Datasets:

Hieuman

/

fi_MIRACL

like 0

[ "Kiinan historia\nYksiselitteistä vastausta siihen mikä on Kiinan alku, on vaikea antaa. Kiinan valtiota merkittävästi varhaisempi on kiinalainen kulttuuripiiri. Sen alkuaikoja voidaan jäljittää tuhansien vuosien taakse, jolloin heimovaltioista alkoi muodostua yhtenäinen dynastinen keisarikunta. Ennen keisariajan alkua kiinalaisen kulttuurin historia on pitkälti näiden useiden heimojen historiaa. Yhtenäisen Kiinan käsite syntyi Qin-dynastian yhdistettyä suurinpiirtein koko Kiinan nykyinen alue valtansa alle 200-luvulla eaa." ]

[ "Mao Zedong\nVastaperustettu Komintern tuki ajatusta. 1. heinäkuuta 1921 perustettiin Kiinan kommunistinen puolue Shanghain ranskalaisella alueella sijaitsevassa tyttökoulussa, sillä hallinto ei katsonut sitä suopeasti. Puolueessa oli tuolloin 57 jäsentä, joista 12 oli paikalla sitä perustamassa. Sen ero muihin järjestöihin oli aluksi varsin pieni, mutta tilanne muuttui jäsenkunnan myötä. Puolue osallistui Kominterniin. Toisaalta Jung Chan esittää kirjassaan \"Mao\", että puolue olisi perustettu 1920 ja ettei Mao olisi osallistunut sen perustamiseen mitenkään, vaan Kiinan kansantasavalta olisi väärentänyt kommunistisen puolueen historiaa.", "China Radio International\nChina Radio International (entinen Radio Beijing tai Radio Peking), Kiinan kansantasavallan valtionradion ulkomaanohjelmapalvelu, katsotaan perustetuksi 3. joulukuuta 1941, kun uutistoimisto Xinhua (Uusi Kiina) perusti \"Uuden Kiinan radion\" radioaseman kahteen luolaan. Radiolaitteisto sijaitsi kallioluolassa, kun taas toimitus maaluolassa. Ulkomaantoimituksen ohjelmat olivat japaninkielisiä, niitä radioi japanilaisnainen ja rauhanaktivisti Hara Kiyoshi, joka pyrki vaikuttamaan Japanin Kiinaa vastaan käymään sotaan. Lähetykset jatkuivat vuoteen 1943, milloin ne piti lopettaa teknisten vaikeuksien vuoksi. Jo tätä ennen oli Jenanista radioitu 1940 Neuvostoliiton teknisellä tuella. Uudelleen lähetykset alkoivat 1946.", "Mikkelin NMKY\nMikkelin Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys r.y. perustettiin 19. syyskuuta 1973. Mikkelin koripallossa NMKY:n edeltäjä oli Porrassalmen Urheilijoiden Luolamiehet, jonka koripallotoiminta siirtyi osaksi NMKY:tä ja lopulta sulautui siihen. Junioritoimintaa MiNMKY alkoi varsinaisesti järjestää 1980-luvun lopussa. Tyttö- ja naisjoukkueiden perustamiset seurasivat seuraavalla vuosikymmenellä. Seuran miesten edustusjoukkue karsi 1990-luvun alussa paikasta I-divisioonaan. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä seuralla oli noin 130 lisenssipelaajaa. Yhteisöllisyyttä MiNMKY harjoittaa järjestämällä vuosittain tapaninpäivänä Kinkkuturnaus-turnauksen.", "Maailmanhistoria\nMing-dynastia hallitsi Kiinassa vuosina 1368−1644. Sitä edelsi Yuan-dynastia ja seurasi Qing-dynastia. Ming-dynastian perusti Zhu-perhe. Monien mielestä Ming-dynastia alkuvaiheissaan oli maailman edistynein valtio. Ming-dynastia syntyi kun mongolien Yuan-dynastiaa vastustavat talonpoikaiskapinat ajoivat mongolit takaisin Mongolian aroille. Sen jälkeen vuosikausia kestänyt han-kiinalaisten valtakamppailun voitti Zhu Yuanzhangin johtama kapinallis­ryhmä. Hän julistautui keisari Hongwuksi ja aloitti Ming-dynastian vuonna 1368. Ming-dynastian pääkaupunki oli Nanjing.", "Xiamen\nKiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen Xiamen yhdistettiin mannermaahan pengertiellä ja 1950-luvulla kaupunkiin perustettiin kemianteollisuutta. Kehitys kuitenkin pysähtyi alueesta muodostuttua Taiwanin ja Kiinan välinen eturintama-alue. Vuosikymmeniä jatkunut laskusuhdanne katkesi 1980-luvulla, kun Xiamenista tehtiin yksi ulkomaalaisten sijoittajien houkuttelemiseksi perustetuista erikoistalousalueista. Kaupunki on sittemmin hyötynyt etenkin sijoituksista Hongkongista, macaulta ja Taiwanilta. Kehityksen siivittämänä mannermaalle rakennettiin silta ja kaupungin satamaa uudistettiin. Nykyisin Xiamen on yksi Kiinan rikkaimmista kaupungeista. Vuonna 2007 sen bruttokansantuote asukasta kohden mitattuna oli Kiinan kaupungeista neljänneksi korkein.", "Kiinan Sisämaanlähetys\nKiinan Sisämaanlähetys eli Overseas Missionary Fellowship (China Inland Mission vuoteen 1964 asti) on Hudson Taylorin Lontoossa 25. kesäkuuta 1865 perustama evankelinen lähetysseura, jonka tarkoituksena on evankeliumin julistaminen Kiinassa ja muissa Aasian maissa. Seuran rahoitus oli vapaaehtoisten lahjoituksien varassa. Lähetyksen yleisjohtajana toimi Hudson Taylor. Lontoon päämajassa toimivat neuvosto ja sihteerit. Neuvosto hyväksyi lähetystyöhön pyrkivät kokelaat. Kiinassa lähetysseuran toimintaansa varten tarvitsemat rakennukset vuokrattiin tai ostettiin. Lähetystyöntekijöillä ei ollut oikeutta ostaa itselleen maata, eikä rakennuksia.", "Kiinan taide\nKiina alkoi saada vaikutteita lännestä vuonna 1842, kun Shanghai avattiin ulkomaalaisille. Taiteeseen ensimmäiset nykyaikaiset vaikutteet tulivat Japanissa vierailleiden taiteilijoiden kautta, sillä Japanissa oli jo alettu yhdistelemään paikallisia ja länsimaisia perinteitä sekä perustettu taideinstituutioita. 1900-luvun alussa Kiinassa syntyi ”Uusi kansallinen maalaustaide” -liike: siitä syntyi kantonilainen tyyli, jossa oli eurooppalais-japanilaisia piirteitä. Kiinan ensimmäinen länsimaistyyppinen taidekoulu avattiin Nanjingissa 1906 ja ensimmäinen taideakatemia Shanghaissa vuonna 1911. Akatemian myötä Kiinassa nähtiin ensimmäiset julkiset taidenäyttelyt 1913 ja elävästä alastonmallista piirtämistä luokkahuoneissa.", "Kiina\nKiinan kansantasavalta perustettiin 1. lokakuuta 1949 Mao Zedongin julistaessa sen syntyneeksi Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla. Mao tunnettiin kirjallisuutta opiskelleena intellektuellina, joka oli noussut puolueen huipulle sisällissodan myötä. Hänen valtansa kasvoi nopeasti. Mao jatkoi Kommunistisen puolueen puheenjohtajana ja siten maan johtajana. Neuvostoliitto tunnusti kansantasavallan lähes välittömästi, Itä-Euroopan maat ja suurin osa Länsi-Euroopankin maista tunnusti sen 1950 vaikka diplomaatit karkotettiinkin.", "Ming-dynastia\nMing-dynastia (明朝 [Míng cháo]) hallitsi Kiinaa 1368–1644. Se oli Kiinan viimeinen kotimaista alkuperää oleva dynastia, ja sen perusti Zhu-perhe. Sitä edelsi mongolien Yuan-dynastia ja seurasi mantšujen perustama Qing-dynastia. \nVoimakas \"ulkomaisten\" hallitsijoiden vastustus kansan keskuudessa lopulta johti talonpoikaiskapinaan, joka ajoi Yuan-dynastian takaisin Mongolian aroille ja aloitti Ming-dynastian 1368. Dynastian alkuaikoina kulttuuri kukoisti jälleen. Taiteet, erityisesti \nposliiniesineiden teko, nousi aiemmin saavuttamattomalle tasolle. Kiinalaiset kauppiaat kulkivat pitkin Intian valtamerta, ja Zheng He kulki matkoillaan Afrikkaan saakka. \nRakennettiin valtava laivasto, johon kuului nelimastoisia aluksia, jotka saattoivat kuljettaa 1500 tonnin lastia. Armeijassa oli yli miljoona sotilasta. Pohjois-Kiinassa tuotettiin yli 100 000 tonnia rautaa vuodessa. Kirjapainot painoivat suuria määriä kirjallisuutta. Monien mielestä Kiina oli Ming-dynastian alkuvaiheissa silloisen maailman edistynein valtio. Mongolien Yuan-dynastiaa vastustavat talonpoikaiskapinat vähitellen ajoivat mongolit takaisin Mongolian aroille. Tätä seurasi han-kiinalaisten ryhmien vuosikausia kestänyt valtakamppailu, jonka lopulta voitti Zhu Yuanzhangin johtama kapinallisryhmä. Hän julistautui keisari Hongwuksi ja aloitti Ming-dynastian 1368. Hän oli täten toinen talonpoikien luokasta noussut dynastian perustaja, edellinen oli Han-dynastian Han Gaozu. Myöhemmin tästä väestöryhmästä löytyi \"dynastian\" perustaja Mao Zedongin ja Kiinan kansantasavallan muodossa.", "Oulun NMKY\nOulun Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys ry (\"Oulun NMKY\", \"Ynni\") on oululainen yleisseura, jonka toimintamuodot ovat urheilu (koripallo, lentopallo, yleisurheilu, suunnistus), musiikki ja partio. ONMKY on perustettu vuonna 1896. Seuran jäsenmäärä on noin 1 200. Kuuluisin Oulun NMKY:n jäsenistä lienee Martti Ahtisaari, joka pelasi Ynnissä koripalloa vuosina 1952–1960." ]

[ "Selviytyjät\nMTV3 ilmoitti helmikuussa 2012 aloittavansa \"Selviytyjät Suomi\" -ohjelman tuotannon. Ensimmäinen tuotantokausi kuvattiin touko–heinäkuun 2012 aikana Malesiassa, jossa kuvattiin myös Nelosen esittämän \"Suomen Robinson\" -sarjan molemmat tuotantokaudet. Vuosina 2001–2005 MTV3 esitti hieman \"Selviytyjiä\" muistuttanutta \"Suuri Seikkailu\" -ohjelmaa, jota kuitenkin kuvattiin Suomessa sekä MTV3:n Thaimaassa kuvattu ja maaliskuussa 2012 alkanut \"Viidakon tähtöset\" -sarja myös hiukan muistuttaa \"Selviytyjät\"-sarjaa.", "Selviytyjät Suomi\nSelviytyjät Suomi on suomalainen versio yhdysvaltalaisesta Selviytyjät-formaatista. MTV3 ilmoitti helmikuussa 2012 aloittavansa \"Selviytyjät Suomi\" -ohjelman tuotannon. Ensimmäinen tuotantokausi kuvattiin touko–heinäkuun 2012 aikana Malesiassa. Malesiassa on kuvattu aiemmin myös \"Selviytyjät\"-sarjaa muistuttavan Suomen Robinsonin molemmat tuotantokaudet. Toinen tuotantokausi kuvattiin Filippiineillä ja esitettiin Nelosella keväällä 2018." ]

[ "Selviytyjät Suomi\nSuomen ensimmäisen Selviytyjät-kilpailun voittajalle on luvassa ensimmäinen Selviytyjät-titteli, sekä 50 000 euron voittopotti. Ohjelman ensimmäiselle kaudelle haki yli 8 000 halukasta. Kilpailuun osallistui 16 kilpailijaa. Se alkoi MTV3-kanavalla 21. helmikuuta 2013. Sarjasta esitettiin kaksi jaksoa joka viikko. Ohjelman juontajana toimi Heikki Paasonen. 28. huhtikuuta esitetyssä finaalissa Jarkko Kortesoja selviytyi ensimmäiseksi voittajaksi.", "Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys\nAlkuvuosinaan liike kasvoi varsin nopeasti, ja 1970-luvun alkuvuosina sillä oli toimintaa 171 paikkakunnalla. Ennen Matti Väisäsen valintaa liikkeen ensimmäiseksi pääsihteeriksi Kansanlähetyksellä ei ollut kaikkien tunnustamaa johtajaa, minkä vuoksi radiolähetysjärjestö Sanansaattajat irtautui omaksi järjestökseen vuonna 1973 ja Lähetysyhdistys Kylväjä vuotta myöhemmin. Suuri osa Kansanlähetyksen palveluksessa silloin olleista läheteistä siirtyi näiden järjestöjen palvelukseen. Ryttylään ja Sääminkiin perustettiin omat koulutuskeskukset, minkä lisäksi Ryttylään suunniteltiin oman radio- ja televisioaseman perustamista vastapainona Yleisradion ohjelmistolle. Kirkkohistorioitsija Eino Murtorinteen mukaan Uuden tien Kristilliselle liitolle antama tuki auttoi puoluetta saamaan yhden edustajan läpi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.", "Rukoilevaisuus\nLiikkeen organisoituminen alkoi vähitellen 1900-luvun alussa. Vuodesta 1906 lähtien alettiin viettää vuosittaisia Länsi-Suomen herännäisjuhlia, ja vuonna 1911 alkoi ilmestyä liikkeen äänenkannattajana Länsi-Suomen Herännäislehti. Vuonna 1926 perustettiin Eurajoen kristillinen kansanopisto, ja vuonna 1941 perustettiin kattojärjestö Suomen Rukoilevaisen Kansan Yhdistys. 1960-luvulla liikkeellä oli kannatusta 19 seurakunnassa, joitten muodostamaa aluetta rajasivat seuraavat pitäjät: Pyhämaa, Laitila, Honkilahti, Eura, Kokemäki, Kullaa, Kankaanpää ja Noormarkku. Useisiin alueen seurakuntiin tuli vuonna 1964 yli sata vuosikertaa Länsi-Suomen Herännäislehteä, jonka koko levikki oli samana vuonna 2 700. Länsi-Suomen herännäisjuhlille osallistui 1960-luvulla vuosittain 4 000–5 000 henkeä.", "Tositelevisio\nTositelevision läpimurto tapahtui kesällä 2000, kun CBS näytti \"Selviytyjien\" ensimmäisen kauden. Sarjasta tuli heti hyvin suosittu, ja ensimmäisen kauden päätösjaksoa katsoi 52 miljoonaa katsojaa. Samana kesänä Selviytyjien kanssa CBS alkoi näyttää myös \"Big Brotheria\"; kummankin sarjan idea oli kehitetty Euroopassa. Kaudella 2001–2002 tositelevisio oli jo vakiintunut isoksi osaksi yhdysvaltalaista televisio-ohjelmistoa. Suomen ilmaiskanavilla tositelevisio oli vuonna 2013 yleisin ohjelmaluokka: sen osuus kaikista ohjelmista on lähes neljännes.", "Rage (videopeli)\nVuonna 2035 pöly alkoi asettua, ja selviytyjät alkoivat kavuta ulos suojistaan, vain nähdäkseen maailman, jollaista ei ole ennen tunnettu: sivilisaatiosta ei ole merkkejäkään ja toivoa on vain vähän. Selviytyjät alkoivat kerääntyä yhteen, muodostaen näin omia yhteisöjään, klaaneja, jotta he voisivat selvitä autiomaassa, joksi Maa on muuttunut.", "Selviytyjät Suomi\nSarjan toinen tuotantokausi on ensimmäinen, jonka osanottajat olivat julkisuuden henkilöitä. Nelonen esittää kauden keväällä 2018 ja kauden juontajana toimii Juuso Mäkilähde. Ohjelma kuvataan Filippiineillä kesä-heinäkuussa 2017. Kilpailijat ovat ex-alppihiihtäjä Kalle Palander, räppäri ja kehonrakentaja Musta Barbaari, fitness-malli Janni Hussi, toimittaja Katja Ståhl, näyttelijä Kai Vaine, mediapersoona Cristal Snow, tanssinopettaja Helena Ahti-Hallberg, pokeripelaaja Ilari Sahamies, sulkapalloilija Ville Lång, somehahmo Jekku Berglund, juontaja Kimmo Vehviläinen, myynti- ja pukeutumisvalmentaja Juhana Helmenkalastaja, mentalisti Noora Karma, laulaja ja jooganopettaja Mariko Pajalahti, kauppias Sampo Kaulanen sekä malli Sara Chafak. Voittaja saa 30 000 €.", "Lost (4. tuotantokausi)\nYhdysvaltalaisen televisiosarjan Lostin neljäs tuotantokausi (aiemmin myös nimellä \"Lost: The Return\") alkoi Yhdysvalloissa ABC:lla ja Kanadassa CTV Television Networkillä 31. tammikuuta 2008 ja loppui 29. toukokuuta 2008. Suomessa Nelonen alkoi esittää kautta 13. maaliskuuta 2008. Kausi jatkaa yli 40 lentokoneonnettomuudesta selviytyneen elämiä Tyynellämerellä sijaitsevalla mysteerisellä saarella. Joukko on ollut saarella yhdeksänkymmenen päivän ajan neljännen kauden alussa. Sarjan käsikirjoittajien, Damon Lindelof ja Carlton Cuse, mukaan kaudella on kaksi pääteemaa: ”Selviytyjien suhde lautan porukkaan” ja ”kuka pääsee saarelta pois ja tieto siitä että heidän pitää palata sinne”. \"Lostista\" tuli kriitikoiden silmätikku kolmannen kautensa vuoksi, mutta neljättä kautta kehuttiin sen etuumista, tahdista ja uusista hahmoista.", "Kallion III hallitus\nVuosi 1930 alkoi rauhallisesti, mutta pian osoittautui, että tämä oli tyyntä myrskyn edellä. Maaliskuussa 1930 Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin Suomen Lukko -järjestö johtamaan kommunismin vastaista taistelua Suomessa, ja kahta viikkoa myöhemmin Lapuan liikkeen aktivistit rikkoivat painokoneet kommunistisen \"Työn Ääni\" -lehden kirjapainossa Vaasassa. Kirjapainoon tehtyä iskua käsiteltiin Vaasan raastuvanoikeudessa kesäkuussa, jolloin aktivistit pahoinpitelivät todistajana olleen faktori Eino Niemisen ja kyyditsivät asianajaja Asser Salon Lapualle. Välttelevä hallitus seurasi tapahtumia sivusta ja sen sijaan, että se olisi pannut mellakoijat kuriin, se vaihtoi Vaasan läänin maaherraa. Edistyspuolueeseen kuuluneen Bruno Sarlinin tilalle tuli jääkärieversti Erik Heinrichs ja edelleen tämän seuraajaksi avoimesti ”lapualainen” maaherra. Hallituksen passiivinen asenne pantiin merkille Lapuanliikkeessä, ”Lapuan laki” nousi Suomen lain yläpuolelle ja kesäkuun puolivälissä alkoivat koko maassa laajat kommunistien ja sellaisiksi epäiltyjen kyyditykset. Painostuksen jatkuessa eduskunta kutsuttiin kesken kesäloman koolle säätämään kommunistien toiminnan kriminalisoivat ns. kommunistilait.", "Suomi 1960-luvulla\nVuonna 1959 perustettu Suomen maaseudun puolue nousi johtajansa Veikko Vennamon johdolla nostamaan ”unohdetun kansan”, eli pienviljelijöiden ja muiden yhteiskunnan murroksessa jalkoihin jääneiden, asioita esille. Puolueen nimi oli aluksi \"Suomen Pientalonpoikien Puolue\"; nimi muutettiin Suomen maaseudun puolueeksi vuonna 1966. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Vennamo sai kaikkien yllätykseksi 33 valitsijamiestä, mikä ennakoi vuoden 1970 eduskuntavaalien 18 paikan vaalivoittoa. Puoluetta kannatettiin lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa ajat olivat taloudellisesti hyvin huonot. Syntyi uusi poliittinen termi: vennamolaisuus." ]

[ "Bysantin valtakunta\nBysantiin eräitä keskeisimpiä kaupunkeja olivat (valtakunnan ollessa laajimmillaan keisari Justinianus I:n aikana) pääkaupunki Konstantinopolin lisäksi Rooma, Ravenna, Napoli ja Syrakusa Italiassa; Aleksandria ja Karthago Afrikassa; Thessaloniki ja Ateena Balkanilla; Antiokia, Nikea, Efesos, Ankara, Seleukia, Caesarea, Melitene, Seleukia ja Trebizond Vähässä-Aasiassa; Herson Krimillä; sekä Jerusalem, Emesa ja Damaskos Levantissa. Näistä Konstantinopoli, Thessaloniki, Ravenna ja Karthago olivat prefektuurien pääkaupunkeja ja Konstantinopoli, Rooma, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem patriarkaattien kotipaikkoja.", "Kreikan historia\nRooman valtakunnan hajottua kahtia vuonna 395 Kreikka jäi sen kreikankielisenä säilyneelle itäosalle, joka kehittyi keskiaikaiseksi Bysantin valtakunnaksi. Valtionuskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen muoto (Bysantin kirkko). Valtakunnan kieleksi tuli ajan kuluessa kreikka latinan sijalle, mutta se piti itseään Rooman valtakunnan perillisenä ja asukkaitaan roomalaisina. Bysantti säilyttikin monin osin antiikin kreikkalais-roomalaisen perinnön yhdistyneenä kristinuskoon.\nBysantin valtakunnan keskus oli Konstantinopolissa. Nykyisen Kreikan alueella merkittäviä keskuksia olivat muun muassa Thessaloniki ja myöhäisbysanttilaisella ajalla Mystras. Muutoin Kreikka oli lähinnä takamaan asemassa. Ateena menetti asemansa sivistyskeskuksena ja taantui vähäiseksi pikkukaupungiksi, vaikka kukoistikin jossain määrin keskibysanttilaisella kaudella.", "Bysantin valtakunta\nNimi \"Bysantin valtakunta\" on johdettu valtakunnan pääkaupungin Konstantinopolin aiemmasta nimestä \"Byzantion\". Nimitys on puhtaasti historiankirjoituksellinen ja se on kehitetty 1500-luvulla. Valtakunnan asukkaat itse näkivät itsensä \"roomalaisina\" (\"rhomaioi\") loppuun saakka, ja nimitys säilyi Kreikassa käytössä 1800-luvulle saakka. Nimitystä Bysantti käytettiin Länsi-Euroopassa lähinnä sen vuoksi, että kyseinen keskiaikainen, myöhäisantiikkisesta Roomasta vähitellen erkaantunut valtakunta haluttiin erottaa historiankirjoituksessa sekä antiikin Roomasta että Kreikasta, joihin suhtauduttiin 1500–1700-luvuilla usein ihannoivasti." ]

[ "Bysantin valtakunta\nKeskiajalla kreikkalais-roomalainen kaupunkikulttuuri taantui. Vanhoista \"polis\"-keskuksista siirryttiin helpommin puolustettaville kukkuloille linnoitusten (\"kastron\") ympärille. Pääkaupunki Konstantinopoli muodostui ainoaksi merkittäväksi kaupunkikeskukseksi. Kaikki kaupungit olivat riippuvaisia lähiympäristönsä maaseudusta. Tuotteiden kuljetus maitse oli kallista ja hankalaa, ja siksi vesikuljetukset olivat keskeisempiä. Vain sataman omaavat kaupungit onnistuivat kehittymään merkittäviksi kaupan keskuksiksi. Bysantti peri antiikin Rooman tieverkoston, mutta teiden ylläpito heikkeni vähitellen huomattavasti. Maantiekuljetuksia hoiti \"cursus publicus\", valtiollinen kuljetus- ja hevostenvaihtojärjestelmä.", "Daqin\nKiinalaisissa lähteissä Daqinin pääkaupunkina mainitaan \"An-tu\", toisin sanoen Antiokia, ensimmäinen suuri kristitty kaupunki. Kuitenkin \"Vanhassa Tangin kirjasa\" ja \"Uudessa Tangin kirjassa\", joissa samastetaan Daqin ja \"Fulin\" (拂菻; toisin sanoen Bysantin valtakunta), mainitaan toinen pääkaupunki, ilmeisesti Konstantinopoli. Siitä mainitaan, että sen kaupunginmuuri oli \"erittin korkea\" ja että sitä kerran piiritti \"Da shi\" ( -nimisen maan sotilaskomentaja \"Mo-yi\" /; Pinyin: \"Mó zhuāi fá zhī\") Friedrich Hirthin mukaan kiinalaisten lähteiden \"Mo-yi\" oli Muawija I, Umaijadien kalifaatin perustaja, joka ennen kalifiksi tuloaan oli Syyrian ensimmäinen kuvernööri ja joka piiritti Konstantinopolia vuosina 674–678. Rooman kaupunkia itseään varhaisissa kiinalaisissa lähteissä ei ilmeisesti mainita lainkaan.", "Bysantin valtakunta\nBysantin kulta-aikana voidaan pitää niin kutsutun makedonialaisen dynastian aikaa vuosina 867–1056. Dynastian aikana Bysantista onnistuttiin jälleen rakentamaan suurvalta, ja se valtasi takaisin maita, joita arabit olivat valloittaneet idässä ja slaavit Balkanilla. Myös eteläinen Italia valloitettiin, ja keisari Johannes I Tzimiskes ulotti taistelut aina Jerusalemiin asti. Vuonna 1014 keisari Basileios II (keisarina 976–1025) kukisti Bulgarian. Voittoisien sotien ja vahvojen hallitsijoiden ansiosta Bysantti oli sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vahva, ja pääkaupunki Konstantinopoli oli loistelias kulttuurin ja vallan keskipiste. Kauppa ja käsityöläisyys kukoistivat, Konstantinopoliin perustettiin uusia kouluja, kiinnostus antiikin kulttuuriin ja filosofiaan heräsivät uudelleen, ja maallinen kirjallisuus ja muu kulttuuri elpyivät. Samalla bysanttilainen sivistys levisi myös naapurikansojen alueille.", "Rusien–Bysantin sota (988)\nBysantin valtakunnan keisarina oli vuodesta 976 lähtien ollut nuori Basileios II, joka oli hallituskautensa alusta lähtien ollut vaikeuksissa häviten bulgaareille sodissa sekä omien sotapäälliköidensä kapinoinnin takia. Ensin häntä vastaan asettui Itäisen Armeijan komentaja Bardas Skleros. Häntä vastaan keisari lähetti 978 entisen kapinallisen Bardas Fokas nuoremman, joka oli sotajoukkojen suosikki. Bardas Fokas nuorempi voitti taistelut ja julisti itsensä keisariksi vuonna 987. Vuoden 988 alussa kapinallisten sotajoukot olivat jo lähestymässä Bysantin pääkaupunkia Konstantinopolia, josta heidät erotti enää Bosporinsalmi. Samaan aikaan bulgarialaiset ryöstelivät Bysanttia lännessä (syyrialaisen historioitsijan 1000-luvulta Jahja Antikiolaisen mukaan).", "Diyarbakır\nBysantin valtakunnan aikana Diyarbakırista eli Amidasta tuli muiden valtakunnan rajakaupunkien, kuten Edessan ja Nisibisin ohella yksi nestoriolaisuuden keskuksista. Siitä tuli myös oppineisuuden keskus ja kaupungista lähtöisin oli esimerkiksi Aetios Amidalainen. 500-luvulla sota Persian kanssa syttyi jälleen pitkän rauhan jälkeen. Persian kuningas Kavadh I valloitti kaupungin vuonna 502 ja surmautti sen 80 000 asukasta. Bysantin valtakunnan joukot toteuttivat seuraavana vuonna epäonnistuneen piirityksen, joka oli ajanut asukkaat kannibalismiin. Vasta Herakleios onnistui valtaamaan kaupungin takaisin Bysantin valtakunnalle vuonna 625, mutta kaupunki menetettiin arabeille vuonna 638.", "Kreikka\nRooman valtakunnan hajottua kahtia vuonna 395 Kreikka jäi sen kreikankielisenä säilyneelle itäosalle, joka kehittyi keskiaikaiseksi Bysantin valtakunnaksi. Valtionuskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen muoto (Bysantin kirkko). Bysantti säilytti monin osin antiikin kreikkalais-roomalaisen perinnön yhdistyneenä kristinuskoon. Valtakunnan keskus oli Konstantinopolissa. Nykyisen Kreikan alueella merkittäviä keskuksia olivat muun muassa Thessaloniki ja Mystras. Myös välillä taantunut Ateena kukoisti jälleen keskibysanttilaisella kaudella. Bysantin valta oli kuitenkin monissa osissa Kreikkaa aina heikko, ja maahan kohdistui bulgaarien, slaavilaisten ja muiden heimojen kansainvaelluksia, kun taas saaristo ja muut rannikkoalueet olivat alttiina merirosvojen hyökkäyksille.\nBysantin kulta-aikaa olivat noin vuodet 850–1050. Normannit valtasivat osan Kreikkaa 1081–1149. Ristiretkeläisten vallattua Konstantinopolin neljännen ristiretken seurauksena vuonna 1204 Kreikka jaettiin valloittajien, pääasiassa venetsialaisten ja frankkien, kesken. Bysantti sai Konstantinopolin ja Mystraksen takaisin hallintaansa vuonna 1261, jonka jälkeen bysanttilainen kulttuuri nousi vielä viimeiseen kukoistukseensa, mutta muutoin valtakunnan entinen suuruus oli mennyttä. 1300-luvulta lähtien uudeksi uhaksi kehittyi turkkilainen Osmanien valtakunta. Osmanit valtasivat suuren osan Manner-Kreikkaa 1390–1450. Samaan aikaan Venetsia valtasi pääosan läntisestä Kreikasta ja Kreikan saaristosta ja perusti Kreikan alueelle linnoituksia taistellakseen osmaneja vastaan.", "Kolmas Rooma\nJo kauan ennen Iivana III:ta Serbian kuningas Stefan Dušan ja Bulgarian kuningas Ivan Alexander olivat esittäneet samanlaisia vaatimuksia Bysantin perintöön. Bulgarialaisissa kirjoituksissa Bulgarian valtakunnan pääkaupunki, Tarnovo, mainittiin uutena Konstantinopolina. Nämä suunnitelmat eivät toteutuneet osmanien voitettua serbit Kosovossa 1389 ja hävitettyä Bulgarian toisen valtakunnan 1396. Ajatus uudesta Konstantinopolista, tällä kertaa Moskovana, kuitenkin siirtyi Venäjälle Kyprianin, bulgarialaissyntyisen pappismiehen ja Moskovan patriarkan välityksellä. Myös seljukkien ja osmanien hallitsijat pitivät itseään Rooman sulttaaneina (Rumin sulttaanit).", "Ensimmäinen Bulgarian valtakunta\nValtakunnan pääkaupunki vaihtui usein. Se oli ensin Pliska (vuosina 681–893), sitten Preslav (893–972), sen jälkeen Skopje nykyisessä Makedoniassa (972–992) ja viimeisenä Ohrid (992–1018). Bysantin valtakunnan vallan jälkeen Bulgarian valtakunta itsenäistyi uudelleen toisena Bulgarian valtakuntana." ]

[ "Erik Jorpes\nJohan Erik Jorpes (synt. Johansson, 15. heinäkuuta 1894 Kökar – 10. heinäkuuta 1973 Tukholma) oli suomalaissyntyinen lääkäri ja tutkija, joka teki elämäntyönsä Ruotsissa. Vuodesta 1947 lähtien hän toimi Tukholmassa Karoliinisen instituutin lääkekemian professorina. Jorpes tunnetaan erityisesti 1930-luvun tutkimuksestaan, jossa hän eristi ensimmäisenä maksasta puhtaan hepariinin ja tutki sen kemiaa. Hän oli jo aikaisemmin kehittänyt insuliinia lääketieteelliseen käyttöön, ja myöhemmin 1940-luvulla Jorpes jatkoi tutkimuksiaan koagulaatiotekijöiden sekä ruoansulatuskanavan hormonien ja entsyymien parissa.", "Erik Jorpes\nSodan loppuvaiheessa haavoittuneet evakuoitiin Turusta huhtikuun alussa ensin junalla Viipuriin ja sen jälkeen Neuvosto-Venäjälle, jonne Jorpes seurasi potilaitaan. Myöhemmin hän toimi lääkärinä Buin pakolaisleirillä, joka sijaitsi noin 400 kilometriä Moskovan koillispuolella. Olosuhteet olivat alkeelliset ja kurjat, minkä vuoksi leirissä levisi syyhyepidemia, jonka Jorpes kuitenkin onnistui taltuttamaan. Elokuussa 1918 Neuvosto-Venäjälle paenneet punaiset perustivat Moskovassa Suomen Kommunistisen Puolueen, jonka perustavassa kokouksessa Jorpes oli läsnä Otto Wille Kuusisen kutsumana. Tämän jälkeen hänelle tarjottiin työpaikkaa Pietarista, mutta Suomessa vangittavaksi määrätty Jorpes halusi muuttaa Ruotsiin.", "Erik Jorpes\n1910-luvun alussa sosialistinen aate tavoitti Turun ruotsinkieliset opiskelijat ja Jorpes liittyi sosialidemokraattiseen opiskelijajärjestöön. Samaan aikaan hän alkoi kirjoittaa kaupungissa ilmestyvään \"Arbetet\"-sanomalehteen kirjoituksia, jotka käsittelivät yhteiskunnallisia epäkohtia marxilaisesta näkökulmasta. Jorpes suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1914 ja aloitti sen jälkeen lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, vaikka hänen vanhempansa toivoivat pojan lähtevän pappisuralle. Jorpes valmistui lääketieteen kandidaatiksi muutama päivä Suomen sisällissodan syttymisen jälkeen 30. tammikuuta 1918. Hän ei itse kannattanut aseellista vallankumousta, mutta katsoi olevansa velvoitettu hoitamaan haavoittuneita punakaartilaisia Turkuun perustetussa sotilassairaalassa." ]

[ "Erik Jorpes\nTukholmaan saapuessaan Jorpes oli täysin rahaton, eikä hänellä ollut mukanaan kuin Helsingin yliopistosta saadut lääketieteen kandidaatin paperit. Jorpes onnistui kuitenkin hankkimaan asunnon, ja vuonna 1920 hän jatkoi lääketieteen opiskelujaan Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Suomesta tulleita poliittisia pakolaisia avustettiin tuolloin Ruotsissa innokkaasti, mutta ilmeisesti Jorpes joutui opiskelupaikan saadakseen lupaamaan valtiovarainministerinä toimineelle sosialidemokraatti Hjalmar Brantingille luopuvansa poliittisesta toiminnasta. Karoliinisessa instituutissa Jorpes tutustui tutkijana toimineeseen Einar Hammarstenin, jonka suosituksesta laitoksen johtaja professori John Sjöqvist nimitti hänet vuonna 1923 ylimääräisen amanuenssin virkaan. Ruotsin kansalainen Jorpesista tuli maaliskuussa 1923. Myöhemmin samana vuonna hän luopui Suomen kansalaisuudestaan Väinö Tannerin avustuksella. Kesällä 1923 hän tapasi Lundissa tulevan puolisonsa Ida Elvira Ståhlin (s. 1896), jonka kanssa Jorpes avioitui lopulta vuonna 1930.", "Erik Jorpes\nJohan Erik Johansson syntyi vuonna 1894 Ahvenanmaan Kökarissa sijaitsevan Överbodan kylän Jorpesin talossa, josta hän myös Ruotsiin asetuttuaan otti myöhemmän sukunimensä. Viisilapsisen perheen esikoisenä syntyneen Erikin isä oli kalastaja Johan Emil Pettersson (1871–1967) ja äiti Anna Julina Öberg (1870–1918). Pojan oli tarkoitus isänsä tavoin ryhtyä kalastajaksi, mutta Kökarin aikuisväestön opettajaksi saapunut turkulainen Olga Ramstedt huomasi äitinsä mukana olleen kuusivuotiaan Erikin lahjakkuuden ja opetti hänet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kansankoulu päätyttyä Ramstedt sai hänen vanhempansa vakuuttuneeksi, että poika kannattaa lähettää Turkuun opiskelemaan. Vuonna 1907 Erik aloitti opiskelun Svenska klassiska lyceumissa. Hän asui Ramstedtin Raunistulassa sijainneen kotimökin vinttikamarissa vuoteen 1914 saakka. Varakkaan ruotsinkielisen porvariston suosimassa koulussa Jorpes joutui heti pilkan kohteeksi vaatetuksensa ja saaristolaismurteensa vuoksi. Hän oli kuitenkin luokkansa paras kaikissa aineissa, ja hänet siirrettiin suoraan viidenneltä luokalta seitsemännelle.", "Erik Jorpes\nVuonna 1945 Jorpes kutsuttiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi, ja samana vuonna hän oli ehdolla myös lääketieteen Nobel-palkinnon saajaksi. Ruotsin lääkäriseuran Berzelius-mitali Jorpesille myönnettiin 1961. \"Aftonbladet\"-lehdessä vuonna 1968 julkaistussa lehdessä Jorpes oli yksi niistä neljästä tieteilijästä, jotka olisivat ansainneet lääketieteen Nobelin. Erik Jorpes tunnettiin intohimoisena tutkijana, joka viihtyi parhaiten laboratoriossa. Hänet tuntenut Arvo Tuominen luonnehti Jorpesia hyvin vaatimattomaksi henkilöksi, joka pysytteli tieteellisistä saavutuksistaan huolimatta mieluiten sivussa julkisuudesta.", "Erik Jorpes\nJorpesin maineen kasvaessa hän kiersi luennoimassa eri puolilla maailmaa. Jorpes sai myös lukuisia palkintoja, hänet nimitettiin kunniajäseneksi useaan tieteelliseen seuraan ja Jorpes sai myös kunniatohtorin arvonimiä lukuista yliopistoista. Suomessa hänet nimitettiin Åbo Akademin kunniatohtoriksi vuonna 1968. Vuonna 1945 hänet kutsuttiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi ja samana vuonna Jorpes oli ehdokkaana myös Nobelin lääketieteen palkinnon saajaksi, mutta se myönnettiin penisilliinin keksineille brittitiedemiehille. Vuonna 1968 ruotsalainen sanomalehti \"Aftonbladet\" nosti esille neljä lääketieteen alalla kunnostautuutta tieteilijää, jotka lehden mukaan olisivat ansainneet Nobelin. Jorpesin lisäksi listalla olivat poliorokotteen kehittäjä Jonas Salk, e-pillerin keksijä Gregory Pincus ja kokoveren laskoa tutkinut Robin Fåhræus.", "Heikki Repo\nRepo yritti syksyllä 1918 hankkia Tukholmasta laivan, jolla Saksassa olleet jääkärit olisi voitu kuljettaa Pietariin. Se ei kuitenkaan onnistunut. Työläisjääkärit kotiutettiin Suomeen. Repo jäi Tukholmaan ja pyrki värväämään jääkäreitä SKP:n palvelukseen. Hän perusti Ruotsiin muuttaneiden ja paenneiden suomalaisten keskuuteen \"Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan\" (SPKRP) osastoja ja ohjasi niiden toimintaa. Repo kirjoitti salanimellä ”Esko Kivi” yhdessä jääkäri Syväjärven kanssa vallankumouksellisille tarkoitettuja harjoitusoppaita, joilla oli viattomilta kuulostavat nimet \"Mehiläishoidon opas\" ja \"Kansan laulukirja\". Näitä oppaita toimitettiin salaa Suomeen.", "Matti Reinikka\nElokuussa 1904 Reinikka lähti Kurikasta Ruotsiin jossa hän työskenteli jonkin aikaa tupakkatehtaassa Härnösandissa. Hän palasi Suomeen jo syyskuun lopulla käyttäen Hugo Alfred Strömin nimelle kirjoitettua väärennettyä passia. Reinikka asettui asumaan \"Hospits Betaniaan\" Helsinkiin. Vähän myöhemmin hänet pidätettiin prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen Bulevardi 2:ssa sijainneen asunnon rappukäytävästä. Poliisi epäili Reinikan suunnitelleen prokuraattorin murhaamista. \"Ströminä\" esiintynyt Reinikka onnistui kuitenkin harhauttamaan poliisia väittämällä, että oikea Reinikka oli vasta tulossa Ruotsista suorittamaan kyseistä attentaattia ja että hän oli itse matkustanut etukäteen Helsinkiin päästäkseen varoittamaan viranomaisia. Harhautuksen paljastuttua Reinikka matkusti Helsingistä junalla Keravalle ja jatkoi sitten matkaa jalkaisin Jokelaan pitkin ratalinjaa. Hän joutui kuitenkin junan ruhjomaksi ja menetti oikean kätensä. Reinikka tuotiin sairaalaan Helsinkiin ja hän joutui poliisivalvontaan. Reinikka onnistui kuitenkin pakenemaan sairaalasta erään ystävänsä avustuksella ja matkusti laivakokkina esiintyen laivalla Tukholmaan.", "Erik Jorpes\nJorpes ylitti rajan salaa Karjalan kannaksella ja kulki jalan Viipuriin, mistä hän jatkoi junalla Turkuun. Viranomaisten etsintäkuuluttama Jorpes sai apua Kökarin kalastajilta, jotka salakuljettivat hänet kotisaarelleen ja sieltä edelleen Ahvenanmeren ylitse Vaxholmiin lokakuussa 1919. Poliisi saapui pidättämään häntä Kökariin ainoastaan vuorokausi tämän jälkeen. Jorpesin äiti oli kuollut espanjantautiin vuotta aikaisemmin." ]

[ "Suomen markka\nMarkka otettiin käyttöön vuonna 1860, mutta sen kurssi oli sidottu ruplan arvoon: yksi markka vastasi ruplaa, jota sitäkin Venäjällä epäiltiin liian suureksi yksiköksi. Rahan nimi valittiin kilpailulla. Markan ja pennin ohella muita nimiehdotuksia olivat muun muassa \"sataikko\" ja \"äyri\", \"sampo\" ja \"muru\" sekä \"suomo\" ja \"rahtu\". Nimeä \"markka\" ei tuolloin käytetty missään muualla. Se tulee perinteisestä hopean ja kullan painon yksiköstä, arvoltaan 8 troy-unssia (1 troy-unssi = noin 31 grammaa). Markka sidottiin hopeakantaan vuonna 1865 – ilman Venäjän ruplaa. Tällöin naula hopeaa vastasi arvoltaan 94,48 markkaa.", "Markka\nAlkuperältään ei-germaaninen sana markka esiintyy kaikissa germaanisissa ja romaanisissa kielissä, ja latinalaisessa muodossa se on \"marca\" tai \"marcus\". Se oli vain kullan ja hopean painomitta, ja sitä käytettiin yleisesti kaikkialla Länsi-Euroopassa. Eri muunnelmina se oli käytössä koko keskiajan. Englannissa ”mark” ei ollut käytössä rahana vaan vain rahayksikkönä, ja ilmeisesti se tuli käyttöön tanskalaisten myötä. Skotlannissa se oli käytössä hopearahana nimellä \"Merk Scots\".", "Suomen markka\nSana markka on vanha jalometallien painomitta, josta se omaksuttiin rahayksikön nimeksi. Markka ja penninki olivat nykyisen Suomen alueella käytettyjä rahayksikköjä jo niinä aikoina, jolloin Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa." ]

[ "Suomen markka\nVuonna 1962 säädettiin uusi rahalaki, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alussa. Tällöin toteutettiin rahauudistus, jonka jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Vaikka rahayksikön nimi oli sama kuin ennenkin, siirtymävaiheessa ja aika pitkään sen jälkeenkin uudesta markasta käytettiin tarvittaessa selventävää nimitystä nykymarkka ja lyhennettä nmk. Nykymarkka-sanan käyttöä uusi markka -ilmauksen asemesta perusteltiin sillä, että ruotsiksi vastaava on nymark ja niin saatiin sama nmk-lyhenne kumpaankin kieleen. Entisen markan selventävä nimitys oli vanha markka ja lyhenne vmk. (Joskus euron korvaamaa markkaa kutsutaan virheellisesti vanhaksi markaksi.)", "Reikäleipäkunta\nReikäleipäkunta (joskus myös \"kehyskunta\") on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnista. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut \"reikäosa\". Nimitys \"maalaiskunta\" tai myöhemmin vain \"kunta\" on aiemmin esiintynyt esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.", "Sotka (ketju)\nSotka-nimi tuli Sotkian kylästä, josta OTK oli vuonna 1938 hankkinut naulatehdas \"Sotkia Oy\":n. OTK valmisti Sotkialla lastuvillalevyjä, joita alettiin kutsua Sotka-levyiksi. Tehdasta alettiin kutsua Sotkalevytehtaaksi. Sotka rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna 1956. Sillä ruvettiin myymään myös kattohuopia ja -laattoja sekä OTK Puun valmistamia ovia, ikkunoita, keittiökalusteita ja huonekaluja. Vuonna 1964 OTK:n Puu Oy:n nimi vaihdettiin Sotka Oy:ksi. Uutta nimeä perusteltiin OTK:n lehdessä sillä, että nimi sisälsi kirjaimet OTK.", "Suur-Pirkkala\nNimen Pirkkala tai Birkala alkuperä on ongelmallinen. Asiasta on esitetty erilaisia teorioita: Jalmari Jaakkola esitti vuonna 1923 teoksessaan \"Pirkkalaisliikkeen synty\", että Pirkkalan nimi tulisi pohjoiseen levinneestä länsieurooppalaisesta kaupankäyntijärjestelmästä (\"bjärköarätt\", Bjärkön oikeus), jossa erikoisasemassa olleet kauppapaikat tunnettiin Pohjois-Euroopassa birkoina tai samantapaisilla nimillä. Lappalaisia Pohjois-Ruotsissa verottaneet pirkkamiehet eli pirkkalaiset olivat Jaakkolan käsityksen mukaan lähtöisin Pirkkalan pitäjästä: hän otaksui että verottajat nimettiin lähtöalueensa mukaan. Myöhemmässä vaiheessa pirkkalalaislähtöisiä verottajia olisi tämän teorian mukaan asettunut Perämeren alueen jokilaaksoihin pysyvästi asumaan.", "Messukasukka\nKasukka tulee latinankielen sanasta \"casula\", joka merkitsee pientä taloa (sananmukaisesti telttaa), ja nimitys johtuneekin sen telttamaisesta ulkonäöstä. Kasukka ei tule juutalaisesta temppelijumalanpalveluksesta, kuten usein luullaan, vaan kirkko on yrittänyt säilyttää antiikin pukuperinnettä.", "Kauha (koneen osa)\nSuomen kielen nimitys kauha koneenosana tulee analogiana keittiövälineestä. Keittiössä kauhalla siirretään käsin pieniä aineemääriä siten kuin myöhemmin on opittu siirtämään suuria ainemääriä työkoneilla. Muissa kielissä nimitykset vaihtelevat: saksassa saman koneenosan nimitys tulee lusikkaa tarkoittavasta sanasta, englannissa ämpäriä tarkoittavasta sanasta.", "Katkat\nKatka-nimitys tulee uskomuksesta, että jokin vesieliö olisi purrut kalastajien siimoja katki.", "Salaryman\nJapanissa on tyypillistä, että työntekijät omistautuvat yhtiölleen ja tekevät ahkerasti työtä sen menestyksen eteen. Salaryman-nimitys tulee englannin kielen sanoista \"salary\" ja \"man\", jotka merkitsevät yhdessä vapaasti suomennettuna \"palkkatyöläinen\". Salaryman-nimitys on sävyltään neutraali tai jopa aavistuksen kunnioittava." ]

[ "Kordillieerit\nKordillieerit on Amerikan mantereen länsireunalla sijaitseva maailman pisin poimuvuoristo, joka kulkee koko Pohjois- ja Etelä-Amerikan läpi, jatkuen käytännöllisesti katsottuna Etelänmantereelle asti. Vuoriston pituus on noin 17 000 kilometriä ja leveys pääosin 500–700 kilometriä. Sille ovat luonteenomaisia maanjäristykset ja tulivuoritoiminta, sekä rannikon suuntaiset korkeat rinnakkaisjonot, joiden väliin jää laajoja laakioita ja altaita.", "Kordillieerit\nPohjois-Amerikan Kordillieerit ulottuvat Beringinsalmelle asti noin 7 000 kilometrin pituisena. Niihin kuuluu useita peräkkäisiä jonoja, kuten Kalliovuoret, Saint Eliasin vuoret, Rannikkovuoret, Kaskadit, Sierra Nevada sekä Alaskavuoristo, johon Pohjois-Amerikan korkein huippu Mount McKinley (6 194 metriä) kuuluu. Yhdysvaltojen kohdalla rannikkojonojen ja Kalliovuorten väliin jää laajoja altaita, kuten Great Basin ja Coloradon laakio. Tällä kohtaa Pohjois-Amerikan Kordillieerit saavuttaa suurimman leveytensä, noin 1 700 kilometriä." ]

[ "Australian Kordillieerit\nAustralian Kordillieerit tai Iso Vedenjakajavuoristo () on vuorijono Itä-Australiassa. Yli 3 500 kilometriä pitkä vuorijono alkaa Queenslandin koilliskärjestä ja jatkaa sieltä itärannikkoa pitkin Uuden Etelä-Walesin läpi aina Victorian osavaltion länsiosaan saakka. Vuorijonon leveys vaihtelee noin 160–300 kilometrin välillä, ja sen korkein kohta on 2 228-metrinen Mount Kosciuszko.", "Kanadan maantiede\nKanadan Kordillieerit, jotka ovat osa Amerikan Kordillieereja, ulottuvat Tyyneltämereltä idemmäksi Kalliovuorille. Kordillieerit koostuvat useista samansuuntaisista vuorijonoista, joita erottavat ylätasangot, jokilaaksot ja syvät rotkot. Niiden keskikorkeus on 3 000–4 000 metriä, ja korkein huippu on Yukonissa sijaitseva, Saint Eliasin vuoriin kuuluva Mount Logan, joka kohoaa 5 959 metriin. Mount Logan on samalla Kanadan korkein ja Pohjois-Amerikan toiseksi korkein vuori.", "Yhdysvaltain maantiede\nLännessä suuret tasangot päättyvät Kordillieerien itäosan Kalliovuoriin. Keskiosaltaan Kalliovuoret muodostavat suuria pohjois-eteläsuuntaisia jonoja, joiden huiput kohoavat kahteen kilometriin. Pohjoisessa on yksittäisiä huippuja, jotka jatkuvat Alaskaan asti. Kordillieerien länsiosan muodostaa kaksi vuoristoketjua. Lähes heti Tyynenmeren rannikolta kohoavat rannikkovuoristot ja noin 240 kilometriä sisämaahan ovat Kaskadit ja Sierra Nevada, joihin kuuluvat Yhdysvaltain suurimmat vuoret Alaskan ulkopuolella. Niistä korkein on Sierra Nevadan Mount Whitney. Kordillieerien itä- ja länsiosan väliin jää laaja alue, jossa on kuivia altaita, ylätasankoja ja eristäytyneitä vuoristoja. Eteläisin osa, Coloradon laakio (Colorado Plateau) on sedimenttikivien muodostama ylänköalue kilometrin verran tasankojen yläpuolella. Sitä halkovat monet rotkot kuten Grand Canyon, hiekkaerämaat ja vulkaaniset huiput. Coloradon laakiosta länteen Sierra Nevadan rajalla on Basin and Range -nimellä kutsuttu kuiva alue. Kolmas vuoristojen välisen alueen osa on Columbian ylätasanko. Kalliovuorilta länteen monet joista kuivuvat vuoristojen välisillä kuivilla tasangoilla. Alueelle on muodostunut vain yksi hieman suurempi vesiallas, Iso Suolajärvi. Vain kolme suurempaa jokea laskevat mereen asti, Columbia, Colorado ja Sacramento–San Joaquin.", "Kordillieerien jääkilpi\nKordillieerien jääkilpi oli jääkausiaikoina pohjoisten Kalliovuorten yllä. Viimeksi se kasvoi suureksi Wisconsin-jääkilveksi. Kun jäätikkö oli suurimmillaan, se yhdistyi itäisen Kanadan yllä olleen Laurentiden jääkilven kanssa suureksi jäätiköksi. Tutkijoita kiinnostaa Kordillieerien jäätikön laajuus, koska sen uskotaan jääkauden lopulla Laurentiden jääkilpeä nopeammin supistuessaan avanneen muinaisille intiaaneille tien etelään ensiksi joko Kalliovuorten itäpuolelle tasangoille tai Alaskan kaakkoisrannikolle – Kanadan länsirannikolle. Kun valtavan Laurentiden jääkilven sulaminen vei 11 000 vuotta, Kordillieerien jääkenttä suli 4 000 vuodessa tai lyhyemmässä ajassa. Tämä nopea sulaminen aiheutti monia tulvia, muun muassa Missoula-järven äkillisen tulvimisen yli. Koska jää painoi maankuorta alas, joillakin alueilla merenpinta oli satoja metrejä nykyistä korkeammalla, vaikka vedenpinta oli yleisesti ottaen laskenut koko maailmassa. Vedenpinnan yleisen laskun ja paksun jään aiheuttaman maankuoren painumisen tarkka tietäminen on olennaisen tärkeää, kun halutaan selvittää, saattoivatko intiaanit kulkea Kordillieerien jääkilven vierestä nykyisen Alaskan alueelta Yhdysvaltoihin.", "Karimetso\nKarimetso on noin 70-80 senttimetriä pitkä. Karimetso on merimetsoa pienempi ja sirompi. Aikuinen on kokonaan musta, nuoret yksilöt ovat ruskehtavia. Soidinpuvussa musta höyhenys saa vihreää kiiltoa ja päälaelle kasvaa eteenpäin sojottava pieni töyhtö. Karimetso lentää nopein ja syvin siiveniskuin.", "Pohjois-Amerikka\nMaanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista. Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria. Maanosan korkein kohta on Denali Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).", "Kordillieerit\nKeski-Amerikan Kordillieerit ulottuvat Panaman alanteesta Tehuantépecin kannakselle ja sen korkeimmat huiput ovat yli 4 000 metrin korkuisia. Sitä reunustavat useat toimivat ja sammuneet tulivuoret. Meksikossa Sierra Madre Occidentalin ja Sierra Madre Orientalin väliin jää Meksikon ylätasanko.", "Kaalin kraatteri\nKaalin kraatteri on kairausten ja mittausten mukaan halkaisijaltaan noin 105-110 metriä ja 16 metriä syvä. Jos kraatterin syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisessä muodossaan, saadaan sen syvyydeksi 22 metriä. Vallin korkeus kuitenkin vaihtelee 4-7 metriä. Arkeologit ovat löytäneet vallien luota merkkejä asumisesta, jolloin alkuperäinen korkeus ei vastaa nykyistä kaikilta kohdin. Mikäli kraatterin säteeksi valitaan 55 metriä ja syvyydeksi 18 metriä, saadaan sen tilavuudeksi 81 300 m³. Kraatterin pohjalla on aina vettä riippuen vuodenajoista 1 - 6 metriä. Joskus harvoin se kuivuu kokonaan." ]

[ "Hanoi Rocks\n18. lokakuuta Hanoi Rocks veti perinteisen syksyn Tavastia Klubi-keikkansa, jotka olivat loppuunmyytyjä. Yllättäen 21. lokakuuta Hanoi Rocksin manageri Virpi Immonen ilmoitti yhtyeen lopettavan toimintansa keväällä 2009. Yhtye vetäisi loppuun marraskuun 2008 Britannian pienkiertueen, jonka jälkeen tekisi Japanin kiertueen vuoden 2009 alussa. Yhtyeen viimeiset keikat olisivat tämän jälkeen Tavastialla, josta yhtyeen historia alkoi. Eron syyksi ilmoitettiin se, että keulahahmot Michael Monroe ja Andy McCoy kokivat tehneensä jo kaikkensa yhtyeen eteen. Vuonna 1985 kesken jäänyt työ olisi nyt suoritettu loppuun. Tästedes Monroe ja McCoy keskittyisivät omiin sooloprojekteihinsa, jotka oli jätetty sivuun Hanoi Rocksin uudelleensynnyttyä kesällä 2001. Tätä jo ennakoikin 19. syyskuuta julkaistu Michael Monroen soolosingle \"Pirates of the Baltic Sea\", joka tehtiin tuenosoitukseksi Itämeren suojelutyölle. \"Pirates of the Baltic Sea\" on The 69 Eyesin Jussi 69:n ja Jyrki 69:n perustaman luonnonsuojeluryhmän nimi. Monroen soolosinglellä kitaroita soittivat Adam Bomb ja Backyard Babiesin Dregen, rumpuja Jussi 69 ja taustalaulajana toimi Warrior Soulin Kory Clarke.", "Hanoi Rocks\nHanoi Rocks perustettiin lokakuussa 1979 Helsingin Herttoniemen vanhalla ruotsalaisella kansakoululla Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen \"Viimeinen syksy\" albumin julkaisutilaisuudessa. Tässä tilaisuudessa punkyhtye Briardin 17-vuotias kitaristi Antti Hulkko esitteli ikätoverilleen Matti \"Makke\" Fagerholmille Pelle Miljoonan yhtyeestä huumeidenkäytön takia erotetun kitaristin Stefan \"Stefu\" Piesnackin. Fagerholm päätti perustaa yhtyeen Piesnackin ja Hulkon 16-vuotiaan kitaristikaverin Jan \"Nasse\" Stenforsin kanssa. Basistiksi otettiin musiikkihistorian pimentoon jäänyt \"Nedo Soininen Helsingin Kontulasta\" (joissakin lähteissä muodossa \"Nedi\") ja rumpaliksi Peki Sirola. Ensimmäisenä Anssi Mehtälän ilmeisesti hanoi-rocks.net-sivuston pohjalta kirjoittamassa Hanoi Rocks 4CD Boxin bookletissa lukee, että Peki Sirola oli rumpali ja Nedo basisti. Hanoi-rocks.net-sivuston historiikin ensimmäisessä osassa \"vuodet 1979–1981\" lukee toisin päin. Stefan Piesnackin muisti kuitenkin tukee Mehtälän väitettä. Britanniassa Sanctuary Recordsin CD-remasterointien bookleteissa lukee, että \"Pasi Sti\" oli basisti ja \"Peki Senola\" rumpali. Pasi Sti on toimittaja (Kimmo) Miettisen \"huumori\" lipsahdus lehdessä \"Uusi laulu\". Miettinen oli unohtanut Ämyrockissa keikalla soittaneen basistin nimen. Uusi laulu-lehden kirjoituksesta virhe on siirtynyt moneen historiikkiin.. Peki Senola on kirjoitusvirheinen Peki Sirola, mutta tämänkin lähteen perusteella Sirola olisi ollut rumpali. Vuonna 1999 Stefan Piesnack muisteli Hanoi Rocksin perustamista seuraavasti:\nKeväällä 1980 Hanoi Rocksin rumpalituuraajana toimi myös Pelle Miljoona Oy:n Tumppi Varonen. Varhaisen Hanoi Rocksin ensimmäinen keikka oli Latosaaressa ja jo toinen keikka Tavastialla 4. kesäkuuta 1980. Tavastialla keikkaa seurannut Seppo Vesterinen kehui yhtyettä keikan jälkeen, ja sopi tapaamisesta yhtyeen kanssa. Tuolloin vielä yhtyeen taustavaikuttajana toiminut Antti Hulkko sekä Matti Fagerholm tapasivat Vesterisen keikan jälkeisenä päivänä ja alkoivat suunnitella managerisopimusta.", "Michael Monroe\nHanoi Rocksin uudelleen perustamista varjosti Monroen henkilökohtainen suru, kun hänen vaimonsa Jude Wilder kuoli aivoverenvuotoon 19. kesäkuuta 2001. Monroe kuitenkin selvisi pikkuhiljaa surustaan ja avioitui nykyään Johanna Fagerholmina tunnetun naisen kanssa 3. heinäkuuta 2003. Uusi Hanoi Rocks menestyi hyvin, ja yhtye keikkaili muun muassa Japanissa, Euroopassa, Britanniassa ja Etelä-Amerikassa. Uusi Hanoi Rocks julkaisi kolme albumia: talvella 2002 ilmestyi \"Twelve Shots on the Rocks\", vuonna 2005 \"Another Hostile Takeover\" ja syksyllä 2007 \"Street Poetry\". 21. lokakuuta vuonna 2008 Hanoi Rocks ilmoitti lopettavansa. Vuoden 2008 jo sovitut keikat tehtiin sovitusti, samoin Britannian kiertue, jonka jälkeen yhtye suuntasi Japaniin jäähyväiskiertueelle keväällä 2009. Viimeiset Hanoin keikat tehtiin Tavastia-Klubilla Helsingissä huhtikuussa 2009.", "Hanoi Rocks\nHanoi Rocks oli suomalainen rockyhtye, joka toimi vuosina 1979–1985 ja myöhemmin vuodesta 2001 kevääseen 2009. Yhtyeen viimeinen keikka pidettiin 12. huhtikuuta 2009. Yhtyeen uuden aallon musiikkityylistä on käytetty muun muassa glam punk -nimitystä. Vaikutteita on tullut glam rockista, punk rockista sekä melodisesta hard rockista. Lisäksi yhtyeen musiikillisena pohjana ovat perinteinen rock and roll ja blues, joiden vaikutuksen voi kuulla kitarariffeissä ja kappaleiden sointukuluissa." ]

[ "Hanoi Rocks\nHanoi Rocksin vaikutus on nähtävissä monen yhtyeen musiikissa ja tyylissä, kuten Guns N' Rosesissa, Mötley Crüessa, Poisonissa, Rattissa, Skid Row'ssa ja La Gunsissa. 1980-luvulla suosiossa olleen glam metal -tyylilajin syntyyn Hanoi Rocks vaikutti merkittävästi. Myös Billy Idol, Foo Fighters ja Manic Street Preachers ovat tunnustautuneet Hanoi Rocks-faneiksi. Foo Fightersin kitaristi Chris Shiflett aloitti kitaransoiton Andy McCoyn ja Hanoi Rocksin innoittamana. Hanoi Rocksilla oli merkityksensä myös punk-pohjaisen grungen kehittymiseen. Esimerkiksi Alice in Chains-yhtye soitti alkuaikoinaan Hanoi Rocksin \"Taxi Driver\"-kappaletta keikoillaan ja kyseinen kappale onkin tallentunut useille demoille ja bootleg-tallenteille. Myös Pearl Jamin kitaristi Mike McCready on kertonut, että yhtye yritti olla kuin Hanoi Rocks.", "Timpa Laine\nVuonna 2001 yhtyeeseen liittyi myös kolmas tamperelainen, Costello Hautamäki, ja kun vielä Michael Monroen ja entisen Hanoi Rocksin kitaristin Andy McCoyn välit lämpenivät, syntyi yhtye Michael Monroe and Andy McCoy Hanoi Rocks Revisited, eli lyhyemmin Hanoi Rocks Revisited, joka teki ensimmäisen keikkansa vuoden 2001 Ruisrockissa Turussa. Michael Monroe Tour Band esiintyi vielä 12. tammikuuta 2002 Helsingin Tavastia-klubissa. Hanoi Rocks oli hajonnut kesäkuussa 1985, mutta syntyi nyt uudelleen. Laine soitti vuonna 2002 Hanoi Rocksin comeback-levyllä \"Twelve Shots on the Rocks\" ja vuonna 2003 Monroen soololevyllä \"Whatcha Want\". Vuonna 2003 Laine myös kiersi yhtyeen kanssa Yhdysvalloissa, Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Laine erosi Hanoi Rocksista vuoden 2004 loppupuolella perheeseensä syntyneen pojan vuoksi. Yhtye korvasi hänet Andy ”A. C.” Christellillä.", "Michael Monroe\nMatti Fagerholm ja Nasty Suicide perustivat Hanoi Rocksin Herttoniemen vanhalla kansakoululla syksyllä 1979 Pelle Miljoona & 1980:n \"Viimeinen syksy\" -albumin julkaisutilanteessa. Yhtyeen kolmantena perustajahenkilönä oli Pelle Miljoona & 1980:stä huumeidenkäytön takia erotettu kitaristi Stefan Piesnack. Peki Sirola oli basisti ja \"Nedo\" rumpali. Yhtye pysyi pystyssä luultavasti noin kevääseen 1980 asti. Kun Hanoi Rocks perustettiin uudelleen kolmikolla Fagerholm-Suicide-McCoy elokuussa 1980, Andy McCoyn käyttämät taiteilijanimet kiersivät yhtyeen jäsenillä. Itse asiassa Hanoi Rocksin ensimmäisen kokoonpanon aikana Jan Stenfors käytti taiteilijanimenä Antti Hulkon Briard-aikaista nimeä McCoy ja Antti Hulkko taas käytti nimeä Andy Monroe. Lopulta nimet jaettiin uudelleen ja Matti Fagerholmista tuli Michael Monroe, Antti Hulkosta Andy McCoy ja Jan Stenforsista Nasty Suicide. Hanoi Rocksin aikana Monroe vieraili myös muiden artistien levyillä Nasty Suiciden, Andy McCoyn ja Razzlen kanssa. Vuodet 1982–1985 hän ja muut Hanoi Rocksin jäsenet asuivat Lontoossa.", "Jan Stenfors\nMatti Fagerholm ja Jan Stenfors perustivat Hanoi Rocksin Herttoniemen vanhalla ruotsalaisella kansakoululla Pelle Miljoona & 1980:n \"Viimeinen syksy\" -albumin julkaisutilaisuudessa lokakuussa 1979. Toiseksi kitaristiksi he pyysivät Stefan Piesnackin. Yhtyeeseen kuuluivat myös basisti Peki Sirola ja rumpali \"Nedo\". Piesnack oli erotettu juuri aiemmin Pelle Miljoona & 1980:sta huumesekoilujensa vuoksi. Yhtyeen nimeksi tuli Hanoi Rocks. Tämä kokoonpano soitti Ämy-festivaaleilla, Latosaaressa ja Tavastialla. Hanoi Rocksin taustavaikuttajana toiminut, nimensä \"Andy Suicideksi\" muuttanut Hulkko nimesi Stenforsin \"Nasty McCoyksi\". Kun kokoonpanon yhteistyö ei toiminut ja poliisin huumeryhmä pidätti Piesnackin, yhtye tuli tämän muotoisena tiensä päähän. Syksystä 1980 Sami Takamäki ja Antti Hulkko jättivät menestyneen Pelle Miljoona Oy:n ja perustivat uuden Hanoi Rocksin Stenforsin sekä nimensä Michael Monroeksi muuttaneen Matti Fagerholmin kanssa. Hulkko ja Stenfors vaihtoivat samoihin aikoihin keskenään toistensa taiteilijasukunimiä, joten heistä tuli Andy McCoy ja Nasty Suicide.", "Hanoi Rocks\nElokuussa 2004 Sam Yaffa sanoi, ettei nykyinen Hanoi Rocks ole lainkaan sama yhtye kuin 1980-luvulla. Samoin hän oli hieman ärsyyntynyt siitä, ettei häntä ollut edes yritetty pyytää mukaan uuteen Hanoi Rocksiin. Kuitenkin huhtikuun 2005 Rumban Hanoi Rocks -haastattelussa paljastettiin Yaffan olleen yksi basistiehdokas ennen Andy Christelliä, mutta New York Dolls vei kaiken Yaffan ajan. Rytmi-lehden ja FST:n Bettina S:n haastatteluissa Michael Monroe väitti Jan Stenforsin (Nasty Suicide) sanoneen Hanoi Rocks Revisited-kokoonpanon soittaneen paremmin kuin alkuperäinen yhtye. Stenfors sanoi kuitenkin elokuun 2003 Helsingin Sanomien \"Kuukausiliitteessä\": Samaisessa haastattelussa Stenfors myönsi, että McCoy on soitellut hänelle usein ja pyytänyt häntä mukaan yhtyeeseen. Yaffa ja Suicide ovat kumpikin kuitenkin toivoneet Hanoi Rocksille uutta menestystä, vaikka eivät enää ole yhtyeen uudessa kokoonpanossa.", "Hanoi Rocks\nElokuun 1985 McCoy, Suicide, Kaltio ja Terry Chimes perustivat yhtyeen Cherry Bombz, jonka laulajattareksi otettiin McCoyn tuttava Anita Chellemah. Alkuvuodesta 1986 Dave Tregunna korvasi Kaltion. Syksyllä 1986 yhtye hajosi, kun se ei menestynyt Hanoi Rocksin tasoisesti. Tästä huolimatta yhtye on yksi menestyneimpiä Hanoi Rocksin jäsenten perustamia yhtyeitä, koska se sai julkaistua useamman julkaisun ja sai laajaa kansainvälistä huomiota. Michael Monroe työskenteli syksyn 1985 asuintoverinsa Stiv Batorin kanssa ja siirtyi sooloartistiksi Yhdysvaltoihin vuoden 1985 marras-joulukuusta lähtien.", "Hanoi Rocks\nHuhuja Hanoi Rocksin paluusta liikkui tasaisin väliajoin. Helmikuussa 2001 ilmestyi neljän CD:n Hanoi Rocks -kokoelma. Monroen ja McCoyn välit lämpenivät tämän kokoelman julkistustilaisuudessa ja sitä seuranneessa Andy McCoyn vierailussa Michael Monroen ja Crystal Extacyn yhteiskeikalla Turussa, ja ajatus Hanoi Rocksin herättämisestä henkiin nousi esille. Monroen mukaan Andy McCoy oli muuttunut paljon sitten 1980-luvun ja 1990-luvun alun. Monroe kertoi keskusteluyhteyden syntymiseen vaikuttaneen McCoyn pääseminen irti heroiiniriippuvuudesta. Samoin McCoy oli alkanut arvostaa Monroen sävellys-, sovitus- ja sanoitustaitoja. Maaliskuussa 2001 Monroe ja McCoy kävivät yhdessä studiossa äänittämässä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1985. Session tuloksena syntyneen raidan 'Best Of Both Worlds' ilmestymisestä on liikkunut huhuja siitä saakka. Huhtikuussa 2001 Monroe ja McCoy ilmoittivat esiintyvänsä saman vuoden kesällä nimellä \"Hanoi Rocks Revisited\" Ruisrockissa Mickey Cranen (kitara), Timpa Laineen (basso) ja Lacun (rummut) avulla. Vastaanotto oli hyvä ja vuonna 2002 Hanoi Rocks julkaisi 17 vuoteen ensimmäisen uuden albumin nimeltä \"Twelve Shots on the Rocks\". Albumi ja siltä julkaistut singlet \"People Like Me\" sekä \"A Day Late, A Dollar Short\" menestyivät hyvin Suomen single- ja albumilistoilla. Vuonna 2005 ilmestynyt uusi albumi \"Another Hostile Takeover\" nousi ilmestyttyään Suomen albumilistan viidenneksi ja Japanin albumilistan sijalle 13. Albumin myynti jäi Hanoi Rocksin aikaisempiin levyihin verrattuna vaatimattomaksi." ]

[ "Dallara\nVuonna 1972 Gian Paolo Dallara perusti oman yrityksensä Dallara Automobilin Varano Melegariin, Italiaan. Aluksi tehdas valmisti pienimoottorisia prototyyppejä joita käytettiin urheiluauto- ja mäkikilpailuissa. Dallara toimi myös konsulttitehtävissä muille autotehtaille, muun muassa Lancialle Stratos-projektissa ja avusti myös Frank Williamsin F1-tallia sen ensimmäisten mallien suunnittelussa." ]

[ "Dallara\n1959 insinööriksi valmistunut Gian Paolo Dallara työskenteli valmistuttuaan lyhyitä aikoja Ferrarilla ja Maseratilla, ja vuonna 1961 siirtyi vasta perustetun Lamborghinin palvelukseen. Lamborghinilla ollessaan Dallara oli mukana suunnittelemassa muun muassa erästä kaikkien aikojen tunnetuinta urheiluautoa, Miuraa. Yhteistyö päättyi 1968 jolloin Dallara siirtyi De Tomasolle jolle suunnittelu kaudeksi 1969 Formula 2-auton, mallinumeroltaan 103. Dallara suunnitteli myös Frank Williamsin tilauksesta toteutetun De Tomaso F1-auton kaudelle 1970 mutta Piers Couragen menehdyttyä onnettomuudessa De Tomaso vetäytyi sarjasta kauden päätteeksi.", "Dallara\nKilpailuihin asti Dallara ei ole Formula 1-sarjassa kauden 1992 jälkeen osallistunut, mutta tehtaalla on ollut sormensa pelissä muiden tallien projekteissa. Vuonna 1999 Dallara suunnitteli ja rakensi testiauton paluuta sarjaan suunnitelleelle Hondalle, joka kuitenkin vetäytyi talliprojektista sitä vetäneen Harvey Postlethwaiten kuoleman jälkeen ja keskittyi pelkkään moottorien valmistamiseen. Vuosina 2004 ja 2005 Dallara työskenteli yhteistyössä Midland F1-tallin kanssa ennen kuin Midland osti Jordanin F1-tallin, jonka jälkeen yhteistyö hiipui.", "Dallara\nDallara valmisti ensimmäisen Formula 3-luokan kilpa-autonsa vuonna 1978 Walter Wolfin tilauksesta. Parin vuoden kehitystyön jälkeen Guido Pardini toi merkille sen ensimmäisen mestaruuden voitettuaan Italian kansallinen F3-mestaruussarjan vuonna 1980. Taistelu muita eurooppalaisia valmistajia, muun muassa Raltia, Reynardia ja Martinia vastaan oli kovaa, ja Dallaralla ajettiin useisiin kansallisiin mestaruuksiin Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.", "Dallara\nVuoden 1987 lopulla italialainen teräsmagnaatti Giuseppe 'Beppe' Lucchini antoi Dallaran tehtäväksi suunnitella ja rakentaa autot tulevalle Formula 1-tallilleen. Suunnittelutyön viivästyttyä uusi Scuderia Italia-talli aloitti kauden 1988 käyttämällä ensimmäisessä kilpailussa, Brasilian GP:ssä vanhaa Formula 3000-autoaan välttääkseen poissaolosta saatavat sakot. Uusi, Sergio Rinlandin suunnittelema F188-malli valmistui toiseen kilpailuun, San Marinon GP:hen mennessä. Kausi ei ollut uudelle tallille helppo mutta Alex Caffin seitsemäs sija Portugalin GP:ssä oli rohkaiseva tulos.", "Dallara\nDallara liittyi Indy Racing League-sarjaan heti sarjan siirryttyä omaan autotyyppiinsä vuonna 1997, ja on mukana edelleen. Kaudella 2006 sarjan 20 autosta lähes kaikki olivat Dallaran valmistamia. Kauden 2006 loppuun mennessä tehtaan autoilla on saavutettu sarjassa 93 paalupaikkaa ja 96 kilpailuvoittoa. Kuljettajien mestaruus on otettu Dallaran autoilla 7 kertaa ja autonvalmistajien mestaruuden merkki on voittanut kahdeksan kertaa. Lisäksi Dallara on voittanut kuusi kertaa sarjaan kuuluvan Indianapolis 500-kilpailun.", "Dallara\nDallara on ollut mukana useissa eri valmistajien urheiluautoprojekteissa. 1993 tehdas kehitti Ferrarille menestyksekkään 333SP-mallin amerikkalaiseen IMSA-urheiluautosarjaan, ja autolla voitettiin kilpailuja myös Euroopassa. Myöhemmin yhteistyö Ferrarin kanssa jatkui F50-katuauton pohjalta kehitetyn kilpaversion merkeissä, mutta kehitystyö keskeytettiin.", "Dallara\nNykyään Dallara vastaa IndyCar-autojensa lisäksi useiden yksityyppisarjojen autojen kehittelystä ja rakentamisesta. Näitä ovat muun muassa IndyCarin yhteydessä ajettava Indy Lights, Formula 1 -kilpailujen yhteydessä järjestettävä GP2 sekä Eurooppalainen Renault World Series (ent. Nissan World Series). Alkuperäisen Varanassa sijaitsevan tehtaan rinnalle rakennettiin uudet tilat vuonna 1994, ja tänään yritys työllistää noin sata työntekijää.", "Dallara\nKaudeksi 1987 Dallara suunnitteli ja rakensi auton Formula 3000-sarjaan. Mallinumerolla 3087 tunnettu auto ei kuitenkaan täyttänyt odotuksia, ja satunnaisista lupaavista kilpailuista huolimatta menestys jäi laihaksi. Italialainen Euroventurini-talli ajatti autoja kaudet 1987, ja parhaaksi sijoitukseksi jäi Marco Apicellan viides sija Spa-Francorchampsin kilpailussa 1987. Kaudella 1988 autoja ajatti Forti Corse, joka korvasi täysin kilpailukykynsä menettäneet autot Lolan autoilla kesken kauden.", "Dallara\nKaudeksi 2001 Dallara oli suunnittelemassa omaa prototyyppiään urheiluautokilpailuihin, ja Chryslerin lähestyttyä Dallaraa malli tarjottiin heidän käyttöönsä. Chrysler käytti autoa vuoden 2001 Le Mansin 24 tunnin ajossa, sijoittuen neljänneksi, mutta vetäytyi vuoden lopussa yhteistyöstä. Vuonna 2002 Oreca-talli ajatti kahta edelleen kehitettyä autoa Le Mansissa, tuloksena sijat 5 ja 6. Myöhemmin Rollcentre Racing osti autot Orecalta ja ajatti niitä kausilla 2004 ja 2005 saavuttaen useita palkintopallisijoituksia." ]

[ "Hankkija\nHankkijan ydin oli Pellervon Välitysliikkeenä alkanut Maatalous-Hankkija, mutta se tarvitsi pian rinnalleen myös Teknillisen Hankkijan, joka vastasi Suomen maatalouden varustamisesta meijerein laitemyyntinä ja laiteasennuksina ulkomailta tuodulla tekniikalla. Yhdessä Pellervo-Seuran kanssa Hankkija pystytti Kuopion maatalousnäyttelyun 1906 mallimeijerin, joka tavallaan oli Teknillisen Hankkijan alku. 1916 Hankkija perusti sähköosaston 1916.", "Hankkija\nKOL Hankkija perustettiin 17. tammikuuta 1905 kokouksella, ja se aloitti toimintansa 16. maaliskuuta 1905. Sen perustivat 18 osuusmeijeriä, 27 osuuskassaa ja kaksi muuta osuuskuntaa. Vaikka Pellervo-Seuraan kuuluivat osuuskaupat, niitä ei ollut perustajajäsenissä, koska Hankkija oli suunnattu teollisuuskulutustavaroiden jakelun sijaan maanviljelijäväestön elinkeinonharjoittamisen tarpeisiin. Hannes Gebhard näki nämä kaksi asiaa erillisinä." ]

[ "Hankkija-Maatalous\nHankkija-Maatalous Oy oli 1988 perustettu Hankkijan tytäryhtiö, johon heinäkuussa 1988 tuli toiseksi osakkaaksi SOK. Yhtiöön tulivat Maatalous-Hankkijan maataloustoiminnot ja Kone-Hankkinan maatalouskonetoiminnot. Lisäksi yhteistyö päättä kaksikymmentävuotta vanhan SOKn ja Hankkijan kiistan vähittäiskaupasta, joka oli pakottanut Hankkijaa luomaan tuottajaosuuskunnilleen oman vähittäiskauppaverkoston SOK:hon kuuluvien vähittäiskauppojen rinnalle koko Suomeen. Tapahtumaa kutsuttiin 1968 \"Hankkijan talvisodaksi\" kuvaamaan taistelua Hankkijan itsenäisyydestä pellervolaisessa osuuskauppaliikkeessä SOK:a jäsenkauppoineen vastaan..", "Hankkija\nHankkija osti konepajan 1918. Siitä tehtiin 1920 Maanviljelyskonetehdas Oy, myöhemmin MKT-tehtaat Oy. Tehdas aloitti maatalouskonevalmistuksen Sato-kylvökoneeella 1921 ja Esa-puimakoneella. Tehdas paloi 1925, mutta se rakennettiin uudelleen. Hankkija oli osallistunut ensimmäisen suomalaisen traktorin, Kullervo-moottori(auran)vetäjän kehittelyyn, mutta siitä ei tullut menestystä ulkomaisen kilpailun vuoksi.\nHankkija myös möi koneita, muun muassa Oliver-traktoreita ja sodan aikana niihin Otso-puukaasuttimia. Toisen maailmansodan jälkeen traktorit olivat bensiini- tai petrolikäyttöisiä. Hankkija myi ensimmäiset dieselmoottoriset traktorit 1950-luvulla. Vuonna 1961 Hankkija sai Korpivaara Oy:ltä brittiläisten Massey-Ferguson -traktorien edustuksen ja luopui samoihin aikoihin saksalaisten Porsche-traktorien maahantuonnista.", "Hankkija\nHankkijan jäsenmäärä ei lisääntynyt nopeasti eikä osuuspääoma. 1908 huomattiin, että Hankkijan toimintaan nähden sen oma pääoma oli vähäinen. Tämän ongelman poistamiseksi perustettiin rahoitusyhtiö Osakeyhtiö Pääomanhankkija, jonka osakepääoma, 50 000 markkaa, lainattiin Keskusosuusliike Hankkijalle. Järjestely purettiin vasta 1941. 1908 Helsingistä lähtöisin oleva Hankkija perusti sivu- ja aluekonttorit Pietariin 1908, jossa se toimi vuoteen 1918, Kuopioon ja Viipuriin.", "Hankkija\nNiin kuin Pellervon Välitysliikkeenkin, myös Keskusosuusliike Hankkijan johtajaksi tuli Benjamin Alfthan, jota avusti kassanhoitaja Emmi Jaeckel. Hankkijan konttori tuli Nikolain­katu 13:een, joka muuttui Suomen itsenäistyttyä Snellmanin­kaduksi. Hankkijan ensimmäinen varasto tuli Malmille Helsinkiin, jonka lisäksi perustettiin kuusi sitä pienempää aluevarastoa eri puolille Suomea. Vuonna 1919 Hankkija osti Nikolajeffin veljesten vuonna 1913 rakennetun talon, joka edelleen tunnetaan Hankkijan talona, ja siirsi pääkonttorinsa vuokra­tiloista Esplanadin varrelta tähän Salomon­kadun varrella sijaitsevaan rakennukseen.", "Jorma Järvi (pääjohtaja)\nJärven vanhemmat olivat toimitusjohtaja Laijo Järvi ja Kerttu Pesonen. Hän tuli Hankkijalle laskentamieheksi 1950-luvun alkupuolella ja nimitettiin osaston johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1959. Järvi avusti 1961-1969 Hankkijan toimitusjohtajana toiminutta Eino Tuomolaa ja osallistui Hankkijan ja SOK:n ns. kauppasotaan. Siinä SOK havitteli muun muassa rehukauppaa ja Hankkija puolestaan laajensi toimintaansa esimerkiksi auto- ja öljykauppaan. Osuuskauppojen siirtyessä yhä enemmän pois Hankkijan jakeluverkostosta Hankkija rakensi omia toimipisteitä sekä 1975 valtakunnallisen keskusvaraston ja palvelukeskuksen Oulunkylään Helsinkiin. Laajimmillaan sillä oli 75 000 omistajajäsentä ja Hankkija-järjestö -niminen maatalousosuuskuntien verkosto.", "Hankkija\nMaatalousalalta poistui myös monia muita yrityksiä, kuten Osuustukkukaupan E-maatalous ja Tukkukauppojen Oy:n TUKOn T-maatalous. SOK:n ja Keskon maatalousyksikköjen rinnalle muodostui pieni Y-maatalous.Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy -nimiselle tytäryhtiölle. Hankkija-Maatalous Oy aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa SOK ja Hankkija muodostivat Hankkija-Maatalous Oy:stä yhteisen maatalous- ja konekauppayrityksen, joka siirtyi vuonna 1993 kokonaisuudessaan SOK:n omistukseen.", "Hankkija\nHankkijan ja SOK:n välirikko kärjistyi 1968, jolloin jotkut osuuskaupat lakkasivat jakelemasta Hankkijan tuotteita sen itsensä rinnalla. Varmistaakseen yhteytensä Hankkijaan, maanviljelijät joutuivat perustamaan maatalousosuuskuntien Keskusosuusliike Hankkijaan. Turun maatalousosuuskunta perustettiin 16. tammikuussa 1970. 1971 vuoden lopussa niitä oli jo 74 ja 1984 lopussa 163. Maatalousosuuskuntien jäsenmäärä ylitti 75 000 henkilöjäsentä yhteensä. Tätä vaihetta on sanottu \"Hankkijan talvisodaksi\".", "Janita (yritys)\nJanita Oy on Seinäjoella toimiva naisten jalkineita valmistava yritys. Sen perusti 1959 teollisuusneuvos Kalevi Salmi (1937–2010) nimellä Suomen Kenkätehdas Oy. Yrityksen toimintaa jatkavat hänen poikansa Jari ja Jarmo Salmi. Jalkineiden valmistuksessa he edustavat neljättä sukupolvea, sillä jo Kalevi Salmen isä ja isoisä olivat suutareita. \nLapväärtissä syntynyt Kalevi Salmi tutustui teolliseen kengänvalmistukseen ensin Tampereella ja sitten Kankaanpäässä. Hän aloitti kenkäkaupan Seinäjoen kauppatorilla 1958, ja pian ryhtyi myös valmistamaan kenkiä. 1960-luvun lopulla Salmen kenkätehdas työllisti jo lähes 30 työntekijää. Salmi päätti eriyttää kenkäkaupat ja valmistuksen ja rakennutti 1985 uuden 200 työntekijän kenkätehtaan Seinäjoelle. Valmistavan yrityksen nimeksi tuli siihen saakka tuotemerkkinä käytetty Janita Oy." ]

[ "Donald Tusk\nDonald Tuskin molemmat vanhemmat ovat syntyisin Danzigin vapaakaupungista (nyk. Gdańsk). Tuskit kuuluvat Puolan vähemmistökansaan kašubeihin. Tuskin isä oli kirvesmies ja äiti työskenteli sairaanhoitajana. Hänen rautatieläisenä toiminut isoisänsä joutui toisen maailmansodan aikana ensin keskitysleirille ja myöhemmin sodan loppuvaiheessa hänet pakkovärvättiin Saksan armeijaan." ]

[ "Tuomas Ragvaldinpoika\nTyrvään Laukulasta kotoisin olleen Tuomas Ragvaldinpojan vanhemmat olivat Lipun talon omistanut kuudennusmies Ragvald Hansinpoika ja Margareta Erkintytär. Tuomas Ragvaldinpoika kärsi synnynnäisestä huuli- ja kitalakihalkiosta ja tämä vamma teki hänen puheestaan honottavaa ja vaikeasti ymmärrettävää sekä myös turmeli hänen ulkonäköään. Hän rampautui myös nuorena kuumesairauden takia eikä kyennyt ruumiilliseen työhön.", "Doris Lessing\nLessingin molemmat vanhemmat olivat kotoisin Britanniasta. Äiti oli sairaanhoitaja ja ensimmäisessä maailmansodassa vammautunut isä työskenteli Persian keisarillisessa pankissa. Lisäksi perheeseen kuului Harry-veli. Perhe muutti 1925 Persiasta Etelä-Rhodesiaan (nyk. Zimbabwe). Heidät oli houkutellut sinne lupaus maissinviljelyllä rikastumisesta, mutta todellisuudessa kaikki ei käynytkään helposti. Varsinkin perheen isän oli vaikea sopeutua.", "Donald Tusk\nDonald Tusk on naimisissa historioitsija Małgorzata Tuskin kanssa. Pariskunta meni naimisiin Tuskin vielä opiskellessa historiaa Gdańskin yliopistossa. Heillä on kaksi aikuista lasta, joista toinen on tunnettu muotibloggari.", "Donald Tusk\nDonald Tuskista tuli parlamenttivaalien voittaja 21. lokakuuta 2007 Kansalaisfoorumin ja maanviljelijöiden tukeman keskustalaisen Puolan kansanpuolueen saatua yhdessä vaaleissa enemmistön parlamenttiin. Presidentti Lech Kaczyński nimitti Tuskin uudeksi pääministeriksi 9. marraskuuta 2007. Jarosław Kaczyńskin pääministerikaudella vahingoittuneet suhteet Saksan kanssa paranivat Tuskin ollessa pääministerinä ja hänellä itsellään oli hyvät henkilökohtaiset välit Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Hallitus vahvisti kesäkuussa 2008 puolalaisjoukkojen vetäytymisen Irakista lokakuun loppuun mennessä.", "Donald Trump\nDonald Trump syntyi 14. kesäkuuta 1946 Queensissa New Yorkissa Frederick ”Fred” ja Mary MacLeod Trumpille. Hän oli neljäs vanhempiensa viidestä lapsesta. Trumpin isä oli kiinteistönvälitysmoguli, joka erikoistui keskituloisille tarkoitettujen kiinteistöjen kehittämiseen ja myymiseen New Yorkissa. Trumpin äiti oli muuttanut Yhdysvaltoihin Skotlannista 17-vuotiaana. Perhe vaurastui 1950-luvulla kiinteistöalan nousukaudella. Nuori Donald tutustui alaan kiertäessään isänsä mukana Queensissä kun tämä keräili vuokrarästejä vuokralaisiltaan.", "Johanna Tukiainen\nTukiainen kasvoi uskonnollisessa perheessä, johon kuuluivat ekonomivanhemmat Markku ja Marja Tukiainen sekä Johannan kolme nuorempaa sisarusta Julia, Jasmine ja Joel. Tukiaiset asuivat Helsingin Laajasalossa viettäen aikaa myös perheen vapaa-ajan kodissa Varkaudessa. Tukiaisen vanhemmat ja kaksi nuorinta sisarusta ovat asuneet 1990-luvun lopusta lähtien Ruotsissa, jossa he ovat kuuluneet Livets Ord -seurakuntaan. Tukiaisen sisko Julia Tukiainen, joka esiintyi usein julkisuudessa isosiskonsa kanssa, menehtyi diabetekseen 30-vuotiaana vuonna 2013.", "Tom Pukstys\nTom Pukstysin vanhemmat muuttivat Yhdysvaltoihin Liettuasta vuonna 1949. Illinoiṣ’n osavaltion Glen Ellynissa 28. toukokuuta 1968 syntyneen Pukstysin lajivalintaan vaikutti merkittävästi hänen Liettuassa lääketiedettä opiskellut isoveljensä Andrew, jonka sikäläinen huonetoveri oli keihäänheittäjä. Vieraillessaan Andrew’ṇ luona Liettuassa 13-vuotiaana Tom poimi erään kerran yleisurheilukentällä keihään käteensä ja heitti sitä, jolloin Andrew’ṇ opiskelijakaveri huomasi Tomin viskovan välinettä hyvin. Myöhemmin Andrew toi Tomille keihään Liettuasta. Itsekin kuulantyöntöä ja kiekonheittoa harrastaneen Andrew’ṇ esimerkki ja tämän esittämä lupaus yleisurheiluvalmennuksen antamisesta pikkuveljelleen johtivat siihen, että Tom Pukstys vaihtoi high schoolia käydessään lajia baseballista yleisurheiluun veljensä lääketieteen opintojen valmistumisen jälkeen. Illinoiṣ’n osavaltiossa high school -tason urheilutapahtumissa ei kuitenkaan kilpailtu lainkaan keihäänheitossa, joten Pukstys joutui yleisurheilu-uransa alkuvaiheessa harjoittelemaan omillaan veljeltään saamallaan keihäällä.", "Toini Mäkelä\nMäkelän vanhemmat olivat Mäntyharjulta kotoisin ollut loinen Juho Taneli Mäkelä ja Kirvussa syntynyt hyyryläisen tytär Emma Tapanintytär Kiimalehto. Perheessä oli kahdeksan lasta joista Toini oli toiseksi vanhin. Juho Mäkelä työskenteli myöhemmin rautatieläisenä Savonlinnassa, jossa Toini kävi kävi kaksi luokkaa kansakoulua. Vuonna 1914 hän muutti Viipuriin työskennellen piikana Juustilan kartanossa, keittiöapulaisena asemaravintolassa sekä tarjoilijana Hotelli Continentalissa ja Viipurin työväenyhdistyksen ravintolassa.", "Tom Cruise\nTom Cruise syntyi Syracusessa, New Yorkin osavaltiossa. Hänen vanhempansa olivat Thomas Mapother III ja Mary Lee Pfeiffer. Cruisella on sukujuuria Irlannissa, Saksassa, Walesissa ja Englannissa. Cruisen lapsuudessa hänen perheensä muutti paljon, ja hän asui muun muassa Glen Ridgessa, Louisvillessa, Ottawassa ja Waynessa. Katolisesta perheestä tullut Cruise halusi alun perin papiksi, mutta painivamman takia toipilaana ollessaan osallistuttuaan koulunsa näytelmään hän päätti ryhtyä näyttelijäksi. Toisena kiinnostuksenkohteena nuorella Cruisella ollut painiurheilu jäi myös tämän myötä." ]

[ "Victor Ortiz\nOrtiz aloitti ammattilaisuransa ylemmässä kevytsarjassa 4. kesäkuuta 2004, jolloin hän kohtasi Raul Montesin nelieräisessä kamppailussa. Ortiz voitti ottelun tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Hän jatkoi voittokulkuaan koko vuoden voittaen heinäkuussa toisen ottelunsa Alejandro Nungarayta vastaan tuomariäänin. Syyskuussa Ortiz voitti puolestaan Lee De Leonin teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä, kuten myös lokakuussa Charles Hawkinsin, mutta neljännessä ja samalla viimeisessä erässä. Marraskuussa Ortiz otteli vuoden viimeisen ottelunsa Juan Patinoa vastaan, jonka hän voitti tuomariäänin." ]

[ "Victor Ortiz\n2007 Ortiz aloitti tasapelillä Marvin Cordova vastaan kaksikon lyödessä päät yhteen, jonka seurauksena Ortizille tuli pahan vekki. Tämän vuoksi ottelu keskeytettiin ensimmäisen erän jälkeen. Seuraavaksi Ortiz kohtasi huhtikuussa IBA-liiton entisen ylemmän kevytsarjan mestarin Tomas Barrientesin. Hän voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä viidennessä erässä. Kesäkuussa Ortiz puolestaan tyrmäsi jo ensimmäisen erän lopussa Maximino Cuevasin, joka oli hänen ensimmäinen kymmeneräiseksi suunniteltu ottelu. Elokuussa hän sai vastaansa Emmanuel Clotteyn, joka oli Ortizin ensimmäinen laajemmin tunnettu nyrkkeilijä vaikka hän ei ollut voittanut mestaruuksia nyrkkeilyssä. Ortiz voitti uransa toisen kymmeneräisen ottelun teknisellä tyrmäyksellä aivan ottelun viimeisen erän lopussa. Marraskuussa Ortiz voitti puolestaan entisen WBA-liiton ylemmän kevytsarjan mestarin Carlos Maussan, jonka hän tyrmäsi ensimmäisen erän alussa. Ortiz otteli samalla ensimmäistä kertaa urallaan Madison Square Gardenille.", "Victor Ortiz\nTurnauksen myötä entinen IBF-liiton mestari Robert Garcia kiinnostui Ortizin valmentamisesta, jonka myötä hän muutti Coloradosta Kaliforniaan. Ortiz alkoi harjoittelemaan La Colonia Youth Boxing Club salilla. Myöhemmin Garciasta tuli Ortizin virallinen holhooja ja hän valmistui Pacifica High Schoolista. Ortiz voitti myös syyskuussa 2003 Police Athletic League kansallisen nuorten mestaruuden tilastolla 5–0. Vuotta myöhemmin 17-vuotiaana Ortiz otteli Yhdysvaltain olympianyrkkeilyn karsinnoissa 60-kiloisten sarjassa, jossa hän putosi jatkosta välierissä.", "Victor Ortiz\n2005 Ortiz aloitti vuoden helmikuussa voittamalla Joel Ortegan teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Maaliskuussa hän voitti uransa seitsemännen ottelunsa peräkkäin Rodney Jonesia vastaan. Ortiz voitti kamppailun toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Kesäkuussa hän koki uransa ensimmäisen tappion Corey Alarconia vastaan, kun Ortiz katsottiin tyrmänneen laittomasti vastustajansa. Ortiz oli ensimmäisen erän alussa pudottanut Alarconin kanveesiin jo kerran aikaisemmin. Tuomari David Denkin oli ottelun aikana käskenyt kaksikon irti toistensa syleilystä, jonka jälkeen Ortiz löi Alarconin kanveesiin. Hän jäi myös koko luvunlaskennan ajan maahan, jonka myötä tuomari Denkin katsoi Ortizin lyönnin olleen laiton. Ortiz palasi takaisin kehään elokuussa voittaen Oliver Bolanos ja syyskuussa Kevin Carmodyn molemmat tuomariäänin. Marraskuussa sitä vastoin Ortiz voitti teknisellä tyrmäyksellä Donnell Loganin.", "Víctor Muñoz\nEspanjan maajoukkueessa Muñoz pelasi 1980-luvulla 60 A-maaottelua ja teki niissä 3 maalia. Hän oli mukana EM-hopeaa voittaneessa Espanjan joukkueessa 1984. Hän oli myös 1986 MM-joukkueessa Meksikon kisoissa sekä EM-kisoissa 1988.Muñoz aloitti valmennusuransa tammikuussa 1996 Espanjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Segunda Divisiónissa Mallorcan joukkueessa, jota hän valmensi puolitoista kautta. Seuraavina vuosina hän valmensi Logroñésia ja Lleidaa ennen siirtymistään Villarrealin päävalmentajaksi 2000. Muñoz luotsasi juuri Primera Divisiónin noussutta joukkuetta kaksi kautta ilman suurempaa menestystä.", "Miguel Muñoz\nKeskikenttäpelaajana pelannut Muñoz aloitti jalkapalloilun erinäisissä juniorijoukkueissa Madridin ympäristössä, mutta ei onnistunut herättämään Realin mielenkiintoa. Myöhemmin hän pelasi Logroñésissa (1943–1944), Racing Santanderissa (1944–1946) ja Celta Vigossa (1946–1948). Vuonna 1948 Muñoz auttoi omalta osaltaan Celtan neljänneksi liigassa ja cup-kilpailu Copa del Generalísimon loppuotteluun. Hän teki Celtan ainoan maalin 4–1-tappioon päättyneessä cupin loppuottelussa Sevillaa vastaan. Ennen seuraavan kauden alkua Real Madrid hankki sekä Muñozin että tämän maalikuninkuuden voittaneen joukkuetoverin Pahiñon riveihinsä.", "Victor Ortiz\nOrtiz otteli Marcos Maidanaa vastaan WBA-liiton vapaana olleesta ylemmän kevytsarjan tilapäismestaruudesta. Ottelu käytiin 27. kesäkuuta 2009 Staples Centerissä. Ortiz oli listattu WBA:n rankingissa kolmanneksi parhaaksi ylemmän kevytsarjan nyrkkeilijäksi, kun taas hänen vastustajansa oli listattu toiseksi parhaaksi. Ortiz onnistui pudottamaan Maidanan ottelun ensimmäisessä erässä kerran ja kahdesti toisessa erässä kanveesiin. Ortiz sitä vastoin putosi ensimmäisessä erässä kerran ja samoin kuudennessa erässä. Ottelu päättyi Ortizin tappioon kuudennessa erässä teknisellä tyrmäyksellä, kun kehälääkäri katsoi Ortizin oikean silmän yläpuolella olleen vekin erittäin pahaksi. Ortiz itse päätti myös lopettaa ottelun omalta osaltaan kesken pahojen osumien myötä. Hän löi ottelun aikana 177 kertaa, joista 74 osui perille. Sitä vastoin Maidana löi 293 kertaa, joista 66 osui kohteeseen. Tappio oli Ortizille uran ensimmäinen sitten 2005 hylkäys tappiota. Samalla katkesi hänen kahdeksan ottelun voittoputki.", "Victor Ortiz\nOrtiz teki ensimmäisen näyttelijän roolinsa elokuvassa \"The Expendables 3\", jossa hän esittää nuorta yhdysvaltalaista sotilasta. Sitä ennen Ortiz oli esiintynyt tosi-tv-sarjassa \"Chiquis 'n Control\". Elokuvan jälkeen Ortiz teki toisen sivuroolin nyrkkeilyelokuvassa \"Southpaw\", jossa pääosaa esitti Jake Gyllenhaal. Elokuvaroolien jälkeen Ortiz esiintyi \"Havaiji 5-0\" -televisiosarjan jaksossa \"New Player\".", "Victor Ortiz\nOrtiz puolusti WBC mestaruuttaan ensimmäisen kerran Floyd Mayweatheria vastaan, kun Mayweather ilmoitti twitterin välityksellä 7. kesäkuuta 2011 suostuneensa ottelemaan Ortizia vastaan 17. syyskuuta 2011 MGM Grand Garden Arenalla. The Ring -lehti rankkasi Ortizin maailman toiseksi parhaaksi välisarjan ottelijaksi, kun taas Mayweatheria ei rankattu oltuaan ottelematta 16 kuukautta. Ottelua oli katsomassa paikan päällä 14 687 henkilöä, jolla ottelu tuotti yhdeksän miljoonaa dollaria. Lisäksi ottelu tuotti maksullisen television kautta 1.25 miljoonaa ostoa, joka tuotti yhteensä 78.44 miljoonaa dollaria. Ortiz sai ottelusta palkkioksi kaksi miljoonaa dollaria. Hän hävisi ottelun neljännessä erässä tyrmäyksellä, joka aiheutti puheenaihetta ottelun jälkeen. Ortiz sai omien sanojensa mukaan Mayweatherin kyynärpäästä osumia kasvoihinsa ja yritti kostaa pukkaamalla päällään Mayweatheria kasvoihin. Ortiz pyysi tilannetta anteeksi ottelun aikana, kun erotuomari erotti ottelijat. Tilanteen jälkeen Mayweather löi Ortizia kahdesti päähän ja tiputti hänet luvunlaskentaan. Tuomarina ollut Joe Cortez ei katsonut tilanteessa olevan mitään laitonta.", "Víctor Muñoz\nMuñoz, joka pelaajana kantoi nimeä Víctor, pelasi uransa huippuvuodet Real Zaragozassa ja Barcelonassa 1970- ja 1980-luvuilla esiintyen joukkueiden paidassa 332 pääsarjaottelussa ja tehden 25 maalia. Muñoz siirtyi Barcelonasta Sampdoriaan 1988 ja oli ensimmäinen espanjalainen Serie A:ssa. Kaudella 1990–1991 Muñoz pelasi vielä Skotlannissa St. Mirrenin joukkueessa, johon hän siirtyi yhdessä entisen joukkuetoverinsa Steve Archibaldin kanssa, ennen uransa päättämistä Zaragozassa vuonna 1991." ]

[ "Kiusaus (ruoka)\nKlassinen kiusausresepti on ruotsalaisen oopperalaulajan Per Janzonin mukaan nimetty \"Janssoninkiusaus\", jossa on perunaa, sipulia, kuohukermaa ja anjovista. Janssoninkiusaus on helppo tehdä, koska siihen ei tarvitse mitata mausteita, vaan tarvittava suola ja mausteet tulevat anjovistölkin liemestä. Eri tarinoiden mukaan kiusauksen kehitti joko Janzon itse 1800-luvulla tai tukholmalainen Elvira Stigmark 1920-luvulla.", "Janssoninkiusaus\nJanssoninkiusaus () on ruotsalainen perinneruokalaji, joka pitkään tunnettiin vain yöruokana ja on tullut paljon muunnelluksi. Se tehdään raastamalla karkeasti perunaa, laittamalla sitä vuokaan kerroksittain anjoviksen kanssa ja kaatamalla päälle kermaa. Janssoninkiusauksesta on olemassa myös vanhempana pidetty versio, jossa peruna korvataan kananmunalla. Alkuperäinen janssoninkiusaus on valmistettu niin sanotusta skandinaavisesta anjoviksesta eli maustetusta kilohailista eikä aidosta anjoviksesta eli sardellista." ]

[ "Silakkalaatikko\nSilakkalaatikko on suomalainen perinneruokalaji. Se tehdään viipaloimalla perunaa, laittamalla sitä vuokaan kerroksittain suolasilakan kanssa ja kaatamalla päälle munamaitoa. Ruoka paistetaan uunissa. Rannikolla on myös versioita, joissa käytetään tuoretta silakkaa. Periaatteessa Janssonin kiusaus on samankaltaista kuin silakkalaatikko, joskin siinä käytetään silakan sijasta kilohailia.", "Viktor Jansson\n1930-luvun lopulla Jansson teki kaksi suurikokoista, realistista liikuntaveistosta Lahteen, molemmat varakkaiden liikemiesten lahjoja kotikaupungilleen. Insinööri J. Th. Lindroosin lahjoittama \"Lumisota\" (1937) sijoitettiin Lahden lyseon ja yhteiskoulun väliseen puistikkoon. Veistos kuvaa kahta 1930-luvun asuihin puettua koululaista, lettipäistä koulutyttöä ja polvihousuista koulupoikaa, lumipalloja heittelemässä. Salpausselän hiihtostadionilla sijaitseva \"Slalom\" eli \"Hiihtäjä\" (1938) puolestaan kuvaa laskettelijaa. Slalomin tilasi kenkätehtailija J. Mononen, jonka toivomuksesta Jansson veisti pronssiselle laskettelijalle Monosen tehtaan hiihtokengät eli monot. Näiden veistosten arkirealismi on poikkeuksellista Janssonin tuotannossa.", "Kiusaus (vuoden 1927 elokuva)\nKiusaus () on vuonna 1927 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen mykkä draamaelokuva, jonka on ohjannut Victor Fleming. Pääosan esittäjä Emil Jannings voitti roolistaan parhaan miespääosan Oscar-palkinnon. Elokuvaa pidetään kadonneena ja siitä on jäljellä vain noin viiden minuutin pituinen pätkä.", "DeCSS\nDeCSS:n kehittivät tuntemattomat henkilöt, jotka julkaisivat sen nimettömästi Internet-sähköpostilistalla vuoden 1999 lokakuussa. Väitetään, että yksi tekijöistä on norjalainen nuori Jon Johansen, jonka kotiin Norjan poliisi teki kotietsinnän vuonna 2000. Hänet haastettiin oikeuteen Norjassa ja hän olisi saattanut saada kahden vuoden vankilatuomion sekä isot korvaukset maksettavakseen, ellei syytteitä olisi hylätty vuoden 2003 alussa. \n5. maaliskuuta 2003 Norjan vetoomustuomioistuin päätti että Johansenia vastaan voidaan nostaa uudelleen syyte Norjan rikoslain osan 145 (hakkerilaki) rikkomisesta. Vetoomustuomioistuimen mukaan syyttäjän väitteet sekä uudet todisteet ansaitsevat uuden oikeudenkäynnin. \n22. joulukuuta 2003 vetoomustuomioistuin yhtyi päätökseen, jonka mukaan Johansen oli syytön. 5. tammikuuta 2004 Norjan Økokrim päätti tyytyä päätökseen.", "Oskar Johansson\nJohanssonin pääteos on vuonna 1935 ilmestynyt romaani \"Teräsviima\", joka käsittelee Suomen sisällissodan taustoja ja seurauksia. Sitä pidetään hänen onnistuneimpana romaaninaan, vaikkei se kokonaisuutena nousekaan kovin korkeatasoiseksi. Teosta on moitittu muun muassa juonen epäloogisuudesra sekä henkilökuvien mustavalkoisuudesta. Romaanien sijasta Johansson olikin parhaimmillaan lyhyiden kertomusten ja kuvausten kirjoittajana. Niiden joukossa on muun muassa hänen paostaan Neuvosto-Venäjälle kertova \"Kiitos neuvosta\". Johanssonin muut lyhyet kertomukset käsittelevät lähinnä sosialismin tuomia muutoksia Karjalan maaseudun elämään sekä Karjalan ja Muurmannin karua luontoa. Vuonna 1935 kertomuksista ilmestyi kokoelma \"Saloilta ja tuntureilta\". Vuonna 1937 Johansson viimeisteli Muurmannin kalastajista kertovaa uutta romaaniaan, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi ja myös sen käsikirjoitus katosi.", "Karl Jansson\nJansson liittyi vuonna 1917 Lohjalle perustetun suojeluskunnan ratsastavaan osastoon ja hän oli myöhemmin mukana myös Aunuksen retkikunnassa. 1930-luvulla Jansson oli Vapaussodan Rintamamiesten liiton julkaiseman \"Rintamamies\"-lehden toimittajana ja hän osallistui sitä ennen myös Arvi Kalstan perustaman Suomen Kansan Järjestö-puolueen toimintaan. Syyskuussa 1939 Jansson oli mukana Saksassa vierailleessa Vapaussodan Rintamamiesten liiton lähetystössä yhdessä pankinjohtaja P. H. Norrménin ja insinööri John Rosbergin kanssa. Lähetystöä johti Etsivän keskuspoliisin entinen johtaja Esko Riekki ja lähetystön oli tarkoitus selvittää olivatko Saksa ja Neuvostoliitto sopineet aiemmin elokuussa Suomen kuulumisesta Neuvostoliiton etupiiriin. Lähetystö pääsi tapaamaan SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleriä mutta tämä kiisti että mitään tällaista olisi sovittu. Jansson vieraili Saksassa myös syksyllä 1940 jääkäriluutnantti Gunnar Lindqvistin kanssa esittämässä SS:lle Vapaussodan Rintamamiesten liiton kutsun SS-joukkojen toipilaiden saamiseksi toipumislomille Suomeen.", "Jan-Magnus Janssonin aukio\nJan-Magnus Janssonin aukio () on rakennusten reunustama monumentaaliaukio Arabianrannassa Helsingissä. Se sijaitsee Toukolankadun päässä ammattikorkeakoulu Arcadan ja ammattioppilaitos Prakticumin rakennusten välissä. Rakennustyöt valmistuivat pääosin vuonna 2005. Lopullisen muotonsa aukio sai vuonna 2006, jolloin sille asennettiin kolme betonista valettua suurikokoista urosleijonaa ja niitä ympäröivän vesiaiheen käsittävä ympäristötaideteos \"Oasen\". Teosta valaisee oranssia valoa antava lyhty. Veistoksen suunnittelija on kuvanveistäjä Ann Sundholm. Veistoksia ympäröi virtaava vesiaihe. Aukion kivimateriaaleista tehdyt käytävät pysyvät puhtaina lumesta ja jäästä ympäri vuoden katulämmityksen ansiosta. Aukio on nimetty suomalaisen poliitikon Jan-Magnus Janssonin mukaan.", "Jeesuksen kiusaukset\nMatteuksen evankeliumi kertoo Jeesuksen ja Saatanan keskustelun erämaassa. Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä vuorokautta ja erämaassa hänen tuli nälkä, niin silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: \"Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.\" Mutta Jeesus vastasi: \"On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.' Sitten Saatana vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänet temppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: \"Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.' Jeesus vastasi hänelle: \"On myös kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'\" Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: \"Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni ja kumarrat minua.\" Silloin Jeesus sanoi hänelle: \"Mene pois, Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.' Silloin Saatana jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.", "Otteita kumouksellisista kokouksista\nJansson käy romaanihenkilö Henrik Janssonin kautta läpi 70-lukulaista nuoruuttaan ja taistolaisvuosia Turussa. Hän etsii sitä menneisyyden nuorukaista, joka \"pyyteettä halusi tehdä hyvää\". Tarinan taustana on Janssonin omat kokemus suomenruotsalaisessa teiniradikalismissa ja Åbo Akademin opiskelijapiireissä. Kriitikon mukaan kuvausta ei sen suomenruotsalaisen taustan vuoksi voi pitää yleispätevänä, vaikka se sisältääkin samaa, mitä yleisesti tarkoitetaan taistolaisuudella. Taistolaisuuden käsittely suomenkielisestä kaunokirjallisuudessa on vähäistä, lähinnä Raija Oranen on tuonut sitä esiin romaanihenkilöidensä kautta. Vaikka teos on poliittinen muistelma, se on samalla herkkä nuorisokuvaus." ]

[ "Brandon Kozun\nKHL-kauden ensimmäisellä neljänneksellä Kozun onnistui tekemään kahdeksan maalia ja ansaitsi yhteensä 20 pistettä 16 ottelussa muodostettuaan niin ikään uutena pelaajana seuraan tullen Peter Reginin kanssa aisaparin Jokerien hyökkäyksessä. Kozunin arvioitiin saapuneen Jokereihin paikkaamaan ensisijaisesti Steve Mosesin jättämää tyhjiötä joukkueen hyökkäyksessä ja maalinteossa. Hän muodosti joukkueen sisällä hyvän kemian varsinkin Pekka Jormakan ja Henrik Karlssonin kanssa. Ryhmä nimettiin Team Namuksi. Kozun pelaa oikeassa laidassa ja käyttää Jokereissa pelinumeroa 51. Runkosarjassa Kozun oli Jokereiden tehokkain hyökkääjä iskien 15 maalia ja 34 maaliin johtanutta syöttöä. Kuudessa pudotuspeliottelussa Kozun iski tehot 3+3.", "Brandon Kozun\nKaudeksi 2016–17 Kozun siirtyi KHL-joukkue Lokomotiv Jaroslavliin kaksivuotisella sopimuksella." ]

[ "Brandon Kozun\nKesäkuussa 2015 Kozun solmi yhden vuoden mittaisen pelaajasopimuksen Helsingin Jokereiden kanssa seuran haviteltua miestä jo aikaisemman kauden miehistöön. Joukkueen general manager Jari Kurri kuvaili tuolloin Kozunia nopeaksi laitahyökkääjäksi ja hanakaksi maalintekijäksi, jolla on kovaa asennetta, sisua ja tavoitteita tuleville vuosille pelaajaurallaan. Kurri pani merkille myös Kozunin hyvän luistelun ja kyvyn rakentaa peliä. Kiitosta sai myös miehen terävä laukaus. Kozun itse on kertonut haaveilevansa edelleen NHL-paikasta, mutta näki Jokerit seurana, jossa pelaamista voi viedä uudelle tasolle.", "Brandon Kozun\nSaatuaan varauksen NHL-organisaatio Los Angeles Kingsiin, Kozun aloitti kauden 2010–11 AHL-farmiseura Manchester Monarchsin riveissä. Monarchs-kotidebyytissään Providence Bruinsia vastaan Kozun onnistui maalinteossa kahdesti, tehden uransa ensimmäisen AHL-maalin ylivoimalla ajassa 19:26. Hän pelasi kauden aikana 72 runkosarjaottelua, teki 23 maalia ja yhteensä 48 pistettä. Pudotuspeleissä Kozun ansaitsi tililleen neljä maalia ja yhden syöttöpisteen, mutta seura ei yltänyt Calder Cup –mestaruuteen.", "Brandon Kozun\nSeuraavalla kaudella Kozun murtautui Toronton NHL-miehistöön. Hän saavutti ensimmäisen pisteensä sarjassa syötettyään Nazem Kadrin maalin kauden ensimmäisessä pelissä Montreal Canadiensia vastaan 8. lokakuuta 2014. Hän pelasi 20 ottelussa, ansaiten pistetililleen kaksi maalia ja kaksi syöttöä. Ensimmäisen NHL-maalinsa Kozun teki Carolina Hurricanesia vastaan 20. helmikuuta 2015 kahdeksannessa pelaamassaan ottelussaan.", "Brandon Kozun\nHitmenin päävalmentaja Mike Williamson kehui Kozunin kilpailullista luonnetta ja valmiutta pelata missä tahansa joukkueen hänelle määräämässä roolissa. Pienen kokonsa vuoksi Kozunia kuitenkin aliarvioitiin monien WHL-joukkueiden ja NHL:n kykyjenetsijöiden toimesta. Mahdollisia NHL-varauksia ruotiva NHL Central Scouting arvioi Kozunin jäävän varauksetta vuonna , kuten myös kävi, sillä Kozun ei saanut varausta NHL:ään ensimmäisenä varausmahdollisena vuotenaan. Lopulta Hitmenissä pelatun vahvan kauden 2008–09 jälkeen Los Angeles Kings varasi Kozunin kesällä varaustilaisuuden kuudennella kierroksella ja numerolla 179.", "Brandon Kozun\nEnnen kauden 2009–10 puoltaväliä sekä Kanadan että Yhdysvaltain nuorten maajoukkueiden johdot osoittivat kiinnostusta WHL:n pistepörssiä johtanutta Kozunia kohtaan. Kozun kieltäytyi edustuspaikasta Yhdysvaltain joukkueesta ja päätti sen sijaan pyrkiä Kanadan maajoukkueeseen. Hän sai joukkueesta edustuspaikan, mutta joukkue jäi lopulta turnauksessa hopealle hävittyään finaalissa jatkoajalla Yhdysvalloille numeroin 6–5. Kozun kuului olympiapronssia saavuttaneeseen Kanadan joukkueeseen Pyeongchangissa 2018.", "Brandon Kozun\nKaudella 2013–14 Kozun kaupattiin 22. tammikuuta 2014 neljän Kingsin organisaatiossa vietetyn kauden jälkeen Toronto Maple Leafsiin vastineeksi hyökkääjä Andrew Crescenzista. Ensimmäinen kausi uudessa seurassa kului Kozunilta AHL:ssä, missä hän teki 32 runkosarjaottelussa 7 maalia ja saavutti yhteensä 17 pistettä. Pudotuspelipaikka varmistui tänäkin keväänä, ja Toronto Marlies ylsi toiselle pudotuspelikierrokselle, häviten konferenssin semifinaaleissa mestaruuden voittaneelle Grand Rapids Griffinsille otteluvoitoin 4–2.", "Brandon Kozun\nKozun siirtyi täysipainoisesti WHL:n puolelle jo seuraavalla kaudella, sillä hän edusti Hitmeniä 67 ottelussa. Näissä peleissä hän teki 19 maalia ja saalisti yhteensä 53 pistettä. Kozunin pistemäärä kaksinkertaistui kaudella 2008–09, sillä hän nosti piste-ennätyksensä 108 pisteeseen ja sijoittui sarjan pistepörssissä toiseksi 115 pistettä metsästäneen Vancouver Giantsin Casey Pierro-Zabotelin jälkeen. Kauden jälkeen Kozun nimettiin WHL:n ensimmäiseen tähdistöön ja hän keräsi osakseen kykyjenetsijöiden kiinnostusta.", "Brandon Kozun\nKozun aloitti jääkiekkoilun kolmevuotiaana vuonna 1993. Hänen varsinainen junioriuransa alkoi AJHL-sarjaa edustaneen Calgary Royalsin riveissä kaudella 2006–07. Tuolla kaudella hän pelasi 11 ottelua myös WHL-joukkue Calgary Hitmenissä onnistuen kertaalleen maalinteossa." ]

[ "Raksila\nRaksila on kaupunginosa Oulussa keskustan suuralueella. Se sijaitsee keskustan, linja-autoaseman ja rautatieaseman läheisyydessä. Alueella asuu noin 1 500 vakinaista asukasta. Lisäksi alueella sijaitsee muutaman sadan opiskelijan asuttama Välkkylän opiskelijakylä. Raksilassa on useita automarketteja, ja siellä sijaitsee urheilukeskus. Alueen urheilutilat ovat Ouluhalli, Raksilan pesäpallostadion, uimahalli, Oulun keskuspaloaseman kellaritiloissa sijaitseva ilma-aserata sekä Raksilan jäähalli ja tekojäärata." ]

[ "Raksilan urheilukeskus\nRaksilan urheilukeskus on pääosin kaupungin liikuntaviraston ylläpitämä liikuntapaikkojen keskittymä Raksilan kaupunginosassa Oulussa. Urheilukeskus sijaitsee aivan Raksilan market-alueen vieressä, joten pysäköintipaikoista ei yleensä ole puutetta.", "Ristinummi (Vaasa)\nRistinummi () on Vaasan kaupunginosa ja osa samannimistä suuraluetta kaupungin itärajalla. Asukkaita oli vuonna 2015 3 724. Alue alkoi kehittyä 1970-luvulla ja kaupunginosassa pidettiin asuntomessut vuonna 1975. \nRistinummella sijaitsee mm. Variskan koulu ja Ristinummen ostoskeskus jossa sijaitsee mm. K-Market, Kampaamo, 2 pizzeriaa sekä Ravintola. Kivenheiton päässä sijaitsevat kaupungin vedenottamo Pilvilampi ja läheiset luontoalueet. Ostoskeskuksen vieressä sijainnut purettavana ollut Nummen koulu tuhopoltettiin toukokuussa vuonna 2017.", "Möysä\nMöysä on Lahden 16. kaupunginosa, joka sijaitsee noin puolestatoista kolmeen kilometriä kaupungin ydinkeskustasta itään. Möysän naapurikaupunginososia ovat etelässä Kerinkallio, lännessä Asemantausta ja Paavola, pohjoisessa Myllypohja ja idässä Järvenpää. Lahden Joutjärvi on kaupunginosan sisällä. Tarkemmin määritellen Möysän eteläraja seuraa Lahti–Kouvola-rataa, länsirajan muodostavat Iso-Paavolankatu, Lounaankatu ja Supankatu, Hirsimetsänkatu, Joukahaisen puistotie, Ilmarisentie, Väinämöisentie. Pohjoisessa raja seuraa Niemen kaupunginosaan vievää teollisuusrataa ja idässä Lahti–Heinola-rataa.", "Melalahti (Kuopio)\nMelalahdessa toimii muun muassa Riistaveden palvelukeskus neuvoloineen ja terveysasemineen (Museopirtintie 3, aiemmin nimellä Museotie), Melalahden päiväkoti, Melalahden koulu, Riistaveden koulu, Riistaveden kirjasto, nuorisotila Kormu, Riistaveden seurakuntatalo ja Riistaveden palvelukoti. Kaupunginosassa toimii myös paloasema, pankki, asiamiesposti, apteekki, kaksi päivittäistavarakauppaa, parturikampaamoja, kukkakauppa, ravintola, huoltoasema ja taksiasema. Joensuuntien eli valtatie 9:n eteläpuolella sijaitseva Riistaveden kirkko on niukasti kaupunginosan ulkopuolella, mutta valtatien pohjoispuolinen hautausmaa kuuluu Melalahden kaupunginosaan.", "Raksila\nRaksila rajoittuu pohjoisessa Intiön, lännessä Vaaran, idässä Kontinkankaan ja etelässä Karjasillan kaupunginosiin. Vaaraa ja Raksilaa erottaa rautatien itäpuolella kulkeva Ratakatu. Karjasiltaa ja Raksilaa erottaa Kainuuntie (valtatie 22), ja market-aluetta ja Intiön kaupunginosaa erottaa Kajaanintie. Pohjantie (valtatie 4) erottaa Raksilan Kontinkankaasta.", "Metsola (Vantaa)\nMetsola () on Vantaan koillisosassa Korson suuralueella sijaitseva noin 6 300 asukkaan kaupunginosa, joka liittyy kiinteästi länsipuolella olevaan Korson kaupunginosaan Korson aseman ja Kulomäentien välityksellä. Eteläpuolella ovat Matarin ja Mikkolan kaupunginosat, pohjoispuolella Leppäkorpi ja idässä Jokivarsi.\nMetsolassa toimii Leppäkorven koulu (alakoulu) ja siellä on useita päiväkoteja (mm. Leppäkorvan pk, Metsolan pk, Metsolanmäen pk ja Näätäpuiston pk). Aseman lähellä Metsolassa on kaksi suurehkoa päivittäistavarakauppaa ja joitakin erikoisliikkeitä ja -palveluja sekä ravintoloita, Kelan toimisto, Korson terveysasema sekä asiamiesposti.", "Imatran kaupunginosat\nMansikkalassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus, sosiaalitoimisto, TE-toimisto, poliisilaitos, pääkirjasto, Kulttuuritalo Virta, urheilutalo ja uimahalli sekä rautatieasema. Rautatieasema on osa Matkakeskusta, jonka kautta kulkee myös linja-autoliikenne. Mansikkalassa sijaitsevat myös suuret marketit sekä kauppakeskus Mansikkapaikka. Alueen asutus koostuu kerrostaloista ja Mansikkalan katukuvalle antavatkin hallitsevan kuvan 80-luvun alussa valmistuneet korkeat 14-kerroksiset tornitalot. Tornitaloaluetta kutsutaan Imatran Manhattaniksi.", "Saaristenmäki\nIV kaupunginosa eli Saaristenmäki on yksi Hämeenlinnan keskustan neljästä kaupunginosasta, joka sijaitsee Vanajaveden rannalla keskustan itäosassa. Kaupunginosassa sijaitsevat muun muassa kauppatori, Hämeenlinnan kirkko, raatihuone, kaupunginmuseon päätoimipiste Museo Skogster, Hämeenlinnan oikeustalo sekä varhainen kauppakeskus Keskustalo. Saaristenmäen liikenneyhteydet ovat hyvät, sillä sen halki kulkee keskustan pääväyliin kuuluva Paasikiventie ja alueella sijaitsee myös linja-autoasema, jonka kautta kulkevat niin kauko- kuin paikallisliikenteen linja-autot. Hämeenlinnan keskustan paikalla ennen sijainneesta Saaristen tilasta nimensä saanut Saaristenmäki rajautuu lännessä 1., 2. ja 3. kaupunginosiin sekä idässä Keinusaaren ja Kantolan kaupunginosiin. Kaupunginosaa sivuaa suurelta osin Vanajavesi ja siellä sijaitsee lisäksi edelleen VPK:n käytössä oleva vanha Palokunnantalo.", "Raksilan kauppakeskus\nRaksilan kauppakeskus eli Raksilan marketit on Oulun keskustan suuralueella, Raksilan kaupunginosassa sijaitseva, kauppakeskittymä. Kolmen marketin keskittymä on rakennettu vuosina 1975–1976." ]

[ "Kino\nKinon laulaja-sanoittaja Viktor Tsoi kuoli liikenneonnettomuudessa Tukumsissa 15. elokuuta 1990. Yhtyeen jäljelle jääneet jäsenet kokosivat keskeneräisistä harjoitusnauhoista Kinon viimeisen postuumin studioalbumin, joka tunnetaan kansitaiteensa mukaan nimellä \"Musta albumi\".", "Viktor Tsoi\nViktor Robertovitš Tsoi (, ) (21. kesäkuuta 1962, Leningrad, Venäjän SFNT – 15. elokuuta 1990 Ķesterciems, Latvian SNT) oli neuvostoliittolainen rockmuusikko. Hän oli Kino-yhtyeen keulahahmo, laulaja-lauluntekijä ja kitaristi." ]

[ "Viktor Tsoi\nOllessaan matkalla viemään tehtyjä nauhoja Leningradiin Tsoi joutui liikenneonnettomuuteen 15. elokuuta 1990 Tukumsin lähellä sijaitsevassa Ķesterciemsissä, Latviassa. Tsoi kuoli välittömästi hänen ohjaamansa Moskvitš-henkilöauton ajauduttua vastaantulevien kaistalle ja iskeydyttyä päin linja-autoa. Tutkimusten mukaan Tsoi nukahti autoonsa. Hän ei ollut juonut alkoholia vähintään kahteen vuorokauteen ennen kuolemaansa, joten nukahtamisen arvellaan johtuneen ylirasituksesta.", "Viktor Tsoi\nTsoin kuoleman jälkeen suurin osa hänen musiikistaan julkaistiin uudelleen etupäässä teknisen laadun parantamiseksi. Näiden moskovalaisen Moroz-levy-yhtiön toteuttamien uudelleenjulkaisujen takana ja osittain tuottajana on ollut leski Marianna. Hän myös huolehti siitä, että levyllä esiintyneet muusikot ovat saaneet osansa niiden tuotosta. Tosin Marianna Tsoin ja entisten Kino-yhtyeen jäsenten välillä käytiin jopa oikeusriitoja Kinon kappaleiden tekijänoikeuksista . Marianna Tsoi on myös kirjoittanut yhdessä Rybinin kanssa Viktor Tsoista kirjan Totška otstšjota (Точка Отсчёта, suomeksi ″aloituspiste”) sekä puuhasi tälle patsasta Moskovan Arbat-kadulle. Hän myös toimi muiden pietarilaisten rock-artistien tuottajana ja edustajana. Marianna kuoli vuonna 2005 syöpään.", "Viktor Tsoi\nSyksyllä 1983 Viktor Tsoi hakeutui mielisairaalaan ja vietti siellä toista kuukautta. Näin hän välttyi asepalvelukselta ja sen jälkeen todennäköiseltä lähettämiseltä Afganistanin sotaan.", "Viktor Tsoi\nKino-yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluva \"Hotšu peremen!\" (suomeksi ″Haluan muutosta!”, Хочу перемен!), jonka Viktor Tsoi esittää esimerkiksi kulttifilmi Assan (1987) loppukohtauksessa, joutui musiikkisensuurin kohteeksi Valko-Venäjällä vuonna 2011. Kappaleen julkinen esittäminen esimerkiksi radiossa kiellettiin. Tämä on synnyttänyt monenlaisia vastareaktioita. Esimerkiksi venäläisen television Ykköskanavan poliittista satiiria viljelevässä animaatiosarjassa \"Mult Litšnosti\" animoitu presidentti Lukašenka esittää Tsoin kappaleen ″sopivammin” sanoitettuna.", "Viktor Tsoi\nTsoi haudattiin Pietarin Bogoslovskojen hautausmaalle. Hautapaikasta tuli hyvin pian pyhiinvaelluskohde samaan tapaan kuin Jim Morrisonin haudasta Pariisissa.", "Viktor Tsoi\nTsoi syntyi Leningradissa venäjänkorealaisen insinööri-isän Robert Maksimovitš Tsoin ja venäläisen liikunnanopettajaäidin Valentina Vasiljevna Gusevan ainoana lapsena. Tsoin isoisoisä Choi Yong-nam oli kotoisin Korean Sŏngjinistä, Hamgyŏngin maakunnasta.", "Tellervo Maria Koivisto\nKoivisto kuoli 54-vuotiaana maaliskuussa 1982. Hän liukastui 3.3.1982 eduskuntatalon Aurorankadun puoleisilla rappusilla ja oli vuorokauden sairaalassa tarkkailtavana. Perjantaina 5.3.1982 hän hakeutui uudestaan sairaalaan, jossa kuoli seuraavana päivänä. Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan hän kuoli aivoverisuonen pullistuman aiheuttamaan sairauskohtaukseen. Tutkimuksen mukaan kuoleman aiheuttanut sairaus oli kehittynyt pitkän aikaa.", "Viktor Tsoi\nTsoin viimeinen konsertti oli Moskovassa, kuuluisassa Lužnikin hallissa heinäkuussa 1990. Sen jälkeen Tsoi vetäytyi \"Kasparjanovin\" kanssa kesämökille Latvian Jūrmalaan nauhoittamaan materiaalia uutta albumia varten." ]

[ "Lapin lääni\nPohjoinen napapiiri kulki läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttivat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golfvirta sekä läheiset merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Näiden vuoksi läänin äärimmäinen pohjoiskolkka oli ilmastoltaan hieman keskiosia lauhempi.", "Pohjoinen napapiiri\nSuomessa napapiiri kulkee Lapin halki, Pellon, Ylitornion, Rovaniemen, Kemijärven ja Sallan kuntien läpi,\nRovaniemellä lentoaseman kiitotien poikki." ]

[ "Suomen aluemuutokset\nRuotsin vallassa olleen Pohjanlahden itäpuolella ja Suomenlahden pohjoispuolella sijaitsevan alueen raja määriteltiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Novgorodin välillä. Raja alkoi Suomenlahdella jakaen Retusaaren ja kulki sitten Raja- eli Siestarjokea pitkin sekä Karjalankannaksen ja Savon halki päättyen perinteisen tulkinnan mukaan Pattijokea myöten Pohjanlahteen. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan raja olisi kulkenut Pyhäjokea pitkin ja sopimuksen \"Petajoki\" olisi tarkoittanut Petäjäsojaa, jolloin Pyhäjoen suu olisi jäänyt novgorodilaisten hallintaan. Toinen varteenotettava tulkinta on, että \"Pähkinäsaaren rauhan rajalinja kulkee lännempänä kuin aiemmin esitetyt rajavaihtoehdot. Tätä teoriaa tukee myös alueen nimistö, rajaluettelon päätejokien Pathajoki (Pahkalanjoki Himanka/Kalajoki) ja Petäjäjoki (Petäjäoja Sievissä) sekä Maanselän (Suomenselkä) ja meren väliltä löydetyt useat rajakivet.\"", "Vuodenaika\nPohjoisen napapiirin noin 66,5 astetta pohjoispuolella kesällä Aurinko voi paistaa läpi yön. Ilmiötä kutsutaan keskiyön auringoksi tai polaaripäiväksi. Kesäpäivänseisauksen aikana alue, jolla Auringon keskipiste ei laske horisontin alapuolelle, on suurimmillaan: Aurinko paistaa läpi yön kaikkialla napapiirin pohjoispuolella. Talvella napapiirin pohjoispuolella voi olla kaamos (polaariyö), jolloin aurinko ei nouse päivälläkään. Talvipäivänseisauksen aikana kaamosalue on suurimmillaan. Kaamoksen takia napaseutujen talvet ovat erittäin kylmiä. Tällöinkin ilmakehä saattaa sirottaa hämärää valoa joulukuisena yönä. Kun pohjoisessa on polaaripäivä tai polaariyö, on eteläisen napapiirin ja etelänavan välisellä alueella samaan aikaan vastaavasti polaariyö tai polaaripäivä.", "Punnus (Käkisalmen piiri)\nKunnan läpi kulkevat Raudun ja Podgornojen (entinen Kivennavan Seppälä) sekä Jagodnojen (ent. Valkjärven Vaalimo) ja Ptšolinon (ent. Muolaan Ylä-Kuusaa ja Määttälä) väliset päällystetyt maantiet, joista haarautuu päällystetty paikallistie Punnukseen. Keskuskylästä on linja-autoyhteydet Pietarin Devjatkinon metroasemalle sekä Rautuun. Svetlojen kautta kulkevat Raudun, Korobitsynon (ent. Valkjärven Ilmola, Pentsilä, Päivilä ja Sakastila) ja Viipurin välillä liikennöivät linja-autot. Parnasin ja Ozerkin metroasemilta on linja-autoyhteys Vasiljevon laskettelukeskuksiin. Lähin rautatieasema on Raudussa.", "Pohjoinen napapiiri\nPohjoista napapiiriä pidetään usein myös Arktiksen eli Arktisen alueen ja pohjoisen lauhkean vyöhykkeen rajana. Selvää ilmastorajaa se ei kuitenkaan muodosta, sillä varsinkin merivirrat vaikuttavat pohjoisten seutujen ilmastoon varsin paljon; niinpä esimerkiksi Lapissa napapiirin pohjoispuolella on keskimäärin lämpimämpää kuin monin paikoin Grönlannissa tai Siperiassa sen eteläpuolella.", "Suomen päärata\nPääradan osuus Helsinki–Tampere muodostaa nauhakaupungin ja maan tärkeimmän kasvukäytävän. Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seutukuntien ketjun varrella asuu kolmannes suomalaisista.\nPäärata lähtee Helsingin keskustasta jatkaen matkaansa Pasilan läpi. Se kulkee valtatien 4 ja kantatien 45 välissä Helsingin koillisten ja Vantaan itäisten kaupunginosien ohitse. Tämän jälkeen radan varrella on nauhakaupunkia (tiheästi pikkukaupunkeja) Tampereelle asti ja se seuraa pitkälti Valtatie 3:n linjausta. Tampereen jälkeen rata kulkee 1970-luvun suoraa rataoikaisua pitkin asumattomilla taipaleilla aina Seinäjoelle saakka eroten Parkanon jälkeen kolmostien reitistä. Seinäjoen jälkeen alkaa taas vanha mutkainen ratalinjaus. Rata kiertää rannikolle Kokkolaan seuraten Valtatie 8:aa ja palaa sen jälkeen takaisin sisämaahan. Oulaisten jälkeinen ratalinjaus on taas suorempi ja rata kohtaa ennen Oulua Limingassa taas Valtatie 8:n.", "Pähkinäsaaren rauha\nPähkinäsaaren rauhassa sovitun rajan linjasta on useita erilaisia tulkintoja. Kiistaton on vain rajalinjan eteläisin osa, joka ulottui Viipurin itä- ja pohjoispuolelta Saimaan etelärannalle. Useimmin toistetun tulkinnan mukaan raja jatkui sieltä nykyisen Savon ja Keski-Suomen halki päättyen lopulta Pohjanlahteen Pattijoella Raahen pohjoispuolella. Toisaalta rajan pohjoispää on todettu ainoastaan sanamuodolla \"mereen pohjoisessa\" (\"norr i haffvet)\", mikä voi tarkoittaa Pohjanlahden sijaan myös Jäämerta.", "Pohjoinen napapiiri\nMyöskään kasvikunnassa napapiiri ei määritä mitään äkillisiä muutoksia. Napapiiriä voisi yrittää pitää metsärajan määritteenä, mutta käytännössä metsäraja on monin paikoin vaikeasti hahmotettavissa. Esimerkiksi Pohjois-Venäjällä muutos havumetsästä puuttomaksi tundraksi tapahtuu vähitellen 300 kilometriä leveällä alueella. Toisaalta vuoristoalueilla ja tuntureilla korkeus määrittelee puiden kasvuedellytykset. Puuraja sijaitsee suunnilleen siellä, missä kesän lämpimimmän kuukauden +10 °C:een isotermi sijaitsee. Sekä puuraja että tämä 10 °C isotermi poikkeavat napapiiristä. Arktinen neuvosto päätyi kasvi- ja eläintutkimuksissaan käyttää napa-alueilleen napapiiristä molempiin suuntiin poikkeavaa CAFF-rajaa (Conservation of Arctic Flora and Fauna).", "Rovaniemi\nRovaniemi () on Suomen kaupunki ja entisen Lapin läänin pääkaupunki, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa. Se on maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi erotettiin kauppalaksi Rovaniemen maalaiskunnasta vuonna 1929 ja vuonna 1960 Rovaniemen kauppalasta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 17. suurin kaupunki väestömäärältään (vuonna 2017), mutta Suomen sekä Euroopan suurin pinta-alaltaan. Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki väkiluvultaan Oulun jälkeen. Rovaniemi on ollut Suomen pohjoisin kaupunki vuoden 2006 kuntaliitoksesta lähtien, jossa Rovaniemeen yhdistettiin Rovaniemen maalaiskunta." ]

[ "Luettelo Kalifornian kuvernööreistä\nKalifornian kuvernööri on Kalifornian hallinnon päämies ja Kalifornian asevoimien ylipäällikkö. Kuvernöörillä on velvollisuus valvoa osavaltion lakeja ja valta vahvistaa uudet lait. Lisäksi kuvernöörillä on veto-oikeus Kalifornian uusiin lakiesityksiin. Kuvernööri valitaan neljän vuoden välein kansanäänestyksellä. Vuonna 1990 hyväksytyn lakiehdotuksen mukaisesti kuvernööri voi olla virassaan korkeintaan kaksi kautta. Kuvernöörit astuvat virkaan ensimmäisenä maanantaina tammikuun 1. päivän jälkeen. Kuvernöörin on oltava Yhdysvaltain kansalainen sekä äänioikeutettu.", "Kalifornian kuvernööri\nVuonna 1990 hyväksytyn lakiehdotuksen mukaisesti kuvernööri voi olla virassaan korkeintaan kaksi kautta. Kuvernöörit astuvat virkaan ensimmäisenä maanantaina tammikuun 1. päivän jälkeen. Kuvernöörin on oltava Yhdysvaltain kansalainen sekä äänioikeutettu." ]

[ "Yhdysvaltain presidentti\nYhdysvaltain presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee ”huolehtia lakien panemisesta täytäntöön”. Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin neljän miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Presidentti asettaa virkakautensa aikana noin 6 000 henkilöä. Hänellä on myös veto-oikeus kongressin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä eikä kongressin hajotusoikeutta.\nYhdysvaltain perustuslain artikla 2, 1. momentti asettaa seuraavat edellytykset tehtävään:", "Lääninhallitus\nLääninsihteerin ja lääninkamreerin nimitti virkaan valtioneuvosto, ja virkaa haettiin 56 päivän hakuajalla maaherranvirastolta valtioneuvostolle asetetulla hakemuksella. Varalääninsihteerin ja varalääninkamreerin nimitti valtioneuvosto maaherran tekemän ehdotuksen ja puoltolauseen pohjalta. Valtioneuvosto nimitti myös lääninrahastonhoitajan, lääninkirjurin, kruununvoudin ja henkikirjurin 14 päivän hakemusajalla. Muut lääninhallituksen virkailijat määräsi toimiinsa maaherra 30 päivän hakemusajalla.", "Kalifornian kuvernööri\nKalifornian kuvernööri () on Kalifornian hallinnon päämies ja Kalifornian asevoimien ylipäällikkö. Kuvernöörillä on velvollisuus valvoa osavaltion lakeja ja valta vahvistaa uudet lait. Lisäksi kuvernöörillä on veto-oikeus Kalifornian uusiin lakiesityksiin. Kuvernööri valitaan neljän vuoden välein kansanäänestyksellä. Kalifornian kuvernöörillä ei ole lainkaan virka-asuntoa. Kuvernöörin palkka on nykyisin 173 987 dollaria kaudelta, joskin kuvernööriksi haluavan tulee käyttää kymmeniä, ellei jopa satoja miljoonia dollareita kampanjointiinsa. Vaikka joidenkin arvioiden mukaan 2011 virkaan astuva kuvernööri olisi saattanut joutua käyttämään jopa 200 miljoonaa dollaria kampanjointiinsa, käytti vaaleissa Brownille hävinnyt Meg Whitman todellisuudessa \"vain\" noin 130 miljoonaa dollaria.", "Sui Wendi\nSui Wendin hallituskaudella palautettiin voimaan Han-dynastian aikainen käytäntö, jonka mukaan valtion virkamiehet valittiin tutkintojen perusteella; välillä monet virat olivat muuttuneet perinnöllisiksi. Hän määräsi myös, etteivät maakuntien kuvernöörit saaneet toimia virassa kotimaakunnassaan. Tällä pyrittiin välttämään suosikkijärjestelmän muodostumista ja myös sitä, että kuvernöörit saisivat keisarikunnassa liian mahtavan aseman. Sui Wendi suosi buddhalaisuutta Kiinan pitkä­aikaisen valtion­uskonnon kungfutse­laisuuden sijasta.", "Seurakuntapastori\nSeurakuntapastorin viran tehtävät eivät välttämättä nykyään eroa kappalaisen viran tehtävistä. Merkittävin ero on virkoihin vaadittavassa vähimmäispätevyydessä. Seurakuntapastorin virkaan voi hakea myös teologian maisteri, jolla ei ole pappisvihkimystä. Valituksi tultuaan tuomiokapituli lyhyen ordinaatiokoulutuksen jälkeen vihkii hakijan papiksi. Sen sijaan kappalaisen virkaan voi hakea vain kokenut pappi, joka on seurakuntapastorin työn ohessa suorittanut kappalaisen viran pätevöitymisopintoina \"pastoraalitutkinnon\" . Yleensä sen suorittamiseen seurakuntapastorin työn ohessa menee noin neljä vuotta.", "Raritanit\nKuvernööri Willem Klieftin aikakausi silloisessa virassaan saavutti loppunsa vuonna 1647. Hän oli koko toimikautensa ajan ollut epäsuosittu ja hänen eroaan vaadittiin julkisesti. Lopulta Hollannista annettiinkin määräys toteuttaa suuren enemmistön toive ja siirtää Kieft pois kuvernöörin tehtävistään. Peter Stuyvesantin astuessa Kieftin seuraajaksi henkäisi koko siirtokunta helpottuneena.", "Valtakunnansovittelija\nValtakunnansovittelijan nimittää tehtäväänsä valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä työlainsäädännön ja työmarkkinoiden toiminnan tuntemus. Valtakunnansovittelijan toimiston muut työntekijät ottaa tehtäviinsä valtakunnansovittelija. Kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittavat sovittelijat määrää tehtäviinsä valtioneuvosto valtakunnansovittelijan esityksestä. Sovittelulautakunnan asettaa ja sen jäsenet määrää työ- ja elinkeinoministeriö.", "Malakka (osavaltio)\nMuista Länsi-Malesian osavaltioista poiketen Malakka ja Penang eivät ole sulttaanin johtamia osavaltioita, vaan osavaltion päämiehenä toimii kuvernööri, \"Yang di-Pertua Negeri\". Maan kuningas nimittää kuvernöörit virkoihinsa. Kuvernööri vastaa muiden osavaltioiden sulttaania ja hänen roolinsa on lähinnä seremoniallinen. Kuvernöörit eivät myöskään toimi sulttaanien tavoin maan kuninkaan virassa. Käytännön poliittista valtaa käyttää osavaltion pääministeri \"Menteri Besar\"." ]

[ "Levi\nLevi tunnetaan Levin matkailukeskuksesta, joka on Suomen suurin talviurheilukeskus. Levillä on 43 pituudeltaan ja vaativuudeltaan vaihtelevaa laskettelurinnettä ja Suomen suurin hiihtokoulu. Levillä on myös kaksi Suomen kolmesta gondolihissistä. Laskettelun lisäksi Levillä on monipuoliset mahdollisuudet harrastaa muun muassa maastohiihtoa, moottorikelkkailua ja koiravaljakkoajelua. Levi vetää matkailijoita puoleensa myös kesällä, jolloin Levillä voi harrastaa muun muassa vaellusta, pyöräilyä, kalastusta ja golfia. Vuosittain Levillä käy noin 600 000 matkailijaa." ]

[ "Ranska\nPalvelusektori on kasvanut nopeasti, ja useimmat uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet sinne. Ranskassa käy vuosittain yli matkailijaa, ja se on maailman suosituin matkailumaa. Pelkästään Eiffel-tornissa käy vuosittain 5,6 miljoonaa matkailijaa. Maassa on yleisölle avoinna ja . Suosituimpia vierailukohteita ovat Bretagne, Dordogne ja Ranskan Riviera sekä muu Provence, ja monet matkailijat käyvät myös Pariisissa.", "Sylt\nSyltillä käy vuosittain lähes miljoona matkailijaa, jotka yöpyvät saarella keskimäärin runsaan viikon ajan. Matkailijat ovat lähes pelkästään saksalaisia, sillä ulkomaalaisten osuus yöpymisistä on vain noin yksi prosentti.", "Tommi Liimatta\nLiimatta on ylioppilas Lyseonpuiston lukiosta. Hän on opiskellut sarjakuvataidetta Rovalan kansanopistossa. \n4. kesäkuuta 2014 - 6. elokuuta 2014 Liimatalla oli kerran viikossa 58 minuutin ohjelma Yle Puheessa. Ohjelmien otsikkoja olivat muun muassa \"Ei ole mitään niin maalaista kuin henkilöauton omistaminen\", \"Keskiolut\", \"Kun mies sairastaa, se menee niin heikoksi\", \"Miehen teenjuonti on epäilyttävää\", \"Hiljainen tieto\" ja \"CD-boxit ovat pappojen hankintoja\". Liimatan radiomonologien sarja jatkui jouluna 2014. Tuolloin lähetettiin kolme uutta jaksoa, joista kunkin aiheena oli yksi joulun pyhäpäivä.", "Badaling\nBadaling on Kiinan muurin ruuhkaisin osa. Vuosittain siellä käy miljoonia matkailijoita. Kiinalaiset matkailijat ruuhkauttavat muurin erityisesti kansallisina lomapäivinä lokakuun alussa (1.-7.10.) ja toukokuun alussa (1.-3.5.). Myös kiinalaisten nuorten loma-aikaan heinä-elokuussa muurilla on vilkasta. Badalingin muuriin tutustumiseen vaadittava lippu sisältää pääsyn myös Kiinan muurin museoon ().", "Lea Laven\nNaantalissa Lea Laven on asunut vuodesta 1983 saakka. Laven valittiin vuoden 1991 Unikeoksi Naantalissa. 1980-luku oli hiljaisempaa aikaa, mutta 1999 Laven uusi Syksyn sävelen voiton kappaleella \"Nyt kun oot mennyt\". Laven on ainoa naisartisti, joka pystyi voittamaan kilpailun kahteen kertaan. Kilpailun painoarvo oli kuitenkin laskenut eikä vaikutus keikkarintamalle ollut yhtä dramaattinen kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Suosio ei kuitenkaan hiipunut ja vuonna 2000 Laven osallistui Katri Helenan, Marion Rungin ja Paula Koivuniemen kanssa Leidit lavalla -konserttikierueelle, joka veti jäähallit täyteen yleisöä. \"Leidit lavalla oli suuren suuri ja upea tapahtuma. Isoin projekti missä olen ollut mukana. Hieno kokemus. Yleisöä oli paljon, ja meillä laulajilla oli keskenämme hirveän kivaa\", kommentoi Laven kiertuetta.", "Luvia\nLuvian Nuorisoseura ry. on tuottanut vuodesta 2001 lähtien vuosittain täysimittaisia musikaaleja seurojentalo Tasalassa: \"Sound of Music\", \"My Fair Lady\", \"Viulunsoittaja katolla\", \"Grease\", \"Piukat paikat\", \"West Side Story\", \"Myrskyluodon Maija\", \"Peter Pan\", \"Enkeleitä Broadwaylla\" ja \"Evita\". Vuoden 2007 tuotantoa Myrskyluodon Maijaa esitettiin heinäkuussa 2007 myös Oura-oopperan lavalla Merikarvian Krookassa. Luvian Nuorisoseura ry:n musikaalien musiikkia ovat olleet johtamassa Juha Järvinen kolme kertaa, Eeva Kontu kolme kertaa, Anu Lainio kerran ja Ismo Rinne kaksi kertaa. Kuusi ensimmäistä musikaalia ohjasi yliopettaja Kyllikki Staff. Hänen jälkeensä ohjaajana jatkoi kahden musikaalin verran Ari-Pekka Söderdahl. Kyllikki Staff palasi ohjaajaksi syksyllä 2008 työstämään musikaalia \"Enkeleitä Broadwaylla\" esitettäväksi vuoden 2009 alussa.", "Capri\nCaprilla käy vuosittain yli 400 000 matkailijaa. Saari on tullut tunnetuksi rikkaiden ja kuuluisien lomapaikkana; näihin ovat kuuluneet Aristoteles Onassis, Brigitte Bardot, Sophia Loren, Graham Greene, Harrison Ford ja Naomi Campbell. Turistikausi kestää toukokuusta syyskuuhun, monet ravintolat ja hotellit ovat suljettuja talven ajan.", "Navigointi\nLiitolla on tutkintojärjestelmä, joka koostuu kolmesta tutkinnosta: 1) saaristolaivuri-, 2) rannikkolaivuri- ja 3) avomerilaivuri. Kaksi alinta astetta käsittävät matemaattista ja maantieteellistä merenkulkuoppia sekä meriteiden sääntöjä. Kunkin asteen voi suorittaa noin neljässä kuukaudessa. Tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, samaan aikaan kaikkialla Suomessa. Ylin tutkinto eli avomerilaivuri kestää koko talven ja sen tutkintoja on kerran vuodessa eli keväällä. Tutkinnot on nykyään suoritettava porrastetusti, vielä 1980-luvulla saattoi rannikkolaivurin suorittaa suoraan. Kaikilla kolmella asteella on oma pätevyysviirinsä ja tunnuksensa. Tutkintoja on pidetty säännöllisesti ajan tasalla. Esimerkiksi radiosuuntiminen poistui rannikkolaivurien opetuksesta kun meriradiomajakat poistuivat käytöstä. Tilalle tuli vuorovesinavigoinnin perusteet. Liiton järjestämä rannikkonavigoinnin tutkinto hyväksytään näyttönä teoriaosaamisesta kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa varten.", "Hayes (joki)\nJoella käy vuosittain lukuisia matkailijoita melonnan, erämaavaelluksen ja urheilukalastuksen merkeissä ja ihailemassa koskematonta luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä. Joen varrelle on rakennettu useita matkailukyliä, ja York Factory ja Norway House on suojeltu historiallisesti merkittävinä rakennusperintökohteina. Kaivosyhtiöt tutkivat mahdollisuuksia hyödyntää alueen mineraalivaroja, joista lupaavimmiksi ovat osoittautuneet vihreäkivi ja timantit." ]

[ "Jasser Arafat\nJasser Arafat (arab.: ياسر عرفات‎) (arab.: محمد ياسر عبد الرحمن عبد الرؤوف عرفات القدوة الحسيني‎‎, ʿArafāt, Yāsir, koko nimeltään Mohammed Yasser Abdel Rahman Abdel Raouf Arafat al-Qudwa al-Husseini, tunnettiin myös nimellä Abu Ammar (arab.أبو عمار ‎), s. luult. 4. elokuuta tai 24. elokuuta 1929 Kairo, Egypti – 11. marraskuuta 2004 Clamart, Ranska) oli palestiinalaisten palestiinalaishallinnon johtaja vuodesta 1993. Hänet valittiin presidentiksi vaaleilla 1996 ja hän hoiti virkaa kuolemaansa asti. Arafat oli myös Palestiinan vapautusrintaman PLO:n puheenjohtaja ja Fatahin johtaja. Arafatille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1994.", "Jasser Arafat\nArafat oli seitsenlapsisen perheen viides lapsi. Hänen synnyinpaikastaan ja ajastaan on epävarmuutta. Arafatin on sanottu syntyneen Jerusalemissa ja Gazassa 4. elokuuta 1929. Hän on saanut Kairossa 24. elokuuta 1929 päivätyn syntymätodistuksen." ]

[ "Jasser Arafat\nJasser Arafat vieraili Suomessa ensimmäisen kerran tammikuussa 1989. Virallisena kutsujana oli Suomen hallitus ja vierailun isäntänä oli silloinen ulkoministeri Kalevi Sorsa. Kaksipäiväisen käyntinsä aikana Arafat tapasi myös muiden muassa presidentti Mauno Koiviston, pääministeri Harri Holkerin ja arkkipiispa John Vikströmin sekä Helsinkiin saapuneen Ruotsin ulkoministeriön edustajan. Vierailun aikana käytyjen keskustelujen pääaiheena oli Lähi-idän rauhanprosessi, ja Arafat sanoi itsenäisen Palestiinan valtion syntymisen olevan lähempänä kuin koskaan, \"vain kivenheiton päässä\". Turvatoimet Arafatin vierailun aikana olivat massiivisimmat sitten vuoden 1975 ETY-kokouksen, mihin kuului se, että vierailun ohjelmasta annettiin etukäteen vain niukasti tietoja.", "Suha Arafat\nSuha tapasi Jasser Arafatin ensimmäistä kertaa vuonna 1985. Kun Arafat oli vierailulla Ranskassa vuonna 1989 Suha oli Arafatin tulkkina. Ennen kuin Arafat lähti hän pyysi Suhaa tulemaan Tunisiin, jossa oli PLO:n päämaja. Suha meni naimisiin Arafatin kanssa 17. heinäkuuta 1990, jolloin hän oli 27- ja Arafat 61-vuotias. Suha on kreikkalaiskatolinen eikä ole kääntynyt islamiin. Suhalla ja Arafatilla on yksi lapsi, tytär Zahwa, joka syntyi 24. heinäkuuta 1995 Neuilly-sur-Seinessä Ranskassa. Helmikuussa 2004 Ranskassa alkoi tutkimus, koska Suhan pankkitilille oli tullut iso summa rahaa. Israel väitti rahan tulleen Al-Aksan marttyyrien prikaateilta.", "Jasser Arafat\nArafatin isä oli palestiinalainen kauppias. Hänen äitinsä kuoli hänen ollessaan viisivuotias ja hän eli sukulaistensa luona Kairossa ja Jerusalemissa. Hän opiskeli kuningas Faud I:n yliopistossa Kairossa (nyt Kairon yliopisto). Arafatista tuli nationalisti vuoteen 1946 mennessä ja hän hankki aseita Kairossa toimitettavaksi Palestiinaan arabipuolelle. Vuoden 1948 Israelin itsenäisyyden alkaessa Arafat lähti yliopistosta ja pyrki Palestiinaan. Egyptin joukot eivät kuitenkaan sallineet huonosti varustettujen partisaanien pääsyä sota-alueelle ja joukko riisuttiin aseista ja käännytettiin takaisin. Yliopistossa Arafat liittyi muslimien veljesjärjestöön ja toimi palestiinalaisopiskelijoiden järjestön johdossa 1952–1956. Hän valmistui insinööriksi ja taisteli Suezin kriisissä Egyptin armeijan vänrikkinä.", "Jasser Arafat\n20. tammikuuta 1996 Arafat valittiin palestiinalaishallinnon presidentiksi (ra'is) 87 % ääntenenemmistöllä, vastaehdokkaanaan Samiha Khalil. Vaaleja pidettiin laillisina ja tasapuolisina, mutta useat oppositioryhmät eivät olleet asettaneet omia ehdokkaitaan. Seuraavat vaalit oli määrä pitää tammikuussa 2002, mutta ne on lykätty Israelin puolustusvoimien hyökkäyksien ja Gazan ja Länsirannan liikkumarajoitusten vuoksi.", "Jasser Arafat\nVuoden 1989 jälkeen Arafat vieraili Suomessa vielä useita kertoja, mutta hänen myöhemmät käyntinsä eivät enää herättäneet samanlaista huomiota. Pikakäynnillään Helsingissä maaliskuussa 1999 Arafat tapasi silloin Suomessa valtiovierailulla olleen Etelä-Afrikan presidentin Nelson Mandelan. Viimeiseksi jääneen vierailunsa Suomeen Arafat teki elokuussa 2000, jolloin hän keskusteli muiden muassa presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa.", "Jasser Arafat\nIsrael piti Arafatia vankina päämajassaan Ramallahissa joulukuusta 2001 alkaen, julistaen että palaaminen on mahdotonta mikäli hän poistuu. Pääministeri Sharon vihjasi useita kertoja mahdollisuudesta murhata Arafat.\nIsraelin ja Yhdysvaltain syytettyä palestiinalaishallintoa korruptiosta Arafat ilmoitti toukokuussa 2002 järjestävänsä presidentin- ja parlamenttivaalit palestiinalaisalueilla vuoden 2003 alkupuolella. Islamilaisiin äärijärjestöihin kuuluneet terroristit tekivät useita itsemurhaiskuja israelilaisia vastaan kevään 2002 aikana. Niiden vuoksi Israelin hallitus aloitti kesäkuussa 2002 osittain sähköistetyn, noin sata kilometriä pitkän ns. turva-aidan rakentamisen Jordanin länsirannalle tarkoituksenaan estää itsemurhapommittajien pääsy Israelin puolelle. Arafat piti aidan rakentamista rasismin osoituksena ja vertasi sitä Etelä-Afrikassa aikoinaan harjoitettuun apartheid-politiikkaan. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ilmoitti Lähi-idän tilannetta käsitelleessä puheessaan – Arafatia nimeltä mainitsematta – Yhdysvaltain tukevan väliaikaisen Palestiinan valtion luomista vain, mikäli palestiinalaisten johtajisto vaihtuu.", "Jasser Arafat\nVuonna 1968 Israelin puolustusvoimat hyökkäsi Fatahia vastaan jordanialaisessa Al-Karamehin kylässä. Taistelussa kuoli 150 palestiinalaississiä ja 29 Israelin sotilasta. Tappiosta huolimatta taistelua pidetään voittona Fatahille ja Israel joutui perääntymään. 1960-luvun lopussa Fatah sai Palestiinan vapautusjärjestön johtopaikat ja Arafat nimettiin PLO:n johtoon 3. helmikuuta 1969 Kairossa. Arafatista tuli Palestiinan joukkojen ylipäällikkö 1971 ja PLO:n poliittisen osaston johtaja 1973.", "Jasser Arafat\nArafatin terveyden heikentyessä lokakuussa 2004 Israel salli hänen poistua lääkärinhoitoa varten. Arafat menetti tajuntansa 27. lokakuuta kymmeneksi minuutiksi. Hänet lennätettiin 29. lokakuuta Pariisiin lähelle Clamartiin Percyn sotilassairaalaan. Sairauden laatu ei ollut tiedossa. Huhut leukemiasta sairaala kiisti. Arafatin väitettiin kärsivän aivoverenvuodosta. Sairaalan mukaan Arafat vajosi 3. marraskuuta koomaan. Palestiinalaishallinnon edustajia saapui 8. marraskuuta tapaamaan Arafatia. Arafatin vaimo Suha Arafat aiheutti skandaalin väittämällä palestiinalaishallinnon \"yrittävän haudata Arafatin elävältä\"." ]

[ "Sukupuoli\nGeneettisessä sukupuolen määräytymisessä yksilön perimät geenit määräävät sen sukupuolen. Geneettinen sukupuolen määräytyminen on yleensä epäsuhtaisesti riippuvaista niistä perityistä sukupuolikromosomeista, jotka määräävät organismin sukupuolen. Näissä tapauksissa sukupuolen määrää jonkin tietyn sukupuolikromosomin läsnäolo tai sen puuttuminen tai sukupuolikromosomien lukumäärä. Koska geneettinen sukupuolen määräytyminen johtuu kromosomeista, tuloksena on yleensä yhtä paljon koiras- ja naaraspuolisia yksilöitä. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä on XY-kromosomeista riippuvainen sukupuolen määräytymisjärjestelmä: tässä tapauksessa Y-kromosomi sisältää SRY-geenin (Sex-determining Region Y), joka laukaisee organismin kehittymisen koiraspuoliseksi eli kivesten kehittymisen ja testosteronin tuotannon. Muussa tapauksessa (myös silloin, kun organismilla esiintyy XY-kromosomit mutta sen SRY-geeni on puuttuva tai toimimaton) organismi kehittyy naaraspuoliseksi. Yksilölle voi kehittyä koirassukupuolen sukurauhaset myös siinä tapauksessa, että tältä puuttuu Y-kromosomi, mikäli toimiva SRY-geeni kuitenkin esiintyy. Nämä tapaukset johtuvat tekijäinvaihdunnasta (crossing-over) sukupuolikromosomeissa. Ihmisellä sukupuolen määräävät primääriset sukupuoliominaisuudet eli viisi syntymän hetkellä läsnä olevaa ominaisuutta: Y-kromosomi tai sen puuttuminen, sukurauhasten tyyppi, sukupuolihormonit sekä sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet.", "Ihmisen sukupuoli\nMm. länsimaissa ihmisen kuten sukupuoliin jakauvien eläinlajienkin sukupuolia on sosiaalisessakin mielessä kaksi (samoin kuin biologisesti), mutta tunnetaan myös ihmisyhteisöjä, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampia. Näissä yhteiskunnissa täysikasvuiset henkilöt, joiden ei katsota olevan miehiä eikä naisia, ovat yleensä geneettisesti miespuolisia henkilöitä, jotka on tehty lisääntymiskyvyttömiksi ja jotka ovat omaksuneet miessukupuolelle epäominaisia käyttäytymispiirteitä. Intiassa kutsutaan nimellä \"hijra\" henkilöä, joka esiintyy yhteiskunnassa naisena, vaikka on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksi. On myös kulttuureita, joissa miessukupuoli jakaantuu kahteen sosiaaliseen sukupuoleen. Näistä toinen saattaa olla maskuliininen ja toinen feminiinisempi." ]

[ "Naistutkimuksen kritiikki\nHankamäki vetoaa hermeneutikko Lauri Rauhalan jaotteluun ihmisen kehollisen, tajunnallisen ja situationaalisen todellistumistavan välillä. Sukupuolta voidaan tutkia luontevimmin kehollisella eksistenssitasolla, jolloin se osoittautuu sekä empiirisesti (eli biologisesti) että fenomenologisten havaintojen tasolla (eli fenotyyppisesti) kaksiarvoiseksi. Myös tajunnallisella eli ihmisen kuvittelukyvyn tasolla kaksiarvoinen sukupuoliero on keskeinen lähtökohta, sillä ihmisen seksuaaliset yllykkeet edellyttävät sukupuolen. Seksuaalista käyttäytymistä puolestaan voidaan tarkastella situationaalisella tematisaatiotasolla (esimerkiksi sosiaalisena ilmiönä), mutta tällöinkin kanssakäymisen lähtökohdaksi pitäisi tunnustaa sukupuolieron kaksiarvoisuus, sillä se on arkielämän uskottava lähtökohta. Sen enempää heteroiden kuin homojenkaan elämän tutkimista ja tulkintaa ei pitäisi alistaa queer-teoreetikoiden ja transgenderistien näkökulmasta tapahtuvalle biologisen sukupuolen kiistämisyritykselle. Hankamäen mielestä queer-teoreetikot ja suuri osa naistutkijoista ovat muodostaneet eräänlaisen tiedepoliittisen puolueen, jonka avulla he pyrkivät käyttämään joukkovoimaa ja luomaan kuvitelman tieteellisestä vaikutusvallasta.", "Ihmisen sukupuoli\nSukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia.", "Sukupuoli\nSukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä anatominen ominaisuus, jonka perusteella yksilöt ovat yleensä jaettavissa munasoluja tuottaviin yksilöihin eli naaraisiin (hedelmöityvä) ja siittiösoluja tuottaviin yksilöihin eli koiraisiin (hedelmöittävä). Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet.", "Ihmisen sukupuoli\nAutistiset ihmiset kokevat tavanomaiset sukupuoliroolit itselleen usein epäluonteviksi ja keinotekoisiksi. Kaksikymmentä prosenttia vuonna 2012 suoritetun kansainvälisen kyselyn naisvastaajista ilmoittikin kokevansa itsensä muuksi kuin biologisen sukupuolensa edustajaksi. Lisäksi havaittiin, että epätyypillinen sukupuoli-identiteetti korreloi positiivisesti henkilön autististen piirteiden kanssa etenkin naisilla.", "Sukupuoli ja psykologia\nKeskeinen kysymys sukupuolieroissa on, missä määrin sukupuolien väliset erot ovat tulosta biologisesta ja missä määrin taas sosiaalisesta sukupuolesta. Asiaa on vaikeaa tutkia, sillä sosiaalinen sukupuoli vaikuttaa välttämättä siihen, millaisia ihmisistä tulee. Koulujen psykologian ja biologian oppikirjoissa on perinteisesti mainittu, että naiset ovat miehiä tunteellisempia, koska heidän aivopuoliskonsa yhdistävä kappale (aivokurkiainen) on suurempi kuin miehillä. Tämä näkemys on kuitenkin kiistanalainen.", "Unisex\nEnglanninkielinen maailma on perinteisesti jakanut käsitteen sukupuoli kahteen osaan, fyysiseen sukupuoleen (\"sex\") sekä henkiseen sukupuoleen (\"gender\"), joka kuvaa enemmänkin ihmisen omaa kokemusta omasta sukupuolesta. Henkisen sukupuolen kohdalla on totuttu käyttämään termejä maskuliininen ja feminiininen kuvaamaan mies- ja naissukupuoliroolin eroa. Näin ajateltuna ihmisellä on siis kaksi sukupuolta, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään, henkinen ja fyysinen. Uniseksuaalisuuden ideaan kuuluu kuitenkin, että kehojemme jakautuminen kahteen sukupuoleen on hämännyt ihmistä ajattelemaan, että henkisiäkin sukupuolia olisi kaksi. Uniseksuaalisuudella viitataan nimenomaan siihen, että henkisiä sukupuolia on vain yksi unisex-sukupuoli, joka persoonan kasvun myötä ottaa myös lopullisen muotonsa.", "Sukupuolittuneisuus suomen kielessä\nNykysuomen sanakirjassa enemmänkin sääntönä kuin poikkeuksena olleet geneeriset käsitteet ovat merkitykseltään kaventuneet. Enää esimerkiksi \"Kielitoimiston sanakirjassa\" \"liikemiestä\" ei määritellä liikealalla toimivaksi ihmiseksi, vaan liikealalla toimivaksi mieheksi. Näin mies ihmisen mittapuuna häviää. Vastaavasti sanakirjaan on tuotu vastinparit tällaisille sanoille.\nEuroopan neuvosto kannustaa jäsenmaidensa valtioita edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa myös kielen tasolla ja edesauttamaan naissukupuolen näkymistä kielessä samoin kuin miessukupuolen. Kielilautakunta onkin siksi antanut suosituksen, jonka mukaan muun muassa ammattinimikkeitä pitäisi neutraalistaa kuten vaikkapa muuttaa \"edusmies edustajaksi\". Sanonnat sen sijaan elävät kielen käyttäjien suussa omaa elämäänsä, ja ne muuntuvat jos ovat muuntuakseen. Suositukset pyrkivät yleispäteviin ja perusteltuihin näkemyksiin.", "Sukupuolen määrittäminen\nSukupuolen määrittämisellä tarkoitetaan vastasyntyneen lapsen sukupuolen päättelemistä kehon ulkoisten tuntomerkkien, yleensä sukupuolielinten perusteella. Biologiassa ratkaiseva erottelu sukupuolien välillä tehdään sukusolun perusteella, eli onko sukusolu munasolu vai siittiösolu. Munasolut sisältävät muodostuvalle alkiolle välttämätöntä ravintoa ja entsyymejä, kun taas siittiösolu vain kantaa isän perimän ja käynnistää alkionmuodostumisen." ]

[ "Espoo\nEspoon maapinta-alasta oli vuoden 2004 lopussa kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes. Espoossa on kaupungiksi varsin paljon metsää. Kaavoitetulla alueella metsää on noin 2 000 ha, ja lisäksi on kaavoittamattomat metsäalueet. Espoon pohjoisosissa on useita järviä, joista suurimmat ovat Bodominjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Loojärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Saarijärvi, Matalajärvi, Siikajärvi ja Lippajärvi. Kaikkiaan Espoossa on 71 järveä." ]

[ "Ilves\nKanta on pienentynyt vuoden 2014 tasosta, jolloin se oli suurimmillaan, noin 2 800 yksilöä. Siihen asti kanta kasvoi ja oli noussut yhdeksi Euroopan maiden vahvimmista. Runsastumisen syinä ovat olleet vuonna 1962 tapahtunut osittainen rauhoitus ja vuonna 1968 koko Suomessa ilveksen metsästyksen muuttuminen erikoisluvanvaraiseksi, ilvesten vaeltaminen Venäjältä ja Ruotsista, metsästyksen väheneminen ja jossain määrin myös ravintoeläinten, kuten valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden, runsastuminen. Lisäksi Hämeen Pirkanmaalle siirtoistutettiin muutamia ilveksiä Itä-Suomesta 1980-luvulla. 2000-luvun voimakkaan kannan kasvun on mahdollistanut kaatolupien vähäinen määrä ja Etelä-Suomessa hyvä ravintotilanne. Etenkin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin pyydystys saaliiksi on mahdollistanut pentueiden säilymisen hengissä.Ilveksen ruumiin pituus on noin 70–140 senttimetriä ja häntä 15–25 senttimetriä. Aikuisen ilveksen ruumis on pitkulainen ja pennun vartalo lyhyempi, kuutionmuotoinen.", "Lumi\nKaiken kaikkiaan keskitalvella 49 % pohjoisen pallonpuoliskon maanpinnasta on yleensä lumen peitossa, mutta ilmaston lämpeneminen on saanut lumipeitteisen alueen pienenemään jo 7,5 % vuosien 1922 ja 2005 välillä. Satelliittihavainnoilla on voitu osoittaa lumen määrän vähentyneen pohjoisella pallonpuoliskolla vuosien 1966 ja 2005 välillä. Väheneminen on ollut voimakkainta keväällä ja kesällä. Se vähentää heijastumista, mikä taas kiihdyttää lämpenemistä. On arvioitu, että lumipeite vähenee Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi etenkin etelässä ja alku- ja lopputalvesta, mutta keskitalvella ja pohjoisessa muutos ei ole niin suuri. Keski-Suomessa lumimäärän arvioidaan olevan 2050-luvulla noin 70 % vuosien 1971–2000 keskiarvosta. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat nykyistä kasvuaan, vuosisadan lopulla Suomessa olisi lunta vain noin 30 % nykyisestä. Samaan aikaan lumen määrän ennustetaan lisääntyvän niillä alueilla, missä nykyisin sademäärät jäävät vähäisiksi kylmyyden vuoksi. Lumipeitteen lisääntyminen ja väheneminen seurailee suunnilleen rajaa, jolla nykyilmastossa maaliskuun keskilämpötila on -20 °C. Lumen määrä lisääntyy siis lähinnä Pohjois-Amerikan ja Euraasian koillisosissa eli Alaskassa ja Siperiassa.", "Eino-myrsky\nAamuyöllä 17. marraskuuta 2013 läntisillä merialueilla saavutettiin myrskylukemia, kun 10 minuutin keskituuli oli enimmillään 25 m/s ja puuskissa jopa 31 m/s. Sisämaan puolella puuskien nopeudet ylsivät paikoitellen noin 25 m/s, mutta ne jäivät yleisesti 20 m/s. Myös Keski- ja Itä-Suomen järvialueiden sääasemilla mitattiin jopa 29 m/s puuskahuippuja. Myrsky vei sähköt yli 230 000 taloudelta, ja eniten vikoja esiintyi Elenian sähkönjakelualueella. Myrsky aiheutti paikoin ongelmia junaliikenteelle raiteille kaatuvien puiden takia. Ylivieskan ja Kokkolan välillä liikenne pysähtyi kokonaan.", "Suomen maatalous\nMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Suomessa viljelyrajojen siirtymistä pohjoiseen, kasvukausien pitenemistä ja satojen paranemista lähivuosikymmeninä. Esimerkiksi rypsin viljelyala on 8,5-kertaistunut aikavälillä 1995–2007, ja rapsi- ja vehnäpellotkin ovat kasvaneet tuntuvasti. Samalla kuitenkin tuholaisten, kuivuuden ja kasvitautien haitallisten vaikutusten uskotaan kasvavan ilmaston lämmetessä. Rapsi on vähitellen syrjäyttämässä pienempisatoista rypsiä.", "Suomi 1940-luvulla\nSuomen vienti romahti vuonna 1940, jolloin sen reaaliarvo oli 30 % edellisvuoden arvosta. Jatkosodan aikana vienti piristyi, mutta jäi selvästi pienemmäksi kuin 1930-luvulla. Koko kauppavaihto oli pienimmillään vuonna 1945, jolloin se oli vain 18,3 % vuoden 1935 tasosta. Vuonna 1946 kauppavaihto laajeni 2,7-kertaiseksi vuodesta 1945; vienti elpyi tuontia hitaammin, joten kauppataseen vajeesta muodostui krooninen ongelma. Ulkomaankauppa Neuvostoliittoon ja Britanniaan tyrehtyi sotavuosina, Saksan osuus Suomen kauppavaihdosta puolestaan oli 54 % kaudella 1941–1945. Sodan jälkeen vienti Britanniaan elpyi nopeasti, kauppasuhteet Saksaan sen sijaan olivat jonkin aikaa poikki. Ulkomaankauppa Ruotsin kanssa pysyi vakaana sodasta huolimatta. Kaupankäynti Yhdysvaltoihin ja muihin Euroopan ulkopuolisiin maihin oli vähäistä sotavuosina.", "Meksikon tulvat 2007\nSademääräksi on arvioitu noin 70 senttimetriä lokakuun lopussa ja marraskuun alussa. Metsien väheneminen oli heikentänyt maaperän vedensidontakykyä, ja vuosia jatkunut öljyn pumppaus alueella saattoi johtaa maanpinnan laskuun ja tulvariskien nousuun. Maa todennäköisesti vajoaa, jos öljyä pumpataan paljon pois. Samaa varoitettiin New Orleansin alueesta suomenkielisessä National Geographic -lehdessä jo ennen Meksikon myrsky- ja tulva-vaurioita.", "Työläjärvi\nJärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2004. Vuonna 2004 vesi oli lievästi ruskeaa ja sisälsi melko runsaasti humusta. Kummatkin määrät olivat lisääntyneet edelliseen mittausajankohtaan verrattuna. Vuonna 2004 oli happamuuden taso normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan hyvä. Veden ravinnetasot olivat reheville järville ominaiset, mutta levien esiintymisen perusteella sitä voitaisiin pitää ylireheväksi. Syyksi ravinnetasojen kasvuu epäiltiin runsaita sateita, jotka huuhtoivat ravinteita järveen. Happitilanne oli molemmilla kerroilla tyydyttävällä tasolla. Vuonna 2004 koko järven alusvesi oli muodostunut hapettomaksi, kun veteen oli syntynyt lämpötilakerrostumat. Työläjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.", "Oksjärvi (Nastola)\nJärven vedenlaatua on tutkittu ainakin 1980-luvulta asti. Tulosten perusteella järven tilaa pidetään lievästi rehevöityneenä. Veden näkösyvyys on heikentynyt vuoden 1984 arvosta 3,1 metriä arvoon 1,55 metriä vuonna 2004. Veden sameutuminen liittyy maatalouteen ja muun hajakuormituksen lisääntymiseen. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat kokonaisfosforin osalta alusvedessä 10–35 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Päällysvedessä pitoisuuksien arvot ovat olleet vakaampia ja matalempia. Kokoaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 400–700 µg/l. Veden lämpötilakerrostuessa alkavat ravinteiden vaikutukset näkyä veden happipitoisuuden alenemisena. Alusvedessä ovat happipitoisuudet toisinaan laskeneet lähelle nollaa, jolloin järven sisäinen kuormitus on käynnistynyt. Tämä selittäisi ravinteiden pitoisuuksien heilahtelut.", "Elintarvikkeiden säännöstely Suomessa toisen maailmansodan aikana\nMaataloustuotannon supistuminen sodan aikana johtui useammastakin tekijästä. Vuosina 1940 ja 1941 Moskovan rauhansopimuksessa luovutetuille alueille jäi noin 10 % peltopinta-alasta, eikä ne olleet vuonna 1941 käytössä. Luovutetulle alueelle tapahtuneen muuton seurauksena vuodesta 1942 kyseistä peltopinta-alaa saatiin jälleen käyttöön. Toinen maataloustuotannon supistumiseen johtanut tekijä oli ulkomaisten lannoitteiden tuonnin romahtaminen, jonka arvioitiin verottaneen satoja noin kymmenyksen. Kolmas syy huonoihin satoihin olivat sääolot; välirauhan ja jatkosodan aikana ne olivat hyvin epäedullisia useina vuosina. Vuodet 1940 ja 1941 olivat kuivuuden vuoksi lähes katovuosia, myös kesät 1942 ja 1944 olivat sääoloiltaan huonoja. Vuosina 1941 ja 1944 osa sadosta jäi myös korjaamatta, kun sotatoimet sitoivat työvoiman. Muinakin vuosina esiintyi ongelmia, kun sadonkorjuun vaatima työvoima ja vähäiset traktorit olivat pääosin sotatoimialueella. Vähäisten käytettävissä olleiden moottoroitujen korjuuvälineiden kärsimä polttoainepula lisäsi omalta osaltaan vaikeuksia." ]

[ "Rooma\nVuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain ”kaupunginhallituksena”, ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten vuonna 410 gootti Alarikin joukkojen tekemä kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri järkytys, samoin kuin vandaalien vuonna 455 tekemä hävitys­retki. Vuonna 476 ostrogoottien kuningas Odovakar valloitti Rooman ja teki lopun Länsi-Rooman keisarikunnasta.", "Euroopan historia\nRooman valtakunta oli Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi. Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman alueella ovat 1300-luvulta eaa. Kaupungistuminen alkoi luultavasti noin 500 vuotta myöhemmin 700-luvulla eaa. Suurimmillaan Rooman valtakunta oli 117, jolloin se hallitsi koko Välimeren ympäristöä. Rooman valtakunta jakautui Itä- ja Länsi-Roomaksi vuonna 395. Länsi-Rooma kukistui vuonna 476 ja Itä-Rooma vuonna 1453.", "Myöhäisantiikki\nKeisarius sortui Länsi-Roomassa lopullisesti vuonna 476 ostrogoottien valloittaessa Rooman kaupungin ja syrjäyttäessä viimeisen keisarin Romulus Augustuluksen. Vallan anastanut Odovakar tuli näin Italian alueen kuninkaaksi, tosin muodollisesti Itä-Rooman keisarin vasallina. Rooman senaatti jatkoi kokoontumisia ilmeisesti pitkälle 500-luvulle asti. Itä-Rooma, josta nykyään käytetään nimeä Bysantti, säilytti mahtiasemansa vielä vuosisatoja pysyen pystyssä vuoteen 1453. Bysantin asukkaat kutsuivat loppuun asti valtakuntaansa Roomaksi ja itseään roomalaisiksi.", "Maailmanhistoria\nRooman valtakunta (usein myös \"antiikin Rooma\") oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi. Ensimmäiset asutuksen merkit Rooman kaupungin alueella ovat noin 1300-luvulla eaa. Rooman kaupungistuminen lienee alkanut 700-luvulla eaa. Rooma kehittyi vuosisatojen aikana Välimeren ympäröiväksi maailmanvallaksi. Rooma jakautui kahtia Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi vuonna 395. Rooman valtakunnan länsiosa kukistui vuonna 476, jolloin Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin. Itä-Rooma eli Bysantti jatkoi toimintaansa Konstantinopolin turkkilaisvaltaukseen saakka 1453." ]

[ "Rooman valtakunnan ruokakulttuuri\nRooman valtakunta käsittää jakson 600-luvulta eaa. 500-luvulle eli noin 1000 vuotta. Jos Itä-Rooman valtakunta lasketaan mukaan, on jakso yli 2000 vuotta. Tämän pitkän ajan kuluessa ihmisten kulinaariset tottumukset muuttuivat huomattavasti. Ruokakulttuurin muutoksissa on nähtävissä kreikkalaisen kulttuurin vaikutus, valtakunnan laajenemisen seurauksena provinssien asukkailta omaksutut menetelmät ja tavat sekä Rooman valtakunnan eri poliittisten vaiheiden erilaiset tavat. Valtakunnan historian kolme päävaihetta olivat kuningasaika, tasavallan aika ja keisariaika.", "Rooman valtakunta\nValtakunnan länsiosissa keskushallinto alkoi halvaantua 400-luvun alussa. Vuonna 410 kristityt visigootit hävittivät Roomaa Alarikin johdolla. Vaikka hävitys ei ollut totaalista, tämän tapahtuman merkitys oli aikalaisten silmissä suuri. Yleisesti tässä yhteydessä on puhuttu kansainvaellusten ajasta. Siirtyneet ihmismäärät lienevät kuitenkin olleet pieniä, korkeintaan joitakin kymmeniätuhansia ihmisiä kerrallaan. Germaaniheimot perustivat Rooman alueelle useita kuningaskuntia, joiden väestö oli lähes kokonaan roomalaista. Germaanit itse omivat monia roomalaisten tapoja ja hyödynsivät esimerkiksi roomalaista paikallishallinnon koneistoa.\nKeisarius sortui valtakunnan länsiosassa vuonna 476 ostrogoottien valloittaessa Rooman kaupungin ja syrjäyttäessä viimeisen keisarin Romulus Augustuluksen. Rooman senaatti jatkoi kokoontumisia ilmeisesti pitkälle 500-luvulle asti. Itä-Rooma, josta nykyään käytetään nimeä Bysantti, säilytti mahtiasemansa vielä vuosisatoja. Se menetti itsenäisyytensä lopullisesti vasta vuonna 1453, joskin aikojen kuluessa se oli pienentynyt lähes pelkästään Konstantinopolin käsittäneeksi kaupunkivaltioksi.", "Rooman valtakunta\nMyöhäisantiikin merkittävin piirre on kristinuskon leviäminen ja sen aseman vakiintuminen. Samalla syntyi myös luostarilaitos. Monet keisarit suhtautuivat kristinuskoon vihamielisesti ja käynnistivät vainojakin, mutta Konstantinus I Suuren valtakaudella vuonna 313 jaa. annettu Milanon edikti salli kristinuskon harjoittamisen ja nosti sen samalla yhdeksi Rooman virallisista uskonnoista. Konstantinus siirsi myös pääkaupungin Konstantinopoliin, \"Uuteen Roomaan\", vaikka vanhakin Rooma säilytti suuren symbolisen merkityksensä. Konstantinus jatkoi myös keisari Diocletianuksen aloittamia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia.", "Rooman valtakunta\nMyöhäisantiikissa syntyi käsitys kirkon ja valtion yhteydestä. Keisari Theodosiuksen hallitessa (379–395) kristinuskosta tuli Rooman ainoa virallinen uskonto. Keisari nähtiin Jumalan sijaisena maan päällä ja häntä pyrittiin samaistamaan monin tavoin Jeesukseen. Toisaalta kristittyjen näkemys Jeesuksesta otti vaikutteita keisari-instituutiosta. Kirkko alkoi muistuttaa \"valtiota valtiossa\". Erityisesti valtakunnan länsiosassa keisarillisen hallinnon rapautuessa Rooman piispan eli paavin merkitys kasvoi myös maallisen vallankäytön osalta.", "Rooman valtakunta\nRooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen. Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman kaupungin alueella ovat pronssikaudelta noin 1300-luvulta eaa. Kaupungistuminen lienee alkanut 700-luvulla eaa. Rooma kehittyi vuosisatojen aikana Välimeren ympäröiväksi maailmanvallaksi. Vuonna 395 valtakunta jakautui kahtia, Länsi- ja Itä-Rooman valtakunniksi, joista Länsi-Rooma kuitenkin kukistui jo vuonna 476, jolloin sen viimeinen keisari syrjäytettiin. Rooman valtakunnan yhdistämisyritykset Itä-Rooman johdolla päättyivät islamin nousuun 600-luvulla. Silti Itä-Rooma eli Bysantti oli olemassa, joskin alueeltaan huomattavasti pienentyneenä, Konstantinopolin turkkilaisvaltaukseen saakka 1453. Lisäksi Trebizondin keisarikunta säilyi vuoteen 1461 saakka ja Theodoron ruhtinaskunta vuoteen 1475.", "Maailmanhistoria\nRooman valtakunta oli alkanut taantua jo myöhäisantiikissa. Ihmisten liikkuvuus väheni ja maaorjuus yleistyi. Väestömäärä pieneni. Pohjoisesta saapui kuitenkin germaaneja, jotka saattoivat Rooman puolustuskannalle. Hunnien saapuminen lisäsi väestöpainetta ja Rooman alueille saapui gootteja. Talouden taantuma vaikeutti Rooman valtakunnan alueiden puolustusta." ]

[ "Skandinavian pronssikausi\nSkandinavian pronssikausi (noin 1700–500 eaa. ) on aikakausi Skandinavian esihistoriassa, jonka kukoistusaika on Keski-Euroopassa vallineiden pronssikausien loppuaikoina. Sitä edelsi neoliittinen kivikausi ja sitä seurasi esiroomalainen rautakausi. Skandinavian pronssikausi muodostui ydinalueista, jotka sijaitsivat nykyisen Tanskan alueilla, Pohjois-Saksassa, Etelä-Ruotsissa ja Norjan eteläisellä rannikkoalueella. Osa tutkijoista liittävät sen kulttuuripiiriin myös Pohjois-Norjan alueet, Itämeren länsipuolella Pohjois-Ruotsin rannikkoalueet ja Itämeren itäpuolisia alueita kuten esimerkiksi Ahvenanmaan, Lounais-Suomen rannikkoseudun, Pohjois-Viron rannikon ja sen suuret saaret.", "Skandinavian pronssikausi\nSkandinavinen pronssikausi, vaikka se jaotellaankin esineiden mukaan periodeihin, on sisältänyt monenlaisia muitakin ilmiöitä. Sen kulttuuri on saanut vaikutteita eteläisiltä naapurikulttuureiltaan, joiden kaupankäynnistä se on ollut riippuvainen. Pronssikauden alku periodiin Ia asti oli samamaikainen Únětice-kulttuurin kanssa (2300–1600 eaa.) ja se kehittyi sitten tumuluskulttuurin (1600–1200 eaa.) rinnalla periodien Ib–II ajan. Kun naapurien kulttuuri vaihtui uurnakenttäkulttuuriksi (1300–700 eaa.), elettiin Skandinaviassa periodeja III–V ja viimeinen periodi VI, jonka aikana pronssikausi alkoi hiipua kohti rautakauden alkua, elettiin rinnakkain rautakautisen ajan mahtikulttuuriksi kasvaneen Hallstattin kulttuurin (loppuvaihe 700–500 eaa.) kanssa." ]

[ "Skandinavian pronssikausi\nPeruselinkeinojen rinnalla kuitenkin kalastettiin ja metsästettiin sekä ravinnon täydennykseksi että turkisten ja nahkojen hankkimiseksi. Suuria saaliseläimiä olivat kauris, peura ja hirvi. Etenkin Ruotsissa ja Norjan rannikolla tämä tapa hyödytti kaupankäyntiä, jonka kautta saatiin hankittua myös pronssia. Kaupankänti mahdollisti käden töiden vaihtoa meren yli tapahtuvassa kaupassa. Sepät valoivat raaka-aineesta ja hajonneista pronssiesineistä työkaluja, aseita ja koruja.", "Skandinavian pronssikausi\nKaikki aarrekätköt eivät ole olleet uhrauksia, koska ne on voinut piiloittaa henkilö, joka aikoi noutaa sen myöhemmin. Ero kätkön ja uhrauksen välillä ei ole itsestään selvä ja aarteen löytäjälle ei ehkä milloinkaan selviä, kummasta on ollut kyse. Jos aarre löytyy vesistöstä tai suosta, missä on aikoinaan sijainnut suonsilmä, voidaan kallistua uhrauksen puolelle. Kukaan ei ehkä hakisi suonsilmästä esineitä, vaikka niitä sieltä tarvitsisikin. Maahan kaivetusta kätköstä käy esimerkkinä Pilen kätkö Malmöön eteläpuolelta. Se on ajoitettu noin 1700 eaa.", "Skandinavian pronssikausi\nSkandinaviassa, mutta myös koko maailmassa, on ainakin mesoliittiselta kivikaudelta asti valmistettu tukkipuuta kovertamalla ruuhia. Ruuhen puumateriaali lahoaa sään vaikutuksesta melko nopeasti, mutta sen sijaan vedessä ruuhi voi säilyä tuhansia vuosia mikäli se peittyy kokonaan tai osittain mutaan. Ruuhista on löydetty useita malleja myös Tanskasta ja Ruotsista ja samoilta alueilta on löytynyt myös meloja. Tanskan tunnetuimat mesoliittiset ruuhet löydettiin Tybrind Vigin vedenalaisilta kaivauksilta. Koska ruuhia on käytetty viime aikoihin asti, ei niiden käytön voi katsoa loppuneen pronssikaudellakaan edes väliaikaisesti. Ruuhet soveltuivat hyvin merenrannikoita seuraavien retkien tekemiseen, sillä onhan niitä käytetty siihen tarkoitukseen kivikaudellakin. Ruuhien kantokyvyksi on käyttökokeissa saatu 500–800 kilogrammaa.", "Skandinavian pronssikausi\nMaanomistus lienee ollut merkittävin yhteisön sosiaaliseen rakenteeseen vaikuttanut piirre. Maattomat asuivat maanomistajien kanssa tehden heille työtä. Pronssikauden tarvekalut valmistettiin yleensä puusta, luusta, kivestä tai harvoin pronssista. Näistä kaikista esinetyypeistä on tehty löytöjä, mutta arvostetuimmat löydöt lienevät metallikirveet ja -veitset. Metalliesineiden valmistajat, sepät, eivät kuitenkaan näy arkeologisessa löytöaineistossa mitenkään selvästi. Vaikka he käsittelivät kallista pronssia, eivät he itse hyötyneet siitä suuresti. Toki oli sepissäkin eroja. Taitavimmat saivat tehtäväkseen taidokkaita koru- tai esinetöitä, joista osa päätyi ainoastaan eliitin käsiin. Joidenkin seppien hautauksia on löydetty, mutta ei siinä määrin, mitä tehtävän erityisyys olisi voinut edellyttää.", "Skandinavian pronssikausi\nKaukokauppaa varten tarvittiin vastikkeita, jotka houkuttelivat pronssinmyyjiä Skandinaviaan. Tärkeimmän vastikkeen arvellaan olleen meripihka, jota myrskyt nostivat merenpohjasta Pohjanmeren rannoille poimittavaksi. Pohjanmeren ja Itämeren meripihkaa on tunnistettu runsain määrin Keski-Euroopasta ja jopa Välimeren maissa asti. Haluttu vastike oli myös pohjoisten alueiden turkikset. Kauppaa saatoivat käydä ne yhteisöt, jotka kontroloivat kaukokauppaa, sekä ne, jotka kuuluivat skandinaviseen kauppaverkostoon. Ørjan Engedal on yrittänyt tarkentaa Skandinavian sisäisiä kauppareittejä vertaamalla eri seudujen löytöesineitä toisiina. Hänen mukaansa Norjan rannikon seudut kävivät kauppaa eri aikoina eri yhteisöjen kanssa. Lounais-Norja kävi useimmiten kauppaa Tanskan alueen kanssa ja Keski-Norja kävi kauppaa Etelä-Ruotsin kanssa. Kauppaa käytiin periodista II alkaen myös kaukaa idästä Venäjän suunnalta tulevien pronssikauppiaiden kanssa. Lounais-Suomen rannikot kuuluivat Mälarinlaakson vaikutuspiiriin ja Suomenlahden eteläpuoli Pohjois-Saksan ja gotlantilaisten vaikutuspiiriin. Myös Itämeren itärannikolle tuli koko ajan Venäjältä pronssia, joka kilpaili skandinavisen pronssin kanssa.", "Skandinavian pronssikausi\nVaikka kaupankäynnissä kuljetusvälineinä olisi voitu käyttää kuljetusvälineinä ruuhia, ovat puulaitaiset veneet olleet ruuhia leveämpiä ja vakaampia ja niiden kantokyky on ollut suurempi. Ne ovat olleet tehokkaan kaupankäynnin edellytys Norjan, Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Itämeren itä- ja etelärannoilla. Etenkin Gotlannin merkitys merenkulussa saattaa olla merkittävä. Kaupankäyntiin Keski-Euroopan jokireiteillä ovat sekä ruuhet että veneet olleet mahdollisia kulkuvälineitä.", "Skandinavian pronssikausi\nSkandinavisen pronssikulttuurin aikana ilmasto oli nykyistä hieman lämpimämpi. Kivikaudella noin 2700 eaa. alkanut ilmaston lämpeneminen ei ollut vielä kohdannut noin 850–650 sattunutta kylmää kautta. Tanskassa ja Ruotsissa vallitsi samanalainen ilmasto kuin mitä nykyään on Keski-Saksassa ja Pohjois-Ranskassa. Tämä mahdollisti suhteellisen tiheästi asuvan väestön ainakin Tanskassa ja Skånessa, koska muiden elinkeinojen lisäksi maataloudesta sai hyvät sadot. Esimerkiksi Skandinaviassa olisi voinut tuohon aikaan kasvattaa viinirypäleitä.", "Skandinavian pronssikausi\nMonteliuksen periodit ilmaistaan roomalaisilla numeroilla. Varhaiseen eli vanhimpaan pronssikauteen kuuluvat periodit I, II ja III, ja myöhäisen eli nuorempaan pronssikauteen periodit IV, V ja VI. Toisinaan kutsutaan viimeisintä periodia VI myöhäisimmäksi pronssikaudeksi, koska se oli Skandinaviassa myllerryksen aikaa kauppa- ja liittolaissuhteiden katkettua ja raudan korvatessa pronssin tärkeimpänä metallina. Nykyään tarkastellaan periodejakin kaksiosaisina aikakausina. Esimerkiksi periodi IIa tarkoittaa toisen periodin alkupuoliskoa ja IIb sen loppupuoliskoa." ]

[ "Odessan alue\nOdessan alue () on hallinnollinen alue Lounais-Ukrainassa, Mustanmeren äärellä. Sen pääkaupunki on Odessa, jossa asuu 40 % alueen väestöstä. Alueen pinta-ala on 33 300 neliökilometriä. Alueen väkiluku oli vuoden 2013 alussa 2 395 160, joka vastasi 5,3 prosenttia Ukrainan väestöstä." ]

[ "Odessan alue\nOdessan alue jakaantui vuoden 2014 alussa 26 piiriin (\"raion\") sekä seitsemään suoraan alueen hallinnon alaiseen kaupunkiin. Piirit jakaantuvat pienempiin asutusalueisiin. Kaupunkeja alueella on 19, joista siis seitsemän on suoraan aluehallinnon alaisia ja 12 piirien alaisia. Kaupunkityyppisistä taajamia oli 33 ja kyliä oli 1124. Kyläneuvostoja Odessan alueella on 439.", "Okny\nOkny () on kaupunkityyppinen taajama Ukrainassa Odessan alueen Oknyn piirissä. Asukkaita Oknyssa on 5 636 ja väestötiheys on 809,77 as./km². Paikkakunnan pinta-ala on 6,96 km². Okny on perustettu vuonna 1771, ja vuosina 1919–2016 se tunnettiin nimellä Krasni Okny. Oknysta tuli kaupunkityyppinen taajama vuonna 1959.", "Odessa\nKaupunki on huomattava satamakaupunki sekä rahti- että matkustajaliikenteessä. Odessan satama on Mustanmeren suurimpia satamia. Odessa on tärkeä risteyspaikka Mustaltamereltä Romaniaan, Moldovaan, muualle Ukrainaan ja Venäjälle johtavassa maantie- ja rautatieliikenteessä. Kaupunkiin johtavista valtateistä suurimpia ovat M05 (osa eurooppatietä E95 Pietarista Kiovan kautta, meriyhteyden jälkeen jatkuu Turkkiin), M14 (itään Nikolajeviin, osa eurooppatietä ), M15 (lounaaseen Moldovaan, osa eurooppatietä ) ja M17 (luoteeseen Tiraspoliin, osa eurooppateitä ja ). Odessan rautatieasema on yksi Ukrainan rautateiden tärkeimpiä. Viime aikoina kaupunkiin on suunniteltu suurnopeusjunayhteyttä. Odessan kansainvälinen lentoasema palvelee kaupunkia.", "Odessan alue\nAlueen maantieteellinen ulottuvuus pohjois–eteläsuunnassa on noin 330 kilometriä ja itä–länsisuunnassa 230 kilometriä. Alue rajoittuu etelässä Tonavan toiselle puolelle jäävään Romaniaan, lännessä Moldovaan, pohjoisessa Vinnytsjan ja Kirovohradin alueet, idässä Mykolajivin alue ja kaakossa Mustameri.", "Odessankoira\nOdessankoira on pitkäkarvainen, hieman polski owczarek nizinnyä tai schapendoesia muistuttava seurakoira, joskin paikalliset kasvattajat kuvaavat sen olevan kuin etelävenäjänkoira pienoiskoossa. Sallittu säkäkorkeus on uroksilla 28–32 cm (ihanne 30 cm) ja nartuilla 26–30 cm (ihanne 28 cm). Värivaihtoehdot ovat a) valkoinen minkä tahansa värisin (paitsi maksanruskein) merkein; b) harmaa; c) hiekka (\"fawn\") eri sävyissään (oranssia lukuun ottamatta).", "Orsitsa\nOrsitsan kunnan pinta-ala on 64,14 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Lomonosovin piirin Penikkalan, koillisessa Teppolan, idässä ja etelässä Ropsunhovin sekä lounaassa ja lännessä Kosteritsan kuntiin. Pinta-alasta 51,7 % on metsää, 38,0 maatalousmaata, 9,3 % asuinaluetta.", "Odessan taistelu\nOdessa oli Neuvostoliiton Mustanmeren alueen tärkein satama ja merkittävin liikenteen solmukohta. Sen väkiluku oli vuoden 1926 väestölaskennan mukaan 433 000. Strategisen merkityksensä vuoksi se oli jo varhain osa operaatio Barbarossan suunnittelua. Hitler ilmoitti Romanian diktaattori Ion Antonesculle tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon 11. kesäkuuta 1941. Toiveenaan saada Neuvostoliitolle menetetyt Bessarabian ja pohjois-Bukovinan takaisin Antonescu vastasi Romanian liittyvän sotaan Saksan puolelle. Adolf Hitler näki liittolaisuudessa tilaisuuden keskittää Saksan voimavaroja pohjoisemmassa tapahtuviin sotatoimiin. Hän pyysi liittolaistaan huolehtimaan Odessan ja sen ympäristön valtaamisesta ja luovutti Romanialle Bugjoen ja Dnestrin välisen alueen hallinnon. Antonescu hyväksyi Hitlerin pyynnön 31. heinäkuuta. Romanian valtaamaa aluetta tultaisiin kutsumaan Transnistriaksi ja sen keskukseksi tulisi Odessa. Odessa oli yksi viidestä kaupungista, jota Saksan ilmavoimat Luftwaffe pommitti operaatio Barbarossan alkamispäivänä, muiden pommitusten suuntautuessa lähinnä sotilaallisiin kohteisiin. Sodan alettua Josif Stalin määräsi Odessan puolustettavaksi hinnalla millä hyvänsä.", "Odessan taistelu\nOdessan puolustus toimi ja Leningradin lailla se olisi voinut jäädä piirityksen alaiseksi kaupungiksi sitomaan vastustajan joukkoja, mutta yleinen rintamatilanne kävi uhkaavaksi puolustuksen jatkamiselle. Odessaa oli huollettu etusijassa Sevastopolista, joka nyt vuorostaan joutui piirityksen kohteeksi. Ilman joukkojen keskittämistä puna-armeijalla oli vastassaan riski menettää molemmat nopeasti. Niinpä Stavkan käskystä 14.ja 15. lokakuuta välisenä yönä Mustanmeren laivasto evakuoi Odessan varuskunnan Sevastopoliin. Lisäksi 350 000 siviiliä ja sotilasta oli siirretty itään 1. lokakuuta alkaneen evakuointioperaation aikana. Romanialaiset joukot marssivat kaupunkiin viimeisten vetäytyvien kintereillä ja tuhosivat jäljellä olevat vähäiset vastarintapesäkkeet. Antonescu saattoi julistaa taistelun päättyneeksi ja kaupungin viimein vallatuksi 16. lokakuuta. Kaupunkiin oli jäänyt suurelta osin tuhottu satama ja siviiliväestö, joka oli kooltaan noin puolet taistelua edeltäneestä väkiluvusta.", "Odessan taistelu\nKaupungin puolustuslinjat olivat hyvin harkitut, ne koostuivat linnoitetuista ampuma-asemista, juoksuhaudoista ja panssari- ja jalkaväkiesteistä. Ensimmäinen ja uloin linja kiersi Odessaa 25–30 kilometrin etäisyydellä ja oli 80 kilometriä pitkä. Toinen eli keskimmäinen linja oli rakennettu noin 6–8 kilometrin etäisyyteen kaupungista ja oli 35 kilometrin pituinen. Kolmas ja viimeinen linja oli kaupungin alueella, jonne valmisteltiin mahdollista talosta taloon -taistelua. Alkuun \"Odessan linnoituksen\" varuskunta koostui 34 500 sotilaasta ja vapaaehtoisesta. Georgi Sofronovin johtama Neuvostoliiton erillinen rannikkoarmeija käsitti 25. kivääridivisioonan, 95. kivääridivisioonan ja 9. ratsuväkidivisioonan, joista kaksi viimeistä oli jo ottanut yhteen aiemmissa taisteluissa Romanian 4. armeijan kanssa. Lisäksi puolustukseen kuului rykmentti NKVD:n sotilaita. Odessaa vahvistettiin aina syyskuun loppuun asti meriteitse ja sen puolustukseen otti osaa yhteensä noin 100 000 - 120 000 sotilasta tai sotilastehtävissä toiminutta vapaaehtoista." ]

[ "Goottilainen arkkitehtuuri\nGoottilainen arkkitehtuuri on Euroopassa vallinnut arkkitehtuurin tyylikausi, joka seurasi romaanista ja edelsi renessanssityyliä. Sen juuret ovat 1140-luvun Ranskan arkkitehtuurissa, ja tyylilajin ensimmäisenä edustajana voidaan pitää Saint-Denisin luostarikirkkoa, josta tuli myöhemmin Ranskan kuninkaiden leposija. Gotiikan myötä syntyi myös goottilaiseksi luonnehdittavaa kuvanveistoa, maalaustaidetta ja taidekäsityötä. Alppien pohjoispuolella gotiikka käsitti ajan noin 1150–1525 ja Italiassa noin 1250–1420. Britteinsaarilla varhaista gotiikan aikakautta kutsutaan nimellä Early English. Gotiikka oli vaihtelevaa, sillä sen vaiheet ja ilmentymät poikkeavat usein maakohtaisesti huomattavasti toisistaan. Goottilainen taide korosti erityisesti uskonnollisuutta.", "Goottilainen arkkitehtuuri\nTyylillisiä piirteitä arkkitehtuurissa olivat korkeutta tavoittelevat kirkot, joissa pyörökaarien tilalla olivat suippokaaret koristeineen ja tornin huippuun asetettuine ristikukkasineen. Värilliset ikkunalasit lasimaalauksineen tulivat käyttöön. Myös raatihuoneita ja muitakin rakennuksia alettiin rakennustoiminnan elpyessä valmistaa. Tunnettuja goottilaisen arkkitehtuurin tuotteita ovat muun muassa Kölnin ja Milanon tuomiokirkko, sekä Reimsin, Amiensin ja Pariisin Notre Damen katedraalit.", "Yhdysvaltain arkkitehtuuri\nMieltymys gotiikkaan ei koskaan ollut täysin kadonnutta Euroopassa kuten ei Amerikassakaan. 1700–1800-luvuilla rakennettiin monia kirkkoja johtuen väestönkasvusta. 1840-luvulta alkaen uusgoottilainen tyyli alkoi levitä Yhdysvaltoihin Andrew Jackson Downingin (1815–1852) avulla. Se kukoisti vastareaktiona klassisismille ja romantiikan kehittymisen seurauksena. Sitä luonnehti keskiaikaisten muotojen paluu koristeissa (piiput, kattopäädyt, hammastetut tornit, holvatut ikkunat, gargoilit, lasimaalaukset…) ja jyrkkien kattojen käyttö. Rakennuksiin suunniteltiin pohjakaavat, jotka poikkesivat symmetriasta ja klassisesta kurinalaisuudesta. Harvardin yliopisto ja monet kirkot rakennettiin myös uusgoottilaiseen tyyliin. Richard Upjohn (1802–1878) erikoistui maalaiskirkkoihin maan koillisosassa, mutta hänen päätyönsä on \"Trinity Church\" New Yorkissa. Sen punaisen hiekkakiven käyttö viittaa Euroopan 1300-lukuun, mutta nykyään rakennus vaikuttaa hukkuneelta Manhattanin valtavien pilvenpiirtäjien keskellä." ]

[ "Goottilainen arkkitehtuuri\nVarhaisgoottilaisella kaudella rakennustaiteen monumentit olivat suuria ja runsaasti koristeltuja luostarikirkkoja ja katedraaleja. Ensimmäiset goottilaistyyliset rakennukset eivät tuoneet mukanaan uusia kirkkomalleja, mutta arkkitehtonisesti ja rakennustekniikassa tapahtui täydellinen muutos. Vielä 1100-luvun Ranskassa katedraalit noudattivat sisätilojen käytöltään romaanisen tyylin suuntaviivoja, vasta vuosisadan lopulla jätettiin useista kirkoista pois keskikerros, niin sanottu galleriavyöhyke. Niin tuli tilaa korkeille pylväskäytäville ja kirkon keskilaivan yläosaa eli ikkunallista klerestoriota varten, jotka kapea seinänviertä seuraava käytävä, matala triforion, erotti toisistaan. Goottilainen tyyli on varhaisista rakennustyyleistä ainoa, joka on mitä suurimmassa määrin riippumaton antiikin perinteistä. Goottilainen rakennustaide kukoisti 30 ensimmäistä vuottaan ainoastaan ranskalaisessa arkkitehtuurissa, vuodet 1150–1180. Ennen vuosisadan loppua goottilainen tyyli levisi Ranskan rajojen yli ja vuoteen 1250 mennessä se oli syrjäyttänyt romaanisen tyylin melkein kaikissa Keski-Euroopan maissa. Leviämiseen saattoivat vaikuttaa tyylin sekä esteettiset että tekniset hyvät puolet. Toisaalta Ranskasta oli tullut huomattava poliittinen voimatekijä ja sillä oli tunnustettu kulttuurillinen johtoasema.", "Goottilainen arkkitehtuuri\nGotiikka arkkitehtuurissa syntyi alun perin teknisenä oivalluksena, josta taiteelliset ulottuvuudet seurasivat. Ajatuksena oli solakoita pilareita ja niiden päällä kulkevia kapeita ruoteita käyttäen muodostaa rakennukselle kivirunko. Näin rakennus pysyi kasassa ilman tiiviitä seiniä ja seinät kyettiin vapauttamaan kannatustehtävästään muun muassa suurille ikkuna- ja lasirakenteille. Tyypillisiä piirteitä ovat veistoskoristelut, kolmiosainen sisäänkäynti, kapeat ja korkeat tornit sekä pyöreät, koristeelliset ruusuikkunat. Goottilainen arkkitehtuuri pyrki uskontoa korostavana tyylisuuntana \"tavoittelemaan taivaita\", mikä näkyy symbolisesti koko rakennuksen yleisenä korkeutena.", "Ruotsalainen arkkitehtuuri\nUseimmat varhaiset rakennukset tehtiin puusta. Romaaninen tyyli toi kiven luostareiden ja linnojen rakennusmateriaaliksi, esimerkkinä Lundin tuomiokirkko. Goottilainen arkkitehtuuri toi vuorostaan tiilen rakennusmateriaaliksi, esimerkkinä Uppsalan tuomiokirkko. 1600- ja 1700-luvuilla saatiin vaikutteita ulkomaalaisilta arkkitehdeilta. Ulkomaiset tyylit ovat aina saaneet paikallisia vivahteita kun ne ovat tulleet Ruotsiin. Art Decosta kehittyi Pohjoismaissa 1920-luvun klassisismi, ja modernismista tuli pohjoismaista funktionalismia.", "Skotlanti\nVarhaisimmat tunnetut skotlantilaiset rakennelmat ovat esihistoriallisia kivirakennelmia, kuten Skara Braen ja Jarlshofin kylät Orkney- ja Shetlandsaarilla. Romaaninen arkkitehtuuri tuli Skotlantiin 1100-luvulla hallituskaudella. Tyyliä edustavat esimerkiksi Dunfermlinen luostari ja Pyhän Magnusin katedraali Kirkwallissa. Goottilainen tyyli levisi Skotlantiin romaanisen kauden jälkeen. Koristeellisemmalla keski- ja myöhäisgotiikan jaksolla rakennettiin muun muassa Dunkeldin ja Elginin katedraalit. Uskonpuhdistuksen jälkeen monia luostareita ja katedraaleja vahingoitettiin.", "Yrjöjen aikakauden arkkitehtuuri\nEnglantilaista arkkitehtuuria oli noin 1600-luvun puolivälistä hallinnut Christopher Wrenin ja tämän seuraajien ylellinen ja monumentaalinen barokkiarkkitehtuuri. Hannover-suvun valtakauden ensimmäisten vuosikymmenien aikana Whig-aristokraatit alkoivat pitää tyyliä kuitenkin epäilyttävänä. He vaikuttivatkin vahvasti sekä Englannin politiikassa että taiteissa, ja sen takia 1700-luvun alussa arkkitehdit alkoivat uudistaa arkkitehtuuria Andrea Palladion antiikista mallia ottaneen palladiolaisen arkkitehtuurin mukaan. Yrjöjen ajan toinen merkittävä tyyli oli uusklassinen arkkitehtuuri, joka alkoi vaikuttaa 1700-luvun puolivälissä. Vuosisadan lopulla yrjöjen arkkitehtuurissa alkoi vaikuttaa muitakin tyylejä, joista merkittävimpiä oli uusgotiikka.", "1920-luku\n1920-luvulla arkkitehtuurin vallitsevaksi suuntaukseksi tuli etenkin pohjoismaissa 1920-luvun klassismi, joka oli antiikin klassisia koristeaiheita niukalla tavalla soveltava rakennustyyli. Suomessa klassismia esiintyy erityisen voimakkaana asuinrakentamisessa sekä kivitaloissa että kiviarkkitehtuuria kansanomaisesti jäljittelevässä puuarkkitehtuurissa. Vuosikymmenen puolivälissä syntyi Art Deco, jota edustaa vuosina 1928–1930 New Yorkiin rakennettu Chrysler Building. Eräs vuosikymmenen tunnettuja arkkitehteja oli suomalainen Eliel Saarinen, joka vaikutti lähes koko 1920-luvun Yhdysvalloissa. Muotoilussa ja arkkitehtuurissa Jugend alkoi väistyä modernismin tieltä. Vuosina 1919–1933 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus vaikutti voimakkaasti moderniin arkkitehtuuriin ja esinesuunnitteluun. Bauhaus edusti konstruktivismia, joka vaikutti myös maalaustaiteessa. 1920-1930-lukujen vaihteessa arkkitehtuurissa syntyi radikaali uudistusliike funktionalismi, jossa arkkitehtuuri syntyi tiloista, pinnoista ja aukotuksista ilman koristeita.", "Georgia\nGeorgiaan kehittyi varhain omaperäinen arkkitehtuuri, joka ilmenee etenkin uskonnollisissa rakennuksissa 500-luvulta alkaen. Kirkkoarkkitehtuuria hallitseva kupolirakenne on peräisin pyöreiden asuinrakennusten tyypistä, jota on käytetty jo 2000- tai 3000-luvuilla eaa. Kirkkoarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen haaraan: keskikupolikirkkoihin ja basilikoihin. Arkkitehtuurin huippukautta oli Georgian keskiaikainen kulta-aika 900–1200-luvuilla. Kauden rakennuksissa varma ja monipuolinen koristelu yhdistyy muihin arkkitehtonisiin elementteihin yhtenäiseksi, harmoniseksi kokonaisuudeksi. Myöhemmin 1400–1600-luvuilla maan arkkitehtuuriin vaikutti etenkin Persia, ja tiili korvasi kiven suosituimpana rakennusmateriaalina. Islamilaisvaikutteista arkkitehtuuria on etenkin Kakhetin alueella. Kun Georgia liitettiin Venäjään, venäläinen uusklassinen arkkitehtuuri omaksuttiin hallitsevaksi tyylisuunnaksi, mutta se muuntui ja sulautui paikalliseen perinteeseen. 1900-luvulla Georgia ei säästynyt stalinistiselta tyyliltä tai neuvostoajan betonibrutalismilta.", "Arkkitehtuuri\nLänsimaisen arkkitehtuurin teorian vaikutusvaltaisin, varhaisin ja ainoa antiikin ajalta säilynyt arkkitehtuurin teoriaa käsittelevä teos on Vitruviuksen ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua kirjoittama \"De architectura libri decem\". Vitruvius määritteli arkkitehtuurille kolme päämäärää: \"firmitas\" (kestävyys), \"utilitas\" (käyttökelpoisuus) ja \"venustas\" (kauneus). Sen jälkeen arkkitehtuurin teoriaa ei julkaistu ennen Leon Battista Albertin 1400-luvun lopulla kirjoittamaa teosta \"De re aedificatoria\", joka pohjautuu Vitruviuksen työhön; \"De architectura\" muodostikin perustan kaikelle arkkitehtuurin teoriaa käsittelevälle keskustelulle renessanssista lähtien. Vitruviaaninen ajattelu pylväsjärjestelmineen ja mittasuhteineen alkoi menettää merkitystään 1800-luvulla, kun huomio keskittyi kertaustyylien myötä rakennuksen muotopiirteisiin ja historiallisuuteen. Modernismin myötä arkkitehtuuria ovat koskeneet esteettisten näkökohtien sijaan enenevässä määrin muut, teknologiset ja sosiaaliset kysymykset ja Vitruviuksen kolmen periaatteenkin käyttökelpoisuus on kyseenalaistettu eri näkökulmista." ]

[ "Kongo (joki)\nKongon valuma-alueen pinta-ala on 3,46 miljoonaa neliökilometriä, ja se kattaa suurimman osan Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kongon tasavallasta, Keski-Afrikan tasavallasta, itäisestä Sambiasta ja pohjoisesta Angolasta sekä osia Kamerunista ja Tansaniasta.", "Kongon demokraattinen tasavalta\nKongon demokraattinen tasavalta sijaitsee päiväntasaajalla ja sen pinta-ala on 2 345 410 neliökilometriä, josta 3,3 prosenttia on vettä. Maa sijaitsee pääosin Afrikan sydämessä Kongo-joen altaassa ja se on sademetsävaltio." ]

[ "Garamban kansallispuisto\nGaramban kansallispuisto sijaitsee Kongon demokraattisen tasavallan koillisosassa. Se rajoittuu Etelä-Sudaniin ja on vain 75 kilometriä länteen Ugandan rajasta. Puiston pinta-ala on 4 920 neliökilometriä, ja sen ympärillä on kolme rauhoitusaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä.", "Itä-Kasai\nItä-Kasai eli Kasaï Oriental on yksi Kongon demokraattisen tasavallan 26 maakunnasta. Sen pääkaupunki on Mbuji-Mayi. Vuoden 2005 perustuslakiin kirjatussa hallinnonuudistuksessa maakunnasta erotettiin Lomamin ja Sankurun maakunnat (entiset piirikunnat). Niinpä maakunnan pinta-alaksi jäi vain 9 481 neliökilometriä, joten se on alaltaan Kongon pienin.", "Sangha (Kongo)\nSangha on Kongon tasavallan pohjoisosassa sijaitseva hallintoalue. Alueen pinta-ala on 55 800 km². Asukasluku oli 85 738 vuonna 2007. Sanghan hallinnollinen keskus on Ouésso. Aluetta rajaa Cuvetten ja Cuvette Ouestin alueet sekä Kamerun, Gabon ja Keski-Afrikan tasavalta.", "Équateur\nÉquateur on yksi Kongon demokraattisen tasavallan 26 maakunnasta. Sen pääkaupunki on Mbandaka. Vuoden 2005 perustuslakiin kirjatussa hallinnonuudistuksessa siitä erotettiin Mongalan, Pohjois- ja Etelä-Ubangin sekä Tshuapan maakunnat. Jäljelle jääneen osan pinta-ala on 103 903 neliökilometriä.", "Katanga\nKatanga on historiallinen kuningaskunta ja entinen maakunta Kongon demokraattisen tasavallan eteläosassa. Sen pääkaupunki oli Lubumbashi. Silloin kun maassa oli 11 maakuntaa, Katangan pinta-ala oli 496 877 neliökilometriä. Vuonna 2005 määriteltiin uusi 26 alueen jako, ja nämä tulivat voimaan vuonna 2015. Katanga jaettiin Ylä-Katangan, Lomamin, Lualaban ja Tanganyikan maakuntiin.", "Keski-Kasai\nKeski-Kasai, Kasaï-Central eli Lulua on yksi Kongon demokraattisen tasavallan 26 maakunnasta. Sen pääkaupunki on Kananga. Vuoden 2005 perustuslakiin kirjatussa hallinnonuudistuksessa se erotettiin Länsi-Kasain maakunnasta. Sen pinta-ala on 59 111 neliökilometriä.", "Boucle du Baoulé\nVuonna 1982 perustetun biosfäärialueen pinta-ala on 533 037 hehtaaria, puskurivyöhykkeineen ja siirtymäalueineen 2 500 000 hehtaaria. Sen ydin koostuu kolmesta suojelualueesta, jotka ovat Kongosambougou pohjoisessa (235 115 ha), Fina kaakossa (104 943 ha) ja Badinko lounaassa (192 979 ha). Mandinguen ylängöllä sijaitsevan alueen pohjoisosa kuuluu Sahelin ja eteläosa Sudanin vyöhykkeeseen. Kasvillisuus on pensas-, metsä- ja puusavannia sekä jokivarsien galleriametsiä. Alueen eläinkunta on kärsinyt suuresti maanviljelyn, karjanhoidon ja metsästyksen seurauksena. Siellä on myös lukuisia arkeologisia kohteita.", "Kongot\nKongot kansoittavat Afrikan länsirannikkoa ja Kongo-joen vartta. Heidän asuma-alueensa ulottuu pohjoisessa Gabonin eteläosiin noin Mayumbaan saakka, etelässä Angolan pääkaupunkiin Luandaan ja idässä Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupunkiin Kinshasaan. Kongojen asuma-alue käsittää yli 250 000 km², eli melkeinpä Suomen kokoisen alueen.\nKongoja on noin 11 miljoonaa, mikä tekee heistä Keski-Afrikan väestömäärältään suurimman kansan. He ovat enemmistö Kongon tasavallassa, yksi suurimmista kansoista Angolassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa ja vähemmistökansa Gabonissa." ]

[ "Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\nPuolue perustettiin 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue, ja ensimmäinen puoluekokous pidettiin Turussa 17.–20. heinäkuuta 1899. 1900-luvun alussa puolue esitti vaatimuksia torpparikysymykseen, työllisyyden hoitoon, työläisten aseman parantamiseen, sananvapauteen ja kahdeksantuntiseen työpäivään. Puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi Forssassa vuonna 1903 pidetyssä II puoluekokouksessa. Suomen kenraalikuvernööri Bobrikov kielsi puoluetta käyttämästä nimeä ”sosialidemokraattinen”, mutta tätä kieltoa ei noudatettu. Samalla hyväksyttiin myös Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen mallin mukainen ohjelma, tuolloin radikaali Forssan ohjelma, joka oli voimassa vuoteen 1952. Ohjelman tavoitteita olivat 8 tunnin työpäivä, vähimmäispalkka, yleinen kouluvelvollisuus sekä yleinen alkoholin kieltolaki. Forssan ohjelma on miltei suoraan peräisin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vuonna 1891 hyväksymästä Erfurtin ohjelmasta. Ohjelman välittömät vaatimukset ovat toteutuneet lukuun ottamatta kirkon ja valtion eroa, sitovia kansalaisaloitteita ja kansalaispäätöksiä, koulujen uskonnonopetuksen lakkauttamista ja alkoholin kieltolaista on sittemmin luovuttu." ]

[ "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 12. puoluekokous\nSuomen Sosialidemokraattisen puolueen 12. puoluekokous järjestettiin Helsingissä Koiton talolla 8.–16. joulukuuta 1919. Se oli ensimmäinen toukokuussa 1918 päättyneen sisällissodan jälkeen järjestetty SDP:n varsinainen puoluekokous, jota olivat edeltäneet marraskuun 1918 ns. Suuri Sosialidemokraattisen työväen kokous, sekä saman vuoden joulukuussa pidetty ylimääräinen puoluekokous. 12. puoluekokous muodostui Suomen työväenliikkeen kannalta käänteentekeväksi, kun omaksi puolueekseen vuotta aikaisemmin järjestäytynyt Suomen Kommunistinen Puolue yritti vallata SDP:n, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämän seurauksena suomalainen työväenliike jakaantui lopullisesti sosialidemokraattien ja kommunistien leireihin ja samalla myös poliittinen ja ammatillinen työväenliike erkanivat toisistaan.", "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous\nSuomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous järjestettiin Oulun työväentalolla 20.–26. elokuuta 1906. Se muodostui merkittäväksi koko suomalaisen työväenliikkeen kannalta, kun SDP hylkäsi aseellisen vallankumouksen tavoittelun ja radikaalin luokkataisteluopin, siirtyessään parlamentaristiselle linjalle, jonka ensimmäinen tavoite oli kevään 1907 eduskuntavaalit. Samalla puoluetta yhtenäistettiin aatteellisesti, toimenpiteisiin lukeutui muun muassa yksittäisten jäsenien erottamisia sekä irtisanoutuminen siihen kuuluneiden työväenyhdistysten liepeilla toimineista vallankumouksellisista ja jopa anarkistista aineksista. Vaikka päätös eduskuntatyöhön keskittymisestä tehtiin yksimielisesti, pitivät puolueessa vahvan aseman saaneet nuorsosialistit oman salaisen tapaamisensa, jossa he perustivat lyhytikäiseksi jääneen maanalaisen taistelujärjestön.", "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous\nOulussa oli tarkoitus järjestää jo vuoden 1903 puoluekokous, mutta työväentalon keskeneräisten rakennustöiden vuoksi se siirrettiin Forssaan. Kyseessä oli ensimmäinen suurlakon jälkeen pidetty SDP:n varsinainen puoluekokous. Puolue oli kuitenkin kokoontunut jo välittömästi lakon päättymisen jälkeen marraskuussa 1905 Tampereella järjestetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Oulun kokous oli myös SDP:n ensimmäinen puoluekokous, jonka aikana sen perustamisvuonna 1899 säädetyt kokoontumis-, paino- ja sananvapauden rajoitukset eivät enää olleet voimassa. Kieltojen kumoaminen sekä suurlakon synnyttämä innostus näkyi puolueen jäsenmäärässä, vuoden 1905 lopulla SDP:llä oli noin 45 000 jäsentä, mutta Oulun puoluekokoukseen mennessä määrä oli kaksinkertaistunut. Puolueeseen kuuluvien työväenyhdistysten määrä oli kasvanut vielä rajähdysmäisemmin, 1905 niitä oli 177 ja vuoden 1906 lopulla jo 937. Forssan vuoden 1903 puoluekokouksessa edustettuina oli vain 53 yhdistystä, kun Oulussa niitä oli lähes 400. Samalla yhdistykset edustivat kattavammin koko maata, kun mukana oli myös runsaasti Pohjois-Suomen työväenyhdistyksiä.", "Suomen Eläkeläisten Puolue\n1980-luvun lopulla perustettiin monia yhden asian liikkeitä ja puolueita, joita innoittivat eri vähemmistöjen etujen ajaminen. Myös idea eläkeläispuolueesta kehittyi. Suomen Eläkeläisten Puolueen ensimmäinen puoluekokous pidettiin 24. lokakuuta 1985 Seinäjoella. Kokous hyväksyi puolueen ensimmäisen yleisohjelman. Puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Virtanen ja taloudenhoitajaksi Olavi Kaartinen. Puoluerekisteriin SEP merkittiin 18. joulukuuta 1985.", "Forssan kokous\nForssan kokous eli Suomen Työväenpuolueen 2. puoluekokous järjestettiin 17.–20. elokuuta 1903 Forssassa Työväenyhdistys Kuhan talolla. Kokous oli Suomen työväenliikkeen kehityksen kannalta käänteentekevä, kun neljä vuotta aikaisemmin perustettu puolue omaksui sosialistisen ohjelman aikaisemman porvarillisen wrightiläisyyden tilalle. Samalla sen nimi muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Kokouksessa hyväksytty puolueohjelma on Suomen historian tunnetuin ja merkittävin poliittinen ohjelma, joka sisälsi vaatimukset käytännössä kaikista nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan eduista ja oikeuksista. Sen toteuttaminen oli pitkään SDP:n keskeinen päämäärä, sillä puolueohjelma uusittiin seuraavan kerran vasta vuonna 1952.", "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 5. puoluekokous\nPuoluekokouksen avasi oululainen toimittaja Kalle Hämäläinen, jonka jälkeen kuultiin Yrjö Sirolan tervehdys ruotsalaisille vieraille. Hän käänsi myös Suomeksi Carl Gustaf Wickmanin pitämän tervehdyspuheen. Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Sirolan lisäksi Taavi Tainio ja Emil Perttilä sekä sihteeriksi Mikko Uotinen. Puoluekokouksen varsinaisella asialistalla oli kysymyksiä kuten punakaartien lakkauttaminen, menettelytapakysymys, valtakunnallinen järjestäytyminen sekä vaali- ja puolueohjelmat. Lisäksi vaadittiin muun muassa yleistä kieltolakia sekä tehtiin virallinen päätös vapun viettämisestä työväen ja köyhälistön yleisenä mielenosoituspäivänä. Oulussa saatettiin myös päätökseen ammatillisen ja poliittisen työväenliikeen erottaminen, kun puoluekokous hyväksyi vuotta aikaisemmin tehdyn suunnitelman Suomen Ammattijärjestön perustamisesta ja kaikki ammattiyhdistysasiat siirrettiin Matti Paasivuoren hoidettaviksi.", "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 12. puoluekokous\nSDP:n sisäisen hajaannuksen taustat luotiin jo sisällissodan aikana keväällä 1918, kun 21 sosiaalidemokraattia antoi Väinö Tannerin, Matti Paasivuoren ja Väinö Wuolijoen johdolla julkilausuman, jossa he tuomitsivat aseellisen kapinan sosialidemokratialle vieraana ilmiönä, sekä tähdensivät järjestötyötä ja parlamentarismia työväenliikeen menettelytapoina. Porvarien kanssa tehtävää yhteistyötä vastustaneet radikaalit puolestaan perustivat syyskuussa 1918 Moskovassa Suomen Kommunistisen Puolueen, jonka jälkeen nousi esiin muun muassa kysymys siitä, kumpi puolueista oli oikeutettu viemään eteenpäin suomalaisen työväenliikkeen perintöä.", "Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue\nMuodollisesti Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen korkein päättävä elin oli puoluekokous. Puolueen ensimmäinen puoluekokous pidettiin vuonna 1946, jolloin puoluekokous päätettiin järjestää joka vuosi. Seuraava kokous järjestettiinkin jo vuonna 1947, mutta sitä seuraava vasta vuonna 1950, jolloin puoluekokous päätettiin järjestää joka neljäs vuosi. Vuonna 1971 päätettiin kokouksen pitämisestä vain joka viides vuosi. Vuodesta 1976 puoluekokous pidettiin Berliinin Tasavallan palatsin suuressa salissa.", "Suomen Sosialidemokraattisen puolueen 12. puoluekokous\nKokouksen asialistalla olivat muun muassa kieltolaki, Ahvenanmaan kysymys sekä puolueen suhde kansainvälisen työväenliikkeen toiseen internationaaliin. Merkittävimmäksi nousi kuitenkin ns. menettelytapakysymys, jossa ratkaistiin SDP:n sitoutuminen parlamentaarisiin keinoihin ja yhteistyöhön porvarillisten puolueiden kanssa. Menettelytapavaliokunnan esitys hyväksyttiin äänin 98–54, jonka jälkeen 39 sitä vastustanutta edustajaa jätti asiasta vastalauseen. Heidän joukossaan olivat muun muassa Jaakko Enqvist, Ivar Lassy, Kaarlo Luoto, Ellen Mäkelin, Fiina Pietikäinen, Hannes Pulkkinen, Lempi Tuomi ja Sulo Vuolijoki. Vastalauseen mukaan kokouksen hyväksymät menettelytapaponnet olivat häpeällisiä ja niiden puolesta äänestäneitä syytettiin jopa Suomen työväenluokan pettämisestä. Vastalauseessa sanottiin myös, että SDP oli menettelytapakysymyksen myötä \"lopullisesti poikennut siltä polulta, jota Suomen työväki oli vuodesta 1906 lähtien kulkenut.\"" ]