Datasets:

Hieuman

/

fi_MIRACL

like 0

[ "Paaviuden historia\nGregorius XVI:n noustessa paavinistuimelle, Kirkkovaltio pysyi pystyssä enää Itävallan sotilaallisen tuen avulla. Uusi paavi perui edeltäjänsä yritykset uudistaa Kirkkovaltion hallintoa. Paavi oli uudistushaluton ja vanhan järjestelmän puolella, hänen aikanaan Kirkkovaltiota pidettiinkin Turkin ohella Euroopan takapajulana. Munkkina ennen paaviksi tuloaan toiminut Gregorius XVI oli syvästi modernia maailmaa vastaan. Hän edusti vielä vanhaa aatesuuntausta, jonka mukaan paavi oli erehtymätön ja kaikkien hallitsija. Maailma oli kuitenkin muuttunut ja paavi oli menettänyt valtansa. Uudistuksia vihaava Gregorius XVI kuoli 1. kesäkuuta 1846, eikä häntä silloin surtu edes Rooman kaupungissa.", "Paavit 1800-luvulta nykypäivään\nGregorius XVI:n noustessa paavinistuimelle, Kirkkovaltio pysyi pystyssä enää Itävallan sotilaallisen tuen avulla. Uusi paavi perui edeltäjänsä yritykset uudistaa Kirkkovaltion hallintoa. Paavi oli uudistushaluton ja vanhan järjestelmän puolella, hänen aikanaan Kirkkovaltiota pidettiinkin Turkin ohella Euroopan takapajulana. Munkkina ennen paaviksi tuloaan toiminut Gregorius XVI oli syvästi modernia maailmaa vastaan. Hän edusti vielä vanhaa aatesuuntausta, jonka mukaan paavi oli erehtymätön ja kaikkien hallitsija. Maailma oli kuitenkin muuttunut ja paavi oli menettänyt valtansa. Uudistuksia vihaava Gregorius XVI kuoli 1. kesäkuuta 1846, eikä häntä silloin surtu edes Rooman kaupungissa.", "Gregorius XVI\nPaavi Gregorius XVI, syntymänimeltään Bartolomeo Alberto Mauro Cappellari (18. syyskuuta 1765, Belluno – 1. kesäkuuta 1846, Rooma) toimi paavina vuosina 1831–1846." ]

[ "Gregorius IX\nGregorius IX (oikea nimi: Ugolino di Conti, noin 1145–1241) oli paavina 19. maaliskuuta 1227 – 22. elokuuta 1241. Hän seurasi tarkkaan edeltäjänsä Honorius III:n ja enonsa Innocentius III:n luomaa perinnettä paavin ylivallan pönkittämisessä. Hän muistutti enoansa myös siinä, että molemmilla oli lainopillinen koulutus ja diplomaattista kokemusta.", "Pyhä Gregorius VII\nTällä kertaa paavin moitteella ei ollut samaa vaikutusta kuin neljä vuotta aikaisemmin. Sitä pidettiin epäoikeutettuna ja kevyin perustein julistetun kirkonkirous kyseenalaistettiin. Asiat muuttuivat Gregoriuksen kannalta huonommiksi, kun Rudolf kuoli 16. lokakuuta samana vuonna. Hänen seuraajakseen valittiin elokuussa 1081 Hermann Luxemburgilainen, joka ei ollut sovelias johtamaan Gregoriuksen kannattajia Saksassa, ja Henrikin valta oli huipussaan. Kokeneempana Henrik päätti tällä kertaa olla tunnustamatta pannaan julistamista ja sanoi sen olevan lainvoimaton. Bressanoneen kokoontunut kirkolliskokous julisti 16. kesäkuuta 1081 Gregoriuksen viralta pannuksi. Hänen seuraajakseen kirkko nimesi Ravennan arkkipiispa Guibertin. Vuonna 1081 Henrik siirsi taistelun Italiaan. Gregorius oli tullut heikommaksi ja 13 kardinaalia hylkäsi hänet. Rooma antautui Saksan kuninkaalle ja Guibertistä tuli vastapaavi Klemens III. Gregoriuksen piti paeta Roomasta ja hänen kilpailijansa kruunasi Henrikin keisariksi.", "Anthony de Mello\nDe Mello kuoli äkillisesti vuonna 1987. Hänen teoksiaan julkaistaan edelleen, ja lisää teoksia on julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, joka myöhemmin sai nimen Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: \"\"Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia.\"\"", "Gregorios Valontuoja\nGregorius vetäytyi elämänsä viimeisiksi vuosiksi Taronin provinssissa sijainneeseen luostariin, jossa hän kuoli noin vuonna 331. Gregoriuksen ruumis kuljetettiin aluksi nykyisessä Turkissa sijaitsevan Erzincanin kaupungin lähistöllä olleeseen kylään, josta hänen ruumiinosiaan vietiin pyhäinjäännöksinä eri puolille silloista Itä-Roomaa. Gregoriuksen pään uskotaan joutuneen jonnekin päin Armeniaa, vasemman käden Vagharšapatin kaupunkiin ja oikean käden Kilikiaan.", "Gregorius VI\nGregorius seurasi paavina Benedictus IX:ttä, joka myi paaviuden Gregoriukselle suuresta summasta rahaa. Gregorius myös osti pois kilpailijansa Sylvester III:n ja Johannes XX:n. Keisari Henrik III:n joulukuussa 1046 pitämässä Sutrumin kirkolliskokouksessa Gregoriusta syytettiin kirkollisten virkojen kauppaamisesta, minkä hän suoraan myönsi, joten hänen valintansa tuomittiin epäviralliseksi. Tämä johti hänen arvonsa alentamiseen, minkä jälkeen hän vetäytyi Saksaan, missä hän kuoli seuraavana vuonna 1047. Gregoriuksen seuraaja oli Klemens II.", "Gregorius XIII\nPaavi Gregorius XIII, syntymänimeltään Ugo Buoncompagni, oli paavina 13. toukokuuta 1572 – 10. huhtikuuta 1585). Hän pyrki valloittamaan takaisin katoliselle kirkolle ne alueet, jotka uskonpuhdistus oli siltä vienyt. Hän oli katolisen vastauskonpuhdistuksen huomattavimpia paaveja ja jesuiittojen suosija. Hänen määräyksestään vuonna 1582 otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.Hanska 2005: 115.", "Gregorius XI\nKatariina Sienalainen vaikutti merkittävällä tavalla siihen, että Gregorius siirsi pitkän epäröinnin jälkeen paavinistuimen takaisin Roomaan 27. tammikuuta 1377. Gregorius ei ehtinyt vaikuttaa Roomassa kovin pitkään, sillä hän kuoli jo seuraavan vuoden maaliskuussa." ]

[ "Kazakstan\nPaikallishallinnollisesti Kazakstanissa on 14 aluetta (oblastia, oblısı) ja 86 kaupunkia, joista kolmella on alueen status. Kaupunkialueet on merkitty tähdellä.Kazakstan ulottuu Volgajoelta Altai-vuorille ja Länsi-Siperian tasangoilta Keski-Aasian aavikolle. Suurin osa Kazakstanista on alavaa tasankoa (muun muassa Kirgiisiaro ja Ustjurt). 44 prosenttia pinta-alasta on aavikkoa, 33 prosenttia puoliaavikkoa. Suurin osa maasta sijaitsee 200–300 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta Kaspianmeren rannikolla se laskeutuu yli sata metriä keskimääräisen merenpinnan alapuolelle. Vuoristoja on vain 12,4 prosenttia maan pinta-alasta. Varsinaiset vuoristoalueet ovat Altai ja Tian Shan maan itä- ja koillisosassa. Lisäksi Ural ulottuu Venäjältä jonkin matkaa Kazakstanin puolelle." ]

[ "Ural (joki)\nUral laskee Kaspianmereen, jonka vedenkorkeus on ollut 26 metriä merenpinnan alapuolella. Vedenpinnan korkeus on 1980-luvulta kuitenkin noussut pari metriä, mikä on aiheuttanut suistossa tulvia. Suistossa on pääuomalle ruopattu suora kanava ja sille on kaivettu sivuhaaroja virtauksen nopeuttamiseksi. Suistoon on kasautunut joen tuomaa sedimenttiä ja Kaspianmeri onkin suiston ympäristössä matalaa. Satelliittivalokuvissa olevat tummat alueet viittaavat vesikasvillisuuteen, mikä merkitsee suistossa monipuolista biodiversiteettiä, jota joen tuomat ravinteet ylläpitävät. Suistossa vieraileekin runsaasti lintuja kevät- ja syysmuuton aikana. Se on tästä syystä Ramsarin sopimuksen mukainen kosteikko, jonka piiriin kuuluu 1 115 neliökilometriä suistoa ja Kaspianmeren rannikkoa. Ramsar-alue sisältyy Kaspianmeren pohjoisosien laajempaan luonnonsuojelualueeseen.", "Kaspianmeri\nKaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista. Se on sisämeri, joka on määritelty joskus mereksi, joskus järveksi. Rantavaltioiden vuonna 2018 solmima taloudellinen sopimus määrittelee Kaspianmeren mereksi, millä on vaikutusta sen asemaan kansainvälisissä laeissa.", "Kazakstanin energiapolitiikka\nKazakstanin ja Uzbekistanin kautta Kiinaan on rakenteilla kaasuputki Turkmenistanista. Kazakstan sopi huhtikuussa 2009 kazakstanilaisen energiayhtiön myynnistä kiinalaiselle energiayhtiölle. Kazakstanista Kaspianmereltä on suunniteltu öljyputki Kiinan suuntaan.", "Kalmukkiaro\nKalmukkiaro on aroalue Itä-Euroopassa Kaspianmeren länsipuolella. Se käsittää suurimman osan Kalmukiaa ja ulottuu myös Astrahanin alueelle ja Kazakstaniin, jossa se rajoittuu Kirgiisiaroon. Etelässä Kalmukkiaro rajoittuu Kuma-jokeen, jonka eteläpuolella olevaa aroaluetta kutsutaan Nogaiaroksi. Nimensä Kalmukkiaro on saanut alueella asuvasta kalmukkikansasta.", "Kaspianmeri\nKaspianmeren pohjoisrannikko on alavaa maata, jota hallitsee Volgan ja muiden suurten jokien suistot. Länsiranta on mäkistä, ja Kaukasuksen vuoristoa erottaa merestä kapea tasanko. Apšeronin niemimaalla sijaitsee Bakun kaupunki, ja sen eteläpuolella on Kura-Arasin alanko. Lounais- ja etelärannikolla on alankoja, joiden takana nousee korkeita vuorijonoja kuten Tališ ja Elburs. Itärannikko on matalaa. Itärannikon keskiosassa on Garabogazkölin lahti, jota erottaa merestä keinotekoinen penger.", "Ural (joki)\nUral (, ) tai myös Uraljoki on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä. Se on Volgan kanssa toinen suurista joista, jotka laskevat Kaspianmeren, ja se on kolmanneksi suurin joki Euroopassa Volgan ja Tonavan jälkeen. Ural saa alkunsa eteläisiltä Uralvuorilta ja sen kokonaispituus on 2 428 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 231 000 neliökilometriä. Jokea on perinteisesti pidetty osana maantieteellisen Euroopan ja Aasian rajaa.", "Dagestan\nMaantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.", "Etu-Kaukasia\nAlue rajoittuu pohjoisessa Kuman–Manytšin vajoamaan, lännessä Asovanmereen ja Kertšinsalmeen sekä idässä Kaspianmereen. Lännessä siihen kuuluu Kubanin–Asovanmeren alanko, Kubanin alajuoksun eteläpuolella sijaitseva loiva tasanko, Kubanjoen suisto sekä siihen liittyvä Tamanin niemimaa. Keskiosassa ovat Stavropolin ja Terekin–Sunžan ylängöt sekä niiden välisellä tasangolla kohoava Mineralnyje Vodyn vuoriryhmä (Beštau, Mašuk, Železnaja ym.). Itäosa käsittää Terekin–Kuman alangon.", "Astrahanin alue\nAstrahanissa on tärkeä Kaspianmeren satama ja lentokenttä. Alueelta on rautatieyhteydet Kazakstaniin, Kaukasiaan sekä pohjoiseen Volgogradiin ja Saratoviin." ]

[ "Chongqingin pommitukset\nChongqingin pommitukset olivat yli viisi vuotta kestänyt Japanin terroripommitusoperaatio kiinalaista Chongqingin kaupunkia vastaan. Pommitukset alkoivat 18. helmikuuta 1938 ja kestivät 23. elokuuta 1943 saakka. Ne olivat osa vuosina 1937–1945 käytyä Kiinan ja Japanin välistä sotaa.", "Chongqingin pommitukset\nChongqing toimi Kiinan tasavallan väliaikaisena pääkaupunkina Kiinan ja Japanin välisen sodan aikana. Japani aloitti kaupungin pommittamisen helmikuussa 1938. Vaikka Chongqingia pommitettiin, kaupunkiin muutti sodan aikana jatkuvasti uusia asukkaita, kuten esimerkiksi Japanin valtaamilta alueilta paenneita. Vaikka kaupunkiin rakennettiin jatkuvasti uusia pommisuojia, niistä ei ollut turvaamaan kaikkia asukkaita. Lisäksi joistakin julkisista suojista muodostui kuolemanloukkuja pommitusten aikana, sillä ne olivat riittämättömästi varusteltuja niihin ahtautuneita suuria ihmisjoukkoja ja pitkiä pommituksia silmällä pitäen. Pommituksissa kuoli tai vammautui arvioista riippuen noin 30 000–60 000 ihmistä. Pommituksen vaikutusta kaupungin eri sosiaalisiin ryhmiin ja väestönosiin on tutkittu sodan jälkeen." ]

[ "Chongqingin pommitukset\nChongqingia pommitettiin Kiinan kaupungeista selvästi eniten, mutta japanilaiset pommittivat lähes jokaista kaupunkia jossain vaiheessa sodan aikana. Yleensä näiden pommitusten joko pääasiallisena tai osittaisena tavoitteena oli levittää kauhua siviiliväestön keskuuteen kiinalaisten taistelutahdon murtamiseksi. Tässä tavoitteessa niiden onnistuminen oli kyseenalainen. Chongqingissa ensimmäiset pommitukset aiheuttivat kyllä kauhua kaupungin asukkaissa. Hälytysten soidessa ihmiset ryntäsivät pommisuojiin ja muodostivat mennessään ruuhkia, joissa hitaimmat saattoivat talloutua jalkoihin. Pommisuojissa räjähdykset saattoivat alkuun aiheuttaa paniikkia ja joukkoliikehdintää, joka oli erityisen vaarallinen pienille lapsille. Pommitusten jatkuessa chongqingilaiset kuitenkin tottuivat niihin ja järjestäytyivät. Suojiin ruvettiin menemään suhteellisen hyvässä järjestyksessä ja myös hitaampia autettiin. Selviytyminen pommitusten koettelemassa kaupungissa näytti vain vahvistaneen sen asukkaiden taistelutahtoa.", "Chongqingin pommitukset\nYksi pommituksesta kirjoitetuista raporteista kuvasi iskua seuraavasti: ”28. kesäkuuta iltapäivällä yhteensä 120 japanilaista pommikonetta hyökkäsi Chongqingiin ja pudotti 1 000 palopommia. Kuivan sään ja korkean lämpötilan vuoksi pommien aikaansaamat tulipalot levisivät nopeasti yli kaupungin. Yritykset taistella tulta vastaan olivat turhia, sillä valtoimenaan raivoava tuli valtasi keskustan nielaisten sen kokonaan haltuunsa. Monet Jangtsen ja Jialingin džonkeista paloivat ja upposivat, ja lukemattomien ruumiiden nähtiin valuvan alavirtaan.”", "Chongqingin pommitukset\nPommituksen toteutti Japanin ilmavoimien yhdistetty lennosto, jota johti kenraalimajuri Takajiro Onishi, joka oli myöhemmin mukana kehittämässä kamikaze-itsemurhalentäjistä strategista asetta. Operatiivisesta suunnittelusta vastasi laivaston lennoston esikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Narumi Inoue, joka kannusti upseereitaan ja sotilaitaan vertaamalla Chongqingin pommitusta Japaninmeren taisteluihin Venäjän–Japanin sodan aikana. Japanin ilmavoimat käyttivät pommituksessa lähinnä keskiraskasta Tyyppi 96 Mitsubishi G3M -pommittajaa. Konetyyppiin ei mahtunut suurta pommilastia, mutta sillä oli 4 400 kilometrin toimintasäde, joka kattoi hyvin Wuhanin ja Chongqingin välisen matkan. Pommituslennot Chongqingiin eivät juuri tarjonneet haasteita Japanin ilmavoimien lentäjille. Wuhan ja Chongqing ovat molemmat Jangtsen varrella, joten lentäjät saattoivat suunnistaa kohteeseensa vain seuraamalla jokea, eikä vastarintaa ilmatorjunnan muodossa juuri esiintynyt.", "Chongqingin pommitukset\nChongqing oli kehittyvä kaupunki, mutta se ei ollut valmistautunut uuteen rooliinsa pääkaupunkina. Pommituksen alkamisen aikaan Chongqingin ydinkeskusta oli ajankohtaan nähden nykyaikainen, mutta suurin osa väestöstä asui keskustan lähialueilla ahtautuneina vierekkäin rakennettuihin bambu- ja puutaloihin ja majoihin. Monet ottivat asuntoihinsa pakolaisia alivuokralaisiksi, mutta suuren muuttoliikkeen vuoksi kaupungin alueelle nousi lisäksi nopeasti rakennettuja taloja ja majoja. Suurten asutuskeskusten puiset asumukset olivat otollinen kohde erityisesti palopommeille. Pakolaisten ohella kaupunkiin siirtyi lukuisia tehtaita, kouluja, yliopistoja ja virastoja japanilaisten valtaamilta alueilta.", "Chongqingin pommitukset\nMarraskuussa 1937 japanilaiset joukot olivat edenneet Kiinan tasavallan pääkaupungin Nanjingin lähelle ja lähes vallanneet toisen tärkeän kaupungin, Shanghain. Kiinan tasavallan johtaja Tšiang Kai-šek oli toivonut länsiliittoutuneiden osallistuvan puolustukseen sodan alusta lähtien, mutta Shanghain menettäminen nosti esiin kysymyksen pääkaupungin kohtalosta. Niinpä hallitus teki Chongqingista väliaikaisen pääkaupunkinsa sodan ajaksi. Koska kaupungista tuli poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen ja kulttuurillinen keskus, se näyttäytyi japanilaisille tärkeänä sotilastoimien kohteena. Kaupungissa oli tuolloin noin 500 000 asukasta, mutta sekä sodan että uuden roolinsa vuoksi sinne muutti paljon uusia asukkaita lyhyessä ajassa. Vuonna 1942 kaupungissa asui jo 760 000–1 000 000 henkeä.", "Chongqingin pommitukset\nVuonna 2006 188 Chongqingin sodanaikaista asukasta nosti syytteen Japanin hallitusta vastaan sodanajan pommituksista. Kantajat, jotka olivat iältään 70–80-vuotiaita, vaativat taloudellista hyvitystä ja virallista anteeksipyyntöä. Kanteen julkistamalla he halusivat tuoda nykyajan japanilaisille tietoa siitä, miten Japanin sotavoimat toimivat toisen maailmansodan aikana. Pitkän oikeusprosessin ja noin kolmenkymmenen istunnon jälkeen Tokion piirioikeus kuitenkin tuomitsi kantajia vastaan helmikuussa 2015. Oikeusistuimen perustelun mukaan pommitusten aikana voimassa olleet kansainväliset sopimukset tai lait eivät myönnä yksittäisille kansalaisille oikeutta vaatia korvauksia suoraan hallituksilta. Vaikka päätös oli kielteinen, kantajat kertoivat etteivät he luovu hyvityksen ja anteeksipyynnön etsimisestä niin kauan kuin he ovat elossa.", "Chongqingin pommitukset\nVarsinaista aktiivista ilmapuolustusta, kuten ilmatorjuntatykistöä tai torjuntahävittäjiä ei kaupungissa juuri ollut. Kiinan tasavalta oli menettänyt suurimman osan ilmatorjuntaan liittyvästä kalustostaan sodan alun taistelujen ja valtausten yhteydessä ja Japanilla oli käytännössä ilmaherruus koko Kiinan alueella. Passiivinen ilmasuojelu toimi osittain paremmin. Kiinalaiset perustivat kolmivaiheisen tarkkailu- ja varoitusjärjestelmän, jonka ansiosta Chongqingin ja muiden japanilaisten pommittamien kaupunkien asukkaille jäi yleensä aikaa hakeutua suojaan. Ensimmäisessä vaiheessa japanilaisten lentokenttien lähellä olleet tarkkailijat lähettivät tietoa koneiden noustessa ilmaan. Toisessa vaiheessa eri puolilla Kiinaa olleet tarkkailuasemat tekivät havaintoja pommituslaivueiden reitistä. Kolmas vaihe koostui kaupunkien sisäisistä varoitus- ja hälytysjärjestelmistä. Chongqingissa asukkaita varoitettiin näkyville paikoille rakennetuilla signaalitorneilla, joihin nostetut merkit välittivät asukkaille tietoa pommikonelaivueen lähestymisestä. Ensimmäinen merkki kertoi koneiden nousemisesta ilmaan, toinen niiden lähestymisestä ja kolmas oli jo ilmahälytys, johon yhdistyivät väestöhälyttimistä soitetut äänimerkit.", "Chongqingin pommitukset\nVuonna 1937 Chongqingin pommisuojissa oli tilaa 7 200 asukkaalle, eli 1,2 prosentille koko kaupungin väestöstä. Niitä rakennettiin lisää, mutta ei riittävästi. Vuonna 1938 pommisuojat riittivät yhä vain 5,4 prosentille asukkaista. Tilanne oli parhaimmillaan 1940, jolloin pommisuojat pystyivät majoittamaan 65,1 prosenttia väkiluvusta, mutta kaupunkiin muuttaneiden pakolaisten kasvavan määrän vuoksi pommisuojien kattavuusaste kääntyi laskuun. Pommitusten päättyessä 1943 suojia riitti 48,2 prosentille väkiluvusta." ]

[ "Saddam Hussein\nSaddam ja kaksi muuta syytettyä tuomittiin kuolemaan 5. marraskuuta 2006. Ex-varapresidentti Taha Yassin Ramadan sai elinkautisen, joka myöhemmin muutettiin kuolemantuomioksi. Saddam määrättiin hirtettäväksi syyllisenä rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Teko tapahtui Dujailin kylässä vuonna 1982, jolloin 148 šiialaista ihmistä surmattiin. Vetoomustuomioistuin vahvisti kuolemantuomion 26. joulukuuta 2006. Saddam Husseinia vastaan on käynnissä toinenkin oikeudenkäynti, josta ei ole vielä ole annettu päätöstä. Siinä Saddamia ja kuutta muuta syytetään kymmenien tuhansien kurdien murhasta vuonna 1988.", "Saddam Hussein\nSaddam Husseinille langetettu kuolemantuomio pantiin täytäntöön 30. joulukuuta 2006 noin kello 5.00 Suomen aikaa (6.00 paikallista aikaa). Hirttäminen suoritettiin Bagdadin pohjoispuolella Khadimiyassa paikassa, jota amerikkalaiset kutsuivat nimellä Camp Justice. Saddam astui rauhallisesti hirttolavalle pukeutuneena tummaan päällystakkiin ja kädessään Koraani. Hän kieltäytyi pukemasta kasvot peittävää huppua. Irakin televisiossa näytettiin kuvia Saddamin ruumiista yhä puettuna päällystakkiin ja käärittynä valkoiseen lakanaan. Myöhemmin teloitustilaisuudesta levisi ilmeisesti matkapuhelimella kuvattu versio, jossa läsnäolijoiden kuullaan herjaavan Saddamia, toisin kuin virallisessa lähetyksessä. Saddam haudattiin kotikyläänsä Al-Awjaan Tikritin lähelle 31. joulukuuta pääasiassa sukuklaaniin kuuluvien henkilöiden läsnä ollessa jo hänen valtakaudellaan rakennettuun perhehautaan poikiensa Udain ja Qusain leposijan viereen.", "Irakin sota\n13. joulukuuta 2003 Yhdysvaltain joukot nappasivat Saddam Husseinin erään maatilan piilokuopasta lähellä Tikritiä. Saddam esitettiin tämän jälkeen televisiossa risupartaisena ukkona lääkärin tutkiessa häntä. Hänet tuomittiin vuonna 2006 kuolemaan. Koalitio vangitsi suurimman osan Saddamin Irakin avainhenkilöistä, ja hekin ovat odottaneet oikeudenkäyntiään ja tuomitsemistaan jo pitkään. Hussein teloitettiin hirttämällä 30. joulukuuta 2006.", "Saddam Hussein\nHuhtikuussa 2003 Yhdysvaltain johtama liittoutuma syrjäytti Husseinin Irakin sodassa. Hän onnistui pakoilemaan liittoutuman joukkoja, kunnes 13. joulukuuta 2003 amerikkalaisjoukot saivat syrjäytetyn presidentin kiinni hänen kotikaupungissaan Tikritissä. Irakilaisoikeus tuomitsi 5. marraskuuta 2006 Husseinin kuolemaan hirttämällä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tuomio pantiin täytäntöön 30. joulukuuta 2006.", "Saddam Hussein\nSaddam Hussein 'Abd al-Madžid al-Tikriti (; 28. huhtikuuta 1937 – 30. joulukuuta 2006) oli baathistisen Irakin presidenttinä 1979–2003 sekä Irakin pääministerinä vuosina 1979–1991 ja 1994–2003. Häntä paheksuttiin länsimaissa yleisesti, koska hän oli autoritaarinen diktaattori, mutta arabimaailman suhtautuminen häneen oli huomattavan ristiriitaista. Toisaalta häntä ihailtiin panarabialaisuuden tukemisesta, Irakin taloudellisista uudistuksista ja kansainvälisen painostuksen uhmaamisesta. Kuitenkin Baath-puolueen yksinvaltaisuus ja vähemmistöryhmien kohtelu toivat hänelle poliittisia vihamiehiä." ]

[ "Saddam Hussein\nSaddam oli mukana vuonna 1959 CIA:n järjestämässä kuusimiehisessä operaatiossa pääministeri Qassimin salamurhaamiseksi. Väijytys oli amatöörimäinen ja päättyi epäonnistumiseen. Saddam haavoittui jalkaan mahdollisesti joko toverinsa ampumana tai omasta aseestaan. Eräiden lähteiden mukaan hän kaivoi itse luodin jalastaan veitsellä. Hän pakeni maasta Damaskokseen ja sieltä Kairoon, Egyptiin, jossa opiskeli lakia valmistumatta. Kairossa hän asui Dukin kaupunginosassa CIA:n maksamassa asunnossa. Vuonna 1960 hänet tuomittiin Irakissa poissa olevana kuolemaan.", "Saddam Hussein\nIslamilaisen Dawa-puolueen Saddam Husseinia vastaan 1982 tekemän murhayrityksen jälkeen al-Dujailin šiiakylä 60 kilometriä Bagdadin pohjoispuolella hävitettiin ja 148 kyläläistä teloitettiin. Tästä teosta olivat tai ovat syytettyinä presidentti Saddam Hussein, Barzan Ebraheem al-Hassan, varapresidentti Taha Yasin Ramadhan, vallankumouksellisen Alturah-oikeuden puheenjohtaja Awad Hamed al-Bandar, Abd Allah Kadhem Ruaid, Ali Daeem Ali, Mohammed Azawi Ali ja Mizher Abdulah Rawed.", "Saddam Hussein\nYhdysvaltain presidentti George W. Bush antoi julkisuuteen lausunnon, jossa hän luonnehti \"Saddamin saaneen puolueettoman oikeudenkäynnin, jollaista Saddam itse ei olisi suonut valtakautensa uhreille.\" Euroopan unioni, useat Euroopan maat ja Venäjä tuomitsivat kuolemanrangaistuksen käytön. Arabimaista Libya julisti teloituksen jälkeen kolmen päivän suruajan. Irakin 1990 miehittämän Kuwaitin ministerit puolestaan pitivät sitä jumalallisena oikeudenmukaisuutena.", "Saddam Hussein\nQassimin syöksi vallasta Abdul Salam Arif veljineen vuonna 1963 baathistien ja CIA:n tuella, mutta syksyllä baathistit joutuivat epäsuosioon eversti Abd al-Salam Muhammad Arifin kaappauksen jälkeen ja vangituiksi. Saddam palasi Irakiin kevään ramadanin vallankumouksen jälkeen, mutta hänet vangittiin 1964. Ennen tätä Saddam nai serkkunsa, Sajidan, ja he saivat myöhemmin kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Vankilassa Saddam nousi Baath-puolueen varapääsihteeriksi. Arif kuoli helikopteriturmassa, ja presidentiksi tuli hänen veljensä, kenraalimajuri Abd al-Rahman Muhammad Arif.", "Saddam Hussein\nSaddam Hussein syntyi Al-Awjassa, noin 15 kilometrin päässä Tikritistä paimentolaisperheeseen. Isä kuoli puoli vuotta ennen pojan syntymää. Kolmevuotiaaksi hän eli setänsä, Khairallah Talfahin, luona. Äiti meni uusiin naimisiin, ja Saddamin isäpuoli kohteli häntä kaltoin. Noin kymmenvuotiaana hän karkasi ja palasi setänsä luo Bagdadiin. Saddamin setä oli vallankumouksellisen arabinationalistisen Baath-puolueen tukija, ja Saddam kävi kansallismielistä koulua Bagdadissa.", "Qusai Hussein\nQusai Saddam Hussein al-Tikriti (, s 17. toukokuuta 1966 Bagdad – 22. heinäkuuta 2003 Mosul) oli Saddam Husseinin toiseksi vanhin poika. Hän johti erikoistasavaltalaiskaartia, erikoisturvallisuusorganisaatiota ja tasavaltalaiskaartia. Hänen väitetään antaneen määräyksen lukuisten šiiamuslimien surmaamiseen 1990-luvun kapinassa. Häntä pidettiin todennäköisimpänä Irakin seuraavana johtajana." ]

[ "Heinävesi\nHeinäveden pohjoisimmassa paikassa sijaitsee myös kolmen maakunnan rajapyykki: Etelä-Savon, johon Heinävesi kuuluu, sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan.Merkkejä varhaisimmasta, kivikautisesta asutuksesta Heinävedellä voi nähdä kalliomaalauksista. Heinävedeltä on myös löydetty karhunpään muotoinen vasarakirves, josta on tullut tunnettu. Heinäveden emäpitäjä on Rantasalmi, jonka erämaihin Heinävesi kuului pitkään, kunnes tuli Rantasalmen rukoushuonekunnaksi 1744. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748. Itsenäinen kunta Heinävedestä tuli 1869. Kuntaan liitettiin alueita Leppävirrasta ja Säämingistä jo 1852, kun Heinävedestä muodostettiin oma seurakunta. Vuonna 1917 kunnasta liitettiin Leivolan ja Pirttimäen kylät aiemmin perustettuun Savonrannan kuntaan.", "Heinävesi\nHeinävesi on kunta Etelä-Savossa. Heinävesi on luonnonkauneudesta tunnettu matkailukunta. Siellä sijaitsevat muun muassa Pohjoismaiden ainoat ortodoksiset luostarit Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari, kalastuskohteet Karvionkoski ja Kermankoski, kaakeliuuneja valmistava Tulikivi sekä kansallismaisemaksi luettu Heinäveden vesireitti, johon sisältyy kuusi sulkukanavaa.", "Heinävesi\nVuoden 2021 alusta Heinävesi siirtyy Etelä-Savosta Pohjois-Karjalan maakuntaan. Heinävesi hakee nopeutusta siirtymään jo vuoden 2020 alusta." ]

[ "Heinävesi\nHeinävesi sijaitsee koillisessa Etelä-Savossa ollen sen pohjoisin kunta. Heinäveden reitti, joka käsittää Kermajärven ja muita pienempiä järviä kuten Varisveden ja Ruokoveden, halkoo kunnan kahtia. Kunnan läntiselle puoliskolle jäävät osat kuuluvat Soisalon saareen, joka on Suomen suurin saari. Runsas viidesosa kunnan pinta-alasta on veden peitossa. Kunnan sydämessä sijaitseva Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen. Sen rannat ovat hyvin kallioiset. Järven luoteispuoli on saaristoista ja eteläpuoli omaa laajan selkävesialueen \"Kermanselän\".", "Heinjoki\nHeinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Heinjoki sijaitsi Viipurin itäpuolella. Heinjoen naapurikuntia olivat Antrea, Äyräpää, Muolaa, Kuolemajärvi ja Viipurin maalaiskunta. Heinjoen alueen suurimmat järvet olivat Kaltovesi ja Noskuanselkä kunnan pohjoisrajalla, Kämäränjärvi kunnan eteläosassa ja Äyräpäänjärvi kaakkoisrajalla.", "Heinämaa\nHeinämaan rajoina on idässä Kuivanto, etelässä Niinikoski ja Viljamaa eli Orimattilan kirkonkylä, lännessä Leitsamaa ja pohjoisessa Lahden Nastolan Villähde. Heinämaan kylällä on useita kulmakuntia. Keskikylän lisäksi paikkoina tunnetaan muun muassa Pitkämäki, Ristonmäki, Sepänmäki, Murenoja, Roinankulma, Metsäkulma, Kukko ja Ylikoski.\nKeskikylällä on pieniä kukkuloita, mutta muuten pohjoinen Orimattila on maanmuodoiltaan melko tasaista. Järviä ei ole ollenkaan, vain pari hyvin pientä lampea. Kylän halki laaksossa kulkeva Heinjoki on nykyään lähinnä puro. Entisinä aikoina kuitenkin on jokea pitkin pystynyt uittamaan tukkeja ja joki on pyörittänyt myllyjä syys- ja kevättulvien aikaan. Joessa on ollut syvempiä ja leveämpiä uimakelpoisia kohtia, joita kutsutaan nimellä \"\"pauni\"\". Heinämaan nykyisen Seuratalon paikkeilla on kosken partaalla toiminut myös Hyyterin juustola, jonka perusti sveitsiläinen Mathias Pfäffli noin vuonna 1885. Juustola oli toiminnassa vuoteen 1909 saakka.", "Päijät-Hämeen maakunta\nPäijät-Häme () on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa etelässä, Kanta-Häme lännessä, Pirkanmaa luoteessa, Keski-Suomi pohjoisessa, Etelä-Savo koillisessa ja Kymenlaakso idässä. Maakuntaan kuuluu yhdeksän kuntaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi. Vellamo on Päijät-Hämeen maakuntaliiton symboli. Kuhmoinen siirtyi osaksi entistä Keski-Suomen lääniä, nykyiseen Keski-Suomen maakuntaan vuonna 1974.", "Kanta-Hämeen maakunta\nKanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.", "Päijät-Hämeen maakunta\nTällä hetkellä Päijät-Hämeeseen kuuluu yhdeksän kuntaa, joista Lahti, Heinola ja Orimattila ovat kaupunkeja. Alueella on tehty neljä kuntaliitosta: Heinolan maalaiskunta on liitetty Heinolaan, Artjärvi Orimattilaan, Nastola Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan. Aiemmin myös Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen, mutta nykyään se kuuluu Keski-Suomeen. Puhelinluetteloiden aluejaossa Kuhmoinen kuului Päijät-Hämeeseen.", "Haukivesi\nHaukivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaan selkä Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien välissä Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon eteläisimmässä osassa (Enonkosken, Heinäveden, Joroisten, Rantasalmen, Savonlinnan ja Varkauden alueilla). Haukiveden pinta-ala on 562 neliökilometriä. Pisimmästä kohdastaan Varkauden Siitinselän ja Savonlinnan Haapaveden välillä se on 80 kilometriä pitkä." ]

[ "Maankaltainen planeetta\nSuurin osa maankaltaisten planeettojen aineesta on yleensä silikaattikiveä. Maankaltaiset planeetat kiertävät melko lähellä Aurinkoa, meidän Aurinkokunnassamme alle kahden AU:n päässä siitä. Aurinkokuntamme neljästä maankaltaisesta planeetasta kolmella (Venus, Maa ja Mars) on kaasukehä. Venus ja Maa ovat lähes samankokoisia, kun taas Merkurius ja Mars ovat huomattavasti näitä kahta pienempiä. Maankaltaisten planeettojen lisäksi Aurinkokunnassamme on myös suurelta osin kaasusta muodostuvia jättiläisplaneettoja sekä jäisiä kuita.", "Maankaltainen planeetta\nMaankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta () on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori." ]

[ "Maankaltainen planeetta\nMeidän tuntemamme maankaltaiset planeetat ovat silikaattipohjaisia. On teoreettisesti mahdollista, että olisi myös planeettoja, joiden maaperä muodostuisi hiilipohjaisista mineraaleista, kuten eräissä meteoriiteissa (nk. hiilikondriitit). Hiilipitoisia kappaleita esiintyy runsaasti asteroidivyöhykkeellä, mikä voidaan päätellä mm. tutkimalla asteroideista heijastunutta valoa sekä arvioimalla maahan syöksyneiden meteoriittien kiertoratoja. Hiilipitoisia planeettoja voisi kutsua myös karbidiplaneetoiksi tai peräti timanttiplaneetoiksi, sillä timanttikin on tietyllä tavoin kiteytynyttä hiiltä ja hyvin hiilipitoisen planeetan suurpaineiset sisäosat olisivat timanttia, jos planetan massa on kyllin suuri. Muilta osin hiili olisi enimmäkseen grafiittina. Myös hiiliplaneetan ytimenä olisi raskas rautaydin. Hiilen hapettumistaipumuksen vuoksi näillä planeetoilla ei luultavasti olisi happea yhtä runsaasti kuin silikaattiplaneetoilla.", "Maankaltainen planeetta\nmissä \"R\" on planeetan säde Maan säteinä, ja \"M\" massa Maan massoina. Suureet \"a\" ja \"b\" ovat vakioita. Planeetan säde kasvaa hieman hitaammin, kuin sen pysyminen saman tiheyksisinä lisättäessä massaa. Tämä johtuu siitä, että suuremmat planeetat puristuvat oman painonsa vaikutuksesta enemmän kokoon. Pienelle kuulle tai planeetalle, jonka massa on 0,01–1 Maan massaa, niin ylläolevassa skaalauslaissa \"a\" = 1 ja \"b\" = 0,306. Jos massa olisi Maan massaa suurempi, välillä 1–10 Maan massaa, niin likimain \"a\" = 1 ja \"b\" = 0,274.", "Merkurius\nMerkurius (symboli:) on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa lähin planeetta. Sen kiertoaika Auringon ympäri on planeetoista lyhyin: 88 vuorokautta. Akselinsa ympäri se pyörähtää 59 vuorokaudessa. Merkurius on kuiva, kuollut ja käytännössä kaasukehätön maankaltainen kiviplaneetta. Sen törmäyskraatterien täyttämä pinta muistuttaa Kuun pintaa. Kaasukehän puutteen takia planeetan lämpötilan vaihtelut ovat suuria: ne vaihtelevat noin 100 K:n (−173 °C) yölämpötiloista 700 K:n (427 °C) päivälämpötiloihin.\nMerkurius on taivaan kirkkaimpia kohteita ja se on tunnettu esihistoriallisesta ajasta lähtien. Sen nimi tulee roomalaisen mytologian Mercuriuksesta, joka oli varkaiden ja kauppiaiden jumala sekä jumalten sanansaattaja.", "Maankaltainen planeetta\nVaikka niin kutsuttuja supermaapalloja jo tunnetaankin, toistaiseksi varmoja havaintoja varsinaisista maankaltaisista planeetoista muissa aurinkokunnissa ei ole. Helmikuussa 2009 julkaistu CoRoT-Exo-7b on kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäinen tällainen. Havaintojen puuttuminen on kuitenkin ennen kaikkea tekninen ongelma: maankaltaisten planeettojen pieni massa ja läpimitta tekevät toistaiseksi niiden havaitsemisen liian vaikeaksi. Tilanteen voidaan odottaa muuttuvan uuden sukupolven etsintäteleskooppien myötä.", "Merkuriuksen tutkimus\nMerkurius on maankaltainen kiviplaneetta, jolla on kraattereiden täyttämä pinta. Se on Aurinkoa lähin aurinkokunnan planeetta, ja kiertää tähden 88 vuorokaudessa. Merkuriuksen pintalämpötilat vaihtelevat voimakkaasti: korkeasta 340 celsiusasteesta kylmään −140 celsiusasteeseen. Merkuriuksella on myös planeetoista pienin säde ja toiseksi suurin tiheys (Maan jälkeen).", "Maankaltainen planeetta\nTässä \"R\" on planeetan säde kilometreinä, ja \"ρ\" planeetan tiheys g/cm eli kg/dm. Tämän säännön mukaan Maa on Aurinkokunnan kiviplaneetoista tihein, koska se on myös suurin. Merkuriuksen kokoonsa nähden suuren tiheyden arvellaan johtuvan siitä, että sen syntyvaiheessa suuri törmäys pyyhki siltä kivivaipan pois. Tällöin Merkurius olisi ollut alkujaan Marsin kokoinen.", "Vuorovesilukkiutunut planeetta\nPaksu kaasukehä, meri ja pilvet tasaavat laajoja alueita planeetasta lämpötilaltaan elinkelpoiseksi. Tällöinkin planeetan yöpuolella on joko merijäätä tai suuri mannerjäätikkö. Luultavasti Auringon alla pisteen ympäristössä on runsaasti pilviä ja/tai suuri hurrikaani. Koska planeetta kiertää keskustähtensä ympäristönsä nopeasti, coriolis-voimilla on suuri vaikutus tuuliin.\nVuorovesilukkiutuneessa vesimaailmassa on esim. yli 5 metriä paksu merijää yönpuolella. Jää lohkeilee päivänpuolella jäävuoriksi ja sulaa. Uutta jäätä syntyy päivänpuolelta tulevasta kosteudesta. Hieman kylmemmässä maailmassa jää ulottuu päivänpuolelle, ja merivirrat muotoilevat nuolimaiseksi teoreettisesti pyöreän jäättömän meren.", "Gliese 581 f\nPlaneetan massa on vähintään 7 Maan massaa, mikä viittaa siihen että se voi olla joko suuri maankaltainen planeetta (supermaa) tai Neptunuksen kokoinen kaasujättiläinen. Se kiertää tähteä 0,758 AU:n pääsytä, mikä on hieman enemmän kuin Venuksen etäisyys omasta Auringostamme. Planeetta on silti liian kylmä, että siellä voisi olla nestemäistä vettä, sillä Gliese 581 on punainen kääpiö. Muilla aurinkokunnan planeetalla voisi silti teoriassa olla nestemäistä vettä." ]

[ "Ghost Rider – aaveajaja\nElokuvassa helvetillisen kirouksen uhriksi joutunut Johnny Blaze joutuu kantamaan demonista energiaa sisällään ja moottoripyörällään taistelee rikollisia vastaan Aaveajajana. Elokuvassa Aaveajaja joutuu taistelemaan kahta vanhinta ja vaarallisinta vihollistaan, Mephistophelesia ja tämän poikaa Mustasydäntä vastaan. Elokuva keskittyykin pääasiallisesti käsittelemään Aaveajajan alkua ja Johnny Blazen aikaa helvetillisenä motoristina." ]

[ "Veikko Aaltonen\n\"Tilinteko\" (1987) oli ensimmäinen Aaltosen ohjaama pitkä elokuva. Elokuvan alussa Juhani Niemelän ja Esko Nikkarin esittämät miehet ryöstävät postiauton. Nikkari ampuu Niemelää ja karkaa yksin saaliiksi saamien rahojen kanssa. Niemelä joutuu sairaalan kautta vankilaan, mutta ei suostu paljastamaan rikostoverinsa nimeä. Sillä välin Nikkari pääsee ryöstörahojensa avulla nousemaan erään pikkukaupungin johtajaksi. Ensimmäisellä lomallaan Niemelä kuitenkin saapuu samaiseen pikkukaupunkiin tavoitteenaan kostaa pettäjälleen.", "Niskavuoren Aarne\nNiskavuoren Aarne on Edvin Laineen ohjaama suomalainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta 1954. Se perustuu Hella Wuolijoen näytelmään \"Niskavuoren leipä\". Niskavuori-sarjan aikajärjestyksessä elokuva on neljäs, ja sen tapahtumat sijoittuvat vuoden 1937 Hämeeseen ja Helsinkiin. Kerronnaltaan se edustaa perinteistä maalaisepiikkaa. Elokuvan alkua elävöittävät ilmakuvat Hämeen järvistä ja metsistä sekä pitkä kansanlaulu- ja kansantanssiosuus. Heikki Aaltoila sai \"Niskavuoren Aarnen\" musiikista Jussi-palkinnon 15. marraskuuta 1954.", "Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (vuoden 1931 elokuva)\nAatamin puvussa... ja vähän Eevankin on Jaakko Korhosen ohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta 1931. Se pohjautuu Agapetuksen romaaniin \"Aatamin puvussa ja vähän Eevankin\" vuodelta 1928. Romaanista on tehty neljä elokuvaa, yksi Saksassa, ja tämä on niistä ensimmäinen. Elokuva on Suomen ensimmäinen äänielokuva, jossa on kuitenkin vain muutama repliikki ja laulu. Siinä kohtaavat lomailevat virkamiehet ja omalla lomalla olevat vankikarkurit.", "Aavelaiva (vuoden 2002 elokuva)\nElokuva kertoo erikoisryhmästä, joka työkseen valtaa kansainvälisillä vesillä ajelehtivia hylättyjä aluksia ja nostaa uponneita laivoja merenpohjasta. Hylynpelastajien ollessa juhlimassa baarissa viimeistä työtään, paikalle saapuu kanadalainen lentäjä, joka kertoo nähneensä keskellä merta valtamerialuksen, johon ei saanut yhteyttä lentokoneestaan. Ryhmä päättää lähteä tutkimaan tapausta. Löydettyään laivan ilmenee, että hylätty alus on vuonna 1962 kadonnut valtamerialus \"Antonia Graza\". Ryhmä ryhtyy toimiin pitääkseen aluksen pinnalla hinausta varten, mutta pian he joutuvat kasvokkain sanoinkuvaamattoman kauhun kanssa.", "Veikko Aaltonen\nVaikka Aaltonen vannoi aikoinaan, ettei hän aio sotkeutua romaanifilmatisointeihin, niin kuitenkin hänen viimeisin pitkä elokuvansa perustuu Kari Hotakaisen Finlandia-palkittuun romaaniin. \"Juoksuhaudantie\" (2004) oli tragikoominen tarina suomalaisesta unelmasta: omasta talosta ja pihasta. Tarinan päähenkilö on varastomies Matti Virtanen (Eero Aho ensimmäisessä elokuvapääosassaan), hyvä ja hellä perheenisä, joka kuitenkin vaimonsa tunteenpuuskan jälkeen erehtyy antamaan tälle nyrkkiä. Avioliitto loppuu saman tien, mutta Matti kuitenkin kuvittelee saavansa perheen takaisin hankkimalla heille oman talon Helsingin omakotitaloalueelta Juoksuhaudantieltä.", "Juha (vuoden 1937 elokuva)\nVuonna 1921 kuollut Juhani Aho ei ollut suosiossa 1930-luvulla. Uusi sukupolvi kapinoi edellisen polven perintöä vastaan. Aho, Soldan ja Tapiovaara kulkivat siis vastavirtaan alkaessaan tehdä \"Juhasta\" elokuvaa kesällä 1936. Kuvausryhmä majoittui kahdeksaksi viikoksi Kuusamon pohjoiskolkkaan Kitkajoen yläjuoksulle lähelle Kallunkijärveä. Elokuvan vesimatkat kuvattiin Kitkajoen ja Oulankajoen koskilla. Kuvallinen ennakkosuunnittelu oli tarkkaa. Nyrki Tapiovaaran veli, Tapio Tapiovaara oli mukana sisäkuvien lavastajana ja piirsi kuvasarjoja tukemaan käsikirjoitusta.", "Hiljaisuus (suomalainen elokuva)\nElokuvaa on kuvattu pääosin Kainuussa, Porvoossa, Inkoossa ja Lappeenrannan Ylämaan (muun muassa Pätärin talomuseon pihapiirissä) seudulla kolmessa osassa vuoden 2011 aikana. Elokuvan budjetti oli 1,5 miljoonaa euroa, ja siinä on mukana noin 200 avustajaa. Mukana olivat myös S.A. Aatu ja Hauska-Ponsi, Niinisalon ratsastajien suomenhevoset, joilla on takana noin 20 elokuvaa ja televisiotuotantoa.", "Hiljaisuus (suomalainen elokuva)\nEletään talvea ja kevättä 1944. Rintamalinjan lähellä sijaitsee kaatuneitten evakuoimiskeskus, jonne kuolleet sotilaat suomalaisten toisessa maailmansodassa noudattaman tavan mukaan kerätään huollettaviksi kotiin lähettämistä varten. Eino (Joonas Saartamo) astuu palvelukseen yhdessä ystävänsä Antin (Lauri Tilkanen) kanssa yksikköön, jossa muutaman naisen ja miehen joukko suorittaa raskasta ja vaativaa tehtävää. Ensitapaamisessaan vainajia kotimultiin valmistelevien lottien kanssa miehet joutuvat silmätysten päähän ammutun suomalaissotilaan kansa ja järkyttävä näky saa Antin pyörtymään. Tottuneesti kuolleiden kanssa työskenteleviä lottia ovat Siiri (Joanna Haartti), Jaana (Terhi Suorlahti) ja naiskolmikon henkisenä johtajana kuppari-Miina (Sinikka Mokkila).", "Yhden yön hinta\nAikalaisarvioissa kiitettiin elokuvan puolidokumentaarista käsittelyä. Esimerkiksi Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat) kirjoittaa, että se on ”ensimmäinen suomalainen kokoillan elokuva, joka on filmattu uskollisesti niillä paikoin missä toiminta tapahtuu. [– –] Mutta se on myös tehty hyvin”. Jerker A. Eriksson (Nya Pressen) pitää Juha Nevalaisen käsikirjoitusta onnistumisen perustana. Vaikka Eugen Terttula (Suomen Sosialidemokraatti) antaa arvon ohjaajalle ja käsikirjoittajalle, hän pitää kuitenkin alamaailman kuvausta pikemmin ”puoliparodisena kuin puolidokumentaarisena”.", "Aaveajaja\nAaveajajan julkaisuhistoria sai jatkoa Amerikassa \"Ghost Rider\" (Vol. II) -lehden ensimmäisessä numerossa (1990). Aaveajajan kantaja vaihtui sarjan alussa ja samalla selvisi, että Johnny Blazen veli, Daniel ”Danny” Ketch joutuisi Aaveajajan isäntäruumiiksi.", "Aaveajaja\nAaveajaja () on Marvel-kustantamon luoma antisankari, moottoripyörällä ajava demoninen olento, jonka tunnusmerkkinä on liekehtivä pääkallo. Aaveajajan nimeä on käyttänyt ainakin kolme eri sankaria, Johnny Blaze, Daniel ”Danny” Ketch ja Robbie Reyes. Marvel on aikaisemmin käyttänyt \"Ghost Rider\" -nimeä lännensarjakuvissa; tämän hahmon nimi muuttui sittemmin Aaveratsastajaksi ().", "Aaveajaja\nAaveajaja sai oman julkaisusarjansa 1973, jonka yhdeksän ensimmäisen lehden sisällöstä vastasi suurimmaksi osaksi kuvittaja Jim Mooney. Julkaisuhistorian aikana useat eri piirtäjät ja käsikirjoittajat vastasivat sarjasta, kunnes lopulta lehden tyyli vakiintui Don Perlinin ja kirjoittaja Michael Fleisherin myötä. Lopulta Aaveajajan ura päättyi Zarathos-demonin paetessa Blazen kehosta. Myöhemmin 1990-luvulla Aaveajaja herätettiin henkiin ja Blaze päätyi taistelemaan aikaisempaa Aaveajajaa, Noble Kalea vastaan luullen tätä Zarathokseksi. Kale ja Blaze päätyivät kuitenkin liittolaisiksi ja selvisi, että niin Blaze kuin myös hänen kauan kadoksissa ollut veljensä Danny Ketch ovat Noble Kalen jälkeläisiä alenevassa polvessa (Johnnyn sukunimi Blaze tuli hänen isältään Barton Blazelta).", "Aaveajaja\nVuonna 2001 julkaistiin Amerikassa kuusiosainen minisarja, jossa Johnny Blaze palasi Marvel-universumiin Aaveajajana. Sarjan kirjoitti Devin Grayson ja kuvitti piirtäjä Trent Kaniuga. Tarinassa Blaze huomaa kykenevänsä jälleen muuttumaan Aaveajajaksi vietettyään jonkin aikaa irtautuneena kirouksesta." ]

[ "Maailma kylässä\nMaailma kylässä (\"World Village Festival\") on poikkitaiteellinen kulttuurifestivaali, järjestöjen messutapahtuma, ruokakarnevaali ja ajankohtaisten aiheiden keskusteluareena. Festivaali järjestetään Helsingissä Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla toukokuun lopussa. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aiemmin tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, vuodesta 2005 lähtien joka vuosi. Tapahtuman pääjärjestäjä on Fingo, joka on noin 300 kehitysyhteistyöstä kiinnostuneen suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö.", "Maailma kylässä\nMaailma kylässä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aluksi tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, mutta vuodesta 2005 lähtien se on järjestetty vuosittain. Festivaalin ohjelmaan kuuluu musiikkia, tanssia, teatteria, kirjallisuutta, puheohjelmaa, näyttelyitä ja ruokaa eri puolilta maailmaan. Festivaali on kävijöille ilmainen.", "Uussuomalainen\nUussuomalaiset ovat ottaneet omakseen Maailma kylässä -festivaalin, joka sai alkunsa Vaasan Kehitysmaaseurassa 1980-luvun puolivälissä kansalaistoiminnassa syntyneestä Mahdollisuuksien torista, joka pian levisi ympäri Suomea. Uussuomalaiset ovat olleet kantavana voimana Mahdollisuuksien toreilla ja Maailma kylässä -festivaalissa alusta pitäen. Helsingin Mahdollisuuksien torista kasvoi ensimmäinen täysmittainen Maailma kylässä -festivaali vuonna 1995, josta on tullut suurin uussuomalaisten tapahtuma Suomessa." ]

[ "Maailma kylässä\nFestivaali kuuluu Finland Festivals -tapahtumiin. Maailma kylässä -festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain valtava joukko vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset työskentelevät mm. kuljettajina, rakentajina, infopisteessä, kyläkaupassa, roskaryhmässä sekä jakelutehtävissä. Festivaali on kävijöille ilmainen. Lokakuussa 2013 Finland Festivals valitsi Maailma kylässä -tapahtuman Vuoden festivaaliksi 2014.", "Maailma kylässä\nVuoden 2009 Maailma kylässä järjestettiin 23.–24.5. Paikalla oli noin 400 näytteilleasettajaa ja myyjää sekä yli 40 etnistä keittiötä. Festivaali oli järjestyksessään kymmenes ja esityksiä oli noin sata. Festivaali teki yhteistyötä klubien järjestelyssä Clube Brasilin ja Funky Elephant -festivaalin kanssa. Koko festivaaliohjelmisto Musiikkiesiintyjiä:", "Maailma kylässä\nVuoden 2018 Maailma kylässä järjestettiin 26.–27. toukokuuta. Pääteemana oli Agenda 2030 – Kestävä kehitys ja alueellisena painopisteenä Afrikka. Festivaalilla esiintyivät muun muassa eteafrikkalainen Freshlyground, Grammy-palkittu laulaja Dobet Gnahoré, kongolaiskokoonpano Jupiter & Okwess, suomalainen reggaeartisti Raappana sekä palestiinalaisyhtye 47SOUL.", "Maailma kylässä\nVuoden 2006 Maailma kylässä järjestettiin 27.–28. toukokuuta. Paikalla oli 400 näytteilleasettajaa ja myyjää sekä yli 40 etnistä keittiötä. Festivaali on järjestyksessään seitsemäs ja siellä vieraili mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen.", "Kepa\nKepa oli Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä. Ilmaisfestivaali on Suomen suurin monikulttuurisuustapahtuma. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Aiemmin tapahtuma järjestettiin joka toinen vuosi, vuodesta 2005 lähtien se on järjestetty joka vuosi. Festivaalin ohjelmaan kuuluu musiikkia sekä tanssia, teatteria, kirjallisuutta ja ruokaa eri puolilta maailmaa. Lisäksi festivaaleilla on asiapitoista ohjelmaa ja näyttelyitä monikulttuurisuuteen, globalisaatioon ja kehitysyhteistyöhön liittyen. Festivaalin järjestämiseen osallistuu vuosittain suuri joukko vapaaehtoisia.", "Maailma kylässä\nFestivaali järjestettiin 25.–26. toukokuuta 2013. Kävijöitä oli arviolta 85 000. Festivaalin pääteemana oli ihmisoikeudet ja maantieteellisenä painopisteenä Kaakkois- ja Itä-Aasia. Esiintymässä oli runsaasti aasialaisia yhtyeitä (esimerkiksi kiinalainen Hanggai) ja paljon suomalaisia esiintyjiä kuten Kuukumina, Ismo Alanko, PMMP, Don Johnson Big Band, Diandra, Kuningasidea, Johanna Juhola & Reaktori, Aino Venna ja Fröbelin palikat.", "Maailma kylässä\nVuoden 2008 Maailma kylässä järjestettiin 24.–25. toukokuuta Paikalla oli noin 400 näytteilleasettajaa ja myyjää sekä noin 40 etnistä keittiötä. Festivaali oli järjestyksessään yhdeksäs." ]

[ "Jalkapallon säännöt\nJalkapallo-ottelu pelataan kahden joukkueen kesken. Kummassakin joukkueessa on 11 pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Peliä ei saa aloittaa, jos toisessa tai kummassakin joukkueessa on alle 7 pelaajaa. Joukkueella on pelin aikana käytettävänään kolme vaihtoa ja mahdollisessa jatko-ottelussa yksi vaihto lisää. Harjoitusotteluissa voidaan tehdä useampiakin vaihtoja, jos siitä on etukäteen sovittu. Vaihtomiehiä on kilpailusäännöistä riippuen 3–7. Vaihto tapahtuu vasta, kun erotuomari on antanut luvan sille. Vaihto suoritetaan aina pelikatkon aikana. Vaihdossa pelistä tullutta pelaajaa ei saa enää vaihtaa takaisin peliin." ]

[ "Jalkapallon historia\n1970 järjestettiin Meksikon MM-kilpailut poikkeuksellisissa olosuhteissa yli 2000 metrin korkeudessa ja yli 30 asteen lämpötilassa. Kilpailujen uusia sääntöjä olivat viisi vaihtomiestä, joista ottelussa sai käyttää kahta, sekä maanosittain jaetut karsintaryhmät. Kilpailujen voittajaksi nousi Brasilia, joka voitettuaan kolmannen kerran mestaruuden sai omakseen Jules Rimet -pokaalin. Hopealle sijoittui Italia, joka hävisi loppuottelun Brasilialle 4–1, ja pronssia saavutti Saksa. Turnauksen paras maalintekijä oli saksalainen Gerd Müller kymmenellä tehdyllä maalillaan.", "Vaasan Palloseuran kausi 2010\nVPS aloitti Liigacupin loukkaantumissuman keskellä. Jyväskylään seura lähti mukanaan kolme vaihtomiestä, joista Kim Böling ei ollut kunnolla pelikuntoinen. Henri Sillanpään lähdettyä Ruotsiin juuri ennen ensimmäistä cup-ottelua oli maalille tarjolla ainoastaan kakkosvahdiksi tarkoitettu Brian Pope, joka liittyi loukkaantuneiden joukkoon jo ottelun alkupuolella. Koska hänelle ei ollut vaihtomiestä, pelasi hän silti pelin loppuun. Tämä kuitenkin kostautui. Mies ei päässyt pelin jälkeen bussiin sisälle omin avuin, vaan joutui lähtemään suoraan sairaalaan. Lisäksi Eetu Kaipio loukkaantui lähes heti kentälle päästyään, joten VPS joutui pelaamaan loput pelistä vajaalla kentällisellä. Vaasaan joukkue palasi niskassaan suurinumeroinen tappio JJK:lle.", "Jukka Lehtonen\nJukka Lehtonen (22. helmikuuta 1982 Rantasalmi) on suomalainen lentopalloilija, joka on pelannut ammattilaisena kotimaan kenttien lisäksi Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Lehtonen on voittanut urallaan kaksi Suomen mestaruutta (2007, 2008) ja samaisesti kaksi Sveitsin mestaruutta (2013, 2014). Hän on esiintynyt miesten lentopallomaajoukkueessa vuodesta 2006 lähtien. Lehtonen toimi joukkueen kapteenina vuosina 2009-2011.", "Jääpallo\nJääpallo-ottelussa joukkueella saa olla kerrallaan kentällä enintään 11 pelaajaa, joista yksi on maalivahti ja yksi kapteeni. Ottelu voidaan aloittaa jos joukkueella on vähintään kahdeksan pelaajaa. Kentällä olevien pelaajien lisäksi joukkueella saa olla enintään neljä vaihtopelaajaa, joista yksi on varamaalivahti. Pelaajavaihtojen määrä ottelussa on rajaton ja vaihtoja saa suorittaa milloin tahansa ottelun aikana lukuun ottamatta maalivahtia, joka on vaihdettava pelikatkoilla tuomarin luvalla. Pelaajavaihdot suoritetaan sivulautoihin merkityllä vaihtoalueella kentän keskialueella. Jos joukkueen pelaajien määrä ottelurangaistusten tai loukkaantumisten takia vähenee alle puoleen vastustajan pelaajien määrästä, keskeytetään ottelu.", "CHL Top Prospects Game\nSuomalaisista tähdistöottelussa ovat pelanneet Aki Seitsonen (2004), Jyri Niemi (2008), Tommi Kivistö (2009), Christopher Gibson (2011), Julius Honka (2014), Olli Juolevi (2016), Markus Niemeläinen (2016), Otto Somppi (2016), Henri Jokiharju (2017), Eemeli Räsänen (2017), Juuso Välimäki (2017) ja Lassi Thomson (2019). Lisäksi Olli Määttä valittiin otteluun vuonna 2012, mutta loukkaantuminen esti hänen osallistumisensa. Määttä, Honka, Juolevi, Välimäki ja Jokiharju ovat tulleet sittemmin varatuiksi ensimmäisellä kierroksella NHL:ään. Jyri Niemi saavutti vuonna 2009 taitokilpailussa kovimman lyöntilaukauksen tuloksella 158 km/h. Henri Jokiharju puolestaan teki vuonna 2017 edustamansa Team Cherryn 7–5-voittoon päättyneessä ottelussa kolme syöttöpistettä ja hänet palkittiin joukkueensa parhaana pelaajana.", "Likainen puolitusina\nSuomen armeijalle ollaan tuomassa säilytettäväksi jalkapallon muotoista pommia, jota tullaan käyttämään Suomessa kuvattavassa ulkomaisessa elokuvassa. Tämä niinkutsuttu \"pallopommi\" kuitenkin katoaa kuljetuksen aikana, ja sitä etsimään lähetetään viisi kertausharjoituksiin myöhässä tullutta miestä - Aaro Vierumäki (Ilmari Saarelainen), jalkapalloilija Mape Liukkonen (Allan Tuppurainen), toimitusjohtaja Oskari Tertsunen (Tauno Karvonen), yövartija Piippola (Matti Ruohola), sekä rekkakuski Reiska Mellberg (Visa Mäkinen). Mukaan tulee myös Mellbergin mukana tullut liftari Pirjo (Titta Jokinen). Majuri Auerin (Kauko Helovirta) käskystä joukkoa johtaa vääpeli Kyllijoki, \"Kylli-Setä\" (Tenho Saurén).", "50–50 (visailuohjelma)\nJuontaja esittää kaikki viisi kysymystä finaalissa täsmälleen samalla tavalla. Pelaaja 1:n, sitten pelaaja 2:n täytyy päättää, ja Pelaaja 2 olisi nähty vain yhden kahdesta vaihtoehdosta. Siellä on nyt viisi lukittua vastausta. Nyt Pelaaja 2:den on tutkittava kaikki viisi vastausta ja tehdä ratkaiseva päätös. Kuinka monta kysymystä he ajattelevat saaneen oikein niiden välillä? Mitä enemmän oikeita vastauksia he ovat saaneet, sitä suuremmaan määrän he voivat voittaa, mutta heidän pitää olla tarkkoa, liian paljon tai liian vähän ja pari ei voita mitään.", "Niilo-Kustaa Määttä\nKaudella 2017–2018 Määttä nousi HPK:n A-nuorten varakapteeniksi. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 11+28=39 ja Määttä voitti myös HPK:n sisäisen tehotilaston lukemalla +28. Hän debytoi myös HPK:n SM-liigajoukkueessa, jossa Määttä pelasi kaksi runkosarjaottelua. Hän teki liigadebyyttinsä 28. lokakuuta 2017 Saimaan Palloa vastaan, kun Määtälle avautui paikka HPK:n kokoonpanosta Oula Palveen ja Kristian Vesalaisen jouduttua sivuun. Hänet merkittiin joukkueen nelosketjun keskushyökkääjäksi laidoilleen Jaakko Turtiainen sekä toinen liigadebytantti, Olli Maansaari. Määttä sai ottelussa jääaikaa 9.02 minuuttia.", "Miro Määttänen\nMäättänen aloitti lentopallon 8-vuotiaana perheensä esimerkin myötä vuonna 2004. Vuonna 2008 hänet valittiin oman alueensa aluejoukkueeseen ja vuonna 2010 ikäluokkansa maajoukkueleirityksiin. Vantaalaisessa Keimolan Kaiussa pelannut Määttänen on voittanut toistaiseksi junioritasolla A-poikien SM-hopeaa kahdesti, B-poikien SM-hopea ja -pronssia, C-poikien SM-pronssia ja aluejoukkueiden SM-pronssia.", "Pallo and the Boys\nKaudeksi 2007–2008 kaukalopallon 1. divisioona muuttui kuuden joukkueen yksilohkoiseksi sarjaksi. Marttalan ja Kangasmäen valmennuksessa Pallo & Boys lähti sarjaan kokeneella joukkueella tavoitteenaan mestaruus. Uusista pelaajista kakkosjoukkueesta takaisin edustusjoukkueeseen noussut Petteri Miettinen valittiin heti kapteeniksi. Joukkueen kausi oli kuitenkin loukkaantumisten ja työesteiden takia rikkonainen. Niinpä joukkue voitti 14 ottelustaan ainoastaan kolme. Se jäikin koko sarjan viimeiseksi seitsemällä pisteellään. Joukkueen paras pistemies oli Matti Kuutti. Hänen tehonsa 14+12=26 riittivät sarjan pistepörssissä sijalle 14. Vaikka Pallo & Boys jäikin sarjassaan viimeiseksi, se ei pudonnut sarjasta, vaan seuralle tarjottiin jopa liigapaikkaa seuraavaksi kaudeksi. Joukkue katsoi kuitenkin parhaaksi jatkaa edelleen 1. divisioonassa." ]

[ "Indira Gandhi\nIndira Gandhi (kašmiriksi/hindiksi: इंदिरा प्रियदर्शिनी गांधी) (o.s. \"Nehru\") () oli Intian pääministeri vuosina 1966–1977 ja 1980–1984. Hän oli Intian ensimmäisen pääministerin, Jawaharlal Nehrun, ainoa lapsi. Tämän lisäksi hän oli Intian ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa naispääministeri. Sikhiterroristit surmasivat Gandhin vuonna 1984. Murhan taustalla olivat Punjabin osavaltion itsenäistymispyrkimykset. Indira Gandhia seurasi pääministerinä hänen poikansa Rajiv Gandhi, joka murhattiin vuonna 1991. Indira Gandhi on yksi merkittävimmistä poliittisista johtajista Intian itsenäisyyden aikana. Huolimatta kuuluisasta sukunimestään hän ei ole sukua Mohandas Gandhille." ]

[ "Indira Gandhi\nIndira Nehru oli mukana Intian itsenäisyysliikkeen toiminnassa ja oli perustamassa Intian kongressipuolueen \"Vanara Sena\" -nuorisoliikettä 1920-luvun lopulla. Indiran äiti Kamala Nehru kuoli tuberkuloosiin vuonna 1938. Indira opiskeli Intiassa sekä brittiläisissä ja muissa eurooppalaisissa oppilaitoksissa, kuten Santiniketanissa ja Oxfordissa. Indira avioitui Feroze Gandhin kanssa vuonna 1942 . Indira ja Feroze olivat vangittuina muutamia kuukausia hallituksen vastustamisesta. Indira auttoi järjestämään pakolaisleirejä ja huolehtimaan miljoonien pakistanilaisten pakolaisten terveydenhuollosta vuonna 1947. Tämä oli hänen ensimmäinen kokemuksensa suurten ihmisjoukkojen hallinnasta, josta oli hyötyä myöhemmin.", "Intian historia\nKongressipuolueen yhdeksi johtohahmoksi oli noussut Indiran poika Sanjay Gandhi, vaikka hänellä ei ollutkaan virallista asemaa puolueessa. Hän oli äitinsä uskottuna neuvonantajana noussut vahvaksi tekijäksi maan hallinnossa, ja hänestä odotettiin Indiran seuraajaa. Sanjay Gandhi nautti suurta suosiota oman ikäluokkansa, kongressipuolueen nuorisosiiven keskuudessa. Hän kuitenkin menehtyi lento-onnettomuudessa vuonna 1980. Seuranneessa tilanteessa Indira kääntyi ainoan elossa olevan lapsensa Rajiv Gandhin puoleen. Rajiv oli omasta tahdostaan pysytellyt politiikan ulkopuolella, mutta hän antoi viimein painostuksen alla periksi ja hänet valittiin vuonna 1981 Sanjayn paikalle Uttar Pradeshin osavaltion hallintoon.", "Intian historia\nIndira Gandhia seurasi maan pääministerinä hänen poikansa Rajiv Gandhi, joka oli politiikassa varsin kokematon. Hän nautti kansan keskuudessa suosiota ja kongressipuolue sai hänen ansiostaan ylivoimaisen voiton vuoden 1984 vaaleissa. Rajiv Gandhi poisti joitakin äitinsä ja isoisänsä säätämistä sosialistisista valvontatoimista ja hän pyrki liberalisoimaan maata. Ulkopolitiikassa hän halusi liennyttää Intian suhteita naapureihinsa Pakistaniin ja Sri Lankaan. Suhteet Pakistaniin paranivat, mutta Intia sotkeutui Sri Lankan sisällissotaan vuonna 1987. Intiassa pelättiin, että Sri Lankan tamilien levottomuudet ja vaatimukset itsenäisestä tamilivaltiosta leviäisivät Intian Tamil Nadun osavaltioon, jossa tunnettiin suurta sympatiaa kapinallisryhmä tamilitiikereitä kohtaan.", "Rajiv Gandhi\nRajiv Ratna Gandhi (kašmiriksi/hindiksi:राजीव गान्धी), 20. elokuuta 1944, Mumbai – 21. toukokuuta 1991) oli Indira ja Feroze Gandhin ensimmäinen poika, josta tuli Intian pääministeri äitinsä kuoleman jälkeen 31. toukokuuta 1984. Gandhi toimi virassa 2. joulukuuta 1989 asti.", "Intian kongressipuolue\nPuolue oli keskeisessä roolissa Intian itsenäistymisessä vuonna 1947. Sen tuolloinen johtaja Jawaharlal Nehru toimi maan ensimmäisenä pääministerinä, ja myös hänen tyttärensä Indira Gandhi ja tämän poika Rajiv Gandhi ovat olleet pääministereitä. Myös maailmansotien välisen ajan Intian itsenäisyysliikkeen johtaja Mahatma Gandhi toimi kongressipuolueessa.", "Indira Gandhi\nIntian maataloudessa saatiin vihdoinkin parempia satoja. Kuitenkaan uutinen ei parantanut Indira Gandhin suosiota maaliskuussa 1977 pidetyissä vaaleissa: kongressipuolue sai vain 154 edustajaa. Uuden hallituksen johtoon nousi Morarji Desai janata-puolueesta (kansanpuolueesta). Gandhi pidätettiin korruptiosta epäiltynä 3. lokakuuta 1977, mutta hänet vapautettiin seuraavana päivänä. Indira Gandhi tuli uudelleen valituksi pääministeriksi vuonna 1980.", "Indira Gandhi\nIndira Gandhi valittiin Intian kansallisen kongressin puheenjohtajaksi vuosiksi 1959–1960. Hän toimi isänsä Nehrun sijaisena varapääministerinä. Nehru itse vastusti nepotismia, ja Indira ei asettunut ehdolle vuoden 1962 vaaleissa. Nehrun kuoleman jälkeen Gandhi menestyi vaaleissa: hänet valittiin heti Lal Bahadur Shastrin hallitukseen ministeriksi.", "Intian historia\nShastrin kuoleman jälkeen vahvimmaksi pääministeriehdokkaaksi nousi Morarji Desai, mutta häneen suhtauduttiin Kongressipuolueen sisällä epäillen. Kongressipuolueen johto halusi valita tehtävään heikompana pidetyn johtajan, jota saatettaisiin ohjailla helpommin. Kongressipuolue valitsi tammikuussa 1966 pääministeriksi Jawaharlal Nehrun tyttären, Indira Gandhin. Häntä pidettiin vain väliaikaisena keulakuvana, jonka piti Nehrun tyttärenä nostaa Kongressipuolueen suosiota ja auttaa puolue läpi vuoden 1967 vaaleissa. Vaaleissa puolueen suosio laski kuitenkin jyrkästi: se säilytti Lok Sabhan enemmistön, mutta se sai vain 54 % edustajapaikoista. Indira Gandhi osoittautui kuitenkin päättäväiseksi poliitikoksi. Kongressipuolueen sisäisten valtataistelujen jälkeen ja Gandhin menettelytapojen takia puolue jakaantui kahtia, ja vuonna 1969 suuri osa kongressipuolueen kansanedustajista lähti Morarji Desain johdolla puolueesta. Gandhi jatkoi pääministerinä sikhien, kommunistien ja alueellisten puolueiden tukemana. Vuonna 1970 Gandhi hajotti parlamentin ja ilmoitti että seuraavat vaalit pidetään vuotta normaalia aiemmin.", "Indira Gandhi\nGandhi voitti osavaltiovaalit maaliskuussa 1972. Tämän jälkeen hänen suosionsa alkoi laskea. Huono taloudellinen tilanne aiheutti levottomuuksia Intiassa. Rautatielakko pysäytti Intian toiminnan vuonna 1974. Gujaratin osavaltiossa tapahtui levottomuuksia, joita Indira Gandhi joutui rauhoittamaan poliisin avulla. Gandhi puuttui korkeimman oikeuden kokoonpanoon. Hän suosi poikaansa Sanjay Gandhia antamalla tälle autotehtaan lisenssin. Korkein oikeus julisti Gandhin syyllistyneen vaalivilppiin, ja häneltä poistettiin äänioikeus Lok Sabhassa. Hän vangitutti tuhansia poliittisia vastustajiaan. Gandhi muutti poliittista suuntaansa oikealle ja antoi suuremman vapauden yksityisille yrittäjille." ]

[ "Tšekin talous\nTšekin talous on pitkälle kehittynyt sosiaalinen markkinatalous, jossa on korkea elintaso. Vuonna 2017 Tšekin ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli 35 223 dollaria." ]

[ "Bruttokansantuote\nBruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt, ) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa. Koska tuotanto luo talouteen tuotannon arvoa vastaavan tulon, on BKT myös kotimaisen tulonmuodostuksen mitta. Koska se on maan tai alueen tulonmuodostuksen mitta, sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama.", "Bruttokansantuote\nBKT on oleellinen osa kansantalouden tilinpitoa ja se määritellään muutamien talousteorian peruslausekkeiden avulla. Kansantalouden tilinpito perustuu kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan yhtäsuuruuteen, joka ilmaistaan seuraavasti:Kokonaistarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti eli kaavanaKokonaistarjonta tarkoittaa hyödykemäärää (tavarat ja palvelut), joka tarjotaan ostettavaksi tiettynä ajankohtana ja tiettyyn hintaan. Kansantalouden tilinpidossa tätä määrää mitataan tarjonnan arvolla. BKT on tästä kokonaistarjonnasta se osa, joka on tuotettu kotimaisin tuotantopanoksin (engl. gross domestic product). Maahan tuodut ja tuotannossa käytetyt materiaalit, raaka-aineet, energia (esim. raakaöljy) jne. eivät sisälly bruttokansantuotteeseen, mutta niiden jalostamiseen tarvittavat tuotantopanokset siihen sisältyvät.\nKokonaiskysynnän erät ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, investoinnit ja vienti eli ilmaistaan kaavana seuraavasti:Kun kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän lausekkeet merkitään yhtä suuriksi saadaan BKT:n määrittelyksi seuraava lauseke:Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi. Se kertoo miten BKT käytetään erilaisina lopputuotteina.", "Vakaan tilan talous\nTällä hetkellä BKT on ylivoimaisesti tärkein edistyksen ja hyvinvoinnin mittari kaikissa moderneissa yhteiskunnossa. Erityisesti sen vaikutus politiikkaan on valtava, asioita arvioidaan niiden vaikutuksella BKT:een. Kuitenkaan BKT ei erota yhteiskunnalle koituvia kustannuksia ja hyötyjä taloudellisesta aktiviteeteista. Vakaan tilan talous ei pidä BKT:ta hyvänä mittarina pyrittäessä parempaan yhteiskuntaan. Vaihtoehtoina se näkee esimerkiksi GPI:n (Genuine Progress Indicator) ja HPI:n (Happy Planet Index).", "KB Financial Group\nKB Financial Group, joka tunnetaan lyhenteellä KB (sanoista Kookmin Bank), on suuri eteläkorealainen finanssialan holdingyhtiö, jonka päämaja sijaitsee Soulissa. Finanssiyhtiö toimii tytäryritystensä välityksellä kuudella rahoitusalan osa-alueilla: yritysten ja yksityisasiakkaiden pankkitoiminnassa, muissa pankkipalveluissa, luottokorttien ja henkivakuutusten alalla sekä investointi- ja arvopaperitoiminnassa. Finanssikonsernin osake noteerataan Korean ja New Yorkin pörsseissä. Vuoden 2016 lopussa pankkikonserni toimi yhteensä 1 130 toimipisteessä Korean tasavallassa, jonka lisäksi finanssikonserni on läsnä useissa ulkomaissa.", "Eteläinen federaatiopiiri\nFederaatiopiirin alueella muodostui 6,13 prosenttia (eli 2 293 686,1 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän BKT:stä. Bruttokansantuotteen kannalta Eteläinen federaatiopiiri oli matalan BKT-kertymän seutua. Henkeä kohti laskettu BKT-osuus oli 165 557 ruplaa eli 4 056 euroa vuonna 2010. Tämä oli 63 prosenttia Venäjän keskimääräisestä tasosta. Erityisen matala BKT-taso henkeä kohden oli Kalmykiassa, jossa se jäi vain 32 prosenttiin Venäjän keskiarvosta (2 060 EUR/asukas/vuosi). Kalmykian BKT-kertymä henkeä kohti oli kolmanneksi alhaisin Venäjän kaikista federaatiosubjekteista.", "Aidon kehityksen mittari\nKansantalouden tilinpito ja bruttokansantuote eivät enää anna oikeaa kuvaa hyvinvoinnin kehityksestä. Kansantalouden tilinpito ja sen tärkein mittari bruttokansantuote (BKT) on tarpeen korvata uudella, kehittyneemmällä tilastojärjestelmällä, joka antaa paremman kuvan ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä. Kehittämistarpeen ydin tiivistyy nobelisti Joseph Stiglitzin toteamukseen, että ”BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”. Ranskassa pääministeri Dominique de Villepin ehdotti keväällä 2007 Ranskan kansalliselle tilastovirastolle sellaisten talouden kasvuindikaattorien kehittämistä, jotka ottaisivat huomioon kestävän kehityksen vaatimukset.", "KTP-Basket\nKTP-Basket on kotkalainen koripallojoukkue, joka pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Korisliigassa. Kotkan Työväen Palloilijoiden miesten edustusjoukkue on pelannut Suomen korkeimmalla sarjatasolla yhtä kautta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 lähtien. Joukkue on saavuttanut kaikkiaan 24 SM-mitalia joista kuusi kultaisia. Suomen cupin joukkue on voittanut yhdeksän kertaa, useammin kuin mikään muu miesjoukkue. KTP:n kotikenttä on Steveco-areena.", "Bruttokansantuote\nKoska BKT kuvaa kansantalouden taloudellista suorituskykyä, sitä käytetään paljon maan taloudellisen kantokyvyn mittatikkuna kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Sitä käytetään mm. kansainvälisten jäsenmaksujen (YK, OECD, kehitysapu jne.) ja EU-budjetoinnin perusteena. EU:n aluepolitiikassa taloudellisen tuen kohteeksi valitaan alueita, joiden taloudellinen suorituskyky on keskimääräistä heikompi. BKT:n arvonlisäykseen perustuvaa mittaustapaa käytetään siis myös maan sisäisten alueiden taloudellisen suorituskyvyn mittaukseen. Bruttokansantuotteeseen kytketyt kriteerit ovat tärkeitä EU:n taloudellisessa ohjauksessa. EU:ssa sovittu ohjauskriteeri, jonka perusteella maan julkisen sektorin alijäämä (lainanotto) ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, on esimerkki BKT:n roolista EU:n taloudellisessa ohjauksessa.", "Ritari Ässä (vuoden 1982 televisiosarja)\nKITT on Michael Knightin Pontiac Trans Am -auto vuosimallia 1982. KITT on samalla autoon rakennettu ja ohjelmoitu, pitkälle kehitetty tietokone, jolla on tekoäly. KITTissä on huippuominaisuudet sekä autona että tietoteknisesti. 1980-luvulla ne edustivat suurta teknistä haastetta sekä kykyä. Autoa voi ohjata ja se vastaa käskyihin puheella. Tietokone voi murtautua toisiin järjestelmiin tiedon etsimiseksi tai turvajärjestelmien ohittamiseksi. Se voi myös etsiä sekä käyttää radio- ja puhelinjärjestelmiä liikkeellä oltaessa. Auton tietokonepohjaiseen varustukseen kuuluvat lisäksi skanneri kohteiden tai materiaalien etsimiseen ja analysoimiseen, navigaattori, paikannin sekä tutka.\nKojetaulun mittarit ja näytöt ovat digitaalisia ja lisäksi kojetaulussa on kuvaputkinäyttöjä. Niitä käytetään valvontaan sekä kuvan, karttojen, kaavioiden ja analyysien näyttämiseen täydentämään KITTin puheella antamaa raporttia.", "Teke-Kukuyan kieli\nTeke-Kukuyan kieli eli \"Kikukuya\" (IPA [kìkýkçȳā]), kirjoitettu myös joskus muodossa Kukẅa ja tunnettu myös mm. nimellä Etelä-Teke, on Teken murrejatkumoon kuuluva ja Kongon tasavallassa puhuttava kieli. Sitä puhutaan Plateaux'n provinssissa maan keskiosassa, Lekanan piirissä Lekitin joesta itään. Kieli tunnetaan siitä, että se on ainoa, jossa väitetään esiintyvän foneemina labiodentaalinen nasaali /ɱ/. Ko. äänne esiintyy yleensä vain m-äänteen allofonina eikä kumpikaan ikinä löydy toistensa ympäristössä, esim. suomessa \"kamera\" [ˈkɑme̞rɑ] \"kamferi\" [ˈkɑɱfe̞ri]." ]

[ "Röntgensäteily\nSaksalainen Wilhelm Röntgen teki vuonna 1895 tutkimuksia katodisädeputkella selvittääkseen, mitä katodista lähtevä putken läpi virtaava säteily oikein on. Yhtäkkiä hän huomasi, että jotkut koelaitteiston läheisyydessä olevat mineraalinäytteet alkoivat hohtaa aavemaista valoa. Röntgen luuli ”paholaisen päässeen irti”, mutta pian kuitenkin huomasi valon syntyvän vain koelaitteiston ollessa päällä. Siitä hän päätteli, että koelaitteisto tuotti entuudestaan tuntematonta säteilylajia. Röntgen antoi tälle uudelle säteilylajille nimen X-säteily, jota yhä käytetään joissain kielissä. Suomessa ja monissa muissa kielissä siitä käytetään tavallisimmin keksijänsä mukaan nimitystä röntgensäteily. Lisäkokeet paljastivat, että tämä \"X\"-säteily tunkeutui paperin, puun, käden ja ohuen metallikalvon läpi. Säteily myös jätti jälkiä valokuvausfilmiin." ]

[ "Röntgentutkimus\nLääketieteelliseen röntgenlaitteistoon kuuluu röntgengeneraattorin ja -putken lisäksi telineet, joiden avulla röntgenputki ja kuvareseptori pidetään paikallaan ja potilas saadaan aseteltua tutkimusta varten. Laitteiston telineet voivat olla erilliset tai ne voivat muodostaa kiinteän kokonaisuuden. Mammografiatutkimuksissa kuvattava kohde eli rintarauhanen litistetään kuvausta varten kahden levyn väliin. Kuvan tarkkuus ja kontrasti paranevat, kun teline litistää rinnan on ohueksi ja tasaisemmaksi lähemmäksi ilmaisintekniikkaa tai filmiä. Isotooppikuvantamisessa ei tuoteta säteilyä potilaan ulkopuolelta tavallisesta röntgenkuvauksesta poiketen, vaan potilaaseen viedään radioaktiivisia isotooppeja, joita kuvataan gammakameralla. Kuvauksesta riippuen radiolääke annetaan joko suonensisäisesti, hengitysteitse tai suun kautta nautittuna.\nRöntgenkuvauksia käytetään lääketieteessä myös sädehoidon apuvälineenä paikanvarmennukseen. Sädehoidossa ei käytetä nykyisin röntgenhoitoja, vaan lineaarikiihdyttimillä tuotettua korkeaenergisempää säteilyä. Sädehoidossa potilaalle annetaan erittäin suuri sädeannos, joskus jopa 80 Gy pitkänä, joskus usean viikon ajanjaksona. Sädehoitoa annetaan vielä yleensä usealta eri suunnalta jokaisella hoitokerralla, joten sädetettävän kohteen paikan varmennus on tärkeää. Hoitokenttiä voidaan varmentaa kuvaamalla potilasta joko hoidonaikaisilla säteillä (Electronical portal imagin, EPI) tai röntgensäteillä (On-board imaging, OBI). EPI kuvaukset eivät ole röntgenkuvausta ja ne ovat laadultaan heikompia, koska niissä säteily on erittäin läpitunkevaa megavoltti-luokkaa (MV). OBI-kuvaukset tehdään lineaarikiihdyttimeen integroidulla röntgenkuvauslaitteella. Hoitokohteen varmennuskuvauksia vertaillaan annossuunnittelukuvauksiin luisien rakenteiden tai röntgenpositiivisien markkereden avulla. Esimerkiksi eturauhasen syövässä hoitokohde voidaan varmentaa eturauhaseen invasiivisesti laitettuihin kultajyviin.", "INTEGRAL\nSatelliitissa on tanskalais-suomalainen JEM-X-röntgeninstrumentti, röntgenmonitori. Sen mittaama energia-alue on 3 – 35 keV. Sen näkökentän määrittää nk. \"coded aperature mask\", koodattu maski, ja sen näkökenttä on 4,8°. Sen suomalaisosuuden toteutti Helsingin yliopiston observatorion johtamana espoolaiset Metorex-yritys (2004 lopusta Oxford Analytical Instruments), VTT ja Ideal Engineering-yritys. Suomessa suunniteltiin ja valmistettiin kaasutäytteinen röntgendetektori, jossa signaalin luku tehdään mikrostrip-ilmaisimella. Säteilyä kerätään 500 cm² alalle. Detektoreita on instrumentissa kaksi kappaletta.", "Raketti-ilmiö\nPlesetskin kantoraketit laukaistaan pääosin pohjoiseen, koilliseen ja itään. Laukaisu saatetaan nähdä valoilmiönä Suomen horisontissa, kun raketti on noussut riittävän korkealle maanpinnasta. Kun laukaisu tehdään muulle kuin polaariradalle, raketin suuttimista purkautuvat palamiskaasujen lieskat osoittavat Suomeen päin. Raketti ilmestyy näkyviin parisen minuuttia laukaisutornista irtoamisen jälkeen. Suomesta katsoen raketti näyttää kohoavan, pysyttelevän pari minuuttia lähes paikoillaan ja laskeutuvan himmenevänä valopisteenä kohti taivaanrantaa. Valoilmiö näkyy kaikkiaan viisi minuuttia. Lopulta raketti asettuu 200 km:n korkeuteen. Rakettivaiheiden irrotessa ja uusien syttyessä sammuu, kirkastuu ja hiipuu. Valokaaret, joita kohde piirtää taivaalle, saattavat näkyä taivaallamme parin tunnin ajan.", "Koneinsinöörikilta\nKoneinsinöörikilta ry (KIK) on Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa kone- ja rakennustekniikkaa opiskelevien tekniikan ylioppilaiden ainejärjestö. Killan toimintaan kuuluu mm. erilaisia tapahtumia, juhlia sekä tutustumista alan teollisuuteen. KIK huolehtii myös uusista alan opiskelijoista, suorittaa edunvalvontaa sekä on aktiivisesti mukana kehittämässä opiskelua. Kilta yhdistää opiskelijoita ja pyrkii tuomaan heidät toistensa lähelle.", "IRAS\nSatelliitin päämittalaite oli kaukoputki. Tämän Ritchey-Chretien -tyyppisen kaukoputken polttoväli oli 5,5 m ja objektiivin halkaisija 0,57 m. Kaukoputken valovoima oli 9,6. Satelliitin infrapunasäteilyä kokoavien peilien yhteispinta-ala oli 1 m². Varsinainen infrapunamittalaite oli sijoitettu kaukoputken polttopisteeseen. Se koostui 62 infrapunatunnistimesta. Lisäksi polttopisteeseen oli sijoitettu LRS-spektrometri (\"Low Resolution Spectrometer\"), joka mittasi avaruutta 8–22 mikrometrin aallonpituusalueella. Samassa yhteydessä oli myös CPC-fotometri (\"Chopped Photometric Channel\"), joka mittasi avaruutta 50–100 mikrometrin aallonpituusalueella. Kaukoputken mittauksien kulmatarkkuus oli 0,5 kaariminuuttia 12 mikrometrin aallonpituudella ja heikoimmillaan 2 kaariminuuttia 100 mikrometrillä.", "Röntgendiffraktio\nRöntgensäteily läpäisee helposti keveitä alkuaineita sisältäviä materiaaleja. Sitä käytetäänkin paljon lääketieteessä, missä läpivalaisu röntgenlaitteella paljastaa murtumakohdat luissa johtuen kudoksen ja luiden erilaisesta absorptiosta. Röntgendiffraktio ei kuitenkaan perustu alkuaineiden erilaisiin absorptiokertoimiin vaan niiden kykyyn sirottaa röntgensäteilyä. Atomien sirontatekijät \"f\" kertovat, miten atomit sirottavat säteilyä. Koska röntgensäteet vuorovaikuttavat lähinnä vain atomien elektronien kanssa, sirontatekijöiden suuruus riippuu lineaarisesti alkuaineen elektronien määrästä eli järjestysluvusta \"Z\". Näin ollen röntgensäteilyä siroaa enemmän raskaista alkuaineista kuin keveistä. Toisin on esimerkiksi neutronidiffraktiossa, missä vastaavaa lineaarista riippuvuutta ei ole.", "Kaukora\nKaukora Oy on suomalainen LVS-alan laitevalmistaja. Yritys on perustettu vuonna 1976 ja se valmistaa lämmityslaitteita JÄSPI-tuotemerkillä ja sen päätuotteita ovat käyttövedenlämmittimet, keskuslämmityskattilat, energiavaraajat, kaukolämpölaitteet ja lämpötekniset erikoistuotteet. Tärkeimpiä vientimaita ovat Ruotsi, Venäjä, Saksa, Baltian-maat ja Japani. JÄSPI-tuotteet valmistetaan Kaukora Oy:n tehtailla Raisiossa ja Turussa. Vuonna 2006 yhtiön liikevaihto oli 25 milj. EUR, josta viennin osuus oli kolmannes.", "Kurittukosken voimalaitos\nKurittukosken voimalaitos on Kemijoki Oy:n rakentama vesivoimala, joka valmistui 1987. Se sijaitsee Sodankylässä Kitisen yläjuoksulla. Sen putous on 11 metriä ja teho 15,5 MW. Se tuottaa nykyisin energiaa 42 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Voimalaitoksessa on yksi koneisto. Sen kolmen maapadon pituus on 973 metriä ja kahden betonipadon pituus on 36 metriä. Tulva-aukkoja on yksi", "Lääkintäsähkö\nLääkintäsähkö Oy oli Instrumentariumin vuonna 1943 perustama tytäryhtiö, joka erikoistui röntgentutkimus- ja sädehoitolaitteisiin ja muihin sähköä käyttäviin lääketieteellisiin laitteisiin, joita se sekä kehitti ja valmisti itse että toi ulkomailta. Lääkintäsähköstä kehittyi radiologia-alan markkinajohtaja Suomessa. Yrityksen piirissä kehitettiin kaupalliselle asteelle Yrjö Paatero keksimä, maailmanmenestykseksi muodostunut hampaiden panoraamakuvaus- eli ortopantomografialaite, jota valmistamaan perustettiin 1964 tytäryhtiö Palomex (nyk. Palodex). Palomexin vienti oli pian suurempaa kuin Lääkintäsähkön harjoittama röntgenlaitteitten tuonti Suomeen.", "Kaavin timanttikaivos\nDMS-laitteistosta tuleva 1–25 mm rikaste aiotaan lajitella kolmeen eri fraktioon, jotka johdatetaan erillisiin röntgenlaitteisiin. Röntgenlaitteista tuleva konsentraatti kuivatetaan infrapunakuivamella ja siirretään laatikoihin lajittelua varten." ]

[ "Marlene Dietrich\nDietrich kuoli munuaisvaivoihin 90-vuotiaana Pariisissa. Hänet on haudattu Berliiniin Friedenauhun Stubenrauchstrassen hautausmaalle. Berliinin kaupunki osti näyttelijän jäämistöt, joista perustettiin Berliinin Filmimuseon yhteyteen ”Marlene Dietrich Collection Berlin”. Filmimuseossa on myös jatkuva näyttely, jossa esitellään Dietrichin elämää, hänen tavaroitaan ja vaatteitaan. Berliini on nimennyt Berliinin elokuvajuhlien keskeisen tapahtumapaikan, Potsdamer Platzin lähettyvillä olevan aukion Marlene-Dietrich-Platziksi.", "Marlene Dietrich\nMarlene Dietrich (oik. Marie Magdalene Sieber o.s. Dietrich von Losch; 27. joulukuuta 1901 Schöneberg (nyk. osa Berliiniä), Saksa – 6. toukokuuta 1992 Pariisi, Ranska) oli saksalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja, jonka tavaramerkki oli matala ja tunnelmallinen ääni." ]

[ "Marlene Dietrich\n\"Nürnbergin tuomio\" (1961) ja pieni cameorooli elokuvassa \"Poreilua Pariisissa\" (1964) olivat Dietrichin viimeiset kuuluisat elokuvatyöt. 1970-luvun puolivälissä tähti loukkasi lavalla jalkansa ollessaan esiintymässä Australiassa ja vetäytyi julkisuudesta. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Pariisissa vuonna 1978 kuvattu \"Suuri gigolo\", jossa Dietrich esiintyi David Bowien kanssa. Vuonna 1984 Dietrich antoi syvällisen henkilöhaastattelun ystävälleen Maximilian Schellille, joka julkaisi haastattelunauhat dokumenttielokuvassaan \"Marlene\". Elokuva oli Oscar-ehdokkaana, vaikka Dietrich ei ollut sallinut itseään enää kuvattavan sitä varten.", "Marlene Dietrich\nMarlene Dietrich meni naimisiin Rudolf Sieberin kanssa vuonna 1924, ja liitto kesti Sieberin kuolemaan vuonna 1976 asti. Heille syntyi yksi lapsi, Maria vuonna 1924 (myöh. Maria Riva). Avioliitto perustui ystävyydelle, ja 1930-luvun jälkeen Sieber ja Dietrich eivät juuri asuneet samalla mantereella. Dietrichillä oli lukuisia kuuluisia mies- ja naisrakastajia.", "Marlene Dietrich\nSodan jälkeen Dietrich harvensi esiintymistään elokuvissa ja keskittyi laulu-uraansa. Hän konsertoi muun muassa Las Vegasissa, Moskovassa ja Israelissa. Saksassa tähteä vastassa oli mielenosoittajia, jotka eivät olleet antaneet anteeksi hänen osallistumistaan liittoutuneiden ponnisteluihin. Kylmän vastaanoton vuoksi Dietrich ei enää palannut Saksaan.", "Marlene Dietrich\nJosef von Sternbergin palatessa Yhdysvaltoihin Dietrich seurasi hieman myöhemmin hänen mukanaan. Kaksikko teki 1930-luvun alkupuoliskolla useita menestyselokuvia, joista tunnetuin on \"Marokko\" (1930). Kuuluisa kohtaus, jossa Dietrich laulaa valkoisessa frakissa, suutelee yleisössä olevaa naista ja heittää sitten ruusun Gary Cooperille, on peräisin juuri tästä elokuvasta. Dietrich sai elokuvasta uransa ainoan Oscar-ehdokkuuden.", "Marlene Dietrich\nVaikka Dietrich pysytteli loppuelämänsä ajan pariisilaiseen huoneistoonsa erakoituneena ja vietti 12 viimeistä vuottaan vuoteenomana, hän piti ahkerasti yhteyttä läheisiinsä puhelimella ja kirjeitse. Hän kirjoitti omaelämäkerran nimeltä \"Berliinitär\".", "Marlene Dietrich\nDietrich aloitti uransa kabareelaulajana Berliinissä 1920-luvulla. Hän ehti näytellä monissa elokuvissa ennen läpimurtoaan Josef von Sternbergin ohjaamassa \"Sinisessä enkelissä\" (1930). Legendan mukaan Hollywoodiin emigroitunut von Sternberg, joka vieraili Saksassa ohjatakseen \"Sinisen enkelin\", poimi Dietrichin naispääosaan nähtyään tämän kabareenäyttämöllä. Tosiasiassa Dietrich kuitenkin pyrki rooliin muiden näyttelijöiden joukossa, ja Sternberg joutui tekemään paljon töitä vakuuttaakseen tuotantoyhtiön ja miespääosanäyttelijän, Emil Janningsin, siitä, että Dietrich oli paras ehdokas Lola Lolan rooliin. Elokuvasta tehtiin versio sekä saksaksi että englanniksi ja se nosti Dietrichin suureksi tähdeksi liki yhdessä yössä.", "Marlene Dietrich\nAdolf Hitler olisi halunnut tehdä Dietrichistä Saksan loistavan tähden, mutta kansallissosialistien kiihkeänä vastustajana tämä kieltäytyi kunniasta ja otti vuonna 1937 Yhdysvaltain kansalaisuuden. Toisen maailmansodan sytyttyä Dietrich lähti viihdytysjoukkoihin liittoutuneiden puolelle. Hän matkasi liittoutuneiden kanssa Saksaan asti ja levytti sodan aikana ehkä tunnetuimman laulunsa \"Lili Marleen\", josta tuli hitti kummallakin puolella rintamaa. Vuonna 1947 Dietrichistä tuli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin sota-ajan ansioistaan Yhdysvaltain ”Medal of Freedom”.", "Josef Dietrich\nDachaun sotarikosoikeudenkäynnissä 1945 Dietrich tuomittiin vastuullisena upseerina Malmedyn verilöylystä, jossa Dietrichin alaiset SS-miehet teloittivat joukon yhdysvaltalaisia sotavankeja Ardennien hyökkäyksen aikana. Hän sai 25 vuoden vankeusrangaistuksen, mutta vapautettiin vain kymmenen vuoden jälkeen 1955. Kaksi vuotta myöhemmin saksalainen oikeus tuomitsi hänet lisäksi 19 kuukaudeksi vankilaan osallisuudesta pitkien puukkojen yön teloituksiin. Dietrich kuoli sydänkohtaukseen 1966." ]

[ "Timantti\nTimantin maailmanlaajuinen haluttavuus liittyy sen kovuuteen jolla voidaan leikata muita aineita. Teollisuus pystyy käyttämään sitä tehokkaasti hyväkseen jalostaessaan tuotteitaan myytäväksi. Timantti ei välttämättä ole kaikkein kovin luonnossa esiintyvä aine, sillä tietokonemallinnuksen mukaan Ionsdaleiitti ja wurtziitti-boorinitridi ovat puhtaina esiintyessään sitä kovempia.", "Timantti\nTimantti on kiiltävää ja kovaa, Mohsin kovuusasteikolla 10 ja Rosiwallin asteikolla 140 000. Fullereenikärjellä timantin kovuudeksi on pystytty mittaamaan 167 GPa (±6), mikä tekee siitä maailman kolmanneksi kovimman aineen, kun laskuihin otetaan mukaan ihmisen syntetisoimat aineet." ]

[ "Timantti\nTimantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta. Timantti ei siis sisällä muita alkuaineita kuin hiiltä. Timantin jokainen hiiliatomi on sp³ -hybridisoitunut ja sitoutunut neljään naapurihiiliatomiin neljällä tetraedrisesti suuntautuneella lujalla σ(sp³, sp³) -sidoksella. Tällöin muodostuu timanttikiteen läpi ulottuva säännöllinen verkkorakenne. Timantti syntyy maan alla kovassa paineessa ja kuumuudessa, ja se on luonnossa esiintyvistä aineista kovin. Kaikista olemassa olevista aineista timantti on neljänneksi kovin hypertimantin, reniumdiboridin ja ultrakovan fullereenin jälkeen. Timantti on suosittu jalokivikoruissa. Timantteja on myös mahdollista valmistaa keinotekoisesti grafiitista.", "Eklogiitti\nGeologisen tutkimuslaitoksen (GTK) julkaisema \"Retkeilijän kiviopas\" suosittelee timanteista kiinnostuneille luonnonharrastajille kimberliittisten kivilajien (ja siis eklogiitin) tunnistamisen harjoittelua. Näissä saattaa olla Suomessakin timantteja pieninä oktaedreinä ja näistä syöpyneinä pyöreämpinä rakeina. Kaavin ja Kuopion alueen \nkimberliiteissä on enimmillään noin 0,01 g timantteja tonnissa kiveä. Timanttien tunnistaminen löydöksestä on kuitenkin hyvin hankalaa ja vaatii käytännössä laboratoriomäärityksen.", "Timantti\nTimantti johtaa hyvin lämpöä, mutta ei juuri ollenkaan sähköä. Hyvä lämmönjohtavuus johtuu siitä, että hiiliatomien lämpövärähtely etenee atomihilassa nopeasti. Sen sijaan sidoselektronit ovat tiukasti σ-sidoksiin sidottuja eivätkä pääse liikkumaan atomihilassa, minkä vuoksi timantit ovat hyviä sähkön eristeitä. Eräiden epä­puhtauksina esiintyvät aineet saattavat kuitenkin tehdä timantista puoli­johtavan; sellaisia ovat varsinkin siniset timantit.", "Timantti\nTimantti voi olla lähes minkä tahansa värinen, mutta kellertävät ja ruskeat sävyt ovat yleisimpiä. Sävyt määräytyvät aineessa olevien epäpuhtauksien mukaan; keltaisen sävyn antavat typpiatomit. Arvokkaimpia ovat kuitenkin värittömät timantit. Maailman suurin ja kallein huutokaupassa myyty timantti on väritön 163,41:n karaatin The Art of de Grigono, josta maksettiin 28,7 miljoonaa euroa vuoden 2017 marraskuussa Genevessä Sveitsissä pidetyssä Christie’sin huutokaupassa.", "Kovuus\nKovuus on materiaalin mekaaninen ominaisuus, kyky vastustaa muodonmuutosta eli naarmuuntumista, kulumista ja leikkaantumista. Kovuutta mitataan useilla eri tavoilla, joista tärkeimmät ovat Rockwell-kovuus, Brinell-kovuus, Vickers-kovuus ja Mohsin kovuus. Kovin luonnossa esiintyvä aine on timantti, mutta sitäkin kovempia boorioksideja voidaan valmistaa synteettisesti.", "Synteettinen timantti\nCVD-menetelmällä valmistetut timantit yleistyvät voimakkaasti korukivimarkkinoilla. Myös HPHT-menetelmällä voidaan valmistaa korutimantteja, mutta puhtaampia ja suurempia kiviä tavoitellessa CVD-menetelmä on osoittautunut tehokkaammaksi niin kustannusten kuin lopputuloksenkin kannalta. Viimeisen vuosikymmenen aikana CVD-menetelmällä valmistettujen timanttien laatu on saatu niin korkeatasoiseksi, että luonnontimantin ja CVD-timantin ero voidaan joissain tapauksissa selvittää vain laboratoriotutkimuksissa. Amerikan Gemmologinen Instituutti (\"Gemological Institute of America\", GIA) on kuitenkin kehittänyt asian helpottamiseksi testerin, jonka avulla voidaan alle 10 sekunnissa selvittää onko timantti synteettinen, luonnonkivi vai vaaditaanko laboratoriotutkimuksia. Laitteen toiminta perustuu UV-säteilyyn ja tutkittavan kiven fluoresenssiin. Ainoastaan luonnonkivi saa aikaan sinisen fotoluminenssin.", "Mohsin kovuus\nKynnen kovuus asteikolla on noin 2,5 (naarmuttaa kipsiä) ja puukon terän kovuus 5,5 (naarmuttaa heikosti apatiittia). Ikkunalasi taas sijoittuu asteikolla sijalle 6,5, ja kova kvartsilasi lähes sijalle 7, riippuen lasin koostumuksesta ja kvartsipitoisuudesta.\nTimantilla puolestaan on absoluuttinen kovuus 10: se naarmuttaa kaikkia mahdollisia mineraaleja ja materiaaleja. Tämä pätee kuitenkin vain luonnossa: teollisesti on mahdollista valmistaa timanttiakin kovempia boorioksideja jotka menevät Mohsin asteikon yli.", "Montako minua on?\nOnko Jumala olemassa? – Löytyykö luonnosta järkeä? – Mitä on rakkaus? – Mitä on vapaus? – Tarvitsemmeko me omaisuutta? – Mikä on oikeudenmukaista? – Mitä on onnellinen elämä? – Voiko onnellisuuteen oppia? – Onko elämällä jokin tarkoitus?" ]

[ "Tiibetin ylänkö\nVaikka onkin subtrooppisella vyöhykkeellä, Tiibetin ylängön ilmasto on ankara alueen korkeuden ja kuivuuden takia.\nAuringon paiste on voimakasta Tiibetin ylängöllä, mutta ilma ohutta. Ohut kuiva ilma lämpiää nopeasti auringossa, mutta yöllä lämpötila laskee nopeasti." ]

[ "Tiibetin ylänkö\nTiibetin ylängöllä saattaa olla kesäisin hyvin kuumaa ja talvisin kylmää. Sade kertyy lähinnä kesän sadekautena. Ikirouta ulottuu laajalle alueelle ylätasangolla. Ilma on ohutta eli ilmanpaine on pieni. Alue on laajalti karua tai matalakasvuista, usein lähinnä ruohoja, heiniä ja saramaisia kasveja jos niitäkään. Puita kasvaa alavammassa länsi- ja eteläosassa. Tiibetin ylängön tärkein elinkeino on paimentolaisuus, ihmiset paimentavat muun muassa lampaita ja jakkeja.", "Tiibetin ylänkö\nTiibetin ylängön ilmasto on kylmä, tuulinen ja kuiva, mutta etelässä ja varsinkin idässä säät ovat leppeämpiä. Ilmastolliset erot ylängön pohjois- ja eteläosien välillä ovat suuret. Keski-, länsi- ja pohjoisosien ilmasto on äärimmäisen mantereinen. Ainoastaan itäiset ja eteläiset reuna-alueet ovat monsuunin vaikutuksen alaisia. Kesällä on monesti olla hiekkamyrskyjä ja talvella päivien mittaisia lumimyrskyjä.", "Tiibetin ylänkö\nLumiraja on Itä-Tiibetissä 4 700 m ja Keski-Tiibetissä 6 100 m. Ylängöllä saattaa lämpimänä vuodenaikana olla päivällä +20 °C ja yöllä −10 °C. Harvat sateet tulevat yleensä lumi-, räntä- ja raekuuroina, tavallisimmin kesällä. Niinpä sää on nopeasti vaihteleva ylängöllä, ja ilma saattaa kylmetä äkkiä.", "Tiibetin ylänkö\nTalvi kestää noin kuusi kuukautta , jolloin on jatkuvasti kovia tuulia. Tsangtangissa lämpötila voi pudota vuorokauden sisällä 27 °C. Paras vuodenaika ihmisille Tiibetissä on toukokuusta marraskuun alkuun, jolloin Etelä-Tiibetin laaksoissa on melko leutoa. Touko–kesäkuussa esiintyy kuitenkin pölymyrskyjä. Heinä–elokuussa on sadekausi, jolloin sataa noin puolet vuoden sateesta. Loka–marraskuussa on alavilla Tiibetin alueilla päivisin melko lämmintä, ja ilma on yleensä aurinkoinen. Korkealla ylängöllä lumi häiritsee liikennettä joulu–helmikuussa, mutta alemmalla sijaitsevat Lhasan, Shiangtsen ja Tsetangin laaksot pysyvät melko lumettomina. Maaliskuussa on jo melko lämpimiä, aurinkoisia päiviä. Kevät tulee Tiibetiin vasta huhtikuussa, mutta tällöinkin saattaa tulla äkillisiä kylmenemisiä. Noin 3 600 metrin korkeudessa Etelä-Tiibetissä Lhasan seuduilla sataa erittäin vähän lokakuusta huhtikuuhun. Sademäärä on Tiibetin pohjoisosaan verrattuna runsaampaa, 500–1 500 mm vaihdellen monsuunin mukaan vuodesta toiseen.", "Tiibetin ylänkö\nTiibetin ylänkö (, Wylie: bod sa mtho; , pinyin Qīngzàng Gāoyuán) on maailman laajin ja korkeimmalla sijaitseva ylänkömaa Keski-Aasian eteläosassa Länsi-Kiinassa Kulunvuorten ja Himalajan välissä. Ylängön pinta-ala on lähteestä riippuen noin 2,2 tai 2,6 miljoonaa neliökilometriä ja se on keskimäärin 4 800–4 900 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylängöllä on yli 7 000 m korkeuteen kohoavia lumihuippuisia vuoria. Kiinan hallinnollisista alueista Tiibetin autonominen alue ja Qinghai sijoittuvat kokonaisuudessaan ylängölle.", "Tiibetin ylänkö\nKesäkuukausien keskilämpötila on Pohjois-Tiibetissä, Tšangtangissa 10–15 °C ja vuotuinen sademäärä alle 100 mm. Pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila on −20 °C. Yleensä sademäärät nousevat luoteesta kaakkoon. Myös Tsinghain itäosat ovat Tiibetin reunavuorten piirissä ilmasto saattaa vaihtua suppealla alueella subtropiikista (laakson pohja) nivaaliin (lumi-ilmaston) vyöhykkeeseen.", "Tiibet\nTiibetin ylänkö on maailman suurin vuoristoalue ja korkeimmalla sijaitseva ylänkö, ja sitä kutsutaankin joskus ”maailman katoksi”. Ylänkö on korkeudeltaan 3 000−5 000 metriä. Tiibetin pohjoisosien Qinghain ylänkö on alavampaa maata kuin etelän ylängöt. Tiibetin alueelta alkavat useimmat Aasian suurimmista joista, itään ja etelään virtaavat Keltainenjoki, Jangtse, Mekong, Salween ja Brahmaputra.", "Sää\nSuuret maamassat lämpenevät päivällä nopeasti ja viilenevät yöllä. Tämä aiheuttaa sisämaassa suurempia lämpötilan vaihteluita vuorokauden aikana kuin rannikolla. Intian monsuunisateet aiheutuvat osittain Tiibetin ylätasangon lämpenemisestä. Vuoren kohdatessaan matalapaine yleensä sataa rinteelle tai huipulle (orografinen sade), ja suojanpuolella on kuiva sää, joskus pysyvää aavikkoa. Vuoristolaaksoissa ja rinteillä esiintyy myös melko paljon sumuja, kun ilma jää loukkuun.", "Tiibetin ylänkö\nTiibetin ylängön laaksojen kasvillisuus on usein harvaa ja niukkaa, pääosin heiniä, saroja ja matalia ruohomaisia kasveja. Kasvillisuus on ylängöllä on osin kylmää melkein kasvitonta aavikkoa, mutta pääosin kylmää vuoristoaroa ja vuoristoniittyä." ]

[ "Pyhä Yrjö\nPyhä Yrjö eli \"Pyhä Yrjänä\" (, ) suomeksi myös \" Yrjänä\", Karjalassa myös \"Jyri\", (275/280 – 23. huhtikuuta 303) oli roomalainen sotilas, kristittyjen marttyyri, legendaarinen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa partiolaisten suojelupyhimys. Ortodoksit käyttävät hänestä kunnianimeä Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja. Georgios-nimi tulee kreikkalaisista sanoista \"ge\" ’maa’ ja \"ergon\" ’työ’ ja merkitsee talonpoikaa." ]

[ "Yrjänä\nYrjänä on suomalainen miehen etunimi, yksi maanviljelijää tarkoittavan kreikkalaisen \"Georgios\"-nimen suomalaisista muunnelmista. Georgios on ollut nimenä kuuluisalla varhaiskristillisellä pyhimyksellä, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä Pyhä Yrjö tai myös Pyhä Yrjänä. Hänen muistopäivänään, 23. huhtikuuta, on Suomessa Yrjänän sekä myös Yrjön, Jyrkin, Jyrin ja Jorin nimipäivä.", "Erkki Yrjänä\nYrjänä syntyi Tarvasjoen Yrjänkylässä maanviljelijä J. F. Fingerroosin (1845–1912) ja Emilia Wilhelmiina Nyströmin (1855–1945) kymmenlapsisen perheen nuorimpana. Hänen isänsä viljeli Herrasmanni-nimistä tilaa, josta hän luopui vuonna 1908 ja alkoi viljellä viereistä Rauhalinnaa. J. F. Fingerroos oli kuolemaansa vuoteen 1912 saakka aktiivisesti mukana evakelisessa herätysliikkeessä, ja myös Yrjänä omaksui uskonnollisen vakaumuksen. Kiertokoulun jälkeen Yränä opiskeli vielä kansakolussa ja oppikoulussa Turussa. Nuorena hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat Rauhalinnassa kesiään viettänyt serkku A. F. Airo sekä Tarvasjoen kirkkoherran poika Jussi Turtola, jonka kanssa Yrjölä kiinnostui myös heimoaatteesta.", "Yrjänä Pietarinpoika\nYrjänä Pietarinpoika (; n. 1530 – 22. syyskuuta 1568 Tukholma) oli Ruotsin kuningas Eerik XIV:n sihteeri ja läheinen neuvonantaja, joka toimi myös runsaasti poliittisia tuomioita langettaneen kuninkaan lautakunnan syyttäjänä. Hänestä on yleensä annettu ruotsalaisessa historiankirjoituksessa varsin kielteinen kuva. Myöhemmin on kiistelty siitä, kuinka suuri vaikutusvalta hänellä todellisuudessa oli kuninkaaseen.", "Erkki Yrjänä\nSotavuosien jälkeen Yrjänä luopui maatilastaan ja muutti Poriin, jossa hänen toinen puolisonsa Irma Timonen toimi voimistelunopettajana. Yrjänä työskenteli aluksi konttoripäällikkönä Otto Andersinin kirjapainossa. Vuonna 1952 Yrjänä perusti Harjavaltaan paikallislehden \"Porin Ympäristö\", joka nykyään ilmestyy nimellä \"Sydän-Satakunta\". Hän oli lehden päätoimittajana 17 vuotta, kunnes myi lehtensä vuonna 1969. Eläkevuosinaan Yrjänä harrasti muun muassa kuorolaulua Porin Mies-Laulun riveissä. Kenraali A. F. Airon kanssa Yrjänä oli kirjeenvaihdossa tämän kuolemaan vuoteen 1985 saakka ja vieraili myös usein Airon luona Heinolan Ristitaipaleella. Hän oli mukana veteraanijärjestöjen toiminnassa, ja kirjoitti aktiivisesti syntymäpitäjänsä Tarvasjoen kotiseutulehteen. Muistelmansa Yrjänä julkaisi vuonna 1992.", "A. W. Yrjänä\nYrjänä asui nuoruudessaan Torniossa. Yrjänän työläiskodissa luettiin runoutta ja hän harrasti tieteiskirjallisuutta. Hän oli myös kiinnostunut parapsykologiasta ja teosofiasta. Yrjänä innostui punkrockista ja osallistui erilaisiin yhtyehankkeisiin. 18-vuotiaana hän perusti CMX:n. Yrjänä toimi vuosina 1987–88 torniolaisen hardcore punk -yhtye Terveiden käsien kitaristina ja soitti yhtyeen EP-levyillä \"Oma koloni\", \"Anno Domini\" sekä \"Pahan voima\". Kyseisillä EP:illä Yrjänä vastasi myös kappaleiden sävellyksistä. Muutettuaan Helsinkiin hän opiskeli yliopistossa teologiaa, uskontotiedettä ja filosofiaa. Myöhemmin hän jätti opintonsa kesken ja siirtyi kokonaan muusikon uralle.", "Pyhä Yrjö\nEnglannin kuningas Edvard III (1327–1377) korosti ritarien kunniakoodia ja perusti 1348 ensimmäisen ritarikunnan. Ritarien esikuvaksi valittiin ainoa pyhimys, joka kuvattiin hevosen selässä. Edward III:n valtakaudella Pyhästä Yrjöstä tuli myös koko Englannin suojelupyhimys ja hänen värinsä otettiin Englannin lippuun. Iberian niemimaalla Yrjänä oli Aragonian kuningaskunnan suojelupyhimys, katalaaniksi \"Sant Jordi\" ja Portugalissa \"São Jorge\", kuningaskuntien taistellessa Kastiliaa vastaan. Hyväksyttyään saman suojelupyhimyksen Englanti ja Portugali solmivat pitkäaikaisen liiton 1386.", "Yksinäinen Yrjö\nYksinäinen Yrjö (eng. \"Lonesome George\") (ennen 1912 – 24. kesäkuuta 2012) oli yli satavuotiaana kuollut galápagoksenjättiläiskilpikonnakoiras ja oman alalajinsa \"abingdoni\" viimeinen tunnettu edustaja. Yrjö löydettiin Pintan saarelta 1. marraskuuta 1971 ja siirrettiin Galápagossaarten Santa Cruzin saarelle Charles Darwin Research Station -asemalle. Yrjöä yritettiin kahden vuosikymmenen ajan saada pariutumaan naaraskilpikonnien kanssa aikeena saada Yrjön geeniperimä talteen. Vuonna 2011 Yrjö pariutui kahden naaraskilpikonnan kanssa onnistuneesti, mutta yksikään syntyneistä kilpikonnanmunista ei kuoriutunut.", "Päivi\nEnsimmäinen Päivi sai nimensä vuonna 1901. Suosituimmillaan nimi oli vuonna 1958, jolloin Päivejä syntyi 2 130 – miltei kuusi päivässä ympäri vuoden. Vuonna 1969 Päivi oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa ja aivan kärkijoukossa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Vuonna 1983 Päivejä syntyi enää vain runsas yksi päivää kohden.", "Yrjänän emännän synti\n\"Yrjänän emännän synti\" kuvattiin vuonna 1943. Ulkokuvauksia suoritettiin syysaikaan Kangasalla Suinulan kylässä, missä Yrjänän tilaa esittänyt Markkulan talo sijaitsi. Kesällä kuvattiin Oulaisissa, Pyhäjoella ja Merijärvellä. Sisäkuvat otettiin SF:n studioilla." ]

[ "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nYhdysvaltain itsenäisyysjulistus oli Pohjois-Amerikan kolmentoista brittiläisen siirtokunnan edustajien allekirjoittama itsenäisyysjulistus, jonka myötä ne julistautuivat itsenäiseksi valtioksi, Yhdysvalloiksi. Philadelphiassa kokoontunut toinen mannermaakongressi julisti siirtokunnat itsenäisiksi 2. heinäkuuta 1776 ja hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 4. heinäkuuta. Nykyään juuri heinäkuun 4. päivää juhlitaan Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä.", "John Adams\n4. heinäkuuta 1776 hyväksyttiin Thomas Jeffersonin laatima Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus, jonka laatineessa komiteassa myös John Adams toimi muun muassa Benjamin Franklinin ohella.", "Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä\nYhdysvaltain itsenäisyyspäivää (, usein myös yksinkertaisesti ”\"Fourth of July\"”) vietetään vuosittain 4. heinäkuuta Yhdysvaltojen itsenäisyyden kunniaksi. Samana päivänä vuonna 1776 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi itsenäisyysjulistuksen, jolla se julisti maan itsenäiseksi." ]

[ "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nHeinäkuun ensimmäisenä päivänä pidetyssä käsittelyssä itsenäisyysjulistusta kannattivat yhdeksän siirtokunnan edustajat, mutta muun muassa John Dickinson vastusti edelleen. Seuraavana päivänä kongressi äänesti Richard Henry Leen kesäkuussa tekemästä aloitteesta ja hyväksyi lauselman, jonka mukaan ”\"nämä yhdistyneet siirtokunnat ovat ja oikeuden mukaan niiden pitääkin olla vapaita ja itsenäisiä valtioita\"”. Päätös oli muodollisen yksimielinen, joskin New Yorkin edustajat pidättäytyivät äänestämästä, sillä he eivät olleet vielä ehtineet saada omalta siirtokunnaltaan valtuuksia itsenäisyyden kannattamiseen. Jeffersonin laatima julistusteksti hyväksyttiin kaksi päivää myöhemmin, 4. heinäkuuta. Itsenäisyysjulistuksen hyväksyminen tapahtui mannermaakongressin kokouspaikassa, Philadelphian Pennsylvania State Housessa, joka nykyään tunnetaan nimellä Independence Hall (”Itsenäisyyden talo”). Rakennus, jossa Jefferson luonnosteli julistuksen (alkujaan muurari Jacob Graffin talo) tunnetaan puolestaan nimellä Declaration House. Alkuperäinen Declaration House purettiin vuonna 1883, mutta talo rakennettiin uudelleen kopiona alkuperäisestä vuonna 1975.\nNew Yorkin edustajakokous asettui 9. heinäkuuta kannattamaan itsenäisyyttä, ja 15. heinäkuuta myös New Yorkin edustajat mannermaakongressissa äänestivät jälkeenpäin itsenäisyyden puolesta. Neljä päivää myöhemmin kongressi määräsi, että julistuksesta oli laadittava kirjallinen kappale otsikolla ”Kolmentoista yhdistyneen Amerikan valtion yksimielinen julistus” (\"The Unanimous Declaration of the Thirteen United States of America\"). Tekstin kirjasi pergamentille todennäköisesti philadelphialainen Timothy Matlack, joka oli kongressin sihteerin Charles Thomsonin avustaja. Läsnä olleet mannermaakongressin edustajat allekirjoittivat sen 2. elokuuta, ja muut myöhemmin. Ensimmäisenä oli kongressin puheenjohtaja \"(President of the Congress)\" John Hancock näyttävällä allekirjoituksellaan. Lopulta itsenäisyysjulistukseen tuli kaikkiaan 56 jäsenen nimi. Allekirjoittajien joukossa oli myös pennsylvanialainen John Morton, jonka juuret olivat Suomessa. Viimeisenä paperin allekirjoitti Delawaren Thomas McKean vasta seuraavan vuoden puolella. Jotkut mannermaakongressin edustajista eivät koskaan allekirjoittaneet julistusta. Tässä joukossa oli myös julistuksen valmistelleeseen komiteaan kuulunut Robert R. Livingston.", "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nItsenäisyysjulistusta pidetään Amerikan vallankumouksen (1775–1783) kohokohtana ja Yhdysvalloissa lähes myyttisenä kansakunnan perustamistapahtumana. Julistuksen alkuun sisältyvä luettelo ihmisoikeuksista innoitti myöhemmin monia muita liberaaleja vallankumouksia ja ihmisoikeusjulistuksia. Erityisen kuuluisa on julistuksen toinen virke, jonka mukaan kaikki ihmiset (\"men\") on luotu tasa-arvoisiksi ja heillä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun (\"Life, Liberty and the pursuit of Happiness\").", "Independence Hall\nAlun perin rakennus rakennettiin silloisen brittiläisen siirtomaan Pennsylvanian hallintorakennukseksi eli Pennsylvania State Houseksi. Amerikan vallankumouksen aikana siitä tuli toisen kontinentaalisen kongressin kokoontumispaikka. Rakennuksen historian kohokohta tapahtui 4. heinäkuuta vuonna 1776, kun siellä hyväksyttiin virallisesti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus. Myöhemmin rakennuksessa allekirjoitettiin konfederaatioartiklat. Vuonna 1787 siellä kokoontui perustuslaillinen konventti, joka laati nykyisen Yhdysvaltain perustuslain.", "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nVielä vapaussodan alkuvaiheessa pääosa siirtokuntalaisista katsoi taistelevansa vain perinteisten oikeuksiensa puolesta osana brittiläistä imperiumia, ja vain harvat tavoittelivat täydellistä irtautumista emämaasta. Sodan edetessä ja sovitteluyritysten kariutuessa itsenäisyysajatus alkoi kuitenkin voittaa alaa. Vuoden 1776 alussa ilmestynyt Thomas Painen pamfletti \"Common Sense\" onnistui vakuuttamaan monet täyden itsenäisyyden välttämättömyydestä. Philadelphiassa kokoontunut siirtokuntia edustanut toinen mannermaakongressi keskusteli itsenäisyysajatuksesta pitkin kevättä. Jo 6. joulukuuta 1775 kongressi ilmoitti kiistävänsä Britannian parlamentin suvereniteetin siirtokuntien alueella ja 10. toukokuuta 1776 se kyseenalaisti myös kuninkaan auktoriteetin ja kehotti siirtokuntia muodostamaan itselleen riippumattomat hallitukset.", "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nPohjois-Carolinan edustajakokous valtuutti 12. huhtikuuta edustajansa äänestämään mannermaakongressissa itsenäisyyden puolesta ja 15. toukokuuta Virginian vastaava kokous neuvoi edustajiaan tekemään aloitteen. Tämän rohkaisemana virginialainen Richard Henry Lee esitti 7. kesäkuuta mannermaakongressille itsenäisyysjulistuksen antamista. Päätöksen hyväksyminen viivästyi vielä kuukaudella, sillä osa edustajista epäröi sitä edelleen, osa odotti valtuutusta omalta siirtokunnaltaan ja osan mielestä olisi ensin perustettava keskushallitus ja varmistettava ulkomainen apu sodassa.", "Philadelphia\nIndependence Hall, jossa itsenäisyysjulistus ja Yhdysvaltain perustuslaki hyväksyttiin, on kuulunut vuodesta 1979 Unescon maailmanperintöluetteloon. Se ja osa kaupungin keskustasta kuuluu 1956 perustettuun Independence National Historical Park -kansallispuistoon, jonka alueella sijaitsee monia Yhdysvaltain perustamishistoriaan liittyviä merkittäviä rakennuksia sekä vuosina 2001–2003 avatut teemamuseot Independence Visitor Center, National Constitution Center ja Liberty Bell Center.", "Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus\nYhdysvaltain itsenäisyysjulistus vaikutti paljon sitä seuranneisiin vastaavanlaisiin julistuksiin. Vuonna 1789 laadittu Ranskan vallankumouksen ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus tarkastutettiin tuolloin suurlähettiläänä Pariisissa toimineella Jeffersonilla ennen sen hyväksymistä." ]

[ "Elisabet II\nKuningatar Elisabet II (Elizabeth Alexandra Mary, s. 21. huhtikuuta 1926 Lontoo) on Ison-Britannian kuningatar sekä 15 muun kansainyhteisömaan valtionpäämies, muun muassa Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin kuningatar. Hallitsijaksi Elisabet II nousi isänsä Yrjö VI:n kuoleman jälkeen 6. helmikuuta 1952. Hänestä tuli lokakuussa 2016 maailman pisimpään vallassa ollut elävä monarkki. Kuningattarella on edelleen teoriassa hyvinkin laajat valtaoikeudet, mutta hän ei käytä valtaansa, vaan hallitsemisesta vastaavat parlamentti ja hallitus kuten muissakin demokraattisissa maissa. Kuningatar on siis lähinnä pelkkä keulakuva useimpien muidenkin nykymonarkkien tavoin. Elisabet II on neljäs Windsor-sukuinen brittiläinen monarkki. Suku on saksalaista alkuperää, ja sen nimi oli alun perin Saksi-Coburg-Gotha, mutta nimi muutettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin saksalaistaustaisetkin koettiin Britanniassa vihollisina ja mahdollinen viha saksalaista hallitsijasukua kohtaan haluttiin välttää.", "Elisabet II:n timanttiriemujuhla\nElisabet II:n timanttiriemujuhla (\"Diamond Jubilee\") on tilaisuuksien sarja, jolla juhlistettiin vuonna 2012 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren Elisabet II:n 60 vuotta kestänyttä hallintokautta. Elisabet II nousi valtaan 6. helmikuuta 1952. Timanttivuotta juhlittiin pitkin kevättä ja kesää. Pääjuhlat olivat 2.–5. kesäkuuta, jolloin britit saivat kaksi vapaata arkipäivää." ]

[ "Elisabet II\nVuonna 2002 kuningatar juhlisti 50-vuotista hallituskauttaan laajalla kiertueella kansainyhteisömaissa sekä lukuisilla paraateilla ja virallisilla konserteilla. Juhlavuodella oli myös surullinen puolensa: muutaman kuukauden sisällä Elisabet menetti ensin sisarensa ja sitten äitinsä. Helmikuussa 2003 Elisabetin hieman yli 51-vuotinen valtakausi ylitti pituudellaan neljän edeltäjänsä (Edvard VII:n, Yrjö V:n, Edvard VIII:n ja Yrjö VI:n) hallituskausien yhteenlasketun pituuden.", "Kreikan historia\nKuningas Yrjö II kuoli vuonna 1947, ja häntä seurasi valtaistuimelle hänen veljensä Paul I. Sisällissotaa seurasi vuosikymmeniä kestänyt poliittinen epävakaus sekä poliittinen jako, jossa vasemmistolaiset ja oikeistolaiset kyräilivät toisiaan. Vuoteen 1952 menneessä 20 oikeistolaista hallitusta oli kaatunut. Ensimmäisen vakaan hallituksen kokosi Aléxandros Papágos, ja häntä seurasi pääministerinä Konstantínos Karamanlís. Maa liittyi puolustusliitto Natoon vuonna 1952. Kuningas Paul I kuoli vuonna 1964, ja hänen poikansa Konstantin II astui valtaan.", "Jaakko II (Skotlanti)\nVuonna 1449 nuori kuningas Jaakko II astui valtaan, mutta Douglasin jaarli ja William Crichton jatkoivat valtapeliään maan johdossa, eikä Jaakon annettu hallita ilman heitä. Kuningas ei kuitenkaan suostunut tähän ja kamppaili vuosina 1451–1455 päästäkseen eroon erityisesti Douglaseista. Lopulta Jaakko syytti jaarlia juonittelusta ja surmasi tämän. Vuodet 1452–1455 maa oli sisällissodan kaltaisessa tilassa, kun Jaakko yritti murentaa loputkin Douglasien laajalle levittäytyneestä vallasta. Toukokuussa 1455 Jaakko kuitenkin kukisti vastustajansa lopullisesti Arkinholmin taistelussa. Kruunu otti Douglaseille kuuluneet alueet haltuunsa ja ajoi jaarlin maanpakoon Englantiin.", "Elisabet II\nElisabet II on historian eniten matkustellut valtionpäämies. Hän teki miehensä kanssa puoli vuotta kestäneen maailmanympärimatkan 23. marraskuuta 1953 – 15. toukokuuta 1954 ja oli ensimmäinen monarkki, joka on näin tehnyt. Matkallaan hän kävi myös ensimmäisenä brittihallitsijana Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Fidžillä. Kuningatar Elisabet II on valtakautensa aikana käynyt useimmissa Euroopan maissa, useita kertoja Pohjois- ja kerran Etelä-Amerikassa sekä lukuisissa Aasian ja Afrikan maissa. Suomessa hän on käynyt kaksi kertaa, 25.–28. toukokuuta]] 1976, jolloin hän tapasi presidentti Urho Kekkosen ja 21. lokakuuta 1994, jolloin hän tapasi presidentti Martti Ahtisaaren. Kuningatar tapaa brittiläisen kansainyhteisön hallitusten päämiehiä säännöllisesti.", "Elisabet I\nEdvard VI kuoli lapsettomana 8. heinäkuuta 1553, ja valtaan nousi Elisabetin sisarpuoli Maria, joka aloitti maan uudelleenkatolilaistamisen. Maria suhtautui lyhyen valtakautensa aikana sisarpuoleensa epäluuloisesti. Viisaasti Elisabet antoi ymmärtää jättäneensä reformaation opit. Maria suunnitteli avioituvansa Espanjan kruununprinssin Filipin kanssa, mitä englantilaiset vastustivat kiivaasti. Vastustus johti 25. tammikuuta 1554 Thomas Wyattin johtamaan kapinaan, johon kuningatar epäili Elisabetin sekaantuneen. Elisabet vangittiin 18. maaliskuuta Toweriin, josta hänet vapautettiin kotiarestiin toukokuussa. Maria vihittiin Espanjan Filipin kanssa 26. heinäkuuta 1554. Maria, joka luuli olevansa raskaana ja pelkäsi kuolevansa lapsivuoteeseen, valitsi kuitenkin lopulta Elisabetin seuraajakseen seuraavaksi lähimmän sukulaisensa Skotlannin Maria Stuartin ohi, koska Elisabet näytteli valheellisesti katolisuuteen kääntynyttä.", "Elisabet – kultainen aikakausi\nOn vuosi 1585. Euroopan mahtavinta valtiota, katolista Espanjaa, hallitsee kuningas Filip II (Jordi Molla). Koska Filip pitää protestanttista Englantia uhkana ja koska englantilaiset laivat ovat ryhtyneet rosvoamaan espanjalaisia aluksia, Filip tahtoo ryhtyä sotaan maata vastaan. Hän suunnittelee valtaavansa Englannin ja tekevänsä tyttärestään Isabellasta (Aimee King) Englannin kuningattaren Elisabetin (Cate Blanchett) tilalle.", "Elisabet I\nElisabet I (7. syyskuuta 1533 – 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki. Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestanttisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista, jonka valtakaudella Englanti nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi sekä politiikan, talouden että kulttuurin saralla.", "Maria II (Englanti)\nMaria II (30. huhtikuuta 1662 – 28. joulukuuta 1694) oli Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningatar vuosina 1689–1694. Hän oli edellisen kuninkaan Jaakko II:n tytär ja sai vallan mainiossa vallankumouksessa, kun hänen miehensä Vilhelm III Oranialainen kukisti Jaakko II:n. Maria hallitsi miehensä kanssa ainutlaatuisessa yhteishallinnossa. Vaikka Maria olikin tasavertainen hallitsija miehensä kanssa, käytännössä hän antoi Vilhelmin hallita. Maria kuitenkin hallinnoi alueitaan Vilhelmin ollessa sotaretkillä. Marian kuoleman jälkeen Vilhelm jatkoi hallitsijana yksin." ]

[ "Valentino Rossi\nValentino Rossi (s. 16. helmikuuta 1979 Urbino, Italia) on italialainen ratamoottoripyöräilijä ja yhdeksänkertainen maailmanmestari. Rossi kilpailee kaudella 2017 MotoGP-luokassa Yamaha Factory Racing -tallissa numerolla 46. Hänen lempinimensä \"The Doctor\" tulee hänen kylmänviileistä ohituksistaan tärkeissä paikoissa, joissa hän suoranaisesti \"leikkaa\" tiensä auki. Hän on vasenkätinen. Rossi on voittanut ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden yhdeksän kertaa, joista seitsemän viimeisintä (2001–2005, 2008, 2009) 500-kuutioisissa ja MotoGP:ssä. Hän on myös voittanut urallaan yhden maailmanmestaruuden 125-luokassa ja 250-luokassa. Kaudella 2006 Rossi sijoittui hopealle viiden pisteen erolla maailmanmestaruuden voittaneeseen Nicky Haydeniin ja kausilla 2007 ja 2010 pronssille yhden ja 12 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Hondalla ajavaan Daniel Pedrosaan. Rossi on menestynyt myös ralliautoilla voitettuaan Monza Rally Show:n viidesti ja Monza Masters' Show:n neljä kertaa.", "Graziano Rossi\nMyös Rossin poika Valentino Rossi on ratamoottoripyöräilijä. Hän on yhdeksänkertainen maailmanmestari. Valentino Rossi käyttää nykyisin samaa numeroa kuin Graziano Rossi urallaan, numeroa 46." ]

[ "Valentino Rossi\nRossi aloitti uransa 125-kuutioisissa kaudella 1996 Scuderia AGV tallin Aprilialla. Hän sijoittui kokonaispisteissä yhdeksänneksi 111 pisteellä häviten edellä olleelle Kazuto Sakatalle vain kahdella pisteellä. Rossi ajoi kauden aikana kahdesti palkintokorokkeelle. Ensin kolmanneksi Itävallassa ja seuraavassa kilpailussa hän otti uransa ensimmäisen voiton Tšekissä. Rossi ajoi samassa kilpailussa myös uransa ensimmäisen paalupaikan. Hän ajoi kahdesti myös neljänneksi Espanjassa ja Italiassa.", "Repsol Honda\nKaudeksi 2002, jolloin mm-sarja muuttui MotoGP-luokaksi, Valentino Rossi liittyi talliin Ukawan tallitoveriksi. Samalla kalusto vaihtui uudet MotoGP-säännöt täyttäväksi kun 500-kuutioinen NSR500 vaihtui 990-kuutioiseksi RC211V:ksi. Rossi ja Ukawa olivat ainoat kuljettajat, jotka saivat käyttöönsä uuden pyörän heti kauden alusta asti. Kauden loppupuolella uusi RC211V annettiin myös Alex Barrosin ja Daijiro Katon käytettäväksi. Valentino Rossi dominoi kautta ja varmisti mestaruuden kun kaudesta oli ajamatta vielä neljä osakilpailua. Rossi ajoi kauden aikana voittoon yksitoista kertaa. Ukawa ajoi voittoon kerran ja palkintokorokkeelle kahdeksan kertaa ja oli mm-loppupisteissä kolmas.", "Valentino Rossi\nRossi siirtyi kahden kauden jälkeen 250-kuutioisten sarjaan ja jatkoi samassa tallissa Nastro Azzurron sponsoroimana. Hän ajoi heti tulokaskaudellaan toiseksi häviten maailmanmestaruuden Loris Capirossille 23 pisteellä. Rossi keskeytti kauden kaksi ensimmäistä kilpailua, mutta ajoi sen jälkeen kolmesti peräkkäin toiseksi Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Hän ajoi yhdeksän kertaa palkintokorokkeelle kauden aikana ja voitti viisi kilpailua. Kauden puolessa välissä Rossi voitti Alankomaiden kilpailun, jonka jälkeen hän voitti kauden neljä viimeistä kilpailua, kun Capirossi sijoittui kyseisissä kilpailuissa kolmesti toiseksi ja kerran kolmanneksi.", "Valentino Rossi\nToisella kaudellaan 1999 Rossi ajoi 250-kuutioisten maailmanmestariksi ennen Hondalla ajaneita Tohru Ukawaa ja Loris Capirossia. Rossi ajoi kaksitoista kertaa palkintokorokkeelle voittaen yhdeksän osakilpailua. Hän aloitti kauden keskinkertaisesti ajamalla ensin avauskilpailussa Malesiassa viidenneksi ja sen jälkeen Japanissa seitsemänneksi, kunnes voitti kauden kolmannen kilpailun Espanjassa. Rossi ajoi myös neljä paalupaikkaa Malesiassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Saksassa.", "Valentino Rossi\nRossi palasi takaisin Yamahan tehdastalliin kahden vuoden sopimuksella ja jatkoi Lorenzon tallikaverina, joka oli ajanut Yamahalla vuodesta 2008 lähtien. Rossi sijoittui kaudella 2013 MM-pisteissä neljänneksi, kun tallikaveri Lorenzo sijoittui toiseksi. Rossi voitti kauden aikana yhden kilpailun Assenissa, jossa hän ajoi myös kilpailun nopeimman kierrosajan ja ajoi kauden aikana kuudesti palkintokorokkeelle. Rossi ajoi parhaimmillaan kolme kilpailua peräkkäin palkintokorokkeelle Assenin voiton jälkeen hän oli kahdesti kolmas Saksan ja Yhdysvaltain kilpailuissa. Rossi ajoi tämän jälkeen neljä kertaa peräkkäin neljänneksi.", "Valentino Rossi\nKaudeksi 2000 Rossi siirtyi ratamoottoripyöräilyn pääluokkaan, jossa hän jatkoi Nastro Azzurron sponsoroimana. Rossi sai käyttöönsä Repsol Hondan käyttämän tehdaspyörän Honda NSR500 ja ajoi heti tulokaskaudellaan toiseksi häviten maailmanmestaruuden Suzukilla ajaneelle Kenny Roberts Jr.'lle. Rossi aloitti edellisten kausien tapaan avauskauden heikosti keskeyttäen kaksi ensimmäistä kilpailua ja kolmannessa hän ajoi sijalle 11. Hän ajoi kauden aikana kymmenen kertaa palkintokorokkeelle, joista kaksi päätyi osakilpailu voittoon Iso-Britanniassa ja Brasiliassa.", "Valentino Rossi\nKaudeksi 2002 ratamoottoripyöräilyn pääsarjaa muutettiin 500-kuutioisista kaksitahtipyöristä 990-kuutioisiin nelitahtipyöriin. Rossi siirtyi Repsol Hondan talliin ja sai tallikaverikseen Tohru Ukawan, joka ajoi toista kauttaan Hondan tehdastallissa sijoittuen edelliskaudella kymmenenneksi. Rossi voitti MotoGP historian ensimmäisen maailmanmestaruuden ylivoimaisesti 140 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Max Biaggiin, jonka kanssa hän oli taistellut mestaruudesta myös edellisellä kaudella. 16 kilpailusta Rossi ajoi voittoon yksitoista kertaa ja palkintokorokkeelle viisitoista kertaa keskeyttäen vain kerran Tšekissä. Hän voitti kauden aikana seitsemän kilpailua peräkkäin ja yhdeksän kertaa peräkkäin palkintokorokkeelle. Rossi ajoi seitsemän kertaa paalupaikalle, joista hän ajoi kuudesti paalulta voittoon.", "Valentino Rossi\nKaudeksi 2005 Rossi sai uuden tallikaverin Colin Edwardsista, joka siirtyi Gresinin Hondalta Yamahalle. Edwards oli ajanut ennen nykyistä kautta kaksi kautta MotoGP:ssä ja sijoittui toisella kaudellaan viidenneksi. Rossi sitä vastoin ajoi viidennen perättäisen mestaruutensa MotoGP luokassa ja toisen Yamahalla. Hän ajoi viime kauteen nähden paremmin kerätessään 367 pistettä jättäen mestaruustaistelussa toiseksi Marco Melandriin 47 pisteen erolla. Rossi ajoi voittoon yksitoista kertaa, joista viisi hän ajoi peräkkäin. Hän ajoi myös yksitoista kertaa peräkkäin palkintokorokkeelle, kunnes hänen putki katkesi keskeytykseen Japanissa. Rossi ajoi palkintokorokkeelle kuusitoista kertaa 17 kilpailusta. Paalupaikkoja hän saavutti viisi, joista hän ajoi jokaisesta voittoon." ]

[ "Progressiivinen vero\nValtion tuloverot peritään Suomessa progressiivisten veroasteikkojen mukaisesti. Tulot jaetaan pääoma- ja ansiotuloihin, joille määrätään erilliset, progressiiviset verot. Pääomatulojen veroprosentti vaihtelee 30:n ja 34:n välillä vuonna 2017. Ansiotuloista peritään vero valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Ansiotulojen valtionvero vaihtelee verotettavien tulojen mukaan 0 ja 31,75 prosentin välillä. Tämän lisäksi ansiotuloista peritään kunnallis- ja mahdollinen kirkollisvero, joita progressiivinen veroasteikko ei koske.", "Tasavero\nLiittovaltion tasolla Yhdysvallat verottaa henkilökohtaista tuloa progressiivisesti. Useimmat osavaltiot keräävät myös tuloveroa. Suurimmassa osassa maata osavaltioiden tuloverotus on niin ikään progressiivinen, mutta jotkin osavaltiot käyttävät tasaveroa.Verojen ja veronluonteisten maksujen kokonaismäärän perusteella modernia verojärjestelmää voi pitää lähinnä suhteellisena varsinkin korkean veroasteen maissa. Suhteellinen tai lievästi progressiivinen verotus tukee modernille verojärjestelmälle ja hyvinvointivaltiolle ominaista ajatusta universaaleista oikeuksista. Muuten kuin keräämällä huomattavan panoksen koko väestöltä valtio ei saisi veroina kerättyä noin puolta kansantulosta eikä pystyisi takaamaan kansalaisilleen laajoja sosiaalisia oikeuksia.", "Progressiivinen vero\nProgressiivinen vero (asteittain kasvava vero) on vero, jossa veroprosentti nousee veron perusteena olevan rahasumman kasvaessa. Tuloverotuksessa progressiivinen vero tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla.", "Vero\nVeroilla voidaan vaikuttaa sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella ansiotulojen verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset yrityksille ja maataloudelle). Niillä voi olla aluepoliittisia tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero, makeis- ja virvoitusjuomavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi." ]

[ "Progressiivinen vero\nProgressiivinen tulovero on saanut kannatusta monilta taloustieteilijöiltä ja muilta yhteiskuntatieteilijöiltä. Ensimmäisenä siihen viittasi taloustieteen isänä pidetty Adam Smith teoksessaan Kansojen varallisuus (1776). Vuonna 1848 Karl Marx ja Friedrich Engels esittivät teoksessa \"Kommunistinen manifesti\" korkean progressiivisen veron.", "Progressiivinen vero\nProgressiivisen tuloveron osuus kaikista Suomessa kannetuista veroista on laskenut jyrkästi viimeisten vuosikymmenten aikana ja on enää vajaa viidennes (18,6 prosenttia vuonna 2005). Myös progressiivisen tuloverotuksen piirissä olevien veronmaksajien määrä on vähentynyt. Kun 2,8 miljoonaa veronmaksajaa maksoi osan veroistaan progressiivisena tuloverona vuonna 1989, vuonna 2009 määrä oli pudonnut 1,75 miljoonaan.. Kokonaisverotuksen progressiota on vähentänyt käytännössä myös se, että työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahoista alettiin 1980-luvulla periä veroa.", "Poisto\n\"Progressiivinen poisto\" tarkoittaa poistomenetelmää, jossa poistot kasvavat asteittain.Poistoaika ja poistoerät määritellään tuotannontekijän taloudellisen pitoajan mukaan. Tavallisia poistettavia tuotannontekijöitä ovat koneet/laitteet, rakennukset sekä rakennelmat. Lisäksi hiekkakuopista ja vastaavista voidaan tehdä substanssipoistoja raaka-aineen kulumisen mukaan. Tuotannontekijöille voidaan määritellä suunnitelman mukaiset poistot eli niin sanotut sumupoistot, jotka voidaan tehdä tasapoistoin tai poistoina menojäännöksestä. Elinkeinoverolaissa määritellään lisäksi niin sanotut EVL-maksimit, joita käyttämällä voidaan poistaa tilikauden aikana enemmän kuin suunnitelman mukaiset poistot. Tästä syntyy tuloslaskelmaan poistoeron muutos ja taselaskelmaan kertynyt poistoero eli kumulatiivinen poistoero.", "Osakeyhtiö (Suomi)\nOsakeyhtiön verotus on erillinen sen osakkaiden verotuksesta. Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa, joka on tasavero, kun taas henkilöosakkaat maksavat omista tuloistaan progressiivista ansio- tai pääomatuloveroa. Progression puute on merkittävä veroetu erityisesti niissä osakeyhtiöissä, joiden tulos saattaa joinain vuosina nousta hyvin korkeaksi. Veroetua kuitenkin rajoittaa osakeyhtiön osingoista maksettava vero, joka maksetaan yhteisöveron lisäksi ja joka voi olla progressiivinen. Tilanteesta riippuu, tuleeko osakeyhtiö verotuksellisesti edullisemmaksi kuin jokin toinen yhtiömuoto tai esimerkiksi työskentely palkansaajana.", "Verotus Suomessa\nVero voi olla suhteellinen tai progressiivinen. Vero on suhteellinen, jos kaikki maksavat veroa yhtä suuren prosenttiosuuden tuloistaan, esim. kunnallisvero. Vero voi olla myös progressiivinen, jolloin veroprosentti on sitä suurempi, mitä suuremmat tulot ovat, esim. ansiotulovero valtiolle.", "Progressiivinen vero\nProgressiivisen veron vastakohta on regressiivinen vero, jolloin tulonsaajan veroprosentti pienenee verotettavan summan noustessa. Jos veroprosentti ei riipu verotettavasta summasta, kyseessä on suhteellinen eli tasavero. Tasasummavero on kysymyksessä, kun kaikki verovelvolliset maksavat yhtä suuren summan.", "Progressiivinen vero\nVero on progressiivinen, jos verokanta on köyhille pienempi kuin rikkaille. Rikkailla tarkoitetaan tuloveron tapauksessa eniten ansaitsevia, pääomaveron tapauksessa eniten pääomaa omistavia ja kulutusveron tapauksessa eniten kuluttavia." ]

[ "Hiiri (osoitinlaite)\nIBM PC -yhteensopiviin tietokoneisiin hiiren toivat Mouse System ja Genius 1980-luvun lopulla. PC Paintbrush -piirrosohjelmaa myytiin paketissa hiiren kanssa. Myös monet muut suositut hyötyohjelmat, kuten Wordperfect ja Lotus 1-2-3 ja pelit, osasivat hyödyntää hiirtä.\nMicrosoftin julkaisemasta \"Microsoft Mouse\" -hiirimallista tuli pitkäksi aikaa yhtiön ainoa hyvin menestynyt oheislaite, yhtiön keskittyessä pitkään lähinnä ohjelmistoihin.", "Tuntopalautehiiri\nTietokonehiiren keksiminen ajoittuu 1960-luvulle ja optinen hiiri tuli käyttöön 1980-luvulla. Hiiren toimintaperiaate ja ominaisuudet muuttuivat kuitenkin melko vähän 1990-luvulle tultaessa. Vaikka tuntopalautetta on hyödynnetty jo 1970-luvulla tietokoneympäristössä esimerkiksi helpottamassa näkövammaisten lukemista , sen käyttöä osoitinlaitteissa alettiin tutkia näkyvämmin vasta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Tuolloin julkaistiin tutkimuksia erilaisista prototyypeistä, joissa tuntopalautetta lisättiin perinteiseen tietokonehiireen. 1980-luvun lopulla kehitettiin laite, jonka avulla näytöllä olevan kohteen yli liikuttaessa etusormen päähän kohdistui värinää. \n1990-luvun alkupuolella tehtiin muun muassa Feelmouse - ja MagicMouse -prototyypit \n, sekä multimodaalinen, tunto- ja voimapalautetta välittävä hiiri", "Osoitin (graafinen käyttöliittymä)\nYhdysvaltalainen Ivan Sutherland kehitti vuonna 1963 väitöskirjatyössään yhden ensimmäisistä graafisista käyttöliittymistä, valokynällä ohjattavan \"Sketchpadin\". Ensimmäisen tietokonehiiren esitteli vuonna 1968 yhdysvaltalainen Douglas C. Engelbart tutkimusryhmineen silloisessa Stanfordin yliopiston tutkimuslaitoksessa (nykyään SRI International). Havaintoesityksessä Engelbartin hiirellä ohjaama osoitin (josta hän käytti nimitystä \"bug\", ötökkä) näytti suoraan ylöspäin osoittavalta nuolelta, mutta kun Xeroxin Palo Alton tutkimuskeskuksessa alettiin 1970-luvulla kehitellä kaupallisesti hyödynnettävää graafista käyttöliittymää, pystysuoran nuolen todettiin erottuvan matalan resoluution näytöissä huonosti, joten osoitinnuoli käännettiin hieman vinoon asentoon. Järjestelmällistä käytettävyysvertailua ei tiettävästi tehty, vaan nuoli suunnattiin ylävasemmalle, koska se tuntui kehittäjistä luontevimmalta vaihtoehdolta.", "Hiiri (osoitinlaite)\nAmerikkalaisissa lähteissä hiiren keksijäksi mainitaan usein Douglas Engelbart. Kuitenkin saksalainen Telefunken ehti julkaisemaan oman Rollkugel-hiirensä ennen Engelbartin julkaisua." ]

[ "Kannettavien tietokoneiden osoituslaitteet\nTasohiiri on erityisesti kannettaville tietokoneille suunniteltu osoituslaite, jota käytetään liikuttelemalla sormea kannettavan tietokoneen etureunassa olevalla, kosketukseen reagoivalla tasolla.\nEnsimmäinen tasohiiri on kehitetty Applen kannettavaan tietokoneeseen (MacKenzie, Scott et. al) ja sittemmin syöttölaite on siirtynyt muidenkin laitevalmistajien koneisiin.\nTasohiiri on samanlainen suhteelliseen sijaintiin/paikannukseen perustuva syöttölaite kuin perinteinen hiirikin, eli tietty käyttäjän tekemä liikemäärä hiirellä vastaa tiettyä liikemäärää näytöllä. Perinteisessä hiiressä liike tehdään liikuttamalla hiirilaitetta, mutta tasohiiressä itse laite ei liiku, vaan osoittimen paikannus näytöllä suhteutetaan sormen liikkeeseen ja sijaintiin tasohiiren pinnalla.\nKohteen valinta tehdään tasohiirellä joko perinteisen hiiren kanssa samantyyppisillä valintapainikkeilla, tai sitten napauttamalla tasohiiren pintaa sormella. Painikkeita käytetään yleensä etusormella, mutta joissain malleissa valintaan käytetään peukaloa. Painikkeiden käyttäminen on kuitenkin jossain määrin hankalaa, koska esimerkiksi raahatessa jotain näytöllä pitäisi samanaikaisesti sekä liikuttaa sormea tasohiiren pinnalla että painaa sormella valintapainiketta.\nTasohiiressä ongelmana on, että se ei anna juurikaan tuntopalautetta. Kehitteillä on tosin malleja, jotka antaisivat tavallista hiirtä matkivan tunteen hiiren painikkeen painamisesta ja vapauttamisesta. Tämä helpottaisi kohteiden valitsemista ja siirtämistä.", "Tietokonekerroskuvaus\nGodfrey Hounsfield aloitti kerroskuvauslaitteiston kehittämisen vuonna 1967. Aikaisemmin hän oli kehittänyt EMI-yhtiölle Britannian ensimmäisen transistoroidun tietokoneen. EMI-yhtiö oli varoissaan Beatlesin menestymisen johdosta ja pystyi sijoittamaan kehitystyöhön. Yhteistyökumppanina ja ensimmäisen laitteen käyttäjänä oli Atkinson Morley Hospital Lontoossa. Hounsfield sai protolaitteen toimimaan vuonna 1971. Ensimmäisten kuvien tarkkuus oli vielä huono, vain 80x80 pikseliä. Ensimmäinen laite oli suunniteltu aivojen kuvantamiseen ja siihen mahtui vain ihmisen pää. Vuonna 1973 oli jo olemassa koko kehon kuvaava laitteisto. Ensimmäisissä laitteissa kuvausaineisto kerättiin nauhalle ja siirrettiin sitten tehokkaalle tietokoneelle analysoitavaksi. Algebrallisella rekonstruktiotekniikalla (ART) luotiin kerroskuvat ja kuvausaineiston käsittelyyn kului aluksi 2,5 tuntia. Ensimmäinen kaupallinen laite pystyi käsittelemään kuvausaineiston noin seitsemässä minuutissa.", "Mario Capecchi\nMartin Evans keksi ensimmäisenä menetelmän kasvattaa hiiren alkion kantasoluja. Lisäämällä niitä kehittyvään hiiren alkioon hänen onnistui kasvattaa hiiriä, joiden soluista osa oli viljeltyjä kantasoluja. 1980-luvun aikana Capecchi ja Smithies kehittivät toisistaan riippumatta menetelmän sammuttaa hiiren jokin tietty geeni siirtämällä vierasta DNA:ta hiiren kromosomistoon tarkasti tiettyihin kohtiin. Vieras DNA lopettaa geenin toiminnan ja näin voidaan tutkia mikä geeni vaikuttaa mihinkin hiiren ominaisuuteen. Vuonna 1987 Capecchi ja Smithies onnistuivat Evansin keksinnön avulla kasvattamaan hiiren alkion poistogeenisiä kantasoluja. Niiden avulla voitiin saada aikaan hiiriä, joiden jälkeläiset olivat poistogeenisiä.", "Kannettavien tietokoneiden osoituslaitteet\nPerinteistä hiirtä voi käyttää kannettavassa tietokoneessa yksinkertaisesti liittämällä sellainen tietokoneen sarja- tai USB-porttiin. Nykyisin käytössä olevat hiiret ovat pääsääntöisesti USB-porttiin liitettäviä, ja kuten tietokoneiden yleensäkin, voi kannettavan tietokoneen kanssa käytettävä hiiren tekniikka ja toimintatapa olla .\nErityisesti kannettavia tietokoneita varten on suunniteltu hieman normaalia pienempiä matkahiiriä, jotka on pienen kokonsa takia helpompi ottaa mukaan. Usein näissä hiirissä on myös kelattava hiiren johto, mutta muuten näiden hiirten toiminta on samanlaista kuin tavallisten pöytäkoneille suunniteltujen hiirtenkin.\nLangatonta hiirtä kannettavan tietokoneen kanssa käytettäessä liitetään hiiren lähettämän signaalin vastaanottolaite tietokoneen USB-porttiin.\nPerinteistä, alun perin pöytäkoneille suunniteltua hiirtä käytettäessä kannettava tietokone on sijoitettava pöydälle tai muulle tasaiselle ja kovalle pinnalle, koska perinteisen hiiren käyttö sylissä tai muualla epätasaisella alustalla on lähes mahdotonta.\nPerinteisen hiiren kanssa ongelmana on myös hiiren ergonomia ja käytettävyys.", "Kvanttitietokone\nVuonna 1998 Isaac Chuang Los Alamos National Laboratorysta, Neil Gershenfeld Massachusetts Institute of Technologystä (MIT) ja Mark Kubinec Kalifornian yliopistosta Berkeleyssä kehittivät ensimmäisen, 2-kubittisen kvanttitietokoneen, johon voisi syöttää dataa ja saada ulostulossa ratkaisun. Vaikka heidän järjestelmänsä oli koherentti vain muutaman nanosekunnin ja triviaali merkittävien ongelmien ratkaisemisen kannalta, se demonstroi kvanttitietokoneiden toimintaperiaatteita. Subatomisen hiukkasen eristämisen sijaan he hajottivat suuren määrän kloroformimolekyylejä (CHCL) huoneenlämpöiseen veteen ja käyttivät magneettikenttää sen hiili- ja vetyatomien spinien orientoimiseen. Koska normaalilla hiilellä ei ole magneettista spiniä, heidän ratkaisunsa käytti isotooppi hiili-13:a. Spin samansuuntaisena ulkoista magneettikenttää vasten voitiin tulkita 1:ksi ja vastasuuntaisena 0:ksi, ja vety-ydintä ja hiili-13-ydintä voitiin kollektiivisesti pitää 2-kubittisena järjestelmänä. Ulkoisen magneettikentän lisäksi radiotaajuista pulssia käytettiin spin-tilojen ”täyskäännökseen” luoden päälle yhdensuuntaisen ja vastasuuntaisen tilan. Lisäpulsseja lähetettiin yksinkertaisen algoritmin suorittamiseen ja järjestelmän lopputilan tutkimiseen. Tämän tapaista kvanttitietokonetta voi laajentaa käyttämällä molekyylejä, joissa on enemmän yksilöllisesti kohdistettavia atomiytimiä. Vielä maaliskuussa 2000 Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Rudy Martinez Los Alamokselta ja Ching-Hua Tseng MIT:stä kertoivat luoneensa 7-kubittisen tietokoneen käyttämällä trans-krotonaldehydihappoa. Monet tutkijat ovat kuitenkin skeptisiä tämän magneettisen menetelmän laajentamisesta yli 10:n ja 15 kubitin, koska koherenssi pienenee nopeasti atomiytimissä.", "Langaton hiiri\nLangaton hiiri on tietokoneen oheislaite. Perinteisen hiiren johto on langattomassa hiiressä korvattu yleensä radioaaltolähettimellä ja -vastaanottimella. Hiiri ja erillinen vastaanotin välittävät käyttäjän tekemät liikkeet tietokoneelle. Vastaanotin voidaan kytkeä esimerkiksi tietokoneen PS/2- tai USB-väylään. Vastaanotin voi olla isompi erillinen laite, jossa suoritetaan myös hiiren paristojen lataus tai se voi olla hyvin pieni USB-liitäntään kytkettävä lähetin.", "Kannettavien tietokoneiden osoituslaitteet\nPallohiiri on osoituslaite, jossa pallo ei ole hiiren pohjassa, kuten tavallista, vaan hiiren päällä. Itse hiirilaite ei liiku minnekään, vaan kursoria ohjataan pyörittelemällä laitteen päällä olevaa palloa. Yleensä palloa pyöritellään peukalolla ja valintapainikkeita käytetään muilla sormilla. Pallohiiren sanotaan olevan ergonomisempi kuin tavallisen hiiren, koska sen liikuttaminen ei rasita rannetta.\nPallohiiri ei varsinaisesti ole kannettaville tietokoneille suunniteltu osoituslaite, koska se on aika iso ja siksi hankala pitää mukana. Kätevintä pallohiiren käyttö kannettavien tietokoneiden osoituslaitteena lieneekin sellaisissa tilanteissa, joissa kannettava tietokone voidaan työpaikalla tai kotioloissa kytkeä telakointiasemaan, ja tämä osoituslaite on liitetty tähän telakkaan. Telakointiasemaa ja siihen liitettyjä laitteita ei oteta mukaan, kun kannettavaa tietokonetta käytetään matkakäytössä, vaan silloin osoituslaitteina toimivat muut laitteet." ]

[ "Laillinen suojelu\nLaillinen suojelu tarkoittaa Suomessa ja Ruotsissa sääty-yhteiskunnan aikana, ja vielä 1800-luvulla voimassa ollutta lainsäädännöllistä määritelmää, jossa jokaisen kansalaisen, jolla ei ollut omaa maata tai omaa erillistä elinkeinoa, tuli pestautua tällaisen henkilön palvelukseen. Muutoin häntä kohdeltiin irtolaisena. 1850-luvulla alkoivat kuitenkin muutokset.", "Irtolaisuus\nIrtolaisuus tarkoittaa sosiaalista tilannetta, jossa henkilöiltä (irtolaisilta) puuttuu kiinteä asuinpaikka ja mahdollisuus säännölliseen toimeentuloon. Irtolaisuuden kriteerinä on voitu pitää myös niin sanotun laillisen suojelun puuttumista eli sitä, ettei maata tai itsenäistä elinkeinoa vailla olevalla henkilöllä ollut myöskään työnantajaa, joka vastasi hänestä yhteiskunnalle." ]

[ "Laillinen suojelu\nTalonpoika Paturi kannatti laillisen suojelun jatkamista ja hänen perustelunsa olivat, että kansa ei lähtisi turhaan liikkeelle ja että ihmisillä olisi jonkinlainen perusturva, kun heillä olisi varma toimeentulo, vaikka niukempikin. Poliitikko Yrjö Koskinen on kuitenkin vakaasti päätynyt laillisen suojelun poistamiseen lainsäädännöstä. Hän perusteli varsin modernisti suojelun poistoa sillä, että työvoiman pitäisi liikkua sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ja siten ihmisten toimeentulo paranisi ja elintaso, vaikka käsitettä ei vielä tuolloin tunnettu, kohoaisi.", "Laillinen este\nLaillinen este on prosessioikeuden termi, jolla tarkoitetaan pätevää syytä olla poissa oikeuden istunnosta tai viranomaisen toimituksesta. Laillinen este voi olla myös syy olla jättämättä kirjallista lausuntoa tai toteuttamasta muuta määrättyä tehtävää. Jos henkilöllä on laillinen este, hänen poissaolonsa ei aiheuta oikeudenmenetystä tai poissaolosta seuraavaa rangaistusseuraamusta.", "Toimivalta\nAlueellinen toimivalta tarkoittaa viranomaisen oikeutta käyttää julkista valtaansa tietyllä maantieteellisellä alueella, virka-alueella. Valtion alue pitää usein jakaa maantieteellisen laajuuden vuoksi piireiksi. Siksi esimerkiksi Suomi on jaettu usean tuomioistuimen tuomiopiiriksi. Alueellisesti toimivaltaisesta tuomioistuimesta käytetään usein nimityksiä laillinen tuomioistuin ja oikeuspaikka.", "Laillinen este\nOikeuskäytännössä on usein vaadittu, että henkilö, joka pyrkii väittämään itsellään olleen laillisen esteen, tekee voitavansa istuntoon saapumiseksi. Esimerkiksi Korkeimman oikeuden tuomioissa 2004:102 ja 2004:101 edellytettiin poliisin kiinniottamalta tai vankilassa olevalta henkilöltä, että tämä ilmoittaa itseään koskevasta haasteesta viranomaiselle, jotta hänet voitaisiin toimittaa oikeuteen. Pelkkä vapaudenmenetys ei ollut laillinen este. Sen sijaan maantieteellinen etäisyys, joka olisi estänyt kiinniotetun toimittamisen vanginkuljetuksena istuntoon ajoissa, muodosti laillisen esteen.", "Lainhuuto\nLainhuuto tarkoittaa kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan, taikka tiettyjen yhteisten alueiden omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kaikki tällaisen omaisuuden siirtymiset omistajalta toiselle on lainhuudatettava. Esimerkiksi Suomessa rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos.\nLainhuudatuksella on kiinteistöoikeudessa suuri merkitys. Lainhuutomerkintä luo \"omistajaolettaman\", johon muun muassa kiinteistön ostaja ja velkoja voivat luottaa. Lainhuudolla on siis \"konstitutiivinen\" merkitys eli lainhuuto \"luo\" oikeuden. Se ei ole monen muun rekisterimerkinnän tapaan vain toteava tai julkistava toimenpide (nämä ovat niin sanottuja deklaratiivisia merkintöjä). Jos esimerkiksi kiinteistö myydään (oikeudettomasti) kahdelle ostajalle, lainhuudolla on merkitystä: kiinteistö voi jäädä myöhemmän luovutuksensaajan omistukseen, mikäli ensimmäinen luovutuksensaaja ei ole hakenut saannolleen lainhuutoa eikä myöhempi luovutuksensaaja ole tiennyt aikaisemmasta luovutuksesta. Lainhuuto on siis saajan omankin edun mukaisesti syytä tehdä mahdollisimman nopeasti saannon jälkeen.", "Lainlukija\nLainlukija (ruots. \"Lagläsare\") oli 1500- ja 1600-luvuilla Ruotsissa ja Suomessa laamannin tai kihlakunnantuomarin sijaisesta käytetty nimitys. Varsinaisilla tuomarinvirkaan nimitetyillä henkilöillä oli usein jo ennestään jokin muu korkeampi virka ja he saattoivat silloin valita lakia tuntevan lainlukijan sijaisekseen ja antaa tälle palkkana osan virkatuloista. Lainlukijana saattoi 1600-luvulla tavallisesti olla Turun hovioikeudessa auskultoinut henkilö joka oli arvoltaan varatuomari.", "Laillisuusvalvonta\nLaillisuusvalvonta hallinnossa tarkoittaa voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja hyvän hallintotavan noudattamisen varmistamista viranomaisten toiminnassa ja päätöksenteossa. Laillisuusvalvonnan piiriin ei kuulu virkatoiminnan tarkoituksenmukaisuuden valvonta eikä siinä puututa hallinnollisen päätösvallan käyttöön yksittäisissä tapauksissa. Valvonnan sisältö ja määrä vaihtelevat eri hallinnonaloilla.", "Lainasana\nLainautuminen on kaikille kielille ominainen ilmiö, mutta yleisimmin sitä havaitaan tapahtuvan niin sanotuista maailman valtakielistä pienempien kieliyhteisöjen suuntaan. Johtamisen rinnalla sanojen siirtyminen on yksi yleisimmistä tavoista kartuttaa kielen mahdollisesti vaillinaista sanastoa. Tilanne on tyypillinen haluttaessa kuvata jotakin uutta ilmiötä tai asiaa, jolle kielessä ei ole vielä nimeä, tai kotoperäinen ilmaus on heikko, kankea, vaikeasti lausuttava, vanhahtava tai siihen liittyviä assosiatiivisia, sivumerkityksiä halutaan täsmentää." ]

[ "Lauri Pihkala\nVaimon kuoleman 1978 jälkeen Pihkalan elämänhalu ja terveys heikkenivät, ja hän kuoli 93-vuotiaana 20. toukokuuta 1981. Pihkala on haudattu Tampereelle Aitolahden hautausmaalle." ]

[ "Urho Karhumäki\nUrho Karhumäki asui vaimoineen Helsingissä Ruusulankadulla samassa talossa kuin Tahko Pihkala. Karhumäki kuoli sydänkohtaukseen kotinsa eteisen lattialle palattuaan Nummelasta. Urho, Elin ja heidän kaksi poikaansa perheineen on haudattu pienelle yksityiselle hautausmaalle Vihdin Tervalammen kylään Sahapellon tilan maalle.", "Tauno Palo\nTauno Palo kuoli kurkkusyöpään toukokuussa 1982. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle, kortteliin 1-32-318. Palo halusi nimenomaan tulla haudatuksi Malmille Hietaniemen taiteilijakukkulan sijaan, sillä Malmilla lepäävät myös hänen vanhempansa ja isoveljensä Gösta Brännäs.", "Vesikosken kahakka\nRuoho ja toinen kaatunut järjestyskaartilainen Jalmari Lilja haudattiin Loimaan hautausmaalle uudenvuodenpäivänä. \"Sosialistin\" mukaan hautajaisiin osallistui yli 3 000 ihmistä, joita saapui Loimaalle kahdella junalla eri puolilta Varsinais-Suomea. Mukana oli muun muassa kolme Turun järjestyskaartin komppaniaa. Vesikosken työväentalolle kokoontunut saattoväki marssi kulkueena Loimaan kirkolle torvisoittokuntaa ja punalippuja seuraten. Lehti arvioi kulkueeseen osallistuneen 2 300 henkeä ja hautausmaalla odottaneen vielä tuhatpäisen ihmisjoukon. Siunauksen jälkeen haudalla puhui toimittaja Antti Pietarinen, jota seurasi torvisoittoa, kuorolaulua sekä Turun järjestyskaartin kunnialaukaukset. Tämän jälkeen pidettiin vielä muistojuhla Vesikosken työväentalolla.", "Hämeenlinnan vankileiri\nLeirillä kuolleita punaisia on haudattu Ahveniston hautausmaan lähistöllä sijaitseviin kahteen joukkohautaan. Toiselle haudalle on myös pystytetty muistomerkki. Vuonna 1962 paljastetussa muistomerkissä on kuvattuna \"vihan pilvi, josta iskee koston salama\" sekä uudelleen nousevaa työväenliikettä kuvaava männyntaimi. Joukkohaudat siunasi Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala vuonna 2006.", "Lauri Pihkala\nPihkalasta on julkaistu useita julkisia muotokuvia ja muistomerkkejä. Hänestä julkaistiin postimerkki 1988. Veistoksia on Helsingissä, Vierumäellä Suomen urheiluopiston edustalla ja Pihkalan kotikunnassa Pihtiputaalla. Pihkalan nimeä kantavat Tahko Pihkala -seura, Tahkontie Helsingissä sekä Tahkon aukio ja Pihkala-koulutuskeskus Vierumäellä. Pesäpallossa Pihkalan mukaan on nimetty Hyvinkään pesäpalloilun erikoisseura Hyvinkään Tahko ja sen kotikenttä Pihkala.", "Sipoon kahakka\nKahakassa saivat surmansa merimies Herman Nylund (s. 1884) ja kirjansitoja Wilho Riipinen (s. 1900). Heidät haudattiin juhlallisin menoin Hietaniemen hautausmaalle 20. tammikuuta. Saattoväki kokoontui Helsingin työväentalolle, josta surusaattue marssi soittokunnan johtamana Hietaniemeen. Kulkueessa oli \"Työmiehen\" tietojen mukaan 2 000 punakaartilaista sekä runsaasti katujen varsilta mukaan liittyneitä työläisiä.", "Punaisten hautamuistomerkki (Tampere)\nKalevankankaan hautausmaalla sijaitsevaan joukkohautaan on haudattu 6. huhtikuuta päättyneen Tampereen taistelun aikana kaatuneita tai sen jälkeen teloitettuja, sekä myöhemmin kevään ja kesän aikana Tampereen vankileirillä kuolleita punaisia. Vainajat koottiin suuriin kasoihin hautausmaan itänurkkaan ja haudattiin siunaamatta vankien tekemiin syviin kaivantoihin. Haudattujen tarkka lukumäärä ei ole selvillä, mutta haudassa arvellaan olevan ainakin 2 700, tai mahdollisesti jopa 4 000 vainajaa. Tampereen komendantinviraston taistelujen jälkeen tekemien laskelmien mukaan joukkohaudassa oli 2 751 ruumista, joiden lisäksi sinne haudattiin yli 1 200 vankileirillä menehtynyttä. Joukkohaudassa on myös noin 100 teloitettua venäläistä, ja lisäksi paikalle siirrettiin 300 sodan aikana kaatunutta punaista, jotka oli alun perin haudattu Pyynikillä sijainneeseen ”Thermopyleen kentän” sankarihautaan.", "Kari Tapio\nKari Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010. Hänet siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja ihailijaa. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella. Kari Tapion hauta on Gräsan uurnalehdossa, Olarissa (korttelissa Koivikko, viimeisiä hautoja aivan hautausmaan reunassa.)", "Mikko Kulhia\nVapaa-aikaansa Mikko Kulhia vietti Hattulan huvilallaan, jonka hän oli saanut ennakkoperintönä isältään. Siellä hän säilytti rakentamiensa lentokoneiden osia autotallissa. Mikko Kulhia kuoli yksinäisenä ja pitkään sairastettuaan 1980-luvun lopussa. Hänet haudattiin Hattulan uuden kirkon hautausmaalle Yrjö-veljen haudan lähelle rinteeseen, josta näkee Vanajaveden yli rakkaalle huvilalle." ]

[ "Espanjan sisällissota\nEspanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (\"republicanos\") ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (\"nacionalistas\") kapinallisten välillä. Sitä voidaan pitää eräänlaisena toisen maailmansodan esinäytöksenä. Vastakkain olivat osaksi samat ideologiat, ja sotaan osallistuivat maailmansodan tulevat vastapuolet Saksa ja Neuvostoliitto testaten samalla omaa aseistustaan." ]

[ "Espanjan sisällissota\nToukokuussa Barcelonassa käytiin tasavaltalaisten keskinäinen valtataistelu. Barcelonan toukokuun katutaisteluissa olivat mukana hallituksen ja kommunistien joukot vastassaan anarkistit ja trotskilaiset. Anarkistien vaikutusvallan vähenemiseen päättynyt tapahtumasarja johti sisällissodan alusta lähtien käynnissä olleiden yhteiskunnallisten uudistusten eli niin sanotun Espanjan vallankumouksen loppumista. Heinäkuussa Madridin pohjoispuolella käydyssä Bruneten taistelussa tasavaltalaiset onnistuivat valtaamaan noin 50 neliökilometrin suuruisen alueen, mutta menettivät jopa 20 000–25 000 miestä. Kansallismielisten tappiot samana aikana olivat noin 17 000 sotilasta. Toinen vastaava tapaus oli elo-syyskuinen Belchiten taistelu, jossa tasavaltalaiset onnistuivat etenemään vain noin kymmenen kilometrin matkan kärsien samalla suuria kalustotappioita. Elokuussa Francon joukot valtasivat Aragonian sekä lokakuussa Asturian maakunnan suurimman kaupungin Gijónin, jonka jälkeen koko Pohjois-Espanja oli kansallismielisten hallussa.", "Espanjan sisällissota\nTammi-helmikuussa 1937 kansallismieliset yrittivät jälleen vallata Madridia huonolla menestyksellä. Helmikuun alussa alkoi Málagan taistelu, joka päättyi tasavaltaisten raskaiden tappioiden jälkeen kaupungin joutuessa Francon joukkojen haltuun helmikuun 8. päivänä. Tasavaltalaiset menettivät Málagassa kaatuneina yli 3 000 miestä. Lisäksi kansallismieliset teloittivat noin 3 600 antautunutta tasavaltalaista sekä heidän ohellaan tuhansia kaupungista lähteneitä pakolaisia, joista surmattiin kaikki miespuoliset. Helmikuun aikana käytiin myös Jaraman taistelu, jossa molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Kansallismielisten tarkoituksena oli katkaista Valenciasta Madridiin johtava reitti, mutta he eivät onnistuneet siinä. Maaliskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana Kastilia- La Manchassa käydystä Guadalajaran taistelusta muodostui tasavaltalaisten ainoa merkittävä voitto koko sodan aikana. Käyttämästään salamasotataktiikasta huolimatta Francon joukot menettivät kaatuneina yli 3 000 sotilasta.", "Espanjan sisällissota\nBenito Mussolinin johtama Italia liittyi Espanjan sisällissotaan Hitlerin suostuttelujen jälkeen. Maa oli Saksan tapaan allekirjoittanut puuttumattomuussopimuksen, mutta toimitti kuitenkin koko ajan aseita kansallismielisille. Vuoden 1936 loppuun mennessä Mussolini oli lähettänyt Espanjaan muun muassa 130 lentokonetta, 2 500 tonnia pommeja, 500 tykkiä ja 12 000 konekivääriä. Italialaisia joukkoja maahan alkoi siirtyä joulukuussa 1936. Espanjassa soti muun muassa noin 50 000 vapaaehtoisen fasistin muodostama Corpo Truppe Volontarie. Lisäksi Italian armeija lähetti lähes saman verran miehiä, niin että sotaan osallistui yhteensä noin 80 000–100 000 italialaista. Myös Italian kuninkaallisella laivastolla Regia Marinalla sekä sotaa varten perustetulla ilmavoimien Aviazione Legionaria -yksiköllä oli merkittävä rooli. Ilmavoimien miehistöä Espanjassa oli yli 6 000. Tutkijoiden mukaan Italian osallistuminen sotaan oli olennainen tekijä kansallismielisten voiton kannalta.", "Espanjan sisällissota\nFrancisco Francon ja Emilio Molan johtama sotilaskapina alkoi lopulta 17. heinäkuuta Espanjan Marokosta, jossa palvelleista sotilaista suurin osa oli ulkomaisia palkkasotureita eli legioonalaisia. Lisäksi Marokossa toimineeseen Afrikan armeijaan kuului paikallisesta väestöstä värvätyt Regulares-joukot, joita tasavaltalaiset myöhemmin kutsuivat maureiksi. Espanjan Marokossa kapinalliset eivät juurikaan kohdanneet vastarintaa, kuitenkin he surmasivat lähes 200 tasavaltalaisten kannattajaa ja heille uskollista upseeria. Seuraavana päivänä kapina levisi suunnitellusti myös emämaan puolelle, mutta kansallismieliset eivät kuitenkaan saaneet haltuunsa maihinnousupaikkanaan pitämää Sevillaa lukuun ottamatta yhtään suurkaupunkia. He onnistuivat aluksi valtaamaan ainoastaan konservatiiviset Vanhan-Kastilian, Leónin ja Navarran alueet, jotka olivat myötämielisiä nationalisteille. Portugalissa maanpaossa olleen kenraali José Sanjurjon oli tarkoitus lentää Espanjan Burgosiin ottaakseen kapinalliset joukot johtoonsa, mutta hän kuoli lentokoneensa törmättyä puihin nousukiidon yhteydessä Portugalin Estorilissa 20. heinäkuuta. Kapinan johto jäi tämän jälkeen Molan ja Francon käsiin.", "Kuudennen liittokunnan sota\nEspanjassa ja Portugalissa käyty Pyreneiden niemimaan sota eli Espanjan itsenäisyyssota oli yksi ensimmäisistä itsenäisyyssodista, ja se on merkityksellinen laajamittaisen sissisodan käytänteiden muodostumiselle. Sota alkoi, kun ranskalainen kenraali Junot vei 20 000 miehen joukkonsa Lissaboniin marraskuun 1807 lopussa, jolloin Portugalin kuningasperhe pakeni Brasiliaan. Madridissa puhkesi Ranskan-vastainen kapina 2. toukokuuta 1808. Ranska vastasi siihen teloittamalla satoja kapinallisia. Tämä johti kansannousun laajenemiseen. Espanjan armeijan jäänteet aloittivat sodan ranskalaisia vastaan, ja mukaan liittyi suuri määrä siviilejä. Vapaaehtoiset organisoituivat paikallisiksi kapinajuntta-nimisiksi ryhmiksi, jotka tekivät yllätyshyökkäyksiä ranskalaisten kuljetuksia ja pikku varuskuntia vastaan. Britannia sekaantui tilanteeseen, ja heinäkuussa 1808 alueelle tuli 35 000 brittisotilasta Arthur Wellesley Wellingtonin komennossa.", "Espanjan sisällissota\nTasavaltalaisten puolella taistelleiden kansainvälisten prikaatien sotilaista kaatui noin 4 900, kansallismielisten puolella olleiden ulkomaalaisten tappiot olivat noin 5 300 sotilasta.\nEspanjan sisällissota alkoi 18. heinäkuuta 1936 Espanjan tasavaltalaisarmeijan oikeistolaisten upseerien epäonnistuneen vallankaappausyrityksen johdosta. Sotilasvallankaappauksen suunnittelu oli aloitettu jo saman vuoden helmikuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen, jotka päättyivät vasemmistopuolueiden muodostaman kansanrintaman niukkaan voittoon. Vaaleja seuranneen kevään aikana Espanjassa syntyi poliittisen väkivallan kierre, jossa radikaalien vasemmistolaisten ja oikeistolaisten falangistien veriteot seurasivat tosiaan. Heinäkuun alkuun mennessä oli henkensä menettänyt lähes 300 ihmistä.\nVasemmistolaisten radikalisoitumisen taustalla oli jo vuosikymmeniä jatkunut painostus ja väkivalta valtiovallan, työnantajien ja kirkon taholta, joka kohdistui erityisesti ammattiyhdistysliikkeeseen. Esimerkiksi myöhemmin murhatun pääministerin Eduardo Daton 1910-luvulla ammattiliittoja vastaan käymä niin sanottu \"likainen sota\" vaati lukuisten ay-aktiivien hengen. Heitä kuoli joko salamurhaajien uhreina tai epämääräisissä olosuhteissa pidätettyinä. Väkivalta jatkui edelleen 1920-luvulla kenraali Miguel Primo de Riveran diktatuurin aikana. Myös hänen kukistumisensa jälkeen nähtiin voimakeinoin murskattuja työtaisteluja, kuten vuoden 1934 Asturian kaivoslakko, joka vaati yli 3 000 kaivosmiehen hengen.", "Espanjan sisällissota\nVuoden 1938 alkuun mennessä sota oli jo kääntynyt kansallismielisten eduksi. Joulukuusta 1937 helmikuuhun 1938 käytiin merkittävä Teruelin taistelu, jonka jälkeen Aragoniassa sijaitseva Teruelin kaupunki päätyi Francon joukkojen käsiin. Huhtikuussa kansallismieliset saavuttivat Aragoniassa toisen suuren voiton, kun he tekivät läpimurron ja saavuttivat idässä Välimeren rannikon. Tämä johti tasavaltalaisten hallussa olleen alueen jakautumiseen kahtia. Tappioita kokeneet tasavaltalaiset yrittivät pääministeri Juan Negrínin johdolla toukokuussa saada aikaiseksi rauhaa, mutta Franco asetti rauhansopimuksen ehdoksi tasavaltalaisten ehdottoman antautumisen, johon nämä eivät suostuneet. Teruelista kansallismielisten joukot etenivät rannikkoa pitkin etelään, kohti tasavaltalaisten pääkaupunkinaan pitämää Valenciaa. Heidän etenemisensä onnistuttiin pysäyttämään XYZ-linjana tunnetulle puolustuslinjalle.", "Espanjan sisällissota\nKenraali Francon johtamien kansallismielisten puolella taisteli yhteensä noin 8 000 vapaaehtoista portugalilaista omassa joukko-osastossaan, joka oli maan hallituksen ja armeijan organisoima. Lisäksi oli 3 000 muuta ulkomaista vapaaehtoista, jotka olivat sekalainen ryhmä äärikatolilaisia, antikommunisteja, fasisteja ja yläluokkaan kuuluvia seikkailijoita. Kansainvälisistä prikaateista poiketen nämä vapaaehtoiset eivät muodostaneet yhtenäistä joukko-osastoa, eikä heitä värvätty organisoidusti. Franco ei myöskään ylipäätään ollut milloinkaan innostunut ottamaan heitä vastaan. Portugalilaisten jälkeen eniten vapaaehtoisia saapui Irlannista, josta oli koottu 600 hengen vahvuinen kenraali Eoin O'Duffyn komentama äärioikeistolainen ryhmä. O'Duffy oli entinen IRA:n jäsen, joka sittemmin johti perustamaansa fasistista National Corporate Party -puoluetta. Irlantilaiset osallistuivat osana Espanjan muukalaislegioonaa helmikuussa 1937 käytyyn Jaraman taisteluun, mutta epäpäteväksi osoittautunut joukkio lähetettiin pian takaisin kotimaahansa muukalaislegioonan komentajan Juan Yagüen käskystä.", "Hävittäjä-ässä\nRoyal Air Force Australian ilmavoimat Venäjän keisarilliset ilmavoimat LuftfahrtruppenEspanjan sisällissota käytiin vuosina 1936–1939 vapailla vaaleilla valitun Espanjan toisen tasavallan hallituksen (\"republicanos\") ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten (\"nacionalistas\") kapinallisten välillä. Sitä voidaan pitää eräänlaisena toisen maailmansodan esinäytöksenä. Vastakkain olivat osaksi samat ideologiat, ja sotaan osallistuivat maailmansodan tulevat vastapuolet Saksa ja Neuvostoliitto testaten samalla omaa aseistustaan." ]

[ "Lennox Lewis\nLennox Claudius Lewis (s. 2. syyskuuta 1965, Lontoo) on entinen raskaansarjan nyrkkeilijä, jolla on sekä Ison-Britannian että Kanadan kansalaisuus. Hän voitti olympiakultaa vuonna 1988 ja voitti ammattilaisena raskaansarjan maailmanmestaruuden kolme kertaa. Vielä Soulin olympialaisissa 1988 Lewis edusti Kanadaa, mutta ammattilaisena hän otteli Ison-Britannian lipun alla.", "Lennox Lewis\nLewis syntyi vuonna 1965 Lontoon West Hamissa jamaikalaisten vanhempien lapsena. Kaksitoistavuotiaana hänen perheensä muutti Kincheneriin, Ontarioon Kanadassa. Lewis kävi lukion Cameron Heights Collegiate -instituutissa, missä hän loisti urheilussa, erityisesti kanadalaisessa jalkapallossa, jalkapallossa ja koripallossa. Lopulta hänen suosikkiurheilulajinsa oli kuitenkin nyrkkeily. Nyrkkeilyssä hän kehittyi nopeasti ja voitti juniorien amatöörinyrkkeilyn maailmanmestaruuden vuonna 1983." ]

[ "Leona Lewis\nLewis syntyi guyanalaiselle nuorisotyöntekijänä työskentelevälle Arual Josiah ”Joe” Lewisille ja walesilaiselle sosiaalityöntekijä Maria Lewisille, jolla on italialais-irlantilaiset sukujuuret. Hänen vanhempansa ilmoittivat Leonan \"Sylvia Young\" -teatterikouluun. Lewis opiskeli myös \"Italia Conti Academyssa\", \"The Ravenscout\" -teatterikoulussa ja \"BRIT\"-koulussa, jossa hän oppi soittamaan muun muassa kitaraa ja pianoa. Lewis kirjoitti ensimmäisen kappaleensa 12-vuotiaana. Alkuaan hän harjoitteli oopperaa, mutta alkoi laulaa myös jazzia ja soulia päätyen lopulta popmusiikkiin. Valmistuttuaan \"BRIT\"-koulusta hän otti useita eri töitä rahoittaakseen demoalbumi \"Twilightin\" nauhoittamista. Yksikään Lewisin demokappaleista ei tuonut häntä kuuluisuuteen, joten hän suunnitteli musiikkiuran keskeyttämistä keskittyääkseen opiskeluun, mutta hänen poikaystävänsä suostutteli hänet osallistumaan \"X Factorin \"koelauluihin.", "Meriwether Lewis\nLewis syntyi 1774 Albemarlen piirikunnassa Virginiassa walesilaista sukuperää olevan luutnantti William Lewisin ja englantilaissyntyisen Lucy Meriwetherin poikana. Perhe oli asettunut asumaan ensimmäisten joukossa Albermarleen ja solminut pitkäaikainen ystävyyssuhteen muihin Virginiaan muuttaneisiin siirtolaisiin. Näiltä ajoilta alkoi Lewisin elinikäinen ystävyys tulevaan presidenttiin Thomas Jeffersoniin, joka asui lähellä sijainneessa Monticellon kartanossa.", "John Lennox\nLennox syntyi Pohjois-Irlannissa ja opiskeli Cambridgessa, jossa hän myös vuonna 1962 seurasi C. S. Lewisin luentoja runoilija John Donnesta. Vuonna Lennox väitteli ensimmäisen kerran tohtoriksi Cambridgen yliopistossa aiheesta \"Centrality and Permutability in Soluble Groups\". Hän kuuluu kristilliseen ryhmään nimeltä Plymouthin veljet.", "Diana Lewis\nLewis syntyi Asbury Parkissa, New Jerseyssä 18. syyskuuta 1919. Hänen sisarensa Maxine Lewis oli myös näyttelijä ja veljensä säveltäjä J. C. Lewis. Hän aloitti uransa 15-vuotiaana vuonna 1934 Paramount Picturesin elokuvissa ja hänen elokuvadebyyttinsä oli \"Herttakuningas\", jossa hänellä oli pieni sivurooli. Seuraavina vuosina hän näytteli tasaisesti elokuvissa usein sivurooleissa. Hän teki Buster Keatonin kanssa kaksi lyhytelokuvaa \"Grand Slam Opera\" vuonna 1936 ja \"Love Nest on Wheels\" vuonna 1937, joissa hänellä oli naispääosa.", "Leona Lewis\nLeona Louise Lewis (s. 3. huhtikuuta 1985 Lontoo, Iso-Britannia) on englantilainen laulaja-lauluntekijä. Hän nousi kuuluisuuteen voitettuaan brittiläisen \"The X Factor\" -kykyjenetsintäohjelman vuonna 2006. Lewis on parhaiten myynyt Ison-Britannian \"X Factoriin\" osallistunut artisti ja hän on ensimmäinen brittiläinen naisartisti, jolla on kahdeksan top 5-hittiä. Leona Lewisin voittosingle ”A Moment Like This” rikkoi puolessa tunnissa julkaisunsa jälkeen maailmanennätyksen, sillä siitä myytiin yli 50 000 kappaletta. Lewisin esikoisalbumi \"Spirit\" julkaistiin vuonna 2007. Albumi menestyi hyvin ja sen ensimmäinen single ”Bleeding Love” sijoittui listaykköseksi yli 30 maassa ollen maailman eniten myynyt single vuonna 2008.", "Matthew Lewis\nLewis syntyi Horsforthissa, Leedsin kaupungissa, Länsi-Yorkshiressa Englannissa Lynda (o.s. Needham) ja Adrian Lewisin nuorimmaksi lapseksi. Hänellä on kaksi veljeä, Christopher ja Anthony sekä sisar Cyndi. Matthew on innokas rugbyfani, ja kannattaa joukkuetta Leeds Rhinos. Hän aloitti Harry Potter -kirjasarjan lukemisen 9-vuotiaana, ja on nimennyt J. K. Rowlingin lisäksi suosikkikirjailijakseen Darren Shanin.", "Lewis Nkosi\nLewis Nkosi syntyi Natalin siirtomaassa Etelä-Afrikassa 1936, jäi orvoksi 12-vuotiaana äitinsä kuoltua ja sai teknillisen koulutuksen Durbanissa. Hän kirjoitti Drum-kirjallisuuslehteen yhteiskunnallisia tekstejä, jotka joutuivat apartheid-hallinnon tiukan sensuurin alaisiksi. Vuonna 1961 hän sai stipendin opiskelemaan Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon, ja Etelä-Afrikan viranomaiset antoivat hänelle poistumisluvan maasta mutta ottivat samalla pois kansalaisuuden ja mahdollisuuden palata.", "Aaron Lewis\nAaron Lewis (s. 13. huhtikuuta 1972) on yhdysvaltalainen rock-laulaja. Hän perusti yhdessä kitaristi Mike Mushokin kanssa vuonna 1993 nu metal -yhtyeen Staind.\nLewis on myös vieraillut Linkin Parkin Reanimation-levyllä. Lewis on kuuluisa laulujen kirjoittajana, ja on ollut ehdolla Grammy palkintoon kolmesti. Hänen harrastuksiaan on golf ja kalastus. \nLewisillä on kolme tytärtä vaimonsa Vanessan kanssa; Zoe Jane, Nyla Rae ja Indie Shay." ]

[ "Roni Leimu\nHyvin sujuneen divisioonakauden jälkeen Leimu teki sopimuksen kaudeksi 2003–2004 SM-Koriksessa pelaavan Porvoon Tarmon kanssa. Hän pelasi tulokaskaudellaan 28 runkosarjan ottelua, joista aloituskokoonpanossa hän oli 18 kertaa. Pistekeskiarvokseen Leimu merkkautti tulokaskaudellaan 8,6 pistettä. Kauden aikana yksittäisen pelin paras pistemäärä oli 21, joka syntyi helmikuussa Pyrbasketia vastaan. Leimu palkittiin ensimmäisen pääsarjakautensa päätteeksi SM-Koriksen vuoden tulokkaana.", "Roni Leimu\nLeimu valittiin koripallon SM-sarjan vuoden tulokkaaksi tulokaskaudellaan 2003–2004. Vuoden I-divisioonapelaajaksi hänet valittiin kaudella 2008–2009." ]

[ "Roni Leimu\nKarhun voittaessa kauden 2008–2009 runkosarjan Leimu oli Eric Washingtonin jälkeen joukkueensa toiseksi paras korintekijä 18,3 pisteen keskiarvolla. Pistekeskiarvo oli sarjan kotimaisista pelaajista runkosarjan kolmanneksi paras. Hänen kolmen pisteen heittoprosenttinsa 44,3 % oli runkosarjan neljänneksi paras. Lisäksi hänelle merkittiin runkosarjan keskiarvoiksi 3,3 levypalloa, 1,4 koriinjohtanutta syöttöä sekä 1,1 pallonriistoa. I-divisioonan pudotuspelit päättyivät Karhun voittoon ja joukkueen suoraan nousuun Korisliigaan. Leimu teki pudotuspeleissä koreja 16,1 pisteen keskiarvolla, otti 4,3 levypalloa ja jakoi koriinjohtaneita syöttöjä 2,3 ottelua kohti. Leimu valittiin I-divisioonan joukkueiden päävalmentajien ja kapteenien äänestyksessä I-divisioonan vuoden pelaajaksi.", "Roni Leimu\nTarmo sijoittui kaudella 2005–2006 runkosarjassa viimeistä edelliseksi ja joutui siten SM-karsintasarjaan I-divisioonassa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden joukkueiden kanssa. Karsintasarjassa Leimu oli lähes pitelemätön. Hän oli pistekeskiarvoltaan karsintasarjan paras suomalainen 17,0 pisteellä. Leimun tarkkuudet vapaaheitoissa ja kahden pisteen heitoissa olivat karsintasarjan parhaat. Lisäksi kolmen pisteen heittoprosentti oli sarjan kolmanneksi paras. Hän voitti lisäksi karsintasarjan riistotilaston 2,75 riiston keskiarvolla. Porvoon Tarmo säilytti niukasti paikkansa Korisliigassa.", "Roni Leimu\nKaudeksi 2006–2007 Leimu siirtyi Islannin pääsarjassa pelaavaan Haukariin. Samalla hänestä tuli historian ensimmäinen suomalainen Islannin pääsarjassa. Leimu teki koreja runkosarjassa 19,6 pisteen keskiarvolla. Tällä lukemalla hän oli sarjan seitsemänneksi tehokkain korintekijä pelaajista, jotka pelasivat vähintään puolet otteluista. Leimu valittiin Islannissa EU-pelaajien tähtiviisikkoon.", "Roni Leimu\nKaudella 2004–2005 Leimun vastuu Tarmossa hieman pieneni, sillä joukkueeseen uutena pelaajana saapui maajoukkuetakamies Petri Virtanen. Leimu viimeisteli runkosarjassa keskimäärin 6,5 pistettä pelaamissaan 30 runkosarjaottelussa. Aloituskokoonpanossa hän pelasi kauden aikana yhdeksässä runkosarjan ottelussa. Tarmo sijoittui runkosarjassa kuudenneksi ja pääsi siten mukaan pudotuspeleihin. Pudotuspeleissä Leimu teki keskimäärin 5,8 pistettä pelaamassaan kymmenessä ottelussa. Tarmo eteni pudotuspeleissä välieriin asti, mutta pronssiottelusarjassa Joensuun Katajaa vastaan edes Leimun pussittamat 15 pistettä ratkaisevassa ottelussa eivät riittäneet nostamaan seuraa SM-mitaleille.", "Korisliiga-kausi 2013–2014\nLiigajoukkueiden kapteenit ja valmentajat äänestivät selvällä äänierolla mestarijoukkueen Antero Lehdon vuoden pelaajaksi sekä vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi. Valinta vuoden pelaajaksi oli 30-vuotiaalle Lehdolle uran ensimmäinen, ja vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi hänet valittiin toisen kerran: ensimmäisen palkintonsa hän oli saanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin. SM-loppuottelujen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin kolmannen kerran liigan vanhin pelaaja, Pyrinnön 40-vuotias voitontahtoinen Damon Williams. Vuoden valmentajan arvonimen sai kolmannen kerran Pyrinnön Pieti Poikola. Vuoden ulkomaalaisvahvistuksen palkinto myönnettiin korikuninkuudenkin voittaneelle Korikobrien Kyle Foggille. Fair Play -palkinto eli niin sanottu Framin pytty myönnettiin Lappeenrannan NMKY:lle. Vapaaheitto-palkinnon sai Kouvojen Ilari Seppälä. Korisliigan parhaaksi toimitsijapöydäksi valittiin KTP-Basket, ja vuoden koripallojohtajan palkinnon sai saman seuran Jyrki Lindström.", "Korisliiga-kausi 2015–2016\nErinomaisen runkosarjan pelannut Katajan Teemu Rannikko antoi pääsarjahistorian ensimmäisenä pelaajana yli kymmenen koriinjohtanutta syöttöä ottelua kohden ja valittiin ensimmäisenä pelaajana kolme kertaa peräkkäin kuukauden pelaajaksi. Rannikko valittiin myös Korisliigan Vuoden pelaajaksi. Kouvojen D. J. Richardson valittiin sekä Vuoden ulkomaalaispelaajaksi että loppuottelujen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kauden suurimpia puheenaiheita olivat neljännen ulkomaalaispelaajan salliminen joukkueen pelaavassa kokoonpanossa, Bisons Loimaan sekä KTP-Basketin talousvaikeudet sekä Salon Vilppaan kehittynyt fanitoiminta. Korisliiga teki tällä kaudella uudet katsojakeskiarvoennätyksensä niin runkosarjassa, pudotuspeleissä kuin kaikki ottelut mukaan luettuina, ja seuroista Vilpas ja Kouvot tekivät pudotuspeleissä uudet katsojaennätyksensä. Kaikki ottelut olivat ensimmäisen kerran katsottavissa Fanseat-palvelun kautta.", "Anssi Rauramo\nAnssi Mauno Heikki Rauramo (s. 8. heinäkuuta 1952 Lahti) on entinen Kokoomuksen kansanedustaja ja nykyinen Helsingin kaupungin liikuntatoimen johtaja. Hän oli aikanaan Suomen parhaita koripalloilijoita. Kansanedustajana Rauramo toimi 1987–1998. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti.\n__notoc__\nRauramo pelasi koripalloa Torpan Pojissa ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 1978, 1981, 1983 ja 1986. Hän oli SM-sarjan paras korintekijä kausilla 1971–1972 ja 1972–1973, ja hänet valittiin kaksi kertaa vuoden koripalloilijaksi, vuonna 1977 ja 1978. Hän pelasi SM-sarjassa 492 runkosarjaottelua ja teki niissä 9 032 pistettä. Pudotuspeleissä hän teki 1 503 pistettä. Hän on kauden 2006–2007 jälkeen näissä kaikissa tilastoissa edelleen kaikkien aikojen kymmenen parhaan joukossa. Vuonna 1989 Torpan Pojat jäädytti hänen pelipaitansa, numero 7.", "Roni Leimu\nKauden 2005–2006 Leimu pelasi Tarmossa aloittavana takamiehenä ja paransi tilastojaan edellisiin kausiin verrattuna lähes jokaisessa kategoriassa. Hän oli joukkueensa paras kotimainen pistemies runkosarjassa 13,1 pisteen ottelukohtaisella keskiarvollaan. Kauden muiksi keskiarvoiksi Leimu kirjautti 2,4 levypalloa, 1,4 koriin johtanutta syöttöä ja 1,1 pallonriistoa ottelua kohti. Ottelukohtaisen piste-ennätyksensä hän kasvatti tammikuussa UU-Korihaita vastaan 22 pisteeseen." ]

[ "Afganistan\nAfganistan (, ), virallisesti Afganistanin islamilainen tasavalta (, ) on islamilainen sisämaavaltio Aasiassa. Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Afganistan on vuoristoinen sisämaavaltio. Sen noin 31 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on sunnimuslimeita. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu, ja suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit.", "Kabul\nKabul () on Afganistanin pääkaupunki. Se sijaitsee Kabul-joen laaksossa Khyberin solan lähellä. Hindukušvuorten alta kulkee tunneli Kabulista Tadžikistanin rajalle. Kabulissa valmistetaan vaatteita, huonekaluja, juurikassokeria ja ammuksia." ]

[ "Tarin Kowt\nTarin Kowt () on Uruzganin maakunnan hallinnollinen pääkaupunki Afganistanissa. Kaupungissa asuu 2; 318 asukasta vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan.. Kaupungin tärkein liikenneyhteys on Tarin Kowtin lentoasema, josta afganistanilainen Kam Air operoi lentoja maan pääkaupunkiin Kabuliin.", "Balkhin maakunta\nBalkh on yksi Afganistanin 34 maakunnasta. Se sijaitsee maan pohjoisosassa ja rajautuu Turkmenistaniin, Uzbekistaniin ja Tadžikistaniin. Maakunnassa on arviolta 1 353 600 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 16 186 neliökilometriä. Maakunnan pääkaupunki on Mazar-e Sharif. Muihin merkittäviin kaupunkeihin kuuluu muun muassa Balkh.", "Afganistanin kansalliskirjasto\nAfganistanin kansalliskirjasto (, ) on vuoden 2015 alussa Afganistanin hallituksen esittämä suunnitelma pääkaupunki Kabuliin rakennettavasta komeasta kansalliskirjastosta. Päinvastoin kuin jotkut lähteet arvioivat, Afganistanissa ei vielä ole varsinaista kansalliskirjastoa. Alkujaan vuosina 2015-2018 rakennettavaksi esitetyn kansalliskirjaston uudisrakennuksen toteuttamiseksi ei suunnitelmasta vastannut ministeriö (Ministry of Urban Development Affairs) tai maan hallitus kuitenkaan ollut budjetoinut vuodelle 2015 lainkaan valtion rahoitusta. Suunnitelman mukaan 23 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoisiksi arvioituja rakennustöitä oltu vielä aloitettu kevääseen 2015 mennessä (eikä syksyyn 2018 mennessä).", "Sheberghan\nSheberghan (persiaksi: شبرغان), myös: Shaburghān, Shibargan, on kaupunki Pohjois-Afganistanissa Jowzjanin maakunnassa, 130 km Mazar-i-Sharifista länteen Safidjoen rannalla. Kaupunki on Jowzjanin maakunnan pääkaupunki, ja vuonna 2006 sen väkiluku oli 42 308. Se on ainoa uzbekki-enemmistöinen kaupunki Afganistanissa. Maakunnan pohjoinen rajanaapuri on Turkmenistan.", "Balkh\nBalkh (myös \"Balh\", \"Balkhi\") on kaupunki Afganistanissa. Se sijaitsee valtion pohjoisosassa Balkhin maakunnassa lähellä Mazar-e Sharifin kaupunkia. Vuonna 2017 kaupungissa oli noin 16 500 asukasta. Balkhin kaupungin historia on pitkä. Kaupunki oli Baktrian pääkaupunki ja kukoisti aina mongolien valloitusretkiin saakka 1200-luvulle. Sittemmin se on jäänyt naapurikaupunkinsa Mazar-i-Sharifin varjoon.", "Nurestanin maakunta\nNurestanin maakunta (myös: Nouristan, Nuristan ja Nooristan, ) on yksi Afganistanin 34 maakunnasta. Se sijaitsee maan koillisosassa Pakistanin rajalla. Vuonna 2012 tehdyn väestönlaskennan mukaan sen väkiluku on 140 407. Maakunnan pääkaupunki on myös nimeltään Nurestan. \nNurestan muodostettiin vuonna 2001 Laghmanin ja Konarin maakuntien pohjoisosista. Se sijaitsee Hindukuš-vuoriston etelärinteillä. Seudun nimi oli 1890-luvulle Kafiristan (persiaksi 'uskottomien maa'), koska siellä asui nuristan-kansaa, joka oli säilyttänyt perinteisen animismi-uskonnon. Heidät pakkokäännytettiin 1890-luvulla islamiin, ja maan nimeksi tuli Nuristan, \"valistettujen maa\".", "Panjshirin maakunta\nPanjshirin maakunta () on yksi Afganistanin 34 maakunnasta. Se on perustettu 13. huhtikuuta 2004. Sen väkiluku on vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 146 010Summary of the National Risk and Vulnerability Assessment 2007/8 Central Statistics Organisationin verkkosivulla, Nrva.cso.gov.af (pdf-tiedosto), lokakuu 2009, s. 4 ja Nrva.cso.gov.af (Excel-tiedosto) Pääkaupunki on Bazarak. Asukkaat ovat pääosin tadžikkeja, ja he puhuvat farsia ja daria. Maakunta on noin sata kilometriä Kabulista koilliseen.", "Ghazni\nGhazni tai Ghazna on kaupunki Keski-Afganistanissa. Kaupunki oli aikanaan laajan Ghaznavidien valtakunnan pääkaupunki ja kaupunkiin tehtiin suuria monumentaalirakennuksia heidän valtakaudellaan. Ghaznavidien valtakauden jälkeen sen merkitys väheni kuitenkin selvästi. Nykyisin Ghazni on Ghaznin maakunnan pääkaupunki ja se sijaitsee Kabulin ja Kandaharin välisen maantien varrella." ]

[ "Ant-Man\n\"Ant-Man\" sai ensiesityksensä Dolby Theatressa 29. kesäkuuta 2015. Elokuvateattereihin se ilmestyi Yhdysvalloissa 17. heinäkuuta 2015 ja Suomessa 22. heinäkuuta 2015. Elokuvan jatko-osa, \"Ant-Man and the Wasp\", tulee saamaan ensi-iltansa 6. heinäkuuta 2018.", "Luettelo Marvel Cinematic Universen elokuvista\n\"Ant-Manin\" ohjasi Peyton Reed, Edgar Wrightin, Joe Cornishin, Adam McKayn ja Paul Ruddin käsikirjoittaessa elokuvan Wrightin ja Cornishin tarinan pohjalta. Elokuvassa esiintyvät Muurahaismiehenä sekä Scott Lang että Hank Pym. Edgar Wrightin oli alun perin tarkoitus sekä ohjata että käsikirjoittaa elokuvaa, mutta jätti projektin toukokuussa 2014 luovien erimielisyyksien vuoksi. Tammikuussa 2013, Feige ilmoitti, että \"Ant-Man\" olisi Marvel Cinematic Universen kolmannen vaiheen ensimmäinen elokuva. Mutta lokakuussa 2014, paljastettiin, että elokuva olisikin toisen vaiheen viimeinen elokuva. Esituotanto alkoi lokakuussa 2013, ja kuvaukset kestivät elokuusta joulukuuhun. Elokuvaa kuvattiin San Francisco, Fayetten piirikunnassa, Georgiassa, Pinewood Atlantalla, sekä Atlantan keskustassa. Joulukuussa 2013, Rudd valittiin näyttelemään Muurahaismiestä, ja tammikuussa 2014 Michael Douglas valittiin Pymin rooliin, mikä vahvisti Ruddin version Muurahaismiehestä olevan Scott Lang. \"Ant-Man\" sai ensiesityksensä maailmalla Los Angelesissa 29. kesäkuuta 2015, ja sai ensi-iltansa Ranskassa 14. heinäkuuta, sekä Pohjois-Amerikassa 17. heinäkuuta.", "Ant-Man\nAnt-Man on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen rikoskomedia ja supersankarielokuva, joka perustuu kahteen Marvel Comicsin sarjakuvissa Muurahaismies-nimellä esiintyneeseen hahmoon: Hank Pym ja Scott Lang. Se on Marvel Cinematic Universen (MCU) kahdestoista elokuva. Elokuvan ohjasi Peyton Reed ja käsikirjoittivat Edgar Wright, Joe Cornish, Adam McKay ja Paul Rudd. Rudd esiintyy myös elokuvan pääosassa. Muissa keskeisissä rooleissa esiintyvät Evangeline Lilly, Corey Stoll, Bobby Cannavale, Michael Peña, Tip ”T.I.” Harris, Wood Harris, Judy Greer, David Dastmalchian ja Michael Douglas. Elokuvassa Scott Langin on puolustettava tohtori Hank Pymin kutistusteknologiaa ja toteutettava ryöstö, jolla on maailmanlaajuisia seurauksia." ]

[ "Peyton Reed\nKesäkuussa 2014 Marvel Studios kiinnitti Reedin \"Ant-Man\"-elokuvan ohjaajaksi Edgar Wrightin erottua tehtävästä hiukan aiemmin. Elokuvan ensi-ilta oli 17. heinäkuuta 2015. \"Ant-Manin\" menestyttyä Marvel ilmoitti lokakuussa 2015 tuottavansa sille jatko-osan \"Ant-Man and the Wasp\", jonka aiottu ensi-ilta on heinäkuussa 2018. Reedin paluu ohjaajaksi vahvistettiin pian sen jälkeen.", "Iron Man (elokuva)\nElokuva sai ensiesityksensä Sydneyssä 14. huhtikuuta 2008. Suomessa se ilmestyi elokuvateattereihin 1. toukokuuta 2008 ja Yhdysvalloissa 2. toukokuuta 2008. \"Iron Manin\" arvostelut olivat pääasiassa myönteisiä ja erityisesti Downeyn suoritusta kehuttiin. Jatko-osa, \"Iron Man 2\", sai ensi-iltansa 7. toukokuuta 2010 ja kolmas elokuva, \"Iron Man 3\", sai ensi-iltansa 3. toukokuuta 2013.", "Ant-Man and the Wasp\nLokakuussa 2015 Marvel Studios vahvisti elokuvan \"Ant-Man and the Wasp\" saavan ensi-iltansa 6. heinäkuuta 2018. Kuukauden lopussa Reed osallistui neuvotteluihin jatko-osan ohjaamisesta, vahvistaen marraskuussa paluunsa ohjaajaksi. Reed mainitsi yhden jatko-osan ohjaajaksi palaamiseen houkutelleista asioista olleen ”mahdollisuus rakentaa se alusta asti tällä kertaa,” koska liittyi ensimmäisen elokuvan tuotantoon prosessin myöhäisessä vaiheessa alkuperäisen käsikirjoittajan ja ohjaajan Edgar Wrightin lähdettyä, sekä maksaa pois \"Ant-Maniin\" asetettuja elementtejä. Hän sanoi aikovansa aloittaa jatko-osan hahmottamisen, ja huomautti, että nyt ”tunnemme [hahmojen] alkuperän, voimme mennä johonkin oudolle, ainutlaatuiselle ja erilaiselle alueelle.” Kommentoiden Ampiasen sisällyttämistä elokuvan nimeen (ensimmäinen MCU-elokuva, joka nimessä esiintyy naispuolinen sankari), Reed kutsui sitä ”orgaaniseksi” molemmille hahmoille, ja huomautti Ampiaisen viimeisen repliikin elokuvassa \"Ant-Man\" koskevan \"aika lailla hänen tiettyä hahmoaan ja tarinaa elokuvassa, mutta kyse on ehdottomasti suuremmasta asiasta. Olikin jo korkea aika: Meillä tulee olemaan seuraavassa elokuvassa täysimääräinen ja hyvin monimutkainen sankari, joka sattuu olemaan nainen.” Reed myös varmistaisi, että Ampiainen saisi yhtä lailla julkisuutta ja oman tuoteryhmän elokuvalle, vaikka Janet van Dynen näyttelijää ei ole vielä valittu, hänellä oli ”ehdottomia ideioita” siitä kenen pitäisi näytellä häntä ja tutkia hänen taustaansa. Saman kuukauden aikana Adam McKay, \"Ant-Manin\" käsikirjoittajista, ilmaisi halunsa palata käsikirjoittajaksi, Douglasin ollessa neuvotteluissa roolinsa palaamisesta.", "Ant-Man\n\"Ant-Man and the Wasp\" sai ensi-iltansa Suomessa 4. heinäkuuta 2018 ja Yhdysvalloissa 6. heinäkuuta 2018. Peyton Reed palaa ohjaajaksi, Barrer, Ferrari ja Rudd käsikirjoittajiksi, Chris McKennan ja Erik Sommersin osallistuessa myös käsikirjoittamiseen. Rudd, Lilly, Cannavale, Penã, T.I., Dastmalchian, Greer, Fortson ja Douglas palaavat edellisestä elokuvasta tuttuihin rooleihinsa. Michelle Pfeiffer, Laurence Fishburne, Hannah John-Kamen, Randall Park ja Walton Goggins liittyvät näyttelijäkaartiin Janet van Dynen, Bill Fosterin, Aaveen, Jimmy Woon ja Sonny Burchin rooleissa.", "Ant-Man and the Wasp\nAnt-Man and the Wasp on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, joka perustuu Marvel Comicsin sarjakuvahahmoihin Scott Lang / Muurahaismies sekä Hope van Dyne / Ampiainen. Se on jatko-osa vuoden 2015 elokuvalle \"Ant-Man\" ja Marvel Cinematic Universen (MCU) kahdeskymmenes elokuva. Elokuvan ohjaa Peyton Reed ja käsikirjoittavat Chris McKenna, Erik Sommers, Paul Rudd, Andrew Barrer ja Gabriel Ferrari. Rudd esiintyy myös elokuvan pääosassa. Muissa keskeisissä rooleissa esiintyvät Evangeline Lilly, Michael Peña, Walton Goggins, Bobby Cannavale, Judy Greer, Tip ”T.I.” Harris, David Dastmalchian, Hannah John-Kamen, Abby Ryder Fortson, Randall Park, Michelle Pfeiffer, Laurence Fishburne ja Michael Douglas. Elokuvassa Scott Lang ja Hope van Dyne pyrkivät auttamaan Hank Pymiä tuomaan Janet van Dynen pois kvanttimaailmasta.", "Luettelo Marvel Cinematic Universen elokuvista\n\"Ant-Man and the Wasp\" julkistettiin lokakuussa 2015. Peyton Reed vahvisti marraskuussa 2015 palaavansa ohjaajaksi, ja vahvisti myös Ruddin ja Lillyn paluut Scott Langin / Muurahaismiehen sekä Hope van Dynen / Ampiaisen rooleihin. Joulukuussa 2015 Andrew Barrerin, Gabriel Ferrarin ja Ruddin paljastettiin palaavan käsikirjoittajiksi. Helmikuussa 2017, Michael Douglas vahvisti palaavansa Hank Pymin rooliin. Kuvaukset alkoivat Atlantassa elokuussa 2017 ja lisäkuvaukset sijoittuivat San Fransiscoon. Kuvaukset päättyivät marraskuussa 2017. Stephen Broussard toimi myös elokuvan tuottajan Feigen kanssa. \"Ant-Man and the Wasp\" julkaistiin maailmanlaajuisesti Hollywoodissa 25. kesäkuuta 2018. Elokuvan suunniteltu ensi-ilta on 6. heinäkuuta 2018.", "Ant-Man and the Wasp\n\"Ant-Man and the Wasp\" sai maailmanensi-iltansa Hollywoodissa 25. kesäkuuta 2018. Elokuvateattereihin se ilmestyi Suomessa 4. heinäkuuta 2018 ja Yhdysvalloissa 6. heinäkuuta 2018. Elokuva sai myönteisen vastaanoton, kriitikoiden kehuessa elokuvan huumoria ja viehätysvoimaa sekä Ruddin ja Lillyn roolisuorituksia, mutta osa kriitikoista huomautti elokuvan keskittyvän liikaa näihin yksityiskohtiin ja sisältävän liian monta sivujuonta." ]

[ "Daniel Handler\nDaniel Handler (s. 28. helmikuuta 1970 San Francisco, Kalifornia) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten \"Surkeiden sattumusten sarja\" -kirjoistaan, jotka hän on kirjoittanut käyttäen salanimeä Lemony Snicket. \"Surkeiden sattumusten sarja\" on mustaa huumoria sisältävä 13-osainen sarja, joka keskittyy Baudelairen orpojen sisarusten elämään ja salaperäiseen järjestöön nimeltä . Kirjoittamalla eri nimellä Handler lisäsi itsensä tarinaan. \"Surkeiden sattumusten sarja\" on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja siitä on tehty myös Brad Silberlingin ohjaama elokuva \"Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja\" vuonna 2004.", "Snicketin perhe\nSnicketin perhe on yksi pääosassa olevista perheistä Lemony Snicket -nimen alla toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa kirjasarjassa \"Surkeiden sattumusten sarja\"." ]

[ "Snicketin perhe\nListassa sukulaiset ovat sen mukaan, mitä sukua he ovat Lemony Snicketille. Beatricen adoptoineiden Baudelairien sukua listasta ei löydy.Tiedetään, että kaikki kolme sisarusta olivat VPK:n jäseniä, josta merkki on heidän kaikkien nilkoissa olevat silmätatuoinnit. Skisman aikana järjestö koki jakautumisen hyvään puoleen (jolla olivat esimerkiksi Baudelairien vanhemmat) ja pahaan puoleen (jolla kreivi Olaf on). Epäillään, että Snicketin sisarukset olivat hyvien puolella. Kuitenkin Lemony Snicket vihjailee tekstissään, ettei tiedä, voiko ihmisiä todella jakaa \"hyviin\" ja \"pahoihin\" ihmisiin.", "Snicketin perhe\nJacquesin, Kitin ja Lemonyn äidistä kerrotaan vähän, tosin tiedetään, että hän oli jäsen VPK:n tulipaloja vastaan taistelleella puolella. Snicket sanoo hänen äitinsä olleen pois kotoa silloin, kun hänet sisaruksineen vietiin VPK:hon, ja hänen palatessaan hän löysi kuvan Lemonysta nukkumassa sängystään. Hän kysyi mieheltään: \"Kuka otti tämän?\" voiden viitata sekä siihen, kuka otti valokuvan, ja kuka vei Lemonyn.", "Snicketin perhe\nKit Snicket on fiktiivinen hahmo \"Surkeiden sattumusten sarjassa\". Hän on kertoja Lemony Snicketin vanhempi sisar, ja lisäksi hänellä on vanhempi veli Jacques Snicket. Hän kertoo Baudelaireille olleensa vain nelivuotias, kun skisma alkoi VPK:ssa. Kit on aiemmin ollut kreivi Olafin kanssa suhteessa.", "Kreivi Olaf\nElokuvassa \"Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja\" kreivi Olafia esitti näyttelijä Jim Carrey. Elokuvan kommenttiraidalla Handler sanoi, että Carreyn olemus sopi Olafille täydellisesti.", "Violet Baudelaire\nViolet Baudelaire on yksi \"Lemony Snicket\" -nimen takana toimineen Daniel Handlerin kirjoittaman kirjasarjan \"Surkeiden sattumusten sarja\" protagonisteista.", "Synkkä syöveri\nSynkkä syöveri on yhdestoista kirja kolmetoistaosaisessa Lemony Snicket -nimen takana toimineen Daniel Handlerin kirjoittamassa kirjasarjassa \"Surkeiden sattumusten sarja\".", "Snicketin perhe\nJacob Snicket on Jacques, Kit sekä Lemony Snicketin isä ja tulipaloja estäneen VPK:n puolen jäsen. \"Surkeiden sattumusten sarjan\" aikana hän on jo kuollut. Kirjassa \"Tihutöiden tivoli\" Olivia Caliban mainitsee, että ennen Baudelairen ja Quagmiern ryöstöjen yrityksiään kreivi Olaf yritti ahkerasti viedä Snicketin omaisuuden. Kirjassa \"Painajaisten parantola\" taas mainitaan \"Snicketin palot\". Koska sekä Baudelairen että Quagmirien vanhemmat kuolivat kotiensa tuhopoltoissa, on mahdollista että Jacob vaimoineen kuoli samalla tavalla.", "Omituinen opinahjo\nOmituinen opinahjo (\"The Austere Academy\") on viides kirja kolmetoistaosaisessa yhdysvaltalaisen Lemony Snicket -nimen takana toimineen Daniel Handlerin lasten- ja nuortenkirjasarjassa \"Surkeiden sattumusten sarja\"." ]

[ "Long Beach\nLong Beach sijaitsee Kalifornian osavaltiossa Los Angelesin piirikunnassa San Bedron lahdella. Kaupunki on osa Los Angelesin metropolialuetta. Matkaa Los Angelesin kaupunkiin pohjoisessa on noin 35 kilometriä. Kokonaan Long Beachin kaupungin rajojen sisällä on Signal Hillin itsenäinen kaupunki. Nimensä Long Beach kaupunki on saanut pitkästä hiekkarannastaan, jolla on pituutta noin 13,5 kilometriä." ]

[ "Long Beach\nLong Beach on kaupunki ja satama Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltiossa Los Angelesin piirikunnassa. Nimensä kaupunki on saanut pitkän hiekkarantansa mukaan. Long Beach on perustettu vuonna 1882 ja hallinnollisesti siitä tuli kaupunki vuonna 1888. Kaupunki on kasvanut osana Los Angelesin metropolialuetta ja Long Beachin satama on yksi maailman vilkkaimmista. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Long Beachin asukasluku oli 462 257.", "Long Beachin satama\nLong Beachin satama () on Kalifornian Long Beachissa sijaitseva satama. Se sijaitsee aivan Los Angelesin sataman vieressä, mutta satamat ovat hallinnollisesti erillisiä: Los Angelesin sataman omistaa Los Angelesin kaupunki, Long Beachin sataman taas Long Beachin kaupunki. Satama on yksi Yhdysvaltain vilkkaimmista: se on konttimäärältään (2017) Yhdysvaltain toiseksi vilkkain ja rahdin määrän mukaan mitattuna (2013) Yhdysvaltain viidenneksi vilkkain.", "Long Beach\nTeollisuus ja palvelut muodostavat Long Beachin talouden huomattavimmat osa-alueet. Kaupungissa valmistetaan esimerkiksi lentokoneita, laivoja ja elintarvikkeita. Kaupungissa on myös öljynjalostusta, sekä meritutkimusta. Long Beachin satama on yksi maailman vilkkaimmista satamista. Los Cerritosin kanava yhdistää Long Beachin sataman viereiseen Los Angelesin satamaan. Kaupungissa käy lisäksi vuosittain noin 6 miljoonaa matkailijaa.", "Los Angelesin satama\nLos Angelesin sataman omistaja ja ylläpitäjä on Los Angelesin kaupunki. Aivan Los Angelesin sataman vieressä sijaitsee Long Beachin satama. Satamat on erotettu toisistaan hallinnollisista syistä; itäisemmän Long Beachin sataman omistaa Long Beachin kaupunki, Los Angelesin taas Los Angelesin kaupunki. Käytännössä satamat toimivat yhdessä ja käyttävät muun muassa samoja turvallisuuspalveluja. Joissakin tilastoissa ja raporteissa sisarsatamia käsitellään yhtenä Los Angelesin satamana.", "Long Beach\nVuonna 1921 Signal Hilliltä löydettiin maaöljyä, mikä vauhditti kaupungin sataman ja teollisuuden kehittymistä. Vuonna 1933 suuri maanjäristys aiheutti suuria tuhoja kaupungissa. Järistyksen jälkeen kaupungin keskustaa uudelleenrakennettiin ja monet uusista rakennuksista edustivat art deco-tyyliä. Toisen maailmansodan jälkeen Long Beach kasvoi yhdessä muun Los Angelesin metropolialueen kanssa. Vuonna 1947 miljardööri Howard Hughes teki koelentonsa tuolloin maailman suurimmalla lentokoneella nimeltä \"Spruce Goose\". Vuonna 1967 Long Beachin kaupunki osti entisen historiallisen risteilijäaluksen \"RMS Queen Maryn\", joka tuotiin kaupungin satamaan turistinähtävyydeksi.", "Long Beachin lentoasema\nLong Beachin lentoasema () on julkinen lentoasema Long Beachissa, Kaliforniassa. Lentoasemalla on neljä pienempää kiitotietä, ja yksi suurempi. Lentoasema palvelee pääosin Los Angelesin ja Orangen piirikuntia. Lentoasema otettiin käyttöön 1920-luvulla. Kentällä operoivia lentoyhtiöitä ovat Alaska Airlines, Delta Air Lines, US Airways ja JetBlue Airways.", "Kalifornia\nOsavaltiossa sijaitsevat Yhdysvaltain toiseksi ja viidenneksi suurimmat metropolialueet, Los Angelesin metropolialue sekä San Franciscon lahden ympäristö. Kahdeksan Yhdysvaltain viidestäkymmenestä suurimmasta kaupungista sijaitsee Kaliforniassa: Los Angeles, San Diego, San Jose, San Francisco, Fresno, Sacramento, Long Beach, ja Oakland. Osavaltion pääkaupunki on Sacramento.\nEteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.", "Los Angelesin satama\nLos Angelesin satama (, LOCODE: USLAX) on Yhdysvaltain Kaliforniassa sijaitsevan Los Angelesin kaupungin suursatama. Se sijaitsee San Pedron lahdella noin 20 kilometrin päässä Los Angelesin keskustasta.\nLos Angelesin satama syntyi 1800-luvun puolivälin vaiheilla espanjalaisten kolonialistien ansiosta. Sataman asema virallistettiin kuitenkin vasta vuonna 1907. Nykyisin se on konttimäärän ja rahdin arvon perusteella Yhdysvaltain suurin satama. Sataman pinta-ala on yhteensä noin 43,4 neliökilometriä, minkä lisäksi sataman vieressä sijaitsee noin 13,0 neliökilometrin kokoinen Long Beachin satama. Vaikka satamat ovat hallinnollisesti erillään toisistaan, tekevät ne käytännössä paljon yhteistyötä keskenään.", "Los Angelesin satama\nLos Angelesin satama aiheuttaa suuren kokonsa takia suuria ympäristöongelmia. South Coast Air Quality Management Districtin vuonna 2006 tehdyn arvion mukaan Los Angelesin ja Long Beachin satamat muodostivat tuolloin Etelä-Kalifornian suurimman yksittäisen saastuttajan. Arvion mukaan satamat tuottivat enemmän typpioksidia ja dieselistä vapautuvia haitallisia pienhiukkasia kuin kaikki Los Angelesin metropolialueen kuusi miljoonaa henkilöautoa yhteensä. California Air Resources Boardin mukaan sataman lähellä asuvien ihmisten riski sairastua syöpään oli alueen suurin." ]

[ "David Livingstone\nLivingstone kuoli Chitambon kylässä, Ilalassa, Sambiassa (tuolloin Koillis-Rhodesiassa) lähellä Bangweulujärveä 1. (tai 4.) toukokuuta 1873 malariaan ja punataudin aihettamaan sisäiseen verenvuotoon. Kolmenkymmenen Afrikassa vietetyn tutkimusvuotensa aikana Livingstone ehti taivaltaa liki 50 000 kilometriä. Hänen uskolliset seuraajansa \"Susi\" ja \"Chuma\" hautasivat hänen sydämensä puun alle, ja hänen kuivattu ja suolattu ruumiinsa kuljetettiin Sansibarin ja Adenin kautta Englantiin, missä se haudattiin 24. huhtikuuta 1874 Westminster Abbeyn kirkkoon Lontooseen." ]

[ "David Livingstone\nLivingstone oli kokematon johtaja, jolla oli monia vaikeuksia laaja-alaisen projektin toteuttamisessa. Livingstonen juuri Afrikkaan palannut vaimo Mary kuoli malariaan retken aikana huhtikuussa 1862. Sambesin löytöretki mainittiin epäonnistuneeksi monissa sanomalehdissä huolimatta siitä, että Livingstonen alaisuudessa työskennelleet tiedemiehet John Kirk, Charles Meller ja Richard Thornton olivat koonneet laajan kokoelman kasvitieteellistä, geologista ja etnograafista materiaalia tiedeyhteisöihin Isossa-Britanniaan. Vuonna 1864 Livingstone palasi takaisin kotimaahansa.", "David Livingstone\nDavid Livingstone (19. maaliskuuta 1813, Blantyre, Lanarkshire, Skotlanti – 1. toukokuuta (tai 4. toukokuuta) 1873, Sambia) oli skotlantilainen lääkäri, joka tuli tunnetuksi kirjailijana, lähetyssaarnaajana, orjuuden vastustajana ja tutkimusmatkailijana. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen, joka löysi \"Mosi-oa-Tunyan\" putoukset. Hän nimesi ne tuolloisen kuningatar Viktorian mukaan Victorian putouksiksi, jolla nimellä ne yhä tunnetaan. Livingstone muistetaan ehkä parhaiten tapaamisestaan Henry Morton Stanleyn kanssa. Stanley lausui tuolloin lentäväksi lauseeksi muodostuneet sanansa: ”\"Tohtori Livingstone, oletan?\"”", "David Livingstone\nHeinäkuussa Livingstone purjehti Mauritiukselle, ja joulukuussa hän palasi Englantiin, jossa häntä juhlittiin kansallissankarina, mistä hän ei kuitenkaan pitänyt. Uskoessaan enemmän tutkimusmatkailijan työhön kuin lähetystyöhön, Livingstone erosi Lontoon lähetysseurasta vuonna 1857. Hän pyrki saamaan taloudellista tukea ja kannatusta tuleville tutkimusmatkoille. Britannian hallitus antoikin hyväksynnän Livingstonen ajatukselle ja hän palasi takaisin Afrikkaan vuonna 1858. Tuolloin hänen tehtävänään oli selvittää mahdollisuuksia orjakaupan lopettamiseksi. Livingstone oli suuri orjakaupan vastustaja eikä uskonut aikansa vallitsevaan käsitykseen Afrikan ”villeistä.”", "David Livingstone\nLivingstone syntyi Blantyren kylässä, Etelä-Lanarkshiressa, Skotlannissa, hänen itsensä kutsumaan ”jumalaiseen köyhälistöön”. Livingstone oli jo kymmenvuotiaana töissä puuvillakehräämössä rahoittaakseen tulevia opintojansa. Vuonna 1836 hän aloitti lääketieteen opinnot Andersonin (nyk. Strathclyden) yliopistossa, Glasgow'ssa. Kreikan kieltä ja teologiaa hän opiskeli Glasgow’n yliopistossa ja latinaa paikallisen ystävän avustuksella. Tammikuussa 1840 Livingstone muutti Lontooseen jatkamaan lääketieteen opintojaan. Siellä hän tutustui skotlantilaiseen lähetyssaarnajaan, Robert Moffatiin, joka kehotti häntä liittymään Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society, LMS) palvelukseen. Saman vuoden marraskuussa Livingstone valmistui lääkäriksi ja hänet vihittiin lähetyssaarnaajaksi. Alun perin LMS:n piti lähettää Livingstone Kiinaan, jossa hänen lääketieteen opinnoistaan olisi ollut hyötyä, mutta oopiumisodat pakottivat muuttamaan suunnitelmia. Moffat oli maininnut Afrikan, ja jo ennen vuodenvaihdetta Livingstone oli purjehtimassa kohti Afrikkaa.", "Edgeworth David\nDavid ei saanut työtään ikinä valmiiksi. Hänen terveytensä heikkeni, ja hänellä oli samaan aikaan meneillään myös muita projekteja, jotka veivät aikaa. Hän kuoli Sydneyssä Royal Prince Alfred -sairaalassa lohkokeuhkokuumeeseen 28. elokuuta 1934. David sai valtiollisen hautauksen. Toimitus pidettiin Pyhän Andreaan katedraalissa, ja sen jälkeen hänet polttohaudattiin sotilaallisin menoin.", "David Kennedy\nKesäkuun 6. päivän iltana vuonna 1968 muutamaa päivää vaille 13-vuotias David Kennedy oli yksin hotellihuoneessa katsomassa televisiosta isänsä voitokasta riemua vaalikampanjassa ja sen jälkeistä tragediaa, jossa hänen isänsä murhattiin suorassa lähetyksessä. Hän otti asian hyvin raskaasti ja on sanottu, ettei hän koskaan päässyt sen yli. Hänestä tuli murrosiässä alkoholin ja huumeiden väärinkäyttäjä. David Kennedy kuoli Demerolin ja kokaiinin yliannostukseen Brazilian Court -hotellissa vuonna 1984.", "David Bowie\nDavid Bowie kuoli 10. tammikuuta 2016 rauhallisesti kotonaan perheensä läsnä ollessa sairastettuaan 18 kuukauden ajan maksasyöpää, jonka hän salasi loppuun saakka kaikilta paitsi läheisimmiltä ystäviltään. Hän oli vain kaksi päivää aikaisemmin ehtinyt täyttää 69 vuotta. Bowie toivoi testamentissaan, että hänen tuhkansa sirotellaan buddhalaisin menoin Indonesiaan Balin saarelle. Testamentin mukaan hänen perijöitään ovat puolison ja kahden lapsen lisäksi myös pitkäaikainen avustaja ja Bowien tyttären hoitaja. Samaan aikaan oikeudelle jätetyn kuolintodistuksen mukaan Bowie tuhkattiin Yhdysvalloissa kaksi päivää kuolemansa jälkeen.", "Gottfried Leibniz\nLeibniz kuoli Hannoverissa vuonna 1716. Tuolloin hän oli niin epäsuosiossa, ettei sen enempää Yrjö I (joka sattui juuri tuolloin olemaan lähellä Hannoveria) kuin kukaan mukaan hovista Leibnizin henkilökohtaista sihteeriä lukuun ottamatta osallistunut hautajaisiin. Vaikka Leibniz oli Royal Societyn ja Berliinin tiedeakatemian elinikäinen jäsen, kumpikaan instituutio ei kunnioittanut hänen kuolemaansa. Hänen hautansa oli merkitsemättömänä yli 50 vuotta. Bernard de Fontenelle kirjoitti Leibnizistä ylistävästi Elisabeth Charlotte von der Pfalzin, vaaliruhtinatar Sophien veljentyttären, kehotuksesta.", "David Wilkerson\nDavid Wilkerson kuoli 27. huhtikuuta 2011 auto-onnettomuudessa Yhdysvalloissa Texasissa 79-vuotiaana. Hänen autonsa ajautui moottoritie 175:llä vastaan ajavien kaistalle ja törmäsi kuorma-autoon. David Wilkersonilla ei raportin mukaan ollut turvavyötä kolarihetkellä ja hän sai surmansa tapahtumahetkellä. Kolarin tapahtumapaikka moottoritiellä Cuneyssä, joka on noin 160 km Dallasista kaakkoon. Kolarissa loukkaantuivat hänen vaimonsa Gwen Wilkerson, 70 vuotta, joka raportin mukaan piti turvavyötä kolarin hetkellä, sekä kuorma-autoa ajanut kuljettaja." ]

[ "Kansan Uutiset\nKansan Uutiset aloitti ilmestymisensä tammikuussa 1957, kun SKP:n äänenkannattaja Työkansan Sanomat ja SKDL:n äänenkannattaja Vapaa Sana yhdistettiin. Puolueiden erillisten päivälehtien ylläpitämistä ei katsottu enää taloudellisesti järkeväksi. Keskustelua kahden rinnakkaisen lehden ylläpidosta oli käyty jo vuosikymmenen alusta alkaen. Kesällä 1950 SKP asetti työryhmän asiaa pohtimaan, mutta varsinaisesti asia eteni vuodesta 1955 lähtien. SKP:n ja SKDL:n johtoelimet päättivät fuusiosta 16. kesäkuuta 1956. Syksyllä 1956 valittiin uuden lehden johto. Päätoimittajaksi nousi Jarno Pennanen, varapäätoimittajaksi Aili Mäkinen ja hallituksen puheenjohtajaksi Eino Kilpi. Lehden aloittaessa sen toimituskuntaan kuului noin 35 vakituista palkollista.", "Kansan Uutiset\nKansan Uutisten levikki nousi aluksi tasaisesti ja se ylitti 50 000. Kansan Uutiset oli Suomen luetuin poliittinen työväenlehti. 1980-luvulle asti Kansan Uutisia painettiin Kotkankadulla sijainneessa, SKP:n omistamassa, kirjapaino Yhteistyössä. Yhteistyön mentyä konkurssiin painotyöt alettiin ostaa Keski-Uusimaa Oy:ltä.", "Suomen Kansan Demokraattinen Liitto\nSKDL:n pää-äänenkannattaja oli aluksi Vapaa Sana, jonka ensimmäinen (sodanjälkeinen) numero ilmestyi 7. marraskuuta 1944. Vapaan Sanan päätoimittajina työskentelivät Väinö Meltti, Cay Sundström, Raoul Palmgren, Jarno Pennanen. Vuonna 1957 Vapaa Sana yhdistettiin SKP:n Työkansan Sanomien kanssa uuteen Kansan Uutiset -lehteen. Kahden lähes samoja asioita kertovan päivälehden ylläpitoa ei katsottu tarpeelliseksi." ]

[ "Kansan Uutiset\nKansan Uutiset alkoi julkaista artikkeleita verkossa 1990-luvun lopulla. Lehden sivustolla julkaistiin muutama artikkeli jokaisesta lehdestä, kunnes se joulukuussa 2008 uudistettiin ja sisältöä laajennettiin huomattavasti. Samalla aloitti Kansan Uutisten maksullinen näköislehti. 10. joulukuuta 2008 lehden hallitus päätti Kansan Uutisten muuttumisesta pääasiassa verkkolehdeksi. Syyskuusta 2009 lähtien lehti on ilmestynyt paperilla vain perjantaisin, kun se ennen uudistusta ilmestyi neljästi viikossa.", "Tiedonantaja\nTiedonantajan alkuna voidaan pitää n vuosina 1967–1968 julkaisemaa Tiedote-jäsenlehteä. Keväällä 1968 piiri alkoi suunnitella uutta säännöllisesti ilmestyvää ja tilauspohjaista lehteä. Syyskuun Tiedotteessa julistettiin lehden nimikilpailu ja ensimmäinen Tiedonantaja ilmestyi lokakuun alussa. Lehti alkoi ilmestyä 1–2 kertaa kuussa. Piirisihteeri Markus Kainulainen ja Urho Jokinen olivat hankkeen keskeisimmät taustahenkilöt. Lehden menot katettiin aluksi pääosin Uudenmaan ja muiden oppositiopiirien varoilla. SKP:n opposition aikeet levittää lehteä Uudenmaan ulkopuolelle herättivät jyrkkää vastustusta puolueen enemmistön riveissä ja marraskuussa puolue kielsi tämän. Ukaasi ei kuitenkaan tehonnut. Alkuvuonna 1969 ja piirijärjestöt ilmoittivat halukkuudestaan saada Tiedonantaja jäsenlehdekseen ja pian lehdessä alkoi ilmestyä tukilistoja ympäri maata. Tšekkoslovakian tapahtumien jälkeen siitä päätettiin tehdä kaikkien puolueen opposition hallussa olleiden piirijärjestöjen lehti. Lehden toimituskunta työskenteli tuolloin yhdessä huoneessa Koiton talossa.\nNykyisen valtakunnallisen Tiedonantajan syntyhetkenä pidetään elokuuta 1969, jolloin se muuttui vähemmistökommunistien (ks. taistolaisuus) maanlaajuiseksi lehdeksi haastaen SKDL:n ja SKP:n virallisen pää-äänenkannattajan, Kansan Uutiset.", "Lappeenrannan Uutiset (kaupunkilehti)\n\"Lappeenrannan Uutiset\" alkoi ilmestyä nykyisellä nimellään tammikuussa 2009. Tätä ennen lehti tunnettiin \"Kaakkois-Suomen Sanomina\", joka perustettiin vuonna 1994. Suomen Lehtiyhtymä -konsernin (nykyisen Etelä-Suomen Median) ostettua lehden syksyllä 2008 käynnistettiin uudistustyö, joka johti \"Lappeenrannan Uutisten\" syntymiseen. Jo vuosina 1885–1898 Lappeenrannassa ilmestyi \"Lappeenrannan Uutiset\" -niminen sanomalehti, mutta sillä ei ole yhteyttä nykyisen lehden kustannusliiketoimintaan.", "Kansan Tahto\nKansan Tahdon perusti samanniminen sanomalehtiosuuskunta vuonna 1906 \"köyhien ja sorrettujen äänenkannattajaksi\". Lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti Oulussa 3. helmikuuta. SDP:n puoluelehtioikeudet se sai samana vuonna Oulun puoluekokouksessa.", "Tornion Uutiset\n\"Tornio\"-lehden lakkauttamisen jälkeen vuonna 1901 Tornion kaupunki oli jäänyt vaille omaa sanomalehteä. Vuonna 1905 lehtiä alkoi ilmestyä kaksikin, \"Tornion Lehti\" ja vaatimattomampi \"Tornion Uutiset\". Kilpailijaansa verrattuna \"Tornion Uutiset\" oli suunnattu selvemmin maaseutuväestölle. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen se julistautui linjaltaan suomenmieliseksi, kansanvaltaiseksi ja perustuslailliseksi. Kyseessä ei kuitenkaan ollut poliittinen lehti, vaan pikemmin julkaisijansa Gustaf Adolf Ryynäsen liikeyritys. Yhdestä kolmeen kertaan viikossa ilmestynyt \"Tornion Uutiset\" lakkasi taloudellisesti kannattamattomana.", "Pohjan Kansa\nValkoisten sisällissodan aikana tuhoama \"Kansan Tahdon\" kirjapaino saatiin kuntoon kesäkuussa 1919, jolloin sieltä alkoi ilmestyä uusi työväenlehti nimeltä \"Pohjan Kansa\". Sen kustantajaksi oli jo marraskuussa 1918 perustettu samanniminen osakeyhtiö. Lehti kannatti työväen luokkataistelua, mutta korosti parlamentaarisen toiminnan merkitystä ja SDP:n paikallisjärjestöistä poiketen tuki puolueen johtoa. SDP:n hajotessa vuoden 1920 aikana \"Pohjan Kansasta\" tuli sosialistisen työväenpuolueen äänenkannattaja, joka kuitenkin säilytti itsenäisyytensä puolueen ja varsinkin SKP:n johtoon nähden. Sosiaalidemokraatit perustivat sen kilpailijaksi uuden \"Kansan Tahdon\". \"Pohjan Kansa\" sai kirjoittelustaan useita viranomaisten nostamia painokanteita, jotka johtivat toimittajien pitkiin vankeustuomioihin. Toukokuussa 1921 lehti määrättiin lakkautettavaksi kolmen kuukauden ajaksi, jolloin se ilmestyi nimillä \"Kansan Tahto\" ja \"Köyhälistön Työ\".", "Kansan Sana\n\"Kansan Sana\" muutettiin marraskuussa 1992 \"Itä-Suomen Viikoksi\". Loppuvaiheessaan kahdesti viikossa ilmestyneen lehden tilalla alkoi ilmestyä viikkolehti, jonka tilaajat saivat entiseen tapaan myös \"Kansan Uutisten Viikkolehden\". Muutoksen taustalla oli yhtiön taloudellinen ahdinko sekä paino- ja jakelukustannuksista saatavat säästöt. Petri Hynysen toimittama \"Itä-Suomen Vikko\" pyrki painottumaan laajempiin ajankohtaisiin teemoihin ja vähentämään puoluesidonnaisuutta. Lehden toimitus ja konttori muuttivat takaisin Työnkulmalle. Vuoden 1994 alussa perustettiin uusi kustannusyhtiö ISV-Julkaisut Oy ja painatus siirrettiin Lehtisepät Oy:lle Pieksämäelle. Uusi yhtiö teki konkurssin saman vuoden kesäkuussa. Sen taustalla oli lehdistötuen loppuminen sekä tilaus- ja ilmoitustulojen väheneminen.", "Kansan Ääni (1945)\nVuoden 1945 eduskuntavaalien edellä perustettu lehti ilmestyi aluksi kerran ja vuodesta 1954 lähtien kolmesti viikossa. Sitä painettiin Kokkolassa, Oulussa ja Helsingissä, vuosina 1969–1977 SDP:lle siirtyneessä vasemmistoradikaalin \"Työn Äänen\" entisessä kirjapainossa Vaasassa ja sen jälkeen Porissa ja Seinäjoella. Vuonna 1969 SKP:n keskuskomitea lakkasi tukemasta \"Kansan Ääntä\", jolloin Pohjanmaan piirijärjestöt päättivät jatkaa sen julkaisemista omin voimin. Säästötoimien ja talkootyön avulla lehti osoittautui elinkelpoiseksi. Vuonna 1978 perustettiin nykyaikainen latomo, joka mahdollisti varsin korkeatasoisen ulkoasun. \"Kansan Äänen\" levikki oli 1960-luvulle saakka noin 5 000–7 000, mutta nousi vuonna 1976 jopa 13 000:een. Päätoimittajina työskentelivät Arvo M. Hildén (1945), Reino Eero (1945–1958), Pentti Kujamäki (1958–1963), Reino Kangasmäki (1963–1979) ja Tapani Elgland (1980–)." ]

[ "Black Mesa (videopeli)\nKyseessä on Source-pelimoottoria käyttävä \"Half-Life\"-videopelin fanivoimin tehty uudistettu versio. \"Half-Lifen\" kehitti ja sen julkaisi Valve Corporation vuonna 1998. Peli on yksi menestyneimmistä ja tunnetuimmista. Pelin nimi viittaa kuvitteelliseen Black Mesan tutkimuslaitokseen, johon suurin osa \"Half-Lifen\" tapahtumista ja toiminnasta sijoittuu. Alkuperäisestä pelistä tuttu Xen-ulottuvuus puuttuu \"Black Mesasta\", mutta pelin ostaneet voivat ladata sen ilmaisena päivityksenä kun se valmistuu.", "Half-Life\nHalf-Life (tyyliteltynä HλLF-LIFE) on Valve Corporationin kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli, jonka Sierra Entertainment julkaisi alun perin vuonna 1998 Windowsille. Myöhemmin peli käännettiin myös PlayStation 2:lle. Sega Dreamcastille suunniteltu versio saatiin valmiiksi, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Linux- ja OS X -versiot julkaistiin tammikuussa 2013.", "Half-Life (pelisarja)\nValven perustivat Gabe Newell ja Mike Harrington, jotka olivat molemmat entisiä Microsoftin työntekijöitä. Pelitalon ensimmäinen peli, \"Half-Life,\" esiteltiin vuoden 1997 E3-messuilla. Pelin teknologiaa kehuttiin huomattavasti. \"Half-Lifen\" GoldSrc-pelimoottorin pohjaksi valittiin id Softwaren kehittämän \"Quake\"-pelin moottori.", "Half-Life (pelisarja)\nHalf-Life (tyyliteltynä HλLF-LIFE) on pääosin Valve Corporationin kehittämä ja julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapelisarja. Pelisarjan pelit sijoittuvat scifi-teemaiseen vaihtoehtohistoriaan maapallon tulevaisuudesta." ]

[ "Half-Life 2\nHalf-Life 2 (tyyliteltynä HλLF-LIFE ja lyhennettynä HL2) on Valve Corporationin kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli, joka on jatko-osa \"Half-Lifelle\". Peli ilmestyi alun perin Microsoft Windowsille, mutta myöhemmin siitä julkaistiin myös Xbox-versio. Peli julkaistiin Xbox 360:lle ja PlayStation 3:lle \"The Orange Box\" -pelikokoelmassa, jossa on alkuperäisen \"Half-Life 2\":n lisäksi myös lisäosat \"\" ja \"\" sekä pelit \"Portal\" ja \"Team Fortress 2\". Pelistä on myöhemmin julkaistu myös OS X- (2010) ja Linux-versiot (2013).", "Half-Life\nHalf-Life: Uplink on \"Half-Lifen\" yksinpelidemo, joka julkaistiin 12. helmikuuta 1999. Uplink esittelee pelin vihollisia, hahmoja ja aseita, mutta se ei varsinaisesti liity valmiin pelin tapahtumiin toisin kuin ensimmäinen demo \"Half-Life: Day One\". \"Uplink\"-demo on leikattu \"Lambda Core\" -nimisestä kehitteillä olleesta osiosta \"Half-Lifeen\", jota ei kuitenkaan otettu mukaan valmiiseen peliin.", "Half-Life (pelisarja)\nPelisarjan ensimmäinen osa, \"Half-Life,\" sai kriitikolta erinomaisen vastaanoton. Pelin tunnelmaa ja ohjemoituja kohtauksia kehuttiin. Metacritic-palvelu on laskenut pelille valikoiduista arvosteluista painotetun pistekeskiarvon 96/100. Peli voitti yli 50 ”vuoden peli” -palkintoa. \"Half-Life\" vaikutti myös huomattavasti ensimmäisen persoonan ammuntapelien kehitykseen, sillä se esitteli realistisen tarinan ja päähahmon, joka ei ole huippukoulutettu sotilas.", "Half-Life: Blue Shift\n\"Half-Life: Blue Shift\" on toimintavetoinen ensimmäisen persoonan ammuntapeli. Pelaaja ohjaa turvamies Barney Calhounia, jonka silmin tapahtumat kuvataan. Juonta kuljetetaan eteenpäin kohtauksilla, jotka vaikuttavat satunnaisilta mutta ovat käsikirjoitettuja. Pelin alueita ei ole jaettu erillisiin tasoihin, vaan kaikki peliympäristöt on yhdistetty toisiinsa. Ympäristön lineaarisen suunnittelun ja käsikirjoitettujen kohtausten takia pelaaja etenee koko ajan eteenpäin putkessa. Kenttien välillä on aina lyhyt lataustauko, jonka aikana seuraava pelialue latautuu.", "Half-Life\nVuonna 1997 Valve esitteli \"Half-Lifen\" suurelle yleisölle E3-messuilla Los Angelesissa, missä peli äänestettiin messujen parhaimmaksi. Alun perin \"Half-Life\" oli tarkoitus julkaista yhdessä \"Quake II:n\" kanssa vuoden 1997 joulukuussa, mutta Valve oli tyytymätön \"Half-Lifen\" pelisuunnitteluun ja päätti viivyttää pelin julkaisua vuodella. Pelin jokainen kartta, hahmomalli ja skriptattu kohtaus suunniteltiin uudestaan, minkä ohella Valven ohjelmoijat parantelivat pelin tekoälyä ja karttasuunnittelua.", "Half-Life\nPelin suosion seurauksena Gearbox Software kehitti Valven alaisena \"Half-Lifelle\" kolme lisäosaa, \"\", \"\" ja Playstationille julkaistun \"\". Pelit sisälsivät saman tarinan eri hahmojen näkökulmista, sekä mm. uusia aseita. Lisälevyjen ja jatko-osan ohella pelistä on kehitetty lukuisia modeja, mukaan lukien maailmalla suosittu \"Counter-Strike\" sekä vaikeudestaan tunnettu \"Day of Defeat\". Vuonna 2004 Valve Corporation julkaisi pelille jatko-osan nimeltään \"Half-Life 2\", josta tuli edeltäjänsä tapaan menestys. Peli sai vielä kaksi lisäepisodia.", "Half-Life 2\n\"Half-Life 2\":n kehittäminen alkoi jo vuonna 1999, mutta syyskuussa 2003 Valven tietokoneet joutuivat tietomurron kohteiksi ja pelin lähdekoodi vuoti internetiin. Pelin kehitys oli muutenkin myöhässä, joten koodivuoto johti pelin julkaisun lykkäämiseen. \"Half-Life 2\" julkaistiin 16. marraskuuta 2004. Peli osoittautui suurmenestykseksi niin arvosteluissa kuin myyntilistoillakin." ]

[ "Marokko\nMarokon eteläisimmän alueen Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Vuodesta 1991 Länsi-Saharan alueella on vallinnut Yhdistyneiden kansakuntien valvoma aselepo, ja ratkaisua on pyritty löytämään kansanäänestyksestä, jollainen oli tarkoitus järjestää jo vuonna 1992. Frente Polisario ja Marokko eivät kuitenkaan ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kenellä kansanäänestyksessä tulisi olla äänioikeus. Äänioikeutettujen tunnistamisprosessi lopetettiin vuonna 1999. Marokko hylkäsi vuonna 2003 Yhdistyneiden kansakuntien erikoislähettiläänä toimineen yhdysvaltalaisen James Bakerin laatiman rauhansuunnitelman.", "Länsi-Sahara\nLänsi-Saharan maanpaossa oleva hallitus on parlamentaarinen yksipuoluejärjestelmä, mutta hallitusmuodon mukaan se muuttuu monipuoluejärjestelmäksi, jos alue saa itsenäisyyden. Hallituksen päätukikohta on Lounais-Algeriassa, Tindoufin maakunnan pakolaisleireillä, joita se hallitsee. Se sanoo myös hallitsevansa Länsi-Saharan muurin itäpuolelle jäävää osaa. Kyseinen alue on enemmän tai vähemmän autio ja Marokon hallitus pitää sitä ei-kenenkään-maana jota YK-joukot partioivat." ]

[ "Länsi-Sahara\nLänsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on julistanut alueen itsenäiseksi nimellä \"Saharan demokraattinen arabitasavalta\".", "Länsi-Sahara\nLänsi-Sahara (, ) on Afrikan luoteisosassa sijaitseva kiistanalainen ei-itsehallinnollinen alue, joka aiemmin on ollut Espanjan siirtomaa. Sen rajanaapurit ovat pohjoisessa Marokko, koillisessa Algeria sekä Mauritania idässä ja etelässä. Lännessä on Atlantin valtameri. Suurin kaupunki on El Aaiún (Laayoune), jossa suurin osa alueen väestöstä asuu. Länsi-Sahara on yksi maailman harvimmin asutuista seuduista: keskimäärin alueella asuu vain yksi asukas jokaista neliökilometriä kohden.", "Saharan demokraattinen arabitasavalta\nLänsi-Saharan lopullinen kohtalo on yhä epävarma, koska konfltiktin osapuolten välille ei ole vielä saatu yksimielisyyttä eikä Marokko ole suostunut järjestämään asiasta kansanäänestystä. Länsi-Saharan itsenäisyydelle Marokko tarjoaa vaihtoehtona rajattua itsehallintoa. Sekä YK että Saharan demokraattisen arabitasavallan edustajat pitävät kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta.", "Marokon muuri\nAfrikassa Länsi-Saharan liittäminen Marokkoon on herättänyt hieman enemmän huomiota: Algeria tukee Polisariota \"sen pitkään jatkuneessa aavikkosodassa vastustaa Marokon hallintaa kiistanalaisesta alueesta;\" Afrikan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat ehdottaneet rauhanomaista ratkaisua, vaikkakin Afrikan unionin kanta Länsi-Saharan tilanteesta johti .", "Saharan demokraattinen arabitasavalta\nValtio vaatii itselleen koko Länsi-Saharan aluetta, jolta Espanja vetäytyi vuonna 1975. Sitä hallitsee suurimmaksi osaksi Marokko, joka pitää koko Länsi-Saharaa itselleen kuuluvana. Koska tasavallan väliaikaisessa perustuslaissa osoitettu pääkaupunki El Aaiún sijaitsee Marokon hallitsemalla alueella, maan koilisosassa sijaitseva Bir Lehlu toimii väliaikaisena pääkaupunkina. Hallitus toimii Algerian Tindoufissa olevalta pakolaisleiriltä käsin. Yhdistyneet kansakunnat on ehdottanut, että alueen tulevaisuudesta järjestettäisiin kansanäänestys. Kiistan osapuolet eivät kuitenkaan ole päässeet äänestyksen toteuttamisesta yksimielisyyteen.", "Sahara\nSahara ulottuu Marokon, Algerian, Tunisian, Libyan, Egyptin, Mauritanian, Malin, Nigerin, Tšadin ja Sudanin alueille. Näistä viisi ensimmäistä rajoittuvat pohjoisessa Välimereen. Viisi jälkimmäistä taas sijaitsevat pääosin Sahelin savannialueella, mutta ulottuvat pohjoisessa pitkälle Saharaan. Atlantin rannalla on lisäksi kiistanalainen, Marokon miehittämä Länsi-Sahara, joka on lähes kokonaisuudessaan autiomaata.", "Länsi-Sahara\nMarokko katsoo Länsi-Saharan alueen olevan historiallinen osa sitä, mutta Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1975 julkaiseman selvityksen mukaan historiallisia todisteita siitä, että Marokko olisi hallinnut aluetta, ei ole. Tämän johdosta alueen valloitus oli vuoden 1960 siirtomaavaltojen itsemääräämisoikeuden julistuksen vastainen. Marokko on kuitenkin saanut tukea toimilleen muun muassa Yhdysvalloilta, Ranskalta, Espanjalta, Egyptiltä, Israelilta ja Saudi-Arabialta. Konflikti on johtanut siihen, että yli 150 000 länsisaharalaista pakolaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa jo vuodesta 1975 lähtien. YK:n järjestöt avustavat noin 90 000 pakolaista.", "Saharan demokraattinen arabitasavalta\nSaharan demokraattinen arabitasavalta vaatii itselleen koko Länsi-Saharan aluetta. Tällä hetkellä sen hallinnassa on noin kolmannes Länsi-Saharasta sekä neljä pakolaisleiriä Tindoufin läheisyydesä. Alueen itäosassa sijaitseva harvaan asuttu, lähinnä aavikosta koostuva alue on erotettu sen länsiosasta Marokon rakentamalla 2700 kilometriä pitkällä hiekkavallilla." ]

[ "De facto\nDe facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä \"de juren\" (”lain mukaan”) vastakohtana. Asiat, jotka ovat \"de facto\", yleensä kehittyvät autonomisesti, ilman erillistä standardin, lain, säännön tai sopimuksen tekoa.", "De facto\nLakiteknisesti \"de jure\" tarkoittaa mitä laki sanoo, \"de facto\" tarkoittaa mitä käytännössä tapahtuu." ]

[ "Suvereniteetti\nKansainvälisessä oikeudessa on olemassa kaksi suvereniteetin käsitettä: todelliseen valtaan viittaava de facto -suvereniteetti ja de jure -suvereniteetti, mikä viittaa tämän vallan oikeutukseen. Suvereniteetti \"de jure\" on jotain, minkä valtio voi myöntää toiselle tunnustamalla sen itsenäisyyden mutta yhtä hyvin kiistää sen. Suvereniteetti tässä merkityksessä on vain symbolista. \"De facto\" kytkeytyy oleellisesti väkivallan monopoliasemaan, sekä sotilaalliseen että taloudelliseen valtaan. Valtiollinen suvereniteetti on \"de jure\" kansainvälisen oikeuden näkökulmasta suhteellista, sillä sitä rajoittavat kaikkia valtioita sitovat yleiset kansainvälisen oikeuden normit sekä valtion käyttämä sopimuksenteko-oikeus. \"De facto\" -suvereniteetti ei kuitenkaan voi olla suhteellista, vaan suvereniteetin voi \"de facto\" kyseenalaistaa vain toinen sen sijalle asettuva suvereeni valta. Esimerkiksi kansainyhteisö voi toimia tällaisena yksittäisten valtioiden yläpuolelle asettuvana tahona.", "De jure\n\"De jure\" kuvaa poliittista tilannetta, jossa valtiolla tai muulla poliittisella toimijalla on laki tai sopimus asiasta. Esimerkiksi Suomessa on \"de jure\" kaksi kansalliskieltä, jotka yleensä luetaan \"virallisiksi kieliksi\", joita on voitava käyttää viranomaisen kanssa asioitaessa, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole \"de jure\" virallisia kieliä. Ilmaus sisältää usein piiloviestin siitä, että tosiasiassa, \"de facto\", asia ei ole aivan yksinkertainen.", "De facto\nKun uusia tuotteita halutaan käyttöön nopeammin kuin niitä ehditään standardoida, syntyy yleensä \"de facto\" -standardi. Tällainen käytännön standardi on yleensä saavuttanut hallitsevan markkinaosuuden, ja sitä aletaan usein käyttää myös muiden valmistajien vastaaviin tuotteisiin. Tämän kaltaiset toteutustavat ovatkin levinneet ainoastaan kaupallisista syistä, eivätkä välttämättä ole teknisesti parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tyypillisiä \"de facto\" -standardien luojia ovat yritykset.", "De jure\nDe jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”lakiin perustuen”. Sen rinnalla esiintyy termi \"de facto\", joka viittaa käytäntöön.", "Sota\nKansainvälinen lainsäädäntö tekee eron pienempien konfliktien, kuten mellakoiden tai levottomuuksien, joissa järjestys palautuu suhteellisen nopeasti ja rajoitetuin voimatoimin, sekä suurten toisiaan vastustavien poliittisten yhteisöjen välisten aseistettujen kansannousujen välille. Tilanteessa, jossa valtion sisäinen konflikti laajenee vaikuttamaan toisiin valtioihin, ulkopuoliset valtiot voivat katsoa maassa vallitsevan kansannousun. Kansannousun tunnustaminen virallisesti tai \"de facto\" osoittaa, että ulkopuolinen valtio käsittää kapinalliset laillista valtaa tavoittelevaksi ryhmäksi. Vaikka kansainvälisen lainsäädännön määritelmä kapinallisten laillisesta statuksesta ei ole tarkka, tyypillisesti kapinallisiksi tunnustetuilla katsotaan olevan lain edessä samat oikeudet kuin sotilaalla. Mikäli kapinallisille myönnetään sotaa käyvän osapuolen status, heitä kohdellaan tasa-arvoisena ja vastuullisena osapuolena sekä neuvotteluissa että mahdollisesti sotarikoslakeja sovellettaessa. Tämän tunnustuksen myöntäjän tulee omaksua neutraali suhtautuminen kapinallisiin.", "Diplomaattinen tunnustaminen\nTunnustaminen on kansainvälisessä oikeudessa uuden valtion olemassaolon toteaminen toisten valtioiden taholta. Se voi olla oikeudellisesti pysyvä De jure tai valtion olemassaolo voidaan todeta esimerkiksi solmimalla diplomaattiset suhteet uuteen valtioon. Tosiasiallinen tunnustaminen eli De facto on luonteeltaan väliaikainen ja varauksellinen.", "Kumileimasin (politiikka)\nKumileimasin tarkoittaa politiikassa lainsäädäntö- tai toimeenpanovallan omaavaa henkilöä tai instituutiota, joka hyväksyy muodollisesti valtaapitävän tahon puoltamat lait ja/tai säädökset. Yleisesti se tarkoittaa yksipuoluejärjestelmässä olevia parlamentteja, joiden jäsenet ovat jo aiemmin sopineet keskenään lain hyväksymisestä. Yleensä \"kumileimasimella\" on \"de jure\" mahdollisuus hylätä laki, mutta \"de facto\" näin ei ikinä tapahdu.", "De se\nDe se () on filosofinen termi, joka tarkoittaa uskomusta tulkittuna niin, että se koskee henkilöä itseään. Toisin sanoen, uskomus on \"de se\" -uskomus, jos sen katsotaan kohdistuvan jonkun sellaisen proposition totuuteen, joka liittyy uskomuksen omaavaan henkilöön itseensä. Tulkinta eroaa tällöin tietyllä tavalla \"de dicto\" ja \"de re\" -tulkinnoista. David Kellogg Lewisin mukaan \"de se\" sisällyttää \"de dicton\", mutta ei toisin päin." ]

[ "Eino Pekkala\nEino Oskari Pekkala (29. marraskuuta 1887 Seinäjoki – 30. syyskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen vasemmistopoliitikko. Pekkala toimi kansanedustajana Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden (1927–1930) sekä Suomen kansan demokraattisen liiton (1945–1948) eduskuntaryhmissä. Hän toimi myös opetus- (1945–1946) ja oikeusministerinä (1946–1948) sekä Työväen urheiluliiton (1919–1927) puheenjohtajana.", "Eino Pekkala\nPekkala aloitti poliittisen toimintansa Suomen sosialidemokraattisen puolueen riveissä, mutta sisällissodan jälkeen hän oli yksi niistä, jotka vähemmistöön jäätyään irtautuivat ja perustivat Suomen sosialistisen työväenpuolueen. SSTP:n johtajiin lukeutunut Pekkala pidätettiin jo perustavassa kokouksessa ja hänet asetettiin syytteeseen. Pekkala valittiin ensi kertaa eduskuntaan vaaleissa 1927 Uudenmaan läänin vaalipiiristä Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaaliliitosta. Hän uusi paikkansa 1929, mutta 1930 Pekkala vangittiin yhdessä muiden ryhmänsä edustajien kanssa. Tätä ennen Lapuan liike sieppasi kansanedustajan Säätytalosta perustuslakivaliokunnan kokouksesta. Pekkala oli 1930-luvun vaihteessa yksi SKP:n toimintaa työväenliikkeessä kritisoineen Suomen työväen vasemmistoryhmän tunnetuimmista poliitikoista. Hän toimi vasemmistoryhmän keskustoimikunnan puheenjohtajana.", "Mauno Pekkala\nPekkala valittiin eduskuntaan vuoden 1927 vaaleissa Suomen sosialidemokraattisen puolueen (SDP) listoilta. Hän oli silloin jo valmiiksi Väinö Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Hän nousi myös SDP:n puoluetoimikuntaan. Puolueessa Pekkala oli ennen sotia vahvasti Väinö Tannerin linjan kannattaja." ]

[ "Ahti Pekkala\nAhti Antti Johannes Pekkala (20. joulukuuta 1924 Haapavesi – 23. elokuuta 2014 Haapavesi) oli suomalainen poliitikko. Pekkala toimi Haapaveden osuuspankin johtajana 1952–1985. Hän oli Keskustapuolueen kansanedustaja 1970–1986, eduskunnan I varapuhemies 1976–1978 ja puhemies 1978–1979. Keskustapuolueen varapuheenjohtajana Pekkala oli 1971–1986. Pekkala oli valtiovarainministerinä kolmessa eri hallituksessa (Koivisto II, Sorsa III ja Sorsa IV) 1979–1986 eli kauemmin kuin kukaan hänen edeltäjänsä.", "Eino Pekkala\nSotien jälkeen Pekkala liittyi SKDL:ään ja hänet valittiin liiton listoilta eduskuntaan. Arvostettu Pekkala nostettiin myös ministeriksi Paasikiven III hallitukseen ja tätä seuranneeseen veljensä Mauno Pekkalan johtamaan hallitukseen. Pekkala kuului monien muiden SKDL:n sosialistien tavoin vuonna 1946 perustettuun Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen. Vuosina 1945–1946 Pekkala oli yksi eduskunnan sotasyyllisyysoikeuteen valitsemista jäsenistä.", "Eduskuntavaalit 1927\nSeitsemän paikan menetyksellään Edistyspuolue koki toisen jyrkän romahduksensa, josta se ei enää koskaan toipunut. Siitä lähtien puolue ja sen seuraajat kituivat vuosikymmenien ajan pienenä, keskimäärin kymmenen kansanedustajan puolueena, kunnes Liberaalinen Kansanpuolue tuli tiensä päähän vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.\nUusia kansanedustajia olivat muun muassa SDP:n Mauno Pekkala, August Valta ja Kalle Valta, Maalaisliiton Uuno Hannula, Aino Luostarinen, Juho Koivisto ja Juho Pilppula, Kokoomuksen Jaakko Ikola, Erkki Kuokkanen, Oskari Lehtonen, Väinö Malmivaara ja Yrjö Puhakka, Sosialistien Yrjö Enne, Lauri Myllymäki, Eino Pekkala, Arvo Riihimäki ja Siina Urpilainen, RKP:n Erik von Frenckell ja Henrik Kullberg, sekä Edistyspuolueen Eero Rydman. Eduskuntaan palanneita olivat muun muassa Maalaisliiton Juhani Leppälä ja Juho Torppa, RKP:n Annie Furuhjelm ja August Tåg, sekä Edistyspuolueen Risto Ryti ja Elias Sinkko.", "Eino Pekkala\nEino Pekkala valmistui ylioppilaaksi 1906 Tampereella, ja kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimi 1910–1911 Tampereen työväenopiston johtajana ja sitten historianopettajana Hämeenlinnassa vuoteen 1916. Hän jatkoi sen jälkeen oikeustieteiden opintoja yliopistossa ja suoritti tutkinnon 1918 toimien sen jälkeen asianajajana. Eino Pekkala oli naimisissa virolaisen Hella Wuolijoen siskon Salme Murrikin kanssa vuosina 1913–1924. Sen jälkeen Eino Pekkala avioitui englantilaisen Mary Moorhousen kanssa.", "Ahti Pekkala\nPresidentin valitsijamiehenä Pekkala oli 1956, 1978 ja 1982. Vuoden 1982 vaalien alla Pekkala ajoi näkyvästi Ahti Karjalaista Keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi ja vetosi tämän puolesta jo ennen kuin Urho Kekkonen ilmoitti eroavansa tasavallan presidentin virasta. Kun Johannes Virolainen oli valittu Kuopion ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 1981 Keskustan ehdokkaaksi ylivoimaisella äänten enemmistöllä, tulokseen silmin nähden pettynyt Pekkala totesi kokousta seuranneelle valokuvaajalle Kalle Kultalalle: \"Synkkä päivä isänmaalle.\"", "Salme Pekkala-Dutt\nSyksyllä 1908 Salme Murrik siirtyi Suomeen, jonne oli jo siirtynyt hänen vanhempi siskonsa Hella. Suomessa hän tutustui sittemmin hyvin tunnettuun vasemmistopoliitikko Eino Pekkalaan, jonka kanssa hän avioitui syksyllä 1913. Salme Pekkalan yhteydet kommunistiseen liikkeeseen vahvistuivat Suomen sisällissodan jälkeen niin, että hänestä tuli vallankumouksellinen aktivisti 1919–1920. Hän oli avustamassa Otto Ville Kuusisen toukokuussa 1919 tapahtunutta salaista Suomen vierailua, joka kesti vuoden 1920 alkuun. Salme Pekkala itse matkusti maaliskuussa 1920 Lontooseen. Avioliitto Eino Pekkalan kanssa oli käytännössä ohi, ja avioero virallistettiin tammikuussa 1924.", "YYA-sopimus\nPaasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan, joka koostui eri puolueiden jäsenistä, kuulematta itse puolueita ollenkaan. Suomalaisvaltuuskunnan jäseniksi nimitettiin pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministerit Carl Enckell ja Reinhold Svento, sisäministeri Yrjö Leino sekä kansanedustajat Onni Peltonen, Urho Kekkonen ja J. O. Söderhjelm. Valtuuskunnan kokoonpano kuvasti enemmän presidentin kuin eduskunnan kantaa: Enckell ja Svento olivat presidentin luottamusmiehiä, Pekkala ja Leino edustivat kansandemokraatteja, kolmesta kansanedustajasta maalaisliiton Kekkonen ja RKP:n Söderhjelm olivat lähellä presidenttiä ja SDP:n Peltonen kuului sotilaallisen sopimuksen vastustajiin. Presidentti antoi vastuun valtuuskunnan toimista pää- ja ulkoministerille, ja jäi itse Helsinkiin. Paasikivi oli kuitenkin antanut valtuuskunnalle tiukat rajat, joita ei saanut ylittää ilman hänen lupaansa. Lisäksi hän edellytti, että sopimuksen voimassaoloajaksi tulisi enintään kymmenen vuotta. Nimittäessään valtuuskunnan Paasikivi ei tiennyt, että Yrjö Leino oli jo menettänyt oman puolueensa SKDL:n ja Neuvostoliiton luottamuksen." ]

[ "Rahan historia Suomessa\nMarkka-niminen valuutta oli käytössä Suomen alueella jo keskiajalla, ja sen käyttö jatkui 1700-luvun lopulla tapahtuneeseen Kustaa III:n rahauudistukseen asti. Venäjän vallan alkupuolella vuoden 1840 raharealisaatioon saakka Suomessa oli liikkeessä sekä Ruotsin että Venäjän rahaa. Suomen markka oli maan rahayksikkö vuosina 1860–2002. Vuonna 2002 Suomessa otettiin käyttöön Euroopan unionin yhteinen valuutta euro.", "J. V. Snellman\nPoliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860. Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon. Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana paperirahana. Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865 allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä. Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.", "Suomen markka\nSuomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002. Markka lyhennettiin käytössä mk tai Smk. Vuoden 1978 jälkeen käytettiin myös valuuttatunnusta FIM, joka oli tarkoitettu kansainväliseen rahaliikenteeseen. Markka jakautui sataan penniin, lyhenne p." ]

[ "Suomi 1950-luvulla\nSuomen valuuttayksikkö oli markka, jonka arvo oli romahtanut toisen maailmansodan jälkeen. Seteleihin lisättiin nollia ja suurimman setelin nimellisarvo oli kymmenen tuhatta markkaa. Suurimmat setelit oli kuvitettu niin sanottujen merkkihenkilöiden kasvokuvin. Kolikkojen nimellisarvot olivat 1–200 markkaa, ja pennit jäivät pois käytöstä. Vuonna 1952 markkamääräiset setelit ja kolikot uudistettiin. Tapio Wirkkalan suunnittelema setelisarja laskettiin liikkeelle vuosikymmenen puolessa välissä, ja se oli lähes sellaisenaan käytössä kolme vuosikymmentä. Sodan jälkeen kaavailtiin suurta rahauudistusta ja valuutan nimen muuttamista riksiksi. Uudistuksen toteuttaminen venyi vuoteen 1963, jolloin markan nimellisarvosta poistettiin kaksi nollaa. Tuolloin myös pennit palasivat kuvioihin. Toisen maailmansodan ja vuoden 1963 rahauudistuksen välistä aikaa kutsutaan vanhan markan kaudeksi{Lähde}}.", "Suomi 1960-luvulla\nToisen maailmansodan jälkeen Suomen markan arvo oli vuosi vuodelta romahtanut. Vuoden 1963 alussa astui voimaan uusi rahalaki ja markka uudistettiin. Uudistuksen jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja paluun tehnyt penni yhtä vanhaa markkaa. Vaikka valuutan nimi pysyi samana, vielä melko pitkään siirtymävaiheen jälkeenkin uudesta markasta käytettiin usein selventävää nimitystä \"nykymarkka\" ja lyhennettä nmk. Entisestä markasta taas käytettiin selventävää nimitystä \"vanha markka\" ja lyhennettä vmk. Inflaatiokierrettä ei kuitenkaan saatu pysäytettyä, vaan rahan arvon heikkeneminen ja epätasainen talouskasvu jatkuivat 1970- ja 80-lukujen taitteeseen asti, minkä jälkeen alkoi voimakas nousukausi.", "Seuramatka\nUlkomaanpassien myöntämisrajoitteita poistettiin 1949 ja yhä useammat maat ryhtyivät myöntämään viisumeita, ja Suomen Pankki myi matkavaluuttaa lisenssittä. Useat maat poistivat viisumipakon 1950 ja Suomen Pankki myönsi lisää valuutansaantihelpotuksia mutta jo seuraavana vuonna tuli valuuttavero. Vuonna 1953 poistui passi- ja viisumipakko Pohjoismaiden välisestä liikenteestä ja Suomen Pankki muutti matkavaluuttamääräyksiä. Matkustajan saaman ulkomaan valuutan osto-oikeus supistettiin 50 000 markasta 35 000 markkaan matkan suuntautuessa muualle kuin Pohjoismaihin ja 25 000 markkaan mikäli matka suuntautui yksinomaan Pohjoismaihin. \nVuonna 1957 Suomen Pankin ohjeita helpotettiin, matkustajan valuuttakiintiöstä ei vähennetty mitään, kun matkustaja osti lipun, joka oikeutti käyttämään säännöllisiä aikataulunmukaisia reittejä. Ulkomaiden hotelli- ja ateriakorvauksia, teatteri- yms -lippuja ei voitu maksaa etukäteen. Poikkeuksena ryhmämatkojen osanottajat saivat kuitenkin maksaa majoitukset ja ruokailun etukäteen, silloin matkustajan valuuttakiintiöstä vähennettiin erikseen ilmoitettu määrä.", "Suomen markka\n1. tammikuuta 1999 Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Markan muuntokerroin on 1 euro = 5,94573 markkaa. Markkamääräisistä seteleistä ja kolikoista luovuttiin kuitenkin virallisesti vasta 28. helmikuuta 2002, joten markkojen ja eurojen yhteiskäytön aika kesti vuoden 2002 alusta lukien kaksi kuukautta.", "Itsenäisen Suomen historia\n1. tammikuuta 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, joksi EY:tä nyt Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä kutsuttiin. 1999 Suomen markka kiinnitettiin euroon pysyvästi siten, että 5,94573 markkaa on 1 euro. Vuonna 2002 eurosta tuli käteisvaluutta ja yli 140 vuotta käytössä ollut markka poistui käytöstä kahden kuukauden siirtymäajan jälkeen 1. maaliskuuta 2002.", "Suomen markka\nVuonna 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama aiheutti ulkomaankaupan supistumisen ja kotimaista deflaatiota. Kova valuutta muodostui velallisille ongelmalliseksi myyntihintojen laskun eli deflaation aiheuttaman korkean koron vuoksi, ja pakkohuutokaupat ja työttömyys laajenivat. Tämän vuoksi kultakannasta jouduttiin useimmissa maissa luopumaan talouden vauhdittamiseksi rahan tarjontaa lisäämällä ja näin reaalikorkoja alentamalla. Myös Suomen Pankki luopui viimein lokakuussa 1931 setelien lunastamisesta. Vuoden 1925 rahalakia ei kuitenkaan kumottu, mutta pankin ohje­sääntöä muutettiin niin, että pankki voitiin asetuksella oikeuttaa määrä­ajaksi poikkeamaan lunastus­velvollisuudesta. Asetus oli siis määrä­aikainen, mutta sen voimassa­oloa jatkettiin kerta toisensa jälkeen aina vuoteen 1963 rahan­uudistukseen saakka; vasta silloin asia muodollisestikin vahvistettiin pysyvästi.", "Kiinteä valuuttakurssi\nSuomessa kiinteän valuutan politiikkaa on harjoitettu mm. 1990-luvulla, jolloin se sai lempinimen \"vahvan markan politiikka\" (tai \"kovan markan politiikka\"). Tuolloin Suomen markka kytkettiin Saksan markkaan ja myöhemmin Ecu:un. Kytkentö ei toiminut odotetulla tavalla ja sen sanottiin johtaneen Suomen 1990-luvun alun talouslamaan.", "Rahauudistus\n1. tammikuuta 1963 Suomen markka uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä. Summista siis yksinkertaistettuna pudotettiin kaksi nollaa pois. Tarvittaessa vanhaa markan aikaista rahaa kutsuttiin \"vanhaksi markaksi\" (lyhenne \"vmk\") ja uutta \"nykymarkaksi\" (\"nmk\"). Samassa yhteydessä setelit ja kolikot uusittiin siten, että ulkonäkö säilyi lähes ennallaan, mutta lukuarvot muuttuivat sadasosaan tai niihin lyöty sana \"markkaa\" vaihdettiin sanaan \"penniä\". Ennen uudistusta liikkeeseen lasketut kolikot ja setelit pysyivät laillisina maksuvälineinä, mutta niiden arvo uusina markkoina tai penneinä oli sadasosa niihin merkityistä. Suomen Pankki kuitenkin pyrki vaihtamaan liikkeessä olleet vanhat kolikot ja setelit mahdollisimman nopeasti uusiin." ]

[ "Ranskan maantiede\nRanskan keski- ja eteläosissa sijaitsee keskiylänkö, joka kattaa suunnilleen kuudesosan maasta. Ylänkö on korkeimmillaan 1 900 metriä korkea. Alueella on paljon graniittipaljastumia, syviä solia ja jäänteitä vanhoista tulivuorista. Ylängön korkein kohta on Puy de Sancy (1 885 metriä). Rhônen laakso erottaa keskiylängön ja Alpit. Alpit hallitsevat Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ovat luonnollisena rajana Italian kanssa. Ranskan korkein kohta, Mont Blanc (4 807 metriä) sijaitsee Alpeilla. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikiviset Juravuoret, jotka erottaa Sveitsin ja Ranskan.\nMuita vuoristoalueita ovat Pyreneet etelässä ja metsäiset Vogeesit Reinin laakson reunalla.", "Ranska\nRanskan korkein kohta, Mont Blanc (4 810 metriä), sijaitsee Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla. Mont Blanc on näkökulmasta riippuen Euroopan korkein kohta tai ainakin kuuluu viiden korkeimman joukkoon. Matalin kohta Ranskassa on kaksi metriä meren pinnan alapuolella oleva kohta Rhônejoen suistossa." ]

[ "Ranska\nManner-Ranskan keski- ja eteläosissa sijaitsee Keskiylänkö (ransk. le Massif Central), joka kattaa suunnilleen kuudesosan maan pinta-alasta. Keskiylängön eteläosissa sijaitsee korkea ja kuiva kalkkikivitasanko, mutta luoteessa nuorehkoista ja kuluneista tulivuorista on syntynyt laajoja vuoristoja, ja kaakossa jyhkeät graniittimassiivit muodostavat jyrkän seinämän Rhône- ja Saônejokien laaksoihin. Keskiylängön korkein kohta on 1 885 metriä korkea Puy de Sancy. Keskiylänköä halkovat useat jokisolat. Rhônen laakso on suurimpia, ja se erottaa Keskiylängön Alpeista. Alpit hallitsevat Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ne muodostavat luonnollisen Italian vastaisen rajan. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikiviset Juravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan. Juravuoria halkoo Rhône, joka virtaa Genevenjärvestä kohti Lyonia. Muita vuoristoalueita ovat Pyreneet etelässä Espanjan ja Andorran rajalla ja metsäiset Vogeesit Reinin laakson reunalla.", "Halti\nSuomen korkein kohta (1 323,6 m)\nsijaitsee Haltin Haldičohkka-nimisen sivuhuipun rinteellä, Suomen ja Norjan rajapyykillä 303B ().\nLähellä Suomen rajaa on Norjan puolella 1 328,0 metriä korkea kohta, jonka korkeutta on väärinkäsityksen vuoksi pidetty useissa teoksissa ja kartoissa Suomen korkeimman kohdan korkeutena vuodesta 1963 lähtien. Tuota vanhemmissa teoksissa Suomen korkeimman paikan korkeus on ollut oikein, muun muassa \"Lapin opas\" vuodelta 1939 kertoo Suomen korkeimman huipun, \"Haltian\", olevan 1324 metriä korkea. Haldičohkkan korkein kohta on vähän kauempana Norjan puolella ja sen korkeus on 1 331,0 metriä.\nUsein kerrotaan, että Halti on Suomen korkein tunturin huippu, vaikka näin ei tarkasti ottaen ole – Suomen korkein kohta ei näet ole tunturin huipulla. Suomen korkein tunturin huippu on Haltilta vajaa neljä kilometriä kaakkoon päin sijaitseva Ritničohkka (1 317,1 m).", "Portugali\nPohjoisessa maa on vuoristoista, sisämaassa on tasankoja. Etelässä maa on kumpuilevaa tasankoa ja alueella sijaitsee laajoja maatiloja. Serra da Estrelan vuoristossa sijaitseva Torre kohoaa 1 993 metrin korkeuteen ja on Manner-Portugalin korkein kohta. Portugalin korkein kohta Ponta do Pico sijaitsee kuitenkin Azoreilla ja kohoaa 2 351 metrin korkeuteen. Madeiran korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen. Portugalissa Lissabonin piirissä sijaitseva Cabo da Roca on Manner-Euroopan läntisin kohta.", "Aukštojas\nAukštojas on Liettuan korkein kohta. Valko-Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva mäki on 294 metriä korkea. Aiemmin oletettiin että Juozapine Kalnas on Liettua korkein kohta. Vilnan Gediminasin teknillisen yliopiston vuonna 2004 tekemissä tarkemmissa tutkimuksissa selvisi että se on vain 292,7 metriä korkea. Noin puolen kilometrin päästä löytyi kukkula jonka korkeus on 293,84 metriä. Loppujen lopuksi Juozapine Kalnas ei ollut edes toiseksi korkein kukkula, vaan noin 10 kilometrin päässä sijaitseva Kruopine on 293,65 metriä korkea.", "Monaco\nMonaco on maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio Vatikaanin jälkeen. Se sijaitsee Alppien juurella Välimeren rannalla lähellä Italian rajaa 18 kilometriä Nizzasta itään ja on Ranskan ympäröimä kolmesta ilmansuunnasta. Monacon korkein kohta on Chemin des Révoires (161 metriä), joka on Mont Agel-vuoren rinteellä. Vuoren huippu on Ranskan puolella.", "Pyreneet\nPyreneet (, ) on poimuvuoristo Lounais-Euroopassa Espanjan ja Ranskan rajaseudulla. Biskajanlahdelta Cabo Creusiin Välimeren Lioninlahdelle ulottuvan vuorijonon pituus on 435 kilometriä, leveys 80–140 kilometriä ja korkein kohta Aneto, 3 404 metriä. Pohjoisessa Pyreneet erottaa Massif Centralista kapeahko laakso, jossa kulkee Canal du Midi. Etelässä Ebron laakso erottaa Pyreneet Espanjan keskiosan vuorista. Koko Andorran ruhtinaskunta sijaitsee Pyreneillä.", "Ridnitšohkka\nRidnitšohkka (, suomennettuna tykkylumihuippu) on Suomen korkein tunturin huippu. Se on samalla Suomen toiseksi korkein paikka, sitä korkeammalle nousee vain Suomen ja Norjan rajalla vajaat neljä kilometriä Ridnitšohkkasta länsiluoteeseen sijaitseva Halti, jossa on Suomen korkein kohta. Ridnitšohkkan huippu on 1 317,1 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen laelle on rakennettu masto ja pieni mökki Telen ARP-verkkoa varten. Nykyisin tilat on valjastettu Virve-verkon tukiasemaksi. Ridnitšohkkan eteläpuolella sijaitseva Ritnijávri on yksi Suomen korkeimmilla sijaitsevista järvistä, 987 metriä merenpinnan yläpuolella.", "Mont Orohena\nMont Orohena on 2 241 metriä korkea vuori Tahitin keskiosissa Ranskan Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Se on Ranskan Polynesian korkein kohta." ]

[ "Eric Washington\nKahden NBA-kauden jälkeen Washington siirtyi Eurooppaan ja pelasi kauden 1999–00 Kreikan pääsarjassa, A1 Ethnikissä Dafni BC:n joukkueessa. Hän pelasi kauden aikana Kreikan liigaa 15 ottelua 13,5 pisteen keskiarvolla. Seuraavat kaksi kautta Washington pelasi Italiassa, Basket Rimini Crabsin joukkueessa. Kauden 2000–01 Washington pelasi Italian pääsarjaa Serie A:ta 17 pisteen keskiarvolla ja seuraavalla kaudella joukkueen pudottua sarjaportaan alaspäin hän pelasi Serie A2:sta 30 ottelua 14,6 pisteen keskiarvolla. Toukokuussa 2002 Washingtonin polvi leikattiin ja hänen koripallouransa keskeytyi lähes kahdeksi vuodeksi. Sairausloman loputtua Washington siirtyi joulukuussa 2003 Israelin pääsarjaan Hapoel Jerusalemin joukkueeseen. Israelissa hän ehti pelata joukkueessa vain kolme ULEB Cupin ottelua 8,7 pisteen keskiarvolla sekä viisi Israelin liigan ottelua 4,4 pisteen keskiarvolla ennen kuin hänet korvattiin toisella vahvistuksella. Viimeisimpänä ennen Suomeen tuloa hän pelasi CBA-liigaa Idaho Stampeden joukkueessa.", "Eric Washington\nWashington on pelannut urallaan useassa eri sarjassa. NBA:ssa hän pelasi yliopistosta valmistuttuaan kaksi kautta, jonka jälkeen hän on pelannut muun muassa Kreikan, Italian ja Israelin pääsarjoissa. Suomessa Washington pelasi vuodet 2006–2010 edustaen Tampereen Pyrintöä, Kauhajoen Karhua sekä KTP-Basketia." ]

[ "Eric Washington\nKesäkuussa 2008 julkistettiin Washingtonin vuoden mittainen jatkosopimus I-divisioonaan pudonneen Kauhajoen Karhun kanssa. Hän toimi kauden 2008–09 joukkueensa kapteenina. Karhun voittaessa runkosarjan Washington oli joukkueensa tehokkain pelaaja. Hän teki pelaamissaan 19 runkosarjan ottelussa keskiarvoikseen 22,2 pistettä, 9,7 levypalloa, 2,5 koriinjohtanutta syöttöä, 1,8 pallonriistoa ja 1,1 koriinheiton torjuntaa. Washington sijoittui kaikissa näissä kategorioissa sarjan 20 parhaan pelaajan joukkoon, kuten myös vapaaheittojen sekä kahden ja kolmen pisteen heittojen onnistumisprosenteissa. Koriinheittojen torjuntatilastossa hän oli jaetulla toisella sijalla, levypallotilastossa kuudes ja pistetilastossa kahdeksas. Tehokkuusindeksillä mitaten Washington oli runkosarjan toiseksi tehokkain pelaaja. I-divisioonan pudotuspelit päättyivät Karhun voittoon ja joukkueen suoraan nousuun Korisliigaan. Washington oli myös pudotuspeleissä joukkueensa tehokkain pelaaja ja teki viimeisen finaalin viimeisellä neljänneksellä 16 pistettä johdattaen Karhun 74–62 voittoon Salon Vilppaasta. Washington oli pudotuspelien kolmanneksi tehokkain pelaaja 25,4 tehokkusindeksillään sekä pistetilaston viides 21,0 pisteen keskiarvolla. Lisäksi levypalloja hänelle merkittiin 9,0 ottelua kohti.", "Kauhajoen Karhu (koripallo)\nTammikuun lopussa kahdeksan ottelun tappioputkessa ja sarjan viimeisellä sijalla ollut Karhu sai riveihinsä todella kokeneen pelaajan. Joukkueeseen liittyi aluksi kuukauden, ja lopulta koko loppukauden mittaisella vuokrasopimuksella Tampereen Pyrinnöstä NBA:ssakin pelannut Eric Washington. Washingtonin avulla joukkue onnistui voittamaan jäljellä olleista 16 runkosarjan ottelusta kuusi, mutta tappio kauden viimeisessä ottelussa Team Componentalle merkitsi Karhulle putoamista takaisin koripallon I-divisioonaan.", "Eric Washington\nSuomeen Washington saapui joulukuun 2006 lopussa vahvistamaan Korisliigan viimeiseksi joutunutta Tampereen Pyrintöä. Washingtonin tulo piristikin Pyrinnön peliä ja hän voitti Suomen Koripalloliiton myöntämän kuukauden pelaaja -tittelin heti tammikuulta 2007, jolloin syyskaudella vain neljä ottelua voittanut Pyrintö voitti kaikki kahdeksan peliään. Kaudella 2006–07 Washington sijoittui liigan pistetilastossa kolmanneksi. Hän ylsi kymmenen parhaan joukkoon myös kahden ja kolmen pisteen heittojen heittotarkkuuksissa.", "Eric Washington\nWashington aloitti vuonna 1993 opiskelut arvostetussa Alabaman yliopistossa, jonne hän siirtyi valmistuttuaan aikaisemmin samana vuonna Pearlin high schoolista. Washington pelasi neljän opiskeluvuotensa aikana yhteensä 112 ottelua NCAA-koripallosarjassa tehden niissä pisteitä yhteensä 1532. Tilastollisesti hänen paras yliopistokautensa oli 1995–96, jolloin hän viimeisteli keskimäärin 18,6 pistettä pelaamassaan 30 ottelussa. Viimeisenä opiskeluvuotenaan hänet valittiin kaakkoisen konferenssin tähdistöviisikkoon.", "Eric Williams (koripalloilija, 1978)\nWilliams pelasi Syracusen ja Massachusettsin hyvätasoisissa yliopistojoukkueissa ja tämän jälkeen yhdysvaltalaisissa piensarjoissa, Englannissa, Suomessa ja Chilessä. Suomessa Williamsin pelaajaura jäi kahteen pääsarjajoukkue Tampereen Pyrinnössä pelattuun otteluun lokakuussa 2006.", "Lynn Washington\nWashington pelasi kaksi kautta yliopistokoripalloa Indianan yliopiston joukkueessa vuosina 1998–2000. Tämän jälkeen hän siirtyi Japaniin, jossa pelasi kolme kautta Niigata Albirexissa. Syksyllä 2003 Washington siirtyi suomalaiseen Pyrbasketiin, jossa hän kaudella 2003–2004 oli 24,2 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla sarjan toiseksi paras korintekijä Glenn Stokesin jälkeen. Pudotuspeleihin Pyrbasket ei selvinnyt. Seuraavalla kaudella Washington edusti Espoon Honkaa, joka selviytyi viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin, mutta hävisi ensimmäisen ottelusarjansa LrNMKY:lle voitoin 0–3.", "Kauhajoen Karhu (koripallo)\nEric Washington – Karhun historian ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa NBA-pelaaja siirtyi Karhun Korisliiga-joukkueeseen kesken kauden 2007–2008. Hän pelasi Karhussa myös kauden 2008–2009, jolloin joukkue pelasi koripallon I-divisioonaa. 104 NBA-ottelun lisäksi Washingtonilla on pelikokemusta Euroopan tasokkaimmista pääsarjoista, kuten Kreikan A1 Ethnikistä sekä Italian Serie A:sta.", "Alex Weinrich\nAlexander Weinrich (s. 12. maaliskuuta 1969 Gardiner, Maine, USA) on yhdysvaltalainen entinen jääkiekkoilija. Weinrich pelasi kaudella 1996–1997 seitsemän ottelua SM-liigassa edustaen Porin Ässiä. Tämän lisäksi hän pelasi kahdeksan ottelua KooKoo:n divarijoukkueessa. Liigaotteluissa Weinrich merkkautti vain yhden syöttöpisteen ja neljä jäähyminuuttia. KooKoon paidassa divarissa Weinrich sai tehtyä kolme maalia ja kaksi maaliin johtanutta syöttöä. Ennen Suomeen tuloaan Weinrich ehti pelata viisi ottelua Italissa HC Devils Milanon paidssa. Seuraavaksi kaudeksi Weinrich suuntasi Saksan 2. tasolle ERC Sonthofenin riveihin. Kauden 1998–99 Weinrich aloitti Pohjois-Amerikassa WCHL-liigan Tucson Gila Monstersissa mutta palasi Eurooppaan yhdeksän pelatun ottelun jälkeen. Pelipaikka löytyi Tanskan liigan Odensesta. Weinrich pelasi Tanskassa vielä seuraavankin kauden ennen kuin päätti lopettaa uransa. Wenrich palasi vielä kaudelle 2003–2004 Odenseen pelaamaan kaksi peliä ennen kuin lopetti lopullisesti peliuransa." ]

[ "Vladimir Putin\nPutin toimii Venäjän presidenttinä nyt neljättä kauttaan. Putinin ensimmäiset presidenttikaudet olivat vuosina 2000–2008, kolmas kausi alkoi 2012 ja neljäs kausi alkoi 2018. Pääministerinä Putin toimi vuosina 1999–2000 ja uudelleen 2008–2012. Putin aloitti työuransa tiedustelupalvelu KGB:n tiedustelu-upseerina, jona hän toimi 16 vuoden ajan vuosina 1975–1991, aluksi Pietarissa ja 1980-luvulla Dresdenissä Itä-Saksassa. Sen jälkeen hän siirtyi politiikkaan ja toimi 1990-luvulla muun muassa Pietarin kaupungin apulaispormestarina ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajana ennen kuin presidentti Boris Jeltsin nimitti hänet pääministeriksi vuonna 1999. Viimeiset kuukautensa pääministerinä Putin toimi myös Venäjän virkaatekevänä presidenttinä.", "Vladimir Putin\nPresidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella 26. maaliskuuta 2000 Putin sai 52,94 % äänistä ja tuli valituksi. Putinin virkaanastujaiset pidettiin Pyhän Andreaan salissa Kremlin suuressa palatsissa. Hän vannoi virkavalansa 7. toukokuuta 1 500 vieraan edessä. Putin nosti lähimmiksi poliittisiksi avustajikseen luotettavina pitämiään vanhoja ystäviä, monet heistä Pietarista. Presidentinhallinnon apulaisjohtajaksi tuli Dmitri Medvedev ja maan pääministeriksi Mihail Kasjanov. Putin alkoi heti tukea talouden liberalisointia ja alentaa yksityisten ja yritysten veroja. Jeltsinin kauden loppuvaiheissa alkanut bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi ja keskiluokka alkoi vaurastua. Sukellusvene Kurskin uppoaminen oli Putinin presidenttikauden alkuvuoden merkittävin tragedia, ja se sai huonosti asian vakavuudesta informoidun Putinin vaikuttamaan välinpitämättömältä. Viimeistään tämän tapauksen uutisoinnin seurauksena Putin otti viimeisetkin oligarkkien johtamat tärkeimmät televisioyhtiöt valtion hallintaan." ]

[ "Vladimir Putin\nPutinin palattua presidentiksi vuonna 2012 presidentti Niinistö tapasi hänet ensin Venäjällä ja vuonna 2013 Suomessa. Turussa presidentit osallistuivat Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisopimuksen 60-vuotisjuhlallisuuksiin. Näinä vuosina pinnalle keskusteluissa nousivat kysymykset Natosta ja Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Elokuussa 2014 presidentit tapasivat Sotshissa. Presidenttien välisissä puhelinkeskusteluissa käsiteltiin paljon Ukrainan kriisiä. Niinistö tapasi Putinin jälleen kesäkuussa 2015 Moskovassa ja vuotta myöhemmin uudelleen, jolloin presidentit puhuivat Venäjän kautta Suomeen tulleista siirtolaisista. Putin saapui Suomeen seuraavassa kuussa, ja keskustelujen aiheena oli esimerkiksi Itämeren lentoturvallisuus. Vuonna 2017 Putin ja Niinistö tapasivat Arkangelissa ja Suomessa. Putin osallistui heinäkuussa 2017 Suomen 100-vuotisjuhliin ja vieraili Savonlinnan oopperajuhlilla.", "Vladimir Putin\nPresidentti Jeltsin suoritti hallinnossaan useita henkilövaihdoksia vuoden 1998 aikana. Toukokuussa 1998 Jeltsin siirsi Putinin presidentinhallinnon ensimmäiseksi apulaisjohtajaksi, jonka vastuulla olivat suhteet maan 89 alueeseen. Putin kertoi tiedotusvälineille aikovansa varmistaa Jeltsinin määräysten täytäntöönpanon alueellisella tasolla. Putin pysyi tässä toimessa vain 61 päivää, sillä Jeltsin nimitti hänet KGB:n tilalle perustetun tiedustelupalvelun FSB:n johtajaksi. Putin kieltäytyi Jeltsinin tarjoamasta kenraalin arvosta ja alkoi johtaa FSB:tä sen historian ensimmäisenä ja viimeisenä siviilijohtajana. Hän vähensi päämajan henkilöstöä kolmanneksella sekä lakkautti vanhentuneita osastoja ja perusti uusia. Uusiksi tiedustelutoiminnan alueiksi Putin otti levottomat muslimialueet, tietokoneturvallisuuden, teleliikenteen ja perustuslain puolustamisen.", "Sahan presidentti\nVuonna 2006 Sahan presidenttiä ei valittu suoralla kansanvaalilla, kuten aikaisemmin, vaan valinnan teki vuonna 2004 säädetyn Venäjän federaation lain mukaan Sahan parlamentti, Venäjän federaation presidentin antaman esityksen pohjalta. Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin antoi 28. marraskuuta 2006 Sahan parlamentille esityksen, jonka mukaan Vjatšeslav Štyrov valittaisiin toiselle kaudelle. Sahan parlamentti, Il Tumen, hyväksyi esityksen 7. joulukuuta 2006 äänin 60 – 3, yhden äänestäessä tyhjää. Štyrov erosi tehtävästään kesken kauden 31. toukokuuta 2010, jolloin virkaa tekeväksi presidentiksi nimitettiin silloinen pääministeri Jegor Borisov. Borisov valittiin Sahan presidentiksi 9. kesäkuuta 2010 Il Tumenin hyväksyessä Venäjän presidentin esityksen asiasta äänin 61–2 ja hän astui virkaansa 17. kesäkuuta 2010.", "Vladimir Putin\nPutin teki ensiesiintymisensä kansainvälisellä poliittisella näyttämöllä syyskuussa 1999 kun hän osallistui Uudessa-Seelannissa Apec-maiden kokoukseen sairastelevan Jeltsinin sijasta. Kokouksen aikana Putin esitteli Yhdysvaltain presidentti Clintonille suunnitelmansa Tšetšeniaan tunkeutumisesta, jonka oli tarkoitus pysäyttää kansainvälisten terroristien tukema Venäjän alueiden valloitus. Syyskuun lopulla Putin ensin laajensi iskuja Tšetšeniassa, ja sen jälkeen Venäjän armeija ja sisäministeriön joukot tunkeutuivat alueelle. Tämä toinen Tšetšenian maasota oli paremmin hoidettu kuin ensimmäinen, ja se teki Putinista suositun kansan keskuudessa. Lokakuussa 1999 hänen kannatuksensa seuraavaksi presidentiksi oli jo 27 prosenttia. Marraskuussa hän vahvisti asettuvansa ehdolle vuoden 2000 presidentinvaaleissa, ja hänen kannatuksensa mielipidetiedustelussa nousi yli 40 prosenttiin. Joulukuisissa parlamenttivaaleissa Putin ilmoitti yksityishenkilönä tukevansa uutta Yhtenäisyys-puoluetta.", "Vladimir Putin\nMarraskuussa 2000 Putin uudisti Venäjän sotilasjohtoa ja vaihtoi puolustusministerikseen Sergei Ivanovin, jonka näkemykset olivat samat kuin presidentillä. Putin järjesteli Venäjän parlamentin ylähuoneen uudelleen niin että siitä tuli Putinin lojalistien miehittämä. Hän loi uusia puolueita, jotka olivat käytännössä riippuvaisia Kremlistä ja allekirjoitti uuden vaalilain, joka käytännössä karsi puolueiden lukumäärää. Presidentin tukema Yhtenäisyys-puolue vahvistui kun se liitettiin toiseen puolueeseen ja sai nimekseen Yhtenäinen Venäjä. Kommunistit syrjäytettiin parlamentin valiokuntapaikoilta.\nUlkopolitiikassaan Putin panosti vahvasti henkilökohtaiseen suhteeseen Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin kanssa ja alkoi opiskella englantia päivittäin. Yhdysvallat kuitenkin vetäytyi Putinille tärkeästä, ohjuspuolustukseen liittyvästä ABM-sopimuksesta Putinin vastalauseista huolimatta. Kun Yhdysvallat joutui terrorihyökkäysten kohteeksi 11. syyskuuta 2001, Putin asettui voimakkaasti tukemaan Yhdysvaltain vastatoimia niin sanotussa terrorisminvastaisessa sodassa. Näin Putin saavutti Yhdysvaltain johdon luottamuksen, joka ei murentunut, vaikka hän asettui vastustamaan Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin. Bushin mukaan Putin ei pitänyt Irakia uhkana eikä halunnut vaarantaa Venäjän tuottoisia öljysopimuksia Irakin kanssa. Sodan seurauksena Putin alkoi suhtautua Yhdysvaltain hegemoniaan aiempaa kriittisemmin.", "Venäjän historia\nJeltsin valittiin toisen kerran presidentiksi 1996. Presidenttiä tukivat vaaleissa suurliikemiehet, oligarkit, jotka pelkäsivät vallan luisuvan kommunisteille. Samoihin aikoihin turvallisuuspalvelun silovikit alkoivat vallata virkoja Pietarissa. Jeltsin solmi rauhan Tšetšeniaan kenraali Lebedin myötävaikutuksella ja erotti sotahaukat hallinnostaan. 1990-luvun jälkipuoliskolla Venäjän politiikassa alkoi näkyä yhä selvemmin huippurikkaiden liikemiesten, oligarkkien välinen valtataistelu. Vuonna 1998 Venäjällä tapahtui pankkikriisi joka kaatoi monia pankkeja ja monet pankkitoimintaan luottaneet oligarkit menettivät varallisuutensa. Jeltsinin politiikkaa arvosteltiin epävakautta ja hajaantuneisuutta luovaksi, ja häntä syytettiin korruptiosta. Vuonna 1999 Moskovassa räjähteli pommeja ja turvallisuuspalvelutaustainen nuorehko pääministeri Vladimir Putin aloitti toisen Tšetšenian sodan. Jeltsin jäi vuoden lopussa pois presidentin virasta ja suositteli tulevaksi presidentiksi pääministeri Putinia.", "Vladimir Putin\nVladimir Putin on vieraillut Suomessa presidenttinä viidesti tapaamassa presidentti Halosta ja Niinistöä. Suomen presidentit ovat vierailleet Venäjällä tänä aikana yhteensä yli 20 kertaa. Ensimmäinen tapaaminen oli Moskovassa heinäkuussa 2000, jolloin Putin totesi, ettei Venäjä aio palauttaa Karjalaa.", "Venäjän federaation historia\nTurvallisuuspalvelutaustainen Vladimir Putin nousi vuonna 2000 Venäjän federaation presidentiksi. Putin palautti joitain Neuvostoliiton piirteitä, mutta samalla pyrki voimakkaasti ajamaan maan taloutta eteenpäin. Putinin aikaan Venäjän talous koheni suurelta osin öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun takia. Toisaalta monet maan ongelmat, kuten korruptio sekä armeijan ja tieverkon huono tila, jatkuivat edelleen. Putin myös pyrki keskittämään valtaa käsiinsä. Hänen kaudellaan Venäjän armeija voitti Tšetšenian kapinalliset. Putinin jälkeen Venäjän presidentiksi nousi 2008 hieman häntä liberaalimpana pidetty Dmitri Medvedev, jonka aikana maa ajautui talouskriisiin. Putin pysyi silti voimakkaana vaikuttajana. Putin nousi uudestaan presidentiksi vuonna 2012. Länsivastainen, ortodoksinen, konservatiivinen ja autoritaarinen virtaus vahvistui. Venäjän hallitus pyrki Putinin kolmannalla kaudella rajoittamaan ulkomaisten agenttien tai ei-toivottujen järjestöjen toimintaa maassa. Se johtui oranssin vallankumouksen pelosta. Kun Venäjä kaappasi Krimin, alko kauppasota lännen kanssa. Venäjä lähetti joukkoja Syyriaan. Pakotteet ja öljyn hintakehitys pysäyttivät talouskasvun." ]

[ "Australopithecus\nAustralopithecus eli etelänapina on ihmisapinoiden suku, joka eli 4,4–1,7 miljoonaa vuotta sitten. Monien tutkijoiden mielestä jotkut \"Australopithecuksen\" lajit olivat ihmisten esi-isiä.", "Ihmisen evoluutio\nIhminen kuuluu ihmisapinoiden (hominoidit, \"Hominoidea\") yläheimoon, isojen ihmisapinoiden (hominidit, \"Hominidae\") heimoon ja sen \"Homininae\"-alaheimoon. Ihmisten lähimmät elossa olevat sukulaiset ovat suuret ihmisapinat. Ihmisapinoista ihmistä lähimpänä kehityshistoriassa ovat simpanssit (\"Pan\"), joiden kanssa ihminen muodostaa \"Hominini\"-tribuksen. Gorillat eroavat ihmisestä jonkin verran enemmän ja orangit (\"Pongo\") vieläkin enemmän. Vähiten ihmisiä muistuttavat ihmisapinoista gibbonit eli pienet ihmisapinat (\"Hylobatidae\").", "Ihmisen evoluutio\nIhmisen evoluutio tarkoittaa ihmisten suvun (\"Homo\") eriytymistä ihmisten ja muiden apinoiden tai apinaihmisten yhteisestä kantamuodosta sekä nykyihmisen (\"Homo sapiens\") kehittymistä. Ihmisen evoluutiossa voidaan käsitellä myös kädellisten lahkon kehitystä, sekä muita hominideja, kuten suvun \"Australopithecus\" apinaihmisiä." ]

[ "Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä\nIlkka Olavi \"Ile\" Väänänen (es. Ari-Matti Hedman, 2013) on Lari Väänäsen isä ja Raakel Kurjen veli. Ilkka on TRANS Väänänen Oy -kuljetusyrityksen omistava keski-ikäinen yksinhuoltaja, jonka suurin haave on, että Larista tulee NHL-pelaaja. Ilkka kannustaa ja jopa patistaa poikaansa jotta tämä tosissaan voisi menestyä NHL:ssä täysin tietämättömänä poikansa homoseksuaalisuudesta. Ilkalla oli vaikea hyväksyä Laria Larin elämän aikana, mutta Lari oli saanut jo hieman itsevarmuutta kertoakseen suuntautumisestaan, mutta Ilkan isän kuoltua hän perääntyi.", "Olavi Toivola\nVuonna 2015 Toivola julkaisi historiallisen romaanin \"Jahtivoudin kaksi elämää\". Teos kuvaa 1600–1700-lukujen elämää ja ajan ihmisten sielunmaisemaa. Päähenkilö, 101-vuotiaaksi elänyt jahtivouti Martti Rekonpoika Hastig (1682–1784) on Toivolan esi-isä. Teos on saanut Olga ja Vilho Linnamo -säätiön tunnustuksen.", "Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä\nOliver Vuorela (ent. Ossi Junior ”OJ” Puolakka, es. Olivia Paldanius 2011–2013, Oliver Lehto 2013–2017) on Isabella Holmin ja Sebastian Vuorelan poika. Jenni Vainion salaa suorittaman vauvanvaihdoksen takia Oliveria kasvattivat tämän vauvaiän ajan Ossi Puolakka ja Cindy Rintala. Keväällä 2013 Jenni Vainio paljasti vaihtaneensa lapset joten Isabella ja Sebastian saivat lapsensa takaisin. Isabellan lähdettyä pois Suomesta jäi Oliver asumaan Sebastianin ja Eliaksen kanssa. Eliaksen kuoltua hän jäi asumaan isänsä Sebastianin kanssa. Myöhemmin myös Oliverin siskopuoli Iida Mustonen muutti heille, mutta tämä muutti pois välien vaikeuduttua Sebastianin kanssa. Muutama viikko Iidan poismuuton jälkeen myös Oliver ja Sebastian muuttivat pois Pihlajakadulta. Oliverin perheeseen kuuluvat myös täysi-ikäiseksi varttunut Ranskassa asuva velipuoli Miro Holm, joka syntyi Isabellan ensimmäisestä avioliitosta Jarkko Peltosen kanssa sekä Miron ja hänen puolisonsa Oona Kivirannan yhteinen lapsi, jota ei ole näytetty sarjassa, mutta jolle Oliver on setä.", "Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä\nOtto Kaukovaara (es. Villem Puntonen 2008–2010, spin-offissa Otto Hietanen 2015) on Panun ja Iiriksen nuorempi poika ja Ainon kaksoisveli. Perhettään suuresti rakastavalle Otolle oli Iiriksen palattua vaikea valita, kumpi hänen äitinsä loppujen lopuksi oli. Kuitenkin Veeran ja Panun avioeron jälkeen Veera ja Peppi muuttivat pois ja Iiris muutti takaisin Kaukovaaroille. Pian Panu ja Iiris palasivat takaisin yhteen. Myös oman elämänsä aiemmin aloittanut Sampo muutti takaisin kotiin, jolloin koko perhe oli taas koossa. Otto poistui sarjasta huhtikuussa 2010 muuttaen isänsä Panun ja sisarustensa Sampon ja Ainon kanssa takaisin kotikaupunkiinsa Lahteen. Otto kuoli spin-off-sarjassa Satula, pelastaessaan Ullan serkun, Ulpun lastenlasta Santeria kylmästä järvestä. Santeri selvisi hengissä.", "Luettelo televisiosarjan Salatut elämät henkilöistä\nIlja Taalasmaa (ent. Pohjonen, es. Ruupertti Arponen, 2015–) on Sanni Taalasmaan ja Lari Väänäsen poikalapsi, joka sai alkunsa vahingossa. Aluksi Iljan isäksi epäiltiin Jannea, joka ei alkuun halunnut ryhtyä isäksi, joten Sannin poikaystävä Tale Taalasmaa lupasi toimia lapsen isänä. Iljan syntymän jälkeen Janne kuitenkin kiinnostui lapsensa elämästä ja teetti salaa isyystestin varmistuakseen isyydestään. Jannen yllätykseksi isyystesti olikin negatiivinen. Testitulosten jälkeen Lari muisti viettäneensä Sannin kanssa Moosen takahuoneessa yhteisen yön, jolloin lapsi sai alkunsa.", "Luettelo televisiosarjan Uusi päivä henkilöistä\nOula Eero Askonpoika Haavisto (es. Tobias Mäkinen) on Minna Alajoen ja Asko Haaviston kuopus, joka syntyi keväällä 2017. Hänellä oli Askon lisäksi toinen isäehdokas, Jukka Hiltunen. Isyystesti kuitenkin todisti, että Asko on hänen isänsä. Oulaa ei ehditty näkemään sarjassa pitkään, sillä hän muutti vanhempiensa kanssa Kittilään eikä palannut sieltä Virtaukseen ennen sarjan loppumista.", "Orrorin tugenensis\nLaji muistuttaa nykyisiä esi-ihmisiä enemmän kuin \"Australopithecus afarensis\", varhainen eteläapina, joita pidetään ihmisten esi-isinä, ja kaiken lisäksi \"Orrorin tugenensis\" on elänyt yli 1,5 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän vuoksi \"Australopithecus\"-sukua on esitetty ihmisten kehityspuun sivuhaaraksi. Laji eli metsäisellä alueella eikä savannilla, missä nykytutkimuksen valossa on päätelty varhaisten ihmisten ja pystyasentoisen kävelytyylin kehittyneen.", "Etiopian historia\nEtiopia on varsin hyvin tunnettu vanhoista esi-ihmisten ja nykyihmisen fossiileistaan. Etiopiasta on löydetty esimerkiksi varhaisimmat ja parhaimmin säilyneet \"Australopithecus afarensis\" -ihmisapinan fossiilit. Lucyksi nimetty fossiili on täysikasvuinen naaras ja noin 3,2 miljoonaa vuotta vanha, kun Selam on noin 3-vuotiaan tytön 3,35 miljoonaa vuotta vanha fossiili. Nämä kohtalaisen hyvin säilyneet \"A. afarensis\" -ihmisapinoiden fossiilit ovat tärkeitä ihmisen evoluution tutkimuksen kannalta, sillä nykykäsityksen mukaan \"Homo\"-suku (johon nykyihminen \"Homo sapiens\" kuuluu) kehittyi heistä, mutta uudemmat löydöt Tšadista (\"Sahelantrophus tchadensis\") ja Keniasta (\"Orrorin tugenensis\") ovat antaneet syytä olettaa, ettei \"Australopithecus afarensis\" olisi suora ihmisten edeltäjä, vaan vain yksi ihmisen kehityksen erillinen haarauma. Etiopiasta on löydetty myös vieläkin varhaisempien hominidien luita. Näihin kuuluu \"Ardipithecus ramidus\", jonka varhaisimmat luut ovat noin 5,8 miljoonan vuoden ikäisiä. \"A. ramidus\" -ihmisapinan varvasrakenteesta on päätelty, että se käveli pystyasennossa." ]

[ "Erasmus Rotterdamilainen\nKun Baselin kaupunki oli lopullisesti ja virallisesti \"reformoitu\" vuonna 1529, Erasmus luopui asumuksestaan kaupungissa ja asettui Freiburg im Breisgauhun. Kuusi vuotta myöhemmin hän kuitenkin palasi Baseliin, vaikkakin oli sairas, valvoakseen Origeneen teoksista tekemänsä laitoksen painotyötä. Hän kuoli kaupungissa vuotta myöhemmin, vuonna 1536.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmus Rotterdamilainen (Desiderius Erasmus Roterodamus, alun perin Gerrit Gerritzoons; 27. lokakuuta n. 1466 Rotterdam – 12. heinäkuuta 1536 Basel) oli hollantilainen renessanssifilosofi, humanisti, teologi ja kirjailija. Hän elvytti latinan ja kreikan harrastusta ja kiinnostusta antiikkiin Euroopassa." ]

[ "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmuksen loppuaikojen merkittävin teos on \"Ecclesiastes\" (\"Evankeliumin saarnaaja\", Basel, 1535). Teoksessa hän käsittelee saarnaamista. Hänen omat sanansa, jotka on kirjoitettu \"Tutkielma kuolemaan valmistautumisesta\" -nimiseen vuonna 1533 kirjoitettuun pieneen traktaattiin, osoittavat ettei hän ollut sydämeltään kovin katolinen, vaikka pysyikin aina kirkon jäsenenä, sillä todellinen katolinen tuskin olisi kirjoittanut:Erasmuksen suunnaton suosio näkyy hänen teostensa 1500-luvulla otettujen painosten ja käännöskielten määristä. Myös hänen vaikeasti tavoitettava mutta kiehtova persoonansa herätti kiinnostusta ihmisissä. Erasmus vaikutti paitsi omilla teoksillaan myös tekemillään käännöksillä ja kommentaarioilla, joihin kuului muiden muassa Ambrosiuksen, Aristoteleen, Augustinuksen, Basilioksen, Johannes Khrysostomoksen, Ciceron ja Hieronymuksen tuotantoa.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmus valitsi elämän itsenäisenä oppineena ja vältti tietoisesti sitoutumasta mihinkään, mikä saattaisi rajoittaa hänen älyllistä tai kirjallista vapauttaan. Elämänsä aikana hänelle tarjottiin useita kunniakkaita ja tuottoisia virkoja sekä yliopistojen että kirkon palveluksessa, mutta hän kieltäytyi niistä kaikista ja valitsi mieluummin epävarman mutta riittävän toimeentulon itsenäisenä kirjallisena toimijana. Siitä huolimatta hän oli aikansa renessanssiliikehdinnän keskipisteessä. Hän kävi kirjeenvaihtoa yli viidensadan merkittävän poliitikon ja oppineen kanssa, ja monet etsivät hänen neuvojaan, vaikkeivät niitä aina noudattaneetkaan.\nVuodet 1506 ja 1509 Erasmus oli Italiassa. Hän vietti osan ajasta Aldus Manutiuksen painotalossa Venetsiassa, mutta tätä lukuun ottamatta hänellä oli vähäisemmät yhteydet italialaisiin oppineisiin kuin olisi voinut odottaa. Hänen vierailunsa Leuvenissa sai aikaan paljon arvostelua häntä kohtaan niiltä, jotka eivät pitäneet niistä kirjallisista ja uskonnollisista ajatuksista, joille Erasmus omisti koko elämänsä. Hän pakeni Baseliin, jossa hänellä oli ystäviä ja jossa hänen oli mahdollista ilmaista itseään vapaasti. Eräs hänen tuttavistaan oli kustantaja Johann Froben.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmus syntyi nimellä Gerrit Gerritzoons, mahdollisesti Rotterdamissa, vaikka viimeaikaiset tutkimukset antavatkin ymmärtää, että hän olisi syntynyt Goudassa. Silti juuri Rotterdam on kaupunki, joka liitetään Erasmuksen nimeen. Hän asui kaupungissa vain neljä vuotta eikä enää palannut. Tiedot hänen perheestään tulevat enimmäkseen epämääräisistä viittauksista hänen teoksissaan. Hänen isänsä Roger Gerard oli pappi, ja hän itse avioliiton ulkopuolinen lapsi. Hänen äidistään ei tiedetä juuri muuta kuin että tämä oli lääkärin tytär ja nimeltään Margaret. Erasmuksen vanhemmat kuolivat ruttoon varhain, vuonna 1483.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmus vannoi noin 25-vuotiaana, vuonna 1492, munkin valan ja siirtyi pappisluokkaan. Hän ei ilmeisesti kuitenkaan missään vaiheessa toiminut pappina, ja luostarielämä oli yksi hänen pilkkansa kohteista hänen elämänmittaisessa taistelussaan kirkon käytäntöjä vastaan. Pian nimityksensä jälkeen Erasmukselle tarjoutui tilaisuus jättää luostari, kun hänelle tarjottiin Cambrayn piispan Henry Bergeniläisen sihteerin virkaa. Hän sai toimen hyvän latinantaitonsa ja oppineen maineensa vuoksi.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmuksen parhaiten tunnettu teos on \"Tyhmyyden ylistys\" vuodelta 1509. Oman kirjoitustoimintansa lisäksi hän käänsi latinaksi ja toimitti lukuisia klassisia teoksia muun muassa Aristoteleelta, Augustinukselta ja Cicerolta. Erasmuksen klassinen latina oli hyvin puhdasta. Hän myös toimitti uudet latinan- ja kreikankieliset \"Uuden testamentin\" versiot. Vanhaa kirjallisuutta tutkimalla Erasmus etsi alkuperäistä, puhdasta kristinuskoa ja pyrki yhdistämään siihen antiikin sivistyksen. Erasmus arvosteli useita katolisen kirkon opinkappaleita.", "Erasmus Rotterdamilainen\nPyrkiessään uudistamaan uskoa Erasmus huomasi olevansa huonoissa väleissä kummankin osapuolen, sekä konservatiivisten katolisten että uudistushakuisten luterilaisten, kanssa. Hänen viimeisiä vuosiaan katkeroitti se, että hän oli ristiriidoissa henkilöiden kanssa, joita hän kuitenkin sympatisoi. Lutherin lisäksi näihin kuului Ulrich von Hutten, joka oli siirtynyt luterilaisiin ja julistanut, että Erasmus tekisi samoin jos hänessä olisi hiukkaakaan rehellisyyttä. Vastauksessaan \"Spongia adversus aspergines Hutteni\" (1523) Erasmus näytti semantiikan osaamisensa. Hän syyttää Huttenia hänen lausumiensa vääristä tulkinnoista ja toistaa kantansa olla koskaan erkaantumatta kirkosta.", "Erasmus Rotterdamilainen\nVuonna 1495 Erasmus lähti piispan hyväksynnällä ja taloudellisella tuella opiskelemaan Pariisin yliopistoon, joka oli edelleen tuohon aikaan tieteen keskus, mutta jo Italiassa heränneen klassisen kulttuurin uudelleenheräämisen eli renessanssin vaikutuksen alainen. Hän toimi pääasiassa Pariisissa, Leuvenissa, Englannissa ja Baselissa mutta ei asettunut pysyvämmin millekään paikkakunnalle. Englannissa ollessaan hän solmi elinikäiset ystävyyssuhteet usean Henrik VIII:n ajan älymystön edustajan kanssa. Näihin kuuluivat muiden muassa Thomas More, John Colet, John Fisher, Thomas Linacre ja William Grocyn. Cambridgen yliopistossa hän toimi jumaluusopin professorina (\"Lady Margaret’s Professor of Divinity\"). Hän toimi myös Queens’ Collegessa Cambridgessa ja saattoi olla alumni.", "Erasmus Rotterdamilainen\nErasmuksen maine ja hänestä tehdyt tulkinnat ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti eri aikoina. Hänen kuolemansa jälkeen hänen ihailunsa oli suorastaan ylitsepursuavaa, paitsi hänen tukijoidensa parissa mutta myös ympäri Eurooppaa. Maltilliset katolilaiset näkivät hänessä kirkon uudistusten johtajan, luterilaiset taas tunnistivat hänen merkityksensä Lutherin ajatusten alkuperäisenä tukijana sekä hänen uskonpuhdistukselle tekemänsä pohjatyön merkityksen." ]

[ "Kokemäenjoen alue\nKokemäenjoen alue (vesistöaluetunnus 35.1) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 3 679,21 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 5,25 %. Se käsittää Kokemäenjoen vesistöstä alueen, joka alkaa Tampereen Pyhäjärven luusuasta, ja sisältää tällä välillä Kokemäenjoen ja kaikkien siihen laskevien vesistöjen valuma-alueet, lukuun ottamatta omiksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueikseen Kokemäenjoen vesistön sisällä määriteltyjä Loimijoen (35.9) ja Ikaalisten reitin (35.5) valuma-alueita. Osa-alue päättyy Kokemäenjoen suistossa Porissa Selkämereen. Sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 046,12 neliökilometriä ja järvisyys 10,99 %.", "Kokemäenjoen vesistö\nKokemäenjoen vesistö (vesistöaluetunnus 35) on yksi Suomen suurista vesistöistä. Kokemäenjoen vesistö on pinta-alaltaan 27 046,12 neliökilometriä ja siten Suomen viidenneksi suurin vesistö, ja sen vesistöalue kattaa yhteensä noin 8 % koko Suomen pinta-alasta. Se on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan. Alueen järvisyys on 10,99 %." ]

[ "Kokemäenjoen alue\nKuloveden lähialue (35.132) tarkoittaa Kuloveden järvialuetta ja siihen välittömästi laskevia ojia ja jokia. Kuloveden lähialueen valuma-alue on pienempi kuin Rautavedellä, joten ojat ovat lyhyempiä ja järviä on vähemmän. Järven pohjoisrantaa laskee kuitenkin laajat Saikkalanjoen valuma-alue (35.16), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuuluvan Kokemäen vesistön toisen jakovaiheen osa-alueen, ja Ikaalisten reitti (35.5), joka muodostaa Kokemäenjoen alueeseen (35.1) kuulumattoman Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen vaiheen jakoalueen.", "Kokemäenjoen alue\nKokemäenjokeen myös laskevan Loimijoen valuma-alue sekä Kokemäen jokiosuuden yläpuoliseen järvireittiin laskeva Ikaalisten reitin valuma-alue eivät kuulu Kokemäenjoen alueeseen vaan Loimijoen valuma-alue (35.9) ja Ikalisten reitin valuma-alue (35.5) muodostavat vesistöaluejaossa kumpikin omat toisen jakovaiheen osa-alueensa Kokemäenjoen vesistön sisällä.", "Kauvatsanjoki\nJoki virtaa Kauvatsan alueen läpi ja laskee pitkälle umpeenkasvaneeseen Puurijärveen, josta eteenpäin vesistö jatkuu Ala-Kauvatsanjokena, josta vedet purkautuvat Kokemäenjokeen Kokemäen ja Huittisten kaupunkien puolivälissä. Vesistön valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. Vesistöalueen latvat ulottuvat Suodenniemelle saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen Sääksjärvi. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin Kiikoisjärvi, johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin Mouhijärvi ja tähän edelleen Kourajärvi Suodenniemeltä.", "Kemijärven–Pelkosenniemen alue\nKemijärven–Pelkosenniemen alue (vesistöaluetunnus 65.3) on Kemijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 5 989,34 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 10,27 %. Vesistön alueen alarajana on Seitakorvan voimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 424,02 neliökilometriä ja järvisyys 5,16 %.", "Kitisen alue\nKitisen alue (vesistöaluetunnus 65.8) on Kemijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 7 671,55 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 3,99 %. Vesistön alueen alarajana on Kemijoki, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 12 087,08 neliökilometriä ja järvisyys 6,11 %.", "Ala-Kemijoen alue\nAla-Kemijoen alue (vesistöaluetunnus 65.1) on Kemijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 3 922,96 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 2,28 %. Vesistön alueen alarajana on Kemijoen joensuussa Vallitunsaari, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 51 127,28 neliökilometriä ja järvisyys 4,3 %.", "Satakunnan maakunta\nSatakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu bifurkaatiostaan tunnettuun Karvianjoen vesistöön. Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa, Karhijärvi Laviassa sekä Sääksjärvi Kokemäellä. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla.", "Ikaalisten reitin valuma-alue\nIkaalisten reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.5) on Suomen vesistöaluejaotuksessa yksi Kokemäenjoen vesistön (vesistöaluetunnus 35) ensimmäisen jakovaiheen osa-alueista. Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä alueen, joka kerää vedet Nokialta, Hämeenkyröstä, Ylöjärveltä, Ikaalisista, Jämijärveltä, Parkanosta, Kihniöstä, Kankaanpäästä, Karvialta ja jopa Virroilta ja laskee ne Nokian Siurossa Siuronkosken kautta Kuloveteen, joka kuuluu Kokemäenjoen alueeseen. Kokemäenjoki laskee Porissa Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 3 165 km² ja järvisyys 8,6 %." ]

[ "Émile Durkheim\nDavid Émile Durkheim [emil dyʁkɛm] (15. huhtikuuta 1858 Épinal – 15. marraskuuta 1917 Pariisi) oli ranskalainen sosiologi ja antropologi. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen, jossa hänen isänsä, isoisänsä että hänen isoisoisänsä olivat olleet rabbeja. Hänet tunnetaan Auguste Comten ohella nykyaikaisen sosiologian perustajana, sillä suurelta osin hänen ansiostaan sosiologiasta tuli yliopistollinen oppiaine ja itsenäinen tieteenala. Hänellä oli Pariisissa ensimmäinen sosiologian professorin virka.", "Sosiologian historia\nRanskalainen Émile Durkheim vaikutti 1800–1900-luvujen vaihteessa suuresti sosiologian tutkimusotteeseen ja näkökulmaan. Häntä kiinnosti erityisesti sosiaalinen järjestys, jonka hän katsoi perustuvan yhteisön yhteisiin arvoihin. Hän pyrki korostamaan sosiologian tutkimusotteen selvää poikkeamista psykologiasta ja biologiasta. Yksilö on suuresti riippuvainen yhteisöstään, niin että yhteisö on Durkheimin mukaan asetettava yksilön edelle toiminnan vaikuttimia pohdittaessa." ]

[ "Émile Durkheim\nDurkheim oli myös ensimmäisen yhteiskuntatieteille omistetun aikakausjulkaisun \"Année Sociologiquen\" perustaja. Kyseistä nimitystä käytetään myös viittaamaan joukkoon Durkheimin koulukuntaan kuuluneita opiskelijoita, jotka kehittivät hänen sosiologista ohjelmaansa.", "Émile Durkheim\nYhteiskunta kohdistaa Durkheimin mukaan jäseniinsä ehdottoman tottelevaisuuden vaatimuksen, ja tämä heijastuu ihmisten käsityksenä pyhistä asioista sekä jumalasta, joka koetaan pyhäksi asettamisen vaatimuksen lähteeksi. Alkukantaisissa yhteiskunnissa tämä tunne yhteisön vaatimuksesta ehdottomaan kuuliaisuuteen on Durkheimin mukaan hyvin voimakas. Heimon käsityksillä ja tavoilla on ehdoton valta yli yksilöiden. Myös kehittyneissä yhteiskunnissa tämä alkukantainen ykseyden tuntu palaa osittain henkiin esimerkiksi sodan aikana, jolloin tunne kansallisesta yhteenkuuluvuudesta saa yksilöihin lähes rajattoman vaikutusvallan.", "Émile Durkheim\nMalliesimerkin yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteiskunnallisesta selittämisestä Durkheim tarjosi laajassa itsemurhatutkimuksessaan. Siinä Durkheim osoittaa laajoja tilastollisia menetelmiä käyttäen itsemurhien johtuvan pääosin yhteiskunnallisista tekijöistä. Esimerkiksi yhteisön kiinteydellä sekä yhteisön toiminnalla on suora yhteys itsemurhien määrään.", "Émile Durkheim\nDurkheimin malli on seuraavanlainen. Monilla ihmisillä on uskonnollinen tunne, jonka mukaan he ovat alaisina yliluonnollisille olennoille, jotka antavat heidän toiminnalleen käskyjä. Durkheimilaisen käsityksen mukaan he tuntevat tällöin yliluonnollisen mahdin sijaan heitä voimakkaamman luonnollisen yhteiskunnan voiman. Yksilön sisäänsä sulkeva yhteiskunta synnyttää jäsentensä mieliin ajatuksen jumalasta, joka on tosiasiassa heijastus yhteiskunnasta.", "Moraali\nSosiologian klassikko Émile Durkheim näki moraalisten sääntöjen kumpuavan sekä sosiaalisista että historiallisista tekijöistä. Durkheim esitti, että yhteiskunnat luovat itselleen sellaisen moraalisten arvojen ja määräysten joukon, joiden tarkoituksena on enemmän tai vähemmän palvella niiden olemassaolon tarpeita. Nämä moraalisäännöt voivat olla hyvin erilaisia eri yhteiskunnissa. Durkheim ymmärsi kaikki yksilön ylittävät hänen toimintaansa tavalla tai toisella vaikuttavat yhteiskunnalliset normit (mukaan lukien moraaliset säännöt ja kiellot) sosiaalisiksi faktoiksi, ja hän vastusti yritystä palauttaa näitä esimerkiksi biologiaan, mistä hän syytti suomalaista sosiologia Edward Westermarckia. Durkheim ei kiistänyt biologian vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen, mutta hän katsoi, että esimerkiksi seksuaalimoraalia (esimerkiksi avioliittosäännöt) ei voida palauttaa biologisiin taipumuksiin, kuten hän katsoi Westermarckin tekevän.", "Émile Durkheim\nJumala koetaan myös yksilön viimeiseksi avunantajaksi. Ihminen on Durkheimin käsityksen mukaan olemukseltaan yhteisöllinen, riippuvainen laumastaan ja onneton joutuessaan siitä eroon. Yhteisö on ihmisen henkisen elinvoiman tärkein lähde. Durkheimin mukaan yksilö vahvistuu suorittaessaan ryhmän toisten jäsenten kanssa samaa ryhmää yhdistävän uskonnon palvontamenoja. Esimerkiksi latinan sanan \"religio\" kantana on \"ligare\", joka tarkoittaa sitomista tai yhteenliittämistä.", "Émile Durkheim\nVaikka Durkheimin itsemurhatutkimukseen on vuosien varrella kohdistunut runsaasti arvostelua, se oli ilmestyessään malliesimerkki yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta yksilöiden elämään. Sitä kautta tutkimus loi pohjaa sille työlle, mitä sosiologit nykyisinkin tekevät.", "Émile Durkheim\nDurkheimin mukaan jokainen tieteenala tarvitsee oman tutkimuskohteensa. Sosiologian tutkimuskohteena olivat hänen mukaansa yhteiskunnalliset tosiasiat, joita sosiologin tuli pitää esineinä. Sosiologian tehtävä on tutkia yhteiskunnallisia tosiasioita sekä selittää yhteiskunnallisia ilmiöitä yhteiskunnallisilla seikoilla, tällöin luonnontieteelliset ja psykologiset selitykset tulee sulkea ulkopuolelle. Durkheimin mielestä sosiologia tuli käsitteidensä selkeydessä ja menetelmiensä täsmällisyydessä kehittää luonnontieteiden tasolle." ]

[ "Kolmikymmenvuotinen sota\nRuotsin armeija marssi etelään Saksiin. Breitenfeldin taistelussa 17. syyskuuta 1631 Kustaa II Aadolfin ja Saksin vaaliruhtinaan Juhana Yrjö I:n joukot löivät Leipzigin pohjoispuolella katolisten Johann Tillyn ja kreivi Gottfried Heinrich Pappenheimin armeijat. Katolinen ratsuväki ajoi ensin saksilaisjoukot pakoon, ja ne pysähtyivät vain hetkeksi ryöstämään ruotsalaisten leirin. Tämän jälkeen Ruotsin ratsuväki ajoi keisarillisen ratsuväen pakosalle, jolloin myös keisarin jalkaväki pakeni taistelukentältä. Katoliset menettivät 6 000 miestä, yli puolet joukoistaan, mutta Kustaa II Aadolf saattoi korvata menetyksensä omaan armeijaansa värvätyistä vangituista palkkasotureista. Voittoisan taistelun jälkeen muutkin protestanttiset ruhtinaskunnat liittyivät sotaan. Ruotsin joukot viettivät talven Etelä-Saksassa.", "Breitenfeldin ensimmäinen taistelu\nBreitenfeldin taistelu käytiin Leipzigin pohjoispuolella 17. syyskuuta 1631 Ruotsin ja Saksin sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Ferdinand II:n armeijan välillä. Ruotsalaisia johti Kustaa II Aadolf, sakseja vaaliruhtinas Juhana Yrjö I ja katolisia kreivi Johann Tilly. Breitenfeldin taistelu oli ensimmäinen Kustaan käymä suuri kenttätaistelu kolmikymmenvuotisessa sodassa. Se oli protestanttien ensimmäinen suuri voitto katolisia vastaan kolmikymmenvuotisen sodan aikana Kustaan murskatessa Tillyn katolisen armeijan." ]

[ "Leipzig\nKolmikymmenvuotinen sota aiheutti syvän haavan kaupungin kukoistavaan kehitykseen, ja väkiluku putosi 18 000:sta 12 000:een. Vuosien 1631 ja 1642 välillä kaupunki piiritettiin viisi kertaa, ja vuosina 1642-1650 se oli ruotsalaisten miehittämänä. 17. syyskuuta 1631 keisarilliset joukot, johtajanaan marsalkka Johann Tilly, kokivat yhden kolmikymmenvuotisen sodan suurimmista tappioistaan Leipzigin alueella Breitenfeldin taistelussa ruotsalaisia vastaan. Breitenfeld on nykyään Leipzigiin kuuluva entinen ritarisukutila, ja siellä on Ruotsin armeijan johtajan, kuningas Kustaa II Aadolfin muistomerkki. Vuosi taistelun jälkeen, 16.11.1632, Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa, noin 10 km nykyisestä Leipzigin kaupunginrajasta lounaaseen.", "Breitenfeldin ensimmäinen taistelu\nPappenheim hyökkäsi Ruotsin keskeneräisen ryhmityksen kimppuun oikealla sivustalla. Banérin komentama Ruotsin oikea siipi torjui ensimmäisen hyökkäyksen musketöörien ja ratsumiesten yhteistoiminnalla. Ruotsalaisten vastahyökkäys ei kuitenkaan murtanut Pappenheimin ratsuväkeä, vaan se turvautui perässä seuranneen Holsteinin johtaman jalkaväen tukeen ja torjui ruotsalaiset. Pappenheim koetti vielä kolme kertaa hyökätä suoraan Ruotsin oikean siiven kimppuun, mutta joka kerta keisarilliset lyötiin takaisin. Tämän jälkeen Pappenheim yritti koukata Ruotsin oikeaan sivustaan kauempaa vasemmalta, mutta Ruotsin toinen linja ryhmittyi vastaan ja torjui yrityksen musketöörien tulella ja ratsuväen rynnäköllä. Tämä toistui vielä kahdesti. Ruotsalaiset saivat kumpaankin linjaansa nopeasti vahvistuksia reservistä ja kuningas tuli johtamaan joukkoja. Myös Tilly lähetti lisää ratsuväkeä tukemaan taistelua.", "Breitenfeldin ensimmäinen taistelu\nRuotsalaisten ja Saksin vaaliruhtinaan armeijat ylittivät Loderbachin puolenpäivän aikaan keisarillisten häiritessä tykistötulella ja Isolanin kevyellä kroaattiratsuväellä. Ylitettyään puron ruotsalaiset ja saksit ryhmittyivät taistelukentälle ruotsalaiset oikealle, saksit vasemmalle. Kustaa yritti väistää aurinkoa ja tuulen tuomaa pölyä siirtämällä ryhmitystään oikealle, mutta soinen maa esti aikeen. Noin kello 14 ruotsalaiset saivat omat tykkinsä asemiin armeijansa eteen 600 metrin päähän keisarillisista ja avasivat tulen.", "Breitenfeldin ensimmäinen taistelu\nTillyn johtama katolisten armeija ryhmittyi aukean eteläreunalle pohjoisesta saapuvaa vihollista kohti. Tuuli puhalsi ja aurinko paistoi joukkojen selän takaa ruotsalaisia häiritsevästi. Katolisten armeijassa oli noin 21 000 jalkamiestä, 11 000 ratsumiestä ja noin 30 tykkiä. Tilly komensi itse armeijansa jalkaväkikeskustaa, jossa oli 18 700 miestä sijoitettuna neljään rinnakkaiseen espanjalaiseen prikaatiin, oikeanpuolimaisimman asettuessa Galgenberg-kukkulalle. Ei ole varmuutta, oliko Tillyn prikaateissa kolme vai neljä espanjalaista neliötä (). Prikaatien komentajat olivat vasemmalta oikealle Matthias Gallas, Tilly, Johan Goëss ja Filip von Pappenheim. Tämän lisäksi Tilly määräsi yhden espanjalaisen neliön jalkaväkeä tukemaan kumpaakin ratsuväkisivustaansa.", "Breisachin piiritys\nBernhard Weimar oli Ruotsin palveluksessa vuodesta 1630 aina tappiolliseen Nördlingenin taisteluun asti, jonka jälkeen hän johti armeijansa rippeet Ranskan puolelle. Ranska sitoutui maksamaan osan palkkasoturiarmeijan ylläpidosta, jos Weimar taistelisi Ranskan puolesta. Tästä huolimatta hän johti armeijaansa itsenäisesti. Sotilaana Weimar oli liian hyökkäävä ja harkitsematon, kuten Lützenissä, Nördlingenissä ja Rheinfeldenissä. Reinillä Weimar kuitenkin vetäytyi onnistuneesti useista hankalista tilanteista. Hän myös kehittyi komentajana. Liian innokkaat hyökkäykset Lützenissä ja Nördlingenissä vaihtuivat Breisachin lähes tieteelliseen piiritykseen. Weimar johti joukkojaan karismaattisesti edestä, vaikka hänen terveytensä heikkenikin. Weimar halusi välttämättä henkilökohtaisesti johtaa ratsuväkeä taisteluissa, mikä innosti joukkoja, mutta haittasi reservien oikeanlaista käyttöä.", "Breitenfeldin ensimmäinen taistelu\nBreitenfeldin tappion myötä keisari Ferdinand II:n piti unohtaa unelma helposta voitosta sodassa. Kaikki aikaisemmat viholliset lyönyt armeija oli tuhoutunut. Tilly kuoli myöhemmin Baijerissa Rainin taistelussa saamiinsa vammoihin, minkä jälkeen keisari kutsui pakon edessä Albrecht von Wallensteinin takaisin ylipäälliköksi kokoamaan uuden armeijan. Ruotsalaisten sotaonni kääntyi seuraavana kesänä Kustaa II Aadolfin kaatuessa Lützenin taistelussa, ja kolmikymmenvuotinen sota jatkui vielä 16 vuotta.", "Halben taistelu\nSaksan 9. armeija oli saarrettuna suureen mottiin Spreewaldin alueella Berliinistä kaakkoon. Se yritti murtautua motista Halben kylän ja Berliinin eteläpuolella olevien mäntymetsien läpi tavoittaakseen kenraali Walther Wenckin johtaman Saksan 12. armeijan, jotta se voisi jatkaa länteen antautumaan länsiliittoutuneille. Päästäkseen tavoitteeseensa 9. armeijan täytyi taistella tiensä läpi kolmen sotamarsalkka Ivan Konevin johtaman 1. ukrainalaisrintaman muodostaman puolustuslinjan samaan aikaan, kun sotamarsalkka Georgi Žukovin johtama 1. valkovenäläisrintama hyökkäsi sen selustaan koillisesta.", "Werbenin taistelu\nKustaa II Aadolf seurasi Tillyä Saksiin ja solmi liiton Saksin vaaliruhtinaan kanssa. Yhdistynyt Saksin ja Ruotsin armeija kohtasi Tillyn Breitenfeldin taistelussa 17. syyskuuta 1631." ]

[ "IMac\niMac on sarja Applen valmistamia pöytätietokoneita. Applen mallistossa iMacit sijoittuvat tehokkaiden, kotikäyttöön suunniteltujen Macintosh-tietokoneiden joukkoon. Ensimmäiset iMacit tulivat markkinoille vuonna 1998 ja vuoteen 2006 mennessä sarjan mallit voidaan jakaa ulkonäkönsä perusteella kolmeen sukupolveen. Yhteinen piirre kaikille iMaceille on tietokoneen keskusyksikön sijoittuminen näyttölaitteen yhteyteen.", "IMac\nSteve Jobsin johdolla Applen laajaa tietokonemallistoa supistettiin vuonna 1997, tarkoituksena oli selkeyttää yhtiön tuotevalikoimaa. Vuoden loppuun mennessä Macintosh Performa-sarja lopetettiin ja Power Macintosh G3 -sarja jäi yksin edustamaan pöytätietokoneiden malleja. 7. maaliskuuta 1998 Apple ilmoitti uuden iMac-sarjan valmistelemisesta, joka suunnattiin Performa-mallien korvaajaksi. iMacien myynti alkoi 15. elokuuta 1998, tapauksella oli merkittävä vaikutus sekä Applen että mikrotietokoneteollisuuden kehitykseen." ]

[ "Macintosh\nSCSI, äänen sisään- ja ulostulo, USB, FireWire ja IEEE 802.11b ovat olleet tekniikoita, jotka Apple sisällytti tuotteisiinsa jo varhain. iMac (1998) oli eräs ensimmäisiä tietokoneita 90-luvulla, jossa ei ollut levykeasemaa. Kannettavien tietokoneiden kehityksessä Apple oli ensimmäinen valmistaja, joka asetti osoitinlaitteena toimivan osoitinpallon näppäimistön keskelle ja jätti reilusti tilaa näppäimistön alapuolelle, joka mahdollisti ranteiden lepuuttamisen tietokonetta käytettäessä. Vuonna 1994 Apple julkaisi ensimmäisen kannettavan tietokoneen, jossa oli kosketuslevy.", "Pöytätietokone\nTietokoneiden kokokehitys eteni 1960-luvulla tilanteeseen, jossa huoneen tai kaapin kokoisen tilan vievien tietokoneiden lisäksi markkinoille tuotiin pienempiä, pöydälle mahtuvia laitteita. Olivettin kehittämä Programma 101 vuodelta 1965 ja Hewlett-Packardin 9100A vuodelta 1968 olivat varhaisia esimerkkejä pöytätietokoneista. Niitä markkinoitiin Bill Hewlettin mukaan uskottavuussyistä pöytälaskimina.\n1970-luvulla pöytälaskinten ohjelmointiominaisuudet kehittyivät ja rajat niiden ja tietokoneiden välillä alkoivat hämärtyä. Vuonna 1972 lanseerattu HP 9830A oli BASIC-ominaisuuksiensa puolesta jo täysiverinen tietokone. Pian sen jälkeen kuvaputkinäytöllä varustellut Wang 2200 ja IBM 5100 ohjasivat laitteiden muotoilua nykyisten pöytätietokoneiden suuntaan.", "IMac\nVuoteen 2002 mennessä 15-tuumainen kuvaputkinäyttö ja G3-suoritin olivat vanhentunutta tekniikkaa. Tammikuussa 2002 Apple julkaisi uuden iMacin, joka poikkesi vanhoista malleista sekä ulkonäöltään että tekniikaltaan. iMac G4 koostui 15-tuumaisesta nestekidenäytöstä, joka yhdistyi liikuteltavan varren kautta puolipallon muotoiseen, keskusyksikön sisältävään jalustaan. Myöhemmin näyttö laajennettiin 17-tuumaiseksi ja lopulta 20-tuumaiseksi. Nestekidenäytön korkea valmistushinta kuvaputkinäyttöön verrattuna pakotti Applen nostamaan iMacin hintaa.\niMac G3:n poistuttua markkinoilta Apple julkaisi oppilaitosten käyttöön suunnitellun eMacin huhtikuussa 2002. eMac sisälsi G4-suorittimen ja 17-tuumaisen kuvaputkinäytön, ulkonäöltään laite muistutti ensimmäisiä iMaceja. eMacia myytiin vuosina 2002-2005 myös kuluttajamarkkinoilla, jossa se täytti matalakustannuksisten Apple-tietokoneiden puutteen.", "EMac\nEnsimmäinen sarja eMaceja julkaistiin 29. huhtikuuta 2002 edulliseksi vaihtoehdoksi uudelle, litteällä näytöllä varustetulle iMacille. Laitetta myytiin vain oppilaitoksille, mutta suuren kysynnän takia eMac siirrettiin myös kuluttajamarkkinoille. eMacista oli neljä versiota, kaksi oppilaitoksille ja kaksi kuluttajille. Edullisimmat mallit maksoivat oppilaitoksille $999 ja kuluttajille $1099, kalliimmat $1199 ja $1499. Seuraavan vuoden kuluessa laitteita päivitettiin ja hintoja laskettiin. Lokakuussa 2003 1 GHz:n eMac sisälsi polttavan DVD-aseman.", "IBM PC\n1970-luvun alussa pieniä, mikroprosessoripohjaisia mikrotietokoneita myytiin rakennussarjoina harrastelijoille. Vuonna 1975 IBM julkaisi IBM 5100 -mallin, joka on mahdollisesti ensimmäinen kannettava tietokone. Vuonna 1977 markkinoille tulivat sarjavalmisteiset henkilökohtaiset tietokoneet Commodore PET, Apple II ja TRS-80. Apple oli kolmikon kallein osoittautuen kuitenkin pitkäikäisimmäksi. TRS-80 oli halvin ja menestyi parhaiten. Tuolloin maailman suurin tietokonevalmistaja IBM seurasi näiden tietokoneiden sekä vuonna 1978 julkaistun Atari 400/800 -mallin menestystä ja päätti lähteä mukaan kilpailuun.", "IMac\nSteve Jobs ilmoitti 10. tammikuuta 2006 Macworld Conference and Expo -messuilla tulevan iMacin olevan Applen ensimmäinen Intelin suoritinta käyttävä tietokone. iMacin ulkoasu, hinta ja komponentit pysyivät samoina edellisen iMac G5:n kanssa. Applen mukaan Intelin suorittimella varustettu iMac on 2–3 kertaa PowerPC:llä varustettua iMacia tehokkaampi.Myynnissä vain oppilaitoksille.", "EMac\neMac on joukko Applen vuosina 2002–2005 julkaisemia tietokoneita, joita myytiin oppilaitoskäyttöön. eMac suunniteltiin edullisemmaksi versioksi iMaceista ja ensimmäiset mallit muistuttivat toisen sukupolven kuvaputkinäyttöisiä iMaceja. eMaceja myytiin vuoteen 2006 saakka, jonka jälkeen iMacit ovat olleet Applen pääasiallinen oppilaitostuote.", "Tietokonetekniikan historia\n1970-luku toi kaupalliset mikrotietokoneet kuten Micral N. Mikrotietokoneiden vallankumoukseksi sanotaan mikroprosessoriin perustuvien tietokoneiden yleistymistä. \"Vuoden 1977 kolmikko\" Apple II, Commodore PET ja TRS-80 julkaistiin vuonna 1977. Mikrotietokoneet yleistyivät harrasteena ja saapuivat myös yrityskäyttöön kun niille julkaistiin ohjelmia, kuten VisiCalc (1979). Commodore PET:in sanotaan olleen ensimmäinen kaupallisesti menestyksekäs henkilökohtainen tietokone." ]

[ "Kuivasjärvi (Oulu)\nKuivasjärvi on järvi Oulun kaupungin pohjoisosassa Linnanmaan, Kuivasjärven, Kaijonharjun ja Ritaharjun kaupunginosien alueella. Matalan järven pituus itä-länsisuunnassa on 1,9 kilometriä ja leveimmältä kohdaltaan järvi on 0,8 kilometriä leveä, pinta-alan ollessa 82 hehtaaria. Järven pinnan korkeus on 12 metriä merenpinnan yläpuolella, ja järvialtaan keskisyvyys on 1,45 metriä. Kuivasjärvi on tärkeä lintuvesi." ]

[ "Kuivasjärvi (Oulu)\nJärvi jakaantuu suurempaan läntiseen altaaseen sekä pienempään itäiseen altaaseen. Läntinen osa eli varsinainen Kuivasjärvi on matala, ja sen suurin pituus itä-länsisuunnassa on noin 1,4 kilometriä. Järven itäistä allasta, Kaijonlahtea, erottaa nykyisin pääaltaasta maapenkereelle rakennettu kevyen liikenteen väylä. Pengerryksessä on yksi silta-aukko veden virtausta varten.", "Tervajärvi (Parkano, Luomankylä)\nJärven pituus on 300 metriä, leveys 200 metriä ja sen pinta-ala on 3,9 hehtaaria. Se sijaitsee noin kolme kilometriä Kuivasjärveltä länteen Myllykankaalla loivassa painanteessa, joka liittyy vieresen Pitkäjärveen. Järveen laskee viisi suo-ojaa järveä ympäröiviltä soilta. Sen 350 metriä pitkä laskuoja on kaivettu painanteen pohjaan ja se laskee Pitkäjärven pohjoispäähän. Rantaviivan pituus on 800 metriä ja se on pääasiassa painanteeseen muodostunutta suota. Rannoille on rakennettu kaksi vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa metsätiet Luomankylältä.", "Kuivasjärvi (Alavus)\nKuivasjärvi on pieni järvi ja luonnonsuojelualue Alavuden kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven pinnankorkeus on 113,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Matalan järven keskisyvyys on vain 0,2 metriä. Kuivasjärven luonnonsuojelualueeseen kuuluvat sekä Pikkuselän että Kuivasjärven vesialtaat, niitä yhdistävä kapea salmi sekä järvialtaita ympäröivät suoalueet. Järveen laskeva Kontoluoma-niminen pikkujoki muodostaa Pikkuselän kaakkoiskulmaan suistoalueen.", "Keihäsjärvi (Ylöjärvi, Viljakkala)\nJärvi on 600 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 6,1 hehtaaria. Se sijaitsee metsämaastossa soistuneessa painaumassa. Järveen ei laske ojia, mutta lounaassa olevan ojitetun suon läpi virtaa sen laskuoja, joka yhtyy 1,5 kilometrin päässä Tavinojaan. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 460 vuorokautta. Rantaviiva on 1,4 kilometriä pitkä. Rannan läheisyyteen tai aivan rantaan on rakennettu kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet läheiseltä Nisunperän ja Luhalahtea yhdistävältä kylätieltä. Järven kaakkoiskärjen ohi kulkee voimalinja.", "Kuivasjoki\nJoki alkaa Kuivasjärvestä, jonka vedenpinnan korkeus on 136,0 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Se laskee Linnanjärven eteläpäähän, jossa vedenpinnan korkeus on keskimäärin 120,5 metriä mpy. Joella on siten pudotusta 15,5 metriä. Ensimmäinen koski on loiva ja se sijaitsee 600 metriä luusuasta ja on 300 metriä pitkä. Yli 400 metriä alempana ennen Niemenlampea on jyrkempi Lamminkoski, joka on 200 metriä pitkä. Niemenlampi on 125,1 metriä mpy. Pudotusta on kertynyt kahdessa koskessa yhteensä 11 metriä. Ruonanlampeen mennessä laskua tulee lisää vain 10 senttimetriä, joten loput 4,5 metrin pudotuksesta syntyy 500 metriä pitkässä Hautalankoskessa ja lyhyessä Haapakoskessa.", "Kuivasjärvi (Parkano)\nRantaviivan kokonaispituus on 24,5 kilometriä, mihin sisältyy myös saarten rantaviivat. Suurin osa rannoista ovat metsää, mutta välistä pilkistää kaikkialla pieniä peltoja. Pohjoispäässä sijaitsee Kuivasjärven kylä, länsirannalla Vatajanjoen suussa sijaitsee Pihlajankylä ja eteläpäässä Lamminkosken kylä. Valtatie 3 ohittaa järven keskimäärin puolen kilometrin etäisyydeltä kulkien järven länsipuolta. Parkanon ja Kihniön välinen raja kulkee järvestä pari kilometriä itään.", "Kuivajärvi (Hattula)\nLampi on 400 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Lammen vedenpinnan korkeus on 118,5 metriä meren pinnan yläpuolella ja sen rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Järven ympäristö on avosuota, johon on johdettu kaksi lyhyttä metsäojaa. Järvellä ei ole laskuojaa. Sen vedenpinta on yhtä korkealla kuin Ylisellä Savijärvellä, joka sijaitsee 250 metriä pohjoisessa. Järven suoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi, joka jatkuu Ylisen Savijärven rantaan asti. Järven keskellä on kolme matalaa suorantaista saarta.", "Tervajärvi (Parkano, Jylhänkylä)\nJärven pituus oli 650 metriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala oli 6,8 hehtaaria. Sen paikalla sijaitsee suunnilleen saman kokoinen ja muotoinen ojitettu suo. Se sijaitsee 500–600 metriä Vähä-Valkiaisesta ja Iso Venejärvestä itään. Tervajärven suon seitsemän kilometriä pitkä laskuoja lähtee suon eteläpäästä ja yhtyy Kuivasjärven Aholanlahteen laskevaan Vääräjokeen. Suohon laskee ympäröiviltä metsäsoilta suo-ojia, jotka ohjataan Vääräjokeen. Rantaviivan pituus oli ennen järvenlaskua 1,4 kilometriä. Suon yli kulkee nykyään peltotie. Valtatie 3 ohittaa entisen järven eteläpään 100 metrin etäisyydeltä.", "Korvajärvi (Kankaanpää)\nJärven pituus on 450 metriä ja leveys 220 metriä. Se sijaitsee Pohjankankaan itäpuolella Suonreittenkeitaan ja Järvikeitaan välissä. Näissä kahdessa keidassoilla on suuri määrä allikoita. Järveä ympäröi halkaisijaltaan 450 metriä laaja kosteikko, mutta muuten sen ympäristön suot ovat ojitettuja. Järveen laskee kymmenisen suo-ojaa ja järven laskuoja lähtee sen kaakkoisrannasta. Laskuoja on 2,5 kilometriä pitkä ja se yhtyy Kivijokeen Korvaluoman ja Karhusaaren puolessa välissä. Laskuojan valuma-alueen pinta-ala on noin 10 km². Järven luusuaan kohdalle työntyy koskeikon ja muun suon väliin alle 20 metriä leveä lahti, joka on 250 metriä pitkä. Järvessä on muitakin kanavia, jotka saattavat olla ihmisen muokkaamia. Järvelle johtaa tie Pohjankankaan ja Korvaluoman yhdistävältä metsäautotieltä. Rannan tuntumassa on rakennus ja siihen on merkitty tulentekopaikka. Järvi sisältyy Pohjankankaan ampuma-alueeseen niin, että alueen raja kulkee aivan järven itäpuolitse." ]

[ "Max Planck\nMax Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään \"Marx\"; 23. huhtikuuta 1858 – 4. lokakuuta 1947) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä. Tästä syystä hän on saanut aseman yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä fyysikoista. Planck toimitti myös arvostettua \"Annalen der Physik\" -tiedelehteä ja vaikutti saksalaisen tieteen uudelleen rakentamiseen kansallissosialistisen hallinnon jälkeen.", "Max Planck\nPlanck kuoli 89-vuotiaana Göttingenissä 4. lokakuuta 1947." ]

[ "Max Planck\nPlanckin vaimo kuoli 17. lokakuuta 1909. Perheeseen oli syntynyt neljä lasta; pojat Erwin ja Karl sekä kaksoset Margarete ja Emma. Kahden vuoden kuluttua Planck meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa sisarentyttären Marga von Hösslinin kanssa 14. maaliskuuta 1911. Perheeseen syntyi vielä yksi poika, Hermann. Planck kohtasi pian uusia tragedioita, sillä hänen ensimmäisen avioliittonsa nuorin poika Karl kuoli ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916. Vuosi Karlin kuoleman jälkeen kuoli tytär Margarete, ja 1919 kuoli Emma. Esikoispoika Erwinistä tuli tämän johdosta Planckille todella läheinen ystävä.", "Max Planck\nSodan päätyttyä Planck oli jo 87-vuotias. Liittoutuneet kuljettivat hänet Göttingeniin. Korkeasta iästään huolimatta hän alkoi jälleenrakentaa saksalaista tiedettä, ja hänet valittiin jo kolmannen kerran Kaiser-Wilhelm-Gesellschaftin johtajaksi vuosiksi 1945–1946.", "Max Planck\nPlanck sairastui pahasti kesälomalla vuonna 1875, mikä keskeytti opinnot vähäksi aikaa. Saksalaisilla opiskelijoilla oli tuohon aikaan usein tapana vaihtaa yliopistoa kesken opintojen. Planck kuului noihin opiskelijoihin, sillä hän siirtyi lokakuussa vuonna 1877 Berliinin yliopistoon. Berliinissä hän sai opettajiksensa tunnettuja fyysikoita. Heihin kuuluivat muun muassa Weierstrass, von Helmholtz ja Kirchhoff. Planck ihaili Kirchhoffia, mutta opettajana Planckin mielestä hän oli varsin tylsä ja yksitoikkoinen.", "Max Planck\nToinen maailmansota oli jo yli 80-vuotiaalle Planckille erityisen vaikeaa aikaa. Hän joutui jättämään Berliinin Grunewaldin esikaupunkialueella sijainneen kotinsa vuonna 1943 muutettuaan Rogätziin lähelle Magdeburgia. Hänen Berliinin-kotinsa tuhoutui helmikuun 1944 ilmapommituksissa. hän menetti paitsi kotinsa myös kallisarvoiset muistiinpanonsa.", "Max Planck\nGustav Kirchhoffin kuoltua lokakuussa 1887 Berliinin yliopistossa tuli avoimeksi fysiikan professuuri. Paikkaa ehdotettiin muun muassa Ludwig Boltzmannille, joka ei kuitenkaan ollut kiinnostunut paikasta. Yliopiston filosofinen tiedekunta ehdotti virkaan Planckia. Ehdotusta tuki vahvasti von Helmholtz. Planck valittiin ylimääräiseksi professoriksi 29. marraskuuta 1888 ja samalla teoreettisen fysiikan laitoksen johtajaksi. Professoriksi hänet nimitettiin 23. toukokuuta 1892, ja tätä virkaa hän hoiti 1. lokakuuta 1927 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.", "Max Planck\nAdolf Hitler yritettiin salamurhata 20. heinäkuuta 1944. Yritys kuitenkin epäonnistui. Salamurhayrityksessä oli osallisena Planckin poika Erwin Planck. Gestapo sai Erwinin kiinni ja teloitti tämän tammikuussa 1945.", "Max Planck\nTutkinnon suoritettuaan Planck pääsi dosentiksi Münchenin yliopistoon. Dosentin palkka oli erityisen huono, eikä se riittänyt Planckin elannon turvaamiseen. Hän joutui asumaan vanhempiensa luona vielä ne viisi vuotta, jotka hän oli dosenttina. Planck tunsi syyllisyyttä, koska oli niin kauan vanhemmistaan riippuvainen. Tuona aikana hän kuitenkin tutustui ja ystävystyi Carle Rungeen. Heille muodostui pitkäaikainen ja akateemiselta kannalta hedelmällinen ystävyyssuhde.", "Max Planck\nPlanck palasi takaisin Müncheniin, missä hän heinäkuussa 1879 väitteli tohtoriksi. 21-vuotiaan väittelijän työ koski hänen suuresti ihailemaansa termodynamiikan toista pääsääntöä. Väitöstyö kantoi nimeä \"Über den zweiten Hauptsatz der mechanischen Wärmetheorie\" (). Väitöstyötä pidettiin erityisen hyvänä, sillä se sai arvostelussa korkeimman mahdollisen arvosanan (\"summa cum laude\"). Planck jatkoi vielä väitöstyön jälkeisen tutkinnon suorittamista (habilitaatio). Työ käsitteli entropiaa ja mekaanista lämpöteoriaa ja valmistui 14. kesäkuuta 1880." ]

[ "AMOS-6\nAMOS-6 oli israelilaisen Spacecomin geostationaarinen tietoliikennesatelliitti, joka oli tarkoitus laukaista 3. syyskuuta 2016 SpaceX:n Falcon 9 Full Thrust -raketilla. Raketti ja tietoliikennesatelliitti tuhoutuivat raketin laukaisua edeltävän maakoekäytön yhteydessä sattuneessa räjähdyksessä 1. syyskuuta 2016.", "AMOS-6\nSpaceX julkaisi lokakuun 2016 lopulla päivityksen onnettomuustutkintaan liittyen. Tutkinnan kohde oli tarkentunut yhteen kolmesta nestehappisäiliön sisälle asennetusta COPV-säiliöstä. Yhtiö oli Texasin McGregorissa tekemissään kokeissa onnistunut toistamaan COPV-säiliön tuhoutumiseen johtaneet heliumsäiliön täyttöolosuhteet. Tuhoutumiseen johtaneiden olosuhteiden syntyyn olivat pääasiassa vaikuttaneet COPV-säiliöihin pumpatun heliumin paine ja lämpötila. Yhtiö totesi tutkintapäivityksessä keskittyvänsä onnettomuuden lopullisen syyn löytämiseen ja heliumtankkien täyttötavan kehittämiseen. Rakettivaiheiden koekäyttöjä aiottiin myös jatkaa Texasissa päivityksen julkaisun jälkeisinä viikkoina, ja yhtiö suunnitteli jatkavansa laukaisuja ennen vuoden 2016 loppua joko Vandenberg Air Force Basesta, Kaliforniasta tai Kennedy Space Centerin laukaisukompleksi 39A:lta Floridassa. Laukaisukompleksi 39A oli SpaceX:n edustajan 26. lokakuuta antamien kommenttien mukaan tarkoitus saada käyttökuntoon kuukauden kuluessa.\nElon Musk totesi CNBC:n haastattelussa marraskuun alulla Falcon 9:n jatkavan laukaisuja joulukuun 2016 puolivälissä. Iridium Communications julkisti tiedotteen 1. joulukuuta, jossa kerrottiin, että kymmenen sen Iridium NEXT -satelliittia olisivat ensimmäinen AMOS-6:n onnettomuuden jälkeen Falcon 9:llä laukaistava hyötykuorma. Laukaisun odotettiin tapahtuvan 16. joulukuuta, mutta SpaceX tiedotti 7. joulukuuta laukaisun siirtyneen tammikuulle 2017. Lento lykkääntyi vielä tammikuulle 2017, mutta sujui lopulta ongelmitta." ]

[ "AMOS-6\nSpacecom ilmoitti tammikuussa 2016, että satelliitti laukaistaan toukokuussa. Ajankohtaa tosin lykättiin myöhemmin ensin heinäkuulle ja siitä syyskuulle 2016. SpaceX suoritti AMOS-6:n laukaisevan Falcon 9 -raketin ensimmäisen vaiheen maakoekäytön Texasin McGregorissa elokuussa 2016. Laukaisuajaksi tarkentui 3. syyskuuta 2016 kello 7.00 UTC-aikaa aukeava kahden tunnin aikaikkuna.", "EchoStar XXIII\nEchoStar XXIII:n laukaisun oli alun perin tarkoitus tapahtua vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä, mistä sitä lykättiin ensin neljänteen ja myöhemmin seuraavan vuoden tammikuuhun. Laukaisun oli marraskuun 2016 tilanteessa tarkoitus tapahtua 8. tai 9. tammikuuta 2017 Kennedy Space Centerin laukaisukompleksi 39A:lta. Satelliitin oli tarkoitus olla seuraava SpaceX:n laukaisema hyötykuorma joulukuulle 2016 suunnitellun Iridium NEXT -laukaisun jälkeen, joka oli ensimmäinen laukaisu sitten syyskuussa 2016 sattuneen AMOS-6-räjähdyksen. Iridium-laukaisu viivästyi kuitenkin lopulta tammikuulle, mikä lykkäsi myös EchoStar XXIII:n laukaisun helmikuun puolelle. Laukaisu päätettiin vielä tämän jälkeen siirtää Kansainvälisen avaruusaseman CRS-10-rahtilento siirrettiin tammikuun lopulla EchoStar XXIII:n edelle, mikä lykkäsi laukaisua edelleen helmikuun lopulle ja siitä edelleen 12. maaliskuuta.", "Falcon 9 laukaisu 37\nEnsimmäisten kahden Iridium-laukaisun oli tarkoitus elokuun 2014 tilanteessa tapahtua vuoden 2015 aikana, seuraavien viiden laukaisun jakautuessa kahdelle seuraavalle vuodelle. Aikataulu koki tosin kolauksen, kun CRS-7-lennon onnettomuus lykkäsi yhtiön kaikkia lentoja. Viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen Iridium-2 -laukaisun arvioitiinkin tapahtuvan vasta vuoden 2016 lokakuussa. Laukaisuaika lykkääntyi kesäkuussa 2016 edelleen saman vuoden joulukuuhun. Syyskuussa 2016 sattunut Amos-6-laukaisun onnettomuus viivästytti SpaceX:n rakettilentoja edelleen kuukausilla.", "AMOS-6\nSpacecomin pääosakkeenomistajat olivat päättäneet myydä yhtiön kiinalaiselle Beijing Xinwei Technology Groupille ennen AMOS-6:n laukaisua. Myyntisumman oli tarkoitus olla 285 miljoonaa dollaria, mutta kaupan ehtona oli AMOS-6:n onnistunut laukaisu ja käyttöönotto. Kiinalainen ostajataho oli perustanut hankitajärjestelyjä varten Luxenburgiin Space Telecommunication S.A. -nimisen yrityksen. Spacecomin satelliittien operoinnin oli tarkoitus jatkua Israelista kaupan jälkeen.", "AMOS-6\nAMOS-6 olisi ollut Spacecomin ensimmäinen satelliitti, joka olisi hyödyntänyt sähköpropulsiota asemanpidossa.Spacecom tilasi marraskuussa 2012 satelliitin IAI:ltä 195 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan ja solmi tammikuussa 2013 laukaisusopimuksen SpaceX:n kanssa. Satelliitti oli tarkoitus toimittaa laukaisupaikalle elokuussa 2015 ja laukaista vielä saman vuoden kolmannella neljänneksellä.", "AMOS-6\nAMOS-6 oli Israel Aerospace Industriesin (IAI) valmistama satelliitti, joka rakentui yhtiön AMOS-4000-satelliittirungon ympärille. Satelliitti oli varustettu 39:llä K-22-kaistan, 24:llä K-19-kaistan ja kahdella S-4-kaistan transponderilla. Satelliitti oli suunniteltu käytettäväksi noin 16 vuoden ajan, ja sen oli tarkoitus korvata käyttöikänsä loppua lähestyvä AMOS-2-satelliitti. AMOS-6 oli tarkoitus sijoittaa kiertoradalla segmenttien neljä astetta läntistä pituutta, josta se olisi palvellut Afrikan, Lähi-idän ja Euroopan tietoliikennettä.", "AMOS-6\nOnnettomuus keskeytti myös Spacecomin myynnin kiinalaiselle Beijing Xinwei Technology Groupille, sillä kaupan ehtona oli ollut AMOS-6:n onnistunut laukaisu ja käyttöönotto. Neuvottelut kaupasta tosin jatkuivat edelleen joulukuun 2016 alulla, jolloin Spacecomin arvoksi arvioitiin enää 190 miljoonaa dollaria, kun yhtiön arvo ennen onnettomuutta oli noin 285 miljoonaa dollaria.", "AMOS-6\nSpaceX julkisti tammikuussa 2017 onnettomuustutkintansa lopputulemat. Lokakuussa 2016 johtavana teoriana ollut COPV-säiliön tuhoutuminen raketin toisen vaiheen sisällä todettiin olleen onnettomuuden pääsyy. Yhtiö pyrki lyhyellä aikavälillä ratkaisemaan onnettomuuteen johtaneet ongelmat muuttamalla Falcon 9 -raketin COPV-säiliöiden konfiguraatiota siten, että niihin voidaan tankata lämpimämpää heliumia. Lisäksi yhtiö palasi täyttöoperaatioissa aiemmin luotettavaksi todettuun prosessiin. Tammikuun 2017 Iridium-laukaisusta alkaen hyötykuormat jätettiin myös pois laukaisua edeltävistä maakoekäytöistä. Yhtiö aikoi pitkällä aikavälillä suunnitella raketissa käytetyt COPV-säiliöt uudelleen siten, ettei kiinteän hapen kertyminen säiliön rakenteisiin olisi mahdollista. Muutos mahdollistaisi ajoaineiden nopeamman täytön raketin säiliöihin." ]

[ "Suomisen perhe (elokuva)\nSuomisen perhe (\"Familjen Suominen\") on Toivo Särkän ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1941. Nimimerkki Tuttu Pariston luoma viisihenkinen helsinkiläinen porvarisperhe kotiapulaisineen oli tullut tutuksi jo radion kuunnelmista. \"Suomisen perhe\" ajoittuu kevääseen ja kesään 1940. Elokuva sai neljä jatko-osaa 1940-luvulla ja aiheeseen palattiin vielä vuonna 1959. \"Suomisen perhe\" esittelee aikansa perheihanteen, johon kuitenkin kohdistuu vakava uhka. Perheen isä sekaantuu osakekeinotteluun ja vaarantaa perinteiset perhearvot.", "Lasse Pöysti\nKesäkuussa 1940 Suomen Filmiteollisuus kysyi lehti-ilmoituksessaan: \"Missä ovat Suomen Shirley Temple ja Mickey Rooney?\" Suomisen perheestä kertovaan elokuvaan haettiin Pipsaa ja Ollia. Lasse Pöysti lähetti valokuvasarjan filmiyhtiön toimistoon. Vähään aikaan ei kuulunut mitään, jolloin hän vauhditti tapahtumia ja poikkesi henkilökohtaisesti esittäytymässä ja esiintymässä yhtiön johtajalle Toivo Särkälle. Vielä samana päivänä Pöysti kutsuttiin koekuvauksiin Haagaan ja elokuussa alkoivat \"Suomisen perheen\" kuvaukset. Pipsaksi valittiin Maire Suvanto. Ensi-iltansa elokuva sai maaliskuussa 1941, jonka jälkeen Pöystistä tuli suomalaisille Olli Suominen. Lassen ja Ollin raja hämärtyi. Sotavuosina tehtiin kaikkiaan viisi Suomisen perhe -elokuvaa." ]

[ "Taas tapaamme Suomisen perheen\nSuomisen isoäidin etunimi on Karin, kun se 1940-luvun niin sanotun klassisen kauden Suomisen perhe -elokuvissa on Sofia. Volmar-vaaria eli Ainon isää tulkitsee Arvo Lehesmaa, roolin alkuperäinen esittäjä Hugo Hytönen kuoli vuonna 1944. Kolmessa ensimmäisessä Suomisen perhe -elokuvassa Elinan sulhasta Lasse Lehtovaaraa näytellyt Unto Salminen nähdään insinööri Kivenä, Lokkain perhetuttuna. Avoauto, jolla Suomisen Olli huristelee pitkin pitäjää, kuuluu autourheilija Asser Walleniukselle. \"Taas tapaamme Suomisen perheen\" yleisömenestys oli verrattain hyvä.", "Suomisen perhe (elokuva)\nUuden Suomen kriitikko kirjoitti elokuvasta tuoreeltaan: \"SF:n Suomisen perhe astui eilen koko Suomen kansan, niin nuorten kuin vanhojenkin sydämiin.\" Kaikkiaan Suomisen perhe -elokuvat saivat aikalaiskriitikoilta varsin suopeita arvosteluja. Ilta-Sanomissa kehuttiin lapsinäyttelijöitä: \"Sitten kuopukset Olli ja Pipsa --- kas siinä vasta veikeä pari, kerrassaan riemastuttavat pienet \"pyrstötähdet\", jotka kainostelemattomalla ja välittömällä - tai sanoisinko pikemminkin: mukana elämisellään - valloittavat katsojan heti ensi hetkestä saakka.\"", "Suomisen perhe (elokuva)\n\"Suomisen perheen\" kuvausaika oli 1. elokuuta 1940 – 24. tammikuuta 1941. Yle TV2 esitti lapsinäyttelijöiden kesäsarjan vuonna 1997. Helsingin Sanomien Jussi Karjalainen kiitti Suomisen perhe -elokuvia hauskoiksi. Aiemmin vanhentuneiksi sanotut elokuvat olivat jälleen päässeet suosioon. Radiosta elokuviksi muuttuneet tarinat ovat saaneet oikeamman ikäiset näyttelijät. Radiossa Ollia ja Pipsaa oli esittänyt kolmikymppinen pariskunta, Arvo ja Irja Kuusla.", "Suomisen perhe\nElokuvaversioissa perheen isää Väinö Suomista näytteli Yrjö Tuominen, äitiä Aino Suomista Elsa Turakainen ja lapsia Lasse Pöysti (Olli), Maire Suvanto (Pipsa) ja Sirkka Sipilä (Elina). Elokuvissa näytteli kotiapulaista Hilda Männistöä Siiri Angerkoski. Väinön äidin Sofia Suomisen osaa näytteli Eine Laine. Suomisen perheen Elinaa ei ollut elokuvissa \"Suomisen Olli yllättää\" ja \"Taas tapaamme Suomisen perheen\", eikä perheen isää, jonka näyttelijä Yrjö Tuominen kuoli vuonna 1946, elokuvassa \"Taas tapaamme Suomisen perheen\". Toinen \"Suomisen perhe\" -sarjan käsikirjoittajista, Elsa Soini, kuoli vuonna 1952 ja \"Taas tapaamme Suomisen perheen\" -elokuvan käsikirjoitti Seere Salminen yksin. Kuunnelmissa näyttelijät olivat muutoin samat, mutta vuosina 1938–1941, ennen ensimmäistä elokuvaa, Pipsaa ja Ollia esittivät Irja ja Arvo Kuusla. Perheen isä Väinö Suominen henkilöityi Yrjö Tuomiseen niin vahvasti, että Tuomisen kuoltua kuunnelmiin ei otettu hänen tilalleen uutta näyttelijää, vaan isä poistui sarjasta. Tuomisen hautajaispäivänä 25. lokakuuta 1946 radiossa esitettiin Suomisen perhe -sarjasta jakso \"Kun isä on poissa\".", "Ansa Ikonen\nOrvo Saarikiven ohjaama teos \"Suomisen Olli rakastuu\" sai ensi-iltansa jouluna 1944. Neljännessä Suomisen perheen vaiheista kertovassa komediassa Ikonen näytteli laulunopettaja Tuulia Tähtistä vastaparinaan Ollia näytellyt Lasse Pöysti. Elokuva oli sekä arvostelu- että yleisömenestys. Lokakuussa 1945 Ikonen näytteli Pelastusarmeijan luutnanttia elokuvassa \"Nokea ja kultaa\". Miespääosan teki elokuvan ohjaaja Edvin Laine, lapsirooleissa nähtiin Veli-Matti Kaitala ja Ritva Åberg. Ikosen äiti Adele Ikonen kuoli kuvausten aikana. Hänen oli kuitenkin työnnettävä surunsa taka-alalle suoriutuakseen vaativasta roolista. \"Tähtiaika\"-muistelmissaan Ikonen korostaa, että näyttelijän yksityiselämän merkittävät tapahtumat, kuten syntymät ja kuolemat, eivät saa näkyä roolisuorituksissa.", "Suomisen perhe (elokuva)\nVäinö palaa Helsinkiin ennen muuta perhettä ja panee toimeksi. Suomisten asunto remontoidaan, ja vanhat huonekalut väistyvät uusien tieltä. Aino ja Hilda järkyttyvät nähdessään sekasotkun, Aino ei pidä lainkaan rahalla leventelystä. Perheeseen palkataan myös hieno sisäkkö, jota Hilda pitää pelkkänä hepsankeikkana. Aino alkaa epäillä, että Sam Nelsonin vaimo Telma Nelson olisi vietellyt hänen miehensä. Hän ei pidä Nelsonin pariskunnasta eikä luota heihin. Aino purkaa tuntojaan Sofia-anopilleen sekä Kertulle. Ennen pitkää Väinön sijoitusonni kuitenkin kääntyy, ja hän menettää perheen säästörahat tuottamattomaan metsään. Suomisen lapset alkavat esittää vaatimuksia Väinölle: pitäisi ostaa sitä ja pitäisi ostaa tätä! Kaiken huippuna Olli haluaa 20 000 markkaa ja ilmoittaa lopettavansa koulunkäynnin tyystin. Rahat menettänyt Väinö hermostuu jälkikasvuunsa. Sofia auttaa selvittämään tilannetta. Hän painottaa pojalleen Väinölle, että tärkeintä on, ettei kunnia ole mennyt rahojen myötä. Väinöllä on yhä työpaikka ja perhe. Aino ei ole lainkaan järkyttynyt säästöjen menetyksestä vaan helpottunut siitä, että hänen miehellään ei ole suhdetta Telman kanssa. Perhe on vahvistunut vaikeuksista, ja kaikki palaa ennalleen. Ja torstaisin syödään Hildan keittämää hernekeittoa kuten aina ennenkin.", "Eine Laine\n\"Suomisen perhe\" -kuunnelmissa Laine oli mukana alusta loppuun, vuodesta 1938 vuoteen 1958. Lähetykset olivat aluksi suoria, myöhemmin nauhoituksia. Laine näytteli Suomisen Sofia-mummoa myös neljässä \"Suomisen perhe\" -sarjan kuudesta filmatisoinnista. Hänen poikaansa tuomari Suomista näytteli aviopuoliso Yrjö Tuominen, joka oli Lainetta kahdeksan kuukautta vanhempi. Laineen viimeinen elokuvarooli oli vuonna 1959 niin ikään Suomisen isoäidin osa.", "Taas tapaamme Suomisen perheen\nSärkkä tarttui elokuvan tekoon, kun pitkäaikainen kuunnelmasarja päättyi, ja ohjasi tällä kertaa sen itse. Elokuvan ensi-ilta oli 25. joulukuuta 1959 Helsingissä Rexissä ja Tuulensuussa. Televisiossa elokuva esitettiin ensimmäisen kerran 26. joulukuuta 1963. \"Taas tapaamme Suomisen perheen\" on mustavalkoinen ja se on julkaistu DVD:nä." ]

[ "Anders Björkqvist\nAnders Björkqvist (30. lokakuuta 1741 Nousiainen – 7. syyskuuta 1809 Vehmaa) oli Vehmaan kappalainen, joka tunnetaan parhaiten postillasta \"Uskon harjoitus Autuuteen\" (1801). Siitä on otettu seitsemän suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä painosta, ja se on siten levinneimpiä suomalaisia saarnakirjoja. Postillan nousu yhdeksi Suomen 1800-luvun menestysteoksista alkoi vuonna 1841, kun Björkqvistin kuolemasta oli kulunut jo yli 30 vuotta. Teoksen julkaisi Wulffin kirjapaino Vaasassa. Nuori pastori julkaisi arkkiveisuina kaksi virttä vuonna 1772." ]

[ "Anders Björkqvist\nBjörkqvist syntyi Nousiaisissa Härjänsilmän talossa. Hänen isänsä oli kuudennusmies Antti Kreunpoika Härjänsilmä, joka julkaisi neljä virttä vuonna 1768. Antti-poika lähetettiin vuonna 1751 Turun katedraalikouluun. Koulutielle lähtiessään Antti Härjänsilmä otti nimekseen Anders Björkqvist, mikä ilmeisesti oli paikallisen vallesmannin nimi. Björkqvist tuli ylioppilaaksi vuonna 1760 ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1765. Hän työskenteli ensin armovuoden saarnaajana Sauvossa ja Loimaalla. Vuonna 1768 hänet nimitettiin Sauvon pitäjänapulaiseksi. Vuonna 1780 hänet kutsuttiin Vehmaan kappalaiseksi, mitä virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka. Vuosina 1800–1805 hän hoiti virkaatekevänä pitäjän kirkkoherran virkaa. Varapastorin arvonimen hän sai vuonna 1797. Postillaansa hän valmisteli kahdeksan vuotta. Lopulta \"Uskon harjoitus Autuuteen\" painettiin vuonna 1801. Sitä arvostetaan etenkin rukoilevaisuuden ja herännäisyyden piirissä.", "Anders Björkqvist\nBjörkqvistin uskonnollisen position määritteleminen näyttää olleen hankalaa. Hänen on esitetty kuuluneen niin sanottuun varhaisempaan herätykseen ollen sen viimeinen edustaja tai välittäjä vanhan ja uuden herännäisyyden välillä. Björkqvistiä on kommentoitu vakaan kirkollisuuden edustajaksi vastakohtana harhaantuneille separatisteille ja aikansa hurmahenkisille liikehdinnöille. On pohdittu, oliko hän kokenut opiskeluaikanaan uskonnollisen herätyksen ja oliko hän omaksunut herrnhutilaisia vaikutteita. Saarnakirjasta on sanottu löydetyn herätyskristillisyyttä sekä viitteitä aikaisemmasta puhdasoppisuudesta ja myöhemmästä evankelisuudesta. Sen sijaan ei ole mietitty, vaikuttiko Björkqvistin käsitysten muotoutumiseen opiskelu Turun Akatemiassa tai, mahdollisesti hänen vanhempiensa kautta, isovihan tuottama uskonnollinen murros.", "Mathias Björkqvist\nMathias Alexander Björkqvist (s. 21. helmikuuta 1980 Kokkola) oli suomalainen keskimatkojen juoksija. Hän edusti Kyrkslätt Idrottsföreningiä ja hänen valmentajanaan toimi Tom Andtbacka. Kalevan kisoista Björkqvist voitti hopeaa ja kaksi pronssia 800 metrin juoksusta. Lisäksi hän saavutti sisäratojen SM-kilpailuista hopeaa 800 metrin juoksussa. Virallisissa kilpailuissa Björkqvist ei ole esiintynyt vuoden 2007 jälkeen.", "Anders Björkqvist\nBjörkqvist julkaisi arkkiveisuina kaksi virttä vuonna 1772. Virret löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista. Veisu \"Muistutus Yhdellä käändymättömälle Sielulle hänen elämästäns ja autuudestans, cuinga hän taidais sieluns pelasta siitä ijäncaickisesta waiwasta ja cadotuxesta täsä armon ajas\" sisältää 27 säkeistöä. Säkeistöjen alkukirjaimet (eivät aivan alusta) muodostavat akrostikonin eli nimen \"anders andinpoic björkqvist\".", "Kasper Björkqvist\nBjörkqvist on Espoon Palloseuran kasvatti. Hän siirtyi nuorempana C-juniorina Espoo Bluesiin, jossa Björkqvist voitti C-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2012 ja C-nuorten SM-hopeaa vuonna 2013. Hän oli jälkimmäisellä kaudella 2012–2013 joukkueen paras pistemies ja syöttäjä pudotuspeleissä Konsta Kosusen kanssa tehoilla 6+10=16. Björkqvist pelasi ison osan kaudestaan myös Bluesin B-nuorissa, joissa hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudesta 2013–2014 Björkqvist pelasi valtaosan sekä seuran A- että B-nuorissa. Kausi A-nuorissa päättyi Suomenmestaruuteen, mutta hän ei saanut kuitenkaan peliaikaa pudotuspeleissä. B-nuorissa Björkqvist voitti SM-hopeaa. Kauden 2014–2015 hän pelasi kokonaan A-nuorissa, jossa Björkqvist voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.", "Anders Björkqvist\nIlmestymisvuonnaan 1801 Björkqvistin postilla oli ainoa suomenkielisen kirjoittajan suomeksi julkaisema teos. Tarja-Liisa Luukkanen on huomauttanut, että Björkqvistin teos ei ollut ainoastaan uskonnollinen opastaja, vaan useine painoksineen yksi niistä teoksista, jotka edistivät modernin lukutaitoisuuden leviämistä uskonkysymyksistä kiinnostuneen suomenkielisen rahvaan parissa. Teos levisi paitsi useina painoksina myös ilmeisesti lainakirjastojen välityksellä. Björkqvistin postilla oli herätysliikerajat ylittänyt teos: sitä lukivat sekä rukoilevaiset, heränneet että evankeliset.", "Luettelo jääkäreistä B\n(13. syyskuuta 1895 Raippaluoto – 27. helmikuuta 1970) oli suomalainen jääkäri ja poliisikonstaapeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Abraham August Björkqvist ja Emma Beata Nåhls. Karl Petter Björkqvist kävi kolme luokkaa kansakoulua ja Itä-Uudenmaan ruotsalaista kansanopistoa vuosina 1922–1923. Hän toimi maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 6. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamapalveluksen jälkeen hänet siirrettiin 28. maaliskuuta 1917 Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin siviilitöihin 4. elokuuta 1917. Karl Petter Björkqvist palasi Suomeen sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918. Hän asettui maanviljelijäksi kotiseudulleen ja sivutoimena harjoitti myös kalastusta. 27. marraskuuta 1929 hänet nimitettiin nuoremmaksi konstaapeliksi Raippaluodon nimismiespiiriin. Hänet on haudattu Raippaluotoon. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.", "Anders Björkqvist\nPostillassa on 69 saarnaa, joissa selitetään kirkkovuoden ensimmäisen vuosikerran evankeliumitekstit. Jokaisessa saarnassa on esipuhe, joista 29:n aiheena on Vanhan testamentin teksti. Saarnan pääaiheen esitys on yleensä kaksi- tai kolmiosainen. Uskonnollisista kirjailijoista Björkqvist mainitsee muun muassa Lutherin, Nohrborgin, Freseniuksen ja Arndtin. Myös Erik Pontoppidanin teos \"Collegium pastorale\" oli Björkqvistin käytössä. Saarnoissa ei käsitellä yleisluontoisia kysymyksiä, kuten kirkko-oppia, esivaltaa ja kasvatusta, vaan lähinnä käytännöllisiä uskonelämän kysymyksiä, kuten sanan ja ihmisen kokemusten yhteensovittamista. Postillan nimessä \"uskon harjoitus\" viittaa juuri tähän. Vilpittömät askeleet autuuden tiellä, kuten Björkqvist niitä kuvasi, edellyttivät ”uskon elävätä hartautta ja harjoitusta”, jatkuvaa kilvoittelua, puhtaan omantunnon vaalimista, itsekieltäymystä, nöyryyttä ja sitä, ettei ”anna kieldäns wääryden, turhuden ja - - kelwottamain puheitten” välikappaleeksi.", "Anders Björkqvist\nOsmo Tiililä on kuvannut Björkqvistin postillaa maalaiskappalaisen tuotokseksi siitä puuttuvien opillisten pohdintojen vuoksi. Niin ikään Mauno Rosendal on arvioinut Björkqvistin teosta Wegeliuksen postillaa heikommaksi, koska Björkqvist ei kiinnittänyt huomiota uskonopin käsitteiden perusteelliseen selvittämiseen. Näiltä 1900-luvun uskonopin käsittelyä kaivanneilta arvioijilta jäi näkemättä, että opilliset pohdinnat ja uskonopin käsitteiden selvittäminen eivät kiinnostaneet valistusteologiaa eivätkä valistusteologian aikakautena elänyttä Björkqvistiä. Valistusteologian traditio onkin Björkqvistin ja hänen saarnakirjansa arvioinnissa jäänyt sivuun, kun \"valistuksesta\" ja rationalismista muodostui myöhempien suomalaisten herätysliikkeiden ja uskonnolliseen konservatismiin kääntyvän teologian viholliskuva 1800-luvun puolivälistä alkaen." ]

[ "Kolmion galaksi\nKolmion galaksi (M33, NGC 598) on kierteisgalaksi, ja se kuuluu pieneen galaksiryhmään nimeltä paikallinen ryhmä. Tätä ryhmää hallitsevat Kolmion galaksin lisäksi kaksi suurta galaksia, Linnunrata ja Andromedan galaksi.", "Kolmio (tähdistö)\nTähdistön kirkkain tähti on β, jonka kirkkaus on +3,00 magnitudia. Kuvion muodostavat kaksi muuta tähteä ovat α (+3,41) ja γ. Merkittävin syvän taivaan kohde on Kolmion galaksi M33, joka on Paikallisen ryhmän kolmanneksi suurin galaksi Andromedan galaksin ja Linnunradan jälkeen." ]

[ "Kolmion galaksi\nKolmion galaksin etäisyys Maasta on noin kolme miljoonaa valovuotta, ja sen massa on 15 miljardia Aurinkoa. Lyhyen matkan päässä galaksin ytimestä on kirkas, valtava alue, jota kutsutaan H II -alueeksi. Siellä syntyy jatkuvasti uusia tähtiä.", "Kolmion galaksi\nGalaksin kaasusumun keskellä on noin 200 nuorta tähteä, jotka kuumentavat kaasusumun saaden sen hehkumaan. Sumun halkaisija on noin 15 valovuotta. Vuonna 1983 galaksin ytimestä löydettiin satelliitin avulla röntgenlähde. Se saattaisi olla musta aukko, joka lähettää kaiken voimansa röntgensäteilynä.\nTutkijoiden löydön perusteella kyseessä on ennätyssuuri tähdestä syntynyt musta aukko. Löytö herättää kysymyksiä siitä, miten tämän kokoinen musta aukko on voinut muodostua. M33 X-7 -nimellä tunnetun mustan aukon massan on arvioitu olevan peräti 15,7-kertainen Aurinkoon verratuna. Havainnot aukon massasta pystyttiin tekemään mittaamalla sen peittymisiä tähtiparinsa taakse. Massa on suurempi kuin millään muulla aiemmin tunnetulla, supernovana räjähtäneestä tähdestä syntyneellä mustalla aukolla. Yksittäisistä tähdistä syntyneiden mustien aukkojen lisäksi maailmankaikkeudesta löytyy myös galaksien keskustoissa sijaitsevia miljoonia kertoja suurempia mustia aukkoja. M33 X-7 kiertää jättiläistähteä, joka on sekin huomattavan kokoinen, noin 70 Auringon massainen, ollen samalla suurin mustan aukon parina tähän mennessä löydetyistä tähdistä. Aikanaan elinkaarensa lopussa tämäkin tähti räjähtää supernovana ja luo sisusosistaan uuden mustan aukon, joka jää kiertämään vanhempaa mustaa aukkoa.", "Kalojen kääpiögalaksi\nKalojen kääpiögalaksi on epäsäännöllinen kääpiögalaksi Paikallisessa ryhmässä. On myös epäilty, että galaksi on Kolmion galaksin satelliittigalaksi. Koska galaksi sijaitsee Kalojen tähdistössä, sitä kutsutaan Kalojen kääpiögalaksiksi. Galaksi lähestyy Linnunrataa 287 kilometrin sekuntivauhdilla. Galaksilla on myös pallomaisen galaksin piirteitä. Galaksin löysi V.E. Karachentseva vuonna 1976.", "Kolmio (tähdistö)\nKolmio (latinaksi \"Triangulum\", genetiivi \"Trianguli\") on pohjoisen taivaan pieni tähdistö Andromedan eteläpuolella. Se on melko himmeä, mutta helposti tunnistettavissa selkeän muotonsa ansiosta. Tähdistön varhainen nimi oli \"Sicilia\", koska roomalaisen taruston mukaan Ceres pyysi Juppiteria sijoittamaan Sisilian saaren taivaalle.", "Andromedan galaksi\nKirkkautensa ansiosta Andromedan galaksi on yksi helpoimmin havaittavista syvän taivaan kohteista. Se on myös kaukaisin kohde, jonka pystyy vaivattomasti näkemään paljain silmin pimeällä taivaalla. Se on sopiva kohde aloittelevalle tähtivalokuvaajalle, sillä siitä on varsin pienellä kokemuksella saatavissa näyttäviä valokuvia. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella kohde näyttää pistemäistä ja kirkasta ydintä ympäröivältä ellipsimäiseltä sumulta, ja myös M32 ja M110 ovat melko helposti havaittavissa. Andromedan tähtikuvio, jossa galaksi sijaitsee, on periaatteessa näkyvissä vuoden ympäri, mutta valoisa aika rajoittaa havaintoja. Siten galaksin voi havaita parhaiten elokuusta helmikuuhun. Jos galaksin himmeämmät osat voisi nähdä paljaalla silmällä, se näkyisi noin 2,5 asteen kokoisena, mikä vastaa viittä täyden Kuun halkaisijaa.", "Kulmaviivoitin (tähdistö)\nKulmaviivoitin eli Kulmaviivain eli Viivoitin (\"Norma, Normae, Nor\") on eteläisellä tähtitaivaalla sijaitseva Suomessa näkymätön pieni himmeä tähdistö. Se sijaitsee Skorpionin tähdistön lähellä. Tähdistöllä on myös muita mittaamiseen liittyviä nimiä kuten Taso, Suorakulma jne. Tähdistöä on ennen 1700-luvun puolivälissä tapahtunutta nimeämistä kutsuttu muun muassa Etelän kolmioksi (ei sama kuin nykyinen Etelän kolmio) ja Euklideen neliöksi.\nTähdistön kirkkaat α ja β ovat siirtyneet Skorpionin tähdiksi N ja H. Tähdistön nimesi ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille oleskellessaan Hyväntoivonniemellä 1751–1752. μ Nor (Myy Normae) on luultavasti Alfa Cygni -tyypin muuttuja, jonka kirkkaus on 4,87–4,98 ja se on spektrityyppiä O9.7 Iab.\nTähdistön kirkkaimman tähden γ2 Normaen (Gamma 2 Normaen), magnitudi on vain 4,0.Tähtiä Bayerin nimillä:\nTähtiä Flamsteedin nimillä:", "Kameleontti (tähdistö)\nKameleontti (lat. \"Chamaeleon, Chameleontis, Cha\") on eteläisellä tähtitaivaalla oleva pieni himmeätähtinen tähdistö, joka ei näy Suomessa, koska sijaitsee taivaanpallolla hyvin etelässä.\nTähdistöä ei saa sekoittaa pohjoisella tähtitaivaalla olevaan Kirahviin, jonka nimi on Camelopardalis ja lyhenne Cam.\nTähdistö rajoittuu napatähdistö Oktanttiin ja kirkastähtiseen Köliin. Tämä tähdistö on nimetty 1500-luvun loppupuolella ilmestyneessä taivaanpallon kartastossa, ja kuvattu \nBayerin Uranometriassa vuonna 1603. Tähdistön kirkkain tähti on Alfa Chameleontis jonka kirkkaus on 4,05.", "Koli\nKoli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Koli on lähinnä valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät huiput ovat Ukko- ja Akkakoli, sekä Paha-Koli, jossa on jyrkkä seinämä. Kolin korkein kohta on Ukkokolilla. Kolin vaaran juurella on Kolin kylä. Alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto. Koli on keskeinen kansallismaisema ja maisemanähtävyys. Vuoteen 1973 asti Koli sijaitsi Pielisjärven kunnan alueella, joka silloin yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi." ]

[ "Helgi Þóririnpojan tarina\nHelgi näkee kahdentoista punaisiin puetun naisen ratsastavan paikalle punaisilla hevosilla. Yksi heistä on ylitse muiden, ja muut naiset palvelevat häntä. Naisista korkea-arvoisin pyytää Helgiä syömään kanssaan, ja Helgi suostuu. Myöhemmin hän kysyy, tahtooko Helgi viettää yön hänen kanssaan. Helgi suostuu kuultuaan naisen olevan Kaunotantereen (isl. \"Glæsisvellir\") kuningas Guðmundrin tytär Ingibjörg. Heidän erotessaan kolmen yön jälkeen Ingibjörg antaa Helgille kaksi rasiaa, joista toinen on täynnä hopeaa ja toinen kultaa, mutta Helgin täytyy luvata, ettei kerro kenellekään, mistä on aarteet saanut. Helgi palaa laivalle.\nJoulun aikaan eräänä päivänä säästä näyttää olevan tulossa huono. Þorsteinn pyytää Helgiä mukaansa tarkistamaan laivaa. Heidän siellä ollessaan kuuluu yhtäkkiä kova räsähdys ja paikalle saapuu ratsain kaksi miestä, jotka ottavat Helgin mukaansa. Myrsky väistyy, mutta kukaan ei tiedä, missä Helgi on. Þórir-isä pyytää kuningas Olavilta apua, mutta tämä epäilee, ettei Helgistä olisi enää kenellekään iloa. \nTulee seuraava joulu, ja kuningas Olavin luokse saapuu kolme miestä. Yksi heistä on Helgi ja kaksi miestä ovat kumpikin nimeltään Grímr. He ovat tulleet kuningas Guðmundrin lähettäminä ja tuovat Olaville tältä lahjaksi kaksi arvokasta juomasarvea, joita kutsutaan myös kumpaakin nimellä Grímr. Kuningas Olavi antaa kristityn piispan siunata sarvet ja tarjoaa sitten kummastakin juotavaa Grímreille. Kumpikin Grímr suuttuu ja kolme miestä lähtevät pois kovalla ryminällä niin, että kolme kuningas Olavin miehistä löytyy kuolleena vieraiden lähdettyä. \nKuluu vuosi ja seuraavana jouluna kuningas Olavi on messussa, kun kirkon ovelle tulee kolme miestä. Yksi näistä on Helgi, ja tämän kaksi miestä jättävät jälkeensä lähtiessään. Huomataan, että Helgi on sokea. Kuningas Olavi kysyy tältä, mitä on tapahtunut ja kyselee Kaunotantereesta. Helgi kertoo miesten vieneen hänet Ingibjörgin luokse ja että Kaunotantereella oli niin täydellistä, ettei sitä pysty kuvailemaan. Nyt Ingibjörg ei kuitenkaan enää kestänyt Helgiä voimatta pahoin, ja kuningas Guðmundr oli lähettänyt Helgin takaisin, koska ei tahtonut selkkaukseen Olavin kanssa. Sitä ennen Ingibjörg oli kuitenkin repinyt irti Helgin silmät, etteivät naiset Norjassa pääsisi nauttimaan Helgistä pitkään. Isä Þórir on kiitollinen kuningas Olaville siitä, että tämä oli saanut hänen poikansa takaisin ”peikkojen käsistä” (\"ór trölla höndum\"). Paluunsa jälkeen Helgi elää vielä vuoden päivät." ]

[ "E. Hellberg\nNeuvosto-Venäjälle asettunut Hellberg esiintyy vielä kerran kirjasarjan kolmannessa osassa, jolloin hän kerran vierailee salaa Pentinkulmalla ja majailee Halmeen lesken Emman luona. Hieman ennen Hellbergin käyntiä Turun hovioikeus on julistanut Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen laittomaksi, mille \"nosket\" ovat Hellbergin mukaan antaneet hiljaisen siunauksensa. Niinpä hän yrittää saada sisällissodan aikana punakaartin päällikkönä toiminutta Akseli Koskelaa mukaan kommunistien maanalaiseen toimintaan, koska tällä on \"vanhojen toverien\" keskuudessa hyvä maine. Tästä Akseli kieltäytyy. Miesten väittely päättyy Akselin raivostuessa ja syyttäessä Hellbergiä siitä, että tämä oli jättänyt hänet pulaan sisällissodan loppuvaiheissa. Käydessään Koskelassa pari päivää myöhemmin Emma kertoo Hellbergin lähteneen Halmeelta, ja Hellberg katoaa tarinasta.", "Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga\nEgill lähtee seuraavaksi viikinkien matkaan ja ennen pitkää hänestä tulee viikinkilaivan päällikkö. Hän lähtee nyt Idäntielle (isl. \"Austrvegr\") ryöstelemään. Tällä matkalla laivan ollessa ankkurissa Egill käy eräänä yönä yksin metsään ja saapuu aukiolle, missä miesjättiläinen yrittää viedä naisjättiläiseltä sormusta. Egill iskee miesjättiläistä miekalla, mutta tämä iskee takaisin Egilliä ranteeseen niin, että Egillin käsi irtoaa. Egill pääsee pakoon, mutta kärsii käden takia kovasta särystä. Eräässä toisessa ankkuripaikassa Egill käy jälleen metsään ja viilentää kättä purossa. Paikalle saapuu kääpiölapsi, jolle Egill antaa kultasormuksen. Tästä kiitollisena kääpiö parantaa Egillin käden ja takoo miekan, joka kiinnitetään irti leikatun käden tilalle. Egill palaa miekkakäden saamisen jälkeen miestensä luokse. Egill päättää nyt tarinansa.", "Yrjö Holm\nSyntipukiksi lavastettiin lääninetsivä Hilli, jota Loimaan suojeluskunnan päällikkö Soma Paasio syytti ”punaiseksi” ja lisäksi hänen väitettiin kohdelleen pidättämiään lapualaisia huonosti. Sisäministeri Kuokkanen vapautti Hillin tehtävistään ja määräsi hänet virkakieltoon. Tämä katkeroitti Hillin, joka katsoi vain tehneensä hänelle määrätyn tehtävän mahdollisimman puolueettomasti. Myöhemmin hän joutui ansaitsemaan elantonsa yksityisetsivänä. Hillin erottamisen jälkeen tutkimuksia jatkoi paikallinen apulaisnimismies, joka uskoi lapualaisten epäselviä kertomuksia. Esimerkiksi Paavo Markkula sotkeentui omassa tarinassaan jopa Holmin sisarta vastaan nostamansa kunnianloukkausoikeudenkäynnin aikana, mutta tutkimukset päättyivät Markkulan osalta hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Viimeisimpänä Holmin ampujaksi epäiltiin oppaana toiminutta Enso Kivikoskea, joka puolestaan kaatui myöhemmin talvisodassa. Tutkimuksissa oli mukana myös Tampereen poliisi, mutta ne eivät johtaneet lopulta tuloksiin. Osansa oli muun muassa Lapuan liikkeen aktiiveihin kuuluneella kansanedustaja Erkki Perheentuvalla, joka innokkaasti yritti pysäyttää murhan tutkimista.", "Jussi Hagberg\nSisällissodan viimeisinä päivinä Kemijärvellä ryhdyttiin kiirehtimään jo helmikuussa vangittujen työväenyhdistyksen johtomiesten teloituksia, ennen kuin kuolemantuomiot kieltänyt määräys tuli voimaan. Kemijärven suojeluskunnan jäsenistä koottu sotaoikeus kokoontui pikavauhtia 8. toukokuuta ja vahvisti kuolemantuomiot maalari Matti Ollankedolle, sekatyömies Antti Petter Mikkoselle, kelloseppä Heikki Räsäselle, työmies Isak Moilaselle ja teurastaja Juho Kansaselle. Ainoa syy oli heidän toimintansa työväenliikkeessä muun muassa edellisen syksyn yleislakon aikana. Miehet eivät olleet kuuluneet punakaartiin, eikä heidän taustallaan ollut muutakaan aseellista toimintaa, väkivaltaisuuksia tai omaisuusrikoksia. Miehet teloitettiin seuraavana yönä Hagbergin johdolla 3,5 kilometrin päässä kirkonkylästä sijaitsevassa metsässä. Hagbergin lisäksi mukana oli kaksi Kittilästä kotoisin ollutta miestä, Väinö Neitiniemi ja Benjam Mattila, jotka osallistuivat neljään ensimmäiseen telotukseen. Hagberg ampui itse viimeisenä Ollankedon, jonka hän muistiinpanoissaan kirjoitti ”keikanneen hyvin kuin torakan”.", "Helgi Þóririnpojan tarina\nElizabeth Ashman Rowe (2004) on kuitenkin esittänyt, että \"Helgi Þóririnpojan tarina\" toimii Olavin saagassa \"Norna-Gestrin tarinan\" vastakohtana: se on varoittava esimerkki siitä, miten vaarallinen epäkristillinen maailma voi olla sielulle ja ruumiille. Siinä Helgi on jo kastettu, mutta hän ei pysty vastustamaan toisen maailman iloja, minkä seurauksena on silmien menetys ja sokeus ja lopulta myös kadotus. Ashman Rowe näkeen Helgin tarinan moraalisena opettavaisena esimerkkitarinana (\"exemplum\"), joka käsitteli keskiajan kristittyjen päivittäistä kilvoittelua pahaa vastaan, mutta jolla oli myös viihdearvoa sen kertoessa peikoista ja viettelevistä prinsessoista tai pakanoiden taikuudesta.", "Helgi Þóririnpojan tarina\n\"Helgi Þóririnpojan saaga\" ei ollut mukana vielä ensimmäisessä Carl Christian Rafnin (1795–1864) toimittamassa muinaissaagojen antologiassa \"Fornaldar Sögur Nordrlanda eptir gömlum handritum\" (1829–1830), vaan sen sisällytti muinaissaagoihin vasta Guðni Jónsson kokoelmateoksissaan \"Fornaldarsögur Norðurlanda\", 1–3 (1943–1944) ja \"Fornaldar sögur Norðurlanda\", 1–4 (1954). \"Helgi Þóririnpojan tarina\" eroaakin monesta muusta muinaissaagasta siinä, että tarinassa kuvatut tapahtumat sijoittuvat samalle aikakaudelle kuin islantilais- ja kuningassaagat. Helgin perheen kerrotaan kuuluvan kuningas Olavi Tryggvenpojan ystäviin ja aikalaisiin. Tarina ei näin ollen sijoitu muinaiseen, tarkemmin määrittelemättömään menneisyyteen, mikä olisi muinaissaagoille tyypillistä, vaan sen tapahtumat sidotaan kuningas Olavin kautta historialliseen aikaan. \"Helgi Þóririnpojan tarina\" luetaan kuitenkin nykyään yleensä muinaissaagoihin, koska siinä kuvataan Helgin kanssakäymistä myyttisen Kaunotantereen (isl. \"Glæsisvellir\") valtakunnan väen kanssa ja siten saagakirjallisuuden kontekstissa Helgin matkoja tuonpuoleisen toiseen maailmaan. Tässä se muistuttaa myös muinaissaagaksi kategorisoitua \"Thorsteinn Talonvoiman tarinaa\": sen tavoin \"Helgi Þóririnpojan tarina\" liikkuu kahden maailman välillä eli tuonpuoleisen, fantasian maailmaan kuuluvan kuningas Guðmundrin valtakunnan ja historialliseen aikaan kuuluvan kristillisen kuningas Olavin maailman välillä. \n\"Helgi Þóririnpojan tarina\" on todennäköisesti tunnettu alkujaan suullisena tarinana. Sen kirjoittaja on tarinan kirjalliseen muotoon saattaessaan yhdistänyt kotoperäisiä myyttejä ja kulttuurin ulkopuolelta tulleita vaikutteita. Matkat Glæsisvellirin kaltaiseen tuonpuoleiseen tai toiseen maailmaan olivat tyypillisiä myös keskiaikaisille ritariromaaneille. \"Helgi Þóririnpojan tarinan\" avaava osuus, missä kuolevainen kohtaa olennon tuonpuoleisesta, näyttääkin saaneen vaikutteita ranskalaisen Marie de Francen (n. 1160-1215) \"lais\"-runosta \"Lanval\". Kyseinen kuningas Arthurista kertovaa tarinaperinnettä edustava runo käännettiin 1200-luvun alussa Norjassa proosamuotoon ja tunnettiin nimellä \"Januals ljóð\".", "Egill Yksikätisen ja Ásmundr Berserkkiensurmaajan saaga\nHieman myöhemmin Kotkanokka iskee silmänsä Smoolannin kuninkaanpoikaan Hringriin ja yrittää estää tämän ja Ingibjörgin liiton. Vaikka muuttaa välillä muotonsa kärpäseksi, Kotkanokka ei kuitenkaan onnistu aikeissaan. Hänet otetaan kiinni, ja pelastaakseen elämänsä Kotkanokka joutuu hankkimaan alisesta maailmasta maagisen viitan, juomasarven ja tammipelin.", "Helgi Þóririnpojan tarina\nHelgi lähtee eräänä kesänä veljensä Þorsteinnin kanssa kauppamatkalle pohjoiseen Finnmarkiin, missä he käyvät kauppaa saamelaisten (isl. \"Finnar\") kanssa. Paluumatkalla he pysähtyvät eräälle niemelle, missä kasvaa metsää. Helgi käy metsään, mutta äkkiä laskeutuu sankka sumu, eikä Helgi enää löydä laivalle. Tulee yö.", "Helgi Þóririnpojan tarina\n\"Helgi Þóririnpojan tarina\" ei monien Ruotsin historiaan tai valtapolitiikkaan linkittyviksi nähtyjen muinaissaagojen tavoin sijoittunut Ruotsin alueelle eikä kertonut muinaisista ruotsalaisista kuninkaista. Tarinan ruotsinkielisen käännöksen otsikosta \"Þattur Helga Þoris-Sonar. Kårt berättelse om Helge Thoris son (samt hornen Grimar, dem Kong Godmund på Glaesiswallar skickade til Kong Olof Tryggvason)\" käy kuitenkin ilmi, että yksi motiivi kääntämiselle oli tarinassa esiintyvä Glæsisvellirin kuningas Guðmundr. Kyseisestä tarunhohtoisesta kuninkaasta kerrottiin myös muissa Ruotsin suurvalta-aikana käännetyissä muinaissaagoissa, kuten \"Hervörin saagassa\", Bósin saagassa ja Thorsteinn Talonvoiman tarinassa. Ruotsalaisessa muinaisuudentutkimuksessa Glæsisvellirin Guðmundr oli tärkeä teema, ja kaikki sitä valottavat lähteet pyrittiin hyödyntämään." ]

[ "Boeing 747\nBoeing 747 (lempinimeltään Jumbo Jet) on Boeingin valmistama nelimoottorinen, laajarunkoinen ja osittain kaksikerroksinen erittäin pitkän toimintamatkan matkustajalentokone. Boeing 747 on kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin Boeingin ensimmäinen suihkulentokone, Boeing 707. Kone esiteltiin virallisesti vuonna 1970, mutta se suoritti ensilentonsa jo 9. helmikuuta 1969. Koneen pääsuunnittelijana toimi Joe Sutter.", "Boeing 747SP\nBoeing 747SP on Boeing 747 -koneen pitkille matkoille tarkoitettu versio, joka kehitettiin 747-100:sta. Sen suunnitteli Boeing 747:n pääsuunnittelija Joe Sutter, ja sen oli tarkoitus kilpailla Douglas DC-10:n ja Lockheed L-1011 TriStarin kanssa. SP lensi ensilentonsa vuonna 1975, ja viimeinen 45 koneesta valmistettiin vuonna 1987. Lokakuussa 2018 747SP-koneita oli käytössä kahdeksan.", "Boeing 747\nBoeing 747 suunniteltiin rahtikoneen pohjalta, joten sen sen ohjaamo suunniteltiin sijoitettavaksi ylös, jotta koneen nokkaan voitaisiin sijoittaa ylöspäin avautuva rahtiovi. Rungon leveys suunniteltiin siten, että kaksi 2,4 metriä leveää standardikonttia mahtuisi vierekkäin. Kun kone muutettiin matkustajakoneeksi, matkustamossa oli tilaa kahdelle käytävälle ja rahti voitiin kuljettaa matkustamon alla. Pääsuunnittelijana toimi Joe Sutter. Matkustamon ovista tehtiin tuplasti leveämpiä kuin aiemmissa lentokoneissa, jotta hätätilanteessa matkustajat saataisiin evakuoitua nopeasti. Koneen suurimmaksi lentoonlähtöpainoksi valittiin 308 448 kilogrammaa, joka asetti suuria vaatimuksia moottoreille. Moottoreina päätettiin käyttää kehitteillä olleita ohivirtaussuihkumoottoreita. Koneen suuri massa pakotti lisäämään laskutelineitä. Takalaskutelineitä, joissa jokaisessa on neljä pyörää, on neljä kappaletta. Tämä tasaa koneen painoa tasaisemmin sekä suojaa renkaan puhkeamiselta, jolloin voitiin käyttää normaaleja lentokoneen renkaita. Turvallisuuden takia monet järjestelmät suunniteltiin erittäin redundanteiksi. Esimerkiksi hydrauliikkajärjestelmiä on neljä, jotka kaikki ovat itsenäisiä ja käyttävät omaa moottoriaan." ]

[ "Boeing 747SP\nVuonna 1969 esitellyn Boeing 747:n ensimmäisen version, 747-100:n, kehityskustannukset olivat niin suuret, ettei Boeingillä ollut varaa lähteä kilpailemaan uudella konetyypillä 1970-luvun alussa markkinoille tulleiden, hieman pienempien Douglas DC-10- ja Lockheed L-1011 TriStar -laajarunkokoneiden kanssa. Pan Am ja Iran Air olivat kuitenkin vuonna 1973 esittäneet valmistajille pyynnön konetyypistä, joka kykenisi lentämään Yhdysvaltain sekä Aasian ja Lähi-idän välillä ilman välilaskua. Boeing 747:n pääsuunnittelija Joe Sutter vastasi pyyntöön suunnittelemalla 747-100:sta lyhennetyn version, jonka runko oli kevyempi ja johon mahtui enemmän polttoainetta. Versio sai aluksi mallimerkinnän 747SB (\"short body\", lyhyt runko).", "Boeing 747-8\nBoeing 747-8 on Boeingin kehtittämä laajarunkoinen matkustajalentokone. Koneen suunnittelu aloitettiin virallisesti vuonna 2005, kun ilmoitettiin, että Boeing valmistaa kolmannen sukupolven 747:n leveämmällä rungolla, uusilla siivillä ja taloudellisemmilla moottoreilla. 747-8 on suurin 747-versio, suurin Yhdysvalloissa rakennettu matkustajalentokone, ja pisin matkustajalentokone koko maailmassa.", "Boeing 747\nBoeing 747:stä on kehitetty yksi lyhennetty versio (747SP), rahtiversioita, laajarunkoisempi versio Dreamlifter jne. Yhdysvaltain presidentin kone Air Force One on ollut 747-200B 1990-luvun alusta alkaen. Nasan käyttöön on valmistumassa entisen liikennejumbon runkoon rakennettu SOFIA-stratosfääri-infrapunaobservatorio. Lisäksi Nasa käytti kahta erikoisvarusteltua B747-konetta avaruussukkulan siirtämiseen, eli yleensä varalaskupaikasta Kennedyn avaruuskeskukseen. Yhdysvaltain ilmavoimat on käyttänyt Tähtien sota -ohjelmassaan B747-konetta kuljettamaan suurteholaseria.\nBoeing osallistui 1960-luvun puolivälissä Yhdysvaltain ilmavoimien CX-HLS-tarjouskilpailuun, jossa oli tavoitteena kehittää uusi strateginen äänennopeutta hitaampi kuljetuskone. Lockheed voitti kilpailun Lockheed C-5 Galaxy -koneellaan. Tuohon aikaan uskottiin yleisesti, että matkustajalentojen tulevaisuus olisi yliäänikoneissa. Kun yliäänikoneet eivät täyttäneet odotuksiaan, lentoyhtiöiden mielenkiinto alkoi suuntautua entistä suurempiin ääntä hitaampiin matkustajakoneisiin. Boeing tutki ensin mahdollisuutta pidentää 707-konettaan, mutta tämä olisi vaatinut laskutelineiden ja siipilaatikon uudelleensuunnittelua sekä voimakkaampia moottoreita kuin markkinoilla oli tarjolla. Siksi Boeing päätti kehittää CX-HLS-tarjouksestaan kaupallisen version.", "Boeing 747-400\nBoeing 747-400 on Boeing 747 -koneen toiseksi uusin versio. Sen suunnittelu alkoi vuonna 1985 ja ensilento lennettiin vuonna 1988. Liikennöinti alkoi vuonna 1989. 747-400 on ulkoa katsottuna samannäköinen kuin 747-300, mutta siinä on monia uudistuksia, muun muassa moderni kahden ohjaajan ohjaamo, monitoiminäytöt (lasiohjaamo), uudet moottorit, wingletit (taivutetut siipien kärjet), uusi matkustamo, suurempi kantavuus ja pidempi toimintamatka sekä lisäpolttoainesäiliöt korkeusperäsimessä. Se on myös toistaiseksi suosituin versio.", "Boeing 747\n747-400:n suunnittelu aloitettiin vuonna 1985 ja ensilento tapahtui vuonna 1988. Liikennöinti alkoi vuotta myöhemmin. 747-400:lla on pidempi toimintamatka kuin edellisillä versioilla ja se on ollut myös suosituin versio koneesta. 747-400 on ulkoisesti samanlainen kuin 747-300, mutta siinä on moderni, kahden henkilön ohjaamo ja kuvaputkinäytöt, uudet moottorit ja wingletit (taivutetut siivenkärjet), uusi matkustamo, suurempi kantavuus ja pidempi toimintamatka. Koneesta on olemassa myös 747-400M-kombiversio ja 747-400F-rahtiversio. 747-400ER on vielä pidemmän toimintamatkan versio, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2002.", "Boeing 707\n1960-luvulla kuviteltiin yleisesti, että lentoliikenteen tulevaisuus olisi yliäänikoneissa. Kun niiden kehitys ei ollutkaan odotusten mukaista, suuntautui lentoyhtiöiden kiinnostus entistä suurempiin ääntä hitaammin kulkeviin matkustajakoneisiin. Boeing selvitti mahdollisuutta rakentaa 707:sta pidempää versiota, mutta se olisi vaatinut laskutelineiden ja siipilaatikon täydellistä uusimista sekä lisäksi tehokkaammat moottorit kuin markkinoilla oli tarjolla. Siksi Boeing päätti kehittää kokonaan uuden konetyypin, joka esiteltiin 30. syyskuuta 1968 nimellä Boeing 747.", "Boeing 747SP\n747SP:n tuotanto aloitettiin Pan Amin tehtyä kymmenen koneen tilauksen, johon sisältyi myös 15 optiota. Ensimmäinen SP oli kaikkiaan 265. Boeing 747, ja se valmistui 19. toukokuuta 1975. Mallin ensilento tehtiin 4. heinäkuuta. Boeing suunnitteli saavansa myytyä 200 747SP-konetta, ja suunnitelmien mukaan se saisi kehitykseen kuluneet rahat takaisin jo 45 myydyn koneen jälkeen. Koelentojen jatkuessa tilauksia tuli kuitenkin vain vähän. South African Airways tilasi kuusi konetta, joita se käytti lennoilla Eurooppaan. Koneen pitkä toimintamatka tuli tarpeeseen, sillä lennot oli pakko reitittää Afrikan länsirannikon ympäri Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan langetettujen sanktioiden vuoksi." ]

[ "Jenő Farkas\nVuonna 1907 Farkas jätti työhakemukset Packardille ja Fordille Detroitissa. Syyskuussa hän aloitti työt Fordilla. Työ sisälsi R- ja S-mallien tuotantokuvien laatimista, mistä Farkas ei ollut kiinnostunut. Hän halusi laatia ennemmin uusia ideoita puhtaalle paperille kuin parannella ja muutella olemassa olevia rakenteita. Niinpä jo parin kuukauden jälkeen hän siirtyi Cadillacille, mutta joutui melkein saman tien irtisanotuksi vuoden 1907 pankkikriisin seurauksena. Tätä seurasi paikka Morgan Engineering Companylla Alliancessa, Ohiossa. Tämäkin pesti jäi lyhytaikaiseksi kriisin takia." ]

[ "Jenő Farkas\nGalambin ansiosta Farkas sai jälleen uuden tilaisuuden työskennellä Fordilla. Hän aloitti suunnittelijana esisuunnitteluosastolla lokakuun alussa 1913. Eräs ensimmäisistä tehtävistä oli Edison-Ford -sähköauton suunnittelu. Autossa hyödynnettiin paljon T-Fordin komponentteja ja akut sekä sähkömoottori olivat peräisin sukellusvenesovelluksesta. Auto ei kuitenkaan menestynyt Edison-akkujen heikkouden vuoksi. Lyijyakkujen kanssa autosta taas tuli aivan liian raskas.", "Jenő Farkas\nFarkas palasi Detroitiin vuoden 1908 alussa, kun hänen hyvä ystävänsä ja maanmiehensä József Galamb palkkasi hänet takaisin Fordille. Farkasin tehtäväksi tuli työkalujen ja kiinnittimien suunnittelu piakkoin alkavaa T-Fordin valmistusta varten. Hän kuitenkin joutui erotetuksi jouduttuaan käsikähmään Haltenberger-nimisen miehen kanssa.", "Jenő Farkas\nJenő Farkas (englanninkielisissä yhteyksissä usein \"Eugene Farkas\"; 28. lokakuuta 1881 Káld, Itävalta-Unkari - 24. helmikuuta 1963, Laguna Beach, Kalifornia, Yhdysvallat) oli unkarilainen autonsuunnittelija, joka teki merkittävimmän osan työurastaan Fordilla.", "Jenő Farkas\nToisen maailmansodan aikana Farkas laati parannuksia B-24-pommikoneeseen, johon hän myös suunnitteli 12-sylinterisen tähtimoottorin, joka kuitenkaan ei tullut tuotantoon. Tämän lisäksi hän suunnitteli Fordin valmistamaan panssarivaunuun 600-hevosvoimaisen moottorin sekä viisivaihteisen automaattivaihteiston. Saman vaihteiston muunnelmaa käytettiin Fordin siviilisovelluksissa sodan jälkeen. Ennen täydellistä eläkkeelle jäämistään Farkas työskenteli osa-aikaisesti ja avusti voimansiirtoon liittyvissä kehitystöissä.", "Jenő Farkas\nVuonna 1920 traktorien tuotanto siirrettiin Dearbornista Rougen tehtaalle. Farkas nimitettiin Allan Hortonin tilalle vastuuseen uuden X-moottorin suunnittelusta. Moottori oli ilmajäähdytteinen ja siinä oli kaksi sylinteririviä, joissa kummassakin oli neljä sylinteriä. Rivien välinen kulma oli 90 astetta. Alkuperäinen ajatus oli syntynyt lentokonemoottorien innoittamana. Henry Ford oli ajatellut vauhtipyörää voitavan käyttää ahtimena, mikä ei käytännössä toiminut moottorin hiljaisen käyntinopeuden tähden. Ilmajäähdytystä ei saatu toimimaan tyydyttävästi. Sytytystulppiin kertyi likaa ja öljyä aiheuttaen käyntihäiriöitä. Monen vuoden mittaiseksi venynyt hanke alkoi turhauttaa Farkasia. Vuonna 1926 Henry Ford myöntyi siihen että T-Fordille luotaisiin nelisylinterinen seuraajamalli, sillä X-moottorin kehitystyö tulisi vaatimaan vielä paljon aikaa. X-moottori ei lopulta koskaan toteutunut ja sen suunnittelu oli vain viivyttänyt seuraajan, A-mallin esittelyä.", "Jenő Farkas\nVuonna 1915 Henry Ford päätti panostaa traktorien valmistukseen ja nimitti Charles Sorensenin vetämään traktorinvalmistusta Dearbornissa. Sorensen valitsi Farkasin suunnittelijaksi. Traktoriin tuli Herculesin moottori ja Farkasin suunnittelema kolmivaihteinen vaihteisto. Traktori oli oleellisesti parempi kuin Fordin aikaisemmin valmistamat prototyypit, jotka olivat perustuneet T-Fordin liian heikkoihin komponentteihin. Fordson-traktorien sarjatuotanto pääsi vauhtiin 1917, ja liiketoimintaa edisti ensimmäinen maailmansota; Iso-Britannia teki 5 000 traktorin tilauksen, joista ensimmäiset toimitettiin saman vuoden lokakuussa.", "Jenő Farkas\nFarkas syntyi kymmenlapsisen perheen toisena lapsena. Hänen vanhempansa olivat Károly ja Anna Farkas. Jenőn ollessa viisivuotias perhe muutti Jánoshalmaan ja sieltä Szarvasiin, jossa hänen isänsä työskenteli vaununvalmistajana. Käytyään kuusivuotisen peruskoulun Jenő lähetettiin nelivuotiseen sotilaskoulutukseen. Tämän jälkeen hän suoritti Budapestissä lukiota vastaavan tutkinnon. Vuonna 1904 Farkas valmistui koneinsinööriksi Budapestin teknillisestä korkeakoulusta. Opiskelut rahoitti Farkasin eno. Käytyään vuoden mittaisen asepalveluksen Farkas toimi vuoden palkattomana harjoittelijana moottoripyörätehtaalla.", "Jenő Farkas\nA-mallin kehitystyössä Farkasin vastuulla oli kytkimen, vaihteiston, akselien, jousituksen, iskunvaimennuksen ja jarrujen suunnittelu. Moottori pohjautui T-malliin, ja Fordin moottorien kehitystyöstä vastannut Harold Hicks sai lisättyä sen tehoa 25:stä 40 hevosvoimaan ja huippunopeutta 43 mailista tunnissa 65:een.", "József Galamb\nHenry Ford oli tyytyväinen Galambin työhön, ja järjesti hänelle oman työhuoneen luonnostöitä varten. Tässä työhuoneessa József Galamb, Henry Ford ja metallurgian asiantuntija Childe Harold Willis kävivät pitkiä, myöhään yöhönkin venyneitä keskusteluja Ford T -mallia hahmotellessaan. Projektissa oli mukana myös toinen unkarilainen, Jenő Farkas, joka oli palkattu Galambin apulaiseksi. Galamb hahmotteli ideoitaan Fordille, joka tämän jälkeen vetäytyi mietiskelemään auton rakennetta keinutuolissaan. Kun työ edistyi, suunnitteluun osallistui koko joukko muitakin henkilöitä. T-mallin suunnitteluun kului noin kaksi vuotta. Galambin kädenjälkeä autossa edustivat sen sytytysjärjestelmä ja planetaarinen automaattivaihteisto." ]

[ "Pekka Silvola\nHelsingissä Silvola kirjoittautui juuri perustettuun valtiotieteelliseen tiedekuntaan äitinsä toivoman teologisen sijasta. Samana syksynä hän liittyi Maalaisliittolaisten ylioppilaiden riveihin. Opiskelu meni töitä tehden. Valtiotieteen kandidaatti Silvola jätti yliopiston loppusyksystä 1950. Laudaturtyön hän oli kirjoittanut professori Jussi Teljon ohjauksessa aiheesta kuntien välinen yhteistoiminta. Keväällä 1947 hänestä tuli kolmiloikan akateeminen mestari. Akateemisesta ennätyksestä tulos (13,77) jäi puuttumaan kaksi senttiä.", "Kalevi Silvola\nKalevi Silvola valmistui ylioppilaaksi Oulaisten yhteiskoulusta 1958, minkä jälkeen hän opiskeli ja valmistui Helsingin yliopistossa teologian kandidaatiksi 1964, lisensiaatiksi 1971 ja väitteli tohtoriksi 1978. Kalevi Silvola vihittiin papiksi 1964 ja suoritti ylemmän pastoraalitutkinnon, laudatur, 1976. Hän on toiminut Etelä-Espoon seurakunnan virallisena apulaisena 1964–1969, Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan ylimääräisenä assistenttina 1969–1977 ja Raahen kirkkoherrana 1977–1999, jolloin eläkkeelle." ]

[ "Pekka Silvola\nPekka Sakari Silvola (26. marraskuuta 1924 Kiikoinen – 22. kesäkuuta 2015 Espoo) oli poliittinen vaikuttaja, joka toimi Maalaisliiton/Keskustapuolueen eri tehtävissä, muun muassa puoluesihteerinä 1960–1969. Vuonna 1970 Silvola nimitettiin Yleisradion ohjelmajohtajaksi, josta tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle 1985.", "Pekka Silvola\nValtiotieteellisen tiedekunnan valitseminen antoi osviittaa siitä, mikä Pekka Silvolaa kiinnosti. Hän kävi maalaisliittolaisten ylioppilaiden kokouksissa ja aloitti työt kesätoimittajana puoluetta lähellä olevassa tietotoimistossa. Sen jälkeen hän oli tiedotussihteeri Ahti Karjalaisen avustaja, tiedotussihteeri ja vuodesta 1953 puolueen järjestösihteeri.\nMaalaisliitossa vanha sodanaikainen johto oli väistymässä ja vuoden 1948 jälkeen Urho Kekkonen rynni puolueen valtiaaksi. Hänen pääorganisaattorinaan puoluetoimistossa oli Arvo Korsimo, jonka lähimmäksi avustajaksi Silvola nousi. Silvola oli innolla mukana Kekkosen vuoden 1950 amerikkalaistyylisessä vaalitaistelussa ja menestyksellä voitokkaissa vuoden 1956 presidentinvaaleissa. Maalaisliitto organisoitui rakentamalla Korsimon ja Silvolan johdolla tukimiesverkoston, jota johdettiin ohi paikallisyhdistysten suoraan puoluetoimistosta. Silvola koulututti yli 32 000 tukimiestä, ja hänestä tuli kentän 300 000 jäsenen tuntema ja valoisan luonteensa vuoksi myös kentän pitämä henkilö.", "Ville-Pekka Sorsa\nVille-Pekka Sorsa (s. 1982) on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa ja sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopistossa. Hän toimii sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aiemmin mm. johtamisen ja organisaatioiden apulaisprofessorina Hankenilla, yleisen valtio-opin yliopistonlehtorina ja tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa, yhteiskuntapolitiikan assistenttina Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Amsterdamin yliopistossa ja Lontoossa. Hän on väitellyt talousmaantieteen alalta Oxfordin yliopistosta. Hän on tutkinut mm. eläkejärjestelmien ja eläkerahastojen politiikkaa, julkisyksityisiä kumppanuuksia, arvonluontia liiketoiminnassa, yritysten yhteiskuntavastuun politiikkaa sekä talouden etiikkaa.", "Pekka Silvola\nRauhantilaan asettunut JR 7 komensi alikersantti Silvolan tammikuussa 1945 reservinupseerikoulun kurssille 61 Niinisaloon. Neuvostoliiton johtama valvontakomissio puolestaan määräsi koko reservinupseerikoulutuksen lopetettavaksi, ja upseerioppilas Silvola palasi kesken kurssin vaisuna yksikköönsä. Maaliskuussa hän oli siviilimies palveltuaan maata aseissa 440 päivää. Hänen sotilaskortissaan lukee: käytös hyvä, ei rangaistuksia. Sota-ajan poikkeusolomääräysten mukaisesti Pekka Silvola oli suorittanut oppikoulun tähteet Niinisalossa, mutta sai ylioppilastodistuksen keväällä 1946 Vammalassa Tyrvään yhteiskoulun rehtorilta. Silvola oli kylänsä ensimmäinen ylioppilas.", "Pekka Aula\nPekka Sakari Aula (s. 23. toukokuuta 1967) on suomalainen professori, organisaatioviestinnän tutkija ja Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Helsingin yliopiston professorina vuosina 2004–2013 ja 2015 ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) professorina vuonna 2014. Kansainvälistä tutkimustyötä Aula on tehnyt Amsterdamin ja Stanfordin yliopistoissa.", "Kari Silvola\nKari Silvola on suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on toiminut Painonvartijat-, Suomen Kuvalehden Mies -, Plaza Koti -, Pirkka-, Avotakka-, Pohjois-Satakunta- ja Hämeenkyrön Sanomat -lehtien päätoimittajana. Vuonna 1965 Kaarinassa syntynyt Kari Silvola on filosofian ylioppilas (Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta, pääaine yleinen kirjallisuustiede), sillä hänen opintonsa ovat jääneet kesken työelämään siirtymisen vuoksi. Peruskoulun ja lukion hän kävi Turussa, Puolalan koulussa ja Puolalanmäen yläasteella ja lukiossa.", "Pekka Särkiö\nSärkiö opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 1983 (TK 1989, TL 1990, teologian tohtori. 1994). Saksankielisen väitöskirjan aiheena oli Vanhan testamentin kuningas Salomo. Hän on Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti vuodesta 1999 lähtien. Särkiö vihittiin papiksi vuonna 1989.", "Pekka Sivonen (professori)\nPekka Sivonen syntyi Väinö Sivosen ja Enni Merton perheeseen. Hänen puolisonsa vuodesta 2006 on Tuuli-Maaria Hytönen, Mattiesko Hytösen ja Heli Sinkkosen tytär. Sivonen tuli ylioppilaaksi 1974, suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon 1979 Tampereen yliopistossa ja valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon 1984 Helsingin yliopistossa, jossa hän myös väitteli tohtoriksi 1992. Sivonen oli vierailevana tutkijana Harvardin yliopistossa 1981–1982, Helsingin yliopiston assistenttina hän toimi 1984–1985, Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen tutkijana ja erikoistutkijana 1985–1991, Sotakorkeakoulun tutkijana 1991–1992, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijana ja erikoistutkijana 1993–1995 ja 1999–2003 sekä vs. tutkimusjohtajana 1999–1999. Strategian professori Maanpuolustuskorkeakoulussa hän on ollut vuodesta 2003. Sivonen on myös Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti vuodesta 2003 ja \"Finnish Defence Studies\" -julkaisusarjan päätoimittaja vuodesta 2003. Sotilasarvoltaan hän on reservin ylikersantti (2008)." ]

[ "Korppi\nKorppi eli kaarne (\"Corvus corax\") on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 senttimetrin kokoisia, levitettyinä siivet voivat olla kaksi kertaa tätä pidemmät. Korpit ovat poikkeuksellisen älykkäitä eläimiä ja niiden mentaaliset kyvyt ovat osin tasolla, jonka pystyvät ylittämään vain ihmisapinat." ]

[ "Korppi\nKorppi on Suomen suurin varisten heimoon kuuluva laji ja samalla kookkain Suomessa elävä varpuslintu, noin hiirihaukan kokoinen. Sen pituus pyrstöstä nokankärkeen voi olla jopa yli 70 cm. Korppi painaa 700 grammasta 1 600 grammaan, keskimäärin 1 200 grammaa. Sukupuolet ovat suunnilleen samankokoiset ja -näköiset, tosin koiras on keskimäärin hieman naarasta suurempi. Korpin höyhenpeite on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista variksista pitkästä kiilamaisesta pyrstöstä. Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti kuulee lentoäänen ”korp-korp” tai hauskan kulauksen ”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä, karhealla rääkynällä.", "Korpi\nKorpia esiintyy soiden ja kangasmetsien välisillä alueilla, laajojen pohjavesiesiintymien liepeillä sekä vesistöjen ja soiden vaihettumisvyöhykkeillä. Korpien vesitalouteen liittyy kivennäismaavaikutus, koska ne saavat vettä kivennäismailta. Lähteisyys vaikuttaa vesitalouteen pohjavesien kautta ja luhtaisuus pintavesien, muun muassa tulvavesien kautta. Puuntuotoltaan heikoimpia korpia ovat märät ja niukkaravinteiset korvet, kun taas kuivahkot keskiravinteiset ja runsasravinteiset korvet vastaavat hyvien kangasmetsien puuntuottoa. Korven ravinteisuuden voi päätellä pohjakerroksen ruohoisuudesta. Ruohoisat korvet ovat yleensä keskiravinteisia, kun taas ruohottomat niukkaravinteisia.", "Rinnankorkeusläpimitta\nRinnankorkeusläpimitta on puun läpimitta. Se mitataan 1,3 metrin (130 cm:n) korkeudelta lähtöpisteestä, joka on ylin tyveä laajentavan, katkaisua haittaavan juurenhaaran niska tai ellei sellaista ole, maanpinnan raja puun tyveä vasten. Mittaus suoritetaan eteen sattuvalta puolelta kuoren päältä yleensä 1 cm:n tasaavin luokin. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää 2 cm:n tasaavaa luokitusta.", "Kotkankallion muistomerkki\nVeistos esittää siipensä levittänyttä kotkaa. Suurikokoisen linnun siipienväli on 420 cm. Veistoksen jalustassa on kaksi latinankielistä muistolaattaa, jotka kertovat Aleksanteri I:n ja Aleksanteri II:n vierailuista Tampereella vuosina 1819 ja 1856. Nykyiset laatat ovat kopioita, sillä toinen alkuperäisistä varastettiin vuonna 1997 ja toinen siirrettiin turvaan Tampereen museoiden kokoelmiin.", "Lännenkirkupöllönen\nLinnun pituus on keskimäärin 22 cm, siipienväli 55 cm ja paino 143 g. Paino vaihtelee kuitenkin välillä 88–220 g. Naaraat ovat suurempia kuin koiraat ja pohjoiset populaatiot ovat selvästi suurempia kuin eteläiset. Aikuinen lintu on suurempi kuin etelänkirkupöllönen, sen jalat ovat suuremmat ja ja höyhenpeitteen kuviointi voimakkaammin raitainen.", "Afrikansuopöllö\nAfrikansuopöllön pituus on 35–37 cm, ja sen siipienväli on 82–99 cm. Se on ulkonäöltään samanlainen kuin hiukan suurempi suopöllö. Sillä on keltaiset silmät ja mustat silmäterät sekä lyhyet korvatupsut, jotka eivät yleensä ole näkyvissä. Sen erottaa sukulaisestaan tummanruskeista höyhenistä ja melkein viiruttomasta vatsapuolesta. Sillä on pitkät siivet, ja saalistaessaan se liukuu hitaasti jäykin siivin. Usein se tarkkailee saalista maassa tai melko alhaalla.", "Karkaussekunti\nKarkaussekunti (joskus myös hyppysekunti) on koordinoituun yleisaikaan (UTC) ajoittain tehtävä yhden sekunnin suuruinen korjaus, jonka tarkoitus on pitää atomikelloilla mitattu UTC-aika lähellä maapallon pyörimisestä mitattua UT1-aikaa. Koska maapallon pyörimisliike hidastuu, atomikelloilla mitattu aika ja luonnollinen vuorokausi saattaisivat joutua epätahtiin. Tämä estetään karkaussekunneilla. Maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut eivät kuitenkaan ole ennustettavissa eikä karkaussekunneista voida siten myöskään päättää etukäteen, joten Ranskassa toimiva International Earth Rotation and Reference Systems Service eli IERS-organisaatio päättää karkaussekunneista joka kerta erikseen. Karkaussekuntien vuoksi tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että vuorokauden pituus voi olla , tai sekuntia.", "Lapinkeltaperhonen\nFennoskandian pohjoisosissa esiintyvän alalajin \"Colias hecla sulitelma\" etusiiven pituus on yleensä 20–24 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 35,5–47,0 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnan pohjaväri on koiraalla kirkkaan oranssinvärinen, naaraalla yleensä hieman vaaleampi oranssi. Siivissä on yläpuolella musta reunajuova, jossa koiraalla on siipien pohjavärin värisiä suonia ja keltaisia hajasuomuja, naaraalla reunajuovassa on suonten välisiä keltaisia täpliä, jotka ovat usein venyneet suonten suuntaisiksi. Takasiiven yläpuoli on naaraalla harmaakehnäinen. Molemmilla sukupuolilla on takasiiven yläpuolella punainen diskoidaalitäplä, joka takasiiven alapuolella on valkoinen ja punareunainen.", "Kaktuspöllö\nKaktuspöllö (\"Micrathene whitneyi\") on pöllöihin kuuluva lintu, joka pesii Yhdysvaltojen lounaisosissa ja Meksikossa. Se on maailman pienin pöllö, jonka jälkeen toiseksi pienin on varpuspöllö. Sen pituus on 12–30 cm, ja siipienväli on noin 40 cm, pyrstö on lyhyt. Sen jalat ovat melko pitkät, ja usein se näyttää länkisääriseltä. Linnun paino on 30–40 g. Niiden ääntelyä kuuluu hämärissä tai auringonlaskun aikaa, kun ne huutelevat toisilleen. Ääni on korkea yninää tai hykerrystä. Uros ja naaras syöksähtelevät puiden seassa ja huutelevat toisilleen." ]

[ "Sota ja rauha\nTolstoi palasi jatkuvasti teoksensa pariin. Hän kirjoitti lähes puolet teoksestaan nimellä \"1805\". Hänen sanotaan myöhemmin lainanneen teoksen nimen \"Sota ja rauha\" Pierre-Joseph Proudhonin ranskankielisestä teoksesta \"La guerre et la paix\". Hän sai romaanin kirjoittamisen päätökseen vuonna 1869, lähes seitsemän vuotta sen aloittamisesta.", "Sota ja rauha\nSota ja rauha (, oikeinkirjoitus ennen 1918 \"Война и миръ\") on venäläisen Leo Tolstoin suurteos, jota hän kirjoitti vuosina 1865–1869. Maailmankirjallisuuden merkittävimpiin kuuluva teos on 1500-sivuinen historiallinen aikakirja vuoden 1812 sodasta Napoleonia vastaan. Se on myös läpileikkaus koko Venäjän yhteiskunnasta.", "Leo Tolstoi\nRauhanaate kuvastuu myös Tolstoin suurromaanista \"Sota ja rauha\", jota pidetään yhtenä Venäjän ja koko maailmankirjallisuuden suurimmista romaaneista. Tolstoi kirjoitti tätä teostaan seitsemän vuotta. \"Sota ja rauha\" on valtava läpileikkaus koko Venäjän yhteiskunnasta, ja sen henkilökaarti sisältää 580 kuviteltua ja historiallista henkilöä. Romaanin taustalla on Napoleonin Venäjän retki ja Austerlitzin ja Borodinon taistelut, ja etualalla ovat venäläisten aatelisperheitten vaiheet Pietarin ja Moskovan salongeissa ja maatiloilla. Tolstoi piti Moskovaa aitovenäläisyyden tyyssijana kun taas Pietari oli länsimaisia muoteja jäljittelevä kaupunki. Romaanin keskeisin henkilö, Pierre Bezuhov on Tolstoin kirjallinen omakuva.", "Realismi (kirjallisuus)\nLeo Tolstoin (1828–1910) ensimmäinen mestariteos oli \"Sota ja rauha\" (1869), jossa ei ylistetä suuria johtohahmoja, vaan Venäjän kansaa. Samaa moralismia ja kriittistä suhtautumista yläluokan elämään näkyy myös Tolstoi romaanissa \"Anna Karenina\" (1877). \"Sodan ja rauhan\" tavoin se pyrkii osoittamaan yksinkertaisen maalaiselämän arvon. Tolstoi kehitti realistista kerrontaa ja oli romaanin rakenteen mestari – \"Sodassa ja rauhassa\" on 539 eri henkilöä.\nFjodor Dostojevski (1821–1881) sai mainetta kirjoittamalla vuonna 1846 romaanit \"Köyhää väkeä\" ja \"Kaksoisolento\". Hän kuvasi nerokkaasti ihmissielun syvyyksiä ja osoitti samalla, että romaani voi olla filosofisen keskustelun väline kadottamatta jäntevyyttään ja havainnollisuuttaan. Dostojevskin romaaneita hallitsee kahden vastakkaisen ihmistyypin välille syntyvä jännite. Dostojevski tuomittiin kuolemaan vallankumouksellisesta juonittelusta hänen liityttyään sosialistismieliseen seuraan, mutta rangaistus lieveni myöhemmin kuritushuonetuomioksi. Siitä lähtien hänen runoutensa aiheina olivat ihmisten turmellus ja marttyyrius. Dostojevskin runot liikkuvat vapauden, syyllisyyden, pahuuden ja vastuun ikuisten kysymysten parissa. Hänen ensimmäinen tunnettu mestariteoksensa on \"Rikos ja rangaistus\" (1867). Muita hänen kuuluisia teoksiaan ovat \"Idiootti\" (1868) ja keskeneräiseksi jäänyt \"Karamazovin veljekset\" (1880)." ]

[ "Sota ja rauha (ooppera)\nSota ja rauha (), opus 91, on Sergei Prokofjevin pääosin vuosina 1941 ja 1942 säveltämä ooppera. Teoksen libreton kirjoittivat säveltäjä ja Mira Mendelson Leo Tolstoin saman nimisen romaanin pohjalta. Teos esittelee Tolstoin laajan romaanin ydinkohtaukset ja libretto jakaantuu \"rauha\" ja \"sota\" osiin, joista jälkimmäinen on pidempi. Teoksen kokonaispituus on noin neljä ja puoli tuntia ja säveltäjä tarkoitti sen esitettäväksi kahtena peräkkäisenä päivänä.", "Sota ja rauha\nTolstoi sai innoituksen kirjoittaa historiallinen romaani hieman ennen avioliittoaan. Hän kaavaili kirjan sankariksi vuoden 1825 kapinaan osallistunutta dekabristia, joka karkotettiin Venäjältä. Vuonna 1863 Tolstoi kirjoitti kolme lyhyttä kappaletta, mutta jätti kirjoittamisen tämän jälkeen, koska halusi tutustua paremmin kyseisen dekabristin taustaan. Hänelle selvisi, että häntä kauan kiinnostanut aihe, vuoden 1825 dekabristikapina, juonsi juurensa Napoleon I:n hyökkäykseen Venäjälle. Tolstoi tutki aihetta vuoteen 1879 asti, jolloin hän jätti aiheen, koska virkavalta ei antanut hänen jatkaa asian tutkimista ja toisaalta hän myös menetti mielenkiintonsa siihen.", "Arvo Turtiainen\nTurtiainen kirjoitti alkujaan muun muassa Tulenkantajien lehteen, seuran johtokunnan jäsen hän oli 1937–1939. Esikoisteos \"Muutos\" ilmestyi 1936 ja ainoaksi jäänyt romaani \"Rautakourat\" 1938. Vankilakokemuksistaan hän kirjoitti teokset \"Ihminen n:o 503/42\" ja \"Laulu kiven ja raudan ympyrässä\". Hän ilmaisi pettymyksensä vuoden 1968 Prahan kevään tapahtumiin julkaisemalla teoksen \"Puheita Porthaninrinteellä\". Turtiainen oli vahvasti helsinkiläinen ja hänet tunnettiin lempinimellä Stadin Arska, etenkin helsinkiläisen työväen tuntemusten kuvaajana. Turtiaisen helsinkiläisyydestä johtuu myös, että hän kirjoitti useita runoja stadin slangilla. Kääntäjänä Turtiainen suomensi muun muassa Edgar Lee Mastersin, Graham Greenen, Vladimir Majakovskin ja Walt Whitmanin teoksia.", "Kirjoituksia sodasta ja rauhasta\nKirjoituksia sodasta ja rauhasta on kokoelma Jean-Jacques Rousseaun kirjoituksia. Summan vuonna 2010 julkaiseman teoksen kirjoitukset on suomentanut ja selityksin varustanut Alex Aissaoui. Teokseen sisältyvät muun muassa lyhyet kirjoitukset \"Sotatila syntyy yhteiskuntatilasta\" ja \"Katkelmia sodan luonteesta luonnontilassa ja yhteiskuntatilassa\".", "Ere Kolu\nEre Kolun teksteistä on julkaistu kaksi kirjaa: vuonna 1948 Kansankulttuuri julkaisi novellikokoelman \"Karua elämää\". Vuonna 2005 Tammi julkaisi Ere Kolun omaelämäkerran nimellä \"Aktivisti – Salaista sotaa Venäjän varjossa\". Omaelämäkerta oli lojunut sukutalon vintillä, josta sen löysi Kustaa Liukosen tyttärenpoika, toimittaja Ilpo Salonen. Kirjaan laati johdannon professori Hannu Soikkanen, ja kirjassa on myös Liukosen tyttären Kaisa Salosen muistelmaosuus isästään. Kaisa Salonen toimi 1950–1980-luvuilla Eeva-lehden ihmissuhdepalstan pitäjänä nimimerkillä Leelian lepotuoli.", "Sota ja rauha (ooppera)\nTeoksen kolmestatoista kohtauksesta kymmenen sävellettiin vuosien 1941–42 aikana. Myöhemmin säveltäjä lisäsi oopperaan kolme kohtausta (1, 2 ja 10) sekä kuorojakson kohtauksien 7 ja 8 väliin. Neuvostojohto painosti säveltäjää myös painottamaan teoksen \"sota\"-osaa ja korostamaan sotamarsalkka Mihail Kutuzovin osuutta, jonka katsottiin edustavan Josif Stalinia." ]

[ "Kreivi\nRuotsissa Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Venäjällä arvon otti käyttöön Pietari Suuri. Britanniassa kreiviä (\"count\") vastaa tanskalaisperäinen jaarli (\"earl\"). Suomen aatelistossa on hengissä muutamia kreivillisiä sukuja. Kreivi on korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. Suomen Ritarihuoneella on tosin ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.", "Aateli\nEnglannissa on ylhäisaateliin (\"nobility, peers\") kuuluvilla eli herttuoilla, markiiseilla, jaarleilla (kreiveillä), varakreiveillä (\"viscount\") ja paroneilla päärinarvo. Tämän mukana heillä oli vuoden 1999 reformiin saakka oikeus istua ylähuoneen, \"House of Lords\" jäseninä. Tämä arvo ja siihen kuuluva maaomaisuus menee perintönä ainoastaan vanhimmalle pojalle. Alhaisaateli (\"gentry\") käsittää baronetit ja ritarit (\"knights\"), jotka käyttävät arvonimeä \"Sir\" ristimänimen edellä." ]

[ "Ranskan päärit\nMyöhemmin herttua-päärin ja kreivi-päärin titteli oli korkein ranskalaisessa hierarkiassa kuninkaan ja suoraan kuninkaasta polveutuvien ruhtinaiden jälkeen. Pääreistä käytettiin titteliä ”serkkuni” (\"mon cousin\") ja heitä voitiin nimittää tittelillä Monseigneur tai Votre grandeur. Heidän oli sallittua tanssia kuninkaallisen perheen jäsenten kanssa, heidän oli mahdollista ajaa vaunuissa kuninkaallisiin linnoihin ja päärien vaimoilla oli jakkara kuningattaren luona.", "Maksimilian I (keisari)\nKeskiajalla Saksan kuningas sai keisarin tittelin vasta paavin kruunauksella Roomassa. Matkan raskauden ja jopa vaarallisuuden vuoksi läheskään kaikki hallitsijat eivät hakeneet kruunausta, vaan jäivät Saksan kuninkaiksi. Vuonna 1508 Maksimilian I ilmoitti ottavansa ”valitun keisarin” tittelin sen jälkeen, kun yritys matkustaa kruunattavaksi Roomaan oli epäonnistunut. Hänen seuraajansa Kaarle V oli viimeinen Roomassa kruunattu keisari. Tämän jälkeen valtakunnan hallitsijat käyttivät vaaliruhtinaiden myöntämää ”valitun keisarin” titteliä ilman Rooman kruunausta.", "Tittelintuure\nTässäkin tarinassa myllärin tytär avioituu itse kuninkaan kanssa, kun kolmaskin huoneellinen olkia on kehrätty kullaksi. Tittelintuuresta ei käytetä nimitystä kääpiö vaan ”pieni mies”. Kun Tittelintuure tulee vaatimaan kuningatarta pitämään lupauksensa, kuningatar tarjoaa hänelle kaikkia kuningaskunnan rikkauksia lapsen sijaan. Tittelintuure vastaa: ”Ei, elävä olento on minulle rakkaampi kuin kaikki maailman aarteet.” Ensimmäisen yön kuningar muistelee kaikkia nimiä, joita on kuullut. Hän myös lähettä airuen pitkin maata tiedustelemaan mitä muita nimiä on olemassa. Mutta kuningatar ei arvaa oikeaa nimeä. Toisena päivänä kuningatar tiedustelee naapureiltaan heidän nimiään. Kolmantena päivänä airut palaa takaisin ja kertoo kulkeneensa korkean vuoren ohi keskellä erämaata. Hän oli nähnyt siellä mökin, jonka edustalla paloi tuli, ja tulen ympärillä hyppi yhdellä jalalla lystikäs pikku mies, joka huusi:\nKun kuningatar sanoo pikku miehen nimen, tämä huutaa: ”Sen on itse paholainen sinulle kertonut”. Suutuksissaan ukkeli polkee jalkaansa niin lujaa, että vajoaa vyötäisiään myöten maahan. Vimmoissaan hän tarttuu kaksin käsin vasempaan jalkaansa ja repii itsensä halki.", "Ankea alku\nAutomatkalla herra Poe selittää, että vaikka Olaf onkin titteliltään kreivi, hän on myös ammattilaisnäyttelijä. Kun auto saapuu Olafin naapurustoon, lapsia tervehtii ystävällinen Oikeusneuvos Strauss, korkeimman oikeuden tuomari. Kun Violet luulee häntä Olafin vaimoksi, Strauss selittää olevansa vain naapuri, ja ohjaa heidät ja herra Poen ränsistyneeseen ja rumaan taloon, joka kuuluu kreivi Olafille. Etuoveen on kaiverrettu silmän kuva.", "Riku Huittinen\nSamaan aikaan herra Vitsivarsisen kauppalaiva on saavuttanut Afrikan. Kapteeni pääsee loisteliaaseen linnaan nauttimaan juhla-ateriaa maan kuninkaan ja kuningattaren seurassa. Pöytä notkuu monenlaista lihaa, hedelmiä ja herkkuja. Kukaan ei tosin saa syötyä suupalaakaan, sillä valtava hiiri- ja rottalauma ryntää saliin ja ahmii kaiken ruuan. Kauhistunut kapteeni kysyy eikö linnassa ole kissoja. \"Kissoja, mitä ne ovat?\" kysyy kuningas. Kapteeni haettaa Rikun Misse-kissan laivasta. Kuningas nauraa ensin, kun näkee pienen eläimen, mutta hämmästyy sitten, kun kissa alkaa jahdata jyrsijöitä, ja ne joko pakenevat linnasta tai pääsevät hengestään. Kuningas lupaa ostaa laivan koko lastin, jos saa myös kissan. Misse-kissasta maksetaan enemmän kuin koko muusta lastista yhteensä. Kapteeni palaa takaisin kotimaahansa laiva täynnä kultaa, hopeaa ja jalokiviä.", "Ihana Elisa\nKotiinsa palaava nuori kreivi Fabrizio Ristori iskee silmänsä äitinsä kauniiseen palvelijattareen Elisaan. Alempaan säätyyn kuuluva Elisa on kuitenkin ylpeä nuori nainen, joka suojelee arvokkuuttaan ja torjuu Fabrizion lähentelyt. Ympärillä juonittelevat aristokraatit ja entiset rakastajattaret yrittävät viedä kreivin huomion, mutta tämä ei saa ihanaa Elisaa mielestään.", "Lennart Bernadotte\nPrinssi Lennart kasvatettiin Ruotsissa. Nuoruutensa hän vietti isänsä prinssi Vilhelmin luona Stenhammarin linnassa Flenissä. Hänestä tuli ratsuväen upseeri vuosina 1927–1932. Maaliskuussa 1932 hän avioitui porvarillisesti ruotsalaisen Karin Nissvandtin kanssa Lontoossa. Sen seurauksena hän menetti oikeutensa Ruotsin kruunuun sekä prinssin että herttuan tittelinsä. Vuonna 1951 Luxemburgin suurherttua Charlotte myönsi hänelle Wisborgin kreivin perinnöllisen tittelin. Avioliitossa Karin Nissvandtin kanssa syntyi kaikkiaan neljä lasta. Avioliitto päätyi eroon vuonna 1971. Sen jälkeen kreivi Lennart Bernadotte solmi avioliiton saksalaisen Sonja Haunzin kanssa. He saivat viisi lasta.", "Tittelintuure\nMylläri halusi nousta tärkeämpään asemaan, joten hän valehteli kuninkaalle, että hänen tyttärensä osaa kehrätä oljista kultaa. Kuningas kutsui tytön luokseen, sulki hänet torniin olkien ja rukin kanssa. Hän määräsi tytön kehräämään oljista kultaa aamuun mennessä kolmen päivän ajan tai muuten kuningas teloituttaisi tämän. Tyttö oli jo ehtinyt menettää toivonsa, kun eräs kääpiö ilmestyi tornikamariin. Ukkeli kysyy tytöltä mitä tämä murehtii, ja kun hän kuulee vastauksen hän kysyy: ”Mitä annat minulle jos minä kehrään?” Myllärin tyttär antaa miekkoselle kaulakorunsa. Kuningas on ahne ja laittaa tytön kehräämään vielä suuremman huoneellisen olkia kullaksi, edelleen henkensä kaupalla. Seuraavana yönä kääpiö saapui taas tytön luokse ja kehräsi oljet kullaksi, tällä kertaa tytön sormusta vastaan. Kolmantena yönä tytöllä on entistäkin enemmän olkia kehrättävänä, mutta ei enää mitään annettavaa kääpiölle. Kääpiö kehräsi oljet kullaksi sillä ehdolla, että mentyään kuninkaanpojan kanssa naimisiin tyttö luovuttaisi tälle esikoisensa.", "Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista\nKeskiajalla Saksan kuningas sai keisarin tittelin vasta paavin kruunauksella Roomassa. Matkan raskauden ja jopa vaarallisuuden vuoksi läheskään kaikki hallitsijat eivät hakeneet kruunausta, vaan jäivät Saksan kuninkaiksi. Vuonna 1508 Maksimilian I ilmoitti ottavansa \"valitun keisarin\" tittelin sen jälkeen kun yritys matkustaa kruunattavaksi Roomaan oli epäonnistunut. Hänen seuraajansa Kaarle V oli viimeinen Roomassa kruunattu keisari. Tämän jälkeen valtakunnan hallitsijat käyttivät vaaliruhtinaiden myöntämää \"valitun keisarin\" titteliä ilman Rooman kruunausta.Lännessä ei ollut keisaria vuodesta 924 vuoteen 962." ]

[ "Betty Grable\nElizabeth Ruth Grable syntyi 18. joulukuuta 1916 Saint Louisissa, Missourissa. Hänen vanhempansa olivat John Conn (1883–1954) ja Lillian Rose Grable (omaa sukua Hofmann, 1889–1964). Elizabeth Ruth, jota jo lapsuudessa kutsuttiin lempinimellä ”Betty”, oli nuorin kolmesta lapsesta. Bettyn kaksi vanhempaa sisarusta olivat Marjorie (1909–1980) ja John Karl (tai kirjoitusmuoto Carl, 1914–1916), joka kuoli jo varhaislapsuudessa. Useimmat Grablen sukujuuret olivat Amerikasta, mutta kaukaisimmat olivat myös hollantilaisia, iiriläisiä, saksalaisia ja englantilaisia." ]

[ "Betty Grable\nGrable meni toisen kerran vihille big band -johtaja ja jazztrumpetisti Harry Jamesin (1916–1983) kanssa aamuyöllä 5. heinäkuuta 1943.Häät olivat rauhallinen seremonia Las Vegas Stripin varrella sijaitsevassa \"The Little Church of the Westin\" hääkappelissa Paradisen kaupunginosassa Las Vegasissa, Nevadassa. Häämatkalle ei ollut aikaa, kun Grablen piti kiirehtiä elokuvan \"Pin up -tyttö\" kuvauksiin. Pari sai kaksi tytärtä: Victoria Elizabeth Jamesin, joka syntyi kotona 4. maaliskuuta 1944 ja Jessica ”Jessie” Jamesin, joka syntyi 20. toukokuuta 1947. Grablella oli myös kaksi poikapuolta, Harry Jefferey ja Timothy ”Tim” Ray James Harryn edellisestä avioliitosta Louise Tobinin kanssa. Grable ja James erosivat vuoden 1965 aikana ja heidän avioeronsa myönnettiin 8. lokakuuta vuonna 1965. He olivat naimisissa 22 vuotta; aviovuosia piinasivat alkoholismi ja uskottomuus.", "Betty Grable\nSeuraavina vuosina Betty Grable näytteli useissa suurissa menestyselokuvissa: Tyrone Powerin kanssa toimintaelokuvassa \"Meidän lentäjien kesken\" (1941), joka sai Oscar-ehdokkuuden, Victor Maturen kanssa musikaalikomediassa \"Etelämeren laulu\" (1942), musikaalikomediassa \"Tivolin kaunotar\" (1943), joka on yksi Grablen suurimmista hittielokuvista ja joka sai Oscar-ehdokkuuden, sekä elokuvassa \"Pin up -tyttö\" (1944), jonka jälkeen Grable vetäytyi elokuvista seitsemäksi kuukaudeksi äitiyslomalle. Vuonna 1945 Grable teki June Haverin kanssa elämäkerrallisen musikaalidraaman \"Dolly-sisarukset\" (1945), joka sai Oscar-ehdokkuuden. Vuonna 1947 ensi-iltaan tuli suosituin Betty Crable-elokuva, musikaali \"Kevytmielinen äitini\" (1947), jossa hänen vastanäyttelijänään oli Dan Dailey. Grable on myös maininnut Daileyn suosikkikollegakseen. \"Kevytmielinen äitini\" oli ehdokkaana kolmeen Oscariin, joista se voitti yhden. Grablelta ilmestyi seuraavana vuonna fantasiakomedia \"Kärpännahkaviitta\" (1948), jossa hänen vastanäyttelijänään oli Douglas Fairbanks Jr. Elokuva oli myös Oscar-ehdokkaana.\nGrable on novellin \"Betty Grable and the House with the Iron Shutters\" ihannoitu sankaritar, jonka teki kirjailija Kathryn Heisenfelt ja julkaisi Whitman Publishing Company vuonna 1943. Vaikka novellissa sankaritar samaistuu kuuluisaan näyttelijättäreen, tarinat ovat kuitenkin täysin keksittyjä. Kirja on mitä ilmeisimmin nuorisolle suunnattu novelli ja muistuttaa Paula Drew’n seikkailuja \"Neiti Etsivä\" -kirjoissa. Se on osa 16 kirjan kokoelmaa, jotka julkaistiin vuosien 1941–1947 välillä. Kaikissa kirjoissa Grable on päähenkilö ja sankaritar.", "Betty Grable\nElizabeth Ruth ”Betty” Grable () oli yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, malli, tanssija ja seksisymboli. Häntä pidetään ensimmäisenä ja alkuperäisenä pin-up-tyttönä ja amerikkalaisena ikonina.", "Betty Grable\nKaliforniassa vietetyn perheloman jälkeen vuonna 1929 Lillian päätti muuttaa osavaltioon tyttärensä kanssa. Motiivina oli pyrkimys saada Betty elokuviin ja lopulta eri studioihin. Betty jatkoi koulunkäyntiä Hollywood Professional Schoolissa, otti tanssitunteja Ernest Blecher -akatemiassa ja oli valmennuksessa Albertina Rosch Schoolissa. Ensimmäisessä elokuvassaan \"Onnellisia päiviä\" (1929), jonka ohjasi Benjamin Stoloff, Betty oli vasta 12-vuotias, mutta hänet oli maskeerattu tummaihoiseksi kuorotytöksi, eikä hänen oikeaa ikäänsä voitu päätellä. Seuraavaan elokuvaan Lillian yritti saada häntä väärennetyllä henkilöllisyystodistuksella, jonka mukaan Betty oli 15-vuotias, mutta he jäivät kiinni. Kuitenkin jo vuonna 1930 Betty sai suuren roolin musikaalikomediassa \"Hääkellot\", jonka pääosassa on Eddie Cantor. Samalla hänestä tuli yksi ensimmäisistä \"The Goldwyn Girlseistä\", joka oli tuottaja Samuel Goldwynin luoma tanssijakokoonpano.", "Betty Grable\nTammikuussa vuonna 1964 Grable aloitti \"Hello, Dolly!\"-kiertueen, joka avattiin Chattanoogassa, Tennesseessä. Esityksiä pidettiin useissa kaupungeissa ja viimeiseksi näytelmää esitettiin Las Vegasissa. Musikaali esitettiin Rivera Hotelissa ensimmäisen kerran 23. joulukuuta. Näytelmä suljettiin Riverassa syksyllä 1966. Sen jälkeen sitä esitettiin Chicagossa Schubert Theatressa kahden kuukauden ajan. Musikaali suljettiin kokonaan 12. kesäkuuta vuonna 1967. Grable korvasi kesäkuussa 1967 Martha Rayen Broadwayn \"Hello, Dollyssa\" ja pysyi roolissaan marraskuuhun 1967 asti. Elokuussa vuonna 1968 Grable näytteli Billie Dawnia \"Born Yesterday\" -tuotannossa. Tätä näytelmää esitettiin kaksi viikkoa Chicagossa ja Houstonissa.", "Betty Grable\nGrable esiintyi 1930-luvun loppupuolella vielä muutamassa elokuvassa, kuten tärkeissä rooleissa komedioissa \"College Swing\" (1938), jonka ohjasi Raoul Walsh ja \"Give Me a Sailor\" (1938), joista hän ei saanut paljonkaan huomiota. Hän alkoi jo ajatella, että oli epäonnistunut urassaan. Grablen ura lähti nousuun komedian \"Miljoonan dollarin sääret\" ansiosta, joka ilmestyi heinäkuussa 1939 ja jossa hän näytteli ensimmäisen aviomiehensä Jackie Cooganin kanssa. Musiikkikomedian \"Man About Town\" (1939) kuvausten aikana Grablen terveydentila oli romahtanut ja hänet kiidätettiin sairaalaan umpilisäkkeen tulehduksen takia. \"Miljoonan dollarin sääret\" -elokuvan jälkeen Grable näytteli Alice Bartonia Broadway-musikaalihittissä \"DuBarry Was a Lady\", joka sai ensi-iltansa 6. joulukuuta 1939. Roolista Grable sai myöhemmin samana vuonna huomiota nousevana tähtenä. Näytelmä suljettiin 12. joulukuuta 1940 408 näytöksen jälkeen. \"DuBarry Was a Ladystä\" tehtiin vuonna 1943 elokuvaversio, jossa pääosassa on Lucille Ball.\nVuonna 1940 Grable sai sopimuksen 20th Century Foxin kanssa. Samana vuonna hän sai Glenda Crawfordin pääroolin romanttisesta musiikkikomediasta \"Tanssi, senorita\", jossa näyttelivät myös Don Ameche ja Carmen Miranda. Elokuva oli menestys ja sai erinomaiset arvostelut sekä teki Grablesta suuren tähden. Elokuva oli myös kolmen Oscarin ehdokkaana. Seuraavassa elokuvassaan \"Kadun sävelmä\" (1940) Grable näytteli Alice Fayen kanssa, ja naisista tuli elinikäiset ystävät. \"Kadun sävelmä\" voitti parhaan musiikin Oscarin vuonna 1941. \"Kadun sävelmän\" jälkeen Grablen uralla seurasi tauko. Hän matkusti Chicagoon viikoksi kirjailija ja viihdyttäjä Ken Murrayn kanssa tutustuakseen Chicago Theateriin. Matkalla oli mukana myös Victor Mature, jonka kanssa Grable on seurustellutkin. He myös näyttelivät yhdessä film noir -elokuvassa \"Silmukka kiristyy\" vuonna 1941. Yhdessä he menivät College Inniin kuuntelemaan Dick Haymesia, joka myös esitteli Grablen tulevalle aviomiehelleen Harry Jamesille, joka oli kuuluisa orkesterinjohtaja ja jazztrumpetisti. Kaivatun tauon jälkeen Grable palasi takaisin Hollywoodiin ja alkoi kuvata seuraavaa elokuvaansa \"Kesäloma Miamissa\", jossa hänen vastanäyttelijänään oli toisen kerran Don Ameche sekä Robert Cummings.", "Betty Grable\nGrablen hautajaiset pidettiin kolme päivää myöhemmin Beverly Hillsissä All Saints Episcopal -kirkossa 5. heinäkuuta, tasan 30 vuotta hänen ja Harry Jamesin hääpäivästä. James puolestaan kuoli hautajaispäivästä tasan kymmenen vuotta myöhemmin 5. heinäkuuta vuonna 1983, mikä olisi ollut hänen ja Grablen 40. hääpäivä. Kappeli oli täynnä punaisia neilikoita, jotka olivat Grablen lempikukkia. Hautajaisissa soitettiin Grablen suosikkilauluja. Seremonian aikana monet huomasivat, että urkuri soitti kappaleen ”I Had the Craziest Dream”. Hänen hautajaisiinsa osallistuivat muiden muassa Harry James, Dorothy Lamour, Shirley Booth, Mitzi Gaynor, Johnnie Ray, Cesar Romero, George Raft, Alice Faye ja Dan Dailey. Grable haudattiin Kalifornian Inglewoodin kaupungissa sijaitsevalle Inglewood Park -hautausmaalle, Golden Westin mausoleumissa sijaitsevaan Dawnin pyhäkköön, johon on haudattu myös hänen vanhempansa. Sisar Marjorie Grable-Arnold haudattiin perhekryptaan vuonna 1980 kuoltuaan 71-vuotiaana.", "Betty Grable\nGrable solmi ensimmäisen avioliittonsa entisen kuuluisan lapsitähden Jackie Cooganin (1914–1984) kanssa 20. marraskuuta vuonna 1937, jonka hän oli tavannut kesällä 1935. Cooganilla oli stressiä oikeudenkäynnistä, jota hän oli käynyt vanhempiaan vastaan omaisuudesta, jonka hän oli ansainnut mykkäelokuvapäivillään. Tämä oli osasyynä parin eroon. Ero myönnettiin 9. lokakuuta vuonna 1940.", "Betty Grable\nGrable palasi yhteistyöhön Victor Maturen kanssa Oscar-ehdokkaana olleessa musikaalissa \"Chicagon Venus\" vuonna 1950, joka oli uudelleenfilmatisointi Grablen omasta elokuvasta \"Tivolin kaunotar\" (1943). Dan Daileyn kanssa Grable palasi valkokankaille musiikkidraamassa \"Sinitaivas\" (1950), jossa näyttelivät myös Jane Wyatt ja Mitzi Gaynor, sekä musikaalissa \"Seikkailu Tokiossa\" (1951). Studiopäällikkö Darryl F. Zanuck lainasi tähteään kalliisiin Technicolor-elokuviin ja piti hänet kiireessä; Grable teki lähes 25 musikaalia ja komediaa 13 vuodessa. Viimeinen Foxille tehty suurmenestyselokuva sekä viimeinen pääosa oli komedia \"Kuinka miljonääri naidaan\" vuodelta 1953, jossa näyttelivät myös aikansa tähti Marilyn Monroe sekä Lauren Bacall. Grablen myöhempi ura oli huomattavaa taistelua studiopomojen kanssa. Kerran erään riidan keskellä Zanuckin kanssa Grable repi palasiksi sopimuksensa ja ryntäsi ulos Zanuckin toimistosta. Vuonna 1953 Zanuck oli huolitellut Monroen syrjäyttämään Grablen Foxin vakinnaiselta seksisymbolin paikalta. Grablen ja Monroen välillä ei kuitenkaan tiedetä olleen koskaan kilpailua." ]

[ "Israel\nIsraelissa on noin 8,3 miljoonaa asukasta vuoden 2014 arvion mukaan. Virallinen kieli on heprea, arabian virallinen asema poistettiin heinäkuussa 2018. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja, loput druuseja ja muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja tai kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria, Libanon sekä joidenkin valtioiden itsenäiseksi tunnustama Palestiina. Israelin pinta-ala on 20 700 km², johon on laskettu mukaan Golanin kukkulat, mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa." ]

[ "Pohjoinen hallintoalue (Israel)\nPohjoinen hallintoalue (), on yksi Israelin kuudesta hallintoalueesta. Sen pinta-ala on 4478 km², josta Golanin kukkulat ovat 1154 km², ja väestötiheys 265/km². Alueen hallintokeskus ja suurin kaupunki on Nasaret. Israelin tilastokeskuksen mukaan alueen asukkaista 52,5 % on arabeja, 44,2 % juutalaisia ja 3,3 % luokittelemattomia.", "Palestiina (alue)\nLänsirannaksi kutsutaan Juudean ja Samarian (Jehuda ja Shomron) aluetta Jordan-joen länsirannalla. Jordania hallinnoi aluetta vuodesta 1949 ja Israel miehitti sen vuonna 1967 käydyssä Kuuden päivän sodassa. Länsirannan pinta-ala on 5 607 km². Arabit katsovat, että Itä-Jerusalem kuuluu Länsirannan alueeseen, mutta Israel on liittänyt sen Jerusalemin kuntaan ja talousalueeseen. Alueella asuu 1 873 476 ihmistä, joista valtaosa on palestiinalaisia arabimuslimeja, joista monet asuvat suurissa ja köyhissä pakolaisleireissä. Näiden lisäksi alueella asuu 240 000 juutalaissiirtokuntalaista Israelin valtion taloudellisesti tukemissa siirtokunnissa.", "Länsiranta\nLänsiranta (; ) on alue Lähi-idässä, historiallisen Palestiinan alueella. Nimi tarkoittaa Jordanjoen länsirantaa. Jordania valtasi alueen vuosien 1948–1949 Israelin itsenäisyyssodassa ja Israel miehitti sen vuonna 1967 käydyssä kuuden päivän sodassa. Länsirannan pinta-ala on 5 607 km². Vuodesta 1994 osissa Länsirantaa on toiminut rajoitettu palestiinalaisten itsehallinto. Arabit katsovat, että Itä-Jerusalem kuuluu Länsirannan alueeseen, mutta Israel on liittänyt sen Jerusalemin kuntaan ja talousalueeseen. Alueella asuu 1 873 476 ihmistä, joista valtaosa on palestiinalaisia arabimuslimeja, joista monet asuvat suurissa ja köyhissä pakolaisleireissä. Loput ovat pääosin juutalaisia, jotka ovat muuttaneet alueelle Israelin miehitettyä sen takaisin kuuden päivän sodassa. Alueella asuu yhteensä noin 240 000 juutalaissiirtokuntalaista Israelin valtion taloudellisesti tukemissa siirtokunnissa.\nAlueesta noin 60 % on arabiasukkailta suljettua siirtokunta-, sotilas-, turvallisuusvyöhykettä. Palestiinalaishallinnon alaisuudessa on noin 20 %. Alueen suurimmat kaupungit ovat Hebron, Nablus, Betlehem ja Jeriko.", "Jerusalemin hallintoalue\nJerusalemin hallintoalue on yksi Israelin kuudesta hallintoalueesta . Sen pinta-ala on 652 km² (mukaan lukien Itä-Jerusalem, joka siirtyi Israelille 1967). Israelin tilastokeskuksen mukaan asukkaista 68,4 % on juutalaisia ja 29,8 % arabeja. Hallinnollinen pääkaupunki on Jerusalem.", "Egypti\nEgypti (, egyptinarabiaksi ', ) eli Egyptin arabitasavalta (, Egyptin virallinen nimi oli vuosina 1958–1971 Yhdistynyt arabitasavalta) on Pohjois-Afrikassa sijaitseva valtio. Sen naapurimaita ovat Israel koillisessa, Libya lännessä ja Sudan etelässä. Pohjoisessa Egypti rajautuu Välimereen ja idässä Punaiseenmereen. Egyptin pinta-ala on noin 1 001 450 neliökilometriä.", "Haifan hallintoalue\nHaifan hallintoalue, joka ympäröi Haifan kaupunkia, on yksi Israelin kuudesta hallintoalueesta. Sen pinta-ala on 863 km² ja väkiluku 858 000, joista 71,27 % on juutalaisia, 18,81 % muslimiarabeja, 1,78 % arabikristittyjä ja 4,9 luokittelemattomia.", "Indianan pii-lakiehdotus\nPinta-alan lausekkeen 1-π/4 suhteellinen virhe on noin 21 %, mikä on paljon suurempi kuin edellä mainittujen janojen ja kehän pituuksien suhteellinen virhe. Ei tiedetä, mikä sai Goodwinin uskomaan, että hänen sääntönsä olisi oikea. Yleensä kuviot, joilla on sama ympärysmitta, eivät ole pinta-alaltaan yhtä suuret. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita hyvin pitkä ja kapea suorakulmio, jota verrataan neliöön, jolla on sama ympärysmitta. Tällöin pitkän ja kapean suorakulmion pinta-ala lähestyy nollaa sen pituuden kasvaessa, vaikka ympärysmitta pysyy samana ja neliön pinta-ala on paljon suurempi.", "Palestiina (alue)\nGazan kaistaksi kutsutaan Palestiinaan kuuluvaa aluetta Egyptin ja Israelin rajalla Välimeren rannikolla kooltaan 363 neliökilometriä. Alue on ollut 1949–1956 Egyptin hallinnassa sekä vuosina 1956–1957 että 1967–2005 Israelin hallinnassa. Alue kuuluu Länsirannan kanssa nimellisesti palestiinalaishallinnon alaisuuteen. Alueella asuu 1 225 911 palestiinalaista (2002). Alue on jaettu viiteen kuvernoraattiin.", "Jemenin maantiede\nJemenin vuoristoista sisämaata ympäröivät kapeat rantakaistaleet maan länsi-, etelä- ja itäosissa, ja ylänkömäinen aavikko pohjoisessa Saudi-Arabian vastaisella rajalla. Tihamah on yli 400 kilometriä Punaisen meren rannalla kulkeva rantakaistale, jossa harjoitetaan kalastusta, kauppaa ja keitailla viljelyä. Maan sisäosan vuoret vaihtelevat korkeudeltaan muutamasta sadasta metristä yli kolmeen kilometriin. Vuoret voidaan jakaa läntiseen ja keskiseen ylänköön. Läntisen ylängön huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin keskisen ylängön ollessa enemmänkin tasankoa, jonka korkeus vaihtelee 2 000-3 200 metrin välillä. Maan korkein huippu on 3 760 metrin korkuinen Jabal an Nabi Shu'ayb. Ylänköalueiden seassa kulkee wadeja, eli jokilaaksoja, jotka ovat lämpiminä kesäkuukausina kuivia. Maassa ei ole pysyviä jokia." ]

[ "Fennica Gehrman\nFennica Gehrman -kustantamon tausta nivoutuu tiiviisti Fazer Musiikin satavuotiseen historiaan. Marraskuussa 1897 K. G. Fazer ja R. E. Westerlund ostivat Anna Melanin musiikkikaupan Helsingissä ja loivat perustan Fazer Musiikin pitkäikäiselle ja laajenevalle toiminnalle. Vuonna 1993 Fazer Musiikki siirtyi Warner Musicin omistukseen, ja kustannustoiminta jatkui Warner/Chappell Music Finland Oy:n organisaatiossa vuoteen 2002 asti, jolloin Warner luopui taidemusiikin kustantamisesta Pohjoismaissa ja Fennica Gehrman perustettiin. Vuonna 2007 Fennica Gehrman osti omistukseensa Warner/Chappellin suomalaisen taidemusiikkikatalogin ja jatkaa siten pitkiä Edition Fazerin perinteitä kotimaisen taidemusiikin kustantajana ja pedagogisen musiikin julkaisijana.", "Fazerin musiikkikauppa\nSveitsistä Suomeen muuttaneen turkkurin Eduard Fazerin poika Konrad Georg Fazer (1864−1940), makeiskauppias Karl Fazerin isoveli, osti yhdessä Robert Emil Westerlundin (1859−1922) kanssa vuonna 1897 Anna Melanilta musiikkikaupan, joka oli perustettu Helsingin Aleksanterin­kadulle 1884. Liikkeen nimeksi tuli Helsingfors nya musikhandel – Helsingin uusi musiikkikauppa. Yritys laajeni, kun Fazer ja Westerlund aloittivat kustannustoiminnan ja samalla myös Fredrik Paciuksen ja Jean Sibeliuksen tuotannon kustantamisen. Ensimmäinen sivuliike perustettiin Tampereelle 1898. Georg Fazerin veli Edvard Fazer keskittyi konserttitoimistoon ja perusti vuonna 1911 Kotimaisen oopperan, nykyisen Suomen kansallisoopperan, jota hän johti vuoteen 1938.", "Fazer\nFazer-konsernin isä, Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä Helsingissä, isänsä omistamassa kiinteistössä Kluuvikatu 3:ssa. Naapurirakennukseen hän avasi kahvilan ja yhdisti sitten huoneistot, konditoriatila erotettiin kahvilatilasta verholla. Fazerin kahvilasta muodostui erityisesti ylioppilaiden kokouspaikka, josta sai kahvin ja leivosten lisäksi myös portviiniä. Fazerin kahviloista ja konditorioista, joita oli kaupungin keskustan lisäksi muun muassa Töölössä, tuli osa helsinkiläistä kulttuurielämää. Kluuvikadun konditoriassa alettiin vuonna 1895 valmistaa alkuperäisiä Pihlajanmarja-marmeladeja, jotka ovat vanhimipia edelleen myytäviä Fazer-tuotteita." ]

[ "Musiikki-Fazer\nSveitsistä Suomeen muuttaneen turkkurin Eduard Fazerin poika Konrad Georg Fazer (1864−1940), makeiskauppias Karl Fazerin isoveli, osti yhdessä Robert Emil Westerlundin (1859−1922) kanssa vuonna 1897 Anna Melanilta musiikkikaupan, joka oli perustettu Helsingin Aleksanterin­kadulle 1884. Liikkeen nimeksi tuli Helsingfors nya musikhandel – Helsingin uusi musiikkikauppa. Yritys aloitti Fredrik Paciuksen ja Jean Sibeliuksen tuotannon kustantamisen. Fazerin poika Georg Fazer (1889−1935) muutti liikkeen nimeksi vuonna 1919 Oy Fazerin musiikkikauppa. Fazerin nuotinkustannus tunnetaan yhä Fazerina oikeudenhaltijana. Liike oli aloittanut äänilevyjen vähittäismyynnin Suomessa jo vuonna 1910 ja sillä oli Suomessa useita haaraliikkeitä. Fazerin ensimmäinen äänilevytähti oli J. Alfred Tanner. Fazer ja Gramophone hallitsivatkin ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomen pieniä markkinoita.", "Amica (lounasravintolaketju)\nFazerilla tehtiin vuonna 1975 päätös aloittaa henkilöstöravintolatoiminta. Seuraavana vuonna toimintansa aloitti Fazer Catering, jonka toiminnassa korostuivat asiakaslähtöisyys, laatutietoisuus ja kansainväliset trendit. Ensimmäisenä toimintavuotena asiakkaiksi saatiin muun muassa Aga, Eläketurvakeskus ja IBM. Vuonna 1978 Fazer Catering osti itseään huomattavasti isomman Työmaahuollon, jolloin henkilöstöravintoloiden määrä nousi noin sataan. 1970-luvun lopulla Fazer Cateringilla oli yli 700 työntekijää, joista noin 600 oli vakinaista henkilöstöä.", "Musiikki-Fazer\n1970- ja 1980-luvulla Fazer osti aimo määrän kotimaisia levy-yhtiöitä. Vuonna 1981 Fazer osti PSOn (Pohjoismainen Sähkö Oy). 1982 ryhmään kuuluivat vähittäiskauppojen ja soitinmyymälöiden lisäksi levymerkit Finnlevy, Scandia ja Finndisc sekä Levypiste, Scan-video, kevyen musiikin kustantamo Fazer, Takomo-studio ja Fazerin Musiikkikerho. Vuonna 1983 Landola-kitaratehdas myytiin takaisin yrittäjille. Vuonna 1988 Fazer osti Matti ja Teppo Ruohosen 1974 perustaman M & T Tuotannon ja ostoihin kuuluivat mm. Lasse Mårtensonin Kompass Records ja Rauno Lehtisen Sauna-Musiikki. Pianotehdas myytiin Hellas Pianolle syyskuussa 1988.", "Fazer Pianotehdas\nFazerin pianotehdas oli Musiikki-Fazerin konserniin kuulunut yritys. Se toimi Halkiassa Pornaisten kunnassa vuosina 1963–1989. Tehdas työllisti satakunta henkilöä ja tuotti noin 8 000 pianoa vuodessa. Vuonna 1989 Fazer-musiikki myi pianotehtaan vuonna 1901 perustetulle pianotehdas Hellas-Piano Oy:lle.", "Karl Fazer\nSuomeen palattuaan Fazer pystyi avaamaan oman konditorialiikkeensä. Fazerin ranskalais-venäläinen liike avattiin 17. syyskuuta 1891 Helsingin Kluuvikatu 3:een, isänsä omistamaan kiinteistöön. Hän sai liikettä varten lainantakauksen K. H. Renlundilta. Naapurirakennukseen perustettiin kahvila ja huoneistot yhdistettiin. Fazer asui itse talon ylimmässä kerroksessa.", "Fazerin musiikkikauppa\nYritys siirtyi 1904 kokonaan K. G. Fazerin omistukseen, ja R. E. Westerlund perusti oman musiikkialan yrityksen R. E. Westerlundin musiikkikaupan. Jo sitä ennen Westerlundilla oli ollut pieni pianoliike, jonka hän oli ostanut Richard Faltinilta vuonna 1896. Fazer perusti yrityksensä yhteyteen soitinkorjaamon 1908. K. G. Fazerin poika Georg Fazer (1889−1935) tuli yrityksen toimintaan mukaan 1913 ja otti toimitusjohtajuuden vastuulleen 1918. Hän muutti liikkeen nimeksi vuonna 1919 Oy Fazerin Musiikkikauppa. Fazerin toimitilat siirtyivät Hamsterin liiketaloon Aleksanterinkatu 11:een, johon tulivat 1919 myös konttori, piano-osasto ja korjauspaja ja vuonna 1922 soitin- ja nuottimyymälä ja varasto. Yritys omisti rakennuksen jonkin aikaa, mutta luopui siitä 1930-luvun laman aikana.", "Edvard Fazer\nEdvard Fazer opiskeli pianonsoittoa Pietarissa, Wienissä, Weimarissa ja Berliinissä. Weimarissa Fazerin opettajana oli Bernhard Stavenhagen, joka puolestaan oli aikoinaan ollut Franz Lisztin oppilaana. Aluksi Fazer toimi konserttisäestäjänä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, ja hän perusti Helsinkiin Fazerin musiikkikaupan ja sittemmin (1897) konserttitoimiston. Ulkomaanmatkoillaan solmimiensa yhteyksien ansiosta Fazer sai jo 1900-luvun alussa Helsinkiin vierailemaan useita tuon ajan eturiviin kuuluneita esittäviä taiteilijoita. Edvard Fazerin jätettyä konserttitoimiston johtajan tehtävät hänen tilalleen tuli Helge Mörck, jonka kuoltua vuonna 1925 konserttitoimisto liitettiin Fazerin musiikkikaupan alaosastoksi." ]

[ "Harry Potter ja Feeniksin kilta\nHarry Potter ja Feeniksin kilta () on brittiläisen kirjailijan J. K. Rowlingin kirjoittaman \"Harry Potter\" -kirjasarjan viides osa. Se seuraa Harry Potterin viidettä kouluvuotta Tylypahkassa, jota rasittavat päävastustaja lordi Voldemortin salaperäinen paluu, V.I.P. -kokeet ja yhteistyöhaluton Taikaministeriö. Se ilmestyi alkuperäiskielellä 21. kesäkuuta 2003 ja suomeksi 12. maaliskuuta 2004.", "Harry Potter\nPotter-fanit ympäri maailmaa saivatkin odottaa viidettä kirjaa kauan. Syy siihen oli Rowlingin oikeusjuttu, joka venyi pitkäksi. \"Harry Potter ja Feeniksin kilta\" ilmestyi englanninkielisenä 21. kesäkuuta 2003. Suomen kielelle käännetyistä Potter-kirjoista kyseinen kirja oli sivumäärältään laajin: 1052 sivua. Suomennos ilmestyi 12. maaliskuuta 2004. Viidettä kirjaa myytiin pelkästään Yhdysvalloissa noin 13 miljoonaa kappaletta. Kirjassa Rowling esitteli paljon uusia henkilöitä ja paikkoja." ]

[ "Harry Potter ja Feeniksin kilta (videopeli)\nHarry Potter ja Feeniksin kilta on EA Bright Lightin kehittämä ja Electronic Artsin julkaisema \ntoimintaseikkailupeli, joka perustuu J. K. Rowlingin \"Harry Potter ja Feeniksin kilta\" -kirjasta tehtyyn elokuvaan, joka on Harry Potter -sarjan viides osa. Peli julkaistiin usealle alustalle kesäkuussa 2007.", "Harry Potter ja Feeniksin kilta (elokuva)\nMyös kirjasarja on saanut maailmanlaajuisen suosion: Sarjan ensimmäistä, toista ja kolmatta osaa oli vuoteen 2005 mennessä myyty 27,6 miljoonaa kappaletta. Rowling olikin ensimmäinen romaanikirjailija, jolla oli New York Timesin bestsellerlistalla neljän eniten myydyn joukossa kolme teosta 16 viikkoa. Neljännestä ja viidennestä kirjasta oli molemmista otettu siihen mennessä suurimmat kirjojen ensipainokset: \"Liekehtivästä pikarista\" 4,8 miljoonaa (3,8 miljoonaa USAan, loput Britanniaan) ja \"Feeniksin killasta\" 8,5 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi \"Liekehtivän pikarin\" painosmäärä oli 40 kertaa enemmän kuin mitä bestseller-listoilla yleensä olevista otetaan ja sitä oltiin varattu etukäteen 5,3 miljoonaa kappaletta. Se olikin sitten myös nopeimmin myyty kirja: pari päivää ilmestymisensä jälkeen 3,8 miljoonan kappaleen painoksesta oli myyty kolme miljoonaa kappaletta.", "Harry Potter ja Feeniksin kilta (elokuva)\nHarry Potter ja feeniksin kilta on viides elokuva seitsenosaisessa Harry Potter -elokuvasarjassa. Kaikki elokuvat perustuvat J. K. Rowlingin luomaan Harry Potter -kirjasarjaan. Ensimmäinen elokuva, \"Viisasten kivi\", valmistui vuonna 2001 ja elokuvasarjan suosion myötä osien teko jatkui aina vuoteen 2011, jolloin \"Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2\" sai ensi-iltansa. Muita sarjaan kuuluvia ovat elokuvat \"Salaisuuksien kammio\" (2002), \"Azkabanin vanki\" (2004), \"Liekehtivä pikari\" (2005), \"Puoliverinen prinssi\" (2009) ja Kuoleman varjelukset (2010–2011)", "J. K. Rowling\n\"Harry Potter ja puoliverinen prinssi\" julkaistiin maailmanlaajuisesti 16. heinäkuuta 2005. Suomennos ilmestyi 16. maaliskuuta 2006. Kuudennen kirjan jälkeen Rowling kertoi, että tulossa oli vielä seitsemäs Harry Potter -kirja, joka päättäisi sarjan. \"Harry Potter ja kuoleman varjelukset\" julkaistiin vuonna 2007.", "Harry Potter\nNeljännen kirjan kirjoittamisen aikaan lehdistö nosti julkisuuteen Rowlingin epäonnistuneen avioliiton. Rowling ei pitänyt lehtien menettelystä ja alkoi suhtautua julkisuuteen varauksellisemmin. Neljäs kirja \"Harry Potter ja liekehtivä pikari\" julkaistiin vuonna 2000. Jostakin syystä Rowling lisäsi neljänteen kirjaansa Rita Luodikon (), ärsyttävän ja kaikkea vääristelevän uutisreportterin hahmon.", "Harry Potter ja Feeniksin kilta (elokuva)\nHarry Potter ja Feeniksin kilta () on vuonna 2007 ensi-iltansa saanut J. K. Rowlingin samannimiseen romaaniin perustuva fantasiaelokuva. Se on Harry Potter -elokuvasarjan viides osa. Sen ohjasi David Yates ja käsikirjoitti edellisistä osista poiketen Michael Goldenberg. Elokuvan tuottajina toimivat jälleen David Heyman ja David Barron.", "Harry Potter ja puoliverinen prinssi (elokuva)\nMyös kirjasarja on saanut maailmanlaajuisen suosion: Sarjan ensimmäistä, toista ja kolmatta osaa oli vuoteen 2005 mennessä myyty 27,6 miljoonaa kappaletta. Rowling olikin ensimmäinen romaanikirjailija, jolla oli New York Timesin bestsellerlistalla neljän eniten myydyn joukossa kolme teosta 16 viikkoa. Neljännestä ja viidennestä kirjasta oli molemmista otettu siihen mennessä suurimmat kirjojen ensipainokset: \"Liekehtivästä pikarista\" 4,8 miljoonaa (3,8 miljoonaa USAan, loput Britanniaan) ja \"Feeniksin killasta\" 8,5 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi \"Liekehtivän pikarin\" painosmäärä oli 40 kertaa enemmän kuin mitä bestseller-listoilla yleensä olevista otetaan ja sitä oltiin varattu etukäteen 5,3 miljoonaa kappaletta. Se olikin sitten myös nopeimmin myyty kirja: pari päivää ilmestymisensä jälkeen 3,8 miljoonan kappaleen painoksesta oli myyty kolme miljoonaa kappaletta.", "Harry Potter ja viisasten kivi (elokuva)\nMyös kirjasarja on saanut maailmanlaajuisen suosion: Sarjan ensimmäistä, toista ja kolmatta osaa oli vuoteen 2005 mennessä myyty 27,6 miljoonaa kappaletta. Rowling olikin ensimmäinen romaanikirjailija, jolla oli \"New York Timesin\" bestsellerlistalla neljän eniten myydyn joukossa kolme teosta 16 viikkoa. Neljännestä ja viidennestä kirjasta oli molemmista otettu siihen mennessä suurimmat kirjojen ensipainokset: \"Liekehtivästä pikarista\" 4,8 miljoonaa (3,8 miljoonaa USAan, loput Britanniaan) ja \"Feeniksin killasta\" 8,5 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi \"Liekehtivän pikarin\" painosmäärä oli 40 kertaa enemmän kuin mitä bestseller-listoilla yleensä olevista otetaan ja sitä oltiin varattu etukäteen 5,3 miljoonaa kappaletta. Se olikin sitten myös nopeimmin myyty kirja: pari päivää ilmestymisensä jälkeen 3,8 miljoonan kappaleen painoksesta oli myyty kolme miljoonaa kappaletta." ]

[ "Sauli Niinistö\nNiinistön nykyinen puoliso on Jenni Haukio (s. 1977), joka toimi kokoomuksen viestintäpäällikkönä. Niinistö ja Haukio vihittiin 3. tammikuuta 2009 Reposaaren kirkossa. He olivat seurustelleet jo noin kaksi vuotta mutta pitivät suhteensa salassa tiedotusvälineiltä hääpäivään asti. Heillä on yksi yhteinen poika (Aaro, s. 2018).", "Jenni Haukio\nHaukio meni naimisiin Sauli Niinistön kanssa vuonna 2009. Presidentin kanslia ilmoitti 9. lokakuuta 2017 presidenttiparin odottavan lasta. Poika syntyi 2. helmikuuta 2018 Naistenklinikalla. Poika kastettiin Haukion 41-vuotispäivänä lauantaina 7. huhtikuuta 2018 ja sai nimekseen Aaro Veli Väinämö Niinistö." ]

[ "Sauli Niinistö\nNiinistön ensimmäinen puoliso oli Marja-Leena Niinistö (o.s. Alanko). He menivät naimisiin 1974 ja heillä on kaksi poikaa (Nuutti, s. 1975 ja Matias, s. 1980). Marja-Leena Niinistö kuoli liikenneonnettomuudessa tammikuussa 1995. Niinistö kirjoitti vaimonsa kuoleman jälkeisestä ajasta kirjassaan \"Viiden vuoden yksinäisyys\".", "Jalmari Sauli\nSauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta viestijuoksuissa ja kaatui Säkkijärvellä Talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.", "Jenni Haukio\nJenni Elina Haukio (s. 7. huhtikuuta 1977 Pori) on suomalainen runoilija ja valtiotieteen maisteri. Hän on tasavallan presidentin Sauli Niinistön puoliso.", "Jenni Haukio\nHaukion puoliso Sauli Niinistö valittiin Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 2012. Haukio on suorittanut edustustehtäviä puolisonsa rinnalla ja yksin. Haukio on vihkinyt muun muassa Turun Kirjastosillan 2013 ja toimii Runo-Kaarina -kilpailun suojelijana.", "Frank Nitti\nHuononeva suhde Dolendoon sai Nittin lähtemään kotoa 14-vuotiaana, vuonna 1900, työskentelemään erilaisille paikallisille tehtaille. Noin vuonna 1910, 24-vuotiaana, Nitti lähti Brooklynista. Seuraavat vuodet hänen elämässään ovat heikosti dokumentoituja ja vain vähän voidaan varmistaa. Hän on saattanut työskennellä Williamsburgin naapurustossa, Brooklynissa noin vuonna 1911. Hän luultavasti muutti Chicagoon noin vuonna 1913 ja työskenteli parturina, sekä tutustui gangstereihin Alex Louis Greenbergiin ja Dean O'Banioniin. Hän meni naimisiin chicagolaisen Rosa (Rose) Levittin kanssa Dallasissa, Texasissa 18. lokakuuta 1917. Parin liikkeet naimisiinmenon jälkeen ovat epämääräiset. Nittin tiedetään tulleen osakkaaksi \"Johnny\" Jack Nounesin johtamassa Galvestonin rikollisjärjestössä. Hänen kerrotaan varastaneen suuren summan rahaa Nounesilta ja mafioso Dutch Voightilta, minkä jälkeen hän pakeni Chicagoon. Vuoteen 1918 mennessä Nitti oli asettunut sinne 914 Halsted Streetille. Nitti pian elvytti kontaktinsa Greenbergin ja O'Banionin kanssa, ja hänestä tuli koru varas, viinan salakuljettaja ja varastetun tavaran kätkijä. Viinan salakuljetuksen kautta Nitti tuli chicagolaisen rikollispomo Johnny \"Papa Johnny\" Torrion ja tämän uuden sotilaan, Al Caponen, tietoon.", "Sauli Niinistö\nNiinistön vanhemmat ovat levikkipäällikkö Väinö Niinistö ja sairaanhoitaja Hilkka Niinistö (k. 5. joulukuuta 2014). Hänellä on kolme vanhempaa sisarusta: hänen veljensä Kari Niinistö on kasvatustieteilijä ja kasvatustieteen emeritusprofessori, sisarista toinen on Kuntaliiton johdon sihteeri ja kolmas on ravintolayrittäjä. Niinistön veljenpoika Ville Niinistö on kansanedustaja ja toiminut vihreiden puheenjohtajana. Niinistön kummisetä oli Saloran perustaja Fjalar Nordell.", "Skábmagovat-elokuvajuhla\nVuosi 2013 oli juhlavuosi, koska Skábmagovat täytti 15 vuotta. Kutsuvieraita ja elokuvia oli mm. Amerikasta, Kanadasta ja Australiasta. Festivaalien suojelijana toimii tasavallan presidentin Sauli Niinistön puoliso, Jenni Haukio.", "Lennu\nLennu (oik. Anjyr’s Boreas, s. 7. maaliskuuta 2011) on Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion koira, rodultaan bostoninterrieri. Lennun isä on tullut Suomeen Saksasta ja emä Virosta." ]

[ "Cristiano Ronaldo\nManchester United ilmoitti kesäkuussa 2009 hyväksyneensä Real Madridin 80 miljoonan punnan (94 miljoonaa euroa) ostotarjouksen Ronaldosta ja antaneensa seuralle luvan neuvotella pelaajan kanssa. Seurat vahvistivat siirron toteutumisen lopulta 26. kesäkuuta 2009. Siirtosumma oli uusi maailmanennätys. Ronaldo esiteltiin Real Madridin pelaajana Santiago Bernabéulla 75 000 kannattajan edessä 6. heinäkuuta 2009.", "Cristiano Ronaldo\nRonaldo pelasi ensimmäisen virallisen ottelunsa Real Madridissa 29. elokuuta 2009 Primera Divisiónin kauden 2009–2010 avausottelussa Deportivo La Coruñaa vastaan. Siinä hän teki Real-uransa ensimmäisen maalinsa. Hän onnistui maalinteossa myös kolmessa seuraavassa sarjaottelussa ja oli Real Madridin historian ensimmäinen pelaaja, joka teki maalin ensimmäisessä neljässä sarjaottelussaan. Zürichiä vastaan 15. syyskuuta 2009 pelattu Mestarien liigan ottelu mukaan lukien hän teki ensimmäisessä viidessä ottelussaan yhteensä seitsemän maalia." ]

[ "Cristiano Ronaldo\nJälleen kausi alkoi huhuilla Ronaldon siirtymisestä englantilaisen Manchester Unitedin tai ranskalaisen Paris Saint-Germainin riveihin. Cristiano kuitenkin jäi vielä toistaiseksi espanjalaisjätin palkkalistoille ja hän vakuutteli pysyvänsä siellä aina 40-vuotiaaksi asti. Ronaldo aloittikin kauden väkevästi huhujen luomasta ilmapiiristä huolimatta. Hän johti kolmen pelin jälkeen Mestarien liigan maalipörssiä ja oli jaetulla toisella sijalla La Ligassa. Sen lisäksi Cristiano teki kauden alussa uransa 500. maalin ja rikkoi näin myös samalla Raúlin ennätyksen Real Madridin kaikkien aikojen parhaana maalintekijänä.\nRonaldon tulostaso alkoi kuitenkin heiketä, mitä pidemmälle alkukausi eteni. Näin ollen Ronaldon harjoitusohjelmaa alettiin kritisoida \"Sky Sportsin\" urheilutoimittaja Guillem Balaguén sekä espanjalaiseen AS-lehteen kolumnin kirjoittaneen lääkärin, José Gonzalezin, toimesta. He kertoivat, että Ronaldo olisi ylirasittanut itseään lihastenkasvatuksella. Heidän mielestään Ronaldo alkoi muistuttaa kehonrakentajaa, eikä enää jalkapalloilijaa. Tämä heidän mukaansa heikentää urheilijan suoritustasoa, kun ei enää saavuteta äärimmäisiä tasoja nopeudessa ja ponnistusvoimassa, lihasten koon vuoksi. Ronaldo kuitenkin kertoi myöhemmin, että hänen normaalia heikompi vireensä perustui henkilökohtaisiin ongelmiin. Selätettyään ongelmansa hän löysi jälleen tehokkuutta maalintekoonsa ja rikkoi yhden Mestarien liigan maaliennätyksistä: Ronaldo teki ensimmäisenä ihmisenä yli kymmenen maalia yksittäisellä kaudella alkulohkovaiheessa. Real Madrid kohtasi jälleen Atlético Madridin Mestarien liigan loppuottelussa. Ottelu päätyi Real Madridin voittoon 2-1, missä Ronaldo teki ratkaisevan voittomaalin rangaistuspotkukilpailussa. Ronaldo päätti Mestarien liigan kautensa 16 maaliin ja voitti maalipörssin. Kilpailun maalipörssin voitto oli Ronaldolle yhteensä viides koko urallaan.", "Cristiano Ronaldo\nReal Madridin harjoituskausi tulevalle kaudelle alkoi ystävyysottelulla Los Angeles Galaxyä vastaan. Ottelu päättyi espanjalaisten 4–1-voittoon Ronaldon maalatessa kertaalleen. Neljä päivää myöhemmin joukkue kohtasi harjoituskauden toisessa ystävyysottelussa Guadalajaran, joka päättyi Ronaldon hattutempulla numeroihin 3–0. 17. elokuuta 2011 hän teki Real Madrid-uransa 100. maalinsa tasoittaen ottelun Barcelonaa vastaan Camp Noulla pelatussa Supercopa de Españan toisessa osaottelussa. Kauden ensimmäisessä sarjaottelussa 27. elokuuta 2011 Zaragozaa vastaan Ronaldo sai lentävän lähdön kaudelleen, kun hän viimeisteli kolme maalia.\n24. syyskuuta 2011 Rayo Vallecanoa vastaan syntyi hänen kauden toinen hattutemppunsa virallisissa otteluissa. Vajaan kuukauden kuluttua 22. lokakuuta 2011, Ronaldon maalihanojen olleen tukossa kolmen edellisen ottelun ajan, syntyi hänen Primera División-uransa kymmenes hattutemppu ottelussa Málagaa vastaan. Ronaldon hattutemput saivat jatkoa 7. marraskuuta 2011, kun madridilaisseura kaatoi Osasunan murskalukemin 7–1. 26. marraskuuta 2011 pelatussa Madridin derbyssä Atlético Madridia vastaan hän viimeisteli kaksi maalia rangaistuspotkuista. Ronaldon uran kolmastoista hattutemppu näki päivän valonsa 17. joulukuuta 2011 ottelussa Sevillaa vastaan. 22. tammikuuta 2012 ottelussa Athletic Bilbaota vastaan hänen maalisaldonsa karttui jälleen kahdella maalilla, joista kumpainenkin syntyivät rangaistuspotkuista. Kauden toisessa kohtaamisessa Zaragozaa vastaan, hän viimeisteli ottelun toisen ja kolmannen maalin, Real Madridin voittaessa 3–1. Hän viimeisteli yhteensä kaksi maalia otteluparissa Barcelonaa vastaan Copa del Reyn puolivälierissä, joka eteni kuitenkin parista jatkoon lopulta yhteismaalein 4–3. 12. helmikuuta 2012 hän teki jälleen hattutempun, kun madrilaiset kaatoivat Levanten Santiago Bernabéulla 4–2. Voitolla joukkue kasvatti piste-eronsa kymmeneen toisena olleeseen Barcelonaan. 24. maaliskuuta 2012 hän ylitti 100 maalin rahapyykin kolmantena kautetaan Primera Divisiónissa.", "Cristiano Ronaldo\nRonaldo pelasi Mestarien liiga -uransa 100:nnen ottelunsa 2. huhtikuuta 2014 saksalaista Borussia Dortmundia vastaan. Ronaldo onnistui ottelussa myös maalinteossa, joka oli hänen kauden 14. kyseissä kilpailuissa ja tällä hän sivusi Messin aiemmin tekemää ennätystä. Ronaldosta tuli Real Madridin historian toiseksi paras maalintekijä jaetulla paikalla yhdessä Alfredo Di Stéfanon kanssa yhteensä 49 maalilla Euroopan kilpailuissa. Kärkipaikkaa piti hallussaan Raúl 66 maalillaan. Ronaldon tekemä maali tiesi myös onnistumista kahdeksassa perättäisessä Mestarien liigan ottelussa, mikä teki hänestä kilpailun historian ensimmäisen vastaavaan suoritukseen kyenneen pelaajan. Hän joutui jättämään 16. huhtikuuta 2014 pelatun Copa del Reyn loppuottelun Barcelonaa vastaan väliin loukkaantumisen takia. Loppuottelu pelattiin Mestallalla Valenciassa, jonka Real Madrid voitti numeroin 2–1.", "Cristiano Ronaldo\nJoulukuussa 2012 ranskalaisseura Paris Saint-Germain ilmoitti olevansa kiinnostunut hankkimaan Ronaldon riveihinsä, johon kuitenkin Real Madrid vastasi kieltävästi ja ilmoitti kaavailevansa uutta vuoteen 2018 asti ulottuvaa jatkosopimusta portugalilaistähdelle. Myöhemmin saman kuukauden aikana ilmoitettiin Ronaldon hylänneen seuran tarjoaman jatkosopimuksen ja näin alkoivat huhut hänen siirtymisestään muuhun seuraan kauden päätteeksi. Huhtikuussa 2013 seuran puheenjohtaja Florentino Pérez ilmoitti, että Ronaldon sopimus tullaan uusimaan. Myöhemmin kevään aikana ilmoitettiin portugalilaisen olevan haluton keskustelemaan uudesta jatkosopimusesta, mutta toukokuussa 2013 Pérez kertoi, että Ronaldoa ei tulla myymään tulevan kesän aikana ja hänelle tullaan tarjoamaan uutta jatkosopimusta seuran kanssa.", "Cristiano Ronaldo\nTapahtuneen jälkeen vihainen englantilaismedia suositteli Ronaldolle Manchester Unitedin jättämistä ja siirtymistä muuhun sarjaan. Vahvimpina osoitteena pidettiin espanjalaisjätti Real Madridia. Manchester Unitedin päävalmentaja Alex Ferguson halusi kuitenkin pitää Ronaldon joukkueessaan ja lähetti apulaisvalmentaja Carlos Queirozin selvittämään tilannetta portugalilaistähden kanssa. Lopulta hän päätti jäädä Manchesteriin ja teki huhtikuussa 2007 uuden viisivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa. Joukkue sijoittui lopulta turnauksessa neljänneksi hävittyään pronssiottelun isäntämaa Saksalle numeroin 1–3.", "Ramón Calderón\nKausi 2008–2009 oli Calderónille skandaalinkäryinen. Kesällä 2008 herätti huomiota Calderónin ja Real Madridin toiminta siirtomarkkinoilla. Seura oli läpi kesän Manchester Unitedin portugalilaisen Cristiano Ronaldon kintereillä, mutta pelaaja jäi lopulta entiseen seuraansa ja Real Madridin vahvistukset vähäisiksi. Calderón ajautui aiheesta ajoittain avoimeen sananvaihtoon Unitedin managerin Alex Fergusonin kanssa median välityksellä. Joulukuun alussa junioritoimenjohtaja Míchel erosi omasta tahdostaan ja muutamaa päivää myöhemmin päävalmentaja Bernd Schuster erotettiin huonojen tulosten vuoksi.", "Cristiano Ronaldo\nJoukkueen jäätyä ilman suuria pokaaleita edelliskaudella ja huhut siitä että pukukopissa vallitsee pelaajien kesken huono ilmapiiri, käynnistivät siirtohuhut Ronaldon ympärillä, jonka sopimus ulottui kesään 2015 asti. 8. kesäkuuta 2014 Ronaldo kommentoi itse jatkoaan ja ilmoitti pyrkivänsä pääsemään uuteen sopimukseen madridilaisseuran kanssa.\n18. elokuuta 2013 hän teki 200. esiintymisensä Real Madridin paidassa kotiottelussa Real Betisiä vastaan. Hän avasi kauden maalitilinsä kolmannessa sarjaottelussa 1. syyskuuta 2013 Athletic Bilbaota vastaan. Kuukausien spekuloinnin jälkeen 15. syyskuuta 2013 Ronaldon jatkosopimus julkaistiin ja se ulottui kesään 2018 asti. Hänen nettopalkkansa nousi uuden sopimuksen myötä 17 miljoonaan euroon kaudessa, joka teki hänestä maailman parhaiten palkatun jalkapalloilijan.", "Cristiano Ronaldo\nRonaldo oli pitkään ollut espanjalaisseura Real Madridin kiinnostuksen kohteena ja erityisesti kesästä 2008 lähtien siirtohuhut kävivät kiivaana. Ronaldo ilmaisi halunsa siirtoon, mutta nilkkavammasta toivuttuaan aloitti kuitenkin kauden 2008–2009 Manchester Unitedissa." ]

[ "Pius XI\nPaavi Pius XI, syntymänimeltään Ambrogio Damiano Achille Ratti, (31. toukokuuta 1857 – 10. helmikuuta 1939) toimi paavina 6. helmikuuta 1922 alkaen ja Vatikaanivaltion valtionpäämiehenä vuodesta 1929 kuolemaansa asti." ]

[ "Pius XI\nPius XI oli Vatikaanin Annuario Pontificio -vuosikirjassa julkaistun epävirallisen, epäluotettavan ja perimätietoon perustuvan paaviluettelon mukaan 259. paavi. Hänen paavinkautensa eli pontifikaattinsa tärkeimpiin tapahtumiin kuului vuonna 1929 tapahtunut Lateraanisopimusten solmiminen fasistisen Italian johtajan Benito Mussolinin kanssa. Sopimusten seurauksena perustettiin Vatikaanivaltio. Pius XI:n pontifikaatin tärkeisiin asioihin kuului myös paavin suhtautuminen fasismiin ja kansallissosialismiin. Varsinkin pontifikaattinsa loppupuolella Pius XI vastusti kiivaasti sekä fasismia että myös natsismia ja kommunismia.", "Paaviuden historia\nPius X julistettiin vuonna 1954 pyhimykseksi. Hän on ainoa pyhimykseksi julistettu paavi 1900-luvulla. Häntä pidetään suurena, mutta vaatimattomana ja rakastettavan paavina, jolla oli suuri vaikutus paaviuteen.\nNoustessaan Pius X:n seuraajaksi paavinistuimelle 1914 Giacomo della Chiesa oli kuusikymmentävuotias. Konklaavin tiedettiin haluavan edellisiä diplomaattisemman paavin, koska ensimmäinen maailmansota oli juuri syttynyt Euroopassa. Uusi paavi oli konservatiivinen ja tällä oli diplomaattista kokemusta. Paavillisen nimensä Benedictus XV hän otti suurelta valistusajan paavilta Benedictus XIV:ltä.", "Vatikaanivaltio\n1900-luvulla hallinnut paavi Pius XI oli Nikolaus V:n tapaan tieteitä ja taiteita tukenut paavi. Vasta lateraanisopimusten ja niiden tuomien korvausten jälkeen Pius XI saattoi alkaa taloudellisesti auttaa tieteitä ja taiteita. Pius XI:n toimiin kuuluikin muun muassa paavillisen tiedeakatemian uudelleenorganisointi, jonka jäseneksi otettiin esimerkiksi suomalainen Nobelin palkinnon myöhemmin voittanut tiedemies Artturi Ilmari Virtanen. Pius XI lisäsi myös Vatikaanin kokoelmiin lähetyshistoriallis-etnografisen museon.", "Pius V\nPius V (, 17. tammikuuta 1504 Bosco, Piemonte, Italia – 1. toukokuuta 1572), oikea italialainen nimi Antonio Ghislieri, myöhemmin Michele Ghislieri, oli dominikaani ja inkvisiittori, hän oli järjestyksessä 225. paavi 7. tammikuuta 1566 lähtien kuolemaansa saakka 1. toukokuuta 1572. Hän on Maltan ja Bosco Marengon suojeluspyhimys, jonka muistopäivää vietetään joko 30. huhtikuuta tai 5. toukokuuta. Paavi Klemens X julisti hänet autuaaksi 1. toukokuuta 1672 ja paavi Klemens XI pyhimykseksi 22. toukokuuta 1712. Hän julisti pyhän Tuomas Akvinolaisen kirkonopettajaksi, julkaisi roomalaisen katekismuksen sekä uudisti hetkipalveluksen ja messukirjan. Lepanton taistelun voitosta turkkilaisia vastaan hän lisäsi Loreton litaniaan pyynnön “kristittyjen auttaja” ja määräsi lokakuun ensimmäisen sunnuntain pyhän ruusukon juhlapäiväksi. Lisäksi hänen hallintoaikanaan asetettiin Trenton kirkolliskokouksen dekreetit voimaan. Muita Pius-nimisiä paaveja on yhteensä 12 vuonna 155 kuolleesta pyhästä paavi Pius I:stä välillä 2. maaliskuuta 1876 ja 9. lokakuuta 1958 eläneeseen paavi Pius XII:hin asti. Paavien väitetään käyttävän valkoista pukua Pius V:n esimerkin mukaisesti.", "Pius IX\nPius IX, alkuperäiseltä nimeltään Giovanni Maria Mastai-Ferretti, (13. toukokuuta 1792 – 7. helmikuuta 1878) oli katolisen kirkon johtaja eli paavi 16. kesäkuuta 1846 – 7. helmikuuta 1878. Pius IX:n virkakausi paavina on ollut – mikäli Pyhän Pietarin kiisteltyä paaviutta ei oteta huomioon – toistaiseksi pisin eli 31 vuotta.", "Paavit 1800-luvulta nykypäivään\nBenedictus XV:n seuraajaksi valittiin vuoden 1922 konklaavissa Milanon arkkipiispa ja kardinaali Achille Ratti. Alun perin vahvimmat ehdokkaat paaviksi olivat olleet kardinaalivaltiosihteeri Pietro Gasparri ja kardinaali La Fontane, mutta kummankaan ei onnistunut kerätä taakseen tarvittavaa kahden kolmanneksen enemmistöä. 14. äänestyskerralla konklaavi päätyi kompromissiehdokkaaseen, tiedemiehenäkin mainetta keränneeseen Rattiin. Hän otti nimekseen Pius XI, vaikka jatkoikin edeltäjänsä linjalla eikä Pius X:n. Jo paavin antaessa perinteistä \"urbi et orbi\" -siunaustaan oli havaittavissa muutosta, koska paavi antoi poikkeuksellisesti siunauksensa Pietarinkirkon ulkoparvekkeelta eikä sisältä, kuten \"Vatikaanin vangit\" olivat tehneet. Tämä osoitti selvästi, että uusi paavi halusi ratkaista Italian ja Vatikaanin välisen riidan.", "Pius XI\nPius XI:n noustessa paavinistuimelle oli meneillään Italian valtion ja paavinistuimen välillä jo vuosikymmeniä jatkunut kiista, joka tunnettiin nimellä Vatikaanin vankeus. Kiista juonsi juurensa vuoteen 1870, jolloin paavin hallitsema Kirkkovaltio oli valloitettu sotilaallisesti ja liitetty yhdistyneeseen Italiaan. Tällöin silloinen paavi Pius IX oli julistautunut \"Vatikaanin vangiksi\" ja kieltäytyi poistumasta Pietarinkirkon läheisyydestä. Tätä tapaa jatkoivat Pius IX:tä paavinistuimelle seuranneet paavit, joista jokainen piti suhteet Italian valtioon kylminä. Pius IX:tä paavinistuimelle seurasi ensin Leo XIII, jota seurasi Pius X, jonka jälkeen paaviksi valittiin Pius XI:n edeltäjä Benedictus XV. Vasta Benedictus XV:n pontifikaatin aikana aloitettiin jonkinasteiset neuvottelut Italian valtion ja paavinistuimen kesken kiistan ratkaisemiseksi.", "Pius X\nPaavi Pius X oli vuoteen 2014 asti ainoa 1800- ja 1900-luvun paaveista, joka oli julistettu pyhimykseksi. Julistamisen teki vuonna 1954 silloinen paavi Pius XII. Jo Pius X:n elinaikana häneltä pyydettiin esirukouksia, joiden kerrottiin tehneen ihmeitä. Hänen autuaaksijulistamisprosessinsa aloitettiinkin jo kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen.", "Pius IV\nPius IV (1499–1565), syntymänimeltään Giovanni Angelo Medici, oli paavina 26. joulukuuta 1559 – 9. joulukuuta 1565. Hän oli vaatimattomista oloista Milanosta, ja hyvin kaukaista sukua mahtavalle Firenzen Medici-suvulle. Hän opiskeli Bolognassa ja muutti Roomaan 1527. Hän oli paavi Paavali III:n suosiossa ja sai nopeasti useita kirkollisia virkoja. Paavali IV:n kuoltua Medici valittiin paaviksi. Hänen ensimmäisiä toimiaan oli julistaa yleinen armahdus edeltäjänsä kauden lopettaneeseen mellakkaan osallistuneille. Hän toi oikeuden eteen edeltäjänsä veljenpojat, syytti näitä murhasta ja teloitutti. Oikeudenkäynti oli farssi, ja Pius V mitätöi sen päätökset jälkeenpäin." ]

[ "Euroopan historia\nRooman valtakunta oli Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi. Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman alueella ovat 1300-luvulta eaa. Kaupungistuminen alkoi luultavasti noin 500 vuotta myöhemmin 700-luvulla eaa. Suurimmillaan Rooman valtakunta oli 117, jolloin se hallitsi koko Välimeren ympäristöä. Rooman valtakunta jakautui Itä- ja Länsi-Roomaksi vuonna 395. Länsi-Rooma kukistui vuonna 476 ja Itä-Rooma vuonna 1453.", "Rooman valtakunta\nRooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen. Varhaisimmat merkit asutuksesta Rooman kaupungin alueella ovat pronssikaudelta noin 1300-luvulta eaa. Kaupungistuminen lienee alkanut 700-luvulla eaa. Rooma kehittyi vuosisatojen aikana Välimeren ympäröiväksi maailmanvallaksi. Vuonna 395 valtakunta jakautui kahtia, Länsi- ja Itä-Rooman valtakunniksi, joista Länsi-Rooma kuitenkin kukistui jo vuonna 476, jolloin sen viimeinen keisari syrjäytettiin. Rooman valtakunnan yhdistämisyritykset Itä-Rooman johdolla päättyivät islamin nousuun 600-luvulla. Silti Itä-Rooma eli Bysantti oli olemassa, joskin alueeltaan huomattavasti pienentyneenä, Konstantinopolin turkkilaisvaltaukseen saakka 1453. Lisäksi Trebizondin keisarikunta säilyi vuoteen 1461 saakka ja Theodoron ruhtinaskunta vuoteen 1475." ]

[ "Maailmanhistoria\nRooman valtakunta (usein myös \"antiikin Rooma\") oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi. Ensimmäiset asutuksen merkit Rooman kaupungin alueella ovat noin 1300-luvulla eaa. Rooman kaupungistuminen lienee alkanut 700-luvulla eaa. Rooma kehittyi vuosisatojen aikana Välimeren ympäröiväksi maailmanvallaksi. Rooma jakautui kahtia Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi vuonna 395. Rooman valtakunnan länsiosa kukistui vuonna 476, jolloin Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin. Itä-Rooma eli Bysantti jatkoi toimintaansa Konstantinopolin turkkilaisvaltaukseen saakka 1453.", "Keskiaika\nRooman valtakunta oli alkanut taantua jo myöhäisantiikissa. Väestömäärä pieneni. Ihmisten liikkuvuus väheni ja maaorjuus yleistyi. Pohjoisesta alueelle saapui germaaneja, jotka saattoivat Rooman puolustuskannalle. Hunnien saapuminen lisäsi väestöpainetta ja Rooman alueille saapui gootteja. Talouden taantuma vaikeutti Rooman valtakunnan alueiden puolustusta.", "Ensimmäinen vuosituhat\nEuroopassa Rooman valtakunta oli suurvalta, joka hallitsi koko Välimeren ympäristöä. Lähi-idän merkitys oli laskenut, vaikka Parthia ja myöhemmin Sassanidit olivat Rooman kilpailijoita. Rooman valtakunta jakautui kahtia vuonna 395, ja poliittinen painopiste siirtyi hiljalleen Bysantin valtakuntaan eli Itä-Roomaan. Kansainvaellusaika aiheutti Euroopassa levottomuuksia 400-luvulla, ja Länsi-Rooma valloitettiin 476, jolloin keskiajan katsotaan alkaneen.", "Rooman valtakunnan ruokakulttuuri\nRooman valtakunta käsittää jakson 600-luvulta eaa. 500-luvulle eli noin 1000 vuotta. Jos Itä-Rooman valtakunta lasketaan mukaan, on jakso yli 2000 vuotta. Tämän pitkän ajan kuluessa ihmisten kulinaariset tottumukset muuttuivat huomattavasti. Ruokakulttuurin muutoksissa on nähtävissä kreikkalaisen kulttuurin vaikutus, valtakunnan laajenemisen seurauksena provinssien asukkailta omaksutut menetelmät ja tavat sekä Rooman valtakunnan eri poliittisten vaiheiden erilaiset tavat. Valtakunnan historian kolme päävaihetta olivat kuningasaika, tasavallan aika ja keisariaika.", "Rooman valtakunta\n200-luvun kriisi on nimitys, jota yleisesti käytetään Rooman valtakunnan hajoamiskaudesta, joka vallitsi noin vuosina 235–275. Valtakunta kävi tällöin tuhon partaalla. Samaan aikaan sijoittuu myös niin kutsuttu sotilasanarkian aika 235–284.\"Maailmanhistorian pikkujättiläinen\": Legioonien uudet keisarit (s. 160–)", "Maailmanhistoria\nRooman valtakunta oli alkanut taantua jo myöhäisantiikissa. Ihmisten liikkuvuus väheni ja maaorjuus yleistyi. Väestömäärä pieneni. Pohjoisesta saapui kuitenkin germaaneja, jotka saattoivat Rooman puolustuskannalle. Hunnien saapuminen lisäsi väestöpainetta ja Rooman alueille saapui gootteja. Talouden taantuma vaikeutti Rooman valtakunnan alueiden puolustusta.", "Rooma\nKaupungin ympärille muodostunut Rooman valtakunta oli aina noin vuoteen 300 eaa. asti varsin tyypillinen Välimeren alueen kaupunkivaltio, joka toki sijaitsi erinomaisella paikalla etruski­alueen reunalla ja lähellä Etelä-Italian kreikkalaisten siirtokuntien alueita. Kauppareitit etelästä pohjoiseen kulkivat Rooman kohdalla Tiberjoen yli, ja rannikolta sisämaahan jokea pitkin kuljetettiin suolaa. 300-luvun lopun ja 200-luvun valloitukset nostivat kuitenkin Rooman valta­kunnan ensin paikalliseksi (Italian alueen) mahtitekijäksi, ja Karthagoa vastaan käytyjen puunilaissotien jälkeen koko läntisen Välimeren johtavaksi voimaksi. Kaupunki pysyi valta­kunnan kiistattomana poliittisena ja taloudellisena keskuksena 200-luvulle jaa. asti, mutta alkoi tällöin jäädä syrjään: sotilaallisesti Rooma oli syrjässä valtakunnan rajoilta ja keisarit harvoin muuta kuin kävivät siellä, ja taloudellisestikin Rooman merkitys oli vähentynyt. Vuonna 271 keisari Aurelianus määräsi Rooman ympärille rakennettavaksi kaupungin­muurin, joka suurimmaksi osaksi on säilynyt nyky­aikaan saakka.", "Rooma\nVuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain ”kaupunginhallituksena”, ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten vuonna 410 gootti Alarikin joukkojen tekemä kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri järkytys, samoin kuin vandaalien vuonna 455 tekemä hävitys­retki. Vuonna 476 ostrogoottien kuningas Odovakar valloitti Rooman ja teki lopun Länsi-Rooman keisarikunnasta." ]

[ "Michel Preud’homme\nSeurajoukkuetasolla Preud’homme edusti Standard Liègeä, KV Mecheleniä ja Benficaa. Mechelenin paidassa hän voitti Belgian cupin 1987, Cup-voittajien cupin 1987–1988 ja Euroopan Super Cupin 1988. Preud’homme lopetti pelaajauransa vuonna 1999, 40-vuotiaana. Belgian maajoukkuetta hän edusti 58 kertaa vuosina 1979–1994. Vuoden 1994 MM-kilpailujen lisäksi Preud’homme edusti maataan myös vuoden 1990 kilpailuissa.Preud’homme aloitti valmennusuransa Standard Liègessa tammikuussa 2001 ja valmensi seuraa kesään 2002 saakka. Tämän jälkeen hän toimi seuran organisaatiossa teknisenä johtajana, kunnes palasi päävalmentajaksi kesällä 2006. Hänen johdollaan seura voitti Belgian mestaruuden 25 vuoden tauon jälkeen kaudella 2007–2008. Kauden jälkeen Preud’homme jätti tehtävänsä seuran päävalmentajana siirtyen KAA Gentin peräsimeen. Hän jatkoi hyvää menestystä valmentajana myös Gentissä. Debyyttikausi toi neljännen sijan ja kaudella 2009/10 Gent oli Jupiler Pro Leaguessa toinen. Kauden huipensi cupin voitto, kun finaalissa kaatui Cercle Brugge KSV maalein 3–0. Cupin mestaruus oli Gentin seurahistorian kolmas ja edellisestä oli kulunut jo 26 vuotta. Kauden jälkeen Preud’homme jätti tehtävänsä Gentin päävalmentajana ja siirtyi Alankomaiden hallitsevan mestarin FC Twenten päävalmentajaksi. Preud’hommen debyyttikausi Twentessä oli vakuuttava, sillä joukkue nappasi seurahistoriansa kolmannen KNVB-cupin mestaruuden kukistamalla loppuottelussa AFC Ajaxin jatkoajalla 3–2. Tuplamestaruus jäi haaveeksi, sillä Twente hävisi Eredivisien päätöskierroksella mestaruuden voittaneelle Ajaxille 3–1.", "Henri Michel\nVuosina 1964–1966 Michel pelasi Aixissa ennen siirtymistään FC Nantesiin, missä pelasi koko loppu-uransa. Michel edusti Nantes'ta kaikkiaan 16 kauden ajan ja juhli kolmen Ranskan mestaruuden lisäksi yhtä cup-voittoa. Michel oli myös mukana, kun Nantes eteni kaudella 1979–80 Cup-voittajien cupin välieriin. Ranskan jalkapallomaajoukkueessa Michel pelasi vuosina 1967–1980 yhteensä 58 maaottelua tehden niissä neljä maalia.Päätettyään pelaajauransa 1982 Michel on tehnyt pitkän ja värikkään uran valmentajana. Hän aloitti Ranskan haastajamaajoukkueen valmentajana ja 1984 hänet nimitettiin EM-kultaa voittaneen Michel Hidalgon seuraajaksi Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi. Michelin johdolla Ranska voitti olympiakultaa Los Angelesin olympialaisissa 1984. Kaksi vuotta myöhemmin Michel johdatti Ranskan pronssille Meksikon MM-kilpailuissa. 1988 Michel siirtyi maajoukkueen tekniseksi johtajaksi Michel Platinin noustessa päävalmentajaksi. Michel sai potkut 1990 Ranskan hävittyä Kyprokselle MM-karsinnoissa." ]

[ "Paul Janes\nMaajoukkuetasolla Janes edusti Saksan jalkapallomaajoukkuetta vuosien 1932–1942 aikana kaikkiaan 71 ottelussa onnistuen pelaamissaan otteluissa maalinteossa kaikkiaan seitsemän kertaa. Hän oli mukana myös maan edustusmiehistössä vuosien 1934 ja 1938 MM-kilpailuissa. Hän myös toimi Saksan maajoukkueen kapteenina vuosina 1939–1942.", "Michel Preud’homme\nKesäkuussa 2011 Preud'homme ilmoitti jättävänsä Twenten ja siirtyvänsä Saudi-Arabian liigassa pelaavan Al-Shabab Riadin päävalmentajaksi. Preud’hommen johdolla Al-Shabab pelasi loistavan kauden 2011/12 ja voitti Saudi-Arabian mestaruuden häviämättä kauden aikana otteluakaan. Syyskuussa 2013 hän jätti Al-Shababin ja palasi valmentajaksi kotimaahansa Club Bruggen peräsimeen. Preud’hommen johdolla Club Brugge eteni kaudella 2014/15 Belgian cupin loppuotteluun, jossa se voitti tiukkojen vaiheiden jälkeen RSC Anderlechtin ja pääsi kahdeksan vuoden tauon jälkeen juhlimaan mestaruutta. Liigassa Club voitti runkosarjan, mutta hävisi mestaruuden lopulta pudotuspelivaiheessa KAA Gentille kahdella pisteellä. Hänet valittiin kauden 2014/15 parhaaksi jalkapallovalmentajaksi. Kaudella 2015/16 Club kuittasi edelliskauden pettymyksen ja voitti Preud’hommen alaisuudessa Belgian mestaruuden 11 vuoden tauon jälkeen. Belgian cupissa Club ei onnistunut puolustamaan mestaruuttaan, vaan hävisi finaalissa Standard Liègelle 2–1.", "Mickaël Landreau\nRanskan maajoukkueessa Landreau on ollut mukana jo pitkään, mutta peliaikaa on tullut niukasti. Kokeneet Fabien Barthez ja Grégory Coupet veivät aikaisempina vuosina ykkösmaalivahdin paikan, ja heidän lopetettuaan Landreau ei ole täysin pystynyt vastaamaan haasteisiin, sillä nuoret Hugo Lloris ja Steve Mandanda ovat hieman yllättäen saaneet suurta luottoa päävalmentaja Raymond Domenechilta. Landreau ei yllättäen kelvannut Domenechille edes kolmosvahdin paikalle EM-kisoissa 2008 tai MM-kisoissa 2010.", "Michel Dussuyer\nDussuyer edusti pelaajaurallaan Rivieran kahta naapuriseuraa, AS Cannesia ja OGC Niceä sekä Olympique Alèsia. Hän debytoi Cannesin joukkueessa kaudella 1978–1979 ja pelasi jo seuraavalla kaudella 28 ottelussa Division 2:ssa. Hän ei kuitenkaa kyennyt vakiinnuttamaan asemaansa seuran ykköstorjujana ja siirtyi 1981 Niceen, josta edelleen Alèsin kautta takaisin Cannesiin kaudelle 1984–1985. Hän edusti kasvattajaseuraansa aina uransa loppuun, kauteen 1995–1996 saakka ja pelasi vuodet 1989–1992 seuran ykkösmaalivahtina pääsarjassa.", "Sepp Maier\nMaier edusti Saksan jalkapallomaajoukkuetta 95 ottelussa ja pelasi neljissä perättäisissä MM-kilpailuissa Englannin vuoden 1966 kisoista lähtien. Englannissa Maier oli vielä Hans Tilkowskin varamaalivahti, mutta neljä vuotta myöhemmin Meksikossa hän oli jo selvä ykkösvahti pelaten kaikki ottelut. Kotikisoissa 1974 Maier oli uransa huipulla ja torjui maansa maailmanmestaruuteen. Loppuottelussa Saksan liittotasavalta voitti Alankomaat 2–1. Maier torjui Saksan maalilla vielä 1978 Argentiinassa. Maailmanmestaruuden lisäksi Maier voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1972 ja torjui Euroopan-mestaruuskisojen finaalissa vuonna 1976, jolloin Tšekkoslovakia otti mestaruuden.Maaliskuussa 2004 Pelé nimesi Maierin FIFA 100:aan, eli luetteloon 125 parhaasta elävästä jalkapalloilijasta.", "Michel Platini\nRanskan maajoukkueessa Platini pelasi vuosien 1976 ja 1987 välisenä aikana 72 ottelua ja teki niissä 41 maalia. Platini on Ranskan maajoukkueen kautta aikojen toiseksi paras maalintekijä. Hän edusti Ranskaa MM-kisoissa vuosina 1978, 1982 ja 1986 sekä EM-kisoissa vuonna 1984. Platini johti kapteenina Ranskan mestariksi vuoden 1984 EM-kotikisoissa ja voitti myös kisojen maalikuninkuuden yhdeksällä maalillaan. MM-kisoissa hänen parhaaksi saavutuksekseen jäi kolmas sija vuonna 1986.\nPlatini toimi Ranskan maajoukkueen päävalmentajana vuodesta 1988 vuoteen 1992. Hänen pestinsä Ranskan valmentajana ei ollut erityisen menestyksekäs, sillä maa ei selviytynyt vuoden 1990 MM-kisoihin ja jäi vuoden 1992 EM-kisoissa alkulohkoon.", "Reynald Pedros\nRanskan jalkapallomaajoukkueessa Pedros esiintyi 25 kertaa tehden neljä maalia. Häntä pidettiin yhtenä Ranskan lupaavimmista keskikenttäpelaajista. Pedros edusti maataan Nantesin pelaajana vuoden 1996 EM-kisoissa. Välierässä Tšekkiä vastaan Pedros kuitenkin epäonnistui ratkaisevassa pilkussa rangaistuspotkukisassa ollen ainoa epäonnistuja. Näin Ranska putosi kisoista. Pedrosista tehtiin syntipukki ja hän ei enää pelannut maajoukkueessa. Sanotaan, että yksi rangaistuspotku pilasi Pedrosin lupaavan uran maajoukkueessa.", "Rinus Michels\nMichels tunnetaan niin sanotun \"totaalisen jalkapallon\" kehittäjänä. Hän käytti tuota pelityyliä muun muassa Alankomaiden maajoukkueessa, jota hän valmensi vuosina 1974, 1984–1985, 1986–1988 ja 1990–1992. Michelsin valmennuksessa joukkue eteni 1974 MM-hopealle, 1988 Euroopan-mestaruuteen ja 1992 EM-pronssille.", "Belgian jalkapallomaajoukkue\nSeuraavat pelaajat valittiin ystävyysotteluun Australiaa vastaan 4. syyskuuta 2014.\n\"Ottelut ja maalit on päivitetty 4. syyskuuta 2014 Australiaa vastaan pelatun ottelun jälkeen.\"\nMuut viimeisten 12 kuukauden aikana pelattuihin maaotteluihin nimetyt maajoukkueuraansa jatkavat pelaajat:· 2018100 eniten maaotteluita Belgian paidassa pelannutta pelaajaa:" ]

[ "Orientalisoiva kausi\nOrientalisoiva kausi (\"itämaisten vaikutteiden kausi\") oli antiikin Kreikan aikakausi, joka käsittää noin vuodet 725/700–610/600 eaa. Se on saanut nimensä aikakauden taiteen voimakkaista itämaisista vaikutteista (\"orientalisoiva tyyli\").", "Orientalisoiva kausi\nOrientalisoiva kausi voidaan lukea osaksi Kreikan arkaaista kautta (n. 725/700–480 eaa.) sen ensimmäisenä taidehistoriallisena vaiheena. Orientalisoivaa kautta edelsi geometrinen kausi noin 900–725/700 eaa. ja sitä seurasi varsinainen taidehistoriallinen arkaainen kausi noin 600 eaa. alkaen." ]

[ "Orientalisoiva kausi\nVarhaisella protoattikalaisella kaudella (n. 700–675 eaa.) aiheet olivat vielä vähemmässä määrin mytologisia. Merkittäviä maalareita kutsutaan nimillä Analatos-maalari ja Mesogeia-maalari. Keskisellä protoattikalaisella kaudella (n. 675–650 eaa.) mytologisten aiheiden määrä kasvoi selvästi. Tämän kauden kuuluisiin maalareihin lukeutuu Polyfemos-maalari. Protokorinttilaisen keramiikan jäljittelu alkoi suuremmassa määrin vasta myöhäisellä protoattikalaisella kaudella (n. 650–630 eaa.), kuitenkin niin, että suuri koko ja mytologiset aiheet säilyivät.", "Orientalisoiva kausi\nOrientalisoiva tyyli tunnetaan ennen kaikkea keramiikassa. Korintissa, joka oli aikakauden merkittävin keramiikantuottaja, ajan keramiikka tunnetaan \"protokorinttilaisena keramiikkana\", Attikassa vastaavasti \"protoattikalaisena keramiikkana\". Orientalisoivaa taidetta tuotettiin myös muualla Manner-Kreikassa sekä Kreetalla, Kykladeilla ja muualla Kreikan saaristossa.", "Orientalisoiva kausi\nProtoattikkalaista keramiikkaa seurasi Attikassa niin kutsuttu proto-mustakuviokeramiikan kausi (630–600 eaa), jolloin korinttilaiset vaikutteet olivat vahvoja. Sitä edusti tunnetuimpana Nessos-maalari, joka yhdisti korinttilaisen maalaustaidon perinteisiin ateenalaisiin aiheisiin.", "Kreikan arkaainen kausi\nTaidehistoriassa arkaaisen kauden ensimmäinen vuosisata 600-luku eaa. oli niin kutsuttua orientalisoivaa kautta. Tuolloin kreikkalainen taide sai voimakkaita vaikutteita idästä. Arkaaisella kaudella viitataan taidehistoriassa tätä seuranneeseen varsinaisen arkaaisen kauden taiteeseen orientalisoivan ja klassisen kauden välisellä ajalla noin vuosina 600–480 eaa.", "Kreikan arkaainen kausi\nTaidehistoriassa arkaaisen kauden alkuvaihe noin 700–600 eaa. oli niin kutsuttua orientalisoivaa kautta. Käsitteellä \"arkaainen kausi\" viitataan historiallisen arkaaisen kauden jälkimmäisen puoliskon taiteeseen noin vuosina 600–480 eaa.", "Orientalisoiva kausi\nKeramiikassa muutos tapahtui ensin Korintissa, jossa protokorinttilainen kausi alkoi noin 720 eaa. Kaupunki oli merkittävä kauppakaupunki ja sillä oli sijaintinsa ansiosta hyvät meriyhteydet sekä itään että länteen. 600-luvun eaa. kuluessa Korintista tuli myös määrällisesti Kreikan suurin keramiikantuottaja. Kauppayhteyksien kautta korinttilainen keramiikka levisi koko kreikkalaiseen maailmaan.", "Orientalisoiva kausi\nProtokorinttilainen keramiikka oli aluksi varhaisella protokorinttilaisella kaudella (n. 720–690 eaa.) suhteellisen pienikokoista. Keramiikassa alkoi esiintyä uusia eläin- ja taruhahmoaiheita, kuten leijonia, sfinksejä, seireenejä, griippejä, khimairoita ja gorgoja, sekä uudenlaisia koristekuvioita, kuten rosetteja, palmetteja, lootuksenkukkia, elämänpuukuvioita, kärhiä ja muita kasviaiheita sekä erilaisia kiemurakuvioita. Tyypillinen esine ovat aryballokset, joita käytettiin itämailta tuotujen hajuvoiteiden säilytykseen. Ajan kuluessa esineiden koko suureni ja ne täytettiin kauttaaltaan kuvapinnoilla.", "Orientalisoiva kausi\n700-luvun eaa. aikana kreikkalaiset perustivat lukuisia siirtokuntia ja kauppa-asemia eri puolille itäisen Välimeren aluetta, ja kauppayhteydet Lähi-itään, kuten Foinikiaan ja Assyriaan, sekä Egyptiin voimistuivat. Seurauksena kreikkalaiset alkoivat saada kauppatavaraa sekä erilaisia kulttuurivaikutteita idästä, mikä näkyi myös muun muassa kreikkalaisen kirjaimiston kehittymisenä. Varallisuus lisääntyi kaupankäynnin myötä, ja samalla kasvoi ylellisyysesineiden tarve." ]

[ "Toinen maailmansota\nToisessa maailmansodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin missään sodassa sitä ennen tai sen jälkeen. Arviot menehtyneiden määrästä vaihtelevat 50 miljoonan ja 70 miljoonan välillä. Sotilaita sai surmansa 22–25 miljoonaa, ja siviiliuhreja oli 40–52 miljoonaa.", "Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä\nToisen maailmansodan kokonaisuhrimäärän on arvioitu olleen suunnilleen 62 miljoonaa ihmistä. Siviilejä näistä oli noin 37 miljoonaa ja sotilaita noin 25 miljoonaa. Liittoutuneet menettivät noin 51 miljoonaa ihmistä ja akselivallat noin 11 miljoonaa. (Huomaa, että jotkin akselivallat vaihtoivat puolta ja liittyivät liittoutuneisiin kesken sodan, joten kyseisten valtioiden tappiot on liitetty liittoutuneiden tappioihin riippumatta siitä, milloin tappiot tulivat).", "Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä\nToinen maailmansota oli maailmassa käydyistä yksittäisistä konflikteista tappavin aiheuttaen kymmenien miljoonien ihmisten kuoleman." ]

[ "Valko-Venäjän miehitys toisessa maailmansodassa\nSaksalaiset orjuuttivat 380 000 ja tappoivat satojatuhansia ihmisiä Valko-Venäjällä. \nMelkein koko väestö oli vaarassa tuhoutua. Yli 600 kylää kuten Khatyn tyhjennettiin kokonaan ihmisistä. Kolmen vuoden miehityksessä kuoli yhteensä 2 230 000 ihmistä.", "Suomi 1940-luvulla\nToisen maailmansodan seurauksena kuoli tai katosi 85 555 suomalaista. Noin 90 % kaatuneista ja kadonneista oli 20–40-vuotiaita miehiä. Talvisodan taisteluissa kuolleista noin puolet oli perheellisiä, jatkosodassa luku oli noin neljännes. Alle 45-vuotiaista suomalaisista aviovaimoista joka 17. oli toisen maailmansodan päättyessä leski. Sotalesket erottuivat muista leskistä, heitä on luonnehdittu ylistämällä alistetuiksi naisiksi, joiden ihmissuhteet olivat ympäristön tarkkailun ja arvioinnin kohde. Heidän toimeentulonsa oli heikkoa. Valtiolta saatu korvaus vastasi sataprosenttisen sotainvalidin saamaa korvausta. Sodasta selvinneille miehille lesket olivat varteenotettava kumppanivaihtoehto. Kun sotaleski avioitui uudelleen, valtio maksoi hänen kolmen vuoden eläkkeensä ja lesken eläketurva päättyi.", "RAF Fauldin räjähdys\nRAF Fauldin räjähdys, joka oli yksi historian suurimmista räjähdysonnettomuuksista, tapahtui 27. marraskuuta 1944 kello 11:11 Staffordshiressa RAF Fauldin maanalaisessa ammusvarastossa. Räjähtäneiden ammusten määräksi arvioitiin 3 500–4 000 tonnia ja jyrähdys kuultiin yli 130 mailin päässä Lontoossa. Kuolonuhrien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta noin 70 ihmisen arvioidaan menehtyneen.", "Suomen sisällissota\nKokonaismenetys oli tammikuun lopusta joulukuun loppuun 1918 laskettuna keskimäärin noin 3 300 kuollutta kuukaudessa. Uhreista valtaosa kuoli joko terrorin uhreina tai menehtyi vankileireillä, sodan taisteluissa surmansa sai vajaat 10 000 henkeä. Lisäksi sodan seurauksena noin 20 000 lasta jäi sotaorvoksi eli menetti joko toisen tai molemmat huoltajansa. Sisällissodassa tai sen jälkiselvittelyissä kuolleita kuuluisia henkilöitä ovat muun muassa säveltäjä Toivo Kuula, runoilija Juhani Siljo ja kirjailija Algoth Untola (Maiju Lassila).", "Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokanta\nJokaisesta kaatuneesta on kerätty seuraavat tiedot: ammatti/siviilisääty, lasten lukumäärä, viimeisin joukko-osasto, syntymäpaikka, kirjoillaolo- ja asuinpaikka, kaatumis-, kuolin-, tai katoamispaikka, mahdolliset haavoittumistiedot kuten haavoittumisaika ja -paikka, menehtymisluokka eli tieto siitä oliko kyseessä kaatunut, kentälle jäänyt, kenttä- tai sotasairaaloissa haavoihinsa kuollut, sodassa kadoksiin joutunut ja myöhemmin kuolleeksi julistettu, kuollut sotavankeudessa vai oliko kuolinsyy muu kuin välittömästi sodasta johtunut.", "Itärintama (toinen maailmansota)\nNeuvostoliitossa Stalinin propagandakoneisto alkoi kesän 1942 aikana kuvata laajasti saksalaisten hirmutekoja ja kutsui kaikkia neuvostokansalaisia kostamaan nämä. Runoilija Ilja Ehrenburg kirjoitti: ”Tappakaamme! Jos et ole tappanut saksalaista päivän aikana, päivä on kulunut hukkaan.” Pravdassa julkaistussa runossa \"Partisaani\" saksalaisia kuvattiin ”teloittajiksi, verenimijöiksi, kannibaaleiksi, tappajiksi, varkaiksi ja koiriksi”. Tämä johti väkivallan eskaloitumiseen. Erityisesti laajasti neuvostolehdistössä kuvatut saksalaisten sotilaiden tekemät naisten joukkoraiskaukset vaikuttivat puna-armeijan vastaaviin tekoihin saksalaisia siviilejä vastaan sodan loppuvaiheessa, erityisesti Berliinin valtauksen yhteydessä. Puna-armeijan miehittäessä Sleesiaa ja Itä-Preussia monissa kaupungeissa ja kylissä kaikki 10–80-vuotiaat naiset raiskattiin, eivätkä Stalin ja neuvostojohto olleet aluksi halukkaita puuttumaan sotilaiden toimiin. Berliinin valtauksen yhteydessä saksalaisia naisia kohdeltiin kuin sotasaaliina ja arviolta 130 000 naista raiskattiin, joista 10 000 teki myöhemmin itsemurhan. Kaiken kaikkiaan kahden miljoonan naisen arvioidaan joutuneen puna-armeijan sotilaiden seksuaalisen väkivallan kohteeksi.", "Itärintama (toinen maailmansota)\nSodan aikana molemmat armeijat ottivat miljoonia sotavankeja. Vuoteen 1944 mennessä saksalaiset olivat ottaneet vangiksi 5,2 miljoonaa puna-armeijan sotilasta, joista arviolta 2,2 miljoonaa oli kuollut vankeudessa. Puna-armeijan ottamista 2,88 miljoonasta sotavangista kuoli vastaavasti 356 000 henkeä. Suuri osa saksalaisten sotavangeista kuoli talvella 1941–1942, jolloin vangeiksi jäi paljon ennakoitua suurempia määriä sotilaita ja Saksan armeija ei kyennyt huolehtimaan niistä kaikista. Vankeja säilytettiin piikkilangalla eristetyillä, konekiväärein vartioiduilla alueilla ilman suojaa luonnonvoimilta ja puutteellisesti ruokittuina. Hitlerin näkemys valloitussodasta itään vaikutti myös vankien kohteluun: suunnitelman mukaan miljoonien slaavien haluttiin kuolevan uuden imperiumin luomisessa. Hitler komensi joukkoja olemaan välittämättä piiritetyn Leningradin 3,3 miljoonasta asukkaasta ja sanoi, että Moskova ja sen asukkaat tullaan hävittämään maan päältä. Vaikka Hitler oli aluksi jyrkästi sotavankien Saksaan tuomista vastaan pitäen näitä biologisena ja poliittisena uhkana, vankeja alettiin siirtää työleireille Keski-Eurooppaan talvella 1942, mutta maaliskuuhun mennessä vasta 166 800 oli kuljetettu. Suurimittaisten kuljetusten alettua huhtikuussa oli iso joukko vankeja jo kuollut. Saksalaiset vartiosotilaat teloittivat arviolta 600 000 sotavankia joko rodun tai kommunistiepäilyjen vuoksi.", "Yamato (taistelulaiva)\n\"Yamaton\" uppoamisessa menetti henkensä 2 475 miehistön jäsentä, mukana vara-amiraali Itō, joka oli päättänyt mennä laivansa mukana. \"Yamaton\" tuho oli ihmishenkinä mitattuna toisen maailmansodan kymmenenneksi vakavin sotilasalustappio. Japanilaisten tappioihin verrattuna yhdysvaltalaisten menetykset olivat hyvin vähäiset: kymmenen lentokonetta ja kaksitoista lentomiehistön jäsentä. Lievin vaurioin selvinneet hävittäjäalukset \"Fuyuzuki\", \"Yukikaze\" ja \"Hatsushimo\" pelastivat merestä 269 \"Yamaton\" miehistön jäsentä ja noin 1 350 miestä muilta uponneilta laivoilta. Eräiden raporttien mukaan yhdysvaltalaiset lentokoneet tulittivat vedessä kelluvia merisotilaita, mutta toisten japanilaisten lähteiden mukaan yhdysvaltalaiset lopettivat hyökkäyksensä väliaikaisesti ja antoivat hävittäjien kerätä henkiinjääneitä miehistön jäseniä merestä. \"Yamaton\" uppoaminen merkitsi monille japanilaisille maansa sotilasmahdin päättymistä, mutta Japanissa laivan uppoamisessa menehtyneitä merimiehiä kunnoitettiin suuresti ja Seiichi Itō ylennettiin postuumisti vara-amiraalista amiraaliksi." ]

[ "Al Sobrante\nAl Sobrante (s. 11. heinäkuuta 1969) oikealta nimeltään John Kiffmeyer, oli punk-yhtye Green Dayn alkuperäinen rumpali. Billie Joe Armstrong ja Mike Dirnt perustivat yhtyeen vuonna 1987 nimellä Sweet Children (nimi vaihdettiin Green Dayksi 1989) ja pyysivät Sobranten rumpaliksi. Hän soitti yhtyeen ensimmäisillä EP:eillä ja albumilla \"39/Smooth\", jotka on julkaistu kokoelmana \"1,039/Smoothed Out Slappy Hours\" (1991). Vuonna 1990 Sobrante kuitenkin erosi yhtyeestä jatkaakseen opintojaan, ja yhtye valitsi uudeksi rumpaliksi Tré Coolin. Vaikka Sobrante halusi keskittyä opintoihinsa, hän tuotti vielä seuraavan Green Dayn levyn \"Kerplunk!\" (1992). Hän on kirjoittanut \"1,039/Smoothed Out Slappy Hours\" -levyllä julkaistun kappaleen ”I Was There”. Nykyisin Sobrante ei ole enää musiikkialalla. Hän asuu San Franciscossa vaimonsa kanssa." ]

[ "Dave E.C.\nDave E.C. Henwood tai vain Dave E.C. oli Green Dayn rumpali ennen Tré Coolia. Yhtyeestä lähdön syyksi hän sanoi että ei olisi tarpeeksi hyvä rumpali. Hän ehti olla mukana reilut pari viikkoa. Tullessaan Green Dayhyn hän korvasi Al Sobranten (oik. John Kiffmeyer). Hän on soittanut myös yhtyeissä Filth, Wynona Riders, Pot Valiant ja Vagrants.", "Tré Cool\nLapsena Tré asui Mendocino-vuorilla, Kaliforniassa isänsä ja kahden vanhemman sisaruksensa kanssa. Hänen isänsä, Frank Edwin Wright II, oli helikopteripilotti Vietnamin sodassa.\nGreen Dayhin Tré päätyi yhtyeen edellisen rumpalin Al Sobranten erottua: Billie Joe ja Mike olivat ihailleet Trén soittotaitoja ja pyysivät Trén mukaan bändiin.\nGreen Dayn kappaleista suurimman osan tekee Billie Joe Armstrong, mutta Tré Cool on säveltänyt muun muassa laulut \"All By Myself\", \"Dominated Love Slave\", \"D.U.I.\", \"Like A Rat Does Cheese\", \"Billie Joe's Mom\" ja \"Rock and Roll Girlfriend\", joka on osa yli yhdeksän minuuttia kestävää \"Homecoming\" -biisiä. Tré on myös coveroinut Youtubessa kuuluisaksi tulleen \"Chocolate Rain\"-kappaleen. Green Dayn lisäksi hän on soittanut yhtyeissä The Lookouts (1985–1990), Screeching Weasel, Samiam, Foxboro Hot Tubs ja The Network (2003-).\nTré osaa soittaa rumpujen lisäksi muun muassa kitaraa, harmonikkaa ja viulua.", "American Idiot\nGreen Dayn seitsemännen studiolevyn nimeksi piti alun perin tulla \"Cigarettes and Valentines\". Albumi oli jo miltei valmis, kun joku varasti Green Dayn studioilta kaikki levyn tärkeimmät nauhoitukset. Näin yhtye menetti kaiken, mitä se oli viimeisien kuukausien aikana saanut valmiiksi. Sen sijaan, että Green Day olisi aloittanut levyn uudelleennauhoituksen, yhtye päätti aloittaa uudelleen tyhjästä ja tehdä vielä \"Cigarettes and Valentinesiakin\" paremman kokonaisuuden. Tästä ideasta syntyi \"American Idiot\". Basisti Mike Dirnt on myöhemmin myöntänyt, että alkuperäisen levyn äänimaailma olisi muistuttanut huomattavasti Green Dayn viimeisintä, -nimeä kantavaa albumia, joka oli yhtyeen heikosti menestynein levy sitten vuoden 1994 Dookie-menestystarinan. Yhtyeen keulakuva Billie Joe Armstrong taas on kuvaillut \"Cigarettes and Valentinesin\" varastamista kirouksen sijaan siunaukseksi ja että ilman tätä epäonnea Green Day ei olisi voinut enää nousta punk rock -maailman huipulle.", "Green Day\nAlbumi \"1,039/Smoothed Out Slappy Hours\" oli kokoelma aiemmista julkaisuista ja julkaistiin vuonna 1990. Nimi tulee EP:iden (\"1,000 Hours\" ja \"Slappy\") sekä LP:n (\"39/Smooth\") nimistä. Albumin julkaisi paikallinen riippumaton levy-yhtiö Lookout! Records. Pian julkaisun jälkeen John Kiffmeyer päätti jättää yhtyeen ja keskittyä opintoihinsa. Armstrong ja Dirnt värväsivät uuden rumpalin, toisen Gilman Streetin veteraanin, Tré Coolin. Tré oli soittanut The Lookouts! -yhtyeessä rumpalina jo kaksitoistavuotiaasta asti. Muita The Lookout!:in jäseniä olivat Kain Kong ja Lawrence \"Larry\" Livermore, Lookout! Recordsin omistaja. Green Dayn toinen albumi, \"Kerplunk!\" (1992), oli Tré Coolin ensiesiintyminen yhtyeessä.", "Green Day\nMonen vuoden tauon jälkeen Green Daylla oli myös epäonnen hetkensä, sillä kuin yhtye oli nauhoittanut albumin \"Cigarettes and Valentines\" vuonna 2003, nauhat olivat kadonneet. Yhtyettä uhkasi hajoaminen, mutta nauhojen katoamisen huolimatta Green Day oli yhtä ja pysyi sitkeästi bändinä. Vuoden tauon jälkeen syyskuussa 2004 Green Day julkaisi tähän saakka menestyneimmän albuminsa \"American Idiotin\". Albumilla yhtye kritisoi Yhdysvaltojen mediaa, hallitusta ja sen politiikkaa, varsinkin Irakin sotaa. Albumilta ensimmäinen julkaistu single ”American Idiot” oli ensimmäinen Green Dayn kappale, joka nousi listaykköseksi Billboard Charts -listalla. Toisena levyltä julkaistu ”Boulevard of Broken Dreams” -single oli vielä suurempi hitti, ja se ylsi ensimmäisenä Green Dayn kappaleena Yhdysvaltain virallisen musiikkilistan ykköspaikalle. Albumilta julkaistiin singlenä myös ”Holiday” ja ”Wake Me Up When September Ends”. \"American Idiot\" -kiertue oli Green Dayn siihen mennessä suurin ja sen huipensi Englannissa tehty keikka, josta tehtiin \"Bullet in a Bible\" -liveCD/DVD.", "Green Day\nGreen Day kasvatti mainettaan niin sanotulla vanhanaikaisella tavalla – ansaitsemalla sen. Ennen ensimmäisen sopimuksen solmimista suuren levy-yhtiön kanssa he olivat jo olleet viidellä kiertueella ajaen rannikolta toiselle majoittuen ystävien ja fanien luona. Saatuaan Reprise Recordsin tuottajan Rob Cavallon huomion, heillä oli edessään ensimmäinen suuren levy-yhtiön sopimus huhtikuussa vuonna 1993. Pian sopimuksen solmimisen jälkeen he alkoivat levyttää albumia, joka julkaistiin vuonna 1994 ja olisi heidän pääsylippunsa maineeseen. Albumi oli nimeltään \"Dookie\".\nVaikka \"Dookien\" kokonaiskesto oli vain hieman yli 39 minuuttia, oli se silti menestys. \"Dookie\" tutustutti suuren yleisön Green Dayn energiseen punk rockiin. Green Dayn kappaleita muun muassa tuhopoltoista ja itsetyydytyksestä on luonnehdittu epävirallisiksi kansallislauluiksi. Laulaessaan omista murheistaan ja nuoruuden ongelmistaan Green Day huomasi, että heidän lisäkseen oli tuhansia samanlaisia nuoria painimassa samojen ongelmien kanssa. Oli muotia olla kypsymätön. \"Dookie\" myi kymmenen miljoonaa kappaletta pelkästään Yhdysvalloissa ja yli 16 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti ollen tähän mennessä yhtyeen myydyin albumi. Se voitti myös vuoden 1994 Grammy-palkinnon parhaasta alternative-albumista. Seuraavilla albumeilla, \"Insomniac\" ja \"Nimrod.\", Green Dayn onnistui säilyä uskollisina punk-musiikille samalla todistaen, että he eivät olleet vain kovaa huutava poikalauma. Nimrodilta nousi yllätysmenestykseen rauhallinen, pääasiassa kitaralla soitettu, ”Good Riddance (Time of Your Life)”, joka on kuultu muun muassa useissa televisiosarjoissa sekä urheilutapahtumissa. Tähän aikaan yhtyeen jäsenet olivat perustamassa perheitä, ja oli muutenkin selvää, että he olivat kasvamassa sekä omina itsenään että yhtyeenä. Yhteisymmärryksen tuloksena yhtye piti kahden vuoden tauon voidakseen keskittyä perheisiinsä.", "Guns N’ Roses\nVuoden 2011 joulukuussa ilmoitettiin, että yhtyeen klassinen kokoonpano sekä rumpali Matt Sorum ja kosketinsoittaja Dizzy Reed nimitettäisiin Rock and Roll Hall of Famen jäseniksi. Guns N’ Rosesin virallisella Facebook-sivulla julkaistiin 11. huhtikuuta 2012 tiedote siitä, että Axl Rose ei tulisi osallistumaan juhlatapahtumaan eikä saapuisi vastaanottamaan palkintoa. Rose kielsi huhut vanhan kokoonpanon paluusta sanoen, ”ettei kyseinen kokoonpano tule palaamaan, ja hän on tehnyt asian hyvin selväksi vuosien varrella eikä mikään ole ajan mittaan muuttunut”. Duff McKagan ja Slash totesivat, että olisi hienoa jakaa esiintymislava muutaman kappaleen ajan muun vanhan kokoonpanon kanssa. Myöhemmin Slash, McKagan, Steven Adler ja Matt Sorum osallistuivat Rock and Roll Hall of Famen järjestämiin juhlallisuuksiin. Sen sijaan Izzy Stradlin ja Dizzy Reed eivät saapuneet tilaisuuteen. Slashin sooloalbumilla ja -kiertueella esiintynyt Myles Kennedy korvasi Rosen laulajana ja Gilby Clarke soitti jälleen rytmikitaristina, kun Slash, McKagan ja Sorum esittivät heidän kanssaan tilaisuudessa kappaleen ”Mr. Brownstone”. Steven Adler soitti rumpalina kappaleissa ”Sweet Child O’ Mine” ja ”Paradise City”.", "The Eternal Idol\nYhtyeen palattua Britanniaan Daisley palasi Gary Mooren yhtyeeseen ja myös tuottaja Glixman lopetti työskentelyn yhtyeen kanssa näihin aikoihin, johtuen ilmeisesti erimielisyyksistä manageri Meehanin kanssa. Yhtye jäi myös ilman rumpalia kun Eric Singer jätti yhtyeen koska hänen mielestään yhtyeen tulevaisuus näytti epävarmalta ja hän liittyi myös Gary Mooren kiertueyhtyeeseen Daisleyn kutsumana. \"Kulissien takana kaikki oli sekaisin\", muisteli Singer myöhemmin. \"Palkkoja ei kuulunut eikä Meehania saanut mistään kiinni. Kun Bob kysyi minua Garyn yhtyeeseen en epäröinyt hetkeäkään.\" Singerin korvasi myöhemmin yhtyeessä jo aiemminkin vaikuttanut Bev Bevan. Albumin teko oli jonkin aikaa jäissä koska studiolaskuja oli maksamatta ja mm. yhtyeen jäsenten soittimia oli takavarikoituna laskujen pantiksi.", "Atomic Roooster\nSolisti-basisti Nick Graham jätti Atomic Roosterin maaliskuussa 1970, ja hänet korvasi lähes välittömästi myös kitaraa soittava John Du Cann. Myös rumpali Carl Palmer erosi yhtyeestä pian albumin julkaisun jälkeen liittyäkseen Emerson Lake & Palmer -yhtyeeseen. Noin puoli vuotta Palmerin lähdön jälkeen Atomic Rooster solmi Yhdysvalloissa levytyssopimuksen Elektra Recordsin kanssa. Koska yhtyeen soundi oli muuttunut huomattavasti Nick Grahamin lähdön myötä, soitti Du Cann kitaraosuudet Yhdysvaltain-painoksen kappaleisiin ”S.L.Y.”, ”Before Tomorrow” ja ”Friday the 13th”, joista viimeksi mainittuun myös uuden lauluraidan. Lisäksi kyseisen painoksen kappalejärjestys oli erilainen. Myös kaikki albumin CD-versiot noudattivat Yhdysvaltain-painoksen sisältöä aina vuoteen 2004, jolloin Expanded Deluxe Edition julkaistiin." ]

[ "Muovi\nTuotantomääriltään suurimmat muovilaadut valmistetaan öljynjalostuksessa syntyvistä kevyistä jakeista, kuten bentseeni, butadieeni, propeeni ja eteeni, liittämällä näiden molekyylit yhteen pitkiksi ketjuiksi prosessissa, jota sanotaan polymeroinniksi. Vuoteen 2018 menneä muovia on tuotettu koko maailmassa yheensä yli 8 mljardia tonnia (8 biljoonaa kiloa). Tällä hetkellä muovin vuosituotanto on 300 miljoonaa tonnia, ja arvioiden mukaan se kaksinkertaistunee vuoteen 2030 mennessä. Kaikesta tuotetusta muovista n. 80% päätyy jätteeksi" ]

[ "Harmonikka\nEri valmistajat ostavat yksittäiset osat niihin erikoistuneilta valmistajilta tai tekevät ne itse. Puuosien valmistus on pitkälle koneistettua, ja erilaisten puutyökoneiden käyttö mahdollistaa osien tarkat mitat ja tehokkaan tuotannon. Muoviosat on perinteisesti valmistettu selluloidista joka on yksi ensimmäisistä muovilaaduista. Selluloidi valmistetaan selluloosasta nitraamalla ja se on erittäin tulenarkaa. Paksuja selluloidilevyjä keitetään vesihauteessa, jolloin ne notkistuvat nahkamaisiksi ja ovat helposti muovattavissa soittimen monimutkaisiin muotoihin muottien päällä. Selluloidin kutistuminen ja asettuminen haluttuun muotoon vie aikaa kolmisen kuukautta. Selluloidi on erittäin kestävä materiaali, satakin vuotta vanhoissa soitimissa saattaa olla alkuperäinen pinnoite. Lisäksi sen muovattavuus on omaa luokkaansa, pintavauriot voidaan korjata vaihtamalla vaurioitunut alue ja sillä saadaan aikaan harmonikoille tyypillinen kaunis loimukuviointi. Metalliosien valmistus vaatii useita vaiheita. Metalli pitää sulattaa, ja osat saavat muotonsa erilaisissa muoteissa jäähtyessään. Metalliset kielten vapaalehdykkäosat lämpökäsitellään, jotta ne tulevat joustavammiksi ja lujemmiksi eivätkä murru helposti.\nKieliä koottaessa vapaalehdykät ruuvataan tai vahataan kielilaattoihin, joissa on kaksi aukkoa. Vapaalehdykkä kiinnitetään aukon molemmille puolille, ja aukko varustetaan nahkaisella tai muovisella venttiilillä. Kielilaatat kiinnitetään edelleen puisiin kielipenkkeihin, jotka asennetaan instrumentin diskantti- ja bassopuolille. Näppäin- ja rekisterimekanismit, joilla ilmankulkua kielipenkkeihin ja kieliin ohjataan, kiinnitetään soittimen tukirakenteisiin.", "Muovikassi\nMuovikassien tärkein valmistusmateriaali on LD-PE, jonka massatuotanto alkoi 1957. Alusta alkaen erilaiset suulakepuristetut muovikalvot, joista saumaamalla tehdään muovipussit, -säkit ja -kassit, ovat olleet yksi tärkeimmistä polyeteenin käyttökohteista. Laajaan käyttöön muovikassit levisivät 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 2002 maailmassa valmistettiin erikokoisia ja -laatuisia muovikasseja yhteensä 4–5 biljoonaa kappaletta Chemical Market Associatesin arvion mukaan. Vuonna 2009 WWF arvioi muovikassien vuosituotannoksi 500 miljardista yhteen biljoonaan. Suomessa käytetään arviolta 300 miljoonaa muovipussia vuodessa.", "Tekniikan historia\nKiristyneiden laatuvaatimusten ja automaation johdosta tehtaat tulivat puhtaammiksi kuin useimpien kodit. Jatkuvasti kasvava osa tuotannosta, kuten piikiekkojen päälle tehtävien mikroprosessoreiden tuotanto, tehdään puhdastiloissa, jotka ovat puhtaampia kuin leikkaussalit sairaaloissa. 1940-luvulla alkoi öljypohjaisten muovin massatuotanto ja vuoden 1973 öljykriisiin saakka maailman muovituotanto kaksinkertaistui joka viides vuosi. Muoveja tehdään maailmassa noin 250 ja terästä noin 1 400 miljoonaa tonnia vuodessa, joten tilavuuksilla laskettuna määrät ovat samaa luokkaa. Tärkeimmät nykyisistä muovilaaduista, kuten PVC ja polyeteeni, kehitettiin ennen toista maailman sotaa, kuten myös synteettinen kumi, jota saksalaiset valmistivat sodan aikana, koska eivät saaneet enää luonnonkumia. Ruiskuvalukoneiden massatuotannolla sekä suulakepuristettujen muoviprofiilien ja kalvojen avulla helposti muovattavat ja riittävän kestävät muovit tulivat tärkeimmiksi materiaaleiksi kulutustavaroille. Muovikassista on tullut aikakauden symboli. Edullisina materiaaleina muovit edistivät kertakäyttökulutusta.", "Muoviteollisuus\nMaailman suurimpia muoviraaka-aineiden tuottajia ovat kemianteollisuuden jättiyritykset kuten saksalainen BASF, yhdysvaltalainen Dow Chemical Company ja taiwanilainen Formosa Plastics. Kiinalaiset, saudiarabialaiset ja malesialaiset petrokemian yritykset ovat vallanneet alaa muoviraaka-aineiden tuottajina perinteisiltä amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta yrityksiltä.", "Kierrätys\nMuovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. Vuoden 2016 aikana muovinkierrätys kehittyi huomattavasti Suomessa muovijätteen kaatopaikkakiellon myötä. Samana vuonna tuottajavastuu laajeni muovipakkausten pariin. Muovinkeräyspisteitä on Suomessa 500, ja niitä hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Kerätty muovijäte päätyy Riihimäelle Fortumin (ent. Ekokem) muovijalostamolle, jossa muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunasensoreilla. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia. Ringin keräyspisteisiin kelpaavat kaikki muovipakkaukset lukuun ottamatta PVC-muovia sisältäviä pakkauksia, joita käytetään nykyisin hyvin vähän.", "Muoviteollisuus\nMuoviteollisuuden tuotteiden käyttöalueista suurimpia ovat pakkausala, ajoneuvoteollisuus ja rakennusala. Euroopassa lähes 39 % muoveista käytetään pakkaamiseen. Muovista valmistetaan paljon myös kulutustavaroita, kuten keittiövälineitä, valaisimia, astioita, säiliöitä ja säilytyslaatikoita. Muovi on yleinen materiaali myös elektronisten laitteiden kotelomateriaalina.", "Muovi\nVarhaisimmat ja vakiintuneimmat käyttökohteet muoville ovat sähköteollisuudessa. Muovin eristysominaisuudet, lujuus, kestävyys sekä haluttaessa liekinkestävyys tekevät siitä optimaalisen materiaalin pistokkeille, sulakkeille, sähköjohtimien kuorille ja sähkölaitteiden koteloinneille. Muoviteollisuuden kehittyessä muovi on alkanut korvata perinteisiä raaka-aineita. Rakennusteollisuudessa muovi on yleistynyt muun muassa putkituksissa, vesikouruissa, hormeissa, lattianpäällysteissä, lämmön- ja vedeneristeissä, tiivisteissä ja tapeteissa. Myös huonekaluteollisuus käyttää laajasti muovia tuotteiden rakenteissa, verhoiluissa ja laminaateissa. Autoteollisuudessa muovin käyttö on levinnyt sähkölaitteista ja verhoilusta konepellin alle esimerkiksi tuulettimiin ja putkistoihin. Pyrkimys polttoainetaloudellisuuteen ja jalankulkijoiden turvallisuuteen on puolestaan tuonut keveät muovimateriaalit puskureihin ja jäähdyttimiin. Keveys, korroosionkestävyys, antimagneettisuus, ylläpidon helppous ja kustannustehokkuus kasvattavat alati muovin suosiota myös vesi- ja ilmaliikenteessä. Vaateteollisuus hyödyntää muovimateriaaleja etenkin kengissä ja sadeasuissa. Talvivaatteissa polyuretaanivaahtomuovi on kasvavassa suosiossa lämpöeristeenä. Lääketieteellisellä sektorilla muoveja käytetään pakkauksissa, kertakäyttötavaroissa (mm. laastarit, siteet, lääkeruiskut), steriloitavissa tavaroissa (katetrit, putkitukset) sekä proteeseissa ja tuissa.", "Muoviteollisuus\nMuovituotteiden valmistus on jakaantunut hyvin monenkokoisten yritysten kesken, koska tiettyä erikoistuotetta tai pientä tuotevalikoimaa voi valmistaa kannattavasti yhdellä tai muutamalla koneella pienessä yrityksessä. Maailman suurimpia muovisia kulutustavaroita valmistavia yrityksiä ovat Tupperware ja Newell-Rubbermaid.", "Muoviteollisuus\nMuoviteollisuus valmistaa muovituotteita ainakin 12 pääasiallisella menetelmällä. Niistä seitsemän tärkeintä ovat ekstruusio eli suulakepuristus, puhallusmuovaus ja ruiskuvalu, kalanterointi, puhalluskalvoekstruusio, rotaatiovalu ja tyhjiömuovaus eli lämpömuovaus. Lujitemuovituotteiden valmistuksessa yleisimmät menetelmät ovat erilaisia laminointitekniikoita. Vaahtomuoveja valmistetaan vaahdottamalla." ]

[ "Atlus\nAtlus on japanilainen videopelejä kehittävä ja julkaiseva yritys. Se on tunnettu kehittämästään/julkaisemastaan roolipelisarjasta \"Shin Megami Tensei\" (johon kuului myös \"Persona\" -pelisarja).", "Atlas Copco\nAtlas Copco AB on ruotsalainen teollisuuskonserni. Vuoden 2017 lopussa Atlas Copcolla oli noin 34 000 työntekijää yli 180 maassa ja konsernin liikevaihto oli noin 9 miljardia euroa." ]

[ "Atlus\nAtlus USA on vuonna 1991 perustettu Atlusin tytäryhtiö, joka vastaa pelien julkaisemisesta Japanin ulkopuolella.", "Atria\nOOO CampoMos on Atrian Oyj:n Moskovassa sijaitseva tytäryhtiö. Yhtiöllä on tuotantolaitos Moskovassa, ja sen päämarkkina-alueet ovat Moskovan ja Pietarin alueet. Päätuotteita ovat lihavalmisteet ja pizzat. Yhtiö on kuulunut Atria-konserniin lokakuusta 2008 lähtien.\nAtrian Baltia toimii Virossa, ja sen päätuotteita ovat liha, lihavalmisteet ja kuluttajapakattu liha.", "Martela\nKonsernin emoyhtiö on Martela Oyj, tuotantolaitokset sijaitsevat Nummelassa, Kiteellä, Ruotsissa Bodaforsissa ja Puolassa Varsovassa. Tytäryhtiöt sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Venäjällä. Martelalla on laaja valtuutettujen jälleenmyyjien verkosto useassa maassa. Yhtiön valmistamia kalusteita on palkittu useilla kansainvälisillä arvostetuilla muotoilupalkinnoilla, kuten useammalla IF Design Awardilla, Red Dot Awardilla ja ADEX Design Awardilla.", "Moilas\nMoilas Oy on suomalainen leipomoalan konserni, johon kuuluvat tytäryhtiöinä Moilas Leipomo Oy ja Oy Moilas GF ltd. Leipomo toimii Pieksämäen Naarajärvellä Etelä-Savossa. Moilas leipomo sijaitsee Naarajärven keskustassa, jossa sijaitsee myös myymälä-kahvila. Gluteenittomia tuotteita tekevä leipomo muutaman kilometrin päässä Naarajärven teollisuusalueella.", "Loomis\nLoomis Suomi on Loomis-konsernin Suomen tytäryhtiö, joka muodostettiin entisen Securitas Arvokuljetus Oy:n pohjalta. Se on erikoistunut kaupan ja pankkien rahahuoltoon, ja toiminta käsittää myös arvokuljetus- sekä laskentakeskuspalveluja. Yrityksen kotipaikka on Helsinki, mutta päätoimitilat sijaitsevat Vantaan Tuupakan Turvalaaksossa Suomen Pankin omistamassa kiinteistössä.", "Atradius\nAtradius on maailman toiseksi suurin luottovakuuttaja ja osa Catalana Occidente Insurance Group -konsernia. Yhtiöllä on toimistoja yli 50 maassa, 3700 työntekijää ja sen liikevaihto oli vuonna 2017  €1,8 miljardia. Yrityksen tuotteita ovat luottovakuutukset, kaupalliset takaukset ja perintä. Yhtiö on arvioitu ”erinomaiseksi” AM Best:in ja A2 Moody:sin vakaiden näkymien mukaan. Atradiuksella on tietoja yli 240 miljoonasta yrityksestä ympäri maailman. Yrityksen pääkonttori on Amsterdamissa.", "Mäkelä Alu\nMäkelä Alu Oy on metallinjalostusyritys, jonka tehdas sijaitsee Alajärvellä. Mäkelä Alu puristaa alumiiniprofiileja ja pintakäsittelee niitä muun muassa rakennus- ja telakkateollisuuden tarpeisiin. Yritys on perustettu vuonna 1937, ja yhtiön toimitusjohtaja on Markku Välimäki. Yritys kuuluu Alucenter-yhteistyöverkostoon. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 52,9 miljoonaa euroa, ja sillä oli 161 työntekijää.", "Marie Besnier Beauvalot\nMarien isoisä André Besnier oli perustanut meijeriyhtiön vuonna 1933. Nykyisen nimensä se otti vuonna 1999. Nykyään Lactalis-yhtymällä on 236 tuotantolaitosta maailmanlaajuisesti. Yhtymällä on 75 000 työntekijää yhteensä 44 eri maassa. Se on maailman suurin meijerialan yritys sekä Euroopan suurin maidonkerääjä ja juustonvalmistaja. Tuotteista tunnetuimpia ovat ranskalainen briejuusto \"President\", jota myydään yli 140 maassa ja joka tuottaa yhtiölle 1,8 miljardin euron liikevaihdon sekä \"Galbani\", jota myydään yli 130 maahan (1,5 mrd. euron osuus liikevaihdosta).", "Mallaskoski\nOy Mallaskoski Ab on Seinäjoella vuonna 1997 perustettu olutpanimo, joka aloitti tuotannollisen toimintansa 1999. Yritys valmistaa oluiden lisäksi lonkeroa ja siidereitä ja energiajuomia. Sen tuotemerkkejä ovat Kuohu-oluet, Häjy-lonkero, Komia-, Makia- ja Twist-siiderit sekä Pure!-energiajuoma. Alkoholituotteiden kokonaisvolyymi on n. 4 miljoonaa litraa vuodessa. Panimo työllistää 5-10 henkeä ja vuoden 2012 arvioitu liikevaihto on n. 2 miljoonaa euroa." ]

[ "Financial District (Manhattan)\nFinancial District (lyh. FiDi), virallisesti \"Wall Street\", on New Yorkissa Manhattanin eteläosassa sijaitseva rahoituslaitosten keskittymä. Alueella sijaitsee lukuisia pörssejä kuten New Yorkin pörssi, NASDAQ, AMEX, NYMEX ja NYBOT sekä Yhdysvaltain keskuspankin New Yorkin liittovarantopankki. Siellä sijaitsivat myös World Trade Centerin kaksoistornit. Alueen keskustana pidetään Wall Streetin ja Broad Streetin risteystä. Financial Districtin alueella asuu vakituisesti noin 56 000 ihmistä.", "Wall Street\nWall Street on katu Manhattanilla New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Se sijaitsee lähellä Manhattanin saaren eteläpäätä ja johtaa Broadwayltä Manhattanin itärantaa pitkin kulkevalle South Streetille. Wall Street on Manhattanin finanssialan keskittymän \"Financial Districtin\" keskus, jossa pitää majaansa muun muassa New Yorkin pörssi. Wall Street on ollut maailman johtava finanssikeskus, mutta vuonna 2007 Lontoon City kasvoi kansainvälisenä finanssikeskuksena ohi Wall Streetin." ]

[ "New York\nNew Yorkin pörssi (The New York Stock Exchange, NYSE) on osakkeiden yhteenlasketulla markkina-arvolla mitattuna maailman suurin arvopaperipörssi. Päivittäisellä osakekauppojen määrällä mitattuna maailman suurin pörssi on NASDAQ. Pörssi sijaitsee Wall Streetillä Manhattanin finanssialan keskittymän \"Financial Districtin\" keskuksessa.", "Manhattan Community District 1\nManhattan Community District 1 on New Yorkin Manhattanin saaren eteläisin hallinnollinen osa-alue (Community District). Siihen kuuluu Manhattanin pääsaaren eteläkärki sekä kolme pienempää saarta: Ellis Island, Liberty Island ja Governors island. Pääsaaren puolella hallinnollinen keskus, Wall Street sekä Tribecan alue kuuluvat tähän alueeseen.", "Manhattan\nVaikka Manhattan on historiallisesti suunnattoman epätasapainoinen, se muodostuu oikeastaan pienistä, rauhallisista naapurialueista. Monet saaren alueet ovat maailmankuuluja, kuten sellaiset etniset saarekkeet kuin Chinatown, Yorkville, Little Italy, Spanish Harlem ja Black Harlem. Saaren eteläkärjestä Battery Parkista, vanhan hollantilaisten tykistöpatterin paikalta, pohjoiseen mutkittelevat kadut muistuttavat siitä, että Manhattan oli kaupankäynnin keskus ennen kuin Boston, Philadelphia tai Williamsburg olivat edes olemassa. Wall Street, maailman finanssialan keskus, oli alkuaan hollantilaisten linnoitus. Hudson River Parkin puisto ulottuu Battery Parkista 59. kadulle saakka ja kattaa 223 hehtaarin alueen veden äärellä.", "Lower Manhattan\nHollantilaiset perustivat Manhattanin ensimmäiset eurooppalaiset siirtokunnat saaren eteläkärkeen vuonna 1609. Ensimmäinen linnoitus rakennettiin nykyisen Battery Park -puiston paikalle suojelemaan Uusia-Alankomaita. 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä Lower Manhattanilla olivat käynnissä suuret rakennustyöt, jolloin rakennettiin muun muassa 40 Wall Street, American International Building, Woolworth Building ja 20 Exchange Place. 1950-luvulla aloitettiin useiden muiden korkeiden rakennusten rakennustyöt. 1970-luvun alussa valmistui World Trade Center -toimistorakennuskompleksi. Toinen mittava toimistorakennusten keskittymä on World Financial Center, joka valmistui 1980-luvun puolivälissä.", "Brookfield Place\nBrookfield Place (aiemmin World Financial Center) on New Yorkin Lower Manhattanilla, Hudson-joen rannalla sijaitseva rakennuskompleksi, joka koostuu neljästä toimistorakennuksesta. Brookfield Placen rakennukset sijaitsevat West Side Highwayn varrella vastapäätä World Trade Centerin aluetta. Rakennuskompleksin suunnittelijana toimi arkkitehti César Pelli. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1985 ja ne päättyivät 1988.\nBrookfield Placen omistajayrityksenä toimii Brookfield Properties lukuun ottamatta American Expressin omistamia toimitiloja. Kompleksissa toimivia yrityksiä ovat muun muassa Merrill Lynch, Nomura Group ja The Wall Street Journal.", "200 Vesey Street\n200 Vesey Street (aiemmin 3 World Financial Center, lyhenne 3 WFC) on New Yorkin Lower Manhattanilla sijaitseva pilvenpiirtäjä, joka on osa Brookfield Place -toimistorakennuskompleksia. Rakennus sijaitsee osoitteessa 200 Vesey Street. Vuonna 1986 valmistuneen, postmodernismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti César Pelli. Sen korkeus on 225 metriä ja kerroslukumäärä 51. Se on World Financial Center - kompleksin toimistorakennuksista korkein.", "Lower Manhattan\nLower Manhattan tunnetaan erityisesti liiketalouden keskuksena. Alueella sijaitsevat Wall Street ja New Yorkin pörssi. Lower Manhattanilla sijaitsi myös syyskuun 11. päivän iskuissa vuonna 2001 tuhoutunut World Trade Center, jonka paikalle on rakenteilla uusi World Trade Center. Lower Manhattanilla sijaitsevat myös New Yorkin Chinatown ja Little Italy.", "40 Wall Street\n40 Wall Street tai Trump Building on 72-kerroksinen pilvenpiirtäjä New Yorkin Manhattanilla, Yhdysvalloissa. Se on rakennettu vuosina 1929–1930 ja sen suunnittelusta vastasivat H. Craig Severance ja Yasuo Matsui. Pilvenpiirtäjällä on korkeutta 282,5 metrin verran ja valmistuttuaan vuoden 1930 huhtikuussa se ehti olla maailman korkein rakennus saman vuoden toukokuun 27. päivään asti, jolloin sen ohitti Chrysler Building. Rakennus on nykyään toimistokäytössä ja sen kokonaispinta-ala on noin 120 000 neliometriä." ]

[ "Ford Transit\nFord Transit on Fordin vuodesta 1965 lähtien valmistama pakettiautomalli. Heti ensiesittelystään lähtien Transit on ollut erittäin suosittu ja tunnettu eri puolilla maailmaa. Suomessa se on saanut mainetta erityisesti poliisin \"mustana-maijana\", sekä kilpaillut myyntitilastojen kärkisijoista Volkswagen Transporteria ja Toyota Hiacea vastaan. Tavarankuljetusmallien lisäksi Transitia on rakennettu jo tehdasvalmisteisena lukuisia eri käyttötarkoituksia varten – aina pikkubusseista ambulansseihin. Tämän lisäksi tulevat tietysti koritehtaiden alustaohjaamoille valmistamat mallit, kuten esimerkiksi matkailuautot.", "Ford Transit (2000)\nFord oli jo vuonna 1993 perustanut suunnitteluryhmän pohtimaan tulevaisuuden markkinoiden Transit-mallistoa. Näihin alkoi jo olla selvää, että kevyemmät, niin sanotun ”tonniluokan” pakettiautot siirtyisivät vähitellen etuvetoon. Kahden tonnin autoissa takaveto joka tapauksessa säilyisi, koska suurella kuormalla lastattuna etuveto ei painojakauman vuoksi ole toimiva ratkaisu. Fordilla päädyttiin lopputulokseen, että hyötyajoneuvomallistoon tarvittaisiin kaksi erillistä mallia yhden sijasta: Transit olisi aina etuvetoinen, ja sen yläpuolelle tulisi suurempi takavetoinen malli. Ideaa pidettiin sinänsä järkevänä, mutta kahden hyötyajoneuvon kehittäminen erillisinä projekteina aiheuttaisi turhan paljon ylimääräisiä kustannuksia. Tästä syystä päätettiin alkaa valmistaa sekä etu- että takavetoisia Transit-malleja, joissa perusrakenne kuitenkin olisi sama. Takavetomalleissa luonnollisesti olisi pitkittäin, ja etuvetoisissa poikittain asennettu moottori. Tällainen ratkaisu vaati paljon rahaa ja aikaa, mutta Ford päätti ottaa haasteen vastaan.", "Ford Transit (1978)\nKoska ensimmäisen sukupolven Transitia myytiin edelleen yli kymmenen vuoden ikään ehtineenä erinomaiseen tahtiin, Ford päätyi lopputulokseen, että täysin uuden mallin sijaan tässä vaiheessa riittäisi perusteellinen kasvojenkohotus. Uudistunut Transit esiteltiin yleisölle maaliskuussa 1978. Suurimmat ulkonäölliset muutokset kohdistuivat keulaan, joka oli suunniteltu siten, että kaikki moottorit mahtuisivat sen sisään, eikä pidennettyä keulaa enää tarvittaisi osassa malleista. Etupuskuri ja -pelti olivat myös irrotettavissa huoltotöiden helpottamiseksi. Sisällä kojelauta oli aikaisempaa huomattavasti henkilöautomaisempi – siksikin että mittaristo ja muutama muu osa oli lainattu Ford Cortinasta. Perusrakenne pysyi muuttumattomana pyöräntuentoja myöten." ]

[ "Ford Transit (1965)\n1960-luvun alussa Euroopan Fordin eri maiden tehtailla ei ollut juuri minkäänlaista yhteistyötoimintaa, ja tuntuikin kuin ne kilpaisivat toisiaan vastaan – vaikkakin automalleja myytiin samalla merkillä. Tuohon aikaan Ford valmisti Euroopan markkinoille kahta pakettiautoa: Länsi-Saksassa Taunus Transitia ja Englannissa Thames 400E:tä. Kumpikin malli menestyi hyvin kotimarkkinoillaan, muttei kuitenkaan ulkomailla. Fordin pääkonttorissa Yhdysvalloissa tilanteesta oltiin tietoisia, ja kilpailua jopa rohkaistiin, sillä sen arveltiin pitävän yllä kehitystä. Henry Ford II alkoi kuitenkin tuntea kilpailutilanteen epätoivottuna ja toi mielipiteensä selvästi esille. Hän halusi panna pisteen eri tehtaiden väliselle kilpailulle, kun Englannin ja Saksan tehtaat alkoivat kumpikin suunnitella itsenäisesti korvaajaa pakettiautoilleen. Tässä vaiheessa Englannissa Thames 400E:n korvaavan 800E:n kehitys oli jo pitkällä, samoin kuin Saksassa Taunus Transitin seuraajamallin.", "Ford Transit (1986)\nOn aina riskialtista ryhtyä täydellisesti uudistamaan suurta suosiota saavuttanutta automallia – näin myös Transitin tapauksessa. Tästä syystä autolehdet ottivatkin uutuusmallin heti suurennuslasin alle. Koska Ford oli käyttänyt valtavasti rahaa, vaivaa ja aikaa uuden Transitin kehitykseen, sopi myös odottaa lopputuloksen olevan onnistunut suoritus. Kolmannen sukupolven Transitin myynti alkoi kuitenkin toivotulla tavalla, ja sekä asiakkaat että lehdistö ottivat mallin vastaan innolla.", "Ford Transit\n1960-luvun alussa Euroopan Fordin eri maiden tehtailla ei ollut juuri minkäänlaista yhteistyötoimintaa, ja tuntuikin kuin ne kilpaisivat toisiaan vastaan – vaikkakin automalleja myytiin samalla merkillä. Tuohon aikaan Ford valmisti Euroopan markkinoille kahta pakettiautoa: Länsi-Saksassa Taunus Transitia ja Englannissa Thames 400E:tä. Kumpikin malli menestyi hyvin kotimarkkinoillaan, muttei kuitenkaan ulkomailla. Fordin pääkonttorissa Yhdysvalloissa tilanteesta oltiin tietoisia, ja kilpailua jopa rohkaistiin, sillä sen arveltiin pitävän yllä kehitystä. Henry Ford II alkoi kuitenkin tuntea kilpailutilanteen epätoivottuna ja toi mielipiteensä selvästi esille. Englannin ja Saksan tehtaiden alettua kummankin suunnitella itsenäisesti korvaajaa pakettiautoilleen, halusi Henry Ford II panna pisteen eri tehtaiden väliselle kilpailulle. Tässä vaiheessa Englannissa Thames 400E:n korvaavan 800E:n kehitys oli jo pitkällä, samoin kuin Saksassa Taunus Transitin seuraajamallin.", "Ford Transit (2000)\nMarkkinoille Transit ehti heinäkuussa 2000. Lopullinen muotoilu perustuu Fordin silloiseen New Edge Design -muotoilukieleen, joka oli esitelty ensimmäistä kertaa Ford Ka:ssa vuonna 1996. Ohjaamo oli jälleen kerran muuttunut astetta henkilöautomaisempaan suuntaan. Tällä kertaa kojelautaa ei kuitenkaan tarvinnut suunnitella täysin puhtaalta pöydältä. Oli nimittäin käynyt niin, että Yhdysvaltain markkinoilla myytävään F-150-lava-automalliin suunniteltu kojelauta oli jäänyt odottelemaan sopivaa käyttökohdetta, kun kyseiseen malliin valittiinkin toisenlainen kojelauta.", "Ford Transit\nOn aina riskialtista ryhtyä täydellisesti uudistamaan suurta suosiota saavuttanutta automallia – näin myös Transitin tapauksessa. Tästä syystä autolehdet ottivatkin uutuusmallin heti suurennuslasin alle. Koska Ford oli käyttänyt valtavasti rahaa, vaivaa ja aikaa uuden Transitin kehitykseen, sopi myös lopputuloksen olevan onnistunut suoritus. Joka tapauksessa kolmannen sukupolven Transitin myynti alkoi toivotulla tavalla ja asiakkaat sekä lehdistö ottivat mallin vastaan innolla.\n1980-luvun puoliväliin tultaessa autonvalmistajat yksi toisensa jälkeen alkoivat siirtyä erilliseen etupyöräntuentaan pakettiautoissaan. Näin päätettiin tehdä myös Transitin tapauksessa. Kuitenkin pitkäakselivälisessä mallissa säilytettiin yksinkertaisempi jäykkä akselirakenne. Lyhytakselivälisten Transitien erillistuennan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota ajo-ominaisuuksiin ja mukavuuteen. Aluksi tarkoituksena oli käyttää pyöräntuennassa tavanomaisia MacPherson-joustintukia, mutta jalkatilojen maksimoimiseksi päädyttiin vähemmän tilaa vievään ratkaisuun.", "Ford Transit (1965)\nVuosien 1973–1974 öljykriisi ei Transitin valmistukseen suuremmin vaikuttanut. Ford päätti korvata edullisimman 1,7-litraisen V4-moottorinsa 1,6-litraisella nelisylinterisellä \"Kent\"-rivimoottorilla, joka oli aiempaa taloudellisempi ja kevyempi. Sama moottori oli myös laajasti käytössä Fordin henkilöautomallistossa, muiden muassa Escortissa ja Cortinassa. Fordin itse valmistama C3-automaattivaihteisto tuli lisävarusteeksi vuonna 1977.", "Ford Transit (1965)\nVuonna 1972 Ford esitteli Perkinsin dieselmoottorin korvaajaksi oman 2,4-litraisen \"York\"-dieselinsä, joka oli suuri edistysaskel vanhaan moottoriin verrattuna. Kyseisestä moottorista valmistettiin sekä neli- että kuusisylinterisiä versioita. \"York\"-moottoritkaan eivät olleet teknisesti mullistavia. Sylinterilohko oli valurautainen, kuten myös läpihengittävä sylinterikansi. Venttiileitä käytettiin työntötankojen välityksellä. Myös uudet \"York\"-dieselit oli suunniteltu siten, että niitä voitaisiin käyttää muissakin Fordin malleissa. Moottorin suosio tuli yllätyksenä, sillä dieselkäyttöisiä Transiteja odotettiin menevän vuodessa kaupaksi noin 30 tuhatta kappaletta, mutta kävi kuitenkin niin, että näitä malleja myytiin noin 50–60 tuhannen kappaleen vuositahdilla." ]

[ "Nuorsuomalainen Puolue\nNuorsuomalaisuus muotoutui aluksi vuonna 1894 Suomalaisen puolueen sisäiseksi suuntaukseksi, jolla oli erillinen ohjelma. Itsenäiseksi puolueeksi nuorsuomalaiset ryhmittyivät vuonna 1905, jolloin puoluetta johtivat Eero Erkko ja K. J. Ståhlberg. Juuret ovat 1880-luvun taiteilijapiireissä (Ahot, Järnefeltit, Kasimir Leino)." ]

[ "Nuorsuomalaiset\nNuorsuomalaiset ry:n perustivat syksyllä 1965 eräät Vapaamielisten Liiton puoluekanslian toimihenkilöt. Vuonna 1994 näistä jäljellä olevat valitsivat yhdistyksen puheenjohtajaksi Risto E. J. Penttilän. Yhdistys hakeutui puoluerekisteriin pitkällisten keskustelujen jälkeen ja Risto E.J. Penttilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi lähes yksimielisesti. Ainoan vastustavan äänen antoi Penttilä itse. Nuorsuomalaiset muodostivat jälleen puolueen.", "Nuorsuomalaiset\nNuorsuomalainen Puolue osallistui ensimmäisen kerran maaliskuun 1995 eduskuntavaaleihin. Vaaleissa nuorsuomalaiset saivat kaksi kansanedustajaa, jotka olivat Risto E. J. Penttilä ja Jukka Tarkka. Vaalikauden aikana SDP:n listoilta eduskuntaan valittu ammattiyhdistysjohtaja Risto Kuisma loikkasi ryhmän jäseneksi. Kuisma perusti myöhemmin oman puolueen, Remonttiryhmän, ennen paluutaan sosiaalidemokraatteihin.", "Nuorsuomalaiset\nMarraskuussa 1998 perustettiin Olavi Borgin johtama Liberaalisen Kansanpuolueen ja Nuorsuomalaisten neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli puolueiden yhteistyön selvittäminen. Tammikuussa 1999 LKP sopi yhdistymisestä Nuorsuomalaisten kanssa. Puolueiden jäsenille tehdyssä tiedustelussa hanketta tuki lähes 90 prosenttia vastanneista. Esisopimuksista huolimatta hanke ei lopulta toteutunut. Maaliskuun 1999 eduskuntavaaleissa sekä Nuorsuomalaiset että LKP jäivät ilman paikkoja ja Nuorsuomalaisten kannatus jäi runsaaseen prosenttiin. Puoluejohdon ajamana Nuorsuomalaisten enemmistö päätti, että puolue lopettaa poliittisen toiminnan ja hakee poistamista puoluerekisteristä.", "Risto E. J. Penttilä\nVuonna 1994 Penttilä julkaisi Jaakko Tapanisen ja Janne Jutilan kanssa kirjan, jossa he esittelivät liberaalia yhteiskuntanäkemystä ja visioivat Suomen mahdollisuuksia. Pian kirjan julkistamisen jälkeen perustettiin Nuorsuomalainen puolue, jonka puheenjohtajaksi Penttilä ryhtyi. Nuorsuomalaiset pyrkivät haastamaan suomalaisen yhteiskunnan klassisen liberalismin ajatuksin. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa nuorsuomalaiset saivat läpi kaksi edustajaansa; Risto Penttilän ja Jukka Tarkan. Puolue teki yhteistyötä muun muassa keskustan kanssa, mutta jäi ilman kansanedustajia vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Pian sen jälkeen nuorsuomalaisten toiminta puolueena lakkasi.", "Nuorsuomalaiset\nNuorsuomalainen Puolue mainosti itseään ”puolueitten vastaisena puolueena” ja ”epäpoliittisten ihmisten puolueena”. Tarkoituksena puolueella oli irtautua perinteisestä puoluepolitiikasta ja haastaa ”suurten ikäluokkien eliitti”, jolle pohjoismainen hyvinvointivaltio oli ollut ”lähes uskonto”. Puolue vaati veronalennuksia, hyvinvointivaltion ”remontointia”, tasaveroa ja pienten tulojen verovapautta.", "Luettelo vaalikauden 1907–1908 kansanedustajista\nEdustajat jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 80 (miesten ja naisten osuus 71–9, naisia 11,25 %), Suomalainen puolue (Suom.) 59 (53–6, 10,17 %), Nuorsuomalainen Puolue (Nuor.) 26 (24–2, 7,69 %), Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 24 (23–1, 4,17 %), Suomen Maalaisväestön Liitto (SML, myöhemmin Maalaisliitto ja Keskusta) 9 (8–1, 11,11 %) ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto (KTL) 2 (2–0, 0 %). Voimasuhteet vaihtuivat hieman, kun nuorsuomalaisten kanssa vaaliliitossa olleen itsenäisen Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton Santeri Alkio siirtyi syyskuussa 1907 nuorsuomalaisten eduskuntaryhmästä Maalaisväestön Liittoon. Edustajista 19 oli naisia, jotka valittiin 62 naisehdokkaasta.", "Nuorsuomalainen Puolue\nItsenäistyneen Suomen valtiomuotokysymys jakoi puolueen kahtia vuonna 1918. Nuorsuomalaisten enemmistö (pääasiassa \"varpuset\") päätti liittää puolueen uuteen Kansalliseen Edistyspuolueeseen, jonka perustivat tasavallan kannattajat. Edistyspuolue on ollut liberaalinen oikeistopuolue. Siihen liittyi enemmistö Kansanpuolueesta ja vanhasuomalaisten pieni niin sanottu vasemmistosiipi. \"Pääskysten\" enemmistö siirtyi 1918 perustettuun monarkiaa kannattaneeseen Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen.", "Nuorsuomalaiset\nVuonna 1994 julkaistussa puolueohjelmassa \"Kannustava hyvinvointiyhteiskunta 2005\" korostuivat perustulo, palvelusetelit ja valinnanvapaus. Puolue kannatti tuloveron alentamista karsimalla byrokratiaa ja muun muassa korottamalla pääomaveroja. Nuorsuomalaiset korostivat uskovansa puolueen ohjelman parantavan eniten köyhien asemaa ja johtavan täystyöllisyyteen kansalaispalkan eli ”negatiivisen tuloveron” kautta." ]

[ "Roddy Piper\nPiper syntyi Saskatoonissa, Kanadassa, mutta perhe asui myös Skotlannissa, Glasgow'ssa. Piper opetteli Skotlannissa soittamaan muun muassa säkkipilliä. Myöhemmin Piperin perhe muutti Torontoon." ]

[ "Roddy Piper\nHuhtikuussa 2003 Piper's Pit palasi WWE:n Smackdowniin. Hänen ensimmäinen vieraansa oli Vince McMahon, joka kehui luoneensa niin Hulk Hoganin kuin Rowdy Roddy Piperinkin. Piper ilkkui Vincelle tämän häviöstä Hoganille ja pieleen menneistä liikeyrityksistä. Yhtäkkiä Rikishi, Jimmy Snukan veljenpoika, ilmaantui paikalle kookospähkinä mukanaan. Rikishi sanoi kostavansa sen, minkä Piper teki tämän sedälle Snukalle vuosia sitten. Sean O'Haire, josta oli tullut Piperin uusi henkivartija, kuitenkin hyökkäsi Rikishin kimppuun ja Piper iski kookospähkinän Rikishin päähän.", "Roddy Piper\nJohn Carpenter ja Piper suunnittelivat yhdessä Roddyn tulevaisuutta elokuvien parissa ja Piper pääsikin näyttelemään elokuvaa Pahan kehä (\"They Live\", 1988). John Nadan rooli oli kuin Piperille tehty. Sen koditon sankari muistutti paljon hänen omaa nuoruuttaan, paljon vaikeuksia, mutta henkilö on kuitenkin sitkeä ja selviytyy. Piper neuvotteli ja puhui roolistaan paljon Carpenterin kanssa. Tämän johdosta Carpenter päätyi siirtämään useita asioita Piperin omasta elämästä valkokankaalle.", "Roddy Piper\nPiper ilmaantui seuraavaan Smackdwoniin, jossa hän hakkasi molemmat Bob Ortonin ja Randy Ortonin lyijyputkea käyttäen. Samana iltana Piper kohtasi tasoitusmatsissa Bobin ja Randyn ja onnistuikin selättään Bobin. Tämän jälkeen Piper esiintyi muutamissa Smackdowneissa vihoitellen Bob Ortonin kanssa. Hän osallistui myös WWEn Euroopan kiertueelle, joka ulottui myös Suomeen. Tällöin Piper teki Piper's Pit -segmenttejä. Helsingissä olleessa tapahtumassa Piperin vieraana Pitissä piti olla Batista, mutta Simon Dean saapui paikalle ja sanoi, että Suomen yleisöstä kukaan ei pysty punnertamaan kymmentä kertaa ja jos muka pystyisi, saisi hän Deanilta siinä samassa 100 euroa. Yleisöstä eräs mies poimittiinkin punnertamaan, mutta Dean potkaisi tämän kumoon yhdeksännen punnerruksen kohdalla. Batista saapui seuraavaksi paikalle tekemään spinebusterin Simonille ja fani sai rahansa.", "Roddy Piper\nVuoden 2005 alussa WWE ilmoitti \"Rowdy\" Roddy Piperin WWEn legendojen Hall of Fameen. Piper (kuten muutkin Hall of Fameen liitettävän painijat) esiintyivät iltaa ennen Wrestlemaniaa pidettävässä seremoniassa. Piperia kuitenkin mainostettiin esiintyväksi myös itse Wrestlemaniassa, jossa hänen oli määrä pitää Piper's Pit, jossa vieraana olisi Stone Cold Steve Austin.", "Roddy Piper\nPiper teki shokkiesiintymisen eräässä RAW-lähetyksessä, kun Chris Jericho ja Carlito kiistelivät siitä, kumpi heistä saa haastatella Hulk Hoganille selkänsä kääntänyttä Shawn Michaelsia talk show-segmentissään. Yhtäkkiä säkkipillit pärähtivät soimaan ja Piper astui esiin. Piper sanaili hetken, herjaten Jerichoa ja Carlitoa, kunnes totesi, että Michaels on myöhemmin samana iltana vieraana Piper's Pitissä.", "Roddy Piper\nKun Piper oli viettänyt hetken hiljaiseloa ja kun WCW oli ajautunut tuhoonsa, Piper suuntasi katseensa Xtreme Wrestling Federationiin. XWF toimi Floridassa Universalilla, ja se koostui lähinnä WWFn ja WCWn entisistä huippunimistä. Piper toimi XWF:ssä toimitusjohtajan roolissa ja koulutti uusia painijoita. Piper joutui kuitenkin auto-onnettomuuteen vuoden 2002 alussa, jossa häneltä katkesi neljä kylkiluuta, yhden lävistäessä maksan. Lisäksi Piper sai vakavia vammoja selkäänsä ja murtuneen nilkan. Maksavaurio oli koitua kuolemaksi. Onnettomuudesta huolimatta hän palasi pian takaisin XWF:ään ja näyttäytyi nauhoituksissa vahvasti suojattuna ja kainalosauvoilla kävellen.", "Perdita Hyde-Sinclair\nPerdy on naimisissa lakimies Grayson Sinclairin kanssa. Hän asuu yhdessä miehensä ja anoppinsa kanssa Oakwellin kartanossa. Perdylla oli veli Harry, joka menehtyi Bosnian sodassa. Harryn hautajaisissa Perdy tapasi myös miehensä Graysonin. Perdy ei ole tullut toimeen Graysonin äidin Rosemaryn kanssa. Rosemary haluaisi lapsenlapsia, mutta Perdita on kärsinyt jo viidestä keskenmenosta, ja se voi olla vaaraksi perheen nimelle.", "Roddy Piper\nJudgment Dayssä Piper kohtasi Chris Jerichon backstagella. Jericho mollasi Piperia sanoen tälle, että Piper on ilmeisesti kääntynyt väärään suuntaan, vanhainkoti kun on ihan toisessa suunnassa. McMahon tuli vielä toivottamaan onnea Piperin otteluun ja muistutti, että palkkio odottaa sitä, joka onnistuisi riisumaan naamion Mr. American päästä. Zach Gowen istui kehän vieressä katsomassa ottelua ja O'Haire oli Piperin kulmauksessa. Kun O'Haire yritti sekaantua otteluun, hän tyrmäsi vahingossa Piperin lyijyputkella. McMahon juoksi paikalle ja koetti estää tuomaria laskemasta selätystä, mutta Zach Gowen esti häntä ja Mr. America selätti Piperin.", "Roddy Piper\nSeuraavassa Piper's Pitissä Piper keroi kuulleensa Chris Jerichon haukkuneen häntä RAW'ssa vanhaksi ja läskiksi. Piper lupasi Pitissä soittavansa Jericholle heti, kun saa painoaan pudotetuksi, mutta kehotti Jerichoa soittamaan Piperille heti, kun Jericho saa lahjoja. Piper siirtyi sitten varsinaiseen asiaansa, eli Piper's Pitin vieraaseen, joka oli Smackdownin uusin tulokas Mr. America. Piper oli todella järkyttynyt huomatessaan Mr. American olevan vain naamioitunut Hulk Hogan, joka näin kiersi hyllytystään. Vince McMahon tuli pian paikalle ja huusi erottavansa Mr. American. America kuitenkin sanoi, että hän teki sopimuksensa Stephanie McMahonin kanssa, eikä hänen sopimustansa voi purkaa." ]

[ "Pekka Silvola\nPekka Sakari Silvola (26. marraskuuta 1924 Kiikoinen – 22. kesäkuuta 2015 Espoo) oli poliittinen vaikuttaja, joka toimi Maalaisliiton/Keskustapuolueen eri tehtävissä, muun muassa puoluesihteerinä 1960–1969. Vuonna 1970 Silvola nimitettiin Yleisradion ohjelmajohtajaksi, josta tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle 1985." ]

[ "Pekka Silvola\nSilvolan koulu keskeytyi oppikoulun kuudennella asepalveluksen vuoksi vuonna 1943. Hänet määrättiin 16. kesäkuuta 1944 ryhmänjohtajaksi jalkaväkirykmentti 7:ään, Tyrjän rykmenttiin, jota johti myöhemmin jalkaväenkenraaliksi ylentynyt Adolf Ehrnrooth. Silvola haavoittui 9. heinäkuuta Äyräpäässä. Urheilusaavutuksista tunnettu Pekka Kuvaja kantoi sirpaleitten ja luotien repimän alikersantti Silvolan ruumiskasasta sidontapaikalle. Olkavarren luodin vuoksi oikean käden amputoimista harkittiin. Sirpaleita poimittiin koko ruumiista jo kenttäsairaalassa. Junamatkalla Jyväskylän sotasairaalaan haavoihin ehti kasvaa kärpäsen toukkia. Kesti yli kaksi kuukautta ennen kuin Silvola palasi palvelukseen, kuitenkin kuntoisuusluokkaan A I merkittynä. Pienet sirpaleet olivat jääneet poimimatta.", "Pekka Salonsaari\nPekka Tapio Salonsaari (1. toukokuuta 1964 Oulu – 19. elokuuta 1995) oli oululainen basisti ja geologi. Hän soitti Kansanturvamusiikkikomissiossa vuosina 1983–1986 ja Generatorsissa vuosina 1988–1991. Lisäksi hän on huutanut Mieskuoro Huutajissa. Vuonna 1991 Salonsaari muutti Helsinkiin keskittyen geologian opintoihinsa, ja kirjoitti väitöskirjan. Hän kuoli elokuussa 1995 sydänkohtaukseen, neljä viikkoa ennen väitöstilaisuutta.", "Pekka Silvola\nEtujärjestöjen lähetystöt tungeksivat Silvolan luo vaatimuksineen. Useat valittajat poistuivat yhtiön toimitiloista runsaasti kahvitettuina ja Silvolan hyväntuulisen puhevyöryn hämmentäminä tietämättä, oliko vaatimukset hylätty vai hyväksytty. Yhtä vaivattomasti ohjelmajohtaja ei selvinnyt Neuvostoliiton edustajien kanssa. Yleisradiolla oli vuosittain neuvoteltu sopimus Neuvostoliiton Televisio- ja radiokomitean kanssa. Komiteaa johti ministerin arvoinen Sergei Lapin, joka löysi Yleisradion toimista ajoittain moitittavaa. Hänenkin kanssaan pääjohtajan varamies Silvola sai asiat toimimaan. Silvola toimi myös Hartausohjelmien valvontaelimen puheenjohtajana luovien eri kirkkokuntien joskus hyvinkin ristiriitaisten vaatimusten välillä. Kyse oli aina radion ja television uskonnollisten ohjelmien esiintyjistä ja sisällöistä.", "Pekka Silvola\nValtiotieteellisen tiedekunnan valitseminen antoi osviittaa siitä, mikä Pekka Silvolaa kiinnosti. Hän kävi maalaisliittolaisten ylioppilaiden kokouksissa ja aloitti työt kesätoimittajana puoluetta lähellä olevassa tietotoimistossa. Sen jälkeen hän oli tiedotussihteeri Ahti Karjalaisen avustaja, tiedotussihteeri ja vuodesta 1953 puolueen järjestösihteeri.\nMaalaisliitossa vanha sodanaikainen johto oli väistymässä ja vuoden 1948 jälkeen Urho Kekkonen rynni puolueen valtiaaksi. Hänen pääorganisaattorinaan puoluetoimistossa oli Arvo Korsimo, jonka lähimmäksi avustajaksi Silvola nousi. Silvola oli innolla mukana Kekkosen vuoden 1950 amerikkalaistyylisessä vaalitaistelussa ja menestyksellä voitokkaissa vuoden 1956 presidentinvaaleissa. Maalaisliitto organisoitui rakentamalla Korsimon ja Silvolan johdolla tukimiesverkoston, jota johdettiin ohi paikallisyhdistysten suoraan puoluetoimistosta. Silvola koulututti yli 32 000 tukimiestä, ja hänestä tuli kentän 300 000 jäsenen tuntema ja valoisan luonteensa vuoksi myös kentän pitämä henkilö.", "Pekka Silvola\nEläkkeelle siirryttyään vuonna 1985 Pekka Silvola otti hoitaakseen vielä Keskustapuoluetta lähellä olevan 120 000 jäsenen Eläkeliiton puheenjohtajuuden. Liiton tilaisuuksissa hänen kuulijakuntansa ylitti kaikki aiempien tupailtojen määrät. Eläkeliitto kutsui Silvolan kunniapuheenjohtajakseen. Saman oli aiemmin tehnyt hänen pitkään johtamansa Suomi–Bulgaria -seura.", "Pekka Silvola\nRauhantilaan asettunut JR 7 komensi alikersantti Silvolan tammikuussa 1945 reservinupseerikoulun kurssille 61 Niinisaloon. Neuvostoliiton johtama valvontakomissio puolestaan määräsi koko reservinupseerikoulutuksen lopetettavaksi, ja upseerioppilas Silvola palasi kesken kurssin vaisuna yksikköönsä. Maaliskuussa hän oli siviilimies palveltuaan maata aseissa 440 päivää. Hänen sotilaskortissaan lukee: käytös hyvä, ei rangaistuksia. Sota-ajan poikkeusolomääräysten mukaisesti Pekka Silvola oli suorittanut oppikoulun tähteet Niinisalossa, mutta sai ylioppilastodistuksen keväällä 1946 Vammalassa Tyrvään yhteiskoulun rehtorilta. Silvola oli kylänsä ensimmäinen ylioppilas.", "Veikko Sippola\nKalervo Kuudes Veikko Sippola (18. huhtikuuta 1887 Vaasa – 9. maaliskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari, joka syyllistyi Suomen sisällissodan aikana jopa 70 ihmisen surmaamiseen. Sippolan surmateot tapahtuivat laajalla alueella: suurin osa Jämsän seudulla, lisäksi Pohjanmaalla, Lempäälässä ja viimeksi sodan jo päätyttyä Lammin–Kärkölän seudulla. Viimeksi mainituista sodan jälkeen tehdyistä surmista Sippola joutui oikeuden eteen, mutta lopulta hänet vapautettiin syytteistä.", "Pekka Silvola\nPekka Silvola syntyi satakuntalaiseen maanviljelijäperheeseen. Vanhemmista isä oli mukana pellervolaisessa eli SOK:laisessa osuuskauppaliikkeessä sekä suojeluskunnassa ja Maalaisliitossa. Perheen lapsista Iikasta tuli rovasti ja Jämijärven kirkkoherra, Paavosta rehtori, Pekasta puoluesihteeri ja Yleisradion ohjelmajohtaja.", "Pekka Silvola\nHelsingissä Silvola kirjoittautui juuri perustettuun valtiotieteelliseen tiedekuntaan äitinsä toivoman teologisen sijasta. Samana syksynä hän liittyi Maalaisliittolaisten ylioppilaiden riveihin. Opiskelu meni töitä tehden. Valtiotieteen kandidaatti Silvola jätti yliopiston loppusyksystä 1950. Laudaturtyön hän oli kirjoittanut professori Jussi Teljon ohjauksessa aiheesta kuntien välinen yhteistoiminta. Keväällä 1947 hänestä tuli kolmiloikan akateeminen mestari. Akateemisesta ennätyksestä tulos (13,77) jäi puuttumaan kaksi senttiä." ]

[ "Cammy\nCammy () on Capcomin luoma videopelihahmo Street Fighter -pelisarjassa. Se teki ensi esiintymisensä Super Street Fighter II:ssa vuonna 1993." ]

[ "Street Fighter (elokuva)\nAN:n joukkoja johtaa eversti William F. Guile (Jean-Claude Van Damme). Apunaan hänellä on brittiläinen AN-tiedustelija Cammy White (Kylie Minogue) sekä alkuperäisamerikkalainen T. Hawk (Gregg Rainwater). Hän onnistuu pidättämään Bisonin aserahtaajan Viktor Sagatin (Wes Studi) laittoman häkkitaistelun aikana ja ottaa palvelukseensa kaksi häntä huijannutta kaverusta Ryu Hoshi (Byron Mann) ja Ken Mastersin (Damien Chapa), jotka yhdessä Guilen ohjeistuksella lavastavat Sagatin paon ja Guilen kuoleman.", "Akuma (Street Fighter)\nAkuma esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1994 ilmestyneessä \"Street Fighter II\":n viimeisessä versiossa, \"Super Street Fighter II Turbossa\". Jos pelaaja saavutti tietyt pelivaatimukset yksinpelissä, Akuma ilmestyy pelin viimeisessä ottelussa tappaen loppuvastuksen M. Bisonin ja haastaen pelaajahahmon kaksintaisteluun. Akuman ilmestyminen otteluun muistuttaa yhdysvaltalaisen pelilehden Electronic Gaming Monthlyn vuoden 1993 aprillipilaksi kirjoitettua vitsiartikkelia, jonka mukaan \"Street Fighter II\":n pelaaminen tietyillä pelivaatimuksilla siirtää loppuottelun pomohahmoksi Bisonin paikalle Sheng Longiksi kutsutun piilotetun hahmon. Artikkeli oli tarkoitettu humoristiseksi huijaukseksi, mutta monet \"Street Fighter II\":n pelaajat luottivat vilpittömästi artikkelin todenmukaisuuteen. Akuman sijoittaminen piilotetuksi hahmoksi, yhtäkkinen ilmestyminen loppuotteluun ja erittäin tehokkaat hyökkäykset olivat yhtäläisyyksiä Electronic Monthlyn artikkelin Sheng Longin kanssa. Capcom kuitenkaan ei ole vahvistanut Sheng Longin suhdetta Akuman ensiesiintymiseen \"Super Street Fighter II Turbossa\".", "Street Fighter IV\nPelin hahmoista Akuma, Cammy, Dan, Fei-Long, Gen, Gouken, Rose, Sakura ja Seth esiintyvät pelihahmoina vain konsoli- ja tietokoneversioissa. Akuma, Gouken ja loppuvastus Seth ovat salaisia hahmoja, joiden avaaminen vaatii pelaajalta tyypillistä vaativamman pelisuorituksen. Pelin anime-välinäytöksissä esiintyvät myös edellisten \"Street Fighter\" -pelien pelaajahahmoista Sagatin oppipoika Adon (\"Street Fighter\" ja \"Street Fighter Alpha\"), kuolleeksi julistettu Guilen paras ystävä Charlie (\"Street Fighter Alpha\") sekä kiinalaiskaksoset Yun ja Yang (\"Street Fighter III\"). Sarjan vakituisista ei-pelaajahahmoista välinäytöksissä esiintyvät Ken Mastersin vaimo Eliza ja Cammy Whiten esimies eversti Keith Wolfman.", "Street Fighter IV\n\"Street Fighter IV\":n hahmokaarti koostuu yhteensä 25:stä eri hahmosta. Pelissä esiintyvät \"Street Fighterin\" hahmoista Gen, Ken, Sagat ja Ryu. Kaikki \"Street Fighter II\":n esittelemät hahmot (Balrog, Blanka, Chun-Li, Dhalsim, E. Honda, Guile, M. Bison, Vega ja Zangief) ovat mukana \"Street Fighter IV\":ssä. \"Super Street Fighter II\":sta paluun tekevät Akuma, Cammy ja Fei-Long. \"Street Fighter II\" -sarjan hahmokaartista puuttuvat vain Dee-Jay ja T. Hawk, joiden on kuitenkin vahvistettu palaavan \"Super Street Fighter IV\":ssa. \"Street Fighter Alpha\" -sarjasta esiintyvät Dan, Rose ja Sakura. Pelissä esiintyy kuusi uutta hahmoa: muistinmenetyksestä kärsivä ranskalainen vapaaottelija Abel; yhdysvaltalainen CIA-agentti Crimson Viper; meksikolainen vapaapainija El Fuerte; yhdysvaltalainen ylipainoinen motoristi Rufus; Ryun ja Ken Mastersin \"sensei\" Gouken; ja pelin pääkonna, asevalmistaja S.I.N.:n pääjohtaja Seth. Goukenin hahmo esiteltiin jo \"\" -mangassa, mutta \"Street Fighter IV\" on hänen ensiesiintymisensä pelattavana hahmona.", "Super Street Fighter II\nSuper Street Fighter II: The New Challengers () on vuoden 1993 lokakuussa julkaistu videopeli. Se on jatkoa \"Street Fighter II\"-pelille ja samalla neljäs versio edellä mainitusta pelistä. Edelliset versiot ovat \"Street Fighter II: Champion Edition\" ja \"Street Fighter II: Hyper Fighting\". Pelissä nähtiin myös neljä uutta hahmoa; T. Hawk, Fei-Long, Dee Jay ja Cammy.", "Michael Jai White\nWhite aloitti näyttelemisen elokuvissa 1980-luvun lopulla elokuvissa \"Toxic Avenger II\" ja \"\". Hänellä oli sittemmin 1990-luvun alussa sivurooli elokuvissa \"\" ja \"Täydellinen sotilas\". White sai lopulta vuonna 1995 ensimmäisen pääroolinsa televisioelokuvassa Tyson, jossa hän esitti raskaansarjan nyrkkeilijää, Mike Tysonia. Kaksi vuotta myöhemmin White nousi julkisuuteen \"Spawn\" elokuvan myötä, joka teki hänestä ensimmäisen afroamerikkalaisen näyttelijän, joka on esittänyt supersankaria. White huomioitiin roolistaan Blockbuster Entertainment ehdokkuudella valkokankaan uutena tulokkaana. Hän esiintyi elokuvan jälkeen vuonna 1999 Jean-Claude Van Dammen kanssa \"Täydellisen sotilaan paluussa\" ja vuonna 2001 sivuroolissa Steven Seagalin \"Exit Woundsissa\".", "Romeo (rap-artisti)\nMiller aloitti näyttelijänuransa vuoden 2003 elokuvassa Honey, jossa hän esitti itseään etsivää nuorta Bennyä. Tässä elokuvassa hän oli toisessa pääosassa Jessica Alban, Mekhi Phiferin ja Zachary Isaiah Williamsin kanssa. Vuoden 2003 toisessa elokuvassa Max Keeble's Big Move hän teki cameo-roolin ja esitti itseään. Myös vuonna 2003 hän esiintyi pääosassa omassa TV-ohjelmassansa, jota kutsutaan Romeoksi! ja ohjelmaa näytettiin Nickelodeonilla. Hän oli toisessa pääosassa isänsä kanssa elokuvassa, jota kutsutaan Uncle P ksi, vuonna 2005. Hän myös esiintyi pääosassa toisessa elokuvassa, God's Gift joka julkaistiin vuonna 2006. 2005 hän teki cameo-roolin Ned's Declassified School Survival Guidessa (2004–2007).", "Dana Carvey\nCarvey teki ensimmäisen elokuvaesiintymisensä vuonna 1981 elokuvassa \"Halloween II\", jossa hänellä oli pieni rooli. Vuonna 1982 hän näytteli lyhytikäiseksi jääneessä tilannekomediasarjassa \"One of the Boys\", jonka muissa osissa nähtiin muun muassa Mickey Rooney, Nathan Lane ja Meg Ryan. Vuonna 1984 hän oli pienessä osassa miimikkona elokuvassa \"Hei me rokataan!\" (\"This Is Spinal Tap\") ja samana vuonna hän esiintyi myös 11-osaiseksi jääneessä, elokuvaan \"Sininen salama\" (\"Blue Thunder\") perustuvassa televisiosarjassa \"Blue Thunder\".", "Street Fighter II\nMyöhemmin julkaistiin seuraaja \"Super Street Fighter II\" ja sen tietokonevastine \"Super Street Fighter 2 Turbo\", jotka esittelivät viisi uutta hahmoa: Cammyn, T. Hawkin, Dee-Jayn, Akuman ja Bruce Lee -tribuutti Fei Longin." ]

[ "Tallinna\nTallinna ( , venäjäksi Таллин, aikaisemmin saks. \"Reval\" eli suom. \"Rääveli\", vanhassa suomessa joskus \"Kesoniemi\" tai \"Kesoi\") on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on 440 112 (18.2.2016) ja se on Viron suurin asutuskeskus. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista oli virolaisia 52,5 prosenttia, venäläisiä 38,5 prosenttia, ukrainalaisia 3,7 prosenttia ja valkovenäläisiä 2,0 prosenttia. Äidinkielenään viroa puhui 50,1 prosenttia ja venäjää 46,7 prosenttia. Tallinnan pormestari on Taavi Aas." ]

[ "Lasnamäe\nLasnamäe () on Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta suurin ja sijaitsee kaupungin itäosassa. Lasnamäen pinta-ala on noin 30 km ja asukasluku 118 328 (1.4.2015)\n. Kaupunginosalla on oma hallinto. Noin joka neljäs tallinnalainen asuu Lasnamäessä.", "Viro\nViron tasavalta () eli Viro on tasavalta Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella. Virolla on maaraja Venäjän federaation ja Latvian kanssa. Maan asukasluku on 1 320 000, joista noin kolmannes (434 426) asuu pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä niin sanottu Viron kesäpääkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).", "Taajama\nMyös Virossa määritettiin vuoden 2011 väestönlaskennassa taajamat (), joiden asukasluku on vähintään 200 henkeä ja joissa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Virossa on 369 taajamaa, joissa asuu noin 85 prosenttia maan väestöstä. Tallinna on suurin taajama sekä väkiluvultaan että pinta-alaltaan.", "Kristiine\nKristiine on yksi Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta. Kristiinen asukasluku on 30 055 (1.1.2012). Kaupunginosa muodostettiin vuonna 1993, jolloin Tallinna jaettiin kahdeksaan kaupunginosaan.", "Nõmme (Tallinnan asuinalue)\nNõmme on asuinalue () Nõmmen kaupunginosassa Tallinnassa. Sen pinta-ala on 480 hehtaaria ja väkiluku 6 768 henkeä (1.1.2018). Vuoden 2014 alussa asuinalueen väestöstä 88 prosenttia oli virolaisia.", "Põhja-Tallinn\nPõhja-Tallinn (merkitys suomeksi \"Pohjois-Tallinna\") on Tallinnan kaupunginosa. Kaupunginosalla on oma hallinto. 1. marraskuuta 2007 kaupunginosan väkiluku oli 55 681. Sen pinta-ala on 17,3 km².", "Tallinnan laululava\nTallinnan laululava () on arkkitehti Alar Kotlin suunnittelema rakennus Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Se sijaitsee Piritan kaupunginosassa Vana–Narva-maantien varrella, noin 3,5 kilometriä Tallinnan vanhankaupungin keskustasta itään. Lavan suurin säännöllinen tapahtuma ovat Tallinnan laulujuhlat, jotka pidetään joka viides vuosi, viimeksi vuonna 2014. Lava valmistui vuoden 1959 laulujuhlia varten.\nLavalle mahtuu 15 000 laulajaa. Lava voi toimia myös katsomona, jolloin esiintyjät esiintyvät lavan edessä. Yleisöä paikalle mahtuu 70 000 henkeä. Lavan vieressä on 42 metriä korkea torni, joka toimii näkötornina. Sen tuliuurnaan sytytetään tuli aina laulujuhlien ajaksi.", "Liiva (Tallinnan asuinalue)\nLiiva on asuinalue () Nõmmen kaupunginosassa Tallinnassa. Sen pinta-ala on 264 hehtaaria ja väkiluku 1 366 henkeä (1.1.2018). Vuoden 2014 alussa asuinalueen väestöstä 87 prosenttia oli virolaisia.", "Kalamaja (Tallinnan asuinalue)\nKalamaja on asuinalue () Põhja-Tallinnan kaupunginosassa Tallinnassa. Sen pinta-ala on 210 hehtaaria ja väkiluku 11 366 henkeä (1.1.2018). Vuoden 2014 alussa asuinalueen väestöstä 66 prosenttia oli virolaisia." ]

[ "Iranin vallankumous\nIranin vallankumous tapahtui vuonna 1979. Sen seurauksena Iran muuttui itsevaltaisesta, länteen myötämielisesti suhtautuvasta, šaahi Mohammad Reza Pahlavin hallitsemasta monarkiasta islamilaiseksi teokratiaksi, jota hallitsi ajatollah Ruhollah Khomeini. Iranin vallankumous on jaettu kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa perustuslailliset, vasemmistolaiset ja uskonnolliset ryhmät syrjäyttivät šaahin vallasta; toisessa vaiheessa, jota usein kutsutaan islamilaiseksi vallankumoukseksi, ajatollah nousi valtaan.", "Öljykriisi\nVuonna 1979 Iranissa tapahtui vallankumous. Koska Iran on suuri öljyntuottajamaa, näkyi vallankumous maailmanlaajuisesti piikkinä öljyn hinnassa ja öljyn tuotantokin väheni rajusti. Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon.", "Iranin vallankumous\nŠaahi Mohammad Reza Pahlavi pakeni maasta tammikuussa 1979 ja ajatollah Khomeini palasi maahan 1. helmikuuta 1979. 11. helmikuuta maan asevoimat julistautui ”neutraaliksi” ja kapinoitsijat kukistivat šaahinvallan kannattajat. 1. huhtikuuta järjestettiin kansanäänestys maan valtiomuodosta (Islamilainen tasavalta hyväksyttiin monarkian korvaajaksi) ja vallankumous vakiintui joulukuussa 1979 säädetyllä teokraattisella perustuslailla, jolla ajatollah Khomeini nostettiin maan korkeimmaksi johtajaksi.", "Iranin vallankumous\nKhomeinista tuli \"faqih\" tai Korkein johtaja ja hän käytti valtaansa eliminoidakseen vastustajansa, ensiksi liberaalit ja vasemmistolaiset, kuten presidentti Abolhassan Bani-Sadrin, joka pakeni maasta helmikuussa 1981 ja myöhemmin uskonnolliset vastustajansa. Vuoteen 1981 Khomeinin aikana ehdittiin teloittaa noin 1 600." ]

[ "Irakin–Iranin sota\nIrakin–Iranin sodan yksi perimmäinen syy oli se, että maat riitelivät pitkään Shatt al-Arabin vesiväylän omistuksesta. Maat jakoivat sen kahtia vuoden 1975 sopimuksella. Iranissa tapahtui vuonna 1979 Iranin vallankumous, joka muutti maan šiialaisten uskonoppineiden johtamaksi islamilaiseksi tasavallaksi. Iranin johtaja ajatollah Khomeini halusi, että hänen mielestään sorretut šiialaiset nousisivat kapinaan arabimaissa. Khomeinin mielestä baath-puolueen johtama maallisesti hallittu Irak oli paha ja epäpyhä. Iran tukikin irakilaisten šiialaisten vastarintaliikettä, joka alkoi tehdä attentaatteja Irakin johtoa vastaan. Samoihin aikoihin Saddam Hussein kaappasi vallan Irakissa. Saddam pelkäsi šiiakapinaa tukevaa Khomeinia ja halusi syöstä tämän pois vallasta. Saddam halusi myös kumota heti tilaisuuden tullen Shatt al-Arabin vesiväylää koskevan sopimuksen, jota hän piti Irakia nöyryyttävänä, ja nousta lopulta koko arabimaailman johtoon. Saddamin ajatus siitä, että Iran oli vallankumouksen heikentämä, näytti todelta kevään 1980 pienissä rajataisteluissa. Hän halusi antaa Iranille opetuksen valtaamalla koko Shatt al Arabin ja Khūzestānin öljykenttiä. Saddam uskoi Khūzestānin arabien nousevan kapinaan Irania vastaan. Saddam ei kuitenkaan halunnut antaa armeijansa hyökätä Teheraniin asti, mutta uskoi sodan kaatavan Iranin hallituksen. Saddamin mielestä Iraniin kannatti hyökätä, kun maa oli islamilaisen vallankumouksen heikentämä; hän uskoi myös vallankumouksen tuhoutuvan ennen pitkää sisältäpäin. Lisäksi hän pyrki laajentamaan sotaa usuttamalla Iranin kansallisia vähemmistöjä nousemaan kapinaan Khomeinin hallintoa vastaan.", "Iranin vallankumous\nHeinäkuussa 1979 Iranin vallankumoushallinto alkoi kampanjan Irakin väestön nostamiseksi kapinaan ja Baath-hallinnon syrjäyttämiseksi. Muutaman kuukauden päästä Iran aloitti Pohjois-Irakin kurdien tukemisen hallituksen vastaisessa taistelussa. Irakissa syntyi kriisi, jonka vuoksi presidentiksi nostettiin 17. heinäkuuta 1979 Saddam Hussein. Saddam pelkäsi Iranin vallankumouksen leviävän maahansa.\nToisaalta Saddam päätteli Iranin olevan vallankumouksen heikentämä ja aloitti Irakin–Iranin sodan 22. syyskuuta 1980.", "Iranin vallankumous\nKhomeinin ajatukset saivat kannatusta Persianlahden maissa. Marraskuussa 1979 ja helmikuussa 1980 Saudi-Arabian rikkaan öljymaakunnan Hasan šiiat kapinoivat, minkä turvallisuusjoukot kukistivat kymmenien kuolonuhrien hinnalla. Samanlaisia kapinoita tapahtui Bahrainissa 1979–1980 ja Kuwaitissa aloitettiin terrori- ja kiihotuskampanja. Vallankumouksen ensisijainen tavoite oli kuitenkin Irak, jossa väestöstä noin 60 % edustavat šiiat elivät lähinnä sunneja edustavan maallisen arabisosialistisen Baath-puolueen alaisuudessa. Koska Irak on Persianlahden suurin ja voimakkain arabivaltio, juuri sen saaminen vallankumouksen puolelle olisi ratkaiseva edistysaskel.", "Azerit\nIranin Azerbaidžanin roolia Iranin perustuslaillisessa vallankumouksessa ei voida yliarvioida. Suurimmat demokratiaa tavoittelevan vallankumouksen hahmot Sattar Khan ja Bagher Khan olivat molemmat Iranin Azerbaidžanista. Vuosien 1906–1911 vallankumous ravisteli qajarien dynastiaa, jonka kuninkaat olivat käytännössä myyneet valtionsa brittiläisen imperiumin tupakka- ja öljytavoitteille ja menettäneet alueita Venäjälle. Perustuslaillisten yritysten tuloksena perustettiin parlamentti (Majlis). Sitä seurasivat joillakin alueilla talonpoikaiskapina veronkerääjiä ja maanomistajia vastaan, jotka olivat kuningaskunnan ainoita kotimaisia tukijoita. Demokratiaa puolustavia sanomalehtiä julkaistiin, ja iranilainen älymystö alkoi omaksua Pariisista ja Pietarista saapuvia modernistisia aatteita. Qajar-šaahi ja hänen brittiläiset neuvonantajansa murskasivat vallankumouksen, mutta dynastian kaatumista ei enää voitu viivyttää kauan. Qajar-dynastian viimeinen šaahi syöstiin pian vallasta Reza Khanin johtamassa sotilasvallankaappauksessa. Hän oli upseeri vanhassa kasakkarykmentissä, jonka Venäjä oli luonut ja johon se oli asettanut upseerit suojelemaan qajarhallitsijaa ja Venäjän etuja. Yrittäessään luoda homogeenisuutta valtioon, jossa puolet väestöstä kuului etnisiin vähemmistöihin, Reza Shah kielsi nopeassa sarjassa azerin kielen käytön koulujen alueilla, teatteriesityksissä, uskonnollisissa seremonioissa ja lopulta julkaistavissa kirjoissa.", "Iranin vallankumous\nKhomeini kannatti militanttia uskonnollista järjestystä, joka hylkäsi Lähi-idän vallitsevat poliittiset järjestelmät ja pyrki vapauttamaan muslimit suurvaltojen kontrollista. Hän halusi islamilaista maailmanjärjestystä, jossa kansallisvaltiot korvattaisiin uskovien yhteisöllä, ummalla. Koska Iran oli ainoa maa, jossa ”Jumalan hallitus” oli perustettu, sen pyhä velvollisuus oli toimia umman ytimenä ja pyhän viestin välittäjänä.", "C-kasetti\nIranin islamilainen vallankumous sai alkunsa 1970-luvun lopulla Ajatollah Khomeinin maanpakopaikastaan Ranskasta lähettämillä C-kaseteilla. Niille oli tallennettu poliittisia puheita, joita monistettiin Iranissa kasetilta toiselle, jolloin viesti saatiin jaettua kautta maan." ]

[ "Ruotsin taide\nKun mannerjää alkoi kivikaudella vetäytyä, etelästä tulevat keräilijä- ja metsästäjäkansat alkoivat asuttaa skandinaavista niemimaata. Tältä ajalta säilyneet merkit taiteesta ovat yksinkertaisia ja kuvastavat ajan materiaaleja. Kivikaudelta on säilynyt paljon muun muassa kalliopiirroksia. Bohuslänissä on yksi maailman suurimmista kalliopiirrosten keskittymistä." ]

[ "Pohjois-Trøndelagin kalliopiirrokset\nBølan kalliopiirrokset ovat ehkä Norjan kuuluisimmat kalliopiirrokset. Sen tunnetuin kuvio \"Bølareinen\" on tunnettu jo 1800-luvulta asti ja hiljan löydetty \"Bølamannen\" esittää hiihtäjää. Näiden äärellä käy kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain.", "Skandinavian pronssikausi\nTanskan Jyllannissa, Sjællannissa, Fynissä, Bornholmissa ja muilla saarilla, sekä Skånessa, on Ruotsiin verrattuna vähän kalliopiirroksia. Niitä tunnettiin vuonna 2009 noin 280 kuvakenttää, joista Bornholmilla sijaitsi 85. Kuvakentät sijaitsevat Jyllannin itäpuolella ja Tanskan saarilla. Vaikka useimmat kuvakentät oli tehty vesistöjen vesirajaan, on osa niistä piirretty myös sisämaahan peltomaisemien yhteyteen. Tanskassa piirrettiin kalliopiirroksia vain pronssikauden alkupuoliskolla ja siellä traditio päättyi ennen muita skandinavisen pronssikulttuurin alueita. Niitä hakattiin megaliittisiin dolmeneihin, hautakumpujen reunuskiviin tai paasiarkkujen kiviin, siirtolohkareisiin, megaliittien kammioihin ja muihin hautauksiin. Hieno esimerkki tästä on Sagaholmin hautakumpu. Piirrosten aiheina olivat yleensä laivat, mutta yleisiä olivat myös jalankuviot, kämmen- tai kädenkuviot ja pyöräkuviot. Kuvioiden väliin nakutettiin pieniä kuppeja, joita saattoi olla kymmeniä.", "Bohusläänin kalliomaalaukset\nTumlehedin kalliomaalaus sijaitsee Tumlehedin kylässä Torslandan pitäjässä nykyisen Göteborgin kunnan alueella Göteborgin kaupungin välittömässä läheisyydessä. Kohde on vain 900 metrin päässä meren rannasta ja 25 metriä merenpinnan yläpuolella. Pystykallio avautuu etelään ja maalaus on tehty sen yläosan sileään kohtaan, jossa on kapeita pystyhalkeamia. Maalausta on voinut tehdä alla olevalla vinolla terassilla seisten. Huomiota kiinnittää suuri kauris tai peura, jolla on näyttävät verkkomaiset sarvet. Kauris on kooltaan 50×70 senttimetriä ja se on kuvioista selvin. Se sarvet ovat eläimen pituiset, mutta keskellä ne muuttuvat verkkomaiseksi vyyhdeksi. Myös kauriin keho on verkkomaiseksi maalattu, vaikka se on täytetty punamaalilla. Kauriin alla on levittynyttä punaväriä liikaa, jotta yksittäiset kuviot erottuisivat. Kapeiden pystyhalkeamien vasemmalla puolella on lisää kuvioita. Ylhäällä on neljä kampamaista kuviota, jotka ovat 25−65 senttimetriä pitkiä. Viides kampakuvio voidaan ajatella olevan kauriin sarvissa. Kampakuvioiden alla on epäselvä kohta ja sitten epävarma kalankuva, jonka alla on useita sik-sak-kuvioita. Äärimmäisenä vasemmalla on samalla korkeudella 3−4 kalaa toistensa yläpuolelle maalattuina. Ne ovat 25−27 senttimetriä pitkiä.", "Bohusläänin kalliomaalaukset\nBärfendals-Medbon kalliomaalaus sijaitsee Bärfendalin pitäjässä nykyisen Munkedalin kunnan alueella noin 3,1 kilometriä Åbyfjordenista koilliseen noin 65-70 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä kohde on siten lähellä Bron maalauskohteita. Kallioseinämä on 5−8 metriä korkea ja 40 metriä leveä, ja se on punertavaa graniittia. Maalauskenttä on 11 metriä leveä ja 0,5−1,2 korkea ja siinä on neljä kuvakenttää. Vuoden 1981 tutkimus toi esille seuraavat havainnot. Vasemmalla olevassa kentässä on kolme geometrista kuviota, jotka voidaan tulkita ihmisiksi. Hahmojen vartalo on ruudun muotoinen, josta jalat ja kädet ojentuvat ja pää on lyhyt pystyviiva. Toinen kenttä sijaitsee 5,2 metriä oikealle. Siihen on maalattu 5 eläinkuviota, joista alimmainen on maalattu täyteisesti. Ne esittävät kahta hirven tai peuran päätä, mutta kolme alinta ovat vain 7 senttimetrin pituisia. Kolmanteen kenttään on väliä 1,4 metriä. Siihen on maalattu lähes pystysuoraan riviin 12 kuviota: ylimmäksi pieni ihminen, verkkokuvio, peura ja kahdella jalalla kävelevä lintu, sitten peura, iso hirvi runsaine sarvineen, tämän alla tunnistamaton pieni kuvio ja ihmismäisesti kävelevä kaksijalkainen lintu, sitten suuri hain tai delfiinin kaltainen kala, jonka alla on koukkumainen viiva ja toinen tunnistamaton kuvio, ja alimpana ihminen kädessään oksa tai muu esine. Oikeanpuoleisin kenttä on 2,5 metrin päässä ja käsittää vain kaksi kaksijalkaista suurta lintua. Kaikki kohteen linnut on kuvattu oudosti pystyasentoon siivet taaksepäin viuhtoen. Kohde on ajoitettu mesoliittiseksi. Kuviot ovat hyvin haalistuneita.", "Norlannin kalliopiirrokset\nNämforsenin kalliopiirrosalue on Ruotsin suurin yhtenäinen pyyntikulttuuriin liittyvä kalliopiirrosalue. Piirrokset sijaitsevat Ångermanälvenin Nämforsenin koskessa alueella, joka on noin 350 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Alueella sijaitsevat muun muassa saaret Notön, Brådön ja Laxön ja rantakallio Lillforshällan, joilta piirroksia on löydetty. Piirroksia on löydetty laskutavasta riippuen 2 300−2 400 kappaletta. Vanhimmat kuviot on tehty noin 4 000−3 500 eaa., mutta eniten niitä tehtiin noin 3 500−2 000 eaa. Nuorimmat kuviot sisältävät maaseudun pronssikaudelle tyypillisiä aiheita ja ne ajoitetaan 1 600−1 300 eaa.. Kalliopiirrosalueen tutkimusta rahoittaa säätiö, joka myös ylläpitää Nämforsenin Hällristningsmuseumia. Kuvien olemassaolo on tunnettu ainakin jo 1705 asti.", "Tennesin kalliopiirrokset\nTennesin kalliopiirrokset olivat Norjassa, ja yleensäkin skandinaviassa, enimmäiset löydetyt kalliopiirrokset, jotka olivat metsästystä harjoittavien ryhmien tekemiä. Niistä ilmoitti professori Martin Vahl Kööpenhaminan yliopistosta matkaltaan vuonna 1794. Piirrokset kuitenkin unohtuivat vuoteen 1913 asti, jolloin Kööpenhaminan yliopiston työntekijä huomasi asian Vahlin jälkeensä jättämistä papereista. Tuolloin kalliopiirrokset alkoivat kiinnostaa tieteentekijöitä ja kuultuaan asiasta Gustaf Hallström matkusti Balsfjordiin dokumentoimaan piirrokset. Paikalliset asukkaat ohjasivat Hallströmin \"Bukkhammarenin\" kuvakentälle, jonka Vahl oli aikaisemmin löytänyt. Kuviot dokumentoitiin ja muutaman sadan metrin päässä \"Gråberganissa\" he löysivät lisää kuvioita.", "Bohusläänin kalliomaalaukset\nHällerin kalliomaalaus sijaitsee Brodalenin ja Bron kylien lähellä, peltoaukean takaisessa kalliossa. Kohde on noin 20 metrin korkeudella merenpinnasta, joka löytyy nykyään 1,7 kilometrin päässä Åbyfjordenin rannassa. Pystykalliossa on jääkauden hiomia pyöreitä pintoja, joissa on vaakasuoria halkeamia ja lohkeamia. Kalliosta lohjenneet lohkareet ovat jättäneet jälkeensä suuren syvennyksen, jota suuri lippa suojaa. Maalaukset sijaitsevat lipan suojassa katseen korkeudella maasta. Maalaus käsittää kolme kuviota, jotka muistuttavat haravan terää tai tasapohjaisen veneen kuviota. Kuviot ovat 40−50 senttimetriä leveitä ja 30 senttimetriä korkeita. Viivat ovat erittäin leveitä ja voidaan puhu täyteisesti maalatuista kuvioista. Maalin väri on haalistuneempi ylemmillä kuvioilla kuin alemmalla suojassa olevalla kuviolla. Aivan maalausten lähellä on tutkittu muinaista asuinpaikkaa, jonka koko on 40 metriä pitkä ja 10−20 metriä leveä. Kaivauksissa löydettiin piiesineitä ja iskoksia. (Valokuvia )", "Vingenin kalliopiirrosalue\nVingenin kalliopiirrosalue ( ) sijaitsee Frøysjøenin salmessa, joka on aivan Vingenpollenin vuonon suulla, Bremangerin kunnassa Sogn og Fjordanen läänin pohjoisosissa Norjassa. Se on Pohjois-Euroopan suurimpia ja Länsi-Norjan suurin kalliopiirrosalue. Kohde sijaitsee pienen vuonon keskellä ja sitä ympäröivät jopa 800 metrin korkuteen kohoavat vuoret. Kalliopintoihin ja irtokiviin on hakattu yli 2 200 kalliopiirrosta , joiden aiheet ovat metsästäjäyhteisöille ominaiset. Kuviot ajoitetaankin neoliittiseen kivikauteen noin 5000−4200 eaa.. Alueen omistaa Bergenin museo ja se luvaton liikkuminen alueella on nykyään kielletyä.", "Norlannin kalliomaalaukset\nBrinnåsklippenin kalliomaalaus sijaitsee Fjällsjön pitäjässä aivan Ramselen rajalla. Maalaus on noin 1,2 kilometriä Vängelälvenista pohjoiseen ja toisesta kalliomaalauksesta Boforsklackenista kilometrin koilliseen. Alueella on lukuisia pystykallioita, joista yksi on maalauskohteena. Kyseinen kallio on yhdeltä sivultaan antropomorfinen muodoltaan, koska tietyssä valaistuksessa seinämässä vaikuttaisi olevan ihmisen kasvot. Jyrkänteen alareunassa on kovera lohkeama, joka on muodoltaan pyöreä ja sileä. Tähän kohtaan tehtyä maalausta kutsutaan nimellä Brinnåsklippen 1. Yksi kuvioista on hirvi, joka on osittain maalattu täyteen. Se on 55 senttimetriä pitkä ja 23 korkea, sen etujalat ovat 12 senttimetriä pitkät, mutta takajaloista on jäljellä vain 4 senttimetrin viiva. Aivan hirven taakse on maalattu ihmishahmo. Ihminen on 63 senttimetriä korkea ja jopa 20 leveä. Ihmisen pää on 13 senttimetriä leveä ja tietyssä valossa tutkijat olisivat nähneet falloksen, joka osoitti hirveä takaapäin. Vielä erottuu sik-sak-kuvio, joka on 27 senttimetriä pitkä ja 3−4 leveä. Kallion kasvoista on havaittu myös punaväriä, mutta se on ollut liian korkealla tutkittavaksi. Brinnåsklippen 2 sijaitsee muutama sata metriä luoteeseen ja kuvapinta osoittaa lounaaseen. Tämä maalaus käsittää pienen hirvikuvion ja väriläiskän. Noin 120 senttimetrin korkeudella oleva hirvi on 18 senttimetriä pitkä ja 8 korkea. Sen jalat ovat noin 6 senttimetriä pitkät. Noin 70 senttimetriä hirven yläpuolella on 60×40 senttimetriä laaja väriläiskä. Kohteessa on myös siirtolohkareen alla puoliluola, jota paikalliset kutsuvat nimellä Grottan. Myös sen sisällä vaikuttaisi olevan punaväriä." ]

[ "Vodlajoki\nVodlajoki () on 149 kilometriä pitkä Äänisen itärannalle laskeva joki Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Joen valuma-alue kattaa 13 700 neliökilometriä. Vodlajoen leveys vaihtelee 250 ja 425 metrin välillä." ]

[ "Vodlajoki\nVodlajoki alkaa Vodlajärven koillisrannalta, josta se virtaa aluksi kohti itää ja kääntyy sitten etelään. Tästä joen alkuosasta käytetään myös nimeä Suhaja Vodla. Aivan Karjalan tasavallan itärajalla Vodlajokeen yhtyy lännestä Vama-joki ja pohjoisesta Arkangelin alueelta Nietomajoki. Vama sai alkunsa alun perin pienestä järvestä Vodlajärven itäpuolelta, mutta nykyisin se on yhdistetty myös Vodlajärveen. Jonkin matkaa Vodla-nimisen kylän jälkeen Vodlajoki kääntyy lounaaseen. Kubovon kylän luona jokeen laskee idästä Kolodojoki. Krivtsyn kylän luona joki kääntyy länteen ja laskee lopulta Šallan luona Ääniseen.", "Vanhajoki\nVanhajoki on Oulujoen vesistöalueeseen kuuluva parikymmentä kilometriä pitkä joki, joka lähtee Puolangan Iso-Laamasesta ja laskee Vaalan Kaihlasen kautta Oulujärveen. Joki seurailee yhdystie 8832:sta, joka ylittää sen kahdesti, ylävirran puolella Vaalan Aittoselässä Jaalangasta seitsemisen kilometriä pohjoiseen ja siitä puolitoista kilometriä etelään toisen kerran. Aittoselästä kaakkoon joessa on Matkalampi-niminen laajentuma ja Aittoselän sillasta puolisen kilometriä luoteeseen pienempi Puntarilampi. Jokivarsi on aivan loppuosaa lukuun ottamatta asumaton.", "Voittolanjoki\nVoittolanjoki () on joki Venäjällä Leningradin alueen Tusinan ja Kirovskin piireissä. Se saa alkunsa Tusina- ja Mujajoen väliseltä metsäalueelta Hattulan taajaman luota ja virtaa kohti pohjoista laskien Mujajokeen Korun (ven. Горы, \"Gory\") huvilataajaman luona. Joen pituus on 23 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 266 neliökilometriä.", "Pieni Olhavanjoki\nPieni Olhavanjoki () on Olhavanjoen oikeanpuoleinen (itäinen) haara Novgorodin alueella Venäjällä. Pieni Olhavanjoki on 17 km pitkä. Se laskee Olhavanjokeen 2 km Ilmajärvestä pohjoiseen Rurikinlinnan vierestä. Se halkaisee Novgorodin niin, että kaupungin itäinen osa sijaitsee saarella. Se liittyy uudelleen Olhavanjokeen Hutinin luostarin pohjoispuolella. Sivujoen nimi Malyi Volhovets on suomeksi Pieni Olhavanjoki, joka viittaa päähaaraan eli Olhavanjokeen.", "Vaikkojoki\nVaikkojoki on Vuoksen vesistön Juojärven reitin latvaosaan kuuluva vesitie Kaavin ja Juuan alueella Koillis-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vaikkojoki on noin 50 km pitkä, mutta meloen reitille kertyy mittaa noin 90 km. Joen korkeusero on 84 metriä.", "Vääräjoki\nVääräjoki on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalajoen sivu-uoma. Joki on pituudeltaan 107 kilometriä pitkä ja leveydeltään 5-10 metriä leveä. Joen valuma-alue on 940 neliökilometriä. Vääräjoki saa alkunsa Reisjärven kunnassa sijaitsevasta Pitkäjärvestä, josta joki laskee Sieviin ja Kalajoen kaupungin alueelle. Siiponjoki haarautuu Vääräjoesta Typön jälkeen. Vääräjoki yhtyy Kalajoen pääuomaan Tyngän kylässä.", "Valkeajärvi (Ikaalinen)\nJärvi on 600 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 5,7 hehtaaria. Se sijaitsee metsäalueella eikä sen rantoihin rajaudu peltoja. Osa rannoista ovat suota ja siihen laskeekin kolme suo-ojaa. Pohjoispäästä lähtee laskuoja, joka yhtyy 600 metrin päässä Veholammen ja Saukkolammen välillä Vehonojaan. Rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä ja rannoille on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tie Ryöhiönjärven pohjoispäästä, jonne pääsee Tevaniemeltä tai Sorvanperältä seututieltä 276.", "Veholampi (Ikaalinen)\nLampi on 250 metriä pitkä ja 50 metriä leveä läpivirtauslammen soistuva laajentuma. Pohjoispäähän laskee kaksi ojaa, joista toinen tuo vettä Nevainlammesta. Laskuoja Veho-oja lähtee eteläpäästä ja laskee kahden kilometrin päässä Saukkolampeen. Valkeajärveltä tulee Veholammelle tie, joka ohittaa sen 100 metrin päästä. Tien varrella lammen kohdalla on rakennuksia, johon päättyy merkitty retkeilyreitti.", "Valdain ylänkö\nValdain ylänkö eli Valdai (; Валда́й) on Keski-Venäjän tasangon luoteisosassa Leningradin, Novgorodin, Pihkovan, Smolenskin ja Tverin alueilla sijaitseva ylänkö, jonka pituus on yli 600 kilometriä, keskikorkeus 150–250 metriä ja korkein huippu 343 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylänkö toimii Volgan, Väinäjoen, Ilmajärven (Laatokan) vesistöjen vedenjakajana. Seudulla on runsaasti havumetsiä, soita ja järviä." ]

[ "Mithridates VI\nMithridates syntyi Sinopessa, Pontoksen kuningaskunnan pääkaupungissa. Hänen isänsä oli kuningas Mithridates V Euergetes ja äitinsä seleukidiprinsessa , joka oli ehkä Antiokhos IV:n tytär. Mithridates V auttoi Rooman valtakuntaa kolmannessa puunilaissodassa ja sai palkkioksi osan Fryygiasta. Myös Paflagonia ja Galatia joutuivat Pontoksen vallan alle Mithridates V:n aikana. Vuonna 121 eaa. tai 120 eaa. Mithridates V joutui salamurhan kohteeksi hovissaan Sinopessa. Pontosta hallitsi tämän jälkeen Mithridates V:n vaimo Laodike alaikäisten poikiensa Mithridates Eupatorin ja Mithridates Chrestuksen nimissä. Mithridates Eupator, josta tuli kuningas Mithridates VI, oli vanhempi ja murhan aikoihin noin yksitoistavuotias. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Laodike suosi nuorempaa poikaansa Mithridates Chrestusta. Laodiken hallituskauden aikana Rooma riisti Pontokselta Fryygian." ]

[ "Mithridates VI\nNoin vuonna 97 eaa. Kappadokian asukkaat nousivat kapinaan Mithridateen julmaa hallintoa vastaan ja pyysivät entisen kuninkaan veljeä, joka oli koulutettavana Asiassa, palaamaan maahansa. Mithridates toimi heti ja ajoi vallantavoittelijan Kappadokiasta. Kun tämä kuoli, Bithynian kuningas Nikomedes sekaantui yllättäen valtataisteluun ja julisti tukevansa erästä poikaa, jonka hän väitti olevan kuningas Ariarathes VI:n kolmas poika. Nikomedes lähetti Laodiken ja pojan Roomaan todistamaan, että Ariarathes VI oli tunnustanut pojan omakseen. Mithridates lähetti puolestaan Gordioksen Roomaan ja väitti, että hän oli aikaisemman kuninkaan Ariarathes V:n poika. Senaatti ei jaksanut selvitellä asiaa sen kummemmin, vaan määräsi Mithridateen jättämään Kappadokian ja – ehkä yllättäen – myös Nikomedeen jättämään Paflagonian. Kummastakin maasta tuli näin itsenäinen.", "Mithridates VI\nMithridateen isä oli antanut tyttärensä Laodiken Kappadokian kuninkaan Ariarathes VI:n vaimoksi, ja Mithridates itsekin oli jo aikaisemmin sekaantunut Kappadokian sisäisiin asioihin. Ariarathes hallitsi noin vuodesta 130 eaa. vuoteen 116 eaa., jolloin hänet murhasi kappadokialainen ylimys Gordios. Mithridateen huhuttiin olleen tämän murhan takana. Mithridateen sisko Laodike nousi Kappadokian hallitsijaksi, koska hänen ja Ariaratheen kaksi poikaa olivat vielä liian nuoria hallitsemaan. Laodiken hallituskausi kesti noin 14 vuotta, kunnes vuonna 102 eaa. Bithynian kuningas Nikomedes miehitti Kappadokian ja pakotti Laodiken menemään kanssaan naimisiin. Mithridates reagoi tähän voimakkaasti: hän ajoi Nikomedeen joukot maasta voimakeinoin ja asetti siskonpoikansa Ariarathes VII Filometorin valtaistuimelle. Pian kuitenkin huhuttiin, että Mithridates aikoi lähettää Gordioksen Kappadokiaan murhaamaan myös uuden kuninkaan. Saatuaan kuulla tästä Ariarathes kokosi armeijan kappadokialaisista ja lähialueiden kuninkaiden lähettämistä joukoista. Mithridateen sanottiin hyökänneen Kappadokiaan 80 000 jalkaväkisotilaan ja 10 000 ratsuväkisotilaan voimin. Lisäksi hänellä olisi ollut 600 viikatevaunua. Luvut ovat kuitenkin selvästi liioiteltuja. Mithridateen ei tarvinnut taistella, sillä Ariarathes VII joutui salamurhan uhriksi. Mithridates asetti poikansa Ariarathes IX:n Kappadokian kuninkaaksi, mutta Gordioksesta tuli Kappadokian todellinen hallitsija, koska uusi kuningas oli vasta kahdeksanvuotias. Tämä nukkehallinto kesti ehkä viiden vuoden ajan.", "Mithridates V\nMithridates V salamurhattiin joskus vuoden 120 eaa. tienoilla. Takana oli ehkä roomalaismielinen ryhmittymä, joka pelkäsi Mithridateen kasvavaa valtaa. Pontoksen hallitsijaksi tuli Mithridateen vaimo Laodike, joka hallitsi kahden alaikäisen poikansa nimissä.", "Mithridates III (Pontos)\nMithridates III () oli neljäs Pontoksen kuningas ja todennäköisesti Mithridates II:n poika. Hän hallitsi ehkä vuosien 220 eaa. ja 183 eaa. välisenä aikana. Mithridates III:sta ei tiedetä juuri mitään. Eräät historioitsijat kiistävät kokonaan hänen olemassaolonsa, vaikka Appianus luetteleekin kuusi Mithridates-nimistä kuningasta, kuudentena Pontoksen kahdeksas kuningas Mithridates VI Suuri.", "Mithridates V\nMithridates V Euergetes () oli Pontoksen kuningas noin 150–120 eaa. Pontoksen kuningas Farnakes I oli luultavasti Mithridates V:n isä. Mithridates IV oli puolestaan Farnakeen nuorempi veli ja näin ollen Mithridates V:n setä. Mithridates V:n poika Mithridates VI Eupator ”Suuri” (hallitsi 120–63 eaa.) oli Pontoksen tunnetuimpia kuninkaita.", "Mithridates VI\nPäästyään kuninkaaksi Mithridates pyrki laajentamaan valtaansa Mustanmeren rannikkoseuduille. Ensiksi hän liitti Armenia Minorin valtakuntaansa. Samoihin aikoihin hän valtasi myös rikkauksistaan kuuluisan Kolkhiksen. Joskus vuosien 114 eaa. ja 110 eaa. välillä Mithridates sai avunpyynnön Taurien Khersonesokselta, jonka kreikkalaiset kaupungit halusivat apua skyyttejä ja taureja vastaan. Mithridates lähetti apuun 6000 sotilasta sotapäällikkönsä Diofantoksen johdolla ja myöhemmin vielä kaksi muuta sotajoukkoa. Skyytit kukistuivat pitkän sotaretken jälkeen, ja Mithridateesta tuli koko Khersonesoksen hallitsija. Myös Mustanmeren länsirannalla sijainneet Olbia ja Apollonia pyysivät aikanaan Mithridatekseltä apua. Vuosien kuluessa Mithridateen valta kasvoi Mustanmeren alueella. Ainoastaan Kaukasian vuoristoinen rannikko ja vielä itsenäiset kreikkalaiset Bithynian kuningaskunta ja Herakleia Pontike jäivät Pontoksen vallan ulkopuolelle. Niiden takana oli Rooman Asian provinssi.", "Mithridates VI\nSamaan aikaan muutama tapahtuma vahvisti Mithridateen asemaa. Vuonna 96 eaa. tai 95 eaa. Tigranes I nousi Armenian kuninkaaksi, liittoutui Mithridateen kanssa ja nai tämän tyttären Kleopatran. Vuonna 94 eaa. Bithynian kuningas Nikomedes kuoli, ja hänen poikansa Nikomedes IV nousi valtaistuimelle. Vuonna 91 eaa. Roomassa syttyi liittolaissota, eivätkä roomalaiset ehtineet puuttua Vähän-Aasian asioihin. Mithridates yllytti uuden vävynsä Tigraneksen Kappadokian kimppuun, ja Ariobarzanes pakeni Roomaan. Mithridates yritti salamurhata Nikomedes IV:n mutta epäonnistui. Myös Nikomedes pakeni Roomaan, missä senaatti määräsi kummankin kuninkaan palautettaviksi valtaistuimilleen. Tehtävä annettiin konsuli Manius Aquilliukselle ja Manlius Maltinukselle. Mithridates puolustautui väittäen toimivansa Nikomedeen velipuolen Sokrates Chrestuksen nimissä.", "Mithridates VI\nNoin vuonna 109 eaa. Mithridateen kerrotaan tehneen salaa matkan Bithyniaan ja Asian provinssiin. Vuonna 107 eaa. Mithridates ja hänen naapurinsa Bithynian kuningas Nikomedes III Euergetes hyökkäsivät Paflagoniaan ja jakoivat alueen keskenään. Aikaisemmin roomalaiset eivät olleet välittäneet Mithridateen valloituksista, mutta nyt he lähettivät Mithridateen luo lähetystön, joka vaati luopumista valloitetuista alueista. Mithridateen kerrotaan pitäneen lähetystölle puheen, jossa hän väitti toimintansa olleen oikeutettua. Tämän jälkeen Mithridates valtasi vielä osan Galatiasta, jonka jo hänen isänsä olisi pitänyt periä. Nikomedes asetti puolestaan oman poikansa Paflagonian kuninkaaksi.", "Mithridates VI\nMithridates laajensi valtakuntaansa ympäri Mustanmeren rantoja, ja hän ajautui kolmesti sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Ensimmäisessä sodassa (89 eaa.–85 eaa.) hän valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa ja Rooman valtakunnalle kuuluneet osat, jolloin hänen sanotaan teloittaneen 80 000 roomalaista. Mithridates valtasi myös Kreikan, mutta konsuli Sulla kukisti hänen joukkonsa vuonna 85 eaa., ja Mithridateen oli luovuttava valloituksistaan. Toinen sota (83 eaa.–81 eaa.) oli suppeampi laajuudeltaan. Kolmannessa sodassa (73 eaa.–63 eaa.) roomalaiset sotapäälliköt Lucullus ja Pompeius kukistivat Mithridateen perusteellisesti. Mithridates surmasi tai surmautti itsensä jouduttuaan poikansa Farnakes II:n syrjäyttämäksi." ]

[ "Reggae OK\nReggae OK on Riki Sorsan vuonna 1981 esittämä kappale, jonka sävelsi Jim Pembroke ja sanoitti Olli Ojala. Kappale oli Sorsan ensimmäinen suomenkielinen hitti. Se edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1981. Kappale sai 27 pistettä ja sijoittui 20 kilpailijan joukossa kuudenneksitoista.", "Riki Sorsa\nEsko Richard ”Riki” Sorsa (26. joulukuuta 1952 Helsinki – 10. toukokuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen laulaja. Hänet tunnettiin hiteistään ”Reggae OK” (Suomen Euroviisu-edustuskappale vuodelta 1981), ”Muuttohaukka”, ”Haaveissa vainko oot mun”, ”Joki” ja ”Myrskyn silmä”.", "Riki Sorsa\nSorsa aloitti uransa laulusolistina muun muassa yhtyeissä The Zoo ja Jig-Saw. Soolouralle hän siirtyi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Vuonna 1981 Sorsa edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa kappaleella ”Reggae OK”, joka sijoittui 16:nneksi. Kappaleesta tuli hitti Suomessa ja muualla Euroopassa. Sorsan mukaan levyä myytiin yli 100 000 kappaletta. Ensimmäinen sooloalbumi oli \"Changing Tunes\" (1981), jota seurasi \"Desert of Love\" (1982). Kassu Halonen toimi molempien albumien tuottajana.", "Eurovision laulukilpailu 1981\nEurovision laulukilpailu 1981 järjestettiin 4. huhtikuuta 1981 Dublinissa, Irlannissa. Kilpailun juonsi Doireann Ní Bhríain. Kilpailun voitti Ison-Britannian Bucks Fizz kappaleellaan ”Making Your Mind Up”. Kilpailuun osallistui 20 maata, joista osallistui ensimmäistä kertaa. vetäytyi kilpailusta, koska maassa oltiin suivaantuneita sen edustajien kehnoista sijoituksista edeltäneinä vuosina ja epäiltiin jopa jonkinasteista Italian vastaista salaliittoa. palasi kisoihin neljän vuoden tauon jälkeen. Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella ”Reggae OK”. Kappale sai 27 pistettä ja oli 16. kahdenkymmenen kappaleen joukossa." ]

[ "Reggae OK\nVuosina 1981 ja 1982 Suomen euroviisukarsinnoissa asiantuntijaraadit suosivat kappaleita, jotka olivat mahdollisimman kaukana euroviisujen tavanomaisesta tyylistä. Molempina vuosina karsintojen voittajiksi nousivat Jim Pembroken rock-henkiset sävellykset, jotka saivat runsaasti kritiikkiä lehtien mielipidepalstoilla. Suoranaista häpeää tunnettiin aina esiintyjien ulkoasusta lähtien siihen, etteivät raadit ja esiintyjät tuntuneet ottavan Eurovision laulukilpailuja lainkaan vakavissaan ja asettivat Suomen näin naurunalaiseen valoon kansainvälisessä tapahtumassa.", "Juice Leskinen\nSlam teki vielä kaksi LP:tä: jouluksi 1980 ilmestyi joululevy \"Kuusessa ollaan\" ja alkuvuodesta 1981 \"Ajan henki\". Edellisen julkaisi Poko Rekords ja jälkimmäisen Atte Blomin uusi levymerkki Johanna. \"Ajan henkeä\" on pidetty yhtenä Leskisen parhaista levyistä sekä musiikillisesti että tekstillisesti, ja se myi nopeasti kultalevyyn oikeuttavan määrän. Joululevyllä julkaistiin kappale ”Sika”, josta on tullut joululaulujen klassikko. Keväällä 1981 Leskinen osallistui Euroviisujen karsintoihin Anssi Tikanmäen sovittamalla kappaleella ”Ilomantsi”. Se jäi karsintojen neljänneksi, ja Suomea edustamaan lähti Riki Sorsa kappaleella ”Reggae OK”.", "Jim Pembroke\nJim Pembroke on säveltänyt, sanoittanut ja laulanut monien Suomen kärkikastin artistien levyillä. Pembroke on säveltänyt Suomea Euroviisuissa edustaneet kappaleet Riki Sorsan \"Reggae OK\" (1981) ja Kojon \"Nuku pommiin\" (1982). 1970-luvun lopulla Pembroke myös kirjoitti Remu Aaltosen pyynnöstä Hurriganesille sanoituksia ja sävellyksiä. Jim oli toisinaan myös yhtyeen keikoilla mukana pianistina. Hän laulaa yhtyeen \"Jailbird\"-albumilla yhden kappaleen.", "Raul Reiman\nEurovision laulukilpailujen kotimaisessa karsinnassa samana vuonna, 1978, tuli Lea Lavénin esittämällä tulkinnalla \"Aamulla rakkaani näin\" toiselle sijalle, häviten Seija Simolan esitykselle vain niukasti. 21. helmikuuta 1981 Taiska esitti Suomen Euroviisu-karsinnoissa Reimanin säveltämän ja sanoittaman kappaleen Hiroshima. Se tuli kilpailussa kolmannelle sijalle. Niin ikään Reimanin sanoittama ja Jori Sivosen säveltämä sekä Frederikin esittämä Titanic tuli samassa karsinnassa seitsemännelle sijalle.", "Kojo (laulaja)\nKolmas levy \"Go All the Way\" vuonna 1981 ei myynyt, joten oli keksittävä jotain uutta. Kojolta ilmestyi alkuvuonna 1982 \"Hitparade\" (1982) -albumi sisältäen cover-versioita vanhoista soul-klassikoista. Kassu Halosen studio-orkesteri ja saksalaistyyliset kannet eivät kuitenkaan taanneet levyn menestystä. Tässä vaiheessa oli jo tiedossa Euroviisuihin osallistuminen. Jim Pembroken sävellys ja Juice Leskisen sanoitus \"Nuku pommiin\" voitti Suomen viisukarsinnan. Aluksi lehdistö ja kriitikot olivat innostuneita rockista Euroviisuissa, mutta kelkka kääntyi ja Kojo ei saanut ainuttakaan pistettä viisuissa. Siitä hän sai lisänimen Nolla-Kojo.", "Suomi 1980-luvulla\n1980-luvulla Suomi osallistui Eurovision laulukilpailuun joka vuosi. Mieleenpainuvimpia tapauksia ovat vuoden 1982 Euroviisut, joissa Kojo edusti Suomea kappaleella \"Nuku pommiin\" sijoittuen viimeiselle sijalle saamatta yhtäkään pistettä, sekä vuoden 1989 Euroviisut, joissa Suomen edustuskappale oli Anneli Saariston \"La dolce vita\". La dolce vita oli vuoteen 2006 asti Suomen paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään; se tuli seitsemänneksi saaden 76 pistettä. Myös Kirkan \"Hengaillaan\" (1984) ja Sonja Lumpeen \"Eläköön elämä\" (1985) pärjäsivät kohtalaisen hyvin: molemmat tulivat yhdeksänneksi. Laulukieli ei ollut vielä vapaa, kaikki esiintyivät suomen kielellä." ]

[ "HMS Fury (H76)\nAlus tilattiin 17. maaliskuuta 1933 J. Samuel White and Companyltä Cowesista Isle of Wightilta. Sen köli laskettiin 19. toukokuuta ja alus laskettiin vesille 10. syyskuuta 1934. Alus valmistui 18. toukokuuta 1935." ]

[ "HMS Fury (1911)\nAlus tilattiin A. & J. Inglisiltä Pointhousesta. Sen köli laskettiin 3. maaliskuuta 1910 ja alus laskettiin vesille 25. huhtikuuta 1911. Alus valmistui helmikuussa 1912.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" siirrettiin heinäkuussa 8. Hävittäjälaivueen mukana Force H:hon Gibraltarille. Elokuussa alus suojasi saattueita Välimerellä ja syyskuussa se otti osaa operaatio Menaceen eli Vapaan Ranskan joukkojen siirtoon Dakariin. Alus taisteli yhdessä Australian laivaston risteilijän HMAS \"Australian\" ja hävittäjä \"HMS Greyhoundin\" kanssa Vichyn Ranskan laivaston hävittäjää \"L'Audacieuxia\" vastaan sytyttäen aluksen tuleen ja pakottaen sen ajamaan rantaan uppoamisen estämiseksi. \"HMS Fury\" partioi lokakuussa Länsi-Afrikan rannikolla ja se suojasi 9. lokakuuta Vapaan Ranskan joukkojen maihinnousua Kameruniin. Alus palasi marraskuussa Force H:hon.", "HMS Fury (H76)\nToisen maailmansodan syttyessä \"HMS Fury\" oli laivueensa mukana sjoitettu Scapa Flowhon, mistä alus osallistui laivasto-osastojen suojaamiseen sekä sukellusveneidentorjuntapurjehduksiin. \"HMS Royal Oakin\" upottamisen jälkeen 14. lokakuuta 1939 alus siirrettiin Clydeen yhdessä Kotilaivaston alusten kanssa, kunnes Scapa Flown suojaa saatiin parannettua. Alus suojasi vuoden 1939 lopulla Kanadasta saapuvia saattueita. \"HMS Fury\" palasi vuoden 1940 alussa Scapa Flowhun.\n\"HMS Fury\" suojasi 17. huhtikuuta Norjassa ilmahyökkäyksessä vaurioitunutta risteilijää \"HMS Suffolkia\" Scapa Flowhun. Alus suojasi lentotukialuksia \"HMS Ark Royal\" ja \"HMS Glorious\" näiden toimittaessa ilmasuojaa Tromssan ympäristön joukoille.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" suojasi marraskuussa useita Maltan saattueita, joihin kuului myös operaatio Collarin kaukosuojaustehtävä osana Force H:ta. Alus osallistui Spartiventon taisteluun, jossa se suojasi \"HMS Renownia\". Alus otti osaa tammikuussa 1942 operaatio Excessiin ja se suojasi 9. helmikuuta Genovan pommitukseen osallistunutta laivasto-osastoa. Alus oli maaliskuussa huollettavana Maltalla.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" ajoi 21. kesäkuuta sillanpäässä miinaan ja se jouduttiin ajamaan maihin. Alus nostettiin ja hinattiin Englantiin. Elokuussa tehdyissä tutkimuksissa todettiin aluksen olevan korjauskelvoton. \"HMS Fury\" siirrettiin syyskuussa poistolistalle ja myytiin BISCOlle, joka siirsi sen romutettavaksi TW Wardille Briton Ferryyn. Alus hinattiin romutettavaksi ja se saapui 18. syyskuuta Briton Ferryyn.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" liitettiin palvelukseen otettaessa Kotilaivaston 6. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana alus suoritti Espanjan sisällissodassa maihinnousun estämispartiointia Biskajan lahdella ja Välimerellä. Alus kuljetti 11. joulukuuta 1936 Windsorin herttuan Boulogne-sur-Meriin.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" oli 23. maaliskuuta suojaamassa saattuetta PQ13 yhdessä risteilijä \"HMS Trinidadin\" ja hävittäjä \"HMS Eclipsen\" kanssa. Alus määrättiin 27. maaliskuuta etsimään saattueesta jääneitä, jolloin se ohjasi saattueeseen \"SS Haraplionin\". Saattue joutui 28. maaliskuuta Saksan laivaston Narvik-luokan hävittäjien kohteeksi, jolloin alus avusti hyökkäyksen torjunnassa. Alus suojasi oman torpedonsa vaurioittamaa \"HMS Trinidadia\" Kuolan niemimaalle. \"HMS Fury\" hyökkäsi Saksan laivaston sukellusvenettä \"U-378\" vastaan ilman tulosta. Alus viipyi Murmanskissa, kunnes se liitettiin 10. huhtikuuta palaavaan saattueeseen QP10. Alus suojasi samalla \"HMS Trinidadia\" sen palatessa Englantiin. \"HMS Trinidad\" upposi 15. huhtikuuta useiden ilmapommitusten jälkeen.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" siirrettiin lokakuussa Kotilaivastoon suojaamaan Jäämeren saattueita ja se liitettiin marraskuussa erikoissaattajaosastoon Greenockissa. Alus palasi joulukuussa 8. Hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita. \"HMS Fury\" oli tammikuussa 1942 huollettavana Humberin telakalla, missä aluksen ilmatorjunta-aseistusta lisättiin. Alus liittyi 15. helmikuuta laivueeseen Scapa Flowssa, jossa alus valmistautui Jäämeren saattueiden suojaamiseen. \"HMS Fury\" oli maaliskuussa saattueiden QP6 ja PQ12 kaukosuojausosastossa.", "HMS Fury (H76)\n\"HMS Fury\" palasi elokuun alussa Välimerelle ja se oli suojaamassa 10. elokuuta operaatio Pedestalia. Alus oli suojaamassa miinanraivaajia, kunnes palasi 17. elokuuta Englantiin. Alus suojasi 9. syyskuuta saattuetta PQ18, mutta se siirrettiin 17. syyskuuta suojaamaan palaavaa saattuetta QP14. \"HMS Fury\" purjehti 18. syyskuuta yhdessä \"HMS Impulsiven\" kanssa Huippuvuorille suojaten RFA \"Oligarchia\" takaisin saattueeseen. Kolmen aluksen osasto palasi saattueen QP14 luokse 19. syyskuuta. Alus siirrettiin suojaamaan yhdessä \"HMS Wheatlandin\" ja \"HMS Wiltonin\" kanssa risteilijä \"HMS Scyllaa\" ja saattuetukialus \"HMS Avengeria\" kasvaneen sukellusveneuhan vuoksi." ]

[ "Jackie Milburn\nJackie Milburn syntyi Ashingtonissa, Northumberlandin kreivikunnassa vuonna 1924. Hänen vanhempansa olivat Annie Thompson ja Alexander Milburn. Hänen isänsä Alexander työskenteli paikallisessa hiilikaivoksessa. Milburn lopetti koulunkäynnin neljätoistavuotiaana ja muutti Dorkingin kaupunkiin paikallisen maanomistajan palvelukseen. Pian hänen kuitenkin siirtyi takaisin Ashingtoniin ja sai töitä kaupasta. Täytettyään kuusitoista vuotta Jackie Milburn siirtyi työskentelemään Ashington Coal Companyn palvelukseen paikalliseen hiilikaivokseen.", "Jackie Milburn\nJackie Milburn (11. toukokuuta 1924 Ashington, Northumberland, Iso-Britannia – 9. lokakuuta 1988 Ashington, Northumberland, Iso-Britannia) oli englantilainen entinen jalkapalloilija. Hyökkääjänä pelannut Milburn on Newcastle Unitedin seurahistorian kaikkien aikojen toiseksi paras maalintekijä. Urheilu-uransa jälkeen Englannin jalkapallomaajoukkueessa myös pelannut Milburn toimi News of the World -lehden urheilutoimittajana." ]

[ "Jackie Milburn\nJackie Milburn nousi ensimmäisen kerran Englannin maajoukkueeseen vuonna 1948, kun hänet valittiin Ison Britannian mestaruuskilpailuihin osallistuneeseen joukkueeseen. Milburn teki heti ensimmäisessä maaottelussaan Irlantia vastaan maalin. Milburn oli myös mukana Englannin maajoukkueessa vuoden 1950 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa. Jackie Milburn pelasi Englannin maajoukkueessa vuosien 1948–1951 välisenä aikana yhteensä 13 maaottelua, joissa hän teki kymmenen maalia.", "Jackie Milburn\nVapaa-aikansa Milburn vietti jalkapalloilun parissa pelaten paikallisissa amatöörijoukkueissa. Jalkapallo oli Jackie Milburnille luonnollinen valinta harrastukseksi, sillä Milburnin serkuista tunnettuja jalkapalloilijoita olivat Jack Milburn, George Milburn, Jimmy Milburn ja Stan Milburn. Lisäksi Jackie Milburnin serkun Cissien molemmat pojat Jack Charlton ja Bobby Charlton nousivat myöhemmin tunnetuiksi jalkapalloilijoiksi, jotka esiintyivät myös Englannin jalkapallomaajoukkueessa.", "Jackie Milburn\nJackie Milburn muistetaan edelleen erityisesti Englannin koillisosassa yhtenä oman aikakautensa parhaista jalkapalloilijoista. Eräänä osoituksena hänen merkityksestään ovat lukuisat hänen saamansa huomionosoitukset. Milburn valittiin vuonna 2006 englantilaisen jalkapallon kunniagallerian English Football Hall of Famen jäseneksi tunnustuksena hänen merkittävästä työstään englantilaisessa jalkapalloilussa. Jackie Milburnin kunniaksi Newcastle United myöntää vuosittain kauden parhaalle nuorelle pelaajalle \"Wor Jackie\" -palkinnon.", "Jackie Milburn\nIpswichista Milburn palasi Newcastleen ja työskenteli News of the World -lehdessä jalkapallotoimittajana. Hiljaisena ja vaatimattomana miehenä Milburn nautti suurta arvostusta Newcastlessa. Milburnin kuoli keuhkosyöpään lokakuussa 1988. Hautajaiset järjestettiin Newcastlen tuomiokirkossa. Pian Milburnin kuoleman jälkeen Newcastle United avasi vuonna 1988 uuden länsisivun katsomon St James' Parkille, joka nimettiin Jackie Milburnin mukaan \"the Milburn Standiksi\".", "Jackie Milburn\nAmatöörijoukkueissa nuoren Jackie Milburnin nopeus ja maalintekokyky alkoivat nousta esille ja huomio Newcastlen alueella alkoi nousta. Vuonna 1943 Newcastlen Wilf Taylor havaitsi 19-vuotiaassa Milburnissa hyvän jalkapalloilijan merkkejä. Pian Newcastle United kutsui Milburnin seuraan koeajalle. Ensimmäisessä ottelussaan Newcastlen paidassa Milburn teki kaksi maalia ja seuraavassa ottelussa Milburn onnistui tekemään jo kuusi maalia. Newcastlen manageri Stan Seymour tarjosi Milburnille sopimusta ja lopulta neuvottelujen jälkeen Milburn allekirjoitti sopimuksen Newcastlen kanssa. Sopimukseen sisältyi kymmenen punnan allekirjoituspalkkio sekä ottelukohtainen puolentoista punnan palkkio jokaista pelattua ottelua kohden.", "Jackie Milburn\nKaudella 1955–1956 Jackie Milburnin ura alkoi kääntyä selvään laskuun. Hän ei ollut enää yhtä nopea kuin aikaisemmin. Osaltaan juoksuvoimaisuutta heikensi Milburnin runsas tupakointi. Kunnon heikentyessä Milburn alkoi myös menettämään itseluottamustaan. Kesällä 1957 Milburn päätti siirtyä pois Newcastlesta. Pohjois-Irlannin pääsarjassa pelannut Linfield tarjosi Milburnille pelaajamanagerin paikkaa viiden vuoden sopimuksella. Milburn hyväksyi tarjouksen ja päätti näin hienon uransa Newcastlessa.", "Jackie Milburn\nMilburn toimi Linfieldin pelaaja-valmentajana vuoteen 1960 saakka. Tämän jälkeen Milburn siirtyi liigojen ulkopuoliseen Yiewsleyhin, jossa hän toimi seuran pelaaja-valmentajana kahden kauden ajan. Tämän jälkeen Milburn siirtyi kaudella 1963-1964 Ipswich Townin manageriksi. Ipswich Townin kaudesta Englannin 1. divisioonassa muodostui vaikea. Erityisesti joukkue kärsi heikosta puolustuksesta. Vaikea kausi päättyi Ipswich Townin putoamiseen 1. divisioonasta. Pudotus oli raju, sillä joukkue oli voittanut 1. divisioonan mestaruuden vain kaksi kautta aiemmin. Huonot otteet jatkuivat seuraavalla kaudella 2. divisioonassa ja syyskuun alussa vuonna 1964 Jackie Milburn erotettiin managerin tehtävistä.", "Jackie Milburn\nSeuraavalla kaudella 1947–1948 Newcastlen uudeksi manageriksi nimitettiin George Martin. Lokakuussa 1947 hyökkääjä Charlie Wayman siirtyi Newcastlesta Southamptoniin. Waymanin siirron jälkeen Milburn siirtyi laitalinkistä hyökkääjäksi ja sai pelipaitansa uudeksi pelinumerokseen arvostetun numeron 9, jolla esimerkiksi maineikas hyökkääjä Hughie Gallacher oli jo pelannut Newcastlessa 1920-luvulla. Milburn vakiinnutti paikkansa hyökkäyksessä ja onnistui tekemään pelaamissaan 39 ottelussa 20 maalia. Kausi oli myös koko seuralle menestykäs, sillä kauden päätteeksi Newcastle nousi takaisin 1. divisioonaan. Sarjanousun jälkeinen kausi 1948-1949 sujui 1. divisioonassa loistavasti, kun Newcastle sijoittui neljänneksi sarjassa. Joukkueen tärkeimmiksi pelaajiksi nousivat Jackie Milburn ja Newcastlen uusi hankinta, chileläinen hyökkääjä George Robledo. Seuraavalla kaudella 1949-1950 Newcastle sijoittui 1. divisioonassa viidenneksi Milburnin ja Robledon muodostaessa jälleen vaarallisen hyökkäyskaksikon. Kaudesta 1950–1951 muodostui myös menestyksekäs. Newcastle pysyi koko kauden 1. divisioonan kärkisijoilla sijoittuen lopulta sarjassa neljänneksi Robledon ja Milburnin johdolla. Newcastle eteni myös pitkästä aikaa FA Cupin finaaliin. Finaalissa Blackpool hävisi Newcastlelle 2-0 Jackie Milburnin tehdessä ottelun molemmat maalit johdattaen Newcastle FA Cupin voittoon ensimmäistä kertaa urallaan." ]

[ "Unkarin vallankumous\nKeisari oli nyt saanut tarpeekseen Unkarin tilanteesta ja vallankumoukselle päätettin pistää loppu. Valtiopäivät hajotettiin ja niiden päätökset julistettiin laittomiksi. Jellacic nimitettiin Unkarin kuvernööriksi. Unkarin valtiopäivät eivät suostuneet niiden hajottamiseen, vaan ne nimittivät Kossuthin puolustusvaliokunnan Unkarin hallitukseksi. Keisari nimitti ruhtinas Alfred Windisch-Grätzin asevoimien ylipäälliköksi. Lokakuussa Transsilvanian armeijaa komentanut Antal Puchner loikkasi Windisch-Grätzin puollelle ja 17. marraskuuta hänen joukkonsa valtasivat Kolozsvárin. Vallankumouksellsiten puolelle oli sen sijaan siirtynyt joukko puolalaisia, italialaisia, saksalaisia ja itävaltalaisia upseereja, joihin lukeutuivat esimerkiksi Henryk Dembinszki, Józef Wysocki ja Józef Bem. Vallankumous muualla Euroopassa oli samaan aikaan sammumassa. Wienissä liikehdintä taantui, kun Felix von Schwarzenberg nimitettiin kansleriksi marraskuun lopulla ja Ferninand V luopui kruunusta joulukuun alussa poikansa Frans Joosefin hyväksi. Keisarillinen armeija aloitti määrätietoiset toimet vallankumouksellisten kukistamiseksi Unkarissa. Ensin he keskittyivät alueille, joilla vähemmistökansalaisuuksien osuus oli suuri. 4.–6. joulukuuta Franz Schlikin ja Christian Götzin johtamat joukot etenivät Unkariin. Unkarissa valtiopäivät vastasivat julistamalla Frans Joosefin vallananastajaksi 7. joulukuuta, mutta pian Unkariin eteni myös Windisch-Grätzin johtama keisarillisten pääarmeija. Toisella suunnalla Transsilvaniassa unkarilaiset saavuttivat Józef Bemin johdolla voittoja ja Kolozsvár vallattiin joulukuun lopussa. Toisaalta Mór Perczelin kärsittyä tappion Mórin taistelussa 30. joulukuuta Unkarin puolustusvaliokunta siirtyi Buda-Pestistä Debreceniin. Keisarin joukot valtasivat Pestin vuoden 1849 alkupäivinä ja Szolnok antautui 13. tammikuuta.", "Unkarin vallankumous\nUnkarin vallankumous oli Euroopan hullun vuoden aikana syttynyt vallankumous Unkarissa vuosina 1848 ja 1849. Uudistuksia ajaneet unkarilaiset vallankumoukselliset päätyivät lopulta julistamaan Unkarin kokonaan itsenäiseksi Habsburgien Itävallasta keväällä 1849. Vallankumoushallinto kamppaili kuitenkin keisarin lisäksi maan omia vähemmistöjä vastaan, kun näiden vaatimuksiin omien kansallisuusaatteidensa mukaisiin vaatimuksiin ei suostuttu. Lopullinen isku vallankumoukselle oli Venäjän puuttuminen vallankumoukseen keisarin puolella. Murskaavan ylivoiman edessä unkarilaiset joutuivat lopulta antautumaan. Tappioon päättynyt vallankumous jäi kuitenkin elämään sankaritarinana Unkarin kansallisessa mytologiassa.", "Unkarin vallankumous\nVallankumousvuosi 1848 eli niin sanottu Euroopan hullu vuosi alkoi Palermossa tammikuussa. Kansannousut levisivät pian myös Napoliin ja helmikuussa myös Pariisiin. Itävallassa liikehdintä levisi Wieniin ja kansleri Klemens von Metternich joutui eroamaan 13. maaliskuuta. Vallankumouksellisuuden leviämisen nopeuteen vaikuttivat teollinen vallankumous ja tiedon liikkumisen nopeutuminen. Teollisen vallankumouksen synnyttämä porvariluokka omaksui vallankumouksellisia aatteita esimerkiksi elinkeinonvauapuksista ja vapaakaupasta. Tilannetta kärjisti tyytymättömyys uudistusten hitauteen. Tieto Pariisin helmikuun vallankumouksesta saapui Pozsonyissä kokoontuneelle Unkarin valtiopäiville 1. maaliskuuta. Alahuoneen edustaja Lajos Kossuth ryhtyi ajamaan ajatusta Unkarin omasta valtiopäiville vastuussa olevasta hallituksesta. 13. maaliskuuta runoilija Sándor Petőfin johtama joukko nuoria radikaaleja julkaisi niin sanotun 12 kohdan ohjelman, jossa vaadittiin esimerkiksi lehdistön vapautta, poliittisesti vastuullista hallitusta, maaorjuuden poistamsita, poliittisten vankien vapauttamista ja Unkarin ja Transsilvanian yhdistämistä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut itsenäisyysjulistus ja esimerkiksi eroa keisarikunnasta ei vielä vaadittu. Viranomaiset sallivatkin lehtien kirjoittaa ilman ennakkosensuuria ja keisari suostui vaatimukseen Unkarin oman hallituksen perustamisesta. 15. maaliskuuta Petőfi lausui uuden kansallislaulun sanat väkijoukolle Kansallismuseon edessä Pestissä ja 17. maaliskuuta Unkarin pääministeriksi nimitettiin kreivi Lajos Batthyány. Huhtikuussa Unkarin valtiopäivät veivät läpi useita suuria uudistuksia merkinneitä lakeja. Unkarista tehtiin perustuslaillinen perinnöllinen monarkia, Hallitsijan oli kuitenkin tarkoitus olla kuitenkin sama, kuin muilla Habsburgien mailla. Äänioikeus annettiin tietyin rajoituksin kaikille yli 20-vuotiaille miehille ja käytännössä noin neljännekselle kaikista täysi-ikäisistä miehistä. Kansalaisten tuli olla yhdenvertaisia lain edessä ja eri uskontokunnat tulivat tasa-arvoiseksi juutalaisia lukuun ottamatta. Säätyjen ja korporaatioiden erityisoikeudet poistettiin ja talonpojat saivat henkilökohtaisen vapauden. Keisari Ferninand V hyväksyi lait 11. huhtikuuta 1848.", "Unkarin kansannousu\nUnkarin kansannousu () oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956. Ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot käytiin maan pääkaupunki Budapestissa 23. lokakuuta. Tilanne riistäytyi nopeasti kommunistisen Unkarin työväenpuolueen hallinnasta ja apuun pyydettiin maassa olleita neuvostojoukkoja. Neuvostojoukot joutuivat vetäytymään katutaistelujen jälkeen 30. lokakuuta ja Imre Nagyin johtama hallitus otti käyttöön monipuoluejärjestelmän. Neuvostoliiton panssarivaunut vyöryivät kuitenkin takaisin kaupunkiin 4. marraskuuta ja taistelut olivat tällä kertaa ohi nopeasti. Virallisesti taistelut olivat ohi 11. marraskuuta mennessä, mutta pienempiä vastarintapesäkkeitä oli Unkarin maaseudulla vielä kuun loppuun saakka." ]

[ "Wienin toinen välitystuomio\nUnkarin maailmansotien välisen ajan kuningaskunnan julkista keskustelua leimasi \"Trianon häpeärauha\" ja sen seurauksista keskustelu.\nKuningatonta Unkarin kuningaskuntaa johti valtiohoitaja, amiraali Miklós Horthy, joka loi 1930-luvulla läheiset suhteet fascistiseen Italiaan ja sen johtajaan Benito Mussoliniin. Syyskuussa 1938 solmittu Münchenin sopimus johti Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamiseen natsi-Saksalle. Edelleen sen seurauksena Unkari esitti omat vaatimuksensa Tšekkoslovakian alueeseen, joka johti marraskuussa 1938 natsi-Saksan ja fascistisen Italian johtamaan ensimmäiseen Wienin välitystuomioon. Sen mukaan Unkari sai takaisin Trianon rauhassa menettämänsä eteläisen Slovakian vahvasti unkarinkielisiä alueita. Maalis-huhtikuussa 1939 Unkari kävi rajasodan itsenäistyneen Slovakian kanssa. Unkari sai Saksalta luvan miehittää vielä sodan seurauksena Rutenian alueen.", "Unkarin vallankumous\nMaaliskuussa 1849 keisari Frans Joosef I vahvisti ruhtinas Schwarzenbergin laatiman uudistetun valtiosäännön, jonka mukaan Unkarista tulisi kruununmaa, se menettäisi oman hallituksensa ja armeijansa ja Transsilvania irrotettaisiin Unkarista. Unkarissa Debrecenin valtiopäivät julistivat vastavetona Unkarin itsenäiseksi 14. huhtikuuta ja Kossuthista tehtiin maan valtionhoitaja. Unkarilaiset ryhtyivät keväällä 1849 myös vastahyökkäykseen Windisch-Grätzin joukkoja vastaan. Hyökkäys menestyi aluksi hyvin. Voittoja saatiin Hatvanin, Tápiobicsken, Iszaszegin ja Vácin taisteluissa. Pest vallattiin takaisin 24. huhtikuuta ja Budan linna 21. toukokuuta. Lopulta he olivat vallanneet takaisin valtaosan Windisch-Grätzin joukkojen lännessä valtaamista alueista Unkarissa. Frans Joosef I päätyi hakemaan tukea Venäjältä. Frans Joosef tapasi Nikolai I:n Puolan Varsovassa. Nikolai I suostui osallistumaan vallankumouksen kukistamiseen. Venäjää Unkarin vallankumouksessa uhkasivat Unkarissa toimineet puolalaiset vapaaehtoiset ja kapinaliikkeen mahdollinen leviäminen Venäjän hallitsemiin osiin Puolaa.", "Unkarin vallankumous\nHabsburgien keisarikunta näytti olevan hajoamistilassa. Maaliskuussa 1848 vallankumoukset olivat levinneet Itävallan hallitsemille maille Milanossa ja Venetsiassa, minkä lisäksi Sardinian kuningas Kaarle Albert julisti sodan Itävallalle. Unkarille annetut myönnytykset herättivät vaatimuksia myös keisarikunnan muiden vähemmistökansalaisuuksien keskuudessa. Unkarin kroaatit, serbit ja romanialaiset vaativat omia oikeuksiaan, joihin Unkarissa ei kuitenkaan oltu valmiita vastaamaan. Monet vähemmistöistä tukeutuivat nyt Itävaltaan, jonka hallitsija käytti tilannetta hyödykseen antamalla erillaisia lupauksia itsehallinnosta. Vallankumousaatteen levitessä perustetun kansalliskaartit jakautuivat kansallisuusjakojen mukaan. Unkarilaiset alkoivat koota omia \"hónved\"-joukkojaan kansallisen armeijan muodostamiseksi. Serbit aloittivat lopulta avoimen kapinan unkarilaisia vastaan ja 12. kesäkuuta Unkarin hallitus julisti poikkeustilan. Vielä saman päivän aikana alkoivat taistelut serbejä vastaan Vojvodinassa. Yritykset kukistaa serbit eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Unkarissa oli päätetty valtiopäivien koollekutsumisesta 19. toukokuuta ja valtiopäivien vaalit voittivat Kossuthin johtamat liberaalit. Heinäkuussa valtiopäivät päättivät otttaa 42 miljoonan forintin sotalainan ja värvätä 200 tuhatta alokasta. Tilanne keisarikunnassa muuttui merkittävästi kesän aikana. Itävalta ei ollut ryhtynyt sotilaallisiin toimiin sen kamppailessa vallankumouksellisten kanssa Italiassa, mutta Sardinian kuningas Kaarle Albert joutui pyytämään rauhaa kärsittyään merkittävän tappion Custozzan taistelussa 24. heinäkuuta ja elokuussa Wien vaati Unkarille myönnettyjen oikeuksien rajoittamista.", "Unkarin vallankumous\n31. elokuuta keisarin Kroatian baaniksi nimittämän Josip Jelačićin joukot etenivät Unkarin Fiumeen. Jellacic halusi osoitaa kroaatien olevan uskollisia keisarille ja saada näin Kroatia erotetuksi Unkarin alaisuudesta. Syyskuun puolella kroaatit ylittivät Unkarin vastaisen rajan Drava-joella ja Ádám Telekin komentamat unkarilaiset vetäytyivät Balaton-järven tuntumaan. Syntyi poliittinen kriisi, jonka takia Batthyányn hallitus erosi. Kun valtiopäivät eivät suostuneet luovuttamaan valtaa keisarin Unkarin käskynhaltija arkkiherttua Stefanille Batthyány muodosti uuden hallituksen. Keisari ei suostunut tunnustamaan uutta hallitusta. Sen sijaan 25. syyskuuta hän nimitti kreivi Franz Lambergin Unkarissa olleiden joukkojen ylipäälliköksi. Lamber pyrki neuvottelemaan unkarilaisten kanssa ja saada nämä näin luopumaan vallankumouksestaan. Unkari ei ollut vieläkään eronnut virallisesti Habsburgien keisarikunnasta, mutta valtiopäivät julistivat Lambergin nimityksen laittomaksi. Raivostunut väkijoukko lynkkasi Lambergin 28. syyskuuta, mikä herätti suuttumusta Itävallassa. Tällä välin kroaatien offensiivi oli työntynyt pitkälle unkarilaisten selustaan ja maan eteläosat oli menetetty. Kossuth päätti alkaa aseistaa Unkarin kanssaa ja hän piti syyskuun loppupuolella sarjan kansan innostamiseen tähdänneitä puheita. Talonpojille lupailtiin myönnytyksiä ja verohelpotuksia. Tuloksena monet värväytyivät Kossuthin kansalliskaarteihin. 29. syyskuuta saivat merkittävän voiton Pákozdin taistelussa, minkä jälkeen Jellacic suostui tulitaukoon ja aloitti vetäytymisen Unkarista. Jellacicin kuriirina toiminut Ödön Zichy teloitettiin vastavallankumouksellisena ja varoituksena etuoikeuksiaan takaisin havitelleille aristokraateille. Batthyány jätti pääministerinvirkansa lopullisesti ja valta oli nyt käytännössä diktaattorin oikeuksia käyttäneellä Kossuthin johtamalla puolustusvaliokunnalla.", "Trianonin rauha\nUnkarin tapahtumat herättivät suurta hämmennystä Pariisissa. Vallankumouksen pelättiin nyt leviävän Unkarista Itävaltaan ja Saksaan. Woodrow Wilson ja Britannian David Lloyd George arvostelivat Ranskaa unkarilaisten ajamisesta epätoivoon liiallisilla vaatimuksilla. Tšekit ja romanialaiset päättivät vastata Unkarin tapahtumiin lähettämällä maahan joukkojaan. Samalla ne saattoivat pönkittää aluevaatimuksiaan. Romanialaiset joukot ylittivät rajan 16. helmikuuta, Unkarin neuvostohallitus erosi 1. elokuuta ja romanialaiset joukot valtasivat Budapestin. Kaaoksen jälkeen uudeksi voimatekijäksi Unkarissa nousi Miklós Horthyn kansallinen armeija, joka marssi Budapestiin romanialaisten joukkojen vetäydyttyä 16. marraskuuta 1919. Kristillissosiaalisen puolueen Károly Huszárin onnistui muodostaa demokraattinen hallitus, jonka kanssa ympärysvallat saattoivat tehdä lopullisen rauhansopimuksen. Huszárin hallitus järjesti myös uudet vaalit, joiden voittajiksi kohosivat kuningaskuntaa kannattaneet puolueet. Ympärysvallat ja Unkarin naapurivaltiot vastustivat kuningaskunnan palautusta, jolloin kompromissiratkaisuna kuningaskunta ei saanut kuningasta, vaan Miklós Horthystä tehtiin 1400-luvun tapaan valtionhoitaja.", "Unkarin neuvostotasavalta\nUnkarin kommunistinen puolue oli perustettu 24. marraskuuta 1918. Sitä johti juutalaissyntyinen lehtimies Béla Kun. Béla Kun oli ollut sotavankina Venäjällä ja hän oli tavannut Vladimir Leninin. Ideologinen malli saatiin Saksan ja Itävallan työväenliikkeiltä. Kommunistit uskoivat koko Euroopan köyhänlistön vallankumoukseen ja lopulta maailmanvallankumoukseen. Unkari nähtiin osana tähän johtavaa tapahtumaketjua. Puolueen perustajat olivat pääasiassa entisiä sosiaalidemokraatteja. Puolue alkoi saada kannatusta ensin etenkin pääkaupungin tehdastyöläisten piirissä ja lopulta myös maan maaseudulla. Puolueen kannattajat alkoivat perustaa työläisten, talonpoikien ja sotilaiden neuvostoja.", "Unkarin neuvostotasavalta\nUnkari oli osana Itävalta-Unkaria kärsinyt tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Lokakuussa 1918 Unkarissa oli syttynyt niin sanottu krysanteemivallankumous ja vallankumoukselliset sotilaat valtasivat maan kaupungit ja maaseudun. Kaksoismonarkian viimeinen merkittävä ele oli aseleposopimuksen allekirjoittaminen 3. marraskuuta. Itävalta julistettiin tasavallaksi 12. marraskuuta ja Unkari itsenäiseksi tasavallaksi 16. marraskuuta. Maan pääministeriksi nousi kreivi Mihály Károlyi, jonka suurta kansansuosiota nauttinut hallitus vaati nopeaa rauhaa, yleistä äänioikeutta ja muita yhteiskunnallisia uudistuksia. Hallitus toivoi myös voivansa estää vähemmistökansalaisuuksien, kuten slovakialaisten, serbien ja romanialaisten erkanemisen Unkarista. Maalla oli kuitenkin useita vaikeuksia. Talous oli romahtanut ja sodan voittaneet ympärysvallat olivat vähemmistökansalaisuuksien puolella. Vuoden 1918 loppupuolella tšekit miehittivät Slovakian, Romania Transsilvanian ja Unkarin tasanon itäosan ja serbit Bácskan ja Baanaatin. Aluemenetykset olivat huomattava arvovaltakolaus Károlyiin hallitukselle." ]

[ "Vognserup Engen suolöytö\nVognserup Engen suolöytö on Tanskassa Länsi-Sjællannin Holbækissä Kundbyn Vognserup Engessä ( tarkoittaa \"niittyjä\") vuosien 1968–1971 tutkimuksissa tehty löytö, joka on Etelä-Skandinavian suurin vain naisten esineitä sisältänyt votiiviuhri ja yleensäkin yksi suurimmista suolöydöistä. Löytö sisältää 243 pronssista valmistettua koruesinettä, joiden yhteispaino on 2,26 kilogrammaa. Löydön esineet on niiden typologian avulla ajoitettu Monteliuksen periodin II jälkipuoliskolle eli Skandinavian pronssikaudelle 1400–1300 eaa.", "Vognserup Engen suolöytö\nLöytö muodostuu 243 pronssisesta esineestä, jotka kaikki luokitella naisen koruiksi. Niiden yhteispaino on 2264,9 grammaa. Löytöön kuuluu kaksi vyölevyä, kaksi pronssikaulusta, neljä spiraalisormusta, 42 tutulusta ja lopuksi 193 pronssiputkea. Löydettäessä pronssiesineiden pintaan oli patinoitunut tavallista vihreää suolöydöistä tuttua väriä. Esineet puhdistettiin aluksi patinasta ja sitten ne kiillotettiin kultaisen väriseksi. Kaivauksissa huomattiin, että esineet olivat hajallaan yli 30 neliömetrin alueella ja että niissä kaikissa on ollut käytöstä johtuvia kulumia tai merkkejä." ]

[ "Vognserup Engen suolöytö\nTutuluksia (\"monikossa myös tutuli\") on löydetty muissa votiiviuhreissa tai maakätköissä yleensä monta, joten ne ovat todennäköisesti olleet halvempia koruja kuin muut. Tanskalaisesta Ryen suolöydöstä on saatiin talteen 21 tutulusta ja Svenstrupin suolöydöstä 30, sekä ruotsalaisista Lofthammarin votiiviuhrista 25 tutulusta ja Loshultin maakätköstä 35. Niiden määrä onkin yleensä suuri, mikä johtaa kolmen vaihtoehdon väliseen tarkasteluun. Ensinnäkin, kun tammiarkkujen vainajilla on yleensä ollut yllään 0–4 tutulusta (joskus jopa 20), on niitä saattanut jäädä sukulaisille ”perinnöksi” melkoinen määrä. Toisaalta, votiiviuhriin olisi voinut osallistunut kaksi rikasta taloutta (kaksi naista) sekä monia köyhien talouksien naisia (vain tutuluksia). Viimeksi mainittu vaihtoehto on mahdollinen, koska tutulukset ovat koristelultaan hyvin erilaisia, jolloin niiden lahjoittajat olisvat kaikki voineet olla eri ihmisiä. Kolmas vaihtoehto on kauppiaan tai sepän pronssiesineiden varasto, josta votiiviin olisi laskettu mukaan hänen antamia esineitä. Kaikki tutulukset olivat käytettyjä.", "Vognserup Engen suolöytö\nKun tarkastelee \"Vidskabernes Selskabsin\" piirtämää karttaa, jossa esitetään vuosien 1757–1820 aikana kerättyjä sijaintitietoja hautakummuista Pohjois-Sjællannista, huomataan hautakumpujen esiintymässä 2–5 kilometrin säteinen aukko Vognserupin Engen ympärillä. Sen lisäksi se ei ole hautakumpujen tiheyden mukaan saaren tiheintä asutusaluetta, vaan oikeastaan harvaan asuttua aluetta.", "Vognserup Engen suolöytö\nVognserupin niitty oli kynnetty ensimmäisen kerran vuonna 1964. Tämän jälkeen niitty kynnettiin sekä 20–25 senttimetrin syvyydeltä että noin 45 senttimetrin syvyydeltä kerran vuodessa vuoteen 1971 asti. Syväkynnöllä pyrittiin nostamaan syvemmältä turvepitoista maata pintaan. Kesällä 1968 Vognserupin maatilan työmies havaitsi päivän kyntöurakan päätteeksi, että traktorin mutaiseen renkaaseen oli tarttunut pyöreä metallinen levy. Toisen kyntökerran jälkeen hän löysi tilan autonkuljettajan kanssa kohdan, mistä löytyi lisää pronssiesineitä, ja he kaivoivat peltoon kuopan. He löysivät kuopasta 156 pronssiesinettä, mutta pitivät löydön omana tietonaan. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin arkeologian opiskelija Flemming Rieck vieraili tyttöystävänsä luonna Länsi-Tanskassa ja samassa talossa asui myös löydön tehnyt kyntäjä. Hän esitteli opiskelijalle löytöjään ja tämä tunnisti heti niiden arvon. Rieck otti yhteyttä Århusin yliopistoon professori Ole Klindt-Jenseniin. Löytäjien esineet siirrettiin Tanskan kansallismuseon haltuun ja Vognserupin niityllä käynnistettiin arkeologiset kaivaukset.", "Vognserup Engen suolöytö\nLoput esineet on löydetty pieneltä alueelta, joka on oli muinoin märkä suoalue. Vielä 1870-luvulla julkaistussa kartassa alueella on runsaasti kuivatusojia ja erityisesti juuri löytöalueelle on kaivettu ojia hyvin tiheäasti. Alava alue on aina ollut lähteenä paikallisille joille. Tuse Å ja Kobbleå laskevat täältä Holbækin fjordiin ja alueen pohjoispuolen ojat laskevat Lammefjordeniin. Pronssikaudella notkossa on ollut kostea suoalue, jossa on ollut todennäköisesti lampareita. Esineet on laskettu kohtaan, josta on ollut noin 100 metriä kovapintaiseen rantaan. Sinne on todennäköisesti päästy käyttämällä ruuhta. Kyseinen uhraus ei ole ainoa suoalueella. Alueelta on tehty paljon muitakin suolöytöjä. On huomattava, että vaikka alue on nykyään peltona, on se vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ollut kosteikkona ja sen jälkeen niittynä.", "Vognserup Engen suolöytö\nKun löydetään esine maasta, suosta, järvestä tai koskesta, ajatellaan yleensä sen vain tapaturmaisesti pudonneen sinne. Jos tapa on kulttuurisse piintynyt tapa, kuten esimerkiksi Skandinavian pronssikaudella, missä on laitettu paljon esineitä lampiin ja suonsilmäkkeisiin, puhutaan jo tahallisuudesta. Teolle on haettu motiiviksi jokin rituaalinen tai muu uskonnollinen tarkoitus. Tanskassa yleisin selitys on votiivilahjan uhraus. Ihmiset ovat antaneet arvokkaita esineitä, eläinuhrin tai jopa ihmisuhrin, jonka he ovat sijoittaneet jumalille pyhitettyyn paikkaan todettavaksi. Tutkijat arvelevatkin, että tämäkin kätkö olisi votiiviuhri. Se on tällä kertaa ollut useamman naisen tai seudun naiskollektiivin yhdessä antama lahja. Se kertoo tutkijoille, että myös naiset saattoivat toimia näkyvästi pronssikauden yhteisössä.", "Vyölevy\nLangstrupin suolta Sjællannista tehty suolöytö sisälsi yhden naisen vyölevyn, käsirenkaat ja pronssiveitsen. Langstrupin vyölevy on Tanskasta löydetyistä levyistä taidokkain ja suurin. Nämä oli uhrattu lampeen tai suonsilmään votiivilahjoina. Myös Vognserup Engen suolöytöön kuului vyölevyt kahdelta naiselta. Se sisälsi tutuluksia, rannerenkaita ja muita esineitä kahdelle naiselle. Nämäkin olivat olleet uhrauksia.", "Naruhame\nEgtvedin tytön hameessa ei ollut pronssiputkia, joita on löydetty esimerkiksi Ølbyn naisella. Vaikka Ølbyn naisen hautaa tutkittaessa naruhame oli lahonnut lähes jäljettömiin, sijaitsivat pronssiputket vielä kahdessa siistissä rivissä naisen vyötäröllä. Hän oli pujottanut pronssiputket naruihin ja solminut niiden alapuolelle solmut. Näin ne pysyivät paikallaan ja samalla hän saattoi lisätä niiden alle toisen putkirivin. Hameessa oli yhteensä vähintään 125 pronssiputkea. Vognserup Engen suolöytö on esitelty hyvin ja sen mukaan yksi pronssiputki painoi yli yhden gramman. Silloin 125 putkea painoi noin 150 grammaa lisää, mikä oli arjen touhuissa siedettävä lisärasite. Vognserup Engen suohon oli todennäköisesti uhrattu kaksi naruhametta, joiden mukana upposi 193 pronssiputkea. On varsin erikoista, että votiivilahjana annetaan vaatteita, mutta hameiden arvo oli korkea niihin solmittujen pronssiputkien vuoksi. Pronssiputket pitivät naisen liikkuessaan kilisevää ääntä, mikä teki niistä todennäköisesti suosittuja.", "Vognserup Engen suolöytö\nPronssiputki on tavattu erilaisissa yhteyksissä. Niitä on ommeltu vaatteisiin tai vöihin koristeeksi, mutta näin suuri määrä viittaa naisten käyttämään naruhameeseen. Kaikissa naruhameissa ei ollut pronssiputkia. Näin oli laita esimerkiksi Egtvedin tytöllä . Pronssiputkia löytyi 193, mutta on myös mahdollista, ettei kaikkia putkia ole löydetty. Osa putkista ovat lyhyempiä kuin muut putket. Pitkiä putkia on 64 ja ne ovat 6–7 senttimetriä pitkät ja niiden halkaisija on 0,6 senttimetriä. Putket painavat yleensä 0,5–1,5 grammaa. 11 putken sisältä löytyi villalankaa, joka analysoitiin. Tutkijat uskovatkin, että putket olivat vielä kiinni hameessa, kun ne laskettiin suolampeen. Esimerkiksi Ølbyn naisella oli naruhameessaan 125 pronssiputkea ja Ryen Mosen suolöydössä niitä oli 75 putkea. Siksi on todennäköistä, että lampeen laskettiin kaksi naruhametta. Onhan muitakin kohteen esineitä löytynyt parillinen määrä." ]

[ "Jean M. Untinen-Auel\nJean Auel työskenteli 1960-luvulla kanslistina, ja suoritettuaan aikuisopiskelijana MBA-tutkinnon hän yleni yhtiössä luottopäälliköksi. Opinnot suoritettuaan hän irtisanoutui työstään ja uutta työpaikkaa etsiessään sai ajatuksen kirjoittaa novellin esihistoriasta. Hänen romaaninsa Ayla-tytön selviämiskamppailusta neandertalinihmisten parissa laajeni kirjasarjaksi, jossa on ilmestynyt kuusi osaa. Tätä \"Maan lapset\" -sarjaa on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta ja se on käännetty 28 kielelle. Sarjan ensimmäisen osan, \"Luolakarhun klaani\", pohjalta tehtiin myös elokuva vuonna 1986. Kirjailija itse oli kuitenkin tyytymätön elokuvan toteutukseen, jossa pääosaa esitti Daryl Hannah, ja osti itselleen takaisin sarjan muiden osien filmioikeudet eikä ole tehnyt niiden osalta sopimuksia.", "Jean M. Untinen-Auel\nAuel on saanut useita kirjallisuuspalkintoja, ja \"Luolakarhun klaani\" oli ehdolla parhaasta esikoisteoksesta jaettavan American Book Award -palkinnon saajaksi. Auel on neljän yliopiston kunniatohtori.", "Maan lapset\nMaan lapset on jääkauden esihistorialliseen Eurooppaan sijoittuva romaanisarja, jonka on kirjoittanut yhdysvaltalainen kirjailija Jean M. Untinen-Auel. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt kuusi kirjaa, joista viimeisin ilmestyi Yhdysvalloissa 29. maaliskuuta 2011. Ensimmäinen osa, \"Luolakarhun klaani\", ilmestyi englanniksi 1980 ja suomennoksena 1981." ]

[ "Jean M. Untinen-Auel\nKirjan menestyessä Jean Auelin mahdollisuudet tehdä tutkimusta parantuivat edelleen, ja nyt hän pystyi myös vierailemaan kirjojensa esihistoriallisilla alueilla ja yliopistoissa. Niinpä kirjasarjan edetessä monet kuvaukset luonnosta, ihmisistä ja tapahtumista pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen.", "Ivan Melež\nMeležin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuonna 1939. Kertomuskokoelmat \"U zaviruh’u\" (”Lumipyryssä”, 1946) ja \"Garatšy žniven\" (”Kuuma elokuu”, 1948) sekä romaani \"Minski napramak\" (”Minskin suunta”, 1949–1952) kertovat toisesta maailmansodasta Valko-Venäjän alueella. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat maaseudun kehitystä kuvaavat romaanit ”Kaikki ei vielä ole lopussa” (oikeammin ”Ihmiset suolla”, \"Ljudzi na balotse\", 1961) ja \"Podyh’ navalnitsy\" (”Ukkosen hengitys”, 1965). Nimellä \"Paleskaja h’ronika\" (”Polesjen kronikkaa”) ne saivat Lenin-palkinnon vuonna 1972.", "Samuel Josef Agnon\nRomaanissa \"Yövieras\" (1938) anonyymi kertoja kuvaa vierailuaan Galiziassa monen vuoden poissaolon jälkeen ja kohtaa siellä lohduttoman autiuden. Kirja perustuu Agnonin omaan vierailuun syntymäkaupungissaan Buczaczissa kolmekymmentäluvulla. Agnonin merkittävimpänä teoksena pidetään romaania \"Yesteryear\" (1945) (\"Eilen ja toissapäivänä\"), joka on monumentaalinen eeppinen romaani ja sijoittuu tapahtumiensa osalta vuosisadan alun Palestiinaan. Romaani on näennäisesti realistinen kuvaus idealistisista maahanmuuttajista ja heidän vaikeuksistaan, mutta samalla se pursuaa mielikuvituksellisia sivujuonia, paradokseja, surrealistisia ja kafkamaisia vertauskuvia ja kaiken taustalla on Agnonin kitkerä surumielinen huumori, joka heijastaa Holokaustin aikaa, jolloin hän kirjoitti teoksen.", "Jean M. Untinen-Auel\nJean Marie Untinen-Auel (s. 18. helmikuuta 1936 Chicago, Illinois, Yhdysvallat), kansainväliseltä nimeltään Jean M. Auel, on suomalaista sukujuurta oleva yhdysvaltalainen kirjailija, joka on kirjoittanut jääkauden aikaiseen esihistorialliseen Eurooppaan sijoittuvan Maan lapset -kirjasarjan.", "L. M. Montgomery\nEnsimmäinen Anna-kirja, \"Annan nuoruusvuodet\" (\"Anne of Green Gables\"), valmistui jo vuonna 1905, mutta Montgomerylla oli vaikeuksia löytää sille kustantajaa. Lopulta hän luovutti ja pani kirjan säilöön, kunnes kolme vuotta myöhemmin The Page Company of Boston suostui julkaisemaan sen. Anna-sarjan kirjat saivat suuren suosion. Sittemmin Anna-kirjat on käännetty kokonaan tai osittain jo noin 40 eri kielelle. Suomeksi \"Annan nuoruusvuodet\" ilmestyi ensi kerran vuonna 1920.", "Miikul Pahomov\nPahomovin kirjoittama teos \"D’umalan Poig\" (\"Jumalan Poika\") julkaistiin vuonna 1999. Kyseessä on ensimmäinen hengellinen kirja lyydin kielellä. Teos sisältää Raamatun kertomuksia, rukouksia, jumalankäskyjä ja hengellisiä runoja. Erityisesti tässä teoksessa hän on pyrkinyt yhdistämään lyydin kolme päämurretta lyydin kirjakielen luomiseksi. Pahomovin uraauurtavat teokset saivat jatkoa vuonna 2000, kun häneltä julkaistiin runoteos \"Lüüdiland – Runokird' lüüdin heimon kolmes mujus\" ja vuonna 2005 hengellinen teos, \"Ehtsluužb\". Seuraavan kirjan parissa hän työskenteli jälleen yhteistyössä Potašovan kanssa, ja \"Tervheks! – Lugendkird’ Kujärven lüüdin kielel\" julkaistiin vuonna 2007. Samana vuonna ilmestyi Pahomovin toimittama ja suomentama kuujärveläisen Pit'k Randaane -perinneryhmän \"Pajod –\" \"Lyydiläisiä lauluja / Ludian songs\" -laulukokoelma lyydin, suomen ja englannin kielellä. 2010-luvulle tultaessa Pahomov on jatkanut edelleen lyydinkielisten kirjojen kirjoittamista.", "Maria Autio\nVuonna 1987 Autio voitti J. H. Erkon kirjoituskilpailun. Hänen esikoisrunokokoelmansa \"Valkoinen ruletti\" ilmestyi vuonna 1988. Vuonna 2005 ilmestyi Aution ensimmäinen nuortenkirja, koulukiusaamista käsittelevä \"Paperisudet\". Hänen toinen nuortenromaaninsa \"Ajatustenlukija\" oli Topelius-palkintoehdokkaana 2012.", "Jon Michelet\nMicheletin esikoisteos, poliittinen rikosromaani \"Den drukner ei som henges ska\" ilmestyi 1975. Dekkarisankari Wilhelm Thygesen esiintyi siinä ensimmäisen kerran. Samana vuonna hän julkaisi vakoiluromaanin \"Mellom barken og veden\", jonka alaotsikko on “En roman om supermaktspionasje i Norge” ('Romaani suurvaltavakoilusta Norjassa'). Hänen ensimmäinen suuri menestyksensä oli jännityskirja \"Orions belte\", jonka pohjalta on tehty 1985 myös elokuva \"Orionin vyöhyke\". Teos \"Jernkorset\" (1976) nostatti oikeusjutun, jossa hän sai tuomion. Hän vetää siinä rajalinjoja vanhan ja uuden natsismin välille." ]

[ "H. P. Blavatsky\nKairosta Blavatsky matkusti Palestiinan, Syyrian ja Libanonin kautta Konstantinopoliin, josta laivalla Odessaan, jonne hän saapui vuoden 1872 kesällä. Tämä oli hänen viimeinen käyntinsä Venäjällä. Hän viipyi kotimaassaan vajaan vuoden ja matkusti sitten Pariisiin, kuten hän sanoi mestarinsa häntä kehottaneen. Pariisissa hän vietti aikansa maalaten ja kirjoittaen. Pariisista hän matkusti New Yorkiin, jonne hän saapui heinäkuussa 1873." ]

[ "H. P. Blavatsky\nNew Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti \"Daily Telegraphin\" numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott.", "H. P. Blavatsky\nVuonna 1858 Blavatsky palasi jälleen Venäjälle Pihkovaan tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan. Siellä hän kertoi matkoistaan. Blavatskyn sisaren ja hänen tätinsä muistelmien mukaan häntä seurasivat spiritistiset ilmiöt. Spiritistisiä ilmiöitä oli alkanut ilmaantua Yhdysvalloissa noin vuosikymmen aikaisemmin, ja myös Pihkovan asukkaat olivat kuulleet niistä. Uutinen Helenan ”mediumistisuudesta” levisi nopeasti. Kykyjään hän esitteli yleisölle Jahontovin kartanon illanvietoissa. Useimmat paikalla olleista epäilivät kuitenkin tulleensa huijatuiksi.\nKeväällä 1859 eversti von Hahn, Helena, Vera ja Elisabeth (everstin tytär hänen toisesta avioliitostaan) matkustivat Pietariin. Sieltä he matkustivat Rugodevoon, Pihkovan lääniin, jossa sijaitsi Veran edesmenneeltä aviomieheltään perimä maatila. Keväällä 1860 Helena, Vera ja hänen kaksi poikaansa matkustivat Tbilisiin tapaamaan isovanhempiaan. Kaksi vuotta myöhemmin Blavatsky matkusteli Gruusiassa, Mustanmeren rannikolla ja Transkaukasian vuorilla.", "H. P. Blavatsky\nTammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi \"Salaisen opin\" kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana.", "H. P. Blavatsky\nKeväällä 1886 Blavatsky päätti muuttaa Oostendeen, jossa hän teki 14:n tunnin työpäiviä kirjan parissa. Syyskuussa 1886 hän lähetti \"Salaisen opin\" ensimmäisen osan käsikirjoituksen Adyariin Intiaan, T. Subba Row'n ja H. S. Olcottin tarkastettavaksi. Vuoden 1887 maaliskuussa Blavatsky kärsi jälleen munuaistulehduksesta, joka aiheutti tuntikausien tajuttomuuden kerrallaan. Hänen uskottiin jo kuolevan, mutta hän kuitenkin parantui ja jatkoi jälleen \"Salaisen opin\" kirjoittamista. Syyskuussa 1887 Blavatsky muutti Lontooseen Upper Norwoodiin, jossa Bertram Keightley ja tohtori Archibald Keightley ryhtyivät oikolukemaan, korjaamaan ja järjestelemään tekstiä.", "H. P. Blavatsky\nBlavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa.", "H. P. Blavatsky\nHelena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipropetrovsk, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa.", "H. P. Blavatsky\nHeinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva \"Eunomialla\" Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa.", "H. P. Blavatsky\nSeuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia \"Teosofian avain\" ja \"Hiljaisuuden ääni\". Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa \"The Sunissa\" artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hän ei kuitenkaan suostunut.", "H. P. Blavatsky\nBlavatsky ja Olcott saapuivat Bombayhin 16. helmikuuta 1879. Intiassa Blavatskysta tuli suuri uutinen koko englanninkieliselle lehdistölle. Useimmat lehdet eivät kuitenkaan toivottaneet häntä tervetulleeksi, ja etenkin lähetyssaarnaajat vastustivat häntä, osa piti häntä jopa antikristuksena. Sanomalehti \"Indian Spectator\" suhtautui kuitenkin häneen suopeasti, ja Blavatsky kirjoittikin siihen useita vastineita syyttäjilleen. Toinen teosofeille suopea lehti oli vaikutusvaltainen \"The Pioneer\", jossa oli toimittajana A. P. Sinnett." ]

[ "Yellowstonen kansallispuisto\nIlveksiä puistossa on vain muutamia, ja näköhavainnot niistä ovat harvinaisia. Myös puumia vain muutamia. Niiden kokonaislukumäärän arvioidaan olevan 18-24, mutta niiden määrän on arvioitu olevan kasvussa. Vuonna 1995 puistoon tuotiin susia Kanadasta. Puiston alkuperäiset sudet oli pitkälti tapettu 1900-luvun alkuvaiheissa. Vuosien 1914–1926 puistossa tapettiin ainakin 136 sutta, sillä lajia pidettiin mielivaltaisena tappajana ja sen saaliita turhina kuolemina. Susihavaintoja oli 1940-luvulla enää harvassa. Susia on nykyään Yellowstonessa noin 120 kappaletta. Lisäksi puistossa elää kojootteja ja kettuja.", "Susi\nSusi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun. Norjan ympäristöministeriön tilaaman raportin (2002) mukaan susi on todistettavasti surmannut vuosina 1950–2000 Euroopassa ja Venäjällä yhteensä 17 ihmistä ja Pohjois-Amerikassa ei yhtään. Suurin osa tapauksista on johtunut rabieksesta eli vesikauhusta: rabieksen vähentyessä ovat susihyökkäyksetkin vähentyneet selvästi." ]

[ "Susi\nSusipelko on Suomessa vanhaa perua. Turun hovioikeus tuomitsi vuonna 1652 Iisalmen pitäjästä kotoisin olleen Lauri Kapaisen teloitettavaksi ja poltettavaksi susien noitumisen vuoksi. Tuomion mukaan Kapainen oli tunnustanut ”noituneensa” ne sudet, jotka edellisenä talvena raatelivat ja söivät Jääsken pitäjässä 18 lasta. Samankaltaisia lasten sarjatappoja on Suomen kirkonkirjojen haudattujen luetteloihin merkitty yhteensä kuusi. Niistä ajoittuivat 1700-luvulle Ristiinan ja Ilomantsin lastensurmat. Eniten susien tappotekoja tunnetaan 1800-luvulta, jolloin kirjattiin Kaukolan, Kivennavan, Hämeen ja Varsinais-Suomen lastensurmat. Susien tekemiä surmia tapahtui eniten Karjalassa. Kivennavalla sudet tappoivat enemmän ihmisiä kuin missään Suomen pitäjässä. Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri 1800-luvulla oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias Kalle Oskari Grönroos Vahdolta. Vuonna 1932 jotkin lehdet kertoivat kuusivuotiaan tytön joutuneen suden uhriksi Puumalassa, mutta uutinen todettiin perättömäksi.", "Ere Kolu\nLiukonen sai vuoden 1904 paikkeilla käsiinsä sosialismista kertovaa maanalaista kirjallisuutta, joka teki häneen suuren vaikutuksen. Kirjat tarjosivat teorian siitä, miksi yhteiskunta oli epäoikeudenmukainen, ja samalla ratkaisun ongelmaan eli vallankumouksen. Eugen Schauman murhasi Nikolai Bobrikovin vuonna 1904. Liukonen kuvailee elämäkerrassaan voimakkaita tuntojaan seuratessaan Bobrikovin loisteliasta hautajaissaattuetta Helsingissä Esplanadin ja Mikonkadun kulmassa: hän tunsi ”järjetöntä halua heittää pommin ja sillä hajottaa vihatun miehen maalliset jäännökset Esplanadin puiden oksille ja kadulle ihmisten tallattavaksi”.", "Romasanta\nRomasanta on 1800-luvun Espanjaan sijoittuva tositapahtumiin perustuva ihmissusielokuva, joka kertoo Allariz-nimisen kaupungin kauhusta. Ihmisiä on kadonnut ja löytynyt silvottuina, mutta oudoimpana pidetään ruumiiden rasvojen puuttumista. Tämä johtaa ihmiset epäilemään tekijäksi ihmissutta. Jahti on alkanut, mutta suden pyydystäminen vaatii myös sen ihmishahmon kiinniottoa. Alueella liikkuva kauppias ja kirjuri Manuel Romasanta on otollinen epäilty.", "Bodominjärven murhat\nUseista omaisuus- ja väkivaltarikoksista tuomittu laitosmies Pentti Soininen tunnusti 1960-luvun lopulla 24-vuotiaana ollessaan Kuopion lääninvankilassa tehneensä Bodominjärven veriteot. Hän oleskelikin 15-vuotiaana murhayönä lähellä Bodomia ollessaan karkuteillä koulukodista. Poliisi kuulusteli häntä, mutta hänen tunnustuksilleen ei annettu juurikaan painoarvoa. Luonteeltaan Soininen oli psykopaatti, joka saattoi toimia käsittämättömän arvoituksellisesti, varsinkin alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Soinisen pitkä rikosrekisteri sisälsi varkauksia, pahoinpitelyjä ja ryöstöjä. Soininen hirttäytyi Toijalan asemalla vankikuljetuksen tauolla 1969.", "Yellowstonen eläimistö\nSusia on esiintynyt Yellowstonen alueella ainakin tuhannen vuoden ajan. Puiston alkuperäiset sudet tapettiin kuitenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa osana puiston yrityksiä suojella hirvieläinkantaansa. Viimeinen luonnonvarainen susi ammuttiin vuonna 1926. Vastustuksesta huolimatta susikanta päätettiin 69 vuotta myöhemmin palauttaa kansallispuistoon, ja susia tuotiin vuonna 1995 Kanadasta. \nSusia on nykyään Yellowstonessa noin 300 yksilöä. Ne elävät useissa laumoissa ympäri puistoa; keskimäärin kymmenen sutta sisältäviä laumoja on laskettu ainakin 14 kappaletta. Sudet saalistavat muun muassa vapiteja, hirviä, peuroja ja lampaita.", "Timo T. A. Mikkonen\nMikkonen sai 1. lokakuuta 2011 kallonpohjavaltimotukoksen ja niiden seurauksena useita aivoinfarkteja. Niiden takia hän menetti osan liikuntakyvystään ja sokeutui pysyvästi. Lokakuussa 2014 Mikkosen tila heikkeni, ja hän oli hetken kriittisessä tilassa. Vuoden 2016 lopulla Nina Mikkonen kertoi, että hänen miehensä oli menettänyt lähimuistinsa eikä ymmärtänyt olevansa vammautunut tai edes sokea. Timo T. A. Mikkonen kuoli 24. tammikuuta 2017. Hänet haudattiin Mäntsälän hautausmaalle Mikkosten sukuhautaan.", "Amnesia: A Machine for Pigs\nTietämättä kuka Koneen on sabotoinut, Mandus lopulta astuu hirvittävän vehkeen sisimpään sydämeen, kun salaperäinen ääni käskee hänen aktivoida sen viimeinkin. Sen tehtyään hän kuitenkin joutuu maksamaan suuren hinnan. Kun Kone alkaa tulla takaisin voimiinsa, Mandus saa palautettua viimeisetkin muistikuvansa. Kun hän palasi tutkimusretkeltään Meksikosta, Manduksen valtasi pakkomielle, joka johtui hänen näystään tulevaisuuteen. Kerättyjen muistiinpanojen mukaan näyn aiheutti taivaankappaleeksi vihjattu pallo, jota hän ja lapset kutsuivat munaksi. Hän näki 1900-luvun tulevat kauhut, hänen lapsensa kuolevan Sommen taistelussa ja viattomien kärsimyksen kuoleman, sodan sekä tautien takia. Näyn hulluksi ajamana, Mandus päätti, ettei hän voisi sallia niiden tapahtuvan, joten hän rakensi Koneen ottaakseen ihmiset ja tehdäkseen sen luomuksista maailman uudelleen (vihjaus Ihmissioista). Hän alkoi ajatella, ettei maailma ollut muuta kuin sikojen täyttämä, ja että heidän tulisi näyttää ulkoisestikin sellaiselta, millaisia he ovat sisäisesti. Sitten hän tappoi Edwinin ja Enochin itse säästääkseen heidät kohtaloltaan Sommessa ja tehdäkseen heistä ensimmäiset Koneen uhrit.", "Jaakko Mikkonen\nMikkonen työskenteli työmiehenä Kalajoella, kunnes liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 16. kesäkuuta 1916, josta hänet siirrettiin 4. lokakuuta 1916 pataljoonan pioneerikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella, jossa hän kaatui saatuaan osuman päähänsä kranaatin sirpaleesta 7. tammikuuta 1917 kello 22. Tuolloin pioneerikomppania oli siirtymässä pois rintamavastuusta Wynekenin luonna, jossa se oli hetkeä aikaisemmin tukkinut noin 3 kilometrin aukon rintamalinjassa. Hänet haudattiin Sumarakin kylän lähellä olevaan sotilashautausmaahan , mutta hänen nimensä on Kalajoen sankarihautapatsaassa.", "Mikko Kohonen\nPalattuaan Suomeen hän oli vähällä joutua 4. joulukuuta 1916 Kuusikon talossa Tervolassa santarmien pidättämäksi, mutta onnistui pakenemaan pienen tulitaistelun jälkeen. Tämän kohtauksen jälkeen hän suunnisti Simoon Maaninkajärven saunalle, mutta poistui paikalta ennen Simon kahakkaa viedäkseen pistooleita ja panoksia Hastiin. Kohonen tapasi myöhemmin Ruotsin puolelle 15. joulukuuta 1916 Simon kahakkaan osallistuneet jääkäriveljet, joiden kanssa hän palasi takaisin Saksaan, minne hän saapui 27. maaliskuuta 1917. Paluunsa jälkeen hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetylle erikoiskurssille (pommarikurssi)." ]

[ "Geostationaarinen kiertorata\nGeostationaarinen rata on noin 35 786 kilometrin päässä suoraan Maan pinnan yläpuolella päiväntasaajalla sijaitseva ympyrän muotoinen kiertorata, joka on eräs erikoistapaus geosynkronisesta radasta. Siitä käytetään lyhennettä GEO (). Se on yleinen tietoliikennesatelliittien kiertorata. Satelliitin kiertoaika on yksi sideerinen vuorokausi.", "Geostationaarinen kiertorata\nGEO-radalla kiertävä satelliitti näyttää maasta käsin pysyvän paikoillaan, koska se kiertää Maata samalla kulmanopeudella kuin Maa pyörii. Geostationaarisella radalla kiertävälle satelliitille voidaan johtaa ratanopeus 11 052 km/h. Tämä on yleisin tietoliikennesatelliittien kiertorata, koska tällöin satelliitti voi käyttää suunnattavia antenneja, joita ei tarvitse kiertää vuorokauden kuluessa. Koska kiertorata on pituudeltaan rajattu, Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) jakaa sitä pituuspiireittäin tarjouskilvan kautta. Etenkin Tyynenmeren päiväntasaajalla sijaitsevat pienet saarivaltiot ovat myyneet niille kuuluvia radan paikkoja tietoliikenneyhtiöille." ]

[ "Kiertorata\nKiertorata on kappaleen (esim. satelliitin tai planeetan) \"lentoreitti\" avaruudessa. Kiertoradalla tarkoitetaan yleensä suljettua, ympyrä- tai ellipsimäistä rataa (erotuksena parabolisista tai hyperbolisista radoista). Kiertoradat syntyvät kun vähemmän massiivinen kappale ryhtyy kiertämään massiivisempaa kappaletta painovoiman vaikutuksesta. Kiertoratoja on muiden muassa planeetoilla tähden ympäri, kuilla planeettojen ympäri ja tähdellä toisen tähden ympäri. Kiertoradat ovat yleensä ellipsimäisiä – täydellisen pyöreät, ympyräradat ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi Aurinkokunnan planeettojen kiertoradat ovat lähes pyöreitä, mutta silti ellipsimäisiä. Kiertorataa voidaan kiertää joko myötä- tai vastapäivään, mutta tämä riippuu tarkastelijan sijainnista suhteessa kiertävään kappaleeseen. Kiertoradan suunta voidaan kuitenkin määrittää, kunhan ilmoitetaan mistä suunnasta kiertävää kappaletta tarkastellaan. Kaikki Aurinkokunnan planeetat kiertävät Auringon ympäri vastapäivään tarkasteltuna Auringon pohjoisnavalta. Kappaleiden kiertoratoja ja niissä tapahtuvia muutoksia voidaan laskea ja ennustaa laskelmien pohjalta.", "Geostationaarinen kiertorata\nIdean geostationaarisesta radasta ja sen käytöstä tietoliikenteeseen esitti vuonna 1928 slovenialainen Herman Potočnik. Vuonna 1945 englantilainen tieteisfiktiokirjailija Arthur C. Clarke toi sen laajempaan tietoon. Tämän takia ratoja kutsutaan toisinaan englantilaisissa alan julkaisuissa Clarken radoiksi (\"Clarke Orbits\" tai \"Clarke Belt\").", "Kiertorata\nRatatason kaltevuus on likimain nolla, jolloin satelliitti pysyy saman maantieteellisen, ekvaattorilla olevan paikan yläpuolella. Käytännössä satelliittien radoissa esiintyy pieniä epäsäännöllisyyksiä ja satelliitit piirtävät taivaalle pientä kahdeksikkoa, jonka korkeus (asteina) on sama kuin inklinaatio. Geostationaarinen rata (Geostationary Orbit) kun satelliitin inklinaatio ja eksentrisyys ovat kumpikin nolla. Tällöin satelliitti on näennäisesti liikkumaton.", "Geostationaarinen kiertorata\nVapaassa pudotusliikkeessä ympyräradalla keskipako- ja keskuskappaleen vetovoima kumoavat toisensa.", "Geostationaarinen kiertorata\nSatelliitin massa kumoutuu, joten rata on siitä riippumaton.", "Geostationaarinen kiertorata\nNewtonin toisen lain mukaan voimat ovat muotoa massa kertaa kiihtyvyys:", "Geostationaarinen kiertorata\nUlkoavaruus ei kansainvälisen ulkoavaruutta koskevan sopimuksen mukaan kuulu kenellekään. Vuonna 1976 kahdeksan päiväntasaajalla olevaa maata (Ecuador, Kolumbia, Brasilia, Kongon tasavalta, Zaire, Uganda, Kenia ja Indonesia) kokoontuivat Bogotassa Kolumbiassa ja tekivät \"Bogotan julistuksen\", jossa ne vaativat hallintaoikeutta maiden kohdalla olevaan geosynkronisen kiertoradan osaan. Näitä vaatimuksia ei ole kansainvälisesti tunnustettu, Suomi esimerkiksi toteaa, että:", "Geostationaarinen kiertorata\njossa formula_7 on Maan massa ja formula_8 on gravitaatiovakio." ]

[ "Eurovision laulukilpailu 2006\nVuonna 2006 Suomea edustanut hard rock- ja heavy metal -yhtye Lordi teki historiaa tuomalla kilpailun voiton ensimmäistä kertaa Suomeen. Lordi osallistui kilpailuun kappaleellaan \"Hard Rock Hallelujah\". Suomen edellinen paras sijoitus oli Marion Rungin kuudes sija vuoden 1973 Euroviisuissa kappaleella \"Tom tom tom\".", "Kilpi (yhtye)\n8. helmikuuta 2006 Kilpi julkaisi kolmannen albuminsa Kaaoksen kuningas. Kilpi osallistui Eurovision laulukilpailun vuoden 2006 Suomen karsintoihin kahdella albumin kappaleella \"Toinen Minä\" ja \"Katharsis\". \"Katharsis\" saavutti karsinnoissa 6. sijan. Suomen edustajaksi valittiin toinen hevirockyhtye Lordi, joka voitti vuoden 2006 Euroviisut kappaleellaan \"Hard Rock Hallelujah\".", "Lordi (yhtye)\nLordi kutsuttiin osallistumaan vuoden 2006 Suomen euroviisukarsintoihin, jotka se voitti vahvistuksenaan Thunderstone-yhtyeen Pasi Rantanen taustalauluissa, ja pääsi näin edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailussa 2006 kappaleellaan ”Hard Rock Hallelujah”. Lordi sai voittonsa myötä iltapäivälehtien kaiken huomion. Julkisuus ei ollut aluksi pelkästään myönteistä. Jotkut muun muassa pitivät yhtyeen valintaa pyhäinhäväistyksenä ja huonona vitsinä (Isä Mitro), tai merkkinä suomalaisten huonosta itsetunnosta (Alexander Stubb). Yhtyettä syytettiin myös saatananpalvonnasta – esimerkiksi Karjalohjan kirkkoherra Heikki Linnavirta piti Lordin kappaletta ”epävireisenä ylistyslauluna saatanalle”. Yhtyeen jäsenet kiistivät väitteet johdonmukaisesti. Iltapäivälehdet kirjoittivat myös siitä, että Lordille vuonna 2001 treenikämppää vuokranneen Osuuskunta BSE-Productionsin puheenjohtaja Otto Pankakoski tuomittiin myöhemmin elinkautiseen Kampin autopommista.", "Eurovision laulukilpailu\nSuomi voitti vuoden 2006 Eurovision laulukilpailun Lordin kappaleella \"Hard Rock Hallelujah\" ennätyksellisellä 292 pisteellä. Kyseessä on tällä hetkellä Suomen ainoa euroviisuvoitto. Vuonna 2006 mukana oli 37 maata. Lordin pistemäärä rikottiin vuonna 2009, jolloin Norjan Alexander Rybak lauloi kappaleen \"Fairytale\" ja voitti 387 pisteellä. Vuonna 2009 mukana oli viisi maata enemmän kuin 2006, eli yhteensä 42 maata." ]

[ "Carola Häggkvist\nCarola osallistui jälleen vuoden 2006 Melodifestivaleniin. Hänen tämänkertainen kappaleensa oli nimeltään \"Evighet\", mutta jonka hän esitti euroviisuissa englanninkielisenä versiona \"Invincible\". Carola oli kilpailun suurin ennakkosuosikki. Hän voittikin Melodifestivalenin loppukilpailun 18. maaliskuuta ja edusti kolmannen kerran Ruotsia keväällä järjestetyissä vuoden 2006 euroviisuissa. Ruotsin edellisvuotisen heikon menestyksen johdosta Carola joutui osallistumaan semifinaaliin, josta selvitti kuitenkin tiensä jatkoon finaaliin, jossa sijoittui viidenneksi. Kilpailun voitti Lordi Suomen yleisradioyhtiön edustajana kappaleellaan \"Hard Rock Hallelujah\".", "Lordi (yhtye)\nLauantaina 20. toukokuuta 2006 Lordi esiintyi Ateenan Euroviisuissa ja teki historiaa voittamalla kilpailun ensimmäisenä Suomen edustajana. ”Hard Rock Hallelujah” sai 292 pistettä, joka oli kaikkien aikojen piste-ennätys kunnes Norjan Alexander Rybak löi sen vuoden 2009 Euroviisuissa 387 pisteellä. Vain kolme maata – Armenia, Albania ja Monaco – eivät antaneet ainuttakaan pistettä Suomelle. Kahdeksan maata antoi Suomelle täydet 12 pistettä. Lordi oli myös semifinaalin ykkönen ja sai siinäkin 292 pistettä, mikä oli historiallista, sillä Lordi oli ensimmäinen sekä semifinaalin että finaalin voittanut kilpailija Euroviisuissa.", "Lordi (yhtye)\nKeväällä 2007 yhtye palkittiin viidesti Emma-gaalassa. Lordi voitti sarjoissa vuoden 2006 paras yhtye, vuoden kappale ”Hard Rock Hallelujah”, vuoden myydyin albumi \"The Arockalypse\" 92 724 kappaleella, sekä vienti-Emman ja uutena palkintona jaettavan E-Emman ”Hard Rock Hallelujahille” poikkeuksellisella tavalla musiikin digitaali- ja mobiilimyyntiä lisänneenä kappaleena. Samoihin aikoihin Lordi teki lyhyet kiertueet Baltiassa ja Japanissa. Toukokuussa yhtye oli mukana Helsingin Euroviisuissa ja avasi kilpailut esittämällä voittokappaleensa ”Hard Rock Hallelujah”. \nAlkukesästä 2007 Lordi osallistui \"Dark Floors\" -kauhuelokuvan kuvauksiin, ja lähti sitten Pohjois-Amerikkaan esiintymään \"The OzzFest\" -festivaalikiertueella, joka alkoi heinäkuussa. Lordi on toinen suomalainen yhtye, joka esiintyi OzzFestissä. HIM Esiintyi OzzFestissä 2005. Kiertueen aikana yhtye sai paljon negatiivista palautetta yhdysvaltalaisilta kriitikoilta. The New York Times -sanomalehti ihmetteli, miten yhtye onnistui voittamaan Euroviisut. Chicago Sun-Timesin mukaan yhtye oli joukko ”suomalaisia ääliöitä”, jotka pukeutuivat typerästi ja soittivat typerää musiikkia. Kritiikkiä esittivät myös The Indianapolis Star sekä News-Gazette. Lordi itse oli esiintymisiinsä ja yleisöön tyytyväinen ja keikat olivat kiertueella lähes loppuunmyytyjä.", "Fairytale\nKappale valittiin Norjan euroviisuedustajaksi Norjan Melodi Grand Prix’ssa 21. helmikuuta kilpailujen historian suurimmalla äänivyöryllä. Kappale kisasi 18 muuta kappaletta vastaan Eurovision laulukilpailun semifinaalissa 14. toukokuuta 2009, josta se selvitti tiensä finaaliin. Laulukilpailun finaalissa 16. toukokuuta 2009 kappale esiintyi numerolla 20 ja voitti sen 387 pisteellä, mikä oli kisojen historian ennätys. Edellinen ennätys 292 pistettä oli Suomen Lordin \"Hard Rock Hallelujahin\" voittopisteet vuodelta 2006. Kyseessä oli samalla ensimmäinen kerta, kun jokin kappale sai yli kolmesataa pistettä. Eurovision laulukilpailujen voitto oli Norjalle kolmas. Rybak esitti kappaleen myös vuoden 2010 Euroviisujen finaalin aloitusnumerona Oslossa.", "Ruotsi Eurovision laulukilpailussa\nRuotsi on yksi Euroviisujen menestyneimmistä maista, mutta 2000-vuosikymmenen loppuvuosina maa ei ollut yltänyt kovin korkeille sijoille. Vuonna Ruotsi putosi finaalista ensimmäistä kertaa. Vuonna Ruotsi oli menestyksekäs Eric Saaden saavutettua kolmannen sijan 185 pisteellä. Seuraavana vuonna Loreen vei voiton Azerbaidžanin Bakussa järjestetyissä kisoissa. Loreenin kappale ”Euphoria” keräsi 372 pistettä, joka on Euroviisujen toiseksi paras pistemäärä, jääden Norjan Alexander Rybakin ”Fairytalesta” 15 pisteen verran. Loreen ohitti Lordin pistemäärän 292 juuri silloin, kun Mr. Lordi itse kertoi Suomen antamat pisteet. Seuraava voitto tuli vuoden 2015 kilpailussa, jolloin Måns Zelmerlöwin kappale ”Heroes” keräsi 365 pistettä.", "Suomi Eurovision laulukilpailussa\nSuomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale \"Hard Rock Hallelujah\" herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä eli enemmän kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai Helsingin semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009." ]

[ "Musta aukko\nMusta aukko on äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä. Siellä painovoima on niin voimakas, ettei yksikään hiukkanen tai edes sähkömagneettinen säteily pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan tapahtumahorisontiksi. Nykykäsityksen mukaan mustan aukon sisustaa ja sen tapahtumia on mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä." ]

[ "Hawkingin säteily\nEnsinäkemältä rinnastus näytti kuitenkin ontuvan. Kaikki kappaleet, joiden lämpötila poikkeaa absoluuttisesta nollapisteestä, nimittäin lähettävät lämpösäteilyä, mutta mustien aukkojen gravitaatio on niin suuri, ettei niiden ajateltu voivan lainkaan säteillä. Voitiin kuitenkin palauttaa mieleen, että lämpösäteily oli aikaisemminkin aiheuttanut teoreettisille fyysikoille ongelmia. Niinpä klassisen fysiikan mukainen Rayleigh’n–Jeansin laki päti kyllä säteilyn pitkillä, mutta ei lyhyillä aallonpituuksilla, ja vasta Planckin kvanttihypoteesi ratkaisi ongelman. Voitiinkin osoittaa, että myös mustien aukkojen tapauksessa kvanttiteorian tulokset muuttavat tilanteen. Teoreettiset tarkastelut viittasivat siihen, että musta aukko todella säteilee kuin musta kappale, jonka absoluuttinen lämpötila on kääntäen verrannollinen sen massaan ja siten suoraan verrannollinen sen pintagravitaatioon.", "Sähkömagneettinen säteily\nVoimajohdoissa korkea jännite aiheuttaa sähkökentän ja sähkövirta magneettikentän johdon ympärille. Sähkökentän tunkeutumista tehokkaasti vaimentavia tekijöitä ovat puut, muu kasvillisuus ja rakennukset. Virran aiheuttama magneettikenttä ei juuri vaimennu ympärillä olevista rakennuksista tai kasvillisuudesta. Eräissä väestötutkimuksissa on havaittu, että voimajohtojen lähellä asuvilla lapsilla on hieman kohonnut riski sairastua leukemiaan, kun magneettivuon tiheys on yli 0,4µT. Viitteet ovat heikkoja, ilmiötä selittävää mekanismia ei tunneta, eikä laboratoriokokeissa ole löydetty yhteyttä syövän ja magneettikenttien välillä. Siksi asiaa ei ole otettu huomioon Suomen lainsäädännön altistumisrajoja laadittaessa. Voimajohdoissa olevat jännitteet pysyvät vakioina kuormituksesta huolimatta, jolloin sähkökentän voimakkuus on lähes vakio tilanteesta riippumatta. Virran aiheuttaman magneettikentän voimakkuus vaihtelee kuormituksen mukana. Magneettivuo on 400kV johdon alla noin 22µT ja 100m päässä johdosta alle 0,4µT. Edelliset vuontiheydet ovat johtojen maksimivirtojen mukaisesti laskettuja, joten todellisuudessa vuontiheys on lähes aina pienempi.", "Hienosäädetty kaikkeus\nR. Collins on arvioinut, että painovoiman vahvuus on hienosäädetty tarkkuudella 1:10. Jos painovoima olisi 3000 kertaa vahvempi, tähdet eivät olisi pitkäikäisiä. Jos vielä vahvempi, olisi vain miniuniversumeita, lyhytikäisiä tähtiä, metriluokan planeettoja, ja vain pienet eliöt voisivat kestää painovoiman. Jos painovoima olisi heikompi, tähdet eivät olisi tarpeeksi kuumia fuusion syttymiseen . Sähkömagneettisen voiman vahvuuden suhde painovoiman vahvuuteen on noin 10.", "Hawkingin säteily\nHawkingin säteilyn vuoksi mustan aukon massa pienenee vähitellen, ellei sinne tule ulko­puolelta ainetta tai säteilyä. Voidaankin laskea, missä ajassa mustan aukon massa tällaisessa tapauksessa pienenee nollaan. Aukon tehon ja sen massan neliön tulo on tällaisessa tapauksessa vakio:", "Hawkingin säteily\nMustan aukon säteilyä ei ole havaittu. Tämä johtuu siitä, että tuntemamme mustat aukot ovat vain sellaisia mustia aukkoja, jotka ovat syntyneet tähden luhistuessa. Esimerkiksi muutaman Auringon massaisen mustan aukon säteily on vain asteen miljoonasosan päässä absoluuttisesta nollapisteestä. Kosminen taustasäteily peittää tehokkaasti suurten mustien aukkojen säteilyn, koska säteily on noin 2,7 kelviniä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.", "Väri\nKaikki kappaleet lähettävät sähkömagneettista säteilyä sitä enemmän, mitä korkeampi niiden lämpötila on. Säteilyn määrän ja aallonpituusjakauman osoittaa Planckin laki. Huoneenlämpöisen kappaleen lähettämä säteily on käytännössä täysin näkymätöntä, infrapunasäteilyä, mutta jos kappaleen lämpötila on riittävän korkea (yli 500 °C), se hehkuu, eli lähettää myös näkyvää valoa. Jos lämpötila on vain hieman tämän rajan yläpuolella, lähtevässä säteilyssä esiintyy vain pitkäaaltoisinta näkyvää, punaista valoa eli kappale on punahehkuinen, mutta jos lämpötila on vielä korkeampi, kappale tulee lopulta valkohehkuiseksi, jolloin sen lähettämä valkoinen valo sisältää kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Sellaista on esimerkiksi Auringon valo.", "Hawkingin säteily\nNiinpä mustien aukkojen tapahtumahorisonttien yhteenlaskettu pinta-ala joko pysyy vakiona tai kasvaa kaikissa tällaisissa ilmiöissä, mutta ei koskaan pienene. Tässä suhteessa se muistuttaa entropiaa, joka termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan aina kasvaa, paitsi reversiibeleissä prosesseissa, joissa se pysyy vakiona, mutta ei koskaan pienene. Lisäksi kahden mustan aukon törmätessä syntyvä aukko asettuu tasapainotilaan siten, että sen pinnalla pintagravitaatio on kaikkialla yhtä suuri, samaan tapaan kuin termodynamiikan nollannen pääsäännön mukaan systeemi on tasapainossa, jos siinä lämpötila on kaikkialla yhtä suuri. Tämä viittaisi siihen, että mustan aukon pinta-ala olisi suoraan verrannollinen sen entropiaan ja pintagravitaatio lämpötilaan.", "Gunnar Nordström\nReissnerin-Nordströmin mustissa aukoissa on havaittu olevan kaksi tapahtumahorisonttia. Mitä voimakkaampi sähkövaraus mustalla aukolla on. sitä lähempänä nämä tapahtumahorisontit ovat. Jos varaus on tarpeeksi suuri, voivat molemmat horisontit hävitä, jolloin jäljelle jää pelkkä singulariteetti (kts. Alaston singulariteetti). Useimmat fyysikot ovat tällaista tilannetta vastaan, eikä singulariteetti voi heidän mukaansa olla singulariteetti ”paljaana”. Kahden tapahtumahorisontin erikoisuutena on se, että molempien horisonttien ylityskohdissa aika ja avaruus ikään kuin vaihtavat paikkaa. Koska muutoksia on kaksi, jälkimmäisen horisontin toisella puolella aika ja avaruus muuttuvat takaisin normaaleiksi. Käytännössä tällaiset mustat aukot ovat mahdottomia, sillä mustilla aukoilla oletetaan olevan aina edes hieman pyörimismäärää. Tässä suhteessa Kerrin mustat aukot ovat mielenkiintoisempia tutkimuskohteita.", "Painovoima\nPainovoima on yksi fysiikan neljästä perusvuorovaikutuksesta yhdessä sähkömagneettisen, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen kanssa. Painovoima on neljästä perusvuorovaikutuksesta heikoin, vaikka sillä onkin vallitseva vaikutus maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteeseen. Tämä johtuu siitä, että vahva ja heikko ydinvoima vaikuttavat vain erittäin pienessä (silmille näkymättömässä) mittakaavassa, kun taas kaikkeuden sähkömagneettiset varaukset kumoavat suurilta osin toisensa." ]

[ "Minneapolis\nMinneapolis on Yhdysvaltain Minnesotan osavaltiossa sijaitseva kaupunki. Minneapolis on Minnesotan osavaltion suurin kaupunki. Kaupungissa asuu noin 400 000 ihmistä, esikaupunkialueineen ja yhteenkasvaneen naapurikaupunki Saint Paulin kanssa määrä nousee yli kolmeen miljoonaan. Minneapolisin ja Saint Paulin muodostama metropolialue tunnetaan Yhdysvalloissa yleisesti myös nimellä Twin Cities. Kaupunki sijaitsee Mississippi-joen varrella.", "Minnesota\nMinnesota on 32. Yhdysvaltoihin liittynyt osavaltio. Pohjoisessa keskilännessä sijaitsevan \"North Star Staten\" rajanaapureita ovat Kanada pohjoisessa sekä Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan, Iowan ja Wisconsinin osavaltiot. Osavaltion väkiluku vuonna 2014 oli noin 5,5 miljoonaa. Suurimmat kaupungit ovat Minneapolis, pääkaupunki Saint Paul, Duluth ja Saint Cloud. Osavaltio on tunnettu yli 15 000 järvestään ja kansallisesti kylmistä talviolosuhteistaan. Nimi Minnesota tulee dakotaintiaanien kielen sanoista \"mni sota\", jotka tarkoittavat ”usvaista vettä” ja ovat heimon Minnesotajoesta käyttämä nimitys.", "Saint Paul\nSaint Paul on Suurten järvien alueella sijaitsevan Minnesotan osavaltion pääkaupunki ja toiseksi suurin kaupunki Minneapolisin jälkeen. Nämä kaksi kaupunkia muodostavat ns. kaksoiskaupungin, koska ovat lähes yhteenkasvaneita. Ne muodostavat Yhdysvaltojen 15. suurimman metropolialueen, jonka asukasluku on noin 3,5 miljoonaa (2013). Saint Paulin kaupungissa asukkaita on 294 873 (2013). Kaupungin pinta-ala on 145,5 km², josta vettä on 10,9 km²." ]

[ "Minnesotan historia\nMinneapolis ja Saint Paul tunnetaan yhteisellä nimellä ”Twin Cities” (kaksoskaupungit). Alkuaikoina kaupungit kilpailivat keskenään, Saint Paul oli pääkaupunki ja Minneapolisista tuli merkittävä teollisuuden ansiosta. Nimitys ”Twin Cities” keksittiin vuoden 1872 tienoilla, kun eräässä sanomalehden pääkirjoituksessa ehdotettiin, että Saint Paul voisi sulautua Minneapolisiin. Asukkaat päättivät, että kaupungit tarvitsevat erilliset identiteetit, joten ihmiset keksivät ilmaisun ”Dual Cities” (kaksoiskaupungit), joka kehittyi myöhemmin muotoon ”Twin Cities” (kaksoskaupungit). Nykyisin Minneapolis on Minnesotan suurin kaupunki, ja sen väkiluku oli vuoden 2000 väestönlaskennassa 382 618. Saint Paul on toiseksi suurin kaupunki, väkiluvultaan 287 151. Minneapolisia ja Saint Paulia ympäröivän suurkaupunkialueen väkiluku oli vuoden 2000 laskennassa 2 968 806, ja koko osavaltion väkiluku 4 919 479.", "Duluth\nDuluth on satamakaupunki, ja St. Louisin piirikunnan pääkaupunki Minnesotan osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Duluth on Minnesotan neljänneksi suurin kaupunki, ja siellä oli vuoden 2007 väestönlaskennassa 84 397 asukasta ja kaupungin metropolialueella 275 486 asukasta vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan.", "Ada (Minnesota)\nAdaon kaupunki Normanin piirikunnassa Minnesotassa, Yhdysvalloissa. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2000 väestönlaskennassa 1 657. Se on Normanin piirikunnan pääkaupunki. Sen asukastiheys oli samaisena vuonna 477.4/km². Tällöin kaupungissa asui 432 perhettä.", "Mendota (Minnesota)\nMendota on 197 asukkaan kaupunki Minnesotan osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Se sijaitsee Dakotan piirikunnassa ja on pinta-alaltaan vain puoli neliökilometriä.\nMendotassa oli Minnesotan osavaltion ensimmäisiä pysyviä asutuskeskuksia. Se perustettiin samoihin aikoihin kuin Fort Snelling. Kaupungissa on Minnesotan vanhin kirkko, Henry Hastings Sibleyn ja Jean-Baptiste Faribaultin rakennukset sekä American Fur Companyyn liittyviä rakennuksia 1830-luvulta.", "Normanin piirikunta\nNormanin piirikunta on Minnesotassa Yhdysvalloissa sijaitseva piirikunta. Se perustettiin 17. helmikuuta 1881. Vuoden 2000 väestönlaskennassa sen asukasluku oli 7 442. Piirikunnan pääkaupunki on Ada, joka on myös sen suurin kaupunki 1 657 asukkaallaan.", "Polkin piirikunta (Minnesota)\nPolkin piirikunta on Minnesotassa, Yhdysvalloissa sijaitseva piirikunta. Piirikunnan asukasluku oli heinäkuussa 2007 30 708. Crookston on sen pääkaupunki. Alueen asukasluvultaan suurin kaupunki on East Grand Forks", "Alexandria (Minnesota)\nAlexandria on kaupunki Yhdysvalloissa Minnesotan osavaltiossa. Se on Douglasin piirikunnan pääkaupunki. Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston mukaan pinta-ala on 24,2 km², ja asukasluvuksi ilmoitetaan yli 11 000." ]

[ "Resurrection Band\nAlun perin yhtye soitti nimellä Charity Jesus People Milwaukee -yhteisössä, joka toimi Milwaukeessa, Wisconsinin osavaltiossa. Jesus People USA oli Yhdysvaltojen haara 1960-luvulla alkaneessa Jeesus-liikkeessä, joka oli käytännössä hippiliike kristillisillä aatteilla. Yhdessä vaiheessa Jesus People Milwaukee -yhteisö jakautui neljään alayhteisöön: yhdestä tuli \"Jesus People USA Travelling Team\" ennen kuin se siirtyi Chicagoon, Illinoisiin. Charity vaihtoi nimensä Resurrection Bandiksi ja yhteisön työ keskittyi yhtyeen tukemiseen. Saavuttuaan Chicagoon Resurrection Band äänitti itsenäisesti neljä kasettia, joita yhtye jakeli konserttiensa päätteeksi. Yhtye esiintyi missä vain pystyivät aina kouluista vankiloihin ja katujen kulmiin. Ensimmäinen kasetti \"Music to Raise the Dead\" oli tyyliltään hard rockia, kun taas \"All Your Life\" koostui vain yhtyeen akustisista kappaleista. Jälkimmäiset heijastivat yhtyeen folk-vaikutteista esitystä, jota Resurrection Band soitti vanhoillisemmissa tapahtumissa, kuten hoitokodeissa ja seurakunnissa. Jälkeen mainitut suhtautuivat syvän epäilevästi kristilliseen raskaaseen rockiin ja siihen, että Resurrection Band erikoistui musiikkiin, joka oli sen ajan käsitys heavy metalista.", "Resurrection Band\nNämä kappaleet sisältyivät myös yhtyeen toiselle julkaisulle \"Live Bootleg\", live-albumille, joka äänitettiin Odeonissa, Chicagossa lokakuussa 1983 innokkaan yleisön edessä. Tämä oli yhtyeen ensimmäinen julkaisu Sparrow Recordsilla, yhdellä suurimmistä ja menestyneimmistä kristillisistä levy-yhtiöistä, joka tuolloin etsi lisää kristillisiä yhtyeitä, joille evankeliointi oli tärkein tavoite. \"Live Bootleg\" oli ensimmäinen albumi, joka julkaistiin yhtyeen lyhennetyllä nimellä \"Rez Band\", jonka yhtyeen ihailijat olivat keksineet ja vakiinnuttaneet. Albumi sisälsi kappaleita, jotka käsittelivat lukioikäisten opiskelijoiden ongelmia. Yhtye jatkoi tätä sanoitusaihetta niin kauan urallaan, kuin levyttivät musiikkia." ]

[ "Resurrection Band\nResurrection Band (myös Rez Band tai REZ) on yhdysvaltalainen kristillinen hard rock- ja blues rock -yhtye, joka perustettiin 1960–1970-lukujen vaihteessa Jesus People USA -liikkeen yhteydessä, virallisesti vuonna 1972. Resurrection Bandia pidetään usein ensimmäisenä varhaisena kristillisenä esimetalliyhtyeenä. Tässä suhteessa yhtyeellä oli ratkaiseva asema, kun se avarsi tietä suuntauksen myöhemmille sukupolville. Puolessa välissä uraansa yhtye kävi lähellä merkittävää valtavirran menestystä tehtyään erilaisia tyylikokeiluja radioystävällisen hard rockin ja sanoitustensa kanssa. Resurrection Band edusti alkuaikoinaan sitä, mitä 1970-luvun normeilla pidettiin heavy metalina, ja sen esikoisalbumia \"Awaiting Your Reply\" verrattiin varsinkin Led Zeppeliniin. Yhtyeen hajottua vuonna 2000 laulaja-kitaristi Glenn Kaiser jatkoi soolouraansa bluesyhtyeellään Glenn Kaiser Band.", "Resurrection Band\nHuolimatta \"Lamentin\" saamasta vastaanotosta, Resurrection Band päätti kiertueen päätteeksi lopettaa uransa. Tästä ilmoituksesta huolimatta Resurrection Band palasi yhteen kerran vuodessa soittaakseen keikan vuosittaisessa Cornerstone Festivalissa, josta oli tullut yksi kristillisen musiikkialan näkyvimmistä tapahtumista. Vuonna 1997 yhtye päätti palata studioon äänittämään viimeisen albuminsa. MTV Unplugged -ohjelman innostus oli tuolloin huipussaan, joten Resurrection Band päätti sovittaa hard rock -materiaaliaan akustiseen muotoon. Yhtye oli vuotta aikaisemmin soittanut akustisen konsertin Helsingin tuomiokirkon kryptassa, mikä toimi myös eräänä innoituksen lähteenä. Tuloksena oli \"Ampendactomy\", joka sisältää viisitoista valintaa koko yhtyeen musiikkihistorian ajalta. Huolimatta humoristisesta kansitaiteesta, joka kuvastaa äänityssessioiden rentoa ilmapiiriä, albumin vastaanotto oli hyvin jakautunutta. Siitä huolimatta yhtye jatkoi vuosittaista esiintymistään Cornerstone-festivaaleilla.", "Kristillinen metallimusiikki\nEnsimmäinen kristillinen hard rock -yhtye oli mahdollisesti kalifornialainen Agape, joka perustettiin 1960-luvun lopulla. Yhtye tunnettiin psykedeelisistä rock ja blues rock -vaikutteistaan. Agape julkaisi vuonna 1971 albumin nimeltä \"Gospel Hard Rock\", jota seurasi \"Victims of Tradition\" vuonna 1972. Agapen jälkeen merkittävänä kristillisenä esimetalliyhtyeenä pidetään Milwaukeessa perustettua Resurrection Bandia, joka soitti blues rock -vaikutteista hard rockia. Yhtye julkaisi kasetin \"Music to Raise the Dead\" vuonna 1974. Toisena merkittävänä yhtyeenä pidetään ruotsalaista, vuonna 1975 perustettua Jerusalem-nimistä hard rock -yhtyettä. Vuonna 1978 Resurrection Band julkaisi ensimmäisen albuminsa \"Awaiting Your Reply\" ja Jerusalem \"Jerusalem (Volume 1)\" -albuminsa. Nämä kaksi julkaisua aloittivat kristillisen metallimusiikkisuuntauksen menestyksellään ja vaikuttivat merkittävästi kristilliseen musiikkikulttuuriin. Metallimusiikki oli uusi tyylilaji kristillisellä alalla, ja monet kristilliset levy-yhtiöt eivät odottaneet tyylin myyvän hyvin. \"Awaiting Your Reply\" meni sijalle kuusi gospellistoilla. \"Jerusalemia\" myytiin kuudessa kuukaudessa 20 000 kappaletta, mikä oli ennen kuulematonta eurooppalaisen kristillisen rockin parissa. Varhaisiin yhtyeisiin lukeutuvat myös 1970-luvun lopulla perustetut Barnabas ja kanadalainen Daniel Band, joka saavutti suhteellista menestystä kristillisellä alalla.", "Resurrection Band\nResurrection Band hyödynsi osaa rahoistaan ja rakensi oman äänitysstudion yhteisönsä keskelle. Studio sai myöhemmin lempinimen \"Tone Zone\". Siitä huolimatta että studio pystytettiin kengännauhabudjetilla, yhtye äänitti siellä toisen albuminsa \"D.M.Z\" kesällä 1982. Albumi edusti pientä siirtymävaihetta yhtyeen soundissa, ja oli puoliksi Van Halenin inspiroimaa hard rockia, ja sisälsi Stu Heissin energisiä kitarasooloja. Toinen puoli albumista taas oli lähestymistavaltaan enemmän uutta aaltoa: kiistanalaista tyyliä, jota yhtye jatkoi myöhemmillä julkaisuillaan suuremmalla tarmolla. Albumin jakautunut ilmaisu ei saanut kovin hyvää vastaanottoa kriitikoilta. Siitä huolimatta kaksi albumin kappaletta osoittautuivat vakioiksi yhtyeen live-esityksissä: \"Military Man\" ja \"White Noise\".", "Resurrection Band\nKirjoitettuaan levytyssopimuksen Light Recordsin kanssa Resurrection Band jätti progressiivisen rockin suuntauksensa ja vaihtoit enemmän radioystävällisempään hard rock- ja metallityyliin. Molemmat seuraavat albumit, \"Colours\" (1980) ja \"Mommy Don't Love Daddy Anymore\" (1981) olivat musiikillisia merkkiteoksia, jotka molemmat käsittelivät vuoroittain yleisempiä sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä ja avioeroja, samoin kuin henkilökohtaisia hengellisiä ongelmia, kuten pelastusta ja opetuslapseutta sekä niiden yhteyttä. Sillä välin kun valtavirta oli vielä totuttautumassa ajatukseen kristillisen hard rockin olemassaolosta, vaihtoehtoiset kristilliset musiikkilehdet ylistivät molempia albumeja, ja näiden lehtien johtava julkaisu Harvest Rock Syndicate antoi molemmille viisi tähteä. Vastaavasti yhtye alkoi saada laajempaa radiosoittoa. resurrection Band yhdisti maineensa voimallisena live-esiintyjänä ja tehokkaan evankelistisen sanomansa – Glenn Kaiser saarnasi usein konserttien päätteeksi – ja saivat myönteisen maineen seurakunnan työntekijöiden joukossa, kuten myös hartaan ihailijakunnan. Menestyksestään huolimatta Resurrection Band siirsi kaikki tuottonsa Jesus People USA -yhteisölle, kuten jäsenet antoivat rahansa New Testament -seurakunnan esimerkin mukaisesti.", "Resurrection Band\nTy Taborin vaikutuksesta albumi \"Lament\" julkaistiin vuonna 1995. Toisin kuin yhtyeen aiemmat levytykset, \"Lament\" on yhtyeen ensimmäinen konseptialbumi, joka kertoo yhden miehen pettymyksestä elämän kovuuteen ja julmuuteen sekä kasvavasta tajuamisesta, että asiat eivät voi muuttua ellei hän koe hengellistä pelastusta. Yhtyeen ymmärtäessä kappaleiden järjestyksen merkityksen, Resurrection Band (joka palasi nyt vanhaan nimeensä) soitti koko albumin kappalelistan alusta loppuun Lament-kiertueellaan. Tämä oli tarpeeksi harvinaista rockmusiikissa - lukuun ottamatta The Whota ja Styxia - mutta ennen kuulumatonta kristillisessä rockissa. Tämän tuloksena pitkäaikaiset ihailijat ja kriitikot ylistivät \"Lamentin\" luovaa uudistusta, ja jotkut kutsuivat albumia jopa yhdeksi yhtyeen hienoimmista.", "Resurrection Band\nMenestys jatkui toisen studioalbumin, \"Rainbow's End\" kohdalla. Albumin tyyli pysyi tutussa progressiivisessa hard rockissa ja metallissa, ja muistutti linjaltaan Black Sabbathia ja Aerosmithia. Yhtye itse oli tyytyväinen aikaansaannokseensa, toisin kuin Star Song: Resurrection Bandin piti etsiä uusi levy-yhtiö. \"Rainbow's End\" on merkittävä sen suhteen, että se on ensimmäinen yhdysvaltalaisen rockyhtyeen albumi, joka ottaa kantaa Etelä-Afrikan rasistiseen apartheid-rotujaotteluun. Vuotta myöhemmin Peter Gabriel toi aiheen maailman tietouteen klassisella kappaleellaan \"Biko\". Resurrection Band tuli myöhemmin tunnetuksi tavastaan käsitellä eri sosiaalisia ja poliittisia epäkohtia musiikissaan aina sotateollisesta kompleksista yhdysvaltalaisen materialismin korruptoivaan vaikutukseen, kuten myös rasismiin, kodittomuuteen, AIDS:iin, päihderiippuvuuteen, prostituutioon sekä moniin muihin aiheisiin, joita yhtye henkilökohtaisesti kohtasi, kun se vei sanomaansa eteenpäin Chicagon kaupunkiyhteisössä.", "Resurrection Band\nSen jälkeen kun yhtye oli tehnyt muutaman menestyksekkään kiertueen yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvun alussa muiden kristillisten hard rock -yhtyeiden, mukaan lukien ruotsalaisen Jerusalemin kanssa, kriitikot ja ihailijat näkivät Rez Bandin johtavana kristillisenä hard rock -ryhmänä. Sen tuloksena, kun yhtye julkaisi \"Hostagen\" loppuvuonna 1984, kuuntelijat yllättyivät taas yhtyeen muutoksesta: kaikessa kosketinsoitinpainotteisuudessaan albumi heijasti yhtyeen kasvavaa kiinnostusta uusi aalto -musiikkiin. \"Hostagen\" ensimmäisellä singlellä \"\"S.O.S.\"\" on hädin tuskin yhtään kitaroita. Tästä huolimatta single ylti viikkokausiksi kärkeen kristillisten rocksinglejen listalla ja yhtye kiinnitti aivan uuden yleisön mielenkiinnon. Muutos oli kuitenkin kiistanalainen ja jakoi runsaasti kriitikoiden mielipiteitä." ]

[ "Amerikan konfederaatio\nKukin osavaltio erosi Yhdysvalloista, jota kutsuttiin unionksi sisällissodan aikana. Konflikti alkoi 1860 presidentinvaalien jälkeen, jolloin republikaanien Abraham Lincoln voitti vaalit. Hän vastusti orjuuden laajentamista läntisiin alueisiin. Konfederaation hallitus perustettiin helmikuussa 1861 ja sen asevoimat muodostuivat nopeasti. Lincolnin virkaanastujaiset järjestettiin maaliskuussa ja sisällissota alkoi huhtikuussa. Tämän jälkeen Virginia, Arkansas, Tennessee ja Pohjois-Carolina erosivat unionista ja liittyivät Konfederaatioon. Myöhemmin Konfederaatio hyväksyi myös Kentuckyn ja Missourin kuuluvan itseensä, vaikkei kumpikaan osavaltio ollut virallisesti julistanut eronneensa unionista tai olleet kokonaan Konfederaation hallussa.", "Pohjois-Virginian armeija\nPohjois-Virginian armeija oli Konfederaation armeijan yhtymä Yhdysvaltain sisällissodassa. Sen komentajana toimi ensin prikaatikenraali P. G. T. Beauregard, sitten kenraali Joseph E. Johnston, kenraalimajuri G.W Smith ja viimein etelävaltioiden kuuluisin sotilaskomentaja Robert E. Lee. Armeija juonsi juurensa konfederaation Potomacin armeijasta, joka oli perustettu kesäkuussa 1861. Pohjois-Virginian armeijaksi nimi vaihdettiin 14. maaliskuuta 1862. Armeijaan kuului rykmenttejä kaikkialta konfederaatiosta, Teksasista ja Arkansasista saakka, vaikka se oli muodostettu Virginiassa. Merkittävin Pohjois-Virginian armeijan käymä taistelu oli Gettysburgin taistelu (1.–3. heinäkuuta 1863), jonka se kuitenkin hävisi.", "Yhdysvaltain sisällissota\nSota sai alkunsa, kun yksitoista eteläistä osavaltiota julistautui itsenäisiksi. Näissä osavaltioissa oli yhdeksän miljoonaa asukasta, joista neljä miljoonaa oli orjia. Miehiä heillä oli aseissa miljoona. Pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta, joista orjia oli vain vähän, vaikka orjien pitäminen oli laillista mm. pohjoisvaltioiden Delawaressa, Marylandissa ja Missourissa. Heillä taas oli 2,2 miljoonaa miestä aseissa. Etelävaltioita johti Jefferson Davis." ]

[ "Robert E. Lee\nTalvella 1865 Konfederaation presidentti Jefferson Davis nimitti Leen Konfederaation sotavoimien ylimmäksi komentajaksi: Konfederaatio oli kuitenkin tässä vaiheessa jo käytännöllisesti katsoen hävinnyt sodan, eikä edes Lee pystynyt pelastamaan sitä. Lee tuli sisällissodan aikana tunnetuksi siitä, että hän taisteli loppuun asti silloinkin, kun taistelu oli jo hävitty. Kohdatessaan kenraali Ulysses S. Grantin ylivoimaiset joukot huhtikuussa 1865 Virginiassa, Lee kuitenkin päätti säästää joukkonsa verilöylyltä ja antautui 9. huhtikuuta lopettaen näin sisällissodan. Presidentti Lincolnin antamien ohjeiden mukaisesti Grant armahti kaikki Leen johtamaan armeijaan kuuluneet sotilaat, joita olisi muuten syytetty maanpetoksesta. Vaikka osa Konfederaation kannattajista suositteli Leelle sissisotaa Unionia vastaan, Lee ei tähän suostunut vaan vapautti kaikki miehensä palveluksestaan ja käski heidän mennä koteihinsa.", "Vakoilu Yhdysvaltain sisällissodassa\nToinen merkittävä Lincolnin palkkaama vakooja oli ennen sotaa rautateitä rakentanut William A. Lloyd, joka pyysi Lincolnilta lupaa siirtyä Konfederaation puolelle jatkamaan liiketoimiaan. Lincoln kuitenkin ehdotti, että Lloyd vakoilisi samalla Konfederaatiota 200 dollarin kuukausipalkalla (nykyrahassa noin 4 000 dollaria). Tämä suostui ehdotukseen ja lupasi lähettää Lincolnille tietoja Konfederaation joukkojen määrästä, sijainneista ja linnoitusten pohjapiirustuksista. Lloyd muutti Konfederaatioon yhdessä vaimonsa ja liikekumppaninsa Thomas H. S. Boydin kanssa. Koska Lloydilla oli suora yhteys Lincolniin, hänen ei tarvinnut käyttää viestejään Unionin armeijan kautta; sen sijaan hän lähetti vakoillut tiedot yhdelle Boydin perheenjäsenistä, joka välitti ne edelleen Valkoiseen taloon.\nKolmas tunnettu vakooja oli kenraaliluutnantti Winfield Scottille, joka oli tuolloin vielä armeijan ylin komentaja, toiminut Lafayette C. Baker. Sisällissodan ensimmäisen suuren yhteenoton, Bull Runin taistelun, lähestyessä Scott lähetti Bakerin hankkimaan tietoja Konfederaation joukoista alueella. Baker värväsi tehtävää varten tennesseeläisen valokuvaaja Samuel Munsonin, joka kuitenkin jäi kiinni. Lukuisista kuuluisteluista huolimatta Munson ei paljastanut Bakeria ja hänet vapautettiin myöhemmin. Munson onnistui kuitenkin lähettämään joitakin tietoja Bakerille, joka välitti ne edelleen Scottille. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan Konfederaation joukot murskasivat Scottin ja tämän ura armeijan johdossa oli ohi. Tämän jälkeen Baker siirtyi johtamaan National Detective Police () -nimellä tunnettua, Sotaministeriön alaista organisaatiota. Bakerilla oli noin 30 alaista ja hän onnistui heidän avullaan nappaamaan lukuisia vakoojia ja Konfederaation kannattajia, mukaan lukien Belle Boydin. Boydista tuli yksi Konfederaation merkittävimmistä vakoojista hänen toimitettuaan elintärkeää tietoa kenraalimajuri Thomas Jacksonille. Boydin vangitsi myöhemmin Baker, ja hän kärsi lyhyen vankeustuomion. Vapautumisensa jälkeen Boyd karkotettiin etelään, josta hän purjehti Englantiin kahdeksi vuodeksi, ja kirjoitti siellä ollessaan muistelmansa.", "Yhdysvaltain sisällissodan tekniikka\nRautatiet nousivat sisällissodassa jopa uusia aseita tehokkaammiksi välineiksi. Kuten muussakin teollisuudessa, Unionilla oli sisällissodan alettua myös rautateiden suhteen selvä etulyöntiasema: Unionin alueella rautateitä oli noin 35 000 kilometriä, kun taas Konfederaation puolella vain noin 14 000. Konfederaation merkittävimmät rautatiet sijaitsivat maan pohjoisosassa, Chattanoogassa, Atlantassa ja Richmondissa. Konfederaation noin 100 rautatiestä vain muutama oli yli 100 mailia (noin 160 kilometriä) pitkiä. Lisäksi Unionin puolella sijaitsivat lähes kaikki rautateihin liittyneet tehtaat sekä rautatieläiset. Unionin puoleinen rautatieverkosto oli myös standardisoitu, minkä ansiosta kaikki junat kävivät kaikille rautateille. Konfederaation puolella junia taas joutui usein vaihtamaan toisille rautateille siirryttäessä.", "Abraham Lincoln\nUnionin sotaonni kääntyi, kun Konfederaation joukot kärsivät tappion toukokuussa New Orleansissa ja heinäkuussa Gettysburgissa sekä Vicksburgissa. Neljä ja puoli kuukautta Gettysburgin taistelun jälkeen Lincoln piti kuuluisan Gettysburgin puheen, jossa hän ennusti muun muassa, että Yhdysvaltain demokratia ”syntyy uudelleen” ja että maan edustuksellinen demokratia selviää sisällissodasta. Voitokkaiden taistelujen jälkeen Lincolnin täytyi alkaa pohtia Konfederaation osavaltioiden liittämistä takaisin Unioniin. Lopulta päädyttiin malliin, jonka mukaan Konfederaatiossa olleita osavaltioita ei rangaistaisi erosta. Korkea-arvoisia virkamiehiä ja sotilaita lukuun ottamatta kaikki Konfederaation asukkaat saivat presidentin armahduksen, kunhan kielsivät orjuuden ja lausuivat uskollisuusvalan. Näiden lupausten ansiosta heikoilla olleet Konfederaation osavaltiot liittyivät yksi toisensa jälkeen Unioniin. Sota päättyi virallisesti kenraali Leen antautumiseen 9. huhtikuuta 1865. Lupauksista huolimatta muutokset olivat paikoin vain näennäisiä: esimerkiksi Louisianassa vapautettujen mustien matkustusoikeutta rajoitettiin, heille ei annettu kansalaisoikeuksia ja valtaosa heistä joutui työskentelemään samoilla puuvillapelloilla kuin ennenkin minimaalisilla palkalla. 11. huhtikuuta Lincoln piti puheen, jossa hän lupasi parantaa mustien oikeuksia muun muassa antamalla äänioikeuden osalle mustista, pääasiassa tilanomistajille.\n3. huhtikuuta 1865 Lincoln saapui Richmondiin, Virginiaan, mistä Konfederaation presidentti Davis oli paennut vain muutamaa tuntia aiemmin. Lincoln käveli kaupungilla kymmenen matruusin muodostamassa turvasaattueessa vapautettujen afroamerikkalaisten huutaessa hänelle ”Kunnia Jumalalle! Kunnia! Kunnia! Kunnia! Kunnia, halleluja! Suuri Messias!” Kuusi päivää myöhemmin Lee antautui maatilalla kaupungin lähellä ja sota päättyi. 14. huhtikuuta Lincoln matkusti Washingtoniin ja meni vaimonsa kanssa Ford's Theatheriin katsomaan Laura Keenen komedianäytelmää \"Our American Cousin\". Lincoln seurueineen, johon kuuluivat hänen vaimonsa lisäksi nuori upseeri nimeltään Henry Rathbone ja tämän kihlattu Clara Harris, asettui omaan aitioonsa katsomon yläosassa. Kesken näytelmän Marylandista kotoisin ollut etelävaltioiden tukija John Wilkes Booth ryntäsi aitioon ja ampui Lincolnia käsiaseella kerran takaraivoon. Lincolnin aitiossa ei tapahtumahetkellä ollut lainkaan turvamiehiä. Heti laukauksen jälkeen upseeri Rathbone ryntäsi Boothin kimppuun, mutta Booth puukotti tätä. Tämän jälkeen hän hyppäsi aitiosta lavalle, huusi ”Sic semper Tyrannis!\" eli \"Näin käy aina tyranneille!” ja pakeni teatterista. Lincoln kuoli vammoihinsa pian seuraavana päivänä. Hän oli Yhdysvaltain ensimmäinen murhattu presidentti.", "Vakoilu Yhdysvaltain sisällissodassa\nWebster oli hyvä luomaan ystävyyssuhteita ihmisiin ja hän saikin nopeasti etelävaltiolaiset auttamaan häntä tiedon hankkimisessa. Hän onnistui jopa pääsemään hyviin väleihin Konfederaation vastavakoilua johtaneen John Henry Winderin kanssa, joka antoi tälle myöhemmin vapaan kulkuluvan koko Konfederaation alueella. Myöhemmin Webster teki tuttavuutta sotaministeri Judah P. Benjaminin kanssa, joka värväsi tämän Konfederaation vakoojaksi. Websteristä tuli näin kaksoisagentti; Benjamin antoi Websterin kuljetettavaksi Konfederaation dokumentteja, jotka tämä kuitenkin välitti Unionille. Helmikuussa 1862 Webster kuitenkin lopetti yhteydenpinon Unioniin; tämän seurauksena Pinkerton lähetti kaksi agenttiaan, Pryce Lewisin ja John Scullyn, tarkistamaan tämän tilanteen. Webster löydettiin tulehdukselliseen reumatismiin sairastuneena Richmondilaisesta hotellista, jossa tämän vaimona ja orjana esiintyneet Pinkertonin palkolliset Hattie Lawton ja John Scobell hoitivat tätä. Washingtonissa asunut etelävaltiolainen siviili kuitenkin tunnisti Lewisin ja Scullyn Pinkertonin miehiksi ja nämä vangittiin. Kuuluisteluissa he paljastivat Websterin, joka pidätettiin yhdessä Lawtonin ja Scobellin kanssa. Koska orjien ei uskottu toimivan vakoojina, Scobell päätettiin vapauttaa. Sen sijaan Lawton vangittiin ja Webster tuomittiin hirtettäväksi. Kun Lincoln kuuli teloituspäätöksestä, hän lähetti Konfederaation presidentti Davisille viestin, jossa uhkasi teloittaa kaikki Unionin vangitsemat vakoojat mikäli Webster hirtettäisiin. Uhkauksesta huolimatta Webster teloitettiin ensimmäisenä sisällissodassa ja Lawton vaihdettiin myöhemmin toiseen agenttiin. Koska vakoojista kerättyjä tietoja pimitettiin, ei ole selvää kuinka laajasti Lincoln toteutti uhkauksensa; joka tapauksessa useita Konfederaation vakoojia teloitettiin sodan aikana.", "Irlannin kapina 1641\nKuninkaan ja parlamentin väliset jännitteet johtivat lokakuussa 1642 Englannissa sisällissodan puhkeamiseen. Sodan vuoksi Irlanti ajautui sekavaan tilanteeseen. Osaa maasta hallitsivat kuningas Kaarlelle uskolliset Ormonden joukot, osaa Englannin parlamenttia tukenut Ulsterin skottien armeija ja osaa Irlannin katolisten vastaperustetun Kilkennyn konfederaation joukot. Englannin sisällissodassa konfederaatio tuki kuningasta. Sotaa jatkui vuoteen 1649, jolloin Oliver Cromwell valloitti Irlannin ja murskasi kaiken vastarinnan. Cromwellin valloituksen jälkeen asetettiin lokakuussa 1652 erityinen oikeusistuin tuomitsemaan vuoden 1641 kapinan johtajia. Noin kaksisataa tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin, joukossa Phelim O’Neill. Tuhansia kapinallisia vietiin myös Länsi-Intian orjamarkkinoille, ja katolisilta irlantilaisilta riistettiin laajoja maa-aloja, jotka luovutettiin englantilaisille uudisasukkaille. Kaarle II vahvisti maananastukset.", "Vuoden 1812 sota\nMadison kutsui [yhdysvaltain kongressi]]n koolle marraskuussa 1811. Kongressin kokoontuessa äänessä olivat etenkin republikaanien niin sanotut sotahaukat, kuten edustajainhuoneen puhemieheksi valittu kentuckylainen Henry Clay. Sotahaukat näkivät sodan Isoa-Britanniaa vastaan mahdollisuutena liittää Kanada Yhdysvaltoihin. Ylä-Kanadan englanninkielisen väestön uskottiin liittyvän sodassa yhdysvaltalaisten puolelle. Presidentti Madison allekirjoitti sodanjulistuksen Isolle-Britannialle 18. kesäkuuta 1812 ja sodanjulistus meni läpi edustajainhuoneesta äänin 79–49 ja senaatista äänin 19–13. Vain kaksi päivää aiemmin 16. kesäkuuta uusi Robert Banks Jenkinsonin johtama hallitus Britanniassa oli poistanut kaupan rajoituksen yhdysvaltalaisilta, mutta uutinen saapui Atlantin yli Yhdysvaltoihin vasta kuuakuden sodan julistuksen jälkeen. Sitä paitsi muita jännitteitä päätös ei olisi ratkaissut.", "Yhdysvaltain sisällissodan tekniikka\nSisällissodan aikana Unionin komentajat, mukaan lukien presidentti Abraham Lincoln, pystyivät viestimään helposti lennättimen avulla. Lennättimen avulla Lincoln pystyi viestimään eri armeijoiden komentajien kanssa suoraan Valkoisesta talosta: näin hän sai nopeasti tietoja taistelujen kulusta, pystyi pitämään strategianeuvotteluja armeijoiden komentajien kanssa ja jakamaan nopeasti käskyjä. Myös tässä suhteessa Konfederaatio oli Unionia selvästi jäljessä: heillä ei ollut koko sodan aikana mahdollisuutta luoda kattavaa lennätinjärjestelmää." ]

[ "HMS Mendip\nHMS Mendip (viirinumero L60) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus nimettiin Somersetissa pidetyn ketunmetsästyksen mukaan. Sen palvelusura on yksi erikoisimmista, koska se palveli kolmen valtion laivastossa toisen maailmansodan päätyttyä.", "HMS Mendip\nAlus tilattiin 17. huhtikuuta 1939 Swan Hunterilta Wallsendistä osana vuoden 1939 laivasto-ohjelmaa ja sen köli laskettiin 10. elokuuta työnumerolla J4111. Alus laskettiin vesille 9. huhtikuuta 1940 ja se valmistui 16. lokakuuta 1941." ]

[ "HMS Mendip\n\"HMS Mendip\" siirrettiin 6. elokuuta kattiloiden puhdistukseen Bizertaan, jolloin aluksen miehistö pääsi maihin. Huollon valmistuttua 13. elokuuta alus suojasi kolmen miehistönkuljetusaluksen saattueen Gibraltarille \"HMS Puckeridgen\" kanssa. Alus määrättiin syyskuussa Salernon maihinnousun pohjoiseen hyökkäysosastoon (Task Force 85).", "HMS Mendip\n\"HMS Mendip\" torjui 25. tammikuuta 1943 Great Yarmouthin edustalla saattueen kimppuun käyneitä E-veneitä \"HMS Windsorin\" kanssa. Aluksen saattuepalvelus jatkui, kunnes se määrättiin huhtikuussa Välimeren laivastoon. Alus siirrettiin 19. toukokuuta Chathamin telakalle huollettavaksi.", "HMS Mendip\n\"HMS Mendip\" aloitti 22. lokakuuta koeajot, joilla varmennettiin aluksen nopeuden palaaminen ja korjausten onnistuminen. Alus suojasi 1. marraskuuta hinattavana olleen Salernon edustalla pahoin liitopommiosumasta vaurioituneen taistelulaiva \"HMS Warspiten\" Maltalta Gibraltarille \"HMS Breconin\", \"HMS Blankneyn\" ja \"HMS Haydonin\" kanssa. Alus vapautui taistelulaivan suojaustehtävästä 8. marraskuuta, minkä jälkeen se palasi saattueiden suojaksi.", "HMS Mendip\n\"HMS Mendip\" joutui 19. helmikuuta 1942 E-veneiden hyökkäyksen kohteeksi suojatessaan etelään matkannutta itärannikon saattuetta. Alus vältti torpedo-osuman, joka olisi aiheuttanut pahaa tuhoa. Se jatkoi saattuepalvelusta, ja alus määrättiin syyskuussa laivueen johtoalukseksi. Alukselle siirtyi 19. syyskuuta \"HMS Meynelliltä\" laivueenkomentaja C R L Parry esikuntineen.", "HMS Mendip\nAlus oli 20. maaliskuuta Algerissa kattiloiden puhdistuksessa, jonka valmistuttua se suojasi 25. maaliskuuta saattueen Algerista Napoliin. Sukellusvene upotti \"HMS Laforeyn\", mutta sukellusvene upotettiin metsästyksen kuluessa. Alus määrättiin huhtikuussa palaamaan kotimaahan.", "HMS Mendip\n\"HMS Mendip\" palasi 18. helmikuuta 1941 Scapa Flowhun jatkamaan koulutustaan. Alus liitettiin maaliskuussa Sheernessin 21. Hävittäjälaivueeseen suojaamaan saattueita sekä valvomaan Pohjanmeren ja Kanaalin meriliikennettä. Alus joutui 30. maaliskuuta ilmahyökkäykseen suojatessaan Pohjanmerellä saattuetta FS449.", "HMS Mendip\nAlus partioi 6. syyskuuta Bizertan edustalla. Seuraavana päivänä se liittyi \"HMS Breconin\" ja \"HMS Blankneyn\" kanssa Salernoon matkanneeseen saattueeseen. Saattue joutui 11. syyskuuta ilmahyökkäykseen lähestyessään Salernoa, jolloin \"HMS Mendip\" kärsi vaurioita lähelle osuneista pommeista. Aluksen vasen akseli vaurioitui, mutta se säilyi palveluskelpoisena vaikkakin nopeus pieneni. Alus tuki maihinnousua tykkitulella.", "HMS Mendip\nKesäkuun alussa \"HMS Mendip\", sluupit \"HMS Pelican\" ja \"HMS Lapwing\" sekä fregatit \"HMS Narborough\" ja \"HMS Rupert\" muodostivat 111. saattajaryhmän. Alus oli 4. kesäkuuta etsimässä saattueiden reitillä olevia sukellusveneitä ja se liittyi seuraavana päivänä Bristolin kanavassa ryhmänsä mukana Solentiin matkanneeseen saattueeseen EBP1, jonka muodostivat yhdysvaltain armeijan divisioonaa kuljettaneet neljä miehistönkuljetusalusta ja kaksi emälaivaa." ]

[ "Suomenhevonen\nSuomenhevonen on hevosrotu, jolla on sekä ratsu- että työhevosominaisuuksia ja vaikutusta. Se on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu, jota kutsutaan englanniksi joskus nimityksellä \"Finnish Universal\" (suomalainen yleishevonen), sillä sen katsotaan sopivan liki kaikkiin hevosen käyttötarkoituksiin Suomessa: maatalous- ja metsätöihin, raviurheiluun, ratsastukseen ja vikellykseen. Suomenhevonen valittiin vuonna 2007 Suomen viralliseksi kansallishevosroduksi.", "Suomenhevonen\nSuomenhevonen on Suomen ulkopuolella verrattain tuntematon hevosrotu, eikä sen kansainvälistämiseksi ole ollut järjestelmällisiä pyrkimyksiä. Rodun englanninkielinen nimi ”Finnhorse” on ollut vakiintuneessa käytössä esimerkiksi tieteellisissä tutkimuksissa vasta 2000-luvulta alkaen. Suomen ulkopuolella on kuitenkin pieniä määriä suomenhevosia esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. 1980-luvulla järjestetyn hevosalan vaihto-ohjelman myötä joitakin suomenhevosia myytiin Itävaltaan ja Saksaan vuosina 1985 ja 1987. Saksaan ostetuista yksilöiden pohjalta aloitettiin suomenhevoskasvatus Freund-siittolassa, joka on sittemmin kasvattanut liki sata suomenhevosta Saksaan ja Itävaltaan. Joitakin hevosia vietiin myös Hollantiin. Saksan suomenhevoskanta on nykyäänkin merkittävin Suomen ulkopuolella noin 150 yksilöllä.", "Luettelo suomalaisista kotieläinroduista\nSuomessa on pidetty kotieläimiä noin 3000 vuotta. Suomalaiset alkuperäisrodut ovat aikojen saatossa sopeutuneet hyvin pohjoisiin oloihin, mutta eivät usein menesty kilpailussa jalostetumpien rotujen kanssa. Alkuperäisrotujen lisäksi Suomessa on kehitetty myös kaksi uutta hevosrotua.Suomalaisista koiraroduista vanhin on suomenpystykorva. Se on ns. alkuperäisrotu, joka polveutuu suoraan luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Suomalaiset koirarodut ovat kaikki työkoiriksi jalostetuneita, joko metsästykseen tai poropaimeniksi. Tämä on suoraan sidoksissa paikalliseen kulttuuriin, jossa metsästys ja maatalous säilyivat pitkään tärkeinä elinkeinoina.", "Hevonen Suomessa\nSuomen yleisin yksittäinen hevosrotu (noin kolmannes kannasta) ja ainoa kotoperäinen hevosrotu on yleishevostyyppiä edustava suomenhevonen. Lisäksi Suomessa on kehitetty ulkomaalaisista hevoskannoista suomenpuoliverinen ja suomalainen ratsuponi." ]

[ "Islanti\nIslannissa on kehittynyt oma hevosrotu, islanninhevonen. Hevosella on ollut koko historiansa ajan suuri merkitys saaren asukkaille. Islanninhevonen on ollut ihmisille hyödyllinen jo satoja vuosia. Hevoset kuuluvat tärkeänä osana islantilaiseen maisemaan ja maaseudulla ne laiduntavat vapaasti suurina laumoina. Islantiin ei saa tuoda hevosia ulkomailta, sillä islantilaiset haluavat säilyttää rodun puhtaana, mutta niitä saa viedä pois – islanninhevosia onkin viety laajalti ympäri maailmaa.", "Suomenhevonen\nHautalöytöjen perusteella hevosia on ollut Suomen alueella jo keskirautakaudella, mutta näiden hevosten alkuperää ei tunneta. Suomenhevonen ja sitä edeltänyt suomalainen maatiaishevoskanta oli kuitenkin Suomen ainoa hevosrotu vuosisatojen ajan, joten Suomen hevoshistoria on ylipäätään miltei sama kuin suomenhevosen historia. Ensimmäiset asiakirjamerkinnät suomalaisesta hevosesta ovat 1300-luvun vaihteesta. 1500-luvulta alkaen on tietoja monien ulkomaisten lämmin- ja puoliverirotujen vaikutuksesta, jonka tuloksena oli kookkaampi ja paremmin ratsuksi soveltuva suomenhevonen. Rodun kantakirja perustettiin vuonna 1907. Suomen maatalouden koneellistuttua ja suomalaisen ratsuväen jalkauduttua 1900-luvun jälkipuoliskolla suomenhevoskanta romahti yli 400 000 hevosesta alle 20 000:een. Rotu kuitenkin säilyi perinteisen raviurheilukäytön ja myöhemmin myös monipuolisten ratsunominaisuuksiensa ansiosta.", "Hevonen\nHevosrotuja ja -tyyppejä on nykyään jalostuksen myötä satoja, ja erilaisia käyttötarkoituksia on paljon. Todennäköisesti vanhin saman­kaltaisena säilynyt hevosrotu on arabianhevonen, jota tiedetään jalostetun vähintään viidentuhannen vuoden ajan. Lämminveriravureita käytetään raviurheiluun, lämminverisiä ratsurotuja eli täysiverisiä ja puoliverisiä hevosia lähinnä ratsastuksen eri lajeissa ja valjakkoajossa, ja raskastekoisia kylmäverirotuja työhevosina. Yleisroduksi katsottu suomenhevonen on erittäin monipuolinen: yksi ja sama hevonen voi elämänsä aikana kilpailla niin raveissa kuin ratsastuksen eri lajeissakin ja lisäksi tehdä pelto- tai metsätöitä. Joitakin hevosrotuja kasvatetaan nykyään lähinnä ihmisen silmäniloksi näyttelyeläiminä sekä lemmikkeinä.", "Suomenhevonen\nMelkein kaikki Suomessa vuoden 1971 jälkeen syntyneet hevoset on rekisteröity. 2000-luvun ajan suomenhevosten määräksi on Suomessa vakiintunut noin 20 000, ja vuotuinen varsamäärä on noin tuhat. Rotu käsittää Suomen hevoskannasta noin kolmanneksen. Rodun säilyvyyden varmistamiseksi tavoitteena on, että vuosittain jalostuskäytössä olisi vähintään kaksisataa oritta ja kaksituhatta tammaa, raviurheilukäytössä kolmetuhatta hevosta ja ratsu- ja muussa käytössä kuusituhatta hevosta. Nykyään useimmat suomenhevoset kasvatetaan ja opetetaan ravureiksi, joskin rotu on myös suosittu opetus- ja harrasteratsu.", "Suomenhevonen\nVirolaisen torinhevosjalostuksen alkamisen ansiosta on olemassa erityisen tarkka kuvaus 1800-luvun puolivälin suomalaishevosesta parhaimmillaan. Jalostusprojektin tarpeisiin kolmelta asiantuntijalta pyydettiin lausuntoja suomalaisesta hevosesta. Venäläisen siittolatarkastaja kenraali Mayendorffin mukaan suomalainen hevonen jakautui neljään tyyppiin: ”Haapaniemen”, ”Fürstenbergin”, ”Orlov-” ja ”karjalaiseen tyyppiin”. Suomalainen maisteri A. Elving piti suomalaista hevosta puhtaimpana Karjalassa ja muualla risteytettynä, etenkin Varsinais-Suomessa, missä risteytyksiin oli käytetty ruotsalaisia, pohjoissaksalaisia ja jopa englantilaisia hevosia, kun taas Karjalassa ja Savossa ulkopuolinen vaikutus oli ollut lähinnä venäläistä. Ruotsalainen tunnettu hippologi kreivi Carl Gustav Wrangler mainitsi selonteossaan suomalaisten tuovan maahan norfolkinravureita risteytystarkoituksiin.", "Friisiläinen (hevosrotu)\nFriisiläinen on Friisinmaalta, Alankomaista kotoisin oleva hevosrotu. Se on yksi vanhimmista eurooppalaisista hevosroduista. Se kehitettiin keskiajalla ritareiden ratsuksi, mutta sitä on myöhemmin käytetty vetojuhtana. Nykyään se on ajo- ja ratsuhevonen. Friisiläishevosessa on sekä lämmin- että kylmäverisiä piirteitä, mutta se luetaan yleensä lämminveriseksi hevosroduksi." ]