text
stringlengths 483
114k
|
|---|
Tämä kirjoitus oli mukana todisteena Liperin Uutisten kunnianloukkausjutun käsittelyssä Itä-Suomen hovioikeudessa, kun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Laatutyökalulista ei aiheuttanut hovioikeudessa muita toimenpiteitä, kuin sen kirjaamisen todisteeksi. Käräjäoikeudessa Liperin kunnan verovaroin oikeutta käyvät eivät esittäneet tätä listaa kunnianloukkaukseksi.
Käräjäoikeuden tuomion perusteella sana Troikka on poistettu tekstistä. Muutamia henkilönimiä on myös poistettu. Tekstiä on muutettu hieman poistojen johdosta.
Kaikki laatutyökalujen kohdalla esitetyt käytännöt on aikanaan kuultu niihin osallisten tai niiden uhriksi joutuneiden kertomana. Osasta on jopa kirjallisia todisteita. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko Liperin kuntajohtamisen laatutyökalut todellisuutta vielä tänäkin päivänä vai vain kymmenien henkilöiden mielikuvituksen tuotetta.
LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN LAATUTYÖKALUT
Tunnetuimman prosessijohtamisen koulukunnan laatujohtamisen (Total Quality Management, TQM) käsitteisiin kuuluvat mm. 7 perinteistä laatutyökalua ja 7 uutta laatutyökalua. Organisaatioiden laatujohtamisessa näillä työkaluilla on keskeinen merkitys. Laatujohtamisesta on julkaistu runsaasti myös suomenkielistä kirjallisuutta.
Laatujohtamisen (TQM) eräänä tarkoituksena on parantaa asiakkaan saamaa arvoa tuottamalla suoritteet kerralla oikein siten, että ne täyttävät laadullisesti mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeet. Lähtökohtana on mm. mahdollisimman hyvä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja oman organisaation toiminnan mukauttaminen tuottamaan asiakastarpeiden täyttämisen edellyttämät suoritteet prosessien jatkuvan parantamisen kautta. Näin parannetaan myös oman organisaation kannattavuutta ja tulosta.
Liperin kuntajohtamisessa on myös käytössä erilaisia laatutyökaluja, joiden käyttötarkoitus on laatujohtamisen perusajatuksesta poiketen valtaeliitin vallan säilyttäminen kuntaorganisaatiossa. Liperin valtaeliitin lähtökohtana on harvemmin asiakastarpeiden tyydyttämisen ensisijaisuus eli kuntalaisten etu. Tämän voi päätellä jo siitä, että kuntaorganisaatiossa ei ole pystytty tähän päivään mennessä käytännössä määrittelemään asiakkaita ja heidän tarpeitaan prosesseista puhumattakaan johtamisen lähtökohtana. Eräs surkuhupaisa osaamiskyvyttömyyden ilmentymä on tasapainotetun tuloskortin (Balanced Scorecard) käyttö ilmoittamaan joitakin hajatietoja mm. tilinpäätöksissä. Edes tasapainotetun tuloskortin peruskäsitteitä, näkökulmia perusteineen ei ole kyetty Liperissä ymmärtämään, eikä tietenkään siksi määrittelemään millään organisaatiotasolla.
Liperin kunnan johtavien viranhaltijoiden joukossa on henkilökohtaisilta johtajaominaisuuksiltaan heikkotasoisia johtajia. Johtamiskyvyttömyyden ja osaamattomuuden sekä niistä seuranneen korruption peittelemiseksi Liperin kuntaorganisaatiossa on jouduttu turvautumaan vähemmän tasokkaisiin laatutyökaluihin. Seuraavana esitellään Liperissä käytettyjä kuntajohtamisen laatutyökaluja, jotka mahdollistavat osaltaan korruptoituneen valtarakenteen ylläpitämisen. Näiden laatutyökalujen kitkeminen kuntaorganisaatiosta on haasteellinen tehtävä, joka vaatii vaihdoksia sekä viranhaltijajohdossa, että luottamushenkilöjohdossa.
LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 PERINTEISTÄ LAATUTYÖKALUA
Nämä laatutyökalut näyttävät olleen käytössä ainakin vuodesta 2003 lähtien ja ne ovat olleet melko hyvin nähtävissä jo vuosikausia. Käyttö on yksinkertaista ja helppoa, kuten jo nimistäkin voi päätellä. Emme voi tietenkään todistaa, että näitä laatutyökaluja olisi käytetty. Osa laatutyökaluista on sen luontoisia, että niiden käytön pitävä oikeudellinen todistaminen on varsin vaikeata. Vastaavasti valtaeliitti ei myöskään voi todistaa, että kyseisiä laatutyökaluja ei olisi käytetty. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko laatutyökalut todellisuutta vai mielikuvituksen tuotetta.
SALAILU
Tieto on valtaa, kuuluu vanha sananlasku. Tiedollisen ylivoiman voi hankkia kahta kautta. Terveissä organisaatioissa tietoa hankitaan ja jaetaan avoimesti, jolloin tiedon lisääntyminen hyödyttää koko organisaatiota. Oppimis- ja kouluttamiskykyisimmät palkitaan.
Liperissä sekä monen johtavan viranhaltijan, että luottamushenkilöjohdon henkilökohtaiset johtajaominaisuudet tiedon hankintaan ja sen jalostamiseen yleisesti jaettaviksi näyttävät niin vajavaisilta ja rajoittuneilta, että niiden pohjalta tiedollista ylivoimaa ja sitä kautta valtaa ei ole mahdollista hankkia. Tällöin johtaja-aseman säilyttäminen tiedollisen ylivoiman perusteella on hoidettava salailun keinoin. Röyhkeimmät salailijat palkitaan.
Liperin kuntaorganisaatiossa tiedollinen ylivertaisuus hankitaan pääsääntöisesti siten, että oleellinen tieto salataan muilta kuin valtaeliittiin kuuluvilta. Menetelmä on keskeisesti käytössä myös luottamuselinten päätöksenteossa siten, että vain valtaeliittiin kuuluville ja/tai heidän käskyläisilleen kerrotaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Tällöin valtaeliittiin kuulumattomille ei jää tiedon puutteen vuoksi muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä päätettävät asiat johdon ja esittelijän haluamalla tavalla. Pienikin epäily esittelijöiden tietojen oikeellisuudesta tai mahdollisista väärinkäytöksistä johtaa useimmiten Kuntalain vastaisesti johtoklikin toimenpitein kieltäytymiseen antamasta lakisääteisiä tietoja. Salailusta löytyy runsaasti mm. Kuopion hallinto-oikeudessakin todettua näyttöä.
Toinen salailuun ratkaisevasti vaikuttava tekijä on laittomuuksien, väärinkäytösten, verovarojen haaskauksen ja muun korruption peittely. Mikäli kuntalaiset saavat tietoonsa johdon korruptioksi luokiteltavia toimia sekä sen, että korruptioon osallisena ja sen hyväksyjänä on myös luottamushenkilöjohtoa, vallan käyttöön tulee muutoksia ja johtajavaihdoksia. Luottamushenkilöjohdosta löytyy henkilöitä, jotka näyttävät hyväksyvän salailun. Asia ilmenee mm. Kotiseutu-Uutisten jutusta 22.4.2010. Toinen hyvä esimerkki on se, että luottamushenkilöjohto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittomuuksien kitkemiseksi. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksessä 10/0469/2, antopäivä 29.9.2010, diaarinumero 01357/10/1203 todetun laittoman tietojen salaamisen osalta ei käytännössä ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin esim. kunnanhallituksen kokouksessa tehdyn päätöksen KH 300 §/27.12.2010 perusteella. Mikäli luottamushenkilöiden tietojen saanti verovarojen käytöstä sallitaan lainmukaisesti, löytyykö verovarojen käytöstä korruptioon viittaavia maksutapahtumia suurimmille verovaroista hyötyjille?
VALEHTELU
Eräille johtaville viranhaltijoille on muodostunut suorastaan tavaksi valehdella luottamushenkilöille saadakseen aikaan mieleisiään päätöksiä. Sivistysosaston viranhaltijajohto on usein käyttänyt tätä laatutyökalua salatakseen verovarojen väärinkäyttöä ja muita väärinkäytöksiä. Asiasta on kerrottu myös televisio-ohjelmassa Liperin laskuoppi, joka löytyy mm. linkkinä osiosta Vanhoja uutisia. Monien johtavien viranhaltijoiden kohdalla valehtelusta on myös todistettuja esimerkkejä.
Kuntalaisissa ja kunnan luottamushenkilöissä on varsin vähän sellaisia henkilöitä, jotka olisivat edes välttävästi perillä kunnan päätöksenteosta. Tämä mahdollistaa valehtelun kaikissa kunnan virkaportaissa. Monellako kuntalaisella ja luottamushenkilöllä on kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa julkisesti johtavien viranhaltijoiden valheelliset mielipiteet?
PELOTTELU
Pelon ilmapiirin luominen mahdollistaa johtamisen ja johtajien arvostelun tukahduttamisen ja sitä kautta laittomuuksien ja väärinkäytösten julkitulon. Liperin virkakoneistossa tällä laatutyökalulla on saatu lähes kaikki väärinkäytöksistä tietoiset hiljennettyä. Varhaiskasvatuksen johdossa on valitusten perusteella harrastettu tätä laatutyökalua laajemminkin.
Esimerkki. Eräs varhaiskasvatuksen johtajana toimiva näyttää vakiinnuttaneen valtansa tämän laatutyökalun käytöllä. Kyseinen henkilö junaili malliksi laittoman irtisanomisen varhaiskasvatuksessa organisaatiossa ylempänä toimivien antaessa toiminnalle siunauksensa. Varhaiskasvatuksen johtaja ei joutunut toimistaan minkäänlaiseen edesvastuuseen, vaikka laiton irtisanominen maksoi kunnalle pelkkinä korvauksina ja oikeudenkäyntikuluina lähes 30 000 euroa, minkä lisäksi maksettiin kunnan lukuisten työntekijöiden työaikaa näiden menojen lisäksi. Pelotevaikutus on valtava, kun työntekijöiden annetaan ymmärtää, että laittomasti voi toimia kenenkään puuttumatta laittomuuksiin ja laittomuuksien korvauksetkin maksetaan verovaroista.
UHKAILU
Kunnan työntekijöiden kohdalla uhkailu on tehokas ja suut tukkiva menetelmä, mikäli pelottelu ei auta. Henkilöstöjaoksen esittelijä päättää käytännössä kaikista palkka-asioista. Esittelijä on myös jäsenenä palkka-asiamiehen ominaisuudessa työsuojelutoimikunnan korvikkeena olevassa TYHY-toimikunnassa. Palkka- ja urakehitys riippuu esittelijän mielipiteistä, sillä esittelijä on käytännössä diktaattori jaettaessa esim. palkankorotuksia ym. palkanlisiä. Kuinka yleisesti johtavien viranhaltijoiden työkaluvalikoimaan kuuluu uhkailun käyttö?
Pelottelun yhteydessä tuli esille esimerkki laittoman irtisanomisen pelotevaikutuksesta. Liperissä mm. varhaiskasvatuksen johtajan virassa oleva näyttää jalostaneen irtisanomisen pelotevaikutusta uhkailuksi. Keväällä 2009 yli kolmekymmentä varhaiskasvatuksen työntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin toimenpiteitä mm. johtajan irtisanomisuhkailujen lopettamiseksi. Kirjelmä näyttää salatun työsuojelutoimikunnalta, ilmeisesti henkilöstöjaoston esittelijän käskystä. Mitä kirjelmästä tuli julki, sen väitettiin olevan vain ohimenevä väärin ymmärrys. Varhaiskasvatuksen johtaja sai laittomalle toiminnalleen myös sivistysjohtajan virassa toistaiseksi olevan (sensuroitu) hyväksynnän ja pääsi kyseisen henkilön erityissuojeluun. Kesäkuun alussa 2010 jälleen kymmenet varhaiskasvatuksen työntekijät lähestyivät suunnilleen saman sisältöisellä kirjeellä sivistyksen johtajan virassa olevaa. Varhaiskasvatuksen johtajan uhkailut eivät olleet loppuneet. Jälleen seliteltiin väärin ymmärryksiä. Syksyllä 2010 tehtiin mielipidekysely varhaiskasvatuksen johtamisesta. Viitisenkymmentä vastausta piti jälleen sisällään näkemyksen varhaiskasvatuksen johtajan johtamiskyvyttömyydestä. Uhkailut ovat johtaneet siihen, että Liperissä lienee ainakin Suomen ennätys varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaihtuvuudessa. Parin – kolmen vuoden sisällä käytännössä koko varhaiskasvatuksen suorittava päiväkotihenkilöstö näyttää vaihtuneen kokonaisuudessaan.
KIRISTYS
Kiristystä näyttää käytettävän hienovaraisesti luottamushenkilöiden kohdalla. Kunnalla on mahdollisuus hankkia runsaasti erilaisia palveluita ja tavaroita myös Liperistä. Hankintamenettelyyn ei ryhdytä käytännössä niiden yritysten tai ihmisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella eri mieltä valtaeliitin kanssa ainakin kunnan johtamisesta. Monelle yhteisölle ja pienyrittäjälle pienemmätkin ansiot ovat tuiki tarpeellisia.
Myös eri yhteisöjen painostuksen kautta suoritetaan mielipiteen vaihtoa, jossa luottamushenkilö muuttaa omat mielipiteensä valtaeliitin mielipiteiksi ja pitää suunsa kiinni kuntaorganisaation väärinkäytöksistä. Näyttää siltä, että johtoklikin edustajat painostanevat myös tätä kautta yrittäjätaustan omaavia yhdistystoiminnassa mukana olevia ihmisiä.
Kuntalaisten verovaroilla on kustannettu runsaasti ryyppyretkiä, jotka on usein naamioitu esim. seminaari-, koulutus- ja tutustumisretkiksi. Perinteisesti näillä retkillä on tapahtunut asioita, joita osallistujat eivät halua ainakaan kotiväen tietoon. Tapahtumien käyttö muistutuksena oikeista menettelytavoista päätettäessä kunnallisista asioista lienee tullut tutuksi päivittäisistä saippuasarjoista. Tämänkin laatutyökalun käytön todistaminen oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka käytännössä sen käyttö lienee varsin laajasti tiedossa.
LAHJONTA
Työkalu ei pääsääntöisesti ole varsinaista lahjontaa vaan erilaisten etuuksien monesti vastavuoroista antamista. Työkalua näyttää käytettävän sekä kunnan työntekijöihin, että luottamushenkilöihin. Erityisen tuottoisaa kohteeksi pääsy näyttää olevan luottamustehtävissä oleville ja/tai olleille kunnan työntekijöille. Vapaata löytyy aina tarvittaessa, työjärjestelyt ovat sopivan kevyet, etenkin kun palkittavalle värvätään apulaisia, palkan korotukset ja muut palkkiot ovat runsaat ja jonkinlainen johtamisen suojatyöpaikka järjestetään lähes aina. Tämä näyttää olevan myös osasyy Liperin kuntajohtamisen kehnouteen.
Luottamushenkilöstön kohdalla matkailu ja juhlinta verovaroin ovat myös usein käytetty keino. Koulutus- tai opintomatkojen nimike on yleisin veruke. Kunnan hankintojen avulla lahjomisen lienee ymmärtänyt useampikin yritystoimintaa harjoittava luottamushenkilö tavalla tai toisella. Pääsääntöisesti takana on muodollisesti laillinen toimi, joten tämänkin laatutyökalun todisteellinen toteennäyttö oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka useampikin henkilö on kertonut tätä laatutyökalua käytettävän.
KATTEETTOMAT LUPAUKSET
Haluttujen päätösten aikaansaamiseksi luottamuselimissä sekä viranhaltijajohto, että luottamushenkilöjohto voivat luvata erilaisia etuisuuksia. Tehdään ns. lehmänkauppoja ihmisten kanssa. Todistajia näille lupauksille ei pääsääntöisesti tietenkään ole.
Mielipiteitä käännytetään mm. lupaamalla henkilöille joitain etuuksia esim. virka, lupaamalla kannattaa joitain hanketta esim. kylän hyväksi, jättää joitain toimenpiteitä tekemättä tms. Koska kyse on ainakin moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, petetyksi joutuneella ei ole juuri varaa ottaa asiaa esille. Tyypillinen selitys katteettomille lupauksille on myös, että kyllähän minä mutta kun ne muut. Kuntakonsernilta suurimmat rahat saaneet lienevät lahjakkaimpia lupailijoita tekemään kaikkensa jonkun asian eteen.
LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 UUTTA LAATUTYÖKALUA
Uudet laatutyökalutkin ovat olleet jossain määrin testikäytössä jo aiemmin. Näiden uusien laatutyökalujen käyttö näyttää tulleen tarpeelliseksi ja osin välttämättömäksikin korruptioksi luokiteltavien laittomuuksien, väärinkäytösten ja verovarojen haaskauksen alkaessa selvitä valveutuneimmille kuntalaisille. Työkalut ovat usein jatkoa perinteisten Liperin johtamisen laatutyökalujen käyttöön.
ERISTAMINEN
Ihminen on luontaisesti laumaeläin. Tätä ihmisen lajiominaisuutta on käytetty väärinkäytöksiin omaehtoisesti ryhtymättömien ja valtaeliittiä mielistelemättömien laumasta (esim. työyhteisö) eristämiseksi, kun vähävoimaisemmat laatutyökalut eivät ole tepsineet.
Erityisen rankaksi eristäminen muodostuu kunnan työntekijöille. Eristämistä edeltää yleensä perinteiset laatutyökalut pelottelu ja uhkailu. Liperin kuntaorganisaatiossa laatutyökalu näyttää olevan jatkuvassa käytössä huolimatta siitä, että se on työsuojelulainsäädännössäkin määritelty laittomaksi. Tämän alan ”sivistystä” on harrastettu erityisesti sivistystoimessa.
Luottamushenkilöiden kohdalla on annettu parin viime vuoden aikana kehotuksia, joissa kunnallisen johtoklikin käskystä Politbyroon jäsenten välityksellä on kehotettu mm. luottamushenkilöitä olemasta missään tekemisissä niiden luottamushenkilöiden kanssa, jotka eivät suostu esim. puolueiden ryhmäkuriin tai arvostelevat johtamista. Perusajatus on, että eristämisen kohteet eivät pitkään jaksa yksinään vastustaa korruptoituneen valtaeliitin parjauskampanjoita, vaan lopettavat kokonaan kuntaorganisaation toimintaan puuttumisen ihmissuhteiden toimivuuden takia.
KIITOLLISUUDENVELKA
Kiitollisuudenvelka syntyy helposti em. lahjonnan, kiristyksen ja vastuunpakoilun kautta. Työkalua on käytetty esim. suojatyöpaikkojen järjestämiseen. Tuloksena on saatu uskollisia johdon alamaisia. Aikaa myöten suuri osa kuntaorganisaatiosta on kiitollisuudenvelassa keskenään.
Kiitollisuudenvelka syntyy myös vastuunpakoilun kautta siten, että alaisen laittomuudet peitellään ja autetaan laillisuudeltaan kyseenalaisin keinoin yleensä suojatyöpaikassaan töpeksinyt viranhaltija kuiville. Vastuu häivytetään monesti laillisuudeltaan kyseenalaisten kirjaamattomien ”pelisääntöjen” taakse.
Ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiestoiminnassa näyttää myös käytetyn tätä menetelmää. AY-luottamustoimissa on henkilöitä, jotka on otettu varsinaiseen virkaansa ja autettu heitä etenemään työura- ja palkkakehityksessä siitä huolimatta, että koulutetumpia ja pätevämpiä työntekijöitä on ollut tarjolla. Kun esim. pääluottamusmies on tällä tavoin nostettu ansiotta koulutetumpien ja kyvykkäämpien työtovereidensa yläpuolelle, on vaikea kieltäytyä antamasta johdon vaatimusten mukaisia ammattiliittojen lausuntoja, jotka ovat vastoin työntekijöiden etua. Jälleen nousee esille selkeimpänä esimerkkinä varhaiskasvatus ja viranhaltijajohdon varhaiskasvatuksen johtamisesta tilaamat paikkansa pitämättömät lausunnot AY-liikkeeltä.
HYVÄUSKOISET IDIOOTIT
Lenin keksi menetelmän miettiessään maailmanvallankumouksen toteuttamista neuvostokommunismin johdolla. Menetelmässä oma todellinen tarkoitusperä naamioidaan yleisesti hyväksyttyjen ja tunnettujen moraalisesti oikeina pidettyjen tarkoitusperien taakse. Kansanvalta ja demokratia olivat aikanaan usein käytettyjä ilmaisuja. Nälänhädän lievittäminen, koulutus, tasa-arvo, oikeudenmukainen palkkaus jne. olisi saatu aikaan Neuvostoliiton ihannetilanteen mukaisesti kaikkialla, missä kommunistit olisivat päässeet valtaan. Mikäli yksilö ei ollut esitetyistä toimenpiteistä samaa mieltä, kuului natseihin, imperialisteihin, sortajiin, sovinisteihin jne. Kukapa sellainen haluaisi olla? Näin saadaan arvostelukyvyttömät ja todellisuudesta vieraantuneet ihmiset aatteen taakse. Älykkyyskään ei ole este hyväuskoisuudelle, mikäli henkiset ominaisuudet eivät riitä muuten erottamaan oikeaa väärästä eikä kyseenalaistamisen taito ole hallussa.
Massapsykoosin hyödyntäminen kuuluu osana toteutukseen esim. valtapuolueiden valtuustoryhmissä Liperissäkin. ”Me kaikki olemme jo järkevien joukossa. Olet vanhoillinen, taantumuksellinen, viranhaltijoiden vihollinen, kokonaisedun vastustaja, jäät yksin, petät äänestäjäsi jos et liity meihin”. Viranhaltijoita vastaan nouseminen on Liperissä synneistä suurimpia. Liperin johtoklikin erehtymättömyys on samanlainen tabu Liperissä kuin Stalinin erehtymättömyys neuvostovenäjällä. Taloudelliset tuloksetkin vääristelyineen ovat samantyyppiset.
Työkalun käyttö on selvästi lisääntynyt väärinkäytösepäilyjen lisääntyessä ja tullessa julki. Liperissä kunnan etu, kuntalaisten parhaaksi toimiminen, johtavien viranhaltijoiden pyyteetön ylimääräinen työ, Liperin imago, yhteinen vene, yhteinen sopiminen, pätevät työntekijät, et kai kyseenalaista, arvostelijat ovat häiriköitä jne, ovat tyypillisiä kliseitä. Valehtelu kuuluu useimmiten valmisteleviin toimenpiteisiin. Liperissä menetelmää näytetään käytettävän varsin voimallisesti rivivaltuutettuihin, kunnan työntekijöihin ja jonkin verran myös elinkeinoelämän ja muun julkishallinnon edustajiin. Eräiden valtuutettujen ja lautakuntien rivijäsentenkin kohdalla herää väistämättä kysymys kuuluvatko henkilöt hyväuskoisten idioottien ryhmään vai onko verovarojen haaskaus tietoinen valinta. Typeryys on tunnetusti harvoin rikos.
KÄTYRIT
Liperissä etenkin Kepulla on pitkät perinteet kätyrien käytöstä. Kätyreiden avulla mm. saadaan tietoja vastustajan aikeista ja pystytään luomaan hajaannusta vastustajan/kilpailijan riveissä. Kätyrit saadaan värvättyä esimerkiksi lahjonnan tai kiristyksen keinoin tai molempien yhdistelmänä. Suosittu tapa on ottaa vastustajan ja/tai kilpailijan joukoista heikkolahjaisimpia ja/tai moraaliltaan heikoimpia yksinään ikään kuin ”piireihin” mukaan valtaeliitin rientoihin. Tällöin uhri joutuu osallistumaan toimintaan ja saa palkkioita, joihin ei muuten mahdollisesti ryhtyisi. Kun värvättävä on yksin valtaeliitin mukana nauttimassa etuuksista, esim. ryyppyretkistä, joukko viettelee tällaisen henkilön äkkiä mukaansa. Miten vastustat korruptiota, mikäli olet itse ollut nauttimassa siitä? Näin voidaan langennutta käyttää toimimaan kohdeorganisaatiossa valtaeliitin tiedottajana ja vaikuttajana. Verovaroin tapahtunut matkailu ja niihin liittynyt juhlinta ovat olleet tyypillisiä valmisteluja tämän laatutyökalun käyttöön otolle. Esim. Liperin johtolikki näyttää pystyvän jo puolenkymmenen kätyrin käytöllä ohjailemaan varsin tehokkaasti päätöksentekoa haluamaansa suuntaan.
Kyläkätyreitä saadaan värvättyä yleensä yritystoiminnassa mukana olevien parista. Edellä kuvattu lahjonta eri muodoissaan edeltää usein luisumista valtaeliitin etujen ajajaksi.
Miten on ymmärrettävissä ammattiyhdistysliikkeen lausuntojen sanoma Liperin kuntaorganisaation toiminnasta?
Liperin Perussuomalaisilla näyttää tällä hetkellä olevan omat ongelmansa Kepun sopivoittamien kätyrien käsittelyssä. Sattuneesta syystä Ihalaiseksi ja Vataseksi nimettyjen herrojen yhteiset palaverit ovat jo julki tullut salaisuus. Nähtäväksi jää, pystytäänkö Perussuomalaisten pariin luomaan näkyvä hajaannus jo ennen eduskuntavaaleja. Valtakunnallisestikin on mielenkiintoista nähdä, onnistutaanko perussuomalaisten rivit hajottamaan, kuten tehtiin SMP:n kohdalla. Onnistuvatko kätyrit toimissaan ja turmeleeko ulkopuolelta herätetty vallanhimo Perussuomalaisten vaalivoiton hetken huumaksi? Näyttää siltä, että Liperin sdp on myös tunnistanut osan Kepun toiminnasta omissa joukoissaan.
NAISKIINTIÖT
Sukupuolikiintiöt on periaatteessa tehty molempien sukupuolien tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi julkishallinnossa. Pätevyys ja kyvykkyys on useimmiten jätetty huomioimatta. Käytännössä kyse on naiskiintiöistä ainakin Liperissä. Eri päättäjätasoilla valtaeliiteille kiintiöt ovat sopineet hyvin, koska kiintiönaisilla ei pääsääntöisesti näytä olevan riittävää koulutusta, osaamista, älykkyyttä ja luonnetta itsenäiseen päätöksentekoon ja ajatteluun johtamiskyvyistä puhumattakaan. Kuvitelma pääsystä mukaan vallankäyttöön harhauttaa monet mukaan muodollisiin päätöksentekoelimiin, vaikka kyvyt eivät riitä lähellekään tehtävän vaatimuksia. Röyhkeimmät johtaja-asemiin kivunneet sanelevat käytännössä mitä mieltä kiintiönaiset ovat, jolloin valta keskittyy entistä harvemmille.
Liperin valtaeliitille naiskiintiöt ja kiintiönaiset sopivatkin erinomaisesti. Monet kunnallisiin luottamustehtäviin sijoitetut naiset ovat useammankin johtavan viranhaltijan alamaisia, jolloin luottamuselimissä tehtävät päätökset voidaan epävirallisesti käskeä virkateitse. Erinomainen esimerkki naiskiintiöiden merkityksestä on nykyinen Liperin kunnanhallitus. Mitä annettavaa esittelijän alaisilla kiintiönaisilla on Liperin kunnan tai edes esittelijän johtamiseen?
Löytyy Liperin luottamushenkilöstöstä päteviäkin naisia. Tosin heitä ei ole montaa. Pätevyyden näkee esim. siinä, että pätevät eivät yleensä lähde nolaamaan itseään kunnanhallituksen jäsenenä leimautuakseen hyväuskoiseksi idiootiksi tai parjattavaksi eri mieltä olevaksi häiriköksi. Yksi harvoista toimivista kunnan luottamushenkilöorganisaatioista näyttää olevan maaseutulautakunta. Toimivuuden näkee kevyestä hallinnollisesta organisaatiosta, pienistä menoista ja mitättömistä viranomaisten toimintaan kohdistuneista valituksista, ellei lomitustointa oteta huomioon. Johtavilla viranhaltijoilla on ratkaiseva rooli mutta silloinen puheenjohtaja lienee ollut kenties ainoa Liperin lautakuntien puheenjohtajista, joka näyttää olevan pätevä tehtäväänsä. Tosin on otettava huomioon, että maaseutulautakunnan alaan kuuluvissa asioissa ei tule juurikaan esille johtoklikin etupiiriin kuuluvia asioita. Valtuustossa puheenjohtaja näyttää joutuneen alistumaan johtoklikin uhkailuihin ja painostukseen sekä toimimaan näiden ohjelmoimana äänestysautomaattina.
VASTUUN PAKOILU
Vastuun pakoilu on lisääntynyt selvästi korruption esille tulon myötä. Aiemminkin on korvattu lakisääteisiä päätöksiä erilaisilla valtaeliitin sanelemilla ”sopimuksilla” ja ”pelisäännöillä”, joihin vedoten vaaditaan tarvittaessa toimimaan laillisesti kyseenalaisilla tavoilla. Periaatteessa linjaorganisaatiossa, mikä kuntaorganisaatio aina on, vastuu on aina linjaesimiehillä. Käytännössä virkakoneisto käyttää valtaa ilman mitään vastuuta. Mikäli laittomuudet tulevat julki, vastuuta pakoillaan vetoamalla salattuihin ja kirjaamattomiin ”pelisääntöihin”, joista kukaan ei käytännössä ole vastuussa. Muutamaa korruptoitumatonta luottamusmiestä ja kuntalaista lukuun ottamatta kukaan ei ole vaatinut viranhaltijoita väärinkäytöksistään vastuuseen. Virkavastuun esille nostaminen on lisännyt vastuun pakoilun tarvetta.
Korruption ja verovarojen väärinkäytön peittelemisen vuoksi viranhaltijajohto on ryhtynyt hyväksyttämään mm. Kuntalaki vastaisia päätöksiään luottamuselimillä, lähinnä kunnanhallituksella ja sivistyslautakunnalla vastuunsa välttelemiseksi. Johtavat viranhaltijat eivät mm. enää uskalla tai halua tehdä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia päätöksiä luottamushenkilöille annettavista asiakirjoista ja tiedoista, joten esim. kunnanhallitus tekee nykyisin laillisuudeltaan kyseenalaisia päätöksiä tietojen saannin estämisestä ja rajoittamisesta eräiden johtavien viranhaltijoiden puolesta. Menettelyllä halutaan estää laittomuuksista tehtävät valitukset oikeusasteisiin verhoamalla päätökset ilmoitus- ja/tai valmisteluasioiksi, joista ei saa valittaa. Valitusten käsittely vie hallinto-oikeudessa ja Eduskunnan oikeusasiamiehellä aikaa vuoden kahta puolen, jolloin vääryyttä kärsineet valtaeliitin tahtotilan mukaisesti luopuvat usein turhautuneina oikeuksiensa puolustamisesta.
Viimeisimpänä vastuunpakoilun keinona on otettu käyttöön menettely, jossa eri viranhaltijoille ja luottamuselimille osoitettuja asiakirjoja ei toimiteta ao. viranomaisille vaan korruptoituneet viranhaltijat lähettelevät epävirallisia virallisen näköisiä vastauksia viranomaisille osoitettuihin asiakirjoihin. Syynä on se, että päätöksien tekemättä jättämisellä halutaan estää oikaisukeinojen käyttö laittomista päätöksistä. Näin halutaan estää väärinkäytösten siirtyminen laillisten viranomaisten käsiteltäväksi, jolloin jopa luottamuselintenkin olisi viimein pakko tehdä itseään suojellakseen valtaeliitille epämieluisia päätöksiä. Sivistystoimessa menettelystä on tullut jo vakiotapa, jota etenkin (sensuroitu) käyttää.
AGITAATTORIT
Korruption vähitellen paljastuessa on tullut tarve yrittää saada mm. korruptioon puuttuneiden luottamushenkilöiden ja muiden kunnan johdon arvostelijoiden toiminta näyttämään esim. häiriköinniltä, epäasialliselta toiminnalta, kunnan imagon vahingoittamiselta ja johtaviin viranhaltijoihin kohdistetulta ajojahdilta. Kunnan johtavien viranhaltijoiden aika ei riitä levittämään propagandaa riittävän suurelle joukolle uskottavasti. Suurimmalle osalle kunnan työntekijöitä asiaa ei voi myöskään suoraan käskeä levitettäväksi.
Kunnan työntekijöistä löytyy kuitenkin aina joko nykyisiä tai entisiä luottamushenkilötehtävissä olleita, jotka ovat agitaatiotehtäviin halukkaita eriasteisten palkitsemisten, esim. palkankorotusten, suojatyöpaikkojen ja/tai ”koulutus”matkojen muodossa. Mielipiteen muokkauksen pääkohteena ovat kunnan omat työntekijät. Kun nämä harhautetaan luulemaan, että korruptoitumattomien luottamushenkilöiden toiminta uhkaa heidän toimeentuloaan ja töitään, saadaan kunnan työntekijöistä lisää agitaattoreita hyväuskoisten idioottien kohdalla mainituin tavoin toimimaan valtaeliitin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Johtavien viranhaltijoiden laittomuuksiin, väärinkäytöksiin ja verovarojen haaskaukseen puuttuminen halutaan valehtelun kautta kääntää hyökkäykseksi kunnan työntekijöitä vastaan. Agitaattoreita on käsketty toimimaan myös kuntaorganisaatiossa eri mieltä olevien työntekijöiden eristämiseksi.
Innokkaimmat kunnan johdon agitaattorit kuljeskelevat kylillä letti liehuen levittämässä valtaeliitin sanomaa. Facebook on otettu käyttöön uutena agitaation välineenä. Viranhaltijajohto näyttää järjestäneen mahdollisuuden agitoimiseen myös työajalla.
LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN UUSIMMAT LAATUTYÖKALUT
HILJAINEN TUKI
Käytännössä johtoklikin edustajat hoitavat Hiljaisella tuella päättämiensä asioiden läpiviennin omissa alaorganisaatioissa, esim. virallisen valtarakenteen puolueissa. Pienessä piirissä tehdyt päätökset jalostetaan Hiljaisen tuen käytöllä Liperin Kuntakommunistiseksi puolueeksi nimetyn yhteistyöverkoston alaosastojen päätöksiksi, jotka kumileimataan sittemmin yksimielisesti kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa. Entisessä Neuvostoliitossa käskytys alaspäin hoidettiin samalla periaatteella, joskin siellä menettely oli selkeästi julkista NKP:n virallista tukea.
Hiljainen tuki näyttää olevan myös ns. ”hyvä veli” järjestelmän peruspilari. Hiljaisen tuen korruptioksi luokiteltavat vaihdantakustannukset tulevat myöskin tätä kautta veronmaksajien maksettaviksi. Käytännössä menettely toimii siten, että etukäteen sovitaan, että toinen osapuoli ei vastusta tai reagoi hiljaisen tuen pyytäjän vaateisiin tai päätöksiin virallisen organisaation päätöksentekoelimissä. Näin hiljaista tukea pyytänyt henkilö tai organisaatio saa päätöksensä mieleisekseen. Menettely johtaa vastavuoroisuuteen ja sitä kautta useimmiten verovarojen haaskaukseen, sillä lähestulkoon aina on kyseessä verovarojen ohjailu hiljaisen tuen pyytäjälle tai pyytäjän eturyhmille. |
Kellot alkoivat kilistä pahemman kerran, kun Copatinto törmäsi netissä arvioon vuoden 2006 Franco Soliano Barolosta; nimi kuulosti oudon tutulta. Määrätietoisen varovainen kurkkaus viinikaappiin vahvisti kellojen soineen syystä. Kaappiin näytti unohtuneen samainen Barolo vuodelta 2001.
Kyseessä on siis alle viidentoista euron Barolo, joita löytää helposti esim. saksalaisista marketeista ja nahkahousujen luvatusta maasta lienee tämäkin pullo aikoinaan rahdattu. Hintatasoa voi hahmottaa siten, että vakavasti otettavaa Baroloa saa maailmallakaan harvoin alle 25:n euron ja parhaista voi joutua maksamaan itsensä kipeäksi. Vaikka Barolossa tiedetään olevan varastointipotentiaalia jopa kymmeniksi vuosiksi, näiden halpojen Barolo-pullojen säilöminen on jokseenkin yhtä järkevää, kuin ässä-arvan raaputtamatta jättäminen. Tiukkapipoisempi voisi jopa kyseenalaistaa halpojen Barolojen ostamisen kokonaan, koska harvemmin joukosta mitään suuria tähtiä löytyy. Näin pienillä investoinneilla on kuitenkin lähes mahdotonta päätyä konkurssiin ja vaikka makunautinto ei aivan taivaan porteille yltäisikään, Copatinto on valmis maksamaan reilun kympin jo pelkästä Barolon tuoksustakin. Alimpana hyllyllä olevan pullon poistaminen vaati luonnollisesti muidenkin pullojen siirtoa ja yllätykset vain jatkuivat. Vuoden 2001 Solianoa löytyi toinenkin pullo hyllyn takanurkasta. Kävi siis selväksi, että strategiapapereihin oli kirjattava tavoite tarkkaavaisemmasta viinikaapin varastoseurannasta ja sitä kautta myös korkkiruuvin tehokkaammasta hyötykäytöstä.
Korkkausvaiheen odotukset eivät olleet suoraan sanottuna lähelläkään kattokorkeuksia. Tuoksusta löytyi kuitenkin kohtuullisen mukava paketti kirsikkaa, orvokkia, tupakkaa, seetripuuta ja hiukan jopa maamaisuutta. Makunystyrät yllättyivät positiivisesti mukavan kirsikkaisesta hedelmäisyydestä, jonka selkärankaa piti ryhdissä jo selkeästi hiipumaan päin oleva hapokkuus. Barololle tyypillisestä voimakkaasta tanniinisuudesta ei ollut tietoakaan ja jälkimaku oli tulkittavissa keskipitkäksi yhdistelmäksi marjaisuutta ja tupakkaa.
Lähtökohdat huomioon ottaen kokonaisuus oli positiviinen yllätys ja kaukana katastrofista. Jo hiipumassa ollut Franco Soliano Barolo 2001 kamppaili viimeisillä voimillaan kiitettävästi kokonaisena paistetun härän ulkofileen kanssa. Copatinto suosittelee kuitenkin korkkaamaan halvat Barolot viivyttelemättä ja kulkematta lähtöruudun kautta.
Posted in ITALIA, JUTUT, PUNAVIINIT, VIINIARVOSTELUT | Tagged 2001, Barolo, Copatinto, Franco Soliano, punaviini, Terre da Vino, viiniarvostelu, viiniblogi | Leave a reply |
Laulaja-lauluntekijä Laura Moisio luottaa vähäeleiseen ilmaisuun. Teksteissään hän maalaa tummemmilla väreillä, mutta musiikillisesti uudelle levylle on löytynyt sävyjä jopa letkeästä country rockista.
Tamperelainen Laura Moisio (s. 1987) on määrätietoisella työllään noussut yhdeksi maamme seuratuimmista laulaja-lauluntekijöistä. Vuonna 2014 ilmestynyt esikoislevy, Spiraali, on tekijänsä mukaan vielä harjoitustyö, vaikka tyyli ja suunta siltä on jo kuultavissa. Moision minimalistinen tulkinta ja valtavirrasta poikkeavat biisit herättivät ansaittua huomiota viimeistään vuonna 2016, kun Ikuinen valo valittiin Teosto-palkintoehdokkaaksi.
Ikuinen valo oli myös levy, joka kiinnitti huomioni. Moision vahva, mutta täynnä herkkyyttä oleva ääni pysäytti. Musiikin ja tekstien painostava synkkyys oli kiehtovassa ristiriidassa lehtikuvien kanssa. Niissä Moision vaalea kiharapehko sai hänet näyttämään keijukaistytöltä. Musiikki oli kuitenkin tummaa. Samanlaista syvyyttä voi löytää Joni Mitchellin ja Nick Draken melankoliasta. Varsinkin Draken pehmeässä laulutavassa on samanlaista herkän vangitsevaa patetiaa.
”Tykkään tosi paljon Nick Draken tietynlaisesta lakonisuudesta. Se voi kuulostaa tasapaksulta ja tylsältäkin ensi kertaa, mutta sitten kun siihen musiikkiin sukeltaa niin sieltä löytää loputtomasti kaikkea kiinnostavaa. Semmoinen kestää kuuntelua”, sanoo Moisio.
Ikuinen valo -levyn sovituksissa oli samanlaista synkkyyttä kuin Scott Walkerin töissä. Tuottaja Jarno Takkumäki oli isossa roolissa siinä, miltä levy kuulosti. Erityisesti levyn avaava Itku ei auta mitään on lopun crescendoineen kuin Walker-pastissi.
”Itku ei auta mitään / huutamaan haudallesi jään”, Moisio laulaa ja kuulijalla on pala kurkussa jo alkuminuuteilla.
Taiteellista rohkeutta on sijoittaa kyseinen itsemurhasta kertova kappale levyn avausraidaksi. Hillitysti keikoillaan esiintyvä Moisio ei haastattelutilanteessa ole sen riehakkaampi. Usein tekstit syntyvätkin sinisemmistä tunnelmista.
”Jotenkin se umpikuja ja ne ajatukset masennuksen ympärillä ovat kiinnostavia. Ne kontrastit, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuminen. Koko Ikuinen valo oli tietyllä tavalla henkilökohtainen, vaikka ne tapahtumat eivät ole suorastaan tapahtuneet minulle. Tuli jopa fiilis, että saanko kirjoittaa asioista, jotka eivät tapahtuneet minulle”, Moisio kertoo.
”On kuitenkin vapauttavaa kuvitella olevansa joku toinen ihminen. Kun otan ne asiat omakseni, ne voivat tuntua tosi henkilökohtaisilta ja sitä kautta voi löytää valtavan määrän uusia tunteita. Siihenkin tarvitaan tietynlaista herkkyyttä, että samastuu tai yrittää ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia.”
Sukellus syvään päähän, välittämättä kaupallisuudesta tai radiosoittomahdollisuuksista kuitenkin tepsi. Kriitikot ottivat Moision omakseen ja Ikuinen valo oli samana vuonna Emma-ehdokkaana ”Kriitikoiden valinta” -kastissa. Niin ikään Yle Teema esitti Moision M1-keikan Yle Live -sarjassaan. Arvostuksesta huolimatta valtavirtasuosio antaa vielä odottaa itseään.
Amerikkalaiselle singer-songwriter-perinteelle kumartava, voimakertseistä vapaa musiikki on Suomessa kai tuomittu marginaaliin.
Viime maaliskuussa ilmestynyt kolmas levy on kuitenkin osoittanut, että keikoilla riittää mukavasti yleisöä. Moisio on voinut tehdä keikkaa myös koko kvartetilla soolo- ja duoesiintymisten lisäksi.
Bändissä soittavat kitaristi Lauri Myllymäki, rumpali Sebastian Krühn ja basisti Ville Rauhala. Toimeentuloa musiikki ei kuitenkaan ole täysin tuonut. Kauppatieteen maisteriksi valmistunut Moisio on toiminut osa-aikaisena tuottajana Pirkanmaan festivaalit ry:ssä jo kolme vuotta.
”On ollut taloudellinen pakko tehdä jotain muutakin kuin musiikkia ja on se mielellekin hyväksi.”
Muutama vuosi sitten Moisio oli keikkailijana vielä jokseenkin kokematon. Alun perin Pirkanmaan festivaalit ry palkkasi Moision lähiartistiksi vuonna 2014. Se vuosi oli Moisiolle merkittävä. Vuosittain nimettävän lähitaiteilijan toimenkuvana on luoda erilaisia taidetapahtumia ja tuoda taidetta ihmisten ulottuville.
”Lähiartistina tein paljon keikkoja missä vain. Ajatuksena oli tehdä keikkoja paikoissa missä aina ei ole taidetta saatavilla. Seuraava lähiartisti Ville Leinonen kiersi hoitokodeissa ja vanhainkodeissa ja pystyimme maksamaan hänelle hankerahoituksesta oikean keikkaliksan.”
Moisiolta se tavallinen bändivaihe jäi tyystin kokematta, joten keikkarutiini antoi itsevarmuutta. Ensimmäiset oikeat keikkansa hän teki vasta EP:n julkaisun jälkeen vuonna 2011. Sitä ennen esiintymisiä oli toki ollut ilmaisutaitolukion puitteissa ja eri juhlatilaisuuksissa. Polku artistiksi oli kuitenkin Moisiolle itsestään selvä.
”Ihan lapsesta asti olen soittanut pianoa ja laulanut, keksinyt omia juttuja. Niistä tuli biisejä ja kun touhu alkoi olla ammattimaisempaa, niitä taltioitiin. Sen jälkeen tehtiin keikkoja. Sitä en jännittänyt, mutta kun siirryin pianosta kitaraan, oli todella vaikeaa mennä yksin keikalle kitaran kanssa. Se jännitys on helpottanut pikku hiljaa.”
Laulu on keskiössä, esiintyypä Moisio sitten Taylor-kitaransa tai bändinsä kanssa. Tekstit nousevat pintaan ja musiikki on niille alisteista. Se onkin ollut aina Moision tekemisen ydin.
”Tekemiseni on lähtenyt päiväkirjamaisesta sydämen purkamisesta. Sittemmin olen huomannut, ettei sieltä sisältä aina kumpuakaan asioita. Se oma elämä voikin olla aika tylsää, eikä hirveän montaa biisiä siitä tylsästä arkielämästä voi kirjoittaa. Sitten olen löytänyt itseni ulkopuolelta niitä tarinoita.”
Uusimman levyn ensisinglellä Keltaiset verhot Moision teksti kurkotta jo valoisampiin huoneisiin.
”Olen haaveillut keltaisista verhoista ja valoisasta huoneesta”, hän laulaa ja jatkaa: ”Ennen kuin hämärä laskeutuu ylle kaupungin / tahdon kävellä ylväästi valoon niin kuin toisetkin”.
Moni muukin asia on uuden levyn myötä muuttunut. Yhteistyö Jarno Takkumäen kanssa vaihtui aktiiviseen bändiin, joka on täysin tamperelainen. Vaihdoksen syy on käytännöllinen, eikä siihen Moision mukaan liity sen kummempaa dramatiikkaa.
”En jaksanut rampata Helsingissä, missä Jarno asui, vaan halusin treenata enemmän ja lähellä olevien soittajien kanssa. Huomasin myös, että aloin kallistumaan vahvemmin roots-musiikkiin. Koen, että juuri nämä muusikot tukevat siinä, he ovat kaikki soittaneet roiseissa bändeissä. Heissä on se soundi mitä haluan.”
Uuden levyn soundimaailmassa bändi kuuluukin vahvemmin. Lauri Myllymäen Daniel Lanois -tyylinen kitarointi tukee Moision kerrontaa.
”Tämän levyn kohdalla teimme sovitukset bändin kanssa alusta loppuun yhdessä. Edellisen levyn sovitukset olivat paljon enemmän Jarno Takkumäen käsialaa ja levylle kutsuttiin aina niitä soittajia mitä haluttiin. Nyt otin tuottajan vastuuta itse – yhdessä bändin kanssa. He ovat lahjakkaita muusikoita, joilla on oma näkemys soittamisestaan. Ulkopuolisen tuottajan kanssa tekeminen olisi voinut mennä hankalaksi. Lopputulos tuli näin tosi luonnollisesti ja vaivattomasti.”
Sovituksien krediitit on laitettu koko bändille. Jo Ikuinen valo -levyllä soittanut Ville Rauhala on ollut tärkeässä roolissa jousisovitusten suhteen. Muun muassa Black Motorista ja Pauli Hanhiniemen bändistä tunnettu bassotaituri on suvereeni niin freejazzin, popin kuin kansanmusiikin parissa.
”Nyt kun levy on julkaistu, olen huomannut, että ensin radikaaleilta tuntuneet jutut ovatkin tosi hyviä ratkaisuja.”
”Tällä levyllä Ville toi paljon näkemystään jousista. Hänellä on mahtava korva niihin. Jokainen sovitus on syntynyt bändin kanssa niin, että ollaan kuunneltu mitä biisi vaatii. Olen myös joutunut todistamaan olleeni väärässä. Aiemmin pelkäsin, että hautaudun bändin alle. Tälle levylle halusin kuitenkin oman yhtyeen ja että heidän soittonsa kuuluu. Halusin myös haastaa itseni ja kokeilla jotain itselleni epätyypillistä.cNyt kun levy on julkaistu, olen huomannut, että ensin radikaaleilta tuntuneet jutut ovatkin tosi hyviä ratkaisuja. Jokaisesta levystä olen oppinut asioita, tullut paremmaksi muusikoksi ja lauluntekijäksi. Seuraavalla levyllä on aina enemmän työkaluja, ja uskaltaa tehdä vielä enemmän uusia juttuja.”
Suuri musta lintu -kappaleessa bändi svengaa jo täysin uudella soundilla 50’s rock-hengessä. Teksti on kuitenkin tuttua Moisiota. Siinä voi lukea kantaaottavuutta tähän aikaan.
”Musta lintu on musta lammas, jota ei haluta päästää omaan naapurustoon. Mustamaalataan ihmisiä joidenkin luulojen perusteella. Samalla koetetaan saastuttaa muidenkin ihmisten ajattelu ja saada ne vihaamaan erilaisuutta.”
Moisio nostaa merkitykselliseksi myös yhteistyön tamperelaisen viulisti ja jouhikkotaituri Pekko Käppin kanssa. Artistit ovat vierailleet toistensa levyillä. Aivan uusi projekti sitä vastoin on Harmony Twisters, Kanerva Pasasen ja Kielo Kärkkäisen kanssa syntynyt trio. Se versioi vanhoja klassikoita kolmiäänisesti, mutta esittää myös jäsentensä omaa materiaalia. Muuten lauluja on syntynyt vain omaan tuotantoon. Siinä Moisio on pyrkinyt ammattimaiseen työskentelyyn.
”En ole mikään runojen rustaaja. Jos luen toisten runoja, saatan kirjoitella niitä ylös ja fiilistellä.”
”Olen pyrkinyt raivaamaan aikaa kalenterista, jotta voisin kirjoittaa biisejä ja harjoitella soittamista organisoidummin. Kun tekee asioita päivittäin, voi jossain vaiheessa putkahtaa hyvä uusi biisi. Ainakin minun kohdalla se vaatii paljon duunia. Saatan vaikka kirjoittaa mitä ajattelen tai olen tehnyt, ihan tajunnanvirtaa. En ole mikään runojen rustaaja. Jos luen toisten runoja, saatan kirjoitella niitä ylös ja fiilistellä. Pyrin myös lukemaan paljon kirjoja, että olisi hyvä tatsi kieleen eikä oma kieleni olisi tylsää. Radiossa kuulee liian paljon laiskaa suomen kieltä, tyhjänpäiväistä jauhantaa. Omissa teksteissäni haluaisin säilyttää arvokkuuden. Se säilyy kielitaidon ylläpitämisellä.”
Oma tekeminen on kuitenkin säilynyt ammattilaisuudesta huolimatta mysteerinä. Mitään viestiä tai agendaa Moisiolla ei ole.
”Se on mysteeri, jokin sisältä kumpuava juttu. Kun sen on kerran aloittanut, ei sitä voi oikein lopettaakaan. Ilman sitä ei tule toimeen, vaikka välillä on tosi vaikeita hetkiä – ehkä se on merkki siitä, että se on rakas asia. Joskus mietin, että olisi niin paljon helpompaa, jos olisi jokin toinen ammatti, jossa eivät omat tekemiset olisi niin framilla jatkuvasti. Mutta toisaalta, on tässä niin paljon hyvää.” |
Celine julkaisi uuden logonsa viime viikolla. Kuten aina, uusi logo herätti tunteita, varsinkin merkin fanien keskuudessa. Yleisesti vaikutti siltä, ettei uudesta logosta pidetä.
Ensi silmäyksellä uusi logo ei liikuttanut suuntaan tai toiseen. Vanhaan verrattuna, sen kirjainvälistystä on tiivistetty, kirjainten muodot ovat hieman muuttuneet (suurin muutos n-kirjaimessa) ja kirjaimia on levennetty. Uusi logo on ilmeisesti ladottu 1930-luvun modernistisella Futura-fontilla.
Saattaa kuulostaa siltä, että muutokset olisivat merkittäviä, mutta ne ovat niin hienovaraisia, että ilman netissä käytävää keskustelua, en usko, että monikaan olisi huomannut uudistusta.
Huomattavin muutos vanhan ja uuden logon välillä on aksentti-merkin, akuutin, poistaminen. Sen yksityiskohdan, joka antoi logolle persoonallisuuden. Elementin, joka muotoili logosta nimen.
Yläpuolella vanha ja sen alla päivitetty versio logosta.
Celine on lähihistorian viides brändi joka on läpikäynyt vastaavan muutoksen. Aiemmin päivityksen kokivat YSL, Calvin Klein, Balenciaga ja Burberry. Yhdestä vastasi Demna Gvasalia (Balenciaga), kahdesta Peter Saville (Burberry ja Calvin Klein) ja jäljelle jäävistä kahdesta Hedi Slimane (YSL ja Celine).
Kaikkia viittä muutoksen kokenutta logoa yhdistää uudistuksen jälkeinen hengettömyys ja turhauttava geneerisyys. Muutamia viikkoja ennen Celinen “skandaalia”, Burberryn uusi lookki sai osakseen internetin vihat. Vanhasta monogrammista luovuttiin. Logosta poistettiin samalla panssaroidulla hevosella ratsastava ritari. Lopputulos oli – Celinen tapaan – tylsä ja mitäänsanomaton.
Pelkistettyä suuntaa puolustellaan digitaalisuuden lisääntymisellä. Tietysti on muitakin brändikohtaisia motiiveja, mutta digitaalisuus tuntuu esiintyvän puheenvuoroissa vahvimpana perusteluna. Logon käytön täytyy kuulemma olla nopeaa ja vaivatonta ja sen käyttötarkoituksesta riippumatonta. Logon tulee toimia pienenä puhelimen näytöllä tai kirjailtuna laukun kyljessä.
Bullshit. Ainahan logolta on vaadittu näitä asioita. Ennen käyttökohteet saattoivat toki olla toisenlaiset – faksin ylänurkka ja aurinkolasien sanka. Laukkuja nämä merkit ovat käsittääkseni valmistaneet aina.
Henkilökohtaisesti en usko siihen, että nykyaika vaatisi logojen olevan mitäänsanomattoman yksinkertaisia ja keskenään samankaltaisia. Päinvastoin, uskon, että kyseessä on trendi ja että todellisuudessa nykytekniikka antaa paljon enemmän mahdollisuuksia logoille. Mielestäni näiden logojen suunnittelijat ovat joko liiallisen digihypetyksen uhreja, tai muuten vaan ammattitaidottomia ja tylsämielisiä.
Myönnän, että logon käyttö on paljon helpompaa jos logo on suorakulmion mallinen tasapaksu palikka. Silloin sen sijoittelua tai käyttöä ei tarvitse miettiä kummemmin. Sen kuin räiskäisee keskelle, alalaitaan, ylös, yläkulmaan tai vasempaan alanurkkaan – mihin vaan. Logo joka ei ole geometrisesti tasamittainen aiheuttaa tilanteen, jossa jonkun (suunnittelijan!) tulee miettiä (suunnitella!), mihin kohtaan logo sopii vaatteessa, asusteessa tai nettikaupan valikossa.
Uusien sans-serif tyylisten logojen avulla muotitalot pyrkivät todennäköisesti laajentamaan asiakaskuntaansa muuttamalla tyyliään kaikkea-kaikille-suuntaan. Toisin sanoen: ei-mitään-ei-kenellekkään-suuntaan.
Lisäksi muutoksen syy voi olla vallankäyttö. Uusi taiteellinen johtaja haluaa aloittaa työt puhtaalta pöydältä. Ymmärrettävää. Celinen tapauksessa uusiutuvan brändin logo ei vielä sen luomishetkellä edusta mitään, se esiintyy katsojalle vain tekstinä. Se on tyhjä kuori, joka vasta vuosien saatossa pakkaa itsensä täyteen brändin luomia mielikuvia. On vaikea sanoa, mitä Hedi Slimanen luoma logo edustaa viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Tästä näkökulmasta Céline oli Phoebe Philon näkemys modernista naisesta, jonka voima ei ollut esteettisesti sidottu nuoruuteen tai seksuaalisuuteen. Céline oli luonteeltaan ajaton, hienostunut ja käytännönläheinen. Céline pukeutui itseään varten. Aksentti logossa oli se pieni yksityiskohta, joka teki Célinestä très chic. Céline oli nainen, Celine on muotimerkki.
Ymmärrän, miksi aihe puhuttaa.
Tuukka Koivisto on ammatiltaan suunnittelija ja toinen suunnittelutoimisto Kobran perustajista.
Vastaa
Tiina 13 syyskuun, 2018
Pohdin tätä sekunnin yks päivä. Mä ajattelin, että logojen meneminen tähän suuntaan muotimaailmassa on statement, joka koskettaa muitakin aloja ja yrityksiä. Ilme ei ole brändi. Vaan huomio kiinnitetään ilmeen sijaan sisältöön, tekoihin jne. pakotetaan kuluttaja vihdoin päästämään irti kaikesta siitä mitä ennen on pyritty lataamaan logoon tai mitä merkityksiä vastaanottaja siihen pyrkii lataamaan. Samaan voisi mennä arkkitehtitoimistojen logoissa. Huomio sisältöön ja suunnitteluratkaisuihin arkkitehtuurissa, ei toimiston/arkkitehdin usein jonkun jännän kikan sisältävään logoon. Esimerkki toisesta toimialasta, joka voisi siirtyä tällaisiin geneerisiin logoihin.
Tuukka Koivisto 14 syyskuun, 2018
Nii, ei visuaalinen ilme oo yhtäkuin brändi, mutta se on kuitenkin brändin ja sen identiteetin ilmentymä. Logo on taas ilmeen ja brändin näkyvin viestinnällinen elementti. Sen takia toivois, että niissä näkyisi jonkun tasoinen persoonallisuus. Ite nään tämän suunnan enemmän trendinä, joka alkoi jo pari vuotta sitten, enemmän kuin statementtinä. Emmä ehkä laittais logolle niiin paljoa painoarvoa, että se vois huomion pois brändin sisällöstä. Tai sitten sisältö on tosi skeidaa:) Kiinnostais tietää enemmän mikä muotitalojen strategia on tälläisten uudistusten takana (vai onko mitään?) tälläsenä aikana jolloin tuntuu, että olis vaan positiivista erottautua muista toimijoista sillä, että uskaltaisi ottaa rohkeamman lähestymisen.
Ihan samoilla linjoilla sun kanssa siitä, että esim. arkkitehtitoimistot ei tarvi mitään kikkailulogoja… ellei kyseessä ole kikkaileva arkkitehtitoimisto. Eiks niin? Kaikille ratkaisulle on oma paikkansa, tärkeintä on kuitenkin tarkoitusperät ja se, että logo on relevantti sille asialle mitä se edustaa.
Vastaa
Tina 14 syyskuun, 2018
Hieno kirjoitus! Olen melko samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa.
Tuukka Koivisto 14 syyskuun, 2018
Kiitos! Kiva kuulla.
Vastaa
Noora 14 syyskuun, 2018
Hei! Mielenkiintoisia ajatuksia, olen täysin samoilla linjoilla. Pohdiskelin itse, että Hedi haluaa irtautua brändin ranskalaisesta – tai pariisilaisesta – identiteetistä, hänhän inspiroituu itse paljon kotikaupungistaan Los Angelesista, jonne hänen pyynnöstään avattiin myös uusi Celinen toimisto ja ateljee. Ranskan kielessä é äännetään e:nä ja e ilman aksenttia ö:nä, eli vanha logo korosti brändin alkuperää kiroitusasullaan, ja myöskin silloin tällöin logon alapuolella esiintyvä ”Paris” jää Hedin myötä historiaan..
Tuukka Koivisto 18 syyskuun, 2018
Kyllä! Lausuntojen mukaan Hedi myös perusteli uuden logon suuntaa brändin alkuperällä. Hän viittaa logon fontin valinnalla brändin alkujuurille 1930-lukuun ja samanaikaisesti logon historiaan 1970-luvulle, jolloin se oli lähellä tämän hetkistä, kait. Käy järkeen, mutta kuulostaa silti jälkeenpäin sepitetyltä.
Hauska juttu, Célinen logo oli ilmeisesti tuonne 70-luvulle asti punainen norsu. Siinä olisi ollut persoonaa jos Hedi olisi päättänyt nostaa sen esiin. Median otsikoinnit olisi olleet siinä tapauksessa varmaan tyyliin ”Talking about the elephant in the room.” |
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen keskeisiä tavoitteita on, että raiteilla matkustaminen olisi aito vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle.
– Liikenteen palvelutarjonnan kasvu ja kilpailu tarjoajien ja liikennemuotojen välillä hyödyttävät matkusta-jia. Palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaistaan lippujen hinnoilla ja erilaisilla palveluilla. Ihmisille tulee lisää tarjontaa ja valinnanvaraa, Berner sanoi tiistaina eduskunnan välikysymyskeskustelussa.
Bernerin mukaan vasta viime vuosina linja-autoliikenteen ja lentoliikenteen luoma kilpailu sekä edessä häämöttävä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutus ovat saaneet aikaan sen, että VR:n palvelu-ja, hinnoittelua ja kustannustehokkuutta on lähdetty todella kehittämään.
– Esimerkiksi junalippujen kuluttajahinnat ovat tämän seurauksena laskeneet keskimäärin yli kymmenen prosenttia viimeisen vuoden aikana, liikenne- ja viestintäministeri totesi.
Berner sanoi, että kilpailun avaamisessa otetaan oppia muiden maiden hyvistä ja huonoista kokemuksis-ta.
– Kansainväliset kokemukset kuitenkin osoittavat kiistattomasti kaikkein tärkeimmän: kilpailun avaamises-ta hyötyvät nimenomaan matkustajat. Parempien palvelujen ja laskeneiden hintojen tuoma hyöty näkyy junamatkustamisen suosion lisääntymisenä.
Berner tähdensi, että kilpailun avaaminen ei tarkoita yksityistämistä, vaikka välikysymyksessä niin väitetään.
– Kaikki kolme perustettavaa yhtiötä ovat valtion sataprosenttisesti omistamia erityistehtäväyhtiöitä. Niille VR:ltä siirtyvä omaisuus säilyy valtion omistuksessa. Kysymys on omaisuuden siirrosta valtionyhtiöstä val-tion erityistehtäväyhtiöön, hän sanoi ja painotti myös, että työntekijät ovat tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa.
Jaa artikkeli:
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Lue seuraavaksi
Mikä muuttuu yrittäjien eläkelaissa?
Mikä muuttuu yrittäjien eläkelaissa? Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistus etenee. Huolet on kuultu. Mikä laissa muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, valiokunnan jäsenet, kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu sekä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
30.11.2022 / K-Studio
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalli: Luontoa pitää suojella – omaisuuden suoja pitää turvata ja kustannukset jakaa oikeudenmukaisesti
Luonnon tilan parantaminen on yhteinen asia, ja siihen tarvitaan jokaista. Ihmisten omaisuuden suojan pitää kuitenkin toteutua kaikissa oloissa. Luonnonsuojelun kustannusten tulee jakaantua oikeudenmukaisesti. Hallituksen esityksessä näin ei ollut ja osa omaisuuden suojaa heikentävistä ja kustannuksia epäoikeudenmukaisesti kohdentavista seurauksista kävi ilmi vasta eduskuntakäsittelyn aikana.
29.11.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot
Keskustan puoluevaltuusto vaatii järkeä ennallistamisasetukseen
EU:n luonnonvarapolitiikkaan tarvitaan järkeä ja kokonaiskestävyyttä. EU:ssa esitetty uusi ennallistamisasetus on suomalaiselle veronmaksajalle äärettömän kallis, huonosti valmisteltu ja epäoikeudenmukainen. |
LONDON (AP) – Tämän päivän, tämän ottelun oli tietenkin tultava Roger Federerille ja tennikselle, aivan kuten sen on väistämättä tultava jokaiselle urheilijalle jokaisessa lajissa.
Federer jätti jäähyväiset perjantai-iltana yhdellä viimeisellä kilpailulla ennen kuin hän siirtyy eläkkeelle 41-vuotiaana 20 Grand Slam -titteliä ja valtiomiehen roolin sisältäneen huippu-uran jälkeen. Hän päätti päivänsä ammattilaispelaajana häviämällä kaksinpelissä pitkäaikaisen kilpailijansa Rafael Nadalin rinnalla Euroopan joukkueelle Laver Cupissa maailmanjoukkueen Frances Tiafoeta ja Jack Sockia vastaan.
Totuus on, että voittajilla, tilastoilla ja tuloksella (OK, tiedoksi, että se oli 4-6, 7-6 (2), 11-9) ei ollut mitään väliä, ja ne kaikki olivat niin täysin asian vierestä. Tilaisuudessa oli loppujen lopuksi kyse itse jäähyväisistä. Tai paremminkin jäähyväisistä, monikossa: Federerin jäähyväiset tennikselle, faneille, kilpailijoille ja kollegoille. Ja luonnollisesti kaikkien näiden tahojen jäähyväiset Federerille.
”Tämä on ollut täydellinen matka”, Federer sanoi. ”Tekisin kaiken uudelleen.”
Kun ottelu ja sen myötä hänen aikansa ammattilaistenniksessä päättyi, Federer halasi ensin Nadalia, sitten Tiafoeta ja Sockia. Ja sitten Federer alkoi itkeä. Kyyneleitä riitti; Nadal pyyhki omansa myös pois. Kun katsomosta kuului taputusten ja huutojen ryöppyjä, Federer pani kätensä lanteilleen ja rintakehänsä kohosi. Sitten hän sanoi ”Kiitos” ja taputti takaisin kohti katsojia, jotka olivat huutaneet ”Anna mennä, Roger!”. Antaa mennä!” yli kaksi tuntia kestäneen ja noin kello 12.30 päättyneen ottelun loppuhetkillä.
Hänen vaimonsa Mirka, heidän neljä lastaan – kaksostytöt ja kaksospojat – ja Federerin vanhemmat liittyivät hänen seuraansa kentälle ja halasivat häntä sen jälkeen ja, kyllä, itkivät lisää. Molempien joukkueiden jäsenet nostivat Federerin yhdessä ilmaan.
”Tämä on ollut ihana päivä. Sanoin kavereille, että olen onnellinen, en ole surullinen”, Federer sanoi. ”Nautin kenkieni sitomisesta vielä kerran. Kaikki oli viimeistä kertaa.”
Sveitsiläistähti ilmoitti viime viikolla, että hänen managerifirmansa perustama kolmipäiväinen joukkuekilpailu olisi hänen viimeinen tapahtumansa ennen eläkkeelle jäämistä, ja teki sitten selväksi, että kaksinpeli olisi hänen viimeinen ottelunsa. Hänen kirurgisesti korjattu oikea polvensa – viimeinen kolmesta leikkauksesta tuli pian sen jälkeen, kun hän hävisi Wimbledonin puolivälierissä heinäkuussa 2021, joka jää hänen viimeiseksi viralliseksi kaksinpeliotteluksi – ei ole sellaisessa kunnossa, että hän voisi jatkaa.
”Minulle, ihan henkilökohtaisesti, (se oli) surullista ensimmäisellä hetkellä, kun tulin siihen tulokseen, että se on paras päätös”, Federer sanoi Associated Pressin haastattelussa tällä viikolla tunteistaan tajutessaan, että oli aika lähteä. ”Ensin tavallaan pidättelin sitä, sitten taistelin sitä vastaan. Mutta tunsin kivun.”
Hän oli sanonut haluavansa, että tämä tuntuisi enemmän juhlilta kuin hautajaisilta, ja yleisö suostui, nousi äänekkäisiin ja pitkiin seisoviin suosionosoituksiin, kun Federer ja Nadal, joka on 36-vuotias – kumpikin pukeutuneena valkoiseen huiviin, siniseen paitaan ja valkoisiin shortseihin – tulivat yhdessä tunnelista, joka johti ulos mustalle kentälle O2-areenan ensimmäisen päivän viimeiseen otteluun. He pysyttelivät jaloillaan lähes 10 minuuttia läpi ottelua edeltävän lämmittelyn ja pitelivät puhelinkameroita ylhäällä vangitakseen hetken.
He tulivat valmiina huutamaan hänelle, jotkut Sveitsin lippujen kanssa, jotkut kotitekoisten kylttien kanssa (”Idol Forever” luki yhdessä), ja he saivat äänensä kuuluviin äänimuurilla, kun Federer antoi etukäden volley-voiton ottelun toisella pisteellä. Samanlaisia reaktioita tuli jo pelkästään tuomarin ilmoittaessa ennen kolmatta erää ”Roger Federer syöttämään”, ja uudelleen, kun hän päätti kyseisen erän 117 mailin tuntinopeudella tehdyllä syöttövoitolla.
”Ilmeisesti 99,9 prosenttia yleisöstä oli meitä vastaan. Mutta oli erittäin hauskaa olla osa sitä ottelua. Luulen, että tulemme olemaan ikuisesti kiitollisia siitä, että saimme olla osa GOAT:n viimeistä ottelua”, Sock sanoi ja käytti lyhennettä ”Greatest of All-Time”.
Kaksinpeli vaatii tietysti paljon vähemmän liikkumista ja kentän peittämistä, joten hänen polvensa rasitus oli perjantaina vähäistä. Federer näytti ripaus vanhaa hohtoaan, toki, ja ruostetta, kuten oli odotettavissa.
Pari alkuvaiheen etukäden lyöntiä purjehti useita metrejä liian pitkäksi. Oli myös yksi etukäden lyönti, joka liukui suoraan Sockin ja Tiafoen väliin ja näytti liian hyvältä ollakseen totta – ja kuten kävi ilmi, niin olikin: Pallo kulki verkon nauhan alla olevan raon läpi, joten piste vietiin Federeriltä ja Nadalilta.
Vaikka tämä ottelu oli pohjimmiltaan pelkkä ylistetty näytös, kaikki neljä kaksinpelin osallistujaa pelasivat kuin olisivat halunneet voittaa. Se kävi selväksi, kun Sock, kolminkertainen major-mestari kaksinpelissä, joka on 29-vuotias, hyppäsi ja huusi yhden erityisen upean lentopallon jälkeen tai kun Tiafoe, 24, lähetti pari lyöntiä suoraan Federerille ja Nadalille.
Olosuhteet sallivat kuitenkin kevytmielisyyden hetkiä.
Federer ja Nadal pystyivät nauramaan, kun he olivat hieman hämmentyneet siitä, kumman pitäisi hakea palloa hävityssä pisteessä. Sen jälkeen kun Nadal oli jollain tapaa heilauttanut yhden takaverkkoon menevän lyönnin tolpan ympäri, mutta se laskeutui vain niukasti leveäksi, Tiafoe kävi ristiin ojentamassa käden onnittelujen kera yrityksestä.
Ensimmäisessä sarjassa kaksi pelisuuruutta ei oikein kuullut toisiaan pisteiden välillä, joten Federer troutoi verkolta takaisin perusviivalle neuvotellakseen Nadalin kanssa ja osoitti sitten korvaansa osoittaakseen faneille, mistä oli kyse.
Ennen kuin Federer alkoi voittaa Grand Slam -titteliä vuonna 2003, miesten eniten tenniksen major-mestaruuksia voittaneen Pete Samprasin ennätys oli 14. Federer räjäytti sen ohi keräämällä kahdeksan Wimbledonissa, kuusi Australian avoimissa, viisi U.S. Openissa ja yhden Ranskan avoimissa, asettaen uuden standardin, jonka Nadal, jolla on nyt 22, ja Novak Djokovic, jolla on 21, ensin tasoittivat ja sitten ylittivät, osana lajin kulta-aikaa.
Varmasti on niitä, jotka olisivat pitäneet erityisen sopivana sitä, että Federer maalasi verkon toisella puolella Nadalin, joka oli usein vihollinen kentällä, mutta lopulta ystävä kentän ulkopuolella. Ehkä se olisi voinut tapahtua noin 15 mailin päässä All England Clubin Centre Courtilla, Roland Garrosin Philippe Chatrierin kentällä, Melbourne Parkin Rod Laver Arenalla tai jopa Arthur Ashe Stadiumilla, joka on U.S. Openin keskipiste, joka on ainoa Grand Slam -turnaus, jossa he eivät koskaan kohdanneet toisiaan, jotenkin.
Ehkä he olisivat voineet tarjota kaikille yhden viimeisen erän yhtä ikimuistoisesta ottelusta kuin mikään muu heidän lajinsa pitkässä historiassa – tai oikeastaan minkään muunkaan lajin historiassa.
Roger vs. Rafa – tarvitaan vain yksi nimi kummaltakin – kuuluu samaan sarjaan kuin McEnroe vs. Borg (sattumoisin kaksi Laver Cupin joukkueen kapteenia, John ja Björn), Evert vs. Navratilova, Sampras vs. Agassi, Ali vs. Frazier, Magic vs. Bird, Brady vs. Manning ja niin edelleen.
Vuosien mittaan Federer ja Nadal osoittivat yksilöllistä suuruutta ja kiehtovia kontrasteja 40 ottelussaan, joista 14 Grand Slam -turnauksissa ja yhdeksän major-turnausten finaaleissa: oikeakätinen vs. vasenkätinen, hyökkääjä vs. myllyttäjät, näennäinen vaivattomuus vs. säälimätön intensiteetti.
Silti näissä kahdessa miehessä, jotka haastoivat toisiaan ja nostivat toisiaan pareina esiintyen, kämmeniä lyötyään ja hymyillen, oli erehtymättömän runollinen elementti.
”Kaksi ’GOATia’ pelaa yhdessä”, Sock sanoi käyttäen suosittua lyhennettä ”Greatest of All-Time”.
Nämä jäähyväiset seuraavat Serena Williamsin, 23 major-yksinpelin mestaruuden omistajan, jäähyväisiä U.S. Openissa kolme viikkoa sitten kolmannen kierroksen tappion jälkeen. Se jättää kysymyksiä sen pelin tulevaisuudesta, jota hän ja Serena hallitsivat ja ylittivät vuosikymmenien ajan.
Yksi keskeinen ero: Joka kerta, kun Williams astui kentälle New Yorkissa, uhkaava kysymys oli, kuinka kauan hänen oleskelunsa kestäisi – ”voittaisit tai tämä on tässä” -näkymä.
Perjantai OLI se Federerille, tuloksesta riippumatta.
”Kaikki pelaajat tulevat kaipaamaan häntä”, sanoi Casper Ruud, joka voitti Sockin kaksinpelissä 6-4, 5-7, 10-7.
Päivän muut tulokset, jotka jättivät Team Europe ja Team World tasatilanteeseen 2-2: Stefanos Tsitsipas voitti Diego Schwartzmanin 6-2, 6-1 ottelussa, joka keskeytyi hetkeksi, kun ympäristömielenosoittaja sytytti osan kenttää ja oman kätensä tuleen, ja Alex de Minaur selviytyi Andy Murrayn ohi 5-7, 6-3, 10-7.
Pian Murrayn tappion päätyttyä pelaamisen oli määrä alkaa, ja Federer ja Nadal antoivat hänelle ensin valmennusvinkkejä, minkä jälkeen he katsoivat osan tuosta ottelusta televisiosta yhdessä areenan huoneessa odottaen vuoroaan. Kun Federer ja Nadal olivat pelissä, oli Djokovicin vuoro ehdottaa strategiaa.
Viimeinen hurraa tuli, kun Federerillä oli urallaan yhteensä 103 kaksinpelipokaalia ja 1251 voittoa kaksinpeleissä, molemmat toiseksi eniten Jimmy Connorsin jälkeen vuonna 1968 alkaneella Open-aikakaudella.
Voimiensa huipulla Federer esiintyi ennätykselliset 10 kertaa peräkkäin Grand Slam -finaaleissa, joista hän voitti kahdeksan vuosina 2005-07. Kun tätä jatketaan vuoteen 2010, hän saavutti 18 major-finaalia 19:stä.
Enemmän kuin nämä numerot, ihmiset muistavat voimakkaan etukäden, yhden käden rystylyönnin, virheettömän jalkatyöskentelyn, näyttävän tehokkaan syötön ja innokkuuden päästä verkkoon, halukkuuden keksiä pelin osa-alueita uudelleen ja – mistä hän on ylpein – epätavallisen pitkäikäisyyden. Sen lisäksi, että Federer oli mailaa heiluttaessaan tyylikäs ja tehokas, hänen persoonansa teki hänestä tenniksen lähettilään, jonka valtava suosio auttoi houkuttelemaan faneja.
”Minusta tämä tuntuu juhlalta”, Federer sanoi ennen kuin hän käveli voittokierroksen kaltaisen kävelyn ympäri kisapaikkaa, puhalsi suukkoja ja vilkutti. ”Halusin tuntea näin lopussa, ja tämä on juuri sitä, mitä toivoin.” |
Asuntoon muutosta tai sieltä lähdöstä on tärkeää muistaa ilmoittaa isännöitsijälle erikseen, sillä postiin tai maistraattiin tehty muuttoilmoitus ei välity isännöintitoimistoon. Myös mahdollisista perheenlisäyksistä tulee ilmoittaa, sillä se voi vaikuttaa esimerkiksi vesimaksuihin.
Muutosta ja muutoksista asukkaiden lukumäärässä voi ilmoittaa kätevimmin sähköisellä muuttoilmoituksella, jolla saamme kerralla kaikki tarvittavat tiedot. Ilmoituksen myötä muutto rekisteröidään talonkirjaan. Lähetämme vahvistuksen sähköpostitse muutaman työpäivän sisällä.
Voit tehdä lähtö- tai tuloilmoituksen myös postitse. Tulostettava muuttoilmoituslomake löytyy pdf-muodossa.
Käytännön ohjeita ja vinkkejä löytyy alla olevasta Muuttajan muistilistasta.
Muuttajan muistilista
Muuttoilmoitus
Tee muuttoilmoitus postiin ja maistraattiin viimeistään viikon kuluessa muutosta. Järjestelmä välittää uudet osoitetietosi automaattisesti viranomaisille, Kelaan, ajoneuvo- ja ajokorttirekisteriin, verohallintoon, seurakuntaan ja puolustusvoimille.
Uusi osoite ei aina kuitenkaan automaattisesti päivity kaikkialle. Ilmoita uusi osoitteesi esimerkiksi tilaamiisi lehtiin ja varmista, että laskut tulevat uuteen osoitteeseen.
Ilmoita muutostasi sekä edellisen että uuden asunnon isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. J-Isännöinnille voit tehdä ilmoituksen sähköisellä muuttoilmoituslomakkeella.
Sähkösopimus
Sähkön hankinnassa on eri taloyhtiöillä erilaisia käytäntöjä. Tarkista oman taloyhtiösi käytäntö isännöitsijältä tai taloyhtiön ilmoitustaululta.
Jos asukkaat solmivat itse sähkösopimuksensa, tee sopimus uuteen osoitteeseen ja muista irtisanoa vanha.
Jos sähkönhankinta tapahtuu taloyhtiön kautta, sinun ei tarvitse itse solmia sopimusta sähköyhtiön kanssa. Taloyhtiö laskuttaa asukasta sähkönkulutuksen mukaan laskutusjaksoissa, jotka voivat vaihdella 3 kuukaudesta vuoteen. Käytössä voi olla myös kuukausittainen sähköennakko.
Sähkö voi sisältyä myös vuokraan, jolloin asuntokohtaista sähkönkulutusta ei mitata. Mikäli kulutusta mitataan ja mittarit sijaitsevat asunnon sisäpuolella, varmista, että niiden lukemat toimitetaan isännöintiin.
Internet
Sovi internetyhteyden siirrosta tai irtisano vanha liittymä, jos uudella taloyhtiöllä on ilmainen laajakaistayhteys. Tarkista asia taloyhtiösi ilmoitustaululta.
Kotivakuutus
Ilmoita muutostasi vakuutusyhtiöön ja tarkista, sopiiko kotivakuutuksesi uuteen asuntoon. Pidä huoli, että vakuutus on voimassa myös muuton ajan.
Asunnon kunto
Tarkista uusi asunto muuttaessasi ja ilmoita mahdollisista vioista vuokraisännälle tai edelliselle omistajalle. Ilmoita huoltoyhtiölle taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista asioista. Tarkista myös kellari- ja varastotilojen kunto.
Jätteet
Kodinkoneita, huonekaluja tai muita kuin tavanomaisia kotitalousjätteitä ei saa jättää taloyhtiön jätepisteeseen edes muuton yhteydessä. Niiden asianmukaisesta hävittämisestä tai kierrättämisestä tulee huolehtia itse.
Kulkureitit
Pelastusteitä ja uloskäyntejä ei saa tukkia. Mikäli pelastustietä käytetään muuton aikana, on auton luona koko ajan oltava joku, joka voi tarvittaessa siirtää auton. |
Lucky Nugget on kasino, jolla on jonkin verran sukutaulua. Kuten sen kotisivu ylpeänä huomauttaa, sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1998. Sivulla vieraillessasi huomaat, että se brändäys innokkaasti kutsuu sinut tutustumaan laajoihin pelimaailmoihin: maskotti on sarjakuvarobotti, joka seisoo edessä. kultaa ja noppaa, kun taas taustakuva on montaasi, joka korostaa tarjolla olevia peliteemoja, kaikkea tavallisista pelikorteista viikingeihin merellä. Mutta niin silmiä hiveleviä kuin sivuston kuvat ovatkin, miten tämä kunnioitettava vanha pelikeskus vertautuu kaikkiin uusiin online-kasinoihin?
Lucky Nugget Casinon bonukset ja tarjoukset
On hyvä mahdollisuus, että olet kiinnostunut saamaan selville, mitä bonuksia ja tarjouksia Lucky Nugget Casinolta löytyy: parhaat nettikasinot tietävät, että tämänkaltaiset tarjoukset ovat ihanteellinen tapa houkutella uusia käyttäjiä, ja jos he ovat taitavia, heillä on jotain antelias tarjottavaa. Lucky Nugget osoittautuu tässä suhteessa oudosti ovelaksi: tervetuliaisbonuksen lisäksi sivustolla ei ole kiirettä trumpetoida tarjoamiaan tarjouksia. Joten saadaksesi yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, lue ja Lucky Nugget -kasinoarvostelumme vastaa kysymyksiisi.
Tervetuliaisbonus
Tiedämme kaikki, että online-kasinot houkuttelevat uusia tulokkaita tervetuliaisbonuksilla, eikä Lucky Nugget ole poikkeus: kun kirjaudut sisään, sinulla on oikeus lunastaa tervetuliaisbonus, joka jaetaan tilillesi osittaisesti muutaman ensimmäisen talletuksen aikana. tehdä liittymisen jälkeen. Vaikka muilta kasinolta löytyy suurempia bonuksia, Lucky Nuggetin bonus antaa sinulle kohtuullisen summan päästäksesi alkuun.
Kanta-asiakasjärjestelmä
Mitä tulee promootioihin, Lucky Nuggetin päätarjous tervetuliaisbonuksen lisäksi on uskollisuusjärjestelmä. Tähän liittyminen on ilmaista, ja kun olet jäsen, saat uskollisuuspisteitä jokaisesta sivustolla tekemästäsi käteisvedosta. Kanta-asiakaspisteesi voidaan vaihtaa bonussaldoiksi, jotka puolestaan voidaan käyttää erilaisiin etuihin Lucky Nugget Casinolla. Prosessin aikana nouset uskollisuusjärjestelmän tasojen läpi, jolloin voit ansaita etuja, jotka ovat sekä merkittävämpiä että henkilökohtaisempia: mahdollisuus ansaita pisteitä nopeammin, eksklusiiviset kilpailut ja omistautunut tukitiimi ovat käytettävissäsi. hävittää, jos saavutat korkeamman tason.
Lucky Nugget -kasinopelit ja -palveluntarjoajat
Kaikissa online-kasinoissa on yleensä hyvin varustetuista peliosastoista: tämä on loppujen lopuksi minkä tahansa kasinon leipä ja voita. Lucky Nugget tuo uudet jäsenet suoraan peliosioon, ja siinä on paksu valikko, jonka avulla voit valita, minkä tyyppistä peliä haluat: älä erehdy, tämä kasino on suunniteltu toimimaan hyvin pienellä näytöllä. Lucky Nugget -kasinoarvostelumme nykyinen osio tarjoaa yksityiskohtaisen erittelyn jokaisesta tärkeimmistä pelityypeistä, jotka löytyvät verkkosivustolta.
peliautomaatit
Sinulla ei ole vaikeuksia löytää sivuston kolikkopelien osio: kyseinen kategoria on itse asiassa asetettu Lucky Nuggetin oletuskotisivuksi. Sivusto korostaa erityisesti perinteisten peliautomaattien teemaa: voit odottaa törmääväsi esimerkiksi sellaisiin vanhan koulun peleihin kuin Cracker Jack, Diamond 777 ja Oceans 7. Myös teemapelejä on tarjolla. Sivuston kolikkopeliosion teemoja ovat sarjakuvaeläimet (Crazy Crocodile), intiaanit (Chief’s Fortune, Chief’s Magic), tikanheitto (Bullseye) ja jopa räikeät animenaiset (Double Dose anime-hoitajamaskottineen).
Uudet Netti Casinot
Pika Casinot High Roller Bonukset Rival Gaming Casinot Nopeat Kotiutukset Paras Hedelmäpeli Casino Artikkelit Nopeimmat Kotiutukset Tervetuliais Bonus Mitä Rahapelejä Voin Pelata? Macilla Toimivat Netticasinot Uudet Kolikkopelit Verovapaat Netticasinot Blackjack Perusteet Pelivalmistajat Ota Yhteyttä |
Tämä kiva pikkubolero valmistui Sanna Vatasen Hyvän olon neuleet -kirjan ohjeella. Se on ollut vaatekaapissa kesästä asti, mutta unohdin kuvata sen. No, tässä se nyt olisi:
Bolerolla ei ole vielä ollut hirveästi käyttöä, kun tuo viime kesäkin oli sellainen kuin oli. Mutta ensi kesää odotellessa... Lanka on ihanaa BC Garnin Luccaa. 100 gramman (muistaakseni) vyyhdistä jäi pieni kerä jäljelle.
Tein vähän omenahilloa. Maustoin sen kanelilla, inkiväärillä ja vaniljalla.
Ja kranssin väänsin vanhempien aidasta leikatuista oksista. Kummi näytti mallia. Eli tollanen siitä sit tuli!
Tein vähän muutoksia blogiin. Vanha malli ei oikein inspiroinut enää. Vaihdetaanhan monessa kodissakin yleensä syksyisin talviverhot kesäverhojen tilalle. :) |
...ja fasismi suloinen. Tästä Ulkolinjan "Fasismi nousee Euroopassa"-ohjelmassa enemmän, ja paremmin täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=2341289
Politiikassa oikojat pyrkivät vähintään samaan tavoitteeseen meilläkin kunhan kotifasistin haalareihin mieluusti pukeutuva Jussi Halla-ahomme könyää kokonaan kellaristaan näkyville. Hänen hentoisen solisluunsa varaan nakataan ikäviä asioita mieleen tuovin kuvioin varustettu lippu ja hänet tyrkätään soihtukulkueen kärkeen kuin aatetoverinsa Philippe Vardon Nizzan kaduilla.
Tällainen kehitys voi hyvinkin olla jo huomisaamuna ikkunoidemme alla. Voiko Loikkii estradilla julkkisten kanssa-formaatin äänestäjäkansalta muuta odottaa? EU- tai muistakan vaaleista se ei välitä, eikä suurin osa edes tiedä ketä minnekin voisi olla äänestämässä.
Jorma Ollila ja Nokia huovuttivat jonkinlaisen huippuosaamisen naamarin tälle prinssinakkivaltiolle Venäjän kainalossa. Pääartikkeli kännykkä tiedetään tähtemme tähteen eri puolilla, mutta siitä ei olla selvillä lähellä eikä kaukana, millaiseksi tyhjänlärpättäjäksi seksiviesteineen kokonainen kansakunta voi ohitse evoluutiokäyrien taantua muutamassa vuodessa.
Poliitikkojenkin päähuolenaiheeksi on noussut yksityisten tekstiviestiensä paljastuminen. Lööppejä pelätään enemmän kuin yhteiskunnallista tilannetta, jossa turhautuneet massaliikkeet alkavat polttaa autonrenkaita kaduilla, töniä erivärisiä kanssakulkijoita ja aseistaa maanalaisia ryhmittymiä rajumpiinkin otteisiin kuin suuressa maailmassa ikään.
Fasismista ja sen aatteen henkiinpuhaltamisesta on puhuttu ja varoiteltu pitkin matkaa Kolmannen Valtakunnan nousun ja tuhon jälkeen. Sen eri variaatiot ovat elelleet yhteiskuntien siemenkodissa kaikkina näinä vuosikymmeninä. Siellä ne ovat järsineet ydintä ja vahvistuneet kuin kovakuoriaisten toukat argentiinassa kasvatetuissa nektariineissa.
Internetin myötä fasimilobbarit ovat siirtyneet yhteiskuntien insfraktruktuurien tarjoamiin, suojaisiin koloihin, vaatekaappeihin ja kellareihin. Niistä käsin ovat avautuneet mittaamattoman laajat kaistat ajella vaikka kuinka prameilla, hakaristein koristelluilla virtuaalivaunuilla fasismin sanomille ottavaisiin päihin. Toiminnan rahoitus tapahtuu samalla tavalla kuin muuallakin. Liikemiehet ja yhteiskunnan hierarkiaan soluttautujat junailevat kymmenyksensä eikä täysin rikolliseenkaan rahaan päin sylkeä lojautella. Alamaailman huumebisnes kaikkine kommervenkkeineen on fasismin kyljessä kuin jäykkäkouristusbasilli pottupellon mullassa.
Vaikka nykyfasistin perikuvat edustavatkin ulkonäöltään enemmän valkoista vehnää, siideriä ja kotiluukulle toimitettua pizzaa ahmineita syöttöporsaita kuin gestapon salskeita saapaskalleja, ei heidän levittämänsä sanoma ole sen vaarattomampaa kuin yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, kun eräs tunnettu, kalvakka taivaanrannan korpraalimaalari sellissään Mein kampfia saneli.
Historiasta, tai mistään muustakaan tajuamaton, ala- ja yläasteet kerraten takapenkeissä Mp-3 korvilla lotkuvasta sakista saa nykyinenkin selli-kellarifasismi äkkiä otteen. Laumat ovat nopeasti kaduilla muualla Euroopassa jo koetuista malleista oppia ottaen.
Natsit ja fasistinen yhteiskuntamalli ovat pahoja asioita, sen sanoo ikävät kokemukset viime vuosituhannelta. Silti tämän aatteen siemenien levittäjiä suvaitaan yhä enenevässä määrin muissakin valtioissa kuin vain Ilmakuivakinkku Perlusconin Italiassa tai rakastetussa Svea-mamman maassa.
Kommunismin ideologiaakaan ei kukaan järkevä ihminen enää puolustane sellaisena, miksi se ihmisen aseena toisia ihmisiä vastaan muuntui, mutta sama kaiku on askelten taustalla monessa valtiossa vieläkin.
Peruspenat ja lehtien henkilökuntia valitsevat taustahääräilijät hakkaavat edelleen raamatunlauseilla päähän homoja, adoption- ja abortintarvitsijoita. Niille uskalletaan heristellä pikkulilliä kuin lapselle, mutta siihen se sitten jääkin.
Sananvapaus on erinomainen asia. Demokratia myös, mutta ne menetetään helposti jos yhteiskunta lyö laimin yksinkertaisen valistuksen, joka on tehokkain tapa torjua jussi halla-ahot ja muunlaistenkin kylmien kyytimiesten tarjoamat halpamatkat eurooppalaiseen pimeyden ytimeen.
Lähettänyt Valto Ensio klo 21.12 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
maanantai 11. toukokuuta 2009
Autiot talot, hylätyt hetekat
Tämän juttuni kuvat ovat äitiemme päivänä poljetulta, 150 km:n pyöräretkeltäni. Tälläkin kertaa ne edustavat vain murto-osaa "äitimaan" todellisista kasvoista.
Läksin matkaan yöllä, klo 00.00. Satoi vettä joka kuitenkin lakkasi kokonaan kahden-kolmen välillä jolloin ravitsin itseäni ensimmäisen kerran muutamalla ruisleipäpalasella ja vedellä. Aamulla, klo 6 alkoi väsyttää ja urvahdin tunnin verran jonkin risuläjän kupeessa nähden hyisiä unia ulapoista joilla myrskysi. Jotkut jaksavat valehdella valokuvillaankin, minä en. Vaikka näin aamulla auringon elähdyttävän nousun sateisen yön jälkeen, kurjen lennon matalalla tien ylitse ja kuulin teerien kukerruksen soilta, totuus hiveli koko ajan verkkokalvoja katsellessani roskaisia tienvarsia, raiskioiksi hakattuja metsänpohjia ja syvälle kuorittuja turvesoita joista ihmislaji väittää kattiloihinsa bioenergiaa vain lainaavansa.
...ja kun näitä autiotalojen pihojen periä ja pajukoihin kätkeytyneitä romuttamoita olen nähnyt kaikkialla, missä olen kulkenut, on alakuloni syvä ihmisen välinpitämättömyyden edessä. Jos Intiassa sekä lukemattomissa muissa liikakansoituksen maissa köyhyyden tai muunlaisen alennustilan edessä onkin kuvottavimpia näkyjä tarjolla, niin nämä pomppaavat vielä räikeämmin esiin kotomaamme kasvojen uurteista, koska niitä hinkkaavat valheen säämisköillä matkailuyrittäjien laumat edustajineen aina ylintä valtionjohtoa myöten kiiltokuvapapereille painetuilla julisteilla, postikorteilla ja visuaalisilla kollaasivideoilla mainostajien lahjomilla muilla kanavilla.
Talon vainajoituneen autoilijan pomppa on saanut uuden elämän. Se vartioi tehokkaasti autonraatoja, ruosteisia öljypönttöjä ja muuta roinaa, joka perikunnan muutettua Ruotsiin, tai jonnekin, on jäänyt koristamaan autiota pihapiiriä.
Lehtokurppa ja ihminen elivät ja kuolivat tämän tien varrella. Ihmiselle risti ja kynttilä.
"Erämaassa" virtaileva Tiilikka-joki, näyttöpääte, nojatuoli, vodkaa, olutta.., puuttui vain nörtti ja virveli.
Lähettänyt Valto Ensio klo 6.26 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
tiistai 5. toukokuuta 2009
Profeetta Halla-aho
Kuva sammakkoprofessori Taisto Heikkisen kotisivuilta.
Suomen väkiluku on juuri tällä hetkellä 5 333 934 plus yksi sammakoista ennustaja plus 1½ pimeää puoskaria/100 000 asukasta.
Aktiiviväen lisäksi "Suomen lopussa", helsinkiläisessä kellarissaan kyyhöttää tri. Jussi Halla-aho päivittämässä Rippi-blogiaan jonne ovat rantautuneet nekin 62,7 uudenmaalaista anonyymiä, tilastoihin kirjautumatonta opetuslasta, joiden autuaaksi tekeväksi tehtäväksi on muodostunut kommenttiosaston aivoja vaativan keskustelun ylläpitäminen. Joukkoon arjalaiseen laskettaneen nekin runsaat 0,3 tamperelaista mäkiketelää, jotka heittävät sytykkeeksi topakoita, filosofisia mietteitään kun samaan sumaan sujahtaa Hollolasta 0,01 anonyymiä mukaan keskusteluun. Mutta "Homma-forumin" sitemeterin vilkkuva pikkupylväikkö näyttää Toijalasta pohjoiseen pelkkää pimeää metsää.
Slaavilaiseen kirkkolingvistiikkaan perehtyneestä Jussi Halla-ahosta oli tarkoitus leipoa kuuluisa mies, joka pelastaa Suomen geneettisen perimän ja sen ainutlaatuisen kielen kaukaa tulevilta moninaisilta uhkakuvilta, kuten juhlavat, 23,5 cm:n pippelit, musta ihonväri, Islam, Kasper, Jesper ja Joonatan.
Hänen suosiolleen uhkaksi on kuitenkin jo aikoja sitten kammennut kainuulainen ikämies, hyrynsalmelainen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen, s. 1937. http://www.puolanka-lehti.fi/sammakkoprofessori/index.htm
Hyrynsalmi on otollinen sammakkoiden elinpiiri. Ne kutevat ahkeraan, kurnuttavat iloisesti ja jaksavat sateisinakin kesinä ennustaa säitä omalle professorilleen. Sammakoita löytyy kosteikoista monenvärisiä. Ihojakin niillä on niin rupisia kuin sileitäkin. Ihan kuin ihmisillä, toteaa sammakkoprofessori asiaa häneltä tiedusteltaessa.
Toisin on laita pääkaupungin kellareissa ja roskaisilla, kusenhajuisilla kujilla.
Mistä löytää vaikka pullasorsia, joista ennustaa luotettavasti maassa jo olevien ja maanrajojen veräjillä norkoilevien maahanmuuttajien määriä, ihonväriä tai uskontoa? Kuinka torjua jopa kokonaan nämä kääpiövaltion köyhtynyttä geeniperimää rikastuttamaan pyrkivät muunmaalaiset, ja miltä meediolta tähän neuvoa voisi kysyä? Miten Itämeren vähäisiksi käyvistä dioksiinisilakoistakaan edes onki-ilmoja voisi ennustaa?
Hyrynsalmen profeetta on laskurien mukaan häviöllä äkkinäisessä tarkastelussa. Mutta kun tutkimme asiaa tilastotieteellisesti, niin 108 000 hakutuloksen ero sammakkoprofessorin häviöksi ei olekaan häviö, sillä sen ovat saaneet aikaiseksi edellä jo mainitut 62,7 helsinkiläistä kellarifilosofia 62,7 kellaritietokoneellaan ja 62,7 kannettavallaan bussikatoksissa á 24 h/vrk.
Sammakkoprofessorin kotiseutuyhdistyksen yhteinen kannettava jäi viime syksynä Rewasuon Erä Ry:n kämpälle kuusitoistapiikkisen hirvenpään viereiseen orteen kuivumaan rajun, sateessa suoritetun metsästysreissun jälkeen eikä sitä kautta sammakkoprofessorin sivuja ole ainakaan päivitelty.
Tiivistettynä tällä hupikirjoitukseksi luokiteltavalla pakinallani haluan sanoa seuraavaa: Suomalaisista kolmella miljoonalla yksilöllä ei ole hajuakaan siitä, kuka Jussi Halla-aho on.
Suomalaisista kolmella miljoonalla yksilöllä on ainakin lööppituntuma sammakkoprofessori Taisto Heikkiseen.
Suomalaisista 2,3 miljoonalla on nenänvierustossa näppyjä; he ovat haistaneet palaneen käryä kuultuaan Jussi Halla-ahon nimen.
Suomalaisista 2,3 miljoonalla on naurunrypyt suupielissään sillä he ovat lukeneet juuri uusimmat sammakkoprofessori Taisto Heikkisen sääennustukset.
Jussi Halla-aho on softa, joka uppoaa virtuaalisuohon kun hän käy tarpeettomaksi eli joku painaa delete-näppäintä. Tätä näppäintä hiveli jo muutama viikko sitten Timo Soinin peruspullea EU-kriittinen etusormi.
Sammakkoprofessori Taisto Heikkisen sammakot uida hyrskyttelevät hyrynsalmelaisissa suo-ojissa iloisesti senkin jälkeen, kun viikatemiehen luinen käsi on katkaissut vanhasta ennustajasta itsestään virran kokonaan.
Lähettänyt Valto Ensio klo 18.26 2 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
maanantai 4. toukokuuta 2009
Malmia jalkojen alla
Varhain vappuaamuna pyöräilin kongolaisen nuorukaisen kanssa Sotkamon Naapurinvaaralle katsomaan auringonnousua. Lähtöpaikasta matkaa suuntaansa kertyi noin 38 km.
Kuuraiset tienvarret olivat vielä hämärän peitossa teerien aloittaessa kukerruksiaan soiden laidoilla. Kun aamu valostui, saavuimme paikkaan, jossa olin viikkoa aiemmin kuvannut pakoon pomppivaa siipirikkovarista ja siellä se känkkäsi edelleen nyt jo sulaneella kynnöksellä ruokaa etsien.
Sehän on varis vain. Ei sitä Heinolan eläinhoitolaan lähetettäisi vaan tapettaisiin paikalla jos joku viitsisi siitä palokunnalle tai poliisille soittaa. No, kyllä luonto asian hoitaa vaikka siinä hieman ajassa edettäisiinkin kipuja pidellen. Kettu tai haukka nappaa karkuun kykenemättömän, tai läheisen maatalon isäntä tarkkuuttaa pienoiskivääriään uudemman kerran. Luonnossa koskee aina johonkin, kivutonta päivää siellä ei sen jäsenillä liene.
Vertauskohtia tälläkin reissulla tämä, niin pirstaleiseksi elämisen myötä osoittautunut mieleni löysi tukuttain. Ristiriitoja avautui ajatuksien setvittäväksi Naapurinvaaran perinnemaisemista, sotkamolaisesta kaivostoiminnoista luonnon keskellä silmiltä piilossa ja kongolaisista timanttikaivoksista jossakin kaukana Afrikan sydämessä.
Kirjailija Veikko Huovisen maisemat avautuivat Naapurinvaaran laelta, tanssilavan kupeelta sinertävinä, vähäisten lumien laikuttamina vappuaamuun. Voin hyvin kuvitella senkin, kuinka alhaalla laaksossa turistimökeissä tai tavallisissa talouksissa silläkin hetkellä puklattiin vapunaatonillallisia vessanpönttöihin, tai jatkettiin simalla piristetyllä koskenkorvalla juhlimista...
Kongolaista kaveriani maisemat eivät järin hätkäyttäneet. Ei hän huudahdellut niiden ääressä sen kummemmin. Monta kukkulaa ja laaksoa lie hänkin nähnyt matkansa varrella ennen kuin on päätynyt tänne kylmään, tylyyn ja joskus niin henkisesti näköalattomaan maahamme.
Siinä, tummaa poikaa jututtaessani ajattelin Kongon mittaamattomiksi sanottuja maaperän rikkauksia: timantteja, kobolttia, kuparia... Ajattelin, kuinka entiset siirtomaavallat ja nykyinen Kiina siellä Joseph Condradin kirjojen maisemissa soppaa hämmentävät, rahtaavat kranaatteja keitokseen ja ovat välillisesti sekä välittömästi syyllisiä tavallisiin ihmisiin kohdistuvissa raakuuksissa kaikilla rintamilla.
Kaikkihan timantteja haluavat, mutta harva yläpään hyötyjä itse käsiään on nälkäpalkalla likaamassa niiden maasta kaivamisvaiheessa. Ja perkelevie, kun mustien asuinsijoja, kyliä ja majoja sijaitsee juuri himoittavimpien esiintymien päällä...
Naapurinvaaralta katsoen kaikki lie toisin. Vai onko?
Tuolla kaukana pilkottavat Mondo Mineralsin kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristömuutokset ja siitä hieman lännempänä, näkymättömissä ovat Talvivaaran nikkelihippuset joidenka vuoksi on satojen hehtaarien alalta kuorittu metsät ja pintamaat lopullisesti huithittoon ennen kuin on alettu jyystää peruskallioon koskaan entiselleen maisemoimattimia louhoksia. Ihmisen pilaamat maisemat ovat siellä jossakin, silmiltä piilossa. Riittäähän Suomessa rämettä jos jokunen monttu sinne tänne louhitaankin.
Mutta. Nyt Sotkamoa, Vuokatin turistigolfaajia, muita matkailevia joutoeläjiä ja Naapurinvaaran perinnekiltaa uhkaa myös kaivostoiminta. Ulkomaisten kaivosasiantuntijoiden laskelmien mukaisesti on kerrottu, että tämä pienoinen nyppylä kunnan pohjoisosassa olisikin sisältä silkkaa, rahaksi muutettavaa hyödykettä täynnä. Valtausoikeuksia on vireillä ja Naapurinvaara vaarassa.
Mikäs se siinä. Ei kun nyppylä nurin ja murskeeksi. Ovatko mäkeä asuttavat ihmiset, maatilat tai tanssilava se kummempia suojelukohteita kuin lainsuojattomiksi osoittautuneet kongolaisten asuinsijat tai Talvivaaran teerien ja hirvien nyt jo menetetyt reviirit?
Tälle mäelle löytyy puolustajia. Sitä ei louhokseksi laiteta helpolla. Sotkamo-lehti, Kainuun Sanomat, Kainuun Radio ja Kajaus käyvät ankaraan, julkiseen ponnistukseen Naapurinvaaran perinnemaiseman säilyttämisen puolesta. Katkeamattomat palstatilat löytyvät niiden sivuilta ja ääniaalloilta kun kaivosvaltaajien aikeita ryhdytään kumoamaan.
Heillä siihen on mahdollisuus.
Kaikilla tässä maailmassa ei ole.
Mieluummin kobolttia, tinaa ja timanttikoristeita (Blood diamond) kaukaa Kongon tuntemattomista, verellä lannoitetuista viidakoista Nokian kännyköihin ja kommunikaattoreihin joilla Naapurinvaaran puolustajienkin viestiketjuja ylläpidetään, kuin että niitä kotimökin nurkan alta kaivetaan... |
MotoGP-sarja palasi huimasta korkkiruuvikaarteesetaan kuuluisalle ja ainoastaan 3610 metrin mittaiselle kalifornialaisradalle vuonna 2005. Laguna on pyhitetty vain kuninkuusluokan osakilpailulle. MotoGP-sarjan kaksi pienempää luokkaa eivät ole siellä kilpailleet.
– Ikävä kyllä, fanien, sponsoreiden ja median tuesta huolimatta USA:n GP:tä ei ajeta Laguna Secassa vuonna 2014, todetaan ratayhtiön tiedotteessa.
Yhdysvalloissa ajettiin tällä kaudella kolme MM-osakilpailua, kun Austinin uututtaan hohtava COTA-rata (Circuit Of The Americas) Teksasissa tuli mukaan sarjaan Lagunan ja Indianpolisin rinnalle. Austin ja Indianapolis ovat sarjassa mukana myös ensi vuonna.
Laguna Secasta annetaan ymmärtää, että Yhdysvalloissa ei ole taloudellisesti tilaa kolmelle MotoGP-sarjan osakilpailulle. Laguna Seca ei ole saanut nauttia vastaavasta tuesta, jota Teksas on tarjonnut Austinin ja Indiana Indyn kisalle.
Meneillään olevalla kaudella MotoGP-luokan kalenterissa on mukana 18 osakilpailua. Moto3- ja Moto2-luokat ajavat siis yhden osakilpailun vähemmän.
Kauden 2014 alustavaa kalenteria ei ole vielä julkaistu, mutta käytännössä selviönä voidaan pitää sitä, että Argentiinan ja Brasilian mukaantulon myötä sarja laajenee 19 osakilpailun mittaiseksi. Tämä merkitsee Moto3- ja Moto2-luokillle kertaheitolla kahden osakilpailun lisäystä.
Ainoa hienoinen kysymysmerkki piilee siinä, pystyykö lajin mahtimaa Espanja jatkamaan neljän – Jerez, Barcelona, Aragon, Valencia – osakilpailun tahdilla. Näillä näkymin pystyy. |
Oletko koskaan miettinyt, mikä yhdistää internetiä, Airbnb:tä, puheluita, Netflixiä, etäkirurgiaa ja vaikkapa verkkopankkia? Kyllä, digitaalinen infrastruktuuri, jonka perustana olevat viestintäverkot muodostavat alustojen alustan kaikille digitaalisille palveluille, sisällöille ja sovelluksille sekä tiedonsiirrolle.
Tehokas yhteiskunta perustuu toimiviin tietoliikenneyhteyksiin, laajaan tietotekniikan hyödyntämiseen sekä näiden edellyttämään varmaan sähkönsaantiin. Laadukkaiden verkkoyhteyksien teknologianeutraali kehittäminen sekä elinkeinon investointikyvyn ja -mahdollisuuksien varmistaminen on aivan keskeistä. Ilman laajakaistaisia viestintäverkkoja maailma ei toimi.
Kovassa kisassa vain panostamalla pärjää
Viestintäverkoissa kulkee yhä enemmän ja enemmän dataa. Siksi verkkoja on jatkuvasti parannettava, huollettava ja päivitettävä. Teleala investoi Suomessa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon vuosittain yli puoli miljardia euroa. Mittavista investoinneista huolimatta viestintäpalveluiden hinnat käyttäjille ovat laskeneet.
Viestintäverkoissa ja palveluissa – varsinkin mobiilissa – kilpailu on kovaa. Markkinaehtoisuus kannustaa alan yrityksiä kilpailemaan palveluilla sekä yhteyksien nopeudella ja laadulla. Suomi onkin mobiilin ykkösmaa: käytämme maailman eniten mobiilidataa per liittymä ja käytön hinta on meillä OECD-maiden edullisin. Palkintopallin korkeimmalla paikalla pysyminen edellyttää, että hyvin toimivaa taajuuspolitiikkaa jatketaan, ja langattomille laajakaistoille turvataan riittävästi taajuuksia myös tulevaisuudessa.
Eroon lupahimmelistä
Viestintäverkon infra kaapeleineen, keskittimineen, tukiasemineen ja mastoineen pitää sijoittaa suunnitellusti maahan ja rakennuksiin. Ennen kuin verkko on valmis ja vaikkapa laajakaistaliittymää voidaan tarjota asiakkaalle, on teleyrityksen käytävä läpi monitahoinen suunnittelu-, lupa-, sopimus- ja rakentamisprosessi.
Kunnat ovat verkkoinfran rakentamisessa ja luvituksessa avainasemassa. Suomessa on 311 kuntaa, joilla on omat, erilaiset ja pirstaloituneet ehtonsa ja vaatimuksensa. Tämä tekee viestintäverkkojen rakentamisesta hankalaa. Teleyrityksen näkökulmasta verkkorakentaminen ei ole kuntakohtaista, vaan verkkoja suunnitellaan laajemmalla mittakaavalla.
Verkon rakentamisen hidasteita on purettava ja prosesseja yksinkertaistettava ja digitalisoitava yhden luukun periaatteen mukaisiksi. Rakentamis- ja lupaehtojen uudistamisen lisäksi yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että viestintäverkkojen sijoitusluvat ovat jatkossakin lähtökohtaisesti pysyviä, eikä sijoittamisesta saa periä vuokraa tai muuta vastiketta. Määräaikaiset ja vastikkeelliset sopimukset antaisivat täysin väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi. On myös sallittava uudenlaisten menetelmien, kuten mikrosahauksen, käyttö.
5G-verkko tulee lisäämään tukiasemien määrää, joten tukiasemia pitää voida nykyistä joustavammin sijoittaa valtion ja kuntien maille. Rakennettua infraa, kuten valaisinpylväitä ja julkisia rakennuksia, on voitava hyödyntää tukiasemaverkoston rakentamisessa, mitä uusi sähköisen viestinnän direktiivi osaltaan edesauttaa.
Suutari pysyköön lestissään – yhteiskunta mahdollistajan roolissaan
5G lisää myös kuituverkkojen rakentamista, joten sekä kiinteitä että mobiiliverkkoja rakennetaan kiivaasti tulevinakin vuosina. Yhteiskunnan rooli on kannustaa alaa verkkoinvestointeihin ja mahdollistaa digi-infran rakentaminen Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaan asutussa maassa.
Suomessa telemarkkinan kilpailu toimii hyvin. Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on jatkossakin pidettävä selkeinä: julkisen sektorin tai sen enemmistöyhtiöiden ei tule ryhtyä markkinahäiriöitä aiheuttavaksi toimijaksi alueilla, joilla on olemassa tervettä, yhteiskuntaa ja kuluttajia etua palvelevaa kaupallista toimintaa. |
Heräsin 6.20, kurvasin tallille puol kasiks, ajelin usvan keskellä Nurmijärvelle kisoihin ja olin illalla kotipihassa ysiltä. Et vähän pidempi päivä :D Ja olo on kyl sen mukanen. Väsyttää, viel äsken oli kauhee nälkä ja kaikki lihakset on jotenki jumissa tai edelleen vaan kohmeessa siel kylmässä hytisemisen jälkeen. Mul oli tosiaan kuus kerrosta vaatetta, mut nekää ei välil meinannu riittää. Eikä neljät sukatkaa pitäny varpaita lämpösenä ihan koko päivää. Lisäks oli aika jäätävä sumu, joka ei ainakaa Nurmijärvellä hälvenny mihinkään ennen iltaa.
Tää ei tosiaan ollu ihan tavanomasin kisapäivä..
Eka mun ratsu hyppi taluttaessa pariin otteeseen pystyyn, sit se pukitti toisen ratsastajan verkassa alas ja tän seurauksena samainen hevonen laukkas päättömästi ympäri tallin pihaa. Se saatiin onneks suht nopeesti kiinni eikä mitään kummempaa vahinkoo syntyny.
Sit ku olin ite verkkaamassa ja oottelemassa omaa vuoroa, ni radalla ollu hevonen sai myös tiputettuu ratsastajan selästä ja taas oli hevonen vapaalla jalalla. Se jäi kuitenki rauhallisesti kentälle tallustaa eikä lähteny sen pidemmälle sinkoilee. Täs kaikessa hässäkässä oma ratsu ja ehkä aavistuksen iteki olin alkanu jännittää, eikä meiän rata ollu erityisen onnistunu. Saatiin 56,5%, mut kaipa se oli olosuhteisiin nähden ihan tyydyttävä suoritus.
Mitä loistavin kuvauskeli. ©Julia Rahkonen
On nää kisapäivät vaa silti aina tosi mukavia, kiitos meiän ihanaisen tiimin :) Lisäks voi olla ilonen ku päivään mahtu tälläki kertaa monia super hienoja ratoja. Ja kiva et meiän porukkaan on päässy muutama uuski ratsukko. Ens kertaa ootellessa! Stay awesome, Peik's team ;) |
Lempikoru on perinteikkään koruvalmistuksen taidonnäyte, jonka inspiraation lähteenä on suomalaisen luonnon kauneus.
Kotimaatamme Suomea on siunattu poikkeuksellisen puhtaalla luonnolla, tuhansilla vesistöillä ja maisemilla, joita hallitsevat metsät, järvet ja suot. Ainutlaatuinen, ankara pohjoinen ilmasto ja vuodenaikojen vaihtelu ovat meille rakkaita. Tämän yhteisen, suomalaisen kokemuksen luonnon kauneudesta halusimme vangita myös Lempikorun mallistoon.
Kaikki tuotteemme valmistetaan vastuullisesti käsityönä Suomessa. Niissä on huomioitu myös kierrätettävyys ja ekologisuus.
Kiitos, että tuet suomalaista työtä!
Näkymä
12 18 36 100
Oletus Hinta (Pienin) Hinta (Suurin) Tuotenimike (A-Z) Tuotenimike (Z-A) Tuotteen luontiaika (Vanhin) Tuotteen luontiaika (Uusin) |
Sillä joka on selvinnyt hengissä Auschwitz-Birkenausta, on kaksi elämää. Elämä ennen Auschwitzia ja toinen elämä sen jälkeen.
Éva Fahidi, 2004
(Fil.lis.) Tuuli Huovila esittelee kääntämäänsä unkarinjuutalaisen Éva Fahídin, s. 1925 Debrecenissä, muistelmateosta Anima Rerum – Katkaistu nuoruus.
Kirjoittaja viittaa ensimmäisellä elämällänsä on lapsuus- ja nuoruusvuosiinsa varakkaassa perhepiirissä Debrecenissä ja sen ympäristössä Itä-Unkarin maisemissa alkukesään 1944 saakka. Jälkimmäinen elämä alkoi lokakuussa 1945 paluusta Debreceniin, jossa entisestä olivat kertomassa vain naapurien tuomat esineet.
Sittemmin hän on ollut mm. Unkarin ulkomaankaupan palveluksessa. Hän sanoo olevansa Auschwitz-Aktivisti ja toimii mm. Buchenwaldin vangit -säätiön neuvottelukunnassa. Lisäksi hänelle on myönnetty Saksan Liittotasavallan korkea tunnustusmitali sekä nimetty hesseniläisen Stadtallendorfin kunniakansalaiseksi.
Éva Fahídi on suostunut kirjoittamaan muistojaan vasta 80-vuotiaana ensin saksaksi saksalaisten pyynnöstä pakkotyöstä ammustehtaassa 2004 ja sen jälkeen unkariksi omaisten ja ystävien toivomuksesta elämästään lapsuusvuosien perhepiiristä nykypäiviin 2005 |
Tällä viikolla olen ottanut rennosti. Keskiviikkona kävin metsässä ja tänään menen metsään. Siis juoksemaan. Vai voiko siellä tehdä jotain muuta? Vakoilla ihmisiä tai tehdä käpylehmiä? Kuntosalilla olen käynyt kyykkäämässä ja nostelemassa painoja lähes päivittäin, mutta juoksun suhteen on nyt menossa suvantovaihe. Mun kantapää nimittäin voi jo ihan oikeasti paljon paremmin. Jokainen lepopäivä kantapäälle vie jalkaa parempaan suuntaan ja siitähän minä tykkään. Tykkään oikein kovasti. Ensi kuun puolimaratonista en ota mitään stressiä. Nyt on levon aika.
Tänä vuonna takana on jo kolme maratonia. Syksyllä on tulossa Vaarojen maraton ja joulukuussa haluaisin mennä jonnekin lämpimään juoksemaan. Silloin voisi olla mahdollista hätyytellä loppuaikaa 3.30. Jos pysyisin terveenä, jos paikat pysyisivät kunnossa, mutta sille ennätykselle ja sille mahdollisuudelle luodaan pohjia nyt.
Eilen illalla lähdin lenkille. Latasin sykemittarin, laitoin lenkkarit jalkaan, toivotin Kahvakuulalle hyvää yötä. Avasin oven ja samalla hetkellä alkoi ulkona sataa kaatamalla. Vettä tuli kuin saavista kaataen, sieltä Esterin kuuluisimmasta kehonosasta.
Katsoin sadetta, odotin hetken ja otin lenkkarit pois jalasta.
Onhan se päivä vielä huomennakin.
Otin jääkaapista tölkin Crow Mooria ja istuin sohvalle.
Mörökölli ei ollut uskoa näkemäänsä. Aina ennen, aina ennen on vaimo mennyt lenkille. Koskaan vaimo ei ole jättänyt juoksematta säätilan takia tai ilman hirveää kiukuttelushowta, jolle Kahvakuulakin häviäisi. On juostu pakkasessa, helteessä, kaatosateessa, aikaisin aamulla, lähes keskellä yötä, väsyneenä, kantapää kipeänä. Mutta tänään ei näköjään vaimoa kiinnostanut. Mörökölli naurahti aina yhtä ailahtelevaiselle vaimolleen ja meni vaimon viereen sohvalle. |
Mineraalivilla valmistetaan kestävistä luonnon raaka-aineista, kierrätyslasista ja kivestä. Mineraalivillaeristeet ovat näin ollen hyvä valinta niin ympäristötietoisille kuin kaikille muillekin laatua ja kestävyyttä arvostaville kuluttajille. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa tehokkaalla lämmöneristämisellä voidaan vähentää merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä.
Energiatehokas mineraalivilla on kodin eristeenä todellinen ilmastovalinta: sen valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin muutamassa viikossa ja koko elinkaarensa aikana eristeet säästävät yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehityksen myötä ympäristöhyödyt kasvavat entisestään: tulevaisuudessa mineraalivillaeristeet eivät rakennusten purkuvaiheessa päädy kaatopaikalle vaan esimerkiksi geopolymerisoinnin myötä uusiokäyttöön.
Mineraalivilla osana tulevaisuuden kestävää kiertotaloutta
Rakentamisen hukkamateriaaleissa piilee valtava potentiaali, joka tulee kokonaisuudessaan saada hyötykäyttöön. Tämä on tärkeää niin luonnonvarojemme rajallisuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin taloudenkin näkökulmasta. Vuoden 2018 lopussa päättynyt Oulun ja Lapin yliopistojen Geodesign-hanke sai lupaavia tuloksia teollisuusjätteen hyötykäytöstä geopolymeerimateriaalin avulla. Hanketta olivat rahoittamassa muun muassa Finnisolin jäsenyhdistykset Paroc sekä Saint-Gobain Rakennustuotteet.
Tärkeälle työlle on luvassa jatkoa, sillä Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä tehty innovaatio on pohjana EU:n tukemalle WOOL2LOOP-hankkeelle, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Maailmaa voi tulevaisuudessa pelastaa myös kierrättämällä mineraalivillaa.
Toinen esimerkki mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttömahdollisuuksia edistävästä työstä on Parocin lanseeraama REWOOL-kierrätysjärjestelmä, jonka myötä rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön. |
Kaikki ajankohtaisetUutisetBlogiTiedotteetUutisia muualtaAvoimet työpaikatTyöehtosopimus vs. laki?Miksi kotimaista ruokaa?Tes-neuvottelut 2023SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2022SEL:n suuri jäsenristeily 28.–29.1.2023SEL:n ammattiosastopäivät 11.–12.2.2023
Jäsenyys
Liity jäseneksiJäsenmaksuJäsenedutMuuta jäsentietojasiSuosittele jäsenyyttäOpiskelijajäsenyysVapaajäsenyys
Jäsenedut
Kaikki jäsenedutKoulutusMatkustajavakuutusTyöttömyysturvaElintae-lehtiLomatKesäpaikka KoivikkorantaTalvi- ja KesäpäivätLasten kesäleiri 5.–11.6.2022Nuorten toimintaTilaa kalenteriKulttuuriapuraha
Työelämä
Palkat ja muut työehdot – työehtosopimuksetTes-neuvottelut 2023Tee tes-aloiteTES 2021Työehtosopimus vs. laki?KoronatietopakettiIlmoita muutosneuvotteluistaLuottamusmiesLuottamusmiesvaalitSEL:n luottamushenkilöpäivät 8.–9.10.2022TyösuojeluvaltuutettuTyösuojeluvaalitTyösuojeluviikko 24.–30.10.2022Työsuojeluseminaari 23.9.2022Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusKuumatyö
SEL
Tämä on SELHallintoSäännötStrategia, toimintaohjelma ja toimintasuunnitelmaAmmattiosastotAluejärjestötKansainvälinen toimintaViestintäSEL:n edustajakokous 20.–22.5.2022SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2022
Aineistot
MateriaalipankkiMateriaalitilauksetLogot ja graafinen ohjeistusMedialleVideotMatkalaskuTietosuojaselosteHallitusohjelmatavoitteet 2019-2023
Yhteystiedot
Liitto ja henkilöstöAluetoimistotTyöttömyyskassaAmmattiosastotLaskutustiedotSosiaalinen mediaAnna palautettaMuuta jäsentietojasi
Työttömyyskassa ›
SelNet ›
eAsiointi ›
Markku Vengasahosta Euroopan vuoden ammatillinen opettaja
17.10.2019 | Uutinen
Konditoriaopettaja Markku Vengasaho on valittu Euroopan vuoden ammatilliseksi opettajaksi. EU-komissaari Marianne Thyssen palkitsi Vengasahon kunniakirjalla ja pokaalilla tänään Finlandia-talolla Euroopan ammattitaitoviikon juhlassa.
Lappeenrantalainen lehtori Markku Vengasaho, 51, voitti ”Vocational Excellence Awards” -kilpailussa ammatillisten opettajien kategorian. Euroopan komission järjestämässä kilpailussa oppilaitokset ympäri Eurooppaa saivat esittää ehdotuksiaan. Tuomaristo valitsi heistä kaksi finaaliehdokasta, joista yleisö sai äänestää voittajan.
– Olen todella onnellinen saamastani huomiosta. Haluan kiittää omaa perhettäni, koko työyhteisöäni ja yhteistyökumppaneita sekä kaikkia tukijoita. Aion jatkaa työtäni suurella intohimolla ja teen tätä työtä sydämelläni, Markku Vengasaho sanoo.
Vengasaho toimii konditoria-alan lehtorina Saimaan ammattiopisto Sampossa Lappeenrannassa. Hän on ansioitunut muun muassa valmentamalla opiskelijoitaan Taitaja-kilpailuihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hänen opiskelijansa Emeliina Papinniemi voitti World Skills -kilpailussa konditoria-alan maailmanmestaruuden vuonna 2017.
Vengasaho on myös luonut Etelä-Karjalaan konditoria-alan huippuvalmennusyksikön ja Mestari-kisälli-valmennusjärjestelmän, jossa alan opiskelijat, opettajat sekä yrittäjät ympäri Suomen verkostoituvat ja kehittävät uusia tuotteita. Opetushallitus palkitsi valmennusjärjestelmän kunniamaininnalla vuonna 2016.
Saimaan ammattiopiston rehtori Antti Lehmusvaara on ylpeä Vengasahon voitosta.
– Hänellä on oivallinen kyky luoda ja ylläpitää verkostoja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pidämme tätä voittona koko suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle ja erityisesti Sampolle sekä konditoria- ja elintarvikealallemme, jonka työpanos on ollut kova. |
Suomen EU-politiikan määrittelyssä on vakava demokratiavaje. Vaikka suurin osa kansalaisista kokee EU:lle siirtyneen jo nyt liikaa valtaa, on eduskunta hyväksynyt EU:n perustuslain valmisteluissa yksimielisesti sen, että unionin toimivaltaa laajennetaan ja että EU:ssa siirrytään yhä laajemmin enemmistöpäätöksentekoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myöten.
Enemmistö suomalaisista haluaa maamme pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta eduskunta ei ole edellyttänyt sotilaallisen liittoutumattomuuden kirjaamista EU:n perustuslain valmistelussa. EU:n muodosteilla oleville nopean toiminnan joukkojen ja euroarmeijan toiminnalle ei ole edellytetty YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia.
EU:n perustuslakia valmistelevan konventin työ osoittaa, että EU:sta ollaan tekemässä liittovaltio, jolle muodostetaan sotilaalliset iskujoukot yhteistyössä Naton kanssa. Näin Suomea viedään EU:n kautta myös sotilasliittoon, vaikka kansalaiset eivät ole antaneet siihen mitään valtakirjaa hallitukselle ja eduskunnalle.
EU:n perustuslailla ollaan määrittelemässä myös kansalaisten perusoikeudet. EU:n liittovaltiosuuntaus murentaa hyvinvointivaltion rakentamisen mahdollisuuksia. Ehdotusten mukaan EU voi saada oikeuden päättää enemmistöllä siitä, mitkä julkiset palvelut voidaan alistaa palvelujen vapaakauppaa koskevalle Maailmankauppajärjestön GATS-sopimukselle.
Äänestäjillä on oikeus odottaa puolueilta ennen vaaleja selkeitä kannanottoja EU:n perustuslakiin, euroarmeijaan ja GATS-neuvotteluihin.
Suomen kommunistinen puolue vaatii EU:n perustuslaista kansanäänestystä, jossa kansalaiset voivat päättää myös irtaantua ylikansallisesta liittovaltiosta ja velvoittaa eduskunnan neuvottelemaan uudenlaiset yhteistyösuhteet EU:n kanssa. Vaadimme GATS-neuvottelujen pysäyttämistä ja kaikkien WTO:n uuden neuvottelukierroksen asiakirjojen julkisuutta. |
Yhdysvaltain suurlähettiläs odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon - yksi tapa vaati Suomessa totuttelua | TetraSys Oy
Yhdysvaltain suurlähettiläs odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon - yksi tapa vaati Suomessa totuttelua
Article précédent << >> Article suivant
Ilta Sanoma
Ilta Sanoma
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kertoo amerikkalaisten hämmästelevän, miten viiden puolueen hallitus voi toimia.
Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs toivoo, että Suomeen sataa tonneittain lunta. Kuva: Seppo Kärki / IS
Toukokuussa Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä aloittanut Douglas Hickey on innoissaan Suomessa saamastaan vastaanotosta.
- Minut ja perheeni sekä suurlähetystön henkilökunta on otettu lämpimästi vastaan. Suhde, jonka olemme rakentaneet Suomen hallituksen kanssa kaikilla tasoilla, on ollut uskomattoman positiivinen, Hickey kehuu.
Hän aikoo matkustaa ympäri Suomea ja tutustua niin moniin ihmisiin kuin vain mahdollista.
- Aiomme kiittää suomalaisia siitä, että he ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi maahan.
Hickey intoilee myös Suomen säästä.
- Sää on ollut mahtava viime päiviin asti. Kun tulin tänne, kaikki sanoivat, että ai kamalaa, mikä sää. Vastasin, että en ole varma mitä tarkoitat, koska mielestäni se on ollut aika uskomaton.
Haastattelupäivänä ulkona tihuttaa vettä ja sumu on peittänyt maiseman merelle Yhdysvaltain suurlähetystöstä Helsingin Kaivopuiston rannassa.
- Tykkään talvesta, tykkään lumesta. Olemme ulkoilmaihmisiä, joten toivon, että saamme tonneittain lunta. Odotan sitä kovasti.
Hickey on käynyt aiemminkin Suomessa.
- Olen ajanut koiravaljakkoa, olen maastohiihtänyt ja lasketellut.
Seuraavaksi hän odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon.
- Saatan tehdä sen vain kerran, mutta aion tehdä sen.
Hickey kehuu Suomea mahtavaksi ja kauniiksi maaksi.
- Aiomme ottaa siitä kaiken irti täällä ollessamme.
Suurlähettiläs Douglas Hickey saapui Suomeen vaimon ja kolmen lapsen sekä Bruno-koiran kanssa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Idahosta kotoisin olevalla suurlähettiläällä on viisi lasta, joista kolme on mukana Suomessa vaimon ja koiran lisäksi. Nuorimmainen, yksivuotias tyttö, on päivähoidossa, ja 12-vuotiaat pojat käyvät koulua. Kaikki lapset opiskelevat suomea.
- Koulutusjärjestelmä täällä on loistava. He pitävät koulusta, mutta eivät ole järjin innostuneita lounaasta.
Hickey kiirehtii lisäämään, ettei hän tiedä ketään lasta, joka pitäisi kouluruoasta missään maassa.
- Ja me olemme asuneet Italiassa. He eivät pitäneet ruoasta sielläkään, mikä kertoo jotain.
Hän kertoo poikiensa saaneen hyviä ystäviä ja rakastavan jalkapallon peluuta.
Hickeyn mielestä Suomi on hyvin perhe- ja lapsiorientoitunut yhteiskunta.
- Meillä on kestänyt hieman tottua ajatukseen, että voit vain päästää lapsesi ulos ja he menevät ratikalla elokuviin. Se on tervetullutta, mutta emme ole tottuneet sellaiseen.
Itse hän kertoo käyneensä käyneensä useissa jääkiekko-otteluissa. Suosikkijoukkuettaan diplomaatti ei paljasta.
- Suosikkijoukkueeni on jokainen, jossa pelaa suomalainen.
Seuraavaksi hän aikoo vaimonsa kanssa tutustua enemmän taiteeseen Suomessa.
Douglas Hickeyn kokemuksen perusteella suomalaiset eivät tuhlaa aikaa. -?Jos kokouksen on määrä alkaa yhdeksältä, se alkaa yhdeksältä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Pitkän uran tietoliikenne-, internet- ja teknologia-aloilla johtavassa asemassa tehnyt Hickey sanoo tykkäävänsä suomalaisesta elämäntyylistä.
- Se on hyvin järjestäytynyttä. Ihmiset eivät tuhlaa aikaa täällä. Jos kokouksen on määrä alkaa yhdeksältä, se alkaa yhdeksältä.
Hänen mukaansa suomalaiset ovat tuottavia ja saavat asioita tehtyä.
- Minun kokemukseni perusteella ihmiset ovat hyvin suoria, positiivisella tavalla. Ei tarvitse arvailla, mitä he ajattelevat.
Hän kertoo käyneensä Yhdysvalloissa juuri viime viikolla. Liittovaltion hallinnossa työskentelevät amerikkalaiset ihmettelivät, kuinka viiden puolueen hallitus voi toimia Suomessa.
- Se on uskomatonta amerikkalaisittain, koska meidän kahdella puolueella on vaikeuksia olla samaa mieltä yhtään mistään. Täällä on kohteliaisuutta, jota ei ole monessa paikassa. Voimme ehdottomasti oppia siitä.
Kesällä Suomessa vieraili useita delegaatioita Yhdysvalloista.
- Tapasimme eduskunnassa viiden eri puolueen edustajat lounaalla. Kun lähdimme sieltä, korkea edustaja sanoi minulle, ettei ole koskaan nähnyt mitään sellaista. Joistain politiikkakysymyksistä saatetaan olla eri mieltä, mutta isoissa kysymyksissä (Suomen) hallitus näyttää toimivan todella tehokkaasti. Sen näkeminen on ollut hämmästyttävää, Hickey kertoo.
Amerikkalaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita Suomen asevelvollisuusmallista.
- Suomalaiset suorittavat asepalveluksen hyvin nuorena ja palvelevat reservissä jatkuvasti. Se on osa suomalaisten DNA:ta. Reserviläisyys on mukana kaikessa, mitä he tekevät. Se on ollut hyvin kiinnostavaa. |
Raimo ”Raipe” Helminen täyttää tänään 57 vuotta. Suomalainen jääkiekkolegenda lopetti maajoukkueuransa ainoalla oikealla tavalla tälle miehelle.
Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkolegenda, päätti maajoukkueuransa Tampereella noin 13 vuotta sitten. Tänään ”Raipe” täyttää vuosia, kun nykyisin TPS:aa valmentavalle Helmiselle tulee 57 vuotta mittariin.
Helmisen uran viimeinen maajoukkuevaihto on yhtä legendaarinen, kuin Raipe itse oli ja on pelaajana. Kiekkoa pelattiin ottelun loppuhetkillä Raipelle hyökkäysalueella. Kuten niin monta kertaa miehen uralla aiemmin, Helminen etsi ennemmin syöttöpaikkaa kuin laukoisi itse. Vierestä löytyi Tuomas Pihlman, joka tälläsi kiekon maaliin ja näin Helmisen maajoukkueuran viimeinen syöttöpiste syntyi miehen viimeisessä vaihdossa.
Mainos:
Jos video ei näy laitteellasi voit katsoa sen täältä.
Hyvää syntymäpäivää, 57-vuotias Raipe!
Lue myös: Mestis teki suuria muutoksia pudotuspelien ohjelmaan – otteluita merkittävästi vähemmän
Edellinen artikkeliMestis teki suuria muutoksia pudotuspelien ohjelmaan – otteluita merkittävästi vähemmän
Seuraava artikkeliKokopleksi ei suojaakaan altistumiselta – SaiPa karanteeniin HIFK:n tartunnan myötä
Jaakiekonmmkisat.com
LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ
Onko tässä kauden upein pelastus? Olavi Vauhkonen torjui varmalta näyttäneen osuman!
New Jerseyn kotiyleisö kuumentui hylätyistä maaleista ja heitti oluttölkkejä jäälle – Erik Haula rauhoitteli kotiyleisöä
Kaapo Kakko missasi varmalta näyttäneen maalipaikan – miten tästä voi olla viimeistelemättä?
Tuoreimmat uutiset
Onko tässä kauden upein pelastus? Olavi Vauhkonen torjui varmalta näyttäneen osuman! 25.11.2022 13:57
New Jerseyn kotiyleisö kuumentui hylätyistä maaleista ja heitti oluttölkkejä jäälle – Erik Haula rauhoitteli kotiyleisöä 24.11.2022 09:33
Kaapo Kakko missasi varmalta näyttäneen maalipaikan – miten tästä voi olla viimeistelemättä? 23.11.2022 12:54
Jääkiekon suosio näkyy monella eri rintamalla 22.11.2022 15:33
Ryan Johansen painoi huvittavan rankkarin Coyotesin verkkoon – ”Kun ohjaimestasi katkeaa yhteys…” 22.11.2022 11:01
MEISTÄ
Jaakiekonmmkisat.com on sivusto, jolle on kerätty kaikki oleellinen tieto koskien Jääkiekon MM-kisoja. Sivustoltamme löytyvät Leijonat-aiheiset uutiset, MM 2023 otteluohjelma, Suomen joukkue, kattava paketti lippujen hinnoista sekä paljon muuta. Jaakiekonmmkisat.com on itsenäinen verkkosivusto, jolla ei ole minkäänlaista yhteyttä IIHF:ään eikä Suomen Jääkiekkoliittoon. |
Nykypäivänä on outo trendi liikkeellä. Vanhat loistavat sarjat, jotka ovat syystä tai toisesta uponneet pikkuhiljaa suohon potkaistaan reboottina uudelleen käyntiin. ”Tämä on uusi näkemys vanhasta pelisarjasta” on tullut tutuksi lausahdukseksi pitkin kuluneita vuosia, ja pakko todeta, että harvemmin uudelleenlämmittely on sarjaa syvemmälle vetänyt – kolmannen persoonan XCOMia kauhulla odottaen. Epäklassisesti Need for Speed -autoilua ei potkaista käyntiin aikojen alusta vaan niinkin uudella kuin vuonna 2005 julkaistulla Most Wanted -lisänimellä. Ristiriitaisia arvosteluja saaneen The Runin jälkeen suoran jatko-osan tekeminen voisi kuulostaa riskiltä, mutta pitää silti hiukan kyseenalaistaa vain seitsemän vuotta vanhan nimen käyttöä.
Kahen litran OoHooCee turbo
Most Wanted 2012 sijoittuu Fairhaven-nimiseen kaupunkiin, joka on ihan mukavan kokoinen leikkikenttä. Kaupungissa on toisistaan eroavia osia hiekkarannikoista vuoriteihin ja tehtävää löytyy lähes koko ajan ja joka puolelta. Missään vaiheessa pelaajaa ei kuitenkaan pakoteta ottamaan osaa tarjontaan, mikäli haluaa vain pörrätä pitkin kaupunkia ja rikkoa erilaisia ennätyksiä, kuten ajaa ylinopeustutkiin tai hajottaa tienvarsien mainoksia. Tuttu Autolog pitää kirjaa kavereiden ennätyksistä ja nappia painamalla voi ottaa haasteen vastaan ennätyksien rikkomisesta. Uutena mekaniikkana on Easydrive-niminen systeemi, jonka avulla peli ei keskeydy, vaikka vaihtelisi aktiivisena olevia tehtäviä, selailisi vaihtoautoja tai tuunaisi omaa pirssiä.
Hyrsk Hyrsk
Autot ovat tunnettuja merkkejä Mikan faijan BMW:stä Lamborghiniin ja erikoisena ominaisuutena kaikkiin testaamiini autoihin ilmestyi peltivaurioita, jotka ovat oikeiden automerkkien kanssa olleet tabu peleissä. Autoja saa Easydriven kanssa vaihdeltua nopeasti, kunhan ne on ensin kaupungilta löytänyt. Siellä täällä makoilee eri merkkejä vain odottamassa vaihto-operaatioita. Omaa menopeliä voi puunata väritysten ja erilaisten osien – kuten maastorenkaat ja nitro – kanssa, mutta mitään Pimp My Ride -tason säätelyä ei kannata odotella.
Graafisesti peli on näyttävä eikä yskinyt, vaikka ruudulla tapahtuisikin vähän enemmän. Hiekkatiellä ajaessa edellä olevan auton aiheuttama pölypilvi peittää oikeasti näkyvyyttä – ja tarttuu autoon. Silti suurimman vaikutuksen teki äänimaailma. Moottorien pörinät eroavat toisistaan ja akustiikka on erittäin upeaa kuunneltavaa, kun ajoreitti kulkee lyhyiden tunneleiden läpi. Soundtrack koostuu eri genreen kuuluvista tunnetuista artisteista, ja kun listalta löytyy Musea, ei musiikkipuolella voida mennä kovin pahasti metsään.
Nyt viivoille!
Kavereiden kanssa pelatessa kaupunki on vapaassa rällästyksessä ja niittaamalla toisia pelaajia saa pisteitä. Mikäli tyhjänpäiväinen ajelu rupeaa puuduttamaan, isäntä voi kutsua kaikki kyläkokoukseen, josta potkaistaan käyntiin sarja erilaisia tehtäviä perus ajokisasta erikoisempiin King of The Hill -virityksiin. Täysin huvin vuoksi ei moninpeliä tarvitse vääntää, sillä kisoista ja takedowneista niitetään Speed Pointseja, joilla noustaan uramuodossa lähemmäs haastettavia pomoja.
Klikkauksella suuremmat kuvat.
Uudesta Need for Speedistä jäi yllättävän hyvä maku muutaman tunnin testisession jälkeen, ja mitä enemmän peliä pelasi, sitä hauskemmalta se tuntui. Pelistä löytyy paljon häiriöntekijöitä, jotka tulevat pelaajan ja päämäärän väliin, mutta kunhan antaa tulla häirityksi, ei tekeminen tunnu ihan heti loppuvan. Need for Speed Most Wanted julkaistaan 2. marraskuuta 2012. |
SOTE-uudistuksen mediauutisoinnissa ja -keskusteluissa pääpaino on ollut TE- eli terveydenhuolto-osassa. Ketä kiinnostaa SO- eli sosiaalihuolto, sen työntekijät ja asiakkaat? Usko ahkeran ja yrittävän yksilön rajattomiin mahdollisuuksiin on iskostunut syvälle monen mieleen, vaikka yhä useampi on joutunut huomaamaan, että vaikka kuinka yrittäisi, ei työtä saa.
Työn myötä saattavat mennä toimeentulo, terveys, omanarvon tunne, ystävät, avioliitto ja perhekin. Emme päästä pieneen mieleemme sellaista ajatusta, että olemme itsekin olleet sosiaalipalvelun asiakkaita, saati että voisimme koska tahansa tulla sellaiseksi. Mitä sosiaalityö on? Sosiaalityön käsikirja (2007) määrittelee asian näin:
Sosiaalityön tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä.
SOTE- uudistuksen ”SO” sisältää koko sosiaalihuollon kentän, johon kuuluvat lakisääteiset etuudet, avustukset ja palvelut, kuten lapsilisät, kansaneläke, äitiysavustus, työttömyysavustukset sekä sosiaalityön palvelut, kuten esimerkiksi toimeentulotuki sekä lastensuojelun ja vanhustenhuollon palvelut.
Sosiaalityöntekijöinä toimii sekä yliopistosta että ammattikorkeakouluista valmistuneita sosiaalialan ammattilaisia. Kunnallisiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin on pätevyysvaatimuksena yliopistollinen sosiaalityön koulutus, joka kestää noin viisi vuotta ja johon sisältyy käytännön harjoittelua. Suomalaisen sosiaalityön koulutuksen on laajuudeltaan todettu olevan maailman parasta.
Kunnan henkilöstöpolitiikassa keskiössä ovat ne sosiaalityöntekijät, jotka tekevät työtä kunnan sosiaalitoimessa. Noin viidesosa sosiaalityöntekijöistä toimii ”TE”-puolella, esimerkiksi sairaaloissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Siellä ”terveyssosiaalityöntekijät” toimivat voimaannuttajina ja eheyttäjinä kriiseissä. Sosiaalityön kentällä tapahtuu muutoksia, jos Sipilän hallitus saa ajamansa SOTE -uudistuksen läpi. Ja vaarana on, että ne uudistukset eivät paranna sen enempää sosiaalityöntekijöiden kuin heidän asiakkaidensakaan asemaa. Tätä menoa sosiaalityön asiakkaiden määrä kasvaa. Suurena aiheuttajana ovat korkea työttömyysaste sekä kasvava nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.
Ennen SOTE-uudistusta ehdittiin tehdä lakimuutos, joka siirtää toimeentulotuen maksatuksen Kelalle vuoden 2017 alusta lähtien. Monet sosiaalityöntekijät tervehtivät tätä uudistusta ilolla, sillä näin ”rutiiniluonteiset”, laskennalliset maksut kuten esimerkiksi opiskelijoille myönnettävä toimeentulotuki, siirtyvät Kelaan. Kun ”helpot” asiakkaat vähenevät, kasvaa ”raskaampien” asiakkaiden suhteellinen osuus kaikista asiakkaista. Teoriassa sosiaalityöntekijä voi keskittyä paremmin heidän asioihinsa ja tehdä ”oikeata” sosiaalityötä. Työ tulee kuormittavammaksi jo pelkästään tästä syystä.
Tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuus näkyy jo nyt keskimääräistä suurempana sairastavuutena, työstä poissaoloina ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä. Sosiaalityössä kohtaavat asiakkaan ongelmat ja sosiaalityöntekijän ammattitaito ja halu auttaa. Työntekijällä on lain määräämät, usein riittämättömät keinot ja varat asiakkaan auttamiseen. Ristiriita sen kanssa, mitä pitäisi tehdä ja haluaisi tehdä, kohtaa kylmän realiteetin, koska et voi auttaa tavalla mikä voisi pidemmällä aikavälillä auttaa asiakkaan ulos vaikeasta tilanteesta. Voit tarjota vain hätäapua ja hetkellistä lievitystä.
Sosiaalityöntekijää kahlitsee myös virkaan sisältyvä vaitiolovelvollisuus. Kun esimerkiksi joku iltapäivälehti revittelee jutuillaan huostaanotto- tai insestitapauksen ”faktoilla”, ei sosiaalityöntekijä voi antaa lehdelle lausuntoja siitä, miten asiat heidän näkemyksensä mukaan menivät. Sosiaalityössä vallitsee vaikenemisen kulttuuri, joka myös heikentää työssä viihtymistä, työtovereiden muodostamaa kollegiaalista yhteisöä. Sosiaalityön ongelma tänään on työntekijöiden riittämätön määrä ja epäpätevien työntekijöiden liian suuri määrä. Myös vaihtuvuus raskaimmilla aloilla, kuten lastensuojelussa heikentää työn laatua.
Meidän tulisi vasemmistolaisina antaa kaikki mahdollinen tuki sosiaalityölle ja sosiaalityöntekijöille. Oikeistolainen ideologia, joka päätehtävänään haluaa tuottaa jo ennestään hyvinvoiville yhä parempaa hyvinvointia, ei välitä ”sosiaalitapausten” ja heidän ongelmiensa hoidosta. He jättäisivät vähäosaiset mieluummin huolehtimaan toinen toisistaan kuin rahoittaisivat sosiaalisesti oikeudenmukaista sosiaaliturvaa.
Hyvinvointivaltio luotiin tasaamaan sosiaalisia riskejä. Se on malli, jota monet muut maat meiltä kadehtivat. Se on toistaiseksi paras kehitetty järjestelmä takaamaan yhteiskunnan sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. Hyvinvointivaltion keskeisiä toimijoita ovat sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ammattilaiset. Pidetään kuntapolitiikassa huolta hyvinvointivaltion säilymisestä ja sen toimijoista. Taistellaan vaalikampanjassamme tämän puolesta! |
Kahdenvälisen yhteistyön maaohjelmat painottavat aiempaa enemmän naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamista sekä kumppanimaiden elinkeinoelämän vahvistamista.
Yhteistyö on myös aiempiin ohjelmiin verrattuna entistä kohdennetumpaa. Rahoituksen lisäksi ohjelmissa korostuu vaikuttamistyö osana tulosten saavuttamista.
Uudet ohjelmat on tehty Etiopialle, Kenialle, Mosambikille, Tansanialle, Sambialle, Palestiinalaisalueille, Myanmarille, Nepalille ja Vietnamille. Vietnamin maaohjelma on siirtymävaiheen strategia.
Maaohjelmat perustuvat viime vuonna hallituksen antamaan Kehityspoliittiseen selontekoon. Ne toteuttavat selonteon neljää painopistettä ja ottavat huomioon kumppanimaan omat kehitysprioriteetit sekä Suomen kehitysyhteistyön tuoman lisäarvon. Niissä huomioidaan myös kestävän kehityksen tavoitteet.
kehityspolitiikka Kenia Kehityspolitiikka muut julkaisut fi_FI formin julkaisut kehityspolitiikka muut julkaisut Julkaisut |
70-luvun Vihannekset on julkaisemassa keväällä 2008 ensimmäistä pitkäsoittoaan. Siinä aihetta Vihannesten haastattelulle. Tällä kertaa kysymyksiin vastailee koko bändi, eli Vihannes Pajunen, Vihannes Pete ja Vihannes Chemo.
Vihanneskolmikolle kiitokset haastattelusta.
-M!ka-
Pajunen, Pete ja Chemo.
Tämän bändin kohdalla vaikutteina ei voi mainita muita, kuin Ramonesin. Siinäkin on jo yllin kyllin yhdelle bändille.
Vihannes Pete
Woimasointu julkaisee 70-luvun Vihannesten levyn maaliskuussa ja sehän tässä on pääaiheena, mutta aloitetaanpa vähän asian vierestä, eli bändin vaikutteista. Useampikin tuttava on pannut hymyssä suin merkille, että 70-luvun Vihannekset ilmoittaa Myspace –sivuillaan vaikutteikseen napakasti ja lyhyen ytimekkäästi ”Ramones”. Yleensähän bändit listaavat vaikutteitaan huomattavasti laajemmin. Teillä nuo muut vaikutteet tulevat ilmeisesti sen verran kaukana perässä, ettei niitä tarvitse samassa lauseessa mainita?
Chemo: Vihannesten kanssahan homma on aika selkeä, eli jos vaikutteita mainitaan, niin tuo yksi on ihan riittävän kuvaava.
Pete: Kyllä se on juuri noin, tämän bändin kohdalla vaikutteina ei voi mainita muita, kuin Ramonesin. Siinäkin on jo yllin kyllin yhdelle bändille, Ramojen tuotantoon kun mahtuu hyvinkin paljon erilaista materiaalia. Ja loppupeleissä monen muun meihinkin ehkä vaikuttaneen bändin kohdalla lopulta päädyttäisiin takaisin alkupisteeseen. Eli Ramonesiin.
Pajunen: Mitäs sitä suotta kaikkia perässä- ja edellä hiihtäjiä listamaan. 70-luvun Vihannekset syntyi suoraan ramopunk-bändiksi. Suurin osa vanhoista suomalaisista punk-bändeistäkin syntyi nimenomaan Ramonesin vaikutuksesta. Idea oli vetää ramopunkkia suomalaisten ja ulkomaisten esikuvien hengessä. Hyvää rock-musaahan on ollut paljon myös ennen ja jälkeen Ramonesin.
Keikalla (kuva: M!ka)
Ollaan aika perinnebändi.
Vihannes Pajunen
No, Ramonesin lisäksi noita vaikutteita varmastikin löytyy muitakin. Mitä muita vaikutteita Vihanneksille voisi listata?
Chemo: Suomalaisia ramopunk-bändejä on tietysti kuunneltu asiaankuuluvasti pitkin matkaa. Itselläni eniten soittoaikaa ovat saaneet Ne Luumäet ja Rehtorit. Muita musiikillisia innoittajiani ovat mm. The Ventures, Man Or Astro-Man?, The Trashmen, 60-luvun tyttöbändit, Sibelius, Kari Peitsamo, Debussy ja Schubert. Mutta nämähän eivät Vihannestouhuissa niinkään tule läpi. Paitsi Peitsamo.
Pete: Vaikutteita ei ole tullut mitenkään tietoisesti hankittua, eikä Vihannestuotannossa mitään suoraan kopioitua tai mietittyä, vaan enemmänkin on menty fiilispohjalta. Mutta kyllä kaikella kuullulla ja koetulla varmasti jonkunlainen merkitys on. Meikäläiselle on vuosien varrella kolahtanut erilaisina ajankohtina kovinkin erilaiset bändit, mutta jos nyt itselle muutaman tärkeimmän ja suurimman vaikuttajan listaisi niin ne olisi ehkäpä AC/DC, Metallica, Nirvana, Sielun Veljet, Don Huonot, Kolmas Nainen, Ne Luumäet, Sex Pistols, The Clash ja Green Day. Mun näkemys siitä mistä 70-luvun Vihannekset musiikillisesti koostuu, on että tiukkana ytimenä on tietysti Ramones, mutta siinä ympärillä on sitten monenmoista erinäköistä vaikuttajaa. Yhtäällä Chemon surf- ja klassinen osasto ja toisaalla taas mun hevimpi ja suomirokimpi tausta. Yhteisiä vaikuttajia taitaa olla Ramonesin lisäksi niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin punkrock-bändit. Niin ja Peitsamo.
Pajunen: Asennevaikuttajina toimii kaikki vanha punkki ja suomipunkki yleensä Pellestä ja Problemsista lähtien, Hurriganes ja suorat rockbändit Chuck Berrysta alkaen. Ollaan aika perinnebändi.
Tekstipuolen vaikuttajina vois mainita Luumäkien luoman suomalaisen ramopunkin, Peitsamon ja Moogin. Tosin oon viime aikoina pyrkiny eroon turhanpäiväisestä nokkeluuden yrittämisestä. Se kääntää hommat liian usein jotenkin vitsiksi. Ei me olla mikään huumoribändi.
Sitten vielä romanttisella puolella vaikuttajat vois olla esimerkiksi Woude, Undertones, The Jam, Ebba Grön ja vaikkapa Vaavi. Sellasta naivistista intoa on haettu. Noi jätkien mainitsemat listat vaikuttaa hyviltä, mut mun osalta sieltä pitää poistaa Kolmas Nainen, Metallica ja Don Huonot. En tiedä vaikutteiden kuulumisesta levyllä, mut on samaan hengenvetoon todettava, et on vanhemmiten alkanu ymmärtää vähän mistä biisien teossa on kysymys. Nuorempanahan mä tein niin paskoja tekstejä, et vieläkin hävettää. No onneks niitä ei kovin moni oo kuullu!
Onko noita kyseisiä nuorempana tehtyjä biisejä joskus levytetty?
Pajunen: Onhan niitä ainakin yks vinyylisinkullinen, muttei siitä sen enempää.
No ei tuosta nyt ihan noin vaan selvitä. Pakkohan sinun nyt on bändin ja levyn nimi kertoa! Eikä haittaisi jos kertoisin vähän muutakin taustatietoa ko. yhtyeestä.
Pajunen: Noista nuoruusbändeistä sen verta, et nimeltään niitä on ollut The Cute Boys, Cosmokapseli, Aces On Seas, Kiirastuli, Punainen Delfiini, Herttua, Norsutorni noin muutamia mainitakseni. Eiköhän bändien nimetkin kerro jo riittävästi, että niitä ei tässä yhteydessä ole syytä kaivella sen enempää. Ja vielä: Sori.
Ok. Ehkä emme paneudu tähän asiaan tämän enempää...
Kerrotko Pajunen, mistä biisien teossa on kysymys? Mitä olet alkanut vanhemmiten ymmärtää?
Pajunen: Lähinnä oon tajunnu tekstinteosta jotakin. Jokainen sana on tärkeä ja biisin idea on pystyttävä kiteyttämään ensin edes itselleen. On valittava näkökulma ja tyylilaji tietoisesti. Tajunnanvirtamaalailulla syntyy yleensä kliseistä sitä itteensä. Ainakin mulla. Jos ei oo mitään ideaa tai sanottavaa, niin on turha lähtee ilmottamaan sitä muille. Tärkeetä on kanssa päästä irti väärästä henkilökohtaisuudesta. Omat tuotokset on pystyttävä etäännyttämään ja sitte niitä on voitava surutta kustannustoimittaa. Eli tarvittaessa karsitaan surutta vaikka sataprosenttisesti. Jos joku kohta tökkii tai hävettää, niin sille on tehtävä jotain. Enää ei päästä läpi sellasta, et tää on nyt vähän tällasta ja lässynlässyn. Seistään suorana joka sanan takana!
Pajunen Vihanneskellarissa.
Viime aikoina pyrkiny eroon turhanpäiväisestä nokkeluuden yrittämisestä. Se kääntää hommat liian usein jotenkin vitsiksi. Ei me olla mikään huumoribändi.
Vihannes Pajunen
Woimasointu julkaisee 70-luvun Vihannesten levyn maaliskuussa. Levylle tulevia biisien nimiä on vähän panttailtu. Joko ne voisi tässä yhteydessä kertoa?
Chemo: EI!
Pajunen: Eiksne oo jo osa muodikkaasti vuotanu nettiin. Voi olla, että loppuja ei ilmoiteta lainkaan.
Sen verran on ennakkotietoa tihkunut, että levyltä tulee löytymään Joey Ramone –niminen biisi. Se kertonee… öh… Joey Ramonesta?
Chemo: Ehkä kertoo, ehkä ei.
Pajunen: Yleisesti ottaen se ei ole lainkaan kertova biisi. Enemmän se kertoo suomalaisista ahdistuneista tunareista.
Biisin aiheena kyseinen henkilö on sen verran kiinnostava, että kertokaahan jotakin ko. biisistä?
Chemo: Biisi kertoi alunperin aivojen säilyttämisestä narikassa. Sitten huomasimme tiettyä päällekkäisyyttä aiheissa erään Kretiinien kappaleen kanssa. Kuuntelimme aikamme pohjia, ja koska tykkäsimme jäljestä, Pajunen sanoitti kipaleen uusiksi.
Pete: Sen verran voidaan varmaan kertoa, että uudessa tekstissä esiintyy Joey Ramone -niminen henkilö.
Pajunen: Sen biisin teemana on lohdutus.
Hmm. eli Joey Ramone mainitaan, mutta biisi kertoo ahdistuneista suomalaisista tunareista ja teemana on lohdutus...
Pajunen: Kyllä sitä Joey Ramonea jopa hoetaan.
Chemo: Niin hoetaan.. kyllä siitä ihan tolkku löytyy. Kaikki selviää aikanaan.
Joey Luumäki ramopunk.com 5v-bileissä maaliskuussa 2007 (kuva: M!ka).
Toinen levyn biisi, joka on ollut ennakkoon tiedossa, on Minä diggaan Peitsamoa. Kyseessä on Joey Luumäen tekemä kappale ja hän vierailee levyllä myös laulamassa kyseisen biisin. Mistä idea Joey Luumäen biisin julkaisusta syntyi ja miten saitte hänet lähtemään hommaan mukaan?
Chemo: Joey Luumäki lähti mukaan kun kysyimme häntä mukaan, siinä ei ollut mitään sen ihmeempää. Sopivaa fiittiroolia miettiessä ajatus Joeyn oman kappaleen äänittämisestä tuli mieheltä itseltään. Tämähän kävi meille, ja homma toimi oikein kivasti.
Pajunen: Näin on. Homma meni oikein kivasti, muttei onneks ihan kivasti.
Mielellään kuultaisiin vielä enemmänkin Joey Luumäen ja Vihannesten yhteistyön tuloksia. Onko jatkossa odotettavissa lisää yhteistyötä Joey Luumäen kanssa?
Chemo: Nyt ei ole mitään sovittuna. Mun ylipuhuminen moiseen ei välttämättä olisi ylivoimaisen vaikeaa.
Pete: Kyllä mulle sopii.
Pajunen: Toivottavasti.
Toivottavasti äänitysstudioita aika huolellisesti Luumäkien vältellyt Joey Luumäki lukee edellisen kysymyksen ja vastaukset huolellisesti ja tekee siitä omat johtopäätöksensä…
Kari Peitsamon, mun ja ramopunkin ideologiat on mun mielestä jotenkin kauhean lähellä toisiaan.
Vihannes Pete
Joey Luumäki diggaa Peitsamoa. Diggaavatko myös Vihannekset? Peitsamo ainakin vilahteli tuolla vaikutteissa…
Chemo: Ainakin mä olen pitkäaikainen Peitsamo-fani. Pitkäsoitoista kestosuosikkeja ovat esimerkiksi The Fool ja Vedestä Nousee Kasvi. Yksittäisistä kappaleista mm. Miksi Roy Orbison Pukeutui Mustaan on biisintekijälle vapauttava kokemus: täydellinen kappale on jo tässä, sellaiseen ei tarvitse itse yltää.
Pete: Kyllä mä olen myös aina digannut.
Pajunen: Totta kai. Nerous ja hulluus kiehtoo.
Ramopunk-bändeistä Rehtorit, Häiriköt, James Puhto Ren ja Retkibanaani ovat levyttäneet Peitsamon musiikkia ja itse asiassa Vihannes Pajunen muuten laulaa tuossa Rehtorien levyttämässä Peitsamo-lainassa. Teidänkin keikkasettiin on luikerrellut yksi Peitsamon biisi. Mikä Peitsamossa nappaa?
Chemo: Ehkä se on tämä tietyntyyppinen minimalismi mikä Peitsamossa ramopunkkareita kiehtoo. Surf-instrumentaaleissa on vähän samaa asennetta. Toisaaltahan Peitsamon tuotanto on erittäin laajaa ja moni-ilmeisempää kuin äkkiseltään ajattelisi, mikä ainakin omalla kohdallani vain lisää kiinnostusta.
Pete: Kari Peitsamon, mun ja ramopunkin ideologiat on mun mielestä jotenkin kauhean lähellä toisiaan.
Pajunen: Tekstit ja minimalismi. Omaperäinen. Joey Luumäki ilmaisee asian ytimekkäästi: ”Sieltä tulee vaikka millaista.” Peitsamo tosin ilmoitti joskus, et ramopunkki on hyvää, mut siitä puuttuu joku ulottuvuus, mikä lisäis mielenkiintoa siihen. Näin saattaa olla.
Onko teillä ollut ajatuksissa viedä joku Peitsamo-cover levylle saakka?
Chemo: Ei oikeastaan. The Undertonesien Teenage Kicksiä sen sijaan mietimme levybiisiksi niinkin pitkälle, että teimme siitä jo jotain äänityksiä. Se on sellainen kipale, että sen ei oikeastaan tarvitse olla levybiisi: Jos se on keikkasetissä, jengi tuntee sen kuitenkin. Siitä on jo useita levytyksiä olemassa, ja se alkuperäinenkin on jo ainutlaatuisen hyvä.
Pajunen: Ei ole. Luultavasti mennään jatkossakin omilla biiseillä.
Pete: Omaa Ethän vertaa mua Elvikseen -biisin versiointiamme nimeltänsä Ethän vertaa mua Peitsamoon on joskus keikoillakin soitettu, mutta enpä usko, että sitä tai muutakaan Peitsamoa levylle asti koskaan tehdään. Toisaalta eihän sitä koskaan tiedä. Voihan sitä joskus tulla joku niin hyvä Peitsamo-cover, että äänitettäisiin levyllekin.
Mun mielestä makein- nettisingle ja Jouluräyhää! -kokoelma.
Tulevalta levyltä julkaistiin tammikuussa nettisinglenä Mun mielestä makein –biisi. Kommentoikaapa sitä. Jossain tiedotteessa taidettiin ”varoitella”, että se on biisi on sieltä tulevan levyn popeimmasta päästä.
Pajunen: Se on hyvä ja tarttuva biisi.
Chemo: Kappale on tositarina. Säkeistöjä lukuun ottamatta, niillä ei ole tapahtumallista todellisuuspohjaa. Ja kyllä, sieltä popimmasta päästä levyn biisejä se on, ehdottomasti.
Pete: Levyllä on pari muutakin vähän hitaampaa biisiä, mutta ne ei ehkä ole ihan samalla tavalla poppeja, kuin Mun mielestä makein. En voi elää -biisiä on soitettu joskus keikoillakin.
Oltiin vähän sillä linjalla, että viitsiikö Mun mielestä makeinta nettisinkuksi laittaa, kun ei se nyt ehkä ihan parhaiten levyn keskitietä edusta, vaan enemmänkin reunaviivoja. Edellinen julkaisu meiltä kuitenkin oli Äärimmäinen joulurauha ja päätettiin tällä tavalla lyödä ikään kuin laidat kiinni. Nettisinkun saama vastaanotto on ollut paljon positiivisempaa kun uskalsimme odottaa. Mutta onhan se todella kiva ja tarttuva biisi. Ja siinä on hyvä fiilis.
Ken tästä käy, päätyy vihanneskellariin...
Teillä on käytettävissänne Vihanneskellarina tunnettu oma studio. Onko se oikeasti kellarissa?
Chemo: On se. Mullan alta -ep tuli siis ihan kirjaimellisesti mullan alta.
Pajunen: Kyllä se on niin kellarissa, kuin mikään voi yleensä kellarissa olla.
Pete: Käytännössähän kellarissa on tehty vain äänitykset ja muu työstö sitten Vihanneskonttorilla joka ei ole kellarissa. Etäisyyttä Vihanneskellarilla ja Vihanneskonttorilla on muuten noin 45 kilometriä. Niin ja miksaukset ja masteroinninhan teki Huttusen Olli Varkaudessa.
Miten työskentely studiossa sujui?
Chemo: Toooooooooooosi hitaasti. Meillä yksinkertaisesti oli käytettävissä liikaa huomisia: aina voi vähän kokeilla ja joo, no otetaan vielä ens viikolla uusiks, ehtiihän täs. Seuraavan äänitysproggiksen voisi tehdä ihan toisella meiningillä. Eikun, mehän tehtiin se jo! Jouluräyhää! -biisi soitettiin yhtenä iltana sisään ja Petellä oli vissiin sitten toinen ilta miksauksiin. Anyway, pitkäsoittoa tehdessä tuli koettua se, että joskus olisi ihan hyvä, että studioliksa juoksisi ja homman joutuisi oikeasti tekemään napakalla aikataululla.
Pajunen: Rennosti, helposti, mutta pirstaleisesti. Ens kerralla tiiviimpi sessio. Mua tosin jännitti ku Chemo kattoi nappia painaessaan kerran jotenki oudosti. Kautta linjan oli silleen nyrkkisääntönä, et rupista sais soitto olla. Jollain tuulella lopputulosta kuunnellessa funtsii, et kannut olis saanu olla vähän hallitummatkin, mut toisaalta taas…. Hyvä näin!
Chemo: Hehe! Mulla on aavistus siitä mitä osuutta äänitettäessä toi napinpainaminen ja katsominen on tapahtunut...
Chemo voisit kertoa vähän lisää, jotta haastattelun lukijatkin saisivat tietää mistä oli kysymys...
Chemo: No okei. Epäilen, että kyseessä on yksi harvinaislaatuisen vaikuttava puheosuus. Kuulette sitten. Niin mojovasti ei varmaan missään äänityssessiossa ole naurettu kuin Vihanneskellarissa kun taltioimme sitä!
Alun perin lupailitte levyä jo syksylle 2007. Mikä viivästytti julkaisua?
Chemo: Juuri tuo edellä mainittu toimintamalli. Sitten saimme mukaan mainion miksaajan, Huttusen Ollin, joka on äänittänyt mm. Iskuryhmän Ihmemiehen. Hänellä meni projektissa oma aikansa.
Pete: Mun täytyy ottaa tästä syytä aika paljon omille harteille. Mulla oli töissä ehkä kiireisin kevät ikinä ja se osaltaan söi aikaa ja energiaa Vihanneshommista. Suurin osa biiseistä oli kuitenkin joskus alkukesästä äänitettynä, mutta päätettiin siinä välissä pitää vähän taukoa ja hommaa jatkettiin sitten vasta syksymmällä. Ollilla oli omalla tahollaan muuttoa ja remonttia ja tais kerran mennä tässä matkan varrella studiokin alta, niin että kyllähän nekin osaltaan aikataulua viivytti. Toisaalta taas koko ajan oli ajatuksena, että eipä tässä kiirettä mihinkään.
Pajunen: Sen siitä saa, kun eletään ilman kellokortteja ja deadlineja. Yksikkömme teki mittavat tappiot, suurin osa toiminnoista siirrettiin Kiinaan ja toimitusjohtaja sai jo ajat sitten kenkää.
Biisithän on aina olemassa, ne pitää vaan kirjottaa paperille.
Vihannes Pajunen
Kun tämän levyn tekoon vierähti yli vuosi, niin tuona aikana syntyi varmaan jo ihan uusiakin biisejä. Tuliko levylle mukaan jotain sellaisia viime hetkillä valmistuneita kappaleita, vai ovatko kaikki sellaisia, jotka ehtivät olla työn alla jo hyvin pitkään?
Chemo: Ellen äkkiseltään ihan väärin muista, kipaleet olivat yhtä biisiä ja yhtä uudelleensanoitusta lukuun ottamatta valmiina jo ennen levyäänitysten aloittamista. Monia oltiin soitettu jo keikoillakin.
Pete: Kyllä ainakin kahteen biisiin tuli kokonaan uudet tekstit äänitysten aikana. Ja osan tekstit saattoi vähän elää. Levyllä taitaa olla tasan kaksi biisiä, mitä ei olla ikinä soitettu keikalla. Mutta tosiaan uusia biisejä ei ole tänä aikana syntynyt. Tai ainakaan treenattu. Paitsi Äärimmäinen joulurauha, mutta sitäkään ei ole oikeastaan taidettu koskaan soittaa yhdessä. Ihan ekoissa äänityssessioissa tammikuussa 2007 äänitettiin jo rummut kaikkiin levyn biiseihin, eli kyllä ne oli jo siinä vaiheessa kaikki olemassa. Sanoitusten lisäksi jotain sovituksellisia juttuja toki mietittiin matkan varrella uusiksi.
Pajunen: Biisithän on aina olemassa, ne pitää vaan kirjottaa paperille. Kaikenlaista aihiota ja teemaa pyörii jatkuvasti päässä. Sit pitää päättää, et millon niitä puristelee ulos. Tän savotan pitkittyessä tuli jossain vaiheessa sellanen fiilis, et kirjotetaan uusiks koko levy. Eli tehdään tyystin uudet biisit. Tuottaja sai kuitenkin puhuttua meille järkeä.
Kuka tämä järkeä puhunut tuottaja on, yksi Vihanneksista vai joku ulkopuolinen?
Pajunen: Kyllä se oli lähinnä tää oma sisäinen tuottajamme.
Chemo: Ni. Äänittäessä tapahtui semmoinen ilmiö, että aina kun kuunteli pienen tauon jälkeen matskua johon luuli olevansa ihan läpikyllästynyt, hokasikin että tätähän kuuntelee sittenkin ihan mielellään.
Miksaukset ja masteroinninhan hoiti varkautelainen Huttusen Olli. Kuten tuossa tuli jo mainittuakin, hän on tehnyt samoja hommia Iskuryhmän Ihmemies-levyn ja muistaakseni myös Woimasoinnun viime jouluna julkaiseman Jouluräyhää! –levyn kanssa, jossa Vihannekset olivat mukana. Miten päädyitte Olliin? Oliko ihmemiehen soundeissa sellaista, jonka halusitte myös omalle levyllenne?
Pajunen: Mites se nyt menikään jätkät? Ei se kai Ihmemiehen saundeista johtunu. Olikohan se Iskuryhmän Pasi, joka ehdotti Ollia? Ollin hinta-laatusuhde tais olla kohdallaan.
Chemo: Jossain vaiheessa ruvettiin tuumaamaan, että joku bändin ulkopuolinenkin olisi hyvä olla projektissa mukana. DIY-meininki sopii marginaalipunkjuttuun hyvinkin luontevasti, mutta joskus on paikallaan, ettei yritä olla oma hammaslääkärinsä, asianajajansa ja aivokirurginsa.
Ihmemiehen soundit oli ok, mutta sitä kautta se tosiaan meni että Pasi suositteli Ollia. Tää kuvio, että äänitykset tehtiin Vihanneskellarissa ja raitojen siivoaminen sekä miksaukset sitten muualla, muodostui sitten luonnostaan kun Olli asuu Varkaudessa.
Pete: Ihmemiehen soundit miellytti korvaa ja Ollin taksat lompakkoa. Lisäksi kun kaikille osapuolille sopi tällainen verkkaisempi ja etäisempi työskentelytapa, niin hommahan oli sitten selvä. Ja Pasin suosituksilla oli tietenkin oma osansa.
Vihannes Chemo Vihanneskellarissa.
Mitenkäs tulevan levyn nimi? Julkaistaanko otsakkeella ”70-luvun Vihannekset”? Ilman levyn varsinaista nimeä siis. Samaan tyyliin kuin, ensimmäisen pitkäsoittonsa on julkaissut moni muukin bändi, vaikkapa tässä haastattelussakin esillä ollut Ramones.
Pajunen: Levyn nimi on 70-luvun Vihannekset.
Suunnitteletteko levyn kannet itse? Mitä on sen suhteen odotettavissa?
Pajunen: Hovigraafikkomme Tonde on ollu mukana. Pete ja Tonde on tehny hienoa kansitaidetta. Ei halpaa.
Pete: Joo, tässä kohtaa ei ole aikaa eikä rahaa säästelty.
Kun tässä nyt enemmän tai vähemmän marginaalissa ollaan, niin levyjen myynnin ja bändin tunnettavuuden kannalta kannattaisi keikkailla mahdollisimman paljon ja ehkä jopa Kehäkolmosen ulkopuolella. Miten aktiivisesti Vihannekset aikoo toimia keikkailurintamalla?
Chemo: Levynjulkaisun yhteydessä teemme luonnollisesti jonkun verran keikkoja - nettisivujemme keikkalista kertoo missä mennään. Esimerkiksi huhtikuussa kannattaa uida Vastavirtaan ja heinäkuussa Hummeripoika-rockiin. Noin muuten soitamme kyllä keikkoja semmoisina sopivina täsmäiskuina.
Pete: Tarkoitus on keikkailla siinä määrin, kun se tuntuu järkevältä ja kivalta. Ja toki lähdetään mieluusti myös Kehäkolmosen ulkopuolelle. Meillä ei ole varsinaisesti keikkamyyjää, eli keikkoja tulee hyvin pitkälti sen mukaan, miten meitä keikoille pyydetään. Toki koitetaan saada itsekin keikkaa järjestetyksi mahdollisuuksien mukaan, mutta ei sekään aina niin helppoa tällaiselle marginaaliporukalle ole.
Pajunen: Keikkaillaan silleen, et mahdollisimman monilla on kivaa. Aina lähetään, jos homma tuntuu meille sopivalta. Pizzeriarundia ei ole tiedossa. Hoitakoon cover-bändit sen osaston. Eikä konserttisalikiertueeseen suostuta!
Pajunen: "Ilman Rehtoreita tuskin olis 70-luvun Vihanneksia"
Heitetäänpä tähän loppuun vielä kysymys vähän asian vierestä. Poko julkaisee maaliskuussa 2008 uusintana Rehtoreiden Millionääri –levyn, joka oli bändin ensimmäinen pitkäsoitto. Levyllä laulaa sellainen mies kuin Rehtori Pajunen, joka nykyään tunnetaan nimellä Vihannes Pajunen. Mitä mietteitä ko. levyn uusintajulkaisu Vihannes Pajusessa herättää?
Pajunen: Sehän on helkutin hienoa, et tehtiin aikanaan niin merkittävä levy, et sitä painetaan lisää 13 vuoden jälkeen. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa. Muistelen lämmöllä silloisia Rehtoreita, T.T. Oksalaa ja Finnvoxia. Se oli hienoa ja hauskaa meininkiä. Mullehan se oli vähän liiankin hauskaa. Samalla vilpittömät kiitokset Hekolle. Ilman Rehtoreita tuskin olis 70-luvun Vihanneksia ja taitais olla meikäläisen rock-rintamalla yleisesti ottaen huomattavasti hiljaisempaa. |
Me tutkimme ja te vastasitte: Pirkanmaalla on todellinen tarve Pientuottajatukulle, joka palvelee ravintoloita laajalla tuotevalikoimalla, luotettavasti, joustavasti ja helppokäyttöisesti.
PIETUn rakentamista tukemaan teetimme kyselyn Food Service- sektorille, jossa kysyimme tämän hetkisiä hankintakanavia lähiruoalle ja kiinnostusta PIETUun sekä ominaisuuksia mitä PIETUlta edellytetään sen toivuuden takaamiseksi. Kyselyssä keskeisimmiksi asioiksi nousivat alustan helppokäyttöisyys, toimitusvarmuus, laaja valikoima, sekä lähiraaka-aineiden sielukkuuden säilyminen.
Nämä asiat ovat myös meille tärkeitä luodessamme Suomen parasta pientuottajatukkua. Läpinäkyvyys ja ihmisläheisyys ovat toimintamme perusarvoja, joiden avuksi valjastamme nykypäivän digitalisaation.
PIETUn taustalla toimii pirkanmaalainen, pitkät perinteet omaava elintarvikealan yritys jolla on tilat, tilaus-/toimitusketjun hallinta ja logistiikka hyvin hallussa. Perustuksia rakennetaan yhteistyössä muiden lähiruoan parissa toimivien tahojen kanssa.
Rakennamme PIETUA koko kesän ja syksyn ajan ja valmista verkkokauppaa päästään avaamaan vielä tänä vuonna. Nyt pyydämmekin apuasi; ilmianna parhaat pirkanmaalaiset tuotteet ja tuottajat osoitteeseen info@pietu.fi tai sivun oikeasta reunasta näkyvän Whats App- kuvakkeen kautta. Voit myös kertoa vapaasti omia toiveitasi PIETUun liittyen. |
Keväällä noin miljoona työntekijää siirtyi etätyöhön. Noin vain. Sen jälkeenkin on arvioitu, että jopa 50-60 prosenttia töistä voisi tehdä pysyvästikin (ainakin pääosin) etänä. Vuosia oli jo puhuttu etätyön lisääntymisestä digitalisaation edetessä, mutta kävi vanhanaikaisesti: pakko osoittautui parhaaksi muusaksi. Digiloikan airueina keväällä toimivat koulut ja oppilaitokset: tässä loikassa opettajat tekivät pienimuotoisen ihmeen!
Monessa työssä digiloikka osoittaa hyviä puolia: työmatkat vähenevät, niihin käytetty aika ja raha vähenevät, työmatkatapaturmillekin käy samoin. Työ tehostuu muutenkin, työn tekemisen intensiteetti kasvaa, tulos paranee. Samalla toki myös kuormitus kasvaa ja osa kokee jäävänsä työporukoista eristyksiin tai yksin. Kognitiivisesta ja näyttöpääte-ergonomiasta jokainen huolehtii itse, maksaa sähköpöytänsä ym. itse, itseohjautuu työnsä ja tavoitteidensa suhteen. Kaikkien aineistojen olisi löydyttävä netistä, mutta eivät löydy.
Tekniikka on joka tapauksessa tullut monin tavoin tutuksi, erityisesti erilaiset yhteydenpito- ja kokousohjelmat. Niiden peruskäytöstä useimmat selviävät jo hyvin, mutta monet kaipaavat kuitenkin oikeita live-kontakteja. Niissä kehonkieli, äänensävyt ja ilmeet, keskustelun elävyys, vuorovaikutus ja asioiden hoito koetaan paremmiksi.
Mutta myös teamsia ja zoomia voidaan elävöittää: pidetään kamerat päällä, mikrofonitkin (jos ääni ei lähde kiertämään), käytetään ohjelman tai omia taustakuvia, kokoonnutaan yhteiseen luokkahuonenäkymään, tehdään äänestyksiä, käytetään chatia, keskustellaan pienryhmissä break-out-roomeissa, annetaan taputus-, peukutus- ym. merkkejä toisille. Tiedon ja asian hoitamisen ohella nauru, tunteet, tunnelmat välittyvät ainakin tuttujen kesken oikeinkin hyvin! Ja ohjelmat kehittyvät, uusia aktivointitapoja tulee koko ajan.
Työterveyshuolloissa keväällä vastaanotot hiljenivät, kontaktit siirtyivät verkkoon, työterveysyhteistyökin toteutui etänä. Työterveysneuvottelun osallistujista HR-edustaja voi olla Helsingissä, esimies Jyväskylässä ja työterveyshuolto ja työntekijä Kuopiossa. Kaikki etänä tai hybridimallissa työntekijä työterveyslääkärin kanssa samassa tilassa. Neuvottelun vetäminen ja muistion kirjoittaminen tällaisissa tilanteissa voi olla hyvinkin haastavaa. Miten etänä luodaan luottamussuhde tuntemattomien kesken, miten huomioida kaikki tai miten toimia, jos työntekijä romahtaa tai esimies hyökkää aggressiivisesti? Koulutustapahtumat siirtyivät verkkoon, esimerkkinä vaikkapa Etä-Suomen lääketiedetapahtuma. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ohjaustapaamisetkin ovat kyselyn mukaan toteutuneet jo puoliksi etäyhteydellä viimeisen puolivuotiskauden. Hyvin kokemuksin.
Lääketiedettä on sanottu myös läheisyyden tieteeksi, jossa esimerkiksi potilaan tutkiminen ja vuorovaikutus perustuvat läsnä olemiseen. Rajoituksista tai muutoksista huolimatta live-toimintaan verrattuna on kuitenkin todettava: paluuta entiseen ei ole, lisääntynyt etätyö on pysyvää todellisuutta massoille. Terveydenhuollossakin monelle. Ja digitalisaatio vain kiihtyy. Onko siis parasta vaihtaa lajia ja siirtyä digiloikkijasta digikolmiloikkaajaksi, sitenhän hyppää pisimmälle? |
Jani Paajanen saapuu Big Roomista haastatteluun ja on silminnähden hyväntuulinen. Tarkoituksena on tehdä juttu allianssihankkeena toteutettavasta Kulttuurimajakasta, siis Tapiolaan nousevasta 8-kerroksisesta asuinkerrostalosta, mutta ennen kaikkea myös juttu miehestä itsestään, joka toimii ensimmäistä kertaa vastaavana rakennesuunnittelijana isossa hankkeessa, ja vielä allianssi sellaisessa. Tarinaa riittää niin paljon, että päädymme tekemään yhden jutun asemasta kaksi: pureudumme tässä jutussa rakennusinsinööri Paajaseen ja myöhemmin ilmestyvässä jutussa rakennesuunnittelija Paajasen ensimmäiseen allianssihankkeeseen.
Jani on vielä nuori rakennusinsinööri ja itse asiassa hän on pientä loppukiriä vaille valmis YAMK. Täytyy vain todeta, että nuoreen ikään hän on ehtinyt käsittämättömän paljon. Kohtelias mies kertoo heti haastattelumme alussa ihanasta avopuolisostaan. Eevalle lähtee myös tämän jutun myötä IdeaStructuran kiitosterveiset, koska juuri Eeva kannusti Jania tarttumaan rakennesuunnittelijan pestiin yrityksessämme.
Haaveena palomiehen ammatti
Se, että Janista sukeutui rakennusinsinööri, oli itse asiassa sattumaa. ”Olin jo täyttänyt hakulomakkeet Kuopion palokouluun ja kirjekuori odotti keittiön pöydällä enää postimerkkiä. Ura palomiehenä oli se oikea oma unelma-ammattini, johon halusin päästä. Tarkastelin totta kai myös muita koulutusmahdollisuuksia. En kyllä suoraan sanoen täysin edes ymmärtänyt, mihin olin ryhtymässä, kun hain opiskelemaan rakennetekniikan koulutusohjelmaan. Piirtäminen ja matemaattiset aineet ovat aina olleet oma vahvuuteni, joten koin, että koulutus voisi olla varmasti jonkinlaista käytännön läheistä arkkitehtityötä ja se voisi olla hyvä varasuunnitelma, jos palomiehen ura ei jostakin syystä lähtisikään lentoon. En koskaan postittanut palokoulun hakupapereita, kun pääsin Lappeenrantaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan, ja jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä näin”, toteaa Jani.
”Rakennesuunnittelu on vain niin mielenkiintoista puuhaa”
”Aloitin rakennusinsinöörin työurani betonielementti- ja jännepunossuunnittelussa Koskela Consulting Oy:ssä. Työnkuvani muuntui hiljalleen kokonaisvaltaisemmaksi elementtirunkojen suunnitteluksi. Uuden työnkuvan vakiinnuttua siirryin KC-yhtiöltä Parma Oy:lle betonielementtirunkorakenteiden vaihtoehto- ja tarjoussuunnitteluun sekä betonielementtirakenteiden suunnittelun ohjaukseen. Ennätin olla betonielementtirakentamisen parissa kaikkiaan kahdeksan vuotta”, kertoo Jani työhistoriastaan.
”Rakennusala on kiinnostanut siitä päivästä lähtien, kun tutustuin armeijan jälkeen alaan apupoikana haalariharjoittelussa FI-Service Oy:n palveluksessa ja tiedonnälkä on sen kuin vain kasvanut uran edetessä. Koska myöhemmin betonielementtirakentamisen parissa työskentelykään ei vielä tyrehdyttänyt kaikkea tiedonnälkää suunnittelusta kiinnostuneelle insinöörin alulle, perustin myös oman toiminimen leipätöitteni oheen KC-yhtiöaikoina ja aloin puuhastella harrastusmielessä pienempiä rakennesuunnittelun viraabelihommia”, jatkaa Jani.
Miksi halusit ”vaihtaa” ammattiasi?
”Räntäsade vihmoi tuulilasiin ajellessani töistä kotiin päin, kun huomasin pohtivani kohtalaisen aluillaan olevaa työuraani kuin myös haluani nähdä alaa erilaisesta vinkkelistä. Mietin myös, että jo omaksumani ja oppimani tiedot ja taidot eivät saisi kuitenkaan mennä hukkaan, niitä pitäisi pystyä hyödyntämään ja kehittämään myös tulevaisuudessa. Koin, että minulla olisi vielä opittavaa ja annettavaa toisenlaisessa työympäristössä ja -tehtävässä”, Jani muistelee.
Kiinnostus IdeaStructuraa kohtaan oli syntynyt Rakennuslehdessä aiemmin olleen ja mieleen painuneen hakuilmoituksen myötä. Jani päätti kirjoittaa vapaamuotoisen kirjeen, missä hän tiedusteli mahdollisuuksistaan jatkaa uraansa Idiksessä. Pian kirjeen lähettämisen jälkeen Jani olikin jo Mintun ja Nurtsin haastateltavana.
”Täytyy myöntää, että jännitin tapaamista todella paljon, mutta suotta, koska keskusteluhetki oli mukava ja tuttavallinen – keskustelusta jäi todella hyvä fiilis: kotimatkalla mietin, että Idiksessä voisi olla joskus kiva työskennellä. Muutaman päivän päästä Jyrki soitti ja sovimme tapaamisesta. Jyrki vakuutti heti ensitapaamisella johtajana. Oikeastaan hän oli jollain hassulla tavalla moderni versio Koskelan Anssista, yhdestä rakennusurallani paljon arvostamistani pomoista. Ensi tapaamisella samalla tavalla mukava ja vakuuttava, aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, helposti lähestyttävä, erittäin fiksun oloinen ja ammattitaitoinen. Jyrki avasi Idiksen historiaa, tapoja ja itselleni aivan uudenlaista ”modernia” toimintamallia ja yrityskulttuuria ja monet asiat kolahtivatkin heti yksiin oman ajatusmaailmani kanssa. Kotimatkalla jo sitten mietinkin, että haluan päästä Idikseen töihin”, Jani sanoo.
Muutaman päivän päästä puhelin sitten soi: Jyrki tarjosi Janille IdeaStructurasta rakennesuunnittelijan pestiä. Päätöksenteko ei ollut helppo, koska Parmalle jäisi moni kollega ja ystävä, joiden kanssa Jani oli tehnyt töitä melko pitkään ja joilta hän oli oppinut todella paljon. ”Tiesin kuitenkin, että tarvitsisin uusia haasteita ja ajatuksia, jotain erilaista. Avopuolisoni rohkaisemana pakkasin pulikan ja laskimen pahvilaatikkoon ja niin tämä rakennusinsinööri siirtyi IdeaStructuran palvelukseen”, Jani muistelee.
Oletko pystynyt hyödyntämään aiempaa ammattitaitoasi IdeaStructurassa?
”Aiemmasta suunnittelutaustastani on paljon hyötyä esivalmistettujen teräsbetonirakenteiden, esijännitettyjen betonirakenteiden ja liittorakenteidenkin suunnittelussa kuin myös yksittäisien betonielementtien suunnittelemisessa, betonielementtirunkokokonaisuuksien mitoituksessa ja suunnittelussa. Taustani antaa paljon erikoisosaamista ja knoppitietoakin kokonaisvaltaiseen betonielementtirakentamiseen. Tästä on rakennesuunnittelijalle etua, kun on valmiiksi olemassa jonkinlainen käsitys elementtirakentamisen mahdollisuuksista ja sudenkuopista ja toisaalta optimaalisilla rakenneratkaisuvalinnoilla voidaan minimoida työmaalla ja elementtituotannossa tehtävää lisätyötä sekä parhaassa tapauksessa säästää rakentamiskustannuksissa. Pyrin parhaani mukaan jakamaan tätä erityisosaamistani kollegoilleni täällä IdeaStructurassa”, Jani sanoo.
”Paljon positiivisia sanoja, mutta kaikki niin totta”
Annetaan Janin kertoa yrityskulttuurista ja työkavereistaan! ”Idiksessä on ainutlaatuisen mahtava, kannustava ja viihtyisä työympäristö, hyvä työilmapiiri sekä upea yrityskulttuuri. Hienot, ammattitaitoiset ja kannustavat kollegat/ystävät. Pidän siitä, että asioista keskustellaan avoimesti, mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia kuunnellaan aidosti. Lisäksi työntekijällä on mahdollisuus ja hyvät lähtökohdat kehittää omaa ammattitaitoaan, mutta mahdollisuus myös yrityksen kehittämiseen; meitä kannustetaan aidosti näihin kehitystoimiin. Vaikka vuoden aikana on jo ehtinyt olla hyvinkin stressaavia työpäiviä, töihin on aina kiva tulla. Paljon positiivisia sanoja, mutta kaikki niin totta”, innostuu Jani kehumaan.
Mies ehtii myös harrastamaan
Jani on löytänyt hyvän balanssin työnteon ja harrastusten välille, joskin rakennusinsinöörin harrastuksiin kuuluvat myös viraabelisuunnittelutyöt ja oman talon remontointiprojekti. ”Omakotitalomme sisäremontti alkaa olla taputeltu, mutta pihatyöt jatkuvat jo viidettä vuotta”, Jani toteaa. Autotallissa odottelee jenkkiautoprojekti vapaa-aikaa muilta harrastuksilta ja pihalta löytyy myös koneremppaa odottava moottoripyörä, jolla Jani jäi viime kesänä tykkänään tien päälle. ”Talvella kuitenkin hiihdetään säiden salliessa, toisinaan käydään lenkillä ja portaissa, mutta kesällä pelataan kaveriporukan kanssa jalkapalloa. Harrastuksia on paljon ja listaa voisi jatkaa loputtomiin ja pitäisikin varmasti saada harrastuksia karsittua”, Jani pohti pilke silmäkulmissaan.
”Yöpöydälläni on milloin mitäkin rakennusalan opuksia ja julkaisuja, joita lueskelen ja selailen; niitä selailemalla saa nopeasti unen päästä kiinni, mutta kyllä aina välillä jotain uutta jää ihan mieleenkin. Raksaopuksia luen enkä niinkään sellaisia ”oikeita” kirjoja”, innostuu Jani vielä lisäämään harrastustensa listaan. Pikkulinnut ovat kertoneet, että Jani laulaa sujuvoittaakseen työmatkojaan. ”Juu juu totta kai. Laulan ja hyräilen mielelläni autoillessani niin ei käy aika ruuhkissa istuskellessa pitkäksi”, nauraa Jani, ja lähtee kotiin ulkoiluttamaan perheen suloista mutta itsepäistä villakoiraa.
Tästä lähtevät vielä terveiset entisille työkavereille
”Olisi aika kova juttu, jos saisit ympättyä juttuun vielä terveiseni kaikille entisille työkavereilleni ja kollegoilleni, koska en ole ehtinyt tavata heitä kaikkia sitten työpaikan vaihtoni”, ennättää Jani huikata vielä ratin takaa.
Jani ja allianssihankejuttu
Kotisivuillemme tehdään Janista vielä toinen juttu: Jani on luvannut mm. valottaa allianssihankkeissa käytössä olevaa Big Room -kokouskäytäntöä ja Kulttuurimajakka-hanketta ylipäätään.
> Katso myös: Elementtisuunnittelu – Säästä rakentamisen kustannuksia ammattitaitoisella suunnittelulla. |
Ankkurilahden Ratsastajat ry on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) jäsen. SRL on ratsastusurheilun katto-organisaatio Suomessa.
Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäsenistään henkilötietoja ja käsittelee niitä yhdessä SRL:n kanssa.
Ankkurilahden Ratsastajat ry:ssä käsittelystä vastaa: Hanna Niemi, 0504857246, hannak.niemi@gmail.com
SRL:ssa käsittelystä vastaa: Sari Siltala, sari.siltala@ratsastus.fi, Valimotie 10, 00380 Helsinki.
Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäseneksi liityttäessä jäsenen nimen ja osoitteen. SRL luo uudelle jäsenelle jäsennumeron.
Ankkurilahden Ratsastajat ry on lakisääteisesti velvoitettu pitämään jäsenrekisteriä, josta tulee ilmetä jäsenen nimi ja kotipaikka. Seuran jäsenmaksuun sisältyy SRL:n osuus. SRL:n osuuteen sisältyy Hippos-lehden vuosikerran tilaus ja urheiluvakuutus. Jäsenyyteen sisältyvä Hippos-lehden tilaus on sopimus, jonka täyttämiseksi SRL käsittelee nimeä ja osoitetta. Urheiluvakuutuksen osalta vakuutusyhtiö tarkastaa jäsenyyden voimassaolon SRL:sta korvausvaatimuksen yhteydessä Seurajäsenyys on edellytys osallistumiselle SRL:n alaisiin kilpailuihin. SRL käyttää seurojen jäsenistä muodostuvaa rekisteriään osallistumisoikeuden varmistamiseen; tässä on kyseessä SRL:n kilpailutoiminnan järjestämiseen liittyvä oikeutettu etu.
SRL luovuttaa Hippos-lehden postituksesta vastaavalle yritykselle nimi- ja osoitetiedot. SRL:lla on sopimus lehden kustantajan kanssa, joka vastaa lehden postituksesta. Kustantaja käsittelee henkilötietoja SRL:n lukuun eikä ole oikeutettu käyttämään tietoja omiin tarkoituksiinsa. Vakuutusyhtiö käsittelee henkilötietoja korvausvaatimusten yhteydessä eikä ole oikeutettu käyttämään tietoja omiin tarkoituksiinsa.
Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäsenen suostumuksella sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Näitä tietoja käytetään jäsenen ja seuran väliseen yhteydenpitoon. Näitä tietoja ei luovuteta kenellekään eikä näitä käytetä mihinkään muuhun. Mikäli jäsen antaa suostumuksensa tietojen keräämiseen, tulee suostumuksen osoitus olla konkreettinen, esim. allekirjoitettu lomake. Jäsenellä on oikeus peruuttaa suostumus milloin tahansa.
Henkilöllä on seuraavat oikeudet henkilötietojen käsittelyn osalta:
1) Henkilöllä on oikeus pyytää nähtäväkseen itseään koskevat tiedot. Nämä on toimitettava 30 päivän sisällä pyynnöstä.
2) Henkilöllä on oikeus pyytää virheellisten tietojen päivittämistä.
3) Henkilöllä on oikeus peruuttaa suostumus sähköpostiosoitteen ja/tai puhelinnumeron käsittelyn osalta; tällöin tieto tulee poistaa.
4) Henkilöllä on oikeus vaatia tietojensa poistamista, jos henkilö ei ole seuran jäsen.
5) Henkilöllä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos hän kokee, että hänen oikeuksiaan on loukattu |
Työtehtävissä pääset rakentamaan kanssamme laatua erilaisissa maa- ja pohjarakentamisen projekteissamme sekä pääset osaksi rentoa ja ammattitaitoista porukkaamme. Mikäli kiinnostuit tehtävästä, otathan yhteyttä mahdollisimman pian, koska avoimet tehtävät täytetään heti sopivien henkilöiden löydyttyä. Ota yhteyttä Ville Oksalaan puh. 050 3508 103 tai ville.oksala@stminfra.fi.
Haemme rentoon ja ammattitaitoiseen porukkaamme lisää osaajia. STM Infra on työpaikka, jossa viihdytään, annetaan vastuuta ja opitaan jatkuvasti lisää. Meillä on matala organisaatio, jossa uusikin ihminen pääsee vastuuseen, mutta saa aina myös tukea. Pääset tekemään töitä alan huippuammattilaisten kanssa ja opit uutta päivittäisissä työtehtävissä.
Olemme menestyvä ja vakiintunut yritys sekä luotettava ja oikeudenmukainen palkanmaksaja. Palkkaus perustuu osaamiseen, ei muuhun.
TULE STM:N YHTEISTYÖKUMPPANIKSI
Vahva yhteistyö on meille tärkeää paitsi asiakkaiden, myös kumppaneidemme kanssa. Emme puhu aliurakoitsijoista vaan yhteistyökumppaneista, on sitten kyse maarakentamisen töistä, paalutuksista, betonitöistä tai vaikkapa vihertöistä. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan joukkoomme, ota yhteyttä.
SELKEÄT PROSESSIT LISÄÄVÄT VIIHTYMISTÄ
Yritystä johdetaan niin, että se menestyy mutta myös henkilökunta viihtyy. Pidämme huolen sitä, että ihmisillä on mielekästä ja omia vahvuuksia tukevaa työtä, kommunikointi on avointa ja prosessit ovat selkeitä. Annamme myös tilaa omien ideoiden esittämiselle, palautteelle ja kehitysehdotuksille. Hyvät ideat myös saadaan nopeasti käytäntöön.
Työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokaisella on oma selkeä toimenkuva ja kaikki tietävät projekteissa vastuunsa ja yhdessä asetetut tavoitteet. Panostamme henkilöstön kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin aktiivisesti.
Tiedämme, että työ ei aina ole kivaa, mutta pyrimme pitämään sen mielekkäänä. Siihen voi jokainen itsekin vaikuttaa positiosta riippumatta.
Työmaalla pidämme kiinni hyvästä ilmapiiristä ja porukkahengestä, ovat sitten kyseessä omat työntekijämme tai yhteistyökumppanimme. Tiimi on oma työporukkansa, jossa kaveriin voi luottaa ja ketään ei jätetä yksin ongelman kanssa. A-luokan kavereilta saa myös rakentavaa palautetta. Jos homma ei mene aina kerralla putkeen, voi palautteessa olla pilkettä silmäkulmassa. Virheille voidaan yhdessä nauraa, mutta ennen kaikkea niistä opitaan. Kun hyvästä työstä palkitaan, huomioidaan koko porukka ja työmaa.
TUKITOIMINNOT JA TEKNIIKKA KUNNOSSA
Arvostamme työntekijöitämme ja heidän osaamistaan. Siksi tarjoamme modernia tekniikkaa, hyvät työvälineet ja -varusteet.
Kun tukitoiminnot ovat kunnossa, voi jokainen keskittyä omaan työhönsä. Esimerkiksi uusi automaattinen kalustojärjestelmämme kertoo, missä mikäkin laite on ja liikkuu. Aikaa ei kulu ihmettelyyn.
Alamme teknistyy jatkuvasti, ja panostamme vahvasti uuteen tekniikkaan. Olemme esimerkiksi ottaneet työmaillamme täysin käyttöön 3D-koneohjauksen. Kun kaivinkoneissa on 3D-laitteet, kaivuutyöt tehdään työmailla niihin ladatun mallin mukaisesti. Jokaisella työmaalla on tabletit, joilla työntekijät voivat katsoa ja seurata suunnitelmia ja ottaa valokuvia dokumentointia varten.
Uusi tekniikka tarkoittaa myös 3D-mallinnusta jo projektin tarjousvaiheessa, pilvipalveluita tietojärjestelmissämme, digitaalista kalustoseurantaa ja tuntiraporttien kirjaamista, viemärikameraa laadunvalvonnassamme ja mobiileja työvälineitä kaikessa kommunikaatiossamme.
Tärkeä asia henkilökunnasta huolehtimiselle on koulutus. Jos tietty pätevöitymiskoulutus katsotaan yhdessä hyväksi ja järkeväksi ja työntekijä on innostunut ja sitoutunut itsensä kehittämiseen, me kustannamme koulutuksen. Teemme yhteistyötä eri koulutustahojen kanssa, kun työntekijöitä on oppisopimus- tai ammattipätevyyskoulutuksessa kauttamme.
TÄLLAISIA ME OLEMME
LUOTETTAVIA:
Meille on tärkeää, että pidämme aina antamamme lupaukset. Luotettavuus on kaiken toimintamme perustana, niin asiakassuhteissa, kumppanuuksissa kuin työntekijöidemmekin välillä.
HUIPPUAMMATTILAISIA:
Teemme kaikki työmme mahdollisimman hyvin ja ammattitaitoisesti. Ymmärrämme, että se on paras referenssimme. Olemme samaan aikaan sekä nöyriä ja maltillisia haasteiden edessä että ylpeitä vahvasta ammattiosaamisestamme.
VASTUULLISIA:
Vastuullisuus on työturvallisuuden noudattamista, eri osapuolten välistä yhteistyötä ja ympäristön vaalimista kaikin keinoin. Suuri osa kestävän kehityksen huomioimisesta tapahtuu jo projektin suunnitteluvaiheessa.
JOUSTAVIA:
Vaikka ajattelemme aina hyvin suunnitellun projektin etua, vastaamme ketterästi eteen tuleviin yllätyksiin. Alamme töihin kuuluu yllätyksellisyys, mutta olemme valmiita tekemään päätöksiä joustavasti ja lähellä asiakasta.
NOPEITA:
Pitkä kokemuksemme, maan paras henkilöstö ja tarkasti valitut kumppanuudet yhdistettynä huippuluokan projektinhallintaan tekevät meistä asiakkaalle nopean ja tehokkaan, mutta riskittömän kumppanin.
TULOKSELLISIA:
Tuloksellisuus on toimintaamme keskeisesti määräävä tekijä. Siitä seuraa hyötyä asiakkaallemme ja kumppaneillemme mutta myös omalle liiketoiminnallemme. Sen myötä olemassaolomme on taattu myös tulevaisuudessa.
HYVIÄ KUMPPANEITA:
Toimintaamme leimaa vahva luottamus sujuvaan yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. STM:läinen on reilu ihminen, joka tekee mitä lupaa ja joka ymmärtää oman vastuunsa kokonaisprosessissa.
MODERNEJA:
Nykyaikainen tekniikka tuo parempaa palvelua asiakkaillemme ja tehokkaampaa tiedonkulkua työntekijöillemme. Voimme myös tarjota asiakkaallemme parhaita kehitysehdotuksia jo suunnitteluvaiheessa.
TUNNETTUJA:
Meidät tunnetaan siitä, että pidämme aina antamamme lupaukset, olemme helposti lähestyttävä mutta laadukas maarakentamisen erikoisasiantuntija ja yritys, joka aidosti ymmärtää sekä asiakas- että yhteiskunnallisen vastuunsa. |
Keskustellessamme hoiva-alan ammattilaisten kanssa olemme aika-ajoin törmänneet käsitteeseen ”vaikea/haastava omainen”.
Tällä on tarkoitettu omaisia, jotka puuttuvat nopeasti hoidon epäkohtiin, tuovat esille tyytymättömyytensä läheisensä saamasta hoidosta, soittelevat usein, tai käydessään läheisensä luona haluavat keskustella aina omahoitajan kanssa jne.
Tämän koetaan vievän liikaa työntekijöiden aikaa, joka on pois muulta hoivatyöltä, mikä on täysin ymmärrettävää. Mutta miten on asia omaisten näkökulmasta katsottuna?
Omaisilla on huoli läheisensä saamasta hoidosta ja sen laadusta
Teemme omassa työssämme läheisesti yhteistyötä myös omaisten kanssa ja olemme päässeet kuulemaan myös heidän näkemyksiänsä.
Ja mitä olemme havainneet?
Sen sijaan, että olisimme kohdanneet kiukkuisia omaisia ja kuulleet valitustulvia siitä, miten huonosti heidän läheisiään hoidetaan, vastassa onkin ollut päinvastoin erittäin ymmärtäväisiä omaisia.
Myös nämä vaikean omaisen maineessa olevat omaiset ovat tuoneet keskusteluissamme esille ymmärtävänsä hyvin hoitajien työtaakan ja kiireen. Ja juuri tästä johtuen he ovat olleet huolissaan siitä, miten hoitajien aika riittää huolehtimaan läheisen asioista kaiken kiireen keskellä.
Huolta ei ole myöskään helpottanut, jos he ovat samanaikaisesti lukeneet iltapäivälehdistä ikääntyneiden kaltoinkohtelusta hoivakodeissa.
Omaisten huoli on siis johtunut epätietoisuudesta, joka puolestaan on johtunut liian vähäisestä viestinnästä.
Eli vaikka syytä huoleen ei olisi oman omaisen kohdalla ja kaikki läheisellä olisi kunnossa, omainen huolehtii, koska ei tiedä asioiden olevan kunnossa.
Usein hoiva-alan ammattilaisten silmät avautuvat vasta siinä vaiheessa, kun he huomaavat itse olevansa omaisen roolissa
Entäpä jos kyseessä olisi tilanne, jossa hoitajan oma läheinen joutuisi palvelukotiin ja hoitaja löytäisikin yllättäen itsensä omaisen roolista. Mitä hoitaja tekisi tällöin?
Antaisiko hän ammattilaisten hoitaa työnsä ja luottaisi siihen, että oman läheisen asiat hoituvat ilman, että niistä tarvitsee itse kantaa yhtään mitään huolta?
Vai olisiko sittenkin niin, että koska hoitaja tietää työnsä puolesta resurssien rajallisuuden, häntä vaivaisi huoli siitä miten läheisen asiat ovat, huoli siitä ehtivätkö hoitajat huomioida sen ja sen tärkeän asian?
Odottaisiko hoitaja kiltisti sitä hetkeä, kun omahoitajalla olisi mahdollisesti aikaa keskustella hoitajan vieraillessa läheisensä luona? Haittaisiko hoitajaa se, jos omahoitaja ei olisikaan paikalla tai tätä ei tavoittaisi puhelimitse?
Riittäisikö hoitajalle satunnaiset omahoitajan kanssa käytävät keskustelut vakuuttamaan, että kaikki on hyvin? Vai olisiko hoitaja sittenkin huolissaan ja soittaisi palvelukotiin varmistaakseen, että kaikki on kunnossa?
Epätietoisuus kasvattaa huolta – avoin ja säännöllinen viestintä lisää luottamusta
Minulle kävi näin. Yht´äkkiä oma läheiseni olikin joutunut sairaalaan ja minusta oli tullut omainen.
Mitä opin tuosta omasta kokemuksestani?
Ymmärsin, etten ollut osannut ajatella miten tärkeä merkitys tiedonsaannilla oli omaisen näkökulmasta ja miten valtavaa huolta aiheutti puolestaan tiedonpuute. Minä uskon ja tiedän nyt myös kokemuksesta, että säännöllinen ja avoin viestintä vähentää omaisten huolta.
Säännöllinen ja avoin viestintä ei ole vaikeaa nykypäivän menetelmillä. Lisäksi se vie vähemmän aikaa kuin kuormittavat puhelinsoitot tai viestivihkoihin kirjaamiset.
Varsinkin vähemmän aikaa kuin tiedon puutteesta johtuvat väärinkäsitykset ja niistä aiheutuvien yhteentörmäyksien selvittäminen. Lisäksi se on tietoturvallista.
Ja mitä se antaa?
Se vähentää omaisten huolta, lisää luottamusta hoivapalvelun tarjoajaa kohtaan, parantaa vuorovaikutusta, ja jättää enemmän aikaa varsinaiselle hoivatyölle. |
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään?
Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään?
3.2.2022
DI Henri Saarela työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa.
Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja yhtä lailla myös haasteita. Yksi kokonaisuus, joka ohjaa vihreää kehitystä on lainsäädäntö. Suomen lainsäädäntö perustuu monilta kohdin EU:n lainsäädäntöön, joka pitää sopeuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Aina tämä ei ole ihan yksinkertaista.
Esittelen tässä kirjoituksessa jätteitä koskevan lainsäädännön keskeisimpiä viime- ja lähiaikojen muutoksia, jotka ovat tulleet esille SERI-hanketta toteuttaessani.
Jätelain muutos 2021
Uusi jätesäädöspaketti astui voimaan 19.7.2021. Uuden lain taustalla on vuonna 2018 EU:ssa hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpano Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeiset tavoitteet liittyvät kiertotalouden perusasioiden edistämiseen: jätteen määrän vähentämiseen sekä uudelleen käytön ja kierrätyksen lisäämiseen. (Ympäristöministeriö 2021a)
Jätesäädöspaketti sisältää jätelain lisäksi myös uudistetut ympäristönsuojelu- ja kemikaalilait. Jätelakia täydennetään eri asetusten muutoksilla ja ne valmistellaan vaiheittain vuosien 2021 ja 2022 aikana. Laissa on mukana myös siirtymäaikoja eri kohtien käyttöönoton takarajoille. (Levinen & Kauppila 2021)
Yksi uuden jätelain keskeisimmistä asioista on erilliskeräysasteen (=eri jätelajien lajittelun, keräyksen ja hyödyntämisen tätä kautta) kasvattaminen. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää, tuotteiden loppukäytöstä aiheutuvaa jätettä tai tuotannossa (erityisesti palvelualoilla) syntyvää kotitalousjätteisiin verrattavia jätteitä (Tilastokeskus 2021a).
Erotuksena yhdyskuntajätteelle on taas teollisuusjäte, johon luetaan myös energiantuotannon ja kaivostoiminnassa syntyvät jätteet (Tilastokeskus 2021b).
Kaaviossa 1 on esitetty yhdyskuntajätteen tähän mennessä toteutuneita kierrätysprosentteja ja EU-pohjaiset tavoitteet lähitulevaisuudelle. EU-pohjainen tavoite kierrätysasteelle vuodelle 2020 oli 50 prosenttia, mutta joulukuussa 2021 päivitetty jätetilasto vuodelta 2020 osoitti kierrätysasteen olleen 42 prosenttia.
Kaavio 1. Yhdyskuntajätteiden toteutuneet kierrätysasteet (oranssilla) ja EU-pohjaiset tavoitteet (vihreällä). Mukaillen Levinen & Kauppila 2021 ja Tilastokeskus 2021c.
Keinoja jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi
Tavoitteiden saavuttamiseksi uuteen jätelakiin on kirjattu asian edistämistä lisääviä toimia, jotka koskettavat eri tavoin sekä yksittäisiä kuluttajia, kuntia sekä alalla jätehuoltoalalla toimivia yrityksiä.
Uuden jätelain myötä jätteet pitää lajitella seitsemänä eri jätelajina (sekajäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, muovipakkaukset, lasipakkaukset sekä metallipakkaukset) kaikissa taajama-alueen asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. (Levinen & Kauppila 2021; Finncont 2021)
Siirtymäajaksi uuden lain mukaiseen lajitteluun ja erilliskeräyksen aloittamiseen on biojätteen osalta asetettu heinäkuu 2022 ja muille jakeille 2023 (Levinen & Kauppila 2021). Biojätteellä on nähty olevan suurin kierrätyspotentiaali ja sen keräyksessä on ollut paljon alueellista vaihtelevuutta.
Jätelakiin onkin kirjattu, että vuoden 2024 heinäkuusta lähtien biojäte tulee lajitella ja kerätä erikseen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevista kiinteistöistä, eli siis myös esim. omakotitaloista. (Lampinen T. 2021) Laissa on kuitenkin huomioitu myös mahdollisuus biojätteen hyödyntämiseen omassa käytössä ja tällöin erilliskeräysvelvoite poistuu. Lain soveltamiseen tällä tavoin riittää ilmoitusmenettely (Ympäristöministeriö 2021b).
Kaksoiskuljetusjärjestelmän ongelmallisuus
Uusi jätelaki muodostui poliittisesti kuumaksi aiheeksi erityisesti niin sanotun kaksoiskuljetusjärjestelmäkysymyksen takia. Se on ollut jo pitkän aikaa jätehuoltoalan toimijoiden mielipiteitä jakanut ja riitoja aiheuttanut asiakokonaisuus, johon liittyviä asioita on selvitelty myös oikeudessa.
Kaksoiskuljetusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa jätteiden keräys on voitu järjestää kahdella tapaa: joko kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana tai vaihtoehtoisesti kunta on voinut määrätä jokaisen kiinteistön hoitamaan asian itsenäisesti. Kaksoiskuljetusjärjestelmä on mahdollistanut tilanteen, jossa samalla asuinalueella on saattanut kiertää useita eri jätehuoltotoimijoiden ajoneuvoja keräämässä jätteitä, mikä ei ympäristömielessä ole tietenkään järkevää.
Kaksoiskuljetusjärjestelmän poistamisen kannattajat ovatkin enimmäkseen kuntien sekä jäteyhtiöiden edustajia. Säilyttämisen kannattajat ovat taas enimmäkseen yrityksien ja niiden etujärjestöjen edustajia, joista osa näkee pelkona muun muassa keskitettyjen kilpailutusten aiheuttamat haasteet kilpailutuksessa pärjäämiseen etenkin pienemmille kuljetusalan yrityksille. (Uusiouutiset 2020)
Uudessa laissa kaksoiskuljetusjärjestelmästä on nyt luovuttu osittain: kaikki muut kiinteistöistä kerättävät jätejakeet siirtyvät kunnan vastuulle, mutta sekajätteen kuljetuksesta jätetään edelleen mahdollisuus kiinteistönhaltijan päättää itse (Rusanen 2021).
SUP (Single-Use plastics) -direktiivi eli kertakäyttömuovidirektiivi
Oletko miettinyt, miksi muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä tai muovipinnoitteisia paperilautasia ei tahdo enää löytyä kaupoista? Kertakäyttökuppeihin on ilmestynyt pahoinvoivan kilpikonnan kuvan sisältävä varoitusmerkki, joka ilmaisee tuotteen sisältävän muovia. Kyse on EU-pohjaisesta SUP-direktiivistä, eli kertakäyttömuovidirektiivistä, jonka ensimmäiset kohdat astuivat voimaan kesällä 2021.
Direktiivin voimaan astumisen jälkeen muun muassa yllämainittuja tuotteita (muoviset kertakäyttöruokailuvälineet, muoviset kertakäyttölautaset / muovipinnoitteiset paperilautaset) ei saa enää saattaa markkinoille, mutta varastot saadaan käyttää loppuun.
Tiettyihin muovia sisältäviin tuotteisiin pitää lisätä joko itse tuotteeseen (kertakäyttöpahvimukit) tai tuotteen pakkaukseen yllä kuvattu varoitustarra tai painatus. (Lampinen N. 2021; Vainikainen & Tammivuori 2021) SUP-direktiivin ”tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.” (Ympäristöministeriö 2021c).
Direktiiviin pohjautuvia tulevia muutoksia kuluttajan kannalta
Vuonna 2024 direktiivissä astuu voimaan kohta, jonka mukaan kertakäyttöisiksi määriteltyjen muovisten juomapakkausten korkin pitää pysyä pullossa kiinni silloinkin, kun ne eivät ole pullon suulle kierretty. Tavoitteena on estää muovisten korkkien päätymistä luontoon.
Kertakäyttöisen muovisen juomapakkauksen koon ylärajaksi on määritetty direktiivissä kolme litraa. Asiaan on Suomessa jo alettu valmistella alan toimijoiden kesken teknistä standardia, jotta lain vaatimat tekniset muutokset pakkauksiin ja palautusjärjestelmiin saadaan toteutettua mahdollisimman helposti. (Ympäristöministeriö 2021c)
Lisäksi elintarvikepuolella pyritään vähentämään vuoteen 2026 mennessä kertakäyttöisiä pakkauksia. Elintarvikkeissa kertakäyttöisyydellä tarkoitetaan sellaisten yhden annoksen sisältävien ruokien pakkauksia, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan ilman mitään jatkojalostusta. (Ympäristöministeriö 2021c)
Onko 300 gramman jogurttipurkki sellainen? Tai 300 gramman nakkipaketti? Entä lämpökaapista napattu reilun puolen kilon painoinen lämmin lasagne? Toisaalta laki ei kuitenkaan kosketa kertanautittavaksi tarkoitettuja tuotteita, jos ne myydään osana monipakkausta (Ympäristöministeriö 2021c).
Betonin End-of-Waste -asetus
Jäte on termi, jota arkikielessä käytetään kuvaamaan jotain, joka on hyödyntämiskelvotonta. Tämän lisäksi jäte on myös lainsäädännöllinen termi. Jäte on laissa määritelty seuraavasti: ”jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä" (Finlex 2021a). Kun jokin aine tai esine on lainsäädännöllisesti määritelty jätteeksi, koskevat sitä tiukemmat vaatimukset (esim. ympäristölupa) jatkohyödyntämisen suhteen, kuin ilman jätestatusta (Salminen 2020).
Ja juuri tähän betonille kaavailtu End-of-Waste -asetus nimensä mukaisesti tähtääkin: jätebetonin jätteeksi luokittelun päättymiseen lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Jätebetonilla tarkoitetaan yleensä rakennusten purkamisesta syntyvää betoniainesta sekä betonin tuotannossa ja työmailla syntyvää ylijäämäbetonia (Huurtomaa 2021).
Nykyisellään jätebetonia käytetään yleisesti maarakennuksessa niin sanotun MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) nojalla: tämän kaltaisessa jätebetonin hyödyntämisessä ei tarvita erillistä ympäristölupaa, vaan ilmoitusmenettely riittää, kunhan asetuksen tietyt edellytykset käytölle täyttyvät (Ympäristö.fi 2021) MARA-asetus astui voimaan vuonna 2018 ja sen päätarkoituksena on edistää eräiden jätelajien, mukaan lukien betoni, hyödyntämistä maarakentamisessa (Finlex 2021b).
Asetuksella lisää mahdollisuuksia jätebetonin hyötykäyttöön
Betonille tulossa olevan End-of-Waste asetuksen voidaan ajatella olevan ikään kuin jatkumoa kiertotalouden edistämiselle tässä suhteessa. Kun jätebetonilta poistetaan jätestatus, sitä voidaan kohdella samoin kuin mitä tahansa ei-jätepohjaista tuotetta (Salminen 2020).
Tällöinkin jätepohjaisen betonin pitää tuotteena täyttää samat laadulliset vaatimukset kuin ei-jätepohjaisen betonin (Salminen 2020). Erityisesti End-of-Waste -asetuksen on ajateltu edistävän jätebetonin hyödyntämistä uusiobetonin raaka-aineena luonnonkiviaineksen tilalla, mikä on tähän mennessä ollut Suomessa vähäistä. Jätebetonin hyödyntämisestä uusiobetonin raaka-aineena on kuitenkin tehty tutkimuksia ja tulokset ovat olleet lupaavia (Huurtomaa 2021).
Esimerkiksi Saksassa uusiobetonin käyttöä on pilotoitu paljon ja joissakin julkisissa rakennushankkeissa jo edellytetään uusiobetonin käyttöä (Asp 2020). Betonin End-of-Waste asetus on tällä hetkellä EU-komission ennakkonotifiointimenettelyssä ja sen on tarkoitus astua voimaan Suomessa keväällä 2022 (Ympäristöministeriö 2021d).
Yhteenveto
Yllä oleva oli hyvin tiivis paketti isoimmista lähi- ja viimeaikojen muutoksista jätteisiin liittyvän lainsäädännön osalta. Kuten tekstistä käy ilmi, jätelainsäädäntöön liittyvät asiat eivät aina ole yksinkertaisia tai yksiselitteisiä.
SUP-direktiivi on saanut kritiikkiä erityisesti pakkausalan toimijoilta: direktiiviä on arvosteltu muun muassa sen huonosta valmistelusta sekä siitä, että asiaan liittyviä sidosryhmiä ei ole kuunneltu tarpeeksi direktiivin valmistelussa. Direktiivin perimmäisiä päämääriä pidetään kuitenkin hyvinä ja tärkeinä. (Säilä 2021; Välimäki 2021)
Eri osapuolien kuunteleminen on tärkeää ja lakien valmisteluihin on syytä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta laeista saadaan tarkoituksenmukaisia suhteutettuna siihen, mikä niiden perimmäinen tarkoitus on. Vuorovaikutuksen tärkeyttä eri sidosryhmien välillä ei voi tässäkään asiassa korostaa liikaa: se on avainroolissa, kun Suomea viedään kohti hiilineutraaliutta vuodeksi 2035.
SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke
Lainsäädännön muutokset heijastuvat myös SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen teemoihin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Meri-Lapin aluetta resurssiviisauden ja vähähiilisyyden teemoilla tarkoituksena muodostaa alueesta näiden teemojen edelläkävijäseudun. Hanke on keskittynyt erityisesti elintarvike- ja rakennusalan resurssiviisauden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämiseen.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. Hankkeen kesto on 1.1.2020-30.4.2022. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021) Hankkeen toteutuksessa isossa roolissa ovat olleet Meri-Lapin toimijoiden kanssa toteutetut pilotit, joissa on toteutettu hankkeen teemojen mukaisia kehitystoimenpiteitä.
Rakennusalan SERI-piloteissa on noussut esille erityisesti betonin End-of-Waste -asetus, joka voi tarjota purkubetonille uusia hyödyntämiskohteita ja näin edesauttaa sen paikallista, resurssiviisasta hyödyntämistä. Elintarvikealan resurssiviisauden ja kiertotalouden kehitystä edistää omalta osaltaan muovipakkausten erilliskeräyksen laajeneminen taajama-alueella kaikkiin vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöihin.
Yritykset voivat omalta osaltaan olla mukana edistämässä asiaa suunnittelemalla pakkaukset helposti kierrätettäväksi ja vähentämällä muovien käyttöä SUP-direktiivin mukaisesti. Meri-Lapin alueella Rönkä on ollut edelläkävijä asiassa: se muutti muovipakkauksensa täysin kierrätettäväksi vuonna 2019 (Rantamartti 2019).
Kemin kaupunki palkitsi yhtiön myöntämällä sille Vihreä teko -tunnuksen, joka myönnetään erityisen ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta (Rantamartti 2019) Toivotaan, että jatkoa seuraa myös muiden yritysten osalta, kun kierrätyksestä tehdään lainsäädännön kautta entistä helpompaa kansalaisille.
Kuva 1. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.
Lähteet:
Asp, E. 2020. Uusiobetonin käyttö rakentamisessa. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119173/AspEmmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Huurtomaa, S. 2021. Betonin uusi elämä. Xamk Read. Saatavilla: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/betonin-uusi-elama/
Finncont. 2021. Uusi jätelaki – miten voit valmistautua?. Finncont. Saatavilla: https://www.finncont.com/fi/ajankohtaista/kaikki/274-uusi-jaetelaki-miten-voit-valmistautua
Finlex. 2021a. Jätelaki. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646
Finlex. 2021b. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843
Lampinen, N. 2021. SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea. Pamark. Saatavilla: SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea - Pamark
Lampinen, T. 2021. Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää. Molok.com. Saatavilla: https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki
Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Saatavilla: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065
Levinen, R. & Kauppila, J. 2021. Jätelainsäädännön muutoksia. Ympäristöministeriö. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T1_1-2021-Riitta-Levinen-ja-Jussi-Kauppila.pdf
Rantamartti, T. 2019. Kemi myönsi Vihreä teko -tunnukset muovin kierrätykseen panostaneille yrityksille. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11060057
Rusanen, J. 2021. Jätelakiuudistuksen pääasiallinen sisältö kunnallisen jätehuoltoyhtiön näkökulmasta. Salpakierto Oy.
Saatavilla: https://docplayer.fi/217940959-Tervetuloa-tulevia-jatekuljetusten-hankintoja-koskevaan-markkinavuoropuhelutilaisuuteen-tilaisuus-alkaa-klo-14.html
Salminen, J. 2020. Betonijätteen EoW-asetus. CIRCVOL-hanke. Saatavilla: https://circvol.fi/wp-content/uploads/2020/05/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf
Säilä, A. 2021. SUP-direktiivi, pakkaukset ja lainsäädännön muutos. Suomen Pakkausyhdistys ry. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T4_1_-Antro-Saila-SUP-direktiivi-pakkaukset-ja-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n-muutos.pdf
Tilastokeskus. 2021a. Yhdyskuntajäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/yhdyskuntajate.html
Tilastokeskus. 2021b. Teollisuusjäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/teollisuusjate.html
Tilastokeskus. 2021c. Jätetilasto. Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/tie.html
Uusiouutiset. 2021. Hallitus: kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Uusiouutiset. Saatavilla: https://www.uusiouutiset.fi/hallitus-kuljetusten-kaksoisjarjestelma-sailyy/
Vainikainen, A & Tammivuori, H. 2021. Kertakäyttömuoveja ehkäisevä direktiivi voimaan heinäkuussa. Kehittyvä elintarvike. Saatavilla https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/lainsaadanto/kertakayttomuoveja-ehkaiseva-direktiivi-voimaan-heinakuussa/
Välimäki, M. 2021. SUP-direktiivin toimeenpano etenee – lisää velvoitteita vielä tulossa. Saatavilla: https://verkkolehti.rinkiin.fi/sup-direktiivin-toimeenpano-etenee-lisaa-velvoitteita-viela-tulossa#401e0acc
Ympäristöministeriö. 2021a. Jätesäädöspaketti. Saatavilla: https://ym.fi/jatesaadospaketti
Ympäristöministeriö. 2021b. Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä. Saatavilla: https://ym.fi/-/usein-esitetyt-kysymykset-jatteiden-erilliskerayksesta-kiinteistoilla
Ympäristöministeriö. 2021c. Usein kysyttyjä kysymyksiä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevasta direktiivistä. Saatavilla: https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk
Ympäristöministeriö. 2021d. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen etenee. Saatavilla: https://ym.fi/-/betonimurskeen-jatteeksi-luokittelun-paattyminen-etenee
Ympäristö.fi. 2021. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ympäristö.fi. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/ysln_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa |
Kaivoslain uudistus on eduskunnan käsittelyssä ja on sanottu, että kyseessä on kompromissi, joka kumartaa niin ympäristönsuojelulle kuin mineraalien jalostukselle. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Metsämiesten Säätiön teettämästä tutkimuksesta, jossa aiheena on Suomessa käytävä metsäkeskustelu. Tutkimuksen perusteella metsäkeskustelua ei pidetä tasapuolisena ja voidaan sanoa, että keskusteluissa ovat vastakkainen luonnonsuojelu ja metsäammattilaisuus.
Loimussa törmään välillä tilanteisiin, joissa loimulaisten alojen ammattilaiset joutuvat vastakkainasettelutilanteisiin keskustellessaan ammattiosaamiseensa liittyvistä asioista. Nämä keskustelut voivat ajoittain olla hyvinkin kiivaita. Sivusta seuraajana asiaa perin pohjin tuntematta tuntuu usein, että molemmat osapuolet ovat oikeassa.
Tällaisissa tilanteissa olisi osapuolten hyvä muistaa vanha sanonta, että ’asiat riitelevät, eivät ihmiset’ ja jatkaa keskustelua rauhoittuneena ja toisen mielipiteitä ja osaamista kuunnellen ja arvostaen. On myös hyvä muistaa, että kuulija tai lukija ei välttämättä erota missä roolissa asia on lausuttu – olenko esimerkiksi sanonut jotain Loimun puheenjohtajana, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntijana vai espoolaisena eläkeikää lähestyvänä miehenä. Myös minun, ja itse kunkin, on hyvä muistaa jotain sanoessaan, että kuulija voi sijoittaa lausunnon toisen roolin suuhun.
Tämän ei silti pidä estää meitä olemasta rohkeita ja kertomasta mielipiteitämme ja keskustelemasta erilaisista asioista. Keskustelussa on silti hyvä muistaa toisen arvostus ja mielipiteittemme yhdenvertaisuus – toinen mielipide ei ole toista huonompi, olkoonkin, että toisen mielipide saattaa tuntua täysin järjettömältä ja idioottimaiselta. Erimielisyydet on hyvä käsitellä ja purkaa, jotta tilanne ei eskaloidu, sillä kahden ihmisen välinen kitka vaikuttaa kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin ja siten koko yhteisön hyvinvointiin.
.
Lataa artikkeli
Tämä artikkeli (pdf)
Jouni Vainio
Jouni Vainio on Loimun hallituksen puheenjohtaja 2022 - 2023 ja työskentelee jääasiantuntijana Ilmatieteen laitoksella. Hän kirjoittaa säännöllisesti Loimu-lehteen omaa kolumnia.
Lue lisää kirjoittajalta
Tilaa RSS-syöte
Valitse julkaisutyyppi Valitse kaikki Edunvalvonta Ilmiöt Ilmiöt, tiede ja tutkimus Loimun uutiset Opiskelijalle Puheenvuorot tiede ja tutkimus Uratarinat |
Lehtikaalin lajike. Viljeltiin Ruotsissa jo 1800-luvulla. Kokenut 1990-luvulla uudelleen syntymisen mustakaali-nimisenä. Kookas italialainen erikoisuus (heirloom-lajike), ulkonäöltään silmiinpistävän kaunis. Lehdet sinisenvihreät ja savoijinkaalin
tapaan kurttuiset. Palmumaisessa ulkonäössä yhdistyvät sekä lehtikaalin komeus että kurttukaalin kauneus.
1g = n. 200-300 siementä.
Yhtä helppo viljellä kuin lehtikaalia.
Esikasvatus huhtikuun puolivälissä. Siemen itää 5-10 vuorokaudessa jopa +5 asteessa. Ulosistutus toukokuussa ravinteikkaaseen maahan. Taimiväli 50-60 cm, riviväli 65-75 cm. Kylmänkestävä, muttei ihan lehtikaalin veroinen. Lehtikaalin tavoin tuholaiskestävyys parempi kuin muilla kaalilajeilla. |
End of preview. Expand
in Dataset Viewer.
README.md exists but content is empty.
Use the Edit dataset card button to edit it.
- Downloads last month
- 0