_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_2010_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 26. elokuuta – Albert von Sachsen-Coburg und Gotha, Britannian kuningatar Viktorian puoliso (k. 1861) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 4. syyskuuta – Alexander von Collan, suomalainen lääkäri ja keisarillinen kunniahenkikirurgi (k. 1910) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 6. syyskuuta – William S. Rosecrans, yhdysvaltalainen keksijä, liikemies, poliitikko ja kenraali (k. 1898) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 8. joulukuuta – Carl Frans Gabriel von Haartman, suomalainen lääketieteen tutkija ja salaneuvos (k. 1888) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_264335_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Alkeisfunktio on mikä tahansa yhden muuttujan funktio, joka voidaan muodostaa käyttämällä äärellinen määrä aritmeettisia alkeisoperaatioita (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku), potenssiin korottamalla, funktion- tai käänteisfunktion otolla (funktiot lueteltu alla), yhdistämällä funktioita, aloittamalla vakioista, muuttujista tai muista perusalkeisfunktioista tai jatkamalla jo näin muodostetuista alkeisfunktioista. Alkeisfunktioiden derivaattafunktiot ovat aina alkeisfunktioita, mutta niiden integraalifunktiot eivät aina ole niitä. Silloin on kyse erikoisfunktioista, jotka eivät ole muodostettavissa pelkästään alkeisfunktioiden avulla edellä kerrotulla tavalla. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | juurifunktiot, sillä ne ovat yleensä potenssi-, polynomifunktioiden tai näiden yhdistettyjen funktioiden käänteisfunktioita tai erikoistapauksia. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | trigonometriset funktiot, sillä niillä kytketään kulmasuureet erityisiin pituusmittoihin yksinkertaisella tavalla. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Potenssifunktiot syntyvät määritelmän mukaisesti keromalla äärellinen määrä pelkästään vakioita ja muuttujia keskenään. Jos kaikki muuttujat tarkoittavat samaa lukua , saadaan . Kaikki vakiot voidaan kertolaskussa sieventää yhdeksi luvuksi, jolla kerrotaan potenssi . Kun eksponentti n on negatiivinen kokonaisluku, muuttuvat potenssifunktiot myös rationaalifunktioiksi. Kun eksponentti n on yksikkömurtoluku (rationaaliluku), muuttuu potenssifunktio juurifunktioksi. Kun eksponentti n on reaaliluku, saadaan vielä uudentyyppisiä alkeisfunktioita, joilla ei ole muissa funktioluokissa vastineita. Potenssifunktioiden käänteisfunktiot ovat aina myös potenssifunktioita. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Polynomifunktiot muodostetaan laskemalla yhteen eri potenssifunktioita, joilla on eksponentteina luonnolliset luvut, esimerkiksi . Polynomifunktioita voidaan myös muodostaa yhdistämällä potenssi- ja polynomifunktioita vapaasti eri tavoilla. Sallimalla yhdistettävissä potenssifunktioiden eksponenteissa negatiiviset kokonaisluvut, saadaan rationaalifunktioita, ja sallimalla eksponenteissa rationaaliluvut, saadaan erityyppisiä juurifunktioiden yhdistettyjä muotoja. | 1 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Rationaalifunktiot saadaan yksinkertaisimmin jakamalla kaksi polynomia keskenään. Kuten edellä havaittiin, voidaan rationaalifunktioon päätyä monin eri tavoin muutenkin. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Juurifunktiot muodostetaan korottamalla muuttuja yksikkömurtopotenssiin, mutta se merkitään yleensä perinteisesti juurimerkinnällä. Yhdistämällä juurifunktio polynomifunktiolla tai rationaalifunktiolla, saadaan edellä esiteltyjä juurifunktion muotoja. Joistakin juurifunktioiden yhdistelmäfunktioista saadaan myös olla yhdistettyjen potenssifunktioiden käänteisfunktioita. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Kuten edellisestä huomataan, ovat polynomifunktiot, rationaalifunktiot ja juurifunktiot kytköksissä potenssifunktioiden ominaisuuksiin. Alkeisfunktioita voidaan määritellä muillakin tavoilla. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_264335_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkeisfunktio | Alkeisfunktio | Eksponenttifunktiot saadaan, kun potenssimerkinnässä kiinteä kantaluku korotetaan potenssiin, joka on muuttuja. Eksponenttifunktioiden käänteiskuvaukset antavat logaritmifunktiot. | 0.5 | 261.444555 |
20231101.fi_1145141_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Vielä Guangxun alettua hallita leskikeisarinna Cixillä oli huomattava vaikutus hänen päätöksiinsä ja toimenpiteistään, vaikka hän viettikin useita kuukausia vuodesta kesäpalatsissa. Weng Tonghe pani merkille, että samaan aikaan kun keisari hoiti valtion jokapäiväisiä asioita, vaikeammissa asioissa hän ja suuri neuvosto kysyivät neuvoa leskikeisarinnalta. Itse asiassa keisari matkusti varsin usein kesäpalatsiin osoittaakseen kunnoitusta tädilleen ja keskustellakseen valtion asioista hänen kanssaan. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Maaliskuussa 1896 Guanxu kutsui ulkomaisia ministerejä Kiinaan "Purppuravalon paviljongissa", nykyisessä Zhongnanhaissa pidettyyn audienssiin. Samankaltaisen audienssin oli hänen edeltäjänsä, Tongzhi, pitänyt vuonna 1873. Kesällä 1897, ulkomaisten lähettiläiden painostuksesta ja vastatoimena Jangse-joen varrella puhjenneisiin, kristittyihin lähetyssaarnaajiin kohdistuviin levottomuuksiin, Guangxu antoi säädöksen, jolla kristityt saivat oikeuden keisarikunnan suojelukseen. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Kasvaessaan Guangxu oli selvästi tullut tietoiseksi säästäväisyyden merkityksestä. Tämän taipumuksensa vuoksi hän yritti vuonna 1892 antaa ankarat määräykset, joiden mukaan hovin kuluista oli säästettävä, ja tämä osoittautuikin yhdeksi hänen harvoista onnistuneista hallitustoimistaan. Siinäkin hän silti onnistui vain osittain, sillä hänen oli suostuttava suurempiin menoihin kuin olisi halunnut voidakseen tyydyttää leskikeisarinnan vaatimukset. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Vuonna 1894 alkoi ensimmäinen Kiinan–Japanin sota. Vaikka Guangxu oli keisari, sodan aikana hovin jäsenet usein sivuuttivat hänen mielipiteensä ja kuuntelivat sen sijaan leskikeisarinnaa. Lopulta päädyttiin laatimaan kaksi sarjaa Suuren neuvoston muistioita, toinen keisaria ja toinen Cixiä varten, ja näin jatkettiin syksyyn 1898 saakka. Shimonosekin rauhassa vuonna 1895 Kiina joutui luovutattamaan Japanille Liaotungin, Taiwanin ja Peskadorit sekä maksamaan suuret sotakorvaukset, minkä lisäksi Kiinassa asuville japanailaisille oli myönnettävä suosituimman kansan kauppaoikeudet. Tämän nöyryyttävän tappion vuoksi Guangxu ilmaisi haluvansa luopua valtaistuimesta. Vuoden 1897 lopulla Guangxu ja Qing-hallitus joutuivat kärsimään vielä lisää nöyryytyksiä, kun saksalaiset käyttivät kahden papin murhaa Shandongin maakunnassa tekosyynä Jiaozhoun lahden miehitykseen, minkä jälkeen muutkin vieraat vallat alkoivat vaatia myönnytyksiä. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Sodan ja nöyryytysten jälkeen Guangxu alkoi ajatella, että Kiinan oli otettava oppia Japanin kaltaisista perustuslaillisista monarkioista tullakseen poliittiseksi ja taloudellisesti vahvemmaksi. Kesäkuussa 1898 Guangxu aloitti sadan päivän uudistukset, joiden tarkoitus oli saada aikaan nopeita poliittisia, lainsäädännöllisiä ja yhteiskunnallisia muutoksia. Jonkin aikaa, kun leskikeisarinna Cixin oletettiin luopuneen vallankäytöstä, Guangxu antoi eräiden edistyksellisten ministerien kuten Kang Youwein ja Liang Qichaon avustuksella joukon säädkösiä, joiden nojalla piti toteuttaa pitkälle meneviä modernisoivia uudistuksia. | 1 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Uudistusten tavoitteena oli muun muassa rautateiden rakentaminen, sanomalehtien perustaminen ja länsimaisten tietojen vaatiminen valtion tutkinnoissa. Guangxu määräsi Pekingiin perustettavaksi ajanmukaisen ja että valtion budjetti oli laadittava samaan tapaan kuin Kiinasta piti tehdä nykyaikainen perustuslaillinen keisarikunta, joka samalla kuitenkin yhä pitäisi kiinni parhaista perinteistään, samaan tapaan kuin Japanissa oli tehty Meiji-restauraatiossa. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Uudistukset olivat kuitenkin liian äkillisiä Kiinassa, jossa uuskungfutselaisuudella oli vahva asema, ja lisäksi leskikeisarinna Cixi, jolla yhä oli suuri vaikutusvalta, asettui niitä vastustamaan. Monet virkamiehet, jotka pelkäsivät menettävänsä asemansa, pyysivät Cixiltä apua. Vaikka Cixi ei aluksi tehnytkään mitään sadan päivän uudistusten lopettamiseksi, hän tiesi, että hänen ainoa keinonsa pysyä vallassa oli sotilasvallankaappaus. Guangxu sai hankkeen tietoonsa ja pyysi apua Kang Youweita ja muita uudistusten kannattajia sen torjumiseksi. He päättivät käyttää apunaan Yuan Shikaita, jolla oli uudenaikainen armeija, vaikkakin vain 6000 miehen vahvuinen. Cixi puolestaan tukeutui Tianjinissa toimineeseen Ronglun armeijaan. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Rongulla oli myös liittolainen, kenraali Dong Fuxiang, joka komensi keisarikunnan sotajoukkojen 10 000 islamilaista Kansun urhoolista, joihin kuuluivat myös kenraalit Ma Fuxiang ja Ma Fulu. Heidän asemapaikkansa oli Pekingin kaupunkiseudulla, he jatkuvasti hyökkäsivät ulkomaalaisia ja länsimaalaisia vastaan, ja he olivat Cixin johtamien vanhoillisten puolella vallankaappauksen tullessa. Heidät oli myös aseistettu länsimaisilla rihlatulla kivääreillä ja nykyaikaisella tykistöllä, joka osoittaa, että keisarinna Cixin vanhoillinen puoluekin oli halukas käyttämään hyväkseen länsimaista teknologiaa. | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_1145141_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Guangxu | Guangxu | Taiwanilainen professori Lei Chia-sheng (雷家聖) on tutkinut vallankaappaushanketta tarkemmin. Kang Youwein johtamat uudistusten kannattajat johdattivat mahdollisesti keisari Guangxun ansaan. Muuan brittiläinen lähetyssaarnaaja ja Japanin entinen pääministeri Itō Hirobumi huijasivat Kangin mukaan hankkeeseen, jolla korkein valta Kiinassa olisi luovutettu Itōlle. Brittiläinen suurlähettiläs Sir C. MacDonald sanoi, että uudistusten kannattajat olivat itse asiassa tehneet vahinkoa Kiinan nykyaikaistumiselle. Leskikeisarinna Cixi sai tämän salahankkeen tietoonsa ja päätti tehdä siitä lopun pelastaakseen Kiinan joutumasta vieraiden valtojen alaisuuteen.<ref>{{kirjaviite | Tekij = Lei Chia-sheng | Nimeke = Liwan kuanglan: Wuxu zhengbian xintan 力挽狂瀾：戊戌政變新探 [Sisältäen raivoisat aallot: uusi näkemys vuoden 1898 vallankaappauksesta] | Julkaisija = Wanjuan lou | Julkaisupaikka = Taipei | Vuosi = 2004}}</ref> | 0.5 | 260.962129 |
20231101.fi_8085_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | CP/M:stä oli versiot useille eri suoritinarkkitehtuureille. Intel 8080 -yhteensopivaa suoritinta, erityisesti Zilog Z80:aa käyttävissä mikrotietokoneissa se oli suosittu. CP/M tuki kaikkiaan 64 kB keskusmuistia. Suosittu alkuaikojen järjestelmä perustui 8080-suorittimeen, 4 kB muistiin ja yhteen 8 tuuman levykeasemaan. Myöhemmissä tietokoneissa oli tyypillisesti Zilog Z80, 64 kB muistia ja kaksi 360 kB, 5¼ tuuman levykeasemaa. Kalleimmissa malleissa toinen levykeasemista oli korvattu yleensä 10 MB kovalevyasemalla. Myös 3½-tuumaisia, kapasiteetiltaan isompia levykkeitä (”korppuja”) oli käytössä. | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | CP/M oli käytössä jopa satojen eri valmistajien tietokoneissa. Suosituimpia olivat Altair, IMSAI 8080, Osbornen ja Kaypron kannettavat sekä MSX-kotitietokoneet. Jopa Apple II:een sai Z80-kortin, jolla pystyi ajamaan CP/M-ohjelmia. | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Hakemisto on taulukko 32 tavun tietueita. Tiedoston nimi koostuu 8+3 merkistä, kuten myöhemmässä MS-DOS-käyttöjärjestelmässäkin. Tiedoston nimen lisäksi hakemistotietue sisältää käyttäjäkoodin, 128-tavuisten levylohkojen määrän ja 16 tavua levylohkojen numeroita. Tilanvarausta varten puolestaan levy on jaettu 1 kB lohkoihin, ja tiedoston hakemistotietue sisältää tiedon siitä, mitkä lohkot kuuluvat tiedostoon. | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Tiedoston kokoa tavuina ei tallenneta, joten tiedostoa käsittelevän ohjelman täytyy pitää huolta siitä, ettei se lue tiedoston lopun ohi. Käytännön nyrkkisäännöksi muodostui päättää tekstitiedostot ohjauskoodilla control-Z (ASCII: SUB tai 0x1A). | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Tiedostojärjestelmä ei pidä yllä tietoa levykkeen vapaista lohkoista. Levynvaihdon yhteydessä käyttöjärjestelmä lukee koko hakemiston läpi ja muodostaa bittikartan, johon on merkitty tiedostoille varatut ja käytettävissä olevat alueet. | 1 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Koska yksi hakemistotietue voi osoittaa vain 16 lohkoa, 16 kB suuremmat tiedostot vaativat usean hakemistotietueen. Tähän käytetään hakemistotietueen extends-kenttää, joka kertoo, monesko tiedostolle varattu tietue on kyseessä. | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Lisäksi CP/M:n hakemisto sisältää käyttäjäkentän, jonka avulla tiedostoja voi ryhmitellä. Käyttöjärjestelmä listaa ainoastaan ne tiedostot, joiden käyttäjä-kenttä on saman kuin nykyinen käyttäjänumero. Käyttäjää vaihdetaan komentotulkin komennolla USER x, jossa x on luku 0–15. Eräät valmistajat lisäsivät tähän salasanakyselyn, mutta peruskäyttöjärjestelmässä käyttäjänvaihtoon ei sisältynyt mitään tietoturvaa, vaan käyttäjää voi vaihtaa ilman salasanoja. | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Tietokoneen käynnistyttyä se jää komentotulkin ”A>”-kehotteeseen, josta voi käynnistää ohjelmia tai käsitellä tiedostoja sisäänrakennettujen komentojen ja erillisten apuohjelmien avulla. Komentotulkki sisältää komennot: | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_8085_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/CP/M | CP/M | Muut toimet tehdään ulkoisilla apuohjelmilla, joista ehkä tärkein on PIP (nimi tulee DEC PDP-6:n Peripheral Interchange Program -ohjelmasta), jolla voi kopioida tiedostoja eri laitteiden välillä - yhtä lailla levykkeeltä levykkeelle, näppäimistöltä levykkeelle kuin levykkeeltä tulostimellekin: PIP LST:=tiedosto.txt | 0.5 | 260.574609 |
20231101.fi_166298_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Vitsebsk () eli Vitebsk (; ) on kaupunki Valko-Venäjän pohjoisosissa. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 väestönlaskennassa 347 928. Vitsebsk on Vitsebskin alueen (maakunnan) pääkaupunki ja Valko-Venäjän neljänneksi suurin kaupunki. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Kaupunki sijaitsee kohdassa, jossa kaupungille nimensä antanut, idästä saapuva, nykyään purona virtaava Vitbajoki laskee suureen Väinäjokeen. Vitsebsk kehittyi paikalla sijainneen jokisataman ympärille. Ensimmäinen maininta kaupungista on vuodelta 1021, mutta sen virallinen perustamisvuosi on 974. 1100-1200-luvulla kaupunki oli pienen ruhtinaskunnan keskus, joka hyötyi Itämeren, Mustanmeren ja Välimeren välisestä kaupasta. Vuonna 1320 se liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan, josta tuli Puola-Liettua 1569. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Kaupunki liitettiin ensimmäisessä Puolan jaossa vuonna 1772 Venäjän keisarikuntaan. Kaupunki oli keisarikunnan Vitebskin kuvernementin keskus, ja se rakennettiin uusklassiseen tyyliin. Se oli myös merkittävä juutalaisille sallittu kaupunki. Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan hieman yli puolet väestöstä oli äidinkieleltään juutalaisia (eli puhui jiddišiä tai vastaavaa). | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Toisessa maailmansodassa suuri osa vanhaa kaupunkia vaurioitui vuosien 1941–1944 saksalaismiehityksessä ja taisteluissa. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Vitsebskin kaupunki on maakuntahallinnon ohjauksessa Vitsebskin kaupunkipiirin kautta (). Kaupunkipiirissä oli 2009 väestönlaskennan mukaan yhteensä 355 062 asukasta. Vitsebskin kaupungin (347 928 as.) lisäksi kaupunkipiiriin kuuluu kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Ruban kaupunkimainen taajama (7 134 as.). | 1 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Vitsebskin kaupunkipiiriä ympäröi erillinen maalaiskuntamainen 40 552 asukkaan hallintopiiri Vitsebskin piiri. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Kaupungissa on vuodesta 1992 järjestetty vuosittainen slaavilaisen musiikin festivaali Slavjanski bazar v Vitebske. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Kaupunki on myös taidemaalari Marc Chagallin syntymäkaupunki. Kaupungissa on Chagallin kotimuseo ja taiteilijan nimeä kantava taidekeskus. Koska Chagall loi päätuotantonsa suurelta osin muualla kuin Valko-Venäjällä, museoiden anti on ennen kaikkea taidehistoriallinen. Vitsebsk oli Chagallin aikana yksi Neuvostoliiton avangarden keskuksia. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_166298_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vitsebsk | Vitsebsk | Vitsebskissä sijaitsee neljä valtiollista, ylempään korkeakoulututkintoon valmistavaa oppilaitosta: Vitsebskin P. Mašerovin valtionyliopisto, Vitsebskin lääketieteellinen valtionyliopisto, Vitsebskin teknillinen valtionyliopisto ja Vitsebskin eläinlääketieteellinen valtionakatemia. | 0.5 | 260.182695 |
20231101.fi_1348434_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Tämän jälkeen Suomen valtio perusti hanketta jatkamaan Baltic Connector -yhtiön. Energiavirasto totesi, että Balticconnector-hankkeen hyötyjä on erityisen hankala esittää laskelmilla, mutta ”hanke on välttämätön Suomen eristäytymisen poistamiseksi ja Suomen liittämiseksi Baltian ja myöhemmin Euroopan kaasumarkkinakehitykseen”. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | 8. lokakuuta 2023 paine putkessa laski, ja putki suljettiin. Putkeen oli tullut reikä, joka sijaitsee Suomen talousvyöhykkeellä. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Suomen ja Viron välinen merenalainen tiedonsiirtokaapeli Viron talousvyöhykkeellä vahingoittui samaan aikaan kun putkivaurio syntyi. Viron turvallisuusviranomaisten mukaan kaapelin vaurio on ihmisten aiheuttama. Jokin esine on kiristänyt kaapelia vinoon. Kaapeli on revennyt ja vauriopaikan lähellä meren pohjassa on vaon muotoisia jälkiä. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Myös Viron ja Ruotsin välisessä EE–S1-tietoliikennekaapelissa havaittiin vaurio, joka syntyi 7. lokakuuta iltapäivällä paikassa, joka sijaitsee noin 50 kilometriä länteen Hiidenmaalta. Kaapeli pysyi toimintakunnossa. Vaurion sijainnista ja laadusta ei ole varmuutta. Vaurio on syntynyt "ulkoisesta fyysisestä vaikutuksesta". Kaapelin lähellä meren pohjassa on vaon muotoisia jälkiä. Vaurioiden välistä yhteyttä tutkitaan. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Suomen hallitus ja tasavallan presidentti Niinistö tiedottivat 10. lokakuuta 2023, että putkessa oleva vaurio on ulkoisen toiminnan tulosta. Keskusrikospoliisin rikosylitarkastajan mukaan vaurion kokoluokka on sellainen, että kyseessä on tahallinen teko. KRP käynnisti esitutkinnan, jossa rikosnimikkeenä on törkeä tuhotyö. Vuotoa selvittävät myös Rajavartiolaitos ja Suojelupoliisi. Merivartioston vartiolaiva Turva, merivoimien miinantorjunta-alus Purunpää ja merivartioston vartiolaiva Tursas siirtyivät paikalle. | 1 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Norjalainen tutkimuslaitos Norsar havaitsi Suomessa sijaitsevalla asemallaan ”todennäköisen räjähdyksen” aiheuttamia seismisiä aaltoja kaasuputken lähellä 8. lokakuuta kello 1.20 Suomen aikaa. Myös Viron geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston seismologian instituutti tallensivat vastaavan havainnon samaan aikaan. Norsarin mukaan sellaisen räjähdyksen aiheuttamiseen olisi riittänyt vajaat sata kiloa TNT-räjähdettä. KRP ei kuitenkaan epäile vaurion aiheutuneen räjähdyksestä. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Norsarin mukaan sen havaitsema ääni on voinut aiheutua myös ankkurin osumisesta putkeen ja kaasun purkautumisesta ulos. Viron merivoimien komentajan Jüri Saskan mukaan kaasuputken betoninen suojakuori on repeytynyt irti ja kaasuputki on siirtynyt paikaltaan. Syntyneet vauriot ovat toispuoleisia, ikään kuin putkea olisi revitty. Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen pitää todennäköisenä, että jokin isohko alus on ollut ankkurissa, ja myrskytuuli on painanut alusta, jolloin sen ankkuri on lähtenyt laahaamaan. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur toteaa, että tapahtuman aikaan oli kova myrsky. KRP:n mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut ankkuri, vaan muu mekaaninen voima. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Merenpohjassa on useiden kymmenien kilometrien matkalla raahautumisjälkiä, jotka kulkevat vauriokohdan suuntaan. Vauriokohdasta itään löytyi möykky vastikään kerrostunutta maata, jonka sisällä oli ankkuri. Ankkuri nostettin ylös öljyntorjunta-alus Hallin nosturilla. Ankkurista löytyi jälkiä, jotka viittaavat siihen, että se on ollut kosketuksessa kaasuputken kanssa. Merenpohjan raahautumisjälki jatkuu kapeampana ankkurin jälkeen. Ankkurilta poispäin johtava raahausjälki sopii mitoiltaan osaan, jolla ankkuri kiinnittyy ketjuunsa. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_1348434_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Balticconnector | Balticconnector | Monet asiantuntijat pitivät putken vaurioitumisen todennäköisenä selityksenä Venäjän sabotaasia. Esimerkiksi eräs venäläinen rahtialus oli pysytellyt vauriokohdan läheisyydessä tapahtumahetkellä, omistajansa mukaan odottaakseen huonon sään väistymistä ankkurissa. Myös venäläinen tutkimusalus Sibirjakov liikkui alueella ovaalin muotoista reittiä AIS-lähettimet pois päältä. Venäjän motiivin arvuuteltiin olevan reagointi Suomen Nato-jäsenyyteen, vastapuolen reaktioiden testaus, pelon herättäminen, epäsuora hyökkäys länttä, Euroopan unionia ja Natoa vastaan, huomion siirtäminen pois Ukrainasta, energiakriisin luominen, sabotaasimenetelmien testaaminen tai suomalaisten turvallisuudentunteen heikentäminen ja Venäjän aseman korostaminen. | 0.5 | 259.02963 |
20231101.fi_252341_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Mittauspatteriston edeltäjän Mittauspatterin perusti Vilho Nenonen 11. kesäkuuta 1924 Perkjärven ampumaleirillä. Hän oli selvittänyt jo pidempään mittaustiedustelun merkitystä Suomen peitteisessä maastossa, jossa tykistö oli helposti kätkettävissä. Mainittakoon että esimerkiksi lentotiedustelu oli niihin aikoihin vasta lapsenkengissään. Ensimmäisen maailmansodan aikana kaikissa suurvalloissa oli alettu tutkia ja kehitellä mittaustiedustelumenetelmiä. Aikaansa seuraavana ja ennakkoluulottomana tiedemiehenä ja sotilaana Nenonen otti tämän asian erityisen huomionsa kohteeksi. Perustamisensa jälkeen patteri liitettiin Jääkäritykistörykmenttiin ja siitä käytettiin lyhennettä M.P. Sen ensimmäinen sijoituspaikka oli Hämeenlinnan varuskunta. Kesän 1926 ampumaleirin jälkeen patteri muutti Turkuun Sirkkalan kasarmille. Helmikuussa 1929 patteri palasi Hämeenlinnaan Suomen kasarmille. Mittauspatteristoksi joukko muuttui 1. kesäkuuta 1927. Silloin se käsitti valo- ja äänimittauspatterit. Vuonna 1932 siitä tuli jälleen Mittauspatteri armeijan organisaation laajassa uudelleenjärjestelyssä. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedoston mukaan sotatoimien aikana mittauspatterit kärsivät 49 kaatuneen tappiot. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | 1. mittauspatteri perustettiin Hämeenlinnassa 12.–13. lokakuuta 1939. Patterin henkilöstö oli reserviläisiä Lounais- ja Kanta-Hämeestä. Kuljetusjuna lähti liikkeelle 21. lokakuuta ja sen määräasema oli Myllypelto. Patteri alistettiin III armeijakunnalle. Huollollisesti se oli alistettu 10. divisioonalle. Sotatoimet 1. mittauspatterin osalta alkoivat, kun neuvostoliiton joukot ylittivät rajan 10. divisioonan kohdalla 30. marraskuuta kello 6.45. Neuvostoliittolaisten tykistö tulitti Metsäpirtin kirkonkylää useasti aamun tunteina. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | 2. mittauspatteri lähti rintamalle 22. lokakuuta 1939 harjoiteltuaan viikon ajan Hämeenlinnassa sen turkulaisista koostuneen reservin voimin. Kuljetusjuna purettiin lopulta Kämärän asemalla. Se sai käskyn luoda mittausrintama II armeijakunnan alueella jonka joukkoihin se alistettiin. Huollollisesti se oli alistettuna 11. divisioonalle. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Kun 17. kesäkuuta 1941 annettiin käsky puolustusvoimien ylimääräisistä harjoituksista alettiin Mittauspatterissakin suorittaa sodanajan joukkojen perustamistoimia. Hämeenlinnasta lähdettiin junakuljetuksella ja saavuttiin 26. kesäkuuta mennessä Kallislahteen. Siellä patteri määrättiin kuuluvaksi II armeijakuntaan. Hyökkäysvaiheen päätyttyä oli Kannaksella asemissa kaksi tykistön mittaustiedusteluyksikköä, länsiosassa 2. mittauspatteri ja keskiosassa Hangon rintamalta siirretty 1. äänimittausosasto, myöhemmin 11. mittauspatteri. Ensin mainittu toimi 18. divisioonan ja jälkimmäinen 2. divisioonan alueella. Toukokuussa 1944 Kannaksella oli ryhmittyneenä Suomenlahdelta Laatokalle aiemmin mainittujen lisäksi 5. mittauspatteri 15. divisioonan alueelle Lempaalan pohjoispuolelle. | 1 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Mittauspatteristo muutti alkuperäisestä sijoituspaikastaan Hämeenlinnan Suomen kasarmeilta Kankaanpään Niinisaloon vuonna 1950. Siellä patteristo toimi aluksi varuskunnan ns. lamellikasarmissa, kunnes sille valmistui oma kasarmi vuonna 1966. Vuonna 1960 tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen patteristoon kuuluivat esikunta, mittauspatteri sekä mittaus- ja tiedustelukoulu. Itsenäisenä joukkoyksikkönä patteristo lakkasi olemasta lokakuun alussa 1979, jolloin se liitettiin Tykistökouluun. Syyskuun alussa 1987 patteristosta tuli Satakunnan Tykistörykmentin yksi joukkoyksikkö. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Ennen yhdistämistään Suojelu- ja Sääkoulun kanssa patteristo käsitti kaksi varusmiehiä kouluttavaa patteria, 1. ja 2. Mittauspatterin. Kumpikin vastaanotti vuorotellen yhden saapumiserän ja järjesti tuleville ryhmänjohtajille oman mittaustiedustelualiupseerikurssin. Vuoden 1989 loppuun aliupseerien että miehistön palvelusaika oli 330 vuorokautta. Vuoden 1990 alusta lähtien palvelusaikamuutoksen johdosta miehistön palvelusajaksi tuli 285 vuorokautta, poikkeuksena kirjurit ym. jotka palvelivat 240 vrk. Patterit kouluttivat varusmiehiä ääni-, valo- ja tutkamittaukseen. Käytössä oli myös kaukotähystyskalustoa ja maastonvalvontatutkia. Mahdollisessa liikekannallepanossa mittaustiedustelumiehen koulutuksen saaneista reserviläisistä olisi muodostettu armeijakuntien alaisia mittauspattereita. Suojelu- ja Sääkouluun yhdistämisen seurauksena sanat Mittauspatteristo sekä mittaustiedustelu poistuivat käytöstä. Rovajärven ampumaleireillä toimi Harjoitusmittauspatteri (HarjMittPtri). | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Tykistöprikaatin aloittaessa toimintansa maaliskuun alussa 1992 Mittauspatteriston nimi muutettiin Tiedustelupatteristoksi. Nimenmuutoksen yhteydessä patteriston tehtävät laajenivat käsittämään maavoimien sääpalvelun ja sen kehittämisen sekä maavoimien kuvaustiedustelutoiminnan. Ballistinen sääpalvelu siirtyi konkreettisesti Tiedustelupatteriston vastuulle Suojelu- ja Sääkoulun toimintojen siirtyessä Tikkakoskelta Niinisaloon lokakuun alussa 1992. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_252341_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo | Mittauspatteristo | Mittauspatteristo sai vuonna 1958 oman lipun, jonka suunnitteli Gustaf von Numers. Lippu vihittiin käyttöön puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta 1958. Patteriston perinnepäivä oli sen perustamisen vuosipäivä 11. kesäkuuta ja perinnemarssina Heikki Klemetin sovittama Vanha marssi Pohjanmaalta. Mittauspatteristossa palvelleiden, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sotilaiden muistotaulut paljastettiin patteriston 35-vuotispäivänä 11. kesäkuuta 1959. | 0.5 | 258.926607 |
20231101.fi_369514_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Juoksutus (myös liinajuoksutus) on hevosten kanssa työskenneltäessä käytettävä menetelmä, jota voidaan käyttää sekä hevosen että ratsastajan koulutuksessa. Juoksutuksessa hevonen kulkee eri askellajeissa suurella ympyrällä juoksuttajan pidellessä juoksutusliinaa ympyrän keskellä. Juoksutusliina on pitkä luja hihna (yleensä nailonia), joka kiinnitetään yleensä kapsoniin hevosen turvan päällä tai suitsien kuolainrenkaaseen. Hevosta komennetaan esimerkiksi lisäämään tai hiljentämään vauhtia tai vaihtamaan askellajia äänellä, juoksutuspiiskalla ja jonkin verran myös juoksutusliinan välityksellä. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Laajallakin ympyrällä juokseminen on hevoselle varsin raskasta ja toispuolista työskentelyä. Varsinkaan nuorta hevosta ei pitäisi juoksuttaa kerralla 10–15 minuuttia pidempään, ja varttuneelle ja hyväkuntoisellekin hevoselle 30 minuutin liinatyöskentely (ratsastajan kanssa tai ilman) on enimmäisaika. Tasapuolisen rasituksen vuoksi suuntaa tulisi myös vaihtaa usein, enintään viiden minuutin välein. Suunnan vaihtoa varten juoksuttaja voi pyytää hevosta pysähtymään ja mennä sitten sen luo ympyrän kaarelle, tai kokenut liinahevonen voidaan kutsua ympyrän keskelle suunnan vaihtoa varten ja lähettää sitten taas ympyrälle toiseen suuntaan. Suunnan vaihto vaatii yleensä ainakin liinan kiinnittämisen uudelleen ja tavallisesti muutakin varusteiden säätöä. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Hevosta saatetaan lähinnä liian energian purkamiseksi juoksuttaa jopa pelkästään suitset tai kapsoni (tai riimu) päässä. Tällöin ohjat joko irrotetaan suitsista kokonaan tai kiinnitetään kaulan alta niin, etteivät ne pääse putoamaan hevosen pään yli ja sotkeudu sen jalkoihin. Tavallisesti hevosella kuitenkin on selässään satula tai samalta kohdalta sen rungon ympäri kulkeva juoksutusvyö, vikellyksessä kahvallinen vikellysvyö. Jollei hevosella ole ratsastajaa selässään, jalustimet nostetaan tukevasti ylös, kiinnitetään toisiinsa hevosen mahan alta esimerkiksi riimunnarulla tai irrotetaan satulasta kokonaan. Hevosta saatetaan kuitenkin joskus tilapäisesti juoksuttaa jalustimet irrallaan, jotta se tottuu heiluviin jalustimiin eikä säiky niitä esimerkiksi ratsastajan pudottua satulasta. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Satulan tai juoksutus- tai vikellysvyön kanssa käytetään usein sivuohjia, jotka kiinnittyvät kuolainrenkaista satula-, juoksutus- tai vikellysvyöhön hevosen kylkien kohdalla. Ne säädetään suhteellisen löyhiksi, eivätkä ne saa pakottaa hevosta tiettyyn muotoon mutta ohjaavat sitä oikeanlaiseen työskentelymuotoon jossa hevonen käyttää hyödyllisellä tavalla selkälihaksiaan. Sisäsivuohja säädetään hieman ulko-ohjaa lyhyemmäksi, joten kiertosuuntaa vaihdettaessa sivuohjat on säädettävä aina uudelleen. Sivuohjien sijaan saatetaan käyttää samaan tapaan vaikuttavaa joustavaa kumichambonia, joka kiinnittyy samalla tavoin satulaan tai vyöhön ja kulkee yhtenäisenä kuolainrenkaan läpi hevosen korvien takaa toisen kuolainrenkaan läpi ja siitä toiselle kyljelle. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Liinajuoksutuksessa käytetään hevosella jo runsaan kaarevalla uralla työskentelyn vuoksi yleensä jalkasuojia, esimerkiksi pinteleitä tai hivutussuojia. Ne saattavat tukea jalkoja tai suojata niitä toisten jalkojen osumien aiheuttamilta kolhuilta tai molempia. | 1 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Juoksuttaja ei tarvitse erityisiä varusteita, mutta hyvällä tarttumapinnalla varustetut hansikkaat suojaavat kämmeniä ja helpottavat liinasta kiinni pitämistä, ja tukevat kengät ovat myös hyödyksi. Hevosten kanssa työskennellessään on myös hyvä käyttää ratsastuskypärää muulloinkin kuin hevosen selässä istuessaan, koska hevonen saattaa vahingossa tai tahallaankin esimerkiksi potkaista ihmisen päätä kohti, ja kaatuessaankin voi lyödä päänsä. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Liinajuoksutusta käytetään usein ratsuhevosen alkeiskoulutuksessa totutettaessa hevosta suitsiin, satulaan ja ratsastajaan ja opetettaessa sille äänikomentoja, joiden avulla hevoselle sitten voidaan opettaa ratsastajan varsinaiset avut. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Lisäksi lähinnä syystä tai toisesta ratsastuksen aluksi liiaksi riehaantuvaa hevosta saatetaan ensin juoksuttaa liinassa, jotta se saa purkaa liiemmät energiansa ennen ratsastajan nousemista satulaan. Tällöin hevonen malttaa jo paremmin kuunnella ratsastajaansa ja ratsastus saattaa olla suorastaan turvallisempaakin. Liinajuoksutuksen ohella ylienergistä hevosta voi myös irtojuoksuttaa, jos käytössä on muista ratsukoista tyhjä, kunnolla aidattu ja muutenkin turvallinen ratsastuskenttä tai maneesi. Tällöin hevosen voi laskea esimerkiksi riimu päässään tai ilman varusteitakin juoksemaan omaehtoisesti. Tarvittaessa liikettä voi ylläpitää juoksutuspiiskan avulla. Joko liina- tai irtojuoksuttamalla voi myös välillä järjestää hevoselle jonkin verran liikuntaa, jos hevonen on sinänsä terve mutta ratsastus ei jostakin syystä onnistu. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_369514_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Juoksutus | Juoksutus | Kun hevonen on liinassa ja juoksuttaja huolehtii pääosin sen eteenpäin liikkumisesta ja askellajien vaihtumisesta, ratsastaja voi keskittyä esimerkiksi istuntansa yksityiskohtiin ja tasapainonsa parantamiseen. Erityisesti virheellisen istunnan korjaamisessa tai oikean istunnan opettamisessa aloittelijoille juoksutus onkin hyvin tehokasta. Käytössä ovat yleensä sivuohjat tai kumichambon, jotta hevonen liikkuisi oikein ja näin ratsastajan kannalta tasaisesti hänen tarvitsematta puuttua asiaan. | 0.5 | 258.742028 |
20231101.fi_210680_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchus oli suuri maanisäkäs, joka eli Mongoliassa noin 40–34 miljoonaa vuotta sitten eoseenikaudella. Se oli peto, joka luultavasti etsi ennemmin raatoja kuin saalisti itse. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchus kuului Mesonychia-lahkoon, joiden lajit olivat mitä luultavimmin yksineläjiä, koska niiden luita ei ole löydetty kuin yksittäin. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchuksen luokittelu on kiisteltyä fossiilien niukkuuden takia. Yleensä se luokitellaan lahkoon Mesonychia ja heimoon Triisodontidae. On myös ehdotettu että se olisi sukua entelodonteille. Samaan aikaan Andrewsarchusin kanssa eli Paratriisodon. Se tunnetaan vain hampaista kiinalaisesta Lushi-muodostumasta ja se on luokiteltu heimoon Arctocyonidae. Hampaiden perusteella se oli Andrewsarchuksen kokoa ja Paratriisodon oli ehkä sen synonyymi. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchuksen kallo löydettiin vuonna 1923, kun yhdysvaltalaisen American Museum of Natural History -museon retkikunta lähti Mongoliaan etsimään fossiileja. Matkalla löydettiin muun muassa ensimmäiset löydetyt dinosauruksen munat ja monia muita merkittäviä havaintoja. Andrewsarchuksen löysi kiinalainen paleontologi Kan Chuen Pao, joka huomasi sen täydellisen kallon Irden Mannah -nimisellä taukopaikalla. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Laji sai nimensä retkikuntaa johtaneen paleontologi Roy Chapman Andrewsin mukaan. Koko nimi on Andrewsarchus mongoliensis, joka tarkoittaa "Andrewsin mongolialaista johtajaa" (kreikankielen ἀρχός (archos) = johtaja, komentaja). | 1 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchuksen kallosta päätellen eläin oli noin 3,82 metriä pitkä ja 1,89 metriä korkea. Se painoi uusimpien arvioiden mukaan 600 - 1000 kiloa. Andrewsarchus olikin kooltaan maapallon suurin maalla elävä petonisäkäs. Sen suuret ja terävät hampaat soveltuivat luiden ja kilpikonnan kuorien murskaamiseen sekä lihan leikkaamiseen. Se ei luultavasti ollut aktiivinen saalistaja vaan pikemminkin raadonsyöjä tai kaikkiruokainen | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Sen leuat vaikuttavat varsin heikoilta, kulmahampaat ovat pienet verrattuna muihin hampaisiin ja kuono on pitkä ja kapea. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchus eli ehkä niiden tavoin jokien ja järvien rannoilla ja söi rannalle huuhtoutuneita eläimiä ja kaloja. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_210680_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrewsarchus | Andrewsarchus | Andrewsarchuksella oli mahdollisesti sorkat, eikä kynsiä, toisin kuin nykyisillä petonisäkkäillä ja se olikin lähempää sukua sorkkaeläinten ja ennen kaikkea varhaisten valaiden esi-isille. Valaiden uskotaankin kehittyneen andrewsarchuksen kaltaisista mesonychidae-heimon jäsenistä. | 0.5 | 258.730734 |
20231101.fi_51420_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri (Inula helenium) on monivuotinen asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi. Se voi kasvaa jopa kaksimetriseksi, ja sen varsi on tumman punaruskea ja lyhytkarvainen. Mykerökukintojen teriö on keltainen, ja se on 6–8 senttiä leveä. Isohirvenjuuri on peräisin Länsi- ja Keski-Aasiasta, mutta viljelyn ansiosta se on levinnyt myös Eurooppaan. Kasvia on käytetty jo antiikin ajoista rohtona ja ravintokasvina. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri voi kasvaa jopa kaksi metriä korkeaksi. Varsi on vankka, tumman punaruskea ja lyhytkarvainen. Lehdet ovat varressa kierteisesti, ylimmät niistä ovat sepiviä. Lehtilapa on iso, alta hyvin tiheään ruskehtavan lyhytkarvainen ja päältä karhea. Lehtilavan laidoissa on tiheään vuorotellen erikokoisia hampaita. Kukinto on 6–8 cm leveä mykerö. Mykeröstöt sijaitsevat tavallisesti huiskilomaisesti varren päässä. Mykerön kehtosuomut ovat limittäin useana rivinä. Kehtosuomut ovat lyhytkarvaisia. Ulommat niistä ovat lehtimäisiä, puikeita ja koukkukärkisiä, sisemmät kalvomaisia, suikeita ja suoria. Ulkosuomut puuttuvat. Mykeröpohjus on litteähkö ja suomuton. Teriö on keltainen. Laitakukkien kieli on 3–4 cm pitkä. Laitakukissa (emikukkia) teriö on tasasoukan kielimäinen, kaksineuvoisissa kehräkukissa torvimainen. Suomessa isohirvenjuuri kukkii heinä-syyskuussa. Hedelmä on särmikäs pähkylä, jonka pappus on hapsihaiveninen. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuurta muistuttavia Suomessa luonnonvaraisia lajeja ovat rantahirvenjuuri (Inula salicina) ja vanukehirvenjuuri (Inula britannica) sekä koristekasvina viljeltävät jättihirvenjuuri (Inula magnifica), terttuhirvenjuuri (Inula racemosa) ja auringontähti (Telekia speciosa). | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri on alun perin kotoisin Länsi- ja Keski-Aasiasta, mutta on levinnyt viljelyn myötä jo varhain laajoille alueilla muun muassa Euroopassa. Suomessa isohirvenjuuri on luonnossa vakinaistunut uustulokas, jota tavataan Manner-Suomessa Vaasan korkeudelle saakka. Ahvenanmaalta laji puuttuu. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri viihtyy tuoreehkossa, ravinteikkaassa maassa. Suomessa laji on viljelyjäänne tai -karkulainen, jota tavataan asumusten liepeillä, niityillä, tienvarsilla ja pellonlaiteilla. Toisinaan sitä tavataan myös kaatopaikoilla. | 1 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Isohirvenjuurta on käytetty ainakin antiikin ajoista asti rohtona ja ravinnoksi sekä mausteena alkoholijuomissa. Kasvista käytetään sen juurakkoa ja juuria, josta saadaan hirvenjuuriöljyä. Rohtona sitä on käytetty erityisesti yskään, hengitysteiden infektioihin ja vatsavaivoihin. Antiseptisten ominaisuuksien vuoksi sitä on käytetty myös matolääkkeenä edistämään hien ja virtsan eritystä. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Hirvenjuuressa on suvun mukaan nimettyä inuliini-nimistä sokeriyhdistettä, jota on myös maa-artisokassa ja mustajuuressa. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_51420_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenjuuri | Isohirvenjuuri | Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982. | 0.5 | 258.286704 |
20231101.fi_230722_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lincolnshire on hallinnollinen, muodollinen ja historiallinen kreivikunta Itä-Englannissa Pohjanmeren rannalla, Washin ja Humberin välillä. Itä-Midlandsin alueella sijaitsevaan hallinnolliseen kreivikuntaan kuuluu seitsemän hallintopiiriä ja sen keskuksena toimii Lincolnin kaupunki; muodolliseen kreivikuntaan luetaan lisäksi Yorkshire ja Humberin hallinnolliseen alueeseen kuuluvat North East Lincolnshiren ja North Lincolnshiren yhtenäishallintopiirit. Vuonna 2020 muodollisen kreivikunnan alueella arvioitiin elävän noin ihmistä. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lincolnshire on merkittävää maatalousaluetta, joka tuottaa viidenneksen Britannian elintarvikkeista. Lincolnshiressä tuotetaan vehnää, ohraa, sokerijuurikasta ja rapsia. Kreivikunnan eteläosissa viljellään myös kaalia, kukkakaalia ja sipulia. Kausityöläiset Portugalista ja Itä-Euroopasta käyvät vuosittain osallistumassa näiden käsityövaltaiseen sadonkorjuuseen. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lincolnshiren hallinnollisen kreivikunnan valtuusto kokoontuu Lincolnin keskustassa sijaitsevassa kreivikunnantalossa. Vuonna 2017 valitussa kreivikunnanvaltuustossa on 70 valtuutettua, joista 55 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 5 työväenpuolueeseen, 1 liberaalidemokraatteihin ja 5 on sitoutumatonta. Kreivikunnan vastuulla ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, peruskoulutus, tiehuolto ja pelastustoimi, kun taas yksittäiset hallintopiirit vastaavat jätehuollosta, pysäköinnistä, hautauspalveluista ja rakennusluvista alueellaan. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | North Lincolnshiren yhtenäishallintopiirin valtuusto kokoontuu Scunthorpen kaupungissa. Vuonna 2017 valitussa piirivaltuustossa on 43 valtuutettua, joista 24 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 14 työväenpuolueeseen ja 1 on sitoutumaton. North East Lincolnshiren yhtenäishallintopiirin valtuusto kokoontuu Grimsbyn kaupungissa. Vuonna 2017 valitussa piirivaltuustossa on 42 valtuutettua, joista 23 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 14 työväenpuolueeseen ja 4 liberaalidemokraatteihin. Yhtenäishallintopiirit vastaavat alueellaan samoista palveluista kuin Lincolnshiren hallinnollinen kreivikunta ja hallintopiirit muualla kreivikunnassa. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lordiluutnantti Toby Dennis on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Lancashiressä helmikuusta 2015 lähtien. | 1 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lincolnshiren muodollinen kreivikunta muodostuu seuraavista yhdeksästä osa-alueesta, joista North East Lincolnshire ja North Lincolnshire toimivat itsenäisesti ja seitsemän muuta hallintopiiriä yhteistyössä kreivikunnan hallinnon kanssa: | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Hallintopiirit jakaantuvat edelleen 408 kuntaan (civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kunnat edustavat asukkaitaan paikallishallinnon ylempiin tasoihin nähden, tuottavat paikallisia palveluja ja pyrkivät parantamaan kunnan elintasoa. Ne voivat järjestää asukkailleen esimerkiksi vapaa-ajankeskuksia, puistoja, viljelypalstoja, bussikatoksia, julkisia jäteastioita ja parkkialueita. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Vuonna 2020 Kentin muodollisessa kreivikunnassa oli noin asukasta ja seuraavat yli asukkaan asutuskeskukset: | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_230722_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lincolnshire | Lincolnshire | Lincolnshiren lipussa on kultareunainen punainen risti, jonka keskellä on kultainen lilja. Risti jakaa lipun neljään kenttään, jotka ovat ylävasemmalla ja alaoikealla vihreät sekä yläoikealla ja alavasemmalla siniset. Lilja symboloi Neitsyt Mariaa, joka on Lincolnin kaupungin ja katedraalin suojeluspyhimys. Lilja ja punainen risti on otettu lippuun Lincolnin kaupungin vaakunasta. Vihreä väri symboloi kreivikunnan maaseutuperintöä ja sininen väri sen pitkää rantaviivaa meren kanssa ja yllä kaareutuvaa taivasta. Kultainen väri viittaa sekä kreivikunnan viljapeltoihin että sen asukkaisiin, joista käytetään joskus nimitystä Yellerbellies (’keltavatsat’). Lippu valittiin BBC Radio Lincolnshiren järjestämässä suunnittelukilpailussa, jonka voitti lincolnshireläinen Michelle Andrews. Se otettiin virallisesti käyttöön 24. lokakuuta 2005. | 0.5 | 256.899281 |
20231101.fi_551435_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | Gundam-pienoismallien, ”Gunplan”, ensimmäisen sukupolven ”1:144-Gundam” pienoismallit saapuivat myyntiin puoli vuotta ensimmäisen lähetyksen päättymisen jälkeen ja kävivät alusta alkaen hyvin kaupaksi. Sen jälkeen Gundam-tuotteiden valikoima kasvoi, ja Gundam-harrastajien kirjo levisi ala-astelaisista nuoriin asti. Myyntiin saapui myös elokuvassa esiintymättömiä MSV-malleja, jotka myös osoittautuivat suosituiksi. | 0.5 | 256.792792 |
20231101.fi_551435_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | Pienoismallien suosion innostamana niiden valmistaja, leluyhtiö Bandai pyysi Sunriseä tuottamaan sarjalle jatkoa, ja Sunrise toteutti suorana jatkosarjana Kidō senshi Z Gundamin. Gundam levittäytyi myös muihin medioihin mm. romaaneina ja peleinä, ja Gundamista tuli suurbrandi. Tomino ohjasi vielä yhden jatko-osan, Kidō senshi Gundam ZZ:n. | 0.5 | 256.792792 |
20231101.fi_551435_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | Vuoden 1994 Kidō butōden G Gundamista lähtien on julkaistu eri rinnakkaisuniversumeihin sijoittuvia Gundam-animaatioita, joita Tomino ei ohjannut. Gundamin sivutarinoina julkaistiin myös OVA-videoita, joista vastasivat muut kuin Tomino. | 0.5 | 256.792792 |
20231101.fi_551435_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | Eri mecha-animaatioita yhdistävässä Super robot taisen -pelisarjassa Gundam-hahmot ja robotit ovat myös keskeisessä roolissa. | 0.5 | 256.792792 |
20231101.fi_551435_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | Varsinaiset Gundam-sarjan teokset ovat vakavahenkisiä tarinoita, mutta SD Gundam esittää Gundam-hahmot ja -robotit koomisessa valossa. Sarjan tarinat on suunnattu keskimäärin ala-astelaisille. Sarjan ensimmäinen animaatio julkaistiin yhdessä Gyakushū no Char -elokuvan kanssa, ja sen jälkeen brandi on laajentunut pienoismalleihin, peleihin ynnä muihin medioihin. 1980-luvulla syntyneistä Gundam-faneista monet tutustuivat Gundamiin juuri SD Gundamin kautta. | 1 | 256.792792 |
20231101.fi_551435_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundam | Gundam | SD Gundamin hahmoja ja maailmaa pidetään yleisesti täysin erillisenä varsinaisesta Gundamista. Super robot taisenissa varsinaisen Gundamin juonta kerrotaan SD-hahmoilla, mikä voi aiheuttaa sekaannusta. Syynä pidetään graafisia rajoituksia ja tekijänoikeussyitä. | 0.5 | 256.792792 |