_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_257854_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural | Idel-Ural | Päätösten toteuttaminen annettiin 12-miehiselle kollegiolle, jonka puheenjohtajana toimi Maksudi. Kollegio kokosi syksyn aikana uutta, virallisesta suuresti eriävää tilastollista aineistoa väkilukusuhteista ja kouluoloista sekä teki näiden perusteella ehdotuksia uudeksi piiri- ja aluejaoksi. Se laati tataarilaista väestöä varten vaalilain ja määräsi vaalilautakunnat. Se kehotti myös kokoamaan kaikkialla vaalipäivänä varoja tataarikansan yhteistä asiaa varten. | 1 | 274.373899 |
20231101.fi_257854_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural | Idel-Ural | Kansalliskokous kokoontui ensimmäisen kerran 120 jäsenisenä kansanedustuslaitoksena 22. marraskuuta (Ramstedtin mukaan 17. päivänä) 1917 Ufassa. Edustajista 30 oli mullia, 20 upseereja. Eduskunnan puhemieheksi (milli idäräsi reis) valittiin Sadri Maksudi, väliaikaisen kollegion puheenjohtaja. Eräänlaisiksi ministereiksi valittiin Galimdzhan Barudi, kazanilainen mulla (kirkollisten asiain ylipäällikkö), asianajaja Nadžib Kurbangalijev (kansanvalistusministeri), Sheih-ulla Alkin (kansallisen omaisuuden hoitaja eli vakuf-ministeri). Istuntokausi kesti (yhteensä 52 päivää) seuraavan tammikuun 10. päivään (Ramstedtin mukaan 9:een), minä aikana se valmisteli kansallisen kulttuuriautonomian perustuslait ja hyväksyi ehdotuksen Idel-Uralin autonomisen osavaltion muodostamisesta. | 0.5 | 274.373899 |
20231101.fi_257854_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural | Idel-Ural | Eduskunta päätti toistaiseksi – kunnes olot vakiintuisivat – pitää yllä omaa sotaväkeä ja omaa hallitusta. Se perusti viisi rykmenttiä. Näistä viidestä kaksi oli Kazanissa (ratsuväkiosasto ja jalkaväkiosasto), Ufassa oli tarkk’ampujarykmentti ja Orenburgissa jalkaväkirykmentti. Viides rykmentti syntyi Suomessa, jossa sodan päättyessä oli runsaasti tataareja; päästyään kotiseudulleen he liittyivät yhteen ja muodostivat ”suomalaisen jalkaväkirykmentin”. Myös Romanian rintamalla Odessassa oli muodostunut tataarirykmentti, joka myöhemmin paisui kokonaiseksi divisioonaksi. Se ehti kuitenkin vain Krimille asti, jossa se liittyi Krimin tataarien joukkoihin taistelussa punaisia vastaan. | 0.5 | 274.373899 |
20231101.fi_257854_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural | Idel-Ural | Bolševikkien valtaanpääsy marraskuussa 1917 vaikeutti suuresti Idel-Uralin toimintaa. Bolševikkihallitus solmi rauhan Saksan kanssa Brest-Litovskissa 3. maaliskuuta 1918, mikä mahdollisti voimien suuntaamiseen mm. Idel-Uralin hanketta vastaan. Bolševikit antoivat kaikkien kansojen itsemääräämisoikeutta tukevan julistuksen, mutta hyökkäsivät siitä huolimatta Ufaan, jossa sijaitsi Milli Šuran (Kansallisneuvoston) päämaja, ja Kazaniin, jossa sijaitsi Askeri Šuran (Sotilaallisten järjestöjen neuvoston) päämaja. Jokaisessa tataarilaisessa piirikunnassa oli jo oma edustajisto, ja yhteisellä hallituksella oli käytettävänään myös sotajoukko. Bolševikit vaativat sekä paikallisia vallanpitäjiä että Ufan hallitusta demobilisoimaan nämä sotajoukot ja lopettamaan kaiken valtiollisen toiminnan. Milli Šura ja Askeri Šura onnistuivat suojelemaan maata vain huhtikuun puoliväliin asti. Häviön aiheutti suurelta osalta turkkilaisia joukko-osastoja komentavien venäläisten upseerien kavallus. | 0.5 | 274.373899 |
20231101.fi_257854_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural | Idel-Ural | Bolševikit suostuttelivat Idel-Uralin johtoa antautumaan lupaamalla, ettei tataarien uskonnollisiin asioihin tai kansallisiin varoihin kajottaisi eikä heidän hallituksensa ja eduskuntansa jäseniä hätyyteltäisi. Käytännössä tataarien hallitus oli punaisten piirittämä, eikä valkoiselta puolelta kuulunut apua, koska venäläisten keskuudessaan oli meneillään omat puoluekiistat. Tässä tilanteessa Idel-Uralin hallitus laski sotaväkensä hajalle. Lupauksistaan huolimatta bolševikit alkoivat takavarikoida tataarihallituksen ja yksityisten omaisuutta. Huhtikuussa 1918 entisen tataarilaisen hallituksen jäsenet ja virkailijat vangittiin. Sheih-ulla Alkin joutui virumaan vankikoppiin kunnes karkasi Siperiaan. | 0.5 | 274.373899 |
20231101.fi_1814_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 31. heinäkuuta – Maria Tschetschulin, Suomen ensimmäinen ylioppilastutkinnon suorittanut nainen (k. 1917) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 30. elokuuta – Jacobus Henricus van ’t Hoff, vuonna 1901 ensimmäisen Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko ja kemisti (k. 1911) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 12. syyskuuta – Herbert Henry Asquith, brittiläinen liberaalipoliitikko, pääministeri 1908–1916 (k. 1928) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 28. syyskuuta – Henri Moissan, vuoden 1906 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti (k. 1907) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 2. lokakuuta – William Ramsay, vuoden 1904 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti, jalokaasujen löytäjä (k. 1916) | 1 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 9. lokakuuta – Hermann Emil Fischer, vuoden 1902 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 1919) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 15. marraskuuta – Lennart Gripenberg, suomalainen everstiluutnantti, teollisuusjohtaja ja senaattori (k. 1933) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 22. marraskuuta – Paul Balluet d’Estournelles de Constant, vuoden 1909 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen diplomaatti ja poliitikko (k. 1924) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_1814_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1852 | 1852 | 14. joulukuuta – Daniel De Leon, yhdysvaltalainen sosialisti, toimittaja, poliitikko ja ammattiliitto-organisaattori (k. 1914) | 0.5 | 272.593678 |
20231101.fi_657797_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Wilder nousi toisella tuotantokaudella Järjestön johtajaksi ja yritti palauttaa sen hajaannuksen tilasta takaisin entiseen mahtiinsa. Hän toimi Huntik-säätiön uutena vihollisena ja kilpaili heidän kanssaan uusien legendaaristen titaanien sekä Voidin löytämisestä, ennen kuin Verispiraali näyttäytyi. Hänen kätyreitään ovat muun muassa Hoffman ja Stack. Wilderin suosikkititaani on Incubane. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Hoffman on Järjestön kokeneimpia etsijöitä ja Professorin kadottua hän tuki Wilderin pyrkimyksiä nousta uudeksi johtajaksi. Hoffmanin suosikkititaaneja ovat Doberman ja Myrmidon. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Stack oli Wilderin oikeankädenmies Järjestössä. Hän on taitava strategisti ja vakooja, joka myös soluttautui Verispiraaliin. Stackin suosikkititaani on Dark Dryad. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Puvut ovat Järjestön ala-arvoisimpia agentteja ja ottavat aina tehtävien aikana käskyjä korkeammilta agenteilta. He käyttävät useita kappaleita tietyistä swara-titaaneista, kuten Mindrone, Redcap, Enforcer ja Bonelasher, tai tietyistä hecto-titaaneista, kuten Sekhmet ja Ammit Heart-Eater. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | The Betrayer on toisella kaudella esiintyvä Verispiraalin perustaja ja lordi Casterwillin entinen paras ystävä tuhansien vuosien takaa. Hän kuitenkin petti Casterwillin ja pyrki tuomaan mitätöijät takaisin Maahan käyttämällä Voidin amulettia, Spiraalimerkkiä ja Punaista Komeettaa ”vuoden pisimpänä yönä”. Kuolemankin jälkeen hänen henkensä piti edelleen yhteyttä palvelijoihinsa. Sarjan lopussa hänen henkensä asettui mädäntyneeseen ruumiiseensa taistellakseen itse Huntik-säätiötä ja Casterwillejä vastaan. Hänen voimakkain titaaninsa on legendaarinen petoksen titaani, Demigorgan. Se oli suurimman osan sarjasta naamioituneena Eathon Lambertin holokirjaksi, jonka kautta The Betrayer käytti Eathonin ääntä ja ulkomuotoa huijatakseen Danten ryhmää varmistamaan Spiraalimerkin aktivoitumisen. | 1 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Rassimov oli Järjestössä Professorin korkeimpia agentteja, joka hallitsee monia synkkiä voimia kuten "toivontuho" ja "musta aukko". Myöhemmin paljastui, että oli oikeasti Verispiraalin nykyinen johtaja, joka välitti The Betrayerin hengen käskyt alamaisilleen. Hän järjesti salaa Professorin häviämisen Danten ryhmää vastaan, ja paljasti asemansa Verispiraalissa Huntik-säätiölle vasta paljon myöhemmin, kun Danten ryhmä etsi Klausin laboratoriosta mitätöijä Voidin amulettia. Rassimovin suosikkititaaneja ovat Thornment, Kopesh ja Anubian. Hän on myös kantanut sarjan toisen tuotantokauden aikana legendaarista sodan titaania, Legionia. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Shauna ja Wind ovat Rassimovin ylimmät palvelijat. Shauna on Rassimovin sisar ja suhtautuu hyvin vihamielisesti Casterwillin sukuun. Hän on jopa uskollisempi Verispiraalin aatteille kuin veljensä. Shaunan titaaneja ovat Ash, Dervish ja Lilith the Queen. Wind on Shaunan henkivartija ja taistelutoveri, joka kykenee sanattomasti käyttämään loitsuja sekä ainoaa mutta voimakasta titaaniaan Shakritia. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Tantras on Verispiraalin jäsenten ja myöhemmin myös Harrison Fearsin kouluttaja. Hän antaa jokaiselle Verispiraalin uudelle jäsenelle myös näiden titaanit. Tantrasin suosikkititaani on Jericho. Kun Tantras myöhemmin menetti voimansa Vlad Draculin sydämeksi kutsutulle esineelle, Harrison tarjoutui kunnianosoituksena hänen korvaajakseen. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_657797_26 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Huntik | Huntik | Kiel ja Marduk ovat johtavat Casterwill-metsästäjiksi kutsuttuja Verispiraalin jäseniä, jotka etsivät ja tuhoavat Casterwillin suvun edustajia. Kiel on erikoistunut tulen käyttöön ja aiheutti myös Sophien vanhempien kuoleman. Marduk toimii Kielin jäljittäjänä ja on huomattavasti viekkaampi ja kärsivällisempi. Kielin suosikkititaani on Vulcana ja Mardukin suosikkititaani on Cerberus. | 0.5 | 272.402319 |
20231101.fi_359269_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruoho kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Kasvi on hyvin hento ja niukkakarvainen. Se on yksi- tai monivartinen ja tavallisesti haarova. Kaikki lehdet ovat ehyitä ja kapeahkoja. Lehtiruusukkeena olevat aluslehdetkin ovat lähes hampaattomia. Varsilehtiä on vähän, ja ne ovat kapeatyvisiä. Kukkien verholehdet ovat usein sinipunertavia, uloimmat kapeatyvisiä. Valkoiset terälehdet ovat 2–4 mm pitkiä. Suomessa lituruoho kukkii touko-kesäkuussa. Lituruohon ohuet lidut ovat tavallisesti 10–15 mm pitkiä ja noin kaksi kertaa lituperän pituisia. Lidun kärkiota on lidun leveyttä lyhyempi. Lidut ovat kohtisuoraan valeväliseinää vasten litteähköjä. Siemenet ovat noin 0,5 mm pitkiä. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruohon ja hietapitkäpalon (Cardaminopsis arenosa) risteymästä on aikanaan syntynyt uusi laji ruotsinpitkäpalko (Arabidopsis suecica). | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruoho on levinnyt laajalle alueelle, ja se esiintyy alkuperäisenä lähes koko Euroopassa aivan pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta, Marokossa, Etiopiassa, Turkissa, Keski-Aasiassa, Korean niemimaalla ja Japanissa. Vieraslajina se esiintyy Etelä-Australiassa ja Uudessa Seelannissa, Afrikan keski- ja eteläosissa sekä Pohjois-Amerikassa, missä se esiintyy yleisenä itärannikolla ja Appalakkien alueella sekä paikoin länsirannikolla. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Suomessa lituruoho on melko yleinen etelässä noin Vaasa–Joensuu-tasalle ja esiintyy Oulun korkeudelle asti. Laji on maan eteläosissa alkuperäislaji. Muualla maata se on muinaistulokas levinneisyysalueen pohjoisrajoja lukuun ottamatta, jossa se on uustulokas. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruoho on kuivien kasvupaikkojen laji, joka tavallisesti on kulttuurin seuralaislaji. Sitä tavataan paisteisilla kallioilla, laiduntöyräillä, kedoilla, kiviaidoilla, hietikoilla ja ulkosaariston luodoilla. Toisinaan se kasvaa myös hiekkaisilla syysviljapelloilla sekä ratapihoilla ja satamissa. | 1 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruoho oli ensimmäinen kasvilaji, jonka geenikartta selvitettiin kokonaan vuonna 2000. Lituruoho valittiin aloituskohteeksi, koska siitä syntyy lyhyen elinkaaren ansiosta uusia sukupolvia nopeasti ja jälkeläisiä tulee runsaasti. Lituruoholla arvioidaan olevan noin 25 000 geeniä viidessä kromosomissa, mikä on pienin tunnettu määrä kukkakasveilla. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Lituruohoa tutkitaan moneen tarkoitukseen, koska siihen on helppo siirtää geenejä muista, monimutkaisemmista kasvilajeista. Lituruohon avulla pyritään muun muassa selvittämään, miten kasvit suojautuvat erilaisia taudinaiheuttajia vastaan ja kuinka kasvit soveltuvat kylmään. Sitä on hyödynnetty myös puun muodostumisen tutkimuksessa. Lituruoho kasvaa hyvin myös maassa, jossa on paljon raskasmetalleja. Niinpä on tutkittu, voisiko kasvin tätä ominaisuutta käyttää maaperän puhdistamiseen eli biopuhdistukseen. Lituruoho itse on liian pieni, mutta sopivan geenin voisi ehkä siirtää toiseen lajiin. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_359269_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lituruoho | Lituruoho | Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. | 0.5 | 272.110183 |
20231101.fi_832844_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoiran rohkeus ja omanarvontunto yhdistettynä sen uskomattomaan uskollisuuteen tekevät siitä korvaamattoman ystävän ja apulaisen. Se on hyvin reviiritietoinen ja koska se on läheinen vartioimansa lauman kanssa, siitä tulee huomattavan aggressiivinen jos laumaa uhataan. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Jos muukalainen yrittää siirtää eläimen pois laumasta, siitä tulee äärimmäisen aggressiivinen. Tästä huolimatta lauman kulkiessa kylän halki koira kulkee tyynesti sen perässä kiinnittämättä huomiota ihmisiin. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira on yksi Euroopan vanhimmista roduista. Sen esi-isät alkoivat muodostua roduksi jo kolmannella vuosituhannella eaa. Se polveutuu muinaisista balkanilaisista kesykoirista traakialaisten ajoilta lähtien. Muinaisista traakialaisista aarteista löydettiin suurten, pitkäkarvaisten, kippurahäntäisten vahtikoirien kuvia ja heidän koiriensa uskotaan olleen sarakatsaninkoiran kantakoiria. Traakialaiset olivat Balkanin niemimaan vanhimmat asukkaat, jotka tunnetaan karjankasvattajina ja joita Herodotus kuvaili 'runsaslukuisimmaksi kansaksi intialaisten jälkeen'. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Koira on nimetty kreikkalaisen, myös muihin Balkanin maihin levittäytyneen sarakatsani-paimentolaisheimon mukaan. Vanhanaikaisten karjankasvatusperinteidensä ansiosta he onnistuivat säilyttämään muutaman Euroopan vanhimmista kesyeläinroduista: sarakatsaninlammas, sarakatsaninhevonen ja sarakatsaninkoira. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Tämän vuoristokoiran alkuperäinen tehtävä oli vartioida karjaa. Tyypillisenä karjan ja omaisuuden vartiointiinjalostettuna molossikoirana se ei epäröi taistella susia ja karhuja vastaan puolustaakseen omistajaansa ja perhettään vaaran uhatessa. Aiemmin sitä käytettiin myös armeijan rajavartiokoirana. Nykyisin sitä käytetään lähinnä laumanvartijana ja omaisuuden vahtina. Suurimmat puhdasrotuiset, laumaa vartioivat työlinjaiset sarakatsaninkoira-kannat löytyvät Bulgariasta ja Yhdysvalloista. | 1 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira mainitaan joidenkin bulgarialaisten klassikkokirjailijoiden teoksissa, kuten Yordan Yovkovin, Georgi Raitchevin ja Yordan Radichkovin. Vuonna 1938 H.B. Peters kirjoitti siitä saksalaisessa koiralehdessä Zeitschrift für Hundeforschung [Zentralblatt für Kleintierkunde und Pelztierkunde Kleintier und Pelztier, Verlag Dr. Paul Schöps, Leipzig]. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | Rodun ensimmäinen tutkija oli Todor Gajtandjiev, joka esitti sille rotumääritelmää 1970-luvulla. Virallinen rotumääritelmä kirjoitettiin vuonna 1991 ja vuonna 2005 Eläinrotujen Valtionkomissio hyväksyi rodun Bulgarian Tasavallan Maatalousministeriön kanssa. Se on nyt kotimaassaan virallisesti vanha bulgarialainen alkuperäisrotu ja se luokitellaan siellä ryhmään 2: Molossit. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | 1960-luvulla Bulgarian susikanta putosi noin 100 yksilöön, koska niitä metsästettiin ja myrkytettiin laajalti, mikä vaikutti myös sarakatsaninkoiran populaation harvinaistumiseen. 1900-luvun lopulla susikanta nousi 800 yksilöön, mikä on myös lisännyt susien hyökkäyksiä karjan kimppuun, ja Bulgarian metsäkomitea kannattaa susikannan harventamista 150-200 yksilöön. Myrkytystä on jälleen ehdotettu ratkaisuksi, mutta paikallinen biodiversiteetin suojelusjärjestö Semperviva on sitä vastaan ja uskoo karjan suojelemisen olevan ratkaisu, jonka ansiosta susia ei tarvitse myrkyttää. Tämän vuoksi Semperviva tukee sarakatsaninkoirien kasvattamista ja jakaa niitä ilmaiseksi paikallisille paimenille. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_832844_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarakatsaninkoira | Sarakatsaninkoira | 1900-2000-lukujen vaihteessa muutamia sarakatsaninkoiria vietiin Yhdysvaltoihin, missä niitä kasvatetaan Circle Z Farm -maatilalla Oklahomassa. | 0.5 | 271.912228 |
20231101.fi_517379_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Ilmasodankäynti alkoi 1700-luvun lopulla kun kuumailmapalloja alettiin käyttää tähystykseen. Ilmalaiva keksittiin vuonna 1852. Ferdinand von Zeppelinin jäykkä ilmalaiva lensi ensi kerran vuonna 1900 ja Wrightin veljesten lentokone lensi vuonna 1903. Molempien mahdollisuudet sodankäynnissä havaittiin heti. Ilmalaivan merkitys jäi kuitenkin kaksikosta vähäisemmäksi ja ne vedettiin palveluksesta vuonna 1916. Lentokoneiden kehitykseen panostettiin Wrightin veljesten ensimmäisen moottoroidun lentokoneen jälkeen. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Ensimmäisen kerran lentokonetta käytettiin sotatoimissa 1. helmikuuta 1911 Meksikon vallankumouksessa. Italian–Turkin sodassa italialaiset käyttivät lentokoneita tiedusteluun ja marraskuusta 1911 lähtien myös pommituksiin ja tykistön tulenjohtoon. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Ensimmäisessä maailmansodassa syntyivät lähes kaikki nykyaikaisen ilmasodankäynnin muodot. Koneita käytettiin laajasti ilmapommituksiin, rynnäköintiin vihollisen maakohteita vastaan rintamalla ja niillä pyrittiin saavuttamaan ilmaherruus. Saksa, Ranska ja Britannia rakensivat sodan aikana 50 000–60 000 konetta eli yhteensä lähes 200 000 konetta. Yleisin lentokonemalli sodassa oli yksipaikkainen, yksimoottorinen kaksitasohävittäjä. Pommikoneet sitä vastoin olivat kaksimoottorisia ja sodan loppupuolella oli jo nelimoottorisiakin pommikoneita. Pommikoneilla tehtiin strategisia pommituksia. Pommikoneiden pieni asekuorma ja lyhyt toimintasäde piti strategiset pommitukset vaikutuksiltaan vähäisinä. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Italialainen kenraali Giulio Douhet kehitteli maailmansotien välissä ajatuksia totaalisesta ilmasodasta ja ilmaherruuden merkityksestä. Näistä ajatuksista kehittyi douhetismi, jonka johtoajatus oli äärimmäinen hyökkäävyys ilmasodankäynnissä. Lähes kaikkien maiden ilmavoimat seurasivat douhetismia ennen toista maailmansotaa. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Toisen maailmansodan alussa hävittäjät olivat yksimoottorisia yksitasoja. Sodan alussa hävittäjät oli aseistettu konekivääreillä, mutta sodan aikana osa konekivääreistä korvattiin yhdellä tai kahdella 20 mm:n tykillä. Sodan lopulla aseina käytettiin myös raketteja. Sodassa lentokoneiden taktinen käyttö kehittyi. Ilmapommituksista tuli strategisia ja niitä suoritettiin niin päivällä kuin yölläkin. Ilmavoimat tavoittelivat ehdotonta ilmaherruutta. Hävittäjät sekä rynnäkkö- ja syöksypommituskoneet tukivat maasotaa. Ilmasodankäynti muuttui sodan aikana suurten osastojen yhteistoiminnaksi, myös hävittäjien osalta. Tutka otettiin käyttöön johtamisessa. Sodan alussa pommikoneiden toimintasäde oli noin 600 kilometriä ja pommikuorma 1000 kiloa. Sodan lopun B-29 Superfortressin toimintasäde oli 2 900 kilometriä ja pommikuorma 9 000 kg. | 1 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Taistelu Britanniasta oli ensimmäinen maavoimien liikkeistä riippumattoman taistelu ilmaherruudesta. Se toi ilmasodankäyntiin uusina piirteinä hävittäjien suojaamat strategiset päiväpommitukset, strategiset yöpommitukset ja strategisen ilmasodan merenkulkua vastaan. Taistelussa alettiin käyttää erityistä hävittäjäpommittajaa. Myöhemmin sodan aikana liittoutuneilla oli käytössään paremman toimintasäteen ja pommikuorman pommittajia sekä pitkän matkan saattohävittäjiä. Toinen maailmansota päättyi Tyynellämerellä, kun Yhdysvallat elokuussa 1945 pudotti ydinpommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Saksalaiset käyttivät toisessa maailmansodassa maahanlaskujoukkoja ensi kerran laajamittaisesti. Laskuvarjojoukot tai purjelentokoneilla laskeutuneet joukot ottivat haltuunsa tärkeitä kohteita vihollisen selustassa. Liittoutuneet käyttivät maahanlaskujoukkoja samoin toistuvasti sodan aikana. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Suihkulentokoneiden kehitys oli toisen maailmansodan jälkeen erittäin nopeaa. Se kulki kahta linjaa: toiset maat keskittyivät monitoimihävittäjän kehittämiseen, kun taas toisissa maissa suunniteltiin jokaiseen tehtävään eri suihkukone, eli esimerkiksi rynnäkkökone, tiedustelukone ja torjuntahävittäjä. Ensimmäisen kerran suihkukoneita käytettiin laajasti Korean sodassa. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_517379_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasodank%C3%A4ynti | Ilmasodankäynti | Suihkukoneiden käyttöönoton jälkeen oli oletettu, että lentokoneiden välinen kaartotaistelu jäisi historiaan, mutta tämä oletus osoittautui vääräksi. Hävittäjien tehtäviin tuli toisten lentokoneiden torjumisen lisäksi myös risteilyohjusten torjuminen. Rynnäkkötehtävissä koneen aseiksi tulivat tykkien ja perinteisten pommien lisäksi raketit ja polttovaikutuspommit. Ilmataisteluun tuli aseistukseksi konetykin rinnalle maaliinhakeutuvat ilmataisteluohjukset. Kaiken teknisen kehityksen tuloksena hävittäjistä tuli niin kalliita, että suurvallatkin pystyvät tuottamaan niitä vain rajallisia määriä. | 0.5 | 271.491739 |
20231101.fi_259978_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | Yrityksen pääkonttori sijaitsee Augsburgissa, Saksassa. Kukan palveluksessa on yli 3 150 työntekijää (30.9.2012). Asiakkaat ovat pääosin autoteollisuudesta mutta lisääntyvässä määrin myös muilta teollisuuden aloilta. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | 1973 – KUKA rakensi maailman ensimmäisen teollisuusrobotin, FAMULUKSEN, jonka kuutta akselia ohjattiin sähkömekaanisesti. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | 1989 – Teollisuusrobottien uusi sukupolvi kehitettiin. Harjaton ohjausmoottori mahdollisti vaivattomamman ylläpidon ja paremman teknisen käytettävyyden. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | 2007 – KUKA „titan“ – aikansa suurin ja vahvin kuusiakselinen teollisuusrobotti pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan . | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | 2010 – Robottisarja KR QUANTEC kattaa ainoana robottiperheenä ensimmäisenä maailmassa 90–300 kg kuormausmahdollisuudet 3 100 mm ulottuvuudella. | 1 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | KUKA-käyttöjärjestelmä on koko ohjauksen ydin. Siihen on tallennettu kaikki perustoiminnot, joita tarvitaan robottijärjestelmän käyttöön. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | Robotteihin kuuluu aina ohjauspaneeli, jonka näytön resoluutio on 640 × 480 pikseliä, sekä integroitu 6D-hiiri, joiden avulla manipulaattoria liikutellaan, asemia tallennetaan (TouchUp), tai joilla moduuleita, toimintoja, tiedostoja jne. luodaan ja muunnellaan. Akselien manuaalinen ohjaus on mahdollista kytkemällä ohjauspaneelin (KCP, KUKAControlPanel) takaa löytyvä kytkin (nykyisin vain hätänappi). Yhteys ohjaimeen kulkee VGA-liitännän ja CAN-bus-liitännän kautta. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | Laitekaappiin sijoitettu suojattu teollisuustietokone kommunikoi robotin kanssa MFC-kortin välityksellä. Ohjaussignaali manipulaattoriin liikkuu DSE-RDW-yhteydellä. DSE-kortti on laitekaapissa, RDW-kortti on robotin pistokkeessa. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_259978_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/KUKA | KUKA | Vanhat KRC1-tyyppien ohjaimet käyttivät Windows 95:ttä pyörittääkseen VxWorksiin perustuvaa ohjelmistoa. Oheislaitteisiin kuuluu CD-ROM ja diskettiasemat; Ethernet-, Profibus-, Interbus-, Devicenet- ja ASI-liitännät ovat myös käytössä. | 0.5 | 271.086274 |
20231101.fi_1383334_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | On olemassa monia myyttisiä selityksiä sille, miten Kuu-ukko ja kuun kasvonpiirteet ovat saaneet alkunsa. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Euroopassa on vanhoista ajoista saakka tunnettu tarinoita, joiden mukaan mies olisi jonkin rikoksen vuoksi kirottuna karkotettu kuuhun. Erään kristillisen perimätiedon mukaan hänet olisi tavoitettu keräämässä risuja sapattina, ja sen vuoksi Jumala olisi Neljännessä Mooseksen kirjassa olevien määräysten mukaisesti tuominnut hänet kivitettäväksi., Eräissä germaanisissa kulttuureissa hänen uskottiin varastaneen osan naapurinsa pensasaidasta korjatakseen omansa. Erään roomalaisen legendan mukaan kyseessä olisi lammasvaras. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Erään keskiaikaisen kristillisen tarinan mukaan kyseessä olisi Kain, kulkija ja pakolainen, joka tuomittiin ikiajoiksi kiertämään Maata. Tähän viitataan muun muassa Danten teoksessa Jumalainen näytelmä (), ensin Helvetti-osuuden 20. laulussa ja uudelleen Paratiisi-osuuden 2. laulussa. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Talmudissa esiintyy myös perimätieto, jonka mukaan Jaakobin kasvonpiirteet olisi kaiverrettu Kuuhun, vaikka Raamatussa ei missään niin kerrota. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Skandinaavisessa mytologiassa Máni on Kuun personifikaatio, joka kulkee taivaan halki hevosten vetämillä vaunuolla. Häntä jahtaa jatkuvasti Suuri Susi Hati, joka ottaa hänet kiinni ragnarökin tullessa. Nimi Máni tarkoittaa yksinkertaisesti Kuuta. | 1 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Kiinalaisen mytologian Chang'e-jumalatar ajautui Kuuhun nautittuaan epäviisaasti kaksinkertaisen annoksen kuolemattomuusjuomaa. Häntä seuraa pieni joukko Kuun jäniksiä. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Haidojen mytologian mukaan Kuussa on risuja keräävä poika. Pojan isä oli sanonut hänelle, että yöllä tulisi kirkas kuutamo, joka tekisi tehtävän mahdollisesti. Kun poika ei suostunut suorittamaan tehtäväänsä, hän valitti ja nauroi kuulle. Rangaistukseksi epäkunnioittavasta käytöksestään poika otettiin pois maasta ja vangittiin kuuhun. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Kuu-ukko ja muut kuussa nähdyt hahmot ovat eri puolilla maailmaa antaneet aiheita myös moniin lastenloruihin. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_1383334_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu-ukko | Kuu-ukko | Kuu-ukko ja muut Kuussa nähdyt hahmot koostuvat niin sanotuista Kuun meristä. Kun Kuussa nähtyjä pareidolisia hahmoja on useita, eri hahmot koostuvat eri meristä. Kuun laajoja tasaisia alueita sanotaan "meriksi" (, monikossa maria), koska entisaikaan tähtitieteilijät uskoivat niiden olevan laajoja vesialueita. Nykyisin kuitenkin tiedetään, ettei niissä ole vettä, vaan ne ovat suuria basaltin peittämiä alueita, jotka ovat syntyneet, kun suureen törmäyskraatteriin on Kuun sisältä tihkunut laavaa, joka sen jälkeen on jähmettynyt. | 0.5 | 270.697686 |
20231101.fi_641106_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Toisin kuin Rastislav valtakautensa viimeisinä vuosina, Svatopluk pyrki kehttämään Suur-Määriä olemalla suututtamatta alueen suurvaltaa. Kuitenkin myös hän pyrki kirkolliseen sekä poliittiseen itsenäisyyteen Itä-Frankiasta. Tämä myös toteutui vuonna 869 kun paavi Hadrianus II nimesi Suur-Määrille oman arkkipiispan. Svatoplukin aikakaudella Määri tunnustettiinkin Rooman silmissä osaksi kristikuntaa ja valtiona se oli alisteinen ainoastaan paaville. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Yksi merkittävä syy tälle tunnustukselle oli Svatoplukin johtamat valloitussodat Määriä ympäröineiden slaavilaisheimojen alueille. Valloitetut kansat liitettiin osaksi Suu-Määriä ja ne kastettiin kristinuskoon. 880-luvun alussa valtio oli laajentunut eteläiseen Puolaan, itäiseen Slovakiaan sekä luultavasti myös Serbiaan. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Svatoplukin kuollessa Suur-Määri oli jäljeen ajautunut vakaviin vaikeuksiin Itä-Frankian kanssa. Svatoplukin pojan, Mojmír II:sen valtaannousun aiheuttaman yleisen sekaannuksen aikana sekä tšekit että serbit irtaantuivat onnistuneesti Määristä. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Näistä vaikeuksista huolimatta Mojmírin onnistui vakiinnuttamaan asemansa alueelle juuri saapuneiden unkarilaisten tuella. Hänen onnistui myös keräämään lisää tunnustusta kirkkonsa asemalle latinalaisen kristikunnan osana, kun paavi Johannes IX nimesi Määrille uuden arkkipiispan vuonna 898. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Unkarilaisten tulo Keski-Eurooppaan oli kuitenkin sekaannuttanut alueen valtioiden voimasuhteita. Niinpä kun unkarilaiset miehittävät pysyvästi Pannonian vuonna 900, Mojmír solmi näitä vastaan liiton baijerilaisten kanssa. Heistä ei ollut kuitenkaan vastusta unkarilaisten armeijoille. Suur-Määrin lopun katsotaan koittaneen vuonna 906, kun Mojmír sekä suuri osa määriläisistä magnaateista surmattiin unkarilaisia vastaan koetun tappion aikana. Määri ei tästä menetyksestä enää koskaan toipunut. | 1 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Aikalaisdokumenttien puutteessa tarkkaa tietoa Suur-Määrissä käytössä olleesta lainsäädännöstä ei juurikaan ole. Koska Määrin alueet eivät koskaan kuuluneet Rooman valtakuntaan, ei roomalainen laki juuri vaikuttanut määriläisten oikeuskäsitykseen. Kuten muillakin slaavilaisilla pakanaheimoilla, myös määriläiset luultavasti kääntyivät perinteisen slaavilaisen tapaoikeuden puoleen riitatilanteissa. Ainut kirjallinen lähde Suur-Määrin aikaisesta lainsäädännöstä on nimeltään Zákon sudnyj ljudem. Se käsitteli lähinnä rikos-, omistus- sekä avio-oikeudellisia kysymyksiä niissä tapauksissa, missä tapaoikeudesta ei ollut apua. Sen pohjana oli luultavasti käytetty Bysantin Ekloga-lakia. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Valtakunnnan kasvaessa kristinuskon merkitys alkoi näkyä myös sen laissa. Tämä koski erityisesti avioliittoa. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Määrin asukkaat kastettiin virallisesti kristinuskoon jo vuonna 831, mutta slaavilainen pakanausko pysyi suosittuna ja hyväksyttynä ainakin vuosisadan puoliväliin saakka. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_641106_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-M%C3%A4%C3%A4ri | Suur-Määri | Svatoplukin valloitussotiin kuului olennaisena osana valloitetun heimon kastaminen kristityiksi. Näin tehtiin muun muassa böömiläisille. | 0.5 | 270.473414 |
20231101.fi_153690_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazca (tai Nasca) on Perun etelärannikon läheisyydessä sijaitsevien jokilaaksojen muodostama kokonaisuus ja samalla alueen suurimman kaupungin nimi. Nascan ihmiset elivät aikoinaan Chinchan, Piscon, Ican ja Rio Granden laaksoissa. Alue on Pampa de san Josen eli Pampa de Ingenion laitaa. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri oli tyypillinen Keski-Andien alueen tuonaikainen kulttuuri. Siihen kuului ihmisuhrejakin vaativan jumaljoukon palvonta pappien johdolla ja eri luokkiin kerrostunut yhteiskunta. Ihmiset elivät pääosin maanviljelyllä ja kalastuksella. Nazcankin käsityöläiset tekivät hyvää keramiikkaa ja kutojat tekstiilejä. Keramiikka oli Andien monivärisintä. Alussa hyvin tehdyssä keramiikassa oli luonnonmukaisia eläinaiheita, myöhemmin tilalle tulivat geometriset aiheet. Keramiikassa ja tekstiileissä näkyi jumalmaailma. Kankaankudonta oli alussa taitavaa, koska se oli jatkoa Paracasille. Nazcan kultasepäntyöt eivät olleet niin hyviä kuin pohjoisempien Mochen ja Vicusin työt. Kastelujärjestelmä oli kehittynyt. Nazcan rakennuksia on säilynyt melko vähän. Rakentamiseen käytettiin yleensä helposti hajoavaa kuivatusta savesta tehtyä tiiltä. Nazcaintiaaneja arvellaan asuneen jokilaaksojen lähellä olleissa kylissä korkeintaan 25 000. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazcan linjat ovat Nazcan autiomaahan tehtyjä suuria kuvioita. Nazcan kalliopiirrokset liitettiin yhdessä Pampas de Jumanan kalliopiirrosten kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Kuviot ovat kahdenlaisia: eläimiä ja kasveja esittäviä kuvia, ja valtavan suuria geometrisia kuvioita. Niiden arvellaan olleen palvontapaikkoja ja kulkuteitä. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazcan kulttuuri kukoisti noin 300 eaa./200 eaa.–600 jaa. Se syntyi varhaisemmasta intiaanien perinteestä, jonka muuttui joiltain osin ajan kuluessa. Nazcan alueella historiaan ovat vaikuttaneet muun muassa merivirtojen muutosten aiheuttamiin säänvaihteluihin liittyvät kuivumiset ja kostumiset. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazcan kulttuuria edelsi jo 1400 eaa. alkanut niin sanottu alkujakso, jonka aikana tehtiin pieniä kivipiirroksia. Rannikon aavikoituminen eteni sisämaahan seuraavalla Paracas-kaudella. Asutuskeskusten luku lisääntyi silti edettäessä Paracas-jaksosta Nazca-jaksoon. Tämä lienee liittynyt maanviljelyn luomaan väestönlisäykseen ja asutuksen keskittymiseen kosteisiin jokilaaksoihin. Nazcan edeltäjät Paracas-intiaanit tunnetaan tekstiileistään ja haudoistaan. Paracas-intiaanit tekivät suuria tasangolle näkyviä kuvioita rinteisiin jo 400 eaa.. Nazcan kuvat ovat tasangolla. | 1 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Varsinainen Nazcan kulttuuri syntyi noin 200 eaa., varhaisen horisontin kuivuuden jälkeen. Siirymä Paracasista Nazcaan oli asteittainen ja näkyi sekoitettujen värien ottamisena käyttöön saviastioiden maalauksessa. Alussa Nazcan keramiikassa oli varhaisemman Paracasin piirteitä. Nazcan kanssa samoihin aikoihin syntyi etelään Caneten, Chicchan ja Piscon laaksoihin Topara. Nazcan löytöjä on tehty paljon Ocucajesta, josta on löydetty paljon myös Paracasin esineistöä. Kulttuurin keskus oli alussa 150 ha laajuisessa Cahuachissa, jossa vuorilta maan alle virtaava joki nousi lähteenä pintaan. Siellä on hautoja, temppeleitä, korokkeita ja aukioita luonnonkukkuloilla. Näin se oli tyypillinen tuon ajan Perun rannikon seremoniakeskus, jota muutamat papit johtivat. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Asutuskeskuksien välillä oli sotia. Nazcan kulttuurin alue siirtyi ja kutistui alussa Nazcan ja Acarin laaksoihin. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazcan keramiikan historia jaetaan yleensä Proto-Nazcaan (Vaihe 1: 100 eaa. – 1 jaa.), varhaiseen Nazcaan (vaiheet 2–4: 1–450 jaa.), Keski-Nazcaan (vaihe 5: 450–550 jaa.), Myöhäiseen Nazcaan (vaiheet 6–7: 550–750 jaa.).. Nazcan vaiheet 8-9 kuuluvat Warin kulttuuriin. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_153690_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Nazca-kulttuuri | Nazca-kulttuuri | Nazca 1:n saviastioita luonnehtii realismi. Tämä kehittyi huippuunsa vaiheissa 2–4. Vaiheessa 5 ilmestyi yliluonnollisia aiheita, mm Auringon säteitä. Tämä oli siirtymäkautta vaiheisiin 6–7. Vaiheissa 6–7 oli sotilaallisia aiheita ja pohjoisen Mochen kulttuurin vaikutusta. | 0.5 | 270.251916 |
20231101.fi_11021_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Ansgar (8. syyskuuta? 801 – 3. helmikuuta 865) eli Ansgarius oli Hampurin-Bremenin arkkipiispa. Hampurin piispanistuimella oli erityinen tehtävä viedä kristinuskoa pohjoiseen ja Ansgar tuli tunnetuksi ”Pohjolan apostolina”. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Ansgar oli syntynyt Amiensissa. 14-vuotiaana hän tuli munkiksi Corveyn benediktiiniluostariin. Ansgar teki lähetystyötä Tanskassa 826–827. Kun ruotsalaisten edustajat pyysivät frankkien kuningasta Ludvig Hurskasta lähettämään Ruotsiin kristinuskon julistajia, tämä lähetti Ansgarin. Ansgar saapui avustajansa Witmarin kanssa Birkaan 829. Sinne perustettiin 831 pieni seurakunta, jota pidetään Ruotsin ensimmäisenä. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Ansgarista tuli 831 Hampurin ensimmäinen piispa. Hampurin ja sittemmin Hampurin-Bremenin arkkipiispana hän johti Pohjoismaihin suuntautuvaa lähetystyötä. Hän kuoli Bremenissä vuonna 865. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Rimbert, Ansgarin seuraaja arkkipiispana, kirjoitti Ansgarin elämäkerran Vita Ansgari. Hampurissa on Ansgarille omistettu patsas ja Birkassa kiviristi. Paavi Nikolaus I kanonisoi Ansgarin, josta tuli Tanskan ja Skandinavian suojeluspyhimys. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Ansgarius oli frankkilaista sukua ja syntyi vuonna 801. Hänen äitinsä kuoli varhain, ja isä pani hänet kouluun. Nuoruuttaan Ansgarius piti kuitenkin vallattomana aikana, eikä hän keskittynyt opintoihinsa. Ansgarius kertoo tehneensä parannuksen erään unen jälkeen. Unessa hän oli seisonut eräässä paikassa, joka oli täynnä lokaa ja saastaisuutta. Lähellä sitä näkyi kaunis ja vihreä tie, jota käveli kaunis nainen, puettuna valkeisiin, kiiltäviin vaatteisiin, ja Ansgarius uskoi sen olevan Neitsyt Maria. Hänen seurassaan oli paljon naisia, jotka myös olivat valkeita ja loistavia, ja niiden joukossa oli Ansgariuksen äitikin. Nähtyään hänet rupesi Ansgarius pyrkimään hänen luokseen, mutta ei voinut päästä irti loasta. Niin neitsyt Maria tuli hänen luokseen ja sanoi: "Poikani, sinä tulisit mielelläsi äitisi tykö. Vaan jos tahdot tulla meidän seuraamme, pitää sinun pakeneman kaikkea saastaisuutta ja sen sijaan harjoitteleman hyviä ja puhtaita tapoja; sillä me vihaamme suuresti kaikkea turhuutta ja kelvottomuutta, eikä se, jolla niistä on ilonsa, taida olla meidän kanssamme." | 1 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Tämän unen jälkeen muuttui Ansgarius paljon ja teki ainoastaan hyödyllisiä asioita. Hän tuli nuorena munkiksi ja opettajaksi Corbien luostarissa Pikardiassa, ja kun siihen aikaan perustettiin uusi Corbeyn luostari Westfaleniin, siirtyi Ansgariuskin sinne. Pian hänen maineensa kasvoi puhtaan elämäntapansa ja hurskautensa tähden, niin että kansa uskoi hänen voivan parantaa tauteja. Silloin tapahtui vuonna 826, että eräs tanskalainen kuningas Harald Klak otti kasteen Ingelheimissä ja pyysi saarnaajia mukaansa Tanskaan. Keisari Ludvig Hurskas lähetti tähän toimeen Ansgariuksen, joka nyt jonkun aikaa hyvällä menestyksellä vaikutti Tanskassa. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Näihin aikoihin tuli Uppsalan kuninkaan lähettiläitä keisari Ludvigin luo. Pääasiansa toimitettuaan he mainitsivat, että moni Ruotsissa tahtoisi kääntyä kristinuskoon ja että kuningas suosiolla ottaisi vastaan pappeja, jotka sinne tahtoisivat tulla. Niin päätettiin lähettää sinne muutamia hengellisiä miehiä. Mutta ainoastaan Ansgarius ja yksi hänen kanssaveljistään uskalsi lähteä vaaralliselle matkalle. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Hän otti keisarilta lahjoja kuninkaalle ja lähti matkalle Ruotsin lähettiläiden kanssa. Viikingit valtasivat kuitenkin heidän laivansa ja ottivat heidän kalliit tavaransa, niin että ainoastaan joku vähäinen osa heidän kirjoistaan säilyi. Silloin toinen pappi olisi tahtonut palata takaisin, mutta Ansgarius halusi uskoa kohtalonsa Jumalalle. He matkustivat siis edelleen ja tulivat syksyllä 829 monen vaivan jälkeen järvien, jokien, metsien ja korpien poikki Mälarenin rannalle, Birkan kauppapaikkaan. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_11021_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansgar | Ansgar | Kuningas Björn otti suosiolla Ansgariuksen vastaan ja salli hänen saarnata kristinuskoa kaupungissa. Nyt Ansgarius käännytti monta ihmistä ja muiden joukossa Hergeirinkin, joka oli kuninkaan korkein neuvonantaja ja Birkan hallitusmies. Hergeir antoi rakentaa kartanoonsa kirkonkin, perimätiedon mukaan Ruotsin ensimmäisen. | 0.5 | 265.841201 |
20231101.fi_2010_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 26. maaliskuuta – Yrjö, brittiläinen prinssi, Cambridgen herttua ja asevoimien ylipäällikkö (k. 1904) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 28. maaliskuuta – Hampus Julius Oldenburg, ruotsalais-suomalainen kauppias ja teollisuusyrittäjä (k. 1876) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 22. toukokuuta – Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, suomalainen lyseon rehtori ja valtiopäivämies (k. 1889) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 11. kesäkuuta – Johan Adolf Lindström, suomalainen pappi, kielen- ja kirjallisuudentutkija (k. 1874) | 0.5 | 265.797094 |
20231101.fi_2010_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1819 | 1819 | 9. elokuuta – William T. G. Morton, yhdysvaltalainen hammaslääkäri ja anestesian uranuurtaja (k. 1868) | 1 | 265.797094 |