_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_1079546_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Hyttien ovien tulee olla sekä äänieristettyjä että paloturvallisia eli ilmatiiviitä ja kuumuutta kestäviä. Suureen risteilijään tarvitaan noin 4000 ovea. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_743444_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Kärjen poikkeaman amplitudin mittaamiseen on useita menetelmiä, joista yleisimmin käytetty perustuu laservalon käyttöön. Laservalometodissa ulokepalkin päältä heijastetaan laservalo, ja heijastuneen laservalon intensiteettiä mitataan kahdella lähekkäisellä fotodiodilla. Kärjen poikkeama aiheuttaa laservalon heijastuskulmaan hienoisen muutoksen joka puolestaan muuttaa sitä kuinka paljon valoa kukin fotodiodi kerää. Vertailemalla signaalin vahvuutta fotodiodien välillä voidaan määrittää kärjen poikkeaman amplitudi. Toinen metodi, jota käytetään erityisesti tyhjiössä dynaamisissa mittauksissa, on käyttää ulokepalkkia joka on tehty pietsosähköisestä materiaalista, kuten kvartsista. Pietsosähköisyyden ansiosta kärjen poikkeaman aiheuttama ulokepalkin vääntymä saa aikaan sähköisen polarisoitumisen ulokepalkissa. Kärjen poikkeaman amplitudi voidaan määrittää polarisoitumisen voimakkuutta mittaamalla. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Neulankärjen poikkeaman aiheuttaa kärjen ja mitattavan näytteen väliset voimavuorovaikutukset. Vaikuttavia voimia on useita: | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Kaikki näistä eivät ole läsnä jokaisessa mittauksessa. van der Waalsin voimat ovat heikosti attraktiivisia eli puoleensavetäviä. Ne ovat kuitenkin olemassa kaikkien hiukkasten välillä, ja niiden kokonaisvaikutus voi olla suuri. Paulin repulsio vaikuttaa vain lyhyillä etäisyyksillä, mutta on hyvin voimakas. Sähköstaattinen voima vaikuttaa tilanteissa, joissa sekä kärjessä että näytteessä on varauksia. Vastaavasti magneettiset voimat vaikuttavat tilanteissa joissa kärki ja näyte ovat magneettisesti aktiivisia. Kemialliset voimat johtuvat kemiallisista vuorovaikutuksista kärjen ja näytteen atomien välillä. Kapillaarivoimat vaikuttavat mittauksissa joita ei tehdä tyhjiössä. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | AFM-laitetta voidaan operoida useassa eri mittausmoodissa. Nämä voidaan jakaa periaatteellisesti joko staattiseen ja dynaamiseen moodiin kärjen liikkeen luonteen perusteella tai kontakti- ja ei-kontaktimoodiin sen perustella kuinka lähellä näytettä kärki on. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Staattisessa moodissa, jota kutsutaan myös kontaktimoodiksi, AFM-laitteen neulankärki on kontaktissa näytteen kanssa niin että kärjen ja näytteen välillä on voimakas repulsiivinen vuorovaikutus, johtuen Paulin repulsiosta. Kärkeä ikään kuin raahataan näytteen pintaa pitkin. Mittauksessa voidaan joko mitata kärjen poikkeaman amplitudi pitäen kärjen tasapainoetäisyyttä vakiona tai voidaan pitää poikkeamaa vakiona ja mitata, millä tasapainoetäisyydellä se pysyy vakiona näytteen eri kohdissa. Tässä tasapainoetäisyys on se etäisyys jolla kärki olisi pinnasta jos voimavuorovaikutusta ei olisi. Vakiopoikkeaman käyrä voidaan tulkita vakiovoimakäyräksi. | 1 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Dynaamisessa moodissa AFM:n neulankärki pakotetaan värähtelemään näytteen suhteen. Kärjen liike voi olla joko amplitudimoduloitu (, AM), jolloin värähtelyn taajuus on vakio, ja mitataan värähtelyn amplitudin vaihtelua, tai taajuusmoduloitu (, FM), jolloin värähtelyn amplitudi on vakio, ja mitataan värähtelyn taajuuden vaihtelua. FM-moodia kutsutaan myös ei-kontaktimoodiksi, koska FM-moodissa neulankärki ei yleensä tule kosketusetäisyydelle näytteestä. Nimitys on kuitenkin osittain harjaanjohtava, koska myös FM-moodissa voi etäisyys joskus olla niin pieni että voima kärjen ja näytteen välillä on repulsiivinen. AM-moodia käytetään eniten mittauksissa jotka suoritetaan normaalilämpötilassa ja -ilmanpaineessa sekä nesteissä, ja FM-moodia käytetään yleensä tyhjiömittauksissa. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Kun AFM:lla halutaan kuvantaa hyvin pieniä ja herkkiä näytteitä, kuten yksittäisiä molekyylejä tai muita pieniä hiukkasia, ongelmaksi muodostuu yleensä neulan kärjen liian voimakas vuorovaikutus näytteen kanssa. Erityisesti hiukkaset jotka eivät ole vahvasti sitoutuneen pintaan jolla ne sijaitsevat, helposti liikkuvat pinnalla toiseen kohtaan tai hyppäävät kiinni neulankärkeen, kun näytteen ja kärjen etäisyys on hyvin pieni. Tämän vuoksi hyvin korkean resoluution AFM-kuvien saamiseksi tehdään ns. kärjen funktionaalisaatio, jossa laitteen neulankärkeen kiinnitetään ylimääräinen hiukkanen, joka on joustava sekä kemiallisesti reagoimaton. Tällainen hiukkanen ei häiritse mitattavaa näytettä, vaan voi taipua sivuun lähestyttäessä. Näin mitattava signaali tulee enimmäkseen lyhyen kantaman Paulin repulsiosta jolloin havaitaan suuri kontrastiero atomien kohdalla. Tyypillinen hiukkanen jota käytetään on CO- eli häkämolekyyli. Tätä metodia käyttivät ensimmäisenä Leo Gross ryhmineen vuonna 2009 saamaan AFM:llä selkeän kuvan pentaseenimolekyylin rakenteesta. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Korkearesoluutiokuvaukseen tarvitaan tyypillisesti ultratyhjiö ( Pa), jotta näytepinta ei täyty epäpuhtauksista mittauksen aikana. Lisäksi tarvitaan matala lämpötila jotta kuvattavat hiukkaset eivät liiku liian paljon lämpövärähtelyiden vuoksi. Korkearesoluutiomittaukset tehdään käyttämällä FM-moodia sekä hyvin jäykkiä ulokepalkkeja ja pieniä värähtelyamplitudeja. Tyypillinen värähtelijä jota mittauksissa käytetään on niin sanottu qPlus-sensori, joka on tehty kelloissa käytettävästä kvartsiääniraudasta. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_743444_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomivoimamikroskooppi | Atomivoimamikroskooppi | Atomiresoluution saavuttaminen yksittäisten molekyylien kuvauksessa on avannut paljon uusia mahdollisuuksia atomitason rakenteiden tutkimiseen ja uuden nanoteknologian kehitykseen. Kuitenkin AFM:llä kuvattavien rakenteiden täytyy olla kutakuinkin litteitä, mikä rajoittaa mahdollisia käyttökohteita. Esimerkiksi biologiset molekyylit ovat rakenteeltaan monesti vahvasti kolmiulotteisia, mikä tekee niiden kuvaamisesta AFM:lla haastavaa. Tätä ongelmaa on yritetty korjata koneoppimismenetelmiä käyttäen. | 0.5 | 245.443154 |
20231101.fi_350087_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyy Young Justice animaatiosarjassa, jossa häntä ääninäytteli Logan Grove kahdella ensimmäisellä kaudella ja Greg Cipes kolmannesta kaudesta eteenpäin. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyy vuoden 2015 nettisarjassa DC Super Hero Girls, jossa häntä ääninäyttelee Greg Cipes. Sarjassa Petopoika on Supersankareiden koulun oppilas ja kutsui Haukkatyttöä usein lempinimellä "Mama". Petopoika esiintyi myös vuoden 2019 sarjassa, jossa häntä ääninäytteli Kari Wahlgren. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyi animaatioelokuvassa Teen Titans: Trouble in Tokyo, jossa häntä ääninäytteli Greg Cipes. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyi animaatioelokuvissa Justice League vs. Teen Titans ja Teen Titans: The Judas Contract, joissa häntä ääninäytteli Brandon Soo Hoo. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyi animaatioelokuvissa DC Super Hero Girls: Hero of the Year ja DC Super Hero Girls: Intergalactic Games, joissa häntä ääninäytteli Greg Cipes. | 1 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyi animaatioelokuvissa Teen Titans Go! To the Movies, Teen Titans Go! vs. Teen Titans ja Teen Titans Go! & DC Super Hero Girls: Mayhem in the Multiverse, joissa häntä ääninäytteli Greg Cipes. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyi animaatioelokuvassa Lego DC Comics Super Heroes: Justice League: Gotham City Breakout, jossa häntä ääninäytteli Greg Cipes. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyy pelattavana hahmona Young Justice: Legacy pelissä, jossa häntä ääninäyttelee Jason Spisak. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_350087_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Petopoika | Petopoika | Petopoika esiintyy pelattavana hahmona Lego Batman 3: Beyond Gotham pelissä, jossa häntä ääninäyttelee Nolan North. | 0.5 | 245.013019 |
20231101.fi_2017_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 7. huhtikuuta – Leo von Thun und Hohenstein, itävaltalainen kreivi, valtiomies ja ministeri (k. 1888) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 5. toukokuuta – John William Draper, englantilais-yhdysvaltalainen filosofi, lääkäri, kemisti, historioitsija ja valokuvaaja (k. 1882) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 11. toukokuuta – Thomas Abel Brimage Spratt, englantilainen vara-amiraali, geologi ja hydrografi (k. 1888) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 11. kesäkuuta – Vissarion Belinski, venäläinen kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi (k. 1848) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 15. heinäkuuta – Fredrik Gabriel Hedberg, suomalainen kirkkoherra, evankelisen herätysliikkeen perustaja (k. 1893) | 1 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 20. heinäkuuta – James Elgin, brittiläinen virkamies, Kanadan kenraalikuvernööri 1847–1854, Intian varakuningas 1862–1863 (k. 1863) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 14. elokuuta – Pehr Cerelius Rettig, ruotsalais-suomalainen tupakkatehtailija ja kauppaneuvos (k. 1871) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 7. syyskuuta – Kaarle Anton, Karl Anton von Hohenzollern-Sigmaringen, saksalainen ruhtinas, Preussin pääministeri 1858–1862 (k. 1885) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_2017_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1811 | 1811 | 24. lokakuuta − Ferdinand Hiller, saksalainen säveltäjä, pianisti, kapellimestari ja musiikkikirjailija (k. 1885) | 0.5 | 244.869742 |
20231101.fi_224405_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | On olemassa kohde Z (eliö, aurinkokunta) jonka alkuperä on kenties tuntematon mutta jolla on paljon yhteisiä piirteitä Y:n kanssa ja vähemmän yhteisiä piirteitä X:n kanssa. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Tämä argumentin ongelmana on testaamattomissa oleva analogia. Toisaalta tiedämme myös että ihminen on kekseliäisyydestään huolimatta saanut paljon ideoita luonnossa olevista ilmiöistä. Tällöin yhteisiä piirteitä luonnollisten kohteiden ja suunniteltujen kappaleiden kanssa löytyy väistämättä – olipa luonnollisen kohteen syntytapa sitten mikä tahansa. Emme pysty erottamaan näemmekö analogiassamme suunnitelmallisuutta luonnossa vai luonnollisuutta suunnitellussa. Kumpikin lopputulos vaatii piilotetun oletuksen joko siitä että kyseessä on joko "suunnitelmallisuus luonnossa" tai "luonnollisuus suunnitellussa", jolloin kyseessä on kehäpäättely, jolloin argumentti itsessään on epäpätevä. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Argumentit jotka käyttävät kompleksisuutta tai sen muita vastaavia muotoja ovat muotoilleet kelloseppävertausta eteenpäin: | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | → kellon tapauksessa kumpikaan, ei kohta 1 eikä kohta 2 kelpaa selitykseksi joten se on olemassa älyn kautta. Sama koskee myös X:ää, joten X on syntynyt älyn kautta. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Kellon tapauksessa tiedämme että luonnolliset tapahtumasarjat eivät voi tuottaa sitä, sen täytyy siis olla suunniteltu. Vastaavasti jonkun toisen ilmiön Y kompleksisuus tarkoittaa että senkin takana on suunnittelija. Tämä argumentin muoto on yksinkertainen karsiva päättely. Kolme vaihtoehtoa on tarjottu ja kun kaksi otetaan pois, jää jäljelle yksi. Tässä tapauksessa jäljelle jäävä vaihtoehto on "älykäs taho". | 1 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Tämän argumentin heikkous on siinä, että jos on olemassa luonnollinen tapahtumasarja joka aikaansaa ilmiön Y, ei se ole suunniteltu. Emme kuitenkaan tiedä kaikkia luonnonlakeja. On aina mahdollista että on olemassa luonnonlaki joka saa ilmiön aikaan. Kello on perustellusti suunnittelun tulos, koska olemme havainneet ihmisten aikaansaavan kelloja. Jos vain hyväksyisimme että ilmiön Y takana on "äly" jota ei voida havaita ja jonka toimintamekanismi ylittää ymmärryksemme, estyisi tieteen kehitys. Tieteen tehtävänä on myös löytää luonnon ennästään tuntemattomia lainalaisuuksia. Argumentti on Aukkojen jumala -argumentti niin kauan, kunnes keksitään keino jolla voidaan erottaa asia jota mikään luonnonlaki ei voi mitenkään tuottaa. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | William Dembski on esittänyt kirjassaan The Design Revolution uuden laajennuksen kelloseppävertaukseen yhdistämällä kellojen kompleksisuuden uniformitarianismin tapaan tehdä yleistyksiä siten, että jos ainoat tavat joilla olemme havainneet jonkin piirteen syntyneen on jokin ja muita syntytapoja ei ole havaittu, pidetään tätä tiedettyä tapahtumasarjaa kenties vääränä mutta perusteltuna ja muita kenties mahdollisina, mutta ei perusteltuina. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Tieteessä vastaavia analogioita kuitenkin pidetään teorioina, jotka tulisi voida falsifioida jollain tavalla. Älykkään suunnittelijan tapauksessa tämä voisi kuitenkin tapahtua vain "uuden luonnollisen prosessin keksimisen" eli "tietämättömyyden poistamisen" kautta. Tämäkin "analogia -argumentti" on siis ainoastaan kätkettyä tietämättömyyteen vetoamista. Mutta jos unohdamme tämän ja pidämme tätä analogiapäätelmää pätevänä, ei meidän enää tarvitsisi tutkia mitään, koska voisimme varmistua asiasta vain sen pohjalta mitä jo tiedämme. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_224405_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kellosepp%C3%A4vertaus | Kelloseppävertaus | Cicero on tuottanut vanhimman tunnetun kellovertauksen teoksessaan De natura deorum Hänestä jos näemme vesikellon tai aurinkokellon, se kertoo että se ei ole olemassa itsestään. Ja koska ei voida kuvitella kuinka universumi voisi olla itsestään, on senkin takana taho joka on sen tehnyt. | 0.5 | 243.355933 |
20231101.fi_1994_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 29. tammikuuta – Sarah Chauncey Woolsey, Susan Coolidge, yhdysvaltalainen lastenkirjailija (k. 1905) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 1. helmikuuta – Carl Robert Mannerheim, suomalainen kreivi, kartanonomistaja ja liikemies, marsalkka Mannerheimin isä (k. 1914) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 13. helmikuuta – Mirza Ghulam Ahmad, intialainen uskonnollinen johtaja, Ahmadiyya-liikkeen perustaja (k. 1908) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 15. helmikuuta – Demetrius Vikelas, kreikkalainen kirjailija, historioitsija ja Kansainvälisen olympiakomitean ensimmäinen puheenjohtaja (k. 1908) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 20. helmikuuta – Robert Hart, brittiläinen virkamies, Kiinan tullilaitoksen ylitarkastaja 1863–1908 (k. 1911) | 1 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 21. maaliskuuta – Frithiof Napoleon Neppenström, suomalainen kauppaneuvos ja laivanvarustaja (k. 1905) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 24. maaliskuuta – Josef Stefan, itävallanslovenialainen fyysikko, matemaatikko ja runoilija (k. 1893) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 27. maaliskuuta – Gustaf Skinnari, suomalainen merimies, lohikauppias, lestadiolaissaarnaaja ja virsirunoilija (k. 1916) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1994_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1835 | 1835 | 19. huhtikuuta – Julius Krohn, suomalainen kansanrunouden tutkija, professori, runoilija ja lehtimies (k. 1888) | 0.5 | 242.9141 |
20231101.fi_1307390_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Teräksessä ja valuraudassa oleva hiili voi esiintyä pääasiassa kahdessa muodossa: joko pieninä pelkistä hiiliatomeista koostuvina grafiittikiteinä tai kemiallisena yhdisteenä, rautakarbidina eli sementiittinä. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Termodynaamisen tasapainon vallitessa sementiittiä ei esiinny, vaan kaikki hiili on grafiittina, kaikki rauta ferriittinä tai korkeissa lämpötiloissa austeniittina. Sementiitti on kuitenkin metastabiili yhdiste, ja kun sitä on muodostunut, se on varsin pysyvää, ellei lämpötila ole kovin korkea. Sulan hiilipitoisen raudan jähmettyessä hiili sekoittuu tällöin muodostuvaa ferriittiin ja austeniittiin, mutta erkanee niistä seoksen jäähtyessä, jolloin seoksen hiilipitoisuudesta, jäähtymisnopeudesta ja muista seoksessa esiintyvistä aineista riippuen syntyy vaihtelevassa suhteessa sekä grafiittia että sementiittiä. Kun hiilipitoisuus on pieni, on epätodennäköistä, että tarpeeksi monta hiiliatomia sattuisi niin lähelle toisiaan, että ne voisivat muodostaa grafiittia, ja tällöin pääosa hiilestä sitoutuukin rautaan sementiitiksi. Pienen hiilipitoisuuden ohella grafiitin muodostumista edistävät myös suuri jäähtymisnopeus sekä muista seosaineista kromi ja mangaani, kun taas sementiitin muodostumista edistävät korkea hiilipitoisuus, hidas jäähtymisnopeus sekä seosaineista pii, nikkeli ja alumiini. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Pitkäaikaisella lämpökäsittelyllä on mahdollista hajottaa raudassa oleva sementiitti kokonaan raudaksi ja grafiitiksi, jota sanotaan temperhiileksi. Tällä tavalla valmistetaan adusoitua rautaa, jollaista on esimerkiksi amerikkalainen mustaydin-temperrauta. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Viime aikoina on myös kehitetty uusi teräksen valmistusmenetelmä, rautakarbidiprosessi, joissa malmi pelkistetään vedyn ja metaanin avulla. Tällöin saadaan rautakarbidijauhetta, jota voidaan edelleen käyttää teräksen raaka-aineena. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Sementiitillä on ortorombinen kiderakenne. Sen yksikkökopissa on 12 rauta- ja 4 hiiliatomia. Jokainen rauta-atomi on sitoutunut kolmeen hiiliatomiin ja jokainen hiiliatomi kahdeksaan rauta-atomiin. | 1 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Tavallisissa lämpötiloissa sementiitti on ferromagneettinen aine. Sen Curie-piste on noin 480 K (207 °C), jota korkeammassa lämpötilassa se on paramagneettista. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Luonnossa rautakarbidia, joka sisältää hieman myös nikkeliä ja kobolttia, esiintyy rautameteoriiteissa. Mineraalina sitä sanotaan coheniitiksi saksalaisen mineralogi Emil Cohenin mukaan, joka kuvasi sen ensimmäisenä. Koska hiili on yksi planeettojen metallisissa ytimissä mahdollisesti esiintyvistä kevyemmistä alkuaineista, sementiitin ominaisuuksia korkeissa lämpötiloissa ja paineissa on tutkittu kokeellisesti ja sillä on mallinnettu coheniitin käyttäytymistä. Oheinen kaavio osoittaa sen kokoonpuristuvuuden ja tilavuuden riippuvuuden paineesta huoneenlämmössä. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | on merkitystä teollisuudessa ja joita syntyy muun muassa erityisesti Fischer-Tropsch -prosessissa. Sellaisia ovat Epsilon (ε) -karbidi, heksagonaalisena tiivispakkauksena kiteytyvä yhdiste Fe2-3C, jota esiintyy karkaistussa hiiliteräksessä, kun sen hiilipitoisuus on yi 0,2 % ja se on karkaistu 100–200 °C:n lämpötilassa. Ei-stoikiometrinen ε-karbidi hajoaa noin 200 °C:ssa, jolloin siitä alkaa muodostua Häggin karbidia ja sementiittiä. Häggin karbidi on monokliininen yhdiste, Fe5C2, ja sitä esiintyy 200–300 °C:n lämpötilassa karkaistuissa työkaluteräksissä. Eri rautakarbidien tunnistaminen ei ole aivan helppoa, ja usein siihen on käytettävä röntgendiffraktion ohella myös Mössbauerin spektroskopiaa. | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_1307390_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sementiitti | Sementiitti | Seija Meskanen, Pentti Toivonen: ValuAtlas, Valimotekniikan perusteet, Metallurgian perusteita (pdf) | 0.5 | 241.147414 |
20231101.fi_2126_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 1. huhtikuuta – Johan Grönfeldt, suomalainen kauppias, sahanomistaja, laivanvarustaja ja kauppaneuvos (k. 1848) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 3. huhtikuuta – Samuel Werner von Troil (vanhempi), ruotsalais-suomalainen vapaaherra, upseeri ja kuvernööri (k. 1865) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 6. huhtikuuta – James Beckwourth, afrikkalais-amerikkalainen turkiskauppias, tutkimusmatkailija ja Villin lännen henkilö (k. 1866) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 19. kesäkuuta – Aimé Paris, ranskalainen pikakirjoitusjärjestelmän ja muistitekniikoiden kehittäjä (k. 1866) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 13. heinäkuuta – Aleksandra Fjodorovna (Charlotte), Venäjän keisarinna, keisari Nikolai I:n puoliso (k. 1860) | 1 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 16. heinäkuuta – Eduard Friedrich Poeppig, saksalainen eläin- ja kasvitieteilijä sekä tutkimusmatkailija (k. 1868) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 19. heinäkuuta – Kristian August II, Augustenburgin herttua ja Tanskan kruununtavoittelija (k. 1869) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 27. marraskuuta – Andries Pretorius, eteläafrikkalainen poliitikko, yksi buurien Suuren vaelluksen johtajista (k. 1853) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_2126_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1798 | 1798 | 1. joulukuuta – Otto Reinhold af Schultén, suomalainen senaattori, valtiopäivämies, todellinen valtioneuvos ja hovioikeuden presidentti (k. 1884) | 0.5 | 239.938799 |
20231101.fi_274828_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | näyttämövalaistuslaitteisto ja äänilaitetekniikka, videojärjestelmät, datatykki, suurtehopiirtoheitin ja -diaprojektori, sisäinen kaapeli-tv-järjestelmä, induktiosilmukka kuulovammaisia varten | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Carelia-salin vieressä olevassa auditoriossa (C2-sali) on 150 istuinta ja sieltä voidaan seurata Carelia-salin tapahtumia videon välityksellä. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Carelia-salin aula on tärkeä joensuulainen kokoontumistila, joka toimii juhlatilana, cocktail-kutsujen buffetravintolana, näyttelyjen, messujen ja myyjäisten pitopaikkana. Konserttien väliaikana aula toimii kahviona. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Päivisin aulassa kokoontuvat opiskelijat, jotka käyvät syömässä Carelia-ravintolassa tai kirjastossa tai odottelevat tentin alkua. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Alakerran aulan pinta-ala on 480 neliömetriä. Aulaan kuuluu myös yläkerran lämpiö, joka on 226 neliömetrin suuruinen. | 1 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Aulassa on osa Kain Tapperin Alkukivet-teosta, jonka pääosa on salin rakennuksen edustalla, suurten ikkunoiden takana. Ulkoveistokset on valettu mustasta sementtimosaiikista, aulaveistos on mustaa graniittia. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Opiskelijaravintola Carelia on Amica Ravintoloiden ylläpitämä ravintola, jossa on 150 paikkaa. Kesäisin käytössä on ulkoterassi. Ravintolasta käsin hoidetaan myös aulan tarjoiluja. Ravintolan tiloja remontoitiin kesällä 2006. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Carelia-sali on Joensuun kaupunginorkesterin kotisali ja harjoitussali. Rakennuksessa ovat orkesterin henkilökunnan työhuoneet. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_274828_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Carelia-sali | Carelia-sali | Carelia-sali on keskustan ja Mehtimäen vapaa-ajan alueen tuntumassa. Etäisyys rautatie- ja linja-autoasemalta on 2 kilometriä, lentoasemalta 10 kilometriä. | 0.5 | 239.623846 |
20231101.fi_1139932_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiö-konserni tarjoaa asumisen palveluiden ja asumisen tuen sekä päihdepalveluiden lisäksi kynnyksetöntä päiväkeskustoimintaa, arjen aktiivisuutta vahvistavia ja opinto- ja työpoluille valmentavaa ryhmätoimintaa sekä monenlaista asumiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta eri kohderyhmille. Sininauhasäätiön päiväkeskukset toimivat Helsingissä (Päiväkeskus Illusia) ja Tuusulassa (Päiväkeskus Kissankello). Sininauhasäätiö lisäksi kehittää kohderyhmiänsä hyödyttäviä työmenetelmiä ja työmuotoja erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Sininauhasäätiö myös pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan ja tuomaan asiakkaidensa äänen yhteiskunnalliseen keskusteluun. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiö pyrkii auttamaan ihmisiä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan tukiverkoston ulkopuolelle: asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa asunnottomat ja asunnottomuuden uhan alla olevat ihmiset, päihde- ja mielenterveysehtoiset kuntoutujat, räätälöidyistä työllistymis- ja opintopoluista uusia alkuja etsivät ja arjen toimintakykyynsä vahvistusta hakevat ihmiset. Sininauhasäätiö työskentelee myös syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajataustaisten ihmisten tukena. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiöllä on lisäksi Kellarikirkko-toimintaa. Kellarikirkko kynnyksetön hengellinen yhteisö. Sininauhasäätiön Kellarikirkko toimii Taka-Töölössä Sibeliuksenkadun ja Ruusulankadun kulmassa. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Osoitteessa Ruusulankatu 10 sijaitsee myös Sininauhasäätiön omistama kerrostalo, jossa asuu jossa asuu noin sata nuorta päihteidenkäyttäjää ja entistä asunnotonta. Helsingin poliisin mukaan vuonna 2017 poliisi kävi talossa yli 300 kertaa. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiön aloitti syksyllä 2018 julkaisemaan asunnottomuutta kokeneiden tarinoista ja teksteistä pääosin koostuvaa Kujalla-lehteä. Ensimmäinen numero julkaistiin lokakuussa 2018.Lehteä tehdään eri hankkeiden yhteistyönä. | 1 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiön päiväkeskukset tarjoavat kaikille avointa, kynnyksetöntä toimintaa. Asunnottomille, arjen tukea kaipaaville ja asumisen pulmiin apua tarvitseville suunnatut päiväkeskukset toimivat Helsingin Vallilassa, Vantaan Koivukylässä ja Espoon Leppävaarassa (Illusia) sekä Tuusulassa (Kissankello ja liikkuvat paikat Hyrylässä ja Jokelassa). | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Päiväkeskuksissa on mahdollisuus saada tukea verkossa asiointiin sekä asumisen ja elämisen pulmiin. Päiväkeskuksista saa aamupalaa, niissä on mahdollisuus peseytyä ja pestä pyykkiä ja saada puhtaita lahjoitusvaatteita. Päiväkeskus Illusiassa on lisäksi lokerikot, joihin asunnottomat voivat jättää tärkeitä tavaroitaan talteen säilytettäväksi sekä päivälepohuone, jossa on mahdollisuus turvallisesti nukkua päiväkeskuksen aukioloaikoina. Päiväkeskuksissa on lehtiä luettavana, TV- ja olohuone sekä vaihtelevaa ohjelmaa ja toimintaa. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiö-konsernin kokonaan omistama Sininauha Oy on arvopohjainen päihde- ja mielenterveysalan toimija, joka tuottaa asumisyksikkömuotoista tuettua asumispalvelua, koteihin vietävää asumisen tukea ja neuvontaa sekä korvaushoito- ja vieroitushoitopalveluita. Sininauha Oy tarjoaa siis paitsi asuntoja, mutta vahvistaa myös asiakkaiden elämänhallintaa ryhmä- ja työtoiminnan menetelmin. Pääpaino on ollut Asunto ensin -periaatteen mukaisen asumispalvelun tarjoamisessa, mutta tarjolla on myös päihteettömyyteen kannustavia ja täysin päihteettömiä asumismuotoja. Sininauha Oy on saanut Yhteiskunnallinen yritys -merkin Suomalaisen Työn Liitolta. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_1139932_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininauhas%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 | Sininauhasäätiö | Sininauhasäätiö tunnuksena toimii Sininen nauha. Sininen nauha tuli Suomeen 1930-luvulla Sininauhaliiton ja Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen tunnuksena. | 0.5 | 238.907097 |
20231101.fi_86227_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Kreikkalaisessa musiikissa asteikot luettiin nykyisestä käytännöstä poiketen tavallisesti ylhäältä alaspäin. Lyydinen asteikko eli "oktaavilaji" ulottui parhypate hypaton -nimisestä sävelestä trite diezeugmenon -nimiseen säveleen. Sen diatoninen muoto oli samanlainen kuin keskiaikainen jooninen kirkkosävellaji ja nykyinen duuriasteikko: C H A G | F E D C. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Muiden sävellajien tavoin lyydisestä asteikostakin oli olemassa myös kromaattinen ja enharmoninen muoto. Kromaattinen lyydinen asteikko käsitti sävelet C, H, A, Gis, F, E, Dis ja C. Enharmonisen lyydisen asteikon sävelet olivat C, neljäsosa-asteen verran korotettu H, neljäsosa-asteen verran korotettu A, neljäsosa-asteen verran korotettu F, F, E, neljäsosa-asteen verran korotettu D ja C. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Keskiaikaisessa ja renessanssin aikaisessa musiikin teoriassa autenttinen lyydinen sävellaji oli viides kirkkosävellaji, jossa päätössävelenä oli F ja tuba -sävelenä C. Käytössä oleva sävelala ulottui F:stä seuraavaan, oktaavia korkeammalla olevaan F:ään. Vastaava plagaalinen lyydinen eli hypolyydinen sävellaji ulottui päätössävelen F molemmin puolin C:stä seuraavaan, oktaavia korkeampaan F-säveleen. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Periaatteessa lyydisessä sävellajissa neljäs sävel oli H, joka oli ylinousevan kvartin eli tritonuksen verran perussäveltä korkeammalla. Koska tritonusta kuitenkin pyrittiin välttämään, jo gregoriaanisessa laulussa tämä sävel kuitenkin useimmiten alennettiin puoliaskelen verran, B:ksi, jolloin lyydisestä asteikosta tuli täysin nykyisen F-duuriasteikon kaltainen. Kun toisaalta uudemmassakin musiikissa duuriasteikon korotettu neljäs sävel, esimerkiksi C-duurissa Fis tai F-duurissa H, on varsin yleisesti esiintyvä muunnesävel, monet alkujaan lyydisiksi katsotut sävelmät eivät mitenkään oleellisesti eroa myöhemmistä duurisävelmistä. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Lyydinen moodi voidaan käsittää duuriasteikoksi, jossa neljäs sävel on korotettu puoliaskelen verran. Tällöin esimerkiksi C:stä alkavassa asteikossa esiintyy F:n sijasta Fis. | 1 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Lyydisessä moodissa asteikon ensimmäisen, toisen ja viidennen asteen eli toonikan, supertoonikan ja dominantin soinnut ovat duurikolmisointuja. Neljännen asteen eli subdominantin sointu on vähennetty kolmisointu. Muut soinnut ovat mollikolmisointuja. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Atheneauksen vuonna 128 eaa. säveltämä Pean ja Prododion Jumalalle, joka tunnetaan paremmin toisena delfoilaisena hymninä, on suurimmaksi osaksi lyydisessä tonoksessa, josta siinä esiintyvät sekä diatoninen että kromaattinen muoto, eräissä osuuksissa myös hypolyydinen sävellaji. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Kirkkosävellajeja käytettiin vain harvoin 1700- ja 1800-luvuilla sävelletyssä klassisessa musiikissa. Lyydinen sävellaji esiintyy kuitenkin seuraavissa teoksissa: | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_86227_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyydinen | Lyydinen | Ludvig van Beethovenin jousikvarteton nro 15, Op. 132 (1825), Heiliger Dankgesang eines Genesens and die Gottheit, in der lydischen Tonart ("Toipilaan pyhä kiitoslaulu Jumaluudelle lyydisessä sävellajissa") Sävellyksen pääsävellajina on a-molli, mutta siinä esiintyy myös F-duurissa olevia osuuksia, joissa duuriasteikon neljäs sävel on poikkeuksetta korotettu. | 0.5 | 237.648636 |
20231101.fi_525506_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Vaikka Leadbelly olikin saanut mainetta, hän ei saavuttanut kaupallista menestystä vapautumisensa jälkeen American Record Corporationille tekemillään levytyksillä. Vuosina 1939–1940 hän oli jälleen vankilassa pahoinpitelystä tuomittuna. 1940-luvulla Leadbelly ystävystyi muusikoiden kuten Woody Guthrien ja Pete Seegerin kanssa. Vuonna 1949 Leadbelly aloitti ensimmäisen Euroopan kiertueensa Ranskaan, mutta se keskeytyi sairauden vuoksi. Hän menehtyi ALS-tautiin joulukuussa 1949. | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Leadbellyn kuoleman jälkeen keväällä 1950 Pete Seegerin The Weavers teki Leadbellyn kappaleesta "Goodnight, Irene" 2 miljoonaa kopiota myyneen hitin. Vuonna 2004 Leadbelly valittiin Rock and Roll Hall of Fameen. Vuonna 2003 levytys "Goodnight, Irene" (1933) valittiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä äänitteitä. | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Monista Leadbellyn tunnetuksi tekemistä omista kappaleista ja kansansävelmistä tuli myöhemmin menestyshittejä ja klassikkokappaleita. Näitä ovat esimerkiksi: | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Led Zeppelinin "Gallows Pole", joka on muunnelma Leadbellyn "Gallis Polesta" (joka itsessään on alun perin kansansävelmä "The Maid Freed from the Gallows") | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Lisäksi Leadbelly-covereita ovat esittäneet muun muassa Gene Autry, British Sea Power, Johnny Cash, Nick Cave and the Bad Seeds, Billy Childish (joka nimesi poikansa Huddieksi), Ry Cooder, Lonnie Donegan, The Doors, The Fall, Grateful Dead, Paul King, Mungo Jerry, Odetta, Old Crow Medicine Show, Raffi, Michelle Shocked, Smog, Rod Stewart, Ernest Tubb, Tom Waits ja The White Stripes. | 1 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Vuonna 1976 Gordon Parks ohjasi elämäkertaelokuvan Leadbelly, jossa nimiroolia esittää Roger E. Mosley. | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Kongressin kirjaston äänitykset, jotka John ja Alan Lomax tekivät vuosina 1934–1943. Rounder Records julkaisi ne kuutena levynä 1990-luvulla. | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Smithsonian Folkways julkaisi Folkways-äänitykset, jotka Moe Asch teki vuosina 1941–1947, 1990-luvun loppupuolella: | 0.5 | 237.544404 |
20231101.fi_525506_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Leadbelly | Leadbelly | Lead Belly's Last Sessions (4 CD box set) (1994) Äänitetty vuoden 1948 lopulla New Yorkissa, nämä olivat Leadbellyn ainoat kaupalliset äänitykset magneettinauhalle. | 0.5 | 237.544404 |