_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_130271_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ratap%C3%B6lkky | Ratapölkky | Kehikkoratapölkyt koostuvat sekä pitkäittäisistä että poikittaisista osista, jotka on valettu betonista yhteen. Tätä järjestelmää käytetään Itävallassa. Itävaltalaisessa järjestelmässä kiskot kiinnitetään kehikon neljään kulmaan, ja raidetta tuetaan kehikon lisäksi myös keskeltä. Peräkkäiset kehikkopölkyt ovat lähellä toisiaan. Järjestelmän hyötynä on radan parempi tuenta perinteisiin pölkkyihin verrattuna, ja sen kanssa voidaan käyttää samoja rakentamismenetelmiä, kuin tavallisen raiteen rakentamisessa käytetään. | 0.5 | 251.340612 |
20231101.fi_130271_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ratap%C3%B6lkky | Ratapölkky | Tikasraiteella ratapölkyt ovat kiskojen suuntaiset ja useita metrejä pitkät. Rakenne on samanlainen kuin Brunelin raiteella. Tällaisia ratapölkkyjä voidaan käyttää joko raidesepelin tai kiinteän, raidesepelittömän elastomeeriratapohjan kanssa. | 0.5 | 251.340612 |
20231101.fi_231807_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Koska itsensä hallitseminen oli kreikkalaisille tärkeää, paideia yhdistettynä ethokseen (tavat) teki miehestä hyvän ja mahdollisti toimimisen kansalaisena tai hallitsijana. Koulutus ei sisältänyt varsinaisesti mitään taitoa tai taidetta, josta kreikkalaiset käyttivät nimitystä banausos, koska kreikkalaiset eivät pitäneet sellaista kansalaisen arvon mukaisena. Sen sijaan siihen kuuluivat sellaiset asiat kuin oikeus (vapaus) ja ylevyys (kauneus). Paideiaan sisältyi kaikki kulttuuriperintö. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Paideia on keskeinen antiikin aikaisen yhteiskunnan arvoihin liittyvä käsite ja keskeinen termi antiikin kulttuurin ymmärtämisen kannalta. Käsite tuli kreikkalaisen yhteiskunnan ytimeen 400-luvulla eaa. retoriikkaa ja käytännöllistä ajattelua korostaneiden sofistien ja filosofis-tieteellistä puolta korostaneiden filosofien (Sokrates, myöhemmin Platon, Aristoteles, jne.) myötä. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Kreikkalaiset katsoivat paideian kuuluvan yläluokalle. Nuorisoa kasvatettiin ihanteiden mukaisesti. Jo muinaisajoista lähtien tähän kuului osana myös rakkaus, kun nuoria aristokraatteja kehotettiin pederastiseen suhteeseen niiden nuorten kanssa, joita he opastivat. Aristokraattinen ihanne oli kalos kagathos, "kaunis ja hyvä". Myöhemmin ajatus on elänyt muun muassa ritarietiikassa ja englantilaisessa käsityksessä "gentlemanista", herrasmiehestä. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Homeros kuvaa kreikkalaisten ja troijalaisten fyysisyyden ja urhoollisuuden ylivoimaisuutta Iliaassa. Odysseiassa hän kuvaa myös mielen ja älyn ylivoiman tarpeellisena voittamiselle. Hyve (arete) liittyi oleellisena osana heeroksena olemiseen ja oli välttämätöntä sodankäynnin onnistumiselle. Se oli kyky "hallita kädet ja pitää pää" vaaroja vastaan ja selvitä voittajana. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Olympian kisat olivat saman ajattelutavan tuote. Sama mieliala nähdään myös siinä, kuinka kreikkalaiset levittivät ja kopioivat ainoastaan kirjallisuutta, joka katsottiin "parhaaksi", ja järjestivät kilpailuita runouden, tragedioiden ja komedioiden kirjoittamisessa. | 1 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Kreikkalaiset katsoivat olevansa "kauneuden rakastajia" ja suuntautuivat paljossa estetiikkaan. He näkivät kauneutta luonnossa, ja yhtenä esimerkkinä on kultainen leikkaus (suunnilleen 1.6) ja sen toistuminen monissa asioissa. Kauneus ei ollut sellaisissa pintapuolisissa seikoissa kuin väri, valo tai varjo, vaan olemuksessa: rakenteessa, linjoissa ja suhteissa. Samaa tavoiteltiin kaikessa toiminnassa: paideiassa, arkkitehtuurissa, taiteessa, politiikassa ja psykologiassa. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Rooman valtakunnassa paideia sai humanistisen sävyn. Cicerolle paideia tarkoitti koko ihmisyyttä, ja hänen vastineensa sanalle oli humanitas. Kreikkalaisille paideia alkoi merkitä erottumista barbaareista. Tätä käytettiin myöhäisantiikin aikana myös kristityistä erottumiseen. Kun Gregorios Nyssalainen ja muut kristilliset ajattelijat sulattivat antiikin koulutusohjelman kristilliseen koulutukseen, ero hävisi. Klassinen koulutus säilyi erityisesti Itä-Roomassa sellaisenaan 600-luvulle saakka. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Saksalais-amerikkalainen klassisisti Werner Jaeger käytti pääteoksessaan Paideia. Die Formung des griechischen Menschen (3 osaa, 1934) paideian käsitettä jäljittäessään kreikkalaisen ajattelun ja koulutuksen kehitystä Homeroksesta Demostheneeseen. Myös Mortimer Adler käytti paideian käsitettä arvostellessaan nykyaikaisia läntisiä koulutusjärjestelmiä, samoin Lawrence A. Cremin kirjoittaessaan yhdysvaltalaisen kasvatuksen historiasta. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_231807_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Paideia | Paideia | Paideia tunnetaan nykyään yleisimmin osana sellaisia sanoja kuin ensyklopedia ja pedagogiikka. Sanan kreikkalainen kantasana, "paidia" () viittaa lapsiin. | 0.5 | 251.170653 |
20231101.fi_319817_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi (STM, ) on mikroskooppi, jolla saadaan atomitason kuvia tutkittavista pinnoista. Tunnelointimikroskoopin terävää mittakärkeä liikutetaan sähköä johtavan näytteen pinnan lähellä ja samanaikaisesti laitteistolla kontrolloidaan mittakärjen ja pinnan välistä jännitettä. Muodostuvan tunnelointivirran avulla saadaan kuva näytteen pinnan topografiasta. Tunnelointivirta on vahvasti riippuvainen mittakärjen ja pinnan välisestä etäisyydestä, mutta myös näytteen elektronitiheydestä. Pintatopografian kuvantamisen lisäksi tunnelointimikroskooppia voidaan käyttää myös kiinteiden näytteiden elektronisten ominaisuuksien tutkimiseen, atomimanipulaatioon sekä nanorakenteiden valmistukseen. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Vuonna 1981 IBM:n työntekijät Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer keksivät, että elektronien kvanttimekaanista tunnelointi-ilmiötä hyödyntämällä voitaisiin kehittää mikroskooppi, jonka avaruudellinen erotuskyky on erittäin suuri. Tutkijat saivat keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1986. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi koostuu pietsosähköisestä skannerista, asennon karkeasäätimestä, mittakärjestä, tärinäeristyksestä sekä tietokoneesta. Pietsosähköinen skanneri mahdollistaa mittakärjen tarkan liikkeen. Se laajentuu tai supistuu siihen kohdistetun sähkövirran mukaisesti. Asennon karkeasäätimen ja skannerin z-anturin avulla näyte asetetaan muutaman ångströmin päähän mittakärjestä. Mittakärjet valmistetaan yleensä volframista tai platina-iridiumseoksesta ja niiden kärki on yhden atomin paksuinen. Koska tunnelointimikroskopia on altis mekaaniselle häiriölle, on mittakärki aina varustettu vähintään yhdellä värinää eristävällä järjestelmällä. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskoopin toiminta perustuu kvanttiteoriaan ja elektronien tunneloitumisilmiöön. Kahden toisiaan hyvin lähellä olevan elektrodin välillä kulkee sähkövirta, vaikka ne eivät olisi kosketuksissa toisiinsa. Virran suuruus on riippuvainen elektrodien välisestä erosta ja atomiakin pienempi ero aiheuttaa mitattavia muutoksia virran suuruuteen. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Kun tunnelointimikroskoopin mittakärki on riittävän lähellä (yleensä noin 2–5 Å eli 0,2–0,5 nm) näytteen pintaa, mittakärjen ja näytepinnan elektronien aaltofunktiot limittyvät. Kun näytteeseen johdetaan jännite, liikkuu mittakärjen ja näytteen välillä virta kvanttimekaanisesta tunnelointi-ilmiöstä johtuen. Tunnelointivirta voidaan mitata ja näin pintatopografiasta voidaan muodostaa kuva. Tunnelointivirta on riippuvainen näytteen pinnan ja mittakärjen välisestä etäisyydestä. Mittakärkeä voidaan liikuttaa näytteen pinnalla vaaka- ja pystysuunnissa. Tunnelointimikroskoopissa on kaksi eri toimintatapaa, joita ovat vakiovirta- ja vakiokorkeusmenetelmä. | 1 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Vakiovirtamenetelmässä näytteen pinnan ja mittakärjen etäisyyttä säädellään takaisinkytkennän avulla niin, että tunnelointivirta pysyy vakiona. Mittakärjen etäisyys näytteen pinnasta tallentuu kuvana, joka vastaa näytteen topografiaa. Vakiovirtamenetelmä on turvallinen etenkin karkeita pintoja tutkittaessa, mutta menetelmänä hidas. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Vakiokorkeusmenetelmä sopii hyvin sileille pinnoille. Tässä menetelmässä mittakärjen etäisyys näytteen pinnasta pidetään vakiona ja kuva saadaan tunnelointivirran muutosten perusteella. Vakiokorkeusmenetelmää käytettäessä täytyy muistaa, että mittakärki voi mennä rikki, jos se osuu näytteen pintaan. Vakiokorkeusmenetelmä on huomattavasti nopeampi kuin vakiovirtamenetelmä. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppia voidaan käyttää vakuumissa tai erilaisissa ympäristöissä kuten ilmassa, vedessä, kaasussa tai nesteessä. Mittauslämpötilalle ei juurikaan ole rajoituksia: mittaukset onnistuvat lämpötilavälillä, joka ulottuu lähes absoluuttisesta nollalämpötilasta (–273,15 °C) muutamiin satoihin celsiusasteisiin. Tunnelointimikroskopiaa käytetään pääsääntöisesti kuvantamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi pintojen elektronisten-, optisten-, magneettisten- ja värähtelyominaisuuksien karakterisointiin. | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_319817_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnelointimikroskooppi | Tunnelointimikroskooppi | Kemiallisilla ja fysikaalisilla pinnoitusmenetelmillä valmistettujen keraamisten pintojen tutkiminen | 0.5 | 250.98946 |
20231101.fi_1992_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 22. syyskuuta – Gheorghe Grigore Cantacuzino, romanialainen ruhtinas, poliitikko ja pääministeri (k. 1913) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 29. lokakuuta – Abraham Kuyper, alankomaalainen poliitikko, pääministeri ja kalvinistinen teologi (k. 1920) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 19. marraskuuta – Mathilda Tammelander, suomalainen Naisten käsityökoulun johtaja ja kotiteollisuuden edistäjä (k. 1928) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 23. marraskuuta – Johannes Diderik van der Waals, vuoden 1910 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1923) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 14. joulukuuta – Paul Thureau-Dangin, ranskalainen historioitsija, Ranskan akatemian jäsen ja pääsihteeri (k. 1913) | 1 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 24. joulukuuta – Cosima Wagner, saksalainen musiikkivaikuttaja, Franz Lisztin tytär ja Richard Wagnerin puoliso (k. 1930) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | Leopold Krohn, suomalainen sotilaslääketieteen kehittäjä, yksi Suomen Punaisen Ristin perustajista (k. 1892) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 15. tammikuuta – Carl Erik Mannerheim, ruotsalais-suomalainen upseeri, valtiomies ja Suomen senaatin talousosaston ensimmäinen varapuheenjohtaja (”pääministeri”) (s. 1759) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_1992_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/1837 | 1837 | 1. helmikuuta – Edward Donovan, irlantilainen kirjailija, taiteilija, matkailija ja eläintieteilijä (s. 1768) | 0.5 | 250.800487 |
20231101.fi_489009_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Zulumaa (aikaisemmin myös Sulumaa) oli kuningaskunta, joka sijaitsi nykyisen Etelä-Afrikan KwaZulu-Natalin provinssin alueella. Sitä asuttivat pääasiassa zulut, ja se oli vuosina 1816—1897 itsenäinen kuningaskunta. Zulumaa rajoittui Intian valtamereen sekä suurin piirtein nykyisiin Mosambikin ja Swazimaan rajoihin. Se oli kooltaan noin 25 900 km². | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Pohjoisten ngunien keskuudessa syntyi 1700-luvun lopulla poliittisia levottomuuksia liiallisen väestönkasvun ja kaupallisen kilpailun seurauksena. Koska ngunien hallitsema rannikkoalue rajoittui Intian valtamereen, Lohikäärmevuoristoon ja eurooppalaisten hallitsemaan Kapmaahan, oli tarvittavan lisämaan hankkiminen mahdollista vain sisäisten sotien avulla. Ngunien väliset etniset yhteenotot johtivat uudenlaisen sotilaallisen ja hallinnollisen järjestelmän syntymiseen. "Mustaksi Napoleoniksi" kutsutun Shaka Zulun johdolla syntyikin vahva zuluvaltio. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Nguniheimot muodostivat aluksi kolme pääryhmää: Dingiswaoyn johtama Mtethwan, Sobhuzan johtama Ngwanen sekä Zwiden johtama Ndwandwen kuningaskunta. Vuoteen 1817 mennessä Zulumaan hallinnasta sotivat pääasiassa Zwide ja Dingiswaoy. Tämän sodan aikana Dingiswaoyn joukkojen tärkeimmäksi johtajaksi nousi Shaka. Shaka aloitti uudenlaisen Zulu-kuningaskunnan rakentamisen pääasiassa valloitusten avulla, mikä johti Ndwandwen ja Zulumaan sotaan. Shakaa pidetään yhtenä Afrikan merkittävimmistä armeijan ja sodankäynnin organisoijista. Hän korvasi aikaisemmin aseina käytetyt pitkät heittokeihäät lyhyillä iskukeihäillä, joita voitiin käyttää taistelussa toistuvasti. Zulusoturit ryhtyivät lähestymään vihollista myös mahdollisimman hiljaa ja näkymättömissä ja yllättivät sen äkillisellä rynnäköllä. Uuden taktiikan avulla Shaka löi pian Zwiden joukot. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Shaka hallitsi jo yli 100 000 ihmisen valtakuntaa 1820-luvun puoleen väliin mennessä ja hänen armeijassaan oli 40 000 miestä. Shaka keskitti vallan kuninkaan persoonaan ja hoviin ja peri heimopäälliköiltä veroja. Hän myös sijoitti armeijansa yksiköitä ympäri valtakuntaa taatakseen alueiden uskollisuuden. Lisäksi Shaka loi uudenlaisen kansallistunteen korostaessaan valtakuntansa "zulumaisuutta". Koko valtakunnan väestön katsottiin kuuluvan zulu-heimoon ja kaikkien alamaisten tuli osoittaa uskollisuutta suoraan kuninkaalle. Perinteisistä ngunijuhlista tehtiin valtakunnan virallisia festivaaleja ja perinteitä. Shakan onnistui näin luoda valtakuntaansa uudenlainen zuluidentiteetti, joka ylitti hänen alamaisinaan olleiden eri heimojen ja ryhmien alkuperäiset identiteetit. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Shaka laajensi valtakuntaansa 1820-luvun aikana nykyisen Mosambikin rajalle asti pohjoisessa, lännessä Lohikäärmevuorten taakse ja etelässä myöhemmän Transkein bantustanin rajoille asti. Hän toivotti myös brittiläiset kauppiaat alueelleen ja lähetti diplomaattisia lähetystöjä Englannin hoviin. | 1 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Shakan valloituksia pakoon lähti suuri joukko väestöä, joka muodosti niin sanotun Mfecaneliikkeen (, tunnetaan myös sesothonkielisellä nimellä Difaqane ja Lifaqane) ja jonka vaikutukset tuntuivat Keski- ja Itä-Afrikassa saakka. Eri banturyhmien valtiollinen kehitys nopeutui ja Afrikkaan syntyi useita uusia kuningaskuntia kuten Ndebele ja Gaza sekä edelleen olemassa olevat Besotho (nykyinen Lesotho) ja Swazi (nykyinen Swazimaa). | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Vuonna 1828 Shakan velipuoli Dingane toteutti onnistuneen salajuonen Shakan salamurhaamiseksi ja nousi zulujen kuninkaaksi. Dingane tuskin kuitenkaan koskaan oli varma asemastaan valtaistuimella. Voortrekkerien ja zulujen välisessä Blood Riverin taistelussa buurit tuhosivat Andries Pretoriuksen johdolla suuren zuluarmeijan. Taistelun jälkeen zuluvaltakunta ajautui sisäpoliittiseen kriisiin ja hajosi. Dinganen velipuoli Mpande pakeni etelään tuhansien seuraajien kanssa voortrekkerien vasalliksi ja löi Dinganen joukot Magongon taistelussa vuonna 1840. Dingane pakeni ja murhattiin vuotta myöhemmin Ubombo-vuoristossa. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Kaivannaisteollisuuden kehittymisen myötä Etelä-Afrikka koki muutoksia. Sisämaan rannikon satamiin yhdistävä rautatieverkko helpotti tavaroiden kuljettamista ja tehosti maataloutta ja rannikon satamakaupungit nauttivat taloudellisesta noususuhdanteesta timanttien tuoman vaurauden myötä. Mustien hallitsemat kuningaskunnat sisämaassa kukistettiin yksitellen ja liitettiin valkoisten hallitsemiin alueisiin. Näistä yhteenotoista merkittävin oli vuoden 1879 zulusota, jossa zulujen Isandlwanan taistelussa saavuttamasta voitosta huolimatta zulu-valtio kukistettiin ja liitettiin Britannian alaisuuteen. Maasta tehtiin vuonna 1887 ensin erillinen Zulumaan kruununsiirtomaa, kunnes se liitettiin Nataliin vuonna 1897. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_489009_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zulumaa | Zulumaa | Apartheidin aikana osittain Zulumaan alueelle perustettiin alueellisesti hajanainen KwaZulun bantustan. Vuodesta 1994 KwaZulu-Natalin provinssin on kuulunut Zulumaa-niminen piirikunta. Nykyään alueen talous perustuu pääasiassa karjankasvatukseen. Tärkeimmät viljelykasvit ovat sokeriruoko ja puuvilla ja alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat sokerin valmistus ja paperiteollisuus. | 0.5 | 250.713072 |
20231101.fi_152898_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Toiminnallisesti ja asuntojen suunnittelun kannalta pyykinpesu on osa vaatehuoltoa, johon kuuluu monta vaihetta: | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Vaatehuoltoon voi liittyä myös tahranpoistoa ja vaatteiden korjausta, kuten irronneiden nappien ompelua. Jokainen yllä luetelluista vaiheista vaatii omat välineensä ja tilansa. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Konepesussa valitaan pyykin laadun mukaan oikea pesuohjelma ja veden lämpötila, jolla kone pesee pyykin. Ohjelma voi olla esimerkiksi hienopesu, kirjopesu, valkopesu tai erittäin likaisen pyykin pesu. Pyykin määrän mukaan valitaan koko koneellinen tai puolikoneellinen pesu, myös pikapesu on mahdollinen. Oikea valinta säästää vettä ja pesuun tarvittavaa energiamäärää. Ennen pesun aloittamista lisätään sopiva määrä pyykinpesuainetta ja mahdollinen huuhteluaine. Konepesun päättyessä kone voi automaattisesti lingota pyykin, jonka jälkeen se voidaan ripustaa kuivumaan ilmavasti esimerkiksi pyykkinaruille tai rumpukuivata. Konepesu kestää pesukoneesta ja ohjelmasta riippuen puolesta tunnista muutamaan tuntiin. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Käsinpesu tapahtuu pyykinmäärästä riippuen käsienpesualtaassa tai saavissa. Pesuastiaan lisätään sopivan lämmintä vettä ja pyykinpesuaine. Pyykki pestään käsivoimin jonka jälkeen se huuhdellaan kylmällä vedellä kahteen kertaan. Huuhtelussa voidaan käyttää huuhteluainetta, jonka tarkoituksena on pehmentää ja raikastaa pyykkiä. Huuhtelun jälkeen pyykistä puristellaan ylimääräinen vesi pois ja ripustetaan kuivumaan tai pannaan kuivausrumpuun. Kuivumisen jälkeen tekstiilit ovat valmiita käytettäviksi uudelleen, mutta ryppyiset vaatteet voidaan vielä halutessa silittää silitysraudalla ennen käyttöä. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Pesutulokseen vaikuttaa olennaisesti pesuveden kovuus ja puhtaus. Mitä kovempi vesi, sitä enemmän tarvitaan pesuainetta puhtaan pyykin saavuttamiseksi. Suomessa vesijohtovesi on yleensä varsin pehmeää. Pintavesi tai ruosteinen vesi voi värjätä erityisesti valkoisen pyykin. | 1 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Oikeasta pesulämpötilasta syntyy ajoittain monenlaista keskustelua. Vaatevalmistajien suositus on pitäytyä vaatteeseen merkityissä hoito-ohjeissa. Pesu kuluttaa vaatteita, ja usein pelkkä tuuletus voisi riittää. Mikrobien hävittämisessä korkeampi pesulämpötila on teoriassa matalaa parempi, mutta puhtaan pyykin bakteerimäärä moninkertaistuu kuitenkin heti kun siihen kosketaan käsin, eikä vaatteista ole vaaraa saada tartuntaa kuin isojen haavaumien tapauksessa. Esimerkiksi Japanissa pyykki pestään yhä valtaosin kylmällä vedellä ilman, että terveyshaittoja olisi havaittu. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Perinteinen vaatteiden pesupaikka on läheisen vesistön rannassa tai kaivon äärellä. Ison pyykkimäärän liottaminen, keittäminen, lyöminen ja hankaaminen ja käsin tapahtuva huuhtelu on fyysisesti yhtä raskasta työtä kuin metsätyö tai kivenhakkuu, mutta useimmissa kulttuureissa naisten tehtävä. Helpotusta työhön toi sosiaalisuus, sillä pyykinpesupaikat olivat yleensä monen talon tai koko naapuruston yhteisiä. Köyhissä maissa näkee yhä naisjoukkoja pesemässä ja kuivattamassa pyykkejään vesistöjen rannoilla. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Helsingissä alettiin 1800-luvun lopulla kiinnittää huomiota työläisnaisten ja herrasväen piikojen kurjiin pyykkioloihin etenkin talvisin, jolloin pyykit oli huuhdeltava avannossa viimaisessa pakkastuulessa. Kaavailtiin talvisin tyhjien uimahuoneiden käyttämistä pyykinhuuhtelusuojina, kunnes Helsingin kaupunki rakensi rannoille kymmenkunta huuhteluhuonetta. Maaliskuussa 1884 avattiin ensimmäinen koneistettu itsepalvelupesula, Theodor Höijerin piirtämä kaksikerroksinen kivitalo Pitkänsillan pieleen Kruununhaassa. Siellä pyykin saattoi jättää yöksi likoamaan lukittaviin altaisiin ja palata seuraavana päivänä pesemään pyykki Huber-yhtiön kylmällä ja kuumalla vesihanalla varustetussa pesualtaassa, joita oli 24. Huuhteluun käytettiin merivettä. Höyrykonekäyttöisen linkouksen jälkeen pyykin saattoi kuljettaa hissillä ylös kuivaushuoneeseen, jonka pyykkinarujen yhteydessä oli myös mankeli ja silitysvälineitä. Vähitellen alkoivat kaupungin rantavedet olla jätevesien laskun takia niin likaisia, ettei merivedessä voinut enää huuhdella pyykkejä. Yhdessä vesijohtoverkoston rakentamisen kanssa tämä osaltaan vauhditti rakennusten pohjakerroksiin sijoitettujen perustuvien pyykkitupien tuloa. . | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_152898_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykki | Pyykki | Veden pintajännitystä alentavaa, eläinrasvoista ja tuhkasta tehtyä saippuaa on käytetty jo ainakin pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Synteettisiä pyykinpesuaineita alkoi tulla saippuapohjaisten tilalle vasta 1900-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin yleistyi pyykkilauta, jota vasten hankaamalla lika irtosi vaatteesta helpommin. 1920- ja 1930-luvuilla kehitettiin käsikäyttöisiä pesukoneen tapaisia, kuten pesumäntä purskuttelemaan vettä pyykin läpi entistä tehokkaammin. Sähkökäyttöisiä pesukoneita alkoi tulla markkinoille toisen maailmansodan jälkeen, ensin niin sanottuja pulsaattorikoneita, joiden rummun sisäseinässä pulsaattoripyörä piti pyykin ja veden liikkeellä. Pulsaattorikoneen yläosassa oli mankelin kaltainen puristin, jonka telojen läpi kulkiessaan pyykki luovutti ison osan vedestään. Pian keksittiin erillinen vinhasti pyörivä linkousrumpu, jonka kuivausteho perustuu keskipakoisvoimaan. Pyörivään rumpuun perustuvat pesukoneet tulivat markkinoille seuraavaksi, ja pyykin mukaan valittavia automaattiohjelmia linkouksineen niihin alkoi tulla 1960-luvulla. Viime vuosikymmenien helpotuksia pyykinpesuun ovat kuivausrummut sekä pesun, huuhtelun, linkouksen ja kuivauksen yhdistävät kuivaavat pesukoneet. | 0.5 | 249.105586 |
20231101.fi_664916_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Keräilykorttipeleissä on erilaisia sääntöjä. Kaupasta ostetuissa pakkauksissa on eriarvoisia kortteja; tyypillisesti parhaat voittajakortit ovat hyvin harvinaisia. Korteille on myös jälkimyyntimarkkinoita sekä pelikaupoissa että internetissä. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Keräilykorttipelien edeltäjinä voidaan pitää jo 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa julkaistuja baseball-pelaajista tehtyjä keräilykortteja. Vasta 1950-luvulla Toppsin julkaisemilla keräilykorteilla oli mahdollista "pelata" simuloiden baseball-peliä yksinpelinä. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Ensimmäisenä ja menestyksekkäimpänä keräilykorttipelinä pidetään Richard Garfieldin suunnittelemaa Magic: The Gathering -peliä, joka julkaistiin 1993. Peli houkutteli etenkin roolipeleistä kiinnostuneita pelaajia. Julkaisija Wizards of the Coast myös patentoi pelissä käytettyjä mekaniikkoja. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Patenteista huolimatta Magic toimi esikuvana uusille keräilykorttipeleille. Vuonna 1994 julkaistiin yhdeksän uutta keräilykorttipeliä ja vuonna 1995 38 lisää. Boomi jatkui myös 1996, mutta pääosa uusista tulokkaista epäonnistui. Vuonna 1997 julkaistiin enää kuusi uutta peliä. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Vuonna 1999 Wizards julkaisi Pokémon Trading Card Game -pelin, josta tuli ensimmäinen, joka ylitti myynnissä Magic: The Gatheringin. Vuonna 2003 Wizards ja Nintendo sopivat oikeuden ulkopuolella patenttioikeudenkäynnin peliä koskien. | 1 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Keräilykorttipelejä yritettiin myös siirtää verkkopeleiksi. Magic: The Gathering Online avattiin 2002. Peli ei saavuttanut suurta suosiota. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Blizzard Entertainment julkaisi vuonna 2014 Hearthstone: Heroes of Warcraft -pelin, joka on noussut digitaalisista keräilykorttipeleistä suosituimmaksi. Hearthstonen edeltäjänä voi pitää aiempaa Warcraft-maailman pohjautuvaa World of Warcraft: Trading Card Game -peliä. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Hearthstonen suosio poiki uuden digitaalisten keräilykorttipelien aallon, jota edustavat esimerkiksi Duelyst, Faeria, The Elder Scrolls -maailmaan sijoittuva The Elder Scrolls: Legends, Witcher-pelin maailmaan sijoittuva Gwent: The Witcher Card Game sekä Valven Artifact. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_664916_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ker%C3%A4ilykorttipeli | Keräilykorttipeli | Lähinnä Yhdysvalloissa julkaistujen keräilykorttipelien lisäksi genre on suosittu Japanissa, missä Kantai Collection saavutti suurta suosiota. | 0.5 | 248.564638 |
20231101.fi_185501_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Seitsenkulmio eli heptagoni on monikulmio, jossa on seitsemän kulmaa ja sivua. Seitsenkulmion kulmien summa on 900 astetta. Säännöllisen seitsenkulmion kaikki sivut ovat yhtä pitkiä ja jokainen kulma on noin 128,5714 astetta (tarkalleen 128 4/7 astetta). | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Jos lisäksi eripituisten lävistäjien pituudet ovat d1 ja d2, on voimassa 1/a = 1/d1 + 1/d2. Tämä tulos seuraa helposti Ptolemaioksen lauseesta. Jos valitaan indeksointi siten, että , on voimassa ja sekä | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Säännöllinen seitsenkulmio voidaan jakaa seitsemään yhtenevään tasakylkiseen kolmioon. Jos seitsenkulmio on ympyrän sisään piirretty, näiden kolmioiden kaksi kärkeä on ympyrän kehällä ja kolmas ympyrän keskipisteessä. Kulma, jonka kärki on ympyrän keskipisteessä, on suuruudeltaan 360/7 = 51 3/7 astetta eli radiaania. | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Koska luku 7 on pariton alkuluku, joka ei kuulu Fermat’n alkulukuihin, säännöllistä seitsenkulmiota ei voida klassisten sääntöjen mukaan piirtää harpilla ja viivoittimella. Tämä seuraa siitä, että on jaottoman kolmannen asteen polynomin nollakohta. Näin ollen tämä polynomi on :n minimaalipolynomi. Näin konstruoitavissa ovat kuitenkin vain sellaiset pisteet ja etäisyydet, joiden minimaalipolynomin aste on kahden potenssi. | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Jos sen sijaan viivoittimeen sallitaan tehdä merkintöjä ja sallitaan sen liu'uttaminen annetun pisteen ympäri, tällaisen viivoittimen ja harpin avulla voidaan piirtää myös säännöllinen seitsenkulmio. Tällöin kyseessä ei kuitenkaan ole enää klassinen geometrinen konstruktio, vaan tällaisia konstruktioita sanotaan neusis-konstruktioiksi. | 1 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Tämä voidaan tehdä useammallakin tavalla. Eräs neusis-konstruktio, jolla säännöllinen seitsenkulmio voidaan konstruoida, on seuraava: | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Piirretään ensin neliö OPQR sekä sen sivujen OP ja QR yhteinen keskinormaali ja jatketaan sitä neliön ulkopuolelle. Piirretään O keskipisteenä ja lävistäjä OQ säteenä ympyrä ja jatketaan sivua OP sinne saakka, missä se leikkaa tämän ympyrän. | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Kaikki tähän mennessä suoritetut toimenpiteet voidaan suorittaa klassisten sääntöjen mukaan geometrisena konstruktiona. Seuraava vaihe on kuitenkin neusis-konstruktio: piirretään pisteen P kautta kulkeva, neliön sivun pituinen jana, jonka toinen päätepiste (A) on neliön sivuille piirretyllä keskinormaalilla, toinen taas edellä piirretyllä ympyrällä. Tämä edellyttää, että viivoittimeen on merkitty kaksi pistettä, joiden välinen etäisyys on sama kuin neliön sivu. | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_185501_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsenkulmio | Seitsenkulmio | Tämän jälkeen piirretään pisteestä A lähtevä, neliön kärkipisteen O kautta kulkeva jana, joka sekin on neliön sivun pituinen. Tämä jana sekä jana AB ovat kaksi säännöllisen seitsenkulmion sivuista. Kun täten on saatu konstruoiduiksi säännöllisen seitsenkulmion kaksi sivua ja niiden välinen kulma, voidaan kuvio täydentää säännölliseksi seitsenkulmioksi. | 0.5 | 248.504554 |
20231101.fi_388197_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Alussa osuuskassoista pyrittiin saamaan pieniä vain yhden kylän tai kyläkunnan kassoja. Kuntakohtaisia osuuskassoja ei suosittu. Osuuskassoja olikin tarkoitus perustaa "vähän paremmin kuin yksi joka kuntaa kohti". Ajatuksena oli, että suppeassa piirissä jäsenet tuntevat toisensa ja valvovat toisiaan. Ensimmäisissä luottoa saaneissa kymmenessä kassassa oli 12–52 jäsentä kussakin. Eräs 7-jäseninen osuuskassa kuitenkin katsottiin vielä liian pieneksi. Kassojen vastuullisten hoitomiesten oli tunnettava sekä jäsenehdokkaat että jäsenet. Osuuskassan jäsenyys edellytti huolellisuutta ja siveellistä elämää. Osuuskassan luottokelpoisuutta lisäsi, jos jäsenet olivat raittiusmiehiä. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Vuonna 1912 osuuskassojen keskikoko oli 40–50 jäsentä. Lainaustoiminnan ohella varhaiset osuuskassat harjoittivat myös jäsentensä ammattitarvikkeiden yhteisostoja ja tuotteiden yhteismyyntiä. Vuonna 1920 suurimmissa osuuskassoissa oli jo lähes 300 jäsentä, kun pienimmissä osuuskassoissa jäätiin runsaaseen kymmeneen jäseneen. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Osuuskassat perustettiin aluksi myöntämään luottoja. Vasta vuonna 1920 osuuskassat saivat oikeuden ottaa vastaan talletuksia muiltakin kuin jäseniltään. Tämä auttoi osuuskassoja laajentamaan toimintaansa. Kesti kuitenkin 1930-luvulle ennen kuin kaikki osuuskassat alkoivat ottaa talletuksia vastaan. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Osuuskassoja perustettiin vilkkaasti aina 1920-luvulle asti. Osuuskassoja oli enimmillään 1416; luku saavutettiin 1928 ja uudelleen 1930. Lukumääräisesti eniten kassoja oli Viipurin, Oulun ja Kuopion lääneissä. Suurimmillaan osuuskassatiheys oli 1930 Oulun läänissä, 1 osuuskassa 155 viljelmää kohti. Koko maan keskiarvo oli tuolloin 1 osuuskassa 200 viljelmää kohti. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | 1920-luvun lopulta alkoi uusi kehityssuunta. Kassojen lukumäärä alkoi laskea. Pienet kassat yhdistyivät isommiksi ja osa lakkautettiin. Kun kyläkassat olivat aiemmin toimineet osuuskassan hoitajan kotona, nyt ne useammin hankkivat itselleen omat toimitilat. Pienet ja suuret osuuskassat alkoivat 1930-luvulla eriytyä toisistaan. 1960-luvulle tultaessa kaupunkien suurkassat olivat erottuneet muista entistä enemmän. Vuonna 1960 oli taseeltaan suurimmassa Turun Seudun Osuuskassassa 3100 jäsentä, kun taas pienimmässä kassassa, Oterman Osuuskassassa, jäseniä oli vain 57. Päivittäiseen aukioloon siirryttiin pääosin 1930–1940-luvuilla; 1950-luvulla se vakiintui lopullisesti pieniä kassoja myöten. | 1 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Osuuskassojen jäsenmäärä oli alkuvuosikymmeninä suurin piirtein sama kuin kassojen asiakkaiden määrä. Kassojen lukumäärän kasvusta huolimatta jäsenten määrä pysyi 1920-luvun alkuvuosiin asti suhteellisen pienenä. Vuonna 1920 osuuskassojen jäsenmäärä oli alle 6 % maaseudun ruokakuntien määrästä. Kassojen markkinaosuus oli noin prosentti. 1920-luvulla jäsenten määrä kääntyi nopeaan kasvuun. 1930-luvun lama katkaisi kasvun hetkeksi. Vuonna 1938 jäseniä oli jo 30 % suhteessa maaseudun ruokakuntien määrään. Osuuskassojen markkinaosuus oli tuolloin 10 %. Tässä vaiheessa osuuskassoilla alkoi olla todellista merkitystä maatalouden luottolaitoksena. Osuuskassat nousivatkin 1930-luvulla maatalouden ja maaseudun merkittävimmäksi luottolaitokseksi. Itsenäisyyden alun asutusreformeilla (torpparilaki, asutuslait) oli suuri merkitys osuuskassojen kannalta, sillä itsenäistyneillä pienviljelijöillä oli suuri tarve lainata rahaa maatalouden parannustöihin. Melkein ainoana lainaajana olivat osuuskassat. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Sotien jälkeen 1940-luvun lopussa muodostui jälleenrakennus- ja asutustoiminnan lainoitus merkittäväksi osuuskassojen kannalta. Asutuslainoja myönnettiin muutamassa vuodessa enemmän kuin kassoilla ennen sotaa oli ollut jäseniä. Taloudellisesti lainat eivät olleet tuottoisia, mutta osuuskassojen markkinaosuus nousi niiden kautta äkkijyrkästi 10 prosentista 25 prosenttiin vuosina 1944–1949. Se on Suomen pankkihistorian rajuin markkinaosuuden muutos. Osuuskassojen markkinaosuus vakiintui 1960-luvulla 20 prosenttin tienoille. Osuuskassat olivat nousseet tasaveroiseen asemaan muiden pankkiryhmien kanssa. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Myös kassojen jäsenmäärä kasvoi sotien jälkeen. Tässä vaiheessa kaikki asiakkaat eivät enää liittyneet jäseniksi, joten asiakasmäärä kasvoi vielä jäsenmäärääkin nopeammin. Jäsenkunta heijasti toiminnan ankkuroitumista maaseudulle, missä jäseninä oli maataloudenharjoittajia ja maaseudun työväestöä. Poikkeuksen maaseutupainotukseen muodosti 1947 aloittanut Suur-Helsingin Osuuskassa, joka perustettiin helpottamaan asuntorahoitusta Helsingin ympäristössä. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_388197_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskassa | Osuuskassa | Osuuskassoja ei aina haluttu tunnustaa "täysivaltaisiksi" rahalaitoksiksi. Mm. osuuskassasiirto jäi vielä 1950-luvun lopulla vain osuuskassojen sisäiseksi tilisiirtomuodoksi. Vielä 1960-luvun alussa osuuskassat itsekin pyrkivät korostamaan luonnettaan maanviljelijäväestön rahalaitoksina. | 0.5 | 247.976851 |
20231101.fi_988463_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Nicholas "Nick" Amstrong (Louis Hunter) on Melissa Glaserin poikaystävä. Hänellä on veli Jake Amstrong, joka asuu muualla. Nick asuu yksin, koska hänen vanhempansa ovat kuolleet. Nickin ruumiin valtasi demoni ja hänet joutui tappamaan. Demoni nosti kuitenkin hänet kuolleista ja Melissa joutui tappamaan tämän. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Jacob "Jake" Amstrong (Chris Zylka) on Nickin isoveli. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Kun hänen veljensä kuolee, hän palaa Chance Harboriin liittyäkseen ryhmään. Vaikka hän on noita, hän on ollut noidanmetsätäjänä, sillä halusi kostaa vanhempiensa kuoleman. Hänen tunteensa Cassieta kohtaan saivat hänet unohtamaan ryhmän tuhoamisen. Huolimatta siitä, Adam Conant, toinen ryhmän miespuolinen jäsen, edelleen kyseenalaisti Jaken motiivit. Kun noidanmetsästäjät tulevat kaupunkiin ja alkavat tuhota ryhmää, ryhmä alkaa luottamaan Jakeen. Hän alkaa seurustelemaan Faye Chamberlainin kanssa. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Charles Meade (Gale Harold) on yksi edellisen sukupolven ryhmän jäsenistä. Hän on Dianan isä, vaikka selviääkin, että hänen vaimollaan oli ollut salainen suhde John Blackwelliin ja näin Diana on Johnin lapsi. Sarjan alussa hän tappaa Amelian, Cassien äidin, että hän ja hänen ystävänsä Dawn Chamberlain saisivat Cassien houkuteltua kaupunkiin. Charles ja Dawn haluavat takaisin voimansa ja siksi he keräävät kristalleja, jotka lisäävät noidan voimia. Hän myöhemmin tappaa Nick Amstrongin, koska Nickin ruumiin oli kaapannut demoni. Hän auttaa myös Dawn:ia tappamalla Cassien isoäidin, Janen. Charles lopulta haluaa hyvittää tekonsa ja ottaa noidanmetsästäjän, Ebenin, demonit itseensä ja hukuttautuu. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Dawn Chamberlain (Natasha Henstridge) on Fayen äiti, Chance Harborin lukion rehtori sekä yksi edellisen sukupolven ryhmän jäsenistä. Vaikka hän työskentelee Charlesin kanssa tiiminä, hän on johtaja. Hän antaa Charlesin tehdä likaisen työn, kuten Amelia Blaken ja Nick Amstrongin murhaamisen. Sarjan lopussa hän tajuaa virheensä ja pelastaa tyttärensä, Melissan ja Jaken Ebenin kynsistä. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Jane Blake (Ashley Crow) on Cassie Blaken isoäiti ja Amelian äiti. Hän auttaa Cassien ryhmää pulmissa. Charles Meade tekee Janelle muistiloitsun, joka epäonnistuu. Jane muuttuu sekavaksi, sillä ei enää tunnista menneisyyttä ja nykyisyyttä. Jane joutuu hoitokotiin. Kun hän pääsee sieltä pois, Charles ja Dawn alkavat käyttää tätä hyväkseen John Blackwellin tappamisessa. Tämäkin loitsu menee pieleen ja Jane kuolee. | 1 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Ethan Conant (Adam Harrington) on Adamin isä, Boathouse Grill- ravintolan omistaja. Hän kuului edellisen sukupolven ryhmään. Hän on toipuva alkoholisti, joka aloitti juomisen Amelia Blaken kuoltua, koska rakasti tätä. Hän syytti muiden ryhmäläisten kuolemasta John Blackwelliä. Hän uskoo Conantien ja Blaken kuuluvan toisilleen. Hän sanoo asiasta Adamille ja että pahoja asioita tapahtuu, jos he ovat rakastuneita muihin, kuin toisiinsa. Ethan kertoo myös Dianalle saman asian. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Lee LaBeque (Grey Damon) on voodoon harjoittaja huumediileri. Faye tulee kysymään häneltä monta kertaa apua, jotta saisi voimansa entisiksi. Myöhemmin käy ilmi, että hän on vetänyt Fayesta voimaa koomassa olevaan tyttöystäväänsä, Evaan. Hän alkaa saada tunteita Fayea kohden ja siksi hylkää suunnitelmansa Evan herättämiseksi. Eva on kuitenkin jo herännyt ja saanut Fayen voimat. Hän lopulta suuttuu Leelle ja tappaa hänet ikä-loitsulla. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | Grant (Tim Phillips) on Dianan uusi poikaystävä. Hän tulee Australiasta, eikä tule hyvin toimeen isänsä kanssa. Hän yrittää tehdä Dianaan vaikutuksen valehtelemalla omistavansa veneen, vaikka on vain osa miehistöä. Diana suuttuu ensin, kun Grant kertoo valehdelleen, mutta sitten antaa toisen tilaisuuden. Vaikka Grant tekee parhaansa suuhteessa, Diana joutuu koko ajan käymään ryhmän asioilla. Sarjan lopussa Grant ja Diana lähtevät kaupungista. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_988463_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitapiiri | Noitapiiri | John Blackwell (Joe Lando) on Cassien ja Dianan biologinen isä ja edellisen sukupolven ryhmän jäsen. Hän omistaa tummaa magiaa, joka kulkee balcoin-suvussa. Hän palaa Chance Harboriin kadonneen medaljongin perässä, jota käytti pelastaessaan itsensä kuolemalta. Hän sanoo Cassielle haluavansa olla osa hänen elämäänsä ja että auttaa häntä hallitsemaan synkkää voimaansa. Hänen todellinen syynsä oli luoda balcoin-ryhmä, jossa olisi siis ainoastaan hänen jälkeläisiään. Hän kuolee kauden finaalissa yrittäessään tappaa kaikki noidat, jotka eivät olleet balcoin-sukua. Cassie ja Diana estävät tämän tappamalla Johnin. | 0.5 | 246.695917 |
20231101.fi_581500_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Sebastian Virdungin, Lodovico Zacconin ja Mikael Agricolan kaltaiset musiikkikirjailijat jaottelivat 1500-luvulla soittimia luokkiin eritoten kristillisen estetiikan pohjalta. Rumpuja ei aina pidetty edes soittimina. 1600-luvulla muun muassa Marin Mersenne, Athanasius Kirscher ja Michael Praetorius laajensivat soitinluokituksia, kuitenkin pitäytyen hellenistisessä kolmijaossa. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | 1900-luvulla pyrittiin yleisempiin ja objektiivisempiin luokittelumalleihin, joissa soittimia alettiin arvioida niiden rakenteen perusteella. Luokittelusääntöjen tuli myös olla riippumattomia musiikkikäytännöistä ja samoja luokittelukysymyksiä tuli kyetä soveltamaan jokaiseen luokittelun kohteena olleeseen soittimeen. Ensimmäisen maailmanlaajuista soitinaineistoa käsitelleen luokittelujärjestelmän loi Victor-Charles Mahillon, jonka työtä jatkoivat Curt Sachs ja Erich von Hornbostel. Heidän vuonna 1914 julkaisema teos Systematik der Musikinstrumente jakoi soittimet äänen synnyttämisilmiön fysikaalisen luonteen pohjalta neljään pääluokkaan: | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Nykyisin näihin voidaan lisätä vielä elektrofonien eli sähkösoitinten luokka. Pääluokkien alla on edelleen alaluokkia, joilla voi olla omia alaluokkiaan. Hornbostelin ja Sachsin luokittelujärjestelmä alkoi ensi kertaa vakiinnuttaa käsitteitä, jotka alettiin ymmärtää samalla tavoin eri puolilla maailmaa. Luokittelu on edelleen yleisen soitinluokituksen perusta. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Kiinteiden ja universaalien soitinluokitusten ohella eri tutkijat ovat kehitelleet aikaan ja paikallisiin konteksteihin enemmän sidoksissa olevia luokituksia, eli soitintypologioita. Typologiassa lähdetään yksittäisestä soittimesta käsin etsimään sen kanssa samankaltaisia ominaisuuksia jakavia soittimia, jonka kautta edelleen saadaan aikaan soitinryhmiä. Typologiat voivat perustua hyvin erilaisiin ominaisuuksiin, kuten muotoon, rakenteeseen, akustisiin ominaisuuksiin, soitinten arvostuksiin, soitinten symboliarvoihin, uskonnollisiin käyttöyhteyksiin jne. Typologiat ovat kuitenkin jääneet esim. maantieteellisesti varsin rajatuille alueille rajautuneiksi luokitteluiksi. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Vaskipuhaltimet: trumpetti, käyrätorvi, tuuba, vetopasuuna ja muita soittimia. Vaskipuhaltimissa koneisto on (kokonaan) metallia. Vaskipuhaltimissa ei ole ääntä synnyttävää ruokolehdykkää, kuten puupuhaltimissa. | 1 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Puupuhaltimet: englannintorvi, klarinetti, fagotti, oboe ja tiettävästi muita. Puupuhaltimissa ääni syntyy yksinkertaisessa (klarinetti, saksofoni) tai kaksinkertaisessa (oboe, englannintorvi, fagotti) ruokolehdykässä. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Jousisoittimet: viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso. Kontrabassossa on jousisoitinryhmän soittimissa matalin ääni. Tavallisessa viulussa on taas jousisoitinten korkein ääni. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Kosketinsoittimet: celesta, cembalo, piano, taffelipiano, flyygeli, klavikordi. Piano saattaa olla ehkä kaikista tunnetuin soitin. Celesta on melkein kuin piano, paitsi Celestassa on kellomainen ääni. Cembaloa käytetään paljon barokki-ajan musiikissa. Cembalon koskettimia "näppäillään" | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_581500_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Soitinluokitus | Soitinluokitus | Lyömäsoittimet: patarumpu, tamtam, kongi, ksylofoni, vibrafoni, rumpusetin osat ja paljon muita. Lyömäsoittimissa käytetään yleensä kapuloita soittimen soittamiseen. | 0.5 | 246.479485 |
20231101.fi_1079546_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | 2010-luvun alussa yritys valmisti ovet noin puoleen kaikista Euroopassa tehdyistä risteilijäaluksista. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Vuoteen 2013 mennessä Antti-Teollisuus oli tehnyt laivayhtiö Royal Caribbean Internationalin risteilijöille yhteensä noin 50 000 ovea.. Maaliskuussa RCI tilasi Antti-Teollisuudelta 3500 laivanovea amerikkalaiseen Quantum of the Seas -loistoristeilijään. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Vuonna 2015 Antti-Teollisuus lanseerasi uuden tuotteen, alipaineisen biouunin, jolla viljaa saattoi kuivata bioenergian voimin. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Vuonna 2017 yhtiöllä oli 134 työntekijää ja sen liikevaihto oli 18 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta tuli viljan kuivureista. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Vuonna 2018 Antti-Teollisuuden päätuotteet olivat viljankuivurit ja paloturvallisia ovia risteilyalusten hytteihin. Yritys oli valmistanut historiansa aikana 250 000 ovea 300 alukseen. | 1 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus valmistaa sekä Viljankäsittely- että Marine-liiketoiminnan tuotteet, laivojen ovet, kuumasinkityistä ohutlevyistä. Osien valmistuksessa voidaan käyttää samoja koneita. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuuden viljankäsittelytuotteisiin kuuluu muun muassa kuivureita, säätö- ja valvonta-automaatiota, kuljettimia ja elevaattoreita. | 0.5 | 245.768104 |
20231101.fi_1079546_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti-Teollisuus | Antti-Teollisuus | Yhtiö valmistaa uuneja sekä yli- että alipaineisina. Vuodesta 2014 lähtien yhtiö on valmistanut myös biouuneja, joiden polttoaineeksi käy muun muassa hake, turve, pelletti, briketti, energiavilja tai jäte. | 0.5 | 245.768104 |