Datasets:

rasdani

/

cohere-wikipedia-2023-11-fi-1.5k-articles

like 0

20231101.fi_1987_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

15. helmikuuta – Carlo Andrea Pozzo di Borgo, korsikalainen kreivi, poliitikko ja diplomaatti (s. 1764)

20231101.fi_1987_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

6. maaliskuuta – Constanze Mozart, itävaltalainen laulaja, Wolfgang Amadeus Mozartin leski (s. 1762)

20231101.fi_1987_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

7. maaliskuuta – Christian Theodor Weinlig, saksalainen musiikkipedagogi, säveltäjä ja kuoronjohtaja (s. 1780)

20231101.fi_1987_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

1. huhtikuuta – Jacobina Charlotta Munsterhjelm, suomalainen kartanonneiti ja päiväkirjan pitäjä (s. 1786)

20231101.fi_1987_30

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

14. huhtikuuta – Jean-Nicolas Bouilly, ranskalainen näytelmäkirjailija, libretisti ja poliitikko (s. 1763)

20231101.fi_1987_31

https://fi.wikipedia.org/wiki/1842

1842

26. huhtikuuta – Jacob Gustaf De la Gardie, ruotsalainen kreivi, sotilas, poliitikko ja valtiopäivien maamarsalkka (s. 1768)

20231101.fi_48404_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Minitietokoneet ajoittuvat samalle aikakaudelle mikropiirien yleistymiseen. Mikropiirien käyttö verrattuna transistoreihin teki pienempiä ja nopeampia laitteita sekä lisäsi luotettavuutta ja kulutti vähemmän virtaa. Lisäksi piirien valmistusta voitiin automatisoida, joka teki niistä laajemmin saatavia merkittävästi alemmalla hinnalla.

20231101.fi_48404_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Varhaiset minitietokoneet käyttivät suorittimena piirilevyjä, joilla oli erillisiä mikropiirejä ja ALU-yksiköt koostuivat suurista määristä yksinkertaisia portteja. Maaliskuussa 1970 Texas Instruments julkaisi 74181:n, joka sisälsi 4-bittisen ALU-yksikön mikropiirillä. 74181 oli käytössä useissa minitietokoneissa kuten PDP-11 ja Xerox Alto.

20231101.fi_48404_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Vaikka mikropiireistä koostuvat tietokoneet olivat paljon pienempiä kuin aikaisemmat tietokoneet ne tarvitsivat silti useita piirilevyjä, joilla oli satoja mikropiirejä. 1960-luvun loppuun mennessä MOS-tekniikkaan perustuva mikropiiri sisälsi yli sata logiikkaporttia joista jokainen koostui useista transistoreista.

20231101.fi_48404_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Yritykset käyttivät mikro-ohjelmointia tai AMD Am2900 -sarjan bit-slice-suorittimia omien arkkitehtuurien kehittämiseen.

20231101.fi_48404_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Kehitys johti edelleen mikroprosessorin kehittämiseen ja tietokoneiden pienentymiseen mikrotietokoneiksi: mikroprosessorin käyttöä pidetään yhtenä mikrotietokoneen määritelmänä. DEC:in VAX-sarja vakiinnutti 32-bittisen arkkitehtuurin ja asetti minitietokoneet kilpailemaan 32-bittisten suurtietokoneiden kanssa kuten IBM S/360:n kanssa. VAX toi tieteelliseen laskentaan tarkoitetun suurtietokoneen suorituskyvyn yritysten insinööriosastoille. Vuonna 1979 esitelty Motorola 68000 osui minitietokoneiden markkinoille ja se otettiin käyttöön Unix-pohjaisissa työasemissa. 32-bittiset mikroprosessorit mahdollistivat vakiintuneille minitietokoneiden valmistajille kolme kehitysuuntaa: ensinnä halvempia mikrotietokoneita; toiseksi työasemia uudelle markkinalle; kolmanneksi skaalautuvia moniprosessointia tukevia tietokoneita. Tietokoneiden uusi luokka eli työasema syntyi 1980-luvulla ja perustui edulliselle mikroprosessorille.

20231101.fi_48404_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Superminitietokone oli 1970-luvun lopulla käytetty termi, jolla DEC, Prime Computer ja Data General pyrkivät erottamaan 32-bittiset arkkitehtuurinsa aiemmista 12- ja 16-bittisistä arkkitehtuureista. Varmuutta termin esittäjästä tai sen täsmällisestä tarkoituksesta ei ole, mutta konsensus on että se tarkoittaa tehokkaamman luokan minitietokonetta.

20231101.fi_48404_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Minitietokoneiden myötä yleistyi interaktiivinen tietojenkäsittely ja niiden mukana tuli osituskäyttöjärjestelmä. Ennen 1970-lukua käyttöjärjestelmät olivat konekohtaisia. Unix oli ensimmäinen siirrettävä käyttöjärjestelmä, joka oli 1970-luvun puoliväliin mennessä saatavilla eri laitealustoille ja yhteiset työkalut olivat helposti siirrettävissä eri alustoille.

20231101.fi_48404_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Minitietokoneet ajavat muun muassa UNIXin tai VMS:n kaltaista monen käyttäjän käyttöjärjestelmää, jota käytetään koneeseen liitettyjen päätteiden avulla.

20231101.fi_48404_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minitietokone

Minitietokone

Minitietokoneiden loppuun vaikutti muun muassa CMOS-tekniikan suurempi kehitysnopeus kuin suurtietokoneissa käytettyjen bipolaaritransistorien ja useimmat yritykset arvioivat väärin muutoksen. Vuonna 1991 64-bittinen MIPS R4000 toi työasemiin suorituskyvyn, joka vastasi supertietokoneen suorituskykyä vuonna 1975.

20231101.fi_98892_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Seuranneina vuosisatoina eurooppalaiset rupesivat työntämään islamia takaisin ja Sûsa oli hetken Normannien vallassa 1100-luvulla, sitten täysin espanjalaisten valloittama, ja 1700-luvulla venetsialaisten ja ranskalaisten pommitusten kohteena. Ranska nimesi kaupungin Sousseksi.

20231101.fi_98892_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Historian myllerryksestä huolimatta Sousse on onnistunut säilyttämään hyvin islamilaisista ajoista juontuvan arabialaisen ulkoasun ja tunnelman vuosisatojen takaa. Nykyään sitä pidetään yhtenä parhaiten säilyneistä meren rannalla sijaitsevista arabilinnoituksista. Ribatin luostarilinnoitus, korkeuksiin nouseva minareetin ja vahtitornin yhdistelmä, on näyttävä matkailukohde.

20231101.fi_98892_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Sousse oli vuonna 1967 shakin Interzonal-turnauksen paikkana. Turnauksesta tuli kuuluisa, kun ensimmäisellä sijalla ollut shakin maailmanmestari Bobby Fischer yllättäen luovutti.

20231101.fi_98892_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Nykyään Sousse noin 200 000 väkiluvullaan vaalii hyvin keskiaikaista historiaansa kapeine, mutkittelevine kujineen. Jäljellä on Kasbah-linnoitus, Medinan vanhakaupunki, Ribatin luostarilinnoitus ja pitkä muuri Välimeren rannassa. Ympärillä on moderni, väljemmin rakennettu kaupunki pitkine suorine katuineen.

20231101.fi_98892_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Historiansa aikana Sousse on ollut viittä eri kulttuuria edustavien alaisuudessa. Jokainen näistä kulttuureista antoi uuden tai muunnetun nimen kaupungille. Jokainen näistä nimistä esiintyy eri muodoissa eri kielissä. Vanhimmasta uusimpaan näitä nimiä ja muotoja ovat muun muassa:

20231101.fi_98892_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Colonia Concordia Ulpia Trajana Augusta Frugifera Hadrumetina TAI Hadrumetum TAI Hadrumentum (Roomalainen)

20231101.fi_98892_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Vuoden 1987 ICOMOS-raportin mukaan Soussen piiritys ja valloitus 600-luvun lopussa (Oqba Ibn Nafîi) johti täydelliseen tuhoon kaupungissa, joka koostui puunilaisesta, roomalaisesta ja bysanttilaisesta menneisyydestä tuhannen vuoden ajalta. Raportin mukaan yksikään kaupungin monumentti ei selviytynyt tuhoilta.

20231101.fi_98892_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Tunisian virallinen taho kansallisperintö- ja arkeologia-asioissa on Institut National du Patrimoine Tunisie / National Heritage Institute (INP) (Kansallinen perintöinstituutti). Instituutilla on projekti nimeltä Carte Nationale des Sites Archéologiques et des Monuments Historiques, joka jakaa valtiot suorakaiteen muotoisiin 1:50000 karttasivuihin. Sousse kuuluu karttasivulle 'Sousse 57'.

20231101.fi_98892_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sousse

Sousse

Sousse on Tunisian kolmanneksi suurin kaupunki Tunisin ja Sfaxin jälkeen. Vaikka Sousseen yhdistetään usein oliiviöljyn tuotanto ja muita teollisuuden aloja, kaupunki elää nykyään lähinnä turismista. Noin 2 500 neliökilometrin oliivilehto on yksi Antiikin ajoilta jäljelle jääneistä rikkauksista. Vilkas satama kaupungin keskustassa tuo oman osansa keskustan elämään.

20231101.fi_739277_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Adsukipapu (Vigna angularis) on yksivuotinen köynnöskasvi, jota kasvatetaan laajalti Itä-Aasiassa ja Himalajan vuoristossa siitä saatavan pienikokoisen (halkaisijaltaan noin 5 millimetrin suuruisen) pavun takia. Aiemmin kasvin nimenä käytettiin yleisesti sen japaninkielisen nimen アズキ azuki virheellisiä latinisaatioita adzuki ja aduki.

20231101.fi_739277_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Adsukipavun kaakkoisaasialaiset lajikkeet ovat yleensä väriltään punaisia. Pavusta on kuitenkin olemassa myös valkoisia, mustia, harmaita ja erilaisia kirjavia muunnoksia. Tutkijat uskovat pavun kantamuodon olleen Vigna angularis var. nipponensis.

20231101.fi_739277_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Geneettiset todisteet osoittavat, että Adsukipavun viljely aloitettiin Himalajalla. Sitä viljeltiin Kiinassa ja Koreassa ennen vuotta 1000 eaa. Myöhemmin sitä vietiin Japaniin, missä se on nykyään toiseksi suosituin hernekasvi, heti soijapavun jälkeen.

20231101.fi_739277_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Lajin nimitys azuki on romanisaatio sen japaninkielisestä nimestä. Japanissa tosin käytetään lajin nimityksenä myös kiinankielistä lainasanaa shōzu (小豆), joka merkitsee ”pieni papu” (jonka vastinpari ”suuri papu” (大豆, daizu) taas tarkoittaa soijapapua). Vaikka nimi usein kirjoitetaan kanji-merkein 小豆, se silti äännetään azuki.

20231101.fi_739277_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Kiinassa lajin nimityksen shōzu vastinetta 小豆 (xiǎodòu) käytetään yhä kasvitieteellisissä ja maanviljelyksellisissä yhteyksissä. Arkikielessä tavallisesti kuitenkin käytetään nimityksiä hongdou (紅豆, hóngdòu) ja chidou (赤豆, chìdòu), joiden kummankin merkitys on ”punainen papu”, koska pavun lähes kaikki kiinalaiset lajikkeet ovat väriltään punaisia, mikä on kiinalaisten kanssa kommunikoitaessa aiheellista ottaa huomioon, jotta vältettäisiin sekaannus muihin punavärisiin papuihin.

20231101.fi_739277_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Itäaasialaisessa keittiössä azukipapua käytetään yleisesti makeutettuna. Tavallinen tapa on keittää papuja sokerin kanssa, jolloin saadaan aikaan azukipaputahnaa eli ”punapaputahnaa” (an), joka on hyvin tyypillinen ruoka-aine kaikkien alueen maiden keittiöissä; sitä käytetään yleisesti myös antamaan pavun makua esimerkiksi kastanjasta tehtäviin ruokiin.

20231101.fi_739277_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Azukipaputahnaa käytetään moniin kiinalaisiin ruokalajeihin kuten tangyuaniin, zongziin, kuukakkuihin, baoziin ja punapapujäähän.

20231101.fi_739277_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Sitä käytetään myös täytteenä japanilaisissa makeisissa kuten anmitsussa, taiyakissa ja daifukussa. Nestemäisempi versio, johon käytetään sokerin kanssa keitettyjä azukipapuja, lootuspähkinöitä (eräiden Nelumbo-suvun kasvien siemeniä) ja appelsiininkuorta, on makea ruokalaji nimeltä oshiruko (”punapapukeitto”). Azukipapuja nautitaan yleisesti myös idätettyinä tai keitettyinä kuumaksi, teetä muistuttavaksi juomaksi. Joissakin Aasian kulttuureissa punapaputahnaa käytetään täytteenä tai päällysteenä erilaisissa vohveleissa, pullassa, pikkuleivissä ja muissa leivonnaisissa.

20231101.fi_739277_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Adsukipapu

Adsukipapu

Japanissa adsukipapujen kanssa tarjoiltava riisi () on perinteinen ruokalaji, jota on tarjottu tilanteissa, joissa on toivottu sen tuottavan onnea. Azukipapuja käytetään myös perinteisten amanattō-makeisten valmistukseen ja suosittuna jäätelön makuaineena.

20231101.fi_1149589_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Jäätikköjoki saa vetensä jäätiköiden sulamisvesistä, jotka kerääntyvät yhteen puroiksi ja jotka yhtyvät lopulta jäätikköjokeen jäätikön sisällä. Alussa sulamisvirtaukset kulkevat jäätikön pinnalla tai reunalla ja valuvat halkeamien tai jäätikkökaivojen kautta jäätikön alle tunneleihin. Sulamisvettä syntyy myös jäätikön pohjalla, kun jäämassojen aiheuttama paine laskee jään sulamispisteen alle vallitsevan lämpötilan. Tunnelit mutkittelevat jään sisällä, haarautuvat ja yhtyvät toisiinsa maaperän muotojen vaikutuksesta. Tunnelien muoto, syvyys ja kulkusuunta vaikuttavat joen ominaisuuksiin ja sen käyttäytymiseen suuresti. Jäätikköjoki purkautuu myöhemmin esiin jäätikön reunan alta ja vesi voi päättyä jäätikköjärveen, mereen tai se jatkaa matkaansa jäätikön reunalta alavalle maalle tavallisena pintavesijokena.

20231101.fi_1149589_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Jäätikköjokia esiintyy yleensä vuoristoissa, joissa kevään ja kesän sulamisvedet etsivät poispääsyä jäätiköiltä. Niitä esiintyy runsaasti mannerjäätiköillä, joita on esimerkiksi Grönlannissa ja Etelämantereella. Muinaiset jäätikköjoet ovat esiintyneet ainakin sellaisilla alueilla, joissa viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätiköt ovat kesäisin sulaneet, ja sulamisvedet ovat jättäneet maastoon vielä nykyäänkin havaittavat jäljet.

20231101.fi_1149589_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Yleensä jäätikön pohja on kylmyydestä johtuen jäätynyt kallioon kiinni. Kesäisin lämpötilan kasvaessa voi jäätikkö lämmetä lähelle sulamispistettä. Sulamispisteen arvo on vedellä eli jäällä riippuvainen paineesta, joka kohdistuu jäähän. Painetta aiheuttaa jäätikön pohjalla sen oma paino. Kun jäätä on tarpeeksi paksu kerros, aiheuttaa kasvanut paine jään sulamispisteen alenemisen vallitsevan lämpötilan alapuolelle ja jää alkaa sulaa jäätikön pohjalla. Sulannut vesi siirtyy tässä paineessa sellaiseen suuntaan, jossa paine on pienempi. Tällaisia suuntia ovat murtuneen jään halkeamat, jäätikkökaivot, jäänalaiset tunnelit ja jäätikön reuna. Jään painosta syntyvä paine siis työntää vettä sekä jäätikön yläpintaa tai jäätikön reunaa kohti.

20231101.fi_1149589_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Islannissa ja muilla tuliperäisillä alueilla jäätikkö sulaa altapäin maan alta kumpuavan kuumuuden vuoksi. Sulanut vesi on lämmintä ja jään alle saattaa muodostua jäänalainen järvi, joka juoksuttaa vetensä jäätikköjokia pitkin jäätikön reunalle.

20231101.fi_1149589_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Ilman lämpeneminen keväällä ja kesällä sulattaa jäätikön pinnalla olevaa lunta ja jäätä. Vesi valuu jäätikön kolohin ja muodostaa lammikoita, jotka tulviessaan valuttavat vettä puroina jäätikön pintaa pitkin alempiin kohtiin. Vesi täyttää railot ja halkeamat kunnes vesi löytää tiensä tunneliin tai muodostaa virtauksellaan itse sellaisen. Tällöin railo vetää vettä rajattomasti ja laajenee johtuen virtaavan veden aiheuttaman kitkan sulattavasta vaikutuksesta. Tällaiset halkeamat ja jäätikkökaivot kuljettavat pintavedet jäätikön pohjalle tunneleihin.

20231101.fi_1149589_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Jäätunnelissa vesi virtaa siihen suuntaan, jossa vastapaine on pienin. Tämän vuoksi vesi suuntaa samanaikaisesti ylös- ja sivuillepäin niin kauan kuin vedenpinta jäätikön sisällä joissakin kohdissa nousee. Kun sivusuunnassa puhkeaa tunnelille suuaukko jäätikön kylkeen, virtaa vesi tämän jälkeen sen kautta pois. Kun suuaukko on syntynyt ja se vetää hyvin, muodostuvat jäätikön päätunnelit jään pohjan sulamiskerrokseen tai juuri sen yläpuolelle.

20231101.fi_1149589_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Kun tunneliverkon purkausaukko on kaukana ja jäätikön pohjalla on kumpuilevia kalliopintoja, luikertelevat jäätunnelit näitä pintoja ylös ja alas johtaen sulamisvesiä kohti aukkoa. Tunnelien sisäinen paine-ero huolehtii siitä, että vesi virtaa myös kallionrinnettä ylöspäin. Tällä tavoin jäätikköjoki voi ylittää korkeitakin harjanteita jään alla. Harjanteen ylityksen jälkeinen vesien alassyöksy kiidyttää vesien virtausta uudelleen.

20231101.fi_1149589_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Veden kulku jäätikön alla on vaikea todeta pinnalta käsin, mutta viimeisen jääkauden jäätikköjokien jälkiä ja muodostelmia tutkimalla on havainnoitu suuriakin nousuja. Esimerkki tällaisesta korkeasta ylityksestä löytyy Suomen Lapista, jossa jääkaudella itään virranneen suuren jäätikkövirran alla virranneet jäätikköjoet ylittivät Pallastunturin ja Ounastunturin Hannunkurun ja Pahakurun kohdalta. Jäätikköjoen puhtaaksi huuhtomia kuruja edeltävät ja seuraavat lukuisat jäätikköjoen kulkua seuraavat harjut.

20231101.fi_1149589_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4tikk%C3%B6joki

Jäätikköjoki

Jäätikön alustaansa kohdistama paine sekä viettävän rinteen aiheuttama jäätikön oma virtausliike murskaa, irrottaa kiveä ja hioo kallion pintaa. Tämä kiviaines sitoutuu jäähän ja kulkeutuu jäätikön virtausten mukana sen sisään. Kun sulamisvedet valuvat jäätikön pinnalla, tuovat vedet ylhäältä kiviainesta mukanaan ja kuljettavat sitä jäätikön sisään tunneleihin. Vesi irrottaa myös halkeamien ja tunneleiden seinämistä kiviainesta, joka kulkeutuu veden mukana tunneleihin. Tunneleissa veden virtaukset voivat olla niinkin voimakkaita, että suuret kivet vierivät veden voimasta eteenpäin. Kivet kolisevat toisiaan vastaan vieriessään eteenpäin ja pyöristyvät. Hiljaisen virtauksen kohdalla suurin kiviaines pysähtyy, mutta kevyt kiviaines jatkaa matkaansa. Saman tunnelin eri kohdissa sen pohjalle saattaa kertyä kiviainesta ja toisaalta myös kulua pois.

20231101.fi_963715_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Kirjallisuuden – myös käännöskirjallisuuden – asema polysysteemeissä vaihtelee. Useat empiiriset tutkimukset vahvistavat Even-Zoharin esittämää oletusta, jonka mukaan marginaaliset ja nuoret kulttuurit tukeutuvat enemmän käännettyyn materiaaliin kuin keskeiset ja vahvat kulttuurit.

20231101.fi_963715_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Käännöstutkimus liittyy usein jollakin tapaa kieleen, mutta ei aina. Esimerkiksi Justa Holz-Mänttärin teoria vuodelta 1984 tarkastelee kääntämistä yhteiskunnallisena toimintana sosiologisesta näkökulmasta käsin. Tutkimuskohteena on siis käännöstoiminta eikä kieli. Kääntämisen sosiologia voidaan nähdä vaihtoehtona puhtaasti kielitieteellisille lähestymistavoille, ja siitä on tullut 2000-luvulla suosittu tutkimussuuntaus. Tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi kääntäjien ja käännösten asema yhteiskunnassa.

20231101.fi_963715_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Kääntämisen etiikka on toinen uudehko, kielitieteellisestä näkökulmasta irtautunut käännöstutkimuksen ala. Kääntämisen etiikan tutkijat ovat kiinnostuneita muun muassa kääntäjän vastuusta sekä kääntämiseen liittyvistä normeista. Esimerkiksi Kaisa Koskinen on tutkinut kääntämisen etiikkaa väitöskirjassaan.

20231101.fi_963715_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Käännöstieteelliset tutkimusmenetelmät vaihtelevat tutkimuskohteen, teoreettisen pohjan ja näkökulman mukaan. Esimerkiksi vertailemalla lähde- ja kohdetekstiä voidaan tutkia käännöksen ekvivalenssia, eli käännöksen ja sen lähdetekstin vastaavuutta. Käännöksen adekvaattisuutta eli lähdekielen ja lähdekielisen kirjallisuuden normien noudattamista taas voidaan tarkastella vertaamalla käännöstä lähdekielisiin rinnakkaisteksteihin, ja hyväksyttävyyttä eli kohdekielen ja kohdekielisen kirjallisuuden normien noudattamista vertaamalla käännöstä kohdekielisiin rinnakkaisteksteihin.

20231101.fi_963715_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Viime vuosikymmeninä on myös tutkittu kääntämistä kognitiivisena prosessina. Uraauurtavia julkaisuja kyseiseltä tutkimusalalta ovat tuottaneet mm. Sonja Tirkkonen-Condit sekä Riitta Jääskeläinen. Teknologian kehittyminen on suuresti helpottanut kognitiivisen käännösprosessin tutkimusta. Aiemmin kääntäjän kommentit käännösprosessin aikana tallennettiin nauhurilla, mitä kutsuttiin protokollatutkimukseksi. Nykyään kaikki kääntäjän käännösprosessin aikana kirjoittama teksti voidaan tallentaa erityisen tietokoneohjelman (Script Log) avulla.

20231101.fi_963715_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Tulkkauksen tutkimus kuuluu myös käännöstieteen alaan. Tulkkauksen tutkimuksessa voidaan käyttää menetelmänä esimerkiksi tulkkaustilanteen nauhoittamista tai retrospektiivistä menetelmää, jolloin tulkki kuvaa menetelmiään tulkkaustilanteen jälkeen. Tulkkausta on tutkittu verrattain vähän aineiston keruun haasteellisuuden vuoksi: tulkit saattavat kokea nauhoittamisen tulkkaustilanteessa häiritseväksi. Usein tulkkaustilanteissa myös käsitellään salassapitovelvollisuuden alaisia asioita, joten nauhoittamista ei voida sallia.

20231101.fi_963715_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Koskinen, Kaisa: Beyond Ambivalence: Postmodernity and the Ethics of Translation. Tampere: Tampere University Press, 2000.

20231101.fi_963715_30

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Puurtinen, Tiina: ”Käännösten hyväksyttävyys”, Alussa oli käännös, s. 82–94. Toimittaneet Riitta Oittinen ja Pirjo Mäkinen. Tampere: Tampereen yliopistopaino, 2001.

20231101.fi_963715_31

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede

Käännöstiede

Tirkkonen-Condit, Sonja, ja Riitta Jääskeläinen (toim.): Tapping and mapping the processes of translation and interpreting: outlooks on empirical research. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2000.

20231101.fi_542296_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Driver on pelisarja, joka perustuu ajamiseen, toimintaan ja kolmannen persoonan ammuntaan. Useimpien osien pelattavana hahmona toimii poliisi nimeltään John Tanner.

20231101.fi_542296_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Ensimmäinen Driver-peli julkaistiin PlayStationille Euroopassa 25. kesäkuuta 1999, Yhdysvalloissa 30. kesäkuuta 1999 ja Japanissa maaliskuussa 2000. Versiot Game Boy Colorille, Microsoft Windowsille ja Macintoshille julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 2000 ja Euroopassa lokakuussa 2000. Peli sijoittuu 1970-luvulle, ja pelihahmona toimii peitetehtävässä oleva poliisi nimeltään John Tanner. Tarina perustuu Miamiin, San Franciscoon, Los Angelesiin ja New Yorkiin.

20231101.fi_542296_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Driver 2 julkaistiin vain PlayStationille marraskuussa 2000, ja myöhemmin myös Game Boy Advancelle. Pelihahmona oli jälleen Tanner, mutta paikat olivat vaihtuneet Chicagoon, Havannaan, Las Vegasiin ja Rio de Janeiroon. Uutena ominaisuutena pelissä pääsee pois auton sisältä ja pystyy varastamaan uuden tilalle. Lisäksi pelissä esiintyy ensi kertaa muitakin kuin henkilöautomallisia autoja, esim. koulubusseja tai linja-autoja.

20231101.fi_542296_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Driver 3 julkaistiin PlayStation 2:lle ja Xboxille kesäkuussa 2004. Peli ilmestyi myöhemmin Windowsille ja Game Boy Advancelle. Pelihahmona esiintyy edeltäjistä tuttu Tanner, ja peli sijoittuu Miamiin, Nizzaan ja Istanbuliin. Tässä pelissä ampumisesta tuli osa tehtävien suorittamista ja myös veneistä tuli ajoneuvoja.

20231101.fi_542296_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Neljäs Driver julkaistiin maaliskuussa 2006. Se on sarjan väkivaltaisin osa, ja se sai ikäluokitukseksi PEGI: 18. Parallel Linesin pelihahmona toimii uusi hahmo, The Kid, ja tällä kertaa pelissä esiintyy vain yksi kaupunki. Peli alkaa vuodesta 1978, mutta myöhemmässä osassa peliä aikajakso vaihtuu vuoteen 2006.

20231101.fi_542296_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Syyskuussa 2011 julkaistu Driver: San Francisco palauttaa pelihahmoksi poliisi John Tannerin ja sisältää realistisesti piirrettyjä kaupunkimaisemia sekä oikeita autoja. Yksi pelin uusista ominaisuuksista on uusi shift-mekaniikka, joka antaa pelaajien kaapata autoja lennosta. Idean takana on se, että Tanner on itse asiassa koomassa ja tekee mahdottomia temppuja kuvitteellisissa takaa-ajoissa. Autosta toiseen hyppääminen mahdollistaa entistä rohkeammat takaa-ajot, kun ajovirheen voi korjata edellä ajavaan autoon loikkaamalla. Jaloittelemaan ratin takaa ei päästä, sillä jalan käydyt osuudet on poistettu pelistä kokonaan.

20231101.fi_542296_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Ubisoftin kehittämä ja julkaisema peli julkaistiin PlayStation 3:lle, Xbox 360:lle ja Microsoft Windowsille. Pelistä on tehty erillinen versio Wiille.

20231101.fi_542296_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

Matkapuhelimelle kehitetty mobiilipeli, joka sijoittuu Las Vegasiin ja kertoo pelihahmo Tannerin kostoretkestä.

20231101.fi_542296_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Driver

Driver

PlayStation Portablelle kehitetyssä Driver-pelissä pelihahmona toimii Driver: Parallel Linesista tutun The Kidin kaveri Ray.

20231101.fi_1040336_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

}}Bengalinkettu' (Vulpes bengalensis'') on Intian niemimaalla Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa ja Pakistanissa tavattava kettu. Sitä esiintyy etenkin pensaikko- ja ruohikkoalueilla. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.

20231101.fi_1040336_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinkettu on Intian niemimaalla tavattavista kettulajeista pienikokoisin. Naaraiden paino on 1,8–3,6 kg. Urosten ruumiin pituus on 39–57,5 cm ja naaraiden 46–48 cm. Korkeus on 26–28 cm. Bengalinketun turkki on lyhyt ja pehmeä. Väritykseltään turkki vaihtelee hopeisenharmaasta harmaanruskeaan. Turkissa voi olla myös valkoisia tai kellertäviä kohtia, jotka voivat vaihdella esimerkiksi alueen tai vuodenajan mukaan. Kaulassa ja leuassa on valkoista karvoitusta. Kuono on pitkulainen ja kuonon molemmilla puolilla silmien etupuolella on musta täplä. Kirsu on karvaton. Hännällä on pituutta 24,5–35 cm ja sillä on tuuhea karvoitus. Hännänpää on musta.

20231101.fi_1040336_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinketun erottaa samalla alueella esiintyvästä tavallisesta ketusta esimerkiksi mustasta hännänpäästä, harmaasta turkista ja kuonon mustasta laikusta.

20231101.fi_1040336_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinketun levinneisyysalue käsittä osia Bangladeshista, Intiasta, Nepalista ja Pakistanista. Nepalin Himalajan juurilta sen levinneisyysalue jatkuu aina Intian niemimaan eteläkärkeen Intiassa, sekä lännestä itään Pakistanin Sindhistä Bengalin pohjoisosiin. Itä- ja Länsi-Ghatien vuoristoilla lajia ei tavata.

20231101.fi_1040336_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinketun tyypilliseen elinympäristöön lukeutuvat puolikuivat pensaikot ja ruohikot tavallisesti tasaisella seudulla. Laji välttelee varsinaista aavikkoa, tiheitä metsiä, korkeaa ruohikkoa ja jyrkänteitä. Sitä tavataan aina merenpinnan tasosta noin 1 500 metrin korkeuksiin saakka. Lajia esiintyy myös lähellä ihmisasutusta ja maatalousalueilla.

20231101.fi_1040336_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinketut muodostavat lisääntyviä pareja, mutta ne liikkuvat silti metsästäen pääasiassa yksin. Aktiivisia ne ovat pääasiassa hämärässä tai öisin. Jos alueella ei esiinny suuria petoeläimiä, ne saattavat liikkua päiväsaikaankin. Ne ovat ajoittain territoriaalisia. Reviirin koko on noin 2 km². Bengalinketut käyttävät ravinnokseen hyönteisiä, jyrsijöitä, matelijoita, lintuja ja hedelmiä. Niiden mahdollisia petoeläimiä ovat susi ja koira.

20231101.fi_1040336_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Suuret pesäkolot kaivetaan tavallisesti avoimelle paikalle ja siinä on useita uloskäyntejä ja kammioita. Avoimella paikalla pesäkolo on tavallisesti muusta maastosta hieman kohoavalla paikalla, mikä ehkäisee pesän tulvimista. Ihmisasutuksen lähellä bengalinketut hyödyntävät pesinään myös ihmisten rakennelmia. Bengalinketut lisääntyvät marraskuun ja tammikuun välisenä aikana. Uros ja naaras pariutuvat usein eliniäkseen. Tiineys kestää 53 päivää ja pentuja syntyy kerrallaan 3–6. Emo imettää poikasiaan 30 päivää ja ne kasvavat sukukypsiksi 1–2 kuukauden ikäisinä. Ne voivat elää 6–8-vuotiaiksi.

20231101.fi_1040336_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt bengalinketun elinvoimaiseksi lajiksi. Sitä tavataan laajalla alueella, mutta paikoitellen hyvin harvakseltaan. Kantojen koko voi vaihdella rajusti saaliseläinten kantojen mukana. Bengalinketujen kantojen uskotaankin olevan hitaassa laskussa. Sitä uhkaavat esimerkiksi ruohikkoalueiden muuttaminen maatalouden tai teollisuuden käyttöön. Uhan muodostavat myös taudit, kuten vesikauhu ja penikkatauti.

20231101.fi_1040336_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bengalinkettu

Bengalinkettu

Bengalinkettu kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen III. Lajia tavataam useilla suojelluilla alueilla Nepalissa ja Intiassa. Niitä on myös useissa eläintarhoissa Intiassa.

20231101.fi_279084_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaipan kukkien mesi on ilmeisesti ampiaisille humaltavaa nestettä, sillä pölyttävien ampiaisten on havaittu usein olevan humaltuneen oloisia. Meden on myös havaittu aiheuttavan ampiaisille riippuvuutta. Myös muut hyönteiset kuten loiskimalaiset, mesipistiäiset ja kukkakärpäset voivat suorittaa pölytyksen.

20231101.fi_279084_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippojen ulkonäkö, kasvupaikkavaatimukset, pölytystavat ja riippuvaisuus sienijuuresta vaihtelevat huomattavan paljon. Tämä on merkki siitä, että lehtoneidonvaippa ei ole yksi, yhtenäinen laji vaan monimuotoinen, vielä eri lajeiksi kehittyvä ryhmälaji. Yksi silmäänpistävimmistä lajin muodoista on lehtivihreätön ja itsepölyttävä "aavekämmekkä", joiden lehdet ovat valkeita ja kukat punertavia. Nämä yksilöt ovat ravinnonhankinnassaan täysin juurisienensä tarjoaman energian varassa. Suomessa näitä lehtivihreättömiä yksilöitä on tavattu erityisen runsaasti Lappeenrannassa yhdellä kasvupaikalla, jossa parhaimmillaan on tavattu toistasataa yksilöä. Esiintymän laajuus on poikkeuksellisen suuri jopa kansainvälisesti.

20231101.fi_279084_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaipan levinneisyysalue on laaja. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia lukuun ottamatta, Pohjois-Afrikassa sekä suuressa osassa Aasian lauhkeita osia ja paikoitellen Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa laji ei ole alkuperäinen ja sen uskotaan siirtyneen sinne puutarhakasveiksi tarkoitetuista yksilöistä. Villinä laji löydettiin mantereelta ensimmäisen kerran vasta vuonna 1879.

20231101.fi_279084_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Suomessa lehtoneidonvaipan esiintymisalue painottuu maan etelä- ja itäosiin. Pohjoisimmat havainnot ovat Kainuusta ja Kuusamosta.

20231101.fi_279084_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Nimensä mukaisesti lehtoneidonvaippa on lähinnä lehtojen ja lehtomaisten metsien kasvi. Sitä tavataan myös lettokorvissa, ravinteisissa harju- sekä kalliometsissä ja hakamailla. Laji on selvä kalkinsuosija.

20231101.fi_279084_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.

20231101.fi_279084_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

20231101.fi_279084_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.

20231101.fi_279084_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtoneidonvaippa

Lehtoneidonvaippa

Pohjolan kasvien pauloissa: Epipactis helleborine subsp. helleborine - lehtoneidonvaippa subsp. metsäneidonvaippa

20231101.fi_107749_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Derg (, äännetään /dərg/, tarkoittaa neuvostoa tai komiteaa) oli kommunistinen sotilasjuntta, virallisesti asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvosto, joka otti Etiopiassa vallan keisari Haile Selassielta 1974 ja hallitsi Etiopiaa vuoteen 1987. Derg teloitti salaa sekä keisarin että Etiopian ortodoksisen patriarkan vuonna 1975.

20231101.fi_107749_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Vuonna 1973 satoja tuhansia kuoli nälkään Etiopian Wallon maakunnassa kuivuuden tuhottua sadon, mikä johti maan sekasortoon. Vuonna 1974 armeija kapinoi, mitä kurissa pitämään keisari perusti sotavoimista erillisen asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvoston eli Dergin. Sen alkuperäisenä tehtävänä oli tutkia ylempien upseerien väärinkäytöksiä ja kitkeä korruptio asevoimista.

20231101.fi_107749_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Dergin valta kasvoi asteittain sen perustamista seuranneina kuukausina. Heinäkuussa 1974 keisari Haile Selassie myönsi sille oikeuden pidättää armeijan upseerien lisäksi myös virkamiehiä hallinnon kaikilla tasoilla. Lyhyen ajan sisällä molemmat aikaisemmat pääministerit, suurin osa hallituksen jäsenistä, maaherroista, ylemmistä upseereista ja korkeimman oikeuden jäsenistä vangittiin. 12. syyskuuta 1974 keisari vangittiin, ja 15. syyskuuta Derg otti ylimmän vallan uudella nimellä Väliaikainen sotilaallishallinnollinen neuvosto.

20231101.fi_107749_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Derg oli epäsuosittu. Se pysyi vallassa yli 500 000 uhria vaatineen julman ”punaisen terrorin” avulla.

20231101.fi_107749_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Keisarivalta lakkautettiin muodollisesti toukokuussa 1975 ja marxismi-leninismi julistettiin valtionaatteeksi. Neuvostossa oli alun perin 120 jäsentä. Jäsenmäärä laski varsinkin alkuvuosina, kun joitakin jäseniä karkotettiin ja teloitettiin, eikä uusia jäseniä koskaan nimitetty. Dergin puheenjohtajaksi valittiin Mengistu Haile Mariam ja varapuheenjohtajaksi Atnafu Abate.

20231101.fi_107749_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa maahan perustettiin neuvostoliittomainen politbyroo. Yksipuoluejärjestelmän ainoa laillinen puolue oli Etiopian työväenpuolue. Mengistun noustua johtoon hän käynnisti vuosina 1977–1979 ”punaisen terrorin” (Qey Shibir) vastavallankumouksellisia ja muita vihollisiaan vastaan. Amnesty Internationalin arvioiden mukaan terrorin aikana surmansa sai noin 500 000 ihmistä, minkä lisäksi useita ihmisiä kidutettiin.

20231101.fi_107749_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

Valtakautensa aikana Derg kävi jatkuvasti sisällissotaa Eritrean itsenäisyyspyrkimyksiä ja erinäisiä kapinallisia sissiryhmittymiä vastaan. Lisäksi Etiopia ja Somalia kävivät sotaa vuonna 1977, kun Somalia yritti liittää somalien kansoittaman Etiopian itäosan itseensä. Derg pysyi vallassa paljolti Neuvostoliiton antaman aseellisen ja taloudellisen tuen voimin.

20231101.fi_107749_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

1980-luvun puolivälissä Etiopiaa kohtasi vakava kuivuus, joka saattoi suuren osan kansasta nälänhätään. Dergin neuvostomallin mukaan kollektisoima maatalous ei kyennyt tuottamaan riittävästi ruokaa kansalle, ja korruptoitunut hallinto kanavoi avustuksia lähinnä omille tukialueilleen.

20231101.fi_107749_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Derg

Derg

10. syyskuuta 1987 väliaikaisen sotilashallinnon pidettyä valtaa 13 vuotta Etiopiasta tuli virallisesti kansandemokratia. Derg lakkautettiin ja maassa pidettiin vaalit kesäkuussa 1988. Käytännössä Dergin keulamiehet pysyivät vallankahvassa, mutta eri nimikkeillä: Dergin puheenjohtaja Mengistu Haile Mariam nimitettiin presidentiksi ja varapuheenjohtaja Fikre-Selassie Wogderes pääministeriksi. Tuolloin suurin osa Eritreasta ja kapinallisen tigre-kansan alueesta oli jo kapinallisten hallussa.

20231101.fi_38805_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Korsoraattori on suomalainen Internet-huumoripalvelu, "joka muuttaa minkä tahansa internet-sivun tekstit korsoksi eli täyteen "niinku" ja "vittu"-sanoja". Esimerkiksi edellinen lause korsoroituna kuuluu:

20231101.fi_38805_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Korsoraattori on niinku suomalainen Internet-huumoripalvelu, "joka vittu muuttaa minkä totanoin tahansa internet-sivun vittu textit korsox tiätsä eli niinku täyteen "niinku" ja vittu "vittu"-sanoja"

20231101.fi_38805_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Helsingin Sanomat mainitsi sivuston vuosituhannen "toistaiseksi suurimmaksi web-hitiksi" tammikuussa 2000, joka sai yli 165 000 sivunpyyntöä ensimmäisen viikkonsa aikana, jopa ilman mainostamista. Korsoraattorin päätekijä oli suomalaisessa uusmediayrityksessä työskennellyt, Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva, mutta pääkaupunkiseudulla asuva henkilö, joka on halunnut pysytellä nimettömänä.

20231101.fi_38805_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Korsoraattori aloitti toimintansa 7. tammikuuta 2000. Palvelun nimettömänä pysyttelevän kehittäjän mukaan se sai alkunsa hetken mielijohteesta, 20 minuuttia vaatineen ohjelmointityön jälkeen. Idean perustana oli vuonna 1998 hieman huomiota saanut humoristinen nettipalvelu nimeltä "Soneraattori", joka muunsi kaikki "Tele"-alkuiset sanat "Sonera"-alkuisiksi, Telen vaihdettua nimensä Soneraksi. Korsoraattori-nimi valittiin, koska "Korso nyt vain sattuu olemaan Vantaan perimmäinen lähiö ja koska esimerkiksi Kaivopuistoraattori tai Kannelmäkiraattori ei kuulostaisi lainkaan yhtä hyvältä".

20231101.fi_38805_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Palvelun maine lähti leviämään sen tekijän mainittua asiasta vain kahdella IRC-kanavalla. Tieto palvelusta päätyi myös STT:n uutispalveluun, jonka kautta se levisi useisiin suomalaisiin sanomalehtiin. Televisiokanava Nelosen ajankohtaisohjelma Valvomo esitti tuntemattomana pysytelleen kehittäjän anonyymin puhelinhaastattelun tämän kieltäydyttyä esiintymästä omalla nimellään ja omilla kasvoillaan televisiossa.

20231101.fi_38805_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Viikko julkaisun jälkeen Korsoraattori sai jo 124172 päivittäistä hittiä ja koko tammikuussa palvelua käytettiin 944234 kertaa, mikä vastasi tuona aikana suurimpien kaupallisten suomalaisten internet-palveluiden kävijämääriä. Kävijämäärät laskivat kuitenkin pian, ja vuoden 2000 lopussa kuukausittaisia kävijöitä oli enää noin 45 000. Kymmenen vuotta myöhemmin kävijöitä oli palvelun perustajan mukaan noin sata päivässä.

20231101.fi_38805_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Vuonna 2020 palvelusta julkaistiin sovelluskirjanmerkki ja alkuperäinen lomakeosa poistettiin, koska se ei toiminut enää suurella osaa nykysivuista.

20231101.fi_38805_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Palvelu on teknisesti hyvin yksinkertainen, lisäten sivun alkuun vain <BASE href-""> -tagin, muuttaen joitakin kirjainyhdistelmiä sekä lisäten valikoituja sanoja satunnaisiin tekstiväleihin. Sen ensimmäinen versio kehitettiin mod-dtcl-työvälineellä. Palvelu sijoitettiin aluksi 133 MHz Intel Pentium-prosessorilla ja 64 MB:n keskusmuistilla varustetulle Linux-palvelimelle, kehittäjän työnantajan tiloihin. Neljän megabitin yhteys ei alkuaikojen suurista käyttömääristä huolimatta juurikaan häiriytynyt palvelun käytöstä. Suurin osa internet-käyttäjistä käytti tuolloin modeemiyhteyksiä.

20231101.fi_38805_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsoraattori

Korsoraattori

Kuormankestoa parannettiin koodaamalla palvelu uudestaan C-ohjelmointikielellä, minkä jälkeen palvelu hajautettiin kehittäjän ystävän kotikoneelle. Kyseinen kotikone oli 256 kbits/s -nopeuksisen tietoliikenneyhteyden päässä, prosessorinaan 266 MHz Intel Pentium II, Linux-käyttöjärjestelmällä. Alkuperäinen palvelin toimi ainoastaan etusivuna, joka ohjasi joka toinen sekunti "korsorointipyynnön" varsinaiselle palvelimelle. Kun palvelun suosio oli laantunut noin kahden kuukauden kuluttua, se palautettiin alkuperäiselle palvelimelle. Kehittäjän mukaan palvelua on sittemmin siirretty monta kertaa, ja se on ollut "monenlaisissa koneissa monenlaisten yhteyksien takana". Vuonna 2010 päivitetyssä historiikissa kerrottiin palvelun olleen viime vuodet vanhalla Sun Ultra Enterprise -koneella.

20231101.fi_257854_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural

Idel-Ural

Kokouksen puheenjohtajaksi valitun Sadri Maksudin ehdotuksesta päätettiin asettaa hankkeelle yhteinen johto ja ruveta järjestämään eri turkkilais-tataarilaisia alueita paikallisiksi ”valtioiksi” siten, että itsehallintoon kuuluisi toisissa vain kulttuuri- ja kansanvalistustyö, toisissa taas myös maantieteellinen itsenäisyys ”Venäjän liittotasavallassa”.

20231101.fi_257854_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural

Idel-Ural

Tavoitteiden saavuttamiseksi pidettiin seuraava kongressi Kazanissa heinäkuussa 1917. Kokouksessa olivat edustettuina Volgan ja Uralin tataarit (Simbirskistä ja Samarasta aina Permiin ja Siperiaan asti) sekä baškiirit. Siten tämä kokous edusti rajallista, alueellisesti ehyttä aluetta, jossa asui yhteensä noin 6,5 miljoonaa asukasta. Alueen väestöä yhdisti myös yhteinen hengellinen päällikkö, Ufassa asuva mufti, sekä tataarien ja baškiirien toisiaan muistuttavat kielet. Suunnitellun alueen väestöstä 60 % olisi ollut tataareja ja baškiireja, 40 % venäläisiä ja suomensukuisia kansoja, etupäässä udmurtteja ja mareja.

20231101.fi_257854_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural

Idel-Ural

Itse Kazanin kongressi jakautui kolmeen osaan: (1) Venäjän muhamettilaisten valtuutettujen kongressiin, (2) Venäjän muhamettilaisten hengellisten järjestöjen kongressiin ja (3) sotilaallisten järjestöjen edustajien kongressiin (Askeri Šura). Yhteisistunnossaan nämä julistivat elokuun 4. (vanhaa ajanlaskua 22.7.) Idel-Uralin autonomian ja päättivät perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kokoonkutsumisesta.

20231101.fi_257854_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Idel-Ural

Idel-Ural

Tämän tataarilais-baškiirilaisen valtion eduskunta valittaisiin Ufassa, ja se hallitsisi islaminuskoista väestöä kaikissa uskontoa ja kansanvalistusta koskevissa asioissa. Näin saataisiin kolme eri ministeriötä: (1) hengellinen ministeriö, (2) kansanvalistusministeriö ja (3) kansallisen omaisuuden eli vakuf-ministeriö. Ylimpänä alueen (eli valtion) johtajana olisi presidentti, jolle hyväksyttiin nimitys reis. Tämän sivistyksellis-kansallisen itsenäisyyden yhtenä mallina oli Itävalta-Unkarissa kehitetyt tavat, joille mm. Kerenski oli antanut kannatuksensa.