Datasets:

rasdani

/

cohere-wikipedia-2023-11-fi-1.5k-articles

like 0

20231101.fi_5522_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Euroopan nisäkästyöryhmän mukaan laji on Euroopassa vaarantunut, mutta kansainvälinen luokitus on ainakin vielä toistaiseksi ”elinvoimainen”, koska Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kanta on runsas. Määritys saattaa muuttua, kun Aasiasta saadaan uudempaa tietoa. Ahma on Suomessa määritelty erittäin uhanalaiseksi. Laji on uhanalainen varsinkin sen laittoman metsästyksen vuoksi.

20231101.fi_5522_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Ahman alkuperäinen levinneisyysalue oli laajempi, mutta laji hävisi Euroopan eteläisemmistä osista jo 1800-luvulla. Sitä vainottiin karjavarkaana, mutta häviämiseen vaikutti myös metsien hävittäminen ja ihmisasutuksen laajeneminen.

20231101.fi_5522_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Vaikka ahmalle sopivia elintiloja onkin Skandinaviassa ja Venäjällä, ovat suuret erämaat harvassa. Sopivien elintilojen vähennettyä pieni ahmojen määrä on pirstoutunut pieniksi populaatioiksi, jotka ovat pieniä ja erillään toisista, minkä vuoksi ahma on vaarassa kadota kokonaan. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi heikentää kantaa.

20231101.fi_5522_17

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Muista pedoista ei juuri ole vaaraa ahmalle, pienestä koostaan huolimatta se on vahva ja peloton, alle 15 kg painavan ahman tiedetään yrittäneen ryöstää saalista yli 200-kiloiselta mustakarhulta.

20231101.fi_5522_18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Suomessa ahman ei tiedetä raadelleen ihmisiä; joskus metsästyksen yhteydessä ahma on purrut ihmistä.

20231101.fi_5522_19

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Ahmalla on laaja elinpiiri ja se on herkkä häiriöille. Siksi lisääntyvä talviurheilu ja moottorikelkkailu häiritsevät ahmoja suuresti.

20231101.fi_5522_20

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Ihmisasutus ja karjanhoito levittäytyvät ahman elinalueille, ja karjaa syöviä ahmoja metsästetään kannanhoidon nimissä. Norjassa ahmat tappavat vuosittain noin 10 000 lammasta, ja siellä annetaan vuosittain tietty kiintiö ahmankaatolupia. Lampaiden ja porojen suojelun nimissä esiintyy myös salametsästystä sekä Norjassa, Suomessa että Ruotsissa. Venäjällä ahmaa metsästetään turkiseläimeksi. Yhdysvalloissa ahmaa metsästetään Montanan ja Alaskan osavaltioissa.

20231101.fi_773_21

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Suomen kenraalikuvernöörinä 1900-luvun alussa toiminut Nikolai Bobrikov piti vastenmielisenä sitä, että Maamme-laulu oli saavuttanut Suomessa kansallislaulun aseman Keisarihymin sijasta. Bobrikov olisi halunnut kieltää upseereita ja viranomaisia tekemästä kunniaa Maamme-laulun julkisissa esityksissä, mutta sai harmikseen tietää, että keisarit Aleksanteri II ja Aleksanteri III sekä aiemmat kenraalikuvernöörit olivat jo tehneet kunniaa sille.

20231101.fi_773_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Ylioppilaskunnan 1870-lukua leimasivat kielikiistat, jotka repivät myös ylioppilaslaulajien joukkoa. Suomenmieliset laulajat vaativat ohjelmistoon suomenkielisiä lauluja, mitä ruotsinmieliset taas vastustivat. Yhteenotto kärjistyi, kun kuoro kieltäytyi harjoittelemasta August Ahlqvistin sanoittamaa laulua ”Nouse, riennä Suomen kieli”. Akademenista lokakuussa 1882 eronneesta Ylioppilaskunnan Laulajista (YL) tuli fennomaaniliikkeen äänitorvi. Kuoro otti taistelulaulukseen Emil Genetzin veljensä Arvidin runoon säveltämän laulun ”Herää Suomi!” Ruotsinkieliset pitivät laulun esittämistä provokaationa, koska runossa esiintyvä sorron teema vihjasi heidän mukaansa ruotsalaisuuteen.

20231101.fi_773_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Ylioppilaskuorojen kielikiistat voimistuivat erityisesti Heikki Klemetin kaudella 1900-luvun alkupuoliskolla. Suomenkielisten päämääränä oli korvata saksalais-skandinaavinen ohjelmisto kokonaan suomalaisilla sävellyksillä. Klemetti suhtautui ruotsinkieliseen perinteeseen, kuten Paciuksen Maamme-lauluun, jyrkän kielteisesti. Riidat keskittyivät Runebergin päivän juhlinnan ympärille. Klemetin kanta oli, että kuoron tuli suunnata laulutervehdyksensä muille kansallisille merkkihenkilöille, jotka Runebergin juhlinta oli sivuuttanut, kuten Lönnrotille ja Kivelle. YL ilmoitti vuoden 1909 Runebergin päivän yhteydessä, ettei osallistuisi enää juhlallisuuksiin. Kuoro ei kuitenkaan ollut yksimielinen, sillä sortovuosien aikana Runebergin asema kansallisena suurmiehenä oli vahva myös perustuslaillisten keskuudessa.

20231101.fi_773_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Ylioppilaskunta yritti liennyttää ylioppilaskuorojen välisiä suhteita, ja 1922 Akademen suostuikin esittämään laulutervehdyksen Kalevalan päivänä Lönnrotin patsaalla, mutta YL ei saanut tietoa asiasta. Akademenin laulajat poistuivat paikalta välittömästi, kun YL aloitti laulun ”Nouse, riennä Suomen kieli”. Kolme vuotta myöhemmin YL palasi kuitenkin juhlistamaan myös Runebergia.

20231101.fi_773_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Itsenäistymisen ja sisällissodan takia kansallislaulusta tuli keväällä 1918 myös osa luokkataistelua. Maamme-laulu oli palannut porvarillisiin itsenäisyysjuhliin, mutta sosialistien tilaisuuksissa soitettiin Marseljeesia ja Internationaalia. Ylioppilaat toivat esille myös Jääkärimarssin, joka onnistui ylittämään kielirajat. Akateemisissa itsenäisyysjuhlissa 1918 Akademiska Sångföreningen esitti sen ruotsiksi ja Ylioppilaskunnan Laulajat suomeksi.

20231101.fi_773_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Valkoisten voitto sisällissodassa vakiinnutti myös Maamme-laulun aseman Suomen kansallislauluna. Niin ei kuitenkaan käynyt ilman keskustelua. Aitosuomalainen-lehdessä kirjoitettiin 1925 voimakkaasti Runebergia ja Vänrikki Stoolin tarinoita vastaan. Tietyt suomalaisintoilijat halusivat kunnioittaa Runebergin sijasta ennemmin Lönnrotia ja Kalevalaa. Jyrkimmille tahoille Maamme-laulu esiintyi ”ruotsalaisen miehen sepittämänä ja saksalaisen säveltämänä”. Turun yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti maaliskuussa 1928 pyrkivänsä siihen, että yliopiston rehtori V. A. Koskenniemen runo ”Isänmaan kasvot” saisi paikan kansallislauluna.

20231101.fi_773_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Turun ylioppilaskunnan aloitetta seurasi laaja sanomalehtikirjoittelu. Joissain puheenvuoroissa korostettiin Maamme-laulun passiivisuutta. Kansallislaulun pitäisi kuvastaa aktiivista isänmaallisuutta, jota edustivat muun muassa valkoinen suojeluskuntahenki ja Akateeminen Karjala-Seura (AKS). Helsingin ylioppilaskunta päätti, että toukokuun Floran päivän juhlassa laulettaisiin myös ”Isänmaan kasvot”. Ylioppilaiden pyrkimykset eivät kuitenkaan lopulta saaneet vastakaikua, sillä juhlapuheen pitänyt maisteri Martti Haavio puhui kauniisti 80 vuotta aiemmin pidetystä Floran päivän juhlasta eikä AKS antanut lausunnossaan tukea Koskenniemen runolle.

20231101.fi_773_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Maamme-laulun asemaa ei pystynyt lopulta uhkaamaan edes Jean Sibeliuksen vuonna 1938 Finlandiasta kuorolle sovittama Finlandia-hymni, johon V. A. Koskenniemi kirjoitti sanat 1940. Lopullisesti Maamme saavutti kansallisen arvonsa talvisodan tunnelmissa. Sota-ajan yhteishenki vahvisti monia kansallissymboleita. Maamme-laulu esitettiin kaikissa isänmaallisissa tilaisuuksissa, ja se soitettiin radiossa joka ilta rintamauutisten jälkeen.

20231101.fi_773_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme

Maamme

Runebergin ”Vårt land” -runossa on yksitoista säkeistöä, joista jokaisessa on kuusi jambisäettä ja niiden tavumäärä on 4, 3, 4, 4, 4 ja 3. Runo siis poikkeaa jambisäkeistöjen tavallisesta neljäsäkeisestä muodosta, jossa säkeiden tavumäärä on 4, 3, 4 ja 3. Tämä runomitta on ollut hankala suomentajille. Runon 66 säkeestä 57 alkaa ja loppuu yksitavuiseen sanaan, joita ruotsin kielessä on paljon mutta suomessa vähän, ja joissain säkeissä on pelkästään yksitavuisia sanoja. Runon yleisenä teemana on köyhän ja karun mutta luonnonkauniin synnyinmaan ylistys. Olennaista runossa on, että se ei suoranaisesti kerro, mistä maasta on kysymys. Runo alkaa sanoilla ”Vårt land, vårt land, vårt fosterland”, joka suoraan käännettynä olisi ”Maamme, maamme, synnyinmaamme”.

20231101.fi_47820_0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kodeiini eli metyylimorfiini on opioideihin kuuluva lääkeaine, jota käytetään muun muassa kipulääkkeenä ja yskänlääkkeenä sekä huumausaineena. Kodeiinia saadaan oopiumiunikosta (Papaver somniferum) ja sen eristi ensimmäisen kerran vuonna 1832 ranskalainen kemisti ja farmaseutti Pierre Robiquet. Kodeiini on oopiumin sisältämä fenantreenialkaloidi ja raakaoopiumissa on kodeiinia noin 0,3–3 prosenttia. Kodeiinia voidaan valmistaa joko oopiumista eristämällä tai synteettisesti morfiinista.

20231101.fi_47820_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kodeiinin teho perustuu sen metaboloitumiseen maksassa morfiiniksi, mutta sen analgeettinen vaikutus on morfiinista vain noin kymmenesosan. Noin kymmeneltä prosentilta valkoihoisista puuttuu entsyymi joka metaboloisi kodeiinin morfiiniksi, eivätkä siten saa kivunlievitystä kodeiinista. Kahdella prosentilla ihmisistä kodeiini sen sijaan metaboloituu erityisen tehokkaasti. Kodeiinilla on riippuvuuspotentiaalia ja tavanomaisilla annoksilla se ei ole juurikaan tulehduskipulääkkeitä tehokkaampi ja siihen kehittyy muiden opioidien tavoin toleranssia. Kodeiinia ei annostella suonensisäisesti, sillä heikkona opioidina se voi aiheuttaa herkästi anafylaktisen šokin.

20231101.fi_47820_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kivunlievitystarkoituksessa käytetään usein yhdistelmävalmisteita, joissa kodeiinin lisäksi on toisena vaikuttavana aineena esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeenia. Käytössä on myös valmisteita, joissa kodeiiniin on toisen vaikuttavan aineen lisäksi lisätty kofeiinia. Päihtymishakuisen käytön perustana on kodeiinin muiden opioidien tavoin keinotekoisesti laukaisema hyvänolontunne eli euforia. Tämän takia kodeiinipitoisiin lääkevalmisteisiin lisätään toisinaan niiden väärinkäyttöä estäviä aineita kuten sorbitolia. Kodeiini voi aiheuttaa ummetusta.

20231101.fi_47820_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kodeiinia pidetään aihiolääkkeenä eli lääkeaineen esimuotona, koska suuri osa kodeiinin vaikutuksesta perustuu siitä elimistössä muodostuviin metaboliitteihin eli aineenvaihduntatuotteisiin.

20231101.fi_47820_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kodeiini-6-glukuronidi on kodeiinin päämetaboliitti joka voi olla vastuussa jopa 60 prosentista kodeiinin kipulääkevaikutuksista.

20231101.fi_47820_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

0–15 % kodeiinista muuttuu maksassa morfiiniksi ja se tapahtuu sytokromi P450 -entsyymi CYP2D6:n ja mahdollisesti myös CYP2D7:n vaikutuksesta. Noin 60 prosenttia muodostuneesta morfiinista muuttuu toisen vaiheen metabolian kautta maksassa UGT2B7 entsyymin kautta Morfiini-3-Glukuronidi:ksi (M3G) samalla kun 5–10 % morfiinista muuttuu saman entsyymin kautta Morfiini-6-Glukuronidi:ksi (M6G). Morfiini-6-Glukuronidi kiinnittyy μ-opioidireseptoreihin tehokkaammin kuin morfiini tai Morfiini-3-Glukuronidi, joten morfiinin muuntuminen Morfiini-6-Glukuronidi:ksi elimistössä mahdollisimman tehokkaasti on erityisen tärkeää kivunlievityksen kannalta.

20231101.fi_47820_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Kodeiinilla on elimistössä myös lukuisia muita aineenvaihduntatuotteita, kuten norkodeiini, normorfiini ja hydrokodoni. Nämä aineenvaihduntatuotteet eivät kuitenkaan ole kodeiinin kivunlievityksen kannalta kovinkaan hyödyllisiä. Kodeiini erittyy munuaisten kautta glukuronidihappoon konjugoituneena.

20231101.fi_47820_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Suomalaisista CYP2D6-entsyymi puuttuu geneettisistä syistä noin 7 prosentilta. Noin 7–10 prosentilla eurooppalaisperäisestä väestöstä CYP2D6-entsyymin toiminta on heikentynyttä tai olematonta, jolloin kodeiinin kipua lievittävä vaikutus on heillä vähäisempää tai tehotonta. Pienellä osalla väestöstä on puolestaan erittäin nopea CYP2D6-metabolia, mikä johtuu heillä kyseisen geenin duplikaatiosta. Entsyymin toiminta määräytyy perinnöllisesti, ja on testattavissa farmakogeneettisellä testillä.

20231101.fi_47820_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini

Kodeiini

Väsymys, allergiset reaktiot, pahoinvointi, ummetus, joskus harvoin myös pankreatiitti, sappitiehytdyskinesia, eksanteema eli rokkoa muistuttava lääkeaineihottuma, pitkäaikaisessa käytössä myös munuaisvaurio on mahdollinen. Kodeiini voi vähentää nälän tunnetta. Potilaan erittäin nopea CYP2D6-metabolia voi aiheuttaa morfiinimyrkytyksen.

20231101.fi_5533_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Lumikko tavataan myös suuressa osassa Aasiaa sekä Pohjois-Amerikkaa. Myös saarilla, etenkin Välimeren alueella, elää lumikkoja, ja laji lienee saapunut niihin ihmisen avustuksella. Lumikkoa on tavattu myös Japanin pohjoisella pääsaarella, Hokkaidōlla. Lumikko on Suomessa rauhoitettu.

20231101.fi_5533_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Lumikon koko vaihtelee suuresti sen esiintymisalueen eri osissa, ja ne ovat suurimpia etelässä ja pienimpiä pohjoisessa. Pieneen pohjoisen lumikkoon tottunut erehtyykin helposti luulemaan eteläisempää kärpäksi. Suurista kokoeroista huolimatta kumpaakin muotoa pidetään nykyisin vain saman lajin maantieteellisinä rotuina.

20231101.fi_5533_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Ruotsissa raja näiden kahden tyypin välillä on jyrkkä, alueet menevät päällekkäin kapealla alueella Ruotsin suurten järvien tienoilla. Suomessa kaikki lumikot ovat tiettävästi lajin pienempää tyyppiä. Elinpiirin koko vaihtelee saaliin määrän mukaan. Koiraan alue on 0,6–3,0 hehtaaria, naaraan huomattavasti pienempi.

20231101.fi_5533_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Pohjoisen pientä eläintä sanotaan pikkulumikoksi (Mustela nivalis nivalis). Sen turkki on talvella kokonaan valkoinen, joskin joillakin yksilöillä voi olla ruskeasta kesäturkista jääneitä laikkuja. Pikkulumikon vatsapuoli on myös kesällä valkoinen, selkäpuoli ruskea, ja raja näiden välillä on suora ja terävä. Tassut ovat päältä ruskeat ja alta valkoiset. Ruumiin pituus uroksilla on 15–20 cm, naarailla 13–15 cm. Urokset painavat 40–80 g, naaraat 20–40 g.

20231101.fi_5533_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Eteläisen isolumikon (Mustela nivalis vulgaris) selkäpuoli on talvellakin ruskea, kupeiden raja on epämääräisempi, tassujen yläpuoli ruskea ja suupielen takana on ruskea täplä. Ruumiin pituus uroksilla on 21–24 cm, naarailla 16–20 cm. Urokset painavat 70–130 g, naaraat 40–75 g.

20231101.fi_5533_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Lajin näkeminen on harvinaista, sillä se pysyttelee suurimman osan ajasta kasviston suojassa ja myyrien koloissa. Välillä eläin kuitenkin tulee esiin, nousee takajaloilleen, tähystää ja jatkaa matkaa kunnes katoaa taas myyränkoloon. Lumikko on liikkeiltään vikkelä ja liikkuu yksinomaan aaltomaisesti loikkien ja jatkuvasti pysähdellen. Pienet vesiesteet ja puut eivät sen menoa estä, sillä se on varsin ketterä uimari ja kiipeilijä. Lumikko on Euroopan ainoa petoeläin, joka mahtuu kulkemaan myyrien käytävissä.

20231101.fi_5533_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Ääntelyn voi kuulla vain läheltä. Levoton tai aggressiivinen lumikko sähisee, vikisee tai kirskuu. Kontaktiääni on kehräävä tai värisevä ääni.

20231101.fi_5533_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Pääravinto vaihtelee alueittain. Etelä-Ruotsissa lumikot syövät ensisijaisesti pelto- ja metsämyyriä. Toisaalla sen pääravintoa voivat olla metsähiiret ja joskus myös kaniinit, linnut sekä lintujen munat. Ruokaa lumikon on syötävä vuorokaudessa kolmannes omasta painostaan ja tämän vuoksi se on aktiivinen ympäri vuorokauden. Myös viljojen jyvät, marjat ja etanat kelpaavat lumikolle.

20231101.fi_5533_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikko

Lumikko

Kärpän ja lumikon välillä on merkittävä ero myös lisääntymisessä. Alkionkehityksen viivästymistä ei lumikoilla esiinny lainkaan, vaan poikue syntyy 34–37 päivän kantoajan jälkeen. Tämä mahdollistaa myös kärppää nopeamman mukautumisen, mikäli pikkujyrsijäkanta äkillisesti kasvaa. Poikueet, yleensä 3–9 poikasta, syntyvät huhti-kesäkuussa, mutta joskus vielä loppukesällä tai alkusyksyllä. Tällöin kyseessä on kuitenkin vuoden toinen poikue tai saman vuoden nuoren naaraan poikue.

20231101.fi_61509_65

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

MS-potilaan hoitoon kuuluu tarvittaessa myös fysioterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia.

20231101.fi_61509_66

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Yhdysvaltain ruoka- ja lääkevirasto julkaisi vuonna 2020 suosituksen, jonka mukaan MS-tautia sairastavien hammashoidossa ei pitäisi käyttää elohopeaa sisältävää amalgaamia.

20231101.fi_61509_67

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Kantasoluhoidolla voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa pystyä korjaamaan demyelinisaatiota ja muita kudosvauroita.

20231101.fi_61509_68

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Kannabiksen pitkäaikaisella käytöllä MS-tautipotilailla tehtiin vuonna 2011 tutkimus, jossa selvitettiin kognitiivista tasoa verrattuna MS-potilaisiin, jotka eivät käyttäneet kannabista. Tutkimuksen päähavainto oli, että niillä MS-potilailla, jotka käyttivät kannabista oli enemmän kognitiivisia ongelmia. Italialainen tutkimus selvitti Sativex-lääkkeen vaikutusta potilaiden spastisiteettiin ja jänneheijasteiden herkkyyteen. Tutkimusryhmän hoitamien 20 MS-potilaan Sativex-hoidolla ei todettu olevan merkittävää hyötyä spastisiteettiin.

20231101.fi_61509_69

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Health Canada on hyväksynyt kannabisekstraktien reseptikäytön MS-tautiin liittyvän neuropaattisen kivun hoitoon. Isossa-Britanniassa vuonna 2013 julkaistu kaksoissokkoutettu satunnaistettu tutkimus vertasi Sativex-lääkettä yhdessä ensilinjan kivunhoidon kanssa. Mukana oli 339 potilasta. Ensimmäisessä vaiheessa potilaat jaettiin kahteen ryhmään jossa 167 sai Sativex-hoitoa ja 172 sai lumehoitoa. Tässä vaiheessa ei tilastollisesti merkittävää eroa kivun helpottaneiden määrässä ollut hoitoryhmien välillä 14 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta, vaikka viikon 10 kohdalla ero oli näkyvissä. Eli kipu helpottui ensimmäisessä vaiheessa yhtä monella sekä lume että hoitoryhmässä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkittiin oireiden palaamista. Tässä vaiheessa oireet palasivat tilastollisesti nopeammin lumehoitoryhmässä.

20231101.fi_61509_70

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Brain-lehden heinäkuun 2003 numerossa Lontoon neurologisen instituutin University Collegen tutkijat raportoivat, että synteettisen kannabisagonistin WIN 55,212-2 käyttö toi "huomattavaa neurologista suojausta" multippeliskleroosin eläinmalleissa. Tutkijat päättelivät, että kannabis voisi vähentää MS-taudin oireita ja taudin aiheuttamaa kroonista invaliditeettia. Tutkijat Alankomaiden Vrija University Medical Centerin neurologian osastolta raportoivat myös ensimmäistä kertaa vuonna 2003, että THC:n oraalinen käyttö saattaisi vahvistaa MS-potilaiden immuniteettijärjestelmää..

20231101.fi_61509_71

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Krooninen keskushermoston laskimoiden vajaatoiminta (CCSVI, Chronic cerebrospinal venous insufficiency) on italialaisen laskimoasiantuntija Paolo Zambonin vuonna 2009 nimeämä tutkimuslöydös. Kansainvälinen laskimosairauksia tutkivan järjestön (International Union of Phlebology) mukaan CCSVI on laskimosairaus, minkä synnyn taustalla on jo sikiövaiheessa tapahtunut kehityshäiriö. CCSVI tarkoittaa keskushermostosta verta poistavien kaulan jugularislaskimoiden tai azygoslaskimon rakennemuutoksia, jotka heikentävät verenvirtausta laskimossa ja keskushermostossa. Zambonin tutkimuslöydös on liitetty MS-tautiin ja kolmen julkaistun meta-tutkimuksen mukaan CCSVI ilmenee useammin MS-diagnosoiduilla kuin terveillä verrokeilla. Tiedekentällä CCSVI on erittäin kiistanalainen ja erityisesti näkemyserot ovat korostuneet neurologisen tieteenhaaran ja CCSVI tutkijoiden (verisuoni, radiologia)kesken. Yksi suurimmista ongelmista on ollut CCSVI:n diagnosointi ja eri tutkijat ovatkin saaneet hyvin erilaisia tutkimustuloksia. On esitetty, että erilaiset tutkimustulokset johtuisivat erilaisista tutkimusmetodeista ja uusi mittausmetodi vaatisi lisäkoulutusta. CCSVI:n yleisin hoitomuoto on laskimon pallolaajennus.

20231101.fi_61509_72

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Useimmissa tehdyissä alustavissa kliinisissä tutkimuksissa laskimoiden pallolaajennuksella on todettu positiivisia vaikutuksia MS-tautipotilaiden oireisiin. Tosin CCSVI laskimoahtaumissa käytettyjä toimenpiteitä tutkitaan edelleen, jotta tietyt ongelmakohdat saataisiin ratkaistua. Zamboni et al totesivat jo pilottitutkimuksessaan 2009, että noin puolella (47 %) operoiduista MS-tautipotilaista pallolaajennuksella avattu jugulaarilaskimo ahtautui uudelleen 1,5 vuoden tarkkailuaikana. Myös Veroux et al tekemässä tutkimuksessa osoittautui, että pallolaajennus oli riittämätön toimenpide osalle operoiduista MS-tautipotilaista. He luokittelivat tutkimansa MS-diagnosoidut kolmeen ryhmään ja vakavasti hidastuneen virtauksen ryhmässä (juglaarilaskimon tyhjenemisaika yli 6 sekuntia) noin kolmasosalla pallolaajennuksella ei saavutettu virtauksen korjaantumista. Lievemmissä virtausongelmissa (tyhjenemisaika 4–6 sekuntia) pallolaajennus sen sijaan korjasi virtausnopeutta lyhyellä aikavälillä mitattaessa. Edellä mainituista syistä MS-tautipotilaille suositellaan malttia, jotta tutkimustyö niin ilmiön kuin sen hoitomenetelmän suhteen on edennyt riittävästi.

20231101.fi_61509_73

https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti

MS-tauti

Ensimmäisen kliinisen tutkimuksen CCSVI laskimoahtaumien hoitamisesta pallolaajennuksella toteutti Paolo Zambonin tutkimusryhmä, ja sen tulokset julkaistiin Journal of Vascular Surgery tiedejulkaisussa, loppuvuodesta 2009. Tässä pilottitutkimuksessa oli mukana 65 MS-tautipotilasta, kolmesta eri tautimuodosta (35 RR, 20 SP ja 10 PP). Tehdyn pallolaajennuksen vaikutuksia mitattiin 18 kk:n ajan. Tutkimuksessa todettiin, että pallolaajennus oli turvallinen hoitotoimenpide. Pallolaajennuksen myötä mitattiin laskimopaineen pieneneminen operoiduissa jugulaari- ja azygoslaskimoissa. MS-taudin liittyviä muutoksia todettiin erityisesti RR-muotoa sairastavassa ryhmässä; pahenemisvaiheiden määrä väheni, aktiivisten MS-leesioiden määrä laski (50 % > 12 %), potilaiden toimintakyky parantui merkittävästi. Elämänlaadun pisteytyksien (physcical ja mental QOL) parantumista todettiin kaikissa tautimuotoryhmissä (paitsi mental QOL ei muuttunut SP ryhmässä).

20231101.fi_13677_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Peruna on lajikkeesta riippuen joko ristipölytteinen tai itsepölytteinen. Perunoita kasvatetaan pääasiassa mukuloista, joten pölyttyminen ei ole viljelyn kannalta merkityksellistä.

20231101.fi_13677_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Perunan hedelmä on kellertävänvihreä, kaksilohkoinen ja runsaasti siemeniä sisältävä marja, joka ei solaniinipitoisuutensa vuoksi sovellu ihmisravinnoksi.

20231101.fi_13677_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Käyttötarkoituksen mukaan erilaisia perunoita ovat elintarvikkeena käytettävä ruokaperuna (mukaan lukien varhaisperuna), perunavalmisteiden raaka-aineena käytettävä ruokateollisuusperuna, elintarvike- ja paperiteollisuuden käyttämä tärkkelysperuna sekä viljelyyn tarkoitettu siemenperuna.

20231101.fi_13677_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Perunaa voidaan lisätä siemenistä, tai suvuttomasti, jolloin siemenperunasta kasvaneet kasvit ovat geeneiltään emoperunan klooneja. Perunasta on jalostettu tuhansia lajikkeita. Esimerkiksi Suomessa perunanviljelypaikkakunta Tyrnävällä käytetään noin 40 perunalajiketta. Suomen viljellyimmät ruokaperunalajikkeet vuonna 2022 olivat Annabelle, Melody, Solit, Afra, Colomba, Gala, Marabel, Lady Claire, Sunita ja Innovator.

20231101.fi_13677_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Ruokaperunalajikkeet on ryhmitelty kiinteämaltoisiin perunoihin, yleisperunoihin ja jauhoisiin perunoihin. Ne soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kiinteissä perunoissa on vähän tärkkelystä, ne pysyvät keitettäessä hyvin ehjinä, joten ne sopivat keittämiseen ja salaatteihin. Jauhoisissa perunoissa on paljon tärkkelystä, ja ne soveltuvat parhaiten uuniperunoiksi tai muusiin. Yleisperunat ovat monikäyttöisiä.

20231101.fi_13677_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Perunan viljely aloitetaan idättämällä edellisen vuoden sadosta varastoituja siemenperunoita. Ne istutetaan kun maan lämpötila on vähintään +8 astetta. Taimet mullataan kun varret ovat 15 cm korkeita. Talveksi varastoitavat perunat korjataan kun perunanvarren menettävät ryhtinsä syksyllä.

20231101.fi_13677_17

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Suomessa perunat istutetaan yleensä toukokuun loppupuolella, ja sato korjataan viimeistään syys- ja lokakuun vaihteen aikoihin. Poikkeuksena ovat varhaisperunat, joista ensimmäiset, silloin vielä varsin pienikokoiset, saatetaan nostaa jo toukokuun lopulla.

20231101.fi_13677_18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Suomessa tuotetaan perunaa noin 22 000 peltohehtaarilla vuonna 2016. Elokuussa 2009 perunasta tuottajalle tarjottu hinta oli noin 0,10–0,15 €/kg

20231101.fi_13677_19

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna

Peruna

Perunanviljelyssä on enemmän ongelmia kasvitaudesta kuin tuholaisista, kasvin myrkyllisyys suojaa sitä monilta tuholaisilta. Vaarallisimmista tuholaisista pitää Suomessa tehdä ilmoitus Ruokavirastoon. Näitä ovat koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata), keltaperuna-ankeroinen (Globodera rostochiensis) ja valkoperuna-ankeroinen (Globodera pallida).

20231101.fi_341_89

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Remontti on ratsuksi koulutettavana oleva hevonen. Se on yleensä nuori (noin 3–5-vuotias) mutta saattaa olla vanhempikin hevonen, jota uudelleenkoulutetetaan esimerkiksi ravurista ratsuksi.

20231101.fi_341_90

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Lähinnä hevosurheilusäännösten vuoksi hevosen ikävuosi vaihtuu virallisesti 1. tammikuuta (eteläisellä pallonpuoliskolla 1. elokuuta).

20231101.fi_341_91

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Ponit ovat pienikokoisia (säkäkorkeus alle 148 cm) ja ”isoja hevosia” suhteellisesti lyhytjalkaisempia ja tanakampia hevosia.

20231101.fi_341_92

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Lämminveriset ovat kevyitä, vilkkaita ja nopeita hevosrotuja, joita käytetään laukka- ja ravikilpailuissa, ratsuina ja ajohevosina.

20231101.fi_341_93

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Puoliveriset ovat kylmä- ja täysiveristen risteytyksistä syntyneitä lämminverisiä ratsu- ja ajohevosrotuja.

20231101.fi_341_94

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Miniatyyrihevoset ovat poni- tai hevostyyppisiä erittäin pienikokoisia hevosia (säkäkorkeus alle 90 cm, jopa alle 50 cm).

20231101.fi_341_95

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Hunter on ajometsästykseen, lähinnä ketunmetsästyskäyttöön kehitetty hevostyyppi, jota saatetaan käyttää myös esteratsuna.

20231101.fi_341_96

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Cob on melko pienikokoinen vankkarakenteinen hevostyyppi, jotka on tarkoitettu lähinnä hyväluonteisiksi yleis- ja metsästysratsuiksi.

20231101.fi_341_97

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hevonen

Hevonen

Pullahevoseksi tai -poniksi voidaan kutsua lähinnä kevyessä harrastuskäytössä tai pelkästään ”laitumenkoristeena” olevaa lemmikkihevosta.

20231101.fi_66478_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Transorbitaalisessa tekniikassa jääpiikkimäinen instrumentti (engl. ice pick) naputettiin pienellä vasaralla kyynelpussin ja silmäkuopan sisäreunan kautta etukuoppaan ja naskalin vartta kääntelemällä tehtiin viuhkamainen valkean aineen halkaisu molemmin puolin. Anestesiaksi riitti pari peräkkäistä sähköšokkia.

20231101.fi_66478_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Lobotomian ajateltiin helpottavan ahdistuneisuutta, syyllisyyttä ja pelkoja, joiden katsottiin muodostavan psykoosin emotionaalisen ytimen.

20231101.fi_66478_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Potilaat muuttuivat useimmiten rauhallisiksi; aggressiivisuus ja ahdistuneisuus vähenivät. Harhat pysyivät ennallaan, mutta potilaat suhtautuivat niihin välinpitämättömästi.

20231101.fi_66478_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Suomessa tehtiin lobotomialeikkaus vähintään 1 700 psykiatriselle potilaalle, mikä on vähän verrattuna esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin. Suurin osa lobotomialeikkaukseen joutuneista oli naisia. Useimmiten leikkaukset olivat niin kutsuttuja Freeman-Wattsin lobotomioita pienin muunnelmin. Neurologi Walter Freeman ja neurokirurgi James Watts kehittivät edelleen Egas Monizin keksimää leikkausta. Heidän menetelmässään potilaan molempiin ohimoihin porattiin reikä, joiden kautta katkaistiin aivojen otsalohkojen ja muiden osien väliset yhteydet.

20231101.fi_66478_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Lobotomia saapui Suomeen ruotsalaisten välityksellä. Vuoden 1945 lopulla psykiatri Gösta Rylander ja neurokirurgi Olof Sjöqvist vierailivat Lapinlahden sairaalassa, jossa he pitivät esitelmän lobotomian käytöstä. Suomalaisten keskuudessa aiheesta innostuttiin, ja Suomen ensimmäinen psykokirurginen leikkaus suoritettiin seuraavana keväänä Helsingissä Suomen Punaisen Ristin sairaalassa eli nykyisessä Töölön sairaalassa.

20231101.fi_66478_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Ensimmäinen leikattu oli Lapinlahden sairaalan potilaana ollut keski-ikäinen nainen, joka kärsi harhaluuloista ja masennuksesta. Koska Lapinlahdessa katsottiin, ettei hän parane muuten, hänet lähetettiin Töölöön leikattavaksi. Leikkauksesta vastasi suomalaisen neurokirurgian pioneeri Aarno Snellman, ja se onnistui hyvin. Nainen saatettiin palauttaa Lapinlahteen, josta ilmoitettiin muutaman päivän kuluttua, että hän on muuttunut paremmaksi.

20231101.fi_66478_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Seuraavina vuosina lobotomiasta keskusteltiin monissa yhteyksissä: suomalaislääkärit kirjoittivat aiheesta muun muassa sellaisissa lehdissä kuin Mielisairaanhoitaja ja Suomen Terveydenhoitolehti, ruotsalaisten esitelmä ilmestyi suomeksi käännettynä ja lobotomia valittiin yksimielisesti Helsingin vuoden 1949 pohjoismaisen psykiatrikongressin pääaiheeksi. 1950-luvun alussa Suomeen suunniteltiin omaa sairaalaa lobotomioita varten, mutta hanke ei kuitenkaan konkretisoitunut.

20231101.fi_66478_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

1950-luvulla suurin osa suomalaisista mielisairaaloista leikkautti potilaitaan. Jos omaa leikkaussalia ei ollut, potilaat lähetettiin esimerkiksi viereiseen yleiseen sairaalaan tai Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikalle Töölön sairaalaan. Useimmiten leikkauksista vastasivat Töölön sairaalan neurokirurgit, jotka matkustivat eri sairaaloihin leikkaamaan. Muutamien sairaaloiden potilaita leikkasivat kuitenkin myös sellaiset kirurgit, jotka eivät varsinaisesti olleet neurokirurgeja.

20231101.fi_66478_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobotomia

Lobotomia

Pääasiassa lobotomialla hoidettiin skitsofreniaan sairastuneita, mutta myös maanis-depressiivisyyteen sairastuneet olivat leikkausten kohteina suhteellisen usein. Lobotomialla ei kuitenkaan pyritty parantamaan sairauksia, vaan lähinnä helpottamaan niiden oireita, kuten ahdistusta, masennusta, pakko-oireita ja rauhattomuutta. Jos ensimmäisellä leikkauksella ei ollut haluttua vaikutusta, potilas saatettiin leikata uudelleen.

20231101.fi_118034_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Raa­joissa tai varta­lolla voi tun­tua re­piviä, polt­tavia ki­puja ja iholla tunnot­to­muutta tai lisään­ty­nyttä tunto­herk­kyyttä, jot­ka voi­vat vii­tata borre­lioosin aiheut­tamaan menin­go­ra­di­ku­liittiin (Bann­warthin oireyh­tymä).

20231101.fi_118034_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Levinnyt borrelioosi voi aiheutta myös sydänoireita. Alle 10 prosentilla tapauksista voi tulla sydäntulehdus eli kardiitti ja eteis­kam­mio­joh­tu­misen häi­riö. Sil­män side­kal­von­tu­lehdus eli konjunk­ti­viitti tai sil­män si­säosien tu­lehdus eli uveiitti ovat mahdollisia mutta harvi­naisia.

20231101.fi_118034_17

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Borrelioosidiagnoosin keskiössä on tapauskuvaus. Akuutin infektion selvittämiseen kulmakivenä on altistuminen punkin puremille eli kävely luonnossa, tieto puremasta ja tyypilliset ihomuunnokset. Joskus borrelioosi ilmaantuu alkukeväästä tai myöhäissyksystä, jolloin sen diagnosointi on vaikeaa, koska sen lähde ei ole tuore punkin purema. Näissä tapauksissa taudin itämiseen on mennyt jostain syystä normaalia kauemmin. Erotusdiagnoosia käytetään erityisesti taudin erottamiseen muista vaeltavista punoituksista, kuten erythema annulare -ihosairaudesta.

20231101.fi_118034_18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Veren vasta-ainetutkimuksista ei ole akuutissa vaiheessa hyötyä, sillä vasta-aineita alkaa syntyä vasta useiden viikkojen päästä tartunnasta. Testituloksen tulkitseminen on lisäksi epävarmaa, sillä positiivinen borrelioositulos voi johtua muistakin sairauksista tai aiemmin sairastetusta borrelioosista. Positiivisia testituloksia aiheuttavat esimerkiksi SLE, nivelreuma, kuppa ja mononukleoosi.

20231101.fi_118034_19

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Myöhäisvaiheen borrelioosin diagnisointiin otetaan vasta-aineita joko seerumista tai aivo-selkäydinnesteestä, mutta neuroborrelioosia epäillessä tutkitaan kummatkin näytteet. Myöhäisborrelioosissakin tapauskuvauksen selvittäminen on kuitenkin oleellista, ja potilaalta on selvitettävä esitiedoissa, onko tämä joutunut punkkien puremaksi, liikkunut punkkialueella tai onko tällä ollut vaeltavaa ihottumaa. Lisäksi muiden perheenjäsenten ja lemmikkien punkkitapaukset on hyvä selvittää. Ilman borrelioosiin sopivaa tapauskuvausta diagnosointi on epävarmaa, sillä positiivinen vasta-ainetulos voi johtua muistakin syistä kuin aktiivisesta borreliainfektiosta.

20231101.fi_118034_20

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Jos puutiainen on päässyt kiinnittymään ihoon, se poistetaan heti punkkipinseteillä, tavallisilla pinseteillä tai pinsettien puuttuessa kynsillä. Puutiaisesta tartutaan kiinni mahdollisimman läheltä ihoa, ja se vedetään hitaasti pois. Rasvalla tai hyönteismyrkyllä sitä ei pidä yrittää poistaa. Puremakohta puhdistetaan.

20231101.fi_118034_21

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Borrelioosihoitoa aloitetaan, jos puutiaisen pistoa seuraa erythema migrans -ihottuma tai muita tyypillisiä oireita. Pelkän piston takia lääkitystä ei vielä aloiteta. Alkuvaiheessa borrelioosia voidaan hoitaa tehokkaasti 2−3 viikon antibioottikuurilla, kuten tetrasykliinillä tai amoksisilliinillä. Amoksisilliinille vaihtoehtoisina antibiootteina on aikuisilla doksisykliini ja lapsilla doksisykliini, asitromysiini tai kefuroksiimiaksetiili. Lääkekuuri aloitetaan mahdollisimman pian ihonmuutoksen toteamisen jälkeen, jotta estetään bakteerin leviäminen ja kroonisten oireiden ilmaantuminen.

20231101.fi_118034_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Levinneen borrelioosinkin hoitoon käytetään mikrobilääkitystä, joka annetaan usein laskimonsisäisesti. Sen hoito ei kuitenkaan ole täysin vakiintunut. Suomessa tehdytn tutkimuksen perusteella levinyttä borrelioosi sairastuneista 90 prosenttia parani kolmen viikon keftriaksonihoidolla. Levinneen borrelioosin hoidossa käytetään eri maissa hieman sairaustyypistä riippuen 2–4 viikon lääkehoitoja.

20231101.fi_118034_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Borrelioosi

Borrelioosi

Yhdysvaltalaisen Northeastern-yliopiston vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että Borrelia burgdorferista esiintyy antibiootteja sietäviä, horrostavia lepomuotoja. Todennäköisesti lepomuodon minimaalinen aineenvaihdunta suojaa sitä antibiooteilta. Borrelian vastustuskyky antibiooteille ei siis perustu geenimuutoksiin, kuten esimerkiksi MRSA-sairaalabakteereilla. On saatu viitteitä siitä, että antibioottien annostelu niin sanottuna pulssiannosteluna voi olla tehokas hoitomuoto, kun taas yksittäisen antibioottikuurin hyöty myöhäisvaiheen Borrelia burgdorferia vastaan voi olla olematon.

20231101.fi_6970_21

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Merikotka syö kalaa, lintuja ja pieniä nisäkkäitä. Linnuista erityisesti vesilinnut kuten haahka kuuluvat merikotkan ravintoon. Talvisin, kun ruokaa on vähemmän saatavilla, merikotkat syövät myös haaskoja.

20231101.fi_6970_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Merikotkat ovat oppineet saalistamaan merimetsoja. Merikotkat ovat Turun ja Vaasan saaristoissa saalistaneet aikuisiakin merimetsoja. Ruotsissa merikotkakannat ovat voimistuneet ja merimetsoyhdyskunnat taantuneet viime vuosina. Merikotkasta saattaa tulevaisuudessa tulla merimetsokannan rajoittaja, aiemmin merimetsolla ei ole ollut luontaisia vihollisia.

20231101.fi_6970_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Turun yliopisto nimesi rakentamansa ja samalla Suomen ensimmäisen avaruusaluksen laitteen ERNEksi. Laiteprojektin tunnuskuva oli merikotka. Se on lentänyt ESA:n SOHO-avaruusaluksen mukana joulukuusta 1995.

20231101.fi_6970_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Koivusaari, Juhani, Nuuja, Ismo & Palokangas, Risto 1980: Uhattu merikotka. - Gummerus. Jyväskylä. ISBN 951-20-1980-9

20231101.fi_6970_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Koivusaari, Juhani, Nuuja, Ismo, Palokangas, Risto & Vihko, V. 1972: Decrease in eggshell thickness of the White-tailed Eagle in Finland during 1884-1971. - Ornis Fennica 49:11-13.

20231101.fi_6970_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Koivusaari, Juhani, Nuuja, Ismo, Palokangas, Risto & Hattula, M-L. 1976: Chlorinated hydrocarbons and total mercury in the prey of the White-tailed Eagle (Haliaeetus albicilla L.) in the Quarken Straits of the Gulf of Bothnia, Finland. - Bull. Env. Cont. and Toxicol. 15:235-241.

20231101.fi_6970_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Palokangas, Risto, Koivusaari, Juhani & Nuuja, Ismo 1970: Merenkurkun alueen merikotkakanta 1960-luvulla. - Ornis Fennica 47:180-184.

20231101.fi_6970_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Saurola, Pertti 1981: Maa- ja merikotkan muutosta rengaslöytöjen valossa. - Lintumies 4.1981 s. 173-177. LYL.

20231101.fi_6970_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka

Merikotka

Stjernberg, Torsten 1983: Havsörnarnas häckningsresultat i Finland 1970-82. – Lintumies 1.1983 s. 35-43. LYL.

20231101.fi_18265_1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Kanariansaaret on nimetty koirien mukaan (), koska saarilla on kuvattu olleen paljon villikoiria. Tätä kuvasi roomalainen Plinius. Ensimmäinen koiria koskeva maininta on Numidian ja Mauritanian kuningas Juba II:n järjestämältä tutkimusmatkalta vuosien 30–25 eaa. välillä. On kuitenkin mahdollista että Plinius ymmärsi väärin kirjoitukset ja niillä onkin tarkoitettu suurikokoisia munkkihylkeitä, joita nimitettiin canis marinus -nimellä. Hylkeet on kuitenkin metsästetty Kanarialta 1400-lukuun mennessä. Koirat ovat myös Kanarian vaakunassa ja lipussa.

20231101.fi_18265_2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Kanariansaaret jaetaan kahteen maakuntaan. Läntiset neljä saarta, Teneriffa, La Palma, La Gomera ja El Hierro muodostavat Santa Cruz de Tenerifen maakunnan. Itäiset kolme saarta, Gran Canaria, Lanzarote ja Fuerteventura muodostavat Las Palmasin maakunnan. Las Palmasin maakuntaan kuuluu lisäksi joukko pienempiä saaria: Alegranza, Graciosa, Montaña Clara, Lobos, Roque del Este ja Roque del Oeste, sekä muutamia pikkusaaria: Anaga, Salmor ja Garachico. Matkaa Afrikan rannikolle on 108 kilometriä. 80 prosenttia väestöstä asuu Gran Canarialla ja Teneriffalla. Saaret kuuluvat Makaronesian ekologiseen alueeseen muiden Atlantin saarten kanssa: Azorit, Kap Verde, Madeira ja Selvagenssaaret.

20231101.fi_18265_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Suurin saarista on Teneriffa, 2 059 neliökilometriä. Teide-tulivuori Teneriffalla on Espanjan korkein kohta (3 718 metriä). Tuulista riippuen ilmasto voi olla leuto ja kostea tai hyvin kuiva. Monia paikallisia lajeja suojellaan, mukaan lukien Dracaena draco -puu ja laurisilva-metsät. Neljä Espanjan kolmestatoista kansallispuistosta sijaitsee Kanariansaarilla:

20231101.fi_18265_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Caldera de Taburiente La Palmalla, Taburiente-tulivuoren kalderan ympärillä, 430–2 426 metrin korkeudessa.

20231101.fi_18265_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Kanariansaaret sijaitsevat hitaasti (1–2 cm vuodessa) lännestä itään liikkuvalla Afrikan litosfäärilaatalla Atlantin valtameressä, joten on luontevaa aloittaa alueen geologisen kehityksen kuvaus Atlantin valtameren avautumisella. Atlantin valtameri syntyi Pangea-supermantereen hajotessa noin 230 miljoonaa vuotta sitten, jolloin meri avautui toisistaan etääntyvien mantereiden välille. Mereisen laatan ikä Kanariansaarten kohdalla vaihtelee itäisten saarten 180 miljoonasta vuodesta läntisten saarten noin 155 miljoonaan vuoteen. Vulkaaninen aktiivisuus meren alla alkoi noin 60 miljoonaa vuotta sitten ja saaret ovat nousseet merenpinnan yläpuolelle purkausten seurauksena viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana.

20231101.fi_18265_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Kanariansaarten synty on yhäkin hieman epäselvä, vaikka saaret lienevätkin tutkituin saariryhmä Havaijin saarten jälkeen. Saaret eivät sijaitse litosfäärilaattojen saumakohdissa mutta silti alue on ollut ja on edelleen vulkaanisesti aktiivinen. Eri hypoteesien mukaan saarten synty voisi johtua esimerkiksi Pohjois-Afrikan Atlasvuoriston jatkeeksi länteen lähtevästä ruhjeesta, alueen litosfäärilaattojen deformoitumisesta tai kuumasta pisteestä. Kaikissa näissä hypoteeseissa on kuitenkin runsaasti ongelmia, joten nykyinen käsitys saariryhmän synnystä yhdistää kolmea suosituinta hypoteesia niin että eri hypoteesien ongelmia on saatu ratkaistua. Nykyisen käsityksen mukainen teoria on yhdistetty kuuman pisteen, laajenevan halkeaman ja nousseen laattalohkon hypoteeseista.

20231101.fi_18265_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Nykyiseen teoriaan on päädytty, koska alueen vulkanismi on monimutkaista eikä sitä voi siksi yksin selittää kuuman pisteen avulla. Alueella on kyllä vaipassa positiivinen lämpöanomalia, mutta se johtuu vanhan pluumin residuaalista eikä niinkään nykyisestä pluumista. Myös Atlasvuoristo liittyy alueen vulkanismiin: vuoriston siirros jatkuu jossain määrin Kanariansaartenkin kohdalle, mutta mantereen ja saariryhmän välillä olevalla merialueella sedimenttikerros on niin paksu, etteivät siirrokset ole täysin kehittyneitä sillä välillä. Saarten nousuun liittyvät siirrokset eivät kuitenkaan ole varsinaisia ylityöntösiirroksia, vaan saarten alueella on useita transpressiivisiä strike-slip-siirroksia.

20231101.fi_18265_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Kanariansaaret ovat syntyneet kahdessa eri päävaiheessa, joita erottaa pitkähkö lepotila. Vanhemmat saaret, jotka ovat ikäjärjestyksessä Fuerteventura, Lanzarote, Gran Canaria ja La Gomera, ovat syntyneet omassa vanhemmassa vanhan kilven vulkanismissaan ja nuoremmat Teneriffa, La Palma ja El Hierro omassa nuoremmassa vulkanismissaan. Jokaisella saarella on kuitenkin ollut oma magmapesäkkeensä, joten saarten ikä ja rakenne vaihtelevat. Merenpohjassa on ollut myös repeämälinjoja, koska yksittäisten, nopeasti nousseiden saarten lisäksi alueella on pitkittäisiä, korkeita selänteitä.

20231101.fi_18265_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kanariansaaret

Kanariansaaret

Saarista ovat nykyisin epäaktiivisessa vaiheessa Fuerteventura, Lanzarote ja Gran Canaria, La Gomera on lepovaiheessa ja Teneriffan, La Palman sekä El Hierron saaret ovat aktiivisessa vaiheessa.

20231101.fi_216742_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaiskomedia

Maalaiskomedia

Kirsi Nurminen - Tuulia Huttunen (myöh. Turpeinen), baariapulainen, myöh. ravintoloitsija. P. A. Turpeisen aviovaimo

20231101.fi_216742_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaiskomedia

Maalaiskomedia

Matti Nurminen - Armas V. Hakkarainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja lähdevesifirman johtaja, Urmas V. Hakkaraisen veli, Viola Turpeisen aviomies (Turvetta ja timantteja)

20231101.fi_216742_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaiskomedia

Maalaiskomedia

Miia Nuutila - Suvi Tuuli Aaltonen (myöh. Pohto), kulttuurisihteeri, myöh. freelance-toimittaja sekä kunnanjohtaja, kirkkoherra Matias Pohdon aviovaimo