_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_1403_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdynt%C3%A4 | Yhdyntä | Orgasmi on yhdynnän nautinnollisin vaihe ja huipentuma. Se kestää vain muutaman sekunnin, ja on seksuaalisen reaktiosarjan lyhyin vaihe. Yhdynnän aikana syntynyt jännitys purkautuu nopeasti. Miehen siitin sykkii tasaisesti ja siemenneste purkautuu ulos. Myös naisen emätin supistelee. Sekä miehillä että naisilla peräaukon sulkijalihas supistelee. Lihakset kouristelevat, syke nousee huippuunsa ja hengitys tihenee entisestään. Orgasmi ilmeisesti tuntuu miehellä ja naisella samalta. Tavallisesti naisen orgasmi kestää kuitenkin miehen orgasmia pidempään. | 1 | 6,353.223983 |
20231101.fi_1403_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdynt%C3%A4 | Yhdyntä | Laukeamisvaiheessa keho palaa normaalitilaan. Siitin pienenee ja naisen sukuelimet palaavat entiselleen. Palautumiseen voi mennä jopa useita tunteja. Naiset voivat saada useita orgasmeja peräkkäin ja kiihottua uudelleen heti laukeamisvaiheen alettua. Miehillä kiihottuminen orgasmin jälkeen on vaikeampaa, ja siihen voi mennä muutamia minuutteja tai jopa useita tunteja. | 0.5 | 6,353.223983 |
20231101.fi_1403_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdynt%C3%A4 | Yhdyntä | Vuonna 2005 julkaistun, 500 parin aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan yhdyntä kestää 33 sekunnista 44 minuuttiin, keskimäärin 5,4 minuuttia. Esileikkiaikaa ei mitattu. Yhdyntä saattaa kestää vanhemmilla miehillä kauemmin kuin nuorilla, koska peniksen tuntoherkkyys vähenee iän myötä. Vanhemmilla miehillä esiintyy toisaalta useammin erektio-ongelmia. | 0.5 | 6,353.223983 |
20231101.fi_1403_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdynt%C3%A4 | Yhdyntä | Jos yhdyntä jatkuu laukeamiseen asti, siemenneste siirtyy uroksen kehosta naaraan sukuelimistöön, missä se voi hedelmöittää munasolun ja johtaa uuden elämän syntyyn. Jotkin eläinlajit harjoittavat yhdyntää vain tiettyinä aikoina vuodesta. Lisääntymiskaudella muuttunut hormonitoiminta valmistaa eläimen lisääntymiselimet yhdyntää varten. Kauden päätyttyä hormonitasot palaavat entiselleen, eikä eläin kykene hedelmöittämään tai hedelmöittymään, muttei toisaalta myöskään koe siihen halua. | 0.5 | 6,353.223983 |
20231101.fi_1403_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdynt%C3%A4 | Yhdyntä | Ihmiset käyttävät usein ehkäisyä, mikäli yhdynnän tarkoituksena ei ole lisääntyminen. Kondomilla voidaan lisäksi välttää sukupuolitautien leviäminen. | 0.5 | 6,353.223983 |
20231101.fi_245569_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Mirtatsapiini on piperatsinoatsepiineihin kuuluva tetrasyklinen masennuslääke (Suomessa valmistenimillä Mirtagav, Mirtamerck, Mirtazapin, Mirtazapine). Mirtatsapiini luokitellaan NASSA-lääkkeeksi, ja sen vaikutustapa eroaa SSRI- ja trisyklisistä masennuslääkkeistä. Lääkkeen toi markkinoille Organon International vuonna 1996. Mirtatsapiinin alkuperäinen tuotenimi lääkemarkkinoilla on Remeron. Lääkeaine syntyi edelleenkehittelyn seurauksena pyridiinianalogina mianseriinista, joka on käytössä vielä edelleen. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Mirtatsapiini on tarkoitettu aikuisten masennustilojen hoitoon. Sitä käytetään myös pieninä annoksina pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Masennuksen hoidossa vuorokausiannos on yleensä 15–45 mg; aloitusannos on 15 mg tai 30 mg. Mirtatsapiinin vaikutus saattaa alkaa jo 1–2 viikossa. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Mirtatsapiini on mianseriinin lähisukulainen ja rakenteeltaan sen pyridiinianalogi. Vaikutukset solutasolla ovat monimutkaisia, mutta nettotuloksena se lisää noradrenergistä ja serotonergistä neurotransmissiota. Mirtatsapiini salpaa farmakologisissa testeissä postsynaptisia 5-HT2- ja 5-HT3-serotoniinireseptoreita. SSRI-lääkkeille ominaisia hoidon alussa ilmeneviä haittoja, kuten levottomuus- tai ahdistuneisuusoireita ja pahoinvointia on mirtatsapiinilla vähemmän. Myös seksuaaliset haitat ovat vähäisempiä kuin SSRI-lääkkeillä. Mirtatsapiini ei juuri sitoudu alfa-1-adrenergisiin eikä muskariinireseptoreihin. Se ei hoitoannoksilla yleensä vaikuta sydämen tai verenkierron toimintaan. Mirtatsapiini sitoutuu histamiinireseptoreihin, mikä selittää sen sedatiivisen vaikutuksen. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Lääkettä pidetään ns. kaksikanavaisena, koska se vaikuttaa sekä serotonergisesti että adrenergisesti. | 1 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Nykytietämyksen mukaan mirtatsapiinin antidepressiivinen vaikutus perustuu presynaptisten Alfa2A-reseptorien salpautumiseen, mikä aktivoi keskushermoston noradnergistä järjestelmää negatiivisen palautteen estyessä. Mirtatsapiini aktivoi myös keskushermoston serotonergista ja dopaminergista järjestelmää, kuitenkaan vaikuttamatta välittäjäaineiden takaisinottoa estämällä, kuten esimerkiksi SSRI-lääkkeet. Myös 5-HT2C-reseptorin salpautumisella saattaa olla rooli mirtatsapiinin antidepressiiviseen tehoon. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | 5-HT3-serotoniinireseptoreiden salpautumisesta saattaa olla hyötyä potilailla, jotka kärsivät pahoinvoinnista. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Mirtatsapiinin suositeltava annos on unettomuuteen 3,75–7,5 mg, jolla ei ole antidepressiivistä vaikutusta. Yli 15 mg:n annokset saattavat jopa huonontaa yöunta. Masentunut tai ahdistunut potilas voi hyötyä yöksi otetusta pienestä mirtatsapiini-annoksesta liitettynä muuhun masennuslääkkeeseen. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_245569_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirtatsapiini | Mirtatsapiini | Hus, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto selvittivät tutkimuksessa toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, miten mirtatsapiini vaikuttaa aivojen toimintaan. Tutkijat huomasivat, että mirtatsapiini pystyy vaimentamaan epämiellyttäviin tapahtumiin liittyviä reaktioita aivojen useilla eri alueilla. Lisäksi mirtatsapiini voi tutkimuksen mukaan vahvistaa positiivisia kokemuksia. | 0.5 | 6,304.426063 |
20231101.fi_7012_53 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | 1930-luvulla John Atanasoff sovelsi kondensaattorien kykyä varastoida energiaa rakentaakseen dynaamisia digitaalisia muistipiirejä ensimmäisiin binaaritietokoneisiin. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_54 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Suuria, varta vasten rakennettuja, pieni-induktiivisia ja korkeajännitteisiä kondensaattoreita käytetään suurien virtapulssien tekemiseen. Käyttökohteita ovat mm. sähkömagneettinen muotoilu, Marxin generaattorit, pulssilaserit, tutkat ja hiukkaskiihdyttimet. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_55 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Varastokondensaattoreita käytetään virtalähteissä, jossa ne toimivat tasasuuntaajien lähdön tasoittajina. Niitä voidaan myös käyttää varauspumppupiireissä energiavarastoina, kun tuotetaan korkeampia jännitteitä kuin syöttöjännitteet. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_56 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Kondensaattorit ovat yleensä rinnakkain muiden sähköpiirien kanssa, sillä ne tasoittavat virran muutoksia joita tapahtuu virtalähteellä. Äänentoistolaitteet esimerkiksi käyttävät kondensaattoreita käyttöjännitteen häiriöiden suodattamiseen ennen kuin se pääsee signaalipiirille. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_57 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Kondensaattoreita käytetään virran jakelussa loistehon kompensointiin. Tällaiset kondensaattorit tulevat yleensä kolmena kondensaattorina, jotka on kytketty kolmivaihekuormaksi. Kondensaattoreiden tarkoitus on vastustaa indusoitumista, jota aiheutuu sähkömoottoreista ja siirtolinjoista, ja saada niin kuorma näyttämään suurimmaksi osakseen resistiiviselta. | 1 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_58 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Kondensaattoreita käytetään moottorin käynnistiminä, sillä esimerkiksi häkkikäämitetyissä roottorimoottoreissa moottorin oma kondensaattori ei kykene aloittamaan roottorin pyörimisliikettä mutta pystyy ylläpitämään sitä. Tarvitaan siis toinen starttauskondensaattori. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_59 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | DRAM-muistipiireissä käytetään kondensaattoreita bittien tilan varastointiin tietokoneen päälläolon ajaksi jatkuvasti virkistettynä. Flash-muistipiireissä tallennetaan tieto vuosiksi muistialkioiden kapasitanssien varauksina. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_60 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Kondensaattorit ovat yleensä fyysiseltä rakenteeltaan muuttumattomia. Kuitenkin useat tekijät voivat muuttaa kondensaattorin rakennetta ja nämä muutokset aiheuttavat vaihteluita kondensaattorin kapasitanssiin. Näistä kapasitanssin vaihteluista voidaan havaita mikä kondensaattorin rakenteessa on muuttunut. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_7012_61 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori | Kondensaattori | Esimerkiksi mikrofonin toiminta perustuu kondensaattorin levyjen etäisyyden muutoksiin ääniaaltojen vaikutuksesta. | 0.5 | 6,233.709007 |
20231101.fi_48620_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Alun perin Kotikatua esitettiin torstaisin 45–50 minuutin mittaisissa jaksoissa. Syksyllä 2009 sarjan esitysaika muuttui siten, että jaksot jaettiin kahteen puolen tunnin osaan, jotka esitettiin torstaisin ja perjantaisin. Sekä torstain että perjantain osat kuuluivat samaan jaksoon; torstaisin esitettiin osa 1/2 ja perjantaisin osa 2/2. Koko jakso esitettiin uusintana vajaan tunnin mittaisena koosteena lauantaisin. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Lokakuussa 2011 ilmoitettiin, että Kotikadun viimeinen jakso esitettäisiin 8. joulukuuta 2012. Sarjan viimeinen osa kuvattiin 26. lokakuuta 2012. Sarja oli Suomen pitkäikäisin yhtäjaksoinen draamasarja vuoteen 2016 asti, jolloin Salatut elämät ohitti sen. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Tammikuussa 2017 sarjan ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Yle Areenaan ja saman vuoden huhtikuussa sinne julkaistiin toisen tuotantokauden jaksot. Kesäkuussa 2017 katsottavaksi julkaistiin Kotikadun kolmas tuotantokausi, lokakuussa 2017 sarjan neljäs tuotantokausi ja tammikuussa 2018 sarjan viides tuotantokausi. Huhtikuussa 2018 Yle Areenaan julkaistiin Kotikadun kuudes tuotantokausi, ja seitsemäs tuotantokausi julkaistiin Yle Areenaan heinäkuussa 2018. Kotikadun kahdeksas tuotantokausi julkaistiin Yle Areenaan lokakuussa 2018, ja yhdeksäs tuotantokausi seurasi perässä tammikuussa 2019. Huhtikuussa 2019 Yle Areenaan julkaistiin sarjan kymmenes tuotantokausi, ja yhdestoista kausi julkaistiin Yle Areenaan heinäkuussa 2019. Kolmen kuukauden välein tasaisesti jatkunut julkaisutahti muuttui hieman syksyllä 2019, kun Kotikadun ensimmäinen ja toinen tuotantokausi julkaistiin toistamiseen Yle Areenaan 13. lokakuuta 2019. Vuodesta 2017 alkanut julkaisutahti jatkui kuitenkin totuttuun tapaan lokakuun loppupuolella, kun kahdestoista kausi julkaistiin Yle Areenaan. Jokainen kausi on toistaiseksi ollut Yle Areenassa katseltavissa puolen vuoden ajan. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Kotikadun alkaessa sarja oli perhedraama, jossa seurattiin lähinnä kahden samassa rapussa asuvan perheen, Mäkimaiden ja Luotoloiden elämää. Myöhemmin sarjaan lisättiin myös Lappeenrannasta Helsinkiin muuttaneet Partaset. Kotikatuna toimi tuotantokauteen 2004–2005 asti Helsingin Korkeavuorenkatu Johanneksenkirkon kohdalla, kunnes kotikatulaiset muuttivat alkuvuodesta 2005 Helsingin Kallioon. Syynä tähän oli Ylen säästötoimet, sillä sarjaa kuvattiin vuokratiloissa Tähtitorninmäellä ja nyt uudet tilat olivat Ylen omilla studioilla Pasilassa. Käytännön syistä myös sarjan miljöö siirrettiin lähemmäs uusia studioita. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Yleisötutkimusten mukaan sarjassa tapahtui liian vähän, sen katsojaluvut olivat laskussa, Ylessä pohdittiin sarjan lopettamista. Syksyllä 2008 Kotikadun vastaavaksi tuottajaksi palkattiin aiemmin Salattujen elämien tuottajana työskennellyt Marko Äijö , jonka tehtävänä oli tuoda Kotikatu nykyaikaan. Keväällä 2009 sarjaan lisättiin uusia nuoria henkilöhahmoja ja vanhoille hahmoille kirjoitettiin yllättäviä ja yhtäkkisiä juonenkäänteitä. Kotikatu oli nyt hajanaisempi ja sen tapahtumat sijoittuivat useampien yksittäisten perheiden elämään; olivathan sarjan alkuaikojen lapset jo kasvaneet aikuisiksi. Keväällä 2009 myös sarjan kuvakerrontaa päivitettiin ja aiemmin käytetystä monikameratekniikasta siirryttiin yhteen kameraan. Seuraavana syksynä torstaisin esitetyt 45 minuutin jaksot jaettiin torstaille ja perjantaille puolen tunnin jaksoiksi. Uuden tuottajan tekemät muutokset aiheuttivat paljon keskustelua ja saivat paljolti negatiivisen vastaanoton – sarjan "pelastamiseksi" tehtiin jopa adressi. Osa sarjan näyttelijöistä ei myöskään hyväksynyt millaisiksi heidän hahmonsa kirjoitettiin. Rauhalan tekemät uudistukset kuitenkin onnistuivat, sillä sarjan katsojaluvut nousivat. | 1 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Syksyllä 2010 Kotikadun tuottajaksi palkattiin Marina Meinander, jonka tehtävänä oli palauttaa Kotikatuun jälleen piirteitä "vanhasta Kotikadusta". Hän toi sarjaan yhteiskunnallisia aiheita, joista yksi oli keväällä 2011 esitetty raiskaus. Aihe herätti katsojissa ristiriitaisia reaktioita, sillä joidenkin mielestä aihetta käsiteltiin sarjassa liian kauan. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Yksi Kotikadun tuotantokausi sisälsi 32–37 jaksoa. Aiemmin sarjaa kuvattiin kahdella kameralla, mutta myöhemmin siirryttiin yhden kameran tekniikkaan ja samalla erikoislähikuvien määrää lisättiin. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Kotikadun alkaessa tekijät olivat asettaneet katsojalukujen keskitavoitteeksi 600 000 katsojaa. Syksyllä 1995 katsojia oli kuitenkin keskimäärin 586 000, vaikkakin syksyn viimeistä osaa (jakso 19) katsoi keskimäärin 708 000 katsojaa. Sarjan ensimmäinen kausi keräsi keskimäärin 703 000 katsojaa, ja silloinen katsojaennätys oli 22. helmikuuta 1996 saavutettu 846 000 katsojan raja. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_48620_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotikatu | Kotikatu | Toisella kaudella sarja vakiinnutti asemansa, kun sarja rikkoi miljoonan katsojan rajan maaliskuussa 1997. Tuolloin sarjaa katsoi 1 021 000 katsojaa. Kotikadun kaikkien aikojen katsotuin jakso nähtiin 16. tammikuuta 2003, jolloin katsojia oli 1 155 000. Myöhemmin Kotikadun katsojaluvut laskivat huomattavasti, esimerkiksi kevään 2003 päätösjaksoa seurasi 825 000 katsojaa, kun taas kevään 2008 päätösjaksoa seurasi enää vain 577 000 katsojaa. Lauantaina esitettyä uusintaa seurasi keskimäärin 250 000 katsojaa. Keväällä 2009 sarjalla oli torstai-iltaisin keskimäärin 650 000 katsojaa. | 0.5 | 6,215.399211 |
20231101.fi_10031_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydän on lihasseinäinen ontto elin. Sen uloin kerros on sydänlihasta ympäröivä kaksilehtinen sidekudospussi eli perikardium eli sydänpussi. Sydänpussin sisempi lehti on kiinni lihaskudoksessa eli myokardiumissa ja ulompi lehti ympäröivissä kudoksissa. Perikardiumin lehdet vaihtuvat toisikseen suurten verisuonten tyvessä. Ulompaa lehteä kutsutaan parietaaliseksi lehdeksi () ja sisempää lehteä viskeraaliseksi lehdeksi eli epikardiumiksi (). Ulompaa lehteä vahvistaa sidekudoskerros, jonka tarkoituksena on rajoittaa sydämen kokoa ja estää sydänlihassyiden liiallinen venyminen. Sydänpussin lehtien väliin jää sydänpussiontelo, joka on kapea liukastavan nesteen täyttämä ontelo. Sen tehtävänä on pienentää kitkaa sydämen toimiessa. Sydänlihasta verhoaa sisäpuolelta sydämen sisäkalvo eli endokardium, joka muodostuu sidekudoksesta ja levyepiteelistä. Se on suoraan kosketuksissa veren kanssa. Sydämen läpät ovat endokardiumin poimuja. Juuri tästä syystä endokardiumin tulehdus voi levitä myös sydämen läppiin mahdollisesti aiheuttaen läppävikoja. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydän on jakautunut neljään onteloon; oikeaan ja vasempaan eteiseen sekä oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina ensin eteiseen, josta se kulkeutuu läppien ohi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Veri tulee sydämeen aina laskimoita eli veenoja pitkin ja lähtee valtimoita eli arterioita pitkin. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydämessä on neljä läppää, joista kaksi on eteisten ja kammioiden välissä (eteis-kammioläpät) sekä kaksi kammioiden ja valtimoiden välissä (kammio-valtimoläpät). Eteis-kammioläppiä kutsutaan myös purjeläpiksi, koska niiden liuskat ovat leveitä purjeita. Läppien vapaisiin reunoihin kiinnittyneet jännerihmat ovat kiinni kammioiden sisäseinämien nystylihaksissa, jotka supistuvat samalla kun kammiolihakset supistuvat estäen läppiä kierähtämästä nurin. Oikea eteis-kammioläppä (trikuspidaaliläppä eli kolmiliuskaläppä) on kolmiliuskainen, vasen eteis-kammioläppä (bikuspidaaliläppä eli mitraaliläppä eli hiippaläppä) on kaksiliuskainen. Kammio-valtimoläpät ovat taskuläppiä ja ne kiinnittyvät aivan valtimoiden tyveen. Ne muodostuvat kolmesta taskua muistuttavasta puolikuun muotoisesta liuskasta. Läpät sallivat veren virtauksen kammioista valtimoihin, mutta kun paine laskee kammioissa liian alhaiseksi ja veri alkaa virrata takaisinpäin läpät sulkeutuvat. Aortan tyveen liittyvä läppä on aorttaläppä. Keuhkovaltimorungon tyveen liittyvä läppä on keuhkovaltimoläppä. Kaikkien sydänläppien toiminta on passiivista. Läppien tarkoitus on huolehtia siitä, että veri etenee sydämessä oikeaan suuntaan. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Vähähappinen veri saapuu kudoksista oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydämen seinämät koostuvat sydänlihassoluista, joilla on kuitenkin suora yhteys toisiinsa solujen päissä olevien yhdyslevyjen kautta. Näissä levyissä olevien aukkoliitosten kautta ionit pääsevät suoraan solusta toiseen kuten myös depolarisaatio, joten sähköimpulssit kulkevat nopeammin koko sydänlihakseen. Kammioiden ja eteisten välillä oleva sidekudoslevy estää kuitenkin impulssien kulkua. Sidekudoslevyn läpi sähköimpulssit pääsevät vain erityistä impulssinjohtojärjestelmää pitkin. | 1 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydämen seinämien paksuus riippuu siitä, kuinka suureksi paine kyseisessä kohdassa sydäntä nousee. Eteisen seinämät ovat ohuemmat kuin kammioiden, ja vajaatoimintaisen sydämen kammion seinämä voi olla huomattavan paksu. Sydämen seinämä on paksuimmillaan vasemman kammion kohdalla, koska ison verenkierron valtimoverenpaine on suurempi kuin pienen verenkierron. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydänlihaksen hapensaannista vastaa sydämen oma, erillinen verenkiertosysteemi: kolme sepelvaltimoa (koronaarivaltimoa) haaroineen (kaksi vasenta ja yksi oikea). Näiden alkupää on kehon suurimman valtimon aortan tyvessä. Sepelvaltimosuonien seinämien rakenne on tiiviimpi kuin kehon muiden verisuonten yleensä ja siksi niihin saattaa herkästi muodostua ateroomaplakkia eli tukoksia synnyttävää ”kalkkeumaa”. Esimerkiksi verenkierrossa olevat rasva-aineet (lipidit) eivät pysty tunkeutumaan sepelvaltimosuonien seinämäsolukon läpi toisin kuin muualla verenkierrossa. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | Sydän toimii heikkojen sähköimpulssien avulla. Sydämen syke aiheutuu solmukesolujen eli sinus- ja eteis-kammiosolmukkeen hermosolujen aktivaatiosta, jossa solujen sähköjännite pienenee hetkellisesti eli depolaroituu aiheuttaen aktiopotentiaaleja. Solmukesolujen lepojännite on normaalia pienempi eli vain −55 millivolttia, kun solujen jännite on normaalisti noin −80 millivolttia. Solmukesolujen solun sisään vuotava natrium nostaa solun jännitteen kynnysarvon yli, josta seuraa sarkoplasmaattisessa kalvostossa olevan kalsiumin vapautuminen sytoplasmaan, mikä aiheuttaa solun supistumisen. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_10031_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n | Sydän | autonominen hermosto ja hormonit joko nopeuttavat tai hidastavat sähköimpulssien tahtia, mikä johtaa sydämen lyöntitiheyden nopeutumiseen tai hidastumiseen. Jos sinussolmuke ei jostain syystä laukaise aktiopotentiaalia, sitä voi korvata jokin impulssijärjestelmässä myöhemmin olevista kohdista (eteis-kammiosolmuke tai kammioiden väliseinässä kulkevat Purkinjen säikeet). Sydämen syke on kuitenkin sitä hitaampaa, mitä kauempana sinussolmukkeesta impulssit kehittyvät. | 0.5 | 6,167.18259 |
20231101.fi_43948_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Yleisarvosana määräytyy eri aineiden painotettujen arvosanojen perusteella. Erityisesti kurssin alkuvaiheessa teoriakoulutusta saattaa olla paljonkin, mutta sen määrä riippuu olennaisesti linjasta, sillä aselajioppi voi olla joko teoria- (esimerkiksi viesti) tai käytäntöpainotteista (esimerkiksi jalkaväki). | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Teoreettisen opiskelun vaativuustaso on karkeasti ottaen sama kuin lukiossa. Suoritukset teoreettisissa opinnoissa mitataan kirjallisin kokein (”koulutöin”), jotka on läpäistävä. Heikko opintomenestys johtaa oppilaan siirtämiseen valvontaan. Riittämätön opintomenestys aiheuttaa opintojen keskeyttämisen ja palauttamisen perusyksikköön niin sanotusti maitojunalla. Perusyksikössä entinen upseerioppilas palvelee 12 kuukauden palvelusaikansa loppuun yleensä korpraalina tai alikersanttina. Myös liialliset poissaolot johtavat opintojen keskeyttämiseen. Sairastuneille saatetaan kuitenkin tarjota mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ns. jälki-RUK:ssa yhdessä seuraavan saapumiserän kanssa. Upseerioppilaan opinnot voidaan keskeyttää myös sopimattomuuden, esimerkiksi lunttaamisen, takia. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Kurssin alkuvaiheessa painottuvat teoreettiset opinnot ja muodolliset maastoharjoitukset. Keskivaiheilla toteutetaan joukko laajahkoja soveltavia maastoharjoituksia, joissa paneudutaan aselajien yhteistoimintaan. Loppukurssi keskittyy johtajakoulutukseen sekä ampumaharjoitukseen, joka toteutetaan yleensä Pahkajärven ampuma-alueella. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä. Reserviupseerikoulun kuri on tavanomaiseen suomalaiseen perusyksikköön verrattuna tiukka. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Kuri pyritään kuitenkin luomaan sisäiseksi vaatimalla upseerioppilailta oma-aloitteista kurinalaisuutta. Tavoitteena on saada upseerioppilaasta luotettava, itsenäinen ja puolustusvoimien arvomaailman omaksunut alainen esimiehelleen. On kuitenkin huomattava, että Reserviupseerikoulun indoktrinaatio on luonteeltaan yleisisänmaallista eikä sisällä puoluepoliittisia piirteitä tai painotuksia. | 1 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Yhteishengen kohottamiseen tähtäävät monet Reserviupseerikoulun perinteistä, kuten Kirkkojärven marssi ja RUK:n kurssijuhla. Yhteishenkeä luo myös kurssikirja, jonka upseerioppilaat toimittavat itse omasta kurssistaan. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Useimmat upseerioppilaat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikon aikana osoittamansa soveltuvuuden ja kyvykkyyden sekä halukkuutensa perusteella. Loput ovat vapaaehtoisia, menestyneitä aliupseereja, jotka ovat pyrkineet niin sanottuun jälki-RUK:iin. Reserviupseerikoulu ei edellytä oppilailtaan mitään tiettyä siviilikoulutusta. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikurssi kestää 16 viikkoa, minkä jälkeen vastaylennetyt upseerikokelaat lähetetään takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Joukko-osastossa upseerikokelas kouluttaa tyypillisesti oman sodan ajan joukkueensa (vast.) yksikön kantahenkilökunnan alaisuudessa. Koko sodan ajan joukko kotiutuu yleensä samaan aikaan, jolloin lähes kaikki upseerikokelaat ylennetään vänrikeiksi tai merivoimissa aliluutnanteiksi. Osa heistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa joko sopimussotilaina tai Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteina. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_43948_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Reserviupseerikoulu | Reserviupseerikoulu | Siviilissä reserviupseerit sijoittuvat erilaisiin tehtäviin kaikille elämän aloille. On kuitenkin havaittavissa, että keski- ja ylemmässä johdossa on enemmän reserviupseereja kuin heidän tilastollinen osuutensa väestöstä antaisi aihetta osoittaa. Tämä saattaa osaltaan johtua ylioppilaiden suuresta määrästä reserviupseerikouluun valittaessa. Erityisesti aiemmin reserviupseerikoulutus onkin ollut merkittävä etu pyrittäessä liike-elämän palvelukseen. Vaikutusvaltaiset reserviupseerit saattavat edistää maanpuolustusmyönteistä asennoitumista, ja heidän siviilikokemustaan voidaan hyödyntää sopivissa sodan ajan sijoituksissa. | 0.5 | 6,159.672978 |
20231101.fi_10187_60 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Miehillä BRCA2-geenin muutos kohottaa rintasyövän riskiä jopa 80-kertaiseksi. Rintasyöpä on kuitenkin miehillä paljon harvinaisempi kuin naisilla, joten riski saada rintasyöpä ennen 80. ikävuotta on tällöinkin "vain" 8 prosentin luokkaa. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_61 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Haimasyöpä saattaa kulkea suvuissa. Noin 5–10 prosenttia haimasyövistä pidetään perinnöllisinä tai tiettyyn geneettiseen mutaatioon liittyvinä. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_62 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Erilaiset elintavat vaikuttavat merkittävästi syöpätilastoihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa noin joka viides kuolee syöpään, kun taas esimerkiksi elintavoiltaan kurinalaisilla Utahin mormoneilla luku on puolet tästä. Myös eräiden afrikkalaisten kansojen syöpätilastot ovat matalia. Kun Yhdysvalloissa 100 000 ihmisestä 110 sairastuu keuhkosyöpään, vastaava luku Intiassa on 5,8. Sadastatuhannesta shanghailaisesta maksasyövän saa 34, kun sama luku Kanadassa on 0,7. Aina ei kuitenkaan ole helppo selvittää, mitkä tekijät elintavoissa tai ympäristöissä altistavat syöville. Eliniän pituus vaikuttaa myös suuresti sairastavuuteen, koska elimistön vanhetessa myös alttius syöpään kasvaa. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_63 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Sekä ruokatorven syövän että mahasyövän taustalla on monesti pitkäkestoinen tulehdus, joka vuosien kuluessa aiheuttaa vaurioita ja mahdollistaa syövän syntymisen. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_64 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Maailmassa todetaan noin miljoona mahasyöpää vuosittain (osaa ei diagnosoida). Kehitysmaissa sekä ruokatorven- että mahasyöpätapauksia on kuitenkin paljon enemmän (Globocan 2002). Euroopassa mahasyöpä on viidenneksi ja ruokatorven syöpä noin kymmenenneksi yleisin. Suomessa mahasyöpä on kymmenennen paikkeilla (noin 700 uutta tapausta vuodessa), mutta ruokatorven syöpä on harvinaisempi (noin 245 uutta tapausta vuosittain). Naisilla ei esiinny juurikaan ruokatorvisyöpää (Suomen syöpärekisteri 2006). | 1 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_65 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Korkein mahasyövän ilmaantuvuus Suomessa on Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Lounais-Suomi oli aiemmin korkean ilmaantuvuuden alue, mutta siellä mahasyöpien määrä on laskenut. Yleisyyden osalta alueet ovat samat sekä miehillä että naisilla. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_66 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | 1950-luvulla ilmaantuvuus oli 70 tapausta 100 000 henkilöä kohden, nyt 10 tapausta 100 000 henkilöä kohden. Aiempi lukema vastaa Itä-Eurooppaa ja nykyinen Länsi-Eurooppaa. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_67 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Ruokatorven syövässä Euroopassa korkein ilmaantuvuus on Venäjällä. Myös Hollannissa, Britteinsaarilla ja Unkarissa on paljon ruokatorven syöpää. Kiinassa esiintyy tietyillä alueilla erittäin paljon ruokatorven syöpää. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_10187_68 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6p%C3%A4 | Syöpä | Ruokatorven levyepiteelikarsinooman tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi ja alkoholi sekä varsinkin näiden yhteisvaikutus. Ruokatorven adenokarsinoomien riskitekijänä on tupakointi. Myös pitkäkestoinen refluksitauti ja lihavuus lisäävät ruokatorven adenokarsinoomien vaaraa. Refluksi tuo ruokatorveen happea, pepsiinejä ja sappea sekä aiheuttaa vuosikymmenten kuluessa vaurioita ja tulehduksia, jotka altistavat syövälle. | 0.5 | 6,136.292806 |
20231101.fi_7556_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Anarkismin yhteiskunnallisen merkityksen katsotaan vähentyneen toisen maailmansodan jälkeen merkittävästi, mutta anarkistisia liikkeitä ja ajattelijoita on yhä olemassa ympäri maailmaa. Anarkismin käytännön muodot vaihtelevat tilanneyhteydestä riippuen; sen alla voidaan esimerkiksi vastustaa finanssikapitalismia tai sotilaallista interventionismia tai edistää alueellista itsehallintoa. Anarkistisia menettelyjä on otettu käyttöön esimerkiksi hippiliikkeessä, talonvaltaustoiminnassa, aseistakieltäytymisen parissa ja eläinten oikeuksien puolustajien piirissä. Myös kansainvälinen piraattiliike on mahdollista nähdä anarkistisena liikkeenä. Anarkismi ei välttämättä tarkoita mitään vakiintunutta poliittista ideologiaa. Joillekin anarkismi kuvastaa puhtaasti vapautta. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Varhaisimmat anarkistisiin teemoihin viittaavat ajatukset ovat peräisin 500-luvulta ennen ajanlaskumme alkua, jolloin niitä esitti Kiinassa taolainen filosofi Laozi sekä myöhemmin muun muassa Zhuangzi. Vastaavaa ajattelua antiikin Kreikassa edustivat kyynikkojen koulukuntaan lukeutunut Diogenes Sinopelainen ja stoalaisuuden perustaja Zenon Kitionilainen. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Modernin anarkismin varhaisimpana edeltäjänä pidetään ranskalaisen renessanssifilosofin Étienne de La Boétien ajatuksia, joita hän esitti 1500-luvun puolivälissä. Myöhemmin sen syntyyn vaikutti muun muassa ranskalainen kirjailija Jean-Jacques Rousseau 1700-luvun jälkipuoliskolla. Termiä ”anarkisti” alettiin ensimmäisen kerran käyttämään yleisemmin Ranskan suuren vallankumouksen aikana 1790-luvulla. Tuolloin vaikutti muun muassa Raivopäiksi kutsuttu köyhälistön aseman parantamista ajanut liike. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Ensimmäisenä varsinaisena anarkistifilosofina pidetään 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa vaikuttanutta englantilaista William Godwinia, vaikka hän ei itse käyttänytkään nimitystä omissa teoksissaan. Godwinin pääteos on vuonna 1793 ilmestynyt Political Justice, jossa hän muun muassa esitti, että valtiovallalla on haitallinen vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen. Godwin oletti valtion syrjäytyvän tarpeettomana kansan tietoisuuden lisääntyessä. Godwin ei kannattanut vallankumouksellisuutta, vaan ajoi muutosta rauhanomaisen kehityksen kautta. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Ranskalainen Pierre-Joseph Proudhon oli ensimmäinen itseään anarkistiksi kutsunut filosofi ja poliitikko. Vuonna 1840 julkaistun Qu’est-ce que la propriété? (Mitä on omaisuus?) -teoksensa myötä häntä pidetään modernin anarkismin perustajana. Proudhon vastusti valtiota, järjestäytynyttä uskontoa sekä kapitalismia, ja hänen ajattelullaan oli suuri vaikutus myöhempien vuosikymmenten anarkisteihin. Ensimmäinen itseään libertaarina pitänyt filosofi oli ranskalainen anarko-kommunisti Joseph Déjacque. Muita ennen vuonna 1864 tapahtunutta kansainvälisen työväenliikkeen järjestäytymistä vaikuttaneita anarkistifilosofeja olivat muun muassa saksalainen Max Stirner ja ranskalainen Anselme Bellegarrigue. | 1 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Merkittävimmät anarkistien liikkeet ovat juontuneet 1800-luvulla voimistuneesta työväenliikkeen liikehdinnästä. Aate voidaan tässä historiallisessa muodossaan nähdä sosialismin yhtenä muotona. Anarkistisia liikkeitä syntyi erityisesti ”Euroopan hullun vuoden” 1848 myötä, jolloin kymmenessä Euroopan valtiossa nähtiin eri pituisia vallankumouksia ja kapinoita vallitsevaa hallintoa vastaan. Vuonna 1864 perustettiin työväenliikkeen ensimmäinen internationaali, joka kokosi samaan yhteistyöjärjestöön eri suuntauksia, joihin anarkistien lisäksi kuului muun muassa blanquisteja, sosiaalidemokraatteja, radikaaleja sosialisteja sekä eri maiden ammattiliittojen jäseniä. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Ensimmäisessä internationaalissa historian merkittävimpiin anarkisteihin lukeutuva Mihail Bakunin kiisteli Karl Marxin kanssa siitä, tavoitetaanko sosialistinen yhteiskunta parhaiten tuhoamalla valtio heti, vai käyttämällä valtiota uuden yhteiskunnan rakentamisen apuvälineenä. Bakunin oli sitä mieltä, että jos työväenliike kaappaa vallan, syntyy uusi ”proletariaatin diktatuuri”, joka on vielä nykyistä valtaa pahempi. Bakuninin ja Marxin riitely huipentui vuoden 1872 syyskuussa pidetyssä Haagin kongressissa, jolloin kansainvälinen työväenliike hajosi anarkisteihin ja marxilaisiin. Taustalla oli suhtautuminen edellisen vuoden Pariisin kommuunin tapahtumiin, jossa molempien osapuolten edustajilla oli ollut merkittävä osuus. Marx syytti kommuunin epäonnistumisesta anarkisteja, jotka hänen mielestään olivat haaskanneet aikaa suoran demokratian mukaisiin äänestyksiin ja kokouksiin hallituksen armeijan tuhoamisen sijasta. Bakuninin kannattajat, joista merkittävin ryhmä oli sveitsiläisiä kelloseppiä edustanut Juran liitto, erosivat internationaalista Haagin kongressissa ja perustivat muutamaa viikkoa myöhemmin Sveitsissä anarkistisen internationaalin. Vuonna 1872 tapahtunut työväenliikkeen hajaannus on näkyvissä vielä nykypäivänäkin anarkistien ja puoluepolitiikassa mukana olevien vasemmistolaisten välillä. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Bakuninin tavoin Venäjältä Keski-Eurooppaan emigroituneet anarkistit olivat saaneet innoituksensa maassa toimineista mir-yhteisöistä. Niillä tarkoitettiin maaseudun kyläkuntia, jotka olivat usein suhteellisen omavaraisia ja joille valtio ilmeni käytännössä lähinnä verottajan muodossa. Kaupungistuneeseen yhteiskuntaan liittyvä anarkismi, josta 1800-luvun lopussa syntyi ammattiyhdistysliikkeen kautta vaikuttava anarkosyndikalismi, pyrki muodostamaan talousjärjestelmän, jossa tuotantovälineet olisivat yhteisomistuksessa ja tehtaat demokraattisesti työntekijöiden johtamia. Näissä sosialistisen anarkismin muodoissa ajateltiin, että pohjimmiltaan valta olisi paikallisilla yksiköillä, jotka muodostaisivat keskenään ylemmän tason organisaatioita suuremman mittakaavan asioiden hoitamista varten. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_7556_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi | Anarkismi | Kuuluisista anarkisteista ainakin Bakunin ajatteli, että poliiseja ei tarvittaisi sosialistisessa yhteiskunnassa, sillä jopa seksuaalirikollisten toimet johtuvat vain repressiivisestä, sorronkaltaisesta, yhteiskuntajärjestyksestä. Monet ihmiset yhdistävät anarkismin nykyään vain virkavallan tai muun ylemmän määräysvallan puuttumiseen. Anarkosyndikalismissa keskeisempää oli kuitenkin paikallistason yksiköihin perustuvan sosialismin perustaminen. | 0.5 | 6,112.932467 |
20231101.fi_15071_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Tuuman ja kulman yksikön kulmasekunnin (1/3600 astetta) tunnus (″) on sama, joten asiayhteydestä tulee päätellä kumpaa tarkoitetaan. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Vuonna 1959 Yhdysvallat ja Kansainyhteisön jäsenmaat määrittelivät kansainvälisen jaardin pituudeksi täsmälleen 0,9144 metriä. Tämän johdannaisena kansainvälinen tuuma määrittyi tarkalleen 25,4 millimetriksi. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Kansainvälisen standardin mukainen symboli tuumalle on in. Joissain tapauksissa tuuman merkkinä käytetään kaksinkertaista yläpuolista indeksointipilkkua (″) , jonka vastikkeena usein käytetään lainausmerkkiä. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Ruotsiksi: tum tuuma, tumme peukalo; englanniksi: inch tuuma; hollanniksi: duim tuuma, duim peukalo, sanskritiksi: angulam tuuma, anguli sormi. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Tuuma-sanan etymologiaa katsoen näyttäisi, että tämä mittayksikkö on jalan johdannainen, mutta asia oli todennäköisesti näin ainoastaan latinan kielessä ja Rooman aikoina. Englanninkielisissä teksteissä löytyy täsmällisiä määrityksiä tuuman pituudelle (kun taas jalan pituuden määritykset ovat luultavasti anekdoottisia), joten näyttäisi siltä, että nimenomaan jalka määrittyi kahdeksitoista tuumaksi. Esimerkiksi muinaisenglannin ynce oli määritetty (Skotlannin kuningas David I, noin vuonna 1150) keskimääräisen miehen peukalon kynnen leveydeksi tyven kohdalta. Nykyisen, huomattavasti pidemmän pituuden selittämiseksi on yritetty verrata tuuman pituutta etäisyyteen peukalon kärjestä ensimmäiseen niveleen, mutta tämä saattaa olla pelkkää arvailua. | 1 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Historiankirjoissa on merkintöjä tuuman käytöstä noin vuodelta 1000 (sekä Laws of Æthelbert että Laws of Ælfred). Anglosaksinen pituudenyksikkö oli ohrantähkä. Vuoden 1066 jälkeen kolme ohranjyvää vastasi yhtä tuumaa; ei ole selvää, kumpi yksikkö oli kumman johdannainen. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Erään lähteen mukaan tuuma oli kerran määritetty jaardin mukaan, joka taas määrittyi etäisyytenä Henrik I:n nenästä hänen peukaloonsa. Tämä on epätodennäköistä, koska Henrik I syntyi vuonna 1068. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Ennen kansainvälisen tuuman käyttöönottoa Yhdistynyt kuningaskunta ja muut Kansainyhteisön jäsenmaat määrittivät tuuman pituuden imperiaalisen standardin jaardin mukaan. Yhdysvallat ja Kanada käyttivät omaa, tästä poikkeavaa tuuman määritelmää, joka pohjasi metriseen järjestelmään. Kanadalainen tuuma oli tuolloin 25,4 millimetriä. Ennen standardointia amerikkalaisen ja brittiläisen tuumastandardin erot aiheuttivat hienomekaniikassa vakavia hankaluuksia. Vaikka arkielämässä asialla ei ollut käytännön merkitystä, esimerkiksi USA:ssa Packardin lisenssillä tekemiin Rolls-Royce Merlin-moottoreihin ei voitu käyttää Rolls-Roycen varaosia ja sama päinvastoin; amerikkalaisilla varaosilla Rolls-Roycen moottori leikkasi kiinni, kun taas brittiläisillä varaosilla Packardin moottori ruikki öljyä, johtuen erikokoisista tuumista ja niiden aiheuttamista toleranssiongelmista. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_15071_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuuma | Tuuma | Suomessa tuuma on edelleen käytössä sekä LVI-alalla että vähittäismyynnissä televisioiden, tietokoneiden, älypuhelinten ja muiden laitteiden ruudun koon ilmoittamisessa. LVI-alalla tuuman arvo on kuitenkin 2,5 cm ja mittaa putken sisähalkaisijan (tai liitäntäosan ulkohalkaisijan), jolloin putken ulkohalkaisija on 3,4–3,7 cm. | 0.5 | 6,085.68773 |
20231101.fi_89169_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Nykyään nimikettä sosionomi (AMK) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin Tampereen yliopiston opetusjaostoissa tai ruotsinkielisessä Svenska Social- och kommunalhögskolanissa. Tampereen yliopiston Sosiaaliturvan opetusjaostossa (ja ruotsinkielinen Svenska social- och kommunalhögskolanissa) suoritettava sosionomitutkinto oli nimeltään sosiaalihuoltajatutkinto. Sen lisäksi Tampereen yliopistossa oli Yhteiskunnallinen opetusjaosto sekä Julkisen hallinnon opetusjaosto, joissa suoritetut yhteiskunnallinen tutkinto, toimittajatutkinto, nuorisotyön tutkinto, kunnallistutkinto, hallintovirkamies- sekä verovirkamiestutkinto oikeuttivat tutkinnon suorittaneet käyttämään sosionomin arvonimeä. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun loppuun mennessä. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Huolimatta yhteisestä tutkintonimikkeestä kyseessä ovat siis erilaiset tutkinnot, jotka antavat eri kelpoisuudet. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (351/2003) ja asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ja niitä koskevissa muutossäädöksissä (411/2005 ja 423/2005) säädetään ammattikorkeakoulututkinnoista ja ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Sosionomi (AMK) on 210 opintopisteen (aiemmin 140 opintoviikon) laajuinen ammattikorkeakoulututkinto. Ohjeaika sen suorittamiseen on 3,5 vuotta. Sosionomin tutkinto valmistaa ammattihenkilöitä sekä julkisen että yksityisen sektorin sosiaalialan asiantuntemusta vaativiin työtehtäviin, esimerkiksi sosiaalihuollon erilaisiin ohjaus- ja kasvatustehtäviin sekä julkisen ja yksityisen sektorin palveluyksiköiden johto- ja esimiestehtäviin. Sosionomikoulutukseen otetaan vuosittain noin 1 900 opiskelijaa 23 eri ammattikorkeakouluun. | 1 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Sosionomin (AMK) koulutusohjelma jakaantuu edelleen suuntautumisvaihtoehtoihin. Näistä tärkeimpiä ovat lapsi-, nuoriso- ja perhetyö, erityisryhmien ohjaus, sosiaalipedagogiikka, diakoninen sosiaalityö ja sosiaalipalveluiden ohjaus. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä ja sosiaalipedagogiikassa keskitytään pääasiassa lapsi- ja nuorisotyöhön, sosiaalipalvelujen ohjauksessa taas keskitytään enemmän aikuissosiaalityöhön. Sosiaalipedagogiikkaan suuntautunut opiskelija voi saada kelpoisuuden työskennellä varhaiskasvatuksessa (nimikkeellä varhaiskasvatuksen sosionomi tai ennen vuotta 2023 valmistunut myös nimikkeellä varhaiskasvatuksen opettaja). Sosiaalipedagogiikkaa voidaan soveltaa myös aikuissosiaalityössä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa, ikäihmisten sekä erilaisten oppijoiden kanssa. Diakonisen sosiaalityön ja seurakuntien nuorisotyönohjaajan suuntautumisvaihtoehdot antavat lisäksi pätevyyden toimia evankelisluterilaisen kirkon diakonia- sekä nuorisotyössä. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Kasvatus-, opetus- ja ohjausasioissa; edistetään lasten, perheiden ja nuorten kasvua sekä kehitystä ja vaikutetaan heidän sosiaalisiin olosuhteisiinsa päivähoidon, perhetyön ja lastensuojelun tehtävissä sekä monimuotoisissa nuorison vapaa-aikaan ja koulutukseen liittyvissä hankkeissa. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Kuntoutuksessa, ohjauksessa ja sosiaalisessa tuessa; vahvistetaan yksilöiden voimavaroja ja aktivoidaan yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa ikääntymiseen, vammaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvissä elämäntilanteissa ja sosiaalisissa ongelmissa erilaisissa kuntoutuskeskuksissa, päiväkeskuksissa, vastaanottokeskuksissa, järjestöissä ja projekteissa. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_89169_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi | Sosionomi | Palveluiden tuottamistilanteissa, johtamisessa ja kehittämisessä; tuotetaan/organisoidaan kotihoitoa, omaishoitoa, asumispalveluita ja muita hyvinvointipalveluita, jotka vastaavat kansalaisten tarpeisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla, yrityksissä, erilaisissa järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon ohjaustehtävissä. | 0.5 | 6,065.705497 |
20231101.fi_8119_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Kuparin antimikrobisia ominaisuuksia on tutkittu, ja sitä käytetään joillakin kosketuspinnoilla, koska bakteerit ja virukset elävät siinä lyhyemmän ajan. Valmistetaan myös hengityssuojaimia, jotka sisältävät tämän ominaisuuden vuoksi pienen määrän kuparia. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Hapeton kupari valetaan siten, että sulaan kupariin ei pääse happea. Hapen pääsy sulaan on estetty peitostamalla sula esimerkiksi puuhiilellä tai käyttämällä sulatuksessa vakuumiuunia. Hapeton kupari on sähkönjohtavuudeltaan paras kaikista kuparilaaduista. Sen johtavuus on vähintään 100 %I.A.C.S, mutta tyypillisesti johtavuus on luokkaa 101–101,8 %I.A.C.S. Hapettoman kuparin puhtauden on oltava luokkaa 99,99 % sillä sen sähkön- ja lämmönjohtokyky on erittäin herkkä epäpuhtauksille. Esimerkiksi jo muutaman kymmenen ppm:n rautapitoisuus aiheuttaa noin prosentin laskun johtavuudessa. Mikäli halutaan kuparikappaleelle paremmat lujuusominaisuudet korotetuissa lämpötiloissa voidaan käyttää pientä (n. 500 ppm) hopeaseostusta. Elektroniikka- ja kryogeniikkasovelluksiin on kehitetty omat erikoispuhtaat laadut. Tyypillisiä sovelluksia ovat virtakiskot ja kommutaattoriprofiilit. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Deoksidoiduissa kupareissa metalliliuoksessa oleva vapaa happi on sidottu deoksidointiaineilla, tyypillisimmin fosforilla. Näitä kuparilaatuja käytetään esimerkiksi vesijohtoputkissa ja päällystysteollisuuden sovelluksissa. Fosforiseostuksen määrä on 150–600 ppm, riippuen siitä mitä ominaisuuksia halutaan korostaa. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Yleisin kuparilaatu on happikupari, jota käytetään esimerkiksi kuparijohdoissa ja kuparikatoissa. Sulaan liuennut happi muodostaa kiinteässä olomuodossa linssimäisiä rakenteita. Happikupari ei ole yhtä allerginen epäpuhtauksille kuin hapeton kupari, koska happilinssit sitovat tehokkaasti epäpuhtauksia. Toisaalta happikuparin johtokyky on alhaisempi kuin hapettoman kuparin, eikä sitä voida käyttää pelkistävissä olosuhteissa. Tyypillinen happikuparisovellus on kuparikatto. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Kuparia seostettaessa tehdään aina kompromissi eri ominaisuuksien välillä. Kuparin sähkön- ja lämmönjohtavuus laskevat aina seostettaessa. | 1 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Runsaasti seostettuja metalliseoksia, joiden pääaineksena on kupari, ovat messingit ja pronssit. Messingissä kuparin seosaineena on käytetty sinkkiä (5–40 %). Väriltään se on yleensä keltaista. Siitä valmistetaan muun muassa riippulukkojen runkoja, ovenkahvoja, vaskipuhaltimia ja muita soittimia, vetoketjuja ja ruuveja. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Tyypillisin pronssin seosaine on tina, mutta myös muita runsaasti seostettuja kuparilaatuja kutsutaan pronsseiksi. Jotkut pronssilaadut sisältävät pieniä määriä epämetallejakin kuten piitä. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Alpakka eli uushopea on kuparin ja nikkelin seos, joka usein sisältää myös sinkkiä. Väriltään se on valkoista. Sitä on käytetty varsinkin ruokailuvälineisiin ja koriste-esineisiin. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_8119_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kupari | Kupari | Historialliset rahametallit olivat kulta, hopea ja kupari. Esimerkiksi vuosina 1644–1777 kierrossa olleet ruotsalaiset plooturahat, taalerit, oli valmistettu kuparista. | 0.5 | 6,011.306389 |
20231101.fi_20831_31 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus | Uskonpuhdistus | Vuoden 1522 toinen merkittävä tapahtuma uskonpuhdistuksen kannalta oli Lutherin Uuden testamentin saksankielisen käännöksen ilmestyminen. Hän oli käyttänyt käännöstyöhön Wartburgin linnassa yksitoista viikkoa. Ajatus Raamatun kääntämisestä kansankielelle ei ollut uusi, sillä jo ennen Lutheria oli Erasmus Rotterdamilainen suositellut asiaa. Käännöstyössä Luther ei ollut nojautunut latinankieliseen painokseen, vaan pääasiassa kreikankieliseen alkutekstiin. Lutherin työ saavutti kansan parissa suurta suosiota, ja jo samana vuonna Lutherin Raamatusta otettiin uusi painos. Hepreankielisen Vanhan testamentin saksantaminen kesti Lutherilta selvästi Uutta testamenttia kauemmin, sillä koko Raamattu Lutherin kääntämänä ilmestyi vasta vuonna 1534. | 0.5 | 6,005.864588 |
20231101.fi_20831_32 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus | Uskonpuhdistus | Lutherin korviin kantautui 1523 tieto hänen raamatunkäännöksensä kieltämisestä joillakin Saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueilla. Luther palasi asiaan samana vuonna teoksessaan Maallisesta esivallasta. Siinä hän esitteli opin Jumalan kahdesta regimentistä, ja sen mukaan maallista ja uskonnollista valtaa ei pitäisi sekoittaa toisiinsa. | 0.5 | 6,005.864588 |
20231101.fi_20831_33 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus | Uskonpuhdistus | Tammikuun lopussa vuonna 1523 järjestettiin Zürichissä alueen papiston keskuudessa uskonnollinen keskustelu. Mukana keskustelussa oli Ulrich Zwingli, sveitsiläinen kirkkoherra ja teologi. Kokouksessa hän esitteli oppiaan "yksin Kristuksen evankeliumista" uskon ainoana lähteenä. Samaten Zwingli katsoi, että evankeliumi päti myös, vaikkei kirkko sitä vahvistaisikaan. Hänestä tuli pian sveitsiläisen ja eteläsaksalaisen uskonpuhdistusliikkeen kärkihahmo. | 0.5 | 6,005.864588 |
20231101.fi_20831_34 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus | Uskonpuhdistus | Jo vuonna 1519 Zwingli oli kohonnut Sveitsin merkittävimmäksi papiksi. Taustalla hänellä oli humanistinen ajattelutapa, johon hän oli tutustunut muun muassa Erasmus Rotterdamilaisen kirjoitusten kautta. Kun Zwingli sai kirkkoherran viran Zürichin Grossmünsteristä, viran ehtona oli, että saarnojen tuli perustua Raamattuun. Zwingli suostui, ja vähitellen hän alkoi myös uudistaa kirkkoa poistamalla siitä tavat, joita ei voitu perustella Raamatulla. | 0.5 | 6,005.864588 |
20231101.fi_20831_35 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus | Uskonpuhdistus | Zwingli piti kirkossa tapahtuvia muutoksia liian hitaina. Vuonna 1523 käydyn keskustelun seurauksena Zürichin kaupungin raati salli Zwinglin ja muiden pappien jatkaa saarnaamista, minkä lisäksi se itse alkoi panna toimeen uudistuksia. 1520-luvun puolivaiheilla kirkkojen pyhäinjäännökset ja kuvat kiellettiin, luostarilaitostoiminta lopetettiin, samoin latinankielinen messu. Vieläkin radikaalimpia toimia vaatineet erosivat uudesta yhteisöstä ja perustivat "kasteenuusijoiden" yhteisöjä. Nuo uudet liikkeet korostivat aikuiskastetta ja suhtautuivat kielteisesti myös maalliseen esivaltaan. Syntyneet ryhmät eivät olleet yhtenäisiä, ja niiden opit erosivat toisistaan huomattavasti. Yleisesti kasteenuusijat kieltäytyivät aseiden käytöstä, mutta oli myös poikkeuksia: melchiorilaisiksi kutsuttu ryhmä muun muassa valtasi aseellisesti Münsterin. Kaupunki kuitenkin vallattiin takaisin, ja sen johtajisto kidutettiin hengiltä. Muutenkaan kasteenuusijat eivät olleet yleisesti kovin arvostettuja, ja heitä vainottiin esivaltaan kohdistuvan tottelemattomuuden tähden. Näistä liikkeistä kehittyi myöhemmin vapaakirkollisia suuntauksia. | 1 | 6,005.864588 |