Datasets:

rasdani

/

cohere-wikipedia-2023-11-fi-1.5k-articles

like 0

20231101.fi_4956_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Pääosin Brasiliassa sijaitseva Pantanal on maailman suurin tulvatasanko, jonka eläimistö on erittäin runsas: alueella elää 30 miljoonaa alligaattoria, paljon lintuja, kuten haikaroja ja satoja kalalajeja. Pantanal on myös maailman suurimman haikaralajin jabirun esiintymisalue.

20231101.fi_4956_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Brasiliassa on 16 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta, joista seitsemän on luontokohteita: Brasilian Atlantin saaret: Fernando de Noronhan ja Rocasin atollin suojelualueet, Cerradon suojelualueet: Chapada dos Veadeirosin ja Emasin kansallispuisto, Iguaçun kansallispuisto, Jaún kansallispuisto (osana Keski-Amazonin suojelualuetta), Mata Atlântican suojelualueet (erikseen Bahian ja Espírito Santon sekä etelämpänä Paranán São Paulon osavaltioissa) sekä Pantanalin suojelualue.

20231101.fi_4956_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Kaikkiaan Brasiliassa on 57 kansallispuistoa, joiden ensisijainen tarkoitus on suojella uhanalaisia elinympäristöjä. Puistosta vain puolet on avattu yleisölle ja monet niistä ovat puitteiltaan vaatimattomia matkailutulojen pienuudesta johtuen.

20231101.fi_4956_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Ennen eurooppalaisten tuloa Brasilian alueella on ollut asutusta jopa 30 000 vuoden ajan. Asukkaat muodostivat kymmeniä tai jopa satoja heimoja, jotka puhuivat eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä.

20231101.fi_4956_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Portugalilaiset saapuivat Brasiliaan 1500-luvun alussa. Pedro Álvares Cabral valtasi maan Portugalin kuninkaan nimissä vuonna 1500. Ensimmäinen siirtokunta perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1532. Vuonna 1549 siitä tuli kenraalikuvernöörikunta, jolloin maahan tuli jesuiittalähetyssaarnaajia. Intiaanien orjuus kiellettiin vuonna 1758, mutta heidän sijaansa käytettiin mustia orjia, joita oli vuonna 1818 puolet asukasluvusta. Kolmen vuosisadan aikana eurooppalaiset hakivat maasta brasilianpuuta. Maassa viljeltiin myös runsaasti sokeriruokoa.

20231101.fi_4956_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Kun Ranska valloitti Portugalin vuonna 1807, pakeni sen kuningas Juhana VI Brasiliaan, joka korotettiin Portugalin kanssa personaaliunionissa olevaksi kuningaskunnaksi. Hänen poikansa Pedro I, jolle kuningas oli uskonut hallinnan lähtiessään takaisin emämaahan vuonna 1820, julisti yleisen mielipiteen pakottamana Brasilian itsenäiseksi ja hänet tunnustettiin perustuslailliseksi keisariksi 12. lokakuuta 1822. Pedro I:tä (1822–1831) seurasi hänen poikansa Pedro II (1831–1889), jonka aikana maakunnat saivat omat lakiasäätävät kokoukset ja laajennetun itsehallinnon. Orjuuden poistaminen aiheutti 1889 vallankumouksen, jolloin Brasilia julistettiin tasavallaksi. Tosin vielä 1990-luvulla Brasiliassa ilmeni kuningasvallan kannatusta, ja siksi 21. huhtikuuta 1993 järjestettiin kansanäänestys. Vaihtoehtoina olivat presidenttivaltainen tasavalta, parlamentarismia noudattava tasavalta ja monarkia. 68 prosenttia kannatti tasavaltaa, ja 60 prosenttia presidenttivaltaista tasavaltaa. Monarkian kannattajia oli 12 prosenttia äänestäjistä, ja arvioidaan, että he olivat pääasiassa nuoria. Pedro II:n jälkeläinen on valokuvaaja João Henrique de Orléans e Brangança.

20231101.fi_4956_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Brasilia julisti sodan Saksalle 1917 takavarikoiden satamissaan olevia saksalaisia laivoja, sillä saksalaiset sukellusveneet olivat tuhonneet Brasilian kauppalaivastoa. Toisessa maailmansodassa Brasilia oli aluksi sitoutumaton, mutta liittyi liittoutuneiden puolelle vuonna 1943.

20231101.fi_4956_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia

Brasilia

Brasiliaan muutti yli kaksi miljoonaa siirtolaista Euroopasta ja Aasiasta 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun alussa. Tällöin maa alkoi teollistua, ja asutus laajeni maan sisäosiin. Demokratia vaihtui diktatuuriin kolme kertaa; maa oli 1930–1934 ja 1937–1945 Getúlio Vargasin alla sekä 1964–1985 asevoimien nimittämien kenraalien hallitsemana.

20231101.fi_538_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Reformaatiossa eli uskonpuhdistuksessa 1520-luvulla protestanteiksi kutsutut uudistajat nousivat useissa maissa katolista kirkkoa vastaan. Reformaattorit, joista keskeisimpiä oli Martti Luther, olivat sitä mieltä, että kirkossa vallitsi useissa kohdin harhaoppisuus. Katolisen kirkon puolella protestantteja pidettiin yhtä lailla harhaoppisina. Seurauksena oli, että useat hallitsijat perustivat maihinsa katolisuuden tilalle omat valtionkirkkonsa ja katolinen kirkko toteutti suuria sisäisiä uudistuksia. Protestanttiset kirkot myös lakkauttivat luostarit ja vaatimuksen pappien naimattomuudesta.

20231101.fi_538_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Kuningas Kustaa Vaasan toteuttamana Suomi koki reformaation osana Ruotsin valtakuntaa; vasta myöhemmin, 1500-luvun lopulla, Ruotsin protestanttisen kirkon oppi määriteltiin täsmällisemmin evankelis-luterilaiseksi. Reformaation synnyttämä uskonnollinen rajalinja on edelleen olemassa Euroopassa, ja se noudattaa suurin piirtein jakoa, jossa pohjoiset osat ovat protestanttista aluetta ja eteläiset osat katolista. Poikkeuksia ovat kuitenkin esimerkiksi katoliset Irlanti ja Puola.

20231101.fi_538_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Protestanttisuus levisi myös Pohjois-Amerikkaan ja myöhemmin Australasiaan eurooppalaisen siirtomaavallan myötä, mutta koska paavi eivätkä kansalliset hallitukset hallinneet uskontoa, uuden mantereen protestanttisuus pirstoutui satoihin ja myöhemmin tuhansiin eri suuntauksiin. Etelä-Amerikassa, jonne uskonto oli tullut espanjalaisten ja portugalilaisten mukana, säilyi katolisen kirkon voimakas vaikutus.

20231101.fi_538_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

1800- ja 1900-luvuilla monet kristinuskon poliittisesti hallitsemat valtiot etenkin Euroopassa kehittyivät yhä uskontoriippumattomampaan suuntaan. Suomessa luterilaisen kirkon asema säilyi ennallaan maan itsenäistyessä.

20231101.fi_538_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Kristinusko on suurin uskonto koko maailmassa noin 2,4 miljardilla kannattajallaan. Kaksi seuraavaksi suurinta uskontoa ovat islam noin 1,9 miljardilla ja hindulaisuus yli miljardilla kannattajallaan. Maanosittain tai kulttuurillisten alueiden mukaan laskettuna kristittyjä on eniten Afrikassa ja toiseksi eniten Latinalaisessa Amerikassa.

20231101.fi_538_17

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Kristinuskoon kuuluu monia haaroja. Suurin kristinuskon haaroista on katolinen kirkko, jolla on noin miljardi kannattajaa eli noin puolet kaikista kristityistä. Toiseksi suurimmat kristinuskon haarat ovat karismaattiset suunnat ja helluntailaisuus, joilla vuonna 2000 oli noin 530 miljoonaa kannattajaa yhteensä. Ortodokseja on maailmassa noin 220 miljoonaa ja anglikaaneja 70 miljoonaa. Lisäksi on lukuisia pienempiä kristinuskon haaroja, joista merkittävimpiä ovat protestanttiset suuntaukset, kuten luterilaisuus.

20231101.fi_538_18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Kaikki kristityiksi lasketut ihmiset eivät hyväksy kaikkia saati usein edes useimpia teologisia kantoja, joita heidän kirkkonsa edustaa. Lännen kristittyihin vaikutti voimakkaasti 1700-luvun lopun valistuksen aate, joka esimerkiksi aloitti tapahtumasarjan, joka johti monessa maassa uskonnon ja valtion erottamiseen. Tämän myötä oli mahdollista olla julkisesti eri mieltä asioista kirkon kanssa ja uskonnonvapauden tullessa kirkosta oli mahdollista erota kokonaan. Tämä johti kirkosta eroamisiin sekä humanistisen ja ateistisen ajattelun leviämiseen sekä muiden uskontojen leviämiseen länsimaissa.

20231101.fi_538_19

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Valistuksen ja nykyaikaistumisen vaikutuksesta kehittyi tuhansia erilaisia protestanttisia liikkeitä ja katolisuudesta erkaantuvia haaroja. Näille vapaisiin suuntiin kuuluville liikkeille on usein tyypillistä Raamatun kirjaimellinen tulkitseminen ja elävän omakohtaisen uskon korostaminen ja todeksi eläminen.

20231101.fi_538_20

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko

Kristinusko

Yhdysvalloissa ja Euroopassa valistus, modernisaatio ja liberalismi johtivat maallistumiseen. Monet kristityt eivät osallistu perinteisiin uskonnollisiin juhlamenoihin ja velvollisuuksiin, käyden kirkossa ainoastaan muutamina juhlapyhinä, jos silloinkaan. Monilla maallistuneilla on kaksijakoinen suhtautuminen uskonnolliseen elämään. Toisaalta he pysyttelevät kirkon jäseninä, mutta toisaalta ei-uskonnollinen länsimainen ajatusmalli ja elämäntapa ajavat heitä usein pois kristinuskosta. Tätä maallistumisen aikaansaamaa kristillisyyttä kutsutaan usein tapakristillisyydeksi, jossa ihmiset kuuluvat edelleen kristillisiin yhteisöihin, mutta eivät ole vakaumuksellisia kristittyjä.

20231101.fi_18_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Syntyneen energian täytyy kulkeutua Auringon ylempien kerrosten halki ennen vapautumista auringonvalona tai aurinkotuulen mukana. Arviot energian kulkeutumisajasta pintaan vaihtelevat 10 000 vuodesta 170 000 vuoteen.

20231101.fi_18_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Auringon ydintä ympäröi säteilyvyöhyke, jossa ydinreaktioita ei enää tapahdu. Sen halki ytimestä tuleva energia siirtyy pinnalle absorboitumalla ja emittoitumalla nousten säteilyvyöhykkeen pintaa kohden, joka on noin 0,7 Auringon säteen kohdalla.

20231101.fi_18_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Konvektiovyöhykkeessä energia siirtyy pääosin aineen konvektiovirtauksena pinnalle. Vyöhykkeen aine virtaa kohti Auringon pintaa. Pinnalla aine jäähtyy ja muuttuu täten tiheämmäksi ja vajoaa takaisin kohti Auringon ydintä.

20231101.fi_18_17

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Auringon pintakerroksista, fotosfääristä, energiaa säteilee valonnopeudella ympäröivään avaruuteen sähkömagneettisen säteilyn kaikilla aallonpituuksilla, pääasiassa näkyvänä valona ja infrapunasäteilynä, jonkin verran myös ultraviolettisäteilynä. Fotosfäärin keskimääräinen lämpötila on noin 5 800 K. Fotosfääri näyttää rakeiselta; siinä on kirkkaampia ja hieman tummempia kohtia. Tämä johtuu syvemmältä tulevista konvektiovirtauksista. 100 kilometriä paksussa fotosfäärissä esiintyy myös auringonpilkkuja, joiden kohdalla lämpötila on huomattavasti alhaisempi. Auringonpilkut muistuttavat epätasaisia reikiä. Auringonpilkun keskellä on tummin alue ja sen ympärillä vaaleampi alue. Muuta pintaa tummempi väri johtuu siitä, että auringonpilkun kohdalla pintalämpötila on noin 4 500 K, mikä on noin 1 500 astetta viileämpi kuin muualla. Alemman pintalämpötilan aiheuttaa magneettikenttä, joka estää konvektion. Tyypillisen auringonpilkun läpimitta on noin 10 000 kilometriä ja elinaika muutamasta päivästä kuukausiin.

20231101.fi_18_18

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Kaasukehä jakautuu suhteellisen ohueen, sisempään värikehään eli kromosfääriin ja kauas ulottuvaan koronaan. Koko kaasukehä on sen verran harvaa, ettei se ole nähtävissä paljain silmin muulloin kuin auringonpimennyksien yhteydessä, jolloin kromosfääri näyttäytyy ohuena punaisena renkaana Auringon ympärillä. Kromosfäärin paksuus on noin 2 000 km ja sen lämpötila noin 100 000 kelviniä.

20231101.fi_18_19

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Kaasukehän uloin osa korona muodostuu vielä harvemmasta, mutta hyvin kuumasta plasmasta, jonka lämpötila osittain on yli miljoona astetta, ja se ulottuu monen Auringon säteen verran siitä ulospäin. Etenkin sen ollessa aktiivisimmillaan auringon magneettiset roihupurkaukset irrottavat koronasta ainetta (mm. protuberansseista) massapurkauksina, joissa plasmaa sinkoutuu avaruuteen satojen kilometrien sekuntinopeudella. Varautuneiden hiukkasten törmätessä muutamaa päivää myöhemmin Maan magneettikenttään syntyy revontulia. Koronan plasmasta irtoavia varautuneita hiukkasia, pääasiassa elektroneja ja protoneja, liikkuu siitä poispäin avaruuteen jopa 900 km/s nopeudella. Tämä aurinkotuuleksi kutsuttu ilmiö ulottuu koko aurinkokunnan läpi. Sen hiukkasten ja magneettikentän vaikutuspiirissä oleva avaruuden osa on heliosfääri, jonka rajoilta, noin 50–100 AU:n etäisyydeltä olevasta heliopaussista katsotaan tähtienvälisen avaruuden alkavan.

20231101.fi_18_20

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Auringon aktiivisuus vaihtelee keskimäärin 11 vuoden sykleissä. Vuonna 2018 ilmeisesti lopuillaan oleva sykli alkoi joulukuussa 2008. Aktiivisuussyklin lopussa aktiivisuusminimin aikana auringonpilkkuja ei esiinny juuri lainkaan.

20231101.fi_18_21

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Auringonpilkuissa esiintyy jopa 0,45 teslan magneettikenttiä. Magneettikentän voimaviivat tekevät kahden auringonpilkun kohdalla silmukan Auringon pinnan ulkopuolella.

20231101.fi_18_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko

Aurinko

Muita pinnalla tapahtuvia ilmiöitä ovat flaret eli roihupurkaukset, protuberanssit, granulat ja niin kutsutut auringonjäristykset, joita muun muassa ESA:n SOHO-avaruusluotain havaitsi. Aurinko myös virittää Maan lähiavaruuteen niin kutsutun avaruussään. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy niin kutsuttuja aurinkomyrskyjä, jotka näkyvät Maassa muun muassa voimakkaina ja laaja-alaisina revontulina ja esimerkiksi Kanadan ja Yhdysvaltain itärannikon pitkien sähkön siirtolinjojen jakeluhäiriöinä.

20231101.fi_6015_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Singaporen eläintarhassa käy vuosittain yli 1,6 miljoonaa vierasta. Eläimet eivät ole kaltereiden takana, ja eläintarhassa järjestetään ruokintanäytöksiä ja elefanttien työskentelynäytöksiä. Eläinlajeja on yli 300, eläinyksilöitä noin 2 800. Myöskään Jurongin lintupuistossa linnut eivät ole erillisissä häkeissä, vaan 20 hehtaarin puisto koostuu neljästä suuresta häkistä, joihin kävijät pääsevät kulkemaan lintujen sekaan. Puistossa käy vuosittain noin 900 000 kävijää.

20231101.fi_6015_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Muihin nähtävyyksiin kuuluvat 165 metriä korkea Singapore Flyer -maailmanpyörä, Universal Studios -huvipuisto, Jurongin saarella toimiva tiedekeskus, Kasvitieteellinen puutarha, historiallinen Raffles-hotelli ja moderni Marina Bay Sands -hotellikasino ja viihdekeskus.

20231101.fi_6015_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Singaporen alkuperäisestä luonnosta on jäljellä vain pieniä alueita, kuten jokialueiden sademetsiä ja rannikon mangrovea. Saarelle on tuotu ulkomailta monia kasveja pääasiassa koristekäyttöön. Nisäkäslajeista saaren suurimpia ovat jaavanmakaki, hidaslori ja malaijanmuurahaiskäpy. Singaporen alueella kasvaa lähes neljätuhatta putkilokasvilajia. Siellä on tavattu 364 lintulajia, 295 erilaista päiväperhosta, 98 matelijalajia, 52 nisäkäslajia, 28 sammakkoeläinlajia ja 255 erilaista kivikorallia. Alueen alkuperäisestä lajistosta yli puolet esiintyy pelkästään suojelualueilla, ja monia lajeja on kuollut sukupuuttoon.

20231101.fi_6015_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Noin puolet Singaporen pinta-alasta on viheralueita, ja viisi prosenttia on rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi. Singaporen puisto-osasto hallinnoi noin 300 puistoa ja luonnonsuojelualuetta. Yksi suosituimmista puistoista on East Coast Park, jossa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa kävijää. Suojelukohteita ovat Bukit Timahin suojelualue, Labradorin suojelualue ja Sungei Bulohin kosteikonsuojelualue, sekä laaja Central Catchment Nature Reserve (CCNR).

20231101.fi_6015_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Nykyisen Singaporen alueen sijainti Malakan niemimaan eteläkärjessä oli jo varhain Kaakkois-Aasian kauppareittien risteyskohdassa. Sen kautta kulkivat kauppareitit Intiasta ja Arabiasta Kiinaan ja toisaalta muualta Malaijien saaristosta Kiinaan ja Intian suuntaan. 600-luvulla Singaporen alueesta tuli osa Srivijayan valtakuntaa ja siellä on arveltu olevan pienikokoinen satama. 1300-luvulla nykyinen Singaporen saari tunnettiin myös nimellä Temasek. Temasekin varhainen kaupunki sijaitsi nykyisen Singaporejoen suulla. Vuonna 1299 Srivijayan pääkaupungin, Sumatralla sijaitsevan Palembangin hallitsija perusti saarelle kauppatukikohdan ja antoi sille nimeksi Singapura ('leijonakaupunki'). Nimen alkuperän kerrotaan tarinan mukaan olevan Srivijayan prinssin Sang Nila Utaman keksimä, hänen kerrotaan nähneen maissa eläimen jota hän luuli leijonaksi. Singaporen nimi juontuu malaijin sanasta singa (leijona), joka taas juontuu sanskritin samaa tarkoittavaan sanaan सिंह, siMha, ja sanskritin sanasta पुर, pura (kaupunki).

20231101.fi_6015_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Srivijayan valtakunta vähitellen taantui, ja valtakunta hajosi 1300-luvulla. Hajoaminen johtui pääasiassa Kiinan suunnalta tulevien kauppa-alusten vallan kasvusta. Srivijaya oli myös usein Jaavan ja Siamin suunnalta tulleiden hyökkäysten kohteena. Hajoamisen myötä alueen uudet nousevat suurvallat Majapahit ja Ayutthayan kuningaskunta havittelivat aluetta itselleen.

20231101.fi_6015_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Palembangin kuningas Paramesvara pakeni 1388 Majapahitin valloituksia Singapuraan, josta sai turvapaikan. Hän kuitenkin murhasi Singapuran hallitsijan ja anasti vallan itselleen. Hänen valtaansa kesti kuitenkin vain muutamia vuosia ennen kuin hän siirtyi Malakaan, jonne hän perusti uuden valtakeskuksensa, sillä mantereella sijaitseva Malaka oli suojaisammassa paikassa Majapahiteja vastaan. Malakassa Paramesvara kääntyi islamilaisuuteen ja perusti 1414 Malakan sulttaanikunnan, joka pian valloitti myös Singapuran. 1500-luvulla eurooppalaiset saapuivat Kaakkois-Aasian. Portugalilaiset valloittivat Malakan sulttaanikunnan 1511. Malakan sulttaani pakeni Johoriin ja perusti sinne Johoren sulttaanikunnan, johon myös Singapura kuului. Portugalilaiset polttivat 1611 Singapuran kauppatukikohdan, ja saari jäi vaille merkittävää asutusta pariksi vuosisadaksi.

20231101.fi_6015_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

1700-luvulla Johoren sulttaanikunta aloitti kaupankäynnille tuottoisan gambiirin viljelyn ja valtavan kysynnän takia sen viljely aloitettiin myös Singaporen saarella 1800-luvun alussa. Samalla ajanjaksolla 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Britannia ja Hollanti kävivät kiivasta kamppailua siirtomaa-asemastaan Malaijien saaristossa. Hollanti oli menettänyt alueitaan Euroopassa käytyjen sotien takia. Britit valloittivat Jaavan 1811, mutta se palautettiin takaisin hollantilaisille jo 1816. Jaavan menetyksen jälkeen Britannia halusi vahvistaa valta-asemaansa Malakansalmella, ja vuonna 1818 Jaavan kuvernöörinä toiminut Thomas Stamford Raffles määrättiin etsimään uutta paikkaa brittien kauppasatamalle. 29. tammikuuta 1819 Raffles rantautui Singaporejoen suulle, jossa asui siihen aikaan muutamia satoja ihmisiä. Aluetta hallitsi muodollisesti Johoren sulttaani, jonka kanssa Raffles aloitti neuvottelut tukikohdan perustamisesta.

20231101.fi_6015_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Singapore

Singapore

Samaan aikaan Johoressa oli käynnissä vallanperimyskiista sulttaanin kuoltua. Raffles asettui tukemaan maanpaossa elävää vanhempaa poikaa Tengku Husseinia, vaikka Britannia ja Hollanti olivat jo tunnustaneet nuoremman pojan Abdul Rahmanin uudeksi sulttaaniksi. Raffles ja Hussein allekirjoittivat 6. helmikuuta 1819 sopimuksen, jonka mukaan Englannin Itä-Intian kauppakomppania sai perustaa saarelle kauppasiirtokunnan ja samalla Hussein tunnustettiin Johoren sulttaanikunnan lailliseksi sulttaaniksi. Rafflesin oma-aloitteinen toiminta hiersi brittien ja hollantilaisten suhteita. Vastaperustettu Singapore menestyi alusta alkaen hyvin, mille suurimpana syynä oli sen asema vapaasatamana Itä-Intian kaupankäynnissä. Se houkutteli Singaporeen kauppiaiden lisäksi myös pysyvää väestöä. Johoren uusi sulttaani Hussein rakensi sinne palatsinsa, jonka takia sinne muutti paljon malaijeja. Toinen suuri muuttajaryhmä olivat Kaakkois-Aasian alueen kiinalaiset, jotka toivoivat hyötyvänsä vapaasta kaupasta, johon heillä ei muualla ollut mahdollisuutta.

20231101.fi_6648_33

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Thaimaa on teollistunut kehitysmaa. Maan talous riippuu voimakkaasti viennistä. Se on Indonesian jälkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin. Thaimaa on WTO:n ja ASEAN:in jäsen ja on aktiivisesti edistänyt vapaakauppaa. Kiina, Japani ja Yhdysvallat ovat Thaimaan suurimmat kauppakumppanit.

20231101.fi_6648_34

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

1990-luvun lopun Aasian talouskriisin jälkeen aloitettiin thaksinomiikkana () tunnettu talouspolitiikka. Thaksin pyrki houkuttelemaan ulkomaalaisten sijoituksia ja lisäämään kotimaista kulutusta. Vuosittainen talouskasvu oli vuonna 2003 ja 2004 yli kuusi prosenttia. Poliittinen epävarmuus ja kansainvälinen lama hidastivat talouskasvua 2008. Vuosina 2010–2011 kasvu on päässyt uuteen vauhtiin.

20231101.fi_6648_35

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Vuonna 2020 maatalouden osuus BKT:sta oli 8,2 prosenttia. Noin 32 prosenttia thaimaalaista työskentelee maataloudessa. Maataloustuotteita ovat riisi, maniokki, kumi, maissi, sokeriruoko, kookospähkinät ja soijapavut. Teollisuuden osuus BKT:sta on 36,2 prosenttia. Merkittäviä teollisuudenaloja ovat elektroniikka, komponentit, tietokoneosat ja autot. Palveluiden osuus BKT:sta oli 56 prosenttia. Thaimaa on suosittu matkakohde ja turismin osuus on merkittävä. Pandemiavuonna sen osuus BKT:sta oli noin 6 prosenttia, kolmasosa edeltävistä vuosista. Thaimaan suosituimpia matkailukohteita ovat muun muassa Pattaya, Hua Hin, Ao Nang sekä Phuketin ja Koh Samuin saaret.

20231101.fi_6648_36

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Merkittävimmät luonnonvarat ovat tina, maakaasu, volframi, lyijy ja kipsi. Merkittävimpiin vientituotteisiin kuuluvat koneet, elektroniikka, tekstiilit, riisi, kala, kumituotteet ja vilja. Noin puolet maailmassa valmistetuista kiintolevyistä on peräisin Thaimaasta.

20231101.fi_6648_37

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Thaimaa tuottaa itse fossiilisia polttoaineita, mutta sen raakaöljyvarat ovat hupenemassa ja se nojaa yhä enemmän tuontiöljyyn. Vaikka kaasuntuotanto on kasvanut, maasta tuli myös maakaasun nettotuoja vuonna 2000. Vuonna 2017 uusiutuvien energialähteiden osuus energiankäytöstä oli vain prosentin verran.

20231101.fi_6648_38

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Thaimaassa on 101 lentokenttää, joista kahdeksalla yli kolmikilometrinen kiitotie. Päällystettyjä kiitoteitä on 63 lentokentällä. Maan suurin lentoasema on Bangkokissa sijaitseva Suvarnabhumin kansainvälinen lentoasema. Rautateitä on noin 4 100 kilometriä. Yleisin raideleveys on 1 000 millimetriä. Satamakaupunkeja ovat Bangkok, Laem Chabang, Map Ta Phut, Prachuap ja Si Racha.

20231101.fi_6648_39

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Thaimaan valtionrautatiet toimivat neljällä linjalla: pohjoisrata, etelärata, itärata ja koillisrata. Junissa on kolme luokkaa, ja matkustaminen on usein miellyttävämpää vaikka hitaampaa kuin pitkän matkan linja-autoilla.

20231101.fi_6648_40

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Paikallisliikenteessä käytetään kolmipyöräisiä tuk-tuk-moottoripyörätakseja sekä avolavapakettiautosta muunnettuja lavatakseja ("songthaew"), joiden lavalla istutaan kahdessa penkkirivissä.

20231101.fi_6648_41

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thaimaa

Thaimaa

Joilla ja kanaaleilla liikutaan pitkäperäisillä veneillä. Saarille kuljetaan 8-10 metriä pitkillä sisäkoneella varustetuilla puuveneillä. Matkailijoita varten on myös kalliimpia kantosiipialuksia.

20231101.fi_581_35

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Ensimmäisen valokuvan Kuusta otti Louis Daguerre vuonna 1839. Muutaman vuosikymmenen kuluessa valokuvaamalla alettiin tekniikan kehityksen myötä saada tarkempia kuukarttoja kuin käsin piirtämällä. Parhaat tulokset saatiin kuitenkin vielä pitkälle 1900-luvulle asti yhdistämällä valokuvat piirroksiin kaukoputkella havaituista yksityiskohdista.

20231101.fi_581_36

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Pitkään Kuuta oli tutkittu vain sen pinnanmuotojen kannalta. 1900-luvun alussa Kuuta alettiin tutkia myös geologian näkökulmasta, ja esimerkiksi Kuun vulkaanisesta toiminnasta ja kraattereiden syntytavoista esitettiin teorioita.

20231101.fi_581_37

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Vuonna 1919 perustetun Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin jaos 17 sai vastuulleen Kuun nimistön.

20231101.fi_581_38

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Sen jälkeen kun neuvostoliittolainen Sputnik 1 oli käynyt Maan kiertoradalla ensimmäisenä tekokuuna vuonna 1957, suurvaltojen avaruusponnistukset suuntautuivat Kuun tutkimiseen. Neuvostoliiton Luna 1- ja Yhdysvaltain Pioneer 4 -luotaimet lensivät kahden vuoden sisällä Kuun ohi. Niitä seurasi 1960-luvun aikana joukko miehittämättömiä aluksia: Neuvostoliitolta Lunan lisäksi Zondit sekä Yhdysvalloilta Ranger-, Surveyor- ja Lunar Orbiter -luotaimet, jotka toivat Kuusta paljon uutta tietoa.

20231101.fi_581_39

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Neuvostoliitto otti avaruuskilvassa aluksi johtoaseman. Ensimmäinen alus Kuun pinnalla oli miehittämätön Luna 2, joka iskeytyi Kuuhun 14. syyskuuta 1959. Ensimmäiset kuvat Kuun kääntöpuolelta lähetti Luna 3 samana vuonna. Ensimmäinen Kuuhun pehmeästi laskeutunut luotain oli Luna 9 vuonna 1966. Se onnistui myös lähettämään ensimmäiset Kuun pinnalta otetut kuvat. Ensimmäinen Kuun kiertänyt ja takaisin palannut luotain oli Zond 5 vuonna 1968. Kummankin suurvallan luotaimet etsiskelivät tutkimuksen ohella myös sopivaa laskeutumispaikkaa miehitetylle kuulennolle.

20231101.fi_581_40

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy julisti vuonna 1961 Yhdysvaltain sitoutuvan lähettämään ihmisen Kuuhun ja takaisin vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä seurasi sarja miehitettyjä Apollo-lentoja, joilla Kuun pintaa kartoitettiin valokuvaamalla sitä kiertoradalta. Ensimmäisen Kuun kiertäneen miehitetyn lennon teki Apollo 8 vuonna 1968. Ensimmäinen ihminen laskeutui kuunpinnalle 20. heinäkuuta 1969, jolloin Yhdysvaltain avaruusalus Apollo 11 laskeutui Kuuhun, mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Kaiken kaikkiaan Kuussa kävi 12 astronauttia vuosina 1969–1972. Yhdysvallat pystytti Kuuhun lippunsa vuonna 1969 ja Kiina vuonna 2020.

20231101.fi_581_41

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Kuun pinnalle Apollo-ohjelmassa tehdyillä tutkimusretkillä kerättiin pinta-aines- ja kivinäytteitä, tarkasteltiin geologisia paljastumia sekä dokumentoitiin Kuun pintaa valokuvaamalla. Kuututkimuksia varten suunniteltiin tutkimusohjelma ALSEP, jolla mitattiin muun muassa seismisyyttä, painovoimaa, magneettikenttää, lämmönsiirtoa ja aurinkotuulta. Kuuautoa käytettiin kolmella viimeisellä lennolla (Apollo 15–17).

20231101.fi_581_42

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Kuussa kävijät jättivät Kuuhun yli 202 tonnin edestä roskaa. Tämä määrä sisältää muun muassa 70 avaruusalusta ja muuta kulkuneuvoa; 5 Yhdysvaltain lippua, 2 golfpalloa, 12 paria saappaita; useita patsaita, valokuvia, muistoesineitä, kameroita, työkaluja, reppuja, lapioita, peittoja, ruoka-astioita; sekä satakunta virtsa-, uloste- tai oksennuspussia.

20231101.fi_581_43

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuu

Kuu

Ihminen ei ole astunut Kuun pinnalle vuoden 1972 jälkeen. Kuuhun on kuitenkin edelleen lähetetty luotaimia, joiden avulla sitä on tutkittu. Yhdysvaltojen mielenkiinto kuututkimuksia kohtaan heikkeni Apollo 17:n jälkeen. Maa laukaisi pienen miehittämättömän Clementine-luotaimen vuonna 1994 ja Lunar Prospectorin vuonna 1998. Yhdysvallat on 2000-luvulla suunnitellut perustavansa Kuuhun pysyvän tukikohdan ja laukaisi vuonna 2009 kaksi luotainta, LROn ja LCROSSin.

20231101.fi_314608_41

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Vuoden sketsihahmokilpailun voitti 7. maaliskuuta käydyssä finaalissa Mikko Töyssyn esittämä Urmas Viilunk.

20231101.fi_314608_42

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

MTV tiedotti toukokuussa 2020, että Putous jatkuu syksyllä Putous Allstars -nimellä. Kausi poikkesi edellisistä olemalla niin sanottu Allstars-kausi. Tällä kaudella ei ollut sketsihahmokilpailua.

20231101.fi_314608_43

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Kaudella nähtiin edellisten kausien näyttelijät ja he toivat takaisin sketsihahmonsa. Mukana livat myös tutut ohjelmaosiot, kuten "Tulikoe" ja "Näytönpaikka". Kauden aikana kerättiin myös varoja Pelastakaa Lapset -järjestölle tukemaan kotimaan lapsiperheitä, joiden ahdinkoa koronakriisi lisäsi.

20231101.fi_314608_44

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Näyttelijät kaudella ovat Riku Nieminen, Jenni Kokander, Joonas Nordman, Kiti Kokkonen, Christoffer Strandberg, Jussi Vatanen, Iina Kuustonen, Minka Kuustonen, Mikko Penttilä, Ernest Lawson, Mari Perankoski, Timo Lavikainen, Pilvi Hämäläinen, Mikko Töyssy ja Antti Tuomas Heikkinen.

20231101.fi_314608_45

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Näyttelijöinä jatkoivat kaikki kahdennellatoista kaudella liittyneet näyttelijät lukuun ottamatta Linnea Leinoa, Malla Malmivaaraa ja juontaja Roope Salmista. Heidän tilalleen tulivat Maaria Nuoranne, Dennis Nylund ja Aija Pahkala. Christoffer Strandberg siirtyi juontajan rooliin. Tällä kaudella ei ollut lainkaan studioyleisöä koronarajoitusten vuoksi.

20231101.fi_314608_46

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Sketsihahmokilpailun voitti 20. maaliskuuta käydyssä finaalissa Dennis Nylundin esittämä ruotsalainen diskotanssin opettaja, Folke Rundqvist.

20231101.fi_314608_47

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Ohjelman juontajana jatkaa kolmannentoista kaudella aloittanut Christoffer Strandberg. Näyttelijöinä kaudella aiemmin ohjelmassa nähdyt Maaria Nuoranne, Mikko Töyssy sekä Pilvi Hämäläinen, sekä täysin uudet kasvot Pihla Maalismaa, Aapo Oranen, Jyri Ojansivu sekä Aku Sipola. Uutena ohjaajana kaudella aloittaa myös Putouksessa esiintynyt Mikko Penttilä. Koronarajoitusten vuoksi kahteen ensimmäiseen jaksoon studioyleisöön otettiin ainoastaan näyttelijöiden läheiset. Kauden finaalijaksossa kerrottiin, että Hämäläinen ei enää jatka ohjelmassa tämän kauden jälkeen.

20231101.fi_314608_48

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

Sketsihahmokilpailun voitti 9. huhtikuuta käydyssä finaalissa Mikko Töyssyn esittämä Kaisla Sose. Töyssystä tuli kolmas näyttelijä, joka on voittanut kilpailun kahdesti.

20231101.fi_314608_49

https://fi.wikipedia.org/wiki/Putous

Putous

MTV tiedotti marraskuussa 2022, että Putous saa jatkoa tammikuussa 2023. Näyttelijöinä jatkavat Mikko Töyssy ja Aku Sipola sekä uusina nähdään Joonas Kääriäinen, Köpi Kallio, Linda Wiklund ja Ushma Olava. Juontajana toimii Niina Lahtinen ja kauden ohjaa Antti Tuomas Heikkinen. Kausi alkoi 21. tammikuuta 2023.

20231101.fi_118511_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Sokeritoukat käyvät läpi osittaisen muodonvaihdoksen, eli niiden elinkaari on kolmivaiheinen: muna- ja nymfivaiheet edeltävät hyönteisen kehittymistä täysikasvuiseksi. Vastakuoriutuneilla yksilöillä ei vielä ole suomuja, ja ne ovat väriltään valkeahkoja. Nuoret nymfit näyttävät samalta kuin täysikasvuiset, mutta ovat kooltaan pienempiä. Sokeritoukat kykenevät liikkumaan erittäin vikkelästi, yleensä lyhyin pyrähdyksin.

20231101.fi_118511_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Sokeritoukat ovat levinneet laajalti. Niitä tavataan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Tyynen valtameren saarilla, Japanissa ja muissakin osissa Aasiaa. Sokeritoukka on lähisukuisen uunitoukan (Thermobia domestica) tavoin hyönteislahkonsa kosmopoliitti.

20231101.fi_118511_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Sokeritoukat elävät lämpimässä ulkoilmassa kivien, kaarnan ja lehtijätteen alla, lintujen ja nisäkkäiden pesissä sekä muurahais- ja termiittikeoissa. Niitä löytyy usein myös ihmisasumuksista, joissa niitä pidetään haittaeläiminä. Sokeritoukkia voi eräillä seuduilla tulla kesäisin kuivan kauden alkaessa suuria määriä ihmisasumuksiin. Paanukattoiset puurakennukset ovat erityisen houkuttelevia sokeritoukille, koska ne voivat päästä sisälle paanujen ja muiden puurakenteissa olevien rakojen kautta. Sokeritoukat leviävät myös, mikäli niiden munia, poikasia, tai täysikasvuisia yksilöitä tuodaan taloon pahvilaatikoiden, huonekalujen, puutavaran, seinäpaperien ja muiden vastaavien esineiden mukana. Sokeritoukkia voi löytyä isoja määriä myös uusista rakennuksista, joissa vastikään muovilla eristetyt seinät ovat yhä kosteita tai joissa vastavaletut betonirakennelmat ja tuoreet puurakennelmat levittävät kosteutta ja joiden seinäpapereista sokeritoukat löytävät houkuttelevan ravinnonlähteen.

20231101.fi_118511_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Ihmisasumuksissa tavattavat sokeritoukat elävät kosteissa tiloissa, kuten viemäreissä, keittiöissä, kylpyhuoneissa ja kellareissa. Ne voivat pesiä laattojen alla ja putkistojen läheisyydessä. Kerrostaloissa sokeritoukat voivat kulkea putkien läpivientien kautta asunnosta toiseen. Vaikka sokeritoukkien kerrotaan kykenevän kulkemaan hajulukkojen lävitse, ne eivät yleensä tule taloihin viemärien kautta. Ne eivät myöskään kykene nousemaan ylös pystysuoria sileitä pintoja, joten niitä tavataan usein kylpyammeista ja pesualtaista, joihin ne ovat joutuneet etsiessään ravintoa. Parhaiten ne viihtyvät lämpimissä paikoissa, joissa on korkea ilmankosteus. Ihanteelliset olosuhteet ovat noin 25–30 celsiusasteen lämpötila ja 75–95 prosentin ilmankosteus. Sokeritoukat etsivät ravintoa pimeässä ja pakenevat, jos huoneeseen sytytetään valo äkillisesti tai liikutellaan esineitä, joiden alla ne piileskelevät. Ne viihtyvät rakennusten raoissa, listojen alla, kaappien ja penkkien takana, lattiapintojen alla ja vastaavissa tiloissa, joissa kosteus, lämpötila ja ruokavarastot ovat ihanteelliset. Ne voivat selviytyä sellaisissa olosuhteissa pitkään, vaikka huoneisto olisi muuten kuiva ja ilmastoitu.

20231101.fi_118511_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Muiden toukkasukahäntäisten tavoin sokeritoukkien parittelu on monimutkaista. Sukupuolet eivät parittele suoraan, vaan siittiöt välittyvät ulkoisesti ja epäsuorasti naaraaseen. Aluksi uros houkuttelee naarasta pariutumisliikkeillä, joihin kuuluu tuntosarvien kosketus naaraaseen ja pään heiluttaminen. Tämän jälkeen uros asettaa tuottamansa spermatoforin suoraan maahan. Sitten se tuottaa rihmoja, joiden avulla se ohjaa naaraan vähitellen kosketuksiin spermatoforin kanssa. Jotta spermatofori ei kuivuisi, urokset laskevat sen useimmiten kostealle alustalle, ja pariutumisaikaan voidaankin nähdä lukuisten täysikasvuisten yksilöiden kerääntyneen kosteisiin paikkoihin.

20231101.fi_118511_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Hyönteinen munii rakennusten rakoihin, listojen taakse, laattojen ja lattiapinnoitteiden alle tai suoraan elintarvikkeisiin. Sokeritoukat keräytyvät päiväsaikaan samoihin paikkoihin lepäämään, ja tällöin naaraat yleensä laskevat munansa. Molempien sukupuolten erittämät feromonit antavat impulssin kerääntymiselle samoihin paikkoihin. Yhteenkerääntyminen auttaa myös pitämään ilmankosteuden ja lämpötilan munien ja nuorten nymfien kehittymiselle ihanteellisena. Naaraat munivat munansa pieniin ryhmiin muutamista munista noin 50 munaan asti. Munat ovat noin 0,5 millimetrin kokoisia, valkeahkoja ja ovaalinmuotoisia. Naaras voi munia useammassa erässä viikkojen ajan.

20231101.fi_118511_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Suotuisissa olosuhteissa munat voivat kehittyä kahdessa viikossa, mutta kuoriutumiseen voi mennä kaksikin kuukautta. Kehittymisnopeus riippuu lämpötilasta.

20231101.fi_118511_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Kuoriutumisen jälkeen nymfivaiheessa olevat yksilöt käyvät läpi kahdeksan kuorenvaihtoa, ennen kuin niistä tulee täysikasvuisia ja sukukypsiä. Aluksi nymfit ovat valkeahkoja ja muuttuvat kuorenvaihtojen myötä hopeanvärisiksi. Ensimmäisen kuorenvaihdon aikana ne ovat noin 0,8 millimetrin mittaisia. Täysikasvuisuuden saavuttamiseen menee noin viidestä kuuteen kuukautta normaaleissa lämpötila- ja kosteusolosuhteissa. Monista muista hyönteisistä poiketen aikuinen yksilö jatkaa kuorenvaihtoaan sukukypsyyden saavuttamisen jälkeenkin ja voi elinaikanaan vaihtaa kuortaan jopa 20–50 kertaa. Kuorenvaihdon yhteydessä toukat voivat myös kasvattaa uudelleen menetettyjä raajoja tai tuntosarvia. Sokeritoukkanaaraat elävät tyypillisesti 2–8 vuotta. Ne voivat elinaikanaan munia 20–100 munaa.

20231101.fi_118511_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokeritoukka

Sokeritoukka

Sokeritoukkakannat kehittyvät suhteellisen hitaasti, koska yksilöt kehittyvät sukukypsiksi hitaasti eivätkä ne muni suuria määriä.

20231101.fi_13559_21

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Älykkyysosamäärän ja elämässä menestymisen välillä on havaittu yhteys. Tutkimus Skotlannissa näytti, että 15 pistettä alhaisempi ÄO merkitsisi 20 % pienempää mahdollisuutta ylittää 76 vuoden ikä ja 30 pistettä alempi tulos tarkoittaisi 37 % pienempää mahdollisuutta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty muiden ’kolmansien tekijöiden’ (kuten yleinen terveys) vaikutusta ÄO:n ja kuolemisen välillä, joten älykkyyttä ei voida pitää kuolleisuuden kausaalisena syynä. Charles Murrayn tutkimuksissa ÄO:n ja tulotason väliltä löytyi korrelaatiota.

20231101.fi_13559_22

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Frey ja Detterman (2003) ovat löytäneet yleisälykkyyden (g) ja yhdysvaltalaisten SAT-kokeiden tulosten väliltä 82 prosentin korrelaation.

20231101.fi_13559_23

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

American Psychological Associationin mukaan älykkyyden heritabiliteetti eli perimän vaikutus olisi 0,75 aikuisille ja myöhäisnuorille, 0,45 lapsille. G-tekijän heritabiliteetti olisi 0,9 aikuisille, 0,4 keskilapsuudessa ja 0,2 pikkulapsille. Eräs mahdollinen selitys on, että ihmisten toiminta vahvistaa heidän geeniensä vaikutusta.

20231101.fi_13559_24

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Älykkyysosamäärän heritabiliteetilla tarkoitetaan sitä osuutta, joka populaation sisäisestä ÄO-tulosten vaihtelusta on selitettävissä perinnöllisillä tekijöillä; muu osa vaihtelusta selittyy ympäristötekijöillä. Heritabiliteettia voidaan tutkia muun muassa adoptio- ja kaksostutkimusten avulla. Tutkimuksissa on havaittu, että perinnölliset tekijät selittävät 40–80 prosenttia ÄO:n vaihtelusta. Varhaisessa lapsuudessa heritabiliteetti selittää vähemmän kuin puolet ÄO:n vaihtelusta populaatiossa, mutta aikuisten ÄO:n vaihtelusta se selittää valtaosan.

20231101.fi_13559_25

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Heritabiliteettia koskevat tulokset on saatu länsimaissa ja Japanissa tehdyistä tutkimuksista. Vähemmän kehittyneissä maissa, joissa aliravitsemus ja sairaudet ovat suuria ongelmia, ympäristötekijät saattavat selittää suuremman osan ÄO:n vaihtelusta populaatiossa kuin kehittyneissä maissa.

20231101.fi_13559_26

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Sukupuolten ÄO-eroista on tehty monia tutkimuksia ja niiden tuloksista on asiantuntijoiden keskuudessa kiistelty. Joidenkin tutkimusten mukaan miesten ja naisten välillä on keskimäärin noin 4 pisteen keskiarvoinen ÄO-ero miesten hyväksi, mutta useimmissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu. Vuonna 2005 Ian Deary, Paul Irwing, Geoff Der ja Timothy Bates tekivät tutkimuksen, jossa keskityttiin 1 292 tyttö-poika-sisarusparin ASVAB-tuloksiin. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen ÄO on miehillä ja naisilla sama, mutta miehet ovat yliedustettuja molemmissa ääripäissä, kun taas naisilla hajonta on vähäisempi: tutkimuksen mukaan sekä lahjakkaimmassa että heikkolahjaisimmassa 2 %:ssa on kaksi kertaa niin paljon miehiä kuin naisia.

20231101.fi_13559_27

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Kirjallaan The Bell Curve (1994) R. J. Herrnstein ja Charles Murray saivat aikaan vilkkaan keskustelun rodun ja älykkyyden yhteydestä. Teoksessaan he esittivät muun muassa, että eri ihmisrotujen älykkyydessä on eroja. Heidän mukaansa kaakkoisaasialaiset saivat kokeissa korkeimmat pistemäärät. Kirjan tilastojen mukaan afrikkalaislähtöisten amerikkalaisten ÄO on keskimäärin yhden keskihajonnan (15 pistettä) matalampi kuin eurooppalaislähtöisten. Kirjan julkistuksen aikaan Yhdysvaltain medioissa keskusteltiin runsain mitoin tutkimuksen väittämästä mustien ja valkoisten älykkyyserosta, muttei juuri lainkaan aasialaisten ja valkoisten älykkyyserosta. Sama ilmiö toistui Suomessakin Tatu Vanhasen tutkimuksen kohdalla vuosikymmen myöhemmin.

20231101.fi_13559_28

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

American Psychological Association (APA) asetti selvitystyöryhmän, jonka tehtävä oli arvioida kysymystä aiheesta tehdyn tutkimuksen valossa. Raportissa päädyttiin johtopäätökseen, että rotujen väliset keskimääräiset älykkyysosamääräerot ovat olemassa, mutta erojen syyt ovat tuntemattomat. Myös Herrnsteinin ja Murrayn käyttämiä tilastoanalyyseja ja lähtöoletuksia on syytetty virheellisiksi. Kirjan kirjoittajat saivat uhkauksia, ja heitä on pitänyt rasisteina muun muassa musta demokraattipoliitikko Jesse Jackson.

20231101.fi_13559_29

https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4

Älykkyysosamäärä

Professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä (korrelaatio 78–92 %). Tötön mukaan tämä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita. Myös yksilötasolla on osoitettu koulutuksen parantavan tuloksia älykkyystesteissä.

20231101.fi_5560_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Vaadin ja usein myös muu tokka puolustaa alle kolmikuista vasaa aggressiivisestikin uhkaavilta petoeläimiltä. Poro uhkaa vihollista painamalla pään alas ja lähestymällä korahdellen tai pärskähdellen. Jos vaara ei kaikkoa, vaadin joko luovuttaa ja pakenee vasansa kanssa tai hyökkää puskemalla ja potkimalla uhan kimppuun. Yleensä yksinäinen vaadin ja vasa kuitenkin juoksevat pakoon. On myös tavallista, että 2–10 vaadinta muodostavat vasojensa kanssa pienen tokan, jonka kanssa ne vaeltavat vasojen ollessa alle puolivuotiaita.

20231101.fi_5560_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Poro on yksi sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. Luonnossa tavattava poro pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyttäytyvät yleensä uteliaasti ja pelottomasti. Syksyllä kiima-aikaan täysikasvuiset hirvasporot voivat olla vaarallisia myös ihmiselle jos niitä häiritään. Hirvakset ottavat rajuja sarvikahakoita vaatimista keskenään siihen saakka, että toinen osapuoli joko alistuu tai saa surmansa. Hirvasporo voi otaksua tällöin myös ihmisen kilpailijaksi ja hyökätä tämän kimppuun.

20231101.fi_5560_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Poroilla on useita nimityksiä iän ja sukupuolen mukaan. Porouroksista käytetään nimitystä hirvas, ja naaraille vastaava termi on vaadin. Pohjoissaameksi vastaavat nimitykset ovat sarvvis sekä áldu. Kuohittua hirvasta kutsutaan yleisesti härkäporoksi (myös pelkkä härkä) ja jälkeläisiä vasoiksi. Toisella ikävuodella olevasta naaraasta käytetään nimitystä vuonelo ja uroksesta urakka. Kun poro täyttää kuusi vuotta, nimitykset loppuvat, jolloin nimitys on nimiloppu.

20231101.fi_5560_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Poroilla on nimitykset myös värin mukaan. Täplikäs poro on kirjakko, vaalea on suivakko, musta on mustikki/musikki ja täysin valkoinen poro on valkko.

20231101.fi_5560_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Satoja vuosia sitten peuranmetsästäjät vaelsivat vuodenaikojen mukaan laajoilla alueilla, talvella Jäämeren rannan jäkäliköille ja kesällä muun muassa Pohjois-Lapin kesälaitumille. Peurojen määrä ja tiheys pysyivät pieninä, kun luonnolliset tekijät, kuten suurpedot sekä loiset, verottivat peurakantaa. Poronhoito ja valtakunnanrajojen vakiintuminen aiheuttivat sen, että porot alkoivat kuluttaa laitumia. 1970-luvulla poronhoito muuttui Pohjois-Skandinaviassa porotaloudeksi, jossa mm. loislääkinnällä ja vaatimien määrän lisäämisellä kohotettiin porojen määrää. Porojen määrä kasvoi erityisesti Suomessa. Porot alkoivat kuluttaa jäkäliä yhä laajemmilta alueilta käytännössä loppuun. Poronjäkälä korvautui monissa paliskunnissa muilla jäkälillä, muun muassa laidunnusta kestävämmällä tinajäkälällä ja varvuilla, heinillä ja saroilla. Talvilaidunten kuluminen on ollut Skandinavian pahinta Norjan Finnmarkissa. Vaikka jäkälä on poron talviravintoa, niin varsinkin kesäinen porojen kulkeminen hävittää jäkäliä.

20231101.fi_5560_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Porojen talvenaikainen lisäruokinta aloitettiin Suomessa 1970-luvun lopulla ja nykyinen lisäruokinta perustuu säilörehuun ja kuivaan heinään. Lisäksi ruokinnassa käytetään teollisia täysrehuja, lehdeksiä, kortteita, jäkälää ja luppoa. Jäkälää on jouduttu kuljettamaan Lappiin etelämpää. Porot syövät talvella lehtipuiden taimia ja vioittavat männyntaimia, mikä voi aiheuttaa huomattavaa taimikon tuhoa.

20231101.fi_5560_14

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Poroja suojellaan pedoilta muun muassa vasonta-aitauksin, lisääntyneellä valvonnalla, pelotteilla ja epäsuoraan muulla hoidolla. Luontaista susikantaa ei päästetä muodostumaan poronhoitoalueelle.

20231101.fi_5560_15

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Poronkäristys on tunnettu Lapin perinneruoka. Poronliha on suhteellisen vähärasvaista ja koostumukseltaan mureaa. Liha sisältää runsaasti proteiineja, tyydyttymättömiä rasvahappoja, kivennäisaineita sekä A- ja B-vitamiineja.

20231101.fi_5560_16

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro

Poro

Porojen – mahdollisesti lentävien – sanotaan vetävän joulupukin rekeä. Tunnetuin joulupukin poroista on Petteri Punakuono.

20231101.fi_13597_3

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Arvonlisävero kannetaan tuotteen loppuhinnasta vain kerran seuraavalla tavalla: Tuotteen myyvä yritys lisää tuotteen myyntihintaan arvonlisäveron, Suomessa tavallisesti 24 %. Yritys saa vähentää omien ostojensa sisältämän arvonlisäveron verotuksessaan. Jos yritys ostaa raaka-aineita, koneita tai muita arvonlisäveroa sisältäviä tuotteita 248 eurolla (arvonlisäveroton hinta 200 euroa, arvonlisäveroa 48 euroa) ja myy valmiin tuotteen 620 eurolla (arvonlisäveroton hinta 500 euroa, arvonlisäveroa 120 euroa), sen maksettavaksi jää 120 euroa;−48 euroa eli 72 euroa vero. Se on 24 prosenttia 300 euron arvonlisäyksestä. Arvonlisäveron lopullinen maksaja on kuluttaja, sillä koko verosumma 120 € sisältyy tämän maksamaan ostohintaan. Kuluttaja joutuu maksamaan arvonlisäveron kokonaisuudessaan, sillä hänellä ei Suomen verolakien mukaan ole arvonlisäveron vähennysoikeutta omassa verotuksessaan.

20231101.fi_13597_4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Euroopan unionissa ulkomaankaupassa noudatetaan arvonlisäveron kohdemaaperiaatetta. Tavarakaupassa arvonlisäveroa ei peritä vientimaassa vaan kohdemaassa. Siellä tuonnin arvonlisävero on verovähennyskelpoinen edellä mainitulla tavalla. Tällainen järjestelmä ei vaikuta vientiyritysten kilpailukykyyn toisin kuin monet muut verot, minkä takia se on yhä käytössä EU:ssa, vaikka alun perin tarkoitus oli soveltaa alkuperämaaperiaatetta. Verotuksen muuttaminen vaatisi kuitenkin yksimielisyyttä.

20231101.fi_13597_5

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

On olemassa yrityksiä, jotka auttavat muita yrityksiä arvonlisäveron palautushakemuksissa EU-maista.

20231101.fi_13597_6

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Verona arvonlisävero on niin sanottu tasavero eli sen summa on sama riippumatta maksajan tuloista tai varallisuudesta. Lisäksi se on käytännössä tuotteen loppukäyttäjiin (erityisesti kuluttajiin) kohdistuvaa verotusta, koska loppukäyttäjä maksaa omissa ostoksissaan kyseiselle tuotteelle kaupintaketjun eri vaiheissa lisätyn arvonlisäveron kokonaisuudessaan tuotteen ostohinnassa ilman verovähennysoikeutta.

20231101.fi_13597_7

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Taulukossa mainittujen verokantojen lisäksi kaikissa EU-maissa on ns. nollaverokanta. Sitä käytetään mm. viennissä.

20231101.fi_13597_8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Suomessa arvonlisävero tuli käyttöön 1. kesäkuuta 1994. Samalla lakkautettiin aikaisemmin, vuodesta 1940 saakka peritty liikevaihtovero.

20231101.fi_13597_9

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

10 %: kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset.

20231101.fi_13597_10

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa ei makseta sairaanhoidosta, lääkärinhoidosta, hammashoidosta, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvistä palveluista, koulu- ja yliopisto-opetuksesta tai ammattikoulutuksesta, rahoitus- ja vakuutuspalveluista, arpajaisista ja rahapeleistä, esiintyvien taiteilijoiden palkkioista ennen 1.4.2019 ostetut, kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynnistä eikä julkisista hautauspalveluista. Sitä ei myöskään makseta sijoituskullasta tai eräistä postipalveluista.

20231101.fi_13597_11

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Arvonlisävero

Eräissä tapauksissa voi arvonlisäverotuksesta saada vapautuksen. Tämä mahdollisuus koskee muun muassa yleishyödyllisiä yhteisöjä, uskonnollisia yhdyskuntia ja sokeita.

20231101.fi_5522_12

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Vastasyntynyt poikanen on 10–12 senttimetriä pitkä, painaa noin 100 grammaa ja on sokea. Emo imettää poikasiaan 8–10 viikkoa. Poikaset seuraavat emoaan seuraavaan syksyyn saakka, joskus jopa kaksi vuotta.

20231101.fi_5522_13

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahma

Ahma

Ahma on pääasiassa raadonsyöjä. Se myös saalistaa poroja ja metsäkauriita, mutta ei pysty kaatamaan aikuista hirveä. Porojen ja metsäkauriidenkin saalistaminen edellyttää yleensä pehmeää hankea, joka kannattaa ahman mutta ei saaliseläintä. Pienemmät nisäkkäät, linnut ja sammakot, kuten myös marjat kuuluvat sen ravintoon.