_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_1276_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuudella tarkoitetaan, että henkilön uskonto on osa ympäröivän ryhmän kulttuuria ja toimii vuorovaikutuksessa sen kanssa. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi kirkko, lahko ja kultti. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_31574_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Pompejin 66 hehtaarin alueesta on edelleen esiinkaivamatta noin kolmasosa. Kaivauksia on haluttu useaan otteeseen nopeuttaa, mutta tähän ei ole ryhdytty. Tuhkakerros suojaa kaivamattomia osia hyvin ja työssä on haluttu edetä huolellisesti. Kaupunki on nykyisin myös merkittävä turistikohde. Turistien suuri määrä on samanaikaisesti sekä tärkeä tulonlähde että vaara. Suurten ihmisvirtojen myötä löytöjen turmeltumisen riski kasvaa. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Rahapulan takia Pompejin ylläpitämiseen ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia. Toisaalta Italia ei myöntänyt vuosikymmeniin tutkimusoikeuksia kenellekään helposti, vaikka ei itsekään ole kyennyt tekemään kaivauksia 60-luvun jälkeen. Vuonna 1997 Italia kuitenkin suostui myöntämään lupia ulkomaisille tutkijoille. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Silvio Berlusconin hallitus julisti heinäkuussa 2008 Pompeijin hätätila-alueeksi ja kaivausten johtoon määrättiin commissario estraordinarion, laajoin erityisvaltuuksin toimiva poikkeustilajohtaja, niin että Pompejiin pääsi vihdoin työskentelemään parikymmentä tutkimusryhmää eri puolilta maailmaa. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Suomalaisella Pompejin tutkimuksella on pitkät perinteet. Suomalaisia matkailijoita on vieraillut alueella 1700-luvulta lähtien ja ensimmäinen matkaopas suomalaisille julkaistiin jo 1820-luvulla. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_26 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Varsinaista Pompejia koskenutta tieteellistä tutkimusta alettiin Suomessa harjoittaa 1930-luvulla, jolloin myöhempi Helsingin yliopiston roomalaisen filologian professori Veikko Väänänen julkaisi väitöskirjan vulgaarilatinasta, eli tavallisen kansan kielimuodosta. Pohjautuen Pompejin piirtokirjoituksiin Väänänen osoitti, että latinassa oli jo tuolloin piirteitä, joiden luultiin ilmestyneen vasta romaanisiin kieliin. Väänäsen väitöskirja oli hyvin suosittu myös ulkomailla, ja hän tiettävästi lanseerasi termin vulgaarilatina tutkijapiirien käyttöön. | 1 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_27 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Sotavuodet haittasivat suomalaista tutkimusta, mutta 1960-luvulta lähtien se vilkastui uudestaan Väänäsen tultua Suomen Rooman instituutin johtajaksi. Suomalaiset toisen polven Pompejin tutkijat perehtyivät muun muassa Pompejin keramiikkaan, piirtokirjoituksiin ja väestöön sekä kunnallispolitiikkaan. Myöhemmin kolmannen polven tutkijat tarkastelivat esimerkiksi naisten asemaa Pompejissa, lintuaiheita mosaiikeissa ja esiroomalaisia piirtokirjoituksia. Uudella vuosituhannella Pompejia tutkii jo neljäs suomalainen tutkijasukupolvi. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_28 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Vaikka Suomessa on tutkittu Pompejia jo suhteellisen pitkään, kaivauksia paikan päällä ei juurikaan ole tehty. Suomalaisia oli tiettävästi toivottu myös tekemään kaivauksia, mutta asiassa ei pitkään aikaan edetty. Lopulta vuonna 1998 heräsi ajatus suomalaisista kaivauksista. Vuonna 2001 Helsingissä järjestetyn Pompeji-seminaarin yhteydessä asiasta keskusteltiin jo vakavasti ja suomalaisille tarjottiin regio (alue) 9:n insulaa (korttelia) 3. Kun kaivausluvat ja rahoitus onnistuttiin järjestämään, kaivaukset päästiin aloittamaan emeritusprofessori Paavo Castrénin johdolla vuonna 2002. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_29 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Helsingin yliopiston Pompeji-tutkimusprojektin nimenä on "Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis" (EPUH). Suomalaisten tutkima insula oli kaivettu esiin alun perin 1800-luvulla. Löytöä ei kuitenkaan ole ikinä kunnolla dokumentoitu, ja kaivaukset olivat jääneet keskeneräisiksi. Tärkeä osa insulaa on ylellinen niin kutsuttu "Marcus Lucretiuksen talo", joka sijaitsee kaupungin sydämessä korttelissa IX3. Se kaivettiin esiin jo 1846–1870, mutta jäänyt silloin melko lailla tutkimatta. Se oli vilkas kaupan, liikenteen ja sosiaalisen toiminnan keskus. Siinä oli asuntoja, työ- ja liiketiloja, kuten kaksi leipomoa, kauppoja ja pesula. Lähistöllä oli kaupungin pääkylpylä ja Via Stabiana, kaupungin valtaväylä. Suomalaiseen ryhmään kuuluu noin 20 henkeä, muun muassa arkeologeja, taidehistorioitsijoita, mittausryhmä ja valokuvaajia. Helsingin yliopiston lisäksi tutkimuksessa on mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti. Tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa, joka täydentää kuvaa Pompejin historiasta. Tutkimuksen yhteydessä tuotetaan esimerkiksi tarkempia karttoja ja kolmiulotteisia malleja korttelista. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_31574_30 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeji | Pompeji | Vuonna 2008 Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin suurempi Pompeji-aiheinen näyttely nimellä Domus Pompeiana – Talo Pompejissa. | 0.5 | 5,099.800692 |
20231101.fi_8476_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Keskilämpötiloja (°C) ja sademääriä (mm) Hallin havaintoasemalla vuosina 1991–2020. Halli sijaitsee noin 20 kilometriä Jämsän keskustasta länteen ja hieman korkeammalla suhteessa merenpintaan kuin keskusta. Lähteenä Ilmatieteen laitos. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Hallin absoluuttinen ylin lämpötila on heinäkuussa 2010 mitattu 33,4 °C ja absoluuttinen alin tammikuussa 1992 mitattu –36,4 °C. Kaudella 1991–2020 Keski-Suomen ja Pirkanmaan havaintoasemien vuotuiset keskilämpötilat olivat 3,8 °C... 5,2 °C. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Nykyisellä Jämsän seudulla jääkausi päättyi kymmenisen tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin jään reuna vetäytyi noin kilometrin kahdeksassa vuodessa. Jääkausi jätti jälkeensä murroslaaksoja, soraselänteitä ja savikkoja. Päijänne oli alkuun merenlahti; siitä muodostui itsenäinen vedenkokouma noin 6 000 vuotta eaa. Muinais-Päijänne ulottui nykyisen Pihtiputaan seudulta Salpausselälle ja sen pinta oli kymmenisen metriä nykyistä korkeammalla. Noin vuonna 4000 eaa. Muinais-Päijänne mursi itselleen laskutien nykyisen Kymijoen kohdalta etelään ja sen pinta laski nopeasti. Seuraavien vuosituhansien aikana Päijänteen pinta laski vähitellen nykytasolleen. Vedenpinnan aleneminen johti useiden pienten vedenkokoumien syntymiseen. Eräät vanhat paikannimet viittaavat nykyistä korkeammalla olleeseen vesirajaan, kuten keskellä peltoaukeaa sijaitseva Saari. Jämsän seudulta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, kuten Hietamäestä Patajoen pohjoispuolelta, jossa vanhimmat löydöt on ajoitettu noin vuoteen 7550 eaa. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Jämsän alueelta on löydetty puolisen tusinaa rautakautista asuinpaikkaa. Puttolasta tehtyjen hautalöytöjen perusteella on päätelty, että Jämsä sai ensimmäiset asukkinsa 900-luvulla, jolloin elettiin viikinkikautta. Tuolloin alkoi nykyaikaan johtava katkeamattoman asutuksen aika. Vanhimmat jäljet asutuksesta ovat hämäläisperäisiä. Rautakauden lopussa Jämsä oli Päijänteen Hämeen pohjoisin vakituisen asutuksen keskittymä. Paikkakunnan nimistöön puolestaan on jäänyt lukuisia muistoja muinaisesta lappalaisasutuksesta. Jämsä oli Hämeen takamaata ja legendan mukaan alueelle muutti ihmisiä Sahalahdelta ja Sääksmäeltä. Useissa eteläisen Hämeen pitäjissä on samannimisiä kyliä kuin Jämsässä. Rautakautisia muinaislinnoja Jämsässä on kaksi: Pukinvuori ja Linnasenvuori. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Häme liitettiin katoliseen Suomeen 1200-luvun puolivälissä. Ennen sitä alueella olivat lähetystyötä tehneet novgorodilaiset bysantinuskoiset ja itäinen Häme oli osittain heidän kastamaansa. Suomi oli kahden uskonnon välimaastossa. Aikakausi oli sotaista, koska uskontoraja oli myös hansakaupan alkuajan välialuetta. Kansantarinoiden mukaan novgorodilaisten ja karjalaisten taistelut suomalaisia vastaan ulottuivat myös Jämsän seudulle. Linnasenvuori oli perimätiedon mukaan moskovalaisten muinainen leiripaikka, mutta suomalaiset estivät valloittajaa leiriytymästä sinne. Tarinoiden mukaan suomalaiset joukot löivät moskoviitit (heidän mukanaan karjalaisia ja novgorodilaisia) niin kutsutulla Veriniityllä, joka sijainnee Linnasenmäen länsirinteen kupeessa. | 1 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä lienee perustettu 1410-luvulla, jolloin se oli Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Ensin Jämsä oli osa Hauhon kihlakuntaa, ja vuodesta 1582 lähtien Sääksmäen kihlakuntaa. Jämsän hallintopitäjän verokunnat olivat Kauhkiala ja Moiskala. Keskiaikainen Jämsä käsitti nykyisen Jämsän kaupungin alueen sekä Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen ja Säynätsalon, mutta ei Kuorevettä ja Längelmäkeä, jotka kuuluivat alkujaan Kangasalan suurpitäjään. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Ensimmäinen julkisen vallan edustaja Jämsässä oli katolinen kirkko, Jämsä oli 1442 itsenäistyneen Sysmän seurakunnan kappeli. Jämsä lienee muodostanut oman seurakuntansa ennen vuotta 1500. Ensimmäinen asiakirjamaininta Jämsän kirkkoherrasta on vuodelta 1497. Perimätiedon mukaan Jämsän varhaisin kirkko oli Pyhän Laurentiuksen kirkko. Jämsän seutu kuului alkuun Turun hiippakuntaan, ja vuodesta 1554 alkaen Viipurin hiippakuntaan. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Hämeen ensimmäisen maakirjan (1539) mukaan Jämsän talomäärä oli 91, kyliä oli 36. Väestömäärä kasvoi tuohon aikaan nopeasti. Nykyisen Jämsänkosken keskustan tuntumaan kehittyi 1500-luvulla myllykeskus. Koskissa virtasi vesi läpi vuoden, joten ne olivat Hämeen tehokkaimpia myllykoskia. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_8476_26 | https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4 | Jämsä | Nuijasodassa vuonna 1597 jämsäläiset liittyivät muiden hämäläisten talonpoikien joukkoihin. Iivari Arvidinpoika Tawast murhautti useita satoja antautumaan huijattuja talonpoikia Padasjoella käydyssä Nyystölän taistelussa, ja lisäksi voittajat tuhosivat hämäläispitäjiä. Jämsän maatiloista autioitui noin kolmasosa. Seurauksena oli pohjoisen Hämeen erämaissa liikkuneiden savolaisten muuttoliike Päijänteen Hämeen alueelle. Jämsän murre alkoi erään teorian mukaan savolaistua tuohon aikaan ja Iivari Arvidinpojasta tuli Hämeen vihatuin aatelismies. | 0.5 | 5,036.270437 |
20231101.fi_18571_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Arvokkaaksi koettavat: luottamus, ystävyys, rakkaus, kunnioitus, läheisyys, omakulttuurisuus, sopusointuisuus yms. | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Arvostettavat: tavaroiden, taitojen, oppineisuuden, kunniamerkkien, terveyden, tieteiden, taiteiden yms. arvostus. | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Ihanteena pidettävät: rehellisyyden, nöyryyden, ahkeruuden, tasa-arvoisuuden, elämän kunnioittamisen, hyödyn maksimoinnin, tehokkuuden yms. ihanne. | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Varsinaiset arvot: Kauneus, puhtaus, totuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, pyhyys, moraalinen hyvä, kärsimyksen lievittyminen, tasapuolisuus yms. Nämä ovat tietynlaisia lopullisia arvoja, joihin päästään muiden pääluokkien arvoilla. | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Itse arvo ja arvonkantaja voidaan erottaa. Arvonkantajan kautta tavoitellaan arvoa. Esimerkiksi jos toisten ihailu on arvostettu asia, sitä voidaan hankkia esimerkiksi jonkin esineen avulla, ja tuo esine on tällöin arvonkantaja. | 1 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Filosofi Erik Ahlman jaottelee kirjassaan Kulttuurin perustekijöitä arvot yhdeksään eri luokkaan ja filosofi Ilkka Niiniluoto lisää Ahlmanin jaotteluun kaksi luokkaa. | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Arvoteoriaan liittyy läheisesti myös hyvyyden käsite. Siitä, mikä on "hyvää", on monia erilaisia käsityksiä. Hyvänä pidetään usein esimerkiksi onnellisuutta ja mielihyvää. Merkittävää on myös, että muinaishepreassa hyvä ja kaunis ovat sama sana (Coudenhove-Kalergi, Richard 1932). | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Häyry, Heta & Matti Häyry (1997). Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 951-570-357-3 | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_18571_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo | Arvo | Niiniluoto, Ilkka (1984). Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-08016-4 | 0.5 | 5,025.733871 |
20231101.fi_16353_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Maastohiihto on ollut kisoissa mukana alusta lähtien eli vuodesta 1924. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on kuusi kisatapahtumaa. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Mäkihyppy on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi kilpailtiin vain suurmäessä, kunnes 1964 mukaan tuli normaalimäen kilpailu ja 1988 joukkuekilpailu. Naiset kilpailivat lajissa ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuonna 2022 ohjelmaan tulee myös sekajoukkuemäki. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Ohjaskelkkailu lisättiin kisaohjelmaan 1964. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten yksinlaskussa, miesten parilaskussa sekä viestissä, johon kumpikin sukupuoli voi osallistua. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Pikaluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1924. Yhteiskilpailu oli mukana vain ensimmäisissä kisoissa. Naisten kilpailut tulivat mukaan 1960. Joukkuetakaa-ajo lisättiin ohjelmaan 2006 ja nykyisin sekä miehillä että naisilla on viisi henkilökohtaista matkaa sekä joukkuetakaa-ajo ja vuodesta 2018 mukana on myös yhteislähtökilpailu molemmille sukupuolille. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Rattikelkkailu on ollut mukana kisoissa vuodesta 1924 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1960, jolloin lajissa ei kilpailtu. Aluksi ohjelmassa oli ainoastaan neljän miehen kelkkailu, mutta kahden miehen kelkkailu lisättiin 1932. Kahden naisen kelkkailu lisättiin ohjelmaan 2002. Naisten yksinkelkkailu tulee mukaan 2022, kun jostakin syystä naisten ei annettu saada neljän hengen kelkkaa miesten tapaan. | 1 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Skeleton oli mukana olympialaisissa 1928 ja 1948, jolloin järjestettiin miesten kilpailu. Se palasi kisaohjelmaan 2002, josta lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Taitoluistelu oli mukana jo vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaisissa, jonka jälkeen lajissa on kilpailtu jokaisissa talviolympialaisissa. Miesten ja naisten yksinluistelu sekä pariluistelu ovat olleet mukana vuodesta 1908, jäätanssi lisättiin ohjelmaan 1976. Nyt ohjelmaan kuuluu myös vuonna 2014 ensi kertaa kilpailtu joukkuekilpailu, jossa kaikki kilpailumuodot on yhdistetty ja kolmen päivän aikana käydään kahdeksan kilpailutapahtumaa, jonka jälkeen lopputulokset muodostetaan kaikkien suoritusten yhteispisteistä. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Yhdistetty on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi lajissa kilpailtiin vain henkilökohtaisessa kilpailussa, mutta 1988 ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu. 2002 mukaan tuli myös sprinttikilpailu. Yhdistetty on nykyisin ainoa talviolympialaisten laji, jossa kilpailevat vain miehet. Naiset yritetään saada mukaan vuonna 2026. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_16353_26 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Talviolympialaiset | Talviolympialaiset | Sotilaspartiohiihto oli virallisessa kisaohjelmassa 1924, jonka jälkeen se oli näytöslajeina vuosina 1928, 1936 ja 1948. Vuonna 1960 ampumahiihto korvasi sen. | 0.5 | 5,005.661716 |
20231101.fi_43843_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Sushi sai alkunsa säilykkeenä. Sen perustana ovat Kaakkois-Aasian riisinviljelyä harjoittaneiden vuoristokylien säilömis- ja ruoanvalmistusmenetelmät. Sushi tuotiin Japaniin ilmeisesti ulkomailta, sillä muuallakin Itä- ja Kaakkois-Aasiassa on vastaavia kalaruokalajeja. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Riisin viljely tuli Japaniin noin kaksituhatta vuotta sitten. Japanilaiset alkoivat säilöä kalaa käärimällä suolattua kalaa riisiin. Kun kala alkoi käydä, riisi hapattui eli tuotti happoa, joka säilytti kalan syömäkelpoisena. Käärimiseen käytetty riisi heitettiin pois pilaantuneena. Sushia valmistettiin aluksi Etelä- ja Keski-Japanin vuoristoalueilla, joissa jokikaloja pantiin käymään riisin kanssa. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Ensimmäinen kiinalainen merkki 鲊, joka viittaa nykyään sushiin, oli esiintynyt jo 200-luvulla, ja nykyään yleisemmin käytetty merkki 鮨 esiintyi 300-luvulla. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Varhaisimmat kirjalliset viittaukset sushiin ovat 700-luvun alusta. Ensimmäinen yksityiskohtainen teksti sushista on 900-luvun alusta. Siinä luetellaan toistakymmentä eri alueiden sushilajia ja kuvataan niiden valmistusta. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Japanilaisen legendan mukaan sushin keksi misago-lintu, joka kerää pyydystämänsä kalat kalliolle rakentamaansa pesään, jota kasteleva suolainen merivesi saa kalat käymään. | 1 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | 1500-luvulla kehittyi säilyke nimeltä narezushi, jossa riisi ja kala säilöttiin kerroksittain puuastiaan, joka suljettiin tiiviiksi kivellä. Näin sekä riisi että kala säilyivät syömäkelpoisina. Osakan alueella narezushista kehittyi oshizushi, jota syödään edelleen. Siinä riisi ja tuore kala pannaan muottiin ja painetaan littanaksi riisikakuksi, joka leikellään sopiviksi suupaloiksi. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Edo-kauden alussa 1600-luvulla alkoi Japanin kaupunkikulttuurin kukoistus, ja samalla syntyi myös kansan ruokakulttuuri ja sen myötä pikasushi (hayazushi). 1800-luvulla Edossa (nyk. Tokio) Matsumoto Yoshiichi alkoi ensimmäisenä käyttää sushin valmistuksessa etikkaa. Näin narezushin valmistamisesta poistui käymisprosessi, ja sushi muuttui säilykkeestä tuoreruoaksi. Nykyaikaisen sushin keksijänä pidetään Hanaya Yōheita 1820-luvulla. Hän keksi kaupata kalaa ja muita mereneläviä etikoidun riisin kera nykymallisina suupaloina. Hän alkoi myydä sushia pikaruokana mahdollisimman tuoreena ja nopeasti suoraan asiakkaalle. Tuotteesta tuli menestys, sillä Edo oli täynnä työläisiä, jotka kaipasivat pikaruokaa lounaakseen. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Yhdysvaltain ensimmäinen sushipaikka avattiin vuonna 1906. Sushipaikkojen määrä alkoi Yhdysvalloissa kasvaa voimakkaasti 1970-luvulla. Suomen ensimmäinen sushia tarjonnut ravintola oli 1986 Helsinkiin avattu Koto. Ensimmäinen suomalainen sushibaari oli vuonna 1993 aloittaneessa Kairinmarussa. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_43843_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sushi | Sushi | Alan suurin yritys Suomessa vuonna 2020 oli Hanko Sushi, jolla oli tuolloin 24 ravintolaa. Muita sushiravintolaketjuja Suomessa ovat Luckiefun’s, Fuku, Konnichiwa, Haru Sushi, ja Itsudemo. Järvenpään K-Citymarket arvioi olevansa kiloissa laskettuna koko Euroopan suurin valmissushin jälleenmyyjä. Helsingin keskustassa on nelisenkymmentä sushia tarjoavaa ravintolaa. | 0.5 | 5,001.418021 |
20231101.fi_1211_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Lähes kaikilla kaupallisilla kanavilla näytetään mainoksia. Nämä on lähes aina keskitetty mainoskatkoille, jotka kestävät keskimäärin neljä minuuttia. Televisiomainonta sai alkunsa vuonna 1941, kun rannekelloja valmistava Bulova Watch Company maksoi WNBT:lle mainoksensa lähettämisestä baseball-ottelun aikana. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Erään tutkimuksen mukaan TV:n katsominen lisää epäsosiaalista käytöstä varsinkin jos lapset katsovat televisiota. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Televisiojärjestelmä koostuu lähetinpäästä ja vastaanottimesta. Nämä voidaan toteuttaa joko digitaalisesti tai analogisesti. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Yllä oleva järjestelmä on analoginen, antenniverkossa toimiva järjestelmä. Suomessa lähetys- ja vastaanotinteknologia on digitaalinen, joten laitteisto on hieman monimutkaisempi: | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Radiotaajuusvastaanotin, kuten Digiboksi eli digitaalisovitin, joissakin televisioissa sisäänrakennettu, eli digivirittimellä varustettu | 1 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Dekooderi, joka muuttaa radioaallot biteiksi, lähetetään analogisena näyttölaitteelle (analoginen televisio), tai suoraan näytölle (digiviritin) | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Tämä järjestelmä on digitaalinen, antenniverkossa toimiva. Antenniverkon lisäksi käytetään myös kaapeli- ja satelliittiverkkoja. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Televisioissa käytetään yleensä TFT-nestekide- tai OLED-näyttöelementtejä. Aiempia näyttötekniikoita ovat energiasyöppö plasmanäyttö ja suuremman tilan vaativat projektiotelevisio ja kuvaputkitelevisio. Videotykkiä unohtamatta. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_1211_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio | Televisio | Nestekidenäyttö koostuu sähköisesti ohjatusta, valoa polarisoivasta nesteestä, joka on suljettu soluihin kahden läpinäkyvän suorassa kulmassa olevan polarisoivan levyn väliin. Kun sähkökenttää ei ole, nesteen molekyylit ovat lepotilassa, ja ne kiertyvät luonnostaan suoran kulman ääripäästä toiseen. Valo polarisoituu ensin yhdessä levyssä, kiertyy sitten niin, että lopuksi valo kulkee toisen levyn läpi. Koko yhdistelmä on lähes läpinäkyvä; vain ensimmäisen polarisaatiolevyn läpäistessään valo himmenee hieman. Kun soluun muodostetaan sähkökenttä, nesteen molekyylit kääntyvät kentän suuntaisiksi estäen polarisoituneen valon kiertymisen. Kun valo osuu omaa polarisaatiotasoaan vasten kohtisuorasti polarisoivaan levyyn, solu näyttää tummalta. LCD-televisio sisältää taustavalon toisella puolella, kuin mistä sitä katsotaan. Aktivoidut kiteet näkyvät mustina, kun taas aktivoimattomat kiteet ovat kirkkaita. | 0.5 | 4,985.43459 |
20231101.fi_8403_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Hailuodon kasvillisuuden monipuolisin osa levittäytyy rannoilla, erityisesti suojaisten poukamien rantaniityillä. Metsäluonnossa ovat kuivat kankaat hyvin edustettuna. Erityisen tunnusomaisia ovat laajat jäkäläkankaat. Linnustontutkimuksen kohteen Hailuodolla on pitkät perinteet. Vesilinnusto on runsainta niittyaroilla, laajoilla matalikoilla, karikoilla ja rehevissä lahdissa. Syksyn kohokohta on joutsenten muutto, jonka huipentuessa rannoilla voi lepäillä puolitoistatuhatta lintua. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Hailuoto, Hoikanriisi, Isomatala, Kengänkari, Mustakivi, Santosenkari (Santos-Hoikka), Pikku-Hoikka, Ulkoriisi, Ulkolaidanmatala, Väliteonkarit. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Haaralampi, Hannuksenlampi, Hannuksenrantalampi, Iso Sunijärvi, Kaakkurijärvi, Kangasjärvi, Kaunislampi, Kestinperä, Kurajärvi, Maasyvänlahti, Mäntylampi, Nuottajärvi, Pajuperänlampi, Pikku Sunijärvi, Pitkäjärvi, Riestenkulju, Simpukkalampi, Syväkulju, Valkjärvi, Ämmänarkku. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Hailuodossa on määrällisesti eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluiden (noin 26 %) ja maa-, metsä- ja kalatalouden (22 %) toimialoilla. Työpaikkojen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Hailuodon työpaikoista noin puolet sijoittuu yksityiselle ja puolet julkiselle sektorille. Hailuodon kunnassa asuvasta työikäisestä väestöstä noin puolet pendelöi eli käy työssä mantereella. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Yksityisen työnantajan työpaikoista 30 % on maa- ja metsätaloudessa. 23 % työpaikoista on kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla. Ainoastaan kahdessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa maatalouden osuus on merkittävämpi yksityisen sektorin työpaikoista. | 1 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Hailuotoon ei ole kiinteää tieyhteyttä, vaan saarelle liikennöi säännöllisesti lautta Oulunsalon Riutunkarista. Talviaikaan saaren ja mantereen välillä kulkee myös Hailuodon jäätie. Vuodesta 1920 vuoteen 1968 yhteysaluksena toimi Hailuotolaiva, joka korvattiin Tiehallinnon Merituuli-lautalla. 1980-luvun alussa Hailuotoon liikennöi kokeiluluontoisesti ilmatyynyalus Larus. Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla Merisilta- ja Meriluoto-lautoilla, mutta pengertietä mantereelle Huikun ja Riutunkarin välille suunnitellaan. Lauttayhteys on osa seututietä 816, joka on myös Hailuodon tärkein sisäinen väylä ja ainoa kokonaan päällystetty tie saarella. Huikun lauttasatamasta on noin 21 kilometrin matka Hailuodon kirkolle ja noin 30 kilometrin matka tien päätepisteeseen Marjaniemeen. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Hailuodon julkinen liikenne on pääasiassa taksikuljetuksia, mutta seututien 816 läpi kulkee Oulun joukkoliikenteen linja 59 Marjaniemestä Oulunsalon kautta Ouluun arkisin kolme kertaa päivässä, lauantaisin kaksi kertaa päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Yleisimpinä juhlapyhinä ajetaan sunnuntaivuorot. Linja-auto hoitaa osittain myös postinjakelun kunnassa ja sitä liikennöi Oubus. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Noin kuusi kilometriä Hailuodon kirkonkylältä etelään sijaitsee pieni lentokenttä. Lentokentällä on sorakiitotie, jonka suunta on 06/24. Kiitotien pituus on 600 metriä ja leveys 60 metriä. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_8403_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto | Hailuoto | Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hailuodon ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Hailuodon seurakunta. | 0.5 | 4,925.268698 |
20231101.fi_33213_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa. Saksalainen ritarikunta perusti 1255 Pregoljajoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg, 'kuninkaanvuori'. Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka oli Keski-Euroopan ja Venäjän välillä kohtauspaikka. Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötä Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostettiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli Königsberg. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Kaupunki sai yliopiston vuonna 1544 (Königsbergin Albertus-yliopisto). 1600-luvulla muodostetun Brandenburgin ja sittemmin Preussin pääkaupungiksi tuli Berliini, joka pysyi asemassaan vuonna 1806 tapahtuneeseen Ranskan hyökkäykseen asti. Sen jälkeen Königsberg oli pääkaupunki muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin vuonna 1896. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa Saksa menetti alueitaan Puolalle ja Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentoasema avattiin 1922. Toisen maailmansodan alussa Saksa miehitti Puolan länsi- ja keskiosat sekä rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Sodan lopulla kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Königsbergin keväällä 1945, ja taisteluissa kaupunki kärsi pahoja vaurioita, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki. Potsdamin konferenssin päätöksellä Königsberg siirtyi muun Itä-Preussin pohjoisosan myötä Neuvostoliitolle ja edelleen Venäjän neuvostotasavaltaan. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Toisen maailmansodan jälkeen natsiaikaisesta Adolf Hitlerin aukiosta (alk. Hansa-aukio) tehtiin Voiton aukio, jolle pystytettiin kommunistijohtaja Vladimir Leninin patsas. Kaupunki nimettiin Kaliningradiksi Neuvostoliiton muodollisena valtionpäämiehenä toimineen Mihail Kalininin kuoltua 1946. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Kaupunkiin jääneestä 25 000 saksalaisesta suurin osa karkotettiin 1947–1948. Pieni osa heistä hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin. Tilalle otettiin väkeä muualta maasta, ja muutamassa vuodessa kaupunkiin muutti eri arvioiden mukaan 60 000 tai jopa satoja tuhansia ihmisiä erityisesti Valko-Venäjän ja Venäjän alueilta. 1960-luvulla Königsbergin linnan jäännökset purettiin monumentaalisen Neuvostojen talon tieltä. | 1 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Neuvostoajan jälkeen Leninin patsas siirrettiin pois Voiton aukiolta, jolle valmistui vuonna 2006 ortodoksinen Kristus Vapahtajan kirkko. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Baltian Kantin liittoyliopiston edessä seisovan uuden Immanuel Kantin patsaan lahjoittivat saksalaiset vuonna 1991. Patsas töhrittiin loppuvuodesta 2018. Se liittyi Kantia vastaan käytyyn kampanjaan, sillä kansallismieliset eivät halunneet kaupungin lentokenttää nimettäväksi Kantin mukaan, vaikka kansanäänestyksessä hän oli suosikki. Kenttä nimettiin Venäjän keisarinnan Elisabetin mukaan. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Kaliningradissa on monipuolista elinkeinoelämää. Siellä harjoitetaan esimerkiksi kalastusta sekä koneiden, paperin ja puutavaran valmistusta. Alueella on oma taloudellinen vyöhyke, joka on vapautettu suurimmasta osasta tuonnin ja viennin tulleista. Maaliikenne Kaliningradin alueen ja muun Venäjän välillä kulkee Liettuan ja Valko-Venäjän kautta. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_33213_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad | Kaliningrad | Kaliningradista on kotoisin jalkapallojoukkue FK Baltika Kaliningrad, joka pelaa Venäjän jalkapallon 1. divisioonassa. Kaliningradissa pelattiin jalkapallon MM-kilpailujen 2018 otteluita. | 0.5 | 4,892.305417 |
20231101.fi_654_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Yrityksen juuret johtavat 1930-luvun Lounais-Saksaan, jolloin Lidl & Schwarz aloitti toimintansa elintarvikkeiden tukkuliikkeenä. Sittemmin yrityksen toiminnot ovat eriytyneet Lidl-myymäläketjuun sekä Kaufland- ja Handelshof -hypermarketketjuihin. Ensimmäiset Lidl-myymälät avattiin 1970-luvulla Ludwigshafenin ympäristössä, minkä jälkeen myymäläketju laajeni Saksassa aina 1980-luvun lopulle asti. Kansainvälinen laajentuminen alkoi 1990-luvun alussa, ja se on ollut varsin nopeaa. Lidl-myymälöitä on vuonna 2017 kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa lukuun ottamatta Viroa ja Latviaa sekä Sveitsissä. Toiminta Serbiassa alkoi vuonna 2018. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Lidl laajentui Yhdysvaltoihin vuonna 2017. Alun perin Yhdysvaltojen laajennuksen oli tarkoitus alkaa vuonna 2014, mutta muutokset yhtiön ylimmässä johdossa muuttivat suunnitelmia. Lidl avasi 15. kesäkuuta 2017 kymmenen myymälää Virginiaan, Pohjois-Carolinaan ja Etelä-Carolinaan. Lidl rakensi Virginiaan logistiikkakeskuksen ja Yhdysvaltain päämajan. Investointien yhteisarvo on noin 183 miljoonaa euroa. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Vuonna 2017 Lidl teki kansainvälisen mainoskampanjan, jossa suomalainen laulaja Saara Aalto lauloi niillä 20 kielellä joita Lidlin markkina-alueilla puhutaan. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Lidl toimii Suomessa itsenäisenä tytäryhtiönä, Lidl Suomi Ky:nä. Kommandiittiyhtiöllä on pääkonttori Espoon Niittykummussa. Lidlillä on jakelukeskukset Laukaassa, Janakkalassa ja Järvenpäässä. Suomen kymmenen ensimmäistä Lidl-myymälää avattiin elokuun lopulla 2002. Lidl-myymälöitä oli Suomessa joulukuussa 2021 yhteensä 197 kappaletta. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Lidl on teettänyt tuotteita Xinjiangissa Kašgarin alueella sijaitsevassa teollisuuspuistossa, mikä viittaa siihen, että nämä tuotteet on tehty uiguurien pakkotyöllä. | 1 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Syksyllä 2008 Lidlin myymälä Ruotsissa myrkytti poisheitettyjä ruokia, jotta kodittomat eivät kävisi syömässä niitä. Myrkkynä käytettiin syövyttävää puhdistusainetta. Tukholman alueen myyntijohtaja piti tapausta valitettavana. Tukholman kodittomien yhdistys tuomitsi tapauksen. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Tammikuussa 2009 Lidl sai Saksassa 1,5 miljoonan euron sakot 12 osavaltiossa työntekijöiden urkinnasta. Lidl keräsi päätöksen mukaan tietoja kohtuuttoman laajalti: työntekijöiden henkilökohtaisista ongelmista, taloudesta ja terveydestä. Valvontakameroita oli henkilökunnan pukuhuoneissa ja vessoissa. Lidlin liikevaihto Saksassa on yli 13 miljardia euroa, johon verrattuna sakko on vähäinen. Der Spiegelin mukaan Lidlin, Deutsche Bahnin ja Deutsche Telekomin vakoilu johti uuteen työnantajan vakoilun estävään lakiin Saksassa syksyllä 2009. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Gazan sodan aikana tammikuussa 2009 Lidl myi Malmössä ja Göteborgissa israelilaisia hedelmiä espanjalaisina. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_654_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lidl | Lidl | Joulukuussa 2010 pääsi Mannheimissa, Saksassa myyntiin erä torium-pohjaisella radioaktiivisella maalilla maalattuja joulukuusenkoristeita. Jälkivalvonta kuitenkin toimi, ja saastuneet tuotteet voitiin korvata uusilla ilman vahinkoja. | 0.5 | 4,886.102004 |
20231101.fi_8725_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Vuoden 2017 lopussa Loimaalla oli 16 150 asukasta, joista 10 726 asui taajamissa, 5 282 haja-asutusalueilla ja 142:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Loimaan taajama-aste on 67,0 %. Loimaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken: | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajamiksi laskettiin myös Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä ja Metsämaan kirkonkylä. Hirvikoskena tunnettu Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä on sittemmin kasvanut yhteen Loimaan kaupungin keskustaajaman kanssa. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_26 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Kaupungin musiikkitapahtumista merkittävimpiä ovat kesällä järjestettävät Kuissi Rock ja Sillanalusrock. Loimaan Rompepäivät joka elokuun ensimmäisenä lauantaina on valtakunnallisesti suurimpia kirpputoritapahtumia. Kylien tapahtumiin lukeutuvat muun muassa Kauhanojan Pajapäivät, Kojonkulman Elotori, Metsämaan Pyramidipiknik, Alastaron Kuutamokeikka ja Mellilän Melliläpäivä. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_27 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2010 oli 8 717. Lehden päätoimittajana toimii Kati Uusitalo, ja Loimaan Lehden ilmestymisalueeseen kuuluvat kaupungin lisäksi Oripää, Ypäjä, Humppila, Punkalaidun sekä entinen Vampulan kunta, joka liitettiin Huittisiin vuonna 2009. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_28 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Loimaan alueella on neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Huovintie, Loimaan rautatieasema, Kanta-Loimaan kirkko ja pappila sekä Vesikosken historiallinen tehdasalue. | 1 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_29 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Loimaa on mukana vuonna 2008 julkaistussa Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi -lautapelissä. Kiinteistöpeliruudussa ja pelin kotelossa on kuva Kanta-Loimaan kirkosta. Loimaa on pelissä sijoitettu viidenneksitoista arvokkaimmaksi kiinteistöksi, ja tarkoittaa että Loimaa oli viidestoista äänestyksessä, jossa pelaajat saivat äänestää. Arvokkain ja eniten äänestetty oli Turenki. Loimaa on pelissä oman värisarjansa arvokkain, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan kanssa. Loimaa on Monopolyn tavalliseen suomalaiseen versioon verrattuna Kaisaniemenkadun kohdalla laudasta. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_30 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Komediasarja Fakta homma kuvaa kahden loimaalaisen pariskunnan, Kaakkojen ja Kaasisten elämää. Tosin Loimaata ei nähdä sarjassa, sillä se on kuvattu Tampereella. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_31 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Loimaan, Uddevallan, Thistedin, Skienin ja Mosfellsbærin muodostama ystävyyskaupunkien sopimus on Pohjoismaiden vanhin. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_8725_32 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa | Loimaa | Vuonna 2015 Loimaan evankelisen kansanopiston tiloihin Hirvikoskelle perustettiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Vuonna 2022 samaiselle opistolle on perustettu Ukrainan sotaa paenneiden ukrainalaisten ja venäläisten vastaanottokeskus. Tammi-maaliskuun 2023 aikana kotikuntaa on hakenut Loimaalta 54 ukrainalaista. | 0.5 | 4,862.089251 |
20231101.fi_35350_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Suomalaisten alkuperä on muiden itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien alueella, nykyisen Venäjän alueella. Suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen noin 800-luvulta alkaen ennen ajanlaskun alkua Väinäjoen ja Pohjois-Viron kautta. Suomalaiset koostuvat suomen kielen eri murteita puhuvista ja eri puolille Suomea asettuneista heimoista, kuten varsinaissuomalaisista, hämäläisistä, karjalaisista, savolaisista ja kainuulaisista. Suomalainen nykyinen kulttuurillinen identiteetti syntyi Ruotsin ja Venäjän vallan alla, kun suomalaiset kamppailivat säilyttääkseen kansallisen itsenäisyytensä ja omalaatuisuutensa. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Pääosa suomalaisista asuu Suomessa, jossa he muodostavat valtaosan väestöstä. Historiallisen ajan muuttoliikkeiden myötä heitä asuu myös Suomen ulkopuolella. Huomattavimmat ulkosuomalaisten ryhmät ovat siirtolaisiksi 1860-luvulta alkaen lähteneet amerikansuomalaiset sekä pitkäaikaisen muuttoliikkeen myötä syntyneet ruotsinsuomalaiset. Jälkimmäisiin kuuluviksi lasketaan usein myös metsäsuomalaiset ja länsipohjalaiset. Muita suomalaisryhmiä ovat 1600-luvun muuttoliikkeiden seurauksena syntyneet inkerinsuomalaiset, 1700-luvulla syntyneet kveenit sekä 1800-luvun lopun muuttoliikkeiden pohjalta syntyneet kanadansuomalaiset ja kuolansuomalaiset. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Suomen kieli (johon usein lasketaan kuuluvaksi myös kveeni ja meänkieli) kuuluu uralilaisten (ja suomalais-ugrilaisten) kielten itämerensuomalaiseen ryhmään. Siihen kuuluvat suomen ohella karjala, lyydi, inkeroinen, viro (ja eteläviron kieliryhmän kielet, kuten võro), liivi, vatja ja vepsä. Suomen kielen kehitysvaiheita ennen sen syntyä ovat olleet kantasuomi, joka jakautuu varhaiskantasuomeen, keskikantasuomeen ja myöhäiskantasuomeen, suomalais-volgalainen kantakieli, suomalais-permiläinen kantakieli, suomalais-ugrilainen kantakieli sekä uralilainen kantakieli. Uralilaisen kantakielen alkukodin on ehdotettu sijainneen pääpiirteissään Kaman ja Vjatkan alueella. Suomalais-ugrilaisten kielten, eli itämerensuomen varhaisen esivaiheen, on katsottu levinneen Itämeren alueelle noin 1900 eaa., jolloin aiemmin idässä vaikuttaneet kulttuurit levisivät Seima-Turbino-ilmiön myötä länteen. Kielenvaihtoja on Suomessa vuosituhansien kuluessa todennäköisesti tapahtunut useita ja alueella on saatettu puhua sellaisia kieliä, joista on jäänyt jäljelle vain yksittäisiä sanoja ja paikannimiä. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Varsinaista myöhäiskantasuomea, eli itämerensuomalaisten kielten yhteistä esivaihetta puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin yli 2 000 vuotta sitten. Suomen murteet ja niiden pohjalta myöhemmin kehittynyt suomen kieli muodostuivat rautakaudella, noin 800-luvulla. | 1 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella. Tällä alueella syntyi myös tulevien itämerensuomalaisten geneettinen perusta. Suomalaisten esivanhemmat alkoivat siirtyä Dneprin yläjuoksulle ja sieltä Väinäjoen yläjuoksulle, josta he lopulta siirtyivät jokea pitkin kohti Itämerta 1250–1000-luvuilla ennen ajanlaskun alkua. Viroon he saapuivat noin 1100–100-luvuilla ennen ajanlaskun alkua. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Syytä suomalaisten esivanhempien vaellukselle ei tiedetä, mutta se ei ollut yhden suuren ihmisryhmän vaeltamista kuormastojen kanssa, vaan se koostui monien ryhmien liikkumisesta pitkin länteen vieviä vesireittejä ja niiden varrelle rakennettuja linnoitettuja asuinpaikkoja. Itämerensuomalaisten pääjoukko saavutti Suomen lounaisrannikon noin 800-luvulla ennen ajanlaskun alkua. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Itämerensuomi kehittyi Pohjois-Virossa myöhemmin myöhäiskantasuomeksi, jossa omaleimainen aineellinen kulttuuri kehittyi jatkuvasti. Sieltä tuleva suomen kieli levisi ensin kapealle ja rajalliselle alueelle Suomen lounais- ja länsirannikolle vanhemmalla roomalaisella rautakaudella, missä oli jo varhaisempaa itämerensuomalaista asutusta. Geneettisten isälinjojen pohjalta voidaan arvella, että valtaosa Etelä-Suomeen noin 1600 tai 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua vaeltaneista saamelaisten esivanhemmista ei siirtynyt muualle vaan he vaihtoivat kielensä itämerensuomeksi. Seuraavaksi kulttuuri levisi ensin Kokemäenjoen suistoon ja sieltä sisämaahan Hämeeseen ja itään aina Karjalaan ja Vepsänmaalle asti. Karjalaan päädyttyään 600–700-luvuilla itämerensuomalaisten sisäinen yhtenäisyys oli hävinnyt ja yhteydet kulttuurin ja kielen etäisempien osien välillä heikkeni tai katkesi kokonaan. | 0.5 | 4,854.238734 |
20231101.fi_35350_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset | Suomalaiset | Suomalainen aineellinen kulttuuri itsenäistyi tästä laajemmasta itämerensuomalaisesta kulttuurista 600–700-luvuilla ja 800-luvulle tultaessa Suomessa vallinnut metalliesinekulttuuri, erityisesti naisten korut ja eri asetyypit, olivat kehittyneet omintakeiseksi ja niillä oli kotoperäisiä piirteitä runsaammin kuin milloinkaan aiemmin. Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä ”suomalaista” identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta. Samaa ajankohtaa voidaan pitää laajasti katsottuna itsenäisen suomen kielen syntyajankohtana, vaikkakin sen esihistoria ulottuu muiden itämerensuomalaisten kielten tavoin pitkälle menneisyyteen. | 0.5 | 4,854.238734 |