_id
stringlengths 16
22
| url
stringlengths 31
70
| title
stringlengths 1
26
| text
stringlengths 100
2.57k
| score
float64 0.5
1
| views
float64 238
15.9k
|
|---|---|---|---|---|---|
20231101.fi_69314_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset | Hyttyset | Suomessa 39 lajia on jaettu neljään heimoon ja edelleen 4 sukuun (Aedes, Coquillettidia, Culex ja Culiseta: Wilkerson ym. luokituksen mukaan) tai 7 sukuun (Aedes, Aedimorphus, Coquillettidia, Culex, Culiseta, Dahliana ja Ochlerotatus: Reinert et al. luokituksen mukaan). | 0.5 | 5,265.936402 |
20231101.fi_69314_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset | Hyttyset | Pirkka Utrio (1976) Identification key to Finnish mosquito larvae (DIPTERA, CULICIDAE). Annales Agriculturae Fenniae, Seria Animalia Nocentia n. 88, vol. 15, 128–136 | 0.5 | 5,265.936402 |
20231101.fi_38218_29 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Kun metsän maaperä on vettä läpäisevää melko vähäravinteista hiekka- tai harjusoramaata, siinä tapahtuu soistumista, jos pohjaveden pinta esimerkiksi läheisten soiden korkeuskasvun johdosta kohoaa. Rahkasammalten vallatessa alaa ne tukahduttavat puiden kasvua, ja vallitsevat puut alkavat kitua ja keloutua. Paikalle kasvaneet männyt jäävät kituliaiksi, ja rämevarvut tulevat vallitseviksi. Metsä on vähitellen muuttunut rämeeksi. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_30 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Kun maa on huonosti vettä läpäisevää, esimerkiksi savea tai savihietaa (hiesua), soistuminen voi alkaa aikaisemmista soista riippumatta. Keväällä lumen sulaessa ja sateilla kerääntyy notkoihin vettä, joka säilyy niissä kauan. Niihin ilmaantuu karhunsammalta ja kosteammille kohdille rahkasammalta. Runsassateisina vuosina nämä pienet korvenalut laajenevat ja uusia muodostuu, mutta vähäsateisina vuosina ne eivät paljoakaan vähene, sillä varsinkin rahkasammalet pidättävät hyvin vettä. Soistumakohdat yhtyvät vähitellen. Kangas muuttuu korpikankaaksi, rahkasammalkasvuston tullessa vallitsevaksi ja turpeen paksutessa sekä metsänkasvun huonotessa korveksi ja lopulta rämeeksi. Korpi voi säilyä rämeeksi muuttumatta, jos vesi on juokseva, tai paikoilla, jonne valuu ravinteikasta vettä ympäröiviltä metsämailta. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_31 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Kun soita muodostuu eri korkeudella oleviin notkoihin ja kukin suo kasvaa korkeutta, kunnes se on yhtä korkea kuin sen alemmasta suosta erottava kangaskynnys, alkaa vettä valua suosta rinnettä myöten alemmalle suolle. Tällöin rinne soistuu. Jos rinne on laihaa, vähäravinteista maata ja vesi sadevettä, muodostuu niin sanottu vesikangas, jolle ominaista on hyvin tiivis karhunsammalen muodostama pohjakerros, ja kituva, tavallisesti mäntyä kasvava metsä. Jos soistuva kangas on lihavampaa eli runsasravinteista, siitä muodostuu korpikangas, ja jos se on hyvin rehevää ja valuva vesi ravinteikasta, syntyy runsasruohoinen, tavallisesti sekametsäinen korpilehto. Vesikangas muuttuu edelleen soistuessaan rämeeksi, korpikangas tavallisesti korveksi ja korpilehto reheväksi ruoho- ja heinäkorveksi. Molemmat viimeksi mainitut voivat lopulta soistumisen edetessä muuttua rämeeksi. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_32 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Kun vesi alkaa valua ylemmältä suolta alemmalle, voi alempi vettyä ja ylempi jonkin verran kuivua. Vettymisestä suo (metsää kasvava räme tai korpi) voi muuttua nevaksi, ja vettymisen ollessa voimakasta sammalkasvillisuus kuolee, jolloin muodostuu vähäsammalinen paljasturpeinen rimpineva (tai rimpiletto), jolla saattaa kasvaa hyvin runsaasti saroja. Vettyminen voi tapahtua millä suon kehitysasteella tahansa. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_33 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Soita syntyy myös vesijättömaille eli suoraan vedestä vapautuneelle maalle. Merestä kohoavan maan soistumista tapahtuu Suomen maankohoamisrannikoilla, erityisesti Pohjanmaalla. Merestä paljastuva kostea ja tasainen maa on alkanut soistua heti vesien peräytyessä. Soistumista tapahtuu kuitenkin myös järvien rantojen vesijättömailla ja avoimilla rantaniityillä eli rantaluhdilla. | 1 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_34 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Järvet ja lammet kasvavat välillä umpeen ja muuttuvat suoksi, kun kasvillisuus leviää ja sinne kertyy lietettä. Soistuminen voi tapahtua järven pinnalla yleensä kelluvien rahkasammalreunusten aiheuttamana tai vaihtoehtoisesti järven pohjassa, kun sinne painuu kasvillisuutta. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_35 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Pehmeähköpohjaisissa matalissa järvissä tai niiden lahdelmissa kasvaa runsaasti muun muassa kaislaa, järviruokoa ja saroja. Tämän kasvillisuuden jäännöksistä muodostuu pohjalle yhä paksunevia turvekerroksia. Niitä peittävä vesikerros ohenee, ja samassa määrin ilmestyy sammalia, usein ensin eräitä vesi- ja lehtisammalia, sitten yhä runsaammin rahkasammalia. Kaislamaiset kasvit häviävät, ja tilalle tulee märille soille ominaisia ruohokasveja ja saroja. Paikalle on silloin muodostunut neva. Sammalkasvillisuuden kasvaessa vuosittain korkeutta suon pinta kohoaa ja kuivuu. Nevaruohot ja -heinät häviävät suurimmaksi osaksi, ja tilalle tulee varpuja. Samalla ilmaantuu männynkin taimia, jotka vähitellen kasvavat niin sanotuiksi kitumännyiksi. Nevasta on muodostunut silloin räme tai rämeneva. Väliasteena saattaa esiintyä kuusi-, lehti- tai sekametsää kasvava isomättäinen korpi, varsinkin rehevillä seuduilla. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_36 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Kalkkipitoisilla alueilla muodostuu nevan sijasta letto. Turpeen paksuuntuessa suon pinta kohoaa kalkkipitoisen pohjavesikerroksen vaikutuspiirin yläpuolelle, jolloin saattaa ilmestyä rahkasammalia, ja letto muuttuu nevaksi tai jopa melkein rämeeksi. Myös juoksevien vesien varsilla oleville tulvamaille on muodostunut soita, mutta Suomessa ne ovat pääasiassa kuitenkin syntyneet metsämaan soistuessa. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_38218_37 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Suo | Suo | Soita saatetaan pitää joutomaina. Ojitusten tarkoituksena on lähinnä suon kuivattaminen muuhun käyttöön eli useimmiten joko pelloksi, metsätalouden tarpeiksi tai turpeen ottoa varten. Vedenpinnan laskiessa turve kuivuu, ja ajan kuluessa kangasmetsän kasvillisuus korvaa kosteutta vaativat suokasvit. Vaikka ojat umpeutuisivat, ne saattavat vielä silti johtaa vettä. | 0.5 | 5,237.991334 |
20231101.fi_154424_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Rakentaminen käyttää maailmanlaajuisesti noin puolet ihmiskunnan käyttämistä materiaaliresursseista, lähes puolet energiasta, 40 % vedestä ja 60 % viljelykelpoisesta maa-alasta. Merenpinnan tuleva nouseminen johtaa entistä suurempiin ongelmiin rakentamisen levitessä maatalousmaalle ja luonnonympäristöihin. Siksi kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennustavan kehittäminen ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja myös siihen sopeutumisessa. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Viimeisten 20 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut pääasiassa 200 ja 400 ppm:n välillä, ja viimeiset 800 000 vuotta esiteollisena aikana pitoisuus on vaihdellut välillä 180–300 ppm. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Ihmiskunnan pääenergianlähde on ollut jo pitkään kivihiilikauden metsäjäännösten, fossiilisten polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu) esiinkaivaminen ja polttaminen. Näistä kivihiilen varannot riittävät vielä sadoiksi vuosiksi eteenpäin. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Hiilen eri muotojen polttaminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyiseen 417 ppm:iin, lähes 50 % historiallisesta arvosta (v. 2021 tilanne). Koska fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy edelleen, myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ja vieläpä nopeutuen. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_21 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Kasvillisuus menestyy pääsääntöisesti hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa, koska kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta entisestään. | 1 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_22 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Lisäksi on merkkejä lämpenevien pohjoisten soiden (Siperia, Alaska, omalta pieneltä osaltaan myös Suomen Lappi) lisääntyvästä hiilidioksidin- ja metaanintuotannosta, josta saattaa muodostua tulevaisuudessa hyvinkin oleellinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohottaja. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_23 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Nykyisin pidetään todennäköisenä, että ihmisen aikaansaama ilmaston lämpeneminen ei ole tasaisesti etenevä prosessi, vaan että ilmasto tulee muuttumaan hyppäyksenomaisesti kriittisten kynnysarvojen ylittymisen seurauksena. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_24 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | Kun jokin ilmastopakote, vaikkapa säteily, muuttaa ilmastoa, monet mekanismit voivat joko vahvistaa tai vaimentaa muutosta. Nämä ovat positiivisia ja negatiivisia takaisinkytkentöjä. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_154424_25 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutos | On olemassa lukuisia lämpenemistä voimistavia positiivisia takaisinkytkentöjä, joita kaikkia ei ole huomioitu IPCC:n ilmastomalleissa. Näitä takaisinkytkentöjä liittyy esimerkiksi jäätiköiden kiihtyvään sulamiseen, joka nopeuttaa meriveden lämpenemistä. | 0.5 | 5,234.507456 |
20231101.fi_32547_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Eräille logaritmeille on omat nimensä ja merkintänsä. Kymmenkantaisen logaritmifunktion eli Briggsin logaritmin tunnus on lg: | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Luonnollinen logaritmi on tärkeä funktio varsinkin differentiaali- ja integraalilaskennassa. Sen merkitys perustuu etenkin siihen, että sen derivaatta on varsin yksinkertainen funktio, 1/x. Luonnollinen logaritmi on e-kantaisen eksponenttifunktion käänteisfunktio. | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Useissa sovelluksissa esiintyvän 2-kantaisen eli binäärisen logaritmifunktion tunnus on lb (= binäärinen logaritmi): | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Pelkästään merkinnän log, jossa kantalukua ei siis ole merkitty näkyviin, merkitys ei ole täysin vakiintunut. Hyvin usein se tarkoittaa 10-kantaista logaritmia ja tämä on yleistä erityisesti laskimissa, mutta merkintä on myös usein kontekstiin sidottu ja voi tarkoittaa mielivaltaista logaritmia. | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Logaritmit kehittivät 1600-luvulla toisistaan riippumatta skotlantilainen John Napier ja sveitsiläinen Jobst Bürgi. Napier julkaisi omat, luonnollista logaritmia koskevat tuloksensa vuonna 1614. | 1 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Logaritmeja tarvitaan sellaisten yhtälöiden ratkaisemiseen, jossa eksponentti on tuntematon. Tällaisia yhtälöitä kutsutaan eksponenttiyhtälöiksi. Niiden avulla voidaan laskea, missä ajassa jokin eksponentiaalisesti kasvava tai vähenevä suure saa tietyn arvon. Sellaisia suureita ovat esimerkiksi korkoa korolle kasvava rahamäärä sekä myös radioaktiivisen aineen jäljellä oleva määrä tietyn ajan kuluttua. | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | happamuutta tai emäksisyyttä mittaava pH-asteikko, joka osoittaa liuoksen oksoniumionipitoisuuden 10-kantaisen logaritmin vastaluvun; | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Myös musikaalinen sävelasteikko on itse asiassa logaritminen asteikko, sillä sävelkorkeus nousee aina yhden oktaavin, kun äänen taajuus kaksinkertaistuu. Jokaista muutakin intervallia vastaa tietyn suuruinen taajuuksien suhde. | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_32547_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi | Logaritmi | Ennen kuin taskulaskimet 1970-luvulla yleistyivät, logaritmeilla oli noin 300 vuoden ajan ollut suuri merkitys laskutoimitusten apuvälineinä. Tämä käyttö perustui edellä esitettyyn kaavaan, jonka mukaan lukujen tulon logaritmi on sama kuin tekijöiden logaritmien summa: | 0.5 | 5,213.721786 |
20231101.fi_14276_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Sukupuolielinten kehittyminen miehisiksi johtuu Y-kromosomin SRY-geenin koodaamasta proteiinista. Alkiolle kehittyy kahdeksanteen tai yhdeksänteen viikkoon mennessä alkeelliset kivekset, jotka alkavat tuottaa mieshormoni testosteronia, joka saa sikiön lisääntymiselimistön mesonefrostiehyet kehittymään miehen lisääntymiselimistön tiehyiksi. Naispuolisella sikiöllä testosteronin puute saa mesonefostiehyet surkastumaan. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Naarastyyppiset ulkoiset sukupuolielinaiheet (labioskrotaalipoimu, urogenitaalipoimu ja genitaalikyhmy) maskulinisoituvat poikasikiöllä viikoilla 12–20. Labioskrotaalipoimuista tulee tyttösikiöllä isot häpyhuulet ja poikasikiöllä kivespussi, urogenitaalipoimuista pienet häpyhuulet tai siittimen varsi, ja genitaalikyhmystä klitoris tai terska. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Kivekset laskeutuvat kivespussiin viikkojen 6 ja 28 välillä. Myös munasarjat laskeutuvat jonkin verran. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Syntymän jälkeen lapsuusaikana sukupuolielimet eivät juurikaan muutu. Murrosiässä sukupuolielimistä tulee lisääntymiskykyiset. Murrosikäisen pojan siitin ja kivekset kasvavat, kummallekin sukupuolelle alkaa kasvaa häpykarvoitusta ulkoisiin sukupuolielimiin, ja tytöillä alkavat kuukautiset. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Keski-ikäistyvän ja vanhenevan miehen kivesten testosteronituotanto ja siittiöntuotanto heikkenevät, ja hän voi alkaa saada erektiohäiriöitä. Nainen kokee 45–55-vuotiaana vaihdevuodet, joiden jälkeen hänen munasolunsa ovat loppu, eikä hän enää saa kuukautisia tai voi tulla raskaaksi. Hormonitoiminnan muutosten seurauksena emätin kuivuu ja ohentuu, ja nainen voi kärsiä emätintulehduksista ja yhdyntäkivuista. | 1 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Useimmilla kaloilla hedelmöittyminen tapahtuu ulkoisesti. Joillakin lajeilla, kuten hailla ja rauskuilla, on rakenteita tai pseudosiitin, jolla uros sijoittaa siittiönsä naaraan sisään. Sarsojen paritteluelin on pään alapuolella, ja ne parittelevat kasvotusten. Joidenkin krottikalojen (Lophiiformes) uros tarttuu itseään suuremman naaraan selkään, ja ajan mittaan se surkastuu niin, että siitä jää jäljelle vain naaraan selkään takertuneet kivekset. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Useimmilla linnuilla ei ole siitintä, vaan parittelu tapahtuu uroksen ja naaraan kloaakkien kosketuksena. Joillakin linturyhmillä on kuitenkin uroksella siitin. Tällaisia lintuja ovat sorsat, hanhet, joutsenet, strutsit, nandut, kasuaarit, kiivit ja tinamit. Argentiinankuparisorsalla on peräti 42 senttimetrin pituinen siitin. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Suomumatelijoilla, kuten liskoilla ja käärmeillä, on hemipenis eli kaksiosainen siitin. Yhdynnän aikana uros tosin työntää vain siittimensä toisen pään naaraaseen. Uroskilpikonnan siitin on kloaakin sisällä. Krokotiilin siitin on aina erektiossa, mutta tavallisesti kehon sisällä. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_14276_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuolielin | Sukupuolielin | Nokkaeläinten kuten vesinokkaeläimen siittimessä on neljä päätä, joista uros käyttää kahta kerrallaan. Pussieläimillä on pussi, jossa sikiö kasvaa. Naaraalla on yleensä kaksi emätintä, kengurulla kolme emätintä ja kaksi kohtua. | 0.5 | 5,186.771846 |
20231101.fi_23975_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeus () on kreikkalaisen mytologian ylijumala ja taivaanjumala sekä Olympoksen valtias ja jumalten dynastian perustaja. Taivaanjumalana Zeus hallitsee kaikkea korkealla olevaa, kuten vuorenhuippuja, kotkia, tammia ja ukkosta. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeus on titaanien Kronoksen ja Rhean poika. Zeuksen isovanhemmat ovat Uranos (taivas) ja Gaia (maa). | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeus kasvoi Kreetalla Ídan luolassa, jotta hän olisi turvassa Kronokselta, joka oli syönyt muut lapsensa. Rhea jätti Zeuksen Adrasteian hoiviin. Zeuksen sisaruksia ovat Haades, Hera, Hestia, Poseidon ja Demeter. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeus vapautti Kronoksen vangitsemat kykloopit, ja sai näiltä palkkioksi ukkosen ja salaman lahjan. Seppä Hefaistos takoi Zeuksen salamaniskut. Kykloopit auttoivat Zeusta nousemaan jumalten johtajaksi. Zeus käytti ukkosta ja salamaa alistaakseen titaanit, jättiläiset jotka olivat kyklooppien ja hekatonkheiresien sisaruksia. Titaanien avulla Zeus syrjäytti Maan jumalattaren Gaian. Kyklooppien avulla Zeus löi myös Kronoksen ja nousi näin maailman valtiaaksi. Meren hän antoi veljelleen Poseidonille ja maanalaisen vainajalan Haadekselle. Taivaat Zeus piti itsellään. Zeus puolusti valtaistuintaan taisteluissa Gaian lähettämiä Tyfonia ja Enkeladosta vastaan. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeusta oli palvottu mahdollisesti jo vuodesta 1500 eaa. alkaen. Muinaiset persialaiset kutsuivat taivasta Zeukseksi ja uhrasivat Zeukselle vuorenhuipuilla. Roomalaisilla Zeusta vastasi Juppiter. | 1 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeuksen tärkeimmät pyhäköt sijaitsivat Dodonassa ja Olympiassa. Kreikan Olympia oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut, Olympian kisat. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. suuri Zeuksen temppeli, jossa oli Feidiaan veistämä Zeuksen kuvapatsas. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeusilla oli suojanaan vuohen vuota, aigis. Hänet kuvataan usein istumassa valtaistuimellaan salamoita yhdessä kädessä ja sypressivaltikka toisessa kädessä. Hänen pyhä lintunsa on kotka. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Raamattu mainitsee Zeuksen tapauksessa, johon liittyvät Paavali ja Barnabas. He olivat Lystran kaupungissa, ja kun asukkaat näkivät Paavalin parantavan ramman miehen, he pitivät heitä jumalina ja sanoivat Paavalin olevan Hermes ja Barnabaan Zeus. Zeuksen pappi halusi uhrata väkijoukon kanssa ja toi sonneja ja seppeleitä. (Apostolien teot 14:8–13.) Lystran lähistöltä 1909 löydetyt kaksi vanhaa piirtokirjoitusta todistavat, että tuossa kaupungissa palvottiin näitä kahta jumalaa. Toisessa piirtokirjoituksessa viitataan ”Zeuksen pappeihin” ja toisessa mainitaan ”Suuri Hermes” ja ”taivaan ylijumala Zeus”. | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_23975_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeus | Zeus | Zeus mainitaan myös apokryfisessä Toisessa makkabilaiskirjassa. Yrittäessään tehdä lopun juutalaisesta uskonnosta kuningas Antiokhos IV Epifanes määräsi Jerusalemin temppelin häväistäväksi ja vihki sen uudelleen Zeukselle (Jupiter Olympius). (2.Makkabealaiskirja 6:1, 2) | 0.5 | 5,181.19392 |
20231101.fi_27347_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | sydämentahdistin, implantoitu kipustimulaattori tai muu elimistöön asennettu laite voi estää kuvauksen, sillä implanttien toiminta voi häiriintyä magneettikentän vaikutuksesta, nykyisin kuitenkin usein myös sydämentahdistimen kanssa voidaan magneettikuvaus suorittaa. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Kuvauksessa potilas sijoitetaan voimakkaaseen magneettikenttään, jonka suuruutta paikan funktiona ohjataan tietokoneella niin, että kuvauskohteen eri osiin vaikuttaa hieman erisuuruinen magneettikenttä. Laitteistoon kuuluu lisäksi radiolähetin ja -vastaanotin, jonka avulla resonanssi synnytetään ja havaitaan. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Magneettikuvauksen alkaessa potilas viedään tutkimuspöydällä onttoon putkeen, jossa hän makaa liikkumatta. Magneettikuvauslaitteessa on kela, joka muodostaa vahvan magneettikentän kuvattavaan alueeseen. Lähellä kuvausaluetta ovat lähetinkela radiotaajuisen magneettikentän lähettämiseen ja vastaanotinkela, joka vastaanottaa palautuvat radioaallot. Tarvittava magneettikenttä on hyvin voimakas, nykyisin tavallisesti 1–3 teslaa. Sen synnyttämiseen tarvitaan voimakas sähkövirta, mikä voidaan toteuttaa suprajohtavaksi jäähdytetyllä kelalla. Kuvan muodostamiseksi laitteessa on vielä erillinen gradienttikelasto, jonka avulla magneettikentän muotoa vaihdellaan kuvauksen aikana. Siksi laitteesta kuuluu paukkuva ääni, joka potilaasta saattaa tuntua pelottavaltakin. Juuri magneettikentän muodonmuutosten avulla magneettisten vety-ytimien pyörimisliikettä eri puolilla kuvattavaa aluetta voidaan ohjata niin, että syntyvien radiotaajuisten kaikupulssien vaihe- ja taajuusjakaumaan sisältyy tieto vety-ydinten sijainnista kuvattavassa kudoksessa. Normaalisti kuvaus kestää noin puoli tuntia, jona aikana otetaan useita kuvasarjoja, mutta tutkimuksen kesto vaihtelee kuvauskohteen mukaan. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Kuvan muodostus perustuu siihen, että resonanssisignaalin taajuus on verrannollinen vaikuttavan magneettikentän voimakkuuteen. Tarkoituksellisesti hieman epätasaisessa magneettikentässä kuvauskohteen eri osat lähettävät radiosignaalia kukin hieman eri taajuudella. Siksi laitteiston vastaanottama resonanssisignaali sisältää useita taajuuksia. Signaali jaetaan eri taajuuskomponentteihin Fourier'n muunnoksen avulla, jolloin kuvattavan kohteen eri kohdista peräisin olevat signaalit voidaan erottaa toisistaan. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Kuvaustilanteessa edellä kuvatun kaltaisia mittauksia suoritetaan suuri määrä niin, että magneettikenttää ohjataan joka kerralla hieman eri tavalla. Täydellisen kuvan muodostamiseksi tulokset yhdistetään tietokoneella ja analyysin tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiulotteinen magneettikuva, joka koostuu kuvaelementeistä (pikseli) tai tilavuuselementeistä (vokseli). | 1 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Tutkittavan kohteen emittoiman signaalin voimakkuus magneettikuvassa riippuu paitsi magneettisten ytimien (protonien) määrästä myös niiden vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa. Magneettikuvauksessa näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen. Muita signaalin ominaisuuksiin vaikuttavia suureita ovat kudoksen liike ja virtaus, diffuusio sekä ns. kemiallinen siirtymä. Kuvauksen herkkyyttä eri parametreille voidaan painottaa ns. kuvaussekvenssin valinnalla. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Magneettikuvaukseen on kehitetty kontrastiaineita, joilla kudosten näkyvyyttä voidaan muuttaa. Magneettikuvauksissa usein käytetyt kontrastiaineet ovat gadoliniumyhdisteitä tai rautaoksidipartikkeleita. Eräät gadoliniumyhdisteet, erityisesti gadodiamidi, ovat aiheuttaneet joillekin munuaisten toiminnanvajausta sairastaville potilaille vaikeaa fibroosia, minkä vuoksi munuaisten toimintakyky tarkistetaan ennen tutkimusta. Nykyisin yleisessä käytössä olevien gadoliniumyhdisteiden ei kuitenkaan tiedetä aiheuttaneen vastaavia ongelmia. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Magneettikuvauksessa käytettävät kontrastiaineet kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa eli ATC-luokituksessa luokkaan V08C. Aineet jaetaan tässä luokituksessa paramagneettisiin, superparamagneettisiin ja muihin MRI-kuvausaineisiin. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_27347_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus | Magneettikuvaus | Toiminnallisella magneettikuvauksella (funktionaalisella magneettikuvauksella) voidaan kuvata aivojen (lähes) reaaliaikaista toimintaa. Se on aivotutkimuksen tärkeimpiä työkaluja. Toiminnallinen magneettikuvaus mittaa aivojen energian käyttöä ja tällä tavoin voidaan selvittää, mitkä aivojen osat ovat aktivoituneet. Toiminnallisen magneettikuvauksen fysikaalinen toiminta perustuu hemoglobiinin erilaisiin magneettisiin ominaisuuksiin silloin, kun se kantaa mukanaan happea (oksihemoglobiini) verrattuna siihen kun se ei kanna happea (deoksihemoglobiini). Tämä ero havaitaan magneettikuvauslaitteen mittaamassa radiosignaalissa. | 0.5 | 5,178.526614 |
20231101.fi_800_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Metanoli on eräs vaihtoehto tulevaisuuden synteettiseksi polttoaineeksi. Sähköenergian varastointi ajoneuvoihin, laivoihin ja lentokoneisiin on hankalaa ja epätaloudellista, samoin vedyn. Sen sijaan metanolin käyttö, käsittely ja jakelu muistuttaa läheisesti bensiinin vastaavia prosesseja. Metanolia voidaan käyttää polttoaineena myös ottomoottorissa. Sen oktaaniluku on moottoribensiiniä suurempi, mutta energiatiheys pienempi. Metanolin energiatiheys on 19,7 MJ/kg bensiinin 40 MJ/kg. Pelkän metanolin käyttö polttoaineena mahdollistaa korkean puristussuhteen ottomoottorissa ja sen ansiosta myös korkean hyötysuhteen. Ottomoottorin hyötysuhdetta voidaan kohottaa myös pakokaasun takaisinkierrätyksen avulla, kun takaisinkierrätystä käytetään ottomoottorissa osittain tai kokonaan tavanomaisen virtauksen rajoituksen sijasta. Metanolipolttoaineella pakokaasun takaisinkierrätys onnistuu paremmin kuin bensiinillä. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Polttoainejärjestelmän syöpymisriskin vuoksi metanoli ei sovellu useimpien nykyisten moottoriajoneuvojen polttoaineeksi suoraan ilman muutoksia. Toisaalta, kun polttoainejärjestelmän syöpymiselle herkät komponentit on vaihdettu metanolia kestäviin, syöpymisongelmia ei sen jälkeen ole. Ajoneuvon moottorin ja polttoainejärjestelmän muuttaminen metanolille sopivaksi on suhteellisen helppo tehtävä siinä mielessä, että kaikki tarvittavat tekniset ratkaisut ovat tiedossa. Metanoli aiheuttaa haasteita myös moottorin öljyvoitelulle, sillä voiteluöljyn saastuminen metanolista aiheuttaa syöpymistä tavanomaisten moottoreiden laakereissa, sylintereissä ja tiivisteissä. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Metanolia käytetään perinteisesti polttoaineena raketeissa, rata-autoissa (kuten Champ Car), speedway-pyörissä ja kiihdytysautoissa (drag racing). Metanoli on suosituin polttomoottorein varusteltujen pienoismallien polttoaine. Metanolilla toimivia polttokennoja kehitetään kannettavien tietokoneiden, matkapuhelinten sähköenergian lähteeksi, mutta toistaiseksi sen käyttöä pidetään palo-, räjähdys-, sekä myrkytysvaarojen tuottamien vastuiden takia ongelmallisena. Kiina on panostanut huomattavasti metanolin käyttöön liikennepolttoaineena. Metanolipolttokennoa pidetään yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna sähköautoille. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Liikenneonnettomuuksissa metanolin ongelmana on sen palaminen värittömällä liekillä. Ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla valkoista tai punaista savua tuottavan kemikaalin lisääminen metanolipolttoaineen sekaan. Bensiiniin verrattuna metanoli ei ole yhtä leimahdusherkkä ja tulipalon sytyttyäkin metanoli on pienempi ongelma. Metanolin hyvän liukenemisen ansiosta metanolipalo on helppo sammuttaa vedellä. Juuri paremman paloturvallisuuden vuoksi Indianapolis 500 -autokilpailuissa siirryttiin metanolipolttoaineen käyttöön vuonna 1965. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Metanolin nauttiminen jo pieninä määrinä voi aiheuttaa sokeutumisen, ja paljon ihmisiä kuolee metanolin nauttimiseen päihteenä. Metanolin myyminen nautittavana alkoholina on rikollinen teko, josta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Pontikan valmistuksessa on perinteisesti heitetty ensimmäiset tisleet pois, koska metanolin etanolia alhaisemman höyrystymislämpötilan vuoksi ensimmäisten tisleitten metanolipitoisuus on myöhempiä korkeampi. Laimentamattoman metanolin haju ja maku on pistävämpi kuin etanolin, jota ei erota laimennettuna. | 1 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri annos metanolia on pitkällä aikavälillä myrkyllistä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on asettanut suosituksensa suurimmasta sallitusta suun kautta nautitusta metanolista arvoon 0,5 mg/kg/vrk. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Makeutusaineena käytettävästä aspartaamin hajoamistuotteena syntyy metanolia, mutta ei ole osoitettu syntyykö sitä elimistössä ja imeytyykö se verenkiertoon. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Akuutti metanolimyrkytys jaetaan kolmeen vaiheeseen: 1) humala, 2) asidoosi ja 3) keskushermoston, näköhermon ja silmän verkkokalvon vaurioitumiseen. Ensimmäinen vaihe eli humalatila alkaa yleensä nopeasti. Asidoosi ja silmien ja keskushermoston vaurioiden kehittyminen vie enemmän aikaa, se voi viedä jopa 1–1,5 vuorokautta. Metanolimyrkytyksen oireita ovat humala, pyörrytys, heikkous, vapina, päänsärky, pahoinvointi, raju oksentelu, vatsan ja lantion alueen kovat kivut sekä erilaiset näköhäiriöt. Metanoli voi aiheuttaa pienenäkin annoksena (4–15 ml) pysyvän sokeuden. Verkkokalvovaurioita esiintyy vain ihmisillä ja apinoilla. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_800_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Metanoli | Metanoli | Metanoli imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta ja höyrynä keuhkoista jakautuen elimistön vesitilaan. Sen pitoisuus on suuri silmän lasiaisessa sekä näköhermossa. 5–10 prosenttia metanolista erittyy muuttumattomana virtsaan ja hengitysilmaan ja 90–95 prosenttia metaboloituu maksassa formaldehydiksi ja edelleen muurahaishapoksi. Metanolin poistumisnopeus elimistöstä on viidesosa etanolin vastaavasta. Tämän takia pienetkin toistuvat metanoliannokset aiheuttavat aineen kumulatiivisen kertymisen elimistöön. | 0.5 | 5,172.696721 |
20231101.fi_60177_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Perusaineenvaihdunnan kuona-aineena syntyvän hiilidioksidin (noin 200 ml/min) elimistö tuulettaa pois ensisijaisesti keuhkojen kautta tai varastoi verenkiertoon ja kudoksiin bikarbonaatti-ionina (HCO3−) karboanhydraasi entsyymin avulla. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Lyhyen rasituksen, kuten juoksupyrähdyksen, aikana ihminen ei ehdi hengittää tietoisesti. Vasta kun hän pysähtyy, hän alkaa huohottaa. Sadan metrin juoksussa käytetty energia otetaan pääasiassa anaerobisesti lihaksiin säilötystä kemiallisesta energiasta, ja hapesta aerobisesti saatava energia vastaa vain 10 prosenttia käytetystä energiasta. Pitemmillä juoksumatkoilla aerobisen systeemin osuus kasvaa, ja on esimerkiksi 800 metrillä jo 60–70 prosenttia. Tämä johtaa happivajeeseen kehossa ja voimakkaaseen hengästymiseen juoksun jälkeen, kun keho palauttaa veren happipitoisuuden normaaliksi ja poistaa hiilidioksidin. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Pitkillä matkoilla hapensaanti ja hiilidioksidin poisto ovat oleellinen osa suorituskykyä ja asettavat sille rajat. Ihmisen keuhkot voivat kasvattaa rasituksen aikana yhden sisäänhengityksen ilmamäärän seitsenkertaiseksi normaaliin verrattuna ja hengityksen tihentyessä kokonaisilmamäärän 26-kertaiseksi 180 litraan minuutissa, josta happea on 38 litraa. Huippu-urheilijan hapenottokyky on paljon parempi kuin tavallisen ihmisen. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Soutajat ja uimarit säätelevät hengitysrytmiään suorituksen aikana, koska he tekevät ylävartalollaan säännöllistä syklistä liikettä suorituksen aikana. Useimmat uimarit hengittävät ulos silloin, kun he vetävät käsivartensa taaksepäin, ja sisään silloin, kun he työntävät käsivartensa eteen. Hitaassa vauhdissa soudettaessa uloshengitys alkaa, kun soutaja vetää airoista, ja päättyy, kun kädet on vedetty vartalon tasolle. Sisäänhengitys tapahtuu, kun airot siirretään vedenpinnan yläpuolella takaisin eteen. Kovemmassa vauhdissa soutaja hengittää kahdesti jokaisen vedon aikana. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Joissakin lajeissa, kuten jousiammunnassa, hengittäminen voi haitata suoritusta, joten urheilija pidättelee hengitystään suorituksen aikana. | 1 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_17 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Korkeassa ilmanalassa vähäinen happipitoisuus saa ihmisen aluksi hengittämään nopeammin. Koska tämä johtaa veren hiilidioksidipitoisuuden alenemiseen, hengitys ennen pitkää hidastuu. Tämä puolestaan voimistaa hypoksiaa eli hapenpuutetta. Keho mukautuu olosuhteisiin noin viikon kuluessa ja huono olo lakkaa. Korkeassa ilmanalassa voi sairastua vuoristotautiin. Vaara syntyy jo 2 500 metrin korkeudessa, ja vaaralliseksi se muodostuu 3 600 metrin korkeudessa. Korkeassa ilmanalassa, kuten Andeilla ja Tiibetissä, asuvat kansat ovat aikojen kuluessa sopeutuneet vähähappisuuteen. Vuorikiipeilijät sekä korkealle nousevat lentäjät ja kuumailmapallon matkustajat joutuvat käyttämään lisähappea pystyäkseen hengittämään ja pysyäkseen tajuissaan. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_18 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Merenpinnan alapuolella syvängöissä, kuten Kuolleenmeren seudulla, hapen paine on korkeampi kuin ylempänä. Tämä helpottaa hiukan hengitysvaikeuksista kärsivien ihmisten hengittämistä. Syvissä luolissa hengittäminen sen sijaan on vaikeaa, koska sinne ei tule happea korvaamaan uloshengitettyä hiilidioksidia. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_19 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Veden alla ihminen hengittää happisäiliön tai lyhyen snorkkelin eli ilmaputken avulla. Ihminen voi myös pidätellä hengitystä veden alla muutaman minuutin. Veden paine vaikeuttaa ilman vetämistä keuhkoihin. Paineen nopea laskeminen ylös noustessa voi aiheuttaa vaarallisen sukeltajantaudin. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_60177_20 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys | Hengitys | Avaruudessa ei ole ilmaa eikä happea, joten siellä ei voi hengittää ilman mukaan otettua tai paikalla vedestä tuotettua happea sekä paineistettua tilaa. Tällöin avaruudessa hengittäminen ei eroa paljonkaan maapallolla hengittämisestä. Lepotiloja täytyy kuitenkin tuulettaa jatkuvasti, sillä muuten nukkuva ihminen herää yhtäkkisesti hiilidioksidipitoisen uloshengitysilman jäätyä hänen kasvojensa eteen. | 0.5 | 5,134.37526 |
20231101.fi_272831_89 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Myös liikunta lisää aivo-selkäydinnesteen virtausta, ja juoksun jälkeen aivo-selkäydinnesteen virtaus on melkein yhtä vilkasta kuin nukkuessa. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_90 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Unessa on neljä vaihetta, joiden aikana aivoissa esiintyy eritaajuuksisia aaltoja. Valveilla esiintyy alfa-aaltoja, joiden taajuus on 8–12 hertsiä. Kevyessä unessa esiintyy theeta-aaltoja (4–7 Hz), seuraavassa vaiheessa beeta-aaltoja (12–16 Hz), syvässä unessa delta-aaltoja (1–3 Hz) ja REM-unessa samanlaisia aaltoja kuin valvetilan ja kevyen unen aikana. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_91 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Syvän unen aikana aivot eivät ole kovin aktiiviset, mutta REM-unessa aivot aktivoituvat ja tuottavat ihmiselle eloisia ja voimakkaita unia. Etenkin aistimuksia prosessoiva aivojen osa on REM-unen aikana aktiivinen, mutta kriittisesti kokemuksia analysoiva otsalohko on käytännössä suljettuna. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_92 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Usean mielenterveyden häiriön syynä on jokin aivojen neurologinen häiriö. Kun kuvaamisteknologioiden synty on tehnyt hermostoprosesseista näkyviä, on mielen häiriöt voitu tunnistaa enenevässä määrin aivoista johtuviksi. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_93 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | fyysiset vammat, vauriot tai tulehdukset, kuten aivokalvontulehdus, aivoverenvuoto, hydrokefalus, Creutzfeldt–Jakobin tauti, epilepsia, aivoinfarkti, CP-vamma, kooma, aivopaise | 1 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_94 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Lisäksi ovat toiminnalliset häiriöt, joiden perimmäistä syytä ei tunneta, mutta niiden yhteydessä voidaan havaita poikkeamia aivojen toiminnassa. Niihin luokitellaan esimerkiksi ADHD ja fobiat. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_95 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Moni häiriö, kuten Parkinsonin tauti, masennus ja autismin kirjo, voidaan luokitella useampaan kuin yhteen ylläolevista tyypeistä. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_96 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Neurokirurgialla voidaan hoitaa esimerkiksi aivokasvaimia, kohonnutta painetta, fyysisiä aivovammoja, verisuonipoikkeamia tai aivopaiseita. Joitain häiriöitä, kuten masennusta ja Alzheimerin tautia voidaan hoitaa lääkkeillä. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_272831_97 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisaivot | Ihmisaivot | Psykiatria keskittyy mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Neurologia tutkii ja hoitaa erityisesti aivojen, hermoston ja lihasten sairauksia, jotka katsotaan sen alan piiriin kuuluviksi. | 0.5 | 5,126.266678 |
20231101.fi_29765_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Heinäkuussa 2016 älypuhelimille julkaistiin lisättyä todellisuutta ja paikkatietoa hyödyntävä Pokémon Go, josta tuli nopeasti suosittu ympäri maailman. Pelissä pyydystetään virtuaalisia Pokémoneja oikeassa maailmassa matkapuhelimen kameran avulla. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Pokémon-animetelevisiosarjan 25 ensimmäistä tuotantokautta kertovat nuoresta Pokémon-kouluttajasta Ash Ketchumista, hänen ensimmäisestä Pokémonistaan Pikachusta sekä heidän ja heidän ystäviensä seikkailuista ympäri Pokémon-maailmaa. Ash yrittää tulla Pokémon-mestariksi ja pysäyttää pahan Rakettiryhmän. Vuodesta 1999 lähtien sarjan pohjalta on ilmestynyt vuosittain elokuva. Ensimmäinen elokuva (Pokémon – Mewtwon vastaisku) tuotti Yhdysvalloissa 10,1 miljoonaa dollaria ensimmäisenä päivänä ja yhteensä 85 miljoonaa dollaria. Sarjasta on ilmestynyt yhteensä 25 tuotantokautta, 22 elokuvaa sekä yli 30 erikoisjaksoa. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Pokémon Trading Card Game eli Pokémon TCG on Pokémon-aiheinen keräilykorttipeli. TCG:n ideana on ”taistella” korttien Pokémon-hahmoilla. Korttisarjan julkaisi Wizards of the Coast vuonna 1996. Nykyisin sitä julkaisee Pokémon USA. Miltei jokaisesta Pokémonista on oma korttinsa. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Eri Pokémon-aiheisia mangasarjoja on lukuisia. Suuri osa perustuu pelisarjan peleihin, mutta myös animesarjaan, siihen liittyviin elokuviin ja keräilykorttipeleihin perustuvia sarjoja on jonkin verran. Animeen perustuvista esimerkkinä The Electric Tale of Pikachu (), joka seuraa Ash Ketchumin matkaa Kanton ja Orangesaarten alueilla. Myös täysin omaperäisiä sarjoja on julkaistu, kuten Miho Asadan Kaitou! Pokémon 7 (), joka seuraa nuoren, kaksoiselämää elävän pojan, Hiorin, elämää. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Ensimmäinen Pokémon-aiheinen mangasarja on Kosaku Anakubon käsikirjoittama ja piirtämä pelisarjaan perustuva, ja sen nimeä kantava vuosina 1996-2003 julkaistu slapstick-huumorisarja Pocket Monsters (), joka seuraa Red-nimisen kouluttajan matkaa ympäri Pokémon-maailmaa, seuranaan Pikachu ja töykeä Clefairy. Alkuperäinen sarja seuraa kolmikon seikkailuja Kanto- ja Johto-alueilla, ja sitä on seurannut toistaiseksi viisi jatko-osaa: Hoenn-alueelle sijoittuva Pocket Monsters RS (), Sinnoh-alueelle sijoittuva Pocket Monsters DP (), Johto-alueelle sijoittuva Pocket Monsters HGSS (), Unova-alueelle sijoittuva Pocket Monsters BW () ja Kalos-alueelle sijoittuva Pocket Monsters XY (). | 1 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Länsimaissa tunnetuin, ja Japanissa pisimpään yhtäjaksoisesti jatkunut mangasarja on peleihin vahvasti perustuva ja vuonna 1997 alkanut Pokémon Adventures. Kyseinen sarja on ensimmäinen Pokémon-aiheinen mangasarja, jota on julkaistu suomeksi. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Sangatsu Manga on lisensioinut kolme Pokémon-elokuviin perustuvaa mangasovitusta: Makoto Mizobuchin Pokémon Ranger ja meren temppeli (julkaistiin tammikuussa 2016), Makoto Hijiokan Giratina ja sky warrior (maaliskuu 2016) sekä Momota Inouen Zoroark – illuusioiden mestari (toukokuu 2016). | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Useimmat pokémonit pystyvät kehittymään () isommiksi ja vahvemmiksi pokémoneiksi. Seuraavia kehitysmuotoja voi olla yksi tai kaksi, kuten vaikka Poochyenalla on vain yksi ja Mudkipillä kaksi. Eevee-nimisellä pokémonilla on jopa kahdeksan vaihtoehtoista kehittynyttä muotoa. Yleensä kehittyneen muodon nimi on samankaltainen. Esimerkiksi Bulbasaurin kehittyneet muodot ovat Ivysaur ja Venusaur ja Igglybuffin on Jigglypuff ja Wigglytuff, mutta on myös paljon sellaisia kehitysmuotoja, jossa nimi on erilainen, mutta sen sijaan ulkonäössä voi olla samankaltaisuuksia, kuten Grimerilla ja Mukilla. Kuudennesta sukupolvesta lähtien on ollut myös megakehittymismuotoja, joihin tietyt pokémonit voivat muuttua vain ottelun ajaksi. Esimerkki megakehittymiskykyisestä Pokémonista on Charizard. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_29765_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Pok%C3%A9mon | Pokémon | Pelin hahmoista on tullut populaarikulttuurin ikoneja, esimerkkinä maalaus Pokémon Jet-lentokoneessa. | 0.5 | 5,118.582791 |
20231101.fi_1276_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Sosiologisessa analyysissa uskontoja voidaan jaotella sen yhteiskuntatyypin mukaan, jossa ne ovat syntyneet. Shamanistiset uskonnot liittyvät keräily- ja paimentolaistalouksiin, kirjauskonnot maatalousyhteiskuntiin. Hindulaisuuden yhteyttä Intian niemimaan yhteiskunnalliseen rakenteeseen osoittaa se, että hindulaisuus ei ole kyennyt leviämään sen ulkopuolelle. Erikoistapauksen muodostaa islam, joka nähtävästi sai alkunsa jakautumalla kristillisestä kirjauskonnosta, mutta muokkaantui palvelemaan lähinnä paimentolaisuuteen perustuvien klaaniyhteiskuntien tarpeita. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Suomessa 69,8 % väestöstä kuului vuoden 2018 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1,1 % ortodoksiseen kirkkokuntaan. Muihin uskontokuntiin kuului 1,7 % väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 27,4 prosenttia väestöstä. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Vuonna 2009 julkaistun Gallup Internationalin mielipidekyselyn mukaan vähiten uskonnollisia ovat virolaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset. Suomalaiset ovat naapurikansojaan uskonnollisempia ollen vertailussa 14. vähiten uskonnollinen maa. Suomessa 29 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä elämässään ja 70 prosenttia vastaajista ei pitänyt uskontoa tärkeänä elämässään. Tutkimuksen mukaan uskonnollisuudella on taipumus vähetä, mitä enemmän yhteiskunta vaurastuu. Länsimaista uskonnollisimpiin kuuluu Yhdysvallat, jossa 65 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä. Maan sisällä uskonnollisuus vaihteli itäisen Vermontin 42 prosentista etelävaltioiden Mississipin 82 prosenttiin. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Ninian Smart on esittänyt, että monissa uskonnoissa olisi seitsemän uskonnon ulottuvuutta. Näitä ovat Smartin mukaan käytännön ja uskonnollisten menojen ulottuvuus, kokemuksen ja tunteen ulottuvuus, kertomusten ja myyttien ulottuvuus, opin ja ajattelun ulottuvuus, moraalin ja säädösten ulottuvuus, yhteisöjen ja laitosten ulottuvuus ja aineellinen ulottuvuus. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Käytännön ja rituaalien ulottuvuus tarkoittaa erilaisiin rituaaleihin osallistumista. Myös ajatustasolla hyväksyttyjen oppien noudattaminen on osa käyttäytymistasoa. | 1 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Kokemuksen ja tunteen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että uskonnossa esiintyy erilaisia yksilöllisiä tunne-elämyksiä ja vakaumuksia. Näitä ovat esimerkiksi mystiikka, tunne jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta, erilaiset näyt ja valaistumiset. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Kertomusten ja myyttien ulottuvuus tarkoittaa, että uskontoihin kuuluu joko kirjoittamattomia tai kirjoitettuja kertomuksia ja myyttejä, joihin rituaalit pohjautuvat. | 0.5 | 5,116.274154 |
20231101.fi_1276_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto | Uskonto | Etiikan ja säädösten ulottuvuus tarkoittaa, että uskontoihin kuuluu moraalikäsityksiä ja sääntöjä, jotka liittyvät rituaalien toimittamiseen ja sääntelevät uskonnollisen ihmisen elämää. | 0.5 | 5,116.274154 |