text
stringlengths 326
977k
|
|---|
Pitkääkin pidemmän odotuksen jälkeen jaettiin eilen ehdokasnumerot. Pakko myöntää, että vaalien siirtyminen oli kuin ilmapallon posautus. Hyvin alkanut nouseva innostus lopahti alkuunsa. Ilmat pois. Kesäkuu tuntui kovin kaukaiselta ajatukselta.
Nyt kun oma numero 17 on mustaa valkoisella, vaalikampanja taas konkretisoituu. Mitä tämä kampanjointi oikeastaan on, koska juuri ketään ei pysty tapaamaan? Vihti-politiikka ryhmässä suunnillen 30 yli 200:sta ehdokkaasta tuo itseään edes ajoittain esille. Ryhmässäkin on vain murto-osa äänestysikäisistä.
Tämän lisäksi iso joukko entisiä edustajia ei ole lähtenyt ehdolle, tämä jos joku luo tukun tuntemattomia kertoimia tulevan valtuuston kokoonpanoon.
Vihreitten Ida Välimaan kanssa laitoimmme eilen veikkausrivin muutamalla vaihtomerkillä
Tässä pitää ottaa varmaan Iken (Ilkka Kanervan) metodit käyttöön. Niin kauan kuin muistan, Ike on aina tervehtinyt Turun toreilla jokaista vastaantulijaa reippaasti , oli sitten yleinen vessa tai Humalistonkatu. Tällä välittömällä lähestymisellä on ollut epälemättä osansa hänen menestykseensä. Jokaisen pitäisi muistaa, että vaalien välissäkin äänestäjät ovat olemassa ja haluavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi.
Allekirjoittanut jutteli niitä näitä ventovieraan naisen kanssa eilen Nummelan keskustassa. Spontaanisti.
Nyt on joka puolueella hieno joukko ehdokkaita, varmasti jokaiselle löytyy se oma ja oikea. Käytä oikeuttasi ja äänestä! |
Kaksi vuotta sitten toukokuussa imuroin Pirate Baysta koneelleni läjän vanhoja pitkiä Disney-piirrettyjä. Ajattelin katsoa ne koneellani joskus kun minulla on aikaa. Sitä on järjestynyt vasta viime viikkoina. Tämä on kolmas viikonloppu putkeen, jolloin katson Disneyn piirrosklassikoita. Toissaviikonloppuna nautin Aristokateista, jonka näin joskus tooooodella kauan sitten tv:stä, enkä muistanut leffasta yhtään mitään. En edes juonta. Uudelleenkatselu tuli tarpeeseen. Sen perään Miekka kivessä, josta en myöskään muistanut käytännössä mitään. Viime viikonloppuna vuorossa olivat Peter Pan ja Viidakkokirja. Nyt äsken sain katsotuksi putkeen Pinokkion, Kaunottaren ja Kulkurin sekä 101 dalmatialaista. Melkein surettaa, kun joudun poistamaan elokuvatiedostot koneeltani katsomisen jälkeen, mutta kun ne vievät kovalevylläni tilaa, jota tarvitsen muuhun käyttöön.
Parasta on, että sain katsotuksi leffat alkuperäisellä ääniraidalla. Kun takavuosina katsoin muutaman piirretyn isolta kankaalta (Rautatientorin vieressä ollut elokuvateatteri näytti ainakin Kaunottaren ja Kulkurin sekä Viidakkokirjan) ja vuokrasin läjän muita Makuunista VHS-kasetteina, jouduin melkein kaikkien kohdalla sietämään dubbauksia. Vain Pinokkiosta löytyi suomeksi tekstitetty VHS-kasetti englanninkielisellä ääniraidalla. Nyt olen nähnyt noita alkuperäisillä äänillä, ja nauttinut sävyistä ja kielivitseistä, joita latteat ja kömpelösti näytellyt suomi-dubbaukset eivät mitenkään pysty toistamaan. Katsellessani pyörittelen käännöstekstejä mielessäni ja mietin, että olisipa kivaa laatia Disneyn pitkiin piirrettyihin omat suomenkieliset tekstitykset. Mutta Punk In Finlandin "Tekstitysten sysipaska taso tv:ssä" -viestiketjusta olen oppinut, että leffojen ja tv-sarjojen tekstittäminen on epäkiitollista ja huonosti järjestettyä puuhaa, johon ei kannata ryhtyä. Jos kääntäjä saa materiaalikseen pelkän ääniraidan, ei kuvaa, ja homma on tehtävä tiukalla aikataululla ja nälkäpalkalla, niin koeta siinä sitten saada hyvää jälkeä aikaiseksi.
Maaliskuussa 2011, kun Warner Brothersin lyhytpiirretyt olivat kolahtaneet, kirjoitin etten pidä Disneyn pliisusta tyylistä. Tämä pätee edelleen lyhytpiirrettyihin. Sen sijaan vanhoissa pitkissä Disney-animaatioissa on kunnon tarinat ja sitä todellista vanhan elokuvakerronnan taikaa, jota nykyään ei enää pystytä tavoittamaan, ei animaatioissa eikä näytellyissäkään elokuvissa. Vaikka Disney-pitkät lapsille onkin suunnattu, niin kyllä aikuinenkin saa niistä niin paljon irti.
Katsomatta ovat vielä Bambi, Dumbo, Robin Hood sekä Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Dumbon katsomisesta on eniten aikaa, se tuli telkkarista siihen aikaan kun isäni asui Laajasalossa Leena-kihlattunsa ja tämän Suvi-tyttären kanssa ja minä olin visiitillä.
Jep, jätin Pirate Baysta imuroimatta prinsessasadut sekä Liisa Ihmemaassa -sovituksen. Myöskään Topin ja Tessun sekä Hiidenpadan uudelleenkatsominen ei houkutellut, nostalgia-arvo on minun silmissäni liian vähäinen. Lewis Carrollin tarinasta tehdystä Disney-piirretystä en pitänyt kun sen joskus Makuunin vuokrakasetista katsoin, se oli minusta meluisa ja banaali. Fantasian näin elokuvateatteri Orionissa Elokuva-arkiston näytöksenä. Minulla on tallella esittely-A4 jonka poimin mukaani Orionista, siihen olen kirjoittanut päivämääränkin: 1.2.2001. Fantasia on minulla DVD-R:lle poltettuna leffatiedostona.
Tässä ei vielä kaikki. Kesäkuussa 2018 imuroin PB:stä viisi Don Bluthin piirrettyä, ja elokuussa kolme tv-sarjaa 80-luvulta. Täytyy nekin katsoa loppuvuoden aikana. Don Bluthin piirroselokuvia en ole nähnyt vielä ainuttakaan. Ehkä minua odottaa niissä tutkimaton maailma?
25.10.2020
Eilen esittelin Matti "Pilsu" Koposen (1960 - 2016) Rokkeri-sarjakuvan, jota Hesarissa julkaistiin Koponen-nimellä. Rokkeri ja Koposen muu tuotanto ovat minulle tuttuja muualtakin. Alueuutiset-nimisessä ilmaisjakelulehdessä 1980-luvulla julkaistiin myös Rokkeria vähän aikaa, muistaakseni. Alueuutiset on jäänyt mieleeni siinä mielessä säälittävänä lehtenä, että sen päätoimittaja yritti niiiiin epätoivoisesti elävöittää lehteä, mutta hänen keinonsa olivat liian usein harkitsemattomia. Sarjakuvia riitti, oli Jari Rasin Divari (tuttu myös Pahkasian tekijöiden Potsi-lehdestä sekä Ilta-Sanomien Kuukauden kotimainen -osastosta) ja Rauli Nordbergin Sovinisti. Joku suomalainen amatööripiirtäjä väsäsi karsean söherrysstrippisarjan, en pitänyt piirrostyöstä enkä vitseistäkään, jotka muistaakseni olivat rujoja ja junttimaisia.
Sitten oli Alueuutisissa jonkin aikaa luultavasti amerikkalainen (tai kanadalainen) strippisarja nimeltä "Kaupungin paras paikka". Se kertoi ravintolasta, jonne kukaan täysijärkinen ei varmasti haluaisi jalallaan astua. Ironinen nimi siis. Olen koettanut googlaamalla jäljittää sarjan alkuperää, mutta turhaan, kun en tiedä sarjan alkuperäisnimeä enkä tekijöitä. En painanut signeeraustakaan mieleeni. Muistan sen, että tarjoilijatar oli aivan kuin Fingerporin Rivo-Riitan kaksoisolento. Kaksi strippiä jäi mieleeni. Toisessa asiakkaan ja tarjoilijattaren kanssa oli seuraava vuoropuhelu:
- Tuota, ihana neiti, lompakkoni näyttää kadonneen enkä voi maksaa.
- Sitä tapahtuu kaiken aikaa, hyvä herra.
- Joten tiskaan tässä parit tiskit tai teen jotakin muuta?
- Tai jotakin muuta.
Kaksiruutuisen stripin jälkimmäisessä ruudussa tarjoilijatar vei asiakkaan kädestä pitäen kohti huonetta, jossa roikkui aiempia maksamattomia asiakkaita seinään kahlittuina kuin Velhossa ja Harald Hirmuisessa ikään.
Toisessa muistamassani "Kaupungin paras paikka" -stripissä kaksi miestä käveli ohi vaahterapuiden, joihin oli kiinnitetty mahlasäiliöt - ihmiset keräsivät mahlaa vaahteroista siirapin tekoa varten. Toinen miehistä sanoi ensimmäisessä ruudussa jotain tyyliin: "Rakastan tätä kevätaikaa silloin kun mahlat alkavat juosta". Jälkimmäisessä ruudussa toinen mies kommentoi: "Jep, siinä se nyt menee" nähdessään jonkun innokkaan hölkkääjätyypin juoksevan ohi kovaa vauhtia. Ensimmäisen ruudun puhekuplassa oli lukenut alunperin "when the sap starts running" tai jotain sinnepäin. Sap tarkoittaa sekä mahlaa että mänttiä, kyseessä oli siis kielivitsi jota ei voi suomentaa, ja stripin kääntäjä oli surutta hukannut vitsin.
Alueuutiset-lehteä koetti päätoimittaja elävöittää tuomalla sivuille myös pin up -kuvia, samaan tyyliin kuin Iltalehdessä valokuvaaja Kari Pekonen muinoin. Tasa-arvon nimissä Alueuutisista vastannut halusi kuitenkin tyttökuvien lisäksi myös poikakuvia. Hän oli löytänyt yhden miehen, joka oli halukas poseeraamaan lehdessä vähissä vaatteissa, ja yllytti muitakin komeita miehiä esittelemään itseään Alueuutisten sivuilla. Vaan eihän tästä kaljamahaisten sohvaperunoiden maasta mitään komeita miehiä helpolla löydä, joten idea oli kuolleena syntynyt. Se yksi ja sama mies vuorotteli sekalaisten tyttökuvien kanssa jonkin aikaa, kunnes päätoimittaja luovutti ja pin up -kuvat saivat lähteä.
Matti Koposesta vielä. En muista, missä lehdessä julkaistiin Koposelta sarjakuvaa nimeltä Professori Mokanotko. Nimihahmo oli kuka lie keksijä, tiedemies tai jonkin muun alan professori. Hänen naisystävänsä joka asui samassa taloudessa oli viehättävä, mutta oliko pelkkä taloudenhoitaja, kun nainen nimitteli miestä vain professoriksi? Kaksi sivun mittaista Mokanotko-sarjaa muistan. Toisessa professori ryntäsi kovaa vauhtia sisään taloon ja oli kiireinen. Repliikit menivät tähän tapaan:
Nainen: Professori?
Professori: Kuule, nyt on kiire. Voisitko panna saunan lämpiämään? On tulossa vieras, Mikio Okamoto. Minulla on kiire häntä vastaan.
Nainen (jää miettimään itsekseen): Mikio... mikä... Moto??? (huudahtaa) Japanilainen! Voi kuinka ihanaa! Japanista tulee joku mies tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin!
Nainen (miettii sännätessään jonnekin): Syötävää... täytyy hakea kaupasta jotain, vaikkapa karjalanpiirakoita. Vieraalle voisi tuoda muistoksi myös jonkin aitosuomalaisen tuliaisen... nyt keksin! Tuohivirsut!
Viimeisessä ruudussa professori ja Okamoto saunovat yhdessä, ja jälkimmäinen kertoo sujuvalla suomenkielellä, kuinka hän tuli jo pikkupoikana vanhempiensa mukana Suomeen.
Toinen muistamani Mokanotko-sivu julkaistiin aikana, jolloin pankkien kassapalveluja oli ruvettu vähentämään / ajamaan alas, ja itsepalvelu lisääntyi. Mokanotko meni pankkiin ja tervehti virkailijaa. "Päivää", virkailija vastasi. Mokanotko: "Minulla on tässä pari laskua, jotka pitäisi...". Silloin saapui paikalle pankinjohtaja joka kyseli tiukalla sävyllä, milläs asialla sitä ollaan. "Ööh, tulin vain näitä laskuja maksamaan", selitti Mokanotko hämmentyneenä. Tuimana ja harmistuneena johtaja tokaisi: "Taidatte useinkin häiritä virkailijoitamme. Ei kuulkaas tällainen peli oikein vetele. Taitaa olla aika kutsua paikalle pankkipirkko!" Hiukan lappuliisa-tyyliin pukeutunut nainen juoksi pillinvihellyksestä paikalle, ja viimeisessä ruudussa Mokanotko käveli ihmetellen ulos pankista sakkolappu kädessään.
Valittaen minun on sanottava, että nuo Professori Mokanotko -sivut ovat parasta Koposta, jota olen nähnyt. En ole lukenut Riku Rassia enkä Purkkiorjia, kun ensinmainittu on autohullujen V8 Magazinessa julkaistu autohullujen sarjakuva, ja jälkimmäinen ei muuten vain ole vaikuttanut lupaavalta. Rokkeri on OK sarjakuva johon en ole varsinaisesti ihastunut, Punaniska-sarjat taas vasemmalla kädellä huitaistuja välitöitä. Pidän Koposen Franquin-vaikutteisesta piirrostyylistä ja tuntuu siltä, että hän olisi voinut olla Suomen paras Franquin jos olisi löytynyt kunnianhimoisia käsikirjoituksia hänelle piirrettäväksi. Kuitenkin neljä vuotta sitten kuollut Koponen tyytyi väsäämään rentoa huumorikamaa fiftariasenteella ilman että olisi yrittänyt tavoittaa mitään syvempää.
27.10.2020
Tammikuu 1990. Luin juuri Wikipediasta artikkelin Egon Krenzistä, joka oli Saksan valtionpäämiehenä ohikiitäneen tuokion, vaivaiset 44 päivää lokakuusta joulukuuhun 1989. Hän oli Erich Honeckerin ihailija ja vastahakoinen syrjäyttäjä, hänen politiikkansa oli yhtä epäsuosittua kuin mitä Honeckerin oli ollut, ja hänen reformitoimenpiteensä olivat käytännössä tehottomia. Tähän lyhyeen valtakauteen osui kuitenkin Berliinin muurin kaatuminen, joskaan Krenzillä ei ollut siihen osaa eikä arpaa. Hän olisi halunnut säilyttää Itä-Saksan. Vielä nykyään hän tukee Vladimir Putinia ja väittää olevansa merkittävä ns. ostalgian eli Itä-Saksaan kohdistuvan nostalgian symboli. 1997 Krenz sai kuuden ja puolen vuoden vankeustuomion osallisuudestaan hallituksen kylmän sodan aikana tekemiin rikoksiin, tarkemmin sanottuna miestappoon, joka kohdistui neljään Berliinin muurin ylittämistä yrittäneeseen saksalaiseen. Krenz istui tuomiostaan neljä vuotta.
Eestissä, Liettuassa ja Azerbaidzhanissa oli levotonta liikehdintää ja halua itsenäistymiseen. Kuun loppupuolella levottomuudet alkoivat myös Kosovossa, Jugoslaviassa. Kerrottiin poliisin ampuneen ainakin 10 mielenosoittajaa, jotka vaativat vapaita vaaleja, paikallisten johtajien eroa sekä poliittisten vankien vapauttamista.
14. tammikuuta 1990 Hesari otsikoi: "Konkurssiketju Turussa - vaatetusalalta hetkessä yli tuhat työttömäksi". Tekstiili- ja vaatetusalalla työttömiä tai lomautettuja oli koko maassa noin 2700.
Heti perään sekoitti Suomen rahaliikennettä - pörssiä myöten - tämä tapaus:
Tammikuun viimeisenä tiedotettiin kauppataseen vajauksen nousseen 5,5 miljardiin.
Helmikuu. "Velkakierteessä jo lähes 90 000 taloutta - päivässä 300 maksuhäiriöistä lisää".
"Neuvostoliiton kommunistipuolueen keskuskomitea päätti luopua puolueen yksinvallasta".
11.2. Nelson Mandela vapautettiin.
Inflaatio nousi huippulukemiin: vuoden alussa tehdyt hinnankorotukset nostivat sen 7,5 prosenttiin. Viimeksi hintojen nousu oli yhtä kiivasta vuoden 1984 alkupuolella.
28.10.2020
Pahaksi äitynyt pankkilakko, joka haittasi jopa ulkomaanvientiä, saatiin päättymään 4. maaliskuuta.
8.3.: "Postipankki teki historiansa huonoimpiin kuuluvan tuloksen" - tili oli 100 miljoonaa markkaa miinuksella.
11.3.: "Liettua valmistautui itsenäisyysjulistukseen - vapaasti valittu parlamentti aloitti istuntonsa".
11. maaliskuuta julkaistiin mielenkiintoinen sivun artikkeli Tampereen Hervannan surkeasta kohtalosta, siitä, miten arkkitehti Aarno Ruusuvuoren alkuperäinen idea - joka voitti arkkitehtikilpailun ylivoimaisesti - romutettiin lähes kokonaan ja Hervannasta tuli täysin erilainen kuin piti. Matti-enoni asui Hervannassa joitakin vuosia 1980-luvulla, "helvetin korkeassa kerrostalossa", ja minulle on kerrottu että siellä on paljon erityisen korkeita kerrostaloja. Tästä syystä artikkeli kiinnosti minua.
12.3.: "Liettualaiset julistautuivat itsenäisiksi". Neljä päivää myöhemmin Neuvostoliiton kongressi mitätöi itsenäisyyspäätöksen. Samaan aikaan Eesti aloitti itsenäisyysneuvottelut, ja alkoi hoitaa asioita Liettuaa siistimmin.
22.3.: "Moskova kerää aseet pois Liettuasta". Aseet vaadittiin luovutettaviksi seitsemän päivän kuluessa, lisäksi Liettuassa kiristettiin määräysten mukaan ulkomaalaisten viisumin saantia sekä rajavalvontaa. Rajoilla oli presidentin mukaan tapahtunut laittomuuksia. Levottomuuksista ja Neuvostoliiton pakkotoimista uutisoitiin jatkossakin.
29.10.2020
Huhtikuu. Postipankki lopetti pankkipalvelujen toiminnan noin 1900 postitoimipaikassa.
6.4.: "Latvialaiset haluavat edetä varovaisesti kohti itsenäisyyttä".
7.4.: Kolmasosa tekstiili- ja vaatetusalan työntekijöistä aloitti lakon palkkariidan takia.
30.10.2020
3.5.: "Pörssikurssit laskeneet tänä vuonna 5,1 pros.".
4.5.: "Latvia tekee itsenäisyyspäätöksen - Julistuksella tarpeeksi tukea - Gorbunov taas presidentiksi".
5.5.: "Latvian parlamentti julisti itsenäisyyden".
15.5.: "Gorbatshov mitätöi balttien päätökset".
17.5.: "Liettua taipuu, Viro vetosi USA:han".
26.5.: "Boris Jeltsin vahvoilla Venäjän presidentiksi - Hintojen korotusesitys aiheutti hamstrausvimman - Ruokakauppojen hyllyt tyhjenivät entisestään".
30.5.: "Kansansuosikki Boris Jeltsin nousi Venäjän presidentiksi - Kremlin johto kärsi tähän asti suurimman poliittisen tappionsa".
1.11.2020
6.6.: "Gorbatshov julisti kylmän sodan päättyneeksi - E-Korea ja NL avaavat suhteita".
17.6.: "Liettua jäädyttänee itsenäisyyden - Hallituksen mielestä aika on kypsä neuvotteluille".
1.7.: "Moskova avasi öljyhanan Liettuaan".
17.7.: "Ukraina antoi itsemääräämisjulistuksen".
28.7.: "Valko-Venäjä julistautui suvereeniksi".
7.8.: "Jännitys kiristyi Persianlahdella - Irak ja Saudi-Arabia keskittivät joukkojaan - Satoja ulkomaalaisia otettiin panttivangeiksi Kuwaitissa". Seuraavat päivät täyttyivät uutisilla Lähi-Idän rauhattomuuksista, muunmaalaisten evakuoinneista ja Irakin pääkaupungissa Bagdadissa olevista suomalaisista panttivangeista.
18.8.: "Valtiovarainministeriö ennustaa nopeaa taantumaa". "Valtiovarainministeriö pelottelee suomalaisia pahalla lamalla".
11.10.: "Teollisuus odottaa syvää taantumaa - Suhdanteet synkemmät kuin koskaan 20 vuoteen".
12.10.: "Posti lakkauttaa yli 1800 konttoria".
27.10.: "Tampellan tappio 225 miljoonaa".
2.11.2020
30.11.: "YK valmis tukemaan sotaa Irakia vastaan - Paasion mukaan turvaneuvoston päätös ei merkitse vielä sodan aloittamista Persianlahdella".
22.12.: "Lama ja kovat vuokrat kaatavat pikkukauppoja - Helsingin keskusta tulvillaan loppuunmyyntejä - Laitakaupungilla liikevuokrat puolta halvempia".
30.12.: "Pörssivuosi 1990 kaikkien aikojen heikoin".
Otsikot puhukoot puolestaan. 1990 oli niin kuuma uutisvuosi etten jaksa kirjoittaa yksityiskohtaisesti.
Sarjakuvienkin osalta tapahtui paljon. Hesari julkaisi Ari Kutilan Mustapukuista miestä reilun vuoden ajan, eikä enempää tekijältä edes herunut. Hahmon kohtaamat visuaaliset kummallisuudet alkoivat aika pian toistaa pahasti itseään. Kutila aisti tämän ja lopetti Mustapukuisen miehen tyylikkäästi antamalla tälle sen ainoan kerran suunvuoron. Samaan aikaan myös Rauli Nordbergin, joka oli piirtänyt ja kertonut Tanelin seikkailuja vuodesta 1981, päässä rupesi syyhyämään aivan toisenlainen aihepiiri. Taneli ei kyllä päässyt entisestään latistumaan vuosien saatossa, päinvastoin sarjakuva ehkä vähän kypsyi loppuaikoja lähestyttäessä. Ei paljon, mutta jotain yritystä oli viimeisissä sunnuntaistripeissä.
28. maaliskuuta alkoi Mustapukuisen miehen lähtölaskenta...
...loppusanat lausuttiin maaliskuun viimeisenä:
25. maaliskuuta uusi sarjakuvasankari ilmoitti tulostaan Tanelille...
...ja aprillipäivänä Punaniska viritti banjonsa ja äänensä esiintymiskuntoon:
Punaniskaa ei saa sekoittaa Punasulkaan. Punaniska oli vielä hauskempaa sarjakuvaa kuin Gordon Bessin luomus. No, toki monet vitsit olivat aika helppoja, mutta harvapa tekijä osaa olla aina nokkela kun on suollettava kolme- ja puolisataa strippiä vuodessa. Punaniska oli surkea laulaja, surkea ampuja, surkea banjonsoittaja ja äärimmäisen epähygieeninen, intiaanit sotaisia ja kidutushimoisia ja kovasti tuliveden perään, naiset kauniita, roistot yleensä pellejä. Kaikki kliseet paketissa, ja kaikelle naurettiin.
Eikä Wallulle ja Rallulle riittänyt sanomalehtisarjakuva, vaan sitten kun Hesari-rupeama oli kolmen vuoden jälkeen ohi, he suolsivat vuosina 1993-1997 myös 14 sarjakuvalehteä ja Juba Tuomolan piirtämän albumin Banjomiesten taivas. Lehdistä löytyy Wallun ja Nordbergin tyylikokeiluja kuten fotonovellia ja interaktiivista sarjakuvaa, sekä lukuisten muiden koti- ja ulkomaisten piirtäjien väsäämiä Punaniska-sarjoja: Timo Kokkila, Juba, Joonas, Reima Mäkinen, Matti Koponen, Ilpo Koskela, Tarmo Koivisto, Ari Kutila, Timo Mäkelä, Pentti Nuortimo, Varpio & Kähkönen, Jukka Murtosaari, Jari Pantzar, Jari Rasi, Svensk, Ursula Niemistö, Jope Pitkänen, Ilkka Heilä, Pauli Heikkilä, Kari Korhonen, Juha Vuorma, Jouko Nuora, Jyrki Vainio, Anssi Rauhala, Seppo Mäkinen, Matias Teittinen, Anssi Vaalio, jopa Hunt Emerson, eestiläinen Peep Pedmanson ja saksalainen Stefan Dinter. Punaniska-lehtiä löytää divareista 2-4 euron kappalehintaan aika helposti. Minä löysin yhdeksännen, Sacramento Expressin, viimeisenä, mutta sitäkään ei tarvinnut pitkään hakea.
Kansan Uutiset julkaisi Punaniska-sanomalehtistripit uusintoina vuodesta 1993 (?) alkaen jonkin aikaa, ja saksalaiset kokosivat ainakin yhden oman albumin Redneck - der Mann mit der goldene Stimme (1993). Tuo saksankielinen albumi onkin tosi keräilyharvinaisuus suomalaisille Punaniska-faneille.
Harald Hirmuisen luoja Dik Browne kuoli kesäkuussa 1989, mutta vielä maaliskuussa 1990 päivätyt Harald-stripit omaavat joko signeerauksen "Dik Browne" tai "Browne". Joko Dik oli piirtänyt ennen kuolemaansa strippejä varastoon moneksi kuukaudeksi, tai sitten Chris Browne signeerasi strippejä isänsä nimellä jonkin aikaa ennen kuin alkoi käyttää omaansa... tai sitten homma kävi vain niin, että Chris signeerasi itse piirtämänsä stripit pelkällä "Browne"-nimellä ja annosteli niitä isänsä piirtämien strippien kanssa tasapuolisesti, kunnes isän stripit loppuivat ja Chris vaihtoi "Browne"-signeerauksen "Chris Browne" -signeeraukseen. Ota sitten tuosta selvää. Ensimmäisen kerran "Chris Browne" -signeeraus näkyi Hesarissa 19.4.1990, jolloin julkaistiin 2.4.1990 päivätty strippi.
Greg Evansin Luann on sittemmin ilmestynyt muissa suomalaisissa sanomalehdissä nimellä Teinileena, mutta Hesari esitteli hahmon ihan vain Leenana. Aivan tavallinen koulua käyvä ja siellä surkeasti pärjäävä teinityttö, jonka suuri kaukainen ihastus on samaa koulua käyvä Aapo. Leenan yritykset herättää Aapon huomio ovat yhtä säälittäviä kuin Timppa-veljen yritykset päästä juttusille naapurin Elinan kanssa. Niin, ja sivustatarkkailijana on pieni soma tyttökoira Jessi.
Hesari otti julkaistavakseen ainoastaan sunnuntaistrippejä. Arkisarjaa silmäilin hiukan niinä aikoina, kun siivosin junia Ilmalan ratavarikolla (2001 - 2012) ja pääsin selaamaan IC-junien ykkösluokan vaunujen lehtihyllyillä nököttäneitä maakuntalehtiä. Siinä vaiheessa Evans oli kehittänyt Luannista monisäikeisen saippuasarjan, josta pokkasi sarjakuva-alan palkintojakin. Enhän minä muutamasta stripistä ymmärtänyt pätkääkään, että missä mentiin. Hesari-aikoina Leena otti vielä haparoivia alkuaskeleitaan, mutta nämä varhaiset sunnuntaisarjatkin ovat kivoja, joten olisipa hauska selvittää millaista tarinointia parhaina vuosina nähtiin.
Leenaa oli kiva lukea HS:stä vuosina 1990-1993, ja tylsänä triviana kerron, että juuri Leena-sarjakuvasta ja nimenomaan Timpan ihastuksesta sain idean, että oman Aaltotien keikarit- / Aaltotie -sarjakuvani eräs sankari, Tauno Wikberg, voisi myös rakastua johonkuhun tyttöön. Hän oli siis samalla tiellä asuva Heini Vuorela. Minulla oli lukiossa suurena ihastuksen kohteena muuan samalla luokalla ollut tyttö, mutta olin liian ujo paljastaakseni hänelle tunteitani. Pystyin siis piirtämään Taunon ihastumisesta suoraan sydämestäni lähteneitä sarjakuvastrippejä.
Sisäsivuillakin oli liikettä. 16. maaliskuuta 1990 Hesari alkoi julkaista eteläisen naapurimaamme pilapiirtäjien töitä otsikolla "Virolainen vieras". Saatteeksi tuona päivänä julkaistiin sivun kokoinen artikkeli, joka valottaa eestiläisten ongelmia sensuurin kanssa, ja sitä, miten sen kiertämiseksi pilapiirtäjät kehittivät monikerroksisen tyylin, jossa piirros vaatii miettimistä ennen kuin sen viestin ymmärtää. Nimien kirjo oli seuraava: Aarne Vasar, Hardi Volmer, Mati Kütt, Marek Strandberg, Rein Lauks, Heiki Ernits, Peep Pedmanson, Priit Pärn, Hillar Mets, Edgar Walter ja Tarmo Vaarmets. Tasapuolisuutta ei harjoitettu, Vasar, Mets ja Walter esiintyivät Virolainen vieras -nimen alla muita roimasti useammin.
Alla otteita 16. maaliskuuta julkaistusta artikkelista.
Eestiläiset tekijät vuorottelivat Henrik Karlssonin ajankohtaisten pilapiirrosten kanssa arkisin Päivästä päivään -sivulla, sunnuntaina Ansu esitteli oman piirroksensa, lauantaisin Lauantaisivulla Brétecher jatkoi huhtikuun loppuun asti omilla sivun sarjoillaan, jotka aiheiltaan olivat vahvasti matkailupainotteisia. Brétecherin matkailusarjikset olivat monesti aika rankkaa tavaraa, iva oli ilkeää.
Toukokuussa Lauantaisivulla Brétecherin paikan otti tuolloin tuore leski Tiina Pystynen (1990 kuolleen Harri Pystysen vaimo siis), joka piirteli omia suoraan sanoen käsittämättömiä söhryjään otsikolla "Naisen kuvia". Se ymmärtää joka ymmärtää, onhan Tiina Pystynen kuitenkin Puupää-hatutettu.
Vaihtelua Pystyselle toi ansiokas stadin kuvaaja ja slangisti Jarmo Somermäki, joka piirsi ja yhdessä Seppo Mannosen kanssa myös kirjoitti pienen historiasarjan nimeltä Stadin anatomiaa 1961 - 1981. Somermäki otti käsittelyyn vuodet 1961, 1968, 1975 ja 1981 ja piirsi kullekin vuodelle oman sarjiksen. Tuossa ensimmäinen:
Syyskuussa Somermäeltä nähtiin myös kaksi pilapiirrosta otsikolla "Negatiiveja". 22. syyskuuta Pystynen palasi Lauantaisivulle.
Joskus julkisesti ihmettelin minne hävis Nuorten sävis, ja sen ruotsinkielisellä radiokanavalla lähetetty vastine Ungdomens gåva i toner. 28.6.1990 päivätty lehti antoi vastauksen: aika ajoi noiden ohjelmien ohi.
Minne on hävinnyt Hesarin Aikakone-palvelusta porrastettu zoomi? Lehtien sivuja saa nyt tiirailla ainoastaan neljässä koossa: koko aukeama, kokosivu, puolisivu ja superlähikuva. Kahden viimeksimainitun koon välissä ei ole mitään. Tämä hankaloittaa minun selaamistani. Otan materiaalia, kuten sarjakuvastrippejä, koneelleni talteen ruutukaappausmenetelmällä, mutta puolisivukoossa stripit ja leipäteksti ovat liian pieniä ja vaikeasti luettavia, ja superlähikuvamoodissa arkisarjisstripit vaativat kaksi ruutukaappausta, sunnuntaistripit peräti neljä, jotka sitten joudun yhdistämään Paint.netillä. Koko sivun voi tallentaa PNG-muodossa, mutta en minä sitä tee jos haluan vain yhden sarjisstripin ottaa talteen. Lehtien selailu on nyt vaikeutunut ja hidastunut porrastetun zoomin häviämisen takia. Toinen ongelma on se, että Richie Editionsin Maggio-järjestelmä, joka pyörittää koko Aikakone-palvelua, jumittaa nykyisin pahemmin kuin ennen. Sivujen latautuminen on hidasta. Täytyy vähän väliä putsata CCleanerilla koneeseen kertyneitä roskatiedostoja pois, mikä hiukan auttaa pahenevaan jumittamiseen. Joudun myös käyttämään thumbnail-näkymää, jonka saa auki klikkaamalla näytön vasemmassa yläkulmassa olevia kolmea vaakaviivaa, ja auki ponnahtavasta valikosta edelleen yhdeksän pisteen muodostamaa kuviota päivämäärän vieressä. Sitten tiirailen pienistä thumbnaileista, että onko sivuilla mitään kiinnostavan näköistä kuvitusta tai muuta. Näin olen tehnyt siitä lähtien kun selasin vuoden 1970 lehtiä, eli ihan tämän vuoden alusta asti. On riskinä, että jotain mielenkiintoista jää huomaamatta, ja varmasti aika paljon kiinnostavaa jääkin lehdistä löytymättä. Pusken silti sisukkaasti eteenpäin.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 |
Mehun korkean laadun ja määrän kannalta on tärkeää, että puristettavat marjat tai omenat ovat hyvälaatuisia ja kypsiä ja omenat kiinteämaltoisia. Jauhoiset omenat on kerättävä hiukan raakoina.
Pienin valmistuserä on sekä marjoilla, että omenoilla n. 50 kiloa/ laji.
Kylmäpuristusmenetelmällä työstäen marjojen ja omenoiden aromit ja ravintoaineet saadaan säilymään höyrytysmenetelmää paremmin, eikä mehuun tule valmistusvaiheessa lainkaan ylimääräistä vettä.
Myös täysmehun saantoprosentti on korkea. Esimerkiksi mansikalla keskimäärin 90%, puolukalla 85%, mustaherukalla 75-85% , punaherukalla ja vadelmalla 85% marjaraaka-aineen painosta.
Omenoista saadaan 65-74% täysmehua omenoiden painosta.
Mehut voidaan puristaa 100% täysmehuiksi, tai makeuttaa tarpeen mukaan, sekä käsitellä valmis tuote pastöroimalla, jolloin tuote säilyy esimerkiksi kylmiössä, tai kunnon kellarissa ilman pakastamista.
Tarvittaessa mehuun voidaan lisätä myös säilöntäainetta: kaliumsorbaattia, tai natriumbentsoaattia. Myös C-vitamiinilisäys on mahdollista.
Täysmehun, tai sokeroidun mehun voi myös pakastaa.
Pakkauksina käytetään joko asiakkaan omia puhtaita mehun säilyttämiseen soveltuvia pulloja, kanistereita tai meillä myynnissä olevia mehupakkauksia, joita löytyy 0,5l lasipullosta aina 10 litran muovikanisteriin asti.
Yhteystiedot
Lisää yhteystietosi tähän klikkaamalla salamaikonia, joka ilmestyy tuodessasi hiiren tämän tekstin päälle |
North European Invest Oy aloittaa omistamissaan matkailuyhtiöissä koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat liki 2000 työntekijää.
Koronavirukseen liittyvät kotimaiset matkustusrajoitukset ja muut rajoitukset vaikuttavat edelleen voimakkaasti sekä kansainväliseen vapaa-ajan matkailuun että työperäiseen matkustamiseen, yhtiö perustelee tiedotteessa.
Kansainvälinen matkustaminen vähenee talvikautena merkittävästi. Lähiviikot ovat kriittisiä, ja erityisesti päätökset kansainvälisen matkustuksen ehdoista ja edellytyksistä sekä liikematkustamisesta vaikuttavat yritysten toiminnan laajuuteen ja selviytymiseen, tiedotteessa kerrotaan.
– Konsernimme liikevaihdosta noin 75 prosenttia pohjautuu kansainvälisiin asiakkaisiin. Tässä tilanteessa joudumme erittäin pahoilla mielin käynnistämään yt-menettelyn reagoidaksemme heikkenevään tilanteeseen. Yt-menettelyn kohteena on koko vakituinen henkilöstömme kaikissa North European Investin omistamissa matkailuyhtiöissä, joista tunnetuimmat ovat Lapland Hotels, Lapland Safaris sekä hiihtokeskusyhtiöt, yhteensä 342 henkilöä, North European Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Soini sanoo tiedotteessa.
1400 kausipaikkaa vaarassa
Tilanne ja neuvottelujen tulokset vaikuttavat myös noin 1400 normaalisti palkattavaan matkailualan kausityöntekijään.
– Tämän lisäksi autotestauksen 300 kausityöntekijän kohtalo muissa yhtiöissämme riippuu eurooppalaisten asiakkaidemme työntekijöiden maahantulon edellytyksistä. Väistämättä heijastusvaikutuksia tulee myös noin 300 kumppaniverkostomme yritykseen.
Yhteistoimintaneuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa ja neuvottelut on saatettava loppuun ennen talvisesongin alkua.
Kriisitilanteen pitkittymisen johdosta mahdollisiksi toimenpidevaihtoehdoiksi tulevat lomautusten lisäksi toimenkuvamuutokset, osa-aikaistamiset sekä irtisanomiset. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus selviää yt-menettelyn myötä sekä tulevan talvikauden tilannekuvan tarkentuessa lähiviikkojen aikana.
Lue myös
TietoEVRY käynnistää yt-neuvottelut: 90 työpaikkaa vaakalaudalla Suomessa
3.9.2020 9:46
Santa Parkia ei avata talveksi, yrittäjä vertaa Kaipolaan: ”450 on iso paukku, mutta Lapin matkailusta lähtee 8000”
2.9.2020 10:20
Jätti-yt:t - Tallink neuvottelee 2500 työntekijän kohtalosta
2.9.2020 12:48
Lapin matkailun piina jatkuu: Ei mitään päätöksiä matkustuskuplista
3.9.2020 15:23
Lapin matkailukeisari jyrähtää: Yritykset ovat katastrofin partaalla – näin matkailutalvi yritetään pelastaa
25.8.2020 20:34
Takaisin alkuun
Lähetä uutisvihjeYhteystiedotIltalehti Plus -asiakaspalveluPalauteMediatiedot / Media KitKäyttöehdotSopimusehdot |
Sotaministeri Jalanderin luona kävimme ryhmän lähetystönä, Juutilainen, J.A. Heikkinen ja minä. Kuulustelin: onko perää Karjalan kannaksen ja Suomenlahden huonossa varustelussa, onko upseeristo hyökkäyksen maahan tapahtuessa yhtenäinen ja luotettava sekä ilmaisin epäilyksemme; lausuin että täällä suositaan ruotsalaisia ryssiä, mutta syrjäytetään suomalaisia ryssiä; valitin suomalaisten polettua asemaa sotalaitoksessa. Laaja keskustelu. Hän myönsi kaiken olevan kuten olin sanonut. Mutta sanoi että parannuksia pannaan toimeen järjestelmällisesti. Vakuutti suomalaisuuttaan sekä, että hän on havainnut että meidän ja hänen politiikkansa on sama. Sanoin hänelle: pitäkää silmänne auki! Minä pelkään että armeijassamme on oikeistokapinallisia epäluotettavia aineksia. Myönsi epäilykseni.
Mukana olivat J. A. Heikkinen ja Juutilainen.
Presidentin luokse oli klo 4:ksi kutsuttu Vuorimaa, Kallio ja minä pehmitettäväksi elintarvelaki-asiassa. Vuorimaa ei tullut mutta Manner lähti. Siellä oli myös elintarveministeri Vuokoski. Presidentti painosti ankarasti lain hyväksymistä pelotellen yhteiskunnallisilla levottomuuksilla. Häntä säesti Vuokoski. Minä esitin mitalin toisen puolen pelotellen talonpoikaislevottomuuksilla. Manner samoin. Kallio oli ent. kannallaan. Presidentti lopuksi pelotteli uusilla vaaleilla. Minä sanoin: no sitte saataisiin sosialistinen enemmistö. ’’Jaa no, ei siihen auta, kun ei muuten päästä kulkemaan’’ sanoi presidentti.
Painostin erityisesti sitä, että teollisuustuotteiden hinta-ajattelu on ollut ja tulee olemaan laissa vain korukirjaimena, sitä ei aijottanekaan käyttää, kuten puuvilla- ja pukukankaisiin, kenkiin, paperiin y. m. nähden.
Presidentti sanoi: vaatepuute ei ole niin äkkiä vaikuttava kuin leipäpuute, eikä aiheuta siten levottomuutta ja hätää. (!)
Siis ei viittaustakaan lupaukseen että kyllä sovelletaan lakia niihinkin!
Lopuksi ruvettiin lupaamaan että määrätään viljalle jo luovutushinnat keväällä, esim. 2,50 kg. Sanoin: se olisi kauppaa köyhien leivänhinnan korottamisella. Minä haluan sitä riittävästi ja huokeampaan hintaan.
Manner lausui ehdotuksen maanviljelijäedustajain kokouksen pitämisestä. Siihen tarrattiin. Se tulee olemaan huomenna. Löytänevätkö uusia muotoja.
Minä olin kokouksesta tullessani entistä varmempi lain kiireellisyyden tarpeettomuudesta.
Sillä vain petetään itseänsä, jonka presidentillekin sanoin.
Maisteri E. E. Kailan toi Heikkinen illalla luokseni. Hän edustaa jääkäreitä ja suojeluskuntia. Kun on pyrkinyt meikäläisten ja heikäläisten välille suuria erimielisyyksiä, joista iso osa lie väärinkäsityksiä, oli keskustelu tervetullut. Se kesti useita tunteja. Totesimme kaikessa samat suunnat isänmaallisissa pyrkimyksissä, keinoista vain eri kohdissa eri mieltä. Keskustelusta saattoi olla tulevaisuuteen nähden huomattavaa hyötyä, sillä ymmärsin että hän oli innostunut selityksiini ja minä taas tulin selville heidän vilpittömyydestään. Hän kielsi jyrkästi ettei heitä saa lukea poliittisesti oikeistolaisiin, että monarkian he ovat tasavallan voimaantultua hylänneet. Heidän ainoa tarkoituksensa on vapauttaa Suomi ryssistä. Salaisesta suojeluskuntaliitosta olimme ja jäimme erimielisiksi. Suojeluskunnista yhtämieltä.
Eduskunnan puhemies L. Relander puuhaa ja hommaa vahvasti, saadakseen vaikutetuksi elintarvelain hyväksymisen.
Ryhmissä on vilkas keskustelu elintarvelaista.
Eduskunnan istunnossa tuodaan Keski-Suomesta ja Savosta terveisiä, että minun lehdissä julaistu lausuntoni elintarvelaista on herättänyt erinomaista huomiota ja tyydytystä. Yksin Arfman on saanut nälkämaalta kirjeen, jossa vaaditaan elint. lain hylk. että hekin saavat leipää. Yleensä tuntuu, että oikeisto on levoton siksi vain, että he pelkäävät ml-laisten lujan otteen taas vievän heiltä kansan luottamuksen.
Elintarveministeri kutsui kokoon maanviljelijöitä neuvottelemaan elintarvelaista. Vuokoski esitti promemorian (jonka sittemmin pääministeri luki eduskunnalle). Ukot nauroivat tullessaan kokouksesta. Se oli kärsinyt täydellisen fiaskon. |
Virpi Mikkonen, uusi TOMA-hankekoordinaattori esittäytyy: Nyt ollaan jännän äärellä! Aloitin maanantaina TOMA-hankkeen (*) koordinaattorina ja kesään 2025 mennessä onkin tavoitteena tarjota maailman paras matematiikan tukiopetusmateriaali. Paras siksi, että koko hanke on lähtenyt liikkeelle opettajien toiveesta ja materiaalia rakennetaan opettajien toiveiden mukaisesti juuri sellaiseksi, että se parhaiten palvelee arjen tarpeita. Hypätkää mukaan TOMA-hankkeeseen mm. tulevien uutiskirjeiden myötä.
Minä olen taustaltani luokanopettaja, jo 24 vuotta luokanopettajan työtä takana. Matematiikan aineenopettajan pätevyyden tein pian luokanopettajaopintojen jälkeen ja myös erityispedagogiikkaa olen opiskellut. Matematiikka on aina ollut intohimoni ja jo lukiossa nautin siitä, että monen tunnin taistelun jälkeen sain sen viimeisenkin tehtävän ratkottua valmiiksi – siksi tämä työ matematiikan tukiopetusmateriaalien hankekoordinaattorina sai minut vaihtamaan luokkahuoneesta MAOLin toimistolle.
TOMA-hankkeeseen liittyviä ajatuksia tai ideoita voi lähettää minulle myös muulloin kuin virallisiin kyselyihin vastaamalla – tehdään TOMA-materiaalista niin hyvä, että siitä tulee sinun lempimateriaalisi!
Virpi Mikkonen
Toma-hankekoordinaattori
virpi.mikkonen@maol.fi
(*) Mikä TOMA? Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö tukee MAOL ry:n ja Turun yliopiston yhteistyössä aloittamaa kolmivuotista hanketta TOMA – Toinen mahdollisuus numerotietoisuuden oppimiselle. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja tukea oppilaita, joilla on merkittäviä haasteita oppimisessaan ja motivaatio nollassa. MAOLin osuudessa tuotamme materiaalia, jota voi käyttää matematiikan opetuksen eriyttämisessä yläkoulun ajan tai tukea oppijaa toisen asteen opintojen alussa. MAOLin toimistolla hankkeesta vastaa hankekoordinaattori Virpi Mikkonen. |
KorvattuKumoaminenMobiilimuokkausmobiilisivusto-muokkausMuokkaamalla palautettuOhjauksen kohde muutettuOhjaus on poistettuPalautettuTakaisinpalautusTyhjennysUusi ohjauswikieditor (piilotettu merkkaus)
Näytä versiot
Eroavaisuuksien valinta: Merkitse niiden versioiden valintaympyrät, joita haluat vertailla, ja paina enter tai alhaalla olevaa nappia.
Selitys: (nyk.) = eroavaisuudet uusimpaan versioon, (edell.) = eroavaisuudet edeltävään versioon, p = pieni muutos.
18. syyskuuta 2015
nyk.edell. 14.5518. syyskuuta 2015 kello 14.55 Lahtis keskustelu muokkaukset p 2 356 tavua +6 ''' kumoa
7. huhtikuuta 2011
nyk.edell. 23.077. huhtikuuta 2011 kello 23.07 Beelzebub keskustelu muokkaukset 2 350 tavua +14 →Katso myös kumoa
29. syyskuuta 2007
nyk.edell. 13.1929. syyskuuta 2007 kello 13.19 Teksturi keskustelu muokkaukset p 2 336 tavua +5 Ei muokkausyhteenvetoa kumoa
1. heinäkuuta 2007
nyk.edell. 17.031. heinäkuuta 2007 kello 17.03 Botti keskustelu muokkaukset p 2 331 tavua +5 Botti vaihtoi luokan Luokka:Video kumoa
15. kesäkuuta 2007
nyk.edell. 20.0615. kesäkuuta 2007 kello 20.06 Teksturi keskustelu muokkaukset p 2 326 tavua −3 Luokka muutettu kumoa
25. toukokuuta 2007
nyk.edell. 09.3125. toukokuuta 2007 kello 09.31 192.103.98.4 keskustelu 2 329 tavua 0 →Laitetiedot kumoa
7. huhtikuuta 2006
nyk.edell. 17.517. huhtikuuta 2006 kello 17.51 Heikki keskustelu muokkaukset 2 329 tavua +2 329 Ei muokkausyhteenvetoa |
Varaamalla kuvausajan hyväksyt kuvausehdot, joten on tärkeää, että käyt ne läpi huolellisesti. Jos toivotte muutosta alla oleviin ehtoihin, on siitä keskusteltava ennen kuvausajan varaamista, jolloin katsotaan, onko kyseinen ehto muutettavissa.
Asiakas maksaa kuvauspaketin hinnan laskun eräpäivän mukaan. Laskun maksuaika on 7 päivää laskun lähettämisestä.
Helsingin ulkopuolella tapahtuvissa kuvauksissa lisään hintaan julkisen liikenteen lippujen hinnan.
Olet katsonut valokuvaajan portfolion ja hyväksyt sen, että valokuvaaja käsittelee valokuvat oman taiteellisen näkemyksensä mukaisesti. Kuvien tyyli saattaa vaihdella olosuhteiden mukaan.
Hintaan kuuluu aina kuvien käsittely, ellei toisin sovita.
Ulkona kuvattaessa on säävaraus. Mikäli kuvauspäivän sää on huono, keskustellaan siitä, onko kuvauksia tarvetta siirtää.
Kuvausaikaa voi siirtää veloituksetta sairastumisen tai muun painavan syyn vuoksi. Tästä on kuitenkin hyvä ilmoittaa vähintään 5 tuntia ennen kuvausaikaa. Tulethan kuvattavaksi terveenä tartuntariskin ja kuvan onnistumisen vuoksi.
Kuvat saapuvat nähtäväksi nettigalleriaan, josta asiakas pääsee lataamaan kuvatiedostot laitteellensa . Kuvat saapuvat käsiteltyinä nettigalleriaan 7 päivän kuluessa kuvauksista. Asiakkaalle nettigalleria on auki kaksi viikkoa avaamisesta.
Valokuvaaja valitsee kuvat nettigalleriaan, ellei toisin sovita.
Valokuvaajalla on velvollisuus varmuuskopioida kuvat 6kk kuvaustapahtumasta, jonka jälkeen hänellä ei ole velvollisuutta säilyttää niitä.
Tekijänoikeudet sekä kuvien käyttöoikeus
Kaikki tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla, jolloin valokuvaaja voi käyttää niitä markkinoinnissaan, blogissaan, portfolioissaan, valokuvauskilpailuissa sekä teettää ilman erillistä lupaa. Valokuvaaja kunnioittaa asiakkaan yksityisyyttä ja tapakohtaista harkintaa kuvien esillepanossa.
Asiakkaalla ei ole oikeutta käsitellä valokuvaajan ottamia kuvia millään tavoilla. (Rajaamista lukuunottamatta mm. Sosiaalisessa mediassa) Toisin sovittaessa näin voidaan kuitenkin mahdollisesti tehdä.
Asiakas voi käyttää valokuvia kaupalliseen käyttöön niin erikseen sovittaessa.
Kuvia julkaistaessa on mainittava valokuvaaja.
Asiakkaan vastuulla on toimia yhteistyössä valokuvaajan kanssa etukäteen sovitulla tavalla sekä antaa työrauhan, jotta onnistuneen valokuvauksen ehdot täyttyvät.
Huoltaja(t) ovat vastuussa lapsista ja lemmikeistä sekä mahdollisesta kuvaajan omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta. |
Suomen ala- ja yhtenäiskoulut ovat voineet huhtikuun alusta alkaen ilmoittautua mukaan Kopioston ja Suomen Kulttuurirahaston yhteiseen Lukuklaani-hankkeeseen. Hankkeessa on jaossa kaksi miljoonaa euroa käytettäväksi lasten lukemisen edistämiseen. Valtakunnallisesti Lukuklaaniin on ilmoittautunut jo reilut 450 koulua.
”Lukuklaani-hankkeen tavoitteena on edistää lasten lukemista valtakunnallisesti”, kertoo Lukuklaani-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kirjailija Jari Järvelä. ”Toivomme saavamme koulut mukaan kattavasti ympäri Suomen. Uskon että tämä tavoite on saavutettavissa ja kannustankin kouluja ilmoittautumaan jo mukaan. Nyt ovat syntymässä lukemisen uudet jännittävät klaanit!”
Ensimmäisessä vaiheessa tuetaan alakoulujen koulukirjastoja
Lukuklaani-hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ala- ja yhtenäiskoulut. Erityisesti huomiossa ovat 3.−4.-luokkalaiset ja pojat, vaikka hanke kohdistuukin kaikkiin alakouluikäisiin.
Lukuklaani jakautuu kahteen vaiheeseen. Syksyllä 2017, hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, koulut tekevät hakemuksen koulukirjaston perustamiseksi tai kehittämiseksi. Parhaat ideat palkitaan. Vuonna 2018 kaikki kohderyhmän koulut saavat erillisen lahjoituksen lukemisen edistämiseksi.
Monipuolista kirjatarjontaa ja positiivisia lukukokemuksia
Ennakkoilmoittautumisen yhteydessä kouluilta on kysytty parasta tapaa edistää lasten lukemista. Monipuolinen kirjatarjonta yhdistettynä positiivisen lukukokemuksen tukemiseen on noussut selkeästi esille vastauksista. Lukemista edistävät aktiviteetit, kuten kirjailijavierailut, kirjavinkkaus sekä ääneen lukeminen, katsotaan myös tehokkaiksi tavoiksi edistää lasten lukemista.
Vielä ehtii mukaan: ennakkoilmoittautuminen auki toukokuun loppuun
Hankkeen ennakkoilmoittautuminen on avoinna vielä muutaman viikon. Oppilaitokset voivat ennakkoilmoittautua mukaan Lukuklaaniin osoitteessa www.lukuklaani.fi. Ennakkoilmoittautuneiden koulujen yhteyshenkilöt saavat henkilökohtaisesti tietoa hankkeen vaiheista ja aikatauluista. Samalla koulut osallistuvat myös palkinnon arvontaan. |
50+ vuotiaiden kysyntä työmarkkinoilla on todella heikkoa, jos jää työttömäksi. Työikää on kuitenkin jäljellä 15 vuotta - pitäisi olla mahdollista työllistyä eläkeikään saakka
Keskiluokan ja palvelujen tuottajien ja niistä päättävien omakohtaisen ymmärryksen lisääminen köyhyydestä ja osattomuudesta. Väestöryhmien kokemusmaailmojen eriytymiskehitykseen, kuplautumisen purkaminen.
Laajemmin elämänhallintaan liittyvät asiat, koulutusvalmiuksien kehittäminen.
Mielekkään tekemisen tarjoaminen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille - ja vanhemmillekin - esim. työpajatoiminnan, yhteisyrittämisen tai muun sosiaalisen ja yleishyödyllisen aktiivisuuden avulla.
Osatyökykyisiä ajatellen nuorten/ aikuisten työpajoista pitäisi kehittää paikkoja, joihin voisi työllistyä pitemmäksikin aikaa. Nuorten työpajatoiminnan lisäksi aikuisten työpajatoiminnan käynnistäminen ja siihen kiinteäasti liittyvä yksilövalmennus voisi olla osaratkaisu syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla.
Aloittavien yrittäjien sosiaaliturva olematon
Eritysryhmien erityistarpeiden huomioiminen osallisuuden vahvistuspyrinnöissä, horisontaalisempi toiminta osallisuushankkeissa (kohderyhmät tasavertaisesti mukaan suunnitteluun ja toteutukseen), huono-osaisuuden taustalla oleviin rakenteellisiin syiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen.
Työn tulisi olla aina "joutenoloa" kannattavampaa.
Toimeentulovaikeidet johtavat osallistumattomuuteen. Nuorten miesten varhain alkava velkakierre johtaa sekin vaikeuksiin pysyä mukana ja toiveikkana.
Matalankynnyksisten ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen kehittäminen, Palvelujen yhtenäistäminen asiakkaita paremmin kohtaavaksi kokonaisuudeksi. |
Jaosto ylläpitää ja kehittää suunnistustaitoa toiminta-alueellaan Suomen Suunnistusliiton (SSL) toimintaperiaatteiden mukaisesti. Jaoston toiminnan kehittäminen painottuu harraste- ja kilpailutoimintaan sekä lasten suunnistustaitojen kehittämiseen ja lajiin innostamiseen.
Seuran jäsenillä on mahdollisuus osallistua kansallisiin- ja kansainvälisiin kilpailuihin ja alueen mestaruuskilpailuihin sekä mahdollisuuksien mukaan myös SM-kilpailuihin.
Jukolan /Venlojen viestiin osallistuminen on jo perinteisesti vuoden kohokohtia jaoston toiminnassa.
Kilpailutoiminnassa jaosto pyrkii järjestämään kaudessa yhdet kansallisen tai vastaavan tason kilpailut.
Liity Porvoon Urheilijat ry:n suunnistusjaoston jäseneksi.
Jäsenenä saat ja voit halutessasi vaikuttaa suunnistusjaoston toimintaan sekä osallistua suunnistuskilpailuihin (kansalliset ja sitä korkeamman tason kilpailut) ja tapahtumiin seuran nimissä.
Jäsenenä saat jaoston tarjoamat valmennus- ja harjoittelupalvelut sekä mahdollisuuden hankkia varusteita yhteishankintojen kautta edullisesti. |
Nämä ammattilaiset luovat kaunista sisältöä, joka muuttaa tuotteiden julkisivun taideteokseksi, ja samalla he jakavat näkemyksensä niistä, jotka eivät ole todella hienoja.
Ne toimivat täydellisinä markkinointivälineinä tuotemerkeille, koska niillä on jo vakaa, tuhansien potentiaalisten kuluttajien joukko.
Itse asiassa Streamline Marketing väittää, että noin 89 prosenttia vaikuttajia hyödyntävistä tuotemerkeistä saa korkeamman tuoton sijoitukselleen kuin vaihtoehtoisia markkinointitekniikoita käyttäessään.
Vaikuttajia seuraavat ihmiset luottavat heidän mielipiteisiinsä uusimmista aiheista ja trendeistä ja ostavat todennäköisemmin myös näitä tuotteita.
Vaikuttamismarkkinointi on suosittu työkalu monille tuotemerkeille, mutta tämän alan vaikuttajiin luotetaan yleensä enemmän kuin muiden alojen vaikuttajiin.
Tämän vuoksi monet johtavat kauneusbloggaajat ovat tehneet yhteistyötä johtavien tuotemerkkien kanssa luodakseen omia meikkisarjojaan, huulipakkauksiaan ja ihonhoitotuotteitaan, vain muutamia mainitakseni!
Tämän vuoksi brändien on seurattava vaikuttajia tarkasti.
Yksikään tuotemerkki ei halua, että sen tuotteet saavat huonoja arvosteluja alan luotetuimmilta tahoilta, eikä yksikään halua, että sen tuotteet epäonnistuvat, koska parempi tuote on olemassa.
Toisin kuin muut markkinoijat, vaikuttajat voivat myös luoda tuotteita nopeammin ja vahvan seuraajakuntansa avulla saada aikaan enemmän myyntiä lähes välittömästi.
Tässä tulee kysymys: ketkä ovat kauneudenhoitoalan 20 johtavaa vaikuttajaa?
Vain jos voit tehdä yhteistyötä näiden kavereiden kanssa tai ainakin saada tuotteesi heidän arvioimansa, voit saada paljon hyötyä heti.
Seuraavassa on 20 johtavaa vaikuttajabrändiä, joita sinun kannattaa pitää silmällä:
Huda Kattan
Hän lanseerasi miljardien dollarien arvoisen kotimaisen tuotemerkkinsä vuonna 2013 Dubaissa, ja siitä lähtien se on valloittanut maailman.
Hänkäyttää samannimistäYouTube-kanavaa, ja hänellä on huimat 50 miljoonaa seuraajaa kaikilla sosiaalisen median alustoillaan.
Viime aikoina hänellä on ollut paljon kysyntää, mutta hän valitsee kuitenkin vain tiettyjä tuotemerkkejä, joiden kanssa hän työskentelee. Kaiken kaikkiaan hän on pitänyt jokaisen sanansa, mikä on saanut hänen faninsa luottamaan heihin.
Nikkie opetusohjelmat
Sen perustaja on Nikkie de Jager, ja se tavoittaa faninsa pääasiassa YouTube-alustan kautta. Myös Instagramissa hänellä on noin 14 miljoonan seuraajan vahva kannattajakunta.
Hänen seuraajiaan kutsutaan nimellä "glow babies", ja he tuntuvat luottavan hänen mielipiteisiinsä ihonhoito- ja meikkituotteista varauksetta.
YouTubessa hänellä on reilusti yli 13 miljoonaa tilaajaa, mikä asettaa hänet kauneusvaikuttamisen maailman huipulle.
Kauneusvaikuttamisen lisäksi hän on myös aktiivinen LGBTQ-oikeuksien puolestapuhuja, mikä johtuu hänen omista kamppailuistaan sukupuoli-identiteettikysymysten kanssa.
Genelle Seldon
Tämä vaikuttaja on tämän listan uusin tulokas, mutta hän on kuitenkin lahjakas ympäriinsä. Hän on myös muotiguru ja laulaja, joka on onnistunut keräämään Instagramissa reilusti yli 473 000 seuraajaa.
Kandee Johnson
Hänellä on kupliva persoonallisuus ja uskomattomat kyvyt, jotka houkuttelevat ihmisiä hänen kanavalleen.
Hän oli myös yksi ensimmäisistä henkilöistä, jotka tekivät YouTube-kauneusvaikuttamisen. Hänen Instagram- ja YouTube-kanavissaan voit tutustua kauneusvinkkeihin, muodonmuutoksiin ja opetusohjelmiin.
Yhteensä hänellä on 6 miljoonaa seuraajaa molemmilla alustoilla.
Cohl
Cohlilla on diivamainen persoonallisuus ja hän julkaisee puolueettomia tuotearvosteluja, jotka molemmat ovat vaikuttaneet suuresti hänen menestykseensä sosiaalisessa mediassa.
Lyhyesti sanottuna hän on kilpailuhenkinen cheerleader, mutta samalla hän julkaisee myös runsaasti meikkivinkkejä ja tutoriaaleja monissa mediassaan.
Penelope Gwen
Tämä on itseoppinut ammattimalli ja meikkaaja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Hänellä on vahva 303 000 seuraajan joukko Instagramissa, jossa hän julkaisee seikkailuja, joita hän kohtaa työskennellessään.
"Kokeellinen meikki" on nimi, jonka hän antaa omalle erikoisalalleen, jonka kautta hän hoitaa seuraajiaan rohkeilla ja kirkkailla gootti-tyyleillä sekä voimakkailla poseerauksilla.
Nyma Tang
Hän pyöritti pitkään YouTubessa sarjaa nimeltä "The Darkest Shade", joka vei hänet menestykseen kauneuden maailmassa ja teki hänestä myös nousevan vaikuttajan. Hänellä on vain noin 474 000 seuraajan pieni seuraajamäärä, joka kuitenkin kasvaa tasaisesti.
James Charles
James Charles on nauttinut nopeasta ja tasaisesta vaikutusvallan kasvusta, ja hänellä on YouTuben korkein seuraajamäärä, puhumattakaan siitä, että hän on saanut matkan varrella useita palkintoja.
Hänestä tuli myös CoverGirl-lehden ensimmäinen miespuolinen kauneuslähettiläs 17-vuotiaana.
Koko uransa ajan hän on pyrkinyt välttämään kaikkea draamaa, mutta on silti tehnyt merkittäviä edistysaskeleita kauneudenhoitoalalla. Erityisesti hän on onnistunut tekemään yhteistyötä Morphe Beautyn kanssa meikkiasioissa.
Manny Gutierrez
James Charlesin tavoin hän on myös mieskauneuden huipulla. Hän oli myös Maybelline-kauneusjätin ensimmäinen mieslähettiläs.
Lisäksi hänen YouTube-kauneuskanavallaan on 4 miljoonaa tilaajaa ja hänellä on Lunar Beauty -brändi.
Vegas Nay
Vegas Nay on Naomin kauppanimi, jolla on yli 20 vuoden kokemus ja oma ripsienpidennyslinja. Tällä hetkellä hän istuu kauneuden- ja ihonhoitoalan huipulla ja on suuri nettisensaatio.
Shayla Mitchell
Hän toimii nimellä makeupbyshayla ja julkaisi YouTube-videonsa vuonna 2012 , jota seurasi myöhemmin TikTok. Tämän lisäksi hän on myös ColorPop Cosmeticsin suurlähettiläs ja omistaa suuren osan ajastaan tuotemerkkien edistämiseen Instagram-kanavansa kautta.
Samalla hän merkitsee jokaisen käyttämänsä tuotteen, jonka avulla hän saa aikaan upeita ulkonäköjä vartalossaan.
Kianna Naomi
Kianna Naomi on Los Angelesissa asuva elokuvanäyttelijä. Jo 19-vuotiaana hän oli tehnyt yhteistyötä Fossilin ja Sephoran kanssa.
Vapaa-aikanaan hän julkaisee blogeja ja videoita suosikkimuodistaan ja muotoiluvinkeistään YouTube-kanavillaan, joilla hänellä on noin miljoona seuraajaa.
Jeffreestar
Jeffreestar on itsetehty miljonääri, joka oli sattumalta vuoden 2018 parhaiten palkattu YouTuber. Tällä hetkellä hän vetää edelleen kulttimaista seuraajakuntaa alustalla.
Hän on ollut aktiivisesti läsnä YouTubessa jo yli vuosikymmenen ajan, ja hänen matkansa alkoi jo lukioaikana kokeilemalla äitinsä meikkiä.
Tällä hetkellä hän on menestyvä meikkibrändi, joka jatkaa raakojen ja rehellisten arvostelujen antamista monista muista tuotteista YouTubessa.
Hänen parhaana ystävänään toimiva vloggaajansa Shane Dawson on kuvannut hänen elämäänsä YouTube-sarjassa, jossa hän haluaa tietää lisää kauneusimperiumistaan.
Jkissa
Tämä kauneusvaikuttaja tekee postauksia YouTube-kanavalleen, JkissaMakeup, joka tiistai ja sunnuntai. Hän asuu Los Angelesissa ja toimii Hollywoodin studiollaan, josta hän kutsuu itseään Pro Oreo Eateriksi.
Thomas Halbert
Thomas Halbert on nopeasti nouseva kauneusvaikuttamisen alalla. Hänellä on noin 334 000 vahvaa seuraajaa, ja hän nauttii jatkuvasta selfieiden, meikkiopastusten ja tuotearvostelujen virrasta.
Cosmobyhaley
Hän on erikoistunut julmuudesta vapaisiin kauneustuotteisiin. Tällä hetkellä hänellä on yli 800 000 seuraajaa Instagramissa ja toisella YouTube-kanavalla, jonka hän avasi vuonna 2015.
Ainutlaatuisten opetusohjelmiensa ansiosta fanit ihailevat häntä, ja hänestä on tulossa vielä suositumpi tulevina vuosina.
Shaaanxo
Shaaanxo on Uudesta-Seelannista kotoisin oleva bloggaaja, joka kirjoittaa kauneudesta, kynsitaiteesta ja luomiväristä. Hänen oikea nimensä on Shannon Harris ja hän pyörittää henkilökohtaista kauneusbrändiään, joka myy muun muassa kosmetiikkaa, kauneussekoituksia, ripsiä ja vegaanisia kosmetiikkasiveltimiä, jotka kaikki on valmistettu Italiassa.
Vaikka hän ei ole yrityksensä toimitusjohtaja, hän lähettää ihonhoito- ja meikkivlogeja yli 8 miljoonalle seuraajalleen kaikilla kanavillaan.
Sen lisäksi hän on seurannut monia muita vaikuttajia TikTokissa kasvattaakseen yleisönsä tavoittavuutta entisestään.
Rocio Cervantes
Rocio Cervantes ei eroa kovinkaan paljon muista meikkitaiteilijoista, sillä hänellä on vain 220 000 seuraajaa. Hän on kuuluisa lähinnä tappavista sekoitustaidoistaan ja ainutlaatuisista meikkitekniikoistaan, joita hän esittelee.
Vaikka hän on vasta tulossa, hän muuttaa nopeasti kauneusalan maisemaa.
Michelle Phan
Michelle Phanilla on YouTubessa reilusti yli miljardi seuraajaa, ja häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä kauneusvaikuttajista.
Tällä hetkellä hän on enemmänkin yrittäjä kuin bloggaaja, joka pyörittää omaa yritystään, EM Cosmeticsia.
Suuresta liiketoiminnallisesta menestyksestään huolimatta hän säilyttää Instagram- ja YouTube-kanaviensa alkuperäisen tunnelman, kun hän ottaa näytteitä kynsituotteista ja meikeistä seuraajilleen.
Christen Dominique
Christen Dominique on latina-guyanalainen kauneusvaikuttaja, joka puhaltaa erittäin raikasta ilmaa kauneusvaikuttamisen alalla.
Hän rohkaisee ihmisiä kaikilta elämänaloilta käyttämään enemmän luottamusta valitsemiinsa tyyleihin.
Tätä varten hän perusti oman yrityksensä, Dominique Cosmeticsin, jonka kautta hän valloitti maailman myrskyssä.
Pakkaus
Jos haluat saada brändillesi valtavan sysäyksen, on tärkeää löytää hyvä vaikuttaja markkinoimaan sitä.
Nämä ovat ammattilaisia, jotka ovat todella intohimoisia kokeilemaan uusia tuotteita ja jotka etsivät tilaisuutta antaa rehellisiä mielipiteitä tuotemerkeistä, jotka kaikuvat heidän kanssaan.
On myös syytä huomata, että johtavat vaikuttajat leikkaavat todennäköisesti valtavan osan investoinneistasi. Näin ollen, jos olet vasta aloittamassa, saatat yrittää satoja makro- ja mikrovaikuttajia, jotka ovat valmiustilassa, jotta voit ottaa yhteyttä.
Veselin Mladenov
is the Content Manager of ThriveMyWay. He has more than 10 years of experience in the field of corporate marketing and sales, and decided to pursue his passion - digital marketing and content creation. |
Ylläpito ei kerää henkilötietoja eikä ylläpidä henkilörekisteriä. Treffipalveluun rekisteröidyttäessä ei kysytä nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa eikä sosiaaliturvatunnusta. Rekisteröityäksesi sinun tarvitsee antaa vain yleisiä seuranhakuun liittyviä tietoja, kuten sähköpostiosoitteesi, syntymäaikasi, salasanasi ja suurinpiirteinen sijaintisi kartalla.
Romanssi.fi-palveluun rekisteröinti on mahdollista tehdä myös anonyymillä sähköpostiosoitteella. Rekisteröityessä ei tarvitse antaa henkilötietojaan. Ylläpito toivoo, ettei kukaan deittisivuston käyttäjä anna henkilötietojaan toisille käyttäjille.
Käyttäjä voi itse poistaa profiilinsa tai jos tarvitsee apua voi pyytää ylläpitoa tekemään sen.
Ylläpito poistaa profiilit joiden näkyvään ilmoitustekstiin on kirjoitettu henkilötietoja kuten puhelinnumero, sähköpostosoite tms. Tutustu ihmisiin ensin anonyymein yksityisviestein ja vasta harkinnan jälkeen anna muita yhteystietojasi yksityisviestissä.
Ylläpito noudattaa Suomen tietosuojalainsäädännön säännöksiä henkilötietoja käsitellessään. Käyttäjien antamia tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille ilman käyttäjän lupaa muuten kuin lain määräyksestä. |
Kellot oli viritetty oikeaan aikaan ja matka alkoi Saarijärvelle. Syksyn ensimmäiseen turnaukseen vastaan tulivat kotijoukkue SaPu, Korpilahden Pyrintö sekä Leppäveden Leijonat.
Ensimmäisenä vastassa oli Pyrintö. Jännitystä oli havaittavissa molemmin puolin verkkoa. Hyviä syöttöjä ja verkkopelaamista verkon yläpuolella…hyvä alku koko päivälle ja voitto Pyrinnöstä 2-0. Pyrinnön pelin jälkeen seurasimme hetken tulevien vastustajien kiemuroita ja näytti siltä että vastukset eivät tule olemaan helppoja. SaPu ja Leijonat taistelivat kolme erää.
Tauon jälkeen oli meidän vuoro astua parketille. Peli SaPua vastaan oli sekavaa ja kankeaa. pitkiä palloralleja kuitenkin nähtiin sekä tiukkaa vääntöä. Ensimmäinen erä Plokille. Toinen erä oli jo paljon tiukempi, tasatahdissa taisteltiin, mutta jossain meni tahti sekaisin ja jäimme kyydistä, erä SaPulle. Kolmannessa erässä oli jo taistelun makua, erävoitto ja koko ottelu Plokille.
Kolmas ottelu ja vastassa Leijonat. Virheittä ei jääty tässäkään pelissä, Leijonat pisti kampoihin ihan tosissaan.Tasaisessa tahdissa joka kengän mitalla, eka erä Plokille. Toinen erä samaan tahtiin paitsi lukemat toisinpäin ja erä vastustajalle. Kolmas erä takkuilusta huolimatta Plokille.
Tulokset: Ploki-Pyrintö 2-0 (25-15, 25-9), Ploki-Leijonat 2-1 (25-11, 20-25, 15-9), Ploki-SaPu 2-1 (25-23, 23-25, 15-10)
Kovasti pitää vielä töitä tehdä, mutta onhan kausi vasta aluillaan Hyvä päivä oli tänään ja tästä on hyvä jatkaa. Seuraava turnaus on kahden viikon päästä Leppävedellä.
-Eija-
Vastaa Peruuta vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Kommentti *
Nimi *
Sähköpostiosoite *
Kotisivu
Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten. |
Black Friday on tietysti virallisesti vasta tämän viikon perjantaina. Monessa paikassa on jo alettu tarjoamaan siihen liittyviä tarjouksia. Niin on tehty myös iGame -nettikasinolla, jossa on jo käynnissä aiheeseen liittyvä kampanja. Kyseessä on turnaus, johon pääsee heti mukaan, kun on klikannut osallistumisnappia. Tämä turnaus alkoi vasta eilen ja se kestää vielä koko tämän viikon. Siinä välissä ehtii olla perjantaikin, mutta siihen tämä ei vielä lopu. Tässä ei jaeta ilmaiskierroksia tai rahaa. Koska Black Friday on päivä, jolloin tehdään ostoksia, jaetaan tässä suosittuja ostoksia. Ne ovat arvokkaita, joten moni hankkii niitä vasta alennusmyynneistä. Näitä palkintoja on harvemmin edes alennuksessa. Mutta niitä voi nyt voittaa ilmaiseksi tämän kampanjan kautta. Palkintoja jaetaan viisi kappaletta ja niitä saavat suurimmat tasoitetut pelikierrokset saaneet!
Pelaa kampanjapelejä vaikka vain 10 sentin panoksella!
Tämä on kisa, jossa pitää saada vain se paras pelikierros. Se yksi pelikierros, jolla saat suurimman voiton, on mukana tässä kisassa. Voit silti pelata vaikka vain 10 sentin panoksella, koska voitot tasoitetaan käytettyyn panokseen nähden. Voit pelata todella montaa eri peliä. Niitä löytyy 18 kappaletta. Mukana on uusia pelejä ja monia kestosuosikkeja, kuten vaikka Gonzo’s. Quest ja Starburst. Sinulla on aikaa sen suurimman voittokierroksen saamiseen koko tämä viikko. Se voitto voi tulla vaikka heti tai ihan milloin tahansa tämän viikon aikana.
Jaossa Applen iPhone 11 sekä neljä muuta tuotepalkintoa!
Tässä jaetaan tuotelahjoja. Yksi onnekas tulee voittamaan Apple iPhone 11 -puhelimen, mutta sen päälle myös Apple Watch Series 5 -kellon, jossa on musta urheiluranneke. Voiton yhteisarvo on 1390 euroa. Toinen palkinto sisältää Samsung QE55Q67RA 55” Smart 4K Ultra HD LED -television, joka arvo on 800 euroa. Kolmas palkinto on Apple iPad Air 10,5” 64 Gt Wi-Fi -tabletti, joka on arvoltaan 580 euroa. Neljäs ja viides palkinto ovat kummatkin GoGift-lahjakortteja, joilla voi itse valita palkintonsa. Toisen arvo on 300 euroa ja toisen 100 euroa!
CasinoSlam » Tarjoukset » Nappaa iGamen Black Friday -kampanjasta tuotepalkintoja kuten Applen iPhone 11! |
20-vuotista taivaltaan juhliva Baccano-barokkiyhtye on maamme eturivin barokkimuusikoista koostuva yhtye, jonka jäsenet ovat yhdessä ja erikseen esiintyneet merkittävimmillä kotimaisilla musiikkijuhlilla, konsertoivat eri yhtyeiden jäseninä ympäri Eurooppaa ja soittavat mm. maamme vanhan musiikin orkestereiden soolosoittajina.
Baccanoa on kuultu Suomessa mm. Sastamala Gregorianassa, Lahden Urkuviikoilla, Rauma Festivossa, Hauhon musiikkijuhlilla, HelsinkiOulaisten musiikkiviikoilla, Kirkko soikoon –festivaalilla Helsingissä, Uudenkaupungin Crusell-viikolla, Oulunsalo Soi –musiikkijuhlilla, Vantaan Barokissa, Paraisten Urkupäivillä, Sysmän Suvisoitossa, Kymijoen Lohisoitossa, Helsingin Musiikkitalossa, Tampere-talossa ja Espoon Sellosalissa. Baccanon napolilaista barokkimusiikkia sisältävä ensilevy julkaistiin Alba-levymerkillä vuonna 2011. Suomen Kulttuurirahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö ovat tukeneet Baccanon toimintaa.
Nokkahuilisti Hanna Haapamäki tunnetaan aktiivisena muusikkona, joka on esiintynyt sekä solistina että kamarimuusikkona lukuisissa vanhan musiikin yhtyeissä ja orkestereissa. Hannaa on kuultu mm. Kymi Sinfoniettan, Helsingin Barokkiorkesterin sekä Suomalaisen barokkiorkesterin solistina. Haapamäki on barokkiyhtye Baccanon sekä Bravade-nokkahuilukvartetin jäsen sekä soittaa myös nokkahuilua ja traversoa Helsingin Barokkiorkesterin sekä Suomalaisen barokkiorkesterin jäsenenä. Hanna Haapamäki on konsertoinut lukuisilla musiikkijuhlilla niin koti-kuin ulkomailla mm. monissa Euroopan maissa sekä Japanissa. Solisti-ja kamarimuusikon tehtävien lisäksi Hanna Haapamäen sydäntä lähellä on lastenkonsertit. Haapamäki onkin kiertänyt laajalti kotimaamme kouluissa ja päiväkodeissa vieden nokkahuilun ja barokkimusiikin ilosanomaa eteenpäin. Hanna Haapamäki on saanut koulutuksensa Sibelius-Akatemiassa Rabbe Forsmanin, Ammattikorkeakoulu Stadiassa Petra Aminoffin sekä Amsterdamin konservatoriossa Saskia Coolenin, Paul Leenhoutsin ja Jed Wentzin oppilaana.
Jussi Seppänen on opiskellut sellonsoittoa Tampereen konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa sekä Amsterdamin konservatoriossa. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsen Jussi Seppänen on ollut vuodesta 2004. Barokkisellistinä Seppänen toimii lukuisissa kokoonpanoissa, barokkiyhtye Baccanon lisäksi mm. Suomalaisessa barokkiorkesterissa, Helsingin Barokkiorkesterissa ja Trio Origossa levyttäen ja konsertoiden niin kotimaassa kuin eri puolilla Eurooppaa.
Eero Palviainen aloitti luutunsoiton Turun konservatoriossa, josta siirtyi Sibelius-Akatemiaan ensimmäisenä solistisen osaston luutunsoiton opiskelijana, opettajana Leif Karlson. Hän jatkoi 1987 opintojaan Hopkinson Smithin johdolla Baselin konservatoriossa, jossa suoritti diplomin 1992. Hänen soolo-ohjelmistonsa ulottuu varhaisrenessanssista myöhäisbarokkiin soittimina renessanssiluuttu, vihuela, arkkiluuttu, teorbi, barokkikitara ja barokkiluuttu. Palviainen esiintyy aktiivisesti sekä Suomessa että eri puolilla Eurooppaa. Hän on yksi Battalia-yhtyeen perustajajäsenistä ja soittaa myös Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Palviainen on vieraillut useissa kokoonpanoissa, kuten mm. L’Arpeggiata, Avanti!, the Harp Consort, Freiburger Barockorchester ja La Fenice. Hän on tehnyt levytyksiä sekä useita soolonauhoituksia Yleisradiolle ja televisiolle.
Cembalisti Marianna Henriksson valmistui Sibelius-Akatemiasta (Musiikin maisteri 2010) ja Berliinin Universität der Künstestä (Konzertexamen 2012). Hän konsertoi Suomessa ja ulkomailla sekä solistina että eri yhtyeiden jäsenenä: mm. Helsingin barokkiorkesterin (joht. Aapo Häkkinen), ranskalaisen Les Ambassadeursin (joht. Alexis Kossenko), puolalaisen KORE-barokkiorkesterin, Pohjanmaan barokkiorkesterin Barocco Borealen ja helsinkiläisen barokkiyhtye Cornucopian kanssa. Vuosina 2013-14 Marianna kiersi ympäri Eurooppaa Euroopan Unionin barokkiorkesterin kanssa mm. Lars Ulrik Mortensenin, Rachel Podgerin ja Stefano Montanarin johdolla. Marianna on esiintynyt muusikkona useissa tanssiteoksissa, esimerkiksi maailmanmenestykseen päätyneen Flying Bach –breakdance-esityksen cembalosolistina Euroopassa, Japanissa, Venäjällä ja Chilessä. Hänen uutta tanssia ja vanhaa musiikkia yhdistävä projektinsa koreografi Anna Mustosen kanssa on nähty muun muassa Zodiakin ja Helsingin musiikkitalon näyttämöillä sekä Italiassa Bolzanossa. Hän on kantaesittänyt mm. Olli Virtaperkon, Tomi Räisäsen ja Sarah Nemtsovin musiikkia, ja esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa Saariahon ja Stravinskyn oopperoiden cembalosolistina. Taiteelliseen tohtorintutkintoon tähtäävissä opinnoissaan Sibelius-Akatemian Docmus-yksikössä hän keskittyy italialaiseen 1600-luvun alkupuolen musiikkiin ja työstää sen tunneilmaisua myös uusien taiteen- ja musiikinlajien kautta. |
RAUHALLISET on muutaman Lions Club Lempäälän leijonan perustama ryhmä jonka tarkoituksena on osaltaan edistää rauhan hanketta maailmassa julkaisujen ja kommenttien muodossa.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2022
HISTORIAA EI OSATA EIKÄ YMMÄRRETÄ
Presidentti Vladimir Putinin ilmoittamat historialliset perusteet Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan ovat hölynpölyä. Kuitenkin niihin uskotaan yllättävän laajasti Venäjällä ja vähän muuallakin. Venäjällä uskotaan valtion johdon propagandaan, koska monilla ei ole muutakaan vaihtoehtoa.
Herodotos, jota usein pidetään historian isänä.
Monia konflikteja tai sotia yhdistää se, että ne liittyvät tavalla tai toisella historian käyttöön - joko sen hyväksikäyttöön, vääristelyyn tai sivuuttamiseen. Valtaapitävät ovat aina muokanneet historiaa omiin tarpeisiinsa. Ihmisten ymmärrys siitä, mistä ja miten olemme tulleet siihen, missä tänään olemme, ei ole riittävää.
Maailman maiden liittolaissuhteet kylmän sodan aikana vuonna 1980. Tummansinisellä Nato-maat, keskisinisellä Yhdysvaltain liittolaiset, punaisella Varsovan liiton maat, vaaleamman punaisella kommunistiblokin muut jäsenet tai liittolaiset, vaaleansinisellä puolueettomat maat.
Englantilainen George Orwell julkaisi toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1949 kuvauksen synkästä tulevaisuuden yhteiskunnasta nimellä "Vuonna 1984", missä historiaa kirjoitetaan uusiksi. Totuutta vääristellään valtion johdolle suotuisaksi. Ennustus näyttää toteutuneen Venäjällä nyt vuonna 2022.
Vaikka historia auttaa hahmottamaan maailmaa, se ei näy historian arvostuksessa Suomessa. Historian opiskelu alkaa yleensä viidenneltä ja päättyy peruskoulun kahdeksannelle luokalle. Lukion uudistuksessa pakollisten historian kurssien määrä on vähentynyt. Kuitenkin se, joka ei osaa eikä ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen.
klo kesäkuuta 01, 2022
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
1 kommentti:
Anonyymi 6. kesäkuuta 2022 klo 13.35
Totta joka sana. Itse historian opiskelijana lukiossa tuntuu, että historian kuten muidenkin ei-luonnontieeteellisten aineiden opiskeluun ei välttämättä löydy kiinnostusta, sillä korkeakoulujen todistusvalinnat painottavat aivan liikaa matematiikkaa, fysiikkaa jq biologiaa, oli opiskeltava aine ihan mikä tahansa. |
Salokankaan tapasin Seinäjoella. Mies raukka elänee viimeisiä viikkojaan. Meni Kurikan parantolaan. Annoin 100 markkasen. Vaasaan menin suoraan. Haapala oli eilen lähtenyt Takaharjulle. Hyvin reippaana. Arvellut 2 kuuk. viipyvänsä. – Ahtiluoto lähtenyt pois eilen illalla. Ja Mattila lomalle.
Voi kun pääsis nyt tänne! Nyt tahtoisin näyttää minkälainen uutta Suomea kasvattavan sanomalehden tulee olla! Tunnen niin elävästi, miten minun pitäisi olla nyt jo valistajatoimessa eikä hallitustehtävissä.
Luopajärvelle sanon matkalla että minun täytyy päästä pois hallituksesta: ryhmän eheyden, hallituksen kannatuksen, kirjallisten töitteni ja Ilkan vuoksi. Maalaisliittoliikkeestä pitää tulla se liike, joka mukaansa tempaavin aattein, tulevaisuuden päämäärin, yhteiskunnallisena ja kansallisena rakentavana liikkeenä käy kilpailuun sosialismin kanssa voittajan uskolla.
Sanoin, että Kallion tai Ljn on myös tultava pois. Kallion siksi, että hän pilaantuu hallituksessa, sillä hänestä on tullut itsekäs ylpeilijä, joka on hauska ja hyvä toveri toisen puolueiden jäsenten kanssa, mutta meille virallinen, kylmä, vaikeneva, pidättyvä, usein epäkohtelias. Saman havannon ovat hänestä tehneet monet muut, myös Lj. Ellei hän tule pois, on Ljn tultava, sillä uusille miehille pitää saada tilaa, ettemme me näyttäisi virkojen vuoksi olevamme valjaissa.
Saa nähdä – saanko asiat näin menemään!
– – –
Illalla saunassa. Nurmio mukanani. Hyvä sauna! Ihanata on täällä kotona. Minun pitää pian päästä tänne ihmisyyttäni hoitamaan! |
Pohjoismaiden suurin käyttötavaroiden myyntiin keskittynyt halpakauppaketju Tokmanni avaa uuden myymälän kauppakeskus IsoKristiinassa. Tokmanni toimii tällä hetkellä Lappeenrannassa Myllymäen alueella Säästötalo Robinhood nimellä.
Uusi Tokmanni avautuu kauppakeskuksen toisessa vaiheessa, syksyllä 2015. Noin 1 700 neliömetrin suuruinen myymälä sijoittuu päivittäistavaratasolle kauppakeskuksen Kaivokadun tason kerrokseen.
”Tokmannin myötä IsoKristiinasta löytyvien tuotteiden tarjonta monipuolistuu entisestään, sillä Tokmanni laventaa kauppakeskuksen tuotteiden valikoimaa ja tuo siten kuluttajille lisää vaihtoehtoja. Tokmanni toimii yhtenä IsoKristiinan ankkurina ja se muodostaa yhdessä kauppakeskuksen päivittäistavarakerroksen kauppojen kanssa Kaivokadun tasolle vahvan palvelukokonaisuuden”, sanoo Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén.
”Tokmannin tulo tukee sitä, että IsoKristiinasta tulee lappeenrantalaisten kauppakeskus. Saamamme palautteen perusteella Tokmannia on odotettu IsoKristiinaan. Olemme iloisia, että tämä toive voidaan toteuttaa”, sanoo vuokrauspäällikkö Ville Laurila Ilmarisesta.
”Asiakkaat kiinnittävät nykyisin yhä enemmän huomioita tuotteiden hintatasoon. Tavoitteenamme on laajentaa myymäläverkostoamme yli 10 000 neliömetrillä vuodessa, sillä uskomme maailmanlaajuisen järkevää ostamista painottavan smart shopping -trendin voimistuvan myös Suomessa. Meillä on jo entuudestaan erityisesti autolla liikkuvia asiakkaita tavoittava myymälä Kuutostien läheisyydessä. Kauppakeskus IsoKristiina sijaitsee erittäin keskeisellä liikepaikalla Lappeenrannan keskustassa, mikä mahdollistaa sen, että voimme palvella jatkossa entistä paremmin myös turisteja sekä autottomia ja kaupungin keskustassa asioivia asiakkaita”, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Heikki Väänänen sanoo.
IsoKristiinan ensimmäiset tilat avautuvat toukokuussa, kauppakeskuksen uudistus- ja laajennushanke valmistuu kokonaisuudessaan ensi syksynä. Uudistetussa IsoKristiinassa on noin 80 erilaista liikettä ja palvelua. Citycon ja Ilmarinen omistavat kauppakeskus IsoKristiinan puoliksi tasaosuuksin
Lisätietoja:
Hankekehityspäällikkö Heikki Alén
Puhelin 040 567 6619
heikki.alen@citycon.com
Citycon Oyj (NASDAQ OMX: CTY1S) on urbaanien päivittäistavarakauppavetoisten kauppakeskusten johtava omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo on yhteensä noin 3,3 miljardia euroa ja sen osakkeiden markkina-arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Lisätietoja Cityconista: www.citycon.com.
Ilmarisen tehtävänä on varmistaa, että 900 000 suomalaista saa työstään ansaitsemansa eläkkeen. 580 asiantuntijan voimin autamme asiakasyrityksiämme menestymään, työntekijöitä viihtymään työssään ja viettämään eläkepäiviään mahdollisimman hyväkuntoisina. Markkinaosuutemme on noin kolmannes ja eläkevastuiden katteena meillä on yli 34 miljardin euron sijoitusomaisuus. Kiinteistösijoittajana olemme yksi Suomen suurimpia. Lisätietoja: www.ilmarinen.fi. |
Tänä kesänä olen rentoutunut tekemällä käsitöitä. Se on tuottanut minulle siinä määrin hyvää mieltä, että olen korvannut virkkaamisella ennen niin säännöllisen kesäliikkumisen. Sohva ja virkkuukoukku ovat houkutelleet enemmän kuin metsä ja kävelysauvat.
En ole koskaan pitänyt itseäni käsityöihmisenä. Koulussa sain neljännellä luokalla käsitöistä seiskan, peruskoulun päästötodistuksessa se oli (tyydyttävä) kahdeksan. Olen aina ajatellut olevani käsitöissä tumpelo ja ehkä siksi koen niin suurta onnistuminen iloa oppiessani uusia juttuja ja saadessani jotain valmiiksi. Viime syksynä minä neuloin villapaidan, kaulureita ja kaulaliinoja. Tänä kesänä olen virkannut trikookuteesta vessanmaton ja käsilaukun, pienemmillä koukuilla olen värkännyt kuusikulmioita ja pari pitsiliinaa. Lankakori on pullollaan kaikkia ihania lankoja, kunhan vain keksin, mihin kaikkeen niitä haluan käyttää.
Virkkaaminen on todella terapeuttista. Nuorempana minä saatoin innostua jostakin, mutta alkuinnon lopahdettua jätin työn usein kesken. Sukkien kutominen oli riski, saatoin jaksaa tehdä yhden valmiiksi, mutta toinen jäi kesken. Villapaidoista jaksoin yleensä kutoa etu- ja takakappaleen, mutta toinen hiha jäi syystä tai toisesta tekemättä.
Nykyään en halua aloittaa uutta työtä, ennen kuin edellinen on valmis. Siksi kaikkien töiden pitää olla joko sopivan kokoisia tai riittävän motivoivia, jotta jaksan tehdä ne loppuun asti. Ei siis kannata haukata liian isoa palaa kerrallaan vaan miettiä rauhassa, millaisen työn oikeasti haluaa tehdä. Silloin on suurempi todennäköisyys saada tyydyttävä lopputulos.
Tällä hetkellä työn alla on tummanvihreä iso pitsiliina. Virkkausohjeiden noudattaminen on minulle sopivan haastellista. On todella hienoa nähdä, kuinka kuviot alkavat kerros kerrokselta muodostua. Työ vaatii tarkkuutta, mutta se tarjoaa myös riittävästi rutiininomaista työskentelyä. Ensin pitää opetella uusi kaava ja sitten noudattaa toistaa sitä muutaman kerran.
Vaikka yrittäisin olla kuinka huolellinen, työhön lipsahtaa aina virheitä. Entinen, kärsimätön nuori minäni olisi kohauttanut huolettomasti hartioitaan pikkukömmähdykselle ja jatkanut sisukkaasti eteenpäin. Nykyinen, elämän myrskyissä kouliintunut minä ottaa tyynesti koukun pois silmukasta ja alkaa purkaa. Joskus täytyy purkaa kokonainen kerros. Totta kai se harmittaa, mutta työhön jäänyt virhe harmittaisi jatkossa varmasti paljon enemmän. Purkaessa on hyvä sadatella itseään ja miettiä, miten jatkossa moiset turhat virheet voisi välttää.
Virheen selvittämisessäkin pitää olla tarkka, sillä ohut virkattu lanka on kovin kiharaista ja jos sen jättää kasaan sohvalle vierelleen, voi olla varma että se menee solmuun. Siksi purkaminen kannattaa tehdä maltilla, purkaa muutama silmukka ja keriä lanka takaisin rullalle. Se vie huomattavasti enemmän aikaa, mutta se on sen arvoista. Parempi vaihtoehto on, että saa purkamiseen jonkun toisen avuksi, joka voi keriä lankaa kerälle samaan aikaan kun itse purkaa työtä.
Jos lanka kuitenkin menee purkaessa solmuun, sen selvittely voi olla työlästä ja aikaa vievää. Mutta sekin on parempi vaihtoehto kuin katkaista lanka kokonaan. Joskus langanvaihto voi olla ainoa mahdollisuus päästä jatkamaan, mutta sekin näkyy valmiissa työssä. Se ei välttämättä häiritse, mutta jossakin työn keskellä on pieni törröttävä langanpätkä merkkinä yhtenäisyyden katkeamisesta.
Käsitöiden tekeminen on kuin elämä pienoiskoossa. Ehkä esiäitimme ovat tienneet tämän salaisuuden vuosisatojen ajan ja siksi he ovat laittaneet tyttärilleen neulan ja langan käteen oli tämä sitten työläiskodin tai aatelisperheen lapsi. Tärkeimmät elämänfilosofiat eivät löydy kirjoista, ne voi kuka tahansa lukutaidotonkin lukea silmukoista ja kerroksista. |
Etusivu / Sosiaali- ja terveyspalvelut / Terveyspalvelut / Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut / Akuuttivastaanotto
Akuuttivastaanotto
Päivä- ja ilta- aikainen akuuttivastaanotto on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille tai loukkaantuneille, kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille, joiden tutkimusta ja hoitoa ei voida...
Etusivu / Sosiaali- ja terveyspalvelut / Terveyspalvelut / Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut / Lääkärien ja hoitajien vastaanotto
Lääkärien ja hoitajien vastaanotto
Voit varata ajan vastaanotolle verkosta tai puhelimitse. Sähköinen ajanvaraus (Klinik) Siilinjärven terveyskeskus puhelin 017 402 219 ja soittoaika ma-pe klo 8.00-10.00 Vuorelan...
Etusivu / Sosiaali- ja terveyspalvelut / Terveyspalvelut / Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut
Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut
Ajankohtaista tietoa koronarokotuksista Siilinjärvellä Seuraa Koronarokotussuunnitelma sivuilta rokotusten järjestämisestä. Siilinjärven terveyskeskus sijaitsee Siilinjärven... |
Jämsän kaupunki ja FinnMETKO ovat solmineet uuden yhteistyösopimuksen. Myös näyttelyt vuosina 2018 ja 2020 järjestetään Jämsässä. Yhteistyö- ja aluevaraussopimuksista on sovittu, ilmoittaa Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salminen.
Jämsän kaupunki ja FinnMETKO sopivat muun muassa maa-alueiden käytöstä Myllymäen, Haaralankankaan ja Kaakkolammin alueella, alueen kunnostamisesta näyttelyn jälkeen ja markkinointiyhteistyöstä. http://www.jamsa.fi/ajankohtaista/tiedotteet/3140-jamsan-kaupunki-ja-finnmetko-allekirjoittivat-yhteistyosopimuksen
Syyskuun 1.-3. päivinä järjestettävä FinnMETKO 2016 on Suomen suurin konealan tapahtuma. Koneiden työnäytökset ja koeajot ovat näyttelyn keskeinen piirre. Metsä- sekä maanrakennuskoneiden työnäytökset ja puuenergialaitteiden haketus- ja murskausnäytökset ovat näyttelyn keskeistä antia.
Bioenergia-ala on voimakkaasti mukana näyttelyssä. Metsädemo alueella tarjoutuu tilaisuus seurata energiapuun- ja ainespuunkorjuuta. Perävaunukaluston valmistajat ja kuorma-autojen maahantuojat ovat paikalla. Samoin hyötyajoneuvojen esiintyminen näyttelyssä on saanut vahvan jalansijan. Tarvike- ja varaosatoimittajat ovat paikalla kaikki. http://www.finnmetko.fi/
Ammattiopiston, Jämsän kaupungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla järjestettävä FinnMETKO 2016 levittäytyy yli 100 ha:n alueelle. Näyttelypäivät ovat torstai, perjantai ja lauantai. Näyttely on avoinna päivittäin klo 09.00 – 17.00. Edellisessä FinnMETKO 2014 -näyttelyssä Jämsässä vieraili kolmen näyttelypäivän aikana 36 000 näyttelyvierasta. Tuotteitaan esitteli yli 430 näytteilleasettajaa. (Artikkelin kuvat ovat vuoden 2014 Metkosta). |
Velkakirjalla tarkoitetaan rahoitusinstrumenttia, joka sisältää liikkeeseenlaskijan kirjallisen lupauksen maksaa toiselle osapuolelle - saajalle - tietyn rahasumman joko tiettynä tulevana päivänä tai aina, kun saaja vaatii maksua (riippuen lainan ehdoista). Huomautus). Velkakirjaan tulisi sisältyä kaikki ehdot, jotka liittyvät velkaantumiseen Velkakapasiteetti Velkakapasiteetti viittaa yritykselle mahdollisesti syntyvän ja maksettavan velan kokonaismäärään velkasopimuksen ehtojen mukaisesti. mukaan lukien ajankohta ja paikka, jolloin joukkovelkakirjalaina on laskettu liikkeeseen, liikkeeseenlaskijan velkaa, mikä korko Efektiivinen vuotuinen korko Efektiivinen vuotuinen korko (EAR) on korko, joka on oikaistu korottamalla tietyllä ajanjaksolla. Yksinkertaisesti sanottuna, setelin teho on, ja kun seteli saavuttaa maturiteetin (erääntyy).
Velkakirjat ovat velkainstrumentteja. Rahoituslaitokset voivat laskea ne liikkeeseen pääomamarkkinoiden avaintoimijat Tässä artikkelissa annamme yleiskatsauksen keskeisistä toimijoista ja heidän roolistaan pääomamarkkinoilla. Pääomamarkkinat koostuvat kahdentyyppisistä markkinoista: ensisijaiset ja toissijaiset. Tämä opas antaa yleiskatsauksen kaikista päämarkkinoiden suurimmista yrityksistä ja urasta. . Pienet yritykset voivat kuitenkin laskea liikkeelle myös pienyrityksiä. Pienikapasiteettiset osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yrityksen osakkeita, joiden markkina-arvo vaihtelee 300 miljoonasta dollariin noin 2 miljardiin dollariin. Luokittelu pienten, keskisuurten ja suurten yhtiöiden välillä on subjektiivista ja voi vaihdella välittäjien ja markkina-analyytikkojen välillä. tai yksityishenkilöt. Niiden avulla henkilö tai yritys voi saada rahoitusta käymättä pankin kautta. Lainan liikkeeseenlaskijan on yksinkertaisesti oltava halukas kantamaan sitä eräpäivään saakka ja oltava halukas ja kykenevä toimittamaan rahat, jotka on määritelty liitetiedossa sovituissa ehdoissa.
Velkakirjat yritysluottona
Liikemaailmassa velkakirjoja käytetään usein lyhytaikaisen luoton tarjoamiseen. Jos esimerkiksi pieni yritys on myynyt tavaroita tai palveluita, mutta ei ole vielä saanut niistä täyttä korvausta, kassavirta vähenee ja sillä voi olla vaikeuksia hallita velkojaan. Yritys voi pyytää velkojia hyväksymään velkakirjan sillä ehdolla, että ne maksavat tulevaisuudessa velan koko velan, kun myyntisaamiset on peritty. He voivat myös pyytää rahoituslaitosta hyväksymään velkakirjan ottamalla lähinnä väliaikaisen lainan ja maksamalla sen takaisin, kun heillä on siihen tarvittavat varat.
Velkakirjat ovat myös potentiaalisesti hyvä lyhytaikaisen luoton lähde Bridge-laina. Bridge-laina on lyhytaikainen rahoitusmuoto, jota käytetään nykyisten velvoitteiden täyttämiseen ennen pysyvän rahoituksen saamista. Se tarjoaa välitöntä kassavirtaa, kun rahoitusta tarvitaan, mutta sitä ei ole vielä saatavilla. Yhdistelmälainalla on suhteellisen korkeat korot, ja sen on tuettava jonkinlaisella vakuudella yrityksille, jotka ovat jo käyttäneet perinteisempiä vaihtoehtoja, kuten joukkovelkakirjalainoja ja yrityslainoja. Tämä tarkoittaa kuitenkin yleensä, että liikkeeseenlaskijayritys todennäköisesti suorittaa maksukyvyttömyyden. Se tarkoittaa myös, että velkakorko tarjoaa korkeamman tuoton.
Yritysten velkakirjat on yleensä rekisteröitävä sekä siinä valtiossa, jossa ne on laskettu liikkeeseen, että Securities and Exchange Commissionissa (SEC). Sääntelyviranomaiset tutkivat sitten setelin ja liikkeeseen laskevan yrityksen selvittääkseen, pystyykö yritys realistisesti täyttämään liitetiedossa esitetyt lupaukset.
Velkakirjat opiskelijoille
Monille amerikkalaisille velkakirjojen esittely liittyy opintolainan hankkimiseen keskiasteen koulutukseen. Monet lainanantajat - erityisesti yksityiset lainanantajat - saavat opiskelijat allekirjoittamaan velkakirjoja jokaisesta koulun maksamiseen ottamastaan lainasta.
Joissakin kouluissa liittovaltion lainoja lainanneet opiskelijat voivat allekirjoittaa yhden joukkovelkakirjalainan, jonka avulla he voivat saada useita muita liittovaltion lainoja niin kauan kuin he ovat edelleen oikeutettuja pääluottosopimuksen ehtojen mukaisesti. Huomautuksessa esitetään takaisinmaksun ehdot ja ehdot, jotka sisältävät yleensä alkuperäisen lainan määrän korkoineen, ja jos lainat ovat liittovaltion, opiskelijan on maksettava takaisin kokonaismäärä Yhdysvaltain opetusministeriölle, joka on määritelty päällikössä velkakirja, jonka opiskelija alun perin allekirjoitti.
Liittyvä lukeminen
Lisätietoja luotto- ja yritysrahoituksesta Finance tarjoaa useita ilmaisia lisäresursseja, jotka voit tarkistaa:
Lainan kustannukset Lainan kustannukset Lainan hinta on tuotto, jonka yritys antaa velanhaltijoilleen ja velkojilleen. Velan kustannuksia käytetään WACC-laskelmissa arvostusanalyyseihin.
Lainan kovenantit Lainan kovenantit Lainan kovenantit ovat rajoituksia, jotka luotonantajat (luotonantajat, velanhaltijat, sijoittajat) ovat tehneet lainasopimuksissa lainanottajan (velallisen) toiminnan rajoittamiseksi.
Maksettavat setelit Maksettavat velkakirjat ovat kirjallisia sopimuksia (velkakirjoja), joissa toinen osapuoli sitoutuu maksamaan toiselle osapuolelle tietyn määrän käteistä. Vaihtoehtoisesti maksettava seteli on kahden osapuolen välinen laina. Katso huomautuksen vaaditut osat ja esimerkkejä.
Yksinkertainen korko Yksinkertainen korko Yksinkertainen koron kaava, määritelmä ja esimerkki. Yksinkertainen korko on koronlaskenta, jossa ei oteta huomioon yhdistämisen vaikutusta. Monissa tapauksissa korot yhdistyvät jokaisen määritetyn laina-ajanjakson kanssa, mutta yksinkertaisen koron tapauksessa se ei ole. Yksinkertaisen koron laskeminen on yhtä suuri kuin pääosa kerrottuna korolla kerrottuna jaksojen lukumäärällä. |
Petri Aronen on toiminut puuseppänä yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja oma puusepänliike on toiminut vuodesta 1986. Hän on tehnyt puukalusteita Turussa sekä muualla Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla yksityisille ja yritysasiakkaille. Ammattitaito ja käsityönä tehdyt puukalusteet varmistavat yksilölliset ratkaisut.
Puuseppä Petri Aronen
Puu tarjoaa sisustajalle tai rakentajalle hienoja mahdollisuuksia toteuttaa laadukkaita ja kestäviä ratkaisuja, kuten mittatilaushuonekaluja tai kiintokalusteita. Puu taipuu näyttävästi oikeastaan joka huonekaluun. On vain mielikuvituksestasi kiinni, missä ja miten sinä haluat erilaista puuta käyttää. Eri puulajeista löydät itsellesi sopivan ratkaisun.
Kun tiedät millaista kalustetta haluat ja haluat jotain hyvin tehtyä ota yhteyttä niin autan ja teen mittatilauksena työt nopeasti ja kunnolla kuntoon. Ei ole väliä vaikka haluat keittiön uusiksi tai ainoastaan pätkän puuta. |
Yleistä Yhdistyksen nimi on Olkkajärven Kalastus- ja Metsästysseura ry.( Y-tunnus 1486359-5) Kotipaikka on Rovaniemen kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on Olkkajärvi lähialueineen. Vuosi 2019 on seuran 63 toimintavuosi.
2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja syventää jäsentensä keskuudessa harrastusta järkevään vapaa-ajan kalastukseen ja metsästykseen sekä toiminta-alueensa kalavesien ja metsästysmaiden hoitoon. ja metsästykseen sekä toiminta-alueensa kalavesien ja metsästysmaiden hoitoon. Tarkoituksena toteuttamiseksi yhdistys hankkii jäsentensä käyttöön kalavesiä ja metsästysmaita sekä järjestää suullista ja kirjallista valistusta ja neuvontaa mm. pitämällä kokous- ja esitelmätilaisuuksia. ja metsästysmaita sekä järjestää suullista ja kirjallista valistusta ja neuvontaa mm.
3. Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä.
Jäsenmäärä ja maksut Yhdistys ottaa uusia jäseniä, tavoitteena on 250 jäsentä. Maksut vuodeksi 2019
.
Liittymismaksu 10,00 € Liittymismaksu alle 18 v. 0,00 € Jäsenmaksu 30,00 €
kalastusmaksu 5,00 € Jäsenmaksu alle 18 v. 7,00 € Yhteisöjäsen …….. .100,00 €
Jäsenmaksun laiminlyönti katsotaan seurasta eroamiseksi.
Tiedotus – ja valistustoiminta Yhdistys tiedottaa jäsenilleen yhdistyksen toiminnasta jäsenkirjeillä, ilmoituksilla Lapin Kansan ja Uusi Rovaniemi lehtien seuratoimintapalstoilla sekä nettisivuillaan. Pyritään lisäämään erityisesti nuorille suunnattua valistustoimintaa.
Kilpailutoiminta Yhdistys järjestää vuoden 2019 aikana jäsenilleen pilkkikilpailut sekä rannaltaonginta- ja vetouistelukilpailut, jos kevään aikana tulee kysyntää.
Kalastustoiminta Seuran syyskokous vahvistaa vuoden 2019 kalastussäännön, jota kaikkien tulee noudattaa.
Kalastussääntö vahvistettu.
7.1 Rauhoitukset ja säännöstelytoimet
Olkkajärvi – Matkalampi – Olkkalampi (Takalampi) väliset salmet rauhoitetaan seisovilta pyydyksiltä. Verkon pituus on 30 m mikä vastaa yhtä alle 1,5 m korkuista rysää. Nuottausta varten rauhoitetaan Raudanjokisuusta 300 m selälle päin sekä Jokiniemen järven puoleinen ranta rauhoitetaan seisovilta pyydyksiltä 15.8. jäiden tuloon saakka. Apukkajärven ja Vaattunkilammen vuokra-alueilla noudatetaan seuran kalastusmääräyksiä.
7.2 Valvontatoimenpiteet
Virallisiksi kalastuksen valvojiksi on valittu: Raimo Jääskeläinen 0400 475 406 Hiltunen Toivo 0400 153 088 Kenttälä Timo 040 841 0241 Pasanen Ismo 040 769 258
7.3 Kulkuväylät Satamapaikoissa oleviin karttoihin on merkitty kulkuväylät. Pyydysten asettaminen kulkuväylille on kielletty.
Sähköpostia pääkäyttäjille kartat kulkuväylistä. Suutari Lassi toimittaa kartat Sakari Vaaralle. Laitetaan
Omekan sivuille.
7.4 Ravustus Kesällä 2010 todetun rapuruton vuoksi ravustus seuran vesialueilla ei toistaiseksi ole mahdollista.
Sakari Vaara selvittää rapujen olemassaolon.
7.5 Loukun ja nuotan käyttö Seuran nuottaa käytetään vain talkooryhmissä. Oman nuotan tai loukun käyttölupaa voi anoa seuran hallitukselta.
7.6 Kalastusluvat, verkkomerkit / pyydysmerkit ja hinnat 2019
Seuran jäsenet
Jäsenmaksu 30 € ja kalastusmaksu 5 € oikeuttaa 10 pyydykseen sekä viehekalastukseen ja katiskojen pitoon. Katiskojen pidosta ei peri maksua. Seisovat pyydykset merkitään omistajan nimellä ja yhteystiedolla lain edellyttämällä tavalla.
Seuran ulkopuolisten kalastusluvat
Isot rysät / loukut 100 € / kausi Verkkoluvat 8 € / kpl Viehekalastusluvat 30 € / henkilö Ulkopuolisten seurojen järjestämät pilkkikilpailut ilman toimitaloa 50 €/kilpailu.
Luvat ovat lunastettavissa seuran sihteeriltä sovitulla tavalla.
Metsästystoiminta
Yhdistyksen metsästysjaos toimii itsenäisenä yksikkönä hallituksen valvonnan alaisena. Vuodelle 2019 on anottu seuralle hirvenpyyntilupia Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistykseltä. Jäsen pääsee hirviporukkaan hirvenammuntakokeen suoritettuaan ilmoittautumalla metsästysjaoksen vetäjälle Raimo Jääskeläiselle hyvissä ajoin viimeistään 31.3. mennessä. Ulkopaikkakuntalaiset 15.1. mennessä.
Seuran vuokraamat metsästysalueet oikeuttavat ainoastaan hirven metsästykseen. Seuran kalastusalueena olevilla vesialueilla on vesilintujen metsästys kielletty. Yhdistys järjestää vuosittain pienpetopyyntikilpailun. Ansioituneet pienpetopyytäjät palkitaan vuosikokouksen yhteydessä.
Metsästysjaos Raimo Jääskeläinen, jaoksen vetäjä ………………………..0400 475 406 Heimo Laitinen …………………………………………………………………………………….. .016 344 202 Juhani Leinonen…………………………………………………………………………… …..040 708 2690 Taisto Suutari………………………………………………………………………………… …. .040 582 5918
Saalistilasto
Yhdistys kerää jäseniltä ja luvat lunastaneilta metsästyksen ja kalastuksen saalistilastot. Vuoden 2018 saalistilastot palautetaan yhdistyksen sihteerille viimeistään 15.1.2019.
Yhdistys järjestää vuosittain pienpetopyyntikilpailun. Ansioituneet pienpetopyytäjät palkitaan vuosi- kokouksen yhteydessä.
Hankkeet
Olkkajärven Kalastus- ja Metsästysseura varautuu toteuttamaan toimitalon jätevesihuollon vaatimat toimenpiteet. Ympäristöministeriöltä tulee tarkentava esitys 31.10.2015 koskien ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä pohjavesi- ja ranta-alueille. Takarajana on syksy 2019 Tässä yhteydessä on huomioitava viemäröintihankkeen Vikajärvi – Napapiiri suunnitelman/töiden edistyminen investoinnista päätettäessä.
Vuoden 2018 hautanuottaukseen on saatu avustusta 1500,00 € Rovaniemen kaupungilta. ( Maarit Alikoski 050-3748495)
.
Toimitalo, venesatama, kota, säilytys -ja huoltotila
Toimitaloa ja kotaa vuokrataan hallituksen laatimien sääntöjen puitteissa. Vuokraustoimintaa hoidetaan sihteerin ja kämppäemäntä Sirpa Suutarin toimesta.
Venesatamaan venepaikat ovat vuokrattavissa. Vuokrausta hoitaa yhdistyksen sihteerin. Kanavan varteen ei ole lupaa jättää veneitä.
Vuokraushinnat vuodeksi 2019
Toimitalon vuokraus seuran jäsenistölle perhetapahtumiin 100,00 €/vrk Toimitalon viikkovuokra jäsenelle la – la………………………… 400,00 € Ulkopuolisten viikonloppuvuokra:
vuorokaus klo 16.00 – 12.00 …………………………….. ……………200,00 €/vrk pidempi viikonloppu pe-illasta su-iltaan…………………… ……350,00 €
3 vuorokautta……………………………………………………………………470,00 € Ulkopuolisen viikkovuokra la – la………………………………… .900,00 € Toimitalon vuokraukseen sisältyy soutuveneen käyttöoikeus Kota 17,00 €/vrk Venepaikka 15,00 €/vuosi Kaasugrilli 8,50 €/ vrk
ulkopuolisille kokousvuokra ma – to ilta…3 h……………………………………………..30,00 €
ulkopuolisille kokousvuokra pe-la-su 3 h……………………………………………. 50,00 €
sis. vain kokoustilan käytön
Säilytys- ja huoltotila on pelkästään seuran käytössä. Kylpytynnyrin käytöstä veloitetaan………………… ……………..250,00 €/kerta. Mikäli toimitalo joudutaan siivoamaan vuokraajan jäljiltä, niin siinä tapauksessa vuokraajalta peritään siivousmaksu 200,00 €.
Talkootoiminta
Talkootoiminta keskittyy toimitaloon riiippumatta mahdollisista avustuksista. Talkoista tiedotetaan erikseen jäsenille mm. Uusi Rovaniemi ja Lapin Kansa lehdissä. |
Kesyttämättömän kauneuden sanomalla olemme mukana rakentamassa vahvojen ja omaehtoisten naisten sukupolvien välistä ketjua.
Kesyttämätön kauneus kutsuu haastamaan naiseuteen liittyviä stereotypioita
Haluamme kannustaa jokaista määrittelemään itse itsensä, välittämättä ulkoa tulevista paineista ja odotuksista. Haluamme rikastaa käsitystä naiseudesta ja monipuolistaa naiseuteen liitettävää kuvastoa. Nostamalla esiin itsenäisiä, omaehtoisia ja kyvykkäitä aitoja ihmisiä haluamme kannustaa jokaista arvostamaan itseään, sekä uskomaan itseensä ja omiin rajattomiin mahdollisuuksiinsa maailmassa.
Kesyttämätöntä kauneutta on yksilöiden välinen tasa-arvo
Kalevala Koru on kaikille. Sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vakaumukseen tai terveydentilaan katsomatta.
Kesyttämätöntä kauneutta on kestävä muotoilu ja puhuttelevat tarinat
Kalevala Koru on osa suomalaista kulttuuria. Koruillamme otamme kantaa ympäröivään maailmaan ja ilmiöihin. Vastustamme kertakäyttökulutusta ja pyrimme tekemään tuotteistamme laadukkaita, aikaa kestäviä ja muotoilullisesti oivaltavia. Meille on tärkeää, että korumme ovat käytännöllisiä ja monikäyttöisiä. |
Kuinka lukiolaiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta ja mahdollisuuksistaan toimia sen hillitsemiseksi? Miten valmiita he ovat muuttamaan toimintatapojaan ilmastosyistä?
Hankkeemme ja Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä toteutettiin talvella 2020 kysely, johon vastasi lähes 1900 lukiolaista Pohjois-Pohjanmaalta. Viimeisen vuoden ajan on kyselyn tuloksia analysoitu yliopistolla ja seurauksena kattavasta tutkimuksesta on saatu kaksi mielenkiintoista gradua sekä raportti kaikista kouluun liittyvistä kyselyn kysymyksistä.
Millainen on lukiolaisten valmius muuttaa toimintaansa kuluttamisen ja matkustamisen osalta? Tutustu Ellan
ja Jennin graduun tästä.
Entäs kuinka valmiita lukiolaiset ovat osallistumaan ilmastonmuutosta ehkäisevään toimintaan yhteiskunnassa? Tutustu Teemun graduun tästä.
Katso myös video, jossa Ella, Jenni ja Teemu kertovat gradujen tuloksista: https://vimeo.com/521873027/394e6ea4d0
Raportti kaikista kouluun liittyvistä lukiolaiskyselyn kysymyksistä julkaistaan pian, joten pysy kuulolla! Opettajien vastauksista odottelemme myös kiinnostuneita selvityksen tekijöitä.
Kiitos tutkimustuloksista Ella, Jenni ja Teemu sekä muut yhteistyökumppanit Oulun yliopistolla. Kiitos myös kaikille kyselyyn vastanneille! |
Hyväksymällä evästeet, hyväksyt käyttöehtomme sivuilla. Emme kerää sivulla kävijöistä mitää tietoja evästeiden muodossa käyttöömme.Evästeiden tyhjentäminen
Käyttäjä voi tyhjentää evästehistorian verkkoselaimensa asetuksista. Tällöin tunniste, joka on asetettu selaimeen ja siihen perustuva verkkokäyttäytymisprofiili, poistuu. Toimenpide ei estä uusien evästeiden tallentamista selaimeen.
Evästeiden estäminen ja evästeasetusten muuttaminen
Käyttäjä voi estää kokonaan evästeiden käytön verkkoselaimessa. Useimmissa selaimissa määritys tehdään selaimen yksityisyydensuoja-asetuksista. Toimenpide estää kaikkien evästeiden tallentumisen ja voi johtaa siihen, etteivät kaikki sivustojen toiminnallisuudet ole käytössä.
Monissa verkkoselaimissa on mahdollista estää kolmansilta osapuolilta tulevat evästeet. Tällöin selain sallii vain evästeet, jotka tulevat suoraan käytettävästä verkkopalvelusta. Toimenpide tehdään selaimen asetuksista (estää kaikkien kolmansien osapuolten evästeet).
Reset cookie preferences
Energiatehokas ilmalämpöpumppu on erittäin kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto kodin, mökin, autotallin jne. nopeaan ja tehokkaaseen viilennykseen, sekä miellyttäväksi lämmönlähteeksi. Hyötysuhteeltaan mainio ilmalämpöpumppu sopii lähes joka paikkaan, jossa on sähköliittymä. Varsinkin sähkölämmitteisessä kohteessa rahaa säästyy pienentyneenä sähkölaskuna. Tänä päivänä ilmalämpöpumpun hankintakustannus ei ole enää niin suuri kuin muutamia vuosia sitten, kun ilmalämpöpumppu oli harvinaisempi investointi.
Meiltä saat laadukkaat Panasonic ja Midea ilmalämpöpumput valmiiksi asennettuna ja käyttöopastettuna nopeasti käyttöösi asianmukaisilla takuuilla. Jos sinulla on hankittuna jokin muu merkki, niin ei hätää, me asennamme kaikki merkit. |
ALKEISKURSSI ALKAA VIIKOLLA 24, kysy opettajilta ark. 17-18 0500-899664 tai artukaistenratsastuskoulu@gmail.com
VIIKON 21 AHKERIMMAT Hemppa ja Jussi 13,5 tuntia ja Pentti 12,5.
Kilpailut
TR järjesti 1- ja 2-tason estekilpailut 27.5. Artukaisten Ratsastuskeskuksessa, ja lähtijöitä riitti, kisat kestivät yhdeksästä puoli viiteen. Pj-tuomarina oli Heidi Virta ja ratamestarina Suvi Savola.
Radalla nähtiin paljon hyviä suorituksia ja radan reunalla paljon katselijoita, jotka nauttivat puffetin virvokkeet ja purtavat lähes loppuun paahtavassa auringonpaisteessa.
KIITOKSET KAIKILLE TOIMIHENKILÖILLE – MAHTAVAA!
Tuntihevosista olivat mukana Hemppa, Wenus, Pentti, Retu, Hani, Jussi ja Tessa vaihtelevalla menestyksellä. Wenus nappasi kaksi ruusuketta Laura Lohilahden ratsastamana, Pentti Annemari Toivosen kanssa yhden samoin Hemppa Aino Soinisen kanssa.
Metrin luokassa TR:n Jessica Pätsikkä Louis Piquetilla oli neljäs, ja Karoliina Lehto otti rusetin kasikympin luokassa. |
Olisi hienoa, jos Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa – etenkin sen rakenteita – voisi lähivuosina uudistaa keskittyen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen.
Sote-uudistukseksi kutsutulla prosessilla on vuosien varrella pyritty ratkaisemaan vaikka mitä. On pähkäilty muun muassa runsaslukuisten, itsenäisinä kantokyvyltään liian heikoiksi arvoitujen kuntien yhteenliittämisen paineita, valtion aluehallinnon karsimisen ja keskittämisen paineita sekä yksityisten yritysten markkinaosuuksien turvaamisen ja kasvattamisen paineita.
Hyvä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen ei kytkettäisi kaikkea muuta sellaista, mikä on vuosien varrella syystä tai toisesta – vieläpä kenties muiden ministeriöiden kuin sosiaali- ja terveysministeriön luotsaaman hallinnonalan toimesta – jäänyt tekemättä, alkumetreille tai puolitiehen.
Kunpa kunnianhimonaste ei kierros kierrokselta, hallituskausi toisensa perään sote-uudistukseksi nimetyssä monimuotoisessa projektissa ainakaan nousisi. Tosin näyttöä on, ettei se turhan alhainen ole tähän mennessäkään ollut. Harvassa ovat vielä merkittävät onnistumiset – tavoitelluista kustannussäästöistä puhumattakaan.
Voi kai niinkin käydä, että seuraava "sote" ratkaisee globalisaation ja ilmastonmuutoksenkin – vaalit lähestyvät. Sitä odotellessa. Olisi kuitenkin hienoa, etteivät tulevat tavoittelut enää kovin paljoa romuttaisi suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jolla on selvästi tunnistetut ja tunnustetut omat kehitystarpeensa silläkin.
On vaikea mitata ”se on loppu nyt” -viestiin sisältyvää energiahukkaa ja jälleen uuteen nousuun kirmaamisen konkreettista buustitarvetta, joka on varmasti tuntunut uudistusta valmistelleiden punteissa koko maassa. Luottamus panostusten kannattavuuteen on kohtuullista palauttaa ennen kuin tohtii vaatia uusia.
Toinen toive on jo rohkeampi: sosiaalihuollon digitalisointia olisi koko maassa systemaattisesti ja tuntuvasti tuettava. Ei ole sen enempää varaa kuin perustelujakaan jättää sosiaalihuollon ”vuoroa tuonnemmaksi”, kuten aikanaan jätettiin esimerkiksi saateltaessa ensin terveydenhuollon kansallinen arkistopalvelu päivänvaloon.
”Pilkahduksiatulevaisuuteen” –raportti on tuore katsaus maamme tietopolitiikan, tekoälyn ja robotisaation mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen saralla. Luottamus yhteiskunnan ja viranomaisten toimintaan nostetaan tässä keskeiseksi edellytykseksi, mutta pystymmekö uudistuksissa sen säilyttämään?
Suomessa ja muuallakin EU-alueella on todettu asiantuntijapula useilla raportissa kuvatuilla osa-alueilla. Kuinka edetä ripeästi, jos osaajat puuttuvat? Monet jo käytössä olevat palvelut vaativat myös jatkuvaa kehittämistä. Automatisoinnista huolimatta osaavia ihmisiä tarvitaan varmistamaan, että kaikki sujuu kuten pitää. Digitalisoinnissa on sosiaalialallekin haastetta. Eipä sosiaalialan osaamiskeskuksissa ole helppoja tehtäviä etsittykään, mutta mandaatti ja resursseja kyllä tarvitaan.
Lähettänyt Unknown klo 21.3.19 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
keskiviikko 13. maaliskuuta 2019
Vastavuoroisuutta työssäoppimisesta
Mirva Väisänen (oik.) on sosiaalityön opiskelija, joka suoritti viiden viikon työssäoppimisjakson Kainuun sotessa. Anne Tuikka on hanketyöntekijä ISO SOS -Kainuun osahankkeessa, ja toimi Mirvan työssäohjaajana.
Mirva kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan työssäoppimisjaksolta: Hain työkokeilupaikkaa sosiaalitoimesta, ja se järjestyi Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hankkeen kautta. Olen koulutukseltani sosiologian maisteri ja suoritan nyt sosiaalityön aineopintoja Jyväskylän yliopiston avoimessa väylässä. Hakeuduin sosiaalialalle, koska haluan auttaa ihmisiä. Olen toiminut myös Amnesty Internationalin Kuopion paikallisosastossa, jossa edistetään ihmisoikeuksia.
Käytännön työ on opettavaista. Kokemuksen saamista varten Kainuun soten Sotkamon aikuissosiaalityöstä avautui paikka pohdiskelevalle, rauhalliselle nuorelle naiselle. Räätälöimme työkokeilun aikuissosiaalityön, päihdetyön, ajanvarauksen ja välitystilin hoitajan kanssa. Tavoitteena oli, että saisin mahdollisimman monipuolisen ja realistisen kuvan sosiaalityöstä ammattina. Samalla kokemus avaisi ja vahvistaisi käsitystä aikuissosiaalityöstä auttamistyön ja kehittämistyön näkökulmasta. Työpaikkana Sotkamon sosiaalitoimisto olikin mielestäni joustava, informatiivinen ja tehokas organisaatio, jossa opiskelijat otetaan mieluusti arkeen mukaan.
Odotin työkokeilulta saavani uusia kokemuksia ja hyvien ihmisten tekemisestä oppimista. Oli rikastuttavaa nähdä työntekijöiden erilaiset työotteet, jotka pohjautuivat kaikki vahvaan asiantuntijuuteen vaikeissakin asiakastilanteissa. Näin, miten sosiaalityön arjessa pääsee auttamaan ja tukemaan ihmistä. Myös työn tutkimuksellisuus kiinnostaa minua henkilökohtaisesti.
Anne kertoo, että työssäoppijan läsnäolo on ollut työssäohjaajalle ammatillisesti rikastuttavaa. Sosiaalityössä tulee jatkuvasti kehittää omaa ajattelua, koska työ kytkeytyy jatkuvaan asioiden ja tilanteiden vertailuun ja arviointiin. Mirvan pohdiskeleva asenne jäi puhuttelemaan. Pohdiskelua tulisi vahvistaa omassakin työorientaatiossa, koska rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyy tutkimuksellisuus. Pohdiskeleva ote kytkeytyy myös kahden subjektin väliseen dialogiseen suhteeseen, kuten tässä oppijan ja ohjaajan suhteessa. Ilahdutimme ja havahdutimme toisiamme vastavuoroisesti.
Lähettänyt Unknown klo 13.3.19 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
maanantai 4. maaliskuuta 2019
Taloudellista ohjausta elämän eri tilanteissa
Jutta Koskinen on sosiaalityön opiskelija ja Lauri Lommi on sosionomi amk-opiskelija. Molemmat ovat opintoihin liittyvässä harjoittelussa ISOssa.
Ihmisten velkaantuminen on nopeassa kasvussa ja sen taustalla on yhtä paljon erilaisia syitä, kuin on velkaantuneitakin. Pitkittyneellä velkaantumisella on suora vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämä tuo aiheen erityisen lähelle sosiaalityötä.
Taloussosiaalityö on Suomessa uusi ilmiö, josta olette viime aikoina voineet lukea Talentia-lehdestä ja Katri Viitasalon väitöskirjasta. Lähdimme selvittämään talousohjauksen nykytilaa ja kehittämistarpeita kyselyllä Pohjois-Savon alueella. Kyselyssä oli 30 vastaajaa – 16 sosiaalityöntekijää, 5 sosiaaliohjaajaa ja 9 muuta sosiaalihuollon ammattihenkilöä – kymmenestä kunnasta.
Kyselyn perusteella selvisi, että talouteen liittyvistä asioista puhuminen koetaan luontevana osana työtä. Kuitenkin jopa kolmasosa vastaajista koki, ettei talousohjauksen antamiseksi ole riittävästi tietoa. Myös työpaikkojen materiaaleissa ja perehdytyksessä sekä konkreettisissa työvälineissä havaittiin puutteita. Perinteinen ruutupaperi ja kynä jättivät vielä toivomisen varaa muiden työkalujen saamiseksi. Netissä saatavilla olevan materiaalin paikantaminen koetaan työläänä ja työaikaa vievänä. Materiaalin ja työkalujen kehittäminen nousi vahvasti esiin vastauksissa.
Äkilliset muutokset ja yllättävät menot voivat nopeastikin muuttaa taloustilannetta ja ajaa vakuudettomien kulutusluottojen käyttöön. Pienituloinen, maksukykyinen henkilö voi hakea kunnalta sosiaalista luottoa. Palvelu ei kuitenkaan ole saatavilla kaikissa kunnissa. Olisiko kunnissa tarvetta pohtia sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa myös ennaltaehkäisevänä vaihtoehtona? Sosiaalista luottoa voisi tutkia tarkemmin rakenteellisen sosiaalityön kontekstissa. Olisiko sillä vaikutusta sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi ja ihmisten toimintakyvyn lisäämiseksi? Kuinka käy niiden, joilla ei ole maksukykyä tarvittavalla hetkellä?
Sosiaalityö koetaan edelleen leimaavana. Usein sen puoleen käännytään vasta, kun avun tarve on suuri, vaikka tukea olisi tarjolla jo ennaltaehkäisevässä vaiheessa. Kotitalouksien velkaantuminen on näkynyt suurina asiakasmäärinä taloudellisen tuen ja avun palveluihin. Tämä on aiheuttanut pitkiä jonotusaikoja, mikä on ollut esillä mediassa.
Olisiko korkea aika tarkastella yhteistyötä ja viestintää sosiaalityön ja muiden talousohjausta toteuttavien toimijoiden välillä, jotta voidaan lisätä asiakastyöskentelyn sujuvuutta ja purkaa ruuhkautumista? Onko ennaltaehkäisevän avun tarjoaminen edes mahdollista, jos jonotusajat ovat kohtuuttoman pitkät?
Näemme taloudenhallinnan prosessina, jonka jokaisessa vaiheessa asiakas tarvitsee tukea. Toimijoiden viidakossa on kuitenkin vaikeaa hahmottaa, keneltä saa apua ja milloin. Erilaisiin taloudenhallinnan haasteisiin on saatavissa apua sosiaalityöstä, Takuusäätiöstä, Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta sekä kolmannelta sektorilta. Jotta asiakas voi löytää tarvitsemansa tuen, täytyy toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestinnän keinoja kehittää.
Lähettänyt Unknown klo 4.3.19 11 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Miten kirjoitamme asiakkaistamme?
Raili Könönen työskentelee sosiaalityöntekijänä Siun soten aikuissosiaalityössä.
Olen työskennellyt muutaman vuoden sosiaalityöntekijänä ja saanut uudessa työssä hämmästellä monia asioita. Suurimpia ihmetyksen aiheita olivat jo taipaleeni alussa vastaan tulleet asiakaskirjaukset, joissa asiakasta oli kutsuttu vain etunimellä jotenkin näin: ”Matti kävi kaupassa...”
Kun vähän asiaa mutustelin ja tutustelin, niin eduskunnan oikeusasiamies on jo ottanut asiaan kantaa, vaikkakin rajoittanut sen vain toimeentulotukipäätöksiin: Yksiselitteisesti asiakkaasta käytetään sekä etu- että sukunimeä, pelkkää sukunimeä tai termejä, kuten asiakas tai hakija.
Keskustelin asiasta kokeneen sosiaalityöntekijän kanssa. Hän totesi, että kyllä tuo kirjausohje kokonaisen nimen käyttämiseen on aina ollut olemassa, mutta se on aikojen saatossa unohtunut. Jos ja kun kirjaamiskäytäntöihin ja vanhoihin tottumuksiin halutaan muutosta, on tärkeää miettiä, mistä nykyinen kirjaamiskäytäntö kumpuaa.
Kirjaamisvalmennukset ovat meneillään kautta maan. Kirjaamisen kirjavat käytännöt tulivat valmennusten lisäksi esille myös harjoittelussa olevan opiskelijan kanssa. Opiskelijan mukaan oppilaitoksessa jopa opetusteksteissä käytetään useimmiten pelkkää etunimikirjausta.
Miksi? Miten tämän asian laita todella on? Miettikääpä, mikä muu viranomainen tai yritys kutsuu asiakkaitaan pelkällä etunimellä. Nimet kirjoitetaan oikein ja kokonaisina muun muassa Kelassa, Trafissa, maistraatissa, poliisissa ja myös vakuutusyhtiöissä.
Miltä kuulostaisi raastuvanoikeuden päätös, jossa lukisi: ”Pekka tuomittiin kolmen vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä”? Sen sijaan, että tuomio kuuluisi: Pekka Metsälä tuomittiin tai Metsälä tuomittiin. Tai miltä kuulostaisi TE-toimiston asiakirjassa, että Onervalla on kokemusta hoitajan työstä? Vai kuitenkin siten, että kokemus on Onerva Kukkasella tai asiakkaalla.
Minun korvaani pelkällä etunimellä kirjaaminen kuulostaa siltä, että asiakasta tarkastellaan ”yläviistosta”, hänet asetetaan jollain tavalla lapsen tai vähempiarvoisen asemaan. Ei työntekijäkään kirjaa asiakirjaan: Pirkko, sosiaalityöntekijä. Tosin valitettavan usein sosiaalityöntekijä kirjaa tekemisensä passiivimuotoon: tuettiin ja kehotettiin Pekkaa.
Jos etunimellä kirjaamisella tavoitellaan tuttavallisuutta, asiakkaan osallisuutta, parempaa ja rempseämpää yhteistyötä asiakkaan ja työntekijän välillä, pieleen menee. Ei se näillä eväillä synny. Seuraus voi olla ihan päinvastainen ja vähintään tyrmistynyt viimeistään silloin, jos asiakas/omainen pyytää ja saa sosiaalihuollon asiakirjat nähtäväkseen ja joutuu vaatimaan niiden korjausta nimitietojen osalta.
Voihan olla, ettei täsmäohjeita sosiaalityön kirjauksiin ole edes tehty tai tekeillä, koska ne on arvioitu tarpeettomiksi. Kyse kun pohjimmiltaan on viranomaisteksteistä, joiden muoto ja tyyli edellyttävät muun muassa asiallisuutta ja kohteliaisuutta. Yleisohje siis mihin tahansa työhön. |
Juha, 57, on työpaikalla päivittäin tekemisissä hiilikuitupölyn kanssa. Pöly aiheuttaa kuumotusta ja punoitusta kasvoille, mikä on vaikuttanut vuosia Juhan elämänlaatuun ja jopa itsetuntoon. Jatkuva kutina häiritsee ja punaiset kasvot nolostuttavat seurassa. Olen kärsinyt tästä myös aiemmissa työpaikoissa, joissa olen esimerkiksi hitsannut. Silloin valokaari, savukaasut ja metallipöly kuumottivat kasvoja, sanoo Juha.
Hän pesi kasvoja saippualla ja levitti erilaisia kasvo- ja käsivoiteita kasvoille, mutta iho ei rauhoittunut, vaan päinvastoin kuivui lisää. Sitten vajaa pari vuotta sitten Juha tapasi nykyisen avopuolisonsa, joka on kosmetologi. Hän suositteli Juhalle Ekopharman herukkatuotteita. Myös parransänki aiheutti punoitusta ja kutinaa. Ajan parran pelkästään sähkökoneella, sillä muut parranajovehkeet pahentavat kutinaa. Kun aloin herukkasiemenöljyä, kasvot virkistyivät ja rauhoittuivat.
Juha levittää siemenöljyä kasvoille ennen parranajoa, jolloin partakone ei ärsytä niin paljon ihoa. Sitten hän pesee vedellä partakarvat pois ja levittää vielä lopuksi lisää öljyä. Juha pesee joskus kasvot myös herukkapuhdistusemulsiolla ja levittää pesun jälkeen herukkaseerumia kasvoihin.
Herukkatuotteet ovat helpottaneet Juhan arkea merkittävästi, sillä iho on rauhoittunut ja punoitus vähentynyt.
Minusta tuntuu, että itsetuntokin on parantunut, kun kasvot eivät aina punoita. Jatkuva kutina on vähentynyt, joten olo ei ole tukala. Käyn kesken päivänkin sipaisemassa öljyä kasvoille, jolloin pystyn keskittymään töihin paremmin iltapäivällä ja olo on rennompi, sanoo Juha.
Minnan tarina
Valmistuttuaan oppisopimuksella parturi-kampaajaksi Minna jäi töihin kannonkoskelaiseen kampaamoon ja johon hän siirtyi myöhemmin yrittäjäksi. Kuitenkin jo opiskeluaikana Valkeakoskella Minna alkoi saada yskäkohtauksia permanenttiaineista. Asiaa alettiin tutkia ja Minnalla todettiin astma. “Lääkäri sanoi minulle, ettet pysty tekemään näitä hommia eläkeikään asti”. Oma kampaamoni oli onneksi melko suuri ja siellä oli hyvä ilmanvaihto ja koska tein yksin töitä, pärjäsin astman kanssa, sanoo Minna.
Astmaoireet kuitenkin pahenivat sen jälkeen, kun Minna lopetti liikkeensä ja meni töihin jyväskyläläiseen kampaamoon vuonna 2012. Pienessä tilassa työskenteli viisikin kampaajaa. Minnalla oli jatkuvasti poskiontelotulehduksia ja astmaoireita. Liikkeessä oli myös sisäilmaongelmia, joista muutkin työntekijät kärsivät. Minna jaksoi töissä pari vuotta. Hän alkoi odottaa vauvaa ja raskauden loppuvaiheessa oireet pahenivat ja oli jäätävä sairaslomalle.
Tilanne oli minulle kuitenkin helpotus, sillä olisin muutenkin jo lähtenyt liikkeestä pois. Pian alkoi myös äitiysloma. Oli aikaa miettiä tulevaisuutta. Ymmärsin, etten enää voi palata kampaajaksi, mutta en oikein keksinyt muutakaan ammattia, muistelee Minna.
Kun vanhempainvapaa alkoi olla lopuillaan, työvoimatoimistosta soitettiin ja kyseltiin, mitä hän on ajatellut tulevaisuudessa tehdä. Virkailija ehdotti, että Minna menisi mukaan Kehrä-hankkeeseen, joka oli tarkoitettu juuri hänenlaisessaan elämäntilanteessa oleville.
Kehrässä minulta kysyttiin, mitä haluaisin tehdä. Sanoin, että kampaajan töitä, mutta kun en pysty niitä tekemään. Työntekijät tunsivat Merjan ja tiesivät, että hänellä on Äänekoskella ekokampaamo, jossa tehdään töitä myrkyttömillä aineilla. Minna pääsi Natumeriin työkokeiluun kesällä 2017. Nyt on mennyt jo vuosia eikä Minna ole saanut mitään astmaoireita.
Olen jopa lopettanut astmalääkkeiden käytön. Tämä on ihan mahtavaa ja uskomatonta, että sain uuden uran ja pystyn jatkamaan minulle rakasta kampaajantyötä. Merja Pekkala kannusti Minnaa lähtemään Kuopioon ekokampaajakoulutukseen. Minna aloitti 2018 syksynä koulutuksen, ja valmistui keväällä 2019 ekokampaajaksi. Suomen ensimmäiset ekokampaajat valmistuivat vuonna 2003 eli 15 vuotta sitten, mutta Minnan opiskeluaikoina niistä ei puhuttu.
Olen miettinyt usein, miksi jatkoin kemikaalien kanssa niin kauan. Toisaalta en tiennyt ekokampaamoista mitään aiemmin. Ekokampaamotuotteet ovat tietysti myös asiakkaille lempeämpiä. Minnalla onkin paljon asiakkaita, joilla on astma tai jotka ovat herkistyneet synteettisille väriaineille. Lisäksi on asiakkaita, joilla ei vielä ole oireita, mutta jotka ovat tietoisia perinteisten kampaamotuotteiden kemikaaleista eivätkä halua niitä käyttää.Esimerkiksi minulla on asiakkaita, jotka ovat joutuneet ottamaan allergialääkkeen ennen hiusten värjäystä ja värjäyksen jälkeen ovat käyttäneet kortisonia päänahkaan. Kampaaja on sanonut heille lopulta, ettei suostu enää laittamaan väriä, koska hiuspohja reagoi niin vahvasti. Sitten asiakas on ostanut kaupasta värin ja laittanut sen itse, vaikka reaktiot vain jatkuvat. Meillä he eivät ole saaneet mitään oireita kasviväreistä, sanoo Minna Waris. |
Olen Sakari Talikka, 18-vuotias ja tulen Riihimäeltä. Valmistuin marraskuussa 2018 Ypäjän Hevosopistosta hevosenhoitajaksi, suuntautumisena ravihevosten hoitaminen ja valmentaminen. Tammikuussa 2019 aloitin armeijan.
Aloitin ratsastamisen 11-vuotiaana. Harrastin sitä muutaman vuoden, minkä jälkeen siirryin ravihevosten pariin.
Omia hevosia ei ole. Ainoastaan olen omistanut osuuden Raviliiga -hevosesta Stonecapes Olive.
Kaikki ajamani lähdöt olen ajanut samalla hevosella, Exclusive Koks. Alkaen vuodesta 2016 olen ajanut treenejä Outi Kanervan ja Terhi Hapulahden tallilla, ja sitä kautta päässyt ajamaan Exclusive Koksilla kilpailuissa.
Ohjastajaurani huippuhetket ovat toivottavasti edessäpäin.
Ensimmäinen muistoni Riksun raveista on, kun kävin lapsena isäni kanssa katsomassa. 10-vuotiaasta asti olen käynyt joka raveissa. |
Tällä viikolla Turussa järjestetään toista kertaa Grail Quest –pelifestarit, jossa koetaan lanittamisen taikaa, e-urheilun jännitystä sekä kiinnostavia puheita alan ammattilaisilta, syyslomaviikolla 18-20.10 Kupittaan Palloiluhallissa! Paikan päällä pääset tutustumaan e-urheiluun seuraamalla ja kokeilemalla eri lajeja itse tai kavereiden kanssa. Samalla teet edukkaat teknologiaostokset Jimm’sin messukaupasta.
Kattava ohjelma tarjoaa kaikille kiinnostuneille tekemistä
Grail Quest avaa ovensa kävijöille torstaina heti aamupäivällä, kun CS: GO Pro -turnauksen lohkovaiheet potkaistaan käyntiin areenan päälavalla. Pro -turnauksen ottelut pelataan viikonlopun aikana päälavalla sekä turnausalueella. Tapahtuman vierailijoille sekä osallistujille tarjotaan unohtumaton e-urheilun kokemus, kun suomalaiset huippunimet Havu sekä SuperJymy kilpailevat uusia tulokkaita vastaan 15 000€ suuruisesta palkintopotista. Paikan päällä pääsee itse osallistumaan eri lajien BYOC-turnauksiin, joissa on jaossa rahapalkintoja tuhansien eurojen edestä! Tapahtuma-alueella on mahdollista vuokrata PC-päiväksi tai pelata ilmaiseksi Pelitila-alueella.
Ohjelma tarjoaa myös e-urheilun alasta kiinnostuneille kaksi erittäin mielenkiintoista puhujaa, kun kansainvälinen tähti Jesse ”JerAx” Vainikka kertoo kokemuksistaan e-urheilun huippuammattilaisena. Vahvassa nosteessa olevan HAVU:n toimitusjohtaja Lasse Salminen pitää puheen siitä, miten Counter Strike -ammattilaiseksi voi kovalla työllä päästä.
Mahtavia messutarjouksia paikalliselta toimijalta
Turkulainen Jimm’s PC on paikan päällä tukemassa tapahtumaa. Jimm’s pop-up myymälässä on pelaajille tarjolla tietokonekomponentteja sekä pelaamisen oheislaitteita mm. Corsairilta, Logitechilta, Asukselta, Deltacolta sekä SteelSeriesiltä, joten kannattaa poiketa myymälään tarkastamaan valikoimaa ja hyödyntämässä tarjoukset!
“Toista kertaa koulujen syyslomalla järjestettävä Grail Quest osoittaa, että myös Turussa on kysyntää suuremmille pelitapahtumille. Uskon, että uusi Kupittaan monitoimiareena on jo sijaintinsa puolesta hyvä paikka tulevalle suurtapahtumalle. Olen iloinen, että Jimm’s on jälleen kerran mukana mahdollistamassa tämän tapahtuman onnistumista.” – Antti Järvinen, toimitusjohtaja. |
Viikolle on suunniteltu ohjattua toimintaa lapsille, joihin pääsee osallistumaan kertalipulla tai syyslomapassilla. Luvassa mm. Nerf-kaupunkisotaa (7-12 -vuotiaille suunnattu, omat välineet ja suojalasit mukaan), temppurataa ja kaikkea muuta kivaa. Ohjelmaan pystyvät myös osallistujat eli lapset vaikuttamaan.
Myös perheen pienemmät ovat tervetulleita yhdessä huoltajan kanssa ja Velmun yläkerrasta löytyy heille sopivaa puuhaa.
Tervetuloa viettämään paras syyslomaviikko Velmumestaan!
SYYSLOMAPASSI
Hanki lapsellesi syyslomaviikoksi viikkopassi, jolla pääsee liikkumaan Velmumestaan kaikille vuoroille!
Syyslomapassi oikeuttaa sisäänpääsyn vapaaharjoitteluvuoroille sekä ohjattuun toimintaan koko syyslomaviikon ajaksi su 16.10. alkaen.
Syyslomapassin hinta on 29€. Passin saat hankittua Vireuksen vastaanotosta ma ja ke klo 10-14, ti & to klo 14-18 tai verkkokaupastamme.
HUOM! Mikäli olet Velmumestan syyskauden kurssilainen tai iltapäiväkerholainen, saat hiihtolomapassista 10€ alennuksen.
Kertalipun hinta vapaaharjoitteluun on 10€.
Maanantaina ja torstaina Velmumestan alakerta on varattu Nerf-kaupunkisodalle klo 10.30-12. Mikäli et halua osallistua kaupunkisotaan, Velmumestan yläkerta on käytettävissä tämän ajan. |
Olemme teknisen kaupan perheyritys, joka myy, markkinoi ja kehittää täysalumiinisia rakennusjärjestelmiä, joista asiakkaamme valmistavat ikkunoita, ovia ja lasijulkisivuja. Yhtiömme juuret ulottuvat 1960-luvulle ja Nokia Alumiini Oy:öön, joka oli Nokia Oy:n tytäryhtiö. Lisäksi edustamme alojensa johtavia kansainvälisiä päämiehiä ja olemme tunnettu innovatiivisten alumiinituotteiden asiantuntija lähes 50 vuoden kokemuksella. Toimipisteemme ja keskusvarastomme sijaitsee Lohjalla.
Yhtiöön haetaan myyjää, joka osallistuu edustamiemme tuotteiden myyntiin ja markkinointiin.
Tehtävässä menestyminen pohjautuu luontaiselle kyvyllesi toimia asiakkaiden kanssa tuloksellisessa yhteistyössä, ja josta on myös näyttöä. Pidät aktiivisesti asiakkaiden kanssa yhteyttä ja suorastaan rakastat kontaktointia ja liidien etsimistä. Olet myös vahva joukkuepelaaja ja etkä pelkää tehdä yrityksessä monipuolisia töitä. Osaat myös kerätä asiakkailta tullutta palautetta tuotekehityksen hyödyksi. Rakennustoimialan tuntemus, tekninen tausta ja kielitaito ovat eduksi tehtävässä menestymiselle. Tietojärjestelmien käyttö on sinulle luontevaa. Järjestämme toimialan tuotteiden ja ohjelmien koulutuksen. Tarjoamme mielenkiintoisen tehtäväkokonaisuuden kasvuhakuisessa yrityksessä, jossa on jatkossa hyvät kehittymismahdollisuudet.
Lisätietoja tehtävästä antaa yhtiön tj. Harri Plukka/ 044-347 4480. Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 30.6.2019 mennessä harri.plukka@nokianprofiilit.fi
BALTIA:
Yhtiöön haetaan myyjää, joka osallistuu edustamiemme tuotteiden myyntiin ja markkinointiin Baltian alueella. Kokemus Baltian alueen myynnistä ja alueen kielitaito katsotaan eduksi tehtävän hoitamisessa. Järjestämme tuotekoulutuksen, joka sisältää myös alan ohjelmien käytön.
Lähetä vapaamuotoinen hakemus + CV sähköpostitse osoitteeseen harri.plukka@nokianprofiilit.fi 30.6.2019 mennessä. |
Yhteiskunnan normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin varautuminen on osa kokonaisturvallisuutta. Yksi varautumiseen liittyvä toimi on asukkaiden auttaminen evakuointikeskuksissa, jotka otetaan tarvittaessa käyttöön toimivaltaisen viranomaisen määräyksellä. Evakuointikeskukset on suunniteltu alueen väestölle tilapäistä suojaa ja apua tarvittaessa. Niitä voidaan tarvita esimerkiksi pitkissä sähkön tai veden jakelun häiriöissä tai laajamittaisissa tulipaloissa.
Evakuointikeskuksen toiminnasta vastaavat yhteistyössä eri viranomaiset ja kunta. ”Vaikka turvallisuustilanne Euroopassa on nyt ajankohtainen aihe, Kainuun alueen viranomaiset päivittävät varautumissuunnitelmia aivan rutiinisti, kuten aiemminkin. Suomussalmen evakuointikeskuksen esittelyä on valmisteltu jo viime vuodesta lähtien”, kertoo vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen Kainuun sotesta.
Suomussalmen evakuointikeskus on suunniteltu kunnan liikuntahallille (Urheilukatu 4). Evakuointikeskuksen sijainnin ja toiminnan esittelyllä halutaan lisätä asukkaiden tietoisuutta erilaisista kokonaisturvallisuuteen liittyvistä toimista. Myös kotitalouksien omatoimisesta varautumisesta on tarjolla tietoa ja ohjeita.
Esittelyyn sisältyy myös toiminnallinen harjoitus ja siihen toivotaan osallistuvan kaiken ikäisiä kuntalaisia. Tapahtumassa on myös leikkipaikka lapsille sekä kahvitarjoilu. Yleisö toivotetaan tervetulleeksi 6. toukokuuta 2022 klo 11–14 välisenä aikana.
Tapahtumassa mukana ovat Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun soten, Suomussalmen kunnan ja seurakunnan, poliisin ja rajavartiolaitoksen sekä Suomen Punaisen Ristin toimijoita ja kalustoa.
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter
Linkedin
Ajankohtaista
Suomussalmen kunta, Kauppakatu 20, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 615 55 51 (vaihde). PL 40, 89601 SUOMUSSALMI. Laskutus, verkkolaskut: Suomussalmen kunta, sarjanumero 003701899257, PL 5016, 02066 DOCUSCAN. Välitystiedot: operaattori CGI Suomi Oy, välittäjän tunnus 003703575029. Evästeilmoitus ja Saavutettavuusseloste |
Saaren Taika siivoussaippua greippi on erittäin tehokas ja täysin luonnonmukainen palasaippua kodin siivoamiseen. Siivoussaippua sopii käytettäväksi lähes kaikilla kodin pinnoilla. 100g
Saaren Taika Greippi siivoussaippua sisältää antiseptista greipin eteeristä öljyä. Samalla kun siivoat, saat nauttia virkistävästä greipin tuoksusta.
Siivoussaippua on tehokas, mutta turvallinen ekosiivousaine myös vaativampaankin likaan. Emäksisenä siivoussaippua on erittäin tehokas erityisesti rasvalikaan.
Oranssin Oravan ekokauppaan saattaa monestikin astua asiakas, joka kysyy, että mikä on se paras siivousaine, jolla saa kylpyhuoneen kalkkeumat puhdistettua. Saaren Taika Greippi siivoussaippua on se, mitä on paljon mainostettu tehotuotteeksi kalkkisaostumien poistoon. Ekokauppias yleensä suosittelee kyllä kalkkitahroille etikkapitoista, hapanta ainetta, mutta siivoussaippua on äärettömän monipuolinen ja tehokas aine ja sitäkin ehdottomasti kannattaa myös sinne kylppärin pesuun käyttää. Kylpyhuoneessa on paljon muutakin kuin kalkkilikaa ja rasvalle ja saippuanjäämille luonnonmukainen siivoussaippua on mitä parhain. Kalkkisaostumien kimppuun voit lisäksi käydä etikan voimin.
Miksi juuri greippi siivoussaippua? Greippi on antiseptinen eteerinen öljy ja virkistävän tuoksunsa lisäksi se tuo oman tehonsa bakteerien ja virusten häätämiseen. Ensisijaisen pesutehtävän tekee kuitenkin laadukas siivoussaippua on siinä käytetty eteerinen öljy sitten mikä tahansa ja voit ekokauppiaan mielestä valita tuoksun omien mieltymystesi mukaan. Saaren Taika Sitrus ja Saaren Taika Laventeli siivoussaippua ovat aivan yhtä tehokkaita kuin greippi. Toki voit valita useammankin erituoksuisen siivoussaippuan niin saat yhden keittiöön, yhden kylppäriin ja yhden yleissiivoukseen. Voit itse valita minkä tuoksun haluat mihinkin käyttöön.
Kuinka siivoussaippuaa käytetään?: Kaikista helpoin tapa on hieroa siivoussaippuaa suoraan siivousliinaan, pesusieneen tai tiskiharjaan ja käydä lian kimppuun. Voit myös liottaa saippuaa suoraan pesuveteen tai raastaa siivoussaippuasta raastetta, jonka liotat veteen.
Vinkki mattopyykille: Sujauta siivoussaippua sukkaan ja pese matto siivoussaippuasukalla hankaamalla! (Vaikka siivoussaippua on täysin luonnonmukainen tuote, sitäkään ei pidä laskea luonnonvesiin eli käytäthän matonpesupaikkaa.) Vielä parempi jos löydät parittoman ylipolvensukan. Pitkän varren voit solmia ranteesi ympärille niin saippuasukka ei pääse luiskahtamaan karkuun. Sukan sijaan voit käyttää myös Saaren Taika saippuapussia.
Ekologinen siivousaine muovittomassa pakkauksessa. Turvallinen ja luonnonmukainen tuote (älä kuitenkaan käytä ihmisten tai eläinten pesuun, ainoastaan siivouskäyttöön).
Valmistusmaa: Ranska
INCI: Sodium Olivate , Sodium Cocoate, Aqua, Glyserin (ei lisättyä glyseriiniä, saippuassa esiintyvä glyseriini syntyy saippuassa käytetyistä öljyistä saippuoitumisprosessin aikana), Citrus paradisi peel extract, *limonene (*esiintyy luonnollisesti eteerisissä öljyissä)
AINESOSAT: Saippuoidut oliiviöljy ja kookosöljy, vesi, glyseriini (ei lisättyä glyseriiniä, saippuassa esiintyvä glyseriini syntyy saippuassa käytetyistä öljyistä saippuoitumisprosessin aikana), greipin eteerinen öljy. |
Tempauksella annetaan valomerkki ilmaston puolesta jo yhdettätoista kertaa. Suomessa tapahtuman aikana kiinnitetään huomiota ruuan ilmastovaikutuksiin.
HYY Kiinteistöt osallistuu Earth Hour- tapahtumaan 25.3.2017 kello 20.30 – 21.30 sammuttamalla kaikki Kaivokadun puoleiset mainosvalot.
UniCafe-ravintolat ovat mukana Earth Hourissa tarjoamalla ilmastoystävällisiä lounaita. UniCafe-ravintoloiden lounasvalikoima koostuu perjantaina 24.3. kasvis- ja kalaruuista, UniCafe Ylioppilasaukiolla, WELL-kahvilassa ja Gaudeamus Kirja & Kahvissa tapahtumapäivänä lauantaina 25.3.
Earth Hour järjestetään Suomessa teemalla maailman suurin kynttiläillallinen, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ruuan ilmastovaikutuksista. Yksi merkittävistä arkipäivän ilmastoteoista on valita lautaselleen entistä useammin kasviksia sekä kestävästi pyydettyä kalaa ja siten vähentää lihan osuutta omassa ruokavaliossa. Lisätietoja vastuullisesta ruuasta löydät WWF Suomen ruokaoppaasta sekä kalaoppaasta.
Kannustamme myös asiakkaitamme ja henkilökuntaamme mukaan maailman suurimmalle kynttiläillalliselle nauttimaan vastuullisesti tuotetusta ruuasta. Annetaan yhdessä hengähdystauko itsellemme ja maapallolle samalla kun näytämme valomerkin ilmaston puolesta. |
Kirjastosta voi nykyään lainata vaikkapa iskuporakoneen tai nokkakärryt, ja monet yritykset tarjoavat yhteiskäyttöautoja. Voisiko näitä palveluita saada seuraavaksi taloyhtiöltä?
Yhteiskäyttö lisääntyy koko ajan. Liikenteessä huristelee yhteiskäyttöautoja, ja harvoin tarvittavia työkaluja ja muita esineitä on lainattavissa tai vuokrattavissa. Taustalla on yksinkertainen logiikka: kun vaikkapa autoa tai työkalua ei tarvitse kovin usein, sitä ei kannata hankkia omaksi etenkään, jos kotona on rajallinen määrä säilytystilaa.
Pääkaupunkiseudulla erityisesti Kontulan kirjasto on kunnostautunut kirjojen lisäksi myös tavaroiden lainaamisessa. Valikoimista löytyvät muun muassa iskuporakone, kosteusmittari ja verenpainemittari, kävelysauvat ja varsinaiseksi hittituotteeksi nousseet nokkakärryt.
– Näitä tavaroita tarvitaan vain harvoin, joten ei niitä ole järkeä hankkia omaksi. Kirjastot ovat hyvin saavutettavissa, joten täältä niitä on helppo hakea, ja ne ovatkin olleet todella suosittuja, kertoo kirjastonjohtaja Anu Satukangas Kontulan kirjastosta.
– Yhteiskäyttö on tulevaisuuden trendi ja sille on kysyntää. Kulutusyhteiskuntamme on nyt ottamassa järkeä käteen.
Dosentti Markku Tinnilä Aalto-yliopistosta arvelee, että yhteiskäytön taustalla vaikuttavat isommat trendit: omistamistarpeen väheneminen, jakamistalouden kasvu ja ympäristöarvojen korostuminen.
– Esimerkiksi yhteiskäyttöautojen idea käyttäjän kannalta on juuri siinä, että auton saa helposti käyttöönsä ilman omistamista, ja valikoima on laaja. Ne ovat hyvä bisnes myös palveluntarjoajalle, sillä kustannukset laskevat, kun auton käyttöaste nousee, Tinnilä sanoo.
Yhteiskäyttöautoista tulee koko ajan suositumpia. Niiden ja myös muiden liikkumisen palveluiden – esimerkiksi kaupunkipyörien ja Whim-sovelluksen – puolesta puhuvat muun muassa ympäristökysymykset sekä ruuhkautuminen, joka alkaa etenkin pääkaupunkiseudulla olla ajoittain ongelma.
– Yhteiskäyttöauto tuo esiin myös liikkumisen hinnan, joka ei ole halpa. Omalla autolla ajaessa muut kustannukset helposti ”katoavat” ja ajatellaan vain polttoaineen hintaa, Tinnilä toteaa.
Taloyhtiö voi helpottaa asukkaan elämää
Voisiko taloyhtiö olla seuraava yhteiskäyttöpalveluiden tarjoaja?
Voisi olla, ja onkin jo, sanoo digitalisaation ja palveluiden johtaja Arto Huuskonen SRV:ltä.
– Tällä hetkellä taloyhtiön merkittävin palvelu asukkaille ovat yhteiskäyttötilat. Esimerkiksi marraskuussa 2019 valmistuneessa REDIn Majakka-tornitalossa on peräti kaksi yhteistilakerrosta, joissa on muun muassa kuntoilutilat, pesula, saunoja, ostosvarasto, tilaa huoltaa polkupyörää sekä klubitila ja kattoterassi. Seuraavassa tornissa Loistossa on luvassa myös vierashuone, jonne asukkaat voivat majoittaa vieraitaan.
Yhteiskäyttöautoista on tulossa ensimmäiset pilottihankkeet ja myös muita suunnitelmia on työn alla. Huuskosen kokemuksen mukaan asukkaat etsivät kodin lisäksi myös helppoutta kiireiseen arkeen.
– Taloyhtiön kautta palvelut olisivat helpommin löydettävissä eikä tarvitsisi kysellä suosituksia ja kokemuksia, ja joku olisi jo neuvotellut hinnat valmiiksi hyviksi koetuilta toimijoilta. Tarjolla voisi olla vaikkapa kotisiivousta, ”yleismies jantusen” palveluita, kukkien kastelua loma-aikaan… Markkinassa on nyt iso aukko. Taloyhtiö voisi tarjota kokonaisvaltaista palveluverkostoa asumiseen ja arkeen. |
Moni suomalainen harkitsee nyt täyssähköauton tai ladattavan hybridin hankintaa. Sellaisen jo omistava taas saattaa miettiä, miten sähköauto pärjää tulevalla Lapin lomalla. Kuinka sähköautot oikein kestävät pohjoisen sääoloja? Pyysimme asiantuntijaa arvioimaan kolme sähköauton käyttöön liittyvää väitettä.
30. maaliskuuta 2021
Täyssähköautot ja ladattavat hybridit kasvattavat suosiotaan kaikilla mittareilla. Esimerkiksi ladattavien autojen osuus autorahoitussopimuksista on noussut jo 30 prosenttiin.
Ladattavat autot ovat kuitenkin vielä varsin uusia tulokkaita Suomen teillä. Kuinka viisas valinta sähköauto on Suomen ankariin keliolosuhteisiin? Kysyimme Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaiselta vastaukset kolmeen ladattavia autoja koskevaan väitteeseen.
Myytti 1: Sähköautolla ei tee pakkaskeleissä mitään
Tarua. Usein kuulee epäiltävän sähköautojen toimivuutta pakkassäällä, mutta Autoliitossa tällaista ongelmaa ei ole tunnistettu. Täyssähköautoissa ei ole pakkasessa jähmettyvää moottoriöljyä. Myöskään niiden polttoainejärjestelmä ei jäädy. Kaiken kaikkiaan sähköautot ovat siis varsin toimintavarmoja.
Haasteita aiheuttavat lähinnä toimintamatkan lyheneminen pakkasella sekä autojen latauksessa ilmenevät ongelmat. Pakkaskelit alentavat akkujen kykyä ottaa vastaan ja luovuttaa virtaa. Tämän vuoksi akkuja pitää lämmittää.
Polttomoottoriautoissa sisätilojen lämmitys hoidetaan ajon aikana pääasiassa moottorin tuottamalla hukkaenergialla, kun taas sähköautoissa lämmitysenergia joudutaan ottamaan ajoakuista. Ongelmaa voi osittain torjua säilyttämällä autoa sisätiloissa tai esilämmittämällä akut ja sisätilat auton ollessa verkkovirrassa.
Myytti 2: Sähköautot tai lataushybridit eivät voi hyytyä käynnistettäessä
Tarua. Sellaista autoa ei olekaan, joka ei joskus saattaisi hyytyä Suomen haasteellisissa oloissa. Sähköautojen eduksi pitää kuitenkin mainita, että osassa niistä on polttomoottoriautoa monipuolisempi esilämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää perinteisen puhaltimen lisäksi myös ratin ja istuimien lämmitystä. Näin lämmitys saadaan kohdennettua paremmin kuljettajan ja matkustajien eduksi.
Lataushybrideissä on myös polttomoottori, johon liittyvät samat haasteet kuin polttomoottoriautoissa muutenkin. Esilämmitys on talvella tärkeää.
Lataushybridin polttomoottori käynnistyy usein kylmällä kelillä, vaikka sähkömoottorin käyttämissä ajoakuissa olisikin virtaa. Osa ladattavista hybrideistä esimerkiksi lämmittää sisätilansa vain bensiiniä polttamalla, joko tyhjäkäynnillä tai polttoainetoimisella lisälämmittimellä. Toisissa taas pyritään polttomoottorin käynnistymisellä ennen liikkeellelähtöä välttämään esimerkiksi sellainen ikävä tilanne, että sähkön loppuessa jääkylmä polttomoottori käynnistyy suoraan moottoritieajoon tai muuhun kovaan kuormitukseen.
Myytti 3: Ladattavalla autolla reissu Lappiin kestää kauemmin
Täyssähköauton osalta totta, hybridin osalta tarua. Polttomoottorilla varustettu auto saattaa parhaimmillaan huristella yhdellä tankillisella Etelä-Suomesta Lapin porteille, kun taas täyssähköautoa pitää samalla matkalla ladata useaan otteeseen.
Sähköauton latauspisteitä on rajallisesti, ja taukoja täytyy monen sähköauton kanssa pitää tiuhempaan kuin polttomoottoriautolla. Mahdollinen tiellä oleva lumi tai sohjo vielä lisää ajovastusta ja verottaa näin oman osansa sähköauton toimintasäteestä. Täyssähköautolla ajettaessa pidemmät matkat kannattaakin suunnitella huolellisesti. Aikataulusta on hyvä tehdä riittävän väljä.
--- --- ---
Tekniikan nopea kehitys on ajanut autoilun murrokseen – tämän päivän huipputeknologia saattaa pian olla vanhentunutta. SantanderinAll-in-one-palvelun ansiosta autoilijan ei kuitenkaan tarvitse miettiä, ovatko hybridit arvossaan enää muutaman vuoden päästä tai millaisia kehitysharppauksia sähköautot ottavat lähivuosina. Santander tarjoaa rahoituksen oikeudenmukaisella korolla eikä jätä sinua miettimään auton arvon laskua, vaan takaa reilun hyvityshinnan. |
Valaistus on usein aliarvostettu yrityksissä, vaikka siihen tulisi laittaa enemmän huomiota. Valaistuksen laatu vaikuttaa huomattavasti työtekijöiden tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Valon tulee olla selkeää työn suorittamiseen, mutta se ei myöskään saa sokaista. UGR-arvo on siis olennaisen tärkeää yrityksen valaistuksen toteuttamisessa.
Ikääntyminen tuo haasteita valaistukselle
Valon värivaikutelmaan ja värintoistoon kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ympäristössä olevien pintojen, esineiden ja ihmisten ihon väri toistuisi mahdollisimman luonnollisesti ja oikein. Väriominaisuuksiin vaikuttaa valaistusvoimakkuustaso, tilan ja kalusteiden värit, ympäröivä ilmasto sekä tilan käyttötarkoitus.
Riittääkö LED-loisteputkissa valoteho toimistotilaan ja tuleeko lopputuloksesta hyvä?
Löytyykö LED-loisteputkista riittävästi valotehoa toimistokäyttöön? Mitkä asiat valotehoon vaikuttaa ja hyvään lopputulokseen vaikuttaa? Lue artikkeli ja tiedät investoinnin kannalta tärkeimmät asiat.
LED paneeli 62x62CM UGR 19 40W Valkoinen kehys
Excis LEDin valaistusmukavuus on erittäin hyvä. Lisäksi valaisin on energiatehokas ja kestävä, eikä sitä tarvitse huoltaa käyttöaikanaan. Kolme eri valonjakovaihtoehtoa (leveä, keskileveä ja epäsymmetrinen) sekä kolme valovirtavaihtoehtoa tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia erilaisten liikuntatilojen valaisemiseen.
Valaistusvoimakkuudet teollisuudessa ja kodin eri tiloissa
Markkinoiden ylivoimaisesti suosituimman LED-teollisuusvalaisn. Tuotteessa yhdistyy pitkä käyttöikä, äärimmäinen kestävyys sekä suuri 190lm/W oleva valoteho. Huipputeknisen linssimme ansiosta myös tuotteen häikäisy on erittäin alhainen. Lisävarusteiden avulla UGR arvo saadaan markkinoiden pienimmäksi.
S-118.3218 VALAISTUSTEKNIIKKA II LASKUHARJOITUS 2…
Inspiroivasta ideasta ensimmäiseen luonnokseen, laaditusta konseptista valmiiseen prototyyppiin: PRANA+-sarjan kaltaisten valaisinten mestarillinen suunnittelu vaatii luovuutta, tarkkuutta – ja paljon kärsivällisyyttä.
YLEIS/TOIMISTOVALAISIMET » TOIMISTOVALAISIMET
Vinkki: Voi aktivoida Accu-Chek Aviva/Performa mittalaitteen synkronoimaan arvot automaattisesti. Tämän toiminnon avulla vs-arvo lähetetään jokaisen mittauksen jälkeen suoraan Lokikirja-sovellukseen (aina kun puhelimesi Bluetooth on aktivoituna). Löydät toiminnon kohdasta ”Asetukset” ja ”Langaton”.
Molto Lucen Log Out 2/ Log In 2 profiilimallisto antaa linjakkaan valon
Molto Lucen uudistetun Log Out 2 /Log In 2 -profiilimalliston avulla voi luoda kauniita valaistukokonaisuuksia. Profiilin voi joko ripustaa, upottaa kehyksellä tai ilman tai asentaa pintaan. Ripustaen asennettuun profiiliin on mahdollista saada ylävalo tunnelmaa antamaan.
Mitä uutta valaisinmarkkinoilla /Habitare 2015
Vuoden 2015 Habitare-messut tarjosi kattavan valikoiman valaisinuutuuksia sekä osoitti vahvasti sen, että lediteknologia on lyömässä hurjalla vauhdilla itseään läpi valaisin- ja valaistusmaailmassa. Suomalainen muotoilu sekä puun rikas käyttö valaistuksessa ilahdutti erityisesti. Valaistusalue oli rajattu omaksi ValoLight-tapahtumakseen, jonka sisältä vielä löytyi Pro Valo-ammattivalaistuksen erikoisalue. |
Kangasala ottaa spurtin elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi ja yritysalueiden kehittämiseksi. Tarastenjärven yritysalueelle Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen ja hyötyvoimalan läheisyyteen tulee kierto- ja ympäristöliiketoiminnan keskittymä.
Käyttöön otetaan toimintamallit, joilla ei jäädä jumiin tiukan kuntatalouden rahoitusmahdollisuuksiin. Alueen kehittämisestä vastaa valkeakoskelaisen Jutikkalan Säätiön perustama yhtiö. Säätiö omistaa 155 hehtaarin yritysalueesta kolmasosan. Kunta vuokraa yhtiölle alueella omistamansa yritystontit, ja yhtiö sitoutuu toteuttamaan alueesta 30 prosenttia viiden vuoden kuluessa asemakaavan valmistumisesta. Kadut ja hulevesijärjestelmä rakennetaan yhtiön kustannuksella.
Kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo, että kunnan tehtävä on tarjota elinkeinoelämälle mahdollisuuksia, ei tehdä kaikkea itse. Tarastenjärvi on esimerkki uudesta, joustavasta elinkeinopolitiikasta. Alkuvaiheen kehittämisinvestoinnit eivät rasita kunnan tasetta, ja resurssit voidaan kohdentaa rinnakkaisiin kehittämiskohteisiin.
− Yritys voi edetä kuntaa nopeammin, ja se saa hyödykseen sellaiset yritysmaailman verkostot ja vahvuudet, joita kunnalla ei ole.
Ankkurisijoittajat haussa
Parhaillaan käydään neuvotteluja Tarastenjärven alueen ankkurisijoittajien kanssa.
− Nämä yhtiöt sijoittavat alueen kehittämisestä vastaavaan yhtiöön ja saavat osana järjestelyä oikeuden vaihtaa osan sijoituksestaan haluamaansa tonttiin. Yritykset pääsevät myös vaikuttamaan alueen kaava- ja luvitusprosessiin sekä muuhun kehitystyöhön jo alueen suunnitteluvaiheessa, kertoo Tarastenjärven alueen kehittämisestä alkuvaiheessa vastannut tamperelainen kiinteistökehittäjä, Tarastenjärven alueella maata omistavan Jutikkalan Säätiön hallituksen jäsen, sijoittaja Harri Oesch.
Oeschin mukaan Tarastenjärven kehittäjäyhtiö on resursoitu ja sille on valittu toimitusjohtaja vuoden loppuun mennessä.
Alueen pohjoispuoli on tarkoitettu ympäristö- ja kiertotalouden yrityksille. Niiden sijoittuminen on usein haastavaa, sillä yritykset tarvitsevat isoja tontteja, ja toimintaan kuuluvat luvitusprosessit ovat työläitä. Tarastenjärvellä yrityksille tarjotaan valmiina tietyt luvituksessa tarvittavat selvitykset.
− Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue on luvitettu ympäristö- ja kiertotalouden toimintaan, ja se helpottaa vastaavan toiminnan luvittamista uudelle yritysalueelle.
Jätteenkäsittelykeskuksen ja hyötyvoimalan läheisyys on myös logistinen etu, jos kiertotalousyrityksiltä jää kierrätykseen sopimatonta loppusijoitettavaa materiaalia.
Tarastenjärven rinnalla toinen uusi yritysalue Kangasalla on Hervannan Ruskon alueen jatkona sijaitseva Saarenmaa. Siellä tarjotaan tontteja tilaa ja korkeaa osaamista tarvitsevalle teollisuudelle. Alueen kaavoitus on alkamassa. Myös Saarenmaalle on tarkoitus hakea perinteisestä kuntatoteutuksesta poikkeava kehittämismalli.
Ojala-Lamminrahka-alueesta on suunnitteilla uusi Kangasalan portti: toimistomaisten työpaikkojen ja 8000 asukkaan asuinalue. Liikkeelle lähdetään vuonna 2020.
Ruuasta uusi vahvuus?
Puolessatoista vuodessa Kangasalla on teroitettu elinkeinopolitiikan suunta ja vahvistettu resursseja. On tehty elinkeino-ohjelma, palkattu elinkeinoasiamies, perustettu elinkeinopoliittinen työryhmä.
− Uskon positiiviseen kilvoitteluun, jossa elinkeinoja kehittävät Tampereen seudun toimijat sparraavat ja kannustavat toisiaan. Tutkimukset osoittavat, että tällä mallilla yritykset hyötyvät eniten, Oskari Auvinen sanoo.
Elinkeino-ohjelmaa laadittaessa yritykset korostivat kunnan elinkeinotoimen aktiivisuutta ja konkreettista tekemistä.
− Edistetään-tuetaan-parannetaan-liturgiaa ei haluta. Siksi esimerkiksi elinkeino-ohjelmassamme on selkeitä toimia ja aikatauluja, elinkeinojohtaja Lasse Silvan kertoo.
Juuri vireille pantu hanke liittyy elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon yritysten toimintaedellytyksiin. Siinä tutkitaan, miten Kangasala voisi olla alan kasvava yrityskeskittymä.
− Kangasalla on alan yrityksissä yli 2000 työpaikkaa. Toimiala ei ole maakunnallisissa kehittämisohjelmissa painopiste, joten työtä sen toimintaedellytysten kehittämiseksi kunnan on tehtävä itse, Silvan perustelee.
Teksti ja kuva Aila Välikoski
Kaksin käsin kiinni elinkeinojen kehittämiseen. – Tulevina vuosina nostamme huomattavasti työpaikkaomavaraisuuttamme, kunnanjohtaja Oskari Auvinen linjaa. |
Ai että on mukavaa. Maanantaina vielä olin töissä, mutta sitten olenkin lomaillut. Pari päivää ihan vain huilasin, viikonlopun kun olin niin töissä, niin piti vähän palautua. Sitten talo näytti just siltä että oon ollu vain töissä, nyt on siivottu, ja sotkettu ja sivottu.. (myöhemmin tästä lisää) Olohuoneeseen tein paremman siivouksen, pesin lintujen häkinpohjat, pyyhin pölyt ja kuinkas muuten, järjestin kasveja uuteen järjestykseen ja vähän yhdistelin ruukkuja. (Pitääkin käydä shoppailemassa uusia ruukkuja, vielä tarvisin pari isompaa että vois muutaman pienen yhdistää samaan..)
Keskiviikkona leivoin ruisleipää. Meni tosi hienosti, olin mopannut lattiat putipuhtaiksi aamupäivällä. Meni noin 30sek, ja Penni oli tehnyt lattiaan tassun jälkiä. Kun leivoin, varisi lattialle jauhoja. Kun lämmitin leivin uunin, uuni savutti aluksi sisälle, joten piti avata ikkuna-> kukkaruukku tippui lattialle ja multaa pitkin lattiaa. Kun uuni oli lämmin, piti se tietenkin luutia männyn oksa luudalla ja roiskaisin lattialle tuhka vettä.. Tästä kaikesta päättelin että:
"Siivousten välillä pitää sotkea, jotta siivous näkyy jossain."
Ja jäätelöä olen syönyt tietenkin ja nukkunut päikkäreitä ja lueskellut lehtiä jne. Laiskotellut. Mä tuossa laskeskelin että tää on ehkä mun ensimmäinen ja viimeinen näin pitkä palkallinen loma. Siis tämän kuun loppuun asti. Joten pitää ottaa ilo irti ja nauttia joka hetkestä. (Tosin olen kyllä menossa jo maanantaina auttamaan Villeä rehunteossa.) Ilkka on meillä tämän viikon ja ovat Villen kanssa tehneet rehua.
Ainiin.. hinasin tuolta tilalta yhden vanhan rukin tänne ja olen koittanut saada sen pelittämään. Edellisestä kehräyksestä on tosiaan vuosia ja silloin oli rukki täydessä toiminta valmiudessa että ei tarvinnut kuin alkaa kehrätä. Nyt mulla on ollu vähän ongelmaa, rukki ei halua vetää lankaa rullall , rulla vain tahtoo pyöriä kokoajan. Mulla on nyt huonoa narua tohon hommaan. Katsoo jostain vaikka kalastajalankaa, se sopii ainakin paremmin kuin tuo mikä on "vain jotain narua". (Rukista puuttui siis kaikki narut.) Eli tämä projekti on lähtenyt etenemään hitaasti, mutta epävarmasti. (Vai miten se nyt oli.)
Tähän loppuun muutama tänään otettu kuva, kuten lupasin.
Omenapuu taustalla, suihkulähde ja koirat
Ilokseni suihkulähteen ympärille metsästä siirtämäni saniaiset lähtivät keväällä kasvamaan.
Pihakuvaa..
Kitkin kivien välistä kaiken muun pois, mutta jätin valkoapilan. Se on ihan hauskan näköinen tuolla väleissä. |
Samurai, geisha ja sushi ovat käsitteitä joita yleensä osataan liittää Japaniin. Valkokankaan samuraille pitkä miekka, katana, on yhtä välttämätön kuin kuudesti laukeava lännen miehelle. Samuraitten ympärille on luotu vaikka minkälaisia myyttejä. Mutta minkälainen oli oikeasti samurai vanhassa Japanissa?
Sotaisten bushien aikakausi
Koska Japani on saarivaltakunta, ulkonaisia vihollisia maalla ei ole juuri ollut. Mutta 1000-luvulla Emishi- ja Ainu-kansat asuivat keski-Japanissa ja etelän keisarihovin pyrkimys oli työntää nämä ”barbaarit” kauemmaksi pohjoiseen. Tähän tarvittiin sotureita. Aluksi kuka vaan joka tarjoutui tarttumaan miekkaan oli tervetullut sotilaaksi. Tästä sitten vähitellen muodostui sotilaskasti joista ruvettiin käyttämään nimi bushi (sotilas-herrasmies) tai buke, sotilassuku. Koko 1500-luku piti Japania sisällissodan kourissa ja tänä taistelevien valtakuntien aikakautena (sengoku jidai) jokaisella kyvykkäällä sotilaalla oli mahdollisuus edetä jopa lääninherraksi (daimyo).
Tuolloin ratsastavien bushien aseistukseen kuului etupäässä pitkä jousi (yumi) tai keihäs (yari). Pitkä miekka, haarniskaan kiinnitetty tachi toimi lähitaisteluaseena. Bushien aikaan ratsastusta pidettiin luonnollisesti korkeassa arvossa, mutta hevonen oli käytännössä ainoastaan korkea-arvoisten bushien käytettävissä. Varsin monimutkaisin menetelmin valmistetun haarniskan (yoroi) hankkimiseen vaadittiin varoja tai hyvä sotaonni. Näin ollen ainoastaan menestyneillä sotureilla oli varaa ylläpitää hyvää hevosta ja täysihaarniskaa. Bushin pääaseen, eli pitkän jousen käyttö vaati taitoja, joita harjoitettiin mm. villisikametsästyksellä ja maaliammunnalla laukkaavan hevosen selästä (yabusame).
Rauhanajan samurai
Varsinainen samurailuokka syntyi kuitenkin vasta sisällissotien päätyttyä 1600-luvun alussa, jolloin rauhanajan yhteiskunta shogun Tokugawa Ieyasun toimesta jaettiin neljään luokkaan: sotilaat (shi), maanviljelijät (nō), käsityöläiset (kō) ja kauppiaat (shō). Sotilaista ruvettiin nyt käyttämään nimitystä samurai (verbistä saburau, palvella).
Samurait muodostivat Edo-kaudella (1600-1868) maansa korkeimman ja arvostetuimman luokan. Se oli myös koulutukseltaan ja sivistystasoltaan kaikkien muitten luokkien yläpuolella. Samurailuokan sisällä arvoasteikko oli kuitenkin laaja. Lääniherran (daimyon) ja jalkasotilaan (ashigaru) välinen ero tuloissa ja arvostuksessa oli valtava. Siihen väliin löytyi yli 15 eri arvoluokkaa. Johtavasta asemastaan huolimatta alhaiset samurait olivat silti suhteellisen köyhiä koko Edo-kaudella. Sekä keskushallinnossa (bakufu) että läänityksissä (han) johtavat virat pitkälti perittiin, vaikkakin kyvykkäille alemmille samuraille aika ajoin myös annettiin tilaa.
Samurain aseet
Samuraille tunnusomaista on daishō-miekkapari jota hän aina kantoi kupeellaan, sekä hänen tukkalaitteensa (chon-mage). Tämä yhdistelmä erotti samurait muista yhteiskuntaluokista. Pitkä kaksikätinen miekka katana ja lyhyt miekka wakizashi kannettiinvyöhön (obi) työnnettynä, terät ylöspäin. Wakizashia kannettiin aina mukanaan. Katana pantiin miekkatelineeseen (katana-kake) samurain vieraillessa sisätiloissa.
Japanilaisten miekkojen (nihon-tō) terät tehdään monimutkaisella damastitekniikalla ja miekan koristeet ovat korkealaatuista käsityötä. Jokainen miekka on oma yksilönsä eikä kahta samanlaista miekkaa juuri ole olemassa. Miekkasepät työskentelivät yleensä määrätyllä alueilla tai kylissä, jotka tulivat kuuluisiksi miekkatuotannostaan (esimerkiksi Bizen tai Sekin kylä). Eipä siis ihme että samurait suuresti arvostivat miekkaansa. Samuraille miekka oli hänen sielunsa ja pitkä sekä lyhyt miekka oli aina kannettava mukana. Varsinkin pitkän miekan terä valittiin huolellisesti koska se oli samurain kunnian tae. Samuraille kunnia oli hyveistä tärkein ja esimerkiksi verikostoon (kataki-uchi) oli ryhdyttävä, jollei muusta syystä niin sosiaalisen paineen takia. Myös rituaaliseen itsemurhan mahdollisuuteen (seppuku) oli aina varauduttava.
Samurailuokan kohtalo
Samurait muodostivat Edo-kaudella n. 5-7 prosenttia Japanin silloisesta väestöstä, eli lukumäärältään n. 1,5-2 miljoonaa. Varsinaiseen sotapalveluuun oli mobilisoitavissa runsaat 400.000 miestä. Samurait kävivät viimeisen epätoivoisen taistelunsa luokkana nk. Satsuma-kapinan aikana vuonna 1877. Tuohon aikaan luokkajako oli jo virallisesti lopetettu, mutta käytännössä vanhaan samurailuokkaan kuuluvat henkilöt jatkoivat myös Meiji-kaudella (1868-1912) valtion johtotehtävissä. Näin ollen samurai-henki, bushidō, eli sotilaan tie säilyi ja itse asiassa siirtyi laajempien kansankerroksien omaisuudeksi. Tänä päivänä samuraitten perinne näkyy käytännössä lähinnä budō-taistelulajien suurena suosiona, ei ainoastaan Japanissa vaan koko maailmassa. Samuraikulttuurin henkinen perinne Japanissa ei tänä päivänä ole niin näkyvä, mutta se on silti edelleen sisäänrakennettuna japanilaisten ajatusmaailmaan. |
Ehdotimme syksyllä 2012 Suomen parhaan pyörätien rakentamista käytöstä poistuneelle junaradalle Jyväskylän Kankaalta Laukaan suuntaan. Uusi pyörätie, Jyväskylän Baana, lisäisi ja helpottaisi merkittävästi pyöräilyä sekä olisi selvityksen mukaan taloudellisestikin kannattava. Baana olisi myös tärkeä valtakunnallisen tason esimerkki toimivan pyörätien toteuttamisesta – Suomessa ei toistaiseksi juurikaan ole laadukkaita pyöräteitä. Jyväskylässä ELY-keskus suunnittelee Laukaantien varteen Baanareitin yhden osuuden viereen uutta pyörätietä, joka heikentäisi pyöräilyolosuhteita.
Baanan toteuttamisen edistämiseksi järjestämme JYPS ry:n kautta kaikille avoimen Baanakävelyn. Patikoimme tapahtumassa Baanareitillä, esittelemme Baanan ominaispiirteitä ja hyötyjä sekä keskustelemme Baanan toteuttamisesta ja Laukaantien tiesuunnitelmasta. Kävelyllä mukana on myös Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Timo Vuoriainen. Vuoriainen mm. esittelee laaditun Baanaselvityksen tuloksia.
Lähtöpaikka ja -aika sekä muut järjestelyt
Baanan reitti olisi harvinaisen suora, tasainen ja viihtyisä.
Baanakävely alkaa Aren aukiolta Kauppakadun ja Puistokadun risteyksestä torstaina 19.9. klo 16. Aukiolta kävellään suunnitellulle Baanan reitille. Baanareittiä voi kävellä valintansa mukaan joko Kyyhkysentielle tai Suluntielle. Kyyhkysentieltä on kuljetus takaisin keskustaan noin klo 17 ja Suluntieltä klo 18. Kyyhkysentielle on kävelymatkaa noin 2,5 km ja Suluntielle noin 5 km. Kyyhkysentiellä on osallistujille mehutarjoilu.
Mitä mukaan?
Baanakävelylle kannattaa ottaa säänmukaiset ulkoiluvaatteet. Tukevat ulkoilukengät ovat myös hyvä valinta, sillä muutamassa kohdassa kävellään vanhan ratapohjan sepelillä. Kameraakaan ei kannata unohtaa, sillä onhan historiallisella retkellä otettava paljon kuvia! Saatatpa päästä kävelemään myös hylätyllä haamusillalla!
Ilmoittautuminen ja lisätietoja
Baanakävelylle mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kävelylle on kuljetusten ja tarjoilun varaamisen vuoksi pakollinen ilmoittautuminen täällä. |
Verkkokauppiaan, kuten tietenkin kivijalkakauppiaankin yksi tärkeimmistä tehtävistä on kaupan tuotevalikoimasta päättäminen. Mitä tuotteita ottaa valikoimiin ja mistä kanavista tuotteet kannattaa hankkia.
Meillä Jasmel.fi verkkokaupassa tuotevalintaan on heti alusta lähtien kiinnitetty aivan erityistä huomiota jo senkin takia, että suuri osa tuotteista on tarkoitettu lasten käyttöön ja näillä tuotteilla vaatimustaso on erityisen kova ja niiden pitää täyttää kaikki laissa asetetut laatu- ja turvallisuuskriteerit.
Tämän lisäksi tuotteiden pitää tietenkin kiinnostaa asiakkaitamme ja olla sopivan hintaisia, että ne menisivät kaupaksi.
Toimitamme paljon tuotteita myös ammattikäyttöön kouluihin, päiväkoteihin, kerhoihin, seuroihin ja lukuisiin muihin laitoksiin ja yhteisöihin, joissa tuotteitten pitää kestää vuosien ajan kovaakin käyttöä. Ihan hyväkin tuote, joka kestää mainiosti kotikäytössä, saattaa laitoskäytössä hajota jo heti ensimmäisenä päivänä. Nopeasti hajoavat, toimimattomat tuotteet aiheuttavat kaupalle image tappioita ja paljon ylimääräisiä kuluja palautusten ja tuotevaihtojen kautta.
Yrityksemme on perustettu vuonna 1994 ja kokemusta on ehtinyt kertyä jo vuosikymmenien ajan. Koska heti alusta alkaen päätimme keskittyä opettavaisiin tuotteisiin ja leluihin, joita voi hyvällä omalla tunnolla toimittaa myös esim. päiväkoteihin ja kouluihin, piti laatuseikkoihin kiinnittää aivan erityistä huomiota.
Vaikka meillä olikin jonkin verran alaan ja laitoskäyttöön liittyvää kokemusta, sattui silti alussa joitakin virhearvioita, joista pyrimme kuitenkin ottamaan opiksi. Kuluneina vuosikymmeninä on tullut nähtyä jos jonkinlaista tavaraa ja kokemusta on karttunut yllin kyllin. Nykyään meille tuleekin reklamaatioita erittäin harvoin ja myös palautusprosenttimme on hyvin alhainen.
Miten sitten rakentaa hyvä tuotevalikoima verkkokauppaan? Ensimmäinen tarkeä asia on hyvät tavarantoimittajat. Olemme valinneet toimittajiksimme vain tunnettuja, hyvämaineisia yrityksiä, joilla laaduntarkkailu on kunnossa ja myös riittävästi resursseja laadukkaaseen toimintaan.
Useimmat toimittajamme ovat jopa meitä vanhempia eli vuosien tuomaa kokemusta on yllin kyllin ja myös yhteinen historiamme on vuosien, ellei vuosikymmenien mittainen. Olemme aikojen kuluessa oppineet tuntemaan toimittajamme ja heidän tuotteensa. Useimmat toimittajamme ovat erikoistuneet samoihin asiakasryhmiin kuin mekin ja asiakkaiden erityistarpeet ja vaatimukset ovat heillä hyvin tiedossa.
Kun olemme ottamassa uutta tuotetta myyntiin, tarkastelemme sitä ensin kriittisin silmin. Verkkokaupassa ostoksia tekevällä on tuotteesta vain kuvat ja esittelytekstit. Tuottetta ei ole mahdollista hypistellä ja kokeilla, kuten kivijalkaliikkeessä. Tämän takia kuvien pitää olla laadukkaita ja antaa tuotteesta realistinen kuva. Myös tuotteen ominaisuudet pitää kertoa mahdollisimman tarkasti.
Me toimimme uusien, valikoimiimme tulossa olevien tuotteiden kanssa siten, että aivan ensimmäiseksi laskemme tuotteelle realistisen hinnan. Tämä siis koskee niitä tuotteita, jotka olemme arvioineet laadullisesti ja kiinnostavuudeltaan sopiviksi verkkokauppamme valikoimiin.
Sen jälkeen asetumme asiakkaan asemaan ja mietimme, miltä meistä tuntuisi, kun avaisimme juuri postista saadun paketin. Onko ensivaikutelma pettymys, no jaa tunne taikka vau kokemus. Jos ensivaikutus on pettymys, on se sitä luultavasti myös useimmille asiakkaillemme.
Tuote voi tuntua paljon vaatimattomamman oloiselta kuin kuvassa tai sen hinta ei ole kohdillaan. Tällaiset tuotteet eivät pääse valikoimiimme. Toki virhearvioita voi sattua mutta aika hyvin tämä menetelmä tuntuu kuitenkin toimivan.
Seuraavaksi tarkastamme, että tuotteessa on lain vaatimat turvamerkinnät ja teemme sille vielä oman laatutarkastuksemme. Jos tuote läpäisee nämä testit, sen hinta-laatusuhde näyttäisi olevan kunnossa ja uskomme sen kiinnostavan myös asiakkaitamme, on mahdollista, että se tulee valikoimiimme.
Näillä eväillä olemmekin saanneet palautukset ja reklamaatiot mitättömän pieniksi kauttamme kulkeviin tavaramääriin suhteutettuna.
Aina ei kuitenkaan mene nii sanotusti putkeen. Joskus harvoissa tapauksissa tuotteessa voi tarkasta laadunvalvonnasta huolimatta kuitenkin ilmetä jokin vika, josta tulee meille reklamaatioita. Joskus reklamaatiot koskevat yksittäistä tuotetta, joskus koko erässä on systemaattinen vika. Yksi tai kaksi reklamaatiota voi olla vielä sattumaa, mutta jos niitä alkaa kertyä enemmän, tuote poistuu valikoimistamme.
Joskus asiakas on eri mieltä kanssamme, eikä tuote vastaa hänen odotuksiaan tai hänen tarpeensa onkin muuttunut ja hän haluaa palauttaa sen takaisin meille.
Me emme halua pettyneitä asiakkaita ja siitä meille koituvaa mainetahraa. Me emme myöskään halua palautuksista tai uuden tuotteen lähettämisestä koituvia ylimääräisiä kustannuksia mutta asiakkaan niin halutessa palautamme mukisematta ja viipymättä rahat palautetusta tuotteesta takaisin.
Niitä ei tarvitse kysellä moneen kertaan. Joskus tuotteessa on vain pieni virhe ja asia saattaa hoitua hinnan alennuksella tai sitten lähettämällä uusi tuote tilalle.
Olemme myös enemmän kuin kiitollisia palautteesta, joka autaa meitä kehittämään valikoimaamme entistäkin paremmaksi ja meille niin tärkeiden asiakkaittemme tarpeita vastaavaksi. Verkkokaupassamme on käytössä tuotearviointi, jonka voi tehdä sen jälkeen, kun tuote on toimitettu. Toivomme asiakkaittemme käyttävän sitä mahdollisimman usein.
Asiakkailta tuleva palaute auttaa meitä parantamaan valikoimaamme entistäkin paremmaksi ja muita asiakkaitamme heidän pohtiessa omia hankintojaan. Toivomme todella kovasti, että tuotteeseentutustuttuaan asiakkaamme kävisivät kirjoittamassa siitä rehellisen arvion. |
Yhdeksänkerroksinen As Oy Akaan Kinon Asema on ykköskohde ominaisuuksiltaan ja sijainniltaan rautatieaseman, sekä Suomen vanhimman elokuvateatterin naapurustossa - aivan kaupungin sydämessä. Syksyllä 2021 valmistuvassa yhtiössä on 42 tyylikkään modernia asuntoa kokoluokissa 33,5 m2 - 126,5 m2
Suomalaisittain Akaan Kino Aseman rakennushanke on poikkeuksellinen, sillä putkiliike, Toijalan LVI-Palvelu Oy toimii siinä sekä rakennuttajana että pääurakoitsijana.
RPT SMART tehostaa ja nopeuttaa jokapäiväistä työntekoasi. RPT SMARTin kautta saat tiedon kaikista Suomen rakennushankkeista ja työmaista.
Mukana olleet yritykset
Oilon Group Oy
Oilon Lämpöässä Oy
Akaan Kino Aseman asuntoihin lämpöä ja kesäaikaista jäähdytystä tuottavat suuriin kiinteistöihin, kuten juuri asuinkerrosteloihin, rivitaloihin ja teollisuuskiinteistöihin suunnitellut, täystehomitoitetut Oilon RE48 ja RE96 -maalämpöpumput. Lämmönjakohuoneessa on myös kolme 1500 litran varaajaa.
Maalämpöjärjestelmää varten porattiin kaikkiaan kymmenen noin 300 metrin syvyistä energiakaivoa.
–Varsinkin suurissa kohteissamme olemme käyttäneet Oilonin maalämpöpumppuja, Toijalan LVI-Palvelu Oy, Toimitusjohtaja Mika Piittisjärvikertoo.
Piittisjärvi on omassa kerrostalokohteessa luottanut järjestelmätoimituksiin, pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin ja paikallisiin urakoitsijoihin varmistaakseen jokaisen yksityiskohdan laadun. Vastaavanlainen maalämpöjärjestelmä tulee aikanaan myös As Oy Akaan Kinon Aseman viereen rakennettavaan, lähes identtiseen kerrostaloon, joka valmistuu syksyllä 2022. |
Lopputalvella värien iloittelu on trendikästä. Syrjäytetään yhdessä tutut tummat ja hillityt sävyt, ja pukeudutaan rohkeasti vahvoihin väreihin.
Punainen, oranssi, keltainen ja erilaiset vahvat pastellisävyt ovat väritrendien kärjessä.
On aika heittää se ajatus romukoppaan, että vahva väri vaatii aina rinnalleen mustan tai hillitymmän värin. Nyt puetaan vaikka keltaista ja punaista yhdessä ylle!
Tämä trendisuuntaus piristää varmasti uuden tyylin kantajaa, mutta myös ympärillä olevat saavat värikkäästä pukeutujasta energiaa.
Väriterapiaa
Värikäs takki piristää asun kuin asun, eikä vaadi rinnalleen hillittyjä sävyjä. Pue rohkeasti villejäkin väriyhdistelmiä ja ota keväisemmät huivit käyttöön jo talvella.
Kieritä huivi turbaaniksi ja korvaa sillä pipon käyttö leudossa säässä.
Läpikuultoa
Kevättalven loskakelit ovat lähempänä kuin muistammekaan. Tulevan kevään trendikkäin sadetakki on läpikuultava, joten se ei peitä alla olevia vaatteita ja tyyliä. Sadetakki suojaa viimalta ja on yllättävän lämmin yllä, kun kerrostat sen oikein.
Farkkujen uusi muoto
Klassinen farkkutyyli sopii mihin tahansa tilanteeseen.
Tulevan kevään farkkumuoti on lahkeista levenevää ja vajaamittaista. Tyttömäiset muotifarkut on helppo yhdistellä kaikkien jalkineiden, yläosien ja asusteiden kanssa. Vain mielikuvitus on rajana!
Kerrosta kepeästi
Lopputalvesta kaipaa jo neuleiden sijaan hiukan kevyempää ilmettä ylle. Kun kerrostat rohkeasti hyvin laskeutuvia alaosia, mekkoja ja puseroita keskenään, vilukissakin on tyytyväinen.
Laskeutuvat materiaalit ovat imartelevia kaikille vartaloille. Päätä vain mitä kerrosta korostat eniten vahvalla värillä vai korostatko kaikkia kerroksia eri värein. |
Poikien Superpesiksen loppuottelusarja jatkuu Kerubi Stadionilla Joensuussa keskiviikkona 23.9. Kuva: Joona-Pekka Hirvonen
Poikien Superpesiksen loppuottelusarja jatkuu viikolla 39
Sotkamon Jymy kukisti Joensuun Mailan poikien Superpesiksen ensimmäisessä loppuottelussa viime viikon torstaina. Ottelusarja jatkuu viikolla 39, jolloin loppuottelusarjan toinen ottelu pelataan Joensuussa keskiviikkona 23.9. ja kolmas ottelu tarvittaessa Sotkamossa torstaina 24.9. Mestaruuteen vaaditaan kaksi voittoa.
Facebook
Twitter
Otteluaikataulussa oli sijoitettu toinen loppuottelu ehdollisesti myös huomiselle tiistaille, jos miesten Superpesiksen välierissä ei olisi tarvittu kolmatta kierrosta. Joukkueet ovat olleet alusta alkaen tietoisia kaikista vaihtoehdoista ottelupäivien osalta.
Miesten Superpesiksessä Joensuun Maila pelaa pronssiottelussa ja Sotkamon Jymy joko loppu- tai pronssiottelussa huomisen välieräottelun tuloksesta riippuen.
Ruudun Fanikamera näyttää kaikki poikien loppuottelusarjan kohtaamiset Sotkamon Jymyn ja Joensuun Mailan tuottamina. |
Ruusu on aina tarkkaillut maailmaa ylhäältä päin, kahdeksankerroksisen taivastornin huipulta. Säde puolestaan asuu kaksikerroksessa puutalossa ja on tottunut huomaamaan kaikki maanrajan kulkijat, kuten hiiret, postinkantajat sekä omistajiaan ulkoiluttavat koirat. Johanna Hulkon hurmaava saturomaanissa seikkaillaan Oulun Raksilassa. Oululaislukija löytää niin tekstistä kuin Sanna Pelliccionin tunnelmallisista kuvista monia tuttuja paikkoja aina Impolan kaupasta Pakkalan kouluun. Tarinan maailmassa Raksilan miljöö on jännittävällä tavalla hieman vieras ja salaperäinen.
Kenelle? Seikkailijat Ruusu ja Säde sopii mainiosti ääneen luettavaksi niin eskareille kuin alakouluunkin. Kirjan luvut ovat lyhyitä, usein vain yhden sivun mittaisia, mikä kannustaa myös itsenäistä lapsilukijaa eteenpäin tarinassa.
TERVEISIÄ KOTIHUUDEILTA
Ruusun lipputangon juureen kippaama auringonoranssi kiulukka kohtasi seuraavan talven pakkaset hangen alla. Urheasti se kasvatti pensaan, joka kukkii Raksilassa vieläkin. Voit käydä itse katsomassa. (s. 44.)
Käy kävelykierroksella omassa lähiympäristössäsi ja kirjaa ylös pieniä, tarkkoja havaintoja vaikkapa jonkin talon väristä, kukkapenkistä, jouluvaloista, ikkunaverhoista, polkupyöristä, roskapöntöistä, linnuista, koirankakoista, lätäköistä, loskasta, ötököistä tai jostain ihan muusta. Valitse jokin havainnoistasi ja kirjoita siitä pieni viesti. Jos haluat, voit aloittaa huudahduksella Arvaa mitä! ja päättää Johanna Hulkolta lainattuun lauseeseen Voit käydä itse katsomassa. Esimerkiksi näin:
Arvaa mitä! Peltolan pikkumetsässä on pötköttänyt koko talven punainen polkupyörä, josta puuttuu eturengas. Voit käydä itse katsomassa.
Jos teette tehtävän porukalla, voitte koota havainnoistanne kokonaisen lähiympäristön uutiskoosteen.
KOHTAUS LÄHIKAUPAN EDESSÄ
Kun Ruusu sitten iski silmänsä Impolan kaupan edessä viimeistä syysriemua kukkivaan pensaaseen, hän päätti pihistää pulleimman palleron ystäväänsä varten. Mutta mustahuivinen Peltosen mummo astui kaupasta juuri, kun Ruusu ojensi kätensä, ja näki kaiken. (s. 17)
Vielä joku vuosikymmen sitten Oulun Raksilassa toimi lähikauppa nimeltä Impola. Mikä on sinun kotiasi lähinnä olevan kaupan nimi? Käy nappaamassa kännykällä valokuva lähikaupasta tai jostain muusta lähiympäristössäsi toimivasta liikkeestä, kuten kampaamosta, kioskista tai ravintolasta.
Kehitellään kohtauksia lähikauppojen edustoille:
1. Tulosta ottamasi kuva ja liimaa se paperille.
2. Piirrä tai leikkaa lehdestä vähintään kaksi henkilöhahmoa ja liimaa ne paperin etuosaan. Halutessasi voit piirtää tai liimata kuvaan myös puita, teitä ynnä muuta ympäristöä.
3. Leikkaa ja liimaa henkilöillesi ajatus- tai puhekuplia. Kirjoita kupliin, mitä tyyppisi sanovat tai miettivät.
Valmista! Tiesitkö, että tällaista kuvitustapaa kutsutaan kollaasitekniikaksi? Kyse on tekniikasta, jossa erilaisia materiaaleja (kuten valokuvaa, lehdistä leikattua, itse piirrettyä jne.) yhdistetään samaan teokseen.
YSTÄVYYS ON KUIN…
Ystävyys on nimittäin sellaista, että se kantaa läpi vuosikymmenten, mummoksi asti. (s. 44.)
Aloitetaan listaamalla talteen
kolme hassua adjektiivia (esim. pörröinen),
kolme herkkuruokaa (esim. suklaakakku) sekä
kolme hauskaa paikkaa (esim. uimaranta).
Sitten tutustutaan vertaukseen! Vertaus on kielikuva, joka kuvailee jotain asiaa – vaikkapa ystävyyttä – rinnastamalla sen johonkin toiseen asiaan. Vertaus sisältää jonkin kytkevän elementin, tavallisesti sanan kuin.
Rakennetaan ystävyysvertauksia yhdistelemällä alussa listatuista adjektiiveista, herkuista ja paikoista kivoja kokonaisuuksia. Vaikkapa näin: |
Tarjoamme yleisilmanvaihtoon asiakaskohtaisesti räätälöidyt suodatinratkaisut. Autamme valitsemaan ilmansuodattimet, jotka ovat tarpeisiisi juuri oikein mitoitetut, suodattavat tehokkaasti ja toimivat energiatehokkaasti – pitkään.
TIESITKÖ TÄMÄN?
Yli puolet suodattimen aiheuttamista kokonaiskustannuksista muodostuu kulutetun puhallinenergian kautta.
Kokonaisvaltaiset suodatinratkaisut
Henkilökohtainen palvelu
Pääpaikkamme on Seinäjoella, josta käsin palvelemme ketterästi ympäri Suomen. Saat käyttöösi aina oman henkilökohtaisen myyjän, jolla on halu löytää sinulle optimaalisin ratkaisu.
Huolellinen kartoitus
Palveluumme kuuluu aina asiakkaan kiinteistö- ja konekohtainen suodatinkartoitus. Tällä tavoin varmistamme suodattimien toimintavarmuuden ja vähennämme asiakkaan työmäärää. Myös reklamaatiot ja niistä aiheutuvat kustannukset vähentyvät.
Omnet - sähköinen tilausjärjestelmä
Sopimusasiakkaille on käytössä sähköinen tilausjärjestelmä, joka nopeuttaa tuotteiden tilaamista. Päivitetyt suodatinlistat kaikille tilaajille, joten yhden listan periaate vähentää virheitä ja poistaa useiden tilauslistojen aiheuttamat virheet. Yhteinen tilaushistoria, vaikka olisi useampi käyttäjä.
Valitse energiatehokas ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempi ratkaisu
Missiomme on auttaa asiakasta pääsemään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun, ottaen huomioon asiakkaan tarpeet ja suodattimien laadun. Toimintaamme ohjaa myös ekologisuus ja eettisyys.
Asiantuntemuksemme on käytössäsi – koulutus- ja konsultaatiopalvelut
Haluatko varmistaa, että ilmansuodattimesi toimivat tehokkaasti ja oikein ja sisäilmanlaatu on paras mahdollinen?
Tarjoamme opastusta suodattimien käyttöön liittyvissä asioissa. Käymme läpi mm. mitä eri suodatusluokat tarkoittavat, milloin suodatin tulisi vaihtaa, mitä tulee huomioida suodattimien huollossa ja millaisilla toimilla sisäilman laatuun voi vaikuttaa. |
Philadelphialainen runoijila ja kokeellisen musiikin artisti Moor Mother vakuuttaaa tällä uhmaavan tylyllä ja mukaansa tempaavalla tulevan albuminsa Analog Fluids of Sonic Black Holes ensimmäisellä singlellään.
Tummasävytteinen After Images ei turhaan pyytele anteeksi, se ammentaa tulevan levyn nimen mukaisesti jostain soonisten mustien aukkojen analogisista nesteistä mielenkiintoisen tumman triphopin, rituaalirytmien, runouden, punkin tylyyden ja vaihtoehtoisen elektronisen hiphopin täydellisestä hybridistä. Se on yhtälailla sukua viime viikolla julkaistulle Kim Gordonin nerokkaalle uutuuskappaleelle tai Neneh Cherryn viime levyn vakuuttaville raidoille, mutta myös Definitive Juxin ja Warpin vuosituhannen vaihteen kokellisemmalle hiphopille.
Kappaleen tuotannosta vastaa Moor Motherin rinnalla Godflesh-yhtyeen Justin Broadrick, tulevalla albumilla ovat mukana muun muassa Saul Williams, King Britt ja Reef the Lost Cause.
Moor Mother saapuu 11. marraskuuta Suomeen ja esiintyy Tavastialla, ei varmaankaan sovi tätä keikkaa missata!
Kuuntele ja seuraa päivittäin rakkaudella päivitettävää Päivän Biisit -soittolistaa Spotifyssä ja Apple Musicissa. |
Tammi- ja helmikuussa aurinkopaneelit ostaneet henkilöt ehtivät saada toimituksen ennen kuin nykyinen pandemia ehti vaikuttaa saksalaisten aurinkosähköpaneelien tuotantoon.
Covid-19 pandemiasta ja korkeasta kysynnästä johtuen myös eurooppalainen aurinkopaneelituotanto on kärsinyt tänä keväänä. Aurinkovirta on saanut varattu 600 aurinkosähköpaneelia, joista ensimmäiset 307 kpl on nyt myyty ja loput 293 ovat käytössä noin 10-12 uuden osallistujan projektiin korkeintaan parin seuraavan viikon aikana.
Aurinkopaneelien valmistaja nosti paneelien hintaa 1,00 eur / kpl + alv pääsiäisen aikana, mutta muuten paneelin hinta on pysynyt vakaana viimeiset kaksi kuutautta. Yhden Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin Aurinkovirta-osallistujahinta on nyt 123,48 eur / kpl + alv.
Eli seuraavan viikon tai parin aikana aurinkopaneelien tilauksen tehneet saavat paneelit noin 3 viikossa (1 viikko menee varastolla 1-2 viikkoa rahtiin). Myös covid-19 on myös hidastanut paneelit lähettävän varaston työskentelyä, kun henkilökunta on jaettu kahteen vuoroon tartuntojen ehkäisemiseksi.
Myöhemmin keväällä ja kesällä toimitukset jatkuvat, mutta aurinkopaneelien toimitusaika on 1-2 tai 3 kk. Invertterien ja telineiden toimitusaika on hyvä, nämä tapahtuvat noin kahdessa viikossa ja aika menee pääasiassa varastossa, laivassa ja Suomen jakelussa tarvittavaan aikaan. |
Jatkuva säästö- ja sopeutuspuhe ei saa tarkoittaa sitä, että unohdetaan mitkä ovat kunnan tärkeimmät perustehtävät. Yksi niistä on perus- ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden lisääminen.
Kun Turussa viime vuonna ajettiin läpi “uudistusohjelma”-nimellä kulkevaa säästölistaa, oli jo alusta asti selvää, että palveluiden uudistamisessa oikeasti oli kyse vain menoleikkauksista. Siksi moni valtuutettu ilahtui kun 128 toimenpiteen listaan myös mahtui muutama ennalta-ehkäisevä toimenpide, mukaan lukien kirjaus sosiaalisen luototuksen käyttöön ottamisesta. Kun valtuusto vuosi sitten kesäkuussa hyväksyi uudistusohjelman, luki ohjelmassa, että sosiaalinen luototus otetaan käyttöön ja että lopullinen arvio tehdään talousarvion laadinnan yhteydessä.
Sosiaalinen luototus on tällä hetkellä käytössä noin 30 kunnassa, muun muassa Helsingissä, Porissa, Rovaniemellä, Vantaalla, Espoossa ja Jyväskylässä. Idea on tarjota kohtuuhintaista luottoa taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi, pienituloisille ja vähävaraisille kuntalaisille joiden ei ole mahdollista saada muuta luottoa, tai joilla ei ole riittävästi tuloja välttämättömien menojen kattamiseen kohtuuajassa.
Kunnat, joissa luototus on käytössä, ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin. Mahdolliset luottotappiot ovat olleet pieniä verrattuna saataviin säästöihin ja järjestelmästä on saatu niin sosiaalisten kuin taloudellisten vaikutusten osalta hyvää näyttöä. Järjestelmä vähentää tarvetta esimerkiksi toimeentulotuelle ja pikavippeihin. Turun kaupungin velkaneuvontatoimiston tekemän selvityksen mukaan Turulle säästöä sosiaalisesta luototuksesta tulisi varovaisella arviolla alkuinvestoinnin jälkeen noin 500 000 euroa vuodessa.
Talousarvion käsittelyn yhteydessä talousarvioehdotuksessa luki hyvinvointitoimialan kohdalla, että sosiaalinen luototus otetaan käyttöön. Tosiasiallisesti määräraha ei kuitenkaan sisältynyt talousarvioon, ja sosiaalisesta luototuksesta tuli siten, kenties monen valtuutetun tiedostamatta, yksi kolmesta 128 tehtävän listalta olevasta toimenpiteestä, jota ei toteuteta.
Tällä hetkellä valmistellaan jatkoa ensimmäiselle uudistusohjelmalle. Turun kaupungin virkamiehillä ja päättäjillä on nyt tärkeä paikka näyttää, että ollaan valmiita toteuttamaan myös sellaisia uudistuksia, joilla huolehditaan kunnan tärkeistä perustehtävistä. Vasemmistoliitto ainakin on siihen valmis. Sosiaalisella luototuksella edistetään ihmisten taloudellista yhdenvertaisuutta ja saadaan aikaan myös taloudellista säästöä. |
Kesän kylminä iltoina oli aikaa rakennella uuttaa WordPress-teemaa ja sen tuloksena syntyi teema nimeltään Path. Se on jo julkaistu themehybrid.com sivustolla ja piakkoin se nähtäneen myös wordpress.org -sivulla.
Kirjoittaja Kirjoittanut Sami Keijonen
Julkaisupäivämäärä 08.08.2012
Kesän kylminä iltoina oli aikaa rakennella uuttaa WordPress-teemaa ja sen tuloksena syntyi teema nimeltään Path. Se on jo julkaistu themehybrid.com sivustolla ja piakkoin se nähtäneen myös wordpress.org -sivulla. Ainakin Brian (@Krogsgard) tykkää teemasta.
Y’all, look at this gorgeous responsive theme named Path by @samikeijonen demo: http://t.co/I1Z3I184 free download: http://t.co/qXBdEPFA |
Kirjoitin kaupunkilehti Tamperelaiseen viime lauantaina Lempäälän kunnanvaltuuston kokouskulttuurista:
”Istuin keskiviikkona Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin palvelurakentamista. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja piti pöyristyttävänä sitä, että eräs valtuutettu teki kohdassa muutosesityksen.
Tilanne nosti mielestäni esiin kunnanvaltuuston todellisen luonteen – ainakin Lempäälässä. Olen viimeiset kaksi vuotta toiminut nuorisovaltuuston edustajana läsnä- ja puheoikeudella Lempäälän kunnanvaltuustossa. Tuona aikana on kunnanvaltuustossa äänestetty vain muutamasta esityksestä. Kokoukset kyllä kestävät pitkään, mutta suurin osa puheenvuoroista on kiitospuheenvuoroja tai suunnattu vain keskustelunherättäjäksi. Aitoa keskustelua salissa harvemmin käydään.
Kunnanvaltuuston merkitys on jäänyt pieneksi, kun kaikki sovitaan etukäteen. Kuntalaisia ei politiikka kiinnosta, mistä kertoo esimerkiksi kunnallisvaalien matala äänestysprosentti ja kunnanvaltuuston lehtereiden tyhjyys. Tilannetta ei ainakaan paranna se, että päätöksistä ei julkisesti haluta edes keskustella, vaan niistä päätetään suljettujen ovien takana joko neuvotteluissa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa.
Samalla rehellisesti sanoen tuntuu siltä, että jopa osa valtuutetuista jää päätöksenteon ulkopuolelle. En itse usko, että kaikilla valtuutetuilla on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa ryhmien puheenjohtajien käymiin neuvotteluihin.”
Koko kolumnin voi lukea Kaupunkilehti Tamperelaisesta: ”Tuleeko valtuustossa keskustella”
Olen saanut kirjoituksestani paljon palautetta, pääosin positiivista sellaista. Myös muissa kunnissa tilanne vaikuttaa olevan samankaltainen: julkinen keskustelu on jäänyt pelkäksi kulissiksi, kun päätökset tehdään piilossa kuntalaisilta. Ongelma vaivaa erityisesti pienempiä kuntia, joissa ei välttämättä ole riittävästi kuntalaisia nostamaan ongelmakohtia esille.
Haluan myös palautteen pohjalta sanoa, että ymmärrän todellakin päätöksenteon valmistelun merkityksen. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa tehtäviin päätöksiin on tärkeää vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa ja isoja kokonaisuuksia ei voida päättää pelkällä nuijankopautuksella ilman sen suurempia suunnitelmia. Suurempiakin kokonaisuuksia pitää kuitenkin olla valmis muuttamaan valtuustossa, joka on kuitenkin kunnan ylin päättävä toimielin.
Lopetan siihen, mihin kolumninikin viimeksi lopetin: Hyvään hallintoon kuuluu avoimuus, jota ei saavuteta ilman julkista väittelyä.
TweetLinkedInFacebook
Tuleviin kriiseihin pitää varautua ajoissa
Matias Mäkiranta
Opiskelen taloustiedettä Lontoossa ja pyöritän 10-neliön kampuskämpästäni omaa yritystäni. Samaan aikaan yritän vaikuttaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän maailman puolesta. Voit ottaa yhteyttä minuun sähköpostitse: matias@wuores.fi |
PwC:n tuoreen kyselyn mukaan mahdollisuus edetä uralla on erityisen tärkeää työuransa alussa oleville ja nuorille naisille. Työnantajaa valitessaan naiset haluavat myös tietää, onko työnantaja sitoutunut monimuotoisuuteen työpaikalla.
PwC:n uusi Winning the fight for female talent -raportti tutkii, miten työnantajat voivat houkutella naisosaajia työntekijöiksi ja pitää heidät yhtiönsä palveluksessa.
Raportti perustuu kahteen kyselyyn. Yhdessä selvitettiin työntekijöiden uratavoitteita sekä kokemuksia ja odotuksia työpaikan monimuotoisuudesta. Toisessa monimuotoisuudesta tai rekrytoinnista vastaavilta johtajilta kysyttiin monimuotoisuuden trendeistä ja käytännöistä. Työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 4792 ammattilaista 70 maasta – 3934 naista ja 845 miestä, joilla on viimeaikaista kokemusta työmarkkinoilta. Päätöksentekijöiden kyselyyn osallistui 328 monimuotoisuudesta tai rekrytoinnista vastaavaa johtajaa.
Naiset ja miehet pitivät uramahdollisuuksia yhtenä tärkeimmistä työpaikan ominaisuuksista. Tärkeimmäksi sen nostivat työuransa alussa olevat naiset ja naispuoliset milleniaalit. Etenemismahdollisuuksien vähäisyys oli naisille myös yleinen syy vaihtaa työpaikkaa (35 %).
Yhtiöistä jopa kolme neljästä (76 %) on ottanut monimuotoisuuden osaksi työnantajabrändiään. Naispuolisista vastaajista yli puolet (56 %) ei usko pelkkiin puheisiin vaan selvittää, onko yrityksellä aktiivista toimintaa monimuotoisuuden lisäämiseksi. Lisäksi 61 % naisista ja 49 % miehistä selvittää, miten monimuotoisuus näkyy mahdollisen työnantajan johdossa.
“Kilpailu osaajista käy yhä kiivaammaksi, ja siksi jokaisen organisaation on päivitettävä käytäntönsä vastaamaan markkinoilla olevien työnhakijoiden tarpeisiin. Nykynaiset haluavat uraltaan paljon aiempia sukupolvia enemmän, joten organisaatioiden on pysyttävä ajan tasalla houkutellakseen heistä parhaat riveihinsä”, sanoo yritysvastuupalveluista ja monimuotoisuudesta PwC:llä vastaava partneri Sirpa Juutinen.
Lähes neljä viidestä suuresta organisaatiosta ilmoitti hakevansa aktiivisesti lisää naisia työntekijöiksi etenkin kokemusta vaativiin ja johtotehtäviin. Kilpailu naisosaajista kiihtyy varsinkin aloilla, joilla naisten osuus työvoimasta on ollut suhteellisen alhainen.
”Kyselyyn vastanneista naisista jopa 45 % piti sukupuoleen liittyviä stereotypioita rekrytointiprosessissa suurimpana esteenä puhuttaessa naisten palkkaamista vaativimpiin asiantuntijatehtäviin. Tämän vuoksi jokaisen rekrytointiin osallistuvan olisi tärkeää tunnistaa myös tiedostomattomat ennakkoluulonsa”, Juutinen jatkaa.
Lisätietoja:
Sirpa Juutinen, PwC, puh. 040 578 2615, sirpa.juutinen@fi.pwc.com
Raporttiin voi tutustua täällä: http://www.pwc.com/femaletalent
Lisää monimuotoisuudesta myös PwC:n Gender Agenda -blogissa.
PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 930 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 157 maassa yli 223 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure. |
7.3.2019Ei sohvakoulutuksia16.8.2016Tutustuminen F1 logistiikkaan16.8.2016Cargoline koulutti päiväntasaajalla
CargoLine Finland Oy on vuonna 2012 perustettu, korkeatasoisia kuljettajakoulutuksia tuottava yritys.
Yrityksemme on viranomaisen hyväksymä koulutuskeskus.
Olemme erikoistuneet turvallisen ja taloudellisen ajotavan koulutukseen.
Myös kuljetusten turvallisuuteen, kuorman varmistukseen sekä kuljettajan sosiaalilainsäädäntöön liittyvät koulutukset kuuluvat palveluihimme. |
Sosiaalinen media on ollut pitkään paikka irtautua arjesta – siellä on voinut viettää aikaa mielenkiintoisia YouTube-videoita katsellen, tai ystävien kanssa päivän kuulumisia vaihtaen. Tänä päivänä some on kuitenkin aikaisempiakin vuosia merkittävämpi osa ihmisten arkea, mikä on muovannut siitä myös loistavan paikan tehdä tehokasta markkinointia. Somen potentiaalin hyödyntäminen yritystoiminnan kasvattamisessa vaatii kuitenkin satunnaisen postailun sijaan suunnitelmallisuutta ja työkaluja, joita osataan hyödyntää oikein. Lue täältä, mitä nämä somettamista helpottavat työkalut ovat.
Somemarkkinointi on sosiaalisen median hyödyntämistä tuotteen tai palvelun markkinoinnissa.
Sosiaalinen media on aina ollut paikka viihtymiselle, mutta nykyään se on yhä enemmän paikka myös kaupanteolle. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti rakastettu Instagram yhdistää yhden sovelluksen sisään sekä viihtymisen että ostamisen – asiakkaan ei tarvitse edes poistua somesta tehdäkseen ostosta mainostajan verkkokaupassa. Jos Bazar Helsinki saisi valita ainoastaan yhden paikan tehdä mainontaa, olisi se epäilemättä sosiaalinen media. Tämän postauksen luettuasi somemarkkinointi olisi varmasti myös sinun valintasi.
Somemarkkinointi tarvitsee toimiakseen suunnitelman
Sosiaalinen media on täynnä toinen toistaan rakastetumpia kanavia. On Facebookia, Instagramia, TikTokia ja Snapchatia. Saat takuulla ison loven lompakkoon, mikäli yrität heti ensi kättelyssä handlata menestyksekkäästi kaikki tarjolla olevat kanavat tietämättä edes sitä, missä juuri sinun yrityksesi kohderyhmä viettää aikaansa. Jotta somemarkkinointi voi toimia, on sitä tehtävä suunnitelmallisesti.
Mieti,
ketä haluat tavoitella ja miksi?
mistä kanavasta heidät löytää?
millaiseen sisältöön he sitoutuvat? → tykkäykset, kommentit, jaot
mitä tavoittelet markkinoinnilla? → esim. myyntiä tai uusia asiakkaita
Somessa kannattaa tuottaa aitoa sisältöä. Somekansa vainuaa kyllä heti, mikäli esität jotain muuta, tai seuraajasi ovat vaikkapa ostettuja. Ole oma itsesi ja anna persoonasi näkyä. Rakenna tunnistettava brändi, joka ei huku samaan massaan muiden ihmisten julkaisujen joukkoon. Tuo esiin asiantuntijuutta ja sitä, miksi juuri sinun tuotteesi tai palvelusi on ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Käytä somemarkkinoinnin suunnitteluun tunti jos toinenkin, jotta saat tulevaisuudessakin käytettyä kaikki voimavarat ajasta rahaan mahdollisimman tehokkaasti.
Lukuvinkki: Millainen sisällöntuotanto sopii yrityksellesi?
Somemarkkinointi rahalla vai ilman?
Somemarkkinointi pitää sisällään kaikki sosiaalisessa mediassa tehdyt toimenpiteet, joilla pyritään edistämään liiketoimintaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa säännöllisesti julkaistut postaukset, asiakaspalvelu, analytiikan pohjalta tehty sisällön suunnittelu sekä maksullinen mainonta. Kuten huomaat, markkinointia on itse asiassa aika monikin asia. Vaikka pystyisitkin tekemään paljon käyttämättä mainontaan euroakaan, tekee usein viimeistäänkin kanavien algoritmien toiminta maksullisen mainonnan käytön lähes välttämättömäksi. Kun mainonnan tekee oikein, on se hurjan kannattavaa.
Tehokas somemarkkinointi ammentaa voimansa laadukkaasta, kiinnostavasta sisällöstä oikeassa kanavassa sekä siitä, että sen leviämistä tehostetaan ja kohdentaminen tehdään entistäkin tarkemmin maksetun mainonnan avulla.
Tässä loputtomassa verkkoviidakossa kukaan ei löydä sisältösi pariin vahingossa – edes kaikki seuraajasi eivät näe orgaanisia postauksiasi kanavien algoritmien vuoksi.
Somemarkkinointi ulkoistettuna
Vaikka olet esillä somessa, älä unohda laadukkaan verkkosivun tärkeyttä. Kun teet somemarkkinointia, ohjaat potentiaalisia asiakkaita myös verkkosivuillesi – joko suoranaisesti mainoksen linkin kautta tai niin, että ihmiset kiinnostuvat ja käyvät katsomassa hakukoneen kautta. Mikäli verkkosivu latautuu hitaasti, ei käyttäydy responsiivisesti tai näyttää epäammattimaiselta, on somemarkkinointiin käytetty panos osittain valunut kankkulan kaivoon.
Somemarkkinointi on tärkeää, sillä tänä päivänä ihmiset viettävät aikaa verkossa ja tekevät siellä myös ostoksensa.
Bazar Helsinki auttaa sinua mielellään niin verkkosivun kuin somenkin kanssa – älä epäröi pyytää apua, kun siltä tuntuu. Ulkoistettuna palveluna somemarkkinointi säästää tunteja ja hermoja yrittäjältä, joka tahtoo keskittyä tekemään sitä, mitä todella rakastaa. |
Elämä on ristiriitainen käsite ihmisten ja eläinten yhteisessä maailmassa. Ihmisten parissa elävien eläinten elämä on aina tavalla tai toisella ihmisten käsissä, ja lemmikkieläinten kanssa tämä päätäntävalta toisen olennon elämästä korostuu. Ihminen voi säädellä, kuinka pitkä lemmikin elämä on, ja myös elämänlaadun määritteleminen on ihmisen tehtävä. Pehmeämpien arvojen myötä myös elämän arvostus on muuttunut, ja tunteet ovat yhä enemmän mukana lopetuspäätöksissä. Moni kokee yhä vahvemmin, että eläimelläkin on oikeus elää pitkä elämä ja kuolla vasta vanhana, ja nykylääketieteen avulla se onkin pitkälti mahdollista.
Rakkaus lemmikkiin hämärtää kuitenkin monesti sen tosiasian, että eläin ei ajattele elämästä ja kuolemasta samalla tavalla kuin ihminen. Vakavasti sairas ihminen pystyy ajattelemaan, että haluaa elää vielä kivuistaan huolimatta, koska elämässä on välillä hyviäkin hetkiä. Ihminen myös tietää, että välillä kipuja on vähemmän. Sairas ihminen saattaa haluta elää vielä siksi, että ehtisi tavata kaikki ystävänsä ja sanoa hyvästit, tai kokea vielä yhden matkan johonkin ennen kuolemaansa. Kuoleman lähestyessä ihminen tarraa yhä tiukemmin kiinni elämään, sillä kuolema on lopullinen ja tuntematon, eikä kukaan tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu vai tapahtuuko yhtään mitään.
Kun eläin on sairas, sen ajatukset ovat vain siinä hetkessä. Se tuntee kipua, sen voi olla vaikea liikkua ja se kokee olonsa turvattomaksi, koska ei voi puolustautua mahdollisilta vaaroilta. Eläin ei tiedä, että kipu saattaa tulla aaltoina, ja välillä on hetkiä, jolloin ei satu niin paljon. Pienikin kipu aiheuttaa eläimelle aina stressiä, ja etenkin saaliseläimelle kuten hevoselle se on varmasti pelottavaa. Hevonen, joka kokee ettei voi juosta pakoon, olisi luonnossa kuollut hevonen, ja vaikka kukaan ei meidän kesyhevosiamme tarhoista yhtäkkiä tulekaan syömään, hevosen alkukantaiset vaistot kertovat sille, että se on vaarassa. Pitkittynyt kipu aiheuttaa herkästi muita terveysvaivoja, kuten mahahaavan, joka voi syntyä hyvinkin lyhyessä ajassa, jos hevonen kokee riittävästi stressiä ja epämukavuutta.
Nykylääketieteen ansiosta hevoseltakin voidaan hoitaa jo vaikka mitä vaivoja, vaikka ne olisivat kuinka vakavia. On tietysti hienoa, että hevosten hyvinvointia voidaan edistää koko ajan paremmin, mutta tämä mahdollistaa valitettavasti myös sen, että hevosen elämää voidaan pitkittää enemmän kuin olisi ehkä eettisesti oikein. On vaivoja, joita ei voida kokonaan parantaa, mutta niitä voidaan lievittää ja niiden etenemistä voidaan hidastaa. Omistan itse parikymppisen kimon, jolla on nivelrikkoa ja muutama pieni patti hännässä (todennäköisesti kasvaimia, vaikkei niitä ole tutkittu). Niveliä on hoidettu piikittämällä, ja piikityksestä on saatu apua nopeasti. Hoitovaste on niin hyvä ja vaikutus ollut sen verran pitkä, että toistaiseksi olen sitä mieltä, että piikittäminen on ollut järkevää ja hevosen elämänlaadun kannalta hyvä päätös.
Mistä tietää, että etenevien vaivojen hoitaminen ei enää kannata? Milloin se ei ole enää eettisesti oikein? Tähän on varmasti yhtä monta vastausta kuin on eläinihmistäkin, ja myös eläinsuojelulaki asettaa tähän jotakin näkökulmia. Laki sanoo, että eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä, mutta kuka asettaa rajan siihen, milloin eläimen hoitaminen on lopetettava ja eutanasia on oikea vaihtoehto? Olen päättänyt, että omien eläinteni kohdalla, oli kyse mistä tahansa eläimestä, pidän kiinni muutamasta periaatteesta, joiden perusteella teen sitten joskus lopullisen päätöksen. Jos eläin ei pysty sairauden tai vamman takia enää toteuttamaan lajinmukaisia tarpeitaan (liikkumaan, syömään lajille normaalilla tavalla, olemaan lajitovereiden seurassa niin että kokee olonsa turvalliseksi, hoitamaan turkkiaan/kehoaan tai tekemään tarpeitaan kunnolla), ollaan jo askel liian pitkällä. Esimerkiksi vanhan hevosen kanssa en ikinä lähtisi siihen, että hampaat olisivat niin loppu, ettei hevonen voisi syödä enää heinää vaan pelkästään puuroja. Ruuan etsiminen ja pureskelu on hevosille niin tärkeä tarve, etten rehellisesti sanottuna usko, että hevonen voisi elää hevosenarvoista elämää syömällä pelkkää puuroa kiposta. Myös uni on meistä jokaiselle ensiarvoisen tärkeää, ja jos hevonen ei pysty/uskalla mennä enää makuulle, se ei saa levättyä kunnolla. Jalkavaivojen kohdalla vedän oman rajani siihen, että jos hevonen ei voisi liikkua itsenäisesti ilman ratsastajaa kivutta kaikissa askellajeissa, ei ole reilua pitää hevosta hengissä. Olen kerran nähnyt, kun vanha jalkavaivainen hevonen pelästyi ja yritti lähteä karkuun, mutta kroppa ei antanut enää periksi juosta, ja hevonen vain jotenkin hyppi ja loikki paniikissa paikallaan kun ei muuta voinut… Sillä hetkellä päätin, että siinä ollaan menty oman eettisen rajani yli jo aikaa sitten.
Olisi kaunista ja helppoa, jos jokainen meistä ihmisistä ja eläimistä kuolisi vanhuuteen rauhallisesti nukahtaen, mutta valitettavasti se ei mene niin. Luonnossa eläimet lähes aina joko syödään, metsästetään ihmisen toimesta tai sitten ne kuolevat hitaasti vammoihin tai sairauksiin. Lemmikkieläimiä harvemmin joutuu toisten eläinten saaliiksi (toki näitäkin sattuu), ja eläinsuojelulakiin ja ihmisten moraaliin nojaten minkään eläimen ei myöskään pitäisi ihmisten hoidossa kuolla hitaasti riutumalla. Näin kuitenkin valitettavasti käy aina silloin tällöin, kun vanhaa ja/tai sairasta eläintä hoidetaan ja pidetään lääkkeillä hengissä liian kauan, tai sitä vastoin jätetään hoitamatta ja ajatellaan, että kyllä se pärjää ja nauttii silti elämästään vaikka vähän ontuukin kolmea jalkaa ja hengästyy syödessään. Monesti ihminen myös sulkee silmänsä selvältä kivulta, koska sen näkeminen rakkaassa eläimessä on vaikeaa ja edellyttää ihmiseltä vastuullisia päätöksiä, joita haluaisimme välttää.
On todella pelottavaa sanoa, milloin toisen on aika kuolla. Se on kuitenkin tehtävä, jonka jokainen eläimen omistaja ottaa hartioilleen sillä hetkellä, kun hankkii eläimensä. Päätöksen tekeminen ei ole helppoa, se ei ole kivaa ja se aiheuttaa lähes aina ristiriitaisia tunteita siitä, onko päätös tehty liian aikaisin tai liian myöhään. Ihmisellä on kuitenkin valta määritellä toisen olennon elämän arvo, ja tuo arvo on suurin silloin, kun elämä on yhä elämisen arvoista – siksi viimeinen päätös on parempi tehdä vähän liian aikaisin kuin liian myöhään, ja se on suurin kiitos, jonka voimme eläinystävillemme yhteisistä vuosista antaa.
Tämä teksti on pyörinyt mielessäni jo useamman kuukauden, kerännyt inspiraatiota vähän sieltä sun täältä ja nyt se oli lopulta valmis julkaistavaksi. Omistan itse kaksi nuorta, yhden keski-ikäisen ja yhden vanhan eläimen, ja nämä asiat on syytä käydä itsensä kanssa läpi, vaikka päätös ei olisi toivottavasti vielä pitkään aikaan ajankohtainen… Missä menee sinun rajasi, ja minkälainen on sinun eläimesi arvoinen elämä?
– Kiti
Comments 1
Sari
18.10.2022 at 18:04
Kirjoituksesi olisi voinut olla minun näppäimistöltäni kirjoitettu. Minä olen se, joka päättää eläimeni elämän pituuden ja haluan lopetuksen tapahtuvan mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään (tietänet mitä tarkoitan?) Edellisen hevoseni viimeinen eläinlääkäri käynti päättyi siihen, että pyysin eläinlääkäriä lopettamaan hevoseni saman tien. Eläinlääkäri selkeästi kauhistui, ilmoitti ettei se ole mahdollista (pe iltapäivä, ruho olisi joutunut odottamaan klinikan pihalla viikonlopun yli, ymmärsin kyllä). Hevonen tuli kotiin ja söi kipulääkettä siihen saakka kun lopetuspäivä koitti. Eläinlääkärin mielestä hevoseni olisi mennyt ”oloneuvoksena”, minusta ei. Hevonen oli minulle tärkeä ja rakas, tiedän tehneeni oikein kun päästin sen pois. Säälittää ne eläimet, joiden elämänlaatu on huono, mutta omistaja ei näe kipuja. Eläin on etuoikeutettu, koska niillä eutanasia on sallittu. Meillä ihmisillä ei. |
Margit Sandemo (1924–2018) oli norjalais-ruotsalainen kirjailija. 1980-luvulla hän nousi Pohjoismaiden myydyimmäksi kirjailijaksi, kun hänen 47 kirjaa käsittävä, historiaa ja romantiikkaa yhdistävä romaanisarjansa Jääkansan tarina julkaistiin. Hän kirjoitti monia muitakin kirjasarjoja, kuten Noitamestari-sarjan.
Margit Sandemo syntyi Valdresissa Norjassa. Hänen isänsä oli runoilija ja äiti ruotsalainen opettaja. Margit muutti äitinsä mukana Ruotsiin ja opiskeli muun muassa taidekoulussa. Sandemo avioitui 1946 ja sai myöhemmin kolme lasta. Vuonna 1964 perhe muutti takaisin Valdresiin. Etelä-Ruotsiin Sandemo muutti vuonna 2002 lämpimämmän ilmaston vuoksi.
Valitessaan tulevaa ammattiaan Margit Sandemo ei tiennyt siitä muuta kuin sen, että sillä tulisi olemaan jotakin tekemistä taiteen kanssa. Hän kokeili monia aloja, kuten näyttelemistä, taidemaalausta, puunleikkaamista, tekstiilitaidetta, kuvanveistoa ja laulamista. Sandemo kirjoitti esikoisromaaninsa 40-vuotiaana vuonna 1964. Käsikirjoitus hylättiin yli sata kertaa, kunnes oslolainen kustantamo suostui julkaisemaan sen jatkokertomuksena.
Vuonna 1980 Sandemon kirjojen kustantaja ehdotti hänelle jännittävän ja romanttisen romaanisarjan kirjoittamista. Jääkansan tarinan ensimmäinen osa ilmestyi 1982 ja siitä tuli suuri yleisömenestys kaikissa Skandinavian maissa. Sandemon romaaneja on myyty vuoteen 2008 mennessä lähes 40 miljoonaa kappaletta kahdeksalla kielellä. Sandemo sai yli 60 000 lukijakirjettä vuodesta 1982 alkaen.
Lue lisää ...
Sandemo kirjoitti ”seikkailuja aikuisille” ja piti tärkeimpänä tavoitteenaan ihmisten viihdyttämistä. Sandemo piti kirjallisina esikuvinaan muun muassa William Shakespearea, Fjodor Dostojevskia, J. R. R. Tolkienia ja Agatha Christietä. Nuorena Kalevala ja Nalle Puh olivat hänen suosikkejaan. Sandemo kertoi saaneensa taiteellisia vaikutteita myös Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvista ja Gerhard Munthen peikkoaiheista maalauksista. Muita innoituksen lähteitä olivat taidemusiikki kuten Johann Sebastian Bach ja Ludwig van Beethoven sekä vanhat eurooppalaiset kansantarinat.
Sandemon lempiharrastuksiin kuuluivat pasianssin pelaaminen, ristisanatehtävien ratkominen ja matkat Islantiin, joihin kuului koskenlaskua, vuorikiipeilyä ja tulivuorien tutkimista. |
Posse Comitatus -laki ja vuoden 1807 kapinallaki määrittelevät ja rajoittavat liittohallituksen valtaa käyttää Yhdysvaltain armeijan joukkoja lain tai liittovaltion täytäntöönpanoon. sisäpolitiikka Yhdysvaltojen rajojen sisällä. Näistä laeista tuli keskustelunaiheita kesäkuussa 2020, jolloin presidentti Donald Trump ehdotti, että hän voisi määrätä Yhdysvaltain armeijan henkilöstön Yhdysvaltain kaupunkeihin auttamaan tukahduttamaan mielenosoituksia George Floydin, 46-vuotiaan mustan miehen kuolema, joka kuoli, kun valkoinen Minneapolisin poliisi fyysisesti hillitsi häntä upseeri. Presidentin toiminta kyseenalaisti myös sotilaallisen voiman käytön vaikutuksen siviililain täytäntöönpanoon Ensimmäinen tarkistus oikeus kokoontua ja protestoida.
Tärkeimmät takeaways: Posse Comitatus ja kapinan säädökset
Posse Comitatus Act ja Insurrection Act toimivat yhdessä määrittelemään ja rajoittamaan olosuhteita, joissa Yhdysvaltain armeija voidaan sijoittaa Amerikan maaperälle.
Posse Comitatus -lain mukaan asevoimia ei saa käyttää lakien täytäntöönpanoon Yhdysvalloissa, ellei perustuslaissa tai kongressin säädöksessä toisin sallita.
instagram viewer
Kapinallaki tarjoaa poikkeuksen Posse Comitatus -lakiin, joka valtuuttaa presidentin sijoittaa sekä Yhdysvaltain säännöllinen armeija että aktiivinen kansalliskaartin kapinaan ja kapina.
Kapina-laki voi antaa presidentille valtuudet ohittaa kongressi sijoittamalla säännöllisen armeijan Yhdysvaltain maaperälle.
Vaikka ensimmäinen muutos myöntää oikeudet kokoamiseen ja mielenosoituksiin, niitä voidaan rajoittaa tai ne voidaan keskeyttää, kun mielenosoitukset vaarantavat omaisuuden tai ihmisten hengen ja turvallisuuden.
Posse Comitatus -laki
Posse Comitatus -laissa kielletään Yhdysvaltain armeijan, ilmavoimien, laivaston tai merijalkaväen voimien käyttö valvonnassa liittovaltion, osavaltion tai paikalliset lait kaikkialla Amerikan mailla, ellei siihen ole perustuslaissa tai valtioneuvoston luvassa Kongressi. Posse Comitatus -laki ei kuitenkaan estä valtiota kansalliskaarti yksiköille avustamasta lainvalvontaa kotivaltiossaan tai viereisessä osavaltiossa valtion pyynnöstä kuvernööri tai kun hänet asetetaan liittovaltion valvonnassa presidentin kutsun kautta Kapinan kapinaan 1807.
Kapinan laki
Vuoden 1807 kapina-laki, poikkeuksena Posse Comitatus -lakiin, antaa Yhdysvaltojen presidentille valtuudet sijoittaa sekä Yhdysvaltain säännöllinen armeija että aktiivisen palveluksen kansalliskaarti - väliaikaisen liittovaltion valvonnassa - Yhdysvalloissa tietyissä äärimmäisissä tai hätätilanteissa, kuten mellakoissa, kapinoissa ja kapina.
Presidentti Trump ei ollut ensimmäinen eikä ainoa presidentti, joka oli ehdottanut kapinallakeen soveltamista. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran käsittelemään konflikteja alkuperäiskansojen kanssa 1800-luvulla. Molemmat presidentit Eisenhower ja Kennedy vedonnut tekoon auttaakseen valtion poliisia panemaan täytäntöön tuomioistuimen antamat määräykset rodun eriyttäminen etelässä. Viime aikoina tekoon vedottiin George H.W. Puska käsittelemään mellakoita ja ryöstelyjä hirmumyrsky Hugon jälkimainingeissa vuonna 1989 ja vuoden 1992 aikana Los Angeles mellakat.
Voivatko presidentit toimia yksin asevoimien lähettämisessä?
Monet lakiasiantuntijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kapinallaki antaa Yhdysvaltojen presidenteille valtuudet ohittaa kongressi sijoittamalla Yhdysvaltain maaperälle säännöllistä armeijaa puuttumaan kansalaisten tottelemattomuuteen.
Esimerkiksi Harvardin yliopiston lakiprofessori Noah Feldman on todennut, että kapinalain ”laaja kieli” sallii armeijan käytön tarvittaessa estääkseen teot "estävät liittovaltion lain täytäntöönpanoa siltä osin kuin paikallinen poliisi ja kansalliskaartit eivät pysty lopettamaan väkivaltaa kaduilla", kuten mellakat ja ryöstely.
Mitä kansalliskaarti ja armeija voivat tehdä Yhdysvaltain maaperässä
Mielenosoittajan nyrkki kolahtaa kansalliskaartin jäsenen marssin aikana vastauksena George Floydin kuolemaan 2. kesäkuuta 2020 Los Angelesissa Kaliforniassa.Brent Stirton / Getty Images
Posse Comitatus -laissa, kapinallaissa ja kansalliskaartipolitiikassa asetetaan rajoituksia kansalliskaartien toiminnalle, kun ne federalisoidaan ja lähetetään presidentin määräyksellä. Yleensä Yhdysvaltain säännöllisen armeijan ja kansalliskaartin joukot rajoittuvat tuen ja avun tarjoamiseen paikallisille ja osavaltioiden lainvalvontaviranomaisille ja yleisen turvallisuuden virastoille. Tällainen apu sisältää tyypillisesti ihmiselämän, julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemisen sekä siviilikunnan palauttamisen ja ylläpitämisen. Esimerkiksi Kansallisvartijan reaktiovoimat avustaa paikallista poliisia muun muassa sivuston turvallisuuden tarjoamisessa, tiesulkujen ja tarkastuspisteiden miehittämisessä sekä julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemisessa, myös ryöstämisen estämisessä.
Vuonna 2006 ja uudelleen vuonna 2010, jolloin presidentit George W. Bush ja Barack Obama lähettivät kansalliskaartijoukot Meksikon rajan varrella oleviin osavaltioihin auttamaan rajavartiota vuonna panemalla täytäntöön liittovaltion maahanmuuttolakeja, kansalliskaarti tarjosi valvontaa, tiedustelutietojen keräämistä ja huumeiden vastaista toimintaa täytäntöönpano. Ns.Operaatio Jumpstart"Kansallisvartija auttoi myös rakentamaan teitä, aitoja ja valvontatorneja, joita tarvitaan laittomien rajanylitysten estämiseksi.
Viime aikoina, 31. toukokuuta 2020, George Floydin kuoleman jälkeen vietetyn yön mellakoiden jälkeen Minnesotan kansalliskaartin kansalaisten sotilaat suorittivat 19 operaatiot, jotka auttavat Minneapolisin ja Saint Paulin poliisia ja palokuntia väkivallan uhrien kuljettamisessa alueen sairaaloihin, tulipalojen torjuntaan ja järjestyksen palauttamiseen alue.
Mitä säännöllinen armeija ei voi tehdä Yhdysvaltain maaperässä
Posse Comitatus -lain nojalla, kuten puolustusministeriön (DoD) politiikassa heijastuu, säännölliset sotajoukot, samalla kun ne on lähetetty paikalle Yhdysvaltain maaperällä on kielletty suorittamasta useita perinteisiä lainvalvontatoimia lukuun ottamatta tukiroolia, mukaan lukien:
Todellisten pidätysten, etsintöjen, kuulustelujen ja pidätysten suorittaminen
Voiman tai fyysisen väkivallan käyttäminen
Aseiden hankaus tai käyttö paitsi itsepuolustuksena, muun sotilashenkilöstön puolustamiseksi tai muiden kuin sotilaallisten henkilöiden puolustamiseksi, mukaan lukien siviililainvalvontaviranomaiset
Kansallisen vartijan armeijan poliisi odottaa lähtöään kaupunkiin panssaroiduilla kuljetusaluksilla DC: n kansalliskaartin yhteisjoukkojen päämajassa 2. kesäkuuta 2020 Washington DC: ssä.Drew Angerer / Getty Images
Armeijan käyttö ja oikeus protestoida
Vaikka sananvapaus ja oikeus kokoontua ja ilmaista mielipiteitä mielenosoitusten välityksellä, on erityisen suojattu Yhdysvaltain perustuslain muutos, hallitus saa rajoittaa, jopa keskeyttää nämä oikeudet tietyissä olosuhteissa.
Kansallisvartijan sotilas saa kukan mielenosoittajalta George Floydin kuolemasta rauhallisessa mielenosoituksessa Hollywoodissa 3. kesäkuuta 2020.Mario Tama / Getty Images
Useimmissa tapauksissa kokoontumis- ja mielenosoitusoikeuksia voidaan rajoittaa tai keskeyttää, kun protestitapahtuma johtaa tai sen katsotaan todennäköisesti johtavan väkivalta, joka vaarantaa ihmisen hengen ja turvallisuuden, lain rikkomukset, uhkat kansalliselle turvallisuudelle tai omaisuusvahinko, kuten ryöstö tai tuhopoltto. Pohjimmiltaan vapaus voi loppua siellä, missä mellakka alkaa.
Rauhallista kokoontumista ja mielenosoituksia, joihin ei liity väkivaltaa, kansalaisten tottelemattomuutta tai valtion lakien tahallista rikkomista, ei kuitenkaan voida laillisesti rajoittaa tai keskeyttää. Yleisessä käytännössä lainvalvontaviranomaisten mielenosoituksen lopettaminen tapahtuu vain "viimeisenä keinona". Poliisilla tai armeijalla ei ole perustuslaillista valtaa hajota protestikokoukset, jotka eivät aiheuta selvää ja nykyistä mellakan, siviilihäiriön, liikenteen häiritsemisen tai muun välittömän uhan yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle vaaralle turvallisuus.
Lähteet ja lisäviitteet
"Posse Comitatus -lakia." Yhdysvaltain pohjoinen komento, Syyskuu 23, 2019, https://www.northcom.mil/Newsroom/Fact-Sheets/Article-View/Article/563993/the-posse-comitatus-act/.
"Posse Comitatus -laki ja siihen liittyvät asiat: armeijan käyttö siviililain täytäntöönpanossa." Kongressin tutkimuspalvelu, 6. marraskuuta 2018, https://fas.org/sgp/crs/natsec/R42659.pdf.
Banks, William C. "Täydentävän turvallisuuden tarjoaminen - Kapina-laki ja sotilaallinen rooli kotikriiseihin vastaamisessa." Kansallisen turvallisuuden laki ja politiikka -lehti, 2009, https://jnslp.com/wp-content/uploads/2010/08/02-Banks-V13-8-18-09.pdf.
Hurtado, Patricia ja Van Voris, Bob. "Mitä laki sanoo joukkojen sijoittamisesta Yhdysvaltain maaperään." Bloomberg / Washington Post, 3. kesäkuuta 2020, https://www.washingtonpost.com/business/what-the-law-says-about-deploying-troops-on-us-soil/2020/06/02/58f554b6-a4fc-11ea-898e-b21b9a83f792_story.html.
"Mielenosoittajien oikeudet". American Civil Liberties Union: Tunne oikeutesi, https://www.aclu.org/know-your-rights/protesters-rights/.g |
AnyRail™ on erittäin helppokäyttöinen pienoisrautatien suunnittelutyökalu. Se sisältää kirjastot kaikkien yleisten pienoisrautatievalmistajien raidevalikoimille. AnyRail:illä suunnittelet nopeasti ja helposti oman ratasi - AnyRail:illä onnistut!
AnyRail:illä suunnittelu sujuu vauhdilla. Voit myös kokeilla rajattomasti eri vaihtoehtoja hioen ratasuunnitelmasi täydellisyyteen saakka. Sinun ei tarvitse olla tietokonenero onnistuaksesi.
Lataa Windowsille
Kokeile ilmaiseksi!
Kapasiteetiltaan rajatulla kokeiluversiolla voit kokeilla ohjelmaa ilmaiseksi ilman ostopakkoa tai aikarajaa. Jos ohjelma sopii sinulle, voit ostaa käyttölisenssin, joka poistaa rajoitukset ilman ohjelman uudelleenasennusta.
Lataa Windowsille
AnyRail:in mukana tulevat kirjastot kaikille merkittävilla valmistajille
AnyRail:llä käytössäsi on kokonaisen pienoisrautatiekaupan tavaravalikoima. Olemme sisällyttäneet ohjelmaan valtavan määrän raideosia ja muita tuotteita lukuisilta alan valmistajilta. Voit suunnitella ratasi käyttäen parhaiten siihen soveltuvia rataosia ja muuta materiaalia eri valmistajilta, jotta lopputulos on täydellinen.
Kun olet valmis aloittamaan radanrakentamisen, on sinulla tukenasi Anyrail:in tuottamat piirustukset ja ostoslistat, joilla projektisi onnistuu.
Anyrail:in käyttöliittymän kielen voi nyt valita vapaasti ja tarjolla on myös suomi. Asenna ensin monikielinen Anyrail allaolevan linkin kautta. Kun olet asentanut ohjelman, voit vaihtaa asetuksissa kieleksi suomen (Valikko: File – Options –Languages).
Your product is a little gem for folks who want a quick and simple solution for track design.Richard Ciechanowski, Australia
I must compliment you on the way you have built this software. It is easy to use and surprisingly intuitive once you learn a few basics. I still have a heck of a lot to learn but as I discover new things it puts a smile on my face.John C., UK |
HUOM! YSAn kehitys lakkautettiin keväällä 2019. Jatkossa kuvailutarpeisiin vastaa Yleinen suomalainen ontologia YSO.
YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit. Se sisältää myös maantieteellisiä nimiä. YSAssa on noin 32 000 termiä, joista noin 6000 maantieteellistä nimeä. Sanasto karttuu vuosittain noin 1000 uudella termillä. YSAa on käytetty tietokannoissa vuodesta 1987 lähtien. Allärs on YSAn ruotsinkielinen käännös. Sanaston laadinnassa on noudatettu Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeita (SFS 5471).
YSA on selailtavissa Finto-palvelussa: finto.fi/ysa/fi/
YSAn ja Allärsin kehitys lakkaa vuonna 2019 ja näitä asiasanastoja käyttäneet organisaatiot siirtyvät käyttämään YSOa. Enemmän tietoa tästä siirtymästä löytyy konversioon keskittyviltä sivuiltamme.
Miten YSAan otetaan uusia asiasanoja?
Asiasanaehdotuksia voi tehdä YSAn ja YSOn uusien käsitteiden ehdotusjärjestelmän avulla. Asiasanaehdotuksen käsittelyä helpottaa, jos siitä käy ilmi termin käyttökonteksti. Määritelmät ja selitykset ovat myös tervetulleita
Päätökset YSAn uusista asiasanoista tehdään sanastopalavereissa, joita on noin neljä kertaa vuodessa. Palaverissa on edustettuna eri sektoreita: Kansalliskirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjasto, Eduskunnan kirjasto, BTJ Finland ja YLE.
Asiasanaehdotukset tulevat pääosin kirjastoista, mutta myös museoista, arkistoista ja muista asiasanastoja ja ontologioita käyttävistä organisaatioista. Palaveria varten YSAn toimittaja kokoaa ehdotukset, tutkii niiden suhdetta jo olemassa oleviin asiasanoihin, selvittää termien muotoa ja merkitystä ja tutkii niiden mahdollista käyttöä tietokannoissa. Palaverissa päätetään, mitkä sanat otetaan YSAan ja mitkä jäävät vielä seurattaviksi termeiksi. Viimeksi mainitut kirjataan Kansalliskirjaston työtietokantaan ja niihin voidaan palata tarvittaessa.
Finto-palvelun YSAan uudet asiasanat päätyvät sitten, kun niille on luotu tesauruksen edellyttämät suhteet. |
Ala-Kulju (e. Poikonen), Eveliina S 27.10.1867 Lehtimäki K 03.06.1940 Seinäjoki V suntio, kiertokoulun opettaja Isak Ojala, Susanna Koivisto P1 Juho Poikonen 1890 - 1894 (k.) P2 Aleksanteri Ala-Kulju 1897 -
URA. kansakoulu , kiertokoulunopettajan kurssi
kiertokoulunopettaja Kuortaneella ja Karstulassa 1885-1890, talonemäntä Kuortaneella 1890-1893, USA:ssa 1893-1894, kaupanhoitaja Kuortaneella 1895-1897, talonemäntä 1897-1940, Kotikasvatusyhdistyksen puhuja 1912-1940, Suomalaisen puolueen kansanedustaja Vaasan läänin itäinen vaalipiiri 22.05.1907 - 28.02.1910, Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri 02.02.1914 - 31.03.1919
Maatalousvaliokunta, Sivistysvaliokunta, Suuri valiokunta
Suomalaisen puolueen lisätty puoluevaltuuskunta; Kokoomuksen naisvaliokunta (lisäjäsen); SOK:n lastenkotien johtokunta |
Puu, personointi ja eukalyptukset, nämä kaikki yhdistyvät tässä puisessa syntymäjulisteessa. Puinen juliste on ihana tapa muistaa lapsen synrtymää ja se on täydellinen lahja vastasyntyneelle.
Lapsen nimi painetaan kauniilla kaunolla seppeleen keskelle ja alapuolelle tulee syntymäpäivä ja -aika, sekä pituus ja paino.
Syntymäjulisteemme valmistettu laadukkaasta kotimaisesta, PEFC ja FSC sertifioidusta, 1mm ohuesta koivuvanerista.
Julisteeseen painetaan nimi / nimet, syntymäpäivä, -aika, -paino ja -pituus.
Painamme julisteen antamillasi tiedoilla joten täytäthän lomakkeen tarkasti. Valmistusaika on julisteilla noin 1 viikko.
Valmistettu Suomessa.
Pakkaamme tilaukset matkaan Helsingissä studiollamme ja olet myös tervetullut noutamaan tilauksesi sovittuna ajankohtana.
Yleensä tilaukset lähtevät matkaan 1-3 työpäivän kuluessa, mutta huomioithan, että välillä tilauksissa saattaa kulua hieman pidempään (erityisesti joulun aikaan).
Puisissa syntymäjulisteissa valmistusaika on noin viikko tilauksesta.
Mikäli olet ostamassa lahjaa voimme toimittaa tilauksesi suoraa myös lahjan saajalle.
Haluamme, että olet tyytyväinen tilaukseesi ja tarjoammekin 14 vuorokauden ilmaisen vaihdon ja palautuksen kaikkiin tilauksiin. |
Toivottavasti lohentäyteinen syksy on taas täällä, kun vedet ovat viilenneet lähelle 10- astetta. Olemme tehneet pari reissua järvelle, että löydämme taas tuntuman siihen kun kausi on kuumimmillaan. Kaikki tähtää muikunkudun ajankohtaan, jolloin Näsijärveltä yleensä nostetaan kauden parhaat ennätyskalat. Vedenlämmöt ovat liikkuneet 10.1- 11- asteen välillä, niin Näsinselällä kuin Koljonselällä. Vesillä olemme käyneet kaverin 515 Fasterilla, kun Quicksilveriä odotetaan saapuvaksi.
Uistelureissut on tehty Koljonselälle, vaikka vene onkin Näsinselällä laiturissa. Näsinselältä on nostettu paljon kalaa, mutta tyypiilistä istukasta joka on luokkaa 40-50cm. Koljonselällä näitä on ollut vähemmän ja meidän kokemuksen mukaan kala yleensä vauraampaa ja tärpit yleisesti ottaen harvemmassa kuin Näsinselällä.
Ensimmäisen reissu suuntautui Koljonselän Itäpuolelle, joka on hyvää taimenaluetta. Vedenlämpö oli tuolloin 10.1 astetta, päivä tosin turhan tyyni. Asetimme vetonopeuden haarukkaan 2.7km/h ja täkyraksit saatiin uimaan erinomaisesti. Noin reilun tunnin jälkeen veneessä kävi ensimmäisen taimen ja pakko todeta, että nykyään nässyn taimenet ovat pulskempia kuin muutama vuosi sitten. Nykyään tuollainen 50cm taimen on yllättävän vauras, hieman samanlainen kuin esimerkiksi Päijänteellä.
Muikkuparvia oli mukavasti noin 12-20m syvyydessä, johon viritimme 6 takilavapaa. Pian alkoikin tapahtua, nimittäin haukea nousta veneeseen. Tämä ilmiö meitä hieman huolettaa nimittäin haukien määrä on lisääntynyt melkoisesti viime vuosina. Sama ilmilö on havaittu esimerkiksi Päijänteellä. Hauet eivät olekaan rantapenkassa, vaan ruokailevat selkävesillä sekä syvänteissä muikkuparvien perässä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta järvilohi- sekä taimenistukkaiden selviytymiseen. Pinkki huppu houkutuslevyn takana oli suorastaan vastustamaton hauelle. Onneksi haukien tulo loppuu marras- ja joulukuussa meidän kokemuksen mukaan.
Syksyinen nässy
Ensimmäisen reissun aikana veneessä kävi 4 taimenta sekä saman verran haukia. Yksi taimen laittoi plaanarin pakittamaan siten, että olimme lähes varmoja mittataimenesta. Kala oli kuitenkin vain +50cm mittainen, joka vapautettiin takaisin kasvamaan. Tällä reissulla järvilohia ei veneeseen noussut. Taimenet olivat tasaisen syvänteen päällä, rantapenkasta ei taimenia vielä tavoitetttu. Päivän ottivärit olivat Coconut Special ja Splätter marjapuuro.
Toinen reissu suuntautui välikoljolle ja tasalämmin sää oli tehnyt sen, että vedenlämpö oli tällä kertaa 11- astetta. Taas kerran sää oli lähes pläkä, joka on nässyllä kyllä haasteellinen. Näinä päivinä olemme saaneet isompia kaloja yleensä vain aamu- tai iltahämärässä. Sellainen 4-7m/s tuuli on oma suosikki nässylle, jolloin kala on yleensä aktiivinen. Mutta aina pitää yrittää, kun vesile pääsee.
Tällä kertaa vesille lähdettiin aamuhämärässä ja pian raksien laskun jälkeen olikin ensimmäisen järvilohi kiiinni Peronsaaren vieressä. Lohi oli pirteä, mutta perinteisen 50cm kokoinen.
Lohta veneeseen
Tämän jälkeen seurasi hieman rauhallisempi jakso, muutamaa haukea lukuun ottamatta. Nämäkin tulivat perinteisesti takilasta pohjan tuntumasta, josta muun kuin hauen saaminen näyttää olevan tällä hetkellä hankalaa. Muutama vuosi takaperin saimme takilalla kohtuullisesti etenkin järvilohta, mutta tällä hetkellä hauki tuntuu ehtivän ensin aina takilassa uivaan syöttikalaa. Näiltä paikoilta nostettiin ennen vastaavaan aikaan punalihaista ja ilmaisen vielä kerran pienen huolenaiheeni ilmiöön liittyen.
Päätimme vetää loppuiltapäivän syvänteen päällä pintavetoa, josko siellä vaeltaisi mittakala pintakalvossa. Yhden järvilohen saimme kalvosta, mutta tämä oli tyypilistä kokoa. Onneksi kalat on saatu vapautettua hellästi, jotta kalat saavat kasvaa "aikuisiksi". Järvilohet tulivat kummatkin 8g painon takaa, syvänteen päältä. Jatkoimme uistelua syvänteen päällä ja kun teimme syvänteen päässä tiukemman käännöksen, niin siltä sivulta jossa vetoa ei ollut niin reunimmainen vapa lähti sojottamaan tiukasti sivulle. Totesimme, että kalahan siellä on kiinni. Kala lähti vetämään ulospäin sivulle, joka oli sinänsä aika hauskaa. Tämän jälkeen kala tulikin venettä kohden, keräten mukaansa kaksi plaanaria.
Tässä vaiheessa ihmettelimme, että mikä kala siellä oikein on. Saimme siimasopan veneeseen ja aloimme selvittelemään tätä. Kala oli rauhallisesti veneen perässä, mutta hyvin syvällä. Kohtuullisen kauan meni selvitellessä siimavyyhtiä, mutta sitten oli kalan pumppaamisen vuoro. Ajattelimme, että olisiko kyseessä isompi lohi koska vetää noin tasaisen rauhallisesti. Samasta paikasta on saatu ainakin kaksi nelosen järvilohta meidän toimesta.
Kala tuli vihdoin pintaan, mutta silloin pahin pelko paljastui. No jumalauta tämäkin on hauki. 60m syvänteen päältä pintavedolla hauki, niin kyllä alkaa suoraan sanoen puistattamaan. Me kun luulimme kelaavamme järvilohta veneeseen. Haukia tuntuu olevan joka paikassa ja meitä ei enää naurattanut. Vihernieriällä oli painoa 4kg, joten siksi kaveri jaksoi hieman laittaa hanttiin.
Huolestuttavasti syvänteissä yleistynyt Nässyn hauki
Iltasyönti jäi kokematta, kun piti ehtiä päiväkotiin lapsia hakemaan. Kunhan vedenlämpö putoaa tuollaiset 2-3 astetta, niin johan alkaa tapahtua. Nässyn lohikunkku kisassa on todellinen sesonki käsillä. Järvilohille maistuivat Anchovy Minnow huput värissä TOFFEE CARAMEL |
Kettutytöt käyvät kuvaamassa sikaloita, kanaloita, kettuloita ja kaikenlaisia koloja, joissa eläimiä pidetään huonosti. Kettutytöt ovat vähämmän kuvanneet ammattimaisten koirankasvattajien luolia, joissa bernhardilaiset risteytetään chihuan kanssa ja odotetaan uunista jotakin erityisen maukasta myytävää.
Ammattimaiset koiratarhurit, joilla en tarkoita asiallisesti hoidettuja kenneleitä, vaan tarhoja, joissa koiria tuotetaan myytäväksi riippumatta koirien hyvinvoinnista, ovat lain edessä lievää ja vähän paheksuttavaa rikosllista toimintaa, vaikka näissä tarhoissa koiria kidutetaan jättämällä ne vaille hoitoa tai erittäin huonolle hoidolle tarkoituksena ainoastaan nopeasti tuottaa uutta myytävää.
Lain edessä koira on tavara, johon liittyy karvanverran inhimillisyyttä, sillä koiraa suojellaan eläinsuojelulakiin säädetyillä rangaistusnormeilla. Kun henkilö tuomitaan eläinrääkkäyksestä, voidaan hänet samalla määrätä eläintenpitokieltoon. Tämä tarkoittaa, että koiran pitäminen on oikeus, joka voidaan ottaa pois. Tämän oikeuden poisottaminen on kuitenkin monimutkaisempaa kuin lapsen riistäminen sossutädin päätöksellä. Koiran omistajan oikeus koiraan, käyttäytyy omistaja miten tahansa, voi siis olla vahvempaa kuin isän oikeus lapseen.
Koirien monistajat tekevät tai harjoittavat tointaan voitonpyynnöstä. Heidän toimintaansa voi verrata huumekauppaan, jossa huumaavaa ainetta, on sitten kyse koirista tai napeista, myydään niitä haluaville. Koirien monistajien business perustuu oikeiden kenneleitten tuottamien koirien korkeisiin hintoihin. Ihmiset haluavat tavaraa, mutte eivät ole valmiita maksamaan varsinkaan, jos eivät ole kiinnostuneita koiran papereista tai koiratoiminnasta muuten, esim. näyttelyt.
Tässäkin ilmiöstä olisi mahdollista päästä eroon kieltäytymällä hankkimasta huoltoasemilla kaupiteltavia koiranpentija, koska tällainen koirien kysyntä aiheuttaa todellisuudessa koirien huonoa kohtelua, monistamista, kidutusta. Koirien kärsimykset eivät siten yksin ole niiden kiduttajien aiheuttamia, vaan osallisena on jokainen, joka maksaa tällaisista koirista. |
Pölypussit helposti ja edullisesti suoraan kotiin ilman toimituskuluja. Löydä kätevästi pölypussi lähes jokaiseen pölynimuri merkkiin ja malliin.
Pölyharjasuulake
Muovinen Harja | Yleismallinen | 30 mm / 32 mm / 35 mm
- Tässä pölytyssuulakkeessa on 30 35 mm säätyvä putkikoko ja se sopii erilaisten pintojen imurointiin.
Ihanteellinen huonekalujen puhtaana pitoon tai muiden naarmuherkkien esineiden imurointiin. Saat liitettyä suulakkeen kätevästi imuriisi mukana tulevien adapterirenkaiden avulla. |
Vanhoille kiinteistöille löydetään uusia, tämän päivän tarpeita palvelevia käyttötarkoituksia kiinteistökehityksen kautta. Me autamme siinä muutossuunnittelusta toteutukseen asti.
Lähetä yhteydenottopyyntö
Kiinteistökehitys on järkevä vaihtoehto purkamiselle
Ajat muuttuvat ja sen myötä rakennustenkin pitää muuttua. Esimerkiksi vanhaa tehdaskiinteistöä tai liikekeskusta ei kannata purkaa, kun sen voi muuttaa vastaamaan uusien käyttäjien tarpeita.
Kiinteistökehityksessä lähtökohtana on aina olemassa oleva kiinteistö, jolle halutaan uudenlaista järkevää ja tuottavaa käyttöä. Me pystymme tarjoamaan ulkopuolisen, ammattimaisen näkemyksen hankkeeseen ja vahvaa asiantuntemusta muutosten suunnitteluun sekä toteutukseen: mihin rakennus taipuu, mitä toimintoja siihen voidaan sijoittaa ja miten niiden vaatimat muutokset on järkevintä toteuttaa?
Sujuva prosessi asiakkaan etua ajatellen
Kiinteistökehitys vaatii asiakkaan omien toimintojen uudelleenajattelua, muutossuunnittelua, kustannuslaskentaa, muutosten toteuttamisen ja lopuksi vuokralaisten hankinnan tiloihin. Me voimme hoitaa koko prosessin luotettavasti alusta loppuun tai vaihtoehtoisesti asiakkaan haluamat vaiheet prosessista.
Kiinteistökehityshankkeissa on usein mukana monta eri tahoa. Päätahona on tietysti kiinteistön omistaja, ja lisäksi tarvitaan yhteistyötä suunnittelijoiden, viranomaistahojen, rakennusliikkeiden ja vuokralaisten kanssa. Kun vastaamme kiinteistökehityksestä, hoidamme yhteydenpidon kaikkiin mukana oleviin toimijoihin ja homma sujuu asiakkaamme kannalta helposti. |
Voiko markkinoinnin automaation käyttöönotto ja asiakaskokemuksen tunteminen tukea myyntiä digitalisoituvassa liiketoiminnassa?
Tule kuulemaan keskiviikkona 16.6. klo 9–10, miten markkinoinnin automaatio voi tukea asiakaskokemusta. Ilmoittaudu nyt.
Digitaaliset kanavat ovat yhä merkittävämpi osa modernia markkinointia ja myyntiä. Lineaarista myyntiprosessia ei enää ole olemassakaan, vaan tilalla on pirstaloitunut, eri kanavista muodostuva klikkiviidakko. Kaikkialla pitäisi olla läsnä, palvella hymyillen, sitouttaa ja vieläpä vastata samalla sekunnilla. Sinulla on varmasti tietoa asiakkaistasi, mutta riittävätkö kädet ja aika joka suuntaan.
Markkinoinnin automaatio on kuin digitaalinen renki, joka palvelee väsymättä. Oleellista on tunnistaa, missä kohdassa apu on tarpeen.
Webinaarissa saat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
– Miten voit tehostaa myyntiä tai markkinointia tunnistamalla automatisoitavia kohtia asiakaspolulla?
– Miten sitoutat ja palvelet nykyisiä asiakkaita entistä paremmin?
– Miten muut yritykset ovat hyödyntäneet markkinoinnin automaatiota? Konkreettiset tosielämän esimerkit auttavat hahmottamaan, miten pääset helposti alkuun markkinoinnin automaatiossa. |
Kun koronapandemia viime keväänä sulki paikat, suuntasivat kansalaiset luontoon ennennäkemättömällä tavalla. Kansallispuistoissa ja muissa retkikohteissa nähtiin jopa ruuhkia, kun luontopoluille ja retkireiteille lähdettiin sankoin joukoin.
Lahden seudun luontopolut, retkikohteet ja matkailupalvelut on nyt kerätty siistiin pakettiin visitlahti.fi-sivuston digitaaliselle kartalle. Siellä olevaan Matkailukartta-palveluun on koottu tietoa seudun luonto- ja matkailukohteista sekä -yrityksistä. Palvelun takana ovat Visit Lahti ja Salpausselkä Geopark. Tuttuun tapaan monet somekanavat (Facebook, Instagram, Twitter ja Youtube) ovat lisätukena.
Sivustolta löytyy tietoa viidellä kielellä (suomi, englanti, venäjä, japani, kiina) ja se toimii parhaiten mobiililaitteissa, joita varten se onkin ensisijaisesti suunniteltu. Jos käyttäjän mobiililaitteen sijainti on päällä, kartalta näkee helposti käyttäjää sillä hetkellä lähimpänä olevat kohteet.
Palveluun on koottu tietoja mm. seudun ulkoilureiteistä, näköalapaikoista, luontokohteista, nähtävyyksistä ja majoituspalveluista. Karttaan on niiden lisäksi merkitty mm. kahviloita, laavuja, uimarantoja ja muita matkailupalveluita.
Palvelu hyödyttää paikallisten retkeilijöiden lisäksi myös seudun ulkopuolelta tulevia matkailijoita taustoittaen kohteita tavallista paremmin.
Karttaan on myös yhdistetty Retkipaikka-blogissa julkaistuja tekstejä kohteista eli kartalla kohteita klikkaamalla pääsee lukemaan muiden retkeilijöiden kirjoittamia blogikirjoituksia sekä kohde- ja reittikuvauksia Lahdesta ja sen lähikunnista.
Kohteita ja palveluita täydennetään matkailukarttaan jatkuvasti, ja myös käyttäjäkokemuksia kerätään palvelun parantamiseksi.
Lahden kohteiden lisäksi palvelussa on tietoa muidenkin päijäthämäläisten kuntien retkikohteista ja matkailupalveluista, ml. Hartolan ja Sysmän. Ne vaikuttavat olevan kohtuullisen kattavasti listattuna Matkailukartalla.
Mitä lähialueen kohteisiin tulee, niin ainakin Itä-Hämeen opiston kuppikivistä, Päijätsalon näköalatornista ja Sysmän (Onkiniemen) liikkuvasta kivestä on kirjoitettu palvelussa tarkempi kuvaus Retkipaikka-blogiin. |
Osallistuimme lauantaina 20.11.2018 I Love Me -messuille, jossa pääsimme mukaan Sitran järjestämään ”pitchaus-kisaan”. Kisassa joukko yrityksiä esitteli uusia terveys- ja hyvinvointialan innovaatioita.
Jännittävän kisan voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä ja Onerva palkittiin lopulta parhaana.
Iso kiitos Sitralle, että pääsimme kertomaan meidän vanhus- ja vammaishoivan innovaatioista ja tietenkin kiitos kaikille äänestäjille ja kilpakumppaneille.
Maanantaina suuntaammekin sitten Turkuun, jossa Onerva otetaan koekäyttöön kaupungin kotihoidossa kahdella alueella.
Tiistaina käyttöönottopalaverin jälkeen käymme vielä esittelemässä puhebottiamme eli sosiaalista robottia Turussa ”Robotit ja tekoäly palvelu- ja tuotantoalojen yrittäjille” -tapahtumassa. Katso lisätietoa ja ilmoittaudu mukaan tästä. |
– Elämäni ei ole ollut aina Jumalan tahdon mukaista elämää. Kaksi vuotta peruskoulun jälkeen, vuonna 1986, jouduin ensimmäisen kerran vankilaan.
– Siitä alkoi 24 vuotta kestänyt päihde- ja vankilakierre. Sinä aikana olin yhdeksän kertaa vankilassa – yhteensä 18 vuotta.
– Välillä rukoilin Jumalaa, sillä uskoin Jumalan olemassaoloon. Siitä huolimatta en tullut uskoon. 2006 vankilassa mietin, voinko koskaan saada anteeksi kaikkea pahaa, mitä olen tehnyt. Minulla ei ollut Raamattua sellissä. Soitin hälytyskellolla vartijaa. Sanoin vartijalle, että pitäisi saada Raamattu.
Gunnar ei saanut Raamattua yöllä, vaan vartija käski pyytää sitä aamulla uudelleen.
– Rupesin muistelemaan, mitä Raamatussa tapahtuu. Mieleeni tuli, että vähän ennen kuolemaansa Jeesus kallisti päätään ja sanoi: ”Se on täytetty.” Sillä hetkellä ymmärsin, että siinä minun syntini on sovitettu ja mitä merkitsee saada synnit anteeksi.
Gunnar eli uskossa ja kävi kasteella, mutta seurakuntayhteys puuttui. Kului vuosi.
– Palasin syntielämään. Sitä kesti vajaa kaksi vuotta.
Gunnar oli kotonaan nukkumassa, kun hän kuuli äänen:
– Käänny tieltäsi.
– Mitä saan tilalle?
– Saat iankaikkisen elämän.
Gunnar ymmärsi, että Jumala kutsui häntä pelastukseen.
– Tajusin, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että Jumala kutsuu jokaista henkilökohtaisesti. Jumala armahti minua. Sain oikeasti syntini anteeksi.
– Kuten uskovaiset sanovat, aloin tehdä parannusta elämässäni. Minulle se tarkoitti, että lopetin niiden asioiden tekemisen, joiden tiedostin olevan väärin elämässäni ja joilla rikoin Jumalan tahtoa vastaan.
– Aloin lukea Raamattua. Tärkeimmäksi asiaksi tuli seurakunnan löytäminen. Uskovien yhteyden kautta pääsin kasvamaan uskossa.
– Tekemäni ratkaisun jälkeen vapauduin kaikista päihteistä. Minulla olevat vääryydellä hankkimani tavarat tiputin Saimaaseen.
Gunnar kävi kaksi vuotta seurakunnassa viikoittain kokoontuvassa Uskon perusteet -ryhmässä.
– Se oli tärkeää aikaa. Elämäni lähti muuttumaan ja Jumala johdatti elämääni.
– Sain heti tietoisuuden, että Jumala on kutsunut minut palvelemaan Häntä, viemään evankeliumia eteenpäin tavalla tai toisella.
Gunnar opiskeli Iso Kirja -opistossa Evankelistapolun ja teki siellä myös kolme vuotta kestäneen tutkinnon, johon kuului harjoittelu. Sen Gunnar suoritti Helsingin Kontulassa sijaitsevassa helluntaiseurakunnassa Metrokappelissa, johon hänet palkattiin harjoittelun jälkeen.
– Jeesus sanoo Raamatussa: ”Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.”
– Minulle yltäkylläinen elämä tarkoittaa sitä, että sisimmässäni on rauha, jollaista en maailmassa saanut mistään. |
Enää puuttuu Ullan pakari, käynti postissa ja joku hyvä hillo pipareiden ja juustojen kylkeen. Sitten otan lasin punkkkua ja ihailen siivottua kotia, joka tuoksuu ihanasti kuuselle.
Mulle paras joululahja on siivottu koti ja terve lapsi (raukka on sairastellut koko syksyn). Olen myös kiitollinen jo näistä kolmesta viimeyöstä, joina en ole joutunut työskentelemään puoleenyöhön. Tällä yrittäjällä on ollut aika rankka syksy.
Mutta tiedättekö, että te olette antaneet mulle ja monelle muulle lapselle ja aikuiselle aivan upean joululahjan? Nimittäin: Suomen Blogimedian voimin käyntiin polkaisemamme Bloggaajien supertaifuunikeräys on tuottanut SPR:n mukaan suurimman yksittäisen, virtuaalisen keräyslippaan, 4300 euroa! Yhteensä SPR:n virtuaalinen keräyslipas tuotti 40 000 euroa, josta reilu 10% on saatu kasaan kaikkien teidän mukaan lähteneiden bloggaajien ja lukijoiden voimin. Ihan mahtava suoritus! Kiitos kaikille lahjoittajille ja myös mukaan lähteneille bloggaajille: Nelliina, Issues, Tuttifrutti Magazine, True Life, Raw Design, No Home Without You ja Parasta ekämässä -blogi. Sekä toki koko SBM-jengi lukijoineen. Hyvä me!
Yhden joululahjaan jaan vielä minä: Arelalizza-skaban voitti nimittäin Anna Artemova. Onnea voittajalle ja pehmeää joulua. 😉 Kuka väitti, etteivät pehmeät paketit ole kovien veroisia? Tosin: kovatkin asiat voivat olla mieluisia: olen juuri lähdössä postiin hakemaan Vogelin paastopaketin*. Kehittelin firman kanssa blogiini yhteistyöprojektin, jota olen suunnitellut monet kerrat: aijon vihdoinkin nimittäin toteuttaa jokavuotisen paastoni niin, että te pääsette mukaan. Jos olet ajatellut joskus nestepaastota, mutta et vielä ole rohjennut kokeilla, voit testata paastoa nyt yhdessä mun kanssa. Paasto alkaa heti tammikuun alussa, joko 6. tai 13. päivä. katsotaan kumpaan päädyn.
Nyt painelen postiin ja haen sen maailman parhaan ruisleivän! Ihanaa joulua kaikille. <3
* Toteutan paaston tänä vuonna yhteistyössä Vogelin kanssa, kyseessä on siis sisältöyhteistyö Suomen Blogimedian kauttaa |
K-Develop ryhmään kuuluvat tällä hetkellä alla listatut yritykset. Etsimme jatkuvasti uusia, kiinnostavia kohteita teollisuuden kanssa työskenetelvien yritysten parista. Jos yrityksesi maahantuo, myy tai valmistaa teknisiä tuotteita, ota yhteyttä ja aloita keskustelu kanssamme.
IP-Produkter maahantuo ja myy korkeatasoisia teollisuustuotteita lastuavalle metalliteollisuudelle, prosessiteollisuudelle sekä hydrauliikka-aloille. Tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi tukivalmistusta ja huoltotoimintaa. IP-Produkter on perustettu 1961. IP-Produkter on kuulunut K-DEVELOP -ryhmään vuodesta 2008.
Teotek liitettiin osaksi IP-Produkteria 01.01.2016 alkaen. Teotek-osasto sai nimekseen Metallintyöstökoneet, sillä se on metallityöstökoneiden, niiden oheislaitteiden sekä palveluiden osaava kokonaistoimittaja. Teotek on kuulunut K-Develop – ryhmään vuodesta 2009.
Teräskonttori maahantuo ja myy työkaluja metalliteollisuudelle. Lastuavat työkalut, mittausvälineet, kiinnittimet, hiomatarvikkeet, pienkoneet ja muut konepajojen työkalut. Teräskonttori on perustettu 1924. Teräskonttori on kuulunut K-Develop – ryhmään vuodesta 2009.
Tytäryritykset
K-Develop ryhmään kuuluvat tällä hetkellä alla listatut yritykset. Etsimme jatkuvasti uusia, kiinnostavia kohteita teollisuuden kanssa työskenetelvien yritysten parista. Jos yrityksesi maahantuo, myy tai valmistaa teknisiä tuotteita, ota yhteyttä ja aloita keskustelu kanssamme.
IP-Produkter maahantuo ja myy korkeatasoisia teollisuustuotteita lastuavalle metalliteollisuudelle, prosessiteollisuudelle sekä hydrauliikka-aloille. Tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi tukivalmistusta ja huoltotoimintaa.. IP-Produkter on kuulunut K-DEVELOP -ryhmään vuodesta 2008. IP-Produkter on perustettu 1961.
Teotek liitettiin osaksi IP-Produkteria 01.01.2016 alkaen. Teotek-osasto sai nimekseen Metallintyöstökoneet, sillä se on metallityöstökoneiden, niiden oheislaitteiden sekä palveluiden osaava kokonaistoimittaja.
Teotek on kuulunut K-Develop – ryhmään vuodesta 2009.
Teräskonttori maahantuo ja myy työkaluja metalliteollisuudelle. Lastuavat työkalut, mittausvälineet, kiinnittimet, hiomatarvikkeet, pienkoneet ja muut konepajojen työkalut. Teräskonttori on kuulunut K-Develop – ryhmään vuodesta 2009. Teräskonttori on perustettu 1924. |
Freeman Dyson oli erittäin ansioitunut fyysikko ja mielikuvituksellinen visionääri. Kuva Monroem / WikiMedia
01.03.2020 | Sakari Nummila
Maailman kuuluisimpiin fyysikoihin lukeutunut Freeman Dyson on kuollut
Usealla eri fysiikan alalla vaikuttanut Freeman Dyson on kuollut 96 vuoden ikäisenä. Dyson tunnettiin etenkin hänen optimistisista tulevaisuuden visioistaan sekä vieraisiin sivilisaatioihin liittyneistä pohdinnoistaan.
Freeman Dyson menehtyi perjantaina amerikkalaisessa sairaalassa. Englannissa vuonna 1923 syntynyt Dyson ehti elää 96 vuoden ikäiseksi.
Dyson tuli alkujaan tunnetuksi jo 1940-luvulla työstään kvanttisähködynamiikan parissa. Hän oli kuitenkin kiinnostunut maailmankaikkeudesta erittäin monipuolisesti ja ehti antaa merkittävän panoksen usealle eri fysiikan alalle.
"Olen aina nauttinut siitä mitä tein melko itsenäisesti riippumatta oliko se tärkeää vai ei", Dyson kertoi New York Times -lehdelle vuonna 2009.
Suuri yleisö tietää tutkijan kuitenkin ennen kaikkea hänen tulevaisuuden visioistaan sekä mahdollisiin vieraisiin sivilisaatioihin liittyvistä ajatuksistaan.
Tunnetuin Dysonin idea on niin sanottu Dysonin kehä, eli ontto pallomainen rakennelma, joka voisi ympäröidä kokonaisen tähden. Tällainen pallo voisi kerätä valtavan määrän energiaa kehittyneen sivilisaation käyttöön.
Vastaavanlaisia megarakennelmia on yritetty etsiä kaukaisten tähtien ympäriltä, mutta toistaiseksi ilman menestystä.
Dyson on ehdottanut myös komeetoilla kasvavan ja geneettisesti manipuloidun kasvin kehittämistä. Tämä tulevaisuuden kuva oli Dysonin mukaan lähes väistämätön.
Visionäärinä ja optimistina hän koki, että elämä aikanaan tulee levittäytymään kaikkialle maailmankaikkeuteen, niin planeetoille kuin niiden väliseen avaruuteenkin.
Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi Dysonilla oli lennokas idea. Hänen mukaansa ongelma voitaisiin tulevaisuudessa selättää istuttamalla miljardeja geneettisesti muokattuja puita, jotka on kehitetty sitomaan tavallista enemmän hiiltä. |
Pitäisi varmaan tehdä uuden vuoden lupaus, jotta blogi päivittyisi vähän ahkerammin. Koitamme tsempata. :)
Noh, Romeosta yritettiin loppuvuodesta valiota, mutta n. 0,83 s päähän se sitten jäi. Sitten tuli pakkaset ja kylmät hallit eivät houkutelleet. Tätä seurasi riiaus reissu Ruotsiin ja vuoden viimeiset mahdolliset kisat jäivät välistä. Ei toteutunut siis AVAutuminen vielä vuonna 2012. Tsemppaamme kuitenkin asian suhteen nyt alkuvuodesta. Vähän riippuen siis miten kisoja on lämpimissä halleissa. Kylmiin en lähde kisaamaan kovilla pakkasilla; hullun hommaa. Ja työtkin tuppaavat haittaamaan harrastamista; vuorotyö ja viikonloppukisat eivät aina sovi yhteen.Voisiko niitä kisoja saada myös arkipäiville?
Romeon Ruotsin reissun seurauksia voi seurata:
http://tizaperro.blogg.se/
http://www.perrotrizza.com/
Rambo meni loppuvuodesta liukastumaan ja kaatumaan metsälenkillä ja oli muutaman päivän tosi kipeä. Tuttu eläinlääkäri paikansi kivun alaselkään ja määräsi kipulääkkeelle ja levolle. Saimme ohjeeksi seurata, että jos ei parissa päivässä menisi ohi, pitäisi selkä kuvauttaa, ettei olisi mitään välilevyongelmaa tullut. Noh, levolla ja lääkkeillä homma helpottui ja koira ei enää vinkunut makuulta ylösnousuissa ja rapun yhtä porrasta ulos laskeutuessaan. Alkuvuodesta Rambo keksi kuitenkin taas, että autoon hyppääminen ei ole kivaa. En tiedä olisiko kipu palannut, vai onko se mahdollisesti loukannut itsensä takakontin metallihäkin yläreunaan sinne hypätessään, koska alaselästä löytyi iso rupi. Joko leikkitilanteessa joku on napannut kiinni tai sitten on tölväissyt sen tosiaan esim. siihen häkin reunaan. Selkää on nyt suihkuteltu ja näyttää jo hyvältä. Varovaisesti olemme alkaneet Rambonkin kanssa agiliitää; mediesteillä näin alkuun. Ei ole ainakaan treenien jälkeen selkää oireillut.
Riia-Rimppakinttu on treenannut agilitya ahkerasti. Kepit ovat kivasti vahvistuneet ja muutenkin sen tekeminen on selkeästi muuttunut estehakuisempaan suuntaan. Olemme vähentäneet runsaasti kädestä palkkaamista, joka on varmasti osaltaan auttanut esteille eikä minun luokseni hakeutumista. Halu alkaa kisaamaan on suuri, mutta yritän malttaa siihen asti, että voin oikeasti luottaa koiran osaavan kepit ja muutenkin saada vähän varmuutta tekemiseen.
Kokeilimme kisakuntoa 7.1 kisanomaisilla treeneillä. Alkuun radan rakennus, sitten tutustuminen ja tämän jälkeen koiran kanssa radalle. Alla kuva lähinnä paikallaan olleiden kontaktiesteiden mukaan suunnitellusta radasta; yksin on esim. puomia toooosi vaikea siirtää. ;)
Ensimmäisellä yrityksellä Riia teki tosi upeaa työtä kepeille asti. Se sujahti hienosti oikeasta välistä sisään, mutta vauhtia oli liikaa ja matka jatkui vain suoraan kepeiltä ulos. Uudella yrityksellä pujotteli hienosti loppuun asti. Toisella yrittämällä saatiin kokonaan puhdas rata. Hienosti haki mm. renkaan kovasta vauhdista, vaikka sitä olen vähän jännittänyt. Loppuun vielä yksittäisenä harjoituksena muutama takaaleikkaus muurille; ei tuntunut radan yhteydessä oikein sujuvan…
Riia menetti karvansa tässä alkuvuodesta ja koitetaan kasvattaa toukokuuta ja 2-vuotis synttäreitä ajatellen oikein hieno turkki. Olisi kiva saada tyttö suhteellisen nopeasti muotovalioksi, kun halu olisi keskittyä enemmän tuohon agilityyn. Keväälle/alkukesälle on tulossa myös mahdollisesti yksi ulkomaannäyttelyreissu.
Kovasti ollaan tosiaan käyty nyt itsenäisesti agia treenaamassa (3-4 krt viikossa) ja lenkkeilty paljon. On niin ihanaa, kun on kolme tervettä (kopkop!) ja tottelevaista koiraa. Koko porukka on lähes aina minulla irti; sekä Ojangon alueella että kun ulkoillaan kotinurkilla ihan kävelyteillä. Niillä ei ole halua mennä ihmisten luo eikä pojilla toisten koirien luo; Riian huomion joutuu vielä hakemaan koirien ohituksissa. Hienosti on tyttökin oppinut hahmottamaan jalkakäytävän ja autotien eron ja luottavaisesti olen pitänyt sitäkin irti. Alkuun tuntui, ettei tätä tyyppiä kyllä pysty IKINÄ pitämään irti, mutta niin ne vaan kasvaa. Tosin työpäivien ajan askartelut ovat saaneet minut edelleen rajaamaan tyypin kompostikehikkoaitaukseen, kun on yksin. Saa nähdä koska uskallan yrittää antaa sille enemmän vapautta.
Alla muutama kuva syyskuun piirinmestaruuskisoista, joissa Romeon kanssa oltiin yksilöissä muistaakseni sijalla 10 ja joukkuekisassa saimme pronssia. :) Kaikki kuvat: Jukka Pätynen |
en ole muovannut et ole muovannut ei ole muovannut emme ole muovanneet ette ole muovanneet eivät ole muovanneet
perfect
en ole muovannut et ole muovannut ei ole muovannut emme ole muovanneet ette ole muovanneet eivät ole muovanneet
pluperfect
en ollut muovannut et ollut muovannut ei ollut muovannut emme olleet muovanneet ette olleet muovanneet eivät olleet muovanneet |
Tekijänoikeuksien vuoksi toisen ottamien kuvien käytön kanssa tulee olla huolellinen. Alla on lueteltu nykyiset Creative Commons tekijänoikeusmerkinnät. Tekijänoikeudet ja kuvan hyödyntäminen: CC-lisensoituun kuvaan liittyviä seikkoja ovat sen käyttökonteksti. Toisin sanoen, onko kuvan käyttö yksityistä vai onko sen avulla tarkoitus hyötyä esim. taloudellisesti. Yleisesti ottaen ja varman päälle toimien: kuvan lähde on aina syytä merkitä kuvan yhteyteen. Itse otetut (tai esim. ostamalla hankitut) kuvat ovat useasti varteenotettavin vaihtoehto.
Alla olevaan kuvaan on koottu Creative Commons -lisenssivaihtoehdot. Yksityiskohtaisemman tiedon eri merkintöjen (Zero, BY, NC, ND, SA) osalta saat Creative Commons Suomi -sivuilta.
Kuva 1: Creative Commons - lisenssiin liityvät eri vaihtoehdot. (Kuvan lähde: Tarmo Toikkasen esitys)
2. Milloin käytän omissa kuvissani CC-lisensointia?
Myös sinulla on tekijänoikeus ottamiisi kuviin. Toisin sanoen voit asettaa ehdot, joilla muut voivat kuviasi käyttää. Milloin on syytä käyttää mitäkin edellä mainituista lisenssirajoituksista? Tarmo Toikkasen (2014) luoma kuva avaa kokonaisuutta, pääset tutustumaan siihen tästä linkistä. |
Ylivoimaiseen mestaruuteen ajoi ennakkosuosikkina kisaan startannut Tanskan joukkue kasattuaan huimat 56 pistettä. Fredrik Jakobsen, sekä Kasper Faarkrogh ajoivat maksimipisteet voittajille.
Hopealle kaasutti Ruotsin joukkue 33 pisteellään.
Suomen ykkösjoukkue sai kasaan 21 pistettä ottaen PM-pronssia. Paras pistemies oli henkilökohtaisessakin kilpailussa pronssille yltänyt Vuolas ajaen kahdeksan pistettä.
Salonen keräsi pisteitä kuusi, Laukkanen neljä, sekä Säyriö kolme.
Suomen kakkosjoukkue jätettiin tylysti viimeiseksi joukkueen saadessa kasaan yhdeksän pistettä. Arttu Pentinmäki keräsi niistä kuusi pistettä, Toni Hyyryläinen kaksi, Rasmus Finne yhden, sekä Jere Kristola jäi pisteittä. |
Mylab on ostanut ruotsalais-tanskalaisen Autonik AB:n. Yritysosto on Mylabin kansainvälisen kasvustrategian ensimmäinen askel Suomen ulkopuolella. Mylabin tavoite on kasvaa terveydenhuollon laboratoriotietojärjestelmien markkinajohtajaksi Pohjoismaissa.
Vuonna 1985 perustettu Autonik on keskeinen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tietojärjestelmätoimittaja Ruotsissa ja Tanskassa. Yhtiön asiakkaina on kansallisesti johtavia terveydenhuollon laboratorioita, kuten muun muassa Karolinska Universitetslaboratoriet Tukholman alueella ja Region Hovestaden Kööpenhaminan alueella.
Mylab on saavuttanut vahvan aseman Suomen terveydenhuollon laboratoriotietojärjestelmien markkinajohtajana. Autonikin yrityskauppa edistää merkittävästi tavoitteitamme pohjoismaisella terveydenhuollon laboratoriotietojärjestelmien markkinalla ja laajentaa toimintaamme Ruotsissa ja Tanskassa kliiniseen mikrobiologiaan perustuvaan diagnostiikkaan, jonka merkitys on kasvanut koronaviruksen myötä. Meitä yhdistää Autonikin kanssa pitkät perinteet yhteistyöstä kansallisesti johtavien kliinisten laboratorioiden kanssa sekä luottamukseen perustuva pitkäjänteinen yhteistyö asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Uskon vahvasti, että yhdessä olemme enemmän asiakkaillemme Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Järjestely luo mahdollisuuden kehittää alan pohjoismaista yhteistyötä monella eri tasolla, toteaa Mylab Oy:n toimitusjohtaja Samuli Niiranen.
Autonikin yrityskauppa on luonnollinen askel Mylabille ja liittyy alan kehitykseen, jossa terveydenhuollon laboratoriot keskittyvät ja yhdistyvät myös erikoisalojen välillä. Laboratoriot hakevat jatkossa erityisesti kaikkia erikoisaloja palvelevia, rajat ylittäviä tietojärjestelmäratkaisuja. Tähän tarpeeseen vastaa Mylabin My+ sovellusperhe, jota voidaan tarjota yritysoston myötä myös Ruotsin ja Tanskan terveydenhuollon laboratorioille. Autonik jatkaa myös wwLab-, MiBa- ja muiden Autonik-tuotteiden tukea ja tarjontaa asiakkailleen.
Autonik on palvellut tietojärjestelmillään ruotsalaista ja tanskalaista kliinistä mikrobiologiaa pitkään. Osana Mylabia pystymme nyt palvelemaan asiakkaitamme vielä monipuolisemmin ja pitkäjänteisemmin. Uskomme myös, että Autonikin pitkä ja laaja kokemus mikrobiologiasta Ruotsissa ja Tanskassa yhdistettynä Mylabin laajaan kokemukseen laboratorioiden ja diagnostiikan kokonaisuudesta luo uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia keskittyvälle terveydenhuollon laboratoriotietojärjestelmämarkkinalle, toteaa Autonik AB:n toimitusjohtaja Mathias Oldenburg.
Yrityskaupan jälkeen Autonik jatkaa tytäryhtiönä osana Mylabin konsernirakennetta ja sen neljä työntekijäomistajaa ja kuusi työntekijää jatkavat yrityksen palveluksessa. |
Samojedinkoiraa pidetään yhtenä maailman vanhimmista koiraroduista. Nimensä se on saanut suomensukuisen, uralilaiseen kielikuntaan kuuluvan samojediheimon mukaan. Samojedikansa siirtyi vähitellen yhä kauemmas pohjoiseen ja levittäytyi lopulta laajalle alueelle, joka ulottui lännessä Kuolan niemimaalta itään aina Jenisei-joelle ja Taimyrin niemimaalle, kattaen siis koko nykyisen Euroopan puoleisen Pohjois-Venäjän ja lähes puolet Siperiastakin. Nykyään samojedit ovat jo kokonaan kadottaneet oman kielensä ja sulautuneet muihin kansallisuuksiin. Aikoinaan he puhuivat lukuisia murteita, joista mainittakoon meille kennelnimistäkin tutut kamsassi ja jurakki.
Samojediheimot olivat poropaimenia ja metsästäjiä, ja näihin olosuhteisiin soveliaiksi kehittyivät aikojen kuluessa heidän koiransakin. Koiria arvellaan olleen kahta päätyyppiä: Eteläisemmät, porojen paimentamiseen käytetyt olisivat olleet pienempiä ja väriltään usein valkoisen lisäksi ruskean ja mustan kirjavia, luonteeltaan ärhäkämpiä. Pohjoisempana asuvat metsästys- ja rekikoirat taas olisivat olleet kookkaampia ja väriltään puhtaan valkoisia, luonteeltaan lauhkeampia. Tätä olettamusta tukee sekin, että Suomen Lapissa ei valkoista koiraa pidetä oikein soveliaana poropaimennukseen syystä, että se ei valkoista hankea vasten erotu riittävän etäältä. Sen työskentelyä on vaikeata seurata.
Samojedinkoirat elivät kiinteässä yhteydessä ihmisperheisiinsä, syntyivät heidän porontaljoista tai turpeesta valmistetuissa kota-asumuksissaan, nukkuivat isäntäväen kanssa, lämmittivät ja jopa väitetään, että imettivät lapsia! Hyvä koira oli samojedille erittäin arvokas, arvokkaampi ja myös vaikeammin hankittava kuin hyvä vaimo, suorastaan elinehto. Koirat seurasivat mukana kaikkialle, ne otettiin myös veneisiin, kun perhekunnittain lähdettiin markkinapaikalle tekemään turkiskauppoja. Samojedit eivät suinkaan mielellään luopuneet koiristaan. Kerrotaan, että koirien hankkimiseen heiltä tarvittiin paljon viekkautta, jopa varsinaista varastamista, ja ilmeisesti suomensukuisten kansojen heikkoutta alkoholijuomiin myös käytettiin tunnottomasti hyväksi.
Englantilainen eläintieteilijä Ernest Kilburn Scott vietti vuonna 1889 kolme kuukautta samojedien parissa ja toi mukanaan Englantiin Sabarka-nimisen urospennun. Tämä oli Arkangelin läheltä, siis hyvinkin lännestä, Vienajoen suulta.
Sabarka on vanhin nykyisten suomalaisten samojedinkoirien sukutauluissa esiintyvä esi-isä, noin 25-30 koirasukupolvea taaksepäin riippuen siitä mitä sukuhaaraa lähdetään seuraamaan. Kilburn Scottit hankkivat Sabarkalle vaimoksi kermanvärisen Whitey Petchoran, nimestään päätellen kotoisin Petsora-joen seudulta Uralin länsipuolelta. Sabarkan ja Whitey Petchoran pennuista tärkein oli 1891 syntynyt narttu Neva. Neva astutettiin Siperiasta tuotetulla, nimestään huolimatta lumivalkoisella Musti-nimisellä uroksella ja silloin syntyi Englannin ensimmäinen samojedimuotovalio Olaf Oussa vuonna 1901. Musti-Whitey Petchora -yhdistelmästä varsinaisesti alkoivat valkoiset samojedit Englannissa. Nämä koirat ovat meidän nykyisten samojediemme esivanhempia suoraan alenevassa polvessa. 1899 kahdeksan koiraa englantilaisen tutkimusmatkailija Jacksonin valjakosta päätyi Kilburn Scottien kenneliin.
Seuraava tärkeä lisä rotuun tuli odottamattomalta ilmansuunnalta. Kilburn Scottit olivat 1907 Englannissa saaneet kuulla, että Australiassa Sydneyn eläintarhassa oli samojediuros, myöhemmin nimeltään Antarctic Buck. Sen vanhemmat olivat olleet mukana Newness-Borchgrevinkin tutkimusmatkalla Etelä-mantereella 1889-1900. Antarctic Buck oli silloisiin koiriin nähden kookas (53,3 cm), hohtavan valkoinen koira, tietysti pystykorvainen. Sen turkissa oli hopean kimallusta, mutta kirsu, silmänympärykset ja huulet vaaleat. Oli yleistä, että silloin vitivalkoiseen turkinväriin liittyi vaaleampi pigmentti ja kellertävään tummempi. Buckin parhaimpien pentujen emä oli Kviklene ja tämä yhdistelmä esiintyy myös nykyisten samojediemme sukutauluissa. 1910 tuotettiin Englantiin Venäjältä narttu Ayesha, joka on nykyisten koiriemme esi-äiti tyttärensä Ch. Nadan kautta. 1920-luvulla tuotettiin vielä viisi koiraa. Sen jälkeen ei rotuun ole saatu mitään lisää sen alkuperäisestä kotimaasta.
Näistä melko muutamasta koirayksilöstä lähti liikkeelle nykyinen samojedirotumme. Rotumääritelmä vahvistettiin Englannissa 1909. Jalostuksen päämääränä oli tyypin yhtenäistäminen ja parhaiden ominaisuuksien esille tuominen. Muut turkinvärit paitsi valkoinen ja keksi hylättiin, samoin luppakorvat. Oikeastaan nämä muut värit eivät olleet alkuperäisiin aitoihin samojedinkoiriin koskaan kuulunetkaan, vaan olivat vain jostain matkan varrelta joihinkin yksilöihin mukaan tulleet. Ainoa asia, jota alkuperäisestä pyrittiin määrätietoisesti parantamaan, oli pigmentti.
Ensimmäinen tätä alkuperää oleva ”suomalainen” samojedinkoira oli seppä Veikko Löfmanin (pajamiehen, myöhemmin Ahkion kennel) vuonna 1952 tuottama norjalainen narttu Ibur Sheila, jonka isä oli Snowland Lück. Ibur Sheila oli Tanskassa astutettu Snowland Nicholaksella ja syyskuun 11. päivänä 1952 syntyi Suomessa ensimmäinen nykyistä samojedinkoirapolvea edustava pentue, jossa oli viisi urosta ja yksi narttu. Näihin koiriin pystymme jäljittämään lähes jokaisen nykyisistä samojedinkoiristamme. Vuosina 1952-1959 Suomen Kennelliitto rekisteröi kaikkiaan 43 samojedinkoiraa, vuosina 1960-1964 yhteensä jo 331 koiraa. Huippu saavutettiin 1972, jolloin rekisteröitiin lähes kahdeksansataa koiraa. Nykyisin rekisteröidään vuosittain noin 200 samojedinkoiraa. Samojedi on suosittu koira myös muualla päin maailmaa aina Austraaliaa myöten. Menestyksekästä kasvatustyötä tehdään erityisesti Venäjällä sekä muissa Itä-Euroopan maissa.
Luonne
Iloinen, aktiivinen, tarkkaavainen. Nämä adjektiivit kuvaavat paremmin kuin hyvin rotua, joka on saanut myös lempinimen ”naurava kavaljeeri”. Ensimmäisen samojedimme kohdalla vitsailimme usein, että koiramme olisi varmasti auttanut varkaita kantamaan tavarat ulos asti kämpän vartioimisen sijasta. Rodunedustajien kuuluukin olla ystävällisiä ja sosiaalisia tapauksia, jotka ovat aina innokkaita osallistumaan perheensä arkeen. Toisin kuin esimerkiksi podengot, sammarit eivät yleensä valitse itselleen ”suosikki-ihmistä”, vaan kaikkiin perheenjäseniin suhtaudutaan yhtä ylitsevuotavan iloisesti ja ihastuneesti. Samojedit rakastavat erityisesti lapsia ja ne osaavat yleensä ottaa huomioon lapsen iän – pikkulapseen suhtaudutaan varovaisemmin ja kärsivällisemmin kuin teini-ikäiseen. Myös vieraat tervehditään aina iloisesti häntä heiluen. Samojedi ei ole tyytyväinen ennen kuin kaikki ovat sen ehtineet huomioida taputuksella ja tervehdyksellä.
Samojedin kanssa on helppo tulla toimeen, sillä jopa koiriin tottumaton pystyy yleensä ”lukemaan” sammarin eleitä ja ilmeitä. Ne tulevat pääasiallisesti toimeen sekä vieraiden ihmisten että vieraiden koirien kanssa, vaikka toki yksilöiden välisiä eroja löytyy. Uusiin tilanteisiin suhtaudutaan yleensä reippaasti ja avoimin mielin. Samojedi on hyvin sopeutuvainen ja sillä on hyvä stressinsietokyky, siksi sammari on helppo jättää esimerkiksi hoitoon. Sukupuolten välillä ei ole suuria eroja, mutta urokset saattavat olla narttuja itsepäisempiä. Kaksi toisilleen vierasta urosta ei välttämättä tule toimeen yhtä hyvin kuin kaksi narttua. Sammariurokset voivat olla hyvinkin tarkkoja arvojärjestyksestä suhteessa toisiin uroksiin ja tällöin käyttäytyä toisia uroksia kohtaan uhoavasti olematta kuitenkaan aggressiivisia ihmisiä kohtaan. Lähtökohtaisesti sekä urokset että nartut ovat kuitenkin yhtäläisen ystävällisiä ja avoimia. Arka tai aggressiivinen samojedi ei saisi olla koskaan. Sosiaalistaminen on kuitenkin samojedienkin kohdalla tärkeää, sillä pentu-ajan eristyksissä elänyt koira ei aikuisena tiedä miten käyttäytyä uusissa tilanteissa vaan siitä tulee epävarma.
Samojedi on työkoira, jonka kanssa Suomessa voi harrastaa erityisesti valjakkokisoja käyttövalion arvoon asti. Rekikoirana samojedinkoira on kestävä, pitkään jaksava rotu, joka ei ole kuitenkaan mikään sprintteri. Tämän vastapainoksi samojedinkoira jaksaa kauemmin, vaikka meno voi olla ajon alkaessa hyvinkin lentävää. Samojedin kanssa voi harrastaa monipuolisesti myös muita harrastuksia. Suomesta löytyy erityisesti TOKO:n parissa työskennelleitä koirakoita, mutta myös agility on suosittu harrastusmuoto. Samojedi ei välttämättä ole se kaikista helpoin koulutettava, sillä älykkyydestään huolimatta sammarit osaavat olla omapäisiä. Niillä ei ole palvelukoirien tavoin miellyttämisenhalua, mutta sopivasti motivoituna sammarin saa yleensä oppimaan monenlaisia temppuja.
Samojedeilla on muiden pystykorvien tavoin taipumusta herkkähaukkuisuuteen. Niillä on erittäin laaja ääniskaala kokoontumisulvonnasta vahtihaukkuun ja onnelliseen jutusteluun saakka. Samojedi haukkuu helposti varsinkin innostuessaan ja jo pennun kanssa tulee olla tarkka, ettei omalla käytöksellään vain yllytä koiraa. Pieni haukkuva samojedipentu on suloinen ilmestys, mutta kaksi-vuotias aikuinen samojedi, joka räksyttää aina innostuessaan ja ohikulkijoita nähdessään, ei enää lämmitä kenenkään sydäntä.
Samojedi on loistava valinta henkilölle, joka jaksaa lenkkeillä säässä kuin säässä ja haluaa itselleen energisen ja seurallisen kaverin. Monesti samojedi tuntuu olevan sitä innokkaampi lähtemään ulos, mitä huonompi sää on kyseessä. Samojedit rakastavat ulkoilua ja ne ovatkin elementissään päästessään juoksemaan metsässä vapaina, kaivellessaan maahan kuoppia ja uiskennellessaan ojissa ja lammikoissa. Likainen samojedi on iloinen samojedi – siltä ainakin usein tuntuu lenkin jälkeen. Kun samojedejä ulkoiluttaa vapaana, pitää kuitenkin muistaa että niiltäkin löytyy metsästysviettiä. Jopa yleensä tottelevainen koira saattaa yhtäkkiä päättää lähteä riistan perään.
Samojedit ovat samaan aikaan sekä äärimmäisen helppoja että äärimmäisen vaikeita koiria. Niiden avoin luonne tekee sammarin kanssa elämisestä vaivatonta, mutta kun ne päättävät ryhtyä jukuripäiksi, siinä on omistajan kärsivällisyys koetukselle. Silti – jos itselleen samojedin ottaa, aika vaikea on tyytyä yhteen. Todisteena voin pitää itseäni. Ensimmäisen samojedin jälkeen kului 20 vuotta, ennen kuin hankin itselleni uuden, mutta lopulta en voinut enää vastustaa kiusausta. Ja tällä tiellä ollaan edelleen.
Terveys
Samojedi on lukuisten koirarotujen joukossa sieltä terveimmästä päästä. Rodulla ei ole liikajalostuksen aiheuttamia rakenteellisia vikoja, mutta joitain perinnöllisiä sairauksia myös samojedeilla esiintyy. Samojedien suurimmat terveysongelmat ovat lonkkavika, distichiasis ja glaukooma, jotka voivat aiheuttaa koiralle suurta kipua ja epämukavuutta. Onkin tärkeää valita jalostukseen näiltä osin terveitä koiria. PEVISA eli Suomen kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien torjuntaohjelma määrää, että kaikkien jalostukseen käytettävien samojedin pitää olla tutkittuja vähintään lonkkiensa ja silmiensä osalta.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”, (engl. hip dysplasia, HD) on koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Alueelle kohdistuu epänormaalin suuri paine, joka on sitä suurempi mitä pienempi kontaktialue on. Tämä voi johtaa mikromurtumiin ja lonkkamaljan mataloitumiseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa usein nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Nuorilla koirilla oireina voivat olla takajalkojen ontuminen, ”pupuhyppely”, ylösnousuvaikeudet levon jälkeen, liikkumishaluttomuus ja naksahteleva ääni kävellessä. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla tyypillisiä oireita ovat takajalkojen ontuminen ja jäykkyys liikkeessä. Lonkkavikainen koira yrittää viedä painoa pois takaosalta, mikä ilmenee kävellessä selkälinjan aaltoiluna ja lantion kiertymisenä. Tämä johtaa myös takaosan lihaskatoon ja etupään lihasten voimistumiseen.
Lonkkanivelen tutkimustulosta merkitään kirjaimilla. Terveitä lonkkia ovat A ja B, sairaita puolestaan C, D ja E. C-lonkkaista voi vielä käyttää harkitusti jalostukseen, mutta ei enää D- tai E-lonkkaista. Koiran vanhempien lonkkatulos ei automaattisesti ennusta pennun tulevaa lonkkatulosta, vaan siihen vaikuttaa perimä huomattavasti monimutkaisemmin, samoin pentuajan ruokinta ja hoito. Lonkkavika voikin olla itse aiheutettua ja on tärkeää, ettei pentua päästä lihomaan tai rasittumaan liikaa. Lonkkaindeksi huomioi koiran vanhempien ohella myös tämän muiden sukulaisten lonkkatulokset. Mitä terveempi suku (toisin sanoen, mitä suurempi lonkkaindeksi), sitä suuremmalla todennäköisyydellä koirasi lonkat ovat myös terveet.
Distichiasiksellä tarkoitetaan koiran silmistä löytyviä ylimääräisiä ripsiä. Myös sen periytyminen on monimutkainen prosessi, johon ei vaikuta pelkästään vanhempien terveys. Ylimääräisten ripsien karvatuppi sijaitsee luomirauhasessa tai sen vieressä ja kasvaa ulos luomen vapaasta reunasta. Oireet riippuvat karvan paksuudesta ja kasvusuunnasta. Ohuet, ulospäin suuntautuvat karvat aiheuttavat tuskin lainkaan oireita, paksummat ja silmän pintaan osuvat karvat sitä vastoin voivat aiheuttaa eriasteisia ärsytysoireita: lievää vuotamista ja räpyttelyä tai voimakkaampia kipuoireita ja jopa sarveiskalvovaurioita. Ripsiä voi irrota ja kasvaa takaisin karvan vaihtumisen yhteydessä. Hoitona on tarvittaessa ripsien nyppiminen (ripset kasvavat takaisin) tai karvatuppien tuhoaminen joko polttamalla tai jäädyttämällä. Ylimääräisten ripsien merkitys koiralle on usein melko vähäinen, jolloin koiria voi perustellusta syystä käyttää jalostukseen, mutta mieluiten terveen kumppanin kanssa. Tällä hetkellä on mahdotonta sulkea kaikkia sairaita koiria pois jalostuksesta, mutta kasvattajan on syytä käyttää harkintaa yhdistelmiä miettiessään.
Glaukooma eli silmänpainetauti on sairaus, jossa silmän sisäinen paine kohoaa vaarallisen korkeaksi aiheuttaen silmän eri osien, erityisesti näköhermon pään ja verkkokalvon vaurioita. Hoitamattomana korkea silmänpaine aiheuttaa näön menetyksen, minkä vuoksi glaukoomaa onkin pidettävä hätätilanteena, johon tulee saada mahdollisimman nopeasti ensiapua. Glaukooma on yksi tavallisimmista sokeuden aiheuttajista aikuisella koiralla. Kyseessä on perinnöllinen silmäsairaus, mutta sen periytymismekanismia ei tunneta. Sairastuneet koirat ovat harvoin ihan nuoria ja ovat saattaneet ehtiä jopa lisääntyä. Ongelma on lisäksi sairauden 59 akuutti luonne, jolloin apu pitää saada välittömästi ja raportointi sairastapauksista rotujärjestölle jää hoitamatta. Sairaus, jonka syynä on silmän rakenteellinen epämuodostuma, on äärimmäisen vaikea vastustaa jalostuksellisin keinoin, koska mukana on useita eri geenejä. |
Aamulla lähdemme poluille neljän päivän vuoristoseikkailulle. Päivät hikoilemme kauniissa maisemissa ja yöt vietämme idyllisillä vuoristomajoilla. Jokaiselle päivälle on oma teemansa: laakso, harjanne, huippu ja jäätikkö.
Vuoristoseikkailulta palaamme Chamonix'hin iltapäivällä.
Alppipäivät päättyvät yhteiseen illalliseen ja palautekeskusteluun.
Tour du Mont Blanc
Kierrämme maailman kauneimpana vuoristovaellusreittinä pidetyn Tour du Mont Blancin. Päivittäin sään ja ryhmän mukaan voidaan valita perusreitin sijaan vaativampi reittivaihtoehto.
Reitillä järjestetään vuosittain maailman suurin vuoristoultratapahtuma Ultra Trail du Mont Blanc (UTMB).
Juoksuvaellus
Etenemme päivittäin 8 - 12 tuntia, johon sisältyvät tauot. Päivän aikana ruokailemme kylissä ja vuoristomajoilla. Matkaa kertyy noin 40 kilometriä päivässä. Pääsääntönä on, että ylämäet kävellään ja alamäet juostaan.
Juoksurepussa kulkee mukana kaikki, mitä reissulla tarvitaan, kuten vaihto- ja sadevaatteet sekä pientä syötävää.
Vuoristomajat
Vietämme illat ja yöt tunnelmaltaan ainutlaatuisilla vuoristomajoilla, kuten legendaarisilla Croix du Bonhommen ja Bonattin majoilla. Palaudumme seuraavaan päivään perinteisen vuoristoruoan ja ystävällisen palvelun avulla. |
Kirjallisuus voidaan luokitella eri lajeihin, joita kutakin yhdistää tyylilliset, rakenteelliset tai kirjallisuushistorialliset piirteet. Yleisesti kirjat jaetaan kahteen pääluokkaan, joita ovat kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus.
Kirjojen kustannustoiminnassa luokittelu on hieman erilainen, siellä käytännössä yleisteokset jaotellaan kaunokirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen ja lasten/nuorten kirjallisuuteen.
Kaunokirjallisuus puolestaan jaetaan kolmeen pääluokkaan, joita ovat proosa, runous ja draama. Nämä voidaan edelleen jakaa tarkemmin eri lajeihin, tosin aina kirjan luokittelu tiettyyn luokkaan tai lajiin kuuluvaksi ei ole aivan yksiselitteistä.
Kaunokirjallisuus
Proosa
Proosa tarkoittaa tekstiä, joka on kertovaa kertomakirjallisuutta. Se voidaan edelleen jakaa taideproosaan – jonka tunnemme paremmin kaunokirjallisuuden nimellä – sekä asiaproosaan. Taideproosa on tarinaa, kertomakirjallisuutta, joka voi olla faktaa, osittain faktaa tai myös täysin fiktiivistä. Ero asiaproosaan on se, että teksti on kaunokirjallisesti ilmaistu, vaikka se olisikin faktoihin perustuvaa. Esimerkiksi elämäkerrat voivat olla joko taideproosaa tai tietokirjallisuutta tyylilajista riippuen, sillä ne pohjautuvat usein todellisiin faktoihin. Sadut, fantasiakirjallisuus sekä tieteiskirjallisuus ovat proosaa.
Asiaproosa tarkoittaa täysin faktapitoista asiatekstiä, joka on tyypillistä esimerkiksi lehtiartikkeleissa, kirjeissä, tietosanakirjoissa ja esseissä. Siinä asia kerrotaan ytimekkäästi ja pysytellään tosiseikoissa. Asiaproosa voi olla viihdyttävästi kirjoitettu, mutta se ei kuitenkaan ole niinkään kertomus vaan kuvaus asiasta.
Runous
Runous on toinen kaunokirjallisuuden luokista. Siinä kieli on erilaista kuin proosassa, ja se on enemmänkin sanataidetta. Runous perustuu usein mielikuvituksellisiin aiheisiin ja sanojen kanssa leikittelyyn, riimittelyyn ja kielen sointiin. Runoudelle tyypillinen piirre ovat runomitat, eli yhteensopivat alku tai loppusoinnut, mutta runoudessa ei välttämättä ole runomittoja.
Myös musiikki on runoutta, se on laululyriikkaa, jossa musiikki yhdistyy runomuotoiseen tekstiin. Runous onkin vanhin kirjallisuuden lajeista, ja sen avulla siirtyivät myös tarinat runonlaulajien välityksellä eteenpäin ennen kirjoitetut tekstin ja lukutaidon yleistymistä. Näin myös Elias Lönnrot kokosi Kalevalan.
Draama
Draaman, eli näytelmäkirjallisuus, on ennen kaikkea esittävää kirjallisuutta. Eli kirjoitettu teksti toimii esityksen pohjana, mutta pääpaino on nimenomaan itse ilmaisussa. Draama, jolla myös tarkoitetaan adjektiivina tietyntyyppistä elokuvan lajia, voidaan näytelmäkirjallisuudessa jakaa neljään alalajiin. Nämä ovat:
-tragedia
-komedia
-farssi
-näytelmä eli draama.
Alkujaan draaman historiassa näytelmä oli yksinkertaisesti joko komedia tai tragedia, joissa ihmisille kävi joko hyvin tai huonosti. Tarinoiden tyylin monipuolistuessa ovat lajit lisääntyneet. Käsikirjoittaja luo tekstin näytelmän pohjaksi, ja sen kertoman tarinan eli näytelmän esittävät näyttelijät, joita ohjaa ohjaaja.
Kuunnelmakin on näytelmä, tosin luettu sellainen. Sitä voidaan kutsua myös lukudraamaksi. Elokuvat ovat erityinen taiteenlaji, jossa yhdistyy monenlaisia elementtejä. Siinä on kirjallisuutta, tarina tulee usein taideproosasta, käsikirjoitus on draamaa ja esittäminen runoutta.
Elokuvat eivät kuitenkaan suoranaisesti kuulu kaunokirjallisuuden ja draaman alalajiin sellaisenaan. Mutta elokuvat usein perustuvat kirjaan, kuten J.R.R Tolkienin Taru Sormusten herrasta, tai niiden pohjalta voidaan kirjoittaa kirjoja kuten Raija Orasen Ruusun aika, jolloin teokset luokitellaan kaunokirjallisuuteen kuuluviksi.
Tietokirjallisuus
Tietokirjallisuus perustuu faktoihin, eli tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Suomessa julkaistuista kirjoista 80 prosenttia on tietokirjallisuutta, ja peräti 90 prosenttia kotimaisesta kustannetusta kirjallisuudesta. Historia lienee suosituin tietokirjallisuuden laji, ja paljon julkaistaan myös eri alojen oppaita kuten keittokirjoja ja käsityökirjallisuutta.
Tietokirjallisuus voidaan edelleen lajitella alalajeihin. Suomessa on yleisesti käytössä seuraava luokittelu:
-tutkimuskirjallisuus, joita ovat väitöskirjat, monografiat eli opinnäytetyöt, ja muut tutkimusjulkaisut sekä tutkimusraportit |
Lähes kaikessa leivonnassa voi huoletta vaihtaa osan valkoisesta vehnäjauhosta kuitupitoisempaan jauhoon. Hiivaleipäjauhoon on käytetty kuorikerrosta lähellä oleva vehnäytimen osa. Se sisältää siis lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. Täysjyvävehnäjauhoon, eli grahamjauhoon, on käytetty kaikki vehnänjyvän osat, myös kuoret. Myös muita täysjyväjauhoja kannattaa kokeilla, esimerkiksi ruis-, ohra- ja spelttijauhoa sekä soijajauhoa. Lese koostuu jyvän pelkistä kuorikerroksista ja sisältää viljatuotteista eniten kuitua.
Vohveli– tai pannukakkutaikinat, piirakkataikinat ja keksitaikinat, jossa ei tarvita sitkoa, voidaan leipoa täysjyväjauhoon jopa kokonaan rakenteen kärsimättä. Esimerkiksi kaurajauhoon tehdyt vohvelit maistuvat koko perheelle.
Riittääkö hiiva?
Hiivataikinoissa voi tavallisia vehnäjauhoja korvata noin 1/3 tummemmilla jauhoilla, rakenteen pahasti kärsimättä. Täysjyväjauhot imevät enemmän nestettä itseensä, jolloin niitä tarvitaan vähän vähemmän kuin valkoisia vehnäjauhoja. Vaihtoehtoisesti nestettä voi olla enemmän, mikäli lisää taikinaan leseitä tai täysjyväjauhoja.
Mikäli tuntuu, ettei hiiva jaksa nostaa raskaampaa taikinaa, voi sen määrää olla tarvetta lisätä. Koska täysjyväjauhot, leseet ja siemenet imevät enemmän vettä ja ovat raskaampia ja siksi nousevat vähemmän ja hitaammin, kannattaa kiinnittää huomiota myös tuotteiden kohotukseen. Kokeile kohottaa tuotteita esimerkiksi uunissa alimmalla lämpötilalla luukku auki tai jossain muussa lämpimässä, vedottomassa paikassa. Optimaalinen kohotuslämpötila on useimmille pullille ja sämpylöille 35-40 astetta. Kärsivällisyys palkitaan tässäkin asiassa: tuotteet vaativat yleensä vähintään 30 minuutin kohotuksen, lämpötilasta riippuen jopa yli tunnin kohotus voi olla paikallaan. Tiedät kohottaneesi tuotteita tarpeeksi painamalla sormella pullaa tai sämpylää. Mikäli painauma jää taikinaan, eikä pongahda ylös, on tuote valmis paistoon.
Pähkinöillä ja siemenillä vaihtelua taikinoihin
Leseitä, täysjyvähiutaleita ja siemeniä voi lisätä esimerkiksi sämpylätaikinaan. Niitä kannattaa ensin liottaa pienessä määrässä nestettä, jotta ne pehmenevät eivätkä riko taikinan sitkorakennetta. Kaikki siemenet ja pähkinät kannattaa lisätä hiivataikinoihin vasta vaivauksen loppuvaiheessa, jotta taikinan sitkorakenne muodostuu kunnolla. Hiutaleiden ja leseiden vedensidontakyky on moninkertainen valkoisiin vehnäjauhoihin verrattuna, joten nesteen määrä tulee määrittää taikinan kovuuden, ei reseptin talousmittojen mukaan. Sämpylätaikinssa voit hyödyntää myös esimerkiksi puurojen jämät.
Kokeile makeissa leivonnaisissa ripausta mantelijauhoa. Näin rasvan ja muiden jauhojen määrää voi vähentää reseptissä ja tilalle saat pehmeitä rasvoja, proteiinia ja kuitua mantelista. Myös muita pähkinöitä kannattaa hyödyntää leivonnassa niiden loistavan ravintoarvon ja pehmeän maun vuoksi. Marjapiirakoiden murotaikinapohjiin pähkinäjauhot sopivat loistavasti.
Pähkinärouheet ja kokonaiset pähkinät sopivat piirakoiden ja marjapaistosten pinnalle. Ne kannattaa sekoittaa pieneen määrään sulatettua margariinia ja sokeria, jotta ne eivät palaisi leivonnaisen pinnalla niin helposti. Myös suolaisessa leivonnassa voi kokeilla pähkinöitä ja siemeniä niin pohjassa kuin täytteessäkin ja esimerkiksi sämpylätaikinaan siemeniä on helppo lisätä niin koristeeksi kuin taikinaankin. Mikäli haluat siemeniä sämpylöiden pinnalle, voitele tai suihkuta suihkupullolla kohonneet sämpylät vedellä, jotta pinnasta tulisi rapeampi ja siemenet pysyisivät pinnalla paremmin.
Vinkkejä makeaan leivontaan
Käytä leivonnaisissa kauden marjoja ja hedelmiä. Oikein valittuina ne nostavat leivonnaisen kuitupitoisuutta entisestään. Esimerkiksi pullapohjainen mustikkapiirakka on oiva valinta herkutteluhetkeen. Myös marjajauheita voi halutessaan käyttää leivonnassa. Esimerkiksi tyrnirouhe sopii niin kakkuihin kuin sämpylöihinkin. Marengeista tai macarons-leivoksista tulee maittavia ja upean värisiä, kun lisää valmiiksi vatkattuun marenkiin esimerkiksi mustikkajauhetta.
Suklaakakku kannattaa valmistaa tummasta kaakaojauhosta valmiin suklaan sijaan, jolloin kuitupitoisuus nousee ja rasvan laadun voi osittain valita itse. Myös pähkinärouheet ja jauhot sopivat loistavasti suklaakakkuun.
Mikäli leivot usein leivonnaisia keksipohjalla, kuten juustokakkua, kokeile vaihtaa pohjaksi esim. mallasleipää tai hapankorppua murustettuna margariinin ja fariinisokerin kanssa. Pohja toimii erityisesti hedelmäisten, raikkaiden hyydykekakkujen pohjana. Pohjaan saa lisäpotkua maustamalla muruseoksen esimerkiksi kardemummalla tai kanelilla riippuen täytteen mausta. Tätä rukiista murupohjaa kannattaa kokeilla myös suklaan rinnalle.
Kokeilemalla löytyy paras
Suhtaudu resepteihin ohjenuoramaisesti ja muista, että niitä voi ja kannattaa muokata omiin makutottumuksiin sopiviksi. Vain kokeilemalla löytyy oman lempireseptin oikea, kuitupitoisempi versio. Koeleivonnan ohella pidä kirjaa, millaisia määriä korvasit tummemmilla jauhoilla – näin löytyy se kaikkein paras jauhojen suhde ja määrä.
Kuitupitoisempaa leipoessa saatat huomata, että tavallinen, valkoisiin vehnäjauhoihin leivottu sämpylä tai pulla itseasiassa alkaakin maistua jo vähän tylsältä. |
Apostolien teot - kirja jatkaa siitä, mihin evankeliumien kertomukset päättyvät. Kirjan alussa kerrataan ylösnousseen Jeesuksen taivaaseen astuminen. Jeesus muistuttaa seuraajiaan Jumalan lupauksesta:
”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.”
”Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat:
"Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän."
(Sivuhuomautus: Enkelit ilmestyvät usein valkopukuisina miehinä, eikä suinkaan siivekkäinä kiiltokuvahahmoina.)
”Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.”
Paikalle kerääntyi paljon väkeä ja he luulivat Jeesuksen seuraajien olevan juovuksissa. Silloin Pietari, eräs oppilaista, nousi puhumaan:
"Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette - nythän on vasta aamu, päivän kolmas tunti."
”Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte.
Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia.
Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla. Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?"
Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana.”
Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. Apostolien teot, luku 2.
Näin syntyi ensimmäinen kristillinen seurakunta. Apostolien teoissa kerrotaan seuraavaksi, kuinka seurakunta kasvoi. Ilosanomaa Jeesuksesta julistettiin yhä laajemmalle ja uusia seurakuntia syntyi.
Pietari puhui kerran Kesareassa roomalaisen joukko-osaston päällikön Corneliuksen kodissa. Pietari ei olisi halunnut olla tekemisissä tämän kanssa, mutta meni tätä tapaamaan Jumalan antaman näyn rohkaisemana.
”Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa. Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra.
Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa.
Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä - ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista. Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi." Apostolien teot, luku 10.
Apostolien teoissa kerrotaan myös juutalaisesta Saulista (eli Paavalista), joka vainosi kiihkeästi kristittyjä. Matkallaan Damaskoon hän kuitenkin kohtasi ylösnousseen Jeesuksen ja hänestä tuli innokas kristinuskon levittäjä ja monien seurakuntien perustaja.
”Saul viipyi jonkin aikaa Damaskoksessa opetuslasten luona. Hän alkoi heti synagogissa julistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, olivat ihmeissään. ... Vääjäämättömin todistein hän osoitti, että Jeesus on Kristus, ja saattoi näin Damaskoksen juutalaiset hämmennyksen valtaan.”
Apostolien teoissa kerrotaan laajasti Paavalin matkoista mm. nykyisen Kreikan ja Turkin alueella. Hän perusti sinne useita seurakuntia ja oli myöhemmin näihin yhteydessä kirjeitse sekä työtoveriensa välityksellä. |
Luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan nopeaan lämpenemiseen. Ainut todellinen tapa pysäyttää ilmastonmuutos on fossiilipäästöjen raju vähentäminen. Mutta tarvitsemme myös tehokkaita keinoja muutoksen hillintään. Mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä? Paljon!
Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä
Puu poistaa hiiltä ilmasta yhteyttämällä. Kun metsien kasvu ylittää vuosittaisen poistuman, toimivat metsät myös positiivisina hiilinieluina. Näin on Suomessa ollut 1970-luvulta saakka. Tuosta ajasta metsävaramme ovat paisuneet miljardilla kuutiometrillä. Samassa ajassa metsistä on hakattu raaka-aineeksi yli kolme miljardia kuutiota. Hyvän metsänhoidon avulla metsämme säilyvät valtavina hiilinieluina kaikissa tutkituissa skenaarioissa.
Lisää puuston kasvua ja määrää
Uudista metsäsi aina tehokkaasti. Metsälaki mahdollistaa niin viljelyn kuin luontaisen uudistamisen eri muodoissaan. Kaikki lähtee kasvupaikan mahdollisuuksista, mutta sekametsän suosiminen kannattaa. Se tuottaa enemmän puuta ja lehtipuissa hiilen osuus on suurempi.
Metsänhoidossa ei ole löysäilyn varaa. Laiminlyönnit nuorten ikäluokkien hoidossa ovat rasite sekä metsänomistajan kukkarolle että hiilensidonnalle. Tee taimikonhoidot ja ensiharvennukset aina ajallaan.
Jos kohde mahdollistaa, voit säilyttää metsän hiilivarastona kauemmin kiertoaikaa pidentämällä. Saat samalla enemmän arvokasta tukkia, ja suurempi osa puutavarasta päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin, hiilivarastoja nekin. Vaikuta puurakentamisen lisäämiseen.
Metsittämällä puuttomia joutomaita tuotat kokonaan uusia hiilinieluja. Metsitystä tuetaan valtion varoin.
Metsien hoidon lisääminen on erittäin kustannustehokasta ilmastotyötä. Hakkuiden vähentäminen on yli kymmenen kertaa kalliimpaa, kun samalla menetetään lisäarvo ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen.
Vähennä maaperäpäästöjä
Suometsät ovat suurin haaste. Ojitetusta suosta tulee ilmastopäästö, kun kuivuva turve hajoaa mikrobitoiminnan nopeuduttua. Suometsätaloudessa pohjaveden pinnansäätely vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisäksi myös vesistöpäästöihin. Nieluna toimivan puuston kasvusta pitää huolehtia.
Tuhkalannoitus on erinomainen vaihtoehto turvemaille. Lisääntyvä kasvu kasvattaa hiilinielua ja suurempi yhteytys pitää pohjaveden alhaalla. Myös jatkuva metsänkasvatus sopii erityisesti turvemaille. Kun elävää puustoa on aina vähintään 100-120 kuutiota hehtaarilla, puuston haihdutus yleensä riittää. Molemmat keinot voivat vähentää kunnostusojitusten tarvetta merkittävästi, ja samalla vesien tila paranee.
Metsänhoitosuositusten mukaisesti toteutettu hakkuutähteiden keruu bioenergiaksi on ilmaston kannalta kannattavaa. Nopeasti hajoava hakkuutähde kannattaa hyödyntää energiaksi.
Hillitse metsätuhoja ja sopeudu
Ilmastonmuutosta ei voi estää. Se on jo täällä ja etenee. Kaikki metsätuhot Etelä-Suomen lumituhoja lukuun ottamatta tulevat todennäköisesti lisääntymään. Siksi pitää sopeutua.
Paranna metsän myrskynkestävyyttä tekemällä harvennukset ajallaan ja jättämällä säästöpuut ryhmiin. Sekametsät kestävät tuhoja paremmin, suosi siis niitä.
Kiinnitä huomio vanhoihin kuusikoihin, ja uudista kärsivät ajoissa, näin estät kirjanpainajatuhoja. Juurikäävän kohdalla vaihda puulajia. Käytä jalostettuja taimia, ne kasvavat tehokkaammin ja ovat kestävämpiä tuhoja vastaan.
Ylipäänsä jatka erinomaista työtäsi metsänhoidon parissa. Tutustu MTK:n Ilmasto-ohjelmaan ja Luonnon monimuotoisuusohjelmaan. Ne luovat uskoa tulevaan. Lopeta syyllistyminen. Maa- ja metsätalouden osoittelijoita tulee riittämään, mutta sinä et ole ongelma. Olet osa ratkaisua. |
Minuun oltiin yhteydessä ja tarjottiin nykyistä työpaikkaa älylukkoja valmistavan Rollockin myynnissä. Koeajan olisin Click Henkilöstöpalveluiden kautta työsuhteessa ja siirtyisin tämän jälkeen Rollockille. Minulle kyseinen järjestely sopi erittäin hyvin. En epäröinyt hetkeäkään, sillä näin järjestelyssä vain positiivisia mahdollisuuksia puolin ja toisin tulevaan työsuhteeseen liittyen. Lisäksi olin kuullut Clickistä positiivista aiemminkin työurallani, joten mielikuvani Clickistä oli hyvä.
Toimin Rollock Oy:ssä myyntipäällikkönä. Vastaan oman vastuualueeni asiakassuhteista ja myynnistä. Tein Clickin kautta Rollockille vajaa neljä kuukautta töitä, eli niin sanotun koeajan verran. Olisin kyllä ollut valmis tekemään vastaavalla tavalla pidempäänkin. Tällä hetkellä olen työllistynyt Rollockille ja olen kyllä kiitollinen Clickille tästä mahdollisuudesta.
Kun olimme päässeet sopimukseen työsuhteen ehdoista, hoidettiin Clickiltä työsopimus ja muut asiat erittäin nopeasti ja sujuvasti. Työ vastasi odotuksiani ensi hetkestä. Olen ollut iloinen ja tyytyväinen. On etuoikeus olla Rollockilla töissä, ja ilman Clickiä se ei olisi välttämättä mahdollista.
Yhteistyö on sujunut Clickin kanssa erittäin hyvin. Työsopimus oli hyvin laadittu, allekirjoitukset ja muut työsuhteeseen liittyvät asiat hoidettiin joustavasti ja pikaisella aikataululla.
Clickiltä on nimetty minulle tietty yhteyshenkilö. Näin olen aina tiennyt, keneen voi tarvittaessa olla yhteyksissä. Lisäksi Clickiltä on kyselty palautetta ja oltu yhteydessä, joten ei ole jätetty yksin.
Voin suositella Clickiä lämpimästi muillekin. Asiat hoidetaan viimeisen päälle hyvin ja ajallaan. Palkanmaksu on ollut tarkkaa ja oikeellista, joten ei ole tarvinnut huomautella asioista. Click on vakavarainen suomalainen yritys johon voi luottaa. Se on tänä päivänä tärkeää. |
Toisinaan erilaiset tilat vaativat perusteellista puhdistusta, eikä tavallisella perussiivouksella saavuteta haluttua puhtauden tasoa. Tilat saattavat olla myös haastavia kokonsa tai rakenteidensa vuoksi, jolloin desinfiointi vetyperoksidikaasulla on parhain ratkaisu.
Decont tarjoaa ratkaisun puhdistamisen haasteisiin. Vetyperoksidikaasuun perustuva desinfiointi on helppo ja tehokas keino puhdistaa tilan epäpuhtaudet. Desinfioivan vaikutuksen lisäksi vetyperoksidikaasulla on hajuja poistava vaikutus.
Desinfiointi karkottaa virukset, bakteerit, home- ja sieni-itiöt
Desinfiointi vetyperoksidikaasulla on tehokas ja turvallinen tapa puhdistaa kaikenlaisia tiloja, ajoneuvoja ja irtaimistoja. Vetyperoksidikaasu desinfioi perusteellisesti kohteen pinnat ja ilmatilan viruksista, bakteereista sekä home- ja sieni-itiöistä. Desinfioinnin jälkeen vetyperoksidikaasu muuttuu hapeksi ja vesihöyryksi. Menetelmä soveltuu paitsi kotien, myös suurten kohteiden, kuten sairaaloiden, teollisuus- ja tuotantohallien, toimistojen ja julkisten tilojen puhdistamiseen. Vetyperoksidikaasulla voidaan desinfioida myös ajoneuvoja henkilöautoista linja-autoihin sekä irtaimistot kodin tavaroista, huonekaluista ja tekstiileistä elektroniikkaan ja sairaalatarvikkeisiin.
Desinfiointi toteutetaan kannettavalla desinfiointilaitteella, joka levittää tilaan vetyperoksidikaasua. Käytössämme on Cleamixin armeijakäyttöön suunniteltu VCS-sarjan desinfiointilaite. Vetyperoksidikaasu eliminoi tilan epäpuhtaudet ja hajoaa lopulta vesihöyryksi ja hapeksi. Menetelmä on VTT:n testaama ja se on täysin turvallinen käyttäjilleen sekä ympäristölle, mukaan lukien esimerkiksi elektroniikka.
Lue lisää vetyperoksidikaasusta
Lisäpalvelut
Aktiivihiilisuodatin
Tarjoamme vuokralle akiitivihiilisuodattimia jatkuvaan ilmanpuhdistukseen. Aktiivihiilisuodatin toimii suuressakin tilassa puhdistaen 99,97% kaikista sisäilman epäpuhtauksista, mukaan lukien koronaviruksen. Menetelmä on hiljainen ja huomaamton, joten se soveltuu myös julkisiin tiloihin.
Lue lisää aktiivihiilisuodattimesta
Saastuneen ajoneuvon kuljetus- ja siirtopalvelu
Desinfiointipalvelun yhteydessä voit tilata myös saastuneen ajoneuvon kuljetuksen ja siirron. Lisäksi tarjoamme ajoneuvojen pesu- ja fixauspalveluita. Kysy lisää!
Ota yhteyttä
Ota yhteyttä soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsAppissa (+358 400 720 282) tai sähköpostilla (marko@decont.fi). |
Studyo Oy osallistui Helsingin yliopiston projektiin, jonka tavoitteena oli määritellä API-hallintamallia ja teknistä alustaratkaisua (API-gateway) koko organisaation käyttöön. Helsingin yliopistolla on yli 500 järjestelmää ja käytössä on satoja rajapintoja. Palvelun ehdottomana vaatimuksena oli sekä mallin että teknisen ratkaisun käytön skaalautuminen.
5.8.2022
Studyo Oy osallistui Helsingin yliopiston projektiin, jonka tavoitteena oli määritellä API-hallintamallia ja teknistä alustaratkaisua (API-gateway) koko organisaation käyttöön. Helsingin yliopistolla on yli 500 järjestelmää ja käytössä on satoja rajapintoja. Palvelun ehdottomana vaatimuksena oli sekä mallin että teknisen ratkaisun käytön skaalautuminen.
Tiedon ja rajapintojen uudelleenkäyttö mahdollistaa projektien ja integraatioiden tehokkaamman toteuttamisen. Uudelleenkäyttö edellyttää, että rajapinnat on löydettävissä ja käytettävissä. API-hallintamalli ja Api-Gateway -ratkaisut mahdollistavat rajapintojen löytämisen, tietoturvallisen uudelleenkäytön sekä integraatioiden ylläpidon.
Studyon asiantuntija toimi projektissa projektipäällikkönä sekä projektiryhmän teknisenä tukena. Projekti saatiin toteutettua sille asetetussa aikataulussa, budjetissa ja tavoitteet täyttäen. Projektin lopputuloksena Helsingin yliopisto aloitti API-hallintamallin sekä teknisen API-gateway -ratkaisun käytön operatiivisessa toiminnassaan.
Todella harvoin olen törmännyt tiukan aikataulun projektiin, joka oikeasti menee läpi toivotussa (ehkä epärealistisessa ajassa) tuloksista tinkimättä!
Minna Harjuniemi
Tietotekniikkapäällikkö, Helsingin yliopisto
Studyon asiantuntijat ovat myös Sinun käytettävissä! Ole yhteydessä, jos haluat saada arvostettua projektihallinta- tai asiantuntijapalvelua ja saada projektit laadukkaasti ja ajallaan maaliin. |
Vainotut on toinen osa dekkarisarjaa, jossa toisen polven suomalainen, rikoskomisario Simppa sympaattisine tiimeineen selvittää pirkanmaalaisia murhamysteerejä.
Pienen tytön äiti löytyy kotoaan surmattuna. Häntä pitkään vainonnut entinen avomies on kadonnut mystisesti. Tapausten selvittämistä vauhdittaa julkisuudessa yltyvä keskustelu naisiin kohdistuvasta ahdistelusta ja väkivallasta.
Rikostutkinnan myötä rikoskomisario Simppa tiimeineen päätyy inhimillisten tragedioiden ohella myös rakennusalalla rehottavan rikollisuuden maailmaan, jossa vallitsevat omat lakinsa.
Toisen ruumiin löytyminen aiheuttaa muutoksen Simpan juhannussuunnitelmiin, ja perhe-elämä joutuu koetukselle. Surmat näyttävät liittyvän toisiinsa, mutta miten? Tutkinta saa uuden käänteen, kun tapauksen taustalta paljastuu laajamittainen naisten hyväksikäyttö.
Pertti Laine (s. 1949) on Lempäälässä asuva taloustieteen maisteri. Hän on tehnyt pitkän työuran liike-elämässä. Laineen dekkarisarjan avausteos Pisto sydämeen ilmestyi 2018 (Myllylahti). Tuota ennen julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Perheenisä (Warelia, 2016). |
Hilla eli lakka on yksi kaikkein terveellisimmistä marjoista, mitä julkisuudessa yleensä perusteellaan korkealla C-vitamiinipitoisuudella.
Hillassa on C-vitamiinia tuplasti sen verran kuin appelsiinissa. C-vitamiinipitoisuudessa metsämarjoista hillan edelle menee tyrni ja viljellyistä marjoistakin mustaherukka. Kaikki muut tulevat perässä. Mutta kaikki marjat ovat terveellisiä ja siksi suositeltavia.
Terveellisyys koostuu kuitenkin koko joukosta erilaisia ominaisuuksia, kaikkien elintarvikkeiden kohdalla. Kaikki vitamiinit, erilaiset kivennäis- ja hivenaineet, flavonoidit ja muut polyfenolit, kuitupitoisuus sekä vähärasvaisuus ovat hillan ja muidenkin metsämarjojen valtteja terveellisyysmarkkinoilla.
Hilla kuuluu kokonaisarvioinnissa maassamme kasvavien marjojen ehdottomaan eliittiin.
Arktiset Aromit ry on julkaissut marjojen terveellisyydestä kattavan, informatiivisen ja samalla kansantajuisen esityksen, jonka pääset lukemaan tästä >
Lue lisää hillasta >
Deliporo ei varastoi hillaa, vaan myy sitä kesän poimintasesongin aikana. Osta hillaa verkkokaupastamme viimeistään 23.7.2021. Toimitukset elokuussa. |
OBS Aegopodium podagraria puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Agrostis capillaris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Alchemilla glaucescens puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Alchemilla monticola puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Alchemilla subcrenata puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Alchemilla vulgaris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Alisma plantago-aquatica puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Alnus glutinosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Alnus glutinosa x incana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Alnus incana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Alopecurus pratensis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Amelanchier spicata puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Anemone nemorosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Angelica sylvestris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Anthoxanthum odoratum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Anthriscus sylvestris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Arctium tomentosum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Artemisia vulgaris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Athyrium filix-femina puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Barbarea vulgaris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Betula pendula puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Betula pubescens puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calamagrostis arundinacea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calamagrostis canescens puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calamagrostis epigejos puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calamagrostis purpurea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calla palustris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Calluna vulgaris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Caltha palustris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Campanula glomerata puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Campanula persicifolia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Campanula rotundifolia subsp. rotundifolia puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Capsella bursa-pastoris puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Cardamine amara puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex brunnescens var. brunnescens puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex cespitosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex digitata puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex echinata puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex globularis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex nigra subsp. nigra puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex pilulifera puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex rostrata puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carex vesicaria puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Carum carvi puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Centaurea jacea puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Cerastium fontanum subsp. vulgare puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Chenopodium album -ryhmä puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Chrysosplenium alternifolium puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Cicuta virosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Cirsium arvense puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Cirsium helenioides puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Cirsium palustre puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Convallaria majalis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Crepis paludosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Dactylis glomerata puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Deschampsia cespitosa puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Deschampsia flexuosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Dryopteris carthusiana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Dryopteris filix-mas puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Elymus repens puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Epilobium adenocaulon puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Epilobium angustifolium puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Equisetum arvense puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Equisetum fluviatile puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Equisetum pratense puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Equisetum sylvaticum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Eriophorum vaginatum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Erysimum cheiranthoides subsp. cheiranthoides puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Euphrasia nemorosa puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Festuca ovina puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Filipendula ulmaria puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Fragaria vesca puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Galium album puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Galium boreale puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Galium palustre subsp. palustre puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Geranium sylvaticum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Geum rivale puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Glechoma hederacea puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Glyceria fluitans puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Gnaphalium sylvaticum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Gymnocarpium dryopteris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Hieracium puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Hieracium umbellatum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Hierochloë australis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Hypericum maculatum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Iris pseudacorus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Juncus alpinoarticulatus subsp. alpinoarticulatus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Juncus effusus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Juncus filiformis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Juniperus communis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Lapsana communis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Lathyrus pratensis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Lemna minor puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Leontodon autumnalis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Leucanthemum vulgare puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Linnaea borealis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Lupinus polyphyllus puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Luzula multiflora subsp. multiflora puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Luzula pilosa puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Lysimachia thyrsiflora puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Lysimachia vulgaris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Lythrum salicaria puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Maianthemum bifolium puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Malus domestica puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Matricaria matricarioides puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Matteuccia struthiopteris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Melampyrum pratense puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Melica nutans puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Mentha arvensis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Moehringia trinervia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Myosotis scorpioides puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Orthilia secunda puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Oxalis acetosella puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Paris quadrifolia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Phalaris arundinacea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Phegopteris connectilis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Phleum pratense subsp. pratense puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Picea abies puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Pimpinella saxifraga puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Pinus sylvestris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Plantago major subsp. major puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Poa annua puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Poa nemoralis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Poa palustris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Poa pratensis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Polygonum aviculare subsp. aviculare puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Populus balsamifera cv. Elongata puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Populus tremula puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Potentilla anserina subsp. anserina puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Potentilla argentea subsp. argentea puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Potentilla erecta puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Potentilla palustris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Prunella vulgaris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Prunus padus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Pteridium aquilinum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ranunculus acris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ranunculus auricomus -ryhmä puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ranunculus fallax -ryhmä puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ranunculus ficaria puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ranunculus repens puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Rhinanthus minor puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Ribes alpinum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ribes nigrum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ribes spicatum subsp. spicatum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Ribes uva-crispa puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Rubus arcticus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Rubus idaeus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Rubus saxatilis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Rumex acetosa subsp. acetosa puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Rumex acetosella subsp. acetosella puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Rumex aquaticus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Rumex longifolius puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Sagina procumbens puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Salix aurita puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Salix caprea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Salix myrsinifolia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Salix phylicifolia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Salix starkeana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Scirpus sylvaticus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Scutellaria galericulata puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Sedum acre puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Sedum telephium puuttuu E viljelykarkulainen Viljelykarkulainen
OBS Solidago virgaurea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Sonchus arvensis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Sorbus aucuparia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Sparganium emersum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Sparganium erectum subsp. microcarpum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Stellaria alsine puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Stellaria graminea puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Stellaria nemorum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Succisa pratensis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Taraxacum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Thalictrum flavum puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Tilia cordata puuttuu R viljelyjäänne Viljelyjäänne
OBS Trientalis europaea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Trifolium medium puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Trifolium pratense puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Trifolium repens puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Tripleurospermum inodorum puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Tussilago farfara puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Typha latifolia puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Urtica dioica subsp. dioica puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Vaccinium myrtillus puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Vaccinium vitis-idaea puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Valeriana officinalis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Veronica chamaedrys puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Veronica officinalis puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Veronica serpyllifolia puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Vicia cracca puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Vicia sepium subsp. montana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Viola arvensis puuttuu TV tulokas, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut tulokas
OBS Viola canina subsp. montana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Viola palustris puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen
OBS Viola riviniana puuttuu AV alkuperäinen, ei arviota tuloajasta, vakinainen Vakiintunut alkuperäinen |
Alan vähän epäillä, että Kirkko ja Kaupunki -lehti sekä sen päätoimittaja Seppo Simola ovat olemassa ihan vain minun kiusakseni. Läpyskä osaa olla numerosta toiseen niin erinomaisen ärsyttävä, ettei sitä voi olla kommentoimatta. Uuden numeron kannessa on sensaatiomainen otsikko:
"Maahanmuuttaja valittiin johtajaksi. Tämä on Suomessa uutinen."
Menemättä vielä itse artikkeliin toteaisin, että maahanmuuttajan valinta johtajaksi on Suomessa uutinen vain, koska lehdet kuten Kirkko ja Kaupunki tekevät siitä uutisen. Edes se ei riitä, että minun on luettava lehdestä tällaisia "uutisia". Minun pitäisi vielä lisäksi tuntea syyllisyyttä siitä, että tämä on uutinen.
Siirryn jännittyneenä sivulle 8 nähdäkseni, millaisesta menestystarinasta on tällä kertaa kyse. Jahas... Ahmed Akar on valittu (moni)kulttuurikeskus Caisan johtajaksi.
Eipäs hihitellä siellä takarivissä.
En tiedä Ahmed Akarista juuri mitään. Hän on pitkän linjan työmyyrä Caisassa, ja minäkin olen saanut häneltä (yliopiston sähköpostilistan kautta) monenlaista tiedotetta, mm. kutsun "Pitäisikö islamofobia kriminalisoida" -seminaariin. Hän on varmasti mukava mies ja pätevin mahdollinen henkilö johtamaan monikulttuurikeskus Caisaa. Itse asiassa tervehdin ilolla sitä, että Caisan johtaja on Ahmed Akar eikä Johanna Maula. Maahanmuuttajien omissa jutuissa kun on yleensä edes joku tolkku, toisin kuin kotoperäisen monikulttuurifanaatikon vastaavissa.
En ole kuitenkaan aivan varma, kannattaako tällaisella menestystarinalla hehkuttaa. Jos Ahmed ja Ahmedin kaverit eivät olisi Suomessa, meillä ei olisi koko monikulttuurikeskus Caisaa, joten kyse on huippuosaamistarjonnasta, joka tavallaan itse generoi kysynnän. Mielestäni tämä on verrattavissa siihen, että marksilaiset feministilesbot perustavat, tai ainakin miehittävät, yliopistollisia naistutkimusohjelmia ja palkkaavat niihin asiantuntijoiksi marksilaisia feministilesboja. Viroissa istuvat marksilaiset feministilesbot eivät tällaisissa tapauksissa välttämättä todista sen enempää marksilaisten feministilesbojen pätevyydestä kuin yhteiskunnallisesta tarpeellisuudestakaan.
Ahmed on onnellinen:
"Haluan onnitella kulttuuriasiainkeskusta valinnastani, joka on taas yksi askel kohti monikulttuurisuutta!"
Tähän on harvinaisen vähän lisättävää. a) Monikulttuurisuus on tavoite, johon kannattaa pyrkiä. b) Monikulttuurisuutta lähestytään tehokkaimmin palkkaamalla maahanmuuttajia johtajiksi. c) Johtajaksi kannattaa valita maahanmuuttaja. Aivan kuin Ahmed itsekään ei uskoisi päässeensä virkaan ns. omilla ansioillaan.
"Itsensä [Ahmed] määrittelee maahanmuuttajaksi ja maailmankansalaiseksi, joka voisi asua missä vain."
Näin varmasti tekee suuri osa maahanmuuttajista. Mikä paneekin ihmettelemään, miksi suvaitsevaisen suomalaisen velvollisuus on määritellä heidät suomalaiseksi, ihan yhtä suomalaiseksi kuin kuka tahansa meistä.
Ahmed asuu ja viihtyy Ruoholahdessa. Siellä ei tuijoteta maahanmuuttajaa kuten aiemmassa kotikaupunginosassa Lauttasaaressa. Tästä saamme huteran mutta sujuvan aasinsillan tuoreeseen paikallisuutiseen Ruoholahdesta, tuosta sosiaalisen (= etnisen) sekoittamisen laboratoriosta, jossa upouusista kovan rahan asunnoistaan pitkää pankkilainaa lyhentävät suomalaisasukkaat ihmettelevät, miksi heidän asuinalueensa on täynnä Afrikan sarvesta muuttaneita turvapaikkaturisteja työperäisiä, jotka eivät maksa latin latia täysin vastaavista asunnoista. Kansanvalistusvelvoitteidensa kanssa ponnisteleva Hesari ei ole saanut tätä uutista mahtumaan sivuilleen, mutta ystävällinen lukija lähetti minulle Ruoholahden Sanomat -lehden (8/2007), joka kertoo eksoottisesta värinästä ja säpinästä paikallisen metroaseman kulmilla. Tarjoan jutun lähes kokonaisuudessaan:
RUOHOLAHDEN METRONSEUDUN TURVATTOMUUDESTA
Videovuokraamo Makuuni lopetti toimintansa Ruoholahden metroasemalla 31.3. tänä vuonna. Lehden tietoon tuli huhu, jonka mukaan lopettamispäätöksen suurimpana syynä oli aseman ja sen ympäristön rauhattomuus. Liikkeen nuori henkilöstö ei uskaltanut olla töissä myymälässä, varsinkaan iltaisin.
Huhu oli niin vakava, että siihen oli tartuttava. Lehti tapasi Makuunin Ruoholahdessa toimineen myymäläpäällikön, Sini Koskisen ja kysyi miten asia oikeasti oli. Sinille tuli vieläkin kyynel silmään hänen muistellessaan hankalimpia tilanteita metroasemalla. Kaikesta näki, että tyttö oli tosissaan kokenut traumaattisia hetkiä työpaikallaan.
Pelkoa aiheuttavat häiriköivät poikajengit, humalaiset ja huumetokkurassa liikkuvat.
Eniten Siniä kauhistutti 10-20 teinipojan monikulttuurinen joukko, joka terrorisoi Makuunin tyttöjä. Nuorimmat heistä olivat vähän toisella kymmenellä, vanhimmat kahdenkymmenen korvilla. Tyttöjä oli uhkailtu, heitelty kivillä, roskilla ja lasipulloilla, jotka särkyivät heitettäessä. Tyttöjen pelko oli todellista ja siksi asiaan oli suhtauduttava vakavasti.
Myös K-marketin henkilökunta ajoittain peloissaan
Kauppias Harry Cronström vahvistaa, että ajoittain samankaltainen poikajoukko on pelotellut myös marketin kassahenkilöitä. Harry tosin sanoo itse puuttuneensa asiaan ja hän on saanut puhumalla joukon rauhoittumaan. Makuunin tytöillä ei tukihenkilöä ollut.
Asiaan on puututtava - lehti yrittää selvittää miten
Tilanne on sietämätön. Jos metroasemalla työskentelevät kokevat ympäristön uhkaavaksi, on monella aseman palveluja käyttävällä varmasti samoja tuntemuksia. Mielenkiintoista on, että alueellamme tapahtuu hyvin vähän varsinaisia rikoksia, jotka tulevat poliisin tietoon. Tästä syystä viranomaiset pitävät Ruoholahtea hyvinkin turvallisena alueena. Tilastojen takaa löytyy ilmeisesti kuitenkin ihan aiheellista pelon tunnetta.
"Aiheellista pelon tunnetta"? Hyi hyi. Järjestäpä, Ahmed, seminaari otsikolla "Pitäisikö poikajoukkofobia kriminalisoida".
Kuljin jossain vaiheessa usein töihin polkupyörällä Ruoholahden läpi, eikä tämä uutinen ole noiden kokemusten valossa kovinkaan yllättävä. Kadulla maleksii säkkiin pukeutuneita naisia ja meluisia, aggressiivisen oloisia poikajoukkoja. Ymmärrän oikein hyvin, ettei maahanmuuttajia tuijoteta Ruoholahdessa. Ihmiset varovat visusti katsomasta heitä ainakaan silmiin, etteivät he haista katseessa loukkausta ja tule peräämään rispektiä.
Lukijat lähettävät minulle silloin tällöin vastaavia kuvauksia Helsingin eri osista. "Monikulttuuriset" jengit terrorisoivat kauppoja, kioskeja, kirjastoja ja satunnaisia vastaantulijoita ilman mitään järjellistä syytä tai tavoitetta. Tuttu pornokaupan pitäjä kertoi joutuneensa jossain vaiheessa hätistelemään voimatoimin liikkeestään kuolaavia mutta maksuhaluttomia somalimiehiä. Huumehörhöjä ja juoppoja, vaikka ikäviä ovatkin, on helppo ymmärtää, koska he ovat edesvastuuttomassa tilassa. "Monikulttuuriset" "nuorukaiset" sen sijaan ovat selvin päin ja täysissä järjissään ja tuntuvat tekevän pahaa pelkästä pahan tekemisen ilosta.
Tällainen arkipäivän turvattomuus ja siitä seuraava lihasjännitys ovat luultavasti suurin syy siihen, että kantaväestö alkaa vähitellen muuttaa pois rikastuneista kaupunginosista. Häirintä ja huutelu ovat hiljaista väkivaltaa: ne eivät päädy uutisotsikoihin, yhtäältä siksi, että tämänkaltainen todellisuus ei ole sopusoinnussa vallitsevan ideologian kanssa, ja toisaalta siksi, että näihin tapauksiin ei yleensä liity suoranaista rikollisuutta. Missään ei ole kielletty aggressiivista mesoamista ja ohikulkijoille vittuilua. Kuitenkin ne voivat tehdä elämästä sietämätöntä.
Ruoholahdessa, kuten monessa muussakin paikassa, näemme eurooppalaisen slummiutumiskehityksen anatomian. Jonkin meille käsittämättömän vimman pakottamana maahanmuuttajanuorukaiset kiusaavat kantaväestön edustajia ja paikallisia yrittäjiä niin kauan, että nämä lähtevät muualle. Tämän jälkeen he ryhtyvät kivittämään paikalle saapuvia poliiseja, palomiehiä, ambulansseja ja jätehuoltotyöntekijöitä. Lopulta alueella asuu pelkkiä rutiköyhiä ja työttömiä maahanmuuttajia, palvelut ovat kaikonneet, paikat peittyvät jätteisiin ja infrastruktuuri alkaa hajota, koska ne, jotka ylläpitävät infrastruktuuria, eivät enää uskalla tai viitsi käydä. Ja sitten alkaa rutina siitä, että maahanmuuttajien asuinalueesta ei piitata. Ja että maahanmuuttajien ongelmat johtuvat siitä, että heidät on asutettu "ongelma-alueelle".
Tästä tulikin mieleeni, että voisin ryhtyä julkaisemaan monikulttuurikokemuksianne omilta asuinalueiltanne, kouluistanne tai työpaikoiltanne. Dokumentoimattomina niillä ei tietenkään ole uutisen kaltaista todistusarvoa, mutta minusta ja varmasti monesta lukijastakin olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkea mediapimennon takana tapahtuu. Julkaisen raporttejanne luonnollisesti nimettöminä ja vain, jos annatte siihen erikseen luvan. Sähköpostiosoitteenihan oli jussi@halla-aho.com. |
Kaikki kiiltävä kiinnosti minua jo lapsena: pääsiäismunasormukset, joita sai ihan oikeasti vielä 70-luvulla suklaamunista, äitini ystävättärien korut joita ihailin hartaudella, ja kaikki pukukorut joihin vaan pääsin käsiksi ja joista nerokkaimmillani irrotin kivet. Suurin innostus koruihin syntyi jalokivien väreistä ja muodoista. Jalokivien värin ja valon leikki, joka heijastuu kivistä niitä käännellessä, on mielestäni vieläkin maailman kauneimpia asioita.
Minulle on muuten suotu superihania kummeja. Yksi heistä, nyt jo edesmennyt Timo Synterä, harrasti monipuolisesti kaikkea lukuun ottamatta urheilua: veneilyä, kirjallisuutta, filateliaa – you name it! Häneltä sain kärpäsen gemmologiaan eli jalokiviin.
Timo-sedän kotona vitriinissä oli jalokivien hiontamalleja ja mineraaleja. Outokummun smaragdinvihreä, pallomainen uvaroviittigranaattikide oli yksi vitriinin kiehtovista mysteerikivistä. Joidenkin kivien kohdalla sana synteettinen lisäsi kiinnostusta ja muistan kummastelleeni mitä ihmettä ovat kulttuurihelmet. (Tänä päivänä tiedän, että synteettinen tarkoittaa ihmisen valmistamaa jalokiveä, joka vastaa koostumukseltaan luonnonkiveä. Se ei siis ole jäljitelmä. Ja kulttuurihelmi on viljellyn helmen vanha nimitys. Kulttuurihan on lainasana latinasta ja tarkoittaa viljelemistä.)
Kummisetäni siis ymmärsi innostustani ja osti 11-vuotislahjaksi Walter Schumannin kirjan Jalokivet ja korukivet. Tankkasin lapsen innolla kirjasta hiontamuotoja, eri kivien värejä, löytöpaikkoja, alkuainetaulukkoa ja leikkelin kirjan väliin mummun naistenlehdistä Ruotsin kuningatar Silvian kuvia, joissa näkyi suuria jalokivikoruja. Schumannin kirja on oikeastaan perusta gemmologisille tiedoilleni ja edelleenkin minulla on summittainen käsitys siitä, mistä kohtaa kirjaa etsiä eri jalokiviryhmien tietoja.
Lapsuuden lempikirjani ja ne ensimmäiset leikekuvat.
Tänä päivänä osaan nimetä kuningatar Silvian eniten käyttämät juhlakorut kuten nämä Leuchtenbergin safiirit ja Maria Pavlovnan topaasiparuren ja kertoa useimmista, miten ne ovat periytyneet Bernadotten kuningashuoneelle.
Huomasin myös, että aitojen korujen pienet leimat olivat myös jotain, mitä minun oli selvitettävä. Tiedot aukenivat pienellä tutkimuksella ja olo oli kuin tiedemiehellä selvitellessäni korujen leimoja. Nykyään voi muuten todella helposti tarkistaa suomalaisten korujen leimoja leimat.fi -sivulta. Ja kännykän kameralla saa otettua lähikuvia, jos ei omista luuppia tai ei muuten näe lukea leimoja.
Isoäitini käsintehty 50-luvun kalvosinmallinen rannekoru.
Leimoista voi järjestyksessä lukea että korun on valmistanut A.E. Korhonen, rannekoru on tarkastusleimattu kruunuleimalla, materiaali on 91,6 % hopeaa ja koru valmistettu 1957. Aivan erinomainen systeemi. Tähän tietomäärään ei kovin monen muun maan leimausjärjestelmä pysty.
Kun olin lukion viimeisen luokan keväällä, arvostettu kultasepänliike etsi puolipäivämyyjää. Muistan soittaneeni aikaa työhaastatteluun koulun vahtimestarin puhelimesta kaksinkertaisesti jännittyneenä, sillä äidinkielen ylioppilaskirjoitukset olivat juuri alkamassa. Pääsin haastatteluun, sain paikan ja puolipäivämyyjän pesti vaihtui työhaastattelussa kokopäiväiseksi – ja harrastus sai uutta vauhtia. Pääsin perinteikkääseen kultasepänliikkeeseen, jonka valikoimia ja varastoa tutkin innokkaasti ja sovelsin oppimaani ja jonka henkilökunta opasti minua ja opetti valtavasti uusia asioita. Äidinkielen kirjoitus menikin sitten vähän kehnommin.
Ehkä suurimpia oivalluksia harrastuksessani oli vähitellen nähdä, ettei kyse ollut vain kauniista tai kalliista esineistä vaan miten valtavan moniulotteinen korujen maailma on. Korut eivät ole mikään ilmassa leijuva vakuumi ilmiö. Aiheeseen saa ympättyä vaikka mitä – vai pitäisikö sanoa, että vaikka minkä saa liitettyä koruihin. Korut eivät ilmesty tyhjästä. Jo pelkästään aitojen korujen materiaalit, kivet ja metallit, tulevat ympäri maapalloa ja liittyvät löytöpaikkojensa historiaan, teollisuuteen ja politiikkaankin.
Merivesihelmien viljelyä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Helmet ovat samalla kertaa mahdollisuus toimeentuloon monille eri ammattiryhmille veneenohjaajista sukeltajiin, meribiologeista toimistotyöntekijöihin ja vartijoihin.
Helmien viljely on samalla kestävää kehitystä ja luonnonsuojelua. Vain puhtaissa ja tarpeeksi viileissä vesissä ja tasapainoisessa ekosysteemissä simpukat voivat hyvin ja tuottavat kauniita helmiä. Kuva Palawanilta, yhdeltä Filippiinien etäisimmistä alueista, jossa viljellään arvostettuja kullanvärisiä Etelämeren helmiä.
Helmiaihion istuttaminen simpukkaan vaatii harjaantumista. Alun perin tämä osaaminen oli pelkästään japanilaisten käsissä.
Myös korujen valmistustekniikat on oma valtava lukunsa ja hyvä kiinnostuksen kohde. Suurin osa koruista on massatuotettuja joko valamalla, prässäämällä tai sorvaamalla. Käsintehdyt korut valmistetaan mm. sahaamalla, viilaamalla, juottamalla jne. Kummallakin tekniikalla voidaan tuottaa kauniita ja hyvin tehtyjä koruja. Näitä ilmiöitä tutkimalla kasvaa koruharrastajan silmä ja hän oppii arvostamaan koruja vielä paremmin. Kultaseppämestari Rauno Tynkkysen sanoin: Laadukas koru on sekä hyvin muotoiltu, että hyvin valmistettu. Näitä kahta ei voida erottaa.
Kameekorut eivät ole ihan suosikkejani, mutta en voi olla arvostamatta hyvää käsityötä ja viimeistelyä. Tarkkasilmäisen on helppo nähdä kameekoruissa työn laatu: katso tarkkaan – onko kameen kuva oikeasti kaunis vai kuin kirveellä veistetty. Useimmiten simpukankuoresta kaiverrettu kamee on myös vaatinut istuttajaltaan poikkeuksellista tarkkuutta, koska simpukankuori ei ole paksuudeltaan säännöllinen.
Muotoilun- ja taidehistorian linjat saan usein mielessäni kulkemaan kauniisti käsi kädessä koruvalmistajien kautta. Parhaimmat koruntekijät ovat tarkasti aistineet aikakausien muutokset ja ikään kuin edustavat näitä. Lempifirmani Cartier osasi nopeasti ottaa platinan käyttöön 1800- ja 1900-luvun taitteessa ja reagoi art deco -tyylisuunnan geometriaan 1920-luvulla. Cartier myös kehitti uusia, voimakkaita väriyhdistelmiä koruihin ja valmisti upeita, rohkeasti suunniteltuja koruja, jotka ovat haluttuja vielä muotivirtausten muututtua.
1900-luvun alku käsitetään usein vanhanaikaiseksi ja konservatiiviseksi, mutta esimerkiksi Bauhaus ja kubismi ovat tuon aikakauden räväköitä ilmiöitä. Naisten vaatteet ja korut olivat vielä koristeellisia, mutta edistyksellisimmät vaate- ja korusuunnittelijat hakivat aiempaa kokeilevampia muotoja ja väriyhdistelmiä.
Cartier lanseerasi lukuisia voimakkaita väriyhdistelmiä, joista dramaattisin oli musta-valkotyyli joka syntyi platinan ja timanttien valkoisesta ja onyksin mustasta. Ja kyllä, jos korujen muotoiluhistoria kiinnostaa, oppii samalla myös vaatteiden tyylihistorian.
Varsinaisesti koruharrastukseni alkoi lähteä lapasesta, kun luin jonkun kansainvälisen huutokaupan kohdetekstin, jossa kerrottiin arvokkaan korun omistajan epätavallisesta elämästä ja ymmärsin kuinka käytössä oleva tai käytetty koru liittyy aina kantajaansa. Muutamia maailmanluokan koruja ja varsinkin kuninkaallisten korujen vaiheita voikin seurata kuin julkisuuden henkilöitä: miten korut siirtyvät suvussa eteenpäin ja miten niitä muokataan vuosikymmenten saatossa.
Aloin siis lukea myös elämäkertoja, Romanian kuningatar Marien elämäkerran The Last Romantic ja muita Romanovin hallitsijasuvun vaiheita käsitteleviä kirjoja, valokuvaaja-esteetikko Cecil Beatonin päiväkirjaa. Kirjoja Elizabeth Taylorista ja Windsorin herttuaparista, lukemattomia Wikipedia-artikkeleita 1900-luvun alkupuolen nk. The Café Societyn henkilöistä. Kuninkaallisilla ja seurapiirien ihmisillä elämä on edustamista ja esilläoloa. Heillä on myös enemmän rahaa korujen hankintaan kuin tavallisilla ihmisillä. Siksi tutkiskelun kohdekin on kiinnostava. Julkimoidenkin elämän suurissa hetkissä koruilla on näkyvä ja symbolinen rooli: Ne kertovat perhetraditioista ja niitä pidetään häissä ja kastejuhlissa, erilaisissa avajaisissa ja juhlatilaisuuksissa, kruunajaisissa, Englannin parlamentin avajaisissa ja kaikissa tilaisuuksissa, joissa pukeudutaan muodollisesti. Erityisen viehättävää on huomata, miten mm. Englannin kuningatar tuntee hyvin omat korunsa ja valitsee niitä käyttöön tai muiden käytettäväksi usein tarkkaan mietityistä syistä. Ja Windsorin kuningashuone on yllättänyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ottaessaan käyttöön koruja, joita on nähty viimeksi useita vuosikymmeniä sitten.
Eräs mies kertoi olleensa kuningatar Elisabetin kruunajaisissa. Vieressä istuva hieman vanhempi nainen vaikutti ikävystyneeltä ja tarjoutui tekemään pienen psykoanalyysin miehelle. Anekdootin mies oli tuleva Ranskan presidentti François Mitterrand ja tämä vanhempi nainen Tanskan ja Kreikan prinsessa Marie Bonaparte. Prinsessa Marie oli Sigmund Freudin läheinen ystävä ja oppilas. Kuvan diadeemi on valmistettu prinsessalle tämän häihin tai häälahjaksi ja jäljittelee Napoleoninaikaisia seppelmallisia diadeemeja, jotka puolestaan jäljittelevät Rooman keisareiden seppeleitä. Nykyään Diadeemi on Cartierin museokokoelmassa ja sen saattaa nähdä jossain kansainvälisessä näyttelyssä.
Romanian kuningatar Marie oli Englannin kuningatar Viktorian ja Venäjän Aleksanteri II:n lapsenlapsi ja osasi draaman taidon. Hän pukeutui kuningattarena mielellään näyttävästi itse kehittämäänsä ”bysanttilaiseen tyyliin” ja hurmasi pienen valtion kauniina, nuorena kuningattarena kansainvälisiä poliitikkoja tukemaan maataan Ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hän on yksi kuninkaallisista suosikeistani. Maailmansodan melskeissä hän lähetti korunsa turvaan Venäjälle, äitinsä kotimaahan. Huonostihan siinä kävi, mutta lohdutukseksi hänen miehensä kuningas Ferdinand osti Cartierilta yhden maailman suurimmista sinisafiireista. Tämä jättiläismäinen kivi painaa 478,68 ct:n ja siihen kuului pitkä timanttikaulakoru. Safiiri kuten sen kuuluisa omistajansakin ovat legendaarisia.
Romanian kuningatar Marie.
Kuningas Ferdinandin ostama sinisafiiri.
Romanian kuningatar Marie oli Englannin kuningatar Viktorian ja Venäjän Aleksanteri II:n lapsenlapsi ja osasi draaman taidon. Hän pukeutui kuningattarena mielellään näyttävästi itse kehittämäänsä ”bysanttilaiseen tyyliin” ja hurmasi pienen valtion kauniina, nuorena kuningattarena kansainvälisiä poliitikkoja tukemaan maataan Ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hän on yksi kuninkaallisista suosikeistani. Maailmansodan melskeissä hän lähetti korunsa turvaan Venäjälle, äitinsä kotimaahan. Huonostihan siinä kävi, mutta lohdutukseksi hänen miehensä kuningas Ferdinand osti Cartierilta yhden maailman suurimmista sinisafiireista. Tämä jättiläismäinen kivi painaa 478,68 ct:n ja siihen kuului pitkä timanttikaulakoru. Safiiri kuten sen kuuluisa omistajansakin ovat legendaarisia.
Koruja voi muuten harrastaa ihan oman budjetin mukaan. Kaikkia koruja ei tarvitse ostaa. Kirjastosta ja yliopistokirjastosta saa lainaksi hienoja teoksia, nettiin ladataan suurten koruvalmistajien mallistot ja huutokauppojen luettelot. Huutokauppaluettelot tarjoavat myös parhaimmillaan luetteloteksteissään hyviä tietopaketteja. Tietysti silloin tällöin on kiva ostaakin joku koru. Ja aina kannattaa olla kartalla siitä, olisiko jossain joku koruaiheinen näyttely.
Itselle on kerääntynyt pieni kirjasto korukirjoja ja elämäkertoja. Jonkun nörttihaasteen perusteella kasasin nämä varsinaiset korukirjani keväällä yhteen pinoon (tästä puuttuu ne aiemmin mainitut elämäkerrat).
Ihan erikseen pitää mainita, että lukeakseen yhden kaikkein harvinaisimmista korukirjoista, ei se vaadi sen ostamista vaan teos on kaikkien luettavissa amerikkalaisen Gemological Institute of American nettisivuilla. Venäjän vallankumouksessa takavarikoitiin keisarillisia koruja, joita bolševikit myivät saadakseen kaivattua länsivaluuttaa ja niitä esiteltiin 350 kappaleen huutokauppaluettelolla, joista vielä noin 20 on vielä jäljellä. Yllättävän tarkkoja kuvia tutkiessaan voi tehdä itsekin yllättäviä löytöjä ja johtopäätöksiä. Kappas vaan, nuo timantithan on yhdistetty kaulakoruksi paksulla langalla!
The Russia’s Treasure of Diamonds and Precious Stones on netissä luettavissa osoitteessa: https://archive.org/details/RussiasTreasureOfDiamondsAndPreciousStones
Koruharrastus ei jää itselläni pelkkään kirjallisuuteen, vaan ostan silloin tällöin jonkun pienen korun, joka tuntuu sellaiselta ”että en voi elää ilman sitä”. Timanttinappikorvakorut taisivat olla juuri sellainen ostos. Tai toisaalta ”tästä antiikkikorutyypistä olen lukenut, niin että ostanpa tämän, että pääsen katsomaan mistä ja miten se on tehty.” Ohjeeksi muille harrastajille: nauti korujen taidehistoriasta ja kerää tietoa. Osta se hyvin tehty koru ja kaunein kivi, älä sitä suurinta. Ja muutenkin: osta sellaista, josta oikeasti pidät. |
Hugo Hiidenvesi osti 1930-luvun alussa John ja Siiri Hännisen maista noin 4000 neliön tontin Lohjantien alapuoliselta alueelta nykyisen Ilmarisentien itäpuolelta ja 1940-luvun lopulla samoin noin 4000 neliön alueen tien vastakkaiselta puolelta.
Alue oli metsäistä, Hännisen tilan Saarelan karjan laidunmaata. Siellä kasvaneet puut piti kaataa ja kannot raivata. Sen jälkeen maa kuokittiin ja näin saatiin vähitellen tehtyä pohja myöhemmin perustettavalle laajalle puutarhalle sekä kasvimaille. Kaikki työt tehtiin ihmisvoimin. Raskas työ tehtiin kokonaan käsivoimin. Perheen silloin nuori Eero-poikakin halusi kokeilla raivausta. Hän koki kuitenkin työn raskaaksi ja sanoikin, ettei halua aikuisena ainakaan tällaista työtä tehdä.
Hugo Hiidenvesi rakensi 1930-luvun alussa tontille hirsirakenteisen asuinrakennuksen. Siinä oli aluksi veranta ja kaksi huonetta alakerrassa, yläkerta-vintti oli avoin tila.
Hugo Hiidenvesi ei itse heti muuttanut uuteen rakennukseen, vaan siihen muuttivat Martta ja Vilho Laukkanen. Hugo Hiidenvesi muutti vasta muutaman vuoden kuluttua nuoren perheensä kanssa Nummenkylästä omaan taloonsa.
Maalaamaton Käpylä 1940-luvulla. Lapset Eero, Irma ja Eeva-Liisa Hiidenvesi
kotitalon edessä.
Pihapiiriin rakennettiin myöhemmin ulkorakennus, jossa oli navetta, sauna, karjanrehusuojat ja ”pikkula” niin kuin ulkovessaa siihen aikaan kutsuttiin.
Tontilla oli myös oma kaivo ja perunakuoppa.
Ulkorakennuksen edessä Eeva-Liisa ja Irma sekä Donna-koira.
Huoneet asuinrakennuksen yläkertaan tehtiin vasta 1950-luvulla. Eero ja Irma saivat omat huoneet. Perheen vanhin tytär Eeva-Liisa oli jo muuttanut avioiduttuaan pois kotoa. Pian Eerokin muutti ja Irma sai koko yläkerran käyttöönsä.
Käpylä 1950-luvulla. Pihatiellä vasemmalta Ester Haapanen (Hugo Hiidenveden sisar), Kari Kullaa, Eeva-Liisa Hiidenvesi (nyk. Hausalo), Irma Hiidenvesi (nyk. Hettula). Taustalla näkyy Eira ja Heikki Karttusen talo (Nummipelto) Lohjantien varrella.
Syysleimut kukkivat Käpylän pihassa.
Kulku tontille oli Lohjantieltä. Lapset lyhensivät koulumatkaa tekemällä polun Aaltosen tontin (Talvitie) laitaa pitkin ja nousivat sieltä Lohjantielle. Kävelytie, siis jonkinlainen polku oli myös nykyisen Hannankadun kautta keskustan suuntaan.
Nummelan lentokentällä käytiin mielellään katsomassa erilaisia koneita. Lentokoneen vieressä takana vasemmalta Sirpa Lehtonen (myöh. Lylylahti), Irma Hiidenvesi (myöh. Hettula), Pauli Hellgren, Sirkku Helle (myöh. Ståhlstedt), edessä vasemmalta Terttu Helle (myöh. Alanko), Veikko Lehtonen, Heli Luoto ja Timo Färm. Kuva on vuodelta 1952.
Perhe
Hugo Hiidenvesi (*1902 Vihti) ja vaimo Helmi (o.s. Nyström; *1910 Siuntion Nummenkylä). Tytär Eeva-Liisa syntyi vuonna 1934 perheen asuessa vielä Nummenkylässä. Poika Eero (*1936) ja tytär Irma (*1939) syntyivät perheen Ilmarisentien kodissa.
Eero Hiidenvesi (oikealla) ja naapuritalon Timo Färm 1940-luvun loppupuolella.
Kuvan omistaa Keijo Färm.
Helmi-äiti ja tyttäret Eeva-Liisa ja Irma.
Kari Kullaa ja Irma Hiidenvesi Käpylän rappusilla.
Sisarukset Eeva-Liisa ja Eero kotitalon edessä.
Hugo Hiidenvesi oli ammatiltaan mylläri ja työskenteli Osuusliike Auran Laatuviljalla vuoteen 1966 saakka. Hän kuoli v. 1968. Helmi äiti oli koko ikänsä kotiäiti. Hän kuoli v. 1985.
Pihapiiri
Perheellä oli ulkorakennuksessa yksi lehmä, vuosittain aina vasikka, sikapossu ja kanoja. Kanoille rakennettiin aitaus ja munintakopit orsineen kesäajaksi tien toiselle puolelle (nykyisen Eeva Valtosen talon paikkeille). Talviaikana kanoille oli tila ja munintakopit ulkorakennuksen yläkerrassa. Tuotto kotieläimistä käytettiin pääasiassa oman perheen ruokataloudessa. Sen ajan tavan mukaan saatettiin viedä naapuriin kyläilemään mennessä tuliaisina raakamaitoa tai munia. Pihapiirissä oli myös koppi koiralle. Erityisen uskollinen vahti oli Donna-koira.
Kanoilla oli kesäisin tarha ja ”kopit” nykyisen Ilmarisentien toisella puolella (nykyisellä Eeva Valtosen tontilla). Talvisin kanat olivat navetan vintillä. Kuvassa Kari Kullaa, Helmi-äiti ja Irma Hiidenvesi
Kari Kullaa ja Irma hoitavat kanoja. Takana vas. Toivo Lindforsin talo ja Färmin (Puistolan) ulkorakennus. Ylhäällä oikealla Merivirran (Kotirinne) rakennuksia Lohjantien varrella.
Donna-koira koppinsa katolla. Takana näkyy Karttusen talo Lohjantien varrella ja Kankaanpään (Kangasmaa) rakennukset Albertinkadun varrella.
Rehua karjalle saatiin vuokramaalta. Radan varrelta vuokratulla pellolla kasvatettiin heinää.Toinen vuokrattu alue oli koulun alapuolella ollut pelto, missä kasvatettiin heinää, toisinaan myös perunaa.
Eeva-Liisa ja Irma Käpylän omenatarhassa.
Pihalle istutettiin useita omenapuita ja marjapensaita. Perunoita kasvatettiin omiksi tarpeiksi, mutta porkkanamaa oli iso. Joka vuosi kasvatettiin porkkanoita myyntiin. Se vaati paljon työtä. Siemenet kylvettiin maahan äitienpäivän aikoihin ja kasvun alettua piti vakoja harata ja taimet harventaa. Irma on kertonut, että äiti kulki viereisellä vaolla ja seurasi tarkasti hänen työtään. Sadonkorjuu suoritettiin talkoilla. Syksyisin porkkanasato koottiin pellolle aumaan ja joskus kysyntä oli niin hyvä, että porkkanat säkitettiin ja markkinoitiin heti alkusyksystä. Irma on kertonut, että multaporkkanoiden pussittaminen on kovaa työtä.
Pihapiirissä oli perunakuoppa, jossa porkkanoita säilytettiin mahdollista myöhempää myyntiä odottamaan. Sato myytiin Osuusliike Auran kautta. Porkkanat eivät jääneet vain nummelalaisille asiakkaille, niitä meni edelleen myyntiin Helsinkiin saakka.
Porkkannostotalkoissa: vasemmalta Leila Ojala (nyk. Lilja), Irja Kullaa, Irma ja Eeva-Liisa Hiidenvesi sekä Saara Jokinen (Hugo Hiidenveden sisar).
Porkkanat kerättiin aumaan. Hugo Hiidenvesi porkkanamaalla.
Talkooväki sai nauttia Ester-tädin laittamasta ruuasta. Ruokatauolla rappusilla: edessä Saara Jokinen (Hugon sisar) ja Irma Hiidenvesi. Heidän takanaan Leila Ojala, Eeva-Liisa Hiidenvesi ja Arvo Jokinen. Takana Hugo ja Eero Hiidenvesi, Irja ja Kari Kullaa sekä Helmi Hiidenvesi.
Irja ja Kari Kullaa porkkanamaalla. Helmi Hiidenvesi oli Irja Kullaan täti. Kari oli usein Hiidenvesien luona, kun omat vanhemmat olivat töissä. Lohjantien varrella Karttusen vaalea talo, keskellä takana Albertinkadun varrella olleet Kankaanpään rakennukset, ylempänä Lohjantien varrella Nordströmin (Hemmilästä lohkottu Mäntylä) ja Jakobssonin (Hietala) talot.
Hugo Hiidenvesi myi Aili ja Johannes Kupariselle osan tien toisella puolella olevasta alueesta. Tontille (Käpylä II) rakennetussa talossa, Ilmarisentie 24, asuu nykyään Eeva Valtonen (o.s. Kuparinen).
Alkuperäinen Käpylä I on nykyään Eeva-Liisa (o.s. Hiidenvesi) ja Raine Hausalon kesäasuntona. Hausalot ovat remontoineet rakennusta mm. uusimalla ikkunat, rakentamalla verannasta kesähuoneen ja vesijohtojen myötä WC:n.
Käpylä I syksyllä 2013. Kuvannut Reijo Jalava.
Pihatien vasemmalla puolella ulkorakennus ja peremmällä kunnostettu Käpylä I. Kuvannut Reijo Jalava syksyllä 2013.
Käpylä I syksyllä 2013. Kuvannut Reijo Jalava.
Merja Hiidenvesi: Sukellus sukututkimukseen
Omia muistojaan sekä Eeva-Liisa Hausalon ja Eero Hiidenveden täydentämiä tietoja ovat kertoneet Irma ja Kari Hettula. Tekstin koonneet Sirkka Järvensivu ja Ritva Miettinen. Valokuvat ovat, ellei toisin mainita, Hiidenveden ja Hettulan kotialbumeista. |
Kisaamiset on jääneet aika vähäisiksi ja treenaaminen on aika minimaalista vaikka on oma pihakin jo muutettu agilitykentäksi.
-Paula vaihtoi kotia (syitä oli monia mutta isoin juttu on nyt lauma on tasapainoinen kun hän on poissa ja olen varma että tuo kotikoirakoti on myös hänelle paras ratkaisu)
-Sirkka on ihan keskeneräinen vaikka olisi jo kisaikäinen niin ei tiedossa koska siinä kunnossa että voisi mennä kisoihin. Ajan puute on kova ja haaveillut juoksukontaktit jää haveeksi. Saataisiin nyt mahtikoira edes ykkösluokan tasolle.
-Ritva hmm vauhtia on tullut hieman lisää mutta vähäinen treenaaminen ja kisaaminen aiheuttaa pieniä konflikteja siellä täällä. Eli ohjaukset ovat hieman pielessä ja aina kun treenataan jotain edellistä virhettä unohtuu toiset ja oravanpyörä on valmis. SM kisat ja karsinnat meni ihan perusmokiin ja motivaatio on välillä hakusessa.
Myös ohjaajan tavoitteet ja odotukset on liian korkeat.
Raija on ollut tänä vuonnakin lauman kingi vaikka yksilö onnistumiset ovat jääneet väliin. SM kisoissa kontaktin epävarmuus vei mitalin mutta onneksi sellainen tuli joukkuekisasta. :) Agirodusta tuli joukkuevoitto. :) Karsinnoissa 4 nollaa mutta hieman liian varmistellen ja pisteet riittivät sijaan 13. Vauhtia piisaa vielä kun Anette uskaltaa aloittaa vedättämään ja tekemään muuta kuin varmoja valintoja. Toki vaikeaa se on kun rutiini puuttuu.
Keväällä/kesällä 2013 taitaa Raijalle tulla pentuja ja voipi olla että ei seuraaviin sm kisoihin ainakaan pääse. Anette näillä näkymin osallistuu Sirkan kanssa niihin karkeloihin. |
Useimmille ASVU: n jäsenille Säkylän Pyhäjärvi on kotijärvi. Pyhäjärven pinta-ala on 154 km2 ja rantaviivaa on 80 km. Keskisyvyys on 5,4 m ja suurin syvyys on 26 m. Pyhäjärvi on yhden kalastusluvan piirissä ja sen myöntää Pyhäjärven kalastusalue.
Järvipelastajat
Pyhäjärvellä toimii meripelastusseura Pyhäjärven Järvipelastajat ry. Hädän sattuessa voit soittaa järvipelastajien hälytysnumeroon 044 016 7925.
Opastettua kalastusta
Opastettua kalastusta Pyhäjärvellä tarjoavat mm Säkylän Erä- ja kalastusmatkailu ja T:mi Kalakaima (sähköposti: kalahokkanen@gmail.com).
Majoitusta
Majoitusta järven rannoilta tarjoavat Sieravuori, Kristalliranta ja Säkylän Erä- ja kalastusmatkailu. Kauempana järvestä majoitusta löytyy myös Kauttualta.
Uistelijan saaliskalat
Pyhäjärvi on erittäin kalaisa järvi. Järvellä on vielä ammattikalastajia, jotka pyytävät muikkua ja siikaa sekä nykyään myös täplärapua.
Vetouistelijan kannalta pääasiallinen saaliskala on hauki. Järvessä on erittäin runsas haukikanta ja yli 10 kg kalojen saanti on hyvin mahdollista. Järvellä kesäisin järjestettävissä vetouistelukilpailussa kokonaissaalis on usein ylittänyt 1000 kg rajan.
Järvitaimen, jota monet vetouisteiljat haluavat tavoitella, on täysin kalastusalueen tekemien istutusten varassa. Valitettavasti uistelijan kannalta istutusmäärät ovat viime vuosina olleet pieniä ja virallisen alamitan noustua 60 cm:iin on mitallisen taimenen saanti hyvin sattumanvaraista. Suurimmat uistellen saadut taimenet ovat olleet 4 kg luokkaa. Tyypillinen saalis oli ennen alamitan nostoa noin 1 kg kala.
Uistelijan ei pidä unohtaa ahventa saaliskalana, sillä sitäkin on erittäin runsaasti järvessä. Yli 1 kg ahvenien saanti ei ole ollenkaan mahdotonta. Myös siikaa pyydetään uistellen, tosin lähinnä soutu-uistellen. Sen saaminen onnistuu parhaiten Juhannuksen aikoihin, kun vesiperhosen toukka kuoriutuu.
Pyhäjärvessä on nykyään erittäin runsas täplärapukanta. Sen aktiivisimpana pyyntiaikana 21.7 - 30.8 vetouistelu karikoiden läheisyydessä ja ulompanakin voi olla ongelmallista rapumertojen ja niiden pyydysmerkkien takia.
Veneenlaskupaikat
Varteenotettavia veneenlaskupaikkoja on kolme. Yksi ramppi on Kauttualla Möljän rannassa (Möljäntie), toinen Säkylän Kalasatamassa (Katismaantie) ja kolmas Yläneen Valasrannassa (Valasrannantie).
Kauttuan Möljän ramppi on betoniramppi. Se on tuuliarka etelän puoleisille tuulille. Veneen laskemiseen alue on hieman ahdas ja paikoitustilaakin on alueen muutosten jälkeen vähänlaisesti. Laskupaikan vieressä olevat venepaikat ovat Euran kunnan omistamia. Lähin kauppa ja polttoaineasema löytyy noin kahden kilometrin päästä Kauttuan keskustasta.
Säkylän ramppi on asfaltoitu. Alue on ahdas, eikä paikoitustilaa ole laskupaikan lähellä monellekaan auto/traileri yhdistelmälle. Laskupaikan vieressä oleva kalasatama ja pienvenesatama ovat Säkylän kunnan omistamia. Laiturit ovat normaalisti lukittuja. Laskupaikan vieressä olevassa Katismaan saaressa on kahvila. Säkylän keskustan kauppoihin ja polttoaineasemalle matkaa on reilun kilometrin verran. Kalasatamasta voi hyvällä tuurilla saada jäitä kalojen säilyttämiseen.
Yläneen päästä järveä Valasrannasta, tanssipaikan läheltä löytyy betoninen ramppi. Sen läheisyydestä ei löydy palveluja. |
Kaipaatko varmuutta Powerpoint-esityksien tekemiseen? Tässä perustason koulutuksessa opit esityksien tekemistä tehokkaasti ja mahdollisimman vaivattomasti.
Tavoite
Koulutuksessa opit luomaan selkeitä ja visuaalisia esityksiä, joissa hyödynnät organisaatiosi omaa PowerPoint-pohjaa. Saat varmuutta ja kykenet luomaan siistejä esityksiä.
Kenelle
Koulutus sopii niin aloitteleville PowerPoint-käyttäjille kuin niille käyttäjille, jotka haluavat parantaa nykyisen työskentelynsä tehokkuutta. Koulutus ei vaadi aiempaa osaamista Powerpointin käytöstä.
Ohjelmaversio
Tämä koulutus soveltuu PowerPointin 2010- tai uudemmille Windows-versioille sekä Macin PowerPoint 2016- tai uudemmille versioille.
Koulutuksen sisältö
PowerPointin tehokkaan käytön perusteet
Diat, esityspohjat, teemat? Mitä PowerPointin termit tarkoittavat?
Miten aloitan käytön? PowerPointin käynnistäminen ja sulkeminen ja esityksien avaaminen ja sulkeminen
Missä toiminnot ovat? Mistä löydät PowerPointin toiminnot ja miten PowerPointin välilehtiin perustuva käyttöliittymä toimii
Mihin muotoon tallentaisin? Pptx, Ppt, Ppsx ja muut PowerPointin oleelliset tiedostoformaatit ja milloin käyttää mitäkin
Ovatko tietoni pilvessä? Miten tallennan tiedostoja omalle tietokoneelleni tai suoraan pilvipalveluun kuten Microsoft OneDrive
Miten tulostan tiedostoni? PowerPoint-esityksen tulostaminen muistiinpanoilla tai ilman ja PDF-tiedostoksi tallentaminen
Esityksen rakentaminen
Miten otan käyttöön yrityksen oman pohjan? Esityksen luominen organisaation pohjasta tai teemasta
Miten luon uusia dioja eri tarkoituksiin? Dian lisääminen esitykseen erilaisia asetteluja käyttäen, esimerkiksi dia, jossa on otsikko ja tekstiä tai dia jossa on kaksi tekstilaatikkoa
Miten syötän sisältöä diaan? Tekstin ja kuvien syöttäminen dian sisällöksi
Miten muutan dian asettelua jälkikäteen
Miten korostan ja väritän esityksen tekstiä? Tekstin nopea valitseminen ja muotoilu
Saako diasta toiseen siirtymiselle jonkin animaation? Diasiirtymien animointi
Miten lisään kuvia esitykseeni? Kuvan lisääminen esityksen asetteluja käyttäen tai vapaasti sijoittaen
Kouluttaja: Eduhouse
Avainsanat: PowerPoint, dia, esitys, esitystila, perusteet, grafiikka, kuvat, visuaalinen, kaavio, väriteema, tyyli
Ilmoittaudu viimeistään 8.12.
Huomioithan, että tapahtumien osallistumislinkit ovat henkilökohtaisia. Koulutukset ovat ilmaisia vain MMA:n jäsenille. Webinaarista ei tehdä jälkikäteen katsottavissa olevaa tallennetta.
Ilmoittautumisesi on aina sitova. Äkillisen esteen sattuessa muistathan perua osallistumisesi. Peruuttamattomista poissaoloista veloitamme sinulta 30 euron maksun. |