Datasets:

yiyic

/

oscar_fin_Latn_train

like 0

Arkkipiispa on mukana ICAN Finlandin keräämässä vetoomuksessa, jossa 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa vaatii Suomea liittymään YK:n ydinasekieltoon. YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan 22.1.2021. 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa Suomen eduskuntaa ja hallitusta toimimaan ydinasekieltosopimukseen liittymisen puolesta. ”Ydinasekieltosopimuksesta oletetaan muodostuvan osa kansainvälistä lainsäädäntöä, joka asettaa normin myös sopimukseen kuulumattomille maille”, ICAN Finland -verkoston koordinaattori Kati Juva sanoo. ”Historiallisesti on todella merkittävää, että sopimus asettaa keskustelun keskiöön ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset seuraukset.” ”Laaja enemmistö suomalaisista kannattaa ydinaseiden kieltämistä, ja tavoite on myös kolmen hallituspuolueen ohjelmissa”, ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen toteaa. ”Suomi ei ole kuitenkaan mukana kieltosopimuksessa. Nyt on syytä liittyä tähän merkittävään aloitteeseen.” Ydinasekieltosopimus (TPNW, Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons) on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun, tai näissä avustamisen. Sopimukseen sitoutuneet valtiot eivät myöskään saa sallia ydinaseiden sijoittelua niiden alueelle. ”Ydinaseiden tuhovoima on uhka kaikelle elämälle. Sellaisen uhan ylläpitäminen on ristiriidassa vastuullisen ihmisyyden kanssa”, vetoomuksen allekirjoittanut arkkipiispa Tapio Luoma perustelee. Vetoomuksessa on mukana kansanedustajia ja europarlamentaarikoita, piispoja, järjestöjen johtajia, tutkijoita, urheilijoita ja taiteilijoita. ICAN Finland on kansainvälisen ydinasekiellon puolesta työskentelevän ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) -kampanjan verkosto Suomessa. Verkoston jäseniä ovat Aseistakieltäytyjäliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV, Naiset rauhan puolesta, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea, Tekniikka elämää palvelemaan ja Wilpf. 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa vaatii Suomea liittymään YK:n ydinasekieltoon – Ican Finland

Tableteista ja älypuhelimista on lomamatkalla paljon hyötyä. Laitteita voi käyttää tarvittaessa karttana ja navigaattorina. Verkosta löytyy hyvin tietoa matkakohteen nähtävyyksistä ja palveluista. Myös viihde, kuten musiikki ja videot Youtubesta tai Yle Areenasta voivat tulla matkalla tarpeeseen. Useimmat näistä toiminnoista vaativat kuitenkin yhteyden verkkoon. Suomalaisella liittymällä verkon käyttäminen voi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi. Ennen matkaa Mobiililaitteita on hyvä valmistella jo kotimaassa. Laitteille kannattaa ainakin ladata kaikki uusimmat sovelluspäivitykset, jotta arvokasta prepaid-dataa ei kulu päivityksiin. Myös kohdemaan kartat kannattaa ladata valmiiksi laitteelle. Myös viihdettä, kuten musiikkia ja videoita, voi ladata mukaan. Kuulokkeiden kanssa käytettynä tabletilta katsotut videot ovat hyvä viihdyke lentomatkan ajaksi. Jos aikoo hankkia prepaid-liittymän matkakohteesta, kannattaa mukaan ottaa myös varapuhelin. Kun älypuhelimeen vaihtaa paikallisen SIM-kortin, ei suomalainen puhelinnumero enää ole käytössä. Tämän takia on hyvä olla mukana toinen puhelin, johon suomalaisen kortin voi laittaa matkan ajaksi. Puhelimen tulisi olla sellainen, johon SIM-kortti sopii suoraan. Uudessa älypuhelimessa saattaa olla käytössä niin pieni SIM-kortti, että se ei sovikaan vanhempaan malliin. Prepaid-kortin hankinta Espanjasta Hankkimalla prepaid-kortin kohdemaasta, voi säästää useamman kympin roaming-maksuista. Kortteja myyvät ainakin kaikki kaupat, joista saa puhelimiakin. Näitä ovat esim. tavaratalot ja puhelinyhtiöiden myymälät. Myös joistain kioskeista ja rahanvaihtotoimistoista voi saada kortteja. Kortin saadakseen pitää näyttää passi ja mahdollisesti antaa jokin espanjalainen osoite. Myös hotellin osoite käy. Tarvittava kortti on nimeltään Tarjeta internet movil prepago eli mobiili-internet prepaid-kortti. Kortti ja siihen ladattava saldo maksaa n. 10-20€. Hinnoittelutapoja on hyvin erilaisia: joissain liittymissä maksetaan tietty hinta joka päivältä, toisissa taas saa jonkin määrän datasiirtoa. Myyjä varmasti yrittää auttaa kortin käytössä ja saldon lataamisessa. Saldoa ei kannata ladata kovin paljoa enempää kuin tarvitsee. Kun kortin on saanut ja liittymän avattua, voi sen ottaa käyttöön älypuhelimessa. Jos matkaseurueella on useampia laitteita kätössään, voidaan yhteys jakaa muillekin älypuhelimen internetjakaminen -toiminnolla. Tällöin muut laitteet ottavat älypuhelimeen yhteyden WLAN:n kautta ja saavat internetyhteyden käyttöönsä puhelimelta. Wifi-verkot Vapaasti käytettäviä wifi-verkkoja kannattaa hyödyntää. Useimmissa baareissa ja kahviloissa on mahdollista päästä verkkoon, mutta sitä pitää yleensä pyytää erikseen. Yleensä verkko on suojattu salasanalla, jonka saa henkilökunnalta ilmaiseksi. Myös suuressa osassa hotelleista on asiakkaille langaton internet. Verkko ei välttämättä toimi huoneessa, mutta yleensä henkilökunta pystyy neuvomaan, missä verkko toimii hyvin. Joissain hotelleissa verkon käyttö maksaa myös asiakkaille. Wifi-verkkoa kannattaa käyttää myös siinä tilanteessa, että on hankkinut prepaid-liittymän. Verkko saattaa olla nopeampi ja ainakin se on ilmainen. Etenkin suurempia tiedostoja ja videoita kannattaa ladata vain wifi:n kautta. Internet-yhteydet eteläisellä Costa Blancalla Kiinteämmän yhteyden voi yrittää hankkia esimerkiksi DVBLab:lta. Heillä on kätevän oloinen hinnoittelu, jossa kertamaksun (179€) jälkeen internet-yhteys maksaa 19€/kk. Tämä on siitä hyvä, että yhteyden voi katkaista välillä ja kytkeä käyttöön vain silloin kun sitä tarvitsee. Niiltä kuukausiltä pitää aina maksaa 19€ maksu, joina yhteyttä yhtään käyttää eikä ole kytkenyt yhteyttä pois käytösyä. Olen tutustunut palveluun vain sivujen perusteella, eli en osaa sanoa onko se todellisuudessa toimiva palvelu. Verkon yli saa käyttöönsä myös TV-kanavat, joissa on mm. Britannian ja Suomenkin peruskanavat. 2 kommenttia “Mobiililaitteiden käyttö Espanjassa” Kalevi Suortti 22.10.2020 at 10:33 Hei, kun Espanjasta hankin älypuhelimen, tarjolla on mm. Samsungilla ”Espanjan versio” ja esimerkiksi ”EU-versio”. Mitä eroa näillä on ja onko Espanjan versio ”säädettävissä” Suomen versioksi, kun menen takaisin Suomeen? Vastaa ↓ Kristian Post author 22.10.2020 at 11:34 Laitteen pitäisi olla sama, mutta ohjelmistoissa ja varsinkin esiasennetuissa appeissa voi olla kieli- ja maakohtaisia eroja. Jos et käytä laitetta espanjaksi ja välttämättä halua sovelluksia espanjaksi, niin varmaan EU-versio olisi sopivin. Laitteet kyllä toimivat kaikissa maissa ja käyttöjärjestelmän kielen voi valita suomeksi. Tietääkseni esimerkiksi Netflixin maarajaus tai Play-kaupan markkina selvitetään muilla keinoin, eli tuo myyntipakkauksen versio ei rajaa näitä.

Voi sitä riemun tunnetta, kun Andrusin kanssa pääsimme rauhoittumaan Suwenaan siirtomatkan jälkeen. Koko talvi on niin odotettu kesää ja veneilemistä. On upeaa taas asustaa veneessä pari kuukautta ja päästä kokemaan monia uusia kokemuksia. Olimme varanneet Iisalmeen pari päivää veneen bunkraukseen ja loppuvalmisteluihin matkaa varten. Ei muuta kuin jääkaappi päälle ja hankkimaan niin ruoat kuin juomat veneeseen. Saavuimme Olvin kotikoloon, joten perjantai-iltana päätimme nauttia tietysti oluset kesämatkan kunniaksi. Vierasvenesatama sijaitsee ihan Iisalmen sydämessä ja rannan tuntumassa muutaman kymmenen metrin päässä laitureista on ravintola Olutmestari. Siispä sinne nauttimaan hyvää kalaruokaa sekä tietysti Sandels oluet paikalliseen tapaan. Suwena Iisalmen satamassa Iisalmessa oli vasta veneiden laskukausi meneillään, joten veneitä oli vasta muutamia satamissa ja vesillä ei vielä juuri lainkaan toisin kuin Oulussa. Vaikka matkaa Oulusta Iisalmeen on vain pari sataa kilometriä, on maisema vesistöineen hyvin toisenlainen. Järviä, kanavia ja saaria poukkoili esille vähän joka puolelta. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi Iisalmen ympärillä monia tutustumiskohteita. Huomasimme myös, että Vuoksen vesistön yläjuoksu on selkeästi moottorivenealuetta, sillä tältä Kuopioon asti löytyy useita kiinteitä siltoja ja sähköjohtoja 12 metrin korkeudella. Lauantaina osuimme Iisalmen torille samaan aikaan, kun siellä oli laulu- ja tanssiesityksiä ja iisalmelaiset näyttivät olevan liikkeellä joukolla. Me pyöräilimme ympäri Iisalmea tutustellen paikkoihin. Olemme hankkineet veneeseen taitettavan tandemin, joten pääsemme tänä kesänä tutkimaan ympäristöä laajemmalti kuin vain jalan. Pari reissua ajoimme pelkästään ostosten kera bunkraten Suwenaa ja muuten tutkailimme Iisalmea. Sunnuntai-iltapäivällä olimme valmiita lähtemään matkaan ja ensimmäinen legitavoite oli siirtyä Ahkiolahden kanavan suuhun. Lähdimme hieman jännittyneinä matkaan, sillä edessä olivat meidän veneilyhistorian ensimmäiset niin avautuva silta kuin sulku. Peltosalmen silta meni hienosti. Ilmoitimme tulostamme puoli tuntia ennen puhelimella ja niin silta avautui nätisti ja me pujahdimme sillan ali. Seuraavaksi meillä oli edessä Nerkoon kanavan sulku, joka on tulevan matkamme pienimpiä sulkuja. Korkeusero on vain metrin, mutta siitä huolimatta meitä jänskätti. Ajoimme uppoamavauhtia nauttien sunnuntai-iltapäivän ihanasta auringosta viikonlopun sadekuurojen jälkeen. Lähestyessämme kanavaa vilkutti kanavavalo keltaista eli toiminnassa olevaa. Kiinnityimme odotuslaituriin ja lähdimme tutkimaan sulkuohjeita. Nerkoon kanava Nerkoon kanavan sulku Saimaan venematkailuopas ilmoitti sulun toimivan puoleenyöhön saakka, joten meillä ei ollut kiirettä. Saavuimme sululle juuri kello 18:00 jälkeen vain huomataksemme, että toukokuussa on eri aikataulut. Kanava on käytettävissä juuri kello kuuteen saakka, joten meidän matka tyssäsi Nerkoon kanavan odotuslaituriin. Ilma oli ihana, joten me asetuimme aloilleen ja jäimme odottamaan komeassa auringonlaskussa kanavan aukeamista seuraavana aamuna kello 07:00.

Itslearningin kirjautumissivulla on tarjolla Raseko-tunnuksen kirjautumislinkki. Siitä voi kirjautua Raseko-tunnuksella (at)raseko.fi. Salasana on sama kuin muuallakin tunnusta käyttäessä. (Huom! Testaamiseen luoduilla tunnuksilla kirjaudutaan Itslearning-kirjautumisen kautta.) Häiriöiden sattuessa Itslearningin tilasta ja toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta https://status.itslearning.com/. *** Paina harmaata painiketta "kirjaudu Raseko-tunnuksella". Tunnus on sama, jolla kirjaudutaan tietokoneisiin, mutta sähköpostimuodossa. Salasana on sama kuin tietokoneissa.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Lisäksi yhdistyksen hallitus tallettaa vastaanottamansa jäsenanomukset ja eroilmoitukset. Tietoja käytetään kokouskutsujen lähettämiseen, laskutukseen ja yhdistyksen viestintään sekä jäsenyysasioiden käsittelyyn. Rekisterin tietosisältö: Yhdistyslain mukaan luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Näiden lisäksi talletetaan yhteystiedot, kieli yhteydenpitoa varten, jäsenyyden tila, jäsenyyteen liittyvät päivämäärät, tilankäyttötiedot ja luovutetut avaimet, laskutustiedot ja maksetut laskut sekä muita jäsenyyteen tai jäsenhakemukseen oleellisesti liittyviä tietoja. Rekisteriin ei talleteta henkilötietolain määrittelemiä arkaluontoisia henkilötietoja. Säännönmukaiset tietolähteet: Rekisterin tiedot ovat peräisin jäseneltä itseltään, yhdistyksen hallitukselta ja yhdistyksen käyttämältä pankilta tai maksupalveluiden tarjoajalta. Henkilön yksilöintitiedot ovat aina peräisin jäseneltä itseltään. Tietojen säännönmukaiset luovutukset: Yhdistyksen jäsenelle varataan pyydettäessä yhdistyslain edellyttämällä tavalla tilaisuus tutustua rekisteriin talletettuihin täydellisiin nimiin ja kotipaikkoihin. Tietoja luovutetaan viranomaisille näiden sitä lainsäädäntöön perustuvin syin vaatiessa. Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle: Tietoja ei siirretä mainittujen alueiden ulkopuolelle. Mikäli jokin jäsenvaltio eroaa EU:sta tai ETA:sta tai mainittujen alueiden rajat muuten rekisterinpitäjästä riippumattomista syistä muuttuvat, rekisterinpitäjä siirtää tiedot takaisin EU:n tai ETA:n sisäpuolelle kohtuullisen ajan kuluessa. Rekisterin suojauksen periaatteet: Rekisteri ei sisällä manuaalisia aineistoja. ATK:lla käsiteltävät tiedot suojataan vahvalla teknisellä suojauksella.

Vuonna 2022 vietetään yhdistyksemme 20. juhlavuotta. Näihin vuosiin mahtuu kaikenlaisia muistoja ja yhdessä tekemistä. Ennen kaikkea Joensuun Setlementti on ollut mukana rakentamassa ihmisten yhteisöjä ympäri maakuntaa. Otamme juhlavuoden vastaan innokkaana ja alati tulevaisuuteen katsovana yhdistyksenä, joka kehittyy ja kasvaa ympäristömme mukana. Haluamme myös kutsua mukaan kävijämme ja tukijamme; teidän ansiostanne Joensuun Setlementillä on paikka yhteisössämme. Juhlavuosi näkyy toiminnoissamme erilaisina tapahtumina ja tempauksina, joihin kuuluu mm: Kannatusjäsenkampanja Tue toimintaamme ja liity Joensuun Setlementin kannatusjäseneksi! Kannatusjäsenien tuki mahdollistaa yhdistyksemme toiminnan lasten ja nuorten, ikäihmisten ja uusien joensuulaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä alueen viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Voit lukea lisää kannatusjäsenyydestä täältä. Hyvä teko -haaste Käynnistämme keväällä 2022 Hyvä teko -haasteen, jossa haastamme pohjoiskarjalaiset tekemään arjen hyviä tekoja Setlementtiarvojen pohjalta: rohkeus & luottamus, paikallisuus & yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus & oikeudenmukaisuus. Tiedotamme haasteesta lisää myöhemmin keväällä. Juhlanäyttely Olemme puuhanneet, kehittäneet ja luoneet kaikenlaista vuosien varrella Setlementtiyhteisössämme. Kesäkuussa jaamme näitä muistoja juhlanäyttelyssä, joka järjestetään pääkirjaston aulatilassa. Tiedotamme lisää näyttelystä kevään kuluessa.

Jyväskylän kaupunki ei ole viime aikoina kohdellut kaupungin asukkaita ja heidän asuttamiaan yhtiöitä tasapuolisesti. Muuhun johtopäätökseen en voi tulla kaupungin hallintoelimien ratkaisuista. Otanpa pari esimerkkiä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 4.6.2007 asemakaavamuutoksen, koskien Yliopistonkatu 8:n (Asunto Oy Harju) ja Cygnaeuksenkatu 9:n (Asunto Oy Tuomaanharju) välistä erimielistä kaavamuutosta. Siinä ”Tuomaanharju” saa itselleen hyödyn korotetun rakennusoikeuden ja 20 uuden asunnon muodossa – kärsijänä naapuriyhtiö. Erimielisyys johtuu siitä, että kaavamuutoksesta hyötyvän yhtiön autoliikenne on jo puolivuosisataa kulkenut – lähes täysin – naapuriyhtiön pihapiirin kautta ja lisääntyy entisestään 20 uuden asunnon aiheuttaman liikenteen johdosta. Toinen kiinteistönomistaja, joka kärsinee kaupungin ratkaisuista, on Voionmaankatu 22:ssa olevien rakennusten omistaja. Tontilla sijaitsee kivirakenteinen asuinrakennus (entinen yleinen sauna) vuodelta 1926, hirsinen asuinrakennus vuodelta 1914 sekä kaksi piharakennusta vuosilta 1920-40. Tontti on 27.9.1957 vahvistetun asemakaavan mukaisesti osoitettu kuusikerroksisen asuinkerrostalon tontiksi – viereisen kerrostalon tapaan. Mielestäni on kohtuutonta, että kiinteistönomistajat kärsivät siitä, etteivät ole luopuneet tontistaan ajoissa, vaan museointimafia on päässyt iskemään kiilaa omistajien nykyisille suunnitelmille. Olen omissa päätöksentekoon liittyvissä ratkaisuissani pyrkinyt asettumaan sen kaupunkilaisen (veronmaksajan) rooliin, jota kaupungin päätös koskee. Eli haluan käsitellä toisten asioita samaan tapaan kuin toivon minunkin asioitani käsiteltävän. Tältä pohjalta toivon edelleenkin, että kaikkia kaupunkilaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti kaupungin hallinnossa.

Aamul­la masen­si anka­ras­ti, tai sano­taan­ko hie­man kes­ki­mää­räis­tä ran­kem­min. (Sano­taan?) # Kana­voin sen sit­ten, tai sano­taan­ko, että se kana­voi­tui sit­ten poh­dis­ke­luun moraa­lis­ta. (Sano­taan? Ja pidä­hän kuu­le vas­te­des ne kysy­mys­mer­kit kysy­myk­sie­si peräs­sä!) Joten­kin näin: # Sii­tä, vali­taan­ko moraa­li­suus vai ei, seu­raa sel­keäs­ti ei-tri­vi­aa­le­ja ero­ja eri valin­nan teh­nei­den toi­mi­joi­den kes­ken, mut­ta mik­si tuo valin­ta on sil­ti­kin niin yhden­te­ke­vä? Mik­sei sitä, pitäi­si­kö vali­ta moraa­li­suus vai ei, voi päät­tää perus­tel­len a prio­ri? # (“Moraa­li­suu­del­la” tar­koi­tan täs­sä yksin­ker­tai­sin­ta “toi­mi niin, että se hyö­dyt­tää itse­si ohel­la aina­kin välil­li­ses­ti myös mui­ta” -ajat­te­lua, sen valit­se­mat­ta jät­tä­mi­sel­lä taas kuta­kuin­kin “toi­mi itseä­si hyö­dyt­täen ja sen mah­dol­li­ses­ti muil­le aiheut­ta­mas­ta hai­tas­ta tyys­tin piit­taa­mat­ta” -ajat­te­lua.) # Moraa­li­suu­den valin­ta sii­tä koi­tu­vien seu­raus­ten takia on näh­däk­se­ni itses­sään (edel­lä ole­van mää­ri­tel­män mukai­nen) moraa­li­nen valin­ta, enkä sik­si kel­puu­ta sitä. Vas­taa­vas­ti moraa­lit­to­muu­den valin­ta samoin perus­tein on moraa­lit­to­muu­den poh­jal­ta teh­ty valin­ta. Haluai­sin voi­da sanoa moraa­lit­to­muu­den valit­se­val­le, että valin­ta­si on hyvin perus­tel­tu sik­si-ja-sik­si, ja vie­lä­kin enem­män (kos­ka uskon tähän edel­lis­tä­kin vähem­män) haluai­sin voi­da sanoa moraa­li­suu­den valit­se­val­le, että valin­ta­si on hyvin perus­tel­tu sik­si-ja-sik­si. # Eikä minul­la ole mitään! # Ei kai moraa­li voi olla niin kuin joku ulot­tu­vuus, jon­ka ulko­puo­lel­la (sitä ennen) ei ole mitään? # Avainsanat: filosofia, moraali « Kurssipäivä 12 •)) 11 kommenttia postaukselle Eli siis siiseli. ↩ #21727. Tiistai, 16. elokuuta 2011 klo 19.35.37, kirjoittanut Jani. JK.: Se, että (esim.) moraa­li­suu­den valin­ta on moraa­li­nen valin­ta, ei siis hait­taa sivuseik­ka­na, vaik­kei se perus­te­luk­si kelpaakaan. #21728. Tiistai, 16. elokuuta 2011 klo 20.47.23, kirjoittanut sitamar. boi­ko­toin käsi­tet­tä moraa­li ole­mal­la valit­se­mat­ta kum­paa­kaan vaih­toeh­toa. sen sijaan valit­sen (lii­an?) usein epäeet­ti­sen vaih­toeh­don kos­ka haluan esim. ohja­ta ihmi­siä tiet­tyyn suun­taan (koke­maan shok­ki­reak­tio tai tule­maan vihai­sik­si tai surul­li­sik­si). avoin­ta ilois­ta puhet­ta voi käyt­tää vää­rin niin monin tavoin… lähes kai­kes­sa sosi­aa­li­ses­sa kans­sa­käy­mi­ses­sä jou­dun jat­ku­vas­ti “moraa­lis­ten”, siis eet­tis­ten valin­to­jen äärel­le ja vaik­ka töy­kin eräi­tä hen­ki­löi­tä hyvin huo­maa­mat­to­mas­ti tiet­tyyn suun­taan on se suun­ta kui­ten­kin aina “minul­la on kivaa kun muut saa­vat sät­kyn / van­hem­pia on kiva pom­po­tel­la sil­lä että välil­lä puhuu uhkaa­via ystä­väl­li­seen sävyyn ja välil­lä ei, ja kat­soa miten ne rea­goi­vat”. whtvr. ostan tosin luo­mu­ba­naa­ne­ja aina kun on varaa. tänään ei ollut. #21729. Tiistai, 16. elokuuta 2011 klo 21.15.34, kirjoittanut Jussi. Sitä voi­si aja­tel­la kah­ta­lai­ses­ti, abso­luut­ti­ses­ti ja arki­ses­ti. Minus­ta tämä muis­tut­taa sitä mahay­ana­budd­ha­lai­suu­den piir­ret­tä, että yhtääl­tä ope­te­taan ekso­tee­ri­ses­ti, tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti, arki­ses­ti, että esi­mer­kik­si myö­tä­tun­to on jees ja toi­mi näin ja näin, mut­ta toi­saal­ta eso­tee­ri­ses­ti että abso­luut­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta kaik­ki dhar­mat ovat tyh­jiä. Ihan kaik­ki. Myös kär­si­mys on tyh­jä, sii­tä vapau­tu­mi­nen on tyh­jä. Älä­kä taker­ru tähän tyh­jyy­den dhar­maan. Yms., tie­dät kyl­lä. Nämä eivät sil­ti kumoa toi­si­aan, kos­ka me eläm­me maa­il­mas­sa emme­kä mis­sään vitun Sumeru-vuorella. Arki­ses­ti, täs­sä elä­mäs­sä, on aivan saman­te­ke­vää, mah­tuu­ko moraa­li johon­kin käsit­teel­li­seen sys­tee­miin tai onko se jon­kun mie­les­tä loo­gis­ta vai ei. Minus­ta tun­tuu, että peri­aat­teen mie­he­nä vaa­dit moraa­lin amee­bal­ta omi­nai­suuk­sia joi­ta ei ole edes mate­ma­tii­kal­la. Se että ihmis­ten on yhdes­sä elet­tä­väk­seen taval­la tai toi­sel­la tul­ta­va kes­ke­nään toi­meen edel­lyt­tää, että he useim­mi­ten valit­se­vat sel­lai­sen tavan olla, joka ei vas­taa tuo­ta moraa­lit­to­muu­des­ta anta­maa­si mini­mi­mää­ri­tel­mää. Me ollaan tääl­lä, ollaan ihmi­siä, ja sik­si kan­nat­taa pyr­kiä ole­maan moraa­li­nen tai edes ole­maan toi­mi­mat­ta niin että toi­set kär­si­vät. Eihän täs­tä muu­ten tule mitään. Eikä usein tulekaan… #21730. Tiistai, 16. elokuuta 2011 klo 21.37.23, kirjoittanut Jussi. Äh, kom­ment­ti­ni sävy meni vähän paa­saa­mi­sen puo­lel­le. Anteeksi. #21731. Keskiviikko, 17. elokuuta 2011 klo 7.05.54, kirjoittanut Jani. sita­mar: Mik­si boi­ko­toit moraa­li-käsi­tet­tä? Mikä tekee etii­kas­ta mieluisamman? #21732. Keskiviikko, 17. elokuuta 2011 klo 7.26.31, kirjoittanut Jani. Jus­si: Taker­ruin tuo­hon, mitä sanoit mate­ma­tii­kas­ta. Mate­ma­tii­kal­ta minä oikeas­taan suvait­sen­kin tätä, että sil­lä ei perus­tas­saan ole mitään mikä ank­ku­roi­si sen arkeen, sil­lä miel­län sen vii­me kädes­sä älyl­li­sek­si lei­kik­si, joka sil­loin täl­löin ilme­ne­väs­tä käy­tän­nön hyö­dyis­tään huo­li­mat­ta­kin on perim­mäi­sel­tä luon­teel­taan jotain perin irral­laan todellis(uud)esta. Moraa­lil­ta sen sijaan haluan vaa­tia ank­ku­ria, kos­ka sii­hen ken­ties sisäl­ty­vä logiik­ka­kin on vain väli­ne arjes­sa toi­mi­vien rat­kai­su­jen syn­nyt­tä­mi­sek­si. Minua kiusaa suun­nat­to­mas­ti, jos ainut moraa­liin sisäl­ty­vä puh­das abstrak­tio on ei sen vähem­pää kuin sen perusta. Mahay­ana-ver­tauk­se­si oli kui­ten­kin erin­omai­nen ja antoi lisää ajat­te­le­mi­sen aihet­ta. Ilmei­ses­ti iso osa ongel­maa täs­sä minul­le on se, ettei tätä perus­tan häi­ly­väi­syy­den mer­ki­tys­tä yleen­sä (mei­kä­läi­ses­sä kult­tuu­ris­sa) koros­te­ta (minua tyy­dyt­tä­väs­ti) tar­peek­si. Sitä oli­si hel­pom­pi sie­tää, mikä­li voi­si luot­taa sii­hen, että se tie­dos­te­taan (ja miel­le­tään samoin) näis­tä asiois­ta puhuttaessa. #21735. Keskiviikko, 17. elokuuta 2011 klo 18.07.14, kirjoittanut sitamar. käsi­te “moraa­li” on niin kan­kea. sitä joko on tai ei ole. ei ole mitään sil­tä välil­tä ja käsi­tet­tä käy­te­tään todis­ta­maan mikä on oikein ja mikä vää­rin. voi­si myös sanoa että minun moraa­li­ni on häi­ly­vää ja riip­puu täy­sin asian­haa­rois­ta ja tilan­tees­ta. eilen yöl­lä aivo toi­mi parem­min (ener­gia­juo­mal­la jota en ole tänään saa­nut) ja mie­tin lauseen val­miik­si, ja se meni jota­kuin­kin näin: moraa­li­ses­ti mur­haa­jan kuo­le­man­tuo­mio on oikein (kos­ka paha saa palk­kan­sa) mut­ta eet­ti­ses­ti tap­pa­mi­nen ei kos­kaan ole oikein. moraa­li-käsi­tet­tä käy­te­tään etii­kan kor­vik­kee­na tai jopa sen syno­nyy­mi­nä jot­ta saa­tai­siin pus­ket­tua läpi esim. kuo­le­man­tuo­mion kal­tai­nen vää­ryys ihmi­syyt­tä kohtaan. ja jot­ta vie­lä todis­tan teo­ria­ni vain teo­riak­si eikä omik­si aja­tuk­sik­se­ni voin sanoa että minun etiik­ka­ni mukaan (jos sitä voi sel­lai­sek­si kut­sua.. O_o) tap­pa­mi­nen on oikein mut­ta kuo­le­man­tuo­mio jär­jes­tään vää­rin. olen elä­nyt näi­den absur­dien ja “epä­ter­vei­den” aja­tus­ra­ken­tei­den kans­sa niin kau­an ettei minul­le ole ole­mas­sa muu­ta totuut­ta. omaeh­toi­nen eris­ty­nei­syys on vain näyt­tö sii­tä etten halua kuu­lua yhteis­kun­taan kos­ka totuu­te­ni on täy­sin ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa. koen ole­va­ni ikään­kuin syö­pä­so­lu kehos­sa jos­sa kaik­ki muut solut ovat homo­gee­ni­siä ja toi­mi­vat kes­ke­nään yhteis­työs­sä kehon hyväk­si. O_o #21737. Keskiviikko, 17. elokuuta 2011 klo 18.24.09, kirjoittanut Jani. Onko tap­pa­mi­nen siis etiik­ka­si mukaan aina oikein, vai tar­koi­tat­ko, että se voi olla oikeu­tet­tua­kin (tie­tyin edellytyksin)? Entä mihin perus­tuu se, että kuo­le­man­tuo­mio on vää­rin (jol­lei se, mikä­li ymmär­sin oikein, sinul­la perus­tu sii­hen, mihin se yleen­sä perus­tuu, eli sii­hen, että tap­pa­mi­nen on väärin)? #21743. Keskiviikko, 17. elokuuta 2011 klo 22.51.40, kirjoittanut sitamar. kuo­le­man­tuo­mion vas­tus­tus perus­tuu anar­kis­ti­seen lain ja oikeu­den “vihan­noin­tiin” (ihan­noin­nin vas­ta­koh­ta, en muis­ta mikä on oikea sana täl­le). ihmis­tä ei siis POLIISI tai lain­puo­lus­ta­ja saa tappaa. hmmmm… tämä alkaa nyt men­nä vähän lii­an syväl­le kuo­re­ni sisään.. mut­ta olkoon. tap­pa­mi­nen rikol­li­ses­sa tar­koi­tuk­ses­sa on aina oikein. en hyväk­sy useim­pia yhteis­kun­nan lake­ja jot­ka tie­tys­ti on tar­koi­tet­tu suo­je­le­maan yhtei­söä, jon­ka jäsen en tun­ne ole­va­ni. sen lisäk­si en taval­laan koe tai ymmär­rä että ne voi­si­vat kos­kea minua­kin joka tie­tys­ti on ratio­naa­li­ses­ti aja­tel­len type­rää, mut­ta näin vah­vis­tuu illuusio ettei seu­raa­muk­sil­la ole mitään väliä. osin myös olen jois­sa­kin aja­tuk­sis­sa, etten sanoi­si har­hois­sa, ainut tai yksi har­vois­ta joil­la on sama oikeus teh­dä mitä huvit­taa. useim­mi­ten tajuan että se on lap­sel­li­nen fan­ta­sia mut­ta toi­min yleen­sä sen mukaan jos teen jotain “sosi­aa­li­ses­ti poik­kea­vaa” mikä herät­tää nega­tii­vis­ta huo­mio­ta, esim. rea­goin ihmis­ten nor­maa­liin käy­tök­seen “vää­rin” tai sanon jotain mikä peläs­tyt­tää ne. en koe teh­nee­ni mitään vää­rin ja seu­rauk­set satut­ta­vat syväs­ti ja saa­vat pel­kää­mään ihmi­siä ja luot­ta­maan nii­hin vie­lä­kin vähemmän. se että yli­pää­tään pys­tyn kes­kus­te­le­maan täs­tä asias­ta joh­tuu yksi­no­maan myös­kin sii­tä etten koe sil­lä ole­van yhtään min­kään­lai­sia seu­raa­muk­sia. ja niin kau­an kuin sil­lä ei ole (aina­kaan nega­tii­vi­sia) seu­raa­muk­sia illuusio vah­vis­tuu ja todel­li­suus­poh­ja rap­peu­tuu. tar­kem­min aja­tel­len en ole ollut kiin­ni todel­li­suu­des­sa KOSKAAN. kos­ka tämä kaik­ki kor­va­si hyvin var­hai­ses­sa vai­hees­sa sen tur­val­li­sen per­heen illuusion joka val­lit­si ja jota pidet­tiin yllä koko lap­suu­te­ni ajan. yri­tän oppia nk. nor­maa­le­ja käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja kai­ken aikaa kos­ka ne ovat ainut mah­dol­li­suu­te­ni tul­la toi­meen. mut­ta ne ovat vain opit­tu­ja ja jos jou­dun nk. vais­ton varaan hyl­kään ne heti. no, parin vii­kon pääs­tä on psy­ko­lo­giai­ka. kat­so­taan jos­ko sai­sin vähän avat­tua suu­värk­kiä­ni siel­lä. odo­tin sen­tään vuo­den sitä aikaa..

Pieniä lainauksia muutamien jäsenten profiileista ketään tunnistamatta. Kuvauksissa tuodaan positiivisella tavalla esille sivustolla olevia profiileja ja esitellään heitä jäsenille, joilla ei ole Tantra Club täysjäsenyyttä. Muista täyttää omat profiilitiedot, esimerkkejä ohessa. Esimerkkejä jäsenten profiileista "Tantrista kokemusta noin 10 v. Itselleni tantra on seksuaalienergian bioenergeettinen käyttö valaistumiseen sekä naisena ja eheänä olemiseen. Tykkään meditatiivisesta monta päivää kestävästä rauhallisesta tantrisesta yhdessäolosta rakkaudentäyteisessä ilmapiirissä." - Lilja "Olemme nähneet tantrista hierontaa tv:stä ja sen pohjalta toisiamme hieroneet. Lisäksi olemme tutustuneet asiaan Internetissä ja keskustelleet siitä paljon keskenämme. Nyt olemme edenneet niin pitkälle, että toivoisimme saavamme mahdollisuuden tutustua siihen ihan oikeasti." - Dejuillet "Olen 30- vuotias nainen, joka etsii vielä paikkaansa tässä elämässä. Ja ehkä hieman myös itseään. Tykkään tehdä paljon erilaisia asioita. Ja se kaikki mitä teen tai olen tapahtuu suurella energialla ja sydämellä. <3" - Metsäntyttö "Minulla ei ole aikaisempaa tantrista kokemusta. Aiheesta minulla on ainoastaan luettua tietoa ja olen vasta hiljattain aloittanut aiheeseen tutustumisen. Tähän asti se on tuntunut hyvältä ja mielelläni jatkan sitä. Tarkoituksena saada tuntemusta ja kokemusta tuosta kaikesta muutoinkin kuin lukemalla." - Metsäntyttö "Yli 10 asiasta tietoinen/ kiinnostunut ainoana seksi muotona ja lisä opiskelua jatkan edelleen, sekä tarkoitus oppia uutta asian tiimoilta ja lisäoppia ja hakemassa." - Atte08 "Kiinnostuin tantrasta hiljattaen vasta kunnolla ja koetan nyt oppia tantrisen maailman eri vivahteista ja saada kiinni koko idean ytimestä. Useat asiat mistä olen lukenut tuntuvat jo nyt luontevilta ja tuntuu että olen niitä tiätämättäni tantrasta jo jollain tasolla lähestynyt. Tantrisia kokemuksia minulla ei tässä elämässä ole vielä ollut mutta minulle on kerrottu että edellisessä olin jo pitkällä. Opin nopeasti ja etsin tällä hetkellä oikeita ihmisiä joiden kanssa voisin oppia lisää." - Markus "Olen nuori, villi, vapaa, kansainvälinen nainen, joka etsii mielen ja kehon harmoniaa rankan ja myrskyisän työelämän tasapainottajaksi." Gevevieve "Olen asiallinen ,estoton ja halukas kokeilemaan kaikkea ihanaa seksin suhteen. Kokemusta on ja aivan taivaallista. Haluaisin jatkaa sitä miehen kanssa." - Huna-jainen "Avoin ja utelias luonnonlapsi ja ikuinen toisinajattelija. Tavallinen suomalainen nainen ja kuitenkin niin omanlaisensa. Olen kiinnostunut aiheesta ja haluaisin nyt päästä perehtymään käytännössä asiaan." - Cosmicgirl "Elän monessakin mielessä omaa, ehkä ei-niin-tavanomaista elämääni, ja vaikka viihdynkin erinomaisesti itsekseni ja yksikseni kaipaan lisää iloa elämääni tuovaa naista. En etsi parisuhdetta, vaan viehättävää ja tervettä sekä rauhallista ja vakaata luotettavaa aikuista naista kumppaniksi tantrisen/taolaisen seksin harjoitteluun ja harjoittamiseen." - Advaita "Olen kiinnostunut henkisestä kehityksestä, harjoittanut sitä koko ikäni. Nyt tuntuu, että ei oikein muunlaisia ihmisiä haluaisikaan ympärilleen kuin niitä, jotka ymmärtävät henkisyyden tärkeyden kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Tantra on minulle lähes täysin vieras asia, ja siksi haluan sada siitä tietoa." - Marielle101 "Sinkkunainen, kiinnostuksen kohteina taiteet, luonto, matkailu, liikkuminen, elämänilo ja voima. Sekä henkiset asiat, syvempi käsitys ihmisestä,maailmasta ja seksuaalisuudesta. Olen tutustumassa aihepiiriin, erittäin mielenkiintoista. Etsin fiksua ja sezyä, hyväntahtoista, rentoa ja huumorintajuista hyvää seuraa." - Nainen41 "Haluaisin löytää itselleni tosi aidon rakkauden. Pidän luonnosta, joogasta, rauhallisesta musiikista, tunnelmasta, romantiikasta, tantrasta, hellyydestä sekä tietenkin rakkaudesta. En polta, mutta alkoholia joskus saatan juoda. Haaveena olisi löytää ihminen, jonka kanssa elää elämänsä loppuun onnellisena, saada lapsia. Jos olet uskollinen, luotettava, rauhallinen, tykkäät hemmottelusta ja koti-illoista, niin saatat olla oikea minulle. Jos sydämesi on kaunis, niin se riittää. Haluan antaa sinulle rakkautta, turvallisuutta, hellyyttä ja kunnioitusta...vain sinulle ikuisesti. Olen yhden naisen mies." - Tantraguru

Biokaasun ja biometaanin tarve on lisääntynyt vuosittain Suomessa. Suurempi kasvuloikka on vielä ottamatta, vaikka biokaasun tuotantoon soveltuvia syötteitä on saatavilla valtava määrä. Olemme laatineet julkilausuman, jolla haluamme peräänkuuluttaa päättäjiltä ja virkamiehiltä toimenpiteitä, jotta biokaasun liiketoimintaympäristöön saadaan pitkän tähtäimen näkymä ja parempaa ennakoitavuutta. Julkilausumassamme käsitellään asian tärkeyttä ekologisesta, tuotannollis- ja aluetaloudellisesta sekä markkinoiden kehittymisen näkökulmasta. Julkilausuma rakentuu ehdotuksesta biokaasun tavoitteeksi vuodelle 2030, nykytilan haasteiden kuvauksesta sekä toimenpiteistä, joilla haasteet saadaan ratkaistua. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kotimaisen biokaasun ja biometaanin tarve kasvaa voimakkaasti. Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen eivät ole kasvaneet, vaikka raaka-aineita on saatavilla runsaasti ympäri Suomea. Tuotannon merkittävä lisäys edellyttää alan toimijoilta investointeja ja lainsäädännön ennakoitavuutta. Tuotannon kasvuloikka on vielä edessä. Tässä julkilausumassa käsitellään biokaasun markkinaa ekologisesta, tuotannollis- ja aluetaloudellisesta sekä markkinoiden kehittämisen näkökulmasta, joka puolestaan konkretisoi biokaasun tavoitteet vuodelle 2030. Me allekirjoittaneet, toimialan edustajat, olemme sitoutuneet edistämään ja kehittämään kotimaista biokaasumarkkinaa. Odotamme viranomaisilta ja päättäjiltä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoutumista TEM:n biokaasutyöryhmän esityksiin. Julkilausuman ovat allekirjoittaneet Bioenergia ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry. Lataa julkilausuma Lataa mediatiedote 2030: 4 TWh kotimaista biokaasua Biokaasu tarjoaa kotimaisen, uusiutuvan ja jopa hiilinegatiivisen ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Biokaasu mainitaan yhtenä ratkaisukeinona useiden sektoreiden vähähiilitiekartoissa. Biokaasutukseen nykytekniikalla soveltuvia syötteitä muodostuu Suomessa vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia, jolloin biokaasun teoreettinen vuosituotantopotentiaali on jopa 25 TWh. Teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on noin 10 TWh vuodessa. Laaja asiantuntijajoukko on arvioinut, että vuosituotanto voisi olla 4-7 TWh välillä vuonna 2030 Suomessa. Me sitoudumme omalta osaltamme saavuttamaan 4 TWh biokaasun vuosituotantotason vuoteen 2030 mennessä. Ehdotamme, että 4 TWh asetetaan valtakunnalliseksi biokaasun tuotanto- ja käyttötavoitteeksi vuodelle 2030 ja sen saavuttamiseksi otettaisiin käyttöön tarvittavat ohjauskeinot. Toimenpiteet Nyt tarvitaan sekä lyhyen aikavälin välittömiä toimenpiteitä että pitkän aikavälin toimenpiteitä. Seuraavat toimenpiteet mahdollistavat 4 TWh biokaasun tuotanto- ja käyttötavoitteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä. Ravinnekiertokorvaus: Valjastetaan maatalouden sivuvirrat tehokkaammin uusiutuvan energian tuotantoon ja ravinteiden kierrättämiseen ottamalla käyttöön ravinnekiertokorvaus vuoden 2021 alussa. Tehdään tarvittavat muutokset ravinnekiertokorvaukseen arvioinnin tulosten pohjalta vuonna 2023, jolloin jatketaan sitä vuoteen 2030 asti. Määräaikainen ravinnekierrätyksen investointituki: Biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointituki tulisi olla käytettävissä jo vuonna 2020 hallitusohjelman mukaisesti. Biojäte: Yhdyskuntajätehuollossa biojätteen kannalta keskeistä on jätelain mukaisesti biojätteen synnyn ehkäisy sekä hyötykäytön ja kierrätyksen tehostaminen. Lisäämällä biojätteen hyötykäyttöä biokaasulaitoksilla, biojätteestä tuotetun biokaasun määrää saadaan kasvatettua, vaikka sen syntymistä pienennetään jätehierarkian mukaisesti. Saatavuus: Varmistetaan teollisuuden ja liikennesektorin kiinnostus biometaania kohtaan varmistamalla hintakilpailukykyinen biometaanin saatavuus: Laajennetaan liikennekaasun jakeluverkkoa suhteessa kasvaviin ajoneuvomääriin. Kehitetään biokaasun sertifikaattijärjestelmää kaasuverkon ulkopuolella olevaan biokaasuun (off-grid-biokaasu). Off-grid-biokaasu tulee selkeämmin mieltää olevan osa kansallista kaasuekosysteemiä. Varmistetaan, että kansalliset verotuskäytännöt mahdollistavat tasavertaiset toimintamallit off-grid-biokaasulle sekä kaasuverkossa siirrettävälle ja myytävään kaasulle. Varmistetaan energiaverotuksen uudistuksen (sis. myös liikenneverotus) yhteydessä, että biokaasu kotimaisena ja uusiutuvana energiamuotona on kilpailukykyistä suhteessa fossiilisiin vaihtoehtoihin. Liikennebiokaasun jakeluvelvoite: Mikäli liikennebiokaasun jakeluvelvoite halutaan ottaa käyttöön, on sen vaikutukset ensin analysoitava laaja-alaisesti koko biokaasumarkkinaan sekä tuotannon että käytön näkökulmasta (biokaasun hinta ja kilpailukyky). Mikäli biokaasun jakeluvelvoite halutaan ottaa käyttöön, niin käyttöönoton aikataulusta on kerrottava selvästi jo syksyllä 2020 ja käyttöönoton edellyttämä lakitekninen määrittely aloitettava viipymättä. Tämä tieto on tarpeen niiden investointihankkeiden kohdalla, jotka voisivat realisoitua lupateknisesti vuosien 2020-2021 aikana sekä täysin uusien investointihankkeiden käynnistymiseksi. Verotus: Energiaverotusuudistuksen (valmiste-, polttoaine-, auto- ja ajoneuvoverot) yhteydessä vuosina 2020 ja 2021 on varmistettava, että biokaasu säilyttää kilpailukykynsä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Verottomuus on ollut tähän mennessä yksi tärkeimmistä biokaasun ohjauskeinoista niin taloudellisena kannusteena kuin myös hiilidioksidipäästövähennysten näkökulmasta. Biokaasun verottomuuden kokonaiskustannus valtiolle oli vain noin miljoona euroa vuonna 2018. Mikäli biokaasun liikennekäyttö siirtyy jakeluvelvoitteen piiriin ja siten biokaasulle asetetaan liikennekäytössä vero, tulee biokaasun verottomuutta muissa käyttökohteissa kuitenkin jatkaa vastaavalla tavalla kuin muidenkin uusiutuvien polttoaineiden. Suomen tulee hakea verottomuudelle notifiointia Euroopan komissiolta. Notifioinnilla vältetään myös mahdolliset takautuvasti langetettavat kymmenien miljoonien eurojen vahingonkorvaukset suomalaisille toimijoille. Ajoneuvojen saatavuus: Edistetään EU:ssa ajoneuvojen elinkaaripäästöt huomioivan ja autovalmistajia ohjaavan lainsäädännön kehittymistä. Parannetaan Suomessa mahdollisuutta huomioida elinkaaripäästöt auto- ja ajoneuvoverotuksessa. Suomalaisen biometaanin kilpailukyky: Varmistetaan suomalaisen biometaanin kilpailukyky olemalla aktiivisesti mukana määrittelemässä eurooppalaista biometaanin ja myöhemmin muiden uusiutuvien kaasujen alkuperätakuujärjestelmää. Liikenteen päästövähennykset: vähennetään kotimaan liikenteen päästöjä kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti. Kaikkia vähäpäästöisiä käyttövoimia tarvitaan! Sujuva lupakäsittely: Myös muille biokaasun käyttömuodoille kuin sähköntuotannolle tulisi soveltaa sitovaa määräaikaista lupamenettelyä, mistä päätetään uusiutuvan energian direktiivin kansallisen toimeenpanon yhteydessä. Uudet teknologia & syötteet: varmistetaan, että suomalaiset toimijat pysyvät kärkijoukoissa uusiutuvien ja kestävien synteettisten kaasujen kehittämisessä satsaamalla t&k-toimintoihin ja pitämällä kansallinen kaasuekosysteemi elinvoimaisena. Synteettisten kaasujen kaupallistaminen isossa mittakaavassa on uutta tekniikkaa, joka vaatii kohdistettuja tukitoimenpiteitä. Ravinteiden kierrätys: kohdennetaan määräaikaisesta kiertotalouden innovaatio- ja investointitukikokonaisuudesta rahoitusta kierrätysravinteiden ja -tuotteiden kehittämiseen. 4 TWh:n tuotanto- ja käyttötasolla saavutettavat hyödyt Hiilidioksidipäästöt vähenevät 950 000 t/vuosi, kun biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita. Merkittäviä päästövähenemiä saadaan tämän lisäksi vielä mm. lannan varastoinnin metaanipäästöjen vähenemisestä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 5 % on jätteiden käsittelyssä syntyvää metaania, joka on peräisin orgaanisen jätteen hajoamisesta. Käsittelemällä orgaaninen jäte biokaasureaktorissa/laitoksissa eliminoidaan tämä merkittävä jätesektorin päästölähde. Käsittelyssä vuosittain noin 7 miljoonaa tonnia orgaanisia jätteitä ja sivuvirtoja ja kierrätyksessä näin 6 000 tonnia fosforia ja 28 000 tonnia typpeä. Käsittelyssä 30 % Suomen lantamäärästä eli noin 4,7 miljoonaa tonnia/vuosi Liikennebiokaasuna määrä riittäisi noin 400 000 henkilöauton tai 10 000 raskaan ajoneuvon polttoainetarpeisiin. Synnytettäisiin vuoteen 2030 mennessä yli 100 pientä, keskisuurta ja isoa biokaasulaitosinvestointia ja generoitaisiin näin satojen miljoonien eurojen investoinnit eri puolelle Suomea. Parempi energiantuotannon huoltovarmuus ja ruuantuotannossa tarvittavien tuotantopanosten omavaraisuusaste. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi pienemmät päästöt vesistöihin ja maaperän hiilensidonnan tehostuminen. Kuva 1. Arvioita biokaasun tuotantotasoista vuodelle 2030 ja 2035. Lähde: Biokaasu 2030 työpaja 10.3.2020. Kuva 2. Arvioita biokaasun käyttömääristä käyttökohteittain vuonna 2030. Pylväs kuvaa vastausten keskiarvoa ja viiva vastausten vaihteluväliä. Lähde: Biokaasu 2030 työpaja 10.3.2020. Lisätietoa Bioenergia ry, toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Tage.Fredriksson@bioenergia.fi, 040 511 2246, www.bioenergia.fi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, energia-asiantuntija Anssi Kainulainen, anssi.kainulainen@mtk.fi, 050 596 1541, www.mtk.fi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400 987 805, www.biokierto.fi Suomen Kaasuyhdistys ry, toimitusjohtaja Hannu Kauppinen, hannu.kauppinen@kaasuyhdistys.fi, 040 506 2686, www.kaasuyhdistys.fi Suomen Kiertovoima ry, toimitusjohtaja Riku Eksymä, riku.eksyma@kivo.fi, 040 838 6643, www.kivo.fi Suomen Lähienergialiitto ry, toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, tapio@lahienergia.org, 040 568 7351, www.lahienergia.org

Monet ovat hieman jännittyneitä tullessaan energiahoitoon ensimmäistä kertaa. Jännitykseen voi olla monia syitä. Yksi yleinen syy on se, ettei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Siksi avaan tässä tekstissä sitä, mitä odottaa hoitoon tullessa. Mitä odottaa? Energiahoitoja on paljon erilaisia, aivan kuten hoitajiakin. Jokaisella hoitajalla on omanlaisensa tyyli tehdä hoitoa. Siitä syystä kerronkin sinulle omasta tavastani. Oma hoitoni on yhdistelmä reikihoitoa ja energialukua. Useimmat hoitajat tekevät reikihoidon hiljaisuudessa ja pitävät oman istuntonsa energialuvulle. Yhdistän nämä, koska koen niiden tukevan toisiaan. Myös vuorovaikutus hoidon aikana saattaa rauhoittaa, jos on hieman jännittynyt hoitoon tullessa. Hoidon aikana saa rentoutua hoitopedillä ja kuunnella musiikkia. Valitsen musiikin usein sen fiiliksen mukaan, mikä minulla ennen hoitoa asiakkaasta tulee. Välillä hoitopedillä kuulee myös kissan kehräystä, jos hoitoapulaiseni Leimu ja Kipinä innostuvat myös tulemaan avuksi. Reikihoito Reikihoito on tuhansia vuosia vanha lempeä kosketushoitomuoto. Välitän puhdasta energiaa käsieni kauttani hoidettavaan. Siirrän käsiäni hoidon edetessä kehon eri osiin. Uusi energia puhdistaa vanhaa, tehden tilaa uudelle. En siis anna omasta energiastani, vaan toimin vain välittäjänä. Hoidon aikana uusi energia suuntautuu sekä mielen että kehon tasolla sinne, minne sitä juuri sinä hetkenä eniten tarvitaan. Energialuku Energialuku tarkoittaa sitä, että puhun ääneen sillä hetkellä asiakkaan energioista nousevia aiheita. Nämä asiat saattavat liittyä työhön, hyvinvointiin tai mihin vain. Energialuvun kautta saatan saada myös tietoa esimerkiksi kehon kiputilojen taustalla olevista henkisistä syistä. Hoidon aikana oma tehtäväni onkin jättää aivoni narikkaan ja avautua asiakkaani energioihin. Hoitopedillä saa maata mukavasti musiikkia kuunnellen. Valmistautuminen ja jälkipyykki Ennen ja jälkeen hoidon tulee juoda paljon vettä. Vesi laittaa energiat liikkeelle ja tukee näin itse hoitoa. Hoidon jälkeen kannattaa ottaa rennosti ja tutkailla olotilaansa ja ajatuksiaan. Mitä apua reikihoidosta voi olla? Reikihoito vie uuden energian juuri sinne, minne sitä sillä hetkellä tarvitaan. Varastoimme tunteita kehoomme. Puhdistava energia saattaa nostaa hoidon aikana esiin näitä tuntemuksia, joiden on aika poistua kehosta. Energiahoito siis huuhtoo tukkeumia mielestämme ja kehostamme ja tekee näin tilaa uudelle. Usein hoidon aikana tai sen jälkeen herää myös uusia ideoita ja ajatuksia omaan hyvinvointiin liittyen.Fyysisiin vaivoihin reikihoito on ihana ja lempeä, mutta tehokas apu. Pitkittyneissä kiputiloissa tulisi varata aina hoitojakso. Eihän lihaksetkaan aukea yhdellä hierontakerralla, mikäli ne ovat olleet pitkään jumissa. Sama pätee energiahoitoon.Tervetuloa energiahoitoon! ♡ Aija Jos sinua jäi askarruttamaan vielä se, mitä hoidon aikana tapahtuu, laita minulle viestiä tai kommentoi alle. Haluan kertoa sinulle sen, mitä en ehkä kuitenkaan vielä osannut kirjoittaa sinulle auki.

Crossfit-jalkaharjoittelun avulla voit veistää reidet, vasikat ja vahvistaa pakarat. Se koostuu voimasta, koordinaatiosta ja kestävyydestä. Tämän seurauksena se on tehokas mallinnettaessa alavartalon osia, ja myös nopeuttaa rasvanpolttoa ja parantaa motorista koordinaatiota. Opi jalkaharjoittelun säännöt crossfit-menetelmällä. Crossfit-jalkaharjoittelu perustuu useiden perusharjoitusten suorittamiseen, joissa alavartalon osat yhdistetään yhdeksi piiriksi. Sykli voidaan toistaa mikä tahansa määrä kertoja riippuen edistyksen tasosta. Tämän harjoitusmenetelmän avulla voidaan paitsi vahvistaa jalkojen lihaksia myös parantaa koordinaatiota ja joustavuutta, koska harjoitukset vaihtelevat ja ne on suoritettava dynaamisesti yksi toisensa jälkeen. Harjoittelun sivuvaikutus on myös melkein jokaiseen liikkeeseen liittyvien pakaralihasten vahvistuminen sekä merkittävän määrän kaloreiden menetys. Crossfit-harjoittelun säännöt jaloille Ehdotettu koulutus sisältää 5 harjoitusta, jotka muodostavat yhden piirin. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa toistamalla koko asia vähintään 3 kertaa, mutta aloittelijat voivat rajoittua kahteen kertaan. Jalkaharjoittelu tulisi yhdistää ylävartalon crossfit-harjoituksiin, sitten siluetti kehittyy harmonisesti. 1-2 harjoitusta viikossa riittää, ja muina päivinä on suositeltavaa käyttää sydäntä tai osallistua muihin lihasryhmiin (vatsa, rinta, käsivarret, selkä). On kuitenkin tärkeää pitää vähintään yhden päivän tauko harjoittelun välillä, mikä antaa lihasten täydellisen uudistumisen. Koska crossfit-ajatus on edistyä ajan myötä, voit muutaman viikon harjoittelun jälkeen lisätä toistojen määrää (esim. 5: llä kutakin kiertoa kohti) tai treenata ajoissa (esim. Yritä suorittaa sama sykli mahdollisimman lyhyt aika tai niin monta harjoitusta tiettynä ajanjaksona. Tärkeä Crossfit-jalkojen harjoittelu rasittaa voimakkaasti polven niveliä. Jos sinulla on joskus ollut ongelmia polvissasi tai sinulla on kipua tällä alueella, ota yhteys lääkäriisi ennen harjoittelua. Terveiden ihmisten tulisi kiinnittää suurta huomiota harjoitustekniikkaan, etenkään älä tee liian syviä kyykkyjä ja varmista, että polvet eivät ulotu varpaiden eteen. Lue myös: Toiminnallinen harjoittelu - 6 harjoitusta, jotka parantavat kuntoasi ja koordinaatiosi ... Crossfit-koulutuksen 7 sääntöä Mel B.: jalkaharjoitukset [harjoitus 10 min] Lämmittely 10 hyppäämistä 20 dynaamista sisäänkäyntiä noin 40 cm rintaan (tai tuoliin) 10 sivuttaista jalkahissiä (tee etutuki suoriin käsivarsiin, nosta taivutettua jalkaa sivulle, kunnes vasikka on kehon suuntainen, toista 10 kertaa vasemmalle ja oikealle jalalle) 15 lonkan nousua makuulta (makaa selälläsi, aseta kätesi vartaloosi vierekkäin, taivuta jalkasi polvissa, nosta lantiosi mahdollisimman korkealle) Toista koko sarja lämmittelyharjoituksia 2 kertaa. Crossfit-harjoittelu jaloille 1. Hyppy kyykky (10 toistoa) Nouse suoraan, suorista kätesi ja ojenna edessäsi, tee kyykky lantiolla, joka ei ole polviasi alempi. Kun menet alas, muista pitää selkäsi suorana ja polvet varpaiden edessä. Palatessasi ylöspäin, hyppää pois maasta dynaamisesti ja hyppää samalla kun nostat kätesi pään yläpuolelle. Toista 10 kertaa. 2. Kevään hajautus (2 x 12 toistoa) Pysy vailla, laittamalla vasen jalkasi hieman eteenpäin ja oikea jalka kauas taaksepäin. Taivuta vasenta polvea, mutta vain kunnes se on hieman nilkan yläpuolella. Aloita hitaasti alaspäin taivuttamalla oikeaa jalkaa, lopeta, kun polvi on juuri maanpinnan yläpuolella. Pidä tasapainosi äläkä taivuta selkäsi eteenpäin (vartalon on oltava paikallaan). Aloita sitten pidentää oikeaa polvea, kunnes palaat lähtöasentoon. Tee 12 toistoa jokaiselle jalalle. Suorita harjoitus kohtuullisessa tahdissa varmistaen, että polvet eivät ulotu varpaidesi eteen milloin tahansa. 3. Plié kyykky (15 toistoa) Seiso jalat erillään jaloillasi leveämpi kuin hartioiden leveys. Osoita varpaat ulospäin. Laita kätesi ulos edestäsi (voit liittyä niihin). Kyykky alas, kunnes reidet ovat yhdensuuntaiset maan kanssa. Palaa alkuasentoon suoristamalla jalkasi. Toista harjoitus 15 kertaa. Vinkki edistyneelle: Voit tehdä harjoituksen vaikeammaksi tekemällä kyykkyjä ylimääräisellä painolla. Ota tätä varten kiinni 3-5 kg: n käsipainosta molemmin käsin, pidä sitä lähelläsi alavatsan tasolla ja suorita kyykkyjä. Varmista, että selkäsi on suora ja vatsasi kireät. 4. Lankku, jossa polviveto sivulle (2 x 12 toistoa) Ota lankku kyynärvarsiin. Taivuta toisen jalan polvi ja vedä se puolellesi. Kun teet tämän liikkeen, jalan tulee olla aina maanpinnan suuntainen. Tee 12 toistoa kummallakin puolella. 5. Burpees (10 toistoa) Tee yksinkertaistettu versio burpeista ilman työntöä (järjestyksessä: kyykky, lankku, takaisin kyykkyasentoon, hyppy ylös). Tee 10 toistoa. Toista koko harjoitussarja (1 piiri) 3 tai 4 kertaa etenemisasteestasi riippuen. Lepää 30 sekuntia piirien välillä. Harjoittelun jälkeen rentoudu ja venytä lihaksia venyttämällä.

Miñoso on tarkka ja lempeä opettaja jonka rauhallisen opetustyylin ansiosta jokainen saa tunneista irti mahdollisimman paljon. Hänellä on yli 20-vuoden kokemus kuubalaisista populaari-ja folklore tansseista niin tanssijana, opettajana kuin esiintyjänäkin. Minõso valmistui vuonna 1996 taidekoulu Escuela Profesional de Arte Samuel Feijoósta ja syvensi opintojaan myöhemmin taidekorkeakoulu ISAssa (el Institución Superior de Arte). Tanssiuransa aikana Miñoso on tähdittänyt useita esityksiä Kuubassa ja kansainvälisesti, mm. Kolumbiassa, Kanadassa, Ruotsissa ja Martiniquella. Tunnustuksena tanssitaiteilijan työstään Miñoso valittiin jäseneksi UNEACiin. UNEACin jäseneksi valitaan kuubalaisen kulttuurin kehitystä erityisesti edistäviä taiteilijoita ja kirjailijoita. Festareilla Miñoso opettaa mm. afroa ja rumbaa. Soila Sarría Lazaro Torres Lazaro on kärsivällinen, iloinen ja kohtelias opettaja. Hänen aurinkoisilla tunneilla tulet oppimaan perusteellisesti tanssin tekniikkaa ja vartalonkäyttöä. Lazaro on kuubalainen tanssinopettaja, tanssija ja koreografi, joka on opettanut kuubalaisia tansseja Havannassa niin kuubalaisille kuin turisteillekin, myös suomalaisille, jo yli 10 vuotta. Hän valmistui maineikkaasta Escuela Nacional de Artesta (ENA) ja viimeiset vuodet hän on työskennellyt Havannan kuuluisassa Tropicana showssa ensitanssijana. Kuubassa hän on Tropicanan lisäksi esiintynyt karnevaaleissa ja monessa kuuluisassa teatterissa kuten Mella ja Karl Marx. Lazaro on myös tehnyt esiintymismatkoja ulkomaille mm. Moskovaan, Chileen ja Uruguayhin. Festivaaleilla Lazaro opettaa mm. parisalsaa yhdessä Soilan kanssa ja Cabaret-tunteja. Yasser Sarría Terry Carlos Correa Carlos on tanssilattian ilopilleri, pitkän linja salsaopettaja joka iloisuudellaan ja ammattitaidollaan saa jokaisen nauttimaan salsan ensiaskelista! Carlos on yksi ensimmäisistä salsaopettajista Suomessa. Asuttuaan kolme vuotta Suomessa Carlos tutustui Miguel Verdeciaan, Tanssikoulu Baila Bailan perustajaan, joka tarjosi hänelle paikkaa tanssiryhmässään. Carloksen aina aurinkoinen olemus sekä selkeä opetustyyli vetävät tanssisalit täyteen oppilaita missä ikinä hän onkaan. Monet hakevat hänen tunneiltaan säännöllisesti oppia parisalsan ja ruedan kuvioihin. 2000-luvun alusta Carlos on viettänyt aikaa yhä useammin myös dj kopissa. Kun dj Don C on vauhdissa, on bileet pöydän takanakin ja levyjen lisäksi pyörii myös mies, käsissään soittimet kuten marakassi, claves ja guiro! West Coast Salsafestivaaleilla Carlos opettaa mm. salsaa ja parisalsaa sekä nähdään myös dj-kopissa. Julio Miñoso Soila Sarría Soila on energinen, vaativa ja myös kärsivällinen opettaja, joka saa oppilaansa venymään mitä parhaimpiin suorituksiin! Soila on tanssinut pienestä pitäen. Suomessa hän on tanssinut balettia, modernia ja jazz-tanssia sekä street-tansseja. Hän on opiskellut modernia ja jazz-tanssia New Yorkin Step's On Broadway tanssikoulussa. Vuonna 1997 Soila matkusti ensimmäistä kertaa Kuubaan ja kävi kuubalaisten modernin tanssien kursseilla Havannassa, National School of Arts -koulussa (ENA - Escuela National de Arte). Soila on opettanut salsaa ja muita lattarilajeja useassa tanssikoulussa Suomessa sekä ollut mukana perustamassa Tanssiyritys Sabor Latinoa. Soila on kiertänyt ympäri maailmaa salsafestivaaleilla esiintymässä ja opettamassa sekä voittanut kaksi kertaa Pohjoismaiden Salsamestaruuden ja Suomen Salsamestaruuden. Festivaaliella Soila opettaa mm. parisalsaa yhdessä Lazaron kanssa sekä ladies style tunteja. Lazaro Torres Yasser Sarría Terry Yasser on iloinen ja energinen tanssinopettaja, jonka tunneilta ei vauhtia puutu! Hänen tyylissään yhdistyvät afrokuubalaisten tanssien voima ja populaaritanssien vauhdikas tunnelma. Hän on asunut ja opettanut Helsingissä jo 15-vuotta. Yasser on tanssinut pienestä pitäen Kuubassa. Hän on suorittanut lukuisia kuubalaisten populaaritanssien ja kansantanssien kursseja Camagueyssa (Instituto Superior de Arte, ISA). Lisäksi Yasser on tanssinut Kuubassa lukuisissa tanssiryhmissä ja voittanut palkintoja myös kansainvälisissä kilpailussa. Yasserilla on takanaan yli 15 vuoden opettamis- ja esiintymiskokemus Suomessa ja ulkomailla ympäri Eurooppaa erilaisilla festivaaleilla. Hän on yleisön suosima sydämellinen, energinen ja hauska esiintyjä ja opettaja. Yasser pitää festareilla mm. parisalsa-, reggaeton- ja bachatatunteja. Lisäksi hänet nähdään bileissä dj hommissa, silloin hänet tunnetaan paremmin nimellä dj El Beny.

Eem-lämpökauden hirvieläimiä Keski-Euroopasta: kuusipeura (täpläkauris), saksanhirvi (isokauris), hirvi, Megaloceros ja metsäkauris. Jääkaudet ja niiden väliset lämpimät jaksot eli interglasiaalit ovat vuorotelleet parin viime vuosimiljoonan aikana ainakin kymmenkunta kertaa. Ne ovat myllänneet etenkin pohjoisten mannerten luonnon hyvin toisennäköiseksi kuin se muuten olisi. Mutta muukin kuin sää on muuttunut. Viime jääkaudella – joka oli nimeltään Veiksel – suuret eläimet vaelsivat Euroopan mailla ja mannuilla. Niihin kuuluivat villamammutit ja villasarvikuonot, myskihärät ja muut arktisten olojen eläimet. Kun jääkausi loppui, mammutin fauna vetäytyi koilliseen kohti Siperiaa. Arktiset lajit eivät enää pärjänneet Euroopan leviävissä metsissä ja soistuvissa maisemissa. Samoin kävi edellisilläkin lämpökausilla. Tarkoittaako se sitten, ettei Euroopassa lämpiminä aikoina ollut mitään suuria ja jännittäviä eläimiä? No ei varmasti tarkoita, kertovat Eem-kauden fossiilit. Jatka lukemista ”Eem, eli miltä Euroopassa pitäisi näyttää?” Kirjoittaja Maija KaralaJulkaistu 16.12.2015 Kategoriat Esihistoria, Ilmastonmuutos, jääkausi, Nisäkkäät, sukupuutotAvainsanat eem-lämpökausi, euroopan megafauna, eurooppa, interglasiaali, megafauna6 kommenttia artikkeliin Eem, eli miltä Euroopassa pitäisi näyttää? Tästä blogista Erään planeetan ihmeitä on blogi elollisesta luonnosta ja sitä tutkivasta tieteestä. Sitä kirjoittaa biologi, tiedetoimittaja ja kuvittaja Maija Karala. Ota yhteyttä kirjoittajaan: maija.karala@gmail.com Voit seurata Planeetanihmeitä vaikkapa blogin Facebook-sivun kautta. Sivulla on artikkelipäivitysten lisäksi myös lyhyempiä juttuja, kuvia ja linkkejä. Etsi tästä blogista Etsi: Haku Facebook-sivu Facebook-sivu Arkisto Arkisto Valitse kuukausi huhtikuu 2022 (1) helmikuu 2022 (1) joulukuu 2021 (3) marraskuu 2021 (1) lokakuu 2021 (1) syyskuu 2021 (1) joulukuu 2020 (1) elokuu 2020 (1) heinäkuu 2020 (1) kesäkuu 2020 (1) huhtikuu 2020 (1) maaliskuu 2020 (1) helmikuu 2020 (1) tammikuu 2020 (1) joulukuu 2019 (1) lokakuu 2019 (2) syyskuu 2019 (1) elokuu 2019 (1) toukokuu 2019 (1) huhtikuu 2019 (2) tammikuu 2019 (1) joulukuu 2018 (2) marraskuu 2018 (3) lokakuu 2018 (1) elokuu 2018 (3) kesäkuu 2018 (2) toukokuu 2018 (1) huhtikuu 2018 (2) maaliskuu 2018 (2) helmikuu 2018 (3) joulukuu 2017 (4) marraskuu 2017 (3) lokakuu 2017 (2) syyskuu 2017 (3) elokuu 2017 (2) heinäkuu 2017 (1) kesäkuu 2017 (4) toukokuu 2017 (2) huhtikuu 2017 (1) maaliskuu 2017 (2) helmikuu 2017 (2) tammikuu 2017 (5) joulukuu 2016 (3) marraskuu 2016 (4) lokakuu 2016 (3) syyskuu 2016 (4) elokuu 2016 (2) heinäkuu 2016 (2) kesäkuu 2016 (1) toukokuu 2016 (2) huhtikuu 2016 (3) maaliskuu 2016 (2) helmikuu 2016 (5) tammikuu 2016 (3) joulukuu 2015 (2) marraskuu 2015 (3) lokakuu 2015 (4) syyskuu 2015 (3) elokuu 2015 (3) heinäkuu 2015 (4) kesäkuu 2015 (5) toukokuu 2015 (3) huhtikuu 2015 (2) maaliskuu 2015 (3) helmikuu 2015 (5) tammikuu 2015 (3) joulukuu 2014 (1) marraskuu 2014 (4) lokakuu 2014 (3) syyskuu 2014 (2) elokuu 2014 (5) heinäkuu 2014 (1) kesäkuu 2014 (4) toukokuu 2014 (3) huhtikuu 2014 (3) maaliskuu 2014 (4) helmikuu 2014 (4) tammikuu 2014 (5) joulukuu 2013 (5) marraskuu 2013 (4) lokakuu 2013 (4) syyskuu 2013 (4) elokuu 2013 (4) heinäkuu 2013 (2) kesäkuu 2013 (3) toukokuu 2013 (5) huhtikuu 2013 (4) maaliskuu 2013 (2) helmikuu 2013 (6) tammikuu 2013 (6) joulukuu 2012 (6) marraskuu 2012 (1) lokakuu 2012 (1) syyskuu 2012 (2) elokuu 2012 (1) heinäkuu 2012 (2) kesäkuu 2012 (2) toukokuu 2012 (1) huhtikuu 2012 (3) maaliskuu 2012 (2) helmikuu 2012 (2) tammikuu 2012 (5) joulukuu 2011 (2) marraskuu 2011 (3) lokakuu 2011 (7) syyskuu 2011 (6) elokuu 2011 (4) heinäkuu 2011 (3) kesäkuu 2011 (3) toukokuu 2011 (6) huhtikuu 2011 (4) maaliskuu 2011 (5) helmikuu 2011 (5) tammikuu 2011 (4) joulukuu 2010 (5) marraskuu 2010 (4) lokakuu 2010 (5) syyskuu 2010 (4) heinäkuu 2010 (4) kesäkuu 2010 (5) toukokuu 2010 (1) huhtikuu 2010 (4) maaliskuu 2010 (3) helmikuu 2010 (6) tammikuu 2010 (9) joulukuu 2009 (11) marraskuu 2009 (1) Aiheet Akvaario Dinosaurukset eläinten käyttäytyminen Esihistoria evoluutio fysiologia jääkausi Kalat Kasvit linnut Luonnonsuojelu Matelijat Matkailu megafauna Minä Nisäkkäät Oudot otukset Paleobiologia Piirtäminen Selkärangattomat sukupuutot Uhanalaiset lajit valokuvaus Vesieläimet Viikon outo eläin Seuraa blogia sähköpostitse Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

Kolmoskanavan ensimmäisessä Hetkinen-ruudussa oli sinisellä taustalla erivärisiä pieniä laatikoita sekä teksti ”Pahoittelemme keskeytystä” 1987–1990 Kolmoskanavan toisessa Hetkinen-ruudussa oli beigellä taustalla filmikelalta näyttävää kuviota. 1990–1992 Kolmoskanavan kolmannessa Hetkinen-ruudussa oli timanttikuvio, jossa luki ”Pahoittelemme keskeytystä”. Värit olivat violetti, sininen ja musta. Nostalgia-TV tiedottaa nostalgia-tv.fi -sivustoa huolletaan tällä hetkellä ja sen sisällöstä suuri osa ei toimi toistaiseksi. Pyrimme saamaan sivuston pian takaisin kuntoon. Älkää huolestuko! NOSTALGIA-TV:N SIVUSTO ON PALANNUT! Nostalgia-TV:n sivusto pimeni syksyllä 2021 vanhan domainin umpeuduttua. Aiempi webhotelli oli osoittautunut pidemmän päälle kelvottomaksi. Uusi ja parempi oli päätetty hankkia. Mutta hankkiminen oli sellainen show, että usko meinasi loppua allekirjoittaneelta. Aikaa meni, mutta viimein sivusto palasi toimintaan 3.1.2022. Tästä lähtien sivustolla on suomalainen .fi -tunnus. Toivomme että otatte sivuston paluun innostuneena vastaan!

Kirjoittanut Noora Hartejpal Kategoria(t): Kurssit ja tapahtumat Avainsanat:hengitys, henkisyys, hiljaisuus, ilo, rentous, retriitti, Strömfors, viikonloppukurssi Huhtikuun toisena viikonloppuna on mahdollisuus hengähtää hetki oman itsen äärellä, viipyä hiljaisessa viisaudessa ja löytää sydämestä kumpuavaa varmuutta omaan elämään. Tervetuloa viettämään viikonloppua 6.–8.4. perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään Strömforsin ruukin luonnonkauniiseen ympäristöön kundaliinijoogan, meditaation, hiljentymisen, rentoutumisen ja hengittämisen merkeissä! Retriitin aiheena on tällä kertaa ilo. Ilo on elämän avain, sen kautta opimme tunnistamaan, mikä elämässä on kutsuvaa ja tärkeää. Toisaalta toivottomuuden (tai masennuksen) ja valaistuneen henkisyyden välillä on vain hiuksenhieno kultainen lanka. Keskellä arkea voi olla vaikeaa löytää merkityksellisyyttä, jolloin ilokin on lyhytaikaista. Moni meistä elää melkoisen sumun keskellä, mutta tätä sumua on mahdollista hälventää ja löytää elämään iloa, kirkkautta ja keveyttä. Oikotietä ei ole, ja kaikki kasvu tapahtuu epämukavuusalueella. On huojentavaa, ettei ”valmista” tarvitse olla hetkessä ja matkasta voi toden totta oppia nauttimaan. Elämän kuuluu tuntua. On aivan valtava lahja olla elossa, Waheguru. Näitä suuria teemoja tutkimme hyvin kokemuksellisesti, jokainen omasta kohdastaan. Lisää Iltapäivän joogakurssi Tampereella 6.5. 02 Tou 2017 Jätä kommentti Kirjoittanut Noora Hartejpal Kategoria(t): Kurssit ja tapahtumat Avainsanat:arki, arkielämän joogaa, hengitys, henkisyys, iltapäiväkurssi, Tampere Sat Naam, ensi lauantaina joogataan Tampereella teemalla ”arkielämän joogaa”. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Tapahtumaan voi ilmoittautua täältä. ❤ Viihdy omassa arjessasi – kirja on ilmestynyt 26 Huh 2017 Jätä kommentti Kirjoittanut Noora Hartejpal Kategoria(t): Kirja Avainsanat:hengitys, henkisyys, joogakirja, kirjakiertue, onnellisuus, viihdy omassa arjessasi Painon konerikon ja monen muun henkisen harjoituksen jälkeen Viihdy omassa arjessasi on vihdoin ilmestynyt! Olen iloinen, helpottunut ja suunnattoman kiitollinen, että olen saanut olla mukana näin vaiherikkaassa, intensiivisessä ja sisintä koskettavassa prosessissa kuin kirjan kirjoittaminen. Sydämeni laulaa! Kirjan voi hankkia useasta kirjakaupasta sekä netistä muun muassa Hidasta Elämää -puodista (ensimmäisille tilaajille Goodion raakasuklaalevy kaupan päälle!), Adlibriksestä tai Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta. Hinta vaihtelee näissä 27–30 euron välillä. Kirjaa saa ostaa myös suoraan minulta Strömforsin salilta tai kevään Arkielämän joogaa -kursseilta 25 euron hintaan, tietysti omistuskirjoituksin ❤ Kyllä elämä on rikasta! Kiitos. Waheguru ❤ Lisää Joogablogin aiheena mielen neljä lukkoa 14 Hei 2016 Jätä kommentti Kirjoittanut Noora Hartejpal Kategoria(t): Blogitekstit Avainsanat:blogi, hengitys, hiljaisuus, kommunikointi, mieli, sosiaalisuus Ihminen kasvaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Toisten ihmisten herättämät tunteet, impulssit ja reaktiot ovat arvokasta materiaalia itsetuntemuksen polulla. Sujuvaa kanssakäymistä estävät muun muassa neljä mielen muovaamaa lukkoa. Jos niitä oppii havaitsemaan, on takataskusta helpompi kaivaa esiin kuhunkin lukkoon sopiva avain. Sosiaalisiin tilanteisiin, kuten elämään ylipäänsä, voi hengittää lisää tilaa. Näistä pohdinnoista syntyi joogablogin tuorein teksti. Kirjoitus on julkaistu Hidasta Elämää -sivuston Sadhana -blogissa. Alla on teksti kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä. Lisää Joogablogin aiheena hengittämisen ja intuition yhteys 27 Hel 2015 Jätä kommentti Kirjoittanut Noora Hartejpal Kategoria(t): Blogitekstit Avainsanat:blogi, ego, hengitys, intuitio, meditaatio, onnellisuus, Shakti Pad Mistä tietää, kuuluuko sisältäpäin intuition vai egon ääni? Välillä intuitio tai yhteys itseen tuntuu olevan totaalisen hukassa. Oma suunta ja päämäärä ovat epäselviä, eikä omista motiiveistaa ole tietoinen. Itseään on vaikea nähdä, on paljon helpompi neuvoa muita. Pitkään ja syvään hengittäminen on paras ankkuri tähän hetkeen. Hengitys saa aikaan ihmeitä. Se auttaa muuttamaan suuntaa ja saamaan elämästä otteen turbulenssinkin keskellä. Se on paras (ja joogan oppien mukaan ainoa) työkalu oman elämän kontrollointiin. Näistä pohdinnoista syntyi helmikuun blogikirjoitus Hidasta Elämää -sivuston Shakti Pad -blogiin. Tässä on blogikirjoitus kokonaisuudessaan. Alkuperäinen teksti löytyy täältä. Lisää Hakusanat aamuharjoitus aamupäiväkurssi aikataulu arkielämän joogaa blogi chakrat ego energia etäjooga etäyhteys harjoittelu Helsinki henkisyys hiljaisuus hyväksyminen Ilmoittautuminen Inkeroinen joogafilosofia joogakirja Joogaopettajakoulutus kaamosretriiti kesäharjoittelu kesäjooga kesäpäivänseisaus kirjakiertue kotiharjoittelu Kotka Kouvola kurssit Loviisa mantra meditaatio oma ääni onnellisuus prosessi päiväkurssi rakkaus retriitti sadhana Shakti Pad Strömfors talvipäivänseisaus tasapaino todellinen minä tunnit tuntimuutos verkkokurssi viihdy omassa arjessasi Viikkotunnit viikonloppukurssi

Kuudennessa luvussa Jeesus ruokki ensin tuhannet ihmiset ja alkoi sen jälkeen puhua elämän leivästä. Yhdeksännessä luvussa hän paransi sokean ja puhui sitten hengellisestä sokeudesta. Nyt käsiteltävässä jaksossa hän herättää kuolleista Lasaruksen. Kuitenkin kyseessä on paljon enemmän kuin pelkkä kuolleista herättäminen. Nyt joudumme kysymään, mitä on elämä ja mitä kuolema ja kuka on kuollut ja kuka elää. Tarkoituksellista viivyttelyä 11:1-10 Jeesus sai Jordanin toiselle puolelle viestin, että Lasarus oli vaikeasti sairaana. Parantaja ei kuitenkaan lähde liikkeelle, vaan viivyttää lähtöään tarkoituksellisesti. Näin käy ilmi koko luvun ydin: Nyt ei puhuta pelkästään kuolleistaherättämisestä. Koko tapahtumasarjan tarkoituksena on tuoda ilmi Jumalan Pojan kirkkaus, eli osoittaa Jeesuksen todellinen olemus. Siksi surevat ihmiset saavat odottaa ja Lasarus tehdä kuolemaa. Opetuslapset ihmettelevät Jeesuksen lähtöä Jerusalemin seuduille. Olihan hän juuri ollut siellä hengenvaarassa. Jeesus toistaa saman toimintansa perustelun, jonka hän sanoi parantaessaan sokean miehen (9:4-5): On vain rajallinen aika, jona ihminen voi tehdä työtä. Kun kerran tulee ilta, mahdollisuus hyvän tekemiseen päättyy. Erityisesti tämä pätee Jeesukseen: Hänellä oli oma tehtävänsä, joka kesti rajallisen ajan. Sen aikana hänen tuli toimia vaaroja kaihtamatta. "Lasarus on kuollut" 11:11-16 Lasarus kuoli Betaniassa. Se tarkoitti Jeesukselle merkkiä lähteä liikkeelle. Opetuslapset ymmärtävät kahteen otteeseen hänen sanansa väärin, mikä on tyypillistä Johanneksen evankeliumille: Ensin he tahtovat ryhtyä hyviksi sairaanhoitajiksi, toiseksi Tuomas tahtoo osoittaa marttyyrin rohkeutta. Molemmissa asioissa opetuslapset tarkoittavat hyvää. Suuren Jumalan suunnitelmat olivat heille täydellisesti oudot. Martan uskontunnustus 11:17-27 Surutalo on täynnä surevia, jotka lohduttavat sisaruksia. Johannes kertoo ensin Jeesuksen keskustelleen Martan kanssa. Olemme tähän mennessä jo huomanneet, että sana "usko" on neljännessä evankeliumissa hyvin monimerkityksinen sana. Ihmiset saattavat "uskoa" Jeesukseen ja samalla ihmetellä, tekisikö Kristuskaan ilmestyessään enemmän ihmeitä kuin hän. Useimmiten Jeesuksen keskustelukumppanit eivät ymmärrä ollenkaan, mistä on kysymys. Viimeksi tämä tuli esiin opetuslasten ymmärtämättömissä puheissa. Nyt tilanne on toinen: Martan uskontunnustus on esikuvallinen ja kaunis. Ensin Martta tunnustaa uskonsa siihen, että Jeesus kykenee tekemään ihmeitä. Hän olisi kyennyt parantamaan sairaan Lasaruksen ja hän kykenisi vielä nytkin herättämään kuolleen. Tämän jälkeen hän ilmaisee järkkymättömän uskonsa ylösnousemukseen viimeisenä päivänä. Kaikkein viimeiseksi tulee ratkaiseva kysymys: Onko elämä ja ylösnousemus sillä tavalla sidoksissa Jeesuksen persoonaan, että ratkaisevaa ei ole sydämenlyönti eikä hengitys, vaan yhteys Jeesukseen? Martta kuuluu siihen joukkoon, jolta Jumala on poistanut hengellisen sokeuden. Hän näkee selvästi Kristuksen kirkkauden: "Uskon, Herra, minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan." Näin keskustelu Martan ja Jeesuksen välillä panee oikeaan järjestykseen elämän ja kuoleman kysymykset. Ei ole paha asia, että Lasarus makaa kuolleena haudassaan. Ei hänelle ole mitään pahaa tapahtunut. Onnettomuus tapahtuu silloin, kun Kristus torjutaan. Kuoleman valta väistyy 11:28-44 Kertoessaan kuolleista herättämisestä Johannes tekee sen upeasti, omalla tavallaan. Lasaruksen haudan äärellä kohdataan kuoleman valta kaikessa sen kauheudessa. Samalla tulee näkyviin suuri ero ihmisten ja Jumalan välillä. Ihmiset näkevät vain maallisen kuoleman ja sen murheen, jonka suru aiheuttaa. Kun Jeesus purskahtaa itkuun Lasaruksen haudalla, ihmiset kuvittelevat hänen surevan voimattomana Lasaruksen kuolemaa. Todellisuudessa Jeesus itkee kuoleman ja pimeyden valtaa ihmisten sydämissä ja ympärillä tunkeilevan joukon epäuskoa. Itse hän ei tarvitse kuolleista herättämisen ihmettä. Sen tarvitsevat ympärillä olevat ihmiset, jotka eivät vastoin luuloaan tiedä mitään sen enempää elämästä kuin kuolemastaan. Kun kuollut nousee haudastaan, jokaisella on mahdollisuus nähdä syvälle Jumalan totuuksiin: Kuoleman valta murtuu Kristuksen lähellä, sillä hän on Isän lähettämä tuomaan elämän maailmaan. Kertomuksen tärkeä yksityiskohta on Jeesuksen järkyttyminen ja se, että hän purskahtaa itkuun. Jo Johanneksen evankeliumin aikoihin monille ihmisille oli hyvin loukkaavaa, että Jeesus naulittiin ristille, että hän kärsi ja kuoli niin kuin ihminen kuolee. Loukkaavat asiat pyrittiin selittämään olemattomiksi niin, että Jeesuksesta tehtiin pelkkä henkiolento, joka ei voinut kärsiä tuskaa eikä varsinkaan kuolla. Johanneksen evankeliumissa kuten synoptikoillakaan ei tästä pyrkimyksestä ole jälkeäkään. Kohtaamme näissä teksteissä taistelevan ja ahdistuneen Jeesuksen, kipujen miehen ja sairauden tuttavan. Yksi kaunis juonne tässä kuvassa on Johanneksen kertomus Jeesuksesta, joka itki nähdessään kuoleman vallan ymmärtämättömien ihmisten parissa. Murhaa haudotaan 11:45-57 Jeesuksen suurin ihme, kuolleen herättäminen, ei saanut aikaan pelkkää ihmettelyä ja uskoa. Juuri tämä ihme saa liikkeelle joukon päättäväisiä miehiä. Suuri neuvosto, juutalaisten korkein päättävin elin, kutsutaan koolle. Jeesus on pysäytettävä, maksoi mitä maksoi. Kaiken pimeyden keskellä toimii Jumalan Henki. Kaikkein mustimmassa ja jumalattomimmassa lauseessa on kätkettynä Jumalan suunnitelma eikä Kaifaan jumalattomuus estä Jumala käyttämästä häntä äänitorvenaan: On tarkoitus, että yksi kuolee ettei kenenkään muun tarvitsisi kuolla. Eikä tämä kuolema koske pelkästään Israelia, vaan koko maailmaa. Nyt päätös on tehty ja kaikki alkaa olla valmista suurta loppunäytöstä varten. Suunnitelma on valmis. Seuraavassa luvussa siirrytään jo kärsimyshistoriaan.

Eläimet ovat upea harrastus ja monelle eläinystävälle ja -kouluttajalle ne ovatkin arvostettuja perheenjäseniä. Eläintenpitoon ja kouluttamiseen menee kuitenkin myös paljon rahaa ja eläinperheissä raha voikin olla tiukoilla, etenkin jos eläimille tulee yllättäviä kuluja, kuten kalliita eläinlääkärikäyntejä. Eläintenkouluttajalle onkin voinut kertyä vuosien saatossa useita pieniä lainoja, tai jopa suurikorkoisia kulutusluottoja, ja jossakin vaiheessa hän saattaa olla pisteessä, jossa näiden lukuisten lainojen takaisinmaksueristä voi olla vaikea suoriutua sovitusti ja ajallaan. Tämä ei olekaan ihme, sillä useista lainoista kertyy myös useat korot! Toiseksi lainoja ei välttämättä ole tullut kilpailutettua aikoinaan kaiken kiireen keskellä, eikä lainojen ehdot ole välttämättä ihan kaikista parhaat. Hyvä uutinen on se, että Rahalaitos voi auttaa eläintenkouluttajaa kilpailuttamaan sekä uudet että vanhat lainansa. Vanhoja lainoja voi helposti myös yhdistellä Rahalaitoksen kilpailutetun yhdistelylainan avulla! Missä lainat kannattaa kilpailuttaa? Eläintenkouluttajan kannattaa kilpailuttaa niin uudet kuin vanhatkin lainansa https://www.rahalaitos.fi -osoitteessa! Jos tarkoituksena on yhdistellä vanhoja lainoja, tulee hänen muistaa valita Haluan yhdistää vanhoja lainoja -vaihtoehto sekä valita summa, jonka verran aiot maksaa vanhoja lainojasi. Tämä summa voi olla jopa 15 000 euroa. Voit hakea lainaa myös yhteishakijan kanssa, jolloin sinulla on mahdollisuus saada tavallista parempi lainatarjous. Jos lainojen kilpailuttaminen on kotitaloudessasi ajankohtaista, kannattaakin tutustua Rahalaitoksen sivustoon ja yksinkertaiseen lainahakemukseen, jonka täyttäminen ei vielä sido ottamaan lainaa. Miksi lainat kannattaa kilpailuttaa netissä? Eläintenkouluttajan kannattaa kilpailuttaa lainat netissä, koska hän voi säästää näin runsaasti rahaa. Samalla hän säästää aikaa ja vaivaa, sillä jos hän pyytäisi kilpailevia lainatarjouksia itse henkilökohtaisesti useilta lainantarjoajilta, olisi tämä vaivalloista ja veisi reippaasti aikaa. Kun eläintenkouluttaja jättää suurimman työn Rahalaitoksen huoleksi, hoituu prosessi nopeasti ja ilman turhaa sählinkiä. Koko prosessin aikana lainan hakijan ei edes tarvitse tavata ketään, vaan kaikki hoituu näppärästi netin kautta, vaikka eläinten hoitamisen ja kouluttamisen lomassa! Jos eläintenkouluttajan kotitaloudelle on ehtinyt kertyä useita lainoja, kannattaa lainat yhdistää yhdeksi yhdistelylainaksi ja tämä uusi laina kannattaa kilpailuttaa, jotta sille saisi parhaat mahdolliset ehdot. Prosessi saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta Rahalaitoksen ansiosta tämäkin prosessi hoituu muitta mutkitta. Myös yhdistelylaina on haettavissa Rahalaitoksen nettisivun kautta, eikä sen hakemiseen mene muutamaa minuuttia kauempaa! Yhdistelylaina tuo hieman lisää pelivaraa talouteen, jossa saattaa tulla yllättäviä kuluja esimerkiksi lemmikkien sairastuessa tai loukkaantuessa. Esimerkiksi agility-radalla voi sattua pieniä onnettomuuksia, joiden vuoksi on käytävä näytillä eläinlääkärissä. Tällöin pieni pelivara eläintenkouluttajan taloudessa on enemmän kuin tarpeen!

Houston Inc:lla ei ole ongelmaa ymmärtää asiakkaittensa liiketoimintastrategiaa. Sen lisäksi houstonilaisilla on vahva tahtotila ja kokemus auttaa IoT:n, tekoälyn ja datan analyyttisen hyödyntämisen avulla asiakkaitaan takomaan lisää tulosta viivan alle. Eipä ihme, että Houston Inc:in asiakasreferenssilista on globaalillakin mittapuulla todella huikea. Mietitäänpä toimialojen mediaseksikkyyttä. Maamme raskas teollisuus on mielletty kankeaksi historian jätiksi. Kuluttajapuolelle suunnattu mobiilisovellusbisnes puolestaan oli energinen ja ketterä tulokas, joka vietteli nuoret wanna-be-huippuosaajat riveihinsä. – Tänään tilanne on toinen: raskas teollisuus singahti takasuoralta ohi maalisuoralle digiharppaus-spurtilla. Miten? Ryhtymällä aidosti hyödyntämään IoT:n ja tekoälyn tarjoamia hyötyjä. – Nyt raskas teollisuus näyttää suuntaa situational awarenessin eli tilannetietoisuuden hanskaamisessa, paukuttaa räväkällä tyylillään perustaja ja toimitusjohtaja Tomi Ruotimo. Yksi merkittävä onnistuminen avasi portit menestykselle Houston Inc:n oma menestystarina kulkee linjassa monen kilpailijan tai sen asiakasyrityksen kehityskaaren kanssa: alkuun tehtiin perinteisemmällä tavalla perustoimintaa ja sillä pärjäsi ihan kohtuumukavasti. Kun uskallettiin ottaa rohkea askel tekemällä yksi merkittävä, iso case aivan uudella tavalla, pamahti kohdalle lottovoitto. – Teimme perusteellisen alkukartoituksen jälkeen merkittävän, ennakoivaa huoltoa kohentavan IoT-projektin globaalisti toimivalle nosturiyritykselle. Sen seurauksena satamassa ei tarvinnut enää seisottaa rahtilaivoja nosturihuoltojen ja -korjausten ajaksi, vaan nosturihuolto optimoitiin saumattomaksi järjestelmäksi varaosatoimituksia myöten. Avaintekijäksi muodostui analysoivan sovelluksen rakentaminen ja ajantasatiedon jakaminen pilvestä jokaisen huoltomiehen android-puhelimeen. Nosturiyhtiön liikevaihto kasvoi huimasti ollen tänään yli kolme miljardia euroa, josta huoltoliiketoiminnan osuus on yli 35 %, Ruotimo kuvailee ja lisää: – Tällainen strateginen kumppanuus istuu meille. Pienin askelin -toimintamallin puolesta IoT:n avulla uutta pääsee kokeilemaan nopeasti, kohtuubudjetilla: laboratoriotyylisten testikäyttöjen sijaan voidaan kokeilumielessä lanseerata tuote tai palvelu ja alkaa kerryttää oikeaa dataa. Aidot tulokset saadaan nopeasti: jos idea ei toimi, ei ole tuhrattu aikaa eikä suuria summia. Vastaavasti kokeilun toimiessa on kehitetty kustannustehokkaampi toimintatapa, uudenlaista palvelua, uusi tuote – tai parhaimmillaan kokonaan uudenlaista liiketoimintaa. Oleellista on lähteä kokeilemaan. Yritysten keräämästä valtavasta tietomäärästä kannattaa hyödyntää niche- ja case-kohtaisesti dataa. Tai kuten Ruotimo toteaa: – Datan hyödyntäminen kannattaa aloittaa ottamalla pieniä askelia. Innovatiivinen suunnannäyttäjä Lisätty todellisuus (AR) on täällä. Intelligent awareness ja situational awareness on tilanteiden haltuunottoa, josta Ruotimo puhuu innokkaasti. – Otetaan esimerkiksi laivarahtiliikenne. Laivassa ei enää tarvitse olla kapteenia. Kamerat ja tutkat keräävät kuvaa ja tietoa laivaväylältä ja sen ympäristöstä. Data analysoituu automaattisesti ja sitä mallintamalla saadaan käsitys sekä tämän hetkisestä tilanteesta että lähitulevasta: nyt päästään ikään kuin laivalta käsin kurkkaamaan seuraavan saarenmutkan taakse ja ennakoimaan törmäys väylällä seilaavan purjeveneen kanssa, Ruotimo maalailee. – Ja tämä on jo siis nykypäivää, hän täsmentää. Vastaava tilanne voidaan siirtää esimerkiksi raideliikenteeseen. Houstonin innovatiivinen suunnannäyttäjäote on kerännyt yrityksen referenssilistalle merkittäviä yrityksiä kuten Konecranes, Cargotec, Kone Oyj, Finnair, Vaisala, Danfoss ja Singaporen satama. Lisää on tulossa.

Euroopan Neuvoston Venäjän valtuuskunta kutsui meidät suomalaiset kollegat vierailulle kuukausi takaperin, ja tällä viikolla teimme kahden päivän vierailun Moskovaan. Saavuimme Moskovaan tiistaiaamuna ja palasimme keskiviikkona Suomeen. Vierailimme Venäjän ulkoministeriössä, jossa tapasimme Pohjois-Euroopan osaston päällikön Andrei Kelinin. Duumassa tapasimme ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Aleksei Pushkovin sekä viisi muuta Duuman jäsentä. Vierailu oli mielenkiintoinen. Keskustelimme venäläisten kanssa mm. suomalaisen maitosektorin kriisistä, joka johtuu isolti Venäjän vastapakotteista. Krimin ja Itä-Ukrainan tilanne oli myös pöydällä. Ukrainan kriisin ratkaiseminen vaatii kaikkien osapuolien vastaantuloa. Tällä hetkellä tilanne osapuolten välillä on liian kireä, jotta ratkaisuja voitaisiin hakea. Venäjä ei ole halukas tulemaan vastaan, eikä sen enempää Ukrainakaan. Kokonaisuutena arvioiden vierailumme oli hyödyllinen. On tärkeää, että kahdenvälisiä suhteita Venäjään ylläpidetään myös parlamentaarikkojen välillä valtionjohdon lisäksi. Pushkov esitti myös uudelleen jo aiemmin esitetyn kutsun eduskunnan nuorten kansanedustajien verkostolle. Verkoston puheenjohtajana vastaanotin kutsun tietysti mielihyvin vastaan. Huomenna alkaa Keskustan 110-vuotisjuhlapuoluekokous Seinäjoella. Kokouksessa valitaan puolueen varapuheenjohtajisto sekä puoluesihteeri. Itselläni on ilo kannattaa pitkäaikaista ystävääni ja yhteistyökumppaniani, kansanedustajakollega lakimies Antti Kurvista varapuheenjohtajaksi. Kannatan myös oman maakunnan pelotonta naista, maatalouden arjen asiantuntijaa Anne Kalmaria varapuheenjohtajaksi. Mielenkiintoinen ja värikäs viikonloppu on tulossa, ja toivon, että näemme Seinäjoella! Terveisin Petri Kirjoitukset, Viikkokirje Artikkelien selaus Previous Post Previous post: Eduskuntatiedotus: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta vieraili Moskovassa

Yrittäjä Lea Pennanen muutti elokuun alussa Kesälahdelle yhdessä miehensä ja koulun aloittavan tyttärensä kanssa. – Olimme pohtineet muuttoa jo useamman vuoden ajan ja nyt tuntui olevan oikea hetki tulla takaisin, kertoo Lea. – Korona ei juurikaan päätökseemme vaikuttanut, vaan muu elämäntilanne. Myös mieheni Jyrki on täältä kotoisin, joten tämä on meille molemmille paluu lapsuutemme maisemiin. – Vietimme lomat täällä sukulaisten ja perheidemme lähellä ja oli aina vain vaikeampi lähteä etelän arkeen. Vaikka työt ja koulu alkavat, tuntuu, että loma jatkuu, kun ei tarvitse enää lähteä mihinkään. Lea on syntynyt Kesälahdella, käynyt lukion Kuopiossa ja opiskellut Jyväskylässä maisteriksi kirjoittamisen maisteriohjelmassa. – Etelään muutin heti valmistumisen jälkeen vanhimman tyttäreni kanssa. Olen työskennellyt opettajana vuosikausia ja samalla tehnyt jatko-opintoja. Taidekasvatuksen väitöskirjani on viimeistelyvaiheessa ja nyt odotellaan varsinaista väitöstilaisuutta, joka näillä näkymin ajoittuu marras- tai joulukuulle. – Jäin pois opettajan työstä jo alkuvuonna, kun tein jatko-opintoja loppuun. Samalla perustin yrityksen Kustannus Z, jonka yhtenä tehtävänä on kustantaa lasten ja nuorten tekemiä kirjoja. Tarjoan myös luovan kirjoittamisen ohjausta, äidinkielen ja kirjallisuuden yksityisopetusta sekä oikoluku- ja kielentarkistuspalveluja. – Nyt kun yrittäjyydestä tulee päätoimista, olen saanut Katariina Eskeliseltä KETIltä apua laskelmiin ja hakemuksiin. Uskomatonta, että tällaista erittäin pätevää palvelua on maksutta saatavilla! kiittelee Lea. – Sain työhuoneen Sovintolan hienosta miljööstä, joten odotan innolla tulevaa. Miten tänne saadaankin huippunimiä niin kuvataidenäyttelyihin kuin konsertteihin? – Parhaillaan on menossa kustantamon järjestämän lasten ja nuorten kirjoituskilpailun sadon arviointi. Käsikirjoitusten määrä yllätti, sillä saimme yli 500 eripituista tekstiä. Laajimmat fantasiakäsikirjoitukset ovat yli 600-sivuisia, joten lukemista on riittänyt. Vanhempi, Helsingissä käsikirjoittamista opiskeleva tyttäreni lukee myös tekstejä, lisäksi tekstejä luki yksi kirjallisuuden opiskelija kesätöinään. Kilpailun tuloksia olemme julkistamassa elokuun lopussa. – Elokuu on mennyt uuteen vuokrakotiin asettuessa, mutta pikkuhiljaa päästään arkeen. Mies aloittaa työt ja tytär koulun. 7-vuotias Saimi totesi, että hän on jo kotiutunut eikä halua enää muuttaa mihinkään. Uusia kavereitakin hän on saanut mukavasti. Harrastuksia vielä mietitään, onneksi koulu järjestää erilaista kerhotoimintaa näille pienemmille. – Muutto takaisin tuntuu hyvältä, sillä suku ja perheet ovat lähellä. Ja järvet ja metsät, on aivan mahtavaa, kun kotiovelta pääsee suoraan luontoon. Katsotaan, mitä arki tuo tullessaan. Kesälahdella on kyllä tosi vilkasta kulttuuritoimintaa ja paljon innostuneita tekijöitä. Miten tänne saadaankin huippunimiä niin kuvataidenäyttelyihin kuin konsertteihin?

Kesä lähenee uhkaavasti ja vedet alkavat lämmetä. Kutu on osassa paikoista jo mennyt ja joissakin se on päällänsä. Maamme pohjoisosissa kutu vasta aluillaan. Kudun jälkeen hauki alkaa keräillä itseään ja lopulta päätyy tankkausvaiheeseen. Tuohon saumaan toki gummit ja jerkit ovat omiaan, mutta myös suurta eloa/meteliä pitävät spinnerbaitit alkavat kelvata. Spinnerbait kalastus on todella hauska kalastusmuoto mahtavine tärppeineen ja välillä tulee jopa tunne mihin se viehe hävisi. Spinnerbait on vaaaaanha keksintö joka alunperin käsittääksemme on keksitty jenkeissä bassin kalastukseen. Me hitaat suomalaiset ja eurooppa tullaan aika paljon jäljessä näissäkin. Spinnerbait on monen vieheen eri yhdistelmä. Ruohosuojattu, lippaviehe, jigi ja jopa perho. Spinnerbaitteja valmistaakin jo monet eri viehevalmistajat. Suosituimpia taitavat olla Savagen Da Bushit. Spinnerbaittia tekee moni itsenäisesti jopa kotioloissa. Se jo kertoo osakseen kuinka yksinkertaisesta vieheestä on loppujen lopuksi kyse. Spinnerbait kalastuksen suositeltava välineistö: Hyrräkela, matalavälitteinen. 8-10 koon lippoja ei ole oikein mielekästä runnoa nopealla kelalla tai jopa haspelilla. Huomaat sen kyllä päivän päätteeksi. Jäykähkö peruke. Spinnerbait saattaa lennon aikana mennä löysällä perukkeella ”solmuun”. Edellistä kohtaa lainaten, jäykähkö peruke auttaa myös siinä kohtaa kun spinnerin lento katkaistaan jo ennen veteen osumista jotta se kääntyy ilmassa jo uintisuuntaansa. Spinnerbaitin uitto/tärpit: Spinnerbait on varsin yksinkertainen viehe mitä uittotekniikkaan tulee. Sitä kelataan suoraa vavan suuntaisesti. Ei pausseja. Voi välillä hidastaa tai nopeuttaa, se saattaa laukaista hauen hyökkäämään. Vastaisku tulee tehdä aina suoraan pystyyn kohti taivasta. Välillä tulee hetkiä jolloin tunnet että yhtäkkiä viehe häviää ns. siiman päästä. No sehän olikin hauki. Tämä on hyvin hyvin yleinen tapahtuma kun hauki ajaa nenä kiinni vieheessä ja lykkää hiukan vauhtia. Silloin vain maltat kelata ja odottaa josko kala nappaisikin. Kun olet kelannut veneen vierelle saakka jo vieheen, pidä lujasti vavasta kiinni. Usein hauki tulee aivan veneen viereen hyökkäämään spinneriin. Tällöin onkin tärkeä muistaa että spinnerillä olisi hyvä tehdä aina vähintään pieni ”sivuun uitto”. Spinneri mielletään mieluusti lämpimän veden vieheeksi, mutta kannattaa aika ajoin kokeilla kylmässäkin. Se saattaa palkita ennakkoluulottoman käyttäjänsä.

Tälle sivulle olemme keränneet pieniä ja vähän isompiakin vinkkejä siitä, miten siivoustekstiilien pesu ja muu huolto on järkevää järjestää tämän päivän teknologian mukaisesti. Kerromme myös omien Essi-koneidemme käyttövinkit. Muista ainakin seuraavat asiat Suunnittele siivoustekstiilien logistiikka tarkasti; likaiset ja puhtaat tekstiilit on hyvä pitää erillään toisistaan edes jollakin tapaa. Mieti miten tämä onnistuu parhaiten esim. pienissä tiloissa. Kysy neuvoa myös meiltä! Likaisia siivoustekstiilejä on siirreltävä/käsiteltävä mahdollisimman vähän moppauksen/siivouksen jälkeen. Käytä mieluiten umpinaisia astioita likaisten tekstiilien säilytykseen/kuljetukseen, josta tekstiilit siirretään suoraan esikäsittelykoneeseen – opettele ”astian mitalla" oikea moppimäärä. Parhaat välineet ovat monikäyttöisiä ja ne on helppo puhdistaa – vain puhtailla välineillä saadaan puhdasta aikaan. Hanki moppien tekstiiliosia tarpeeksi, jotta siivoustekstiilien pesu ja koko huolto toimii käytännössä sujuvasti. Muista ergonomia! Yleisohjeita moppien käyttöön Yhdellä mopilla (60 cm) puhdistaa lattian likaisuudesta riippuen n. 10–35 m². HUOM! Pyykkihuollon sujuvuuden varmistamiseksi tuotteita on hyvä varata kohteeseen 2,5 - 3 kertaa tarvittava määrä. Konemenetelmien yhteydessä: työvuoronsa (8 h) aikana siivooja tarvitsee n. 15–20 nihkeämoppia ja n. 8–10 kuivamoppia. Pelkät käsimenetelmät: työvuoronsa (8 h) aikana siivooja tarvitsee n. 15–20 nihkeämoppia ja n. 8–10 kosteamoppia (Diversey Care, Ama). ESSI 20 PreCleanerin käyttövinkit ESSI 20 on pikkusisko Isolle Moppi Putserille. ESSI on yliveto, ja se kuuluu kaikkien siivoushenkilöstöryhmien pelastajaksi. Hiljainen apulainen, joka tekee sen likaisen työn ja vielä tehokkaasti! Soveltuu kaikenlaisiin tiloihin, pieniinkin, tarvitsee vain tasaisen alustan ja kolmivaihevirran – mikäli tila on ahdas, lähetä tilasta kuva meille, niin näemme sen mahdollisuudet! Asennus-/kuljetustilaa on oltava kuitenkin kohtuullisesti. Käytä imuria apunasi rikka-astian tyhjennykseen ja koneen imurointiin. Varo naarmuttamasta rumpua ja metalliosia, valitse suutin sen mukaan. Anna rikka-astian täyttyä vain korkeintaan puoleen väliin saakka. Lisätietoa koneiden ominaisuuksista ja käytöstä löydät Koneet ja laitteet -sivulta. Jos siivoustekstiilien pesu ja muut huoltotoimet herättävät enemmänkin kysymyksiä, ota toki yhteyttä meihin, niin jutellaan aiheesta lisää. Ota yhteyttä Autamme sinua löytämään oikeat apuvälineet siivoustekstiilien pesuun Kauhajoella ja muualla Suomessa.

Reiluus ei ole asia, joka on totuttu liittämään irtisanomisiin. Kuitenkin henkilöstövähennysten toteuttamisessa voidaan vaihtelevassa määrin soveltaa kriteerejä, jotka liittyvät enemmän henkilöiden tarpeisiin ja tulevaisuudennäkymiin kuin heidän tuottavuuteensa. Henkilöstövähennysten ”kiltti” toteutus esimerkiksi varhaiseläkkeiden kautta voi kuitenkin aiheuttaa koko yhteiskunnan tasolla hankaluuksia, kuten hyvin tiedetään työurakeskustelusta. Toisaalta varhaista eläköittämistäkin voidaan, huterasti tosin, perustella koko yhteiskunnan tarpeilla korkean nuorisotyöttömyyden oloissa, koska on hyvin tiedossa, että pitkittynyt työttömyys voi vaurioittaa henkilön koko tulevaa työuraa. Yksittäisen toimijan näkökulmasta asia saattaa kuitenkin näyttää erilaiselta kuin makrotasolla. Tosiasiallisesti ei ole lainkaan selvää, että eri-ikäiset ihmiset ovat korvattavissa toisillaan tuotannossa eikä koko talouden tasolla suinkaan ole niin, että loppupäästä pitkät työurat johtavat väistämättä korkeaan nuorisotyöttömyyteen (ks. esim. tämä tutkimus). Henkilöstön vähentämistilanteessa joudutaan usein kuitenkin punnitsemaan sukupolvien välistä tasa-arvoa. Hendrik van Dalen ja Kene Henkens ovat tutkineet syvimmän laman aikana (2009) eri Euroopan maissa työnantajien näkemyksiä siitä, miten he mieluiten suorittaisivat henkilöstön vähennykset, jos sellaisille olisi tarvetta. Työsuhteita koskevat lait ja säännökset toki rajoittavat joka tapauksessa keinoja tai vähintäänkin saattavat tehdä irtisanomisen hyvin kalliiksi. Irtisanomisten ja vaihtoehtoisten järjestelyjen lisäksi vaihtoehtoina olivat palkanleikkaukset ja työajan vähennykset. Tulokset osoittavat, että ne työnantajat, jotka ilmaisevat kokevansa, että nuorille tulisi antaa ensisijainen mahdollisuus säilyttää työpaikkansa, myös suosivat varhaiseläköitymistä henkilöstövähennyksen muotona selvästi enemmän kuin muut, joskin varhaiset eläköitymiset olivat varsin suosittuja kaikkien kyselyyn vastanneiden työnantajien keskuudessa. Kiinnostava poikkeuskin tosin löytyi: Tanskassa työnantajat ilmoittivat suosivansa työajan lyhentämistä. Eniten nuoria suosivaa asennetta osoittivat italialaiset työnantajat: Italiassa myös nuorisotyöttömyys on hyvin korkea. Varhaiseläköitymistä suosivat suhteettoman paljon myös ne työnantajat, jotka pitivät irtisanomissäädöksiä hyvin tiukkoina. Mainittu tutkimus koski Saksaa, Puolaa, Ruotsia, Italiaa, Alankomaita ja Tanskaa. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tiettävästi tehty. Tulos kuitenkin osoittaa, että asenteet voivat olla merkittävä tekijä ja ne voivat toisaalta liittyä sinänsä järkevään ajatukseen nuorisotyöttömyyden turmiollisuudesta. Logiikka johtaa kuitenkin tarpeettomaan sukupolvien vastakkainasetteluun.

Mitä tahansa sitten haluaakin kokea, tehdä sankarillisia urotekoja, luoda uuden sivilisaation zombie-maailmanlopun jälkeen, pelastaa prinsessan tai käyttää älyään tai onneaan kasinopeleissä, on tätä kaikkea tarjolla erilaisissa online-peleissä. Final Fantasy on tänä päivänä megaluokan fantasia ja sci-fi-franchise, mutta sen tarina alkoi hyvin pienessä mittakaavassa vuonna 1987, kun pelisuunnittelija Hironobu Sakaguchi suunnitteli online-roolipelin inspiraationaan muun muassa Nintendon silloin upouusi The Legend of Zelda sekä toiveenaan pelastaa yrityksensä lähes varmalta konkurssilta. Tästä siis nimikin, Final Fantasy. Tämä fantasia toteutuikin ja pelistä on ilmestynyt lukuisia eri versioita, se on ollut pohjana tv-sarjoille, elokuville, sarjakuville, romaaneille sekä Monopeli-pelille, joka julkaistaan vuonna 2017. Final Fantasy-peleissä pelataan hahmoja, jotka kohtaavat vihollisia tehdessään tutkimusretkiä pelin maailmaan. Pelissä hahmot kehittyvät ja nousevat kokemustasolla päihittäessään vihollisia. Vihollisen voi päihittää muun muassa käyttämällä magiaa. Sarjan eri pelit eivät ole jatkuvajuonisia pelistä toiseen, vaan jokaisessa pelissä on uudet hahmot ja uusi juoni, vaikka samat teemat säilyvätkin. Vuonna 2017 on luvassa sarjan uusin peli, Final Fantasy XII: The Zodiak Age.Netistä löytyy myös sporttipelejä, esimerkiksi Parajumper, jossa voi hioa laskuvarjohyppääjän taitojaan ja yrittää laskeutua mahdollisimman lähelle maalia. Tuuri vs. taktiikka Myös nettikasinot tarjoavat adrenaliinintäytteistä jännitettävää online-kasinopelien muodossa. Mikäli pidät korttipeleistä, ovat tarjolla pokerin monet eri variantit, joita voi pelata sekä kasinoa että muita pelaajia vastaan live-tilanteessa. Jos on vasta aloittamassa pelaamista, kannattaa pelata leikkirahalla tai käyttää hyväkseen monen nettikasinon tarjoamat aloitusbonukset. Pokerin pelaamisessa on kyse strategiasta, ja taitojaan voi hioa loppumattomasti. Peli, jossa kyse on ennen kaikkea tuurista, on ruletti. Se ei tarkoita sitä, ettei pelaajilla olisi omia systeemejään avuksi arvaamiseen, minkä numeron kohdalle pallo seuraavan kerran pysähtyy. Aivan kuin lotossa, voi panoksensa asettaa omalla syntymäpäivänumerolleen tai jollekin muulle itselleen tärkeälle numerolle ja sen jälkeen pitää peukut pystyssä. Verkossa pelattavaa rulettia on kahta eri variaatioita, suosituimmat näistä amerikkalainen ja eurooppalainen ruletti, jotka eroavat toisistaan vain numeroiden määrässä.

Hartsipinnoite on ekologinen ja sisäilmasertifioitu pinnoiteratkaisu, jolla saadaan aikaiseksi tyylikkäitä yksilöllisiä pintoja sisä- ja ulkotilojen seinä- ja lattiapinnoille sekä kuiviin että kosteisiin tiloihin. Hartsilla saadaan aikaiseksi saumatonta ja elävää pinta, joka kestää elämää ja on helppo puhdistaa tavanomaisin pesuainein. Hartsipinnoite on antibakteerinen eikä ime itseensä kosteutta tai likaa. Rustico Rustico-hartsipinnoite on pinnaltaan kevyesti rouhea ja rustiikkinen. Pintaa voidaan lisäksi elävöittää esimerkiksi sävytetyllä hartsigeelillä tai erilaisilla kimalteilla. Pinnan lopullinen kiiltoaste määräytyy suoja-aineen mukaan ollen puolihimmeä, himmeä tai puolikiiltävä. Toscana Toscana-hartsipinnoite on luonnollisen elävä ja tunnultaan sileä. Se on ajaton, tyylikäs ja rauhallinen vaihtoehto, jossa lastan jäljet näkyvät kuitenkin hienovaraisesti tuoden pintaan pientä elävyyttä ja hienoista värivaihtelua. Toscana-hartsipinnoitteen elävyyttä voidaan lisätä käyttämällä esimerkiksi kahteen eri sävyyn sävytettyjä laasteja tai lisäämällä pintaan sävytetty hartsigeeli tai kimalteita. Beton Desing Beton Design-hartsipinnoite on rouhean struktuurinen. Se sopii erityisesti moderneihin ja rustiikkisiin sisustuksiin ja sillä saadaan luotua kaunis kontrasti yhdistettynä sileisiin pintoihin. Pintaa voidaan lisäksi elävöittää esimerkiksi sävytetyllä hartsigeelillä tai erilaisilla kimalteilla. Pinnan lopullinen kiiltoaste määräytyy suoja-aineen mukaan ollen puolihimmeä, himmeä tai puolikiiltävä Vahva Rakennus Oy, Seinäjoki Luotu Webnodella Käytämme evästeitä mahdollistaaksemme verkkosivustomme asianmukaisen toiminnan ja turvallisuuden sekä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksy vain tarpeelliset Hyväksy kaikki Avaa edistyneet asetukset Edistyneet asetukset Voit muokata evästeasetuksiasi täällä. Ota käyttöön tai poista käytöstä seuraavat kategoriat ja tallenna valintasi. Välttämättömät evästeet Olennaiset evästeet ovat välttämättömiä verkkosivustomme turvalliselle ja asianmukaiselle toiminnalle ja rekisteröintiprosessille. Toiminnalliset evästeet Toiminnalliset evästeet muistavat mieltymyksesi verkkosivustollamme ja mahdollistavat sen mukauttamisen.

pesis veikkausveikkaus liikevoittokuinka usein sädehoitoa annetaanspiderman ps4 pelisäästöliekki kuinka nopeasti Automaattilaatikon öljynvaihto - BMWforum.fi Sama hommahan se on monella muullakin merkillä, mutta niinpä vain aika usein nuo laatikot porsivat jossain 200tkm jälkeen. Toivottavasti nyt kuitenkin kestää. Luulisin kyllä, että kestäisi vielä paremmin, jos öljyjen vaihto olisi huolto-ohjelmassa. Vaikkapa 60-90tkm välein. Jälkiviisaus on tietenkin helppoa, jos ja kun jotain sattuu Auton nesteiden vaihto? | MuroBBS kuinka usein vaihteistoöljyn vaihtoVaihto pakettiin kuuluu yleensä ainakin vesipumppu, jakohihnankiristin ja kiristinrulla. Usein myös öljypumppu. Useimmat ammattilaiset suositelevat, että myös moniurahihna, joka käyttää mm. ohjaustehostinta, auton laturia ja ilmastointia vaihdetaan aina jakohihnan vaihdon yhteydessä. Volkswagen T5 TRANSPORTER Jakohihnan vaihto hinta | Vertaa Varaosaliikkeessä asioidessasi ilmoitat auton merkin, mallin, vuosimallin ja moottorin koon, niin pitäisi oikeaa tavaraa alkaa löytyä. Toivottavasti tiedät itse kuinka monta sytytystulppaa autoosi tarvitset, koska sitä eivät kaikki liikkeen "ammattilaiset" välttämättä tiedä. Öljyn vaihto: Ohjeet ja sopiva vaihtoväli | BMW-harrastaja kuinka usein vaihteistoöljyn vaihtoÖljypiste on öljynvaihdon, pikahuollon ja voiteluaineiden erikoisosaamisen palvelukeskus. Voit ajaa toimipisteellemme aikaa varaamatta tai varata ajan ajanvarauskalenterista. Vaihteistoöljyn vaihto Mondeossa - Ford-Club Finland kuinka usein vaihteistoöljyn vaihtoOmas autos on määritetty vaihteistoöljyn vaihtoväli manuaalilaatikolla 30tkm. Ensimmäinen vaihto oli 15tkm kohdalla. Et hämmästyttävän usein kun vanhemmis autois ei edes mainittu ja tullut jossain 100tkm välil viimeistään vaihdettua kun parantaa vaihteiden menoa. Perämoottorin potkuriöljyt | Kalastus.com Öljyn vaihto on helppo homma, mutta etenkin paljon ajetuilla autoilla sitä ei voi ns. tehdä liian usein. Hyvä öljyn vaihtoväli vähän enemmän ajetussa autossa on 10 tkm, useamminkin saa vaihtaa. Sytytystulppien vaihto 30 minuutissa - Ohje kuvilla | BMW kuinka usein vaihteistoöljyn vaihtoNiin ja kuinka usein tavalliseen perheautoon (kuten nykyinen Nissan Primera 1,6 -98 ) kannattaa vaihtaa vaihteistoöljyjä, kun en vedä sillä mitään kuormaa (ei ole edes koukkua) ja ajosta on kaupunkia/maantietä kilometreissä mitattuna suunnilleen 50/50% ??? Onko sata tuhatta kilometriä liikaa yksillä vaihteistoöljyillä? Vaihteistoöljyn valinta ja vaihtoväli? - Motonet Oy Vaihteistoöljyn vaihto Mondeossa. Viesti Kirjoittaja katmat » 05 Touko 2010 10:38 Kuinka usein? Entä miten oirehtii jos öljy on syystä tai toisesta vähissä Öljypiste | Sivua ei löydy Kyllä tuo syksyinen tarkistus/tarvittaessa vaihto-tuntuu järkeenkäypältä,sitä tässä pähkäilinkin että paljonko on hommassa sitä mainospuolen (öljyn myyjät)juttua.Kiitos valaisevista vastauksista. Joo se tuubihomma on kyllä kieltämättä sottasta kun periaatteessa pitäs saada kai ne ilmatkin sieltä samalla pois. Renault Huolto ja Huolenpitosopimus - Renault Suomi Renault Huolto- ja Huolenpitosopimus. Huolenpitosopimus. Huolenpitosopimus varmistaa autoilusi huolettomuuden, sillä sen avulla voit ennakoida autosi huoltokustannukset kuukausittain.

Elämme digitaalisessa murroksessa, joka etenee yhä voimakkaammin ja vauhdikkaammin. Nykyiset liiketoimintamallit murtuvat ja uudet, syntyvät mallit ovat kertaluokkia tehokkaampia. Johtamisen, suunnittelun ja toiminnan aikajänteet lyhenevät. Organisaatiot ja hierarkiat mataloituvat, päätöksentekoa siirretään yhä enemmän itsenäisille tiimeille. Tiimit päättävät itse, mitä kehittävät ja tuottavat ja organisoituvat itsenäisesti tilanteen ja tarpeen mukaan pitäen asiakkaan tarpeineen oman ajattelunsa keskiössä. Digiajan yrityksen johtaminen ja yrityksen tulevaisuuden suunnittelu on erittäin haastava kokonaisuus. Muutoksessa elävien yritysten keskeinen kysymys on, kuka ja miten hallitsee yritystä niin, että se etenee ja kehittyy haluttuun suuntaan? Digiajan yrityssuunnittelulla ymmärrämme yrityksen kaikkiin toimintoihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä kohdistuvaa, koordinoitua ja systemaattista suunnittelua. Yrityksen jatkuvan menestyksen varmistaminen edellyttää jatkuvaa uusiutumista – ennakkoluulotonta ideointia ja uuden ajattelun testausta – aina, kun yrityksessä ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset niin edellyttävät. Suunnitelmat päivittyvät tiheästi. Jatkuva muutosnopeuden nousu aiheuttaa strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen lomittumisen. Molemmilla on silti oma luonteensa: operatiivisessa keskitytään päivänpolttaviin asioihin ja strategisessa kohdataan pitkän aikavälin menestymisen haasteet. Lomittuminen ei siis tarkoita sekoittumista. Lomittuminen edellyttää kykyä tarkastella jo tehtyä ja tapahtunutta samanaikaisesti tulevaisuuden ennustamisen kanssa. Digiajan yrityksen menestyminen edellyttää käytännössä siirtymistä jatkuvan suunnittelun toimintamalliin, jossa mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tutkitaan ja vertaillaan prosessimaisesti ja jossa tietoja ympäristöstä, taloudesta ja toiminnasta käytetään operatiivisen johtamisen lisäksi strategiasuunnitelmien ja ennusteiden päivittämiseen. Strategian toteutuksen nopeus ja ketteryys saavutetaan osallistuttamalla ja sitouttamalla. Olemme konsultteina tukeneet suurta joukkoa yrityksiä ja organisaatioita niin strategisessa kuin toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Suunnittelu-, johtamis- ja seurantajärjestelmät ovat käytännön esimerkkejä asiakkaidemme hakemasta toimintamallin muutoksesta.

Kevät ja kesä saapuvat kohisten, joten nyt on aika puhua puutarhanhoidosta! Jotta omasta puutarhasta tulisi kukoistava keidas, joka on ilo silmälle, ovat hyvät vinkit tarpeen. Hyväkuntoinen ja kaunis puutarha ei pysy kunnossa, ellei sitä hoideta asianmukaisella tavalla. Puutarhassa pitää ehkäistä erilaisia kasvitauteja sekä tarvittaessa hoitaa niitä. Kasvit tulee suojata asianmukaisella tavalla ja pohjoisessa ilmastossamme myös niiden asianmukaisesta talvetuksesta tulee huolehtia. Kasvimaa saattaa myös kaivata kunnostamista ja pihatöiden hoitaminen saattaa tuottaa päänvaivaa. Toisinaan ruusut tai omenapuut saattavat vaatia leikkausta, etkä ehkä välttämättä tiedä, miten ne saa leikattua järkevällä tavalla. Tiedätkö, mikä on oikea tapa leikata ruusut ja omenapuut? Tällaisissa tilanteissa hyvät puutarhanhoitovinkit ovat tarpeen, joten kannattaakin napata tältä sivulta parhaat vinkit talteen. Jos siellä tulee olemaan huono sää kuin se saa Suomessa vuoden aikoina. Niin on aina mahdollisuus pelata rulettia verkossa. Mitä puutarhanhoito sitten on? Puutarhanhoidoksi kutsutaan erilaisten puutarhakasvien hoitamista sekä kasvattamista. Tämä pitää sisällään koristekasvien, yrttien, marjojen, juuresten sekä vihannesten kasvattamista. Työ pitää sisällään kastelemista, lannoittamista sekä puutarhan siistimistä. Alan ammattilaisista käytetään nimitystä puutarhuri, mutta myös alan harrastajia voidaan kutsua tällä nimityksellä. Harrastusta ja taidetta Puutarhanhoitoa voi harrastaa pienimuotoisestikin, jopa niin pienimuotoisesti, että se keskittyy yhteen ja ainoaan kasviin. Puutarhanhoito voi olla myös taidetta, jolloin siinä korostuu pikkutarkka työskentely. Puutarhanhoitoa on arvostettu taiteena useissa kulttuureissa. Puutarhanhoito voidaan nähdä nykyisin puistosuunnittelun ohella myöskin kaupungin kunnossapitona sekä kaupungin yleisenä suunnitteluna. Monia tehtäviä Kasveja kasvatetaan ensinnäkin niiden kauneuden takia – ne voivat lisätä tilojen estetiikkaa. Toisaalta niitä kasvatetaan myös ruuaksi. Marjat ja hedelmät ovat suosittuja puutarhojen vitamiinipommeja! Tästä huolimatta puutarhanhoito ei saavuta ruuantuotannon osalta läheskään sellaisia mittasuhteita kuin maatalous – puutarhassa voidaan toki kasvattaa ruokaa, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin maatalouden piirissä. Pienimuotoinen puutarhanhoito ei tässä suhteessa ole lainkaan samalla tasolla laajamuotoisen maatalouden kanssa. Erilaiset tuhoisat tuholaislajikkeet ovat puutarhojen vaaroina. Tämän vuoksi monissa maissa on alettu rajoittaa kasvien tuomista maahan. Historiaa Jo esihistoriallisella ajalla kasvatettiin ruuaksi kelpaavia kasveja, mutta todennäköisesti jo 1500-luvulla eaa ainakin Egyptissä oli koristepuutarhoja. Tähän on saatu viittauksia tuon ajan paikallisista hautamaalauksista, joista on löydetty esimerkiksi kuvia koristealtaista sekä lootuspuista. Antiikin aika, Rooman valtakunnan ajan jälkeinen Bysantti, islamilaiset maat, renessanssi, barokin aika sekä 1700-luvun Englanti ovat kaikki jättäneet omat jälkensä puutarhanhoitoon. Puutarhataide alkoi varhain myöskin Kauko-Idässä. Työskentely Puutarhanhoidossa käytetään monenlaisia työmenetelmiä, kuten maanparannusta, maan muokkaamista, kalkitusta sekä lannoitusta. Myös istutus, kylvö sekä kastelu ovat tyypillisiä puutarhanhoidossa tehtäviä työmenetelmiä. Pyrittäessä parantamaan maata, on tärkeää sekoittaa maaperään jotakin toista maalajia. Tällä tavoin maaperästä saadaan viljelyyn sopivaa. Savimaan rakenne on tiivistä ja kun siihen lisätään vaikkapa hiekkaa, tulee savimaasta aikaisempaa ilmavampaa. Tämä johtuu siitä, että hiekka on huomattavasti karkeampaa kuin savimaa. Maanparannuksessa voidaan hyödyntää myöskin kompostia tai maalajeja, jotka ovat eloperäisiä. Ilmavuus on tärkeää myöskin kompostoinnissa. Kompostin ilmavuus voidaan varmistaa siten, että ensimmäiseksi kompostiin laitetaan risuja. Tämän lisäksi kompostiin on tärkeää lisätä toisinaan jotakin kuivaa ainesta. Liian hapan maa tarvitsee kalkitusta. Kalkitus tarkoittaa kalkitusaineen lisäämistä maahan. Kaupasta saa kalkkijauhetta sekä tuhkaa. Syksy ja kevät ovat maan muokkaamisen aikaa. Tällä pyritään lisäämään maaperän ilmavuutta. Syysmuokkaus pyrkii lisäksi sekoittamaan edellisestä kasvukaudesta jääneet kasvijätteet maaperään. On tärkeää, että kevätmuokkaus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti kun maa on kuivanut lumen jäljiltä. Millaisia työvälineitä sitten käytetään maata muokattaessa? Jyrsin, lapio ja puutarhahara ovat tyypillisiä maanmuokkauksessa käytettäviä työvälineitä. Seuraavalta sivultamme voit lukea lisää puutarhanhoidon työmenetelmistä. Kannattaa siis jatkaa lukemista ja napata parhaat vinkit talteen.

Viimeinen viikko oli tietyllä tavalla aika sekava. Oli sotilaskodin joulujuhlaa, ase- ja taisteluvälinemateriaalin palautukset, kotiutuskahvit, jouluhartaus Tuomiokirkossa, loput varustepalautukset, yksikön siivoaminen ja lopulta sotilaspassien sekä palvelustodistusten saamisen myötä kotiutuminen. Tähän kaikkeen sekoittui se fakta, että varusmiespalvelus todellakin päättyy. Huh huh. Saapuessani kesällä Viestirykmentistä Saaristomeren Meripuolustusalueelle ensivaikutelma ei tehnyt heti tehtäväänsä. Alkutaipaleen "kulttuurieroista" ja yleisestä ihmettelystä huolimatta en kadu "joutumistani" Merivoimiin, vaan ole kiitollinen että niin kävi - loppujen lopuksi kun rupesin tykkäämään koko paikasta. Koko varusmiespalvelukseni aikana kohtasin vain yhden kantahenkilökuntaan kuuluvan, jolle naissukupuoli näytti olevan pakottava ongelma - ja sen hän myös teki selväksi. Tietenkin kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta on eri asia miten sen ilmaisee tai on ilmaisematta. Myönnän joskus tunteneeni eräänlaista huonoa omaatuntoa siitä, että oma tehtäväni ja sijoitukseni on tietyin tavoin paljon edukkaampi ja parempi mitä normaali rivimiehellä. Tietyissä käänteissä kun tuntuu siltä, että vapaaehtoisena armeijaan menevän pitäisi muka hankkiutua kaikkein paskamaisimpaan ja surkeimpaan tehtävään kelvatakseen suorittamaan palveluksen. Toisaalta nallekarkit eivät aina mene tasan ja kaikki lähtevät Puolustusvoimissa samalta viivalta. Eihän kaikista tule lentäjiäkään, kuten ei Merivoimien asentajiakaan. Varusmiespalvelusta edeltäneestä ajasta aina näihin päiviin saakka voin todeta kaikenlaisen epäilyn, kettuilun ja muun naamailun vähentyneen liki nollaan. Liekö syynä se että en missään vaiheessa edes harkinnut lopettamista tai jokin muu, mutta enää en ole kuullut minkäänlaista avautumista aiheesta varusmiespalvelus ja sen suorittaminen vapaaehtoisesti. Sotilaskeittäjien väsäämä pinkkalaiva. :) Loppujen lopuksi palvelin Riihimäellä Viestirykmentissä 165 päivää ja Turussa Saaristomeren Meripuolustusalueella 182 päivää. Molemmilla varuskunnilla ja kaupungeilla on oma merkityksensä, mutta loppujen lopuksi - ja niin kuin eräs upseeri sanoi - "Hämäläisestä tulee vielä hyvä merisotilas". Niin siinä kävi eikä muu auta. Se on siinä - OHI ON 347! Takana on tällä erää mielenkiintoinen vuosi, johon on liittynyt kaikenlaista uutta ja avartavaa. En osaa vielä tällä erää eritellä kaikkea siihen liittyvää, vaikka haluaisinkin - tästä syystä palaan aiheeseen myöhemmin jälkikirjoituksen muodossa. Sen kuitenkin sanon, että en missään nimessä kadu varusmiespalveluksen suorittamista ja voisin tehdä sen uudestaankin. Vaikka palvelus päättyy, muistot pysyvät ja ystävyyssuhteet kestävät.

Olemme antaneet kuljettajillemme vahvan suosituksen kasvomaskin käytöstä jokaisessa kuljetuksessa. Voit varmistaa saavasi kasvomaskin käyttöön sitoutuneen kuljettajan mainitsemalla siitä tilauksesi yhteydessä puhelimitse, tai lisäämällä JYTAKSI APPin kautta tehtyyn tilaukseen varusteen ”kuljettajalla kasvomaski”. Näin tilaat kasvomaskia käyttävän kuljettajan JYTAKSI APPilla: Voiko Jytaksilla mennä koronatestiin? Jytaksilla voi mennä koronatestiin, mutta kuljettajilla on oikeus kieltäytyä kuljettamasta asiakasta testiin. Suosittelemme tilaamaan taksin puhelimitse numerosta 0100 6900, ja mainitsemaan tilauksen yhteydessä koronatestiin menosta. Näin saamme jo tilaukseen tiedon asiasta, jolloin kuljettaja voi tehdä päätöksen matkan suorittamisesta jo etukäteen. Voiko taksin tilata ennakkoon? Voit tilata taksin myös ennakkoon. Taksin tilaamista ennakkoon suosittelemme, jos lähtöaika on aikaisin aamulla tai tarvitaan erikoisvarusteltua autoa. Varmistaaksemme aamuisin taksien saatavuuden, toivomme ennakkotilausta edellisenä iltana klo 21 mennessä. Viikonloppuisin ilta-ja yöaikaan vastaanotamme ennakkotilauksia ainoastaan jatkoyhteyksille menoa varten. Ennakkotilausmaksu on 1-4 henkilöltä 5,50€ ja 5-8 henkilöltä 11,00€, joka peritään autossa ja lisätään mittarihintaan. Ellei taksi ole tilausosoitteessa sovittuun aikaan, pyydämme ottamaan välittömästi yhteyttä taksikeskukseen. Mihin taksin voi tilata? Taksikeskuksesta pyritään lähettämään auto myös kaikkein hankalimpiin osoitteisiin. Pyydämme kuitenkin huomioimaan, että mitä tarkemmin osoite kerrotaan, sitä varmemmin auto ja asiakas kohtaavat. Kun taksi on tilattu, kannattaa pysyä siinä osoitteessa, johon on taksin tilannut. Taksi saattaa tulla aivan eri suunnasta, kuin mitä asiakas on ajatellut. Kuinka monta matkustajaa taksiin mahtuu? Voimassa oleva laki ei anna takseille erityisoikeuksia kuljettaa edes tilapäisesti enempää kuin rekisteriotteeseen merkityn määrän matkustajia. Normaalisti välityksessämme oleviin henkilö- ja farmariautoihin mahtuu kuljettajan lisäksi neljä (4) matkustajaa. Tämän lisäksi Jyväskylässä on käytössä tila-autoja, joihin mahtuu kuljettajan lisäksi 6-8 matkustajaa. Näiden tila-autojen määrä on kuitenkin kokonaiskalustomäärään nähden rajallinen ja niiden pääasiallinen käyttötarkoitus invakuljetukset. Tästä syystä taksikeskus voi ehdottaa kahden tavallisen taksin lähettämistä tila-autojen sijaan Kuinka matkustajan erityistoiveet huomioidaan? Mahdolliset erityistoiveet, kuten matkalle mukana tulevat sukset, isot matkatavarat tai lemmikkieläin kannattaa mainita heti puhelun alussa. Näin voimme varmistaa, että tilattu taksi on tarpeiden mukainen. Miten nopeasti taksi saapuu tilausosoitteeseen? Taksi saapuu tilausosoitteeseen normaalisti minuuteissa. Saapumisajankohtaan kuitenkin vaikuttavat liikenneruuhkat, keli yms. Taksikeskus ei voi antaa tarkkaa arviota taksin saapumisajankohdasta, joten taksin tilaamisen jälkeen on hyvä siirtyä välittömästi paikkaan, josta näkee taksin saapuvan. Taksi saattaa saapua ruuhka-aikanakin paikalle nopeasti. Ruuhkasta huolimatta taksi on saattanut juuri vapautua aivan tilausosoitteen vieressä ja tulee näin tilausosoitteeseen saman tien. Suorataksitilauksissa asiakas keskustelee suoraan kuljettajan kanssa, jolloin hän voi tiedustella kuljettajalta tarkempaa arviota saapumisajankohdasta. Voiko taksitilauksen peruuttaa? Taksitilaus on mahdollista peruuttaa, mikäli tehtyyn tilaukseen ei ole vielä saatu autoa. Muussa tapauksessa kuljettaja perii asiakkaalta lähtömaksun ja odotusajan mukaisen korvauksen. Asiakaspalvelun puhelinnumero tilauksen peruuttamiseen: 014 3710211 Miten menetellä suurten matkatavaroiden kanssa? Taksikeskukselle tilausta tehdessään asiakkaan tulisi ilmoittaa, mikäli hänellä on mukanaan normaalia suurempia matkatavaroita tai matkatavaroita on paljon. Silloin keskus pystyy lähettämään tilaukseen farmari- tai tila-auton. Suurten matkatavaroiden (esim. sukset) kuljettamisesta on taksilla oikeus periä 3,00 € lisämaksu. Edellä mainittua maksua ei kuitenkaan peritä liikkumisesteisen henkilön välttämättömistä apuvälineistä, kuten pyörätuolista tai rollaattorista. Miten lapset tulisi kuljettaa taksissa? Koronaviruspandemian aikana taksikeskuksemme turvakaukalot sekä -istuimet eivät valitettavasti ole käytössä. Tieliikennelain mukaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoissa alle 135 cm pituisten lasten on käytettävä painon mukaan määräytyvää lasten turvalaitetta. Myös alle 3-vuotiaiden lasten tulee olla turvaistuimessa aina autossa matkatessa, myös taksissa. Taksikeskuksessa on kuitenkin saatavana turvakaukalo ja – istuimia. Tällöin kuljettaja käy hakemassa istuimen taksikeskuksesta, josta matka myös alkaa ja ajaa mittari päällä asiakkaan nouto-osoitteeseen. Tilauksen ajankohtaa miettiessä kannattaa huomioida, että istuimen hakemiseen kuluu aikaa. Koulukuljetuksia suorittavissa takseissa istuinkorokkeita on vakiona. Kulkevatko lemmikkieläimet taksissa? Kaikki taksit eivät kuljeta lemmikkieläimiä. Tähän voi olla syynä esimerkiksi kuljettajan allergisuus. Mikäli lemmikkieläin halutaan mukaan matkalle, tulisi siitä aina ilmoittaa taksia tilatessa. Taksikeskus pyrkii löytämään tilaukselle auton, johon myös lemmikkieläin voidaan ottaa mukaan. Lemmikkieläimen, kuten koiran kuljettamisesta on taksilla oikeus periä 2,80 € suuruinen lisämaksu. Lisämaksua ei kuitenkaan peritä opas- tai avustajakoirasta. Minne löytötavarat toimitetaan? Taksiautoilijamme toimittavat takseista löytyneet arvotavarat (lompakot, puhelimet yms.) poliisin löytötavaratoimistoon. Muita löytötavaroita taksiautoilijamme säilyttävät itse. Löytötavaroita voi tiedustella suoraan taksiautoilijalta. Autoilijan puhelinnumero löytyy autosta saamastasi kuitista. Löytötavaroita voi tiedustella myös nettisivujemme palautelomakkeen kautta. Taksin tilaaminen lentokentälle? Suosittelemme tilaamaan taksin lentokentälle ennakkotilauksen avulla. Näin pystymme varmistamaan että taksi on odottamassa heti lennon laskeuduttua. Auton kuljettaja laittaa taksimittarin päälle vasta saatuaan asiakkaan kyytiin – jos lentosi on myöhässä, auto odottaa sinua veloituksetta. Voit tilata taksin Jyväskylän lentoasemalle käyttämällä pääoven vieressä olevaa puhelinta, jossa lukee Taxi Hotline. Anna palautetta Haluamme kehittää toimintaamme! Voit lähettää meille palautetta sähköpostin (palaute@jytaksi.fi) tai palautelomakkeen kautta

Suuryritysten verovälttelyä suitsiva lainsäädäntöesitys on edelleen jumissa EU:n kilpailukykyneuvostossa. Päätös on pettymys, sillä vain yhden pienenkin maan tuki olisi riittänyt lain etenemiseen. Jäsenmaiden enemmistö päätti vetää tukensa tehokkailta keinoilta, joiden avulla voidaan puuttua verovälttelyyn. Maakohtaista veroraportointia koskeva lainsäädäntöesitys on siis edelleen jumissa neuvostossa. Oikeudenmukainen verotus ja kestävä talous toistuvat ministerien juhlapuheissa, mutta päätöksenteon hetkellä moni maa antaa tukensa aggressiivista verosuunnittelua harjoittaville suuryrityksille ja veroparatiiseille. Tämä on häpeällistä! Seuraavat jäsenmaat kannattivat etenemistä maakohtaisessa veroraportoinnissa: Espanja, Tanska, Italia, Hollanti, Romania, Belgia, Ranska, Portugali, Kreikka, Liettua, Slovakia, Puola ja Bulgaria. Seuraavat jäsenmaat torppasivat maakohtaisen veroraportoinnin etenemisen: Luxemburg, Latvia, Slovenia, Irlanti, Viro, Itävalta, Ruotsi, Tsekki, Unkari, Malta, Kroatia ja Kypros. Suomi toimi kokouksen puheenjohtajana, eikä sen takia osallistunut keskusteluun, mutta kannattaa lakiesitystä. Iso-Britannia ja Saksa eivät ilmaisseet kantaansa. Haluan kiittää Suomea, joka yrittää parhaansa mukaan viedä maaliin tätä tärkeää lakia sekä niitä maita, jotka olivat valmiita lisäämään avoimuutta yritysten verojalanjäljestä. Tarina ei pääty tähän, vaan työ avoimuuden puolesta jatkuu! Facebook Twitter WhatsApp PrevEdellinenVihreät mepit: Uudella komissiolla on näytön paikka ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa

3.12.2020 by Veli-Jussi Jalkanen·Kommentit pois päältä artikkelissa VIINITARHAN VIIMEINEN TYÖNTEKIJÄ? Vessin HS kommentti 31220 Linkki artikkeliin Tästä ihmeellisestä kertomuksesta tulee heti mieleen Jeesuksen kertoma opetus, jossa viinitarhan omistaja (vertauskuvallisesti Jumala) päätti maksaa lähellä työpäivän loppua tarhaan tulleelle saman palkan (Jumalan huolenpidon) kuin aamulla ja päivälläkin tulleille näiden napinasta huolimatta. ”Saan tehdä omalla rahallani mitä tahdon”… On helppo arvata, että tarinan mies, vantaalainen Mäkinen, teki helpottuneena sovinnon seurakunnan mutta myös Jumalan kanssa viime hetkillä ja sai saman tien kutsun seuraavaan elämään.

Kentän nopeimmille pelaajille rakennetussa Umbro Velocitassa on kyse ennen kaikkea räjähtävästä liikkeestä, jonka avulla pääset vastustajasti ohi, oli tyylilajisi sulava pujottelu tai raivokas ohitus. Kengän kaikki teknologiat palvelevat vauhtia, joten tutustu niihin tarkemmin alta äläkä unohda väritystä joka tekee ihmiset vihreäksi kateudesta.. Velocita on ehdottomasti yksi suosikkejamme Unisportilla. Et ehkä näe niitä rahakkaiden kenkäsopimusten tehneiden ammattilaisten jaloissa, mutta meidän hyväksyntämme ja arvostuksen ne ovat ehdottomasti ansainneet. Ja me kyllä tunnemme kenkämme läpikotaisin. Meidän kiintymyksenne kenkään tuskin muuttuu suuntaan tai toiseen tämän julkistuksen myötä. Se sopii väriltään täydellisesti Unisport FC:n peliasuun, joten oletamme että useat meistä käyvät poimimassa oman parinsa. Haluatko liittyä seuraamme uuden kengän kanssa? Löydät Umbro Velocitat täältä - vain 165 eurolla. Huippuvauhdin mahdollistaminen on ominaisuus, jonka jokainen kenkä pyrkii saavuttamaan ja Umbro Velocitalla avainasemassa on kevyt päällinen, joka tarjoaa silti erinomaisen lukituksen jolloin tuntumasi kenttään on läheinen ja saat vahvan lähdön kiihdytyksiisi. Lisäksi kengänpohjassa on yhdistelmä teräviä ja kartiomaisia nappuloita, jotka takaavat pmalta osaltaan erittäin laadukkaan "vauhtikengän". Ei siis ole mikään salaisuus että olemme Umbro Velocitan faneja, mutta mitä mieltä olette uudesta värityksestä? Onko vihreä hieno vai kaamea valinta?

Tehdas tanssii -festivaali on uusinut graafisen ilmeensä ja logonsa. Samalla festivaalille rakentui uudet verkkosivut. "Kulunut vuosi antoi tilaa unelmoida uudesta ilmeestä ja uusista graafisemmista verkkosivuista. Oli reippaasti aikaa ajatella konsepti uudesta näkökulmasta. Olen hurjan tyytyväinen raikkauteen ja selkeyteen. Toivon, että festarivieraamme kokevat samoin", kertoo Tehdas Tanssii festivaalin taiteellinen johtaja ja tuottaja Tanja Kunnari. Vuoden 2021 teemavärinä ilmeessä nähdään raikkaan keltainen, ensi vuoden väri voi olla hyvinkin joku toinen. Typografia itsessään pysyy jatkossakin samana. Uuden ilmeen ja verkkosivujen toteutuksen on festivaalitiimin kanssa yhteistyössä rakentanut graafikko Sami Korhonen / cAPS LOCK HELSINKI, joka kuvailee prosessia ja uutta ilmettä näin: "Tein mitä pitikin ja asiakas sai mitä tilasi. Hieman alussa jumpattiin oikeaa tyyliä ja värejä, mutta sieltä se sitten tosi nopeasti lopulta löytyi. Keltainen ja valkoinen taustaväri, johon sitten mustalla tekstit päälle. Yksinkertaista ja tyylikästä, kuten asioiden pitäisikin aina olla. 45-asteen kulmilla esimerkiksi taustoissa sitten rikotaan laatikkomaisuutta ja tuodaan rytmiä taustoihin sekä valokuviin kaikessa materiaalissa. Myös festivaalin logo on uusittu kokonaan. Tehdas-sana on nyt teollisen geometrinen ja tanssii-sana käsinkirjoitettu, joka kuvastaa tanssin dynaamisuutta ja tuo kivan vastakohdan tehdas-sanan yksinkertaisuudelle." Verkkosivut palvelevat osallistujaa entistä paremmin Verkkosivu-uudistus tuli ajankohtaiseksi aiemman sivuston tullessa tiensä päähän. Lisäksi päätöstä uudesta sivustosta joudutti valmisteilla ollut uusi graafinen ilme. Festivaalin markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Jasmin Heikkilä on tyytyväinen lopputulokseen. "Uusi sivusto on hieno ja selkeä kokonaisuus, jossa verkkosivukävijää kuljetetaan loogisesti eteenpäin. Kohderyhmien polut sivustolle ja sen sisällä ovat olleet suunnittelun keskiössä", hän kertoo. Ensi vuodelle sivustoa tullaan kehittämään edelleen. Tavoitteena on saada kurssit ja lipunmyynti molemmat yhteen lippukauppaan.

Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Siitä vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Kuntayhtymän yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. 13 § Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on yhtymävaltuuston valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme tai viisi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Muiden varsinaisten jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lautakunta voi asettaa keskuudestaan tarvittavat tarkastusjaostot ja päättää niiden tehtävistä. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säännökset II osan 9 luvun 76 §:ssä ja 77 §.ssä. 75 § Tarkastuslautakunnan kokoukset Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajilla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä, viranhaltijoilla ja työsopimussuhteessa olevilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksissa lautakunnan niin päättäessä. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltijaesittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Sihteeristä päättää lautakunta. 76 § Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalaissa tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään, lautakunnan on: - seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajien tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, - huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, - tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain yhtymävaltuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa yhtymävaltuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana yhtymävaltuustolle muista merkittävistä havainnoista.

Vapaa-ajan tekemisen tärkeys, yksilöllinen kohtelu ja tapa puhua nuorista; tässä muutama esimerkki Mikki Sulle-hankkeen nuorten dialogitilaisuuksissa esiin nousseista aiheista. Hanke on tulossa päätökseen, joten on aika nostaa esiin nuorilta opittua.  Nuoriin liittyvä yhteiskunnallin keskustelu ei kuule nuoria  itseään, toiseuttaa ja loukkaa nuoria  Mikki Sulle on Monihelin pilottihanke, joka pyrkii vahvistamaan kahteen kulttuuriin kasvavien nuorten osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuoret ympäri Suomea ovat päässeet tutustumaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohtimaan, kuinka dialogia nuorten ja yhteiskunnan välillä voisi parantaa. Nuorten kanssa on keskusteltu osallisuudesta ja siitä mitä se tarkoittaa ja merkitsee. Keskustelussa esiin nousseet aiheet ovat ulottuneet nuorten huolista tulevaisuuden toiveisiin. Tilaisuudet ovat tavoittaneet 181 15–24-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Keskusteluihin on osallistunut monimuotoinen joukko nuoria eri etnisistä ryhmistä ja taustoista. Tämä kuvastaa myös arjen todellisuutta, jossa nuoret eivät liiku tai keskustele vain oman etnisen ryhmänsä kanssa. Keskusteluissa on nousut esiin nuorten huoli päihteistä, niiden käytöstä ja vaikutuksesta ja siitä tunteesta, ettei omiin asioihin pysty vaikuttamaan. Erityisesti puhuttanut on se, kuinka nuorten väkivallasta uutisoidaan. On tärkeä ymmärtää, kuinka tämä uutisointi vaikuttaa myös nuoriin itseensä; epävarmuus ja pelko kasvaa ja nuorten välinen luottamus vähenee. Nuoret eivät ole tämän keskustelun ulkopuolella vaan kuulevat ja lukevat myös heistä kirjoitettua ja sanottua. Negatiivisesti väryttynyt keskustelu ryhmästä tai yksilöistä johon nuoret identifioituvat on vahingollista nuorille itselleen. Hankkeen kohderyhmän nuoriin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyy vahvasti myös nuorista käytetty termistö. Termien käytössä tarkkuus on tärkeää. Maahanmuuttaja on henkilö, joka on aktiivisesti muuttamassa maasta toiseen. Suomessa kasvanut henkilö ei sitä ole. Termin ‘maahanmuuttajanuori’ käyttö henkilöstä, joka on syntynyt ja kasvanut Suomessa korostaa nuorten jakoa yhteiskuntaan tiiviisti kuuluviin ja kuulumattomiin pelkästään ulkonäön perusteella. Nuoret toivovat enemmän heille suunnattua vapaa-ajan toimintaa. Tämän lisäksi he toivovat, että heidät kohdattaisiin yksilöinä. He kaipaavat kuuntelua ja ymmärrystä niin viranomaisilta kuin vanhemmilta. Tämän he toivoisivat johtavan parempaan keskustelukulttuuriin, jossa he voisivat kokea tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi heitä tuomitsematta.

Tutkijat kertovat löytäneensä Etelämantereen toiseksi suurimman järven lähes tutkimattomalta seudulta. Itäisen Antarktiksen alue tunnetaan huonosti, eikä esimerkiksi jääpeitteen tarkkaa paksuutta tiedetä kuin vain paikoin. Kansainvälinen tutkijaryhmä korjaa tilannetta satelliittikuvia käyttäen: He laskevat, kuinka jäätikön pinnanmuodot heijastelevat pohjan piirteitä, neljän kilometrin jääkerroksen läpi. Vastikään he tekivät yllättävän löydön: Jään alta löytyi tuntematon suuri järvi. Järvestä ei tiedetä vielä paljoa. Jopa sen tarkka koko on vielä hakusessa. Arvioiden mukaan se on pyöreästi Päijänteen kokoluokkaa ja lähes saman muotoinenkin: Järven pituus on 100–140 kilometriä ja leveys 10–20 kilometriä. Järvestä lähtee lisäksi muutamia lonkeromaisia kapeita kanjonilahtia, jotka kurottavat kiemurrellen yli tuhannen kilometrin päähän. Yllä: Kaavakuva Etelämantereen jäätikön alta tähän mennessä löytyneistä järvistä ja uomista. Uusi järvi sijaitsee keltaisella merkityllä Prinsessa Elizabethin maan alueella. Kuva: Zina Deretsky, NSF. Löytö täytyy vielä varmistaa jääpeitteen läpi tehdyillä tutkamittauksilla. Kanjonit on kuitenkin jo löydetty, ja niiden raportoidaan olevan jopa yli kilometrin syvyisiä. Mikäli itse pääjärvi olisi samaa luokkaa, siihen voisi mahtua jopa kahden Laatokan verran vettä. Tutkijat kertoivat löydöstään ensimmäistä kertaa Euroopan geotieteiden yhteisön kokouksessa Wienissä. Etelämantereen paksun jääkerroksen alta on löydetty tähän mennessä lähes 400 järveä. Pienimmät niistä ovat vain muutamien satojen metrien pituisia lampareita. Suurin Antarktiksen jäätikön alla sijaitsevista järvistä on Vostok. Se on pinta-alaltaan hieman Laatokkaa pienempi, mutta syvyydeltään yli kilometrinen. Näin se on vesimäärältään planeetan kuudenneksi suurin järvi. Vostokiin tehtiin ensimmäinen onnistunut koekairaus vasta vuoden 2015 tammikuussa. Se oli tiettävästi järven ainoa kosketus ulkomaailmaan 15 miljoonaan vuoteen. Itä-Antarktiksen alue on planeetan kylmintä. Jäätikön alla lymyävien järvien oletetaan säilyvän sulana kovan paineen sekä geotermisen lämmön avulla. Järvet ja niiden väliset uomat ovat luonnollinen osa valumaverkostoa, joka kuljettaa sulamisvesiä jäätikön alta kohti merta. Uudesta järvilöydöstä kertoi aiemmin New Scientist. Otsikkokuva: Etelämantereen jäätikön reunalla. John Lester / Flickr Tagit Antarktis järvet jäätikkö etelämanner Lake Vostok Onko kylmä? Ei, itse asiassa vielä leutoa. To, 01/07/2016 - 10:05 By Jari Mäkinen Jos keli tuntuu tänään kylmältä, voi olla lämmittävää miettiä sitä, että maailmanennätys on −89,2 °C. Se mitattiin 21. heinäkuuta 1983. Tarkalleen ottaen pakkasennätys on maailman kylmin pinnalla mitattu lämpötila. Paikka, missä tämä ennätyspakkanen mitattiin, oli Neuvostoliiton Vostok-tutkimusasema Etelämantereella, joka komeilee tänään päivän kuvassa. Vostok-asema sijaitsee noin 1300 kilometrin päässä etelänavalta Australian suuntaan, missä se on lähes 3500 metriä paksun jäätikön päällä – eli vaikka lämpötilamittaus siellä on tehty "maanpinnalla", on se käytännössä kuin korkean vuoren huipulla. Ilmanpaine paikalla onkin matala, mikä yhdistettynä Etelämantereen talven (meidän kesämme) kaamokseen sekä pakkaseen tekee elämisestä ja työskentelystä siellä varsin vaativaa. Noin 12-henkinen miehistö pitää aseman asuttuna myös talviaikaan. Vostok-asema on tullut tunnetuksi siitä, että se sijaitsee jäänalaisen Vostok-järven luona ja asemalta on porattu reikää järveen, jonka veden oletetaan olevan peräisin 25 miljoonan vuoden takaa; siellä saattaa olla siten mikrobielämää ja muita kiinnostavia muistoja kaukaa historiasta. Vuonna 2012 venäläiset porasivat pienen reiän järveen ja ottivat sieltä näytteitä, mutta todennäköisesti hieman hosuen ja laitteilla, jotka eivät olleet puhtaita. Näin näyte ei välttämättä ollut kunnollinen, ja mahdollisesti järvi pääsi "saastumaan" ainakin paikallisesti. Järvi on kooltaan 250 kilometriä pitkä ja noin 50 kilometriä leveä. Muita ennätyspakkasia Todennäköisesti kaikkein kylmin luontainen pintalämpötila maapallolla on ollut −93,2 °C elokuun 10. päivänä vuonna 2010. Se mitattiin satelliitin avulla Etelämantereelta doomien* Argus ja Fuji välisellä harjanteella, ei kovinkaan kaukana etelänavasta. Teoreettisesti doomi A:n (ali Arguksen) tasankoalueella lämpötila voi laskea vieläkin alemmaksi, ainakin −95 °C:n tienoille. Matalin normaalisti asutulla alueella mitattu lämpötila on −67,7 °C, joka saavutettiin helmikuussa 1933 Oimjakonissa, Siperiassa. Alin Suomessa mitattu lämpötila on Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999 rekisteröity -51,5 °C. Tänään aamulla Kittilässä oli "vain" -34°C ja Suomen kylmin paikka oli Muonio, missä mittarissa komeili luku -38,9 °C. Terveisiä Oimjakonista! Kolme suomalaista harvinaisia haloilmiöitä etsinyttä harrastajaa Marko Riikonen, Jukka Ruoskanen ja Jarmo Moilanen viettivät kuukauden päivät helmikuussa 1997 itäisessä Siperiassa, Verhojanskin ja Tsherskin vuorijonojen saartamassa Oimjakonissa, mikä on kylmyytensä ansiosta eräs pahaita paikkoja maailmassa halojen kannalta. He kertoivat matkastaan "Halot – taivaan arkkitehtuuria" -TV-dokumentissa aikanaan näin: "No, se Oimjakon tuli loppujen lopuksi aika luonnollisesti matkakohteeksi", kertoo Marko Riikonen. "Meillä oli kartalla aluksi Grönlanti ja Kanada, koska halusimme mennä mahdollisimman kylmään paikkaan. Ajatelimme sitten, että miksi emme sitten menisi kaikkein kylmimpään paikkaan, mihin meillä on resurssit mennä, eli Oimjakoniin, pohjoisen pallonpuoliskon kylmyyspisteeseen." "Se on erittäin kylmä paikka", jatkaa Jukka Ruoskanen. "Siellä lämpötila voi laskea jopa -70 °C:n tuntumaan, koska kylä on laajassa vuorilaaksossa. Laakso on yli 20 km laaja, ja kun talvella sinne pakkautuu kylmä ilmamassa, joka ei pääse sieltä pois kun ei ole tuulta, niin kylmä pysyy siellä pitkään paikallaan." Kolmikon tutkimusretki maailman kylmimpään asuttuun kylään toi mukanaan unohtumattomia elämyksiä. Esimerkiksi kovan pakkasen vuoksi vesiputket ovat jäässä, minkä vuoksi vesi tuodaan taloon säiliöautolla. Muutekin elämä siperialaiskylässä – ja etenkin suomalaisten vuokraamassa mökissä – oli yksinkertaista, mutta kylmyys toi mukanaan myös haloja: komein oli eräänä yönä retkikunnan voimakkaan valonheittimen ylle kahtena himmeänä kaarena noussut harvinainen superparhelia, sivuaurinkojen kolmiulotteinen muunnos, josta tunnettiin aiemmin vain yksi havainto Etelämantereelta. * Doomit ovat tasaisesta jäätikköpinnasta hieman ylös nousevia kumpareisia alueita, joiden alapuolella on tyypillisesti jäänalaisia vuoria. Doomi A:n tapauksessa siellä on Alppien kokoinen noin 2400 metriä korkea vuoristoalue, joka on nimetty venäläisen napatutkija Grigori Gamburtsevin mukaan. Tagit etelämanner päivän kuva pakkanen säätila Lake Vostok ennätys Toinen pulahdus Vostok-järveen To, 02/19/2015 - 02:22 By Jarmo Korteniemi Venäläiset tutkijat ovat poranneet toisen reiän Vostok-järveen. Järvi sijaitsee lähes nelikilometrisen jääpeitteen alla Etelämantereella. Se on ollut eristyksissä ulkomaailmasta 15 miljoonan vuoden ajan. Ensimmäinen kairaus Vostokin tehtiin vuonna 2012. Tutkijat ilmoittivat pian sen jälkeen löytäneensä saaduista näytteistä aiemmin tuntemattomien bakteerien perimää. Löytö kuitenkin kyseenalaistettiin, sillä näytteisiin oli sekoittunut kairauksessa käytettyjä nesteitä. Kaira oli nimittäin nostettu pois liian nopeasti, ja syntynyt alipaine loiskautti oitis suuren annoksen järvivettä kairaa vasten, saastuttaen näytteet. Otsikkokuvassa oleva rakennelma on Vostok-tutkimusasemalla olevan poran poraustorni. Järven pinta saavutettiin toisen kerran 25.1.2015. Ja nyt tutkijat osasivat olla varovaisempia. He uskovatkin saaneensa tällä kertaa näytteitä varmasti puhtaasta järvivedestä. He käyttivät vanhaa porausreikää aina 3400 metrin syvyyteen asti, mutta käänsivät sitten kairan eri suuntaan. Lopuksi kairaa nostettiin riittävän hitaasti. Näin vesi pääsi nousemaan rauhallisesti - kairan perässä - ja jäätyi pian paikalleen. Jäätynyt järvivesilieriö nostettiin lopuksi kairan avulla pinnalle. Jäänalaisen järven pinta on porauskohdassa Vostok-aseman alla noin 3770 metrin syvyydessä. Tutkijat uumoilevat saavansa nyt saadut kiinnostavat vesinäytteet – yhteensä noin 40 litraa – analysoitavaksi toukokuussa. Asiasta ovat kertoneet mm. New Scientist, RT ja Sputnik International (entinen RIA Novosti). Sputnikin sivulla on myös mainio grafiikka Vostok-asemasta, syvyyksissä olevasta järvestä ja sen poraamisesta. Omituinen järvi Vostok-tutkimusaseman kohdalla jään alla olevan järven olemassaoloa alettiin epäillä neuvostoliittolaisten tutkijoiden 1960-luvulla suorittamien seismisten mittausten perusteella.Yhdysvaltalais-brittiläis-tanskalainen tutkimusryhmä kartoitti sitä ilmasta 1970-luvulla, mutta vasta ESAn tutkasatelliitti ERS-1:n mittauksista vuonna 1996 saatiin selville miten suuri järvi oikein on: Vostok on ylivoimaisesti suurin lähes 150 tunnetusta jäätikönalaisesta järvestä, sillä sen pituus on noin 250 km ja leveys noin 50 km. Järvi on voinut olla jääkannen alla jopa 25 miljoonaa vuotta, joskin sen arvellaan olleen kokonaan eristyksissä "vain" noin 15 miljoonan vuoden ajan. Järvi on todennäköisesti syntynyt siten, että jää on sulanut joko suuren itse aiheuttamansa paineen alla tai jäätikön alla olevan tulivuoritoiminnan vuoksi. Tiedetään, että Etelämantereella on vulkaanista aktiivisuutta, mutta järven pohjalta ei ole saatu tietoa siitä. Järven poikki kulkee harjanne, joka jakaa sen kahteen syvään osaan. Vuonna 2005 siitä löydettiin myös saari, ja satelliittimittausten perusteella voidaan päätellä, että sen pohjalla on sedimenttikerros. Järvessä on myös havaittu tapahtuvan 1–2 senttimetrin vuorovesivaihtelua. On mahdollista, että ammoisen veden lisäksi järvessä on mikrobitasoista elämää. Siksi sitä tutkitaan hyvin varovasti, jotta porauksilla ei saastutettaisi vettä tai siellä olevaa elämää.

Gambit Esports on pudottanut OG:n ESL One Katowice -turnauksesta. Häviäjien lohkossa käyty ottelu ratkaisi sen kumpi joukkueista jatkaa tietään finaaliin ja kumpi joutuu tyytymään kolmanteen sijaan turnauksessa. Suomalaisittain ottelu oli mielenkiintoinen, sillä OG:n riveissä pelaa kaksi kotimaista tuttavuutta: Jesse ”JerAx” Vainikka ja Topias ”Topson” Taavitsainen OG hävisi Gambitille erin 0-2. Tämä tarkoittaa sitä, että OG sijoittui turnauksessa kolmanneksi ja tienasi 35,000 dollaria. Vaikka tiimi joutui taipumaan molemmissa kohtaamisissa, oli joukkueella rautainen tahto: ‌‌‌‌Jos tweetti ei näy voit katsoa sen täältä Venäläinen Gambit Esports on suhteellisen nuori ja vain vähän menestystä saanut joukkue. Katowice-turnauksen aikana tiimi on kuitenkin päässyt näyttämään kyntensä ja voitto hallitsevaa The International -mestaria vastaan tekee varmasti hyvää kokoonpanon itsetunnolle. Turnaus on ollut mielenkiintoinen, sillä Dota 2:n tämän kauden menestyneimmät joukkueet eivät osallistuneet tapahtumaan. Viisi tämän hetken pelätyintä joukkuetta on pelaamassa samaan aikaan järjestettävässä MDL Macau -turnauksessa. Kyseisen turnauksen voitti Team Liquid, joka nettosi voitollaan yli 100,000 dollarin palkintopotin. Samuli Leppälä Olen kuvataidekasvattaja ja toimittaja. Elän omassa pelien, kulttuurin ja kirjojen maailmassa. Arvostan huonoa huumoria ja hassuja hattuja. Blogi: Varapeli

Tervetuloa tutustumaan rakkaan ainejärjestömme hallituksen toimintaan. Sivustolta löydät myös hallituksen kokouksien kokoustiivistelmät, sekä yhteystietomme yhteydenottoa varten. Mikrovillus ry:n uusi hallitus valitaan joka vuosi syyskokouksessa, johon kaikki ainejärjestömme jäsenet ovat tervetulleita. Uusi hallitus aloittaa välittömästi toimintansa, vanhan hallituksen opastettuaan ja kerrottuaan salaisuutensa ja vinkkinsä uudelle hallitukselle loisteliaan menneen hallituskautensa jälkeen. Hallitustehtävät Puheenjohtaja: Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu valvoa ja ohjata yhdistyksen toimintaa sekä toimia hallituksen kokouksien johtajana. Lisäksi hän toimii edustamansa yhdistyksen edustajana monissa erilaisissa tilaisuuksissa. Puheenjohtajalla on siis paljon erilaisia vastuutehtäviä ja toimiikin useasti välittävänä elimenä ainejärjestön ulkopuolelle. Toimintansa ytimenä ja punaisena lankana puheenjohtaja voi kuitenkin pitää tehtäväänsä hallituksen ja koko ainejärjetön toiminnan organisaattorina, jonka tulisi pitää langat käsissään ja näin luoda yhtenäinen ja hallituskaudet ylittävä toiminnan kulttuuri ainejärjestöönsä. Varapuheenjohtaja: Varapuheenjohtajan tärkein tehtävä on toimia puheenjohtajan tuuraajana kokouksissa, jos tämä estyy tulemasta paikalle. Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan työpari. Tehtäviin kuuluu myös edustaa ainejärjestöä tämän kanssa. Varapuheenjohtajalla ei ole muita sen isompia kiinteitä tehtäviä. Tilannekohtaisesti hän voi ottaa harteilleen muita ainejärjestön ja hallituksen projekteja ja vastuutehtäviä, paitsi niitä, joilla on jo omat vastaavat. Itse olen osallistunut tapahtumien ja villusvaatilausten järjestämiseen sekä työelämäyhteistyön kehittämiseen. Tällä hallituskaudella päätimme, että varapuheenjohtaja seuraa puheenjohtajan kanssa hallituksen sähköpostia ja infoaa sähköpostiin tulleista viesteistä asianomaisille vastaaville. Sihteeri: Sihteerin pääasiallinen tehtävä on kirjoittaa kokouksien pöytäkirjat ja hoitaa arkistointia, sekä ylläpitää jäsenrekisteriä. Sinulla on myös allekirjoitusoikeus. Lisäksi voit toimia puheenjohtajien oikeana kätenä, auttaa tiedotusvastaavia ja keksiä itsellesi lisää tehtäviä. Liikuntavastaavat: Liikkavastaavan tehtäviin kuuluu tombolon ja villuksen viikottaisesta palloiluvuorosta huolehtiminen. Vastaavat vievät tarvittavat pelivälineet vuorolle, tarkastaa osallistujien sykettätarrat sekä vastaa vuoron sujuvuudesta. Tämän lisäksi liikkavastaava voi järjestää ainejärjestölle muita liikuntatapahtumia, esimerkiksi lajakokeiluja ja ainejärjestöjen välisiä pesispelejä. Lisäksi tapahtumiin kuten räkis, säbäliiga sekä liikuntailtapäivä vastaavat voivat koota joukkueen ja innostaa opiskelijoita osallistumaan. Tärkeintä on liikuntainfon jakaminen tiedotuskanavissa sekä opiskelijoiden innostaminen ja kannustaminen osallistumaan erilaisiin liikuntatapahtumiin ja liikkumaan opintojen ohella. 1. Rahastonhoitaja: 1. Rahastonhoitaja vastaa ainejärjestömme tilistä, kirjanpidosta ja pankkikortista. Kauden aikana tehtävänä on maksaa laskut, merkitä kirjanpitoon kaikki mitä tilillä tapahtuu ja huolehtia kuittien/laskujen säilytyksestä. Tässä apuna ovat sähköiset välineet, kuten Dropbox ja Excel. Kauden loputtua rahastonhoitajat yhdessä laativat tilinpäätöksen. Lisäksi rahastonhoitajalla on velvollisuus osallistua hallituksen kokouksiin. 2. rahastonhoitaja: 2. rahastonhoitaja vastaa Mikrovilluksen käteiskassasta. Kassa on mukana mm. Järjestöpäivillä, lipunmyynneissä, haalarimerkkimyynnissä ja niin edelleen. Rahastonhoitaja pitää huolellista kirjanpitoa kassojen saldoista ja tekee tilinpäätöksen hallituskauden päätteeksi. 2. Rahastonhoitajan hommiin lukeutuu myös maksupäätteen käyttö. Rahastonhoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä ja yhdessä pitävät huolta siitä, että ainejärjestöllä pyyhkii taloudellisesti hyvin. 2. Rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu myös haalarimerkit. Tärkein tehtävä on siis päättää joka vuosi vaihtuvien pH & TT-merkkien designit! Hän pitää muidenkin merkkien saldosta ja myynnistä kirjanpitoa sekä tilaa lisää merkkejä tarvittaessa. 2. Rahastonhoitajaan voit olla yhteydessä kaikkesta talouteen, käteiseen ja haalarimerkkeihin liittyvästä! Muistathan aina säilyttää kuitin ostoksistasi! Tiedotusvastaavat: Tiedotusvastaavien tehtävänä on vastata ainejärjestön asioiden tiedottamisesta Villuksen nettisivuilla, whatsapp tiedotusryhmässä ja somekanavissa (esim. instagram). Tiedotusvastaavat päivittävät mm. nettisivujen tapahtumakalenteria ja julkaisevat instagramiin sekä tiedotusryhmään kuukausittaisia tiivistelmiä tulevan kuukauden tapahtumista. Villuksen nettisivujen ylläpito on tiedotusvastaavien tehtävä, siihen kuuluu mm. hallituksen kokouksien tiivistelmien päivitys ”Kokoukset” kohtaan, josta muut voivat käydä lukemassa mitä kokouksissa on käyty läpi ja päätetty. Tiedotusvastaavat huolehtivat myös Mikroinfo nimisen tiedotus sähköpostin lähettämisestä kaikille Mikrovilluksen jäsenille. Tiedotusvastaaviin voi olla yhteydessä jos haluaa vaikkapa jakaa hienoja kuvia tapahtumista Villuksen Instagramiin! 🙂 Kansainvälisyysvastaava: KV-vastaavan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että vaihtarit saadaan mukaan Mikrovilluksen viestintäkanaviin ja että he tietävät Mikrovilluksen tapahtumista ja toiminnasta. Joka kevään ja syksyn alussa biologian laitos järjestää saapuville vaihto-opiskelijoille infotilaisuuden, jonne KV-vastaavan on osallistuttava. Infotilaisuudessa vastaava esittelee Mikrovilluksen, jakaa tarvittavat linkit meidän viestintäkanaviimme ja kertoo vapaa-ajan toiminnasta. KV-vastaavan on syytä huolehtia, että tapahtumista kirjoitetaan kuvaukset aina myös englanniksi ja että ne jaetaan Mikrovilluksen vaihtarikanaviin. Muuten KV-vastaava voi oman harkinnan ja jaksamisen mukaan edistää vaihto-opiskelijoiden integrointia mukaan Mikrovilluksen toimintaan. Loimu-vastaava: Loimu-vastaavana toimitaan yhteyslinkkinä ammattiliittomme kampuspromoottorin ja ainejärjestön välillä. Loimu tarjoaa tukea sponsoroinnin muodossa ainejärjestöille erityisesti työelämään liittyvissä tapahtumissa ja haalareissa, ja vastaavan rooliin kuuluu myös näiden asioiden hoitaminen. Loimu-vastaavan on hyödyllistä osallistua Loimun paikallisen opiskelijajärjestön (Loimun opiskelijat Joensuu ry) toimintaan parhaan tiedon saavuttamiseksi heidän tapahtumistaan LuMet-opiskelijoille. Sosiaalipoliittinen vastaava (SOPO): Sosiaalipoliittisen vastaavan tehtävänä on toimia ainejärjestön opiskelijoiden edunvalvojana. Käytännössä sopon tehtäviin kuuluu häirintätilanteisiin puuttuminen ja niiden ennaltaehkäisy sekä palautekyselyjen ylläpitäminen ja palautteiden eteenpäin vieminen. Sosiaalipoliittinen vastaava huolehtii siis osaltaan opiskelijoiden hyvinvoinnista. Koulutuspoliittinen vastaava (KOPO): Kopo osallistuu opetuksen kehitysryhmän kokouksiin ja tuo opiskelijan näkökulman opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Kopo tekee myös tiivistä yhteistyötä Sopon kanssa. Opiskelijahyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa molempia rooleja. Halkovastaava: Halkovastaavana huolehdit ainejärjestömme Halko -lehden julkaisusta kaksi kertaa vuodessa – jouluna ja vappuna. Tehtävän kuvaan kuuluu mm. juttujen kerääminen sekä tuottaminen ja lopullisen lehden kokoaminen. Koppivastaava: Koppivastaavan tehtäviin kuuluu säännöllisten siivouskertojen järjestäminen ainejärjestön hengailutilassa Kopilla. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu lintujen ruokinnan ylläpito talvisin Naturan sisäpihalla, sekä tarpeellisten tavaroiden hommaaminen Kopille.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt lakialoitteen, joka puuttuu työntekijöiden työaikajoustojen (saldojen kerryttämisen) yksipuoliseen leikkaamiseen. Niin sanottujen työaikaleikkureiden ei pidä kaventaa palkkanauhaa eikä nipistää työntekijän palautumista ja näin riistää työntekijän työhyvinvointia. Myllykoski esittääkin työnantajalle erityistä velvollisuutta huolehtia työn järjestämisestä siten, että työntekijä pystyy tosiasiallisesti hyödyntämään täysimääräisesti kaiken tekemänsä työn. - Kysymys on työelämän perusasiasta: kaikesta säännöllisen työajan ylittävästä työstä on saatava korvaus joko rahana tai vapaa-aikana. Monilla aloilla työaika ylittyy säännöllisesti ja liukumasaldopankki tursuaa yli äyräiden. Krooninen kiire ei salli saldon purkamista ja lopulta saldoleikkuri siirtää korvauksen tehdystä työstä tarkastelujakson vaihtuessa mappi ööhön, Myllykoski sanoo. Asiantuntijatehtävissä on yleistä, että työaikalaissa sallitun tai työehtosopimuksella sovitun enimmäismäärän ylittävät työtunnit leikkaantuvat työaikaleikkurin takia tietyn tarkastelujakson jälkeen ilman, että työntekijä pystyy niitä hyödyntämään. Työkulttuuriin saattaa kuulua oletus, että kiiretilanteissa työntekijät venyvät saldoa kerryttämällä, mutta kunnollista käytäntöä sen purkamiseksi ei ole. Kertyvä työkuorma näkyy työpahoinvointina. - Tällä hetkellä uupuminen ja työpahoinvoinnin lisääntyminen on yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille, ja vastaavasti mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Tiedämme myös, että työhyvinvoinnin puutteista koituu yhteiskunnalle ja yrityksille vuosittain miljardiluokan lasku. Vastuullista politiikkaa on asettaa työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen etusijalle, toteaa Myllykoski. Myllykoski on laatinut lakialoitteen, jossa esitetään työaikalakiin työnantajalle erityistä huolehtimisvelvoitetta. Velvoitteen tarkoituksena on tukea työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista työaikalain valvonnan ja noudattamisen tehostamisen kautta. Lakialoite laiksi työaikalain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa esitetään työaikalakiin lisättäväksi työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta koskevaa pykälää, jossa velvoitettaisiin työnantaja tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan siitä, että työ järjestetään työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti tavalla, joka tukee työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Pykälässä lueteltaisiin nimenomaisesti eräitä yleisimpiä työpaikoilla ilmeneviä epäkohtia, joiden ehkäisemiseen työnantajan tulisi pyrkiä. Huolehtimisvelvoitteen rikkominen lisättäisiin työaikalain työaikarikkomusta koskevan pykälän soveltamisalaan. Toimilla tehostetaan työaikalain noudattamista ja valvontaa sekä puututaan nykyistä selkeämmin harmaaseen ylityöhön, joka voi johtua muun muassa niin sanotun työaikaleikkurin käytöstä, työtuntien työaikakirjanpitoon merkitsemättä jättämisestä, työaikalain mukaisten enimmäistyöaikojen ylittymisestä tai työntekijän liiallisesta työmäärästä. Muutokset korostavat ja selkeyttävät työnantajaa nykyisinkin sitovaa velvoitetta järjestää työ siten, että työntekijä pystyy suoriutumaan siitä työajan puitteissa ja lukemaan hyväksi sekä hyödyntämään täysimääräisesti tekemänsä työtunnit. PERUSTELUT Työajan enimmäismäärästä ja työajanseurannasta säädetään työaikalaissa. Lain mukaan työntekijän työaika (ylityöt mukaanluettuna) ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana. Lain tavoitteena on tältä osin suojella työntekijää liialliselta työnteolta rajaamalla työaikaa, mutta työelämän todellisuudessa tämä periaate ei läheskään aina toteudu. Säännöllisen työajan lisäksi teetettävä ylityö on aina sopimuksenvaraista. Monilla liukuvaa työaikaa noudattavilla työpaikoilla on kuitenkin yleisenä käytäntönä, että säännöllisen työajan ylittävää työtä teetetään liukumasaldoa kerryttämällä. Monet työntekijät tekevät jatkuvasti tällaista työtä heille osoitetuista työtehtävistä suoriutuakseen, jonka seurauksena heille kertyy erittäin suuria määriä liukumasaldoa. Tälle liukumasaldolle on asetettu ylitysten enimmäiskertymä, joka saa työaikalain mukaan olla korkeintaan 60 tuntia. Työntekijällä kuuluisi olla tosiasiallinen mahdollisuus tasata työaikaa pitäen kertymää vähentävää palkallista vapaata. Jos liukumarajat ylittävää kertymää ei pystytä tosiallisesti vähentämään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla, leikkautuvat enimmäismäärän ylittävät tunnit pois leikkautumissäännön (työaikaleikkuri) mukaisesti tarkastelujakson päättyessä. Tällöin syntyy tilanne, jossa työntekijä jää ilman minkäänlaista korvausta (palkallinen loma tai rahallinen korvaus sisältäen mahdolliset ylityökorvaukset) tekemästään työstä. Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta varmistaa, että työntekijä pystyy tosiasiallisesti tasaamaan työaikaansa käyttämään ylimeneviä työtunteja vapaina. Yllä kuvattu enimmäismäärän ylittävien työtuntien leikkaantuminen työaikaleikkurin kautta on joillain toimialoilla varsin yleistä. Insinööriliiton mukaan esimerkiksi teknologia- ja metsäteollisuudessa ongelma koskee merkittävää osaa yrityksistä. Myös suunnittelu- ja konsulttialalla työtuntien leikkaantuminen on yleistä. Liiton vuonna 2021 teettämässä jäsenkyselyssä (n=2736) 32,7% vastaajista kertoi, että saldorajan ylittävät työtunnit vain kertyvät, kun taas 36,5% ei osannut sanoa, mitä näille työtunneille tapahtuu. Noin viidennes (19,8%) vastaajista kertoo, että ei ehdi pitää plussasaldoa pois vapaana. 81% vastaajista puolestaan kertoi, että työnantaja ei ole koskaan määrännyt pitämään kertynyttä plussasaldoa vapaana. Kyselystä ilmenee työpaikkojen kulttuuriin kuuluvan kiiretilanteissa oletus, että työntekijät venyvät sekä tarvittaessa kerryttävät saldoja (89,3%). Kyselyn perusteella voidaan vetää johtopäätös, että saldoliukuman käyttäminen työtehtävistä suoriutumiseksi on työpaikoilla yleistä, mutta tosiasiallinen työajan tasaaminen toteutuu vaihtelevasti. Jollain työpaikoilla plussasaldo voidaan maksaa sopimuksen mukaan työntekijälle rahallisena korvauksena, mitä voidaan pitää jossain tilanteessa hyväksyttävänä menettelynä. Tällöin on kuitenkin riskinä, että työntekijälle tarpeellinen työstä palautuminen jää puutteelliseksi heikentäen työhyvinvointia niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Työhyvinvoinnin heikentymisestä puhuttaessa voidaan käyttää työpahoinvoinnin käsitettä. Työpahoinvoinnin kustannusten laskeminen ei ole yksiselitteistä, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on päätynyt tekemätöntä työtä koskevissa laskelmissaan 24 miljardiin euroon vuodessa. Ammattiliitto Pron laatimissa laskelmissa päädyttiin 10 miljardin euron vuotuisiin kustannuksiin, kun tarkasteltiin rajatummin sairauspoissaolojen, työtapaturmien sekä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia. Kysymys on mittakaavaltaan valtavasta ongelmasta, joka tulee kalliiksi niin työtekijöille itselleen, yhteiskunnalle kuin yrityksillekin. Edellä esitetyistä syistä esitämme työaikalakiin säännöstä työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Vastaavan luonteinen säännös on muun muassa työturvallisuuslaissa (738/2002) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien tekijöiden osalta. Huolehtimisvelvoitetta koskeva pykälä ei loisi työnantajalle suoranaisia uusia velvoitteita, vaan korostaisi ja selkeyttäisi työnantajan olemassa olevia velvoitteita tarvittavin toimin ja hyvin käytännöin varmistaa työn järjestäminen työaikalain ja työehtosopimuksen toteutumisen turvaavalla tavalla. Työnantajan olisi erityisesti varmistuttava pykälän luettelokohdissa erikseen luetelluista seikoista, eli siitä, että: tosiasiallisesti työhön käytettyä aikaa tai aikaa, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä ei jää kirjaamatta työaikakirjanpitoon ja hyvittämättä työntekijälle työajan enimmäismäärän ylityksen, lisä- ja ylityötä koskevien säännösten, liukuvaan työaikaan liittyvän työajan ylityksen enimmäiskertymän, työpaikalla käytössä olevan enimmäiskertymän ylittävien työtuntien leikkautumissäännön (työaikaleikkuri), aloittamis- ja lopettamistyön tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi; työntekijä, joka ei ole antanut lain edellyttämää suostumusta ylityöhön, kykenee suoriutumaan työtehtävistään säännöllisen työajan puitteissa; työntekijä kykenee suoriutumaan työtehtävistään ilman lain mukaisen työajan enimmäismäärän ylittymistä; liukuvaa työaikaa sovellettaessa työntekijä suoriutuu työtehtävistään ilman säännöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymän ylittymistä; liukuvaa työaikaa sovellettaessa työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus työajan tasaamiseen; teetettäessä lisä- tai ylityötä lain mukainen korvaus maksetaan jokaiselta tosiasiallisesti tehdyltä lisä- tai ylityötunnilta tai työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus pitää vapaata sovittaessa lisä- ja ylityökorvauksen antamisesta vapaa-aikana. Lisäksi työaikalain työaikarikkomusta koskevaan 44 §:ään lisätään viittaus esitetyn huolehtimisvelvoitteen rikkomiseen siten, että huolehtimisvelvoitteen rikkominen on työaikarikkomuksena rangaistavaa. Rangaistavaa olisi siten se, että työnantaja laiminlyö tarpeelliset toimet huolehtiakseen työn järjestämisestä työaikalakia ja työehtosopimuksia noudattavalla tavalla, erityisesti erikseen luetellut kysymykset huomioiden. Muutos korostaa ja selkeyttää työnantajaa nykyisinkin sitovaa velvoitetta järjestää työ siten, että työntekijä pystyy suoriutumaan siitä työajan puitteissa ja lukemaan hyväksi sekä hyödyntämään täysimääräisesti tekemänsä työtunnit. Muutos työaikalain työaikarikkomusta koskevaan säännökseen laajentaa samalla myös rikoslain 47 luvun 2 §:ssä säädetyn työaikasuojelurikoksen soveltamisalaa. Työaikasuojelurikoksesta tuomitaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö työntekijän vahingoksi työaika- tai vuosilomakirjanpidon, pitää sitä väärin, muuttaa, kätkee tai hävittää sen taikka tekee sen mahdottomaksi lukea, tai menettelee työaikalaissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta. Säännöksen ala kattaa siis räikeimmät työaikakirjanpidon laiminlyönnit ja sen lisäksi työaikalain työaikarikkomuksena rangaistavaksi säädetyt teot, mikäli näitä jatketaan työsuojeluviranomaisen puuttumisen jälkeenkin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki työaikalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työaikalain (872/2019) 44 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1067/2021, sekä lisätään lakiin uusi 43 a § seuraavasti: 43 a § Työnantajan huolehtimisvelvoite Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa ja työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään, työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan siitä, että työ järjestetään tämän lain ja työpaikalla yleisesti sovellettavien sopimusten mukaisesti. Tässä tarkoituksessa työnantajan on erityisesti varmistuttava, että: 1) tosiasiallisesti työhön käytettyä aikaa tai aikaa, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä ei jää kirjaamatta 32 §:ssä tarkoitettuun työaikakirjanpitoon ja hyvittämättä työntekijälle työajan enimmäismäärän ylityksen, lisä- ja ylityötä koskevien säännösten, liukuvaan työaikaan liittyvän työajan ylityksen enimmäiskertymän, työpaikalla käytössä olevan enimmäiskertymän ylittävien työtuntien leikkautumissäännön (työaikaleikkuri), 17 §:n 5 momentissa tarkoitetun aloittamis- ja lopettamistyön tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. 2) työntekijä, joka ei ole antanut 17 §:n mukaista vapaaehtoista suostumusta ylityöhön, kykenee suoriutumaan työtehtävistään säännöllisen työajan puitteissa; 3) työntekijä kykenee suoriutumaan työtehtävistään ilman 18 §:ssä säädetyn työajan enimmäismäärän ylittymistä; 4) 12 §:ssä tarkoitettua liukuvaa työaikaa sovellettaessa työntekijä suoriutuu työtehtävistään ilman säännöllisen työajan ylitysten enimmäiskertymän ylittymistä; 5) liukuvaa työaikaa sovellettaessa työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus työajan tasaamiseen; 6) teetettäessä työntekijän suostumuksella 16 §:ssä tarkoitettua lisä- tai ylityötä 20 §:n mukainen korvaus maksetaan jokaiselta tosiasiallisesti tehdyltä lisä- tai ylityötunnilta tai työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus pitää vapaata sovittaessa 21 §:n mukaisesti lisä- ja ylityökorvauksen antamisesta vapaa-aikana. 44 § Työaikarikkomus Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 18 §:n enimmäistyöaikaa, 19 §:n hätätyötä, 25–27 §:n vähimmäislepoaikoja tai 30 §:n työvuoroluettelon laatimisvelvollisuutta koskevia säännöksiä taikka 43 a §:ssä säädettyä huolehtimisvelvoitetta, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon. ----------------------------- Julkaistu 17.10.2022 . Kategoriat: Etusivu, Tiedotteet, Valtiopäivätoimet. Valtion varmuusvarastoista vetoapua viljanviljelijöille Jari Myllykoski • 17.8.2022 Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt tänään 17.8. kirjallisen kysymyksen koskien valtion varmuusvarastoissa olevan viljan kotimaisuusastetta sekä huoltovarmuuden näkökulmasta tehtäviä toimenpiteitä, joilla voidaan osaltaan tukea kotimaista elintarviketuotantoa ja erityisesti viljanviljelyä. Valtion varmuusvarastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ylläpitämiä varastoja, joissa säilytetään erilaisia yhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta kriittisiä hyödykkeitä ja raaka-aineita, kuten elintarvikkeita. Varmuusvarastoissa säilytetään viljaa kuuden kuukauden tarvetta vastaava määrä. Maataloudessa on kynnetty syvällä jo pitkään tuotantopanosten kallistumisen ja heikoksi jääneiden satojen vuoksi. Monen maatalousyrityksen kannattavuus on erittäin heikolla tolalla. Tilanne uhkaa paitsi yrittäjien toimeentuloa, niin myös kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta ja sitä kautta yhteiskuntamme huoltovarmuutta. Vakavaan tilanteeseen on puututtava, toteaa Myllykoski. Huoltovarmuuden tavoitteet määritellään valtioneuvoston päätöksessä, jossa mahdollistetaan kotimaisen elintarviketuotannon turvaaminen markkinoiden toimintaedellytyksiä varmistamalla. Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maa- ja metsätalousministeriö voi yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ohjata tarkoituksenmukaiseksi nähdyllä tavalla esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoa. Huoltovarmuusvarastojen raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Jotta kotimaista viljaa saadaan jatkossakin huoltovarmuuden tueksi, on viljanviljelyn oltava mahdollista maataloustuottajille. On tärkeää, että valtio turvaa tarvittaessa markkinoiden toimintaedellytyksiä – nyt on sen aika, Myllykoski sanoo. Kirjallinen kysymys Valtion varmuusvarastojen viljahankinnoista Eduskunnan puhemiehelle Maatalouden ja ruoantuotannon kustannukset ovat nousseet valtavasti lannoitteiden ja energian hinnan kallistumisen myötä. Ruokaviraston mukaan lannoitteiden hinnat olivat maaliskuussa 2022 yli kaksinkertaistuneet viime vuoden tasoon nähden, kun taas energian ja rehujen hinnoissa nousua on ollut muutamia kymmeniä prosentteja – muutokset ovat olleet valtavia tavanomaiseen tasoon nähden.[1] Tuottajahinnat eivät ole pystyneet vastaamaan nouseviin kustannuksiin, joka heijastuu pahenevina kannattavuusongelmina erityisesti alkutuotannossa, kuten esimerkiksi viljanviljelyssä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maatalouden kannattavuuskerroin painuu vuonna 2022 0,25:een edellisen vuoden 0,41:stä – käytännössä tämä tarkoittaa maatalousyrittäjälle neljän euron tuntipalkkaa sekä 0,9 prosentin oman pääoman korkotuottoa[2]. Vaikka viljan hinta on noussut, heikentää tuotantopanosten kallistuminen sekä mahdollinen heikoksi jäävä sato merkittävästi maataloustuottajien jo ennestään vaikeaa tilannetta. Maatalouden kannattavuuskriisillä on vaikutus yhteiskunnan huoltovarmuuteen elintarvikehuollon kestävyyden kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus ylläpitää valtion elintarvikehuollon varmuusvarastoja, joissa säilytettävien raaka-aineiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia[3]. Tietoja varmuusvarastojen sisällöstä kotimaisen viljan osalta ei ole tällä hetkellä julkisesti saatavilla. Valtioneuvoston päätöksessä (1048/2018) huoltovarmuuden tavoitteista todetaan, että ”valtion varmuusvarastoissa pidetään viljaa kotimaisen tarjonnan varmistamiseksi vakavien häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalta siten, että maassa käytettävissä oleva määrä vastaa vähintään kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta ihmisravinnoksi. Lisäksi varmuusvarastoidaan alkutuotantoa varmistavia siemeniä, rehuvalkuaista ja muita välttämättömiä tuotantopanoksia.” Päätöksessä todetaan niin ikään, että ”maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa varautuu ohjaamaan vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa voimavarojen ja alkutuotannon tuotantopanosten käyttöä, elintarvikkeiden tuotantoa ja tarjontaa huoltovarmuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.”. Lisäksi päätöksen mukaan ”kotimaassa toimiva elintarviketeollisuus ja joustava päivittäistavarahuolto turvataan varmistamalla markkinoiden toimintaedellytykset vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta.” Vallitsevassa kustannusympäristössä kotimaisen alkutuotannon tulevaisuus on vaakalaudalla, joka uhkaa ruoantuotannon ja huoltovarmuuden peruspilareita. Kansallisen huoltovarmuuden tavoitteiden ja elintarvikehuollon varmuusvarastojen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kotimainen viljanviljely on taloudellisesti kannattavaa maatalouden alkutuottajien kannalta. Kuten valtioneuvoston päätöksessä todetaan, on vakavissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketeollisuuden turvaamiseksi markkinoiden toimintaedellytyksiä varmistamalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on valtion varmuusvarastoissa säilöttävän viljan kotimaisuusaste? Minkälaisiin toimenpiteisiin maa- ja metsätalousministeriö on ryhtymässä yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi viljanviljelyn osalta huoltovarmuuden näkökulmasta? [1] https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikemarkkinat/ajankohtaista/tiedotteet/2021/elintarvikeketjun-kustannuskriisi-vaatii-valittomia-ja-konkreettisia-toimenpiteita/ [2] https://www.luke.fi/fi/uutiset/maatalouden-kustannuskriisi-painaa-kannattavuutta [3] https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/ajankohtaisia-kysymyksia-ja-vastauksia-huoltovarmuudesta Julkaistu 17.8.2022 . Kategoriat: Etusivu, Tiedotteet, Valtiopäivätoimet. Luopumistuen ansiotulorajoitteen poistolla tasa-arvoa eläkeläisille ja helpotusta maatalouden pulaan kausityöntekijöistä Jari Myllykoski • 5.5.2022 Maa- ja metsätalousvaliokunta on tänään hyväksytyssä mietinnössään kannattanut yksimielisesti hallituksen esitystä, jossa esitetään maatalouden luopumistuen saajille oikeutta käydä ansiotöissä ilman, että se vaikuttaa tuen saamiseen. Jatkossa maatalouden harjoittamisesta luopunut tukeen oikeutettu voi osallistua esimerkiksi maatalouden kausi- ja tilapäistöihin ilman tuen keskeyttämistä. Muutoksella tehdään pysyväksi koronaepidemian aikana tehdyt määräaikaiset poikkeukset luopumistuen maksamisessa. Koronakriisin aikana rajojen sulkeutuminen aiheutti pulan kausityöntekijöistä. Esimerkiksi Ukrainasta on tullut kausittain noin 16 000 henkilöä, joista yli puolet on miehiä. Ukrainassa puhjenneen sodan myötä tilanne on kiristynyt entisestään, sillä aiemmin kausitöissä olleet miehet ovat nyt puolustamassa maataan, sanoo Myllykoski Muutoksella mahdollistetaan osaavan työvoiman saamista työntekijäpulasta kärsivälle maataloudelle ja puutarha-alalle sekä laajemminkin edistetään työvoiman saatavuutta maaseutualueilla. Valiokunta on jo aiempaa, väliaikaista ansiotulorajan poistamista koskevaa säännöstä käsitellessään pitänyt tarpeellisena selvittää, että tulisiko järjestelystä tehdä pysyvä. Muutos on myös tärkeä yhdenvertaisuutta edistävä tasa-arvoteko eläkeläisten näkökulmasta. Työeläkkeellä olevilla on mahdollisuus työskennellä ansiotyössä eläkkeellä ollessaan. On erittäin tervetullutta, että myös maatalouden harjoittamisesta luopuneet voivat halutessaan jatkaa työpanoksensa ja ammattitaitonsa hyödyntämistä ilman luopumistuen menettämistä, Myllykoski toteaa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja se astuu voimaan taannehtivasti 1. tammikuuta 2022 alkaen. Julkaistu 5.5.2022 . Kategoriat: Etusivu, Tiedotteet. Maksuhäiriömerkinnän poistuminen nopeutuu – hyvästit vuosia kestävälle kakkosluokan kansalaisuudelle! Jari Myllykoski • 30.3.2022 Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilen merkittävää uudistusta maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä. Jatkossa maksuhäiriömerkintä poistetaan kuukauden kuluttua velan suorittamisesta, kun tähän asti merkinnän poistumista on saanut odottaa vuosien ajan. Vasemmiston pitkäaikainen tavoite ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi on vihdoin toteutumassa! Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on tehnyt asiasta vuosien aikana jo useamman lakialoitteen, jotka ovat saaneet laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Viimeisin aloite yhdistettiin valiokunnassa hallituksen esityksen käsittelyyn. - Maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentäminen toi eduskunnassa kahdeksan puoluetta yhteen. Haluan kiittää erityisesti Arto Satosta, Ville Vähämäkeä, Arto Pirttilahtea, Outi Alanko-Kahiluotoa, Joakim Strandia, Katja Taimelaa ja Antero Laukkasta yhteisestä aloitteesta. Erityisesti ajattelen kuitenkin heitä, joiden jokapäiväiseen elämään asia vaikuttaa. On kohtuutonta joutua viettämään kakkosluokan kansalaisen elämää vuosien ajan, vaikka velat olisivat jo maksettu, sanoo Myllykoski. Maksuhäiriömerkintöjä on viimeisimpien tietojen mukaan lähes 390 000 henkilöllä, eli lähes kymmenellä prosentilla aikuisväestöstä. Määrä on kasvanut lähes viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti nuorten, matalasti koulutettujen ja erilaisissa elämän murroskohdissa olevien osuus merkinnän saaneista on korostunut. Merkintä vaikeuttaa huomattavasti niin vakuutuksen ottamista, puhelinliittymän avaamista kuin vuokra-asunnonkin saamista tai voi jopa estää työpaikan saamisen tietyiltä aloilta. Myös yritystoiminnan aloittaminen tai kehittäminen hankaloituu olennaisesti. Sitkeässä pysyvä maksuhäiriömerkintä ei ainoastaan rajoita taloudellisia mahdollisuuksia, vaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Tieto merkinnän nopeasta poistumisesta voi myös toimia kannustimena velan suorittamiseen, koska jatkossa tarjolla on selkeä keino oman tilanteen kohentamiseksi. -Vaikka valo jo häämöttää tunnelin päässä, on lain voimaantulossa harmillinen puolen vuoden viive. Järjestelmiä tulee päivittää, mutta jokainen päivä kärsimyksen pitkittämistä tuntuu tässä tilanteessa epäoikeudenmukaiselta, toteaa Myllykoski. Ruotsissa vastaavan uudistuksen todettiin lisänneen merkittävästi työllisyyttä, edistäneen alueellista liikkuvuutta, parantaneen ansioita sekä lisänneen luotonantoa – myönteiset vaikutukset ovat selkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta! Maksuhäiriömerkinnän pitkä kesto on ollut kaksoisrangaistus, joka estää uuteen alkuun pääsemistä. Uudistus on tärkeä niin yksityishenkilöiden kuin yrittäjien kannalta. Tässäkin on yksi hallituksen työllisyysteko, jota näyttää epäilijöille, jatkaa Myllykoski.

Nyt olen kyllä samaa mieltä Jussi Lähteen kanssa, joka aamulla tuomitsi radiossa Ryhmäteatterin tyylin käsitellä politiikkaa. En ole kyllä Eduskunta-näytelmää nähnyt enkä näe, mutta Jussin kuvauksen ja monen rinnakkaisen esimerkin valossa voin uskoa, että se liittyy samaan summittaisesti huitelevaan ja epä-älylliseen poliittisen satiirin perinteeseen kuin monet tv:ssä nähdyt yritelmät tällä saralla. Jos poliitikot näytetään kuolaavina ja sekavia mökeltävinä idiootteina, kritiikin kohdetta ei ole kovinkaan tarkasti saatu jyvälle. Tuntuu siltä, että nuoret teatterinerot eivät osaa eivätkä välitä tuntea mitä siellä vallan käytävillä todella tapahtuu. Helpointa on lähteä omien ennakkoluulojen kyytiin. Monet ovat lisäksi hirveän pahoillaan siitä, että näitä vaalirahasotkuja ei ole otettu tarpeeksi uudelleen pyykkiin kampanjoissa ja keskusteluissa – mikä vahinko tosiaan: niissä piehtaroimalla maa varmaankin saataisiin ohjatuksi talouden karikoista parempaan tulevaisuuteen. Moraalin korostuksessa haisee helposti hurskasteleva tekopyhyys. Kuinkahan puhtaita pulmusia ne kivien heittelijät itse oikein ovatkaan. On jätettävä vaalit omaan onneensa; toisessa ympäristössä tuloksia saatamme seurailla. En toivo perussuomalaisille vyörymävoittoa enkä usko, että heillä on toteutus- saati läpimenokelpoisia ideoita todellisiin ja kestäviin uudistuksiin. Kunhan pitävät ääntä ja sekoittavat kuvioita, ja monia sekin virkistää. Jussi Halla-aholle toivon silti menestystä, Eiran poika on sympaattinen intellektuelli ja tervehdyttävä virranjohdin. äänestin ennakkoon esimerkillistä maahanmuuttajaa, enkä näen näissä kannanotoissa edes ristiriitaa. Enkä oikeastaan kaipaa mitään suurta muutosta: asiat ovat mielestäni hoituneet vähintään kohtuullisesti päättyvällä vaalikaudella – varsinkin kun otetaan yllättävät kriisit ja katastrofit huomioon. Kuka ne olisi ja millä keinoin paremmin klaarannut? Keväistä on kaupungilla. Viimeistä kertaa Yrjönkadun uimahallissa, sitten katsastettiin vielä toinen pohjoismainen elokuva Engelissä: Ruotsalainen avioliitto. Hyvä idea, hauska asetelma, mutta ihmeen nihkeä toteutus. Eikö ruotsalaisilla todella enempää ole elämäniloa, mielikuvitusta ja vaihtelun taitoa? Ottivat leikkisän kokeen turhan vakavasti. Nyt ei muuta kuin matkalaukku esiin ja pientä pakkailua. Jos päivät eivät tekstistä heti täyty, niin hiven malttia; vielä keritään ja palataankin, toivon mukaan. Ja hyvää Pääsiäistä. Perjantai 15.4.11 Miten komea on moderni koulu! Vierailin Järvenpään lukiossa, joka on kuulemani mukaan maan toiseksi suurin. Siltä se vaikuttikin. Rakennuksen suunnitelma kuin Nokian pääkonttorissa: kirkkomainen ylös aukeava avaruus, mahdollisuus kohdata helposti ruokalassa, aulassa, käytävillä. Suuri oppilasmäärä uppoaa luontevasti väljiin tiloihin. Opettajiakin 60, joista tapasin äidinkielenopettajat ja historiaakin oli mukana. Ensimmäinen luentoni siis Juhani Ahosta auditoriossa, joka nousi jyrkästi ja toi kuulijat lähelle. Täpötäyteen tuli lukiolaisia, portaita myöten. Rehtorikin vaivautui paikalle. Olen vihdoin oppinut käyttämään kuvia, mikä antaa enemmän ryhtiä ja elävyyttä esitelmiin. Tuntui että onnistuin, tuli lämmin tunne, ehkä oppilaatkin saivat jotakin. Ainakin kuuntelivat hiirenhiljaa. Tästä voidaan Aho-vuotta hyvin jatkaa. Pyörähdin paluumatkalla Aholan pihassa, pian kai sielläkin alkaa sesonki ja tapahtumat pyöriä. Vahinko vain että se niin vähän enää vastaa alkuperäistä. Illalla Marjan toivomuksesta katsomaan tanskalais-ruotsalaista elokuvaa Kosto, joka valittu Oscareissa muun maailman parhaaksi ja joka jokaisen kasvattajan kuulemma pitäisi nähdä. Varmaan hyvä, mutta en pidä näin kireästä ja vakavasta ja äärilleen opettavaisesta väkivaltaleffasta. Elokuvasta pitäisi jäädä kiva vapauttava ja uutta oivaltava fiilis, tästä jäi painava ahdistus ja paha mieli. Torstai 14.4.11 Jospa jo päästäisiin vaaliväittelyistä. Ihailtavaa sitkeyttä osoittavat puheenjohtajat. Palkittakoon heidät runsailla äänillä. Laitettiin taas kuvia Södikalla, kova kolmen tunnin sessio, mutta tuleepa rikas ja elävä kuvitus Ahoon, sen voi jo sanoa. Monia ennen julkaisemattomia, runsaudenpula vain vaivaa. Hienoa tehdä kirjaa, kun kustantaja ottaa näin tosissaan. Tekstiin hyökätään pääsiäisen jälkeen. Amos Ozin Ehkä jossakin muualla (1966) on ensimmäinen laajemmin muille kielille käännetty kibbutsin kuvaus, eloisa rakkaus- ja kollektiiviromaani, hyvin pro-israelilainen, ei kuitenkaan kiusallisuuteen saakka propagandistinen, sillä maan ja kansan heikkoudet kuvataan siekailematta. Vihollisia on vuorilla rajan tuntumassa ja viekoittelijoita diasporassa Saksassa. Moraalin kestävyydestä erisuuntaisissa paineissa on kysymys. Virta avasi suorasukaisen puhuttelun pedofiliasta ja oman käden oikeudesta. Kiintoisaa oli sekin harvinaisempi piirre, että päähenkilö on niin epäsympaattisesti väärässä suhteessa alaiseensa. Beck ja Wallander omaavat samoja piirteitä, mutta pehmeämmin, ruotsalaisella sordiinolla. Muutama laina (Virta ja tytär, Gunvaldin kotiversio etc.) pistää silmään. Kevät hurmaa ja kiihdyttää. Hyvien päätösten, ideoiden tulva. Koetetaan pidätellä. Keskiviikko 13.4.11 Joko pitäisi jännittää vaaleja? Että kuka hiuksenhienosti voittaa? Sehän sunnuntaina selviää liki puolessa tunnissa. Sitten aletaan jähnätä hallitusta, ja siinä sitä vääntöä riittää, hyvässä lykyssä juhannukseen saakka. Joten otamme rauhallisesti. Seurailemme tuloksia matkoilla ja ehdimme vielä hyvin mukaan loppupeleihin. Ei lätkän mestaruuskaan ole ihan äkkiä selvitetty. Kaikkea on pitkitetty ja myöhennetty. Maaliskuu oli railakkaampi vaalikuu, pitkä kampanja koettelee katsojankin kestävyyttä. Ihailen ja säälin puolueiden puheenjohtajia: millä ihmeellä he jaksavat virittyä ilta illan jälkeen samoihin kysymyksiin? Toimittajien asenne on yleensä sama kuin opettajan, joka kuulustelee kolttosiin syyllistyneitä tenavia. Voisikohan Euroopan valtavista talousongelmista puhua ihan rauhassa, vaihtoehtoja puntaroiden, asioita kirkkaasti läpivalaisten. Siten että tunnustettaisiin tietyt yhteiset pohjatiedot ja kerrottaisiin ne selkeästi kansalle. Ehkä se kauhistaisi meitä liiaksi. Mehän palailimme taas kaupunkiin, minä parkkeerasin matkalla Riihimäelle ja pidin luennon kansalaisopistossa, Marja hyppäsi junaan. Kotona läimähti silmille ET-lehden kansi, missä totta puhuen olemme siinä kauniimpia kuin luonnossa. Marjan ottamat matkakuvat näyttävät aika hauskoilta. Ja matkat jatkuvat. Eilisillan Krupp kruunasi hienon sarjan. Olisihan meilläkin teollisuussukuja, draamallisia tarinoita, vaikka ei tämän veroisia. Kuka tekisi Juuso Waldenista, kuka Antti Ahlströmistä? Eipä tv ole tarttunut Herlinienkään tarjolla olevaan taruun, KOM-teatteri siitä jonkun siivun sieppasi. Ehkä en ole huomannut vireillä olevia suunnitelmia. Minä näpersin korteni kekoon (tai tyhjiöön) patruuna Julius Johnsonin monologilla Kuokkalan kartanossa. Siitäkin voisi jotakin enemmän lihottaa. Tiistaiaamuna 12.4.11 Valpas Hbl esittelee Lucas Granachin näyttelyn Luxembourgin museossa Pariisissa. Kävin sen katsomassa ohikulkeissani viime kuussa. Tarkat turvatoimet jäivät mieleen, myös taulut, joissa vanha keskiaikainen jäykkyys oli juuri järähtämässä eloon renessanssin ja uskonpuhdistuksen myötä. Dan Sundell kirjoittaa varmaan ihan oikein, että Granach oli parhaimmillaan aiheissa, jotka häntä eniten innostivat eli alastomissa naisissa. Hänen näkemänään Aatami ja Eeva kypsyivät kuvaelmista eläviksi ihmisiksi. Verraton on kuva irstaasta viettelijästä ja nuoresta neidosta, joka torjuessaan äijän samalla pujottaa kätensä tämän rahakukkaroon. Se on painettu Hbl:n arvioon. Eilen ei tapahtunut mitään erityistä, verkkainen tihkusateinen päivä. Ai niin, öljyä sentään tuli heti aamulla, ja nyt talo on taas vakaalla kannalla. Luen Amos Ozin mainiota romaania Ehkä jossain muualla, Kai Kailan hieno suomennos. Kibbutsin kuvaus 60-luvulta tarjoaa hyvän johdatuksen Israeliin, minne pian vaaroja uhmaten rynnistämme. Francon ajassa eletään lopun aikoja yhä kiristyvissä tunnelmissa. Espanjan poliittinen todellisuus heijastuu hyvin Alcantaran perheen omiin ongelmiin. Meiltä jäi muutama osa tässä välillä näkemättä, pitääköhän harsia kokoon areenalta vaiko odottaa kesäisiä uusintoja. Henkilöitä pidämme aivan elävinä, osana omaa perhettä. Sunnuntai 10.4.11 Aamulenkillä Myllykolussa. Sekin on Hämeenkyrön kunniaksi todettava, että tehdään ainakin suuria kunnostussuunnitelmia ja tiedotetaan niistä näkyvästi. Kaipa täällä sitten työtkin alkavat. Pieni pelko on edelleen siitä, ettei vaan tehdä liian korskeaa. Kun Myllykolun ominaisluonne on vaatimaton, luonnonläheinen ja alkukantainen. Esimerkiksi näyttämölle johtava silta ei suinkaan ole ”tullut tiensä päähän”, kuten Vilja Pylsy hauskasti ilmoittaa. Se on vankkaa ja kestävää tekoa, eikä sen yli millään maansiirtokoneella tarvitse pyrkiäkään. Ollaan kumminkin toivorikkaita. Täytyy tästä jo etsiskellä työhanskoja tulevia talkoita varten. Pannaan samalla kuntoon Töllinmäki. Huikaisevan kauniita kevätpäiviä, viiltävän tuulisia. Tänään ajettava edestakaisin Jyväskylään Kuokkalan kartanoon katsomaan kuinka se syksyllä tilauksesta kirjoittamani monologi Patruunan parhaat vuodet toimii Kunto Ojansivun esittämänä. Hyvin toimi, eloisa ja rehevä esitys. Läpileikkaus 1800-luvun lopun taloudellisesta noususta erään self made manin kokemana. Rosoa ja rönsyä riittämiin. Ehkä näyttämölle lisätty ”omantunnon ääni” oli vähän turha, mutta jos siitä on tukea esittäjälle niin mikäs siinä. Monologi antaa kartanon patruunan, kauppaneuvos Julius Johnsonin kertoa vaiherikkaasta elämästään, yksin, koska hänen illallisvieraansa Joel Lehtonen ei koskaan saavu paikalle. Kauko Sorjosen tekemä tilaus koski nimenomaan yhden näyttelijän esitystä. Tapahtumapaikka on autenttinen, saliin mahtuu puolisensataa katsojaa. Esityksiä jatketaan kuulemma syksyllä, yksi on vielä ensi lauantaina. Viemisinä kotiin ruusu, kirja Viivi Lönnistä ja esityksen juliste. Marja iloinen, kun palasin taas hengissä. Haluaa juuri katsoa kuinka Katri pärjää Idolsien tuomarina, varmaan loistavasti. Kukaties kohtaamme Wallanderin merkeissä myöhemmällä. Lämpötila on noussut jo kahdeksaantoista, hienoa. Viihdyn täällä yläkerran työhuoneessa, joka on kaikista paras huoneeni. Ikkunasta rauhoittava kevätiltainen näkymä yli lumipälvisen pellon Saavutukseen ja järvelle. Vain yksi talotulokas särkee harmonian. Kuultiin uhkaava tieto Kierikkalan puolelta: pelto myynnissä siitä upeimmalta aukeamalta. Otettava tarkemmin selvää mitä siellä meinataan. Agricolan päivä 2011 Torilla parveili kansanedustajia. Mikko Alatalo rupatteli Mietaan kanssa, kotimaista ruokaa ainakin puolustettiin ja urheilua. Kimmo Sasi tuli kiireellä naapuriteltalle. Päivi Klasuntytär Hiltunen taiteili siinä välissä. Soppaa ja kahvia saatavilla. Jotensakin ankean näköistä touhua, en hevin ryhtyisi. Tapasimme Hämeenkyrön innokkaimman perussuomalaisen (korkea kirkollinen arvo), joka veikkasi Soinin porukalle 25 edustajanpaikkaa! Toiveet tosi korkealla, tuskin toteutuvat. Aina välillä tulee arvostelluksi hyvää Hämeenkyröä ja varsinkin sen uneliasta kuntaa. Mutta on täällä paljon hienoja puolia. Ei missään saa niin hyvää, nopeaa ja henkilökohtaista palvelua kuin täällä. Eilen jo RTV-kaveri tuli katsomaan tv-koneen ongelmaa, ja tänään varsinainen antennitaituri Marko Kallio työparinsa kanssa pani asiat loistavaan kuntoon. Uusittiin koko vanhentunut antennisysteemi. Jo alkoi kuva näkyä. Eikä sovi unohtaa putkitaiteilija Viitasta, jonka neuvojen ja asiantuntemuksen varassa on talon öljylämmitys ja vesihuolto ollut jo parikymmentä vuotta. Nytkin saatoin puhelimella konsultoida Raimon kanssa, kun olen taas unohtanut monta niksiä. Vastarannalla kävimme rapusopalla Ari Suutarlan ja Kirstin luona ja neuvottelemassa tulevasta Waltari-seuran Israelin matkasta. Ari rauhoitteli Marjan pelkoja, tosin kertoi samalla eräästä pommikokemuksestaan edellisillä matkoilla. Se on Herrassa, totesimme. Eiköhän me jotenkin pärjätä. Voitiin siis illalla katsella kuorokisaa, jossa Hietasen Leena lauloi Vanajan joukkueessa, vaan eipä päässyt enää jatkoon hyvästä esityksestä huolimatta. Eivät päässeet turkulaisetkaan, vaikka Marjan ystävä Satu Luukkonen heitä pontevasti johti. Muodostelmaluistelua (näitä ”kissanristiäisiä”) vielä ihasteltiin; paremmin nämä naiset maailmankisoissa pärjäävät kuin jääkiekkoilijat nykyisin. Vai kuinka Kari Jalonen? Lämmitin leivinuunin ja saunottiin rattoisasti. Joten elämä alkaa hiljalleen palailla tähän kohmettuneeseen residenssiin. Perjantai 8.4.11 Oliko lämmin vastaanotto maalla, kun tulimme? öljy lopussa, talo kylmä, tv-kuvaa ei näkynyt ja postilaatikon kansi retkotti jossakin hangessa. Lipputangon narutkin karanneet. Jonkin verran on tuullut näköjään, ehkä jopa myrskynnyt. Ankara talvi on kuluttanut öljyä enemmän kuin koskaan. Eikä sitä Vuorinen heti tänään pystynyt toimittamaan. Oli turvauduttava kanisteripeliin. Talo alkoi hitaasti lämmetä, nousi kuudesta jopa yhteentoista asteeseen, mutta kestettiin vaan. Tv:n kanssa oli hullumpaa, ei tullut signaalia. Kunnes huomasin, että koko antenni oli lentänyt jorpakkoon. Huomenna toivoa korjauksesta. Maalla kaikki huolet karkaavat niskaan. Ranskassakin oli lempeämpää. Mutta mentiinpä katsomaan viimeinen Sydämen asialla naapuriin Ylivakerille ja hoidettiin samalla tärkeä paperiasia kuntoon. Kuultiin kylän kuulumiset pitkän poissaolon jälkeen. Torstai 7.4.11 Kuvituskokous Södikalla, innostava. Jukka Kukkonen löytää aarteita, kaikki toimii. Katselin päälle naturalistien näyttelyn Atskissa: komeaa, kookasta, raskasta. Tuttua aikaa, juuri Aho-kirjaan vietyjä teemoja. Kiintoisasti yhdistetty valokuvia, liikkuvia kuvia ja maalauksia. Elokuva-arkistossa Chabrolin Bellamy, ei suinkaan Maupassantin romaanin mukaan, vaan tämänpäiväinen rikostarina, pääosassa Gérard Depardieu hieman Maigretin tyyppisenä, lomailevana poliisina. Mukava juttu. Arkistossa näkee mitä ei kaupallisessa useinkaan. Marja kunnostautui valtavasti: leipoi Chartresista ostamallaan vuoalla aitoja Madeleine-leivoksia ranskan kurssin päätökseen! Marcel Proustin hengessä siellä juhlittiin. Katsottiin Virta-sarja alku neloselta, ei hullumpi. Aika selviä lainoja Beckistä, Wallanderista, jopa Francon ajasta. Mutta todentuntuista, luontevaa, vähän jännitettäkin. Virmavirta ja Sallinen aitoja. Keskiviikko 6.4.11 Bussilla Lahteen, kyyti Hollolaan – puhumaan Sillanpäästä! Ikäihmisten yliopistossa on valppaita, tarkkaavaisia, keskustelevia kuulijoita. Tuntui nostalgiselta. Lukaisin matkalla Eppu Salmisen Lasten ristiretkestä kaukaisen tuntuisia rähinöitä Teatterikorkeassa, tuskin olisivat enää mahdollisia. Muistanpa ajat, käväisin itsekin tuntiopettajana, en viihtynyt. Hämeenkyrössä kuulutetaan taas kunnostustöiden alkamista Myllykolussa ym. – kunhan sitten rahat järjestyvät ja työt todella alkavat. Hanke mitä merkittävin. Maikkarin vaalikeskustelussa kaikki olivat hyviä. Tuli melkein lämmin tunne: maa onkin hyvissä käsissä. Jos vain ulkoiset olosuhteet olisivat myötä, mitä ne eivät ole. Ennakkoäänestys alkanut.

Suomalaisille tuttu GORE-TEX®-materiaali on erinomainen valinta Suomen vaihteleviin sääolosuhteisiin. GORE-TEX®-materiaali on hengittävää ja vedenpitävää. Erityisesti talvisiin olosuhteisiin GORE-TEX®-materiaalilla varustettu kävelykenkä tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon talven rientoihin. Tälläiseen kenkään, kun vielä yhdistää nastat niin saa itselleen laadukkaan ja turvallisen talvikengän. Icebug mallistossa olevien nastallisten talvikenkien GORE-TEX® Insulated Comfort -vuori tekee kengistä vedenpitävät ja lämpimät. GORE-TEX® eristää kylmän ja loskan kengän ulkopuolelle sallien samalla kenkien sisäpuolisen kosteuden haihtua pois. Sen ansiosta kengät pysyvät aina lämpiminä ja kuivina jalkojasi vasten. Icebug-kenkien BUGrip®-pohja tarjoaa GORE-TEX®-kenkin luotettavaa pitoa talven liukkaille. Pohjaan valetut 16 hiiliteräksistä nastaa toimivat itsenäisesti ja älykkäästi, ja nastat tekevät kengistä pitävät peilijäältä asfaltille. Voit liikkua rennosti ja turvallisesti – Icebug-nastakengät huolehtivat pidosta. Icebug-nasta- tai -kitkakengät sekä GORE-TEX® ovat lyömätön yhdistelmä Suomen olosuhteisiin. #gore-tex Tilaa uutiskirje Pysy ajan tasalla Icebug-uutisten ja tarjousten avulla. Uutiskirjeemme tarjoaa inspiraatiota ja sisältää tietoa erikoistarjouksista, uutuustuotteista, kilpailuista sekä muista ajankohtaisista asioista.

Murskaa valkosipulinkynnet mortteliin, lisää valkopippuri ja nypi joukkoon rosmariinin lehdet. Jauha morttelissa, kunnes saat aikaan paksun tahnan. Raasta joukkoon appelsiininkuorta ja lisää lopuksi balsamico, sekoita. Asettele leivinpaperille tai tuorekelmulle prosciuttosiivut niin, että ne ovat hieman limittäin ja muodostavat fileen pituisen levyn. Hiero maustetahna fileen pintaan ja nosta file prosciuttolevyn päälle. Kääri prosciutto tiukaksi paketiksi fileen päälle ja varmista paketin koossa pysyminen halutessasi puuvillanyörillä. Sivele fileen pintaan hieman oliiviöljyä ja paista uunivuoassa n. 30 minuutin ajan, 10 minuutin välein käännellen. Kuori porkkana ja sipuli, ja silppua ne yhdessä sellerin kanssa isohkoksi silpuksi. Sekoita kulhossa vehnäjauhot kasvisten kanssa. Lorauta paistokasariin hieman oliiviöljyä ja ruskista kasviksia keskilämmöllä muutaman minuutin ajan. Kaada joukkoon hieman kuumaa vettä ja kaavi jauhot kasarin pohjasta huolellisesti. Kaada sekaan punaviini ja kuumenna kuplivaksi. Anna hautua n. 10 minuutin ajan. Kun nostat fileen uunista lepäämään, siivilöi kastike erilliseen kasariin, lisää suklaa sekä voi ja vispaa tasaiseksi ja kiiltäväksi. Kuumenna niin, että kastike alkaa kuplia ja sen jälkeen sammuta liesi. Tarkista vielä maku ja mausta tarvittaessa. Tarjoile kastike viipaloidun fileen sekä vaikkapa lohkoperunoiden kera! Kokeile myös Viiden tähden pizzakastike Älä suotta käytä enää kaupan valmiita pizzakastikkeita! Tämä kastike valmistuu hetkessä ja maistuu uskomattoman hyvältä! Valmista pizzat vieraillesi ja tarkkaile, kuinka moni kysyy kastikkeen alkuperää ;)

Oli kyseessä sitten konsernisivusto, tuhansien tuotteiden verkkokauppa, tai ihan vain yksityishenkilön kotisivu, niin jokainen asiakkaamme on silti yksilöllinen: Miksi siis verkkosivustojen pitäisi olla rakennettu samalle pohjalle kuin muidenkin? Emme siis käytä sivustojemme rakentamisessa valmiita sivupohjia, kuten monet muut, vaan rakennamme verkkosivuston ulkoasun värityksineen ja sen typografian aina erikseen asiakkaan toiveiden mukaisesti. Siksi uskallamme antaa sivustoillemme tyytyväisyystakuun: Asiakas saa täsmälleen sellaisen sivuston ulkoasultaan ja ominaisuuksiltaan kuin haluaa. Käytettävyys on tärkeä osa-alue verkkosivustoilla ja erityisesti verkkokaupoissa, ja siksi kiinnitämme siihen suurta huomiota. Nykyään noin 75 % sivustokäynneistä tehdään mobiililaitteilla, joten rakentamamme sivustot ovat luonnollisesti responsiivisia. Ja alusta lähtien sivustomme on suunniteltu teknisesti hakukoneoptimoiduiksi sisältäen edellytykset näkyä orgaanisissa hakutuloksissa. Kauttamme saa myös varsinaista hakukoneoptimointia sisällön osalta. Rakentamillemme sivustoille voidaan integroida mukaan myös esimerkiksi erilaisia markkinoinnin automaation ratkaisuja. Omille sivustoasiakkaillemme tarjoamme myös webhotelli- ja virtuaalipalvelinratkaisuita, jolloin sivustojen turvallisuus voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvittaessa hoidamme myös kaiken ylläpidon sivustolle puolestasi. Ratkaisumme eivät rajoitu pelkästään perussivustoihin: Rakennamme myös avoimen lähdekoodin tuotteisiin pohjautuvat ratkaisut, esimerkiksi CRM- tai LMS-järjestelmät, videoneuvottelujärjestelmät, websovellukset (PWA) ja muut tarvitsemasi palvelinratkaisut. Ja tarvittaessa viemme myös esitteesi, dokumenttisi tai presentaatiosi perinteisistä ja kankeista PDF- ja Powerpoint-muodoista verkossa tai paikallisesti näytettäviksi, näyttäviksi ja ihan uudella tavalla käytettäviksi interaktiivisiksi versioiksi, jotka saavat asiakkaasi hämmästymään.

Tilaa tarvitsemasi vihannekset ja juurekset ravintolasi tai suurkeittiön tarpeisiin. Meiltä saat kaiken perunoista porkkanoihin ja tomaateista kurkkuihin tuoreinaan kokonaisina tai valmiiksi leikattuina. Vihanneksia on saatavilla joko kotimaisina tai ulkomaisina, pyrimme suosimaan lähialueen viljelijöiden tuotteita. Panosta vihannesten korkeaan laatuun ja yrityksemme luotettaviin toimitusaikoihin. Tee tilaus helposti ja nopeasti » Hedelmät Maukkaat hedelmät ruoan valmistukseen - tuoreina tai leikattuina! Maukas maku ja juuri sinun tarpeisiisi sopivat toimituserät ovat toimintamme kulmakiviä. Tuotteet pääsevät perille hyväkuntoisina ja kolhiintumattomina. Tarjoamme korkealaatuiset tuotteet ja kilpailukykyiset hinnat. Ota yhteyttä ja tee tilaus ravintolallesi tai suurkeittiöllesi » Säilykkeet Toimitamme liha-, kala-, hedelmä- ja muut säilykkeet yrityksesi tarpeisiin. Jokainen tilaus on meille arvokas ja pidämmekin huolen, että tavara pääsee perille hyväkuntoisena. Pidämme huolen sovituista toimitusajoista ja siitä, että tilaamasi tuote on varmasti oikea määrältään ja tyypiltään. Ota yhteyttä ja tilaa säilykkeet helposti ja nopeasti » Pakasteet Toimitamme pakasteet vihanneksista hedelmiin ja lihasta kalaan. Monipuolinen pakastevalikoima varmistaa, että keittiösi saa tarvitsemansa tuotteet yhden yrityksen alta. Suosimme tuotteissamme paikallisuutta ja panostamme elintarvikkeiden korkeaan laatuun. Puhtaat raaka-aineet, huolellinen pakkaaminen ja täsmälliset toimitusajat takaavat asiakastyytyväisyyden. Ota yhteyttä ja tee tilaus » Kuivatuotteet Riisit, makaronit, mausteet ja muut kuivatuotteet toimituksineen kuuluvat toimenkuvaamme. Valikoimamme on monipuolinen ja toimitusaikamme täsmällisiä. Sen, minkä tilaat, saat varmasti sovittuna aikana. Huolehdimme keittiöllesi tarvitsemasi kuivatuotteet, niin pienet kuin suuremmatkin määrät. Teemme yhteistyötä luotettavien elintarvikealan yrittäjien kanssa, ja panostamme korkeaan laatuun jokaisen elintarvikkeen kohdalla.

Käytettävissä olevat toimitustavat: Kuorma-auto toimitus alk. 35€ Hiab 6-12m, Kuorma-auto toimitus Pk seutu ja lähialueet Hiab 6-12m, Toimitukset Pk-Seudulle !, Nouto Nikinmäen Myymälästä, Iso paketti toimitus, Yhdistä edelliseen tilaukseen, Rahti painon perusteella, Kuorma-autotoimitus Hiab nostin 6-12m Suosittele Kysy Kuvaus Tiheäkasvuinen pensas, jossa kauniit valkoiset kukat. Kehittää lehdet varhain keväällä ja kukkii touko-kesäkuussa. Soveltuu hyvin suoja- ja aitakasviksi käytännöllisyytensä ja kestävyytensä vuoksi, mutta on näyttävä myös yksittäisenä pensaana. Erittäin vahva lajike ja kaunis kellanoranssi syysväritys syksyllä.

Yli 14 vuotta nuoriso- ja aikuispsykiatrialla työskennellyt psykoterapeutti, perheterapeutti Janne Vikki on erikoistunut tunnesäätelyn vaikeuksiin. Hän on ollut alusta asti mukana Suomen ensimmäisessä nuorisopsykiatrian dialektisen käyttäytymisterapian tiimissä ja jakanut viimeisten vuosien ajan DKT-osaamistaan yli sadalle Lausteen työntekijälle. Koulutusten tavoitteena on ollut tarjota Lausteen henkilöstölle keinoja auttaa asiakkaitaan tunteiden säätelyssä ja pääsemään irti tunteiden säätelemättömyyteen liittyvästä ongelmakäyttäytymisestä. – Suurimmalla osalla lastensuojelun piirissä olevista lapsista on tunteiden säätelyn ongelmia. Ne tulevat esiin hatkailuna, itsensä tai toisten vahingoittamisena ja päihteiden käyttönä, Vikki selittää. Dialektisessa käyttäytymisterapiassa auttaminen lähtee liikkeelle taitopuutosten tunnistamisesta. Puuttuvien taitojen opettelun avulla nuori oppii vaikuttamaan käyttäytymiseen liittyviin tunteisiin. Mitkä ovat olleet Janne Vikille vaikuttavimpia tilanteita hoitotyössä, joissa nuori on saanut apua dialektisesta käyttäytymisterapiasta? Myötätunto tärkeää Vikin mielestä yksi DKT:n tärkeä anti lastensuojelun työntekijöille on auttaa näkemään asiakkaat myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti. – Huonosti käyttäytyvä nuori herättää meissä ammattilaisissakin monia tunteita: vihaa, pelkoa ja suruakin. Jos kykenemme katsomaan nuoren käyttäytymisen taakse, voimme nähdä herkän ihmisen, jolla on taitopuutoksia. Tällöin työntekijän on helpompi suhtautua tähän henkilöön, ja nuorikin aistii sen. DKT:n soveltaminen vaatii työntekijältä oman ajattelun muutosta, mutta onnistunut soveltaminen palkitsee. – Kun lapsi, joka ei tule toimeen omien tunteidensa kanssa, oppii lopulta pärjäämään erilaisten tunteidensa kanssa, hän pärjää muutenkin elämässään, Vikki kiteyttää. Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) DKT on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapiahoitomenetelmä, ja osa kognitiivista käyttäytysmisterapiaa (KKT). Professori Marsha Linehan kollegoineen lähti kehittämään menetelmää alun perin epävakaisen persoonallisuushäiriön hoitoon USA:ssa 1970-luvun lopulla. Suomessa ensimmäiset hoito-ohjelmat käynnistettiin 2000-luvun alussa aikuispsykiatrian puolella. Nykyään hoitomenetelmää käytetään jo isossa osassa nuorisopsykiatriankin yksiköitä. DKT muokkautuu koko ajan ja siitä luodaan uusia sovellutuksia. DKT:n perusolettamus on, että useat potilaiden ongelmista ovat seurausta tunnesäätelyn vaikeuksista ja ongelmakäyttäytyminen johtuu taitopuutoksista. Potilas ei omaa riittävästi taitoja, joiden avulla kykenisi säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään. Tunnesäätelyn vaikeudet johtavat usein mm. tunteiden välttelyyn, impulsiiviseen käyttäytymiseen ja ihmissuhdevaikeuksiin. Lauste järjestää koulutuksia sosiaalialan toimijoille yhteistyössä DKT-kouluttaja Janne Vikin kanssa. Kysy lisää: jussi.ketonen@lauste.fi

Heti kun I pääsi kesälaitumille, aloitimme reissun Kokkolaan. Siellä viihdyimmekin puoltoista viikkoa, mun sisaruksilla yöpyen. Aurinkoiset ja hyvin helteiset päivät hellivät muutaman ensimmäisen lomapäivän. Vietimmekin sitten parhaimman päivän rannalla. Pyry viihtyi vedessä liiankin hyvin. Ei meinannut suostua lopettamaan vedessä riehumista ollenkaan! Ja kovaa peräänkattomista se on kokoajan, sillä tasapaino ei ole mikään paras, vieläkään ja varsinkaan vedessä. Siitä sitten matka jatkuikin Sallatunturille. En ollut alusta alkaen ollenkaan halukas lähtemään niin pitkälle ajomatkalle, mutta yllätinpäs sitten I:n ja lupauduin siihen. Olihan se ajomatka aika tuskaista, selkä kun on todella huonossa kunnossa. Loppumatka menikin itkien. Sillä tuo skolioosi vaivaa mua todella paljon. Kuten kuvista voi huomata, oli sää hyvin kolea. Parhaimmillaan se näytti +11. Vaatetta siis päälle tarvittiin. Oli se silti sen arvoinen matka. Luonnossa oli erityisen kaunista ja ehkä pääsi vähän sellaiseen ulkomaafiilikseen, koska onhan siellä aivan täysin erilaista, mihin kaupunki-ihmisenä on tottunut. Laavulla käynti olisi varmaan ollut reissun kohokohtia, jos Pyry olisi viihtynyt paremmin. Sain kuitenkin yhden kuvan napattua kun jätkä on paikoillansa ja mussuttaa keksiä. Muuten hän olisi kokoaja ollut menossa vieressä olevaan lampeen, tai puuvajaan. Näin turistina oli pakko noita porojakin kuvailla! Onhan ne nyt melko outoja tyyppejä! Rennosti lompsottelivat keskellä tietä ja mulkoilivat meitä muukalaisia, yhtään antamatta tietä. Mut mihinkäs meillä kiire ois ollu! :) Käytiin me I:n kanssa katsomassa Sallalaisten omaa teatterinäytöstä. Olihan sekin kokemus :D Aikaa vietimme tunturilla 5päivää. Siellä oli myös I:n vanhemmat ja I:n Eno. Menomatkasta sen oppineena, että mun selkä ei kestä istumista autossa pitkää aikaa,, päätimme aloittaa matkan kohti Helsinkiä Yöpyen aina 3 tunnin välein jossain. Ei sitäkään selkä meinannut kestää, mut silti paremmin! Jos sieltä suoraan helsinkiin olisi ajanut niin matka-aikaa olisi kertynyt reilut 10h! Ensimmäinen etappimme oli Oulun Eden. Siellä kävimme kylpemässä ja nukkumassa ja seuraavana päivänä suuntasimme sitten kohti kokkolaa. Kokkolassa vietettiin sitten vielä pari yötä. Siitä sitten jatkoimme kohti Jyväskylää. Pysähdyspaikkamme oli Spa hotelli Laajavuori. Ulkoapäin ei tosiaan mikään kaunis näky, mutta sisältä tosi viihtyisä. Siellä oli paljon aktiviteettia lapsille, sekä mielettömän maittava ravintola! Myös asiakaspalvelu oli loistavaa tasoa! Yövyttyämme ja kylvettyämme siellä, kävimme moikkaamassa vielä Pyryn kummitätiä, jonka jälkeen suuntasimme kohti aloituspistettämme; kotia. Aikaa vierähti reissulla 19 päivää! Hurjaa! Vielä on muutama viikko jäljellä. Ihana olla kotona. Menihän reissussa moneen kertaan sekä fiilis että voimat. Välillä koti-ikävä oli jo niin suuri, että olimme ihan valmista kamaa takas tänne omien juttujen ääreen. Mutta sinnittelimme ja pärjäsimme. Onneksi emme luovuttaneet, koska olihan reissu kokemisen arvoinen. Pyry, tuo maailman valloittavin poika, nukkui reissussa yllättävänki hyvin. Se jos joku oli positiivista, sillä sen keinoin jaksoimme näinkin pitkään. Tuo poika kun osaa olla maailman temperamenttisin, lujatahtoisin ja tottelemattomin. Meille vanhemmille varsinkin. Muillehan Pyry käyttäytyy kuin enkeli. Kyllä, itku tuli moneen otteeseen ja olin monta kertaa niin poikki, että pakenin paikalta. Jos jotain pojalta kielsi, homma meni mahottomammaksi kieltojen jälkeen. Ei auttanut ajatusten siirtäminen toiseen asiaan, tuota poikaa kun ei noin vaan huijata. Kieltojen päälle asiaa siis toistettiin kokoajan, uudestaan ja uudestaan, pahemmin ja pahemmin. Sitten jo itse itselleen siitä tottelemattomuudesta tuohtuen, purraan itseä käteen ja yritetään kaivaa omat silmät päästä, samalla raavitaan äidin tai isän naama reville ja nipisitellään. Kunnes tulee itku, kun pahamieli on niin kova, kun ei ole totellut. Sitten halitaan ja pussataan ja ollaaan nätisti. Kunnes taas minuutin päästä aloitetaan sama rumba alusta. Mutta kaikesta selvittiin, kaikki oli kuitenkin mitä ihaninta ja lomailua parhaimmillaan. Paljon mahtuu hyviä hetkiä kolmeen viikkoon. Tosi paljon. Paljon enemmän kuin niitä huonoja hetkiä. Loppupeleissä. Nyt aiomme tehdä täällä helsingin päässä yhdessä ja yksin paljon mukavia asioita, ennen kuin palataan taas normaaliin arkeen. Onhan tässä vielä aikaa. :)

Alkaneella talvikaudella Hiihtokeskus Iso-Syöte tarjoaa kaikille Oulussa, Kempeleessä, Pudasjärvellä tai Taivalkoskella asuville 1. luokkalaisille laskettelupäivän. Päivä alkaa turvallisesti hiihtokoulusta, jonka jälkeen lapset saavat välineet ja hissilipun ilmaiseksi käyttöönsä loppupäivän ajaksi. Tavoitteena on tarjota hauska ja turvallinen laskettelukokemus kaikille seudun ekaluokkalaisille. Tempauksen takana ovat Iso-Syötteen yrittäjäsisarukset Mikko Terentjeff ja Heidi Terentjeff-Jaurakkajärvi, jotka toimivat myös kyseisinä päivinä hiihtokoulun opettajina. Lapset ovat tervetulleita osallistumaan yhteen viidestä laskupäivästä. Heidille ja Mikolle ammattitaitoinen hiihdonopetus on sydämen asia. Sisarukset ovat molemmat harrastaneet laskettelua ja lumilautailua Suomen eteläisimmässä tunturissa pienestä saakka. Myöhemmin, perheen ostettua hiihtokeskuksen vuonna 2000, he molemmat ovat työskennelleet Iso-Syötteellä mm. hiihdonopettajina. Nyt he haluavat mahdollistaa tämän hauskan, talvisen, ulkoliikuntamuodon oppimisen kaikille alueen ykkösluokkalaisille. ”Olemme onnekkaita, kun vanhempamme harrastivat laskemista, sitä kautta mekin päädyimme lajin pariin,” kertoo Heidi Terentjeff-Jaurakkajärvi ja jatkaa: ”kaikkien lapsien vanhemmat eivät kuitenkaan ole laskettelua tai lumilautailua itse harrastaneet ja nyt haluamme tarjota erityisesti heille mahdollisuuden päästä kokeilemaan lajia.” Heidi on toiminut vuodesta 2007 alkaen hiihdonopettajana. Suomen hiihdonopettajat RY:n kouluttajanakin toimiva Mikko Terentjeff on innoissaan kutsumassa uusia laskettelijan- ja lumilautailijanalkuja Iso-Syötteelle: ”Meille on erityisen tärkeää tarjota jokaiselle kampanjaan osallistuvalle lapselle laadukas hiihdonopetus. Sen avulla lasketteluun tai lumilautailuun saatava ensikosketus on paitsi hauska, myös turvallinen.” Mikko kannustaa myös laskettelua jo harrastavia lapsia ja aikuisia hyödyntämään hiihtokoulujen palveluita. ”Lajissa pääsee huomattavasti nopeammin alkuun hiihtokoulussa, mutta myös kokeneiden harrastajien laskuun tulee usein paljon uutta opettajan avulla.” Kampanjaan osallistuville lapsille tarjotaan aamupäivän hiihtokoulun lisäksi välineet ja hissilippu koko laskupäivän ajaksi. ”Laskeminenhan on sosiaalinen laji! Meillä käy paljon perheitä ja kaveriporukoita ja vaikka mäessä mennään itse omilla välineillä, on seura olennainen osa laskettelua. Kun lapset ovat ensin saaneet valmiuksia hiihtokoulusta, voivat he kokeilla taitojaan rauhassa vaikkapa vanhempiensa kanssa.” Heidi vinkkaa. Laskukaverit ovat iso juttu Iso-Syötteellä Iso-Syötteellä on panostettu jo vuosia isosti siihen, että lapset ja nuoret viihtyvät rinteessä. ”Airforce-laskutalli perustettiin kaudella 2013-2014. Sen tarkoituksena on kasata joka kausi kokoon porukka, joka tykkää käydä laskemassa meillä Iso-Syötteellä. Yhdessä sitten laskemisen lisäksi vietetään peli- ja leffailtoja, huolletaan välineitä ja tutustutaan tunturin eri työtehtäviin. Siinä samalla tutustuu muihin lapsiin ja nuoriin ja saa laskukavereita myös muille ajoille,” Mikko Terentjeff kertoo. Viime kaudella Airforceen kuului yli 120 jäsentä, haku kaudelle 2019-2020 on auki syote.fi-sivustolla. Myös hiihtokoulun erilaiset kausituotteet ovat olleet suosittuja. ”Tarjoamme useamman kerran opetuskursseja, joissa keskitytään joko lajissa alkuun pääsemiseen tai tiettyyn kehitysalueeseen, vaikkapa freestyleen, eli temppuihin. Näissä tuotteissa parasta on se, että osallistujat oppivat hyvin tuntemaan toisensa, heillä on rinteessä varmasti hauskaa ja samalla he oppivat, välillä huomaamattaankin, uusia taitoja,” Mikko tiivistää. Lisätietoa: Ilmaiseen hiihtokouluun ja laskettelupäivään ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Oulun suuralueella, Kempeleessä, Pudasjärvellä tai Taivalkoskella vakituisesti asuvat lapset, jotka ovat tammikuussa 2020 1. luokalla koulussa. Laskettelupäiviä järjestetään Hiihtokeskus Iso-Syötteellä 12.1., 19.1., 26.1., 2.2. ja 9.2.2020. Laskettelupäivään tulee ilmoittautua kirjallisesti ennakkoon sähköpostilla osoitteeseen hiihtokoulu@isosyote.com. Ilmoittautua tulee viimeistään edellisenä päivänä klo 14 mennessä. Lapsi voi osallistua yhteen ilmaiseen laskettelupäivään. Hiihtokeskus Iso-Syöte tarjoaa lapselle hiihtokoulutunnin, koko päivän hissilipun ja välinepaketin, johon kuuluu sukset tai lumilauta, monot ja kypärä. Huoltajan tulee huolehtia lapsen kuljetuksesta Iso-Syötteelle ja takaisin, sopivasta talvivaatetuksesta, ruokailuista sekä valvonnasta hiihtokoulun päättymisen jälkeen.

Ainakin 160 000 ihmistä on paennut Syyrian pohjoisosasta. Ihmiset pakenevat Turkin armeijan joukkoja. Ihmiset pakenevat Syyrian Ras al-Ain kaupungista lähellä Turkin rajaa. Taustalla näkyy savua, jonka Turkin armeijan pommitukset ovat aiheuttaneet. Kaksi viikkoa sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetää sotilaansa Pohjois-Syyriasta. Sen seurauksena Turkki hyökkäsi Syyrian pohjoisosaan. Pohjoinen Syyria Turkin rajalla on kurdien aluetta. Turkki pitää kurdien joukkoja uhkana, koska ne ovat yhteydessä kurdijärjestö PKK:hon. Monet pitävät PKK:ta terroristijärjestönä. Turkki haluaa karkottaa kurdien joukot ja luoda turvallisuusvyöhykkeen Syyrian puolelle rajaa. Turkki haluaa, että suuri osa Turkissa olevista Syyrian pakolaisista siirretään turvavyöhykkeelle. Turkissa on nyt 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Monet maat ovat arvostelleet Turkkia ja tuominneet hyökkäyksen. Alueella asuvien ihmisten on pakko paeta. Monet pelkäävät myös, että terroristijärjestö Isis vahvistuu uudelleen, kun kurdien joukot ajetaan pois. Taistelut voivat myös johtaa siihen, että vangitut terroristit pääsevät pakoon. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoo kuitenkin, että Turkki jatkaa hyökkäystä, kunnes turvavyöhykkeen tavoite on saavutettu.

Karelia-ammattikorkeakoulussa on kaksi nimettyä ATT-vastuuhenkilöä. He ovat järjestäneet infotilaisuuksia ja työpajoja Karelian henkilöstölle vuodesta 2016 lähtien, kirjoittaneet lukuisia artikkeleita aiheesta ja tuottaneet monenlaista markkinointimateriaalia avoimesta toimintakulttuurista sekä henkilöstölle että opiskelijoille. ATT-vastuuhenkilöt ja toimintasuunnitelma Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori nimesi meidät, projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvaisen ja kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Kari Tiaisen, ATT-vastuuhenkilöiksi vuoden 2016 alusta lähtien. Toimintamandaatin saatuamme käärimme hihat ja ryhdyimme toimeen. Aluksi perehdyimme Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamiin ATT-aineistoihin, osallistuimme avoimen tieteen ja tutkimuksen osaajakoulutuksiin sekä laadimme toimintasuunnitelman avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi Kareliassa vuosille 2016-2017. Lisäksi seurasimme tiiviisti ammattikorkeakoulujen yhteisen ATT-kehittämishankkeen toimenpiteitä sekä yhteisten mallien ja toimintatapojen kehittymistä. Infoja ja työpajoja Syksyllä 2016 aloitimme avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden avaamisen ja toimintakulttuurin jalkauttamisen Karelian henkilöstölle ja opiskelijoille. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet alusta lähtien vetämämme infotilaisuudet eri henkilöstöryhmien kokouksissa sekä klinikkatyyppiset työpajat. Työpajojen teemoina ovat olleet muun muassa avoimuus TKI-toiminnassa ja -ympäristöissä, julkaisutoiminnan avoimuus, sekä avoimuutta tukevat tietojärjestelmät ja palvelut. Lisäksi työpajoissa on harjoiteltu esimerkiksi aineistonhallinnan suunnitelman tekemistä DMP-Tuuli -työkalun avulla. Työpajoissa on otettu haltuun avoimen toimintakulttuurin toimintatapoja ja periaatteita keskustelujen ja pohdintojen avulla. Olemme havainneet työpajat hyväksi toimintatavaksi, ja olemme järjestäneet vastaavia koulutustilaisuuksia vuoden 2017 loppuun saakka. Olemme hyödyntäneet koulutuksissa myös erityisasiantuntijoita kuten Karelian, Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistä sopimuslakimiestä sekä Karelian omaa TENK-tukihenkilöä. Politiikat ja periaatteet Syksyllä 2016 aloitimme Karelian Avoimen tieteen ja tutkimuksen politiikka-asiakirjojen valmistelemisen johtoryhmän kanssa. Tammikuussa 2017 rehtori allekirjoitti lausuman avoimen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteista sekä päätöksen rinnakkaistallentamisesta Kareliassa. Lausuman keskeiset tavoitteet ovat (1) Avoin toimintakulttuuri osaksi arkipäivää, (2) Vaikuttavuutta avoimella viestinnällä sekä (3) Innovaatioiden edistämistä avoimella TKI-toiminnalla. Lisäksi lausumassa otetaan kantaa avoimen tieteen ja tutkimuksen tukipalveluiden järjestämiseen ja hyödyntämiseen Kareliassa. Rinnakkaistallentamispäätöksessä kuvataan avoimen julkaisemisen prosessi, johon kaikki ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet jo vuonna 2009 Arene ry:n yhteisellä päätöksellä. Julkaisut viestinnän välineinä Olemme kirjoittaneet ahkerasti avoimesta toimintakulttuurista sekä Karelian omissa viestintäkanavissa sekä valtakunnallisissa julkaisuissa. Olemme julkaisseet artikkeleita avoimesta toimintakulttuurista Karelia-ammattikorkeakoulun verkkolehti Vasussa ja Karelia.fi-lehdessä. Vasu-verkkolehdessä on tähän mennessä ilmestynyt kymmenkunta kirjoittamaamme artikkelia eri näkökulmista. Lisäksi yksi yhteinen artikkelimme julkaistiin kokoomateoksessa Kohti avointa julkaisemista, opetusta ja tki-toimintaa ammattikorkeakouluissa (Laakkonen A, Laakkonen T, Marjamaa M & Montonen N, 2017). Helena Puhakka-Tarvaisen artikkeli Karelian TKI-ympäristöistä ilmestyi UAS Journal -lehden erikoisnumerossa 3/2017, jossa teemana oli avoin innovaatiotoiminta. Avoimesti sinun -markkinointikampanjalla myös opiskelijat mukaan Karelia-ammattikorkeakoulussa käytettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahoitusta avoimen toimintakulttuurin edistämiseen vuonna 2017. Rahoitus mahdollisti myös erilaisten tiedotus- ja markkinointimateriaalien tuottamisen. Keväällä 2017 keskityimme erityisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen materiaalien kehittämiseen Karelian tarpeisiin sopivaksi. Tätä edistääksemme hankimme muun muassa LibGuides-julkaisualustan, jonka avulla ammattikorkeakoulujen yhteisen hankkeen luomat aineistot oli helppo muokata myös Karelian käyttöön. Olemme julkaisseet LibGuides-alustalla julkaisijan ja aineistonhallinnan oppaat sekä aloittaneet artikkelien rinnakkaistallentamisen Theseukseen monien muiden ammattikorkeakoulujen tapaan. Syksyllä 2017 aloitimme myös Karelian opiskelijoiden sitouttamisen avoimeen toimintakulttuuriin. Elokuussa lukuvuoden avajaisissa järjestimme avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän tempauksen. Silloin julkistimme Avoimesti sinun -markkinointikampanjan. Tuotimme tempausta varten henkilöstölle ja opiskelijoille tarkoitetun yleisesitteen, johon on tiivistetty keskeiset avoimeen toimintakulttuuriin liittyvät asiat. Muita Avoimesti sinun -konseptiin sisältyviä markkinointimateriaaleja ja -tuotteita ovat roll up, t-paidat, hiirimatot, kännykänpyyhkijät. Yleisesite ja kännykänpyyhin jaettiin jokaiselle Karelian työntekijälle. Olemme jakaneet esitettä ja kännykänpyyhintä myös opiskelijoille kirjastoinfoissa ja tiedonhankinnan koulutuksissa. Avoimen toimintakulttuurin jalkauttaminen jatkuu Kareliassa tänä vuonna. Avoimen tieteen ja tutkimuksen käytänteitä on tarkoitus vakiinnuttaa, prosesseja vastuuttaa ja seurannan periaatteita kehittää. Aineistonhallinnan prosessia pilotoidaan TKI-hankkeissa mm. mittausdatan keruun automatisointia kokeilemalla. Toki me Karelian ATT-matkasaarnaajat julistamme edelleen ahkerasti avoimen toimintakulttuurin sanomaa erilaisissa tilaisuuksissa Avoimesti sinun -t-paitoihin sonnustautuneina. Lue lisää aiheesta: Puhakka-Tarvainen H & Tiainen K: Avoimen toimintakulttuurin jalkauttaminen Kareliassa. Julkaisussa Laakkonen A, Laakkonen T, Marjamaa M & Montonen N (toim.) 2017: Kohti avointa julkaisemista, opetusta ja tki-toimintaa ammattikorkeakouluissa Puhakka-Tarvainen H: Karelian TKI-ympäristöt ovat avoinna kaikille. AMK-lehti/UAS Journal 3/2017 Puhakka-Tarvainen H & Tiainen K: Avoimet ovet ympäröivään yhteiskuntaan. Karelia.fi -lehti 1/2017, s. 14–15

Riskeihin varautuminen ja niiden minimointi on mahdollista tehokkailla ja toimintavarmoilla valvontalaitteilla. Eri työkohteissa kaasujen ja kemikaalien käytönvalvojat ja työsuojelupäälliköt joutuvat ottamaan vastuun työntekijöiden työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja vastaavat turvallisuusselvityksiin ja vaaran arviointiin ja analyyseihin kuuluvien riskitilanteiden ennakoimisesta. Turvallisuuteen varautuminen on ennaltaehkäisevää toimintaa ja häiriöttömän toiminnan varmistamista. Turvallisuustason järjestäminen ja ylläpito ovat yrityksen tärkeimpiä tukitoimintoja ja tärkeä osa yrityksen laatujärjestelmää. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on myös tiedotettava yrityksen työntekijöille (Pelastuslaki 379/2011). Räjähdyssuojausasiakirja laaditaan työpaikan henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Asiakirjaan kirjataan työpaikan syttyvien, räjähdysvaaran aiheuttavien nesteiden, kaasujen ja pölyjen tunnistaminen, riskinarviointi sekä toimenpiteet räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. Yritys laatii räjähdyssuojausasiakirjan (ATEX) itseään varten ja sen tarkoituksena on tunnistaa ja ehkäistä räjähdysvaaralliset toiminnot ja siten turvata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja toiminnan jatkuvuutta mittavilta vahingoilta. Kemikaaliturvallisuuslakiin (358/2015) sisältyvien vaatimusten mukaan vaarallisia kemikaaleja käsittelevän yritysten on tiedettävä toimintaansa liittyvistä vaaroista ja ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Runsaasti vaarallisia kemikaaleja käsittelevissä ja varastoivissa laitoksissa on oltava käytönvalvoja, joka huolehtii kemikaaleja koskevien säädösten ja määräysten noudattamisesta. Työsuojelu- ja työturvallisuusvarustelussa kaasunvalvontalaitteistot ovat tärkeimpiä valvontajärjestelmiä. Kaasunvalvontalaitteet kuuluvat kiinteästi turvallisuussuunnitteluun ja niitä käytetään turvallisuusteknologian lisäksi myös energiansäästöön, ilmanlaadun mittaukseen ja ympäristönsuojeluun liittyvissä sovellutuksissa.

Teemme rakennuslupaa varten tarvittavat energiaselvitykset sisältäen E-luvun määrityksen, tasauslaskelman ja energiatodistuksen. Laadimme energiatodistukset sekä uudisrakennuksille että olemassa oleville rakennuksille. Tarjoamme myös energialaskennan palvelut, joiden avulla voit varmistaa rakennushankkeesi tavoitteiden toteutumisen käyttömukavuuden, arkkitehtuurin ja energiataloudellisuuden osalta. Meillä on energiatodistuksen laatijan ylemmän tason pätevyys, eli voimme tehdä energiatodistukset kaikentyyppisiin rakennuksiin (myös jäähdytetyt rakennukset). Käytössämme on huipputason energialaskentaohjelmisto IDA-ICE. Ohjelmistolla voidaan suorittaa tarkat tuntitason energiasimuloinnit. Tuntitason simuloinnit vaaditaan suurille ja jäähdytetyille rakennuksille. Kaiken kokoisten passiivitalojen suunnittelussa on suositeltavaa tehdä energialaskelmat tuntitason laskennalla, joka huomioi tarkasti auringon säteilyn ja massiivisten rakenteiden lämpökapasiteetin vaikutukset. Tällaisella laskennalla voidaan todentaa rakennuksen muodon ja aurinkosuojauksen vaikutus ja näissä pienillä muutoksilla voidaan saada isoja parannuksia lopulliseen mukavuustasoon ja energiatehokkuuteen. ENERGIALASKENTA ARKKITEHDILLE LK Energiratkaisut Oy:n energialaskennan palveluiden avulla voit varmistaa, että energiatehokkuusmääräykset eivät aiheuta ongelmia hankkeissasi. Palvelumme helpottavat työtäsi ja säästävät yllätyksiltä ja viivästyksiltä hankkeen luvituksessa ja toteutuksessa, jolloin myös asiakas pysyy tyytyvaisenä. L2-luonnossuunnitteluvaiheessa tehtävät energialaskelmat antavat käsityksen suunniteltavan rakennuksen energiatehokkuustasosta. Alustavan energialaskelman (tasauslaskenta ja E-luvun määritys) tulosten avulla voidaan valita hankkeen kannalta parhaat keinot energiatehokkuusmääräysten täyttämiseksi.

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut köyhästä maatalousvaltaisesta maasta moderniksi, demokraattisia arvoja korostavaksi, hyvinvointivaltioksi noin sata vuotta kestäneen historiansa aikana. Tänä päivänä yhteiskuntaamme koettelevat uudenlaiset muutokset. Kun aikaamme tarkastelee laajemmasta perspektiivistä, ei voi olla ohittamatta suuria globaalisia megatrendejä, jotka vaikuttavat myös täällä pohjoisessa asuvien ihmisten elämään. Maailma, jossa tällä hetkellä elämme, käy suuria haasteita ja muutosprosesseja. Esimerkiksi vanhat vakiintuneet länsimaiset poliittiset puolueet ovat saaneet haastajikseen uusia populistisia ääriliikkeitä. Moni suomalainen kokee tulevaisuutensa turvattomammaksi kuin aikaisemmin. Esimerkiksi työmarkkinoiden epävarmuus ja kasvava kuilu köyhien ja rikkaiden välillä ovat yksiä suurimpia huolenaiheitamme. Vaikka viime aikoina työllisyystilanne on Suomessakin parantunut, pitkään kestänyt lama ja Suomen kasvanut globaali riippuvuus vaikuttavat myös asenteisiin lisäämällä turvattomuutta. Myös koventuneet asenteet yhteiskunnallisessa keskustelussa ja uudenlaisten populististen ääri-ideologioiden nousu kertovat turvattomuuden lisääntymisestä. Näin ääriajattelu on sekä tulos että seuraus turvattomuuden kokemuksista ja ne ruokkivat toinen toisiaan. Suomalaisen yhteiskunnan haasteita Vaikka olemme saaneet elää Suomen turvallisessa lintukodossa jo suhteellisen pitkään, silti emme voi välttyä globaalilla tasolla tapahtuvilta muutoksilta. Tästä esimerkkinä on aikakautemme suuret ympäristö- ja poliittiset kriisit, kuten ilmaston lämpeneminen, pakolaisuus ja terrorismi. Kyseessä on monimutkaiset ongelmat, jotka liittyvä myös toisiinsa ja vaikuttavat myös elämäämme täällä pohjoisessa. Suomea ei voikaan rajata pois ulkopuolisesta maailmasta, ja tämä ajattelu näkyy myös poliittisten päättäjien puheissa tänä päivänä. Esimerkiksi Suomelle laaditussa kansallisessa riskiarviossa on nostettu 21 uhkaa, jotka liittyvät muun muassa energiansaannin vakaviin häiriöihin, kybertoiminnan riskeihin, maailmanlaajuisesti liittyviin vakaviin influenssaepidemioihin, Suomen lähialueella tapahtuviin turvallisusupoliittisiin kriiseihin, ydinvoimaonnettomuuksiin sekä aurinkomyrskyihin. Nämä yllä mainitut riskit ovat kuitenkin ainoastaan tulevaisuuden uhkakuvia. Tämän päivän todelliset suomalaisen yhteiskunnan haasteet liittyvät enemmän sosiaalisiin kysymyksiin, kuten syrjäytymiseen, köyhyyteen, hyvinvointivaltion alasajoon ja perusturvan puutteisiin sekä näistä seuranneeseen yhteiskunnan kahtiajakautumiseen hyvä- ja huono-osaisiin. Koska kyseiset ongelmat ovat arvosidonnaisia ja ovat poliittisesta päätöksenteosta riippuvaisia, jokaisen suomalaisen tulisi aktiivisesti seurata ja mahdollisuuksien mukaan myös osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Seuraamalla sivustoa saat hyvän pohjan suomalaisen yhteiskunnan peruskysymyksistä. Tietämyspohjan ja yleissivistyksen lisäksi yhteiskunnalliset asiat ovat tärkeitä myös omien oikeuksien ajamisen vuoksi. Tässä yhteydessä puhutaan paljon aktiivisesta kansalaisuudesta, johon meillä avoimessa demokraattisessa Suomessa on hyvät lähtökohdat. Sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi lähiympäristösi asioihin monin epävirallisemminkin keinoin. Aktiivinen kansalaisuus osana yhteiskuntaa Yhteiskunnallisten haasteiden edessä myös Suomen poliittiset päättäjät haluavat korostaa aktiivisen kansalaisuuden merkitystä. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin kansalaisyhteiskunnan kautta. Suomessa onkin melko hyvät mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta. Moni suomalainen kokee tänä päivänä esimerkiksi ympäristöongelmat ja ilmastonlämpenemisen suurina huolenaiheina, ja tähän halutaan myös itse vaikuttaa omilla elämäntapa- ja kulutusvalinnoilla. Myös tällaiset keinot kuuluvat osana yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Elämme Suomessa avoimessa demokraattisessa oikeusvaltiossa, joka antaa kansalaisille hyvät lähtökohdat elää ja olla aktiivinen osa yhteiskuntaa. Silti myös Suomessa, kuten kaikissa yhteiskunnissa on omat epäkohtansa. Tutkimusten mukaan Suomalaiset kokevat turvattomuutta erityisesti hallitsemattomaksi koetusta maahanmuutosta ja työttömyydestä Tervetuloa sivustollemme Tällä sivustolla saat hyvän yleiskuvan nykypäivän suomalaisesta yhteiskunnasta. Teemme läpileikkauksen sosiaalisiin kysymyksiin muun muassa työllisyyden, työmarkkinoiden, turvallisuuden, hyvinvointivaltion ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmista. Jokaiseen yhteiskuntaan liittyy omat ongelmansa. Globaalisti tarkasteluna Suomessa on kuitenkin asiat olleet jo pitkään suhteellisen hyvin. Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteet, kuten sananvapaus ja demokratia, väestön korkea koulutustaso, tasa-arvo, ympäristön puhtaus sekä poliittisen elämän vakaus helposti unohtuvat kriittisimmissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Ongelmien lisäksi haluammekin sivustollamme myös tuoda esille asioita, jotka Suomessa on hoidettu hyvin. Maailma muuttuu nopeaan tahtiin, myös Suomessa, joten yhteiskunnallista osaamista on hyvä päivittää tarpeeksi usein. Tervetuloa seuraamaan sivustoamme ja vahvistamaan yleissivistystä liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan, olitpa sitten opiskelija tai muuten vain sosiaalisista kysymyksistä kiinnostunut.

Kauniisti laskeutuva Jaakko Selin sifonkitunika on ohutta, laadukasta ja läpikuultavaa Italialaista sifonkia, jossa on alla joustava vuori Joustava vuori antaa napakan ja mukavan tuntuman ja sifonki pääsee ilmavasti liikkumaan trikoovuoren päällä Malli Kaula-aukko on kauniin naisellinen muotoilultaan. Kaula-aukon alareunaan on suunniteltu neljä muotolaskosta, joiden avulla etukappaleeseen on saatu elävyyttä. Etukappaleen keskisauma tekee tuotteeseen ryhdikkään linjan. Käyttö ja ominaisuus Juhlava, mutta sopivan rento ja hieman muotoiltu malli, on kaiken kokoisille käyttäjille suunniteltu. Miellyttävä ja helppo käyttää myös materiaalinsa ansiosta. Kaula- aukon alle ommellut muotoilulaskokset mahdollistavat tuotteen laskeutumisen kauniisti niin pienemmän kuin hieman isommankin poven päällä. Vajaamittaisissa hihoissa on kuminauha, joten hiha asettuu kauniisti hieman kyynärtaipeen alapuolelle.

Mieleen jäänein kokemukseni oli ensimmäinen leirini vuonna 1947 Punkalaitumella. Olin valtion toimessa ja vapaapäivinäni järjestin kolmen päivän poikaleirin, jolla oli 45 poikaa. Meillä ei ollut yhtään telttaa, ei emäntää, ja maitopaikka oli kilometrin päässä. Rakensimme havumajat sekä pojille että johtajille. Sattui vielä niin sopivasti, että kahtena ensimmäisenä leiripäivänä tuli useita sadekuuroja. Sunnuntaina oli vierailupäivä, jolloin oli leirijumalanpalvelus. Vierailijoiden joukossa oli myös työtoverini, kartoittaja Eero Immonen vaimoineen. Heidän esikoispoikansa Hannu oli leirin kuopus, ikää kahdeksan vuotta. Isä Eero kertoi minulle leirin jälkeen: ”Parempaa tunnustusta et voi saada, kuin mitä Hannu-poika antoi.” Äiti oli leirille tultuaan ruvennut huolekkaasti kyselemään pojaltaan, eikö leirillä ole ollut vähän ikävä olla, kun on joka päivä satanut. Tällöin olivat Hannun silmät revähtäneet auki, ja poika oli kysynyt ihmeissään: ”Onkse satanu?” Hän ei ollut huomannut sadetta lainkaan! Kalenterissani on kyseisten leiripäivien kohdalla merkintä: ”Lukuisista sadekuuroista huolimatta mieliala korkealla.” Enää en uskaltaisi moista leiriä järjestää. Heikki Ahtiainen Teoksesta Veri veti nuorisotyöhön. Suomen poikien ja tyttöjen keskus ry, 1991. Kuvassa petivaatteiden kuivatusta sateen jälkeen Naantalin kesäleirillä vuonna 1966. (RF200913/Nuoperi)

Onko tililläsi tyhjänoloista ja usein matti kukkarossa? Etsitkö helppoa etätyötä kotoa käsin? Oletko koskaan miettinyt chat operaattorin työtä? Sinulta tarvitsee löytyä ainoastaan kohtuullisen nopea nettiyhteys sekä kannettava tietokone. Lisäksi sinun tulee hallita suomen kieli ja olla hyvä kirjoittamaan. Kun täytät nämä kriteerit, olet valmis ansaitsemaan lisätienestejä chat työssä vaikka saman tien. Kotoa käsin työskentely on tätä päivää Yhä useammat haluavat työskennellä kotoa käsin, sillä se mahdollistaa työn tekemisen omilla ehdoilla ja oman aikataulun mukaisesti. Monelle etätyö onkin jo arkipäivää ja muodostunut elämäntavaksi. Koska nettiyhteydet ovat niin hyvät koko Suomessa, on kotoa käsin tehtävä työ mahdollista aina vain useammalle ja tarjolla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja niin osa-aikaiseksi kuin täyspäiväiseksikin työksi. Monet arvostavat vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan ja etätyötä arvostetaan ihan eri lailla kuin ennen. Monet toimistotyöntekijät haluavatkin siirtyä työskentelemään kotoa käsin eikä meluisassa avokonttorissa työskentely enää houkuta. Yhä useammat ovatkin siirtyneet tekemään töitä omilla ehdoillaan, koska joustavat aikataulut, oma vapaa-aika ja perheen kanssa vietetty aika houkuttelevat enemmän kuin työnantajan ehdoilla tapahtuva kiinteä työsuhde. Elämä etusijalla työn sijaan Yhä useampi arvostaa lähtökohtaisesti enemmän omaa vapaa-aikaansa ja taloudellista itsenäisyyttä, kuin vakituista kasista neljään -työpaikkaa. Monet eivät halua ollenkaan sitoutua pitkiin, vakituisiin työpäiviin, vaan haluavat määrätä työaikansa ja työtahtinsa itse. Monille nuorille ja miksei vähän vanhemmillekin on matkustaminen ja työn tekeminen paikkariippumattomasti mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa täysin itsestäänselvyys. Diginomadit ovat tottuneet pakkaamaan kannettavan läppärin reppuun, vaihtamaan maisemaa lennossa ja tekemään etänä töitä mistä tahansa maailman maasta. Näiden digitaalisten nomadien parissa osa-aikaiset etätyöt ovat ihan normaalimeininkiä ja he rytmittävätkin työskentelyn vapaa-ajan, matkustamisen ja sosiaalisen elämän ehdoilla. Eli he laittavat elämän etusijalle ja työ tulee vasta sen jälkeen. Diginomadit ovatkin näyttäneet esimerkkiä muille, että ei tarvitse olla sidottuna johonkin tiettyyn työpaikkaan, kun voi olla matkalla seikkailuun ja silti työskennellä samalla. Osa-aikatyöskentely sopii monelle Paitsi nuoret, myös monet eläkeläiset ja kotiäidit haluavat tehdä osa-aikatöitä kotoa käsin. Lisätienestit ovat eläkeläisille tarpeellinen extraraha eläkkeen lisäksi, ja samalla ne mahdollistavat vaikkapa lasten ja lastenlasten arjen touhuissa auttamisen. Kotiäidit taas saavat lisärahaa lapsiperheen hankintoihin ja samalla päiviin työn mukanaan tuomaa rytmiä – kuitenkin lasten ehdoilla ja omalla aikataululla. Kun omat työtunnit voi päättää itse joustavasti, on etätyötuntien tekeminen helppoa ja erinomainen taloudellinen tuki, joka samalla pitää mielen virkeänä ja rytmittää päivää. Chat työ ei vaadi paljoa Chat työ kotona vaatii ainoastaan kannettavan tietokoneen, sujuvan suomen kielen taidon ja hiukan mielikuvitusta. Työtä on mahdollista tehdä missä tahansa ja niin vähän tai paljon kuin haluaa. On mahdollista saada myös hyvät tienestit chat työssä, mikäli haluaa työskennellä säännöllisesti ja sitoutuneesti muutamia tunteja päivässä. Työn etuihin lukeutuvat säännöllinen viikoittainen palkka, selkeä palkkionmaksujärjestelmä sekä mukavat bonukset. Vaikka työskentelisikin ainoastaan vähän, chat työ mahdollistaa ihan hyvät ansiot, kunhan oma motivaatio on kohdillaan. Chat työn tekemiseen ei vaadita pitää koulutusta eikä aikaisempaa kokemusta, vaan työn voi useimmiten aloittaa koulutuksen jälkeen jo parin päivän jälkeen ja päästä näin heti tienesteihin kiinni. Millaista chat työ on? Chat-operaattori vastaa asiakkaiden viesteihin viestialustalla. Chat työ kotoa käsin on yksi erittäin varteenotettava vaihtoehto, jos haluaa olla oma herransa ja tehdä itsenäisesti töitä itsenäisesti omassa tahdissa. Tällainen virtuaalinen työ on helppoa ja näppärää työtä henkilöille, jotka arvostavat oman elämisen rytmiä sekä vapautta tehdä töitä mistä tahansa ja milloin tahansa. Koska etätyöskentely on niin suosittua tänä päivänä, monet ovat voineet muuttaa asumaan vaikkapa vapaa-ajan asuntoon, mökille, kotipaikkakunnalle tai johonkin ihan muualle, mahdollisuudet ovat rajattomat. Chat työ kotona mahdollistaa ihan uudet mahdollisuudet järjestää omaa elämäänsä paljon vapaammaksi, koska työ ei ole sidottu johonkin tiettyyn toimistoon tietyllä paikkakunnalla. Lisäksi chat työtä voi tehdä mainiosti vaikka ulkomailta käsin, ei tarvitse edes asua Suomessa. Etätyö houkuttaa Etätyö ei ole sidottu yhteen paikkaan vaan sitä voi tehdä vaikka kotona tai mökillä. Etätyö onkin arkipäivää jo useimmilla toimialoilla. Etätyö voi olla säännöllistä tai epäsäännöllistä ja sitä voi tehdä osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti. Kun on joustavat työajat, silloin vaikkapa luotettavat nettikasinot voivat olla vapaa-aikaan kuuluva ajanviete.

Trnava’s Market -yhteisötapahtuma pidettiin Trnavassa Länsi-Slovakian kaupungissa 15. lokakuuta 2022. Pandemian aiheuttaman vuosien tauon jälkeen Falun Gong otti osaa tapahtumaan uudelleen tänä vuonna. Falun Gong -harjoitusten esittely Trnavan torilla 1. lokakuuta 2022. Kaksi ohikulkijaa (oikealla) kokeilee Falun Gong -harjoituksia. Nainen allekirjoittaa vetoomuksen, jossa vaaditaan vainon lopettamista. Trnava’s Market pyrkii rikastuttamaan kaupungin kulttuurielämää ja antamaan ihmisille mahdollisuuden kohdata mielenkiintoisia kojuja ja yrityksiä. Ihmiset näkivät harjoitusten esittelyä Falun Gongin esittelypaikalla ja saivat lisätietoa Kiinan kommunistipuolueen (KKP) vainosta. Torilla vierailulla ollut Mark lähestyi harjoittajaa, joka jakoi esitteitä ja sanoi ihailevansa harjoittajien pyrkimyksiä lisätä tietoisuutta KKP:n vainosta. Hän oli kuullut Falun Gongista ja Kiinan vainosta ystävältään. Hän allekirjoitti vetoomuksen vainon lopettamiseksi. Nicola tukee Falun Gongia Nicola Trnavasta allekirjoitti vetoomuksen auttaakseen lopettamaan vainon. Hän oli pysähtynyt harjoittajien infopisteellä kysyäkseen, kuinka hän voisi auttaa muuttamaan asioita. Hän selitti, miksi aihe oli tärkeä myös Slovakiassa. Ennen lähtöään hän otatti valokuvan Falun Gongin esite kädessään ilmaistakseen tukensa harjoittajien ponnisteluille. Kaksi ohikulkijaa pysähtyi infopisteellä ja päätti kokeilla Falun Gong -harjoituksia. He tekivät neljä liikesarjaa Falun Gong -harjoituksista, ja toinen heistä sanoi, että hänen kätensä ja olkapäänsä tuntuivat todella hyvältä. He olivat myös kiinnostuneita osallistumaan pian käynnistettävään ryhmäharjoituspaikkaan Trnawassa. Lähde: en.minghui.org Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.

EtusivuUusimmatUkrainan sotaIhmisetSelviytymistarinatViihdeTurvallisuusTasa-arvoOsallistuRistikotHoroskoopitAiheetIlmiötIhmisetSelviytymistarinatViihdeTiedeKaikkiIhmisetIhmissuhteetYhteiskuntaTiedeLuontoKolumnitSelviytymistarinatViihdeJulkkiksetLisääKaikkiKysy KiminkiseltäHyvinvointiLiikuntaTerveysTutkimusTuki- ja liikuntaelimetVerenpaineNiveletIhoApu-klinikkaLisääKaikkiAutouutisetKoeajotAutovideotAuton huoltoAuton käyttöRenkaatAutojen viatAutoteollisuusLisääKaikkiMusiikkiKirjallisuusTeatteriKuvataideTaideTanssiTapahtumatLisääKaikkiMondo Top 50KotimaaLähimatkailuLuontomatkatAktiivilomaKaupunkilomatRantalomatMatkailmiötEurooppaVälimeriAasiaLisääKaikkiHoroskoopitOsallistuRistikotPodcastitTelevisio ja elokuvatVideotLisääPodcastitKaikkiSe Avun KysymyspodcastLohdullinen teoria elämästäApinalaatikkoDadpodiRuuhkassaBlogitPimeyden professoriSanan voimallaUuninpankkopoika Saku TimonenAamusivullinenAbdulkarimAnaloginen aivokylpyAntiaikalainenAnzion mukaanAsiaton lehdistökatsausAve MariaFestkustenKatsojaKoponenKuulokuviaLiekeissäMerkintöjäMinäKertojaMinnaSuvi AuvinenPuistojatkotPlainsongsRivien välistäSininen kirjahyllySomesotilasTASKUKAMERAMIESTrumpistanTutkitustiLehdetApuApu TerveysApu JunioriImageMondoTuulilasiLue ja tilaaTietoa meistäYhteystiedotTilaa uutiskirjeYrityksilleAsiakaspalveluLue ja tilaaEvästekäytännötKäyttöehdot Koko perheen juhla 00 Koko perheen juhla Synnytys kesti 74 tuntia. Tuloksena 3 400 grammaa ihmiselämää, joka huusi hämmennystään alaleuka väpättäen. Teksti Tuomas Marjamäki Julkaistu: 10.11.2011 Pojan silmät eivät vielä jaksaneet katsella maailmaa, mutta pieni sydän hakkasi, kädet hapuilivat ilmaa ja itkun jälkeen hengitys alkoi tasaantua rauhalliseksi tuhinaksi. Minusta oli tullut isä. Vuosikausia olin kuvitellut sen olevan elämäni hienoin hetki, mutta oikeastaan ei tuntunut yhtään miltään. Olo oli lähinnä avuton ja huolestunut, kun mietin mitä kaikkea pitäisi oppia tekemään, jotta vauvan saisi pysymään hengissä saati kasvamaan kunnolliseksi ihmiseksi. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin en vieläkään muistele lapsen syntymää onnellisuuden huipentumana. Olen kuitenkin sitä mieltä, että siitä eteenpäin lähes jokainen päivä on ollut edellistä upeampi. Lapsen kasvaminen ja kehittyminen, luonteen löytyminen sekä ajatusten ja puheen muodostuminen ovat huikeaa seurattavaa. Tähän perään yritän keksiä vielä jotakin myönteistä sanottavaa maitoallergiasta, kaksi vuotta kestäneistä univaikeuksista ja puolen vuoden mittaisesta korvatulehduskierteestä. Kun nyt olen kohtalaisin paperein läpäissyt isyyden alkeiskurssin, seuraavana haasteena on oppia nauttimaan isänä olemisesta ainakin muutaman hetken verran päivässä. Arjesta kertyy toki kultaisia muistoja vuosikymmenien päähän, mutta niihin tarttuminen juuri nyt vaatii taitoa. Silti kannattaa yrittää: isälle aina yhtä nihkeä renkaanvaihtoreissu muuttuu huomattavasti hauskemmaksi, kun mukana on pikkupoika, jolle rengasliikkeessä vieraileminen on päivän ehdoton kohokohta. Isänpäivä on ovella, ja mainoksissa kehotetaan muistamaan, onnittelemaan ja hemmottelemaan isiä tuona yhtenä sunnuntaipäivänä. Mielestäni sekä isän- että äitienpäivän tärkein tarkoitus on kuitenkin pysähtyä hetkeksi nauttimaan vanhemmuudestaan ja antaa arvoa omille vanhemmilleen. Kirjaröykkiön tai kalliiden tavaroiden sijasta yhteinen aamiainen, lounas tai edes puhelinsoitto ovat varmasti lahjoista parhaita.

Suomen kinkyolentokeskuksen myöntämällä §69:n mukaisella pyyntiluvalla annettu takaa-ajo ja pyyntiaika vahtimalla sekä alueellisen kiintiön puitteissa. Oulussa kinkyjen kantapesimä on suhteellisen suuri. Kaikkien muiden roolien jahtausaikoja voi hakea lajin, kunnan tai preferenssien perusteella. Kannanhoidossa tasapainotellaan fetissikulttuurien turvaamisen sekä elinvoimaisuuden tarpeessa. Ravintohoukuttimet: Tapahtumassa ei ole tarjoilua, mutta omat juomat ja syötävät voi halutessaa tuoda paikalle. Alkoholilaki §85 kuitenkin kieltää alkoholin nauttimisen yleisötilaisuudessa (eli sisällä tapahtumatilassa). Kaikki tarkkailusta käsittelyyn sekä vahinkojen estoon: Noudata erityistä varovaisuutta sekä huolellisuutta. Haluamme pitää huolen siitä, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Tutustuthan bile-etikettiin ennakolta: https://ousm.fi/bile-etiketti/ Bileissä noudatamme normaalia kinky dresscodea. Teeman (Primal Play) mukainen pukeutuminen ei ole pakollista, mutta toivottavaa. Lisätietoa dresscodesta löydät: https://ousm.fi/bile-etiketti/ Hygieniasyistä täysi alastomuus (alapää täytyy olla peitettynä) ja sukupuoliyhdynnän suorittaminen biletilassa ei ole sallittua. Bileisiin on järjestetty erillinen darkroom, jossa yhdyntä ja muu leikkiminen on sallittua. Ovet avautuvat kello 19:00 ja valomerkki 01:30. Liput ennakkoon: https://holvi.com/shop/OuSMry/ Kinky-yhdistysten sekä Oulun SETAn jäsenille alennus ennakkolipusta! Kinky-yhdistysten ja Oulun SETAn jäsenille 12€, muille 15€. Ovelta liput 20€ kaikille, mikäli lippuja jää ovelle myytäväksi. Ennakkolippujen myynti sulkeutuu 23.9. kello 22:00. Kehotamme kaikki huolehtimaan hyvästä hygieniasta tapahtumassa, joten saavuthan paikalle oireettomana ja terveenä. HOX jälki-edit Tiedoksi neulonnasta: Valitettavasti yhdistys ei pysty järjestämään neulojia paikalle. Myöskään erillistä tilaa neulomiselle ei ole mahdollista järjestää tällä kertaa näihin bileisiin. Erillinen tila on ollut toistuvana yleisenä toiveena monien jäsenten taholta, koska monelle neulojen ja veren näkeminen on erittäin ei-toivottavaa. Näin ollen yleisenä tietoon, että neuloja ei kannata tuoda näihin bileisiin paikalle. Otamme asian käsittelyyn ja pyrimme pääsemään johonkin turvalliseen ja kaikkia miellyttävään ratkaisuun tulevissa tapahtumissa.

©2022 Numinos Oy | Kulttuuriälyn, kulttuurien välisen viestinnän ja inklusiivisen johtamisen valmennus | Helsinki Kuvittele työskenteleväsi joka päivä ympäristössä, jossa ihmiset eivät ymmärrä sinua, tuomitsevat tavan, jolla työskentelet ja puhut eivätkä arvosta mielipiteitäsi? Me kaikki haluamme tulla kuulluiksi ja kokea yhteenkuuluvuuden tunteen. Jos sinun täytyy olla varpaillasi päivästä toiseen ja teeskennellä olevasi joku muu, olet todennäköisesti aivan loppu työviikon päättyessä! Tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämisen pitäisi olla jokaisen yrityksen prioriteetti. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus lisäävät sekä yrityksen suorituskykyä että jokaisen työntekijän hyvinvointia. Ihmisoikeuksien julistus julisti jo vuonna 1948: ''Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä'' Erityisesti nyt, kun maailma on muuttunut Covid19-pandemian vuoksi, johtajien ja organisaatioiden tulisi huomioida ihminen jokaisessa päätöksessä ja asiassa. Mitä ovat monimuotoisuus ja inklusiivisuus? Monimuotoisuus (diversity) tarkoittaa yksinkertaisesti yksilöiden ja ryhmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä oli se sitten kulttuuri, sukupuoli, etnisyys, koulutus tai titteli. Inklusiivisuus (inclusivity) puolestaan tarkoittaa osallistamista riippumatta henkilön ulkonäöstä, uskonnosta tai esimerkiksi kotimaasta. Monimuotoisuus on laaja aihe, mikä tarkoittaa, että kulttuurit eri puolilla maailmaa määrittelevät monimuotoisuuden ja sen haasteet eri tavalla. Kulttuuri on kuitenkin yksi vaikutusvaltaisimmista käyttäytymistämme ja uskomuksiamme muovaavista tekijöistä, mikä korostaa kulttuuriälyn tärkeyttä. Etenkin nykyisessä maailmassa moninaisuuden ja inklusiivisuuden merkitys korostuu entisestään. Monet yritykset ovat kuitenkin minimoineet budjettinsa Covid19-kriisin vuoksi. McKinseyn mukaan jopa 50% yrityksistä ei ole edistänyt monimuotoista työkulttuuria. Tutkimukset osoittavat, että yritykset, joissa ei kiinnitetä huomiota monimuotoisuuteen ja inklusiiviseen työympäristöön, itseasiassa suorituivat heikommin vuosi vuodelta. Mitä hyötyä on monimuotoisesta ja inklusiivisesta organisaatiosta? Monimuotoisuus ja inklusiivisuus liittyvät läheisesti työntekijöiden motivaation ja sitoutumiseen. Kun työntekijät kokevat työnimua ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, koko organisaation hyvinvointi ja suorituskyky paranevat. Menestyäkseen yritysten on osallistutettava työntekijöitä eikä kiinnittää huomiota ainoastaan motivointiin. Työntekijät, jotka kokevat, etteivät he tule kuulluiksi, jättävät yrityksen yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin työntekijät, jotka tuntevat olonsa arvostetuiksi. Tämän vuoksi inklusiivisuuden ajatuksena ei ole vain valistaa esimerkiksi tiedostamattomista ennakkoasenteista vaan myös edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inklusiivinen työyhteisö kannustaa työntekijöitä ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tuomaan ilmi ainutlaatuisia taitoja Olen monesti kuullut tarinoita yrityksistä, joissa esimerkiksi palavereita ollaan pidetty kielillä, joita kaikki osallistujat eivät puhu. Kuvittele istuvasi kokouksessa, jossa muut ympärilläsi nauravat vitseille, joita et ymmärrä tai tekevät päätöksiä kysymättä mielipidettäsi. Monissa yrityksissä ja asiakaspalvelutilanteissa on myös hyvin yleistä vaihtaa suomen kielestä englantiin heti, jos vastapuoli puhuu suomea aksentilla. Mitä, jos seuraavan kerran unohdatkin omat ennakoluulosi ja vastaat takaisin sillä kielellä, millä vastapuoli on keskustelun aloittanut? Tutkimukset ovat todenneet, että yritykset, joissa monimuotoisuus on osa strategiaa, menestyvät kriisissä paremmin. Kun monimuotoisuutta johdetaan oikein, se voi olla yksi suurimmista innovaation lähteistä, joka lopulta johtaa taloudelliseen menestykseen. Monimuotoinen tiimi pystyy tarkastelemaan ratkaisuja monista eri näkökulmista, jonka vuoksi päätöksiä pystytään tekemään ketterämmin. On todettu, että monikulttuuriset yritykset suoriutuvat jopa 36 % kilpailijoitaan paremmin! Oletko valmis kehittämään kulttuuriälyäsi ja rakentamaan monipuolisen ja osallistavan organisaation? Tutustu palveluihin täältä.

Pieninä palasina on musiikintekijän leipä maailmalla. Tämä on nyt tutkimuksellakin todistettu (Lue myös pidempi juttu tutkimuksesta). Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmä on koonnut tulokset Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten vastauksista. Vastausprosentti kyselyyn oli kohtalainen, elvisläisillä 35 %. Naisjäsenistämme vain 25 % vastasi. Eli kun heidän osuutensa on jäsenistöstä 13 %, pieneni osuus vastaajista siitäkin. Muuttuuko maailma, kun Teoston uusista asiakkaista on tiettävästi jo selvästi isompi osa naisia? Vastaajista kolme neljäsosaa oli iältään 35-64-vuotiaita. Ikärakenne oli suunnilleen sama kuin Elviksen. Alle 35-vuotiaita on jäsenissämme vajaa kymmenesosa, kuten myös yli 64-vuotiaita. Nuorten osuus on kuitenkin meillä pienempi kuin alalla keskimäärin johtuen siitä, että harva ehtii ajatella Elvikseen liittymistä heti uran ensimmäisessä nousuvaiheessa. Vain kymmenesosa vastanneista elvisläisistä ilmoitti, ettei tee mitään muuta ansiotyötä kuin säveltää, sanoittaa ja/tai sovittaa. Samoin kymmenesosa kertoi saavansa vuodessa tekijöinä tuloja yli 135.920 markkaa eli heidän kohdallaan voi jo sanoa, että tekeminen antaa leivän. Eniten ansainnut sai tekijänä runsaan miljoonan. Jotkut voivat siis Suomessakin elää musiikkia luomalla, mutta rikastuminen on lähes mahdotonta. Valtaosa tekijätuloista on tietysti tullut Teostosta. Vastanneista elvisläisistä on 43 % saanut näitä tuloja myös muualta kuin Teostosta. Heistä kymmenesosa on saanut niitä vähintään 30.000 markkaa. Elvisläisten tekijätulon mediaani oli 15.000 markkaa. Keskiarvo olisi ollut selvästi korkeampi, mutta sitä tutkimuksessa ei laskettu. Vakavien säveltäjien keskitulo tekijöinä oli 12.000 markkaa. Kymmenesosa heistä sai sävellystuloja yli 128.000 markkaa. Näitä lukuja ei kuitenkaan voi suoraan verrata palkansaajien tuloihin. Tekijänoikeustulot eivät ilman omaa säästämistä kerrytä eläkettä tai anna turvaa työttömyyden ja sairauden varalta. Ja tulot on ilmoitettu ennen verovähennyksiä, joita elvisläisillä oli musiikkiin liittyen keskimäärin (mediaani) 8.000 markkaa, mistä puolet liittyi musiikin tekemiseen. Näiden tulojen lisäksi ovat apurahat tuoneet osalle vastaajista toimeentuloa. Vakavan musiikin säveltäjistä heitä oli 43 % ja elvisläisistä 17 %. Vakavat saivat apurahaa keskimäärin 42.500 markkaa (mediaani) ja kevyet 18.000 markkaa. Yksi tutkimuksen tulos onkin se, että kun musiikin tekemisestä saadut tulot ja apurahat lasketaan yhteen, Suomen Säveltäjien jäsenet ovat taloudellisesti selvästi paremmassa asemassa kuin elvisläiset. Myös kokonaistuloissa vakavien keskitulo (164.800 mk) oli korkeampi kuin elvisläisten (147.650). Meikäläisten muista tuloista valtaosa liittyi musiikkiin, aina muusikon työstä äänitteiden tuottamiseen ja opettamisesta äänimainontaan. Ne ovat niitä leivänpaloja.

Nytissä oli juttu, jossa käytiin läpi miksi Wulffmorgenthaler-stripissä esitetty vitsi ei ole hauska. Haastateltu kansainvälisen politiikan tutkija Saara Särmä käy läpi oletuksia ja arvotuksia, joita strippi tekee kuvaamalla tilanteen tietyllä tavalla, ja lyttää etteivät ne pidä paikkaansa. Stripissä siis kaksi naista valittaa kovaäänisesti ja tarkoitushakuisesti kuinka heitä stalkataan, ja kolmatta harmittaa, kun ilmeisesti se että häntä ei stalkata viestii siitä että hän ei ole tarpeeksi hot. Hesarin FB-sivujen jaossa oli näkyvissä ensimmäisenä tämä kommentti, jonka kanssa moni on selvästi ollut samaa mieltä: Internetissä näkee usein kommentteja, joissa toisia kutsutaan mielensäpahoittajiksi, ammattiloukkaantujiksi, herkkänahkaisiksi tai kukkahattutädeiksi. Samankaltainen tilanne voi tapahtua vaikkapa kutsuilla, joissa joku heittää vitsin, ja joku muu ei naura, tai jopa kritisoi kaskun kertojaa. Kertojalle (ja luultavasti myös niille joista vitsi oli hauska) tulee ymmärrettävästi ikävä fiilis, kun eihän hän mitään pahaa tarkoittanut. Sehän oli vain vitsi! Miksi vitsit, jotka joidenkin mielestä ovat hulvattomia, eivät toisten mielestä ole lainkaan hauskoja, vaan päin vastoin jopa loukkaavia? Luonnollisesti asiaa on tutkittu. Benign violation -hypoteesin [1] mukaan jotta vitsi (tai yleisesti huumori) toimisi, siinä täytyy olla kolme tekijää: se tulkitaan rikkomukseksi jotain (tulkitsijan) käsitystä kohtaan, jonka mukaan asioiden pitäisi olla tietyllä tavalla (violation), se tulkitaan samanaikaisesti hyväntahtoiseksi (benign), ja nämä tulkinnat tapahtuvat samanaikaisesti, jolloin niiden ristiriidasta syntyy huvittunut tunne*. Ensimmäisessä kohdassa tarvitaan siis sekä jonkinlainen odotus siitä miten asiat ovat tai miten niiden pitäisi olla, että sen rikkomus. Rikottava käsitys voi olla sosiaalinen tai moraalinen normi (joku tyypillisesti jäykkä käyttäytyy epäsopivalla tavalla), opittu sääntö tai yhteys (kuten kielioppisääntö puujalkavitsien kohdalla), tai ihan vain vahva käsitys miten asiat ovat tai niiden pitäisi olla. Toisessa kohdassa esitetty “hyväntahtoisuus” voidaan nähdä myös vaarattomuutena: muilla eläimillä esiintyy naurunkaltaista ääntelyä leikkitappelussa, mutta (aivan samoin kuin leikkinahistelussa ihmisten välillä) jos fyysinen kontakti muodostuu liian rajuksi, eläin ei tulkitse enää tilannetta vaarattomaksi ja naurukin loppuu. Jos joku, jolla on valtaa sinuun, heittää tähän valtaan liittyvän vitsin ilman, että osaat tulkita onko hän tosissaan, et todennäköisesti pidä sitä hauskana ennen kuin selviää ettei hän ole (“onko se tosissaan? onko se tosissaan? ei ole, huh!” – ja silloinkin positiivisuus saattaa olla enemmän helpotusta kuin huvittuneisuutta). Tilanne jossa rikkomus tehdään voidaan tulkita hyväntahtoiseksi, jos rikkomus on kyllin kaukana. Tästä on myöhempi tutkimus [2], jonka mukaan rikkomuksen vakavuudella ja etäisyydellä on yhteisvaikutus huumoriin: jos tilanne on vakava, sen on oltava kauempana (holokaustivitsit voivat olla hauskoja niille joita asia ei millään tavalla koske, mutta paljon vaikeammin niille joille asia on henkilökohtainen), ja jos se on lievä, sen on oltava lähempänä (pieni kolhu ei naurata ketään jos se tapahtuu jollekin tuntemattomalle jossain, mutta voi olla humoristista läheisen kanssa). Psykologista etäisyyttä voi lisätä mm. siten, että tulkitsijalla on heikko sitoutuminen käsitykseen jota rikotaan (esim. ateistille pappi hyväksikäyttäjänä -vitsi on todennäköisesti hauskempi kuin uskovaiselle), tai jos toinen normi puoltaa samanaikaisesti sitä että tilanne ei ole rikkomus (esim. tyypillisesti monia tahattomia tilanteita ei pidetä rikkomuksina, vaikka ne tahallisesti sitä olisivat). Tärkeää on huomata, että huumori ei siis koskaan ole “hyvää” itsessään – se vaatii aina sopivan yleisön: sellaisen joka tulee tehneeksi oikeanlaisen oletuksen vitsin pohjustuksen perusteella (jotta se voidaan rikkoa), ja joka tulee tulkinneeksi rikkomuksen hyväntahtoiseksi. Tapetaanpa alun stripin vitsi tekemällä sille ruumiinavaus. Stripissä luodaan ensin kahden naisen puheilla käsitys huomiohakuisesta ihmisestä (naisesta?), jonka jälkeen tähän stereotyyppiin liittyviä odotuksia (“eihän nyt kukaan oikeasti pidä stalkkausta toivottavana”) rikotaan liioittelulla, jossa henkilö suree sitä että häntä ei stalkata, ihan vain koska hän ei voi edellisten henkilöiden puheisiin perustuen tuntea (ja kutsua?) itseään hotiksi. Ruutukaappauksen kommentoija on ilmeisesti saanut pohjustuksen perusteella sopivan käsityksen (“tollasia ne huomiohakuiset just on”), ja hänelle rikkomus toimii: stalkkaus on siis aiheena joko lievä ja läheinen, tai vakava mutta kaukainen. Särmä sanoo, että ei tajua minkä tässä pitäisi olla hauskaa, mutta hän kuitenkin osuu aika kohdalleen siinä mikä stripissä ei ole hauskaa (hänelle). Hän pui esittämissään syissä odotuksia: pelkästään hyvännäköisiä ei vainota, ja vainoaminen ei oikeasti ole ihmisille positiivinen signaali hyvännäköisyydestä. Vitsi ei siis hänelle toimi alkujaankaan, kun pohjustuksesta ei tule mieleen huvittava stereotyyppi jolle olisi lähes uskottavaa toivoa stalkkausta. Käsitys, joka Särmällä on ihmisistä, ei sisällä vahvaa oletusta jossa nämä asiat – huomiohakuisuus, hyvännäköisyys ja vaino – liittyisivät millään järkevällä tavalla yhteen niin että pohjustus loisi odotuksia joita voisi rikkoa. Lisäksi Särmä mainitsee, että strippi tuntuu oikeuttavan häiriköintiä hyvännäköisyydellä. Monet julkisuudessa äänessä ja esillä olevat naiset saavat tällaista huomiota jatkuvasti, toimittaja sanoo, ja Särmä lisää: “En tiedä, mitä lähettäjän päässä liikkuu, mutta tuskin mitään sellaista, että tämä olisi imarteluksi tarkoitettu.” Tämä viittaa siihen, että hän ei pidä rikkomusta hyväntahtoisena, eli turvallisena. Se ei lie kummallista, sillä googlella heti ensimmäisenä löytämäni arvio häirintää kohdanneiden naisten (tässä nuorten tyttöjen) osuudesta on THL:n mukaan yli 60 %. Luultavasti suurelle osalle naisista rikkomus on sekä vakava että psykologisesti lähellä, joten se ei tule tulkituksi turvalliseksi tai hyväntahtoiseksi. *** Loppukommenttina tutkimuksen perusteella voi esittää suosituksen. Muista, että huumori ei ole koskaan hauskaa itsessään, vaan ainoastaan henkilöille joille se on hyväntahtoinen rikkomus. Jos vitsi jonkun mielestä ei ole hauska, vitsin kertoja on luultavasti väärinarvioinut yleisön. Mieti a) onko pohjustuksessa luotu käsitys tilanteesta sellainen, että hän voi jakaa sen, ja b) miksi hän saattaa pitää rikkomusta ei-turvallisena tai -hyväntahtoisena. Etenkin jos esität vitsin itse kasvokkain, saattaako “tosikko” tuntea olonsa tilanteessa turvattomaksi tai tulkita sinut ei-hyväntahtoiseksi? Jos halusit kertoa vitsin, tuskin haluat tehdä hänen oloaan tukalaksi, joten koeta mieluummin tehdä tilanne selvemmin hyväntahtoiseksi. *) Miksi? Palaan siihen (ehkä) toiste. [1] McGraw, A. P., & Warren, C. (2010). Benign violations: making immoral behavior funny. Psychological Science, 21(8), 1141–9. https://doi.org/10.1177/0956797610376073 [2] McGraw, A. P., Warren, C., Williams, L. E., & Leonard, B. (2012). Too Close for Comfort, or Too Far to Care? Finding Humor in Distant Tragedies and Close Mishaps. Psychological Science, 23(10), 1215–1223. https://doi.org/10.1177/0956797612443831

“Olen tietoisempi, miten suomen kieli toimii” − Havaintoja edistyneen suomenoppijan kielitaidosta täsmäopetushankkeen aikana Esittelemme tässä artikkelissa Turun yliopiston Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille ‑hanketta ja tarkastelemme sellaisia edistyneen suomenoppijan ... Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2018 Mihin tähtäät, nursing-ohjelma? Tässä artikkelissa pohditaan, millainen ammattikorkeakoulujen hoitoalan englanninkielinen tutkinto-ohjelma on suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Artikkeli ... Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – helmikuu 2019 Toisen kielen oppimisen tukeminen päiväkodissa Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – lokakuu 2016 Integraatiota ja inkluusiota – valmistavan opetuksen hyvät käytänteet Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään kunnissa eri tavoin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla alkuopetusikäisten valmistavaa opetusta on ryhdytty ... Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2019 Edistyneen suomenoppijan digitaaliset oppimateriaalit – nykytilanne ja uusia suuntia Kielenoppijoiden elämänpiiri muuttuu teknistymisen myötä. Omaa mobiililaitettaan mukanaan kuljettava oppija voisi ideaalitilanteessa käyttää tekniikkaa ... Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – toukokuu 2022 IKI-hankkeen satoa: Ideoita S2-pedagogiikkaan ja kielitietoisuuteen varhaiskasvatuksen arjessa Tässä artikkelissa esitellään IKI-hankkeeseen osallistuneen varhaiskasvatusryhmän kielitietoista toimintaa ja pohditaan, miten suomi toisena kielenä ... Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – joulukuu 2020 Oppija arjen sankarina – Luokasta arjen vuorovaikutustilanteisiin ja takaisin Sijainti: Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti / Kieli, koulutus ja yhteiskunta – huhtikuu 2014

Kuopiolainen farmaseutti ja TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Minna Pajunen, 39, on vuodesta 2018 tehnyt useammassa jaksossa työtä farmaseutteja ja proviisoreita välittävän Farenta-henkilöstöpalveluiden palveluksessa. Viimeisin työrupeama Farentan kautta alkoi helmikuussa 2022 Kymen seudulla ja Kouvolan alueen apteekeissa, eikä kahden pojan äiti voisi olla työtilanteeseen tyytyväisempi. Osa-aikainen reissutyö Farentalla on joustavaa ja sopii hyvin perheen elämänvaiheeseen, joten näin on hyvä jatkaa vaikka pidempäänkin. Hei Minna! Ensinnäkin – kuinka päädyit farmaseutiksi? – Opiskelin ravitsemustiedettä ja päätin siinä sivussa lähteä opiskelemaan farmaseutiksi, koska koin alojen täydentävän toisiaan. Ajattelin lisäksi, että farmaseuttiopinnot toisivat turvaa tulevaan työelämään, töitä kun tällä alalla riittää. Myös monipuolisuus houkutteli, ja olenkin päässyt työskentelemään erilaisten terveysteemojen parissa, sillä asiakaspalvelun lisäksi työ on myös esimerkiksi markkinointia, kuten esillelaittoa ja sosiaalisen median tekemistä. Entä kuinka päädyit Farentalle? – Kaipasin vapautta tekemiseen, sillä käynnistelen hiljalleen yritystoimintaa ravitsemusterapeuttina ja mindfulness- ja tunnetaitovalmentajana. Farentan kautta olen päässyt tekemään liikkuvaa työtä toisilla paikkakunnilla, ja tuntuu, että tällaiset säännöllisenä toistuvat parin päivän reissutyöt ovat melkeinpä säännöllistä päivätyötä vuorotyötä helpompia järjestää, sillä myös puolisoni työviikot vaativat suunnittelua. Osa-aikatyön joustavuudella voimme mieheni kanssa yhteensovittaa työviikkomme, ja aikaa jää myös perheelle ja oman yrityksen töille. Järjestely sopii meille hyvin, ja saan täällä toivoa minulle sopivia päiviä ja tuntimääriä. Farentalla ollaan hyvin joustavia. Mikä tekee Farentasta sinulle mieluisan työnantajan? – Farenta on mielestäni hyvin luotettava työnantaja, ja kaikki on aina sujunut sovitusti. Esihenkilöt ovat tosi mukavia, ja reissutyön vaatimat majoitukset ja muut puitteet on aina järjestetty hyvin. Teen työkeikkaa pääsääntöisesti kolmessa apteekissa, ja aina minut otetaan tosi kivasti vastaan töihin tullessasi. Näissä apteekeissa työskentelee myös muita farentalaisia, ja työpaikalla meitä kohdellaan yhtä hyvin kuin vakituisia työntekijöitä. Palkkaus on Farentalla hyvä, ja tämän lisäksi henkilöstöedut ovat kattavat myös osa-aikaisille työntekijöille. Meillä on esimerkiksi työterveyshuolto Terveystalossa, ja työajalla tehtäviin koulutuksiin saa opintorahaa. Itse opiskelen juuri ratkaisukeskeistä valmennusta, ja osa-aikaisena työntekijänä saan opintorahaa vuotuisen 500 euroa. Lisäksi juuri tuli uusi etu – tunti liikuntaa viikossa työajalla! Se kyllä kannustaa pitämään itsestä huolta. Olen päässyt Farentan kautta myös kokeilemaan tuote-edustajan työtä. Tiedän, että farmaseutteja välittävät muutkin toimistot, mutta itselläni ei ole ollut tarvetta lähteä vaihtamaan työnantajaa, niin tyytyväinen olen täällä. Kenelle suosittelisit keikkatyötä Farentalla? – No vaikkapa itseni kaltaiselle kokeilunhaluiselle, joka haluaa tehdä monenlaista ja nähdä eri apteekkeja. Farentalla työpäivät ja tuntimäärät voi joustavasti räätälöidä oman elämäntilanteen mukaan, ja toki täällä voi tehdä keikkatyötä myös kokoaikaisena työntekijänä. Tietyillä alueilla työntekijöistä on pulaa, joten varmuudella tietää, että keikkatyötä on aina tarjolla. Tule töihin Farentalle! Etsimme Farenta-henkilöstöpalveluilla jatkuvasti työntekijöitä apteekkien ja lääkeyritysten tarpeisiin. Täyttämällä apteekkityön hakulomakkeen tai päivittämällä tietosi lääkealan osaajien CV-pankkiimme varmistat, että kiinnostavat työmahdollisuudet löytävät oikean tekijän.

Kehittämisyhdistys Mansikka ry on paitsi paikallisen kehittämisen vauhdittaja ja rahoittaja, myös aluekehittäjäorganisaatio. Mansikka seuraa aktiivisesti paikallisen Mannaa mansikasta -kehittämisstrategian toteutusta ja tarvittaessa toimii itse kehittämistoimenpiteiden toteuttajana. Mansikka myös osallistuu useiden paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen toimintaan. Kaikkiin esille nouseviin kehittämisteemoihin ei välttämättä löydy alueelta valmiina organisaatiota, joka ottaisi teeman eteenpäin viemisestä kopin, ja silloin Mansikka voi itse organisaationa ottaa vastuuta kehittämisen toteuttamisesta. Mansikka hallinnoi ja toteuttaa alueellisia ja valtakunnallisia kehittämishankkeita monilla eri rahoitusvälineillä. Viime vuosina on tartuttu mm. asukasosallisuuden kehittämiseen sekä nuorten aktivoimiseen, nuorten yrittäjyyskasvatuksen edistämiseen, liikennepalvelulain ja Kela-taksi uudistuksen maaseutuvaikutusten arviointiin sekä arjen ympäristövastuullisuuden edistämiseen. Rahoitusta on haettu ja saatu mm. Pohjois-Savon ELY-keskukselta/maaseuturahasto, Pohjois-Savon liitolta/ maakunnallinen kehittämisrahasto, Itä-Suomen kalatalousryhmältä/Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Aluehallintovirastolta/Nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen sekä paikallinen Leader-rahoituskehys. Käynnissä oleviin ja viime aikoina päättyneisiin hankkeisiin voit tutustua hankkeiden omilla sivuilla, jotka löydät alavalikosta. Etsitkö tietoa teemahankkeista? Mansikka toteuttaa myös omia teemahankkeita, joissa kootaan yhteen samaan teemaan liittyviä kehittämis- tai investointitoimenpiteitä eri toteuttajilta. Lue lisää teemahankkeista.

Gotlanti ja Öölanti ovat ruotsalaisten suosimia kesälomakohteita. Molempiin on mukava lähteä matkailuvaunulla, -autolla, teltalla tai vain majoittumalla hotelliin. Molemmat saaret sijaitsevat Etelä-Ruotsin itäpuolella Itämerellä. Saaret ovat suuria ja asutukseltaan tunnelmallisen vanhahkoja, ja molemmista löytyy historiallisia nähtävyyksiä. Visby ja Gotlannin nähtävyydet Gotlantiin pääsee helposti laivalla, jolloin matka kestää noin 2,5-3 tuntia. Paikan päälle voi matkustaa myös lentämällä. Gotlannin suurin kaupunki on entisen hansaliiton keskipiste Visby. Visbyn keskeisiä elementtejä ovat keskiaikaiset kiemurtelevat nupukkikivikadut, kivitalot, puutalot, kirkot, rauniot ja vanha kehämuuri. Erityisesti kesäisin Visbyssa on vilkasta elämää, mutta muina vuoden aikoina kaupunki on hiljainen. Visbyyn lisäksi Gotlannissa on paljon muutakin nähtävää. Saaren eteläisen kärjen Sudretin kiviset rannat, kaunis maisema, tuulimyllyt ja kiviaidat ovat mukaansa tempaavia nähtävyyksiä. Eteläisen alueen tunnettu maamerkki on Hoburgen-kalliomuodostelma, joka on suosittu lintujen bongauspaikka. Ympäri Gotlantia on monia rantoja aina hiekkarannoista kivirantoihin. Öölannin pitkät vaaleat hiekkarannat Öölannin saari on lähellä Ruotsin mannerta, ja sinne pääsee Kalmarista alkavaa pitkää Öölannin siltaa pitkin. Öölanti on aivan täynnä lomailijoita kesällä, sillä mahtavat uimarannat houkuttelevat viettämään rantaelämää. Syksyllä ja keväällä on rauhallisempaa, ja kauniin luonnon voi kokea kaikessa hiljaisuudessa. Öölannissa on paljon harvinaisia kasveja ja eläimiä. Hotellimatkailijan kannattaa ottaa hotelli kauniista Borgholmin kaupungista, jossa on monia viihtyisiä ravintoloita ja hotelleja. Nähtävyytenä kannattaa käydä katsomassa saaren eteläosassa sijaitsevaa Alvaret kalkkikivitasankoa.

Olen 29-vuotias ajatteleva nuori. Vihhaan monia asioita ja se tullee teille seleväksi meleko nopiaa. Rakastan kuitenkin elämää ja perhosia. Välillä vaan maailmassa on liikaa vääryyttä, kuten huonoja mainoksia ja hittaita mummuja. Näistä kerron teille. Jos loukkaan jotakuta, niin voi mennä itteesä. Ei ole tarkoitus loukata henkilökohtaisesti, sillä olen sarkastinen ja tyhymä. Kiitos kun valitsit Slurren Teehetken. Ota siis kuppi teetä ja lue päivän kuumimmat kaltoinkohtelut. Äläkää siis ottako turhan tosissaan. Kiitos ja kierähys keskiviikko 26. huhtikuuta 2017 Et tiedä elämmästä ennen kuin olet ((koira)äiti,,,,!! Koira, tuo miehen paras ystävä. Parhaan ystävän ohella myös paskapää ja tahallaan vittumainen villahousu. Mutta enemmä silti ystävä. Penikkana varmaa 90%lla kavereista oli koira ja meikää ärsytti maailman eniten ku meille ei voinu ottaa ku porukat on allergisia. Aina ku kävi kavereilla kylässä nii piti paijata ja leikittää kyseistä karvapersettä nii kaua että jompikumpi tipahtaa. Nii kauan ku muistan oon halunnu oman koiran. Ja nyt se saatana viimein onnistu. Otimma koiran ja päivääkää en kadu. Paitsi ainaki kolomesti joka päivä tuon viiksivallun koko tämänhetkisen elinkaaren aikana. Jos ne jotaki nuorina oppii nii painelee sun nappuloita. Vaa eihä tuo arki koiran kans oo pelekkää taistelua. Tuolle ku saa jonku asian opetettua nii se on ku sun ettee avattais kassa. "Kassa seitsemän palvelee" kuuluu ku koira lyö käskystä perseen kenttään. Ai että tuntuu mairealta. Kyllähä tuo näinki lyhyessä ajassa enemmä iloa on tuottanu ku närkästystä. Ainut vaa, että tuo omia paskoja haisteleva, tyhyjää huutava kierosilimä yksipalli on maksanu sen 1300 eurua, nii ootan että tuo maksaa joskus ittesä takasi. Yritän opettaa sen kaivamaan ojia, ettimään kolikoita tai jakamaan postia nii sais ruokansa maksettua. Ja kyllä, tässä myös auottiin samalla turpaa POSTILLE JOLLA NUO JAKELU_HOMMAT ON OLLU VÄHÄ NIIN JA NÄIN VIIME PÄIVINÄ. Ja joo, toimintatonni on pieni hinta tommosesta n. 15 vuotta elävästä kaverista. Nii elikkäs tosiaan meijän koiraha on tuommone vajaa puol vuotta vanaha (uros)shetlanninlammaskoira, eli sheltti, niinku meijän viileiden tyyppien keskuudessa aina heitellään. Mitäpä tuosta vois sanoa mittään, mikä erottaa sen muista saman rotusista pennuista. Se syö, paskoo, nukkuu ja leikkii, niinku ihimisvauvatki. Sen verra tuolla kuitenki luonnetta on että yksilöstä mennee. Märisee ja huutaa tyhyjänpäiten aina ku siltä tuntuu tai jos joku ei anna rakkautta minuutin vällein, aina on helevetisti asiaa. Myös joka jumalan paikkaan pakko seurata koko ajan tai vähintään pittää katsekontakti, tai muute ei tiiä mitä tapahtuu. Tuon koiran silimissä varmaa ihimiset jotka mennee nurkan taakse katoaa binäärikoodina aika-avaruuteen, nii parempi pittää huoli että äiti ja isi pyssyy näköetäisyydellä. Jo heti kättelyssä saatii kyllä selevä jako meijän rooleihin kasvattajina. Rouva on hyvä poliisi, äiti, turvasatama ja suojelusenkeli. Meikä on paskalle haiseva pirivieteri, joka yrittää HIV-neula käessä jahata viatonta koiraparkaa ja paistaa sen pannulla. Näin ainaki alkumetreillä. Minähän oon se joka kieltää ja on paskapää ku rouva antaa pusuja ja herkkuja ja laulaa haltiakielellä jotaki koiratangoja, näin vähän kärjistetysti. Vaa jos jotaki hyvää, nii nykyää mulla on enemmän auktoriteettia koiraan, ainaki omasta mielestä. Ei tarvi huutaa tai resuta, tottelee ylleesä iha kiltisti. Rouvalle se sitte lesottaa ja ässäilee vitusti, KATO ÄITI MEIKÄPÄ TEKKEE NÄI LÄLLÄSLÄÄ VITTU, KATOPPA, EPPÄ VOI ESTÄÄ. Kyllä se sitäki uskoo mutta vähemmän. On tuo välillä kyllä nii itepäine että todennäkösemmi tottelee liikennevaloja ku meitä. Jos jotaki hyvvää, nii tuo ei hauku juuri koskaan. Ylleesä vaa sillo jos se rehellisesti säikähtää jotaki, sillo saattaa haukahtaa tai puhista. Niinku kerran ku mentii kusilenkille pihalle nii joku roisto oli kehannu parkkeerata sen skootterin parkkipaikalle, nii koira säikähti sitä (?) ja alako haukkumaan. Vitun skootteri, ettäs kehtaat. Meleko rationaaliset pelotha näillä on. Toine vielä pahempi oli ku joku oli nostanu rullatut matot ulko-oven viereen pystyyn (??) ja koira alako parkumaan ja rääkymään niille matoille. Kyllähän te tiiätte, kaikki ollaan koettu nää samat lapsena. Pelättii pimiää, mörköjä, mattoja ja skoottereita. Ulkonäöllisesti tuo on meleko perus soopeli väriltään, ei mittää ihimeellistä. Toinen korva lörpöttää ja toinen on pystyssä, eli vähä vammaselta näyttää, vaa ei haittaa. Sitte oon 95 rosenttisen varma että se kattoo vähä kieroon, sillai että silimät karsastaa ulospäin, jos tajuatte mitä tarkotan. Voin olla myös väärässä mutta jos se makaa lattialla ja kattoo ylöspäin se näyttää pululta. Silimät sojottaa mihi sattuu. Nii ja sillä on toinen palli piilossa, emme tiedä miksi. Piilokives kuulemma laskeutuu joskus ajan kans, jos laskeutuu. Tuntuu että se toine palli ei vielä tiiä että toisen maailmansodan vainot on menny aikapäiviä sitte ohi ja se vieläki oottaa sielä vintillä lattialankkujen alla piilossa. Sitte aina ku tuo leikkii nii sen ylähuuli jotenki kuivuu ja jää rullalle sillai, että hampaat paistaa ja näyttää niinku ylähuulesa ois puntti nuuskaa piilossa. Mukavien ja hassunhauskojen leikkituokioiden ohella rakas koiramme vie kissalelun makkariin lattialla olevan petauspatjan päälle ja nussii sen hengiltä. Aivan vittu HIRVIÄN kuulosta ku tommone Tapolan makkaran kokone koira pannee vinkulelua ja ähisee. Tullee syyllinen olo pelekästää ku kuulee sen puuhailun. Itelläki luurit korvilla aina konneella ja niittenki kuuluu semmone tyytyväine vinkuminen ja pärskiminen :D hyi saatana. Välillä se hakkee vauhtia tuosa olohuoneen lattialla ja purree sitä lelua kylellää ja lantiot vispaa. Tekis mieli nakata joku pyyhe päälle tai antaa hotellihuoneen avainkortti, voikko mennä muualle tärvelemmää sitä lelua. Ylleesä semmone viien minuutin varvi se on ja sitte tullee olokkariin lesottaan. Kuulemma iha normaaliaha tuo on käyä vähä kokkeillee pissavehkeitä puuvillaa vasten, ku ei se koira ees tajua vielä mitä se tekkee, vaistoilla vaa nylykyttää jotaki. Eniten tuossa koirassa ärsyttää kaikki nuo sen irrationaaliset kuumotukset. Kynsienleikkauski on yks vitun guantanamo bay tuolle koiralle. Ei se pelekää niitä saksia, tai ku otetaa syllii, vaa ku otat tassusta kiinni, nii se haluaa vetästä sen pois. Sitteku otat tassusta kiinni ja esittelet sille ystävälliset vihreät sakset, jotka kumartaa ja nostaa silinteriä, nii koiran silimissä näkkyy ku amerikkalaiset pommikoneet lentää koiron kylän päältä ja tiputtaa napalmia kylänvanhimman kasvimaalle. Aiva hirviä heilumine ja ähinä alakaa, niinku yrittäis laittaa luistimia tiikerille. Kahuissaan huutaa ja heiluu, käyttäytyy niinku moottorisahan terän ilmavirta liikuttais pallikarvoja. Sitte onki pakko pittää paussi, rauhottaa koira ja antaa herkkuja ja yrittää lahjusten kautta uuellee. Ylleesä mennee siihe, että se resuaa voimalevelinsä nolliin ja nöyrtyy. Sievästi sitte napsitaan kynsiä ja tungetaan herkkua suuhun. Vaa oha se yhtä helevettiä. Toine raivostuttava piirre on se, että aina ku alat syömään nii koiralla alakaa paskattaan. Niinku joku maaginen avain anuslippaaseen, samontein pitäs päästä tuutille. Vittu se ruokalautasen tuominen sohovalle on niinku sodanjulistus koiran persreijälle. Haarukka nousee suuhun nii tuon anaalirauhaset laittaa polkaksi. Onneksi nykyään se ei oo nii mulkero asian suhteen ennää, vaa ossaa piättää ja käyää sitte ulkona ku tilanne vaatii. Nyt se on vaihtanu agendansa ihan täysin kerjäämiseen. Aina pittää tunkia sitä naamaan lautasta kohti nii kauan ku mahollista. Katot telekkaria ja kauhot lusikalla puuroa lautaselta nii jääki lusikka tuon ylähuuleen kiinni Sitte o puuro karvoissa ja märy kurkussa. Ainii piti vielä yks tarina kertoa aiheeseen liittyen. Olin tuosa pari viikkoa sitte tulossa pikku rapuloissaa reissusta kotia ku vaimo soittaa yhtäkkiä, että kotona on tilanne päällä, kuulemma koiraan liittyen. Hyppäsin sitte taksiin suoraa ja täysiä kotia, kuumotteli että mitä sielä on tapahtunu. Kotia ku pääs nii kylyppäristä kuuluu avunhuutoja, meen pirttiin nii eiköhä oo kylyppärin lattiat ympäriisä paskassa. Olivat kuulemma lenkillä käyneet ja koiralla jääny jööti villahousuihin kiinni ja sisällä oli vasta huomannu. Koiralla vielä satarosenttinen vauhti päällä nii ois sotkenu koko kämpän sillä turdilla jos ei ois saanu kylyppäriin lukkojen taakse. Sielä oli lattialla semmosia paskapökäleen mallisia pusujäläkiä ympäriisä ku istunu sen pökäleen päällä. Haisi iha navetalle ja lemmikkien hautausmaalle ja toine vaa läähättää mielissään. Siinä sitte pestiin perseet, föönattiinki pyllysilimää ja puunattii paskarannut lattiasta. Palakitti kyllä rapuloissaa maksaa reilu parikymppiä siitä että pääsee siivoaan toisen lietteitä. Kiitos koira. Nii tosiaa, vaimo sano että nyt ku hommataan koira nii saan olla konneellaki rauhassa enempi ku se leikkii koko ajan koiran kans tai muuta, nii vitun posket :D kahta kauhiammin kuuluu KATO KATO KOIRALLA HAUSKA ILME HIHI KATO HEI TUUPPA TÄNNE MEIJÄN KANS KATO. Vaa kyllähä tuo on mahtava elläin, ei siitä pääse mihinkää. Simo Silmun sanoin: kaikkea hyvää. Lähettänyt Slurre klo 21.32 7 kommenttia: Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin maanantai 3. huhtikuuta 2017 Teehetki tuli takaisin! Patrik Laine, Bull Mentula kommentoi: Näin vältät neljän ruuhkat! Terveppä terve kaikille tasapuolisesti. On ollu taukoa noin ikkuisuus, vaa pääasia on että alako taas kinostaa kirjottelu. Ei ookkaa päässy lervaamaa sisäisiä demoneja internettii liian pitkään aikaan ja pumpusta onki ottanu kahta kauhiammin. Meikälle onki kerenny tapahtua kaikenlaista uskomatonta viimesen puolen vuojen sisään. Oon muunmuassa ollu saikulla, vaihtanu työpaikkaa ja hommannu koiran. Ja kun sanon muunmuassa, nii se ei oikeestaa sisällä mittään muuta. Nuo 3 asiaa on suurin muutos iteasiassa viimesen 8 vuojen aikana mun tapahtumarikkaassa yhen miehen temptation island elämässä. Vaa ei siinä, puretaan kyseiset tapahtumat lyhyesti alle, ku teitähä luonnollisesti kiinnostaa maailman eniten miks olin sairaslomalla, miks vaihoin työpaikkaa ja miks koira. Tai no koira kiinnostaa oikiasti, ellet oo sisältä kuollu ja huono ihminen. Nonii, elikkä, alotamma tuosta sadan vuoden saigonista. Lyhyesti tarinoituna löin säären betoniin työmaalla, ommeltiin kiinni, tulehtu, leikattiin tulehtunu kudos pois, iso reikä, laitettii ihosiirre, meni vituiksi, hetkeksi takas töihi, uus leikkaus, uus siirre, meni vituiksi, jäin osastolle, uus siirre, pysy suunnillee, kotia. Nyt tuo jalaka näyttääki jo joltai ja pystyy töitä tekemää. Vaa olipa se kuulkaa elämää siellä osastolla. Niinku Aimo A. aikonaan laulo "Elämää juoksuhaudoissa", niin minäkin laulan teille elämästä osastolla X. "X" on aina ollu nii muodikas mysteerin kuvaaja että käytän sitä nyt itekki. TOHTORI X, LAITA KUOLONSÄDE VALMIIKSI. Osastot on kyllä oma universuminsa. Tässä tapauksessa galaksi nimeltään "Osasto X". Siellä potilaat on yhenlaisia mustia aukkoja, joitten ympärillä pyörii nuoria ja vanhoja, kasvavia ja kuolevia tähtiä, hoitajia. Nää mustat aukot, mummot ja vaarit ja meikänkaltaset vammaset, imee näiltä tähdiltä koko ajan aikaa ja resursseja. Ainoa ero avaruuteen on, että osastolla kyllä kuuluu kaikenlaista. Reppeilin ja hajosin yhtäaikaa ku jostaki horisontista kantautu semmosen mummun booming voice, oikee kanto läpi harmaan kiven. AUTTAKAAAA! APUA! AUTTAKAAAAA! Joo ei sillai hauskaa ku tietää että joku dementoitunu riepu siellä oikiasti pelkotiloissa huutaa, mutta vittuku yöllä heräsit kahen aikaa siihe että joku huutaa AUTTAKAA ja venyttää viimestä vokaalia 10 sekuntia sai kyllä tirskumaan vähäse. Mummu parka, godspeed. Joistaki hoitajista näki ku ne tuli huoneeseen, että alakaa vety ja happi loppumaan. Vaa melekeepä aina ne mammat oli hyvällä päällä ja tojella mukavia. Itellä lähinnä kävi sääliksi, ei sillai "voi voi hoitajaraukat, paskaduunia täällä paskalla palkalla röh röh" vaa että vittuku on itekki vaivaksi. :D Oispa vaa kotona ja terve, ei tarvis muitte tehä mun hyväksi mittää. Ei tarvis ähistä ja vittu painaa nappulaa että joku toinen nostaa sulle lattialta tyynyn takas sänkyyn. Niinku ois lihava valkonen mies sängyssä, ikkuna kohti puuvillapeltoa. Asiasta vähä sivuraiteille poiketen, muistan ku kaveri kerto ku sen pappa oli saanu jonku halavauksen, toine puoli kehosta ei toiminu ja se oli kaatunu kumollee, nii se oli sitte saanu soitettua apua itellee ja päättäny raahautua pihalle portin viereen ettei hoitajilla tarvi sisältä astia hakia, ku ei halunnu olla vaivaksi. Tuo tarina jäi kyllä itellä takaraivoon, siellä ku maha pystyssä pötkötin suklaat suupielessä ja läppäri läskien päällä ja soitin vittu napilla hoitajan, että VOIKKO LAITTAA LÄPPÄRIN LATURIN SEINÄÄN :>. Jos ois ollu miestä lyyä ittiä nii oisin. Vaa niihä se tiete on että ku ei saa ite sängystä liikkua nii jonkuha se pittää auttaa. Silti ohan tuo nyt karsiaa. Mietin yhessä välissä että pitäskö ottaa kärsivämpi ilme naamalle ja pyytää särkylääkettä samalla aina ku hoitaja tullee nii ei vaikuttais nii vaativalta persereijältä. Yritinki monesti combottaa mun jotaki typerää pyyntöä johonki oikiampaa. "Voisko saaha hammaspesuvehkeet? Nii, ja kehtaakko ojentaa tuon kaukosäätimen?" En tiiä mitä hoitajat on mieltä, mutta ite ainaki kyräilisin ja mököttäisin vitusti potilaille. Onneksi en oo hoitaja, oisin paska siinä. Ekalla kerralla osastolla sain itelle yhen naapurin, kolomas vuodepaikka oli tyhjä. Olin iha tyytyväine ens alakuun ku naapurin pappa oli meleko hiljane ja katto vaa telekkaria paljo. Sai ite läppärillä rauhassa tykitellä napit korvilla. Vaa voi vittu ku tohtori tai hoitaja tuli huoneesee, sillo alako sanainen sukkalaatikko linkoaa pareja. Aina oli vittu kaikki huonosti. "Miten täällä jaksellaan?" "NOH TÄSSÄHÄN TÄMÄ, HUONOSTI MENEE, KOVAT ON KIVUT JA MISSÄ LÄÄKÄRI? MITEN VOI KESTÄÄ MINUN PITÄISI PÄÄSTÄ JO KOTIIN MIKSEN SAA LÄHTEÄ, KUKA SINÄ TYTTÖ MUKA OLET? TOHTORI KÄVI TÄÄLLÄ JA REPÄISI JALASTA SITEET PERKELE NYT JALKA VUOTAA TAAS, SAATANAN MENGELE SE TOHTORI TÄYS TOLLO" okke. Jos ei ilimane hoito kiinnosta nii voit esim. painua vittuun tai laittaa betonikengät jalakaan ja lähtä riippuliitämään. Kunnon kiittämätön paskahousu se ukko. Ja ehkä ihan ohuesti liioteltua verrata jotaki tavallista oululaista päivystyslääkäriä josef mengeleen, joka kuitenki oli meleko viimesen päälle pimiä setä. Joka jumalan kerta jostaki piti vittu valittaa, vaikka että puurossa oli liikaa kaloreita, telekkarista ei tullu puoli kolomelta yöllä uutiset, tai ku pimeänäkö ei oo yhtä hyvä ku kissoilla. Kaikki hoitajien ja lääkäreitte vika. Jos oisin ite aivastanu keskellä yötä se ois varmaa hälyttäny hoitajat, syyttäny niitä ja soittanu pormestarille kuinka häntä kohdellaan kaltoin. Ois pitäny yön pimeinä tunteina lopsauttaa jollaki sukkasaippualla sitä naamaan tai kusta sen sänkyyn. Kyllä ne jokku vittu kehtaa. Onneksi se ittiään täynnä oleva luominaama ruttokoipi heitettii vittuu sieltä osastolta. Eli siis siirrettii vaa toiselle, vissii sai luvan alakaa lähtemää. Pääasia että lähti. Seuraava potilas KIRJAIMELLISESTI KJEH KJEH oli toinen pappa, yllättäin. Tää papparaine oli semmone parisataa kilone karju, joka ähisi, puhisi ja puhkui talot kumoon. Vissii oli jotaki respiratory vaikeuksia ku oli happiviikset koko aja ja joku hengittämistä helepottava kone vieresä. Muute oli siis mukava setä, porisi vähä kaikkea mukavaa, muttei nii paljo että ois alakanu vituttaa keskusteleminen. Vaa voi vittu ku yön varjo laskeutu ylle. Niinku ois lähteny ylämäkkeen maansiirtokoneella keulat pystyssä. Aiva eläimelline mekkala. Kumma ku ei naapurihuoneen vanhukset hypänny ylös ja huutanu HÄLYTYS HÄLYTYS ja lähteny hakemaa kivääreitä kaapista. Vittuku setä veti sissäänpäi henkeä nii sai pittää rystyset valakosina kaiteista kiinni etten kadonnu sen sieraimeen. Olin niinku pinokkio ku se koitti meloa sitä valasta karkuun. Ootin että millon mellakkapoliisit ryntää ovesta sisälle ja kaasuttaa koko pirtin. Eikä se missää vaiheessa lieventyny. Koko aja vaa tauoton pärskiminen ja röhkiminen. Noh, eihä sille mittää voi jos ei keuhkot pellaa kunnolla. Voiteli vaa herätä yöllä sata kertaa siihen meteliin, vaikka oli tulpatki. Sitte se harrasti myös yösyöntiä. Se se vasta oliki lystiä kuunneltavvaa. Niinku ois laitumella ollu, hirviä vätkytys kuuluu verhon takkaa. Ois voinu istua vieree lypsyjakkaralle jos ei ois paremmin tienny. Siinä syödessä oli myös kiva tiputella tavaroita. Just ku sait unenpäästä kiinni nii joku 12-tuumanen pronssilautanen tippuu lattialle. Seuraavalla kerralla vaasi täynnä marmorikuulia. Kolomannella kerralla koko Tokion pörssi. En tiiä mistä se sai kaiken sen vitun roinan mitä vahingossa tönästä lattialle yöpöyältä. Pari päivää etteenpäi nii pappa sai luvan lähtä kottii, hyvä pappa. Kolmas huonekaveri oli taas pappa. Oli niin sanotusti pappafestivaalit. Se oli iha läpeensä nahkia ukko, ja rehellisesti tyhymä. Sillä oli joku pumppuvika kai ollu, en tiiä tarkemmi, mutta siellä se pötkötti ja joka päivä joka hoitajalle kitisi nii paljo ku kerkes kuinka hän haluaa kotia ja aikoo lähtiä. Sitte sille määrättii jotaki pumppulääkettä, joho se sano että ei ota. Sen verra siinä itelläki järki sano, että jos on pumpusa vikkaa ja et ota lääkkeitä, nii pääset pellaamaa mikä-elin-pettää-ensin-rulettia. Sillä oli myös joku käsittämätön salaliittoteoria siitä lääkkeestä ja kuinka lääketeollisuus pakottaa ihmisiä ostamaa sitä ja käyttämään ja kaikki on saatanoita. Aina hoitajien työaikaa tuhulas noilla vitun deliriumtarinoilla, joskus vartinki lässytti ja ei päästäny hoitajaa jatkamaa ennenku kuunteli sen tarinat loppuun. Monesti hoitajat katto sivusilmällä meikää ku pyörittelin silimiä ja huokasin issoon ääneen, ja niistä näki että ne oli sammaa mieltä. Tyhymä paska, ei voi muuta sanoa. Maksa vähäjärkisyyestäs sitte manalan lautturille. Eihä se sitte tosiaan kuitenkaa suostunu lääkettä ottamaa, perusteli päätöstään salaliitolla ja sillä että oli kasvatustieteiden maisteri. Tuoha on sama asia ku ite kieltäytyisin syömästä pullaa ku käytän silmälaseja. Viimeksi ku kuulin nii kasvatustieteellisessä jätetää tuo lääketiede vähä vähemmälle ja keskityttää enemmän varhaiskasvatukseen, voin toki olla väärässä. Tai sitte ajat on muuttunu, ehkä sen nuoruudessa varhaiskasvatus oli ennenkaikkea sydänlääkkeiden opettelua ja salaliittoteorioitten keksimistä. Noh, lääkärihä sille sano että pakkoha ei oo ku köyhän kuolema ja sekin vaan kerran, jätä ottamatta jos haluat. Pappa sano että hän jättää ja lähti kotia. Kiitos hei. Viimesenä muttei vähäisimpänä kokemuksena osastolla oli ehottomasti jatkuva, orastava kakkahätä. Olin tosiaan ensimmäisellä osastoreissulla 5 päivää siellä hoijossa, joista 3 päivää vuodelevossa. Tokalla kiekalla 10 päivää hoijossa, joista 6 päivää vuodelevossa. Kuten tiedätte, vuodelepo tarkottaa ettei sieltä sängystä lähetä ihan mihinkää. Vähintään 72 tuntia pittää olla sängyssä. Kuset ammutaan kuikkaan, kakat tehhää jollekki alustalle. Kuulostaa teoriassa iha hyvälle. Vaa ei vittu ollu. Jo ekana päivänä alako tulla semmone epämiellyttävä ajatus takaraivoon, kuin kuiskaus sulkijalihakselta. Päätin heti kättelyssä, että pelekästään vessaan tehhää numero kakkoset. Siitä alako sitte semmone tuskien taival ettei iha hetkeen. Ekat kaks päivää meni iha hyvi. Kolmantena alako tuntua jo kurjalle. Ei uskaltanu oikee syyä mittää. Ties että kaikki mitä suuhun laittaa on polttoainetta tuolle tulevalle muurinmurtajalle. Sitte tuli kolmas päivä, ties että lääkärinkierrolla saan ehkä luvan lähtä vessaan. Sai ihan uutta pontta piättämiselle. Vaa voi saatana ku se veny sinne puoli viiteen se tohtorin tulo. Alako hikikarpalot nousta otalle ja sydämenlyönnit tuntumaan perseessä. Lankut oli nii yhessä ku mahollista, niin ku ruuvi läpi kahesta kakkosnelosesta. Sitte se tuli, 007 ja lupa tappaa. Rullasin keulat pystyssä pyörätuolilla vessaan koipi koholla ja loikkasin pöntölle. Elämä voitti. Tokalla kerralla osastolla asiat ei menny iha nii sulavasti. Mun piti tehä se mitä valehtelematta pelekäsin enemmän ku mittään koko tän jalkaepisodin aikana. Piti kakata alustalle. Ei vaa pystyny piättää, ois revenny suoli muute. Noh, hoitajatäti oli ystävällinen ja kärräs mut sänkyineen suihkutilaan ja anto sen alustan mukkaan. Käski soittaa kelloa ku oon valamis. Olin nii vitun alhainen mato siinä sängyn laijalla, pieni muovinen kippo vieressä. Teki mieli märistä. Noh, alakoin sitte asettelemaan sitä alustaa kohallee ku tajusin että se on varmaa jollekki 5-vuotiaalle tarkotettu. Meikä kuitenki 90-kilonen läskiperse aikamies, nii yrittäppä siinä tähätä semmoseen muumimukin kokoseen astiaan. Piti vittu oikiasti nostaa toinen jalaka semmosen 1.3m. korkian roskiksen päälle, kyykätä yhellä jalalla ja tähtäillä siihen astiaan. Alako lihakset tärisee ja hiki tulla ku siinä jumppas, samalla yrittää jotenki antaa itelle lupa tehä tarpeet siihe muovikippoon. Valehtelematta elämäni kurjimpia hetkiä, voi vittu että oli vaikia olla. Sitte ku taistelu oli ohi ja savu hälventyny, piti soittaa kelloa. Se ku mut pukattii sängyssä takas huoneeseen oli elämäni walk of shame. Aivan vitun traumaattinen kokemus. Oi kunpa ei enää koskaan. Loppukaneettina haluan kuitenkin kiittää suomalaista terveydenhuoltoa hyvästä työstä. Mies on kuin uudestisyntynyt.

Maanantaiaamut on aina aikasia. Ei jaksais millään herätä. Kävin tunnilla ja sit mulla on jonkun vähän päälle 3h hyppy. Päädyin sit nukkuun vähän siinä välissä ja sit illapäivällä tunneille. Sainkin sit kuulla, että tiistai on natinal holiday. Olin että aijaa! Tiesin vaa, et joku tiistai tässä on vapaa, mutta että tänään, aijaa. No lähettiinkin sit illasta viettään aikaa kaveriporukalla rannalle. Oli melko lämmin sää verrattuna pariin päivään. Istuskeltiin siellä muutamisen tunti ja lähettiin sit joskus yhden aikaan takasin päin. Tuli puhuttua siinä illalla vielä muitten tyyppien kanssa, kun ne mietti tälle päivälle ohjelmaa. Päätettiin sit, että mennään kissakahvilaa! Ihanaa_(　_´ω`)_ Aamulla lähtö oli 11:30 aikoihin. Yks nukkupommiin ja ei ehtiny mukaan heh. Oltiin ihan hukassa ensin, että missä se paikka on. Löydettiin sit viimein se paikka. Se oli niin sellasella takakujalla kyllä, että hyvä kun sinne oli löytää ees. Tosin se ei kuulemma pitäny olla tää kahvila, vaan niitten toinen kahvila Tenjinissä, hups. Tänne jäätiin kuitenkin. Ja siellä oli niin paljon kisuja! Ihan pieniäkin jopa. Ne oli tosi leikkisiä. Yks hyppäs heti uteliaana meijän pöydän päälle, että mitä täällä tapahtuu? Kissanurkkaus. Tästä kisusta tuli mun kaveri. Kissanurkkauksen kissat lisäänty. Oltiin siellä tunnin verran ja se makso yhteensä 1000yen. Osa oli siittä sit lähössä eläintarhaan, mutta ei oikein kiinnostanu lähtee sinne. Samoja eläimiä näkee kuitenkin missä tahansa eläintarhassa. Lähettiin siittä sit T:n kanssa Ohoripuistoon päin käveleen. Kivanlaisesti laitettu pullon tohon ravintolan portaille. Tää oli muutenkin niin kivannäköstä aluetta. Tänään oli vaihteeks niin hiostava ja kuuma ilma. Käveltiin siinä niin tultiin nähteeks se Fukuoka linnan jäänteet -kyltti ja oltiin että käydäänkö kattoo? Mentiin sit sinne puistoon päin. Animupuu. Tajusin täällä puistossa, että Japanissa on nyt alkusyksy! Ei siltä kyllä tunnu oikein. Käveltiin siitä sitten Oohori puiston asemalle, mentiin Tenjinin ja vaihdettiin metroa. En ollu ikinä menny sillä toisella metrolla ja vähänkö se metroasema oli hieno! Se oli selkeesti uudempi asema. Meidän oli tarkotus mennä kattoo yhtä kierrätyskauppaa, olisko niillä pyöriä. Käveltiin siittä asemalta sitten sinne liikeelle päin. Oli niin erinäköstä aluetta. Hetken kattoin että mitä?! Mutta tää on joku ihan muu liike. Hieman kopioitu? Löydettiin sit sinne kierrätyskauppaan ja oli siinä muutamia pyöriä, mutta ei oikein sellasia mistä ois viittiny maksaa 4000yen(vaikka toihan on himo edullinen, mut vähän turhan ruosteisia). Aateltiin käydä joskus toisessa pyöräkaupassa, missä olis kanssa käytettyjä pyöriä. Käveltiin siittä kaupalta sit takas dormille, oliskohan siittä ollu matkaa 3km. Se tuntu ikusuudelta se matka. Ostettiin taiyakit sellasesta pienestä liikkeestä ja syötiin ne siinä kävellessä. Kello tuli lähemmäs viittä kun oltiin dormilla. Jalat oli nii väsyneet, tuli käveltyä nii paljon. Ilta on menny vaan opiskellessa. Tuntuu, että täällä saa opiskella koko ajan. Huomenna on minikanjitesti. Niinkun jokaisella kanjitunnilla. Sit jos joku päivä skippaa opiskelun, niin tulee sellanen kauhee ahdistus, että nyt en ehi ikinä opiskelee kaikkee. Ja kaikki opiskeluaika menee siis japaninkielen opiskeluun. Muihin kursseihin tulee käytettyä tosi vähän aikaa.

1. Pese sitruunat hyvin juuresharjalla. Lohko neljä sitruunaa neljään osaan ja purista kahdesta mehu. 2. Lado lohkot tiiviisti puhtaaseen purkkiin (vetoisuus noin ¾ l) ja ripottele suolaa sitruunoiden väleihin. 3. Lisää purkkiin sitruunan mehu ja keitettyä, jäähdytettyä vettä niin paljon, että sitruunat peittyvät. 4. Sulje purkki ja anna tekeytyä pimeässä huoneenlämmössä noin kuukauden. Ravistele purkkia välillä. 5. Pilko suolaisenkirpeitä sitruunoita eksoottisiin pataruokiin tai salaatteihin. Säilytä avattu purkki jääkaapissa. Vinkki: Käytä marokkolaisia suolasitruunoita pilkottuna ruoanlaitossa oliivien tapaan. Jos hedelmät tuntuvat liian suolaisilta, huuhtele ne vedellä ennen käyttöä.

Nuo Jeesuksen opetuslapsilleen sanomat sanat, ovat viime aikoina väistämättä nousseet yhä uudestaan ja uudestaan mieleeni, kun seuraa somessa uskovienkin kannanottoja ajankohtaisiin aiheisiin. Jeesushan sanoi nuo sanat, kun hän oli opetuslasten kanssa venheessä, ja järvelle nousi myrsky. Jeesus nukkui, ja opetuslapset herättivät hänet sanomalla: ”Mestari, me hukumme!” Jeesus nousi ja tyynnytti myrskyn ja ihmetteli opetuslasten epäuskoa: ”Missä on teidän uskonne!” Tuo sama ihmettely on tullut mieleeni, kun on seurannut rokotekeskustelua. Sanon heti aluksi, että en usko mihinkään salaliittoteorioihin, eikä minulla ole mitään varmaa päätöstä suuntaan tai toiseen, otanko koronarokotteen vai en. Mutta kun seuraa käytyä keskustelua, niin tuntuu aivan kuin tuo rokote alkaisi ottaa monen uskovankin mielessä Jumalan aseman. Toki on niin kuin on usein toistettu, että Jumala on antanut lääketieteelle viisauden, ja voidaan sitä hyödyntää uskovinakin. Mutta ihmettelen monen uskovan taholta sitä hätää ja huolta, jolla yritetään varmistaa, että kaikki ottaisivat rokotteen. Jos joku sanoo, että hän vielä pohtii, niin tuntuu, että jyrkimmiltä tahoilta saa lähes murhaajan leiman otsaansa. Ja kuitenkin päivittäin kuullaan rokotteesta ja sen vaikutuksista monenlaisia uutisia, joiden todenperäisyyttä moni haluaa jäädä vielä odottamaan. Itse olen täysin vakuuttunut, että koko koronaepidemia on kohdannut maailmaamme täysin Jumalan sallimana. Ja uskon, että Jumala haluaa puhua sen kautta ihmiskunnalle, ja saada ihmiset ajattelemaan elämää ja iankaikkisuutta. Rokote alkaa olla jopa Jumalan asemassa monelle uskovallekin. Etkö ymmärrä hyvä uskonsisar tai -veli, että vaikka joka ainut ihminen maailmassa rokotettaisiin, Jumala voisi heti sallia pienen muunnoksen koronavirukseen, niin että tuo rokote olisi hetkessä täysin tehoton! Eli kaikki on sittenkin täysin Jumalan käsissä! Jumala on ilmoittanut profeetallisessa Raamatun sanassa monet koettelemukset ja vitsaukset, jotka tulevat ihmiskuntaa koettelemaan lopunaikana. Nuo vitsaukset sallitaan juuri siksi, koska ihmiskunta haluaa luopua Jumalan palvelemisesta ja kunnioittamisesta. Olen viime aikoina miettinyt esim. Ilmestyskirjan 9. lukua, jossa ennustetaan mm. mitä tapahtuu, kun kuudes enkeli puhaltaa pasuunaan. Silloin sallitaan suuren sotajoukon tulla idästä, ja kolmasosa ihmisistä saa surmansa! Jae 15 ilmoittaa jotakin hätkähdyttävää: ”Silloin päästettiin irti ne neljä enkeliä, jotka tunnilleen, päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmasosan ihmisistä!” Eli Jumalalla on jo tällä hetkellä tiedossa päivälleen ja jopa tunnilleen, milloin tuo asia tulee tapahtumaan. Eli ymmärrätkö rakas ystävä, että vaikka ihmiskunta yrittäisi tehdä mitä turvajärjestelyjä tahansa, tuo tunti ja päivä vääjäämättä tulee Jumalan jo nyt tietämän aivoituksen mukaan! Ja tuo on vain yksi lukemattomista vitsauksista, mikä maailmaa Raamatun mukaan tulee kohtaamaan! En halua tällä kirjoituksella millään tavalla vaikuttaa rokotevastaisuutta. Jos sinusta tuntuu siltä, niin ota rokote, vaikka kuinka monta kertaa! Ja voi olla, että joku päivä otan sen itsekin! Mutta haluaisin jokaisen ymmärtävän, että luottaisimme mieluummin Jumalan varjelukseen ja kaikkivaltiuteen, kuin että paniikinomaisesti hätäilemme, että varmasti jokainen uskonsisar tai -veli ottaa tuon rokotteen! Kun me näin hätäilemme, olemme kuin opetuslapset venheessä, jotka hätäilivät, että he kaikki hukkuvat ja myös Jeesus heidän mukanaan!!! Tärkeintä on, että me uskomme ja luotamme Jumalan johdatukseen omassa ja läheistemme elämässä. Totta kai me saamme ja meidän tulee samalla elää viisaasti, mutta sanoohan Jeesus vuorisaarnassa, että me emme voi murehtimalla lisätä ikäämme kyynäränkään vertaa! Pidetään usko Jumalaan, eikä anneta minkään muun ottaa tuota Jumalan suojeluksen paikkaa!

KorvattuKumoaminenMobiilimuokkausmobiilisivusto-muokkausMuokkaamalla palautettuOhjauksen kohde muutettuOhjaus on poistettuPalautettuTakaisinpalautusTyhjennysUusi ohjauswikieditor (piilotettu merkkaus) Näytä versiot Eroavaisuuksien valinta: Merkitse niiden versioiden valintaympyrät, joita haluat vertailla, ja paina enter tai alhaalla olevaa nappia. Selitys: (nyk.) = eroavaisuudet uusimpaan versioon, (edell.) = eroavaisuudet edeltävään versioon, p = pieni muutos. 9. huhtikuuta 2022 nyk.edell. 18.009. huhtikuuta 2022 kello 18.00‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ p 1 265 tavua +4‎ Ei muokkausyhteenvetoa kumoa 31. maaliskuuta 2022 nyk.edell. 16.2531. maaliskuuta 2022 kello 16.25‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ p 1 261 tavua −2‎ Ei muokkausyhteenvetoa kumoa nyk.edell. 16.2531. maaliskuuta 2022 kello 16.25‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ p 1 263 tavua +7‎ Ei muokkausyhteenvetoa kumoa nyk.edell. 15.5931. maaliskuuta 2022 kello 15.59‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ p 1 256 tavua +50‎ fix kumoa 29. maaliskuuta 2022 nyk.edell. 18.5129. maaliskuuta 2022 kello 18.51‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ p 1 206 tavua +1 182‎ asiakirjamuotoja selvemmäksi kumoa Merkkaus: Ohjaus on poistettu 27. maaliskuuta 2022 nyk.edell. 15.3727. maaliskuuta 2022 kello 15.37‎ Lahtis keskustelu muokkaukset‎ 24 tavua +24‎ ohjaus Merkkaus: Uusi ohjaus

Oranssit päivät on yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin suurimmista maailmanlaajuisista kampanjoista, jossa Suomen Soroptimistit ovat yhteistyössä UN Women Suomi ry:n kanssa. Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia. Oranssit päivät -kampanjaa vietetään joka vuosi 25.11.-10.12. naisiin kohdistuvan väkivallan pysäyttämiseksi. Kampanjan oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus. Myös kirjasto on mukana Oranssien päivien toteutuksessa. Naisiin kohdistuva väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista. Soroptimist International Europe (SIE) on halunnut nostaa tämän vuoden 2022 Oranssien päivien painopisteeksi parisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta estävät naisia ja tyttöjä osallistumasta yhteiskuntaan sen täysimääräisinä jäseninä ja kaventavat naisten ja tyttöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja asemaa. Tämä uhkaa naisten poliittista osallistumista, heikentää demokratiaa sekä vaikuttaa myös talouteen ja kaikkeen kehitykseen negatiivisesti. Tänä vuonna vaadimme konkreettisia tekoja häirinnän ja väkivallan lopettamiseksi. Jokaisella meistä on vastuu väkivallattoman ja häirinnästä vapaan yhteiskunnan luomisessa ja haitallisten asenteiden purkamisessa. Sisäministeriön tekemän tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on toiseksi vakavin yleiseen turvallisuuteen vaikuttava tekijä, tehden Suomesta yhden EU:n vaarallisimmista maista naisille. Suomessa joka kolmas nainen kokee elämänsä aikana parisuhdeväkivaltaa, ja vuosittain ainakin 50 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa. Oranssit päivät -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Kampanja alkaa kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. ja loppuu ihmisoikeuksien päivänä 10.12. Kirjaston henkilökunta pystyttää Oranssien päivien ajaksi 3. kerrokseen aikuisten osastolle aiheen mukaisen aineistonäyttelyn. Näyttely sisältää erityisesti tyttöjen ja naisten asemaa ja oikeuksia käsitteleviä kirjoja, jotka edustavat kauno- ja tietokirjallisuutta. Lastenosastolle laitetaan esille oranssikantisia kirjoja. Osallistu päivään ja jaa kuvat someen käyttämällä hashtageja #oranssitpäivät #väkivaltaavastaan #orangetheworld #pukeudunoranssiin 2E911E59-CC56-427A-BA93-1BEB424BBDE4 Created with sketchtool. 6C3AB76C-541A-4544-A277-94DA3FA75523 Created with sketchtool.

”Smart Factory kerää dataa tehtaan eri ohjelmisto-, laite- ja anturirajapinnoista, jotka pystytään sitomaan tehtaan digitaalisessa kaksosessa samaan näkymään. Tämä helpottaa päivittäisjohtamista ja päätöksentekoa. Laiteriippumattomasti nettiselaimen kautta pystytään näkemään, mitä tehtaassa tapahtuu. Kaikki tuotantoon liittyvät data, joka on kytketty Smart Factoryyn, on tuotantohenkilöstön saatavilla. Sieltä näkyy, onko kone päällä ja mikä on koneen käyttösuhde. Lisäksi voidaan suunnitella tuotantoa, tuotantokatkoksien syitä sekä hallita kunnossa­pidon tehtäviä. Kaikki tämä tieto on saatavilla tarvittaessa jokaiselle henkilölle tehtaassa”, sanoo Konecranesin Jari Tuominen. Smart Factoryn kehitysprosessi alkoi pari vuotta sitten, kun asiakkaat alkoivat kysellä tuotannon visualisointia koskevia ratkaisuja. Asiakaskunnassa oli tarvetta seurata mitä tuotantokoneella tapahtuu ja onko tuotannossa kaikki hyvin. Haluttiin myös tarkempaa tietoa kunnossapidosta. Lisäksi kysyttiin, voisiko myös tuotannon tietoja, kuten läpimenoaikoja, saada näkyville visuaalisesti. ”Huolellisen taustaselvityksen jälkeen valitsimme teknologiakumppaniksi Process Geniuksen. Aloitimme heidän kanssaan pilottihankkeen Konecranesin Hyvinkään tehtaalla syksyllä 2021. Esittelimme Smart Factoryn samaan aikaan myös Tampereen Alihankintamessuilla. Tällöin tuote oli vielä aika lailla eri näköinen kuin nykyään. Kun toimme oman tuotantomme ja kunnossapitomme substanssiosaamista mukaan, pystyimme kehittämään järjestelmää asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi”, kertoo Jari Tuominen. ”Palvelumme visualisoi tuotannon nykyhetken ja tilanteen. Tuotannon näkökulmasta saadaan tietoa koneiden pysähdyksistä ja pysähdysten kestoista. Kokonaistehokkuuden kannalta pystytään pureutumaan tuotantokatkoihin sekä niiden aiheuttajiin. Tällaisia ovat esimerkiksi laitteen toimintahäiriö, konerikko, mittaukset ja logistiikkaongelmat. Smart Factory -palveluun pystytään myös lisäämään turvallisuuteen liittyvää tietoa ja symboleita. Tavoite on tuottaa dataa, jolla päivittäistä tekemistä voidaan johtaa mahdollisimman reaaliaikaisesti.”

Olemme saaneet kesän iltabileistä runsaasti palautetta koskien eritoten iltabileissä syntyneitä ruuhkia ja palvelutason heikentymistä eritoten illan huipputuntien (22-01) aikana. Möysän musaklubilla järjestetyissä iltabileissä kävi arviolta 1400-1500 desukävijää eri vaiheissa iltaa. Tämä on erinomainen asia - on mukavaa että iltabileet ja niiden ohjelma kiinnostavat kävijöitä näin suuresti. Se, mikä on vähemmän mukavaa, on iltabilepalautteiden keskiarvon putoaminen kokonaisella numerolla, ja se yleensä tarkoittaa sitä, että jotain tarttis tehdä. Koska iltabileet Möysän musaklubilla ovat ennen tätä kesää onnistuneet varsin hyvillä palautteilla (keskimääräisesti paremmin kuin Desuconin aikaisempina vuosina pidetyt iltabileet aika lailla paikasta riippumatta), haluamme jatkaa yhteistyötä heidän kanssaan myös Desucon Frostbitessä. Palautteista on kuitenkin otettava opiksi ja joitain järjestelyjä tehtävä, jotta iltabileiden kävijöiden viihtyvyys saadaan palautettua aikaisemmalle tasolle. Kesän osalta realisoitui asia joka on mietityttänyt Desuconin iltabileiden järjestämisessä jo monta vuotta: Meillä ei järjestäjäpuolella ole mitään varmuutta siitä, paljonko kävijöitä iltabileisiin saapuu. Tähän asiaan vastatakseen Desucon ottaa käyttöön iltabilerannekkeet tulevissa bileissä. Iltabileranneke lyhyesti Desucon Frostbiten lipunmyynnin aloittamisen yhteydessä tiistaina 1.11. 18:00 Desukauppaan tulevat myyntiin myös iltabilerannekkeet. Iltabilerannekkeita koskevat samat lipunmyynnin ehdot kuin Desucon-tapahtuman rannekkeitakin, seuraavalla poikkeuksella: Pelkkä iltabileranneke ei oikeuta pääsyyn iltabileisiin, vaan iltabileiden kävijältä tarkastetaan myös Desucon Frostbiten päätapahtuman ranneke tai työvoimabadge. Näin vaalitaan tapahtuman ja iltabileiden yhteenkuuluvuutta ja hyvää henkeä. Iltabilerannekkeen hinta on Desucon Frostbite 2023:n osalta 10 euroa, ja se oikeuttaa sisäänpääsyyn ja narikkaan Desucon Frostbiten iltabileisiin Möysän Musaklubilla lauantaina 14.1. kello 20:00-04:00. Iltabilerannekkeet voi lunastaa tapahtuman rannekkeenvaihdon yhteydessä Sibeliustalolla Desucon Frostbiteen saavuttaessa. Iltabileiden kapasiteetti on pienempi kuin Desucon Frostbiten kokonaiskapasiteetti, joten on mahdollista, että rannekkeita ei riitä kaikille kävijöille. Tämän vuoksi iltabileisiin aukeaa rannekkeettomille kello 0:00 mahdollisuus lunastaa sisäänpääsy Möysän musaklubin ovelta jonotusperiaatteella - kun kävijöitä poistuu iltabileistä, niin uusia pääsee sisään. Mitä Desucon tekee iltabilerannekkeiden tuotoilla? Desucon on voittoa tavoittelematon yhdistys, eivätkä Desuconin iltabileet ole tähän poikkeus. Tähän asti iltabileet on järjestetty Desuconin budjetilla - jolloin käytännössä kaikki kävijät ovat päässeet maksamaan osansa iltabileistä. Koska Desuconin tavoite on pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tapahtumakokemukseen, eivät iltabileet ole tähän luonnollisesti poikkeus - iltabilerannekkeista saatavat hyödyt pyritään kanavoimaan saman tapahtuman iltabileisiin mm. seuraavasti: Iltabileisiin voidaan päästää sellainen määrä yleisöä, jolla tapahtumapaikan tunnelma ja ilmanlaatu pysyvät inhimillisinä. Iltabileisiin voidaan hankkia striimauslaitteisto ja operaattorit, jolloin iltabileet saadaan lähetettyä myös ihmisille, jotka seisovat jonossa, ovat Sibeliustalolla tai eivät tällä kertaa päässeet osallistumaan tapahtumaan. Iltabileiden tekniseen tuotantoon saadaan riittävästi ajantasaista laitteistoa ja osaavaa työvoimaa. Myös tulevaisuuden esiintyjäkattaukseen pystytään tämän uudistuksen kautta kiinnittämään erityistä huomiota, ja iltabileisiin esiintymään kutsuttavat kunniavieraat tulevat taas osaksi keskustelua. Iltabilerannekkeet: UKK (Usein Kysytyt Kysymykset) Kysyttävää? Vastaamme mielellämme. Tsekkaa kuitenkin alta josko olemme jo ehtineet vastata todennäköisimmin askarruttaviin asioihin. Eikö iltabileiden paikkaliput olisi ollut sopivampi? Desucon hyödyntää paikkalippuja muissakin ohjelmissaan. Iltabileiden ero muihin ohjelmiin tulee esiin lähinnä sijainnissa ja kestossa - iltabileet kestävät myöhään yöhön ja sijaitsevat Sibeliustalon ulkopuolella. Iltabilekävijä haluaakin usein pystyä ennakoimaan oman menemisensä iltabileisiin jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua: siitä kun saattaa riippua mukaan otettavat asut, yöpaikka tai kyydit ja ylipäätään koko lauantaipäivän ohjelma. Maksuttomien, ennen tapahtumaa julkaistavien paikkalippujen ongelma on nopeat syövät hitaat -periaate: mitään varsinaista haittaa näiden paikkalippujen buukkaamisesta ei tällöin ole, ja niitä saatetaan buukata varmuuden vuoksi (jolloin ne saattavat helposti jäädä käyttämättä) tai jälleenmyyntitarkoituksessa (koska minkäänlaista riskiä paikkalippujen hankinnasta ei ole). Koetamme minimoida näitä seikkoja pyytämällä kohtuullisen hinnan iltabilerannekkeista joka menee suoraan iltabileiden tuotantoarvojen kohottamiseen. 10 euroa kuulostaa kyllä aika tyyriiltä iltabileistä. Riippuu mihin vertaa! Mikäli vertailukohtana on aikaisempi, ilmainen iltabilekokemus, niin varmasti. Vastaavantyyppisiin, koko illan tapahtumiin verrattuna iltabilelipun hinta on kuitenkin pyritty pitämään kohtuullisena. Iltabileliput mahdollistavat meille laadukkaammat järjestelyt ja eteenpäin suunnittelemisen, ja näkyy kävijöille bilekokemuksen parantumisena. Paljonko iltabilelippuja tulee myyntiin? Iltabilelippujen lukumäärä riippuu iltabilepaikan tarjolla olevien tilojen määrästä - nyt talvella emme pysty terassia pitämään auki täydessä mitassaan, joten myytävien iltabilelippujen määrä on 800 kappaletta. Miksei iltabileitä järjestätä isommissa tiloissa? Lahdessa isommat bileisiin soveltuvat tilat ovat valitettavan kortilla, ja vaativat usein huomattavia rahallisia ja työvoimallisia panostuksia koska kaikki esiintymistekniikasta alkoholitarjoiluun pitää hoitaa itse. Olemme myös aikaisemmin järjestämäneet iltabileitä Sibeliustalolla - siinä, missä niistä on tullut positiivista palautetta, myös negatiivisen palautteen määrä on ollut huomattavan korkea. Sibeliustalon iltaohjelmatarjontaan sisältyy perjantai-illan Desulounge ja lauantai-iltana näytämme iltabilestriimiä Ravintola Lastussa. Olen työvoimana Desuconissa. Tarvitseeko minun ostaa iltabilelippu? Koska iltabilelippujen pääasiallinen tavoite on pystyä arvioimaan iltabileisiin tulevan väen lukumäärä, myös työvoiman edustajien tarvitsee ostaa iltabilelippu. Desuconissa on noin 350 vapaaehtoistyöntekijää ja kaikkien osallistumiseen varautuminen vaatisi iltabilelippujen määrän leikkaamista lähes puoleen. Poikkeuksen muodostavat iltabileissä työvuoroaan suorittavat työntekijät, jotka saavat rannekkeen työvoimavastaavaltaan. Mikäli olet työvoiman edustaja ja olet ostanut iltabilelipun mutta työvuorosi eivät mahdollista osallistumista, voit palauttaa lipun ennen tapahtumaa ja saada siitä rahasi takaisin. Mitä iltabileiden ovella tapahtuu eri tavalla tämän muutoksen jälkeen? Iltabileiden ensimmäisen neljän tunnin aikana (20:00-0:00) sisään pääsevät iltabilerannekkeella varustetut kävijät ja työvoima. Huomaathan, että ovella tarkastetaan myös Desuconin päätapahtuman ranneke tai työvoimabadge iltabilerannekkeen lisäksi. Lunastathan rannekkeesi ennen iltabileisiin siirtymistä Sibeliustalon rannekkeenvaihtopisteeltä. Iltabileisiin voi jonottaa sisäänpääsyä myös ilman ranneketta, joka voi onnistua 0:00 alkaen mikäli iltabileissä on kapasiteettia. Kapasiteettia iltabileisiin tulee, mikäli rannekkeen hankkinut kävijä jättää tulematta tähän ajanhetkeen mennessä, tai kävijöitä poistuu iltabileistä paremmille unille. Desucon tekee puolen yön jälkeen iltabilejonon seurantaa ja ilmoittelee Twitterin kautta, kun iltabileisiin alkaa mahtua sisään joraamaan ilman ennalta hankittua ranneketta. Puolen yön jälkeen on aika myöhä. Mitä teen ennen sitä jos olen jäänyt ilman ranneketta? Näytämme iltabileitä livestriimin välityksellä Sibeliustalon Ravintola Lastussa aukioloaikojen puitteissa lauantai-iltana. Mikäli olet ehtinyt jo lähteä Sibbeltä, käy siistiytymässä pitkän conipäivän jälkeen, haukkaa jotain iltapalaa, istahda vaikka virvokkeelle läheisessä kuppilassa. Kerromme Twitterissä heti kun bileissä on tilaa - pääsääntöisesti porukka on alkanut vähentyä noin kello yhden aikoihin. Sain rannekkeen ostettua. Miten saan sen käsiini? Iltabilerannekkeen voi lunastaa Sibeliustalon rannekkeenlunastuksesta Desuperjantain ja -lauantain aikana. Voinko ostaa iltabilerannekkeet myös ystävilleni? Iltabilerannekkeita koskevat samat ehdot Desurannekkeiden kanssa, joten voit ostaa rannekkeita myös ystäväporukallesi Desurannekkeiden maksimimäärän mukaisesti.

Elisa on ollut SKJ:n hallituksessa vuodesta 2014 alkaen, ensin taloudenhoitajana ja vuodesta 2018 lähtien puheenjohtajana. Työkseen Elisa toimii taiteellisena johtajana kolmessa kuorossa, laulajana pääkaupunkiseudun ammattiyhtyeissä ja tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa. Kuoronjohtajana Elisalle on tärkeää vuorovaikutus laulajien kanssa sekä yhteisöllisyyden voima, jonka yhdessä laulaminen saa aikaan. Myös kohtaamiset kollegoiden kanssa ovat hänelle tärkeitä, minkä takia yhdistyksen luottamustehtävässä toimiminen tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Saara Aittakumpu Saara Aittakumpu on SKJ:n hallituksen seniori – myös hallitusvuosien puolesta – ja toimii tänä vuonna varapuheenjohtajan tehtävässä. Saara johtaa neljää kuoroa, ja työssä häntä innoittavat erityisesti nykytaidemusiikki ja vahvat tekstit historiasta nykypäivään. Hän asuu Helsingin Oulunkylässä, perheeseen kuuluvat musiikinopettajamies Reijo ja kolme alakouluikäistä lasta. Kaisa Halmemies Kaisa Halmemies on SKJ:n hallituksen jäsenrekisterivastaava. Kaisa on pop/jazzlaulun opettaja ja rytmimusiikkiin erikoistunut kuoronjohtaja. Hänen huomassaan harjoittelevat Kipinät, Kosken Laulu, Rytmihäiriö, Jyväskylän jazzkuoro sekä JKO:n musiikki- ja teatterikoulutuksen kuoro. Kaisa harrastaa kissojen rapsuttelua, bingoa sekä improteatteria ja on aina valmiina uusiin seikkailuihin. Kristian Heberg Kristian Heberg on ollut SKJ:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 ja toimii SKJ:n etätoimikunnan puheenjohtajana. Kuoronjohtajan hän toimii Cassiopeiassa, Oulun Kamarikuorossa sekä Oulun Laulussa. Kristian on aktiivinen järjestötoimija ja on jäsenenä useissa paikallisten ja valtakunnallisten yhdistysten hallituksissa. Vapaa-aikaa kuluu järjestötoiminnan lisäksi tietokoneiden, radio-ohjattavien, grillaamisen ja nikkaroinnin parissa. Viena Kangas Viena on toiminut SKJ:n hallituksessa tiedottajana vuodesta 2019 lähtien. Työkseen Viena johtaa perustamaansa CandoMini-kuoroa ja Naiskuoro Kuplivaa, toimii laulajana pääkaupunkiseudun kuoroissa ja pyörittää somemarkkinointiin ja sisällöntuottamiseen keskittynyttä yritystään. Vienan tavoitteena on levittää laulamisen ja kuoromusiikin ilosanomaa mahdollisimman laajalle sosiaalisen median kautta. Kuorotyössään hän paneutuu mieluiten kuoron soinnin kehittämiseen ja toimivan kuoroyhteisön rakentamiseen. Tommi Penttinen Tommi on hallituksen taloudenhoitaja ja vastaa muun muassa jäsenmaksuviestien lähettämisestä. Turkulaisen ÅSMA Allegron johtamisen lisäksi Tommin voi tavata kirjaston runohyllyltä, metsäbileistä tanssimasta tai netistä selailemasta eri alojen tieteellisiä julkaisuja. Valmistuminen TAMKista koittaa pian, eikä Tommikaan ole aivan varma, mistä itsensä löytää seuraavaksi. Sabrina Ljungberg Sabrina Ljungberg on SKJ:n yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja. Sabrina ja Saarten tytärten sekä Filianna Lahden Naislaulajien luotsaamisen lisäksi hän säveltää kuoromusiikkia. Vapaa-ajallaan Sabrina rentoutuu pitkillä kävelyillä luonnossa ja kotinsa vallaneita viherkasveja hellimällä. Markus Yli-Jokipii SKJ:n hallituksen sihteeri Markus Yli-Jokipii toimii TAMKissa kuoronjohdon lehtorina ja opettaa lisäksi orkesterinjohtoa ja musiikin historiaa. Hän on Tampere Cappellan ja Kamarikuoro Näsin taiteellinen johtaja. Kesäisin Markuksen löytää joko pesäpallokentältä tai puutarhasta.

Vaalijulisteet on koottu kadun varsilta Brysselissä ja muualla EU:ssa, ja vaalikampanjointi on siirtynyt kabinetteihin 28 jäsenmaan pääkaupungeissa. Hartaasti odotettu eurovaalitulos herätti ehkä enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Jälleen kerran Euroopan parlamentin vaaleissa oli jokaisella maalla oma kansallinen erikoispiirteensä, jota yhteisten kärkiehdokkaiden kaarti ei pystynyt hälventämään. EU-edustuston vaaliveikkauksen ylivoimainen voittaja Salla Talvitie: Veikkaus on taitolaji. Leena Brandt (oik.) ei päässyt tässäkään kisassa palkintosijoille. Suomessa vaalit sujuivat melko odotetusti. Se, että Perussuomalaiset nostivat paikkalukunsa yhdestä kahteen tai että Vasemmistoliitto pääsi takaisin parlamenttiin yhden edustajan voimin, ei vielä oikein riitä puhumaan vyörystä tai tsunamista. Samanlainen tasainen kehitys oli monessa muussakin EU-maassa. Alkuvuodesta hehkutettu äänestysaktiivisuuden nousu ei ainakaan Suomessa toteutunut, mutta eurovaaleissa 40 prosentin äänestysaktiivisuus on ihan hyvää keskiarvoa. Suurissa EU-jäsenmaissa sen sijaan oli dramatiikkaa, joka vaikuttaa jatkossa sekä EU:ssa että maiden omassa sisäpolitiikassa. Britannian EU-kriitikoiden, Ukip-puolueen, nousu jyrkentää muidenkin puolueiden kannanottoja, ja lehtikommenteissa on jälleen maalattu tulevaisuutta EU:n ulkopuolella – tai ainakin toisenlaisessa unionissa. Ranskan maanjäristys heilutti myös kaappeja niin että viinilasit kilisevät vielä pitkään. Marine Le Penin johtama äärioikeistolainen Kansallisrintama, Front National, nousi suurimmaksi puolueeksi. Italiassa puolestaan hallituspuolue, pääministeri Matteo Renzin vetämä keskustavasemmistolainen Demokraattipuolue ylitti odotukset, ja moni uskookin Silvio Berlusconin ajan olevan lopullisesti ohi. Summa summarum: Osassa EU-maista vaalitulos tuntuu vahvistaneen kunkin maan istuvaa hallitusta tai ainakin päähallituspuoluetta. Joissakin maissa on kriisikokousten paikka – näin esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa ja vaikkapa Ruotsissa, jossa maltillinen kokoomus putosi historiallisen pieneksi. Nimityssopan keittely Kansalaisia on ollut tuskaista houkutella vaaliuurnille, vaikka kaikki jipot ja viraaliversiot on koeteltu ja asiaakin puhuttu. Seuraava vaihe tulee olemaan vielä puuduttavampi, sillä nyt alkaa nimityssopan keittely. Brysselin huippuvirkoihin, kuten komission puheenjohtajaksi, pitäisi löytää ehdokas, joka sopii sekä jäsenmaille että parlamentille. Tai sekä parlamentille että jäsenmaille. Kumpi on tärkeämpi hyväksyjätaho, siitäkin kisataan. Luvassa on keitos, jossa on monta kokkia ja kirjava joukko raaka-aineita. Suomesta on tarjolla pääministeri Jyrki Katainen, joka ilmoitti jo hyvissä ajoin halukkuutensa EU-tehtäviin. Moni muu on pitänyt sordiinoa päällä tai jopa julkisesti kieltäytynyt ehdokkuuksista, mutta vaalien jälkeen voi ujous karista. Kaikkien huippuvirkojen täyttämisestä tulee oikea Nimityspakettien Äiti, ja lautasia täytetään keitoksella tyyliin sulle-mulle-tolle-tälle. Herkkupaloja ei millään riitä kaikille halukkaille. Alkupalat ja pääruoka EU-maiden päämiehet kokoontuivat tiistaina 27.5. illalliselle pohtimaan vaalien jälkeistä tilannetta. Moni heistä korosti, että nyt on nimien sijaan puhuttava ensin menyystä. Kirjoitetaanko uuden komission työohjelmaan kasvua ilman velanottoa vai kilpailukykyä vai sääntelyn purkua vai mitä. Belgialaisesta keittiöstä sanotaan, että siinä on ranskalaista ruokaa ja saksalaiset annoskoot. Uudesta menyystä tullee samantapainen yhdistelmä. Lisukkeena vielä Välimeren mausteita ja joitain herkkuja Britannian suunnalta. Keitto porisee vielä pitkään, ehkä jopa loppuvuoteen. Viime sunnuntaina Belgiassa äänestettiin omissa parlamenttivaaleissa, ja nyt alkoivat hallitusneuvottelut. Edellisellä kerralla ne kestivät yli 500 päivää. Sen voi luvata, että uusi Euroopan komissio on koossa nopeammin. Leena Brandt Kirjoittaja on EU-edustuston lehdistöneuvos Lue myös Uutinen 5.12.2022 EU-tuomioistuin turvaa lakia ja EU:n arvoja Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tehtävänä on ollut sen perustamisvuodesta 1952 lähtien varmistaa, että perussopimuksia tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia. EU:n toimivuus edellyttää, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat soveltaa unionin lainsäädäntöä riippumattomina ja puolueettomasti, sanoo EU-tuomioistuimen suomalaistuomari Niilo Jääskinen. Uutinen 4.11.2022 Valtionavustukset Eurooppa-tiedottamiseen haettavana vuodelle 2023 Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku on avoinna 4.11.–2.12.2022.

Heippa! Meille tulee nyt justiinsa kaksi vuotta kartanoelämää ja sen kunniaksi voisikin heittää muutaman lauseen kuvineen tarjolle koko maailman ihmeteltäväksi. Juu … kovin pitkä aika on edellisestä päivityksestä, mutta kaipa se on parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Korona sitä ja korona tätä Mitähän tästä nyt sitten sanoisi mitä ei ole maailmalla jo moneen kertaan toitotettu? No tietenkin meidän oma näkökulmamme! Arvoisa kaksijäseninen korona-analyysitiimimme otti kopin haasteesta arvioida mainitun viruksen aiheuttaman pandemian vaikutuksia meidän ragdollien maailmankuvaamme ja arkielämään. Pitkällisen pohdinnan päätteeksi olemmekin päättäneet rohkeasti julkaista paljon kuohuntaa aiheuttaneen palkkigraafin, joka kuvaa meidän mielenkiintomme hiipumista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä asioista ajan funktiona. Lukijan omaan harkintaan kuuluu miettiä, mitä y-akseli oikeastaan edustaa ja ovatko palkit kuukausia, päiviä, viikkoja vai vuodenaikoja. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin kissoja, joten ajan käsite on meille hieman erilainen kuin teille. Nyt kun pakollinen tieteellinen osio on hoidettu pois alta, pääsemmekin itse asiaan: eli miten kulunut kalenterivuosi on kulunut suhteessa esimerkiksi pandemiaa edeltävään vuoteen, jolloin ilmeisesti kaikki jätit hilluivat baareissa antamassa toisilleen ranskalaisia suudelmia, lentämässä Baleaareille täpötäysissä lentovekottimissa tai tapasivat toisiaan yhtämittaa juhliksi kutsumissaan tapahtumissa. Ensimmäinen ja suurin muutos on etäopiskelu– ja etätyöprotokollien yleistyminen sekä vanhempien että nuorempien jättien keskuudessa. Lisäksi olemme todistaneet nuorimman jätin turhautuneen huolen sosiaalisen elämän hiipumisesta ns. olemattomiin, joka ilmeisesti suoraan rinnastuu koko elämän turhuuteen. Olemme tulleet asiaa pitkään tieteellisesti havainnoituamme siihen tulokseen, että nuoremmille jäteille etäopiskelu tarkoittaa luennon kuuntelua yöpuku päällä omassa sängyssä ja vanhemmille jäteille etätyö tarkoittaa lähinnä mietiskelyä siitä, mitä hittoa seuraavaksi syötäisiin, kun kerran kotona ollaan eikä nyt yht’äkisti olekaan tarjolla ravintolaa, jossa kaikki on valmiina ja odottamassa sisään marssivia työläisiä. Meidän kartanollamme on mm. tehty mittavia uudishankintoja, jotta jätit tuntevat olevansa ns. niskan päällä tavallisesta arjesta. Huhupuheista huolimatta emme myönnä emmekä koskaan tule myöntämään, että uuden akvaarion, uusien mattojen tai uuden sohvakaluston hankintapäätökset olisivat millään muotoa sidoksissa meidän tekemäksi väitettyihin asioihin. Vetoamme normaaliin kulumiseen. Vanhan akvaarion päällä oli kiva köllötellä. Ns. ”tavallisen kuluman” seurauksena (Moonan kynsillä ei voi olla asian kanssa mitään tekemistä, sillä jätithän lyhentävät ne säännöllisesti) vanhan akvaarion tiivisteisiin ilmestyneistä rei’istä lattialle vuotanut vesi herätti jätit hankkimaan kokonaan uuden akvaarion. Tässä Moona tutkii kalasäilykkeitä väliaikaisessa akvaariossa. Ja uuden akvaarion päältä on aivan yhtä mukava mietiskellä lounasvaihtoehtoja kuin vanhankin. Erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että ”luonnollisen kuluman” vähentämiseksi tässä mallissa tiivisteisiin ei enää pääse käsiksi. Kuluneen kalenterivuoden uudishankintoihin kuului myös uusi televisioaparaatti. Vanhalla oli ikää osapuilleen saman verran mitä Rasmuksellakin, mutta vaikka siitä kuva vielä näkyikin, erilaiset tekniset ja teknologiset syyt sysäsivät lopulta äiti-jätinkin suostumaan kodin elektroniikan päivitykseen uudelle vuosikymmenelle. Emmehän toki voi antaa jättien hassata ruokarahojamme mihin tahansa humpuukiin mitä Giga-Antiksi kutsuttu liikeyritys katsoo milloinkin sopivaksi tyrkyttää, joten kaupan lopullinen sinetti sovittiin tapahtuvaksi vasta korkeimman johdon niin hyväksyessä. Ylempi tavarantarkastaja huushollissa on Moona ja tarkan ja tiiviin seulan päätteeksi kauppa voitiin katsoa sinetöidyksi. ”Hahaa! Olin kuulevinani jättien väittelyä, että mahtaisinko mahtua vai en!” tuumi Luna ängettyään itsensä uuden vedenkeittimen pakkaukseen. Mitäköhän uutta tässä laatikossa sitten lienee saapunut? ”Ihan sama”, miettii Moona. Sohvan hankinta oli väistämätöntä, koska Luna nuoli vanhan sohvan puhki normaali aikafunktioon sidottu kuluminen ehti kuluttaa sohvan pinnan piloille. Koekäyttö oli nopea ja hyväksyntä hankinnalle saatiin pelkästään yksien koeunien perusteella. Vakuutuimme tuotteen laadusta myös pakkauspahveista rakentamamme pahviverkoston vuoksi – kelvottoman tuotteen pakkauksilla ei voisi olla mahdollista pitää niin hauskaa! Koeunien aikana testasimme myös uuden sohvan kulmikkuuden soveltuvan sitä eniten käyttävien ruumiinrakenteelle. Koronavuoden keskeisenä tavoitteenamme oli tehostaa jättien työskentelyä kannettavien tietokoneidensa kanssa. Tässä Luna suorittamassa (jälleen) etätyöhyväksyntätestausta vanhimman jätin läppärilaukulle. Tavalliseen korona-arkeen kuuluu tietenkin se, että makuuhuoneeseen aamulla itselleen työpisteen perustava jätti pidetään alati kuuden silmän ja korvan tarkkailun alaisena. Vuosi korona-aikaa on nyt ohi ja tässä meidän huomiomme: KIITÄMME: Korona-aikana jätit ovat olleet nopeasti tavoitettavissa, kun tilanteemme on vaatinut välitöntä huomiota. Arvostamme erityisesti sitä, että jätit ovat jakautuneet huonetiloihin siten, että mikään kartanon siivistä ei jää katvealueelle. Kiitämme myös jättien luontaisesti heikkoja kommunikaatiokykyjä, josta syystä olemme useasti onnistuneet saavuttamaan ylimääräisiä herkkuhetkiä vain kierrättämällä huomiokykytarpeemme sopivasti jätiltä toiselle MOITIMME: Korona-aikana jättejä tuntuu riittävän ihan kiusaksi asti. Ärtymystä herättää erityisesti tilanne, jossa satunnaiseen paikkaan päättömästi kuljeksiva jätti ohikiitäessään katsoo tarpeelliseksi puhua jotain pehmoisia, puhallella turkkiimme tai peräti antautuu silittämään riippumatta siitä, olemmeko juuri sillä ajan hetkellä huomiota vailla tahi emme. Juhlia arjen keskellä ja kesän muisteloita Juhlat ja juhlintaan valmistautumiset vaikuttavat tärkeiltä jäteillemme. Koska emme ole täydellisiä tyranneja, sallimme jäteillemme toki tällaiset hetkelliset irtaantumiset todellisuudesta, kunhan he ymmärtävät meidän tarpeemme näinäkin ajankohtina asettaa edelle plebeijien touhuista. Ohi ovat kiitäneet sellaiset pidot kuin pääsiäinen, juhannus, joulu ja uusivuosikin. Liitettäköön tähän kuitenkin todisteeksi pari näihin menneisiin juhlintoihin liittyviä kuvallisia mainintoja. Moona ei koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä keittiötoiminnan valvontaan. ”Normaalin, luonnollisen kuluman” vuoksi näitä kaikkia pääsiäisen koristeita ei ole enää olemassa. 2020 kesäkin oli ja meni. Lämmintä piti ja suurella innolla odotamme, että seuraava kesä jo koittaa. Auringon lämpöön on aina kiva hakeutua yksin tai ryhmässä. Luna ja Rasmus kauniin kesäpäivän lumoissa. Moonan suojaväri sopii paremmin talviseen kuin kesäiseen keliin. Kuvan eläin ei liity tapaukseen. Ikkunasta on kiva tiirailla ”luonnon antimia”. Pikkulinnut ja oravat eivät ole ainoita pihapiirin vieraita. Jättien salaatit (yäk!) menivät kuuleman mukaan viime kesänä parempiin suihin. Muita kuulumisia Kuten terävimmät jätit otsikosta jo pystyvät päättelemään, meillä on nyt täydet kaksi vuotta kartanoelämää takanamme. Paljon olemme oppineet (ja myös kantapään kautta) ja paljon on varmasti vielä maailman menosta opittavanakin. Lähes vuoden ajan olemme nyt pitäneet yllä tasaista 200 standardihiiren massaa (5 kg jättien ymmärtämällä asteikolla) ja jättien mielestä tämä on oikein hyvä. Satunnaisia herkutteluhetkiä (esimerkiksi silloin, kun joku ääliöjätti on unohtanut yöksi teljetä ruokakaapin oven Lunalta) on sitten hyvä tasapainottaa tasapainottomalla säntäilyllä ns. sisarustelminnän merkeissä. Iloksemme myös Rasmus on viime aikoina osallistunut satunnaisesti tolkuttomaan hippailuun, mutta Rasmuksen kanssa kirmaillessa pitää aina muistaa olla hieman varovaisempi. Ai niin … ja edellisen blogipäivityksen jälkeen olemme muuttuneet molemmat lastafaneiksi. Nimittäin jättien oudon tavan eli suihkussa käymisen jälkirituaaleihin kuuluu ylimääräisten vesien poistaminen lastaksi kutsulla laitteella ja sen toimenpiteen seuraaminen on meille jokapäiväinen rituaali. Emme tiedä miksi: näin vain on. Ihan kesken unienkin voi olla tarve sännätä katsomaan lastan taikaa, jos sen ääni vain korviin kantautuu. Ohessa vielä muutama satunnainen otos viimeisen vuoden ajalta: ”Robotteihin ei kannata luottaa”, epäilee Luna. Parempi varmistaa, että se todellakin käy kaikki nurkat läpi. Tolpan päällä katon rajassa on Lunan vahtipiste. Muut eivät oikein sinne jostain syystä halua hakeutua. Kyseessä ei ole kuvamanipulaatio. Ulos tuleva takajalka kuuluu myös Lunalle. Moona Mahtihäntä ei välillä oikein tunnu itsekään tietävän, minne hännän tyvestä kasvavan pölyhuiskan oikein voisi tasaiseti asetella. Alkaneen vuoden kunniaksi kaikki sosiaalisen median ja perinteisenkin kanavat on tungettu täyteen toinen toistaan komeampia talvikelikuvia. Emme toki halua erottua joukosta, joten liitämme tähän yhteyteen kuvan näkymästä kartanomme takapihalta. Edelleen mahtuu kaksi kerrallaan … Joskus (toim. huom. erittäin harvoin) vanhimmalta jätiltä on sormista lipsahtanut jotakin suuhun kuuluvaa lattialle saakka voimasanojen saattelema tai peräti epähuomiossa. Siksi aina kannattaa olla passissa seuraamassa tilanteen kehittymistä. Aiemmin tässäkin blogissa on mainittu siitä, että Moona ja Luna mielellään kellahtavat likaiselle eteisen matolle kenkien viereen. Vaikka näin tässäkin kuvassa on päässyt käymään, nyttemmin käyttäytyminen on harvinaistunut lähes olemattomiin. Ei ole oikeastaan väliä sillä, mihin Rasmus on päänsä päättänyt kellistää – samaan paikkaan kannattaa aina ängetä…

Suomen Tulostusseuranta Oy tarjoaa täydellisen valikoiman multimediatuotteita ja ratkaisuja kaikkiin tarpeisiin. Palvelemme asiakkaitamme Helsingissä ja lähialueilla. Meiltä löytyvät laitteet visuaaliseen esittämiseen sekä videoneuvottelujen pitämiseen yhden tai useamman pisteen kesken tai räätälöidyn ratkaisun tiedon esittämiseen kokoushuoneessa, luokkahuoneessa tai auditorioissa. Ratkaisuillamme voit siirtää esitettävän tiedon myös suoraan osallistujien tableteille. Kysy lisää myynniltämme puhelimitse tai sähköpostitse! Multimedia­projektorit Laitteissa käytetty edistynyt teknologia tarjoaa täydellisen valikoiman erilaisia multimedia-projektoreita, jotka sopivat lähes jokaisen asiakkaan vaativaan käyttöön niin suuriin kokoustiloihin, luokkahuoneisiin kuin auditorioihinkin. Pyydä lisätietoja! Kevyet projektorit Uudet monipuoliset pienenkokoiset dataprojektorit sisältävät erilaisia toimintoja, joita voidaan hyödyntää niin kokous- kuin luokkahuonekäytössäkin. Laitteissa on käytännöllinen, tyylikäs ja kevyt rakenne. Kuvat ja teksti projisoituvat kirkkaasti ja laadukkaasti. Kysy lisätietoja pienikokoisista ja keveistä projektoreista! Muut data­projektorit ja valkokankaat Halusitpa heijastaa millaista kuvaa tahansa, meiltä löydät ratkaisun kaikkiin tarpeisiin. Uutuustuotteemme on lähiheijastava projektori. Kysy lisätietoja myös tarjolla olevista valkokankaista! Data­projektoreiden lamput Meiltä saat alkuperäis- ja tarvikeprojektorilamppuja lähes kaikkiin dataprojektoreihin. Kysy projektoriisi sopivaa lamppua meiltä! Videoneuvottelu­järjestelmät ja päätelaitteet Uusien, entistä edullisempien ja monipuolisempien videoneuvottelu­tekniikoiden ansiosta voit pitää videoneuvottelun ajasta ja paikasta riippumatta. Tutustu tarjoamiimme ratkaisuihin! Interaktiiviset whiteboard-videoneuvottelu­päätteet Uusilla videoneuvottelupäätteillä voit esittää, päällekirjoittaa, korjata ja lähettää eteenpäin sähköposteja valituille vastaanottajille suoraan näytöltä. Voit siirtää esitettävän aineiston myös suoraan osallistujien tableteille.

Perjantaina nappasin Prismasta mukaani sen mistä olin jo jonkin aikaa haaveillut. Kisakahvakuula. On sillä vaan niin paljon parempi tehdä liikkeitä. Vielä pari eripainoista pitäisi raaskia ostaa. Tuo 12kg maksoi kuitenkin kuutisenkymppiä, kasikiloinen hieman sen alle ja 16kg 75€, joten ei kaikkia raaskinut kerralla ostaa. Muutoksia on tulossa, lähinnä kai työelämässä, henkilökohtaisen elämän muutoksia kun on hankala ennustaa...:D Eikä mulla edelleenkään ole juuri sosiaalista elämää jotta sen muutos varmaan vaatisi jotain isompaa muutosta tuolla työelämässä. Saati harrastuksissa. Tottakai se käy välillä mielessä että vieläkö tuota lätkää jaksaa pelata. Että jaksanko nyt, jaksanko ensi vuonna. Raskastahan siitä välillä tekee pitkät pelimatkat ja ongelmalliseksi tuplapeliviikonloput ja talon- ja koiranvahtiongelmat. Siihenkin tietysti voisi vaikuttaa sillä että pitäisi joskus töistä muulloinkin vapaata kun vain silloin kun pelit. :D Aina, kerta toisensa jälkeen kuitenkin tulen siihen tulokseen että jaksan ja jatkan. Ei vaan raaski lopettaa. Ei voi luopua siitä tunteesta eikä niistä ihmisistä. Aika tyhjä olo jäisi. Joskushan se luultavasti loppuu, omasta tai ei omasta tahdosta mutta sitä ennen, tällä mennään. :) Kävin pitkästä aikaa Zumbassa Fittarilla perjantaina. Että oli kivaa olla välillä siellä ohjattavien puolella. Kivoja biisejä oli ja kun ei ainakaan tämän kyseisen ohjaajan kanssa juurikaan samoja kappaleita käytetä niin oli mukavaa vaihtelua. Josko ensi perjantaina uusiksi. Lauantaina oli tarkoitus jaksaa aamuspinningiin, mutta ei, uni vei voiton. Jumppia on ollut ihan riittämiin, viime viikko painoi aikalailla etenkin ranteissa, kun veivasin Gymstickiä kaikkiaan kahdeksan tuntia. Siihen kahvakuulat, zumba, bootcamp yms. päälle ja nyt on niin että aamuisin en tunne sormiani. Hierojien ammattitauti, rannekanavien ahtauma vaanii nurkan takana, taikka sitten on vaan hartiat jumissa. (No, ainakin jälkimmäinen, KYLLÄ!) Salilla oon käynyt noin 3-4 kertaa viikossa, koska päähän on lopultakin uponnut sanonta "VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN". Kun liikkuu työkseen tuntikausia viikossa, ei kertakaikkiaan palaudu niin että suurempi määrä olisi järkevää. Sitä paitsi haluan treenata kunnolla muutaman kerran viikkoon kuin että ramppaan joka päivä salilla saamatta sen kummempaa aikaiseksi. Oma ruokavalio on vähän työn alla, paljon muutosta järkevämpään suuntaan on tapahtunut, mutta on asioita jotka häiritsee ja jotka haluan korjata. Ei tarkoita dieettiä. :D Tarkoittaa ruokavalion siistimistä. Oikeasti, vuosien jälkeen minä EN halua olla dieetillä. Ja se on ihanaa. Koska usein tulee pohdittua muutakin kuin urheilua, niin tälläkin kertaa. Usein toki tulee mietittyä samaa asiaa monelta eri kantilta, enkä kyllä aina edes muista mistä kaikesta olen ehtinyt blogissa vaahdota. Enimmäkseen se kai liittyy siihen mikä on oikein, mikä väärin. Tunteisiin, niiden näyttämiseen ja ylipäänsä elämiseen siten että tekee sen täysillä , tekee omat ratkaisunsa, kuitenkin niin että ajattelee myös muita ihmisiä. Helppoahan tuo kaikki edellämainittu kai olisikin jos tarvitsisi ajatella vain itseään. Mutta monihan niin tekee. Kaksinaismoralismi ei kai liene edes virallisesti sana, mutta tekopyhyys ainakin on. Ei tässä yhteydessä siis mitenkään liittyen uskontoon. Jos jokin asia on väärin, niin miksi siitä omalla kohdalla tuleekin yhtäkkiä hyväksyttävää? Se että ajetaan omaa etua, toteutetaan omia haluja, toimitaan VAIN oman itsen parhaaksi, onkin ihan sallittua ja jopa hyväksyttävää? Samaan aikaan voidaan kuitenkin arvostella muita ihmisiä jotka toimivat samoin. "Mutta minun tilanteeni on aivan toinen", sanotaan. Tietenkään maailma ei ole niin mustavalkoinen että pystyttäisiin aina sanomaan mikä on oikein ja mikä väärin. Ja tietenkin jokaisen ihmisen kohdalla tilanne on erilainen. Se toki tulisi muistaa niin tuomitessa kuin väärin tehdessä. Ei ole p**kempi ohje meinaan ikiwanha neuvo "Tee toisille se mitä haluaisit itsellesi tehtävän". Tunnetta, järkeä ja vaistoa saa myös elämässä käyttää. Mikä sitten on väärin, mikä oikein? Ei sitä ole helppoa määritellä, ei omalla eikä muiden kohdalla. Ja kun sotketaan mukaan tunteet niin ei se helppoa ole ottaa selvää niin itsensä kuin muidenkin kohdalla. Siinä toimii myös tuo vanha neuvo. Minä olen tehnyt virheitä. Kammottavia, isoja, valtavia sekä pieniä virheitä. Jokainen niitä tekee. Jotkut niistä toki jäävät kaduttamaan tai mietityttämään pidemmäksi aikaa mutta tärkeintä niistä kai olisi oppia. Joskus sitä hakkaa päätä seinään kymmenen, kaksikymmentä, sata kertaa saman asian kanssa ennenkuin ymmärtää muuttaa suuntaansa. Joskus kuitenkin oppii. Se että huomaa olevansa kerta toisensa jälkeen saman tilanteen, saman ongelman edessä tarkoittaa yleensä että suuntaa pitää muuttaa. Siitäkin huolimatta ettei se olisi ns. oma vika olla siinä tilanteessa. Itse ainakin ajauduin vuosikausia samankaltaisiin tilanteisiin, aina vain, ja mietin että kuinka voi olla niin huono tuuri ja miksi minulle aina käy näin. Mutta koska asioihin tarvitsee kaksi (tai enemmän...) ja muita ihmisiä ei voi muuttaa, voi muuttaa vain itseään, omia odotuksia ja vaatimuksia. Tästä voisi jatkaa kauankin, mutta pitänee käydä nukkumassa välillä. :) Kiteytettynä voisi kai sanoa että: - Arvosta itseäsi ja osaa vaatia itsellesi hyviä asioita - Tee toisille niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän - Virheiden tekeminen ei haittaa, mutta ota niistä opiksesi! - Käytä tunnetta, järkeä ja vaistoa! - Elä täysillä! Kliseistä, mutta totta! :) - Mirva - Lähettänyt Unknown klo 0.37 Ei kommentteja: Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin Tunnisteet: Höpinät, Juoksu, Kahvakuula, Lätkä, Sali perjantai 7. helmikuuta 2014 Treeniä ja sekalaista höpinää kuvien kera tarjolla. :) Mistähän alottaisi? :D Liian pitkä tauko kirjoittamiseen taas taisi tulla. Ehkä lähden liikkeelle kivoista, neutraaleista asioista, kuten alkaneen vuoden uusista kujeista. Uutta koulutusta takana ja edessä! Kävin geelikynsi- ja ripsienpidennyskoulutuksessa, nyt pitäisi alkaa harjoittelu, todella, todella tutuista ihmisistä, joita ei haittaa jos kynsien tekoon menee kolme tuntia ja tekijä lukee välillä ohjeita. Keväällä on tarkoitus mennä Zumba Kids&Zumba Kids Jr-koulutukseen. Siis minä joka sanoin vielä jopa puoli vuotta sitten että kaikki muu vielä menee, mutta en minä kyllä lapsille osaisi mitään liikuntaa ohjata. No, siitähän se yleensä lähtee. Zumbakin oli alkuun kauhistus ja mietin hiljaa mielessäni että "Eihän tällaista voi harrastaa, saati ohjata." Ja kuinkas kävikään...Vuoden päästä tuosta mietinnästä ohjasin sitä itse. :D Kuvat menee näköjään ihan nurinkurisessa järjestyksessä mutta niinhän se menee joskus monet muutkin asiat elämässä vähän omituisesti, niin ehkäpä kestän tämän. :) Molemmat koirat kävivät viikko sitten leikattavana, Samballe tehtiin sterilisaatio ja Junnun poskesta poistettiin ihokasvain. Samba ei tarvinnut kauluria, paita-asusteensa vuoksi joka suojasi mahaa mutta Junnu-raasu joutui kyseistä härpäkettä pitämään. Tosin on ehkä väärin puhua raasusta jos koira ehdollistuu parissa päivässä kaulurin asettamisen jälkeisten herkkujen ansiosta niin että riitti kun otti kaulurin käteen niin herra istui eteen, tapitti silmiin ja heilutti häntää. Tai sitten hän vaan on niin kiltti. :D Kahden kerroksen väkeä, Voltti ja Sisu-Kisu ruokapaikalle vievillä portailla vartovat että josko saisi syötäväksi jotakin herkullista... Mulla eväät on teollisempaa tavaraa. Paitsi tässäkin kuvassa oleva kissa ei ole syötäväksi menossa. Pitäisikö tähän lisätä teksti että "eläimiä ei vahingoitettu kuvauksissa..." Hei mutta on tässä oikeesti ruokaakin, jogurttia ja pizzaa. (Onhan se ruokaa, onhan? Ainakin itsetehty...) Sisu-Kisu näyttää rentoutumisen mallia, olisi kait hyvä itsekin opetella... Myönnetään, työpäiväni ovat pitkiä...Kissojen protesti/adressi/mielenosoitus kyseisen asian tiimoilta... Minäkin käyn joskus ulkona. Vähemmillä hiuksilla nykyisin. No, ei tuo paljon tässä hiusmäärässä tuntunut, taikka näkynyt. Tuntui kyllä. Ja iänkaikkisen vanhat lämpörullat saivat kyydin roskikseen, pitänee ostaa uudet tilalle. Arvatkaapa mikä epätoivo, miltei paniikki tuli kun tajusin että tää rulla ei lähde kuin repimällä taikka leikkaamalla irti hiuksista... Junnu 2vee. Vuoden ensimmäiset treenit. Lienee kuvattu 2.1. Kävin joululomalla Lahdessa, perinteisesti heitettiin Dartsia. Joulukoristeet eivät kestäneet heittoni voimaa...:D Löysin koirille tällaiset "turhakkeet" eli sadeasut. Joo, naurakaa vaan. Ja yrittäkää kurakeleillä siistiä kaksi noutajaa lenkin jälkeen. Tai vaihtoehtoisesti imuroida muutama kilo hiekkaa lattioilta. Siis sen jälkeen kun märät koirat ovat ensin piehtaroineet joka paikassa ja hiekka on varissut lattialle ja kuivunut. Sitä ennen kannattaa yrittää väistellä niitä kuraläiskiä mitä karvaläjät jälkeensä jättävät. Uusi lävistys tarttui myös reissusta mukaan. Ei taida enää naamaan mahtua uutta tämän jälkeen, mutta MICRODERMAL olis aivan IHANA. :D Tai uusi tatska... Väsyneet reissaajat. Oli tuttu paikka, on oltu ennenkin kyseisessä majapaikassa joten eipä hurtat jaksaneet enemmälti hötkyillä, kokeneita matkaajia. Yritän opetella kokkaamaan...:D Pakastimesta löytyy Parsakaali-Broilerigratiinia, LanttuJauhelihaSoselaatikkoa, Lohikiusausta, Raejuustolaatikkoa (Mukaelma makaronilaatikosta) sekä Pyttipannua lantusta ja HK:n sinisestä. Nam nam. Tarkoitus oli tehdä vähän syväluotaavampi päivitys, mutta koska on pakko mennä nukkumaan ja asiaa olisi ihan liikaa niin jätetään hautumaan. Yritän pitää taas tauon vähän lyhyempänä, jottei tällaista ongelmaa pääsisi syntymään. Ja yritän ottaa mallia näistä kavereista, ettei stressi pääse yllättämään. :D - Mirva - P.S. En käsitä miksi tuo yksi kuva näkyy blogissa isona, tekstissä sitä ei ole ollenkaan joten en pääse muokkaamaan sitä pois...?

Kyllä, tarvitset. Jos haluat saada Toysrus -jäsenetuja, sinun on rekisteröidyttävä Toysrus jäseneksi sähköpostiosoitteellasi. Rekisteröitymisen sisäänkäynti löytyy Toysrus -kotisivulta. Rekisteröitymisen jälkeen saat viimeisimmät Toysrus Alennuskoodit -tiedot. Kuinka käyttää Toysrus Kampanjakoodit? Sinun on ensin kirjauduttava sisään tai luotava uusi tili osoitteessa Toysrus ja lisättävä sitten suosikkituotteesi ostoskoriin. Napsauta Maksa siirtyäksesi Toysrus -maksusivulle, niin näet "Käytä kuponkiasi", tarkista valitsemasi Toysrus Kampanjakoodit ja palaa sitten kassalle ja napsauta sitten maksa ja valmis ! Kuinka kauan Toysrus Alennuskoodit ovat voimassa? Toysrus Alennuskoodit voimassa oleva ajanjakso selitetään jokaisen kupongin lopussa. Voit tarkistaa sen milloin tahansa, jotta et menetä parasta aikaa käyttää Toysrus Kampanjakoodit. Jokaisen asiakkaan tulee käyttää tilaisuutta käyttää Toysrus Alekoodi säästääkseen 15% ostokseen. Onko kauppiaalla Toysrus alennusosio? Et tietenkään vieläkään voi aina ostaa Toysrus -tuotteita alennuksella? Tule osoitteeseen toysrus.fi vierailemaan erikoistarjousalueella. Toysrus Alennuskohteita myydään halvalla, mutta hinta on alhainen, mutta laatu on korkea.

Eilen Jokioisilla pidetty kolmen alueen yhteinen kohtaaminen toi paikalle n. 50 henkeä Etelän Pesiksen, Hämeen ja Varsinais-Suomen eri seuroista. Tilaisuudessa saatiin katsaus tulevaan kauteen. Perintenen G-D-ikäisten alueleiri järjestetään Loimaalla poikkeukselliseen aikaan eli perjantaista 17.6. - sunnuntaihin 19.6.2016 eli aivan Juhannuksen alla. Paikalle toivotaan saapuvan 75 joukkuetta. Ilmoittautuminen alkaa leirille 1.3. ja järjestelyt ovat jo täydessä käynnissä Varsinais-Suomen Pesiksen ja Loimaan Palloilijat Junioripesiksen yheistyöllä. Tampereella järjestetään puolestaan C-B -ikäisten leiri 22.-24.4.2016 ja tiloja on varattu 30 joukkueelle. Yhteiset Pallot lajiyhteistyön lentis-pesis tuloksena järjestetään Vappuleiri Varalassa 30.4. - 1.5. ylä- ja ala-astelaisille. Perinteinen C-aluejoukkueturnaus jälleen syksyllä Tampereella 3.-4.9.2016. --- Kilpailutoiminnasta saatiin myös aimo annos tietoa. Junnujen osalta pyritään järjestämään yhteistä kilpailutoimintaa vaikka onkin kaksi maakuntaa (V-S ja E-P) sitä järjestämässä. Pyritään yhtenäistämään kilpailusäännöt ja tiettyjä hyviä käytäntöjä jatketaan edelleen, kuten Ylialueelliset sarjat ja syksyn myllytyssarjat. Uutena esiteltiin D-ikäisten Poolijärjestelmä, jossa ensin pelattaisiin alkulohkot touko-kesäkuussa ja sen sijoituksen perusteella jatkopelit.elo-syyskuussa. Pilottina yritetään myös toteuttaa alueen Itä-Länsi-ottelu jossakin junnuikäluokassa. Perinteinen Junnupalaveri järjestetään 12.4.2016, paikka vielä avoin, varaa ilta tähän. Tilaisuudessa käsitellään yli-ikäisyyshakemukset ja julkistetaan alustavat sarjaohjlemat junnujen osalta.

EtusivuAjankohtaistaJäsenistön tiedotteetElisa laajensi verkkoaan Oulussa – jo liki 80 % kaupungin asukkaista verkon alueella 17.04.2021 Elisa laajensi verkkoaan Oulussa – jo liki 80 % kaupungin asukkaista verkon alueella Elisan 5G-verkkoa on jälleen laajennettu Oulussa ja nyt valtaosa kaupunkilaisista asuu jo verkon alueella. 5G-kehitys on edennyt kaupungissa nopeasti myös muilla saroilla. Oululainen Uros ja Elisa ovat – ensimmäisinä Suomessa – ottamassa käyttöön uutta millimetriaaltoteknologiaa, joka mahdollistaa useiden gigojen yhteysnopeudet yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystiloihin. Elisa jatkaa 5G-verkkonsa nopeaa laajentamista ja nyt verkkoa on rakennettu lisää Oulun alueella. Oulun 5G-verkko avautui alun perin loppuvuodesta 2019 ja tämän jälkeen verkkoa on laajennettu jo useampaan otteeseen. Nyt verkkoa on rakennettu muun muassa Puolivälinkankaan, Alppilan, Karjasillan, Koskelan, Toppilan, Höyhtyän, Mäntylän, Syyninmaan ja Oulunsalon alueille. Lisäksi Jäälissä verkkoa on laajennettu esimerkiksi Laivakankaan ja Myllykorven alueille. Valtakunnallisestikin Elisan verkko on laajentunut nopeasti. Vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan Elisan 5G-verkko on Suomen kattavin*. Oululaisista jo 77 % asuu Elisan 5G-verkon alueella. Valtakunnallisesti Elisan 5G-verkko kattaa jo yli 2,5 miljoonan suomalaisen asuinalueet. Kuluttajille 5G:n hyödyt konkretisoituvat yhtenäisen verkon myötä entistä paremmin kun nopeampi, ruuhkaton yhteys on käytettävissä miltei joka puolella kaupunkia. – Laajentuneen verkon myötä entistä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus käyttää 5G:tä kuituyhteyden tapaisena kodin nettinä. 5G:n suosio onkin ollut erityisen suurta pientaloalueille. Palvelu on ollut monessa perheessä pelastava tekijä nyt poikkeusaikoina, kun samaan aikaan pyöritetään videoneuvotteluja, suoratoistopalveluja ja vielä pelataan verkkopelejä, Elisan Pohjois-Suomen alueen aluejohtaja Jarmo Mikkola kertoo. Kuluttajille 5G:n ominaisuudet, kuten nopeus ja suuri kapasiteetti, ovat merkittävä parannus entiseen. Yrityksille 5G:n merkitys on jopa suurempi, erityisesti nyt teknologian käyttöönoton alkuvuosina. Oululainen Uros on ollut 5G:n hyödyntämisen edelläkävijä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yritys on jo tovin käyttänyt tutkimus- ja tuotekehitystiloissaan Elisan rakentamaa 5G-privaattiverkkoa. Seuraavana kehitysaskeleena on millimetriaaltoteknologian hyödyntäminen, joka mahdollistaa jopa useiden gigojen nopeudet yksittäisessä kohteessa. Elisa toteutti vastikään kyseisellä teknologialla 5G-nopeuden maailmanennätyksen, yli 8 Gbps, yhdessä Nokian ja Qualcommin kanssa. – Elisa toimitti meille viime vuonna 5G-privaattiverkon ja olemme nyt yhdessä suunnittelemassa 5G-verkon laajennusta millimetrialueen radioteknologiaan. Toteutuessaan tämä on yksi Suomen ensimmäisistä, ellei ensimmäinen, kaupallinen 5G-privaattiverkko, joka hyödyntää millimetrialueen teknologiaa. Tällä investoinnilla haluamme tarjota Uroksen Innovation Centerissä viimeisintä teknologiaa, joka mahdollistaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen meille, mutta myös meidän kanssa toimiville yrityksille, Uroksen teknologiajohtaja Rauno Jokelainen kertoo. Oulun ja muiden Elisan 5G-paikkakuntien peittoalueet löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Katso myös lista kaikista 5G-paikkakunnista www.elisa.fi/5g-paikkakunnat. Lisätietoa 5G:stä osoitteesta www.elisa.fi/5g * Boftel, 02-03/21. Lisätietoa tutkimuksesta ja tulokset: www.elisa.fi/5g/#tutkimus. Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä teknologioiden edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Suomessa Elisa on tietoliikennepalveluiden markkinajohtaja, kansainvälisesti yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Vodafone ja Tele2. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, liikevaihto 2020 oli 1,89 miljardia euroa ja henkilöstöä yli 5 000. Elisa on hiilineutraali yhtiö. Seuraa matkaamme: elisa.fi, Facebook @elisasuomi, Twitter @ElisaOyj

Sisäilman kosteuden on pysyttävä tilojen suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa sisäilman kosteudesta aiheutuvia kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa välttäen. Opastava teksti Sisäilman kosteuden tavoitetaso määräytyy tilojen käyttötarkoituksen mukaan. Vaikka käyttötarkoitus vaatisikin korkeaa sisäilman kosteutta, ei kosteus silti saa tiivistyä rakenteisiin, niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään. Kosteudenhallinnan suunnittelusta on ohjeita Rakennustieto Oy:n julkaisemassa Sisäilmastoluokitus-ohjekortissa. Tiloissa, joissa prosessi tai toiminta tuottaa tilaan kosteuskuormaa, hallitaan sisäilman kosteutta rakenteellisin ja teknisin keinoin. Ilmastointi- ja ilmankuivausjärjestelmien kapasiteetti määritetään kosteuskuormiin perustuen. Kostutuslaitteiden käyttöä on vältetty johtuen kostutuslaitteissa esiintyneistä hygienia- ja mikrobiongelmista sekä energiankäytön kasvusta. Tästä johtuen sisäilmaa kostutetaan yleensä vain tilojen käyttötarkoituksen tai tiloissa suoritettavan tuotanto- tai varastointiprosessin niin vaatiessa (mm. kirjapainot, elektroniikkateollisuus, tuotteiden varastointi jne).

Tampereen 270 miljoonaa euroa maksanut ja vuosia kestänyt ja kaupunkikuvaa myllännyt raitiohanke alkaa kääntyä loppusuoralle. Kaikille avoin koeliikenne uusilla raitiovaunuilla ja uudella linjalla pitäisi alkaa huhtikuun alussa. Varsinainen linjaliikenne alkaisi elokuun alussa. Asiasta kertoi Aamulehti 16.2. Liikenteen aloittamisessa kysymysmerkkinä on kuitenkin koronapandemia. Jos pandemia on leviämisvaiheessa voi ainakin koeajojen aikataulu vielä muuttua. Halukkaita paljon tarjolla Raitiolinja on herättänyt suurta kiinnostusta ja loppuvuodesta koeajoihin ilmoittautui jo 2 000 halukasta. Yleisön testiajoja uusilla raitiovaunuilla on tehty jo tammikuun alusta lähtien. Huhtikuussa koeajot olisi tarkoitus ajaa linjalla 3 eli Hervantajärven ja Pyynikintorin välillä ja matkaan pääsisi päiväsaikaan arkipäivisin. Varsinaisessa linjaliikenteessä ratikkaa ajettaisiin kahdella linjalla ja 7,5 minuutin välein. Ratikkamaksu olisi mobiilikertalipulla 2,70 euroa ja matkakortilla ladattuna 2,10 euroa. Maksaminen olisi myöhemmin mahdollista ns. Nysse-liikenteessä eli busseissa ja ratikassa myös pankkikortin lähimaksuna.

Olemme toimineet asuntosijoittajina ja vuokranantajina nyt kolmisen vuotta. Tähän asti kaikki on sujunut ehkä jopa liiankin helposti ja positiivisessa valossa. Mitä nyt muutama kodinkone on hajonnut, ja niiden vaihtamisessa ollut hiukan pomppuja. Kesän lopulla taivaalle ilmaantui kuitenkin harmaita pilviä, kun yksi vuokralaisista äkkiseltään ilmoitti muuttavansa viikon varoituksella. Taustalla muutto toiseen kaupunkiin. Nopea muutto itsessään ei aiheuta ongelmia, mutta samalla ilmoituksella vuokralainen ilmoitti jättävänsä sopimussakon maksamatta. Meidän strategiassa on löytää pitkäaikaisia vuokralaisia. Kohteemme sijaitsevat Keravalla, joka ei ole yliopistokaupunki, vaikka matkaa Helsinkiin taittuukin junalla nopeimmillaan reilussa 20 minuutissa. Asuntomme ovat kaksioita, eli eivät sitä opiskelijoiden ykkösvalintaa. Käytämme vuokrasopimuksena Suomen Vuokranantajien pohjaa, jossa mukana ehto ensimmäisestä irtisanomismahdollisuudesta 11 kuukauden asumisen jälkeen. Aikaisesta irtisanomisesta on sopimuksessa asetettu 2 kuukauden vuokraa vastaava sopimussakko. Tässä tapauksessa vuokralaisella olisi ollut vielä kuusi kuukautta ensimmäiseen mahdolliseen irtisanomispäivään. Hankalaksi tilanteen teki vuokralaisen myöhäinen ilmoitus ja nopea lähtö. Käytännössä vuokralainen ilmoitti lähtevänsä ja jättävänsä avaimet asuntoon. Emme siis ehtineet käydä yhdessä läpi siivouksen laatua ja mahdollisia korjaustarpeita. Samalla vuokralainen ilmoitti ettei aio maksaa viimeistä vuokraa, vaan sen voi kuulemma ottaa vakuudesta. Myöskään sopimussakkoa ei näillä näkymin tule maksamaan. Kävimme tarkastamassa asunnon saatuamme tiedon pois muutosta. Onneksi asunto oli sentään kunnossa paria pikku juttua lukuunottamatta. Pahin pelko oli, että asunto olisi sotkettu ja paikat rikottu. Asunto oli siivottu päällisin puolin hyvin, mutta ei sillä tasolla mitä monet vuokralaiset odottavat sisään muuttaessaan. Asunnon yhdestä väliovesta löytyi tarkastuksessa pari koloa, ilmeisesti kolhittu muuton yhteydessä. Vaikka siivous ja kolhujen korjaus eivät ole isoja juttuja laittaa kuntoon, niin harmittaahan se hiukan ja vie aikaa. Enemmän kuitenkin harmaita pilviä tuo tapa, jolla vuokralainen lähti ilman yhteistä läpikäyntiä ja yksipuolisella ilmoituksella ettei aio maksaa loppuja velvoitteitaan. Vuokravakuudesta saamme pidätettyä korjauskulut, sekä osan puuttuvasta vuokrasta. Sopimussakko jää todennäköisesti häneltä saamatta. Olemme hänelle ilmoittaneet kirjallisesti puutteista sekä huomauttaneet puuttuvista maksuista. Nyt odottelemme viikon tai kaksi vastaako tai maksaako hän puuttuvat suoritteet, jonka jälkeen olemme yhteydessä perintätoimistoon saatavien perinnän aloittamiseksi.

Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Hakijalle / AMK-tutkinnot / Monipuolista vanhustyön opiskelua Monipuolista vanhustyön opiskelua Hakeuduin opiskelemaan geronomin koulutusohjelmaan, koska olen kiinnostunut vanhustyöstä. Olen aina tiennyt, että sosiaali- ja terveysala on minun juttuni. Mietin aluksi sairaanhoitoa, mutta suuntautumisvaihtoehdoista ei löytynyt vanhustyötä. Koulussa onnekseni huomasin, että tämähän on juuri sitä mitä olen aina halunnutkin tehdä. Aloittaessani opinnot, koulutusta järjestettiin vasta toista kertaa Kemissä. Toiseksi lähin paikka olisi ollut Seinäjoella, mutta en halunnut muuttaa Lapista pois. Veljenikin asuu Kemissä, joten sitä kautta löytyi myös tuttuja. Sairaanhoitajaksi valmistunut ystäväni antoi lisäksi hyvää palautetta koulusta, joten oli helppo valinta aloittaa opinnot Kemissä. Opinnoissa on monipuolinen sisältö ja saimme laajan kokonaiskuvan vanhustyössä tarvittavasta osaamisesta ja erilaisista näkökulmista. Työyhteisöosaamisen kurssi on jäänyt mieleen itselleni tärkeänä ja mielekkäänä kurssina. Kurssilla teimme paljon ryhmätöitä ja opettajat pyrkivät aktivoimaan opiskelijoita. Harjoittelupaikoissamme saimme voimauttaa työyhteisöjä, ja pohtia niiden hyviä puolia. Lähes kaikilla kursseilla oli jotain aktiviteettia, koska opettajat halusivat keskusteluja aikaan. Luokassamme ikäjakauma oli 19 – 55, joten ikähaitari oli kohtalaisen suuri. Meillä oli paljon vapaamuotoisia kursseja, jotka sisälsivät muutamia luentoja, osallistavia tehtäviä ja erilaisia workshopeja. Kyseiset kurssit palvelivat eniten omaa osaamistani. Gerontologiaa, eli vanhustutkimusta meillä oli myös muutama kurssi. Tutkimuksissa tarkasteltiin mm. ikäihmisen toimintakykyä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen lähestymistavan kautta. Varsinkin psykologian koin mielenkiintoiseksi. Parasta on ollut se, että tulin opiskelujen aikana varmemmaksi siitä, että olen nyt oikealla alalla, teen hyvää työtä ja olen saanut loistavaa opetusta. Projektiharjoittelu mahdollisti vielä sen, että minunkin oli pakko ujona tyttönä uskaltaa nousta esille ja tehdä asioita, eikä jäädä vaan taka-alalle. Geronomin koulutusohjelmassa meillä oli mahdollisuus päästä myös opintomatkalle. Koulutusohjelmasta valittiin kymmenen opiskelijaa Erasmus Intensive-ohjelmaan. University of South-Bohemia Tsekissä otti meidät, sekä brittiläisiä ja unkarilaisia opiskelijoita ohjelman kautta kahden viikon vierailulle. Viimeistään siellä sain intensiivikurssin myös englantia. Matkan aikana meillä oli paljon workshopeja, luentoja ja muita tehtäviä. Päivät venyivätkin lähes aina kaksitoistatuntisiksi. Viikonloput olivat onneksi vapaita, joten ehdimme myös tutustua kaupunkiin ja kierrellä lähiympäristössä. Itselleni jäi positiiviset muistot kyseisestä reissusta. On mahtavaa, että opiskelijoille annetaan tällaisia mahdollisuuksia opiskelujen aikana. Jos tietää valmiiksi, että vanhus työ on se oma juttu, suosittelen ehdottomasti hakeutumaan kyseiseen koulutusohjelmaan. Kurssitarjonta on monipuolinen ja kattava, joten tässä kasvaa alan asiantuntijaksi. Voin olla samalla sekä hoitaja, että palveluiden kehittäjä. Itselleni tämä oli juuri oikea valinta. Koen että opiskelu antoi tämänhetkiseen työhön hyvät valmiudet ja oikeastaan myös kaikkiin muihin töihin mitä itsenäni kiinnostaisi hakeakin. Geronomi voi toimia myös lähihoitajana, mutta parasta on päästä tekemään sitä oman alan työtä johon on kouluttautunut. Jatkokoulutuskin on mahdollista. Yliopistossa voi opiskella gerontologiaa, ja ylemmässä ammattikorkeakoulussa (YAMK) olisi myös meille soveltuvia koulutuspolkuja. Olen miettinyt jatko-opiskelua, mutta tykkään työnteosta tällä hetkellä enemmän. Alalle työllistyminen riippuu omasta aktiivisuudesta, ja harjoittelupaikkoihin voi varmasti työllistyä jos on tehnyt työnsä hyvin. Nykyisen työni sain harjoittelupaikan kautta. Ikäihmisten määrän lisääntyminen lisää myös geronomien tarvetta. Toivon, että ihmiset ja organisaatiot huomaavat ennen pitkää, että geronomi on vanhustyön kehittämiseen se, joka ymmärtää vanhuksen parhaan. Osaamme katsoa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista puolta, sekä sovellamme fysioterapiaa ja kuntouttavaa työotetta. Esimerkiksi sairaanhoitajilla ei välttämättä ole osaamista niin pitkälle. Haluaisin olla kehittämässä vanhuspalveluita, mutta mahdollisuuksia on melko vähän. Hankkeita tai projekteja menee silloin tällöin, mutta niitäkään ei niin useasti ole, että voisi aina saada töitä. Geronomi-opinnot voi suorittaa myös aikuissovelluksena. Nuorten koulutusta ei järjestetä vähän hakijamäärän vuoksi, sillä monet haluavat sairaanhoitoalalle. Mielestäni koulutusalaa pitäisi markkinoida enemmän. Tämä ei ole mielestäni samaa kuin vaippojen vaihto, vaan hoitotyönäkin antoisimmasta päästä.

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta vuosille 2018–2020 saaneista korkeakoulujen kärkihankkeista. Hankkeen tavoitteena on avoimia toimintamalleja hyödyntämällä lisätä TKI-toiminnan laatua, luotettavuutta ja näkyvyyttä sekä edistää ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uusien innovaatioiden syntyä. CSC tukee ammattikorkeakouluja kumppanina ja ratkaisujen tuottajana. CSC:llä 29.11.2018 hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetyssä työpajassa pohdittiin, kuinka CSC:n palvelut voisivat nyt ja tulevaisuudessa tukea ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tilaisuuteen osallistui lähes 40 asiantuntijaa ammattikorkeakouluista ympäri Suomen. Tilaisuuden avasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Seliina Päällysaho: – Avoimuus lisää eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja ammatillista verkostoitumista. Lisäksi toiminta osallistaa yrityksiä ja yhteisöjä tutkimuksen tekoon saatavuuden ja saavutettavuuden kautta. CSC:n tutkimuksen palveluiden johtaja Pekka Lehtovuori kertoi, että ammattikorkeakouluilla, yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on iso rooli, kun luodaan Suomesta maailman vetovoimaisinta ja osaavinta innovaatio- ja kokeiluympäristöä. CSC:n palvelut ovat perinteisesti tukeneet tiedeyhteisöjä, mutta nyt palveluita on muotoiltava yhdessä vastaamaan laajemmin TKI-toiminnan tarpeita: – Ammattikorkeakouluilla on äärettömän tärkeä rooli erityisesti yrityksien kumppanina. Ammattikorkeakoulut luovat tutkimuksesta liiketoimintaa ja ovat PK-yrityksille helposti lähestyttäviä. Tavoitteenamme on yhdessä kehittää CSC:n palveluja tukemaan ammattikorkeakoulujen erityistehtävää yrityselämän ja tutkimuksen välissä, Lehtovuori sanoo. Tilaisuuden työpajoissa osallistujat pääsivät tutustumaan CSC:n tuottamista palveluista tarkemmin erityisesti tutkimusaineistojen hallinnan Fairdata-palveluihin, avointen oppimateriaalien käytön edistämishankkeeseen, sensitiivisen datan ePouta-palveluun sekä tutkimustietovarantoon. Päivän pääteeksi pidetyssä loppukeskustelussa oltiin sitä mieltä, että työpaja oli hyödyllinen avaus yhteiselle kehitystaipaleelle. Todettiin, että Tutkimus- ja innovaationeuvoston kasvustrategia pohjaa siihen, että tulevaisuudessa Suomessa hyödynnetään yhä enemmän dataa. CSC:n resurssit ovat nykyisin tarjolla myös opetuskäyttöön ja on odotettavissa, että datan hyödyntäminen kaikilla aloilla ja koulutusasteilla kasvaa. CSC:llä on suuret odotukset, että avoin TKI-toiminta ja kansallinen avoimen tieteen koordinaatio pystyisivät yhdessä kertomaan CSC:lle loppukäyttäjän näkökulmasta, millaisia palveluja ja tukea CSC:ltä tarvitaan, jotta kasvustrategiaa saadaan toteutettua. – Tavoitteisiin pääseminen tulee vaatimaan pitkäjänteisyyttä, sitoutuneisuutta ja kaikkien toimijoiden yhteistä tahtotilaa, painottaa CSC:n asiakkuusjohtaja Antti Mäki.

Ehkä et urheillut niin paljon tai syönyt niin tarkasti kuin olit ajatellut. Mutta jos tottumuksesi ovat nyt paremmat kuin vuosi sitten, olet onnistunut pääsemään eroon muutamasta huonosta tavasta. Ja se on loistavaa, koska pienetkin päivittäin tekemäsi muutokset voivat edistää terveyttäsi. Voit jatkaa näiden pienten onnistumisten tekemistä tänä uutena vuotena. Älä yritä tehdä liikaa kerralla On hienoa, että olet kunnianhimoinen, mutta jos yrität tehdä liian paljon muutoksia kerralla, saatat päätyä epäonnistumaan. Lupausten tekeminen on helppoa, mutta niissä pysyminen on vaikeampaa, koska sinun on muutettava tapojasi. Huonoista tavoista eroon pääseminen vie aikaa, minkä vuoksi toistot ovat niin tärkeitä. Pienen, suhteellisen helpon tehtävän toistaminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin sellaisen, joka vaikuttaa positiivisesti herkulesmaiselta. Lisäksi sinun on selvitettävä, mikä estää edistymisesi ja miten voit hankkiutua eroon näistä esteistä. Otetaan esimerkiksi, että et lankaa hampaitasi riittävän usein. Mikä estää sinua? Ja miten voit varmistaa säännöllisen hampaiden lankauksen? Se ei varmasti johdu ajanpuutteesta, koska se vie vain pari minuuttia. Ensinnäkin sinun on varmistettava, että kotonanne on hammaslankaa. Sitten sinun on varmistettava, että näet hammaslangan harjatessasi hampaita. Lopuksi tarvitset peilin, jotta näet mitä olet tekemässä. Ehkä sinun kannattaa valmistaa itsellesi pieni hammashoitopakkaus sen sijaan, että heittäisit hammaslangan kaapin perälle, jonne se hukkuu puoliksi käytettyjen kosmetiikkatuotteiden joukkoon. Laita pakkaukseen hammasharja, hammastahna, hammaslanka ja vaikka pieni peili. Kun kaikki on kätevästi yhdessä paikassa, otat todennäköisesti esille koko pakkauksen, et vain harjaasi, ja tällöin päädyt myös lankaamaan hampaasi. Hankkiudu eroon esteistä Sama koskee syömistottumuksia. Sinun on selvitettävä, miksi et tee suunnitelmasi mukaisesti, ja miten voit tehdä suunnitelman noudattamisesta helpompaa. On helppoa luvata syövänsä enemmän hedelmiä ja kasviksia, mutta se on vaikeaa, jos et osta niitä kaupasta. Mutta se ei riitä. Kun olet hankkinut niitä, sinun on tehtävä niiden syömisestä helpompaa. Varmista siis, että pakastimessasi on valmiina hedelmiä proteiinipirtelöihin tai keittiöntasolla hedelmäkulho, josta muistat ottaa hedelmän välipalanälkään. Voit myös pitää jääkaapissa valmiiksi leikattuja vihanneksia, jotka näet joka kerta avatessasi oven ja etsiessäsi jotain naposteltavaa. Varmista, että suunnittelemasi muutokset ovat sellaisia asioita, jotka todella haluat tehdä. Jos et ole koskaan ottanut lounasta mukaan töihin, et todennäköisesti tule yhtäkkiä tekemään sitä joka päivä. Joten aseta kohtuullinen ja tarkka tavoite. Ei “Ota lounaan mukaan töihin useammin”, vaan “Ota lounaan mukaan töihin kaksi kertaa viikossa”. Näin viikon lopulla on helppoa määrittää, oletko saavuttanut tavoitteesi. Susan Bowerman on Herbalifen ravitsemuskoulutusjohtaja. Susan on rekisteröity ravitsemusterapeutti sekä hyväksytty urheiluravitsemuksen asiantuntija. HERBALIFE NUTRITION SUOMESSA MAKSAMAT KESKIANSIOT © 2022 Herbalife International of America, Inc. Julkaisua ei saa kokonaan eikä osittain uudelleentuottaa ilman Herbalife Internationalin kirjallista lupaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Kaikki tällä sivulla olevat tuotemerkit tai tuotekuvat ovat Herbalife International,Inc.:in omaisuutta, jos ei toisin ole mainittu.

Kokki kassalla, somistaja hyllyttämässä pakasteita, liikennemyymälän apulaispäällikkö tarkistamassa hevi-kuormaa. Tämä on ollut Osuuskauppa Varuboden-Oslan tapa hoitaa homma kotiin koronaepidemian aikana. Kun työt ovat omassa toimipaikassa, esimerkiksi ravintoloissa ja huoltoasemilla, vähentyneet, ovat työntekijät siirtyneet marketteihin, joissa on tarvittu apua. Tämä on vaatinut henkilökunnalta joustoa, mutta samalla se on nähty myös mahdollisuutena. – Olen niin iloinen, olen tavannut niin paljon uusia ihmisiä ja oppinut niin paljon. Odotan innolla seuraavia firman vuosijuhlia, kun pääsee uusia tuttavuuksia taas tapaamaan, sanoo Porvoon Sokoksen somistaja Sanni Kääriäinen, joka on ollut Kirkkonummella Veikkolan ja Sipoossa Söderkullan S-Marketeissa tuuraamassa. Osuuskauppa Varuboden-Osla on koko epidemian ajan pyrkinyt kaikin keinoin välttämään lomautuksia. – Tässä olemme onnistuneet, mutta se on vaatinut sekä meiltä että työntekijöiltämme joustavuutta ja uudenlaista ajattelua, toimitusjohtaja Hannu Krook kertoo. Olemme itse asiassa kriisin kuluessa palkanneet lisää tilapäistä henkilökuntaa, ja esimerkiksi olemme voineet tarjota töitä henkilöille, jotka on lomautettu S-ryhmän hotelleista. S-ryhmän valmennuksista vastaava Jollas Instituutti kysyi uusiin työtehtäviin siirtyneiden kokemuksia väliaikaisista tehtävistään, ja tulokset osoittavat, että järjestelyt ovat toimineet hyvin. Toimipaikkaa vaihtavat työntekijät ovat ottaneet uudet työtehtävät ilolla vastaan, ja heistä on myös pidetty hyvin huolta vastaanottavassa toimipaikassa. – On ollut kiva hyödyntää osaamistaan muualla, ja samalla auttaa missä tarve, sanoo Sari Stigman, ABC Kuninkaantien apulaisliikennemyymäläpäällikkö. Katri Mäkäräinen, joka toimii palveluvastaavana ABC Kuninkaantiellä, kertoo, että kokemus on kasvattanut yhteisöllisyyttä, ja saisi mielellään jatkua tapana. – Meidät on vastaanotettu todella hyvin, perehdytetty uusiin asioihin ja kysymyksiin on aina saatu vastaukset. On ollut turvallinen ja hyvä fiilis tehdä töitä uusien työtehtävien ja työkavereitten kanssa, Katri Mäkäräinen kertoo. Työskentely toisessa toimipaikassa lisää myös ymmärrystä muitten työtehtäviä kohtaan. Tiina Rosenqvist-Bärlund työskentelee kokkina ja keittiössä palveluvastaavana ABC Kuninkaantiellä, ja on nyt ollut kaksi kuukautta Loviisan S-Marketissa eri tehtävissä, esimerkiksi kassalla. – Olen saanut oppia uusia asioita. Ensin olin, että apua, mutta nopeasti pääsin kaveriksi kassakoneen ja uusien työtapojen kanssa, Tiina Rosenqvist-Bärlund kertoo. Onhan se erilaista olla kassalla palvelemassa asiakkaita, kun olla keittiössä loihtimassa herkkuja asiakkaille. Molemmissa on ajoittaan kiire ja oma paineensa. Poikkeustilanteessa syntynyt toimintatapa, jää pysyväksi, ja nyt, kun esimerkiksi liikennemyymälöiden ja ravintoloiden työntekijät ovat palanneet omiin tehtäviin, heitä kannustetaan tekemään lisävuoroja marketkaupan puolella. – Kriisitilanteet ovat oivia mahdollisuuksia testata uusia asioita ja kehittää toimintaamme. Tulemme varmasti hyödyntämään näitä oppeja myös tulevaisuudessa. Erityisen hieno asia on ollut nähdä moniosaajamme vaihtavan työpaikkaa sujuvasti toimialalta toiseen – ravintolasta, tavaratalosta ja liikenneasemilta marketkauppaan. Toivon, että työehtosopimukset mahdollistaisivat joustavan ristiintyöskentelyn myös tulevaisuudessa, sillä se mahdollistaisi jatkossa kokoaikaisten työsuhteiden määrän kasvattamista, toimitusjohtaja Hannu Krook toteaa.

Lähimarkkinoiden sijoituspankit Investointipankit Investointipankkitoiminta on pankin tai rahoituslaitoksen jako, joka palvelee hallituksia, yrityksiä ja laitoksia tarjoamalla merkintäsitoumuksia (pääoman hankinta) ja fuusioita ja yritysostoja (M&A). Sijoituspankit toimivat välittäjinä finanssilaitoksina tai välittäjinä, jotka ovat tekemisissä pääasiassa keskisuurten yritysten kanssa erityisesti velan tai oman pääoman hankkimiseksi sekä fuusioiksi ja yritysostoiksi. Keskimarkkinayritykset ovat keskisuuria yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto on 10–500 miljoonaa dollaria ja 100–2 000 työntekijää. Tunnetuimpia keskimarkkinoiden sijoituspankkeja ovat Robert W.Baird, Piper Jaffray & Co, Needham & Co ja Stifel Financial Corp. Kriteerit keskimarkkinainvestointipankeille Keskimarkkinoiden sijoituspankki on yksi sijoituspankkitoiminnan laajemmista luokista. Muut luokat ovat pullonkannatinpankit Bulge Bracket -sijoituspankit Bulge Bracket -sijoituspankit ovat maailman johtavia sijoituspankkeja. Luetteloon kuuluvat yritykset, kuten Goldman Sachs, Morgan Stanley, BAML ja JP Morgan. Mikä on Bulge Bracket -sijoituspankki ja ja boutique-pankit Boutique-investointipankit Boutique-investointipankit ovat pienempiä yrityksiä, jotka eivät yleensä tarjoa täyden palvelun sijoituspankkia, mutta tarjoavat ainakin yhden sijoituspankkipalvelun. Boutique-pankeilla on usein vain paikallinen tai alueellinen läsnäolo, vaikka jotkut toimivat globaalisti. Luettelo putiikkisijoituspankeista. Keskimarkkinoiden sijoituspankit erotetaan muista seuraavista ominaisuuksista: Tarjouksen koko - Kaupat tai liiketoimet keskisuurten yritysten kanssa vaihtelevat yleensä 10 miljoonasta 500 miljoonaan dollariin Maantieteellinen painopiste - Keskimarkkinoiden sijoituspankeilla on tyypillisesti vahva paikallinen läsnäolo, mutta niillä ei ole kansainvälistä sijoitusta verrattuna pullistuneisiin pankkipankkeihin, joilla on useita ulkomaisia ​​sivuliikkeitä ja toimistoja maailmanlaajuisesti Palvelut - Tarjotut palvelut sisältävät seuraavat: yritysjärjestelyjen neuvontapalvelut, lainojen ja oman pääoman varainhankinta sekä yritysten uudelleenjärjestelyt Asiakaskeskeisyys - Keskitason pankit käsittelevät usein suhteellisen pieniä yksityisiä yrityksiä, tarjoavat räätälöityjä tai räätälöityjä palveluja ja keskittyvät työskentelemään tietyn markkinasektorin tai toimialan yritysten kanssa (tällä tavoin ne ovat lähempänä putiikkeja tai markkinarakoja). Kuinka keskimarkkinoiden sijoituspankit luokitellaan? Keskisuuret yritykset luokitellaan yleensä seuraaviin kolmeen luokkaan: Kansalliset täyden palvelun keskimarkkinayritykset - Laajenna palveluitaan yhdistämällä sijoituspankki, varainhoito, pääomatutkimus sekä välitys- ja pääomasijoituspalvelut. Esimerkkejä ovat William Blair & Co., Piper Jaffray ja Robert W. Baird. Vain neuvoa-antavat kansalliset yritykset - Tähän luokkaan kuuluvat pääasiassa suuret kirjanpitoyritykset Kirjanpito Julkiset tilitoimistot koostuvat kirjanpitäjistä, joiden tehtävänä on palvella yrityksiä, yksityishenkilöitä, hallituksia ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita laatimalla tilinpäätös, verot, jotka tarjoavat sulautumis- ja yritysneuvontapalveluja tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelujen lisäksi. Esimerkkejä ovat Ernst & Young, PricewaterhouseCoopers, Deloitte ja KPMG. Yhden toimialan asiantuntijat - Keskity palvelunsa keskisuuriin yrityksiin yhdellä toimialalla, kuten kiinteistönhoitoyhtiöihin tai vähittäiskauppoihin. Voi myös olla pikemminkin alakohtainen kuin toimialakohtainen, esim. Terveydenhuolto ja kulutustuotteet. Esimerkiksi Brown Gibbons Lang & Co. Luettelo keskimarkkinoiden sijoituspankeista Keskimarkkinoiden sijoituspankit ovat vuorovaikutuksessa keskimarkkinoiden yritysten kanssa, joiden vuotuinen liikevaihto on alle miljardi dollaria ja kaupan koko alle 500 miljoonaa dollaria. Tässä on luettelo seitsemästä parhaasta keskimarkkinoiden sijoituspankista: William Blair & Co. - Tarjoaa erilaisia ​​rahoituspalveluja, kuten oman pääoman tutkimus ja välityspalvelut, omaisuudenhoito, pääomasijoitus ja sijoituspankki. Painopiste on hajautettu eri markkinasektoreille, kuten rahoituspalveluihin, tekniikkaan, terveydenhuoltoon, energiaan ja vähittäiskauppaan. Robert W.Baird & Co. - Työntekijöiden omistama sijoituspankkiyritys, jolla on 3100 ammattilaista. Tarjoaa palveluitaan useille terveydenhuollon, kiinteistöjen, tekniikan, kuluttajien, energian jakelun sekä energia- ja teollisuusteknologian yrityksille. Houlihan Lokey - Tunnustettu maailmanlaajuisesti neuvontaan keskittyväksi yritykseksi ja yhdeksi parhaista keskimarkkinoiden sijoituspankeista. Palveluihin kuuluvat yritysjärjestelyihin liittyvät taloudelliset uudelleenjärjestelyt, yritysrahoitus ja taloudelliset neuvontapalvelut. Lincoln International - Pidetään eliittilaitoksena, jolla on useita toimistoja ympäri maailmaa. Tunnetaan aggressiivisesta lähestymistavastaan ​​sulautumis- ja yritysostopalveluihin. Stifel - Tunnustettu listautumisannin neuvontapalveluista keskimarkkinoilla. Se keskittyy puolustus-, ilmailu-, avaruus-, rahoituspalvelu-, terveydenhuolto-, energia- ja kiinteistöalan yrityksiin. Harris William & Co. - Sijoitti nimensä vivutettuun yritysostoon. Suosittu pääomasijoitusyhtiöiden keskuudessa, ja sen painopisteet ovat ensisijaisesti media-, televiestintä-, terveydenhuolto- ja biotieteissä, yrityspalveluissa, kuluttaja-asioissa, kuljetus- ja logistiikkateollisuudessa, erikoisjakelussa sekä energian ja energian alalla. KPMG Corporate Finance - Vahva maine ja pitkä perintö pääasiassa ammattialan palveluissa, kuten kirjanpito-, vero- ja tilintarkastuspalveluissa Se keskittyy pääasiassa 11 toimialaan - vakuutuksiin, kiinteistöihin, kuluttajamarkkinoihin, mediaan ja markkinointiin, tekniikkaan ja viestintään, energiaan ja luonnonvaroihin, yrityspalveluihin, puhtaan teknologian ja teollisuuden tekniikkaan, rahoituspalveluihin, terveydenhuoltoon ja teollisuuden markkinoihin. Lisäresurssit Kiitos, että lukit Finanssin keskimarkkinoiden sijoituspankkien luettelon. Oppimisen jatkamiseksi ja urasi edistämiseksi suosittelemme näitä lisäresursseja: Bulge Bracket -sijoituspankit Bulge Bracket -sijoituspankit Bulge Bracket -sijoituspankit ovat maailman johtavia sijoituspankkeja. Luetteloon kuuluvat yritykset, kuten Goldman Sachs, Morgan Stanley, BAML ja JP Morgan. Mikä on Bulge Bracket Investment Bank ja Luettelo 100 parhaasta sijoituspankista Luettelo parhaista sijoituspankeista Luettelo 100 parhaasta sijoituspankista maailmassa aakkosjärjestyksessä. Luettelon tärkeimmät sijoituspankit ovat Goldman Sachs, Morgan Stanley, BAML, JP Morgan, Blackstone, Rothschild, Scotiabank, RBC, UBS, Wells Fargo, Deutsche Bank, Citi, Macquarie, HSBC, ICBC, Credit Suisse, Bank of America Merril Lynch IB-haastatteluopas Sijoituspankkihaastattelun kysymykset ja vastaukset Sijoituspankkihaastattelun kysymykset ja vastaukset. Tätä todellista lomaketta pankki käytti uuden analyytikon tai osakkuusyrityksen palkkaamiseen. IB-haastattelun oivallukset ja strategiat. Kysymykset on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: pankin ja toimialan yleiskatsaus, työhistoria (jatkoa), tekniset kysymykset (rahoitus, kirjanpito, arvostus) ja käyttäytyminen (sopivuus) Taloudellisen mallinnuksen parhaat käytännöt Ilmainen taloudellisen mallinnuksen opas Tämä taloudellisen mallinnuksen opas sisältää Excel-vinkkejä ja parhaita käytäntöjä oletuksista, ohjaimista, ennusteista, kolmen lausunnon linkittämisestä, DCF-analyysistä ja muusta.