text
stringlengths 326
977k
|
|---|
Maailmamme on täynnä asioita jotka tuovat mieleen vain masentavia ajatuksia. Missä on hyvää, sieltä löytyy ikävä kyllä myös pahaa. Mutta edes muutamana hetkenä vuodesta tämän pahan voisi unohtaa ja ajatella kaikkea sitä mikä on tehnyt ja yhä tekee ihmisen maailman myös hyväksi. Kuten Voltaire mestari Panglossin suulla Candidessa totesi (ironisesti kylläkin): ”Kaikki parhain päin tässä maailmoista parhaimmassa.”
Mutta hyviä asioita on ja paljon sittenkin. Itse en ala niitä nyt luetella, mutta mietin kaikkea mielessäni ja yritän pitää juuri niitä esillä näin jouluaattona. Ulkona on pakkasta reippaasti yli kymmenen astetta, muttei viimaa, joten siellä on helppo kulkea.
Käyn kaupassa ja otan samalla matkalla pari kuvaa joesta. Heijastuksista joita vesi luo. Niin kuin todellisia, salaisia maailmoita löytyisi niidenkin takaa.
Sitten yritän kuvata täysin pyöreää kuuta, joka vielä hetken näkyy ennen kuin taas peittyy pakkaspilvien taa. Ei oikein onnistu. Se oli komeampi kun näkyi kuusien latvusten takaa, mutta silloin ei kamera ollut esillä. Kuvasin sen silloin vain silmilläni ja sekin kuva on muistissa kyllä. Valitettavasti vain minä voin sitä katsoa.
Kun palaan, alan laittaa taloa lopulliseen joulukuntoon. Sana lopullinen ei kuulosta hyvältä, se tuo mieleen vain Hitlerin. Olisiko parempi sanoa väliaikaiseen? Aika kulkee nyt todella rivakasti. Imuroin viimein pyörivän kirjahyllyn alimmatkin kirjat. Niistä nousee pölyä kuin muinaishaudasta. Yskin ja köhin, vaan omapa on vikani. Ja sitten sekin on tehty.
Linnut kuhisevat kuistin ruokintapaikalla, jopa vihreä harmaapäätikka tulee tervehtimään ja lähtee kyllä heti kun käteni vähänkin vahingossa liikahtaa vaikka olen sisällä.
Mutta tiaiset eivät minusta häiriinny. Eikä oravakaan. Katselen, ihmettelen, kuuntelen, yritän saada työhuonetta järjestykseen edes pieneksi hetkeksi. Ja kun jo hieman rauhallisemmin siivoilen ja saan peitetyksi monia kasoja toisilla mutta ehkä kauniimmilla kasoilla, talo täyttyy Vivaldin adagioista, joissa on aina myös hiven pyhää, sitä maailmaa, josta emme mitään voi koskaan todella tietää, tuntea vain. Korkeuden ääntä.
Sitten kiiruhdan päin prinkkalaa. Avaan television kuten joka joulu nykyään ja siirryn Brinkkalan talolle, mistä Turun joulurauha kohta julistetaan. Ensimmäisessä avioliitossani 1960-luvun lopulla jouluja vietettiin Inkeroisissa jossa appeni oli tehtaan herroista yksi. Joulurauhan julistus otettiin vastaan puku ja valkea paita yllä; minulla solmio, hänellä kissanrusetti. Lasilliset sherryä nautittiin ja niin joulurauha tuli eikä sitä edes rikottu illan korttipeleissä, joissa Calle aina oli voitolla ja huuteli: ”Vem leder, vem leder…” Förstås han. Ja niin juhla jatkui myöhään yöhön.
Nyt olen aika arkisissa asusteissa, mutta juhlamielellä. Aurinko on tullut näkyviin, kerrankin. Turussa tulet palavat padoissaan ja tuomiokirkon kellot alkavat lyödä. Niin alkaa joulurauhan julistus, Marsalkan Hopeatorvet.
”Huomenna jos Jumala suo…” Toivottavasti huominenkin tulee. Odotan aina että julistaja pääsee sanomaan sanan ”armorikas”, josta outoa kyllä pidän, vaikka se on selvä svetisismi, jollaisia jo Lönnrot tahtoi muuntaa suomen kielelle. Mutta jotenkin juuri se sana kuuluu myös jouluun.
Och samma på svenska. ”Nåderik” on armorikkaan alkulähde. Myös ruotsin kieli sopii suomen perään. Kuten sana ”fröjdefull”. Olkaamme riemukkaita edes hetken, edes kerran vuodessa ihan vain jo rauhan juhlan ilosta!
Tulet palavat yhä, Maamme-laulu kajahtaa. Sitten Porilaisten marssi soi. Suljen television. Glögi on juotu, ilman rusinoita ja manteleitakin se maistuu, niin, glögiltä. Taisin saada tuon pullon Sammatista kun olin pitämässä siellä itsenäisyyspäivän puhetta. Tai sitten kyseessä on Lönnrot-ajatuksen lanka joka jatkaa näin kulkuaan ja yhdistää glögin Sammattiin. Kummin vain, sillä on joulu eikä edes toista silakkaa tarvitse paistaa. Yksikin riittää tällaiselle miehelle juuri nyt.
Olen päättänyt laittaa saunan valoisaan aikaan, tai niin että alkaa hämärtää kun sinne kömmin. Tiedän jo mitä odottaa, tunnen saunan kaikki tuoksut, sen miten vihta tai vasta upotetaan kuumaan veteen ja haudutetaan sitten kiukaan kivien päällä kuivemmaksi ja tuoksuvaksi. Lehtivihreää, ehkä ripaus tervaakin.
Saunan pukuhuoneessa on yhtä kylmä kuin ulkona. Mutta ikkuna on ollut huurteessa ja jääkukat todella kauniita.
Kunhan sauna lopulta lämpeää, saan varmasti taas kunnon löylyt. Ehkä hieron itseäni lumellakin. Näen jo miten happea tupruttaa saunaan huuruisina suihkuina hirsien päistä. Happi ei sieltä koskaan lopu. Ja kai myös siksi oloni on lähes autuas aina kun istun lauteilla.
Vedet pitää tosin ensin kantaa täältä saunaan, koska kesävesiputken olen jo aikaa tyhjentänyt, mutta kaikkea pesuvettä en sentään sinne yritä raahata. Suihku kotona saunan jälkeen saa riittää. Pesen vasta silloin tukan, harjaan hampaat vielä kerran, ja sitten? Sitten katson mitä teen. Venäjän perhe tulee vasta viikon lopulla jolloin saan toisen joulun lahjoineen ja ruokineen. Ja ennen kaikkea näen pienen kaksi ja puolivuotiaan Sonjan ilon siitä että hän on viettämässä ihmeellistä juhlaa sekä vieraassa että jo sittenkin tutussa maassa, djedan luona. Pelkkä ajatus pitää mielen hyvänä. Ja muutenkin se on hyvä – jopa päivä lienee sekuntia paria eilistä pitempi! |
VEBO-siivouspalvelu hoitaa ikkunoiden pesun turvallisesti, tehokkaasti ja sujuvasti kaikenlaisissa kohteissa Turun seudulla. Voit tilata meiltä täydellisen ikkunoiden pesupaketin muun muassa kerrostaloasuntoihin, rivitaloihin, omakotitaloihin, toimistoihin, tehtaisiin, isoihin tiloihin ja myös muihin rakennuksiin. Sinä päätät, mitkä ikkunat siivouspalvelumme pesee – me hoidamme työn toiveidesi mukaan ja sovittuna aikana. Kun varaat ikkunanpesun, muistathan ilmoittaa ikkunoiden määrän
Pesemme ikkunoita paitsi Turun kaupungin alueella myös lähikunnissa. Tilaa meiltä pesu- ja siivouspaketti toiveidesi mukaan esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Raisiossa ja muissa Turun seudun kunnissa. Tutustu pesu- ja siivouspalveluihimme ja kysy rohkeasti lisää!
Ikkunoiden pesupalvelut kaikenlaisiin kohteisiin
Ikkunoiden pesu voi olla työläs ja hidas projekti varsinkin isossa kodissa. Me hoidamme kaikenlaisten ikkunoiden pesut myös hankalissa paikoissa ja vaativissa tiloissa, esimerkiksi erityisen korkeissa huoneissa.
Ammattilaisen tekniikoilla ja laadukkailla aineilla ikkunoiden pesu hoituu sujuvasti ja lopputulos on varmasti mieleinen. Meidän pesumme jäljiltä ikkunoihin ei jää raitoja tai tahroja.
Ikkunat kannattaa pestä ainakin kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Näin kodin ilme pysyy raikkaana ja valo pääsee sisään kotiin tahrattomien ikkunoiden kautta. Tilaa töihin kokeneet ikkunanpesijät!
Myös ikkunaraamien ja sälekaihtimien pesut
Ikkunoiden pesupakettiin on mahdollista yhdistää muitakin palveluita ikkunalasien pesu lisäksi. Pesemme tarvittaessa myös esimerkiksi ikkunoiden raamit ja sälekaihtimet. Suojaamme aina lattiapinnat ja muun ympäristön huolellisesti ennen pesun aloittamista.
Kaipaavatko kotisi ikkunapinnat ja ehkä myös seinät perusteellisempaa perussiivousta? Ovatko lomakotisi ikkunat keränneet pölyä vuosien ajan? Me puhdistamme ikkunaraamit ja -kaihtimet kokonaisuudessaan. Hoidamme halutessasi samalla koko kodin siivouksen, sillä ikkunat on kätevä pestä laajan suursiivouksen yhteydessä.
Lue myös kotisiivouksista
Ikkunoiden pesu kirkastaa koko kodin ilmeen. Anna pesutyöt ammattilaisen käsiin – hoidamme homman sujuvasti Turun seudulla! |
Maaliskuu 2021 (2)Helmikuu 2021 (13)Tammikuu 2021 (6)Joulukuu 2020 (5)Marraskuu 2020 (14)Lokakuu 2020 (10)Syyskuu 2020 (13)Elokuu 2020 (12)Heinäkuu 2020 (7)Kesäkuu 2020 (13)Toukokuu 2020 (10)Huhtikuu 2020 (21)Maaliskuu 2020 (19)Helmikuu 2020 (16)Tammikuu 2020 (21)Joulukuu 2019 (24)Marraskuu 2019 (23)Lokakuu 2019 (18)Syyskuu 2019 (18)Elokuu 2019 (15)Heinäkuu 2019 (14)Kesäkuu 2019 (19)Toukokuu 2019 (24)Huhtikuu 2019 (23)Maaliskuu 2019 (31)Helmikuu 2019 (31)Tammikuu 2019 (46)Joulukuu 2018 (26)Marraskuu 2018 (28)Lokakuu 2018 (29)Syyskuu 2018 (23)Elokuu 2018 (19)Heinäkuu 2018 (15)Kesäkuu 2018 (23)Toukokuu 2018 (19)Huhtikuu 2018 (28)Maaliskuu 2018 (24)Helmikuu 2018 (20)Tammikuu 2018 (33)Joulukuu 2017 (16)Marraskuu 2017 (22)Lokakuu 2017 (19)Syyskuu 2017 (19)Elokuu 2017 (17)Heinäkuu 2017 (13)Kesäkuu 2017 (19)Toukokuu 2017 (25)Huhtikuu 2017 (22)Maaliskuu 2017 (26)Helmikuu 2017 (22)Tammikuu 2017 (26)Joulukuu 2016 (28)Marraskuu 2016 (28)Lokakuu 2016 (16)Syyskuu 2016 (23)Elokuu 2016 (8)Heinäkuu 2016 (10)Kesäkuu 2016 (11)Toukokuu 2016 (11)Huhtikuu 2016 (18)Maaliskuu 2016 (16)Helmikuu 2016 (12)Tammikuu 2016 (15)Joulukuu 2015 (6)Marraskuu 2015 (18)Lokakuu 2015 (21)Syyskuu 2015 (12)Elokuu 2015 (4)Heinäkuu 2015 (1)Kesäkuu 2015 (6)Toukokuu 2015 (6)Huhtikuu 2015 (10)Maaliskuu 2015 (10)Helmikuu 2015 (9)Tammikuu 2015 (15)Joulukuu 2014 (8)Marraskuu 2014 (14)Lokakuu 2014 (10)Syyskuu 2014 (6)Elokuu 2014 (2)Heinäkuu 2014 (1)Kesäkuu 2014 (1)Toukokuu 2014 (9)Huhtikuu 2014 (6)Maaliskuu 2014 (8)Helmikuu 2014 (7)Tammikuu 2014 (10)Joulukuu 2013 (5)Marraskuu 2013 (8)Lokakuu 2013 (5)Syyskuu 2013 (7)Elokuu 2013 (4)Heinäkuu 2013 (4)Kesäkuu 2013 (2)Toukokuu 2013 (6)Huhtikuu 2013 (8)Maaliskuu 2013 (4)Helmikuu 2013 (5)Tammikuu 2013 (5)Joulukuu 2012 (4)Marraskuu 2012 (4)Lokakuu 2012 (12)Syyskuu 2012 (5)Elokuu 2012 (4)Heinäkuu 2012 (2)Kesäkuu 2012 (6)Toukokuu 2012 (8)Huhtikuu 2012 (11)Maaliskuu 2012 (12)Helmikuu 2012 (7)Tammikuu 2012 (7)Joulukuu 2011 (13)Marraskuu 2011 (8)Lokakuu 2011 (3)Syyskuu 2011 (2)Elokuu 2011 (4)Heinäkuu 2011 (1)Kesäkuu 2011 (1)Toukokuu 2011 (4)Huhtikuu 2011 (10)Maaliskuu 2011 (8)Helmikuu 2011 (8)Tammikuu 2011 (10)Joulukuu 2010 (10)Marraskuu 2010 (11)Lokakuu 2010 (15)Syyskuu 2010 (14)Elokuu 2010 (13)Heinäkuu 2010 (11)Kesäkuu 2010 (8)Toukokuu 2010 (15)Huhtikuu 2010 (17)Maaliskuu 2010 (18)Helmikuu 2010 (15)Tammikuu 2010 (16)Joulukuu 2009 (17)Marraskuu 2009 (18)Lokakuu 2009 (21)Syyskuu 2009 (19)Elokuu 2009 (13)Heinäkuu 2009 (14)Kesäkuu 2009 (16)Toukokuu 2009 (16)Huhtikuu 2009 (16)Maaliskuu 2009 (20)Helmikuu 2009 (25)Tammikuu 2009 (24)
Siirry arkistosivulle »
071 Hiekkalaatikolla lelut hukassa
Keskiviikko 26.11.2014 klo 13:22 - yrjöpoeka
Olen aamun mittaan saanut runsaasti puheluja ympäri Kainuuta. Kajaanin alueella on kymmenittäin puolueen jäseniä viimevuonna jättänyt jäsenmaksut maksamatta. He eivät halua enää olla mukana Kajaanin yhdistysten jatkuvan melskaamisen takia. Tämän kaaoksen aloittajat ovat varmasti nyt eroamisuhkailuineen tyytyväisiä. Jokaisen puolueeseen liittymisen takana on ollut kova työ toreilla. Nyt syyssateet huuhtelevat tuloksen mennessään.
Aikuiset miehet, joilla on sanomista minulle ovat kuin pikkulapsia. He soittelevat hiekkalaatikon tädille, piirinpuheenjohtajalle, esimerkiksi Ylä-Kainuu lehden eilisestä uutisoinnista, koskien sunnuntain kokouksen tapahtumia. Sanoin toimittajalle joka juttua teki, että yhtenä syynä minun pudottamiseeni ehdokaslistalta on minun kantani maahanmuuttoasioihin ja annoin kertojan nimen. Jutussa mainittiin henkilön nimi ja se, että hän on maahanmuuttovastainen. Siitäkö on riemu revennyt ja jatkuva soittaminen piirinpuheenjohtajalle. Ei olisi kuulema saanut sellaista kertoa. Tosiasiana pysyy tältäkin aamulta, että hän facebookissakin jatkuvasti kertoo mitä mieltä on esimerkiksi syyrialaisista.
Piirin puheenjohtaja on vastuullisessa arkisessa työssä. Ei hänen tehtävänsä ole olla jatkuvasti hiekkalaatikon reunalla torumassa leikkijöitä. Juuri nyt se on menossa oikeasti kiusaamisen ja häirinnän puolelle. Aiukuiset miehet, lopettakaa tuollainen kiukuttelu. Yhdessä te pystytte minulle jurnuttamaan, mutta kasvokkain henkilökohtaisesti teistä ei ole puhumaan. Jos ei edes tuollaista perustoimintoa hallitse, on varsin epäloogista uskotella olevansa hyvä ehdokas kansanedustajaksi.
Vuosi sitten meillä oli piirissä eräs Hyrynsalmen vaikuttaja ongelmana. Valitettavasti meno näyttää nyt hyvin paljon samalta. Ovatko irtipäästäjät nyt tyytväisiä?
Ei ole puoluetoimistossa helppoa valmistautua vaaleihin. En kadehdi puoluesihteerin työtä, en toimiston työntekijöitä. En puolueen puheenjohtajaa. Mikäli pitää paikkansa, että nämä hiekkalaatikolla lelun menettäneet pommittavat toimistoa jatkuvasti? Lienee heillä nyt aivan oikeasti paljon tärkeämpää tekemistä. Minä en soittele, annan toimistolle ja työntekijöille työrauhan. Silloin kun on oikeasti asiaa, lähetän sähköpostin. Tai tekstiviestin. |
Käännösnurkka on Piplia-lehden palsta, jossa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia ja havaintoja raamatunkäännöstyöstä. Tällä kertaa Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian opettaja ja Pipliaseuran Selko-Luukas-käännöshankkeen ohjausryhmän jäsen Mika Aspinen pohtii, mitä Juudas tekee Selko-Luukkaassa? Artikkeli on julkaistu Piplia-lehdessä 4/2020.
”Mitä Juudas tekee Selko-Luukkaassa? Juudas ei ainakaan kavalla. Sana on liian vaikea selkokieleen, eikä muutenkaan ole paras vastine alkukielen ilmaukselle.
Kreikan verbi paradidōmi merkitsee konkreettisesti ”antaa eteenpäin”, esimerkiksi tietoa: »Moni muukin kirjoitti näistä tapahtumista. He näkivät kaiken itse ja kertoivat siitä meille.» (Selko-Luukas 1:2)
Myös ihminen voidaan ”antaa eteenpäin” eri tavoin: »Tuomari voi päättää, että sinä olet syyllinen» (12:58). »Kuka tahansa voi pettää teidät» (21:16).
Juudaksen toimintaa kuvaavana verbi saa useita eri käännösvastineita. Juudas lupaa luovuttaa Jeesuksen (22:6) eli antaa hänet vangiksi (22:4). Jeesus sanoo: »Minun pettäjäni syö tämän saman pöydän ääressä» (22:21) ja vangitsemishetkellä: »Juudas, suudelmallako sinä paljastat minut?» (22:48)
Mielestäni selkeydessään ylivertainen paradidōmi-käännös on jae, jossa Jeesus puhuu kohtalostaan etukäteen: »Yksi teistä kertoo vastustajilleni, missä minut voi pidättää. Niin minä joudun vangiksi.»” |
Remedy Entertainment Oyj noudattaa sisäpiiriasioissa Suomen lainsäädäntöä, nimenomaisesti arvopaperipaperimarkkinalakia ja rikoslakia sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetusta N:o 596/2014 markkinoiden väärinkäytöstä ja niitä täydentäviä asetuksia ja määräyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.
Yhtiö on laatinut sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeen Helsingin Pörssin sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti ja se sisältää yhtiön toimintaohjeet ja menettelytavat sisäpiiritiedon ja yhtiön rahoitusvälineillä käytävien kauppojen osalta. Mikäli sisäpiiriohjeen ja soveltuvan sääntelyn välillä on eroavaisuutta, noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä siihen liittyviä määräyksiä. Tällä sivulla on esitetty eräitä keskeisiä kohtia Remedy Entertainmentin sisäpiiriohjeesta.
Sisäpiirisääntely koskee kaikkia, joilla on pääsy sisäpiiritietoon tai joilla on hallussaan sisäpiiritietoa. Yhtiön sisäpiiriohje velvoittaa yhtiön hallitusta, johtoa ja kaikkia yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon riippumatta siitä, onko henkilö lisätty sisäpiiriluetteloon tai miten taikka keneltä henkilö on saanut kyseisen tiedon. Lisäksi ohjetta sovelletaan muutoin yhtiön puolesta tai lukuun toimiviin, kun he suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon.
Sisäpiiriläiset ja sisäpiiriluettelot
Yhtiöllä (tai sen puolesta tai lukuun toimivilla henkilöillä) on velvollisuus laatia ja ylläpitää luetteloa kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät yhtiölle työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon (kuten neuvonantajista, kirjanpitäjistä tai luottoluokituslaitoksista).
MAR ei erottele pysyviä sisäpiiriläisiä ja hankekohtaisia sisäpiiriläisiä. Erillisen pysyviä sisäpiiriläisiä koskevan luettelon ylläpitäminen on yhtiön päätettävissä. Yhtiö on päättänyt perustaa pysyviä sisäpiiriläisiä koskevan luettelon. Siten yhtiön sisäpiiriläiset voidaan jakaa kahteen ryhmään, pysyvät sisäpiiriläiset ja hankekohtaiset sisäpiiriläiset.
Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä, joilla on asemansa tai työnsä perusteella jatkuvasti pääsy kaikkeen yhtiötä koskevaan sisäpiiritietoon, ovat:
Yhtiön hallituksen varsinaiset sekä varajäsenet;
toimitusjohtaja;
johtoryhmän jäsenet;
laajennetun johtoryhmän jäsenet, mikä käsittää varsinaisen johtoryhmän lisäksi yhtiön avaintoimintojen ja projektien johtohenkilöitä, sekä
sisäpiirivastaava.
Hankekohtainen sisäpiiriluettelo laaditaan, kun yhtiössä on meneillään hanke. Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä ovat yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, joilla on pääsy yksilöityä hanketta koskevaan sisäpiiritietoon.
Suljettu ikkuna ja kaupankäyntirajoitukset
Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa toteuttaa omaan tai kolmannen osapuolen lukuun suoraan tai välillisesti yhtiön rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia ajanjaksona, joka alkaa 30 päivää ennen kunkin tilinpäätöstiedotteen, puolivuotiskatsauksen tai liiketoimintakatsauksen julkistamista ja päättyy näiden tietojen julkistamiseen (suljettu ikkuna).
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkittyjen henkilöiden on kiellettyä käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka.
Johdon liiketoimet
MAR velvoittaa yhtiön johtohenkilöitä ja heidän lähipiiriin kuuluvia ilmoittamaan yhtiölle ja Finanssivalvonnalle yhtiön rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Myös Johtohenkilöiden lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on siten itsenäinen velvollisuus ilmoittaa liiketoimet yhtiölle ja Finanssivalvonnalle. Yhtiö on laatinut luettelon kaikista johtotehtävissä toimivista henkilöistä sekä heidän lähipiiriin kuuluvista henkilöistä.
Yhtiön johtohenkilöitä ovat: hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet.
Yhtiön tulee julkistaa tiedot johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimista rahoitusvälineillä viipymättä ja viimeistään kahden (2) työpäivän kuluessa johtohenkilön yhtiölle tekemän ilmoituksen vastaanottamisesta. Johtohenkilöiden ja lähipiirin liiketoimien julkistamisen tulee tapahtua pörssitiedotteella.
Hallinto ja valvonta
Yhtiön sisäpiirivastaava valvoo sisäpiiriohjeen noudattamista. Sisäpiiriluetteloiden hoitajana toimii sisäpiirivastaava ja tämän varahenkilönä toimii toimitusjohtaja. Sisäpiirivastaava huolehtii myös, että sisäpiiriluettelot tarkistetaan vuosittain. |
– Luokkansa kirkkain HUD-näyttö lisää ajoturvallisuutta heijastamalla tiedot suoraan kuljettajan näkökenttään
– KONA on tärkeä virstanpylväs Hyundain tähdätessä johtavaksi aasialaiseksi automerkiksi Euroopassa vuoteen 2021 mennessä.
Hyundai on julkaissut videon, jossa paljastetaan uuden SUV-tulokkaan, Hyundai KONAn muotoilupiirteitä. Täysin uusi KONA on kompakti SUV, joka on täynnä huipputeknologiaa ja ilmentää Hyundain muista uusimmista malleista tuttua muotoilukieltä omalla, ainutlaatuisella tavallaan.
Täysin uuden KONAn terävät ja virtaviivaiset linjat korostavat korin voimakkaita muotoja. Leveä yleisilme ja kaksoisajovalot vahvistavat itsevarmaa vaikutelmaa. KONAssa on myös Hyundain uusille malleille tunnusomainen Cascading Grille ‑etusäleikkö.
Modernin muotoilunsa ohella täysin uusi KONA tarjoaa runsaasti uusinta huipputeknologiaa, joka takaa mukavan ja turvallisen ajoelämyksen. Uusiin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa Hyundain malleissa ensimmäistä kertaa HUD-näyttö, joka näyttää tärkeimmät ajotiedot suoraan kuljettajan näkökenttään. Kahdeksan tuuman lasiin projisoitu kuva on luokkansa kirkkain 10 000 kandelan voimakkuudella. Kirkkaus takaa tietojen näkyvyyden myös päivänvalossa tukien samalla turvallista ajamista. |
Janakkalassa luontoon riistalinnuiksi lasketuissa fasaaneissa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Kyseessä ei ole sama alue Janakkalassa, jossa tammikuussa todettiin lintuinfluenssaa. Runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueelle tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi vastaavasti kuin 25.9.2021 Salossa todetun taudinpurkauksen ympärille.
Vyöhykkeellä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapito ja lintujen siirrot sekä asetettu muita vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kaikkien lintulajien metsästys ja riistalintujen kerääminen vyöhykkeeltä tarhattavaksi on kielletty.
Lintujen riski saada lintuinfluenssa on nyt korkea
Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen on lisännyt lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Ruokavirasto kehottaa edelleen tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin koko Suomessa.
Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.
Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirien koulutuksia tai kokeita järjestettäisi nyt alueilla, joissa on luontoon laskettuja riistalintuja tai riistalintujen tarhausta. Lintuinfluenssa voi levitä alueilta toisille myös epäsuorassa kontaktissa. Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.
Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille
Lintuinfluenssan oireet vaihtelevat viruksen taudinaiheuttamiskyvyn, lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Taudin itämisaika on yleensä 3–5 vuorokautta. Tyypillisiä oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja jopa korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa havaitaan keskushermosto-oireita kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin oireita ei välttämättä ehdi havaita ennen lintujen menehtymistä. Linnuista vastaavan hoitajan tulee välittömästi ilmoittaa mahdollisista lintuinfluenssan oireista alueensa kunnaneläinlääkärille.
Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Lisäksi kuolleena löytyneistä, yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä. Älä koske lintuihin paljain käsin ja muista pestä kätesi käsittelyn jälkeen.
Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 0400 920 503, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi (Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö) |
Hevosen tuoksuisia päiviä, töltin täyteisiä maastoretkiä, lempeitä löylyjä ja hilpeitä iltoja. Tervetuloa viettämään viikonloppua Wanhan Raatesalmen ratsastusviikonlopuille! Näitä viikonloppuja varten voit kerätä oman porukan tai osallistua aikuisten viikonloppuleireille.
Oman porukan viikonloppu räätälöidään täysin ryhmän toiveiden mukaan. Ohjelma voi sisältää esimerkiksi maastoratsastusta, kenttätunteja, teoriaopetusta tai maastakäsittelyä sopivassa suhteessa. Viikonlopulle voidaan ottaa joku teema ratsastuksen näkökulmasta tai voitte tulla vain rentoutumaan sekä nauttimaan ihanista issikoista ja kauniista luonnosta.
Jos omaa porukkaa ei saa kasattua, on myös vaihtoehto osallistua aikuisten viikonloppuleireille, joita järjestetään kysynnän mukaan. Laita siis viestiä sähköpostilla, facebookilla tai soita, jotta saadaan sinut listalle! Myös aikuisten viikonloppuleireillä kuunnellaan osallistujien toiveita, jotta saadaan kaikille sopiva loma aikaiseksi.
Molemmissa vaihtoehdoissa majoitus tapahtuu kauniissa Villa Raatteenrannassa, joka sijaitsee Wanhan Raatesalmen päätilan yhteydessä, aivan kauniin Kuusamojärven rannassa. Talo on kaksikerroksinen 50-luvun talo, joka on täysin remontoitu vuonna 2015 aikakauden henkeä kunnioittaen. Raatteenrannassa on kaikki mukavuudet ja ikkunoista avautuu näkymät suoraan Kuusamojärvelle tai hevosten kesälaitumelle.
Käytössänne ovat myös lempeistä löylyistään tunnetut Wanhan Raatesalmen rantasaunat. Saunan jälkeen on mukavaa istahtaa saunatupaan herkuttelemaan tilan emännän loihtimaa saunapurtavaa.
Raatesalmen keittiössä valmistuvat herkulliset ruoat ryhmällenne eli lomanne voi sisältää täysihoidon maittavilla kotiruokatyyppisillä ruoilla. Halutessanne voitte tehdä ruoat myös itse Villa Raatteenrannan täysin varustellussa keittiössä.
Tulet sitten omalla porukalla viettämään yhteistä lomaa tai tutustumaan uusiin ihmisiin aikuisten leirillä, on Ihanan Issikkaloma taattu. Tervetuloa!
Kesto: pe-su (oman toiveen mukaan)
Hinta: riippuu sisällöstä
Taitotaso: mikä tahansa
Ikäraja: 18 v
Painoraja: 80-90 kg
Varaukset: (+358) 41 3185 403, varaukset@wanharaatesalmi.fi
Muuta: Omalla porukalla alaikäiset ovat tervetulleita aikuisen seurassa. Aikuisten viikonloppuleirit vain täysi-ikäisille. Käy kurkkaamassa Instagram tilin kohokohdista esimerkki ratsastusviikonlopun kulusta!
Hinta sis. alv 10%
Maksuvälineenä käy käteinen, pankki- tai luottokortti, Smartumin ja Edenredin liikuntasetelit ja -rahat sekä E-passi. |
Maadoitus tai maadoittuminen viittaa johtavan yhteyden ottamiseen maan kanssa. Yhä useammista tutkimuksista löydetään lukuisia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia kehon maadoittamisesta.
Valitettasti meidän nykyisin käyttämistä kumisista tai muovisista kengistä ja eristävistä nukkumisjärjestelyistä, meillä ei ole enää luonnollista yhteyttämme maahan, ellemme satu kulkemaan paljain jaloin.
Olemassa kaksi pääsyytä miksi yhteys on tärkeä:
Maa on valtava negatiivisesti varautuneiden elektroneiden varasto. Ilman yhteyttä tuohon varastoon, kehomme solut eivät pysty tasaamaan niiden positiivista varausta, mikä johtuu mm. vapaista radikaaleista, joilta puuttuu elektroni. Liiallisen positiivisen varauksen vaikutus vereemme on nähtävissä erittäin selkeästi siitä, kuinka verisolumme kasaantuvat yhteen nipuiksi (katso Tieteellinen tutkimusosio).
Nyky-yhteiskunnassa on valtava määrä sähkömagneettista säteilyä tietokoneista, matkapuhelimista, puhelinmastoista, radio – ja televisiolähetyksistä, wlan – ja Bluetooth-yhteyksistä, sähkölinjoista, sähköjohdoista kotona ja muista sähkölaitteista. Sähkömagneettinen säteily nostaa kehomme volttimäärää, mikä aiheuttaa häiriöitä kehomme miljardeille sisäisille sähköisille viesteille, mitkä ovat elintärkeä osa kehomme toimintaa. Maadoittumalla voimme vähentää huomattavasti näitä volttimääriä, koska olemme silloin tehokkaasti suojattuina maan valtavan elektronivaraston takia.
Vähemmän konkreettisella tasolla ajateltuna, voi olla myös mahdollista, että yhteys maahan kuljettaa tietoa, mikä auttaa meitä asettumaan tasapainoon planeettamme tietoverkon kanssa.
Kuinka voin maadoittua?
Yksinkertaisin tapa maadoitukseen on mennä ulos ja asettaa paljas jalka tai käsi ruoholle tai maahan, tai uida hyvin johtavissa luonnonvesissä kuten meressä tai mineraalirikkaissa järvissä.
Yhteys maahan sisätiloissa voidaan luoda laittamalla metallinen keppi suoraan maan sisään, vetämällää kepistä maadoittavaa kaapelia sisälle ja sitten yhdistämällä itsemme siihen.
Tämä saattaa kuulosta monimutkaiselta tai vaivalloiselta, mutta onneksi suurin osa kotoisista sähköjärjestelmistämme ovat vedetty niin, että niissä on jo valmiiksi keppi sekä kaapeli vedettyinä sisätiloihin. Yhteys löytyy jo valmiina maadoitetuista pistorasioista. Meidän ei tarvitse itse vetää kaapeleita, vaan voimme hyödyntää lukuisia sitä varten kehitettyjä tuotteita, kuten maadoituslakanat, matot, rannekkeet ja laastarit.
Maadoituksen vaikutukset
Nopeimmin huomattava maadoituksen vaikutus, mitä ihmiset raportoivat on “parempi olo”. Sitä kuvaillaan esimerkiksi rauhallisuudella ja vähentyneellä stressitasolla. Jos ihmisellä on kipuja ne vähenevät tai katoavat kokonaan.
Ihimiset ketkä huomaavat negatiivisia vaikutuksia, kun käyttävät tietokoneita tai muita sähkölaitteita raportoivat näiden vaikutusten vähentymisen tai poistumisen täysin, kun he ovat maadoitettuina.
Koska myymämme tuotteet eivät ole CE-merkintöjä lääketieteellisinä laitteina, emme saa tehdä mitään lääketieteellisiä väitteitä maadoituksen vaikutuksista. |
- Näin oli Hannu Mikkilä (kesk.) näköjään populistina puhunut vaalien alla, vaikka nimenomaan Nurmeksen kepuehdokkaissa taisi olla näitä "vanhoja kääkkiä" eniten. Aloittaisi Hannu Mikkilä omien piiristä tuon puhdistustyön, jos pelkkää ikärasismia haluaa jossakin harjoittaa.
6.2.2013
Vapaamuurarien listoilla eivät näy kaupunkien johtavat virkamiehet ja poliitikot
Miksi oikeusministeriö ei vaadi kaikkia virkamiehiä ja kaupunkien johtavia poliitikkoja julkaisemaan jäsenyytensä?
Hymy-lehti julkaisi 2/2013 taas uuden nimiluettelon Suomen vapaamuurareista loosseineen. Lehden listalla on kaikkiaan 7061 julkaistua nimeä ja 164 loosia.
Lehden mukaan julkaistu luettelo on vuodelta 2011. Aivan kuten Hymyssä 8/2007, näillä listoilla ei näy laajemmin kaupunkien johtavat virkamiehet ja poliitikot. Jokainen rappari on itse saanut päättää julkaistaanko hänen nimensä vai ei näillä ns. julkisuuteen vuotaneilla listoilla.
Tehdyn selvityksen mukaan Vapaamuurarijärjestön yleisohje on, että kaupunkien virkamiesjohto talous- ja hallintoasioiden osalta kieltävät nimensä julkaisun. Näin toimivat myös kaupunkien johtavat poliitikot.
Sen sijaan rapparikerho julkaisee kyllä mielellään mm. yrityssektorin johtohenkilöiden nimiä, teknisillä aloilla olevia, pappeja, lääkäreitä ja viimeisimpänä tuomareiden nimiä, kun niiden kytkentöihin puuttui myös eduskunnan oikeusasiamies.
Tuomareiden ja juristein on ilmoitettava jäsenyytensä oikeusministeriölle, silti myös moni tuomari ja juristi salaa jäsenyytensä niin ns. vuotaneilta listoilta että oikeusministeriöltä, "vain osa varatuomareista noudattaa säännöstä", vaikka olisivat esteellisiä asioiden käsittelyyn oikeudessa (Hymy/ Yle/MOT 21.1.13)
MOT-ohjelmassa (em.) todettiin, että esim. Englannissa vapaamuurarit eivät voi toimia tuomareina. Suomessa kyllä, se kertoo erittäin paljon Suomen oikeusjärjestelmän mädännäsyydestä, myös poliittista ylintä johtoa myöten, kun tällainen hyväksytään.
Lisäksi em. MOT-ohjelma todisti, kuinka kieroksi asioiden supliminen näiden rappariveljien kesken on mennyt. Esimerkiksi kauhavalainen arkkitehti Jukka Paaso kertoi "hyvävelipelistä/ rumasta pelistä/ moraalisesti epäeettistä/ selvästi rikollista". Hän selvitti kaavoitusasioita Turussa todeten, kuinka "raha, politiikka ja virkavalta toimivat yhdessä".
Paason mukaan 'veljiltä' vaaditaan keskuudessaan joustavuutta mm. valmisteluasioissa, vaikka ne olisivat lainvastaisia. Jos ei suostu tulee vaikeuksia, jos suostuu, tuntuu että saa mitallin heti rintaan.
"Vapaamuurarivalassa jäsen sitoutuu suojelemaan toista muurariveljeä."
Paaso kertoi hyvin Seinäjoen rakennushankkeen taustoista, kuin vapaamuurariketju koostui kaupunginjohtajasta, pankinjohtajasta, urakkayhtiön johtajasta sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajista.
Toinen hyvä esimerkki oli Tampereen rantaväylän tunnelisuunnitelmat, jotta kaveripiiri saisi valtavanm, jopa 200 miljoonan euron rakennushankkeen käyntiin vapautuvalle ranta-alueelle. Nimistä mainittiin rakennusfirma YIT:n johto ja tamperelainen keskustapuoluejohtaja. Myös Nurmeksessa aikoinaan Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtaja Matti Konttinen suoritti Sotkan kiinteistön kuntoarvion YIT-yhtiöllä, rappareita molemmin puolin, joten kuntoarviokin olisi varmaan sitä luokkaa ennen kuin Jukola osti kylpylä-hotellikiinteistön sähköliittymän hinnalla.
Paaso piti vapaamuurareita suoraan pakanallisena salaseurana, johon kuuluu 22-portainen etenemisjärjestelmä. Paaso mainitsi myös "poliitikkojen ja virkamiesten sitouttamiseksi suoritettavan munien tervauksen".
Loppukommentti virolaiselta tutkijalta oli hyvä, että kysymyksessä on "konsensus-transsista", joilla ihmiset alistetaan päätöksentekijöiden ja valtaapitävien pyörteisiin, ja siihen osallistuu erittäin selvästi myös tiedotusvälineet, niin valtakunnalliset kuin paikalliset, joilla on kytekentöjä vapaamuurareihin.
Pielisen Karjalan Khadam-loossilaisia
Hymy-lehti julkaisi elokuun ja syyskuun 2007 numeroissa Suomen Vapaamuurareiden jäsenluettelon vuodelta 2005.
Jäsenluettelon mukaan Nurmeksesta porukkaan kuuluvat: Alatalo Matti Vilho johtaja, Arstila Jukka Juhani erikoiseläinlääkäri, Asikainen Matti Olavi yrittäjä, Durchman Mikko Ensio tj, Eloranta Helge Johannes metsätalousinsinööri, Eskelinen Pekka maanviljelijä, Jääskeläinen Lauri Tapani projektip., Konttinen Matti Juhani tj, Korhonen Ossi Yrjö tekn., aineiden lehtori, Liimatta Erkki Antero koulunjohtaja, Pikkarainen Matti Antero tj, Puhakka Markku Juho erikoislääkäri, Saastamoinen Esko Herman aluejohtaja, Saastamoinen Urpo Kalervo, Turunen Matti Kalervo laivuri.
Nyt 2/2013 julkisella listalla ovat Alatalo Matti, Arstila Jukka, Asikainen Matti, Durchman Mikko, Jääskeläinen Lauri, Konttinen Matti, Korhonen Ossi, uutena Laurinus Mikko johtaja, Liimatta Erkki, uutena Mustonen Mika yrittäjä, Pikkarainen Matti, uutena Saastamoinen Olli yrittäjä, Saastamoinen Urpo, Turunen Matti. Julkiselta listalta on poistunut nyt Puhakka Markku, Eskelinen Pekka ja Saastamoinen Esko.
Valtimolta porukassa ovat 2007: Harakka Paavo rehtori, Könttä Markku Kalle musiikin opettaja, Meriläinen Pertti Aulis toimittaja (nyk. Ylä-Karjalan päätoimittaja). Samat ovat myös 2013 listalla.
Lieksan rapparikasa 2007: Eloranta Helge Johannes metsätalousinsinööri, Heikkilä Olavi Martti apteekkari, Hokkanen Matti Juhani hammaslääkäri, Horttanainen Esa Kalevi toim.joht., Hämäläinen Simo Eetu kapteeni evp. Ikonen Osmo Olavi sähköins., Jukola Risto Pekka lääkintöneuvos, Kinnunen Pentti Juhani apteekkari, Lyytinen Matti Aukusti toim.joht., Nuutinen Simo Heikki maanviljelijä, Pehkonen Olli-Pekka toim.joht., Tiainen Kyösti eläinlääkäri.
Nyt 2013 Lieksassa: Heikkilä Olavi, Hokkanen Matti, Ikonen Osmo, Jukola Risto, uutena Junna Petri muusiikkimaj., Kinnunen Pentti, uutena Leinonen Anssi, uutena Lohi Jari, Lyytinen Matti, Nuutinen Simo, uutena Pellikka Jukka aluep., Tiainen Kyösti.
Juuan rapparit 2007: Kähkölä Pentti Olavi johtaja, Vauhkonen Reijo Olavi hall. puheenjohtaja, Vuorinen Timo Juhani markkinointipäällikkö. Nyt 2011-listatietojen mukaan (Hymy 3/2013), Vauhkonen Reijo ei ole ns. julkisella listalla.
Vuonislahdeltakin löytyy yksi julkinen rappari: Hämäläinen Simo Eetu kapteeni evp. Kuuluu myös samaan Khadam-loosiin.
Kuntapäättäjät usein salaisia jäseniä
Julkaistussa jäsenluettelossa ei näy kaikki rapparit kunnittain, vain ne jotka ovat hyväksyneet nimensä julkaisemisen jäsenmatrikkelissa. Asian kertoi mm. suurmestari Arto Uusitalo Yleisradion TV 1:ssä syyskuussa 2007.
Nurmeksen ja Valtimon rapparit kuuluvat juukalaisten ja lieksalaisten veljiensä kanssa Khadam-nimiseen loosiin, lisäksi siihen kuuluu jäseniä mm. Joensuusta (esim. Tuomi Pentti Olavi rehtori), Kuhmosta (Blom Arrigo soitonopettaja, Palviainen Martti Juhani tj.), Siilinjärveltä (Pitkänen Jarkko metsänhoitaja), Etelä-Suomesta ja ulkomailta.
Hymyn (8/2007) mukaan järjestön suurvirkailijat valitaan suuristunnoissa:
“Suurloosin korkeimmat suurvirkailijat valitaan suuristunnossa, ja muodollisesti suurmestari määrää vanhimpain neuvoston jäsenet, suurvirkailijat, valiokuntien, jaostojen ja toimikuntien jäsenet sekä piirien suurvirkailijat tehtäviinsä. Suurmestarina toimii jäsenluettelon mukaan professori Arto Uusitalo, suurloosin sijaissuurmestarina Heikki Kukkonen ja apulaissuurmestarina Heikki Mäki.”
“Vapaamuurariveljeskunnan ylimmiksi lainvalvojiksi on valittu juristeja, joista monet käyttävät tai ovat käyttäneet tuomiovaltaa myös työssään. Suurlainvalvojana toimii laamanni Pekka Suninen, hänen sijaisenaan varatuomari Kimmo Valkiala. Suuroikeuden puheenjohtaja ja suurtuomari on Itä-Suomen hovioikeuden entinen presidentti Esko Kilpeläinen. Suuroikeuden jäseninä ja varajäseninä ovat OTT Tapio Takki, hovioikeudenneuvokset Teppo Hurme ja Allan Ahnger sekä asianajaja Aarno Arvela.”
Vaikka vapaamurareiden toimintaa yritetään vähätellä yhteiskunnallisina vaikuttajina ja vain munien tervaajina, niin silti heidän verkosto on hyvin laaja, Suomessa 7061 julkista jäsentä 164 loossissa (Hymy 3/2013). Myös Hymyn nimimerkkikirjoitus 19.5.2010 kertoo paljon:
SuuriKusetus (vierailija), 19.5.2010 klo 13.40
Vapaamuurarit pitävät itse yllä uskomusta, jonka mukaan heillä olisi salaisia menoja ja mystiikkaa. Tällä tavoin pidetään piilossa todellinen rahakas liiketoiminta. Todellisuudessa kyse on korruptiosta ja erittäin suurista summista.
1. ryhmä jäseniä on julkisissa yhteisöissä sellaisissa tehtävissä, joissa heillä on valtaa päättää hankinnoista ja muusta rahan käytöstä. Näitä ovat mm. kunnat, koulut, yliopistot, valtio, sairaalat, isot yritykset, KELA, vakuutusyhtiöt ym.
2. ryhmä jäseniä taas kuuluu yrityksiin, jotka myyvät edellämainituille tuotteitaan ja palveluitaan. Näitä ovat mm. Rakennusliikkeet, kuntien yhtiöittämät palvelut (palvelusetelisysteemi yms.) ulkoistetut muut palvelut.
3. ryhmä jäseniä kuuluu pankkeihin, rahoitusyhtiöihin tms, jotka järjestävät rahoituksen 1. ja 2. ryhmän välisissä kaupoissa.
4. ryhmä jäseniä kuuluu kuntien ja valtion päättäviin elimiin, jotka järjestävät sopivat olosuhteet muiden ryhmien välisille kaupoille. Näitä ovat mm. kaavoitusviranomaiset, lakeja säätävät poliitikot, kuntien päättäjät.
Hinnat, toimitukset, muut ehdot kuten pikku neuvottelupalkkiot sovitaan vapaamuurarien keskinäisissä tapaamisissa. Samoin voidaan sopia kaikista muista järjestelyistä, joilla vältetään julkisia maksuja, kuten veroja työnantajamaksuja, alv, tullimaksuja.
5. ryhmä muokkaa yleistä mielipideilmastoa vapaamuurareille sopivaksi, poliitikot puhuvat sopivien lakien puolesta, oppilaitoksissa opetetaan vaivihkaa markkinataloutta. Tähän ryhmään kuuluvat rehtorit, dosentit, professorit, luennoitsijat, opettajat, urheiluseurojen edustajat.
6. ryhmä jäseniä varmistaa sen, että muiden sopimat asiat eivät mene mönkään jonkin ulkopuolisen valituksen vuoksi. Näitä ovat tuomioistuinten jäsenet (käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus, hallinto-oikeus), lääninhallitukset (nyk. aluehallintovirastot).
7. ryhmä varmistaa vielä sen, että jos joku jäsenistä rikkoo vaitiolovelvollisuutensa tai joku ulkopuolinen taho alkaa kyselemään liikaa, niin kyseinen henkilö ohjataan sopivalle lääkärille, joka ”hoitaa” potilaansa sopivalla lääkityksellä, lääkeyhdistelmällä joka on potilalle tuhoisa tai pikku hoitovirheellä. Eräs käyttökelpoinen vaihtoehto on psykiatrin diagnoosi mielisairaudesta tai jopa pakkohoitolähete. Kuka hullua sitten enää uskoo. Homma hoidettu.
Tähän ryhmään kuuluu lääkäreitä, psykiatreja, anestesiologeja, hammaslääkäreitä, kirurgeja, monenlaisia hoitoja, joissa voi vaikka puudutusaineen määrä lipsahtaa hiukan liialliseksi, tai leikkausveitsi lipsahtaa. Seurauksena mahdollisesti kirjallinen huomautus, ellei vapaamuurariveli oikeudessa toteaa pelkäksi vahingoksi.
Samoin on syntynyt koko joukko ”terapeutteja”, jotka käyttävät psykologeille tuttuja terapiamenetelmiä, mutta epäeettisesti ja vahingollisesti. Oikea psykoterapeutti osaa hoitaa potilaansa alitajuntaa ja tunnetasoa parantavasti. Väärä ”terapeutti” tekee sen päinvastoin. Tätä voidaan verrata uskonlahkojen käyttämään aivopesuun. (Lisätietoa mm Uskontojen uhrien tukisivuilta).
Samalla muodostuu verkosto, jossa jäsenet saavat järjestettyä toistensa avustuksella muille halpoja lainoja, halpoja autoja, halpoja tontteja, halpoja asuntoja, halpaa elektroniikka. Useimmissa tapauksissa jopa täysin ilmaisia etuja.
Tärkeä salassapitovelvollisuus on määrätty juuri tätä varten, ei siinä mitään mystiikkaaa tarvita. Samoin vapaamuurari ylenee asteikossa aina kun hoitaa ”asiallisen kauppakokonaisuuden”, joista muut muurarit hyötyvät.
Valtiolta jää vuosittain miljardeja saamatta tämän pikku veljesseuran toiminnan vuoksi. Viime kädessä rahat on poissa veronmaksajilta. Veroprosentit ja muut maksut olisivat useita kymmeniä prosentteja pienempiä ilman vapaamuurareita. Suomen kansa köyhtyy koko ajan ja pieni prosentti rikastuu valtavalla vauhdilla. Kas kummaa kun rikastuvat löytyvät vapaamuurarilistoilta.
Jokainen voi itse tarkistaa oman paikkakuntansa vapaamuurarit ja katsoa, mihin ryhmään he kuuluvat edellämainituista ottamalla selvää heidän asemastaan yhtiöissä ja yhteiskunnassa. Usein vapaamuurari on tärkeässä asemassa olevan henkilön perheenjäsen tai lähisukulainen, jolloin välitön suora yhteys jää piiloon. Monella päättäjänaisella on aviopuolisonaan vapaamuurari. Samoin päättäjien veljiä, poikia, isiä on muurareissa, joten äkkiseltään ei näyttäisi yhteyttä olevan. Perheen varallisuus kuitenkin kummasti vaan kasvaa, kun lähipiiristä löytyy muurari.
Viime aikoin esillä olleet vaalirahoitusselvitykset ovat minimaalinen pintaraapaisu Suomessa tapahtuvasta korruptiosta. Ne yrittäjät jotka ihmettelevät tarjoustensa hylkäämisiä julkisissa kilpailuissa, voivat kummastua kun taustoja hiukan tutkii, niin mitäs muuta sieltä löytyy kuin vapaamuuraripäättäjä – vapaamuurariyrittäjä yhteys. Ellei ihan suoraan nimistä niin lähipiiristä ainakin. Sama koskee yksityisiä ihmisiä. Jos jokin asia ei suju viranomaisissa tai muussa julkisessa yhteisössä, kannattaa tarkistaa josko vapaamuurari havitteleekin samaa asiaa. |
Tallinnan uudenvuoden juhlinta tuo muutoksia liikenteeseen – tänään ei kannata autoilla Vapaudenaukion lähellä
Joulun ja uudenvuoden ohjelmaa Pärnussa
31.12.2017 | Vapaa-aika
Verkkouutinen Tallinnan uudenvuoden juhlinta tuo muutoksia liikenteeseen – tänään ei kannata autoilla Vapaudenaukion lähellä
Viron 100-vuotisjuhlavuoteen siirtymisen takia uudenvuoden juhlinta Tallinnassa on erityisen näyttävää. Juhlat tuovat muutoksia kaupungin liikennejärjestelyihin. Omalla autolla ei kannata tänään … Lue lisää
28.11.2017 | Kulttuuri
Joulun ja uudenvuoden ohjelmaa Pärnussa
Pärnu Hotellin ravintolassa Embecke on jouluaattona perinteinen joulubuffet, jota voivat tulla nauttimaan myös hotellin ulkopuolelta tulevat asiakkaat. Paikalle saapuu tietysti … Lue lisää |
Omaolossa on otettu käyttöön integraatio Vihta-ajanvarausjärjestelmään, jonka tarkoituksena on tehdä koronanäytteenottoon ohjautumista sujuvammaksi niin asukkaan kuin sote-ammattilaisen näkökulmasta. Yhteistyökumppanina integraation toteutuksessa toimii Netorek Oy.
Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa
Vihta-integraatio otettiin käyttöön Omaolossa tuotantopäivityksessä joulukuussa 2020. Integraatiota rakennettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, joka toimi samalla Fimlab-laboratorioiden palvelualueesta ensimmäisenä pilottiorganisaationa.
”Ennen Vihta-integraation käyttöönottoa saattoi kestää useampi tunti, ennen kuin asukkaan lähete koronanäytteenottoon oli tehty ja asukas pääsi varaamaan näytteenottoaikaa”, kertoo Tampereen kaupungin Omaolon pääkäyttäjä Iina Laine.
”Nyt lieväoireiset asukkaat, joilla on koronaepäily, voivat Omaolon täytettyään itse valita, mihin aikaan ja minne kaupungin ja Fimlabin tarjoamiin pisteisiin he menevät näytteenottoon. Valinnan voi tehdä diginä Omaolon kautta ympäri vuorokauden ilman jonotusta puhelimessa”, Laine kertoo.
”Myös ammattilaisten käsittelyprosessi nopeutui hieman. Vihta-integraatio ei kuitenkaan yksinään poista sitä, että ammattilainen joutuu yhä kirjaamaan asiakkaalle lähetteen laboratorionäytteenottoa varten. Ammattilaisten tuleekin varautua lähetteiden nopeaan käsittelyyn. Tampere on ottamassa käyttöön robotin, joka jatkossa kirjaa automaattisesti asiakkaiden lähetteet” kertoo Laine.
Käyttöönottoprojekti tukee sote-organisaatioita
Kun uusi organisaatio haluaa käyttöönsä Vihta-integraation, käyttöönottoprojektissa ovat tukena DigiFinland ja Netorek Oy. Käyttöönottoprojektissa varmistetaan muun muassa integraation tekninen toimivuus, Omaolon palveluohjaukset ja tuotantovaiheen toimivuus.
”Vihta tarjoaa yhtenevän ja automatisoidun ajanvarausprosessin Omaolon piirissä oleville kunnille. Jos kyseessä on uutta toimintaa, jossa Vihta-ajanvarausjärjestelmää halutaan hyödyntää, on Vihta helposti käyttöönotettavissa myös kokonaan uutena järjestelmänä. Olemme tiiviisti mukana käyttöönotoissa ja koulutamme esimerkiksi pääkäyttäjät”, kertoo Netorek Oy:n asiakasvastaava Laura Åman.
”Käyttöönoton alkuvaiheessa pidettävät yhteistyöpalaverit ja yhteisen prosessin kuvaaminen olivat tärkeitä. Ennen käyttöönottoa tulee huolehtia viestinnästä sekä ammattilaisten koulutuksesta työprosessin muutoksiin liittyen”, pohtii Laine Tampereen kaupungilta.
”Yhteistyö käyttöönotoissa sujui lopulta hyvin, vaikka prosessi oli monelle osapuolelle uudehko. Olihan kaikilla selkeä yhteinen tavoite: nopeuttaa tamperelaisten pääsyä koronanäytteenottoon”, Laine kertoo.
Tutustu Omaoloon
Liity uutiskirjeen tilaajaksi
Uutiskirjeen tilaajana saat kerran kuukaudessa ajankohtaista tietoa yhtiössämme käynnissä olevista projekteista sekä muista ajankohtaisista asioista. |
Tehtäviä vähenee Suomessa noin 90. Osalle henkilöistä on mahdollista tarjota toista tehtävää Finnairissa. Suomen ulkopuolella työ Finnairissa päättyy 57 henkilöllä.
21.11.2022
Teksti Ilmari Tuomivaara
Finnair on päättänyt lokakuussa aloittamansa muutosneuvottelut, jotka koskivat suunnitelmaa vähentää 200 työpaikkaa globaalisti. Henkilöstövähennykset toteutetaan helmikuun 2023 loppuun mennessä. Yhtiö tiedotti aiheesta 21.11.
Muutosneuvotteluiden piirissä oli Suomessa noin 770 henkilöä, jotka työskentelevät johto-, päällikkö-, asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä. Finnairilla on Suomessa ja sen ulkopuolella yhteensä noin 5300 työntekijää.
Finnair tarjoaa työnsä menettäville NEXT-nimellä kutsuttavan uudelleentyöllistymistä edistävän kokonaisuuden, johon kuuluu muun muassa henkilökohtaista uravalmennusta ja koulutusmahdollisuuksia. |
Toimitilojen ja asuntoyhtiöiden kunnossapito- ja huoltotöitä tekevät yritykset edellyttävät henkilönostimiltaan monikäyttöisyyttä ja toimintavarmuutta. Leguan tekee rakennuksen ulkopuoliset ja sisätiloissa tapahtuvat kunnossapitotyöt helpoiksi. Nopea ja turvallinen siirtoajo varmistaa, että siirtyminen kohteiden välillä on tehokasta. Itsekulkeva Leguan-henkilönostin on oikea valinta kohteisiin, joissa vaaditaan työskentelyä kielekkeiden ja katosten yläpuolella tai kattojen rajassa.
Kompakti koko ja kevyt pintapaine
Kompaktin kokonsa ja pienen tukijalkakuvion ansiosta Leguan-henkilönostimia voi käyttää kapeissakin kohteissa ja rakennusten välissä. Kevyt paino takaa, että lattiapaine pysyy alhaisena eivätkä painorajoitukset tule heti vastaan. Työskentelitpä sitten sisällä hallissa tai epätasaisessa maastossa, sama Leguan-nostin soveltuu ihanteellisesti molempiin kohteisiin ja kaikkiin projekteihin.
Energiatehokas ja hiljainen käyttö
Leguan-henkilönostimet on varustettu taloudellisella polttomoottorilla, joka tuo toimintavarmuutta erityisesti pitkiä siirtymiä vaativiin kohteisiin ja ympärivuotiseen ulkokäyttöön. Sähkömoottorin ansiosta nostin on hiljainen ja päästötön sisäkohteissa sekä rakennusten läheisyydessä työskenneltäessä, ja automaattinen start-stop-toiminto vähentää energiankulutusta.
Etsi lähin jälleenmyyjä
Etsitkö uutta henkilönostinta tai oletko kiinnostunut vaihtokoneesta? Ota yhteyttä lähimpään Leguan-jälleenmyyjääsi! |
Viime vuonna kuolonkolarit lisääntyivät Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalassa ne jopa tuplaantuivat edellisvuodesta. Suomessa tilastoidaan ja tutkitaan kaikki kuolonkolarit erittäin tarkasti poliisin sekä onnettomuustutkijalautakunnan toimesta.
Kun keväällä valo lisääntyy, niin itsetuhoisuus liikenteessä lisääntyy. Tilastojen mukaan noin 10 – 20 prosenttia kuolonkolareista vaikuttaa joka vuosi tahallisilta teoilta. Näissä tilastoissa on jonkin verran maakunnallisia eroja, Itä-Suomen ollessa itsemurhien kärkipäässä. Erikoista on, että liikenteessä tehtyjen itsemurhien vuosittainen määrä on pysynyt pitkään samana, vaikka itsemurhat muuten ovat Suomessa vähentyneet vuosi vuodelta.
Jokaisella liikenteessäkin menehtyneellä on keskimäärin 50 omaista. Sitä ei kuitenkaan itsetuhoinen kuljettaja ajattele kun hän on päättänyt päättää elämänsä liikenteessä, hän ajattelee vain itseään. Hän ei ajattele, miltä ajoneuvoyhdistelmän kuljettajasta tuntuu, kun tämä epätoivoisesti yrittää väistää ja estää onnettomuutta. Hän ei ajattele, että vastapuolen kuljettajalta voi mennä työpaikka yksinkertaisesti siitä syystä, että kuljettaja ei enää halua kenenkään törmäävän kuljettamansa ajoneuvon keulaan. Tiedän kuljettajia, joiden ajoneuvoyhdistelmän keulaan on törmännyt jo kolme kuljettajaa. Tällainen kuljettaja miettii usein, kääntyvätkö edessä tulevat autonvalot tänään oman auton keulaan.
Itsemurha liikenteessä on rikollinen teko, kyse on henkirikoksesta. Tekoa on vaikea ymmärtää, ellei tunne itsetuhon tehnyttä henkilöä ja hänen elämänhistoriaa ennestään. Monesti itsemurhat olisivat ehkäistävissä, niin liikenteessä kuin muutoinkin. Apua on saatava ajoissa, säännöllisesti ja sitä on osattava myös ajoissa pyytää. Mutta eihän ainakaan suomalainen mies pyydä keneltäkään apua! ”Ei tartte auttaa…”
Suomalaisen yhteiskunnan tulisi entisestään kehittää itsemurhavaaran varhaista tunnistamista ja erilaisia helposti lähestyttäviä tukipalveluita tulisi lisätä. Lääkärin asema korostuu myös jatkossa entisestään. Vieläkin tärkeämpänä pitäisin läheisten kiinnostusta toistaan kohtaan. Joskus pitäisi kaveriltakin kysyä: ”Mitä sinulle kuuluu, mitä toivot minun tekevän vuoksesi?” Valitettavasti meitä ei enää näin 2000-luvulla kiinnosta, mitä kaverille ihan oikeasti kuuluu, vai kiinnostaako? Syytä ainakin olisi!
Kari Kulmala, kansanedustaja
Sanomalehti Karjalainen 10.2.2016
Savon Sanomat 10.2.2016
Lehtikirjoitukset Leave a comment
Susien määrä vähennettävä puoleen
5.2.2016 4.3.2016 karikulm
Erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa susitiheydet tietyillä alueilla ovat riistäytyneet hallinnasta. Tämän uskaltaa myöntää jo lähes jokainen viranomaistaho. Susien pihakäynnit ovat todellisuutta nykyajan Suomessa. Luontaisen ruuan väheneminen metsistä sekä ihmispelon vähyys, ajavat sudet talojen pihoihin sekä uusille alueille. Eteläisimmät pihakäynnit susien toimesta on todettu jo pääkaupunkiseudulla sekä Turun lähistöllä. Vuonna 2013 todettiin Pohjois-Karjalassa susien pihakäyntejä 67, seuraavana vuonna jo 299 ja viime vuonna peräti 595 kpl. Nämä ovat niitä varmoja pihakäyntejä, jotka petoyhdyshenkilöt ovat paikan päällä todenneet ja Tassu-järjestelmään jo vuosia merkinneet. Koko Suomessa susien pihakäynneissä on ollut sama suuntaus.
En voi edes kuvitella vanhempien tunteita, heidän löytäessään tuoreet sudenjäljet lastenvaunujen vierestä, kun pieni lapsi on ollut niissä päiväunilla. En voi myöskään kuvitella, miltä tuntuu menettää metsästyskoira omalla pihamaalla suden suuhun, koska en ole sellaista kokenut. Yleensä koirat ovat meille jokaiselle perheenjäseniä. Tilastojen mukaan puolet koiravahingoista tapahtuu omistajien pihamaalla. Olen vahvasti sitä mieltä, että suden paikka on metsässä ja sen tulee pelätä ihmistä. Jokainen susi, joka tulee kotipihaan, tulee poistaa luonnosta. Kyseessä on myös koko metsästyskoiraharrastuksemme tulevaisuus. Mielestäni koirien avulla tapahtuva metsästys on metsästäjän ikiaikainen oikeus ja suden tulee väistyä.
Tammikuun loppuun mennessä pelkästään Pohjois-Karjalassa on poistettu poliisin määräyksellä viisi sutta ja karkotusmääräyksiä pihoista on tehty 17. Metsästäjät antavat poliisille tällä tavoin ilmaiseksi virka-apua pihasusien poistamiseksi. Mielestäni tähän on saatava muutos, koska eihän ilmaisia lounaitakaan ole olemassa.
Tämänvuotinen kannanhoidollinen sudenmetsästys on loppusuoralla. Tämä on ollut hyvä alku, mutta ei riittävä edes vuosittaisen lisääntymisen vähentämiseen. Näkisin parempana, ettei sudella olisi pyyntikiintiötä ja sutta voisi metsästää vapaasti talvella muutaman kuukauden aikana. Näin oli vielä muutama vuosi sitten, eikä susi hävinnyt Suomesta. Susien osalta meillä on melkoinen varasto itäisessä naapurissamme, jossa tuhannet sudet odottavat maahanmuuttoa Suomeen. |
1000 Laina Heti Tilille Helposti Ja Nopeasti Hae Netistä – Pikalaina 1000e on jo yleinen summa vakuudettoman pikalainan ottamiseen. 1000 euroa on melko yleinen raja, mistä moni lainan tarjoaja alkaa tarjoamaan esimerkiksi joustoluottoa tai kulutusluottoa.
nopeasti suosiotaan kasvattava tililuottopalvelu, jonka avulla kaikki yli 19 vuotiaat suomalaiset voivat hakea helppoa ja kohtuuhintaista lainaa joustavin ehdoin.
1000 Laina Heti Tilille Ilman Luottotietoja
indirben.com – Joustoluoton suurin etu on se, että sen maksaminen takaisin ei ole niin tarkasti sidottu kuin muiden nettilainojen kanssa. 1000 Laina Heti Tilille – Rahat Tilille 15 Minuutissa, Samaten koska pikavippi 24h ei ole mahdollista saada, niin sellaisen saamista joutuu sitten odottomaan aamuun asti. Kuitenkin yleensä aina on mahdollista saada vippiä melkein koska tahansa hyvin nopeasti.
Kaikki palvelun kautta tarjottavat lainat ovat vakuudettomia, joten sinun ei tarvitse pantata asuntoa tai taloa lainan vakuudeksi.
1000 Euron Laina Heti Tilille Helposti Ja Nopeasti Hae Netistä
1000 Euron Laina Heti Tilille – Rahat Tilille 15 Minuutissa, Vertaile pankit, luottolaitokset ja kilpailutuspalvelut nyt ja katso kuinka helppoa on saada pikalaina tilille heti.
1000 Euron Laina Heti Tilille, Joustoluoton suurin etu on se, että sen maksaminen takaisin ei ole niin tarkasti sidottu kuin muiden nettilainojen kanssa.
1000 Euron Laina Heti Tilille – Lendo ei peri erillisiä maksuja palvelustaan asiakkaalta Lendo on toiminut Suomessa vuodesta 2014 lähtien
1000 Laina Heti Tilille – Vipin hakeminen edullisesti vaatii hieman suunnittelua. Vippipaikkoja on paljon, joten lainavertailun tekeminen ennen luoton hakemista ei ole huono notion.
Taulukon tiedot perustuvat heinäkuussa 2022 tekemiini havaintoihin ja laskemiini keskiarvoihin. Luvut tarjoavat suuntaa antavaa tietoa vakuudettomista lainoista.
Pikalaina Heti Joustoluotto & Kulutusluotto
Pikalaina Heti – Vertaislainojen lainaehdot voivat olla hyvinkin personoituja, ja lainojen suuruus vaihtelee muutamista sadoista euroista jopa kymmeniin tuhansiin.
Pikalaina Heti Tilille
joustoluottoon verrattuna pienempi laina ja se tulee yleensä maksaa takaisin nopeammin. Sen hakeminen tapahtuu kuitenkin samalla tavalla ja vaatimukset ovat samaa luokkaa. Pikalaina Heti Tilille, 500 euron lainalle on tarjolla monenlaisia maksuaikoja. Joillekin hakijoille se on mahdollista maksaa takaisin vaikka seuraavassa kuussa, ja toiset hakijat haluavat useita kuukausia maksuaikaa. Onneksi molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.
Pikalaina Heti Tilille: Palvelun tarjosi ihmisille tilaisuuden ottaa pienikokoinen laina nyt ja maksaa se takaisin vasta seuraavasta palkasta; lainaa nyt maksa myöhemmin-periaatteella. Luonnollisesti palvelusta otettiin pieni korvaus korkojen tai palvelumaksun muodossa.
1000 Laina Heti Tilille : Kilpailuttamisen avulla varmistat, ettet maksa hakemastasi luotosta tai lainasta liian suurta korkoa tai liikaa muita kuluja.
Pikalaina Heti: Sortterin lainavertailussa on mukana yli 20 pankkia ja lainanantajaa, mikä tekee kotimaisen Sortterin yhdeksi Suomen kattavimmista vertailupalveluista.
Kaikki listatut 50e pikavipit maksetaan heti tilille ja ne noudattelevat uutta korkokattoa. Hae lainaa pankkitunnuksin ja nosta rahat alle tunnissa tilillesi.
Pikalaina Heti, Tarjonta pikalainoissa on laajaa ja jokainen luottopalvelu haluaa vakuuttaa asiakkaan ottamaan edullinen pikalaina heidän palvelusta.
Lainaaheti
joustoluotto on oiva apu juuri tällaiseen tarkoitukseen: Everyday joustoluoton saat yhtä nopeasti kuin pikavipin, mutta tarvittaessa suuremman summan ja edullisemmilla lainaehdoilla. Lainaaheti, Pohtiessasi lainaa sinun kannattaa kulujen kaventamisen yhteydessä ottaa kaikki hyöty irti palveluistamme – lähde nyt kilpailuttamaan tehokkaasti myös muita kulujasi kuten:
Lainojen yhdistäminen yhdeksi suureksi luotoksi kannattaa ja useat lainapalvelut tarjoavatkin uutena lainatuotteena yhdistelylainaa.
Lainaaheti Vippi maksetaan heti tilille lähes aina. Muutaman sadan euron arvoinen pikaluotto tarvitsee tuekseen vain kunnossa olevat luottotiedot ja tarkasti täytetyt lainan hakijan tiedot.
1000 Laina Heti Tilille Ilman Luottotietoja, Pikavipit ovat vanhempaa tekoa kuin erilaiset luotot, jotka ovat nousseet suosiossaan nopeasti viimeisten parin vuoden aikana. Edelleen ne ovat kuitenkin se suosituin netistä nostettava lainan muoto, mutta kulutusluotot ja pikaluotot ovat kirineet vuosi vuodelta pikavippien suosiota. |
Lähde: Hagai El-Ad. 26.8.2010. JFJFP.Israelilaisilla on täysi oikeus olla ylpeitä Knessetistä, mutta nyt heidän on myös aika toimia demokratian ja mielipiteenvapauden puolesta. Kysymys ei ole poliittisten kantojen edistämisestä vaan tärkeistä periaatteista.
Niin paljon kuin Israelin politiikkaa onkin arvosteltu, sekä ulkomaiset että israelilaiset polittiset aktivistit ovat pääsääntöisesti luottaneet länsimaisen sananvapauden ja demokraattisten oikeuksien toteutumiseen. Poliittisia vapauksia on ehkä rajoitettu turvallisuutta keppihevosena käyttäen ja mielivaltaa on esiintynyt. Nyt uutena ilmiönä ovat tulleet Israelin hallituksen ja sitä tukevien tahojen avoimet ja koordinoidut hyökkäykset ihmisoikeusaktivisteja, oppisitioliikkeitä ja ulkomaalaisia aktivisteja vastaan. Asiallinenkin Israelin hallituksen politiikan arvostelu tulkitaan pyrkimykseksi horjuttaa Israelin legitimiteettiä. Suomalaisten tietoisuuteen asia nousi, kun kaksi suomalaita rauhanaktivistia käännytettiin lentokentältä Suomeen heidän poliittisen toimintansa vuoksi.
Israelin parlamentti Knesset on ollut kiehunnan keskipiste. Kesäkuussa Israelin arabiväestön puolueen Baladin kansanedustaja Haneen Zoab, joka osallistui Gazan avustuslaivueeseen, yritti perustella toimintaansa Knessetissä. Likudin kansanedustaja Miri Regev keskeytti hänet käskien julkisesti arabiaksi huutaen häntä palaamaan Gazaan, koska Zoab on petturi. Knessetin äänestyksessä äänin 34-16 Zoabilta riistettiin kansanedustajan asema. Elokuussa armeija toimitti videoleikkeitä, joiden perusteella Knessetissä alettiin vaatia Israelin kansalaisuuden riistämistä Zoabilta. Israelilaisessa facebook-ryhmässä vaadittiin Zoabin teloittamista.
Knessetissä koordinodun hyökkäyksen todellinen uhri Zoabin sijasta oli Israelin demokratia. Millään muulla toimella kuin Zoabin kansanedustajan oikeuksien riistämisellä ei olisi voitu yhtä vedenpitävästi todistaa, että maassa vallitsee kansalaisoikeuksissa kaksi standardia: toinen juutalaisille ja toinen arabiväestöön kuuluville Israelin kansalaisille.
Demokratiassa, kansanedustajia ei rangaista siitä, että hoitavat tehtäväänsä äänestäjiensä edustajina ja etujen valvojina - ei silloinkaan kun heidän näkemyksensä ovat vastakkaisia enemmistön näkemysten kanssa. Demokratiassa on tarkoitus keskustella; ei pyrkiä vaientamaan vastakkaisia mielipiteitä. Ei ole demokratiaa ilman mielipiteen vapautta ja erityisesti tämä koskee vaaleissa valittujen kansan edustajien vapautta ilmaista mielipiteensä. Zoabi ei ole rikkonut mitään lakeja. Häneen kohdistuneet toimenpiteet johtuivat yksinomaan niistä enemmistön näkökulmasta vääristä mielipiteistä, joita hän edustaa.
Zoabin tapaus on vain yksi esimerkki lukuisista tapauksista, jotka liittyvät Israelissa käynnissä olevaan kehitykseen. Erityisen huolestuttavaa on Knessetin nopeassa aikataulussa tehtailema diskriminoiva lainsäädäntö, joka kohdistuu arabivähemmistöön ehdollistaen heidän kansalaisoikeutensa. Ehdoksi nähdään uskollisuus Israelin valtiolle. Näin suoraan pyritään rajoittamaan Israelin arabiväestön oikeutta ilmaista mielipiteensä koskien Israelin hallituksen politiikkaa.
Israelin oppositio puhuu McCarthyismin syntymisestä uudelleen Israelissa. Tällaisia piirteitä ovat saaneet selvitykset yliopistoissa, jotka ovat joutuneet rajoittamaan henkilökuntansa poliittista vapautta. Ihmisoikeusjärjestöjen vainoaminen muuttunut osaksi Knessetin arkipäivää. Israelin parlamentissa demokraattisten oikeuksien rajoittamisesta on tullut rutiinia. Se ei enää ole paikka, jossa ihmisoikeusasioita voitaisiin edistää ja ottaa keskusteltavaksi. Vedenjakajaksi muodostui Gazan sota eli "valettu lyijy"-operaatio, jonka jälkeen ihmisoikeuskysymyksiin liittyvään kritiikkiin on suhtauduttu erittäin jyrkästi. Sodan jälkeen pidetyissä vaaleissa johtavat poliitikot kampanjoivat avoimen rasistisin teemoin.
Kykenevätkö israelilaiset näkemään tämän sisäisen uhan demokratialleen, joka on monin verroin ulkoista uhkaa vaarallisempi? Millä argumenteilla Israel puolustaa toimintaansa ja olemassaoloaan, jos se hallitus ja parlamentti omalla toiminnallaan osoittavat todeksi juuri ne väitteet apartheid-hallinnon rakentamisesta ja ihmisoikeuksien polkemisesti, jota he kaikin käytettävissä olevin keinoin koettavat mm. laajamittaisella propagandalla kiistää?
Israel on selvästikin vedenjakajalla missä ratkaistaan maan tulevaisuus. Israelin ystävien on nähtävä, että maalla ei ole tulevaisuutta militarisoituna epädemokraattisena linnakkeen, jossa ihmiset erotellaan rodullisin ja uskonnollisin perustein. Rauhan saavuttaminen sellaisen politiikan avulla on sula mahdottomuus. Vain avoin ja demokraattinen toiminta voi tuoda ratkaisun Israelin ja Palestiinan konfliktiin. Mitä muuta Israelin pystyy tuomaan neuvottelupöytään kuin oman kivikovan edunvalvontansa?
Alkuperäisen artikkelin kirjoittajaHagai El-Ad on Israelin kansalaisoikeusjärjestön toiminnanjohtaja.
PP
8/9/2010 11:27:39 pm
Hieman yksipuolinen artikkeli jälleen.
Israelilaisissa on herättänyt närää arabikansanedustajien epälojaalisuus maataan kohtaan. Libanonin sodan aikana arabikansanedustaja vakoili Hizbollahin puolesta ja pakeni sitten maasta. Vierailut maihin, jotka suhtautuvat vihamielisesti Israeliin, ja viimeksi Zoabin läsnäolo Mavi Marmaralla ja mitä ilmeisimmin valheellisen todistuksen antaminen (laivalla olleen n. 40 jihadistin toimien peittely sekä sen paljastuminen, että oli ollut näihin henk. koht. yhteydessä (valokuva)), ovat vieneet luottamusta arabikansanedustajiin.
Pyhä Maa link
14/9/2010 04:03:53 am
PP. On hyvä, että kommentoit, mutta eikö mielestäsi ole eri asia a) onko ihminen epälojaali b) syyllistyykö rikokseen? Jos on epälojaali siten, että sattuu kuulumaan sorrettuun vähemmistöön, niin eikö oikeusvaltion silti pitäisi kunnioittaa kyseisen henkilön ihmisoikeuksia? Jos epälojaalisuus johtaa rikolliseen toimintaan, eikö ole oikeuslaitoksen eikä kansanedustuslaitoksen asia rangaista kyseistä henkilöä? Pitäisikö mielestäsi Suomessa äänestää eduskunnassa siitä onko Matti Vanhanen syyllinen vaalirahoitusväärinkäytöksiin? Miksi et puolusta oikeusvaltion käytäntöjen noudattamista Israelissa?
PP
14/9/2010 06:09:33 pm
Mitä tarkoitat kuulumisella sorrettuun vähemmistöön?
Niin, mitenhän pitäisi tulkita valtion viranomaisia vastaan hyökänneiden jihadistien puolustamista, syyllistyen samalla väärään valaan. Ilmeisesti kansanedustajuus estää rikossyytteen. Israel edustaa käsittääkseni huomattavasti suvaitsevampaa henkeä kuin sotatilassa olevat valtiot mm. Suomi aikoinaan.
Pyhä Maa link
21/9/2010 12:53:38 am
PP ei vastaa siihen, eikö asiat kuuluisi hoitaa lain mukaan. Pointti tuli selväksi, että PP halveksuu Israelin hallituksen kanssa eri mieltä olevia kutsuu heitä jihadisteiksi. Ilmeisesti hän on myös sitä mieltä, että oikeusvaltion periaatteita ei pidä soveltaa oppositiopoliitikkoihin. Mielenkiintoinen näkemys. |
Sijoittamisessa ei ole helppoa vastausta. Voit kuitenkin pitää mielessäsi muutamia asioita, jotka auttavat sinua tekemään oikean päätöksen salkkusi kannalta. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme kolmea tärkeää tekijää, jotka kannattaa ottaa huomioon sijoituskohteen valinnassa. Jos olet aloittelija, sinun on ehdottomasti tutustuttava tähän.
1. Harkitse riskinsietokykyäsi
Kuinka paljon riskiä olet valmis ottamaan? Tämä on tärkeä kysymys, joka kannattaa esittää itsellesi, sillä se auttaa sinua rajaamaan vaihtoehtojasi. Jos välttelet riskejä, kannattaa ehkä pitäytyä sijoituksissa, jotka ovat vähemmän epävakaita. Muista kuitenkin, että niiden tuotto on yleensä pienempi. Toisaalta, jos olet valmis ottamaan enemmän riskejä, voit saada korkeampia tuottoja. Varmista vain, että riskit sopivat sinulle ennen sijoittamista.
2. Tarkastele mahdollista tuottoa
Haluat tietysti tarkastella sijoituksesi mahdollista tuottoa ennen päätöksen tekemistä. Muista kuitenkin, että ei ole mitään takeita siitä, että todella ansaitset tuon tuoton. Esimerkiksi osakemarkkinat ovat epävakaat, joten voit päätyä menettämään rahaa, vaikka sijoittaisit hyvin menestyvään yritykseen.
3. Ota huomioon palkkiot
Sijoituspalkkiot voivat syödä tuottojasi, joten on tärkeää ottaa ne huomioon päätöstä tehdessäsi. Esimerkiksi sijoitusrahastoissa on usein korkeat palkkiot, joten niitä kannattaa välttää, jos etsit edullista vaihtoehtoa.” Nämä ovat vain muutamia asioita, jotka kannattaa pitää mielessä sijoituskohteita valitessa. Viime kädessä paras päätös on se, joka sopii sinulle ja tavoitteillesi.
Minkälainen sijoitusmuoto on paras aloittelijoille?
Sijoittamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Aloittelevien kannattaa kuitenkin aloittaa jollakin suhteellisen yksinkertaisella sijoituskohteella, kuten sijoitusrahastolla. Sijoitusrahastot ovat sijoitustyyppi, joka kokoaa yhteen monien eri sijoittajien rahat ja sijoittaa ne erilaisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Tämä voi auttaa hajauttamaan salkkuasi ja vähentämään riskejä. Muista kuitenkin tarkistaa palkkiot ennen sijoittamista, sillä ne voivat heikentää tuottojasi.
Sijoitusta valitessasi on tärkeää ottaa huomioon palkkiot. Joissakin sijoitusvaihtoehdoissa, kuten sijoitusrahastoissa, on korkeat palkkiot. Tämä voi heikentää tuottojasi, joten on tärkeää ottaa tämä huomioon päätöksenteossa. Tarjolla on myös joitakin edullisia vaihtoehtoja, joten muista tehdä tutkimusta ennen sijoittamista. |
Genaakkeri laahaa vettä, samalla kun tilanne on täysin perämiehen hallinnassa. Elan 350 RP:n salaisuus on kaksi peräsinlapaa.
30.12.2019
KirjoittajaKari Wilén
KuvaajaJarmo Wright/Otavamedia
Elan 350:ssä on kaksi rattia ja peräsinlapaa sekä perästä erittäin leveä ja laakea runko, jonka laidoissa on pitkät taitteet. Levein kohta on pitkällä takana, ja siitä taaksepäin runko kapenee vain parikymmentä senttiä. Suunnittelijan mukaan taite auttaa kovassa sivumyötäisessä vanaveden irtoamista rungosta ja lisää vakavuutta, koska vesilinja on takaa tavallista leveämpi.
Testipäiväksi lokakuun alussa osui syksyn paras purjehduskeli, aurinkoa ja 6-7 m/s lounaistuuli. Elan tuntui kulkevan parhaiten vähän kallistuneena, kylkivekki vedessä. Parhaat puolet tulivat esiin, kun nostimme kurssia sivutuuleen. Reippaassa kyydissä perämiehellä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia hallita tilannetta.
Elan 350 on vene purjehtijalle, joka etsii uusia haasteita ja hurjaa avotuulivauhtia. Sen käsiteltävyys myötätulessa on ilmiömäinen. Sisätilat tarjoavat kohtuutasoista asumista matkapurjehtijalle. |
Niin se vain on. Olen valinnan tehnyt ja olen onnellinen siitä. Vapaaehtoisesti kuuntelin ja kuuntelen.
Aina ei ole näin ollut. Ja voi kun sitä harmittelen vieläkin. Mutta se oli silloin, kun en vielä osannut olla se, kuka olen. Silloin kun kuuntelin enemmän kaikkea muuta kuin oman sydämeni ääntä – tai oikeastaan sitä hiljaista ääntä.
En tarkoita, ettenkö uskonut enkä sitäkään, ettenkö olisi palvellut. Tahdoin koko sydämestäni elää Jumalalle! Kuka olin – se oli hukassa. Kuka oli se pieni tyttö, kuka oli se nuori nainen, jonka annoin Jumalalle?
Tuli päivä, jolloin uskalsin kuunnella. Ääni, jonka olin niin monesti hiljentänyt, ääni, joka puhui totuutta rakkaudessa. Löysin jotakin, mikä oli ollut hukassa.
Aloin pikkuhiljaa ymmärtää, mistä on kysymys. Kuinka pieni on ihminen ja kuinka suuri on Jumala. Kuinka kukaan voi olla suuren Jumalan käytössä? Kuinka kukaan voi astua Hänen askelissaan? Ja kuitenkin voi.
Tajusin kuinka pikkutekijä ihminen onkaan suhteessa Jumalaan ja tämän maailmankaikkeuden keskellä. Silti suuri Jumala tarvitsee tuota pikkutekijää, ihmistä, toteuttaakseen suunnitelmansa rakkaudessaan ja armossaan.
Voinko todella minäkin olla yksi pikkutekijä Hänen kädessään? Tulin siihen tulokseen, että voin. Se vapautti minut. Minä olen minä ja Jumala on Jumala. Saan olla Hänen käytössäään omalta pieneltä osaltani. Voin seisoa rohkeasti Jumalani edessä. Hän tuntee minut. Se antaa rohkeuden seistä, olinpa yksin tai ihmisten edessä.
Rakastan Hänen hiljaista ääntään.
Hän on Sana.
On ihana elää. On ihana olla nainen. On ihana olla. Jeesus arvostaa minua, niin että voin arvostaa toisia ihmisiä ja itseäni. On ihana kertoa sinulle: tämä toimii ja on totta. Jeesus arvostaa sinua ja kunnioittaa sinua. |
Hong Kong Jockey Club (HKJC, kiin.: 香港賽馬會) on yksi Hongkongin vanhimpia instituutioita. Jockey Club perustettiin vuonna 1884 edistämään hevosurheilua. Vuonna 1959 sille myönnettiin Royal Charter ja sen nimeksi vaihdettiin "The Royal Hong Kong Jockey Club" (英皇御准香港賽馬會). Nimi palautettiin alkuperäiseen muotoon sen jälkeen, kun Hongkong palautui Kiinan hallintaan vuonna 1997.
Happy Valleyn kilparata
Jockey Club ei ole voittoa tavoitteleva yhdistys, ja se tarjoaa erityisesti hevosurheiluviihdettä ja vedonlyöntipalveluita Hongkongissa. Sillä on monopoli hevosurheilun vedonlyönnissä ja Mark Six -lotossa sekä kiinteäkertoimisissa vedonlyönneissä ulkomaisissa jalkapallo-otteluissa. Se on Hongkongin suurin veronmaksaja ja suurin yksityinen hyväntekijä. Viime vuosina se on lahjoittanut hyväntekeväisyyteen yli miljardi Hongkongin dollaria. HKJC tarjoaa jäsenilleen myös muun muassa ravintolapalveluita.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hong Kong Jockey Club
Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. |
Jyväskylän ympäristöluotsit ovat vapaaehtoisia kanssakulkijoita ja vertaisihmettelijöitä. Löydä ja koe lähiympäristöä ja -luontoa kanssamme!
torstai 31. maaliskuuta 2016
Itupiiloja etsimään 31.3. - 3.4.2016
Tänään klo alkaa 16 aartenetsintäpeli itupiilo, jonka toteutuksessa Jyväskylän ympäristöluotsit ovat mukana. Pelissä etsitään Instagramissa annettavien kuvavihjeiden avulla lähiympäristöstä viljelyyn liittyviä aarteita torstaista sunnuntaihin.
Joka päivä piilo on eri paikassa ja sen ensimmäisinä löytävät saavat aarteet heti mukaansa. Jos aarrejahdista innostuu, mutta aarteet on sen päivän osalta jo löydetty, ei hätää - kaikki itupiilon löytäjät voivat osallistua arvontaan, jonka pääpalkintoina ovat viljelylaatikko ja viherseinä. Ensimmäinen vihje julkaistaan tänään klo 16 Instagramissa tunnuksella @itupiilo. Jyväskylän aihetunniste on #itupiilo#ItuJKL. Aarrejahti alkaa vihjeiden julkaisun myötä torstaina ja perjantaina klo 16 ja viikonloppuna klo 13.
Jyväskylän ympäristöluotsit ovat suunnitelleet aarteiden piilopaikat Jyväskylässä. Kätköpaikkojen etsiminen houkuttelee kirjaimellisesti löytöretkelle lähiympäristöön.
Itupiilo-aarteenetsintäpeli on osa valtakunnallista Vihervuotta 2016. Jyväskylän lisäksi itupiiloja voi löytää Mikkelissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Porissa. Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen opiskelijat vastaavat itupiilo-aarteenetsintäpelin suunnittelusta. Projektissa on mukana myös Viherympäristöliitto, Kaupunginpuutarhurien seura ja Kekkilä.
Onnea aarrejahtiin!
t. Pirita
Itupiilo facebookissa
Jyväskylän kaupunki:Uutiset 30.3.2016: Itupiilo-aarteenetsintä houkuttelee jyväskyläläisiä kevääseen
Yle.fi uutiset: Kuuden kaupungin aarteenetsinta kannustaa puutarhaharrastukseen
Lähettänyt Unknown klo 3.56.00 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: #ItuJKL, #itupiilo, aarteenetsintäpeli, itupiilo, lähiympäristö, Vihervuosi 2016, ympäristöluotsit
sunnuntai 13. maaliskuuta 2016
On siis kevät, kuljen Haukanniemen rantaa...
Ke-ke-ke-ke-kevät! kurnuttaa sammakko lastenkirjassa. Totta se on, mikä ihana aurinko! Nyt eron huomaa, kun kääntää kasvot kohti aurinkoa tai poispäin siitä - kyllä se jo lämmittää! Vesi tippuu räystäistä, linnut kilvan sirkuttavat ja varpaat viihtyisivät mieluiten kumisaappaissa. Klassiset kevään merkit ovat siis ilmassa. Yhtä lailla kevään merkkejä, joskaan ei niin toivottuja, ovat myös lumien alta paljastuvat roskat ja muut kaupunki- tai luonnonympäristöön kuulumattomat jätteet. Jollet ole vielä Roska päivässä -liikkeessä, ehdit osallistua koko Jyväskylän kaupungin siivoustalkoisiin vapun jälkeen 3.5. (lue lisää Sotkutonta päivää -kampanjasta)!
Kevät on hienoa aikaa tehdä retkiä luontoon sekä tutkailla ja tuumata muutoksia ympäristössä. Useimmille meistä se on vielä hienompaa mukavalla porukalla: Niinpä me ympäristöluotsit kutsumme ja haastamme sinut sekä kaverisi mukaan tutkimaan kevään merkkejä Haukanniemi herää -tapahtumaan sunnuntaina 17.4.2016 klo 10–13!
Helmikuinen Haukanniemi
Haukanniemen tapahtuma avaa Löytöretki lähiluontoon -tapahtumien sarjan: Haukanniemen kevättä tarkastellaan tietopläjäysten sekä toiminnallisten rastien avulla, saattaapa mukana olla muutama metsäneläinkin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, ja sen järjestävät Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys JYSLY ry, Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri sekä Jyväskylän ympäristöluotsit. Tsekkaa tapahtuman Facebook-sivulta Haukanniemi herää lisätiedot!
Lämpimästi tervetuloa viettämään kiva päivä lähiluonnossa! Tapahtuman tunnelmia ja tarinoita odotettavissa blogissamme myöhemmin!
Lähettänyt Ritva Vallinkoski klo 7.05.00 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: luonto, tapahtumat kevät, ympäristöluotsit
sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
Miten syttyivät ensimmäiset Runotulet?
Ympäristöluotsikurssi syksyllä 2015 oli jo lopuillaan, kun pohdiskelimme kukin, mitä uusina ympäristöluotseina voisimme tehdä. Kortepohjan alueelta Vehkalammenpuisto oli tullut kurssin aikana puheeksi sen tähden, että puistoa ei monikaan tiedä, joten mietimme pienellä porukalla, että juuri sinne olisi kiva järjestää jokin tapahtuma. Vaikka heti talvella! Yksi ilmaan heitetty ajatus oli kynttilöiden valaisema polku, jonka varrella olisi ripustettu runoja. Sitä ideaa piti sitten työstää...
Kehittelimme ajatusta alkuun sähköpostin välityksellä Eevan sekä Marjan kanssa, sitten mukaan liittyi myös Sirpa. Yksi tapahtumasta kiinnostunut luotsi joutui aikataulusyistä jäämään porukasta pois. Istahdin itse kerran kahvilapöytään tekemään yhteenvedon alustavasta suunnitelmasta paperille (yllä). Ei runopolun järjestäminen olisi itse asiassa mikään valtava homma!
Mutta milloin? Ehtisimmekö todella tehdä kynttilä-runopolun vielä ennen joulua? Alkoi näyttää siltä, että tapahtuma siirtyisi myöhemmäksi, vuoden 2016 puolelle.
Jokainen meistä etsi runopolulle sopivia runoja ja kun kokoonnuimme joulun jälkeen kimpalla suunnittelu-ja askarteluiltaan tekemään polulle kynttilälyhtyjä vanhoista, pestyistä säilyketölkeistä (=hakkasimme naulalla reikiä tölkkien kylkiin), päätimme tapahtuman nimeksi Runotulet, suunnittelimme tapahtuman ilmoituksen, vahvistimme ajankohdaksi loppiaisen ja mietimme, mitä valmistautumista oli vielä syytä tehdä. Ilmoituksia ei kauaa värkkää, mutta ne on myös jaeltava!
Jokainen meistä otti huolehtiakseen sovitun osan tapahtumasta tiedottamisesta (Facebook, Keskisuomalaisen Menot-palsta, paperi-ilmoitusten jakelu lähialueilla) ja sitten kävimme vain toivomaan, että sää suosisi ja edes muutama kulkija saapuisi paikalle. Ympäristöluotsikollegoista muutama onneksi kertoi jo etukäteen, että saattaisi tulla paikan päälle Vehkalammen urheilukentän taakse, kuplahallin viereiselle Variskukkulalle.
Kun joulun jälkeen sää viileni rajusti ja pakkaslukemat paukkuivat lähellä kolmeakymmentä, alkoi jännittää ihan tosissaan. Pitäisikö Runotulet siirtää toiseen ajankohtaan, jolloin ei olisi niin kylmä? Entä mitä jos silloin sataisi vettä tai lunta? Sää on aina pieni riskitekijä, mutta saako se lannistaa?
Päätimme toteuttaa suunnitelmamme kovasta pakkasesta huolimatta. Eihän ilmoituksiinkaan tullut laitettua mitään pakkasrajaa, ja sää on vain pukeutusmiskysymys! Kerroksia siis riittävästi.... Tapasimme vajaat kaksi tuntia ennen Runotulien alkua ja roudasimme Runotulien tarvikkeet Variskukkulalle (lyhtykynttilät, risukeittimen, kierrätyspahveista käsin tehdyt runokyltit, muutaman myrskylyhdyn). Olimme koonneet runotulia varten myös kassillisen lasipurkkeja lyhdyiksi, mutta koska tuikkukynttilät palavat kovalla pakkasella ulkona vain hetkisen, ei purkkikokoelmalle ja tuikuille ollut käyttöä.
Roudauksen jälkeen kävimme vielä hetken lämmittelemässä sisällä ja sitten palasimme Variskukkulalle. Tulien sytyttäminen alkakoon!
Sijoitimme ripeästi runokyltit paikalleen eli nojalleen puita vasten, sitten kukin nappasi kynttilöitä matkaansa ja aloitimme luoda uudenlaista iltavalaistusta Variskukkulalle. Kiirettä piti, sillä tulien sytyttäminen ei käy ihan hetkessä - olisi pitänyt olla sittenkin paikalla ainakin varttia aikaisemmin! Sytyttämistä hidasti kirpeä pakkanen, jossa sormet tuppasivat kohmettumaan aika nopsaan. Yksi tulija kyllä kommentoi, että näytti tosi hauskalta katsoa kauempaa, kun tulia syttyi Variskukkulalle vähän kerrassaan. Niin, emme olleet tulien osalta valmiita ihan jetsulleen klo 18...
Eeva toivotti Runotulille tulijoita tervetulleiksi (ja houkutteli myäs tapahtumasta tietämättömiä astumaan kävelytieltä hetkeksi tulien luo) sekä ojensi Runotulilta poistujille läksiäisiksi askartelemansa runomaistiaisen. Suureksi iloksemme kävijöitä oli odotettua enemmän ja runomaistiaiset loppuivat häneltä kesken!
Marja puolestaan auttoi apua tarvitsevia sekä tarjoili runokarkkeja polulle saapuneille. Upe värkkäsi tulen ensikäytössä olleeseen risukeittimeensä (tehty Ikean metallisista ruokailuvälinetelineistä, kulmaraudoista ja siipimuttereista) ja lopulta liekit leiskuivat... Ei vaan tullut teepannua matkaan! Samalla tuli keskusteltua risukeittimistä muutaman poluntallaajan kanssa.
Ensimmäisten ympäristöluotsien Runotulien lämpötila oli lopulta -27°C, kävijöitä oli noin 45 ja meistä neljästä Runotulien järjestäjästä pääsi paikalle kolme. Tällaisen pienimuotoisen ulkoilmatapahtuman pystyy järkkäämään hyvin pienellä porukalla ja budjetilla. Kustannuksia kertyi lähinnä kynttilöistä ja ulkotulista, muun osalta pystyimme käyttämään pitkälti kierrätysmateriaalia. Runotulille ehdotettiin jo sen uusimista vaikka toisessa paikassa tai vastaavan tapahtuman järjestämistä uudelleen seuraavana vuonna. Katsotaan... Ken tietää, jos Runotulista syntyisi ihan perinne! |
Linnainmaalla Piettasenkatu 31:ssä asukkaat muodostavat suuren perheen. Yhteisenä olohuoneena toimivat kota ja sen ympäristö.
Asukastoimikunnan aktiivi Mia Järvinen on Sammalkummun äitihahmo. Järvisen perhe on asunut Sammalkummussa lähes kaksikymmentä vuotta.
- Aiomme jäädä, vaikka lapset muuttavat pois. Tämä on meidän koti ja meillä asukkailla on hyvä yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Kun joku pistää tulet grilliin, kaikki tietävät, että siihen saa tuoda omat makkaransa mukaan.
Myös asukastoimikunnan puheenjohtaja Petteri Karvonen perheineen on viihtynyt Sammalkummussa. Perheen mieleen on jäänyt erityisesti syystalkoot, joita asukkaat viettivät Halloween-asuissa. Perheen äiti Jonna Karvonen meikkasi koko Sammalkummun väen.
- Olemme yrittäneet suunnitella jotain muuta kuin perustalkoita, Jonna Karvonen kertoo.
Lapsille Sammalkummusta löytyy temmellysseuraa. Kevättalkoisiin lapset osallistuivat keräämällä roskia. Talkoomunkit maistuivat Aliisa Suokkaalle ja Senja Lahdelle. |
ii. Tonnin Seteli. Nimestäkin voi jo päätellä, että se oli suuriegoisen kasvattajan vielä suuriegoisempi ori. "Tonni" oli tummanpunarautias, melko isokokoinen suomenhevosori, joka ei koskaan kyllästynyt mahtailemaan ja esittelemään itseään. Kisaratsuna se olikin mitä mainioin, sillä sen kilpailuvietti ja näyttämisenhalu veivät sen todella pitkälle. Tonni ei ollut mikään helpoin ori käsitellä, sillä se oli voimakas ja iso ja päättäessään jotain teki mitä vain saadakseen sen. Tulinen esteratsu hyppäsi 120cm tasolla lähes aina sijoittuen, voittojakin kertyi kymmeniä. Tonnia käytettiin myös melkoisesti jalostuksessa ja onkin saanut paljon jälkikasvua esteradoille. Ori eli kunnioitettavat 29 vuotta, lopulta se jouduttiin lopettamaan liian kuluneiden hampaiden vuoksi, muuten Tonnin yleiskunto pysyi loppuun asti todella hyvänä.
iii. Rautias suomenhevosori Vekkuli oli kaikin tavoin hyvin klassinen suomenhevonen: liinaharjalla varustettu merkitön rautias omasi vahvan kaulan, rehdin luonteen ja periksiantamattoman asenteen. Se pärjäsi hyvin oikeastaan kaikessa mitä se teki. Koulua sillä kisattiin Helppo A-tasolla ja se hyppäsi jopa 120cm ratoja, startattiin sillä muutamat kenttäkisatkin lähinnä omistajansa iloksi. Vekkulilla oli suuret, lennokkaat liikkeet ja se kulki aina hyvin ryhdikkäästi. Voimakkaasta etupäästä huolimatta se oli hyvin kevyt ratsastaa. Orin kilpailu-ura huipentui suomenhevosten estemestaruuteen sen ollessa 17-vuotias ja siitä Vekkuli jäi ansaitulle eläkkeelle astumaan tammoja ja tekemään rentoja maastolenkkejä niin ratsain kuin kärryjenkin edessä.
iie. Manalan Aurinko oli säpäkkä, siro suomenhevostamma, joka oli erinomainen esteratsu. "Manna" toimi esteillä kuin unelma, ja sillä moni nuori esteratsastajan alku pääsikin hyvin opettelemaan esteratsastuksen saloja. Tamma suoritti sujuvasti 110cm korkuisia ratoja, hypäten mitä vain, mistä vain. Sitä ei huonot lähestymiset tai erikoiset esteet haitanneet, sillä se rakasti hyppäämistä koko sielullaan. Maasta käsitellessä Manna olikin vähän hankalampi tapaus, se tapasi jyrätä taluttaessa ja kiukustuessaan väläytteli hampaitaankin, mutta ratsuna se oli erinomainen. Mannalla kilpailtiin aluetasolla hyvällä menestyksellä vuosia, monen eri ratsastajan toimesta. 20-vuotiaana se otettiin kokonaan pois kilpailukäytöstä nivelrikon takia, tamma siirtyi pihattoon ja teki muutaman varsan. Nivelrikko kuitenkin paheni 4 vuoden eläkkeellä olon jälkeen niin pahasti, että se jouduttiin lopettamaan.
ie. Hirmuriinasta ei koskaan tullut hienoa kouluratsua kuin emästään tai huippu esteratsua kuten isästään, mutta oli se silti ihan kiva harrastekaveri. Se ei todellakaan voittanut geenilotossa, mutta luonteeltaan se oli niin nöyrä ja kiltti, myös herkkäkin, että siitä tuli aivan mainio siitostamma. Sillä kilpailtiin Helppo B-tasolla seurakisoissa ja hypättiin 90cm luokkia, eli oli se kuitenkin ihan mukiinmenevä taidoiltaan, vaikkei huipulle päässytkään.
iei. Villi-Rambo, eli "Rambo", oli totisesti villi, vihainen ja haastava esteratsu. Sille ei kovin montaa vapaaehtoista hoitajaa tai ratsastajaa löytynyt, eikä sen kasvattajakaan aina tiennyt mitä sen kanssa tekisi. Rambohan ei mennyt kaupaksi, vaikka kasvattaja vuosia yritti sitä myydä. Muutama ihminen kävi sitä katsomassa, mutta he pelästyivät nopeasti tiehensä. Lopulta kasvattaja luovutti ja alkoi itse ratsukouluttaa oria. Se ei ollut helppo homma, sillä Rambo oli sitä mieltä, että ratsastaja kiipeää selkään vain sen vuoksi, että sen voi lingota alas sieltä. Moni ihmetteli, miksi se pidettiin orina, mutta kasvattaja oli aivan varma siitä, että Rambosta saataisiin vielä hyvä esteratsu ja jalostusori. Vuosien myötä se vähän rauhottui kyllä, mutta helppoa sen kanssa ei koskaan ollut. Se oppi kuitenkin purkamaan aggressionsa hyppäämiseen - ja miten se hyppäsikään! Kotitreeneissä ori hyppäsi jopa 130cm esteitä, kilpailuissa sillä hypättiin pääasiassa 110cm luokkia, koska se oli niin haastava muuten. Yllättäen orin vihaisuus ei periytynyt varsoille ollenkaan ja sille katsottiinkin vain hyvin kilttejä ja rauhallisia tammoja.
iee. Vaaleanpunarautias suomenhevostamma Vaeltajatar oli isokokoinen, näyttävä kouluratsu. Sen kapasiteetti riitti aina Vaativa B-tasolle asti, missä se kilpaili monta vuotta kasvattajansa kanssa. Vaeltajatar oli tosiaan niitä varsoja, joita ei voinut kuvitellakaan myyvänsä, vaikka tarkoitus oli. Sen sijaan tamma vietti koko elämänsä kasvattajansa luona kilpaillen ja myöhemmin siitoskäytössä. Luonteeltaan se oli hyvin tasainen ja rauhallinen, mutta ratsastaessa se osasi olla juuri sopivan vireä. Vaeltajatar eli tasaisen hyvän, menestyksekkään elämän ilman mitään turhaa draamaa. Se pysyi terveenä loppuun asti ja se kuoli vanhuuteen 28-vuotiaana. |
Blogin radioteemasta poiketen käsittelen tällä kertaa vanhojen tietokonekaiuttimien parantelua. Kyseessä on 1990-luvun puolivälin Juster AT85 -aktiivikaiutinpari, jotka edustavat aikakautensa tyypillistä konstruktiota. Justerit ovat suhteellisen suurikokoiset sekä painoakin kaiuttimilla on jonkin verran. Ajattelin kokeilla, mitä kaiuttimista saa irti laittamalla perusasiat kuntoon. Ideana oli toteuttaa parantelu kotikonstein materiaaleilla, joita on jokaisella kotona helposti saatavilla.
Kaiuttimia parantelemalla haluaisin vaikuttaa muutamaan asiaan. Vanhoista 2.0 -tietokonekaiuttimista poiketen Justereissa on kokoisikseen melko hyvä bassotoisto, mutta ääntä piinaa kumahteleva yläbassokorostus. Vaiva vielä korostuu pöytäsijoituksen vuoksi. Tälle on tehtävä jotain. Lisäksi kovempaa kuunnellessa huomaa, että kotelot vuotavat ja aiheuttavat häiritseviä resonansseja. Tyypillisistä tietokonekaiuttimien sudenkuopista huolimatta uskon, että Justereissa on potentiaalia - niistä on mahdollista saada selkeästi paremmat toistimet melko pienellä vaivalla.
Katsotaan, mitä kaiuttimet ovat syöneet. Nopealla tarkastelulla selviää, että paranneltavaa on. Vaimennusaineena on pieni vanutuppo, ja kotelon saumoista puuttuvat tiivisteet - niin säätimistä, kotelon reunoista kuin kaapeleiden läpivienneistäkin. Kevyehköä muovikoteloa ei myöskään ole tuettu, mutta kotelon muodot auttavat jäykistämään rakennetta jonkin verran.
Aloitan homman tekemällä säätimille tiivisteet sekä sekä niputtamalla sisällä kulkevia kaapeleita kangaspehmusteen sisään. Tämä estää kaapeleita resonoimasta kotelon sisällä. Lisäksi tiivistän kaapeleiden läpiviennit kaiuttimien takaosasta.
Yläbassokorostusta pyrin hillitsemään korvaamalla bassosäädön 220 nF:n kondensaattorit 1 uF:n elkoilla. Tämä siirtää bassokorostusta selvästi matalemmille taajuuksille. Elkot eivät ole paras mahdollinen valinta audiosignaalitielle, mutta ne ajavat asiansa tässä tapauksessa riittävän hyvin.
Justereiden vahvistinosa on erillisellä piirilevyllä kotelon takaseinässä. Kytkentä vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta toimivalta. Arvioisin, että vahvistin tuottaa noin 2x5 watin audiotehon. Tämä riittänee tietokonekuuntelun tarpeisiin.
Verkkovirtamuuntaja on vahvistinkortin yläpuolella takaseinässä. Muuntaja syöttää 12 voltin vaihtojännitteen vahvistinkortille, jossa se tasasuunnataan diodeilla. Virranantokykyä muuntajalla on 1.2 ampeeria. Bassokorostuksen siirto alemmille taajuuksille rasittaa sekä vahvistinta että kaiutinelementtejä aikaisempaa enemmän, mutta särötöntä ääntä lähtee tästä huolimatta yllättävän paljon.
Seuraavaksi tiivistän kaiutinkoteloiden saumat. Tiivisteenä toimii mainiosti kankaankaistale, jonka kiinnitän paikoilleen liimalla.
Tiivisteiden liimausten kannattaa antaa kuivua kunnolla, jotta kotelo ei liimaannu pysyvästi kiinni. Näin kaiuttimet saa tarvittaessa auki myöhemminkin.
Seuraavaksi kotelo voidaankin jo sulkea. Saumatiiviste tukevoittaa koteloa selvästi, eikä se enää juurikaan nitise tai narise. Lisään vaimennusainetta koteloon - tosin vain hieman, jotta vanu ei pääsisi kosketuksiin vahvistimen tai verkkomuuntajan kanssa. Varsinkin verkkomuuntaja kuumenee käytössä, joten sille on jätettävä tilaa jäähdytystä varten.
Passiiviseen oikeaan kaiuttimeen vaimennusmateriaalia voi lisätä enemmän. Kaiutinelementtien ja koteloiden saumakohtiin väsään vielä tiivisteet askarteluhuovasta.
Kaiutinelementteinä Justereissa on neljän tuuman laajakaistaelementit, erillistä diskanttielementtiä ei hämäävästä ulkoasusta huolimatta ole. Tästä huolimatta diskanttitoisto on asiallinen, eikä siinä ole ylimpien taajuuksien vaimentumista lukuun ottamatta muita häiritseviä piirteitä.
Koekuuntelun perusteella kaiuttimien parantelu vaikutti ääneen myönteisesti. Pienellä vaivalla ja käytännössä nollabudjetilla toteutetulla viilailulla vanhoista Justereista sai varsin pätevät toistimet, jotka pesevät äänenlaadussa helposti uudet 50-100 euron 2.1 -tietokonekaiutinpaketit. Äänensävysäätöjen loudnesskytkennän muutos siisti bassokuminan, ja kotelorakenteiden tiivistys sekä vaimennusaineen lisäys vaimensi epämääräiset resonanssit ja räminät.
Justereiden ääntä voisi remontin jälkeen kuvailla yleispäteväksi ja rasittamattomaksi. Keskialue toistuu monista 2.1 -tietokonepaketeista poiketen sävyltään yhtenäisesti ja läsnäolevasti olematta millään tavalla rasittava. Ylin diskantti on toki vaimentunut, mutta neljän tuuman laajakaistaelementeiksi toisto on riittävän ulottuva, eikä diskantin sävyissä ole kihinää tai muuta ärsyttävää. Eniten parani kuitenkin bassopää, joka ulottuu kaiuttimien kokoon nähden alas. Bassotoistosta korjautui jumputtava kumina ja purkkimaisuus, ja äänessä on ihan oikean bassotoiston aineksia. Sopivalla sijoituksella toisto ulottuu asiallisesti noin 50 hertsin paikkeille. |
Oletko ollut tilanteessa, jossa sinulle on sanottu, että jos uskot niin paranet sairaudestasi tai jokin muu asia korjaantuu, kunhan vain uskot. Totta kai sanotaan, että Jeesus parantaa sinut, mutta sinun täytyy uskoa parantumiseen eli kuitenkin lopulta kaikki on kiinni sinun omasta uskonteostasi. Tai sinulle saatetaan sanoa, ettet parane, koska sinulla on jokin synti, jota hellit etkä tee siitä parannusta. Eli jälleen sinun oma tekosi ratkaisee.
Sekä synti että sairaus tulivat maailmaan syntiinlankeemuksessa. Jeesus on sovittanut meidän syntimme, mutta silti meistä ei tule tässä ajassa synnittömiä. Samalla tavalla, vaikka Jeesus on kantanut ristille meidän sairautemme, niin tässä ajassa meistä ei tule terveitä. Meillä on etuoikeus rukoilla sairaiden puolesta ja pyytää Jumalaa parantamaan, mutta Jumalaa emme voi käskeä. Hän toimii oman hyvän suunnitelmansa mukaan. Hän saattaa parantaa, mutta jos ei paranna, se ei tee sinusta yhtään huonompaa uskovaa.
Kerran ihmiset kysyivät Jeesukselta: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt". Joh. 6: 28-29
Ihmisellä on valtava halu kelvata Jumalalle omilla töillään ja siksi hän helposti kertoo uskoontulostaan ja uskossa pysymisestään omien suoritustensa kautta. Mietipä rehellisesti, pystytkö sinä omin voimin uskomaan Jeesukseen kaikkien syntiesi sovittajana. Minä en pysty, mutta onneksi ei tarvitsekaan. Jeesus vastaa kyselijöille hyvin armollisesti, että on Jumalan teko, että uskomme Jeesukseen, Häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Meidän omat tekomme eivät auta, vaan ainoastaan Jumalan teko. Hän antaa meille lahjaksi uskon Jeesukseen. Saamme turvautua yksin Häneen ja Hänen tekoihinsa. Meitä auttaa vain sellainen usko, joka ei tee töitä, vaan ottaa vastaan Jumalan teon, sen mitä Jeesus on puolestamme tehnyt.
Elämä ei inhimillisesti aina suju hyvin. On vaikeaa jaksaa sairauksien, raskaiden ihmissuhteiden ja taloudellisen tiukkuuden kanssa. Jos samalla vielä miettii, mitä minun pitäisi tehdä, että tekoni olisivat Jumalan tekoja, jotta Hän olisi elämässäni läsnä, niin silloin armollinen Jumala hukkuu oman elämän huolien ja vaatimusten alle. Kerro asiasi luottavaisesti, ilman suorituspaineita rakastavalle taivaalliselle Isälle. Jeesus on sinun syntisi sovittanut, hän on sinun kanssasi ja vie sinut tämän elämän läpi päivä kerrallaan. Jää Herran rauhaan. |
PlanControl on teollisten sähkölämmitysten ohjaus- ja valvontajärjestelmä, jolla pystyy hallitsemaan jopa tuhansia lämmityspiirejä. Järjestelmään pystyy liittämään useita sähkölämmityskeskuksia, joita voidaan ohjata verkon yli valvontaohjelma SkyTracella. Modulaarisen rakenteen ansiosta PlanControl-keskukset voidaan helposti rakentaa vastaamaan lämmityspiirien määrä ja vaadittuja ohjaus- ja mittausominaisuuksia.
Modulaarinen ja laajennettava
Mekaaninen ja puolijohderele
Valvontaohjelmisto ja kosketuskäyttöliittymä
ATEX lämpötilanrajoitin
PlanControlin hyödyt
Monipuolinen ja helposti laajennettavissa. Ainutlaatuiset sähkösaattolämmitykseen suunnitellut ominaisuudet auttavat vähentämään kustannuksia projektin suunnittelusta ylläpitoon lisäten samalla koko prosessin turvallisuutta.
Moduulirakenne ja väyläliityntä mahdollistavat edullisen järjestelmän. Järjestelmää voidaan laajentaa ja muuttaa helposti, joustavasti ja pienin kustannuksin. Modulaarisuuden ansiosta laitteisto voidaan rakentaa lähes portaattomasti tulo- ja lähtötarpeiden mukaisesti.
Kaikki lämmityspiirin tiedot ovat käytettävissä yhdestä pisteestä, ja niitä voidaan lukea keskuksen käyttöliittymästä tai tietokoneella SkyTrace-ohjelman avulla.
Portaaton tehonsäätö tuo joustavuutta ja helppoutta suunnitteluun sekä pienentää tarvittavien lämmityskaapelien valikoimaa. Tehonsäätötoiminto voi lisäksi tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä, koska ylläpitolämpötiloihin tai lämmityskaapelin pituuteen liittyvät muutokset voidaan ottaa huomioon säätämällä käytössä olevien kaapeleiden tehoa niiden vaihtamisen sijasta.
Säännöllinen ja automaattinen kunnonvalvontatestaus varmistaa, että lämmityskaapelit, lämpötila-anturit ja laitteisto toimivat oikein, ja näin vältetään kalliit viime hetken korjaukset.
Kuorma- ja vuotovirranmittaus mahdollistavat lämmityksen toiminnan- ja kunnonseurannan. Saat ilmoituksen heti piirin vikaantuessa ottamalla käyttöön ali- ja ylivirtahälytykset. Voit tarkastella sähkövirtaa koskevia tilastoja ja seurata energiankulutusta.
PlanControl on suunniteltu asiakaslähtöisesti erityisesti teollisuuden käyttöön. Se tarjoaa käyttäjille monia erikoisominaisuuksia. Yksi näistä ominaisuuksista on hälytyksen estotoiminto, jolla voidaan estää normaalia korkeammista prosessilämpötiloista johtuvat ylimääräiset hälytykset. Toinen esimerkki erikoisominaisuuksista on lämmityksen estotoiminto, jolla voidaan estää ylimääräinen lämmittäminen esimerkiksi veden virtauksen aikana. |
Saariston Savotan hallinnoima Alitalo, ’Aliopisto’, on nopeasti muodostunut aktiivisen toiminnan keskukseksi, jossa käytännön taitojen kehittäminen ja luovuus loistavat. Talon asukkaat ja yhdistyksen muut toimijat pyörittävät monenlaista toimintaa ja järjestävät pieniä ulkoilmatapahtumia. Aliopistolla ja sen ympäristössä on ollut kuluneen kevään aikana mm. hedelmäpuiden varttamistyöpaja, polkupyörien korjausta, taidenäyttely, performansseja, ympäristötaidetta, tekstiilityöpajoja huovutuksesta koneompeluun, maastoskeittausta(!), veistotöitä ja monenlaisia talkoita.
Uusimpana säännöllisenä toimintona on aloittanut ’Livonsaaren Exyneet’, filosofinen keskusteluryhmä, joka kokoontuu väljästi ulkotiloissa pohtimaan elämän suuria kysymyksiä, hurjimpia syvyyksiä luodaten.
Alitalossa ja pihan pienessä kasvihuoneessa on meneillään vapaan yhteisviljelmän taimikasvatus; yhteisviljelmä tarjoaa lähitulevaisuudessa satoa myös Aliopiston talkoiden ja muiden tapahtumien käyttöön. Vapaasti organisoitunut viljelyryhmä tuo uudenlaista toimintaa ja näkemystä Livonsaaren yhteisöllisen luomuviljelyn kentälle. Viljelyryhmän tarkoitus on tuottaa jäsenilleen ruokaa vuoden tarpeiksi ja pitää hauskaa yhteisen työnteon merkeissä. Yhdessä Livonsaaren osuuspuutarhan ja Siementarhan kanssa saarella on nyt monenlaisiin tarpeisiin vastaava, monipuolista ja kokemusperäistä tietoa tuottava luonnonmukaisen puutarhaosaamisen kenttä.
omena- ja päärynäpuiden varttamista
Aliopiston kirjastoa kootaan: otetaan vastaan tieto- ja taitokirjoja (luonnontuntemus, kädentaidot jne.). Lisätietoa sähköpostitse tai paikan päältä.
22.-24.7.2021 on luvassa poikkitaiteellinen runofestivaali Runosaari! Festivaali järjestetään Livonsaarella ja Velkuanmaalla, vallitsevien koronarajoitusten puitteissa. Ohjelmassa on runo- ja musiikkiesityksiä sekä työpajoja. Lisätietoa: https://runosaari.net/
Saariston Savotta ry palkkaa neljä nuorta kesätöihin kesällä 2021. Kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan yhdistyksen toimintaan talkoo- ja tapahtumajärjestämisen merkeissä, purkamaan polkupyöriä varaosiksi pyöräpajalle, auttamaan rakennus- ja remonttitöissä sekä pihan ja puutarhan hoidossa. Odotamme innolla kesätyöntekijöitämme työn touhuun!
Nuorisoillat totuttuun tapaan perjantaisin ja lauantaisin, pääsääntöisesti Seurantalon nuorisotilassa.
Muovin ja kartongin kimppakeräyspisteelle on hankittu lisää muovinkeräysastioita, sillä kierrätysintoa näyttää saarelaisilta löytyvän.
pyöräpaja Alitalolla
Tee-se-itse -pyöräpaja on auki Alitalolla (Pohjanpääntie 67) joka sunnuntai klo 12-18. Tarjolla perustyökalut ja apua pyöränkorjaukseen, purkupyöriä varaosiksi. Kesän aikana valmistuu myös lainapyöriä käyttöön. |
Rolfing, alkuperäiseltä nimeltään Rolfing Structural Integration on amerikkalaisen biokemisti, Ida P. Rolfin (1896-1979) 1950-luvulla kehittämä kehoterapia, jonka vaikutteita ovat mm. osteopatia sekä jooga. Ida Rolfin käsitys sidekudoksen roolista aktiviisena elinjärjestelmänä oli aikaansa edellä ja sellainen, jota nykytiedekin tukee.
Lue alta enemmän
Rolfing on manuaali- ja liiketerapiamenetelmä, jonka avulla voidaan voidaan lisätä stressinsietokykyä, energisyyttä sekä saada apua erilaisiin vaivoihin. Rolfingissa tähän pyritään parantamalla kehon ja painovoiman välistä suhdetta jokseenkin perustavanlaatuisella tasolla. Kyse on prosessista, jonka varrella työstetään ryhtiin vaikuttavaa laajempaa psykobiologista ulottuvuutta. Ryhti on suuressa määrin seurausta tavasta, jolla hahmotamme ympäristöämme ja, jonka pohjalta valmistaudumme vastaamaan siinä esiintyviin haasteisiin. Tämä ilmentyy konkreettisesti pystyasentoa ylläpitävien lihasten jännityksissä. Epäedullisessa ryhdissä on osaltaan kyse jonkinlaisesta traumamekanismista, jonka vuoksi emme reagoi ympäristöön "tässä ja nyt", vaan menneiden kokemusten pohjalta. Kyse on käytännössä yksipuolisesti jännittyneestä kehosta, jonka kannattelu pystyssä kuluttaa liiallisesti energiaa, eivätkä elimistön tasapainon säätelyn prosessit pääse sen takia toteutumaan kunnolla. Tällaisessa tilassa stressi alkaa hallitsemaan kehoa niinsanottujen stressikompensaatioiden muodossa, joiden avulla toimintakykyä ylläpidetään välttämättömällä tasolla elinvoimaisuuden samalla kuitenkin vähetessä. Kyse on taistelusta aikaa vastaan, jota ei voida voittaa.
Stressikompensaatiot ilmentyvät myös kehon sidekudosrakenteissa, jotka hieman hämähäkin seittiä muistuttavalla tavalla samalla sekä yhdistävät, että peittävät kehon eri osia. Sidekudosverkosto mukatuuu kehon ja painovoiman väliseen taisteluun jäykistymällä, joka pakottaa kehoa pois linjauksestaan ja lisää lihasjännitystä entisestään. Lopputuloksena on itseään ruokkiva noidankehä, jossa rajoittuu niin liikkuminen kuin myös kyky ilmaista todellista minäänsä. Tällaisessa tilanteessa ihmisen koko psykofyysinen asenne jää loukkuun kehon omaan ”hämähäkin seittiin”. Rolfingissa onkin tarkoituksena vaiheittain auttaa kehoa löytämään tarkoituksenmukainen tuki painovoimasta, jotta painovoimaa vastaan kannattelusta voidaan päästää irti ja siten myös peruuttaa kudosrakenteissa tapahtuneita kielteisiä muutoksia. Rolfingille tyypillisellä käsittelyllä stimuloidaan ryhtiin vaikuttavaa asentotuntojärjestelmää. Kyse on kuuntelevasta käsittelystä, joka on ikäänkuin keskustelua hermojärjestelmän kanssa ilman varsinaista manipulaatiota. Hermojärjestelmä vastaa oikeanlaiseen kosketukseen mm. muuttamalla myofaskiaalisten (lihas ja sen sidekudos-) komponenttien jännitystä.
Liikekoulutus on yhtä tärkeä osa Rolfingia kuin manuaalinen käsittely. Sen avulla on tarkoitus työstää liikeorientaatiota eli tapaa, jolla keho valmistautuu liikkumaan. Liikeorientaatio on ikäänkuin ryhdin seuraava vaihe, jolla keho valmistautuu tietynlaiseen tarkemmin määriteltyyn liikkeeseen. Ryhti itsessään on pikemminkin potentiaali liikkeelle. Perinteisin tapa tehdä Rolfingia on systemaattinen 10:stä hoitokerrasta koostuva sarja. Hoitosarjan kullakin sessiolla on oma teema sekä tavoitteet ja niiden järjestys on luotu siten, että yhdellä sessiolla aikaansaadut muutokset valmistavat kehoa (ja henkilöä) aina seuraavaan sessioon. Sarjan ensimmäiset seitsemän sessiota keskittyvät kukin tiettyyn kehon alueeseen ikäänkuin ”avatakseen solmuun mennyttä kehon kudosten ja toimintojen verkostoa”. Kolmella viimeisellä kerralla puolestaan keho ”punotaan uudestaan kokonaiseksi entistä eheämpänä” työstämällä kehon rakenteen tai toiminnan yksilöllisiä avaintekijöitä. 10. hoidon sarja ei ole kuitenkaan ainoa Rolfingin toteutustapa, vaan ongelmia voidaan työstää myös epämuodollisella tavalla, jossa hoidon rakenne muotoutuu enemmänkin asiakkaan ilmaiseman tarpeen pohjalta.
Rolfing sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa vaiva on jäänyt elämään kehoon ja omatoimisella harjoittelulla tai suoraviivaisemmilla terapioilla ei saada toivottua vastetta. Rolfingilla hoidetaan hyvin spesifisiäkin vaivoja, mutta mitään ongelmaa ei työstetä irrallaan kehon kokonaisfysiologiasta. Huomioimalla yhteenkin kehonosaan (tai muuhun ongelmaan) liittyvän stressin kokonaisvaltaisen luonteen voidaan saada kestävämpiä tuloksia. Tällaisella lähestymistavalla apua vaivaansa saaneet saattavat havahtua voivansa paremmin kuin ennen vaivaan johtanutta loukkaantumista tai muuta tapahtumaa. Rolfingin ensisijainen tarkoitus onkin stressijoustavuuden kasvattaminen, minkä johdosta sen avulla tyypillisesti myös energisyys sekä yleinen hyvinvointi kasvaa. |
Viime päivinä olemme saaneet lukea useita mielipiteitä valmisteilla olevasta Vaasan kaupungin luottamushenkilöorganisaation kehittämisestä. Vaikka asioiden kehittäminen ja uudistaminen onkin monesti perusteltua, ei uudistamisen tule koskaan olla itsetarkoitus.
Ehdotettua uutta luottamushenkilömallia lukiessa tulee väistämättä mieleen, että uudistus on haluttu kyhätä kasaan väkisin, seurauksista välittämättä.
Luottamushenkilöstön organisaation kehittämistoimikunnan keskeinen ajatus on, että Vaasassa siirryttäisiin viiteen valiokuntaan perustuvaan hallintomalliin, jossa valiokuntien jäsenet koostuisivat yksinomaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Valiokuntien puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen jäsenet. Käytännössä malli tarkoittaisi sitä, että jatkossa ainoastaan vaalien korkeimmat vertausluvut saaneet voisivat todellisuudessa vaikuttaa kaupunkimme kehittämiseen. Muille ehdokkaina olleille jäisi ainoastaan hajanaisia luottamustehtäviä, lähinnä erilaisissa neuvostoissa ja toimikunnissa. Kaupunginhallituksen jäsenten valtaa kasvatettaisiin nykyisestä huomattavasti.
Kysymys kuuluu, onko tämä enää demokratiaa, vai pikemminkin oligarkiaa, harvainvaltaa? Vallan keskittäminen ei lähtökohtaisesti ole koskaan hyvästä.
Esitettyyn malliin siirtyminen johtaisi väistämättä valtuutettujen työmäärän huomattavaan lisääntymiseen. Kehittämistoimikunta esittää ratkaisuksi, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävä olisi palkallinen ja täysipäiväinen. Lisäksi valiokuntien puheenjohtajat ja mahdollisesti myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja olisivat osa-aikaisesti palkattuja.
Eikö Vaasa kuitenkin ole tähän vielä liian pieni kaupunki? Tarvitsemmeko todella ammattipoliitikkoja? Varsinkin, kun kaupungin tulisi muutenkin tehostaa talouttaan ja säästää menoissa. Työmäärän lisääntyessä, jopa täysipäiväiseksi, keskeisiä luottamustehtäviä voisivat jatkossa ottaa vastaan vain opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät. Vaikka näitä ryhmiä ei tokikaan tule millään lailla väheksyä, tulisi luottamustehtävien kuitenkin olla kaikkien, siis myös työssäkäyvien, ulottuvilla. Emme kai voi olettaa, että luottamustehtävään valittava anoo virkavapaata päivätyöstään? Vai onko mallilla tarkoituskin pelata työssäkäyvät paikkajaon ulkopuolelle?
Ja vielä: ehdotettu malli näyttää kokonaan unohtavan sen tosiasian, että äänimäärä ei vielä takaa ammattitaitoa. Tähän asti puolueet ovat voineet harkintansa mukaan sijoittaa eri luottamustehtäviin kutakin asiaa parhaiten hallitsevat ehdokkaansa. Näin luottamushenkilöt ovat todella tienneet, mistä päättävät. Uskommeko todella, että äänikuninkaat ja -kuningattaret ovat kaikkivoipia ja kaiken tietäviä? Viisaus ei asu yksissä päissä.
Edellä mainituista syistä tulen ehdottomasti äänestämään kaupunginvaltuustossa esitettyä mallia vastaan. Luottamushenkilöorganisaatiota voidaan kehittää, mutta se tulee tehdä demokratian hengessä.
2 kommenttia . Avainsanat: valta, harvainvalta, demokratia, kokoomus, Vaasa, luottamushenkilö, organisaatiouudistus
Kokoomus EU-vaalien suurin puolue!
Maanantai 26.5.2014 - Juha Silander
Europarlamenttivaalien tulos on selvillä, ja kokoomus on edelleen suurin puolue! Tästä sydämellinen kiitos teille kaikille, jotka teitte kovasti töitä näyttävän vaalikampanjoinnin eteen!!!
Kokoomuksen tavoittelema neljäs paikka jäi suhteellisen lähelle - ensi kerralla nappaamme senkin itsellemme! Saamme joka tapauksessa iloita uusista mepeistämme: Alexander Stubbista, Sirpa Pietikäisestä ja Henna Virkkusesta.
Vaasassa kokoomuksen kannatus valitettavasti laski hieman edellisistä europarlamenttivaaleista, tarkalleen ottaen 1,9 prosenttiyksikköä. Tämä selittynee ennen kaikkea sillä, että suomenkielistä ehdokasta hakeville oli nyt SDP:llä tarjota paikallinen ehdokas, jonka läpimeno näytti jo etukäteen suhteellisen varmalta. Voitaneenkin olettaa, että monet ei-puolueuskolliset vaasalaiset äänestäjät asettuivat Miapetra Kumpula-Natrin taakse.
Aikaisempiin vaaleihin nähden kokoomus menetti Vaasassa vain 23 ääntä, mutta Vaasan merkittävän äänestysprosentin kasvun myötä (+2,7 prosenttiyksikköä) uudet äänet näyttävät laskennallisesti menneen kokonaisuudessaan SDP:lle. Hienoa on joka tapauksessa huomata, että kokoomukselta valituksi tulleet ehdokkaat saivat vahvan kannatuksen myös Vaasasta; Stubb keräsi Vaasasta peräti 1752 ääntä, Virkkunen 475 ääntä ja Pietikäinen 300 ääntä. Yhteensä kokoomuslaista ehdokasta äänesti 3790 vaasalaista.
Suurimman puolueen asemasta on erinomaista lähteä kohti ensi kevään eduskuntavaaleja; vastuullista ja päämäärätietoista työtä tekemällä, kaupunkilaisia ja heidän mielipiteitään aidosti kuunnellen, varmistamme sen, että kahden ja puolen viikon päästä valittava puolueen uusi puheenjohtaja pääsee luotsaamaan myös keväällä 2015 valittavaa uutta hallitusta.
Tästä on hyvä jatkaa! :)
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: europarlamenttivaalit, 2014, kokoomus, Vaasa
Kehittämisen tavoitteet hukassa?
Keskiviikko 7.5.2014 - Juha Silander
Vaasan kaupunginhallitus päätyi 24.3.2014 kokouksessaan palauttamaan valmisteluun käsittelyssä olleen sivistystoimen organisaatiouudistuksen. Syytä palauttamiseen olikin, sillä esitetyssä mallissa on useita ongelmakohtia.
Mallin mukaan nykyisin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa olevat asiat jaettaisiin jatkossa hallinnollisesti kolmeen eri palvelukokonaisuuteen: varhaiskasvatus omakseen sekä suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus omikseen. Varhaiskasvatus ja perusopetus toimivat nyt yhdessä; miksi siis hallintoa tässä lisättäisiin, kun sitä pikemminkin pitäisi keventää?
Vaasassa on pitkään tehty työtä luontevan kaksi- ja monikielisyyden edistämiseksi. Yhteistyö yli kielirajojen onkin monessa kohdin erinomaista ja esimerkillistä. Halutaanko tämä kaikki nyt romuttaa, jakamalla perusopetus kahteen erilliseen kieliryhmään? Kuntalain vaatimat kieliryhmien erilliset hallintoelimet opetustoimessa voidaan jatkossakin toteuttaa jaostoilla. Laki ei edellytä kieliryhmien täydellistä eriyttämistä toisistaan.
Edelleen esityksen mukaan liikuntapalvelut sijoitettaisiin suomenkielisen perusopetuksen yhteyteen. Miten kävisi työssäkäyvien aikuisten ja ikäihmisten liikuntapalveluille? Kuka niistä huolehtisi jatkossa? Kaikki liikunta ei ole eikä pidäkään olla koulukeskeistä.
Kulttuuripalveluiden yhdistäminen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi tuntuu sekin hurjalta tavoitteelta. Mahdollisessa yhdistämisessä on joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikki kulttuurin alat saavat tasapuolisesti äänensä kuuluviin, myös määrärahoja jaettaessa. Oppisopimustoimiston ja Arbiksen liittäminen nykyisen toisen asteen koulutuksen yhteyteen lienee mahdollista, tekeväthän tahot jo tälläkin hetkellä jonkin verran yhteistyötä.
Luottamushenkilöille vakuutellaan, että nyt esitetty organisaatiouudistus koskee ainoastaan virkamiesorganisaatiota, eikä tehtävillä päätöksillä ole mitään vaikutusta myöhemmin käsiteltävään luottamushenkilöorganisaatioon. Tosiasia kuitenkin on, että päätökset väistämättä ohjaavat myös sitä, kuinka monta ja minkälaisia lautakuntia sivistystoimessa jatkossa on. Pahin skenaario olisi yhden lautakunnan sivistystoimi. Tällöin lautakunnalle alistettaisiin päätettäväksi niin suuria kokonaisuuksia, etteivät luottamushenkilöt enää todellisuudessa pystyisi paneutumaan asioiden yksityiskohtiin eivätkä tuomaan omaa osaamistaan päätöksenteon tueksi. Lautakunnasta tulisi kumileimasin, demokratian irvikuva.
Uudistuksiin on tarvetta, mutta päätöksiä ei tule tehdä hatarin perustein.
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uudistus, kehittäminen, Vaasa, kokoomus, lautakunta, luottamushenkilö, organisaatiouudistus |
Valo-opasteet ovat nimensä mukaisesti kylttejä, joiden tarkoitus on informoida. Esimerkiksi parkkihallien Exit-kyltit tai ostoskeskuksista löytyvät wc-kyltit.
Opasteet voivat olla valaistuja tai valaisemattomia käyttötarkoituksesta riippuen. Kuten muissakin tuotteissamme – on valaistuissa opasteissamme käytössä pitkäikäinen LED-tekniikka. Opasteille annamme viiden vuoden takuun.
Valitse ympäristöystävällinen sekä energiaa säästävä ratkaisu. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
Tutustu Led-Irtokirjaimet
LAADUKKAILLA RATKAISUILLAMME SÄÄSTÄT SELVÄÄ RAHAA!
LGHTSON käyttää vain markkinoiden laadukkaimpia LED-komponentteja, mikä takaa tehokkaan näkyvyyden, pitkän elinkaaren ja matalat käyttökustannukset.
PYYDÄ TARJOUS
Kerromme mielellämme lisää yrityksesi tarpeisiin sopivista valomainosratkaisuista ja annamme kustannusarvion. |
Koronakoordinaatioryhmä täsmensi toisen asteen etäopetussuositusta, jotta abiturienttien kirjoituksiin valmistautumista voitaisiin tukea myös lähiopetuksella.
Kymenlaakson koronavirustilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen viikon aikana. Viime viikolla uusia tartuntoja todettiin 44, mikä oli kuitenkin selkeästi vähemmän kuin vuoden ensimmäisellä viikolla, jolloin tartuntoja oli 72. Sen sijaan tällä viikolla uusi tartuntoja on tähän mennessä todettu jo 32, joista 19 uutta tänään keskiviikkona.
Positiivisten tulosten osuus kaikista näytteistä on hieman laskenut aiemmasta ja se on nyt 3,9 %. Osuus on kuitenkin edelleen korkea. Viime viikkojen tartunnoista noin 20 % on todettua henkilöillä, joilla ei ole vakituista asuinpaikkaa Kymenlaaksossa tai Suomessa. Lisäksi tartuntoja on todettua myös ulkomailla matkustaneilla kymenlaaksolaisilla, erityisesti Virossa tai Venäjällä käyntien jälkeen. Tartunnoista pystytään jäljittämään tällä hetkellä noin 80 %.
Ns. brittivarianttia ei Kymenlaaksossa ole tavattu lisää sitten joulun jälkeisen ajan, mutta Kymenlaaksossa otettuja testejä tutkitaan varianttien osalta jatkuvasti.
Abiturienttien kirjoituksiin valmistautumista voidaan tukea välttämättömällä lähiopetuksella
Koronakoordinaatioryhmä linjasi, että nykyisessä tilanteessa Kymenlaaksossa jatketaan tällä hetkellä käytössä olevilla suosituksilla ja rajoituksilla 14.2.2021 asti. Lisäksi Aluehallintovirastolle annettiin suositus jatkaa leviämisvaiheen rajoitusten mukaista päätöstä tapahtumista ja yleisötilaisuuksista 28.2.2021 asti. AVI valmistelee määräystään annettavaksi ensi viikolla.
Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmä keskusteli myös abiturienttien kirjoituksiin valmistautumisen turvaamisesta. Ryhmä linjasi, että toisen asteen etäopetussuosituksen välttämätön lähiopetus koskee myös erityisesti erityistukea tarvitsevia abiturientteja kirjoituksiin valmistautumisessa. Lähiopetus on järjestettävä kuitenkin suojautumis- ja turvaohjeita tarkasti noudattaen. Suositus on voimassa ylioppilaskirjoituksiin asti.
– Suosituksen täsmennyksellä halutaan antaa kunnille mahdollisuus järjestää lähiopetusta niille abiturienteille, joille se on tarpeen kirjoitusten valmistautumisessa. Unohtamatta tietenkään, että järjestelyt tehdään muita olemassa olevia ohjeita ja suosituksia noudattaen, toteaa johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
Kunnat tiedottavat tarkemmin lukioita ja abiturientteja välttämättömän lähiopetuksen yksityiskohdista.
← Keskiviikkona Kymenlaaksossa 19 uutta koronavirustartuntaa, tartuntalähteitä selvitetään → Koronarokotukset Kymenlaaksossa: Sote-ammattilaisten ja hoivakotien asiakkaiden koronarokotukset jatkuvat, Kymsotessa valmistaudutaan ikääntyneiden joukkorokotuksiin |
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY pomputtaa kuntavaalien alla korkeakouluopiskelijoita yhtäjaksoisesti 24 tuntia pomppulinnassa keskiviikosta 26.5. klo 12 torstaihin 27.5. klo 12 asti Kirkkopuistossa.
JYY hoitaa korkeakouluopiskelijoiden pomputtamisen päätöksentekijöiden puolesta jo ennen kuntavaaleja. Jyväskylän korkeakouluopiskelijat tulee nähdä Jyväskylälle keskeisenä voimavarana nyt ja tulevaisuudessa.
Kuntavaalien jälkeen Jyväskylän tuoreet luottamushenkilöt pystyvät keskittymään tekemään päätöksiä, joilla Jyväskylästä rakennetaan Suomen paras opiskelijakaupunki.
JYYn hallituksen puheenjohtaja Petri Laaksonen on keskiviikkona 26.5. klo 11.45–13.00 kertomassa JYYn kuntavaalitempauksesta sekä korkeakouluopiskelijoiden kuntavaaliteemoista. Muista ajankohdista on mahdollista sopia erikseen.
Samalla JYY tavoittelee epävirallista Suomen ennätystä yhtäjaksoisesta pomppulinnassa pomppimisesta. JYYn tavoitteena on, että korkeakouluopiskelijat pomppivat yhtäjaksoisesti 24 tuntia. |
Suomenkielistä kirjallisuutta viedään maailmalle yhä enemmän. Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn tilastoista selviää, että trendi on ollut nouseva koko 2010-luvun riippumatta siitä, käytetäänkö mittarina ulkomailla ilmestyneiden teosten kappalemäärää, kirjallisuusviennin taloudellista arvoa vai viennin maantieteellistä laajuutta. Lisäksi erittäin ilahduttavaa on se, että suomenkielinen kirjallisuus leviää maailmalla myös muihin taidemuotoihin, kuten elokuviksi muunnettuna. Käännösoikeuksia ja muita jatkokäyttöoikeuksia koskevat sopimukset saattavat parhaassa tapauksessa osoittautua taloudellisesti hyvinkin merkittäviksi, mikä on yksi hyvä lisäsyy olla tarkkana niistä neuvoteltaessa.
Käännösoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti oikeutta teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen muulla kuin alkuperäiskielellä. Kirjailija voi sopia käännösoikeuksien välittämisestä joko kotimaisen kustantajan tai erillisen kirjallisuusagentin kanssa. Molemmat toimivat käännösoikeuksia välittäessään samassa roolissa ja samoin periaattein. Kirjailijan on täysin mahdollista sopia teoksen kääntämisestä ja julkaisemisesta myös itsenäisesti ulkomaisen kustantajan kanssa, kunhan muut sopimukset eivät tätä estä.
Eräs keskeisimmistä kysymyksistä käännösoikeuksien välittämistä koskevissa sopimuksissa on se, minkälainen kontrolli kirjailijalla säilyy omiin oikeuksiinsa. Varminta on sopia niin, että kotimainen kustantaja tai kirjallisuusagentti neuvottelee sopimuksista ja välittää tarjouksia kirjailijalle, mutta kirjailija allekirjoittaa sopimukset itse ja päättää viime kädessä siitä, hyväksyykö tarjouksen vai ei. Toinen vaihtoehto on valtuuttaa sopimuskumppani tekemään ja allekirjoittamaan ulkomaiset kustannussopimukset puolestaan. Valtuutusta on kuitenkin hyvä rajata vaikkapa niin, että valtuutettu tekee ja allekirjoittaa sopimukset vasta saatuaan kirjailijan tapauskohtaisen hyväksynnän. Riippumatta siitä, mikä edellä mainituista vaihtoehdoista valitaan, teoksen kääntämistä ja julkaisemista koskeva sopimus syntyy aina kirjailijan ja ulkomaisen kustantajan välille. Käännösoikeudet eivät missään vaiheessa siirry kotimaiselle kustantajalle tai kirjallisuusagentille.
Kotimaisen kustantajan tai kirjallisuusagentin välityskorvaus on Suomessa ja Pohjoismaissa vakiintuneesti enintään 25 % käännösoikeuksien myynnistä saaduista tekijänpalkkioista. Välityskorvaus, kuten muutkin sopimusehdot, ovat aina neuvottelukysymyksiä. Korvauksen ohella toinen keskeinen ehto on sopimuksen voimassaolo. Kirjailijan intresseissä on päästä sopimuksesta eroon mahdollisimman nopeasti, mikäli yhteistyö kotimaisen kustantajan tai kirjallisuusagentin kanssa ei sujukaan odotetulla tavalla. Hyvin yleinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, mutta vaihtelu on suurta.
Osa kirjallisuusagenteista välittää käännösoikeuksien lisäksi myös muita jatkokäyttöoikeuksia, kuten elokuva- tai dramatisointioikeuksia. Tällöin on korostuneen tärkeää, että kirjailijalla säilyy kontrolli siihen, mitä hänen oikeuksillaan tehdään. Kirjailijan ja agentin välisessä sopimuksessa tulee määrittää selvästi, mitä oikeuksia ja maantieteellisiä alueita se koskee. Kun oikeuksia myydään ulkomaille, on agentin omalla kontaktiverkostolla suuri merkitys. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että Suomessa kirjailijat, käsikirjoittajat, teatterit, tuotantoyhtiöt ja muut vastaavat henkilöt ja tahot löytävät helposti toisensa. Kirjailija voi kysyä kaikissa sopimusasioissa neuvoa Kirjailijaliitosta. |
Oikeusaputoimisto Vantaa Helsinki Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Hyvinkää Vantaan Oikeusaputoimisto Hyvinkää Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Seinäjoki Espoon Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Turku Oikeusaputoimisto Oulu Oikeusaputoimisto Neuvonta Oikeusapu Vantaa Oikeusapu Käyttövara Oikeusavustaja Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Lahti Oikeusaputoimisto Salo Oikeusapu Lahti Oikeusaputoimisto Rauma Oikeusaputoimisto Porvoo Oikeusaputoimisto Tampere Rauman Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Hämeenlinna Yksityinen Oikeusavustaja Oikeusaputoimisto Varkaus Ilmainen Oikeusapu Helsinki Julkinen Oikeusavustaja Espoo Oikeusaputoimisto Kuopio Oikeusaputoimisto Oulu Oikeusaputoimisto Oikeusapu Neuvonta Kajaani Oikeusaputoimisto Varkauden Oikeusaputoimisto Oikeusapu- Ja Edunvalvontapiirit Oikeusaputoimisto Kuopio Oikeusapu Oulu Oikeusapu Kuopion Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Vaasa Oikeusaputoimisto Mikkeli Oikeusaputoimisto Jyväskylä Oikeusaputoimisto Lappeenranta Lappeenrannan Oikeusaputoimisto Vantaa Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Lohja Oikeusaputoimisto Kemi Mihin Oikeusapua Saa Oikeusaputoimisto Kajaani Asianajaja Ylivieska Ilmainen Oikeusapu Oikeusaputoimistot Lakimies Ylivieska Rikosasiat Salo Oikeusapu Kuopio Oikeusaputoimisto Joensuu Oulun Oikeusaputoimisto Oikeusapu Espoo Oikeusapu Jyväskylä Julkinen Oikeusapu Turun Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Pori Oikeusapu Tampere Asianajaja Kajaani Oikeusaputoimisto Iisalmi Oikeusapu Vaasa Oikeusaputoimisto Savonlinna Lakimies Kemi Lakimies Kajaani Lohjan Oikeusaputoimisto Oikeusapu Joensuu Oikeusapu Turku Asianajaja Kemi Varsinais- Suomen Oikeusaputoimisto Valtion Oikeusaputoimisto Yleinen Oikeusavustaja Pirkanmaan Oikeusaputoimisto Velkajärjestely Salo Elatusapu Espoo Yleinen Oikeusaputoimisto Helsinki Vaasan Oikeusaputoimisto Ilmainen Oikeusapu Neuvonta Yleinen Oikeusapu Julkinen Oikeusapu Vaasa Tampere Oikeusaputoimisto Ilmainen Oikeusavustaja Vaasan Oikeusapu Yleinen Oikeusaputoimisto Kokemuksia Oikeusaputoimistosta Oikeusapu Lappeenranta Helsingin Edunvalvontatoimisto Mikkeli Oikeusaputoimisto Oikeusaputoimisto Ylivieska Ilmainen Oikeusapu Tampere Itä Uudenmaan Oikeusaputoimisto Porvoon Oikeusaputoimisto Oikeusapu- Ja Edunvalvontatoimisto Vaasa Vaasan Oikeusapu- Ja Edunvalvontatoimisto
Oikeusaputoimisto Vantaa
Tuusulan Kunta Edunvalvonta
Tuusulan Kunta Edunvalvonta
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtajalla ei olisi ohjausvaltaa oikeusavustajaan yksittäisen toimeksiannon hoidossa. Johtaja ei hoitaisi itse toimeksiantoja eikä olisi enää jonkin piirin oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja. Julkinen oikeusavustaja päättää itsenäisesti ja riippumattomasti niistä toimenpiteistä, joihin hän toimeksiannon hoidossa ryhtyy. Tästä syystä oikeusapu- ja edunvalvontapiirin johtaja ei tekisi piirin oikeusaputoimistoja toisiinsa nähden esteellisiksi.
Valtion oikeusaputoimistoja on vuoden 2015 alusta lukien 27. Niillä on yhteensä 165 toimipaikkaa, joista vajaassa puolessa on henkilökuntaa jatkuvasti paikalla. Oikeusaputoimistot on jaettu kuuteen oikeusapupiirin, joiden alueella oikeusavun saatavuudesta vastaavat oikeusaputoimenjohtajat.
Oikeusapuviranomaisessa työskentelee kahdeksan henkilöä. Oikeusapuviranomaista hallinnoidaan yhdessä Sundsvallin käräjäoikeuden ja huoneenvuokralautakunnan kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomaisilla on yhteinen vastaanotto. Sundsvallin käräjäoikeuden laamanni on samalla oikeusapuviranomaisen päällikkö.
Itä Uudenmaan Edunvalvontatoimisto —
Tuusulan Kunta Edunvalvonta
Itä Uudenmaan Edunvalvontatoimisto
Oikeusaputoimisto Rovaniemi
Lakimies Ylivieska
Oikeusaputoimisto Suonenjoki
Porvoon Oikeusaputoimisto
Oikeusaputoimisto Nilsiä
Oikeusaputoimen johtajan vastuisiin sisältyy sellaisia tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttäisi työvälineitä ohjata oikeusaputoimistoja ja tarvittaessa puuttua niiden toimintaan. Nykytilanteessa nämä välineet puuttuvat. Kysymys on sekä työnjohdollisista että toimistojen johtamis- ja toimintatapaan, toiminnalliseen tuloksellisuuteen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä asioista. Oikeusaputoimen johtajan asema perustuu keskusteluun, sopimiseen ja sovitteluun ilman oikeusapua koskevan lainsäädännön tukea ja tehokkaita työvälineitä ongelmatilanteissa. Oikeusaputoimen johtajan asemaa ja toimivaltuuksia tulisi nykyisestä selventää. Epäkohtana on myös pidetty, että piirin oikeusaputoimen johtaja on samalla jonkin piirin toimiston johtava julkinen oikeusavustaja. Tämä voi antaa vaikutelman siitä, että johtajan toimisto on erityisasemassa piirin muihin toimistoihin verrattuna esimerkiksi resursseja jaettaessa. Toisaalta johtajan oman toimiston henkilökunta saattaa kokea, että johtava on paljon poissa toimistosta tehtävänsä vuoksi.
Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 §:n mukaan oikeusaputoimistot sijaitsevat oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan muodostettavissa oikeusapupiireissä. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Saman säännöksen mukaan oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: oikeusaputoimistot, eduskunnan oikeusasiamies, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Lakimiesliitto, Auktorisoidut lakimiehet ry, Julkiset Oikeusavustajat ry, Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry, JUKO ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry. Lisäksi lausunto pyydettiin eräiltä maistraateilta ja käräjäoikeuksilta.
Oikeusaputoimisto Rovaniemi
Valtion 27 oikeusaputoimistolla on toimipaikkoja yhteensä 165. Toimipaikkaverkostoa voidaan pitää toimivana. Työn luonteen vuoksi verkoston pitää olla tiheä ja toimipaikkojen lähellä asiakasta.
Ruotsissa oikeusaputoiminnassa on kaksi keskusviranomaista, tuomioistuinvirasto (domstolsverket) ja oikeusapuviranomainen (rättshjälpsmyndigheten).
Vuoden 2009 alusta lukien oikeusaputoimistojen tehtäväksi tuli oikeusavun tarjoamisen lisäksi yleisen edunvalvonnan palvelujen järjestäminen. Tavoitteena uudistuksessa oli, että laadukkaat palvelut tulevat yhdenvertaisesti kaikkien asukkaiden saataville koko maassa. Oikeusaputoimistoissa edunvalvontatehtävästä huolehtivat yleiset edunvalvojat ja heitä avustava henkilökunta. Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Yleensä edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvojan on kuitenkin huolehdittava myös siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.
Oikeusaputoimisto Rovaniemi
Lakimies Ylivieska
Lakimies Ylivieska
Oikeusministeriön hallinnonalan taloudellinen tilanne tiukkenee nykyisen kehyskauden loppupuolella merkittävästi kaikkien sektoreiden kohdalla. Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä oikeudenhoidon uudistamisohjelma, jonka toimenpitein pyritään osaltaan sopeutumaan vaikeaan taloustilanteeseen. Tämä uudistus on osa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa.
Oikeusministeriön oikeusturvaohjelmaa valmistelevan neuvottelukunnan mietinnössä (Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025, Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013,) todetaan, että oikeudenhoidon uudistamisen lyhyen aikavälin tavoitteena julkisen oikeusavun osalta on valtion oikeusaputoimistojen organisaatiorakenteen kokonaisuudistuksen tarpeen selvittäminen. Pitkällä aikavälillä tulee selvittää, mitä vaikutuksia yhden oikeusapuviraston perustamisella olisi. Lyhyen aikavälin uudistukset tulisi toteuttaa meneillään olevan eduskuntakauden aikana ja pitkän aikavälin uudistukset viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Myös valtion talouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota oikeusaputoimistojen rakenteen kehittämiseen.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeusaputoimisto-organisaatiota. Tavoitteena on lisäksi hallintotehtäviä keskittämällä keventää hallintoa ja samalla vapauttaa voimavaroja hallinnollisista tehtävistä asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Piirejä johtaisivat päätoimiset johtajat ja toimistot voisivat keskittyä substanssitehtäviin. Piirien johtajien asema ja toimivalta olisivat nykyistä selkeämmät. Piirin johtaja jakaisi resurssit toimipaikkojen kesken, jolloin työn organisointi olisi joustavampaa ja muutostilanteisiin reagointi helpompaa ja nopeampaa kuin nykyisessä organisaatiorakenteessa. Käytännöt palvelujen tarjonnassa yhdenmukaistuisivat, koska työskentelyn järjestämisestä sovittaisiin piiritasolla. Työskentely toimistoissa olisi mahdollista järjestää tehokkaammalla tavalla.
Oikeusaputoimisto Suonenjoki
Oikeusministeriön asettaman valtion oikeusaputoimistojen rakennetyöryhmän mietinnöstä Valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus (25/2014) järjestettiin laaja lausuntokierros. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 85 eri taholta. Lausunnot pyydettiin oikeusaputoimistoilta, laillisuusvalvojilta, korkeimmilta oikeuksilta, hovi- ja hallinto-oikeuksilta, käräjäoikeuksilta, Suomen Asianajajaliitolta, Suomen Lakimiesliitolta, Auktorisoidut lakimiehet ry:ltä, valtakunnansyyttäjänvirastolta, valtakunnanvoudinvirastolta, Poliisihallitukselta, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköltä, Julkiset oikeusavustajat ry:ltä, Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:ltä, Suomen tuomariliitto ry:ltä, JUKO ry:ltä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:ltä. Lausuntoja saapui 56 kappaletta.
Yleisenä lähtökohtana Tanskassa on oikeusavun antaminen heikossa taloudellisessa tilanteessa olevalle luonnolliselle henkilölle. Oikeusapua voi saada myös ulkomaille, mikäli kohdemaa on sitoutunut Strasbourgin sopimukseen (Strasbourgissa 27.1.1977 allekirjoitettu maksutonta oikeudenkäyntiä tarkoittavien hakemusten toimittamista koskeva sopimus). Edelleen myös valitusten tekemiseksi kansainväliseen muutoksenhakuelimeen, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, voi saada oikeusapua. Oikeusavun saamisen edellytyksenä on jälkimmäisessä tapauksessa se, että valituselin on pyytänyt Tanskan valtiolta lausumaa valituksen johdosta. Oikeusapua voi kuitenkin saada myös silloin, jos ratkaistavalla asialla on yleisempää merkitystä tai ratkaisu vaikuttaisi merkittävästi hakijan sosiaaliseen tai ammatilliseen asemaan. Päätöksen oikeusavun saamisesta edellä mainituissa tilanteissa tekee oikeusministeriön alainen siviiliasioiden osasto (Civilstyrelsen).
Ahvenanmaan itsehallintolain 36 §:n mukaan maakunta on ruotsinkielinen. Maakunnassa valtion ja maakunnan viranomaisten sekä kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Lain 38 §:n mukaan maakunnan viranomaisten ja maakunnassa toimivien valtion viranomaisten välillä vaihdettavat kirjoitukset ja muut asiakirjat on laadittava ruotsin kielellä. Sama koskee kirjoitusten ja asiakirjojen vaihtoa yhtäältä mainittujen viranomaisten ja Ahvenanmaan valtuuskunnan sekä toisaalta valtioneuvoston, keskushallinnon viranomaisten sekä valtion viranomaisten välillä, joiden toimialueeseen maakunta tai sen osa kuuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeusapu- ja edunvalvontapiirin, jonka alueella Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto sijaitsee, tulee kaikessa yhteydenpidossaan toimiston kanssa käyttää ruotsin kieltä.
Oikeusaputoimisto Suonenjoki
Porvoon Oikeusaputoimisto
Porvoon Oikeusaputoimisto
Virastojen tehtävänä on hallinnollisia tehtäviä, joiden keskittämisellä on saatavissa tuottavuushyötyä. Keskittäminen edellyttää kuitenkin suurempaa toimistokokoa. Esimerkkinä keskittämisestä oikeusministeriön hallinnonalalla otetaan 1.10.2016 käyttöön valtion yhteiset talous- ja henkilöstöprosessit ja niitä tukeva tietojärjestelmä Kieku. Kieku-hankkeessa lähtökohtana on ollut, että talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään noin 200 henkilön kirjanpitoyksikköihin. Tästä näkökulmasta oikeusaputoimistojen tulisi olla henkilömäärältään huomattavasti nykyistä suurempia.
Tanskassa annetaan oikeusapua myös erilaisten maksuttomien neuvontapalvelujen muodossa. Suurimmissa kaupungeissa on esimerkiksi yksityisiä oikeusaputoimistoja. Ne antavat oikeudellista neuvontaa heikossa taloudellisessa asemassa oleville henkilöille, jotka saapuvat paikan päälle henkilökohtaisesti.
Esitys parantaisi kansalaisille tarjottavien palveluiden laatua. Piirin ollessa vastuussa resurssien jaosta tarpeisiin olisi mahdollista reagoida nopeasti ja joustavasti. Käytännöt palvelujen tarjonnassa yhdenmukaistuisivat, koska työskentelyn järjestämisestä sovittaisiin piiritasolla. Oikeusaputoimistojen väliset erot jonotusajoissa tasaantuisivat.
Oikeusaputoimisto Vantaa
Oikeusaputoimisto Nilsiä
Tanskassa edunvalvonnasta säädetään holhouksesta annetussa laissa (Værgemålsloven, no 1015, 20/08/2007). Edunvalvontaan voidaan määrätä aikuinen henkilö, joka ei pysty huolehtimaan asioistaan mielenterveydellisten ongelmien (ml dementia), kehitysvamman tai muun vastaavan terveydellisen syyn johdosta. Edunvalvontaa koskeva päätös ei tee henkilöstä kuitenkaan oikeustoimikelvotonta. Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen edellyttää erillistä päätöstä.
Oikeusaputoimistojen tulosohjausmenettely toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa oikeusministeriö käy oikeusaputoimen johtajien kanssa piirien tulosneuvottelut ja oikeusaputoimen johtajan oman toimiston tulosneuvottelut. Tulosneuvotteluissa keskustellaan seuraavan vuoden tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevista tulostavoitteista toimistokohtaisesti. Tulosneuvotteluissa neuvotellaan ja myönnetään oikeusapupiirikohtaiset määrärahat. Oikeusaputoimen johtaja tekee selvityksen piirinsä oikeusaputoimistojen työtilanteesta ja toiminnasta sekä tarpeista. Tulosneuvotteluissa sovitaan myös seuraavan vuoden henkilöstöresurssien määrästä ja oikeusaputoimen johtajan liikkumavarasta henkilöstön palkkaamisessa. Tulosneuvotteluista laaditaan tulostavoiteasiakirja, jonka oikeusministeriön edustaja ja oikeusapupiirin johtaja allekirjoittavat. Tulostavoiteasiakirja on viraston ja ministeriön välinen sopimus alkavan vuoden toiminnallisista tavoitteista myönnettävien määrärahojen puitteissa.
Julkinen oikeusapu on vuoden 2007 jälkeen ollut useiden rakenteellisten muutosten kohteena. Useita oikeusaputoimistoja on yhdistetty hallinnollisesti. Yhdistämiset on toteutettu vähitellen muutama toimisto kerrallaan ja ottaen huomioon muun muassa henkilökunnan eläköityminen. Toimistoja yhdistämällä on pyritty keventämään hallintoa. Koska oikeusaputoimistot ovat olleet kooltaan hyvin pieniä, yhdistämisten avulla on pyritty vähentämään niiden haavoittuvuutta ja lisäämään työtehtävien järjestelymahdollisuuksia. Toimistojen toimipaikkaluku on kuitenkin säilynyt lähtökohtaisesti ennallaan. |
”Tänne on lyhyen ajan sisällä muuttanut kolme lapsiperhettä. Muutenkin kysyntää vaikuttaa olevan, meillä tuntuu paluumuutto olevan suositumpaa kuin monella muulla lähialueella.”
Isokääntä tietää, mistä puhuu. Hän on nähnyt entisen kaivospitäjän nousu- ja laskusuhdanteet.
1950-luvun alussa perustettu kaivos veti väkeä puoleensa magneetin tavoin. Myös Isokääntä saapui Vihantiin ulkopuolisena.
Hän muutti puolisonsa mukana uudelle paikkakunnalle Ylivieskasta. Isokäännän sidos Outokummun omistamaan kaivokseen oli puolison työpaikka.
Lampinsaaressa toimii edelleenkin koulu, jossa oppia pänttää noin sata oppilasta.
Ilman sidosta kaivokseen ei Lampinsaareen ollut asiaa, sillä vain kaivostyöläiset saivat paikan kylältä.
”Jos jäit eläkkeelle tai tulit työkyvyttömäksi, sinut potkaistiin pois Lampinsaaresta. Asunnoissa oltiin vuokralla. Myöhemmin kaivoksen päätyttyä lunastimme yhtiöltä kodin itsellemme.”
Mutta niin kauan kuin työkykyä riitti, kaivosyhtiö piti omistaan hyvää huolta.
”Voisi sanoa, että meidät hemmoteltiin lähes pilalle. Kaivosyhtiö teki kaikkensa, että täällä viihdytään. Mistään ei ollut puutetta, kaikki järjestettiin yhtiön puolesta.”
Ja siinä kaivosyhtiö onnistuikin. Lampinsaaren kyläyhteisöstä tuli tiivis piiri, joka koki olevansa yhtä.
”Puhun aina Lampinsaaren heimosta, sillä sellainen meistä muodostui vuosien saatossa. Meitä tuli ympäri Suomea ja seassa oli ulkomaalaisiakin. Jouduimme tulemaan toimeen monien eri kulttuurien kanssa. Vihanti oli jakautunut kahtia. Oli vihantilaiset ja sitten me lampinsaarelaiset.”
Parhaimmillaan Lampinsaaressa asui yli tuhat ihmistä.
”Se on suuri lukema. Nykyisin meitä on täällä noin 300.”
Kaivos lopetti toimintansa vuonna 1992. Se jätti jälkeen valtavat luolastot Lampinsaaren maaperään, joita kaivettiin lähes 900 metrin syvyyteen asti.
Isokääntä kertoo, että kylällä odotettiin viimeiseen asti ilmoitusta toiminnan jatkumisesta.
”Olimme niin monta kertaa tottuneet siihen, että niin sanottu ratsuväki tulee ja pelastaa meidät. Nytkin odotimme sitä todella hartaasti. Mutta tällä kertaa ratsuväki ei tullutkaan meitä pelastamaan.”
Kaivosyhtiön palveluksessa kelpasi työskennellä, sillä työnantaja rakensi työntekijöille muun muassa keilahallin.
Kaivoksen lopettamisen syyksi kerrottiin malmin hinnan laskeminen, mutta Isokääntä ei selitystä purematta niele.
”Yhtään tappiollista vuotta ei kaivos tehnyt, ennen kuin lopettamispäätös julkistettiin, mutta tuo oli kaivosyhtiön selitys.”
Isokääntä kertoo Lampinsaareen saapuneen uuden ratsuväen 1990-luvun loppupuolella. Ratsuväki kantoi nimeä EU.
”Silloin saimme hankkeiden kautta meille paljon uutta. Muun muassa paviljonki rakennettiin uimalampineen. Kesän aikana meillä vierailee vajaa tuhat vierasta tutustumassa kyläämme. Ja luku on kasvussa koko ajan. Varsinkin kaivosalasta kiinnostuneet ihmiset ovat vierailleet Lampinsaaressa.”
Kyläaktiivit ovat kunnostaneet myös retkeilijöiden iloksi hyvät oltavat maauimaloineen.
Lampinsaaren katujen varsilla on asumattomia taloja. Talot ovat jääneet ilman asukkaita osin senkin takia, koska omistajat eivät katso niillä olevan suurta arvoa. Osa taloista on perittyjä sellaiselle sukupolvelle, ettei heillä ole välttämättä edes tiedossa, millainen historia perityllä talolla on.
Mutta kyllä Lampinsaaressa kauppaakin käydään. Talot ja huoneistot ovat edullisia, joita lunastavat sellaiset ihmiset, jotka haluavat elämäänsä rauhaa. Ja sitä Lampinsaarella on tarjota.
Isokääntä antaa tunnustusta kaivosyhtiölle vastuusta toiminnan loppumisenkin jälkeen. Seuranta on ollut tarkkaa ja kaikki vaikuttaa luonnon suhteen olevan kunnossa.
”Kaivosyhtiö on hoitanut lopettamisen jälkeen hienosti velvollisuutensa. Tänne on tehty paljon maisemointia ja meillä on todella hienot maisemat elinympäristössämme. Luonto on lähellä kaikkialla.”
Kaivosvuosien varrelle mahtui paljon legendaarisia tapahtumia.
Yksi ylpeyden aihe oli LTV.
Uskomatonta, mutta Kaivoskylällä oli oma televisiokanava, jonka lähetyksiä kaikki lampinsaarelaiset istahtivat katsomaan kerran viikossa.
”Kun lähetys alkoi, koko kylä hiljeni. Silloin ihmiset istuivat tiukasti kotona katsomassa ohjelmaa. Se oli hauskaa aikaa, minullakin oli oma roolini televisio-ohjelmien tekemisessä.” |
Vielä viime viikolla vanha omenapuu kuohui valkoisin kukkapaljouksin. Maanantaiaamun tuulet varistelivat terälehdet valkoiseana sateena maahan. Kuinka haikeaa!
Lähiviikkoina nähdään, tuleeko omenoita; kimalaisia kyllä on ollut.
Ensimmäistä kesän satoa korjataan. Nokkosia keräsin kuivumaan; irrottelin vain lehdet ja latvat. Varsista laitoin nokkosvettä hautumaan.
Ohuina kerroksina paperin päällä, loppukuivatuksen olen tehnyt 40-asteisessa uunissa. Rutikuivina säilyvät hyvin purkeissa. Joka aamu lusikallinen tätä kuivattua superfoodia "aamusotkuun" marjojen ym kanssa.
Ruohosipulit talvehtivat hyvin vanhassa savupiipun peltikuoressa. Kun peltikattoa uusittiin, otin piipun suojuksen lavakaulukseksi...
Saksilla leikkelin ensimmäisen sadon ruohosiopulista.
Ja silppusin pieniksi paloiksi.
.Vähän huuhtelin ja valutin lävikössä, sitten voipaperin päälle isolle tarjottimelle...
....ja pakasteeseen jäätymään. Kunhan ovat kohmettuneet, laittelen rasioihin ja hämmentelen irralliseksi rouheeksi. Myöhemmin on helppo rasiasta ravistella ruokiin tarvittava määrä. Tällä tavalla ei tarvita isoa määrää pikkuisia annospusseja, vaan voi säilöä kookkaisiin rasioihin.
Kun tuossa pihalla istuskelin ja leikkasin ruohosipulia, tulin tarkkailleeksi pihaa noin yleensä. Etualalla nokkosen varsia vesisaavissa tekeytymässä.
Puuastiassa malvaa ja zinniaa; näitä odotellaan kukkiviksi. Taempana krasseja; kahta sorttia, vähän myöhään kylvettyjä.- Ja omenapuun terälehdet ovat kuin ensilumena nurmikolla.
Vesirännin alla pesuvati odottelee sadevettä tippuvaksi. Sadevesisaavi on jo tyhjä ja kaadettu kuivumaan. Sadetta kaivataan, säätiedotuksia tutkitaan...Kuivina kesinä on pihakaivo pumpattu tyhjäksi muutamaan otteeseen. Vesijohtovettä ei mielellään kasteluun käytetä.
Huomasin myös kuinka pihakuusten kerkät ovat jo pitkiä. Jostakin luin, että kerkät voi myöskin hapattaa; hapankaalin tapaan.
Kävinpä tarkastelemassa kuusia; entäpä jos verottaisin kerkkäsatoa?!
Olisikohan tässä huomisen keräilykohde?
Lähettänyt Tälle rannalle klo 12.05 2 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: krassi, kuusenkerkkä, malva, nokkonen, ruohosipuli, zinnia
torstai 11. kesäkuuta 2020
Oi omenapuu!
Tämä talo on leveän U:n muotoinen; eteissiiven ja makkarisiiven väliin jää pieni sisäpiha. Eteläpuolella, koko päivän auringossa se on kuuma kesällä. Sen pikkupihan täyttää vanha omenapuu. Se on meille hyvin rakas, kaunis puu, ja antaa omenoita jos kesä on suotuisa.
Pitkin vuotta sitä tarkkaillaan. Varvsinkin keväällä kukkanuput ovat seurattuja ja odotettuja.
Kauniisti omenapuu kurottautuu sinitaivasta vasten. Runko on halkeillut ja korkkimainen, mutta ilmeisesti toimii.
Tukikeppejä pidetään puun alla kesät talvet. Jänisten tuhoja estämään viritettiin talveksi korkea verkkoaita. Ei ole tarpeen poistaa sitä kesäksi; eihän tämä ole mikään desing-piha tai pihakilpailuun osallistuja.
Ensiksi puhkesi kukkaan oikea reuna; iltapäivän auringon lämmittämä.
Puun valtavasta kukkarunsaudesta on vaikea saada kuvaa. Sisältä katsoen se tuntuu tulevan olohuoneen ikkunasta sisään ja keittiössä sen valkokukkaiset oksat ovat myös ikkunan edessä.
Tänään leikattiin nurmikkoa; verkkoaidan sisällä omenapuun alla oli niukasti tilaa. Oksat roikkuvat niin alhaalla, että olin kannattelemassa oksia kun leikkurin työntäjä yritti mahtua alitse. Ja piti varoa, ettei kukkia pudotella. Kimalaisia kohisi oksissa omissa töissään. Sellainen vahinko todettiin, että kimalaisen pesä oli tukitelineen juurella heinikossa. Pesää koetettiin kokoilla entiseen kuosiin; jää nähtäväksi, kelpaako se enää kimalaisrouvalle.
Sivun viimeiset kuvat otin melko tasan klo 22 ilta-auringossa, lämpötila +11,6, ja kimalaisten hyrräys kävi vielä täysillä kukissa. Eivät palele, pörriäiset! |
Digitodayn toimittaja Tuomas Karhu matkustaa junalla Siperian halki ja kirjoittaa matkastaan blogia. T�t� kirjoittaessa juna on kahden p�iv�n p��ss� Vladivostokista, ja sielt� tullaan viel� takaisinkin.
Moskova-Vladivostok on mielenkiintoista luettavaa, mutta ehk� hieman toisista syist� kuin muut matkailublogit. Tuomas ei ole nimitt�in tainnut viel� kertaakaan kuvailla junan ikkunasta avautuvia maisemia tai ylip��t��n sit�, millaista Siperiassa on. Sen sijaan ruoka- ja juomatarjoilusta sek� samassa junassa matkustavasta puolalaisesta Annasta on saatu kuulla paljonkin:
Ravintolavaunussa on pari muuta asiakasta minun ja Annan lis�ksi. Taustalla soi hiljaa ven�l�inen musiikki.
(Moskova-Vladivostok, 5.7.2005)
Blogista onkin muodostumassa kuumien kes�p�ivien internet-saippuaooppera jota on ihan pakko seurata s��nn�llisesti.
This entry was posted in Päivittää blogilistan by Sami. Bookmark the permalink.
2 thoughts on “Sleepless in Siberia”
mab on 5.07.2005 at 23:07 said:
Hehe…
Itse saman reissun tehneen� jo ehdinkin odotella koska kaveri kertoo miss� juna mahtaa menn� ja milt� ulkona n�ytt��. Ehk�p� sitten paluumatkalla. |
Denna blogg berättar om vår satsning på orientering och vardagen som unga idrottare. Här kommer vi att diskutera med- och motgångar inom vår satsning framåt. Välkomna in och kommentera gärna våra inlägg! Daniel Stenlund och Fredric Portin
måndag 15 oktober 2012
25-Manna ja AV-testit
Tjenare, viime viikonloppuna oli hienot kisat Ruotsissa. 25-mannaan lähdettiin tänä vuonna vahvalla joukkueella ja tähtäimessä oli uusi seura-ennätys. Kisa lähti hyvin käyntiin, Nina teki hyvän avauksen ja minä jatkoin samalla tavalla. Ensimmäiset massa-osuudet meni myös hyvin, mutta loppua kohden meidän sijoitus alkoi heikentyä. Fredric ankkuroi joukkueemme 9. sijaan, mikä oli ihan ok. Paimion Rasti on ollut 9. kaksi kertaa aikasemminkin, elikkä ennätys tasolla oltiin, niinkuin pitääkin olla tollaisella joukkueella. Sijaan olemme tyytyväisiä, mutta parempaan olisi ollut mahdollisuusksia jos jossitellaan vähän :)
Oma juoksu oli ihan ok, ei ollut kauden parasta kulkua, muttei tullut virheitäkään kun 30 sekuntia alussa. Loppua kohden keskittyminen ja vauhtikin paranivat ja pystyin loppulenkillä vielä ohittamaan muutaman joukkueen ja tulin vaihtoon sijalla 6.
Toissapäivänä oli virallinen AV-testi päivä. Päivä lähti käyntiin 5000 m ratatestillä aamulla ja iltapäivällä oli Alppilan maastotesti. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen, 5000 metriä meni vähän vaisusti mutta maastotesti meni ehkä paremmin kuin mitä odotin. 5000 m kesti tänä vuonna 15'49", aika oli 13 sek kovempi kuin viime vuonna. Viimeinen puristus puuttui enkä edes ollut kovin väsynyt kun tulin maaliin, mikä ei ole hyvä merkki. Maastotesti meni sitten paremmin ja aika paransi viime vuodesta 1'26", mikä on mielestäni ihan ok kehitys. Maastotestin nopein oli, ylläty yllätys, Frederic Tranchand. Hän ei ollut kuin noin 20 s nopeampi mutta teki virheet niin ei voi kuitenkaan suoraan verrata, jos hän olisi juossut puhtaasti hän olisi varmaan ollut lähemmäs 2 minuuttia nopeampi.
Nyt viikonloppuna on kauden viimeinen kisa, sen jälkeen otan vielä vähän aikaa rauhallisesti ennen kun aloitan perustreenejä tulevaisuutta varten :).
Kuva maastotestistä : http://www.angelniemenankkuri.com/ilu/kuvat/2012_av_maastotesti/slides/IMG_7974.html |
Lääketehtaassa keväällä 1976 kesätyöntekijänä aloittanut Terttu Miilumäki on kulkenut talon matkassa yli 40 vuotta. Vaikka teknologia on tuonut valmistusprosessiin tonneittain lisää volyymia, työyhteisö on edelleen tiivis – omanlainen Minorito-perhe.
Terttu muistelee, kuinka 1970-luvulla lääketehtaassa painettiin epäkeskokoneella massasta neljää hiilitablettia kerrallaan. Nykyään hän pitää silmällä, kun tabletointikone puskee vauhdilla valmiita tabletteja.
Laaduntarkkailusta ja näytteiden otosta on tullut oleellinen osa toimenkuvaa. Ennen vanhaan työ lääketehtaassa oli niin raskasta, että päivän jälkeen raavaat miehetkin olivat uuvuksissa.
Toimivat tilat
Seinäjoella Kapernaumin alueella sijaitseva tehdaskiinteistö on rakennettu vuonna 1969. Tehtaalla tehtiin suuri remontti 1980-luvulla, toimistotilat uusittiin vuonna 2011 ja tuotantotilat 2012. Nyt on julkisivu- ja kattoremontin vuoro.
– Pakkaamo oli aikoinaan yhtenäistä tilaa. Nykyään tuokin tila on jaettu huoneiksi, joissa jokaisessa on oma kone tai linja. Osastointi vähentää melua ja parantaa tuotantohygieniaa.
Neljäkerroksinen tehdasrakennus huokuu hyvää tunnelmaa. Monenlaisissa valmistusprosesseissa mukana ollut Terttu nauttii nykytyöstään Minoritossa, jossa on innostunut tekemisen meininki.
– Kun vanhenee, niin työstä tulee aina vain tärkeämpi osa elämää. Jos vain terveyttä riittää, aion jatkaa täällä vielä pitkään, hän suunnittelee. |
Lahti Ringette on perustanut rahaston, johon kerätään varoja jaettavaksi pelaajille ja heidän perheilleen tapauksissa, jolloin maksujen suoritus on vaikeutunut niin paljon, että se vaarantaa pelaajan harrastuksen jatkamisen. Käytännössä avustuksen hallintaan on avattu pankkiin erillinen tili. Tilin hallinnasta sovitaan erikseen seuran johtokunnassa.
Myöntämisen perusteet
Ringeten harrastajalle tai heidän perheilleen saattaa tulla tilanteita, joilla toimeentulo väliaikaisesti vaikeutuu. Syynä voivat esimerkiksi olla perhettä koskeva sairaus, työttömyys, muutto, perhesuhteiden muutos, perheen lisäys, sairaus, tapaturma tms. talouteen vaikuttavat syyt.
Toimeentulon vaikeutuminen voi vaikeuttaa pelaajaa selviytymään kausimaksuista tai muista harrastukseen liittyvistä velvoitteista. Tuki voi liittyä erillismaksuun, joka koskee esim. SM-turnaukseen tai finaalisarjaan osallistumisesta koituviin lisämaksuihin. Tässä tilanteessa pelaaja taihuoltaja voi lähettää tukihakemuksen seuralle. Tukihakemuksen /-käsittelyn ajankohtaa ei olerajattu.
Myöntämisen perusteena on myös pelaajan ja perheen oma aktiivinen toiminta niin joukkueen- ja seuran toiminnassa, kun talousasioiden kuntoon saattamisessakin.
Rahaston käyttö
Seuralle osoitetaan vapaamuotoinen hakemus. Seuran johtokunnan päätöksen mukaan seuran pj ja vpj tekevät keskenään päätöksen tuen myöntämisestä. Tukipäätös annetaan tiedoksi tuen anojalle ja mahdollisen rahan siirron jälkeen ao. joukkueen rahastonhoitajalle. Rahan siirtää joukkueen tilille seuran tilitoimisto. Seuran ulkopuolisille tilille tukea ei siirretä. Muille henkilöille tietoa ei jaeta. Rahaston (tilin) tiedot esiintyvät normaalisti tilinpäätöksen yhteydessä. Rahaston avustustoiminta tapahtuu hakijan kannalta täysin luottamuksellisesti.
Rahaston olemassaolosta tiedotetaan jäsenille seuran tiedotuskanavien kautta, kuten kotisivut.
Rahaston täydentäminen
Lahti Ringeten johtokunta tekee päätöksen rahaston täydennyksestä vuosittain budjetin käsittelyn yhteydessä. Johtokunnan tehtävänä on edesauttaa ulkopuolisten lahjoittajien aktivoinnista. |
asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto
Tietosuojaan liittyvät kysymykset nousivat kuukausi sitten jälleen ajankohtaisiksi EU-tuomioistuimen todettua 6.10. antamassaan päätöksessä EU-komission vuodelta 2000 peräisin olevan ns. Safe Harbour -päätöksen pätemättömäksi
Safe Harbour -päätöksen nojalla yksityishenkilöiden henkilötietoja on voinut siirtää EU-maista sellaisille yhdysvaltalaisyrityksille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan EU:n tietosuojavaatimuksia vastaaviksi katsottuja Safe Harbour -sääntöjä. EU-tuomioistuimen nyt antaman päätöksen mukaan Safe Harbour -sääntöihin sitoutuminen ei riitäkään riittävän tietosuojan tason takaamiseen, joten sen nojalla ei enää ole mahdollista siirtää henkilötietoja EU:sta Yhdysvaltoihin.
Safe Harbour -sääntöjen heikkous paljastui vuonna 2013, jolloin ns. Snowden-paljastusten myötä kävi ilmi, että useat yhdysvaltalaisyritykset luovuttavat asiakkaidensa henkilötietoja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisille sellaisessa laajuudessa, mikä ei eurooppalaisen tietosuojakäsityksen mukaan ole kohtuullista edes kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. EU-komissio julkaisi marraskuussa 2013 tiedonannon, jossa se esitteli 13 periaatetta, joiden pohjalta se käynnisti neuvottelut Safe Harbourin uudistamisesta Yhdysvaltain kanssa. Neuvotteluja on nyt käyty lähes kaksi vuotta, mutta niitä ei edelleenkään ole saatu vietyä loppuun. Eniten erimielisyyttä vaikuttaa olevan juuri siitä, miten paljon tietosuojasta on mahdollista joustaa kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Tuomioistuimen Safe Harbour -päätöksen myötä neuvottelut ovat kuitenkin saaneet uutta vauhtia, ja nyt tuloksia on luvattu viimeistään tammikuussa 2016.
Komissio julkaisi viime viikolla ohjeet siitä, miten yritykset voivat Safe Harbourin korvaavaa järjestelyä odotellessaan siirtää tietoja EU:sta Yhdysvaltoihin. EU-maiden tietosuojaviranomaiset ovat 16.10. antamassaan yhteisessä lausunnossa ilmoittaneet, että mikäli Safe Harbourin korvaavaa järjestelyä ei tammikuun loppuun mennessä saada aikaiseksi, ne alkavat tarkastella sitä, ovatko myöskään nämä nyt käytettävät tapauskohtaiset järjestelyt tuomioistuimen Safe Harbour -päätöksen nojalla täysin hyväksyttäviä. Komissiolla on siis paineita saada neuvottelutulos aikaiseksi jo pelkästään tämän tietosuojaviranomaisten asettaman aikarajan vuoksi. Toki neuvotteluissa halutaan onnistua myös siksi, että kaikki henkilötietojen siirrot kattava yleinen oikeuskehys olisi tapauskohtaisia järjestelyjä parempi ratkaisu taatessaan yhdenvertaisen kohtelun erikokoisille yrityksille ja näin varmistaessaan sujuvan sähköisen kaupankäynnin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.
Koska Safe Harbour -päätöksen pätemättömäksi toteaminen vaikuttaa niin vahvasti nimenomaan EU:n ja Yhdysvaltain väliseen kauppaan, voi sillä olla jotain vaikutusta myös EU:n ja Yhdysvaltain välistä kauppa- ja investointisopimusta koskeviin TTIP-neuvotteluihin. Safe Harbour –järjestelyn korvaaminen tuskin kuitenkaan muodostuu minkäänlaiseksi kynnyskysymykseksi TTIP-neuvotteluissa. Todennäköisemmin ongelmia syntyy siitä, mikäli Yhdysvallat ei saa ratifioitua syyskuussa allekirjoitettua EU:n ja Yhdysvaltain välistä sopimusta tietosuojasta rikollisen toiminnan ehkäisyn, tutkinnan ja oikeuskäsittelyn yhteydessä.
Tuomioistuimen Safe Harbour -päätös herättää väistämättä kysymyksen siitä, toteutuuko tietosuoja riittävässä laajuudessa myöskään niiden 11 muun kumppanin kanssa, joiden kanssa EU on sopinut Safe Harbouria vastaavasta järjestelystä (esim. Kanada, Israel). Lisäksi päätöksen on arvioitu vaikuttavan komission uskottavuuteen, sillä nyt on syntynyt sellainen kuva, että tarvittiin tuomioistuimen väliintulo ennen kuin komissio sai tietosuojan vahvistamisneuvottelut Yhdysvaltain kanssa kunnolla käyntiin. Jotkut ehkä myös suorastaan toivovat, että komissio epäonnistuisi näissä neuvotteluissa eikä Safe Harbouria korvaavaa järjestelyä syntyisi, sillä eurooppalaiset pilvipalveluyritykset oletettavasti hyötyisivät siitä, jos amerikkalaisyritysten keräämät eurooppalaisten asiakkaiden henkilötiedot olisi jatkossa prosessoitava Euroopassa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain kanssa käytävien Safe Harbourin korvaamista koskevien neuvottelujen kanssa EU:ssa käydään neuvotteluja sen oman tietosuojalainsäädännön uudistamisesta. Komissio esitti jo tammikuussa 2012 tietosuoja-asetuksesta ja tietosuojadirektiivistä koostuvaa tietosuojapakettia, mutta sitä koskevat neuvottelut lainsäätäjien välillä ovat vielä kesken. Neuvosto saavutti asiasta oman yleisnäkemyksensä kesäkuussa, minkä jälkeen käynnistettiin trilogineuvottelut parlamentin ja komission kanssa. Tuloksia neuvotteluista odotetaan vielä ennen vuoden loppua, sillä tietosuojapakettineuvottelujen loppuun vieminen on ollut yksi syyskauden EU-puheenjohtajamaa Luxemburgin eniten esillä pitämistä tavoitteista.
asianajaja - asianajotoimisto - Helsinki - Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy - lakiasiaintoimisto - lakitoimisto |
Metsä Fibren biotuotetehtaan investointi on tuonut voimakkaan positiivisen rakennemuutoksen Kemin seudulle. Samanaikaisesti Kemissä on käynnissä negatiivinen rakennemuutos Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisen johdosta.
ÄRM-agentti hanke käynnistyi syyskuun alussa ja kestää vuoden 2022 loppuun.
Aluksi haetaan poikkeaviakin ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuottavia ideoita ja uusia työmahdollisuuksien sekä osaajien houkuttelemista alueelle. Tavoitteena ÄRM-työssä on 1000 uutta työpaikkaa Kemin seudulle.
Hankkeella vahvistetaan uutta yrittäjyyttä, houkutellaan uusien yritysten tuloa Kemiin sekä autetaan olemassa olevia yrityksiä uudistumaan. Tavoitteena on saavuttaa kasvua yrityksiin, luoda uusia prosesseja ja kehittyviä, kestäviä mekanismeja sekä vahvistaa vihreää siirtymää. Hankkeen toimenpiteillä lisätään Kemin alueen houkuttelevuutta, pitovoimaa ja elinvoimaa. On tärkeää uudistaa kaupunkikuvaa ja kehittää yritysten toimintaympäristöä, ekosysteemejä.
Toimijoiden yhteistyötä vahvistamalla lisätään ja käynnistetään uutta koulutusta, luodaan uutta osaamista ja uutta palveluliiketoimintaa. On tärkeää houkutella alueelle uusia osaajia. Kohderyhminä ovat erityisesti teollisuuden rajapinnassa toimivat asiantuntija- ja palveluyritykset.
Tavoitteena on nostaa esiin myös uutta yrittäjyyttä, hakea yhdessä Invest in -toiminnalle uusia toimintatapoja ja vahvistaa yhteistyötä Kemin kaupungin elinkeinotoimen, Kemin Digipolis Oy:n ja Meri-Lapin elinkeinotoimijoiden välillä.
ÄRM-agentti Jussi Tuovinen on aloittanut hankkeessa yrityskehittämisen asiantuntijana. Hanketta rahoittaa Lapin liitto AKKE-rahoituksella. |
Tieto ilmoittautumisista ja peruutuksista siirtyy Hakosaloon tilaisuuden kortille seuraavana tasatuntina siitä, kun henkilö on ilmoittautunut tapahtumaan / peruuttanut osallistumisensa
Kun tapahtuma on ohi, kirjaa osallistuneet Eventillassa, jonka jälkeen tieto siirtyy Hakosaloon tilaisuuden kortille seuraavana tasatuntina Katso Hakosalon pikaohje
Ilmoittautuneista/peruuttaneista/osallistuneista siirtyy Hakosaloon tilaisuuden kortille vain etunimi, sukunimi ja sähköposti
Tee osallistuneiden kohdistus tilaisuuden kortilla Hakosalossa Katso ohje
Kohdistuksen yhteydessä henkilöiden kortille muodostuu aktiviteetti tilaisuuteen osallistumisesta
Lähetä halutessasi vielä palautekysely kohdistetuille henkilöille Katso ohje
EVENTILLAN OHJEET
Huomaathan, että Hakosalo ei vastaa Eventillan käytön ohjeistamisesta. Tarvittaessa sinua ohjeistaa Eventillan käyttötuki. Hakosalo auttaa sinua CRM:ään koskevissa kysymyksissä. |
Naisten Halli-SM-turnauksen pronssiottelussa tarjoiltiin Porin Karhuhallin yleisölle ja Ruudun katsojille viihdyttävää pesäpalloa. Lapuan Virkiä nosti merkittävästi tasoaan lauantaista päättäen turnausurakkansa komealla voitolla tamperelaisesta Manse PP:stä lukemin 0-2 (3-4, 0-2).
Facebook
Twitter
Avausjaksolla nähtiin runsaasti tapahtumia ja tilanteita. Virkiä otti komennon ja siirtyi toisen aloittavalla kahden juoksun karkumatkalle. Joukkueen onnistujiin lukeutuivat ykköspalkittu, yhteensä neljä juoksua lyönyt Janette Lepistö, vahvaa lukkaripeliä esittänyt Jenna Kammi-Rahnasto sekä avausjaksolla tärkeän juoksun lyönyt ja etukentällä onnistunut Eveliina Lämsä.
Manse PP sai kirivaihteensa päälle toisen tasoittavalla. Mirka Rintamäki löi näpin kakkosrajaan ja nopeakinttuinen Ida Lähde toi tasoitusjuoksun 3-3:een. Enempäänkin olisi ollut mahdollisuuksia, mutta Virkiän ulkokenttä pysyi tiiviinä. Ratkaisijan viitan otti pitelemätön Janette Lepistö, joka kotiutti Essi Kyllin.
– Toisen jakson alkuun saatiin ajotilanteita. Siinä olisi pitänyt onnistua, samoin ensimmäisellä jaksolla, kun päästiin peliin mukaan, mietti Manse PP:n pelinjohtaja Jarkko Pokela ottelun jälkeen joukkueelle tarjottua etsikkoaikaa.
– Ehjiä hetki oli ulkopelissä ja varmuutta, suorittaminen oli ihan ok:ta, mutta sitten sinne mahtui turhia virheitä, taittolinjoilla heitettiin harhoja. Lepistö löi pari kertaa juoksut meidän kannalta pahaan paikkaan, tylyjä lyöntejä, Pokela sanoi.
Kun Manse PP jätti tilaisuutensa käyttämättä, Virkiä hyödynsi omat paikkansa. Silja Syrjälä iski upeasti lyöntinsä kakkoskoppari Essi Pehrmanin eteen ja Kaisa Peräaho toi jakson voittojuoksun. Ensimmäisen jakson voittanut Virkiä pääsi vahvasti niskan päälle ja piti asemansa loppuun saakka.
– Tämä voitto on iso asia meille. Tämä oli iso työ, mikä tehtiin tähän päivään. Tänään peli-ilme ja yhtenäisyys kentällä olivat sitä luokkaa, mitä pitääkin olla, pelinjohtaja Tomi Niskanen iloitsi.
– Janette oli erittäin kuuma mailassa. Uudet pelaajat (Essi Kylli ja Eveliina Lämsä) olivat erittäin hyviä turnauksessa ja tänään varsinkin. Molemmat pääsivät pelaamaan sitä peliä, missä ovat parhaimmillaan. Sekin saattaa unohtua, että Essi on kokenut pelaaja, mutta hän ei ole pelannut edes Halli-SM-lopputurnauksessa ikinä. Nämä ovat tosi tärkeitä paikkoja tavoitella syksyäkin ajatellen ja saada kokemuksia. Myös nuorten pelaajien panos oli tänään valtavan hieno, Niskanen lisäsi.
Lapuan Virkiä uusii viimevuotisen Halli-SM-pronssinsa. Parhaillaan käynnissä olevassa loppuottelussa Pesäkarhut Porista ja Kirittäret Jyväskylästä iskevät yhteen.
Halli-SM-pronssia: Lapuan Virkiä
Anna Honkala, Jenna Kammi-Rahnasto, Emma Kiviniemi, Juulia Kuoppala, Essi Kylli, Emmi Laine, Iina Lehtinen, Janette Lepistö, Eveliina Lämsä, Henna Peltokangas, Kaisa Peräaho, Kaisaleena Rautakorpi, Silja Syrjälä, Eveliina Toppari, Veera Tyynelä, Emmi Viitala. Tomi Niskanen (pj), Jussi Jänkä (2. pj). |
888 Casino ei ole uusi kasino, vaan todella kaukana siitä. Se on nimittäin julkaistu jo vuonna 1997, eli nettikasinoiden mittapuulla aivan muinaishistorian aikana. Tuolloin nettikasinoita oli vain muutamia ja niistä…
Playmillion
Tyypillisesti kasinoarvostelua kirjoittaessa kyseinen kasino on uunituore, mutta Playmillionin kohdalla näin ole. Me täällä Parhaimmat.comissa emme keskity ainoastaan uutuuskasinoihin, vaan ylipäätään markkinoiden parhaimpiin kasinoihin. Osa näistä on vanhempia kasinoita, kuten…
Boka Casino
Lisenssi MGA/B2C/486/2018 Boka Casino kuuluu vuonna 2021 julkaistuihin kasinoihin. Sen on tuottanut Romix Ltd, joka nousi vuonna 2020 Betinia avulla huomattavasti korkeammalle tasolle kuin sen aiemmat kasinot olivat yhtiön matkaa…
Emojino
Lisenssi MGA/B2C/778/2020 Emojino on vuonna 2020 julkaistu nettikasino. Sen on julkaissut True Flip Gaming Ltd. Kyseessä ei ole järin tunnettu kasinoyhtiö, sillä nimeen on aikaisemmin törmännyt lähinnä True Flip Casinon…
Wheelz
Lisenssi MGA/B2C/599/2018 Wheelz Casino on alkuvuodesta 2021 julkaistu nettikasino. Se oli jo ennen julkaisuaan hyvinkin odotettu, sillä sen omistaa erittäin arvostettu Rootz Ltd. Rootz ei ole mikään suuren suuri kasinoalan…
Bethard
Lisenssi MGA/B2C/312/2015 Bethard on vuonna 2014 perustettu, todella suosittu kasinosivusto. Alun perin se keskittyi oikeastaan lähinnä vedonlyöntiin, mutta sittemmin se on lisännyt sivustolleen myös todella kattavan nettikasinopuolen. Nykyisin se onkin…
Caxino Casino
Lisenssi MGA/B2C/599/2018 Erikoisesti nimetty Caxino Casino julkaistiin kesällä 2020. Kyseessä on Rootz-nimisen kasinoyhtiön toinen kasino. Ensimmäinen julkaisu oli Wildz Casino vuodelta 2019. Caxino Casinolta olikin lupa odottaa melko suuria, sillä…
Wildz
Lisenssi MGA/B2C/599/2018 Wildz on kasino, jonka takaa löytyy suomalaisvoimia ja se näkyy sekä tuntuu monessa. Laatuun on siis panostettu paljon. Lue myös Pelipisteen esittely Wildz casino. Voit myös tutustua yhtiön…
Videoslots
Lisenssi MGA/CRP/258/2014 Ruotsalaisten kehittämä Videoslots on ollut pelaajien suosiossa jo pitkään. On vaikea keksiä sille perusteita, miksei Videoslots kuuluisi parhaimmat nettikasinot listallemme. Siellä se on ja sinne se kuuluu. Ainoa… |
Tallissa on 17 karsinaa, joista 1 on isompi varsomiskarsina ja 1 on pienempi ponikarsina. Kuudest karsinasta on ovi suoraan ulos tarhaan. Karsinoissa on vesiautomaatit, joissa on vedensekoittajat (juomavesi on +17 -asteista), ruokakupit ja suolakivet. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkipellettiä sekä tarvittaessa myös puupellettiä/purua/kutteria.
Tallissa on automaattinen koneellinen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä - tallissa on raikas, mutta vedoton sisäilma. Käytössä on hevosille pesupaikka, johon tulee myös lämmin vesi. Käytettävissä on viilennysletkut.
Hevosten varusteille on jokaiselle omat varustekaapit varustehuoneessa. Kuivaushuoneessa kuivuvat loimet ja pyykit. Sieltä löytyy myös pesukone.
Ihmisten varusteille on omat kaapit pukuhuoneessa, jonka yhteydessä on myös suihkutila. Sosiaalitiloissa on myös wc sekä viihtyisä toimisto/keittiö.
Tallin yhteydessä on erillinen heinävarasto ja rehuhuone hevosten rehuille. Myös lantala ja kuivikevarasto ovat saman katon alla.
Tallin ympärillä on 17 tarhaa, joissa on lankku ja sähköaidat. Tarhojen etuosassa suodatinkangas ja hiekkaa, takaosa peltoa. Tarhojen lisäksi kesäisin käytössä neljä laidunlohkoa.
Aidattu ratsastuskenttä (30 x 60 m) on salaojitetu ja valaistu.
Maneesi (24 x 47 m) on kevyesti lämpöeristetty ja hyvin valaistu. Seinillä on peilejä. Maneesin yhteydessä on 3 väliaikaiskarsinaa. Maneesissa on 50 henkilön katsomo, johon on myös erillinen sisäänkäynti.
Tallilta lähtee mukavia maastoratsastusreittejä (pelloilla, teillä, metsissä). Naapuritallilta löytyy myös hevosten uittopaikka.
Hevosharrastuspalvelut
Marianne Hyyrynen
Kojolan talli
Kuortaneentie 384
62100 Lapua
040 566 8086
info@hevosharrastuspalvelut.fi
Huom! Parhaiten tavoitat sähköpostilla ja Facebook tai WhatssApp-viestillä (hevosharrastuspalvelut).
Puhelimeen en juuri ehdi vastata (parhaiten vastaan arkipäivinä klo: 8-9 tai 16-17). Kesällä ja keskiviikkoisin voi saada kiinni mihin aikaan päivästä vain, ellen ole ratsastustuntia pitämässä tms. |
Kontiolahtelainen startup-yritys Fiuge Oy ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ovat aloittaneet täysin uudenlaisen yhteistyön ravintolaruuan joukkoistetuissa kotiinkuljetuksissa.
– Ideana on tarjota kaikkien käyttöön ketterä, edullinen ja nopea kuljetuspalvelu, joka helpottaa sekä yrittäjän että yksityishenkilön arkea. Kännykässä ja netissä toimivan sovelluksen avulla joukkoistetut kuljettajat sekä tilaajat löytävät toisensa. Aloitimme 27.1. Joensuussa yhteistyön PKO:n kanssa lämpimän ravintolaruuan kuljettamisella. Pyrimme laajentamaan palvelua tavara- ja pakettikuljetuksiin koko Pohjois-Karjalassa, Fiugen toimitusjohtaja Jukka Tarkiainen sanoo.
Fiuge on yhteisöllinen ja joukkoistettu kuljetuspalvelu, jossa kuka tahansa voi ryhtyä kuljettajaksi ja toimittaa paketteja tai lähetyksiä. Kuljettajana voi toimia täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti oman elämäntilanteen mukaan. Lähetyksiä voi toimittaa ajoneuvon lisäksi pyörällä tai kävellen. Järjestelmä muodostaa kullekin kuljettajalle sopivia pakettikokonaisuuksia, jotka on valmiiksi reititetty. Näin säästetään sekä ajokilometrejä että luontoa.
– Vastaanottajalle lähtee tekstiviesti, jossa on kaikki tiedot. Kartasta voi seurata reaaliajassa paketin liikkumista ja yhteystietojen avulla voi ottaa kuljettajaan yhteyttä, Tarkiainen sanoo.
– Kun tilaukset toimitetaan kotiovelle, yhteistyö parantaa sekä omistajiemme palvelutarjontaa että edistää tavoitettamme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kestävämmässä ja vähähiilisessä logistiikassa on tärkeää löytää ratkaisuja niin sanotulle viimeiselle kilometrille, koska nykyisin esimerkiksi kaupunkien keskustoissa liikkuu paljon puolityhjiä jakeluautoja. Sovelluksen optimoimat reitit vähentävät päästöjä ja kuljetuspalvelujen parantuminen vähentää myös yksityisautoilua, PKO:n talousjohtaja ja matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Antti Varis sanoo.
Tilausprosessi etenee ravintolan omien nettisivujen tai sosiaalisen median kautta tilauskanavaan, josta tuotteet valitaan ja kuljetus tilataan. Tällä hetkellä kotiinkuljetuksen voi tilata Hesburgerin, Amarillon ja Fafaksen annoksille. Tilauksia voi tehdä 24/7, ja kuljetusajat ovat 8.3. alkaen ma-pe 11-20, la 13-20 ja su 13-18. Amarillon kuljetusaika on sunnuntaisin klo 20 saakka. (Muok. 9.3.2021: Hesburger uutena palvelussa, laajentuneet kuljetusajat.)
2018 toimintansa aloittaneen startup-yritys Fiugen perustajat Jukka Tarkiainen ja Kari Natunen ovat Joensuun yliopiston kasvatteja, joista Natunen asuu Joensuussa. Fiuge tarjoaa palvelua sekä kuluttajille että yrityksille. Fiuge tekee lämmin ruokakuljetuksia, lämpösäädeltyjä kylmiä ruokakuljetuksia, lääkekuljetuksia sekä tavara- ja pakettikuljetuksia. Yritysasiakkaina on mm. alueosuuskauppoja, Musti ja Mirri, Asko, Sotka ja Pentik. Fiuge työllistää vakituisesti kolme henkilöä, ja kuljettajia on eri kaupungeissa yhteensä jo yli 900. Yritys toimii tällä hetkellä mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella, Porvoossa, Turussa, Joensuussa ja Porissa.
– Tavoitteenamme on ensin laajentua kaikkiin Suomen isoihin kaupunkeihin. Sen jälkeen lähdemme kansainvälisille markkinoille, ensin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin, Tarkiainen sanoo.
Start Up -rahasto Joensuu on sijoittanut Fiugeen 100 000 euroa. Rahastoa hallinnoi Business Joensuun tytäryhtiö Joensuun Startup Kehitys Oy. Rahoitusta yritys on saanut myös Gorilla Capital Ky:ltä sekä joensuulaiselta Timosen Auto Oy:ltä. Palvelukehitystä ja toiminnan käynnistämistä on rahoittanut ELY-keskus noin 750 000 eurolla.
– PKO:n perustehtävä on tarjota palveluja ja etuja omistajillemme eli tavallisille pohjoiskarjalaisille ihmisille sekä edistää maakunnan elinvoimaisuutta. On hienoa jos osuustoiminnallisena yrityksenä voimme osaltamme olla edistämässä kuljetuspalvelujen kehitystä ja omasta maakunnasta ponnistavan startup-yrityksen menestystä, PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo. |
(Huom! Kirjaston sivu sijaitsee yläkoulun sivuilla. Pääset takaisin oman koulusi tietoihin sivun ylälaidasta painamalla haluamasi koulun nimeä.)
Koulun kirjasto on avoin kaikille TYKin oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle! Kirjasto on tavallisesti opetuspäivisin avoinna yläkoulun ja lukion nuorille klo 9.45-15. Aikuislukion opiskelijoita kirjasto palvelee klo 15-18.40. Poikkeusaukioloajat löydät täältä.
Koulukirjasto sijaitsee neljännessä kerroksessa (luokka 45). Kirjaston vieressä on hiljaiseen työskentelyyn tarkoitettu lukuhuone, jossa voi lukea ja tehdä tehtäviä myös kirjaston ollessa kiinni. Neljännen kerroksen käytävällä kirjaston edustalla on pöytä ja tuoleja ryhmätyötä ja hiljaista keskustelua varten.
Kirjastossa on kauno- ja tietokirjallisuutta kaikkien oppilaidemme/opiskelijoidemme lainattavaksi ja oppikirjoja tutkintoa suorittaville opiskelijoille aikuislukion kursseja ja ylioppilaskirjoituksia varten. Osa materiaalista on kuitenkin käsikirjallisuutta, jota ei saa kotilainaan. Kaikki lainat kulkevat kirjastonhoitajan kautta ja merkitään tietokoneelle. Jos sinulla on kysyttävää kirjaston käytöstä tai meillä olevista materiaaleista, koulukirjastonhoitajat vastaavat mielellään kysymyksiisi.
Lainojen palautusta varten on palautuslaatikko. Palautuslaatikko sijaitsee 4. kerroksessa kirjaston oven vieressä käytävällä. Laatikkoon voi palauttaa kirjoja silloinkin, kun kirjasto on kiinni.
Kirjastoon voi ottaa yhteyttä ja lainan uusimisesta tai laina-ajan jatkamisesta sairastumisen takia voi ilmoittaa: |
Kysymme tämän kysymyksen - KYLLÄ! - juuri nyt. Vaikka on vasta elokuun puoliväli, kannattaa kurkistaa vaatekaappiisi tässä vaiheessa. Ehkä lomakausi on ohi, mutta meillä on aikaa tehdä syksyä edeltävä siivous.
Kysymme tämän kysymyksen - KYLLÄ! - juuri nyt. Vaikka on vasta elokuun puoliväli, kannattaa kurkistaa vaatekaappiisi tässä vaiheessa. Ehkä lomakausi on ohi, mutta meillä on aikaa tehdä syksyä edeltävä siivous. Kehotamme sinua tekemään niin! Tämän ansiosta tiedät, mitkä kengät sinulla ja perheelläsi on ja mitkä syksyn kengät kannattaa ostaa.
Uskomme tällä hetkellä, että mitä enemmän kenkiä, sitä parempi. Mutta on tärkeää, että määrä vastaa laatua. Siksi alla on vinkkejä siihen, mihin kenkiin kannattaa kiinnittää huomiota, kun on kyse seuraavasta kauniista puolalaisesta kaudesta - kultaisesta syksystä.
Syksy - märkä, viileä, pilvinen
Kesän loppu on jo sään sulatusuuni. Ne, jotka päättivät viettää elokuun lopun lomat vuorilla tai Itämerellä, tietävät sen. Sää on oikukas, se lähettää usein rankkasateita ja muuttaa vuoristopolut mutavirroiksi. Niiden välttämiseksi kannattaa varustaa itsensä hyvillä kengillä - jopa syksyllä! Tarkoitamme vaelluskengät ja rakennetut urheilujalkineet, jotka ovat hyödyllisiä jopa joulukuun alkuun saakka aktiivisten perhekävelyjen aikana. Tällaisia jalkineita löytyy verkkosivuiltamme sekä naisille, miehille että nuorimmille.
Syksy on odottamattomien sateiden aikaa, jotka myös häiritsevät kaupunkeja. Kannattaa selvittää nyt, onko galosheille tai muille vedenpitäville kengille tarjous. Niistä on hyötyä paitsi lapsille, myös naisille. Uskomme, että kuiva jalka on onnellinen jalka, etenkin vilustumisen aikana.
Mitä kenkiä ostaa?
Tämä on hyvin yksilöllinen kysymys. Mutta aloitetaan toisella - tiedätkö, mitkä syksyn kengät sinulla on vaatekaapissasi? Ei? Tästä aloitat ostoksesi. Löydä kaikki kenkäparit, joita voit löytää, tietysti omilla. Päätä, mitkä kengät sopivat seuraavalle kaudelle ja mistä sinun pitäisi erota. Mieti mitä kenkiä haluat ostaa. Tässä ehdotamme, että on hyvä ostaa kenkiä todistetulta yritykseltä, varsinkin jos haluat olla 100% varma, etteivät ne kastu.
Siirry sitten myymäläämme ja päätä, mitkä kengät tarvitset eniten luokittain. Tuleeko Wellington -saappaat? Tai ehkä vaelluskengät tai urheilukengät, koska syyskuusta lähtien aloitat erilaisilla urheilutoiminnoilla? Olipa kenkäpari mikä tahansa - kannattaa tilata se nyt, elokuussa, nauttiaksesi halvemmista hinnoista ja varmistaaksesi, että ongelmasi unelmamalli ei ole loppuunmyyty. |
Voi, kylläpä on syksy mennyt hurjaa kyytiä. Pimeyttä ja kuraa. Muutto Tottijärvelle on onnistunut hyvin ja täällä peurapeltojen keskellä elellään. Mukava paikka ja tykkään kovasti, vielä kun saisimme Kenttäkadun vanhan kodin myytyä, niin arki alkaisi ehkä leppoisammin sujumaan ja kotiutuminenkin lopullisesti onnistua.
Koirien kanssa en ole tehny "mitään". En yhtään mitään treeniin viittaavaakaan. Ihmeen hyvin Tuplakin on taas tätä hiljaiseloa sietänyt, toki lenkkeilty on. Hyvin on poikien korvien väli kunnossa :-). Ainiin, Viskikin ehti tässä välissä täyttää ... hmm... KYMMENEN vuotta! No jösses. Mihin tää aika todella menee.
Seuraava koiramainen etappi onkin sitten uusi ja ihmeellinen, kun Tuplan seuralainen Lumi on aloittanut juoksut ja astutus on ihan lähiaikoina. Sehän se jännittävää.
Talven treenisuunnitelmat ovat aivan auki. Karsinnat ei nyt tosiaankaan houkuttele yhtään. Mutta ehkä tässä jollain tasolla treenit alkaisivat kohta maistua. Itseasiassa ihan parina viime päivänä on jopa käynyt mielessä, että miltähän se treenaaminen tuntuisi... Jälkipeltoakin olisi ympärillä vaikka kuinka, mutten ole kyllä senkään asian eteen mitään tehnyt :-).
No, talvi tulee... ja vajaa kaksi kuukautta ja kauan odotettu Aasian matka odottaa!! Tällä kertaa menemmekin Thaimaan puolelle, ihan ekaa kertaa. Ja Veikka-poika lähtee mukaan. Niin..toinen koirista (ei vielä tiedä kumpi :-P) etsii vielä hoitopaikkaa kahdeksi viikoksi...
Mutta siis summa summarum, hengissä kyllä ollaan aivan tukevasti! Ja vielä täältä EHKÄ treenikentillekin marssitaan..
Ai, vielä lopuksi. Voi miten hienoa - Tuplan sisko Zip voitti tokon PM-kisoissa hopeaa! Niin hienoa! O-pennut ovat nyt jo nuoresta iästään huolimatta saavuttaneet aika määrän erilaisia arvokisamenestyksiä. Taitavia pikkuisia ja varmaan joku merkitys ohjaajillakin :-). |
HSKK:ssa agilityvalmentajina tai -koulutusohjaajina toimivat vapaaehtoiset, jotka ovat käyneet Suomen Agilityliiton agilityvalmentaja, -apuvalmentaja tai -koulutusohjaaja koulutuksia, tai ovat kilpailevia aktiiviharrastajia.
Jos sinua kiinnostaisi toimia agilityvalmentajana tai -koulutusohjaajana HSKK:ssa, niin ole yhteydessä agilityjaostoon: hskk.agility at gmail.com.
Aija ja Noppa
Aija Huhtala
Olen -84 syntynyt perheellinen paljasjalkalainen Hyvinkääläinen. Olen toiminut kerhomme agilitykoulutusohjaajana vuodesta 2007, jolloin suoritin agilitykoulutusohjaajan kurssin. Perheen tämän hetken nelijalkaiset jäsenemme ovat espanjanvesikoirat Noppa (s.2013) & Bertta (s.2018). Koiria on ollut jo nuoruudesta lähtien, edesmenneet suomenlapinkoirat Pipsa ja Leevi sekä Welsh corgi pembroke Marsa.
Olen harrastanut agilitya kaikkien koirien kanssa v. 1998 alkaen ja myös kilpaillut epäsäännöllisesti. Koulutusohjaajana toimiminen on todella kivaa ja antoisaa puuhaa, aina oppii itsekin ja on hienoa nähdä koirakoiden kehittyvän!
Katriina ja Penny
Katriina Maaranen
Kävin agilityn alkeiskurssin vuonna 2016 ihka ensimmäisen koirani, Pennyn kanssa. Alkuun harrastelimme ilman mitään tavoitteita ja edistyimme todella hitaasti. Välillä tuskastuin, kun tuntui, että en ikinä tule muistamaan tai osaamaan mitään. Pikkuhiljaa kuitenkin jotain tapahtui, ja sen myötä myös into ja motivaatio kasvoivat. Aloitimme kisaamaan vuonna 2020 ja siirryimme vielä samana vuonna 2. luokkaan. Harmillisesti korona keskeytti mukavasti alkaneen kisauramme, mutta varmasti sitä päästään vielä jatkamaan. Nyt kuusivuotiaan Pennyn kanssa on ihanaa harrastaa agilitya, koska koira nauttii siitä niin valtavasti!
Ryhdyin apuvalmentajaksi kesällä 2020 alkeiskurssille, ja koska se oli niin mukavaa, niin jatkoin samaa talvikaudella 20/21. On myös upeaa nähdä koirakoiden edistymistä: oivallukset koiralla tai ohjaajalla ovat melkein käsin kosketeltavia.
Heini ja Sisu
Heini Väliahdet
Aloitin agilityn keväällä - 18 ensimmäisen koiramme, nyt jo edesmenneen, valkoinenpaimenkoira-uroksen Pyryn kanssa. Pyryn kanssa agility jäi pelkästään harrastelija-tasolle, mutta sytytti minulla kipinän lajiin. Sitä ennen olimme harrastelleet kaikkea muuta, mm. hakua ja tokoa.
Saman vuoden syksyllä perheeseemme tuli toinen valkkari Sisu, jonka otinkin itselleni ihan harrastusmielessä. Sisu kulki hallilla mukana jo noin 12 viikkoisesta lähtien ja pääsi välillä kokeilemaankin pieniä juttuja. Agilityn aloitimme Sisun kanssa varsinaisesti keväällä -19 agility-eskarilla, ja sillä tiellä ollaan edelleen! Treenaan Sisun kanssa säännöllisesti viikottain ryhmässä ja käymme lisäksi omatoimi-treenaamassa. Ekoihin virallisiin kisoihin uskaltauduttiin loppukesästä -20 ja siitä lähtien olemme kisanneet säännöllisesti ja nousimme nyt 3/22 3-luokkaan.
Ryhdyin apuvalmentajaksi alkeiskurssille syksyllä -21 ja jatkoin siitä talven -22 jatkokurssin vetämisellä. Koulutusohjaajana toimiminen on antoisaa ja mukavaa, on upea nähdä koirakoiden onnistumisia ja seurata heidän kehittymistään. Samalla siinä oppii itsekin aina jotain uutta.
Matti ja Tarmo
Matti Tynkkynen
Aloitin agility harrastuksen vuosituhannen vaihteessa staffi Emmin kanssa. Silloin säkäluokkia oli vain kaksi - minit ja maksit. Alkuun kisasimme mineissä ja sääntömuutosten jälkeen medeissä. Vuosina 2002-2004 Emmi valittiin seuramme agilitykoiraksi.
Emmin jälkeen jatkoin medi luokassa staffi Tarmon kanssa. Tarmokin valittiin seuramme agilitykoiraksi vuosina 2008-2009. Paras saavutuksemme Tarmon kanssa oli vuoden 2009 MM-karsintojen 15. sija.
Toistaiseksi viimeisin staffi jonka kanssa kisasin oli Millie. Millie oli kisoissa yleisön hauskuttaja ja usein nopein radalla, mutta tuloslistalla hännillä.
Viiden staffin jälkeen perheessämme on nyt 2 kelpietä. Iisan kanssa kisaamme tällä hetkellä maksi 2-luoksassa. Luokkanousu on yhtä LUVAa vaille. Nuoremman Oscarin kanssa olemme vasta aloittaneet agility harrastuksen. Kummankin koiran kanssa harrastamme myös tokoa ja näyttelyissäkin tulee käytyä.
Olen myös aiemmin toiminut seurassamme agility kouluttajana ja nyt muutaman välivuoden jälkeen olen taas mukana.
Tarja ja Veera
Tarja Tikkanen
Innostuin agilitystä kesällä 2017 pentujen agilitykurssilla. Koska seuraava mahdollinen alkeiskurssi alkoi vasta vuoden päästä , niin talven ajan treenasimme ahkerasti kaikkea muuta mahdollista HSKK:n kursseilla. Kesällä 2018 pääsimme alkeiskurssille ja siitä lähtien olemme treenanneet agilitya viikottain.
Koirani Veera on 2016 syntynyt kerrynterrieri, jonka hankin täyttämään vapaa-aikaani ja se onnistui täydellisesti! Kotona asuu meidän lisäksemme vain isäntä, kaksi poikaani ovat jo muuttaneet omilleen.
Keväällä 2019 kävin agilityn apuvalmentajakoulutuksen jonka jälkeen olen toiminut yhtenä seuramme koulutusohjaajista. Ohjaajana toimiminen tuntuu tosi kivalta ja antoisalta ja on ihanaa nähdä koirakoiden edistyvän ja oppivan uutta! Toivon voivani auttaa kaikkia positiivisella ja innostavalla otteella.
Heli, Hulda ja Arco
Heli Puranen
Koiraharrastukseni alkoi 2008 ensimmäisen rottweiler narttuni Carlan kanssa. Tuolloin tuli kokeiltua kaikenlaisia lajeja sitä omaa etsiessä. Nykyään talosta löytyy lisäksi myös rwn Hulda ja rwu Arco. Tällä hetkellä koirien kanssa tulee puuhasteltua metsäjäljen, tottiksen, mondioringin ja agilityn parissa.
Ensikosketuksen agilitystä sain vuonna 2011 osallistuttuani agilityn alkeiskurssille Carlan kanssa. Laji kuitenkin jäi vielä satunnaisen harrastelun tasolle. Aloitin agilityn kuitenkin uudestaa rwn Huldan kanssa 2017 ja nyt tätä tulee tehtyä jo ihan "tosissaan".
Kesällä 2019 kävin AVA1- koulutusohjaajakurssin ja syksyllä 2019 aloitinkin koulutusohjaajana toimimisen. Olen saanut tämän myötä paljon ideoita ja motivaatiota myös omaan harrastamiseen. Hienoa on myös päästä jakamaan onnistumisen ja oivaltamisen hetket ojattavien koirakoiden kanssa.
Raisa ja Nana
Raisa Saviaho
Aloitin agilityn edesmenneen kk kettuterrierini Rekun kanssa vuonna 2005. Kilpailimme Rekun kanssa Suomessa, Singaporessa sekä Sveitsissä, jossa Rekku kisasi viimeiset eläkeläissarjan kisansa 11 vuotiaana. Suomeen palattuamme harrastin lainakoira (espanjanvesikoira) Nanan kanssa neljä vuotta. Nousimme 3. luokkaan ja edustimme seuraamme SM-kisa joukkueessa 2018. Tällä hetkellä minulla on espanjanvesikoirat Lloyd, jonka kanssa kisaamme 1-luokassa, ja pentu Nya, joka opettelee pohjataitoja harrastukseen.
Koulutusohjaajana toimimisen aloitin apuohjaajana HSKK:ssa vuonna 2007 tai 2008. Toimin koulutusohjaajana myös asuessamme Singaporessa. Olen käynyt koulutusohjaajakurssin ja suoritan AVA2-opintoja. Olen vuodesta 2015 vetänyt omaa viikko ryhmää säännöllisesti. Koulutusohjaajana toimiminen opettaa ja antaa paljon, kiitos kaikkien ihanien ja taitavien ohjaajien ja koirien :)
Miina ja Moona
Miina Hakala
Aloitin agilityn vuonna 2014 chihuahua Taavin kanssa. Taavi oli aloittavalle ohjaajalle sopivan rauhallinen harrastuskaveri, jonka kanssa oli helppoa itse opetalla erilaisia ohjauskuvioita. Taavi kisaa satunnaisesti 1-luokan hyppyradoilla, mutta tavoitteena on vain hauskanpito.
Syksyllä 2016 perheeseen liittyi kääpiöpinseri Moona, jonka kanssa agilityn pohjataitoja alettiin rakennella ihan pienestä pitäen. Tällä hetkellä kisaamme XS3-luokassa ja vuonna 2019 pääsimme myös Suomen Agilityliiton Top teamiin. Tulevaisuuden tavoitteena on arvokilpailut, mutta katsotaan mihin rahkeet riittävät.
Koulutusohjaajan uran aloitin vuonna 2017 Lakeuden Kennelkerhossa, ja olen jatkanut kouluttamista sittemmin HSKK:ssa. Kouluttajana haluan olla positiivinen ja tsempata ohjaajia kokeilemaan uutta ja siten ylittämään itseään. Kouluttaminen on tosi antoisaa, koska jokaisen koulutettavan kautta oppii itsekin aina uutta tästä lajista.
Agilityn lisäksi harrastan koirieni kanssa rally-tokoa. Taustaltani olen esteratsastaja, mutta pikkuhiljaa hevoset ovat vaihtuneet koiriin.
Laura ja Milo
Laura Partanen
Olen aloittanut agilityn nykyisen koirani kanssa 2016 kesällä. Harrastaminen sujui niin hyvin, että päätin aloittaa kisaamisen vuonna 2018. Tällä hetkellä kisailemme 2. luokassa.
Olen toiminut apuohjaajana kesällä 2018 ja 2019 ja pitänyt myös seuran jäsenille myös fysiikkatreenejä. Ohjaajana toimiminen onnistuu minulta luonnostaan, koska liikutan ihmisiä myös päivätyössäni. Agilityn AVA1 apuvalmentajaokoulutuksen suoritin keväällä 2019.
Olen kilpaillut ennen hevosharrastuksen parissa ja eläinten kanssa työskentely on aina ollut lähellä sydäntäni.
Ajankohtaista
25.9.2022Irtopaikkoja agilityvalmennuksiin maanantaisin13.11.2022Ilmoittautumiset auki kevään 2023 toko ja rally-toko valmennuksiin sekä näyttelytreeneihin12.11.2022Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut |
Kuopion Näkökeskuksella tehdään jälkikaihinpoistoja. Kyseessä on nopea toimenpide, josta palautuminen on nopeaa, silmätautien erikoislääkäri Jarkko Jaatinen kertoo.
Kuopion Näkökeskuksen palveluissa kattavat ja osaavat lääkäripalvelut yhdistyvät alan viimeisimpään teknologiaan.
Palveluihin kuuluvat perinteiset näöntutkimukset, silmänpohjan kuvantamiset ja silmän näkökenttätutkimukset. Lisäksi silmäskanneri mittaa silmistä yksilölliset biometriset mitat ja tämän tiedon avulla voidaan valmistaa juuri sopivat, markkinoiden parhaat silmälasilinssit.
– Lääkärimme ovat erittäin kokeneita ja kaikilla lääkäreillämme on kokemusta myös sairaalatyöstä. Meillä myös pääsee silmälääkärille nopeasti, usein jo samana päivänä tai ainakin parin päivän kuluessa. Erinomaista palvelua täydentää optikoiden osaaminen silmälasiasioissa, optikko-yrittäjä Vesa Tirkkonen kertoo.
Silmätautien erikoislääkäri Jarkko Jaatinen on samaa mieltä. Kun lääkäreillä on kattavasti perehtyneisyyttä erilaisiin silmäsairauksiin, voidaan lääkärikäynnillä tehdä hyvät alkututkimukset, mikä nopeuttaa mahdollisia jatkotutkimuksia.
– Meillä on osaamista esimerkiksi verkkokalvosairauksista, glaukoomasta sekä kaihikirurgiasta ja muusta silmäkirurgiasta. Hoitopaineet yliopistollisessa sairaalassa ovat tällä hetkellä kovat, joten voimme osaltamme purkaa jonoa ja nopeuttaa asiointia huolellisella ennakkotutkimuksella.
Nopeasti kaihista eroon
Kuopion Näkökeskuksella on kesästä asti tehty myös jälkikaihinpoistoja.
– Kyseessä on hyvin nopea ja yksinkertainen operaatio.
Alkuvuodesta käynnistetään myös yhteistyössä Lääkärikeskus Aavan kanssa kaihileikkaukset.
– Kaihi on kiusallinen vaiva, ja leikkaukseen jonottaminen puolikin vuotta voi olla pitkä aika. Kauttamme leikkaukseen pääsee jatkossa hyvinkin nopeasti, Jaatinen kertoo. |
Painetec verkkokaupassa myytäviin putkitulppiin on merkitty max työpaine ja max takapaine. Tarkoitukseen sopiva ja oikein valittu tulpan koko vaikuttaa työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen.
BLOGI / 4.5.2022 Kirjoittaja: Mikko Hirvonen, Painetec. Kuva: Sami Laitinen. Kuvituskuva: Niina Silvasti
Putkitulpan paineen kesto
Putkitulpassa puhutaan kahdesta ei paineesta. Toinen paine on täyttöpaine ja toinen on työpaine. Tulpan täyttöpaine on se paine, joka pumpataan tulpan sisälle. Työpaine on se paine, joka kohdistuu tulppaan, kun putkessa on nestettä. Työpaineen ymmärtämiseksi on hyvä kerrata hydraulisen paineen periaate: kun nesteen pinta nousee putkessa, paine putken pohjalla kasvaa. Kymmenen metrin vesipatsas putkessa aiheuttaa putken pohjalla 1bar paineen.
Se, miten putkitulppa jaksaa vastustaa työpaineesta aiheutuvaa rasitusta, riippuu tulpan täyttöpaineesta ja putkitulpan seinämän välisestä kitkasta.
Putkessa oleva neste alkaa tunkeutumaan putken seinämän ja putkitulpan väliin. Mitä korkeampi työpaine on, sitä pidemmälle neste tunkeutuu. Jossain vaiheessa paineen noustessa, neste etenee niin pitkälle, että kitka putken ja tulpan välillä häviää ja tulppa alkaa liikkumaan. Siinä vaiheessa tulppaus ei enää pidä. Tulppa ei siis hajoa, vaikka työpaine nousee yli rajan, mutta tulppa alkaa kuitenkin liikkumaan ja se voi aiheuttaa vahinkoja tai vaaratilanteita.
Kuinka korkean putkilinjan saa tulpattua?
Putkitulppa täytetään ilmalla. Ilma puristuu kasaan, kun tulppaa rasitetaan ulkopuolisella paineella. Tästä syystä työpaine ei ole 1:1 tulpan täyttöpaineen kanssa. Esimerkiksi 2,5bar täyttöpaineella putkitulpille luvataan 1bar takapaineen kesto. Todellisuudessa tulppa kestää työpainetta hiukan enemmän, jos putken seinämä on puhdas, mutta tämän varaan ei kannata laskea. Putkitulppia tehdään myös korkeapaineversiona, jolloin tulpan täyttöpaine voi olla jopa 10bar. 10bar täyttöpaineella tulppa kestää jo 6bar työpainetta, eli putkeen voi laittaa 60 metriä korkean vesipatsaan tulpan varaan. 60 metriä alkaa olla jo sen verran korkea, että isompienkin rakennusten putkilinjat saadaan alhaalta tukkoon. Korkeapainetulppia on saatavilla 6 ja 10 bar täyttöpaineella 70mm-700mm kokoisiin putkiin. 6bar versiossa maksimi työpaine on 3bar.
Kitkalla kiinni seinämään
Putkitulpan koko vaikuttaa tulpan kontaktipinta-alaan. Kontaktipinta-ala tarkoittaa tulpan sitä pintaa, joka koskettaa putken seinämää, tulpan ollessa täynnä. Mitä suuremman tulpan putkeen saa, sitä enemmän putken seinämään pinta-alasta on tulppaa vasten. Suurempi pinta-ala tarkoittaa suurempaa kitkaa ja se auttaa lisäämään pitoa putkessa. Pinta-ala ei kuitenkaan auta, jos työpaine kasvaa niin suureksi, että neste pääsee voitelemaan kitkan pois putken seinän ja tulpan välistä. Hyvin usein tilanne on se, että maksimipaineita ei edes tarvita, silloin suurempi tulppa on myös kätevä, kun sitä ei tarvitse pumpata lähelle maksimitäyttöpainetta, että putki saadaan tukkoon. Epäpuhtaudet putkessa voivat vaikuttaa tulpan paikallaan pysymiseen. Jos putkessa on esimerkiksi rasvaa, se kannattaa puhdistaa kunnolla ennen tulppaamista. |
Soitin maanantaina Atrialle ja kysyin Fresh-sarjaan liittyen, mikä on tuoreen määritelmä. Sain vastauks.. ia. Monta kiinnostavaa lausetta. Lue postaus Olotilasta!
En ole avannut sarjan tuotteiden tarkkoja tuoteselosteita aikaisemmissa blogauksissnai, joten tässä ”tuoresarjan” Kana Caesar-leivän tuoteseloste:
Aineosat: tomaatti- ja tummavuokaleipä (vehnäjauho, kaurahiutale, tomaatti, pellavan-,auringonkukan- ja seesaminsiemen, paprika, kasviöljy, hiiva, mallasjauho,osittain kovetettu kasvirasva, suola, vehnälese, herne, gluteeni, emulgointiaineet ( E 471, E 472e, E 481), happamuudensäätöaineet (E 170,E 270, E 341), broilerinliha 16% (broilerin filee, maltodekstriini, mausteet (mm. korianteri, kurkuma, inkivääri), arominvahvenne E 621, aromit), vesi, kaaliraaste, rypsiöljy, parmesanjuusto, etikka, sokeri, sakeuttamisaineet (E 1442 E 1450), porkkana, kukkakaali, hillosipuli, sinappi, aromit (mm. anjovis), mausteet (mm. sipuli, valkosipuli,chili, cayenne), hiivauute, happamuudensäätöaineet E 330, suola, väriaine E 171, rasvajauhe, säilöntäaineet (E 202, E 211),
Yläpuolen lista = tuore leipä. Just.
Huomasitte varmaan, että jopa natriumglutamaatti on saatu tungettua cocktailiin mukaan. Mitäköhän lähileipurini, yli 40 vuotta Helsingissä tuoretta leipää päivittäin leipova, 82-vuotias Elvi Avikainen olisi mieltä, kun kävisin kertomassa, että tuoreen leivän määritelmä on nykyään tämä? Pakko ehkä viedä Elville Fresh-sandwich ja kuvata teille klippi Olotilaan 🙂 |
Lucky Spins on tuore, viihdyttävän pelikokemuksen tarjoama pikakasino. Sivusto tarjoaa uudelle pelaajalle 100 % bonuksen 200 euroon asti sekä usein vaihtuvia kampanjoita. Monipuolinen pelivalikoima pitää sisällään tuhansia kolikkopelejä ja livekasinon. Käytössä on Curacaon lisenssi eli ei verovapaita voittoja.
Lucky Spins -kasinon taustat
Kasinon taustalla toimii yritys nimeltään White Star BV. Yritys toimii Curacaossa ja on kyseisen maan valvonnan alaisena. Saman yrityksen omistuksessa toimii yhteensä kolme nettikasinoa, Lucky Spinsin ollessa yksi niistä. Muut saman yrityksen omistamat kasinot ovat Buusti Kasino ja Casino Days. Tästä pelikasinolle on pakko antaa miinus, sillä eta-alueen ulkopuolisilla kasinoilla voitot ovat veronalaisia. Parhailla pelikasinoilla netissä on eurooppalainen pelilisenssi (Malta tai Viro).
Vuonna 2022 perustettu Lucky Spins ei ole vielä voittanut palkintoja. Tämä voinee johtua siitä, että kasino on verrattain uusi. Sivusto on kuitenkin varsin helppokäyttöinen ja toimiva, eikä estettä palkintojen voittamiseen tulevaisuudessa sen puolesta ole. Mikään sivustolla ei hyppää silmään häiritsevästi.
Koska sivusto on curacaolaisessa omistuksessa, tulee pelaajan muistaa huomioida mahdollisten voittojen verotus itse. Voittojen verovapaus on useimmille pelaajille tärkeää, joten asiaa kannattaa pohtia. Toisaalta Curacaon lisenssillä toimivat kasinot ovat yleensä varsin laadukkaita ja muut asiat voivat toisinaan saada suuremman painoarvon.
Näin pelaat – Talletus ja kotiutus
Lucky Spins on pikakasino, mikä tarkoittaa, että kirjautumista varten ei tarvitse luoda erillistä käyttäjätunnusta. Tämän johdosta pelaamaan pääsee muutamassa minuutissa. Talletukset hoituvat ruotsalaisen maksunvälittäjä Briten kautta, kotimaisia verkkopankkitunnuksia käyttämällä. Maksun tekeminen onnistuu näppärästi myös matkapuhelimen välityksellä. Minimitalletus on 20 €.
Kun haluat kotiuttaa voittosi, sinun tarvitsee vain mennä kassalle ja tehdä kotiutuspyyntö Britellä. Rahat saapuvat tilille vahvistuksen jälkeen 1–5 pankkipäivän sisällä. Maksimikotiutus on 5000 € päivässä ja minimikotiutus maltillinen 20€. Kasino voi pyytää dokumentteja henkilöllisyyden tai rahojen alkuperän vahvistamiseksi.
Vastuullinen pelaaminen
Pelaajien käytössä on vastuullisen pelaamisen osio. Osio on käännetty myös suomeksi, mutta harmittavasti se ei ole kovin laaja. Pelaamisen rajoittamiseen tarjotaan esimerkiksi time out -toiminto, jolla pelitilinsä voi sulkea väliaikaisesti. Lisäksi esitetään kysymyksiä oman pelaamisen pohtimiseen sekä linkkejä auttaviin tahoihin.
Tyypillisesti kasinot tarjoavat pelaajan käyttöön laajan valikoiman vastuullisen pelaamisen työkaluja. Lucky Spins -kasinon kohdalla maininnan saa vain jokunen työkalu, eikä näitä avata tarkasti. Positiivista on kuitenkin, että tarjolla on linkki suomenkieliselle nimettomatpelurit.fi-sivustolle. Suurin osa kasinoista tarjoaa vain ulkomaisia linkkejä.
Miten Lucky Spins palvelee pelaajiaan? Asiakaspalvelu ja UKK
Kasinon nettisivut on käännetty lähes kokonaan suomeksi. Verkkosivun alareunasta sivuston kieltä pystyy myös vaihtamaan. Käytössä on UKK-osio, mistä löytyvät vastaukset tyypillisimpiin kysymyksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi pelaamisen käytännön järjestelyt, talletukset ja nostot. Näillä pääsee hyvin alkuun ja kysymykset on jaoteltu selkeästi.
Lucky Spins -kasinon heikko kohta on varsinainen asiakaspalvelu. Asiakaspalvelu-osio ohjaa ainoastaan UKK-osioon, vaikka etusivulla mainostetaankin erillistä asiakastukea. Sekä chat että sähköpostilomake löytyvät lopulta, mutta niitä saa etsiä tarpeettoman kauan UKK-valikon uumenista. Testitilanteessa apua saa nopeasti, mutta englanniksi. Chat-ponnahdusikkuna helpottaisi asiointia.
Pelit ja peliaulan toimivuus
Pelivalikoima on laaja ja pitää sisällään kohtuullisen valikoiman suosittuja pelivalmistajia. Pelejä on sivuston mukaan tarjolla yli 4000 erilaista ja sivustoa selaamalla voi todeta tämän varmasti pitävän paikkansa. Vaihtoehtoja siis löytyy varmasti joka makuun. Perinteisiä kolikkopelejä ja kasinopelejä on eniten.
Peliaulan toimivuus (kategoriat ja ominaisuudet)
Pelityyppikategorioita on riittävästi. Sivustolta löytyy perinteiset jaot, eli esimerkiksi uudet pelit ja suositut pelit. Sen lisäksi esimerkiksi Megaways-pelit ovat erikseen, ja myös eri teemoihin on jaoteltu pelejä. Teemoista hyvänä esimerkkinä ovat Rooma ja Egypti. Pelejä löytyy etusivun jälkeen lisää klikkaamalla.
Peliaula on todella selkeä ja kuvakkeiden koko on miellyttävä. Hakutoiminto auttaa pelien selaamisessa, sillä pelejä on paljon. Tämä toiminto löytyy helposti yläreunasta ja siten voi hakea nimellä tai vaikkapa pelin valmistajan mukaan. Joidenkin kategorioiden käännöstyö suomeksi on vielä kesken.
Livekasino
Lucky Spins -kasinolta löytyy myös livekasino. Tämäkin löytyy helposti sivuston yläreunasta. Livekasinolla on tarjolla pelejä sopivasti. Pääasiassa nämä ovat tuttuja perinteisiä kasinopelejä kuten baccarat, ruletti ja blackjack. Myös livekasinon pelit on jaoteltu selkeästi eri otsikoiden alle, mikä helpottaa selailua huomattavasti.
Muut pelit
Nettikasino ei tarjoa mahdollisuutta vedonlyöntiin, ainakaan tällä hetkellä. Voihan olla, että Lucky Spins lisää tämän ominaisuuden myöhemmin, mutta on myös hyvä että sivusto keskittyy olennaiseen. Myöskään raaputusarpoja ei ole tarjolla. Perinteisiä pöytäpelejä sen sijaan löytyy, mikäli livekasino ei tunnu omalta.
Bonukset ja niiden tärkeimmät säännöt
Tällä hetkellä sivusto tarjoaa uudelle pelaajalle 100 % bonuksen 200 euroon asti. Käyttäjällä on seitsemän päivää aikaa lunastaa palkintonsa, siitä hetkestä, kun on tehnyt pelitilinsä. Kaikki kohdennetut bonukset on kuitenkin kierrätettävä 35 kertaa. Tämä käy ilmi tarkemmista bonusehdoista.
Bonuksilla pelattaessa suurin mahdollinen panos on 5 € tai 0,50 € per panoslinja. Pelit täyttävät kierrätysvaatimusta eri prosenteilla ja ajankohtaisen listan voi tarkistaa kasinon sivuilta. Esimerkiksi livekasinossa mittari täyttyy hitaasti tai ei lainkaan. Kaikkiaan bonusehdot ovat hyvin tyypilliset. Ankarin on 35x kierrätysvaatimus.
Muut edut
Lucky Spins tarjoaa pelaajille erilaisia vaihtuvia kampanjoita. Osa näistä kuten Drops&Wins on tarjolla valtaosalla kasinoista, osa on saatavilla vain tällä kasinolla. Ajankohtaiset kampanjat kannattaa aina tarkistaa kasinon sivuilta, sillä niiden kesto voi olla vain muutamia viikkoja. VIP-ohjelmaa ei ole käytössä.
Lucky Spins asiakaspalvelu
Käytössä on 24/7 palveleva live-chat sekä sähköpostilomake. Suomenkielistä palvelua ei ollut saatavilla testihetkellä edes pyydettäessä, eikä sitä myöskään luvata pelaajille. Itsepalvelumenetelmät palvelevat myös suomeksi, mikäli englanti ei taivu. Mikäli suomenkielinen palvelu on tärkeää, kannattaa kuitenkin harkita toista kasinoa.
Lucky Spins kokemuksia – Tiivis yhteenveto
Kyseessä on hyvän pelivalikoiman pikakasino, joka ei valitettavasti tarjoa mitään uniikkia. On vaikea löytää syytä, miksi pelaajan pitäisi valita juuri tämä kasino, varsinkin kun voitot eivät ole verovapaita. Mikäli kuitenkin arvostat selkeyttä ja suomenkielisyyttä, kannattaa kasinoon tutustua itse.
Pelikasinot.org
Pelikasinot.org -sivusto arvostelee pelikasinoita objektiivisesti. Kattavien ohjeidemme avulla löydät sivustomme listalta luotettavan pelikasinon netissä helposti. |
Monet suomalaiset rakastavat veikkaamista oman suosikkilajinsa puolesta. Tästä jännityksestä entistä paremman tekee juuri itselle sopivimmat veikkausbonukset. Monet nettikasinot nimittäin jakavat bonuksia myös vedonlyönnin puolelle houkutellakseen pelaajia oman sivustonsa pariin. Kaikki bonukset eivät kuitenkaan ole lunastamisen arvoisia, mutta suurin osa niistä kannattaa hyödyntää, jos vain aikeissa on lähteä lyömään vetoa kasinolla. Seuraavaksi kerromme sinulle, millaiset vedonlyöntibonukset sinun kannattaa lunastaa, ja mistä tunnistat ne kaikkein parhaat tarjoukset. Pysyttele siis mukana, jos ehdit yhtään kiinnostua.
Mitkä ovat parhaat veikkausbonukset?
Kasinot asettavat bonuksilleen usein erilaisia ehtoja. Parhaat veikkausbonukset ovat niitä, joiden ehdot ja säännöt ovat kohtuulliset. Esimerkiksi bonukselle asetettu kierrätysvaatimus on asetettu sellaiseksi, että kaikki voivat sen täyttää määräaikaan mennessä.
Jotkut kasinot saattavat jakaa jopa täysin ilmaisia bonuksia, joiden lunastamiseen ei vaadita muuta kuin kasinolle rekisteröityminen. Tällainen ilmainen vedonlyöntibonus on yksi parhaista, joita voit saada, mutta se on jokseenkin harvinainen. Kaikilla kasinoilla ei nimittäin ole varaa tarjota niitä.
Myös riskitön veto on erittäin hyvä tarjous kasinolta. Saatat saada esimerkiksi ensimmäisen vedon riskittömästi, mikä tarkoittaa sitä, että jos et voita asettamallasi vedolla, kasino palauttaa rahasi takaisin kokonaisuudessaan.
Bonusten säännöt ja ehdot
Kasinot asettavat siis bonuksilleen erilaisia sääntöjä, kuten kierrätysvaatimuksia ja aikarajoja. Kierrätysvaatimus on kasinon asettama kerroin, jonka mukaisesti bonusraha tulee kierrättää kasinolla ennen kuin omat bonuksella saadut voittorahat voi lunastaa omalle tililleen.
Aikaraja tarkoittaa taas sitä aikaa, jonka kasino antaa sinulle kierrätysvaatimuksen täyttämiseen. Usein se vaihtelee kasinoiden välillä suuresti, joten kannattaa tarkistaa se kasinokohtaisesti. Kasino voi myös asettaa maksimipanoksen vedonlyöntiin, eikä tätä panosta saa ylittää. Jos tutustut kasinon antamiin ehtoihin rauhassa, Veikkaus onnistuu usein ilman ongelmia ja säästyt ikäviltä yllätyksiltä. |
International Federation of Robotics (IFR) -järjestön syyskuun lopulla julkaisemien tietojen mukaan Kiina ohitti käytössä olevien teollisuusrobottien lukumäärällä mitaten viime vuonna Japanin, joka piti aikaisemmin ykkössijaa. Vuoden 2016 lopussa Kiinassa oli 340 000 robottia, mikä on lähes viidennes maailmassa käytössä olevien teollisuusrobottien määrästä.
Uusien teollisuusrobottien markkinana Kiina on ollut suurin jo vuodesta 2013 lähtien. Viime vuonna maassa myytiin 87 000 robottia, mikä on 30 % robottien globaalista myynnistä. Vuonna 2016 robottien myynti kasvoi Kiinassa 27 % vuodentakaisesta, kun globaalisti robottien myynti kasvoi 16 %. Kiina on suunnilleen yhtä suuri teollisuusrobottien markkina kuin Eurooppa ja Yhdysvallat yhteensä. Erittäin nopean automatisaation seurauksena elektroniikkateollisuus on noussut autoteollisuuden rinnalle eniten robotteja hankkivaksi teollisuusalaksi niin globaalisti kuin Kiinassa.
Kiinan merkitys teollisuusrobottien markkinoilla korostuu tulevaisuudessa. Ensinnäkin Kiina on vielä paljon johtavia Etelä-Koreaa, Singaporea, Saksaa ja Japania perässä robottien tehokäytössä. IFR:n mukaan Kiinan tehdasteollisuudessa robottien lukumäärä 10 000:ta työntekijää kohden on nopeasta kasvusta huolimatta edelleen vain 68, kun Koreassa vastaava luku on 631 ja Saksassa sekä Japanissa runsaat 300. Autoteollisuudessa robottien käyttö on kaikkialla huomattavasti muuta teollisuutta voimaperäisempää.
Toiseksi Kiinan merkitys kasvaa myös maan oman robottituotannon kehittymisen myötä. Kiinan elektroniikkateollisuuden vuonna 2016 ostamista roboteista noin kolmannes tuli kiinalaisilta valmistajilta. Autoteollisuudessa vastaava osuus oli vain 13 %. Kiinalaisyrityksillä on kuitenkin kunnianhimoiset tavoitteet nostaa osaamistaan ja markkinaosuuttaan, mikä näkyy ulkomaisten robottivalmistajien ostoina.
Kiina, Etelä-Korea, Japani, Yhdysvallat ja Saksa kattavat 74 % teollisuusrobottien globaalista markkinasta. IFR arvioi teollisuusrobottien globaalin vuosimyynnin kasvavan tänä vuonna ainakin 18 % ja 2018–2020 noin 15 % vuodessa. |
Kotirastas toimii Pirkanmaalla: pääasiassa Sastamalassa ja sen lähialueilla. Palveluitani ovat: REMONTIT, PUUNKAADOT, PIHATYÖT, PIHARAKENNELMAT, MÖKKITALKKARITYÖT, ym. Arviokäynnistä ei veloitusta. Palveluistani on mahdollista saada kotitalousvähennys. Neuvon tarvittaessa. Lähtökohtana toiminnassani on tuottaa asiakkailleni viihtyisä ja turvallinen asumisympäristö ja helpottaa iäkkäiden kotona asumista.
Palvelut
terassit, vajat, aidat, laiturit, grillikatokset, rappuset, autotallit
keittiöremontit, laminaatti- ja parkettiasennukset, saunaremontit, kalusteasennukset, maalaustyöt, tapetoinnit, paneloinnit
nurmikoiden leikkaukset, pensas- ja kuusiaitojen leikkaukset, puunkaadot, mökkitalkkaripalvelut, ikkunanpesut, kattojen puhdistukset, lumityöt, lumien pudotukset
Puunkaadot
Arviokäynnistä ei veloitusta. Toimialueena Pirkanmaa. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. 044 5455 915. |
Liiton kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä syyskokouksessa määritelty liiton toimintasääntöjen päivitys.
Esityslista ja vuosikertomus 2018, toimintasääntöjen esitys sekä valtakirja kokoukseen ovat lähetetty seurojen yhteyshenkilöille sähköpostitse.
Jos jollekin seuralle ei ole tullut mainittu materiaali, niin toivomme että olette yhteydessä toiminnanjohtajaan.
Tarkempi tilinpäätösmateriaali ja tilintarkastuskertomus ovat jaossa liittokokoukseen ilmoittauduttaessa aiemman käytännön mukaisesti.
Esityslista Valtakirja
Seuraneuvottelupäivien alussa käydään läpi valiokuntien puheenjohtajien puheenvuorot.
Seurojen ilmoittautumiset pyydetään 19.4.2019 mennessä toiminnanjohtajalle tarjoilujen tilauksia varten tapio.pukki(at)biathlon.fi |
VUOSIKOKOUS TULI ja meni. Luottamushenkilöiden osalta tapahtui vaihtoa sekä yhdistyksen omassa että Malmstén-säätiön johtokunnassa. Elvisvuosinani en ole koskaan kokenut, että joku paikka olisi vaihtunut sen vuoksi että ”edeltäjä olisi seuraajaa huonompi”. Kun ehdokkaita on yli vapaina olevien paikkojen lukumäärän ja päädytään äänestykseen, niin jotkut vaan keräävät ääniä enemmän.
Haluan vielä esittää kaikille viime kokouksessa paikkansa jättäneille henkilöille lämpimät kiitokset yhdistyksemme eteen tehdystä työstä. Eikä järjestöelämässä ole yksi tai kaksi kertaa, kun kerran paikkansa jättänyt henkilö saapuu uudelleen mukaan kehiin. Tässä yhteydessä toivotan myös uudet valitut henkilöt tervetulleiksi.
ELVIS SAI STRATEGIAN. Suurimman työn asian valmistelussa on tehnyt johtokuntamme jäsen Arto Tamminen, joka toimi työryhmän puheenjohtajana. Mukana ovat olleet niin ikään johtokunnasta Eero Lupari ja Jori Nummelin sekä toimiston puolesta Martti Heikkilä. Asia esiteltiinkin, tosin jo pienen kokousväsymyksen vallitessa vuosikokouksessamme ravintola Laulumiehissä.
Tekijänoikeustulon verotus on ollut pitkään esillä. Asian eteen on toimittu elvisväen parissa vuosien varrella useammankin kerran. Myös allekirjoittaneen puheenjohtajakaudella johtokuntamme on tutkinut asiaa, mielestään hyvinkin perusteellisesti. Verotyöryhmään ovat kuuluneet Kirsi Snellman, Jori Nummelin, Arto Tamminen (jälleen puheenjohtajana) sekä allekirjoittanut. Olemme tavanneet melkoisen joukon poliittisia päättäjiä, ministeritasoa myöten.
Olemme puhuneet nk. taiteilijaveromallista. Lähtökohta on, että tekijänoikeustuloa verotetaan verovelvollisen tuloveroprosentin mukaan. Mutta jos veroprosentti nousee tietyn tason yli (esim. 25 prosenttia), suoritetaan tekijänoikeustulon osalta pidätys sovitun matalamman prosentin mukaisesti. Vaikuttaa yksinkertaiselta ja oikeudenmukaiseltakin. Mutta asia ei ole mutkaton.
Suomalainen verotuskäytäntö tuntee poikkeavia ratkaisuja. Eräs alue on mm. maatalous. Meidän tuotteemme ei kuitenkaan ole viljaa, maitoa, munia tai lihaa. Elintarviketeollisuuden alkutuotantoa. Mutta tiettyyn ravintoketjuun mekin annamme tärkeän panoksemme. Hengenravintoon. Olemme mukana alkutuotannossa ja moni meistä vieläpä jalostaa tuotteensa hyvin pitkälle, suoraan kuluttajan korvaan. Jopa sieluun ja mieleen. Mielestäni päättäjillä olisi luonteva mahdollisuus tutkia tekijänoikeustulon verotusta aivan uusin silmin. Miettiä myös vaihtoehtoja. Jos tekijällä on yritys, voisiko tekijänoikeustulot sittenkin maksaa myös tuolle yritykselle. Ei tarvitse matkustaa pitkällekään Pohjanlahden taakse, kun löytyy valtio joka tarjoaa tuonkin vaihtoehdon.
***
VIIME AIKOINA Elvis ry on tehnyt yhteistyötä mm. kaupunginorkestereiden ja festivaalien kanssa. Esille on tuotu mm. puhallinmusiikkia, hengellistä musiikkia, lastenmusiikkia, teatterimusiikkia, jazzia ja kansanmusiikkia. On pidetty lauluntekijäklubia, toimittu niin kutsutun valtavirran lisäksi myös muilla alueilla. Yhdistyksemme on edelleen ja tulee olemaan säveltäjien, sovittajien ja sanoittajien asialla, kertoo englanninkielisten julkaisujen päätoimittajien omatoimisesti laatimat kuvatekstit meistä sitten mitä tahansa. |
December 13, 2021 ritvamLeave a Comment on Palautetta BMF:n syysseminaarista 2021: Keskustelu oli antoisaa ja RedCap useimmille uutta
Palautetta BMF:n syysseminaarista 2021: Keskustelu oli antoisaa ja RedCap useimmille uutta
Syysseminaarista saadun palautteen mukaan seminaarin sisältö vastasi osallistujien odotuksia erittäin hyvin (66,7 %) tai hyvin (33,3 %).
Seminaarin työhyvinvointiteemat ovat tietotyössä tuttuja, mutta ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä. Seminaarin rento keskustelevuus olikin palautteen mukaan erityisen antoisaa. Kotiin viemisiksi saatiin mm. työkaluja kognitiivisen ergonomian jäsentämiseen ja kollegojen kokemuksia palvelujen tunnettuuden edistämisestä.
Kommenttien perusteella alustus sensitiivisen tutkimusaineiston keräämiseen tarkoitetun työkalun, Red Capin, käyttöönotosta oli erinomainen ja uutuusarvoltaan omaa luokkaansa.
BMF ry:n jäsenten työnkuvaa käsittelevä osio olisi kiinnostanut monia, mutta esitys valitettavasti peruuntui. Osallistujat toivoivat, että teemaan vielä palataan. Tuleviin seminaareihin ehdotettiin teemaksi terveystieteellisen datan hallintaa: datan avaamisessa, uusissa työkaluissa ja tietosuojakysymyksissä riittää opittavaa, pohdittavaa ja tarvetta kokemusten vaihtoon |
Miehikkälä on kaakonkulman elinvoimainen ja aktiivinen maaseutukunta. Kunta pyrkii toiminnallaan tarjoamaan asukkailleen, yrittäjilleen ja matkailijoilleen ainutlaatuisen toimintaympäristön.
Miehikkälässä on panostettu viime vuosina perheisiin ja tulevaisuuteen, joista esimerkkeinä mm. uusi koulukeskus ja yläkoulu sekä Lahja lapselle -raha ja Ensiasunnon hankinta-avustukset.
Miehikkälän kunta > Hallinto > Sidonnaisuusrekisteri
Sidonnaisuusrekisteri
Kuntalain 84 §:n mukaan kunnan luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.
Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu tehtäväänsä.
Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. |
RSS-lukijoissanne ei ole vikaa. Päivitystahtini on oikeasti hidas. Siirtelen parhaillaan tiedostoja palvelimelta toiselle, joten blogahteluun tulee väistämätön tauko.
Suosittelen tauon ajaksi virkistävää taukojumppaa Steven Spielbergin Boom Blox –pelin parissa. Sain oman kappaleeni viime viikolla ja olen yhä vakuuttuneempi siitä, että se on kirkkaasti tämän hetken paras perhepeli Wiillä.
Boom Bloxin tavoitteena on rakennella virtuaalipalikoista upeita torneja, purkaa niitä pala kerrallaan tai räiskiä valtavia palikkalinnoja nurin keilapalloilla ja ties millä. Realistisen fysiikkamoottorin ansiosta palikat käyttäytyvät kuin oikeassa elämässä, mikä tekee pelaamisesta todella kiehtovaa. Myös Wii-ohjainta hyödynnetään kerrankin oikein, eli pelaaminen on hyvin luontevaa.
Minipelejä on sadoittain ja niitä voi pelata yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Aloittamiskynnys on super-matala, joten jopa pelejä karttavat tyttöystävät ja sukulaiset on tutkitusti helppo saada innostumaan Boom Bloxista. Ehdottomasti hankkimisen arvoinen tapaus siis.
Peliä näyttäisi saavan suhteellisen huokeasti ainakin Play.comista ja CDON:ista
Tags boom blox, gateway, perhepelit, steven spielberg, taukojumppa, wii
← Postirobotti palveluksessamme → Ammattitaito koetuksella
One reply on “Taukojumppaa”
Kriisisays:
May 14, 2008 at 1:14 pm
Komppaan komppaan! En odottanut siltä mitään, kun sen maanantaina sain. Kotona harrastetun yleisen GTA IV -fasismin takia pääsin kokeilemaan sitä vasta eilen. Ja jestas. Ai-van loistava, puhumattakaan jälleen siitä ulottuvuudesta, että ajattelupuuhaa on myös vieressä touhua seuraaville.
Jos Steven Spielbergillä on ihan silleen oikeesti-oikeesti mitän tekemistä pelin kanssa, niin hatunnosto, ihan oikein pelin kanteen on nimi lätkäisty. |
On ollu taas vähän hiljaista viime aikoina. En oikein tiedä, että miten on joskus tosi helppo kirjoitella ja toisinaan ei oikein synny mitään järkevää. Niin se on vähän kamerankin kanssa. Ja koko elämän ylipäätään.
Lomaakin vietin – lokakuussa, joka on mainio lomailukuukausi Välimerellä. Turisti on poistunut takaisin Saksaan ja on edullista. Lämmintäkin, jos vertaa tänne. Kävimme perheen ja anopin kanssa Kroatiassa purjehtimassa. Tai onhan se anoppikin perhettä, mitä sitä erottelemaan. Kysyi vielä minulta, että kuinka sä viitsit anopin kanssa reissata. Niin, tosiaan. Ei pidä takertua irrationaalisiin seikkoihin, kuten lasten hankinta tai kaikki anoppiin liittyvä. Maailmassa on paljon asioita, jotka eivät ole järjellä selitettävissä. Onneksi meillä merenkulkijoilla on niin hyvä perspektiivi siinä(kin) asiassa.
Lähtötilanne oli siis paperilla huono. Sullotaan työstä rasittuneet vanhemmat energiaa täynnä olevan lapsikatraan kanssa vieraaseen purjeveneeseen ja otetaan bonuksena anoppi mukaan ensimmäistä kertaa elämässään purjehtimaan. Aloitetaan päivä varmuuden vuoksi klo 02.00 neljän tunnin virkistävän unen jälkeen. Lentokenttäsählingit, viikon ruokaostokset, veneen sisääntsekkaus… Jälkimmäinen sujui kyllä miellyttävästi. Terveisiä vaan vuokraamon tytöille.
Mutta sitten. Sähläykset saatiin sählätyksi ja ruvettiin merenkulkijoiksi. Ollaan matkalla johonkin. Se edellyttää toimenpiteitä. Pitää manöveerata, navigeerata, nyppiä purjeita, hoitaa byssaa, töijätä ja olla uteliaita. Jälkimmäinen pikku- ja naisihmisten heiniä. Kaikilla on puuhaa. Porkkanana odottaa paikka, jossa ei ole ennen käyty. Johon pitää tietysti tutustua kuin paraskin löytöretkeilijä.
The Captain himself
Sama kuvio koko viikon. Mikä sää? Paljon tuulee? Koska ollaan perillä? Mitä ruokaa? Voidaanko vuokrata mopo? Onneksi osui pienet katabaattiset vuoristotuuletkin reitille. Paljon lähemmäksi luonnonvoimia ei voi jälkikasvuaan viedä, kun roiskahtaa muutama sata litraa Adrianmerta sitloodaan…
Kissoja riitti.
Lopputuloksena oli mahtava reissu. Jos satutte osaamaan purjehtia, niin menkää ja veneilkää – ja raahatkaa pahaa aavistamattomia lähisukulaisia mukaan. Taatusti ennen kokemattomia elämyksiä luvassa, niin hyvässä kuin pahassa. |
Yksi merkittävästi klapin tuotannon tehokkuuteen vaikuttava tekijä on käytetyn puun koko. Tämä blogi tekstimme tarjoaa joitakin näkökulmia siihen, miten puun halkaisijan koko vaikuttaa tuotantomäärään, tuotannon kustannuksiin sekä itse klapin laatuun.
Kun pohditaan tukin koon vaikutusta klapin tuotantoon, voi lähtökohtana pitää sitä, että halkaisijaltaan suuremmalla tukilla on yleensä mahdollista tehostaa tuotantoa, parantaa klapin laatua ja saada selvää säästöä tuotantokustannuksissa verrattuna kapeampaan tukkiin.
SUUREMMALLA TUKILLA SAAT SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ TUOTANTOKUSTANNUKSISSA
Suurempi raaka-aine tuo yleensä tuotantoon monenlaisia hyötyjä. Suuremmasta tukista on mahdollista saada samassa ajassa parempi tuotos. Tähän on useampia selittäviä tekijöitä.
Ensinnäkin raaka-aineiden kuljetuskustannukset eivät vaihtele riippuen tukin koosta. Kuljetuskustannukset metsästä aina asiakkaan kotiin tai muuhun klapin käyttökohteeseen saakka ovat siis isommalla tukilla samat. Eli raaka-ainetta kulkee samalla rahalla enemmän, mikä tuo selvää säästöä tuotantokustannuksiin.
Toiseksi isompi raaka-aine tuottaa samassa ajassa enemmän ja laadukkaampaa lopputuotetta eli klapia. Esimerkiksi pienille puille käytettävä nopeampi kone tekee 25 cm puusta 10 katkaisulla minuutista saman verran puuta kuin mitä hitaampi kone tekee 7 katkaisulla minuutissa 30 cm puusta. Jos puun halkaisijan kokoa nostaa 30 senttimetristä 40 senttimetriin, tuotanto lähes tuplaantuu.
Oheisesta taulukosta näet, kuinka puun halkaisija vaikuttaa klapien tuotannon tehokkuuteen.
Lisäksi isolla puulla tukkipöydälle täytyy lastata pienempi määrä puita. Näin ollen voit kuluttaa vähemmän aikaa täyttäen pöytää ja siirtäen uutta puuta sahaukseen. Myös tämä säästää työvoimakustannuksia selvästi.
LAADUKKAAMPAA KLAPIA SUUREMMISTA TUKEISTA
Suuremmalla raaka-aineella on siis selviä vaikutuksia tuotantomäärään ja tuotannon kustannuksiin. Lisäksi suuremmasta tukista tulee selvästi laadukkaampaa klapia. Suurempi puu on usein tiukkasyisempää ja siinä on vähemmän tuohta.
Laadukkaampi lopputuote näkyy myös suoraan tuloksessa, sillä laadukkaasta tuotteesta voit pyytää enemmän hintaa per kuutio.
Blogistamme Kuinka saada polttopuuyritys menestymään? löydät vinkkejä tuotantokustannusten laskemiseen prosesseja optimoimalla |
Salonsaari on saari Päijänteen järvessä aivan Asikkalan keskustan eli Vääksyn tuntumassa. 17 neliömetrin kokoiseen saareen pääsee mantereelta siltaa pitkin autolla Salonsaarentietä ajamalla. Salonsaari on kaunis maaseutumainen alue harvaan rakennettuine omakotitaloineen. Salosaaressa sijaitsee Salosaaren lomakylä, jonne pääsee kääntymällä saareen tullessa aika pian vasemmalle Halkoniementielle. Toinen saaren lomapaikoista on Iso-Naappilan Loma. Saarella ei ole muita kauppoja kuin yksi kioski. Asikkalan keskusta kauppoineen on kuitenkin hyvin lähellä.
Salonsaarella on paljon rantaviivaa, koska säännöllisen pyöreän muodon sijaan saari on jopa sokkeloinen lahtineen. Salonsaaren ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Vesansalon erottaa vain pari metriä leveä Yläsuun salmi. Vesansaloon pääsee autolla yhtä helposti kuin Salonsaareenkin ajamalla ensin Salonsaareen ja ottamalla pian jonkun oikealle suuntaavista teistä.
Salonsaari ei ole osa Päijänteen kansallispuistoa, joka alkaa hieman pohjoisempana Pukkilanharjun jälkeen. Salonsaaresta pääsee sinne kuitenkin vaikkapa veneellä, meloen tai vaikkapa pyöräillen.
Miten Asikkalan Salonsaareen pääsee?
Pääkaupunkiseudulta Salonsaareen pääsee ehkä helpoiten ajamalla valtatie viittä eli E75-tietä pitkin kohti Lahtea. Lahden jälkeen ajetaan eteenpäin noin 20 kilometriä, kunnes Vierumäen kohdalla ryhmitytään kohti Matkakeidasta ja suunnataan vitostien ylittävälle 313-tielle. Tätä 313-tietä ajetaan noin 20 kilometrin verran, kunnes käännytään oikealle Salonsaarentielle ennen Asikkalan keskustaan saapumista. Salonsaaren sillalle on tästä vain parin kilometrin matka. Silta on hyvin lyhyt ylitys Siltasalmen veden yli.
Vaihtoehtoisesti Asikkalaan ja Salonsaareen pääsee kääntymällä heti Lahden jälkeen tie numero 24:lle. Kääntyminen pitää tehdä Kauppakeskus Karisman kohdalla. Opastaulussa neuvotaan kääntymään Motorest Karistolle, Jämsään ja Vääksyyn. Ryhmittyminen on helppoa oikealle. Pian tulet liikenneympyrään, jossa tarvitsee valita reitti 24-tietä pitkin yli vitostien. Tästä on noin 22 km matka seuraavaan risteykseen, josta tulee kääntyä Salonsaarta kohti. Silloin tie 24:ltä käännytään oikealle ABC:n kohdalta Vehkooseen ja Loukkuharjuun. Tämän tien päässä on tie 313, jonne käännytään vasemmalle ja sen jälkeen pian oikealla on Salonsaarentien risteys. |
70 % projekteista epäonnistuu toteutuksessa ja vain 2,5 % organisaatioista onnistuu kaikissa projekteissaan. Projektit ylittävät budjetin keskimäärin 27 %:lla. Liki 80 % avainhenkilöistä sanovat, että omat henkilökohtaiset tavoitteet eivät ole linjassa tärkeimpien projektien kanssa.
Painopistealueiden valinta tarkoittaa muutoksia myös käytännön tekemiseen. Vaikeinta on usein päättää se mitä emme tulevaisuudessa enää tee. Selkeä systeemi ja kurinalainen tekeminen on ainoa tapa viedä suunnitelma käytäntöön.
Palvelumme:
• Kartoitamme projektien toteutuksen kipukohdat ja vahvuudet
• Autamme luomaan konkreettisen projekti- ja toimenpidesuunnitelman tavoitteineen ja painopistealueineen |
Informaatio Mäntsälän hiihtolatujen kunnossapidosta tulee Mäntsälän kunnan Teknisten palveluiden kautta
https://mantsala.fluentprogress.fi/outdoors
Tiedot päivittyvät karttanäkymään, kun latu on ajettu kunnan toimesta isolla latukoneella. Tiedote on lähes reaaliaikainen perustuen latukoneen GPS-paikannukseen
Latuja ajetaan vallitsevan lumitilanteen mukaan. Latujen kunto voi siis vaihdella, liikkuminen aina omalla vastuulla.
Lisätietoja:
Kartassa näkyvät huollettuna vain ne ladut, jotka on päästy ajamaan isolla latukoneella.
Vaihtelevassa kunnossa olevia latupohjia saattaa löytyä kauden aikana myös muualta, näillä reiteillä liikkuessa noudatettava erityistä varovaisuutta. |
”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa.” Heurekan talousseminaarissa kuvattiin tilannettamme Paavalin sanoilla. Karut tosiasiat on tunnustettava, mutta emme saa vaipua epätoivoon.
Teollisuudessa on menetetty kymmenen vuoden sisällä 120 000 työpaikkaa. Suomen talous on 30 miljardia euroa jäljessä verrattuna tilanteeseen, jossa talous olisi kasvanut tasaista kahden prosentin uraa vuodesta 2008. Samaan aikaan julkiset menot ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja ovat nyt tasolla jonka ennustettiin koittavan vasta vuonna 2030.
Olemme siis ahtaalla, mutta emme umpikujassa. Viime viikolla hallitus teki kovia päätöksiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Vakava sairaus tarvitsee vahvat lääkkeet, joskus jopa leikkauksia, ettei jouduta saattohoitoon.
Päätetyissä uudistuksissa tärkeimpiä ovat ne, joilla pystytään lisäämään suomalaisen työn määrää – nostamaan eläkkeelle jäämisikää, saamaan nuoret aikaisemmin töihin ja ehkäisemään työstä ja koulutuksesta syrjäytymistä. Työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, mikä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite.
Kuuden puolueen hallituksessa olemme joutuneet tekemään ratkaisuja, jotka ovat kipeitä kaikille puolueille. Pidän epäonnistuneena budjettiriihen päätöstä paaluttaa puolet kotihoidon tuen kestosta äidille ja puolet isälle, koska niin rajataan perheen valinnanvapautta. On kuitenkin tärkeää, että kotihoidon tuki säilyy entisellään sekä kestoltaan että tasoltaan. Kotihoidon tuen rinnalle hyväksytty ensi vuoden alusta voimaan tuleva joustava hoitoraha paikkaa omalta osaltaan perheiden valinnanvapautta ja helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista. |
Sirppi tarvitsee hallinnon kasvulohkokartan tunnistaessaan, millä lohkolla käyttäjä on. Jos kartta puuttuu, automaattinen lohkon tunnistus ei voi toimia eikä lohko-otsikossa näy etäisyyttä lohkolle vaan kysymysmerkki.
Jos teet ensimmäisiä peltotöitä jo ennen kuin tukien haku avautuu, sinun kannattaa vaihtaa lohkojen listausjärjestys Lähimmät ensin -> Nimijärjestys. Jos teet syysviljan lannoituksia, suodata ruudulle vain syysviljalohkot ja vain lannoitustapahtumat. Näin oikea lohko löytyy helpommin.
Mene Vipun tukihakuun heti, kun se avautuu. Sinun ei tarvitse palauttaa tukihakemusta, mutta perusta lohkot ja piirrä tarvittaessa kasvulohkot kartalle (voit muuttaa tietoja tarvittaessa kylvöjen jälkeen). Kun teet näin, voit seuraavana aamuna noutaa hallinnon tiedot Peltotuki-ohjelmaan ja tehdä uuden Sirppi-synkronoinnin. Näin Sirppi saa tämän vuoden lohkokartat ja alkaa taas tunnistaa, millä lohkolla milloinkin olet.
Kun olet saanut lohkokartat Sirppiin, vaihda Nimijärjestys takaisin Lähimmät ensin -järjestykseksi. Näin lähin lohko näkyy listan ylimpänä.
Sirpistä ilmestyy kevään aikana uusi versio, jossa on viilattu toimintaa ja parannettu mm. varastotoimintoja. Sirpin varastokirjanpito täyttää myös luomusäädökset. Muutakin uutta on tulossa …
Sirpin mobiili lohkokirjanpito on edelleen kaikille ilmainen! Jos pidät siitä, vinkkaa myös kavereillesi. Nyt on hyvä aika luoda tunnukset ja huomata itse Sirpin hyöty.
Hyvää kevättä kaikille! Toivottavasti tästä tulee hyvä vuosi.
Maatalouden uusi aikakausi. Hoida viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito alusta loppuun tehokkaasti kännykällä. Kokeile ilmaiseksi heti! |
Liitolla oli useita vieraita vuoden aikana: eduskunnan ympäristövaliokunta, europarlamentaarikko ja ministeriön ylijohtaja. Suureksi kunniaksi oli se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti vastaan kutsun tutustua ammattikalastukseen vierailulla Naantalissa.
Pelagisen kalastuksen sääntelyä jatkettiin ja asetukseen tehtiin muutoksia useasti vuoden aikana. Saaliit kasvoivat ja markkinatilanne oli hyvä, mutta vuoden lopussa oli havaittavissa merkkejä huonompaan suuntaan kääntymisestä. Eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena oli kieltää turkistalous Suomessa. Valiokunnan kuulemistilaisuudessa liitto korosti turkistalouden suurta merkitystä kalastukselle ja katsoi, että aloite olisi hylättävä.
Yhdessä Suomen sisävesikalastajat SSAK ry:n kanssa liitto toi esille sisävesikalastuksen ongelmia keskusteluissaan ministeri Jari Koskisen kanssa keväällä. Erityisesti lupa-asioiden haasteita käsiteltiin.
Ensimmäinen ulkomaalaisomisteinen kalastusyritys liittyi liittoon.
Uusi strategia
Hallitus oli laatinut ehdotuksen uudeksi toimialastrategiaksi kaudelle 2014-2020. Vuosikokouksessa Porissa hyväksyttiin nyt järjestyksessä kolmas strategia. Liiton toimialastrategiat olivat noudattaneet EU:n ohjelmakausia. Strategia sai nyt myös uuden muodon: kompakti diasarja, jossa esitettiin toiminta-ajatus, arvot, visio ja strategiset suuntaviivat sekä toimenpiteet alan kehittämiseksi. Vaikka kattavampi strategiapaperi laadittiin myös, tiivis strategia ohjasi liiton toimintaa kauden aikana.
Vuosikokouksessa 22.3.2013 Porissa hyväksyttiin keskustelun jälkeen toimialan uusi strategia. Kuva: Markku Saiha.
Koska kaupalliseen kalastukseen kohdistuva ulkoinen paine oli kasvanut, liitto pestasi Kreab Ab:n laatimaan viestintäsuunnitelman strategian täydentämiseksi. Kreabin Pekka Timonen osallistui liiton kesäkokoukseen ja kertoi suunnitelmasta ja mahdollisista toimista. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutettiin tulevina vuosina. Liitto sai työhön taloudellista tukea Sandmanin säätiöltä.
Kalastuslaki
Kalastuslain kokonaisuudistus jatkui. Ministeriö julkaisi helmikuussa ehdotuksensa ja kevättalven aikana järjestettiin kaksi kuulemistilaisuutta. Työ hallituksen lakiesityksen laatimiseksi jatkui ja lakia koskeva poliittinen keskustelu alkoi myös. Uusi, päivitetty versio esiteltiin elokuussa uusin keskusteluin. Lakiehdotus lähti lopulta lausuntokierrokselle joulukuussa.
Siikatyöryhmäkin antoi ehdotuksensa helmikuussa, ja myös siihen esitettiin useita erilaisia täydentäviä ja eriäviä mielipiteitä. RKTL laati siian tutkimusohjelman vuosille 2013-2018 ja kalastusasetusta muutettiin. Muutokset koskivat verkkojen solmuvälejä siikaa pyydettäessä.
Keskusliikkeiden ostoboikotit vaikuttivat edelleen lohen ja siian markkinoihin.
Ministeriön organisaatiomuutos
Maa- ja metsätalousministeriössä toteutettiin organisaatiomuutos vuoden alusta. Metsäosaston, kala- ja riistaosaston ja pääosa yleisen osaston asioista koottiin uudelle luonnonvaraosastolle Juha Ojalan tullessa uudeksi ylijohtajaksi.
Uusi ylijohtaja Juha Ojala tutustumassa lohenkalastukseen Kuuminaisissa 27.6.2013. Vasemmalta oikealle Ojala, Kim Jordas ja Heikki Salokangas. Kuva: Markku Saiha.
Kalastusneuvos Markku Aro eläkkeelle
Kalastusneuvos Markku Aro jäi eläkkeelle syyskuun alussa. Hän työskenteli kala-alalla 40 vuotta.
Ala kiitti Aroa ministeriössä 8.8.2013 järjestetyssä tilaisuudessa. Vasemmalta oikealle Kalakauppiasliiton Leena Jääskeläinen, Kalankasvattajaliiton Anu-Maria Sandelin, Markku Aro, Pro Kalan Katriina Partanen ja Kalateollisuusyhdistyksen Anna Vainikainen. Kuva: Kim Jordas.
Markun ura alkoi 8.8.1973 kun Rauli Badding Somerjoki ”fiilasi ja höyläsi”, Vietnamissa vielä sodittiin, ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva sai ensi-iltansa ja Kekkonen valittiin jatkokaudelle, totesi Juha Ojala läksiäistilaisuudessa. Aro sai nimityskirjansa Kekkoselta.
Olen virkamiehenä palvellut 25 hallitusta ja 17 eri maa- ja metsätalousministeriä, kertoi Aro vastauspuheessaan.
Aro osallistui EU-jäsenyysneuvotteluihin ja hän työskenteli myös pitkään Brysselissä sekä komissiossa että erityisesti Suomen Brysselin edustustossa. Hän osallistui aktiivisesti Itämeren komission (IBSFC) työhön ja johti Suomen valtuuskuntaa pitkään.
Liitto ja Aro tekivät pitkään rakentavaa yhteistyötä alan hyväksi.
Presidentin vierailu elokuussa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli liiton vieraana Naantalissa 6.8.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Kim Jordas seuraavat Olavi ja Erkki Sahlsténin ponttoonirysän kokemista. Kuva: Markku Saiha
Presidentti kiittää veneen kipparia Kalle Olkinuoraa matkasta ja päivän saalis seuraa mukana Kultarantaan. Oikealla Kim Jordas ja Olavi Sahlstén. Kuva: Markku Saiha.
Suuri joukko tiedotusvälineiden edustajia halusi haastatella presidenttiä. Kuva: Markku Saiha.
Vierailu oli hyvin onnistunut, ja vaikka puhuttiin vakavista asioista, oli ilmapiiri kesäisen rento. Kotimaisen lähikalan ja ammattikalastuksen tilanne ja kehitysnäkymät kiinnostivat tasavallan presidenttiä, kertoi Kim Jordas. Myös Itämeren tärkeys kalastuselinkeinolle ja työ Itämeren tilanteen parantamiseksi tulivat hyvin esille vierailun aikana.
Ympäristövaliokunta Söderbyssä
Syyskuussa oli eduskunnan ympäristövaliokunnan vuoro. Liitto ja Nylands Fiskarförbund järjestivät valiokunnalle päivän Söderbyssä Loviisassa.
Vierailun aikana keskusteltiin tutuista asioista, kuten kotimaisen kalan pienestä (7 %) markkinaosuudesta, hyljeongelmasta, poistokalastuksen tulevaisuudesta ja Itämeren tilasta. Valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen totesi, että jokaisella suomalaisella tuntuu olevan mielipide kalastuksesta ja se näkyy myös valiokunnan työssä. Korhonen kiitti valiokunnan saamasta mahdollisuudesta tutustua ammattikalastuksen asioihin ja kalastukseen käytännössä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että kotimaisen kalan tarjonta olisi varmistettava, ja katsoi myös, että hinnanmuodostus on vääristynyt, kalastajan osuus on liian pieni. Hän oli tyytyväinen siihen, että Suomenlahden tilanne oli parantumassa.
Valiokunnan jäsen Eeva-Maria Maijala, sihteeri Jaakko Autio ja jäsen Jari Lindström ammattikalastaja Mikael Lindholmin kanssa. Kuva: Kim Jordas.
Poistokalastus kohtaa kohtalonsa
Komissio oli hyväksynyt poistokalastuksen tuen maksamisen 30.6.2014 asti. Hallitus oli jo vuodelle 2013 varannut budjettiin rahaa ja koska toiminta sai poliittista tukea eduskunnassa, sille myönnettiin myös lisärahoitusta talousarviokäsittelyn aikana. Liitto pyysi myös ministeriötä varmistamaan, että komissiosta voidaan saada lisäaikaa ja toiminta otetaan huomioon seuraavassa toimenpideohjelmassa.
Tuen epävarmuus oli vaikuttanut toimintaan koko ajan ja vaikeuksia oli myös saaliin markkinoinnin osalta.
Vielä suurempi haaste nousi kuitenkin esiin. Jotkut toimijat näkivät toiminnan uhkaavan kalakantoja ja poistokalastusta harjoittavia kalastajia vastaan käytiin kovaa ja törkeää kampanjaa etenkin Suomenlahdella. Tilanteesta tuli ammattikalastajille kestämätön ja poistokalastus lopulta loppui suurilla alueilla.
Tutkimus ja elinkeino kohtaavat
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja liiton edustajat olivat tavanneet jo tammikuussa keskustellakseen tutkimuksen ja elinkeinon välisistä suhteista. Hallituksen kesäkokouksen yhteydessä Tampereella 30.8. järjestettiin isompi tapahtuma.
Tarkoituksena oli lisätä osapuolten välistä luottamusta. Päivän aikana käsiteltiin useita eri aihealueita: muiden muassa kiintiöityjen lajien kanta-arvioita, siikaa, joka oli ollut tapetilla, ja aina ajankohtaista lohta.
Etualalla RKTL:n Asmo Honkanen ja Vesa Ruusila kuuntelevat, kun Markku Törrönen (taustalla) luennoi.
Lohta, lohta…
Lohi leimasi myös tätä vuotta.
Suomalainen lohenkalastus pitkälläsiimalla oli kielletty 1.1.2013 eteenpäin pääaltaalla. Liitto vaati, että alukset, jotka olivat tätä kalastusta harjoittaneet, saisivat korvauksia. Korvauksia luvattiin ensin, mutta lupaukset vedettiin myöhemmin takaisin.
Lohisaaliit olivat hyviä ja ministeriö kielsi lohenkalastuksen jo 25.7. alkaen, vaikka vain 77,1 % oli silloin kalastettu. Liitto kävi vilkasta kirjeenvaihtoa ministeriön kanssa ja ministeriö avasi kalastuksen uudelleen 5.-9.8. Ennenaikainen kielto herätti suurta suuttumusta etenkin Pohjanlahden kalastajissa. Liitto vaati ministeriön menettelytavan tutkintaa ja tapasi myös ministeri Koskista, mutta vastauksia ei saatu vuoden aikana.
Keskustelu seuraavan vuoden kiintiöistä otti jälleen syksyllä tulta alleen sekä eduskunnassa että mediassa. Siitä keskusteltiin myös hallituksessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö hyökkäsi ministeri Koskista ja hänen virkamiehiään vastaan ja halusi, että kalastusasiat siirrettäisiin ympäristöministeriölle.
Eräs näyttelijä osallistui jälleen lohidebattiin ja hänestä tuli vuoden aikana yksi Suomen ammattikalastuskielteisimmistä ihmisistä professori Hannu Lehtosen rinnalla. Jostain kumman syystä maa- ja metsätalousministeriö antoi näyttelijälle enemmän tai vähemmän virallisen roolin kalastuspolitiikan luomisessa.
Lohigate: Kalastussoppa kuumenee, näin vastaa Jasper Pääkkönen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) ihmettelee näyttelijä Jasper Pääkkösen väitteitä siitä, että hänet olisi yritetty vaientaa maa- ja metsätalousministeriössä
Ilta-Sanomat 9.4.2013.
Donner ei syö Jasper Pääkkösen lohisoppaa: ”Ehkä Pääkkönen ei tiedä tätä, tai hän halua kertoa sitä”
Kansanedustaja Jörn Donner (r) on nyreissään näyttelijä Jasper Pääkkösen ja kumppaneiden lohipuheista.
Ilta-Sanomat 8.10.2013
Lohesta keskusteltiin useissa TV:n ajankohtaisohjelmissa. Muun muassa EU-parlamentaarikko Nils Torvalds, professori Hannu Lehtonen ja liiton Kim Jordas keskustelivat asiasta televisiossa Obs-ohjelmassa.
Työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia lohistrategiaehdotus, sai työnsä valmiiksi marraskuussa. Lopputuloksena oli kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia. Vuoden aikana oli järjestetty alueellisia kuulemistilaisuuksia. Liitto ei ollut ehdotukseen täysin tyytyväinen ja liiton edustaja Heikki Salokangas jätti täydentävän mielipiteen yhdessä Nylands Fiskarförbundin, Satakuntaliiton, Pohjanmaan liiton ja Kalakauppiasliiton kanssa. Myös muita eriäviä ja täydentäviä mielipiteitä jätettiin.
Liitto katsoi, että strategiassa ei otettu hallitusohjelman tavoitteita ammattikalastuksen ja kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi riittävästi huomioon. Liitto epäili myös, että eri intressiryhmien välillä olisi edelleen konflikteja uudesta strategiasta huolimatta. Näin myös tapahtui myöhemmin.
Kirjaus kalastajakohtaisisten (ei-siirrettävien) lohikiintiöiden käyttöönotosta lohiasetuksen yhteydessä oli askel parempaan suuntaan. Kirjaus huomattiin myös pelagisessa kalastuksessa. Voisiko samanlainen järjestelmä toimia myös pelagisessa kalastuksessa?
Helsingin Sanomat tutki, mitä tahoja eduskunnassa oli kuultu eri asioissa vuosina 1998–2013. Liittoa oli tuona aikana kuultu 68 kertaa. Tämä ei toki tarkoita sitä, että eduskunta olisi ottanut kuulemistilaisuuksissa saamansa tiedon huomioon. Lohi on tästä hyvä esimerkki. Kuva: lehtileike, Helsingin Sanomat 28.4.2013.
EU-parlamentaarikko Nils Torvalds oli liiton ja Nylands Fiskarförbundin vieraana 28.10.2013. Torvalds näyttää Krister Hellströmille ja Mikael Lindholmille, mitä kameralle tallentui kalastusreissun aikana. Torvalds teki ahkerasti työtä sen eteen, että hyljekorvaukset sisällytettiin meri- ja kalastusrahaston toimintaan. Kuva: Kim Jordas.
Uusi yhteinen kalastuspolitiikka
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisestä kalastuspolitiikasta hyväksyttiin viimein vuoden lopulla. Asetuksessa uutta oli alueellistaminen sekä poisheittokielto.
Vaikka yhteisen kalastuspolitiikan uudistus ei sisältänyt pakollisia määräyksiä siirrettävistä kalastusoikeuksista, liitto kehotti jälleen ministeriötä aloittamaan aluskohtaisen kiintiöjärjestelmän valmistelun.
Markkinajärjestelyasetus hyväksyttiin myös, mutta meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen lopullista hyväksymistä lykättiin seuraavaan vuoteen.
Suomen Ammattikalastajaliitto r.y.
Finlands Yrkesfiskarförbund r.f.
Yhteystiedot:
puh. 0400 720 690
@ sakl@sakl.fi
© Suomen Ammattikalastajaliitto ry. | Kaupallisille kalastajille suunnattu tiedotustoiminta on osittain maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa (kalatalouden edistäminen). |
Soile Helistén-Mikkola saa tehdä työtä, josta eniten pitää – laatu on määräävin tekijä Lippo Juniorien toiminnassa!
mennessä anttikallio | marras 20, 2019 | POHJOISEN-UUTISET, Uutiset
Liikunnan ja terveystiedon opettajana Oulun Lyseon lukiossa työskentelevä Helistén-Mikkola tunnetaan alan osaajana, jota arvostetaan lajirajat ylittäen. – Jos minulta kysytään, mitä haluaisin työkseni tehdä, vastaan, että valmentaa. Lippo Juniorit tiedotti syyskuussa...
Oulun Lippo Juniorit vahvistaa organisaatiotaan – Soile Helistén-Mikkola valmennuspäälliköksi!
mennessä anttikallio | syys 12, 2019 | POHJOISEN-UUTISET, Uutiset
Lippo Juniorit on lisäksi nimittänyt junioripäällikön tehtävään Esa Pietiläisen vastaamaan urheilu- ja joukkuetoiminnasta. Toiminnanjohtajan tehtävissä jatkaa J-P Aarrekivi vastuullaan yhdistys- ja seuratoiminnan kokonaisuus. Liikuntatieteiden (LiTM) ja... |
Ruotsi avasi hiljattain uhkapelimarkkinat, mutta Suomi ei ole ainakaan vielä seurannut perässä. RAY ja Veikkaus nimittäin pitävät tiukasti kiinni monopoliasemastaan. Monet kotimaiset pelaajat ovatkin tutustuneet RAY:n peleihin vuosien varrella, mutta nykyään on onneksi olemassa nettikasinoita. Ne tarjoavat nimittäin yleisesti ottaen paljon parempia palveluita kuin RAY:n peliautomaatit tai sen omistama nettikasino.
Tässä artikkelissa katsomme syitä siihen, miksi sinun kannattaa pelata ennemmin muilla nettikasinoilla kuin RAY:n omistamalla kasinolla.
RAY:llä ei ole kilpailua, joten sen ei tarvitse parantaa palvelujaan
RAY avasi joitakin vuosia sitten oman nettikasinon, mutta se ei vedä vertoja monellekaan markkinoilla olevalle nettikasinolle. Jo grafiikoista huomaa, että vaikka ne ovat hyvät, niin niihin ei ole käytetty yhtä paljon aikaa ja vaivaa kuin muilla kasinoilla. Esimerkiksi NetEntin pelit pesevät RAY:n pelit grafiikoiden puolesta mennen tullen.
RAY tarjoaa muutamia erilaisia pelejä pelaajilleen, mutta muilla nettikasinoilla pelejä on tarjolla tuhansia useilta eri pelitoimittajilta. Tämä takaa sen, että pelaajilla on paljon vaihtoehtoja ja he pääsevät pelaamaan pelejä monipuolisesti. Muiden pelivalmistajien peleissä on mukana mahtavia ominaisuuksia, toimintoja, bonuksia ja ilmaiskierroksia.
Jättipottien ystävät siirtyvät varmasti mielellään pelaamaan progressiivisia potteja muille kasinoille, sillä RAY tarjoaa parhaimmillaan vain kymppitonnien potteja. Esimerkiksi Mega Moolah ja Mega Fortune sen sijaan tarjoavat jopa miljoonia!
Muilla nettikasinoilla, kuten 21.com Casinolla, No Bonus Casinolla ja Speedy Casinolla, pääset nauttimaan jopa 99% palautusprosentin omaavista peleistä. RAY:llä RTP on kuitenkin parhaimmillaan vain noin 95% luokkaa.
Bonuksia ja kampanjoita RAY:n kasinolla on myöskin turha odottaa, joten jos pidät bonuksista, niin liity jollekin muulle nettikasinolle.
Yhteenveto
Kokeile nettikasinolla pelaamista jo tänään liittymällä parhaille ja luotettaville nettikasinoille. Nappaa omat kasinobonukset ja ilmaiskierrokset ja pelaa pelejä joko ilmaiseksi tai oikealla rahalla. Muista lukea myös muita kasinouutisiamme, jotta pysyt ajan tasalla parhaista bonuksista, uusimmista kampajoista ja upeista turnauksista. Pelaathan vastuullisesti! |
Tervetuloa upealle ja viihdyttävälle Lapalingo nettikasinolle, joka tarjoilee casinopelaajalle huikean määrän monipuolisia netin rahapelejä, muhkeita voittoja sekä upeaa palvelua. Näistä edellä mainituista syistä tätä netin pelipaikkaa uskaltaakin todella suositella kaikille, jotka halajavat itselleen tasokasta ja voittorikasta nettikasinokokemusta!
Pelaa Lapalingo kasinolla!
Hyppää mukaan tämän jännittävän Lapalingo kasinon maailmaan ja aloita pelaamalla sen mahtavia pelejä. Itse pelivalikoima on todella laaja, sisältäen niin suositut klassikkopelit kuin trendikkäät uutuudetkin. Tarjolla on upea valikoima erilaisia kasinopelejä, joissa pelaaja voi päästä pelaamaan huippulaadukkaita kasinopelejä, joiden pelituottajina toimivat tietenkin pelimaailman tunnetuimmat ja laadukkaimmat nimet. Live kasinolla pelaaja taas pääsee kokemaan upean autenttisen kasinokokemuksen, joka vetää vertoja oikealle maakasinon kokemukselle.
Rahansiirtotapoja Lapalingo kasinolla on valikoimissa useita, ja niistä kasinopelaaja pääseekin hyvin valitsemaan itselleen sen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Kaikki maksutavat ovat tietenkin 100% turvallisia ja nopeita käyttää, joten pelaajan ei tarvitse huolehtia siitä tulevatko rahat perille määränpäähänsä.
Asiakaspalvelun saa Lapalingolla kiinni niin sähköpostitse kuin live chatin kautta. Kummatkin edellä mainituista tavoista ovat nopeita ja helppoja käyttää. Pelaaja saakin apua ystävälliseltä asiakaspalvelijalta, joka auttaa mielellään mahdollisissa ongelmatilanteissa!
Lapalingon upeat aloitusbonukset!
Lapalingo tarjoilee laadukkaan ja modernin nettikasinon tavoin omille uusille asiakkailleen upeat tervetuliaisbonukset. Tarjolla on todella mehukas aloitusbonuspaketti, jota ilmaisesta pelirahasta pitävän ei kannata jättää käyttämättä. Tarjolla on upeat 20 ilmaista kierrosta ja ensimmäisen talletuksen tuplaus, joka on saatavilla aina 500 euroon saakka. Kyllä näillä bonuksilla kelpaa kenen tahansa uuden kasinopelaajan aloitella mielekästä ja antoisaa peliuraa Lapalingolla!
Lapalingon upea mobiilikasino
Lapalingolla on myös tarjolla upea mobiiliversio, joka on todellinen ilo aktiiviselle ja vauhdista pitävälle netin rahapelien pelaajalle, sillä se antaa tilaisuuden pelata tämän upean nettikasinon pelejä juuri silloin, kun se nettipelien pelaajalle itselleen parhaiten sopii. Lapalingon mobiilikasinon kanssa pelaaja ei ole sidottu yhteen paikkaan, vaan voi niin halutessaan uppoutua kasinopelien kiehtovaan maailmaan vaikkapa laiturilla, automatkalla tai missä ikinä haluaakin.
Yhteenveto
Lapalingo on netin pelipaikka, jonne kerran astuttuaan on vaikea enää vaihtaa toiseen. Kaikki kasinon toiminnot ovat hyvin organisoituja, ja pelaajan tehtäväksi jääkin vain ja ainoastaan kasinon peleistä nauttiminen ja voittorahojen mahduttaminen lompakkoonsa. Kasinon visuaalinen puoli on todella upean erilainen ja sivut itsessään helpot ja selkeät navigoida, joten pelaajalla ei kulu turhaan aikaa asioiden etsimiseen sivuilta. Tätä kasinoa uskaltaa suositella kaikille, joiden mieleen on laadukas, voittorikas ja moderni kasinokokemus! |
Ratamoottoripyöräilyn Supersport-luokan MM-kausi 2021 jatkui viime viikonloppuna Espanjassa, Barcelonan radalla. Kokonaisuudessaan oli melko hankalaa läpi viikonlopun. Jo ensimmäisissä harjoituksissa kävi ilmi, että radalla on normaalia heikompi pito, mikä pysyi samankaltaisena koko viikonlopun ajan. Aika-ajoissa virolainen Hannes Soomer ajoi sijalle kahdeksan, ja suomalainen Vertti Takala sijalle 26.
Lauantain kilpailussa vesisade yllätti pian startin jälkeen, ja suurin osa kuljettajista ajoi toisen kierroksen jälkeen vaihtamaan sadekelin renkaat. ”Mekaanikot tekivät hienoa työtä, saivat renkaat vaihdettua ja molemmat kuljettajat nousivat useamman sijoituksen pit stopin jälkeen. Radan kuivuttua kisan loppupuolella renkaat alkoivat olemaan ihan loppu ja ajaminen oli varmasti selviytymistä ihan kaikilta,” kertoo Kallio Racingin tallipäällikkö Vesa Kallio.
Hannes Soomer ajoi lauantaina maaliin sijalla seitsemän. Vertti Takala sai varaslähdöstä kaksi long lap rangaistusta, ollen kisan päätyttyä sijalla 14.
Sunnuntain kisa päästiin ajamaan kuivalla radalla ja kisan alku oli hankala molemmille kuskeille. Soomer putosi ensimmäisellä kierroksella sijalle 13, ja kävi sen jälkeen läpi kisan kovaa taistelua viimeisistä maailmanmestaruuspisteistä. Maaliin hän ajoi sijalla 11. ”Tällä kertaa kymmenen parhaan sijoitukset olivat liian kaukana, mutta hyvä, että Hannes sai taisteltua itselleen muutaman MM-pisteen,” tuumii Vesa Kallio.
Vertti Takala onnistui kisan lopussa nousemaan muutaman sijoituksen ylöspäin, ylittäen maaliviivan sijalla 20. ”P20 oli kuitenkin aika kaukana siitä, mitä odotettiin. Nyt tarvitsee vain suunnata katseet kohti tulevaa Jerezin viikonloppua. Pää ja pyörä pystyyn, ja hanaa!” Vesa Kallio sanoo.
Hannes Soomer:
“Lauantain kisassa olosuhteet vaihtelivat kuivasta märkään, ja kaikkea siltä väliltä. Ensimmäiset hitaat kierrokset vähän ärsyttivät itseäni, mutta olen tyytyväinen 7. sijoitukseen. Sunnuntaina pääsimme hyvän askeleen eteenpäin pyörän kanssa, mutta kisassa mikään ei tuntunut toimivan, varsinkin ensimmäisillä kierroksilla uuden renkaan kanssa. Tästä Jereziin parin päivän päästä.”
Vertti Takala:
”Tavoitteena oli saada ehjä viikonloppu alle tutulla radalla Magny-Coursin pettymysten jälkeen. Vähän jäi ristiriitaiset tunnelmat, tulokset eivät olleet ihan sitä mitä lähdettiin hakemaan. Ajamiseen ei ihan löytynyt oikeaa fiilistä, mutta löysimme kuitenkin suunnan, mihin pitää mennä ja joitakin parantamisen paikkoja, joten siinä mielessä ihan positiivinen loppu tähän viikonloppuun. Mutta katsotaan jos viikon päästä Jerezissä pääsisi kovempaa. Se on yksi lempiradoistani, joten keskitytään nyt sinne. Kiitos tiimille, kaikki toimi hyvin ja kovasti tehtiin hommia, aina se ei ihan maksa takaisin. Mutta kun seuraavan kerran onnistuu, niin sitten se maistuu taas paremmalta.”
Ratamoottoripyöräilyn Supersport-luokan MM-sarja jatkuu Espanjan Jerezissä 24.–26. syyskuuta 2021.
Kilpailujen tulokset
Lauantai:
https://resources.worldsbk.com/files/results/2021/CAT/SSP/001/CLA/Results.pdf?version=3f254ea62985e67d70d5751fd79112ed&_ga=2.226953109.920462058.1632169931-1082753593.1631964928
Sunnuntai:
https://resources.worldsbk.com/files/results/2021/CAT/SSP/002/CLA/Results.pdf?version=3f254ea62985e67d70d5751fd79112ed&_ga=2.221318032.920462058.1632169931-1082753593.1631964928
MM-pistetilanne:
https://resources.worldsbk.com/files/results/2021/CAT/SSP/002/STD/ChampionshipStandings.pdf?version=67e649219847fb6e7ff3ae98ae3ca54c&_ga=2.164104759.920462058.1632169931-1082753593.1631964928 |
Valmistauduttiin jo perjantaina käymällä pihviostoksilla ja tein myös kävelylenkin kaupungille hakemaan Kaapolle apteekista silmänkostutustippoja.
Se raukka on muutenkin melko sokea ja silmät rähmivät varsinkin aamulla kovasti ja pitää putsailla niitä ahkerasti ja tippoja käytetään säännöllisesti.
Lähes kaikki lehdet ovat jo pudonneet puista, mutta Näsinkallion kupeessa törmäsin sitkeään pariin, joka vielä haluaa komeilla...
Loppupäivä onkin sitten rentoa oleilua ja paistettiin pippuripihvejä, joiden itsetehty kastike peittoaa helposti ravintoloissa tarjotut.
Jälkiruoaksi vielä herkuteltiin marenkikakulla, että jaksaa vetäytyä sohvannurkkaan dekkarin kanssa.
Taitaa tulla rauhallinen ilta, tyttö lähtee kavereiden luo vielä johonkin Halloweenin viettoon ja mies keksi että maksulliselta kanavalta tulee tärkeä jalkapallo-ottelu ja kutsui itsensä anoppilaan sitä katsomaan. Mä nautin välillä täydellisestä hiljaisuudesta ja omasta seurastani :) |
Maaliskuu 2021 (2)Helmikuu 2021 (13)Tammikuu 2021 (6)Joulukuu 2020 (5)Marraskuu 2020 (14)Lokakuu 2020 (10)Syyskuu 2020 (13)Elokuu 2020 (12)Heinäkuu 2020 (7)Kesäkuu 2020 (13)Toukokuu 2020 (10)Huhtikuu 2020 (21)Maaliskuu 2020 (19)Helmikuu 2020 (16)Tammikuu 2020 (21)Joulukuu 2019 (24)Marraskuu 2019 (23)Lokakuu 2019 (18)Syyskuu 2019 (18)Elokuu 2019 (15)Heinäkuu 2019 (14)Kesäkuu 2019 (19)Toukokuu 2019 (24)Huhtikuu 2019 (23)Maaliskuu 2019 (31)Helmikuu 2019 (31)Tammikuu 2019 (46)Joulukuu 2018 (26)Marraskuu 2018 (28)Lokakuu 2018 (29)Syyskuu 2018 (23)Elokuu 2018 (19)Heinäkuu 2018 (15)Kesäkuu 2018 (23)Toukokuu 2018 (19)Huhtikuu 2018 (28)Maaliskuu 2018 (24)Helmikuu 2018 (20)Tammikuu 2018 (33)Joulukuu 2017 (16)Marraskuu 2017 (22)Lokakuu 2017 (19)Syyskuu 2017 (19)Elokuu 2017 (17)Heinäkuu 2017 (13)Kesäkuu 2017 (19)Toukokuu 2017 (25)Huhtikuu 2017 (22)Maaliskuu 2017 (26)Helmikuu 2017 (22)Tammikuu 2017 (26)Joulukuu 2016 (28)Marraskuu 2016 (28)Lokakuu 2016 (16)Syyskuu 2016 (23)Elokuu 2016 (8)Heinäkuu 2016 (10)Kesäkuu 2016 (11)Toukokuu 2016 (11)Huhtikuu 2016 (18)Maaliskuu 2016 (16)Helmikuu 2016 (12)Tammikuu 2016 (15)Joulukuu 2015 (6)Marraskuu 2015 (18)Lokakuu 2015 (21)Syyskuu 2015 (12)Elokuu 2015 (4)Heinäkuu 2015 (1)Kesäkuu 2015 (6)Toukokuu 2015 (6)Huhtikuu 2015 (10)Maaliskuu 2015 (10)Helmikuu 2015 (9)Tammikuu 2015 (15)Joulukuu 2014 (8)Marraskuu 2014 (14)Lokakuu 2014 (10)Syyskuu 2014 (6)Elokuu 2014 (2)Heinäkuu 2014 (1)Kesäkuu 2014 (1)Toukokuu 2014 (9)Huhtikuu 2014 (6)Maaliskuu 2014 (8)Helmikuu 2014 (7)Tammikuu 2014 (10)Joulukuu 2013 (5)Marraskuu 2013 (8)Lokakuu 2013 (5)Syyskuu 2013 (7)Elokuu 2013 (4)Heinäkuu 2013 (4)Kesäkuu 2013 (2)Toukokuu 2013 (6)Huhtikuu 2013 (8)Maaliskuu 2013 (4)Helmikuu 2013 (5)Tammikuu 2013 (5)Joulukuu 2012 (4)Marraskuu 2012 (4)Lokakuu 2012 (12)Syyskuu 2012 (5)Elokuu 2012 (4)Heinäkuu 2012 (2)Kesäkuu 2012 (6)Toukokuu 2012 (8)Huhtikuu 2012 (11)Maaliskuu 2012 (12)Helmikuu 2012 (7)Tammikuu 2012 (7)Joulukuu 2011 (13)Marraskuu 2011 (8)Lokakuu 2011 (3)Syyskuu 2011 (2)Elokuu 2011 (4)Heinäkuu 2011 (1)Kesäkuu 2011 (1)Toukokuu 2011 (4)Huhtikuu 2011 (10)Maaliskuu 2011 (8)Helmikuu 2011 (8)Tammikuu 2011 (10)Joulukuu 2010 (10)Marraskuu 2010 (11)Lokakuu 2010 (15)Syyskuu 2010 (14)Elokuu 2010 (13)Heinäkuu 2010 (11)Kesäkuu 2010 (8)Toukokuu 2010 (15)Huhtikuu 2010 (17)Maaliskuu 2010 (18)Helmikuu 2010 (15)Tammikuu 2010 (16)Joulukuu 2009 (17)Marraskuu 2009 (18)Lokakuu 2009 (21)Syyskuu 2009 (19)Elokuu 2009 (13)Heinäkuu 2009 (14)Kesäkuu 2009 (16)Toukokuu 2009 (16)Huhtikuu 2009 (16)Maaliskuu 2009 (20)Helmikuu 2009 (25)Tammikuu 2009 (24)
Siirry arkistosivulle »
199 Miksi äly jää usein kotiin
Torstai 19.10.2017 klo 14:08 - yrjöpoeka
Elämme juuri nyt vuoden pimeimpiä hetkiä. Sataa melkein jatkuvasti ja illat pimenevät varhain. Normaalisti ihmiset tykkäävät laittaa kotonaan lisää valoa ja kynttilöitä valaisemaan muutoin masentavaa pimeyttä. Osa meistä muuttaa kauas kaukomaille talveksi. Siellä on valoa ja lämpöä. Ei loskaa ja kuraa.
Mitä sitten ihmniset ajattelevat kun he siirtyvät iltaisin ja yöllä liikkumaan ajoradan reunustalle? Ei mitään valoja. Ei yhtään heijastinta. Vain iäkkäät ihmiset muistavat, että heijastin on halpa henkivakuutus. Tien reunustalla on nykyisin heijastin pylväät ja niissä aika iso heijastin. Tämä aiheuttaa yhden vaaratilanteen, johon olen aika usein viimevuosina törmännyt valtatien varrella. Vanhemmat ihmiset ajattelevat maksivoivansa turvallisuuden hankkimalla heijastinliivin. Sitä se ei suinkaan ole. Olen kaksi kertaa joutunut lyhyelle aikaa säikähtämään, kun yhtäkkiä tajusin ihmisen olevan melkein ajoradalla.
Iäkäs ihminen liikkuu hitaasti ja heijastinliivi ei heilu. Se etenee tiensuuntaisesti heijastintolppien korkeudella ja ajoneuvosta liikettä ei huomaa. Molemmat tämän syksyn tapaukset ovat valtatie 5:n (E63) varrelta. Ensimmäinen oli sellainen, että vastaan tuli auto ja vaihdoin lyhyelle. Juuri kohtaamistilanteessa tajusin ihmisen olevan juuri kohdalla. Toinen tämän syksyn tapahtuma sattui todella sumuisena aamuna. Ajovaloina olivat lyhyet ja sumuvalot, koska sumu esti täysin pitkien käytön. Yhtäkkiä tiellä laahusti vanhempi henkilö hitaasti samaan suuntaan kuin menin itsekin. Vielä ei ollut aika hänen kuolla, mutta voin sanoa sen olleen todella lähellä.
En ole yksin tämän asian kanssa. Olen usein keskustellut aiheesta ja moni tunnistaa tämän ongelman. Liivi on hyvä, mutta heiluva heijastin kertoisi sen kaikkein selvemmin autoilijalle. Nuoremmat ihmiset kuvittelevat autoilijan näkevän kaiken. Sitähän se ei ole, hyvätkään valot eivät auta pimeällä mustalla tiellä. Ei sumussa ja sateessa ilman heijastinta. Nuoret liikkuvat pyörillä ja vielä temppuilevat etupyörä ilmassa ajoradalla. Tähän törmää täällä taajama alueella. Ilmeisesti ihmiset, erityisesti nuoret, kokevat katuvalojen olevan parempi kuin heijastin ja hyvät valot pyörässä.
Kävin maanantai iltana hakemassa lastenlapsia Kajaanin lentokentältä. Ajelin kohti Suomussalmea ja Kontiomäen Shellin jälkeen Oulun risteyksessä loppuvat katuvalot. Rinteessä tuli vastaan ajoneuvo ja ajoimme lyhyillä valoilla. Yhtäkkiä vastaantuleva ajoneuvo siirtyi keskemmälle tietä. Tienreunaa ajoi hänen puolellaan pimeässä nuoripoika. Saman tien huomasin omalla puolellani kaksi muuta poikaa täysin ilman valoja ja heijastimia. Koska liikennettä oli sen verran paljon, emme voineet pysähtyä kertomaan nuorille valikoituja sanoja. Valoja vilkuttelemalla varoitin vastaantulijoita.
Kuka nuorten idoli, tai useampikin, aloittaisi kampanjan heijastimien tärkeydestä ja polkupyörien kunnosta? Aikuisten puheet kaikuvat kuuroille korville. Tarvitaan nuorten seuraamia ihmisiä vaikuttamaan heidän käyttäytymiseensä. En ole vielä koskaan tavannut ketään etupyörä ilmassa kulkevaa kypärä päässä. Myös se on halpa vakuutus aivovammoille. Nuorten pitäisi ottaa oppia rallikuskeista ja formulakuskeista. Heille on itsessään selvää pitää kypärä päässä. Samoin jääkiekkoilijat. Sieltä minä uskon idolien löytyvän. Myös pyörän kanssa temppuilevat ammattitaiturit ovat hyviä esimerkkejä.
Heijastin pelastaa kulkijan, mutta pelastaa myös autoilijan.
Avainsanat: mustamaantie, loskainensyksy, heijastinheilumaan, heijastinliivieipelasta, valtatie5, e63, polkupyöräilijänkypäräpakko |
Puuteollisuus jalostaa puusta eri käyttötarkoituksiin sopivia tuotteita. Jalostamalla voidaan puun hyviä ominaisuuksia hyödyntää tehokkaammin ja puun heikkojen puolien vaikutusta pienentää sekä lisätä monipuolisesti sen käyttömahdollisuuksia:
Liimaustekniikan avulla puusta saadaan esim. levymäisiä, pitkiä suuria kuormia kantavia palkkeja tai muita vaadittavia suoria tai kaarevia tuoteosia tai tuotteita.
Puun lujuus ja laatu paranee, kun jalostuksessa heikot ja vikakohdat kuten oksankohdat tai vinosyisyys poistetaan ja esim. sormijatkoksella liitetään uudelleen yhteen.
Lujuutta heikentävät kohdat voidaan myös ”hajasijoittaa” kuten vanerin, lastu- ja kuitulevyn osalta tapahtuu. Samalla tuote muuttuu ominaisuuksiltaan homogeenisemmaksi.
Kulutuskestävyyttä parannetaan pinnoittamalla puulevyt tai pintakäsittelemällä puutuote. Tämä parantaa myös puun säänkestävyyttä, koska kosteuden vaikutus vähenee.
Lahoamista ja hyönteistuhoja vastaan puu voidaan painekyllästää (A ja AB-luokat).
Puu voidaan käsitellä palamista estävillä aineilla. Suurten puupalkkien palonkestävyys on pinnan hiiltymisen vuoksi muutenkin hyvä.
Lämpökäsittelyllä parannetaan puun säänkestävyyttä, tummennetaan väriä trooppisten puiden kaltaiseksi ja pienennetään kosteuden aiheuttamia mittamuutoksia. Puuta voidaan modifioida muovi-, öljy- tai kemikaalikyllästyksellä.
Jalostusta tapahtuu yleensä jo tukkia työstettäessä: työstön leikkaussuunta vaikuttaa ulkonäköön, oksattomasta puusta tehdään hyvää ulkonäköä vaativia tuotteita, lujimmat sahatavarakappaleet valitaan vaativiin rakenteisiin jne.
Puu sitoo kasvaessaan ilmasta kasvihuoneilmiötä aiheuttavaa hiilidioksidia. Jalosteissa se säilyy yleensä vuosikymmeniä sidottuna. Tavallisesti puu on lopuksi poltettavissa, jolloin siitä saadaan energiaa sidotun hiilidioksidin vapautuessa.
Puutuotteiden valmistus sitoo yleensä merkittävästi vähemmän energiaa ja rasittaa vähemmän ympäristöä kuin kilpailevien materiaalien käyttö. |
Jee, vihdoinkin uusia tokosääntöjä! Ihanaa, kärsimätön juuri ja juuri jaksoi ottaa (= ei jaksanut odottaa lainkaan).
Pikaisella katsauksella kivoja muutoksia, mutta odotellaan vielä tarkkoja suoritusohjeita.
Paikkamakuun muutoksille ja tiukemmalle tuomaroinnille iso peukku. Uutta paikkamakuuta on kyllä treenattava paljon, Elvi kovin mielellään reagoisi muiden ohjaajien käskyihin. Ihanaa vaihtelua ja helpotusta kuitenkin siihen neljän minuutin möllöttämiseen. Miun mielestä kyllä näkee kestääkö se koira siellä vai ei jo lyhyemmässäkin ajassa.
Istuminen on kanssa otettava työnalle. En haluaisi ajatella, että siitä tulee vaikeuksia/hankalaa liikettä, mutta faktahan on että Elvi on sitä treenannut säälittävän vähän vajaa viisivuotisen elämänsä aikana ja paikkamakuuta on tehty sitten senkin edestä... Katsotaan ja rakennellaan pikkuhiljaa, toivottavasti en ala kiirehtimään.
Uusi liike vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, sitä ehkä tehdään ohjatun ohella. Jos vaan keksisi kotitreeniin rekvisiitan hypyiksi... Hieman hankala treenattava, mutta muuten onneksi kohtuullisen yksinkertaisen oloinen.
Näiden lisäksi paljon kaikkea muuta ja ennen kaikkea tunnarin hiomista, jotta se ehkä mahdollisesti toimisi seuraavassa voittajan kokeessa.
m/ Ja säännöthän löytyy siis täältä, jos jotakuta kiinnostaa!
http://www.kennelliitto.fi/uutiset/uudet-tokosaannot
Lähettänyt Ella klo 7.53
2 kommenttia:
Hanna 23. joulukuuta 2014 klo 8.45
En vielä kommentoi mitään uusiin sääntöihin kun en oo ehtinyt tutustua, mut hei mulla on kannettava tokohyppy mitä voidaan käyttää ja sellasia maahan tökättäviä agihyppyjä jos löydetään joku niille sopiva treenipaikka! |
Maailma on hukkumassa muoviin. Halusin toteuttaa konkreettisen esityksen – Muovinäytöksen – muovin hallitun käytön ja kiertotalouden edistämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä halusin inspiroida koko maatamme siinä, että Suomi ryhtyisi kiertotalouden mallimaaksi.
Ratkaisu
Toteutin ensimmäisen Muovinäytöksen yhdessä kiertotalousvaatefirma TouchPointin kanssa: TouchPointin Muovinäytöksessä esiteltiin ratkaisuja, joissa hyödynnettiin esimerkiksi muovipulloja tai kokonaan uusia ekologisia kuituja, jottei synteettisiä materiaaleja tarvitsisi tuottaa vaateteollisuuteen. Show’ssa iso osa oli modernilla tanssilla, jolla havainnollistettiin luovasti ja vaikuttavasti maailmantilaa. Uusia kestävällä pohjalla olevia vaatealan ratkaisuja esitettiin ja parempaa maailmaa heijastettiin inspiroivalla ja positiivisella, mieleenpainuvalla tavalla!
Tulokset
Yleisö, päättäjät ja media kiinnostuivat niin paikan päällä Allas Sea Poolilla, maailman saastuneimman meren äärellä, kuin tapahtumapaikan ulkopuolella. Muovinäytös-tapahtuma sai aikaan valtakunnallisen huomion! Olimme muun muassa Ylen Puoli Seitsemän -ohjelmassa ja saimme runsaasti valtakunnallista näkyvyyttä tärkeälle asialle. |
Tarvitseeko lautasen olla pyöreä? Miksi teekannu ei voisi näyttää talolta? Lasten mielikuvituksen, nykyteknologian, muotoilun ja ruoan yhdistävä CHIL-DISH-projekti huipentui launtaina, kun kymmenen lasta pääsi nauttimaan yhdessä huippukeittiömestareiden kanssa valmistamansa aterian itse suunnittelemiltaan astioilta.
Lauantai 12.3. ei ollut aivan normaali päivä ravintola Olossa. Silloin Michelin-tähdellä palkitun ravintolan keittiön nimittäin valtasi kymmenen lasta, joista jokaisella oli parinaan yksi Suomen parhaista keittiömestareista. Yhdessä he kokkasivat ruoka-annoksen, joka tarjoiltiin lapsen itsensä suunnittelemasta astiasta.
Food Camp Finlandin järjestämä lasten kokkaussessio oli viime vuonna alkaneen CHIL-DISH-projektin huipennus. Anna van der Lein ja Kristos Mavrostomoksen ideoimassa projektissa lapset saivat viime syksyn Helsinki Design Weekin Lasten viikonlopussa piirtää ”maailman hienoimman astian”. Noin 300 piirroksesta valikoitui lopulta kymmenen mielikuvituksellista astiasuunnitelmaa, jotka mallinnettiin tietokoneella kolmiulotteisiksi versioiksi. Valmiit mallit lähetettiin 3D-tulostamiseen erikoistuneelle Shapewaysille New Yorkin printattaviksi. Astiat suunnitelleet lapset näkivät luomuksensa ensi kertaa ravintola Olossa.
”CHIL-DISH-projektin lähtökohtana oli ajatus siitä, että lapset ovat tulevaisuuden muotoilijoita ja kokkeja. Heille tulisi jo aikaisessa vaiheessa opettaa nykyteknologiasta ja laadukkaasta, paikallisesta ruoasta kuitenkaan heidän rikasta mielikuvitustaan tahraamatta. Lasten tavasta ajatella asioita ilman sääntöjen, etikettien ja tottumusten turruttamaa mieltä voimme me aikuisetkin oppia ja inspiroitua”, Anna van der Lei kertoo.
”Haastavinta oli tulkita lasten piirustusjälkeä ja kääntää se toimivaksi ja tulostettavaksi esineeksi kuitenkaan alkuperäistä ideaa kadottamatta. Yhteistyö Food Camp Finlandin kanssa mahdollisti sen, että astiat päätyivät oikeaan käyttöön hienoimmalla mahdollisella tavalla”, Kristos Mavrostomos sanoo.
Lasten kanssa ruokaa valmistivat keittiömestarit Pekka Terävä (Olo Catering), Jari Vesivalo (ravintola Olo), Risto Mikkola (HK-Scan), Eero Vottonen (Bocuse d’Or Finland -edustaja 2015-2017), Miikka Manninen (Bocuse d’Or -assistentti), Ilja Bjors (ravintola Juuri), Ilkka Lääveri (ravintola Emo), Jarmo Laitinen (ravintola Gagu), Sasu Laukkonen (ravintola Chef & Sommelier) ja Mikko Kaukonen (Olo Catering).
”Meille Food Camp Finlandissa ruokailu on paljon muutakin kuin pelkkää syömistä. Tässä projektissa yhdistyivät hienolla tavalla ruokailun monet ulottuvuudet ja yhteisöllisyys – ja oli tietysti erityisen hienoa päästä avaamaan tätä elämysten maailmaa juuri lapsille”, keittiömestaritiimin koonnut Food Camp Finlandin osakas Pekka Terävä kertoo.
Lisätietoja antaa:
toimitusjohtaja Riikka Kannas, 0403546331, riikka.kannas@foodcampfinland.fi
Anna van der Lei
Anna van der Lei on hollantilais-suomalainen muotoilija, joka valmistui Design Academy Eindhovenista 2008. Työskenneltyään Lontoossa maineikkaassa muotoilutoimistossa hän muutti Helsinkiin suorittamaan maisterintutkintoaan ja olemaan yhteydessä suomalaisiin juuriinsa. Tällä hetkellä Anna toimii nykymuotoilun lehtorina Aalto Yliopistossa. Yksilölliset tarinat sekä epätavallisen löytäminen tavallisesta ohjaavat hänen työtään muotoilijana ja opettajana.
Kristos Mavrostomos
Kristos Mavrostomos on Aalto Yliopistosta valmistunut taiteen maisteri. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt lähinnä sosiaalisen ja taideteollisen muotoilun saralla keskittyen tutkimukseen, kirjoittamiseen, kuratointiin sekä tuotemuotoiluun. Teollisen muotoilun tausta on antanut hänelle työkalut eri materiaalien ja teknologioiden ymmärtämiseen, mutta silti häntä motivoivat eniten taitavat tekijät ja taiteilijat, joiden kanssa on tehnyt yhteistyötä.
Food Camp Finland Oy
Food Camp Finland on uudenlainen ruoka-alan moniottelija, joka tähtää vahvaan kasvuun. Yrityksen ovat perustaneet ravintoloitsijat Pekka Terävä ja Petri Lukkarinen sekä tapahtuma-alan yrittäjät Riikka Kannas ja Ani Ruuskanen. Yhdistämällä osaamisensa nelikko haluaa rikkoa toimialojensa perinteisiä raja-aitoja ja luoda aivan uudenlaista liiketoimintaa.
”Meille kaikille ruokailu on paljon muutakin kuin syömistä. Istuimme alas pohtimaan, mitä kaikkea uutta me viisikymppiset yrittäjät saisimme vielä aikaan? Näin syntyi Food Camp Finland – cateringin, ruokatapahtumien, konsultoinnin ja koulutuksen huipputekijä.”
Helsinki Design Week
Helsinki Design Week on Pohjoismaiden suurin muotoilufestivaali ja toiminta-alusta sadoille yrityksille ja yhteisöille. Festivaali on alusta asti kohdistunut ideoihin, jotka piilevät eri ammattikuntien välisissä rajapinnoissa. Luovuus kumpuaa asioiden yhdistämisestä. CHIL-DISH kurkottaa vielä pidemmälle, kun se yhdistää lasten ennakkoluulottoman luovuuden aikuisten mahdollisuuksiin toteuttaa ideat. Helsinki Design Week järjestetään seuraavan kerran 1.-11.9.2016 ja Lasten viikonloppu 10.-11.9.2016.
Shapeways
Shapeways on johtava 3D-tulostuspalvelu ja -markkinapaikka, joka tarjoaa suunnittelijoille mahdollisuuden herättää uskomattomia tuotteita henkiin. Antamalla kaikille työkalut muuntaa ideat nopeasti ja edullisesti digitaalisesta suunnitelmasta oikeaksi tuotteeksi Shapeways muuttaa olennaisesti sitä, miten ja kenen toimesta tuotteita tehdään. |
FlowLMS:llä voit kouluttaa samassa ympäristössä oman henkilökunnan, asiakkaasi ja yhteistyökumppanisi. Kurssit on kohdennettu siten, että eri kohderyhmät näkevät ainoastaan heille osoitetut kurssit.
Raportit helposti
FlowLMS lähettää automaattiset raportit sähköpostilla haluttuihin tahoihin yrityksessä, esimerkiksi aluetasoihin tai toimipaikkoihin. Raportissa näkyy juuri oikeat tiedot, joita vastaanottaja tarvitsee.
Myös mobiilissa
FlowLMS on kehitetty helpoksi käyttää. Käyttöliittymä on yksinkertainen, ja toimii niin desktopissa, padeissä kuin mobiilissakin. Ympäristön käyttö ei vaadi aiempaa tuntemusta oppimisympäristöistä.
Monikielinen
FlowLMS mahdollistaa kieliversiot niin kursseissa kuin käyttöliittymässäkin. Itse käyttöliittymässä voi valita 25 eri kieltä. Kurssit voidaan toteuttaa halutuilla kielillä. Kurssit voivat olla myös monikielisinä versioina.
Turvallisesti pilvessä
FlowLMS toimii turvallisessa globaalissa pilvipalvelussa, jossa vakaus ja saatavuus on taattu. Palvelu on sertifioitu ja skaalautuu sisällön laajuuden mukaan. Kaikki tiedot on varmuuskopioitu ja palvelukatkoista ei tarvitse olla huolissaan.
Kasvaa tarvittaessa
FlowLMS taipuu kevyestä versiosta organisaation laajuisiin kokonaisuuksiin. Järjestelmä mahdollistaa jopa globaalit verkko-oppimisympäristöt. Oppimisympäristö on tarvittaessa myös täysin räätälöitävissä tarpeidesi mukaan.
Säästä aikaa ja rahaa henkilöstösi osaamisen kehittämisessä. Vihdoin on olemassa oppimisympäristö, joka on samalla yksinkertainen, mutta taipuu tarvittaessa isoksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä, joka on yksinkertainen ja helppo käyttää, mutta silti monipuolinen! Tutustu ja tilaa. |
Antalyassa on paljon ravintoloita. Monet kaupungissa vierailevat ruokailevat yksinomaan vanhassakaupungissa, mutta keskustan uudella puolella on paljon ravintoloita ja ruokapaikkoja. Eniten ravintoloita on vanhankaupungin tietyissä osissa, kuten satamassa ja turistien suosimilla kaduilla, vanhankaupungin vieressä olevissa keskustan uuden puolen kortteleissa ja MarkAntalya-ostoskeskuksen ympäristössä.
Turkissa on erinomaiset ruoat, ja kuten muuallakin maassa Antalyassa ruoat ovat sitä parempia mitä autenttisempia paikallisia ruokia ne ovat. Antalyasta saa muitakin kuin turkkilaisia ruokia, mutta siellä on kannattavaa syödä nimenomaan paikallisia ruokia. Etelärannikolla kalaruoat ja merenelävät ovat yleisiä ja nauttivat turistien suurta suosiota. Turkkilaisista ruoista keitot, salaatit, kebabtyyliset grillilihat ja tyypilliset perusruoat kuten pavut riisillä ja pitkulaiset lihapyörykät tomaattikastikkeella ovat maukkaita ja edullisia.
Antalyan parhaat alueet ravintolalle tai muulle ruokapaikalle
Jos Antalyassa haluaa syödä turistien kanssa luonteeltaan kansainvälisessä ravintolassa, tarvitsee vain suunnata vanhaankaupunkiin tai sen satamaan. Siellä on hyvin tarjolla kalaruokia, kansainvälisiä ruokia kuten pihvejä ja myös turkkilaisia ruokia. Jos haluaa syödä paikallisten kanssa autenttisia paikallisia ruokia, ovat keskustan uudet osat etenkin lähellä Hadrianiuksen porttia ja MarkAntalya-ostoskeskusta parhaita alueita ruokailulle.
Vanhakaupunki (Kaleiçi)
Vanhassakaupungissa satama ja kolme neljä pääkatua sivukatuineen ovat paikkoja, joissa useimmat ruokailevat. Antalya on turistipaikka, jonne tullaan retkille lähistöltä ja jonka monissa ravintoloissa syödään vain kerran. Siksi siellä on hinta-laatusuhteeltaan paljon huonoja ravintoloita, ja ne ovat turistien suosimilla alueilla.
Satama ja sen yläpuolella olevat terassit
Vanhankaupungin satama [kartalla] on paikka, jossa kaikki kaupungissa vierailevat käyvät. Siellä on kansainvälinen tunnelma, paljon kalaruokia ja normaalia korkeammat hinnat. Yksi kaupungin pidetyimpiä ravintoloita on satamassa sijaitseva Aynali, jonka kalaruoat ja merenelävät ovat saaneet erinomaista palautetta.
Vanhankaupungin pääpaikat
Vanhankaupungin kadut, joilla on paljon baareja ja ravintoloita, ovat myös kaikkein parhaita ravintolakatuja. Hesapçı sokak, Hıdırlık ja Paşa Cami sokak ovat pääkatuja [kartalla] monelle asialle, kuten ostoksille ja illanvietolle, ja sekä niillä että niiden lähikaduilla on melkoinen määrä turistien suosiota nauttivia ravintoloita. Etenkin illallinen täälläpäin on kannattava ainakin yhden kerran, ja kaikkein paras vanhassakaupungissa on syödä kalaruokia.
Jos haluaa näistä vanhankaupungin sokkeloisimmista kortteleista löytää normaalia paremman ravintolan, on Ayar Meyhanesi paikka, josta on pidetty todella paljon. Sieltä saa kalaruokia ja myös joitain kasvissyöjille kelvollisia ruokia.
Toinen normaalia parempi ravintola on Kaleiçi Mayhanesi, josta myös saa kalaruokia ja aitoja turkkilaisia ruokia.
Vanhankaupungin ja keskustan uusien osien rajamailla
Vanhankaupungin kulmauksessa, raitiovaunukiskojen vieressä, oleva tila [kartalla] on edelleen käypä aterialle. Tämä Atatürk- ja Cumhuriyet-katujen kulmauksessa oleva katettu tila on paikka, jossa nykyään on monta erilaista ravintolaa. Jos vanhassakaupungissa haluaa kebabin, on aivan kulmauksessa oleva Elmas Döner hyvä, kohtuuhintainen ravintola. Siellä voi ottaa vaikkapa Antalyan tyylisesti grillatun liha-aterian (Antalya Kofte), ja sieltä saa myös tyypillisiä kebab-aterioita, kuten Adana ja Iskender.
Kulmauksen takana oleva katu (2. İnönü Caddesi) [kartalla] on vanhankaupungin suurin turistirysä, jolta saa ylihinnalla monenmoisia ruokia. Se on helppo, nopea paikka istahtaa terassille, mutta ruoat kuuluvat kaupungin heikoimpiin ja hintavimpiin.
Keskustan uusi puoli
Keskustan uudella puolella on melkoisesti ravintoloita. Jos kulkee Hadrianiuksen portilta kohti merenrantaa, alas raitiovaunukiskojen käyttämää Atatürk-bulevardia [kartalla], tulee vastaan kirjava joukko erilaisia kahviloita, baareja ja ravintoloita, jotka ovat turisteille suunnattuja. Niitä on melkoinen määrä koko kadun varrella, ja ne jatkuvat vielä Atatürk-talon jälkeen rantakadulla.
Jos haluaa syödä edullisia ruokia, ovat korttelit [kartalla] Hadrianiuksen portin lähellä hyviä. Niissä on paljon itsepalveluravintoloita ja edullisia paikallisia ravintoloita (lokanta), joissa saa mahansa täyteen 15–20 liiralla. Täälläpäin kebab ja tyypilliset vitriinin takana olevat turkkilaiset ruoat kuten papumuhennos ovat yleisiä.
Jos ytimessä haluaa oikein hyvän autenttisen paikallisen keiton tai muun aterian, on hyvin lähellä vanhaakaupunkia sijaitseva Paçacı Şemsi [kartalla] ehdoton ravintola. Se on edullinen ja kaikin tavoin korkeatasoinen, mutta ajoittain melko vilkas. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta se on lähes yksinomaan paikallisten suosiossa, ja erityistä kuhinaa siellä on lounas- ja illallisaikaan. Keitot ovat sen bravuureja, mutta sieltä saa myös muita ruokia, kuten kenties kaupungin parasta Iskender-kebabia.
MarkAntalya-kauppakeskuksen [kartalla] tienoosta on muodostunut yksi kaupungin uuden puolen uusista keskuksista. Se on hyvä paikka majapaikalle, ostoksille ja myös ruokailulle. Kadut, joita pitkin raitiovaunut kulkevat, ovat täynnä länsimaistyylisiä ja myös turkkilaisia kahviloita, jotka ovat hyviä aamiaiselle, lounaalle tai illalliselle. MarkAntalyaa ympäröivällä aukiolla on useita erilaisia ravintoloita, joista lähes kaikki tarjoavat paikallisia ruokia. Ne ovat hyviä etenkin nopealle aterialle, ja niissä voi ruokailla alle 20 liiralla.
Lisää ravintoloita:
TripAdvisor esittelee Antalyan yksittäisiä ravintoloita.
Antalyan ravintoloiden ruoat
Antalyassa on tarjolla kansainvälinen valikoima ruokia, joista yleisimpiä ovat turkkilaiset ruoat ja toiseksi yleisempiä ovat kansainväliset lomaruoat kuten pihvit, pastat, pitsat ja kalaruoat. Turkkilaiset kalaruoat ja merenelävät ovat erinomaisia, mutta ne ovat yleensä myös hintavimpia ruokia. Vaikka Antalyasta saa pihvejä, pitsoja ja pasta-aterioita, kannattaa siellä pysytellä turkkilaisissa ruoissa (linkki juttuun Turkkilaiset ruoat tähän heti kun osa ilmestyy).
Kasvisruoat
Turkkilaisten ruokien joukossa on kasvisruokia, mutta monessa niissä on lihalientä tai muuta vastaavaa. Niille, joille pikkuseikoista ei ole väliä, erilaiset papumuhennokset, lihattomat keitot kuten ezogelin tai mercimek ja jotkin muut ruoat käyvät hyvin.
Antalyassa on jonkin verran kasvisruokia ja vegaaneille soveltuvia ruokia tarjoavia ravintoloita. Niitä voi katsoa etukäteen Happy Cowsta.
Hintataso, juomaraha, maksukortit ja ruokailuajat
Antalyan ravintoloiden hinnat vaihtelevat melkoisesti. Satamassa ja vanhassakaupungissa aterioiden hinnat ovat suurin piirtein samanlaisia kuin länsimaissa, eli pääruoat maksavat 10 eurosta ylöspäin ja kohtalaisen hienon illallisen juomineen saa 15–25 eurolla.
Jos haluaa ruokailla edullisemmin, on vanhassakaupungissa jonkin verran edullisempia paikkoja, mutta edullisinta on ruokailla keskustan uusissa osissa. Kortteleissa, jotka ovat aivan vanhankaupungin vieressä, saa aterian juomineen alkaen noin 12 liiralla, ja monessa paikallisen suosimassa ravintolassa tai muussa ruokapaikassa saa 25 liiralla juhla-aterian.
Juomarahoja voi jättää jonkin verran, mutta niitä ei mitenkään aktiivisesti odotella. Turistien suosimissa paikoissa on jonkin verran enemmän painetta antaa juomarahaa, mutta tämä pätee lähinnä paikoissa, joissa on kansainvälinen tunnelma, korkeat hinnat ja tarjoilija tekee normaalia enemmän töitä ruokien ja juomien suhteen.
Maksukortit käyvät joissain paikoissa mutta eivät edullisissa paikallisissa ravintoloissa. Valtaosassa paikoista on kassa, jonne ruoat maksetaan, mutta pöytiintarjoilupaikoissa tarjoilija vie laskun kassalle ja tuo vaihtorahat sieltä. Antalayssa on järkevää pitää aina käteistä mukanaan, sillä käteisellä maksaminen on usein nopeampaa ja kätevämpää kuin kortilla. Antalyassa kannattaa aina maksaa liiroilla, sillä vaikka euroja otetaan monessa paikassa vastaan, on vaihtokurssi ruokailijalle epäedullinen.
Antalyassa voi syödä lähes koska tahansa, mutta pääasiallisesti aterioita nautitaan samoihin aikoihin kuin Suomessakin. Aamiaisista alkaa saada hyvin klo 8–9, lounasaika alkaa klo 11–12 ja kestää klo 14–15 asti ja illallista aletaan syödä klo 18–19 alkaen. Illallisaikaan voi olla vilkasta klo 20–21 mutta ei samalla tavalla kuin Espanjassa tai Italiassa. Antalyassa on ympäri vuorokauden avoinna olevia ruokapaikkoja, mutta klo 22–23 jälkeen voi olla vaikea nopeasti löytää hyvää ruokapaikkaa. |
"Hengitystä harjoittamalla voidaan parantaa mielialaa ja torjua monia epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten rintakipuja, hengenahdistuksen tunnetta, sydämentykytystä, pistelyn tunnetta sormissa ja hämmentyneisyyden tunnetta.
Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin kouluttaa työkseen ihmisiä hengittämään. Hän painottaa nimenomaan uloshengityksen merkitystä ja vielä tärkeämpänä sen jälkeistä pientä taukoa. - Se hetki, kun ei hengitetä, on kuin lepo tai loma, hän painottaa.
Omalla hengityksellä voi rauhoittaa paitsi omaa oloa, myös toista ihmistä. Ihmiset peilaavat huomaamattaan toisten tunnetiloja, muun muassa sitä, miten toiset hengittävät. Kiihtynyt ihminen saa muutkin kiihtymään, rauhallisesti hengittävä levittää ympärilleen sanomaa siitä, että ei ole mitään hätää." (www.ess.fi)
Minna Martin, vieraskynäkirjoitukset (sis. myös hengitysharjoituksia): Herkkyys ja hengitys 1-3
Turun Sanomat: Hyvä hengitys tuo tasapainoa
Lapset kertovat miltä hankalat tunteet tuntuvat kehossa ja kuinka oloa voi helpottaa hengityksen avulla: Just breathe (YouTube)
Hengityskoulu (YouTube)
Hengittävä mieli: Psykofyysinen hengitysterapia
Hengitätkö sinäkin suun kautta? Miksi se ei kannata
Helppoja hengitysharjoituksia
Yliviretilassa ja ahdistuneena hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi, joka taas lisää tai ylläpitää ahdistuneisuutta ja rauhattomuuden tunnetta. Tietoisella hengittämisellä aktivoidaan parasympaattista hermostoa ja siten autetaan sekä mieltä että kehoa rauhoittumaan.
Hengitysharjoituksia on erilaisia, kokeilemalla löydät itsellesi sopivan. Parhaat tulokset saat säännöllisellä harjoittelulla (muutama minuutti päivässä), mutta tietoista hengitystä voit käyttää myös akuuteissa tilanteissa. Oma suosikkini on 4-7-8 -hengitys, joka mm. tehoaa nopeasti ahdistuneisuuteen, tasaa sykettä ja auttaa nukahtamaan uudestaan, jos yöllä herää keho tai mieli ylivireisenä. |
Hallitus uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevaa lainsäädäntöä. Myllyhoitoyhdistys katsoo, että nykyinen lakiluonnos heikentää päihderiippuvaisten oikeuksia.
Hallituksen päihdepalveluja koskeva lakiluonnos huolestuttaa monia päihdealan järjestöjä ja hoitopaikkoja. Myllyhoitoyhdistys vaatii, että kokonaisvaltainen toipuminen päihderiippuvuuksista huomioidaan parhaillaan uudistettavassa laissa.
Lain tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta sekä saada tarvitsemiaan palveluja yhdenvertaisesti. Yhdistyksen mukaan tämä ei kuitenkaan näy lakiluonnoksessa.
Lakiesitys heikentäisi esimerkiksi päihdeongelmista ja riippuvuuksista kärsivien oikeutta saada laitoskuntoutusta. Luonnoksesta puuttuu tuloksellinen toipumiskeskeinen hoito, joka tähtää päihteettömyyteen, kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja pysyvään toipumiseen riippuvuudesta.
Suomessa on varovaistenkin arvioiden mukaan yli 200 000 päihderiippuvuutta sairastavaa ihmistä.
”Päihderiippuvuuteen sairastunut ei enää pysty käytön vähentämiseen, ja riippuvuus pahenee asteittain. Silloin tarvitaan usein järeämpää kuntoutusta. Jos riittävää hoitoa ei kuitenkaan ole määritelty laissa, kuntia ei edellytetä tarjoamaan sellaista”, sanoo Myllyhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Ekholm.
”Pahimmillaan päihderiippuvainen jää pyörimään palveluiden rattaisiin, hoitojatkumo on tehoton ja avunsaanti viivästyy. Kaikki muu työ voi valua hukkaan, jos myös palveluita ei ole riittävästi tarjolla.”
Tehokas hoitoketju säästää rahaa ja ihmishenkiä
Myllyhoitoyhdistyksen mukaan myös palveluiden kiireellisyys ja tehokas hoitoketju tulee huomioida laissa, kuten myös päihderiippuvaisen ja tämän läheisten oikeus saada tarvitsemiaan palveluita. Nykyisin riippuu kunnasta, saako esimerkiksi päihderiippuvainen maksusitoumuksen laitoskuntoutukseen.
Ekholm painottaa, että katkeamaton hoitoketju vähentää paitsi kustannuksia, myös inhimillistä kärsimystä sekä päihderiippuvaisen putoamista palvelujen piiristä ja menehtymistä riippuvuuteen.
Lisäksi hallituksen esityksessä päihde- ja riippuvuuspalveluja järjestettäisiin erityisesti terveydenhuollon palveluna. Tähän saakka päihdepalveluihin on voinut päästä myös sosiaalihuollon kautta.
”Sosiaalipuolella päihdekenttä tunnetaan, ja siellä on alan osaamista. Lääkärit ymmärtävät riippuvuuksia keskimäärin huonosti. Terveydenhuollon osaamista tulisikin lisätä”, Minna Ekholm sanoo.
Lausuntoja lakiesitykseen on jätetty 134 kappaletta. Suomenkielisten lausuntojen määräaika umpeutui 10. kesäkuuta, ruotsinkielisiä voi vielä jättää.
Voit lukea Myllyhoitoyhdistyksen lausunnon kokonaisuudessaan täältä.
Myllyhoito?
Myllyhoito on Minnesota-mallista toipumiskeskeistä ja yhteisöllistä riippuvuuksien hoitoa, jonka keskiössä ovat vertaistuki, terapia sekä 12 askeleen ammatillinen soveltaminen. Myllyhoitoyhdistys on sitoutumaton asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on riippuvuuksien ehkäiseminen, riippuvuuksiin sairastuneiden ja läheisten auttaminen sekä toipumiskeskeisen hoidon kehittäminen.
Lue lisää
Ajankohtaista
Hoitoa tarvitseva ”jää tuulikaappiin pyörimään”– päihdepalveluista on tehtävä saavutettavampia
Kirjoittajalta Heidi Vanjusov | 7.12.2022
Päihdehuollon ratkaisuissa ei huomioida riittävästi yksilöllisiä tarpeita, ja asiakkaan oikeudet toteutuvat usein vain näennäisesti, kirjoittaa oikeustieteen tohtori Heidi Vanjusov. |
Kiinnostaako liiketoiminnan kasvattaminen? Tutustu tarjontaamme progrowth.fi tai anna meille palautetta info@progrowth.fi.
Kirjoitukset ajalta syyskuu 2016
Myynnin esteet -tutkimus paljastaa: Ovatko myyjät vätyksiä?
perjantai 23. syyskuuta 2016
Teemme vuosittain valtakunnallisen tutkimuksen ICT-alan myynnin esteistä yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjien ja TIVIAn kanssa. Kyselyyn vastaavat ICT-yritysten toimitus- ja myyntijohtajat. Tuoreet tulokset on nyt saatu kasaan ja ne kertovat useita mielenkiintoisia asioita.
Tutkimus on toteutettu nyt kolmena peräkkaisenä vuotena ja tulokset paljastavat saman koruttoman totuuden kuin viime vuonnakin. Myyntialoitteiden puute estää ICT-alan myynnin kasvua eniten. Myyntialoitteita ovat soitot,... |
Olen ainoa Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä, jonka poliisi on hakenut pukuhuoneesta käsiraudoissa. Sain silmittömän raivokohtauksen, kun Holmbergin Kalle tuli antamaan palautetta harjoituksen jälkeen. Pistin pukuhuoneen kalustuksen säpäleiksi ja rauhoituin vasta putkassa. Seuraavana aamuna teatterinjohtaja sytytti tupakan ja tarjosi minullekin.
Näyttelijä Ilkka ”Ilu” Heiskanen syntyi Haminassa perheensä kuopukseksi vuonna 1962. Hän oli mielikuvitusmaailmassaan viihtyvä lapsi, joka hauskuutti kavereitaan jo koulussa.
Ilu vietti rajun vaihto-oppilasvuoden Kaliforniassa. Hän ehti seurustella meksikolaisen Lindan kanssa, osallistua härkärodeoon ja teloa itsensä onnettomuuksissa.
Karjalaisista sukujuurista kumpuava halu esiintyä johti Teatterikorkeakouluun. Kun koulun rehtorina ja opettajana toimi Jouko Turkka ja opiskelukavereina Martti Suosalo, Mikko Kivinen ja Pekka Valkeejärvi, opiskeluajasta tuli värikästä. Isoveli Kari Heiskanen oli jo
valmistunut koulusta. Hänen kanssaan Ilu pääsi pian tekemään legendaarista Mutapainin ystävät -sarjaa.
Avoimessa ja huumorin värittämässä tarinassaan Ilu kertoo reippaista taiteilijavuosistaan ja elämästään kuusilapsisen uusperheen isänä. Kosmopoliittiperheen lonkerot ulottuvat Australiaan, Karibianmerelle sekä Uuteen-Seelantiin. Ilman puolison ja isän roolia hän olisi omien sanojensa mukaan alkoholisoitunut tai joutunut muuten hunningolle.
Elämäkerran kirjoittaja, toimittaja, filosofian maisteri Liisa Talvitie on seurannut lankonsa Ilkka Heiskasen elämää kolmekymmentä vuotta. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Sinikka Sokan, Asko Sarkolan ja Matti Eskon elämäkerrat.
Katso myös
Docendo
Piippukatu 7 A 7
40100 Jyväskylä
Kustantamon yhteystiedot:
www.docendokustannus.fi
Docendo on keskisuomalainen kirjakustantamo, joka julkaisee vuosittain noin 70 kirjaa.
Hyvä maineemme perustuu korkeatasoisiin ja kiinnostaviin kirjoihin, joiden tekijöinä on parhaat kirjailijat ja asiantuntijat.
Perustanamme on pitkä perinne ja osaaminen kirjankustantamisesta – Docendo on perustettu vuonna 1990. Verkkokirjakauppaa olemme käyneet jo vuodesta 1994. |
Mato täytti 28.8. 9kk! Eli virallisesti junnu. Se pääsi juuri ja juuri ensimmäiseen näyttelyynsä Limingan ryhmikseen 30.8.
Mudeja oli ilmoitettu kaksi, joista toinen oli myöskin junnu-uros, Matoa 4kk vanhempi.
Esiintyminen meni hyvin harjoituksiin nähden. Oltiin jo hyvissäajoin paikalla ja treenailtiin kovasti. Hieman vaan meinas herran käytös olla suht. noloa, kun jokaiselle koiralle piti vetää raivarit. Loppua kohden alkoi jo väsyttämään (huom. tavoite!) joten ainoa jolle piti aukoa päät oli vastustaja.
Pöydällä Mato murahti vaimeasti tuomarille, kun aikoi hampaat tarkastaa. Onneksi tuomari ei säikähtänyt vaan jatkoi kopelointia, ja Matokin oli ihan ok siinävaiheessa, mitä nyt vähän luimisteli. Liikkeet meni aivan nappiin mutta seisomeinen takkuili. Loppuvaiheessa päätti ottaa taas jonku koiran kohteeksi ja rages viereisen kehän sakuille. Niimpä tuomarin piti mainita arvosteluun myös luonteesta.
Erinomainen sieltä kuitenkin tuli, ja kakkoseksi jäätiin. Ei SA:ta luonteen takia, joka on ihan ymmärrettävää.
Kokeilemaan me vaan lähdettiin ja onhan se selvää että kehitys on vielä kovasti päällänsä. Arvostelu on juuri sitä mitä minä itsekin tuossa koirassa näen.
Livija Zizenske, liettua
"Good formal. Good bone and size. Good propotions in head. Little light eyes. A bit low set ears. Good set neck. Little soft topline. At this moment good chest. Lose elbows. Narrow rear. Excelent movement. A little proplem with temperament." ERI JUK2
Lähettänyt Moona klo 06:19
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)
Olet saapunut lukemaan kahden parsonin treenailuja (isä ja poika). Sekä maahanmuuttaja-mudin kehitystä. Tämä blogi on pyhitetty tavoitteelliselle agiliitelylle. |
Suosittelemme kaikkia tapahtumaan osallistuvia silmäilemään säännöt kokonaisuudessaan läpi, jotta voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Muutokset auttavat meitä tarjoamaan kaikille tapahtuman osallistujille mahdollisimman turvallisen ja sujuvan tapahtuman!
Kaikki järjestyssäännöt ovat luettavissa järjestyssääntösivultamme.
Järjestyksenvalvonta
Tapahtuman järjestystä valvovat Traconin omat järjestyksenvalvojat. Yöllä tapahtuman aukioloaikojen ulkopuolella puistoa valvoo vartiointiliike.
Järjestyksenvalvojat puuttuvat sääntöjen vastaiseen toimintaan. Jos havaitset jonkun toiminnallaan aiheuttavan häiriötä tai vaaraa muille, ilmoitathan siitä heti lähimmälle järjestyksenvalvojalle! Heidät tunnistaa kirkkaan keltaisesta tai oranssista "järjestyksenvalvoja"-liivistä. Mikäli järkestyksenvalvojia ei ole heti saatavilla, Traconin infopiste saa heihin tarvittaessa yhteyden.
Ensiapu
Tapahtumassa päivystää ensiaputiimi, joka auttaa mahdollisten haavereiden osuessa kohdalle. Ensiapuhuone sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa Talvipuutarhaa vastapäätä. Myös Traconin infotiski (talon sisällä), Puistopiste (ulkona) tai järjestyksenvalvojat voivat tarvittaessa ohjata apua tarvitsevan ja ensiapupartion yhteen.
Jos hälytät itse apua hätäkeskuksesta, kerrothan siitä myös lähimmälle järjestyksenvalvojalle, niin osaamme opastaa avun oikeaan paikkaan.
Häirintäyhdyshenkilöt (24h tapahtuman aikana)
Häirintäyhdyshenkilöille voi soittaa tai laittaa viestiä milloin tahansa tapahtuman aikana, jos vähänkin kokee tarvitsevansa juttukaveria ahdisteluun tai muuhun vastaavaan tilanteeseen liittyen. Yhdyshenkilön kanssa voi puhua luottamuksellisesti, ja hänen kanssaan voi sopia, tarvitaanko tilanteessa jatkotoimenpiteitä. |
Pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai. Pääsiäisen taika alkaa jo palmusunnuntaina viikkoa aikaisemmin. Lapsena kuljimme ystäväni kanssa ovelta ovelle juuri tällöin virpomassa ja varpomassa itsetehtyjen koristeltujen pajunvitsojen kanssa. - Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Toiveena pienellä noidaksi pukeutuneella virpojalla oli saada suklaisia pääsiäismunia pieneen koriin ja suu makeaksi. Tuolloin en syvällisemmin ajatellut mitä tuoretta ja tervettä oikeastaan toivottelin.
Eläessäni Camphill-yhteisössä yli kymmenen vuotta sitten tutustuin pääsiäiseen koko viikon kestävänä matkana, jossa matkaa tehtiin palmusunnuntaista pääsiäissunnuntaihin. Palmusunnuntain tarinassa Jeesus saapuu Jerusalemiin aasilla ratsastaen ja ihmiset heittävät palmunlehviä hänen eteensä, kutsuen häntä kuninkaaksi. Tilanne tarinassa muuttuu päivä päivältä viikon aikana kulkien fyysisen kehon kuoleman suuntaan. Saman viikon torstaina hän onkin jo jättämässä jäähyväisiä ystävilleen ja valmistautumassa seuraavan päivän kuolemaan ristiinnaulittuna Golgatalla. Perjantaina hänen ruumiinsa viedään illansuussa hautaan kallion sisään, josta pääsiäissunnuntaina sen todetaan kadonneen itsekseen - kuin maan nielemänä. Kuitenkin pääsiäissunnuntaina yksi Maria tunnistaa hänet läsnäolevaksi tyhjän haudan yhteydessä puutarhurina. Mitä mahtaakaan tapahtua sellaista, jolla on merkitystä ihmiselle ajassamme?
Kuolemaa ei ole siinä merkityksessä kuin olemme yhteiskunnassamme antaneet itsellemme kertoa pitkät tovit. Sain lyhyehkön kuolemankokemuksen noin seitsemän vuotta sitten keväällä näihin aikoihin, jolloin huomasin, että tietoisuuteni säilyi tapahtuman yhteydessä, jota kutsumme fyysisen kehon kuolemaksi. Tämä kokemus vahvisti minulle sen, mitä olin lukenut kirjoista aiemmin.
Monet viisaat, erityisesti Rudolf Steiner, ovat selittäneet mitä Golgatan mysteerin yhteydessä oikeastaan tapahtui ja minkä lahjan saimme ihmiskuntana ja ihmisyksilöinä. Monet osaavat kertoa tästä hienosti ja tämä tieto on tärkeää ymmärtää. Minä tahdon kuitenkin kiinnittää nyt huomioni puutarhuriin, jonka yksi Maria näki pääsiäissunnuntain tarinassa. Maria kertomuksen mukaan näki tyhjällä haudalla ensin puutarhurin ja sitten vasta tunnisti ystävänsä. Ystävä oli siis toisessa oloasussa kuin normaalisti. Hän oli elämänruumissaan - samassa kehossa, joka on kasvien korkein olemuspuoli täällä fyysisellä tasolla.
Luonto herää keväällä ja ilma on sakeanaan kasvun ja elämän voimaa. Kevätkukkien idut pukkaavat tarmokkaina lumen ja kuolleiden lehtien alta katsomaan taivaalla kirkkaana porottavaa aurinkoa. Jos suunnittelet uudestisyntymää jollakin elämäsi osa-alueella, erinomaista aikaa kuolla vanhalle ja päästää irti on juuri kevät ja pääsiäisen aika. Miksi näin väitän? Siksi, että uutta elämää luovat voimat ovat niin vahvoja keväällä, että uusi elämä ja uudet ideat taas versoavat vääjäämättä. Puutarhuri meissä on aina valmis haravoimaan pois kuolleet kuivat lehdet samalla, kun on virittäytynyt kevään kasvun voimalle sekä sisäisesti että ulkoisesti. |
Kuopion maaseutu, sen taajamat ja kylät tarjoavat monipuolista asumista luonnon lähellä. Maaseutualueella voi yleensä asua väljemmin kuin kaupunkialueella ja naapurit saattavat olla hieman kauempana. Elämä voi olla kuitenkin ekologisempaa, vapaampaa ja hieman omavaraisempaa.
Kuopion maaseututaajamissa ja -kylissä on myynnissä paljon asuinkiinteistöjä, jonka lisäksi Kuopion kaupunki sekä yksityiset maanomistajat tarjoavat uusia tontteja asuinrakentajille. Kuopion kaupungin tontit sijaitsevat asema- tai yleiskaava-alueilla maaseudun taajamissa ja kylissä, kun taas yksityiset myyvät pääasiassa rakennuspaikkoja määräaloina eri puolilta maaseutua.
Yhteisöllinen maaseututaajama tai -kylä tarjoaa palveluja sekä tekemistä ja toimintaa yhdessä. Maaseudulla on mahdollista myös yhdistää asuminen ja elinkeinotoiminta. Lisääntyneet etätyöt ovat mahdollistaneet myös monipaikkaisen asumisen, jolloin työtä voidaan tehdä kauempaa maaseudulta esimerkiksi kakkosasunnosta käsin.
Kuopion kaupungin maaseutualueiden tontteja voi hakea ympäri vuoden jatkuvan haun kautta. Asuntotontteja on mahdollista joko ostaa tai vuokrata. Lue lisää Kuopion kaupungin maaseutualueiden tonttitarjonnasta.
Kuopion maaseututaajamilla ja -kylillä on myös omia verkkosivuja, joilla on esitelty myös mahdollista yksityistä tonttitarjontaa. Myös Tori.fi -sivustolta voi etsiä Kuopion maaseutualueiden yksityistä tonttitarjontaa. Lue lisää eri taajamista ja kylistä. |
Jo yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää LinkedIn-palvelua. LinkedInissä voi verkostoitua työtuttaviensa kanssa sekä saada ja jakaa kiinnostavaa työelämään liittyvää tietoa. Työnhakijalle Linkedin on tärkeä ammatillisen profiloitumisen kanava. Lue parhaat vinkkimme LinkedInin käyttöön.
Valitse itsestäsi hyvä kuva. Selkeä kuva palauttaa sinut helposti mieleen niillekin työtutuillesi, joilla on huono nimimuisti. Jos olet hakemassa uutta työpaikkaa LinkedInin kautta, asiallisen kuvan merkitys korostuu. Erityisesti työuran alussa olevien kannattaa valita mahdollisimman virallinen kuva. LinkedIn ei siis ole se paikka, johon kannattaa laittaa itsestään ”töröhuuliselfie”.
Kirjoita alkuun napakka esittelyteksti itsestäsi. Monet jättävät esittelytekstin kokonaan kirjoittamatta, vaikka se on paras paikka LinkedInissä kertoa jotain persoonallista itsestään ja työhistoriastaan. Esittelytekstissä olisi hyvä noudattaa suunnilleen 80-20-jakoa; noin 80% tekstistä kannattaa kirjoittaa nykyisestä työnkuvastaan ja 20% aiemmasta kokemuksestaan. Suomalaiset LinkedInin käyttäjät suosivat lähestulkoon aina englantia kommunikointikielenä, joten esittelyteksti on parasta kirjoittaa englanniksi.
Profiilia perustaessa saattaa aloittelijalle iskeä helposti hämmennys: ketkä voi ja kannattaa pyytää omiksi kontakteiksi? Kontakteiksi kannattaa pyytää työtuttavat aika laajasti. Vuosien takaisista työkavereista kannattaa ehkä pyytää vain läheisimmät, tai ainakin sellaiset, jotka muistaa kunnolla. Uudempia kontakteja voi pyytää herkemmin. Voit myös pyytää sinulle vieraita ihmisiä kontakteiksi, jos uskot heistä olevan hyötyä urallesi. Näissä tapauksissa kannattaa kuitenkin varautua kirjoittamaan kontaktipyyntöön pätevä perustelu pyynnöllesi, ja varautua silti siihen, ettei kontaktipyyntöäsi hyväksytä. LinkedIn toimii monilla myös kätevänä muistikirjana siihen, kenen kanssa vuosien varrella on tullut tehtyä töitä. Jos nimi ei meinaa heti tulla mieleen, LinkedInin kontakteista on helppo käydä palauttamassa se mieleen. LinkedIn ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Facebook. Omia kavereita ei siis tarvitse kontakteiksi pyytää, jos heidän kanssa ei ole tekemisissä työelämän kautta.
"Aktiivisuus ryhmissä kannattaa – ne ovat jopa LinkedInin käytön tärkein osa
LinkedInissä on valtavasti erilaisia ryhmiä, joissa eri alojen asiantuntijat käyvät keskustelua keskenään. Aktiivisuus ryhmissä kannattaa – ne ovat jopa LinkedInin käytön tärkein osa. Ryhmissä on mahdollista sekä ammatilliseen kehitykseen että tulla huomatuksi muiden oman alan asiantuntijoiden keskuudessa. Joskus huomatuksi tuleminen voi johtaa jopa työtarjouksiin.
Jos LinkedIn-profiilisi on kunnossa, linkki siihen kannattaa mainita myös perinteisessä paperi-CV:ssä. Perinteisen CV:n suositusmittana yleensä pidetään yhtä A4-arkkia, johon on hankala saada mahtumaan riittävästi informaatiota. Jos CV:ssä on maininta LinkedIn-profiilista, rekrytoija voi käydä lukemassa myös sen. LinkedInin kautta rekrytoija voi saada helposti tarkempaa tietoa aiemmasta työkokemuksestasi ja työtehtäviesi todellisesta sisällöstä. Tämä toki edellyttää, että olet tehnyt LinkedIn-profiilisi huolella. LinkedInissä on myös mahdollista pyytää kirjallisia suosituksia entisiltä esimiehiltä ja kollegoilta. Mahdolliset suositukset ovat myös ehdoton plussa uusia työtehtäviä hakiessa.
Sosiaalisessa mediassa on aina riski mokata itsensä jotenkin. Pohdi aina pariin kertaan ennen kuin jaat ajatuksiasi LinkedInissä. Koska kontaktisi ovat yleensä tuttaviasi työympäristöstäsi, LinkedInissä ei kannata sanoa mitään sellaista, mitä ei muutenkin työssään voisi sanoa. Pahimpana mokana Ville ei kuitenkaan pidä vilkastakaan LinkedIn-kommentointia – huonompi vaihtoehto hänestä on perustaa profiili, jota ei ylläpidetä ollenkaan. Profiilin kanssa ei siis kannata aktivoitua vain silloin, kuin on aktiivisesti hakemassa töitä. Tärkeää on olla jossain määrin aktiivinen säännöllisesti.
Löydä uusi ura!
Käy katsomassa avoimet työpaikkamme ja rekisteröidy työnhakijaksi. Vaikka et juuri nyt aktiivisesti hakisikaan uutta työpaikkaa, suosittelemme luomaan kattavan profiilin ansioluetteloineen Kaislanet-palveluumme ja tilaamaan itsellesi työpaikkavahdin! |
Ilmoittauminen on maksuton NYU:n jäsenille, mutta jälki-ilmoittaumismaksu peritään kaikilta varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen ilmoittautuvilta.
Ilmoittautumismaksut 10€ / laji, jälki-ilmoittautuminen 20 € / laji.
Tässä kilpailussa on käytössä ilmoittautumismaksujen verkkomaksaminen. Ilmoittautumismaksut tulee maksaa ilmoittautumisen lopuksi verkkopankissa. Tarkat ilmoittautumismaksut ovat ilmoittautumisen lajien valinnan yhteydessä.
Tiedustelut Henkilö/Toimisto: Janne Edelman
Sähköpostiosoite: [email protected]
Puhelin: 050 4869571
Tulospalvelu
Lisätietoja Kilpailuohjeet on julkaistu kilpailun nettisivuilla. Tulokset ja eräjaot julkaistaan Live-tulospalvelussa.
Kilpailuun osallistuminen edellyttää voimassa olevaa yleisurheilulisenssiä ja SUL:n jäsenseuran jäsenyyttä.
Urheilija saa osallistua vanhemman ikäluokan sarjaan vain, jos omassa sarjassa ei ole kyseistä lajia. Tässä tapauksessa 15-vuotiaat ja nuoremmat voivat ilmoittautua enintään 17-sarjaan. Samaan tai rinnasteiseen lajiin ei saa osallistua kahdessa eri sarjassa.
P/T14-15-sarjojen moukari ja kiekko kilpaillaan Eteläisen ja Kaakkoisen alueen aluemestaruuskilpailuna. Näissä lajeissa sarjat ovat suljettuja eli osallistumisoikeus on vain oman iän mukaiseen sarjaan. Aluemestaruuskilpailun muut lajit kilpaillaan 28.-29.7. Tuusulassa.
100m juoksussa järjestetään alkuerät ja finaalierät siten, että jokainen osallistuja saa mahdollisuuden juosta kaksi lähtöä. Muut juoksumatkat ja kenttälajit kilpaillaan suoraan loppukilpailuna.
M 800m Olli Ahlgren (pace)
Varmistukset
Kenttälajeissa varmistus on viimeistään 15 min ennen lajin alkua suorituspaikalla. Korkeudessa on varmistettaessa ilmoitettava aloituskorkeus ja seipäässä aloituskorkeus ja telineiden etäisyys.
Juoksuissa varmistukset on tehtävä viimeistään 45 min ennen lajin alkua 100m alkuerässä ja 400m ja pidemmissä juoksuissa. Käytössä on verkkovarmistus osoitteessa https://www.tuloslista.com/varmistus/. Varmistamiskoodi on kaikille seuroille sama: Klaukkala.
Mikäli et juokse 100m loppukilpailua, on tästä ilmoitettava kilpailukansliaan viimeistään 30 min ennen loppukilpailujen alkua.
Muissa juoksuissa ei ole varmistuksia.
Korotussarjat
Korkeuden korotussarja on 5 cm välein ja seipään 10 cm välein. Tarkemmat korotussarjat ja niiden muutokset ilmoittaa lajinjohtaja ennen lajin alkua.
Välinetarkastus
Välinetarkastus tapahtuu kentän pääsisäänkäynnin viereisessä varastossa viimeistään 60 minuuttia ennen lajin alkua. Järjestäjät toimittavat tarkastetut välineet suorituspaikalle.
Heittopaikat
Kiekonheitto kilpaillaan nurmikentällä ja moukarinheitto viereisellä Klaukkalan koulun hiekkakentällä. |
Veikkausliigassa pelasi viime kaudella 117 ulkomaalaista pelaajaa. Heidän keski-ikänsä oli heinäkuun lopussa 2019 27,2 vuotta.
JalkapalloVeikkausliiga
Veikkausliiga-seurat hukkaavat miljoonatuloja ostaessaan päätepysäkkipelaajia
Veikkausliiga -seurat ostavat nuorten timanttien sijasta ulkomailta ikääntyneitä päätepysäkkipelaajia. Siksi niiden on turha uneksia samanlaisista miljoonatuloista kuin IFK Göteborgin 20-vuotiaan Alhassan Yusufin kohdalla.
TEKSTI Marko Saranlinna
JULKAISTU 22.7.2020 | KUVAT All Over Press
Veikkausliiga -seuroissa pelasi viime kaudella (2019) liigan omien tilastojen mukaan 306 pelaajaa. Heistä 117 eli 38,24 prosenttia oli ulkomaalaisia. Jokaisessa ottelussa oli siis kentällä keskimäärin 10–11 ulkomaalaista pelaajaa.Kymmenestä eniten otteluita pelanneista pelaajista seitsemän oli ulkomaalaista ja 20:sta 14 (70 %). Vielä 50 eniten pelanneesta yli puolet, 26 pelaajaa, oli ulkomaalaisia.
Pelaajien keskeisten roolien perusteella arvioin, että ulkomaalaispelaajat haukkasivat yli puolet kaikista Veikkausliigan palkoista. Kokonaiskuluja lisää ulkomailta tuodun pelaajan peruskustannukset – kansainvälisen siirron rekisteröintimaksu, vakuutus, majoittaminen, matkakulut ja agentin korvaus – jotka ovat vähintäänkin useampi tuhat euroa. Ja tämä joudutaan maksamaan jo ennen kuin pelaaja on pelannut yhtään ottelua.
Ongelman ydin lähtee siitä, että ulkomaalainen pelaaja hankitaan ensisijaisesti tekemään välitöntä tulosta.
Ulkomaalaisten pelaajien määrä ja rooli korostuivat radikaalisti etenkin hyökkäyssuunnan pelaajissa. Viime kaudella Veikkausliigan kymmenestä parhaasta maalintekijästä kahdeksan oli ulkomaalaisia ja 50 parhaasta maalintekijästä 28 (56%).
Ulkomaalaisten pelaajien määrästä voidaan aina keskustella, ja tietysti kullakin seuralla on eri seikoista johtuva yksilöllinen tarpeensa pelaajahankinnoille. Varsinainen kysymys ja samalla Veikkausliigan yksi kehityksen esteistä ei ole ulkomaalaisten pelaajien määrä, vaan se, minkä ikäisiä pelaajia suomalaisseurat hankkivat, ja millaisia sopimuksia ne heidän kanssaan tekevät.
Tärkein syy, miksi Veikkausliigasta ei myydä ulos ulkomaalaisia pelaajia, on se, että Suomeen hankitaan aivan liian paljon päätepysäkkipelaajia, jotka tulevat pelaamaan tänne viimeisiä pelivuosiaan. Esimerkiksi viime kaudella koko sarjan 50 eniten otteluita pelanneen 26 ulkomaalaispelaajan keski-ikä oli heinäkuun lopussa 27,7 vuotta – ja heistä vain yksi oli alle 23-vuotias. 50 eniten peliminuutteja keränneestä pelaajasta 25 oli ulkomaalaisia. Heidän keski-ikänsä oli vielä korkeampi, 28,9 vuotta. eikä heistä yksikään ollut alle 23-vuotias.
Todellisuudessa keski-ikä oli vieläkin korkeampi, sillä kaikki alalla toimivat tietävät, että afrikkalaisten pelaajien ikää pyöristellään surutta alaspäin.
Ulkomaalaispelaajien keski-ikä 27,2 vuotta
Pelaajien keski-ikä ei ole ratkaisevin tekijä pelaajamyynnin kannalta. Oleellista on, kuinka monta pelaajaa on potentiaalisessa myynti-iässä. Pelaajamyynnin todennäköisyys heikkenee merkittävästi jokaisen ikävuoden jälkeen. Veikkausliigan kohdalla kriittinen raja asettunee 22–23 ikävuoden kieppeille. Tämän jälkeen myynnin todennäköisyys alkaa laskea voimakkaasti. Kun viime kaudella Veikkausliigassa pelanneiden 117 ulkomaalaisen pelaajan keski-ikä oli 27,2 vuotta, todennäköisyys saada heidät myytyä ulkomaille oli lähellä nollaa.
Esimerkiksi Veikkausliigan viime kauden maalikuningas ja liigan parhaaksi pelaajaksi valittu Filip Valenčič oli 27,5-vuotias.,
Tanskan Superligassa ylempään loppusarjaan selviytynyt FC Norsjälland on hyvä esimerkki toisesta tiestä. Football Observatoryn tilastojen mukaan joukkueessa kuluvalla kaudella pelanneiden pelaajien keski-ikä oli kesäkuun alussa 22,6 vuotta.
Ulkomaalaisia 26 pelaajasta on puolet, 13. Heidän osuutensa on korkeampi kuin Veikkausliigassa, mutta oleellista on heidän ikänsä: pelaajista vanhin on 23-vuotias ja kahdeksan alle 20-vuotiaita. Lisäksi joukkueessa pelaa 17-vuotias pelaaja, jolla on Nigerian ja Tanskan kaksoiskansalaisuus.
Suurin osa näistä nuorista pelaajista on jo pelannut Veikkausliigaa kovatasoisemmassa sarjassa kohtalaisia minuuttimääriä. Tällaisilla pelaajilla on paljon todennäköisempi mahdollisuus siirtyä suurempiin sarjoihin ja Norsjällandilla on täysin erilainen mahdollisuus saada heistä siirtokorvauksia kuin suomalaisseuroilla.
KuPSissa pelanneen Omar Colleyn ura on heittänyt hänet Sampdoriaan ilman, että KuPS olisi hyötynyt siirroista mitään.
Suomestakin on satunnaisesti lähtenyt maailmalla yksittäisiä helmiä, mutta heidän siirroissaan on käynyt usein samalla tavalla kuin nykyään Serie A:n Sampdoriaa edustavan Omar Colleyn kohdalla. Colley oli KuPSilta hieno löytö, ja hän siirtyi 20-vuotiaana KuPSiin ilmaisella siirrolla Real de Banjulista. Hän pelasi kaksi kautta Kuopiossa ja siirtyi sen jälkeen 22-vuotiaana Djurgårdens IF:ään, 23-vuotiaana Genkiin 1,7 miljoonalla eurolla ja 25-vuotiaana Sampdoriaan 8 miljoonalla eurolla. Erilaisella sopimusrakenteella KuPS olisi voinut tehdä siirroilla merkittävän tilin, mutta nyt se ei valitettavasti kostunut yhdestäkään siirrosta mitään.
Eurooppalaisella liigakartalla Veikkausliiga mielletään vahvasti kasvattajasarjaksi, mutta todellisuudessa ulkomaalaispelaajien osalta tilanne on päinvastainen. Olen keskustellut paljon useiden eri maista olevien talenttien kanssa työskentelevien ja heidän uraa ohjaavien kollegoiden kanssa. Heidän silmissään iso kuva on, että Veikkausliiga on sarja, johon on turha sijoittaa nuoria talentteja, koska täältä ei pääse eteenpäin.
Se on fakta, joka vaikuttaa toimijoiden päätöksiin. Toinen fakta ja samalla myös Veikkausliigan suuri tulevaisuuden mahdollisuus on se, että nämä kollegat eivät näe koko totuutta. Ensisijaisin syy vähäisiin siirtoihin ulkomaille ei ole niinkään Veikkausliigan yleinen taso, vaan talenttipelaajien vähäinen määrä ja ulkomaalaispelaajien korkea ikä. Taustaa tuntemattomalle Veikkausliiga näyttäytyy tällä hetkellä pääasiassa sarjana, josta on vaikea päästä eteenpäin.
Jos jokaisessa joukkueessa olisi 2–3 hyvällä kehityskaarella olevaa 18–22-vuotiasta ulkomaalaistalenttia, se nostaisi Veikkausliigan tasoa ja muuttaisi koko sarjan olemusta. Hyötyjiä olisivat myös suomalaisnuoret. Voisiko joku ulkomaille akatemiaan lähtevä pelaaja nähdä Veikkausliigan pidempään oikeana kehityspaikkana? Ja mikä tärkeintä, voisiko asia oikeasti olla niin? Ruotsin U19-maajoukkueen pelaajat kahta lukuun ottamatta edustavat ruotsalaisia seuroja, meillä ikäluokan kärjestä 13 pelaajaa on siirtynyt ulkomaille.
Ongelman ydin
Ongelman ydin lähtee siitä, että ulkomaalainen pelaaja hankitaan ensisijaisesti tekemään välitöntä tulosta.
Rekrytointistrategiassa ei ole juuri muita kriteereitä. Veikkausliigasta puhutaan kasvattajasarjana, mutta todellisuudessa valmentajat ajattelevat ja elävät tuloksista. Tulosta haetaan käytettävissä olevilla pelaajilla. Ja näinhän se kuuluu yleensä pääsarjassa ollakin, jos johto ei muuta määrää.
Tällaisessa mallissa toiminnasta tulee rekrytointimielessä lyhytnäköistä, mikä johtaa siihen, että Veikkausliiga-joukkueissa pelaajien vaihtuvuus vuosittain on huomattavasti korkeampi kuin eurooppalaisissa pääsarjoissa keskimäärin. Yleensä sopiva stabiilius korreloi menestystä ja erityisesti pelaajakehitystä. Aikaa ja usein myöskään intressiä kasvattaa varsinkaan ulkomailta hankittuja pelaajia ei ole; siksi nuoret loistavat poissaolollaan. Tämä ei ole valmentajien syy. Urheilujohdolta ja niiltä, jotka vastaavat pelaajabudjetin käytöstä, voidaan edellyttää myös taloudellista tulosvastuuta, jonka perusta on sovittu rekrytointistrategia.
Toinen ongelma on se, että suomalaisseuroilta on puuttunut lähes kokonaan omissa käsissään olevat ulkomaalaispelaajien scouting -prosessit. Kun seuralla ei ole rekrytointistrategiaa, eikä sen tukena selkeää scouting-prosessia, ollaan agenttien armoilla, reagoija. Agenttien päätehtävä on saada asiakkaalleen sopimus ja siitä itselleen palkkio – ei Veikkausliigan, seuran tai suomalaisen jalkapallon kehittäminen.
Kuvan muuttaminen alkaisi siitä, että Veikkausliiga -seurat muuttaisivat ulkomaalaisten pelaajien rekrytointistrategiaa sellaiseksi, että päätepysäkkipelaajien sijasta ne hankkisivat radikaalisti nuorempia pelaajia. Jos vaikka puolet hankittavista pelaajista olisi nuoria, tilanne muuttuisi ratkaisevasti. Hyvä rajapyykki voisi olla, että ”nuorten kiintiön” pelaaja on seuraan tullessaan maksimissaan 21-vuotias, mieluummin alle 20-vuotias.
Tärkeimmät kriteerit iän ja riittävän pelillisen tason lisäksi ovat jollakin tavalla todennettu halu ja kyky oppia uutta. Olisi tärkeää, että pyrittäisiin systemaattisesti hakemaan pelaajia, joilla on vielä niin sanotusti iso unelma elossa eli pelaaja tavoittelee tosissaan siirtoa isompiin seuroihin. Nyt keskimääräinen ulkomaalaispelaaja tulee VeikkausIiigaan, koska hän ei ole päässyt kovempiin sarjoihin ja unelma huipulle pääsystä on vaihtunut arjen realismiin.
Enemmän töitä, mutta palkitsevaa
Nuorten talenttipelaajien löytäminen vaatii toki enemmän työtä ja panostusta scouting-toimintaan, mutta nämä ovat kuitenkin perusasioita, jotka ovat täysin tehtävissä nykyresursseilla.
Ulkomaalaisten pelaajien rekrytointiin käytettävät paukut on järkevää kohdistaa ensisijaisesti nimenomaisesti nuoriin pelaajiin, koska sopivien nuorten pelaajien löytäminen on työläämpää, kilpailu heistä kovempaa ja taustatietoja on vähemmän saatavilla. Tarvittavat 25–30-vuotiaat pelaajat löytyvät suhteellisen kivuttomasti.
Veikkausliiga -seurojen harjoitusolosuhteet ja muut fasiliteetit kestävät vertailun varsin moneen kovaan jalkapallomaahan. Päivittäisen työnteon ja pelaajien kehittämisen kannalta oleelliset asiat ovat erittäin hyvässä kunnossa. Veikkausliigassa toiminta on muutenkin järjestäytynyttä ja selkeää, korruptiota ei ole ja kaikki toimii palkanmaksua myöten sovitusti.
Marko Saranlinnan mukaan Afrikasta olisi löydettävissä Medon kaltaisia lahjakkuuksia, jos suomalaisseuroille olisi sinne verkostot.
Myös valmennustiimit ovat hyvin koottuja ja tekijöitä on sen verran, että myös yksilö- ja pelipaikkakohtaiseen valmennukseen on resursseja ja hyvää osaamista. Lisäksi seuroissa alkaa olla aika hyvin kokemusta ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista tulevien johtamisessa ja valmennustyössä. Myös Palloliiton säännöt ovat hyvin ulkomaalaisystävälliset pelaajamäärien ja palkkavaatimusten suhteen.
Jos Veikkausliigaa ajatellaan pelaajia kehittävänä koneena, kone on viritelty kuntoon ja se hyrrää kovilla kierroksilla, mutta raaka-aine on väärä. Siksi hyvin rakennettu kone on vahvasti vajaakäytöllä.
Veikkausliiga -seurojen resursseilla on täysin mahdollista saada Suomeen 18–23-vuotiaita pelaajia, joilla on maajoukkuetaustaa tai jotka ovat sen tasoisia. Se vaatii kuitenkin aktiivista jalkautumista markkinoille joko itse tai siihen erikoistuneen kumppanin kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on päästävä juureen eli näkemään itse paikan päälle, millaisia pelaajat ovat kentällä ja kentän ulkopuolella. Erityisen tärkeää on päästä luomaan neuvottelukontakti ilman turhan montaa välikättä.
Varsinkin Afrikassa ja Väli-Amerikassa on useita maita, joista myös suomalaisseurojen olisi mahdollista löytää nuoria lupaavia pelaajia, jotka olisivat erittäin halukkaita tulemaan Suomeen. Totta kai kilpailu on kovaa, mutta esimerkiksi Nigeriasta tai Kamerunista on hyvin organisoidulla työllä ja oikeilla kontakteilla mahdollista löytää Omar Colleyn, Dickson Nwakaemen, Dominic Chatton tai Medon kaltaisia eteenpäin meneviä pelaajia.
Liikkeellä ajoissa
Neuvotteluaseman kannalta tärkeintä on olla liikkeellä ajoissa, sillä se korreloi suoraan mahdollisuuteen saada pelaajia Suomeen. Alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa onnistuvaa pelaajaa on vaikea saada nykyprofiilin Veikkausliigaan, mutta vuotta aiemmin saman pelaajan saaminen voi olla ratkaisevasti helpompaa – olkoonkin, että helppoa se ei ole koskaan.
Tunnistettujakaan lahjakkuuksia – kuten Alfredo Morelos – ei kannata sivuuttaa. Silloin on vain oltava valmius maksaa siirto- tai lainakorvaus ja/tai vaihtoehtoisesti myyvä seura saa pitää itsellään seuraavan siirron korvauksesta esimerkiksi 70 prosenttia. On parempi omistaa 30 prosenttia pelaajasta, jolla on todennäköinen myyntiarvo, kuin omistaa 100 prosenttia nollasta.
Jos Veikkausliigan seurat muuttaisivat rekrytointistrategiaansa, seuraukset olisivat moninaiset. Veikkausliigassa olisi lahjakkuustasoltaan parempia pelaajia. Usein nuori pelaaja on valmennettavampi kuin kokenut pelaaja, koska hänellä on vielä se suuri haave elossa.
Kun Veikkausliigassa pelaisi enemmän pelaajia, jotka ovat vahvalla nousukaarella, agentit olisivat halukkaampia sijoittamaan omia nuoria pelaajiaan Suomeen, ja agentit ja seurojen scoutit ottaisivat Veikkausliigan voimakkaammin omalle agendalleen. Tästä hyötyisivät sekä suomalaispelaajat että seurat.
Kehitys johtaisi siihen, että Veikkausliigasta alkaisi siirtyä ulkomaille useampia pelaajia, ja seurat alkaisivat saada siirtokorvauksia myös ulkomaalaisista pelaajista. Mitä enemmän seurojen tulot kasvaisivat, sitä lahjakkaampia talentteja ne voisivat hakea ja muutoin kehittää toimintaansa.
Samalla Veikkausliigan taso ja kaikenlainen pöhinä niin kentällä kuin seuroissakin kasvaisi. Suomalaisseurat ja niiden keskeiset toimijat myös verkottuisivat vielä paremmin maailman jalkapalloperheeseen. Nykyään ulkomailta tulevista pelaajatarkkailijoista valtaosa ei jatka Helsinkiä pidemmälle, koska ei tarvitse. Pelaajarekrytoijat kyllä tulevat vaikka Sallan Naruskaan tammikuussa, jos siihen on syytä.
Kulu vai sijoitus?
Eli mistä tämä on sitten kiinni?
Ei ainakaan rahasta
Suomalaisseurojen olisi ensi alkuun muutettava kustannusmielessä ajatteluaan ulkomaalaisista pelaajista. Nyt ulkomaalaisen pelaajan hankintaa ajatellaan ainoastaan kulueränä. Ulkomaalaiselle pelaajalle annettava sopimus, paikka kokoonpanossa, näyteikkunassa, tulisi nähdä myös potentiaalisena tuottoyksikkönä. Jotta hankittava pelaaja nähtäisiin myös tuottoyksikkönä, rekrytointistrategiaa olisi muutettava. Sijoittamalla tietyn verran pelaajaan, hänestä saadaan pelillinen panos, mutta sen lisäksi pelaaja voi tuoda merkittävää tuloa.
Nuoriin pelaajiin satsaamisessa kysymys ei ole lisäkulusta vaan strategisesta valinnasta. Kohtalaisen scouting-järjestelmän rakentaminen ja toteuttaminen vuositasolla voidaan toteuttaa yhden kokeneen ulkomaalaispelaajan hinnalla. Puhutaan siis muutamasta kymmenestätuhannesta eurosta.
Toinen asia on nuorelle pelaajalle maksettava palkka. Yhden nuoren pelaajan palkka ja kulut ovat karkeasti ottaen puolet siitä, mitä kokeneemmalle pelaajalle pitää maksaa. Moni organisoitumattomilta markkinoilta löydetty nuori talentti on tyytyväinen aloittaessaan Migrin toimeentuloedellytyksiä vastaavalla palkkatasolla.
Tästä saa laskennallisen haasteen jokaiselle Veikkausliiga-seuralle: jos kolmen kokeneen pelaajan sijasta seura hankkisi neljä nuorta pelaajaa, se saisi samalla rahamäärällä neljä talenttia ja maksaisi sen lisäksi scouting-järjestelmän ylläpidon. Oleellista on, että näillä kolmella kokeneella pelaajalla ei käytännössä ole jälleenmyyntiarvoa, mutta joistakin näistä nuorista ja hyvässä tapauksessa useammasta nuoresta voisi saada selvää tuottoa.
Suomalaisseuroilla olisi ollut saumat saada Alhassan Yusufin kaltaisia timantteja. Nyt IFK Göteborg odottaa vain, milloin kassa alkaa laulaa.
Suomalaisilla seuroilla olisi kaikki mahdollisuudet napata Ruotsissa viime kaudella Vuoden nuoreksi pelaajaksi valitun 20-vuotiaan Alhassan Yusufin kaltaisia timantteja, kunhan vain oltaisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Yusufin kohdalla se olisi tarkoittanut hänen löytämistään jo silloin, kun hän pelasi Tikitaka Academyssa Nigeriassa. Siirto Göteborgiin tapahtui euroilla, jotka mahtuvat hyvin myös meidän kärkiseurojen budjettiin.
IFK Göteborg on nyt loistavassa tilanteessa. Yusuf antaa vahvan pelipanoksen päivästä toiseen, hänen palkkansa on kohtuullinen ja seura voi pitkän sopimuksen turvin odottaa sopivaa hetkeä milloin hän siirtyy suurempaan seuraan. Siirto Göteborgista tulee olemaan jo useamman miljoonan euron siirto. Mikäli hänen kehityksensä jatkuu ennusteiden mukaan, hän siirtyy ennen 25 ikävuotta vielä suurempaan sarjaan. Oma villin utopistinen ennustukseni on, että hän päätyy tuolloin Kataloniaan.
Kuten Yusufin tapauksessa seurojen on oltava jämäköitä ja uskallettava varmistaa se, että seura saa siirtokorvauksen pelaajan siirtyessä ulkomaille. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävän pitkää sopimusta. Jos pelaaja ja hänen taustansa ei tähän suostu, silloin on hypättävä pelaajan yli ja katsottava uutta pelaajaa. Järjestelmällisesti näin toimimalla markkina ja Veikkausliigan status muuttuvat.
Näin se toimisi
Tiedän toki, etteivät asiat muutu sormia napsauttamalla. Urheilujohtamisen taso on Veikkausliiga -seuroissa kirjavaa ainakin mitä tulee ulkomailta rekrytoimisen osaamiseen. Urheilullisia ratkaisuja tehdään erilaisilla kokoonpanoilla, ohuimmillaan päävalmentajan ja toimitusjohtajan voimin. Yhteinen nimittäjä tulosten perusteella on, että pelaajia rekrytoitaessa seuroilla ei ole kaupallista strategiaa, vaan pelaajat hankitaan vain pelaamaan tässä ja nyt. Tästä seuraa se, että ulkomaalaispelaajat ovat todennäköisesti Veikkausliigan suurin yksittäinen kuluerä ilman taloudellista tuotto-odotusta.
Jos asiat organisoitaisiin uudella tavalla, malli voisi olla tämä: Rekrytoidaan 18–21-vuotiaita ulkomaalaisia pelaajia ja päätetään, että esimerkiksi puolet ulkomaalaisista mahtuu tuohon ikähaarukkaan. Totta kai joukkueissa on aina paikka kokeneille avainpelaajille, jotka tuovat välittömän pelillisen tuloksen tai ovat muutoin ominaisuuksiltaan tärkeitä johtavia pelaajia ja hinta-laatusuhteeltakin perusteltuja hankintoja. Profiilihankintoihin voisi panostaa hieman enemmän, jos keskinkertaisuutta hankittaisiin vähemmän.
Laskennallisesti ensimmäisen kauden aikana nuori pelaaja oppii maan ja seuran tavoille ja ottaa homman haltuun, toisella kaudella hänessä pitää alkaa näkyä loistetta. Toisena tai viimeistään kolmantena vuonna pitää olla jo kiinnostusta potentiaalisilta ostajilta.
Kaupallisesti optimaalinen ikä siirtyä Suomesta ulkomaille on 20–23 vuotta. Loiste Veikkausliigassa pitää sattua tuohon ikäikkunaan. Näin pelaaja on kiinnostava ostokohde, ja pelaajalla on mahdollista saada vielä yksi merkittävä siirto ylöspäin, mikäli vain kyvyt riittävät. Tämä on merkittävä fakta ostavan seuran näkökulmasta. Ostaja pelaa omaa peliään, jossa muuttujia ovat hinta, välitön pelipanos, jatkomyynnin todennäköisyys, jälleenmyyntihinta jne. Mikäli kolmessa vuodessa Veikkausliigassa homma ei lennä tai kehitys muutoin tyssää, sitten vaan seuraava talentti tulille.
Euroopan viidessä suurimmassa sarjassa pelaavat pelaajat debytoivat joukkueissaan keskimäärin 21,7-vuotiaina. Esimerkiksi Bayer Leverkusenilla ulkomaalaisten pelaajien keski-ikä oli viime kaudella 23,4 vuotta, Real Madridilla 23,5 vuotta ja Liverpoolilla 24,6 vuotta. Noin puolet top 5 -sarjojen pelaajista rekrytoidaan kyseisten maiden ulkopuolelta. Ennen kuin pelaaja debytoi noissa seuroissa, on yleensä tapahtunut siirto tai kaksi 18 ikävuoden jälkeen.
Tämä on se ison kehyksen absoluuttinen huippu, jonka alla myös Veikkausliigasta lähtevien pelaajien siirrot tapahtuvat. Näissä tapahtumaketjuissa Veikkausliiga on paljon lähempänä häntää kuin kärkeä. Tästä saa perspektiiviä, mikä merkitys iällä on.
Ensimmäinen ja tärkein askel on alkaa pelata peliä oikean ikäisten pelaajien kanssa.
Se ei ole rahakysymys, vaan osaamis- ja ymmärryskysymys. Ja ne, jotka sen askeleen ymmärtävät, osaavat ja uskaltavat ottaa, ovat pelilaudalla voittajia.
Juttu on julkaistu alunperin Elmossa numero 7/2020. Julkaisemme kesän aikana poikkeuksellisesti Elmossa julkaistuja juttuja ilmaiseksi, kunnes lanseeramme syksyllä uuden maksullisen digipalvelumme.
Tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan tästä, ja varmista, että saat jatkossa kaiken Elmon digisisällön – kuten tämän jutun – ja lähes 100-sivuisen lukupaketin kotiina kannettuna joka kuukausi yhdellä ja samalla tilaushinnalla.
Lue heinäkuun Elmo ostamalla digilehden irtonumero Lehtiluukusta tai painettu lehti irtonumerona Lehtipisteestä. |
Saarijärvellä syntynyt Samuli Heimonen asuu ja työskentelee nykyisin Jyväskylässä ja Kangasniemellä. Heimonen aloitti taideopinnot Oriveden opistossa vuonna 1994, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2002. Heimonen on osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1998, ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2000. Suuren yleisön tietoisuuteen Samuli Heimonen nousi vuonna 2008, jolloin hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Hänen teoksiaan on mm. Tampereen taidemuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Mikkelin taidemuseon kokoelmissa.
Teija Isohauta
FM Teija Isohauta on taidehistorioitsija, joka on toiminut vapaana kirjoittajana, kuraattorina ja tutkijana vuodesta 2009. Sitä ennen hän toimi Alvar Aalto-museon pitkäaikaisena museolehtorina. Isohauta työskentelee sekä arkkitehtuurin, kuvataiteen että muotoilun alueilla.
Mitä on keskisuomalainen taide? Ketkä ovat keskisuomalaisia taiteilijoita? Lähdin kuratoimaan keskisuomalaisen taiteen katselmusta aidosta uteliaisuudesta. Halusin tutusta täällä asuviin ja täältä lähtöisin oleviin taiteilijoihin. Halusin tietää, millaista taidetta täällä tehdään, ja näkyykö tämä seutu jotenkin taiteilijoiden teoksissa.
”Matkalla maan keskipisteeseen” -näyttelyyn saattoivat hakea kaikki keskisuomalaisiksi itsensä tuntevat. Asuinpaikalla tai ammattikoulutuksella ei ollut väliä.
Tähän näyttelyyn mahtuu monenlaisia tekijöitä. Mukana on pitkän linjan ammattilaisia, nuoria lupauksia, löytöjä ja keskipolven taiteilijoita. Olen häpeilemättömän ylpeä tästä joukosta, mutta samalla myös kiitollinen kaikille niille, jotka hakivat mukaan tähän näyttelyyn.
Portfoliohaussa kuraattorikaksikkomme tehtäväksi jäi valita 162 hakemuksesta meidän mielestämme tätä aikaa kuvaava kooste. Tehtävä oli todella mieluisa, koska saatoin samalla päivittää tietoni alueen uusista ja minulle tuntemattomista tekijöistä.
En pysty hahmottamaan näyttelylle selkeää yhteistä ja yhtä ainoaa teemaa. Sitä me emme kuraattoreina lähteneet keinotekoisesti hakemaankaan. On useita sattumanvaraisesti risteäviä teemoja, jotka keskustelevat keskenään.
Teokset valikoituivat vain sen perusteella, mikä puhutteli juuri nyt. Neljä erillistä tilaa tietysti määrittelivät sen, minkälaiset teokset minnekin päätyivät. Teosten keskinäisillä suhteillakin on merkitystä – mitkä teokset ehkä käsittelivät samoja aihepiirejä, tai missä tekijöissä yhdistyi jotakin olennaisesti samaa. Näyttelyn ilmapiiri muodostuu teoksista, mutta myös niiden suhteista.
Tämän näyttelyn tekeminen oli erittäin hedelmällistä ja avartavaa juuri siitä syystä, että meitä kuraattoreja oli kaksi. Pystyimme keskustelemaan syvällisesti valittavista taiteilijoista ja avaamaan toistemme silmiä yllättävien teosten suhteen. Kuraattorien välinen dialogi on tärkeä työkalu, joka estää taiteilijavalintojen yksisilmäisyyden. Vaikka olemme eri sukupolvea ja taustamme ovat erilaiset, oli näistä eroista tässä tehtävässä vain hyötyä.
Keski-Suomessa on ollut ja näyttää edelleen oleva vahva maalaustaiteen perintö. Maalaustavat ja maalausten lähtökohdat ovat kuitenkin kaukana toisistaan. Historia, uskonto, ekologia ja kulutus ovat teemoja, jotka risteävät hyvin henkilökohtaisten aiheiden rinnalla. Veistokset ja installaatiot ovat muuntuneet yhä enemmän pintoja ja tilaa kommentoiviksi tai useiden materiaalien yhdistelmiksi. Valokuva ja filmi lähenevät maalaustaidetta, piirustukset ja grafiikka levittäytyvät tilaan. Ollaan kaiken kaikkiaan nykytaiteen ytimessä.
Kaikkia tekijöitä leimaa kuitenkin jokaisen oma henkilökohtainen kokemus ja siitä kumpuava ilmaisu. Yksilö on se kiintopiste, josta yleiset totuudet johdetaan. Ehkä koulukuntien ja ryhmien aika on ohi ja taiteilija on ennen kaikkea yksilö, joka tutkii maailmaa ja tekee siitä muistiinpanoja. |
Miratio myy tutkimuksia, koulutuksia ja konsultointia erityisesti markkinointiin, tuotteistamiseen, asiakasymmärryksen parantamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin liittyen.
Vaaleihin liittyvät tutkimukset on esitellään Vaalimuusan nettisivuilla.
Tutkimuksen eri vaiheissa apua tarvitseville on tuotteistettu Tutkimusguru-palvelu. Lisätietoa intohimon kohteista voi lukea lukuisista blogeista. Osa myytävistä tuotteista on tuotteistettu kuluttajan päätöksenteon psykologiaa käsittelevän väitöskirjan ympärille.
Juuri nyt ilmestynyt Erotuomarin päätöksenteko-kirja! Lisätietoja.
Tutkimukset
Tutkimuksemme liittyvät usein asiakastyytyväisyyteen, markkinointiin, tuotteistamiseen tai liiketoiminnan kehittämiseen.
Koulutukset
Kolutuksemme perustuvat monipuoliseen osaamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Koulutusten taustalla on pedagogista osaamista.
Konsultointi
Konsultoimme toiminnan, strategian ja markkinoinnin kehittämistä. Teemme myös mentorointia. Katso lisäksi myös Tutkimusguru-palvelu. |
– Päivittäinen ja runsas tupakointi oli itsenäisesti yhteydessä myöhempään psykoosiriskiin, vaikka aiemmat psykoottiset kokemukset, muu päihdekäyttö, vanhempien psykoosihistoria ja päihdeongelmat otettiin huomioon. Etenkin hyvin nuorena aloitettu päivittäinen tupakointi oli merkittävä riskitekijä. Tulosten perusteella nuorten tupakoinnin ennaltaehkäisyllä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia väestön mielenterveyteen myöhemmällä iällä, Miettunen sanoo tiedotteen mukaan.
Tutkimuksen aineisto oli Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti, joka koostui alun perin yli 9000 henkilöstä. Vuosina 2001-2002 järjestettyyn seurantatutkimukseen kutsuttiin kohortin 15-16-vuotiaita jäseniä. Lopulliseen otokseen otettiin mukaan ne, jotka vastasivat kysymyksiin psykoosikokemuksista ja päihteidenkäytöstä. Heitä oli 6081. Seuranta jatkui 30-vuotiaaksi.
Tuloksia julkaistiin vastikään Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä.
Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö altistaa psykoosille
Ryhmä julkaisi myös kannabikseen liittyvän tutkimuksen The British Journal of Psychiatryssä. Sen tulosten mukaan teini-iässä käytetty kannabis oli yhteydessä korkeampaan psykoosiriskiin kuin nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet kannabista. Lisäksi havaittiin, että ryhmällä, jolla oli sekä kannabiksen käyttöä että psykoottisia kokemuksia nuoruudessa, ilmeni enemmän psykooseja seurannan aikana.
– Havaitsimme että nuoret, jotka olivat käyttäneet kannabista viisi kertaa tai enemmän olivat suuremmassa riskissä sairastua psykoosiin seurannan aikana, vaikka aiemmat psykoottiset kokemukset, muu päihdekäyttö ja vanhempien psykoosihistoria otettiin huomioon. Tuloksemme on siten linjassa vallitsevan ajatuksen kanssa, että etenkin nuorena aloitettu runsas kannabiksen käyttö altistaa psykoosisairauksille. Tulostemme perusteella on lisäksi erityisen tärkeää huomioida kannabista käyttävät nuoret, jotka raportoivat psykoosioireita ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä jo ennaltaehkäisemään käytön aloitus, sanoo lääkäri Antti Mustonen.
Tutkimukset olivat osa Jouko Miettusen Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta "Psykoosien riskitekijöiden yhdysvaikutukset ja aikatrendit - Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986". Julkaistut artikkelit ovat osa Antti Mustosen tulevaa väitöskirjaa päihteiden yhteydestä psykoosiriskiin. Tutkimusryhmään kuului Oulun yliopiston tutkijoiden lisäksi tutkijoita Cambridgen ja Queenslandin yliopistoista. |
Avajaisjumalanpalveluksen kulkue valmistautumassa jumalanpalvelukseen. Kuvaaja Pekka Mustakallio / Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.
Hyvät saamelaisten kirkkopäivien osanottajat. Minulla on ilo toivottaa teidät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Oulun hiippakunnan puolesta tervetulleiksi saamelaisten kirkkopäiville Inariin.
Näitä ekumeenisia kirkkopäiviä on suunniteltu pitkään. Alun perin kirkkopäivät oli tarkoitus järjestää kaksi vuotta sitten kesällä 2020. Koronapandemiasta johtuen ajankohtaa jouduttiin siirtämään kaksi kertaa. Ilomme on sitäkin suurempi, kun päivät lopulta nyt voidaan järjestää.
Lämmin kiitos ohjelmatoimikunnalle ja kaikille valmisteluihin osallistuneille. Aivan erityisesti haluan mainita Oulun hiippakunnan saamelaistyön sihteerin Erva Niittyvuopion, joka on tehnyt todella paljon töitä näiden päivien onnistumiseksi.
Näiden kirkkopäivien valmisteluaikana Venäjä on ehtinyt aloittaa hyökkäyssodan Ukrainassa. Tämän seurauksena kirkolliset yhteydet Venäjän ortodoksiseen kirkkoon on toistaiseksi jäädytetty, minkä vuoksi Venäjän saamelaiset Kuolan alueelta eivät valitettavasti voi osallistua näille päiville. Muistamme aivan erityisesti rukouksissamme Venäjällä asuvia saamelaisia.
Toiveeni on, että saamelaisten kirkollinen elämä ja tavat voisivat tulla näillä kirkkopäivillä kaikessa rikkaudessaan esiin. Teeman ”Pyhä tuli – Pyhä kansa” alla näillä päivillä on esillä saamelaisille ominainen hengellisyys, joka ammentaa luonnosta ja kunnioittaa luontoa. Konsertit, näyttelyt ja työpajat ovat osa monipuolista ohjelmaa. Myöskään vaikeita aiheita ei näillä päivillä vältellä, sillä yhtenä seminaariaiheena on saamelaisten itsemurhien ehkäisy.
Kirkkojen ja alkuperäiskansojen väliset kysymykset ovat nykyään esillä kaikkialla maailmassa. Äskettäin paavi Franciscus pyysi anteeksi Kanadan alkueräiskansojen edustajilta katolisen kirkon sisäoppilaitoksissa tapahtuneita lasten ja nuorten kaltoinkohteluita.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on myös paljon työtä tehtävänä näissä asioissa, vaikka paljon myönteistä on myös jo tapahtunut. Haluan erityisesti mainita edeltäjäni piispa Samuel Salmen anteeksipyynnön saamelaisille vuonna 2012. Samoin huomionarvoista on vähitellen tapahtuva kokonaiskirkon herääminen saamelaisten kirkollisen palvelujen kehittämiseen omilla äidinkielillä kaikissa hiippakunnoissa.
Asiat kehittyvät kuitenkin dynaamisesti eteenpäin. Niinpä kirkkomme piispat ovat yhdessä todenneet, että kirkon on syytä aloittaa prosessi, joka tähtää menneisyydessä tapahtuneiden väärinkäytösten läpikäymiseen. Kirkkomme saamelaistyön neuvottelukunta on myös käsitellyt asiaa ja näyttänyt prosessin aloittamiselle vihreää valoa.
Valmistelussa onkin nyt Ságastallamat (keskustelut) nimeä kantava prosessi. Tarkoituksena on tarjota ruohonjuuritasolla turvallinen tila ja foorumi puhua kipeistäkin asioista ja muistoista. Prosessin kuluessa nähdään, mihin se johtaa ja millaisiin jatkoaskeliin yhdessä sitoudutaan. Tässä vaiheessa iloitse eri tahojen valmiudesta lähteä tähän prosessiin.
Toivon, että nämä saamelaisten kirkkopäivät olisivat askel sitä kohti, että kirkkojen kasvot olisivat yhä enemmän myös saamelaisen alkuperäiskansan kasvot. Rukoilkaamme sitä, että Jumala antaisi Pyhän Henkensä kautta siunauksensa näille päiville. |
RadioMedia järjestää vuosittain tapahtumia, joista suurin on RadioGaala. RadioMedia järjestää myös RadioAwards-kilpailun, Kaiku-radiomainoskilpailun ja myöntää Kuukauden radiobiisi -palkinnon.
RadioGaala & RadioAwards-kilpailu
RadioGaalassa palkitaan vuoden merkittävimmät saavutukset radiotoimialalta RadioAwards-palkinnoilla sekä palkitaan RadioGaalan yleisöäänestyksen voittajat. RadioAwards-kilpailun tarkoituksena on arvioida kaupallisen radiotoimialan vuoden parhaita saavutuksia.
KaikuGaala ja Kaiku-radiomainoskilpailu
RadioMedia järjestää vuosittain Kaiku-radiomainoskilpailun, jonka voittajat palkitaan KaikuGaalassa. Kaiku-kilpailu on Suomen merkittävin radiomainonnan kilpailu radiomainonnan tekijöille ja mainostajille. |