id
stringlengths 24
24
| title
stringlengths 3
59
| context
stringlengths 124
3.61k
| question
stringlengths 1
25.7k
| answers
sequence |
|---|---|---|---|---|
5a7dea8870df9f001a875312 | Matter | "Aineen rakenteesta" on olemassa kokonainen kirjallisuus, joka ulottuu 1900-luvun alun "sähköisestä rakenteesta" aina uudempaan "kvarkkirakenteeseen", joka esitellään nykyään huomautuksella: Tässä yhteydessä fyysikot puhuvat ainekentistä ja hiukkasista "ainekentän moodin kvanttiherätteinä". Ja tässä on lainaus de Sabbatalta ja Gasperiniltä: "Sanalla "aine" tarkoitamme tässä yhteydessä vuorovaikutusten lähteitä eli spinorikenttiä (kuten kvarkit ja leptonit), joiden uskotaan olevan aineen peruskomponentteja, tai skalaarikenttiä, kuten Higgsin hiukkasia, joita käytetään massan esittelyyn mittateoriassa (ja jotka voivat kuitenkin koostua perustavanlaatuisemmista fermionikentistä)."[lisäselvitystä tarvitaan]. | Mikä teoria tuli aineen kvarkkirakenteen jälkeen? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7dea8870df9f001a875313 | Matter | "Aineen rakenteesta" on olemassa kokonainen kirjallisuus, joka ulottuu 1900-luvun alun "sähköisestä rakenteesta" aina uudempaan "kvarkkirakenteeseen", joka esitellään nykyään huomautuksella: Tässä yhteydessä fyysikot puhuvat ainekentistä ja hiukkasista "ainekentän moodin kvanttiherätteinä". Ja tässä on lainaus de Sabbatalta ja Gasperiniltä: "Sanalla "aine" tarkoitamme tässä yhteydessä vuorovaikutusten lähteitä eli spinorikenttiä (kuten kvarkit ja leptonit), joiden uskotaan olevan aineen peruskomponentteja, tai skalaarikenttiä, kuten Higgsin hiukkasia, joita käytetään massan esittelyyn mittateoriassa (ja jotka voivat kuitenkin koostua perustavanlaatuisemmista fermionikentistä)."[lisäselvitystä tarvitaan]. | Sähköisen rakenteen ymmärtäminen on johtanut merkittäviin edistysaskeliin millä alalla? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7dea8870df9f001a875314 | Matter | "Aineen rakenteesta" on olemassa kokonainen kirjallisuus, joka ulottuu 1900-luvun alun "sähköisestä rakenteesta" aina uudempaan "kvarkkirakenteeseen", joka esitellään nykyään huomautuksella: Tässä yhteydessä fyysikot puhuvat ainekentistä ja hiukkasista "ainekentän moodin kvanttiherätteinä". Ja tässä on lainaus de Sabbatalta ja Gasperiniltä: "Sanalla "aine" tarkoitamme tässä yhteydessä vuorovaikutusten lähteitä eli spinorikenttiä (kuten kvarkit ja leptonit), joiden uskotaan olevan aineen peruskomponentteja, tai skalaarikenttiä, kuten Higgsin hiukkasia, joita käytetään massan esittelyyn mittateoriassa (ja jotka voivat kuitenkin koostua perustavanlaatuisemmista fermionikentistä)."[lisäselvitystä tarvitaan]. | Kuka kuvasi hiukkaset kvanttiherätteinä? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7dea8870df9f001a875315 | Matter | "Aineen rakenteesta" on olemassa kokonainen kirjallisuus, joka ulottuu 1900-luvun alun "sähköisestä rakenteesta" aina uudempaan "kvarkkirakenteeseen", joka esitellään nykyään huomautuksella: Tässä yhteydessä fyysikot puhuvat ainekentistä ja hiukkasista "ainekentän moodin kvanttiherätteinä". Ja tässä on lainaus de Sabbatalta ja Gasperiniltä: "Sanalla "aine" tarkoitamme tässä yhteydessä vuorovaikutusten lähteitä eli spinorikenttiä (kuten kvarkit ja leptonit), joiden uskotaan olevan aineen peruskomponentteja, tai skalaarikenttiä, kuten Higgsin hiukkasia, joita käytetään massan esittelyyn mittateoriassa (ja jotka voivat kuitenkin koostua perustavanlaatuisemmista fermionikentistä)."[lisäselvitystä tarvitaan]. | Mikä teoria käyttää spinorikenttiä? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7deb7170df9f001a87531b | Matter | Kun elektroni löydettiin 1800-luvun lopulla, ja kun atomiydin löydettiin 1900-luvun alussa ja hiukkasfysiikka syntyi, aineen katsottiin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen atomeja. Nykyään tiedämme, että edes protonit ja neutronit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan jakaa kvarkkeihin, kun taas elektronit ovat osa hiukkasperhettä nimeltä leptonit. Sekä kvarkit että leptonit ovat alkeishiukkasia, ja niitä pidetään nykyisin aineen peruskomponentteina. | Mikä fysiikan ala alkoi 1800-luvulla? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7deb7170df9f001a87531c | Matter | Kun elektroni löydettiin 1800-luvun lopulla, ja kun atomiydin löydettiin 1900-luvun alussa ja hiukkasfysiikka syntyi, aineen katsottiin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen atomeja. Nykyään tiedämme, että edes protonit ja neutronit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan jakaa kvarkkeihin, kun taas elektronit ovat osa hiukkasperhettä nimeltä leptonit. Sekä kvarkit että leptonit ovat alkeishiukkasia, ja niitä pidetään nykyisin aineen peruskomponentteina. | Mitä atomit muodostavat? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7deb7170df9f001a87531d | Matter | Kun elektroni löydettiin 1800-luvun lopulla, ja kun atomiydin löydettiin 1900-luvun alussa ja hiukkasfysiikka syntyi, aineen katsottiin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen atomeja. Nykyään tiedämme, että edes protonit ja neutronit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan jakaa kvarkkeihin, kun taas elektronit ovat osa hiukkasperhettä nimeltä leptonit. Sekä kvarkit että leptonit ovat alkeishiukkasia, ja niitä pidetään nykyisin aineen peruskomponentteina. | Mihin kvarkit jakautuvat? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7deb7170df9f001a87531e | Matter | Kun elektroni löydettiin 1800-luvun lopulla, ja kun atomiydin löydettiin 1900-luvun alussa ja hiukkasfysiikka syntyi, aineen katsottiin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen atomeja. Nykyään tiedämme, että edes protonit ja neutronit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan jakaa kvarkkeihin, kun taas elektronit ovat osa hiukkasperhettä nimeltä leptonit. Sekä kvarkit että leptonit ovat alkeishiukkasia, ja niitä pidetään nykyisin aineen peruskomponentteina. | Mistä ne koostuvat? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7deb7170df9f001a87531f | Matter | Kun elektroni löydettiin 1800-luvun lopulla, ja kun atomiydin löydettiin 1900-luvun alussa ja hiukkasfysiikka syntyi, aineen katsottiin koostuvan elektroneista, protoneista ja neutroneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään muodostaen atomeja. Nykyään tiedämme, että edes protonit ja neutronit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan jakaa kvarkkeihin, kun taas elektronit ovat osa hiukkasperhettä nimeltä leptonit. Sekä kvarkit että leptonit ovat alkeishiukkasia, ja niitä pidetään nykyisin aineen peruskomponentteina. | Tiedämme nyt, että kvarkit ja leptonit eivät ole mitä? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e05ef70df9f001a875425 | Matter | Nämä kvarkit ja leptonit ovat vuorovaikutuksessa neljän perusvoiman kautta: painovoima, sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus ja vahva vuorovaikutus. Hiukkasfysiikan standardimalli on tällä hetkellä paras selitys koko fysiikalle, mutta vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta gravitaatiota ei voida vielä selittää kvanttitasolla, vaan sitä kuvataan vain klassisella fysiikalla (ks. kvanttigravitaatio ja gravitoni). Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat seurausta kvarkkien ja leptonien välisestä voimaa kantavien hiukkasten (kuten fotonien) vaihdosta. Voimaa kuljettavat hiukkaset eivät itse ole rakennusaineita. Tästä seuraa, että massaa ja energiaa (joita ei voida luoda tai tuhota) ei voida aina suhteuttaa aineeseen (joka voidaan luoda aineettomista hiukkasista, kuten fotoneista, tai jopa puhtaasta energiasta, kuten liike-energiasta). Voiman kantajia ei yleensä pidetä aineena: sähköisen voiman kantajilla (fotoneilla) on energiaa (ks. Planckin suhde) ja heikon voiman kantajat (W- ja Z-bosonit) ovat massiivisia, mutta kumpaakaan ei pidetä aineena. Vaikka näitä hiukkasia ei pidetä aineena, ne kuitenkin vaikuttavat atomien, subatomisten hiukkasten ja kaikkien niitä sisältävien järjestelmien kokonaismassaan. | Kuinka monta kvarkkia ja leptonia on olemassa? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e05ef70df9f001a875426 | Matter | Nämä kvarkit ja leptonit ovat vuorovaikutuksessa neljän perusvoiman kautta: painovoima, sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus ja vahva vuorovaikutus. Hiukkasfysiikan standardimalli on tällä hetkellä paras selitys koko fysiikalle, mutta vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta gravitaatiota ei voida vielä selittää kvanttitasolla, vaan sitä kuvataan vain klassisella fysiikalla (ks. kvanttigravitaatio ja gravitoni). Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat seurausta kvarkkien ja leptonien välisestä voimaa kantavien hiukkasten (kuten fotonien) vaihdosta. Voimaa kuljettavat hiukkaset eivät itse ole rakennusaineita. Tästä seuraa, että massaa ja energiaa (joita ei voida luoda tai tuhota) ei voida aina suhteuttaa aineeseen (joka voidaan luoda aineettomista hiukkasista, kuten fotoneista, tai jopa puhtaasta energiasta, kuten liike-energiasta). Voiman kantajia ei yleensä pidetä aineena: sähköisen voiman kantajilla (fotoneilla) on energiaa (ks. Planckin suhde) ja heikon voiman kantajat (W- ja Z-bosonit) ovat massiivisia, mutta kumpaakaan ei pidetä aineena. Vaikka näitä hiukkasia ei pidetä aineena, ne kuitenkin vaikuttavat atomien, subatomisten hiukkasten ja kaikkien niitä sisältävien järjestelmien kokonaismassaan. | Mikä malli selittää tyydyttävästi painovoiman? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e05ef70df9f001a875427 | Matter | Nämä kvarkit ja leptonit ovat vuorovaikutuksessa neljän perusvoiman kautta: painovoima, sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus ja vahva vuorovaikutus. Hiukkasfysiikan standardimalli on tällä hetkellä paras selitys koko fysiikalle, mutta vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta gravitaatiota ei voida vielä selittää kvanttitasolla, vaan sitä kuvataan vain klassisella fysiikalla (ks. kvanttigravitaatio ja gravitoni). Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat seurausta kvarkkien ja leptonien välisestä voimaa kantavien hiukkasten (kuten fotonien) vaihdosta. Voimaa kuljettavat hiukkaset eivät itse ole rakennusaineita. Tästä seuraa, että massaa ja energiaa (joita ei voida luoda tai tuhota) ei voida aina suhteuttaa aineeseen (joka voidaan luoda aineettomista hiukkasista, kuten fotoneista, tai jopa puhtaasta energiasta, kuten liike-energiasta). Voiman kantajia ei yleensä pidetä aineena: sähköisen voiman kantajilla (fotoneilla) on energiaa (ks. Planckin suhde) ja heikon voiman kantajat (W- ja Z-bosonit) ovat massiivisia, mutta kumpaakaan ei pidetä aineena. Vaikka näitä hiukkasia ei pidetä aineena, ne kuitenkin vaikuttavat atomien, subatomisten hiukkasten ja kaikkien niitä sisältävien järjestelmien kokonaismassaan. | Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat mitä? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e05ef70df9f001a875428 | Matter | Nämä kvarkit ja leptonit ovat vuorovaikutuksessa neljän perusvoiman kautta: painovoima, sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus ja vahva vuorovaikutus. Hiukkasfysiikan standardimalli on tällä hetkellä paras selitys koko fysiikalle, mutta vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta gravitaatiota ei voida vielä selittää kvanttitasolla, vaan sitä kuvataan vain klassisella fysiikalla (ks. kvanttigravitaatio ja gravitoni). Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat seurausta kvarkkien ja leptonien välisestä voimaa kantavien hiukkasten (kuten fotonien) vaihdosta. Voimaa kuljettavat hiukkaset eivät itse ole rakennusaineita. Tästä seuraa, että massaa ja energiaa (joita ei voida luoda tai tuhota) ei voida aina suhteuttaa aineeseen (joka voidaan luoda aineettomista hiukkasista, kuten fotoneista, tai jopa puhtaasta energiasta, kuten liike-energiasta). Voiman kantajia ei yleensä pidetä aineena: sähköisen voiman kantajilla (fotoneilla) on energiaa (ks. Planckin suhde) ja heikon voiman kantajat (W- ja Z-bosonit) ovat massiivisia, mutta kumpaakaan ei pidetä aineena. Vaikka näitä hiukkasia ei pidetä aineena, ne kuitenkin vaikuttavat atomien, subatomisten hiukkasten ja kaikkien niitä sisältävien järjestelmien kokonaismassaan. | Massaa ja energiaa voidaan aina verrata mihin? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e05ef70df9f001a875429 | Matter | Nämä kvarkit ja leptonit ovat vuorovaikutuksessa neljän perusvoiman kautta: painovoima, sähkömagnetismi, heikko vuorovaikutus ja vahva vuorovaikutus. Hiukkasfysiikan standardimalli on tällä hetkellä paras selitys koko fysiikalle, mutta vuosikymmenien ponnisteluista huolimatta gravitaatiota ei voida vielä selittää kvanttitasolla, vaan sitä kuvataan vain klassisella fysiikalla (ks. kvanttigravitaatio ja gravitoni). Kvarkkien ja leptonien väliset vuorovaikutukset ovat seurausta kvarkkien ja leptonien välisestä voimaa kantavien hiukkasten (kuten fotonien) vaihdosta. Voimaa kuljettavat hiukkaset eivät itse ole rakennusaineita. Tästä seuraa, että massaa ja energiaa (joita ei voida luoda tai tuhota) ei voida aina suhteuttaa aineeseen (joka voidaan luoda aineettomista hiukkasista, kuten fotoneista, tai jopa puhtaasta energiasta, kuten liike-energiasta). Voiman kantajia ei yleensä pidetä aineena: sähköisen voiman kantajilla (fotoneilla) on energiaa (ks. Planckin suhde) ja heikon voiman kantajat (W- ja Z-bosonit) ovat massiivisia, mutta kumpaakaan ei pidetä aineena. Vaikka näitä hiukkasia ei pidetä aineena, ne kuitenkin vaikuttavat atomien, subatomisten hiukkasten ja kaikkien niitä sisältävien järjestelmien kokonaismassaan. | Mikä suhde selittää sähkövoiman kantajat? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e070b70df9f001a875439 | Matter | Termiä "aine" käytetään kaikkialla fysiikassa hämmentävän monissa eri yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi "tiivistetyn aineen fysiikasta", "alkuaineesta", "partonisesta" aineesta, "pimeästä" aineesta, "anti "aineesta, "oudosta" aineesta ja "ydinaineesta". Keskusteluissa aineesta ja antiaineesta Alfvén on kutsunut normaaliainetta koinomateriaksi (gk. yhteinen aine). On perusteltua sanoa, että fysiikassa ei vallitse laajaa yksimielisyyttä aineen yleisestä määritelmästä, ja termiä "aine" käytetään yleensä yhdessä jonkin tarkentavan määritteen kanssa. | Fysiikka on päässyt pitkälti yksimielisyyteen määritelmästä, mikä? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e070b70df9f001a87543a | Matter | Termiä "aine" käytetään kaikkialla fysiikassa hämmentävän monissa eri yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi "tiivistetyn aineen fysiikasta", "alkuaineesta", "partonisesta" aineesta, "pimeästä" aineesta, "anti "aineesta, "oudosta" aineesta ja "ydinaineesta". Keskusteluissa aineesta ja antiaineesta Alfvén on kutsunut normaaliainetta koinomateriaksi (gk. yhteinen aine). On perusteltua sanoa, että fysiikassa ei vallitse laajaa yksimielisyyttä aineen yleisestä määritelmästä, ja termiä "aine" käytetään yleensä yhdessä jonkin tarkentavan määritteen kanssa. | Kuka keksi termin partoninen aine? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e070b70df9f001a87543b | Matter | Termiä "aine" käytetään kaikkialla fysiikassa hämmentävän monissa eri yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi "tiivistetyn aineen fysiikasta", "alkuaineesta", "partonisesta" aineesta, "pimeästä" aineesta, "anti "aineesta, "oudosta" aineesta ja "ydinaineesta". Keskusteluissa aineesta ja antiaineesta Alfvén on kutsunut normaaliainetta koinomateriaksi (gk. yhteinen aine). On perusteltua sanoa, että fysiikassa ei vallitse laajaa yksimielisyyttä aineen yleisestä määritelmästä, ja termiä "aine" käytetään yleensä yhdessä jonkin tarkentavan määritteen kanssa. | Mikä on toinen nimi antimateriaalille? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e070b70df9f001a87543c | Matter | Termiä "aine" käytetään kaikkialla fysiikassa hämmentävän monissa eri yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi "tiivistetyn aineen fysiikasta", "alkuaineesta", "partonisesta" aineesta, "pimeästä" aineesta, "anti "aineesta, "oudosta" aineesta ja "ydinaineesta". Keskusteluissa aineesta ja antiaineesta Alfvén on kutsunut normaaliainetta koinomateriaksi (gk. yhteinen aine). On perusteltua sanoa, että fysiikassa ei vallitse laajaa yksimielisyyttä aineen yleisestä määritelmästä, ja termiä "aine" käytetään yleensä yhdessä jonkin tarkentavan määritteen kanssa. | Matteria ei yleensä tarvitse käyttää yhdessä minkä kanssa? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |
5a7e070b70df9f001a87543d | Matter | Termiä "aine" käytetään kaikkialla fysiikassa hämmentävän monissa eri yhteyksissä: puhutaan esimerkiksi "tiivistetyn aineen fysiikasta", "alkuaineesta", "partonisesta" aineesta, "pimeästä" aineesta, "anti "aineesta, "oudosta" aineesta ja "ydinaineesta". Keskusteluissa aineesta ja antiaineesta Alfvén on kutsunut normaaliainetta koinomateriaksi (gk. yhteinen aine). On perusteltua sanoa, että fysiikassa ei vallitse laajaa yksimielisyyttä aineen yleisestä määritelmästä, ja termiä "aine" käytetään yleensä yhdessä jonkin tarkentavan määritteen kanssa. | Millä tieteenalalla on erilaisia epätavallisia konteksteja? | {
"text": [],
"answer_start": []
} |