text
stringlengths 0
196k
|
---|
qaamaatiin qofa miti. Maqaasaa fi bilisummaa isaaf kan quuqamuu fi |
kan du'u waan ta'eefi dha. Makmaaksi, "maqaan hanga badu buddeenni |
haa badu" kan jedhamu sababa malee hin makmaakamne. |
Dhalli namaa fedhiin maqaa fi bilisummaa isaa fedhii guddaa hanga |
dabarsanii du'aaf of-kennuutti kan isa geessisu dha. Fedhiin maqaa |
gaarii horachuu keenya yoo hir'atee fi tilaamni yookiin bakki ofiif |
kenninu yoo sigigaate nyaataaf haa hafuutii jiraachuufuu fedhii hin |
horannu. Namoonni hedduunis kan of ajjeesanis haa ta'uu namoota |
biraa wajjin wal-dhabbii keessa galuun kan du'an fedhii maqaa gaarii |
horachuu kana guutuuf jedhaniiti. Akka falaasama ida'amuutti, |
fedhiiwwan martinuu akka barbaachisummaa isaaniitti dursi isaaniif |
kennama malee haala dhaabbataa ta'een sadarkaa kennuun dogoggora |
dha jedhamee amanama. |
Fedhii isa tokko fuula dhowwatanii isa biraa keessumeessuun rakkoo |
jiraachuu keenya hin hiiku. Duraan dursanii haleellaa biyya irraatti |
aggaamamu ittisuus haa ta'uu, hokkara biyya keessatti uumamu |
qolachuudhaaf fedhiiwwan al-kallattii guutuudhaan hawaasa cimaa |
ijaaruun barbaachisaa dha. Erga hokkorrii fi waraanni uumameen booda |
yookiin otoo uumamaa jiruu dhaabsisuu fi dhaamsuuf ijibbaachuurra |
duraan dursinee fedhiiwwan gara hokkoraatti nu galchuun jiraachuu |
keenya balaaf saaxilan qolachuun barbaachisaa dha. |
Fedhiiwwan dhala namaa marti isaanii fedhiiwwan murteessaa haalli |
isaanii ilaalamee wal-qixxumaan kessummaa'uu qabani dha. Namootni |
nama ta'uu isaaniitiin fedhiiwwan isaan qaban guutuufii otoo qabnuu, |
fedhiiwwan bineensota faana qooddannu qofa guutuudhaaf |
ijibaachuun bu'uuruma isaa irraa ilaalcha namoota binneensotaan |
qixxeessinee ilaaluu irraa kan madde dha. Namoonni uumaawwan |
fedhiiwwan bineensotarraa adda ta'e qaban ta'uu isaanii irraa kan ka'e |
fedhiiwwan dhala namaa kan ilaallu uumamasaanii wal-xaxaa ta'e kana |
waliin wal-bira qabuudhaani. |
Fakkeenyaaf, aadaan namni yommuu wanta tokko nuuf godhuuf jedhu |
wanta sana otuma feenuu 'hin barbaadu' jechuu keenyaa maal mul'isa? |
Mana namaa dhaqnee beelofneetumallee nyaadhaa yommuu jedhamnu |
maaliif didna? Otoo fedhanii wanta tokko diduun, bu'aa walitti bu'iinsa |
fedhii qaamaa yookiin foonii fi fedhii maqaa yookiin ulfinaa gidduutti |
uumamurra argamu dha. Fedhiin qaamaa yookiin foonii otoo fedhii |
maqaa dursa ta'ee otuma beelofnuu nyaadhaa jedhamnee otoo hin |
nyaatiin dhiisnee hin baanu turre. Kanaafuu, otoo wanta tokko fedhanii |
hin fedhu jechuun sadarkaan fedhiin qaamaa fi fedhiin maqaa nama |
tokko keessatti qaban duraa duubaan akka hin teenyee fi fedhiiwwan |
lamaanuu dhala namaa muddanii akka qaban kan mul'isu dha. |
Itoophiyaan seenaa ishee keessatti, gaaffii maqaa fi bilisummaa |
qajeeltoon osoo hin deebisin haftee, fedhiin ukkaamfame akka abidda |
dibameetti keessa keessasaa qaqqabachaa dhumarratti dhohee |
qaanqeen isaa yommuu ishee nyaachuuf jedhu haala ajaa'ibsiisaa |
hedduutiin irraa hafteetti. Abiddi kun irra-deddeebi'uun boba'ee |
biyyattiin maraammartoo sodaa jiraachuu wal-irraa hin cinne keessa |
akka galtu kan ishee taasise daandii fedhiiwwan ukkaamsuuti. Fedhii |
kamiifiyyuu daandiin ittiin keessummaa'u otoo diriirfamuu qabuu |
fedhicha yoo ukkaamsine akka abidda dibameetti riphee keessa |
keessaan qabachaa biyyattii akka nyaatu beekuu qabna. Fedhiin dhala |
namaa marti isaa fedhii jiraachuu waan ta'eef fedhiiwwan kanaaf deebii |
kennuu dhiisuun jiraachuu dhala namaa yookiin hawaasaa irratti akka |
qoosuutti lakkaa'ama. |
Dandeetti dhala namaa ilaalchisee, gama tokkoon dhalli namaa jireenya |
isaa keessatti bu'aa-bayiin inni keessa darbu akka seera fiiziksiitti gochaa |
raawwatamuu fi deebii gochichaaf kennamu yaada jedhu irratti |
hundaa'e. Gama biraatiin immoo, dhalli namaa hiree isaa kan |
murteeffatu "fedhii bilisaa isaatiin kan murteessu uumama bilisaati |
malee seera maashiniitiin garba bulu miti" kan jedhu dha. Dhalli namaa |
"fedhii bilisaa hin qabu" namoonni jedhan warra dhala namaa karaa |
ilaalchaa xiin-lubbuutiin (biology) ilaalan yookiin warra dhalli namaa |
dhiibbaa naannoo isaanii jala galu jedhan dha. |
Akka warra yaadni isaanii hireen dhala namaa dandeettii xiin-lubbuu |
isaa irratti hirkata jedhaniin, dhalli namaa uumamaan wanta qabatee |
dhalateen hoogganama kan jedhu dha. Namoonni uumamaan wanti |
ajajameef yookiin wanta ta'uu qaban fudhatanii dhufan sana gonkumaa |
jijjiiruu hin danda'an; waanuma fudhatanii dhufan sana qabatanii, |
isumaan hoogganamanii jiraatu jedheetu barsiisa. Yaadni kun seenaa |
dhala namaa yeroo dheeraa keessatti iddoo bal'aa kan qabatee fi amma |
yaadata duubatti hafoo jennee warra waamnu maraaf bu'uura kan |
buuse dha. |
Garaagarummaa namootaa yookiin gareewwan garaa garaa gidduu jiru |
karaa xiin-lubbuutiin hiika itti kennuun, qabsoo namoonni yookiin |
gareewwan wal-qixxummaaf taasisan quucarsuuf yaada yookiin ilaalcha |
meeshaa guddaa ta'ee tajaajile dha. Fakkeenyaaf, sochii qabsoo |
uummatoota gurraachaa kolaasuuf taasifamaa ture keessatti, ka'umsi |
hafuura mankaraarsitummaa warra adii inni cimaan warri adii |
uumamaan warra gurraacha akka caalanitti yaaduu isaaniiti. |
Hayyuuwwan yaada saayinsaawaa ta'uu dhiisuun isaa mirkanaa'e kana |
seenessuun garaagarummaa xiin-lubbuu kanaa barreeffamoota |
barumsaawoo (academic articles) keessatti illee afarsan hanga ammaatti |
ni jiru. Haaluma wal-fakkaatuun, qormaanni cimaan qabsoo mirga |
dubartootaa dura jirus, dubartoonni uumamumaan dhiiraa gadidha |
yaada jedhuu fi garaagarummaa dubartootaa fi dhiirota gidduu jiru |
uumamatti kan sababeessu dha. |
Yeroo ammaa kana ilaalchi hiree dhala namaa uumamaaf kennu kunii fi |
dhalli namaa carraaqii mataa isaatiin hiree isaa akka hin murteeffane |
taasisu mo'amaa dhufeera. Yaadni biraan ilaalcha "dhalli namaa fedhii |
bilisaa hin qabu" jedhu immoo eenyummaanii fi hireen namootaa |
wantoota isaan naannoo isaanii waliin "adeemsa gochaa fi deebii gocha |
sanaaf kennamu keessatti uumamuun malee yaadaa fi fedhi dhala |
namaan kan uumamu miti" kan jedhu dha. Yaadi kun ilaalcha |
"namoonni garboota naannoowwan isaaniiti" jedhu qaba. Kana |
jechuunis, amala nama tokkoo kan murteessu dhiibbaa naannoon sun |
irratti uumu malee filannoo mataa isaa miti jedhu. |
Gama biraatiin, yeroo dhiyootii asitti, yaadni "dhalli namaa hiree isaa |
ofuma isaatii kan ofiif murteeffatu yookiin ijaarratu dha" jedhu ol |
aantummaa argachaa dhufeera. Haalli qabatamaa hawaasummaa dhalli |