text
stringlengths
0
8.47k
huk recursowanpas.
Qatipay, chaninchay ima
AS HSIE programakunata sayarichinku sistema de educación formal nisqapi, educacionpi llamkaqkuna
paykunam chaninqaku programapa allin partinta. Ichaqa, mana kaypi kaq runakunaqa, manam entendiyta
atinkuchu yachaqkunapa ayllu siminta, paykuna dependenqaku ayllu runapa yanapayninmanta
evaluacionkuna ruwaptinku hinallataq resultadokunata yachaspa.
Llaqtapa runankunapas yanapanku chaninchayta imaynam kachkan Ayllu simipi materialkuna liyinanpaq.
Paykuna qawanku mayqin librokunata yachaqkuna akllanku liyinankupaq “tiempo de lectura” nisqanpi,
escuelapi, hinaspa escuelapi wata usyaptin paykuna yachankuña llapanmanta mayqin astawan gustarqanku,
kaqmanta impreso kananpaq, mayqintaq allichanankupaq kachkan, utaq wikapananpaq.
57
Ayllu runakunapaq
Escuelapa huñunakunkunaqa sapa kuti yachachiqkunawan huñunakunku, sasachakunata, problemakunata
riqsinankupaq hinallataq ayllu runakunata kuyuchinku aulakunapa allin kayninta qawaspa, bañokunapatapas,
escuelapa kitinkunata maypi yachachiqkuna tiyanku, chaytapas.
Yanapaypa ruwaysikuna
Getty/Antonio_Diaz
Allin qispisqa programakunaqa runakunapa llapa yanapayninkuna karqa ñataq ayllu simipa ukunpi ñataq
ayllu simipa hawanpi. Ayllu simi rimaqkuna liyinapaq materialkunata ruwanku, clasekunapi yachachinku,
hinallataq waqaychanku kay materialkuna allin kananpaq huk ambientekunapi. Paykuna kay programapa
componentenkunata riqsiptinku allin kasqankuta, llaqtakuna kuska llamkanku waqaychananpaq chay
elementokuna allin kananpaq, hinaspa problemakuna rikurimuptin kuska allichanku.
AS HSIE qispisqa programakunapas yanapayninta munanku kikin ayllu simi rimaqkunapa huk mana rimaq
runakunapapas. Yanapayqa ancha chaninchasqam wiñananpaq utaq ayllu simipa alfabetonta allichanapaq,
yachachiqkunapa huñunakuypaq capacitakunanpaqpas, escuelapi huk llamkaq runakunapaqpas, hinallataq
clasekunata qawaykachananpaq, ñawpariq investigacionmanta documentokunata churaspa apanapaq,
chaynam programapa llapan componentekunata chaninchanqaku.
Rimanakunata ruwayqa gobiernopa agenciakunawan, mana – gobiernopa llamkaqkunawanpas (ONG)
ancha allin yupasqa ruwaymi, ichaqa huk kutikunapi sasam ayllu runakunapaq aypayqa ancha “qapaq”
llamkaqkunaman llaqtapi, suyukunapi, lliw nacionkunapipas yanapayninta mañakunanpaq. Kay Estudio de
Casos libromanta AS HSIE programamanta, llapa programakunamanta kimsam yachachinku imaynam kay
ayllu simikuna rimaqkuna wiñachirqanku kay AS HSIE programata, sistema educacion formalpa hawanpi mana
ukunpichu. Kimsa casokunapi, ayllupa runankunaqa llamkarqanku paresninkunawan, rimaqmasinkuwan,
ayllupa hawanpi. Sapa casokunapi, programakunaqa allintam yachaqkunata apayta yanaparqanku AS HSIE
programanta Sistema de educacion formalkama.
58
Referencias
ACDP Indonesia. 2014. Mother Tongue-Based Multilingual Education. Working paper, November 2014. http://www.
adb.org/sites/default/files/publication/176282/ino-mother-tonguemultilingual- education.pdf
Cummins, J. 2008. Fundamental Psycholinguistic and Sociological Principles Underlying Educational Success for
Linguistic Minority Students. Powerpoint presentation at the International Conference on Multilingual Education:
Challenges, Perspectives and Opportunities. Jawaharlal Nehru University, New Delhi, India.
Jhingran, D. 2005. Language Disadvantage. The learning challenge in primary education. New Delhi, A. P. H.
Publishing.
Malone, S. 2001. Regional Lingual Franca Program. T.A. No. 3500-PHI Education Sector Development Program.
Malone, S. 2010. Planning Mother Tongue-Based Education Programs in Minority Language Communities. SIL International.
Ministry of Education and Training, SIL International, UNICEF. 2012. Lao Cai Primary Classroom Language Profile.
http://www.unicef.org/vietnam/Lao_Cai_mapping_profile_set.pdf
National Early Literacy Panel. 2009. Learning to Talk and Listen: An Oral Language Resource for Early Childhood Caregivers.
Washington, DC: National Institute of Literacy
Patrinos, H. & Velez, E. 2009. “Costs and benefits of bilingual education in Guatemala: A partial analysis.” In International
Journal of Educational Development 29 (6). Pages 594–598.
Pflepsen, A. 2011. Improving Learning Outcomes through Mother Tongue-Based Education. RTI International
Prouty, Robert. 2009. “Education for All Fast Track Initiative” in William G. Brozo and Elizabeth G. Sturtevant (Eds.) Beyond
access. Effective reading for all. Report from the Sixth Annual Global Perspectives on Literacy. March 2009, Washington DC.
https://www.rti.org/pubs/5cglobalperspectivesreport2009_ sflb_3_.pdf
UNESCO. 1953. Vernacular Languages in Education. http://unesdoc.unesco.org/ images/0000/000028/002897EB.pdf
UNESCO 2000. World Education Forum. The Dakar Framework for Action. http://unesdoc.unesco. org/
images/0012/001211/121147e.pdf
UNESCO. 2007. Enhancing learning. From Access to Success. Report of the First Experts’ Meeting: Defining Areas of Action.
Paris. UNESCO
UNESCO Working Group. 2010. Concept Paper on Marginalization. http://www.unesco.org/ education/EFAWG2009/
conceptpaper_marginalization.pdf
UNESCO. 2010. EFA Global Monitoring Report 2010. Reaching the Marginalized. http://unesdoc. unesco.org/
images/0018/001866/186606E.pdf
UNESCO. 2011. EFA Global Monitoring Report 2011. The Hidden crisis: Armed crisis and education. http://unesdoc.unesco.
org/images/0019/001907/190743e.pdf
UNESCO Bangkok. 2012. Why Language Matters for the Millennium Development Goals. http:// unesdoc.unesco.org/
images/0021/002152/215296E.pdf
United Nations. 2015. Sustainable Development Goals. 17 Goals to Transform our World. http:// www.un.org/
sustainabledevelopment/education
Wolff, E. 2011. “Chapter 1. Background and history—language politics and planning in Africa”. In Adama Ouane
and Christine Glanz, Editors. Optimising Learning, Education and Publishing in Africa. The Language Factor. Hamburg:
UNESCO Institute for Lifelong Learning. http://unesdoc. unesco.org/images/0021/002126/212602e.pdf
World Bank. 2005. Education Notes. In Their Own Language: Education for All. Washington D.C., World Bank. http://
documents.worldbank.org/curated/en/374241468763515925/ pdf/389060Language00of1Instruct01PUBLIC1.pdf
59
Country progress on Climate Change Education, Training and Public Awareness
Sector educación
nisqan
Organización Unidas
Educacionpaq, Cienciapaq
Cultura nisqanpaqpas
Qunqasqa warmakunata winaspa
Huk educacionpaq achka simikunapi, mama simipa
huñunakuyta hatarichisun
Kay simikunaqa llapa llamkaqkunapa UNESCOPA sunqunpi kachkanku, hinallataq pusasqa