query
stringlengths 15
149
| positive
sequencelengths 1
10
| negative
sequencelengths 1
13
| cluster
int64 0
127
|
---|---|---|---|
Kuka kehitti informaatiokäytäntöjen mallin osana laajempaa tutkimusta vuonna 2003? | [
"Informaatiokäytännöt\nPamela McKenzie kehitti informaatiokäytäntöjen mallin osana laajempaa tutkimusta vuonna 2003. Tutkimuksessa selvitettiin 19 kaksosia odottavan, 19–40-vuotiaan naisen tiedonhankintatapoja. Tutkimuksen menetelminä olivat puolistrukturoidut syvähaastattelut sekä kahdesti viikossa nauhoitettuihin puhelinkeskusteluihin perustunut tutkimuspäiväkirja. McKenzie näkee raskauden hyväksi kontekstiksi tiedonhaun tutkimuksessa, koska se on näkyvä muutosvaihe, jossa raskaana olevan naisen kysymykset ja tiedon etsintä nähdään sopivana ja niitä jopa odotetaan.",
"Informaatiokäytännöt\nInformaatiokäytännöt (engl. \"information practices\"), joista voidaan suomeksi käyttää myös nimitystä tietokäytännöt, tarkoittavat eri tapoja, joilla ihmiset sekä etsivät informaatiota systemaattisesti että kohtaavat sitä sattumanvaraisesti. Pamela McKenzien informaatiokäytäntöjä kuvaava jäsennys on tiedonhankintatutkimuksen malli vuodelta 2003. McKenzien kehittämä malli kuvaa erityisesti arkielämän tiedonhankintaa ja pyrkii luomaan siitä kokonaisvaltaisen kuvan sekä tunnistamaan sen monimuotoisuuden ja kontekstitekijöihin kietoutumisen."
] | [
"Tiedontarve\nEnsimmäinen yritys mallintaa informaatiokäyttäytymistä ja siten myös tiedontarpeita teoreettisesti on William Paisleyn vuonna 1968 esittämä systeemimalli. Mallissa lähtökohtana on henkilö, erityisesti tiedonhankkijana oleva tutkija, johon vaikuttavat tietyt tekijät (työryhmä, organisaatio, invisible college, viiteryhmä, ammattikunta, poliittinen järjestelmä, formaalit informaatiojärjestelmät, kulttuuri-, oikeus- ja talousjärjestelmä). Paisleyn mukaan tiettyjen tekijöiden vaikutus on suurempi kuin toisten. Mallia on kritisoitu esimerkiksi siitä, ettei se erittele eri tekijöiden vaikutuksia tai ota huomioon kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Thomas J. Allen loi 1969 oman systeemimallinsa muokkaamalla Paisleyn mallia yhdistelemällä henkilöön vaikuttavia tekijöitä. Sekä Paisleyn, että Thomas Allenin mallissa määritellään siis tiedontarpeisiin vaikuttavia tekijöitä, muttei sitä, mistä tiedontarpeet johtuvat.",
"Tiedonhankinnan malleja\nEnsimmäinen informaatiokäyttäytymisen mallinnus tuli William Paisleyltä 1968. Paisley totesi tiedonhankintatutkimuksen olleen metodologisesti kypsää, mutta vaatineen kiireellisesti teoriaa. Hän kritisoi aiemman tutkimuksen painopisteen olleen liiaksi vain muutamien kanavien ja lähteiden käytössä irrallaan tiedonhankinnan suuremmasta kontekstista. Tiedonhankintatutkimuksen viitekehykseksi esittämässä systeemimallissaan Paisley korosti yksilöllisten ominaisuuksien, kuten taustan ja motivaation merkitystä tiedonhankinnassa; hänen mukaansa kyseisiä tekijöitä oli keskeisten kontekstitekijöiden ohella huomioitu puutteellisesti aiemmassa tutkimuksessa.",
"Toimintajärjestelmä (toiminnan teoria)\nToimintajärjestelmän mallin on esittänyt Yrjö Engeström vuonna 1987 julkaistussa teoksessaan \"Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research\". Malli on kuitenkin tulosta useiden aikaisempien, erityisesti neuvostoliittolaisessa psykologian ja sosiologian tutkimuksessa tehtyjen toiminnan jäsennysten yhdistelmästä: Pohjana on Lev Vygotskin välittyneen teon käsite, jossa behavioristista ärsyke-reaktio-mallinnusta täydennetään välittävällä artefaktilla, joka voi olla joko työkalu tai merkki (käsite). Malliin on vaikuttanut myös Aleksei Leontjevin jäsennys toiminnan eri tasoista. Ihmisyhteisön kehityksen kannalta mallinnus alkaa eläimen toiminnasta ja kehittyy alkeellisia työkaluja sekä työnjakoa sisältävästä laumakäyttäytymisestä ihmisen yhteisölliseksi ja kohteelliseksi toiminnaksi.",
"Jukka Nyblom\nTilastotieteen opetusta varten Nyblom on kirjoittanut oppimateriaalia. Eräs viimeisimmistä hänen laatimistaan luentomonisteista on \"Yleistetyt lineaariset mallit\", joka ilmestyi vuonna 2015. Moniste pohjautuu professori Nyblomin aiemmin luennoimaan materiaaliin. Hän on aiemmin julkaissut myös muita teoksia tilastotieteen alalta. Timo Mäkeläisen kanssa hän kirjoitti ja julkaisi jo vuonna 1981 teoksen \"Comparisons of tests for the presence of random walk : coefficients in a simple linear model\", joka vertailee erilaisia satunnaiskulkua testaavia tilastollisia testejä soveltaen lineaarista tilastollista mallia, jossa on käytetty erilaisia kertoimia (). Hän laajensi tässä teoksessa esittämiään teemoja myöhemmin (1984) väitöskirjassaan, jossa hän tarkasteli kahta lineaarimallia yhden sijasta.",
"METELI\nOhjelma jakautui seuraaviin portaisiin: kartoittavaan osaan (lomakekysely), joka aloitettiin vuonna 1971 ja vuonna 1973 aloitettuihin terveystutkimukseen (haastattelut, kyselyt, toimintakyvyn testit ja lääkärintarkastus), fysikaalis-kemialliseen työympäristötutkimukseen ja näitä täydentäviin osiin (mm. ajankäyttöpäiväkirja, ergonomiahavainnointi ja työn kuormittavuuden mittaukset) sekä terveystutkimuksen kolmeen seuruuportaaseen vuosina 1978, 1983 ja 2000. Viimeisin porras jatkuu edelleen nimellä \"Ajan patina\". Kartoittava kysely kohdistui kaikkiin, yli 4000:een työntekijään ja vuoden 1973 terveystutkimus 902 osallistujaan, joita on edellä mainittuina vuosina seurattu.",
"Ennakointi\nEnnakointimalleista tunnetuimpia ovat Rooman klubin malli, väestöennusteet ja työvoimamentelmä. Määrllisten työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin OECD:ssä 1960-luvulla kehitettyä työvoimamenetelmää on sovellettu Suomessa jo yli 40 vuotta. Menetelmän sovelluksia ovat mm. Koulutusrakennekomitean malli (1969), Tavoiteohjelmatoimikunta (1979), Kosunen malli (1983–1995), Mitenna-malli (1996–), Maakuntien ammattirakennemalli (1990–) ja Ikäkorttimalli (1999–). Laadullisessa ennakoinnissa on kehitetty pilottimalleja kuten liiketoiminta-alueiden ennakointimalli (tuotantoverkostomalli, klusterimalli) ja kvalifikaatioiden muutosten ennakointimalli. Topten tai top10-mallia on käytetty lukuisten ilmiöiden jäsentämisessä ja eri muuttujien priorisoinnissa, tyypillisesti suurten kehitysaaltojen eli megatrendien kuvaamisessa.",
"Black–Scholes-malli\nTieteellinen perusta optioiden hinnoittelumallin syntymiselle juontaa juurensa 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen. Tuohon aikaan professorit Fischer Black & Myron Scholes (1972, 1973) alkoivat kehittämään matemaattista yhtälöä eurooppalaisen option arvon määrittämiseksi ja myöhemmin Robert Merton (1973) kehitti ja laajensi mallia. Rahoituksen akateeminen yhteisö on pitänyt tutkijoiden Black & Scholes (1973) ja Mertonin (1973) kehittämää optioiden hinnoittelumallia \"tieteellisenä läpimurtona\" ja sillä on ollut \"merkittävä vaikutus\" siihen miten kaupankäynnin kohteena olevia optiosopimuksia vielä nykypäivänäkin hinnoitellaan rahoitusmarkkinoilla. Tutkijat Myron Scholes ja Robert Merton palkittiinkin optioiden hinnoitteluteorian parissa tehdystä työstä taloustieteiden Nobel-palkinnolla vuonna 1997. BSM-mallin seurauksena laajamittainen optiokaupankäynti johdannaispörsseissä oli mahdollista.",
"Jaakko Hintikka\nHintikan vuonna 1955 esittelemän mallijoukkojen teorian avulla ensimmäisen kertaluokan logiikalle voidaan muotoilla uusi tehokas todistusteoria. Modaalilogiikan alalla vuonna 1957 Hintikka ja ruotsalainen loogikko Stig Kanger muotoilivat toisistaan riippumatta mahdollisten maailmojen semantiikan perusajatukset. Teoksellaan \"Knowledge and Belief\" (1962) Hintikasta tuli myös episteemisen logiikan uranuurtaja. Hieman myöhemmissä teoksissaan Hintikka muotoili yleisen propositionaalisia asenteita koskevan teoriansa. Suomalaisista filosofeista Ilkka Niiniluoto ja Tuomo Aho ovat myöhemmin soveltaneet tätä teoriaa kuvittelun ja muistin logiikkaan."
] | 38 |
Onko barbituraattien väärinkäyttö hyvin vaarallista? | [
"Barbituraatit\nBarbituraattien väärinkäyttö on suuren yliannostusriskin johdosta hyvin vaarallista. Yliannostus saattaa aiheuttaa mm. koordinaatio-ongelmia, ajatus- ja puhehäiriöitä, hengityksen muutoksia, tajuttomuuden, kooman ja kuoleman. Varsin suuri osa barbituraatteihin liittyvistä kuolemantapauksista on aiheutunut barbituraattien ja muiden lääkkeiden yhteiskäytöstä.",
"Meprobamaatti\nMeprobamaatilla ei todettu sittemmin selviä etuja barbituraatteihin nähden. Sen aiheuttamaa lääkeaineriippuvuutta pidettiin todella vakavana ongelmana ja verrattiin jopa barbituraattiriippuvuuteen. Vieroitusoireina ilmeni tuskaisuutta, levottomuutta, jopa vaikeata kouristelua niissä tapauksissa, joissa säännöllinen lääkkeenotto oli jäänyt pois äkillisesti. Tilannetta voi pitää tietyssä mielessä paradoksina, koska meprobamaatin yhteisvaikutusprofiili, terapeuttinen leveys ja suorituskyvyn olematon lasku pienillä annoksilla ovat teoriassa etuja barbituraatteihin verrattuna."
] | [
"Barbituraatit\nBarbituraattien käyttö on vähentynyt lähes olemattomiin niiden yliannostukseen liittyvän kuolemanriskin vuoksi. Barbituraatteja saa Suomessa nykyään vain Lääkehallinnon erikoisresepteillä esimerkiksi erittäin vaikean unettomuuden hoitoon. Toinen harvoista jäljellä olevista käyttötarkoituksista on eläinlääketieteessä, jossa on käytössä vielä valmiste Barbivet Vet, jonka vaikuttavana aineena on fenobarbitaali. Kolmas harvoista käyttökohteista on lääketehtaiden lopettama tuote Bellergal, jonka valmistusta on jatkanut Yliopiston Apteekki, tuotenimellä Ergotamin Tart. Kyseinen lääke on suunnattu migreenin sekä vaihdevuosioireiden hoitoon.",
"George W. Bush\nBushin hallinnon haluttomuus ilmastopolitiikkaan on aiheuttanut eripuraa Yhdysvaltain osavaltiotasolla, sillä Yhdysvaltain perustuslaki määrää viranomaisten toimivan, mikäli ”\"ihmisten hyvinvointi on vaarassa\"”. Tästä syystä Yhdysvaltain korkein oikeus määräsi vuonna 2007, että liittovaltion ympäristövirasto EPA:n on arvioitava kasvihuonekaasujen vaarallisuus ja haitallisuus ympäristölle ja ihmisille. Jos vaarallisuus todetaan, olisi hallinnon luettava kasvihuonekaasut ilmansaasteiksi, jolloin niiden päästämistä rajoitettaisiin ilmansuojelulain perusteella.",
"Laihdutusleikkaus\nBariatrisia leikkauksia suoritetaan henkilöille, jotka kärsivät sairaalloisesta ylipainosta (painoindeksi yli 40) ja joilla ruokavaliohoito ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen eivät ole tuottaneet haluttua vaikutusta ruumiinpainossa. Useimmat leikkauksen läpikäyvät henkilöt kärsivät lisäksi vakavista lihavuuteen liittyvistä liitännäissairauksista, kuten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista, korkeasta verenpaineesta, tyypin 2 diabeteksesta, metabolisesta oireyhtymästä ja/tai sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista. Mikäli liitännäissairaudet ovat erityisen vakavia, leikkaukseen pääsyn rajana voidaan käyttää myös painoindeksiä 35. Lisäksi tarvitaan lääkärin arvio siitä, että henkilö pystyy todennäköisesti noudattamaan toimenpiteen jälkeen välttämättömiä syömisrajoitteita. Ahmimishäiriöistä kärsiville leikkauksia ei ilman painavia syitä suoriteta, sillä ylensyöminen toimenpiteen jälkeen voi aiheuttaa voimakkaita komplikaatioita.",
"Butobarbitaali\nButobarbitaali eli \"butetaali\" (\"Soneryl\", \"Neonal\") on eräs barbituraatteihin lukeutuva lääke. Se on kehitetty ranskalaisen Rhône-Poulenc -yhtiön toimesta vuonna 1921. Lääke vaikuttaa tyypillisesti barbituraattien tavoin, sitä on käytetty antikonvulsanttina eli kouristeluja laukaisevana lääkkeenä epilepsiaan sekä ahdistus- ja nukahtamislääkkeenä. Tämän ryhmän aineiden väärinkäyttö saavutti mittavaa mainetta väärinkäyttöön ja niillä tehtyihin itsemurhiin liittyen, joten ne sittemmin ovat poistetut käytöstä lähes kokonaan.",
"IB-vakoilutapaus\nOikeuskansleri Bengt Lännergren nosti samalla Brattia vastaan syytteen painovapautusasetuksen rikkomisesta. Syyte koski Brattin kirjaa \"IB och hotet mot vår säkerhet\" (suom. \"Tiedotustoimisto ja uhka turvallisuuttamme kohtaan\"). Syytteet koskivat, esitutkimuksen mukaan, IB:n paljastamisesta julkisuuteen ja näin ollen ylittäneet laillisuuden rajat.",
"Metypryloni\nMetyprylonin yliannostus oli sekin kutakuinkin yhtä vaarallista, kuin mitä oli barbituraattien kohdalla. Tällöin saattoi aiheutua nimittäin, ns. hypotensiivinen kriisi. Silloin verenpaine laskee vaarallisen alhaiselle tasolle. Metypryloni poistettiin kokonaan aktiivista lääkeainekäytöstä, ja luultavasti juuri näistä, sen verenkiertoelimistölle aiheuttamista myrkytysvaikutuksista johtuen. Ruotsissa ja Kanadassa käytettiin tätä hypnoottia vuosiin 1988 (Ruotsi) ja 1990 (Kanada) saakka.",
"Julkisen valinnan teoria\nLobbareiden tavoitteena on usein saada hallinnon miljoonien arvoinen tuki hankkeelleen. Heitä uhkaa myös häviäminen kilpailijoille, jos he jättävät lobbauksen tekemättä. Edelleen myös veronmaksaja käyttäytyy rationaalisesti kannattaessaan omalle alueelleen kohdistuvaa hanketta, koska hankkeen kustannukset jakautuvat kaikille veronmaksajille, mutta paikallisesti hyödyt voivat olla suuria, ja kaukaisempien äänestäjien kohdalla vaikutus on sen verran pienempi, ettei heidän ole järkevää perehtyä asiaan. Näin ollen on mahdollista, että demokratiassa tehdään äänestäjille epäedullista politiikkaa, vaikka kaikki toimivat rationaalisesti.",
"Swish\nSovellusratkaisun turvallisuus perustuu Mobilt BankID -tunnistautumiseen. Salasanaa ei koskaan tallenneta laitteen muistiin, ja se salataan palvelimen ja päätelaitteen välisessä tietoliikenteessä. Turvallisuustaso on tämän vuoksi korkea. Joidenkin väärinkäyttötapausten syyksi on ilmennyt se, että huijarit ovat seuranneet olan takaa salasanan näppäilyn ja kirjautuneet näillä tunnuksilla omilla laitteillaan. Lisäksi jotkut huijaukset perustuvat yksinkertaisesti maksutapariippumattomiin pyyntöihin maksaa olemattomista hyödykkeistä. Teoriassa olisi mahdollista asentaa puhelimeen haittaohjelma, joka lähettää näyttökuvia salasanan kirjoittamisesta huijarille, mutta tällaisia huijauksia ei ole toistaiseksi käynyt ilmi. Näyttönäppäimistöllä tallennettujen tietojen salakuuntelu on kuitenkin hankalampaa kuin fyysisellä näppäimistöllä kirjoitettujen tietojen, joten riski on arvioitu pieneksi. Puhelinten tietosuoja on vielä toistaiseksi yleisesti ottaen parempi: esimerkiksi iOS- ja Windows-puhelimissa ei ole mahdollista (tai se on tehty hyvin vaikeaksi) asentaa sovelluksia virallisen, valvotun sovelluskaupan ulkopuolelta. Jos salasana on vain käyttäjän tiedossa, Swish-palvelu on verrattain turvallinen ratkaisu rahaliikenteeseen."
] | 30 |
Missä Katharine Hepburn syntyi? | [
"Katharine Hepburn\nKatharine Houghton Hepburn (12. toukokuuta 1907 Hartford, Connecticut – 29. kesäkuuta 2003 Old Saybrook, Connecticut) oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä. Häntä kutsuttiin lempinimellä \"First Lady of Cinema\", elokuvan ensimmäinen nainen. Hepburn oli yli 60 vuotta jatkuneella urallaan 12 kertaa Oscar-ehdokkaana (naisnäyttelijöistä vain Meryl Streep on ollut useammin) ja sai palkinnon neljä kertaa, useammin kuin kukaan toinen näyttelijä."
] | [
"Katharine Hepburn\nKatharine Hepburnin vanhemmat olivat suffragetti Katharine Martha Houghton (1878–1951) ja urologi Thomas Norval Hepburn (1879–1962). Katharine oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Hänellä oli viisi sisarusta: Thomas ”Tom” Houghton Hepburn (1905–1921), Richard Houghton Hepburn (1911-2000), Robert Houghton Hepburn (1913–2007), Marion Houghton Hepburn Grant (1918–1986) ja Margaret Houghton Hepburn Perry (1920–2006).",
"Katharine Hepburn\nHepburn kävi koulua Oxford Schoolissa (nykyään Kingswood-Oxford School) West Hartfordissa, Connecticutissa. Sieltä hän siirtyi Bryn Mawr Collegeen. Hepburn erotettiin määräajaksi opinahjostaan kotiintuloajan rikkomisen ja tupakoinnin takia. Vuosia myöhemmin hän myös paljasti, että kävi pimeän tultua naku-uinnilla opiskelupaikan suihkulähteessä. Hepburn suoritti historian ja filosofian tutkinnon vuonna 1928. Samana vuonna oli hänen ensiesiintymisensä Broadwaylla, \"Night Hostess\" -näytelmässä. Hepburn löysi tiensä teatteriin, ja hän oli tehnyt päätöksen tulla näyttelijäksi. Hänen teatteriuransa alku oli ohdakkeinen eikä ollut ottaa tuulta alleen. Saavutettuaan lopulta läpimurtonsa \"The Warrior’s Husband\"-näytelmässä, agentti Leland Hayward löysi hänet ja pyysi mukaansa Hollywoodiin näyttelemään \"Erokirja\"-elokuvan naispääosan.",
"Katharine Hepburn\n21. syyskuuta 1938 Hepburn oli kotonaan Old Saybrookissa Connecticutissa, kun hurrikaani iski heidän taloonsa ja tuhosi sen. Hepburnin onnistui paeta täpärästi ennen kuin talo suistui alas kallioilta. Omaelämäkerrassaan \"Minä\" hän kertoo menettäneensä 95 % tavaroistaan hurrikaanissa, mukaan lukien \"Viattomuuden kukka\" -elokuvasta (\"Morning Glory\") saamansa Oscar-patsaan, joka myöhemmin löydettiin vahingoittumattomana.",
"Katharine Hepburn\nHepburn näytteli ensimmäistä kertaa Spencer Tracyn kanssa vuonna 1942 George Stevensin ohjaamassa elokuvassa \"Tie miehen sydämeen\" (\"Woman of the Year\"). Näyttelijöiden kemiat kohtasivat myös valkokankaan takana, ja heidän välilleen syntyi vuosikymmeniä kestänyt romanssi. Tracy oli mennyt naimisiin Louise Treadwellin kanssa vuonna 1923, mutta katolilaisuuteensa vedoten hän ei koskaan eronnut vaimostaan. \nHepburn ja Tracy kätkivät suhteensa suurelta yleisöltä, eivätkä ikinä asuneet yhdessä lukuun ottamatta Tracyn elämän viimeisiä vuosia. Myös silloin he pitivät omat asuntonsa.",
"Katharine Hepburn\nHepburnin isä kannusti lapsiaan, erityisesti tyttöjä, uimaan, ratsastamaan, golfaamaan ja pelaamaan tennistä, ja Katharine menestyikin kaikissa näissä lajeissa. Kaunoluistelussa hän voitti pronssia Madison Square Gardenin luistelukerhossa. Golfissa hän ylsi aina semifinaaliin Connecticutin Young Women’s Golf Championship -kisoissa. Erityisesti hän nautti kuitenkin uimisesta ja pulahti usein kotinsa edustalla olevaan kylmään veteen vielä kahdeksankymppisenäkin.",
"Katharine Hepburn\nValmistujaisvuonna tapahtui muitakin merkittäviä asioita Hepburnin elämässä. Hän meni naimisiin Bryn Mawrissa tapaamansa liikemies Ludlow (”Luddy”) Odgen Smithin kanssa. Avioliitto oli myrskyisä, ja he asuivat yhä vähemmän aikaa yhdessä, kun Hepburn matkusti työnsä perässä. He erosivat Meksikossa 1934. Ludlow pelkäsi, että meksikolainen avioero ei olisi laillinen, joten hän hankki toisen avioeron Yhdysvalloissa 1942. Muutaman päivän kuluttua tästä hän meni uudestaan naimisiin toisen naisen kanssa. Hepburn ilmaisi toistuvasti kiitollisuutensa Ludlowin rahallisesta ja henkisestä tuesta uransa alkuvaiheessa. Ludlow pysyi Hepburnin ja tämän perheen elinikäisenä ystävänä. Hepburn päätti, ettei enää mene naimisiin, ja pysyi päätöksessään. Hänellä oli kuitenkin monikymmenvuotinen suhde naimisissa olevaan Spencer Tracyyn tämän kuolemaan vuonna 1967 asti.",
"Katharine Hepburn\nOnnellinen lapsuus koki kovan kolauksen, kun 3. huhtikuuta 1921 Hepburn löysi rakkaan isoveljensä Tomin hirttäytyneenä ullakolta. Tämä oli kuollessaan vain 15-vuotias. Perhe ei myöntänyt itsemurhan mahdollisuutta, sillä he pitivät Tomia onnellisena poikana, jolla ei ollut mitään syytä itsemurhaan. Sen sijaan he väittivät, että kyseessä oli eräästä näytelmästä peräisin oleva temppu, joka oli epäonnistunut. Hepburn oli täysin murtunut ja vajosi masennukseen. Hän vetäytyi muiden lasten läheisyydestä ja hänellä oli tämän jälkeen enimmäkseen kotiopettaja. Useiden vuosien ajan hän käytti Tomin syntymäaikaa omanaan. Vasta omaelämäkerrassaan hän paljasti oikean syntymäaikansa.",
"Katharine Hepburn\nHepburn aloitti uransa teatterissa vuonna 1928. Broadway-näytelmässä \"The Warrior’s Husband\" (1932) tulleen menestyksen jälkeen hänet kutsuttiin Hollywoodiin. Urheilullinen Hepburn ei ollut perinteistä Hollywoodin tähtityyppiä. Hänen kolme ensimmäistä elokuvaansa menestyivät kuitenkin hyvin, ja kolmannesta, \"Viattomuuden kukka\" (1933), hän sai Oscarin. Paluu Broadwaylle ei sujunut hyvin, ja ura koki alamäen vuoteen 1940 asti.",
"Katharine Hepburn\nKatharine Hepburn kuoli 96-vuotiaana 29. kesäkuuta 2003 kotonaan Old Saybrookissa, Connecticutissa. Hänet on haudattu Cedar Hillin hautausmaalle Hartfordiin, Connecticutiin. Myös Broadwaylla muistettiin Hepburnin mittavaa teatteriuraa, ja Broadwayn valot himmennettiin tunniksi näyttelijän muistoksi."
] | 25 |
Kuka kirjoitti esseen Matemaatikon apologia vuonna 1940? | [
"Matemaatikon apologia\nMatemaatikon apologia () on englantilaisen matemaatikon G. H. Hardyn vuonna 1940 kirjoittama, matematiikan estetiikkaa käsittelevä essee. Teoksessa on myös henkilökohtaista sisältöä, ja se selostaa, millaista työtä matemaatikko tekee.",
"G. H. Hardy\nGodfrey Harold Hardy (7. helmikuuta 1877 Cranleigh, Surrey – 1. joulukuuta 1947 Cambridge) oli englantilainen matemaatikko, joka kehitti lukuteoriaa ja matemaattista analyysiä. Hänet muistetaan myös matematiikan olemusta käsittelevän esseen \"Matemaatikon apologia\" (1940) kirjoittajana. Teos käsittelee myös luovuutta ja sen menettämisen tuskaa. Hardy valittiin Royal Societyn jäseneksi (FRS) vuonna 1910."
] | [
"Arabien valtakunta\nArabit perivät antiikin tähtitieteen kokonaan. Sen tärkein lähde oli aleksandrialaisen Klaudios Ptolemaioksen noin 150 jkr. julkaisema \"Mathematike syntaksis\" eli Matemaattinen kokonaisesitys. Arabit tutustuivat tämän kautta ptolemaiolaiseen tähtitieteeseen 770-luvulta alkaen, ja noin vuonna 820 \"syntaksis\" käännettiin arabiaksi. Teoksen nimi muuttui muotoon al-Magisti. Teoksessa käsitellään matemaattisessa muodossa taivaanpallon koordinaatistot ja niiden väliset yhteydet suhteutettuina havaintopaikan sijaintiin maapallolla, taivaankappaleiden näennäiset liikkeet ja niihin liittyvät ilmiöt.\nAntiikin luonnonoppi antoi Aristoteleen perintönä arabeille käsityksen maailmasta viiden alkuaineen maailmana. Alkuaineet olivat sisältäpäin luettuina järjestyksessä: maa, vesi, ilma, tuli ja viides alkuaine, kvintessenssi eli eetteri. Kaikki olevainen muodostui näistä alkuaineista, joista jokaiseen liittyivät vastakohtaiset ominaisuudet, kuten kuumuus ja kylmyys, raskaus ja keveys, kosteus ja kuivuus.",
"Giovanni Pico della Mirandola\nPico viimeisteli kirjansa ja jatkoi suunnitelmaansa järjestää julkinen debatti 900 teesiä koskien. Hän julkaisi kirjan joulukuussa 1486 nimellä \"Conclusiones philosophicae, cabalasticae et theologicae\", ja tarjoutui kustantamaan niiden oppineiden kulut jotka olivat valmiita saapumaan tilaisuuteen Roomassa. Helmikuussa 1487 paavi Innocentius VIII kielsi mahdollisen debatin ja muodosti komission tutkimaan teesien oikeaoppisuutta. 13 teesiä tuomittiin, Picon puolustusyrityksistä huolimatta, minkä johdosta hän kirjeitse suostui poissulkemaan kyseiset teesit. Hän kuitenkin kieltäytyi muuttamasta vakaumustaan, ja päätti kirjoittaa puolustuspuheen (\"Apologia J. Pici Mirandolani, Concordiae comitis\", 1489) jonka omisti ystävälleen ja tukijalleen Lorenzo de' Medicille. Kun paavi kuuli Picon uudesta kirjasta, hän järjesti inkvisition oikeudenkäynnin, joka tuomitsi Picon kirjan levityskieltoon. Pico alistui jälleen. Paavi kommentoi teesejä osittain vääräuskoisiksi, vääräuskoisuuden tuotoksiksi, useita skandaaleiksi siveiden korvissa ja suurimman osan vain toistavan pakanafilosofien virheitä. Juutalaismielisiä, \"luonnon filosofiaa\" ja muita katolisen uskon ja ihmiskunnan vastaisia aatteita. Eräs syyttäjistä uskoi Kabbalan olevan Jeesusta Kristusta parjaavan kirjailijan nimi.",
"Axel Kempe\nKempe julkaisi Akatemian konsistorin kehotuksesta vuonna 1655 luettelon yliopiston kirjaston teoksista: ”\"Bibliotheca Academiae Aboensis : sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis\"”.\nTämä kirjanen ei ole kuin ohut 34-sivuinen vihkonen, ja sitä on säilynyt todennäköisesti vain yksi ainoa kappale Uppsalan yliopiston kirjastossa. Luettelossaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.",
"Matemaatikon apologia\nEnsinnäkin Hardy tunsi 62-vuotiaana vanhuuden lähenevän, kun hän oli saanut siitä esimakua selvittyään sydänkohtauksesta vuonna 1939, ja hän koki matemaattisen luovuutensa ja taitojensa vähenevän. Keskittyessään kirjoittamaan \"Apologiaa\" Hardy tavallaan myönsi, että hänen aikansa luovana matemaatikkona oli ohi. Esipuheessaan vuoden 1967 painokseen C. P. Snow sanoo \"Apologian\" ”valittavan kiihkeästi luovien voimien katoamista ja lopullista häviämistä”.",
"Uusi matematiikka\nVuonna 1965 fyysikko Richard Feynman kirjoitti aiheesta esseen nimellä \"New Textbooks for the 'New Mathematics\".\nHän tosin arvosteli eräiltä osin myös vanhoja opetusmenetelmiä mutta kiinnitti samalla huomiota siihen, että uudet oppikirjat edustivat liian yksipuolisesti puhdasta matematiikkaa, vaikka puhtaita matemaatikkoja on jokseenkin vähän, ja sitä paitsi heidän näkökulmansa aiheeseen on kovin toisenlainen kuin toisaalta niiden, jotka edelleenkin tarvitsevat lähinnä vain alkeellista aritmetiikkaa, sekä toisaalta myös niiden yhä useampien, jotka soveltavat eräitä korkeamman matematiikan aloja tieteessä, teknologiassa tai talouselämässä. Erityisesti hän arvosteli uusia oppikirjoja siitä, että niissä esiintyi runsaasti sellaisia termejä ja käsitteitä, joille esitettiin vain määritelmä ja symbolinen merkitsemistapa mutta joiden ominaisuuksista ei muutoin kerrottu mitään, niin että ne eivät näyttäneet tarjoavan muuta kuin mahdollisuuden ilmaista yksinkertaisia asioita täsmällisellä mutta koukeroisella ja vaikeaselkoisella tavalla. Hän kärjisti asian näin:\nFilosofi ja matemaatikko W. V. Quine kirjoitti, että Cantorin joukko-opin \"harvennettua ilmaa\" ei pitäisi samastaa koulujen uuden matematiikan kanssa. Quinen mukaan uusi matematiikka toi tullessaan vain... \"luokkien Boolen algebran ja siten itse asiassa yleisten termien yksinkertaisen logiikan.\"",
"Matematiikan historia\n300-luvulla eaa. Platon (427–347 eaa.) perusti Akatemiansa ja tuki siten matemaatikkoja ja matematiikan kehitystä. Hän ei itse päätynyt merkittäviin tuloksiin, mutta pyrki selventämään matematiikan määritelmiä ja todistusmenetelmiä. Platon sovelsi ideaoppiaan matematiikkaan ja painotti, että geometria ei käsittele piirrettyjä kuvioita vaan niiden edustamia ideoita. Siten matematiikka irtautui yhä selvemmin käytännöstä erilliseksi tieteeksi. Platonin Akatemiassa opiskellut Eudoksos (noin 408–335 eaa.) nousi ajan merkittävimmäksi matemaatikoksi. Hän ratkaisi yhteismitattomien suureiden verrantoihin aiheuttaman ongelman. Vaikeutena oli ollut kahden yhteismitattoman luvun suhteen suuruus verrattuna kahden kokonaisluvun suhteeseen (eli nykytermein irrationaaliluvun suhde rationaalilukuun), mutta Eudoksoksen uusi suhteen määritelmä ratkaisi ongelman. Hänen määritelmänsä idea on hyvin lähellä Dedekindin 1800-luvulla esittelemää reaalilukujen määritelmää. Eudoksos saavutti toisenkin merkittävän tuloksen kehittäessään integraalilaskentaa edeltäneen ekshaustiomenetelmän, jolla voitiin laskea tarkasti käyräviivaisten kuvioiden aloja. Jo häntä ennen esimerkiksi Demokritos oli yrittänyt laskea kappaleiden tilavuuksia infinitesimaaleja käyttäen, mutta vasta Eudoksos kehitti äärettömän pienillä suureilla suoritettavasta laskennasta eksaktia. Hän onnistui todistamaan lauseen, jonka mukaan vähentämällä annetusta suureesta vähintään puolet, jäljelle jääneestä suureesta vähintään puolet ja jatkamalla prosessia, saadaan luku, joka on mitä tahansa lukua pienempi. Tämä tarkoittaa nykymerkinnöin formula_1, jossa formula_2 on alkuperäinen suure ja formula_3. Eudoksoksen oppilas Menaikhmos löysi kartioleikkaukset tutkiessaan kuution kahdentamista.",
"Uusi matematiikka\nSuomessa Rolf Nevanlinna arvosteli esitettyjä uudistuksia Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa vuonna 1964 julkaistussa kirjoituksessa, jo ennen PMOU:n mietinnön valmistumista. Hänen mukaansa joukon käsitteen perusteellisella selvityksellä vain tuhlattiin aikaa, kun \"kiduttavan ikävin, itsestään selvin esimerkein lasta totutettiin symboliikkaan, jonka tarkoitusta ja merkitystä ei selitetty\". Nevanlinna ei myöskään hyväksynyt Eukleideen aksiomaattisen geometrian syrjättämistä opetuksesta, sillä hänen mukaansa sillä oli ollut matematiikan kehitykselle tavaton periaatteellinen ja sisällöllinen merkitys. Juuri sen vaikutuksesta aksiomaattinen ajattelu oli juurtunut muillekin matematiikan aloille ja saanut lopulta suuren merkityksen myös teoreettisessa fysiikassa, erityisesti Einsteinin\nsuhteellisuusteoriassa. Nevanlinna jopa ilmaisi käsityksenään, että komitean esitys oli \"hengeltään köyhempi ja harhaanosuneempi\" kuin yksikään matematiikan oppikirja, jonka hän oli nähnyt. Nevanlinnan artikkeli julkaistiin myöhemmin myös saksan-, englannin- ja venäjänkielisinä käännöksinä, ja se sai osakseen maailmanlaajuista huomiota. Uudistusten kannattajat kuitenkin pitivät Nevanlinnan käsitystä täysin aikansa eläneenä.",
"Eutokios\nEutokios Askalonialainen (; n. 480–540) oli kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti kommentaareja Arkhimedeen kirjoituksista \"Pallosta ja lieriöstä\", \"Ympyrän mittaamisesta\" ja \"Tasapainosta\" sekä Apollonioksen \"Conica\"-teoksen neljästä ensimmäisestä kirjasta. Askalonialaisen kirjoitusten ansiosta nykyään tieteenhistorijoitsijat tietävät minkälaisia menetelmiä jo antiikin Kreikassa käytettiin tai keksittiin. Yksi tällainen keksintö, josta ei muuten olisi jäänyt tietoa, on useiden matemaatikkojen keksimä ratkaisu kuution tilavuuden kaksinkertaistamiselle. Eutokioksen ansiosta tiedetään myös, että Arkhimedes löysi kartioleikkausta hyväksikäyttäen löytämään ratkaisun kolmannen asteen yhtälölle formula_1"
] | 85 |
Mistä tulee sana HDMI? | [
"HDMI\nHDMI (\"High Definition Multimedia Interface\") on kuvan ja monikanavaäänen siirtämiseen suunniteltu digitaalinen näyttölaitteiden liitäntästandardi, joka julkaistiin 2002. Siihen sisältyy fyysinen liitin ja kaapeli sekä määritykset, joiden mukaan dataa siirretään laitteiden välillä. Standardi tukee yleisimpiä resoluutioita: 480i, 576i, 720p, 1080i ja 1080p. Tyypin A HDMI-liitin on taaksepäin yhteensopiva näytöissä ja näytönohjaimissa käytetyn DVI-liitännän kanssa."
] | [
"HDMI\nHDMI-liitin syntyi tarpeesta siirtää kuvaa ja ääntä kodin viihde-elektroniikan laitteiden välillä digitaalisena. Tekniikan kehittivät muiden muassa Sony, Philips ja Toshiba. HDMI-liitäntöjä on esimerkiksi televisioissa, DVD-soittimissa, pelikonsoleissa (PlayStation 4, Xbox One), tietokoneen näytönohjaimissa ja vahvistimissa. HDMI korvaa analogiset VGA-, SCART- ja RCA-liittimet.",
"Hymynaama\nHymynaamasta on myös muodostunut merkki 'hymiö' (engl. 'emoticon'). Nimitys hymiö juontaa sanasta hymynaama. Kuitenkaan ei tule sekoittaa hymynaamaa ja hymiötä, jotka ovat kaksi eri asiaa: \nHymynaama on yksi kuva tai kuvamerkki, kun taas hymiö on netti- ja tekstiviesti-liikenteen merkin yleisnimi, joka sisältää monia eri merkkejä, kuvaamaan useimmiten lähettäjän tunnetilaa yksinkertaisilla kirjoitusmerki-yhdistelmillä. Kuitenkin joskus hymynaama-sanalla viitataan hymiöihin, englanninkielessä molemmat ovat sana 'smiley', joten sekaantuminen englanninkielessä on todennäköisesti yleisempää.",
"Hifi\nHifi (myös \"Hi-Fi\") on lyhenne, joka tulee englanninkielisistä sanoista \"high fidelity\", ”korkea todenmukaisuus”, mikä tarkoittaa äänen tallennuksen ja toiston valiolaatua. Hifi-laitteiden tarkoitus on toistaa tallennettu materiaali muokkaamattomana, alkuperäisen kaltaisena, oli sitten kyse videosta, still-kuvasta tai – kuten yleisemmin hifistä puhuttaessa – äänestä. Samantyyppisiä periaatteita liittyy myös auto-hifiin, mutta kotioloissa tietyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa helpommin. Toiston laadun arviointiin on olemassa mittausmenetelmiä.",
"Hemi (suurtehomoottori)\nHemi(spheric) tarkoittaa puolipallon muotoisia palotiloja ottomoottorissa. Niiden todettiin parantavan hyötysuhdetta ja tehoa. Hemi-moottorit oli suunniteltu vain kilparadoille sekä toisen maailmansodan aikana lentokoneisiin ja panssarivaunuihin. Maailmansodan loputtua Chrysler alkoi asentaa niitä myös henkilöautoihin. Rakenne sinänsä ei ole ainutlaatuinen, sillä samanlaista ratkaisua on käytetty muun muassa Tatra T603:n moottorissa ja nimeä \"Hemi\" on joissain yhteyksissä käytetty muidenkin valmistajien vastaavista sovelluksista. Yleisesti nimitys kuitenkin liittyy Chryslerin tuotteisiin.",
"Hiisi\nHiisi on itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskonnon pyhä paikka. Sana hiisi on tarkoittanut suomalaisessa kulttuurissa ennen kristinuskon tuloa kalmistoa ja/tai kulttipaikkaa, esimerkiksi pyhää lehtoa. Kristinuskon myötä sanan merkitys muuttui kirkon myötävaikutuksesta tarkoittamaan persoonallista pahansuopaa henkiolentoa. Hiisistä muodostui kansantarinoihin pieniä pahoja tai vähintään tuhmia olentoja, joiden kotipaikka oli myös nimeltään Hiisi tai joskus Hiitola. Metsähiisi ja vesihiisi olivat metsässä ja vedessä asuvia hiisiä, mutta myös sairauksien nimiä. (\"Katso Viha (sairaus)\"). Monelle suomalaiselle tutussa lausahduksessa \"painu hiiteen\" hiisi-sana esiintyy merkityksessä 'kaukainen paikka' tai 'helvetti'. Toivotus on funktionaalisesti sama kuin \"painu helvettiin\", mutta merkitykseltään kuitenkin lievempi.",
"Gimel\nHeprean kielessä gimel ääntyy /g/. Kirjaimen nimi tulee kamelia tarkoittavasta sanasta ja sen symbolin on ajateltu yksinkertaistuneen kamelin kuvasta. Vertauskuvallisesti gimelin vasemmalle daletia kohti astuva \"jalka\" kuvaa hyväntahtoista ihmistä, joka on matkalla auttamaan kurjaa tai sairasta (\"dal\") henkilöä. Näin Kabbalassa Gimel kuvailee antamista. Heprealaisessa numerojärjestelmässä gimelillä on lukuarvo kolme ja esiintyessä sanan alussa sen lukuarvo on 3000.",
"Hypertymesia\nHyperthymesia (kreikan sanasta \"thymesis\", 'muistaminen' ja \"hyper\", 'ylenmääräinen', 'liika') tunnetaan myös nimillä: Highly Superior Autobiographical Memory lyh. HSAM, on erittäin harvinainen neurologinen tila jossa henkilö muistaa elämässä tapahtuneet asiat päivämäärien ja jopa kellon tarkkuudella vuosikymmenien taakse. Vuonna 2017 tällaisia supermuistin omaavia henkilöitä arveltiin olevan n. 60 Tutkijat eivät ole pystyneet selittämään sitä, miten nämä henkilöt pystyvät käsittelemään ja muistamaan hyvin suuria tietomääriä. Jotkut tutkijat ovat taas epäilleet tällaista muistamisen kykyä, koska joillakin \"supermuisti\" keskittyy vain tiettyihin osa-alueisiin.",
"Huliganismi\nSana huligaani tulee englannin kielen sanasta \"hooligan\", joka tuli käyttöön Lontoossa 1890-luvulla. Sana on johdettu irlantilaisesta sukunimestä Houlihan. Sen nimiseen perheeseen kuuluneita henkilöitä tiettävästi sanottiin olleen paljon kadulla mellastaneiden nuorten keskuudessa. Toisen selityksen mukaan kyseessä olisi ollut vain yleisesti tuohon aikaan viihteessä käytetty stereotyyppinen irlantilainen nimi. Sanan \"hooligan\" varhaisin tunnettu kirjallinen esiintymä on eräs vuodelta 1898 oleva lehtiartikkeli. Suomen kieleen sana tuli jo 1900-luvun alussa.",
"Dhimmi\nDhimmi () on nimitys islamilaisessa valtiossa asuvalle monoteistiseen uskontoon kuuluvalle henkilölle, erityisesti kristitylle, juutalaiselle tai zarathustralaiselle, joka alistuu islamin määräämään asemaan. Sana tarkoittaa \"suojeltua\". Asema dhimminä tulee käsitteestä Dhimma (sopimus). Dhimmeillä on vähemmän oikeuksia ja velvoitteita kuin muslimilla. Dhimmien asema islamilaisessa maailmassa on vaihdellut jyrkästi eri aikoina ja eri alueilla: välillä dhimmit ovat olleet ankaran syrjinnän ja jopa vainon kohteena, välillä heidän asemansa on ollut verraten hyvä ja turvattu."
] | 26 |
Virtaako Golfvirta Suomeen asti? | [
"Golfvirta\nGolfvirta lämmittää huomattavasti ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti muun muassa Norjassa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa nimenomaan talvisin. Golfvirta lämmittää meren rannikolla olevaa Länsi-Eurooppaa muuttaen huomattavasti muun muassa Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja. Luoteis-Euroopan keskilämpötila on noin yhdeksän astetta korkeampi kuin samoilla leveysasteilla tavallisesti. Muualla Skandinaviassa ja Suomessa vaikutus on hieman pienempi kuin Norjan rannikolla, mutta länsituulten myötä Golfvirran lämpöä kulkeutuu myös Suomeen erityisesti matalapaineissa. Tämän vuoksi Suomen keskilämpötila on jopa kuusi astetta korkeampi kuin vastaavilla leveysasteilla mantereisessa Kanadassa.",
"Golfvirta\nGolfvirta mahdollistaa talvimerenkulun hyvin pohjoisessa, sillä Norjan rannikot eivät jäädy missään, ja Suomeen ennen kuuluneen Petsamon Liinahamari oli aikanaan Suomen ainoa ympärivuotisesti jäätön satama.",
"Golfvirta\nGolfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta. Se saa alkunsa Meksikonlahdelta pohjoisesta päiväntasaajavirrasta, johon yhdistyy pienempiä virtauksia. Virtaus jatkuu Pohjois-Atlantin kautta Jäämerelle saakka.",
"Golfvirta\nGolfvirta on voimakkain ja merkittävin läntinen reunavirtaus. Sen kuljettama lämpö vaikuttaa suuresti Länsi- ja Pohjois-Euroopan ilmastoon etenkin talvella, ja tekee myös Suomen ilmastosta lauhkean."
] | [
"Golfvirta\nGolfvirta on aluksi Pohjois-Atlantilla talvella melko lämmin, 12–15 astetta. Vettä kulkee talvisin noin 1 300 km³ päivässä jäähtyen 1−4 astetta, jolloin vesi uppoaa alas syvävedeksi. Vesi vapauttaa silloin päivässä noin 6·10 joulea energiaa. Golfvirta jakautuu Irlannin edustalla subpolaariseen ja subtrooppiseen kiertoon.",
"Golfvirta\nGolfvirta saa alkunsa Meksikonlahdesta, mistä sen suomenkielinen nimityskin tulee (saksankielinen sana \"Golf\" tarkoittaa suurta lahtea). Meksikonlahdelta virta kulkee Floridansalmen kautta Bahamasaarten ohi Yhdysvaltain itärannikon tuntumassa koilliseen. Virta irtautuu rannikolta Pohjois-Carolinan Cape Hatterasin kohdalla. Keski-Atlantilla kohdassa 30° läntistä pituutta, 40° pohjoista leveyttä Golfvirta haarautuu takaisin Afrikan rannikkoa kiertyvään haaraan sekä pohjoiseen, Atlantin ylittävään haaraan. Tämä pohjoinen haara eli Pohjois-Atlantin virta kulkee Britteinsaarten pohjoispuolitse Norjanmerelle. Sen sivuhaara jatkaa Norjan rannikkoa Barentsinmerelle Kuolan niemimaalle asti. Päähaara kääntyy Norjan rannikolla Tromssan kohdalta pohjoiseen kohti Huippuvuoria. Siellä virran vesi painuu Jäämeren pintavettä raskaampana syvemmälle, ja Jäämeren keskusaltaassa Golfvirran vettä löytyy 0,5–1 kilometrin syvyydestä.",
"Golfvirta\nGolfvirta luo osaltaan valtameren polaaririntamaa, jossa navoilta tuleva kylmä vesi ja päiväntasaajalta tuleva lämmin vesi kohtaavat. Golfvirrasta haihtuu virtauksen aikana vettä ja poistuu lämpöä. Kasvaneen suolapitoisuuden takia osa vedestä laskeutuu alemmaksi. Näin Golfvirta toimii kylmän valtameren syväveden lähteenä. Golfvirta on merkittävä osa valtamerten termohaliinikiertoa.",
"Golfvirta\nGolfvirta ulottuu Miaminlahdella jopa 450 metrin syvyyteen. Virtaama Cape Hatterasin kohdalla on 80 sverdrupia (Sv) eli 80 miljoonaa kuutiometriä vettä sekunnissa. Huipussaan virtaus on 65. pituuspiirin itäpuolella Uudesta-Englannista itään, jolloin se saavuttaa jopa 150 Sv:n tason. Golfvirta etenee pitkiä matkoja meanderoiden ei taipuillen liikkuessaan, ja se erottuu hitaammista virtauksista intensiivisenä nauhana. Taipuilussa syntyy usein suljettuja keskimittaisia, noin 100 kilometrin levyisiä virtauspyörteitä, joiden keskukseen jää kylmää tai lämmintä vettä. Kylmänapaisia pyörteitä esiintyy virran eteläpuolella esimerkiksi virtauksen irtauduttua taipuillen Amerikan rannikosta. Lämpimiä pyörteitä syntyy virran pohjoispuolelle, kun alun perin virran eteläpuolella ollut pyörre siirtyy päävirran poikki keskelle kylmän veden aluetta. Pyörteet saattavat irtautua päävirtauksesta ja saavuttaa halkaisijaltaan jopa 1 000 kilometrin koon. Keskileveysasteilla Pohjois-Atlantin ylemmässä kerroksessa olevista pyörteistä vähintään neljännes voi olla jäänteitä vanhoista Golfvirran kylmistä pyörteistä.",
"Golfvirta\nNasan vuonna 2010 julkaisemissa mittauksissa Golfvirran on esitetty voimistuneen vuodesta 1993 lähtien. Toisaalta vuonna 2015 virran esitettiin heikentyneen 15–20% viimeisten 200 vuoden aikana. Vuonna 2018 saksalainen Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti arvioi Atlantin termohaliinikierron hidastuneen 1900-luvun puolivälin jälkeen 15 prosenttia. Sen seurauksena Golf-virta on siirtynyt Yhdysvaltain rannikolla pohjoisemmaksi, synnyttäen New Yorkin ja Mainen edustoille \"lämpökuplan\". Tutkijat arvelevat virran hidastumisen jatkuvan, mikä johtaa arvaamattomiin muutoksiin Pohjois-Atlantia reunustavilla maa-alueilla.",
"Dansgaard–Oeschgerin tapahtuma\nKylmässä vaiheessa Golfvirta vajosi alas Islannin tai Espanjan seuduilla. Pohjoisempana Atlantilla vesi oli kylmää ja suolatonta jäätikön sulamisvesien takia. Niinpä ennen lämmintä DO-tapahtumaa lämpöä pohjoiseen kuljettava Golfvirta oli salpautunut jäätiköiden sulamisvesien takia, ja Grönlannissa ja Länsi-Euroopassa oli kylmää, koska \"Pohjois-Atlantin lämpöpatterissa\" ei kiertänyt vesi. Silloin oli Atlantilla 40 leveysasteen pohjoispuolella oli huomattavasti, yli 10 astetta nykyistä kylmempää kesällä ja talvella. Koko maapallo viileni ainakin hieman. Erään näkemyksen mukaan kylmässä vaiheessa Golfvirtaan liittyvä termohaliinikierto oli pysähdyksissä Grönlanninmeren, Islannin ja Norjanmeren seuduilla ja vain Labradorinmeren termohaliinikierto oli aktiivinen."
] | 52 |
Kuka löysi Hindhammarin kalliomaalaukset? | [
"Hindhammarin kalliomaalukset\nVuonna 1910 vieraili ruotsalainen kalliotaiteen pioneeri Gustaf Hallström Tingvollissa luettuaan ensin Bendixensin raportin ja tutki paikan päällä kalliokuvia. Hän löysi kaksi kuvakenttää (I ja II) ja totesi Hindhammarin kuvien olevan samanlaisia kuin Pohjois-Ruotsin kalliomaalaukset. Ensimmäinen kuvakenttä oli Honnhammernesetissa ja se sisälsi lohen kuvioita. Toinen kuvakenttä sijaitsi Hinnassa, ja siinä oli kuvia hirvistä ja peuroista. Hän löysi itse Hinnasta vielä kolmannen kuvakentän (III). Jo silloin alettiin pitää kuvioita kivikautisina.",
"Keski-Norjan kalliomaalaukset\nHindhammarin kalliomaalukset sisältävät pyyntiväestön aiheita. Suurin kuvio on noin 1,5 metriä pitkä peura ja muutkin suuret maalaukset esittävät peuraeläimiä. Joukkoon mahtuu myös kaloja, karhu, kilpikonna ja geometrisiä verkkomaisia kuvioita.."
] | [
"Hindhammarin kalliomaalukset\nHindhammarin kalliomaalaukset (myös Hinna, Honnhammer, Honhammer tai Honnhammernes) ja piirrokset sijaitsevat Tingvollissa Møren ja Romsdalin läänissä Norjassa. Maalaukset ovat noin 7 kilometriä Tingvollista itään ja 25 kilometriä Kristiansundista lounaaseen. Ne muodostavat suurimman kalliomaalauskohteiden alueen Norjassa noin 30 kuvion sarjalla, jotka esittävät hirviä, peuroja, kaloja ja geometrisiä kuvioita. Maalaukset ajoitetaan myöhäiseen kivikauteen noin 4 000−1 800 eaa..",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nVuonna 1987 veljekset Egil ja Arild Nielsen etsivät lähiseudulta uusia kalliomaalauksia ja päätyivät Hallströmmin löytämälle kolmannelle kuvakentälle. Sen sijainti oli Hallströmmin dokumentoinnin jälkeen ollut tuntematon. Samalla retkellä pojat löysivät vielä uudet kuvakentät pystykallion seinämästä (IV ja V), joka oli paksun jäkäläkerroksen peitossa. Uusi löytö herätti Kalle Sognnesin mielenkiinnon ja uudet etsintäretket paljastivat useita kuvakenttiä lisää. Hallströmmin teksteistä löytyy maininta toisen kentän (II) jäkälän alta löytyvästä punamaalista ja se on paljastunut uudeksi kuvakentäksi (VIII). Näissä erottui peuraeläimiä, kilpikonna, ristejä ja muita geometrisia kuvioita.",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nVanhin kirjallinen maininta, joka on säilynyt jälkipolville, on vuodelta 1778. Gerhard Schøning, joka matkusti Norjassa kuningas Kristian VII toimeksiannosta vuonna 1773, pysähtyi maatila Hindhammerin lähellä Tingvollissa ja kohtasi kallion, jossa oli maalauksia. Hän kuitenkin tulkitsi punavärit kvartsiläiskiksi ja piti niitä luontaisina. Sata vuotta myöhemmin vuonna 1879 kävi B.E. Bendixen paikalla, mutta hän piti kuvioita hollantilaisten tai englantilaisten merimiesten maalauksina. Vasta kun Ranskassa värikkäät ja henkeä salpaavat luolamaalaukset saivat vuoden 1900 tienoilla kuuluisuutta ja kun vielä löydettiin Espanjan Altamiran luolamaalaukset 20 vuotta myöhemmin, alettiin Norjassakin ajatella, että kuviot saattaisivat sielläkin olla tuhansia vuosia vanhoja ja olla mahdollisesti kivikauden ihmisten tekemiä.",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nPaikka sijaitsee Tingvollvuonon pohjoisrannan äärellä noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella kahdella niemellä: Hinna (VI, VIII, IX) ja Honnhammarneset (III). Nykyään tunnetaan viisi kohdetta, joissa on yhteensä 10 kuvapaneelia. Näistä vain yksi kuvapaneeli on kalliolipan suojaama, kun muut kuvakentät ovat avoimen taivaan alla tuulen, sateen, lumen ja auringonpaisteen vaikutuksille altistuneena. Seuraava numerointi on Kalle Sognnesin vuonna 1990 ja myöhemmin May-Tove Smisethsin käyttämä.",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nKuvapaneeli kuului aikaisemmin Hallströmmin ryhmittelyyn II (vuonna 1913, joka julkaistiin 1938) ja siihen kuuluu 4 kuviota ja yksi punaväriläikkä. Kaksi pohjoisinta kuviota on maalattu samaan kohtaa eri korkeuksille tasaiselle pinnalle ja muut rinnakkain. Vuoden 2007 dokumentoinnissa löydettiin uusi kuvio, joka numeroitiin kuvioksi 1. Muiden aiemmin dokumentoitujen kuvioiden numerointi muutettiin siksi yhtä suuremmaksi.",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nKuvapaneeli IX kuului aikaisemmin Hallströmmin ryhmittelyyn II (vuonna 1913, joka julkaistiin 1938). Kuvakentässä on 3 kuviota, jotka ovat geometrisia. Kuviot sijoittuvat kolmen metrin matkalle. Kuvio 1 on kuin kaksi Y-kirjainta, toinen oikeinpäin ja toinen ylösalaisin mutta varret päällekkäin. Se muistuttaa X-kirjainta, jossa risteymäkohta on pidentynyt janaksi. Kuvio on 1,17 metriä korkea ja 58 senttimetriä leveä. Sen korkeus meren pinnasta on 16,5 metriä.",
"Hindhammarin kalliomaalukset\nKuvio 1 sijaitsee muita kuvioita korkeammalla ja on ehkä sen vuoksi jäänyt huomaamatta. Se on haalistunut lähes näkymättömäksi ja on ollut peittyneenä jäkälään. Kuvon yläosa vaikuttaa epäsäännölliseltä pentagrammilta, josta erkanee linjoja. Vaikutelma on jokin eläin. Etäisyys kuvioon 2 on puoli metriä ja ulkomitat mahtuvat 55×60 senttimetrin alueelle.",
"Hämeenlahden Linnavuori\nHjalmar Appelgren teki kaivauksia paikalla 1888-1889. Näissä kaivauksissa hän havaitsi laella ainakin 60 kumpumaista kivikasaa ja mahdollisen talonpohjan. Hän tutki yhdeksän kivikasaa tarkemmin ja löysi niistä hiiltä, tuhkaa, poltettuja luita, hevosenhampaita, keramiikkaa ja palanutt savea. Muinaisesineitä löytyi itse kummuista sekä niiden lähialueilta. Paikalta löytyi mm. lukko, avaimet, veitset, kovasimen kappaleet, keritsimet, pronssineula, värttinäpyörä ja pärepihti. Koruista suurin osa oli lasihelmiä. Paikalta löytyneistä rahoista erityisen huomiota herättäviä olivat vuosien 815-912 välillä lyöty itämainen raha sekä kaksi friisiläistä denaaria 1000-luvulta. Näiden esineiden lisäksi hän löysi paikalta kaksi sormusta, nuolenkärkiä sekä kaksi niin sanottua hevosenkenkäsolkea."
] | 126 |
Missä kohtaa Pohjois-Amerikan Kordillieerit saavuttaa suurimman leveytensä? | [
"Kordillieerit\nPohjois-Amerikan Kordillieerit ulottuvat Beringinsalmelle asti noin 7 000 kilometrin pituisena. Niihin kuuluu useita peräkkäisiä jonoja, kuten Kalliovuoret, Saint Eliasin vuoret, Rannikkovuoret, Kaskadit, Sierra Nevada sekä Alaskavuoristo, johon Pohjois-Amerikan korkein huippu Mount McKinley (6 194 metriä) kuuluu. Yhdysvaltojen kohdalla rannikkojonojen ja Kalliovuorten väliin jää laajoja altaita, kuten Great Basin ja Coloradon laakio. Tällä kohtaa Pohjois-Amerikan Kordillieerit saavuttaa suurimman leveytensä, noin 1 700 kilometriä."
] | [
"Yhdysvaltain maantiede\nLännessä suuret tasangot päättyvät Kordillieerien itäosan Kalliovuoriin. Keskiosaltaan Kalliovuoret muodostavat suuria pohjois-eteläsuuntaisia jonoja, joiden huiput kohoavat kahteen kilometriin. Pohjoisessa on yksittäisiä huippuja, jotka jatkuvat Alaskaan asti. Kordillieerien länsiosan muodostaa kaksi vuoristoketjua. Lähes heti Tyynenmeren rannikolta kohoavat rannikkovuoristot ja noin 240 kilometriä sisämaahan ovat Kaskadit ja Sierra Nevada, joihin kuuluvat Yhdysvaltain suurimmat vuoret Alaskan ulkopuolella. Niistä korkein on Sierra Nevadan Mount Whitney. Kordillieerien itä- ja länsiosan väliin jää laaja alue, jossa on kuivia altaita, ylätasankoja ja eristäytyneitä vuoristoja. Eteläisin osa, Coloradon laakio (Colorado Plateau) on sedimenttikivien muodostama ylänköalue kilometrin verran tasankojen yläpuolella. Sitä halkovat monet rotkot kuten Grand Canyon, hiekkaerämaat ja vulkaaniset huiput. Coloradon laakiosta länteen Sierra Nevadan rajalla on Basin and Range -nimellä kutsuttu kuiva alue. Kolmas vuoristojen välisen alueen osa on Columbian ylätasanko. Kalliovuorilta länteen monet joista kuivuvat vuoristojen välisillä kuivilla tasangoilla. Alueelle on muodostunut vain yksi hieman suurempi vesiallas, Iso Suolajärvi. Vain kolme suurempaa jokea laskevat mereen asti, Columbia, Colorado ja Sacramento–San Joaquin.",
"Wisconsin-jääkausi\nBeringinsalmi erottaa kaksi suurta mannerta, Aasian ja Amerikan toisistaan. Siperia ja Alaska ovat lähellä toisiaan\nmatalan meren erottamina, jonka syvyys on maksimissaan 48–49 metriä. \nKun jääkauden aikana merenpinta oli alimmillaan, Beringinsalmen yli saattoi kävellä jo 24 000 vuotta sitten. Merenpinta oli alimmillaan noin 20 000 vuotta sitten. Arvellaan sillan olleen olemassa vielä 9 000 – 14 600 vuotta sitten. Edellisen kerran Beringinsalmi oli maata yli 37 000 vuotta sitten.\nPohjois-Amerikan suurimmat jäätiköt olivat Hudsoninlahden yllä ja Kordillieerien (Kalliovuorten) vuoristoissa. Kun jäätiköt olivat laajimmillaan, nämä kaksi jääkenttää olivat sulautuneet yhteen. Mutta kun ilmasto lämpeni hiukan, jäät vetäytyivät erilleen toisistaan. Näin syntyi Kalliovuorten länsiosan seuduille jääkäytävä 12 000 vuotta sitten. . Samoihin aikoihin syntyivät myös Salpausselät.",
"Kanadan maantiede\nKanadan Kordillieerit, jotka ovat osa Amerikan Kordillieereja, ulottuvat Tyyneltämereltä idemmäksi Kalliovuorille. Kordillieerit koostuvat useista samansuuntaisista vuorijonoista, joita erottavat ylätasangot, jokilaaksot ja syvät rotkot. Niiden keskikorkeus on 3 000–4 000 metriä, ja korkein huippu on Yukonissa sijaitseva, Saint Eliasin vuoriin kuuluva Mount Logan, joka kohoaa 5 959 metriin. Mount Logan on samalla Kanadan korkein ja Pohjois-Amerikan toiseksi korkein vuori.",
"Amerikan maantiede\nPohjois-Amerikassa merkittävin vuoristo on Kordillieerien poimuvuoret, jotka lukeutuvat nuoriin vuoristoihin. Kordillieerit ulottuvat koko pohjoismantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Vuorijono syntyi, kun Amerikan- ja Tyynenmerenlaatat kohtasivat. Kalliovuoret muodostavat Kordillieerien itäisen haaran, jossa useat huiput yltävät yli neljän tuhannen metrin korkeuteen. Vuoriston läntisistä haaroista tunnetuin on Sierra Nevada. Vuorijonojen väliin jää suljettuja altaita, esimerkiksi Mojaven aavikko ja Kuolemanlaakso (Death Valley), sekä useita suolajärviä. Kuolemanlaaksossa alin kohta on 86 metriä merenpinnan alapuolella.",
"Kordillieerit\nKordillieerit on Amerikan mantereen länsireunalla sijaitseva maailman pisin poimuvuoristo, joka kulkee koko Pohjois- ja Etelä-Amerikan läpi, jatkuen käytännöllisesti katsottuna Etelänmantereelle asti. Vuoriston pituus on noin 17 000 kilometriä ja leveys pääosin 500–700 kilometriä. Sille ovat luonteenomaisia maanjäristykset ja tulivuoritoiminta, sekä rannikon suuntaiset korkeat rinnakkaisjonot, joiden väliin jää laajoja laakioita ja altaita.",
"Wisconsin-jääkausi\nJäätikön ollessa laajimmillaan Hudsoninlahden yllä ollut jäätikkö ja Kordillieerien jääkilpi yhdistyivät.\nKordillieerien jäätikön ala oli vain noin 200 000 – 300 000 neliökilometriä.\nKun ilmasto oli hieman lauhempi, kahden jäätikön väliin muodostui jäätön alue, jääkäytävä, jonka arvellaan olleen ensimmäisten Amerikan asukkaiden tuloreitti.\nKordillieerien jäätikkö patosi Montanan seuduille Missoulan jääjärven, joka tyhjeni aina 200 vuoden välein. Tässä jääjärvessä oli vettä noin 2 000 km³. Utahissa oli suuri Bonneville-järvi suunnilleen nykyisen Great Salt Laken paikalla. Koillis-Kanadassa sijainneen Laurentidin jääkentän vetäytyminen kesti 11 000 vuotta, mutta läntisen pienemmän Kordillieerien jääkentän vetäytyminen vain alle 4 000 vuotta.",
"Pohjois-Amerikka\nMaanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista. Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria. Maanosan korkein kohta on Denali Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).",
"Kordillieerit\nPohjois-Amerikan Kordillieerit vaikuttavat koko mantereen ilmastoon. Kun mantereen yli kulkevat ilmamassat törmäävät Kalliovuoten itälaitaan, joka pakottaa se kostean ilman ylös, jäähdyttää sen ja kosteus tiivistyy pilviksi, jotka vapauttavat kosteutensa orografisena sateena maahan. Sateen ja lumen tuoma vesi valuu moniin latvajokiin ja edelleen Missouri- ja Arkansasjoen kaltaisiin suuriin jokiin, jotka virtaavat itään laajojen preerioiden halki, ja lopulta laskee meksikonlahteen. Kosteutensa purkanut ilma lakskeutuu lopulta Kordillieeninen länsikylkeä nopeasti lämmeten, samalla kun lähestyy tyyntämerta. Nämä vuoret ovat syynä sille, että suuret aavikot sijaitsevat vuorien länsipuolella pohjoisten leveyspiirien 25 ja 40 välissä. Näihin aavikoihin kuuluvat mm. iso suolajärvi, mojave ja viscainon aavikot sekä grand desert.",
"Pohjois-Amerikan maantiede\nPohjois-Amerikassa on vanhoja ja nuoria vuoristoja. Nuorten Kordillieerien osat Pohjois-Amerikassa (mm. Kalliovuoret ja Sierra Nevada) kulkevat koko mantereen poikki sen länsipuolelta. Vuoret ovat nuoria poimuvuoria, joissa on aktiivisia tulivuoria. Vuoret nousevat yli neljän kilometrin korkeuteen, ja korkein huippu on Mount McKinley (6 194 m). Vuorijonojen väliin jää tasankoja, altaita, kuten Mojaven aavikko, Kuolemanlaakso ja monet suolajärvet."
] | 116 |
Minä vuonna termi sosiaalinen media on kehitetty? | [
"Verkkonuorisotyö\n90-luvulla Internetin käyttö valtavirtaistui ja myös nuorisotyössä huomattiin sen mahdollisuudet. Aluksi nuorille suunnatut tietosivut olivat yksisuuntaista tiedotusta, mutta teknologian kehittyessä sivustoille lisättiin myös kysymys-vastauspalstoja ja muita vuorovaikutteisia elementtejä. Sosiaalinen media alkoi yleistyä nuorten käytössä 2000-luvun alussa. Elämä on parasta huumetta ry (nyk. Ehyt ry) oli ensimmäisiä toimijoita, jotka veivät nuorille suunnatun toimintansa sosiaaliseen mediaan. Nuoret jonottivat Hotelli Kultakalassa (nyk. Habbo) hubu-bussiin, jossa EOPH järjesti teemallisia ryhmäkeskusteluita. Pian myös muut nuorisoalan toimijat, etupäässä järjestöt, löysivät tiensä sosiaaliseen mediaan. 2000-luvun puolivälissä suomalaisnuoret viihtyivät pääasiassa IRC-Galleriassa ja Habbossa, joten myös nuorisotyöllinen toiminta keskittyi niihin. Sosiaalisessa mediassa tarjottiin pääasiassa tietoa ja keskustelutukea nuorille.",
"Sosiaalinen media\nSosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista. Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot."
] | [
"Sosiaalinen markkinatalous\nSosiaalinen markkinatalous () on Länsi-Saksassa toisen maailmansodan jälkeen kehitetty sosiaalinen ja taloudellinen malli. Termiä käytti ensimmäisen kerran taloustieteen ja kulttuurisosiologian professori Alfred Müller-Armack vuonna 1947 ja sen otti käyttöön ja sille sisällön antoi Ludwig Erhard, kristillisdemokraattien (CDU) valtiovarainministeri Konrad Adenauerin alaisuudessa (1949–1963) ja myöhempi liittokansleri (1963–1966).",
"Sosiaalinen tuki\nSosiaalisen tuen nykyinen tutkimus on suhteellisen nuorta, vain 20–30 vuoden ikäistä. Alan tietokannoista vuosilta 1972–76 saattoi löytää vain keskimäärin kaksi tutkimusartikkelia vuodessa. Vuonna 1986 artikkeleita hakusanalla \"social support\" oli jo 83. Sosiaalisen tuen tutkimusaalto syntyi pääasiassa kahdesta merkittävästä puheenvuorosta vuodelta 1976. Toisen piti John Cassel ja toisen Sidney Cobb. Molemmat analysoivat terveyden ja sosiaalisen tuen keskinäistä suhdetta ja korostivat tuen puskurivaikutusta sairauden kannalta. Aina on tiedetty, että ihmisen kaikinpuoliselle hyvinvoinnille ovat läheiset ihmissuhteet mitä tärkeimpiä. Heitä aiemmin oli Gerald Caplan esittänyt painavan analyysinsa \"tukijärjestelmistä\" psyykkisen terveyden edistäjinä. Caplanin mukaan tukijärjestelmä muodostuu niistä virallisista ja epävirallisista suhteista, joiden kautta ihminen saa stressitilanteissa emotionaalista, kognitiivista tai materiaalista tukea. Cassel ei suoranaisesti tuossa avauspuheenvuorossaan määritellyt sosiaalista tukea. Kuitenkin hän katsoi, että sosiaalisen tuen tärkein lähde on henkilön oma primääriryhmä. Cobb sitä vastoin luetteli, että sosiaalinen tuki sisältää tunnetuen, arvostustuen ja verkostotuen.",
"Kansan Ääni (1945)\nVuoden 1945 eduskuntavaalien edellä perustettu lehti ilmestyi aluksi kerran ja vuodesta 1954 lähtien kolmesti viikossa. Sitä painettiin Kokkolassa, Oulussa ja Helsingissä, vuosina 1969–1977 SDP:lle siirtyneessä vasemmistoradikaalin \"Työn Äänen\" entisessä kirjapainossa Vaasassa ja sen jälkeen Porissa ja Seinäjoella. Vuonna 1969 SKP:n keskuskomitea lakkasi tukemasta \"Kansan Ääntä\", jolloin Pohjanmaan piirijärjestöt päättivät jatkaa sen julkaisemista omin voimin. Säästötoimien ja talkootyön avulla lehti osoittautui elinkelpoiseksi. Vuonna 1978 perustettiin nykyaikainen latomo, joka mahdollisti varsin korkeatasoisen ulkoasun. \"Kansan Äänen\" levikki oli 1960-luvulle saakka noin 5 000–7 000, mutta nousi vuonna 1976 jopa 13 000:een. Päätoimittajina työskentelivät Arvo M. Hildén (1945), Reino Eero (1945–1958), Pentti Kujamäki (1958–1963), Reino Kangasmäki (1963–1979) ja Tapani Elgland (1980–).",
"Kansan Uutiset\nKansan Uutiset aloitti ilmestymisensä tammikuussa 1957, kun SKP:n äänenkannattaja Työkansan Sanomat ja SKDL:n äänenkannattaja Vapaa Sana yhdistettiin. Puolueiden erillisten päivälehtien ylläpitämistä ei katsottu enää taloudellisesti järkeväksi. Keskustelua kahden rinnakkaisen lehden ylläpidosta oli käyty jo vuosikymmenen alusta alkaen. Kesällä 1950 SKP asetti työryhmän asiaa pohtimaan, mutta varsinaisesti asia eteni vuodesta 1955 lähtien. SKP:n ja SKDL:n johtoelimet päättivät fuusiosta 16. kesäkuuta 1956. Syksyllä 1956 valittiin uuden lehden johto. Päätoimittajaksi nousi Jarno Pennanen, varapäätoimittajaksi Aili Mäkinen ja hallituksen puheenjohtajaksi Eino Kilpi. Lehden aloittaessa sen toimituskuntaan kuului noin 35 vakituista palkollista.",
"Propagandamalli\nPropagandamalli näkee yksityisen median yrityksinä, jotka ovat kiinnostuneita tuotteen – lukijoiden ja yleisön – myymisestä muille yrityksille (mainostajille) ennemmin kuin laadukkaiden uutisten julkaisemisesta. Teoria esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988 Hermanin ja Chomskyn kirjassa \"Manufacturing Consent: The Political Economy of the Mass Media\". Teoria kuvaa median yhteiskunnallista tarkoitusta. Sen mukaan instituutioiden tutkimus ja niiden toiminta täytyy jättää hyvin tarkasti huomioimatta, lukuun ottamatta marginaalisia elementtejä tai melko hämärää tieteellistä kirjallisuutta. Teoria esittää viisi yleistä kategoriaa, ”suodatinta”, jotka määrittävät minkälaisia uutisia tiedotusvälineissä esitetään. Nämä viisi kategoriaa ovat: tiedotusvälineen omistus, tiedotusvälineen rahoittavat lähteet, lähteiden hankinta, ryöpytys, antikommunismi ja pelon ideologia. Hermanin ja Chomskyn mukaan ensimmäistä kolmea kategoriaa pidetään yleisesti tärkeimpänä.",
"Ello (sosiaalinen media)\nEllo on mainosvapaa verkostoitumispalvelu, jonka kehitti Paul Budnitz (Kidrobotin perustaja) ja joka julkaistiin maaliskuussa vuonna 2014.",
"Sosiaalinen kupla\nSosiaalinen kupla on viestinnän tutkimuksen piirissä kehitetty käsite, jolla tarkoitetaan 2010-luvulla merkittäväksi mediailmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista”. Käsitettä ovat kehittäneet viestinnän tutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan \"Mediayhteiskunta\" (2012). Tämänkaltaisia samanmielisten ”umpioita” on nähty muiden muassa vasemmistoanarkistien ja järjestäytyneen äärioikeiston toiminnassa sekä Perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa. Lopulta aatetovereita löytävät kaikkein äärimmäisimmissäkin marginaaleissa olevat, kuten suomalaiset kouluampujat tai norjalainen joukkomurhaaja Breivik.",
"Sosiaalinen tuki\nVuonna 1996 julkaistu \"Handbook of Social Support and the Family\" saattoi kirjata hyvinkin laajan tutkimustulosten ja teoreettisten rakennelmien joukon. Sosiaalisen tuen tarkasteluissa käsitykset näyttävät jakautuvan kahteen laajaan ryhmään: \nThoitsin edellä mainitun vuoden 1986 artikkelin ideaa laajensivat Holahan ja Moos (1991) hallinnan (coping) suuntaan pitäen sosiaalisen tuen käyttöä yhtenä vaikeuksien hallinnan menetelmänä. Patricia Frazier työtovereineen yritti selvittää miten munuaissiirtopotilaiden hallintapyrkimykset (coping) ja sosiaalinen tuki ovat keskenään yhteydessä, mutta päätyi siihen, että kun ajallinen kehitys otetaan huomioon, hallinta ja sosiaalinen tuki eivät ole yhteydessä toisiinsa yli sen mitä ne käsitteellisesti tai yksilöllisesti ovat; riippuvuus ei säily, kun sosiaalisen tuen ja hallinnan perustasoriippuvuus eliminoidaan."
] | 100 |
Mistä venäjän kieli on syntynyt? | [
"Muinaisvenäjä\nMuinaisvenäjän kieli (, muinaisvenäjäksi рѹсьскъ) on kielimuoto, josta noin tuhannen vuoden aikana ovat kehittyneet itäslaavilaiset kielet. Se on itäslaavien ikivanha kieli, joka alkoi suullisesti kehittyä noin 500-luvulla Vanhan Rusin slaavilaisen ja nopeasti slaavilaistuvan väestön, esimerkiksi varjagiaateliston ja normannien keskuudessa muun muassa suullisen bylinarunoperinteen leviämisen yhteydessä, ja joka oli valkovenäjän, venäjän, ukrainan ja näiden yhteyteen kuuluvien etnisten ryhmien kielten, kuten ruteenin kielen, edeltäjäkieli. \nMuinaisvenäjää sen varhaisimmassa vaiheessaan puhuttiin Rusin valtakunnan painopisteenä olleen Novgorodin alueella ja sydänkeskiajalla suunnilleen 800- ja 1200-lukujen välisenä aikana vanhimman Rusin, suuren vesitien Dneprin varrella sijaitsevan Kiovan Rusin, alueella, joka kukoistuskaudellaan kattoi paitsi Novgorodin ja slaavilaiset ydinmaat nykyisten Länsi-Ukrainan ja Valko-Venäjän seuduilla, myös Volgan latvavesien, Moskova- ja Oka-jokien ympäristön, alueen. Moskovan kaupungilla ei tuolloin vielä ollut merkitystä, vaan noilla seuduin hallitsivat muun muassa Vladimir–Suzdalin ruhtinaat. Asutusta alueella arvioidaan olleen ainakin 100 000 vuotta sitten. Kristillisen kasteen ottaminen vuonna 988 ja kristinuskon myötä Venäjälle tullut kirjoitus ja kirjakieli, joka alun perin ei ollut venäjää, vaan sitä kutsuttiin muinaiskirkkoslaaviksi. Kirkkoslaavista tuli ortodoksisen kirkon kieli, joka vaikutti muinaisvenäjän nopean kehittymisen kirjekielenä 1300-luvulle asti.",
"Venäjä\nVenäjän 160 etnisen ryhmän edustajat puhuvat yhteensä noin sataa eri kieltä. Vuoden 2002 lukemien mukaan 142,6 miljoonaa ihmistä puhuu venäjää. Toiseksi suurin kieliryhmä ovat tataaria puhuvat (5,3 miljoonaa puhujaa) ja kolmantena saksankieliset (2,9 miljoonaa). Venäjä on keskushallinnon ainut virallinen kieli, mutta perustuslaki antaa yksittäisille tasavalloille oikeuden ottaa oman alueensa alkuperäiskieli alueen toiseksi viralliseksi kieleksi. Huolimatta laajasta alueellisesta levinneisyydestään venäjän kieli on varsin homogeenistä koko maassa. Venäjä on Euraasian maantieteellisesti laajimmalle levinnyt kieli ja puhujamäärältään suurin slaavilainen kieli. Venäjän kieli kuuluu indoeurooppalaisten kielten perheeseen ja on yksi kolmesta elävästä itäslaavilaisesta kielestä (muut ovat valkovenäjä ja ukraina). Vanhaa itäslaavilaista venäjän kieltä on löydetty kirjoitetussa muodossa 900-luvulta lähtien. Nykyään yli neljännes maailman tieteellisistä julkaisuista julkaistaan venäjäksi. Venäjän kieli on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kuudesta virallisesta kielestä.",
"Valkovenäjän kieli\nKieltä alettiin tutkia 1830-luvulla, ja ensimmäisen valkovenäjän kieliopin kokosi etnografi Špilevski vuonna 1846 kyrillisiä kirjaimia käyttäen Minskin alueen kansanmurteiden pohjalta. Venäjän tiedeakatemia kieltäytyi kuitenkin julkaisemasta sitä. Kansankieleen perustuva kirjallinen traditio alkoi lähinnä Vintsent Dunin-Martsinkjevitšin teosten pohjalta. 1860-luvulta lähtien sekä Puola että Venäjä joutuivat vetoamaan valkovenäjänkielisiin talonpoikiin. Valkovenäjän kielellä alettiin tuottaa propagandaa, kuten venäläis-, tsaarin- ja ortodoksisuuden vastainen \"Manifest\" ja Konstanty Kalinowskin tuottama \"talonpojan totuus\", joka oli puolalaisvastainen, vastavallankumouksellinen ja ortodoksimielinen. Myös narodnikkiliike herätti kiinnostusta valkovenäjän kieleen. Keisari Nikolai I kielsi Venäjällä valkovenäjänkielisten kirjojen julkaisemisen. Kielto oli voimassa vuoteen 1904."
] | [
"Venäjän kieli\nMoskovan suuriruhtinaskunnan vahvistuessa 1400-luvulta alkaen sen kaupunkilaisväestön puhekielestä alkoi muotoutua kirjakielen perustaksi ja siitä tuli esimerkiksi valtionhallinnon kieli. Virallinen kieli alkoi kuitenkin vähitellen erkaantua tavallisen kansan venäjästä. Kirkkoslaavin käyttö väheni sen jäädessä enemmänkin kirkon ja osittain sivistyneistön kieleksi, jota alettiin jo pitää venäjästä erillisenä kielenä. Kirkkoslaavinkielisiä tekstejä esimerkiksi käännettiin jo venäjäksi. Länsimaiden vaikutuksesta Venäjällä pyrittiin luomaan kirkkoslaavinkielistä kirjallisuutta, mutta kieltä pidettiin tähän tarkoitukseen liian keinotekoisena, eikä venäjäksi löytynyt kirjallista traditiota jonka päälle rakentaa. Poikkeuksena vanhauskoisten johtaja Avvakum tosin kirjoitti omaelämäkertansa osittain kansankielellä, mutta kirkkopoliittisista syistä hänen tuotantonsa jäi vaille huomiota.",
"Svanin kieli\nKartvelilaisen kieliryhmän sisällä svanilla on eriytynyt asema. Tilastollisten laskelmien mukaan se on eronnut ryhmän muista kielistä 1800-luvulla eaa. Teorialle, jonka mukaan svani olisi syntynyt kartvelilaisten ja luoteiskaukasialaisten kielten sekoittumisen tuloksena, ei ole löytynyt todisteita. Kieli jakautuu ylä- ja alasvanin murreryhmiin, joihin kumpaankin kuuluu kaksi murretta.",
"Venäjän kieli\nVenäjä oli vuosina 1809–1863 ja 1900–1917 (sortovuosina) yksi Suomen virallisista kielistä Suomen kuuluessa Venäjään. Suomessa asuu nykyisin tilastokeskuksen mukaan 62 554 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity venäjä. Venäjästä on lainautunut paljon sanoja suomenkin kieleen. Jokapäiväisessä käytössä on useita lainasanoja, muun muassa \"kapakka\" (Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Valko-Venäjällä sekä Abhasian, Etelä-Ossetian ja Transnistrian separatistialueilla. Kielellä on alueellisen virallisen kielen asema Etelä- ja Itä-Ukrainassa. Tadžikistanissa venäjällä on virallisen kansojen välisen kommunikointikielen asema. Baltian maissa (Latviassa 37 % ja Virossa 30 % asukkaista) ja Israelissa (15 % asukkaista) asuu huomattavat venäjänkieliset vähemmistöt. Lisäksi sitä puhutaan yleisesti vieraana kielenä Azerbaidžanissa, Uzbekistanissa ja Mongoliassa.",
"Valkovenäjän kieli\nLyhyt kielen renessanssi seurasi maan itsenäistyttyä 1991. Lukašenka kuitenkin lopetti sen ja järjesti kansanäänestyksen, jonka tuloksena venäjästä tuli maan toinen virallinen kieli. Sitä ennen osa lähinnä Valko-Venäjän kansanrintamaa lähellä olleita julkaisuja, kuten \"Svaboda\", \"Pahonja\" ja \"Naša Niva\" alkoi 1990-luvulla käyttää julkaisuissaan oikeinkirjoitusta, joka muistuttaa 1933 uudistusta edeltävää. Tästä muodosta sen kannattajat käyttävät nimeä \"taraškevitsa\" (тарашкевіца) tai \"klassinen\". Näistä minskiläinen \"Svaboda\" ja hrodnalainen \"Pahonja\" ovat sittemmin palanneet normatiiviseen oikeinkirjoitukseen. Sen sijaan ulkomailta valkovenäjänkielistä ohjelmaa lähettävät ja enimmäkseen emigranttien operoimat Радыё Свабода (Radio Liberty) ja Radio Polonia käyttävät ns. klassista oikeinkirjoitusta.",
"Viron kieli\nSuomeen on etenkin 1980-luvulta lähtien syntynyt monituhatpäinen vironkielinen vähemmistö; Viron kansalaisia asui vuonna 2012 Suomessa 39 763 — heistä vironkielisiä on tätä vähemmän, koska useilla Viron kansalaisilla on äidinkieleksi rekisteröity venäjä. Suomessa asui vuonna 2017 tilastokeskuksen mukaan 49 590 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity viro. Vironkielisten määrä sisältää vironkielisten Viron kansalaisten lisäksi myös vironkieliset Suomen ja muiden maiden kansalaiset.",
"Valkovenäläiset\nValko-Venäjä esiintyi terminä ensimmäistä kertaa 1200-luvulla. Valkoiseen viittaava nimi tulee sanasta \"Bela\", joka tarkoittaa valkoista tai vapaata. Nykyiset valkovenäläiset polveutuvat Valko-Venäjän länsiosien alueelle 500–700-luvuilla asettuneista slaaviheimoista, joita olivat dregovitšit, krivitšit ja radivitšit. Etenkin luoteessa slaavit sekoittuivat myös paikallisiin baltteihin. Valkovenäläisen kulttuurin juuret löytyvät Kiovan Rusin valtiosta, ja etenkin sen alaisesta Polatskin ruhtinaskunnasta. Keskiajalla valkovenäläisistä käytettiin nimitystä ruteenit ja litvinit, joista jälkimmäisellä viitattiin myös liettualaisiin, jotka hallitsivat suurta osaa Valko-Venäjästä Liettuan suuriruhtinaskunnan kautta 1200- ja 1500-luvuilla. Liettuan suuriruhtinaskunnassa kehittyi myös ruteenin kieli, josta myöhemmin muodostui nykyinen valkovenäjän kieli.",
"Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä\nGermaaniset, slaavilaiset ja balttilaiset kielet syntyivät siten, että suomensukuista kieltä puhuneet vaihtoivat kieltään halutessaan nostaa statustaan tai elintasoaan. Tätä Wiik perustelee mm. näistä kielistä löytämänsä suomensukuisen substraatin avulla. Suomensukuisten kielten puhujat oppivat uuden kielensä hieman huonosti, kuten kaikki uuden kielen oppijat, ja nämä \"oppimisvirheet\" muodostuivat tunnusmerkillisiksi syntyneillä germaani-, slaavi- ja balttilaiskielille. Wiikin mukaan niistä on löydettävissä sellaisia \"virheitä\" verrattuna alkuperäiseen indoeurooppalaiseen kieleen, jotka juuri suomensukuisten kielten esiasteen puhuja olisi tehnyt. Puhujat muokkasivat oppimansa kielen oman kielensä ääntämistapojen ja rakenteiden mukaan. Myös joitakin sanoja saattoi jäädä alkukielestä; sellaisia, joita tulokaskielessä ei ollut, kuten jää ja valas(kala) ja mahdollisesti jotkin puiden nimet. Tällaisten substraattisanojen tutkimus on kuitenkin hänenkin mukaansa vielä kesken."
] | 32 |
Mikä oli Škodan ensimmäinen valmistama malli? | [
"Škoda 100\nŠkoda 100/110 (tai \"Š100/Š110\") oli tšekkoslovakialaisen AZNP:n valmistama auto, joka korvasi syksyllä 1969 sitä edeltäneen 1000MB-mallin. Uusi malli ei teknisesti eronnut kovin paljon edeltäjästään, muutokset olivat enimmäkseen kosmeettisia, vaikkakin pieniä parannuksia oli tehty. Mallin alkutaipaleella siihen tuli eteen vakiovarusteeksi Dunlopin lisenssillä tehdyt kaksimäntäiset levyjarrut. Paremmin varustelluissa malleissa oli vaihtovirtalaturilla varustettu sähköjärjestelmä.",
"Škoda Auto\nVuonna 1964 Mladá Boleslavissa vihittiin käyttöön Renault’n kanssa yhteistyössä tehty nykyaikainen tehdas. Automaation taso oli korkealla ja tehtaan tuotantokapasiteetti harppasi ylemmäs. Samalla esiteltiin täysin uusi Škoda-malli, 1000MB, jossa moottori oli sijoitettu taakse. Tämän tekninen perusratkaisu säilyi valmistuksessa 1980-luvun lopulle saakka. Vaikka 1000MB oli aikanaan ajanmukainen niin teknisesti kuin muotoilultaankin, siinä oli lastentauteja jotka huononsivat Škodan mainetta. Ongelmia oli alussa erityisesti moottorin voitelussa ja jäähdytyksessä. Moottorin perusrakenne säilyi kuitenkin tuotannossa vuoteen 2003 asti. Moottorin viimeinen versio oli Volkswagen-konsernin teho/paino-suhteeltaan paras ja valmistuskustannuksiltaan halvin moottorimalli."
] | [
"Škoda 105/120/130 M-sarja\nM-sarjasta on tehty seuraavia Suomen markkinoille räätälöityjä malleja:Škoda 135GLi \"(Grand Luxe injection)\" oli Škodan ensimmäinen katalysaattorilla varustettu malli. Autossa oli Bendixin valmistama yksipisteruisku. Se oli suunnattu ensisijaisesti Pohjois-Amerikan markkinoille. Mallia myytiin Suomessa vuosina 1989-1990 ja sen myyntimäärät jäivät pieniksi.",
"Škoda 105/120/130 M-sarja\nŠkoda 105/120/130 M-sarja oli Škodan vuosina 1983-89 valmistuksessa ollut uudistettu versio aiemmasta A-sarjasta. Vaikka uusi malli olikin ulkonäöltään hyvin samankaltainen edellisen sarjan kanssa, siihen tehdyt tekniset muutokset olivat suurimpia sitten ensimmäisen sarjavalmisteisen takamoottorisen Škodan, 1000MB-mallin. Uusi mallisto kattoi Mladá Boleslavissa valmistetut 105-, 120- ja 130-malliset sedanit ja Kvasinyssa tehdyn Rapidin eli 130 coupén. Mallistossa oli loppuvaiheessa myös yksipisteruiskutuksella varustettu 135Gli, joka oli Suomen ensimmäinen katalysaattoriauto. Takamoottori-Škodan seuraaja oli etuvetoinen Favorit.",
"Škoda Auto\nŠkodan pitkä alamäki taittui nousuksi vuonna 1987 markkinoille tulleen Favorit-mallin myötä. Sen oli muotoillut italialainen Bertone. Moottorina oli edelleen 1000MB:stä periytynyt moottori. Auton huomattavasti parantunut laatu oli edelleen jonkin asteinen vitsi Länsi-Euroopassa, mutta siitä tuli erittäin suosittu Tšekkoslovakiassa ja muualla itäblokin maissa.\nHelkama-konsernin tytäryhtiö Suomen Koneliike Oy solmi maahantuontisopimuksen Škoda-tehtaan kanssa vuonna 1947. Sopimukseen sisältyi myös Jawa-moottoripyörien tuonti. Henkilöautojen tuontisäännöstelyn aikana Škoda oli ns. itäautona helposti saatavissa ja se nousi Suomen yleisimpien automerkkien joukkoon. Vuoden 1954 lopussa Suomessa oli rekisterissä 3 513 Škoda-henkilöautoa, jolloin se oli neljänneksi yleisin henkilöautomerkki Fordin, Chevroletin ja Volkswagenin jälkeen.",
"Škoda 1000 MB\nAlumiinisten moottorinlohkojen valmistusta varten tehtaalle hankittiin valtava nykyaikainen alumiinivalukone, joka valmisti moottorinlohkon 36 sekunnissa. Škoda oli ensimmäinen eurooppalainen autonvalmistaja, joka teki sylinterilohkot painevalamalla. Lohko itsessään oli erittäin kevyt. Se painoi vain 9,6 kg. Renault esitteli painevaletulla alumiinilohkolla varustetun Renault 16 -mallin muutamaa kuukautta 1000 MB:n ensiesittelyn jälkeen elokuussa 1964.",
"Škoda Auto\nSuomen Koneliike ylläpiti vuosina 1953–1963 suomalaista Škoda-kilpatallia, joka oli lajissaan Suomen ensimmäinen. Tallin kuljettajista nimekkäin oli Esko Keinänen, joka voitti vuoden 1961 Monte Carlo -rallissa Škodalla luokkansa ja saavutti yleiskilpailussa kuudennen sijan. Henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkaminen vuonna 1962 merkitsi Škodalle ja muille itäeurooppalaisille automerkeille markkinaosuuden pienentymistä. Vuonna 1965 markkinoille tullut takamoottorinen Škoda 1000 MB ei saavuttanut suomalaisissa autonostajissa erityisempää vastakaikua edullisesta hankintahinnastaan huolimatta. Vuoden 1969 lopussa Škodia oli rekisterissä noin 19 000 kappaletta, mutta vaikka 1970-luvun aikana rekisteröitiin lähes 17 000 uutta Škodaa, merkkiä oli vuoden 1979 lopussa rekisterissä vain reilut 15 000 autoa. Myyntiä ei juuri auttanut edes Škodan menestys taloudellisuuskilpailuissa. Vuonna 1985, jolloin oli tullut kuluneeksi 80 vuotta Škoda-autojen valmistuksen alkamisesta, markkinoille tuli juhlamalli 120 LSX, jossa oli perusmallia runsaampi varustelu. Vuoden 1988 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 25 353 Škoda-henkilöautoa, jolloin se oli 17. yleisin henkilöautomerkki. 1990-luvun alussa Škoda oli viimeinen Suomessa markkinoilla ollut takamoottorinen henkilöauto. Škodaa pidettiin edullisena käyttöautona, jonka ongelmina olivat kuitenkin heikohko lämmityslaite ja alttius harmillisille pikkuvioille.",
"Škoda 14Tr\nŠkoda 14Tr -johdinauto on kulmikas, kaksiakselinen, korkealattiainen ja tyristorisäätöinen standardi johdinauto. Siinä on kolme ovea (joissain yksittäisissä malleissa kaksi ovea) ja ikkunoissa isot suorakaiteenmuotoiset ikkunaluukut. Nahka- tai kangaspäällysteiset istumapaikat ovat ajosuuntaa kohti. Etuosassa on kulmikkaat ajovalot.Kylmän sodan aikana Škodan tehtaan valmistamien ovaalinmuotoisten Škoda 7Tr, 8Tr ja 9Tr -johdinautojen jälkeen oli aika siirtyä Škodan tehtaalla pikkuhiljaa vähän uudempiin malleihin. Niin lopulta valmistui Škoda 14Tr, jonka ensimmäiset prototyypit oli valmistettu jo 1970-luvulla. Škoda 14Tr -johdinauton edeltäjä Škoda 9Tr on ovaalinmuotoinen ja pyöreälamppuinen. Niitä valmistettiin kaksi- ja kolmiovisina. 9Tr-mallia on käytetty myös Norjan Bergenissä. 9Tr-mallin ensimmäiset prototyypit valmistettiin jo 1950-luvulla ja mallia valmistettiin virallisesti vuosina 1961-1983. 9Tr-mallin nivelversio eli 10Tr-mallin projekti jäi toteuttamatta, vaikka mallia suunniteltiin 1950-luvulla. T 11 Karosa -johdinauto oli vain kokeiltiin yksittäisissä johdinautokaupungeissa ja mallin runko pohjautui Karosa-linja-automalliin. 13Tr-mallin projekti jäi toteuttamatta, kun 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa dieselbussia pidettiin Euroopassa kätevämpänä joukkoliikennevälineenä. Myöhemmin 1970-luvun lopussa 14Tr-mallin projektityöt jatkuivat, kunnes vuonna 1980 ensimmäiset viralliset mallit otettiin käyttöön Keski- ja Itä-Euroopassa. Ihan ensimmäinen Škoda-johdinautomalli Škoda 1Tr valmistettiin vuonna 1936. 1970- ja 1980-luvulla valmistetut Sanos-johdinautot olivat varustettu Škodan elektroniikalla.",
"Škoda 100\nMallisarjan ensimmäinen ralliversio oli sedan-mallin koriin rakennettu, 1971 luokiteltu ja vuoteen 1974 valmistuksessa ollut Škoda 120S Rallye, joka tehtaan kilpailuversiona antoi tehoa lähes 100 kW (136 hv). Erona tuotantomalliin, moottori oli varustettu niin sanotulla 8-reikäisellä sylinterinkannella ja valurautaisilla runkolaakerin kansilla. Joissakin tehtaan tiedoissa mainittiin auton huippunopeudeksi yli 200 km/h. Tätä mallia ei valmistettu kuin 100 kpl, joista 60 kpl jäi silloisen Tšekkoslovakian sisäasiain ministeriön turvallisuuspalvelun käyttöön ja 40 kpl lähti kilpa-autoiksi ympäri maailmaa, pääosa luonnollisesti jäi valmistajamaahan. Suomeen ajautui autoja epävirallisten tietojen mukaan 2–3 kpl. Yksi niistä alkuperäisistä tehdasautoista (ABC-120) on nykyisin Forssan seudulla. Tehdas valmisti 120 S Rallyyn luokiteltuja erikoisosia, joilla eri maahantuojat ja yksityiset kilpailijat rakensivat vastaavia autoja. Suomessa on yksi vastaavista osista tehty auto, jolla kilpaillaan rallin Historic-luokissa Matti J. Tarvaisen kuljettamana.",
"Škoda 105 ja 120\nVarusteluversioiden tunnuksina käytettiin yleisesti tunnuksia S \"(Standard)\", L \"(de Luxe)\", LS \"(de Luxe Special)\" ja GLS \"(Grand Luxe Special)\". Nämä sedan-mallit tehtiin Škodan päätehtaalla Mladá Boleslavissa. Coupé-mallia, jonka tehokkaampi versio tunnettiin nimellä \"Garde\", valmistettiin vuodesta 1981 lähtien Kvasinyn tehtaalla ja vuoden 1982 toukokuusta lähtien myös Bratislavassa, ollen näin Slovakian ensimmäinen sarjatuotantoauto."
] | 101 |
Missä oli Suomen ensimmäinen jääkiekko kenttä? | [
"Tampere\nTamperetta on kutsuttu suomalaisen jääkiekkoilun mekaksi ja kehdoksi. Kaupungissa sai alkunsa 1926 Suomen jääkiekkotoiminta ja sinne rakennettiin 1956 Suomen ensimmäinen tekojäärata (Koulukadun kenttä) ja 1965 ensimmäinen jäähalli (Tampereen jäähalli). Tamperelaiset joukkueet ovatkin menestyneet erinomaisesti. Ilves on voittanut 16 mestaruutta ja on mestaruustilastossa toisena edellään vain paikalliskilpailija Tappara, jolla on mestaruuksia 17 kun sen edeltäjän TBK:n mestaruudet lasketaan mukaan. Näiden lisäksi Koovee ja Tampereen Palloilijat ovat voittaneet yhden mestaruuden. Jääkiekon pääsarjassa on ollut mukana vähintään kaksi tamperelaisjoukkuetta joka kerta vuodesta 1943.",
"Tampereen Ilveksen historia (jääkiekko)\nKoulukadun kentälle saatiin maan ensimmäinen tekojää 1956. Tällä on sanottu olleen ratkaiseva merkitys koko Suomen jääkiekkoilun ammattilaistumiselle, kun peli- ja harjoittelumahdollisuudet lisääntyivät kauden pidetessä ja jäävarmuuden parantuessa.",
"Koulukadun kenttä\nVuonna 1956 Koulukadulle rakennettiin Suomen ensimmäinen tekojäärata. Sitä olivat rakentamassa Tampereen kaupunki, paikallisten jääkiekkoseurojen pelaajat ja naapurissa sijainnut virvoitusjuomatehdas Pyynikki Oy, jonka kylmälaitteet huolehtivat kentän jäädytyksestä. Tekojäällä on sanottu olleen ratkaiseva merkitys koko Suomen jääkiekkoilun ammattilaistumiselle, kun peli- ja harjoittelumahdollisuudet lisääntyivät kauden pidetessä ja jäävarmuuden parantuessa.",
"Suomen urheilu\nSuomi pelasi ensimmäisen jääkiekkomaaottelunsa vuonna 1928, ja samana vuonna ratkottiin ensimmäinen Suomen-mestaruus. Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin vuonna 1929. MM-kilpailuihin Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja olympialaisten jääkiekkoon vuonna 1952. Ensimmäinen tekojääkenttä valmistui Tampereelle vuonna 1956 ja ensimmäinen jäähalli samaan kaupunkiin vuonna 1965, jolloin Suomi isännöi ensimmäisen kerran MM-kisoja."
] | [
"Eläintarhan kenttä\nLokakuussa 1911 kenttä toimi Suomen jalkapallomaajoukkueen kaikkien aikojen ensimmäisen maaottelun näyttämönä. Hiekkakentällä pelattu Suomen ja Ruotsin välinen ottelu päättyi vierasjoukkueen 5–2-voittoon. Yleisurheilun ensimmäinen Suomi–Ruotsi-maaottelu järjestettiin Eläintarhan kentällä syyskuussa 1925, tuolloin kenttä oli saanut päällysteekseen uuden hiilimurskan ja sinne oli rakennettu myös katsomopaviljonki. Sen seinässä on nykyään maaottelusta kertova muistolaatta. Eläintarhan kentällä on pelattu myös pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuonna 1935 ja ennen Pallokentän valmistumista se toimi muun muassa HJK:n jalkapallojoukkueen kotikenttänä.",
"Jääkiekko\nEnsimmäinen tunnettu jääkiekko-ottelu pelattiin 3. maaliskuuta 1874 Montreal Victoria Skating Ringissä ja tätä päivämäärää pidetään jääkiekon epävirallisena syntymäpäivänä. Alkuaikoina kentällä oli viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kuuden pelaajan kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli kaikki samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun saakka.",
"Tampereen urheilu\nTampere tunnetaan erityisesti pitkistä jääkiekkoperinteistään. Suomen ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu järjestettiin 15. tammikuuta 1928, jolloin vastakkain olivat Tampereen Pyrintö ja Tampereen Palloilijat. Enimmillään SM-sarjassa on pelannut neljä tamperelaisjoukkuetta kausilla 1968–1970. Vuodesta 1980 lähtien kaupunkia on edustanut vain kaksi SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkoseuraa, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa 17 kertaa. Ilveksen viimeisin mestaruus on vuodelta 1985 ja Tapparan 2017. Suomen mestaruuden jääkiekossa ovat voittaneet myös Tampereen Palloilijat vuonna 1931 ja Koovee vuonna 1968. Ilveksellä ja Tapparalla on laaja junioritoiminta, ja naisten SM-sarjassa Ilves on historiansa aikana saavuttanut 10 mestaruutta.",
"Pötkä\nPötkänniemi on merkitty jo vuoden 1848, eli Joensuun perustamisvuoden, karttaan. Tuolloinkaan se ei kartassa juuri erotu niemenä vaan ennemminkin rantaviiva tekee sen kohdalla mutkan. \nPötkälle valmistui vuonna 1954 Joensuun ensimmäinen jääkiekkokaukalo, jossa pelattiin myös sarjaottelut vuoteen 1961 asti. Suomen ja Ruotsin nuorten maaottelu pelattiin kentällä vuonna 1960. Joensuun uusi jääkiekkokeskus oli syntynyt jo 1960-luvun lopulla Mehtimäelle. Pötkän jääkiekkokaukalo purettiin 1980-luvun alussa.",
"Saarikenttä\n1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä. Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mutta osoittautui, että monissa otteluissa se ei riittänyt.\nVuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta. Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille.",
"Suomen jääkiekon historia\nSuomessa nähtiin ensimmäisen kerran jääkiekko tai sen tapaista peliä jo 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä, jolloin Lennart Borgström käynnisti Helsingissä Pohjoissataman luistinradalla jääkiekon pelaamisen. Peli oli jonkinlaista jääkiekon ja jääpallon sekoitusta, eikä pelialue muistuttanut nykyisin käytettävää kaukaloa. Maaleina toimi kaksi tolppaa, mutta kentällä ei ollut minkäänlaisia reunuksia."
] | 80 |
Milloin Herman Saastamoinen Syntyi? | [
"Herman Saastamoinen\nHerman Saastamoinen (1850 Vuonamonlahti, Pielavesi (nyk. Keitele) – 28. huhtikuuta 1920 Kuopio) oli suomalainen kauppaneuvos ja suuryrittäjä. Saastamoisen vuonna 1876 perustama perheyhtiö Saastamoinen oli 1900-luvun tunnetuin kuopiolaisyritys. Hänen sukunsa perintöä on myös mittavista taidekokoelmistaan tunnettu Saastamoisen säätiö."
] | [
"Herman Saastamoinen\nHerman Saastamoisen vanhemmat olivat Heikki Tanelinpoika Saastamoinen (1796–1867) ja Reetta Kaisa o.s. Saastamoinen (1823–1854). Vuosien 1866–1868 nälänhätä tappoi Pohjois-Savossa noin 7 500 ihmistä, joista jopa pari tuhatta kuoli Saastamoisen kotiseudulla Pielavedellä. Herman aikuistui siis poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa.",
"Herman Saastamoinen\nHelmikuussa 1882 Herman Saastamoinen avioitui Pohjois-Ruotsin Jarhosta olevan ruukinpatruunan Carl Fredrik Tengmanin tyttären, Alexandra Sofian (k. 1898) kanssa. Perheen lapset mm. Pohjois-Savon jääkäriliikkeen alullepanija, Suomen Tanskan ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs Armas Herman (14. huhtikuuta 1886–1932), vuorineuvos Onni Herman (20. syyskuuta 1895–1966) ja ministeri Yrjö Herman (1888–1967) jatkoivat myöhemmin perheyrityksen toimintaa 1960-luvulle asti, jolloin kolmas sukupolvi otti vetovastuun (Onnin tytär, FM Liisa Karttunen ja tämän puoliso, valtiovarainministeri Osmo P. Karttunen).",
"Onni Saastamoinen\nOnni Herman Saastamoinen (20. kesäkuuta 1895 Kuopio – 1. syyskuuta 1966 Kuopio) oli Saastamoinen Oy:n ja Saastamoisen Faneri Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1949–1960. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen 1949.",
"Herman Saastamoinen\nSaimaan kanavan sekä itäsuomalaisten kaupunkien kansainvälisen kaupan avaaminen sai Hermanin jälleen suuntaamaan katseensa lukuisten muiden aikalaistensa tavoin Kuopioon. 21-vuotias Herman Saastamoinen saapui Pielaveden Vuonamosta Kuopioon toukokuun lopussa 1871. Hän etsi kauppa-apulaisen paikkaa ja päätyi lopulta Christian Hiltusen sekatavarakauppaan.",
"Yrjö Saastamoinen\nSaastamoisen vanhemmat olivat kauppaneuvos Herman Saastamoinen ja Alexandra Tengman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja opiskeli useissa ulkomaisissa yliopistoissa 1908–1914.",
"Yrjö Saastamoinen\nYrjö Herman Saastamoinen (11. heinäkuuta 1888 Kuopio – 1. syyskuuta 1966 Kuopio) oli suomalainen diplomaatti ja toimitusjohtaja.",
"Armas Saastamoinen\nArmas Herman Saastamoinen (14. huhtikuuta 1886 Kuopio – 20. lokakuuta 1932 Lontoo) oli suomalainen liikemies, kansanedustaja ja Suomen lähettiläs Kööpenhaminassa, Haagissa, Washingtonissa ja Lontoossa.",
"Herman Saastamoinen\nHermanin luottomies K. A. Widenius oli korvannut vuonna 1918 Tanskaan lähteneen Armaksen yhtiön prokuristina. Häneltä tuli vain elokuuhun 1918 kestäneen toimikautensa aikana idea yhtiöittää koko Hermanin omaisuus (suuri osa oli metsää, jota Herman oli koonnut vuosien varrella eikä ollut juuri ollenkaan käyttänyt niitä raaka-ainetuotantoon). Tämä järjestely toteutettiin ja se sitoi veljekset yhtiöön, koska kenelläkään ei ollut varoja ostaa muita ulos. 1920 perustetun H. Saastamoinen & Pojat Oy pääomaksi tuli 3,5 miljoonaa markkaa. Perinnön jako onnistui osakkeita siirtämällä, joita tuli lisäksi myös Oy H. Saastamoinen Ltd:stä, jonka alla teollisuustoimintaa pyöritettiin.",
"Herman Saastamoinen\nTulipalon kokeneena Saastamoinen teetti seuraavan rakennuksen kivestä. Kesällä 1881 alkanut rakennustyö valmistui seuraavana vuonna. Saastamoisen uusi ja kallis kaksikerroksinen kauppakartano oli syntynyt. Talossa sijaitsi myös kauppiaan oma asunto, varastoja sekä talli, jossa oli kotitarpeiksi tuohon aikaan tavanomaiset muutama lehmä, kanoja ja sikoja. Saastamoisella ei ollut itsellään vaadittavia pääomia, joten hän velkautui raskaasti kunnes toimintatuotot hiljalleen kattoivat velat. Rahansa Saastamoisen liike teki tukkumyynnillä ja laajamittaisella välitystoiminnalla. Hiljalleen torin laitaan rakentui myös Saastamoisen kulmana tunnettu kortteli, jonka omistuksen myötä Herman omisti ison osan torin ympärystä. Saastamoinen valtasi samaan aikaan toimintansa aloittaneen Birger Hallmanin kanssa pikkuhiljaa markkinoita vakiintuneilta Gust. Raninilta ja Lignell & Piispaselta ja laajeni sinne suuntaan maakuntaa missä kilpailu ei ollut jo ennestään kovaa. Saastamoinen totesi myöhemmin tehneensä omaisuutensa perustan nimenomaan voikaupalla (eli lyhensi alkuvuosina sillä velkoja): \"Voilla olen omaisuuteni perustan luonut\", hän kuvasi sukulaisilleen."
] | 15 |
Näytteleekö Courtney Eaton elokuvassa Mad Max: Fury Road? | [
"R5 (yhtye)\nRoss ja australialainen malli ja näyttelijä Courtney Eaton ovat seurustelleet vuoden 2015 alusta lähtien. Eaton on syntynyt 6. tammikuuta 1996 ja näyttelee elokuvassa \"Mad Max: Fury Road\" Cheedo the Fragilea."
] | [
"Mad Max: Fury Road\nMyöhemmin Miller paljasti jatko-osasuunnitelmien muuttuneen: seuraavaa tulevaa elokuvaa kutsutaan työnimellä \"Mad Max: The Wasteland\". \"Fury Roadille\" kaavailtiin esiosaa, joiden henkilökaartiin kuuluisi myös Hugh Keays-Byrnen esittämä Immortan Joe. Sittemmin elokuvista on kuitenkin uutisoitu vain jatko-osina. Lokakuussa 2015 Miller paljasti, ettei Charlize Theronin esittämä Furiosa esiinny \"Mad Max: The Wasteland\" -elokuvassa. Miller myös ilmaisi halunsa ohjata pienemmän elokuvan ennen seuraavaa \"Mad Maxia\". Ohjaaja kutsui \"Fury Roadin\" kahdeksan kuukautta kestäneitä kuvauksia ”kuumuudessa ja pölyssä” pitkäksi ja rankaksi vaiheeksi.",
"Mad Max: Fury Road\nMad Max: Fury Road on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut australialais-yhdysvaltalainen post-apokalyptinen toimintaelokuva, jonka on ohjannut George Miller. \"Fury Road\" on jatko-osa elokuville \"Mad Max\", \"Mad Max 2 – asfalttisoturi\" ja \"Mad Max – ukkosmyrsky,\" muttei suoranaisesti pohjaudu niihin. Elokuva on etenkin tunnettu toimintakohtauksien näyttävistä stunteista sekä kuvannollisesta tarinankerronnasta runsaiden dialogien sijasta.",
"Mad Max: Fury Road\n\"Fury Roadin\" on todettu ”herättäneen George Millerin post-apokalyptisen elokuvasarjan henkiin voimakkaalla tavalla.” \"The New York Times\" totesi Millerin muistuttaneen katsojia siitä, että taloudellisesti menestyvät elokuvat – niin kutsutut kassamagneetit – voivat myös olla taiteellisia ja visionäärisiä. \"Ilta-Sanomien\" Tarmo Poussu piti ensi-illan aikaan \"Fury Roadia\" kulttimainetta nauttivan sarjan selvästi parhaana osana ja arvioi sen olevan ”kevään, vuoden ja kenties koko vuosikymmenen hurjin, hulluin ja raivokkaimmin energinen toimintaleffa.”",
"Mad Max: Fury Road\nElokuvan pääosaa näyttelee Tom Hardy. \"Fury Road\" on ensimmäinen \"Mad Max\" -elokuva, jossa päähenkilö Max Rockatanskya ei näyttele Mel Gibson.",
"Mad Max: Fury Road\nGeorge Miller ja Brendan McCarthy huomasivat \"Fury Roadin\" käsikirjoitusta tehdessään, että heillä on materiaalia kahteen muuhunkin \"Mad Max\" -elokuvaan. Toinen käsikirjoituksista, \"Mad Max: Furiosa\", saatiin valmiiksi, ja Miller toivoi voivansa kuvata sen \"Fury Roadin\" saatua ensi-iltansa. Tom Hardy paljasti haastattelussa maaliskuussa 2015, että hänet on kiinnitetty kaikkiaan neljään muuhun \"Mad Max\" -elokuvaan. Miller kertoi toukokuussa kaiken riippuvan \"Fury Roadin\" menestyksestä. Hänellä olisi ”kaksi muuta tarinaa kerrottavana”.",
"Mad Max: Fury Road\nNeljännen \"Mad Max\" -elokuvan tuotanto oli 25 vuotta jumissa ”tuotantohelvetissä” eri syistä. Mel Gibson oli palaamassa Maxin rooliin, mutta menetti mielenkiintonsa viivästysten takia 2000-luvun alkuvuosina. Elokuvaa alettiin viimein kuvata Namibiassa kesällä 2012. Elokuvan ensi-ilta siirtyi, koska siihen kuvattiin lisää materiaalia marraskuussa 2013. Tuolloin ilmoitettiin elokuvan saavan ensi-iltansa 15. toukokuuta 2015.",
"Courteney Cox\n\"Frendien\" jälkeen Coxin haluttiin koe-esiintyvän Susan Mayerin rooliin muun muassa Sela Wardin, Calista Flockhartin, Heather Locklearin ja Mary-Louise Parkerin lisäksi televisiosarjaan \"Täydelliset naiset\". Raskautensa vuoksi Cox ei voinut osallistua koe-esiintymisiin, ja roolin sai kuitenkin lopulta Teri Hatcher. Cox on näytellyt independent-elokuvassa \"November\" (2005) sekä Tim Allenin kanssa kriitikoiden pilkkaamassa elokuvassa \"\" (2006). Hän teki cameoroolin elokuvassa \"Luunmurskaajat\", jossa hän esitti Adam Sandlerin roolihahmon tyttöystävää. Hän myös lainasi äänensä animaatioelokuvaan \"Tallipihan bilehileet\". Huhut \"Frendit\"-elokuvasta käynnistyivät varsinkin sen jälkeen, kun \"Sinkkuelämää\"-televisiosarjan elokuvasovitus \"Sex and the City – Sinkkuelämää\" osoittautui menestykseksi. Warner Bros. on kuitenkin kiistänyt huhut.",
"Luettelo Marvel Cinematic Universen elokuvista\nElokuvan tapahtumat sijoittuvat samaan aikaan \"Iron Man 2:n\" ja \"Thorin\" kanssa. \"Iron Manissa\" näytellyt Downey teki lyhyen cameo-esiintymisen Tony Starkina elokuvan lopussa. Downey sanoi elokuvan tekijöille ”me vain tomutimme yhteen supersankareitamme. Se tapahtuu kohtauksessa, jossa perusteellisesti lähestyn [näyttelijä William Hurtin kenraali Rossia], ja harkitsemme jonkin sortin rajoitettua yhteistyötä. Hän on mahtava—ja en halua paljastaa liikaa—hän on epätoivoinen sillä hetkellä kun löydämme hänet. Oli todella hauskaa nähdä hänet näyttelemässä tätä voimakasta hahmoa, joka on puoliksi pussissa.” Lisäksi, Kapteeni Amerikka nähdään lyhyesti jäätyneenä elokuvan vaihtoehtoisessa avauskohtauksessa, joka on mukana DVD:llä.",
"Fast & Furious 7\nFast & Furious 7 (myös \"Furious 7\") on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen toimintaelokuva, jonka on ohjannut James Wan. Elokuva on \"Hurjapäät\"-elokuvasarjan seitsemäs osa. Sen pääosissa esiintyvät Vin Diesel, Paul Walker, Dwayne Johnson, Michelle Rodriguez, Jordana Brewster, Tyrese Gibson, Chris ”Ludacris” Bridges, Kurt Russell ja Jason Statham. \"Fast & Furious 7:ssa\" Dominic Toretto (Diesel), Brian O'Conner (Walker) ja heidän tiiminsä ovat palanneet Yhdysvaltoihin elämään normaalia elämää saatuaan armahduksen aiemmista rikoksistaan edellisessä elokuvassa. Tiimi joutuu ongelmiin, kun erikoisjoukoissa palvellut salamurhaaja Deckard Shaw (Statham) pyrkii kostamaan tiimille koomassa makaavan veljensä puolesta."
] | 10 |
Kuka Gottfried Leibniz oli? | [
"Gottfried Leibniz\nGottfried Wilhelm Leibniz (myös \"Leibnitz\" tai \"von Leibniz\"; 1. heinäkuuta 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero. Leibniz toimi vuodesta 1676 Braunschweig-Lüneburgin (sittemmin Hannoverin) ruhtinassuvun palveluksessa. Filosofina ja oikeusoppineena sekä kahden merkittävän saksalaisen aatelissuvun palveluksessa Leibniz oli merkittävässä roolissa aikansa Euroopan politiikassa ja diplomatiassa.",
"Gottfried Leibniz\nLeibnizillä on yhtä merkittävä osa matematiikan kuin filosofiankin historiassa. Hänen nimiinsä on pantu matematiikan termi funktio (1694), jota hän käytti kuvaamaan käyrän laatua, kuten sen kaarevuutta tai erityistä pistettä. Leibnizia pidetään myös modernin analyysin isänä yhdessä Isaac Newtonin kanssa. Erityisesti hän kehitti integraalia ja tulosääntöä, ja hänen matemaattinen notaationsa on edelleen käytössä.",
"Gottfried Leibniz\nLeibniz oli erittäin monipuolinen ja oppinut ihminen. Filosofian ja matematiikan lisäksi Leibniz työskenteli myös fysiikan, tekniikan, biologian, lääketieteen, geologian, psykologian ja tietojenkäsittelyn aloilla. Hän kirjoitti myös politiikasta, laista, etiikasta, teologiasta, historiasta ja filologiasta, sekä jonkin verran myös runoutta. Hänen kirjoituksensa koostuvat kymmenistä tuhansista hajanaisista ja julkaisemattomista kirjeistä ja käsikirjoituksista, joten hänen saavutuksistaan ei ole vielä läheskään täydellistä kuvaa.",
"Gottfried Leibniz\nLeibnizia pidetään Isaac Newtonin ohella infinitesimaalilaskennan keksijänä. Leibnizin omien muistiinpanojen mukaan läpimurto tapahtui 11. marraskuuta 1675, kun hän käytti ensimmäisen kerran integraalilaskentaa funktion \"y = x\" kuvaajan kattaman pinta-alan laskemiseen. Hän määritteli useita merkintätapoja, jotka ovat edelleen käytössä, kuten esimerkiksi integraalimerkin ∫, joka esittää venytettyä S-kirjainta, latinan kielen sanasta \"summa\"; sekä differentiaalilaskennassa merkintätapana \"d\"-kirjaimen, latinan sanasta \"differentia\". Leibniz ei julkaissut mitään tutkimustuloksiaan ennen vuotta 1684."
] | [
"Gottfried Leibniz\nLeibniz onnistui viivyttämään saapumistaan Hannoveriin vuoden 1676 loppuun käytyään vielä kerran pikaisesti Lontoossa, missä hän pääsi mahdollisesti tutustumaan joihinkin Newtonin vielä julkaisemattomiin teoksiin. Tätä käytettiin todistusaineistona, kun vuosikymmeniä myöhemmin Leibniziä syytettiin Newtonin ajatusten varastamisesta, vaikka tosiasiassa Newton oli plagioinut Leibniziä, minkä johdosta saksalaisen ja brittiläisen tiedeyhteisön välit tulehtuivat pitkäksi aikaa. Matkalla Lontoosta Hannoveriin Leibniz pysähtyi Haagissa ja tapasi siellä Anton van Leeuwenhoekin, pieneliöiden keksijän. Hän keskusteli myös useita päiviä Baruch Spinozan kanssa. Spinoza oli juuri saanut teoksensa \"Etiikka\" valmiiksi. Leibniz kunnioitti Spinozan älyä, mutta oli tyrmistynyt tämän tekemistä johtopäätöksistä, jotka olivat ristiriidassa kristinuskon opetusten kanssa.",
"Gottfried Leibniz\nLeibniz on merkittävin loogikko Aristoteleen ja vuoden 1847, jolloin Boole ja De Morgan julkaisivat nykyaikaisen logiikan alullepanneita teoksia, välisenä aikana. Leibniz määritteli keskeisiä ominaisuuksia, joita nykyään kutsutaan sellaisilla nimillä kuin konjunktio, disjunktio, negaatio, identiteetti, osajoukko ja tyhjä joukko. Leibnizin logiikka ja periaatteessa koko hänen filosofiansa voidaan palauttaa kahteen periaatteeseen:Mitä kohtaan (1) tulee, yksinkertaisten ajatusten joukko on paljon suurempi kuin mitä Leibniz ajatteli. Kohdan (2) suhteen Leibniz oli oikeassa siinä, että logiikan voidaan katsoa perustuvan symmetrisiin yhdisteisiin, mutta ne eivät vastaa sen enempää yhteen- kuin kertolaskuakaan. 1900-luvun alkupuolella muotoutunut formaali logiikka vaatii vähimmillään myös negaation sekä kvantifioitujen muuttujien käyttöä.",
"Gottfried Leibniz\nKun Leibniz kuoli vuonna 1716, hänen maineensa oli alamaissa. Hänet muistettiin ainoastaan teoksestaan \"Théodicée\". Voltairen romaani \"Candide\" vuodelta 1759 sisältää polemiikkia Leibnizin metafyysistä optimismia vastaan; Leibniz katsoi maailmamme olevan paras mahdollinen maailma. Leibnizilla oli innokas oppilas, Christian Wolff, jonka dogmaattinen ajattelutapa teki Leibnizin maineelle paljon harmia. Filosofiset virtaukset olivat siirtymässä pois 1600-luvun rationalismista ja filosofisista järjestelmistä, joita Leibniz oli innokkaasti kannattanut. Monet alkoivat epäillä, ettei hän olisi keksinyt kalkyyliä itsenäisesti Newtoniin nähden, ja siksi kaikki hänen matematiikkaa ja fysiikkaa käsittelevät teoksensa jäivät syrjemmälle. Samoin hänen lakitieteen, diplomatian ja historian teoksensa nähtiin kiinnostavina vain lyhyen aikaa.",
"Gottfried Leibniz\nMatematiikan alalla Leibniz kehitti differentiaalilaskennan jokseenkin samaan aikaan kuin Isaac Newton. Leibniz julkaisi menetelmän ensimmäisenä – ajatuksen isyydestä syntyi ankara riita, ja jälkikäteen voidaan todeta, että Newton oli Leibnizia ajallisesti edellä, mutta Leibnizin käyttämä merkintätapa jäi kuitenkin myöhempien matemaatikkojen käyttöön. Nykyään on tapana antaa kunnia keksinnöstä molemmille. Leibniz loi myös binäärisen lukujärjestelmän ja rakensi ensimmäisen käyttökelpoisen mekaanisen laskukoneen, joka kykeni kerto- ja jakolaskuihin. Matemaatikko Gregory Chaitin pitää Leibniziä myös ensimmäisten algoritmista informaatioteoriaa sivuavien ajatusten esittäjänä. Bertrand Russell taas on sanonut Leibnizin kehittäneen logiikan 1800-luvun tasolle julkaisematta jääneissä tutkimuksissaan. Leibnizin kirjeenvaihdosta käy ilmi, että hän käytti yhtälöryhmien ratkaisemisessa menetelmää, joka ennakoi puoli vuosisataa hänen jälkeensä keksittyjä determinantteja.",
"Gottfried Leibniz\nVäiteltyään tohtoriksi Nürnbergistä Leibnitz kieltäytyi akateemisesta virasta Altdorfissa ja vietti lopun elämäänsä kahden merkittävän saksalaisen aatelissuvun palveluksessa. Leibnizin ensimmäinen toimi oli palkattuna alkemistina Nürnbergissä, vaikkei hän tiennyt mitään aiheesta. Pian hän tapasi Johann Christian von Boineburgin, Mainzin vaaliruhtinaan Johann Philipp von Schönbornin pääministerin. Von Boineburg palkkasi Leibnizin apulaisekseen ja esitteli hänet pian vaaliruhtinaalle. Leibniz omisti tälle lakioppia käsittelevän esseen toivossa saada työpaikka. Suunnitelma toimi, ja vaaliruhtinas nimitti Leibnizin vuonna 1669 lakien tarkistuskomissioon. Vaikka von Boineburg kuoli loppuvuodesta 1672, Leibniz pysyi tämän lesken palveluksessa vuoteen 1674 saakka.",
"Gottfried Leibniz\nLeibniz vietti kuitenkin useita vuosia Pariisissa ja laajensi tuona aikana tietojaan matematiikan ja fysiikan aloilla, koska oli maahan saavuttuaan huomannut tietonsa noilta aloilta epätasaisiksi. Hän tapasi Nicolas Malebranchen ja Antoine Arnauldin, tuon ajan johtavat ranskalaiset filosofit, ja opiskeli René Descartesin ja Blaise Pascalin sekä julkaistuja että vielä julkaisemattomia teoksia. Hän ystävystyi saksalaisen matemaatikko Ehrenfried Walther von Tschirnhausin sekä tuolloin Pariisissa toimineen hollantilaisen fyysikon ja matemaatikon Christiaan Huygensin kanssa. Huygens oli esisijaisesti fyysikko, mutta esitteli Leibnitzille heilurin matemaattisen mallinnuksen, mikä innoitti tätä soveltamaan matemaattisia menetelmiä. Leibniz ja von Tschirnhaus olivat kirjeenvaihdossa loppuikänsä. Huygensin luona Leibniz asui ja aloitti tämän opastuksella matematiikan ja fysiikan tutkimuksensa, jotka johtivat pian Leibnizin keksintöihin differentiaali- ja integraalilaskennan aloilla. Leibniz sanoi geometrian avanneen uuden maailman hänelle huolimatta siitä, että hän oli aiemmin kirjoittanut muutamia pieniä matematiikkaa koskevia kirjoituksia. Tärkeimmät tuotokset olivat kombinaatioita koskeva kirjoitus vuonna 1668 sekä uuden laskukoneen kuvailu."
] | 85 |
Oliko Herakles ylijumala Zeuksen ja kuningatar Alkmenen yhteinen poika? | [
"Herakles\nHerakles oli ylijumala Zeuksen ja kuningatar Alkmenen poika, jonka synty on kreikkalaisen mytologian tyypillinen jumalan ja ihmisen kohtaamistarina: Zeus huijasi Alkmenea valepuvussa, tämän aviomiehen hahmossa. Tyypillistä on myös, että Zeuksen vaimo Hera vainosi mustasukkaisuuttaan Heraklesta. Hera yritti estää Herakleen syntymän ja tämän kasvettua aikuiseksi ajoi hänet hulluuskohtaukseen, jossa Herakles surmasi vaimonsa ja lapsensa. Delfoin oraakkeli langetti Herakleelle rangaistuksen, jonka mukaan tämän täytyi suorittaa kymmenen urotyötä veriviholliselleen kuningas Eurystheukselle. Urotyöt suoritettuaan Herakles tulisi kuninkaaksi ja saisi kuolemattomuuden. Eurystheus hylkäsi urotöistä kaksi - Lernan Hydran ja Augeiaan tallit - joten määräksi tuli 12.",
"Nemean leijona\nHerakles surmasi Nemean leijonan paljain käsin. Puolijumala Herakles oli Zeus-ylijumalan ja kuolevaisen Alkmene-nimisen naisen poika. Zeus oli naimisissa Hera-jumalattaren kanssa. Kostoksi miehensä uskottomuudesta Hera piinasi Heraklesta, kunnes tämä menetti järkensä ja surmasi vaimonsa ja lapsensa. Rikoksen sovittamiseksi Herakleen oli palveltava kuningas Eurystheusta, joka määräsi hänen suoritettavakseen kymmenen urotyötä. Niitä kertyi lopulta kaksitoista, kun Eurystheus hylkäsi kaksi suoritetuista tehtävistä. Ensimmäinen tehtävä oli Nemean leijonan surmaaminen."
] | [
"Zeus\nZeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi Olympos-vuorella yhdessä muiden olympolaisten jumalien kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat Hera (jumalien kuningatar, avioliiton jumalatar), Poseidon (meri), Demeter (maanviljelys), Hestia (kotiolot) ja Haades (manala). Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli titaani Okeanoksen tytär Filyra. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat Apollon (aurinko, runous, parannustaito), Artemis (kuu, metsästys, öinen taivas), Ares (sota), Pallas Athene (viisaus, sota) Dionysos (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja Hefaistos (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä muuttuneena jonkin eläimen hahmoiseksi. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta Hekatea.",
"Ifikles\nIfikles oli Amfitryonin ja Alkmenen poika ja nuorempi kaksosveljeksistä, joista toinen oli Zeuksen siittämä Herakles. Ifikleellä ja hänen vaimollaan Automedusalla oli poika Iolaos, joka avusti setäänsä Heraklesta useissa tämän urotöissä.",
"Herakles (Makedonia)\nHerakles (327–309 eaa.) oli Aleksanteri Suuren avioton poika. Hänen äitinsä oli Fryygian satraappi Artabazoksen tytär Barsine. Hän oli Aleksanterin ensimmäinen poika, ja hän sai nimensä tarujen sankarin Herakleen mukaan, josta Makedonian kuninkaallinen suku ilmoitti polveutuvansa. Syntymähetkellään Heraklesta ei pidetty mahdollisena kruununperijänä, sillä Aleksanteri oli menossa naimisiin Roksanen kanssa, ja avioliitosta odotettiin laillisia kruununperijöitä. Tällainen perijä syntyikin, tosin vasta Aleksanterin kuoleman jälkeen vuonna 323 eaa., kun Roksane synnytti Aleksanteri IV:n.",
"Amfiaraos\nAmfiaraos () oli kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen kuningas ja Zeuksen tietäjä. Hän oli Oikleen ja Hypermnestran poika, melampodidien sukujuuresta. Amfiaraos esitetään ajoittain myös Apollonin poikana, mikä juontaa juurensa hänen oraakkelimaisista kyvyistään. Puolisonsa Erifylen kanssa hän sai lapset Amfilokhos, Alkmaion, Eurydike, Demonassa ja Alkmene.",
"Akheloos (mytologia)\nAkheloos oli vanhin Okeanoksen ja Tethyksen 3000 pojasta. Erään toisen version mukaan hän oli auringon ja maan poika. Yhdessä Kalliopen tai Terpsikhoren kanssa Akheloos sai kolme seireeniä: Leukosia, Ligeia ja Parthenope. Akheloos ja Herakles kosivat kummatkin Deianeiraa. Herakles voitti Akheloosin, minkä jälkeen tämä muuttui käärmeeksi, jonka Herakles melkein kuristi. Akheloos muuttui tämän jälkeen häräksi, jonka sarven Herakles kiskaisi irti. Naiadit lahjoittivat sarven yltäkylläisyyden jumalattarelle Amaltheialle, joka sulloi rikkautensa sarven sisälle. Tästä muodostui niin sanottu runsaudensarvi.",
"Aiakos\nAiakos () oli kreikkalaisessa mytologiassa alun perin myrmidonien kuningas. Kuolemansa jälkeen hänestä tuli yksi manalan tuomareista. Hän oli ylijumala Zeuksen ja joenjumala Asopoksen tyttären Aiginan poika. Vaimonsa Endeisin kanssa hänellä oli lapset Telamon ja Peleus (Akhilleuksen isä).",
"Esus\nKoska Thoth oli auringonjumala Ran poika, niin vastaavasti mannerkelteillä Esus saattoi olla Belenoksen poika, kuten Cu Chulainn oli irlantilaisilla auringonjumala Lughin poika, vaikkakin Hermes oli ukkosenjumala Zeuksen ja nymfi Maian poika. Tämä isyysero saattoi johtua siitä, että roomalaiset, kreikkalaiset ja babylonialaiset pitivät ylijumalina ja kaikkien muiden jumalten isänä ukkosenjumalia, mutta egyptiläiset ja assyrialaiset taas auringon, taivaan tai eläinratatähdistöjen jumalia. Kelteillä puolestaan ei tiedetä olleen mitään erityistä ylijumalaa, joskin Dagdaa pidettiin Tuatha Dé Danann -jumalakansan isänä ja kuninkaana irlantilaisissa tarinoissa (Shee-Eire 2006).",
"Kreikkalainen mytologia\nYleisimmän näkemyksen mukaan Olympoksella asuivat Zeuksen ja Heran lisäksi vakituisesti Zeuksen veli Poseidon, lapsijoukosta keskeisimmät jumalat Ares, Hermes, Hefaistos, Afrodite, Athene, Apollon ja Artemis, sekä muista jumalista Apollonin poika, lääkintätaidon jumala Asklepios. Dionysos sekä Zeuksen, Heran ja Poseidonin sisarukset Demeter, Hestia ja Haades esiintyvät joukossa joissakin myyteissä. Hestia jätti Olympoksen elääkseen ihmisten parissa. Olympoksella asui myös alun perin kuolevaisia kuten Ganymedes, jumalten juomanlaskija, sekä Herakles, sankareista suurin, jotka Zeus kutsui jumalten joukkoon."
] | 49 |
Oliko Carl Johan Adlercreutz Ruotsin armeijan kenraali? | [
"Carl Johan Adlercreutz\nCarl Johan Adlercreutz (suomeksi joskus Kaarle Juhana) (27. huhtikuuta 1757 Pernaja – 21. elokuuta 1815 Tukholma) oli Suomessa syntynyt Ruotsin armeijan kenraali, joka muistetaan parhaiten Suomen sodassa voittamistaan taisteluista. Hän kuului Adlercreutzin aatelissukuun ja kasvoi Porvoossa."
] | [
"Carl Johan Adlercreutz\nSodan aikana Adlercreutz osallistui henkilökohtaisesti vallankaappaukseen, jossa hän vangitsi kuningas Kustaa IV Aadolfin Tukholmassa 13. maaliskuuta 1809. Palkkioksi hän sai kenraaliadjutantin arvon ja käytännössä koko armeijan johdon. Adlercreutz toimi Ruotsin armeijan esikuntapäällikkönä taisteluissa Napoleonia vastaan vuosina 1813–1814. \nAdlercreutz korotettiin Ruotsissa 1808 vapaaherraksi ja 1814 kreiviksi. Hän avioitui 1792 vapaaherratar Henrietta Amalia Stackelbergin (1771–1796) kanssa. Tämä oli kenraaliluutnantti Bernt Fredrik Johan Stackelbergin tytär. Toisen kerran hän oli naimisissa vuodesta 1798. Vaimo oli vuorineuvoksen tytär Margareta von Engeström.\nHänet haudattiin Riddarholmin kirkkoon Siikajoen taistelun muistopäivänä 18.4.1816.",
"Adlercreutz\nSuvun tunnetuin edustaja oli Carl Adlercreutzin pojanpoika, kenraali Carl Johan Adlercreutz, joka ansioitui Suomen sodassa, mutta joutui Ruotsin tappion myötä jättämään Suomen. Hänet korotettiin ansioistaan Ruotsissa kesäkuussa 1808 ritaristoon ja saman vuoden elokuussa edelleen vapaaherraksi, joten hänen jälkeläisensä muodostavat siellä vapaaherrallisen aatelissuvun numero 331. Vuonna 1814 hänet korotettiin uuden hallitusmuodon mukaisesti edelleen kreiviksi, minkä jälkeen vapaaherrallisen sukuhaaran päämiehellä on ollut kreivin arvo. Kaksi muuta sukuhaaraa liitettiin Suomen aateliin ja ne saivat Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 numeron 97. Toinen näistä haaroista sammui vuonna 1838, toinen on yhä elossa. Eräs sukuhaara on vuodesta 1917 asunut Argentiinassa.Avioliitossa nimen Adlercreutz on saanut myös:Lisäksi sitkeän huhun mukaan Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiven isä, pitäjänräätäli Eric Johan Stenvall olisi ollut kartanonherra Carl Henrik Adlercreutzin avioton poika.",
"Carl August Ehrensvärd (1892–1974)\nCarl August Ehrensvärd (3. elokuuta 1892 Karlskrona – 24. huhtikuuta 1974) oli ruotsalainen Ehrensvärdin aatelissukuun kuulunut kreivi. Hän teki mittavan uran Ruotsin puolustusvoimissa. Hän toimi Ruotsin Puolustusesikunnan päällikkönä vuosina 1945–1947 ja maavoimien komentajana vuosina 1948–1957, sai kenraalimajurin arvon 1944, kenraaliluutnantin arvon 1948 ja lopulta kenraalin arvon vuonna 1957.",
"Otto Henrik Nordenskiöld\nOtto Henrik (Hindric) Nordenskiöld (1747–1832) oli ruotsalainen meriupseeri, vara-amiraali 1790. Hän johti tosiasiallisesti. Ruotsin laivastoa . Hän oli vastuussa niin sanotusta Viipurin kujanjuoksusta. Nordenskiöld sai Ruotsissa vapaaherran arvon 1815 nimellä Nordenskjöld. Hänen isänsä oli Carl Fredrik Nordenskiöld.",
"Jakob Johan Roth\nJakob Johan Roth (2. helmikuuta 1772 Sarkkila, Ikaalinen – 1. syyskuuta 1839 Saarlahti, Teisko) oli suomalainen sotilas. Hän osallistui , Porin rykmentin mukana Pommerin sotaan 1807 jonka yhteydessä hänet ylennettiin vääpeliksi sekä sen jälkeen Suomen sotaan 1808. Lapuan taistelun jälkeen hänet, vääpeli Carl Johan Spoof ja neljäkymmentä miestä lähetettiin 15. heinäkuuta kenraali Nikolai Rajevskin selustaan hävitysretkelle, jonka onnistumisen takia venäläiset luulivat joukkoa suuremmaksi ja käyttivät Spoofista ja Rothista nimitystä \"amiraali Spuff ja kenraali Rutt\". Roth erosi Ruotsin armeijasta luutnanttina vuonna 1812 ja hän sai 1815 kultamitalin palkkiona osoittamastaan urhoollisuudesta. Hän asui viimeiset elinvuotensa Saarlahden sotilasvirkatalossa Teiskossa ja hänen hautansa on Teiskon hautausmaalla.",
"Carl Johan Adlercreutz\nAdlercreutzin ansioksi on laskettu se, että armeija ryhtyi tekemään vastarintaa Siikajoella ja Revonlahdella ja saavutti voitot Lapuan ja Alavuden taisteluissa. Adlercreutz kuitenkin jätti armeijan Olkijoen sopimuksen jälkeen ja siirtyi Ruotsiin.",
"Olof Lindeman\nCarl Olof Lindeman (4. syyskuuta 1911 Helsinki – 26. lokakuuta 1990 Turku) oli suomalainen ratsuväkitaustainen upseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi erityisesti useissa sotilaallisen aluehallinnon tehtävissä. Hän toimi myös marsalkka C. G. E. Mannerheimin viimeisenä adjutanttina tämän eläkevuosina 1946–1951.",
"Georg Adlersparre\nGeorg Adlersparre (28. maaliskuuta 1760 Jämtland, Ruotsi – 23. syyskuuta 1835 Kristinehamn, Ruotsi) oli ruotsalainen sotilas ja valtiomies. Hän osallistui ja joutui vangiksi. Hän palveli vuonna 1808 niin sanotussa läntisessa armeijassa. Sen noustua kapinaan Kustaa IV Aadolfia vastaan hän astui sen johtoon Hän ei ehtinyt Tukholmaan ennen kuin Adlercreutz oli jo vanginnut kuninkaan ja tehnyt vallankaappauksen. Kaarle-herttua käski hänen pysähtyä, mutta hän jatkoi marssia ja saapui Tukholmaan 22. maaliskuuta. Hänestä tuli sitten valtioneuvos ja kenraaliadjutantti, ja hänen vaikutuksestaan Augustenborgin herttua Kristian August valittiin kruununprinssiksi, toisin kuin kustavilainen puolue oli halunnut.",
"Carl August Ehrensvärd (1745–1800)\nCarl August Ehrensvärd (s. 5. toukokuuta 1745, Tukholma – 21. toukokuuta 1800, Örebro) oli ruotsalainen kreivi, merisotilas, taiteilija ja arkkitehti. Vuosina 1784–1789 hän toimi yliamiraalina, saaristolaivaston päällikkönä vuosina 1789–1790 ja kenraaliamiraalina vuosina 1792–1794."
] | 126 |
Mitä Astronomer Royal tarkoittaa? | [
"Astronomer Royal\nAstronomer Royal (\"Kuninkaallinen tähtitieteilijä\") on korkea virka Yhdistyneen kuningaskunnan hovissa. Nykyisin virkoja on kaksi. Korkeampi niistä on 22. kesäkuuta 1675 perustettu Astronomer Royalin virka, toinen on vuonna 1834 perustettu Skotlannissa toimivan kuninkaallisen tähtitieteilijän virka ().",
"Astronomer Royal\nVuoteen 1972 saakka Astrononer Royal oli samalla Greenwichin kuninkaallisen observatorion johtaja. Sen jälkeen kun tehtävät erotettiin toisistaan, Astronomer Royal on ollut lähinnä kunniatehtävä, johon ei liity muita erityisiä velvollisuuksia kuin neuvoa hallitsijaa tähtitieteellisissä ja siihen läheisesti liittyvissä tieteellisissä kysymyksissä. Astronomer Royal saa vuosittain 100 punnan stipendin ja on kuninkaallisen hovin jäsen Lord Chamberlainin alaisuudessa. Virka on erittäin arvostettu."
] | [
"Astronomer Royal\nKuninkaallisina tähtitieteilijöinä (\"Astronomer Royal\") ovat toimineet seuraavat henkilöt:Kuninkaallisina tähtitieteijöinä Skotlannissa (\"Astronomer Royal for Scotland\") ovat toimineet seuraavat henkilöt:Kuninkaallisina tähtitieteijöinä Irlannissa (\"Astronomer Royal for Ireland\") ovat toimineet seuraavat henkilöt:",
"Richard van der Riet Woolley\nKun Woolley nimitettiin Astronomer Royaliksi, hän toisti pitkäaikaisen käsityksensä, että ”avaruusmatkat ovat täyttä hölynpölyä”. \"Time\"-lehden haastattelussa vuonna 1956 Woolley sanoi:\n”Se on täyttä pötyä. En usko, että kukaan tulee koskaan sijoittamaan tarpeeksi rahaa siihen... Mitä hyötyä siitä meille olisi? Jos käyttäisimme saman rahamäärän ensiluokkaisten tähtitieteellisten havaintolaitteiden rakentamiseen, oppisimme maailmankaikkeudesta paljon enemmän.”",
"George Biddell Airy\nSir George Biddell Airy () oli englantilainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, Royal Societyn puheenjohtaja ja Britannian kuninkaallinen tähtitieteilijä (Astronomer Royal) vuosina 1835–1881. Hänen moniin saavutuksiinsa kuuluu planeettojen kiertoratojen tutkiminen, Maan keskimääräisen tiheyden mittaaminen, menetelmä kaksiulotteisten probleemien ratkaisemiseksi kiinteiden aineiden mekaniikassa, ja toimiessaan Astronomer Royalina myös Greenwichin vakiinnuttaminen nollameridiaanin paikaksi.",
"John Pond\nToimiessaan Astronomer Royalina Pondin vastuulla oli Greenwichin observatorion modernisointi. Hän otti käyttöön parannettuja havaintovälineitä ja uusia työskentelytapoja. Hänen ehkä huomattavin uudistuksensa oli aikapallon asentaminen observatorion katolle vuonna 1833. Sitä voitiin syystä pitää ensimmäisenä Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkisesti käyttöön otettuna aikamerkkinä, joka on siitä lähtien annettu joka päivä klo 1 iltapäivällä. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa Thames-joella kulkevia merimiehiä tarkistamaan kronometrinsa.",
"Greenwichin kuninkaallinen observatorio\nObservatorion perustamisesta päätti kuningas Kaarle II vuonna 1675, ja sen peruskivi muurattiin samana vuonna 10. elokuuta. Samaan aikaan kuningas perusti myös \"kuninkaallisen tähtitieteilijän\", Astronomer Royalin viran, jonka haltijan oli toimittava observatorion johtajana ja ”mitä huolellisimmin ja ahkerimmin oikaistava taivaiden liikkeestä ja kiintotähtien sijainnista laaditut taulukot, jotta voitaisiin määrittää suuresti kaivatut paikkojen pituuspiirit merenkulun taidon täydellistämiseksi”. Ensimmäiseksi kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi hän nimitti John Flamsteedin. Rakennus valmistui kesällä 1676. Ensimmäisen johtajansa mukaan rakennuksen vanhimmasta osasta käytetään nimitystä ”Flamsteed House”.",
"George Biddell Airy\nVuonna 1835 Airy nimitettiin Astronomer Royaliksi John Pondin seuraajaksi, ja hän aloitti pitkän uransa Greenwichin kuninkaallisessa observatoriossa, mistä hän erityisesti tuli tunnetuksi. Siihen aikaan observatorion tila oli sellainen, että Aucklandin jaarli George Edenin, joka oli silloinen meriministeri, mielestä se olisi yhtä hyvin voitu kokonaan sulkea, ja myös Airy myönsi sen olleen rappiotilassa. Tavanomaisella tarmollaan hän sai kerralla uudistetuksi koko laitoksen. Hän järjesti havaintotulokset uudestaan, sai kirjaston kelvolliseen kuntoon, asensi Sheepshanksin uuden kaukoputken ja organisoi uuden magneettisen observatorion. Vuonna 1847 sinne pystytettiin Airyn suunnittelema altatsimuutti, jolla Kuusta voitiin tehdä havaintoja aina sen ollessa näkyvissä, ei ainoastaan sen ollessa meridiaanilla. Vuonna 1848 Airy keksi uudenlaisen zeniittikaukoputken. Vuoden 1850 lopulla pystytettiin suuri ohikulkukone, jonka objektiivin leveys oli 8 tuumaa (203 mm) ja polttoväli 3,5 m, ja joka on edelleen observatorion tärkein laite laatuaan. Kun sinne vuonna 1859 hankittiin uusi läpimitaltaan 330 millimetrin kaukoputki, Airy totesi päiväkirjassaan, ettei observatoriossa ollut enää yhtään Pondin aikana siellä toiminutta henkilöä eikä yhtään hänen aikanaan käytössä ollutta laitetta. Viimeiset uudistukset olivat spektroskooppisten tutkimusten aloittaminen vuonna 1868 sekä auringonpilkkujen havainnoiminen valokuvaamalla vuodesta 1873 lähtien.\nSuuri työ niiden havaintojen analysoimiseksi, jotka Greenwichissä oli tehty planeetoista vuosien 1750 ja 1830 välillä, oli jo käynnissä Airyn johtamana, kun hänestä tuli Astronomer Royal. Pian sen jälkeen hän aloitti työlään tehtävänsä kootakseen yhteen Greenwichissä James Bradleyn, Nathaniel Blissin, Nevil Maskelynen ja John Pondin johdolla tehdyt havainnot, mistä aiheutuneiden kustannusten peittämiseksi hänelle myönnettiin valtion varoista suuri apuraha. Sen tuloksena peräti 8000 Kuusta tehtyä havaintoa pelastettiin tuholta, ja vuonna 1846 ne asetettiin tähtitieteilijöiden käytettäväksi sellaisessa muodossa, että niitä voitiin suoraan käyttää Kuun liikkeestä tehtyjen taulukoiden paranteluun ja teorian ja käytännön vertailemiseen.",
"Nevil Maskelyne\nSillä välin kaksi edellistä Astronomer Royalia olivat kuolleet lyhyen ajan kuluessa, ja Maskelyne nimitettiin tähän virkaan pian hänen palattuaan Englantiin. Tällöin hänestä tuli viran nojalla myös longitudilautakunnan jäsen, ja tässä tehtävässään hän ei hyväksynyt palkinnon myöntämistä Harrisonille. Maskelynen ohella muutkin lautakunnan ja Royal Societyn jäsenet pitivät Kuun asemaan perustuvaa pituusasteen tieteellistä määritystä käsitteellisesti ja älyllisesti ylivertaisena mekaaniseen kronometriin verrattuna. Kun palkinto myöhemmin lopulta myönnettiin Harrisonille, se tapahtui parlamentin säätämän erityisen lain eikä lautakunnan päätöksen nojalla.",
"Nathaniel Bliss\nBliss toimi Oxfordissa ensin Pyhän Ebbin kirkon kirkkoherrana. Vuonna 1742 hänet nimitettiin Edmond Halleyn seuraajana geometrian professoriksi Oxfordin yliopistoon, ja samana vuonna hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi. Vuonna 1762 hänet valittiin James Bradleyn seuraajana neljänneksi Astronomer Royaliksi, mutta sellaisena hän ehti toimia vain kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Kun hän silloinkin asui enimmäkseen Oxfordissa, hänen aikaansaannoksensa Astronomer Royalina jäivät vähäiseksi."
] | 23 |
Mistä basset hound koirarotu on kotoisin? | [
"Basset hound\nRodun varhainen alkuperä on epäselvä. Erään teorian mukaan basset hound ja vihikoira polveutuisivat pyhän Hubertuksen koirista, joista lyhytjalkainen basset olisi ehkä syntynyt mutaation tuloksena. Ranskassa on kuitenkin käytetty jo vuosisatojen ajan käyräraajaisia ajokoiria: sana \"bas\" merkitsee matalaa. Metsästäjä saattoi seurata hitaasti liikkuvaa bassetia jalkaisin. Rotua käytettiin lähinnä pienriistan metsästyksessä. Basset artésien normandeja kulkeutui myös Englantiin, jonne Sir John Everett Millais toi basset houndin nimeltä Model. Tästä alkoi rodun jalostus Englannissa, jossa koirakanta alkoi vähitellen kasvaa. Englannin kennelliitto tunnusti rodun vuonna 1880.",
"Petit basset griffon vendéen\nRotu on peräisin Ranskasta, missä on hyvin rikas ja vanha metsästyskulttuuri. Sen juuret ulottuvat vuosisatojen taakse, jolloin metsästys ja koirien jalostus oli paljolti kuninkaallisten, aatelisten ja papiston huvia. Rodun syntypaikka on Länsi-Ranskassa sijaitseva Vendéen maakunta, josta ovat lähtöisin kaikki tämän ajokoirarodun neljä eri muunnosta. Kaksi niistä on bassetkokoa (petit bassetin lisäksi grand basset griffon vendéen), suurin grand griffon vendéen ja lisäksi keskikokoinen briquet griffon vendéen.",
"Basset hound\nBasset hound on tunnetuin bassetroduista. Muista basseteista poiketen houndin kotimaa on Englanti, tosin se on jalostettu ranskalaisista sukulaisistaan. Rotu on suosittu erikoisena seurakoirana monissa maissa."
] | [
"Basset hound\nBasset houndin säkäkorkeus on 33–38 cm. Erikoisen ulkonäön vuoksi sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun koirarotuun. Se on matalaraajainen, ylimitoitetun vankkatekoinen, pitkärunkoinen ja löysänahkainen. Kärjistetysti basset hound on melko suuri koira, jolla on vain lyhyet jalat. Koiran kuono on leveä. Korvat ovat todella pitkät, kapeat sekä ohuehkot. Häntä on tyvestä paksu ja nousee koiran liikkuessa pystyyn.",
"Basset hound\nPentuvaiheessa koiran luusto voi vaurioitua helposti, joten koiran rajua käsittelyä ja hyppimistä tai portaissa kulkemista on syytä välttää. Basset hound on varsin pitkälle jalostettu rotu, mutta ulkonäköönsä nähden suhteellisen terve. Basseteille tyypillisiä sairauksia ovat muun muassa iho-ongelmat, kyynärluun kasvuvika, vatsalaukunlaajentuma ja -kiertymä sekä silmäsairaudet. Silmäluomet ovat melko herkät tulehduksille. Myös ylipaino voi pitkäselkäisellä koiralla aiheuttaa ongelmia. Pitkäkorvaisena rotuna basset houndilla esiintyy myös korvatulehduksia, joten korvia on syytä tarkkailla säännöllisesti. Rotu ei kuitenkaan ole erityisen altis korvatulehduksille.",
"Basset hound\nLuonteeltaan basset hound on rauhallinen ja hyväntahtoinen. Koulutettavuus on heikko koiran vähäisen miellyttämishalun ja itsepäisyyden vuoksi, mutta basset on helposti lahjottavissa ruoalla. Metsästysviettiä rodulla on jäljellä. Koira on usein omiin maailmoihinsa uppoutunut. Basset hound on kuitenkin muita koiria ja ihmisiä kohtaan ystävällinen ja seurallinen.",
"Basset hound\nRodun lerppuva nahka on jalostettu suojaamaan koiraa naarmuilta vaikeakulkuisessa maastossa. Koiran ilme on surumielinen ja olemus arvokas. Karva on lyhyttä ja sileää. Basset hound on väriltään useimmiten kolmivärinen musta-valkoinen-ruskea. Myös kaksivärinen keltavalkoinen on tavallinen, mutta kaikki englantilaisten ajokoirien värit ovat hyväksyttäviä.",
"Japanilaiset koirarodut\nAkita on kotoisin Akitan maakunnasta Honshūn saarelta. Se on kookkain japanilaisista pystykorvista, mutta sen kantarotu akita matagi oli alun perin keskikokoinen japanilainen pystykorva. Aluksi rodun tärkein tehtävä oli karhunmetsästys, mutta koiratappeluiden yleistyttyä kokoa alettiin kasvattaa mastiffiristeytyksillä. Toisen maailmansodan aikana tehtiin myös risteytyksiä saksanpaimenkoiran kanssa, koska muiden koirien pito oli tuolloin kiellettyä. Kun koiratappelut kiellettiin, rodun huomattiin olevan melkein sukupuuton partaalla. Rotu elvytettiin pienestä jäljellä olevasta kannasta, minkä vuoksi se on melko sisäsiittoinen. Mastiffeilta periytyneet riippuvat korvat jalostettiin pois, ja tyypilliset pystyt korvat saatiin vakiinnutettua. Kansallisrodun asema ja uskollisen Hachikō-koiran tarina ovat lisänneet akitan suosiota ja arvostusta. Nykyisin se on melko suosittu Italiassa ja Ranskassa, mutta esimerkiksi Suomessa ja Yhdysvalloissa amerikanakita on huomattavasti yleisempi.",
"Grand basset griffon vendéen\nGrand basset griffon vendéen on Ranskasta kotoisin oleva koirarotu. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 6. Grand basset griffon vendéenit on jalostettu suurista griffoneista. Vuonna 2003 Suomessa rekisteröitiin 16 rodun edustajaa.",
"Tobet\nTobet on ikivanha molossikoira, yksi alkuperäisistä keskiaasialaisista laumanvartijoista. Sen pääasiallinen käyttötarkoitus on suojella karjaa pedoilta. Tämän tyylisistä karjanvartiointiin tarkoitetuista koirista käytetään etenkin Venäjällä yleisnimitystä volkodav, joka on suomeksi jotakuinkin \"susikoira\". Tätä puoltaa myös kansainvälinen nimitys useasta laumanvartijarodusta \"wolfhound\", joka tarkoittaa myös susikoiraa. \nTobet, joka tunnetaan kotimaassaan Kazakhstanissa nimellä Kazakh IT, ei ole paimenkoira vaan nimenomaan lammas- ja karjalaumoja vartioiva koira, kuten monien muidenkin suurien laumanvartijakoirien tapaan. Esimerkiksi Unkarissa karjanvartiointiin käytetään komondor-rotuista koiraa, kun taas laumojen paimentamiseen pienempää, puli-rotuista koiraa."
] | 16 |
Milloin Irlannin itsenäisyyssota päättyi? | [
"Ison-Britannian ja Irlannin sopimus\nIrlannin itsenäisyyssota päättyi 9. heinäkuuta 1921 solmittuun ja kaksi päivää myöhemmin voimaanastuneeseen tulitaukoon. Lloyd Georgen hallitus avasi nyt keskusteluyhteyden Eamon de Valeran johtamaan Irlannin tasavallan hallitukseen, mutta yhteiseen neuvottelupöytään pääseminen viivästyi, koska osapuolet syyttelivät toisiaan. Lopulta de Valera hyväksyi 30. syyskuuta Lloyd Georgen kutsun neuvotteluihin, joissa oli tarkoitus sopia Irlannin tulevasta asemasta osana Brittiläistä imperiumia. Irlannin tasavallan hallitus nimesi 7. lokakuuta edustajansa neuvotteluissa. Valtuuskunnan johtajaksi tuli ulkoministeri Arthur Griffith ja muiksi jäseniksi Michael Collins, Robert Barton, George Gavan Duffy sekä Eamonn Duggan. Britannian hallituksen edustajina neuvotteluissa toimivat pääministeri Lloyd Georgen ohella sinetinvartija Austen Chamberlain, siirtomaaministeri Winston Churchill, lordikansleri F. E. Birkenhead, sotaministeri Laming Worthington-Evans, Irlannin asioiden ministeri Hamar Greenwood sekä kruununjuristi Gordon Hewart. Neuvottelut käytiin Lontoossa Downing Street 10:ssä ja ne alkoivat 11. lokakuuta.",
"Irlannin sisällissota\nIrlannin sisällissota käytiin 28. kesäkuuta 1922 – 24. toukokuuta 1923 vasta muodostetussa Irlannin vapaavaltiossa. Sodassa olivat vastakkain Michael Collinsin johtama vapaavaltion hallitus ja Britannian kanssa solmitun vapaavaltiosopimuksen vastustajat, joita johti Eamon de Valera. Viimeksimainitut eivät hyväksyneet Ulsterin jäämistä Britannian hallintaan eivätkä vapaavaltion muodollista sidettä Britanniaan. Sodassa kuoli enemmän ihmisiä kuin sitä edeltäneissä Irlannin itsenäisyystaisteluissa.",
"Irlannin vapaussota\nIrlannin vapaussota tai Irlannin itsenäisyyssota () käytiin tammikuusta 1919 heinäkuuhun 1921 Brittihallinnon ja Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n välillä."
] | [
"Irlannin vapaussota\nIrlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa Sinn Féin, äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet Lontooseen Westminsterin parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, Dáil Éireannin, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.",
"Irlannin historia\nIrlannin itsenäisyyssota oli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Britit turvautuivat armeijansa ja poliisinsa lisäksi häthätää juuri päättyneen maailmansodan rintamamiehistä kokoon kyhättyihin apupoliisijoukkoihin ja puolisotilaallisiin muodostelmiin, jotka kirjavan univormukuosinsa vuoksi saivat pilkkanimen Black and Tans - \"mustat ja nahanruskeat\". Erityisesti viimeksi mainitut keskittyivät lähinnä siviilien terrorisoimiseen, koska heillä ei ilmeisestikään ollut tehokasta ja ammattitaitoista johtoa.",
"Vuosien 1917–1923 vallankumoukset\nIrlannissa Pääsiäiskapina johti Irlannin itsenäisyyssotaan, jonka seurauksena Irlannista tuli itsenäinen. Irlannin tasavaltalaisliike oli nationalistinen ja populistinen eikä kommunistinen vaikka osa sen jäsenistä oli sosialisteja ja kommunisteja.",
"Sota Irlannissa 1689–1691\nVilhelmiläissota () tai Jakobiittisota (\"Jacobite war\") oli Irlannin alueella vuosina 1689–1691 käyty sota, joka oli jatkoa Englannin vuoden 1688 mainiolle vallankumoukselle. Englannissa vallankumouksella syrjäytetty katolinen kuningas Jaakko II pyrki puolustamaan kruunuaan Irlannista käsin ja sai tuekseen Irlannin katolisen väestön, joka toivoi kuninkaan kumoavan katolisia sortaneet lait. Vallankumouksen johtoon asettunut Vilhelm III Oranialainen toi armeijansa Irlantiin ja voitti kuningas Jaakon vuonna 1690 Boynen taistelussa. Jaakon paettua irlantilaiset jakobiitit jatkoivat taistelua vielä yli vuoden ajan, mutta lopulta hekin hävisivät. Irlannissa käyty sota oli osa yleiseurooppalaista yhdeksänvuotista sotaa, ja siihen osallistui palkkasoturijoukkoja ja muita sotajoukkoja eri Euroopan maista. Irlannin sodan lopputulos sinetöi protestanttisen vähemmistön hallitsevan aseman Irlannissa koko seuraavan vuosisadan ajaksi.",
"Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti)\nEspanjan kuningas Filip lähetti Irlannin kapinallisten tueksi Juan del Águilan johtaman apujoukon, joka käsitti noin 4 000 miestä ja saapui Irlantiin syyskuussa 1601. Se kuitenkin nousi maihin Kinsalessa, kaukana Ulsterista. Mountjoy saartoi espanjalaiset Kinsaleen vuonna 1601, jolloin O’Neill ja O’Donnell marssivat Irlannin halki murtamaan saartorengasta. Kapinalliset piirittivät vuorostaan Mountjoyn joukot. Joulupäivän vastaisena yönä 1601 kapinalliset yrittivät huonolla menestyksellä hyökätä englantilaisten leiriin ja seuraavana aamuna englantilaiset tekivät vastahyökkäyksen, joka päättyi yllättäen heidän voittoonsa. Piiritetyille espanjalaisille luvattiin esteetön paluu kotimaahansa, jolloin he vetäytyivät Irlannista. O’Donnell pakeni heidän mukanaan ja kuoli myöhemmin Espanjassa, ilmeisesti myrkytettynä. O’Neill palasi Ulsteriin ja jatkoi vastarintaansa vielä yli vuoden ajan, kunnes antautui Mountjoylle 30. maaliskuuta 1603, muutamaa päivää kuningatar Elisabetin kuoleman jälkeen. Uusi hallitsija Jaakko I armahti hänet ja hän sai perintömaansa takaisin, mutta joutui tästä alkaen elämään Englannin lain alaisuudessa eikä voinut nauttia aikaisemman kaltaisesta päällikkyydestä. Hän pakeni Irlannista vuonna 1607, koskaan palaamatta.",
"Kolmas Italian itsenäisyyssota\nKolmas Italian itsenäisyyssota oli rinnakkainen seitsemän viikon sodan kanssa. Sodan osapuolina olivat toisella puolella Italian kuningaskunta ja sen laivasto Regia Marina sekä vastapuolina Itävallan keisarikunta ja Liechtenstein. Sodassa käytiin muun muassa Lissan taistelu 1866. Sota päättyi Wienin sopimukseen, joka solmittiin 1866. Ehtoihin kuului Venetsian, Mantuan ja Länsi-Friulin siirtyminen Italian hallintaan.",
"Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti)\nYhdeksänvuotinen sota (myös Tyronen kapina) on nimitys vuosina 1594–1603 Irlannissa käydylle sodalle Tyronen jaarli Hugh O’Neillin ja Tyrconnellin jaarli Hugh Roe O’Donnellin johtamien kapinallisten sekä Irlannin hallitsemiseen tähdänneen Englannin armeijan välillä. Pääosa sodasta käytiin O’Neillin hallitseman Ulsterin alueella. O’Neillin kapinalliset olivat pitkään menestyksellisiä ja hän löi useita maihinnousseita englantilaisia armeijoita sekä pakotti kahdesti englantilaiset itselleen edulliseen aselepoon. Lopulta sota kuitenkin päättyi Englannin voittoon, minkä jälkeen vanhojen päällikkösukujen valta Irlannissa alkoi murentua."
] | 70 |
Milloin Meir Kahane kuoli? | [
"Meir Kahane\nKahane oli puhumassa Manhattanilla vuonna 1990, kun hänet murhattiin. Murhaaja oli egyptiläinen al-Sayyid Nusair. Nusairin oikeudenkäynnissä hän sanoi kuuluvansa šeikki Umar Abdulrahmanin joukkoihin. Šeikki oli ääri-islamilainen, joka oli ollut New Yorkin maamerkkien tuhoamisyrityksen takana. Nusair sai 15 vuotta vankeutta."
] | [
"Meir Kahane\nRabbi Meir David Kahane (1. elokuuta 1932 – 5. marraskuuta 1990) (hepreaksi מאיר דוד כהנ) oli yhdysvaltalaissyntyinen israelilainen rabbi, kirjailija, poliitikko ja aktivisti. Kahane oli Israelin parlamentin knessetin jäsen. Kahane oli rabbi mutta hänet tunnettiin poliittisesti äärijuutalaisena. Hänen unelmansa oli muun muassa \"Suur-Israelin\" luominen. Yhdysvalloissa hänet tunnettiin Jewish Defence Leaguen (Juutalaisuuden puolustusliitto) perustamisesta. Israelissa hän perusti Kach-puolueen. Myöhemmin Kach julistettiin rasistiseksi puolueeksi, koska sen kannattajat olivat anti-palestiinalaisia ja anti-islamin kannattajia. Kach oli FBI:in ja CIA:n terroristilistalla (ks. Cointelpro). Vuonna 1988 hänet erotettiin knessetistä ja Israelin politiikasta.",
"Meir Kahane\nMeir Kahane syntyi ortodoksijuutalaiseen perheeseen, Brooklynissa, New York Cityssä vuonna 1932. Kahanenin isä Jechezkel Shraga Kahane oli rabbi, joka oli syntynyt Palestiinassa vuonna 1905. Hän oli opiskelut teologiaa Tšekkoslovakiassa ja Puolassa. Myöhemmin hän muutti Yhdysvaltoihin vainojen takia. Meir Kahane opiskeli juutalaista teologiaa New Yorkissa ja lakia New Yorkin yliopistossa. Kahane opetti uskontoa juutalaisille 1960-luvulla. \nTeini-ikäisenä hän ihaili Vladimir Jabotinskiä, joka oli venäläissyntyinen sionisti ja jonka tavoitteena oli luoda juutalaisvaltio Palestiinaan. Jabotinski vieraili usein Kahaneiden luona. Kahane aloitti toimintansa vastustamalla Ernest Beviniä. Bevin oli Britannian ulkoministeri, joka vastusti Israelin valtion perustamista. Kahane osallistui myös Neuvostoliiton vastaisiin mielenosoituksiin, lähinnä sen juutalaispolitiikan vuoksi. \n1960-luvulla Kahane toimitti suurta anglojuutalaista sanomalehteä Brooklynissä. Hän esiintyi myös usein Amerikan televisiossa ja radiossa.",
"Meir Kahane\n31. joulukuuta 2000 Meir Kahanein poika rabbi Binjamin Zeev Kahane murhattiin Jerusalemissa.",
"Meir Kahane\nVuonna 1971 Kahane teki alijahin (juutalaisten muuton luvattuun maahaan) Israeliin. Hän perusti äärioikeistolaisen Kach-puolueen. 1980-luvulla Kahane asettui ehdokkaaksi knessetiin. Myöhemmin hänet tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi vankilaan, koska hän oli yrittänyt räjäyttää Al-Aqsan moskeijan Jerusalemissa. Kach suljettiin pois vaaleista. Vuonna 1984 hänet valittiin knessetiin uusilla vaaleilla. Myöhemmin Kach joutui epäsuosioon sen antipalestiinalaispolitiikasta ja rasismista arabeja kohtaan, lisäksi Kahane arvosteli ja vastusti myös kristittyjä lähetyssaarnaajia ja heidän perustamia kouluja. Kach erotettiin vuonna 1988 knessetistä.",
"Ulrike Maier\nMaier menehtyi maailmancupin syöksylaskukilpailussa Garmisch-Partenkirchenissä tammikuussa 1994. Hän menetti tasapainonsa, löi päänsä radan reunalla olleeseen ajanottolaitteeseen, menetti kypäränsä ja pyöri useita kertoja ympäri. Hän kuoli kaksi ja puoli tuntia myöhemmin Murnaun sairaalassa. Hänen tyttärensä Melanie oli äitinsä kuollessa nelivuotias.",
"Meir Kahane\nKahanein ideologia tunnetaan nimellä kahanismi. Kahanen ajatuksia olivat muun muassa Suur-Israel, sota Arabivaltioita vastaan ja juutalaisten kotimaan luominen Palestiinaan ilman arabeja. Kahanismin kannattajat eivät hyväksyneet seka-avioliittoja juutalaisten ja ei-juutalaisten kesken. Kahane hyökkäsi myös Israelissa asuvien kristittyjen kimppuun ja arvosteli lähetyssaarnaajia.",
"Mary Hansen\nHansen kuoli ainoastaan 36 vuoden ikäisenä liikenneonnettomuudessa jäätyään auton alle ajaessaan polkupyörällä Lontoossa. Hän oli uransa aikana laulanut lisäksi mm. Brokebackin, The High Llamasin, Moonshaken ja Mouse on Marsin levytyksillä. Hän oli lontoolaisen Chicane-yhtyeen tuottaja.",
"Anneliese Michel\nVuonna 1976 Anneliese Michel kuoli nukkuessaan. Hän painoi kuollessaan vain 30 kiloa. Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi todettiin nälkiintyminen ja elimistön kuivuminen. Kuolemaa seuranneessa oikeusjutussa Michelin vanhemmat ja kaksi pappia saivat syytteet kuolemantuottamuksesta. Vanhemmat jätettiin tuomitsematta, mutta papit saivat sakkorangaistuksen.",
"Niilo Mäkelä (kanadalainen sotilas)\nMäkelä kaatui 16.–17. maaliskuuta 1938 käydyn Caspen taistelun yhteydessä Zaragozan maakunnassa. Hän haavoittui vakavasti ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Mäkelän kuoleman jälkeen hänen taistelutoverinsa nimesivät Capçanesin kylässä aukion Mäkelän mukaan ja pystyttivät paikalle muistomerkin. Kenraali Francon joukot kuitenkin tuhosivat sen vallattuaan kylän tammikuussa 1939. 2000-luvun alussa puolestaan brittiläinen kirjailija Angela Jackson löysi Tarragonan vuorilta Mäkelälle pystytetyn toisen muistokiven."
] | 68 |
Milloin Espoon modernin taiteen museo on perustettu? | [
"Emma (taidemuseo)\nSaastamoisen säätiön taidekokoelma sai alkunsa, kun itäsuomalaisen teollisuussuvun kotiin hankittiin 1910-luvun taideteoksia muun muassa Ilmari Aallolta ja Tyko Salliselta. Liisa Saastamoinen ja Osmo P. Karttunen perustivat Saastamoisen säätiön vuonna 1968 taidekokoelman säilyttämiseksi. Nykyisin säätiön tehtäviin kuuluu taidekokoelman kehittäminen ja esittäminen. Kokoelma on vaikuttanut sekä Kuopion taidemuseon perustamiseen 1980—luvulla että Espoon modernin taiteen museon perustamiseen vuosituhannen taitteessa. Vuonna 1999 kokoelma talletettiin Espoon kaupungille. Taideteokset ovat säätiön omistuksessa ja kokoelman sijoituspaikka on Emma – Espoon modernin taiteen museo.",
"Emma (taidemuseo)\nVuonna 2003 perustettu Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiö vaalii Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan taiteellista perintöä. Säätiön ja Emman kesken solmittiin talletussopimus, jonka perusteella museon hallintaan siirtyi yli 3 000 säätiön omistamaa esinettä. Mukana on taideteoksia, taideteollista esineistöä, prototyyppejä sekä arkistoaineistoa. Marraskuussa 2015 Espoon kaupunki, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiö solmivat sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta pysyvästi näyttelykeskus WeeGeen tiloihin. Kansainvälisestikin kiinnostava ja harvinainen kokonaisuus avautuu yleisölle, kun Emman muotoilun esittämiselle omistettu laajennus avautuu marraskuussa 2017.",
"Nykytaide\nEspoon taidemuseo Emma ( ’Espoon modernin taiteen museo’) avattiin vuonna 2006. Museon näyttelytilat ovat Suomen suurimmat. Emma sijaitsee Espoon Tapiolassa WeeGee-talossa."
] | [
"Emma (taidemuseo)\nEmma – Espoon modernin taiteen museo on Espoon Tapiolassa sijaitseva kotimaiseen ja kansainväliseen modernismiin, nykytaiteeseen sekä designiin keskittyvä taidemuseo. Emman näyttelytilat sijaitsevat professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa WeeGee-talossa ja ne ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat. Museon kokoelmiin kuuluvat muun muassa Emman, Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelmat. Emman museonjohtaja on Pilvi Kalhama ja Espoon taidemuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja on Saija Äikäs.",
"Guggenheim Helsinki -suunnitelma\nUseat museojohtajat ilmaisivat tukensa uudellekin hankkeelle, kuten aikaisempaankin ehdotukseen. Designmuseon johtajan Jukka Savolaisen mielestä museo ei ole keneltäkään pois. Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste sanoi odottavansa mielenkiinnolla hanketta, koska siinä on mahdollisuuksia synergiaan. Espoon modernin taiteen museon Emman johtaja Pilvi Kalhama uskoi, että Guggenheimin museo voisi alkuvuosinaan saada tavoittelemansa 300 000 kotimaista kävijää. Hänen mukaansa museo kiinnostaisi aluksi rakennuksenkin takia, mutta myöhemmin pitäisi olla jatkuvia vetonauloja, jotta tavoite saataisiin täyteen. Kalhaman mukaan vakituisena museokäyntinä tavoite on kova.",
"Espoon kaupunginmuseo\nEspoon kaupunginmuseo on vuonna 1958 perustettu kulttuurihistoriallinen museo. Kaupunginmuseoon kuuluvat KAMU Näyttelykeskus WeeGeellä Tapiolassa, Talomuseo Glims Bembölessä, Koulumuseo Lagstad Espoon keskuksessa ja Huvilamuseo Villa Rulludd meren rannalla Kaitaalla. Espoon kaupunginmuseo kertoo museokokoelman, näyttelyiden ja tapahtumien avulla Espoon kaupunkilaitoksen ja espoolaisten historiasta. Kaupunginmuseon tehtävänä on vaalia, tutkia ja tallentaa Espoon alueen ja sen asukkaiden historiaa ja kulttuuriperintöä monin eri tavoin sekä esitellä ja kertoa siitä tämän päivän ihmisille.",
"Kemin taidemuseo\nKemin taidemuseo on Pohjois-Suomen vanhin taidemuseo. Sen kokoelmat saivat alkunsa vuonna 1947 lehtori Ape Rantaniemen lahjoittamasta taidekokoelmasta, joka sisälsi erityisesti 1910- ja 1920-lukujen suomalaista taidetta kuten Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Nelimarkan, Marcus Collinin, Tyko Sallisen, Ellen Thesleffin ja Magnus Enckellin teoksia. Aluksi kokoelmaa pyrittiin täydentämään niin, että hankinnat liittyisivät tyylillisesti tai taiteilijakohtaisesti Rantaniemen lahjoituskokoelmaan. Nykyään Kemin taidemuseon hankintojen pääpaino on läänin nykytaiteen kartuttamisessa. Museon kokoelmiin kuului vuonna 2007 noin 2156 teosta.",
"Nykytaide\nTurun nykytaiteen museo on Ars Nova. Se sijaitsee Aboa Vetus -museon yhteydessä. Ars Novassa on vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä sekä teoksia museon kokoelmista, joka koostuu muun muassa Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmasta. Kuntsin modernin taiteen museo avattiin helmikuussa 2007 Vaasan Tullipakkahuoneella. Lisäksi monet taidemuseot, taidehallit ja taidegalleriat esittelevät muun muassa nykytaidetta. Kesänäyttelyissä esitetään paljon nykytaidetta ja ajankohtaiseen taiteeseen on erikoistunut Mäntän kuvataideviikot vuodesta 1993.",
"Kuntsin modernin taiteen museo\nKuntsin modernin taiteen museo on Vaasan kaupungin taidemuseo Vaasan sisäsataman entisessä tullipakkahuoneessa. Vuonna 2007 avatun museon kokoelma pohjautuu konsuli Simo Kuntsin keräämään Kuntsin säätiön taidekokoelmaan, joka on yksi merkittävimmistä suomalaisista modernin taiteen kokoelmista yhdessä Sara Hildénin, Maire Gullichsenin ja Wihurin säätiön kokoelmien ohella. Lisäksi museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä.",
"Suomen kellomuseo\nKellomuseoon on maksuton sisäänpääsy. Museo järjestää tilauksesta maksuttomia opastuksia päiväkodeille, alakouluille, yläkouluille ja lukioille. Aikuisryhmien opastukset ovat maksullisia. Vuonna 2015 kellomuseo kirjasi 53 653 kävijää. Sijainti WeeGee-talo suosittujen museoiden (Espoon modernin taiteen museo Emma 101 628 kävijää 2015, Suomen lelumuseo Hevosenkenkä 72 847 kävijää ja Espoon kaupunginmuseo 62 380 kävijää) yhteydessä edesauttaa osaltaan erikoismuseon suurehkoa kävijämäärää."
] | 118 |
Onko Dustin Boyd pelannut NHL:ssä? | [
"Dustin Boyd\nDustin James Boyd (s. 16. heinäkuuta 1986 Winnipeg, Manitoba, Kanada) on kazakstanilais-kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa KHL:n Dinamo Moskovassa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta osaa pelata myös laidassa. Boyd on pelannut urallaan aiemmin NHL:ssä yhteensä 220 runkosarjaottelua tehopistein 32+31=63 ja yhdeksän playoff-ottelua tehden yhden maalin. Elite Prospects -sivuston Erik K. Pirin mukaan hän on työteliäs ja monipuolinen hyökkääjä, joka on energinen ja hyvä aloittamaan. Boydin tulisi kuitenkin laukoa enemmän, eikä hän ole mikään luontainen pelintekijä.",
"Dustin Boyd\nKausi 2007–2008 oli Boydille varsinainen tulokaskausi NHL:ssä ja teki 48 runkosarjaottelussa tehot 7+5=12. Hän pelasi osan kaudestaan vielä myös Flamesin uudessa farmijoukkueessa, Quad City Flamesissa. Ensimmäisellä täydellä NHL-kaudellaan 2008–2009 Boyd teki 71 runkosarjaottelussa tehot 11+11=22 ja viidessä playoff-ottelussa yhden maalin. Heinäkuussa 2009 hän teki Flamesin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Kesken kauden 2009–2010, NHL:n siirtotakarajalla maaliskuussa 2010 seura kauppasi Boydin Nashville Predatorsiin vaihdossa kesän neljännen kierroksen varausvuoroon. Hän teki NHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehtyään runkosarjassa yhteensä tehot 11+13=24."
] | [
"Dustin Boyd\nMaaliskuussa 2006 Boyd teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Calgary Flamesin kanssa. Hän siirtyi seuran organisaatioon kaudeksi 2006–2007. Boyd pelasi suurimman osan kaudestaan AHL-joukkue Omaha Ak-Sar-Ben Knightsissa, jossa tulokaskausi toi 66 runkosarjaottelussa tehot 27+33=60 ja kuudessa playoff-ottelussa tehot 1+1=2. Hän jakoi runkosarjassa joukkueen sisäisen pistepörssin voiton Carsen Germynin ja Andrei Taratuhinin kanssa. Boyd pelasi kauden aikana ssa. Hän debytoi kauden aikana myös Flamesin NHL-joukkueessa, jossa Boyd pelasi 13 runkosarjaottelua tehopistein 2+2=4. Hän teki NHL-debyyttinsä 1. marraskuuta 2006 vieraissa Detroit Red Wingsiä vastaan. Boyd sai ottelussa jääaikaa 13.19 minuuttia. Hänen NHL-uransa avausmaali syntyi 6. tammikuuta 2007 Dallas Starsin Marty Turcon taakse. Boydin osuma jäi Flamesin 4–2-voittoon päättyneen ottelun ratkaisumaaliksi.",
"Dustin Boyd\nWHL-joukkue Moose Jaw Warriors varasi Boydin kymmenentenä pelaajana kesällä 2001. Hän pelasi kauden 2001–2002 vielä Manitoban paikallisia juniorisarjoja Winnipeg Warriorsissa ollessaan alaikäinen WHL:ään. Liigassa pelaamallaan tulokaskaudellaan 2002–2003 Boyd teki 63 runkosarjaottelussa tehot 11+17=28 ja 13 playoff-ottelussa kolme syöttöpistettä. Hän edusti kauden aikana myös Manitoban joukkuetta Kanadan talvikisoissa. Kaudella 2003–2004 Boyd teki WHL:n runkosarjassa 38 tehopistettä.",
"Dustin Boyd\nBoyd siirtyi kaudeksi 2011–2012 KHL:n kazakstanilaisjoukkue Barys Astanaan. Joukkueeseen siirtyi samalla myös hänelle Flamesista ja Canadiensin organisaatiosta tuttu joukkuetoveri Nigel Dawes. Boyd jakoi tehoilla 18+15=33 Barysin sisäisen maalipörssin toisen sijan Kevin Dallmanin kanssa sekä sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Dawesin ja Lukáš Kašparin kanssa. Pudotuspeleissä hän jakoi kolmella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin kolmen muun pelaajan kanssa. Kaudella 2012–2013 Boyd oli Barysin kolmanneksi paras pistemies Konstantin Rudenkon kanssa tehoilla 15+16=31. Huhtikuussa 2013 hän teki joukkueen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.",
"Dustin Boyd\nKesäkuun 2010 lopulla Predators kauppasi Boydin ja Dan Ellisin pelaajaoikeudet Montréal Canadiensiin vaihdossa Sjarhei Kastsitsyniin. Pari päivää myöhemmin heinäkuussa Boyd teki Canadiensin kanssa vuoden mittaisen ja 650 000 dollarin arvoisen sopimuksen. Hän pelasi kauden 2010–2011 kuitenkin suurimmaksi osaksi farmijoukkue Hamilton Bulldogsissa, jonka toiseksi paras maalintekijä Boyd oli 20 osumallaan Aaron Palushaj'n jälkeen. Hän pelasi kauden aikana kymmenen NHL-ottelua.",
"Dustin Boyd\nBoyd edusti myös Kanadaa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2006, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. Boyd jakoi neljällä osumallaan joukkueensa sisäisen maalipörssin voiton Kyle Chipchuran kanssa ja lukemalla +7 sisäisen tehotilaston voiton Blake Comeaun kanssa. Hänet valittiin turnauksen Suomea vastaan pelatun avausottelun päätteeksi Kanadan ottelun parhaaksi pelaajaksi.",
"Dustin Boyd\nCalgary Flames varasi Boydin kolmannella kierroksella 98. pelaajana . Kaudella 2004–2005 hän oli Warriorsin toiseksi paras pistemies Kenndal McArdlen jälkeen tehoilla 26+35=61. Kaudella 2005–2006 Boyd nousi joukkueen varakapteeniksi. Hän oli Warriorsin toiseksi paras pistemies Troy Brouwerin jälkeen tehoilla 48+42=90, joilla Boyd sijoittui koko WHL:n maalipörssissä kolmanneksi ja pistepörssissä neljänneksi. Hän eteni joukkueensa kanssa aina Ed Chynoweth Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Vancouver Giants otteluvoitoin 4–0. Boyd valittiin kauden päätteeksi WHL:n läntisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen.",
"George Boyd\nBoyd debytoi aikuisten tasolla vuonna 2002 Stevenage Boroughissa Englannin konferenssissa. Hän edusti seuraa vuoteen 2007 asti pelaten joukkuessa 110 ottelua, joissa syntyi 23 osumaa. Vuonna 2007 Boyd siirtyi neljännellä sarjatasolla eli kakkosliigassa pelanneeseen Peterborough Unitediin, jota Boyd edusti vuoteen 2013 asti. Vuonna 2010 hän kävi lainalla Mestaruussarjan Nottingham Forestissa ja vuonna 2013 saman sarjan Hull Cityssä. Peterboroughissa Boyd pelasi vuosien 2007-2013 aikana hienot 263 ottelua, joissa hän onnistui maalinteossa 64 kertaa. Kesällä 2013 Boyd siirtyi entiseen lainaseuraansa, Valioliigaan nousseeseen Hull Cityyn. Boyd debytoi Valioliigassa elokuussa 2013 Chelsea FC:tä vastaan ja avausmaalinsa Valioliigassa hän iski joulukuussa 2013 Fulham FC:tä vastaan. Boyd debytoi Hullin paidassa myös eurokentillä, kun hän pelasi KSC Lokerenia vastaan Eurooppa-liigan karsintaottelussa elokuussa 2014. Vain muutama päivä myöhemmin Boydin eurodebyytistä hän siirtyi Valioliigan nousijaseuraan Burnley FC:hen. Avausmaali Burnleyn paidassa syntyi West Ham Unitedia vastaan lokakuussa 2014.",
"Dustin Boyd\nBoyd edusti Kazakstania MM-kilpailuissa vuonna 2016. Samoihin kilpailuihin Kazakstanin maajoukkueeseen saivat ensi kertaa edustusoikeuden myös hänen Barys Astanasta tutut pitkäaikaiset joukkuetoverit; kanadalainen Nigel Dawes ja yhdysvaltalainen Brandon Bochenski. Boyd oli tehoilla 2+3=5 joukkueensa toiseksi paras pistemies Dawesin jälkeen. Kazakstan kuitenkin putosi turnauksen päätteeksi IA-divisioonaan."
] | 41 |
Mikä on Ningxian pinta-ala? | [
"Ningxia\nNingxia on pinta-alaltaan yli 66 400 neliökilometriä. Sen naapurit ovat Sisä-Mongolia pohjoisessa, Shaanxi idässä ja Gansu muissa suunnissa. Alueen pohjoisosat ovat tasankoa, jota halkoo koilliseen virtaava Keltainenjoki. Pohjoisosat ovat myös alueen pääasiallinen maanviljelyvyöhyke. Ningxian eteläosat sijaitsevat korkeammalla merenpinnasta ja ovat osa suurta ylänköaluetta. Lämpötila vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Koko vuoden keskimääräinen lämpötila on 5–9 °C. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on -8 °C ja heinä–elokuun 30 °C. Alueella sataa hyvin vähän ja pääkaupunki Yinchuan on Kiinan maakuntien pääkaupungeista kaikkein kuivin."
] | [
"Wuzhong\nWuzhong () on prefektuuritason kaupunki Ningxian hui-kansan autonomisella alueella Kiinassa. Kaupungin pinta-ala on 21 419,55 neliökilometriä ja väkiluku noin 1,3 miljoonaa (vuonna 2010). Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 55 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Yinchuanista etelään.",
"Yunnan\nMaakunnan pinta-ala on 394 000 neliökilometriä, 4,1 prosenttia Kiinan kokonaisalasta. Leveyttä on 865 kilometriä lännestä itään ja ulottuvuus pohjois-etelä -suunnassa on 990 kilometriä. Yunnan sijaitsee Kiinan etelärajalla. Sen naapurivaltioita ovat kaakossa Vietnam, etelässä Laos ja lännessä Myanmar. Ympäröivät Kiinan alueet ovat Tiibetin autonominen alue luoteessa ja Sichuanin maakunta pohjoisessa sekä Guizhoun ja Guangxin maakunnat idässä.\nYunnanin maasto on vaihtelevaa, siellä on korkeita vuoria ja Tiibetin kaltaista korkeaa ylänköä sekä trooppisia metsiä. Korkein kohta on Kawagebon huippu pohjoisessa Dêqênin (Diqing) prefektuurin Dêqên piirikunnassa Diqingin ylätasangolla, ja se on noin 6 740 metriä korkea; matalin kohta on Punaisenjoen jokilaakso Hekoun piirikunnassa, joka on 76,4 metriä merenpinnasta.",
"Yinchuan\nYinchuan (, pinyin: Yínchuān Shì) on Ningxian hui-kansan autonomisen alueen pääkaupunki Kiinassa. Se on prefektuuritason kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 9 555 neliökilometriä ja väkiluku noin 2 miljoonaa (vuonna 2010). \"Yínchuān\" on suomeksi \"hopeinen joki\".",
"Nujiangin lisujen autonominen prefektuuri\nNujiangin lisujen autonominen prefektuuri (, pinyin: Nùjiāng Lìsùzú Zìzhìzhōu) on lisuille varattu autonominen prefektuuri Kiinan Yunnanin maakunnan luoteisosassa. Prefektuurin pinta-ala on 14 703 neliökilometriä ja väkiluku 534 337 (vuonna 2010). Prefektuurin päähallintopaikka on piirikunta Lushui, jonka keskusta sijaitsee linnuntietä noin 410 kilometriä maakunnan pääkaupunki Kunmingista länsiluoteeseen.",
"Zhongwei\nZhongwei () on prefektuuritason kaupunki Kiinan Ningxian hui-kansan autonomisen alueen keskilänsiosassa. Kaupungin pinta-ala on 17 447,61 neliökilometriä ja väkiluku noin 1,08 miljoonaa (vuonna 2010). Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 140 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Yinchuanista lounaaseen.",
"Guyuan\nGuyuan () on prefektuuritason kaupunki Kiinan Ningxian hui-kansan autonomisen alueen eteläosassa. Kaupungin pinta-ala on 10 540 neliökilometriä ja väkiluku noin 1,23 miljoonaa (vuonna 2010). Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 275 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Yinchuanista etelään.",
"Nanyang\nNanyang (, pinyin: Nányáng Shì) on prefektuuritason kaupunki Kiinan Henanin maakunnan lounaisosassa. Kaupunki sijaitsee linnuntietä noin 220 kilometriä maakunnan pääkaupunki Zhengzhousta lounaaseen. Nanyangin prefektuurin pinta-ala on 26 591 neliökilometriä ja väkiluku 10,2 miljoonaa (2010). Vuoden 2010 väestönlaskennassa se oli Kiinan 11. väkirikkain kaupunki, kun tarkasteltiin vähintään prefektuuritason hallinnollisia kaupunkialueita.",
"Shizuishan\nShizuishan () on prefektuuritason kaupunki Kiinan Ningxian hui-kansan autonomisen alueen pohjoisosassa. Kaupungin pinta-ala on 5 208 neliökilometriä ja väkiluku 725 482 (vuonna 2010). Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 60 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Yinchuanista pohjoiskoilliseen.",
"Ningxia\n1038–1227 alueella oli tiibetiläisille sukua olleen tanguttien kansan perustama Xixia-valtio. Mongolit valloittivat Xixian vuonna 1227 ja he perustivat Ningxian prefektuurin vuonna 1288, jolloin alueesta alettiin käyttää ensimmäisen kerran sen nykyistä nimeä. Mongolien Yuan-dynastian aikana alueelle saapuivat esnimmäistä kertaa myös muslimit. Qing-dynastian aikana (1644-1912) Ningxian prefektuuri kuului hallinnollisesti Gansun maakuntaan ja se käsitti nykyisen Ningxian alueen pohjoisosat. Vuonna 1928 alueesta tehtiin tuolloin 275 000 km² käsittänyt maakunta, johon kuului alueita myös nykyisestä Sisä-Mongoliasta. 1920-luvulla alueella sattui myös kaksi tuhoisaa maanjäristystä. 16. joulukuuta 1920 magnitudin 8,3 maanjäristys surmasi noin 230 000 henkilöä ja heistä suurin osa kuoli Ningxian alueella. Haiyuan tuhoutui järistyksessä lähes tyystin. Huhtikuussa 1921 Guyuanissa Haiyuanin eteläpuolella sattunut järistys surmasi puolestaan noin 10 000 henkilöä."
] | 112 |
Milloin HMS Hunter osui miinaan? | [
"HMS Hunter (H35)\n\"HMS Hunter\" liitettiin palvelukseen otettaessa H-luokan aluksista muodostettuun Välimeren laivaston 2. Hävittäjälaivueeseen. Alus vaurioitui pahoin osuttuaan miinaan Espanjan etelärannikolla maan sisällissodan aikana. Aluksen korjaaminen kesti puolitoista vuotta, minkä jälkeen se palasi laivueeseensa. Alus oli huollettavana telakalla Devonportissa, josta se palasi palvelukseen 27. elokuuta 1939."
] | [
"HMS Hyperion (H97)\n\"HMS Hyperion\" osui miinaan 22. joulukuuta Bonin niemimaan edustalla. \"HMS Ilex\" yritti kahdesti hinata pahoin vaurioitunutta alusta, mutta sen epäonnistutta miehistö siirrettiin \"HMS Ilexille\", minkä jälkeen \"HMS Janus\" upotti aluksen torpedoimalla Pantellerian edustalla. Aluksen miehistöstä oli kateissa kaksi miestä, joiden oletettiin saaneen surmansa.",
"HMS Gallant (H59)\n\"HMS Gallant\" osui miinaan 10. tammikuuta 1941 25 merimailia Pantellerian saaresta lounaaseen (). Alus menetti keulansa, jolloin 65 miehistönjäsentä sai surmansa ja 15 haavoittui. \"HMS Griffin\" pelasti aluksen eloonjääneet, minkä jälkeen \"HMS Mohawk\" hinasi aluksen peräosan Maltalle. Maltalla alus poistettiin 11. tammikuuta palveluksesta ja se siirrettiin telakalle.",
"HMS Hunter (H35)\n\"HMS Hunter\" osallistui 10. huhtikuuta Narvikin ensimmäiseen taisteluun Saksan laivaston hävittäjiä vastaan Ofotfjordissa. Alukseen osui useita kranaatteja, jotka tuhosivat aluksen ohjauksen sekä sytyttivät tulipalon. Se törmäsi \"HMS Hotspuriin\", minkä jälkeen siihen osui uudelleen. Alus ajettiin rantaan uppoamisen estämiseksi. Aluksen miehistöstä sai surmansa 107 taistelussa ja viisi kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin. Miehistöstä 46 joutui sotavangeiksi, jotka vapautettiin 13. huhtikuuta. Miehet palasivat myöhemmin Ruotsin kautta kotimaahan.",
"HMS Hostile\n\"HMS Hostile\" osallistui 17. elokuuta 1940 Bardian pommitukseen. Alus siirrettiin 22. elokuuta yhdessä \"HMS Heron\", \"HMS Mohawkin\" ja \"HMS Nubianin\" kanssa Gibraltarille Force H:hon avustamaan täydennysten siirron suojaamista operaatio Hatsissa. Se osui seuraavana päivänä matkalla miinaan miinakentässä AN.5, jonka olivat muutamaa päivää aiemmin laskeneet Italian laivaston hävittäjät \"Maestrale\", \"Grecale\", \"Libeccio\" ja \"Scirocco\". Alus vaurioitui pahoin miinan räjähtäessä ja viisi miehistönjäsentä sai surmansa ja kolme haavoittui. \"HMS Mohawk\" pelasti aluksen eloonjääneet ja \"HMS Hero\" upotti sen kahdella torpedolla Bonin niemimaasta kaakkoon.",
"HMS Ivanhoe (D16)\n\"HMS Express\" osui miinaan, jolloin \"HMS Ivanhoe\" laski veneensä pelastamaan eloonjääneitä. Aluksen lähetessä vaurioitunutta alusta se itse osui miinaan menettäen tehonsa. Vikapartiot saivat aluksen höyrynpaineen nostettua kaksi tuntia myöhemmin, jolloin alus kykeni liikkumaan seitsemän solmun nopeudella. Lisätutkimuksissa todettiin aluksen kölin murtuneen, jolloin se päätettiin jättää. Aluksen pohjaventtiilit avattiin ja miehistö evakuoitiin moottoritorpedovene MTB15:een.",
"HMS Vehement\n\"HMS Vehement\" lähti 1. elokuuta laivueen mukana rakentamaan miinakenttä A67. Amiraliteetti oli antanut tarkat ohjeet reitistä jota tuli kulkea. \"HMS Vehement\" osui miinaan kello 23.47 pisteessä ollen neljäntenä aluksena jonossa. Miina räjähti oikeassa kyljessä. Aluksen päällikkö Hammersley lensi mereen noin 400 metrin päähän aluksesta, missä hän virkosi täyttäen pelastusliivinsä. Hän myös pelasti toisen hukkuvan, minkä jälkeen \"HMS Vanquisher\" pelasti molemmat miehet. Aluksen jäänteet upotettiin tykkitulella ja asentamalla kaksi syvyyspommia räjähtämään aluksen kyljillä. Aluksen mukana meni luutnantti George Hatch sekä 47 miestä.",
"Älä kerro äidille 2\nJames \"Hunter\" Montgomery (Harris Allan) on Michaelin ja Benin ottopoika, jonka he löysivät kirjaimellisesti kotinsa kynnykseltä. Hunter työskentelee prostituoituna ja elää keskellä talvea kaduilla ennen kuin hänen uudet isänsä ottavat hänet luokseen asumaan ja pakottavat takaisin opiskelemaan. Benin tavoin myös Hunter on HIV-positiivinen, ja uutisen levittyä koulussa hänen elämänsä muuttuu hetkeksi aikaa hyvin hankalaksi: Hunteria kiusataan, ja hän joutuu eroamaan tyttöystävästään tämän vanhempien painostuksen vuoksi.",
"HMS Ilex\n\"HMS Ilex\" suojasi 16. joulukuuta kahdeksan kauppalaivan muodostamaa saattuetta MW5 osana Force F:ää, jonka muina aluksina olivat \"HMS Malaya\" ja \"HMS Hyperion\" (operaatio Hide). Alus jatkoi 20. joulukuuta \"HMS Malayan\" suojaamista Gibraltarille saattueen jäätyä Maltalle. Se erkani 22. joulukuuta suojaustehtävästä Sisilian kapeikon jälkeen. Paluumatkalla \"HMS Hyperion\" osui joko miinaan tai siihen osui torpedo, jolloin \"HMS Ilex\" yritti kahteen otteeseen hinata vaurioituneen aluksen turvaan. Hinaamisen epäonnistuttua \"HMS Janus\" upotti vaurioituneen aluksen. Alus jatkoi 24. joulukuuta matkaansa Maltalle.",
"HMS Hurworth (L28)\nAlus lähti 21. lokakuuta \"HMS Jerviksen\" ja \"HMS Pathfinderin\" kanssa Lerokselle. Seuraavana päivänä alus etsi Kreikan laivaston \"Adriaksen\" kanssa saksalaisia joukkoja kuljettavia maihinnousualuksia Port Vathista ja Port Atklista. \"Adrias\" laukaisi Kalymnoksen itäpuolelle rakennetusta uudesta miinakentästä miinan. \"HMS Hurworthin\" lähestyessä vaurioitunutta alusta se osui miinaan, joka katkaisi aluksen kahtia. Aluksen keulaosa upposi kolmessa minuutissa ja peräosa viisitoista minuuttia myöhemmin. Aluksen miehistöstä menetti henkensä 113 ja 85 pelastui Turkin aluevesille, mistä heidät pelastettiin sekä kuljetettiin Aleksandriaan."
] | 17 |
Mikä oli kolmikymmenvuotisen sodan pääasiallinen alkusyy? | [
"Kolmikymmenvuotinen sota\nKolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat. Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan, pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.",
"Defenestraatio\nToinen Prahan defenestraatio vuonna 1618 tunnetaan tapahtumana joka käynnisti kolmikymmenvuotisen sodan. Kaksi vuotta aiemmin Böömin valtaistuimelle oli noussut kiihkokatolinen Ferdinand II, jonka käskystä protestanttien uskonnonvapautta rajoitettiin. Böömin protestantit pitivät tätä keisari Rudolf II:n myöntämän uskonnonvapauden loukkauksena. 23. toukokuuta 1618 joukko protestantteja tunkeutui Prahan linnaan ja heitti ulos ikkunasta kaksi katolista neuvosherraa, Wilhelm Slavatan ja Jaroslav Borsita von Martinicin, sekä näiden kirjurin. Kaikki kolme säilyivät hengissä 15-metrisestä ilmalennosta putoamalla linnan puutarhassa olleeseen lantakasaan; tosin katolilainen propaganda väitti myöhemmin enkeleiden varjelleen heitä. Defenestraatiosta alkanut sisällissota Böömin katolisten ja protestanttien välillä kärjistyi lopulta kolmikymmenvuotiseksi sodaksi."
] | [
"Nördlingenin taistelu\nKolmikymmenvuotisen sodan voimasuhteita muutti vuonna 1634 kaksi tapahtumaa: Ensinnäkin ruotsalaiset joutuivat varautumaan kuusikymmenvuotisen sodan jatkumiseen Puolan kanssa, koska Altmarkissa solmittu välirauha oli päättymässä ja Venäjä oli solminut rauhan Puolan kanssa Smolenskin sodan jälkeen. Tämän vuoksi Oxenstierna siirsi Baltian varusväeksi tuntuvan määrän kansallisia joukkoja, jotka olivat palkkasotureita luotettavampia. Toiseksi Espanja osallistui aikaisempaa aktiivisemmin kolmikymmenvuotiseen sotaan, kun se antoi Hollantiin tarkoitetut täydennysjoukot keisari Ferdinand II:n käyttöön.",
"Ruotsin sotahistoria\nRuotsi kohosi sotilaallisten menestysten kautta eurooppalaiseksi suurvallaksi. Kuningas Kustaa II Aadolf uudisti perusteellisesti Ruotsin armeijan saavuttaen murskavoittoja ensin Puolaa ja myöhemmin, kolmikymmenvuotisessa sodassa, Saksan keisarillisia vastaan. Kuningas kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632 johtaessaan henkilökohtaisesti ratsuväenhyökkäystä. Muita kolmikymmenvuotisen sodan ruotsalaisia sankareita olivat marsalkka Johan Banér, kenraali Lennart Torstensson ja hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandske. Rivimiesten nimiä historia on harvoin ikuistanut.",
"Kolmikymmenvuotinen sota\nRuotsi soti kolmikymmenvuotisen sodan lopulla (1643–1645) myös Tanskaa vastaan. Voitto tässä sodassa ja alueluovutukset Westfalenin rauhassa merkitsivät Ruotsin suurvalta-aseman alkua.",
"Breisachin piiritys\nBreisachin linnoitus rakennettiin juuri ennen kolmikymmenvuotisen sodan puhkeamista, kun Eurooppa varautui tulevaan suursotaan. Se sijoitettiin poikkeuksellisen hyvälle paikalle, jyrkälle luonnon muovaamalle kalliolle Reinin itärannalle. Breisachista kulki silta Reinin länsirannalle kahden saaren kautta. Linnoitukset jäänteet ovat yhä nähtävissä, mutta suurin osa näkyvistä puolustuslaitteista on rakennettu kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen myöhemmin 1600-luvulla, jolloin linnoitus kuului Ranskalle.\nLinnoitus oli tärkeä tukikohta espanjalaisen tien varrella. Tie oli espanjalaisten ja keisarillisten päähuoltoväylä, joka kulki Alppien yli Pohjois-Italiasta Espanjan Alankomaihin. Se oli ainoa reitti, jota pitkin kahdeksankymmenvuotisessa sodassa taistelleita espanjalaisjoukkoja voitiin huoltaa ja täydentää, koska meritiet olivat hollantilaisten ja englantilaisten valvonnassa.",
"Nördlingenin taistelu\nNördlingenin taistelu (joskus myös Allbuchin taistelu) käytiin 6. syyskuuta 1634 kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähellä Nördlingenin kaupunkia Etelä-Saksassa. Taistelussa Matthias Gallasin johtamat keisarilliset löivät perin pohjin protestanttien yhdistyneen armeijan. Taistelu oli yksi sodan tärkeimmistä ja täydellinen katastrofi ruotsalaisille. Se käänsi sotaonnen keisarille suotuisaksi ja tuhosi ruotsalaisten haaveet sodan lopettamisesta heille edullisilla ehdoilla. Taistelun jälkeen Ranskan oli pakko puuttua kolmikymmenvuotiseen sotaan aktiivisesti, ja Saksan sisäinen uskonsota muuttui valtioiden väliseksi konfliktiksi.",
"Bernhard Weimar\nSotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630.",
"Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta\nSata vuotta kestäneiden riitelyiden jälkeen konflikti muuttui kolmikymmenvuotiseksi sodaksi (1618–1648), mikä tuhosi keisarikunnan. Ulkomaat, muun muassa Ranska ja Ruotsi sekaantuivat sotaan ja liittivät merkittäviä alueita valtakunnasta itseensä.",
"Kahdeksankymmenvuotinen sota\nSota päättyi 30. tammikuuta 1648 Münsterin sopimuksessa. Se oli osa Westfalenin rauhaa, joka päätti kolmikymmenvuotisen sodan."
] | 55 |
Missä Max Planck syntyi? | [
"Max Planck\nPlanck syntyi älymystösukuun kuuluneeseen perheeseen Kielin kaupungissa Saksassa vuonna 1858. Hänen isänsä Julius Wilhelm von Planck oli Kielin ja myöhemmin Göttingenin yliopiston oikeusfilosofian professori, erityisalueenaan perustuslaki. Planckin äiti Emma Patzig oli aviomiehensä toinen vaimo. Planck syntyi kuudenneksi lapseksi perheeseen, jossa hänellä oli neljä täyssisarusta ja kaksi sisaruspuolta isän edellisestä avioliitosta Mathilde Voigtin kanssa. Julius-isä oli hänen syntyessään 41-vuotias ja Emma-äiti 37-vuotias.",
"Max Planck\nMax Karl Ernst Ludwig Planck (kastenimeltään \"Marx\"; 23. huhtikuuta 1858 – 4. lokakuuta 1947) oli saksalainen fyysikko, jonka mustan kappaleen säteilyn tutkimukset, johtivat energian kvanttiluonteen (fotoni) löytämiseen, minkä vuoksi häntä pidetään kvanttimekaniikan löytäjänä. Tästä syystä hän on saanut aseman yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä fyysikoista. Planck toimitti myös arvostettua \"Annalen der Physik\" -tiedelehteä ja vaikutti saksalaisen tieteen uudelleen rakentamiseen kansallissosialistisen hallinnon jälkeen."
] | [
"Max Planck\nPlanckin isä sai viran Münchenin yliopistosta vuonna 1867, joten perhe joutui muuttamaan lähellä Itämerta sijainneesta Kielistä Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin. Münchenin kulttuurillisella, erityisesti musiikillisella, ja tieteellisellä ilmapiirillä oli suuri vaikutus nuoreen Planckiin. Perheen patikointiretkillä Ylä-Baijeriin ja kävelyretkillä Alppien läpi oli lähtemätön vaikutus Planckin aikuisvuosiinkin. Planck läpäisi pääsykokeet Maximilian Gymnasium -lukioon erinomaisin pistein toukokuussa 1867. Kouluajan loppupuolella Planckin fysiikan opettaja Hermann Müller sai oppilaansa kiinnostumaan fysiikasta ja luonnosta. Energian säilymislaki oli keskeisimpiä Planckin mielenkiinnon kohteita.",
"Max Planck\nPlanckin vaimo kuoli 17. lokakuuta 1909. Perheeseen oli syntynyt neljä lasta; pojat Erwin ja Karl sekä kaksoset Margarete ja Emma. Kahden vuoden kuluttua Planck meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa sisarentyttären Marga von Hösslinin kanssa 14. maaliskuuta 1911. Perheeseen syntyi vielä yksi poika, Hermann. Planck kohtasi pian uusia tragedioita, sillä hänen ensimmäisen avioliittonsa nuorin poika Karl kuoli ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916. Vuosi Karlin kuoleman jälkeen kuoli tytär Margarete, ja 1919 kuoli Emma. Esikoispoika Erwinistä tuli tämän johdosta Planckille todella läheinen ystävä.",
"Max Planck\nPlanck sairastui pahasti kesälomalla vuonna 1875, mikä keskeytti opinnot vähäksi aikaa. Saksalaisilla opiskelijoilla oli tuohon aikaan usein tapana vaihtaa yliopistoa kesken opintojen. Planck kuului noihin opiskelijoihin, sillä hän siirtyi lokakuussa vuonna 1877 Berliinin yliopistoon. Berliinissä hän sai opettajiksensa tunnettuja fyysikoita. Heihin kuuluivat muun muassa Weierstrass, von Helmholtz ja Kirchhoff. Planck ihaili Kirchhoffia, mutta opettajana Planckin mielestä hän oli varsin tylsä ja yksitoikkoinen.",
"Max Planck\nPlanckin sukupuuhun kuuluu paljon oppineita, juristeja ja pappeja. Esimerkiksi hänen isoisänsä ja isoisoisänsä olivat teologian professoreita Göttingenin yliopistossa, ja Planckin eno oli yksi Saksan keisarikunnan siviilioikeuden () laatijoista. Planck oli kotona kasvatettu arvostamaan koulutusta, rehellisyyttä, rehtiyttä ja jalomielisyyttä. Tämä näkyi Planckissa kouluaikana ahkeruutena ja vastuullisuutena, mutta myös hänen asenteissaan läpi koko hänen elämänsä.",
"Max Planck\nPlanck aloitti yliopisto-opinnot Münchenin yliopistossa 21. lokakuuta 1874. Fysiikkaa Planckille opettivat Philipp von Jolly ja Wilhelm Beetz, matematiikkaa Ludwig Seidel ja Gustav Bauer. Aluksi Planck opiskeli pääasiassa matematiikkaa. Hieman myöhemmin hän kysyi fysiikan opettajaltaan von Jollylta fysiikan tulevaisuuden näkymistä uravalintaa ajatellen. Von Jolly vastasi fysiikan olevan käytännössä valmis ja että jäljellä on vain muutamia täytettäviä aukkoja. Hänen mukaansa Planckin ei olisi kannattanut harkita fyysikon uraa. Von Jollyn pelottelusta huolimatta Planck kuitenkin valitsi pääainekseen fysiikan.",
"Max Planck\nPlanck osallistui tieteellisen työn ohella innokkaasti hallinnollisiin tehtäviin. Hän oli Preussin tiedeakatemian matematiikan ja luonnontieteiden laitoksen sihteerinä vuosina 1912–1943. Akatemian jäsenenä hän oli ollut jo vuodesta 1894 lähtien. Deutsche Physikalische Gesellschaftin () toimintaan hän osallistui muun muassa kassanhoitajana ja valiokunnanjäsenenä. Johtajana hän oli vuosina 1905–1908 ja uudestaan vuosina 1915–1916. Planck valittiin kunniajäseneksi vuonna 1927. Deutsche Physikalische Gesellschaft myönsi kaksi vuotta myöhemmin ensimmäisen Max Planck -mitalin Planckille sekä Albert Einsteinille. Vuonna 1911 perustetun Saksan tutkimusseuran, \"Kaiser-Wilhelm-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaftenin\" (KWG, Keisari Wilhelmin tieteen edistämisseura), komitean jäsenenä Planck oli vuodesta 1916 lähtien ja johtajana vuosina 1930–1937. Tuona aikana natsit olivat nousseet valtaan ja Planck pyrki kaikin keinoin estämään politiikan ja tieteen sekoittumisen Saksassa. Planck ei kuitenkaan pystynyt estämään natseja saneeraamasta tutkimuslaitosta. Hän ei halunnut olla saneeratun laitoksen johtajana vaan erosi tehtävästään. Tutkimuslaitos sai vuonna 1948 nimekseen Max-Planck-Gesellschaft.",
"Max Planck\n2. toukokuuta 1885 Planck nimitettiin neljäksi vuodeksi Kielin yliopiston teoreettisen fysiikan ylimääräiseksi professoriksi. Professorin palkka oli sen verran hyvä, että Planck pystyi nyt solmimaan avioliiton pitkään tuntemansa müncheniläisen pankkiirin tyttären Marie Merckin kanssa. Heidät vihittiin 31. maaliskuuta 1887.",
"Max Planck\nTutkinnon suoritettuaan Planck pääsi dosentiksi Münchenin yliopistoon. Dosentin palkka oli erityisen huono, eikä se riittänyt Planckin elannon turvaamiseen. Hän joutui asumaan vanhempiensa luona vielä ne viisi vuotta, jotka hän oli dosenttina. Planck tunsi syyllisyyttä, koska oli niin kauan vanhemmistaan riippuvainen. Tuona aikana hän kuitenkin tutustui ja ystävystyi Carle Rungeen. Heille muodostui pitkäaikainen ja akateemiselta kannalta hedelmällinen ystävyyssuhde."
] | 106 |
Kuka kehitti Fallout: New Vegas pelin? | [
"Fallout: New Vegas\nFallout: New Vegas on vuonna 2010 ilmestynyt toimintaroolipeli, joka on osa \"Fallout\"-pelisarjaa. Pelin on kehittänyt Obsidian Entertainment, joka koostuu osittain entisestä Black Isle Studiosista, joka kehitti muun muassa sarjan aiemmat pelit \"\" ja \"Fallout 2\". Peli ilmestyi 19. lokakuuta 2010 Microsoft Windowsille, PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle. Pelin ensimmäinen traileri julkaistiin 4. helmikuuta 2010. \"New Vegas\" ei ole suora jatko-osa \"Fallout 3:\"lle, vaikka sijoittuukin samaan pelimaailmaan ja sisältää runsaasti yhtäläisyyksiä. Peli käyttää pieniä muutoksia lukuun ottamatta täysin samaa pelimoottoria kuin edeltäjänsä."
] | [
"Fallout: New Vegas\n\"Fallout – Project Brazil\" on modi, joka luo kokonaan uuden kampanjan itse pelin kampanjan rinnalle. Kampanja alkaa siitä, että pelaaja on Vault 18 -nimisen ydinsuojan asukas ja voittaa Vaultin jalkapallokilpailun. Siitä peli etenee jaksoittain joko syrjäytyneenä nörttinä tai suosittuna urheilijana. Myöhemmin selviää, että Vault 18 onkin Enclaven eli Yhdysvaltain hallituksen koe. Pelaaja pakotetaan lähtemään Vaultista ulkomaailmaan, jossa peli etenee vapaamaailmatyylisesti.",
"Fallout: New Vegas\n\"Fallout – Project Brazil\" on yksi \"Fallout: New Vegasin\" suosituimmista modeista. Siitä on yritetty tehdä mahdollisimman samankaltainen kuin ensimmäisestä \"Fallout\"-pelistä.",
"Fallout: New Vegas\n\"Fallout: New Vegas\" alkaa vuodesta 2281, neljä vuotta \"Fallout 3\":n ja 41 vuotta \"Fallout 2\":n jälkeen. Pelaaja on nimetön lähetti (engl. \"Courier\"), joka kantaa arvokasta lähetystä. Lähetyksen arvon johdosta Benny-niminen mies ryöstää, ampuu ja hautaa lähetin erään kylän hautausmaalle. Lähetti kuitenkin selviää hengissä, ja robotti nimeltään Victor kaivaa hänet ylös. Kuriiri lähtee kiertämään Mojaven aavikkoa tarkoituksenaan selvittää Bennyn olinpaikka, motiivit ja kostaa tälle. Matkan varrella asiat siirtyvät yhä suurempaan mittakaavaan ja kuriiri huomaa olevansa keskellä jotain paljon suurempaa kuin kostoretki.",
"Fallout: New Vegas\n\"Fallout: New Vegasissa\" on myös uusi Hardcore mode, joka tekee pelaamisesta realistisempaa ja intensiivisempää. Pelaaja ei saa terveyspisteitä takaisin saman tien, vaan kun käyttää lääkepakkauksen, terveyspisteitä palautuu tietty määrä per sekunti. Määrä riippuu siitä, kuinka paljon on tiettyä lääkettä käyttänyt. Lisäksi hardcore modessa myös ammuksilla on paino.",
"Fallout: New Vegas\nVaikuttavan ohjuspuolustusjärjestelmän ansiosta ydinsodasta lähes vahingoittumattomana selvinnyt Las Vegas tunnetaan post-apokalyptisessä Yhdysvalloissa nimellä ”New Vegas”, jota hallitsee mysteerinen Mr. House robottiarmeijoineen. New Vegasista ja lähistöllä sijaitsevasta Hooverin padosta ovat kiinnostuneet myös New California Republic (NCR) ja Caesar’s Legion. Demokratian, lain ja järjestyksen arvoille perustettu NCR on voimakkain ryhmittymä Yhdysvaltain länsirannikolla. Coloradojoen itäpuolista aluetta hallitseva Caesar’s Legion on ottanut vaikutteita antiikin Roomasta, ja se muun muassa hyväksyy orjuuden. Pelaaja voi päättää onko NCR:n, Caesar’s Legionin, Mr. Housen vai Yes Man -nimisen tekoälyrobotin puolella, minkä mukaan pelin loppuratkaisu määräytyy.",
"Van Buren (Fallout 3)\nVan Buren oli työnimi, jota käytettiin Black Isle Studiosin kehitteillä olleesta videopelistä, jonka oli tarkoitus jatkaa \"Fallout\"-pelisarjaa ja olla jatko-osa \"Fallout 2\":lle. Pelin kehittäminen lopetettiin 8. joulukuuta 2003, kun Interplay Entertainment lakkautti Black Isle Studiosin ja irtisanoi pelin kehittäjätiimin. Vuonna 2004 Bethesda Softworks lisensoi Interplayltä oikeudet julkaista ja kehittää \"Fallout\"-sarjan pelejä, ja myöhemmin vuonna 2007 Bethesda osti sarjan kaikki oikeudet Interplayltä. Bethesdan kehittämä \"Fallout 3\" julkaistiin 28. lokakuuta 2008, ja se eroaa huomattavasti alkuperäisestä Black Islen suunnitelmasta. Osa \"Van Burenin\" suunnitelmista sisällytettiin vuonna 2010 julkaistuun \"\", jonka kehityksessä oli mukana paljon entisiä Black Isle Studiosin työntekijöitä.",
"Fallout Tactics: Brotherhood of Steel\nFallout Tactics: Brotherhood of Steel (myös Fallout Tactics) on \"Fallout\"-pelisarjaan pohjautuva postapokalyptinen, taktinen roolipeli. Pelin kehitti Micro Forté ja julkaisi 14 Degrees East. \"Fallout Tactics\" julkaistiin Microsoft Windowsille 15. maaliskuuta 2001. Pelissä pelataan kuvitteellisessa Brotherhood of Steel ryhmässä sen joutuessa mukaan epätoivoiseen sotaan. Vaikka peli sijoittuu tuttuun \"Fallout\"-pelien ydinsodan turmelemaan maailmaan, se ei liity tai jatka millään tavalla sarjan aiempien osien, \"\"- ja \"Fallout 2\" -pelien tarinaa.",
"Fallout\n\"Fallout 2\" on Interplayn vuonna 1998 julkaisema tietokoneroolipeli. Se sijoittuu edeltäjänsä tavoin Yhdysvaltojen länsirannikolle, San Franciscon pohjoispuolelle, 80 vuotta ensimmäisen osan jälkeen. Pelaajan hahmo on ensimmäisen pelin päähahmon lapsenlapsi ja hänen tehtävänään on pelastaa heimonsa kylä, joka kärsii kuivuudesta. Kylänviisain kertoo pelaajalle esineestä nimeltä G.E.C.K. (Garden of Eden Creation Kit), jonka avulla voidaan muuttaa aavikko viljelykelpoiseksi puutarhaksi. Näitä esineitä annettiin holveihin, jotta ihmiset voisivat aloittaa maanviljelyn saadakseen ruokaa, kun he poistuvat holveista. Kylänviisain kertoo, että tällainen esine voisi löytyä Vault 13:sta.",
"Fallout\nAlun perin Interplayn Black Isle Studios kehitti \"Fallout 3\":a \"Van Buren\" -työnimellä, mutta projekti keskeytyi 8. joulukuuta 2003, kun Black Isle Studios lakkautettiin. Peli sisälsi muun muassa parannellun pelimoottorin, uusia paikkoja, kulkuneuvoja ja muokatun version SPECIAL-järjestelmästä. Tarina poikkesi kahden ensimmäisen osan asetelmasta, ja keskittyikin peliin vangin asemasta. Pelin suunnitelmiin kuului myös se, että siinä olisi ollut mahdollista kuulua eri ryhmiin ja vaikuttaa niiden toimintaan. \"Van Burenista\" on saatavilla maaliskuussa 2007 nettiin vuotanut teknologiademo."
] | 102 |
Mikä on Etelä-Amerikan pinta-ala? | [
"Etelä-Amerikka\nEtelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä. Se on Amerikan mantereen eteläosa. Etelä-Amerikan pinta-ala on noin 17 840 000 neliökilometriä eli 3,5 prosenttia Maan koko pinta-alasta; se on näin ollen neljänneksi suurin maanosa.",
"Amerikan maantiede\nAmerikan manner jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: Pohjois-Amerikkaan, Väli-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Väli-Amerikka ei ole oma mantereensa, mutta sen latinokulttuuri erottaa sen selkeästi muista Pohjois-Amerikan valtioista, joten siksi se käsitellään omana alueenaan. Pohjois-Amerikka on pinta-alaltaan 25,3 miljoonaa neliökilometriä ja sen ilmasto on lauhkea. Trooppisen ilmaston Väli-Amerikka muodostuu manneralueen valtioista ja Karibianmeren saarista. Etelä-Amerikan pinta-ala on 17,6 miljoonaa neliökilometriä ja pitkän muotonsa vuoksi se ulottuu tropiikista subpolaariselle alueelle, minkä vuoksi mantereen ilmastolliset erot ovat suuret. Etelä-Amerikan pohjoisosissa laajat alueet kuuluvat tropiikkiin, kun taas eteläosat ovat lauhkeammassa vyöhykkeessä."
] | [
"Pohjois-Amerikka\nPohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä. Sen pinta-ala on noin 24 480 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 530 miljoonaa. Se on Aasian ja Afrikan jälkeen kolmanneksi suurin manner pinta-alaltaan ja Aasian, Afrikan ja Euroopan jälkeen neljänneksi suurin väkiluvultaan. Pohjois-Amerikassa on yhteensä 38 maata.",
"Pohjois-Amerikan maantiede\nPohjois-Amerikka on 25,3 miljoonaa neliökilometriä pinta-alaltaan ja siten kolmanneksi suurin manner. Manner rajoittuu idästä Atlanttiin, pohjoisesta Jäämereen ja lännestä Tyyneenmereen. Manner kapenee etelään mentäessä, ja Väli-Amerikan kannas yhdistää sen Etelä-Amerikkaan.",
"Suriname\nSurinamen tasavalta eli Suriname (joskus myös \"Surinam\") on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Guyana lännessä, Brasilia etelässä ja Ranskan Guayana idässä. Maan pohjoispuolella on Atlantin valtameri. Maan pinta-ala on noin 160 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 570 000. Se on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan pienin Etelä-Amerikan manneralueen itsenäisistä valtioista. Asukkaista yli puolet on aasialaista alkuperää, lähinnä intialaisia ja jaavalaisia. Virallinen kieli on siirtomaa-ajan hollanti, mutta yleisimmin puhutaan paikallista kreolikieltä.",
"Kolumbian maantiede\nKolumbia sijaitsee Etelä-Amerikan luoteisosassa rajautuen pohjoisessa Karibianmereen ja lännessä Tyyneenmereen. Kolumbia on pinta-alaltaan 1 138 910 neliökilometriä, johon luetaan mukaan myös saaret sekä vesialueet. Maapinta-alaa Kolumbialla on yhteensä 1 038 700 neliökilometriä. Kolumbian naapurivaltioita ovat Ecuador ja Peru etelässä, Brasilia ja Venezuela idässä ja Panama lännessä. Kolumbialla on 3 208 kilometriä rantaviivaa ja on Etelä-Amerikan ainoa valtio joka rajaa sekä Karibianmerta että Tyyntämerta. Kolumbialla on selvittämättömiä aluekiistoja Nicaraguan ja Venezuelan kanssa.",
"Etelä-Saimaa (järvi)\nEtelä-Saimaa, joka joskus tunnetaan nimellä Saimaa, on Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sijaitseva järvi. Se on Puumalansalmen eteläpuolelle jäävä osa Suur-Saimaata. Etelä-Saimaan pinta-ala on lähteestä riippuen noin 1 377 tai 1 490 neliökilometriä.",
"Kolumbia\nKolumbia sijaitsee Etelä-Amerikan luoteisosassa rajautuen pohjoisessa Karibianmereen ja lännessä Tyyneenmereen. Kolumbia on pinta-alaltaan 1 138 910 neliökilometriä, johon luetaan mukaan myös saaret sekä vesialueet. Maapinta-alaa Kolumbialla on yhteensä 1 038 700 neliökilometriä. Kolumbian naapurivaltioita ovat Ecuador ja Peru etelässä, Brasilia ja Venezuela idässä ja Panama lännessä. Kolumbialla on 3 208 kilometriä rantaviivaa ja on Etelä-Amerikan ainoa valtio joka rajaa sekä Karibianmerta että Tyyntämerta. Kolumbialla on selvittämättömiä aluekiistoja Nicaraguan ja Venezuelan kanssa.",
"Etelä-Amerikan laatta\nEtelä-Amerikan laatta on yksi maapallon seitsemästä suuresta litosfäärilaatasta. Se kattaa koko Etelä-Amerikan mantereen sekä noin puolet eteläisestä Atlantin valtamerestä, ja luetaan mannerlaataksi. Pohjoisessa laatta rajoittuu Karibian ja Pohjois-Amerikan laattoihin, idässä Afrikan laattaan, etelässä Antarktiksen ja Scotian laattaan ja lännessä Nazca-laattaan.",
"Etelä-Ossetia\nPinta-alaltaan 3 900 km suuruinen Etelä-Ossetia sijaitsee Ison Kaukasuksen etelärinteillä. Alue on hyvin vuoristoista ja suurin osa alueesta onkin yli 1 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinta-alasta on metsää 47 prosenttia ja maanviljelyn käytössä alle 10 prosenttia. Maan etelärajan tuntumassa virtaa Mtkvarijoki, jonka lisäksi alueella on lukuisia pieniä vuoristojokia sekä 15 pientä vuoristojärveä."
] | 112 |
Kuka Fjodor Tšerenkov oli? | [
"Fjodor Tšerenkov\nFjodor Fjodorovitš Tšerenkov (, 3. toukokuuta 1959 Moskova, Venäjän SFNT – 4. lokakuuta 2014 Moskova, Venäjä) oli urheilu-urallaan Neuvostoliittoa edustanut jalkapalloilija ja olympiamitalisti. Hän lukeutuu FK Spartak Moskovan historian parhaisiin pelaajiin."
] | [
"Fjodor Tšerenkov\nNeuvostoliiton maajoukkueessa Tšerenkov voitti olympiapronssia Moskovassa 1980.",
"Fjodor Tšerenkov\nTšerenkov kuoli Moskovassa 55-vuotiaana 4. lokakuuta 2014. Hän oli joutunut sairaalahoitoon syyskuussa.",
"Vălko Tšervenkov\nTšervenkovin politiikka muistutti läheisesti Neuvostoliiton politiikkaa ja Tšervenkov sai lempinimen \"Pikku Stalin\". Hänen politiikkansa oli puolueen linjan säilyttäminen, mielivaltainen kulttuurin tukahduttaminen ja taiteessa suosittiin vain sosialistista realismismia, henkilöpalvonta ja eristäytynyt ulkopolitiikka. Vuonna 1950 käynnistettiin yhteisomistuksen kampanja. Vuoteen 1951 Tšervenkov hääti viidesosan puolueen jäseniä, mukaan lukien monet korkeat virkamiehet ja hänen kampanjansa oli täydellinen puoluekuri. 460 000 jäsenestä 100 000 erotettiin kommunistipuolueesta 1953. Vaikka Tšervenkovin henkilöpalvonnan malli oli samanlainen kuin Stalinin, hän henkilökohtaisesti hyväksyi sen vain nykyisen poliittisen tilanteen välttämättömyytenä.",
"Vălko Tšervenkov\nVălko Tšervenkov (Vulko Velev Chervenkov, , 6. syyskuuta 1900 Zlatitsa – 21. lokakuuta 1980 Sofia) oli bulgarialainen kommunistipoliitikko. Hän toimi kommunistipuolueen johtajana vuosina 1950–1954 ja pääministerinä 1950–1956. Hänen toimintaansa leimasi stalinistisen yhteiskuntajärjestelmän vakiinnuttaminen, nopea teollistaminen, maatalouden kollektivisointi ja laajamittainen poliittisen opposition vainoaminen.",
"Natalija Vitrenko\nHuhtikuussa 1991 Vitrenko esitelmöi Ukrainan tiedeakatemiassa aiheesta sosialistinen valinta ja yksityistäminen osoittaen ylitsepääsemättömät yksityistämiseen liittyvät ongelmat. Yksityistämistä puolustavat Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenet Serhi Arkadijovytš Jeroh’in ja Ivan Fedorovytš Kuras. Toukokuussa 1991 Vitrenko osallistui yleisliittolaiseen tieteellis-käytännölliseen konferenssiin, mikä käsittelee perestroikaa sekä kannattaa Moskovan valtionyliopiston laitoksen johtajan, professori Boris Slavinin kantaa sosialistisen idean suojelemista puoluenomenklatuuralta, mikä naamioituu markkinatalouden kannattajiksi. 16. kesäkuuta 1991 Ukrainan pravda julkaisi Vitrenkon ensimmäisen artikkelin. Artikkelista seuraa kutsu osallistua Ukrainan kommunistisen puolueen ohjelman taloudellisen osan uudelleen kirjoitustöihin. Vitrenko ei ole yhtä mieltä työtä johtaneiden tohtoreiden Anatoli Haltšynsky ja Borys Kvasnjukin kanssa siitä, että kommunistisen puolueen ohjelmaa pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että se johtaisi markkinatalouteen, toisin sanoen kapitalismiin. Vitrenkon mukaan silloinen Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri Stanislav Hurenko ei voi olla muistamatta sitä, että heinäkuussa 1991 tuntematon nuori nainen pyysi puheenvuoron korkean tason neuvottelussa ja esitti kritiikkiä, mikä turmeli monen läsnä olleen mielialan.",
"Viktor Tihonov\nTihonov tunnettiin autoritäärisestä valmennustyylistään. Hän puuttui jopa pelaajien henkilökohtaisiin asioihin ja leiritti joukkuettaan ulkopuolisilta suljetussa valmennuskeskuksessa lähes vuoden ympäri. Koska TsSKA oli armeijan joukkueena osana neuvostoarmeijaa, hän pystyi toimimaan näin. Vaikka TsSKA:n pelaajia varattiin NHL:ään, Tihonov pystyi hallintokontaktiensa avulla estämään heidän lähtönsä. Usein hän jätti myös valitsematta pelaajia maajoukkueeseen länteen loikkaamisen pelossa milloin minkäkin verukkeen varjolla. Vasta Aleksandr Mogilnyin loikkaaminen ja avainpelaajien kapinoiminen 1990-luvun taitteessa vapautti kokeneita pelaajia lähtemään NHL-kaukaloihin. Tästä aiheesta on Igor Larionov kirjoittanut kirjan \"”Ykkösketju kapinoi”\".",
"Tsezar Kunikov\nTsezar Lvovitš Kunikov (; 23. kesäkuuta 1909 – 14. helmikuuta 1943) oli neuvostoliittolainen merivoimien jalkaväen majuri, jonka johtama desanttiosasto valtasi \"Malaja Zemljan\" sillanpääaseman Novorossijskissa helmikuussa 1943. He pitivät alueen hallussaan ja estivät saksalaisten pääsyn kaupungin satamaan 225 päivää, kunnes vihollinen vetäytyi kaupungista. Kunikov haavoittui kuolettavasti operaation toisella viikolla.",
"Konstantin Tšernenko\nTšernenko liittyi Komsomoliin vuonna 1926 ja kommunistipuolueeseen vuonna 1931. Hän palveli rajavartiostossa Neuvostoliiton Kiinan-vastaisella rajalla ja toisen maailmansodan ajan Leonid Brežnevin adjutanttina. Poliittisen uransa hän aloitti paikallistasolla. Hänet kutsuttiin vuonna 1960 Moskovaan, jossa hän työskenteli Leonid Brežnevin lähimpänä alaisena. Hänestä tuli kommunistisen puolueen keskushallinnon henkilöstöjohtaja vuonna 1965. Tšernenko jatkoi työtään sihteerinä ja vahvisti poliittista asemaansa. Hänellä oli tietoa kaikista kommunistipuolueen johtohenkilöistä, ja hän muodosti oman poliittisen suhdeverkostonsa. Hänen päätyönään oli satojen dokumenttien allekirjoittaminen joka päivä: hän teki tätä työtä 20 vuotta. Brežnevin kuoltua vuonna 1982 Tšernenko menetti poliittisen valta-asemansa KGB:n ja puna-armeijan antibrežneviläisille voimille. KGB:n muodollinen johtaja Juri Andropov nimitettiin pääsihteeriksi Brežnevin jälkeen. Andropov kuitenkin kuoli hoidettuaan virkaa alle 13 kuukautta. Tšernenko valittiin hänen tilalleen huolimatta huonosta terveydentilasta.",
"Pavel Tšerenkov\nPavel Aleksejevitš Tšerenkov (, 28. heinäkuuta 1904 – 6. tammikuuta 1990) oli neuvostoliittolainen fyysikko. Hän sai työstään vuonna 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Ilja Frankin ja Igor Tammin kanssa."
] | 87 |
Kuinka leveä Havanganjärvi on? | [
"Havanganjärvi\nHavanganjärvi on Pirkanmaalla Virroilla Vaskivedellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön."
] | [
"Havanganjärvi\nJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Havanganjärven valuma-alueeseen (35.416) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 105,1 metriä mpy. Järvi sijaitsee Tarjanneveden alueen latva-alueilla, minkä takia sen läpi virtaa vähän vettä. Se on valuma-alueensa pääjärvi, johon laskee suoraan tai välillisesti neljä yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Huomattavin niistä on Iso Valkeajärvi (50 ha), joka laskee siihen kaakoista lyhyttä ojaa myöten. Pohjoisempaa tulee Pirttijärven (7 ha) laskuoja Pahaoja, joka yhtyy ensin Korvenojaan ja tämä heti Havanganojaan, mikä laskee Havanganjärven luoteispäähän. Havanganoja alkaa Ylä-Havangasta, joka kokoaa yläjuoksulla alueiden ojia.",
"Havanganjärvi\nJärvessä on kartan mukaan kuusi saarta. Viisi saarista sijaitsevat suurimman Isosaaren kanssa yhdessä järven kaakkoispuoliskossa. Isosaari on yli 300 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Muut neljä saarta ovat Heikinkari, Vesikorvenkari, Selkäkari ja yksi kartassa nimetön saari. Järven luoteispuoliskossa sijaitsee Huvisaari. Järvelle on ilmoitettu kaksi erilaista syvyysarvoa, jotka ovat 30 metriä tai 29 metriä mpy. Järven pohjoisosa on matalmpi kuin sen eteläosa.",
"Havanganjärvi\nJärven pinta-ala on 173 hehtaaria eli 1,7 neliökilometriä. Se on 4,2 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee luode-kaakko-suunnassa ja se on kaakkoispäässä leveämpi kuin luodepäässä. Järven kummallakin rannalla on korkeita mäkiä, jotka näkyvät järvelle. Lounaispuolella kohoavat pohjoispäässä Isomäki 40 metrin korkeuteen, Vehmasvuori lähes 40 metrin korkeuteen ja eteläpäässä Tyrkönvuori ja Raiskinkallio lähes 60 metrin korkeuteen. Järven koillispuolella kohoaa järven keskivaiheella peltojen takana Penkkimäki 45 metrin korkeuteen ja Kortesuonmäki 35 metrin korkeuteen. Pohjoispäässä sijaitsee vielä Mattilanvuori, joka kohoaa kauempana 55 metrin korkeuteen. Järven luoteispää on matalaa ja ruovikkoista ja sen rannat ovat suomaata ja kosteikkoa.",
"Ylä-Havanka\nJärvi saa pääosan vedestään ympäröiviltä soilta ja metsistä. Luoteispuolella sijaitsevasta Isosta Kortejärvestä saattaa tulla laskuvesiä, mutta Pienestä Kortejärvestä tuskin tulee vettä järveen, sillä niiden korkeuserot ovat huomattavat. Järven laskuoja on Havanganoja, joka lähtee järven itärannasta ja joka laskee 4,8 kilometrin päähän Havanganjärven luoteispäähän. Ojalla on pudotusta tällä matkalla 49,4 metriä. Vesireitti jatkuu seuraavaksi Vaskiveteen.",
"Ylä-Havanka\nJärven pinta-ala on 115 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Se on 1,9 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä ja sillä on avoin järvenselkä. Järven pohjoisrannassa työntyy esille Äijävainaa, joka on rannan suurin niemi. Sen itäpuolelle jäävät Kantoniemenlahti ja Haukilahti, joiden edustalla sijaitsevat saaret Isokari ja Pikkukari sekä yksi nimetön luoto. Niemen länsipuolella sijaitsee Aaltolanlahti, jossa on kaksi rannanläheistä saarta. Järvessä on kartan mukaan seitsemän saarta ja loput saarista sijaitsee yksi länsirannalla ja viimeinen etelärannan tuntumassa. Järven etelärannassa ovat Vähäniemi ja Koniniemi sekä Pitkälahti.",
"Hangasjärvi (Ylöjärvi)\nJärvi on 350 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 6,5 hehtaaria. Se sijaitsee kangasmaastossa, josta laskee kaksi ojaa. Toinen ojista tuo vettä laajalta ojitetulta Satimusnevalta. Laskuoja lähtee etelärannasta ja kulkee 2,7 kilometriä Hyynilän ja Oinonkulman peltojen läpi laskien lopuksi Koikeroiseen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 153 vuorokautta. Rantaviivan pituus kilometri ja rannoille on rakennettu muutama vapaa-ajan asunto. Itärannalla sijaitsee lisäksi Toivolan lava, jossa kesäisin järjestetään tanssit. Hangasjärven alueet ovat pohjavesialueita.",
"Vähä Haukijärvi (Juupajoki)\nJärven pinta-ala on 4,8 hehtaaria ja se on 500 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Se sijaitsee Välikankaan mäen itäpuolella samassa painaumassa kuin Iso Haukijärvi. Järvellä on kartan mukaan yksi nimetön saari, joka on 50 metriä pitkä. Se sijaitsee järven pohjoisosassa, joka muodostaa järvellä sen suurimman laajentuman. Laajentumasta työntyy etelään 300 metriä pitkä lahti kohti Isoa Haukijärveä. Järven rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järvi on autio ja sen laskuojan ylittää läheltä kulkeva metsäautotie.",
"Harjavallanjärvi\nHarjavallanjärvi () on järvi Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Suomenlahden etelärannalla Harjavallan kylän länsipuolella. Järven pinta-ala on 2,8 neliökilometriä. Suomenlahdesta sen erottaa hiekkaharju, jolla sijaitsevat historialliseen Harjavaltaan kuuluneet Harmaalan ja Pulkkalan kylät. Pohjoisrantaa pitkin kulkee myös Patterilahteen johtava sivuraide sekä Sosnovyi Borin rantatie."
] | 62 |
Missä Ernst Tandefelt syntyi? | [
"Ernst Tandefelt\nErnst Tandefelt syntyi 10. maaliskuuta 1876 Sysmässä kuusilapsisen perheen kolmanneksi lapseksi. Näistä kuudesta lapsesta kolme kuitenkin kuoli pieninä. Hänen isänsä oli suurmaanomistaja, kunnallisneuvos Magnus Tandefelt ja äiti Matilda Tandefelt. Magnus Tandefelt oli ollut kahdesti naimisissa, joten Ernst Tandefeltilla oli vielä kolme sisaruspuolta. Tandefeltin suku on vanha ja merkittävä aatelissuku Suomen historiassa. Tandefeltit omistivat kartanoita ja suvun jäseniä oli yhteiskunnan korkeilla paikoilla. Suvusta oli lähtöisin monia upseereita."
] | [
"Ernst Tandefelt\nErnst kävi koulunsa Haminan ruotsalaisessa reaalilyseossa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1895 jäätyään kahdesti luokalle. Tandefelt osallistui mielellään vaativiin ja uhkarohkeisiin tempauksiin, mutta ei ollut lukumiehiä. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hänen elämänsä oli epätasaista, eikä hän tiennyt mihin ryhtyisi. Tandefelt aloitti Helsingin yliopistossa lakitieteen opinnot, mutta ne eivät edenneet. Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Mustialan maanviljelysopistoon, mutta joutui lopettamaan opintonsa parin kuukauden kuluttua vietettyään rankkaa elämää. Lopulta Tandefelt ajautui uhkapelaajaksi. Hän sai isänsä kuoltua 1902 35 000 markan perinnön, mutta pelivelat söivät perinnön vähitellen. Nuoruuden kokeilujen takia Tandefeltista tuli suvun \"musta lammas\".",
"Ernst Tandefelt\nOikeus kysyi Tandefeltin velipuolen pojalta Heikki Tandefeltilta luonnehdintaa sedästään. Heikki Tandefelt kertoi, että hänen setänsä ei ollut suvun suosiossa uhkarohkeutensa ja puutteellisen harkintakykynsä takia. Ernst Tandefelt oli hänen mukaansa nopea toimimaan ja helppo saada kiihtyneeseen tilaan. Hän myös kertoi setänsä vihanneen venäläisiä yli kaiken Katajanokan kidutuskokemusten jälkeen. Viha oli voimistunut kommunisteja kohtaan, kun hänelle oli selvinnyt entisten venäläisten kiduttajiensa olleen sittemmin bolševikkeja. Heikki Tandefelt kuitenkin korosti setänsä olevan mielenterveydeltään tasapainoinen eikä lainkaan moraalisesti rappiolla.",
"Ernst Tandefelt\nTandefelt oli vuokrannut 150 markalla \"konttorin\" Tarkk'ampujankatu 1:stä leskirouva Edla Ekströmin huoneistosta. Konttori oli nurkkaus, jossa oli penkki, kolmijalkainen pöytä ja puhelin. Liiketoimet sujuivat erittäin hyvin ja Tandefelt vaurastui. Hän meni naimisiin 7. joulukuuta 1919 sairaanhoitajatar Ruth Matsonin kanssa ja sai tämän kanssa Olof-pojan vuonna 1921. Lisäksi heillä oli palvelijatar Siiri Santalahti. Parin elämä oli onnellista, ja Tandefelt oli kerrankin saanut otteen elämästään värikkäiden vaiheiden jälkeen.",
"Ernst Tandefelt\nKnut Ernst Robert Tandefelt (10. maaliskuuta 1876 Sysmä – 3. toukokuuta 1948 Sipoo) oli suomalainen aatelismies, liikemies ja aktivisti. Hänet tunnetaan parhaiten sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren murhaajana. Tämä 14. helmikuuta 1922 tapahtunut murha on toistaiseksi Suomen viimeisin valtiollinen murha ja itsenäisyyden ajan ainut.",
"Ernst Tandefelt\nTammikuun lopulla Tandefelt oli nostanut 40 000 markkaa (nykyrahassa 11 280 euroa) rahaa tililtään ja ilmoittanut työtoverilleen vänrikki Carl Wibergille aikovansa sijoittaa ne erääseen yritykseen. Ernst Tandefelt lähti 14. helmikuuta kotoaan Lauttasaaresta kello 12 ja saapui konttoriinsa Elda Ekströmin luo Tarkk'ampujankatu 1:een kello 13. Wiberg oli nähnyt Tandefeltilla kolme viikkoa aiemmin .32-kaliiperisen Colt M1903 -pistoolin ja kysynyt häneltä siitä. Tandefelt vastasi, että hänelle oli tarjottu asetta ostettavaksi. Edla Ekström näki Coltin tuona päivänä ensimmäisen kerran Tandefeltin takin taskussa ja ihmetteli sitä. Tandefeltin perhe ei myöskään aseesta tiennyt mitään. Kaikki kuitenkin tiesivät, että Ernst Tandefeltilla oli kuitenkin mukanaan pieni ruskeakahvainen Browning-pistooli aktivistityyliin.",
"Ernst Tandefelt\nVuosien 1902-1903 tienoilla Tandefelt alkoi liikkua aktivistipiireissä, osittain luonnollisen seikkailunhalunsa innoittamana. Tandefelt tutustui nopeasti moniin vaikutusvaltaisiin aktivistijohtajiin. Pian hän kuului aktivistien radikaalisiipeen, joka alkoi suunnitella vihatun kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaamista. Bobrikov oli juuri saanut tsaarin antamalla diktatuuriasetuksella itselleen diktaattorin valtuudet. Tandefelt suunnitteli hänen murhaamistaan muilta aktivisteilta saatujen vihjeiden avulla jo syksyllä 1902. Suunnitelma kuitenkin tuli ilmi ja Ernst Tandefelt lähti maanpakoon Italiaan. Hän lähetti merkittävälle aktivistijohtajalle, väitöskirjaansa valmistelevalle Henry Biaudet'lle Firenzeen kirjeen 30. huhtikuuta 1903.",
"Heikki Tandefelt\nTandefeltin vanhemmat olivat tilanomistaja Gustaf Magnus Otto Tandefelt ja Anna Maria Renqvist. Käytyään reaalilyseota hän opiskeli sitten Taideteollisessa keskuskoulussa 1899 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1900–1901. Tandefelt jatkoi vielä taideopintojaan Italiassa 1902–1904 sekä Ranskassa 1904–1907 ja 1909–1910.",
"Ernst Tandefelt\nAktivistit kiistivät jyrkästi sekaantumisensa Ritavuoren murhaan. Tandefeltin paljastuksessa mainitut aktivistit myönsivät lopulta tuntevansa toisensa, mutta kaikki kiistivät tunteneensa Ernst Tandefeltin. Aktivistit käyttivät samaa taktiikkaa kuin Tandefeltin suku ja leimasivat Tandefeltin heti epänormaaliksi sekä vähäjärkiseksi. Kenraalimajuri Paul von Gerich kiisti tavanneensa Tandefeltin asunnossaan, mutta kun Tandefelt osasi kuvailla tämän asunnon tarkkaan, kenraalimajuri totesi hätäisesti, että he olivat saattaneet tavata suojeluskunta-asioiden merkeissä. Talvella 1922 von Gerich ei kuitenkaan ollut enää Helsingin suojeluskuntajohtaja, eikä Tandefelt ollut koskaan kuulunut suojeluskuntaan.",
"Ernst Tandefelt\n14. helmikuuta Tandefelt tapasi töittensä jälkeen Café Esplanadissa vänrikki Ivar Ståhlen, Selim Collianderin, ja Oskar Janssonin, joka antoi 1000 markan setelin hänelle pakomatkaa varten. Paljastuksen myötä oikeudenkäynnissä puitu epäselvä kahvilatapahtuma ratkesi. Poliisi haastatteli paljastuksen jälkeen uudelleen tarjoilijatar Elina Setteriä ja tämä myönsi tarjoilleensa kahvia myös Janssonille, joka keskusteli Tandefeltin kanssa. Setter myönsi myös, että Tandefeltin meni istumaan pöytään, jossa istui jo kolme miestä. Kahvilahenkilökunnan vaiteliaisuus johtui siitä, että kahvilanesimies Ida Barman oli Ritavuoren murhan jälkeen soittanut apteekkari Janssonille ja kysynyt tältä, pitäisikö kahvilahenkilökunnan kertoa poliisille tämän olleen Tandefeltin seurassa. Jansson kielsi ehdottomasti sotkemasta häntä Tandefeltiin. Saman ohjeen Jansson antoi myös vahtimestari Walter Grönholmille. Grönholm tunnisti erään miehistä Collianderiksi."
] | 106 |
Mikä oli Suomen alkuperäinen äänestys ikäraja? | [
"Suomen äänioikeuden historia\nKunnallisvaalien äänioikeusikäraja oli ollut jo vuodesta 1919 21 vuotta, mutta valtiollisissa vaaleissa se laskettiin takaisin 21 vuoteen vasta 1944. 1960- ja 1970-luvuilla äänestysikärajaa alennettiin vielä neljästi: kunnallisvaalien äänioikeusikäraja alennettiin 20 vuoteen 1968 ja valtiollisten vaalien 1969; vaalioikeuden ikäraja laskettiin kaikissa vaaleissa 18 vuoteen vuonna 1972 ja myös vaalikelpoisuuden vuonna 1976. Vuonna 1995 siirrettiin vielä äänioikeuden määräytymispäivä vaalivuotta edeltävän vuoden viimeisestä päivästä itse vaalipäivään, mikä keskimäärin alensi ikärajaa noin puolella vuodella. Pikemminkin ikärakenteen muutoksen kuin äänioikeusikärajan alentamisen vuoksi on äänioikeutettujen suhteellinen osuus väestöstä kasvanut suuresti: vuonna 1907 heitä oli 45,0 %, vuonna 2003 jo 80,9 %.",
"Suomi 1940-luvulla\n1940-luvulla Suomen valtiollinen itsenäisyys oli vaarassa. Sotien seurauksena Suomi menetti suurimman osan Karjalasta sekä Sallan ja Petsamon. Levottoman vuosikymmenen aikana Suomen tasavallan presidenttinä toimi neljä henkilöä:Äänioikeusikäraja oli 24 vuotta vuosina 1906–1944. Äänestämään pääsi, mikäli oli täyttänyt 24 vuotta ennen vaalivuoden alkua. Ikäraja laskettiin 21 vuoteen vuonna 1944. Äänestysaktiivisuus 1940-luvun eduskuntavaaleissa oli huomattavasti korkeampi kuin edellisellä vuosikymmenellä, vuoden 1948 vaaleissa äänesti 78,2 % äänioikeutetuista."
] | [
"Elokuvien ikärajat Suomessa\nEnnen vuoden 2001 alusta voimaan tullutta lakiuudistusta elokuvien ikärajoituksissa käytettiin usein parillisia ikävuosia, mutta silti elokuvassa saattoi olla mikä vain ikäraja vuosien 6 ja 18 väliltä. Videolevityksissä lähes aina alle 16 vuoden ikärajat oli mainittu suositusikärajoiksi. Elokuvateattereiden käyttöön painetuissa valmiissa pahvikylteissä sanamuoto oli Kielletty lapsilta alle (nn) vuoden, jossa \"nn\" oli ikäraja. Yleisimmät vanhat ikärajoitukset olivat:Aikaisemmat ikärajoitukset olivat ehdottomia. Joissakin harvoissa poikkeustapauksissa elokuville saatettiin määrätä myös muu ikäraja kuin jokin yllä mainituista sekä mahdollinen kaksoisikäraja, jos mainittua pääikärajaa nuoremman henkilön sallittiin katsoa elokuvan teattereissa vanhemman henkilön seurassa. Tällöin vanhemman henkilön edellytettiin olevan nuoremman katsojan huoltaja.",
"Suomen europarlamenttivaalit 1996\nVaaleissa saivat äänestää kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset sekä ne EU-kansalaiset, joiden kotikunta oli Suomessa 51 päivää ennen vaaleja. Äänioikeus oli laajempi kuin koskaan aiemmin valtakunnallisissa vaaleissa. Vielä eduskuntavaaleissa 1995 äänestäjän tuli olla täyttänyt 18 ennen vaalivuoden alkua. Äänestämiseen oikeutettuja muiden jäsenvaltioiden kansalaisia asui Suomessa tuolloin noin 12 000. Ulkomaalaisilta osallistuminen edellytti ilmoittautumista äänioikeusrekisteriin. Samalla äänestäjän tuli vakuuttaa, ettei hän ollut jo äänestänyt toisen EU-valtion vaaleissa. Vaaleissa äänesti hieman alle tuhat muiden EU-maiden kansalaista.",
"Suomen euroviisukarsinta 1996\nFinaali pidettiin lauantaina 3. helmikuuta Espoon kulttuurikeskuksen Tapiola-salissa ja televisioitiin suorana YLE TV1:ssä kello 19.00–20.30 ja 21.25–22.50, lisäksi äänestystilanteesta kerrottiin lyhyesti kello 20.50. Kilpailu pidettiin samassa tilaisuudessa kuin kyseisen vuoden Emma-gaala: euroviisuehdokkaat esiintyivät ensin ja Emma-palkinnot jaettiin puhelinäänestyksen aikana. Kritiikkiä herätti se, että äänestyslinjat avattiin heti ensimmäisen kappaleen alettua, vaikka kappaleet esitettiin julkisesti ensimmäistä kertaa, ja se, että väliaikatietoja äänestyksestä julkistettiin kappaleiden esittämisen ollessa vielä kesken. Lähetyksessä oli lisäksi teknisiä häiriöitä eikä esimerkiksi Eija Kantolan esitys näkynyt televisiossa kokonaan. Äänestyksessä puhelinlinjat menivät lisäksi tukkoon eikä tulosta saatu julkistettua enää samana iltana. Finaalia seurasi 1 201 000 televisiokatsojaa. Kapellimestarina toimi Olli Ahvenlahti.",
"Suomen kansallisperhonen\nSatavuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty äänestys kansallisperhosesta sai suuren suosion. Suosikkiaan äänesti yhteensä 36 500 suomalaista. Kansallisperhoseksi valittu paatsamasinisiipi sai 6300 ääntä eli 17,3 prosentin äänisaaliin. Äänestys oli alusta loppuun erittäin tiukka. Toiseksi tullut neitoperhonen (17,0 % äänistä) jäi paatsamasinisiivestä sadan äänen päähän. Kolmanneksi tullut suruvaippa keräsi sekin yli 6000 ääntä (16,5 % äänistä). Kuuden äänestetyimmän perhosen joukkoon mahtuivat myös järjestyksessä sitruunaperhonen (4.), nokkosperhonen (5.) ja ritariperhonen (6.).",
"Suomen europarlamenttivaalit 2009\nVaaleissa oli yhteensä 4 332 457 äänioikeutettua. Äänestysprosentti oli 38,6 % (Suomessa 40,3 %). Aktiivisuus laski edellisvaaleista 0,8 prosenttiyksikköä. Osanotto oli korkeinta Helsingissä (47,1 %) ja matalinta Lapin vaalipiirissä (32,7 %). Ahvenanmaalla aktiivisuus nousi peräti kymmenen prosenttiyksikköä 39,5 prosenttiin.\nEnnakkoon äänestettiin hieman vilkkaammin kuin edellisissä vaaleissa. Ennen varsinaista vaalipäivää uurnilla kävi 716 866 kansalaista eli 17,3 % äänioikeutetuista. Ennakkoäänestyspäivät olivat kotimaassa 27. toukokuuta – 2. kesäkuuta ja ulkomailla 27.–30. toukokuuta. Ulkomailla annettiin 9 795 ennakkoääntä.",
"Suomen euroviisukarsinta 1968\nFinaali pidettiin Ylen tv-studioissa 1 & 2 lauantaina 10. helmikuuta. Lähetys TV-ohjelma 1:ssä alkoi kello 19.40. Finaalissa Suomen edustajan valitsivat ensimmäistä kertaa katsojat postikorttiäänestyksellä. Tämän vuoksi Yleisradion esiraati oli karsinut finaalista pois kaikkein suomalaisimpaan makuun sopivat kappaleet, koska etsittiin edustuskappaletta ulkomaille. Samoin solisteiksi valittiin melko tuntemattomia nimiä, ettei kukaan voittaisi yleisöäänestystä pelkällä nimellään. Äänestyksessä äänestäjän tuli listoittaa kolme mielestään parasta kappaletta järjestykseen, näin äänestäjä pisteytti kolme parasta kappaletta pistein 3-2-1. Ylelle saapui noin 75 000 postikorttia. Lopputulokset julkistettiin Pisteviihde-nimisessä ohjelmassa 2. maaliskuuta kello 19.30 ja samalla julkistettiin kappaleiden tekijät. Kapellimestarina toimi Ossi Runne.",
"Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta\nYlioppilaskunnan ensimmäiset edustajistovaalit käytiin maalis-huhtikuussa 2009. Äänioikeutettuja olivat tulevan Itä-Suomen yliopiston, eli Joensuun yliopiston Joensuun ja Savonlinnan sekä Kuopion yliopiston Kuopion kampuksilla opiskelevat, JoYY:hyn tai KYY:hyn kuuluvat opiskelijat. Vaali keskeytettiin 26. maaliskuuta ja otettiin uudelleen alusta, koska sähköinen äänestys tuotti ongelmia ja ehdokaslistojen numeroinnissa oli tapahtunut virhe.",
"Elokuvien ikärajat Suomessa\nSuomessa tuli vuoden 2012 alussa voimaan uusi kuvaohjelmalaki. Sen mukaan elokuville, samoin kuin muillekin kuvaohjelmille, voidaan asettaa 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja, joka on merkittävä sitä tarkoittavalla symbolilla. Ikärajan asettaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön kouluttama kuvaohjelmaluokittelija tai KAVIn virkamies, jonka tehtäviin luokittelu kuuluu. Ikäraja on asetettava, jos elokuva väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen. Yleisö voi pyytää KAVIlta ikärajan tarkistusta. Tämä tapahtuu menemällä kansallisen AV-instituutin ylläpitämälle nettisivulle http://www.ikarajat.fi/ ja antamalla siellä yleisöpalaute kohdassa \"Pyydä ikärajan tarkistusta\". Ennen tarkistuspyyntöä sen esittävän katsojan on syytä selvittää mistä syystä ikäraja on se mikä se on ja mitkä tuon ikärajan määräyssyyn ikärajakriteerit sekä senhetkisessä että pyydetyssä uudessa ikärajaluokassa ovat. Näistä asioista löytyy kattavasti tietoa edellä mainitulta nettisivulta. Voi myös hankkia tietoa siitä mitä ikärajoja sama elokuva muissa maissa on saanut jos haluaa vedota siihen tarkistuspyynnössään että jonkun toisen maan ikärajaluokitus samalle elokuvalle poikkeaa suomalaisesta luokituksesta merkittävästi. Tällöin uudelleenluokituspyynnössä on syytä mainita minkä maan suomalaisesta poikkeavaan luokitukseen vetoaa. Ikärajan tarkistusta pyytävältä kyseinen nettisivu kysyy miten eri ikärajaperusteiden kriteerit hänen mielestään täyttyvät. Lisäksi pyyntöä voi perustella vapaamuotoisesti, tässä kentässä voi esimerkiksi mainita saman elokuvan ikärajan jossain muussa maassa jos katsoo sen tarpeelliseksi. Pyynnön saatuaan kansallinen AV-instituutti luokittelee elokuvan uudestaan ja antaa pyynnön esittäjälle tiedon pyynnön johdosta tehdystä päätöksestä. Kansalliselle AV-instituutille voi tällaisen suoran ikärajan muutospyynnön lisäksi esittää myös vapaamuotoista palautetta ikärajakriteereistä jos yksittäinen kansalainen katsoo näkemänsä elokuvan ikärajan olevan syystä tai toisesta virheellinen huolimatta siitä että asetetun ikärajan kriteerit täyttyvät."
] | 5 |
Mikä pohjoisen jäämeren pinta-ala? | [
"Pohjoinen jäämeri\nPohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue. Sitä voidaan pitää jatkeena Atlantille, johon sen yhdistää Norjanmeri. Beringinsalmi yhdistää sen Tyyneenmereen. Pohjoisen jäämeren pinta-ala on noin 14 miljoonaa neliökilometriä. Meri on suurimmaksi osaksi jäässä vuoden ympäri. Ilmaston lämpenemisen seurauksena pysyvän jääpeitteen alue pienenee ja vuoteen 2040 mennessä jääpeite voi kadota kesän ajaksi kokonaan."
] | [
"Lincolninmeri\nLincolninmeri on pieni, suppilonmuotoinen Pohjoisen jäämeren reunameri, joka on ympärivuotisesti merijään peittämä. Se yhtyy etelässä Baffininlahteen Naresinsalmen kautta ja rajoittuu idässä Grönlannin luoteisrannikkoon ja lännessä Ellesmerensaaren koillisrannikkoon. Pinta-alaltaan se on 64 000 neliökilometriä, tilavuudeltaan 16 000 kuutiokilometriä ja keskisyvyydeltään 257 metriä, mikä tekee siitä yhden syvimmistä mannerjalusta-alueista Jäämerellä.",
"Jan Mayen\nJan Mayen on Norjalle kuuluva Pohjoisen jäämeren saari, jonka pinta-ala on 373 neliökilometriä. Saari on vuoristoinen ja ilmastoltaan arktinen, tuulinen ja sumuinen.",
"Huippuvuoret\nHuippuvuoret (, ) on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä. Kolmella saarella, Länsimaalla (), Karhusaarella ja Hopenilla, on asutusta. Toiseksi suurin saari, Koillismaa on asumaton. Saariston pinta-ala on 62 160 neliökilometriä ja niiden ilmasto on arktinen, vaikkakin Golfvirran viimeisten haarojen ansiosta leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla alueilla.",
"Huippuvuoret\nHuippuvuoret sijaitsevat Pohjoisella jäämerellä suurin piirtein Norjan ja pohjoisnavan puolivälissä. Saariston pinta-ala on 62 160 neliökilometriä, ja sen tärkeimmät saaret ovat Länsimaa, Koillismaa, Edgeøya, Barentsinsaari, Valkosaari, Prinssi Kaarlen etumaa (), Kongsøya ja Karhusaari.",
"Pohjoinen jäämeri\nNykyinen Pohjoinen jäämeri oli ennen järvi, kunnes Atlantti laajeni ja rikkoi Grönlannin ja Huippuvuoret toisiinsa yhdistäneen kannaksen. Grönlannin ja Huippuvuorten väliin muodostui salmi, joka yhdisti Pohjoisen jäämeren ja Atlantin, muuttaen Pohjoisen jäämeren sisämereksi. Atlantin raskaampi ja suolainen vesi pääsi virtaamaan salmen kautta jäämerelle, jolloin sen pintaan muodostui kevyempi murtovesikerros ja sen alapuolelle raskas syvän veden kerros. Pohjoisen jäämeren ollessa vielä järvi vesi sekoittui kevät- ja syyskierron yhteydessä pohjaan saakka, mereksi muuttumisen jälkeen enää vain ylempään murtovesikerrokseen ja syvät vedet vaihtuivat pelkästään Pohjois-Atlantin puolelta. Syntynyt salmi oli kapea ja sen pohjaa pitkin virtasi jäämerelle vain rajoitetusti Atlantin vettä. Näin ollen syvien vesien vaihtuvuus heikkeni ja muodostui happivajetta, joka nykyään vaivaa Mustanmeren ja Itämeren syvimpiä kerroksia. Pohjoisen jäämeren syntyhistoria on pystytty määrittämään hapettomien pohjasedimenttien iän perusteella.",
"Kanen allas\nKanen altaan pinta-ala on noin 3 900 neliökilometriä. Meri on varsin matalaa, syvyys on enimmäkseen 180 metrin luokkaa. Merialueen jääolot ovat ankarat ja rajoittavat merenkulkua. Toisaalta varsin pysyvä ja vahva jääpeite estää jäävuoria kulkeutumasta Pohjoisen jäämeren puolelta etelään tai jatkamasta matkaansa, jos ne ovat irronneet merialueelle Grönlannin rannikon jäätiköistä. Kanen altaan jääolojen helpottuminen taas päästää jäävuoret kulkeutumaan vapaammin, ja lisää siten jäävuorien vaaraa merenkululle.",
"Oriveden–Pyhäselän alue\nOriveden–Pyhäselän alue (vesistöaluetunnus 04.3) on Vuoksen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 5 951,21 neliökilometriä, ja josta 5 736,52 neliökilometriä kuuluu Suomen puolelle ja 214,69 kuuluu Venäjän puolelle. Alueen järvisyys on 26,3 %. Vesistön alueen alarajana on Orivirta, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 17 345,23 neliökilometriä ja järvisyys 16,55 %.",
"Geraldinsaari\nGeraldinsaari (, Ostrov Gerald) on saari Pohjoisella jäämerellä 70 kilometriä Wrangelinsaaresta itään. Sen rannat ovat jyrkkiä kallioita, joten maihinnousu on vaikeaa muualla paitsi luoteisrannikolla. Saaren pinta-ala on 11 neliökilometriä, ja korkein kohta on 364 metriä merenpinnasta.\nAsumattoman saaren löysi vuonna 1849 brittiläinen kapteeni Henry Kellett, joka nimesi saaren aluksensa, korvetti \"HMS Heraldin\" mukaan. Aluksen miehistö nousi maihin, ja kun näkyvyys saarelta oli hyvä, havaittiin lännessä kallioinen ranta, joka myöhemmin osoittautui Wrangelinsaareksi.",
"Saarikonjärvi\nLammen pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja pyöreähkön lammen läpimitta on noin 150 metriä. Sen luusua sijaitsee lammen itäreunalla, josta virtaa nimetön metsäpuro itään suuren \"Isosuon\" reunaan. Puro saavuttaa pohjoisempana Naarjoen peltoaukeat ja etenee \"Haajanojan\" nimisenä Pietarjoen, Turajärven, Juvajoen kautta Eurajokeen."
] | 112 |
Kuinka suuri Kaspianmeri on? | [
"Kaspianmeri\nKaspianmeren pinta-ala on noin 386 400 neliökilometriä. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1 200 kilometriä ja keskimääräinen leveys 320 kilometriä. Meren pinta on 27 metriä merenpinnan alapuolella. Kaspianmeri jaetaan kolmeen osaan sen pohjan korkeuserojen ja veden ominaisuuksien mukaan. Meren syvin kohta on eteläosassa, 1 025 metriä. Meren pohjoisosa on keskimäärin vain 4–8 metriä syvä, ja sen syvin kohta on 20 metriä. Meressä on 78 200 kuutiokilometriä vettä. Saaria siinä on noin 50."
] | [
"Kaspianmeri\nKaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista. Se on sisämeri, joka on määritelty joskus mereksi, joskus järveksi. Rantavaltioiden vuonna 2018 solmima taloudellinen sopimus määrittelee Kaspianmeren mereksi, millä on vaikutusta sen asemaan kansainvälisissä laeissa.",
"Kaspianmeri\nKaspianmeren pohjoisrannikko on alavaa maata, jota hallitsee Volgan ja muiden suurten jokien suistot. Länsiranta on mäkistä, ja Kaukasuksen vuoristoa erottaa merestä kapea tasanko. Apšeronin niemimaalla sijaitsee Bakun kaupunki, ja sen eteläpuolella on Kura-Arasin alanko. Lounais- ja etelärannikolla on alankoja, joiden takana nousee korkeita vuorijonoja kuten Tališ ja Elburs. Itärannikko on matalaa. Itärannikon keskiosassa on Garabogazkölin lahti, jota erottaa merestä keinotekoinen penger.",
"Kalmukia\nKalmukia (, ) on Venäjän osatasavalta Etelä-Venäjällä Kaspianmeren luoteispuolella. Se rajoittuu koillisessa ja idässä Astrahanin alueeseen, kaakossa Kaspianmereen, etelässä Dagestaniin ja Stavropolin aluepiiriin, lännessä Rostovin alueeseen ja luoteessa Volgogradin alueeseen. Kalmukian suurin pituus on pohjois-eteläsuunnassa 448 kilometriä ja itä-länsisuunnassa 423 kilometriä.",
"Kaspianmeri\nKaspianmerellä ei ole laskujokia. Volga, Ural ja Terek laskevat meren pohjoisosiin, ja niiden vesi vastaa 88 prosentista kaikesta meren virtaavasta vedestä. Lännestä mereen laskee pienempiä jokia kuten Sulak, Samur ja Kura. Viisi prosenttia meren virtaavasta vedestä tulee eteläisistä Iranin joista. Kuivalta itärannalta ei mereen laske pysyvästi yhtään virtaa. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen.",
"Kasperi (suuralue)\nKasperi on Seinäjoen suuralue. Se sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta kaakkoon. Suuralueeseen kuuluvat osa-alueet ovat Kasperi, Kivistö itäinen ja Hallilanvuori. Joulukuussa 2016 suuralueen asukasluku oli 5 108, josta suurin osa sijaitsi Kasperin asuinalueella.",
"Kaspianmeri\nKaspianmeren pintaveden keskilämpötila on kesällä 24–26 astetta. Talvella vesi on pohjoisessa 3–7 astetta ja etelässä 8–10 astetta. Meren keskimääräinen suolapitoisuus on noin 12,8 promillea, mutta se vaihtelee pohjoisosan Volgan suiston kohdan yhdestä promillesta aina Kara-Bogaz-Golin 200 promilleen. Meriveteen verrattuna Kaspianmeren vedessä on paljon rikkiä, kalsiumia ja magnesiumkarbonaattia mutta vähän klooria.",
"Järvi\nKaspianmeri on suuri järvi, jonka suolapitoisuus on erilainen eri osissa järveä. Siihen laskevien jokien suolaton vesi vähentää suolapitoisuutta. Toisaalta suolaisuus alentaa veden jäätymispistettä. Tiibetissä on mitattu jäättömän järven veden lämpötilaksi –11 °C ja Etelä-Siperiassa –30 °C. Suolajärvessä ei yleensä ole pystysuoria virtauksia, sillä alusvesi on pintavettä suolaisempaa ja tiheämpää. Tällaisia järviä nimitetään meromiktisiksi. Alusvesi on usein hapetonta ja siinä on paljon rikkivetyä. Koska rikkivety sitoutuu mustaan pohjaliejuun, on pohjan kasvisto ja eläimistö hyvin niukkaa.",
"Ural (joki)\nUral laskee Kaspianmereen, jonka vedenkorkeus on ollut 26 metriä merenpinnan alapuolella. Vedenpinnan korkeus on 1980-luvulta kuitenkin noussut pari metriä, mikä on aiheuttanut suistossa tulvia. Suistossa on pääuomalle ruopattu suora kanava ja sille on kaivettu sivuhaaroja virtauksen nopeuttamiseksi. Suistoon on kasautunut joen tuomaa sedimenttiä ja Kaspianmeri onkin suiston ympäristössä matalaa. Satelliittivalokuvissa olevat tummat alueet viittaavat vesikasvillisuuteen, mikä merkitsee suistossa monipuolista biodiversiteettiä, jota joen tuomat ravinteet ylläpitävät. Suistossa vieraileekin runsaasti lintuja kevät- ja syysmuuton aikana. Se on tästä syystä Ramsarin sopimuksen mukainen kosteikko, jonka piiriin kuuluu 1 115 neliökilometriä suistoa ja Kaspianmeren rannikkoa. Ramsar-alue sisältyy Kaspianmeren pohjoisosien laajempaan luonnonsuojelualueeseen.",
"Keski-Siperian ylänkö\nKeski-Siperian ylänkö () on laaja ylänköalue Keski- ja Itä-Siperiassa Aasian pohjoisosassa Jenisei- ja Lenajokien välissä. Se sijaitsee Venäjän federaatioon kuuluvien Sahan tasavallan, Irkutskin alueen sekä Krasnojarskin aluepiirin ja sen Evenkian ja Taimyrin piirien alueilla. Keski-Siperian ylängön pinta-ala on noin 3,5 miljoonaa km². Ylängön keskikorkeus on 500–700 metriä merenpinnan yläpuolella ja korkein kohta on Kamenvuori (1 701 m), joka kuuluu alueen luoteisosassa olevaan Putoranan laakion vuorialueeseen."
] | 116 |
Mikä on poliisien lukumäärä Suomessa? | [
"Suomen poliisi\nVuonna 2012 Suomessa oli 7 800 poliisia. Väkilukuun suhteutettuna yhtä poliisia kohden asukkaita oli 681. Vuonna 2007 Suomen poliiseista oli 88,3 % oli miehiä ja 11,7 % naisia. Vuonna 2013 miehiä oli 85 % ja naisia 15 %. Koko poliisihallinnon henkilöstöstä miehiä oli 71 % ja naisia 29 %."
] | [
"Suomen poliisi\nPoliisi () on Suomen sisäasiainministeriön alainen poliisiorganisaatio. Poliisilain 872/2011 mukaan ”poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen”. Suomen perustuslain mukaan poliisin toiminnan (kaiken ”julkisen vallan käytön”) tulee aina perustua lakiin.",
"Suomen poliisi\nSuomessa poliisin rikoksista ja virheistä nousee esiin erityisesti kaksi aihetta: väkivalta ja rehellisyys. Rehellisyydellä tarkoitetaan suomalaisen poliisirikollisuuden informaatioulottuvuutta, joka liittyy erityisesti suoritetun poliisi- tai esitutkinnan epärehellisyyksiin. Poliisiin kohdistuva arvostelu tässä ulottuvuudessa on erityisen laaja-alaista.",
"Petos\nTilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2013 yhteensä 21 735 lievää tai \"tavallista\" petosta sekä 1 100 törkeää petosta. Lievien tai \"tavallisten\" petosten lukumäärä on likimain kaksinkertaistunut vuosikymmenessä, sillä vuosina 2000–2007 lieviä tai tavallisia petoksia tuli Suomessa poliisin tietoon vuosittain noin 10 000–13 000. Törkeissä petoksissa ei ollut tänä aikana yhtä suurta määrällistä muutosta. Suomen käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuonna 2012 yhteensä 2 649 tapausta, jossa pääsyytteenä (vakavin rikos) oli petos tai lievä petos. Näistä hyväksyttiin 2 408 ja hylättiin 166 tapausta. Törkeitä petostapauksia ratkaistiin vuonna 2012 yhteensä 339 tapausta (pääsyyte), joissa mainittu rikosnimike hyväksyttiin 272 tapauksessa.",
"Etninen profilointi\nSuomessa Egharevba (2004) on tutkinut Turussa afrikkalaisten maahanmuuttajien ja poliisin välistä yhteyttä. Tutkimuksesta selvisi, että 60 % Turun seudun afrikkalaisista maahanmuuttajista olivat kokeneet ”rodullista vääristymää” (racial bias) poliisin toiminnassa heitä kohtaan. Tämä tarkoitti aiheettomia pysäytyksiä ja ennakkoluuloisia asenteita. Tutkijan mukaan afrikkalaiset maahanmuuttajat ovat Suomessa syrjitty ja marginalisoitu vähemmistö. Vähemmistöryhmän keskuudessa havaittiin yleistä tyytymättömyyttä ja epäluottamusta poliisia kohtaan. Pitkänen ja Kouki (2002) haastattelivat poliiseja Suomessa ja tutkimuksessaan he havaitsivat 55 % uskovan maahanmuuttajien tekevän enemmän rikoksia ja 53 % uskovan maahanmuuttajien hyväksikäyttävän Suomen hyvinvointijärjestelmää. Tällä hetkellä Suomessa vallitsee siis molemminpuolinen epäily ja epäluottamus – sekä etnisen vähemmistön että poliisin. Afrikkalaisten maahanmuuttajien lisäksi Suomessa tutkittu erityisesti romaneja kontrollin kohteena. Mäkinen (2007) kuvasi Pro Gradu –tutkielmassaan, kuinka kauppakeskuksissa romaneihin kohdistui herkemmin kontrollia ja heitä tarkkailtiin enemmän. Grönfors (1981;1979) havaitsi poliisin olevan suvaitsematon romaneja kohtaan ja kohdistavan heihin poikkeuksellisen paljon valvontaa.",
"Smash ASEM\nPerjantai-iltapäivään 22. syyskuuta 2006 mennessä eduskunnan oikeusasiamiehelle toimitettiin 53 kantelua poliisin toiminnasta Smash Asem -mielenosoituksessa. Kanteluiden määrä voi olla lajissaan Suomen ennätys. Poliisien toiminnan tutkintaa vaikeutti se, että epäiltyjen poliisien tunnistaminen oli vaikeaa, koska paikalla oli poliiseja ympäri Suomea eikä mellakka-varusteissa ollut yksilöiviä tunnusmerkkejä.",
"Niskoittelu poliisia vastaan\nNiskoittelu poliisia vastaan on Suomessa rikos. Rikoslain (RL 16:4) mukaan niskoitteluun poliisia vastaan syyllistyy henkilö, joka jättää noudattamatta poliisin antaman käskyn tai kiellon, kieltäytyy antamasta henkilötietojaan, jättää noudattamatta poliisimiehen merkin tai määräyksen kulkuneuvon pysäyttämiseksi tai siirtämiseksi, laiminlyö avustamisvelvollisuutensa, hälyttää poliisin aiheettomasti tai vaikeuttaa poliisin toimintaa antamalla vääriä tietoja. Teoista tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta. Rikoslain kokonaisuudistuksen periaatteiden mukaisesti vankeusuhkaisista rikossäännöksistä säädetään rikoslaissa eikä poliisilaissa, jonka säännösten rikkomisesta on kyse.",
"Poliisit\nPoliisit on suomalainen Aito Median tuottama dokumentaarinen televisiosarja, jota esitetään Jim-kanavalla. Ohjelma kuvaa todellista poliisin työtä ja sitä, mitä poliisipartio saa työssään kohdata Suomen suurimmissa kaupungeissa. Sarja toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön poliisiosaston kanssa. Sarjan ensiesitys 26. tammikuuta 2009 rikkoi 247 000 katsojallaan Jimin katsojaennätyksen. \"Poliisit\" on myös Ruudun katsotuimpia ohjelmia. Muita suomalaisia poliisin toimintaan liittyviä televisiosarjoja ovat Subin \"Lainvalvojat\" ja \"112\", Foxin \"Lapin poliisit\", TV5:n \"Poliisikokelaat\" sekä Yle TV2:n \"Poliisi-TV\". Alkukesästä 2013 Jim-kanava alkoi esittää Poliisit-sarjaan perustuvaa sisarsarjaa \"Poliisit – kotihälytys\", jossa kaikki sarjan kohtaukset ovat dramatisoituja ja näyttelijät esittävät asianosaisia.",
"Terrorismi Suomessa\nKesäkuussa 2017 Suojelupoliisi esitti arvion, että terrorismille myötämielisiä henkilöitä on Suomessa noin 350. Määrä on kohonnut viime vuosina voimakkaasti. Suojelupoliisin mukaan kasvua on vuodesta 2012 noin 80 prosenttia. Aikaisempaa suurempi osa näistä henkilöistä on Suojelupoliisin mukaan osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai saanut terroristista koulutusta. Tätä Suojelupoliisi pitää merkittävänä muutoksena aiempaan. Kesäkuun 2017 uhka-arvio esittää, että Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut terroristijärjestö Isisissä merkittäviin asemiin. Heillä on laajat verkostot äärijärjestön sisällä. Suojelupoliisin tutkijoiden mukaan Suomen aseman muutos on merkittävä ja historiallinen.",
"Etninen profilointi\nd. Poliisin eettinen vala: Poliiseilla on Suomessa oma eettinen valansa, jonka vannovat kaikki perustutkinnon 1.10.2000 jälkeen suorittaneet poliisit, jotka tämän jälkeen toimivat poliisin virassa. Valaan on sisällytetty ammattikunnan tärkeimmät arvot ja toimintatavat, joita poliisin odotetaan Suomessa noudattavan. Valan tarkoituksena on parantaa poliisien tietoisuutta niin ammattietiikan, arvojen kuin toimintatapojen suhteen. Vala menee seuraavalla tavalla: “Lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla. Kunnioitan jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Käytän poliisin valtuuksiani lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Noudatan esimiesteni käskyjä ja olen valmis kohtaamaan poliisin ammattiin liittyvät vaarat. Toimin avoimesti ja sovinnollisuutta edistäen. Käyttäydyn rehdisti, auttavaisesti ja ammatillista yhteishenkeä vahvistaen. Olen oikeudenmukainen ja toimin koko työyhteisön parhaaksi. Tällä tavalla tahdon poliisina palvella.”"
] | 33 |
Oliko presidentti Urho Kekkonen puhunut, ettei haluaisi enää käydä läpi vaaleja? | [
"Urho Kekkonen\nKekkosen suvereenin vallankäytön päättymistä on monen mielestä merkinnyt huhtikuu 1981, jolloin pääministeri Mauno Koivisto kieltäytyi eroamasta, vaikka häntä oli Tamminiemestä tähän varsin selväsanaisesti kehotettu. Koivisto rikkoi Kekkosen ajan kaavan huomauttamalla, että perustuslain mukaan Suomessa hallituksen tulee nauttia ensi sijassa eduskunnan eikä presidentin luottamusta. Tapahtuman on katsottu merkinneen myös alkua Kekkosen niin henkisen kuin fyysisenkin kunnon lopulliselle romahtamiselle. Presidentti koki kärsineensä niin vakavan julkisen arvovaltatappion, ettei hän enää toipunut sen aiheuttamasta järkytyksestä. Kuitenkin vielä heinäkuussa 1981 sisäministeri Eino Uusitalo esitti julkisesti toivomuksen, että Urho Kekkonen olisi käytettävissä myös vuonna 1984 päättyvän virkakautensa jälkeen.",
"Suomen presidentin valinta 1973\nValitsijamiesvaalit ja presidentinvaali oli alun perin tarkoitus järjestää normaalisti vuonna 1974. Presidentti Urho Kekkonen oli jo 1960-luvulla puhunut, ettei haluaisi enää käydä läpi vaaleja, sillä katsoi ne turhiksi. Edellisissä, vuoden 1968 vaaleissa Kekkosta oli närkästyttänyt erityisesti Veikko Vennamon menestys ja tämän tarmokas, avoimesti Kekkosta ja Keskustapuoluetta vastaan suuntautunut kampanja."
] | [
"Arvo ”Poika” Tuominen\nLuulo osoittautui kuitenkin vääräksi. Ajan ilmapiirissä oli paljon asioita, jotka herättivät Tuomisen kiinnostuksen. Brežnevin oppi huolestutti Tuomista ja hänestä näytti siltä, että Urho Kekkonen ei ollut enää horjumaton ja että Ahti Karjalainen olisi mukana vallanhaluisessa ryhmittymässä, joka olisi valmis tinkimään Suomen puolueettomuudesta. Tšekkoslovakian miehityksen koittaessa vuonna 1968 Urho Kekkonen saapui Tampereelle ja keskusteli pitkän yön läpi ajankohtaisesta tilanteesta Tuomisen kanssa hotelli Tammerissa. Tuominen esitti lohduttoman näkemyksensä: Neuvostoliitto eli uutta ekspansion aikaa, Suomessa ei yritettäisi mitään väkivalloin, ideologian hivuttaminen saa uudet mittasuhteet ja suurlähetystön henkilömuutoksia oli pidettävä tarkasti silmällä. Poika havaitsi Kekkosessa selviä väsymyksen ja huolestumisen merkkejä, tämä oli kalpea ja valvonut.",
"Karjalaisen II hallitus\nElokuussa 1971 Nuoren Keskustan Liiton silloinen puheenjohtaja Risto Volanen ehdotti, että Keskustapuolue valitsisi pääministeri Ahti Karjalaisen ehdokkaakseen seuraavaan presidentinvaaliin. Taustalla oli oletus, että Urho Kekkonen ei jatkaisi presidentinvirassa vuoden 1974 jälkeen, kuten hän oli vuoden 1968 vaalikampanjassaan uhannut. Tämä oli vakava taktinen virhe, joka viilensi huomattavasti Kekkosen suhdetta Karjalaiseen. Kekkonen tiesi Karjalaisen valmistautuvan tasavallan presidentin virkaan, mutta pidettiin kirjoittamattoman säännön rikkomisena, että presidenttiehdokkaista puhuttiin nimillä ennen kuin Kekkonen olisi avannut keskustelun varmistamalla luopumisensa. SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa nousi Kekkosen avustajien joukossa Karjalaisen ohi tuomittuaan keskustanuorten avauksen \"monin tavoin epäkorrektina\".",
"Ahti Karjalainen\nKesällä 1971 näytti mahdolliselta, että Ahti Karjalainen olisi istuva pääministeri vielä seuraavan presidentinvaalin koittaessa, joka oli silloisen käsityksen mukaan edessä tammikuussa 1974. Karjalaisen huolella valmisteltujen pyrkimysten kariutumiseen vaikutti hänen avustajiensa tekemä munaus. Elokuussa 1971 Nuoren Keskustan Liiton silloinen puheenjohtaja Risto Volanen ehdotti, että Keskusta valitsisi Karjalaisen presidenttiehdokkaakseen seuraaviin vaaleihin. Taustalla oli oletus, että presidentti Urho Kekkonen ei jatkaisi virassaan vuoden 1974 jälkeen, kuten hän oli vuoden 1968 presidentinvaalin kampanjoinnissaan uhannut. Kuitenkin pidettiin kirjoittamattoman säännön rikkomisena, että presidenttiehdokkaista puhuttiin nimillä ennen kuin Kekkonen itse olisi avannut keskustelun varmistamalla luopumisensa. Kekkoselle ei ollut salaisuus, että Karjalainen valmistautui presidentinvaaleihin, mutta hän oli edennyt valtakautensa siihen vaiheeseen, että tällainen oli hänestä sietämätöntä. Tässä vaiheessa SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa, joka kiirehti tuomitsemaan keskustanuorten avauksen \"monin tavoin epäkorrektina\", nousi presidentti Kekkosen luottopoliitikkojen joukossa Karjalaisen ohi. Sosialidemokraateille tapaus tuli kuin tilauksesta, koska heillä ei siinä vaiheessa ollut esittää presidentinvaaliin Karjalaisen mitat täyttävää haastajaa.",
"Urho Kekkonen\nKekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin poikkeuksellisesti. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella. Se oli Suomessa kolmas kerta, jolloin valtionpäämies valittiin virkaansa ilman vaaleja ja vastaehdokkaita. Aikaisemmin Gustaf Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi joulukuussa 1918, kun haluttiin irtautua saksalaissuuntauksesta, ja presidentiksi elokuussa 1944, kun haluttiin irtautua jatkosodasta ja siteistä Saksaan. Poikkeuslain taustasta on historiantutkimuksessa erilaisia käsityksiä. Martti Häikiön tulkinnan mukaan Kekkonen pakotti ensin Ahti Karjalaisen ehdottamaan jatkoaikaa tammikuussa 1972. Tämän jälkeen hän nimitti helmikuussa Rafael Paasion vähemmistöhallituksen ja vaati poikkeuslakia huhtikuussa, ennen kuin suurimmat puolueet, sosiaalidemokraatit ja keskustapuolue, asettaisivat omat ehdokkaansa kesän puoluekokouksissa. Tästä kärsivät etenkin Ahti Karjalainen, jota oli pidetty Kekkosen manttelinperijänä, ja Johannes Virolainen, joka oli kentällä suosittu ja keskustan puheenjohtaja.\nPoikkeuslakia ei ollut helppo viedä läpi, sillä se voitiin säätää vain 5/6:n eduskuntaenemmistöllä. Jotta enemmistö saataisiin lain taakse, sen tueksi luotiin poliittinen paketti, jossa oli kolme osaa: poikkeuslaki, vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa ja valtion taloudellista säätelyvaltaa lisäävät suojalait, joita vasemmisto kannatti. Paketista huolimatta Kalevi Sorsan hallitus ei saanut tarvittavaa määräenemmistöä kokoon, joten Kekkonen uhkasi joulukuussa, ettei olisikaan käytettävissä presidentiksi. Julkisesti hän väitti syyksi lokakuussa julkisuuteen vuotanutta niin sanottua Zavidovo-muistiota, joka koski hänen ja neuvostojohdon keskusteluja. Poikkeuslaki hyväksyttiin tammikuussa 1973 äänin 170–28 ja Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978.",
"Mauno Koivisto\nVaikka Koivisto presidenttikautensa alkaessa lupasi jatkaa edeltäjiensä ulkopolitiikkaa, entisestä alettiin hänen johdollaan siinäkin suhteessa irrottautua lopullisesti, joskin varovasti. Tämä näkyi selvimmin Koiviston tulkitessa yksipuolisesti uudelleen Pariisin rauhansopimusta ja lakkauttaessa YYA-sopimuksen heti Neuvostoliiton sisäisen tilanteen salliessa. Presidentin jättämää valtatyhjiötä ryhtyivät täyttämään pääministeriksi noussut Kalevi Sorsa, ulkoministeri Pär Stenbäck ja hänen seuraajansa Paavo Väyrynen sekä eduskunnan puhemies Johannes Virolainen. Urho Kekkonen nimitti yhteensä 21 hallitusta, Koivisto neljä. Suhdeluku 21:4 kertoo jotain olennaista kahden presidentin eroista, vaikka Kekkonen ehtikin hallita kaksi kertaa kauemmin ja osin levottomampana aikana kuin Koivisto. Koiviston käynnistämien uudistusten ansiosta Suomi muuttui sisäpoliittisesti repaleisesta, presidenttivetoisesta yhteiskunnasta yhdeksi maailman vakaimmista parlamentaarisista demokratioista. Ulkopolitiikka pysyi silti tiiviisti presidentillä, vaikka presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia kavennettiinkin varovaisesti 1990-luvun alussa.",
"Mauno Koivisto\nKeväällä 1981 presidentti Urho Kekkosen dementia oli edennyt siihen vaiheeseen, että hänen eronsa oli enää ajan kysymys. Kekkosen lähipiiri, niin sanottu K-linja ymmärsi, että Kekkosen erotessa vallassa olevalla pääministerillä, joka hoitaisi väliaikaisesti myös presidentin tehtäviä, olisi etulyöntiasema presidentinvaalissa. Tilanne huipentui, kun tulopoliittista ratkaisua yritettiin saada kokoon. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto olisi halunnut puuttua ratkaisuun liittyvän sosiaalipaketin sisältöön, kun taas Keskustapuolue esitti uusia maatalousvaatimuksia. Kun sosiaaliministeriö ilmoitti huhtikuun vaihteessa lakien olevan valmiita vasta kuukauden kuluttua, syytti presidentti pääministeriä hidastelusta. Käytyään presidentin luona kommunistipuolueen puheenjohtaja Aarne Saarinen ilmoitti lehdistölle presidentin kantana olevan, että ainakin pääministeri vaihtuu. Vallitsevan käsityksen mukaan hallitus tarvitsi toimiakseen nimittäjänsä eli presidentin luottamuksen, mutta tiedusteluaan lain tulkintaa oikeuskansleri Risto Leskiseltä ja eduskunnan puhemies Johannes Virolaiselta (kesk.) totesi Koivisto eroavansa vasta hänen tai koko hallituksen mahdollisesti saadessa epäluottamuslauseen eduskunnalta. Tapaus nosti Koiviston jo ennestäänkin suuren kansansuosion suorastaan pilviin: alettiin puhua ”Koivisto-ilmiöstä” tai ”Manu-ilmiöstä”.",
"Urho Kekkonen\nVirallisesti Kekkonen erosi tasavallan presidentin virasta 27. lokakuuta 1981. Presidentin kansliapäällikkö Juhani Perttunen sai toisella yrittämällä suostuteltua vastahakoisen Kekkosen allekirjoittamaan etukäteen valmistellun eroanomuksen. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte esitteli Kekkosen eron valtioneuvostolle nojautumalla sekä presidentin omaan ilmoitukseen että hänen henkilökohtaisten lääkäriensä Pentti Halosen ja Erkki Kivalon lausuntoon. Näin vältettiin pohdinta siitä, oliko presidentti eroilmoituksensa antaessaan ollut oikeustoimikelpoinen. Esittelytapahtuma herätti suurta huomiota ja se televisioitiin ympäri Eurooppaa. Kekkonen oli muodollisena valtionpäämiehenä aina siihen asti kunnes hänen seuraajakseen valittu Mauno Koivisto vannoi virkavalan tasavallan presidenttinä 27. tammikuuta 1982",
"Suomen Maaseudun Puolue\nPresidentti Urho Kekkonen ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia. Hänen virkakautensa jatkaminen edellytti poikkeuslakia, jonka eduskuntakäsittely vaati vaikeutettua perustuslain säätämisjärjestystä. Jotta poikkeuslaki olisi saatu voimaan suunnitellusti, eduskunnan oli ensin julistettava se kiireelliseksi 5/6 ääntenenemmistöllä, mihin tarvittiin 167 kansanedustajaa, ja sen jälkeen hyväksyttävä 2/3 enemmistöllä. Vennamo ja SMP vastustivat poikkeuslakia ja pitivät sitä kaappauksena. SKYP:n kansanedustajat eivät sen sijaan tahtoneet estää kauden jatkamista etenkään, koska muita presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. SKYP:n eduskuntaryhmä oli vaa'ankieliasemassa eduskunnan hyväksyessä vaaditulla 5/6 enemmistöllä poikkeuslain 17. tammikuuta 1973."
] | 5 |
Onko yhtään oikeaa zombia päästy tutkimaan? | [
"Zombi\nZombi (usein myös muodossa zombie) on voodoouskontoon yhdistetty olento. Voodoon mukaan kuollut henkilö voidaan herättää eloon, minkä jälkeen hän jää rituaalin suorittaneen alaisuuteen. Yhtään ”oikeaa” zombia ei ole päästy tutkimaan."
] | [
"Filosofinen zombi\nVoi kuitenkin olla intuitiivista ajatella, että filosofisia zombeja voisi olla olemassa. Tällaiselta kannalta fysikalismi ja behaviorismi näyttäisivät olevan väärässä. Useimmat filosofisten zombien loogista mahdollisuutta puolustavat argumentit tukevat jonkinlaista dualismia, eli näkemystä, jonka mukaan todellisuus koostuu kahdesta puolesta, henkisestä ja aineellisesta. Dualistisia näkemyksiä on useita erilaisia: substanssidualismin mukaan henkinen ja aineellinen ovat erillisiä substansseja eli perusaineksia, ominaisuusdualismin mukaan ne voivat olla esimerkiksi saman fysikaalisen alarakenteen eri ominaisuuksia.",
"Fysikalismi\nEräs argumentti zombien kuviteltavuutta vastaan on peräisin Daniel Dennettiltä. Hänen mukaansa filosofit, jotka väittävät zombien olevan kuviteltavissa, päätyvät kuvittelemaan jotain sellaista joka rikkoo heidän omia määritelmiään. Hänen mukaansa sen kuvitteleminen, että tietoisuus voitaisiin poistaa eliöstä, mutta jättää kaikki kognitiiviset järjestelmät koskemattomiksi, olisi sama kuin kuvittelisi organismin, josta on poistettu terveys samalla kun kaikki ruumiilliset toiminnot ja ruumiinvoimat on jätetty koskemattomiksi. Joidenkin toisten filosofien mukaan taas se, että zombien olemassaolon mahdollisuus olisi kuviteltavissa, ei vielä tuo mukanaan sitä, että ne olisivat mahdollisia.",
"CCSVI\nRooman yliopiston Luciana Tromba et al tutkimuksessa analysoitiin myös sokkoutetusti 112 MS-tautipotilaan sekä 67 terveen verrokin laskimoita. Mittaukset teki yksi henkilö, jolla oli 30 vuoden kokemus ultraäänitutkimuksista. Tutkimuksen sokkoutus oli toteutettu niin, että tutkittava oli tuotu tutkimustuoliin ennen tutkijaa ja he eivät saaneet puhua keskenään. Ultraäänimittaukset tehnyt Luciana Tromba noudatti Zambonin ultraäänitutkimuksen menetelmää, vaikkakaan ei ollut saanut siihen erikseen koulutusta. Hän ei todennut CCSVI:tä kenelläkään terveellä verrokilla, sen sijaan kaksi CCSVI kriteeriä täyttyi 59,8 %:lla MS-tautipotilaista.\nCCSVI:n ultraäänitutkimisen koulutuksen ja harjoittelemisen puolesta kantaa ottanut, verisuonikirurgi Pietro Bavera kollegoineen julkaisivat oman tutkimuksensa, missä Zambonin dopplermetodilla tutkittiin kaikkiaan 823 MS-tautipotilasta sekä 60 verrokkia. MS-tautipotilailla CCSVI diagnosoitiin 90 %:lla ja terveillä kontrolleilla 5 %:lla. He tutkivat myös 127 laskimo-operoidun MS-tautipotilaan verenvirtausta dopplermittauksella ja toimenpiteen jälkeen tehty mittaus osoitti, että 69 %:lla (88/127) potilaista CCSVI kriteerit eivät enää täyttyneet. Parantunut veren hemodynamiikka assosioitui potilaiden oireiden helpottumisena.",
"Fysikalismi\nFilosofisiin zombeihin perustuva argumentti on ajatuskoe, jonka mukaan ”on olemassa mahdollinen maailma jossa on olemassa zombeja”. Zombit ovat organismeja, jotka ovat fysikaalisesti identtisiä kopioita aktuaalisen maailman organismeista. Ne vaikuttavat siltä kuin ne olisivat tietoisia ja niillä olisi kvalioita, mutta todellisuudessa niillä ei ole kumpaakaan. Vaikka harva filosofi on sitä mieltä, että zombit ovat mahdollisia nomologisesti, meidän maailmassamme, jotkut filosofit katsovat, että ne ovat mahdollisia metafyysisesti. Tämä tuottaa ongelman fysikalismin kannalta, koska zombien metafyysinen mahdollisuus tarkoittaisi sitä, etteivät henkiset tilat supervenioi fysikaalista. Fysikalistien tehtävänä on tällöin osoittaa, ettei zombien olemassaolo ole kuviteltavissa, tai jos se on kuviteltavissa, ettei se ole metafyysisesti mahdollista.",
"Filosofinen zombi\nFilosofisen zombin ajatusta fysikalismia vastaan ovat käyttäneet jo Thomas Nagel (1970; 1974) ja Robert Kirk (1974). Tunnetuimpana sitä on kehittänyt David Chalmers teoksessaan \"The Conscious Mind\" (1996). Chalmersin mukaan on mahdollista kuvitella johdonmukaisesti kokonainen ”zombimaailma”: maailma, jota ei voi fysikaalisesti erottaa omastamme, mutta josta puuttuu kaikki tietoinen kokemus. Tällaisessa maailmassa jokaista oman maailmamme tietoista yksilöä vastaisi filosofinen zombi. Chalmersin argumentti voidaan tiivistää seuraavasti:Argumentti on loogisesti pätevä sikäli, että \"jos\" sen premissit ovat tosia, johtopäätöksen täytyy olla tosi. Filosofit ovat kuitenkin erimielisiä siitä, ovatko premissit tosia. Premissiin 2 liittyen Chalmers on sanonut, että se vaikuttaa koherentilta; hänen mukaansa siinä ei ole ristiriitaa. Koska tällainen maailma on ajateltavissa, se on mahdollinen; ja jos se on mahdollinen, silloin fysikalismin on epätosi. Chalmers puhuu ainoastaan loogisesta mahdollisuudesta, ja katsoo, että tämä on ainoa seikka jota hänen argumenttinsa vaatii. Hänen mukaansa filosofiset zombit eivät todennäköisesti ole luonnollisesti mahdollisia: ne eivät todennäköisesti voisi olla olemassa maailmassamme, ottaen huomioon sen luonnonlait.",
"Elävien kuolleiden päivä\nKaivoksessa puolet väestöstä ovat sotilaita jotka pitävät kuria, kun taas toinen puoli koostuu tiedemiehistä ja tavallisista kansalaisista jotka yrittävät löytää lääkettä zombiepidemiaan. Koko joukkoa johtaa vastikään virkaansa astunut kapteeni Rhodes, joka on kärsimätön tulosten suhteen. Rhodes ei tunnu myöskään välittävän ihmistensä hyvinvoinnista, ja mm. laiminlyö Miguelin pahanlaatuisen stressin seuraukset. Tiedemiesten joukossa on hullun oloinen tohtori Matthew Logan jota sotilaat kutsuvat \"Frankensteiniksi\". Hän yrittää kehitellä ratkaisua omalla tavallaan - yrittämällä kouluttaa zombeista kesyjä ja älykkäämpiä. Hän onkin saanut aikaan muutoksia lempi-zombiessaan nimeltä Bub. Se esimerkiksi näyttää muistavan mitä tehdään partaterällä tai puhelimella. Bub osaa myös sotilastervehdyksen sekä osoittaa Rhodesia aseella, josta kapteeni ei ole järin ilahtunut.",
"CCSVI\nKanada-Italia yhteistyönä tehtyyn tutkimukseen osallistui kuusi klinikkaa, jotka noudattivat myös Zambonin dopplermetodia. Kaikkinensa klinikat tutkivat yhteensä 710 MS-tautipotilasta. CCSVI kriteerit täyttyivät 86 %:lla tutkituista potilaista. Muita tutkimuksen huomioita olivat se, että ikä ja potilaan invaliditeettipisteytys (EDSS) olivat CCSVI diagnoosiin liittyviä tekijöitä.\nLaskimosairauksien asiantuntija Marian Simka tutki kollegoidensa kanssa 70 MS-tautipotilaan laskimopoikkeavuuksia ja heilläkin tutkimusmetodina Zambonin dopplermetodi. Heidän tutkimuksessaan 90 prosentilla MS-tautipotilaista todettiin CCSVI. Heidän yleisin löytämänsä jugulaarilaskimon poikkeavuus toimimaton laskimoläppä tai muut patologinen virtauseste (membranaceous or netlike septum).",
"Simpsonin paradoksi\nEsimerkki on Judea Pearlin artikkelista vuodelta 1999.\nKyseessä on kokeellinen tutkimus, jossa koeasetelma on seuraava: Tutkitaan taudista paranemista lääkkeen avulla. Kokeessa on mukana 80 koehenkilöä; 40 naista ja 40 miestä. Lääkettä annetaan 10 naiselle ja 30 miehelle. Kontrolliryhmässä lumelääkettä saavat siis 30 naista ja 10 miestä. Paradoksi syntyy, kun tutkittaessa kaikkia koehenkilöitä lääke todetaan hyödylliseksi. Mutta kun tutkitaan erikseen miehiä ja erikseen naisia, huomataan että molemmissa sukupuoliryhmissä parantuneita onkin enemmän lumelääkettä saaneissa kuin varsinaista lääkettä saaneissa. Tämä saattaa kuulostaa järjenvastaiselta mutta tällainen tilanne todellakin voi syntyä. Alla olevissa taulukoissa on tilanteeseen sopiva esimerkkidata.",
"Tiitisen lista\nSuomen ulkopoliittinen johto linjasi Stasi-aineiston tiedot julkisiksi keväällä 2000. Lipposen II:n hallituksen avoimuuslinjauksen hyväksyi presidentti Tarja Halonen.\nAlma Median kesällä 2007 teettämän mielipidekyselyn mukaan vajaa kolmannes suomalaisista haluaisi suomettumisen ajan poliitikkojen tekemisten tarkempaa tutkimista, kun taas 51% ei pidä sitä tarpeellisena. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1001 15–79-vuotiasta suomalaista. Alma Median Helsingin toimitus kysyi heinäkuussa 2007 joidenkin entisten ministerien ja muiden johtavien poliitikkojen kantoja Stasi-kysymykseen. Sauli Niinistö, Johannes Koskinen, Suvi-Anne Siimes, Kimmo Sasi, Ben Zyskowicz, Esko Aho, Päivi Räsänen, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma ja Tuija Brax kannattavat avoimuuden linjaa. Alma Median Helsingin toimituksen hallituslähteiden mukaan ministereitä oli neuvottu olemaan vastaamatta galluppeihin. Kyselyyn vastasi vain kaksi ministeriä kahdestakymmenestä."
] | 83 |
Mistä kaupungista Rauni Maria Erika Luoma on kotoisin? | [
"Rauni Luoma\nRauni Maria Erika Luoma (vuodesta 1939 Wikström, vuodesta 1957 Luoma-Ervi; 15. lokakuuta 1911 Helsinki – 12. tammikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän tuli tunnetuksi erityisesti voimakastahtoisten ja itsenäisten naisten tulkitsijana. Suomalaisen elokuvahistorian huomattaviin roolisuorituksiin lasketaan Luoman Jussi-palkittu nimiosa elokuvassa \"Niskavuoren Heta\" vuodelta 1952. Vuonna 1985 hänet palkittiin Jussi-palkinnolla myös roolista vanhaemäntä Loviisana elokuvassa \"Niskavuori\". Luoma näytteli Tampereen Työväen Teatterissa kahdeksan vuotta ja Suomen Kansallisteatterissa Helsingissä kaikkiaan 23 vuotta aina teatteriuransa loppuun saakka. Sitä ennen hän näytteli vuoden verran muun muassa Lahdessa, Viipurissa ja Turussa."
] | [
"Rauni Luoma\nLapsuutensa Rauni vietti enimmäkseen Oulussa. Hänen isänsä oli kotoisin Isostakyröstä, Pohjanmaalta. Raunin äidin juuret olivat Karjalohjalla Lönnhammarin kylässä. Siellä perhe myös vietti kesänsä. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Luoman perhe oli Oulussa. Juho Luoma oli aktiivisesti valkoisten puolella, joten punaiset muodostivat perheelle turvallisuusriskin. Raunin isoäiti joutui puuttumaan sekä valkoisen että punaisen puolen harjoittamaan väkivaltaan. Luoman perheen kävi hyvin, sillä valkoiset valtasivat Oulun melko varhaisessa vaiheessa.",
"Rauni Luoma\nRauni Luoma syntyi Juho Hermanni Luoman ja Dagmar Aleksandra Viola Lindqvistin kolmantena lapsena. Raunin isoveli Valio oli syntynyt 1909. Seuraava lapsi oli kuollut synnytyksessä, niinpä Dagmar Luoma ei uskaltanut synnyttää Raunia Oulussa, jossa perhe asui. Tuleva näyttelijä syntyi Helsingissä, missä hänet myös ristittiin kummivanhempiensa kodissa. Vain kymmenen kuukautta myöhemmin syntyi Raunin sisar, Dagmar Kaarina (Kaisu). Vuonna 1914 syntyi Luoman perheen kuopus, Mauri Juhana (Jusu).",
"Rauni Luoma\nRauni Luoma myi Villa Ervin 1980-luvulla ja muutti Helsingin Munkkiniemeen Thalian Torppaan, näyttelijöiden ”vanhainkotiin”. Siellä asuivat muun muassa Saara Ranin, Sylvi Palo, Kaarlo Halttunen ja monet muut elämänaikaiset kollegat. Kun Luoma viimeisteli muistelmateostaan \"Ilon ja murheen näyttämöllä\" maaliskuussa 1986, Kaarlo Halttunen menehtyi. Saman vuoden tammikuussa Raunin siskontytär sai surmansa auto-onnettomuudessa. 12- ja 14-vuotiaat lapset jäivät orvoiksi, kun perheen isä oli kuollut seitsemän vuotta aiemmin Sambiassa.",
"Rauni Luoma\nKesällä 1935 Luoma oli mukana tekemässä elokuvaa \"Roinilan talossa\". Isäntää näytteli Iivari Tuomisto, joka kannusti Luomaa liittymään Lahden Kaupunginteatteriin kaudeksi 1935–1936. Turun Teatteriin Rauni Luoma siirtyi syksyllä 1936. Teatterin talous oli kuralla. Turussa hän oli nimiosassa Hella Wuolijoen klassikkonäytelmässä \"Juurakon Hulda\". Siellä hän näytteli myös Mika Waltarin \"Kurittomassa sukupolvessa\". Waltarin ja Luoman välille syntyi lämmin ystävyyssuhde. Turun aikana Luoma teki ystäviensä kanssa pitkän Keski-Euroopan matkan; Mika Waltari antoi hänelle matka-apurahan kiitokseksi hyvästä roolisuorituksesta. Luoma ystävineen myös vietti erään kesäloman Marjatta ja Mika Waltarin kesäpaikassa Saimaalla Sulosaaressa.",
"Rauni Luoma\nViipurin Kaupunginteatterissa Rauni Luoma vaikutti vuosina 1938–1939. Siellä hän tapasi tuolloin naimisissa olleen kollegansa Uno Wikströmin. Heidän seurusteluaan paheksuttiin laajalti – häitä vietettiin heinäkuussa 1939. Ainoan lapsensa Luoma synnytti saman vuoden syyskuussa. Wikström halusi pojan nimen olevan Matti Hermes, mutta Luoman mielestä Matti Marius oli parempi. Nimeksi tuli lopulta Matti Marius ja kummeiksi Marjatta ja Mika Waltari. Pian avioliitto tuli tiensä päähän ja Wikström palasi ensimmäisen vaimonsa Irman luo. Tämä odotti jo kauan toivomaansa lasta Wikströmille. Vasta Uno Wikströmin kuoleman jälkeen 1949 Rauni Luoma ja Irma Wikström tekivät sovinnon.",
"Rauni Ikäheimo\nRauni Ikäheimo syntyi Ruokolahden Tainionkoskella Otto Ikäheimon ja Lempi Ketosen kolmanneksi lapseksi. Perhe asettui Jyväskylään pian hänen syntymänsä jälkeen. Otto Ikäheimolla oli kaupungissa musiikkiliike, Keski-Suomen musiikkikauppa. Perhe oli aktiivisesti mukana Pelastusarmeijan toiminnassa. Raunilla oli vanhempi sisko Varpu ja vanhempi veli Raimo. Nuori Rauni Ikäheimo rakasti runoutta, niinpä hän liittyi Jyväskylässä 1942 perustettuun lausuntaharrastajien Sana-Sepot-yhdistykseen. Yhdistyksen perustaja Terttu Pajunen-Kivikäs huomioi Raunin lahjakkuuden ja alkoi pitää tälle yksityistunteja. Rauni oli ottanut jo pitkään myös laulutunteja ja ollut mukana kuorotoiminnassa. Häntä kannustettiin teatteriuralle, mutta hänen uskovainen isänsä ei hyväksynyt teatteria alkuunkaan. Rauni karkasi Helsinkiin vastaperustettuun Teatterikouluun, minkä seurauksena välit isään rikkoutuivat tyystin, mutta normalisoituivat vähitellen. Jouluaattona 1943 Rauni jo avusti isäänsä musiikkikaupassa.",
"Rauni Luoma\nVuonna 1949 Rauni Luoma siirtyi Arvi Kivimaan houkuttelemana Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin. Johtajana teatterissa aloitti samaan aikaan Luoman vanha tuttava Glory Leppänen. Luoma oli viihtynyt TTT:ssa, ja epäröi ratkaisunsa järkevyyttä. Hän kuitenkin pakkasi tavaransa junaan ja matkusti III:n luokan päivävaunussa pääkaupunkiin. Kansanteatterissa hän teki ristiriitaisia arvioita herättäneen parodian lausuja Elli Tompurista. Siellä hän myös oppi näytelmän \"Murheesta nousee Elektra\" yhteydessä hyvän säännön: Ei saa mennä puhuttelemaan ketään, joka on lähdössä näyttämölle. Hänen sisääntulonsa näyttämölle tuon näytelmän ensi-illassa meni hieman pieleen, koska hänelle oli tultu juttelemaan juuri ennen tärkeää hetkeä.",
"Rauni Luoma\nRauni Luoman toinen aviopuoliso oli arkkitehti Aarne Ervi. Luoma ja Ervi olivat tutustuneet pintapuolisesti jo 1930-luvulla. Varsinaisesti rakkaus syttyi 1950-luvulla. Ervi oli edelleen naimisissa vaimonsa Inkerin kanssa, mutta liitto oli jo kauan ollut pelkkää kulissia. Rauni Luoma ja Aarne Ervi vihittiin avioliittoon 2. joulukuuta 1957 Helsingin kaupungin maistraatissa. Avioparin kotona Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa vierailivat ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt. Vappuna heillä oli tapana kutsua kotiinsa lounaalle Marjatta ja Mika Waltari sekä Hillevi Lagerstam. Pariskunta matkusteli paljon, muun muassa Egyptissä, Meksikossa ja Perussa. Presidenttipari oli heidän läheisiä ystäviään. Rauni Luoman ja Kekkosen ystävyys jatkui vuoteen 1980, molemmat olivat tuolloin leskiä. Aarne Ervi kuoli vuonna 1977.",
"Luoma (Kirkkonummi)\nLuoma () on kylä Espoonlahden pohjukassa, Kirkkonummen itäosassa. Sen naapureita ovat lännessä Masala (ruots. Masaby), idässä Espoo (ruots. Esbo) ja pohjoisessa Oitmäki (). Asukasluku on noin tuhat. Vanha kantaväestö on ruotsinkielistä, mutta uudemmat tulijat ovat suomenkielisiä. \nLuoma on yksi rannikkoseudun pronssikautisista asuinpaikoista. Varhaisesta historiasta todistavat Vitträsk-järven rantakallioiden maalaukset, jotka Jean Sibelius löysi vieraillessaan Luomassa asuvien ystäviensä luona vuonna 1911."
] | 15 |
Milloin Angela Merkel valittiin Saksan liittokansleriksi? | [
"Angela Merkel\nAngela Dorothea Merkel (\"o.s. Kasner\"; s. 17. heinäkuuta 1954 Hampuri, Saksan liittotasavalta) on Saksan nykyinen liittokansleri (vuodesta 2005) ja kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtaja (vuosina 2000–2018).",
"Angela Merkel\nSyyskuussa 2005 pidetyissä ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa CDU:n ja Baijerissa toimivan CSU:n ehdokas Merkel voitti erittäin tasaväkisessä kamppailussa silloisen liittokanslerin, Gerhard Schröderin. Vaalit järjestettiin Saksan perustuslain mukaisesti ennen tavanomaisen vaalikauden loppua liittopresidentin luvalla liittokansleri Gerhard Schröderin toivomuksesta.",
"Merkelin I hallitus\nMerkelin hallitus oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtama suuri koalitiohallitus, jonka virkakausi oli 22. marraskuuta 2005 – 27. lokakuuta 2009. Sen muodostivat Saksan kristillisdemokraattinen unioni CDU ja sen Baijerissa toimiva sisarpuolue CSU sekä sosiaalidemokraattinen puolue SPD. Merkelin hallituksen edeltäjä oli Gerhard Schröderin toinen hallitus."
] | [
"Angela Merkel\nMerkel luopui puolueen puheenjohtajan tehtävästä joulukuussa 2018, eikä Merkel aio asettua ehdolle Saksan liittokansleriksi vuonna 2021. Merkelin liittokanslerin kauden päättymisen on arvioitu heikentävän Euroopan unionia ja tekevän euron tulevaisuudesta epävarmemman. Merkelin lähdöllä on arvioitu olevan vaikutuksia Euroopan poliittiseen vakauteen.",
"Saksa\nLiittokanslerina toimi vuodesta 1998 Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU ja CSU saivat liittopäivien vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, Vasemmistopuolue 54 ja vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien Angela Merkelistä tuli liittokansleri ja hallituskumppaniksi suostuneet sosiaalidemokraatit saivat vastaavasti monia tärkeitä ministerinpaikkoja Merkelin ensimmäisessä hallituksessa.",
"Saksan liittopäivävaalit 2017\nEnnen vuoden 2017 vaaleja Saksaa hallitsi liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitiohallitus. Merkel tavoitteli vaaleissa neljättä kautta liittokanslerina, merkittävimpänä haastajanaan sosiaalidemokraattien ehdokas Martin Schulz. Kristillisdemokraatit voittivat kaikki kolme keväällä 2017 järjestettyä osavaltiovaalia samalla kun sosiaalidemokraatit kärsivät niissä tappioita.",
"Saksan liittopäivävaalit 2017\nSaksan liittopäivävaalit 2017 järjestettiin 24. syyskuuta 2017. Vaaleissa valittiin Saksan liittopäivien jäsenet. Liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU/CSU -puolue sai eniten ääniä, mutta menetti paikkojaan tuntuvasti. Myös sosiaalidemokraatit menettivät paikkoja ja puolue siirtyi vaalien jälkeen oppositioon. Oikeistopopulistinen AfD pääsi ensimmäistä kertaa liittopäiville ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Merkelin puolueen hallituskumppaneiksi povataan liberaalia FDP:tä ja vihreitä eli niin sanottua ”Jamaika-koalitiota” puolueiden tunnusvärien mukaan.",
"Saksan liittopäivävaalit 2013\nSaksan liittopäivävaalit 2013 järjestettiin 22. syyskuuta. Vaaleissa valittiin 630 edustajaa liittopäiville. Kristillisdemokraattien (CDU) liittokansleriehdokkaana oli puolueen puheenjohtaja ja nykyinen liittokansleri Angela Merkel. SPD:n ehdokas oli Peer Steinbrück.",
"Merkelin II hallitus\nMerkelin II hallitus oli liittokansleri Angela Merkelin johtama Saksan musta-keltainen koalitiohallitus, jonka virkakausi oli 28. lokakuuta 2009 - 17. joulukuuta 2013. Sen muodostivat Saksan kristillisdemokraattinen unioni CDU ja sen Baijerissa toimiva sisarpuolue CSU sekä Vapaa demokraattinen puolue FDP.",
"Merkelin IV hallitus\nMerkelin IV hallitus on liittokansleri Angela Merkelin johtama suuri koalitiohallitus sekä Saksan nykyinen hallitus, joka aloitti työskentelyn 14. maaliskuuta 2018. Sen muodostavat Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja sen sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) sekä Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD). Hallitusta edelsi Merkelin III hallitus."
] | 63 |
Milloin Jerzy Skolimowski on syntynyt? | [
"Jerzy Skolimowski\nJerzy Skolimowski [jɛʐɨ skɔliˈmɔfskʲi] (s. 5. toukokuuta 1938 Łódź, Puola) on puolalainen elokuvaohjaaja, näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä."
] | [
"Michał Sędziwój\nSędziwójin syntymäpaikasta ei ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisimmin hän syntyi Skorskossa tai Lukawicassa, Puolassa. Hänen synnyinpäivästään tai vuodesta ei ole myöskään täyttä varmuutta. Vaihtoehtoina ovat vuosi 1556 tai 1566, joista jälkimmäistä pidetään yleisesti hyväksyttynä. Hänen vanhempansa Jacob Sedizimir ja Catherine Pelsz Rogowska olivat molemmat aatelissukuisia. He omistivat pienen kartanon Nowy Saczissa, Krakovassa.",
"Jerzy Skolimowski\nSkolimowskin isä kuului toisen maailmansodan aikana Puolan vastarintaliikkeeseen ja joutui natsien teloittamaksi. Hänen äitinsä piilotteli juutalaisperhettä. Sota leimasi Skolimowskin lapsuutta voimakkaasti.",
"Jerzy Skolimowski\nSkolimowski on valmistunut Varsovan yliopistosta 1959, ja sen jälkeen hän on käynyt Łódźin elokuva-akatemian, josta hän valmistui ohjaajaksi 1964.",
"Jerzy Skolimowski\nSkolimowski asui pitkään Los Angelesissa Yhdysvalloissa ja harrasti maalausta. 2000-vuosikymmenellä hän palasi kotimaahansa Puolaan. Vuonna 2016 hän sai elämäntyöpalkinnon Venetsian elokuvajuhlilla.",
"Jerzy Skolimowski\nTöiden saanti lännessä oli aluksi vaikeata, mutta sitten Skolimowski sai ohjattavakseen brittituotannon \"Hyväilysi kosketus\" (1970), josta tuli hänen kansainvälinen läpimurtonsa. Sen jälkeen tehty, Vladimir Nabokovin tarinaan perustuva \"Kuningas, rouva, sotamies\" (1971) epäonnistui kaupallisesti, ja seuraavan tilaisuutensa hän sai vasta vuosikymmenen lopussa elokuvalla \"Huuto\" (1978), surrealistisella tarinalla miehestä joka kykenee tappamaan huutamalla. Skolimowskin 1980-luvun elokuvista \"Kuutamokeikka\" kuvaa Britanniaan laittomasti saapuvaa puolalaista rakennustyömiesporukkaa. \"The New York Timesin\" kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa. Vuoden 1984 \"Menestys on paras kosto\" on omakohtainen tarina Lontoossa asuvasta puolalaisohjaajasta ja tämän kapinoivasta teinipojasta. Siegfried Lenzin tarinaan perustuva, Yhdysvalloissa tuotettu \"Majakkalaiva\" (1985) sai parhaan elokuvan palkinnon Venetsian elokuvajuhlilla, mutta sitä levitettiin heikosti.",
"Jerzy Skolimowski\nLäpimurtona elokuva-alalle toimivat Skolimowskin mukanaolo Roman Polanskin elokuvan \"Veitsi vedessä\" ja Andrzej Wajdan elokuvan \"Yön leikit\" (1960) käsikirjoitustiimissä. Hän ohjasi Puolassa aluksi kolme elokuvaa, joissa jokaisessa sivulliseksi jäävä hahmo etsii itseään: \"Irrallinen\" (1964), \"Walkower\" (1965) ja \"Muuri\" (1966). Godard-tyylisen elokuvan \"Lähtö\" (1967) hän ohjasi belgialaisella rahoituksella ja elokuvan \"Kädet ylös\" (1967) taas Puolassa. Se kiellettiin rienaavana, ja Skolimowski päätti muuttaa pysyvästi ulkomaille.",
"Stanisław Jerzy Lec\nStanisław Jerzy de Tusch-Letz syntyi puolanjuutalaiseen aatelisperheeseen Lvivissä, silloisessa Itävalta-Unkarissa. Ensimmäisen maailmansodan ajaksi Tusch-Letzin perhe muutti Wieniin. Sodan jälkeen perhe palasi Lviviin. Stanisław Jerzy suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1927 ja alkoi opiskella Lvivin yliopistossa puolalaista kirjallisuutta ja oikeustiedettä. Opiskeluaikoinaan Lec osallistui vasemmistolaisiin kulttuuririentoihin ja julkaisi yhteiskunnallisia runoja. Lec valmistui lakimieheksi vuonna 1933 ja muutti Varsovaan. Hän avusti ja toimitti vasemmistolaisia lehtiä ja julkaisi satiirisia runokokoelmia.",
"Jerzy Kosinski\nKosiński syntyi Łódźissa juutalaiseen, mutta holokaustin aikana katolisena esiintyneeseen sukuun. Hän valmistui Łódźin yliopistosta saaden oppiarvon pääaineinaan historia ja valtio-oppi. Yhdysvaltoihin muutettuaan hän valmistui vielä Columbian yliopistosta ja sai Guggenheim-stipendin.",
"Jerzy Brzęczek\nJerzy Józef Brzęczek (s. 18. heinäkuuta 1971 Truskolasy, Puola) on puolalainen entinen jalkapalloliija joka pelasi keskikenttäpelaajana. hän on Puolan jalkapallomaajoukkueen nykyinen päävalmentaja. Hänen aloitusseuransa oli Raków Częstochowa, jota hän nykyään valmentaa. Pelipaikaltaan hän oli puolustaja. Hän on puolan lisäksi pelannut Itävallan ja Israelin sarjoissa. Hän on saavuttanut Puolan mestaruuden Górnik Zabrzessa 1993 ja kaksi Itävallan mestaruutta FC Tirol Innsbruckissa, vuosina 2001 ja 2002. Hänellä on myös merkittävä maajoukkuemenestys."
] | 50 |
Onko Harvey Bullock poliisietsivä? | [
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nBullock on Gotham Cityn kiistanalaisin poliisi. Hän oli 1980-luvun sarjakuvissa korruptoitunut poliisi, joka otti vastaan lahjuksia ja sai tehtäväkseen pormestari Hamilton Hilliltä sabotoida komisario James Gordonin uraa. Sittemmin hän kuitenkin pelasti Gordonin hengen Jokerin käsistä, kaksikko pysäytti myös roiston räjäyttämästä kaupunkia Bullockin selvittämien vihjeiden perusteella.",
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nHarvey Bullock on DC Comics -kustantamon sarjakuvissa esiintyvä poliisietsivä. Doug Moenchin ja Don Newtonin luoma hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1974 \"Detective Comics\" -sarjakuvalehden numerossa 441."
] | [
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nVuosia myöhemmin hänet ylennettin etsiväksi ja hän sai parikseen Renee Montoyan, josta tuli Bullockin uskollinen työpari. Kaksikko työskenteli yhdessä siihen asti kunnes Bullock erosi GCPD:sta sisäisen tutkimuksen seurauksena, kun häntä epäiltiin osasyylliseksi komisario Gordonin salamurhayritykseen. Hän kuitenkin toimi silloin tällöin yksityisetsivänä Gotham Centralissa.",
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nBullock kuvataan sarjassa usein nihkeänä, ylimielisenä, ja älyllisesti ja motorisesti sarjan muita poliiseja yksinkertaisempana ja kömpelömpänä hahmona, joka esimerkiksi kompastelee pienimpiinkin esteisiin ja tajuaa rikospaikkojen johtolangat vasta kun ne erikseen hänelle selitetään. Bullock on myös sarjakuvaversioita lyhytpinnaisempi ja menettää usein malttinsa varsinkin nokkelampien konnien kuten Linnunpelättimen ja Jokerin suhteen. Hän on myös Pormestari Hillin ohella sarjan ainoa ei-rikollinen hahmo joka tuntee suoraa inhoa Batmania ja Robinia kohtaan.",
"Harvey Bullock\nHarvey Bullock (4. kesäkuuta 1921 – 23. huhtikuuta 2006) oli yhdysvaltalainen elokuva-alalla tuottajana ja käsikirjoittajana työskennellyt henkilö. Hänen tunnetuin käsikirjoitus on vuonna 1965 kirjoitettu Tyttöjen Elvis, jonka pääosassa nähdään Elvis Presley, joka on yksi maailman tunnetuimmista laulajista.",
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nBullock esiintyi ensi kerran televisiossa animaatiosarjassa \"Batman\", jaksossa ”On Leather Wings” syyskuussa 1992. Hahmo pohjautui hyvin pitkälti sarjakuvaversioonsa ja se inhosi Batmania, syyttäen tätä osalliseksi useimpiin rikoksiin.",
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nBullockilla oli sivurooli animaatioelokuvissa \"Batman ja Pakkasherra\" sekä \"\".",
"Nightwing/Huntress\nSarja alkaa kun prostituoituna pidetty nainen murhataan mafioso Frankie Blackin nimellä varatussa Starlightin hotellihuoneessa. Harvey Bullock tutkii murhaa ja kuulustelee paikalla olevaa poliisia, joka olettaa Blackin tappaneen naisen. Bullock ihmettelee tapausta, miksi joku tappaisi nimellään varatussa huoneessa. Myös Metsästäjätär kuulee keskustelun. Samaan aikaan varastolla Nightwing tarkkailee mafioso Blackia, jonka luokse säntää alaisensa Pasquale. Hän kertoo pomolleen tapahtuneen ja suosittelee kertomaan korkeammalle mafoataholle Malfattille Blackin olleen naisystävänsä Moiran kanssa. Black ei kuitenkaan suostu, koska epäilee Malfattin vain tappavan hänet ja on enemmän kiinnostunut tulevasta tavaralähetyksestä.",
"Harvey Bullock (sarjakuvahahmo)\nHarvey Bullockin suomenkielinen ääninäyttelijä oli Ilkka Merivaara vuoden 1992 sarjassa \"Batman\".",
"Alan Bullock\nAlan Bullock (s. 13. joulukuuta 1914 – 2. helmikuuta 2004) oli brittiläinen historioitsija. Toisen maailmansodan aikana hän teki propagandatyötä Englannin radiossa BBC:ssä. 1956 hän aloitti työn \"Oxford History of Modern Europe\" -sarjan avustajana."
] | 104 |
Miksi Elisabet Pyhä oli pyhimys? | [
"Elisabet Pyhä\nElisabet Pyhä eli Elisabet Thüringeniläinen (, , (7. heinäkuuta 1207 – 17. marraskuuta 1231 oli unkarilainen prinsessa, Unkarin kuningas Andreas II:n tytär ja Thüringenin maakreivi Ludvig IV:n puoliso, josta on tullut katolisen kirkon suuresti kunnioittama pyhimys. Elisabet solmi avioliiton 14-vuotiaana ja jäi leskeksi 20-vuotiaana. Aviomiehensä kuoleman jälkeen hän luovutti lapsensa toisten huostaan ja saatuaan myötäjäisensä takaisin hän käytti rahat rakennuttaen sairaalan, jossa hän itse hoiti sairaita. Hänestä tuli kristillisen lähimmäisenrakkauden symboli, ja hänen kuoltuaan 24-vuotiaana hänet kanonisoitiin lyhyen ajan kuluttua pyhimykseksi."
] | [
"Elisabet Pyhä\nElisabet tunnetaan ehkä parhaiten \"ruusujen ihmeestä\". Viedessään salaa köyhille leipää hänen kerrotaan kohdanneen aviomiehensä Ludvigin metsästysseurassa. Jotta säätyläiset eivät epäilisi hänen varastaneen linnan aarteita, Ludvig pyysi puolisoaan näyttämään, mitä hän oli piilottanut takkinsa alle. Samalla hetkellä takki avautui ja näkyviin tuli valkoisia ja punaisia ruusuja, jotka saivat Ludvigin vakuuttuneeksi siitä, että Jumalan suojeleva käsi oli toiminnassa. Elisabetin elämäkerran (\"vitae\") mukaan Ludvigia eivät hänen puolisonsa laupeudentyöt koskaan häirinneet ja hän kannatti niitä aina. Tarinan joissakin versioissa Ludvigin veli Henrik Raspe epäili häntä varkaaksi. Ruusut on tavallisimmin kuvattu pyhimystä esittävässä kirkollisessa taiteessa.",
"Elisabet Pyhä\nPyhän Elisabetin pyhäinjäännöslippaasta tuli 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa yksi Saksan tärkeimmistä pyhiinvaelluspaikoista. Hänen kulttinsa suosio kuitenkin alkoi 1400-luvulla hiipua, joskin hän edelleen aateliston suuressa suosiossaan, koska monet Saksan johtavat aatelissuvut polveutuivat hänen tyttärestään Sofiasta. Mutta 300 vuotta Elisabetin kuoleman jälkeen yksi hänen monista jälkeläisistään, Hessenin maakreivi Filip I, joka kuului protestanttisen uskonpuhdistuksen johtajiin ja oli yksi Martti Lutherin huomattavimmista kannattajista, ryösti Marburgin kirkon ja vaati Saksalaista ritarikuntaa luovuttamaan Elisabetin luut, jotta hän voisi hajottaa pyhäinjäännökset ja siten tehdä lopun jo muutoinkin vähenemässä olleista pyhiinvaelluksista Marburgiin. Filip poisti myös kruunatun agaateilla koristellun maljan, jossa Pyhän Elisabetin pää oli, mutta palautti sen joutuaan keisari Kaarle V:n vangitsemaksi. Myöhemmin kolmikymmenvuotisessa sodassa Ruotsin sotajoukot ryöstivät maljan, ja se on nykyisin näytteillä Ruotsin historiallisessa museossa Tukholmassa. Pyhän Elisabetin kallo ja jotkin hänen luunsa ovat näkyvillä Pyhän Elisabetin konventissa Wienissä; joitakin pyhäinjäännöksiä on edelleen pyhäinjäännöslippaassa Marburgissa.",
"Elisabet Pyhä\nElisabet oli Unkarin kuningas Andreas II:n ja Gertrud Meranialaisen tytär. Hänen äitinsä sisar oli Pyhä Hedvig Sleesialainen, Sleesian herttuan Henrik I:n puoliso. Hänen esivanhempiinsa kuului monia huomattavia eurooppalaisia hallitsijoita kuten Kiovan Venäjän hallitsija Vladimir Suuri. Perimätiedon mukaan Elisabet syntyi Sárospatakin linnassa Unkarissa 7. heinäkuuta 1207. Toisten tietojen mukaan hän olisi syntynyt Pozsonyssä, nykyisessä Bratislavassa, jossa hän asui Posoniumin linnassa nelivuotiaaksi saakka.",
"Pyhän Elisabetin kirkko (Bratislava)\nPyhän Elisabetin kirkko on Bratislavan vanhankaupungin itäosassa sijaitseva roomalaiskatolinen kirkko. Kirkko on pyhitetty Unkarissa 1200-luvulla eläneen pyhän Elisabetin muistolle, sillä Elisabet oli ainoa Bratislavassa syntynyt pyhimys. Kaupungissa on kaksikin Elisabetinkirkkoa, vanhempi ja pienempi niistä on 1700-luvun rakennus nunnaluostarin yhteydessä. Kuuluisampaa Pyhän Elisabetin kirkkoa kutsutaan \"toiseksi Elisabetin kirkoksi\" tai Siniseksi kirkoksi, sillä sen julkisivun ja kattotiilten yleissävy on sininen. Kirkko on rakennettu vuosina 1907–1913 art nouveau -tyyliin. Sen näkyvin piirre on 36.8 metriä korkea torni.",
"Hermes Eksorsisti\nPyhä Hermes Eksorsisti, toiselta nimeltä myös Rooman Hermes (kuollut n. 270) oli pappi, eksorsisti ja marttyyri keisari Aurelianinuksen vainoissa (270-275). Jotkut sanovat pyhimyksen kuolleen armeijan luona Tonavan varrella, kun taas toisten mielestä hän kuoli Bolognassa. Hänen juhlapäiväänsä vietetään 31. joulukuuta. On mahdollista, että hän on identtinen Bononian Hermaksen kanssa. Pyhimys on kuvattu esimerkiksi miehenä hevosen selässä ajamassa pahaa henkeä naisesta tai miehenä ajamassa pahaa henkeä pois lapsesta.",
"Pyhä Eustachius\nPyhä Eustachius on roomalais-katolisen kirkon pyhimys, marttyyri, joka kuoli 118. Hänet kuitenkin siirrettiin pois roomalais-katolisen kirkon pyhimyskalenterista, koska häneen liittyvä tarina oli niin uskomaton. Näin ollen häneen viitataan enä Pyhänä Eustachiuksena ja kumppaneina. Pyhä Eustachius on metsästäjien ja palomiesten sekä niiden, jotka ovat joutuneet kokemaan osakseen röyhkeyttä, suojelupyhimys. Pyhän Eustachiuksen päivä on 20. syyskuuta. Eustachius on myös yksi roomalais-katolisesta neljästätoista pyhästä auttajasta, jotka suojelevat tauteja tai välitöntä pahaa vastaan. Eustachius suojelee perheriitoja, eripuraa, vastaan.",
"Ávilan Johannes\nPyhä Ávilan Johannes (; 6. tammikuuta 1500 Almodóvar del Campo, Espanja – 10. toukokuuta 1569 Montilla, Espanja) oli reformaattori, kirjoittaja, saarnaaja, hengellinen ohjaaja, pappi, pyhimys ja kirkonopettaja. Häntä kutsutaan Andalusian apostoliksi ja hän oli pyhän Teresan, pyhän Francis Borgian, pyhän Ristin Johanneksen, pyhän Peter Alcantaran ja muiden hengellinen ohjaaja. Pappi on Andalusian, Espanjan ja espanjalaisen sekulaaripapiston suojeluspyhimys. Paavi Klemens XIII julisti miehen kunnianarvoisaksi 8. helmikuuta 1759, paavi Leo XIII julisti hänet autuaaksi 15. marraskuuta 1893, paavi Paavali VI julisti hänet pyhimykseksi 31. toukokuuta 1970 ja paavi Benedictus XVI julisti hänet kirkonopettajaksi. Pyhimys eli seuraavien 12 paavin hallintokausien aikana: Aleksanteri VI, (1492–1503) Pius III, (1503) Julius II, (1503–1513) Leo X, (1513–1521) Hadrianus VI, (1522–1523) Klemens VII, (1523–1534) Paavali III, (1534–1549) Julius III, (1550–1555) Marcellus II, (1555) Paavali IV, (1555–1559) Pius IV (1559–1565) ja pyhä paavi Pius V. (1566–1572) Hänen juhlaansa vietetään 10. toukokuuta.",
"Pyhä Modestus\nPyhä Modestus (myös Modeste tai Modest; kuollut 489 Trier, Saksa) oli Trierin 19. piispa, pyhän piispa Miletuksen seuraaja ja itsekin pyhimys. Miehen elämästä tiedetään hyvin vähän, mutta hänen kerrotaan saarnanneen kaupunkinsa kaduilla, paastonneen järjestelmällisesti ja taistelleen väkensä köyhyyttä, papiston kuria ja korruptiota vastaan. Pyhimys hallitsi aikana, jolloin kaupunki joutui frankkien hallinnon alaiseksi, erityisesti frankkien kuninkaiden Meroveon ja Kilderik I:n invaasion aikana. Piispa kärsi paljon tuona vaikeana aikana, kuoli lopulta luonnollisista syistä ja haudattiin Trieriin Sant’Eucarion kirkkoon, joka 1100-luvulta lähtien on kantanut nimeä pyhä Matthias. Hänen muistopäiväänsä vietetään 24. helmikuuta.",
"Maximus Aquilalainen\nPyhä Maximus Aquilalainen (228? - n. 250) oli diakoni, marttyyri ja pyhimys. Keisari Deciuksen vainojen alettua hän oli yksi ensimmäisistä jotka pidätettiin, joidenkin lähteiden mukaan vapaaehtoisesti. Miestä kidutettiin ja lahjottiin, mutta kidutus oli tehotonta ja lopulta pyhimys heitettiin jyrkänteeltä alas. Hänen muistopäiväänsä vietetään 10. kesäkuuta tai 20. lokakuuta ja hän on Italian Aquilan suojeluspyhimys. Hän eli oletettavasti seuraavien neljän paavin hallintokausien aikana: pyhä Urbanus I (222-230), pyhä Pontain (230-235), pyhä Anterus (235-236) ja pyhä Fabianus (236-250). Keisari Otto I Suuri ja paavi Johannes XII tulivat 10. kesäkuuta 956 kunnioittamaan pyhimyksen reliikkejä."
] | 56 |
Miten Sonny Liston kuoli? | [
"Sonny Liston\n6. tammikuuta 1971 Geraldine Liston palasi kotiin Las Vegasiin viikon matkaltaan St. Louisista ja löysi 38-vuotiaan aviomiehensä Sonny Listonin kuolleena sängystä. Ruumiin lähettyviltä löytyi huumeiden piikittämiseen käytettäviä välineitä. Poliisit päättelivät ovelle jääneistä sanomalehdistä, että Liston oli ollut kuolleena jo kahdeksan päivää, joten viralliseksi kuolinpäiväksi merkittiin 30. joulukuuta 1970. Kuolemaa pidetään yleisesti epäilyttävänä, koska Listonilla oli paljon yhteyksiä alamaailmaan, mutta rikollisten osuutta ei ole koskaan voitu todistaa. Tarkka kuolinsyy jäi selvittämättä, mutta huumeiden vaikutusta on epäilty. Listonin käsivarressa oli useita neulanjälkiä, ja keittiöstä löydettiin poliisin etsintöjen yhteydessä heroiinia. Monet Listonin lähipiirissä ovat väittäneet, että kuolema olisi vain lavastettu huumeiden yliannostukseksi. Heidän mukaansa Liston pelkäsi neuloja eikä olisi sen vuoksi voinut piikittää itseensä heroiinia. Hänen tiedetään silti käyttäneen vahvoja huumeita ainakin viimeisinä vuosinaan."
] | [
"Sonny Listonin ja Muhammad Alin väliset nyrkkeilyottelut\nMuhammad Ali jatkoi Liston-voittojensa jälkeen uraansa hallitsevana raskaansarjan WBC-liiton maailmanmestarina. Hän puolusti maailmanmestaruuttaan yhdeksän kertaa voitokkaasti ja voitti lopulta takaisin myös aiemmin menettämänsä WBA-liiton maailmanmestaruuden, kunnes joutui ottelukieltoon kieltäydyttyään lähtemästä Vietnamin sotaan vuonna 1967. Hän palasi vielä tämän jälkeen nyrkkeilykehään ja voitti maailmanmestaruutensa takaisin vuonna 1974. Sonny Liston taas piti vuoden tauon otteluista nöyryyttävän ensimmäisen erän tappionsa jälkeen ja palasi kehään yllättäen Ruotsissa vuonna 1966 käydyssä kamppailussa. Hän jatkoi uraansa aina vuosikymmenen loppuun asti kärsien vain yhden tappion tuona aikana NABF:n Pohjois-Amerikan mestaruusottelussa. Maailmanmestaruusotteluun hän ei enää päässyt. Liston löydettiin kuolleena vuonna 1971 kotoaan Las Vegasissa.",
"Sonny Liston\nCharles L. ”Sonny” Liston (8. toukokuuta 1932 Arkansas – 30. joulukuuta 1970 Las Vegas, Nevada) oli yhdysvaltalainen raskaansarjan nyrkkeilijä ja painoluokkansa maailmanmestari. Hän voitti maailmanmestaruutensa Floyd Pattersonilta vuonna 1962 ja puolusti sitä kerran uusintaottelussa. Liston voitti Pattersonin molemmilla kerroilla tyrmäyksellä jo ensimmäisessä erässä. Vuonna 1964 hän menetti yllättäen maailmanmestaruutensa Muhammad Alille eikä pystynyt voittamaan sitä takaisin uusintaottelussakaan. Sen jälkeen hän ei enää otellut mestaruudesta.",
"Sonny Liston\nKun Liston syyllistyi ravintolan aseelliseen ryöstöön sekä useisiin pahoinpitelyihin ja varkauksiin, hänet tuomittiin lopulta viideksi vuodeksi Missourin vankilaan vuonna 1950. Tuolloin katolinen vankilapastori Edward Murphy keksi ohjata uskonsa yhteiskuntaan menettäneen Listonin nyrkkeilyn pariin antaakseen hänelle muuta ajateltavaa. Vankien nyrkkeilyohjelmaa vetänyt pastori Alios Stevens perehdytti hänet lajiin tarkemmin, ja Liston voitti vankilansa nyrkkeilymestaruuden. Nyrkkeilyn ja katolisen uskonnon yhteys näkyi myöhemminkin Listonin elämässä, sillä hänen puolustaessaan mestaruuttaan pukuhuoneessa oli toisinaan odottamassa pappeja, joilla oli rinnassaan ”I like Sonny” -pinssit.",
"Sonny Liston\nPäästyään ehdonalaiseen 1952 Sonny Liston aloitti välittömästi uran amatöörinyrkkeilijänä, vaikka olikin monia muita aloittelevia nyrkkeilijöitä vanhempi. Lyhyellä amatööriurallaan Liston voitti St. Louisin ja Missourin paikalliset Golden Gloves -mestaruudet, joiden kautta hän pääsi nousemaan kansalliselle tasolle. Amatöörinä hän voitti mm. Helsingin olympiakisojen raskaan sarjan voittajan Ed Sandersin. Voitettuaan myös kansallisen Golden Gloves -mestaruuden vuonna 1953 hän siirtyi ammattilaiseksi. Ensimmäisessä ottelussaan 2. syyskuuta 1953 Liston tyrmäsi Don Smithin heti ensimmäisessä erässä, vain 33 sekuntia ottelun alkamisen jälkeen. Kuudennessa ottelussaan, joka myös esitettiin televisiossa, hän voitti kahdeksaneräisessä kamppailussa John Summerlinin, joka oli siihen mennessä voittanut 22 ottelua ja hävinnyt yhden. Liston voitti Summerlinin myös uusintaottelussa. Tämän jälkeen hän kärsi uransa ensimmäisen tappion Marty Marshallille, joka mursi hänen leukaluunsa ja sai pistevoiton. Liston on selittänyt tappiotaan kertomalla, että Marshallin alkeellinen tyyli huvitti häntä eikä hän naurultaan pystynyt pitämään suutaan kiinni. Vuonna 1955 Liston voitti kaikki kuusi otteluaan, joista viisi tyrmäyksellä. Yksi hävinneistä oli Marshall, jonka Liston tyrmäsi kuudennessa erässä.",
"Sonny Liston\nSonny Liston jatkoi nyrkkeilijänuraansa voitokkaasti vielä vuosikymmenen loppuun. Vain yksi voitoista tuli pisteillä ja loput tyrmäyksellä. 12. marraskuuta 1968 Liston otteli Roger Rischeriä vastaan hyväntekeväisyysottelussa, jossa kerättiin rahaa Ben Anolikille, Pennsylvanian ensimmäiselle sydänsiirtopotilaalle. 6. joulukuuta 1969 hän kohtasi Leotis Martinin ottelussa uudelleen luodusta NABF:n raskaansarjan mestaruudesta ja koki uransa neljännen tappion, kun Martin tyrmäsi hänet voimakkaalla suoralla yhdeksännessä erässä. Pian ottelun jälkeen Martin joutui lopettamaan uransa, koska Listonin isku oli puhkaissut hänen verkkokalvonsa. Liston otteli vielä kerran 29. kesäkuuta 1970 voittaen nuoren Chuck Wepnerin teknisellä tyrmäyksellä kymmenennessä erässä.",
"Sonny Liston\nOttelun jälkeen Liston vetäytyi yksin hotellihuoneeseensa murjottamaan tappiotaan. Floyd Patterson, jolta Liston oli mestaruutensa voittanut, astui huoneeseen ja yritti lohduttaa tätä kertomalla, miltä hänestä oli tuntunut omien ensimmäisen erän tappioidensa jälkeen. Liston ei vastannut mitään, mutta kun Patterson oli poistumassa huoneesta, Liston kiitti häntä saamastaan tuesta.",
"Sonny Liston\nYhdysvaltain presidentti John F. Kennedy totesi kerran maailmanmestari Floyd Pattersonille, että olisi mielenkiintoista nähdä hänet kehässä Sonny Listonin kanssa. Vastoin valmentajansa ja managerinsa Cus D’Amaton ohjeita Patterson suostui otteluun sillä ehdolla, että Listonin pitäisi ensin voittaa saksalainen Albert Westphal. Liston tyrmäsi Wesphalin ottelun ensimmäisessä erässä voimakkaalla jabilla ja pääsi ensimmäistä kertaa urallaan ottelemaan maailmanmestaruudesta. Titteliotteluaan varten Liston harjoitteli ankarasti vastustajan ajamista kulmaan ja voimaa. Hän oli hyvin itsevarma ottelun tuloksesta; kun eräs toimittaja kysyi häneltä, uskooko Liston voivansa lyödä Pattersonin, hän vastasi: ”Mikä saa sinut luulemaan, etten pystyisi?”.",
"Sonny Liston\nOttelu käytiin 25. helmikuuta 1964 Miami Beachissa. Aluksi Clay löi mestaria jabilla ja liikkui tämän ympärillä, jolloin Liston joutui ajamaan häntä takaa. Liston löi Clayn vartaloon kovia koukkuja, joilla oli voittanut aikaisemmat vastustajansa, mutta ne eivät hidastaneet Clayn liikkumista. Kolmannessa erässä Liston sai silmänsä yläpuolelle uransa ensimmäisen haavan. Neljännen erän jälkeen Clayn silmiin oli joutunut ainetta, jota Listonin kulmamiehet olivat käyttäneen tämän haavan paikkaamiseen ja jota oli päätynyt hänen hanskoihinsakin. Clay olisi halunnut luovuttaa, mutta hänen valmentajansa Angelo Dundee pakotti jatkamaan. Kuudennessa erässä aine oli lähtenyt Clayn silmistä ja hän hallitsi kamppailua. Erän jälkeen Liston luovutti kipeään olkapäähänsä vedoten. Ottelu oli silloin kehätuomarin ja arvostelutuomarien laskelmien mukaan tasatilanteessa. Koska ottelun tulos oli yllättävä, lehdistössä alkoi liikkua huhuja Listonin leirin järjestämästä vedonlyöntipetoksesta. Las Vegasin vedonlyöntitoimistot kuitenkin vahvistivat, ettei Clayn puolesta ollut pelattu epäilyttävän suuria summia rahaa. Väitettiin myös, että Liston olisi luovuttanut ja käyttänyt olkapäävammaa tekosyynä tajuttuaan, ettei voi voittaa haastajaansa.",
"Sonny Liston\nListonilla oli yhteyksiä alamaailmaan ja mafiaan, ja rikolliset vaikuttivat hänen taustajoukoissaan koko uran ajan. Näiden yhteyksien on väitetty jopa vaikuttaneen hänen ennenaikaiseen kuolemaansa vuonna 1970, mutta tätä ei ole voitu todistaa. Listonin elämästä on tehty vuonna 2008 ensi-iltansa saanut elokuva \"Phantom Punch\", jossa häntä näyttelee Ving Rhames."
] | 36 |
Kuka voitti toisen buurisodan? | [
"Paardebergin taistelu\nPaardebergin taistelu oli toisessa buurisodassa 18.–27. helmikuuta 1900 käyty taistelu, jossa sotamarsalkka Frederick Roberts lopulta löi buurit ja onnistui pakottamaan kenraali Piet Cronjén antautumaan 4 000 miehensä kanssa. Tämä heikensi buurien voimia huomattavasti ja mahdollisti Ladysmithin vapautuksen seuraavana päivänä. Paardeberg oli toisen buurisodan viimeinen suuri taistelu.",
"Frederick Roberts\nToisessa buurisodassa Roberts johti ”intialaisten upseerien” ryhmää, joka taisteli vaikutusvallasta ”afrikkalaisten upseerien” kanssa. Toisen buurisodan alkuvaiheessa koettujen tappioiden jälkeen hänet kutsuttiin brittijoukkojen ylipäälliköksi joulukuussa 1899 ja hän saapui seuraavassa kuussa Kapkaupunkiin. Hän johti muun muassa helmikuussa 1900 piiritetyn Kimberleyn vapauttamista, minkä jälkeen hän saartoi kaupunkia piirittäneen buuriarmeijan. Roberts löi buurikenraali Piet Cronjén joukot Paardebergin taistelussa, valtasi 13. maaliskuuta Oranjen vapaavaltion pääkaupungin Bloemfonteinin, ja tarjosi armahdusta kaikille muille paitsi buurien johtajille. Hän luovutti ylipäällikkyyden Etelä-Afrikassa esikuntapäällikölleen Herbert Kitchenerille marraskuussa 1900."
] | [
"Koos de la Rey\nKoos de la Reyn perhetaustassa oli hollantilaisia ja hugenotteja. Hän oli syvästi uskonnollinen, kantoi Raamattua mukanaan ja kohteli sotavankeja inhimillisesti. Hän osallistui Basothon sotaan vuonna 1865, Sekhukhunen sotaan vuonna 1876 ja ensimmäiseen buurisotaan 1881. Toisen buurisodan loppupuolella hän siirtyi joukkoineen sissisotaan, ja opetti \"liikkuvien joukkojen\" sotilaat ampumaan satulasta vauhdissa. Hänen sissijoukkonsa voitti britit useissa taisteluissa, joiden paikkoja olivat Moedwil, Nooitgedacht, Driefontein, Donkerhoek, Ysterpruit ja Tweebosch. Tästä toiminnasta hän sai lempinimen Länsi-Transvaalin leijona.",
"Arthur Stark\nVaimonsa kuoltua vuonna 1892 Stark muutti Etelä-Afrikkaan ja asettui Kapkaupunkiin, jossa hän harjoitti lääkärin praktiikkaa ja retkeili ympäri Etelä-Afrikkaa keräten näytteitä South African Museumille, vuodesta 1898 lähtien myös Durban Museumille ja Albany Museumille. Stark muutti Durbaniin hieman ennen toisen buurisodan puhkeamista. Vuonna 1899 hän matkusti Englantiin valvomaan kirjansa \"The Birds of South Africa\" painatusta. Teoksen oli tarkoitus olla osa Etelä-Afrikan eläimistöä käsittelevästä sarjasta, jota toimitti South African Museumin johtaja William Lutley Sclater. Stark palasi Nataliin syyskuussa 1899 ja toimi brittijoukkojen lääkärinä buurisodassa.",
"Gagarin Cup -pudotuspelit 2009\nOttelun ensimmäisessä erässä edellispäivän voittaja Lokomotiv karkasi nopeasti 0–3 johtoon. Avausmaali syntyi Jašinin ylivoimamaalilla ajassa 08:48. Seuraavaa vieraiden maalia ei tarvinnut odottaa kuin 14 sekuntia edellisestä, kun Nikita Kljukin vei Jaroslavlin veturit 0–2 johtoon. Lokomotiv kasvatti johtoaan vielä neljä minuuttia myöhemmin. Bars Kazan sai erään aikaan kavennusta ylivoimalla ja erätauolle mentiin vieraiden 1–3 johdossa. Toinen erä oli maaliton ja näytti jo hetken, että Lokomotiv veisi toisenkin finaaliottelun nimiinsä. Kotijoukkueelle toi toivoa kuitenkin Obuhovin laukoma 2–3 kavennusmaali kolmannen erän puolivälissä. Kazan tuli ottelussa tasoihin vain minuuttia ennen ottelun loppua ilman maalivahtia tehdyllä maalilla. Jatkoaikaa ei tarvittu kuin 47 sekuntia, kun Kazanin puolustaja Pervyšin iski voitto-osuman.",
"William Francis Butler\nButler otti vastaan Etelä-Afrikan brittijoukkojen päällikkyyden lokakuussa 1898 ja käytännössä hallitsi koko aluetta jonkin aikaa sir Alfred Milnerin ollessa poissa. Toisen buurisodan ollessa ovella Butler tunsi sympatiaa buurivaltioita kohtaan, ja hän erosi tehtävistään vuoden 1899 kesällä. Hän palasi Britanniaan, missä hänestä tuli läntisen sotilaspiirin komentaja. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1900. Läntisen sotilaspiirin komentajuus oli hänen viimeinen tehtävänsä, ennen kuin hän jäi eläkkeelle 31. lokakuuta 1905.",
"Vereenigingin rauha\nVereenigingin sopimus oli toisen buurisodan päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Britannian sekä Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion buurien välillä 31. toukokuuta 1902 Vereenigingissä eteläisessä Transvaalissa. Sopimuksessa buurit suostuivat kuningas Edvard VII:n alamaisiksi ja korvaukseksi saivat valloitetut maansa takaisin ja lisäksi korvauksia sodan aikana tuhotuista maatiloista. Lisäksi buureille turvattiin oikeus käyttää kieltään afrikaansia kouluissa ja oikeuslaitoksessa, ja heille luvattiin itsehallinto mahdollisimman pian.",
"Braunschweig-luokka (taistelulaiva)\nBuurisodan ja Kiinan boksarikapinan seurauksena valtiopäivät hyväksyi 14. kesäkuuta 1900 toisen laivastolain, jossa laivaston kooksi määrättiin 38 taistelulaivaa, 20 panssariristeilijää ja 38 kevyttä risteilijää. Ensimmäisestä laista poiketen hankinnoille ei määrätty ylärajaa. Braunschweig-luokan alukset tilattiin osana toista laivastolakia. Ne laskettiin vesille 1902-1903 ja niiden tuli valmistua vuoteen 1906 mennessä. Valmistuskustannukset ollessa 24 miljoona kultamarkkaa per alus.",
"Donovan Ruddock\nHävittyään Tysonille toistamiseen, Ruddock voitti kaksi seuraavaa otteluaan tyrmäyksellä: entisen WBA-liiton mestarin\nGreg Pagen erässä kahdeksan ja kaikki uran 25 edellistä ottelua voittaneen Phil Jacsonin erässä neljä. Näiden voittojen myötä Ruddock säilytti sijoituksensa WBC-liiton listauksen kärkipäässä. Korkea sijoitus \noikeutti hänet kohtaamaan tulevan nyrkkeilijäsuuruuden Lennox Lewisin ottelussa, jonka voittaja alustavien suunnitelmien mukaan kohtaisi hallitsevan \nWBC-liiton mestarin Riddick Bowen. Ottelusta ennakointiin tasaista ja esimerkiksi Tysonin leirissä arvuuteltiin ennen \nottelua, että Ruddockin ottelutyyli tulisi osoittautumaan hankalaksi verrattain kokemattomalle Lewisille. Oman lisäjännitteen otteluun toi myös seikka, että Ruddock oli ottanut pistevoiton Lewisistä amatöörinä reilut kymmenen vuotta aiemmin . Vuoden 1992 lokakuussa käydystä ottelusta tuli kuitenkin yllättäen Lewisin täydellistä näytöstä, sillä nuori britti ei antanut Ruddockille mitään mahdollisuuksia, vaan löi hänet kanveesille kerran ensimmäisessä erässä ja kahdesti toisessa erässä ennen kuin kehätuomari Joe Cortez päätti \nkeskeyttää ottelun.",
"Bobi Sivén\nVuokkiniemessä käytiin Vienan heimosodan viimeinen ja ratkaisevin taistelu, joka oli Sivénin toinen taistelukokemus. Suomalaisten pääjoukko saarrettiin 1. lokakuuta kello 4 aamulla kyläaukealla, mutta taistelu voitettiin kääntämällä sattumalta konekiväärituli vihollisen pääjoukkoon. Voiton varmisti selustaan jääneen jääkärivänrikki Akseli Isopuron komppanian, johon Sivén kuului, koukkaus vihollisen selustaan. Suomalaisia kaatui 20 ja vihollisia noin sata. Voitosta huolimatta Sivén Vienan retkien muistelmissaan arvosteli sotilasjohtoa ja piti koko voittoa onnenkantamoisena."
] | 55 |
Mistä Kellon Lyönti -nimi tulee? | [
"Kellon Lyönti\nVoimistelu- ja Urheiluseura Kellon Lyönti (KeLy) on vuonna 1946 perustettu haukiputaalainen urheiluseura. Seuran nimi tulee Haukiputaalla sijaitsevasta Kellon kylästä, jossa seura on perustettu. Seurassa on mahdollista harrastaa kaukalopalloa, salibandya, pesäpalloa sekä kuntourheilua. Seuran miesten edustusjoukkue pelaa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa. Seuran salibandyjunioreilla on joukkueet C-, D-, E-, F- ja G-junioreiden sarjoissa."
] | [
"Kelloselän koulu\nKelloselän koulu on perustettu vuonna 1926. Kelloselän koulu on historiansa aikana vaihtanut nimeä usein. Neljä ensimmäistä vuotta vuoteen 1930 koulu kantoi nimeä Kello–Aatsinki, koska läheisen Aatsingin kylän lapset saivat myös koulussa opetusta. Sitten nimenä vuoroin ovat olleet Kelloselkä (1930–35, 1937–47 ja 1956–) ja Kello (1935–37 ja 1947–1956), jota nimeä SVT:n mukaan koulu kantoi myös koulun aloitusvuonna. Kun Oulun seudulla Haukiputaan Kellon kylässä oli samanniminen koulu, on sekaannusten välttämiseksi vuodesta 1956 koulun nimenä ollut Kelloselkä.",
"Loreley\nLoreleyn nimi tulee mahdollisesti vanhan Reininmaan murteen sanoista \"lureln\" (’kuiskata’) ja \"ley\" (’kallio’), eli kyseessä olisi ”kuiskaava kallio”. Virtaukset ja pieni vesiputous, joka oli näkyvissä vielä 1800-luvun alussa, saivat aikaan kuiskaavan äänen, jota kallion erikoinen kaiku vahvisti. Ääntä on vaikeaa kuulla enää nykyään alueen kaupungistumisen takia. Toinen teoria johtaa nimen alkuosan sanasta \"luren\" (’vaania’), jolloin nimi tarkoittaisi ”vaanivaa kalliota” ja viittaisi joella sattuneisiin onnettomuuksiin.",
"Kellon Kraaseli\nVirallisesti Kraaseli, yleisesti Kellon Kraaseli, on Perämeren saari Oulun kaupungissa, Kellon kylän edustalla. Nimi \"kraaseli\" on perua ruotsin kielen sanasta \"gråsäl\", joka tarkoittaa harmaahyljettä.",
"Kallo (Kittilä)\nKallon kylä sijaitsee Kittilän kunnassa. Kylän nimi juontaa juurensa 1600-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset suomalaiset saapuivat vanhaan saamelaisten asuinpaikan sijoille. Perimätiedon mukaan eräällä kalareissulla järvellä verkkoon tarttui pääkallo, jonka mukaan järvi nimettiin Kallojärveksi ja kylä nimettiin Kalloksi. Kylä kehittyi Syväjärven ympärille, jossa oli suotuisammat viljelys- ja rakennusmaat. Kallon ympäristössä harjoitettiin metsäpeuran pyyntiä pitkälle 1700-luvulle, jolloin peurakannan huvettua poronhoito rupesi korvaamaan sitä elinkeinona. Kallon Porttijärven lähellä on yhä edelleen nähtävissä jälkiä vanhoista peuranpyyntikuopista. Mäntyvaarassa on poroerotuspaikka, joka on ollut vilkkaassa käytössä halki vuosikymmenten. Nykyään kylän tunnetuimpia nähtävyyksiä on Kivijärvi-Pikku Kivijärven alue, joka on kuuluisa hienosta linnustostaan. Kylän läpi kulkevan harjun eli Tievan päältä on näköalat ympäröivään järvimaisemaan sekä Ylläs- ja Lainiotuntureille.",
"Kyynel (radio)\nKyyneleen nimen synnystä on olemassa kaksi eri versioita. Toisen mukaan se viittaa ”korpikuusen kyyneleeseen”. Kaukopartiomiehet lähettivät sanomiaan korpikuusten suojassa aivan kuin laittoman pontikan keittäjät. Toisen version mukaan nimi tulee radiolle ominaisesta uikuttavasta sähkötysäänestä. Erkki Palen mukaan nimen keksijä oli Matti Wihuri ja nimi syntyi, kun radiota vasta suunniteltiin YH:n aikana syksyllä 1939.",
"Kuluntalahti\nKuluntalahti-nimitykseen on kaksi uskottavaa selitystä. Professori Alpo Räisänen on viitannut Kajaanin koskien kiertoon Kuluntajärven oikotaipaleen kautta Nuaksesta Oulujärven Jormuanlahteen Kuluntajärven kautta – eli kulku-kulenta-sanapariin. Toisaalta metsänhoitaja Ilmari Kosonen on viitaten samantapaisiin paikannimiin tullut tulokseen, jonka mukaan sana juontuu jääkauden jälkeisten kansojen jättämästä \"kulu\"-sanasta, joka tarkoittanee järviruokoa.",
"Kaukaluoto\nRuotsinkielinen nimitys Köklot on syntynyt germaanisten kielten vaikutuksesta saaren alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä Kaukaluoto. Nimi Kaukaluoto on tullut siitä, että saariryhmä oli kaukana isokyröläisille. Kaukaluoto-nimi on aikaisemmin esiintynyt Köklotin rinnalla, mutta on pyyhkiytynyt nyt pois. Niinpä Köklotvägen käännetään nyt suomeksi Köklotintie. Toinen teoria nimen alkuperästä perustuu alkuperäiseen ruotsinkieliseen kirjoitusasuun \"Kåcklot\", jossa \"Kåck\" eli \"Kock\" tulkitaan henkilönnimeksi.",
"Kielo\nKielon lajinimi \"majalis\" tulee latinan toukokuuta tarkoittavasta sanasta \"Maius\" ja suvun nimi \"Convallaria\" latinan sanasta \"convallis\" ’laakso’. Suvun ja lajin nimen taustalla on Raamatun Vanhan testamentin Laulujen laulu, jossa tyttö vertaa itseään laaksojen liljaan, vaikka Raamatun kasvi onkin todennäköisesti ollut madonnanlilja (\"Lilium candidum\") eikä kielo. Tämän kertomuksen pohjalta saksalaiset kasvitieteilijät alkoivat kuitenkin jo 1500-luvulla kutsua kieloa ”laaksojen liljaksi”, \"Lilium convallium\", josta nimen käyttö levisi myös muualle Eurooppaan. Carl von Linné muokkasi nimityksestä kielon nykyisen tieteellisen nimen. Myös kielon ruotsinkielinen nimi \"liljekonvalj\" on väännös edellä mainitusta latinankielisestä nimestä.",
"Kielo (nimi)\nKielo on suomalainen naisen etunimi. Vuoden 2009 loppuun mennessä Kielo on annettu nimeksi 794 henkilölle, joista kuusi on miehiä. Nimi tulee kasvista, Suomen kansalliskukaksikin valitusta valkokelloisesta kielosta (\"Convallaria majalis\"), joka kukkii Kielon nimipäivän (14. kesäkuuta) aikoihin noin viikon verran."
] | 18 |
Miten monen oppositiovuoden jälkeen kokoomus palasi hallitukseen vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen? | [
"Kansallinen Kokoomus\nHallitukseen kokoomus nousi 21 oppositiovuoden jälkeen vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen, jolloin nimitettiin Holkerin sinipunahallitus, vaikka kokoomus, ruotsalainen kansanpuolue ja keskusta olivat tehneet porvarisopimuksen tavoitteenaan muodostaa porvarihallitus vaalien jälkeen. Vuosina 1987–1991 toimineen hallituksen suurimmat puolueet olivat sosiaalidemokraatit ja kokoomus. Vaalien 1991 jälkeen muodostettiin Esko Ahon porvarihallitus, jota johtivat keskusta ja kokoomus.",
"Suomi 1980-luvulla\nSuomessa käytiin kahdet eduskuntavaalit vuosina 1983 ja 1987. Edellisiä vaaleja on luonnehdittu protestivaaleiksi juuri silloin kiivaimmillaan olleen rötösherrajahdin vuoksi. Suomen Maaseudun Puolue saavutti uuden puheenjohtajansa Pekka Vennamon johdolla historiansa toisen suurvoiton ja nousi hallitukseen kahden ministerin voimin. Sen sijaan SKDL kärsi murskatappion eikä sitä enää tämän jälkeen otettu hallituksiin. Liberaalinen Kansanpuolue menetti kaikki eduskuntapaikkansa ja uutena ryhmänä eduskuntaan nousivat vihreät. Kokoomuksen yli 20 vuotta kestänyt oppositiokausi päättyi vuoden 1987 vaaleissa, jolloin siitä tuli pääministeripuolue. Samoissa vaaleissa SMP:n perustaja ja kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo jätti politiikan, minkä jälkeen puolueen kannatus alkoi heikentyä pysyvästi. Vennamon suku vetäytyi kokonaan politiikasta Pekka Vennamon siirtyessä posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi syksyllä 1989."
] | [
"Kansallisen Kokoomuksen historia\nUseista syistä johtuen kokoomus voitti myös vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Jonkin verran voittoääniä jäi kokoomukselle jo vuoden 1968 presidentinvaaleista, mutta Suomi oli juuri silloin voimakkaasti kaupungistumassa ja pikkuporvarillistumassa, ja keskiluokkaisia äänestäjäjoukkoja oli vuonna 1970 runsaahkosti liikkeellä, mistä kokoomus hyötyi. Sen jälkeenkään kokoomus ei enää koskaan vajonnut keskikokoiseksi puolueeksi, vaan se onnistui pysymään ensin yhtenä neljästä suuresta ja sitten yhtenä kolmesta suuresta. Juuri vuoden 1970 vaaleissa kokoomus siis kasvoi keskisuuresta puolueesta maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi (1972 ja 1975 niukasti neljäs sija). Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa kannatus hypähti yli 20 prosenttia, minkä jälkeen kokoomus ei ole menettänyt asemaansa yhtenä kolmesta suuresta puolueesta.",
"Kansallisen Kokoomuksen historia\nSeuraavan vuoden eduskuntavaaleissa kokoomus sai kymmenen lisäpaikkaa. Keskustan Matti Vanhanen sai kuitenkin jatkaa pääministerinä ja keskusta hallituksessa, mutta kokoomus nousi hallitukseen puheenjohtajansa Kataisen johdolla. Muiksi keskeisiksi ministereiksi nousivat muun muassa Häkämies puolustusministeriksi, Anne Holmlund sisäministeriksi ja ulkoministeriksi tuli veteraanipoliitikko Ilkka Kanerva, jota seurasi vuotta myöhemmin europarlamentaarikko Alexander Stubb. Sauli Niinistö palasi yhden kauden mittaisen vapaaehtoisen tauon jälkeen eduskuntaan ja nousi eduskunnan puhemieheksi. Eduskuntaan palasi myös veteraanikansanedustaja Pertti Salolainen, joka nousi heti keskeisimpien kokoomuspoliitikkojen joukkoon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi, kuten myös Kimmo Sasi perustuslakivaliokuntaan. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi ensimmäisen kerran. Vuoden 2009 eurovaaleissa tuli sen sijaan hieman takapakkia, kuten jo viisi vuotta aiemminkin.",
"Suomi 1990-luvulla\nSuomessa järjestettiin vuosikymmenen aikana kolmet eduskuntavaalit vuosina 1991, 1995 ja 1999. Vuoden 1991 vaalien selkein voittaja oli Suomen Keskusta, kun taas hallitusvastuussa olleet Kokoomus ja SDP kärsivät ankarat tappiot. Vuoden 1995 vaaleissa SDP saavutti suurimman paikkamääränsä toisen maailmansodan jälkeen (63 kansanedustajaa). Kannatustaan menettänyt ja sisäisistä riidoista kärsinyt Suomen Maaseudun Puolue puolestaan koki kohtalonsa samoissa vaaleissa, jolloin se menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. SMP ajautui vaalien jälkeen konkurssiin ja sen raunioille perustettiin syksyllä 1995 uusi puolue Perussuomalaiset. Liberaalinen Kansanpuolue oli eduskuntapuolueena viimeisen kerran vaalikauden 1991−1995 yhden kansanedustajan voimin. Nuorsuomalaiset-puolueen ja niin sanottu ”Eko-Vihreiden” ainoaksi eduskuntakaudeksi jäi vaalikausi 1995−1999, jolloin edellisellä oli kaksi kansanedustajaa ja jälkimmäisellä yksi.\nVuonna 1990 Suomeen perustettiin uusi puolue Vasemmistoliitto, jolle siirrettiin SKP:n poliittinen toiminta; samalla lakkautettiin SKDL. SKP päätettiin säilyttää puolueena, mutta se teki konkurssin syksyllä 1992 pääosin epäonnistuneiden kiinteistökauppojensa vuoksi. Vasemmistoliiton ulkopuolelle jättäytyneet kommunistit jatkoivat poliittista toimintaansa Kommunistisessa Työväenpuolueessa ja myöhemmin uudelleen perustetussa SKP:ssa, joiden keskinäiset välit ja suhteet Vasemmistoliittoon olivat huonot. Vasemmistoliitto oli hallituspuolueena eduskuntavaaleista 1995 alkaen, jolloin se oli mukana Lipposen ensimmäisessä ja toisessa hallituksessa.",
"Suomen Kansan Demokraattinen Liitto\nSKDL:n menestys eduskuntavaaleissa heikkeni vuosien mittaan samaan aikaan kun kahtiajako puolueen sisällä jyrkkeni. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa kaikki hallituspuolueet kärsivät tappioita. SKDL menetti enemmän ääniä kuin Keskustapuolue, mutta vaalimatematiikan ansiosta se hävisi \"vain\" viisi paikkaa verrattuna Keskustan 13 paikan tappioon. SKDL meni mukaan vaalien jälkeen muodostettuun Ahti Karjalaisen hallitukseen, mutta erosi siitä maaliskuussa 1971 ”korppusodan” vuoksi. Vuodesta 1975 lähtien puolue oli jälleen seitsemän vuoden ajan mukana kaikissa poliittisissa hallituksissa lukuun ottamatta vuosina 1976–1977 istunutta Martti Miettusen kolmatta hallitusta. Vuoden 1979 vaaleissa puolue menetti paikkansa kolmen suurimman puolueen joukossa Kokoomukselle. Vielä suurempi tappio tuli neljä vuotta myöhemmin, jolloin puolueen sisäiset kiistat olivat kärjistyneet avoimen välirikon partaalle. Kuilu repesi vaalikauden 1983−1987 aikana ja vuoden 1987 vaalien jälkeen SKDL:n ryhmään kuului enää 16 kansanedustajaa. Tällöin puolue oli menettänyt kansanedustajanpaikkansa Kymen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä.",
"Johannes Virolainen\nVirolaisen ja presidentti Urho Kekkosen välit alkoivat huonontua 1970-luvulla, ja Kekkosta kannattanut Keskustapuolueen K-linja arvosteli häntä puolueen sisällä. Lopullinen välirikko heidän välillään tapahtui vuoden 1979 eduskuntavaalien jälkeen. Vaaleissa Kokoomus oli saanut suuren vaalivoiton ja noussut Keskustanpuolueen ohi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Tästä huolimatta hallitus koottiin totuttuun tapaan Keskustapuolueen ja vasemmiston varaan ja Kokoomus jätettiin oppositioon. Keskustapuolueen puheenjohtaja Virolainen, joka itse oli jättäytynyt pois ministerivastuusta, harmitteli \"Suomen Kuvalehden\" haastattelussa sitä, että jatkuvasti kannatustaan kasvattanutta Kokoomusta ei otettu hallitukseen. Virolaisen mukaan taustalla olivat ulkopoliittiset \"yleiset syyt\", toisin sanoen Neuvostoliiton vastustus ja uusien yöpakkasten pelko. Virolaisen lausunto suututti presidentti Kekkosen, joka moitti Virolaista julkisesti ja sanoi tämän aiheuttaneen Suomen ulkopoliittiselle kuvalle \"arvaamatonta vahinkoa\". Lehdistö risti kesäkuun lopulla tapahtuneen kiistan \"juhannuspommiksi\".",
"Koiviston II hallitus\nMaaliskuun 1979 eduskuntavaaleissa etenkin oppositiopuolueet Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue lisäsivät kannatustaan. Vastaavasti kaikki hallituspuolueet SDP, Keskusta, SKDL ja LKP kärsivät tappioita niin, että kansanrintamahallituksen enemmistö eduskunnassa supistui 152:sta 137 kansanedustajaan. Edellisen hallituksen pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti heti vaalien jälkeen kieltäytyvänsä jatkamasta tehtävässään; hän oli jo tammikuussa 1979 ehdottanut presidentti Urho Kekkoselle Suomen Pankin pääjohtajaa Mauno Koivistoa uudeksi pääministeriksi. Parlamentarismin edellyttämällä tavalla Kekkonen nimitti 21. maaliskuuta hallitustunnustelijaksi vaalien suurimman voittajan Kokoomuksen puheenjohtajan Harri Holkerin, mutta tämä luovutti kuukauden päivät kestäneiden tuloksettomien neuvottelujen jälkeen. Eduskunnan varapuhemiehen Veikko Helteen selviteltyä hallituspohjaa Kekkonen nimitti Mauno Koiviston hallituksen muodostajaksi 11. toukokuuta. Hallitusohjelman kirjoittaminen ja ministerinsalkkujen jako kestivät tämän jälkeen vielä kaksi viikkoa. Kansanrintamapohjan jatko ei ollut itsestäänselvyys, koska Keskustan kentällä ilmeni vahvoja haluja puolueen jättäytymisestä oppositioon. Keskustan osallistuminen uuteen hallitukseen ratkesikin puolueen puheenjohtajan Johannes Virolaisen taivuttelun jälkeen vasta aivan viime hetkellä. Samoin edellisen hallituksen ulkomaankauppaministeri, puolueisiin sitoutumaton Esko Rekola suostui jatkamaan tehtävässään vain Mauno Koiviston suostuttelun ansiosta.",
"Suomen Keskusta\nKeskusta, kokoomus ja RKP solmivat ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja niin sanotun kassakaappisopimuksen, jonka mukaan yksikään sopimuksessa osallisista puolueista ei neuvottele hallituksen muodostamisesta ilman muita puolueita. Näin torjuttaisiin presidentti Mauno Koiviston yritykset saada oma puolueensa SDP hallitukseen. Suunnitelma tuli kuitenkin Koiviston tietoon ja hän nimitti hallituksen muodostajaksi kokoomuksen puheenjohtajan Ilkka Suomisen sijasta Harri Holkerin. Tuloksena oli porvarihallituksen sijasta Holkerin sinipunahallitus, joka oli vallassa 1987–1991. Syksyllä 1990 hallitus pyysi oppositioon joutuneen keskustan tukea säästöpäätöksille ennen vuoden 1991 eduskuntavaaleja, mistä puolue kieltäytyi.",
"Juhannuspommi\nVierailunsa jälkeen Kekkonen nimitti Mauno Koiviston johtaman uuden hallituksen, jonka ulkopuolelle kokoomus jätettiin. Juuri eduskunnan puhemieheksi valittu keskustapuolueen Johannes Virolainen selvitti hallituksen muodostamista ja kokoonpanoa Suomen Kuvalehden toimittajalle Matti Vehviläiselle antamassaan haastattelussa. Haastattelussa Virolainen pohti, miksi vaalivoittaja kokoomus ei vieläkään tullut hallitukseen ja kertoi syynä olevan ”yleiset syyt, jotka jokainen käsittää, kun ottaa huomioon Suomen aseman”. Kun haastattelija tivasi, tarkoittiko Virolainen tällä kokemuksiaan syksyn 1958 yöpakkaskriisistä, Virolainen ei suostunut juurikaan selventämään lausuntoaan. Tämän tulkittiin kuitenkin olevan viittaus pelkoon idänsuhteiden vaarantumisesta, jos kokoomus olisi päässyt hallitukseen."
] | 5 |
Kuka oli Suomen presidentti jatkosodan aikana?? | [
"Ylipäällikkö\nSuomessa tasavallan presidentti on perustuslain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkö, missä ominaisuudessa hän muun muassa ylentää kaikki upseerit. Sodan aikana presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle henkilölle. Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle, sotamarsalkka, myöhemmin Suomen marsalkka Gustaf Mannerheimille ja kun hänestä tuli jatkosodan lopulla 1944 presidentti, ylipäällikkyys palautui luovuttajainstituutiolle. Risto Ryti on Suomen presidenteistä ainoa, joka ei ole lainkaan ollut ylipäällikkö."
] | [
"P. E. Svinhufvud\nVeteraanipoliitikko Svinhufvud pyrki osallistumaan vielä kerran Suomen asioiden hoitamiseen talvisodan lopulla matkustamalla avunhakumatkalle Saksaan ja Italiaan. Adolf Hitler ja Benito Mussolini kieltäytyivät kumpikin tapaamisesta, mutta tuolloisen paavin Pius XII:n presidentti pääsi tapaamaan. Jatkosodan aikana Svinhufvud tuki Suur-Suomi-ajattelua, mutta pitkäaikaisen valtiomiehen aika oli kuitenkin menossa mailleen. Hän kuoli kotonaan Kotkaniemessä 29. helmikuuta 1944, ja hänet siunattiin haudan lepoon Luumäen kirkossa. Svinhufvud on Suomessa kuolleista presidenteistä ainoa, joka kuoli Helsingin ulkopuolella.",
"Väinö Tanner\nToimiessaan ministerinä jatkosodan aikana Tanner joutui vaikeaan kaksoisrooliin: ulospäin hän edusti hallituksen politiikkaa, mutta hallituksessa puolueensa kriittisiä näkemyksiä; valtaosa SDP:n kannattajista ei hyväksynyt Tarton rauhan rajan ylittämistä. Laajassa yksityiskirjeessään presidentti Risto Rytille syksyllä 1941 Tanner katsoi Suomen saavuttaneen tärkeimmät sodanpäämääränsä vallattuaan takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä alueet. Hänen mielestään Suomi voisi pitää Itä-Karjalan vain siinä tapauksessa, että Neuvostoliitto luhistuisi lopullisesti, mihin hän ei lainkaan uskonut, koska \"200 miljoonan kansaa ei noin vain pyyhitä maan päältä\".",
"Reinhold Svento\nJatkosodan jälkeen Svento siirtyi SKDL:n riveihin monien muiden SDP:n puoluejohdon kanssa riitautuneiden tavoin. Ulkoministerinä ollessaan huhtikuussa 1948 Svento oli jäsenenä YYA-sopimusneuvotteluvaltuuskunnassa. Syyskuussa 1955 hän oli jäsenenä presidentti J. K. Paasikiven johtamassa valtuuskunnassa, jonka kanssa Neuvostoliitto sopi Porkkalan vuokra-alueen palautuksesta Suomelle. Julkisen uransa päätteeksi Svento kuului Suomen YK-valtuuskuntaan vuosina 1955−1958. Presidentti Urho Kekkonen jätti hänet vuoden 1958 lopulla pois Suomen YK-valtuuskunnasta, mistä hän pahoitti mielensä syvästi.",
"Sotamarsalkka\nSyksyllä 1939 tasavallan presidentti Kyösti Kallio nimitti Mannerheimin tasavallan puolustusvoimain komentajaksi, jolle luovutti talvisodan sytyttyä ylipäällikkyyden. Jatkosodan aikana valtioneuvosto myönsi \"Suomen marsalkan\" arvon Mannerheimille hänen 75-vuotispäivänään 1942.",
"Väinö Auer\nJatkosodan aikana Auer toimi 11. joulukuuta 1941 perustetun Valtion tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan puheenjohtajana. Hänet valittiin puheenjohtajaksi Kaarlo Linkolan kuoleman jälkeen huhtikuussa 1942. Tuolloin syntyi myös yhdessä historiantutkija Eino Jutikkalan ja kansatieteilijä Kustaa Vilkunan kanssa kirjoitettu \"Finnlands Lebensraum\" (, 1941), jossa perustellaan Itä-Karjalan olevan historiallisesti ja maantieteellisesti osa Suomea. Teos kirjoitettiin suoraan saksaksi, sillä sitä suunniteltiin käytettäväksi \"tieteellisenä\" perusteena Suomen aluevaatimuksille sen jälkeen kun Saksa olisi miehittänyt Neuvostoliiton. Toimeksianto kirjoittamiseen tuli korkeimmasta valtiojohdosta: kirjahankkeen ideoija oli presidentti Risto Ryti, kirjoittajat värväsi pääministeri J. W. Rangell apunaan poliittinen sihteerinsä L. A. Puntila.",
"Suomi 1950-luvulla\nToisen maailmansodan jälkeen Suomi oli siirtynyt ensimmäisen tasavallan ajasta toiseen tasavaltaan. Liittoutuneiden valvontakomissio oli lähtenyt Suomesta 1947, jolloin solmittiin Pariisin rauhansopimus. Vaaran vuodet olivat ohi. 1950-luvun alkaessa Suomen presidenttinä toimi 79-vuotias Juho Kusti Paasikivi. Hän oli sotien jälkeisen puolueettomuuslinjan eli niin kutsutun Paasikiven–Kekkosen linjan linjan luoja. Maaliskuussa 1956 presidentiksi valittiin 55-vuotias Urho Kekkonen. Hänestä tuli Suomen tasavallan pitkäaikaisin presidentti. Päinvastoin kuin 2000-luvulla, presidentillä oli laajat valtaoikeudet; hänellä oli oikeus jopa eduskunnan hajottamiseen.",
"Rauhanoppositio\nRauhanoppositioon kuuluneet luovuttivat jatkosodan aikana 5. elokuuta 1943 presidentti Risto Rytille niin sanotun Kolmenkymmenenkolmen kirjelmän, johon kaikki jälkeenpäin ryhmään luetut eivät tosin osallistuneet. Esimerkiksi Urho Kekkonen ei allekirjoittanut. Rauhanoppositio ei kuitenkaan kyennyt painostamaan Suomen hallitusta, joka sodan jatkamisesta ja siitä aikanaan irtautumisesta päättäessään katsoi liittolaissuhteen ylläpitämisen Saksan kanssa olleen vallinneissa oloissa Suomen etujen mukaista. Pienin osin rauhanopposition vaatimusten mukaista politiikkaa kuitenkin toteutettiinkin, sillä esimerkiksi kotiuttamalla vapaaehtoisen SS-pataljoonan Saksasta vuonna 1943 ja perustamalla arvovaltaisten kansalaispiirien tukemana kesällä 1944 amerikkalais-suomalaisen yhdistyksen Linkomiehen hallitus pyrki varautumaan Saksan ja Suomen liitosuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.",
"Yrjö Kallinen\nJatkosodan aikana Kallinen kuului rauhanopposition kannattajiin ja oli yksi niin sanotun kolmenkymmenenkolmen kirjelmän allekirjoittajista. Hän toimi myös juutalaispakolaisten asioita hoitaneen komitean puheenjohtajana. Sodan jälkeen hän oli mukana Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) perustamisessa, mutta jäi kuitenkin lopulta itse sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (SDP). Kallinen asetettiin häneltä itseltään lupaa kysymättä SDP:n ehdokkaaksi vuoden 1945 eduskuntavaaleissa ja hänet valittiin eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin Pekkalan hallituksen puolustusministeriksi. Tunnetun sodanvastustajan nimittämisellä puolustusministeriksi pyrittiin vakuuttamaan Neuvostoliitto Suomen rauhantahtoisuudesta. Kallinen oli suostunut tehtävään sillä ehdolla, että puolustusvoimien sotilaalliset tehtävät, kuten koulutus, kokoonpano ja täydennykset, siirrettiin pääministeri Mauno Pekkalan alaisiksi. Kallinen oli 1946–1948 puolustusministeriyden ohella myös ministeri valtioneuvoston kansliassa. Lisäksi hän toimi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän ei tosin viihtynyt puoluepolitiikassa. Kallinen tuli sotien jälkeen huonosti toimeen SDP:n oikeistosiiven nuorien johtajien kanssa. Kun hänet puolueen hajaannuksen aikana otettiin täyte-ehdokkaaksi vuoden 1958 eduskuntavaaleihin, puoluejohto ei päästänyt häntä puhumaan näkyviin tilaisuuksiin. Kallisen poliittista aatetta hänen vanhoilla päivillään on luonnehdittu bernsteinilaiseksi sosialismiksi.",
"Urho Kekkonen\nKekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin poikkeuksellisesti. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella. Se oli Suomessa kolmas kerta, jolloin valtionpäämies valittiin virkaansa ilman vaaleja ja vastaehdokkaita. Aikaisemmin Gustaf Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi joulukuussa 1918, kun haluttiin irtautua saksalaissuuntauksesta, ja presidentiksi elokuussa 1944, kun haluttiin irtautua jatkosodasta ja siteistä Saksaan. Poikkeuslain taustasta on historiantutkimuksessa erilaisia käsityksiä. Martti Häikiön tulkinnan mukaan Kekkonen pakotti ensin Ahti Karjalaisen ehdottamaan jatkoaikaa tammikuussa 1972. Tämän jälkeen hän nimitti helmikuussa Rafael Paasion vähemmistöhallituksen ja vaati poikkeuslakia huhtikuussa, ennen kuin suurimmat puolueet, sosiaalidemokraatit ja keskustapuolue, asettaisivat omat ehdokkaansa kesän puoluekokouksissa. Tästä kärsivät etenkin Ahti Karjalainen, jota oli pidetty Kekkosen manttelinperijänä, ja Johannes Virolainen, joka oli kentällä suosittu ja keskustan puheenjohtaja.\nPoikkeuslakia ei ollut helppo viedä läpi, sillä se voitiin säätää vain 5/6:n eduskuntaenemmistöllä. Jotta enemmistö saataisiin lain taakse, sen tueksi luotiin poliittinen paketti, jossa oli kolme osaa: poikkeuslaki, vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa ja valtion taloudellista säätelyvaltaa lisäävät suojalait, joita vasemmisto kannatti. Paketista huolimatta Kalevi Sorsan hallitus ei saanut tarvittavaa määräenemmistöä kokoon, joten Kekkonen uhkasi joulukuussa, ettei olisikaan käytettävissä presidentiksi. Julkisesti hän väitti syyksi lokakuussa julkisuuteen vuotanutta niin sanottua Zavidovo-muistiota, joka koski hänen ja neuvostojohdon keskusteluja. Poikkeuslaki hyväksyttiin tammikuussa 1973 äänin 170–28 ja Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella vuoteen 1978."
] | 70 |
Milloin HMS Ardent -alus valmistui? | [
"HMS Ardent (F184)\n\"HMS Ardent\" saapui syyskuussa 1977 Devonportiin, jossa se luovutettiin laivastolle. Se otettiin palvelukseen lokakuussa liitettynä 6. fregattilaivueeseen. Koeajo ja koulutus jakson jälkeen alus lähti syksyllä 1978 laivueensa mukana Itämerelle. Tammikuussa 1979 alus oli Punaisellamerellä ja vuoden lopulla se osallistui Naton Highwood-harjoitukseen Atlantilla. Vuoden 1980 alussa alus liitettiin Naton Atlantille sijoitettuun laivasto-osastoon, jonka mukana se osallistui Safe Pass -harjoitukseen sekä vieraili Yhdysvaltain itärannikolla.",
"HMS Ardent (H41)\nToukokuussa koeajojen päätyttyä alus aloitti kouluttautumisen, ja se liitettiin Plymouthin paikallislaivueeseen. Aluksen miehistö täydennettiin sodan ajan vahvuuteen 24. syyskuuta Münchenin kriisin vuoksi, ja samalla alus valmistautui mahdolliseen sotaan. Miehistö supistettiin 11. lokakuuta, ja se palasi paikallislaivueeseen. \"Ardent\" siirrettiin 17. lokakuuta huollettavaksi Devonportin telakalle, mistä se palasi palvelukseen 15. marraskuuta. Joulukuussa alus oli nuorisokoululaivana Devonportissa normaalin hälytysvalmiuden lisäksi. Koululaivana alus vieraili vuoden 1939 alkupuoliskon aikana Torquaysta Dartmouthiin, kunnes se heinäkuussa siirrettiin Devonportin telakalle."
] | [
"HMS Ardent (F184)\nAlus tilattiin 17. huhtikuuta 1973 Yarrow Shipbuildersilta Scotstounista Glasgow’sta Skotlannista. Sen köli laskettiin 26. helmikuuta 1974 ja alus laskettiin vesille vuotta myöhemmin 9. toukokuuta kumminaan Gloucesterin herttuatar. Alus valmistui 13. lokakuuta 1977. Alus oli ensimmäinen luokan aluksista, jolle asennettiin STWS-torpedoputket ().",
"HMS Ardent (1913)\nAlus tilattiin William Denny and Brothersilta Dumbartonista osana vuosien 1911-1912 laivasto-ohjelmaa. Sen köli laskettiin 9. lokakuuta 1912 ja alus laskettiin vesille 8. syyskuuta 1913. Se nimettiin lokakuussa \"HMS Kenriciksi\", mutta alkuperäinen nimi palautettiin hieman myöhemmin. Alus valmistui helmikuussa 1914.",
"HMS Ardent (1894)\nAlus tilattiin 12. lokakuuta 1893 John I. Thornycroftin and Companyltä Chiswickistä, jolloin sen toimitusajaksi määrättiin 13 kuukautta. Aluksen köli laskettiin joulukuussa 1893 telakkanumerolla 297 ja se laskettiin vesille 16. lokakuuta 1894 kumminaan telakan perustajan John Isaac Thornycroftin tytär rouva C. T. Cornish. Alus valmistui 25. maaliskuuta 1895.",
"HMS Ardent (1764)\nAlus otettiin palvelukseen lokakuussa 1774 päällikkönään Sir George Douglas. Vuonna 1778 päällikkönään George Keppel alus oli amiraali lordi Howen laivueessa New Yorkin edustalla suojaamassa kaupunkia ylivoimaiselta amiraali d'Estaingin johtamalta Ranskan laivaston osastolta. Osastot ottivat mittaa toisistaan Rhode Islandin edustalla 11. elokuuta myrskyn hajoittaessa kummankin osaston. \"Ardent\" palasi Portsmouthiin, jossa se poistettiin palveluksesta tammikuussa 1779.",
"HMS Ardent (H41)\n\"Ardent\" siirrettiin huhtikuussa 1940 Kotilaivastoon sisaralustensa \"HMS Acastan\", \"HMS Acheronin\" ja \"HMS Arrowin\" kanssa Norjan taisteluiden vuoksi ja se saapui Scapa Flow'hun 12. huhtikuuta. Alus suojasi seuraavana päivänä amiraali Laytonin johtamaa saattueetta NP1 Vaagsfjordiin yhdessä taistelulaiva \"HMS Valiantin\", tukilaiva \"HMS Vindictiven\" ja hävittäjien \"Codrington\" ja \"Acasta\" kanssa. Matkan aikana ei kohdattu saksalaisia, mutta amiraliteetti määräsi osan joukoista Namsosiin loppujen jatkaessa Vaagsfjordiin, jonne saavuttiin aamulla 15. huhtikuuta. Saksan ilmavoimien koneet häiritsivät alusten purkua ilman merkittäviä tuloksia. Alus oli telakalla 6.-19. toukokuuta, jolloin sen vaurioitunut kaikuluotain vaihdettiin. Telakalta palattuaan alus suojasi 22.-25. toukokuuta joukkojenkuljetusalus \"HMS Ulster Princen\" Färsaarille Thorshavniin, jonne tehtiin maihinnousu 23. toukokuuta. \"Ardent\" palasi Greenockiin 29. toukokuuta.",
"HMS Ardent (F184)\nAlus oli jouluna 1980 mukana Armilla partiossa Persianlahdella, missä tehtävässä ollessaan sen matkamittari ylitti 100000 mailia. Alus palasi kotimaahan kesällä 1981 vieraillen Plymouthin laivastopäivillä sekä ollen vartioaluksena Cowes Weekissä. Alus teki yhden viimeisistä vierailuistaan jouluna 1981 Amsterdamiin yhdessä kolmen sisaraluksensa kanssa. Vuoden 1982 sotaharjoitus vei aluksen Norjan rannikolle, jossa se laski seppeleen veteen toisessa maailmansodassa uponneen \"HMS Ardentin\" hylyn kohdalle.",
"HMS Ardent (H41)\nVastaanottotestit läpäistyään alus siirrettiin Chathamiin varustettavaksi ja palvelukseen ottoa varten. \"Ardent\" liitettiin 23. maaliskuuta palvelukseen otettaessa Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Se oli huhtikuussa koulutuksessa, kun sen nelostykissä todettiin vika. Se palasi Chathamin telakalle, jossa tykkitorni vaihdettiin. Telakalta palattuaan alus lähti 19. toukokuuta Maltalle laivueeseensa. Kesäkuusta syyskuuhun se osallistui laivueensa mukana koulutukseen, joka keskeytyi aluksella havaittujen vikojen vuoksi, ja se palasi 31. lokakuuta Maltalle odottamaan telakalle pääsyä. Havaitut viat tarkastettiin 1. joulukuuta, ja alus poistettiin palveluksesta ja se siirrettiin telakalle korjattavaksi.",
"HMS Ardent (H41)\nAlus lähti huhtikuun alussa 1937 Britteinsaarille, jossa se 14. huhtikuuta poistettiin palveluksesta. Se siirrettiin samalla Sheernessin telakalle, jossa sille asennettiin huollon aikana kaikuluotain. Alus määrättiin telakalta palatessaan Devonportin paikallislaivueeseen, jonka muina aluksina olivat muun muassa \"HMS Codrington\", \"HMS Achates\" ja \"HMS Broke\". Alus aloitti 20. huhtikuuta telakalta palattuaan korjausten jälkeiset koeajot supistetulla miehistöllä ja määrättynä Plymouthin alaisuuteen."
] | 39 |
Mikä oli Venäjän–Japanin sodan lopputulos? | [
"Venäjän–Japanin sota\nVenäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä. Sota päättyi monien aikalaisten yllätykseksi Japanin voittoon, ja maan suurvaltakauden voi katsoa alkavan konfliktin päättäneestä Portsmouthin rauhansopimuksesta. Sota aiheutti Venäjällä voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää, niin sanotun vuoden 1905 vallankumouksen, joka johti lopulta perustuslailliseen monarkiaan. Suomen suuriruhtinaskunnassa levottomuudet johtivat ensimmäisen sortokauden päättymiseen ja vuoden 1906 eduskuntauudistukseen. Carl Gustaf Emil Mannerheim oli sodassa mukana.",
"Japanin historia\nJapani auttoi länsivaltoja Kiinan boksarikapinan kukistamisessa vuonna 1900, ja Yhdistynyt kuningaskunta ja Japani solmivat liittosopimuksen kaksi vuotta myöhemmin. Sopimuksen tarkoitus oli suojella Japanin ja brittien etuja kolmatta imperialistista suurvaltaa, Venäjää vastaan. Vielä laajempi, japanilaisten intressit Koreassa tunnustanut sopimus solmittiin vuonna 1905. Japani toivoi ensimmäisen liittosopimuksen auttavan Venäjän ja Japanin tavoitteiden sovittelussa Koillis-Aasiassa. Helmikuussa 1904 Japanin laivasto kuitenkin yllättäen hyökkäsi Venäjän aluksia vastaan Port Arthurissa Kiinan rannikolla – Venäjän–Japanin sodassa Japani sai ratkaisevan voiton Venäjän Itämeren-laivastosta Tōgō Heihachirōn johdolla Tsushiman meritaistelussa. Rauhansopimuksessa Venäjä tunnusti Japanin ylivallan Koreassa, sen taloudelliset intressit Etelä-Mantšuriassa ja luovutti Japanille Sahalinin eteläosan. Sota oli kuitenkin aiheuttanut Japanille suuret inhimilliset ja taloudelliset menetykset, ja chauvinistinen yleinen mielipide oli vahvasti sopimusta vastaan. Japani oli silti saavuttanut merkittävän voiton ja osoittanut ensimmäisen kerran aasialaisen valtion voivan kukistaa sodassa eurooppalaisen suurvallan.",
"Portsmouthin rauhansopimus\nPortsmouthin rauhansopimus solmittiin Venäjän ja Japanin keisarikuntien välillä Portsmouthissa, Yhdysvalloissa käytyjen rauhanneuvottelujen jälkeen 5. syyskuuta 1905. Sopimuksen välittäjänä toimi Yhdysvallat. Sopimus päätti Venäjän–Japanin sodan. Se varmisti Japanin valta-aseman Koreassa ja Mantšuriassa. Venäjä joutui luovuttamaan muun muassa Port Arthurin ja sen hankkeet ylivallan saavuttamiseksi Mantšuriassa ja Koreassa päättyivät."
] | [
"Nikolai Japanilainen\nVenäjän–Japanin sodan syttyessä vuonna 1904 Nikolai joutui vaikeaan tilanteeseen, jossa hän osoitti suurta harkintaa. Hän kehotti japanilaisia pappeja täyttämään velvollisuutensa isänmaataan Japania kohtaan ja rukoilemaan menestystä Japanin armeijalle. Henkilökohtaisesti hän kuitenkin koki, ettei voinut osallistua sodan aikana jumalanpalveluksiin, sillä hän olisi niissä joutunut rukoilemaan omaa maataan Venäjää vastaan. Hän ei kuitenkaan palannut Venäjälle vaan pysyi seurakuntalaistensa kanssa, vaikka jääminen pois jumalanpalveluksista oli hänelle raskasta.",
"Venäjän–Japanin sota\nSekä Venäjällä että Japanilla, mutta myös Britannialla ja Saksalla oli laajentumispyrkimyksiä Itä-Aasiassa 1800-luvulta alkaen. Suurvaltapoliittisesti sodan mahdollisti Britannian ja Japanin välinen sopimus, joka varmisti Britannian siirtokunnat Tyynellämerellä ja salli Britannian keskittyä kilpavarusteluun Saksaa sekä Ranskaa vastaan. Japanille sopimus varmisti Venäjän jäämisen ilman liittolaisten tukea. Edellisen Kiinan–Japanin sodan jälkeen 1895 Venäjän, Saksan ja Ranskan kolmiliitto oli vienyt Japanilta sen voitot Kiinassa.",
"Keisarillisen Japanin laivasto\nNämä asiat kulminoituivat Venäjän–Japanin sotaan. Tsushiman taistelussa amiraali Heihachirō Tōgō johti japanilaisten laivastoa \"Mikasan\" kannelta taisteluun, jota on kutsuttu ”kaikista ratkaisevammaksi meritaisteluksi koskaan”. Venäläisten Itämeren laivasto tuhoutui lähes kokonaan: 38:sta laivasta 21 upposi, seitsemän vallattiin ja kuusi rampautettiin ampumakyvyttömäksi. 4 545 venäläistä merimiestä kuoli ja 6 106 jäi vangiksi. Japanilaisten menetykset olivat vain 116 kuollutta ja kolme torpedovenettä. Tämä voitto nujersi venäläisten moraalin Itä-Aasiassa ja johti kapinoihin Sevastopolin, Vladivostokin ja Kronstadtin laivastotukikohdissa, joiden huippu tapahtui heinäkuussa 1905 \"Knjaz Potjomkin-Tavritšeskilla\" tapahtuneessa kapinassa. Nämä kaikki olivat osana Venäjän vuoden 1905 vallankumousta.",
"Mukdenin taistelu\nMukdenin taistelu () oli Venäjän–Japanin sodan taistelu, joka käytiin 20. helmikuuta – 10. maaliskuuta 1905 Mukdenin kaupungin (nyk. Shenyang) eteläpuolella Mantšuriassa. Se oli suurimpia maataisteluita ennen ensimmäistä maailmansotaa. Venäjän keisarikunnan joukkoja komensi jalkaväenkenraali Aleksei Kuropatkin ja Japanin keisarikunnan armeijoita johti sotamarsalkka Ōyama Iwao. Taisteluun osallistui yli puoli miljoonaa sotilasta. Taistelu päättyi saarrostusta pelänneiden venäläisten vetäytymiseen ja Japanin voittoon. Mukdenin taistelu oli Venäjän–Japanin sodan viimeinen suuri maataistelu.",
"1900-luku\nSotiminen Kiinan suunnalla jatkui vuonna 1904, kun Venäjä ajautui sotaan Japania vastaan. Venäjä oli aiemmin miehittänyt Mantšurian, kun taas Japani oli lisännyt läsnäoloaan Koreassa. Myös Britannia oli huolestunut tilanteen kehityksestä ja erityisesti Venäjän läsnäolosta Mantšuriassa. Taitavalla diplomatialla Japani varmisti puolueettomuuden ja sai näin vapaat kädet toimia alueella venäläisiä vastaan. Alkaneessa sodassa Japani saavutti merkittäviä voittoja Venäjän laivastoa vastaan, mutta maasota Mantšuriassa juuttui veriseen asemasotaan, jossa kumpikaan ei saavuttanut selkeitä voittoja. Kaksi taistelua kuitenkin ratkaisivat sodan japanilaisten eduksi: Mukdenin taistelussa venäläiset maajoukot lyötiin ja Tsushiman meritaistelussa tuhoutui lähes koko Venäjän laivasto. Näiden tappioiden jälkeen Venäjä vetäytyi Mantšuriasta, joka siirtyi vähitellen Japanin vaikutuspiiriin. Sota oli ajanut Japanin taloudellisen perikadon partaalle, mutta sen tuloksena siitä tuli tasaveroinen muiden suurvaltojen kanssa ja maan ulkopolitiikka militarisoitui ja muuttui aggressiivisemmaksi. Tämä johti lopulta Japanin osallistumiseen toiseen maailmansotaan.",
"Mukdenin välikohtaus\nKiina oli luovuttanut ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan päättäneellä Shimonosekin sopimuksella Japanille Formosan, Peskadorit ja Liandongin niemimaan mutta Ranska, Saksa ja etenkin Venäjä vastustivat niemimaan luovutusta Japanille. Sen sijaan maat painostivat Japania hyväksymään niemimaan sijaan 30 miljoonaan taelin korvauksen. Venäjä aloitti tämän jälkeen Etelä-Mantšurian rautatien rakentamisen, joka yhdisti Harbinin kaupungin Port Arthuriin. Venäjä hallitsi jo ennestään Itä-Mantšurian rautatietä ja nyt alueen halkaisevia rautateitä vartioi yhteensä 175 000 venäläissotilasta ja alue oli näin käytännössä Venäjän vallan alla. Japani piti Venäjää suorana uhkana sen hallitsemalle Korealle ja suuremmille suunnitelmille hallita Itä-Aasiaa. Maiden välit kiristyivät ja kehitys huipentui Venäjän–Japanin sotaan vuonna 1904-05. Japanin voitot Venäjästä Port Arthurissa ja Tsushimassa pakottivat Venäjän hyväksymään Portsmouthin sopimuksen, jolla maa luovutti Port Arthurin ja Etelä-Mantšurian rautatien hallinnan Japanille. Molemmat maat sitoutuivat vetäytymään Kiinasta ja tunnustamaan Kiinan suvereniteetin Mantšuriassa.",
"Carl Gustaf Emil Mannerheim\nVenäjän–Japanin sodan viimeisessä suuressa maataistelussa Mukdenin taistelussa Mannerheim oli aluksi mukana tiedusteluretkellä Mongolian rajalle asti ja loppupäivinä hän taisteli Mukdenin (nyk. Shenyang) länsipuolella ja vetäytyi Venäjän armeijoiden mukana pohjoiseen. Mannerheim joutui taistelun jälkeen leikattavaksi vasemman korvan tulehduksen vuoksi. Hän palasi kuitenkin pian palvelukseen ja palveli Japanin rintamalla sodan loppuun asti. Sodan aikana hän yleisestikin osallistui aktiivisesti tiedusteluretkille."
] | 70 |
Minä vuonna viikinkienajan katsotaan loppuneen? | [
"Luettelo Ruotsin sodista\nViikinkiajan voidaan katsoa loppuneen noin vuonna 1050. Seuranneen parin sadan vuoden historiasta on jäänyt vain hyvin vähän lähteitä. Ruotsissa käytiin kuitenkin sotia tuolla ajalla, etupäässä kuninkaankruunusta ja ulkopuolisia vihollisia vastaan. Toisaalta Ruotsin katsotaan syntyneen vasta vuonna 1350 ja ennen tätä Lähteiden perusteella on vaikea tehdä eroa kuninkaanmurhien ja sisällissotien välillä. Tälle ajalle ajoittuu muun muassa kiistelty ensimmäinen ristiretki Suomeen."
] | [
"Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Helsingissä 2017\nKesäkuun 26. Oikeus elää -mielenosoitusta 136 vuorokautta vastustanut Suomi Maidan-leiri purettiin poliisin määräyksestä. Syynä mielenosoituksen lopettamiseen oli poliisin mukaan jatkuva välitön vaara ihmisten turvallisuudelle. Poliisin mukaan mielenosoittajia epäillään osallisiksi yli 20 pahoinpitelyyn. Poliisi saapui Rautatientorille, kun mielenosoitusta ei oltu purettu määrättyyn kellon aikaan mennessä ja otti kiinni sitä seuranneissa yhteenotoissa kolme Suomi Ensin -aktiivia. Myös leirin purkamista seuranneina päivinä Suomi Ensin-aktiiveja on otettu Rautatientorilla poliisin toimesta kiinni.",
"Lapin sota\nLoppukeväästä suomalaisten puolella asemasotaa kävi enää 13. tammikuuta perustettu taisteluosasto Loimu, mikä käsitti kantahenkilökuntaa ja varusmiehistä kootun vahvennetun kiväärikomppanian, 600 miestä. Keväällä saksalaisjoukot oli kokonaan vedetty Ruijasta, maakunta oli tyhjennetty siviileistä ja rakennuskanta poltettu, joten suojajoukkoja Käsivarressa ei enää tarvittu. Sodan viimeinen laukaustenvaihto käytiin tiedustelupartioiden välillä Kilpisjärvellä 25. huhtikuuta 1945. Viimeiset saksalaisyksiköt poistuivat Suomen alueelta 27. huhtikuuta Norjan puolelle. Suomi katsoi sodan omalta osaltaan tosiasiallisesti päättyneeksi, vaikkei aselepo- tai rauhansopimusta tehtykään. Norja oli tuolloin pääosin vielä Saksan miehittämänä, vaikka liittoutuneet olivat jo valloittaneet suurimman osan Saksastakin.",
"Partio yli Äänisen\nPartio yli Äänisen on Reino Lehväslaihon kirjoittama sotaromaani. Se ilmestyi vuonna 1974.\nKirjassa eletään jatkosodan ensimmäistä talvea. Kuusikymmentäkuusi sissiä lähtee ylittämään maaliskuisena pakkasyönä Äänisjärveä sen leveimmästä kohdasta. Häikäilemättömien kaukopartiomiesten tehtävänä on tuhota vihollisen suuri huoltotukikohta Poventsan maantien varrella. Kaukopartiomiesten tehtävä onnistuu, mutta onnistumisen hinta on hirvittävä. Paluu Äänisen rantaan on yhtä helvettiä, armotonta kilpahiihtoa kuoleman kanssa. Vihollisjoukot hyökkäävät takaa ja katkaisevat edessä paluutien. Sissien ainoa mahdollisuus on rynnätä luotimuurin läpi ja raivata tiensä eteenpäin keskeytymättömällä konepistoolitulella. Verestä punertuvassa upottavassa lumessa moni mies käy mies miestä vastaan viimeisen taistelunsa. Kun puiden lomasta vihdoin pilkottaa Äänisen jää ja pelastus, väsymyksen ja haavojen horjuttamasta hiihtäjien joukosta ovat enää riekaleiset rippeet jäljellä.",
"Suomi Ensin\nLeiri purettiin suurella poliisioperaatiolla 26. kesäkuuta 2017. Purkuratkaisuun päädyttiin, koska poliisi katsoi leirin olevan välitön vaara yleiselle turvallisuudelle. Poliisi oli kymmenen päivää aiemmin antanut Suomi Maidan -ryhmälle poistumismääräyksen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Mielenosoituksen järjestäjä ei kuitenkaan pystynyt noudattamaan määräystä, sillä muutamaa leirin mielenosoittajaa epäiltiin kaikkiaan kolmesta erillisestä ohikulkijoiden pahoinpitelystä purkua edeltäneen viikonlopun aikana. Pahoinpitelyt tapahtuivat leirin läheisyydessä, ja niissä oli kyse käsiksi käymisestä ja kuristamisesta, joista ei tullut vakavia vammoja. Purkutilanteessa yksi henkilö otettiin kiinni poliisin vastustamisesta ja kaksi niskoittelusta.",
"Viime jääkauden loppuvaihe\nJääkauden loppuvaihe oli noin 21500-10000 kalenterivuotta sitten.\nKaudella muun muassa Pohjois-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa peittänyt mannerjää vetäytyi huomattavasti ja merenpinta nousi. Tämä johtui ilmaston valtavasta lämpenemisestä. Ilmaston lämpenemisen tahtiin nousivat ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet. Merivirrat ja tuulet muuttuivat rajusti. Ajoittain koettiin yhä pitkiä kylmiä jaksoja, koska ilmasto aaltoili rajusti. Ihmiset alkoivat vähitellen levittäytyä pohjoiseen Etelä-Ranskasta ja Ukrainan ja Balkanin niemimaan seuduilta. Luultavasti noin 14000 vuotta sitten vaelsivat Amerikkaan. Jääkauden loppuvaiheessa tapahtui laaja eläinten joukkosukupuutto noin 16000-10000 vuotta sitten. Se saattoi johtua osin jääkauden päättymisen rajuista ilmaston- ja kasvillisuudenmuutoksista, jotka hävittivät laajan arotundran. Pääsyynä monien eläinten häviämiseen pidetään monesti ihmisen harjoittamaa metsästystä. Joukkosukupuuton syistä kiistellään silti yhä.",
"Harold Camping\nVuonna 1970 Camping ajoitti Vedenpaisumuksen vuoteen 4990 eaa. Pitäen tätä ajankohtaa lähtökohtana ja ottaen huomioon 1. Mooseksen kirjan 7:4:n lausunnon (\"Seitsemän päivän kuluttua minä lähetän maan päälle sateen\") ennustuksena maailman lopusta, ja yhdistäen sen 2. Pietarin kirjeen 3:8 lausuntoon (\"Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä\"), Cambell päätteli maailmanlopun tulevan vuonna 2011, 7 000 vuoden kuluttua vuodesta 4990 eaa. Camping laski toisen kuukauden 17. päivän (1. Mooseksen kirja 7:11) olleen 21. toukokuuta, joten ylöstempauksen olisi pitänyt tapahtua juuri tuona päivänä.",
"Sikojen vallankumous\nKesällä 1986 eletään Neuvosto-Viron lopun alkua. Sadat opiskelijat ovat kokoontuneet isoille festivaaleille, mutta ryhtyvät kapinaan liian tiukkoja sääntöjä vastaan. Päähenkilö on 16-vuotias Tanel, joka on aluksi kiinnostunut lähinnä menettämään neitsyytensä ja humaltumaan. Mutta kapina saa hänetkin ajattelemaan asioita syvemmin.",
"Suomi\nRautakauden loppua kutsutaan Suomessa ristiretkiajaksi. Se alkaa noin vuonna 1025 tai 1050 ja päättyy Länsi-Suomessa noin 1150 tai 1200 ja Savo-Karjalassa noin 1300-luvulla. Ristiretkiaika oli katolisen kirkon voimakkaan levittäytymisen aikaan. Itämeren etelä-, itä-, ja koillisrannikot olivat vielä 1100-luvun alussa pakanallisia, mutta jo sata vuotta myöhemmin kristinuskosta oli tullut vallitseva uskonto alueiden kansojen joutuessa ulkopuolisten valloittajien alaisuuteen.",
"Sanni (laulaja)\nSannin kolmannen albumin toinen single ”Vahinko” julkaistiin kesäkuussa 2016, ja se sijoittui lataus- ja radiosoittolistan ensimmäiseksi. Singlelistalla kappale nousi toiselle sijalle. ”Vahinko”-musiikkivideo julkaistiin 15. elokuuta 2016, mutta poistettiin seuraavana päivänä. Poiston syynä oli kohu, joka syntyi videolla esiintyvistä lapsista, jotka laulavat kappaleen seksin harrastamiseen viittaavia sanoituksia. Videon poistosta päätti Warner Music Finlandin kotimaisen musiikin päällikkö Asko Kallonen, joka kertoi, ettei video ollut levy-yhtiön toimeksi antama, vaan Sanni itse suunnitteli ja oli myös toteuttamassa videota. Sanni itse kommentoi kohua sanoen: ”Emme osanneet tiimini kanssa odottaa, että videoon saatettaisiin rinnastaa vastenmielisiä assosiaatioita, kun lähtökohtaisesti tarkoitus oli vaan antaa faneille mahdollisuus laulaa lempikappalettaan biisin musavideolla.”"
] | 3 |
Mikä Espanjan inkvisitio oli? | [
"Espanjan inkvisitio\nEspanjan inkvisitio oli katolinen tutkinta- ja tuomiolaitos, jonka perustivat vuonna 1478 Isabella ja Ferdinand Kastiliassa. Inkvisition tuomiovalta ulottui vain Espanjan kristittyihin, mikä maurien ja juutalaisten karkottamisen jälkeen tarkoitti kuitenkin käytännössä kaikkia espanjalaisia. Espanjan inkvisitio lopetettiin Napoleonin vallan aikana 1808–1812, mutta se perustettiin uudelleen Ferdinand VII:n palattua valtaistuimelle. Se lopetettiin 1834. Inkvisitio otettiin käyttöön myös Meksikossa, ja se jatkoi toimintaansa Meksikon itsenäistymiseen saakka.",
"Espanjan inkvisitio\nMyöhemmät tutkimukset ja Vatikaanin arkistot paljastavat, että Espanjan inkvisitio ei ollut niin raaka kuin sen maine on antanut ymmärtää. Tuomiot olivat huomattavasti lievempiä kuin maallisissa inkvisitioissa. Syytökset tutkittiin tarkkaan, sillä inkvisitio oli tietoinen mahdollisista perättömistä ilmiannoista. Useasti syytetylle tuomittiin katumusharjoituksia ja vain harvoin päädyttiin roviolle. Vatikaanin teettämän ja vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan Espanjan inkivisition tutkimista ihmisistä 1,8 % teloitettiin. BBC julkaisi jo kymmenen vuotta aiemmin Timewatch -sarjassaan aihetta käsitelleen dokumentin nimellä \"The Myth of the Spanish Inquisition\", joka käsitteli Espanjan inkvisition huonon maineen syntymistä.",
"Isabella Katolilainen\nKastilian kuninkaiden ainoana perillisenä Isabella jatkoi maurien vastaista sotaa. Vuonna 1492 kukistettiin viimeinen islaminuskoisten maurien linnoitus, Granadan kuningaskunta, jolloin niemimaan takaisinvaltaus saatiin päätökseen. Ferdinand perusti Espanjan inkvisition, joka vainosi maureja ja juutalaisia. Sallimalla inkvisition toiminnan Isabella myöntyi köyhimmän kansanosan tahtoon ja toivoi yhdistävänsä kansan yhteiseen uskoon. Valencialainen paavi Aleksanteri VI antoi heille näistä saavutuksista kunnianimen Katoliset Majesteetit, Katoliset kuninkaat, Katolilaiset monarkit (\"Reyes Católicos\")."
] | [
"Inkvisitio\nEspanjassa inkvisition toiminta oli tehokkainta. Tunnetuin inkvisiittori oli dominikaanipriori Tomás de Torquemada, joka oli suurinkvisiittorina 1483–1498. Espanjan inkvisition huono maine on kuitenkin suurelta osin protestanttien ja muiden Espanjan-vastaisten tahojen propagandan synnyttämä. Englanti oli 1500-luvulla sodassa Espanjaa vastaan ja protestantit taas ärsyyntyivät, kun liike ei saanut kannatusta Espanjassa. Propagandan yhtenä keinona olivat tuulesta temmatut tarinat. Esimerkiksi vuonna 1564 julkaistu Reginaldus Montanuksen teos \"Espanjan Pyhän Inkvisition erilaisten salaisten käytäntöjen paljastus\" levisi laajasti erikielisinä käännöksinä ympäri Eurooppaa, vaikka sen tiedot olivat kyseenalaisia.",
"Tomás de Torquemada\nVuonna 1482 paavi Sixtus IV nimitti Torquemadan jo vuonna 1478 perustetun Espanjan inkvisition neuvoston johtajaksi ja seuraavana vuonna 1483 hän omaksui suurinkvisiittorin arvonimen. Torquemada ilmoittautui paavi Sixtus IV:n edustajaksi, ja inkvisition toiminta rajoittui aluksi heidän pyhään toimistoonsa Segoviassa. Kuningas Ferdinand kuitenkin laillisti hänen toimivaltansa Kastiliassa ja Leónissa, ja myöhemmin toimivalta laajentui myös Aragoniaan, Kataloniaan, Valenciaan ja Mallorcaan. Jokainen espanjalainen yli 12-vuotias tyttö ja 14-vuotias poika oli vastuussa inkvisitiolle, ja tuhansittain kerettiläisyydestä epäiltyjä järjestelmällisesti kuulusteltiin, kidutettiin ja poltettiin roviolla. Inkvisition uhreihin kuului harhaoppisuudesta syytettyjen ohella myös noituudesta, sodomiasta, polygamiasta, haureudesta, rienauksesta, koronkiskonnasta ja muista rikoksista tuomittuja henkilöitä. 1800-luvun alkupuolella historioitsija Juan Antonio Llorente väitti, että Torquemada olisi ollut vastuussa yli 10 000 ihmisen polttamisesta roviolla. Nykyhistorioitsijoiden mukaan inkvisitio määräsi noin 2000:n ihmisen kuoleman autodafeessa. Torquemada oli pelätty hahmo 1400-luvun loppupuolen Espanjassa, ja tarinoiden mukaan hän liikkui ympärillään 50 ratsuväen ja 250 jalkaväen sotilasta.",
"Espanjan inkvisitio\nInkvisitio teki muun muassa käännynnäisten (\"conversos\") muslimien ja juutalaisten käsittelyä.Inkvisitio pyrki varmistamaan \"veren puhtautta\" (\"limpieza de sangre\") käännynnäisten joukossa. Nämä toimet ja julkiset rankaisemiset (autodafee) saivat varsin synkän maineen. Huonoa mainetta selittää osin Englannin protestanttien 1500-luvulla levittämä propaganda. Portugali toteutti samanlaisia uskonnollisia tutkimuksia merentakaisissa siirtokunnissaan, etenkin Goassa, jossa katolilaisuuden ja hindulaisuuden synkretismi kitkettiin pois.",
"Espanjan sisällissota\nFrancisco Francon ja Emilio Molan johtama sotilaskapina alkoi lopulta 17. heinäkuuta Espanjan Marokosta, jossa palvelleista sotilaista suurin osa oli ulkomaisia palkkasotureita eli legioonalaisia. Lisäksi Marokossa toimineeseen Afrikan armeijaan kuului paikallisesta väestöstä värvätyt Regulares-joukot, joita tasavaltalaiset myöhemmin kutsuivat maureiksi. Espanjan Marokossa kapinalliset eivät juurikaan kohdanneet vastarintaa, kuitenkin he surmasivat lähes 200 tasavaltalaisten kannattajaa ja heille uskollista upseeria. Seuraavana päivänä kapina levisi suunnitellusti myös emämaan puolelle, mutta kansallismieliset eivät kuitenkaan saaneet haltuunsa maihinnousupaikkanaan pitämää Sevillaa lukuun ottamatta yhtään suurkaupunkia. He onnistuivat aluksi valtaamaan ainoastaan konservatiiviset Vanhan-Kastilian, Leónin ja Navarran alueet, jotka olivat myötämielisiä nationalisteille. Portugalissa maanpaossa olleen kenraali José Sanjurjon oli tarkoitus lentää Espanjan Burgosiin ottaakseen kapinalliset joukot johtoonsa, mutta hän kuoli lentokoneensa törmättyä puihin nousukiidon yhteydessä Portugalin Estorilissa 20. heinäkuuta. Kapinan johto jäi tämän jälkeen Molan ja Francon käsiin.",
"Filip II (Espanja)\nNykyajan ihmisen silmissä vähemmän kunniakas ja suorastaan rikollinen oli sota moriskoja vastaan. Maurilaisvallan jälkeen Etelä-Espanjaan oli jäänyt asumaan maureja, jotka olivat kääntyneet kristinuskoon. Heitä kutsuttiin moriskoiksi. Inkvisitio oli alkanut syyttää moriskoja kerettiläisyydestä ja epäili heidän uskoaan. Inkvisitio oli käynnistänyt moriskoja vastaan suoranaisen vainon. Moriskot nousivat kapinaan ja Filip II lähetti heitä vastaan armeijansa vuonna 1569.",
"Espanja\nNykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta. Vuonna 1469 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio, ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.",
"Espanjan sisällissota\nEpäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen heinä-elokuussa 1936 kansallismieliset alkoivat laivata joukkoja Espanjan Marokosta Lounais-Espanjaan ja samaan aikaan Pohjois-Espanjan kapinalliset aloittivat etenemään kohti etelää. Joukot etenivät nopeasti monilla alueilla kohdaten alkuun vain heikkoa vastarintaa. Elokuun 14. päivänä Etelä- ja Pohjois-Espanjan kapinalliset kohtasivat Portugalin rajan tuntumassa sijaitsevassa Badajozissa. Maa oli näin jakautunut kahtia tasavaltalaisten ja kansallismielisten kapinallisten hallitsemiin alueisiin. Tasavaltalaisten haltuun jäivät Biskajanlahden rannikolla sijaitsevat pohjoiset alueet Baskimaa, Asturia ja Cantabria sekä maan länsiosan Katalonia, Valencia, Murcia, Kastilia–La Mancha sekä osat Andalusiaa, Aragoniaa ja Extremaduraa. Kapinallisten tukialueisiin kuuluivat uskonnolliset ja konservatiiviset Kastilia ja León, Galicia, Navarra, La Rioja, suurin osa Extremaduraa sekä osat Andalusiaa ja Aragoniaa. Baleraarien suurista saarista tasavaltalaisten hallussa oli Menorca ja he onnistuivat pitämään itsellään myös pääkaupungin Madridin. Syyskuussa tasavaltalaiset menettivät Kastilia–La Manchan pääkaupungin Toledon. Tapahtumalla oli suuri symbolinen merkitys kansallismielisille. Lokakuussa kansallismieliset käynnistivät suurhyökkäyksen kohti Madridia, josta hallitus siirtyi turvaan sotatoimialueen ulkopuolelle Valenciaan 6. marraskuuta. Madridin ympäristössä käydyt taistelut päättyivät kuitenkin tasavaltalaisten torjuntavoittoon marraskuun lopussa, jonka jälkeen alkoi sodan loppuun asti kestänyt Madridin piiritys."
] | 55 |
Mikä oli Dan Brown ensimmäinen kirja? | [
"Dan Brown\nVuonna 1996 Brown lopetti opettamisen ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Hän ja Blythe menivät naimisiin 1997. Brownin ensimmäinen romaani, \"Murtamaton linnake\" ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1998. Samana vuonna Brown julkaisi vaimonsa kanssa huumorikirjan \"The Bald Book\"."
] | [
"Dan Brown\nBrown on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia lukijakunnassa ja kirjallisuuskriitikoissa. Monet ovat etenkin Yhdysvalloissa ottaneet Brownin kirjojen antikristillinen sanoman vakavasti ja dogmaattisesti. Kirjallisuuskriitikot tunnustavat yleensä Brownin taidot juonenpunonnassa mutta samalla huomauttavat hänen kirjojensa historiallisista virheistä. Hänen kielenkäyttöään on myös arvosteltu kömpelöksi.",
"Dan Brown\nDan Brown (s. 22. kesäkuuta 1964 Exeter, New Hampshire, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten jännitysromaaneistaan \"Enkelit ja demonit\" (\"Angels and demons\", 2000) ja \"Da Vinci -koodi\" (\"The Da Vinci Code\", 2003).",
"Carter Brown\nCarter Brownin valtavan kansainvälinen menestyksen aikana kirjoja painettiin tiettävästi 120 miljoonaa kappaletta, väitteen mukaan toiseksi useimmalle kielelle Raamatun jälkeen. Arvioissa on esitetty maininta lähes 30 kielestä. Menestystä seurasi myös kaksi ranskalaista elokuvaa, japanilainen televisiosarja, vuosina 1956–1958 hänen kirjoihinsa pohjautuvia kuunnelmia sarjassa \"The Carter Brown Mystery Theatre\", sarjakuvia, radiosarja \"Carter Brown Murder Mystery Hour\". Ranskassa hän sai kirjallisuuspalkinnon \"yhdestä kirjasta, jossa on juotu eniten viskiä\".",
"Da Vinci -koodi\nDan Brown esittää juonessa kristinuskon alkuperästä ja varhaishistoriasta samoja väitteitä kuin Michael Baigent, Richard Leigh ja Henry Lincoln vuonna 1982 julkaistussa kirjassa \"Pyhä veri, pyhä Graal\". Mainitun kirjan tekijät syyttivät Brownia tekijänoikeuksien rikkomisesta, mutta oikeus katsoi myöhemmin ettei Brown ollut syyllinen.",
"Desmond Bagley\nBagleyn ensimmäinen romaani \"The Golden Keel\" (\"Kultainen köli\") ilmestyi vuonna 1963 ja nousi saman tien menestykseen. Kirja perustui toisen maailmansodan aikaiseen huhuun, josta Bagley oli kuullut kapakassa Johannesburgissa. Viimeiset teokset \"Night of Error\" ja \"Juggernaut\" julkaistiin Bagleyn kuoleman jälkeen, ne viimeisteli kirjailijan vaimo Joan Margaret Bagley (o.s. Brown). Alun perin \"Night of Error\" oli kirjoitettu jo 1960-luvun alkupuolella \"Kultaisen kölin\" jälkeen.",
"Dee Brown\nDorris Alexander \"Dee\" Brown (2. helmikuuta 1908 – 12. joulukuuta 2002) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1970 julkaistu \"Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen\" (\"Bury My Heart at Wounded Knee\"), joka kertoo intiaanien ja Yhdysvaltain välisistä väkivaltaisuuksista 1800-luvun lopulla. Kirja toi intiaanien näkökulman viralliseen historiankirjoituksen.",
"Dan Brown\nVuonna 1993 Brown palasi Blythen kanssa New Hampshireen ja sai englannin kielen opettajan toimen Phillips Exeter Academy -opistosta. Seuraavana vuonna Brown luki Tahitin-lomallaan Sidney Sheldonin romaanin \"Tuomiopäivän salaliitto\" ja katsoi pystyvänsä parempaan. Hän teki yhdessä vaimonsa kanssa huumorikirjan \"187 Men to Avoid: A Guide for the Romantically Frustrated Woman\".",
"Michael Bond\nBondin kirjailijanura alkoi vuonna 1945 ja hänen ensimmäinen novellinsa julkaistiin \"London Opinion\" -lehdessä. Bond ei aluksi ajatellut ryhtyvänsä lastenkirjailijaksi, mutta monien novellien ja radiokuunnelmien jälkeen hänen agenttinsa ehdotti lastenohjelmien kirjoittamista televisioon. Vuonna 1958 Bond loi Karhuherra Paddingtonin ja ensimmäinen Paddington-aiheinen kirja, nimeltään \"Bear Called Paddington\" (Karhu nimeltään Paddington), ilmestyi samana vuonna. Samaan aikaan hän työskenteli BBC:n kameramiehenä. Ensimmäinen kirja oli menestys ja hän ryhtyi täyspäiväiseksi kirjailijaksi vuonna 1967.",
"Chester Brown\nChester Brown (s. 16. toukokuuta 1960) on kanadalainen sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on \"Ed, iloinen klovni\" (Ed the Happy Clown), joka on julkaistu myös suomeksi. Se on mustaa huumoria ja omituisia tapahtumia täynnä oleva albumi, jossa muun muassa nähdään ihmissyöjäpygmejä ja näiden metsästäjiä, mies joka ei voinut lopettaa ulostamista, sekä toisesta ulottuvuudesta maailmaamme ilmestyvä Yhdysvaltain presidentin pää, joka on kiinnittynyt sarjan päähenkilön penikseen. Häneltä on myös suomennettu albumi \"Playboy-tarinoita\", jossa hän kertoo omaelämäkerrallisesti kokemuksistaan miestenlehdistä. Brownia julkaisee Pohjois-Amerikassa Drawn and Quarterly."
] | 94 |
Mikä jäi viimeiseksi suureksi ratsuväkitaisteluksi? | [
"Ratsuväki\nEnsimmäisen maailmansodan jälkeen teollistuneet vallat asteittain hylkäsivät ratsuväen merkittävänä taisteluaseena. Viimeiseksi suureksi ratsuväkitaisteluksi jäi Komarówin taistelu vuonna 1920. 1920- ja 1930-luvuilla useimmat teollisuusmaat joko muunsivat ratsuväkensä ratsain liikkuvaksi jalkaväeksi tai moottoroiduksi jalkaväeksi. Viimeiset pienimuotoiset ratsuväkihyökkäykset modernissa sodankäynnissä nähtiin toisessa maailmansodassa. Näistä parhaiten muistettaneen puolalaisten ratsuväkiyksiköiden epätasainen kohtaaminen Saksan moottoroidun sotavoiman kanssa 1939."
] | [
"Hevonen\nViimeiset pienimuotoiset ratsuväkihyökkäykset modernissa sodankäynnissä nähtiin toisessa maailmansodassa. Näistä parhaiten muistettaneen puolalaisten ratsuväkiyksiköiden epätasainen kohtaaminen Saksan moottoroidun sotavoiman kanssa 1939. Suomen puolustusvoimien viimeinen ratsuväkiosasto, Nurmon eskadroona osallistui talvisotaan.",
"Lapin sota\nLoppukeväästä suomalaisten puolella asemasotaa kävi enää 13. tammikuuta perustettu taisteluosasto Loimu, mikä käsitti kantahenkilökuntaa ja varusmiehistä kootun vahvennetun kiväärikomppanian, 600 miestä. Keväällä saksalaisjoukot oli kokonaan vedetty Ruijasta, maakunta oli tyhjennetty siviileistä ja rakennuskanta poltettu, joten suojajoukkoja Käsivarressa ei enää tarvittu. Sodan viimeinen laukaustenvaihto käytiin tiedustelupartioiden välillä Kilpisjärvellä 25. huhtikuuta 1945. Viimeiset saksalaisyksiköt poistuivat Suomen alueelta 27. huhtikuuta Norjan puolelle. Suomi katsoi sodan omalta osaltaan tosiasiallisesti päättyneeksi, vaikkei aselepo- tai rauhansopimusta tehtykään. Norja oli tuolloin pääosin vielä Saksan miehittämänä, vaikka liittoutuneet olivat jo valloittaneet suurimman osan Saksastakin.",
"Suurhyökkäys Syväriltä 1944\nHeinäkuun 15. päivän illalla kenraalimajuri Kustaa Tapola antoi Nietjärven puolustajille käskyn ”lyödä vihollinen ja vallata Maksimmof-linja takaisin.” Käsky päättyi jämerästi: ”Pellit kiinni molemmin puolin viimeiseen mieheen. Hyökkäys on pidettävä kerta kaikkiaan käynnissä.” Vastahyökkäys alkoi tykistön ja kranaatinheittimistön tehokkaalla tulella 16. heinäkuuta kello 03.00. Jalkaväkirykmentti 45:n II pataljoona hyökkäsi pohjoisesta, 15. Prikaatin IV pataljoona koillisesta ja Jalkaväkirykmentti 44:n III Pataljoona luoteesta. Hyökkäys edistyi hitaasti ja suurin tappioin, sillä panssareita ei saatu tuhotuiksi maastovaikeuksien johdosta. Aamun koittaessa vastapuoli toi panssarinsa takaisin Yrjölästä. Puna-armeijan vastahyökkäyksen tyrehdyttyä koottiin Suomen puolella uusia iskuosastoja taisteluhautojen vyörytykseksi. Uusi vastahyökkäys alkoi illalla 16. heinäkuuta lyhyen, mutta tehokkaan tulivalmistelun jälkeen. Joukot olivat saaneet käskyn hyökätä niin pitkään, kun miehiä oli jäljellä. Käsikranaatein, liekinheittimin ja konepistoolein hyökkääjä pakotettiin yhä ahtaammalle. Vastustaja ei useinkaan antautunut, vaan taisteli jokaisesta pesäkkeestä viimeiseen mieheen. Viiden verisen tunnin jälkeen oli kolmesataa metriä taisteluhautaa suomalaisten käsissä. Neuvostoliiton 114. divisioona oli kärsinyt raskaan tappion. Divisioonan yksi jalkaväkirykmentti JR 763 oli tuhoutunut melkein kokonaan ja samoin pääosat JR 536:sta ja JR 363:sta. Yksistään sisäänmurtoalueelta korjattiin yli 1 000 neuvostosotilaan ruumiit. Koko operaatio oli maksanut 7. armeijalle runsaan 2 000 miehen hengen suomalaisten menettäessä 500 miestä.",
"Viipurin taistelu (1940)\nAivan sodan viimeisinä päivinä divisioona pystyi pääosin pitämään asemansa, mutta naapuridivisioonien joutuessa hiljalleen vetäytymään joutui divisioonan esikunta myös valmistautumaan uuteen, taaempaan asemaan vetäytymistä, jota ei sitten ennen rauhantuloa tarvinnutkaan suorittaa. Aivan sodan lopun kiivaimmat taistelut käytiin divisioonan etulinjan rykmenttien saumassa Tammisuon alueella. Neuvostojoukot aloittivat aamulla 11. maaliskuuta voimakkaan hyökkäyksen panssarivaunujensa tukemana. Taistelu johti etumaisten tukikohtien menettämiseen, mutta murto saatiin rajattua siten, että muutama taka-asemankin tukikohta oli sodan lopussa puna-armeijan hallussa, mutta varsinainen läpimurto jäi puna-armeijalta tekemättä. Lähdetietojen mukaan hyökkäyksen alkuvaiheessa menetettiin mm. tukikohta, jonka miehitys koostui 14 miehestä sekä kk-ryhmästä ja jota vastaan hyökkäsi 500–700 miestä useiden hyökkäysvaunujen tukemana. Hyökkäysvaunut pääsivät useissa kohdissa etenemään suomalaisjoukkojen selustaankin. Taistelu jatkui kiivaana myös seuraavan päivän, mutta viimeinen sotapäivä 13. maaliskuuta oli jo rauhallisempi.",
"Karjalan kaartin rykmentti\nRykmentin komentaja eversti Antero Svensson antoi viimeisen päiväkäskyn 7. lokakuuta 1939 ja seuraavana iltana rykmentti poistui viimeisen kerran Papulan kasarmilta. Sen siirtyminen sotavalmiuteen alkoi 9.–14. syyskuuta, jolloin viimeinen palveluksesta vapautunut saapumiserä kutsuttiin kertausharjoituksiin. Rykmentti sai hälytyksen 6. lokakuuta ja sen muuttaminen suojajoukkokokoonpanoon aloitettiin. 8. lokakuuta majuri Selkee johti 2. prikaatin I pataljoonan kenttävarustustöihin Pasurinkankaan ja Punnusjärven väliselle alueelle.",
"Viipurin taistelu (1940)\n2. maaliskuuta aamuyöstä alkoi taistelu viimeisestä viivytyslinjasta ennen taka-asemaa. II/JR 14 joutui tuolloin yllättäen taisteluun sivustaansa kiertänyttä neuvosto-osastoa vastaan. Hyökkääjä oli päässyt kiertämään rintamaan jääneestä aukosta ja sai nopeasti haltuunsa osan pataljoonan asemista. Suomalaiskomentaja keskitti alueelle nopeasti III/JR 14, joka sai vastahyökkäystehtävän. Samanaikaisesti puna-armeijan todettiin päässeen etenemään myös rykmentin vasemmalla sivustalla uhkaavasti, joten hyökkäyskäsky peruttiin ja suomalaisjoukot saivat luvan vetäytyä taka-aseman läpi. JR 14 toteutti vetäytymisensä Tammisuon kautta Kostialaan, jossa rykmentti koottiin uudelleen ja se jäi paikalleen divisioonan reserviksi jo aiemmin annetun käskyn mukaisesti. Puna-armeijan joukot saivat ensimmäiset kosketukset suomalaisten taka-aseman etuvartioasemissa oleviin joukkoihin päivän kuluessa. Divisioonan komentaja oli selkeyttänyt etulinjan joukkojen taistelujaotusta siten, että JR 15 vastasi alueen oikean lohkon ja JR 67 vasemman lohkon puolustamisesta. Lohkojen välirajana oli Tammisuo.",
"Jatkosodan hyökkäysvaiheen merisotatoimet\nViimeisissä taisteluammunnoissa 2.–3. joulukuuta 1941 illalla ja yöllä kahta Hangosta poistuvaa osastoa ammuttiin 12- ja 8-tuumaisilla. Hangosta illalla 2. joulukuuta lähteneeseen saattueeseen kuulunut tykkivene Virsaitis sai kello 00.30 aikaan osuman ja upposi. Aluksella oli 246 ihmistä, joista pelastettiin 96. Jälkimmäisen osaston kuljetusalus \"Josef Stalin\" ajoi myöhemmin miinaan ja jäi paikalleen. Kun neuvostojoukot ottivat sen hinaukseen, sai se osuman Mäkiluodon 12-tuumaisesta kranaatista ja keulassa olleet ammukset räjähtivät. Alus ajelehti sitten karille Viron rannikolle saksalaisten saaliiksi. 5 600:ta aluksessa olleesta vajaat 3 000 kuoli, saattoalukset pelastivat 1 700 ja noin 1 000 jäi saksalaisten vangiksi. Myöhemmin päivällä Mäkiluoto ampui yhtä hävittäjän osastoa kohti. Tämän jälkeen Hanko oli evakuoitu, ja neuvostoliittolainen Suomenlahden-liikenne lakkasi.",
"Lempäälän taistelut\nPunaisten viimeisen hyökkäyksen oli määrä käynnistyä parin päivän hiljaisemman vaiheen jälkeen 7. huhtikuuta kello 6 aamulla. Valkoiset kuitenkin hyökkäsivät Kouhun suunnalla jo tuntia aikaisemmin ja näin suunniteltu hyökkäys muuttuikin puolustustaisteluksi. Lopulta neljän aikaan iltapäivällä punaiset onnistuivat työntämään vihollisen takaisin. Punaisten oma hyökkäys tuotti tulosta Vesilahdella, jossa he valtasivat Suomelan kylän ja Laukon kartanon. Mantereen kylä sen sijaan tuhoutui kokonaan tykistötulessa. Seuraavana päivänä punaiset hyökkäsivät Suomelasta kohti Vesilahden kirkonkylää. Myöhään illalla valkoisten puolustus oli jo lähes murtumispisteessä, mutta väsyneet punaiset eivät pystyneet käyttämään tilaisuutta hyväkseen ja kirkonkylä jäi valtaamatta. Rintaman oikealla sivustalla punaisten tykkituli tuhosi Sotavallan kartanon ja Putkiston kylän. Valkoiset taas tuhosivat Kelhon kartanon, minkä jälkeen punaiset päättivät perääntyä menetettyään kartanossa sijainneen varusvarastonsa.",
"Rannikkojääkäri\nSuomen käymät viime sodat osoittivat saaristo- ja rannikko-olosuhteisiin tottuneiden taistelijoiden tarpeen. Jatkosodan kiivaimmat rannikkotaistelut käytiin kesällä 1944 Viipurinlahdella. Näistä 1.–5. heinäkuuta 1944 käydyt Teikarin taistelut on nimetty Vaasan Rannikkojääkäripataljoonan perinnetaisteluiksi ja 5. heinäkuuta joukko-osaston vuosipäiväksi. Suomenlahden sotatapahtumista saatuja kokemuksia ryhdyttiin soveltamaan koulutukseen siten, että vuonna 1952 perustettiin RT 1:een Rannikkopataljoona. Se toimi aluksi Suomenlinnassa ja Miessaaressa. Itsenäinen Rannikkojääkäripataljoona (RannJP) perustettiin vuonna 1960 Neuvostoliiton palauttamalle Porkkalan vuokra-alueelle Upinniemeen. Vuonna 1962 Rannikkojääkäripataljoonan komentaja eversti Toivo Knuuttila määritteli rannikkojääkärien tehtävät seuraavasti: saaren valtaus, itsenäisesti toteutettu maihinnousuhyökkäys, maihinnousuhyökkäys suuremman joukon ensimmäisenä portaana, tilapäinen puolustus, viivytys ja sissitoiminta saaristossa sekä tavanomaiset jääkärijoukon tehtävät maarintamalla."
] | 11 |
Milloin Mineas Geraes laskettiin vesille? | [
"Minas Geraes\nMinas Geraes (myös Minas Gerais) oli Brasilian laivaston Minas Geraes -luokan taistelulaiva (), joka oli nimetty Brasilian osavaltion Minas Geraisin mukaan. Sen köli laskettiin 17. huhtikuuta 1907, jolloin Brasiliasta tuli kolmas dreadnought-tyypin aluksen tilannut valtio. Alus laskettiin vesille 10. syyskuuta 1908.",
"Minas Geraes\nMinas Geraeksen kastoi brasilialaisen ministerin vaimo Regis de Oliveira 10. syyskuuta 1908, ja tämän jälkeen se laskettiin vesille. Sitten alus luovutettiin Brasilian hallitusta edustaneelle valtuuskunnalle. Britannian Kuninkaallinen laivasto testasi Minas Geraeksen aseistuksen Armstong Whitworth -yhtiön pyynnöstä ja Brasilian hallituksen suostumuksella. Osa Minas Gereaksen tykkitorneista oli sijoitettu niin, että ne olivat päällekkäin (engl. \"superfire\"), ja tämä herätti muutamissa maissa sen verran kiinnostusta, että ne lähettivät edustajiaan tarkkailemaan aseiden testausta. Eritoten kahteen kysymykseen kaivattiin vastausta: siihen, millainen vaikutus ylempien tykkien laukaisemisella olisi alempia tykkejä hoitavaan miehistöön, sekä siihen, haittaisiko alempien tykkien laukaisusta syntyvä savu tähtäämistä ylemmillä tykeillä. Tulituskokeet antoivat tyydyttävät vastaukset kumpaankin kysymykseen. \nTammikuussa 1910, kaksi kuukautta käyttöönottonsa jälkeen alusta esiteltiin Scientific American -lehdessä, jossa sen sanottiin olevan \"viimeinen sana suurten taistelulaivojen suunnittelussa ja... toistaiseksi raskaimmin aseistettu taistelulaiva\". Neitsytmatkallaan alus seilasi Britteinsaarilta Norfolkiin, Virginiaan, missä se kohtasi Yhdysvaltain laivaston panssariristeilijän \"USS North Carolinan\". Alus kuljetti Brasilian Washingtonin suurlähettilään Joawuim Nabucon (k. 17. tammikuuta) ruumista, ja \"Minas Geraes\" saattoi sen Rio de Janeiroon."
] | [
"Minas Geraes\nMinas Geraes seisoi käyttämättömänä suurimman osan loppuajastaan. Vaikka se poistettiinkin käytöstä 16. toukokuuta 1952, alus toimi Brasilian merivoimien ylipäällikön päämajana aina saman vuoden joulukuun 17. päivään saakka. Minas Geraes pyyhittiin merivoimien rekisteristä 31. joulukuuta ja myytiin italialaiselle laivanpurkamolle, SA Cantiere Navale de Santa Marialle. Laiva otettiin hinaukseen 1. maaliskuuta 1954, ja se saapui Genovaan 22. huhtikuuta. Vanha dreadnought, joka oli palvellut yli neljäkymmentä vuotta, purettiin romuksi myöhemmin tuona vuonna.",
"Minas Geraes\nLukuun ottamatta kolmea vuonna 1940 vesillelaskettua hävittäjää sekä neljää sukellusvenettä sotien väliseltä ajalta olivat Brasilian sota-alukset pahasti päiväystä jäljessä koostuen lähinnä ensimmäistä maailmansotaa edeltäneistä aluksista. Laivaston tukipilarit Minas Geraes, São Paulo, Bahia ja Rio Grande do Sul olivat kaikki yli kolmekymmentä vuotta vanhoja. Vaikka Minas Geraesta paranneltiin vielä vuosien 1939 ja -43 välillä, se oli silti liian vanha ja huonokuntoinen ollakseen aktiivisesti sodassa mukana. Sen sijaan dreadnought ankkuroitiin Salvadorin edustalle ja sitä käytettiin kelluvana tykistönä sodan ajan.",
"São Paulo (1909)\nSão Paulo oli Brasilian laivaston Minas Geraes -luokan taistelulaiva (). Se oli nimetty Brasilian osavaltion São Paulon sekä samannimisen kaupungin mukaan. Sen köli laskettiin 30. huhtikuuta 1907, jolloin Brasiliasta tuli kolmas dreadnought-tyypin aluksen tilannut valtio. Alus laskettiin vesille 19. huhtikuuta 1909 ja se otettiin palvelukseen 12. heinäkuuta 1910.",
"Minas Geraes\nVuoden 1931 kesäkuun ja vuoden 1935 välisenä aikana Minas Geraes rakennettiin täysin uudestaan ja modernisoitiin Rio de Janeiron laivastotukikohdassa. Sen vanha hiili- ja öljyjärjestelmä korvattiin pelkkää öljyä polttoaineenaan käyttävällä, ja kaikki 18 alkuperäistä Babcock- ja Wilcox-boileria poistettiin ja korvattiin kuudella uudella Thornycroft-boilerilla. Entinen 1. boilerihuone ja kaksitoista hiilivarastoa muunnettiin säiliöiksi öljyn varastoimista varten, ylemmät hiilivarastot poistettiin kokonaan. Lisäksi Minas Geraeksen dynamot korvattiin uusilla turbogeneraattoreilla.",
"Minas Geraes\nHeinäkuussa 1922 Minas Geraes liittyi São Paulon avuksi kukistamaan ensimmäistä \"Revolução Tenentista\" -kapinaa, jossa vastassa oli Rio de Janeiron sotilasvaruskunta, joka oli alkanut pommittaa kaupunkia. São Paulo tulitti tukikohtaa, ja lyhyen aikavälin jälkeen kapinalliset antautuivat. Minas Geraes ei ampunut kertaakaan.",
"Minas Geraes\nVuoden 1889 vallankumouksen jälkeen Brasilian laivaston tila kävi surkeaksi ja 1900-luvun alussa se oli kehityksellisesti jäljessä kilpakumppaneitaan Argentiinaa ja Chileä. Ainoat verrattain uudet brasilialaisalukset, joiden paino ylitti 3000 tonnia, olivat kaksi risteilijää ja kaksi Deodoro-luokan rannikkopanssarilaivaa.",
"HMS Meeanee (1848)\nAlus otettiin palvelukseen 18. marraskuuta 1862 Välimeren laivastoon päällikkönään George Wodehouse. Se poistettiin palveluksesta 1. maaliskuuta 1866 Sheernessissä. Alus lainattiin sotaministeriölle 5. maaliskuuta 1867 sairaalalaivaksi Hongkongiin. Alus otettiin palvelukseen hinattaessa Hongkongiin 30. maaliskuuta - 28. lokakuuta 1868. Alus myytiin romutettavaksi vuonna 1906.",
"Minas Geraes\nBrasilia tarjosi Minas Geraesia ja São Pauloa Britannian Grand Fleetille, mutta kunniasta kieltäydyttiin, sillä kumpainenkin alus oli huonossa kunnossa ja ajastaan jäljessä. Kuin esimerkkinä alusten heikosta tilasta neljätoista São Paulon kahdeksastatoista höyrykattilasta lopetti toimintansa sen matkatessa uudistettavaksi New Yorkiin kesäkuussa 1918."
] | 17 |
Minä vuonna A. H. Tammsaari on syntynyt? | [
"A. H. Tammsaare\nAnton Hansen Tammsaare (alk. Anton Hansen; 30. tammikuuta 1878 Albu, Järvamaa – 1. maaliskuuta 1940 Tallinna) oli virolainen kirjailija. Hänen viisiosaista teostaan \"Totuus ja oikeus\" (1926–1933) pidetään Viron kirjallisuuden merkittävimpänä teoksena. Sen ansiosta Tammsaare on saavuttanut Viron kansalliskirjailijan aseman. Viron 25 kruunun setelissä oli Tammsaaren kuva."
] | [
"A. H. Tammsaare\nTammsaare syntyi Järvamaalla Virossa. Hänen perheensä oli köyhä, mutta Tammsaare pääsi kuitenkin vuonna 1907 opiskelemaan Tarton yliopistoon oikeustiedettä. Vuodesta 1903 hän työskenteli \"Teataja\"-lehden toimittajana ja aloittai samalla kirjallisen uransa. Tuolloin julkaistiin hänen laaja kertomuksensa \"Vanhat ja nuoret\". Opiskeluaikoinaan Tammsaare tutustui Noor-Eesti-ryhmään ja kirjoitti joitakin opiskeluelämää kuvaavia novelleja, jotka herättivät jonkin verran huomiota.",
"A. H. Tammsaare\nTammsaaren opiskelu katkesi tuberkuloosiin vuonna 1911. Hän vietti vuoden Kaukasuksella parantolassa ja sitä seuraavat kuusi vuotta veljensä maatilalla Koitjärvellä, jossa hän luki Cervantesia, Shakespeareä ja Homerosta. Vuonna 1919 Tammsaare muutti Tallinnaan ja avioitui. Kun hän täytti 50 vuotta vuonna 1928, hänellä oli kirjoitettavana \"Totuus ja oikeus\" -romaanin toinen osa. Hänen kunniakseen järjestettiin suuri juhlatilaisuus Estonia-teatteriin, mutta päivänsankari ei saapunut juhliinsa. Niinä kesinä, joina hän kirjoitti, hän lähetti perheensä Narva-Jõesuun kylpylöihin ja keskittyi täydellisesti kirjallisiin töihinsä tai kävi rahatilanteen niin vaatiessa palkkatöissä.",
"A. H. Tammsaare\nTammsaaren varsinainen luomiskausi alkoi vuonna 1922, jolloin ilmestyi hänen maaseudusta kertova romaaninsa \"Korpiojan isäntä\". Suuren romaanisarjan \"Totuus ja oikeus\" (\"Tõde ja õigus\") ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Kirja herätti huomiota, ja Tammsaarta kutsuttiin esiintymään eri tilaisuuksissa ja vierailemaan Suomessa, mutta heikkoon terveyteen vedoten hän kieltäytyi. \"Totuus ja oikeus\" -romaanin toinen osa ilmestyi vuonna 1929, samana vuonna kuin ilmestyi hänen virontamansa Dostojevskin \"Rikos ja rangaistus\". Kolmas osa \"Surmatulet\" ilmestyi vuonna 1931.",
"Ilmari Rahm\nAhti Ilmari Rahm syntyi Käkisalmessa 22. marraskuuta 1888. (Joissakin lähteissä syntymäajaksi annetaan erheellisesti 22. joulukuuta 1885.) Hänen vanhempansa olivat Rautalammin piirin piirilääkäri Johannes Emanuel Rahm ja Ada Johanna Bergh. Pariskunta oli muuttanut Käkisalmeen 1887. Ilmarin lisäksi perheeseen syntyi 1886 vanhempi tytär Ilma Wellamo, joka kuoli vain vuoden ikäisenä syyskuussa 1887, sekä nuorempi veli Aarne 1890. Perhe muutti sittemmin Helsinkiin, jossa Ilmari vietti suurimman osan elämäänsä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1907. Sen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä ja valmistui lääkäriksi. Hän toimi Suomen armeijassa laivaston lääkintäkapteenina vuosina 1918-1921.",
"A. H. Tammsaare\n\"Totuuden ja oikeuden\" jälkeen Tammsaarelta ilmestyivät romaanit \"Elämä ja rakkaus\" vuonna 1934 ja \"Rakastin saksalaista\" vuonna 1935. Tämän jälkeen Tammsaare uudistui: seuraavaksi ilmestyi näytelmä \"Kuninkaalla on kylmä\" vuonna 1936. Viimeinen teos, romaani \"Hornanperän uusi paholainen\" ilmestyi 1939. Sekä näytelmä \"Kuninkaalla on kylmä\" että viimeinen romaani antoivat ymmärtää, että Tammsaare oli löytänyt uuden tyylin kirjoittaa. Ne tulkitsivat ja ajankohtaistivat ikivanhoja myyttejä, näytelmä raamatun, romaani kansanperinteen aiheista. Uusi luomiskausi päättyi, kun kirjailija kuoli kotonaan työpöytänsä ääreen ensimmäisenä maaliskuuta 1940.",
"Totuus ja oikeus\nTotuus ja oikeus on virolaisen A. H. Tammsaaren vuosina 1926–1933 julkaisema viisiosainen romaanisarja, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä virolaisen kirjallisuuden klassikoista. Se on virolaisten perusteksti, jonka tapahtumat ja henkilöt on tunnettava. Sarjan osat ovat \"Maan lupaus\" (1926), \"Koulutie\" (1929), \"Surmatulet\" (1931), \"Kuolemantanssi\" (1932) ja \"Kotiinpaluu\" (1933). Tammsaare itse kuvaili, että \"Totuuden ja oikeuden\" ensimmäinen osa kuvaa ihmisen kamppailua maan, toinen osa Jumalan, kolmas osa yhteiskunnan, neljäs oman itsen ja elämänonnen hankinnan kanssa, viides ja viimeinen alistumista. Tammsaare tähdensi, että romaanisarja yrittää tavoittaa ihmiskunnan yleisen kehitystarinan.",
"Joonas Saartamo\nJoonas Alarik Saartamo (s. 6. toukokuuta 1980 Helsinki) on suomalainen näyttelijä ja muusikko. Hänet tunnetaan muun muassa elokuvista \"Menolippu Mombasaan\", \"Tyttö sinä olet tähti\", \"Kulman pojat\" ja \"Juoppohullun päiväkirja\" sekä televisiosarjoista \"Tuliportaat\", \"Pelkovaara\" ja \"Suojelijat\". Saartamo valmistui Kallion ilmaisutaidon lukiosta vuonna 2000. Lukioaikanaan hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Pittsburghissa, Yhdysvalloissa. Teatteritaiteen maisteriksi Saartamo valmistui vuonna 2012. Hänen sisarensa Venla Saartamo ja äitinsä Eija Ahvo työskentelevät niin ikään näyttelijöinä. Saartamo sai vuoden 2011 parhaan miesnäyttelijän Jussi-patsaan. Vuonna 2016 Saartamo esitti Onnia Tommi Kinnusen teokseen \"Neljäntienristeys\" perustuvassa saman nimisessä näytelmässä Turun kaupunginteatterissa.",
"J. A. Mannermaa\nJ. A. Mannermaa syntyi Rantsilan lukkarin Abraham Tuomaanpoika Mennanderin ja Brita Birgitta Niilekselän perheeseen sen neljäntenä lapsena vuonna 1871. Hänen sisaruksiaan olivat Katri Loviisa, Maikki (Anna Maija), Yrjö-Rieti, Hanna Adolfina ja Brita Lyydia. Vanhemmat harrastivat uskonnollista, kaunokirjallista ja historiallista kirjallisuutta. Isä muisti ulkoa enimmät virret ja Siionin virret.",
"Viron kirjallisuus\nA. H. Tammsaaren viisiosainen eepos \"Totuus ja oikeus\" ilmestyi vuosina 1926–1933. Tämä psykologis-realistinen romaani käsittelee virolaista yhteiskuntaa ja kansallisia aiheita talonpoikaisessa miljöössä. Teosta pidetään virolaisen kirjallisuuden kulmakivenä."
] | 15 |
Mikä on hopean kemiallinen symboli? | [
"Hopea\nHopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine. Hopean kemiallinen merkki on Ag (). Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä jalometalli, joka on kultaa kovempaa mutta kuparia pehmeämpää. Hopealla on metalleista paras sähkön- ja lämmönjohtokyky. Hopean CAS-numero on 7440-22-4."
] | [
"Tähtitieteelliset symbolit\nPlaneettasymbolit ovat aikojen kuluessa saaneet muitakin merkityksiä. Niitä on käytetty muun muassa tarkoittamaan eri metalleja, jolloin Auringon symboli tarkoittaa kultaa, Kuun hopeaa, Merkuriuksen (☿) elohopeaa, Venuksen (♀) kuparia, Marsin (♂) rautaa, Jupiterin (♃) tinaa ja Saturnuksen (♄) lyijyä. Tieteellisissä yhteyksissä alkuaineiden latinalaisten nimien alkukirjaimista muodostetut kemialliset merkit ovat ne täysin syrjäyttäneet, mutta vanhat symbolit esiintyvät yhä muun muassa monien kaivospaikkakuntien vaakunoissa. Suomessa esimerkiksi Outokummun vaakunassa on kuparin (Venuksen) ja Rautavaaran vaakunassa raudan (Marsin) symboli.",
"Evankelistojen symbolit\nKirkkoisä Hieronymus (348–420) kirjoitti näin: Evankelista Matteuksen symbolina on siivellinen ihminen, koska hän aloittaa evankeliuminsa kertomalla Kristuksen ihmiseksi tulemisesta. Markukselle kuuluu leijona, sillä hänen evankeliuminsa alussa puhutaan Johannes Kastajasta, \"huutavan äänestä erämaassa\". Luukkaan tunnus on uhrieläin härkä, koska hän aloittaa kertomalla pappi Sakariaasta. Johanneksen symboli on kotka, sillä hänen evankeliuminsa luonteenomaisimpana piirteenä on hengen kohoaminen korkeimpiin taivaallisin kerroksiin. Jo aikaisemmin kirkkoisä Irenaeus Lyonilainen (noin vuonna 180) viittasi evankeliumien ilosanoman neljänlaiseen vaikutukseen: leijona edustaa voimaa, härkä uhripalvelusta, ihminen Jumalan ihmiseksi tulemista ja kotka kirkon läpäisevää Jumalan Henkeä.",
"Kemiallinen kaava\nKemiallinen kaava ilmoittaa kemiallisen yhdisteen koostumuksen eli molekyylin tai kaavayksikön atomit ja niiden määrän. Jokaisella alkuaineella on oma symbolinsa eli \"kemiallinen merkkinsä\", jossa on yksi iso kirjain tai yksi iso ja pieni kirjain (poikkeuksena keinotekoiset alkuaineet alkaen järjestysluvusta 117 (mukaan lukien 115), jotka tunnetaan väliaikaisnimillään ja -merkeillään). Kunkin alkuaineen atomien lukumäärä yhdisteessä tai kaavayksikössä ilmoitetaan alaindeksillä.",
"Kärppä\nKristillisessä symboliikassa kärppä kuvaa (moraalisen) puhtauden lisäksi neitseellisyyttä ja viattomuutta. Kärpän liittäminen puhtauteen juontuu valkoisen värin samankaltaisesta symboliikasta, sillä mustaa hännänpäätä lukuun ottamatta kärpän talviturkki on täysin valkoinen. Renessanssin taiteessa se olikin yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä puhtauden symboleista. Kärpän metsästys oli keskiajalla ja uudella ajalla suosiossa ja metsästyksessä käytettiin apuna ihmisten käsitystä, että kärppä mieluummin kuolee kuin antaa turkkinsa tahriutua. Siksi kärppien pesäkolojen eteen kasattiin metsästyskaudella mutaa estämään kärpän pakenemisen. Väite kärppien pelosta tahria turkkinsa on peräisin Aelianukselta. Kärppään liittyvän hyveellisyyden symboliikan vuoksi sen turkkia arvostettiin aateliston piirissä, ja sitä kautta kärpännahka on päätynyt myös heraldiikkaan.",
"Hopea\nFyysistä sijoitushopeaa on harkkojen muodossa sekä kolikkoina, kuten unssin kolikkona ja hopeadollareina (AGD-sijoitushopea). Lisäksi on olemassa sijoituskäyttöön tarkoitettu erityinen hopeaesineiden laji, \"pyörylät\" (engl. rounds). Ne eivät ole kolikoita, koska ne ovat yksityisesti, ei valtiollisesti tuotettuja, mutta eivät myöskään mitaleita. Fyysiseen hopeaan sijoittamiseksi voi käsittää myös käyttö- ja kauneusarvoa omaavien hopeaesineiden omistamisen.\nHopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -välineitä. Näitä myyvät esimerkiksi alan kultasepänliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mitä arvokkaammasta esineestä/kohteesta on kysymys sitä tärkeämpää on selvittää puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.",
"Kristilliset symbolit\nKristus-monogrammi, myös XP-monogrammi, on monogrammi, jossa yhdistyvät kreikan kirjaimet Khii (χ) ja Rhoo (ρ). Kyseiset kirjaimet muodostavat sanan Χριστός (latinalaisittain kʰristos), kristus, kaksi ensimmäistä kirjainta. Symboli tuli suosituksi kun Rooman keisari Konstantinus Suuri valitsi sen sotajoukkojensa symboliksi nähtyään sitä, tai vaihtoehtoisesti ristiä, muistuttavan valoilmiön ja kirjoituksen \"\"Tässä merkissä olet voittava\"\" ennen Mulviuksen sillan taistelua. Hän voitti taistelun.",
"Tähtitieteelliset symbolit\nKaikkia näitä symboleja ovat aikoinaan yleisesti käyttäneet sekä ammatti- että harrastelijatähtitieteilijät sekä myös astrologit. Niitä käytetään edelleen muun muassa almanakoissa ja astrologisissa julkaisuissa, mutta Auringon ja Maan symboleja lukuun ottamatta ne ovat jääneet pois käytöstä tieteellisissä julkaisuissa.\nAuringon ja Kuun symbolit olivat käytössä jo antiikin aikana. Alkuperäisissä kreikkalaisissa horoskooppeja sisältäneissä papyruksissa Auringon symbolina oli ympyrä ja yksi siitä lähtevä säde, (), Kuun symbolina taas Kuuta ensimmäisessä neljänneksessä esittävä kuvio (kasvava puolikuu). Nykyinen Auringon symboli, ympyrä, jonka keskellä on täplä, tuli Euroopassa käyttöön renessanssin aikana, mutta se on samanlainen kuin vanha Aurinkoa tarkoittava kiinalainen kirjoitusmerkki, joka nykyisin on muuntunut muotoon日.",
"Partiotyttöjen Maailmanliitto\nPartiotyttöjen Maailmanliitolla on viisi partiokotia (\"World Center\") eripuolilla maailmaa:Partiotyttöjen Maailmanliiton tunnus on sinisellä taustalla oleva kultainen kolmiapila. Sininen väri symboloi taivasta ja kultainen sieltä hehkuvaa aurinkoa. Apilan lehdyköissä olevat tähdet edustavat partioihanteita ja -lupausta. Lehtisuoni on kompassineula, joka osoittaa oikeaa suuntaa, ylöspäin ja merkin alapäässä oleva tuli, joka kuvastaa rakkauden liekkiä. Tunnuksen uloin ympyrä symboloi yhteistä Maailmanliittoa.",
"Baphomet\nKuvassa Pukki kantaa otsassaan pentagrammia, pentagrammin kärki ylöspäin osoittaen valon symbolina, hänen kätensä muodostaessa Hermetismin merkin, toisen osoittaessa ylös Chesedin valkoiseen kuuhun ja toisen käden osoittaessa alas mustaan Geburahiin. Tämä merkki ilmaisee täydellistä armon ja oikeuden harmoniaa. Hänen toinen kätensä on naisen ja toinen miehen, niin kuin Khunrath, sillä hän edustaa molempia arvoja ja on sama symboli. Älykkyyden liekki joka loistaa hänen (Baphometin) sarviensa välistä on maaginen universaalin tasapainon valo, kuva sielu kohotettuna materian yläpuolelle, liekin loistaessa kaiken yläpuolella. Olennon pää kuvaa syntisten kauhua, sillä sielu kärsii vain materialisoituessaan."
] | 83 |
Onko Taikaviitta Aku Ankan salainen alter ego? | [
"Taikaviitta\nTaikaviitta () on Disneyn sarjakuvissa seikkaileva supersankari, jonka Giovan Battista Carpi, Guido Martina ja Elisa Penna keksivät vuonna 1969. Hän on Aku Ankan salainen alter ego, joka taistelee Ankkalinnan rikollisuutta vastaan. Taikaviitta esiintyy enimmäkseen italialaisten Disney-taiteilijoiden tarinoissa, ja on suosittu hahmo Aku Ankan taskukirjoissa.",
"Taikaviitta\nTaikaviitta sai alkunsa, kun italialaiset Disney-sarjakuvien ystävät valittivat Aku Ankan jatkuvasta huonosta onnesta. Arvostelun seurauksena Disney-taiteilijat Giovan Battista Carpi, Guido Martina ja Elisa Penna päättivät tehdä Akusta naamioidun kostajan ja antoivat tälle \"alter egolle\" nimen \"Paperinik\", joka oli viittaus suosittuun italialaiseen sarjakuvahahmoon Diabolikiin. Taikaviitta sai vaikutteita myös Batmanista, Fantômasista ja Zorrosta."
] | [
"Aku Ankka\nTuplanolla on Aku Ankan alter ego, salainen agentti, joka työskentelee salaiselle toimistolle, joka on niin salainen, että sillä ei ole edes nimeä. Tuplanollan pomona toimii Jori J, jonka yläpuolella toimii salaperäinen \"Pääjohtaja\".",
"Guido Martina\nGuido Martina (9. helmikuuta 1906 Carmagola – 6. toukokuuta 1991 Rooma) oli italialainen sarjakuvakäsikirjoittaja, joka loi Aku Ankan supersankari- alter egon Taikaviitan. Hän käsikirjoitti ensimmäisen Disney-klassikkosovituksen Mikin Inferno. Hän teki tarinoita paitsi Aku Ankka -sarjakuviin, myös perusti ja käsikirjoitti \"Pecos Bill\" -sarjakuvalehden.",
"Iines Ankka\n\"Viitatar\" eli Naistaikaviitta (ital. \"Paperinika\") on käsikirjoittaja Guido Martinan ja piirtäjä Giorgio Cavazzanon luoma Iines Ankan alter ego. Hahmo ensiesiintyi tarinassa \"Pyssyllä ei rahaa saa\", joka julkaistiin Aku Ankan taskukirjassa numero 56. Hanhikki Hanhi avusti Iinestä tekemällä hänelle Viitattaren puvun sekä muita välineitä, kuten pillerin, joka saa uhrin nukkumaan jopa vuorokauden.",
"Aku Ankka\nAku Ankan muut (salaiset) henkilöllisyydet ovat Taikaviitta ja Tuplanolla. Hän toimii myös PAM- ja ATP-agenttina yhdessä Touho-serkkunsa kanssa. ATP:ssa eli Ankan tiedustelupalvelussa hänen agenttinimensä on LäPä 7 (Lähes Pätevä 7).",
"Taavi Ankka\nProfessori Taavi Ankka () on Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyvä hahmo. Taavi on Don Rosan mukaan naimisissa Matilda MacAnkan kanssa. 1960-luvulla Taavi esiteltiin Aku Ankka -lehdessä Akun enona. \"Disneyn ihmeellinen maailma\" -televisiosarjassa ensiesiintymisessä Walt Disney kertoi että Taavi on Akun setä isän puolelta, eurooppalaista sukuhaaraa.",
"Aku Ankka\nVuonna 1996 toteutetussa sarjassa Nokkapokka Aku asuu teini-ikäisten sisarenpoikiensa Tupun, Hupun ja Lupun kanssa.\nSarjakuvien Aku on säilyttänyt suosionsa Euroopassa aina nykyaikaan saakka. Erityisen suosittu Aku on Italiassa, Norjassa ja Suomessa. Italialaiset sarjakuvataiteilijat, kuten Giorgio Cavazzano, Massimo De Vita ja edesmennyt Romano Scarpa, ovat luoneet oman ankkamaailmansa, jonka luomuksia ovat esimerkiksi Akun toinen minä, naamioitu sankari Taikaviitta sekä Akun serkku Into Ankka.",
"Touho Ankka\nInto, tarmokkuus ja liki pohjaton hyväntahtoisuus paikkaavat kuitenkin aukot taidoissa ja värikkäänä ja ennakkoluulottomana elämäntaiteilijana Touho on täydellinen aisapari toisinaan jopa liialliseen varovaisuuteen taipuvaiselle Akulle. Vaikka Touho tarkoittaa aina hyvää, hän ajautuu todella helposti erilaisten muotivirtausten pauloihin ja saa yleensä myös Akun vaikeuksiin. Touho ja Aku nähdään monissa Aku Ankan Taskukirjoissa agentteina joko Roope-sedän perustamassa ATP:ssä (Ankan Tiedustelu Palvelussa) tai sitten muukalaisia vastaan olevassa PAM:issa (Päihitämme Avaruuden Muukalaiset). Brasiliassa Touho nähdään myös Taikaviitan apurina.",
"Taikaviitta\nAku Ankan taskukirjassa numero 56, \"Taikaviitta saa vastustajan\", Ankkalinnan naisyhdistyksen puheenjohtaja Hanhikki Hanhi antoi Iines Ankalle erikoisvarusteita ja teki hänestä Naistaikaviitan. Taikaviitta ja Naistaikaviitta kohtasivat viiden ruudun mittaisessa kohtauksessa Taikaviitan napattua Karhukoplan. Tarina on julkaistu uudelleen Aku Ankan taskukirjan teemanumerossa \"Kääk! – Aku Ankan monet kasvot\"."
] | 90 |
Onko Albus Dumbledore ollut Tylypahkan opettaja? | [
"Albus Dumbledore\nTylypahkassa Dumbledore oli ainoita opettajia, jotka epäilivät nuorta Voldemortia. Dumbledore pitikin tätä tiukasti silmällä. Dumbledore alkoi jo aavistella Voldemortin pyrkimyksiä tämän tultua pyytämään opettajan paikkaa rehtoriksi kohonneelta Dumbledorelta. Dumbledore teki selväksi, ettei Voldemort ole enää tervetullut Tylypahkaan. Sen jälkeen Voldemort katosi pitkäksi aikaa ja palasi vasta kaikkien pelkäämänä pimeyden velhona.",
"Albus Dumbledore\nDumbledore opetti ennen rehtoriksi tuloaan Tylypahkassa muodonmuutoksia. J. K. Rowlingin mukaan hän aloitti opettamisen noin 40 vuoden iässä. Hänestä tuli rehtori hieman yli 70 vuoden ikäisenä entisen rehtori Dippetin jälkeen (syytä rehtorin vaihtumiseen ei ole Harry Potter -kirjoissa kerrottu). Muiden suurten eurooppalaisten taikakoulujen rehtorit ovat kateellisia Dumbledorelle, joka on nostettu lähes yli-inhimilliseksi velhoksi.",
"Albus Dumbledore\nAlbus Dumbledore on kuvitteellinen hahmo J. K. Rowlingin \"Harry Potter\" -kirjasarjassa. Hän on Tylypahkan velhokoulun rehtori ja päähenkilö Harry Potterin mentori."
] | [
"Tylypahkan henkilökunta\nSeverus Kalkaros () on Tylypahkan taikajuomien opettaja. Kuudennessa kirjassa (Puoliverinen prinssi) Kalkaros saa himoitsemansa pimeyden voimilta suojautumisen opettajan viran. Seitsemännessä kirjassa hänestä tulee Tylypahkan rehtori. Viimeisessä kirjassa Lordi Voldemort käskee Naginin tappaa Kalkaroksen. Kalkaros on toiminut ennen opettajan virkaa Voldemortin Kuolonsyöjänä. Viimeisessä elokuvassa selviää, että Kalkaros toimi Dumbledoren vakoojana ja että he olivat yhdessä suunnitelleet Dumbledoren murhan.",
"Albus Dumbledore\nDumbledore on hyvin ennakkoluuloton useita asioita kohtaan. Monet Tylypahkan oppilaiden vanhemmat kauhistuvat kuultuaan hänen palkanneen ihmissuden opettamaan pimeyden voimilta suojautumista kirjassa \"Harry Potter ja Azkabanin vanki\". Dumbledore ei myöskään suhtaudu kotitonttuihin tai puolijättiläisiin varautuneesti kuten taikaministeriö ja suurin osa velhoista. Hän myös luottaa toisten mielestä pahaan Severus Kalkarokseen kuolemaansa asti. Eikä syyttä, sillä Kalkaros tappaa Dumbledoren, koska Dumbledore ja Kalkaros ovat punoneet juonen, jonka avulla Kalkaros voittaa Voldemortin luottamuksen. Dumbledore sanoo viimeisinä sanoinaan: \"Severus... minä pyydän.\" Kuolonsyöjät luulevat sitä armon aneluksi, mutta niin ei todellisuudessa ollut: tarkoitus oli murskata seljasauvan taikuus, mutta tämä suunnitelma ei toiminutkaan aivan niin kuin velhot suunnittelivat.",
"Harry Potter ja liekehtivä pikari (elokuva)\nTylypahkassa rehtori Albus Dumbledore (Michael Gambon) esittelee Alastor ”Villisilmä” Vauhkomielen (Brendan Gleeson) uutena pimeyden voimilta suojautumisen opettajana. Hän ei kuitenkaan tiedä, että Barty Kyyry nuorempi (David Tennant) on aikaisemmin nujertanut Vauhkomielen ja naamioitunut täksi moniliemijuoman avulla. Dumbledore ilmoittaa myös, että koulu isännöi Kolmivelhoturnajaisia, joissa kolmesta taikakoulusta valitut kolme oppilasta suorittavat kolme vaikeaa tehtävää. Kilpailijat valitsee maaginen liekehtivä pikari, jonne kilpailijaehdokkaiden nimet laitetaan. Kuudesluokkalainen puuskupuh Cedric Diggory (Robert Pattinson) valitaan edustamaan Tylypahkaa. Huispauksen maailmanmestari Viktor Krum (Stanislav Ianevski) valitaan Durmstrangin koulun edustajaksi, ja Fleur Delacour (Clémence Poésy) valitaan puolestaan Beauxbatons'n koulun edustajaksi. Yllättäen pikari valitsee myös neljännen kilpailijan, Harryn. Koska Harry on alaikäinen, eikä hänen näin ollen pitäisi kelvata kilpailijaksi, sekä Tylypahkan opettajat että oppilaat ovat epäluuloisia.",
"Tylypahkan henkilökunta\nKirjassaan \"Siuntio Silosäkeen tarinat\" Rowling vahvisti, että McGarmiwasta tulee Tylypahkan rehtori Dumbledoren kuoltua, mutta vuoteen 2017 mennessä hän on jo siirtynyt eläkkeelle. Hänen jälkeensä Tylypahkan rehtorin viran ottaa haltuunsa yrttitiedon professori ja Puuskupuhin tuvanjohtaja Pomona Verso. Harry Potter ja kirottu lapsi näytelmässä Minerva kuitenkin toimi edelleen rehtorina ainakin vuoteen 2021 saakka. Kun Albus ja Scorpius tunnustivat Minervalle tekonsa tämä kutsui heidän vanhempansa ja Hermionen paikalle ja nuhteli heitä sanoen että vaikka heidän tekonsa oli periaatteessa jaloa niin heidän vahingossa luomansa paha aikajana olisi voinut toteutua ilman niitä uhrauksia mitä tapahtui.",
"Tylypahkan henkilökunta\nTaikaministeriö nimittää Pimennon Tylypahkan pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Dolores yrittää \"tehdä Tylypahkasta parempaa paikkaa\" poistamalla harhaoppisuutta. Pimento kuten koko Taikaministeriö luulee, että Albus Dumbledore kokoaa armeijaa ministeriötä vastaan saadakseen taikaministerin tittelin, vaikka Dumbledore on siitä jo kerran kieltäytynyt. Kukaan ei pidä Pimennosta lukuun ottamatta muutamaa Luihuisen oppilasta (mm. Draco Malfoy). Henkilökunnastakin ainoastaan Voro yrittää parhaansa mukaan auttaa häntä.",
"Tylypahkan henkilökunta\nMinerva McGarmiwa (, s. 4. lokakuuta noin vuonna 1925) on Tylypahkan velhokoulun vararehtori, Rohkelikkojen tuvanjohtaja ja muodonmuutosten opettaja. Teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi hänestä tulee Tylypahkan rehtori Albus Dumbledoren kuoltua, kunnes uusi vakituinen rehtori nimitetään teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset.",
"Tylypahkan henkilökunta\nMcGarmiwa on yksi Albus Dumbledoren luotetuimmista ystävistä ja liittolaisista. Hän on myös Lordi Voldemortia vastaan taistelevan Feeniksin killan jäsen sekä rekisteröity animaagi. Hän kykenee muuttumaan kissaksi. Professori McGarmiwa on erittäin taitava kaksintaistelija, mikä tulee todistetuksi hänen taistellessaan itseään paljon nuorempia velhoja vastaan \"Puoliverisessä prinssissä\" ja \"Kuoleman varjeluksissa\". Viimeisessä teoksessa hän ottaa yhteen Kalkaroksen sekä itsensä Voldemortin kanssa.",
"Tylyaho\nAberforth Dumbledore on Tylypahkan rehtorin, Albus Dumbledoren, pahamaineinen veli ja hän oli ennen Ariana Dumbledoren kuolemaa tämän lempiveli. Hän on myös Tylyahossa sijaitsevan Sianpää-pubin baarimikko. Aberforth on Feeniksin killan alkuperäinen jäsen, mutta hän on hyvin piileskelevää ja syrjäänvetäytyvää sorttia. Vauhkomieli sanoo Aberforthin olevan hieman omituinen luonteeltaan. Aberforthin Suojelius on muodoltaan vuohi."
] | 120 |
Mikä on Sudanin pääkaupunki? | [
"Sudan\nSudanin tasavalta eli Sudan () on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella. Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa neliökilometriä, ja se on siten Afrikan kolmanneksi suurin valtio Algerian ja Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen. Sudanin pohjoisosassa sijaitsevassa toimeenpanovaltaisessa pääkaupungissa Khartumissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä (metropolialueella 5–7 miljoonaa). Lakiasäätävä pääkaupunki on Omdurman. Koko maassa asuu lähes 35 miljoonaa ihmistä, joista 96,7 prosenttia on muslimeita. Sudanin rajanaapureita ovat pohjoisessa Egypti, idässä Eritrea sekä Etiopia, etelässä Etelä-Sudan, lounaassa Keski-Afrikan tasavalta, lännessä Tšad ja luoteessa Libya.",
"Sudan\nSudan on Afrikan kolmanneksi laajin valtio ja sijaitsee mantereen koillisosassa. Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa neliökilometriä. Valtiolla on yhteistä rajaa Egyptin ja Libyan kanssa pohjoisessa, lännessä Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan kanssa, etelässä Etelä-Sudanin kanssa sekä idässä Etiopian ja Eritrean kanssa. Idässä sillä on myös noin 850 km rantaviivaa Punaisellamerellä. Pääkaupunki Khartum sijaitsee maan keskiosassa. Sudanilla on erimielisyyksiä rajoista Egyptin, Etiopian ja Etelä-Sudanin kanssa. Egyptin ja Sudanin välejä hiertää Hala'ibin kolmio, joka on käytännössä Sudanin hallinnassa, mutta molemmat maat pitävät sitä osana itseään. Etelä-Sudanin kanssa on kiistaa etenkin Abyelin alueen jakamisesta.",
"Khartum\nKhartum (joskus muodossa Khartoum, arabiaksi الخرطوم al-Ḫarṭūm) on Sudanin pääkaupunki. Se sijaitsee kohdassa, jossa Valkoinen-Niili kohtaa Sinisen-Niilin. Kaupungin asukasluku on noin 1,4 miljoonaa, mutta yhdessä naapurikaupunkien miljoonan asukkaan al-Khartûm Bahrîn (Pohjoinen Khartum) ja 1,8 miljoonan Omdurmanin (Umm Durmân) kanssa se muodostaa yli neljän miljoonan asukkaan suurkaupunkialueen."
] | [
"Juba (kaupunki)\nAngloegyptiläisen Sudanin alkuvuosina nykyisen Etelä-Sudanin alueen hallinnollinen pääkaupunki oli Gondokoro. Juban perustivat kreikkalaiset kauppiaat vuonna 1922, jotka toimittivat tarvikkeita brittiarmeijalle. Yhden tarinan mukaan kaupunki sai nimensä paikallisen heimopäällikkö Jubén mukaan, joka pakkosiirettiin johtamansa kylän kera Juban rakentamisen tieltä. Alueen hallinnollinen pääkaupunki siirrettiin Jubaan 1920-luvulla dinkojen kapinan jälkeen vuosina 1919–1920. Kreikkalaisia oli tuolloin noin 2 000 ja heillä oli suuri vaikutus kaupungin liikekeskustan rakennuksessa. 1920- ja 1930-luvuilla rakennettiin myös hotelleja ja rautatieasema. Vuonna 1947 kaupungissa järjestettiin Juban konferenssi, jossa päätettiin Etelä-Sudanin säilymisestä osana Sudania eikä sitä liitetty Ugandaan. Paikallisissa kouluissa käytettiin kuitenkin englantia ja Pohjois-Sudanin kauppiailta kiellettiin toiminta etelässä.",
"Juba (kaupunki)\nSudanin itsenäistyessä 1956 aloitettiin alueen arabialaistamistoimet. Sotilaat Toritissa olivat kapinoineet jo vuonna 1955, mikä aloitti vuoteen 1972 saakka jatkuneen Sudanin ensimmäisen sisällissodan. Sodan aikana Juba oli useaan otteeseen taisteluiden keskipisteessä. Sisällissota alkoi uudestaan vuonna 1983 ja Etelä-Sudanin itsenäisyyttä tavoitelleet liikkeet yrittivät useaan otteeseen vallata Jubassa sijainneen sotilastukikohdan. Sota päättyi rauhansopimukseen vuonna 2005, jonka perusteella Etelä-Sudan sai itsehallinnon. Etelä-Sudanin itsenäistyessä vuonna 2011 Jubasta tuli maan pääkaupunki. Sittemmin on tosin esitetty ehdotuksia maan pääkaupungin siirtämisestä Ramcieliin Jubasta pohjoiseen. Heinäkuussa 2016 presidentti Salva Kiirille ja varapresidentti Riek Macharille uskollisten joukkojen välisissä taisteluissa Jubassa sai surmansa 300 henkilöä ja taistelut ajoivat tuhannet pakolaisiksi.",
"Keski-Ekvatoria\nKeski-Ekvatoria (, ) on Etelä-Sudanin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on maan pääkaupunki Juba. Keski-Ekvatoriassa oli Sudanin vuoden 2008 kiistellyssä väestönlaskennassa 1 103 592 asukasta, ja sen pinta-ala on 22 956 neliökilometriä.",
"Unity (Etelä-Sudan)\nUnity () on Etelä-Sudanin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on Bentiu. Unityssä oli Sudanin vuoden 2008 kiistellyssä väestönlaskennassa 585 801 asukasta, ja sen pinta-ala on 35 956 neliökilometriä.",
"Etelä-Sudan\nVäestö edustaa uskonnoltaan kansanuskontoja ja kristinuskoa. Maan virallinen kieli on englanti. Muut pääkielet ovat arabia ja juban arabia, joka on paikallinen pidgin-kieli. Maan suurin kaupunki ja pääkaupunki on Juba. Sudanin jakautuessa suurin osa sen tunnetuista öljyvaroista jäi etelän puolelle. Etelä-Sudan on presidenttijohtoinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.",
"Läntinen Bahr el-Ghazal\nLäntinen Bahr el-Ghazal () on Etelä-Sudanin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on Wau. Läntisessä Bahr el-Ghazalissa oli Sudanin vuoden 2008 kiistellyssä väestönlaskennassa 333 431 asukasta, ja sen pinta-ala on 93 900 neliökilometriä.",
"Pohjoinen Bahr el-Ghazal\nPohjoinen Bahr el Ghazal () on Etelä-Sudanin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on Aweil. Pohjoisessa Bahr el Ghazalissa oli Sudanin vuoden 2008 kiistellyssä väestönlaskennassa 720 898 asukasta, ja sen pinta-ala on 33 558 neliökilometriä."
] | 122 |
Onko Hermione Granger jästi? | [
"Hermione Granger\nHermione Jean Granger (s. 19. syyskuuta 1979) on kuvitteellinen henkilö, kirjailija J. K. Rowlingin kirjoittamassa Harry Potter -kirjasarjassa. Emma Watson on näytellyt Hermionea kaikissa julkaistuissa Harry Potter -elokuvissa.",
"Hermione Granger\nHermione opiskelee Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa. Hän on jästisyntyinen. Hermionen ystäviä ovat Harry Potter ja Ron Weasley. Hänen vanhempansa ovat ammatiltaan hammaslääkäreitä. Hän on perheen ainoa lapsi. Lisäksi Hermione omistaa Koukkujalka-nimisen sekarotuisen kissan, jonka toinen vanhempi on gäätä. Myöhemmin Hermione jätti Koukkujalan Kotikoloon Ginnyn hoiviin ennen seitsemättä kouluvuottaan. Ei ole tiedossa palautettiinko Koukkujalka Hermionelle Toisen Velhosodan jälkeen Voldemortin kukistuttua.",
"Hermione Granger\nHermione Granger on kasvanut jästivanhempiensa luona tietämättä olevansa noita. Täyttäessään 11-vuotta hänelle selviää, että hän on noita ja hänet on kutsuttu opiskelemaan Albus Dumbledoren johtamaan velhokoulu Tylypahkaan. Heti ensimmäisenä vuotenaan hän tutustuu Harry Potteriin, joka on yksi velhomaailman tunnetuimmista henkilöistä, vaikka on itse saanut tietää velhoudestaan vasta samaan aikaan kuin Hermione. Hermionesta tulee toinen Harryn parhaista ystävistä Ron Weasleyn ohella. Aluksi Hermione ei ollut heidän ystävänsä lähinnä siksi, koska Ron inhosi hänen kaikkitietävyyttään. Kun Harry ja Ron pelastivat hänet vuorenpeikon kynsistä ja Hermione auttoi vastapalvelukseksi heitä sen jälkeen joutumasta hankaluuksiin opettajien kanssa kyseisen tapauksen takia, heistä tuli kirjasarjan tunnettu ystävyyskolmikko. Ginny Weasleytä lukuun ottamatta Hermionen seurassa ei liiemmin esiinny muita tyttöjä hänen ystävinään, vaan hän on pääasiallisesti koko ajan vain Harryn ja Ronin kanssa."
] | [
"Hermione Granger\nEpilogikappaleessa kerrotaan, että yhdeksäntoista vuotta myöhemmin Hermione ja Ron ovat naimisissa ja heillä on kaksi lasta, Rose ja Hugo. Hermione ja Ron ovat Harryn pojan James Siriuksen kummeja. J. K Rowling on myös kertonut, että Hermione työskentelee taikaministeriössä taikalainvartijaosastolla. Myöhemmin Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmässä paljastetaan että Hermionesta tuli uusi Taikaministeri Kingsley Kahlesalvan jäätyä eläkkeelle vuonna 2019.",
"Harry Potter ja viisasten kivi\nHermione Granger, jästipariskunnan tytär, on määräilevä tyttö joka osaa ilmeisesti suurimman osan oppikirjoista ulkoa. Rowling kuvailee Hermionen \"erittäin viisaaksi, rehelliseksi ja kunnolliseksi\" hahmoksi, jossa on \"paljon epävarmuutta ja suuri pelko epäonnistumisesta huolimatta lukemisesta\". Vaikka Hermione yrittääkin pitää Harryn ja Ronin poissa hankaluuksista, hän ystävystyy poikien kanssa, ja hänen taikuudentuntemuksensa ja analyyttisuutensa auttavat suuresti viisasten kiven löytämisessä.",
"Tylypahkan henkilökunta\nAmore Burbage () on jästitiedon opettaja Tylypahkassa vuodesta 1993 eteenpäin. kun Hermione Granger alkoi opiskella jästitietoa kolmantena vuonnaan, hänestä tuli Burbagen lempioppilas. Myös Ernie Macmillan alkoi opiskella jästitietoa sen kiehtovuuden takia. Hermione kuitenkin lopetti jästitiedon opiskelun vaikka sai kokeesta yli 320 prosenttia oikein. Myöhemmin Burbage kirjoittaa jästejä puolustavan artikkelin \"Päivän Profeettaan\". Hänen mielestään muun muassa velhot ja noidat voisivat avioitua jästien kanssa ja puhdasverisyyden katoaminen olisi suotavaa. \nTeoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset lordi Voldemort vangitsi Burbagen Malfoyden kartanoon ja kuolonsyöjien läsnä ollessa tappaa Burbagen Avada kedavra-kirouksella ja antaa hänet käärmeensä Naginin syötäväksi. Myöhemmin \"Päivän Profeetta\" kirjoittaa Burbagen eronneen tehtävästään. Burbage yritti ennen kuolemaansa anella Kalkarosta auttamaan häntä sanoen että he ovat ystäviä, mutta Kalkaros ei voinut tehdä elettäkään hänen auttamisekseen ettei hän paljastuisi Dumbledoren kaksoisagentiksi.",
"Hermione Granger\nHermione on luonteeltaan ahkera ja innokas opiskelija. Hän osoittautuu hyvin pian yhdeksi taitavimmista noidista, joita koulussa opiskelee. Hermione tuntuu osaavan oppikirjat ulkoa jo ennen kuin muut ovat edes avanneet niitä ja oppii loitsut nopeasti. Hän onkin vuosikurssinsa paras oppilas ja yksi koulun parhaita. Vaikka hänen tietämystään myös ihaillaan, jotkut pitävät häntä lähinnä ärsyttävänä ja kaikkitietävänä tyttönä, joka koettaa päteä jokaisen tilaisuuden tullen. Tästä syystä häntä pidetään usein kunnianhimoisena vaikkei hän ehkä tarkoituksella ole sitä, eikä hän ole itseriittoinen kuten esimerkiksi Ronin isoveli Percy Weasley. Teoksessa Harry Potter ja Azkabanin vanki Hermionen opiskellessa kolmannella luokalla, hänen tiedonhalunsa on niin suuri, että hän joutuu kääntämään aikaa ja elämään saman tunnin kahteen kertaan päästäkseen kaikille haluamilleen oppitunneille. Hermionella on kuitenkin hänen älykkyydestään ja kirjaviisaudestaan huolimatta myös tunneälyä. Hän on hyvä kuuntelemaan ja on empaattinen toisia kohtaan. Silloin kun hän ei jaksa tiettyyn pisteeseen asti enää kritisoida tai nuhdella Harryn ja Ronin tapoja toimia, esimerkiksi koulutehtävien teossa, hän auttaa heitä avuliaasti.",
"Hermione Granger\nHermione on korvaamaton apu ystävilleen muun muassa kehitellessään keinoja, joilla ympäri maan matkustaminen tulee kolmikolle helpommaksi ja pelastaessaan Ronin verenhukalta. Hermione käy myös Harryn kanssa tämän vanhempien haudalla ja auttaa tätä pelastumaan Voldemortin Nagini-käärmeen hyökkäykseltä. Harryn, Ronin ja Hermionen jäädessä kuolonsyöjien käsiin nämä kiduttavat Hermionea, mutta hän pääsee pakenemaan.",
"Hermione Granger\nViimeisessä kirjassa Hermione lähtee Harryn ja Ronin kanssa etsimään Voldemortin hirnyrkkejä, eikä siis jää Tylypahkaan seitsemänneksi kouluvuodekseen. Suojellakseen vanhempiaan kuolonsyöjiltä hän tekee näille muistiloitsun saaden nämä muuttamaan Australiaan toisen henkilöllisyyden alla ja unohtamaan, että heillä on tytär.",
"Hermione Granger\nHermionella on tuuheat, pörröttävät vaaleanruskeat hiukset ja kastanjanruskeat silmät. Hänellä on selkä hieman kumarassa johtuen painavien kirjojen kantamisesta. Hermionen yleisimmät vaatteet ovat koulupuku ja vapaa-ajan asuna farkut ja paita. Kirjasarjan alussa hänellä on melko isot etuhampaat, mutta teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari Matami Pomfrey taikoi ne tavallisen kokoisiksi."
] | 58 |
Mitä doping-ainetta Therese Johaug käytti? | [
"Therese Johaug\nNorjan antidopingtoimikunta otti Johaugilta 16. syyskuuta 2016 dopingnäytteen, joka todettiin positiiviseksi. Ennen tätä dopingnäytettä Johaugia ei ollut testattu neljään kuukauteen, vaikka normaalisti urheilijoita testataan harjoitusjaksolla useasti. Johaugin informoitiin positiivisesta näytteestä 4. lokakuuta. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS toi asian julkisuuteen 13. lokakuuta. Norjan tietotoimisto NTB uutisoi 13. lokakuuta 2016, että Therese Johaug on kärähtänyt klostebol-nimisen anabolisen steroidin käytöstä."
] | [
"Therese Johaug\nNorjan hiihtomaajoukkueen lääkäri Bendiksen kertoi dopingin käytön paljastutua, ettei tiennyt voiteen sisältäneen Wadan kielettyjen aineiden listalla olevia aineita. Hän on kuitenkin toiminut aiemmin voidetta valmistavan yhtiön lääketieteellisenä johtajana. Johaug on kertonut olevansa tarkka käyttämistään aineista, mutta hän ei silti huomannut pakkauksessa olevaa dopingiksi luokiteltavista aineista kertovaa merkintää. Bendiksenille Trofodermin-voidetta myyneen italialaisen apteekin työntekijän mukaan Trofoderminiä saa vain erikseen pyytämällä. Kohun noustua Norjan hiihtomaajoukkueen lääkäri Bendiksen erosi tehtävästään välittömästi. Monet asiantuntijat, esimerkiksi Suomen hiihtoliiton vastuulääkäri Maarit Valtonen ja hiihtovalmentaja Toni Roponen, ovat tyrmänneet Johaugin selityksen epäuskottavana. Aine, josta Johaug kärähti on sama, joka siivitti DDR:n monena vuonna olympiamenestykseen.",
"Therese Johaug\nTherese Johaug (s. 25. kesäkuuta 1988 Os, Hedmark, Norja) on norjalainen maastohiihtäjä. Hän on olympiavoittaja ja seitsenkertainen maailmanmestari. Hän jäi kiinni dopingin käytöstä vuonna 2016 ja sai 13 kuukauden kilpailukiellon. Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS kuitenkin pidensi elokuussa 2017 kilpailukiellon 18 kuukauteen.",
"Maastohiihdon maailmancup 2016–2017\n13. lokakuuta 2016 Norjan tietotoimisto NTB uutisoi, että edelliskauden naisten kokonaiscupin voittanut Therese Johaug oli kärähtänyt clostebol-nimisen anabolisen steroidin käytöstä. Norjan hiihtoliitto, ja Johaug itse kertoivat, että käry johtuu Trofodermin-nimisestä voiteesta, jota käytettiin Johaugin auringon polttamien huulten hoitoon. Norjan hiihtomaajoukkueen lääkäri Fredrik S. Bendiksen kertoi, että oli ostanut aineen italialaisesta apteekista, eikä tiennyt sen sisältäneen Wadan kielettyjen aineiden listalla olevia aineita. Bendiksen erosi tehtävästään välittömästi. Monet asiantuntijat, esimerkiksi Suomen hiihtoliiton vastuulääkäri Maarit Valtonen ja hiihtovalmentaja Toni Roponen, ovat tyrmänneet Johaugin selityksen epäuskottavana. Aine josta Johaug kärähti on sama, joka siivitti DDR:n monena vuonna olympiamenestykseen.",
"Therese Johaug\nNorjan hiihtoliitto ja Johaug itse kertoivat, että käry johtuu Trofodermin-nimisestä voiteesta, jota käytettiin Johaugin auringon polttamien huulten hoitoon. Johaug kertoi huultensa palaneen elokuussa Norjan hiihtomaajoukkueen korkean paikanleirillä Seiser Almissa. Hänen huulensa aukesi 1. syyskuuta ja päivää myöhemmin hän meni tapaamaan Norjan hiihtomaajoukkueen lääkäri Fredrik S. Bendikseniä. Johaugin tarinan mukaan Bendiksen antoi hänelle 3. syyskuuta lääkevoidetta, joka ei tehonnut. Bendiksenin mukaan hän kävi 4. syyskuuta italialaisessa apteekissa, josta apteekin proviisori Monica Faifer myi hänelle Trofodermin-voidetta. Johaug käytti sitä 15. syyskuuta asti.",
"Therese Johaug\nJohaug on kilpaillut kansainvälisellä tasolla kaudesta 2005–2006 lähtien. Hän voitti pronssia Sapporon MM-kilpailuissa 2007 30 kilometrin perinteisen tyylin yhteislähtökilpailussa Virpi Kuitusen ja Kristin Steiran jälkeen vain 18-vuotiaana; Aino-Kaisa Saarinen oli neljäs parikymmentä sekuntia Johaugille hävinneenä. Myöhemmin samalla kaudella Johaug saavutti pronssia nuorten MM-kisojen yhdistelmäkilpailussa Tarvisiossa. Lisäksi hän oli kolmas maailmancupin yhdistelmäkilpailussa Falunissa ja voitti Norjan mestaruuden 30 kilometrillä.",
"Therese Johaug\nNorjan hiihtoliitto ei heti kohun noustua määrännyt Johaugia väliaikaiseen kilpailukieltoon, sillä heidän mukaansa tapauksen tutkinta oli kesken. Myös kansainvälinen hiihtoliitto FIS ja antidopingjärjestö Wada pidättäytyivät puuttumasta tapaukseen, ennen kuin Norjan hiihtoliitto vie asian eteenpäin. Norjan hiihtoliitto määräsi 19. lokakuuta 2016 Johaugin kahden kuukauden väliaikaiseen kilpailukieltoon dopingin vuoksi. Norjan antidopingkomitea ilmoitti 29. marraskuuta vaativansa Johaugille 14 kuukauden kilpailukieltoa. Norjan urheilun keskusjärjestö langetti helmikuussa 2017 rangaistukseksi kolmentoista kuukauden kilpailukiellon. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS valittaa tapauksesta urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin. FIS piti kilpailukieltoa liian lyhyenä. CAS pidensikin elokuussa 2017 kilpailukiellon 18 kuukauteen, eli se päättyi vasta 19. huhtikuuta 2018.",
"Balco\nLaboratorion doping-yhteyksiä on tutkittu pitemmän aikaa. Balcon on syytetty kehittäneen ensimmäisen erityisesti doping-käyttöön tarkoitetun, ns. design-steroidin, tetrahydrogestrinonin eli THG:n. THG tuli julkisuuteen, kun yhdysvaltalainen yleisurheiluvalmentaja Trevor Graham lähetti näytteen aineesta Yhdysvaltain antidopingtoimikunnalle USADAlle. \nAineesta kärähtäneitä urheilijoita ovat muun muassa juoksija Regina Jacobs, kuulantyöntäjä Kevin Toth, moukarinheittäjät John McEwen ja Melissa Price sekä pikajuoksija Dwain Chambers. Lisäksi muun muassa pikajuoksijat Michelle Collins ja Tim Montgomery on asetettu USADAn todisteiden perusteella kilpailukieltoon, vaikka he eivät ole antaneet positiivista dopingnäytettä. Syksyllä 2007 Marion Jones myönsi myös käyttäneensä dopingia kaksi vuotta alkaen vuodesta 1999. Marion Jones palautti Sydneyn olympialaisissa 2000 voittamansa mitalit.",
"Therese Johaug\nMaailmancup-kaudella 2008–2009 Johaug kuului Norjan voitokkaaseen viestijoukkueeseen Jällivaarassa. La Clusaz'ssa hän oli 15 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa kolmas. Tour de Skillä hän oli nopein Val di Fiemmen viimeisellä etapilla. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa hän oli toinen ja maailmancupin kokonaispisteissä kahdeksas. Liberecin MM-kilpailuissa hän sijoittui 10 kilometrin perinteisen kilpailussa kymmenenneksi, yhdistelmäkilpailussa kuudenneksi ja 30 kilometrin vapaalla neljänneksi. Lisäksi hän voitti Norjan mestaruuden 30 kilometrillä.",
"Therese Johaug\nKaudella 2014–2015 Johaug voitti Kuusamon 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun ja sijoittui toiseksi Lillehammerin 3 päivän kiertueella. Davosin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hän otti voiton. Tour de Skillä hän oli nopein Val di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa sekä jyrkkään nousuun päättyneellä viimeisellä etapilla. Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi. Hän oli kolmas Östersundin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Falunin MM-kilpailuissa 2015 Johaug voitti kultaa yhdistelmäkilpailussa, viestissä ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Maaliskuussa Johaug sijoittui toiseksi Oslon 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Hän sijoittui toiseksi maailmancupin kokonaiskilpailussa ja normaalimatkojen cupissa."
] | 30 |
Mikä on heikoin perusvuorovaikutus? | [
"Heikko vuorovaikutus\nHeikolle vuorovaikutukselle ominainen piirre on se, että se pystyy vaihtamaan hiukkasen toiseksi. Ensimmäinen havaittu heikon vuorovaikutuksen ilmiö oli beetahajoaminen, jolle Enrico Fermi kehitti niin kutsuttuihin heikkoihin virtoihin perustuvan teoreettisen kuvauksen 1930-luvulla. Tätä teoriaa pidetään ensimmäisenä mallina heikosta vuorovaikutuksesta. Sittemmin on löydetty paljon muitakin heikon vuorovaikutuksen alaisia reaktioita. Heikon vuorovaikutuksen tuntevat kaikki leptonit ja kvarkit mukaan luettuna neutriinot, jotka eivät mahdollista pientä gravitaatiovuorovaikutusta lukuun ottamatta muulla tapaa vuorovaikuta.",
"Maailmankaikkeus\nMaailmankaikkeudessa vaikuttaa neljä tunnettua perusvuorovaikutusta: vahva vuorovaikutus, heikko vuorovaikutus, sähkömagneettinen vuorovaikutus ja gravitaatio. Näistä voimista heikon ja vahvan vuorovaikutuksen kantama on hyvin rajallinen, ja ne rajautuvat atomiytimen sisäpuolelle: vahva vuorovaikutus sitoo atomin ytimen kvarkit toisiinsa ja heikko vuorovaikutus puolestaan aiheuttaa radioaktiivisuuden. Gravitaation ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kantama puolestaan on ääretön, vaikka ne pitkillä etäisyyksillä heikkenevätkin. Suuressa mittakaavassa kaikkeuden sähkömagneettiset vuorovaikutukset kuitenkin usein kumoavat toisensa, joten suuren mittakaavan rakennetta hallitsee voimista ylivoimaisesti heikoin, gravitaatio.",
"Painovoima\nPainovoima on yksi fysiikan neljästä perusvuorovaikutuksesta yhdessä sähkömagneettisen, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen kanssa. Painovoima on neljästä perusvuorovaikutuksesta heikoin, vaikka sillä onkin vallitseva vaikutus maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakenteeseen. Tämä johtuu siitä, että vahva ja heikko ydinvoima vaikuttavat vain erittäin pienessä (silmille näkymättömässä) mittakaavassa, kun taas kaikkeuden sähkömagneettiset varaukset kumoavat suurilta osin toisensa."
] | [
"Perusvuorovaikutus\nPerusvuorovaikutus on mekanismi, jolla alkeishiukkaset vuorovaikuttavat keskenään ja jota ei nykyisin voida kuvailla yhtenäisellä matemaattisella rakenteella. Erilaisia matemaattisia malleja on kehitetty kuvaamaan perusvuorovaikutuksia. Kaikki havaitut fysikaaliset ilmiöt galaksien törmäyksistä kvarkkien välisiin sidosvoimiin voidaan selittää perusvuorovaikutusten avulla, eli kaikki fysiikan kaavat selittävät näitä vuorovaikutuksia.",
"Perusvuorovaikutus\nEri perusvuorovaikutusten ajatellaan vaikuttavan eri etäisyyksillä, ja ne ovat alun perin olleet selitysmalleja eri fysikaalisiin ilmiöihin, joita ei siihen mennessä olleilla teorioilla ole kyetty selittämään. Gravitaation perussäännöt (joita Einstein myöhemmin tarkensi) keksittiin 1600-luvulla (Galilei, Newton). Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen säännöt osoittivat 1800-luvun fyysikot (pääasiassa Maxwell), heikon vuorovaikutuksen ovat löytäneet 1920-luvun alun, radioaktiivisuuden selittäneet, fyysikot (muun muassa Heisenberg ja Paul Dirac), ja vahvan vuorovaikutuksen teoriat on kehitetty selittämään hiukkaskiihdyttimissä havaittuja ilmiöitä. 1970-luvulla kolme näistä saatiin yhdistettyä nykyiseksi standardimalliksi.",
"Perusvuorovaikutus\nNykyinen hiukkasfysiikan standardimalli ei selitä neljättä perusvuorovaikutusta, gravitaatiota, joka vaikuttaa massallisten kappaleiden välillä.\nEinsteinin kehittämää yleistä suhteellisuusteoriaa käytetään kuvaamaan voimaa, joka havaitaan perushiukkasten suurten kasautumien välillä, kun muiden vuorovaikutusten osuus hiukkasten havaittavassa käyttäytymisessä on vähäinen.",
"Heikko vuorovaikutus\nHiukkasfysiikan standardimallin mukaan perusvuorovaikutukset siirtyvät välittäjähiukkasten (mittabosonien) kuljettamana, joita on heikolla vuorovaikutuksella kolmenlaisia. Kaksi W-bosonia, sähkövaraukseltaan positiivinen ja negatiivinen, sekä yksi sähköisesti neutraali Z-bosoni. Näitä hiukkasia kutsutaan myös yhteisnimellä välibosoneiksi. Näillä bosoneilla on hiukkasfysiikan skaalassa suuri massa: W-bosoneilla noin 80 GeV/c ja Z-bosonilla noin 91 GeV/c. Bosonien suuren massan takia heikon vuorovaikutuksen kantama on hyvin lyhyt, noin 10 m.",
"Sähköheikko vuorovaikutus\nSähköheikossa vuorovaikutuksessa leptonien ja kvarkkien ajatellaan vuorovaikuttavan eräänlaisten virtojen kautta siten, että kvanttiluvuista \"heikko isospin\" ja \"heikko hypervaraus\" säilyvät. Tällöin sähköisesti varatun välibosonin W tai W välittämissä, niin kutsutuissa \"varatuissa virroissa\" elektroni, myoni ja tau esiintyvät aina oman neutriinonsa kanssa. \"Neutraaleissa virroissa\", joita Z-bosoni välittää, hiukkanen-neutriino-parien sekoittuminen olisi periaatteessa mahdollista, mutta sellaista ei ole koskaan havaittu tapahtuvan. Ilmiön selittämiseksi on otaksuttu leptoniluvuksi kutsuttu kvanttiluku, jonka oletetaan säilyvän heikon vuorovaikutuksen reaktioissa. Kvarkkien vuorovaikutukset varatuissa virroissa ovat samantapaisia, mutta ne eivät muodosta yhtä ehdottomia pareja, vaan esimerkiksi u-kvarkki voi esiintyä saman virran reaktioissa d-kvarkin sijaan vaikkapa s-kvarkin kanssa. Joskin todennäköisyys on pienempi. Kvarkkiparien sekoittumisesta koottua matriisia kutsutaan Cabibbon-Kobayashin-Masakawan matriisiksi.",
"Heikko vuorovaikutus\nErikoisena piirteenä heikko voima rikkoo niin kutsutun pariteetti- eli P-symmetrian. Tämä tarkoittaa, että heikon vuorovaikutuksen ohjaamat reaktiot eivät ole symmetrisiä avaruuden peilauksissa. Kokeellisesti on myös osoittautunut, että P-symmetrian rikkoutuessa rikkoutuu myös niin kutsuttu varauskonjugaatio- eli C-symmetria, joka kuvaa hiukkasen vaihtamista antihiukkasekseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hiukkanen ja antihiukkanen eroavat toisistaan. Kuitenkin nämä yhdessä eli CP-symmetria näyttää säilyvän. CP-symmetriassa ilmiö on samanlainen, jos hiukkaset korvataan antihiukkasillaan ja tilannetta katsotaan peilattuna.",
"Lumivyöry\nLaattavyöryn laukeamisen syyt ovat samoja kuin muidenkin vyöryjen, eli lisääntynyt paino tai jonkin kerroksen heikentynyt rakenne. Lumilaatan alla oleva heikko kerros voi olla esimerkiksi pintakuuraa, joka on sittemmin hautautunut uuden lumikerroksen alle. Toinen vaihtoehto heikon kerroksen syntymiselle on \"syvä kuura\", jota muodostuu kun lumipakassa vallitsee sopiva lämpötilaero. Syvä kuura eli kidesokerilumi koostuu suurista kuppimaisista lumikiteistä, jotka muistuttavat sokeria ja toimivat kuulalaakereiden tavoin vyöryvän laatan alla."
] | 86 |
Missä Jyllannin niemimaa sijaitsee? | [
"Jyllannin niemimaa\nJyllannin niemimaa (, tai , ) on niemimaa Pohjois-Euroopassa, Tanskan ja Saksan alueella. Se erkanee Pohjois-Saksasta kohti Skandinavian niemimaata ja rajoittuu pohjoisessa Pohjanmereen (Skagerrak), lännessä Pohjanmereen, etelässä Elbejokeen ja Schaalejokeen sekä idässä Vähän-Beltin erottamiin Itämereen (Belttienmeri) ja Pohjanmereen (Kattegat).",
"Jyllanti\nJyllanti on Tanskan osa, joka sijaitsee pääosin Jyllannin niemimaalla. Jyllannin pohjoisin kohta on Skagenissa, joka sijaitsee Vendsyssel-Thyn saarella. Etelässä nykyinen Jyllanti rajoittuu Saksaan. Alue on saanut nimensä juuttien heimon mukaan."
] | [
"Tanskan maantiede\nTanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata. Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä. Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Pohjoisin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläinen osa Saksaan. Tanskan saarista suurimpia ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren ja Kattegatin välissä. Saaret erottavat salmet ovat Jyllannin niemimaan ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Sjællandin välinen Iso-Belt sekä Sjællandin ja Ruotsin-puoleisen mantereen välinen Juutinrauma. Salmien yli on nykyään sillat: Vähä-Beltin silta valmistui vuonna 1935, Ison-Beltin silta vuonna 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös silta yli Femen-Beltin Saksan puolelle.",
"Jyllannin matalikko\nJyllannin matalikko () on Pohjanmeressä oleva matalikko, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan luoteisrannikon edustalla viitisen kymmentä kilometriä mantereesta. Se syntyi moreenista, jota laajeneva jäätikkö kasasi etureunalleen viime jääkaudella.",
"Jyllannin niemimaa\nNiemimaan maasto on kauttaaltaan varsin alavaa. Paikoin esiintyy pieniä syvänköjä ja korkein kohta, Møllehøj, on vain 171 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajoja hiekkadyynejä on erityisesti länsi- ja pohjoisrannikolla. Niemimaan vedet virtaavat Elben lisäksi suhteellisen pieniä jokia pitkin meriin; suurimpia ovat Eider Saksassa sekä Kongeå, Skjern Å, Storå, Karup Å, Varde Å ja Vidå Tanskassa.",
"Tanska\nTanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista asutettuja on vajaa sata. Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli . Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa siitä kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan. Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen manteren välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtaa nykyään sillat. Vähä-Beltin silta valmistui 1935, Iso-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yli Femen-Beltin Saksan puolelle.",
"Jyllannin niemimaa\nKolme neljäsosaa Tanskan viljelypinta-alasta sijaitsee Jyllannissa, ja niemimaan pohjoisosassa sijaitsee suurin osa Tanskan tuulivoimaloista.",
"Lyngenin niemimaa\nLyngenin niemimaa on Tromssan läänissä, Pohjois-Norjassa sijaitseva niemimaa. Sen itäpuolella on Yykeänvuono ja länsipuolella Moskivuono. Pohjois-etelä -suuntaisen niemimaan keskellä on poikittainen Muotkalahti, joka lähes halkaisee niemen kahtia. Niinpä niemimaasta voi selvästi erottaa pohjoisemman ja eteläisemmän puolen.",
"Kenain niemimaa\nKenain niemimaa sijaitsee Alaskan osavaltion etelärannikolla Yhdysvalloissa. Niemimaa ulottuu noin 240 kilometriä lounaaseen Chugachvuorista ja rajoittuu lännessä Cook Inletiin ja idässä Prince William Soundiin ja Alaskanlahteen. Niemimaan pinta-ala on noin 23 000 neliökilometriä. Niemimaan nimi juontuu sanasta \"Kenajskaja\", jolla venäläiset alkoivat kutsua sen länsipuolella sijaitsevaa Cook Inletiä 1700-luvun lopulla.",
"Horsens\nHorsens sijaitsee Jyllannin niemimaan itärannalla Horsensvuonon pohjukassa. Kaupunki sijaitsee noin 50 kilometriä Århusista etelään ja noin 30 kilometriä Vejlestä pohjoiseen. Eurooppatie E45 kulkee kaupungin kautta."
] | 31 |
Milloin Ivan Mazepa kuoli? | [
"Ivan Mazepa\nIvan Stepanovytš Mazepa (, , kirjoitetaan myös \"Mazeppa\"; noin 1639 Mazepyntsi, lähellä Bila Tserkvaa, Puola-Liettua – 8. syyskuuta 1709 Bender, Bessarabia, Osmanien valtakunta) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1687–1709. Hän soti aluksi Venäjän keisari Pietari Suuren rinnalla turkkilaisia vastaan, mutta suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1708 hän liittoutui Ruotsin kuningas Kaarle XII:n kanssa nousten kapinaan Venäjää vastaan. Hän kärsi tappion ratkaisevassa Pultavan taistelussa vuonna 1709.",
"Giuseppe Mazzini\nElämänsä viimeiset vuodet Mazzini vietti pääasiassa Sveitsissä ja Englannissa. Hän toimitti Sveitsin Luganossa \"Roma del popolo\" -lehteä. Vuonna 1872 hän matkusti Italiaan ja kuoli Pisassa keuhkopussintulehdukseen 66-vuotiaana. Hänet haudattiin synnyinkaupunkiinsa Genovaan."
] | [
"Ivan Mazepa\nMazepa on ollut kiistelty hahmo Ukrainassa ja Venäjällä. Ukrainassa häntä on pääsääntöisesti pidetty kansallissankarina ja Ukrainan itsenäisyyden esitaistelijana. Osa myöhemmistä kansallismielisistäkin ukrainalaisista historioitsijoista tosin piti Mazepaa lähinnä kasakkaeliitin etuja ajaneena talonpoikien sortajana. Venäjällä Mazepa muistetaan ennen kaikkea epäluotettavana petturina. Hänet tuomittiin sekä Venäjän keisarikunnan että Neuvostoliiton historiankirjoituksessa.",
"Ivan Mazepa\nMazepa oli pitkään erittäin lojaali Venäjälle. Uudessa Venäjän–Turkin sodassa hän lähetti joukkojaan vuoden 1689 Krimin-sotaretkelle ja kukisti Krimin kanssa liittoutumista yrittäneiden zaporogien kapinan. Mazepa oli sattumalta Moskovassa vuonna 1689 kun nuori tsaari Pietari I syrjäytti valtataistelussa sijaishallitsijana toimineen sisarpuolensa Sofia Aleksejevnan. Mazepa oli alkujaan ollut Sofian tukija, mutta onnistui muodostamaan luottamukselliset suhteet myös Pietariin. Mazepan on arveltu alusta alkaen tavoitelleen Puolalle kuuluneen Dneprin länsipuolisen Ukrainan yhdistämistä hetmanaattiin ja laskelmoineen uskollisuuden Venäjälle olevan paras tie tämän päämäärän saavuttamiseksi. Hetmanina Mazepa suosi taiteita, edisti koulutusta ja rakennutti paljon kirkkoja. Hänen valtakaudellaan myös kirjallisuus ja kansallinen kulttuuri kukoistivat Ukrainan hetmanaatissa. Hän rahoitti Uuden testamentin kääntämisen arabiaksi. Lisäksi Mazepa suosi ortodoksista kirkkoa ja maanomistajien yläluokkaa.",
"Ivan Mazepa\nMazepa asettui vuonna 1669 hetmani Petro Dorošenkon palvelukseen ja toimi korkeissa asemissa tämän armeijassa ja esikunnassa. Dorošenko oli alkuaan Puolan tukema vastahetmani, joka valtasi tilapäisesti suuren osan Venäjän alaisesta kasakkahetmanaatista, mutta liittoutui myöhemmin Osmanien valtakunnan kanssa. Mazepa osallistui vuonna 1672 Dorošenkon sotaretkeen Puolaa vastaan. Mazepan matkustaessa vuonna 1674 Dorošenkon lähettiläänä hän joutui Zaporožjen kasakoiden eli zaporogien atamaanin Ivan Sirkon vangitsemaksi. Sirko luovutti hänet Dorošenkon viholliselle, Venäjän tukemalle hetmani Ivan Samoilovytšille. Mazepa voitti Samoilovytšin luottamuksen ja ryhtyi tämän palvelukseen. Mazepa osallistui Venäjän–Turkin sodan aikana 1677–1678 Samoilovytšin joukoissa taisteluihin Tšyhyrynistä. Vuodesta 1682 Mazepa oli hetmanaatin kenraalijesaul.",
"Ivan Mazepa\nMazepan syntymävuoden on arveltu olleen vuosien 1629 ja 1644 välillä. Erään tiedon mukaan tarkka syntymäpäivä olisi 20. maaliskuuta 1639. Mazepa kuului ukrainalaiseen aatelissukuun, joka omisti tilan Kamenetsin (myöhempi Mazepyntsi) kylässä Bila Tserkvan seudulla. Hänen isänsä oli rekisteröity kasakka. Mazepa opiskeli Kiovan Mohyla-kollegiossa ja Varsovan jesuiittakollegiossa. Hän pääsi paašipojaksi Puolan kuningas Juhana II Kasimirin hoviin ja opiskeli vuosina 1656–1659 kuninkaan lähettämänä asetaitoja Deventerissä Hollannissa, minä aikana hän matkusteli myös muualla Länsi-Euroopassa. Palattuaan ulkomailta Mazepa oli muutamia vuosia Puolan hovin erikoistehtävissä Ukrainassa kunnes palasi sukutilalleen vuonna 1663. Hän peri vuonna 1665 kuolleelta isältään Tšernihivin kuninkaallisen juomanlaskijan arvon.\nTunnetun legendan mukaan Mazepa olisi nuoruudessaan vietellyt Volyniassa Falbowski-nimisen puolalaisen maanomistajan vaimon, ja saatuaan tietää tästä aviomies olisi rankaissut Mazepaa sitomalla hänet takaperin villin hevosen selkään, mistä koettelemuksesta hän hädin tuskin selvisi hengissä. Juuri villihevostarina innoitti monia romantiikan ajan kirjailijoita ja taiteilijoita käsittelemään Mazepaa. Tarinan teki kuuluisaksi Mazepan aikalainen, puolalainen kronikoitsija Jan Chryzostom Pasek, mutta se on todellisuudessa sepitettä.",
"Konstantin Makovski\nMakovski kuoli Petrogradissa vuonna 1915 jouduttuaan tieliikenneonnettomuuteen, jossa sähkökäyttöinen raitiovaunu osui hänen hevoskärryynsä. Hänet haudattiin Aleksanteri Nevskin luostarin Pyhän Nikolauksen hautausmaalle.",
"Juan Manuel\nJuan Manuel kuoli Córdobassa 13. kesäkuuta 1348 kuudenkymmenenkuuden vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin Peñafielin luostariin. Hänen tiedetään kirjoittaneen kolmetoista pääasiassa didaktista teosta, joista kahdeksan on säilynyt meidän päiviimme. Hänen tärkeimpänä teoksenaan pidetään yli vuosisatojen suosionsa säilyttänyttä kertomuskokoelmaa \"Libro de los enxiemplos del Conde Lucanor e de Patronio\" (\"Kreivi Lucanor ja Patronio\", 1335).",
"Molière\nMolière kuoli lähestulkoon työnsä ääreen: hän pyörtyi lavalle kesken \"Luulosairaan\" neljännen esityksen ja kuoli pari tuntia sen jälkeen kotonaan ilman viimeistä voitelua, sillä kaksi pappia kieltäytyi suorittamasta hänelle riittejä eikä kolmas ehtinyt paikalle ajoissa. Pappien kieltäytyminen johtui Pariisin arkkipiispasta, joka oli suuttunut monien kirkonmiesten tavoin \"Tartuffesta.\" Kirjailijan leski otti yhteyttä kuningas Ludvig XIV:n joka määräsi paikalle seurakuntapapin hoitamaan siunauksen. Vaikka oli yö, kirjailijaa oli saattamassa suuri joukko ihmisiä.,",
"Igor Mazepa\nMazepa kuoli 2. maaliskuuta 2014 vain 40-vuotiaana. Kuolinsyyksi paljastui veritulppa."
] | 36 |
Milloin Japanissa oli Edo-kausi? | [
"Edo-kausi\nEdo-kausi (), tunnetaan myös nimellä Tokugawa-kausi, on Japanin historian ajanjakso, joka käsittää vuodet 1600–1868. Ajanjakson tunnusomaisinta oli Edon tai Tokugawa-shōgunaatin hallinto, jonka virallisesti perusti 1603 ensimmäinen shōgun Tokugawa Ieyasu. Ajanjakso päättyi Meiji-restauraatioon ja vallan palauttamiseen viimeiseltä shōgunilta Tokugawa Yoshinobulta keisarille. Edo-kausi toi Japaniin yli 250 vuoden rauhan jakson, joka on yksi maailman historian pisimmistä sodattomista aikakausista. Edo-kausi tunnetaan myös Japanin modernin ajan alkuna.",
"Japanin talous\nEdo-kauden taloudelliseen kehitykseen kuuluivat kaupungistuminen, tuotteiden kasvanut laivaliikenne, huomattava valtion sisäisen ja alun perin myös ulkomaisen kaupan kasvu sekä kaupan ja käsityöteollisuuden ero. Rakennustuotanto, pankit sekä kauppiaiden yhdistykset kukoistivat. Han-viranomaiset valvoivat yhä suuremmissa määrin kasvavaa maataloustuotantoa ja maalaisten käsitöiden leviämistä. 1700-luvun puolivälissä, Edon asukasluku oli ylittänyt miljoonan ja sekä Osakassa että Kiotossa oli kummassakin yli 400 000 asukasta. Myös moni muu linnan ympärille kehittynyt kaupunki kasvoi. Osakasta ja Kiotosta kehittyi kiireisiä kaupan ja käsitöiden tuotannon keskuksia Edon ollessa ruoan ja välttämättömien urbaanien kuluttajatuotteiden keskus."
] | [
"Japanin historia\nTaiteen kannalta Edo-kausi oli kaikkien aikojen tuotteliain. Sotilasaristokratia tuki taiteen kehittymistä, ja kaupunkilaisten vaikutus synnytti uusia taidemuotoja. Niistä huomattavin oli puupiirros, ukiyo-e, joka etenkin monille länsimaalaisille on synonyymi Japanin taiteen kanssa ja jolla oli huomattava vaikutus impressionisteihin. Myöhäisen Edo-kauden huomattavimpiin puupiirrostaiteilijoihin kuuluivat Katsushika Hokusai ja Utagawa Hiroshige. Kuvataiteen lisäksi Edo-kausi merkitsi myös muun muassa keramiikan, lakkatyön, metallinkäsittelyn, silkin tuotannon, teeseremonian ja bonsaitaiteen huomattavaa kehittymistä ja kypsymistä.",
"Edo-kausi\nTokugawa-kauden taloudelliseen kehitykseen kuuluivat kaupungistuminen, tuotteiden kasvanut laivaliikenne, huomattavaa valtion sisäisen ja alun perin myös ulkomaisen kaupan kasvu sekä kaupan ja käsityöteollisuuden ero. Rakennustuotanto, pankit sekä kauppiaiden yhdistykset kukoistivat. Han-viranomaiset valvoivat yhä suuremmissa määrin kasvavaa maataloustuotantoa ja maalaisten käsitöiden leviämistä. 1700-luvun puolivälissä, Edon asukasluku oli ylittänyt miljoonan ja sekä Osakassa että Kiotossa oli kummassakin yli 400 000 asukasta. Myös moni muu linnan ympärille kehittynyt kaupunki kasvoi. Osakasta ja Kiotosta kehittyi kiireisiä kaupan ja käsitöiden tuotannon keskuksia Edon ollessa ruoan ja välttämättömien urbaanien kuluttajatuotteiden keskus. Riisi oli talouden pohja, koska daimiot keräsivät talonpoikien verot riisinä. Riisi myytiin fudasashi-markkinoilla Edossa. Saadakseen rahaa, daimiot myivät termiineillä riisiä, jota ei ollut vielä korjattu.",
"Edo-kausi\nVaikka Japani pystyi hankkimaan ja jalostamaan monenlaista tieteellistä tietoa, lännen nopea teollistuminen 1700-luvulla loi ensimmäistä kertaa Japanin ja lännen välille materiaalisen kuilun sekä teknologian että armeijoiden välille. Ennen Edo-kautta lännen ja Japanin välillä ei ollut tällaista kuilua. Kuilu pakotti lopulta Tokugawan hallinnon luopumaan eristäytymisestä sekä edesauttoi Tokugawan hallinnon loppua.",
"Japanin historia\nSulkeutunut Edo-kausi ei merkinnyt taantumusta kulttuurissa, vaan pikemminkin ennennäkemätöntä kukoistusta. Kaupunkiväestö (chōnin) muodosti ensimmäistä kertaa suuren, erillisen väestöryhmän, jolla oli talouskasvun ja rauhan myötä enemmän aikaa nauttia taiteista ja kirjallisuudesta. He nousivat maan kulttuurin suojelijoiksi ja olivat Japanin avautumisen jälkeisen talouden ydinryhmän edeltäjiä. Edo-kaudella monet hovin ja sotilasluokan tavat vakiintuivat ja levisivät tavallisenkin kansan keskuuteen. Ruoka-, puku- ja asumiskulttuuri standardisoituivat. Nyt Japani kykeni myös ensimmäistä kertaa omaksumaan kokonaisuudessaan kiinalaisen oppineisuuden, johon voitiin jo suhtautua kriittisesti ja innovatiivisesti.",
"Edo-kausi\nTokugawa-kauden loppu tunnetaan myös nimellä . Kauden lopun syystä on monia teorioita, mutta yleensä sinä pidetään Yhdysvaltojen laivaston kommodori Matthew Perryn pakottamaa Japanin rajojen avaamista. Perry komensi neljän laivan armadaa, jotka ampuivat Tokion lahdelta. Useita keinotekoisia saaria valmistettiin armadan toimintamatkan tukkimiseksi. Nykyään nämä saaret tunnetaan Odaiban alueena.",
"Japani\nEdo-kaudella daimioita hallittiin sankin kōtai -järjestelmän avulla. 1630-luvulla shōgunaatti otti käyttöön eristäytyneen sakoku-politiikan, jonka nojalla kaikki eurooppalaiset hollantilaisia lukuun ottamatta karkotettiin maasta ja kristinuskon harjoittaminen kiellettiin. Eristäytynyt Edo-kausi muodosti jyrkän vastakohdan ekspansionistiselle Sengoku-kaudelle ja sillä oli syvällinen vaikutus Japaniin. Konservatiivisesta feodalismista huolimatta talous, kulttuuri ja kaupungit kehittyivät voimakkaasti. Sakoku-politiikka ei estänyt länsimaisen tieteen välittymistä Japaniin rangaku-oppien muodossa Dejiman kauppasaaren kautta; myös kokugaku, Japanin tutkimus, tuli suosituksi. 1800-luvun alussa shōgunaatti alkoi heikentyä vuosikymmenien taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien vaikutuksesta.",
"Edo-kausi\n1650 mennessä kristinusko oli melkein kokonaan hävitetty Japanista ja ulkopuolinen poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen vaikutus Japaniin oli erittäin rajoitettu. Seuranneen ajanjakson aikana ainoastaan Kiinalla ja Hollannin Itä-Intian kauppakomppanialla oli oikeus vierailla Japanissa kaupankäynnin merkeissä ja silloinkin he olivat rajoitettu Dejiman satamaan Nagasakissa. Muut Japanin rannoille saapuvat eurooppalaiset teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä.",
"Jujutsu\nEdo-kauden päättyessä Meiji-vallankumoukseen alkoi Japanissa voimakas teollistumisen ja länsimaistumisen kausi, joka polki perinteiset kamppailutaidot jalkoihinsa. Vuosisadan vaihteessa kamppailulajit alkoivat kuitenkin taas nousta suosioon, tällä kertaa nuorison kasvattamisen välineinä. Perinteisten taitojen urheilullistettuja ja yhdenmukaistettuja tulkintoja kuten jūdō ja kendō alettiin sisällyttää opetusohjelmiin, ja ne saavuttivat ennen näkemättömän suosion."
] | 70 |
Milloin Väinö Hakkila kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta? | [
"Väinö Hakkila\nVäinö Hakkilan vanhemmat olivat maanviljelijä Juha Hakkila ja Wilhelmiina Pukkila. Hän oli lähtöisin lempääläläisestä talonpoikaissuvusta, jossa perinteisesti oli kannatettu vanhasuomalaisia. Laukon torpparihäädöt 1906–1907 vaikuttivat siihen, että hänestä tuli SDP:n kannattaja, mutta vielä niin sanotun vanhan työväenliikkeen aikana hän ei kohonnut näkyviin asemiin puolueessa. Vuonna 1906 hän piilotteli Vladimir Leniniä kotonaan Vuorimiehenkadulla Helsingissä. Hakkila kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1903, valmistui Helsingin yliopistosta 1907 filosofian sekä 1914 lakitieteen kandidaatiksi ja perusti sitten Työväen lakiasiaintoimiston, johon työllisti itsensä. Kun virkakuntaa keväällä 1917 puhdistettiin helmikuun vallankumouksen jälkeen, nimitettiin Hakkila vankeinhoitolaitoksen ylitirehtööriksi, minkä aseman hän kuitenkin menetti alle vuoden kuluttua sisällissodan myötä. Hän pyrki uudistamaan vankilaoloja humaanimpaan suuntaan, joskin huonolla menestyksellä. Sisällissotaan hän ei osallistunut, ja saattoi siten toimia sodan jälkeen useiden valtiorikosoikeuden eteen joutuneiden punaisten asianajajana."
] | [
"Väinö Kaisla\nKaisla kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta vuonna 1910 ja liittyi Hämäläis-osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Hannoverin ja Münchenin eläinlääketieteellisissä korkeakoulussa sekä Heidelbergin ja Giessenin yliopistoissa. Hän valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1914 ja eläinlääketieteen tohtoriksi vuonna 1922 Giessenin yliopistosta.",
"U. L. Lehtonen\nU. L. Lehtosen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja David Lehtonen ja Ewelina Augusta Hollming. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1891 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1898 sekä lisensaatiksi 1904. Vuosina 1898–1900 hän opiskeli Saksassa. Opiskeluaikanaan hän työskenteli Helsingin Kallion kansankirjaston hoitajana vuosina 1893–1898 ja Suomen Tiedeseuran kirjastonhoitajana 1897–1898.",
"Viljo Hämäläinen\nHämäläinen kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1914–1915. Taktiikan soveltamiskurssin hän suoritti Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1925 ja kaasukurssin vuonna 1927 sekä suojeluskuntain komentajakurssin vuosina 1927–1928.",
"Väinö Jokinen\nPehtori Efraim Jokisen ja Fanny Wilhelmiina Tamlanderin poika kirjoitti ylioppilaaksi 1899. Suomennostöitä hän teki jo koulu- ja opiskeluaikoina, Hämeenlinnalaisen \"Kanerva\"-lehden toimittajana hän työskenteli 1904–1905, \"Kansan lehden\" toimittajana Tampereella 1906–1908, \"Työmiehen\" toimittajana ja toimitussihteerinä Helsingissä 1906–1908, \"Hämeen voiman\" vastaavana toimittajana Hämeenlinnassa 1908–1912 ja \"Sosialistin\" päätoimittajana Turussa 1912–1917.",
"Heikki Vapaatalo\nHeikki Vapaatalon vanhemmat olivat rakennusmestari Pentti Vapaatalo ja Aino Lähteenmäki. Vapaatalo kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1957. Vapaatalo valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1968 ja opiskeli 1970-luvun alussa Saksassa (Hannoverin lääketieteellinen korkeakoulu). Hän työskenteli assistenttina Helsingin yliopistossa 1965–1968, dosenttina 1969–1992, apulaisopettajana 1969–1971. Vuosina 1972–1974 hän oli Oulun yliopistossa apulaisprofessori, vuosina 1975–1992 Tampereen yliopiston biolääketieteen (farmakologian) professori ja 1992–2002 Helsingin yliopiston farmakologian professori.",
"Taavetti Laatikainen\nLaatikainen kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1906 ja liittyi Hämäläis-Osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla vuosina 1906–1911 ja suoritti filosofian kandidaatti-tutkinnon vuonna 1911. Laatikainen auskultoi syyslukukauden vuonna 1911 ja 1913 Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa ja toimi nuorempana lehtorina Porin klassillisessa lyseossa 1. tammikuuta 1912 – 31. toukokuuta 1913 välisen ajan. Laatikainen kävi Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuonna 1927 ja teki opintomatkan Ruotsin sotakouluihin vuonna 1928 sekä suoritti Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1928. Sotakorkeakoulun yleisen osaston hän suoritti vuosina 1931–1932.",
"William Häkli\nHäkli kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1913 ja liittyi Eteläsuomalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1913–1914. Häkli kävi Nikolain ratsuväenopistoa Pietarissa 1. lokakuuta 1914 – 1. joulukuuta 1914. Hän suoritti Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuonna 1926 ja yleinen osaston vuosina 1927–1928 sekä Taistelukoulun orientoivan kurssin vuonna 1928.",
"Heikki Halila\nHeikki Halila kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta Helsingistä vuonna 1971 ja sai Suomen Kulttuurirahaston myöntämän, parhaan suomenkielisen ylioppilasaineen kirjoittajalle annettavan Yrjö Koskisen stipendin. Halila valmistui Helsingin yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1975 ja lisensiaatiksi vuonna 1979 sekä sai varatuomarin arvon vuonna 1979.",
"Väinö Airo\nVäinö Airo syntyi merikapteeni Adolf Wilhelm Nylundin ja Anna Sofia Nylundin, o.s. Westerlund, poikana. Varhaislapsuudesta ei ole käytettävissä tietoja. Airo kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta 1899. Sortovuosien aikana hän kirjoittautui Hämeen pataljoonaan oppiakseen sotataitoja, koska hän uskoi vain aktiivisen toiminnan tuovan Suomelle itsenäisen aseman. Valmistuttuaan lääketieteen kandidaatiksi 1906 hän toimi amanuenssina yliopistollisen sairaalan kirurgisella-, synnytys-, korva-, nenä-, ja kurkkutautiosastoilla. Varsin vaatimatonta kotitaustaa kuvannee hänen itsensä kertoma seikka, että hän joutui opiskeluaikoinaan lainaamaan kaikki kurssikirjansa, koska hänellä ei ollut varaa niiden hankintaan."
] | 15 |
Missä Ferenc II Rákóczi kuoli? | [
"Ferenc II Rákóczi\nFerenc II Rákóczi (s. 27. maaliskuuta 1676 – 8. huhtikuuta 1735, saks. Franz Rákóczi) oli unkarilainen aatelinen ja suurmaanomistaja, joka johti unkarilaisten kapinaa Habsburgeja vastaan. Kapina ajoittui laajemman Espanjan perimyssodan aikaan 1700-luvun alussa ja sen aikana Rákóczista tehtiin Transilvanian ruhtinas. Kapinallisten liittolaisen Ranskan jäädessä lopulta tappiolle myös kapinalliset taipuivat Rákócziin selän takana rauhaan vuonna 1711. Rákóczi vietti kapinan jälkeen elämänsä maanpaossa Osmanien valtakunnassa.",
"Ferenc II Rákóczi\nKurutsit kärsivät suuren tappion Trencsénissä vuonna 1708, minkä jälkeen he joutuivat vetäytymään kapinan ydinalueelle Ylä-Unkariin (nykyiseen Slovakiaan). Kapinaliike oli nyt myös sisäisesti riidoissa. Kapinan rahoittamiseksi verotusta oli jouduttu kiristämään, ja monet unkarilaisista aristokraateista vastustivat ruhtinaan lisääntyvää valtaa. Merkittävä osa kurutseista alkoi kannattaa rauhaa Habsburgien kanssa. Rákóczin matkustettua tapaamaan Pietari Suurta Puolaan kapinallisten ylipäällikkö Sándor Károlyi teki helmikuussa 1711 sopimuksen keisarillisia johtaneen Miklós Pálffyn kanssa Rákóczin tietämättä. Kapinalliset tunnustivat Habsburgien oikeuden Pyhän Tapanin kruunuun ja vastineeksi he saivat armahduksen. Lisäksi keisari lupasi kunnioittaa Unkarin ja Transsilvanian perustuslakeja ja uskonvapautta. Rákóczi ei hyväksynyt rauhaa eikä ottanut armahdusta vastaan vaan haki turvapaikkaa ensin Puolasta ja sitten Ranskasta. Vuonna 1717 hän siirtyi Osmanien valtakuntaan Istanbuliin. Hänen tarkoituksenaan oli koota joukkoja Itävaltaa vastaan, mutta Turkin sota Habsburgien kanssa päättyi hieman ennen hänen saapumistaan. Rákóczi vietti Turkissa lopun elämänsä ja kuoli Rodostossa 8. huhtikuuta 1735."
] | [
"Ferenc I Rákóczi\nFerenc I Rákóczi (24. huhtikuuta 1654 – 8. heinäkuuta 1676) oli unkarilainen ylimys, kapinajohtaja ja maata hallinneiden Habsburgien vastaisen salaliiton jäsen. Rákóczin johtama kapina vuonna 1670 kukistettiin lopulta nopeasti. Monet salaliiton jäsenet teloitettiin, mutta Rákóczin henki säästyi hänen äidinsä vaikutusvallan ansiosta. Rákóczi kuoli vuonna 1676.",
"Ferenc I Rákóczi\nFerenc Rákóczi syntyi 24. huhtikuuta 1654. Hänen isänsä oli Transsilvanian ruhtinas György II Rákóczi. Ferencin isä oli kalvinilainen, mutta Ferencistä tuli katolinen äidinsä Zśofia Báthorin vaikutuksesta. Ferenc oli isänsä kruununperijä, mutta lopulta hänestä ei koskaan tullut Transsilvanian ruhtinasta. György kuoli vuonna 1660 ja samana vuonna Osmanien valtakunnan joukot etenivät ruhtinaskuntaan. Sotaan sekaantuivat myös Habsburgit, mutta heidän sotaretkensä turkkilaisia vastaan epäonnistui vuonna 1661. Ruhtinaskunnan menettäminen herätti suuttumusta Unkarista, jolle saatiin lisäsyy vuosina 1663–1664 käydyn sodan jälkeen solmitusta epäedullisesta Vasvárin rauhasta. Habsburigen vastaisen tyytymättömyyden kasvaessa Unkarissa alettiin valmistella Habsburgien vastaista kapinaa.",
"Ferenc I Rákóczi\nFerenc Rákóczi meni vuonna 1666 naimisiin Kroatian baani Péter Zrínyin tyttären Ilona Zrínyin kanssa. Sittemmin Rákóczi ja Péter Zrínyi kuuluivat kreivi Ferenc Wesselényin johtamaan salaliittoon, jonka tavoitteena oli aseellinen kapina Ranskan tai Osmanien valtakunnan tuella. Salaliittolaisten suunnitelmista saatiin kuulla Wienissä jo ennen suunnitelmien toteuttamista, mutta vastatoimiin ei ryhdytty. Vuonna 1670 Ferenc Rákóczi sai vaivoin nostatettua kapinan Ylä-Unkarissa (nykyisessä Slovakiassa). Odotettua ulkopuolista tukea kapinalle ei kuitenkaan saapunut, ja lisäksi salaliittolaisilta puuttui yhtenäinen strategia. Keisarilliset joukot kukistivat kapinan suhteellisen nopeasti. Salaliittolaisten johtajia vangittiin ja monet saivat varoittavana esimerkkinä kuolemantuomion, heidän joukossaan esimerkiksi Péter Zrínyi. Ferenc Rákóczi sai pitää henkensä, koska hänen äidillään oli vaikutusvaltaa jesuiittojen keskuudessa. Hänen avullaan Ferenc Rákóczin henki säästettiin suuria lunnaita vastaan.",
"Ferenc II Rákóczi\nFerenc II Rákóczi erotettiin äidistään Munkásin linnan menetyksen jälkeen. Rákóczi vietiin aluksi Wieniin ja sittemmin jesuiittaluostariin Böömiin, jossa hän sai itävaltalaisen kasvatuksen. Rákóczista pyrittiin tekemään uskollinen Habsburgeille. Unkarissa mieliala oli kuitenkin edelleen keisarivihamielinen. Habsburgit olivat vallanneet Unkarin turkkilaisilta, mutta kansaa rasittivat sotaväen majoittamiset, protestantteihin kohdistettu vaino ja raskas verotaakka. Unkaria ei kohdeltu niinkään vapautettuna, kuin valloitettuna alueena. Tokajin viinialueen talonpojat olivat nousseet kapinaan vuonna 1697. Rákóczi palasi Itävallasta sukunsa maille vuonna 1694. Hän oli kotimaassaan omaksunut unkarilaisuusaatteen muilta Unkarin ylimystön jäseniltä. Tokajin kapinalliset pyysivät Rákóczia asettumaan kapinansa johtoon. Rákóczi kieltäytyi aluksi, mutta lopulta hän alkoi suunnitella salaliittoa joidenkin muiden unkarilaisten aatelismiesten kanssa. Salaliittolaiset yrittivät ottaa yhteyttä Habsburgien viholliseen Ranskan kuningas Ludvig XIV:een. Yritys paljastui ja maanpetoksesta vangitun Rákóczin onnistui paeta Puolaan. Pako vankisellistä onnistui valepuvussa Rákóczin vaimon avustuksella. Puolassa Rákóczista tuli kurutsien johtaja ja hän kannusti \"jokaista aatelista ja aatelitonta unkarilaista\" nousemaan kapinaan.",
"Ferenc I Rákóczi\nFerenc Rákóczi kuoli 8. heinäkuuta 1676. Ferencin ja Ilona Zrínyin pojasta Ferenc II Rákóczista tuli sittemmin myös merkittävä unkarilainen kapinajohtaja.",
"Ferenc II Rákóczi\nFerenc II Rákóczi syntyi Boršassa ) 27. maaliskuuta 1676. Hänen isänsä oli ruhtinas ja suurmaanomistaja Ferenc I Rákóczi ja äiti Ilona Zrínyi.",
"Ferenc II Rákóczi\nFerenc II:n isä Ferenc Rákóczi johti vuonna 1670 Ylä-Unkarissa (nykyisessä Slovakiassa) nostettua kapinaa Habsburgeja vastaan, jonka keisarilliset joukot murskasivat helposti. Kapinaa järjestämässä olleista unkarilaisista monet teloitettiin, mutta Ferenc Rákóczi säästettiin lunnaita vastaan. Kapinaliike unkarilaisten keskuudessa ei kuitenkaan ollut sammunut, ja nyt sitä innoittivat unkarilaisiin kapinan jälkeen kohdistetut puhdistustoimet. Maanpakolaiset, lainsuojattomat ja maansa menettäneet aateliset alkoivat muodostaa \"kurutseiksi\" kutsuttuja kapinallisjoukkoja Transilvaniassa, josta he tekivät rajan yli hyökkäyksiä Unkariin. Nimenä kurutsit johdettiin ehkä ristiretkeläistä tarkoittavasta sanasta \"cruciatus\". Habsburgien puolella taistelleet tunnettiin puolestaan nimellä \"labantsit\". Kurutsien johtoon nousi vuonna 1678 Imre Thököly, joka solmi avioliiton sittemmin leskeksi jääneen Ferenc II Rákóczin äidin Ilona Zrínyin kanssa. Thököly julistettiin Ylä-Unkarin ruhtinaaksi ja hän sai tukea Osmanien valtakunnalta. Turkkilaiset kärsivät kuitenkin huomattavan tappion Kahlenbergin taistelussa vuonna 1683. Thököly jäi yksin kapinansa kanssa, ja kurutsit alkoivat siirtyä Habsburgien puolelle. Vuonna 1688 kukistui Munkácsin linna, jota Ferencin äiti oli puolustanut kaksi vuotta. Linnan menetyksen jälkeen Thököly ja Zrínyi siirtyivät maanpakoon Osmanien valtakuntaan. Karlowitzin rauhan jälkeen vuonna 1699 Habsburgit olivat vallaneet suurimman osan Unkaria takaisin turkkilaisilta.",
"Ferenc II Rákóczi\nUnkarilaisten Ranskalta saama apu oli lopulta vähäistä. Kapinallisilla ei ollut tarpeeksi aseita ja osaavia johtajia. Vaikka kevyitä osastoja muodostaneet kurutsit saavuttivat joitakin voittoja, suuremmissa ratkaisutaisteluissa kuten Nagyszombatissa vuonna 1704 ja Zsibón taistelussa vuonna 1705 he kärsivät tappioita keisarillisille joukoille. Keisari Leopold I oli kuollut vuonna 1705 ja hänen seuraajansa Joosef I oli valmis joihinkin myönnytyksiin ja neuvotteluratkaisuun: kapinalliset saisivat armahduksen, ja Unkarin perustuslaki sekä säätyjen oikeudet palautettaisiin. Rákóczi halusi kuitenkin myös esimerkiksi varakuninkuuden palauttamista ja Transsilvanian riippumattomuutta. Ehtoihin ei suostuttu, ja vuonna 1707 Ónodin maapäivät äänestivät Habsburgien menettäneen Unkarin kruunun. Unkari oli kuitenkin Ranskan kääntyneen sotaonnen takia erityksissä. Apua etsittiin eri suunnilta, esimerkiksi Ruotsin Kaarle XII:lta ja Venäjän keisari Pietari Suurelta. Pietari oli luvannut kapinallisille apua ja tuki eräässä vaiheessa jopa Rákócziin valitsemista Puolan kuninkaaksi. Puolalaiset päätyivät kuitenkin valitsemaan kuninkaaksi Stanislaw Leszczyńkin, eikä Venäjän apu lopulta toteutunut."
] | 68 |
Kuinka korkeaksi chamaecyparis hodginsii kasvaa? | [
"Chamaecyparis hodginsii\n\"Chamaecyparis hodginsii\" on keskisuuri ainavihanta puu. Se tulee tavallisesti noin 30 metriä korkeaksi ja rungon rinnankorkeusläpimitaltaan noin metrin paksuiseksi. Puun runko on yleensä suora ja alaosastaan oksaton. Rungon purppuranruskea tai ruskean harmahtava kuori on aluksi melko sileää, mutta tulee myöhemmin hilseileväksi ja lopulta vanhemmiten epäsäännöllisen uurteiseksi. Tiheä latvus on aluksi muodoltaan kartiomainen, mutta vanhemmilla puilla pyöristynyt. Oksat voivat olla vaakasuuntaisesti siirottavia tai alaspäin kaartuvia. Sivuttaiset versot haarautuvat tasossa muodostaen litteitä oksanhaaroja, jotka ovat nuorilla puilla muodoltaan sulkamaisia, mutta vanhemmilla puilla usein lyhyempiä ja epäsäännöllisempiä. Uloimmat sivuttaiset versot ovat rangaltaan litteitä.",
"Chamaecyparis hodginsii\n\"Chamaecyparis hodginsii\" kasvaa luonnonvaraisena itäisen ja kaakkoisen Aasian vuoristoissa 300 metrin korkeudelta aina 2 300 metriin. Lajia esiintyy laajalti Kiinassa Chongqingin, Fujianin, Guangdongin, Guangxin, Guizhoun, Hunanin, Jiangxin, Sichuanin, Yunnanin ja Zhejiangin maakunnissa sekä Vietnamissa ja Laosin pohjoisosissa."
] | [
"Chamaecyparis hodginsii\n\"Chamaecyparis hodginsii\" kasvaa luonnossa subtrooppisen tai lämpimänlauhkean ilmaston ainavihannissa metsissä. Sitä esiintyy luonnontilassa usein lehtipuuvaltaisissa metsissä, joiden tyypillisiä valtalajeja ovat erityisesti Kiinassa pyökkikasvien (Fagaceae) puut, kuten tammet (\"Quercus\") sekä sukujen \"Lithocarpus\" ja \"Castanopsis\" puut sekä varsinkin Vietnamissa myös laakerikasvien (Lauraceae) ja magnoliakasvien (Magnoliaceae) puut. \"Chamaecyparis hodginsii\" voi kuitenkin myös paikoin olla metsän valtalajina ja muodostaa puhtaita metsiköitäkin.",
"Chamaecyparis hodginsii\n\"Chamaecyparis hodginsii\" on sypressikasvien heimon (Cupressoideae) alaheimoon Cupressoideae kuuluva havupuulaji. Se luokiteltiin yleisesti suvun \"Fokienia\" ainoaksi lajiksi nimellä \"Fokienia hodginsii\" 1910-luvulta 2000-luvulle asti. 2000-luvulla suoritetut molekyylibiologiset genetiikan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että valesypressien suvun (\"Chamaecyparis\") lajit lawsoninsypressi (\"Chamaecyparis lawsoniana\") ja japaninsypressi (\"Chamaecyparis obtusa\") ovat läheisempää sukua tälle puulajille kuin muille valesypressilajeille. Siten valesypressien suku on kladistisena ryhmänä parafyleettinen ilman tätä lajia. Modernissa luokittelussa kaikkien taksonomisten ryhmien tulisi kuitenkin olla monofyleettisia eli sisältää kaikki yhteisen kantamuodon jälkeläiset, joten luokitusta on ehdotettu korjattavaksi siirtämällä laji valesypressien sukuun. Puulaji kuvattiinkin valesypressinä nimellä \"Chamaecyparis hodginsii\" vuonna 2007.",
"Chamaecyparis hodginsii\nChamaecyparis hodginsii eli Fokienia hodginsii on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuulaji. Lajin edustajat ovat itäisen ja kaakkoisen Aasian vuoristometsien ainavihantia puita. Puu on perinteisesti luokiteltu omaan yksilajiseen sukuunsa \"Fokienia\". Useiden 2000-luvulla ja 2010-luvulla tehtyjen geneettisten tutkimusten perusteella kuitenkin valesypressien sukuun (\"Chamaecyparis\") kuuluvat lawsoninsypressi ja japaninsypressi ovat läheisempää sukua tälle puulajille kuin muille valesypresseille, mikä puoltaa vahvasti lajin luokittelua valesypresseihin. Puulaji kuvattiin vuonna 2007 valesypressien suvun lajina nimellä \"Chamaecyparis hodginsii\".",
"Chamaecyparis hodginsii\n\"Chamaecyparis hodginsii\" kestää huonosti varjostusta erityisesti nuorena. Se lisääntyy luonnossa parhaiten metsien reunoilla, veden äärellä ja metsätuhojen aiheuttamilla aukeilla. Vanhemmat ja korkeammat puut menestyvät tiheänkin metsän keskellä ja lajin tiedetään voivan elää ainakin noin 1 500 vuotta vanhaksi.",
"Chamaecyparis hodginsii\nLaji kasvaa tyypillisesti happamilla ja hyvin vettä läpäisevillä hiekkapitoisilla mailla. Lajin luontaisten elinalueiden keskimääräinen vuosittainen sadanta on vähintään 1 200 millimetriä.",
"Chamaecyparis hodginsii\nKansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on määritellyt uhanalaisuusluokituksessaan \"Chamacyparis hodginsiin\" vaarantuneeksi lajiksi. Lajin levinneisyysalue on suhteellisen laaja, mutta erittäin pirstoutunut. Hakkuut ja elinympäristön tuhoutuminen jatkuvat yhä, vaikka laji on suojeltu lailla Kiinassa ja Vietnamissa.",
"Keihäshaarapalmu\nKeihäshaarapalmu (\"Hyphaene petersiana\") on haarapalmujen (\"Hyphaene\") sukuun kuuluva eteläisen Afrikan alavilla savanneilla kasvava palmulaji. Se voi kasvaa 25 metriä korkeaksi, ja runko on usein turpeampi keskikohdalta. Lehdet ovat suuret, harmaanvihreät, viuhkamaiset ja kasvavat yhtenä töyhtönä puun latvassa. Paikalliset asukkaat käyttävät monipuolisesti kaikkia puun osia hyödyksi. Myös elefantit pitävät tämän puun hedelmistä.",
"Chamaecyparis hodginsii\nLehdet ovat enimmäkseen suomumaisia ja kannaltaan johteisia. Lehtiasento on ristikkäin vastakkainen. Litteiden versojen suomumaiset lehdet ovat vahvasti kaksimuotoisia; litteän versorangan leveiden pintojen litteät keskilehdet ovat rangan kapeiden reunojen kourumaisia laitalehtiä pienempiä. Uloimmissa versoissa kapean vastapuikeat keskilehdet ovat 2–7 millimetriä pitkiä ja 1–2 millimetriä leveitä, kun taas puikeat laitalehdet ovat 4–10 millimetriä pitkiä ja 1,5–2 millimetriä leveitä, mutta vanhempien oksanhaarojen lehdet voivat olla selvästi suurempia. Ilmaraot muodostavat vaaleita juovia lehtien alapinnoille. Keskilehdissä on kaksi vaaleaa ilmarakojuovaa keskisuonen ympärillä, laitalehdissä yksi juova."
] | 34 |
Mistä jainalaisuus on syntynyt? | [
"Jainalaisuus\nJainalaisuuden juuret ovat Pohjois-Intiassa harjoitetussa askeettisessa filosofiassa, joka silloisessa muodossaan sulautui yleisintialaiseen uskonnollisuuteen. Tämä uskonto oli animistinen, elämännäkemykseltään pessimistinen, ja siinä uskottiin sielunvaellukseen. Jainalaisuus muotoutui varsinaiseksi opiksi 500-luvulla eaa. Jainalaisuuden perustajana pidetään Biharista kotoisin olevaa prinssi Vardhamanaa, joka tunnetaan nimellä Mahavira, 'suuri sankari'. Hän vastusti aikansa yhteiskunnallisia vääryyksiä, joita ajan hindulaisessa yhteiskunnassa ei voinut korjata. Jainalaisuuden alkuvuotena pidetään Mahaviran kuolinvuotta 527 tai 526 eaa.",
"Jainalaisuus\nJainalaisuus on perustaltaan ateistinen, mutta siihen on kuitenkin hindulaisuuden vaikutuksesta syntynyt jumalisto. Jainalaiset jumalat voidaan jakaa neljään ryhmään ja useaan alaryhmään. Vedalaisesta jumalmaailmasta peräisin olevia Indra-jumalia on 64, ja lisäksi on useita pikkujumalia. Heitä ei kuitenkaan palvota kuten tirthankara-hahmoja, eikä jainalaistemppeleissä ole jumalkuvia.",
"Itämainen filosofia\nJainalaisuus on hindulaisuuden pohjalta syntynyt kaiken elävän kunnioittamista korostava intialainen uskonto. Jainalaisuus on ei-teistinen uskonto, jonka mukaan ei ole olemassa mitään korkeampaa voimaa, jonka puoleen ihmiset voisivat kääntyä. Jainalaisuus perustuu suurelta osin Mahaviran (599-527 eaa.) opetuksiin.",
"Jainalaisuus\nEnnen Mahaviraa kerrotaan olleen 23 pyhää miestä eli \"tirthankaraa\", joiden opetuksille jainalaisuus perustuu. Heistä vanhimman uskotaan eläneen 8,4 miljoonaa vuotta sitten. Tirthankarat ovat jainalaisuudessa eräänlaisia pyhimyksiä, ja heidät kuvataan temppeleissä istumassa alastomana jooga-asennossa, \"paryankasanassa\". Joskus he ovat seisoma-asennossa. Eri tirthankarat erottaa toisistaan pieni symboli. Heillä on ympärillään palvelijoita (\"yaksha\") ja palvelijattaria (\"yakshi\"), palvonnan kohteita, joita alkoi tulla jainalaisuuteen viimeistään muutama sata vuotta sen perustamisen jälkeen. Samoja hahmoja esiintyy myös hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa."
] | [
"Juutalaisuus\nRabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur’issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt ja seurakuntaan liittynyt henkilö. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.",
"Kansainvälinen perhe\nJumalan lapset syntyi vuonna 1968 Huntington Beachissa Kaliforniassa Yhdysvalloissa paikallisesti voimakkaan Jeesus-liikkeen piirissä. Jeesus-liike oli syntynyt 1960-luvun hippiliikkeen piirissä, ja sen arvomaailma ja myös idealismi oli osin samanlainen kuin hippiliikkeessä. Jeesus-liikkeen uskonnäkemyksille tyypillistä oli korostunut epäsovinnaisuus ja auktoriteettien vastustaminen, pasifismi ja erityisesti Vietnamin sodan vastustaminen, ekologian esillä pitäminen ja luonnonmukainen elämä sekä pienet tasa-arvoa korostaneet perusyhteisöt. Toisaalta Jeesus-liikkeen raamattunäkemys oli yleensä varsin fundamentalistinen, ja esimerkiksi Jeesuksen toista tulemista odotettiin usein pikaisesti. Kaikki nämä ainekset esiintyivät myös Jumalan lasten yhteisössä.",
"Juutalaiset\nJuutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur’issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus kahdeksantena päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.",
"Kristinusko\nJaakko Hämeen-Anttilan mukaan kristinusko ja juutalaisuus on saanut vaikutteita 600- tai 500-luvulla eaa. iranilaisen Zarathustran opetuksesta hyvän ja pahan voiman taistelusta maailmassa. Hämeen-Anttilan mukaan Iranin vanhat uskonnolliset käsitykset periytyivät länsimaille paitsi juutalaisuuden ja kristinuskon myös Rooman valtakunnassa vaikuttaneen iranilaisperäisen mithralaisuuden kautta. Se levisi varsinkin roomalaisten sotilaiden keskuudessa. Jeesuksen syntyminen luolassa oli yksi varhaisen kristinuskon legendoista, joka liittyi siihen, että Mithra-lapsen uskottiin syntyvän luolassa. Ennen Zarathustran opetuksia juutalaisuudessa pahasta ja hyvästä oli tiedossa jo Daavidin ja Saulin sekä Daavidin ja Goljatin taiston hengellisyys. Jobin tarinassa olevan hyvän ja pahan taisto suhteessa Jobin elämään, kärsimykseen ja uskoon.",
"Juutalaiset\nJuutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Vahvistamattoman perimätiedon mukaan juutalaiset ovat polveutuneet kantaisä Abrahamista. Israelin kansa sai alkunsa Kanaaninmaassa yhdistyneistä heimoista, joiden yhteinen kuningas noin vuonna 1000 eaa. oli Daavid Juudan heimosta. Juutalaisten historian ensimmäinen ajanjakso vuosina 1000 eaa.–586 eaa. käsittää Raamatussa kuvatut Israelin ja Juudan kuningaskunnat. Vuonna 586 eaa. babylonialaiset hävittivät Juudan pääkaupungin Jerusalemin ja veivät merkittävän osan juutalaisista maanpakoon Babyloniaan. Myöhemmin osa heistä palasi Juudaan, mutta osa jäi pysyvästi Babyloniaan. Palanneet rakensivat uuden temppelin Jerusalemiin ja uudistivat juutalaisen uskonnon.",
"Indonesian kiinalaiset\nKiinalaisia tiedetään olleen nykyisen Indonesian alueella jo 1400- ja 1500-luvuilla. Tuolloin kiinalaisyhteisöt muodostuivat lähinnä kiinalaisista muslimeista. He kuitenkin sulautuivat ajan myötä ympäröivään paikalliseen väestöön. Alankomaalaisissa lähteissä mainitaan Jaavan saarella ja etenkin sen pohjoisosissa olleen kiinalaisyhteisöjä. He olivat lähinnä kauppiaita ja koska he eivät olleet tuoneet naisia mukanaan, he avioituivat lähinnä paikallisten kanssa. Näin muodostuneet yhteisöt tulivat tunnetuiksi nimellä peranakan-kiinalaiset. Alankomaalaisten otettua vallan käsiinsä Alankomaiden Itä-Intiassa kiinalaiset menestyivät paitsi kauppiaina, myös plantaasien omistajina ja käsityöläisinä Bataviassa (nyk. Jakarta). Vuonna 1740 alankomaalaiset ja paikalliset sotilaat tappoivat noin 10 000 kiinalaista kaupungissa verilöylyssä, joka jäi siirtomaakauden pahimmaksi kiinalaisvastaiseksi välikohtaukseksi. 1800-luvulla kiinalaisia muutti alueelle etenkin hokkienkiinaa puhuvia kiinalaisia Fujianista ja kiinalaisasutus levisi Jaavan lisäksi muille saarille, kuten Sumatralle ja Borneolle. Uudet muuttajat tulivat tunnetuiksi totok-kiinalaisina erotukseksi aiemmin saapuneista peranakan-kiinalaisista."
] | 49 |
Kuka Eero Järnefelt oli? | [
"Eero Järnefelt\nErik (Eero) Nikolai Järnefelt (8. marraskuuta 1863 Viipuri – 15. marraskuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja professori (1912). Järnefeltin tunnetuimpia töitä ovat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä.",
"Eero Järnefelt\nJärnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana 1902–1928. Hän sai professorin arvonimen 1912 ja oli myös Suomen Taideakatemian jäsen ja puheenjohtaja. Eero Järnefelt oli vastaanottavainen 1800-luvun naturalistisille virtauksille. Hänen tuotantonsa oli korkeatasoista ja hän oli työssään kunnianhimoinen. Hänen sukutaustansa, joka yhdisti suomenkieliset kulttuuripyrinnöt ja pietarilaisen aristokratian taidepiirit, oli omiaan luomaan paatoksellisia ja runollisia teoksia."
] | [
"Eero Järnefelt (diplomaatti)\nEero Järnefeltin vanhemmat olivat kirjailija Arvid Järnefelt ja Emilia Fredrika Parviainen. Hän pääsi yksityisesti ylioppilaaksi 1905 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1909 Helsingin yliopistosta. Järnefelt oli Helsingin Sanomien toimittajana 1914–1920, minkä jälkeen hän siirtyi ulkoasiainministeriön palvelukseen.",
"Heikki Järnefelt\nJärnefeltin vanhemmat olivat 1600-luvulla aateloidun Järnefelt-suvun Suomen kulttuurielämässä näkyvästi vaikuttaneeseen haaraan kuuluunut taidemaalari Eero Järnefelt ja näyttelijä Saimi Swan. Hänen opiskelutovereihinsa kuului tuleva kirjailija F. E. Sillanpää, jonka kanssa Järnefelt opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa ja joka tuli tätä kautta osaksi Järnfeltien kotona Tuusulassa kokoontunutta seurapiiriä. Heikki Järnefelt lapsena on ikuistettu Eero Järnefeltin maalaukseen \"Taiteilijan poika\" (1897).",
"Eero Järnefelt maalaamassa\nEero Järnefelt maalaamassa on taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan maalaama realistinen öljyvärimaalaus vuodelta 1888. Teos esittää taidemaalari Eero Järnefeltiä maalaamassa taulua. Teoksessa näkyy myös niin sanottu \"Keuruun ryijy\", jonka Gallen-Kallela otti mukaansa maalausmatkalle Pariisiin.",
"Eero Järnefelt\n1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahden Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa ja maalasi siellä teoksensa \"Isäntä ja rengit\" sekä viimeisteli \"Kaski\"-nimisen maalauksensa. Pohjois-Karjalan Kolilla Järnefelt kävi ensimmäisen kerran taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa 1892 ja palasi sinne myöhemmin useita kertoja, viimeisen kerran 1936. Järnefelt maalasi Kolin maisemista useita teoksia, esimerkiksi maalauksen \"Syysmaisema Pielisjärveltä\" vuonna 1899. Taiteilija vieraili myös Tornionjokivarressa Turtolan kylässä pari kertaa. Marraskuussa 1933 hän oli Turtolassa paossa 70-vuotis syntymäpäiviään. Toisen kerran käynti tapahtui\nsyksyllä 1935. Tiedon mukaan Järnefelt maalasi paikallisista ihmisistä ainakin kaksi muotokuvaa, mutta näiden säilymisestä ei ole tietoa. Hän asui Anundin kievarissa näillä käynneillään.",
"Eero Järnefelt (diplomaatti)\nJärnefelt oli asianhoitajana Moskovassa 1921 ja uudestaan 1921–1922, ulkoasiainministeriön kansliapäällikkö 1933–1934, sen jälkeen lähettiläs Washingtonissa 1934-1938, Kuubassa 1934–1938, Roomassa 1938 -1940 ja Ateenassa 1938–1940 ja Varsovassa 1945-1955 (vuodesta 1954 suurlähettiläs) .",
"Kasper Järnefelt\nJärnefeltin isä oli kenraali ja maaherra Alexander Järnefelt ja äiti vapaaherratar Elisabeth Järnefelt omaa sukuaan Clodt von Jürgensburg. Hänen sisaruksiaan olivat taidemaalari Eero Järnefelt, säveltäjä Armas Järnefelt, varatuomari Arvid Järnefelt sekä Aino Sibelius. Kasper Järnefeltin puoliso vuodesta 1889 vuoteen 1905 oli Emma Järnefelt omaa sukuaan Ahonen (1866–1905). Heillä oli kolme lasta: Aino (1890–1963), Ivar (Keto) (1891–1952) ja Yrjö (1896–1946). Pojat eivät seuranneet isänsä jalanjälkiä; Ivarista tuli viilari ja Yrjöstä sähköteknikko ja kauppamatkustaja.",
"Eero Järnefelt\nJärnefeltin vanhemmat olivat kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori Alexander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth (o.s. Clodt von Jürgensburg). Hänellä oli kahdeksan sisarusta: Kasper, Arvid, Ellida, Ellen, Armas, Aino, Hilja ja Sigrid. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Helsingin yksityisestä suomalaisesta alkeisopistosta 1881 Järnefelt opiskeli maalausta Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874 ja 1878 sekä Pietarin taideakatemiassa 1883-1886 ja 1886–1888 Pariisissa Académie Julianissa. Hän teki opintomatkoja 1894–1895 Italiaan ja Krimille 1899. Järnefelt lauloi veljensä Arvidin tavoin Ylioppilaskunnan Laulajissa. Järnefelt sai vaimonsa Suomalaisen teatterin näyttelijä Saimi Swanin kanssa viisi lasta, joista Heikki tunnetaan tutkijana.",
"Eero Järnefelt\nTaidegrafiikka oli Järnefeltin erikoisalue, ja grafiikalla oli hänen tuotannossaan merkittävä rooli 1900-luvun alussa. Järnefeltiltä tunnetaan 73 grafiikkavedosta, ja kaiken kaikkiaan häneltä tunnetaan 92 grafiikkateosta. Järnefeltin grafiikantuotannon aiheita olivat usein luonnon yksityiskohdat, Kolin jylhät maisemat sekä taiteilijan ystävät ja perhe. Monissa hänen luontotutkielmissaan esiintyvät Tuusulanjärvellä keväällä kukkiva rentukka, silkkiuikku ja hauki. Järnefeltiä koskevan tutkimusprojektin yhteydessä on tullut esille useita tuntemattomia grafiikantöitä. Vuonna 2013 löytyi kaksi mustavalkoista pehmeäpohjasyövytystä."
] | 15 |
Mihin Akseli Gallen-Kallela kuoli? | [
"Akseli Gallen-Kallela\nGallen-Kallela kutsuttiin vuonna 1931 Kööpenhaminaan luennoimaan työstään ja tapaamaan pohjoismaalaisia taiteilijoita. Hän vilustui matkan aikana ja kuoli keuhkokuumeeseen paluumatkalla Suomeen yöpyessään tukholmalaisessa Hotel Reisenissä. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle."
] | [
"Kirsti Gallen-Kallela\nAino Kirsti Gallen-Kallela (16. elokuuta 1896 Ruovesi – 29. joulukuuta 1980 Helsinki) oli sellotaiteilija ja kuvittaja. Hän oli Akseli Gallén-Kallelan ja Mary (o.s. Slöör) Gallen-Kallelan tytär. Hänellä oli veli Jorma Gallen-Kallela sekä sisko Marjatta, joka kuoli jo ennen Kirstin syntymää.",
"Mary Gallen-Kallela\nMary Helena Gallen-Kallela (o.s. \"Slöör\", 20. marraskuuta 1868 – 26. elokuuta 1947) oli suomalainen pianisti ja Akseli Gallen-Kallelan vaimo. Mary toimi miehensä mallina ja apulaisena ja hänen musisointinsa auttoi Akselia keskittymään maalaamiseen pitkäjänteisesti.",
"Jorma Gallen-Kallela\nGallen-Kallela osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ryhmän- ja joukkueenjohtajana. Hänet komennettiin Vöyrin sotakouluun, jossa hän toimi jonkin aikaa opettajana. Talvisodassa luutnantti Gallen-Kallela toimi lähetti- ja toimistoupseerina ja pioneerikomentajan apulaisena. Hän kaatui sodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 tai toisena päivänä 1.12.1939 ollessaan pidättämässä alasammuttuja Neuvostoliiton puna-armeijan lentäjiä Adolf Ehrnroothin kanssa. Gallen-Kallela pelasti Ehrnroothin hengen heittäytymällä tämän päälle, mutta sai itse surmansa.",
"Kirsti Gallen-Kallela\nKirsti Gallen-Kallela oli tärkeä isänsä elämäntyön vaalija. Hän myötävaikutti voimakkaasti Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ja Gallen-Kallelan Museon syntymiseen. Kaksiosainen muistelmateos \"Isäni Akseli Gallen-Kallela\" (1964-1965) pohjautuu perheen ja suvun kirjeenvaihtoon ja kertoo Akselin ja hänen perheensä vaiheikkaasta elämästä. Kirsti Gallen-Kallela lahjoitti merkittäviä aineistoja Gallen-Kallelan Museolle, Helsingin kaupunginmuseolle ja Kansallisarkistolle. Kirsti Gallén-Kallela sai Pro Finlandia -mitalin 1965.",
"Akseli Gallen-Kallela\nAkseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 Tukholma) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, ja siirtyi romanttisiin Kalevala- ja Karjala-aiheisiin. 1890-luvulla hän loi merkittäviä teoksia sekä symbolismin että realismin tyyliin. 1900-luvun puolella, etenkin Afrikan-matkan yhteydessä, Gallen-Kallelan teokset alkoivat ilmentää ekspressionismia.",
"Akseli Gallen-Kallela\nGallen-Kallela avioitui vuonna 1890 Mary Helena Slöörin (1868–1947) kanssa. Slöörin isä oli hovineuvos Kaarlo Slöör ja äiti (vihitty 1863) Aina Emilia Ehrnström (k. 1929). Akselille ja Marylle syntyi kolme lasta: Impi Marjatta (1891–1895), Aino Kirsti ja Kaijus Jorma. Kirsti ja Jorma olivat kuvataiteellisesti lahjakkaita, kuten vanhempansa. Kirsti oli myös musikaalisesti lahjakas, kuten äitinsä Mary, joka soitti pianoa. Mary toteutti myös miehensä Akselin kuvataidetta taidekäsityönä.",
"Akseli Gallen-Kallela\nIsä toimi Tyrväällä muun muassa nimismiehenä ja lakimiehenä ja oli 1850-luvulla perustamassa lainakirjastoa, Tyrvään Säästöpankkia ja parikymmentä vuotta myöhemmin ensimmäistä kansakoulua. Gallénin isä kuoli 62-vuotiaana käräjämatkalla syksyllä 1879 pojan ollessa 14-vuotias. Äiti Anna Mathilda (k. 1922) eli 90-vuotiaaksi ja oli loppuun saakka hyväkuntoinen, vaikka olikin sairastellut keski-ikäisenä.",
"Akseli Gallen-Kallela\nSuomen itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918 Suomen sisällissodan aikana, Gallen-Kallela liittyi Gustaf Mannerheimin johtamiin hallituksen joukkoihin eli valkoisiin. Hän toimi aluksi Suomen tasavallan joukkojen kartanpiirtäjänä, mutta siirtyi myöhemmin päämajaan. Sisällissodan aikana luodut Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat Gallen-Kallelan piirtämiä Mannerheim-ristiä lukuun ottamatta, joskin sekin perustuu hänen suunnittelemiinsa Vapaudenristeihin. Sodan jälkeen Gallen-Kallela toimi Suomen valtionhoitajaksi valitun Mannerheimin adjutanttina sekä suunnitteli Suomen sotajoukkojen univormut ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit.",
"Kalela\nKun Gallen-Kallela lähti Kalelasta syyskuussa 1921, rakennus jäi autioksi 15 vuoden ajaksi ja kärsi tällöin sekä luonnonvoimien että ihmisten aiheuttamia vaurioita. Gallen-Kallelan poika, taiteilija Jorma Gallen-Kallela, muutti perheineen Kalelaan kesällä 1937 ja käynnisti talossa korjaus- ja entisöintityöt, joiden ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1939. Jorma Gallen-Kallela kaatui talvisodan alkupäivinä Terijoella 1. joulukuuta 1939, mutta hänen aloittamaansa työtä jatkoivat hänen puolisonsa Pirkko Gallen-Kallela (1905–1999) ja myöhemmin tytär, sisustusarkkitehti Aivi Gallen-Kallela."
] | 36 |
Milloin allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus? | [
"Tarton rauha\nTarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 melkein viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen ja astui voimaan 31. joulukuuta 1920. Sopimus solmittiin suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, sillä Suomen tulkinnan mukaan maiden välillä oli vallinnut sotatila vuoden 1918 Suomen sisällissodasta alkaen. Neuvottelut käytiin Viron Tartossa.",
"Lapin jääkäripataljoona\nTarton rauhansopimus allekirjoitettiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14.10.1920 ja se astui voimaan vuoden lopussa. Rauhan tultua Käkisalmen läänin Rykmentti oli täyttänyt tehtävänsä ja se hajotettiin 20.4.1921. Sen ensimmäisestä pataljoonasta muodostettiin samalla päivämäärällä Polkupyöräpataljoona 1 ja toisesta Polkupyöräpataljoona 2 kolmannen pataljoonan hajotessa muihin joukko-osastoihin.",
"Tarton rauha\nYhteisymmärryksen syntyyn myötävaikuttivat Suomen valtuuskuntaan kuuluneen sosiaalidemokraattien edustajan Väinö Tannerin käymät luottamukselliset yksityiskeskustelut Venäjän valtuuskuntaan kuuluneen Platon Keržentsevin kanssa. Tannerin ohella vain Paasikivi tiesi näistä keskusteluista. Tanner vihjasi Keržentseville, että Petsamon saaminen oli suomalaisille ensisijaista Repolan ja Porajärven säilyttämiseen nähden. Tannerin ehdotuksesta Venäjän valtuuskunta esitti viimeisenä tarjouksenaan näiden alueiden vaihtamista, mihin suomalaiset suostuivat 7. syyskuuta. Yleisen mielipiteen painostama ulkoministeri Holsti vaati vielä sähkeessään pitämään kiinni Repolasta ja Porajärvestä, mutta Suomen valtuuskunta ei halunnut enää repiä auki kuukausien työn jälkeen syntynyttä sovintoa. Viimeiset erimielisyydet koskivat rajan kulkua Petsamon Kalastajasaarennossa sekä Venäjän vaatimien Suomenlahden ulkosaarten kohtaloa. Vladimir Leninin johtama bolševikkipuolueen politbyroo määräsi 2. lokakuuta edustajansa solmimaan mahdollisimman pikaisesti rauhan sekä Puolan että Suomen kanssa. Rauhansopimus allekirjoitettiin lopulta Tartossa 14. lokakuuta 1920, kaksi päivää Neuvosto-Venäjän ja Puolan välisen aseleposopimuksen jälkeen.",
"Suomen itsenäistyminen\nSisällissodan alettua Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat teknisesti katsoen sodassa tammikuusta 1918 alkaen. Lopulta 14. lokakuuta 1920 maiden välillä solmittiin Tarton rauhansopimus. Sopimus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa äänin 163–27. Ratifiointiasiakirjat vaihdettiin valtioiden välillä ja sopimus astui voimaan 31.12.1920."
] | [
"Tarton rauha\nRauhansopimus hyväksyttiin eduskunnassa 1. joulukuuta 1920 äänin 163–27. Presidentti Ståhlberg vahvisti päätöksen ja ratifioi sopimuksen Suomen osalta 11. joulukuuta. RKP:ta edustaneet ministeri Hjalmar Granfelt ja Hjalmar Procopé olivat suositelleet presidentille asian lykkäämistä. Neuvosto-Venäjän ylin valtioelin Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea ratifioi sopimuksen jo yhdeksän päivää allekirjoittamisen jälkeen 23. lokakuuta 1920. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Moskovassa 27. joulukuuta.",
"Turun rauha\nRauhansopimus allekirjoitettiin 7. elokuuta 1743. Se muutti Kymijoen länsihaaran maiden väliseksi rajaksi. Toisin sanoen Ruotsi luovutti Venäjälle Kymijoen itäpuolella, Mäntyharjun reitin ja Saimaan eteläpuolella sijaitsevat alueet sekä lisäksi Savonlinnan ympäristöineen. Kymijoen alajuoksulla raja kulki joen läntisintä, Ahvenkoskenhaaraa pitkin. Täten loppuosa Etelä-Karjalasta ja osa Etelä-Savostakin siirtyi Venäjän hallintaan.",
"Tarton rauha (Viro)\nTarton rauha () oli Viron vapaussodan päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920. Tarton rauhassa Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden de jure, luopui ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen ja maksoi Virolle 15 miljoonaa kultaruplaa sotakorvauksena. Lisäksi Viro sai Pietarin kuvernementtiin kuuluneen noin 10 km leveän alueen Narvanjoen itäpuolelta sekä noin 2 000 neliökilometrin suuruisen Petserimaan Pihkovan kuvernementista. Tarton rauhan rajat ovat olleet avoin kiistakysymys Viron ja Venäjän välillä siitä lähtien, kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991..",
"Trianonin rauha\nTrianonin rauha oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympärysvaltojen ja Unkarin välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 4. kesäkuuta 1920. Unkari menetti rauhan nojalla kaksi kolmannesta entisestä pinta-alastaan ja uusien rajojen ulkopuolelle jäi 3 miljoonaa etnistä unkarilaista. Alueita saivat Itävalta-Unkarista itsenäistynyt Tšekkoslovakia, yhdistynyt eteläslaavien Jugoslavia ja Unkarin naapurimaat Romania ja Itävalta. Rauhansopimus rajoitti myös Unkarin armeijan kokoa ja velvoitti sen maksamaan myöhemmin määrättävän summan sotakorvauksia. Rauhan koettu vääryys määritteli Unkarin sisä- ja ulkopolitiikkaa vielä kauan sen solmimisen jälkeen.",
"Karjala-kysymys\nKeskusteluissa palauttajat ovat pitäneet Pariisin rauhansopimusta 1947 pakkorauhana. Tämän vuoksi keskustelussa nostetaan esille Tarton rauhansopimus, joka palauttajien retoriikassa käsitetään tasapuolisten sopijaosapuolten sopimukseksi ja tästä syystä moraalisesti oikeampana pidetty. Perusteluksi esitetään myös, että Tarton rauha on ensimmäinen itsenäisen Suomen tekemä rajasopimus. Tämä yksinään ei juridisesti päde, koska Pariisin rauha on Suomen viimeisin rajat määritellyt valtioiden hyväksymä rauhansopimus. Suomen virallisen kannan mukaan niitä ei ole tarpeen muuttaa. Saman kannan mukaan mikään sopimus ei toisaalta estä muuttamaan rajoja, jos yhteistä tahtoa Suomella ja Venäjällä riittäisi.",
"Moskovan rauhansopimus (1940)\nRauhaa valmisteltiin talvella 1940 Tukholman Grand Hotelissa. Hella Wuolijoki oli jo joulukuun 1939 puolella sanonut ulkoministeri Väinö Tannerille voivansa yrittää yhteyttä Neuvostoliiton suuntaan Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain kautta, sillä Neuvostoliitto oli katkaissut suhteet Suomen viralliseen hallitukseen ja piti yhteyttä Kuusisen nukkehallitukseen. Wuolijoki keskusteli Grand Hotelissa muun muassa NKVD-miesten Andrei Grauerin ja Boris Jartsevin kanssa. Erkki Tuomioja on kertonut saaneensa tutkijana vuonna 2014 kopion näistä keskusteluista laaditusta neuvostoliittolaisten raportista. Tanner tapasi Kollontain Tukholmassa helmikuussa. Samoihin aikoihin oli Stalin saanut tiedon Ranskan ja Britannian Neuvostoliittoa vastaan suunnittelemista sotatoimista ja vaarasta, että ne pommittaisivat Bakun öljykeskusta. Professori Kimmo Rentolan mukaan tämä sai Stalinin suosiolliseksi rauhanpyrkimyksille. Vaikutusta oli ollut myös Wuolijoen viestillä, ettei Kuusisen hallituksella ole Suomessa kannatusta. 28. tammikuuta Molotov sähkötti Tukholmaan, ettei yhteyksille Helsinkiin ole olennaisia esteitä."
] | 40 |
Kuka keksi manga -nimityksen? | [
"Manga\nNykyisen mangan syntyyn vaikutti erityisesti Osamu Tezuka. Tezuka, jota kutsutaan myös ”mangan jumalaksi” loi tunnetun Tetsuwan Atomin (Yhdysvalloissa Astro Boy) 1960-luvulla. Tezuka loi tunnetun suurisilmäisen mangatyylin. Tähän on olemassa kaksi tarinaa: Tezuka oli tunnetusti Walt Disneyn ihailija ja sanotaan, että hän keksi silmien tyylin Disney-elokuvien kauriiden silmistä. Toisen esityksen mukaan Tezuka otti vaikutteita Betty Boop -sarjakuvahahmolta, jolla oli suurehkot silmät. Hän itse korosti lapsuudessa näkemiään naisteatteriryhmän esitysten merkitystä. Valaistus korosti vahvasti rajattuja, meikattuja silmiä ja heijastui niistä. Tezukan tyyliuudistusten myötä ala muuttui pysyvästi.",
"Manga\nSanan \"manga\" merkitys on sananmukaisesti \"sutaistut kuvat\". Sen keksi Katsuhiko Hokusai (1760–1849) piirtämilleen ja kootuille sarjoille. Japanilaisen sarjakuvan saaman suosion myötä sana on lainasanana vakiintunut tarkoittamaan Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Toisinaan manga-termiä käytetään virheellisesti myös muualla tehdystä sarjakuvasta, jonka tyyli jäljittelee japanilaisia esikuvia. Usein käytetty termi tällaisille sarjakuville on \"pseudomanga\"."
] | [
"Sangatsu Manga\nSangatsu Manga on suomalainen Kustannusosakeyhtiö Tammen mangan julkaisemiseen keskittynyt sarjakuvalinja. Vuonna 2003 Sangatsu Mangasta tuli \"Dragon Ball\" -mangan myötä Suomen ensimmäinen mangaa lehtipisteiden kautta levittänyt kustantaja. Se on edelleen eniten nimikkeitä julkaissut suomalainen mangakustantamo. Alla olevien nimikkeiden lisäksi Sangatsu Manga on julkaissut kaksi Katy Coopen mangan piirtämisopasta sekä Akira Toriyaman ja Akira Sakuman osittain sarjakuvamuotoisen sarjakuvanteko-oppaan \"Piirrä mangaa\" sekä \"Kana de Manga\" -kirjan.",
"Shōnen\nLapsille suunnattu manga sai Japanissa suosiota ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Ajan johtava mangapiirtäjä oli Osamu Tezuka, joka toi sarjakuviin pidempiä tarinakaaria ja elokuvatyyppisen kerronnan. Tällaista vakavia aiheita käsittelevää ja realistista nuoriin ja nuoriin aikuisiin vetoavaa mangaa alkoi ilmestyä vuodesta 1957 lähtien, ja ensimmäiset pojille suunnatut mangalehdet näkivät päivänvalon vuonna 1959. 1960-luvun kuluessa poikien mangan suosio nousi ja se alkoi käsitellä myös entistä vakavampia aiheita, kuten politiikkaa tai historiaa. Aiheiden määrän kasvaessa manga alkoi rikkoa myös tabuja, ja vuodesta 1968 lähtien \"Shōnen Jump\" -lehdessä alettiin nähdä myös alastomuutta tai rajua kielenkäyttöä. Lehden sarjakuvien tärkeimpiin teemoihin kuuluivat kuitenkin ystävyys, esteiden ylittäminen ja menestyminen.",
"Takao Aoki\nSuurin osa hänen tekemistään mangoista on perustunut leluihin ja videopeleihin. Aoki työskentelee Shogakukan-yhtiön kustantamassa Coro Coro -mangalehdessä, joka on myös julkaissut muun muassa \"Pokémon\"- ja \"Duel Masters\" -mangoja. Hänen ensimmäinen manga-teos oli \"Tokkō! Zoid Shōnen Tai\", joka julkaistiin tammikuussa 1989. Useat Aokin mangat ovat kestoltaan hyvin lyhyitä, joista poikkeuksellisesti \"Miniyon Fighter V\" ja \"Beyblade\" ovat kestäneet yli viiden numeron verran. Lisäksi Aoki on tehnyt Coro Coro -lehteen muutamia lyhytsarjoja, kuten \"Fantasy Grand Prix\" (1989), \"Star Fox\" (1993) ja \"X-Zone\" (2006).",
"Manga\nTezukan debyytti oli vuonna 1947 halvassa sarjakuvalehdessä, joka japanilaisilla lapsilla oli varaa ostaa sodanjälkeisessä köyhyydessä. Se myi yhdessä yössä ennenkuulumattomat 400 000 kappaletta. Julkaisijat huomasivat mahdollisuudet ja uusia piirtäjiä tuli mukaan vallankumoukselliseen kilpailuun mangamarkkinoille. Uudistukset johtivat markkinoiden laajentumiseen ja niiden rajuihin rakenteiden muutoksiin. Mangan lukijakunnassa tapahtui käänne. Lapset, jotka kasvoivat Tezukan ja tämän seuraajien mangojen parissa jatkoivat sarjakuvien lukemista elämäntilanteen muututtua siirtyessään yläasteelle, lukioon ja yliopistoon.",
"Osamu Tezuka\nTezuka oli perheen kolmesta lapsesta vanhin poika. Koulutukseltaan Tezuka oli lääkäri, mutta aloitti jo yliopistoaikanaan sarjakuvien piirtämisen. Tezukan ensimmäinen manga, sanomalehtistrippi \"Mā-chan no nikkichō\" (\"Mān päiväkirja\") ilmestyi vuonna 1946 Shōkokumin shinbun -lehdessä. Tezuka oli tuolloin vain 17-vuotias. Seuraavana vuonna hän julkaisi \"Shin takarajima\" -mangan (\"Uusi aarresaari\"), joka teki Tezukasta kuuluisan ja sai aikaan Japanissa suurta kiinnostusta. Sarjakuva perustui Robert Louis Stevensonin \"Aarresaari\"-kirjaan, ja sen nopea tempo ja länsimaalainen tyyli tekivät siitä pian bestsellerin, jota myytiin yhteensä yli 400 000 kappaletta. \"Viidakon valtiaan\" Tezuka aloitti vuonna 1950.",
"Yoshihiro Takahashi\nTakahashi on tehnyt useita mangasarjoja, joista ensimmäinen julkaistu on \"Shitamachi Benkei\" vuonna 1971. Uransa alkuaikoina hän käytti peitenimiä Jun Takamiya (高宮じゅん) ja Gō Yūki (結城 剛). Hänen tunnetuin työnsä on vuosina 1983–1987 julkaistu shōnen-manga \"Hopeanuoli\" (). Muita hänen tunnetuimpia sarjojaan ovat \"Hopeanuolen\" jatko-osat \"Ginga Densetsu Weed\" ja \"\", sekä koirataistelumanga \"Shiroi Senshi Yamato\". Näissä tarinoissa koirat kuvataan miehisinä uroina ja niissä on paljon taisteluita. Takahashia on sanottu ensimmäiseksi mangakaksi, joka on tehnyt sankarin koiranpennusta.",
"Japanin kulttuuri\nManga jaetaan usein ryhmiin kohderyhmän tai aiheen mukaan. Mangan suosituin alalaji on huumoria ja toimintaa sisältävä, pojille suunnattu shōnen-manga. Yksi merkittävimmistä shōnen-lehdistä on \"Shōnen Jump\" yli kolmen miljoonan kappaleen levikillään. Tytöille suunnattua sarjakuvaa kutsutaan shōjo-mangaksi, jonka tyypillisiä piirteitä ovat esimerkiksi melodramaattiset romanssit ja hahmojen liioitellun suuret silmät. Shōjon 1970-luvulla aloittanut naispiirtäjäsukupolvi vapautti sarjakuvakerronnan nelikulmaisista, riviin asetetuista ruuduista. Naismangakat avasivat myös homoseksuaalisen rakkauden shōnen’ai-genren, josta kehittyi yksi tytöille suunnatun mangan keskeisimmistä aiheista. Shōnen-ain seksuaalisesti peittelemättömämpi vastine tunnetaan yaoina, vastaava tyttörakkauden genre taas on shōjoai. Aikuisille suunnatun mangan markkinat ovat Japanissa suunnilleen yhtä suuret kuin nuorten markkinat: naisille suunnattu manga tunnetaan nimellä josei ja miehille suunnattu nimellä seinen.",
"Manga\nEnnen Tezukaa mangat piirrettiin kaksiulotteisesta perspektiivistä. Hahmot tulivat ruutuun ja poistuivat siitä näytelmälavan tyyliin. Tezuka tuli siihen tulokseen, ettei tällä tyylillä voida mitenkään esittää voimakkaita tunteita. Hän alkoi käyttää elokuvallisia ilmaisukeinoja, joihin vaikutteita otettiin ranskalaisista ja saksalaisista elokuvista. Tezuka käytti lähikuvia sekä eri kuvakulmia ja pyrki laajentamaan tietyn kohtauksen kerronnallisesti moniulotteisemmin usealle ruudulle yhden ruudun sijasta. Hän saattoi tehdä jopa 1000-sivuisia mangoja hyvin lyhyessä ajassa. Tezuka myös ymmärsi, että mangalla oli mahdollisuuksia muuhunkin kuin pelkkään naurattamiseen. Hän ryhtyi tekemään tarinoita, joissa ilmeni myös surua ja vihaa ja joissa loppu ei aina ollut kliseisesti onnellinen."
] | 102 |
Mikä lääketieteen ala tutkii maksa sairauksia? | [
"Hepatologia\nHepatologia eli maksatautioppi on maksaa ja sen sairauksia tutkiva lääketieteen ala. Perinteisesti se on kuulunut gastroenterologian piiriin. Maksasairauksiin erityisesti keskittynyttä lääkäriä nimitetään hepatologiksi. Esimerkiksi alkoholimaksasairaus tai virushepatiitti ja näihin liittyvät komplikaatiot voivat olla syynä hakeutua hepatologille."
] | [
"Audiologia\nAudiologia on lääketieteen osa-alue, joka tutkii kuulon ja tasapainoelinten sairauksia, kuntoutusta ja fysiologiaa. Audiologina voi toimia kurkku-, nänä- ja korvatautien erikoislääkäri tai foniatri, joka on erikoistunut alaan. Suurimpia asiakasryhmiä kyseisellä lääketieteen alalla ovat vanhukset, sisäkorvan sairauksista kärsivät henkilöt, kuuroina syntyneet lapset ja kuuroutuneet aikuiset. Alaan kuuluu myös kuulokojeiden ja sisäkorvaistukkeiden sovitukset ja tutkimus.",
"Oikeuslääketiede\nOikeuslääketieteen laboratoriossa tehdään monia kokeita rikosten selvittämiseksi. Uhrien lääketieteellinen tunnistaminen ja kuolinajan määrittäminen on keskeistä alan työssä. Uusimpia menetelmiä on DNA-kartoitus. Sen avulla voidaan tunnistaa henkilö pienen veritahran tai hiusten juureen tarttuneiden ihosolujen perusteella. Menetelmän olennaisin osa on elektroforeesi, joka muistuttaa kromatografiaa, mutta jossa käytetään sähkövirtaa. Näytteestä eristetty perintöaines analysoidaan elektroforeesin avulla. Se todistaa henkilöllisyyden samalla tavalla kuin sormenjäljet. Alaan kuuluvat myös hoitovahinkojen selvittäminen ja liikennelääketieteen eri tehtävät.",
"Ympäristölääketiede\nAlan terminologia ei ole aivan vakiintunut, mutta ympäristölääketiedettä voidaan pitää ympäristöterveydenhuollon lääketieteellisenä osa-alueena. Ympäristöterveydenhuollon toimintakenttään kuuluu paljon muitakin kuin lääketieteen näkökulmia. Ala sisältää sairauksien estämisen ja yleisen hygienian sekä sairauksien hoidon lisäksi monia laajempia ja usein epäsuorasti terveyteen vaikuttavia seikkoja kuten ilmastonmuutoksen terveyteen vaikuttavat tekijät, terveyttä edistävä maankäyttö, yhdyskuntasuunnittelu ja energiantuotanto, ympäristön viihtyisyys ja onnettomuuksien ehkäisy sekä näihin liittyvä hallinto. Siksi ympäristöterveydenhuollossa toimii paljon muita ammattikuntia lääkäreiden ohella, mm. eläinlääkäreitä, ympäristöhygieenikkoja, kemistejä, mikrobiologeja sekä säteilyfyysikkoja ja -biologeja. Ympäristöterveydenhuollon keskeisenä tavoitteena on ympäristöstä johtuvien sairauksien ja kuolemien ehkäisy.",
"Sairaus\nPatologia (\"pathos\" + kreik. \"logos\", oppi) on sairauksia tutkiva tieteenala. Nosologia (\"nosos\" + \"logos\") tähtää sairauksien systemaattiseen luokitteluun. Nämä alat kuuluvat lääketieteeseen, joka tutkii sairauksia, niiden hoitoa ja ehkäisyä laajana kokonaisuutena.",
"Psykiatrinen epidemiologia\nPsykiatrinen epidemiologia on lääketieteen ala, joka tutkii sairauksien ja niistä aiheutuvien haittojen yleisyyttä tietyssä väestöryhmässä. Tutkittaessa eri väestöryhmien terveydentilaa saatetaan arvioida yksilöiden mahdollisia riskejä sairastua johonkin sairauteen tai häiriöön. Epidemiologia pyrkii myös löytämään uusia sairauksia jo tunnettujen sairauksien kulkuun liittyvien asioiden ohella, joita ovat esimerkiksi sairastavuuden muutokset eri aikakausina ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan tarkkailu.",
"Sotilaslääketieteen keskus\nSotilaslääketieteen keskus (lyhenne SOTLK, aik. SotLK) on Riihimäellä sijaitseva puolustusvoimien laitos, jonka tehtävänä on tutkia lääketiedettä sotilaslääketieteen, kenttälääkinnän ja sen opetuksen näkökulmasta. Nykyisin Sotilaslääketieteen keskus on osa Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta. Tehtävää suorittivat ennen varsinaisen terveydenhoidon ulkoistamista varuskuntasairaaloista ja keskussotilassairaaloista terveyskeskuksille nyttemmin lakkautetut maan viisi keskussotilas- ja sotilassairaalaa: Keskussotilassairaala 1 (KSS 1) eli Tilkka ja Keskussotilassairaala 2 (KSS 2), joka sijaitsi ennen lakkauttamistaan Lahden varuskunnassa Hennalassa. Hennalassa toimi Hämeen Rykmentti ja siihen kuulunut Lääkintäkoulu.",
"Erikoislääkäri\nFysiatria sivuaa läheisesti muita erikoisaloja kuten muun muassa reumatologiaa, neurologiaa, ortopediaa ja työterveyshuoltoa. Alaan kuuluu sekä polikliinistä toimintaa, joka painottuu tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vaivojen (TULES) diagnostiikkaan, non-operatiiviseen hoitoon ja kuntoutukseen, että osastotoimintaa, joka painottuu vaikeavammaisten kuntoutukseen ja yleisemmin kuntoutuslaitostoimintaan. Tärkeinä osa-alueina ovat erilaiset apuvälineet ja raaja-amputaatioiden jälkeinen protetisointi kuntoutuksineen. Erikoisala toimii läheisessä yhteistyössä muiden hoitoalan edustajien kuten fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja apuvälineteknikoiden kanssa. Tehtäväkenttään kuuluvat myös työkykyarviot, lääkinnälliset sekä ammatilliset kuntoutusarviot ja kuntoutustutkimus.",
"Rintakehän yläaukeaman oireyhtymä\nTOS-potilaan kliininen tutkimus perustuu hartiakaaren toiminnallisen anatomian ymmärtämiseen. Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti ryhtiä, niska- ja hartiaseudun liikkuvuutta, lihasheikkouksia ja lihasarkuuksia, mitkä voivat pitää yllä oireilua.\nFysiatrin, fysioterapeutin, tai näihin asioihin perehtyneen lääkärin tutkimuksissa pyritään tuomaan tyypillinen oireilu esiin. Kauankin kestäneissä tapauksissa on lähdettävä siitä, miten vaiva alkoi, mikä provosoi, mikä helpottaa? Myös on selvitettävä, miten on hoidettu ja minkälaisin tuloksin?Jos konservatiivinen hoito ei vaikuta lainkaan oireisiin, perusterveydenhuollossa otetaan kaularangan ja solisluun natiiviröntgenkuva ja keuhkokuva, sekä tarkistetaan perusverenkuva ja lasko. Natiivikuvantamisella löydetään selvät luuston epämuodostumat, mahdollinen harvinainen kaulakylkiluu ja pystytään tutkimaan selkärangan juuriaukkojen laajuus. Tarvittaessa magneettikuvausta käytetään tutkittaessa mahdollista verisuonikompressiota sekä pehmytkudospoikkeavuuksia. \nENMG on ensisijainen tutkimusmenetelmä, kun epäillään todellista neurogeenistä TOS:ä, joka on erittäin harvinainen.",
"Farmakologia\nFarmakologia ( = lääke, parannuskeino, myrkky + logos = oppi, tiede) on lääketieteen ala, jonka tavoitteena on lääkkeiden rationaalinen ja tutkimukseen pohjautuva käyttö. Tieteenalana se tutkii lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääkeaineeseen, sekä elimistön fysiologiaa ja biokemiaa siltä osin, kuin se on olennaista lääkeaineiden vaikutuksen ymmärtämiselle. Farmakologian suomenkielisenä vastineena on käytetty ”lääkeaineoppia”, mutta se ei ole vakiintunut."
] | 75 |
Milloin Marie Curie syntyi? | [
"Marie Curie\nMarie Skłodowska-Curie (alun perin \"Maria Salome Skłodowska\"; ; 7. marraskuuta 1867 – 4. heinäkuuta 1934) oli puolalainen fyysikko (hänellä oli myös Ranskan kansalaisuus), kemisti ja Nobel-palkittu radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja."
] | [
"Marie Curie\nMarie Curie jatkoi magnetismitutkimuksiaan vuoteen 1897 saakka. Hän oli edellisenä vuonna hankkinut todistuksen, joka oikeutti hänet opettamaan fysiikkaa. Hän oli fysiikassa vuosikurssinsa paras ja matematiikassa toiseksi paras. Curie oli tullut raskaaksi, ja esikoinen Irene, tuleva Nobel-palkinnon saaja, syntyi syyskuun alussa 1897. Samana vuonna, jona Irene syntyi, Marie suoritti kaksi tutkintoa, sai stipendin ja päätti tutkimuksensa karkaistujen teräslajien magneettisuudesta.",
"Pierre Curie\nPierre Curie (lausunta: ; 15. toukokuuta 1859 – 19. huhtikuuta 1906) oli ranskalainen fyysikko, jonka tutkimukset radioaktiivisuuden, pietsosähköilmiön, magnetismin ja kristallografian aloilla olivat uraauurtavia. Pierre Curie työskenteli yhdessä vaimonsa Marie Curien kanssa radioaktiivisuuden parissa. Curiet ottivat käyttöön termin \"radioaktiivisuus\" ja vuonna 1898 Pierre avusti vaimoansa uusien alkuaineiden, poloniumin ja radiumin, löytämisessä. Curiet jakoivat Henri Becquerelin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1903. Myös Pierre ja Marie Curien tytär Irène Joliot-Curie ja vävy Frédéric Joliot-Curie olivat radioaktiivisuutta tutkineita fyysikoita.",
"Irène Joliot-Curie\nIrène Curie syntyi Pariisissa, jossa hän myös opiskeli yliopistossa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sodan aikana hän toimi sairaanhoitajana, ja sodan päätyttyä hän vei opintonsa loppuun. Vuonna 1925 hän väitteli poloniumin alfa-säteilystä jatkaen siis vanhempiensa viitoittamalla tiellä. Vuotta myöhemmin hän meni naimisiin äitinsä assistentin Jean-Frédérik Joliotin kanssa. Tieteellisellä urallaan hän teki paljon yhteistyötä miehensä kanssa, ja vuonna 1935 Irène Joliot-Curielle ja hänen miehelleen myönnettiin tunnustuksena Nobelin kemian palkinto. Irène Joliot-Curie oli Nobel-palkinnonsaaja jo toisessa sukupolvessa; hänen vanhempansa saivat jaetun Nobelin fysiikanpalkinnon sekä Marie Curie vielä toisen palkinnon kemian alalta.",
"Marie Curie\nMarie Curien maine oli noussut, koska radiumia pidettiin todellisena ihmeaineena, joka parantaisi vaikeita sairauksia. Curieta alkuvuodesta 1921 tapaamassa käynyt yhdysvaltalainen naistenlehdentoimittaja William Brown Meloney kysyi, mitä hän ja hänen ystävänsä voisivat tehdä arvostamansa tutkijan hyväksi. Marie Curie vastasi, että kipeimmin olisi tarvetta grammalle radiumia. Sen avulla hän pystyisi toteuttamaan monia vielä ajatuksen asteella olevia töitä. Meloney järjesti kampanjan radiumin keräämiseksi. Vielä samana vuonna Curie sai kutsun Yhdysvaltoihin. Presidentti Warren G. Harding luovutti hänelle henkilökohtaisesti amerikkalaisten naisjärjestöjen keräämän gramman puhdasta radiummetallia. Ranskalaisten virkamiesten saatua tietää Yhdysvaltain presidentin antamasta ”huomionosoituksesta” heille tuli kiire järjestää Curielle hyvitykseksi kunnialegioonan kunniamerkki, mutta Curie kieltäytyi siitä kuten hänen miehensäkin oli tehnyt.",
"Marie Curie\nVäitöstyö valmistui vasta kesäkuussa 1903, sillä uusien alkuaineiden löytäminen oli vienyt hänen kiinnostuksensa muualle, eikä hänellä ollut aikaa kirjoittaa tutkimusta. Curiet olivat ehtineet saada mainetta tiedepiireissä ympäri Eurooppaa. Nousujohteista uraa varjosti kuitenkin Marien isän kuolema sekä hänen sisarensa lapsen kuolema; myös Pierren terveys oli alkanut heiketä. Arvostusta oli kuitenkin tulossa vielä lisää joulukuussa 1903, kun Marielle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto. Aiemmin Nobel-säätiö oli hakenut ehdokkaita vuoden 1903 nobelisteiksi, ja Ranskan tiedeakatemia ehdotti Henri Becquereliä ja Pierre Curieta. Marieta ei ehdotettu. Pierren saatua tiedon tästä hän ilmoitti kirjeitse ehdokaskomiteassa jäsenenä olleelle matemaatikko Magnus Gösta Mittag-Lefflerille, että ”jos todella kaavailette minua nobelistiksi, niin minä todella toivoisin teidän harkitsevan myös madame Curien ehdokkuutta kunnioittaaksenne hänen työtään radioaktiivisuuden parissa”. Mittag-Leffler osasi vedota oikeisiin ihmisiin, ja juuri hänen ansiostaan Marie ja Pierre Curie saivat vuoden 1903 joulukuussa jaetun Nobelin fysiikanpalkinnon radioaktiivisuuden alalla tehdyistä keksinnöistä; toisen puolen sai Henry Becquerel.",
"Marie Curie\nPierre Curie kuoli yllättäen 19. huhtikuuta 1906 jäätyään hämärässä, rankkasateisessa Pariisissa armeijavarusteita kuljettaneiden hevosvankkureiden alle. Aviomiehen kuolema oli Marie Curielle raskas isku. Kuukauden kuluttua Sorbonnen yliopisto tarjosi Marielle virkaa, ja hänen toivottiin jatkavan Pierren jalanjäljillä vaikka häntä ei heti nimettykään professoriksi. Mariesta tuli Sorbonnen ensimmäinen naisprofessori vuonna 1908.",
"Pierre Curie\nCurie syntyi vuonna 1859 Pariisissa tohtori Eugène ja Sophie-Claire Curien (o.s. Depouilly) perheen toiseksi pojaksi. Curiella oli Jacques niminen kolme vuotta vanhempi isoveli. Curie sai perusopetuksen kotona. Teini-ikäisenä hän kiinnostui matematiikasta, etenkin avaruusgeometria oli hänen mielenkiinnonkohteitaan. 16-vuotiaana hän oli suorittanut vaadittavan tutkinnon Sorbonnen yliopistoa varten.",
"Frédéric Joliot-Curie\nFrédéric Joliot syntyi Pariisissa vuonna 1900 ja valmistui ESPCI:stä. Vuonna 1925 hän pääsi Marie Curien apulaiseksi Curie-instituuttiin, ja samalla hän rakastui Curien tyttäreen Irène Curieen. Pian he menivät naimisiin, ja vuonna 1926 he vaihtoivat molemmat sukunimensä muotoon Joliot-Curie.",
"Irène Joliot-Curie\nIrène Joliot-Curie (o.s. \"Curie\", s. 12. syyskuuta 1897 − k. 17. maaliskuuta 1956) oli ranskalais-puolalainen fyysikko ja kemisti. Hän oli Marie ja Pierre Curien tytär ja naimisissa Frédéric Joliot-Curien kanssa. Yhdessä miehensä kanssa hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1935 alkuaineiden radioaktiivisten isotooppien syntetisoinnista."
] | 29 |
Missä maassa sijaitsee seutu nimeltään Kanto? | [
"Kantō\nKantō voidaan jakaa kahteen ala-alueeseen. Alueen eteläosa on Suur-Tokio, joka koostuu Chiban, Kanagawan, Saitaman ja Tokion prefektuureista ja on Japanin merkittävin metropolialue. Pohjoinen Kantō, johon kuuluvat Gunman, Ibarakin ja Tochigin prefektuurit, on menettänyt nopeasti maaseutuluonnettaan kaupunkialueen laajetessa pohjoiseen. Kantōn länsiosassa vuoret estävät kaupunkimaisen rakentamisen, ja alue liittyykin viereiseen Tōkain seutuun vain hyvin kapean rannikkokaistaleen kautta. Pohjoisessa Kantō rajautuu Tōhokun alueeseen."
] | [
"Kantalahti (kaupunki)\nKantalahti eli Kannanlahti () on kaupunki, kaupunkikunta ja Kantalahden piirin hallinnollinen keskus Murmanskin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmeren Kantalahteen laskevan Nivajoen suussa 276 kilometriä Murmanskista etelään. Kaupungissa on 36 100 ja kunnassa 39 300 asukasta (vuonna 2012).",
"Kontu\nKontu () on maa J. R. R. Tolkienin kirjassa \"Taru sormusten herrasta\". Konnussa asuvat hobitit. Se sijaitsee Keski-Maan luoteisosassa, Eriadorin osana ja Arnorin valtakunnan maakuntana. Sen nimi on westroniksi \"Sûza\". Kontu on kooltaan noin 47 000 neliökilometriä. Rankkivuo-joki on Konnun itäraja. Kuitenkin sen itärannalla on Bukinmaa, joka perustettiin suojaamaan Kontua hyökkäyksiltä Vanhasta Metsästä ja jossa myös asuu hobitteja. Bukinmaasta tuli vihdoin Konnun osa kun kuningas Elessar sen siihen liitti. Pohjoisessa ja lännessä Konnulla ei ole mitään maamerkkejä rajoina, vaan sitä rajoittavat pikemminkin vanhat etelän- ja idäntiet sekä epämääräiset maantieteelliset muodot, kuten Tornikukkulat lännessä.",
"Kannisto (Kerava)\nKannisto on asuinalue Savion kaupunginosassa Keravan keskustan eteläpuolella. Pohjoisessa se rajoittuu Keravantiehen ja Sompioon, idässä päärataan ja Alikeravaan, etelässä Savioon ja lännessä Tuusulaan. Kannistossa on koulu, sekä päiväkoteja. Asutus on melko tiheää. Savion rautatieasema tarjoaa yhteydet Keravan keskustaan ja Helsingin suuntaan. Alueelta on myös hyvät kevyenliikenteen yhteydet pohjoiseen ja etelään.",
"Kantti\nKantti on Karvian eteläisin kylä. Kylän läpi virtaa pohjois–eteläsuunnassa Karvianjoki, jossa sijaitsevat Kantinkosket ovat suosittuja kalastuskohteita. Karvianjoessa on myös melontareitistöjä. Kylässä jokeen yhtyy myös idästä virtaava Suomijoki.",
"Katane\nKatanen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä \"Katanaia\" (). Sen kooksi on arvioitu noin 400 neliökilometriä. Etnan läheisyys tuotti kaupungille sekä hyötyä että onnettomuuksia. Maaperä kaupunkivaltion alueella oli hedelmällistä ja sopi erityisesti viininviljelyyn, mutta toisaalta tulivuorenpurkaukset hävittivät seutua ja myös itse kaupunkia usein. Katanen lounaispuolinen laaja ja hedelmällinen tasanko, joka nykyisin tunnetaan nimellä Catanian tasanko (Piano di Catania), vaikuttaa kuuluneen antiikin aikana pääosin Leontinoin ja Kentoripan kaupunkivaltioille, mutta ainakin osa siitä Katanen ja Symaithos-joen (nyk. Simeto) välillä kuului Katanelle. Katanen alueen läpi virtasi pieni Amenanos- eli Amenas-joki.",
"Kaanaa (Tampere)\nKaanaa on Pohjois-Tampereella sijaitseva kylä Velaatan kaupunginosassa, entisessä Teiskon kunnassa. Se on Teiskon pohjoisosassa lähellä Ruoveden rajaa, noin 48 kilometriä kaupungin keskustasta. Kaanaassa sijaitsee muun muassa Teiskon lentokenttä sekä moottoriurheilukeskus. Moottoriurheilukeskuksesta löytyy motocrossrata, kartingrata sekä rallicrossrata.",
"Kytö (Halikko)\nKytö sijaitsee Paimion rajalla Purilanjoen yläjuoksun laaksossa. Jokea kutsutaan Kydössä Kealanojaksi. Pinta-alaltaan Kytö on suuri ja sen asutuskeskittymät ovat pienet moottoritien eteläpuolinen Ala-Kytö, pohjoispuolinen Perä-Kytö ja uudempi Mustassuo lähempänä Kumiota. Noukkilan historiallinen kylätontti on Perä-Kydön luona mutta tuloksena isonjaonjärjestelystä 1800-luvulla se kuuluu nykyään Kydön kylään, ja Noukkilan kylään nykyään kuuluva alue on pohjoisessa Kumion kulmakunnalla.",
"Kantasaame\nKantasaamea on perinteisesti oletettu puhutun kantasuomen pohjoispuolella. Yleisimmin kantasaamen puhuma-alueena on pidetty Äänisen ympäristöä. Kantasaamen germaaniset lainat pakottavat kuitenkin olettamaan, että ainakin osa kantasaamen puhuma-alueesta on ollut lännessä, todennäköisesti jossain nyky-Suomen eteläosissa. Suurin osa Suomea ja Karjalaa on vielä historiallisen ajan alussa ollut saamelaisten asuttamaa. Paleoeurooppalaisen substraattisanaston puuttuminen suurimmasta osasta venäläistyneiden alueiden paikannimistöä viittaa siihen, että saamelaiskielet ovat omaksuneet lainoja tällaisista kielistä jossain nykyisen Suomen ja Karjalan alueella.",
"Kannus (kaupunki)\nKannus on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Lähimmät suuret kaupungit ovat Kokkola ja Ylivieska 40 kilometrin etäisyydellä. Kannuksen keskusta sijaitsee Lestijoen varrella. Kannuksen naapurikunnat ovat Kalajoki, Kokkola, Sievi ja Toholampi."
] | 31 |
Ketkä ovat luoneet televisiosarjan Frendit? | [
"Loppu (Frendit)\nLoppu () on tilannekomediasarjan \"Frendit\" päätösjakso. Jakso käsittää sarjan 10. tuotantokauden jaksot 17 ja 18; sen kaksi osaa erotettiin kahdeksi erilliseksi jaksoksi. Jakson kirjoittivat sarjan luojat David Crane ja Marta Kauffman ja sen ohjasi sarjan tuottaja Kevin S. Bright. Jakso ensiesitettiin Yhdysvalloissa NBC-televisiokanavalla 6. toukokuuta 2004. Sitä katsoi 52,5 miljoonaa yhdysvaltalaista katsojaa ja se oli Yhdysvaltojen kaikkien aikojen neljänneksi katsotuin televisiosarjan päätösjakso. Suomessa jakso ensiesitettiin MTV3:lla 23. marraskuuta 2004, ja se keräsi 824 000 katsojaa.",
"Luettelo televisiosarjan Frendit jaksoista\nDavid Cranen ja Marta Kauffmanin luoman tilannekomediasarjan \"Frendit\" esitys alkoi Yhdysvalloissa NBC:llä 22. syyskuuta 1994 ja Suomessa MTV3:lla 9. huhtikuuta 1996. Sarjan päähenkilöinä on kuusi New Yorkissa asuvaa ystävystä – Rachel Green (Jennifer Aniston), Monica Geller (Courteney Cox), Phoebe Buffay (Lisa Kudrow), Joey Tribbiani (Matt LeBlanc), Chandler Bing (Matthew Perry) ja Ross Geller (David Schwimmer) – ja sarjan keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat Central Perk -kahvila ja kattohuoneisto, jossa sarjan päähenkilö Monica Geller asuu.",
"David Crane\nDavid Crane (s. 13. elokuuta 1957 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja ja -tuottaja. Hän on Marta Kauffmanin kanssa toinen \"Frendit\"-televisiosarjan pääkäsikirjoittajista ja luojista. Crane voitti vuonna 2002 parhaan komediasarjan \"Emmy\"-palkinnon Frendit-sarjasta yhdessä sarjan muiden tuottajien kanssa.Frendeihin Crane loi useita hahmoja Martha Kauffmanin kanssa. Frendeihin he loivat Jennifer Anistonin esittämän Rachel Greenin, Courteney Coxin esittämän Monica Gellerin, Lisa Kudrowin esittämän Phoebe Buffayn, sekä mieshahmot Ross Gellerin (Monican isoveljen), jota esitti David Schwimmer, Matt LeBlancin esittämän Joey Tribbianin sekä Chandler Bingin, jonka roolissa esiintyi Matthew Perry. Sivuhahmoja sarjassa olivat mm. Gunther (Central Perk kahvilan työntekijä) jota esitti James Michael Tyler, Maggie Wheelerin esittämän Janicen, Christina Phicklersin esittämä Judy Geller. Kaksoisroolissa sarjassa esiintyivät David Schwimmer (Ross Geller, Russ) sekä Lisa Kudrow (Phoebe Buffay, Ursula Buffay)",
"Frendit\nFrendit () on yhdysvaltalainen tilannekomediasarja, jonka ovat luoneet David Crane ja Marta Kauffman. Sarjaa ensiesitettiin yhdysvaltalaisella NBC-televisiokanavalla vuosina 1994–2004. Sarja kertoo kuudesta Manhattanilla New Yorkissa asuvasta ystävyksestä."
] | [
"Frendit\nSarjan päähenkilöt olivat tuttuja televisiokatsojille jo ennen roolejaan \"Frendeissä\", mutta heitä ei kuitenkaan pidetty kovin suurina tähtinä. Cox oli näytellyt elokuvassa \"Ace Ventura – lemmikkidekkari\" ja televisiosarjassa \"Perhe on paras\". Kudrow oli näytellyt Ursula Buffayta televisiosarjassa \"Hulluna sinuun\" ja hän uusikin roolinsa Ursulana \"Frendeissä\". Ennen rooliaan \"Frendeissä\" Kudrow oli työskennellyt toimistopäällikkönä ja tutkijana isälleen. LeBlanc oli esiintynyt sivuroolissa tilannekomediassa \"Pulmuset\". Aniston ja Perry olivat näytelleet useissa epäonnistuneissa tilannekomedioissa ennen siirtymisiään \"Frendeihin\". Ennen rooliaan \"Frendeissä\" Schwimmer oli näytellyt sivuroolia televisiosarjoissa \"Kesä 68\" ja \"NYPD Blue\". Sarjan 10 tuotantokauden aikana kaikista sen päähenkilöistä tuli julkisuuden henkilöitä.",
"Puumanainen\n\"Puumanaisen\" päänäyttelijä Courteney Cox tuli tunnetuksi 1990–luvulla alkaneesta komediasarjasta \"Frendit\", ja myös muita \"Frendien\" näyttelijöitä on esiintynyt sarjassa; Lisa Kudrow vieraili sarjan ensimmäisen kauden jaksossa \"Rhino Skin\" ihotautilääkäri Amy Evansin roolissa. Jennifer Aniston vieraili sarjan toisen kauden avausjaksossa \"All Mixed Up\" esittäen Julesin terapeuttia, Glenniä. Coxin roolihahmon aviomiestä \"Frendeissä\" esittänyt Matthew Perry vierailee \"Puumanaisen\" viidennellä kaudella. Cox oli pyytänyt Perryä vierailemaan \"Puumanaisessa\" jo ensimmäisellä kaudella, mutta Perry oli tuolloin kieltäytynyt kutsusta vedoten heidän yhteiseen \"Frendit\"-historiaansa.",
"Courteney Cox\n\"Frendien\" jälkeen Coxin haluttiin koe-esiintyvän Susan Mayerin rooliin muun muassa Sela Wardin, Calista Flockhartin, Heather Locklearin ja Mary-Louise Parkerin lisäksi televisiosarjaan \"Täydelliset naiset\". Raskautensa vuoksi Cox ei voinut osallistua koe-esiintymisiin, ja roolin sai kuitenkin lopulta Teri Hatcher. Cox on näytellyt independent-elokuvassa \"November\" (2005) sekä Tim Allenin kanssa kriitikoiden pilkkaamassa elokuvassa \"\" (2006). Hän teki cameoroolin elokuvassa \"Luunmurskaajat\", jossa hän esitti Adam Sandlerin roolihahmon tyttöystävää. Hän myös lainasi äänensä animaatioelokuvaan \"Tallipihan bilehileet\". Huhut \"Frendit\"-elokuvasta käynnistyivät varsinkin sen jälkeen, kun \"Sinkkuelämää\"-televisiosarjan elokuvasovitus \"Sex and the City – Sinkkuelämää\" osoittautui menestykseksi. Warner Bros. on kuitenkin kiistänyt huhut.",
"Amerikan frendi\nSarja kertoo brittiläisestä Lincolnin käsikirjoittajapariskunnasta, joka muuttaa Hollywoodiin tekemään uudelleenfilmatisointia BAFTA-palkitusta komediasarjastaan \"Lyman’s Boys\". Projekti saa odottamattoman käänteen, kun televisioyhtiö palkkaa pääosaan \"Frendien\" Joeynä tunnetun Matt LeBlancin, joka aiheuttaa sekasortoa sekä sarjan tuotannossa että Lincolnien parisuhteessa. LeBlanc esittää \"Amerikan frendissä\" satiirista versiota omasta itsestään.",
"Frendit (7. tuotantokausi)\nFrendien seitsemättä tuotantokautta alettiin esittää Yhdysvalloissa 12. lokakuuta 2000 ja se jatkui 17. toukokuuta 2001 saakka. Sarjan päähenkilöinä ovat New Yorkissa asuvat ystävykset Rachel Green, Monica Geller, Phoebe Buffay, Joey Tribbiani, Chandler Bing ja Ross Geller. Tuotantokausi koostuu 24 jaksosta, joihin sisältyy myös kauden kaksiosainen päätösjakso, jossa juhlitaan Monican ja Chandlerin häitä.",
"Frendit\n\"Frendejä\" tuotettiin kymmenen vuoden aikana yhteensä kymmenen tuotantokautta ja 236 jaksoa. Sarja pysyi suosittuna koko esitysaikansa, ja se oli ehdolla 62 kertaa Emmy-palkinnon saajaksi. Sarjan kaksiosainen päätösjakso esitettiin NBC:llä 6. toukokuuta 2004, ja se keräsi 52,5 miljoonaa yhdysvaltalaista katsojaa. Kyseessä on yksi katsotuimmista yhdysvaltalaisista televisiosarjan päätösjaksoista."
] | 102 |
Kuka näyttelee Mark Sloania Greyn anatomia -sarjassa? | [
"Greyn anatomia\nABC tiedotti 11. toukokuuta 2012 sarjan päätähtien Ellen Pompeon, Patrick Dempseyn, Sandra Ohn, Justin Chambersin, James Pickens Jr.:n ja Chandra Wilsonin allekirjoittaneen sopimuksen yhdeksänteen kauteen. Myös sarjasta pari vuotta sitten lähtenyt Katherine Heigl on kertonut haluavansa palata takaisin sarjaan. Mark Sloania esittävä Eric Dane jätti sarjan ja hänen roolihahmonsa Mark kuoli lento-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Chyler Leigh ja Kim Raver eivät palaa yhdeksännelle kaudelle.",
"Greyn anatomia\n27. toukokuuta 2009 \"E! Onlinen\" Marc Malkin raportoi, että T.R. Knight ei palaa \"Greyn anatomian\" kuudennelle kaudelle. Knightin raportoitu tyytymättömyys hahmonsa ruutuajan ja kehityksen välillä johti sopimuksen päättymiseen joulukuussa 2008. Kun Eric Danelta, joka näyttelee Tri. Mark Sloania, kysyttiin Knightin mahdollisesta lähdöstä, hän vastasi ”En tiedä kuinka totta se on, mutta jos on, se olisi suunnaton menetys.” Rhimes kertoi Georgen vähäisen ruutuajan viidennellä kaudella olleen harkittua, ettei sarjan katsojat kokisi niin suurta šokkia hahmon poistuessa ja kehui Knightia ”äärettömän lahjakkaaksi näyttelijäksi”. 17. kesäkuuta 2009 julkistettiin virallisesti, että Knightin sopimus on purettu.",
"Mark Sloan\nTri. Mark Sloan on fiktiivinen hahmo ABC:n tv-sarjasta Greyn anatomia. Hahmoa esittää näyttelijä Eric Dane."
] | [
"Greyn anatomia\nSarjan toisella kaudella esitellään gynekologian ja lastenkirurgian lääkäri Addison Montgomery (Kate Walsh), plastiikkakirurgi Mark Sloan (Eric Dane) sekä ortopedian kirurgi Callie Torres (Sara Ramírez). Addison on Derekin vaimo, joka saapuu Seattleen aikomuksenaan sopia miehensä kanssa. Mark on Derekin entinen parasystävä, jolla oli suhde Addisonin kanssa ja joka täten aiheutti heidän avioliittonsa kariutumisen. Callie on Georgen ihastus ja pari meneekin myöhemmin naimisiin, mutta lopulta eroaa. Addison jättää sarjan kolmannella kaudella liittyäkseen spin-off-sarja \"Rakkauden anatomiaan\". Kolmannella kaudella esitellään harjoittelija Lexie Grey (Chyler Leigh), Meredithin siskopuoli. Kauden päätösjaksossa Burke poistuu sarjasta lähdettyään omista häistään.",
"Greyn anatomia\nGreyn anatomia (\"Grey’s Anatomy\") on palkittu yhdysvaltalainen sairaalamaailmaan sijoittuva draamasarja, joka seuraa fiktiivisen Grey-Sloan Memorial-sairaalan harjoittelijoita, erikoistuvia kirurgeja sekä heidän mentoreitaan. Sarjan pilottijakso \"Kovan päivän ilta\" esitettiin Yhdysvalloissa ABC:lla 27. maaliskuuta 2005 ja Suomessa Nelosella syksyllä 2006. Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa viisitoista tuotantokautta ja Suomessa saman verran.",
"Greyn anatomia\n\"Greyn anatomia\"n neljäs kausi alkoi 27. syyskuuta 2007. Erica Hahn korvaa Burken sairaalan kardiologina. Chyler Leigh vierailee kauden kahdessa viimeisessä jaksossa Lexie Greynä, uutena harjoittelijana ja Meredithin siskopuolena. Lauren Stamile näyttelee sairaanhoitajaa nimeltä Rose, johon Derek ihastuu. Kauden viimeisessä jaksossa lähes kaikki sarjan parit jakavat suudelman: Derek ja Meredith, George ja Lexie, Richard ja Adele, Alex ja Izzie sekä Erica ja Callie.",
"Caterina Scorsone\nScorsone näytteli \"Greyn anatomia\" -sarjan sisarsarjassa \"Rakkauden anatomia\" vuosina 2010–2013. Scorsone on näytellyt Amelian roolissa myös \"Greyn anatomia\"ssa kausilla 7-14. Hänen roolihenkilönsä neurokirurgi Amelia Shepherd on Patrick Dempseyn esittämän Greyn anatomian Derek Shepherdin sisar.",
"Greyn anatomia\nSarja keskittyy ryhmään kirurgian harjoittelijoita, erikoistuvia kirurgeja sekä useita lääkäreitä, jotka toimivat heidän mentoreinaan sekä ammatissa että henkilökohtaisessa elämässä. Sarjan tuottajat käyttivät ”värisokeaa näyttelijöiden valintaa”, jonka ansiosta sarjassa esiintyy useita eri rotujen edustajia. Kaikki \"Greyn anatomian\" roolit jaettiin ilman, että hahmojen rotua oltiin aiemmin valittu. Viisi ensin esiteltyä hahmoa ovat Meredith Grey (Ellen Pompeo), Alex Karev (Justin Chambers), George O'Malley (T. R. Knight), Izzie Stevens (Katherine Heigl) sekä Cristina Yang (Sandra Oh). He aloittavat kirurgian harjoittelijoina yleiskirurgi Miranda Baileyn (Chandra Wilson) ohjauksessa. Kirurgian ohjelmaa johtaa Richard Webber (James Pickens, Jr.), jolla oli aikoinaan suhde Meredithin äidin kanssa. Webberin alaisia ovat neurokirurgiaan erikoistunut Derek Shepherd (Patrick Dempsey) sekä kardiologiaan erikoistunut Preston Burke (Isaiah Washington). Derek esitellään Meredithin ihastuksena, kun taas Preston Cristinan ihastuksena.",
"Rakkauden anatomia\n\"Rakkauden anatomian\" pääroolissa nähdään myös \"Greyn anatomiassa\" mukana ollut Kate Walsh. Rakkauden anatomian muut päähenkilöt ja tapahtumapaikat esiteltiin ensimmäisen kerran Greyn anatomian jaksossa \"The Other Side of This Life\" keväällä 2007. Sarjan pääosiin valittiin Walshin lisäksi Merrin Dungey, Taye Diggs, Paul Adelstein, Amy Brenneman, Tim Daly, KaDee Strickland ja Chris Lowell. Dungey esiintyi vain sarjan esittelevässä Greyn anatomian jaksossa, ja hänen roolinsa esittäjäksi vaihdettiin Audra McDonald. Sarjan varsinainen ensimmäinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa 21. syyskuuta 2007.",
"Ellen Pompeo\nPompeo sai ensimmäisen ison roolinsa ABC:n sairaalamaailmaan sijoittuvassa sarjassa \"Greyn Anatomia\", jossa hän näyttelee sarjan päähenkilöä, Meredith Greytä, joka on kirurgiharjoittelija maineikkaassa \"Seattle Grace Hospital\"-sairaalassa. Ohjelma sai korkeimmat arvostelut viidenneltä kaudeltaan, kuin mikään muu ohjelma samana aikana. Vuonna 2007 Ellen oli Golden Globe-ehdokkaana parhaasta naispääosastaan Greyn anatomiassa. Samana vuonna hän allekirjoitti uuden sopimuksen Greyn anatomiaan, joka nosti tähden palkan 200 000 dollariin per jakso. Ellen on allekirjoittanut sopimukset sarjaan seitsemänteen kauteen asti."
] | 58 |
Kuka on suunnitellut Humppilan vaakunan? | [
"Humppilan vaakuna\nVaakunan selitys kuuluu ”kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa.” Vaakunan alkuperäinen aihe on Risto Sulosen käsialaa, jota mukaellen Olof Eriksson on suunnitellut lopullisen vaakunan. Humppilan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan kokouksessaan 1. kesäkuuta 1957, ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 25. syyskuuta samana vuonna.",
"Humppila\nHumppilan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1957."
] | [
"Humppila\nNähtävyyksiä Humppilassa ovat Valtatie 2:n varteen rakennettu Humppilan lasitehdas, jonka ympärille on muodostunut laaja kauppakeskusalue, sekä Humppilan Rautatieaseman ja Jokioisten välillä liikennöivä Jokioisten museorautatie. Vuonna 1921 valmistuneen Humppilan kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck.",
"Haminan vaakuna\nHaminan kunnanvaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers kaupungin vanhan vaakunan pohjalta. Sen vaakunaselitys on ”sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu”. Vanha vaakuna puolestaan perustui Vehkalahden kaupungille 1660 annettuun sinettiin. Vaakunan kuninkaankruunu on viittaus Ruotsin kuninkaaseen Fredrik I:een. Isonvihan aikana tuhotun Vehkalahden kaupungin paikalle rakennettiin hänen valtakaudellaan Haminan kaupunki kuninkaan nimikkokaupungiksi (). Haminan vaakuna muistuttaa hyvin paljon Helsingin vaakunaa.",
"Humppila\nHumppilan tunnetuin kartano on Venäjän kartano, josta vanhin tieto on jo vuodelta 1532. Kartano uusklassismia edustava päärakennus on vuodelta 1855. Humppilan alueelle ulottui aikanaan myös laaja Jokioisten kartano, johon suuri osa kunnasta aikanaan kuului. Kartano oli aikanaan maa-alaltaan maamme suurin. Nykyään sen tiloissa toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kartanon mukaan Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien alueesta käytetään vieläkin nimitystä Jokilääni, joka esiintyy muun muassa alueen kansalaisopiston ja metsänhoitoyhdistyksen nimissä.",
"Humppila-Museorautatie\nMuseorautatien Humppilan asema sijaitsee noin 300 metriä itään alkuperäiseltä Jokioisten Rautatien Humppilan henkilöasemalta. Alkuperäinen kahdeksan kilometrin mittainen rataosuus Minkiöltä Humppilaan purettiin 1975, ja Jokioisten Museorautatie rakensi rataosan uudelleen vuosina 1992–1994. Tällöin VR:n Humppilan ratapihalla olivat jo käynnissä ratapihan muutos- sekä alikulkutyöt, joten museorautatien asema jouduttiin perustamaan uudelleen alkuperäistä asemaa idemmäksi.",
"Humppila-Museorautatie\nJokioisten Rautatien aikana 1898–1974 kapearaiteisella rautatiellä ei ollut Humppilassa erillistä asemarakennusta, vaan matkustajia palveli Valtionrautateiden asemarakennus. Vuosina 1994-2018 käytössä ollut Humppilan asemarakennus on peräisin Matkun rautatieasemalta, jossa se toimi VR:n rataosaston taukotilana. Nykyinen lippuluukku on Museorautatien asentama ja peräisin Loviisan–Vesijärven rautatieltä, ja asemakello on entinen Karkkilan rautatieaseman kello.",
"Hämeenlinnan vaakuna\nVaakuna perustuu 1600-luvun kaupunginsinettiin. Tunnus viittaa keskiajalla Vanajaveden äärelle rakennettuun Hämeen linnaan, jonka tuntumaan kaupunki vuonna 1639 perustettiin. Nykyisen vaakunan on vanhan, heraldisesti ongelmallisen vaakunan pohjalta suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu 21. syyskuuta 1956.",
"Kullaan vaakuna\nVaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 26. syyskuuta 1950. Vaakunan selitys on ”hopeisessa kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa”. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2005 Kullaan liityttyä osaksi Ulvilan kaupunkia.",
"Hankasalmen vaakuna\nVaakunan selitys on ”mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain.” Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Hankasalmen kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 25. kesäkuuta 1957. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 3. lokakuuta samana vuonna."
] | 102 |
Onko Stiga suomalainen yritys? | [
"Stiga\nNykyään Stiga-merkillä myydään sekä peli- ja urheilutuotteita että puutarhakoneita. Stigan pöytätennistuoteliiketoiminta erotettiin Stiga AB:stä vuonna 1984 ja Stiga-pelit vuonna 2006. Tuotteet siirtyivät Stiga Sports Ltd. -yritykselle, mutta niiden markkinoinnissa hyödynnetään edelleen Stiga-brändiä. Stiga-merkin puutarhatyökaluja valmistaa nykyisin italialainen Global Garden Products (GGP).Stiga on ruohonleikkureiden ja laajavalikoimaisen, moottorikäyttöisten, puutarhalaitteiden laatumerkki. Se on osa GGP Group -yritystä, joka on johtava puutarhalaitteiden valmistaja Euroopassa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Castelfrancossa, Venetossa, Trevisossa (Italia), ja sillä on 13 tytäryhtiötä Euroopassa (Itävalta, Italia, Benelux, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Norja, Puola, Ruotsi, Iso-Britannia ja Balkan). Stiga-jakelua ja -myyntiä tehdään yli 70 maassa ympäri maailmaa.",
"Stiga\nStiga on ruotsalainen tuotemerkki, joka on tunnettu ruohonleikkureiden, moottorikäyttöisten puutarhatyökalujen, lumilinkojen, pöytätennistarvikkeiden ja jääkiekkopelien tuotannosta ja kansainvälisestä levityksestä."
] | [
"Stig Hästö\nStig Herman Hästö (13. syyskuuta 1918 Pori – 14. syyskuuta 1997 Espoo) oli suomalainen teollisuusjohtaja, oppiarvoltaan varatuomari. Hän sai vuorineuvoksen arvon 1970. Hän oli Finlaysonin toimitusjohtaja 1962–1978, sen johtokunnan puheenjohtaja 1978–1979, Suomen Työnantajien Keskusliiton puheenjohtaja 1977–1979, Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja 1979–1983.",
"Stena-konserni\nStena-konserni on ruotsalainen monialayritys, johon kuuluu kolme emäyhtiötä: Stena Metall AB, Stena Sessan AB ja Stena AB. Konsernin kotipaikka on Ruotsin Göteborg ja sen omistaa kokonaan Olssonin perhe. Toimitusjohtajana toimii perustajan poika Dan Sten Olsson. Stena on yksi maailman johtavista varustamoista matkustaja-, irtolasti- ja rahtiliikenteessä. Stena harjoittaa myös tytäryhtiöidensä avulla kiinteistö- ja kierrätysliiketoimintaa.",
"Sotka (ketju)\nSotkan pääomistaja vaihtui OTK:sta E-osuuskunta Ekaksi suuressa osuusliikefuusiossa vuonna 1983. Vuonna 1993 oma henkilöstö osti Sotkan liiketoiminnan yrityssaneeraukseen joutuneelta Eka-yhtymältä ja jatkoi yhtiön toimintaa Sotka Finland Oy:n nimissä. Nykyään Sotka on osa Indoor Group Oy:tä, joka syntyi, kun Sponsor Capital Oy:n hallinnoima pääomarahasto hankki omistukseensa Sotka Finland Oy:n vuonna 1999. Vuosina 2005–2017 Indoor Group Oy on ollut osa Kesko-konsernia, kunnes Kesko myi Indoor Groupin kesäkuussa 2017 sijoittajaryhmälle, johon kuuluvat Sievi Capital, kolmen Sotka-ketjun franchising-yrittäjää ja eläkeyhtiö Etera.",
"St1\nSt1 Oy on suomalainen energiayhtiö ja osa St1 Nordic -konsernia. Ketjun asemia on niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. St1 operoi Shellin asemia pohjoismaissa. Kesäkuussa 2016 St1 julkaisi ”St1 Energy Outlook” –keskusteluasiakirjan, jossa se kertoi näkemyksensä energiamarkkinoiden haasteista ja muutoksesta ja lukijat saivat kommentoida asiakirjaa. Julkistustilaisuudessa Mika Anttonen tuomitsi päästökaupan: se ei ole saanut aikaiseksi mitään hyvää. Anttosen mukaan tehokkain tapa päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä on asettaa energiayrityksille pakottavia velvoitteita ja pakottaa Shell, Exxon ja muut öljyjätit tuottamaan biopolttoaineita. Bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä raakaöljyn kulutusta niin kauan kuin maailmassa tarvitaan nykyiseen malliin muita öljyjalosteita kuten polttoöljyä, öljypohjaisia muoveja ja asfalttiteitä.",
"Mika Anttonen\nMika Anttonen (s. 18. joulukuuta 1966 Helsinki) on suomalainen energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja. Hän omistaa 87 prosenttia polttoaineiden jakeluyritys St1 Nordic Oy:stä (liikevaihto 6,5 miljardia euroa) ja 80 prosenttia Ruotsissa toimivasta öljynjalostusyritys St1 Group Oy:stä (liikevaihto 4,1 miljardia euroa). Hän on molempien yritysryhmien hallituksen puheenjohtaja. Anttosen omistusten tarkkaa arvoa ei voi laskea, mutta häntä pidetään yhtenä Suomen harvoista miljardööreistä. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.",
"Silta (yritys)\nVuonna 2000 Suomen valtio, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo (nyk. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma), Teollisuusvakuutus Oy (nyk. Sampo Oyj) ja Novo Group Oyj (nyk. CGI Suomi) päättivät perustaa henkilöstöhallinnon palveluita tuottavan yrityksen. Uusi yritys muodostettiin laajentamalla Varma-Sammon tytäryhtiön, eläkepalveluita tuottavan Eläkepalvelu Oy:n toimialaa liittämällä siihen toimintoja ja palveluja Novo Group Oyj:stä ja Valtiokonttorista. Silta Oy perustettiin vuonna 2001, ja se ryhtyi tuottamaan palkkahallintopalveluita yksityiselle ja julkiselle sektorille sekä eläkepalveluita yrityksille, eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Perustamisen yhteydessä Siltaan siirtyi Eläkepalvelun täysin omistama henkilöstörahastopalveluita hoitanut Rahastopalvelu RP Oy ja henkilöstöriskien kartoituspalveluita hoitanut, Eläkepalvelun osittain omistama SV Benefic Oy.",
"Stig Stendahl\nStig Stendahl, DI, on elinkeinoelämän vaikuttaja ja yritysjohtaja, joka on toiminut mm. Fiskars Oyj Abp:ssä, Konecranesissa, Abloylla, Aktia-pankissa, Plantagen Norden AB:ssä , LKB Produkterissa sekä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland-säätiössa ja Stiftelsen för Åbo Akademi-säätiössä. Hän on myös Hallitusammattilaiset ry:ssä.",
"Stena Line\nMyöhemmin liikennettä laajennettiin kattamaan jopa Saksan Kiel. Vuonna 1982 ostettiin Sessanlinjen-varustamo Göteborgista ja Saksan liikenne siirtyi Sessanlinjenin vanhaan terminaaliin. Uudempia linjoja on hankittu yritysostoin. Stena Line toimii nykyisin koko Euroopassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Stena-konserniin kuuluvia yrityksiä ovat esimerkiksi Stena Metall, Stena RoRo, Stena Cargo, Stena Bulk, Stena Fastigheter ja HH-Ferries. Varustamo on tänään yksi maailman suurimmista. Matkustajaliikenteen lisäksi sillä on laaja rahtiliikenne lukuisilla pohjoiseurooppalaisilla linjoilla."
] | 103 |
Mikä on Aleppon väkiluku? | [
"Aleppon maakunta\nAleppo on yksi Syyrian neljästätoista maakunnasta. Maakunnan pinta-ala on 18 500 neliökilometriä. Vuoden 2011 tammikuussa, ennen sisällissotaa, maakunnan väkiluvuksi kirjattiin 5,927 miljoonaa. Saman vuoden lopussa sisällissodan ollessa jo meneillään väkiluvun arvioitiin pudonneen yli miljoonalla asukkaalla noin 4,868 miljoonaan. Maakunnan pääkaupunki on Aleppo.",
"Aleppo\nVuonna 2004 Aleppossa oli yhteensä 2 132 100 asukasta. Viimeisten sadan vuoden aikana kaupungin väestö on lisääntynyt noin 1000 %. Vuonna 1900 asukkaita oli noin 120 000, vuonna 1950 320 000 ja vuonna 1995 jo 1,8 miljoonaa. Väestön suuri enemmistö on sunnimuslimeja, mutta kaupungissa on myös merkittäviä määriä alaviittejä ja kristittyjä. Suurin kristitty vähemmistö ovat armenialaiset, joita tuli kaupunkiin Turkin Anatoliasta ensimmäisen maailmansodan aikana. Erään arvion mukaan kristittyjen kokonaismäärä kaupungin asukkaista oli ennen sotaa noin 3,3 % ja joidenkin toisten tietojen mukaan jopa 12 %. Kaupungissa on ollut historiallinen juutalainen vähemmistö, mutta sen viimeiset rippeet muuttivat maasta vuonna 1994. Muita vähemmistöjä ovat kurdit ja Syyrian turkmeenit. Suuri osa kaupungin asukkaista on paennut taistelujen tieltä sodan takia."
] | [
"Aleppo\nAleppo (arabiaksi حَلَب, Halab) on Syyrian pohjoisosassa sijaitseva kaupunki. Se on Syyrian suurin kaupunki ja Aleppon maakunnan pääkaupunki. Vuonna 2004 kaupungin asukasluku oli 2 132 100 ihmistä. Suurin osa kaupungin asukkaista on sunnimuslimeja, mutta siellä asuu myös kristittyjä, šiiamuslimeja sekä kurdeja ja turkmeeneja.",
"Aleppo\nAleppo on Pohjois-Syyrian keskus ja Aleppon maakunnan hallinnollinen pääkaupunki. Se sijaitsee noin 430 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla ylätasangolla suurin piirtein Välimeren ja Eufratjoen puolivälissä. Talvet alueella ovat lyhyitä, sateisia ja kylmiä, kun taas kesät ovat pitkiä ja kuivia.",
"Aleppon taistelu 2012–2016\n3. joulukuuta hallituksen joukoilla oli 60% aiemmasta kapinallisalueesta. 7. joulukuuta hallitus valtasi vanhankaupungin, ja tuolloin hallitus valvoi 75% aiemmasta Aleppon kapinallisalueesta. Venäläinen eversti kuoli Aleppossa. Kapinallismotissa oli edelleen 100000 siviiliä. Kapinalliset pyysivät neuvotteluja haavoittuneiden evakuoimisesta. Venäjän tiedote kutsui kapinallisia terroristeiksi, eikä halunnut neuvotella kapinallisten vetäytymisestä. Syyrian presidentti Bashar al-Assad sanoi, että hallituksen voitto Aleppossa olisi askel kohti sodan päättymistä. Assad ei kuitenkaan pitänyt Aleppon taistelua sodan loppuna. \n13. joulukuuta kapinallisilla oli enää 5% aiemmasta alueestaan Aleppossa. Tällöin solmittiin tulitauko, joka pian rikkoutui. 15. joulukuuta 2016 kapinalliset ja hallituksen joukot solmivat tulitauosta ja kapinallisten evakuoinnista.",
"Aleppo\nAsemasotaa jatkui lähes kolme vuotta. Kapinallisten etenemisen pysäytti raskaan aseistuksen puuttuminen sekä taistelut kapinallisten, Isisin ja muiden jihadistiryhmien kesken. Vastaavasti hallituksella oli ongelmia huoltaa omia joukkojaan. Helmikuussa 2016 Syyrian hallitus valtasi Venäjän ilmaiskujen tukemana useita kaupunkeja Alepposta pohjoiseen. Vuoden puoliväliin mennessä hallituksen joukot olivat piirittäneet kokonaan kapinallisten hallitseman osan Alepposta. Piiritetyllä alueella asui arviolta 250 000 henkilöä. Marraskuussa hallituksen joukot aloittivat piiritetyn alueen valtauksen, ja joulukuuhun mennessä kapinalliset hallitsivat vain muutamia kortteleita. 15. joulukuuta osapuolet sopivat kapinallisten ja näiden perheiden evakuoinnista ja hallitus julisti Aleppon olevan kokonaan sen hallussa 22. joulukuuta.",
"Aleppo\nMaaliskuussa 2011 puhkesi Syyrian sisällissota, ja Syyrian hallinto pyrki tukahduttamaan Aleppossa paikalliset mielenosoitukset. Mielenosoituksia järjestettiinkin aluksi vain lähinnä Aleppon yliopistolla ja kantakaupungeissa. Varsinaiset väkivaltaisuudet kaupungissa puhkesivat helmikuussa 2012, jolloin kahdessa pommi-iskussa armeijan tiedusteluosaston ja poliisin rakennukseen kuoli 28 ihmistä. Aleppon taistelut alkoivat varsinaisesti heinäkuun puolivälissä 2012, jolloin kapinalliset valtasivat nopeasti koilliset, eteläiset ja läntiset osat. Kuun loppuun mennessä taistelut olivat keskittyneet Aleppon historiallisen keskustan alueelle, ja taistelut muuttuivat asemasodaksi. Kaupungin historiallinen basaari tuhoutui lähes täysin tulipalossa syyskuussa 2012. Seuraavan vuoden huhtikuussa tuhoutui Aleppon 1000-luvulla rakennetun moskeijan minareetti.",
"Aleppo\nSamaan tapaan kuin Damaskosta Aleppoa väitetään usein maailman vanhimmaksi jatkuvasti asutetuksi kaupungiksi. Kaupungin historia ulottuu ainakin 1000-vuosituhannelle eaa. Siitä on mainintoja heettiläisten alueilta ja Marista löydetyissä kirjoituksissa. Kaupunki oli amorilaisen Jamkhadin kuningaskunnan pääkaupunki tuon vuosituhannen puolivälissä. 800–400-lukujen eaa. välillä Syyriaa ja todennäköisesti siis myös Aleppoa hallitsivat Assyria ja Persia. Vuonna 333 eaa. kaupungin valloittivat Aleksanteri Suuren joukot, ja hänen jälkeensä kaupunki kuului seuraavien 300 vuoden ajan seleukidien valtakuntaan nimellä \"Beroea\". Tuolloin kaupunki oli tärkeä kaupan keskus Antiokian ja Eufratin välillä. Pompeius liitti Aleppon Rooman valtakuntaan vuonna 64 eaa. Kaupunki säilyi osana Roomaa ja sittemmin Bysantin valtakuntaa vuoteen 637 jaa. saakka, jolloin arabit valtasivat kaupungin ja alkoivat kutsua sitä nimellä \"Halab\".",
"Afrin\nAfrīn (, ) on kaupunki Syyrian luoteisosassa. Se on osa Aleppon maakuntaa ja Afrinin piirikuntaa. Afrinin piirikunnan koko on 2 033 km². Afrinin kaupungin väkiluku oli vuonna 2004 yhteensä 36 562.",
"Aleppon taistelu 2012–2016\nSyyrian armeija valtasi 26. marraskuuta lähes kokonaan suuren Massaken Hananon kaupunginosan ja kaksi muuta kaupunginosaa. 28. marraskuuta hallituksen joukot jakoivat kapinallismotin kahteen osaan. He valtasivat jo samana päivänä pohjoisen osan. Tällöin kapinalliset menettivät yli 40% valvomistaan alueista muutaman päivän sisään. Tämä oli suurin tappio kapinallisille sitten vuoden 2012 Aleppossa. Kapinallisten puolustus oli luhistumassa. Itä-Alepposta lähti taisteluja pakoon marraskuun viimeisenä viikonloppuna jopa 10000 ihmistä, mikä oli suurin määrä neljään vuoteen. Venäjä ehdotti 1. joulukuuta neljän humanitaarisen käytävän avaamista Itä-Aleppoon."
] | 61 |
Missä Anthony Hopkins syntyi? | [
"Anthony Hopkins\nSir Philip Anthony Hopkins, CBE (s. 31. joulukuuta 1937 Margam, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta) on walesilais-yhdysvaltalainen elokuva-, teatteri- ja televisionäyttelijä. Hänet tunnetaan muun muassa Hannibal Lecterin roolista, josta hän sai Oscar-palkinnon parhaasta miespääosasta elokuvassa \"Uhrilampaat\". Hän on saanut urallaan lisäksi kolme BAFTA-, kaksi Emmy-palkintoa ja yhden Golden Globen."
] | [
"Anthony Hopkins\nHopkins syntyi Margamissa, Port Talbotissa. Hänen vanhempansa olivat Muriel Anne Yeats ja Richard Arthur Hopkins, jotka lähettivät hänet kouluun Pontypooliin. Sen jälkeen hän kävi Cowbridge Grammar Schoolia. 15-vuotiaana hän tapasi Richard Burtonin, jonka innoittamana päätti ryhtyä näyttelijäksi. Hopkins lähti opiskelemaan Cardiffiin Royal Welsh College of Music & Dramaan, josta valmistui vuonna 1957. Tämän jälkeen hän oli kaksi vuotta armeijassa ja sen jälkeen muutti Lontooseen opiskelemaan Royal Academy of Dramatic Artsiin.",
"Anthony Hopkins\nHopkins aloitti uransa teatteriseurueessa, ja teki debyyttinsä \"The Quare Fellow\" -näytelmässä 1960. Hänen ensimmäiset vuotensa meni teatteriseurueessa, mutta Laurence Olivier pyysi vuonna 1965 häntä liittymään Kansallisteatteriin, jossa Hopkins aloitti varamiehenä. Hän pääsi esiintymään muun muassa \"Julius Caesarissa\". Vaikka Hopkins saikin jo mainetta teatterissa, hän halusi esiintyä myös elokuvissa. Vuonna 1968 hän sai roolin elokuvasta \"Leijona talvella\", jossa hän esitti Rikhard I Leijonamieltä. Hopkins oli roolistaan BAFTA-palkintoehdokkaana. Hopkins jatkoi samaan aikaan uraansa myös teatterissa ja esiintyi muun muassa Broadway-näytelmässä \"Equus\" vuonna 1974.",
"Anthony Hopkins\nHopkins esiintyi vielä 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa enemmän televisiotuotannoissa kuin elokuvissa. Hän oli mukana muun muassa sellaisissa palkituissa tuotannoissa kuin minisarjassa \"QB VII – Natsilääkäri\" ja \"Lindberghin kidnappauksessa\" sekä \"Bunkkerissa\", jossa hän esitti Adolf Hitleriä. Viimeksi mainituista Hopkins voitti Emmy-palkinnon. Yhdysvaltalaisen \"QB VII – Natsilääkärin\" ansiosta Hopkins sai nimeä myös Yhdysvalloissa. Seuraavien vuosien aikana hänet liitettiin usein neuroottisiin ja intensiivisiin rooleihin, joita hän esitti elokuvissa \"Henkimaailman kahleissa\", \"Lumous\", jossa hän oli outo vatsastapuhuja, ja \"Bounty – kapina laivalla\", jossa hän oli kapteeni William Bligh.",
"Anthony Hopkins\nVuonna 1992 Hopkins näytteli Francis Ford Coppolan elokuvassa \"Bram Stokerin Dracula\" vampyyrimetsästäjä Van Helsingiä. Hänen seuraavia roolejaan olivat \"Pitkän päivän illassa\" alistettu ja uhrautuva hovimestari, \"Varjojen maissa\" kirjailija C. S. Lewis ja \"Nixonissa\" Richard Nixon. \"Varjojen maista\" ja \"Nixonista\" Hopkins sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta miespääosasta, ja \"Varjojen maista\" hän voitti BAFTA-palkinnon. 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Hopkins teki sekä vaativia luonnerooleja että rooleja suurissa elokuvissa. Ensimmäiseksi mainittuihin kuuluu muun muassa suoritus Pablo Picassona elokuvassa \"Vuodet Picasson kanssa\". Suuren budjetin elokuvia olivat muun muassa Steven Spielbergin ohjaama \"Amistad\", joka kertoi orjalaivan kapinasta ja sitä seuranneesta oikeudenkäynnistä ja jossa Hopkins näytteli Oscar-ehdokkuuden arvoisesti John Quincy Adamsia, \"Zorron naamio\" ja \"\". Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä \"Elokuun tunteita\" valmistui 1996.",
"Cathy Hopkins\nHopkinsin vanhemmat ovat Claire ja Wilfred Hopkins. Hänen isänsä Wilfred kirjoitti useita muistelmia nimellä Billy Hopkins. Hänen kirjoissaan Claire tunnetaan Laurana ja Cathy Lucyna. Hopkins asui Keniassa 11-vuotiaaksi asti. Hänen ollessaan 18 vuotta perhe palasi Afrikasta, ja hän lähti opiskelemaan Manchester Art Collegeen jättäytyen pois vuoden opiskelun jälkeen liittyäkseen \nrockbändiin nimeltä Driving Rock and the Rockettes, joka kiersi paikallisia lukioita ja yliopistoja lämmittelybändinä sellaisille yhtyeille kuten esimerkiksi Wizard ja Average White Band.",
"Frances Anne Hopkins\nFrances Anne Hopkins (2. helmikuuta 1838 – 5. maaliskuuta 1919) oli brittiläissyntyinen taidemaalari. Hän meni 1858 naimisiin Edward Hopkinsin kanssa joka oli Hudson’s Bay Companyn työntekijä. He matkustivat laajalti Pohjois-Amerikan turkiskauppareiteillä. Matkustaessaan kanoottireiteillä hän luonnosteli matkan varrelta monia kiinnostavia aiheita, jotka ovat sittemmin tulleet osaksi Kanadan historiaa.",
"Anthony Hopkins\nHopkins sai tähden Hollywood Walk of Famelle vuonna 2003, jolloin valmistui myös elokuva \"Ihmisen tahra\". Hänen seuraaviin rooleihinsa kuuluivat Ptolemaios I elokuvassa \"Aleksanteri\" ja Burt Munro elokuvassa \"Maailman nopein intiaani\". Vuonna 2006 Hopkins sai urastaan Golden Globen Cecil B. DeMille -palkinnon. Samana vuonna hän esiintyi \"Bobbyssä\", jonka kaikki näyttelijät palkittiin Hollywoodin elokuvajuhlilla yhteispalkinnolla parhaana näyttelijäryhmänä. Vuonna 2007 Hopkins palasi ohjaajaksi, kun hän ohjasi itse kirjoittamansa tieteistarinan \"Slipstream\". Hopkins on harrastanut uransa aikana myös maalaustaidetta, ja hänen tekemiään maisemia ja abstrakteja muotokuvia esiteltiin lontoolaisessa galleriassa vuonna 2010. Samana vuonna valmistui myös \"The Wolfman\", uusintaversio vuoden 1941 elokuvasta \"Ihmissusi\". Lisäksi Hopkins näytteli vuonna 2010 Woody Allenin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa \"You Will Meet a Tall Dark Stranger\".",
"Anthony Hopkins\nVuonna 1991 Hopkins matkusti Australiaan kuvaamaan elokuvaa \"Spotswood – elämää tohvelitehtaassa\". Samoihin aikoihin ilmestyi teattereihin \"Uhrilampaat\", jossa hän esitti murhanhimoista ihmissyöjää Hannibal Lecteriä. Hopkins voitti elokuvasta Oscar- ja BAFTA-palkinnon, ja se muutti hänen asemansa Hollywoodissa pienten elokuvien luonnenäyttelijästä suureksi elokuvatähdeksi. Seuraavaksi hän esiintyikin suuressa brittituotannossa \"Talo jalavan varjossa\".",
"Harry Hopkins\nHarry Lloyd Hopkins (27. elokuuta 1890 – 29. tammikuuta 1946) oli yhdysvaltalainen poliittinen taustavaikuttaja ja presidentti Franklin D. Rooseveltin monivuotinen läheinen avustaja. Hän oli yksi New Dealin pääarkkitehdeistä. Toisen maailmansodan aikana Hopkins toimi Rooseveltin ehkä tärkeimpänä neuvonantajana. Hän kävi useita neuvotteluja Winston Churchillin ja Josef Stalinin kanssa Rooseveltin edustajana. Hopkins toimi monta vuotta Rooseveltin kabinetissa ilman ministerin salkkua ja sai siksi lempinimekseen ”avustava presidentti”. Hän työskenteli lyhyen ajan elinkeinoministerinä \"(Secretary of Commerce)\" vuosina 1938-1940. Ammattitaustaltaan Hopkins oli sosiaalityöntekijä. Hän oli naimisissa kolme kertaa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi kolme lasta. Hopkins kärsi pitkään mahasyövästä ja siihen liittyvään leikkauksen komplikaatioista. Hän kuoli 55-vuotiaana."
] | 25 |
Onko Tornion terästehdas maailman suurin ruostumattoman teräksen integroitu tuotantolaitos? | [
"Tornion terästehdas\nTornion terästehdas on Outokumpu Oyj:n omistama terästehdas Torniossa Pohjanlahden rannikolla lähellä Kemin kaivosta. Tornion terästehdas on maailman suurin ruostumattoman teräksen integroitu tuotantolaitos, eli kaikki jalostusketjun vaiheet ovat samalla tehtaalla. Se on myös yksi maailman suurimpia ruostumattoman teräksen tuotantoyksiköitä vuotuisella 1,6 miljoonan tonnin kapasiteetillaan.",
"Tornion terästehdas\nTornion terästehdas on Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Outokummun Tornion tehdasalue on Suomen suurin sähkönkuluttaja, kokonaiskulutukseltaan 3,5 TWh eli noin 4 prosenttia koko Suomen kulutuksesta. Tornion tehtaiden energiakulutus on kuitenkin pienempi kuin useimmilla kilpailijoilla. Suurimmaksi sähkönkuluttajaksi tehdas nousi vuonna 2003, jolloin kulutus oli noin 2,1 TWh. Vielä vuonna 2000 se oli 1,5 TWh.\nRuostumattoman teräksen tuotannossa Kemi-Tornio tuotantoketjun hiilijalanjälki on maailman pienin. 2000-luvulla Outokumpu on tehnyt 10 vuoden aikana noin 200 miljoonan euron suorat ympäristöinvestoinnit Tornion tehtaille, joka on vähentänyt hiilijalanjälkeä 25 prosenttia.",
"Outokumpu (yritys)\nTornion tehtaat käsittää Outokummun merkittävimmät tuotantolaitokset, ferrokromisulaton ja terästehtaan, joka valmistaa n. miljoonan tonnin vuosikapasiteetilla valssattuja ruostumattomia teräksiä. Tornion laitokset muodostavat maailman suurimman yhtenäisen ruostumattoman teräksen tuotantoketjun. Terässulaton tuotanto käynnistyi toukokuussa 1976. Tornion tehtaat kuluttavat eniten sähköä Suomessa yksittäisenä tehdaslaitoksena."
] | [
"Tornion terästehdas\nOutokumpu teki päätöksen tehtaan laajennuksesta vuonna 1999 ja seuraavana vuonna vielä kasvattivat sitä. Tornion terästehtaan laajennus 2000-vuosikymmen alussa oli Suomen taloushistorian suurin tehdasinvestointi. Rakentaminen kesti viisi vuotta ja maksoi 1,1 miljardia euroa. Laajennettu terästehdas oli valmistuessaan maailman suurin integroitu ruostumattoman teräksen tuotantolaitos.",
"Tornion terästehdas\nTehdasalueella sijaitsee kaikki terästuotannon osastot: terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo. Myös ferrokromitehdas ja Tornion satama sijaitevat samalla tehdasalueella. Pinta-alaltaan yli 600 hehtaarin tehdasalueella työskentelee tehtailla 2 150 henkilöä ja urakoitsijoilla sekä yhteistyökumppaneilla noin 300 henkilöä. Rakennettuja kerrosneliömetrejä alueella on yli 560 000 neliömetriä eli 56 hehtaaria. Tornion terästehtaan merkittävin raaka-aine on kierrätysteräs, jonka osuus on yli 80 prosenttia valmiista tuotteesta. Keminmaalla sijaitsevassa Kemin kaivoksessa louhittua ruostumattoman teräksen valmistuksessa keskeisenä raaka-aineena käytettävää ferrokromia kuljettaa Tornion terästehtaalle yli 30 kuorma-autoa päivässä. Lyhyen kuljetusmatkan takia kaivoksen merkitys terästehtaalle on suuri. Kilpailuetuna pidetään myös sitä, että ferrokromi siirretään sulana teräksen valmistukseen. Tehtaan valmiit tuotteet kuljetetaan meriteitse sekä osa raaka-aineista tuodaan myös laivoilla. Vuonna 2016 kylmävalsaammon tuotantokapasiteetti oli 900 000 tonnia vuodessa ja tehdas oli Euroopan suurin ruostumattoman teräksen tuottaja 3-4 prosentin osuudella. Tornion terästehtaan työllistävä vaikutus koko seutukunnalle on arviolta 7 500–8 000 henkilöä. Terästehtaan kylmävalssaamo oli Suomen suurin rakennus vuonna 2003. Kylmävalssaamo 2 on lähes 800 metriä pitkä ja pituudeltaan Suomen toiseksi pisin rakennus.",
"Tornion terästehdas\nEnsimmäinen teräserä Tornion tehtaalla sulatettiin 3. toukokuuta 1976 Tehdas oli maailman tehokkaimpia terästehtaita ja ainoa, jolla oli oma kromikaivos, ja ferrokromituotanto samalla tehdasalueella. Tornion terästehtaan vihki käyttöön tasavallan presidentti Urho Kekkonen 30. toukokuuta 1977. Terästehdas oli valmistuessaan myös maailman pohjoisin. Tehdas tuotti aluksi vuodessa 50 000 tonnia ruostumatonta terästä, joka oli myös koko Outokummun kapasiteetti. Vuonna 1977 tehtalla oli työntekijöitä 1 141.",
"Tornion terästehdas\nOutokummulla oli teräksen valmistamiseen tarvittavaa kromia ja nikkeliä, mutta ei omaa tuotantolaitosta ruostumattoman teräksen valmistamiseen. Keminmaalta löydettiin kromimalmio ja paikalle perustettiin Kemin kaivos vuonna 1968. Saman vuonna aloitti toimintansa myös Tornion ferrokromitehdas. 1960-luvun alusta selvitettiin ruostumattoman teräksen valmistamista. Outokummun hallintoneuvosto suunnitteli uutta terästehdasta Poriin, mutta muun muassa valtiovalta, lappilaiset ja kehitysaluepolitiikka ajoivat sitä Tornioon, jossa oli jo ennestään tehdasalueella ferrokromitehdas sekä läheinen Kemin kaivos. Tornion kannalla olivat myös pääministeri Ahti Karjalainen, sekä tasavallan presidentti Urho Kekkonen.\nSuomen hallitus suositteli 31. joulukuuta 1970 sijoitupaikaksi Torniota, mutta Outokumpu suunnitteli toimitusjohtaja Petri Brykin johdolla tehdasta Poriin aina vuoteen 1973 saakka ja teki laskelmat ja suunnitelmat sitä varten. Lopulta valtioneuvoston päätös helmikuussa 1973 sinetöi tehtaan rakentamisen Tornioon. Outokummun hallintoneuvosto hyväksyi hankkeen 8. helmikuuta ja rakennustyöt alkoivat vielä samana vuonna. Terästehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa 1974.",
"Röyttä\nUusi käänne Röytän historiassa oli tapahtunut jo 1960-luvun puolivälissä, kun Outokumpu oli päättänyt aloittaa Keminmaan kromimalminsa jalostamisen ferrokromiksi Junkkalanniemen 130 hehtaarin maa-alueellaan. Sitten seurasi II terässota (I oli Rautaruukin sijoittaminen) ruostumattoman teräksen tehtaan sijoittamisesta ja Tornio voitti sen. Terästehdas aloitti vuonna 1976 ferrokromitehtaan vieressä Röytässä. Tehdas on kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana kehittynyt maailman mittakaavan tehtaaksi. Viimeisinä vuosikymmeninä asutus on vähitellen poistunut kokonaan Röytän alueelta ja koulukin lopetettiin vuonna 1993. Alueesta on syntynyt täysin Outokummun teollisuusalue. Satama muodostaa yhden kokonaisuuden tuotantolaitosten kanssa. Lähin asutus sijaitsee Puuluodossa noin kolme kilometriä tehtaista.",
"Tornio\nTornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava Tornion terästehdas työllistää yli 2 000 henkeä. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.",
"Turku\nWärtsilän päätös sulkea Turun dieseltehdas vuonna 2004 ja siirtää tuotanto Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Turun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset \"Oasis of the Seas\" ja sen sisaralus \"Allure of the Seas\". Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjan \"Freedom of the Seas\", \"Liberty of the Seas\" ja \"Independence of the Seas\", joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä."
] | 127 |
Kuinka pitkä Mannerheimintie on? | [
"Mannerheimintie (Helsinki)\n5,5 kilometriä pitkä Mannerheimintie alkaa Erottajalta Helsingin kantakaupungin ytimestä ja loppuu Vihdintien ja Hakamäentien risteykseen, jossa se muuttuu Hämeenlinnanväyläksi. Se on yksi Helsingin kantakaupungin sisääntuloteistä, jonka kautta Turunväylän, Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän liikenne ohjataan kaupunkiin."
] | [
"Mannerheimintie (Helsinki)\nMannerheimintie on pitkä, lähes koko Helsingin kantakaupungin läpäisevä katu. Tämän ansiosta sen varrella on lukuisia eri aikaan rakennettuja kaupunginosia ja paljon erityyppistä kaupunkirakentamista. Lisäksi sillä sijaitsevat monet Helsingin nähtävyydet ja historialliset rakennukset.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nVaikka Mannerheimintie on varsin pitkä, liikenteen sujuvuuden takia vain harvasta risteyksestä saa kääntyä vasemmalle, mikä pätee molempiin suuntiin kuljettaessa. Mannerheimintien kanssa risteävät kadut jatkuvat aina eri nimisinä sen toisella puolella, ainoat poikkeukset ovat Nordenskiöldinkatu ja kadun alittava Tilkanvierto.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nTöölön tullin pohjoispuolella Mannerheimintien varressa on pitkä rivi Laakson kaupunginosaan kuuluvia, vuosina 1949–1952 rakennettuja kahdeksankerroksisia aravataloja, joiden tontit toisella puolella rajoittuvat suoraan Keskuspuistoon. Vuonna 1949 valmistunut Mannerheimintie 81:n talo oli tiettävästi Suomen ensimmäinen aravatalo.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nMannerheimintie on nelikaistainen ja niiden keskellä kulkee kaksi raitiovaunukaistaa, kadun leveys on 47 metriä. Mannerheimintietä pitkin kulkevat monet Helsingin raitiovaunuista. Lisäksi bussiliikenteen määrä on suuri: HKL:n sisäisen liikenteen lisäksi monet Espooseen ja Vantaalle menevät seutulinjat sekä muualle Suomeen kulkevat kaukoliikenteen bussit kulkevat katua pitkin. Katu on ollut Esplanadien ja Arkadiankadun välillä kuusikaistainen, mutta kavennettiin vuosituhannen vaihteessa nelikaistaiseksi rakentamalla pysäköintitaskut ja suojatieulokkeet.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nMannerheimintien länsipuoli on suurelta osin rakennettu paljon tiiviimmin kuin itäpuoli, jossa sen varrella on muun muassa Hesperian puisto. Tämän vuoksi parilliset talonnumerot ovat läpi koko tien suurempia kuin vastapäätä olevat parittomat, ja ero kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pohjoisemmaksi mennään: länsipuolen viimeinen talonnumero on Mannerheimintie 172 ja itäpuolen vain Mannerheimintie 117.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nHelsinginkadun pohjoispuolella Mannerheimintiestä oikealle sijaitsee Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, joka valmistui 1935 monikäyttöhalliksi. Siellä pidettiin konsertteja, juhlia ja urheilutilaisuuksia. Vuoden 1952 olympialaisia varten sitä laajennettiin niin sanotulla pikkumessuhallilla. Näissä suoritettiin kisojen voimistelu-, paini-, nyrkkeily- ja painonnostokilpailut sekä koripallon loppuottelut. Hallit palvelivat alkuperäisessä tarkoituksessaan vuoteen 1975, minkä jälkeen ne siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen ja liikuntatoimen hallintaan. Vasta Kisahallin jälkeen Mannerheimintien varrella on rivi asuinkortteleita myös itäpuolella.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nMannerheimintie (; ent. \"Heikinkatu\", \"Läntinen ja Itäinen Henrikinkatu\", \"Turuntie\", \"Läntinen Viertotie\") on Helsingin pääkatu. Samalla se muodostaa osan Eurooppatietä E12 ja on valtatie 3:n jatke.",
"Mannerheimintie (Helsinki)\nMannerheimintien pohjoispäätä hallitsi pitkään Tilkan sotilassairaalan ylväs funkkistalo. Nyt se on menettänyt näkyvyytensä, kun viimeisten vuosikymmenten aikana sen pohjoispuolelle on kohonnut monia korkeita rakennuksia, muun muassa Pikku Huopalahden tornitalo ja sitä vastapäätä VVO:n pääkonttori sekä 2005 rakennusliike NCC:n pääkonttori vanhalle raitiovaunun kääntöpaikalle Mannerheimintie 103:een. Myös Tilkan pohjoispuolelle suunnitellaan monumentaalisia toimistotaloja.",
"Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma\nKampin alue varattiin liike-elämän laajentumisalueeksi. Keskustan kehäväylältä Mannerheimintielle johtanut liittymätie olisi kulkenut nykyisen Hotelli Presidentin korttelin halki ja liittynyt Mannerheimintiehen Simonkadun risteyksen kohdalla, jossa Forumin silloisen matalan liiketalon paikalle rakennettava uudisrakennus olisi sijoitettu noin 45 asteen kulmaan sekä Mannerheimintiehen että Simonkatuun nähden. Lasipalatsin paikalle olisi rakennettu korkea, viuhkamaisesti sijoiteltu liikerakennus. Uudelle linja-autoaseman paikaksi Aalto osoitti Runebergin- ja Malminkatujen välisen, silloin vajaasti rakennettuna varastoalueena olleen korttelin. Lasipalatsin ohella myös vanha linja-autoasemarakennus ja Nikolajeffin talo olisi purettu."
] | 44 |
Mikä on Brasilian kansallisruoka? | [
"Brasilia\nBrasilialainen keittiö vaihtelee suuresti alueittain heijastellen maan monimuotoista ja monitaustaista väestöä. Sen myötä kansallista ruokakulttuuria määrittelee alueellisten erojen säilyttäminen. Riisi, pavut ja maniokki ovat kuitenkin kaikille yhteisiä perusruoka-aineita. Muutamia esimerkkejä ruokalajeista ovat mustista pavuista ja erilaisista lihanpalasista hitaasti kypsytetty pataruoka Feijoada, jota pidetään maan kansallisruokana, ja alueelliset ruokalajit kuten vatapá, kookos-äyriäispata moqueca, polenta ja friteerattu katkarapusämpylä acarajé."
] | [
"Brasilian kansalliskirjasto\nBrasilian kansalliskirjasto (, lyh. BNB) on Brasilian kansalliskirjasto, jonka päätoimipiste ja useita eri sivutoimipisteitä toimii Rio de Janeirossä. Vuonna 1810 perustettu kansalliskirjasto on Brasian vanhin kulttuurialan instituutti. Kirjaston kokoelmat sisältävät noin yhdeksän miljoonaa nimikettä.",
"Brasilian politiikka\nBrasilian politiikka noudattaa hallintomuodoltaan parlamentaarista demokratiaa. Brasilia on 26 osavaltion muodostama liittovaltio, jossa on käytössä monipuoluejärjestelmä. Vuoden 1988 perustuslain mukaan presidentillä on laajat valtaoikeudet, ja muutenkin valta on keskittynyt liittovaltion hallinnolle.",
"Brasiliansuomalaiset\nBrasiliansuomalaiset ovat brasilialaisia, joilla on suomalaisia sukujuuria. Heitä on noin 90 000 . Brasiliansuomalaisella voidaan myös tarkoittaa Brasiliassa asuvaa suomalaista. Brasiliassa asuu noin 600 Suomen kansalaista. Pääasiassa Suomesta muutetaan Brasiliaan työskentelemään suomalaisiin yrityksiin. Lisäksi heidän perheenjäseniään on paljon. Historiallisesti suurin suomalaissiirtokunta Brasiliassa on Penedo, Rio de Janeiron osavaltiossa. Penedossa asuu nykyään vain muutamia suomalaisia tai suomenkielisiä maahanmuuttajien jälkeläisiä. Penedo on nykyään vilkas Rion ja São Paulon väestön matkailukohde, jossa ylläpidetään suomalaista kulttuuria muun muassa viikoittaisilla tanssiaisilla. São Paulossa toimii vuodesta 2013 asti Suomi-koulu, joka tarjoaa alueella asuville suomalaisille lapsiperheille mahdollisuuden käyttää ja kehittää suomen kielen taitoja.",
"Brasilian laivasto\nBrasilian laivasto () on Brasilian puolustusvoimien merellinen osa. Laivasto on Latinalaisen Amerikan suurin ja sen merkittävin alus ja samalla lippulaiva on lentotukialus NAe \"São Paulo\" (entinen Ranskan laivaston lentotukialus FS \"Foch\"). Laivastoon kuuluu lisäksi amerikkalais- ja brittiläisvalmisteisia fregatteja sekä paikallisilta telakoilta tilattuja korvetteja, rannikkokäyttöön suunniteltuja dieselkäyttöisiä sukellusveneitä ja lukuisa määrä keveitä aluksia. Laivaston vahvuus on noin 60 000 henkeä.\nBrasilian laivastoon kuuluu 2009 60 000 aktiivipalveluksessa olevaa henkilöä, 98 alusta ja 89 lentokonetta. Laivaston komentajana on amiraali Júlio Soares de Moura Neto.",
"Portugalilainen keittiö\nPortugalissa syödään paljon keittoja. Ne jaetaan kahteen ryhmään: paksut sosekeitot (\"sopas\") ja kirkasliemiset keitot (\"caldos\"). Portugalin kansallisruoka on \"vihreä keitto\" (\"caldo verde\"), jonka pääraaka-aine on galicialainen kaali \"couve galega\". Keitossa on kaalin lisäksi sipulia, valkosipulia, perunoita, oliiviöljyä ja mausteita, ja sen kanssa nautitaan maissileipää (\"broa de milho\") sekä chouriço-makkarasiivuja. Muita suosittuja portugalilaisia keittoja ovat kanaliemi (\"canja\") ja soseutettu kasviskeitto (\"sopa de legumes\"). Pataruoat jaetaan kolmeen ryhmään: lihapata (\"cozido\"), leipäkeitot (\"acordas\") ja kalapadat (\"caldeiradas\").",
"Brasilian lippu\nBrasilian lippu (, tai \"Auriverde\", eli kultainen ja vihreä) on Brasilian liittotasavallan tunnus vaakunan ja hymnin ohella. Lippu on otettu käyttöön 19. marraskuuta 1889 ja sen nykyinen versio hyväksyttiin 11. toukokuuta 1992. Lipun suhteet ovat 7.10. Lipun vihreä taustaväri symboloi Amazonin ja rannikon metsiä, ja keskellä oleva keltainen neljäkäs maan alla olevia rikkauksia. Lipun keskellä on tähtitaivasta kuvaava sininen ympyrä, jonka halki kulkee Brasilian motto \"Ordem e Progresso\" (suom. \"järjestys ja edistys\").",
"Koillinen alue (Brasilia)\nBrasilian koillinen alue on yksi Brasilian viidestä alueesta. Se muodostuu yhdeksästä osavaltiosta Alagoas, Bahia, Ceará, Maranhão, Paraíba, Pernambuco, Piauí, Rio Grande do Norte, Sergipe. Suurimpia kaupunkeja ovat Salvador, Fortaleza ja Recife. Alueen pinta-ala on 1 561 177 neliökilometriä ja siellä asuu noin 50 miljoonaa ihmistä.",
"Brasilian lippu\nBrasilian lipun silmiinpistävä erikoisuus on, että se esittää todellista tähtitaivasta. Lippuun on kuvattu 27 tähteä sellaisina, kuin ne näkyivät Rio de Janeiron taivaalla 15. marraskuuta 1889 kello 20:30 illalla, jolloin Brasilian keisarikunta julistettiin tasavallaksi. Taivaan poikki kulkeva nauha on suurin piirtein taivaanekvaattorin kohdalla. Tähtien lukumäärä on muuttunut lipun alkuperäisestä 21 tähdestä, sillä jokaisella osavaltiolla on oma nimikkotähtensä ja osavaltioiden määrä on kasvanut vuoden 1889 jälkeen. Nykyinen muoto on ollut käytössä 12. toukokuuta 1992 lähtien.",
"Brasilian vaakuna\nVaakunan muoto on punaisella rajattu pentagrammi, jonka sakarat ovat viherkeltaisia. Kuvio symboloi liittovaltion yhtenäisyyttä. Pentagrammin keskellä on sininen ympyrä, johon on kuvattu Etelän risti -tähtikuvio, jota ympäröi sinisellä kehällä 27 tähteä symboloiden 26 Brasilian osavaltiota ja liittovaltion piiriä.\nVaakunan vasemmalla puolella on kahvipensaan oksa ja oikealla tupakan oksa, jotka olivat vuonna 1889 maan tärkeimpiä tuotteita. Vaakunan alapuolella on sininen nauha, johon on kirjoitettu portugaliksi maan virallinen nimi, Brasilian liittotasavalta, ja sen perustamispäivä 15. marraskuuta 1889, \"República Federativa do Brasil 15 de Novembro de 1889\"."
] | 82 |
Minä vuonna AS Tallink Grupp on perustettu? | [
"Tallink\nVuonna 2002 AS Hansatee muutti nimensä AS Tallink Gruppiksi, ja saman vuoden toukokuussa yhtiölle luovutettiin uusi 2 500 matkustajaa kuljettava risteilylautta \"M/S Romantika\", joka asetettiin Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Saman vuoden marraskuussa vanha \"M/S Georg Ots\" myytiin Venäjän hallitukselle. Vuonna 2004 kolme uutta laivaa liitettiin Tallinkin laivastoon, \"HSC Tallink AutoExpress 3\", \"HSC Tallink AutoExpress 4\" ja \"Romantikan\" sisaralus \"M/S Victoria I\". Se asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille korvaamaan \"M/S Fantaasia\", joka samalla aloitti uuden reitin Helsinki–Tallinna–Pietari. Tämä reitti osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi ja lopetettiin tammikuussa 2005. Myöhemmin samana vuonna Tallink tilasi sisaraluksen \"M/S Galaxylle\" ja nopean aluksen, \"M/S Starin\" Aker Finnyardsilta. Samoin tilattiin \"M/S Superstar\" italialaiselta Fincantieri-telakalta. Samana vuonna, 9. joulukuuta, Tallink listattiin Tallinnan pörssiin."
] | [
"Tallink\nAS Tallink Grupp on virolainen varustamoyhtiö, joka harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä pohjoisella Itämerellä. Lisäksi yhtiöllä on hotelleja ja kauppatoimintaa. Yhtiö liikennöi laivareiteillä Helsinki–Tallinna, Tallinna–Tukholma, Paldiski–Kapellskär ja Riika–Tukholma. Lisäksi konsernin tytäryhtiöt, suomalainen Tallink Silja Oy ja ruotsalainen Tallink Silja AB, liikennöivät Silja Linen tuotemerkillä neljällä aluksella Helsinki–Tukholma- ja Turku–Tukholma-reittejä. Yhtiön laivasto käsittää kaikkiaan 14 alusta. AS Tallink Grupp on listattu Tallinnan pörssissä. Tallink listautui Helsingin pörssiin 3. joulukuuta 2018.",
"Tallink\nTallinkista tuli kokonaan virolainen yhtiö vuonna 1993, kun Palkkiyhtymä myi osakkeensa sekä Tallink-yhtiöstä että \"M/S Tallinkista\" ESCO:lle. Tällä kertaa muut yhtiöt panivat toimeen oman tuottoisan Helsinki–Tallinna-liikenteen, näin teki muun muassa Estonian New Line, jonka omisti tallinnalainen Inreko. ESCO ja Inreko eivät nähneet keskinäisessä kilpailussa järkeä, ja tammikuussa 1994 Inreko Laeva AS yhdistettiin AS Ermineen. Tallink jäi markkinointinimeksi yhtiön laivoille.",
"Tallink\nToukokuussa 1989 ESCO muodosti yhdessä suomalaisen Palkkiyhtymä Oy:n kanssa tytäryhtiön nimeltään Laevandusühisettevõte Tallink. Saman vuoden joulukuussa ESCO ja Palkkiyhtymä ostivat \"M/S Scandinavian Sunin\" SeaEscapelta ja laiva aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä tammikuussa 1990 \"M/S Tallinkina\". Myöhemmin samana vuonna rahtilaiva \"M/S Transestonia\" liittyi \"M/S Tallinkin\" seuraan Helsinki–Tallinna-reitille ja Tallink vakiintui sekä yhtiön, että tärkeimmän laivan nimenä. Samaan aikaan ESCO liikennöi yhä \"Georg Otsilla\" samalla reitillä kilpaillen pohjimmiltaan oman tytäryhtiönsä kanssa. Tämä ristiriita poistui syyskuussa 1991, kun \"Georg Ots\" vuokrattiin Tallinkille. Helsinki–Tallinna-reitin matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alkuvuosina, ja talvesta 1992 talveen 1995 Tallink vuokrasi Irish Ferries -varustamolta \"M/S Saint Patrick II\" -laivan kasvattamaan reitin kapasiteettia.",
"Tallink\nVuonna 1995 Hansatee toi ensimmäisen suuren autolautan Helsinki–Tallinna-liikenteeseen, kun se vuokrasi \"M/S Mare Balticumin\" Estlinelta ja nimesi sen uudelleen \"M/S Meloodiaksi\". ESCO:n ja Inrekon välisten kiistojen seurauksena (merkittävin oli \"M/S Vana Tallinnin\" vuokrahintakiista) Inreko myi osakkeensa AS Hansateesta ESCO:lle joulukuussa 1996. Samaan aikaan Inreko myi \"Tallink Express\" -kantosiipialukset virolaiselle Linda Linelle, ja alkoi liikennöidä \"Vana Tallinn\" -laivalla Helsinki–Tallinna väliä nimellä TH Ferries.Toinen suuri autolautta tuotiin Tallinkin liikenteeseen 1997, kun yhtiö vuokrasi \"M/S Normandyn\" Stena Linelta. Korvatakseen myymänsä kantosiipialukset Hansatee osti toukokuussa 1997 uuden katamaraanin, joka nimettiin \"M/S Tallink Expressiksi\". Tähän aikaan oli selvää, että Helsinki–Tallinna-liikenteeseen tarvittiin kaksi suurta autolauttaa, ja kun \"Normandyn\" vuokra-aika päättyi joulukuussa 1997, Tallink osti Stena Linelta \"M/S Lion Kingin\", joka saapui liikenteeseen helmikuussa 1998 nimenään \"M/S Fantaasia\". Saman vuoden heinäkuussa Tallink osti rahtilaiva \"M/S Kapellan\", joka avasi reitin Paldiski–Kapellskär, joka oli Tallinkin ensimmäinen reitti Ruotsiin. Lokakuussa 1997 myytiin \"M/S Tallink\", joka ei enää täyttänyt silloisia turvallisuusmääräyksiä. Kaksi kuukautta myöhemmin Hansatee osti ensimmäisen autoja kuljettavan pika-aluksensa, \"HSC Tallink AutoExpressin\".\nVuonna 2000 ESCO:sta oli tullut Estlinen ainoa omistaja, ja joulukuussa 2000 Estlinen kaksi lauttaa \"M/S Regina Baltica\" ja \"M/S Baltic Kristina\" vuokrattiin Hansateelle. Samalla Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä alettiin markkinoida osana Tallinkia. Muutamaa kuukautta aiemmin, elokuussa 2000, Hansatee oli tilannut ensimmäisen uudisrakennuksensa suomalaiselta Aker Finnyards -telakalta. Kesäkuussa 2001 Tallink osti \"HSC Tallink AutoExpress 2:n\", vaikka seuraavassa kuussa Estline julistettiin konkurssiin.",
"Tallink\nTallinkin taksitoiminta Tallinnassa alkoi 26. toukokuuta 2008. Yhtiön mukaan se teki uuden aluevaltauksen parantaakseen taksitoiminnan laatua kaupungissa. Alussa reilut 50 uutta keltaista taksia noudattivat kaikki yhtenäistä Tallink Takso -brändiä, kuljettajien työasusteet mukaan lukien. Kuljettajia on koulutettu asiakaspalvelutaidoissa. Syksyllä 2008 autojen lukumäärä nousi sataan taksiin.",
"Tallink\n10. heinäkuuta 2008 luovutettiin varustamolle risteilylautta \"M/S Baltic Princess\". Viisi päivää myöhemmin \"Baltic Princess\" aloitti risteilyliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä, korvaten sillä noin kahden vuoden ajan toimineen \"Galaxyn\". Myöhemmin loppukesästä Tallinkin ja Viron merimiesten liiton EMSAn kiistat jännittyivät tunnin mittaiseksi varoituslakoksi, joka toteutettiin 4. elokuuta. Tallinkin työntekijöiden ja EMSAn vaateena oli uusi työehtosopimus, joka sisältäisi tuntuvan palkankorotuksen työntekijöille. Loppuvuodesta 2008 huhuttiin Viron lehdistössä Tallinkin hankkivan Viron kansallisen lentoyhtiö Estonian Airin omistukseensa, mutta Tallink kiisti väitteet.",
"M/S Romantika\n10. toukokuuta 2002 Tallinkin ensimmäinen uudisrakennus \"M/S\" \"Romantika\" luovutettiin AS Tallink Gruppille. Aluksen rakennutti tuolloinen Aker Finnyards Rauman telakallaan. Alusta käytiin näyttämässä Tukholmassa, Riiassa ja Helsingissä ennen liikenteen aloitusta. 21. toukokuuta 2002 \"Romantika\" aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä 23 tunnin risteilyliikenteessä.",
"Tallink\nUusi alus, jonka Tallink oli tilannut 2014, valmistui aikataulussa vuoden 2017 alussa, ja se asetettiin Helsinki–Tallinna-reitille M/S Superstarin tilalle, jonka Tallink oli myynyt jo vuonna 2015, mutta vuokrannut siihen asti kunnes uusi alus, joka sai nimekseen \"M/S Megastar\" valmistui telakalta. Tallinkilla oli optio myös Megastarin sisaraluksesta, mutta jätti sen käyttämättä. Yhtenä mahdollisena syynä pidetään sitä, että Tallink ei saanut myytyä M/S Silja Europaa.",
"Fjord Line\nFjord Line AS perustettiin vuonna 1993 \"Rutelaget Askøy-Bergen AS\":n tytäryhtiönä, jonka tehtävänä oli markkinoida ja operoida uutta risteilyreittiä Bergenistä Egersundin kautta Hanstholmiin Tanskaan. Aiemmin reitillä oli liikennöinyt vuosina 1982–1989 varustamo Fred. Olsen. Reitille hankittiin uusi alus, M/S Bergen, joka aloitti liikennöinnin 27. kesäkuuta 1993. Emoyhtiö Askøy-Bergen AS oli perustettu vuonna 1950 lautta- ja bussiliikenteeseen Askøyn ja Bergenin välillä. Askøy-sillan avaamisen jälkeen vuonna 1992 tämä toiminta loppui. Yhtiöllä oli myös lauttaliikennettä Bergenin ja Stavangerin välillä ja viiden vuoden ajan Boknavuonossa Rogalandissa, vuoteen 1992. Yhtiöt fuusioituivat 1. tammikuuta 1995 ja jatkoivat Fjord Line -nimen alla, pääkonttorinaan Bergen."
] | 118 |
Milloin American Pie elokuva julkaistiin? | [
"American Pie (elokuvasarja)\nAmerican Pie on sarja nuortenelokuvia. Sarjan ensimmäinen elokuva \"American Pie\" sai ensi-iltansa 9. heinäkuuta 1999, ja siitä tuli maailmanlaajuinen populaarikulttuurin ilmiö. Elokuva poiki kaksi jatko-osaa, jotka julkaistiin kahden vuoden välein. Vuosina 2005–2009 julkaistiin neljä spin-off-elokuvaa. Elokuvasarjan varsinainen neljäs elokuva \"\" sai ensi-iltansa vuonna 2012, kahdeksan vuotta \"\" -elokuvan jälkeen. Elokuussa 2012 Jon Hurwitz ja Hayden Schlossberg kertoivat tekevänsä viidennen osan. Elokuva kulkee toistaiseksi nimellä \"American Pie 5\"."
] | [
"American Pie: Luokkakokous\nAmerican Pie: Luokkakokous (\"American Reunion\") on alkuperäisen \"American Pie\" -elokuvasarjan virallinen neljäs osa, ja kahdeksas \"American Pie\" -elokuva. Elokuvan ensi-ilta oli 6. huhtikuuta 2012. Elokuvaan on kiinnitetty kaikki ensimmäisen \"American Pien\" keskeiset hahmot sekä useita sivuhahmoja. Elokuvassa East Great Fallsin vuoden 1999 oppilaat kokoontuvat luokkakokoukseen.",
"American Pie (elokuva)\nElokuva kertoo neljästä Michiganissa sijaitsevan East Great Falls High Schoolin viimeisen vuoden oppilaasta, joiden tavoitteena on päästä neitsyydestään ennen valmistumistaan. Pojilla on suuret odotukset etenkin päättäjäisistä, joihin jokainen on saanut parin. Monien kohellusten kautta päästään lopulta lopputulokseen, joka on kaikkien mieleen.\nElokuvan soundtrack-albumi julkaistiin 29. kesäkuuta 1999. Ja se sisälti seuraavat kappaleet:",
"American Pie (kappale)\n”American Pie” on yhdysvaltalaisen folkrock -artisti Don McLeanin kappale vuodelta 1971. Kappale julkaistiin singlenä marraskuussa 1971 ja se nousi ykköseksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa. Kappaleen sanoituksessa säkeellä ”The Day the Music Died” viitataan vuoden 1959 lento-onnettomuuteen, jossa menehtyivät Buddy Holly, Ritchie Valens ja The Big Bopper. ”American Pietä” pidetään McLeanin päätyönä.",
"American Pie: Luokkakokous\nElokuvan soundtrack albumi julkaistiin 30. huhtikuuta 2012. \nElokuvan ensi-ilta viikonloppuna elokuva tuotti 21 514 080 yhdysvaltain dollaria. Yhteensä elokuva tuotti Pohjois-Amerikassa 56 758 835 yhdysvaltain dollaria ja maailmanlaajuisesti 234 736 898 dollaria.",
"American Pie: Luokkakokous\n13 vuotta ensimmäisen \"American Pie\" -elokuvan jälkeen Jim Levenstein (Jason Biggs), Chris ”Oz” Ostreicher (Chris Klein), Kevin Myers (Thomas Ian Nicholas), Paul Finch (Eddie Kaye Thomas) ja Steve Stifler (Sean William Scott) ovat siirtyneet elämässään eteenpäin. Jim ja Michelle (Alyson Hannigan) ovat naimisissa ja heillä on kaksivuotias lapsi. Oz on NFL-urheilukatsauksen ankkuri ja asuu Los Angelesissa naisystävänsä, huippumalli Mian (Katrina Bowden) kanssa. Kevin on naimisissa Ellien kanssa ja työskentelee arkkitehtina kotoaan käsin. Finch on kadonnut ja Stifler työskentelee investointifirmassa.",
"American Pie (kappale)\nMadonna nauhoitti kappaleesta cover-version marraskuussa 1999. Cover-versiota käytettiin \"The Next Best Thing\" -elokuvan soundtrackilla vuonna 2000. Kappale julkaistiin myös singlenä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ”American Pie” myi Madonnan versiona 385 000 kappaletta. Madonna sisällytti kappaleen myöhemmin myös studioalbumilleen \"Music\".",
"American Pie (kappale)\n”American Pie” nauhoitettiin 26. toukokuuta 1971. Alkuperäinen versio kestää 8 minuuttia ja 33 sekuntia, ja se on pisin Yhdysvaltain singlelistan ensimmäiselle sijalle noussut kappale. Kappaleesta on tehty myöhemmin lukuisia cover-versioita. Madonnan versio kappaleesta oli vuoden 2000 hittejä.",
"Music (Madonnan albumi)\n\"Music\"-albumia myytiin Yhdysvalloissa 2 923 000 kappaletta ja maailmanlaajuisesti 11 miljoonaa kappaletta.\nKappale \"American Pie\" julkaistiin vain Pohjois-Amerikan ulkopuolella myydyissä albumeissa. Japanissa ja Australiassa albumilla on kahdentenatoista kappaleena \"Cyber-Raga\". Kappale Paradise on myös Mirwais Ahmadzaïn levyllä.",
"American Pie Presents: Beta House\nAmerican Pie: Beta House on vuoden 2007 komediaelokuva, jota kuvattiin Torontossa. Elokuva on kuudes American Pie -elokuvasarjassa,ja kolmas American Pie Presents-sarjassa. Elokuvassa Beta House kilpailee nörttitaloa vastaan seksiolympialaisissa. Elokuvassa on erittäin paljon paljasta pintaa."
] | 4 |
Missä Pierre de Coubertin syntyi? | [
"Pierre de Coubertin\nParoni Pierre de Coubertin (syntyjään Pierre de Frédy, 1. tammikuuta 1863 Pariisi – 2. syyskuuta 1937 Geneve) oli ranskalainen pedagogi ja historioitsija, mutta parhaiten hänet tunnetaan nykyaikaisten olympialaisten perustajana."
] | [
"DBC Pierre\nPierre syntyi Australiassa Adelaiden esikaupungissa Reynellassa, mutta hän kasvoi Meksikossa, jonne perhe muutti hänen isänsä työn vuoksi Pierren ollessa 8-vuotias. Pierren perhe oli varakas, mutta menetti omaisuutensa valtion kansallistettua heidän omaisuutensa. Hän ajautui huumekierteeseen ja velkaantui pahoin. Ennen kirjailijan uraansa Pierre työskenteli muun muassa sarjakuvapiirtäjänä ja mainosalalla. Voitettuaan Booker-palkinnon hän ilmoitti käyttävänsä sen lyhentääkseen velkojaan, ja romaaninsa tuotoilla hän on pystynyt maksamaan ne lopulta kokonaan.",
"Pierre Beaumarchais\nPierre-Augustin Caron de Beaumarchais (24. tammikuuta 1732 Pariisi – 17. tai 18. toukokuuta 1799 Pariisi) oli kelloseppä, keksijä, muusikko, poliitikko, invalidi, pakolainen, vakooja, kirjankustantaja, asekauppias ja sekä ranskalainen, että amerikkalainen vallankumoustaistelija. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten näytelmäkirjailijana erityisesti kolmen Figaro-näytelmänsä perusteella, joiden pohjalta ovat syntyneet oopperat Figaron häät ja Sevillan parturi.",
"Pierre de Coubertin\nPierre de Coubertin väistyi KOK:n johdosta ja olympiakomitean jäsenyydestä Pariisin 1924 kisojen jälkeen vuonna 1925 mutta toimi järjestön kunniapuheenjohtajana kuolemaansa asti. De Coubertin on haudattu Lausanneen, mutta hänen sydämensä on haudattu erilleen monumenttiin vanhan Olympian raunioiden lähelle.",
"Pierre Toussaint\nKunnianarvoisa Pierre Toussaint (27. kesäkuuta 1766 Saint-Marc, Artibonite, Haiti – 30. kesäkuuta 1853 New York) oli Haitissa orjaksi syntynyt, katolilaiseksi kasvatettu ja myöhemmin kuuluisana kampaajana New Yorkissa toiminut ja myös siellä yksi kuuluisimmista katolilaisista. Miehen omistaja, Jean Berard, opetti Pierren lukemaan ja kirjoittamaan sekä otti hänet mukaansa kun muutti New Yorkiin ja Berardin kuoltua mies hoiti leskeä, sekä vapautui orjuudesta Madame Berardin kuoltua 1807. Hän oli opissa yhdellä New Yorkin johtavista kampaajista ja hänestä itsestäänkin tuli kaupungin yläluokan haluama taitava kampaaja. Pierre rakastui 15-vuotiaaseen orjatyttöön nimeltä Juliette Noel, osti hänet omakseen, vapautti tämän ja meni tämän kanssa naimisiin sekä he muuttivat kotinsa orpojen turvapaikaksi, luottotoimistoksi, työvoimatoimistoksi ja hostelliksi papeille ja muille köyhille matkalaisille. Kuollessaan 1853 hän oli käynyt päivittäin messussa 66 vuotta kirkossa \"Saint Peters’s Church\" ja hänet haudattiin vaimonsa viereen katedraalin \"Saint Patrick’s Old Cathedral\" hautausmaalle, sekä lopulta katedraalin kryptaan vuonna 1990. Hän eli seuraavien kahdeksan paavien hallintokausien aikana: Klemens XIII (1758–1769), Klemens XIV (1769–1774), Pius VI (1775–1799), Pius VII (1800–1823), Leo XII (1823–1829), Pius VIII (1829–1830), Gregorius XVI (1831–1846) ja autuas Piux IX (1846–1878). Vuonna 1991 hänen kanonisaatioprosessinsa avattiin ja hänet julistettiin \"Jumalan palvelijaksi\", sekä paavi Johannes Paavali II julisti hänet kunnianarvoisaksi 1996.",
"Pierre Rémond de Montmort\nDe Montmort syntyi Pariisissa vuonna 1678. Hänen vanhempansa olivat François Montmort ja Marguerite Rallu. De Montmortin isä tahtoi poikansa opiskelevan lakia. Pierre kuitenkin kapinoitsi isäänsä vastaan eikä suostunut tottelemaan isänsä tahtoa. De Montmortin ja hänen isänsä välit katkesivat ja de Montmort lähti kotoaan 18-vuotiaana ja päätti matkustaa ulkomaille. Hän matkusti Britanniaan kierrellen maata jonkin aikaa ennen kuin muutti Alankomaiden seudulle, josta hän jatkoi edelleen Saksaan tavaten siellä serkkunsa. Saksassa de Montmort luki Nicolas Malebranchen \"La Recherche de la Vérité\" -teosta. Kirja vaikutti häneen merkittävistä ja sen pohjalta hän halusi tehdä sovinnon isänsä kanssa. 21-vuotiaana de Montmort palasi Ranskaan, missä hän aloitti opinnot Malebranchen oppilaana. Malebranche opetti hänelle filosofiaa, descartesilaista fysiikkaa sekä uudenlaista algebraa ja geometriaa.",
"Pierre La Vérendrye\nPierre Gaultier de Varennes, sieur de La Vérendrye (17. marraskuuta 1685 Trois-Rivières – 5. joulukuuta 1749 Montreal) oli ranskalais-kanadalainen upseeri, turkiskauppias ja tutkimusmatkailija. Hän syntyi Trois-Rivièresissä, Quebecissä, liittyi Ranskan armeijaan ja taisteli Espanjan perimyssodassa, haavoittui ja palasi Amerikkaan. Vuonna 1728 hänet nimitettiin Yläjärven pohjoisrannan ranskalaisten tukikohtien komentajaksi. Siellä hän tutustui cree-intiaaneihin ja sai heiltä karttoja kanoottireiteistä.",
"Pierre Beauchamp\nPierre Beauchamp syntyi vuonna 1631, ja hänet kastettiin 30. lokakuuta. Hän syntyi sukuun, jonka jäsenistä monet ovat olleet tunnettu hoviviulisteja. Pierre oli 14-lapsisen perheen 12. lapsi. Hänet koulutettiin sekä muusikoksi että tanssijaksi.",
"Pierre de Coubertin\nDe Coubertin osallistui itse vuoden 1912 olympialaisiin taidelajeissa. Hänen runonsa \"Oodi urheilulle\" voitti kultamitalin. De Coubertin käytti kuitenkin salanimeä, ja teoksen kirjoittajiksi mainittiin saksalaiset Georges Hohrod ja Martin Eschbach.",
"Pierre de Polignac\nPierre de Polignac syntyi Ranskan Bretagnessa Hennebontissa ja oli kreivi Maxence de Polignacin ja hänen meksikolaisen puolisonsa neljäs ja nuorin poika. De Polignacin ruhtinassuku oli kuulunut Ranskan aatelistoon aina 1100-luvulta lähtien, sai herttuan arvon 1780 ja päärin arvon 1817. Näin de Polignacin päärillinen suku oli Ranskan ylhäisintä aatelistoa eli Valentinoisin kreivi."
] | 25 |
Kuka ohjasi elokuvan Full Metal Jacket? | [
"Full Metal Jacket\nFull Metal Jacket on Stanley Kubrickin ohjaama ja tuottama elokuva vuodelta 1987. Vietnamin sota -aiheinen elokuva perustuu Gustav Hasfordin osin omakohtaiseen romaaniin \"Metallivaippa\" (1979). Elokuvan nimi tulee armeijassa käytettävästä kokovaippaluodista, joka on englanniksi \"full metal jacket bullet\". Elokuvaa on luonnehdittu kyyniseksi, kauhunsekaiseksi irvistykseksi ihmisen typeryydelle.",
"Stanley Kubrick\n\"Hohdon\" jälkeen kului seitsemän vuotta, ennen kuin vuonna 1987 Kubrick päätti tehdä sotaelokuvan Gustav Hasfordin Vietnam-romaanista \"Full Metal Jacket\" (Suomessa julkaistu nimellä \"Metallivaippa\"). Elokuva kuvattiin kokonaan Lontoossa, koska Kubrick ei halunnut poistua kauas kotoaan elokuvaa tehdessään. Lopun kaupunkisodankäyntikohtaus kuvattiin purkutuomion saaneessa tehtaassa. Elokuva poikkeaa muista Vietnam-elokuvista siinä, ettei siinä nähdä yhtäkään viidakkokohtausta, vaan sotaa käydään urbaanissa kaupunkimaisemassa.",
"D’You Know What I Mean?\nMusiikkivideon ohjasivat Dominic Hawley ja Nic Goffey, ja se kuvattiin ajalleen tyypilliselle 35 millimetrin filmille eli kinofilmille. Video on kuvattu yksityisalueella Becktonin kaasulaitoksen lähellä Lontoossa. Alueen vaurioituneet rakennukset oli alun perin tehty Stanley Kubrickin elokuvaan \"Full Metal Jacket\", jonka kohtauksia kuvattiin samassa paikassa. Videolla näkyvät helikopterit ovat Britannian armeijan mallia Westland Lynx AH.7."
] | [
"Stanley Kubrick\nElokuvan ilmestyttyä se sai ristiriitaisia arvosteluja ja kärsi lipputuloissa samaan aikaan markkinoille ilmestyneen saman aihepiirin elokuvan \"Platoon – nuoret sotilaat\" suosiosta. Elokuva sai yhden Oscar-ehdokkuuden, ja se on myöhemmin saavuttanut suurta suosiota. Kuten \"Tohtori Outolempi\", \"Hohto\", \"Kellopeliappelsiini\" ja \"2001: Avaruusseikkailu\", myös \"Full Metal Jacket\" on äänestetty kaikkien aikojen sadan parhaan elokuvan joukkoon Internet Movie Databasessä.",
"BackupHDDVD\n18. joulukuuta 2006 julkaistiin video, jossa näytettiin elokuvan \"Full Metal Jacket\" kopiosuojauksen poisto ja siirto tietokoneen kiintolevylle. Video lähetettiin YouTube-palveluun. Video on myöhemmin poistettu Warner Brothers -elokuvayhtiön pyynnöstä, sillä videopätkässä näytettiin muutaman sekunnin ajan elokuvan sisältöä. Kaksi päivää videon julkaisun jälkeen julkaistiin työkalu. Mukana oli myös ohjelman lähdekoodi ja dokumentointi. Linkki ohjelmaan lähetettiin Doom9-keskustelupalstalle keskusteluketjuun, jonka oli aloittanut ohjelman luoja Muslix64.",
"Full Metal Jacket\nToinen osa sijoittuu vuoden 1968 Vietnamiin. Keskeinen henkilö, kersantiksi ylennetty Jokeri on sotareportterina, ja hänet lähetetään Tet-hyökkäyksen jälkimainingeissa tekemään juttua Huen kaupunkiin, jossa hänen ystävänsä Cowboy peruskoulutuksesta on komennuksella. Jokeri tapaa matkallaan sadistisia ja lapsellisia sotilaita, jotka eivät kunnioita ihmishenkeä ja käyttäytyvät rasistisesti. Hän liittyy kasarmeilta tutun kaverinsa ryhmään, jonka tehtävä on edetä Huen kaupunkiin. Ryhmä joutuu tarkka-ampujan kohteeksi kohteeksi ja kärsii pitkän taistelukohtauksen aikana raskaita tappioita (ml. Jokerin ystävä Cowboy), ennen kuin Jokeri taistelupareineen lopulta pääsee tilanteessa niskan päälle. Kuolettavasti haavoittunut tarkka-ampuja, nuori vietnamilaistyttö, anelee armonlaukausta, mihin ryhmä lopulta päätyy, sillä ehdolla että uusi mies Jokeri suorittaa teon. Hetken emmittyään Jokeri lopettaa tytön kärsimykset pistoolillaan. Elokuva päättyy Jokerin monologiin lastenlaulua laulavien sotilaiden marssiessa palava kaupunki taustallaan.",
"Full Metal Jacket\nElokuva jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa yhdysvaltalaisia merijalkaväen sotilaita koulutetaan Vietnamin sotaan. Toisessa saman joukon sotilaita sotii Vietnamissa.",
"Full Metal Jacket\nKoulutusjaksossa keskeisiksi hahmoiksi nousevat ryhmänkouluttaja vääpeli Hartman ja sotamies Leonard \"Gomer Pyle\" Lawrence, joka on iso ja kömpelö. Hän joutuu rankan simputuksen uhriksi huonon kuntonsa ja ylipainonsa takia. Sotamies Jokeri (joissakin suomennoksissa Pelle) yrittää auttaa Pyleä selviytymään koulutuksesta, lopulta tässä onnistuen. Pyle jää kuitenkin tupatarkastuksessa kiinni messistä pihistämästään donitsista, jonka hän oli kätkenyt tavara-arkkuunsa. Kouluttaja Hartman päättää käyttää kollektiivista rangaistusta, eli rangaista koko muuta joukkuetta samalla, kun Pyle joutuu syömään rauhassa muiden nähden donitsinsa. Hartman myös ilmoittaa muulle joukkueelle, että \"nämä eivät ole onnistuneet motivoimaan alokas Pylea tarpeeksi\" ja että \"tästä lähtien jokaisesta Pylen virheestä rangaistaan joukkueen muita miehiä\". Tästä suuttuneina muut alokkaat suhtautuvat entistä negatiivisemmin Pyleen ja pahoinpitelevät hänet eräänä yönä. Myös Jokeri joutuu muiden painostuksesta osallistumaan tähän, ja sulkee korvansa Pylen vaikeroinnilta.",
"The Last Full Measure\nThe Last Full Measure on Alexandra Kerryn ohjaama, vuonna 2004 kuvattu 18-minuuttinen lyhytelokuva. Elokuvan pääosissa ovat Reiko Aylesworth, Xander Berkeley, Somah Haaland, Elsa Raven, Daniel Stern, Sam Trammell ja Jack Wallace. Elokuva kertoo nuoresta tytöstä, joka odottaa isäänsä kotiin Vietnamin sodasta."
] | 74 |
Mikä on maahanmuuttajien osuus Tukholman väkiluvusta nykyään? | [
"Maahanmuuttajat Ruotsissa\nMaahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 % oli ulkomaalaistaustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).",
"Maahanmuuttajat Ruotsissa\nVuonna 2014 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsin väestöstä 1 603 551 henkilöä. Lisäksi 488 655 henkilöä oli syntynyt perheisiin, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla."
] | [
"Maahanmuuttajat Ruotsissa\nRuotsin rikoksentorjuntaneuvoston mukaan ulkomailla syntyneet syyllistyvät rikoksiin vuoden 2005 tilastojen mukaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Ruotsissa ruotsalaisille vanhemmille syntyneet. Vuonna 2017 Ruotsin viranomaiset julkaisivat tietopaketin, jonka mukaan tuoreimmat tutkimukset kertovat, että ne henkilöt, joilla on ulkomaalaistausta, eli joiden vanhemmat eivät ole syntyneet Ruotsissa, syyllistyvät muuta väestöä 2,5 kertaa todennäköisemmin rikoksiin. Myös Ruotsissa maahanmuuttajataustaisiin perheisiin syntyneet syyllistyivät todennäköisemmin rikoksiin kuin alkuperäiset ruotsalaiset."
] | 33 |
Milloin valtatie 29 valmistui? | [
"Valtatie 29\nValtatie 29 on vain 16 kilometriä pitkä, ja se onkin Suomen lyhyin valtatie. Valtaosa tiestä on Perämerentie-nimistä moottoritietä, joka on maailman pohjoisin moottoritie. Valtatie 29 oli myös Suomen ensimmäinen kokonaan nelikaistainen valtatie. Valtatie 29 kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esittämään runkotieverkkoon ja yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon. Keminmaan ja valtatien 21 liittymän välinen osuus on osa eurooppatietä E8 ja valtatien 21 ja valtakunnanrajan välinen osuus osa eurooppatietä E4.",
"Valtatie 29\nVuosina 2007–2008 Tornion ja Haaparannan kaupunkien yhteisen ydinkeskustan rakentamiseen liittyen valtatietä 29 siirrettiin valtakunnanrajan kohdalla. Suomen puolella tietä siirrettiin etelään 380 metrin matkalla. Lisäksi rakennettiin uusi kiertoliittymä korvaamaan Länsirannan liikennevalo-ohjattu liittymä. Ruotsin puolella uutta E4-tietä rakennettiin noin 450 metrin matkalla. Lisäksi rakennettiin uusi nelikaistainen rajasilta, jonka kustannukset maat jakoivat puoliksi. Hankkeen kustannukset Suomen osalta olivat noin 2,6 miljoonaa euroa."
] | [
"Conakryn–Nigerin rautatie\nRata valmistui neljässä vaiheessa. Yksityinen yritys aloitti Conakryn ja Kindian välisen osuuden rakentamisen vuonna 1900, mutta joutui luovuttamaan työn Eugène Salessesin johtamille viranomaisille vuonna 1902. 148,5 kilometrin pituinen osuus valmistui vuonna 1904. Fouta Djallonin 736 metrin korkeudella ylittänyt vaikea 154 kilometrin osuus Koumin solaan avattiin vuonna 1908 ja molemmista päistä rakennettu 285 kilometrin osuus Nigerjoelle Kouroussaan vuonna 1910. Nigerin ja sen sivujoen Niandanin ylittänyt 74 kilometrin osuus paremmin liikennöitävälle Milojoelle Kankaniin otettiin käyttöön vuonna 1914.",
"Valtatie 9\n1960- ja 1970-lukujen vaihteessa valmistui uusi valtatieosuus Aurasta Loimaan ja Humppilan kautta Lempäälän Kuljuun, jossa se yhtyi valtatiehen 3. Turun ja Auran välillä on tien vanha reitti säilynyt varsin hyvin seututienä 222. Reitti Aurasta Huittisten kautta Nokialle sai numeron 41 ja Nokian ja Tampereen välinen osuus numeron 11. Vanha valtatie on monin paikoin muuallakin, mm. Huittisissa, Sastamalassa ja Nokialla edelleen käytössä yleisenä tienä, lyhyempiä osuuksia on myös paikallis- ja yksityisteinä.",
"Lahti\nValtatiet 4 ja 5 kulkivat aikoinaan Lahden keskustan läpi, jolloin se muodostui liikennemäärien kasvaessa pullonkaulaksi. 1980-luvulla rakennettiin keskustan itäpuolitse kiertänyt moottoriliikennetie, ja vanha valtatie muutettiin seututieksi 140. Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja sellaiseksi se valmistui vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien vanha reitti Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, josta erkanee Hollolan puolella kantatie 54. Valtatie 12 on rakennettu moottoriliikennetieksi Nastolan Uuteenkylään saakka. Suunnitelmissa on siirtää valtatie 12 kulkemaan Lahden keskustan eteläpuolitse Launeen kautta.",
"Kantatie 92\nVuonna 1969 valmistui ensimmäinen autolla ajettava polkutie, joka oli ympärivuorokautinen, Kaamasen ja Sevettijärven välille. Työt kesti n. 20 vuotta. 1970-luvulla tietä jatkettiin pätkittäin Näätämöön saakka. Tie parannettiin vuosina 1979–1985 monelta osin uudelleen rakentamalla. 1990-luvun alkupuolella tien päällyste ulottui Sevettijärvelle. Tie on ollut kokonaan päällystetty vuodesta 1993 lähtien. Tie muutettiin seututieksi vuonna 1971 ja edelleen kantatieksi vuonna 2016. Samalla Näätämön ja Neidenin välinen Norjan valtatie 893 sai numeron 92.",
"Valtatie 11\nNykyinen linjaus on lähes kuin viivoittimella vedetty. Niinpä nopea ja oikaiseva tie saikin Tampereella nimekseen \"Porin pikatie\" ja vastaavasti Porissa \"Tampereen pikatie\". Nykyinen tie on valmistunut pääosin 1950-luvulla; Nokian pohjoispuolinen ohitus Siuron tienhaarasta Nokian Sarpatintielle valmistui 1968 ja moottoritie Tampereelle vasta vuonna 1973. Nykyisin valtatie 11 ei ala enää Tampereelta vaan Nokialta. Tampereen pään moottoritien tienumero on 12. Varsinkin entisten Kullaan, Kiikoisten ja Mouhijärven kuntien alueilla tie kulkee pitkiä matkoja asumattomien metsäseutujen halki. Valtatiellä ovat ajaneet pikavuoroliikennettä aikaisemmin V. Keto-Seppälä Oy, Länsilinjat Oy ja OnniExpress, nykyisin Onnibus (1.1.2012 alkaen) ja Satakunnan Liikenne (2.6.2014 alkaen). Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisimmaksi tienkohdaksi on osoittautunut Nokian Siuron pohjoispuolella sijaitseva Murhasaari, jossa on sattunut useita vakavia onnettomuuksia. Paikalla sijainneet levähdysalueet on poistettu käytöstä.",
"Valtatie 9\nUusi tieyhteys Huittisten ja Nokian välille valmistui 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja tällöin valtatie siirtyi Vammalan ja Nokian välillä Kokemäenjoen vesistön pohjoispuolelta sen eteläpuolelle. Silloiseen Suoniemen kuntaan kuuluneeseen Sarkolaan muodostui yksi Suomen päätieverkon suurimmista nousuista. Uusi tieosuus Huittisista Auraan valmistui hieman myöhemmin ja uusi valtatie korvasi Auran, Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta kulkeneen vanhan tien, joka oli monin paikoin osa historiallista Huovintietä. Virttaankankaalla tielle rakennettiin kolmen kilometrin pituinen lentokoneiden varalaskupaikka.",
"Kolyman valtatie\nKolyman valtatie rakennettiin Stalinin aikana vankileirityövoiman voimin. Ensimmäinen 120 km:n osuus, josta 90 km oli vielä talvitietä, valmistui 1932, ja noin 1000 km:n tieosuus Magadanista Ust-Neraan 1953. Tietä on kutsuttu \"Luiden tieksi\" ja sitä on pidetty rakennustöissä kuolleiden vankien muistomerkkinä, sillä kertomuksien mukaan ruumiit haudattiin tien alle.",
"Valtatie 5\nVaikka Lusin ja Mikkelin välinen osuus parannettiin pääosin 1990- ja 2000-luvuilla, jäi Pertunmaan, Mäntyharjun ja Hirvensalmen kuntien alueella sijaitseva Koirakiven ja Huruksen välinen 24 kilometrin osuus tuolloin parantamatta. Tämän osuuden parannustyöt aloitettiin syksyllä 2009. Tie rakennettiin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, ja sille rakennettiin neljä uutta maanteiden eritasoliittymää sekä yksityisteiden eritasojärjestelyitä. Myös valaistusta ja melusuojausta parannettiin. Hankkeen kustannusarvio oli noin 40 miljoonaa euroa, ja se valmistui syksyllä 2011."
] | 121 |
Mistä tulee nimitys Vartiotorniseura? | [
"Joseph Franklin Rutherford\nArtikkelissa Rutherford määritteli uudelleen Vartiotorniseuran aseman. Russellille Vartiotorniseura oli ollut oikeudellinen järjestö, jonka tehtävänä oli olla yksittäisten raamatuntutkijoiden ja heidän seurakuntiensa \"palvelijatar\". Sen tehtävä oli julkaista kirjallisuutta ja tukea raamatuntutkijoiden toimintaa tarjoamalla heille esimerkiksi oikeudellista apua. Artikkelissa Rutherford selitti, että raamatuntutkijat olivat tosiasiassa kansakunta, \"Jumalan oma kansa\", ja Vartiotorniseura oli tämän Jumalan kansakunnan näkyvä ilmaus. Täten Rutherford Vartiotorniseuran presidenttinä itse asiassa selitti olevansa seurakunnan presidentti, sen näkyvä johtaja.",
"Jehovan todistajien hallintoelin\nHallintoelin kokoontuu Jehovan todistajien maailmankeskuksessa Yhdysvalloissa, New Yorkin Brooklynissä. Sen organisoimiin tehtäviin sisältyvät muun muassa järjestön kirjoitus-, kääntämis- sekä kirjallisuuden julkaisutyö, seurakunnan kokouksien ohjelmien suunnittelu, kierros- ja piirikonventtien järjestäminen, lähetystyöntekijöiden lähettäminen, vanhimpien kokoukset, avustavien palvelijoiden sekä piiri- ja kierrosvalvojien nimittäminen ja hätäavun antaminen. Tätä ryhmää verrataan joskus virheellisesti Vartiotorniseuraan. Järjestön piirissä termi \"Vartiotorniseura\" tarkoittaa Jehovan todistajien \"laillisia instrumenttejä\". Hallintoelimen kokouksista ei juurikaan jaeta tietoa ulkopuolisille. 1970-luvun hallintoelimen kokouksia ja toimia kuvaa Raymond Franz kirjassaan Crisis of Conscience. Hän on entinen Jehovan todistajien hallintoelimen jäsen."
] | [
"Laukontori\nLaukontori on saanut nimensä ensimmäisestä Pyhäjärvellä liikennöineestä höyrylaivasta, \"Laukko\"-siipirataslaivasta, joka oli rakennettu vuonna 1859, mutta romutettu jo vuonna 1864. Tällaisena laiva oli niin merkitsevä, että tamperelaiset alkoivat käyttää nimitystä \"Laukon tori\" eli tori, jonka reunaan \"Laukko\" rantautui. Samaa satamapaikkaa käytti myöhemmin myös toinen \"Laukko\"-niminen höyrylaiva. Laukontorista on käytetty rinnakkaisniminä Alarantaa ja Alasatamaa (aikoinaan myös Alarannan kauppatori), vaikka toisaalta Mustanlahden satamaa Näsijärven rannassa ei ole koskaan kutsuttu \"Ylärannaksi\" tai \"Yläsatamaksi\". Virallisesti Laukontori on kuulunut Tampereen kadunnimistöön vuosina 1868–1886 ja uudelleen vuodesta 1897. Välivuosina torin nimenä oli Kalatori. Laukontorin reunamille rakennettiin 1900-luvun alussa asuinkerrostaloja ja alue oli varakkaiden kaupunkilaisten suosima asuma-alue. Vuonna 1905 lähes puolet koko Nalkalan kaupunginosan asukkaista luettiin kuuluviksi ylimpään sosiaaliryhmään. Laukontori oli 1950-luvulle saakka vilkas kauppapaikka, jossa sisävesilaivoilla Pyhäjärven alueelta Tampereelle tulleet maaseudun asukkaat myivät tuotteitaan.",
"Beth Sarim\nBeth Sarim (hepr. \"Ruhtinaiden talo\") oli nimitys Yhdysvaltain San Diegossa, Kaliforniassa, sijaitsevalle talolle, jonka Vartiotorniseuran kolmas presidentti ja Jehovan todistajien perustaja Joseph Franklin Rutherford rakennutti vuonna 1929. Rutherfordin opetuksen mukaan talon tehtävänä oli toimia Vanhan testamentin ylösnousseitten pyhien asuntona. Rutherford itse käytti rakennusta talviasuntonaan. Nykyään rakennus on yksityisomistuksessa.\nVuonna 1918 Vartiotorniseuran julkaisut alkoivat ennustaa, että Vanhan testamentin patriarkat ja profeetat, joita kutsuttiin myös \"ruhtinaiksi\" tai \"vanhan ajan arvokkaiksi\", tulisivat nousemaan kuolleista maanpäälliseen elämään vuonna 1925. Heidän odotettiin nousevan jo ennen Harmageddonin taistelua lopun aikojen näkyvänä merkkinä, ja valmistavan ihmiskuntaa ottamaan vastaan tuhatvuotiskauden siunaukset. (Charles Taze Russell oli aikoinaan odottanut \"ruhtinasten\" nousevan kuolleista vuonna 1914.) Näiden menneisyyden arvokkaiden hahmojen joukossa odotettiin olevan Aabraham, Iisak, Jaakob, Mooses, Daavid ja koko joukko muita Vanhan testamentin pyhiä. Vaikka vuosi 1925 ei tuonutkaan mukanaan heidän odotettua ylösnousemustaan, Rutherford piti kiinni siitä, että he nousisivat kuolleista välittömässä tulevaisuudessa.",
"Piraattiradio\nNimitys \"piraatti\" tulee suurista radioasemista, jotka, ennen kuin lakeja muutettiin, kiersivät yleisradiolähetysten kohdealueilla vaikuttavien radiolakien toimilupavaatimukset toimimalla kansainvälisiltä vesiltä aluksilta käsin. Piraattiradiotoimintaan liittyy usein myös lähetyksessä esitetyn musiikin tekijänoikeusmaksujen laiminlyönti. Osittain tämä johtunee siitä, ettei asemilla ole välttämättä kaupallisia tuloja kaikkien radiotoimintansa menojen kattamiseen, vaan ne ovat olleet pikemminkin aatteellinen kannanotto luvallisen yleisradiotoiminnan tilaan.",
"Kiirastorstai\nKiirastorstailla on eri kielissä useita nimiä. Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee ruotsin sanasta \"skära\", puhdistaa. Kiirastorstaina katuva syntinen puhdistettiin \"tuhkakeskiviikon tuhkasta\" ja sai jälleen oikeuden osallistua ehtoolliselle. Se sekä kansanperinteeseen kuuluva \"kiiran\" eli pahan hengen poisajaminen juontavat juurensa siihen varhaiskirkon tapaan, että kiirastorstaina ne seurakuntalaiset, jotka oli erotettu seurakunnan yhteydestä jonkin rikkomuksen tähden, mutta jotka olivat suorittaneet määrätyt katumusharjoitukset saivat synninpäästön ja vapautuivat näin pahan vallasta. Tähän viittaa päivän latinankielinen nimi \"dies viridium\", vihreiden oksien päivä, sillä silloin syntiin langenneet pääsivät uudelleen \"tuoreina oksina\" seurakunnan yhteyteen. Samaan liittyy myös päivän saksankielinen nimi \"Gründonnerstag\", vihreä torstai.",
"Vekseli (rautatievaihde)\nAjan myötä Kuoraksen vekselistä tulikin pysähdyspaikka ja sen nimi muutettiin Kouraksi (). Liikenne kasvoi ja pysyi vilkkaana vuoteen 1971 asti, jolloin Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata valmistui.Vekseli-nimitys juontuu ruotsin sanasta \"växel\" (aik. \"vexel\"), jolla tarkoitettiin rautatievaihdetta. Vekseli-sana oli käytössä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja se esiintyy useissa sen ajan suomalaisissa dokumenteissa, kuten rautatietilastoissa ja rahtikirjoissa.",
"Suohirvi\nSuohirvi on \"Blastocerus\"-suvun ainoa laji. Lajinimestä käytetään etenkin saksalaisessa kirjallisuudessa satunnaisesti virheellistä nimitystä \"Blastoceros\". Tieteellinen nimi tulee kreikasta. \"Blastos\" tarkoittaa versoa tai nuppua ja \"keras\" eläimen sarvea. Lajinimi tulee sanoista \"Dikhe\" (kaksi tietä) ja \"tome\" (terävä). Lajinimi liittyy myös sarviin, sillä \"dichotomus\" viittaa dikotomiseen eli halkihaaraiseen haaromistapaan, jossa sarvirungosta erkanee kerralla kaksi samanpituista piikkiä. Lajin espanjan kielisiä nimiä ovat \"Ciervo De Los Pantanos\" ja \"Ciervo Marismeño\", ja paikallisen guaranin kielen nimitys on güazu-pukú. kayapojen nimitys lajille on \"adioti\", ja toinen alkuperäisnimitys \"suaçuete\". Muita yleisiä paikallisia nimiä ovat mm. \"veado calveiro\", \"cervo-do-pantanal\" ja \"ciervo\". Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä \"suokauris\".",
"Keskustori\nTampereen vuoden 1822 asemakaavaluonnoksessa nykyinen Keskustori esiintyi nimellä Suurtori, rinnakkaisniminä olivat käytössä Isotori ja Kauppatori. Vuodelta 1830 peräisin olevissa palovakuutuskirjoissa toria kutsuttiin myös Kirkkotoriksi. Nykyinen nimi tuli käyttöön 1930-luvulla toteutetussa suuressa kadunnimiuudistuksessa. Uutta nimeä perusteltiin sillä, ettei torilla enää käyty kauppaa samalla tavoin kuin aikaisemmin. Näin ollen torin nimeämisperusteena on ainoastaan sen keskeinen sijainti. Linja-autoliikenteen alkuaikoina 1920-luvulla silloinen Kauppatori oli paikallisliikenteen lisäksi kaikkien Tampereelta maaseudulle ja muihin kaupunkeihin suuntautuneiden linjojen lähtöpaikka. Vuonna 1929 tori jäi ainoastaan paikallisliikenteen linja-autojen käyttöön, kun kaukolinjat siirtyivät kahdelle erilliselle kaukolinja-autoasemalle ydinkeskustan ulkopuolelle ja tämän välivaiheen jälkeen vuonna 1938 nykyiselle linja-autoasemalle.",
"Häkkikäämitty roottori\nHäkki-nimitys tulee käämityksen muodostamasta häkistä, joka muistuttaa oravanpyörän häkkiä (tästä myös englanninkielinen nimitys \"Squirrel cage\"). Häkkikäämitty roottori koostuu kerroksittain kasatuista, uritetuista rautalevyistä. Urien läpi kulkevat alumiinista tai kuparista valmistetut johteet (käämit), jotka on päistään kytketty yhteen metallirenkailla (oikosulkurenkailla). Nämä kytkevät johteet oikosulkuun (ks. kuva)."
] | 26 |
MIssä joukkueessa Garret Stafford pelasin NHL ottelunsa? | [
"Drew Stafford\nKaudeksi 2006–2007 Stafford siirtyi Buffalo Sabresin organisaatioon. Hän pelasi tulokaskaudestaan vielä noin puolet Sabresin farmijoukkueessa Rochester Americansissa, AHL:ssä. Stafford teki siellä 34 ottelussa tehot 22+22=44 ja sijoittui joukkueen sisäisessä maalipörssissä kolmanneksi Michael Ryanin ja Mark Mancarin jälkeen. Stafford pelasi myös ssa. NHL:n puolella hän teki 41 runkosarjaottelussa tehot 13+14=27 ja kymmenessä playoff-ottelussa tehot 2+2=4. Stafford teki NHL-debyyttinsä 5. marraskuuta 2006 New York Rangersia vastaan. Hän keräsi ottelussa yhden syöttöpisteen syötettyään Daniel Brièren jatkoajalla tekemän voittomaalin. Staffordin ensimmäinen NHL-maali syntyi puolestaan 11. marraskuuta 2007 Philadelphia Flyersiä vastaan.",
"Garrett Stafford\nHeinäkuussa 2007 Stafford teki vapaana agenttina vuoden mittaisen sopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa. Hän pelasi kauden 2007–2008 suurimmaksi osaksi farmijoukkue Grand Rapids Griffinsissa, jonka tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies Stafford oli tehoilla 11+33=44. Hän toimi myös joukkueen kapteenina. Stafford pelasi kauden aikana myös kaksi ensimmäistä NHL-otteluaan Red Wingsissa. Hän debytoi NHL:ssä 23. helmikuuta 2008 Vancouver Canucksia vastaan, kun Stafford paikkasi joukkueensa puolustajavajetta. Heinäkuussa 2008 hän teki kaksivuotisen sopimuksen Dallas Starsin kanssa. Stafford vietti tästä huolimatta kauden 2008–2009 pääosin tutussa AHL-seurassa Griffinsin paidassa, jonka tehokkain puolustaja hän oli tehoilla 11+34=45 ja sijoittui AHL:n puolustajien pistepörssissä seitsemänneksi. Stafford pelasi Dallasissa kauden aikana kolme NHL-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä. Kauden 2009–2010 hän pelasi kokonaan Dallasin farmijoukkue Texas Starsissa, jonka kanssa Stafford eteni Calder Cup -finaaleihin saakka. Hershey Bears vei kuitenkin mestaruuden voitoin 4-2.",
"Garrett Stafford\nStafford teki heinäkuussa 2010 vapaana agenttina sopimuksen kaksivuotisen Phoenix Coyotesin kanssa. Hän pelasi suurimman osan kaudestaan AHL:ää San Antonio Rampagessa, jossa Stafford sivusi liigan yhden kauden piste-ennätystään tehoilla 14+32=46, joilla hän oli joukkueen tehokkain puolustaja sekä kolmanneksi paras pistemies Alexandre Picardin kanssa. Stafford pelasi kauden aikana kaksi NHL-ottelua. Kaudella 2011–2012 hän ehti pelata kuusi ottelua Coyotesin uudessa farmijoukkue Portland Piratesissa, kunnes Stafford kaupattiin lokakuussa 2011 Petteri Nokelaisen kanssa Montréal Canadiensiin vaihdossa Brock Trotteriin ja seitsemännen kierroksen varausvuoroon kesälle . Hän pelasi loppukauden kokonaan farmijoukkue Hamilton Bulldogsissa.",
"Garrett Stafford\nKesken ensimmäisen ammattilaiskautensa 2003–2004, joulukuussa 2003 Stafford teki myös kaksivuotisen tulokassopimuksen NHL-joukkue San Jose Sharksin kanssa. Hän pelasi myös seuraavan kautensa 2004–2005 kokonaan farmijoukkue Baronsissa, osaksi vuoksi. Stafford jatkoi sopimustaan Sharksin kanssa kahteen otteeseen vuodella, mutta myös kaksi jälkimmäistä kautta joukkueen organisaatiossa eteni kokonaan farmissa. Kaudella 2005–2006 hän oli Baronsin tehokkain puolustaja tehoilla 11+28=39. Kaudella 2006–2007 San Josen uudeksi farmijoukkueeksi tuli Worcester Sharks, joka tehokkain puolustaja Stafford oli tehoilla 11+30=41.",
"Garrett Stafford\nStafford pelasi kalifornialaisia juniorisarjoja Anaheim Jr. Ducksissa, joka jälkeen hän vietti vuodet 1996–1999 USHL-joukkue Des Moines Buccaneersissa. Stafford oli viimeisellä USHL-kaudellaan 1998–1999 koko liigan toiseksi tehokkain puolustaja Green Bay Gamblersin Tom Preissingin jälkeen tehoilla 8+33=41. Hän voitti kauden päätteeksi USHL:n mestaruuden, Clark Cupin. Vuodet 1999–2003 Stafford kävi New Hampshiren yliopistoa. Hän oli joukkueensa tehokkain puolustaja kolmella jälkimmäisellä kaudellaan, joista vielä kahdella jälkimmäisellä Stafford kuului UNH:n kapteenistoon, voitti Hockey Eastin mestaruuden ja valittiin lopputurnauksen tähdistökentälliseen. Kaudella 2001–2002 hänet valittiin myös Hockey Eastin toiseen tähdistökentälliseen.",
"Garrett Stafford\nKaudeksi 2013–2014 Stafford siirtyi Eurooppaan ja kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Färjestads BK:hon. Hänet hankittiin johtavaksi puolustajaksi, mutta Stafford osoittautui kuitenkin pettymykseksi ja 12 runkosarjaottelua toi vain tehot 2+1=3. Joulukuussa 2013 Färjestad lainasi hänet HockeyAllsvenskan-joukkue IF Björklöveniin, mutta Stafford ei ehtinyt pelata siellä otteluakaan, kun hänen sopimuksensa Färjestadin kanssa purettiin Staffordin siirryttyä loppukaudeksi Sveitsin National League A:n Genève-Servette HC:hen. Hän voitti Genèvessä kauden aikana Spengler Cup -turnauksen.",
"Garrett Stafford\nHeinäkuussa 2012 Stafford teki vapaana agenttina vuoden mittaisen sopimuksen Washington Capitalsin kanssa. Hän aloitti kautensa jälleen farmissa, tällä kertaa Hershey Bearsin vahvuudessa, osaksi NHL:n työsulunkin takia. Siirtotakarajalla, huhtikuussa 2013 Stafford kaupattiin Edmonton Oilersiin vaihdossa Dane Byersiin. Hän ei pelannut tammikuussa 2013 alkaneella NHL-kaudella otteluakaan sarjatasoa ylempänä."
] | [
"Garrett Stafford\nGarrett Vasu Stafford (s. 28. tammikuuta 1980 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen entinen jääkiekkopuolustaja. Hän pelasi urallaan seitsemän NHL-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä. Stafford pelasi suurimman osan urastaan kuitenkin farmiliiga AHL:ssä. Hän pelasi uransa kaksi viimeistä kauttaan Euroopassa kiekkoiltuaan Ruotsissa, Sveitsissä ja Suomessa. Staffordin ura päättyi helmikuussa 2015 SM-liigaottelussa tulleeseen keskivaikeaan aivovammaan vastustajan taklauksesta. Hän oli pelityyliltään kahden suunnan puolustaja, joka oli myös kiekollisesti taitava. Stafford laukoi oikealta.",
"Garret Sparks\nKun Gibson kaupattiin New York Islandersiin, Sparks sai paikan Marliesissa Bibeaun kanssa. Marraskuussa Sparks valittiin kuukauden parhaaksi maalivahdiksi sekä 8. päivänä viikon parhaaksi maalivahdiksi. Hyvän pelaamisen seurauksena hänet nostettiin Toronton NHL-kokoonpanoon. Jonathan Bernierin huonon pelaamisen jälkeen Sparks sai debytoida Maple Leafsissa 30. marraskuuta 2015. Debyytissään hän torjui 24 laukausta ja otti nollapelin kotiottelussa Edmonton Oilersia vastaan. Hän oli ensimmäinen maalivahti joukkueen historiassa, joka torjui ensimmäisessä NHL-ottelussaan nollapelin. Joulukuussa Sparks loukkaantui viidennessä NHL-ottelussaan. Tammikuussa hänet lähetettiin toipumisen jälkeen takaisin Marliesiin ja sieltä kuukauden päästä Solar Bearsiin, josta Sparks nostettiin takaisin heti seuraavana päivänä hänen pelattua joukkueessa vain yhden ottelun.",
"Garrett Stafford\nStaffordia ei koskaan . Hän aloitti ammattilaisuransa kaudella 2003–2004 AHL-joukkue Cleveland Baronsin riveissä. Staffordin tulokaskausi toi hänelle myös AHL:n yhden kauden piste-ennätyksen, kun 73 runkosarja- ja kuudessa playoff-ottelussa syntyi tehot 12+34=46. Stafford oli Baronsin tehokkain puolustaja sekä kolmanneksi paras pistemies Jon DiSalvatoren kanssa. Hän jakoi koko AHL:n puolustajien pistepörssin kuudennen sijan Cincinnati Mighty Ducksin Chris Armstrongin kanssa."
] | 41 |
Milloin Sacha Baron Cohen syntyi? | [
"Sacha Baron Cohen\nSacha Noam Baron Cohen syntyi 13. lokakuuta 1971 ortodoksijuutalaiseen perheeseen Hammersmithissä, Lontoossa. Hänen isänsä vaatekauppias Gerald Baron Cohen on Walesistä kotoisin oleva ortodoksijuutalainen ja hänen äitinsä Daniella Cohen (o.s. Weiser) on kotoisin Israelista. Daniellan äiti, joka on Saksassa aikanaan hyvin tunnettu balettitanssija, asuu edelleen Haifassa. Hänen isänisänsä oli syntynyt Pontypriddissä Walesissä ja hänen isänsä isoisä oli Kaunasissa syntynyt liettuanjuutalainen. Sacha Baron Cohenin veli Erran Baron Cohen on säveltäjä ja trumpetisti, joka on auttanut veljeään muun muassa säveltämällä Borat-elokuvan kappaleen ”O Kazakhstan”. Hänen serkkunsa Simon Baron-Cohen on johtava autismiasiantuntija.",
"Sacha Baron Cohen\nSacha Noam Baron Cohen (s. 13. lokakuuta 1971 Lontoo) on brittiläinen koomikko, jolla on neljä laajalti tunnettua roolihahmoa: hoppari Ali G, kazakstanilainen televisiokommentaattori Borat, itävaltalaisen musiikkikanavan homoseksuaali muotitoimittaja Brüno ja diktaattori Aladeen. Sachan uusin edellä mainittu hahmo tunnetaan nimellä Diktaattori. Hän aiheutti kohun vuoden 2012 Oscar-gaalassa kaatamalla uurnan, jonka väitti sisältävän Kim Jong-ilin tuhkat toimittaja Ryan Seacrestin päälle ja punaiselle matolle."
] | [
"Sacha Baron Cohen\nBaron Cohenin etninen ja uskonnollinen juutalainen identiteetti on erittäin vahva. Hän syö vain košeria ja viettää sapattia. Hänen vaimonsa, australialainen näyttelijä Isla Fisher, jonka hän tapasi vuonna 2002 ja jonka kanssa avioitui vuonna 2010, on myös kääntynyt juutalaisuuteen. Heillä on kolme yhteistä lasta, vuonna 2007 syntynyt Olive Cohen, vuonna 2010 syntynyt toinen tytär Elula Lottie Miriam Cohen ja vuonna 2015 syntynyt poika. Esimerkiksi lukioaikana hän kuului sionistiseen Habonim Dror-nuorisojärjestöön sekä työskenteli ja opiskeli valmistumisensa yhteydessä vuoden Rosh Hanikra -kibbutzilla Pohjois-Israelissa. Tämänkin jälkeen Baron Cohen on palannut useat kerrat Israeliin, jonne hänellä on jo pelkästään sukunsa puolesta vahvat siteet. Hän puhuu erinomaista hepreaa sekä tuntee erinomaisen hyvin Israelin kulttuurin.",
"Sacha Baron Cohen\nBaron Cohen kuului Cambridgen yliopiston amatööridraamakerhoon, jossa hän näytteli näytelmissä \"Cyrano de Bergerac\" ja \"Viulunsoittaja katolla\". Hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Dan Mazer opiskeli myös Cambridgen yliopistossa ja oli arvostetun näytelmäkerhon Cambridge Footlightsin jäsen. Baron Cohen ei kuitenkaan ollut jäsen, mutta oli ainakin yhdessä näytelmässä mukana.",
"Sacha Baron Cohen\nBaron Cohen aloitti opiskelunsa yksityisessä ja arvovaltaisessa Haberdashers’ Aske’s Boys’ School -poikakoulussa Elstreessä. Samoihin aikoihin kouluun pääsivät myös kaksi muuta juutalaiskoomikkoa, Cohenin ystävät Matt Lucas ja David Baddiel. Tämän jälkeen Cohen kävi Dulwich Collegea ennen siirtymistään Cambridgen yliopistoon kuuluvaan Christ’s Collegeen. Täällä hän opiskeli Harvardin yliopiston historian professorin, skottilaisen Niall Fergusonin opetuksessa pääaineenaan historiaa ja kirjoitti lopputyönsä juutalaisten osallisuudesta Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeeseen erikoistuen erityisesti Mississipin vuoden 1964 kansalaisoikeusaktivistien James Chaneyn, Andrew Goodmanin ja Michael Schwernerin murhiin. Näistä Goodman ja Schwerner olivat amerikanjuutalaisia.",
"Sacha Baron Cohen\nBaron Cohen, joka on itsekin juutalainen, on herättänyt paheksuntaa myös amerikanjuutalaisissa piireissä väittäessään Borat-hahmona juutalaisväestön olevan pelkkää roskaa ja varastelijoita. Koomikko itse sanoo mustan huumorinsa osoittavan todellisten juutalaisvihaajien ironisuuden. \nSacha Baron Cohen voitti tammikuussa 2007 Golden Globe -palkinnon \"Borat\"-elokuvan pääosastaan komediaelokuvien sarjassa.\nVuonna 1994 Ison-Britannian kanava 4 päätti korvata sarjan \"The Word\" antaakseen mahdollisuuden uusille, nuoremman polven viihteentekijöille. Cohen lähetti kanavalle nauhan, jossa hän esiintyi albanialaisena televisioreportteri Kristona (joka edelsi hänen suosittua Borat-hahmoaan) joka kiinnitti ohjelman tuottajien huomion ja Cohen sai työpaikan kanavalta.",
"Sacha Baron Cohen\nCohenin ensimmäinen omaan hahmoon perustuva elokuva \"Ali G in da House\" (2002) ei ollut niin suuri menestys, kuin odotettiin. Syynä pidettiin yleisesti piilokameravitsien puuttuminen, joka teki elokuvasta tyypillisen komedian. Tätä virhettä ei Cohen kuitenkaan toistanut elokuvassaan \"Borat\" (2006), joka oli pelkkää piilokamerana kuvattua haastatteluvitsiä. Tämä kannatti, sillä roolistaan Boratina Cohen voitti Golden Globen parhaana komedia-/musikaalinäyttelijänä ja Toronton filmifestivaalien parhaan näyttelijän palkinnon. Voitettuaan Golden Globen roolistaan Cohen kiitti ”kaikkia elokuvan teossa mukana olleita henkilöitä, jotka eivät ole vielä haastaneet häntä oikeuteen”.",
"Sacha Baron Cohen\nVuonna 1998 Cohen pääsi \"The 11 O’Clock Showhun\" ja alkoi esiintyä siinä Ali G -hahmollaan. Hahmosta tuli hetkessä menestys, sillä Cohenin tyyliin kuului yhdistellä sketsi- ja piilokameravitsien tyypillisiä ratkaisuja. Tätä samaa ideaa hän käytti myös Boratissa. Hahmojen suosio nousi lopulta niin suureksi, että niille luotiin oma televisiosarja \"Da Ali G Show\".",
"Sasha Cohen\nAlexandra Pauline \"Sasha\" Cohen (s. 26. lokakuuta 1984) on yhdysvaltalainen taitoluistelija. Cohen syntyi Westwoodissa, Kaliforniassa. Hänen äitinsä, Galina Feldman, on ukrainalaissyntyinen entinen balettitanssija, isä Roger Cohen taas juutalaisamerikkalainen konsultti. Cohen aloitti voimistelun nuorella iällä, mutta vaihtoi taitoluisteluun ollessaan seitsemänvuotias.",
"Sacha Baron Cohen\nBaron Cohen sai paljon julkisuutta ennakkoluuloja huumorina käyttävällä Borat-hahmollaan. Baron Cohen väitti huumorin nojalla esimerkiksi, että Kazakstanin uusimpien lakimuutosten ansiosta kazakstanilaiset naiset saisivat nykyisin matkustaa bussien sisällä, että homoseksuaalien ei tarvitsisi pitää ulkona ollessaan sinisiä pipoja ja että naisten suojaikäraja olisi nostettu entisestä kahdeksasta vuodesta 12 vuoteen.\nMikään näistä väitteistä ei tietenkään pidä paikkaansa. Hauskuus piilee siinä, että jotkut uskovat näitä väitteitä, osin siinä, että jotkut ottavat Boratin tosissaan ja alkavat oikoa vedätystä."
] | 35 |
Montako ala luokkaa nisäkkäisiin kuuluu? | [
"Nisäkkäät\nAiemmin nisäkkäät luokiteltiin kolmeen alaluokkaan, jotka olivat pussieläimet, nokkaeläimet ja istukkanisäkkäät. Tämänkaltainen luokittelu osoittautui virheelliseksi, ja nykyään nisäkästutkijat jakavat nisäkkään kahteen alaluokkaan, jotka ovat \"Prototheria\" (”munivat nisäkkäät”) ja \"Theria\" (”synnyttävät nisäkkäät”). Edeltävän alaluokan ainoa lahko on nokkaeläimet, ja jälkimmäinen jaetaan pussieläinten ja istukkanisäkkäiden osaluokkiin, joihin kuuluvat kaikki muut nykyiset nisäkäslahkot. Syynä tähän ratkaisuun on se, että aiempi luokittelu antoi vaikutelman, ettei pussieläimillä olisi lainkaan istukkaa."
] | [
"Nisäkkäät\nFylogeneettisesti \"Mammalia\" määritellään nokkaeläinten, pussieläinten ja istukkanisäkkäiden lähimmän yhteisen kantamuodon jälkeläisiksi. Tämä tarkoittaa, että jotkin sukupuuttoon kuolleet ”nisäkäsryhmät” eivät kuulu itse \"Mammalia\"-luokkaan, vaikka monilla niistä on nisäkkäille tunnusomaisiksi määriteltyjä piirteitä, joiden perusteella ne muuten luokiteltaisiin nisäkkäiksi. Nämä ”nisäkkäät” luokitellaan yleensä luokkaan \"Mammaliaformes\".",
"Nisäkkäät\nNisäkkäiden luuranko jaetaan tyypillisesti raajojen ja aksiaaliseen luurankoon. Jälkimmäiseen näistä kuuluvat selkärangan ohella myös kylkiluut ja pääkallo. Raajat (kädellisillä kädet ja jalat) muodostavat kiinnityskohtiensa kanssa raajojen luurangon. Aksiaaliseen luurankoon kuuluvat nisäkkäillä myös välikorvan luut (vasara, alasin ja jalustin) ja kieliluu. Välikorvan luut ovat kehittyneet evoluution tuloksena matelijoiden alaleuasta ja mahdollistavat muita selkärankaisia paremman kuuloaistin. Nisäkkäiden alaleuka on yhtenäinen, mutta matelijoilla se koostuu monesta osasta. Alaleuka on kiinnittynyt nivelen kautta muuhun kalloon, jonka tarkoituksena on suojata aivoja.",
"Nisäkkäiden anatomia\nNisäkkäiden luuranko jaetaan tyypillisesti raajojen ja aksiaaliseen luurankoon. Jälkimmäiseen näistä kuuluvat selkärangan ohella myös kylkiluut ja pääkallo. Raajat (kädellisillä kädet ja jalat) muodostavat kiinnityskohtiensa kanssa raajojen luurangon. Aksiaaliseen luurankoon kuuluvat nisäkkäillä myös välikorvan luut (vasara, alasin ja jalustin) ja kieliluu. Välikorvan luut ovat kehittyneet evoluution tuloksena matelijoiden alaleuasta ja mahdollistavat muita selkärankaisia paremman kuuloaistin. Nisäkkäiden alaleuka on yhtenäinen, mutta matelijoilla se koostuu monesta osasta. Alaleuka on kiinnittynyt nivelen kautta muuhun kalloon, jonka tarkoituksena on suojata aivoja.",
"Nokkaeläimet\nNokkaeläimet (\"Monotremata\") ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla. Nokkaeläimet ovat ainoita nisäkkäitä, joilla on matelijoilta peritty muniminen, minkä vuoksi ne kuuluvat ainoana hengissä olevana lahkona munivien nisäkkäiden (\"Prototheria\") alaluokkaan. Nokkaeläimet kuuluvat nisäkkäisiin, koska ne pystyvät imettämään poikasiaan maitorauhasten erittämällä maidolla ja niillä on karvapeite. Niillä ei ole kuitenkaan nisiä. Muita nisäkäsmäisiä piirteitä ovat yhtenäinen alaleuka, neliosainen sydän, kolme välikorvan luuta ja tasalämpöisyys. Matelijamaisia piirteitä munimisen lisäksi ovat useat tukirangalliset piirteet, kuten reisiluun ja olkaluun suuntautuminen maansuuntaisesti ja kloaakki eli aukko, jolla eläin hoitaa lisääntymisen, ulostamisen ja virtsaamisen. Nokkaeläinten tieteellinen nimi \"Monotremata\" () viittaa kloaakkiin.",
"Pansio-luokan miinalautta\nPansio-luokka on Suomen merivoimien miinalauttaluokka, johon kuuluu kolme alusta: Pansio, Porkkala ja Pyhäranta. Niiden päätehtävinä ovat merimiinoitus sekä rannikkojoukkojen ja huollon kuljetustukitehtävät. Alusten kuljetuskyky on 100 tonnia ja toiminnan tukena niillä on 15 tonnin nosturi. Alusluokka peruskorjattiin 2015-2017, jolloin alusten käyttöikä jatkuu 2030-luvulle. Samalla alusten kykyä merimiinoitukseen, raskaisiin merikuljetuksiin ja emäalustoimintaan päivitetään. Peruskorjauksen toteuttaa Uudenkaupungin Työvene Oy ja Atlas Elektronik Finland Oy.",
"Pötsisienet\nPötsisienet (Neocallimastigomycota) on lajimäärältään nykytiedon (2013) mukaan toistaiseksi pieni sienten fylogeneettinen kaari, joka sijoittuu DNA-tutkimusten perusteella suhteellisen lähelle piiskasiimasieniä (Chytridiomycota). Kaareen kuuluu vain biologinen luokka Neocallistomyces. Pötsisieniä on tavattu lähinnä nisäkkäiden ruoansulatuselimistössä, ja niillä on merkitystä ravintokuitujen käytössä isäntäeläinten aineenvaihdunnassa. Pötsisienet ovat monien bakteerien, esimerkiksi Clostridium-bakteerien tapaan obligatorisia anaerobeja, mikä tarkoittaa, että ne eivät voi elää vapaata happea sisältävässä ympäristössä. Aineenvaihdunnaltaan pötsisienten erityislaatuisuutena on energiantuotanto fermentaation avulla. Niiltä puuttuvat kokonaan mitokondriot, jotka ovat ominaisia happea käyttävien eliöiden energiatehtaina. Pötsisienillä on muiden sienten tapaan sekovarsi ja ne lisääntyvät parveiluitiöiden avulla.",
"Maasika\nTutkimusten mukaan maasiat kuuluvat myöhäisliitukaudella Afrikassa kehittyneisiin nisäkkäisiin (\"Afrotheria\"-kladi). Ensimmäiset putkihampaiset nisäkkäät kehittyivät fossiililöytöjen perusteella varhaismioseenikauden Kaniassa, josta ne levittäytyivät myöhäisplioseenikauteen mennessä laajalti Eurooppaan ja eteläiseen Aasiaan. Maasikoja tunnetaan kolme sukua: \"Leptorycteropus\", \"Myorycteropus\" ja \"Orycteropus\", joista viimeksi mainittu on ainoa elossa oleva. Madagaskarin saarelta löytyneen \"Plesiorycteropus\"-nisäkästä on myös ehdotettu putkihampaisten heimoon kuuluvaksi, mutta nykyisen käsityksen mukaan se kuuluu omaan sukupuuttoon kuolleeseen \"Bibymalagasia\"-heimoonsa.",
"Joona Monto\nMonto on Hyvinkään Ahmojen kasvatti. Hän pelasi juniorina myös Riihimäen Kiekko-Nikkareissa. Monto siirtyi 15-vuotiaana Hämeenlinnan Pallokerhoon kaudeksi 2009–2010, jolloin hän oli seuran C-nuorten paras pistemies ja syöttäjä SM-sarjan runkosarjassa tehoilla 15+26=41. Monto pelasi kauden aikana myös HPK:n B- ja B2-nuorissa, joista ensimmäisenä mainitussa ikäluokassa hän voitti SM-hopeaa. Kaudella 2011–2012 Monto toimi seuran B-nuorten varakapteenina. Hän pelasi yli puolet kaudestaan kuitenkin HPK:n A-nuorissa voittaen kauden päätteeksi SM-pronssia. Kaudella 2012–2013 hän nousi joukkueen varakapteeniksi ja voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden. Kaudella 2013–2014 Monto voitti HPK:n sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 16+29=45.",
"Okavangon suiston luonto\nOkavangon suiston alueella elää 122 nisäkäslajia, jotka kuuluvat 12 heimoon ja 34 sukuun. Alue on tunnettu suurista nisäkkäistään, jotka ovatkin kasvavan matkailun päävetonauloja, mutta suurin osa suiston nisäkkäistä on kuitenkin pieniä nisäkkäitä. Melkein puolet lajeista kuuluu joko lepakoihin tai jyrsijöihin. Noin kolmannes lajeista painaa yli 10 kilogrammaa ja vähintään 18 lajia painaa 100 kilogrammaa. Kaikkiaan Moremin riistansuojelualueella nisäkäsbiomassaksi on arvioitu 12 000 kilogrammaa neliökilometrillä. Lukema on huomattavasti suurempi kuin missään muualla eteläisessä Afrikassa ja vastaa lähes Ison hautavajoaman runsaslajisia savanneja. Veden saatavuus ei ole ainoa tekijä suiston lajirunsaudelle, sillä merkittävin tekijä nisäkkäiden runsaudelle on se, etä suiston maaperä on huomattavan ravinteikasta."
] | 89 |
Minä vuonna RAY perustettiin? | [
"Raha-automaattiyhdistys\nRaha-automaattiyhdistys () eli \"RAY\" oli julkisoikeudellinen yhdistys, joka perustettiin 1. huhtikuuta 1938 keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. RAY:llä oli yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Manner-Suomessa."
] | [
"Rotary International\nRotaryjärjestö sai alkunsa Chicagossa 1905 Paul Harrisin kokoonkutsumana. Ensimmäiseksi tärkeäksi tehtäväksi koettiin Chicagon silloisen liiketoimintamoraalin parantaminen. Pian järjestön toiminta-ajatus laajentui ympäröivän yhteiskunnan yleisemmäksi kehittämiseksi, josta tuli Rotary Internationalin maailmanlaajuinen päämäärä.\nEuroopan ensimmäinen rotaryklubi perustettiin 1911 Lontooseen.",
"Radio Free Europe\nNational Committee for a Free Europe perustettiin vuonna 1949 New Yorkissa, ja RFE oli tämän organisaation viestintäosasto. Päämaja perustettiin vuonna 1950 Müncheniin, ja ensimmäinen lyhytaaltolähetys suunnattiin 4. heinäkuuta 1950 Tšekkoslovakiaan. Kanava oli pitkään osa CIA:n psykologisen sodankäynnin kampanjaa rautaesiripun taakse. Radio Libertyn perusti American Committee for the Liberation of the Peoples of Russia -niminen antikommunistinen organisaatio vuonna 1951. RFE ja RL fuusioitiin vuosina 1973–1976, ja nykyisin organisaation päämaja sijaitsee Václavské náměstílla Prahassa.",
"KRIS\nYhdistys jalkautui Suomeen vuonna 2001, jolloin toiminta aloitettiin nimellä Rikollisten Revanssi Yhteiskunnassa - RRY. (Suora suomennos emämaa Ruotsin K.R.I.S - Kriminellas Revansch i Samhället -nimestä.) RRY:tä ei rekisteröity ennen kuin se muutti nimensä KRIS-Suomi ry:ksi huhtikuussa 2003. Samalla käynnistyi KRIS:n työn ytimessä oleva vankilatyö. RAY ja KRITS lähtivät tukemaan rakentumista vuoden 2004 alusta. Silloinen toiminta oli jakautunut Loviisaan, Helsinkiin, Nurmekseen, Hämeenlinnaan ja Uuteenkaupunkiin.",
"Ratula (Orimattila)\nTyöväenyhdistyksen Ratulaan perustivat 14. tammikuuta 1906 58 perustajäsentä. Johtokuntaan valittiin Antti Lassila, H. Laine, W. Ahonen, E. Sevon ja Aug. Mäkelä. Yhdistys kokoontui kodeissa. Samana vuonna yhdistys sai kotkalaisen puhuja Vuorenmaan koululle iltamiinsa. 1908 yhdistys valitsi kaksi ostajaa Ratulan kartanosta työväentalo varten ostettaville puille. Ratulan kartanon omistaja Eugenia von Ettet lupasi puut ja vapaavalintaisen tontin maksutta. Hänet ja tilanhoitaja G. A. Rothkirch kutsuttiin vieraiksi avajaisiin, mitkä järjestettiin 6. syyskuuta 1908. Työväenyhdistyksen kirjasto katosi 1918 sisällissodassa, minkä jälkeen talo jäi hartaustilaisuuksia varten ensin papille, sitten tansseja järjestävälle poliisille. Lopulta työväenyhdistys sai talonsa takaisin. Taloa korjattiin ja laajennettiin 1926.",
"Suomen Reserviupseeriliitto\nEnsimmäinen reserviupseerikerho perustettiin Helsinkiin vuonna 1925. Kyseessä oli Valtakunnallinen Reserviupseerikerho, jonka toiminta laajeni pian muihinkin kaupunkeihin. Näin valtakunnallisen keskusjärjestön perustaminen tuli ajankohtaiseksi muutamassa vuodessa. RUL perustettiin 17. toukokuuta 1931 Katajanokan Upseerikerholla eli nykyisellä Katajanokan Kasinolla. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin vänrikki N. A. Hildén (Osara vuodesta 1935 lähtien). Nykyinen puheenjohtaja Mikko Halkilahti (2014–) on järjestyksessä liiton kahdestoista puheenjohtaja. Ainoa RUL:n kunniapuheenjohtaja on ollut Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim.",
"Laihia\nVuonna 1508 perustettiin Laihian kappeliseurakunta ja paikkakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön. Kirkon tiedetään sijainneen Mustasaaren puolella, mutta tarkasta paikasta ei ole varmuutta. Tapahtuma oli yhteydessä Mustasaaren ja Kyrön suurpitäjien alkavaan hajoamisprosessiin. Vuonna 1576 Laihia erotettiin Kyröstä ja Mustasaaresta omaksi kirkkopitäjäksi ja 1606 myös hallintopitäjäksi. Tarkemmat pitäjän rajat muodostuivat näiden tapahtumien jälkeen vasta vähitellen. Tuohon aikaan Laihiaan kuului suurin piirtein kunnan nykyisen alueen lisäksi myöhemmin itsenäistynyt Jurva. Pitäjän ensimmäinen kirkko oli käytössä lähes puolitoista vuosisataa, kunnes Laihian toinen kirkko valmistui 1642 Kirkonkylään nykyisen Napuen puiston kohdalle. Pitäjähallinnon tavanomaista kulkua häiritsi jossain määrin 1600-luvulla läänityslaitos. Vuonna 1614 Laihia ja Maalahti annettiin virkalääniksi kansleri Axel Oxenstiernalle. Tämä peruuntui 1651, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Laihian vapaaherrakunnaksi valtaneuvos Karl Bondelle. Vapaaherrakunta periytyi Bonden suvun omistuksessa kunnes se 1674 peruutettiin takaisin kruunulle.",
"Liikenneturva\nLiikenneturva perustettiin 22. lokakuuta 1971. Perustamiseen osallistuivat myös Liikennevakuutusyhdistys ja Autoliitto. Sitä ennen Suomessa oli vastaavaa työtä tehneet Liikenneturvan edeltäjät Liikennekulttuurikomitea (1929–1938) ja Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaos TALJA (1938–1971). Eduskunnan hyväksymän lain nojalla Liikenneturva muuttui vuoden 1974 alussa julkisoikeudelliseksi yhteisöksi. Muutos näkyi puolueiden mukaantulona sekä valtion välittömän edustuksen ja valtiovallan valvonnan lisääntymisenä. Myöhemmin Liikenneturvan hallinnossa on kavennettu poliittisten ryhmien valtaa ja vastaavasti annettu tilaa eri tienkäyttäjäryhmien edunvalvontajärjestöille. Nykyinen Liikenneturvan toiminnan määrittelevä laki on vuodelta 2003.",
"Ratu-kortisto\nRakentajaorganisaatiot (Suomen Rakennusurakoitsijaliitto SRUL, Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL ja Suomen Rakennusliikkeiden liitto SRLL) perustivat Ratu-hankkeen vuonna 1985 ja se oli Rakennustietosäätiön ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sopimusosapuolena. Ratu-hankkeen puolelta puuhamiehinä toimivat ins. Reijo S Lehtinen ja ins. Jari Kankaro. Reijo S Lehtinen toimi tuolloin projektin vastuullisena johtajana ja tuo tehtävä jatkuu edelleen. \nOhjekorttien laadinta käynnistyi uudelleen, 1986 ja seuraavana vuonna otettiin käyttöön tuotenimi Ratu-kortisto.\nVuonna 1991 Suomen Rakennusteollisuusliitto, Suomen Rakennusurakoitsijaliitto ja Suomen Rakennusliikkeiden liitto yhdistyivät ja syntyi Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry. Ratu-korttien tekeminen jatkui kuitenkin entiseen malliin. 1990-luvun alkupuolen lama puraisi pahasti rakennusalaa ja tutkimuspanostusta supistettiin jälleen. Tuotantotietouden tarve oli kuitenkin suuri kilpailtaessa vähistä urakoista ja niinpä selvitettiin vaihtoehtoja laatia Ratu-kortteja VTT:tä edullisemmalla tavalla. Kortteja teetettiin insinöörityönä, osana diplomityötä. Ratu-korttien laadintavastuu siirtyi Rakennusteollisuuden Keskusliiton hallituksen päätöksellä (20.1.1995) Mittaviiva Oy:lle, jossa VTT:ssä Ratu-tutkijana toiminut DI Anssi Koskenvesa kokosi tehokkaan tiimin jatkamaan Ratu-tuotantotiedoston laadintaa ja ylläpitoa. Mittaviiva Oy on ollut siitä lähtien Ratun tutkimusyksikkö.",
"Reserviläisurheiluliitto\nReserviläisurheiluliitto (ResUL) perustettiin 12.12.1970 hoitamaan Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) ja Reservin Aliupseerien Liiton (RAuL) yhteistä urheilutoimintaa. Perustamista koskevassa tiedotteessa todettiin Reserviläisurheiluliiton olevan itsenäinen, puolueeton, valtakunnallinen urheilujärjestö, jonka toimintapiiriin kuuluu reserviläisten kilpa- ja kuntourheilutoiminta. Tavoitteena oli reserviin kuuluvien ja asepalvelukseen tulevien fyysisen kunnon vaaliminen."
] | 118 |
Onko lapinnoidan työkalu noitarumpu eli kannus? | [
"Lapinnoita\nNoidan työkalu oli noitarumpu eli \"kannus\" (saam. \"goavddis\"), jonka merkeistä noita ennusti tulevaa. Rummun avulla noita osasi myös vaipua transsiin. Noidan apuna toimi apuhenki (\"noaidi-vuoigŋa\"). Noidanoppi saatiin usein perinnöksi esimerkiksi vanhemmalta. Erityisesti lapsena ja nuorena sattuneita sairauskohtauksia pidettiin merkkinä noidanlahjoista. Muuten noidalta edellytettiin hyvää terveyttä. Hampaiden menettämistä vanhemmiten pidettiin merkkinä vähenevistä voimista. Lars Levi Laestadius oletti, että lapinnoidat käyttivät tietyissä seremonioissa jotakin salaista, narkoottisesti vaikuttavaa ainetta ennen toimituksen alkua parantaakseen elimistönsä suoritustasoa ja mielikuvitusvoiman nostamiseksi. Laestadius tiesi noitien myös paastoavan aina ennen maagisen seremonian aloittamista. Inarista onkin tallennettu perimätieto, jonka mukaan noidat söivät 7-pilkkuisia kärpässieniä. Kärpässienet ovat myös muualla šamanismissa usein käytetty apuväline. Noita oli lähes aina miespuolinen. Maininnat naispuolisista noidista ovat harvinaisia ja joskus pahansuopia:\nNoitien aatelia olivat lentonoidat (\"kirdi noaidi\"), jotka osasivat lentää tuulenpuuskina tai lintuina ja kykenivät noutamaan esineitä pitkienkin matkojen takaa tällä tavoin. Seuraavaa tasoa edustivat lovinoidat, jotka kykenivät menemään transsiin ja liikkumaan henkenä ruumiin ulkopuolella eläimen hahmossa ja selvittämään salaisia asioita. Heikkolahjaisimmat noidat joutuivat tyytymään sanan voimin esimerkiksi palauttamaan varastettua tavaraa tai torjumaan tai panemaan kirouksia. Eräs tärkeä tehtävä oli villipeuralaumojen \"juovsattaminen\" eli kutsuminen yhteisön omille metsästysmaille. Noidat ottivat myös selville ja joskus rankaisivat rikkomuksiin syyllistyneitä.",
"Noitarumpu\nNoitarumpu eli kannus on šamaanin rumpu, jota käytetään arpomiseen ja transsin aikaansaamiseen.",
"Noitarumpu\nNoitarumpu on tietäjien (kuten ns. lapinnoitien) käyttämä riittiesine. Noitarummuiksi kutsutaan yleensä Pohjois-Euraasian rumpuja, mutta vastaavalla tavalla käytettyjä rumpuja on lisäksi Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja muuallakin."
] | [
"Lapinnoita\nTarinat lapinnoidista olivat yleisiä myös eurooppalaisissa tarinoissa. Usein kerrottiin lappalaisten noitien pystyvän kontrolloimaan säätä, ja on paljon tarinoita merimiehistä jotka ostivat noidilta suotuisaa tuulta. Usein ostajalle annettiin köysi jossa oli kolme solmua, jotka aukaisemalla ostaja saattoi kontrolloida tuulen voimakkuutta. 30-vuotisen sodan aikana katolilaiset syyttivät Kustaa II Aadolfin käyttäneen lapinnoitien apua taisteluissaan. Koska Norjassa nimitystä 'finn' käytettiin sekä saamelaisista että suomalaisista, eurooppalaisessa tarinaperinteessä myös suomalaiset saivat noituuden harrastajan maineen. Eurooppalaisissa tarinoissa lapinnoidat kuvattiin usein hampaattomiksi vanhoiksi akoiksi: kuten ylempänä todettiin, todellisuudessahan lapinnoidat olivat yleensä miehiä joiden voimat hupenivat hampaiden menetyksen myötä.",
"Saamelainen muinaisusko\nSaamelaisten alkuperäisessä uskomusmaailmassa kaikella elollisella oli sielu. Ihmisellä oli useampia sieluja, joista ruumissielun lähteminen tarkoitti kuolemaa. Vapaasielu puolestaan liikkui suhteellisen vapaasti. Se saattoi kuitenkin joutua myös vangiksi vainajalaan, mikä aiheutti vakavan sairastumisen. Tällaisessa kriisitilanteessa pyydettiin apua lapinnoidalta eli šamaanilta, joka pystyi menemään transsiin rummuttamalla noitarumpua ja laulamalla. Lapinnoita oli saamelaisyhteisöjen tärkein jäsen, sillä hän pystyi toimimaan tuonpuoleisessa yhteisön hyväksi.",
"Lapinnoita\nSuomessa lapinnoitia sekä pelättiin että kunnioitettiin, ja niistä kerrottiin paljon tarinoita. Jos tuuli nosti heinää heinänteossa pohjoiseen päin, arveltiin lapinnoidan olevan sitä ryöstämässä. Heinää vievää tuulenpuhuria saatettiin heittää tai iskeä puukolla tai viikatteella. Joskus osuman saanut tuulispää parahti lapsen tavoin, ja tuuli tyyntyi. Erään tarinan mukaan eräs Lapissa käynyt näki lappalaisen luona poikansa heinäpellolle heittämän puukon. Oli kuulemma sattunut reiteen.",
"Loveenlankeaminen\nŠamanistisissa perinteissä noidat ovat käyttäneet hurmostilaan päästäkseen muun muassa paastoamista, hyppelyä, soittoa ja huumausaineita. Suomensukuiset kansat ovat aikanaan käyttäneet noitarumpua ja päristintä. Loveenlankeamisen alussa tapahtuu hermokouristuksia, jotka johtavat tajuttomuuteen. Tässä tilassa henkilö sielun uskotaan poistuvan ruumiista tuonpuoleiseen, missä häneen asettuvat henget ja saneluttavat hänellä tahtonsa.",
"Aknepop\n\"Satakunnan Kansan\" Harri Aalto kirjoitti, että ”Eppu Normaalissa kyllä kytee kapinahenki, mutta purkaussuunnat ovat toistaiseksi ylimalkaisia, yksilöimättömiä”. Aallon mukaan ei voida kieltää kappaleiden ”Sotilaallinen tyhjiö”, ”Suomi ryömii” tai ”Kekkonen rock” ideaa, mutta toteutus ei tee oikeutta ”herkullisille lähtökohdille”.",
"Naakka\nNaakkojen on todettu osaavan käyttää ja tehdä työkaluja simpanssien ja uudenkaledonianvaristen tavoin. Cambridgen ja Queen Maryn yliopistojen tutkijat ovat tutkineet naakan päättelykykyä laboratorio-olosuhteissa. Naakat oppivat pudottamaan kiven alustalle, josta niille putosi ravintoa. Jos naakoilla ei ollut saatavilla kiveä, ne käyttivät tikkua, jota ne jopa työstivät tarkoitukseen sopivaksi. Toisessa kokeessa naakat noukkivat ruokaa putkesta koukkutikulla ja jopa taivuttivat suoran tikun koukuksi saadakseen ruokaa. Linnut eivät olleet nähneet aikaisemmin mallia työkalujen käytöstä, ja ne olivat syntyneet ja kasvaneet tarkoin säädellyssä laboratorioympäristössä. Luonnossa naakkojen ei ole havaittu käyttävän työkaluja.",
"Taina Kuuskorpi\nKuuskorpi on julkaissut lastenromaanin Jokun Talo, joka on tarina oman tilan ottamisesta sekä yksin- ja yhdessäelämisen vaikeuksista. Hän on kirjoittanut Lola Wallinkosken elämäkerran LOLA Kahdet kasvot. Elämäkerta kuvaa, millaista on elää erilaisena ja julkisuuden läpivalaisemana Suomessa."
] | 66 |
Mikä on suurin maanosa? | [
"Aasia\nAasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän alle neljä miljardia ihmistä eli yli 60 % maailman väestöstä."
] | [
"Suomen maantiede\nVanhastaan Suomen suurimpana saarena on pidetty Soisaloa (1 638 km²). Uudemman käsityksen mukaan Soisalo ei ole saari, koska sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa. Vedenpinnan korkeusero sen eri puolien välillä on noin kuusi metriä. Ympäröivien vesien saman tason perusteella Suomen suurimmaksi saareksi on esitetty Sääminginsaloa Saimaalla. Sen pinta-ala on 1 069 km². Sääminginsalo on kuitenkin saari vain, jos kaivetun kanavan mantereesta erottama alue hyväksytään saareksi. Kaikki saaren määrittelyperusteet täyttävistä saarista suurin on Ahvenanmaan pääsaari (685 km²) ja toiseksi suurin on Kemiönsaari (524 km²).",
"Eurooppa\nEurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 51 valtiota.",
"Australia (maanosa)\nAustralia (tunnetaan myös nimillä Sahul, Australinea tai Meganesia) on maantieteellisesti pienin maanosa maapallolla. Maanosassa sijaitsee myös samanniminen valtio eli Australia. ”Manner” voidaan käsittää myös mannerjalustana, jolloin siihen kuuluisi Australian lisäksi myös Uusi-Guinea ja Tasmania. Australian maanosa muodostaa suurimman osan Oseanian maa-alueesta.",
"Etelä-Amerikka\nEtelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä. Se on Amerikan mantereen eteläosa. Etelä-Amerikan pinta-ala on noin 17 840 000 neliökilometriä eli 3,5 prosenttia Maan koko pinta-alasta; se on näin ollen neljänneksi suurin maanosa.",
"Etelämanner\nEtelämanner on maapallon eteläosassa, etelänavan ympärillä sijaitseva manner. Se on ainoa maanosa, jossa ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. Etelämanner jaetaan usein läntiseen ja itäiseen Etelämantereeseen. Napamantereen ja sitä ympäröivien saarten yhteisnimitys on Antarktis. Etelämanner on kylmin, tuulisin, korkein ja kuivin manneralue. Etelämanner on viidenneksi suurin maanosa Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan jälkeen. Sen pinta-ala on 14 miljoonaa neliökilometriä.",
"Afrikka\nAfrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 365 000 neliökilometriä, joka on 20,3 prosenttia Maan maapinta-alasta. Afrikan noin 1,2 miljardia asukasta muodostaa noin 15 prosenttia ihmiskunnasta.",
"Koillismaa (Norja)\nKoillismaa () on Norjalle kuuluvan Huippuvuorten saariryhmän toiseksi suurin saari. Nimensä mukaisesti se sijaitsee pääsaaresta Länsimaasta koilliseen. Se on lähes kokonaan jäätikön peitossa; jäättömät osat ovat peurojen asuttamaa tundraa. Rannikoilla elää myös mursuja. Saaren suurin jäätikkö Austfonna on maailman kolmanneksi suurin ja Euroopan suurin jäätikkö, se on paksuimmalta kohdaltaan 560 metriä paksu ja ympärysmitaltaan 200 kilometriä. Saari on asumaton.",
"Euraasia\nEuraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri. Sen pinta-ala on 54,8 milj. km² ja on maapallon mantereista suurin. Mantereella sijaitsee kaksi maanosaa, joiden mukaan se on nimetty: Eurooppa ja Aasia. Jako Eurooppaan ja Aasiaan on kuitenkin pikemmin historiallinen kuin maantieteellinen. Rajaksi on katsottu yleensä Uralvuoret ja Kaukasus sekä Musta- ja Kaspianmeri. Eurooppaa voidaan pitää Euraasian niemimaana.",
"Kamerun\n475 442 neliökilometrin suuruisena Kamerun on maailman 53. suurin valtio. Se on suunnilleen samankokoinen kuin Papua-Uusi-Guinea ja hieman suurempi kuin Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa. Maa sijaitsee Keski- ja Länsi-Afrikassa Bonnynlahdella, joka kuuluu Guineanlahteen ja Atlantin valtamereen. Matkailukirjallisuudessa Kamerunia kuvataan ”Afrikaksi pienoiskoossa”, sillä maan alueella on kaikkia maanosan ilmastoja ja kasvillisuusalueita: rannikkoa, autiomaata, vuoristoa, sademetsää ja savannia. Kamerunin naapurivaltiot ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä."
] | 112 |
Milloin Texas liittyi USA? | [
"Meksikon–Yhdysvaltain sota\nTexasin vallankumouksen jälkeen Meksikossa vallitsi poliittinen kriisi ja Santa Anna päätyi lopulta maanpakoon. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa oli alettu esittää Texasin liittämistä Yhdysvaltoihin. Ajatusta oli aluksi vastustettu, koska Texas olisi lisännyt Yhdysvaltojen orjaosavaltioiden määrää. Kun Yhdistynyt kuningaskunta alkoi kuitenkin sekaantua asioihin pyrkien vahvistamaan Texasin itsenäisyyttä Yhdysvaltoja vastaan, mielipiteet kääntyivät liitoksen puolelle. James Knox Polk valittiin presidentiksi hänen luvattuaan liittää Texas Yhdysvaltoihin ja äänestyksen asiasta järtjesti väistyvä presidentti John Tyler. Yhdysvaltojen kongressi päätti liitoksesta vuonna 1. maaliskuuta 1845. Meksiko ei ollut tunnustanut Texasin itsenäisyyttä saatikka sen liittämistä yhdysvaltoihin, mutta maa ei kyennyt myöskään järjestämään sotaretkeä vaikutusvaltansa palauttamiseksi. Yleinen mielipide Meksikossa oli Yhdysvaltojen vastainen. Presidentti José Joaquín de Herrera oli yrittänyt neuvotella Yhdysvaltojen kanssa, mutta joulukuussa 1845 armeija syrjäytti hänet nostaen valtaan kenraali Mariano Paredesin.",
"Texas\nTexas (suomeksi käytetään myös kirjoitusasua Teksas) on Yhdysvaltain toiseksi suurin osavaltio niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin. Texas julistautui itsenäiseksi Meksikosta vuonna 1836 ja liittyi Yhdysvaltoihin 28. osavaltiona vuonna 1845. Texasilla on yhteistä rajaa Meksikon kanssa. Idässä Texas rajoittuu Louisianan ja Arkansasin, pohjoisessa Oklahoman ja lännessä New Mexicon osavaltioon.",
"Texas\nVuonna 1845 Texas hyväksyttiin Yhdysvaltain jäseneksi, mikä johti Meksikon–Yhdysvaltain sotaan 1846–1848. Sodan seurauksena Yhdysvallat sai haltuunsa New Mexicon sekä Kalifornian ja Texasin länsiraja laajeni El Pasoon asti. Sisällissodan aikana Texas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870."
] | [
"Yhdysvaltain historia\nHistoriansa suurimman maalisäyksen USA sai kun vuonna 1803 Thomas Jeffersonin hallitus osti Ranskan Napoleonilta Mississippijoen länsipuolelle ulottautuvan Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi – hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % maan pinta-alasta. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin liittyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Utahin, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alueet Guadeloupe Hidalgon rauhassa 2. helmikuuta 1848. Arizonan ja New Mexicon alue laajeni etelään Gilajoen eteläpuolelle Meksikon kanssa 1853 tehdyllä kymmenen miljoonan silloisen Yhdysvaltain dollarin Gadsdenin kaupalla. Venäjän keisari Aleksanteri II myi 9. huhtikuuta 1867 Alaskan Yhdysvalloille.",
"Theodore Millon\nMillon oli Liettuasta ja Puolasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden juutalaisten vanhempien ainoa lapsi. Hänen esi-isänsä asuivat 1800-luvulla Valožynin kaupungissa, joka siihen aikaan kuului Venäjän keisarikuntaan. Millon suoritti tutkintoja niin amerikkalaisissa kuin eurooppalaisissakin yliopistoissa, ja hän kuului 15 vuotta suuren pennsylvanialaisen psykiatrisen sairaalan Allentown State Hospitalin johtokuntaan. Pian sen jälkeen hänestä tuli julkaisun \"Journal of Personality Disorders\" perustajiin kuulunut toimittaja ja International Society for the Study of Personality Disorders -seuran perustajiin kuulunut ensimmäinen puheenjohtaja. Hän oli Harvard Medical Schoolin ja Miamin yliopiston professori.",
"Martin Van Buren\nVan Buren alkoi iän myötä vastustaa yhä enemmän orjatyövoiman lisäämistä Yhdysvalloissa. Tämä oli myös yksi syy siihen, miksi hän vastusti Texasin liittämistä Yhdysvaltoihin: se olisi lisännyt orjuuden sallineiden territorioiden määrää ja samalla lisännyt riskiä joutua sotaan Meksikon kanssa. Van Burenin vastustuksesta huolimatta Texas liitettiin Yhdysvaltoihin muutamaa vuotta myöhemmin. Kuten Van Buren oli ennakoinut, se lisäsi orjuutta kannattaneiden etelävaltioiden määrää ja johti sotaan Yhdysvaltojen ja Meksikon välille.",
"New Mexico\nAlue siirtyi Meksikolle Meksikon itsenäisyyssodassa vuosina 1810–1821. Espanjalaiset siirtomaaisännät olivat kieltäneet provinssiin tulleita yhdysvaltalaisia käymästä kauppaa, mutta itsenäinen Meksiko salli kaupankäynnin, ja alueella alkoi käydä säännöllisesti yhdysvaltalaisia kauppiaita. Meksikon ja Yhdysvaltain välisen sodan aikana 1846–1848 Yhdysvallat valloitti maan itselleen ja teki siitä New Mexicon territorion, mihin kuului myös nykyinen Arizona osavaltio ja osia Coloradosta. Tarkoituksena oli muodostaa New Mexicon osavaltio niin pian kuin mahdollista, mutta senaatti torjui esityksen. New Mexico hyväksyttiin osavaltioksi vasta 6. tammikuuta 1912.",
"Santa Fe de Nuevo México\nVuonna 1836 itsenäistynyt Texasin tasavalta vaati itselleen osia Uudesta-Meksikosta. Vuonna 1844 texasilaiset lähettivät Uuteen-Meksikoon retkikunnan, jonka tarkoituksena oli käydä kauppaa alueella. Texasilaiset toivoivat pystyvänsä miehittämään haluamansa alueen, mutta Meksikon joukot pidättivät retkikunnan jäsenet. Kun Texas liitettiin Yhdysvaltoihin 1845, Yhdysvallat peri myös Texasin aluevaatimukset. Stephen W. Kearnyn johtamat joukot onnistuivat valtaamaan Uuden-Meksikon Meksikon–Yhdysvaltain sodassa vuonna 1846. Kaksi vuotta myöhemmin Meksiko tunnusti menettäneensä alueet, kun se luovutti alueen virallisesti Yhdysvaltain hallintaan.",
"Meksikon–Yhdysvaltain sota\nTilanne Texasin rajalla kärjistyi pian vallankaappauksen jälkeen. Yhdysvallat oli keskittänyt joukkoja Rio Granden varrelle, kun taas meksikolaisten mielestä raja kulki Nuecesjoella. Huhtikuussa 1846 yhdysvaltalaisten ja meksikolaisten joukkojen välillä käytiin yhteenotto, jota Yhdysvallat käytti syynä sodanjulistukselle Meksikolle. Kenraali Zachary Taylorin johtamat joukot ottivat yhteen pienen meksikolaisen ratsuväen osaston kanssa ja yksi amerikkalainen kuoli. Polk vei esityksen sodanjulistuksesta kongressille, joka hyväksyi sen 13. toukokuuta 1846.",
"Meksikon–Yhdysvaltain sota\nMeksikon–Yhdysvaltain sota oli vuosien 1846 ja 1848 välillä käyty sota Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä. Sota oli alkanut kiistoista liittyen Texasin asemaan Texasin vallankumouksen jälkeen ja Texasin tasavallan liityttyä Yhdysvaltoihin vuonna 1845. Selkkaus maiden vastaisella rajalla johti Yhdysvaltojen sodanjulistukseen ja taistelujen jälkeen Meksikon pääkaupunki Méxicon miehitykseen. Sodan päätti Guadalupe-Hidalgon rauhansopimus, jolla Meksiko luopui alueistaan Ylä-Kaliforniassa, Uuden Meksikon alueella ja Rio Granden pohjoispuolella. Meksiko menetti näin yli puolet sotaa edeltäneistä maistaan.",
"Texas\nTexas sijaitsee Suurten tasankojen eteläpäässä, Meksikonlahden rannalla. Osavaltio rajoittuu lännessä New Mexicon osavaltioon ja Rio Grande -jokeen, joka on samalla Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen raja. Pohjoisessa Texasiin kuuluu ns. \"Texas Panhandle\", joka sijaitsee Suurilla tasangoilla. Texasin pohjoispuolella sijaitsee Oklahoman osavaltio. Idässä Texas sen sijaan rajoittuu Arkansasin ja Louisianan osavaltioihin. Texasin pinta-ala on 695 622 neliökilometriä ja se on Alaskan jälkeen Yhdysvaltain toiseksi suurin osavaltio. Merkittäviä kaupunkeja ovat Dallas, Fort Worth, Houston, San Antonio, Austin ja Plano."
] | 42 |