text
stringlengths
483
114k
Tämä kirjoitus oli mukana todisteena Liperin Uutisten kunnianloukkausjutun käsittelyssä Itä-Suomen hovioikeudessa, kun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Laatutyökalulista ei aiheuttanut hovioikeudessa muita toimenpiteitä, kuin sen kirjaamisen todisteeksi. Käräjäoikeudessa Liperin kunnan verovaroin oikeutta käyvät eivät esittäneet tätä listaa kunnianloukkaukseksi. Käräjäoikeuden tuomion perusteella sana Troikka on poistettu tekstistä. Muutamia henkilönimiä on myös poistettu. Tekstiä on muutettu hieman poistojen johdosta. Kaikki laatutyökalujen kohdalla esitetyt käytännöt on aikanaan kuultu niihin osallisten tai niiden uhriksi joutuneiden kertomana. Osasta on jopa kirjallisia todisteita. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko Liperin kuntajohtamisen laatutyökalut todellisuutta vielä tänäkin päivänä vai vain kymmenien henkilöiden mielikuvituksen tuotetta. LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN LAATUTYÖKALUT Tunnetuimman prosessijohtamisen koulukunnan laatujohtamisen (Total Quality Management, TQM) käsitteisiin kuuluvat mm. 7 perinteistä laatutyökalua ja 7 uutta laatutyökalua. Organisaatioiden laatujohtamisessa näillä työkaluilla on keskeinen merkitys. Laatujohtamisesta on julkaistu runsaasti myös suomenkielistä kirjallisuutta. Laatujohtamisen (TQM) eräänä tarkoituksena on parantaa asiakkaan saamaa arvoa tuottamalla suoritteet kerralla oikein siten, että ne täyttävät laadullisesti mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeet. Lähtökohtana on mm. mahdollisimman hyvä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja oman organisaation toiminnan mukauttaminen tuottamaan asiakastarpeiden täyttämisen edellyttämät suoritteet prosessien jatkuvan parantamisen kautta. Näin parannetaan myös oman organisaation kannattavuutta ja tulosta. Liperin kuntajohtamisessa on myös käytössä erilaisia laatutyökaluja, joiden käyttötarkoitus on laatujohtamisen perusajatuksesta poiketen valtaeliitin vallan säilyttäminen kuntaorganisaatiossa. Liperin valtaeliitin lähtökohtana on harvemmin asiakastarpeiden tyydyttämisen ensisijaisuus eli kuntalaisten etu. Tämän voi päätellä jo siitä, että kuntaorganisaatiossa ei ole pystytty tähän päivään mennessä käytännössä määrittelemään asiakkaita ja heidän tarpeitaan prosesseista puhumattakaan johtamisen lähtökohtana. Eräs surkuhupaisa osaamiskyvyttömyyden ilmentymä on tasapainotetun tuloskortin (Balanced Scorecard) käyttö ilmoittamaan joitakin hajatietoja mm. tilinpäätöksissä. Edes tasapainotetun tuloskortin peruskäsitteitä, näkökulmia perusteineen ei ole kyetty Liperissä ymmärtämään, eikä tietenkään siksi määrittelemään millään organisaatiotasolla. Liperin kunnan johtavien viranhaltijoiden joukossa on henkilökohtaisilta johtajaominaisuuksiltaan heikkotasoisia johtajia. Johtamiskyvyttömyyden ja osaamattomuuden sekä niistä seuranneen korruption peittelemiseksi Liperin kuntaorganisaatiossa on jouduttu turvautumaan vähemmän tasokkaisiin laatutyökaluihin. Seuraavana esitellään Liperissä käytettyjä kuntajohtamisen laatutyökaluja, jotka mahdollistavat osaltaan korruptoituneen valtarakenteen ylläpitämisen. Näiden laatutyökalujen kitkeminen kuntaorganisaatiosta on haasteellinen tehtävä, joka vaatii vaihdoksia sekä viranhaltijajohdossa, että luottamushenkilöjohdossa. LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 PERINTEISTÄ LAATUTYÖKALUA Nämä laatutyökalut näyttävät olleen käytössä ainakin vuodesta 2003 lähtien ja ne ovat olleet melko hyvin nähtävissä jo vuosikausia. Käyttö on yksinkertaista ja helppoa, kuten jo nimistäkin voi päätellä. Emme voi tietenkään todistaa, että näitä laatutyökaluja olisi käytetty. Osa laatutyökaluista on sen luontoisia, että niiden käytön pitävä oikeudellinen todistaminen on varsin vaikeata. Vastaavasti valtaeliitti ei myöskään voi todistaa, että kyseisiä laatutyökaluja ei olisi käytetty. Lukijoiden tehtäväksi jää arvioida, ovatko laatutyökalut todellisuutta vai mielikuvituksen tuotetta. SALAILU Tieto on valtaa, kuuluu vanha sananlasku. Tiedollisen ylivoiman voi hankkia kahta kautta. Terveissä organisaatioissa tietoa hankitaan ja jaetaan avoimesti, jolloin tiedon lisääntyminen hyödyttää koko organisaatiota. Oppimis- ja kouluttamiskykyisimmät palkitaan. Liperissä sekä monen johtavan viranhaltijan, että luottamushenkilöjohdon henkilökohtaiset johtajaominaisuudet tiedon hankintaan ja sen jalostamiseen yleisesti jaettaviksi näyttävät niin vajavaisilta ja rajoittuneilta, että niiden pohjalta tiedollista ylivoimaa ja sitä kautta valtaa ei ole mahdollista hankkia. Tällöin johtaja-aseman säilyttäminen tiedollisen ylivoiman perusteella on hoidettava salailun keinoin. Röyhkeimmät salailijat palkitaan. Liperin kuntaorganisaatiossa tiedollinen ylivertaisuus hankitaan pääsääntöisesti siten, että oleellinen tieto salataan muilta kuin valtaeliittiin kuuluvilta. Menetelmä on keskeisesti käytössä myös luottamuselinten päätöksenteossa siten, että vain valtaeliittiin kuuluville ja/tai heidän käskyläisilleen kerrotaan kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Tällöin valtaeliittiin kuulumattomille ei jää tiedon puutteen vuoksi muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä päätettävät asiat johdon ja esittelijän haluamalla tavalla. Pienikin epäily esittelijöiden tietojen oikeellisuudesta tai mahdollisista väärinkäytöksistä johtaa useimmiten Kuntalain vastaisesti johtoklikin toimenpitein kieltäytymiseen antamasta lakisääteisiä tietoja. Salailusta löytyy runsaasti mm. Kuopion hallinto-oikeudessakin todettua näyttöä. Toinen salailuun ratkaisevasti vaikuttava tekijä on laittomuuksien, väärinkäytösten, verovarojen haaskauksen ja muun korruption peittely. Mikäli kuntalaiset saavat tietoonsa johdon korruptioksi luokiteltavia toimia sekä sen, että korruptioon osallisena ja sen hyväksyjänä on myös luottamushenkilöjohtoa, vallan käyttöön tulee muutoksia ja johtajavaihdoksia. Luottamushenkilöjohdosta löytyy henkilöitä, jotka näyttävät hyväksyvän salailun. Asia ilmenee mm. Kotiseutu-Uutisten jutusta 22.4.2010. Toinen hyvä esimerkki on se, että luottamushenkilöjohto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin laittomuuksien kitkemiseksi. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksessä 10/0469/2, antopäivä 29.9.2010, diaarinumero 01357/10/1203 todetun laittoman tietojen salaamisen osalta ei käytännössä ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin esim. kunnanhallituksen kokouksessa tehdyn päätöksen KH 300 §/27.12.2010 perusteella. Mikäli luottamushenkilöiden tietojen saanti verovarojen käytöstä sallitaan lainmukaisesti, löytyykö verovarojen käytöstä korruptioon viittaavia maksutapahtumia suurimmille verovaroista hyötyjille? VALEHTELU Eräille johtaville viranhaltijoille on muodostunut suorastaan tavaksi valehdella luottamushenkilöille saadakseen aikaan mieleisiään päätöksiä. Sivistysosaston viranhaltijajohto on usein käyttänyt tätä laatutyökalua salatakseen verovarojen väärinkäyttöä ja muita väärinkäytöksiä. Asiasta on kerrottu myös televisio-ohjelmassa Liperin laskuoppi, joka löytyy mm. linkkinä osiosta Vanhoja uutisia. Monien johtavien viranhaltijoiden kohdalla valehtelusta on myös todistettuja esimerkkejä. Kuntalaisissa ja kunnan luottamushenkilöissä on varsin vähän sellaisia henkilöitä, jotka olisivat edes välttävästi perillä kunnan päätöksenteosta. Tämä mahdollistaa valehtelun kaikissa kunnan virkaportaissa. Monellako kuntalaisella ja luottamushenkilöllä on kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa julkisesti johtavien viranhaltijoiden valheelliset mielipiteet? PELOTTELU Pelon ilmapiirin luominen mahdollistaa johtamisen ja johtajien arvostelun tukahduttamisen ja sitä kautta laittomuuksien ja väärinkäytösten julkitulon. Liperin virkakoneistossa tällä laatutyökalulla on saatu lähes kaikki väärinkäytöksistä tietoiset hiljennettyä. Varhaiskasvatuksen johdossa on valitusten perusteella harrastettu tätä laatutyökalua laajemminkin. Esimerkki. Eräs varhaiskasvatuksen johtajana toimiva näyttää vakiinnuttaneen valtansa tämän laatutyökalun käytöllä. Kyseinen henkilö junaili malliksi laittoman irtisanomisen varhaiskasvatuksessa organisaatiossa ylempänä toimivien antaessa toiminnalle siunauksensa. Varhaiskasvatuksen johtaja ei joutunut toimistaan minkäänlaiseen edesvastuuseen, vaikka laiton irtisanominen maksoi kunnalle pelkkinä korvauksina ja oikeudenkäyntikuluina lähes 30 000 euroa, minkä lisäksi maksettiin kunnan lukuisten työntekijöiden työaikaa näiden menojen lisäksi. Pelotevaikutus on valtava, kun työntekijöiden annetaan ymmärtää, että laittomasti voi toimia kenenkään puuttumatta laittomuuksiin ja laittomuuksien korvauksetkin maksetaan verovaroista. UHKAILU Kunnan työntekijöiden kohdalla uhkailu on tehokas ja suut tukkiva menetelmä, mikäli pelottelu ei auta. Henkilöstöjaoksen esittelijä päättää käytännössä kaikista palkka-asioista. Esittelijä on myös jäsenenä palkka-asiamiehen ominaisuudessa työsuojelutoimikunnan korvikkeena olevassa TYHY-toimikunnassa. Palkka- ja urakehitys riippuu esittelijän mielipiteistä, sillä esittelijä on käytännössä diktaattori jaettaessa esim. palkankorotuksia ym. palkanlisiä. Kuinka yleisesti johtavien viranhaltijoiden työkaluvalikoimaan kuuluu uhkailun käyttö? Pelottelun yhteydessä tuli esille esimerkki laittoman irtisanomisen pelotevaikutuksesta. Liperissä mm. varhaiskasvatuksen johtajan virassa oleva näyttää jalostaneen irtisanomisen pelotevaikutusta uhkailuksi. Keväällä 2009 yli kolmekymmentä varhaiskasvatuksen työntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin toimenpiteitä mm. johtajan irtisanomisuhkailujen lopettamiseksi. Kirjelmä näyttää salatun työsuojelutoimikunnalta, ilmeisesti henkilöstöjaoston esittelijän käskystä. Mitä kirjelmästä tuli julki, sen väitettiin olevan vain ohimenevä väärin ymmärrys. Varhaiskasvatuksen johtaja sai laittomalle toiminnalleen myös sivistysjohtajan virassa toistaiseksi olevan (sensuroitu) hyväksynnän ja pääsi kyseisen henkilön erityissuojeluun. Kesäkuun alussa 2010 jälleen kymmenet varhaiskasvatuksen työntekijät lähestyivät suunnilleen saman sisältöisellä kirjeellä sivistyksen johtajan virassa olevaa. Varhaiskasvatuksen johtajan uhkailut eivät olleet loppuneet. Jälleen seliteltiin väärin ymmärryksiä. Syksyllä 2010 tehtiin mielipidekysely varhaiskasvatuksen johtamisesta. Viitisenkymmentä vastausta piti jälleen sisällään näkemyksen varhaiskasvatuksen johtajan johtamiskyvyttömyydestä. Uhkailut ovat johtaneet siihen, että Liperissä lienee ainakin Suomen ennätys varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaihtuvuudessa. Parin – kolmen vuoden sisällä käytännössä koko varhaiskasvatuksen suorittava päiväkotihenkilöstö näyttää vaihtuneen kokonaisuudessaan. KIRISTYS Kiristystä näyttää käytettävän hienovaraisesti luottamushenkilöiden kohdalla. Kunnalla on mahdollisuus hankkia runsaasti erilaisia palveluita ja tavaroita myös Liperistä. Hankintamenettelyyn ei ryhdytä käytännössä niiden yritysten tai ihmisten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella eri mieltä valtaeliitin kanssa ainakin kunnan johtamisesta. Monelle yhteisölle ja pienyrittäjälle pienemmätkin ansiot ovat tuiki tarpeellisia. Myös eri yhteisöjen painostuksen kautta suoritetaan mielipiteen vaihtoa, jossa luottamushenkilö muuttaa omat mielipiteensä valtaeliitin mielipiteiksi ja pitää suunsa kiinni kuntaorganisaation väärinkäytöksistä. Näyttää siltä, että johtoklikin edustajat painostanevat myös tätä kautta yrittäjätaustan omaavia yhdistystoiminnassa mukana olevia ihmisiä. Kuntalaisten verovaroilla on kustannettu runsaasti ryyppyretkiä, jotka on usein naamioitu esim. seminaari-, koulutus- ja tutustumisretkiksi. Perinteisesti näillä retkillä on tapahtunut asioita, joita osallistujat eivät halua ainakaan kotiväen tietoon. Tapahtumien käyttö muistutuksena oikeista menettelytavoista päätettäessä kunnallisista asioista lienee tullut tutuksi päivittäisistä saippuasarjoista. Tämänkin laatutyökalun käytön todistaminen oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka käytännössä sen käyttö lienee varsin laajasti tiedossa. LAHJONTA Työkalu ei pääsääntöisesti ole varsinaista lahjontaa vaan erilaisten etuuksien monesti vastavuoroista antamista. Työkalua näyttää käytettävän sekä kunnan työntekijöihin, että luottamushenkilöihin. Erityisen tuottoisaa kohteeksi pääsy näyttää olevan luottamustehtävissä oleville ja/tai olleille kunnan työntekijöille. Vapaata löytyy aina tarvittaessa, työjärjestelyt ovat sopivan kevyet, etenkin kun palkittavalle värvätään apulaisia, palkan korotukset ja muut palkkiot ovat runsaat ja jonkinlainen johtamisen suojatyöpaikka järjestetään lähes aina. Tämä näyttää olevan myös osasyy Liperin kuntajohtamisen kehnouteen. Luottamushenkilöstön kohdalla matkailu ja juhlinta verovaroin ovat myös usein käytetty keino. Koulutus- tai opintomatkojen nimike on yleisin veruke. Kunnan hankintojen avulla lahjomisen lienee ymmärtänyt useampikin yritystoimintaa harjoittava luottamushenkilö tavalla tai toisella. Pääsääntöisesti takana on muodollisesti laillinen toimi, joten tämänkin laatutyökalun todisteellinen toteennäyttö oikeudessa on lähes mahdoton tehtävä, vaikka useampikin henkilö on kertonut tätä laatutyökalua käytettävän. KATTEETTOMAT LUPAUKSET Haluttujen päätösten aikaansaamiseksi luottamuselimissä sekä viranhaltijajohto, että luottamushenkilöjohto voivat luvata erilaisia etuisuuksia. Tehdään ns. lehmänkauppoja ihmisten kanssa. Todistajia näille lupauksille ei pääsääntöisesti tietenkään ole. Mielipiteitä käännytetään mm. lupaamalla henkilöille joitain etuuksia esim. virka, lupaamalla kannattaa joitain hanketta esim. kylän hyväksi, jättää joitain toimenpiteitä tekemättä tms. Koska kyse on ainakin moraalisesti arveluttavasta toiminnasta, petetyksi joutuneella ei ole juuri varaa ottaa asiaa esille. Tyypillinen selitys katteettomille lupauksille on myös, että kyllähän minä mutta kun ne muut. Kuntakonsernilta suurimmat rahat saaneet lienevät lahjakkaimpia lupailijoita tekemään kaikkensa jonkun asian eteen. LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN 7 UUTTA LAATUTYÖKALUA Uudet laatutyökalutkin ovat olleet jossain määrin testikäytössä jo aiemmin. Näiden uusien laatutyökalujen käyttö näyttää tulleen tarpeelliseksi ja osin välttämättömäksikin korruptioksi luokiteltavien laittomuuksien, väärinkäytösten ja verovarojen haaskauksen alkaessa selvitä valveutuneimmille kuntalaisille. Työkalut ovat usein jatkoa perinteisten Liperin johtamisen laatutyökalujen käyttöön. ERISTAMINEN Ihminen on luontaisesti laumaeläin. Tätä ihmisen lajiominaisuutta on käytetty väärinkäytöksiin omaehtoisesti ryhtymättömien ja valtaeliittiä mielistelemättömien laumasta (esim. työyhteisö) eristämiseksi, kun vähävoimaisemmat laatutyökalut eivät ole tepsineet. Erityisen rankaksi eristäminen muodostuu kunnan työntekijöille. Eristämistä edeltää yleensä perinteiset laatutyökalut pelottelu ja uhkailu. Liperin kuntaorganisaatiossa laatutyökalu näyttää olevan jatkuvassa käytössä huolimatta siitä, että se on työsuojelulainsäädännössäkin määritelty laittomaksi. Tämän alan ”sivistystä” on harrastettu erityisesti sivistystoimessa. Luottamushenkilöiden kohdalla on annettu parin viime vuoden aikana kehotuksia, joissa kunnallisen johtoklikin käskystä Politbyroon jäsenten välityksellä on kehotettu mm. luottamushenkilöitä olemasta missään tekemisissä niiden luottamushenkilöiden kanssa, jotka eivät suostu esim. puolueiden ryhmäkuriin tai arvostelevat johtamista. Perusajatus on, että eristämisen kohteet eivät pitkään jaksa yksinään vastustaa korruptoituneen valtaeliitin parjauskampanjoita, vaan lopettavat kokonaan kuntaorganisaation toimintaan puuttumisen ihmissuhteiden toimivuuden takia. KIITOLLISUUDENVELKA Kiitollisuudenvelka syntyy helposti em. lahjonnan, kiristyksen ja vastuunpakoilun kautta. Työkalua on käytetty esim. suojatyöpaikkojen järjestämiseen. Tuloksena on saatu uskollisia johdon alamaisia. Aikaa myöten suuri osa kuntaorganisaatiosta on kiitollisuudenvelassa keskenään. Kiitollisuudenvelka syntyy myös vastuunpakoilun kautta siten, että alaisen laittomuudet peitellään ja autetaan laillisuudeltaan kyseenalaisin keinoin yleensä suojatyöpaikassaan töpeksinyt viranhaltija kuiville. Vastuu häivytetään monesti laillisuudeltaan kyseenalaisten kirjaamattomien ”pelisääntöjen” taakse. Ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiestoiminnassa näyttää myös käytetyn tätä menetelmää. AY-luottamustoimissa on henkilöitä, jotka on otettu varsinaiseen virkaansa ja autettu heitä etenemään työura- ja palkkakehityksessä siitä huolimatta, että koulutetumpia ja pätevämpiä työntekijöitä on ollut tarjolla. Kun esim. pääluottamusmies on tällä tavoin nostettu ansiotta koulutetumpien ja kyvykkäämpien työtovereidensa yläpuolelle, on vaikea kieltäytyä antamasta johdon vaatimusten mukaisia ammattiliittojen lausuntoja, jotka ovat vastoin työntekijöiden etua. Jälleen nousee esille selkeimpänä esimerkkinä varhaiskasvatus ja viranhaltijajohdon varhaiskasvatuksen johtamisesta tilaamat paikkansa pitämättömät lausunnot AY-liikkeeltä. HYVÄUSKOISET IDIOOTIT Lenin keksi menetelmän miettiessään maailmanvallankumouksen toteuttamista neuvostokommunismin johdolla. Menetelmässä oma todellinen tarkoitusperä naamioidaan yleisesti hyväksyttyjen ja tunnettujen moraalisesti oikeina pidettyjen tarkoitusperien taakse. Kansanvalta ja demokratia olivat aikanaan usein käytettyjä ilmaisuja. Nälänhädän lievittäminen, koulutus, tasa-arvo, oikeudenmukainen palkkaus jne. olisi saatu aikaan Neuvostoliiton ihannetilanteen mukaisesti kaikkialla, missä kommunistit olisivat päässeet valtaan. Mikäli yksilö ei ollut esitetyistä toimenpiteistä samaa mieltä, kuului natseihin, imperialisteihin, sortajiin, sovinisteihin jne. Kukapa sellainen haluaisi olla? Näin saadaan arvostelukyvyttömät ja todellisuudesta vieraantuneet ihmiset aatteen taakse. Älykkyyskään ei ole este hyväuskoisuudelle, mikäli henkiset ominaisuudet eivät riitä muuten erottamaan oikeaa väärästä eikä kyseenalaistamisen taito ole hallussa. Massapsykoosin hyödyntäminen kuuluu osana toteutukseen esim. valtapuolueiden valtuustoryhmissä Liperissäkin. ”Me kaikki olemme jo järkevien joukossa. Olet vanhoillinen, taantumuksellinen, viranhaltijoiden vihollinen, kokonaisedun vastustaja, jäät yksin, petät äänestäjäsi jos et liity meihin”. Viranhaltijoita vastaan nouseminen on Liperissä synneistä suurimpia. Liperin johtoklikin erehtymättömyys on samanlainen tabu Liperissä kuin Stalinin erehtymättömyys neuvostovenäjällä. Taloudelliset tuloksetkin vääristelyineen ovat samantyyppiset. Työkalun käyttö on selvästi lisääntynyt väärinkäytösepäilyjen lisääntyessä ja tullessa julki. Liperissä kunnan etu, kuntalaisten parhaaksi toimiminen, johtavien viranhaltijoiden pyyteetön ylimääräinen työ, Liperin imago, yhteinen vene, yhteinen sopiminen, pätevät työntekijät, et kai kyseenalaista, arvostelijat ovat häiriköitä jne, ovat tyypillisiä kliseitä. Valehtelu kuuluu useimmiten valmisteleviin toimenpiteisiin. Liperissä menetelmää näytetään käytettävän varsin voimallisesti rivivaltuutettuihin, kunnan työntekijöihin ja jonkin verran myös elinkeinoelämän ja muun julkishallinnon edustajiin. Eräiden valtuutettujen ja lautakuntien rivijäsentenkin kohdalla herää väistämättä kysymys kuuluvatko henkilöt hyväuskoisten idioottien ryhmään vai onko verovarojen haaskaus tietoinen valinta. Typeryys on tunnetusti harvoin rikos. KÄTYRIT Liperissä etenkin Kepulla on pitkät perinteet kätyrien käytöstä. Kätyreiden avulla mm. saadaan tietoja vastustajan aikeista ja pystytään luomaan hajaannusta vastustajan/kilpailijan riveissä. Kätyrit saadaan värvättyä esimerkiksi lahjonnan tai kiristyksen keinoin tai molempien yhdistelmänä. Suosittu tapa on ottaa vastustajan ja/tai kilpailijan joukoista heikkolahjaisimpia ja/tai moraaliltaan heikoimpia yksinään ikään kuin ”piireihin” mukaan valtaeliitin rientoihin. Tällöin uhri joutuu osallistumaan toimintaan ja saa palkkioita, joihin ei muuten mahdollisesti ryhtyisi. Kun värvättävä on yksin valtaeliitin mukana nauttimassa etuuksista, esim. ryyppyretkistä, joukko viettelee tällaisen henkilön äkkiä mukaansa. Miten vastustat korruptiota, mikäli olet itse ollut nauttimassa siitä? Näin voidaan langennutta käyttää toimimaan kohdeorganisaatiossa valtaeliitin tiedottajana ja vaikuttajana. Verovaroin tapahtunut matkailu ja niihin liittynyt juhlinta ovat olleet tyypillisiä valmisteluja tämän laatutyökalun käyttöön otolle. Esim. Liperin johtolikki näyttää pystyvän jo puolenkymmenen kätyrin käytöllä ohjailemaan varsin tehokkaasti päätöksentekoa haluamaansa suuntaan. Kyläkätyreitä saadaan värvättyä yleensä yritystoiminnassa mukana olevien parista. Edellä kuvattu lahjonta eri muodoissaan edeltää usein luisumista valtaeliitin etujen ajajaksi. Miten on ymmärrettävissä ammattiyhdistysliikkeen lausuntojen sanoma Liperin kuntaorganisaation toiminnasta? Liperin Perussuomalaisilla näyttää tällä hetkellä olevan omat ongelmansa Kepun sopivoittamien kätyrien käsittelyssä. Sattuneesta syystä Ihalaiseksi ja Vataseksi nimettyjen herrojen yhteiset palaverit ovat jo julki tullut salaisuus. Nähtäväksi jää, pystytäänkö Perussuomalaisten pariin luomaan näkyvä hajaannus jo ennen eduskuntavaaleja. Valtakunnallisestikin on mielenkiintoista nähdä, onnistutaanko perussuomalaisten rivit hajottamaan, kuten tehtiin SMP:n kohdalla. Onnistuvatko kätyrit toimissaan ja turmeleeko ulkopuolelta herätetty vallanhimo Perussuomalaisten vaalivoiton hetken huumaksi? Näyttää siltä, että Liperin sdp on myös tunnistanut osan Kepun toiminnasta omissa joukoissaan. NAISKIINTIÖT Sukupuolikiintiöt on periaatteessa tehty molempien sukupuolien tasavertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi julkishallinnossa. Pätevyys ja kyvykkyys on useimmiten jätetty huomioimatta. Käytännössä kyse on naiskiintiöistä ainakin Liperissä. Eri päättäjätasoilla valtaeliiteille kiintiöt ovat sopineet hyvin, koska kiintiönaisilla ei pääsääntöisesti näytä olevan riittävää koulutusta, osaamista, älykkyyttä ja luonnetta itsenäiseen päätöksentekoon ja ajatteluun johtamiskyvyistä puhumattakaan. Kuvitelma pääsystä mukaan vallankäyttöön harhauttaa monet mukaan muodollisiin päätöksentekoelimiin, vaikka kyvyt eivät riitä lähellekään tehtävän vaatimuksia. Röyhkeimmät johtaja-asemiin kivunneet sanelevat käytännössä mitä mieltä kiintiönaiset ovat, jolloin valta keskittyy entistä harvemmille. Liperin valtaeliitille naiskiintiöt ja kiintiönaiset sopivatkin erinomaisesti. Monet kunnallisiin luottamustehtäviin sijoitetut naiset ovat useammankin johtavan viranhaltijan alamaisia, jolloin luottamuselimissä tehtävät päätökset voidaan epävirallisesti käskeä virkateitse. Erinomainen esimerkki naiskiintiöiden merkityksestä on nykyinen Liperin kunnanhallitus. Mitä annettavaa esittelijän alaisilla kiintiönaisilla on Liperin kunnan tai edes esittelijän johtamiseen? Löytyy Liperin luottamushenkilöstöstä päteviäkin naisia. Tosin heitä ei ole montaa. Pätevyyden näkee esim. siinä, että pätevät eivät yleensä lähde nolaamaan itseään kunnanhallituksen jäsenenä leimautuakseen hyväuskoiseksi idiootiksi tai parjattavaksi eri mieltä olevaksi häiriköksi. Yksi harvoista toimivista kunnan luottamushenkilöorganisaatioista näyttää olevan maaseutulautakunta. Toimivuuden näkee kevyestä hallinnollisesta organisaatiosta, pienistä menoista ja mitättömistä viranomaisten toimintaan kohdistuneista valituksista, ellei lomitustointa oteta huomioon. Johtavilla viranhaltijoilla on ratkaiseva rooli mutta silloinen puheenjohtaja lienee ollut kenties ainoa Liperin lautakuntien puheenjohtajista, joka näyttää olevan pätevä tehtäväänsä. Tosin on otettava huomioon, että maaseutulautakunnan alaan kuuluvissa asioissa ei tule juurikaan esille johtoklikin etupiiriin kuuluvia asioita. Valtuustossa puheenjohtaja näyttää joutuneen alistumaan johtoklikin uhkailuihin ja painostukseen sekä toimimaan näiden ohjelmoimana äänestysautomaattina. VASTUUN PAKOILU Vastuun pakoilu on lisääntynyt selvästi korruption esille tulon myötä. Aiemminkin on korvattu lakisääteisiä päätöksiä erilaisilla valtaeliitin sanelemilla ”sopimuksilla” ja ”pelisäännöillä”, joihin vedoten vaaditaan tarvittaessa toimimaan laillisesti kyseenalaisilla tavoilla. Periaatteessa linjaorganisaatiossa, mikä kuntaorganisaatio aina on, vastuu on aina linjaesimiehillä. Käytännössä virkakoneisto käyttää valtaa ilman mitään vastuuta. Mikäli laittomuudet tulevat julki, vastuuta pakoillaan vetoamalla salattuihin ja kirjaamattomiin ”pelisääntöihin”, joista kukaan ei käytännössä ole vastuussa. Muutamaa korruptoitumatonta luottamusmiestä ja kuntalaista lukuun ottamatta kukaan ei ole vaatinut viranhaltijoita väärinkäytöksistään vastuuseen. Virkavastuun esille nostaminen on lisännyt vastuun pakoilun tarvetta. Korruption ja verovarojen väärinkäytön peittelemisen vuoksi viranhaltijajohto on ryhtynyt hyväksyttämään mm. Kuntalaki vastaisia päätöksiään luottamuselimillä, lähinnä kunnanhallituksella ja sivistyslautakunnalla vastuunsa välttelemiseksi. Johtavat viranhaltijat eivät mm. enää uskalla tai halua tehdä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia päätöksiä luottamushenkilöille annettavista asiakirjoista ja tiedoista, joten esim. kunnanhallitus tekee nykyisin laillisuudeltaan kyseenalaisia päätöksiä tietojen saannin estämisestä ja rajoittamisesta eräiden johtavien viranhaltijoiden puolesta. Menettelyllä halutaan estää laittomuuksista tehtävät valitukset oikeusasteisiin verhoamalla päätökset ilmoitus- ja/tai valmisteluasioiksi, joista ei saa valittaa. Valitusten käsittely vie hallinto-oikeudessa ja Eduskunnan oikeusasiamiehellä aikaa vuoden kahta puolen, jolloin vääryyttä kärsineet valtaeliitin tahtotilan mukaisesti luopuvat usein turhautuneina oikeuksiensa puolustamisesta. Viimeisimpänä vastuunpakoilun keinona on otettu käyttöön menettely, jossa eri viranhaltijoille ja luottamuselimille osoitettuja asiakirjoja ei toimiteta ao. viranomaisille vaan korruptoituneet viranhaltijat lähettelevät epävirallisia virallisen näköisiä vastauksia viranomaisille osoitettuihin asiakirjoihin. Syynä on se, että päätöksien tekemättä jättämisellä halutaan estää oikaisukeinojen käyttö laittomista päätöksistä. Näin halutaan estää väärinkäytösten siirtyminen laillisten viranomaisten käsiteltäväksi, jolloin jopa luottamuselintenkin olisi viimein pakko tehdä itseään suojellakseen valtaeliitille epämieluisia päätöksiä. Sivistystoimessa menettelystä on tullut jo vakiotapa, jota etenkin (sensuroitu) käyttää. AGITAATTORIT Korruption vähitellen paljastuessa on tullut tarve yrittää saada mm. korruptioon puuttuneiden luottamushenkilöiden ja muiden kunnan johdon arvostelijoiden toiminta näyttämään esim. häiriköinniltä, epäasialliselta toiminnalta, kunnan imagon vahingoittamiselta ja johtaviin viranhaltijoihin kohdistetulta ajojahdilta. Kunnan johtavien viranhaltijoiden aika ei riitä levittämään propagandaa riittävän suurelle joukolle uskottavasti. Suurimmalle osalle kunnan työntekijöitä asiaa ei voi myöskään suoraan käskeä levitettäväksi. Kunnan työntekijöistä löytyy kuitenkin aina joko nykyisiä tai entisiä luottamushenkilötehtävissä olleita, jotka ovat agitaatiotehtäviin halukkaita eriasteisten palkitsemisten, esim. palkankorotusten, suojatyöpaikkojen ja/tai ”koulutus”matkojen muodossa. Mielipiteen muokkauksen pääkohteena ovat kunnan omat työntekijät. Kun nämä harhautetaan luulemaan, että korruptoitumattomien luottamushenkilöiden toiminta uhkaa heidän toimeentuloaan ja töitään, saadaan kunnan työntekijöistä lisää agitaattoreita hyväuskoisten idioottien kohdalla mainituin tavoin toimimaan valtaeliitin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Johtavien viranhaltijoiden laittomuuksiin, väärinkäytöksiin ja verovarojen haaskaukseen puuttuminen halutaan valehtelun kautta kääntää hyökkäykseksi kunnan työntekijöitä vastaan. Agitaattoreita on käsketty toimimaan myös kuntaorganisaatiossa eri mieltä olevien työntekijöiden eristämiseksi. Innokkaimmat kunnan johdon agitaattorit kuljeskelevat kylillä letti liehuen levittämässä valtaeliitin sanomaa. Facebook on otettu käyttöön uutena agitaation välineenä. Viranhaltijajohto näyttää järjestäneen mahdollisuuden agitoimiseen myös työajalla. LIPERIN KUNTAJOHTAMISEN UUSIMMAT LAATUTYÖKALUT HILJAINEN TUKI Käytännössä johtoklikin edustajat hoitavat Hiljaisella tuella päättämiensä asioiden läpiviennin omissa alaorganisaatioissa, esim. virallisen valtarakenteen puolueissa. Pienessä piirissä tehdyt päätökset jalostetaan Hiljaisen tuen käytöllä Liperin Kuntakommunistiseksi puolueeksi nimetyn yhteistyöverkoston alaosastojen päätöksiksi, jotka kumileimataan sittemmin yksimielisesti kunnanhallituksessa ja/tai valtuustossa. Entisessä Neuvostoliitossa käskytys alaspäin hoidettiin samalla periaatteella, joskin siellä menettely oli selkeästi julkista NKP:n virallista tukea. Hiljainen tuki näyttää olevan myös ns. ”hyvä veli” järjestelmän peruspilari. Hiljaisen tuen korruptioksi luokiteltavat vaihdantakustannukset tulevat myöskin tätä kautta veronmaksajien maksettaviksi. Käytännössä menettely toimii siten, että etukäteen sovitaan, että toinen osapuoli ei vastusta tai reagoi hiljaisen tuen pyytäjän vaateisiin tai päätöksiin virallisen organisaation päätöksentekoelimissä. Näin hiljaista tukea pyytänyt henkilö tai organisaatio saa päätöksensä mieleisekseen. Menettely johtaa vastavuoroisuuteen ja sitä kautta useimmiten verovarojen haaskaukseen, sillä lähestulkoon aina on kyseessä verovarojen ohjailu hiljaisen tuen pyytäjälle tai pyytäjän eturyhmille.
Kellot alkoivat kilistä pahemman kerran, kun Copatinto törmäsi netissä arvioon vuoden 2006 Franco Soliano Barolosta; nimi kuulosti oudon tutulta. Määrätietoisen varovainen kurkkaus viinikaappiin vahvisti kellojen soineen syystä. Kaappiin näytti unohtuneen samainen Barolo vuodelta 2001. Kyseessä on siis alle viidentoista euron Barolo, joita löytää helposti esim. saksalaisista marketeista ja nahkahousujen luvatusta maasta lienee tämäkin pullo aikoinaan rahdattu. Hintatasoa voi hahmottaa siten, että vakavasti otettavaa Baroloa saa maailmallakaan harvoin alle 25:n euron ja parhaista voi joutua maksamaan itsensä kipeäksi. Vaikka Barolossa tiedetään olevan varastointipotentiaalia jopa kymmeniksi vuosiksi, näiden halpojen Barolo-pullojen säilöminen on jokseenkin yhtä järkevää, kuin ässä-arvan raaputtamatta jättäminen. Tiukkapipoisempi voisi jopa kyseenalaistaa halpojen Barolojen ostamisen kokonaan, koska harvemmin joukosta mitään suuria tähtiä löytyy. Näin pienillä investoinneilla on kuitenkin lähes mahdotonta päätyä konkurssiin ja vaikka makunautinto ei aivan taivaan porteille yltäisikään, Copatinto on valmis maksamaan reilun kympin jo pelkästä Barolon tuoksustakin. Alimpana hyllyllä olevan pullon poistaminen vaati luonnollisesti muidenkin pullojen siirtoa ja yllätykset vain jatkuivat. Vuoden 2001 Solianoa löytyi toinenkin pullo hyllyn takanurkasta. Kävi siis selväksi, että strategiapapereihin oli kirjattava tavoite tarkkaavaisemmasta viinikaapin varastoseurannasta ja sitä kautta myös korkkiruuvin tehokkaammasta hyötykäytöstä. Korkkausvaiheen odotukset eivät olleet suoraan sanottuna lähelläkään kattokorkeuksia. Tuoksusta löytyi kuitenkin kohtuullisen mukava paketti kirsikkaa, orvokkia, tupakkaa, seetripuuta ja hiukan jopa maamaisuutta. Makunystyrät yllättyivät positiivisesti mukavan kirsikkaisesta hedelmäisyydestä, jonka selkärankaa piti ryhdissä jo selkeästi hiipumaan päin oleva hapokkuus. Barololle tyypillisestä voimakkaasta tanniinisuudesta ei ollut tietoakaan ja jälkimaku oli tulkittavissa keskipitkäksi yhdistelmäksi marjaisuutta ja tupakkaa. Lähtökohdat huomioon ottaen kokonaisuus oli positiviinen yllätys ja kaukana katastrofista. Jo hiipumassa ollut Franco Soliano Barolo 2001 kamppaili viimeisillä voimillaan kiitettävästi kokonaisena paistetun härän ulkofileen kanssa. Copatinto suosittelee kuitenkin korkkaamaan halvat Barolot viivyttelemättä ja kulkematta lähtöruudun kautta. Posted in ITALIA, JUTUT, PUNAVIINIT, VIINIARVOSTELUT | Tagged 2001, Barolo, Copatinto, Franco Soliano, punaviini, Terre da Vino, viiniarvostelu, viiniblogi | Leave a reply
Laulaja-lauluntekijä Laura Moisio luottaa vähäeleiseen ilmaisuun. Teksteissään hän maalaa tummemmilla väreillä, mutta musiikillisesti uudelle levylle on löytynyt sävyjä jopa letkeästä country rockista. Tamperelainen Laura Moisio (s. 1987) on määrätietoisella työllään noussut yhdeksi maamme seuratuimmista laulaja-lauluntekijöistä. Vuonna 2014 ilmestynyt esikoislevy, Spiraali, on tekijänsä mukaan vielä harjoitustyö, vaikka tyyli ja suunta siltä on jo kuultavissa. Moision minimalistinen tulkinta ja valtavirrasta poikkeavat biisit herättivät ansaittua huomiota viimeistään vuonna 2016, kun Ikuinen valo valittiin Teosto-palkintoehdokkaaksi. Ikuinen valo oli myös levy, joka kiinnitti huomioni. Moision vahva, mutta täynnä herkkyyttä oleva ääni pysäytti. Musiikin ja tekstien painostava synkkyys oli kiehtovassa ristiriidassa lehtikuvien kanssa. Niissä Moision vaalea kiharapehko sai hänet näyttämään keijukaistytöltä. Musiikki oli kuitenkin tummaa. Samanlaista syvyyttä voi löytää Joni Mitchellin ja Nick Draken melankoliasta. Varsinkin Draken pehmeässä laulutavassa on samanlaista herkän vangitsevaa patetiaa. ”Tykkään tosi paljon Nick Draken tietynlaisesta lakonisuudesta. Se voi kuulostaa tasapaksulta ja tylsältäkin ensi kertaa, mutta sitten kun siihen musiikkiin sukeltaa niin sieltä löytää loputtomasti kaikkea kiinnostavaa. Semmoinen kestää kuuntelua”, sanoo Moisio. Ikuinen valo -levyn sovituksissa oli samanlaista synkkyyttä kuin Scott Walkerin töissä. Tuottaja Jarno Takkumäki oli isossa roolissa siinä, miltä levy kuulosti. Erityisesti levyn avaava Itku ei auta mitään on lopun crescendoineen kuin Walker-pastissi. ”Itku ei auta mitään / huutamaan haudallesi jään”, Moisio laulaa ja kuulijalla on pala kurkussa jo alkuminuuteilla. Taiteellista rohkeutta on sijoittaa kyseinen itsemurhasta kertova kappale levyn avausraidaksi. Hillitysti keikoillaan esiintyvä Moisio ei haastattelutilanteessa ole sen riehakkaampi. Usein tekstit syntyvätkin sinisemmistä tunnelmista. ”Jotenkin se umpikuja ja ne ajatukset masennuksen ympärillä ovat kiinnostavia. Ne kontrastit, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuminen. Koko Ikuinen valo oli tietyllä tavalla henkilökohtainen, vaikka ne tapahtumat eivät ole suorastaan tapahtuneet minulle. Tuli jopa fiilis, että saanko kirjoittaa asioista, jotka eivät tapahtuneet minulle”, Moisio kertoo. ”On kuitenkin vapauttavaa kuvitella olevansa joku toinen ihminen. Kun otan ne asiat omakseni, ne voivat tuntua tosi henkilökohtaisilta ja sitä kautta voi löytää valtavan määrän uusia tunteita. Siihenkin tarvitaan tietynlaista herkkyyttä, että samastuu tai yrittää ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia.” Sukellus syvään päähän, välittämättä kaupallisuudesta tai radiosoittomahdollisuuksista kuitenkin tepsi. Kriitikot ottivat Moision omakseen ja Ikuinen valo oli samana vuonna Emma-ehdokkaana ”Kriitikoiden valinta” -kastissa. Niin ikään Yle Teema esitti Moision M1-keikan Yle Live -sarjassaan. Arvostuksesta huolimatta valtavirtasuosio antaa vielä odottaa itseään. Amerikkalaiselle singer-songwriter-perinteelle kumartava, voimakertseistä vapaa musiikki on Suomessa kai tuomittu marginaaliin. Viime maaliskuussa ilmestynyt kolmas levy on kuitenkin osoittanut, että keikoilla riittää mukavasti yleisöä. Moisio on voinut tehdä keikkaa myös koko kvartetilla soolo- ja duoesiintymisten lisäksi. Bändissä soittavat kitaristi Lauri Myllymäki, rumpali Sebastian Krühn ja basisti Ville Rauhala. Toimeentuloa musiikki ei kuitenkaan ole täysin tuonut. Kauppatieteen maisteriksi valmistunut Moisio on toiminut osa-aikaisena tuottajana Pirkanmaan festivaalit ry:ssä jo kolme vuotta. ”On ollut taloudellinen pakko tehdä jotain muutakin kuin musiikkia ja on se mielellekin hyväksi.” Muutama vuosi sitten Moisio oli keikkailijana vielä jokseenkin kokematon. Alun perin Pirkanmaan festivaalit ry palkkasi Moision lähiartistiksi vuonna 2014. Se vuosi oli Moisiolle merkittävä. Vuosittain nimettävän lähitaiteilijan toimenkuvana on luoda erilaisia taidetapahtumia ja tuoda taidetta ihmisten ulottuville. ”Lähiartistina tein paljon keikkoja missä vain. Ajatuksena oli tehdä keikkoja paikoissa missä aina ei ole taidetta saatavilla. Seuraava lähiartisti Ville Leinonen kiersi hoitokodeissa ja vanhainkodeissa ja pystyimme maksamaan hänelle hankerahoituksesta oikean keikkaliksan.” Moisiolta se tavallinen bändivaihe jäi tyystin kokematta, joten keikkarutiini antoi itsevarmuutta. Ensimmäiset oikeat keikkansa hän teki vasta EP:n julkaisun jälkeen vuonna 2011. Sitä ennen esiintymisiä oli toki ollut ilmaisutaitolukion puitteissa ja eri juhlatilaisuuksissa. Polku artistiksi oli kuitenkin Moisiolle itsestään selvä. ”Ihan lapsesta asti olen soittanut pianoa ja laulanut, keksinyt omia juttuja. Niistä tuli biisejä ja kun touhu alkoi olla ammattimaisempaa, niitä taltioitiin. Sen jälkeen tehtiin keikkoja. Sitä en jännittänyt, mutta kun siirryin pianosta kitaraan, oli todella vaikeaa mennä yksin keikalle kitaran kanssa. Se jännitys on helpottanut pikku hiljaa.” Laulu on keskiössä, esiintyypä Moisio sitten Taylor-kitaransa tai bändinsä kanssa. Tekstit nousevat pintaan ja musiikki on niille alisteista. Se onkin ollut aina Moision tekemisen ydin. ”Tekemiseni on lähtenyt päiväkirjamaisesta sydämen purkamisesta. Sittemmin olen huomannut, ettei sieltä sisältä aina kumpuakaan asioita. Se oma elämä voikin olla aika tylsää, eikä hirveän montaa biisiä siitä tylsästä arkielämästä voi kirjoittaa. Sitten olen löytänyt itseni ulkopuolelta niitä tarinoita.” Uusimman levyn ensisinglellä Keltaiset verhot Moision teksti kurkotta jo valoisampiin huoneisiin. ”Olen haaveillut keltaisista verhoista ja valoisasta huoneesta”, hän laulaa ja jatkaa: ”Ennen kuin hämärä laskeutuu ylle kaupungin / tahdon kävellä ylväästi valoon niin kuin toisetkin”. Moni muukin asia on uuden levyn myötä muuttunut. Yhteistyö Jarno Takkumäen kanssa vaihtui aktiiviseen bändiin, joka on täysin tamperelainen. Vaihdoksen syy on käytännöllinen, eikä siihen Moision mukaan liity sen kummempaa dramatiikkaa. ”En jaksanut rampata Helsingissä, missä Jarno asui, vaan halusin treenata enemmän ja lähellä olevien soittajien kanssa. Huomasin myös, että aloin kallistumaan vahvemmin roots-musiikkiin. Koen, että juuri nämä muusikot tukevat siinä, he ovat kaikki soittaneet roiseissa bändeissä. Heissä on se soundi mitä haluan.” Uuden levyn soundimaailmassa bändi kuuluukin vahvemmin. Lauri Myllymäen Daniel Lanois -tyylinen kitarointi tukee Moision kerrontaa. ”Tämän levyn kohdalla teimme sovitukset bändin kanssa alusta loppuun yhdessä. Edellisen levyn sovitukset olivat paljon enemmän Jarno Takkumäen käsialaa ja levylle kutsuttiin aina niitä soittajia mitä haluttiin. Nyt otin tuottajan vastuuta itse – yhdessä bändin kanssa. He ovat lahjakkaita muusikoita, joilla on oma näkemys soittamisestaan. Ulkopuolisen tuottajan kanssa tekeminen olisi voinut mennä hankalaksi. Lopputulos tuli näin tosi luonnollisesti ja vaivattomasti.” Sovituksien krediitit on laitettu koko bändille. Jo Ikuinen valo -levyllä soittanut Ville Rauhala on ollut tärkeässä roolissa jousisovitusten suhteen. Muun muassa Black Motorista ja Pauli Hanhiniemen bändistä tunnettu bassotaituri on suvereeni niin freejazzin, popin kuin kansanmusiikin parissa. ”Nyt kun levy on julkaistu, olen huomannut, että ensin radikaaleilta tuntuneet jutut ovatkin tosi hyviä ratkaisuja.” ”Tällä levyllä Ville toi paljon näkemystään jousista. Hänellä on mahtava korva niihin. Jokainen sovitus on syntynyt bändin kanssa niin, että ollaan kuunneltu mitä biisi vaatii. Olen myös joutunut todistamaan olleeni väärässä. Aiemmin pelkäsin, että hautaudun bändin alle. Tälle levylle halusin kuitenkin oman yhtyeen ja että heidän soittonsa kuuluu. Halusin myös haastaa itseni ja kokeilla jotain itselleni epätyypillistä.cNyt kun levy on julkaistu, olen huomannut, että ensin radikaaleilta tuntuneet jutut ovatkin tosi hyviä ratkaisuja. Jokaisesta levystä olen oppinut asioita, tullut paremmaksi muusikoksi ja lauluntekijäksi. Seuraavalla levyllä on aina enemmän työkaluja, ja uskaltaa tehdä vielä enemmän uusia juttuja.” Suuri musta lintu -kappaleessa bändi svengaa jo täysin uudella soundilla 50’s rock-hengessä. Teksti on kuitenkin tuttua Moisiota. Siinä voi lukea kantaaottavuutta tähän aikaan. ”Musta lintu on musta lammas, jota ei haluta päästää omaan naapurustoon. Mustamaalataan ihmisiä joidenkin luulojen perusteella. Samalla koetetaan saastuttaa muidenkin ihmisten ajattelu ja saada ne vihaamaan erilaisuutta.” Moisio nostaa merkitykselliseksi myös yhteistyön tamperelaisen viulisti ja jouhikkotaituri Pekko Käppin kanssa. Artistit ovat vierailleet toistensa levyillä. Aivan uusi projekti sitä vastoin on Harmony Twisters, Kanerva Pasasen ja Kielo Kärkkäisen kanssa syntynyt trio. Se versioi vanhoja klassikoita kolmiäänisesti, mutta esittää myös jäsentensä omaa materiaalia. Muuten lauluja on syntynyt vain omaan tuotantoon. Siinä Moisio on pyrkinyt ammattimaiseen työskentelyyn. ”En ole mikään runojen rustaaja. Jos luen toisten runoja, saatan kirjoitella niitä ylös ja fiilistellä.” ­ ”Olen pyrkinyt raivaamaan aikaa kalenterista, jotta voisin kirjoittaa biisejä ja harjoitella soittamista organisoidummin. Kun tekee asioita päivittäin, voi jossain vaiheessa putkahtaa hyvä uusi biisi. Ainakin minun kohdalla se vaatii paljon duunia. Saatan vaikka kirjoittaa mitä ajattelen tai olen tehnyt, ihan tajunnanvirtaa. En ole mikään runojen rustaaja. Jos luen toisten runoja, saatan kirjoitella niitä ylös ja fiilistellä. Pyrin myös lukemaan paljon kirjoja, että olisi hyvä tatsi kieleen eikä oma kieleni olisi tylsää. Radiossa kuulee liian paljon laiskaa suomen kieltä, tyhjänpäiväistä jauhantaa. Omissa teksteissäni haluaisin säilyttää arvokkuuden. Se säilyy kielitaidon ylläpitämisellä.” Oma tekeminen on kuitenkin säilynyt ammattilaisuudesta huolimatta mysteerinä. Mitään viestiä tai agendaa Moisiolla ei ole. ”Se on mysteeri, jokin sisältä kumpuava juttu. Kun sen on kerran aloittanut, ei sitä voi oikein lopettaakaan. Ilman sitä ei tule toimeen, vaikka välillä on tosi vaikeita hetkiä – ehkä se on merkki siitä, että se on rakas asia. Joskus mietin, että olisi niin paljon helpompaa, jos olisi jokin toinen ammatti, jossa eivät omat tekemiset olisi niin framilla jatkuvasti. Mutta toisaalta, on tässä niin paljon hyvää.”
Celine julkaisi uuden logonsa viime viikolla. Kuten aina, uusi logo herätti tunteita, varsinkin merkin fanien keskuudessa. Yleisesti vaikutti siltä, ettei uudesta logosta pidetä. Ensi silmäyksellä uusi logo ei liikuttanut suuntaan tai toiseen. Vanhaan verrattuna, sen kirjainvälistystä on tiivistetty, kirjainten muodot ovat hieman muuttuneet (suurin muutos n-kirjaimessa) ja kirjaimia on levennetty. Uusi logo on ilmeisesti ladottu 1930-luvun modernistisella Futura-fontilla. Saattaa kuulostaa siltä, että muutokset olisivat merkittäviä, mutta ne ovat niin hienovaraisia, että ilman netissä käytävää keskustelua, en usko, että monikaan olisi huomannut uudistusta. Huomattavin muutos vanhan ja uuden logon välillä on aksentti-merkin, akuutin, poistaminen. Sen yksityiskohdan, joka antoi logolle persoonallisuuden. Elementin, joka muotoili logosta nimen. Yläpuolella vanha ja sen alla päivitetty versio logosta. Celine on lähihistorian viides brändi joka on läpikäynyt vastaavan muutoksen. Aiemmin päivityksen kokivat YSL, Calvin Klein, Balenciaga ja Burberry. Yhdestä vastasi Demna Gvasalia (Balenciaga), kahdesta Peter Saville (Burberry ja Calvin Klein) ja jäljelle jäävistä kahdesta Hedi Slimane (YSL ja Celine). Kaikkia viittä muutoksen kokenutta logoa yhdistää uudistuksen jälkeinen hengettömyys ja turhauttava geneerisyys. Muutamia viikkoja ennen Celinen “skandaalia”, Burberryn uusi lookki sai osakseen internetin vihat. Vanhasta monogrammista luovuttiin. Logosta poistettiin samalla panssaroidulla hevosella ratsastava ritari. Lopputulos oli – Celinen tapaan – tylsä ja mitäänsanomaton. Pelkistettyä suuntaa puolustellaan digitaalisuuden lisääntymisellä. Tietysti on muitakin brändikohtaisia motiiveja, mutta digitaalisuus tuntuu esiintyvän puheenvuoroissa vahvimpana perusteluna. Logon käytön täytyy kuulemma olla nopeaa ja vaivatonta ja sen käyttötarkoituksesta riippumatonta. Logon tulee toimia pienenä puhelimen näytöllä tai kirjailtuna laukun kyljessä. Bullshit. Ainahan logolta on vaadittu näitä asioita. Ennen käyttökohteet saattoivat toki olla toisenlaiset – faksin ylänurkka ja aurinkolasien sanka. Laukkuja nämä merkit ovat käsittääkseni valmistaneet aina. Henkilökohtaisesti en usko siihen, että nykyaika vaatisi logojen olevan mitäänsanomattoman yksinkertaisia ja keskenään samankaltaisia. Päinvastoin, uskon, että kyseessä on trendi ja että todellisuudessa nykytekniikka antaa paljon enemmän mahdollisuuksia logoille. Mielestäni näiden logojen suunnittelijat ovat joko liiallisen digihypetyksen uhreja, tai muuten vaan ammattitaidottomia ja tylsämielisiä. Myönnän, että logon käyttö on paljon helpompaa jos logo on suorakulmion mallinen tasapaksu palikka. Silloin sen sijoittelua tai käyttöä ei tarvitse miettiä kummemmin. Sen kuin räiskäisee keskelle, alalaitaan, ylös, yläkulmaan tai vasempaan alanurkkaan – mihin vaan. Logo joka ei ole geometrisesti tasamittainen aiheuttaa tilanteen, jossa jonkun (suunnittelijan!) tulee miettiä (suunnitella!), mihin kohtaan logo sopii vaatteessa, asusteessa tai nettikaupan valikossa. Uusien sans-serif tyylisten logojen avulla muotitalot pyrkivät todennäköisesti laajentamaan asiakaskuntaansa muuttamalla tyyliään kaikkea-kaikille-suuntaan. Toisin sanoen: ei-mitään-ei-kenellekkään-suuntaan. Lisäksi muutoksen syy voi olla vallankäyttö. Uusi taiteellinen johtaja haluaa aloittaa työt puhtaalta pöydältä. Ymmärrettävää. Celinen tapauksessa uusiutuvan brändin logo ei vielä sen luomishetkellä edusta mitään, se esiintyy katsojalle vain tekstinä. Se on tyhjä kuori, joka vasta vuosien saatossa pakkaa itsensä täyteen brändin luomia mielikuvia. On vaikea sanoa, mitä Hedi Slimanen luoma logo edustaa viiden tai kymmenen vuoden päästä. Tästä näkökulmasta Céline oli Phoebe Philon näkemys modernista naisesta, jonka voima ei ollut esteettisesti sidottu nuoruuteen tai seksuaalisuuteen. Céline oli luonteeltaan ajaton, hienostunut ja käytännönläheinen. Céline pukeutui itseään varten. Aksentti logossa oli se pieni yksityiskohta, joka teki Célinestä très chic. Céline oli nainen, Celine on muotimerkki. Ymmärrän, miksi aihe puhuttaa. Tuukka Koivisto on ammatiltaan suunnittelija ja toinen suunnittelutoimisto Kobran perustajista. Vastaa Tiina 13 syyskuun, 2018 Pohdin tätä sekunnin yks päivä. Mä ajattelin, että logojen meneminen tähän suuntaan muotimaailmassa on statement, joka koskettaa muitakin aloja ja yrityksiä. Ilme ei ole brändi. Vaan huomio kiinnitetään ilmeen sijaan sisältöön, tekoihin jne. pakotetaan kuluttaja vihdoin päästämään irti kaikesta siitä mitä ennen on pyritty lataamaan logoon tai mitä merkityksiä vastaanottaja siihen pyrkii lataamaan. Samaan voisi mennä arkkitehtitoimistojen logoissa. Huomio sisältöön ja suunnitteluratkaisuihin arkkitehtuurissa, ei toimiston/arkkitehdin usein jonkun jännän kikan sisältävään logoon. Esimerkki toisesta toimialasta, joka voisi siirtyä tällaisiin geneerisiin logoihin. Tuukka Koivisto 14 syyskuun, 2018 Nii, ei visuaalinen ilme oo yhtäkuin brändi, mutta se on kuitenkin brändin ja sen identiteetin ilmentymä. Logo on taas ilmeen ja brändin näkyvin viestinnällinen elementti. Sen takia toivois, että niissä näkyisi jonkun tasoinen persoonallisuus. Ite nään tämän suunnan enemmän trendinä, joka alkoi jo pari vuotta sitten, enemmän kuin statementtinä. Emmä ehkä laittais logolle niiin paljoa painoarvoa, että se vois huomion pois brändin sisällöstä. Tai sitten sisältö on tosi skeidaa:) Kiinnostais tietää enemmän mikä muotitalojen strategia on tälläisten uudistusten takana (vai onko mitään?) tälläsenä aikana jolloin tuntuu, että olis vaan positiivista erottautua muista toimijoista sillä, että uskaltaisi ottaa rohkeamman lähestymisen. Ihan samoilla linjoilla sun kanssa siitä, että esim. arkkitehtitoimistot ei tarvi mitään kikkailulogoja… ellei kyseessä ole kikkaileva arkkitehtitoimisto. Eiks niin? Kaikille ratkaisulle on oma paikkansa, tärkeintä on kuitenkin tarkoitusperät ja se, että logo on relevantti sille asialle mitä se edustaa. Vastaa Tina 14 syyskuun, 2018 Hieno kirjoitus! Olen melko samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa. Tuukka Koivisto 14 syyskuun, 2018 Kiitos! Kiva kuulla. Vastaa Noora 14 syyskuun, 2018 Hei! Mielenkiintoisia ajatuksia, olen täysin samoilla linjoilla. Pohdiskelin itse, että Hedi haluaa irtautua brändin ranskalaisesta – tai pariisilaisesta – identiteetistä, hänhän inspiroituu itse paljon kotikaupungistaan Los Angelesista, jonne hänen pyynnöstään avattiin myös uusi Celinen toimisto ja ateljee. Ranskan kielessä é äännetään e:nä ja e ilman aksenttia ö:nä, eli vanha logo korosti brändin alkuperää kiroitusasullaan, ja myöskin silloin tällöin logon alapuolella esiintyvä ”Paris” jää Hedin myötä historiaan.. Tuukka Koivisto 18 syyskuun, 2018 Kyllä! Lausuntojen mukaan Hedi myös perusteli uuden logon suuntaa brändin alkuperällä. Hän viittaa logon fontin valinnalla brändin alkujuurille 1930-lukuun ja samanaikaisesti logon historiaan 1970-luvulle, jolloin se oli lähellä tämän hetkistä, kait. Käy järkeen, mutta kuulostaa silti jälkeenpäin sepitetyltä. Hauska juttu, Célinen logo oli ilmeisesti tuonne 70-luvulle asti punainen norsu. Siinä olisi ollut persoonaa jos Hedi olisi päättänyt nostaa sen esiin. Median otsikoinnit olisi olleet siinä tapauksessa varmaan tyyliin ”Talking about the elephant in the room.”
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen keskeisiä tavoitteita on, että raiteilla matkustaminen olisi aito vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle. – Liikenteen palvelutarjonnan kasvu ja kilpailu tarjoajien ja liikennemuotojen välillä hyödyttävät matkusta-jia. Palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaistaan lippujen hinnoilla ja erilaisilla palveluilla. Ihmisille tulee lisää tarjontaa ja valinnanvaraa, Berner sanoi tiistaina eduskunnan välikysymyskeskustelussa. Bernerin mukaan vasta viime vuosina linja-autoliikenteen ja lentoliikenteen luoma kilpailu sekä edessä häämöttävä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutus ovat saaneet aikaan sen, että VR:n palvelu-ja, hinnoittelua ja kustannustehokkuutta on lähdetty todella kehittämään. – Esimerkiksi junalippujen kuluttajahinnat ovat tämän seurauksena laskeneet keskimäärin yli kymmenen prosenttia viimeisen vuoden aikana, liikenne- ja viestintäministeri totesi. Berner sanoi, että kilpailun avaamisessa otetaan oppia muiden maiden hyvistä ja huonoista kokemuksis-ta. – Kansainväliset kokemukset kuitenkin osoittavat kiistattomasti kaikkein tärkeimmän: kilpailun avaamises-ta hyötyvät nimenomaan matkustajat. Parempien palvelujen ja laskeneiden hintojen tuoma hyöty näkyy junamatkustamisen suosion lisääntymisenä. Berner tähdensi, että kilpailun avaaminen ei tarkoita yksityistämistä, vaikka välikysymyksessä niin väitetään. – Kaikki kolme perustettavaa yhtiötä ovat valtion sataprosenttisesti omistamia erityistehtäväyhtiöitä. Niille VR:ltä siirtyvä omaisuus säilyy valtion omistuksessa. Kysymys on omaisuuden siirrosta valtionyhtiöstä val-tion erityistehtäväyhtiöön, hän sanoi ja painotti myös, että työntekijät ovat tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa. Jaa artikkeli: Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli Lue seuraavaksi Mikä muuttuu yrittäjien eläkelaissa? Mikä muuttuu yrittäjien eläkelaissa? Yrittäjien eläkelain (YEL) uudistus etenee. Huolet on kuultu. Mikä laissa muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, valiokunnan jäsenet, kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu sekä Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén. 30.11.2022 / K-Studio Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalli: Luontoa pitää suojella – omaisuuden suoja pitää turvata ja kustannukset jakaa oikeudenmukaisesti Luonnon tilan parantaminen on yhteinen asia, ja siihen tarvitaan jokaista. Ihmisten omaisuuden suojan pitää kuitenkin toteutua kaikissa oloissa. Luonnonsuojelun kustannusten tulee jakaantua oikeudenmukaisesti. Hallituksen esityksessä näin ei ollut ja osa omaisuuden suojaa heikentävistä ja kustannuksia epäoikeudenmukaisesti kohdentavista seurauksista kävi ilmi vasta eduskuntakäsittelyn aikana. 29.11.2022 / Blogit ja ryhmäpuheenvuorot Keskustan puoluevaltuusto vaatii järkeä ennallistamisasetukseen EU:n luonnonvarapolitiikkaan tarvitaan järkeä ja kokonaiskestävyyttä. EU:ssa esitetty uusi ennallistamisasetus on suomalaiselle veronmaksajalle äärettömän kallis, huonosti valmisteltu ja epäoikeudenmukainen.
LONDON (AP) – Tämän päivän, tämän ottelun oli tietenkin tultava Roger Federerille ja tennikselle, aivan kuten sen on väistämättä tultava jokaiselle urheilijalle jokaisessa lajissa. Federer jätti jäähyväiset perjantai-iltana yhdellä viimeisellä kilpailulla ennen kuin hän siirtyy eläkkeelle 41-vuotiaana 20 Grand Slam -titteliä ja valtiomiehen roolin sisältäneen huippu-uran jälkeen. Hän päätti päivänsä ammattilaispelaajana häviämällä kaksinpelissä pitkäaikaisen kilpailijansa Rafael Nadalin rinnalla Euroopan joukkueelle Laver Cupissa maailmanjoukkueen Frances Tiafoeta ja Jack Sockia vastaan. Totuus on, että voittajilla, tilastoilla ja tuloksella (OK, tiedoksi, että se oli 4-6, 7-6 (2), 11-9) ei ollut mitään väliä, ja ne kaikki olivat niin täysin asian vierestä. Tilaisuudessa oli loppujen lopuksi kyse itse jäähyväisistä. Tai paremminkin jäähyväisistä, monikossa: Federerin jäähyväiset tennikselle, faneille, kilpailijoille ja kollegoille. Ja luonnollisesti kaikkien näiden tahojen jäähyväiset Federerille. ”Tämä on ollut täydellinen matka”, Federer sanoi. ”Tekisin kaiken uudelleen.” Kun ottelu ja sen myötä hänen aikansa ammattilaistenniksessä päättyi, Federer halasi ensin Nadalia, sitten Tiafoeta ja Sockia. Ja sitten Federer alkoi itkeä. Kyyneleitä riitti; Nadal pyyhki omansa myös pois. Kun katsomosta kuului taputusten ja huutojen ryöppyjä, Federer pani kätensä lanteilleen ja rintakehänsä kohosi. Sitten hän sanoi ”Kiitos” ja taputti takaisin kohti katsojia, jotka olivat huutaneet ”Anna mennä, Roger!”. Antaa mennä!” yli kaksi tuntia kestäneen ja noin kello 12.30 päättyneen ottelun loppuhetkillä. Hänen vaimonsa Mirka, heidän neljä lastaan – kaksostytöt ja kaksospojat – ja Federerin vanhemmat liittyivät hänen seuraansa kentälle ja halasivat häntä sen jälkeen ja, kyllä, itkivät lisää. Molempien joukkueiden jäsenet nostivat Federerin yhdessä ilmaan. ”Tämä on ollut ihana päivä. Sanoin kavereille, että olen onnellinen, en ole surullinen”, Federer sanoi. ”Nautin kenkieni sitomisesta vielä kerran. Kaikki oli viimeistä kertaa.” Sveitsiläistähti ilmoitti viime viikolla, että hänen managerifirmansa perustama kolmipäiväinen joukkuekilpailu olisi hänen viimeinen tapahtumansa ennen eläkkeelle jäämistä, ja teki sitten selväksi, että kaksinpeli olisi hänen viimeinen ottelunsa. Hänen kirurgisesti korjattu oikea polvensa – viimeinen kolmesta leikkauksesta tuli pian sen jälkeen, kun hän hävisi Wimbledonin puolivälierissä heinäkuussa 2021, joka jää hänen viimeiseksi viralliseksi kaksinpeliotteluksi – ei ole sellaisessa kunnossa, että hän voisi jatkaa. ”Minulle, ihan henkilökohtaisesti, (se oli) surullista ensimmäisellä hetkellä, kun tulin siihen tulokseen, että se on paras päätös”, Federer sanoi Associated Pressin haastattelussa tällä viikolla tunteistaan tajutessaan, että oli aika lähteä. ”Ensin tavallaan pidättelin sitä, sitten taistelin sitä vastaan. Mutta tunsin kivun.” Hän oli sanonut haluavansa, että tämä tuntuisi enemmän juhlilta kuin hautajaisilta, ja yleisö suostui, nousi äänekkäisiin ja pitkiin seisoviin suosionosoituksiin, kun Federer ja Nadal, joka on 36-vuotias – kumpikin pukeutuneena valkoiseen huiviin, siniseen paitaan ja valkoisiin shortseihin – tulivat yhdessä tunnelista, joka johti ulos mustalle kentälle O2-areenan ensimmäisen päivän viimeiseen otteluun. He pysyttelivät jaloillaan lähes 10 minuuttia läpi ottelua edeltävän lämmittelyn ja pitelivät puhelinkameroita ylhäällä vangitakseen hetken. He tulivat valmiina huutamaan hänelle, jotkut Sveitsin lippujen kanssa, jotkut kotitekoisten kylttien kanssa (”Idol Forever” luki yhdessä), ja he saivat äänensä kuuluviin äänimuurilla, kun Federer antoi etukäden volley-voiton ottelun toisella pisteellä. Samanlaisia reaktioita tuli jo pelkästään tuomarin ilmoittaessa ennen kolmatta erää ”Roger Federer syöttämään”, ja uudelleen, kun hän päätti kyseisen erän 117 mailin tuntinopeudella tehdyllä syöttövoitolla. ”Ilmeisesti 99,9 prosenttia yleisöstä oli meitä vastaan. Mutta oli erittäin hauskaa olla osa sitä ottelua. Luulen, että tulemme olemaan ikuisesti kiitollisia siitä, että saimme olla osa GOAT:n viimeistä ottelua”, Sock sanoi ja käytti lyhennettä ”Greatest of All-Time”. Kaksinpeli vaatii tietysti paljon vähemmän liikkumista ja kentän peittämistä, joten hänen polvensa rasitus oli perjantaina vähäistä. Federer näytti ripaus vanhaa hohtoaan, toki, ja ruostetta, kuten oli odotettavissa. Pari alkuvaiheen etukäden lyöntiä purjehti useita metrejä liian pitkäksi. Oli myös yksi etukäden lyönti, joka liukui suoraan Sockin ja Tiafoen väliin ja näytti liian hyvältä ollakseen totta – ja kuten kävi ilmi, niin olikin: Pallo kulki verkon nauhan alla olevan raon läpi, joten piste vietiin Federeriltä ja Nadalilta. Vaikka tämä ottelu oli pohjimmiltaan pelkkä ylistetty näytös, kaikki neljä kaksinpelin osallistujaa pelasivat kuin olisivat halunneet voittaa. Se kävi selväksi, kun Sock, kolminkertainen major-mestari kaksinpelissä, joka on 29-vuotias, hyppäsi ja huusi yhden erityisen upean lentopallon jälkeen tai kun Tiafoe, 24, lähetti pari lyöntiä suoraan Federerille ja Nadalille. Olosuhteet sallivat kuitenkin kevytmielisyyden hetkiä. Federer ja Nadal pystyivät nauramaan, kun he olivat hieman hämmentyneet siitä, kumman pitäisi hakea palloa hävityssä pisteessä. Sen jälkeen kun Nadal oli jollain tapaa heilauttanut yhden takaverkkoon menevän lyönnin tolpan ympäri, mutta se laskeutui vain niukasti leveäksi, Tiafoe kävi ristiin ojentamassa käden onnittelujen kera yrityksestä. Ensimmäisessä sarjassa kaksi pelisuuruutta ei oikein kuullut toisiaan pisteiden välillä, joten Federer troutoi verkolta takaisin perusviivalle neuvotellakseen Nadalin kanssa ja osoitti sitten korvaansa osoittaakseen faneille, mistä oli kyse. Ennen kuin Federer alkoi voittaa Grand Slam -titteliä vuonna 2003, miesten eniten tenniksen major-mestaruuksia voittaneen Pete Samprasin ennätys oli 14. Federer räjäytti sen ohi keräämällä kahdeksan Wimbledonissa, kuusi Australian avoimissa, viisi U.S. Openissa ja yhden Ranskan avoimissa, asettaen uuden standardin, jonka Nadal, jolla on nyt 22, ja Novak Djokovic, jolla on 21, ensin tasoittivat ja sitten ylittivät, osana lajin kulta-aikaa. Varmasti on niitä, jotka olisivat pitäneet erityisen sopivana sitä, että Federer maalasi verkon toisella puolella Nadalin, joka oli usein vihollinen kentällä, mutta lopulta ystävä kentän ulkopuolella. Ehkä se olisi voinut tapahtua noin 15 mailin päässä All England Clubin Centre Courtilla, Roland Garrosin Philippe Chatrierin kentällä, Melbourne Parkin Rod Laver Arenalla tai jopa Arthur Ashe Stadiumilla, joka on U.S. Openin keskipiste, joka on ainoa Grand Slam -turnaus, jossa he eivät koskaan kohdanneet toisiaan, jotenkin. Ehkä he olisivat voineet tarjota kaikille yhden viimeisen erän yhtä ikimuistoisesta ottelusta kuin mikään muu heidän lajinsa pitkässä historiassa – tai oikeastaan minkään muunkaan lajin historiassa. Roger vs. Rafa – tarvitaan vain yksi nimi kummaltakin – kuuluu samaan sarjaan kuin McEnroe vs. Borg (sattumoisin kaksi Laver Cupin joukkueen kapteenia, John ja Björn), Evert vs. Navratilova, Sampras vs. Agassi, Ali vs. Frazier, Magic vs. Bird, Brady vs. Manning ja niin edelleen. Vuosien mittaan Federer ja Nadal osoittivat yksilöllistä suuruutta ja kiehtovia kontrasteja 40 ottelussaan, joista 14 Grand Slam -turnauksissa ja yhdeksän major-turnausten finaaleissa: oikeakätinen vs. vasenkätinen, hyökkääjä vs. myllyttäjät, näennäinen vaivattomuus vs. säälimätön intensiteetti. Silti näissä kahdessa miehessä, jotka haastoivat toisiaan ja nostivat toisiaan pareina esiintyen, kämmeniä lyötyään ja hymyillen, oli erehtymättömän runollinen elementti. ”Kaksi ’GOATia’ pelaa yhdessä”, Sock sanoi käyttäen suosittua lyhennettä ”Greatest of All-Time”. Nämä jäähyväiset seuraavat Serena Williamsin, 23 major-yksinpelin mestaruuden omistajan, jäähyväisiä U.S. Openissa kolme viikkoa sitten kolmannen kierroksen tappion jälkeen. Se jättää kysymyksiä sen pelin tulevaisuudesta, jota hän ja Serena hallitsivat ja ylittivät vuosikymmenien ajan. Yksi keskeinen ero: Joka kerta, kun Williams astui kentälle New Yorkissa, uhkaava kysymys oli, kuinka kauan hänen oleskelunsa kestäisi – ”voittaisit tai tämä on tässä” -näkymä. Perjantai OLI se Federerille, tuloksesta riippumatta. ”Kaikki pelaajat tulevat kaipaamaan häntä”, sanoi Casper Ruud, joka voitti Sockin kaksinpelissä 6-4, 5-7, 10-7. Päivän muut tulokset, jotka jättivät Team Europe ja Team World tasatilanteeseen 2-2: Stefanos Tsitsipas voitti Diego Schwartzmanin 6-2, 6-1 ottelussa, joka keskeytyi hetkeksi, kun ympäristömielenosoittaja sytytti osan kenttää ja oman kätensä tuleen, ja Alex de Minaur selviytyi Andy Murrayn ohi 5-7, 6-3, 10-7. Pian Murrayn tappion päätyttyä pelaamisen oli määrä alkaa, ja Federer ja Nadal antoivat hänelle ensin valmennusvinkkejä, minkä jälkeen he katsoivat osan tuosta ottelusta televisiosta yhdessä areenan huoneessa odottaen vuoroaan. Kun Federer ja Nadal olivat pelissä, oli Djokovicin vuoro ehdottaa strategiaa. Viimeinen hurraa tuli, kun Federerillä oli urallaan yhteensä 103 kaksinpelipokaalia ja 1251 voittoa kaksinpeleissä, molemmat toiseksi eniten Jimmy Connorsin jälkeen vuonna 1968 alkaneella Open-aikakaudella. Voimiensa huipulla Federer esiintyi ennätykselliset 10 kertaa peräkkäin Grand Slam -finaaleissa, joista hän voitti kahdeksan vuosina 2005-07. Kun tätä jatketaan vuoteen 2010, hän saavutti 18 major-finaalia 19:stä. Enemmän kuin nämä numerot, ihmiset muistavat voimakkaan etukäden, yhden käden rystylyönnin, virheettömän jalkatyöskentelyn, näyttävän tehokkaan syötön ja innokkuuden päästä verkkoon, halukkuuden keksiä pelin osa-alueita uudelleen ja – mistä hän on ylpein – epätavallisen pitkäikäisyyden. Sen lisäksi, että Federer oli mailaa heiluttaessaan tyylikäs ja tehokas, hänen persoonansa teki hänestä tenniksen lähettilään, jonka valtava suosio auttoi houkuttelemaan faneja. ”Minusta tämä tuntuu juhlalta”, Federer sanoi ennen kuin hän käveli voittokierroksen kaltaisen kävelyn ympäri kisapaikkaa, puhalsi suukkoja ja vilkutti. ”Halusin tuntea näin lopussa, ja tämä on juuri sitä, mitä toivoin.”
Asuntoon muutosta tai sieltä lähdöstä on tärkeää muistaa ilmoittaa isännöitsijälle erikseen, sillä postiin tai maistraattiin tehty muuttoilmoitus ei välity isännöintitoimistoon. Myös mahdollisista perheenlisäyksistä tulee ilmoittaa, sillä se voi vaikuttaa esimerkiksi vesimaksuihin. Muutosta ja muutoksista asukkaiden lukumäärässä voi ilmoittaa kätevimmin sähköisellä muuttoilmoituksella, jolla saamme kerralla kaikki tarvittavat tiedot. Ilmoituksen myötä muutto rekisteröidään talonkirjaan. Lähetämme vahvistuksen sähköpostitse muutaman työpäivän sisällä. Voit tehdä lähtö- tai tuloilmoituksen myös postitse. Tulostettava muuttoilmoituslomake löytyy pdf-muodossa. Käytännön ohjeita ja vinkkejä löytyy alla olevasta Muuttajan muistilistasta. Muuttajan muistilista Muuttoilmoitus Tee muuttoilmoitus postiin ja maistraattiin viimeistään viikon kuluessa muutosta. Järjestelmä välittää uudet osoitetietosi automaattisesti viranomaisille, Kelaan, ajoneuvo- ja ajokorttirekisteriin, verohallintoon, seurakuntaan ja puolustusvoimille. Uusi osoite ei aina kuitenkaan automaattisesti päivity kaikkialle. Ilmoita uusi osoitteesi esimerkiksi tilaamiisi lehtiin ja varmista, että laskut tulevat uuteen osoitteeseen. Ilmoita muutostasi sekä edellisen että uuden asunnon isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. J-Isännöinnille voit tehdä ilmoituksen sähköisellä muuttoilmoituslomakkeella. Sähkösopimus Sähkön hankinnassa on eri taloyhtiöillä erilaisia käytäntöjä. Tarkista oman taloyhtiösi käytäntö isännöitsijältä tai taloyhtiön ilmoitustaululta. Jos asukkaat solmivat itse sähkösopimuksensa, tee sopimus uuteen osoitteeseen ja muista irtisanoa vanha. Jos sähkönhankinta tapahtuu taloyhtiön kautta, sinun ei tarvitse itse solmia sopimusta sähköyhtiön kanssa. Taloyhtiö laskuttaa asukasta sähkönkulutuksen mukaan laskutusjaksoissa, jotka voivat vaihdella 3 kuukaudesta vuoteen. Käytössä voi olla myös kuukausittainen sähköennakko. Sähkö voi sisältyä myös vuokraan, jolloin asuntokohtaista sähkönkulutusta ei mitata. Mikäli kulutusta mitataan ja mittarit sijaitsevat asunnon sisäpuolella, varmista, että niiden lukemat toimitetaan isännöintiin. Internet Sovi internetyhteyden siirrosta tai irtisano vanha liittymä, jos uudella taloyhtiöllä on ilmainen laajakaistayhteys. Tarkista asia taloyhtiösi ilmoitustaululta. Kotivakuutus Ilmoita muutostasi vakuutusyhtiöön ja tarkista, sopiiko kotivakuutuksesi uuteen asuntoon. Pidä huoli, että vakuutus on voimassa myös muuton ajan. Asunnon kunto Tarkista uusi asunto muuttaessasi ja ilmoita mahdollisista vioista vuokraisännälle tai edelliselle omistajalle. Ilmoita huoltoyhtiölle taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista asioista. Tarkista myös kellari- ja varastotilojen kunto. Jätteet Kodinkoneita, huonekaluja tai muita kuin tavanomaisia kotitalousjätteitä ei saa jättää taloyhtiön jätepisteeseen edes muuton yhteydessä. Niiden asianmukaisesta hävittämisestä tai kierrättämisestä tulee huolehtia itse. Kulkureitit Pelastusteitä ja uloskäyntejä ei saa tukkia. Mikäli pelastustietä käytetään muuton aikana, on auton luona koko ajan oltava joku, joka voi tarvittaessa siirtää auton.
Lucky Nugget on kasino, jolla on jonkin verran sukutaulua. Kuten sen kotisivu ylpeänä huomauttaa, sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1998. Sivulla vieraillessasi huomaat, että se brändäys innokkaasti kutsuu sinut tutustumaan laajoihin pelimaailmoihin: maskotti on sarjakuvarobotti, joka seisoo edessä. kultaa ja noppaa, kun taas taustakuva on montaasi, joka korostaa tarjolla olevia peliteemoja, kaikkea tavallisista pelikorteista viikingeihin merellä. Mutta niin silmiä hiveleviä kuin sivuston kuvat ovatkin, miten tämä kunnioitettava vanha pelikeskus vertautuu kaikkiin uusiin online-kasinoihin? Lucky Nugget Casinon bonukset ja tarjoukset On hyvä mahdollisuus, että olet kiinnostunut saamaan selville, mitä bonuksia ja tarjouksia Lucky Nugget Casinolta löytyy: parhaat nettikasinot tietävät, että tämänkaltaiset tarjoukset ovat ihanteellinen tapa houkutella uusia käyttäjiä, ja jos he ovat taitavia, heillä on jotain antelias tarjottavaa. Lucky Nugget osoittautuu tässä suhteessa oudosti ovelaksi: tervetuliaisbonuksen lisäksi sivustolla ei ole kiirettä trumpetoida tarjoamiaan tarjouksia. Joten saadaksesi yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, lue ja Lucky Nugget -kasinoarvostelumme vastaa kysymyksiisi. Tervetuliaisbonus Tiedämme kaikki, että online-kasinot houkuttelevat uusia tulokkaita tervetuliaisbonuksilla, eikä Lucky Nugget ole poikkeus: kun kirjaudut sisään, sinulla on oikeus lunastaa tervetuliaisbonus, joka jaetaan tilillesi osittaisesti muutaman ensimmäisen talletuksen aikana. tehdä liittymisen jälkeen. Vaikka muilta kasinolta löytyy suurempia bonuksia, Lucky Nuggetin bonus antaa sinulle kohtuullisen summan päästäksesi alkuun. Kanta-asiakasjärjestelmä Mitä tulee promootioihin, Lucky Nuggetin päätarjous tervetuliaisbonuksen lisäksi on uskollisuusjärjestelmä. Tähän liittyminen on ilmaista, ja kun olet jäsen, saat uskollisuuspisteitä jokaisesta sivustolla tekemästäsi käteisvedosta. Kanta-asiakaspisteesi voidaan vaihtaa bonussaldoiksi, jotka puolestaan voidaan käyttää erilaisiin etuihin Lucky Nugget Casinolla. Prosessin aikana nouset uskollisuusjärjestelmän tasojen läpi, jolloin voit ansaita etuja, jotka ovat sekä merkittävämpiä että henkilökohtaisempia: mahdollisuus ansaita pisteitä nopeammin, eksklusiiviset kilpailut ja omistautunut tukitiimi ovat käytettävissäsi. hävittää, jos saavutat korkeamman tason. Lucky Nugget -kasinopelit ja -palveluntarjoajat Kaikissa online-kasinoissa on yleensä hyvin varustetuista peliosastoista: tämä on loppujen lopuksi minkä tahansa kasinon leipä ja voita. Lucky Nugget tuo uudet jäsenet suoraan peliosioon, ja siinä on paksu valikko, jonka avulla voit valita, minkä tyyppistä peliä haluat: älä erehdy, tämä kasino on suunniteltu toimimaan hyvin pienellä näytöllä. Lucky Nugget -kasinoarvostelumme nykyinen osio tarjoaa yksityiskohtaisen erittelyn jokaisesta tärkeimmistä pelityypeistä, jotka löytyvät verkkosivustolta. peliautomaatit Sinulla ei ole vaikeuksia löytää sivuston kolikkopelien osio: kyseinen kategoria on itse asiassa asetettu Lucky Nuggetin oletuskotisivuksi. Sivusto korostaa erityisesti perinteisten peliautomaattien teemaa: voit odottaa törmääväsi esimerkiksi sellaisiin vanhan koulun peleihin kuin Cracker Jack, Diamond 777 ja Oceans 7. Myös teemapelejä on tarjolla. Sivuston kolikkopeliosion teemoja ovat sarjakuvaeläimet (Crazy Crocodile), intiaanit (Chief’s Fortune, Chief’s Magic), tikanheitto (Bullseye) ja jopa räikeät animenaiset (Double Dose anime-hoitajamaskottineen). Uudet Netti Casinot Pika Casinot High Roller Bonukset Rival Gaming Casinot Nopeat Kotiutukset Paras Hedelmäpeli Casino Artikkelit Nopeimmat Kotiutukset Tervetuliais Bonus Mitä Rahapelejä Voin Pelata? Macilla Toimivat Netticasinot Uudet Kolikkopelit Verovapaat Netticasinot Blackjack Perusteet Pelivalmistajat Ota Yhteyttä
Tämä kiva pikkubolero valmistui Sanna Vatasen Hyvän olon neuleet -kirjan ohjeella. Se on ollut vaatekaapissa kesästä asti, mutta unohdin kuvata sen. No, tässä se nyt olisi: Bolerolla ei ole vielä ollut hirveästi käyttöä, kun tuo viime kesäkin oli sellainen kuin oli. Mutta ensi kesää odotellessa... Lanka on ihanaa BC Garnin Luccaa. 100 gramman (muistaakseni) vyyhdistä jäi pieni kerä jäljelle. Tein vähän omenahilloa. Maustoin sen kanelilla, inkiväärillä ja vaniljalla. Ja kranssin väänsin vanhempien aidasta leikatuista oksista. Kummi näytti mallia. Eli tollanen siitä sit tuli! Tein vähän muutoksia blogiin. Vanha malli ei oikein inspiroinut enää. Vaihdetaanhan monessa kodissakin yleensä syksyisin talviverhot kesäverhojen tilalle. :)
...ja fasismi suloinen. Tästä Ulkolinjan "Fasismi nousee Euroopassa"-ohjelmassa enemmän, ja paremmin täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=2341289 Politiikassa oikojat pyrkivät vähintään samaan tavoitteeseen meilläkin kunhan kotifasistin haalareihin mieluusti pukeutuva Jussi Halla-ahomme könyää kokonaan kellaristaan näkyville. Hänen hentoisen solisluunsa varaan nakataan ikäviä asioita mieleen tuovin kuvioin varustettu lippu ja hänet tyrkätään soihtukulkueen kärkeen kuin aatetoverinsa Philippe Vardon Nizzan kaduilla. Tällainen kehitys voi hyvinkin olla jo huomisaamuna ikkunoidemme alla. Voiko Loikkii estradilla julkkisten kanssa-formaatin äänestäjäkansalta muuta odottaa? EU- tai muistakan vaaleista se ei välitä, eikä suurin osa edes tiedä ketä minnekin voisi olla äänestämässä. Jorma Ollila ja Nokia huovuttivat jonkinlaisen huippuosaamisen naamarin tälle prinssinakkivaltiolle Venäjän kainalossa. Pääartikkeli kännykkä tiedetään tähtemme tähteen eri puolilla, mutta siitä ei olla selvillä lähellä eikä kaukana, millaiseksi tyhjänlärpättäjäksi seksiviesteineen kokonainen kansakunta voi ohitse evoluutiokäyrien taantua muutamassa vuodessa. Poliitikkojenkin päähuolenaiheeksi on noussut yksityisten tekstiviestiensä paljastuminen. Lööppejä pelätään enemmän kuin yhteiskunnallista tilannetta, jossa turhautuneet massaliikkeet alkavat polttaa autonrenkaita kaduilla, töniä erivärisiä kanssakulkijoita ja aseistaa maanalaisia ryhmittymiä rajumpiinkin otteisiin kuin suuressa maailmassa ikään. Fasismista ja sen aatteen henkiinpuhaltamisesta on puhuttu ja varoiteltu pitkin matkaa Kolmannen Valtakunnan nousun ja tuhon jälkeen. Sen eri variaatiot ovat elelleet yhteiskuntien siemenkodissa kaikkina näinä vuosikymmeninä. Siellä ne ovat järsineet ydintä ja vahvistuneet kuin kovakuoriaisten toukat argentiinassa kasvatetuissa nektariineissa. Internetin myötä fasimilobbarit ovat siirtyneet yhteiskuntien insfraktruktuurien tarjoamiin, suojaisiin koloihin, vaatekaappeihin ja kellareihin. Niistä käsin ovat avautuneet mittaamattoman laajat kaistat ajella vaikka kuinka prameilla, hakaristein koristelluilla virtuaalivaunuilla fasismin sanomille ottavaisiin päihin. Toiminnan rahoitus tapahtuu samalla tavalla kuin muuallakin. Liikemiehet ja yhteiskunnan hierarkiaan soluttautujat junailevat kymmenyksensä eikä täysin rikolliseenkaan rahaan päin sylkeä lojautella. Alamaailman huumebisnes kaikkine kommervenkkeineen on fasismin kyljessä kuin jäykkäkouristusbasilli pottupellon mullassa. Vaikka nykyfasistin perikuvat edustavatkin ulkonäöltään enemmän valkoista vehnää, siideriä ja kotiluukulle toimitettua pizzaa ahmineita syöttöporsaita kuin gestapon salskeita saapaskalleja, ei heidän levittämänsä sanoma ole sen vaarattomampaa kuin yli kahdeksankymmentä vuotta sitten, kun eräs tunnettu, kalvakka taivaanrannan korpraalimaalari sellissään Mein kampfia saneli. Historiasta, tai mistään muustakaan tajuamaton, ala- ja yläasteet kerraten takapenkeissä Mp-3 korvilla lotkuvasta sakista saa nykyinenkin selli-kellarifasismi äkkiä otteen. Laumat ovat nopeasti kaduilla muualla Euroopassa jo koetuista malleista oppia ottaen. Natsit ja fasistinen yhteiskuntamalli ovat pahoja asioita, sen sanoo ikävät kokemukset viime vuosituhannelta. Silti tämän aatteen siemenien levittäjiä suvaitaan yhä enenevässä määrin muissakin valtioissa kuin vain Ilmakuivakinkku Perlusconin Italiassa tai rakastetussa Svea-mamman maassa. Kommunismin ideologiaakaan ei kukaan järkevä ihminen enää puolustane sellaisena, miksi se ihmisen aseena toisia ihmisiä vastaan muuntui, mutta sama kaiku on askelten taustalla monessa valtiossa vieläkin. Peruspenat ja lehtien henkilökuntia valitsevat taustahääräilijät hakkaavat edelleen raamatunlauseilla päähän homoja, adoption- ja abortintarvitsijoita. Niille uskalletaan heristellä pikkulilliä kuin lapselle, mutta siihen se sitten jääkin. Sananvapaus on erinomainen asia. Demokratia myös, mutta ne menetetään helposti jos yhteiskunta lyö laimin yksinkertaisen valistuksen, joka on tehokkain tapa torjua jussi halla-ahot ja muunlaistenkin kylmien kyytimiesten tarjoamat halpamatkat eurooppalaiseen pimeyden ytimeen. Lähettänyt Valto Ensio klo 21.12 Ei kommentteja: Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin maanantai 11. toukokuuta 2009 Autiot talot, hylätyt hetekat Tämän juttuni kuvat ovat äitiemme päivänä poljetulta, 150 km:n pyöräretkeltäni. Tälläkin kertaa ne edustavat vain murto-osaa "äitimaan" todellisista kasvoista. Läksin matkaan yöllä, klo 00.00. Satoi vettä joka kuitenkin lakkasi kokonaan kahden-kolmen välillä jolloin ravitsin itseäni ensimmäisen kerran muutamalla ruisleipäpalasella ja vedellä. Aamulla, klo 6 alkoi väsyttää ja urvahdin tunnin verran jonkin risuläjän kupeessa nähden hyisiä unia ulapoista joilla myrskysi. Jotkut jaksavat valehdella valokuvillaankin, minä en. Vaikka näin aamulla auringon elähdyttävän nousun sateisen yön jälkeen, kurjen lennon matalalla tien ylitse ja kuulin teerien kukerruksen soilta, totuus hiveli koko ajan verkkokalvoja katsellessani roskaisia tienvarsia, raiskioiksi hakattuja metsänpohjia ja syvälle kuorittuja turvesoita joista ihmislaji väittää kattiloihinsa bioenergiaa vain lainaavansa. ...ja kun näitä autiotalojen pihojen periä ja pajukoihin kätkeytyneitä romuttamoita olen nähnyt kaikkialla, missä olen kulkenut, on alakuloni syvä ihmisen välinpitämättömyyden edessä. Jos Intiassa sekä lukemattomissa muissa liikakansoituksen maissa köyhyyden tai muunlaisen alennustilan edessä onkin kuvottavimpia näkyjä tarjolla, niin nämä pomppaavat vielä räikeämmin esiin kotomaamme kasvojen uurteista, koska niitä hinkkaavat valheen säämisköillä matkailuyrittäjien laumat edustajineen aina ylintä valtionjohtoa myöten kiiltokuvapapereille painetuilla julisteilla, postikorteilla ja visuaalisilla kollaasivideoilla mainostajien lahjomilla muilla kanavilla. Talon vainajoituneen autoilijan pomppa on saanut uuden elämän. Se vartioi tehokkaasti autonraatoja, ruosteisia öljypönttöjä ja muuta roinaa, joka perikunnan muutettua Ruotsiin, tai jonnekin, on jäänyt koristamaan autiota pihapiiriä. Lehtokurppa ja ihminen elivät ja kuolivat tämän tien varrella. Ihmiselle risti ja kynttilä. "Erämaassa" virtaileva Tiilikka-joki, näyttöpääte, nojatuoli, vodkaa, olutta.., puuttui vain nörtti ja virveli. Lähettänyt Valto Ensio klo 6.26 Ei kommentteja: Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin tiistai 5. toukokuuta 2009 Profeetta Halla-aho Kuva sammakkoprofessori Taisto Heikkisen kotisivuilta. Suomen väkiluku on juuri tällä hetkellä 5 333 934 plus yksi sammakoista ennustaja plus 1½ pimeää puoskaria/100 000 asukasta. Aktiiviväen lisäksi "Suomen lopussa", helsinkiläisessä kellarissaan kyyhöttää tri. Jussi Halla-aho päivittämässä Rippi-blogiaan jonne ovat rantautuneet nekin 62,7 uudenmaalaista anonyymiä, tilastoihin kirjautumatonta opetuslasta, joiden autuaaksi tekeväksi tehtäväksi on muodostunut kommenttiosaston aivoja vaativan keskustelun ylläpitäminen. Joukkoon arjalaiseen laskettaneen nekin runsaat 0,3 tamperelaista mäkiketelää, jotka heittävät sytykkeeksi topakoita, filosofisia mietteitään kun samaan sumaan sujahtaa Hollolasta 0,01 anonyymiä mukaan keskusteluun. Mutta "Homma-forumin" sitemeterin vilkkuva pikkupylväikkö näyttää Toijalasta pohjoiseen pelkkää pimeää metsää. Slaavilaiseen kirkkolingvistiikkaan perehtyneestä Jussi Halla-ahosta oli tarkoitus leipoa kuuluisa mies, joka pelastaa Suomen geneettisen perimän ja sen ainutlaatuisen kielen kaukaa tulevilta moninaisilta uhkakuvilta, kuten juhlavat, 23,5 cm:n pippelit, musta ihonväri, Islam, Kasper, Jesper ja Joonatan. Hänen suosiolleen uhkaksi on kuitenkin jo aikoja sitten kammennut kainuulainen ikämies, hyrynsalmelainen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen, s. 1937. http://www.puolanka-lehti.fi/sammakkoprofessori/index.htm Hyrynsalmi on otollinen sammakkoiden elinpiiri. Ne kutevat ahkeraan, kurnuttavat iloisesti ja jaksavat sateisinakin kesinä ennustaa säitä omalle professorilleen. Sammakoita löytyy kosteikoista monenvärisiä. Ihojakin niillä on niin rupisia kuin sileitäkin. Ihan kuin ihmisillä, toteaa sammakkoprofessori asiaa häneltä tiedusteltaessa. Toisin on laita pääkaupungin kellareissa ja roskaisilla, kusenhajuisilla kujilla. Mistä löytää vaikka pullasorsia, joista ennustaa luotettavasti maassa jo olevien ja maanrajojen veräjillä norkoilevien maahanmuuttajien määriä, ihonväriä tai uskontoa? Kuinka torjua jopa kokonaan nämä kääpiövaltion köyhtynyttä geeniperimää rikastuttamaan pyrkivät muunmaalaiset, ja miltä meediolta tähän neuvoa voisi kysyä? Miten Itämeren vähäisiksi käyvistä dioksiinisilakoistakaan edes onki-ilmoja voisi ennustaa? Hyrynsalmen profeetta on laskurien mukaan häviöllä äkkinäisessä tarkastelussa. Mutta kun tutkimme asiaa tilastotieteellisesti, niin 108 000 hakutuloksen ero sammakkoprofessorin häviöksi ei olekaan häviö, sillä sen ovat saaneet aikaiseksi edellä jo mainitut 62,7 helsinkiläistä kellarifilosofia 62,7 kellaritietokoneellaan ja 62,7 kannettavallaan bussikatoksissa á 24 h/vrk. Sammakkoprofessorin kotiseutuyhdistyksen yhteinen kannettava jäi viime syksynä Rewasuon Erä Ry:n kämpälle kuusitoistapiikkisen hirvenpään viereiseen orteen kuivumaan rajun, sateessa suoritetun metsästysreissun jälkeen eikä sitä kautta sammakkoprofessorin sivuja ole ainakaan päivitelty. Tiivistettynä tällä hupikirjoitukseksi luokiteltavalla pakinallani haluan sanoa seuraavaa: Suomalaisista kolmella miljoonalla yksilöllä ei ole hajuakaan siitä, kuka Jussi Halla-aho on. Suomalaisista kolmella miljoonalla yksilöllä on ainakin lööppituntuma sammakkoprofessori Taisto Heikkiseen. Suomalaisista 2,3 miljoonalla on nenänvierustossa näppyjä; he ovat haistaneet palaneen käryä kuultuaan Jussi Halla-ahon nimen. Suomalaisista 2,3 miljoonalla on naurunrypyt suupielissään sillä he ovat lukeneet juuri uusimmat sammakkoprofessori Taisto Heikkisen sääennustukset. Jussi Halla-aho on softa, joka uppoaa virtuaalisuohon kun hän käy tarpeettomaksi eli joku painaa delete-näppäintä. Tätä näppäintä hiveli jo muutama viikko sitten Timo Soinin peruspullea EU-kriittinen etusormi. Sammakkoprofessori Taisto Heikkisen sammakot uida hyrskyttelevät hyrynsalmelaisissa suo-ojissa iloisesti senkin jälkeen, kun viikatemiehen luinen käsi on katkaissut vanhasta ennustajasta itsestään virran kokonaan. Lähettänyt Valto Ensio klo 18.26 2 kommenttia: Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin maanantai 4. toukokuuta 2009 Malmia jalkojen alla Varhain vappuaamuna pyöräilin kongolaisen nuorukaisen kanssa Sotkamon Naapurinvaaralle katsomaan auringonnousua. Lähtöpaikasta matkaa suuntaansa kertyi noin 38 km. Kuuraiset tienvarret olivat vielä hämärän peitossa teerien aloittaessa kukerruksiaan soiden laidoilla. Kun aamu valostui, saavuimme paikkaan, jossa olin viikkoa aiemmin kuvannut pakoon pomppivaa siipirikkovarista ja siellä se känkkäsi edelleen nyt jo sulaneella kynnöksellä ruokaa etsien. Sehän on varis vain. Ei sitä Heinolan eläinhoitolaan lähetettäisi vaan tapettaisiin paikalla jos joku viitsisi siitä palokunnalle tai poliisille soittaa. No, kyllä luonto asian hoitaa vaikka siinä hieman ajassa edettäisiinkin kipuja pidellen. Kettu tai haukka nappaa karkuun kykenemättömän, tai läheisen maatalon isäntä tarkkuuttaa pienoiskivääriään uudemman kerran. Luonnossa koskee aina johonkin, kivutonta päivää siellä ei sen jäsenillä liene. Vertauskohtia tälläkin reissulla tämä, niin pirstaleiseksi elämisen myötä osoittautunut mieleni löysi tukuttain. Ristiriitoja avautui ajatuksien setvittäväksi Naapurinvaaran perinnemaisemista, sotkamolaisesta kaivostoiminnoista luonnon keskellä silmiltä piilossa ja kongolaisista timanttikaivoksista jossakin kaukana Afrikan sydämessä. Kirjailija Veikko Huovisen maisemat avautuivat Naapurinvaaran laelta, tanssilavan kupeelta sinertävinä, vähäisten lumien laikuttamina vappuaamuun. Voin hyvin kuvitella senkin, kuinka alhaalla laaksossa turistimökeissä tai tavallisissa talouksissa silläkin hetkellä puklattiin vapunaatonillallisia vessanpönttöihin, tai jatkettiin simalla piristetyllä koskenkorvalla juhlimista... Kongolaista kaveriani maisemat eivät järin hätkäyttäneet. Ei hän huudahdellut niiden ääressä sen kummemmin. Monta kukkulaa ja laaksoa lie hänkin nähnyt matkansa varrella ennen kuin on päätynyt tänne kylmään, tylyyn ja joskus niin henkisesti näköalattomaan maahamme. Siinä, tummaa poikaa jututtaessani ajattelin Kongon mittaamattomiksi sanottuja maaperän rikkauksia: timantteja, kobolttia, kuparia... Ajattelin, kuinka entiset siirtomaavallat ja nykyinen Kiina siellä Joseph Condradin kirjojen maisemissa soppaa hämmentävät, rahtaavat kranaatteja keitokseen ja ovat välillisesti sekä välittömästi syyllisiä tavallisiin ihmisiin kohdistuvissa raakuuksissa kaikilla rintamilla. Kaikkihan timantteja haluavat, mutta harva yläpään hyötyjä itse käsiään on nälkäpalkalla likaamassa niiden maasta kaivamisvaiheessa. Ja perkelevie, kun mustien asuinsijoja, kyliä ja majoja sijaitsee juuri himoittavimpien esiintymien päällä... Naapurinvaaralta katsoen kaikki lie toisin. Vai onko? Tuolla kaukana pilkottavat Mondo Mineralsin kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristömuutokset ja siitä hieman lännempänä, näkymättömissä ovat Talvivaaran nikkelihippuset joidenka vuoksi on satojen hehtaarien alalta kuorittu metsät ja pintamaat lopullisesti huithittoon ennen kuin on alettu jyystää peruskallioon koskaan entiselleen maisemoimattimia louhoksia. Ihmisen pilaamat maisemat ovat siellä jossakin, silmiltä piilossa. Riittäähän Suomessa rämettä jos jokunen monttu sinne tänne louhitaankin. Mutta. Nyt Sotkamoa, Vuokatin turistigolfaajia, muita matkailevia joutoeläjiä ja Naapurinvaaran perinnekiltaa uhkaa myös kaivostoiminta. Ulkomaisten kaivosasiantuntijoiden laskelmien mukaisesti on kerrottu, että tämä pienoinen nyppylä kunnan pohjoisosassa olisikin sisältä silkkaa, rahaksi muutettavaa hyödykettä täynnä. Valtausoikeuksia on vireillä ja Naapurinvaara vaarassa. Mikäs se siinä. Ei kun nyppylä nurin ja murskeeksi. Ovatko mäkeä asuttavat ihmiset, maatilat tai tanssilava se kummempia suojelukohteita kuin lainsuojattomiksi osoittautuneet kongolaisten asuinsijat tai Talvivaaran teerien ja hirvien nyt jo menetetyt reviirit? Tälle mäelle löytyy puolustajia. Sitä ei louhokseksi laiteta helpolla. Sotkamo-lehti, Kainuun Sanomat, Kainuun Radio ja Kajaus käyvät ankaraan, julkiseen ponnistukseen Naapurinvaaran perinnemaiseman säilyttämisen puolesta. Katkeamattomat palstatilat löytyvät niiden sivuilta ja ääniaalloilta kun kaivosvaltaajien aikeita ryhdytään kumoamaan. Heillä siihen on mahdollisuus. Kaikilla tässä maailmassa ei ole. Mieluummin kobolttia, tinaa ja timanttikoristeita (Blood diamond) kaukaa Kongon tuntemattomista, verellä lannoitetuista viidakoista Nokian kännyköihin ja kommunikaattoreihin joilla Naapurinvaaran puolustajienkin viestiketjuja ylläpidetään, kuin että niitä kotimökin nurkan alta kaivetaan...
MotoGP-sarja palasi huimasta korkkiruuvikaarteesetaan kuuluisalle ja ainoastaan 3610 metrin mittaiselle kalifornialaisradalle vuonna 2005. Laguna on pyhitetty vain kuninkuusluokan osakilpailulle. MotoGP-sarjan kaksi pienempää luokkaa eivät ole siellä kilpailleet. – Ikävä kyllä, fanien, sponsoreiden ja median tuesta huolimatta USA:n GP:tä ei ajeta Laguna Secassa vuonna 2014, todetaan ratayhtiön tiedotteessa. Yhdysvalloissa ajettiin tällä kaudella kolme MM-osakilpailua, kun Austinin uututtaan hohtava COTA-rata (Circuit Of The Americas) Teksasissa tuli mukaan sarjaan Lagunan ja Indianpolisin rinnalle. Austin ja Indianapolis ovat sarjassa mukana myös ensi vuonna. Laguna Secasta annetaan ymmärtää, että Yhdysvalloissa ei ole taloudellisesti tilaa kolmelle MotoGP-sarjan osakilpailulle. Laguna Seca ei ole saanut nauttia vastaavasta tuesta, jota Teksas on tarjonnut Austinin ja Indiana Indyn kisalle. Meneillään olevalla kaudella MotoGP-luokan kalenterissa on mukana 18 osakilpailua. Moto3- ja Moto2-luokat ajavat siis yhden osakilpailun vähemmän. Kauden 2014 alustavaa kalenteria ei ole vielä julkaistu, mutta käytännössä selviönä voidaan pitää sitä, että Argentiinan ja Brasilian mukaantulon myötä sarja laajenee 19 osakilpailun mittaiseksi. Tämä merkitsee Moto3- ja Moto2-luokillle kertaheitolla kahden osakilpailun lisäystä. Ainoa hienoinen kysymysmerkki piilee siinä, pystyykö lajin mahtimaa Espanja jatkamaan neljän – Jerez, Barcelona, Aragon, Valencia – osakilpailun tahdilla. Näillä näkymin pystyy.
Oletko koskaan miettinyt, mikä yhdistää internetiä, Airbnb:tä, puheluita, Netflixiä, etäkirurgiaa ja vaikkapa verkkopankkia? Kyllä, digitaalinen infrastruktuuri, jonka perustana olevat viestintäverkot muodostavat alustojen alustan kaikille digitaalisille palveluille, sisällöille ja sovelluksille sekä tiedonsiirrolle. Tehokas yhteiskunta perustuu toimiviin tietoliikenneyhteyksiin, laajaan tietotekniikan hyödyntämiseen sekä näiden edellyttämään varmaan sähkönsaantiin. Laadukkaiden verkkoyhteyksien teknologianeutraali kehittäminen sekä elinkeinon investointikyvyn ja -mahdollisuuksien varmistaminen on aivan keskeistä. Ilman laajakaistaisia viestintäverkkoja maailma ei toimi. Kovassa kisassa vain panostamalla pärjää Viestintäverkoissa kulkee yhä enemmän ja enemmän dataa. Siksi verkkoja on jatkuvasti parannettava, huollettava ja päivitettävä. Teleala investoi Suomessa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon vuosittain yli puoli miljardia euroa. Mittavista investoinneista huolimatta viestintäpalveluiden hinnat käyttäjille ovat laskeneet. Viestintäverkoissa ja palveluissa – varsinkin mobiilissa – kilpailu on kovaa. Markkinaehtoisuus kannustaa alan yrityksiä kilpailemaan palveluilla sekä yhteyksien nopeudella ja laadulla. Suomi onkin mobiilin ykkösmaa: käytämme maailman eniten mobiilidataa per liittymä ja käytön hinta on meillä OECD-maiden edullisin. Palkintopallin korkeimmalla paikalla pysyminen edellyttää, että hyvin toimivaa taajuuspolitiikkaa jatketaan, ja langattomille laajakaistoille turvataan riittävästi taajuuksia myös tulevaisuudessa. Eroon lupahimmelistä Viestintäverkon infra kaapeleineen, keskittimineen, tukiasemineen ja mastoineen pitää sijoittaa suunnitellusti maahan ja rakennuksiin. Ennen kuin verkko on valmis ja vaikkapa laajakaistaliittymää voidaan tarjota asiakkaalle, on teleyrityksen käytävä läpi monitahoinen suunnittelu-, lupa-, sopimus- ja rakentamisprosessi. Kunnat ovat verkkoinfran rakentamisessa ja luvituksessa avainasemassa. Suomessa on 311 kuntaa, joilla on omat, erilaiset ja pirstaloituneet ehtonsa ja vaatimuksensa. Tämä tekee viestintäverkkojen rakentamisesta hankalaa. Teleyrityksen näkökulmasta verkkorakentaminen ei ole kuntakohtaista, vaan verkkoja suunnitellaan laajemmalla mittakaavalla. Verkon rakentamisen hidasteita on purettava ja prosesseja yksinkertaistettava ja digitalisoitava yhden luukun periaatteen mukaisiksi. Rakentamis- ja lupaehtojen uudistamisen lisäksi yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että viestintäverkkojen sijoitusluvat ovat jatkossakin lähtökohtaisesti pysyviä, eikä sijoittamisesta saa periä vuokraa tai muuta vastiketta. Määräaikaiset ja vastikkeelliset sopimukset antaisivat täysin väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi. On myös sallittava uudenlaisten menetelmien, kuten mikrosahauksen, käyttö. 5G-verkko tulee lisäämään tukiasemien määrää, joten tukiasemia pitää voida nykyistä joustavammin sijoittaa valtion ja kuntien maille. Rakennettua infraa, kuten valaisinpylväitä ja julkisia rakennuksia, on voitava hyödyntää tukiasemaverkoston rakentamisessa, mitä uusi sähköisen viestinnän direktiivi osaltaan edesauttaa. Suutari pysyköön lestissään – yhteiskunta mahdollistajan roolissaan 5G lisää myös kuituverkkojen rakentamista, joten sekä kiinteitä että mobiiliverkkoja rakennetaan kiivaasti tulevinakin vuosina. Yhteiskunnan rooli on kannustaa alaa verkkoinvestointeihin ja mahdollistaa digi-infran rakentaminen Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaan asutussa maassa. Suomessa telemarkkinan kilpailu toimii hyvin. Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on jatkossakin pidettävä selkeinä: julkisen sektorin tai sen enemmistöyhtiöiden ei tule ryhtyä markkinahäiriöitä aiheuttavaksi toimijaksi alueilla, joilla on olemassa tervettä, yhteiskuntaa ja kuluttajia etua palvelevaa kaupallista toimintaa.
Heräsin 6.20, kurvasin tallille puol kasiks, ajelin usvan keskellä Nurmijärvelle kisoihin ja olin illalla kotipihassa ysiltä. Et vähän pidempi päivä :D Ja olo on kyl sen mukanen. Väsyttää, viel äsken oli kauhee nälkä ja kaikki lihakset on jotenki jumissa tai edelleen vaan kohmeessa siel kylmässä hytisemisen jälkeen. Mul oli tosiaan kuus kerrosta vaatetta, mut nekää ei välil meinannu riittää. Eikä neljät sukatkaa pitäny varpaita lämpösenä ihan koko päivää. Lisäks oli aika jäätävä sumu, joka ei ainakaa Nurmijärvellä hälvenny mihinkään ennen iltaa. Tää ei tosiaan ollu ihan tavanomasin kisapäivä.. Eka mun ratsu hyppi taluttaessa pariin otteeseen pystyyn, sit se pukitti toisen ratsastajan verkassa alas ja tän seurauksena samainen hevonen laukkas päättömästi ympäri tallin pihaa. Se saatiin onneks suht nopeesti kiinni eikä mitään kummempaa vahinkoo syntyny. Sit ku olin ite verkkaamassa ja oottelemassa omaa vuoroa, ni radalla ollu hevonen sai myös tiputettuu ratsastajan selästä ja taas oli hevonen vapaalla jalalla. Se jäi kuitenki rauhallisesti kentälle tallustaa eikä lähteny sen pidemmälle sinkoilee. Täs kaikessa hässäkässä oma ratsu ja ehkä aavistuksen iteki olin alkanu jännittää, eikä meiän rata ollu erityisen onnistunu. Saatiin 56,5%, mut kaipa se oli olosuhteisiin nähden ihan tyydyttävä suoritus. Mitä loistavin kuvauskeli. ©Julia Rahkonen On nää kisapäivät vaa silti aina tosi mukavia, kiitos meiän ihanaisen tiimin :) Lisäks voi olla ilonen ku päivään mahtu tälläki kertaa monia super hienoja ratoja. Ja kiva et meiän porukkaan on päässy muutama uuski ratsukko. Ens kertaa ootellessa! Stay awesome, Peik's team ;)
Lempikoru on perinteikkään koruvalmistuksen taidonnäyte, jonka inspiraation lähteenä on suomalaisen luonnon kauneus. Kotimaatamme Suomea on siunattu poikkeuksellisen puhtaalla luonnolla, tuhansilla vesistöillä ja maisemilla, joita hallitsevat metsät, järvet ja suot. Ainutlaatuinen, ankara pohjoinen ilmasto ja vuodenaikojen vaihtelu ovat meille rakkaita. Tämän yhteisen, suomalaisen kokemuksen luonnon kauneudesta halusimme vangita myös Lempikorun mallistoon. Kaikki tuotteemme valmistetaan vastuullisesti käsityönä Suomessa. Niissä on huomioitu myös kierrätettävyys ja ekologisuus. Kiitos, että tuet suomalaista työtä! Näkymä 12 18 36 100 Oletus Hinta (Pienin) Hinta (Suurin) Tuotenimike (A-Z) Tuotenimike (Z-A) Tuotteen luontiaika (Vanhin) Tuotteen luontiaika (Uusin)
Sillä joka on selvinnyt hengissä Auschwitz-Birkenausta, on kaksi elämää. Elämä ennen Auschwitzia ja toinen elämä sen jälkeen. Éva Fahidi, 2004 (Fil.lis.) Tuuli Huovila esittelee kääntämäänsä unkarinjuutalaisen Éva Fahídin, s. 1925 Debrecenissä, muistelmateosta Anima Rerum – Katkaistu nuoruus. Kirjoittaja viittaa ensimmäisellä elämällänsä on lapsuus- ja nuoruusvuosiinsa varakkaassa perhepiirissä Debrecenissä ja sen ympäristössä Itä-Unkarin maisemissa alkukesään 1944 saakka. Jälkimmäinen elämä alkoi lokakuussa 1945 paluusta Debreceniin, jossa entisestä olivat kertomassa vain naapurien tuomat esineet. Sittemmin hän on ollut mm. Unkarin ulkomaankaupan palveluksessa. Hän sanoo olevansa Auschwitz-Aktivisti ja toimii mm. Buchenwaldin vangit -säätiön neuvottelukunnassa. Lisäksi hänelle on myönnetty Saksan Liittotasavallan korkea tunnustusmitali sekä nimetty hesseniläisen Stadtallendorfin kunniakansalaiseksi. Éva Fahídi on suostunut kirjoittamaan muistojaan vasta 80-vuotiaana ensin saksaksi saksalaisten pyynnöstä pakkotyöstä ammustehtaassa 2004 ja sen jälkeen unkariksi omaisten ja ystävien toivomuksesta elämästään lapsuusvuosien perhepiiristä nykypäiviin 2005
Tällä viikolla olen ottanut rennosti. Keskiviikkona kävin metsässä ja tänään menen metsään. Siis juoksemaan. Vai voiko siellä tehdä jotain muuta? Vakoilla ihmisiä tai tehdä käpylehmiä? Kuntosalilla olen käynyt kyykkäämässä ja nostelemassa painoja lähes päivittäin, mutta juoksun suhteen on nyt menossa suvantovaihe. Mun kantapää nimittäin voi jo ihan oikeasti paljon paremmin. Jokainen lepopäivä kantapäälle vie jalkaa parempaan suuntaan ja siitähän minä tykkään. Tykkään oikein kovasti. Ensi kuun puolimaratonista en ota mitään stressiä. Nyt on levon aika. Tänä vuonna takana on jo kolme maratonia. Syksyllä on tulossa Vaarojen maraton ja joulukuussa haluaisin mennä jonnekin lämpimään juoksemaan. Silloin voisi olla mahdollista hätyytellä loppuaikaa 3.30. Jos pysyisin terveenä, jos paikat pysyisivät kunnossa, mutta sille ennätykselle ja sille mahdollisuudelle luodaan pohjia nyt. Eilen illalla lähdin lenkille. Latasin sykemittarin, laitoin lenkkarit jalkaan, toivotin Kahvakuulalle hyvää yötä. Avasin oven ja samalla hetkellä alkoi ulkona sataa kaatamalla. Vettä tuli kuin saavista kaataen, sieltä Esterin kuuluisimmasta kehonosasta. Katsoin sadetta, odotin hetken ja otin lenkkarit pois jalasta. Onhan se päivä vielä huomennakin. Otin jääkaapista tölkin Crow Mooria ja istuin sohvalle. Mörökölli ei ollut uskoa näkemäänsä. Aina ennen, aina ennen on vaimo mennyt lenkille. Koskaan vaimo ei ole jättänyt juoksematta säätilan takia tai ilman hirveää kiukuttelushowta, jolle Kahvakuulakin häviäisi. On juostu pakkasessa, helteessä, kaatosateessa, aikaisin aamulla, lähes keskellä yötä, väsyneenä, kantapää kipeänä. Mutta tänään ei näköjään vaimoa kiinnostanut. Mörökölli naurahti aina yhtä ailahtelevaiselle vaimolleen ja meni vaimon viereen sohvalle.
Mineraalivilla valmistetaan kestävistä luonnon raaka-aineista, kierrätyslasista ja kivestä. Mineraalivillaeristeet ovat näin ollen hyvä valinta niin ympäristötietoisille kuin kaikille muillekin laatua ja kestävyyttä arvostaville kuluttajille. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa tehokkaalla lämmön­eristämisellä voidaan vähentää merkittävästi asumisen aiheuttamaa ympäristö­kuormitusta ja hiilidioksidipäästöjä. Energiatehokas mineraalivilla on kodin eristeenä todellinen ilmastovalinta: sen valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin muutamassa viikossa ja koko elinkaarensa aikana eristeet säästävät yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energia­määrän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehityksen myötä ympäristöhyödyt kasvavat entisestään: tulevai­suudessa mineraali­villaeristeet eivät rakennusten purkuvaiheessa päädy kaato­paikalle vaan esimerkiksi geopoly­merisoinnin myötä uusiokäyttöön. Mineraali­villa osana tulevaisuuden kestävää kierto­taloutta Rakentamisen hukkamateriaaleissa piilee valtava potentiaali, joka tulee kokonaisuudessaan saada hyötykäyttöön. Tämä on tärkeää niin luonnonvarojemme rajallisuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin taloudenkin näkökulmasta. Vuoden 2018 lopussa päättynyt Oulun ja Lapin yliopistojen Geodesign-hanke sai lupaavia tuloksia teollisuusjätteen hyötykäytöstä geopolymeeri­materiaalin avulla. Hanketta olivat rahoittamassa muun muassa Finnisolin jäsenyhdistykset Paroc sekä Saint-Gobain Rakennus­tuotteet. Tärkeälle työlle on luvassa jatkoa, sillä Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimus­yksikössä tehty innovaatio on pohjana EU:n tukemalle WOOL2LOOP-hankkeelle, joka keskittyy puhtaasti rakennus­teollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Maailmaa voi tulevaisuudessa pelastaa myös kierrättämällä mineraalivillaa. Toinen esimerkki mineraalivillan kierrätys- ja uusiokäyttö­mahdollisuuksia edistävästä työstä on Parocin lanseeraama REWOOL-kierrätysjärjestelmä, jonka myötä rakennusteollisuudessa ja työmailla käytettävästä kivivillasta syntyvä leikkuuhukka saadaan tehokkaasti uusiokäyttöön.
Kaikki ajankohtaisetUutisetBlogiTiedotteetUutisia muualtaAvoimet työpaikatTyöehtosopimus vs. laki?Miksi kotimaista ruokaa?Tes-neuvottelut 2023SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2022SEL:n suuri jäsenristeily 28.–29.1.2023SEL:n ammattiosastopäivät 11.–12.2.2023 Jäsenyys Liity jäseneksiJäsenmaksuJäsenedutMuuta jäsentietojasiSuosittele jäsenyyttäOpiskelijajäsenyysVapaajäsenyys Jäsenedut Kaikki jäsenedutKoulutusMatkustajavakuutusTyöttömyysturvaElintae-lehtiLomatKesäpaikka KoivikkorantaTalvi- ja KesäpäivätLasten kesäleiri 5.–11.6.2022Nuorten toimintaTilaa kalenteriKulttuuriapuraha Työelämä Palkat ja muut työehdot – työehtosopimuksetTes-neuvottelut 2023Tee tes-aloiteTES 2021Työehtosopimus vs. laki?KoronatietopakettiIlmoita muutosneuvotteluistaLuottamusmiesLuottamusmiesvaalitSEL:n luottamushenkilöpäivät 8.–9.10.2022TyösuojeluvaltuutettuTyösuojeluvaalitTyösuojeluviikko 24.–30.10.2022Työsuojeluseminaari 23.9.2022Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusKuumatyö SEL Tämä on SELHallintoSäännötStrategia, toimintaohjelma ja toimintasuunnitelmaAmmattiosastotAluejärjestötKansainvälinen toimintaViestintäSEL:n edustajakokous 20.–22.5.2022SEL:n jäsenhankintaviikot 1.–30.11.2022 Aineistot MateriaalipankkiMateriaalitilauksetLogot ja graafinen ohjeistusMedialleVideotMatkalaskuTietosuojaselosteHallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Yhteystiedot Liitto ja henkilöstöAluetoimistotTyöttömyyskassaAmmattiosastotLaskutustiedotSosiaalinen mediaAnna palautettaMuuta jäsentietojasi Työttömyyskassa › SelNet › eAsiointi › Markku Vengasahosta Euroopan vuoden ammatillinen opettaja 17.10.2019 | Uutinen Konditoriaopettaja Markku Vengasaho on valittu Euroopan vuoden ammatilliseksi opettajaksi. EU-komissaari Marianne Thyssen palkitsi Vengasahon kunniakirjalla ja pokaalilla tänään Finlandia-talolla Euroopan ammattitaitoviikon juhlassa. Lappeenrantalainen lehtori Markku Vengasaho, 51, voitti ”Vocational Excellence Awards” -kilpailussa ammatillisten opettajien kategorian. Euroopan komission järjestämässä kilpailussa oppilaitokset ympäri Eurooppaa saivat esittää ehdotuksiaan. Tuomaristo valitsi heistä kaksi finaaliehdokasta, joista yleisö sai äänestää voittajan. – Olen todella onnellinen saamastani huomiosta. Haluan kiittää omaa perhettäni, koko työyhteisöäni ja yhteistyökumppaneita sekä kaikkia tukijoita. Aion jatkaa työtäni suurella intohimolla ja teen tätä työtä sydämelläni, Markku Vengasaho sanoo. Vengasaho toimii konditoria-alan lehtorina Saimaan ammattiopisto Sampossa Lappeenrannassa. Hän on ansioitunut muun muassa valmentamalla opiskelijoitaan Taitaja-kilpailuihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hänen opiskelijansa Emeliina Papinniemi voitti World Skills -kilpailussa konditoria-alan maailmanmestaruuden vuonna 2017. Vengasaho on myös luonut Etelä-Karjalaan konditoria-alan huippuvalmennusyksikön ja Mestari-kisälli-valmennusjärjestelmän, jossa alan opiskelijat, opettajat sekä yrittäjät ympäri Suomen verkostoituvat ja kehittävät uusia tuotteita. Opetushallitus palkitsi valmennusjärjestelmän kunniamaininnalla vuonna 2016. Saimaan ammattiopiston rehtori Antti Lehmusvaara on ylpeä Vengasahon voitosta. – Hänellä on oivallinen kyky luoda ja ylläpitää verkostoja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Pidämme tätä voittona koko suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle ja erityisesti Sampolle sekä konditoria- ja elintarvikealallemme, jonka työpanos on ollut kova.
Suomen EU-politiikan määrittelyssä on vakava demokratiavaje. Vaikka suurin osa kansalaisista kokee EU:lle siirtyneen jo nyt liikaa valtaa, on eduskunta hyväksynyt EU:n perustuslain valmisteluissa yksimielisesti sen, että unionin toimivaltaa laajennetaan ja että EU:ssa siirrytään yhä laajemmin enemmistöpäätöksentekoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myöten. Enemmistö suomalaisista haluaa maamme pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta eduskunta ei ole edellyttänyt sotilaallisen liittoutumattomuuden kirjaamista EU:n perustuslain valmistelussa. EU:n muodosteilla oleville nopean toiminnan joukkojen ja euroarmeijan toiminnalle ei ole edellytetty YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. EU:n perustuslakia valmistelevan konventin työ osoittaa, että EU:sta ollaan tekemässä liittovaltio, jolle muodostetaan sotilaalliset iskujoukot yhteistyössä Naton kanssa. Näin Suomea viedään EU:n kautta myös sotilasliittoon, vaikka kansalaiset eivät ole antaneet siihen mitään valtakirjaa hallitukselle ja eduskunnalle. EU:n perustuslailla ollaan määrittelemässä myös kansalaisten perusoikeudet. EU:n liittovaltiosuuntaus murentaa hyvinvointivaltion rakentamisen mahdollisuuksia. Ehdotusten mukaan EU voi saada oikeuden päättää enemmistöllä siitä, mitkä julkiset palvelut voidaan alistaa palvelujen vapaakauppaa koskevalle Maailmankauppajärjestön GATS-sopimukselle. Äänestäjillä on oikeus odottaa puolueilta ennen vaaleja selkeitä kannanottoja EU:n perustuslakiin, euroarmeijaan ja GATS-neuvotteluihin. Suomen kommunistinen puolue vaatii EU:n perustuslaista kansanäänestystä, jossa kansalaiset voivat päättää myös irtaantua ylikansallisesta liittovaltiosta ja velvoittaa eduskunnan neuvottelemaan uudenlaiset yhteistyösuhteet EU:n kanssa. Vaadimme GATS-neuvottelujen pysäyttämistä ja kaikkien WTO:n uuden neuvottelukierroksen asiakirjojen julkisuutta.
Yhdysvaltain suur­lähettiläs odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon - yksi tapa vaati Suomessa totuttelua | TetraSys Oy Yhdysvaltain suur­lähettiläs odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon - yksi tapa vaati Suomessa totuttelua Article précédent << >> Article suivant Ilta Sanoma Ilta Sanoma Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kertoo amerikkalaisten hämmästelevän, miten viiden puolueen hallitus voi toimia. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs toivoo, että Suomeen sataa tonneittain lunta. Kuva: Seppo Kärki / IS Toukokuussa Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä aloittanut Douglas Hickey on innoissaan Suomessa saamastaan vastaanotosta. - Minut ja perheeni sekä suurlähetystön henkilökunta on otettu lämpimästi vastaan. Suhde, jonka olemme rakentaneet Suomen hallituksen kanssa kaikilla tasoilla, on ollut uskomattoman positiivinen, Hickey kehuu. Hän aikoo matkustaa ympäri Suomea ja tutustua niin moniin ihmisiin kuin vain mahdollista. - Aiomme kiittää suomalaisia siitä, että he ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi maahan. Hickey intoilee myös Suomen säästä. - Sää on ollut mahtava viime päiviin asti. Kun tulin tänne, kaikki sanoivat, että ai kamalaa, mikä sää. Vastasin, että en ole varma mitä tarkoitat, koska mielestäni se on ollut aika uskomaton. Haastattelupäivänä ulkona tihuttaa vettä ja sumu on peittänyt maiseman merelle Yhdysvaltain suurlähetystöstä Helsingin Kaivopuiston rannassa. - Tykkään talvesta, tykkään lumesta. Olemme ulkoilmaihmisiä, joten toivon, että saamme tonneittain lunta. Odotan sitä kovasti. Hickey on käynyt aiemminkin Suomessa. - Olen ajanut koiravaljakkoa, olen maastohiihtänyt ja lasketellut. Seuraavaksi hän odottaa pääsevänsä sukeltamaan avantoon. - Saatan tehdä sen vain kerran, mutta aion tehdä sen. Hickey kehuu Suomea mahtavaksi ja kauniiksi maaksi. - Aiomme ottaa siitä kaiken irti täällä ollessamme. Suurlähettiläs Douglas Hickey saapui Suomeen vaimon ja kolmen lapsen sekä Bruno-koiran kanssa. Kuva: Seppo Kärki / IS Idahosta kotoisin olevalla suurlähettiläällä on viisi lasta, joista kolme on mukana Suomessa vaimon ja koiran lisäksi. Nuorimmainen, yksivuotias tyttö, on päivähoidossa, ja 12-vuotiaat pojat käyvät koulua. Kaikki lapset opiskelevat suomea. - Koulutusjärjestelmä täällä on loistava. He pitävät koulusta, mutta eivät ole järjin innostuneita lounaasta. Hickey kiirehtii lisäämään, ettei hän tiedä ketään lasta, joka pitäisi kouluruoasta missään maassa. - Ja me olemme asuneet Italiassa. He eivät pitäneet ruoasta sielläkään, mikä kertoo jotain. Hän kertoo poikiensa saaneen hyviä ystäviä ja rakastavan jalkapallon peluuta. Hickeyn mielestä Suomi on hyvin perhe- ja lapsiorientoitunut yhteiskunta. - Meillä on kestänyt hieman tottua ajatukseen, että voit vain päästää lapsesi ulos ja he menevät ratikalla elokuviin. Se on tervetullutta, mutta emme ole tottuneet sellaiseen. Itse hän kertoo käyneensä käyneensä useissa jääkiekko-otteluissa. Suosikkijoukkuettaan diplomaatti ei paljasta. - Suosikkijoukkueeni on jokainen, jossa pelaa suomalainen. Seuraavaksi hän aikoo vaimonsa kanssa tutustua enemmän taiteeseen Suomessa. Douglas Hickeyn kokemuksen perusteella suomalaiset eivät tuhlaa aikaa. -?Jos kokouksen on määrä alkaa yhdeksältä, se alkaa yhdeksältä. Kuva: Seppo Kärki / IS Pitkän uran tietoliikenne-, internet- ja teknologia-aloilla johtavassa asemassa tehnyt Hickey sanoo tykkäävänsä suomalaisesta elämäntyylistä. - Se on hyvin järjestäytynyttä. Ihmiset eivät tuhlaa aikaa täällä. Jos kokouksen on määrä alkaa yhdeksältä, se alkaa yhdeksältä. Hänen mukaansa suomalaiset ovat tuottavia ja saavat asioita tehtyä. - Minun kokemukseni perusteella ihmiset ovat hyvin suoria, positiivisella tavalla. Ei tarvitse arvailla, mitä he ajattelevat. Hän kertoo käyneensä Yhdysvalloissa juuri viime viikolla. Liittovaltion hallinnossa työskentelevät amerikkalaiset ihmettelivät, kuinka viiden puolueen hallitus voi toimia Suomessa. - Se on uskomatonta amerikkalaisittain, koska meidän kahdella puolueella on vaikeuksia olla samaa mieltä yhtään mistään. Täällä on kohteliaisuutta, jota ei ole monessa paikassa. Voimme ehdottomasti oppia siitä. Kesällä Suomessa vieraili useita delegaatioita Yhdysvalloista. - Tapasimme eduskunnassa viiden eri puolueen edustajat lounaalla. Kun lähdimme sieltä, korkea edustaja sanoi minulle, ettei ole koskaan nähnyt mitään sellaista. Joistain politiikkakysymyksistä saatetaan olla eri mieltä, mutta isoissa kysymyksissä (Suomen) hallitus näyttää toimivan todella tehokkaasti. Sen näkeminen on ollut hämmästyttävää, Hickey kertoo. Amerikkalaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita Suomen asevelvollisuusmallista. - Suomalaiset suorittavat asepalveluksen hyvin nuorena ja palvelevat reservissä jatkuvasti. Se on osa suomalaisten DNA:ta. Reserviläisyys on mukana kaikessa, mitä he tekevät. Se on ollut hyvin kiinnostavaa.
Raimo ”Raipe” Helminen täyttää tänään 57 vuotta. Suomalainen jääkiekkolegenda lopetti maajoukkueuransa ainoalla oikealla tavalla tälle miehelle. Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkolegenda, päätti maajoukkueuransa Tampereella noin 13 vuotta sitten. Tänään ”Raipe” täyttää vuosia, kun nykyisin TPS:aa valmentavalle Helmiselle tulee 57 vuotta mittariin. Helmisen uran viimeinen maajoukkuevaihto on yhtä legendaarinen, kuin Raipe itse oli ja on pelaajana. Kiekkoa pelattiin ottelun loppuhetkillä Raipelle hyökkäysalueella. Kuten niin monta kertaa miehen uralla aiemmin, Helminen etsi ennemmin syöttöpaikkaa kuin laukoisi itse. Vierestä löytyi Tuomas Pihlman, joka tälläsi kiekon maaliin ja näin Helmisen maajoukkueuran viimeinen syöttöpiste syntyi miehen viimeisessä vaihdossa. Mainos: Jos video ei näy laitteellasi voit katsoa sen täältä. Hyvää syntymäpäivää, 57-vuotias Raipe! Lue myös: Mestis teki suuria muutoksia pudotuspelien ohjelmaan – otteluita merkittävästi vähemmän Edellinen artikkeliMestis teki suuria muutoksia pudotuspelien ohjelmaan – otteluita merkittävästi vähemmän Seuraava artikkeliKokopleksi ei suojaakaan altistumiselta – SaiPa karanteeniin HIFK:n tartunnan myötä Jaakiekonmmkisat.com LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ Onko tässä kauden upein pelastus? Olavi Vauhkonen torjui varmalta näyttäneen osuman! New Jerseyn kotiyleisö kuumentui hylätyistä maaleista ja heitti oluttölkkejä jäälle – Erik Haula rauhoitteli kotiyleisöä Kaapo Kakko missasi varmalta näyttäneen maalipaikan – miten tästä voi olla viimeistelemättä? Tuoreimmat uutiset Onko tässä kauden upein pelastus? Olavi Vauhkonen torjui varmalta näyttäneen osuman! 25.11.2022 13:57 New Jerseyn kotiyleisö kuumentui hylätyistä maaleista ja heitti oluttölkkejä jäälle – Erik Haula rauhoitteli kotiyleisöä 24.11.2022 09:33 Kaapo Kakko missasi varmalta näyttäneen maalipaikan – miten tästä voi olla viimeistelemättä? 23.11.2022 12:54 Jääkiekon suosio näkyy monella eri rintamalla 22.11.2022 15:33 Ryan Johansen painoi huvittavan rankkarin Coyotesin verkkoon – ”Kun ohjaimestasi katkeaa yhteys…” 22.11.2022 11:01 MEISTÄ Jaakiekonmmkisat.com on sivusto, jolle on kerätty kaikki oleellinen tieto koskien Jääkiekon MM-kisoja. Sivustoltamme löytyvät Leijonat-aiheiset uutiset, MM 2023 otteluohjelma, Suomen joukkue, kattava paketti lippujen hinnoista sekä paljon muuta. Jaakiekonmmkisat.com on itsenäinen verkkosivusto, jolla ei ole minkäänlaista yhteyttä IIHF:ään eikä Suomen Jääkiekkoliittoon.
Nykypäivänä on outo trendi liikkeellä. Vanhat loistavat sarjat, jotka ovat syystä tai toisesta uponneet pikkuhiljaa suohon potkaistaan reboottina uudelleen käyntiin. ”Tämä on uusi näkemys vanhasta pelisarjasta” on tullut tutuksi lausahdukseksi pitkin kuluneita vuosia, ja pakko todeta, että harvemmin uudelleenlämmittely on sarjaa syvemmälle vetänyt – kolmannen persoonan XCOMia kauhulla odottaen. Epäklassisesti Need for Speed -autoilua ei potkaista käyntiin aikojen alusta vaan niinkin uudella kuin vuonna 2005 julkaistulla Most Wanted -lisänimellä. Ristiriitaisia arvosteluja saaneen The Runin jälkeen suoran jatko-osan tekeminen voisi kuulostaa riskiltä, mutta pitää silti hiukan kyseenalaistaa vain seitsemän vuotta vanhan nimen käyttöä. Kahen litran OoHooCee turbo Most Wanted 2012 sijoittuu Fairhaven-nimiseen kaupunkiin, joka on ihan mukavan kokoinen leikkikenttä. Kaupungissa on toisistaan eroavia osia hiekkarannikoista vuoriteihin ja tehtävää löytyy lähes koko ajan ja joka puolelta. Missään vaiheessa pelaajaa ei kuitenkaan pakoteta ottamaan osaa tarjontaan, mikäli haluaa vain pörrätä pitkin kaupunkia ja rikkoa erilaisia ennätyksiä, kuten ajaa ylinopeustutkiin tai hajottaa tienvarsien mainoksia. Tuttu Autolog pitää kirjaa kavereiden ennätyksistä ja nappia painamalla voi ottaa haasteen vastaan ennätyksien rikkomisesta. Uutena mekaniikkana on Easydrive-niminen systeemi, jonka avulla peli ei keskeydy, vaikka vaihtelisi aktiivisena olevia tehtäviä, selailisi vaihtoautoja tai tuunaisi omaa pirssiä. Hyrsk Hyrsk Autot ovat tunnettuja merkkejä Mikan faijan BMW:stä Lamborghiniin ja erikoisena ominaisuutena kaikkiin testaamiini autoihin ilmestyi peltivaurioita, jotka ovat oikeiden automerkkien kanssa olleet tabu peleissä. Autoja saa Easydriven kanssa vaihdeltua nopeasti, kunhan ne on ensin kaupungilta löytänyt. Siellä täällä makoilee eri merkkejä vain odottamassa vaihto-operaatioita. Omaa menopeliä voi puunata väritysten ja erilaisten osien – kuten maastorenkaat ja nitro – kanssa, mutta mitään Pimp My Ride -tason säätelyä ei kannata odotella. Graafisesti peli on näyttävä eikä yskinyt, vaikka ruudulla tapahtuisikin vähän enemmän. Hiekkatiellä ajaessa edellä olevan auton aiheuttama pölypilvi peittää oikeasti näkyvyyttä – ja tarttuu autoon. Silti suurimman vaikutuksen teki äänimaailma. Moottorien pörinät eroavat toisistaan ja akustiikka on erittäin upeaa kuunneltavaa, kun ajoreitti kulkee lyhyiden tunneleiden läpi. Soundtrack koostuu eri genreen kuuluvista tunnetuista artisteista, ja kun listalta löytyy Musea, ei musiikkipuolella voida mennä kovin pahasti metsään. Nyt viivoille! Kavereiden kanssa pelatessa kaupunki on vapaassa rällästyksessä ja niittaamalla toisia pelaajia saa pisteitä. Mikäli tyhjänpäiväinen ajelu rupeaa puuduttamaan, isäntä voi kutsua kaikki kyläkokoukseen, josta potkaistaan käyntiin sarja erilaisia tehtäviä perus ajokisasta erikoisempiin King of The Hill -virityksiin. Täysin huvin vuoksi ei moninpeliä tarvitse vääntää, sillä kisoista ja takedowneista niitetään Speed Pointseja, joilla noustaan uramuodossa lähemmäs haastettavia pomoja. Klikkauksella suuremmat kuvat. Uudesta Need for Speedistä jäi yllättävän hyvä maku muutaman tunnin testisession jälkeen, ja mitä enemmän peliä pelasi, sitä hauskemmalta se tuntui. Pelistä löytyy paljon häiriöntekijöitä, jotka tulevat pelaajan ja päämäärän väliin, mutta kunhan antaa tulla häirityksi, ei tekeminen tunnu ihan heti loppuvan. Need for Speed Most Wanted julkaistaan 2. marraskuuta 2012.
SOTE-uudistuksen mediauutisoinnissa ja -keskusteluissa pääpaino on ollut TE- eli terveydenhuolto-osassa. Ketä kiinnostaa SO- eli sosiaalihuolto, sen työntekijät ja asiakkaat? Usko ahkeran ja yrittävän yksilön rajattomiin mahdollisuuksiin on iskostunut syvälle monen mieleen, vaikka yhä useampi on joutunut huomaamaan, että vaikka kuinka yrittäisi, ei työtä saa. Työn myötä saattavat mennä toimeentulo, terveys, omanarvon tunne, ystävät, avioliitto ja perhekin. Emme päästä pieneen mieleemme sellaista ajatusta, että olemme itsekin olleet sosiaalipalvelun asiakkaita, saati että voisimme koska tahansa tulla sellaiseksi. Mitä sosiaalityö on? Sosiaalityön käsikirja (2007) määrittelee asian näin: Sosiaalityön tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä. SOTE- uudistuksen ”SO” sisältää koko sosiaalihuollon kentän, johon kuuluvat lakisääteiset etuudet, avustukset ja palvelut, kuten lapsilisät, kansaneläke, äitiysavustus, työttömyysavustukset sekä sosiaalityön palvelut, kuten esimerkiksi toimeentulotuki sekä lastensuojelun ja vanhustenhuollon palvelut. Sosiaalityöntekijöinä toimii sekä yliopistosta että ammattikorkeakouluista valmistuneita sosiaalialan ammattilaisia. Kunnallisiin sosiaalityöntekijöiden virkoihin on pätevyysvaatimuksena yliopistollinen sosiaalityön koulutus, joka kestää noin viisi vuotta ja johon sisältyy käytännön harjoittelua. Suomalaisen sosiaalityön koulutuksen on laajuudeltaan todettu olevan maailman parasta. Kunnan henkilöstöpolitiikassa keskiössä ovat ne sosiaalityöntekijät, jotka tekevät työtä kunnan sosiaalitoimessa. Noin viidesosa sosiaalityöntekijöistä toimii ”TE”-puolella, esimerkiksi sairaaloissa, hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Siellä ”terveyssosiaalityöntekijät” toimivat voimaannuttajina ja eheyttäjinä kriiseissä. Sosiaalityön kentällä tapahtuu muutoksia, jos Sipilän hallitus saa ajamansa SOTE -uudistuksen läpi. Ja vaarana on, että ne uudistukset eivät paranna sen enempää sosiaalityöntekijöiden kuin heidän asiakkaidensakaan asemaa. Tätä menoa sosiaalityön asiakkaiden määrä kasvaa. Suurena aiheuttajana ovat korkea työttömyysaste sekä kasvava nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Ennen SOTE-uudistusta ehdittiin tehdä lakimuutos, joka siirtää toimeentulotuen maksatuksen Kelalle vuoden 2017 alusta lähtien. Monet sosiaalityöntekijät tervehtivät tätä uudistusta ilolla, sillä näin ”rutiiniluonteiset”, laskennalliset maksut kuten esimerkiksi opiskelijoille myönnettävä toimeentulotuki, siirtyvät Kelaan. Kun ”helpot” asiakkaat vähenevät, kasvaa ”raskaampien” asiakkaiden suhteellinen osuus kaikista asiakkaista. Teoriassa sosiaalityöntekijä voi keskittyä paremmin heidän asioihinsa ja tehdä ”oikeata” sosiaalityötä. Työ tulee kuormittavammaksi jo pelkästään tästä syystä. Tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuus näkyy jo nyt keskimääräistä suurempana sairastavuutena, työstä poissaoloina ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä. Sosiaalityössä kohtaavat asiakkaan ongelmat ja sosiaalityöntekijän ammattitaito ja halu auttaa. Työntekijällä on lain määräämät, usein riittämättömät keinot ja varat asiakkaan auttamiseen. Ristiriita sen kanssa, mitä pitäisi tehdä ja haluaisi tehdä, kohtaa kylmän realiteetin, koska et voi auttaa tavalla mikä voisi pidemmällä aikavälillä auttaa asiakkaan ulos vaikeasta tilanteesta. Voit tarjota vain hätäapua ja hetkellistä lievitystä. Sosiaalityöntekijää kahlitsee myös virkaan sisältyvä vaitiolovelvollisuus. Kun esimerkiksi joku iltapäivälehti revittelee jutuillaan huostaanotto- tai insestitapauksen ”faktoilla”, ei sosiaalityöntekijä voi antaa lehdelle lausuntoja siitä, miten asiat heidän näkemyksensä mukaan menivät. Sosiaalityössä vallitsee vaikenemisen kulttuuri, joka myös heikentää työssä viihtymistä, työtovereiden muodostamaa kollegiaalista yhteisöä. Sosiaalityön ongelma tänään on työntekijöiden riittämätön määrä ja epäpätevien työntekijöiden liian suuri määrä. Myös vaihtuvuus raskaimmilla aloilla, kuten lastensuojelussa heikentää työn laatua. Meidän tulisi vasemmistolaisina antaa kaikki mahdollinen tuki sosiaalityölle ja sosiaalityöntekijöille. Oikeistolainen ideologia, joka päätehtävänään haluaa tuottaa jo ennestään hyvinvoiville yhä parempaa hyvinvointia, ei välitä ”sosiaalitapausten” ja heidän ongelmiensa hoidosta. He jättäisivät vähäosaiset mieluummin huolehtimaan toinen toisistaan kuin rahoittaisivat sosiaalisesti oikeudenmukaista sosiaaliturvaa. Hyvinvointivaltio luotiin tasaamaan sosiaalisia riskejä. Se on malli, jota monet muut maat meiltä kadehtivat. Se on toistaiseksi paras kehitetty järjestelmä takaamaan yhteiskunnan sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. Hyvinvointivaltion keskeisiä toimijoita ovat sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ammattilaiset. Pidetään kuntapolitiikassa huolta hyvinvointivaltion säilymisestä ja sen toimijoista. Taistellaan vaalikampanjassamme tämän puolesta!
Kahdenvälisen yhteistyön maaohjelmat painottavat aiempaa enemmän naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamista sekä kumppanimaiden elinkeinoelämän vahvistamista. Yhteistyö on myös aiempiin ohjelmiin verrattuna entistä kohdennetumpaa. Rahoituksen lisäksi ohjelmissa korostuu vaikuttamistyö osana tulosten saavuttamista. Uudet ohjelmat on tehty Etiopialle, Kenialle, Mosambikille, Tansanialle, Sambialle, Palestiinalaisalueille, Myanmarille, Nepalille ja Vietnamille. Vietnamin maaohjelma on siirtymävaiheen strategia. Maaohjelmat perustuvat viime vuonna hallituksen antamaan Kehityspoliittiseen selontekoon. Ne toteuttavat selonteon neljää painopistettä ja ottavat huomioon kumppanimaan omat kehitysprioriteetit sekä Suomen kehitysyhteistyön tuoman lisäarvon. Niissä huomioidaan myös kestävän kehityksen tavoitteet. kehityspolitiikka Kenia Kehityspolitiikka muut julkaisut fi_FI formin julkaisut kehityspolitiikka muut julkaisut Julkaisut
70-luvun Vihannekset on julkaisemassa keväällä 2008 ensimmäistä pitkäsoittoaan. Siinä aihetta Vihannesten haastattelulle. Tällä kertaa kysymyksiin vastailee koko bändi, eli Vihannes Pajunen, Vihannes Pete ja Vihannes Chemo. Vihanneskolmikolle kiitokset haastattelusta. -M!ka- Pajunen, Pete ja Chemo. Tämän bändin kohdalla vaikutteina ei voi mainita muita, kuin Ramonesin. Siinäkin on jo yllin kyllin yhdelle bändille. Vihannes Pete Woimasointu julkaisee 70-luvun Vihannesten levyn maaliskuussa ja sehän tässä on pääaiheena, mutta aloitetaanpa vähän asian vierestä, eli bändin vaikutteista. Useampikin tuttava on pannut hymyssä suin merkille, että 70-luvun Vihannekset ilmoittaa Myspace –sivuillaan vaikutteikseen napakasti ja lyhyen ytimekkäästi ”Ramones”. Yleensähän bändit listaavat vaikutteitaan huomattavasti laajemmin. Teillä nuo muut vaikutteet tulevat ilmeisesti sen verran kaukana perässä, ettei niitä tarvitse samassa lauseessa mainita? Chemo: Vihannesten kanssahan homma on aika selkeä, eli jos vaikutteita mainitaan, niin tuo yksi on ihan riittävän kuvaava. Pete: Kyllä se on juuri noin, tämän bändin kohdalla vaikutteina ei voi mainita muita, kuin Ramonesin. Siinäkin on jo yllin kyllin yhdelle bändille, Ramojen tuotantoon kun mahtuu hyvinkin paljon erilaista materiaalia. Ja loppupeleissä monen muun meihinkin ehkä vaikuttaneen bändin kohdalla lopulta päädyttäisiin takaisin alkupisteeseen. Eli Ramonesiin. Pajunen: Mitäs sitä suotta kaikkia perässä- ja edellä hiihtäjiä listamaan. 70-luvun Vihannekset syntyi suoraan ramopunk-bändiksi. Suurin osa vanhoista suomalaisista punk-bändeistäkin syntyi nimenomaan Ramonesin vaikutuksesta. Idea oli vetää ramopunkkia suomalaisten ja ulkomaisten esikuvien hengessä. Hyvää rock-musaahan on ollut paljon myös ennen ja jälkeen Ramonesin. Keikalla (kuva: M!ka) Ollaan aika perinnebändi. Vihannes Pajunen No, Ramonesin lisäksi noita vaikutteita varmastikin löytyy muitakin. Mitä muita vaikutteita Vihanneksille voisi listata? Chemo: Suomalaisia ramopunk-bändejä on tietysti kuunneltu asiaankuuluvasti pitkin matkaa. Itselläni eniten soittoaikaa ovat saaneet Ne Luumäet ja Rehtorit. Muita musiikillisia innoittajiani ovat mm. The Ventures, Man Or Astro-Man?, The Trashmen, 60-luvun tyttöbändit, Sibelius, Kari Peitsamo, Debussy ja Schubert. Mutta nämähän eivät Vihannestouhuissa niinkään tule läpi. Paitsi Peitsamo. Pete: Vaikutteita ei ole tullut mitenkään tietoisesti hankittua, eikä Vihannestuotannossa mitään suoraan kopioitua tai mietittyä, vaan enemmänkin on menty fiilispohjalta. Mutta kyllä kaikella kuullulla ja koetulla varmasti jonkunlainen merkitys on. Meikäläiselle on vuosien varrella kolahtanut erilaisina ajankohtina kovinkin erilaiset bändit, mutta jos nyt itselle muutaman tärkeimmän ja suurimman vaikuttajan listaisi niin ne olisi ehkäpä AC/DC, Metallica, Nirvana, Sielun Veljet, Don Huonot, Kolmas Nainen, Ne Luumäet, Sex Pistols, The Clash ja Green Day. Mun näkemys siitä mistä 70-luvun Vihannekset musiikillisesti koostuu, on että tiukkana ytimenä on tietysti Ramones, mutta siinä ympärillä on sitten monenmoista erinäköistä vaikuttajaa. Yhtäällä Chemon surf- ja klassinen osasto ja toisaalla taas mun hevimpi ja suomirokimpi tausta. Yhteisiä vaikuttajia taitaa olla Ramonesin lisäksi niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin punkrock-bändit. Niin ja Peitsamo. Pajunen: Asennevaikuttajina toimii kaikki vanha punkki ja suomipunkki yleensä Pellestä ja Problemsista lähtien, Hurriganes ja suorat rockbändit Chuck Berrysta alkaen. Ollaan aika perinnebändi. Tekstipuolen vaikuttajina vois mainita Luumäkien luoman suomalaisen ramopunkin, Peitsamon ja Moogin. Tosin oon viime aikoina pyrkiny eroon turhanpäiväisestä nokkeluuden yrittämisestä. Se kääntää hommat liian usein jotenkin vitsiksi. Ei me olla mikään huumoribändi. Sitten vielä romanttisella puolella vaikuttajat vois olla esimerkiksi Woude, Undertones, The Jam, Ebba Grön ja vaikkapa Vaavi. Sellasta naivistista intoa on haettu. Noi jätkien mainitsemat listat vaikuttaa hyviltä, mut mun osalta sieltä pitää poistaa Kolmas Nainen, Metallica ja Don Huonot. En tiedä vaikutteiden kuulumisesta levyllä, mut on samaan hengenvetoon todettava, et on vanhemmiten alkanu ymmärtää vähän mistä biisien teossa on kysymys. Nuorempanahan mä tein niin paskoja tekstejä, et vieläkin hävettää. No onneks niitä ei kovin moni oo kuullu! Onko noita kyseisiä nuorempana tehtyjä biisejä joskus levytetty? Pajunen: Onhan niitä ainakin yks vinyylisinkullinen, muttei siitä sen enempää. No ei tuosta nyt ihan noin vaan selvitä. Pakkohan sinun nyt on bändin ja levyn nimi kertoa! Eikä haittaisi jos kertoisin vähän muutakin taustatietoa ko. yhtyeestä. Pajunen: Noista nuoruusbändeistä sen verta, et nimeltään niitä on ollut The Cute Boys, Cosmokapseli, Aces On Seas, Kiirastuli, Punainen Delfiini, Herttua, Norsutorni noin muutamia mainitakseni. Eiköhän bändien nimetkin kerro jo riittävästi, että niitä ei tässä yhteydessä ole syytä kaivella sen enempää. Ja vielä: Sori. Ok. Ehkä emme paneudu tähän asiaan tämän enempää... Kerrotko Pajunen, mistä biisien teossa on kysymys? Mitä olet alkanut vanhemmiten ymmärtää? Pajunen: Lähinnä oon tajunnu tekstinteosta jotakin. Jokainen sana on tärkeä ja biisin idea on pystyttävä kiteyttämään ensin edes itselleen. On valittava näkökulma ja tyylilaji tietoisesti. Tajunnanvirtamaalailulla syntyy yleensä kliseistä sitä itteensä. Ainakin mulla. Jos ei oo mitään ideaa tai sanottavaa, niin on turha lähtee ilmottamaan sitä muille. Tärkeetä on kanssa päästä irti väärästä henkilökohtaisuudesta. Omat tuotokset on pystyttävä etäännyttämään ja sitte niitä on voitava surutta kustannustoimittaa. Eli tarvittaessa karsitaan surutta vaikka sataprosenttisesti. Jos joku kohta tökkii tai hävettää, niin sille on tehtävä jotain. Enää ei päästä läpi sellasta, et tää on nyt vähän tällasta ja lässynlässyn. Seistään suorana joka sanan takana! Pajunen Vihanneskellarissa. Viime aikoina pyrkiny eroon turhanpäiväisestä nokkeluuden yrittämisestä. Se kääntää hommat liian usein jotenkin vitsiksi. Ei me olla mikään huumoribändi. Vihannes Pajunen Woimasointu julkaisee 70-luvun Vihannesten levyn maaliskuussa. Levylle tulevia biisien nimiä on vähän panttailtu. Joko ne voisi tässä yhteydessä kertoa? Chemo: EI! Pajunen: Eiksne oo jo osa muodikkaasti vuotanu nettiin. Voi olla, että loppuja ei ilmoiteta lainkaan. Sen verran on ennakkotietoa tihkunut, että levyltä tulee löytymään Joey Ramone –niminen biisi. Se kertonee… öh… Joey Ramonesta? Chemo: Ehkä kertoo, ehkä ei. Pajunen: Yleisesti ottaen se ei ole lainkaan kertova biisi. Enemmän se kertoo suomalaisista ahdistuneista tunareista. Biisin aiheena kyseinen henkilö on sen verran kiinnostava, että kertokaahan jotakin ko. biisistä? Chemo: Biisi kertoi alunperin aivojen säilyttämisestä narikassa. Sitten huomasimme tiettyä päällekkäisyyttä aiheissa erään Kretiinien kappaleen kanssa. Kuuntelimme aikamme pohjia, ja koska tykkäsimme jäljestä, Pajunen sanoitti kipaleen uusiksi. Pete: Sen verran voidaan varmaan kertoa, että uudessa tekstissä esiintyy Joey Ramone -niminen henkilö. Pajunen: Sen biisin teemana on lohdutus. Hmm. eli Joey Ramone mainitaan, mutta biisi kertoo ahdistuneista suomalaisista tunareista ja teemana on lohdutus... Pajunen: Kyllä sitä Joey Ramonea jopa hoetaan. Chemo: Niin hoetaan.. kyllä siitä ihan tolkku löytyy. Kaikki selviää aikanaan. Joey Luumäki ramopunk.com 5v-bileissä maaliskuussa 2007 (kuva: M!ka). Toinen levyn biisi, joka on ollut ennakkoon tiedossa, on Minä diggaan Peitsamoa. Kyseessä on Joey Luumäen tekemä kappale ja hän vierailee levyllä myös laulamassa kyseisen biisin. Mistä idea Joey Luumäen biisin julkaisusta syntyi ja miten saitte hänet lähtemään hommaan mukaan? Chemo: Joey Luumäki lähti mukaan kun kysyimme häntä mukaan, siinä ei ollut mitään sen ihmeempää. Sopivaa fiittiroolia miettiessä ajatus Joeyn oman kappaleen äänittämisestä tuli mieheltä itseltään. Tämähän kävi meille, ja homma toimi oikein kivasti. Pajunen: Näin on. Homma meni oikein kivasti, muttei onneks ihan kivasti. Mielellään kuultaisiin vielä enemmänkin Joey Luumäen ja Vihannesten yhteistyön tuloksia. Onko jatkossa odotettavissa lisää yhteistyötä Joey Luumäen kanssa? Chemo: Nyt ei ole mitään sovittuna. Mun ylipuhuminen moiseen ei välttämättä olisi ylivoimaisen vaikeaa. Pete: Kyllä mulle sopii. Pajunen: Toivottavasti. Toivottavasti äänitysstudioita aika huolellisesti Luumäkien vältellyt Joey Luumäki lukee edellisen kysymyksen ja vastaukset huolellisesti ja tekee siitä omat johtopäätöksensä… Kari Peitsamon, mun ja ramopunkin ideologiat on mun mielestä jotenkin kauhean lähellä toisiaan. Vihannes Pete Joey Luumäki diggaa Peitsamoa. Diggaavatko myös Vihannekset? Peitsamo ainakin vilahteli tuolla vaikutteissa… Chemo: Ainakin mä olen pitkäaikainen Peitsamo-fani. Pitkäsoitoista kestosuosikkeja ovat esimerkiksi The Fool ja Vedestä Nousee Kasvi. Yksittäisistä kappaleista mm. Miksi Roy Orbison Pukeutui Mustaan on biisintekijälle vapauttava kokemus: täydellinen kappale on jo tässä, sellaiseen ei tarvitse itse yltää. Pete: Kyllä mä olen myös aina digannut. Pajunen: Totta kai. Nerous ja hulluus kiehtoo. Ramopunk-bändeistä Rehtorit, Häiriköt, James Puhto Ren ja Retkibanaani ovat levyttäneet Peitsamon musiikkia ja itse asiassa Vihannes Pajunen muuten laulaa tuossa Rehtorien levyttämässä Peitsamo-lainassa. Teidänkin keikkasettiin on luikerrellut yksi Peitsamon biisi. Mikä Peitsamossa nappaa? Chemo: Ehkä se on tämä tietyntyyppinen minimalismi mikä Peitsamossa ramopunkkareita kiehtoo. Surf-instrumentaaleissa on vähän samaa asennetta. Toisaaltahan Peitsamon tuotanto on erittäin laajaa ja moni-ilmeisempää kuin äkkiseltään ajattelisi, mikä ainakin omalla kohdallani vain lisää kiinnostusta. Pete: Kari Peitsamon, mun ja ramopunkin ideologiat on mun mielestä jotenkin kauhean lähellä toisiaan. Pajunen: Tekstit ja minimalismi. Omaperäinen. Joey Luumäki ilmaisee asian ytimekkäästi: ”Sieltä tulee vaikka millaista.” Peitsamo tosin ilmoitti joskus, et ramopunkki on hyvää, mut siitä puuttuu joku ulottuvuus, mikä lisäis mielenkiintoa siihen. Näin saattaa olla. Onko teillä ollut ajatuksissa viedä joku Peitsamo-cover levylle saakka? Chemo: Ei oikeastaan. The Undertonesien Teenage Kicksiä sen sijaan mietimme levybiisiksi niinkin pitkälle, että teimme siitä jo jotain äänityksiä. Se on sellainen kipale, että sen ei oikeastaan tarvitse olla levybiisi: Jos se on keikkasetissä, jengi tuntee sen kuitenkin. Siitä on jo useita levytyksiä olemassa, ja se alkuperäinenkin on jo ainutlaatuisen hyvä. Pajunen: Ei ole. Luultavasti mennään jatkossakin omilla biiseillä. Pete: Omaa Ethän vertaa mua Elvikseen -biisin versiointiamme nimeltänsä Ethän vertaa mua Peitsamoon on joskus keikoillakin soitettu, mutta enpä usko, että sitä tai muutakaan Peitsamoa levylle asti koskaan tehdään. Toisaalta eihän sitä koskaan tiedä. Voihan sitä joskus tulla joku niin hyvä Peitsamo-cover, että äänitettäisiin levyllekin. Mun mielestä makein- nettisingle ja Jouluräyhää! -kokoelma. Tulevalta levyltä julkaistiin tammikuussa nettisinglenä Mun mielestä makein –biisi. Kommentoikaapa sitä. Jossain tiedotteessa taidettiin ”varoitella”, että se on biisi on sieltä tulevan levyn popeimmasta päästä. Pajunen: Se on hyvä ja tarttuva biisi. Chemo: Kappale on tositarina. Säkeistöjä lukuun ottamatta, niillä ei ole tapahtumallista todellisuuspohjaa. Ja kyllä, sieltä popimmasta päästä levyn biisejä se on, ehdottomasti. Pete: Levyllä on pari muutakin vähän hitaampaa biisiä, mutta ne ei ehkä ole ihan samalla tavalla poppeja, kuin Mun mielestä makein. En voi elää -biisiä on soitettu joskus keikoillakin. Oltiin vähän sillä linjalla, että viitsiikö Mun mielestä makeinta nettisinkuksi laittaa, kun ei se nyt ehkä ihan parhaiten levyn keskitietä edusta, vaan enemmänkin reunaviivoja. Edellinen julkaisu meiltä kuitenkin oli Äärimmäinen joulurauha ja päätettiin tällä tavalla lyödä ikään kuin laidat kiinni. Nettisinkun saama vastaanotto on ollut paljon positiivisempaa kun uskalsimme odottaa. Mutta onhan se todella kiva ja tarttuva biisi. Ja siinä on hyvä fiilis. Ken tästä käy, päätyy vihanneskellariin... Teillä on käytettävissänne Vihanneskellarina tunnettu oma studio. Onko se oikeasti kellarissa? Chemo: On se. Mullan alta -ep tuli siis ihan kirjaimellisesti mullan alta. Pajunen: Kyllä se on niin kellarissa, kuin mikään voi yleensä kellarissa olla. Pete: Käytännössähän kellarissa on tehty vain äänitykset ja muu työstö sitten Vihanneskonttorilla joka ei ole kellarissa. Etäisyyttä Vihanneskellarilla ja Vihanneskonttorilla on muuten noin 45 kilometriä. Niin ja miksaukset ja masteroinninhan teki Huttusen Olli Varkaudessa. Miten työskentely studiossa sujui? Chemo: Toooooooooooosi hitaasti. Meillä yksinkertaisesti oli käytettävissä liikaa huomisia: aina voi vähän kokeilla ja joo, no otetaan vielä ens viikolla uusiks, ehtiihän täs. Seuraavan äänitysproggiksen voisi tehdä ihan toisella meiningillä. Eikun, mehän tehtiin se jo! Jouluräyhää! -biisi soitettiin yhtenä iltana sisään ja Petellä oli vissiin sitten toinen ilta miksauksiin. Anyway, pitkäsoittoa tehdessä tuli koettua se, että joskus olisi ihan hyvä, että studioliksa juoksisi ja homman joutuisi oikeasti tekemään napakalla aikataululla. Pajunen: Rennosti, helposti, mutta pirstaleisesti. Ens kerralla tiiviimpi sessio. Mua tosin jännitti ku Chemo kattoi nappia painaessaan kerran jotenki oudosti. Kautta linjan oli silleen nyrkkisääntönä, et rupista sais soitto olla. Jollain tuulella lopputulosta kuunnellessa funtsii, et kannut olis saanu olla vähän hallitummatkin, mut toisaalta taas…. Hyvä näin! Chemo: Hehe! Mulla on aavistus siitä mitä osuutta äänitettäessä toi napinpainaminen ja katsominen on tapahtunut... Chemo voisit kertoa vähän lisää, jotta haastattelun lukijatkin saisivat tietää mistä oli kysymys... Chemo: No okei. Epäilen, että kyseessä on yksi harvinaislaatuisen vaikuttava puheosuus. Kuulette sitten. Niin mojovasti ei varmaan missään äänityssessiossa ole naurettu kuin Vihanneskellarissa kun taltioimme sitä! Alun perin lupailitte levyä jo syksylle 2007. Mikä viivästytti julkaisua? Chemo: Juuri tuo edellä mainittu toimintamalli. Sitten saimme mukaan mainion miksaajan, Huttusen Ollin, joka on äänittänyt mm. Iskuryhmän Ihmemiehen. Hänellä meni projektissa oma aikansa. Pete: Mun täytyy ottaa tästä syytä aika paljon omille harteille. Mulla oli töissä ehkä kiireisin kevät ikinä ja se osaltaan söi aikaa ja energiaa Vihanneshommista. Suurin osa biiseistä oli kuitenkin joskus alkukesästä äänitettynä, mutta päätettiin siinä välissä pitää vähän taukoa ja hommaa jatkettiin sitten vasta syksymmällä. Ollilla oli omalla tahollaan muuttoa ja remonttia ja tais kerran mennä tässä matkan varrella studiokin alta, niin että kyllähän nekin osaltaan aikataulua viivytti. Toisaalta taas koko ajan oli ajatuksena, että eipä tässä kiirettä mihinkään. Pajunen: Sen siitä saa, kun eletään ilman kellokortteja ja deadlineja. Yksikkömme teki mittavat tappiot, suurin osa toiminnoista siirrettiin Kiinaan ja toimitusjohtaja sai jo ajat sitten kenkää. Biisithän on aina olemassa, ne pitää vaan kirjottaa paperille. Vihannes Pajunen Kun tämän levyn tekoon vierähti yli vuosi, niin tuona aikana syntyi varmaan jo ihan uusiakin biisejä. Tuliko levylle mukaan jotain sellaisia viime hetkillä valmistuneita kappaleita, vai ovatko kaikki sellaisia, jotka ehtivät olla työn alla jo hyvin pitkään? Chemo: Ellen äkkiseltään ihan väärin muista, kipaleet olivat yhtä biisiä ja yhtä uudelleensanoitusta lukuun ottamatta valmiina jo ennen levyäänitysten aloittamista. Monia oltiin soitettu jo keikoillakin. Pete: Kyllä ainakin kahteen biisiin tuli kokonaan uudet tekstit äänitysten aikana. Ja osan tekstit saattoi vähän elää. Levyllä taitaa olla tasan kaksi biisiä, mitä ei olla ikinä soitettu keikalla. Mutta tosiaan uusia biisejä ei ole tänä aikana syntynyt. Tai ainakaan treenattu. Paitsi Äärimmäinen joulurauha, mutta sitäkään ei ole oikeastaan taidettu koskaan soittaa yhdessä. Ihan ekoissa äänityssessioissa tammikuussa 2007 äänitettiin jo rummut kaikkiin levyn biiseihin, eli kyllä ne oli jo siinä vaiheessa kaikki olemassa. Sanoitusten lisäksi jotain sovituksellisia juttuja toki mietittiin matkan varrella uusiksi. Pajunen: Biisithän on aina olemassa, ne pitää vaan kirjottaa paperille. Kaikenlaista aihiota ja teemaa pyörii jatkuvasti päässä. Sit pitää päättää, et millon niitä puristelee ulos. Tän savotan pitkittyessä tuli jossain vaiheessa sellanen fiilis, et kirjotetaan uusiks koko levy. Eli tehdään tyystin uudet biisit. Tuottaja sai kuitenkin puhuttua meille järkeä. Kuka tämä järkeä puhunut tuottaja on, yksi Vihanneksista vai joku ulkopuolinen? Pajunen: Kyllä se oli lähinnä tää oma sisäinen tuottajamme. Chemo: Ni. Äänittäessä tapahtui semmoinen ilmiö, että aina kun kuunteli pienen tauon jälkeen matskua johon luuli olevansa ihan läpikyllästynyt, hokasikin että tätähän kuuntelee sittenkin ihan mielellään. Miksaukset ja masteroinninhan hoiti varkautelainen Huttusen Olli. Kuten tuossa tuli jo mainittuakin, hän on tehnyt samoja hommia Iskuryhmän Ihmemies-levyn ja muistaakseni myös Woimasoinnun viime jouluna julkaiseman Jouluräyhää! –levyn kanssa, jossa Vihannekset olivat mukana. Miten päädyitte Olliin? Oliko ihmemiehen soundeissa sellaista, jonka halusitte myös omalle levyllenne? Pajunen: Mites se nyt menikään jätkät? Ei se kai Ihmemiehen saundeista johtunu. Olikohan se Iskuryhmän Pasi, joka ehdotti Ollia? Ollin hinta-laatusuhde tais olla kohdallaan. Chemo: Jossain vaiheessa ruvettiin tuumaamaan, että joku bändin ulkopuolinenkin olisi hyvä olla projektissa mukana. DIY-meininki sopii marginaalipunkjuttuun hyvinkin luontevasti, mutta joskus on paikallaan, ettei yritä olla oma hammaslääkärinsä, asianajajansa ja aivokirurginsa. Ihmemiehen soundit oli ok, mutta sitä kautta se tosiaan meni että Pasi suositteli Ollia. Tää kuvio, että äänitykset tehtiin Vihanneskellarissa ja raitojen siivoaminen sekä miksaukset sitten muualla, muodostui sitten luonnostaan kun Olli asuu Varkaudessa. Pete: Ihmemiehen soundit miellytti korvaa ja Ollin taksat lompakkoa. Lisäksi kun kaikille osapuolille sopi tällainen verkkaisempi ja etäisempi työskentelytapa, niin hommahan oli sitten selvä. Ja Pasin suosituksilla oli tietenkin oma osansa. Vihannes Chemo Vihanneskellarissa. Mitenkäs tulevan levyn nimi? Julkaistaanko otsakkeella ”70-luvun Vihannekset”? Ilman levyn varsinaista nimeä siis. Samaan tyyliin kuin, ensimmäisen pitkäsoittonsa on julkaissut moni muukin bändi, vaikkapa tässä haastattelussakin esillä ollut Ramones. Pajunen: Levyn nimi on 70-luvun Vihannekset. Suunnitteletteko levyn kannet itse? Mitä on sen suhteen odotettavissa? Pajunen: Hovigraafikkomme Tonde on ollu mukana. Pete ja Tonde on tehny hienoa kansitaidetta. Ei halpaa. Pete: Joo, tässä kohtaa ei ole aikaa eikä rahaa säästelty. Kun tässä nyt enemmän tai vähemmän marginaalissa ollaan, niin levyjen myynnin ja bändin tunnettavuuden kannalta kannattaisi keikkailla mahdollisimman paljon ja ehkä jopa Kehäkolmosen ulkopuolella. Miten aktiivisesti Vihannekset aikoo toimia keikkailurintamalla? Chemo: Levynjulkaisun yhteydessä teemme luonnollisesti jonkun verran keikkoja - nettisivujemme keikkalista kertoo missä mennään. Esimerkiksi huhtikuussa kannattaa uida Vastavirtaan ja heinäkuussa Hummeripoika-rockiin. Noin muuten soitamme kyllä keikkoja semmoisina sopivina täsmäiskuina. Pete: Tarkoitus on keikkailla siinä määrin, kun se tuntuu järkevältä ja kivalta. Ja toki lähdetään mieluusti myös Kehäkolmosen ulkopuolelle. Meillä ei ole varsinaisesti keikkamyyjää, eli keikkoja tulee hyvin pitkälti sen mukaan, miten meitä keikoille pyydetään. Toki koitetaan saada itsekin keikkaa järjestetyksi mahdollisuuksien mukaan, mutta ei sekään aina niin helppoa tällaiselle marginaaliporukalle ole. Pajunen: Keikkaillaan silleen, et mahdollisimman monilla on kivaa. Aina lähetään, jos homma tuntuu meille sopivalta. Pizzeriarundia ei ole tiedossa. Hoitakoon cover-bändit sen osaston. Eikä konserttisalikiertueeseen suostuta! Pajunen: "Ilman Rehtoreita tuskin olis 70-luvun Vihanneksia" Heitetäänpä tähän loppuun vielä kysymys vähän asian vierestä. Poko julkaisee maaliskuussa 2008 uusintana Rehtoreiden Millionääri –levyn, joka oli bändin ensimmäinen pitkäsoitto. Levyllä laulaa sellainen mies kuin Rehtori Pajunen, joka nykyään tunnetaan nimellä Vihannes Pajunen. Mitä mietteitä ko. levyn uusintajulkaisu Vihannes Pajusessa herättää? Pajunen: Sehän on helkutin hienoa, et tehtiin aikanaan niin merkittävä levy, et sitä painetaan lisää 13 vuoden jälkeen. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa. Muistelen lämmöllä silloisia Rehtoreita, T.T. Oksalaa ja Finnvoxia. Se oli hienoa ja hauskaa meininkiä. Mullehan se oli vähän liiankin hauskaa. Samalla vilpittömät kiitokset Hekolle. Ilman Rehtoreita tuskin olis 70-luvun Vihanneksia ja taitais olla meikäläisen rock-rintamalla yleisesti ottaen huomattavasti hiljaisempaa.
Me tutkimme ja te vastasitte: Pirkanmaalla on todellinen tarve Pientuottajatukulle, joka palvelee ravintoloita laajalla tuotevalikoimalla, luotettavasti, joustavasti ja helppokäyttöisesti. PIETUn rakentamista tukemaan teetimme kyselyn Food Service- sektorille, jossa kysyimme tämän hetkisiä hankintakanavia lähiruoalle ja kiinnostusta PIETUun sekä ominaisuuksia mitä PIETUlta edellytetään sen toivuuden takaamiseksi. Kyselyssä keskeisimmiksi asioiksi nousivat alustan helppokäyttöisyys, toimitusvarmuus, laaja valikoima, sekä lähiraaka-aineiden sielukkuuden säilyminen. Nämä asiat ovat myös meille tärkeitä luodessamme Suomen parasta pientuottajatukkua. Läpinäkyvyys ja ihmisläheisyys ovat toimintamme perusarvoja, joiden avuksi valjastamme nykypäivän digitalisaation. PIETUn taustalla toimii pirkanmaalainen, pitkät perinteet omaava elintarvikealan yritys jolla on tilat, tilaus-/toimitusketjun hallinta ja logistiikka hyvin hallussa. Perustuksia rakennetaan yhteistyössä muiden lähiruoan parissa toimivien tahojen kanssa. Rakennamme PIETUA koko kesän ja syksyn ajan ja valmista verkkokauppaa päästään avaamaan vielä tänä vuonna. Nyt pyydämmekin apuasi; ilmianna parhaat pirkanmaalaiset tuotteet ja tuottajat osoitteeseen info@pietu.fi tai sivun oikeasta reunasta näkyvän Whats App- kuvakkeen kautta. Voit myös kertoa vapaasti omia toiveitasi PIETUun liittyen.
Keväällä noin miljoona työntekijää siirtyi etätyöhön. Noin vain. Sen jälkeenkin on arvioitu, että jopa 50-60 prosenttia töistä voisi tehdä pysyvästikin (ainakin pääosin) etänä. Vuosia oli jo puhuttu etätyön lisääntymisestä digitalisaation edetessä, mutta kävi vanhanaikaisesti: pakko osoittautui parhaaksi muusaksi. Digiloikan airueina keväällä toimivat koulut ja oppilaitokset: tässä loikassa opettajat tekivät pienimuotoisen ihmeen! Monessa työssä digiloikka osoittaa hyviä puolia: työmatkat vähenevät, niihin käytetty aika ja raha vähenevät, työmatkatapaturmillekin käy samoin. Työ tehostuu muutenkin, työn tekemisen intensiteetti kasvaa, tulos paranee. Samalla toki myös kuormitus kasvaa ja osa kokee jäävänsä työporukoista eristyksiin tai yksin. Kognitiivisesta ja näyttöpääte-ergonomiasta jokainen huolehtii itse, maksaa sähköpöytänsä ym. itse, itseohjautuu työnsä ja tavoitteidensa suhteen. Kaikkien aineistojen olisi löydyttävä netistä, mutta eivät löydy. Tekniikka on joka tapauksessa tullut monin tavoin tutuksi, erityisesti erilaiset yhteydenpito- ja kokousohjelmat. Niiden peruskäytöstä useimmat selviävät jo hyvin, mutta monet kaipaavat kuitenkin oikeita live-kontakteja. Niissä kehonkieli, äänensävyt ja ilmeet, keskustelun elävyys, vuorovaikutus ja asioiden hoito koetaan paremmiksi. Mutta myös teamsia ja zoomia voidaan elävöittää: pidetään kamerat päällä, mikrofonitkin (jos ääni ei lähde kiertämään), käytetään ohjelman tai omia taustakuvia, kokoonnutaan yhteiseen luokkahuonenäkymään, tehdään äänestyksiä, käytetään chatia, keskustellaan pienryhmissä break-out-roomeissa, annetaan taputus-, peukutus- ym. merkkejä toisille. Tiedon ja asian hoitamisen ohella nauru, tunteet, tunnelmat välittyvät ainakin tuttujen kesken oikeinkin hyvin! Ja ohjelmat kehittyvät, uusia aktivointitapoja tulee koko ajan. Työterveyshuolloissa keväällä vastaanotot hiljenivät, kontaktit siirtyivät verkkoon, työterveysyhteistyökin toteutui etänä. Työterveysneuvottelun osallistujista HR-edustaja voi olla Helsingissä, esimies Jyväskylässä ja työterveyshuolto ja työntekijä Kuopiossa. Kaikki etänä tai hybridimallissa työntekijä työterveyslääkärin kanssa samassa tilassa. Neuvottelun vetäminen ja muistion kirjoittaminen tällaisissa tilanteissa voi olla hyvinkin haastavaa. Miten etänä luodaan luottamussuhde tuntemattomien kesken, miten huomioida kaikki tai miten toimia, jos työntekijä romahtaa tai esimies hyökkää aggressiivisesti? Koulutustapahtumat siirtyivät verkkoon, esimerkkinä vaikkapa Etä-Suomen lääketiedetapahtuma. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ohjaustapaamisetkin ovat kyselyn mukaan toteutuneet jo puoliksi etäyhteydellä viimeisen puolivuotiskauden. Hyvin kokemuksin. Lääketiedettä on sanottu myös läheisyyden tieteeksi, jossa esimerkiksi potilaan tutkiminen ja vuorovaikutus perustuvat läsnä olemiseen. Rajoituksista tai muutoksista huolimatta live-toimintaan verrattuna on kuitenkin todettava: paluuta entiseen ei ole, lisääntynyt etätyö on pysyvää todellisuutta massoille. Terveydenhuollossakin monelle. Ja digitalisaatio vain kiihtyy. Onko siis parasta vaihtaa lajia ja siirtyä digiloikkijasta digikolmiloikkaajaksi, sitenhän hyppää pisimmälle?
Jani Paajanen saapuu Big Roomista haastatteluun ja on silminnähden hyväntuulinen. Tarkoituksena on tehdä juttu allianssihankkeena toteutettavasta Kulttuurimajakasta, siis Tapiolaan nousevasta 8-kerroksisesta asuinkerrostalosta, mutta ennen kaikkea myös juttu miehestä itsestään, joka toimii ensimmäistä kertaa vastaavana rakennesuunnittelijana isossa hankkeessa, ja vielä allianssi sellaisessa. Tarinaa riittää niin paljon, että päädymme tekemään yhden jutun asemasta kaksi: pureudumme tässä jutussa rakennusinsinööri Paajaseen ja myöhemmin ilmestyvässä jutussa rakennesuunnittelija Paajasen ensimmäiseen allianssihankkeeseen. Jani on vielä nuori rakennusinsinööri ja itse asiassa hän on pientä loppukiriä vaille valmis YAMK. Täytyy vain todeta, että nuoreen ikään hän on ehtinyt käsittämättömän paljon. Kohtelias mies kertoo heti haastattelumme alussa ihanasta avopuolisostaan. Eevalle lähtee myös tämän jutun myötä IdeaStructuran kiitosterveiset, koska juuri Eeva kannusti Jania tarttumaan rakennesuunnittelijan pestiin yrityksessämme. Haaveena palomiehen ammatti Se, että Janista sukeutui rakennusinsinööri, oli itse asiassa sattumaa. ”Olin jo täyttänyt hakulomakkeet Kuopion palokouluun ja kirjekuori odotti keittiön pöydällä enää postimerkkiä. Ura palomiehenä oli se oikea oma unelma-ammattini, johon halusin päästä. Tarkastelin totta kai myös muita koulutusmahdollisuuksia. En kyllä suoraan sanoen täysin edes ymmärtänyt, mihin olin ryhtymässä, kun hain opiskelemaan rakennetekniikan koulutusohjelmaan. Piirtäminen ja matemaattiset aineet ovat aina olleet oma vahvuuteni, joten koin, että koulutus voisi olla varmasti jonkinlaista käytännön läheistä arkkitehtityötä ja se voisi olla hyvä varasuunnitelma, jos palomiehen ura ei jostakin syystä lähtisikään lentoon. En koskaan postittanut palokoulun hakupapereita, kun pääsin Lappeenrantaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan, ja jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä näin”, toteaa Jani. ”Rakennesuunnittelu on vain niin mielenkiintoista puuhaa” ”Aloitin rakennusinsinöörin työurani betonielementti- ja jännepunossuunnittelussa Koskela Consulting Oy:ssä. Työnkuvani muuntui hiljalleen kokonaisvaltaisemmaksi elementtirunkojen suunnitteluksi. Uuden työnkuvan vakiinnuttua siirryin KC-yhtiöltä Parma Oy:lle betonielementtirunkorakenteiden vaihtoehto- ja tarjoussuunnitteluun sekä betonielementtirakenteiden suunnittelun ohjaukseen. Ennätin olla betonielementtirakentamisen parissa kaikkiaan kahdeksan vuotta”, kertoo Jani työhistoriastaan. ”Rakennusala on kiinnostanut siitä päivästä lähtien, kun tutustuin armeijan jälkeen alaan apupoikana haalariharjoittelussa FI-Service Oy:n palveluksessa ja tiedonnälkä on sen kuin vain kasvanut uran edetessä. Koska myöhemmin betonielementtirakentamisen parissa työskentelykään ei vielä tyrehdyttänyt kaikkea tiedonnälkää suunnittelusta kiinnostuneelle insinöörin alulle, perustin myös oman toiminimen leipätöitteni oheen KC-yhtiöaikoina ja aloin puuhastella harrastusmielessä pienempiä rakennesuunnittelun viraabelihommia”, jatkaa Jani. Miksi halusit ”vaihtaa” ammattiasi? ”Räntäsade vihmoi tuulilasiin ajellessani töistä kotiin päin, kun huomasin pohtivani kohtalaisen aluillaan olevaa työuraani kuin myös haluani nähdä alaa erilaisesta vinkkelistä. Mietin myös, että jo omaksumani ja oppimani tiedot ja taidot eivät saisi kuitenkaan mennä hukkaan, niitä pitäisi pystyä hyödyntämään ja kehittämään myös tulevaisuudessa. Koin, että minulla olisi vielä opittavaa ja annettavaa toisenlaisessa työympäristössä ja -tehtävässä”, Jani muistelee. Kiinnostus IdeaStructuraa kohtaan oli syntynyt Rakennuslehdessä aiemmin olleen ja mieleen painuneen hakuilmoituksen myötä. Jani päätti kirjoittaa vapaamuotoisen kirjeen, missä hän tiedusteli mahdollisuuksistaan jatkaa uraansa Idiksessä. Pian kirjeen lähettämisen jälkeen Jani olikin jo Mintun ja Nurtsin haastateltavana. ”Täytyy myöntää, että jännitin tapaamista todella paljon, mutta suotta, koska keskusteluhetki oli mukava ja tuttavallinen – keskustelusta jäi todella hyvä fiilis: kotimatkalla mietin, että Idiksessä voisi olla joskus kiva työskennellä. Muutaman päivän päästä Jyrki soitti ja sovimme tapaamisesta. Jyrki vakuutti heti ensitapaamisella johtajana. Oikeastaan hän oli jollain hassulla tavalla moderni versio Koskelan Anssista, yhdestä rakennusurallani paljon arvostamistani pomoista. Ensi tapaamisella samalla tavalla mukava ja vakuuttava, aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, helposti lähestyttävä, erittäin fiksun oloinen ja ammattitaitoinen. Jyrki avasi Idiksen historiaa, tapoja ja itselleni aivan uudenlaista ”modernia” toimintamallia ja yrityskulttuuria ja monet asiat kolahtivatkin heti yksiin oman ajatusmaailmani kanssa. Kotimatkalla jo sitten mietinkin, että haluan päästä Idikseen töihin”, Jani sanoo. Muutaman päivän päästä puhelin sitten soi: Jyrki tarjosi Janille IdeaStructurasta rakennesuunnittelijan pestiä. Päätöksenteko ei ollut helppo, koska Parmalle jäisi moni kollega ja ystävä, joiden kanssa Jani oli tehnyt töitä melko pitkään ja joilta hän oli oppinut todella paljon. ”Tiesin kuitenkin, että tarvitsisin uusia haasteita ja ajatuksia, jotain erilaista. Avopuolisoni rohkaisemana pakkasin pulikan ja laskimen pahvilaatikkoon ja niin tämä rakennusinsinööri siirtyi IdeaStructuran palvelukseen”, Jani muistelee. Oletko pystynyt hyödyntämään aiempaa ammattitaitoasi IdeaStructurassa? ”Aiemmasta suunnittelutaustastani on paljon hyötyä esivalmistettujen teräsbetonirakenteiden, esijännitettyjen betonirakenteiden ja liittorakenteidenkin suunnittelussa kuin myös yksittäisien betonielementtien suunnittelemisessa, betonielementtirunkokokonaisuuksien mitoituksessa ja suunnittelussa. Taustani antaa paljon erikoisosaamista ja knoppitietoakin kokonaisvaltaiseen betonielementtirakentamiseen. Tästä on rakennesuunnittelijalle etua, kun on valmiiksi olemassa jonkinlainen käsitys elementtirakentamisen mahdollisuuksista ja sudenkuopista ja toisaalta optimaalisilla rakenneratkaisuvalinnoilla voidaan minimoida työmaalla ja elementtituotannossa tehtävää lisätyötä sekä parhaassa tapauksessa säästää rakentamiskustannuksissa. Pyrin parhaani mukaan jakamaan tätä erityisosaamistani kollegoilleni täällä IdeaStructurassa”, Jani sanoo. ”Paljon positiivisia sanoja, mutta kaikki niin totta” Annetaan Janin kertoa yrityskulttuurista ja työkavereistaan! ”Idiksessä on ainutlaatuisen mahtava, kannustava ja viihtyisä työympäristö, hyvä työilmapiiri sekä upea yrityskulttuuri. Hienot, ammattitaitoiset ja kannustavat kollegat/ystävät. Pidän siitä, että asioista keskustellaan avoimesti, mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia kuunnellaan aidosti. Lisäksi työntekijällä on mahdollisuus ja hyvät lähtökohdat kehittää omaa ammattitaitoaan, mutta mahdollisuus myös yrityksen kehittämiseen; meitä kannustetaan aidosti näihin kehitystoimiin. Vaikka vuoden aikana on jo ehtinyt olla hyvinkin stressaavia työpäiviä, töihin on aina kiva tulla. Paljon positiivisia sanoja, mutta kaikki niin totta”, innostuu Jani kehumaan. Mies ehtii myös harrastamaan Jani on löytänyt hyvän balanssin työnteon ja harrastusten välille, joskin rakennusinsinöörin harrastuksiin kuuluvat myös viraabelisuunnittelutyöt ja oman talon remontointiprojekti. ”Omakotitalomme sisäremontti alkaa olla taputeltu, mutta pihatyöt jatkuvat jo viidettä vuotta”, Jani toteaa. Autotallissa odottelee jenkkiautoprojekti vapaa-aikaa muilta harrastuksilta ja pihalta löytyy myös koneremppaa odottava moottoripyörä, jolla Jani jäi viime kesänä tykkänään tien päälle. ”Talvella kuitenkin hiihdetään säiden salliessa, toisinaan käydään lenkillä ja portaissa, mutta kesällä pelataan kaveriporukan kanssa jalkapalloa. Harrastuksia on paljon ja listaa voisi jatkaa loputtomiin ja pitäisikin varmasti saada harrastuksia karsittua”, Jani pohti pilke silmäkulmissaan. ”Yöpöydälläni on milloin mitäkin rakennusalan opuksia ja julkaisuja, joita lueskelen ja selailen; niitä selailemalla saa nopeasti unen päästä kiinni, mutta kyllä aina välillä jotain uutta jää ihan mieleenkin. Raksaopuksia luen enkä niinkään sellaisia ”oikeita” kirjoja”, innostuu Jani vielä lisäämään harrastustensa listaan. Pikkulinnut ovat kertoneet, että Jani laulaa sujuvoittaakseen työmatkojaan. ”Juu juu totta kai. Laulan ja hyräilen mielelläni autoillessani niin ei käy aika ruuhkissa istuskellessa pitkäksi”, nauraa Jani, ja lähtee kotiin ulkoiluttamaan perheen suloista mutta itsepäistä villakoiraa. Tästä lähtevät vielä terveiset entisille työkavereille ”Olisi aika kova juttu, jos saisit ympättyä juttuun vielä terveiseni kaikille entisille työkavereilleni ja kollegoilleni, koska en ole ehtinyt tavata heitä kaikkia sitten työpaikan vaihtoni”, ennättää Jani huikata vielä ratin takaa. Jani ja allianssihankejuttu Kotisivuillemme tehdään Janista vielä toinen juttu: Jani on luvannut mm. valottaa allianssihankkeissa käytössä olevaa Big Room -kokouskäytäntöä ja Kulttuurimajakka-hanketta ylipäätään. > Katso myös: Elementtisuunnittelu – Säästä rakentamisen kustannuksia ammattitaitoisella suunnittelulla.
Ankkurilahden Ratsastajat ry on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) jäsen. SRL on ratsastusurheilun katto-organisaatio Suomessa. Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäsenistään henkilötietoja ja käsittelee niitä yhdessä SRL:n kanssa. Ankkurilahden Ratsastajat ry:ssä käsittelystä vastaa: Hanna Niemi, 0504857246, hannak.niemi@gmail.com SRL:ssa käsittelystä vastaa: Sari Siltala, sari.siltala@ratsastus.fi, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäseneksi liityttäessä jäsenen nimen ja osoitteen. SRL luo uudelle jäsenelle jäsennumeron. Ankkurilahden Ratsastajat ry on lakisääteisesti velvoitettu pitämään jäsenrekisteriä, josta tulee ilmetä jäsenen nimi ja kotipaikka. Seuran jäsenmaksuun sisältyy SRL:n osuus. SRL:n osuuteen sisältyy Hippos-lehden vuosikerran tilaus ja urheiluvakuutus. Jäsenyyteen sisältyvä Hippos-lehden tilaus on sopimus, jonka täyttämiseksi SRL käsittelee nimeä ja osoitetta. Urheiluvakuutuksen osalta vakuutusyhtiö tarkastaa jäsenyyden voimassaolon SRL:sta korvausvaatimuksen yhteydessä Seurajäsenyys on edellytys osallistumiselle SRL:n alaisiin kilpailuihin. SRL käyttää seurojen jäsenistä muodostuvaa rekisteriään osallistumisoikeuden varmistamiseen; tässä on kyseessä SRL:n kilpailutoiminnan järjestämiseen liittyvä oikeutettu etu. SRL luovuttaa Hippos-lehden postituksesta vastaavalle yritykselle nimi- ja osoitetiedot. SRL:lla on sopimus lehden kustantajan kanssa, joka vastaa lehden postituksesta. Kustantaja käsittelee henkilötietoja SRL:n lukuun eikä ole oikeutettu käyttämään tietoja omiin tarkoituksiinsa. Vakuutusyhtiö käsittelee henkilötietoja korvausvaatimusten yhteydessä eikä ole oikeutettu käyttämään tietoja omiin tarkoituksiinsa. Ankkurilahden Ratsastajat ry kerää jäsenen suostumuksella sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Näitä tietoja käytetään jäsenen ja seuran väliseen yhteydenpitoon. Näitä tietoja ei luovuteta kenellekään eikä näitä käytetä mihinkään muuhun. Mikäli jäsen antaa suostumuksensa tietojen keräämiseen, tulee suostumuksen osoitus olla konkreettinen, esim. allekirjoitettu lomake. Jäsenellä on oikeus peruuttaa suostumus milloin tahansa. Henkilöllä on seuraavat oikeudet henkilötietojen käsittelyn osalta: 1) Henkilöllä on oikeus pyytää nähtäväkseen itseään koskevat tiedot. Nämä on toimitettava 30 päivän sisällä pyynnöstä. 2) Henkilöllä on oikeus pyytää virheellisten tietojen päivittämistä. 3) Henkilöllä on oikeus peruuttaa suostumus sähköpostiosoitteen ja/tai puhelinnumeron käsittelyn osalta; tällöin tieto tulee poistaa. 4) Henkilöllä on oikeus vaatia tietojensa poistamista, jos henkilö ei ole seuran jäsen. 5) Henkilöllä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos hän kokee, että hänen oikeuksiaan on loukattu
Työtehtävissä pääset rakentamaan kanssamme laatua erilaisissa maa- ja pohjarakentamisen projekteissamme sekä pääset osaksi rentoa ja ammattitaitoista porukkaamme. Mikäli kiinnostuit tehtävästä, otathan yhteyttä mahdollisimman pian, koska avoimet tehtävät täytetään heti sopivien henkilöiden löydyttyä. Ota yhteyttä Ville Oksalaan puh. 050 3508 103 tai ville.oksala@stminfra.fi. Haemme rentoon ja ammattitaitoiseen porukkaamme lisää osaajia. STM Infra on työpaikka, jossa viihdytään, annetaan vastuuta ja opitaan jatkuvasti lisää. Meillä on matala organisaatio, jossa uusikin ihminen pääsee vastuuseen, mutta saa aina myös tukea. Pääset tekemään töitä alan huippuammattilaisten kanssa ja opit uutta päivittäisissä työtehtävissä. Olemme menestyvä ja vakiintunut yritys sekä luotettava ja oikeudenmukainen palkanmaksaja. Palkkaus perustuu osaamiseen, ei muuhun. TULE STM:N YHTEISTYÖKUMPPANIKSI Vahva yhteistyö on meille tärkeää paitsi asiakkaiden, myös kumppaneidemme kanssa. Emme puhu aliurakoitsijoista vaan yhteistyökumppaneista, on sitten kyse maarakentamisen töistä, paalutuksista, betonitöistä tai vaikkapa vihertöistä. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan joukkoomme, ota yhteyttä. SELKEÄT PROSESSIT LISÄÄVÄT VIIHTYMISTÄ Yritystä johdetaan niin, että se menestyy mutta myös henkilökunta viihtyy. Pidämme huolen sitä, että ihmisillä on mielekästä ja omia vahvuuksia tukevaa työtä, kommunikointi on avointa ja prosessit ovat selkeitä. Annamme myös tilaa omien ideoiden esittämiselle, palautteelle ja kehitysehdotuksille. Hyvät ideat myös saadaan nopeasti käytäntöön. Työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokaisella on oma selkeä toimenkuva ja kaikki tietävät projekteissa vastuunsa ja yhdessä asetetut tavoitteet. Panostamme henkilöstön kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin aktiivisesti. Tiedämme, että työ ei aina ole kivaa, mutta pyrimme pitämään sen mielekkäänä. Siihen voi jokainen itsekin vaikuttaa positiosta riippumatta. Työmaalla pidämme kiinni hyvästä ilmapiiristä ja porukkahengestä, ovat sitten kyseessä omat työntekijämme tai yhteistyökumppanimme. Tiimi on oma työporukkansa, jossa kaveriin voi luottaa ja ketään ei jätetä yksin ongelman kanssa. A-luokan kavereilta saa myös rakentavaa palautetta. Jos homma ei mene aina kerralla putkeen, voi palautteessa olla pilkettä silmäkulmassa. Virheille voidaan yhdessä nauraa, mutta ennen kaikkea niistä opitaan. Kun hyvästä työstä palkitaan, huomioidaan koko porukka ja työmaa. TUKITOIMINNOT JA TEKNIIKKA KUNNOSSA Arvostamme työntekijöitämme ja heidän osaamistaan. Siksi tarjoamme modernia tekniikkaa, hyvät työvälineet ja -varusteet. Kun tukitoiminnot ovat kunnossa, voi jokainen keskittyä omaan työhönsä. Esimerkiksi uusi automaattinen kalustojärjestelmämme kertoo, missä mikäkin laite on ja liikkuu. Aikaa ei kulu ihmettelyyn. Alamme teknistyy jatkuvasti, ja panostamme vahvasti uuteen tekniikkaan. Olemme esimerkiksi ottaneet työmaillamme täysin käyttöön 3D-koneohjauksen. Kun kaivinkoneissa on 3D-laitteet, kaivuutyöt tehdään työmailla niihin ladatun mallin mukaisesti. Jokaisella työmaalla on tabletit, joilla työntekijät voivat katsoa ja seurata suunnitelmia ja ottaa valokuvia dokumentointia varten. Uusi tekniikka tarkoittaa myös 3D-mallinnusta jo projektin tarjousvaiheessa, pilvipalveluita tietojärjestelmissämme, digitaalista kalustoseurantaa ja tuntiraporttien kirjaamista, viemärikameraa laadunvalvonnassamme ja mobiileja työvälineitä kaikessa kommunikaatiossamme. Tärkeä asia henkilökunnasta huolehtimiselle on koulutus. Jos tietty pätevöitymiskoulutus katsotaan yhdessä hyväksi ja järkeväksi ja työntekijä on innostunut ja sitoutunut itsensä kehittämiseen, me kustannamme koulutuksen. Teemme yhteistyötä eri koulutustahojen kanssa, kun työntekijöitä on oppisopimus- tai ammattipätevyyskoulutuksessa kauttamme. TÄLLAISIA ME OLEMME LUOTETTAVIA: Meille on tärkeää, että pidämme aina antamamme lupaukset. Luotettavuus on kaiken toimintamme perustana, niin asiakassuhteissa, kumppanuuksissa kuin työntekijöidemmekin välillä. HUIPPUAMMATTILAISIA: Teemme kaikki työmme mahdollisimman hyvin ja ammattitaitoisesti. Ymmärrämme, että se on paras referenssimme. Olemme samaan aikaan sekä nöyriä ja maltillisia haasteiden edessä että ylpeitä vahvasta ammattiosaamisestamme. VASTUULLISIA: Vastuullisuus on työturvallisuuden noudattamista, eri osapuolten välistä yhteistyötä ja ympäristön vaalimista kaikin keinoin. Suuri osa kestävän kehityksen huomioimisesta tapahtuu jo projektin suunnitteluvaiheessa. JOUSTAVIA: Vaikka ajattelemme aina hyvin suunnitellun projektin etua, vastaamme ketterästi eteen tuleviin yllätyksiin. Alamme töihin kuuluu yllätyksellisyys, mutta olemme valmiita tekemään päätöksiä joustavasti ja lähellä asiakasta. NOPEITA: Pitkä kokemuksemme, maan paras henkilöstö ja tarkasti valitut kumppanuudet yhdistettynä huippuluokan projektinhallintaan tekevät meistä asiakkaalle nopean ja tehokkaan, mutta riskittömän kumppanin. TULOKSELLISIA: Tuloksellisuus on toimintaamme keskeisesti määräävä tekijä. Siitä seuraa hyötyä asiakkaallemme ja kumppaneillemme mutta myös omalle liiketoiminnallemme. Sen myötä olemassaolomme on taattu myös tulevaisuudessa. HYVIÄ KUMPPANEITA: Toimintaamme leimaa vahva luottamus sujuvaan yhdessä tekemisen kulttuuriin, johon on helppo päästä mukaan. STM:läinen on reilu ihminen, joka tekee mitä lupaa ja joka ymmärtää oman vastuunsa kokonaisprosessissa. MODERNEJA: Nykyaikainen tekniikka tuo parempaa palvelua asiakkaillemme ja tehokkaampaa tiedonkulkua työntekijöillemme. Voimme myös tarjota asiakkaallemme parhaita kehitysehdotuksia jo suunnitteluvaiheessa. TUNNETTUJA: Meidät tunnetaan siitä, että pidämme aina antamamme lupaukset, olemme helposti lähestyttävä mutta laadukas maarakentamisen erikoisasiantuntija ja yritys, joka aidosti ymmärtää sekä asiakas- että yhteiskunnallisen vastuunsa.
Keskustellessamme hoiva-alan ammattilaisten kanssa olemme aika-ajoin törmänneet käsitteeseen ”vaikea/haastava omainen”. Tällä on tarkoitettu omaisia, jotka puuttuvat nopeasti hoidon epäkohtiin, tuovat esille tyytymättömyytensä läheisensä saamasta hoidosta, soittelevat usein, tai käydessään läheisensä luona haluavat keskustella aina omahoitajan kanssa jne. Tämän koetaan vievän liikaa työntekijöiden aikaa, joka on pois muulta hoivatyöltä, mikä on täysin ymmärrettävää. Mutta miten on asia omaisten näkökulmasta katsottuna? Omaisilla on huoli läheisensä saamasta hoidosta ja sen laadusta Teemme omassa työssämme läheisesti yhteistyötä myös omaisten kanssa ja olemme päässeet kuulemaan myös heidän näkemyksiänsä. Ja mitä olemme havainneet? Sen sijaan, että olisimme kohdanneet kiukkuisia omaisia ja kuulleet valitustulvia siitä, miten huonosti heidän läheisiään hoidetaan, vastassa onkin ollut päinvastoin erittäin ymmärtäväisiä omaisia. Myös nämä vaikean omaisen maineessa olevat omaiset ovat tuoneet keskusteluissamme esille ymmärtävänsä hyvin hoitajien työtaakan ja kiireen. Ja juuri tästä johtuen he ovat olleet huolissaan siitä, miten hoitajien aika riittää huolehtimaan läheisen asioista kaiken kiireen keskellä. Huolta ei ole myöskään helpottanut, jos he ovat samanaikaisesti lukeneet iltapäivälehdistä ikääntyneiden kaltoinkohtelusta hoivakodeissa. Omaisten huoli on siis johtunut epätietoisuudesta, joka puolestaan on johtunut liian vähäisestä viestinnästä. Eli vaikka syytä huoleen ei olisi oman omaisen kohdalla ja kaikki läheisellä olisi kunnossa, omainen huolehtii, koska ei tiedä asioiden olevan kunnossa. Usein hoiva-alan ammattilaisten silmät avautuvat vasta siinä vaiheessa, kun he huomaavat itse olevansa omaisen roolissa Entäpä jos kyseessä olisi tilanne, jossa hoitajan oma läheinen joutuisi palvelukotiin ja hoitaja löytäisikin yllättäen itsensä omaisen roolista. Mitä hoitaja tekisi tällöin? Antaisiko hän ammattilaisten hoitaa työnsä ja luottaisi siihen, että oman läheisen asiat hoituvat ilman, että niistä tarvitsee itse kantaa yhtään mitään huolta? Vai olisiko sittenkin niin, että koska hoitaja tietää työnsä puolesta resurssien rajallisuuden, häntä vaivaisi huoli siitä miten läheisen asiat ovat, huoli siitä ehtivätkö hoitajat huomioida sen ja sen tärkeän asian? Odottaisiko hoitaja kiltisti sitä hetkeä, kun omahoitajalla olisi mahdollisesti aikaa keskustella hoitajan vieraillessa läheisensä luona? Haittaisiko hoitajaa se, jos omahoitaja ei olisikaan paikalla tai tätä ei tavoittaisi puhelimitse? Riittäisikö hoitajalle satunnaiset omahoitajan kanssa käytävät keskustelut vakuuttamaan, että kaikki on hyvin? Vai olisiko hoitaja sittenkin huolissaan ja soittaisi palvelukotiin varmistaakseen, että kaikki on kunnossa? Epätietoisuus kasvattaa huolta – avoin ja säännöllinen viestintä lisää luottamusta Minulle kävi näin. Yht´äkkiä oma läheiseni olikin joutunut sairaalaan ja minusta oli tullut omainen. Mitä opin tuosta omasta kokemuksestani? Ymmärsin, etten ollut osannut ajatella miten tärkeä merkitys tiedonsaannilla oli omaisen näkökulmasta ja miten valtavaa huolta aiheutti puolestaan tiedonpuute. Minä uskon ja tiedän nyt myös kokemuksesta, että säännöllinen ja avoin viestintä vähentää omaisten huolta. Säännöllinen ja avoin viestintä ei ole vaikeaa nykypäivän menetelmillä. Lisäksi se vie vähemmän aikaa kuin kuormittavat puhelinsoitot tai viestivihkoihin kirjaamiset. Varsinkin vähemmän aikaa kuin tiedon puutteesta johtuvat väärinkäsitykset ja niistä aiheutuvien yhteentörmäyksien selvittäminen. Lisäksi se on tietoturvallista. Ja mitä se antaa? Se vähentää omaisten huolta, lisää luottamusta hoivapalvelun tarjoajaa kohtaan, parantaa vuorovaikutusta, ja jättää enemmän aikaa varsinaiselle hoivatyölle.
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään? Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään? 3.2.2022 DI Henri Saarela työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa. Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja yhtä lailla myös haasteita. Yksi kokonaisuus, joka ohjaa vihreää kehitystä on lainsäädäntö. Suomen lainsäädäntö perustuu monilta kohdin EU:n lainsäädäntöön, joka pitää sopeuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Aina tämä ei ole ihan yksinkertaista. Esittelen tässä kirjoituksessa jätteitä koskevan lainsäädännön keskeisimpiä viime- ja lähiaikojen muutoksia, jotka ovat tulleet esille SERI-hanketta toteuttaessani. Jätelain muutos 2021 Uusi jätesäädöspaketti astui voimaan 19.7.2021. Uuden lain taustalla on vuonna 2018 EU:ssa hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpano Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeiset tavoitteet liittyvät kiertotalouden perusasioiden edistämiseen: jätteen määrän vähentämiseen sekä uudelleen käytön ja kierrätyksen lisäämiseen. (Ympäristöministeriö 2021a) Jätesäädöspaketti sisältää jätelain lisäksi myös uudistetut ympäristönsuojelu- ja kemikaalilait. Jätelakia täydennetään eri asetusten muutoksilla ja ne valmistellaan vaiheittain vuosien 2021 ja 2022 aikana. Laissa on mukana myös siirtymäaikoja eri kohtien käyttöönoton takarajoille. (Levinen & Kauppila 2021) Yksi uuden jätelain keskeisimmistä asioista on erilliskeräysasteen (=eri jätelajien lajittelun, keräyksen ja hyödyntämisen tätä kautta) kasvattaminen. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää, tuotteiden loppukäytöstä aiheutuvaa jätettä tai tuotannossa (erityisesti palvelualoilla) syntyvää kotitalousjätteisiin verrattavia jätteitä (Tilastokeskus 2021a). Erotuksena yhdyskuntajätteelle on taas teollisuusjäte, johon luetaan myös energiantuotannon ja kaivostoiminnassa syntyvät jätteet (Tilastokeskus 2021b). Kaaviossa 1 on esitetty yhdyskuntajätteen tähän mennessä toteutuneita kierrätysprosentteja ja EU-pohjaiset tavoitteet lähitulevaisuudelle. EU-pohjainen tavoite kierrätysasteelle vuodelle 2020 oli 50 prosenttia, mutta joulukuussa 2021 päivitetty jätetilasto vuodelta 2020 osoitti kierrätysasteen olleen 42 prosenttia. Kaavio 1. Yhdyskuntajätteiden toteutuneet kierrätysasteet (oranssilla) ja EU-pohjaiset tavoitteet (vihreällä). Mukaillen Levinen & Kauppila 2021 ja Tilastokeskus 2021c. Keinoja jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteiden saavuttamiseksi uuteen jätelakiin on kirjattu asian edistämistä lisääviä toimia, jotka koskettavat eri tavoin sekä yksittäisiä kuluttajia, kuntia sekä alalla jätehuoltoalalla toimivia yrityksiä. Uuden jätelain myötä jätteet pitää lajitella seitsemänä eri jätelajina (sekajäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, muovipakkaukset, lasipakkaukset sekä metallipakkaukset) kaikissa taajama-alueen asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. (Levinen & Kauppila 2021; Finncont 2021) Siirtymäajaksi uuden lain mukaiseen lajitteluun ja erilliskeräyksen aloittamiseen on biojätteen osalta asetettu heinäkuu 2022 ja muille jakeille 2023 (Levinen & Kauppila 2021). Biojätteellä on nähty olevan suurin kierrätyspotentiaali ja sen keräyksessä on ollut paljon alueellista vaihtelevuutta. Jätelakiin onkin kirjattu, että vuoden 2024 heinäkuusta lähtien biojäte tulee lajitella ja kerätä erikseen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevista kiinteistöistä, eli siis myös esim. omakotitaloista. (Lampinen T. 2021) Laissa on kuitenkin huomioitu myös mahdollisuus biojätteen hyödyntämiseen omassa käytössä ja tällöin erilliskeräysvelvoite poistuu. Lain soveltamiseen tällä tavoin riittää ilmoitusmenettely (Ympäristöministeriö 2021b). Kaksoiskuljetusjärjestelmän ongelmallisuus Uusi jätelaki muodostui poliittisesti kuumaksi aiheeksi erityisesti niin sanotun kaksoiskuljetusjärjestelmäkysymyksen takia. Se on ollut jo pitkän aikaa jätehuoltoalan toimijoiden mielipiteitä jakanut ja riitoja aiheuttanut asiakokonaisuus, johon liittyviä asioita on selvitelty myös oikeudessa. Kaksoiskuljetusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa jätteiden keräys on voitu järjestää kahdella tapaa: joko kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana tai vaihtoehtoisesti kunta on voinut määrätä jokaisen kiinteistön hoitamaan asian itsenäisesti. Kaksoiskuljetusjärjestelmä on mahdollistanut tilanteen, jossa samalla asuinalueella on saattanut kiertää useita eri jätehuoltotoimijoiden ajoneuvoja keräämässä jätteitä, mikä ei ympäristömielessä ole tietenkään järkevää. Kaksoiskuljetusjärjestelmän poistamisen kannattajat ovatkin enimmäkseen kuntien sekä jäteyhtiöiden edustajia. Säilyttämisen kannattajat ovat taas enimmäkseen yrityksien ja niiden etujärjestöjen edustajia, joista osa näkee pelkona muun muassa keskitettyjen kilpailutusten aiheuttamat haasteet kilpailutuksessa pärjäämiseen etenkin pienemmille kuljetusalan yrityksille. (Uusiouutiset 2020) Uudessa laissa kaksoiskuljetusjärjestelmästä on nyt luovuttu osittain: kaikki muut kiinteistöistä kerättävät jätejakeet siirtyvät kunnan vastuulle, mutta sekajätteen kuljetuksesta jätetään edelleen mahdollisuus kiinteistönhaltijan päättää itse (Rusanen 2021). SUP (Single-Use plastics) -direktiivi eli kertakäyttömuovidirektiivi Oletko miettinyt, miksi muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä tai muovipinnoitteisia paperilautasia ei tahdo enää löytyä kaupoista? Kertakäyttökuppeihin on ilmestynyt pahoinvoivan kilpikonnan kuvan sisältävä varoitusmerkki, joka ilmaisee tuotteen sisältävän muovia. Kyse on EU-pohjaisesta SUP-direktiivistä, eli kertakäyttömuovidirektiivistä, jonka ensimmäiset kohdat astuivat voimaan kesällä 2021. Direktiivin voimaan astumisen jälkeen muun muassa yllämainittuja tuotteita (muoviset kertakäyttöruokailuvälineet, muoviset kertakäyttölautaset / muovipinnoitteiset paperilautaset) ei saa enää saattaa markkinoille, mutta varastot saadaan käyttää loppuun. Tiettyihin muovia sisältäviin tuotteisiin pitää lisätä joko itse tuotteeseen (kertakäyttöpahvimukit) tai tuotteen pakkaukseen yllä kuvattu varoitustarra tai painatus. (Lampinen N. 2021; Vainikainen & Tammivuori 2021) SUP-direktiivin ”tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.” (Ympäristöministeriö 2021c). Direktiiviin pohjautuvia tulevia muutoksia kuluttajan kannalta Vuonna 2024 direktiivissä astuu voimaan kohta, jonka mukaan kertakäyttöisiksi määriteltyjen muovisten juomapakkausten korkin pitää pysyä pullossa kiinni silloinkin, kun ne eivät ole pullon suulle kierretty. Tavoitteena on estää muovisten korkkien päätymistä luontoon. Kertakäyttöisen muovisen juomapakkauksen koon ylärajaksi on määritetty direktiivissä kolme litraa. Asiaan on Suomessa jo alettu valmistella alan toimijoiden kesken teknistä standardia, jotta lain vaatimat tekniset muutokset pakkauksiin ja palautusjärjestelmiin saadaan toteutettua mahdollisimman helposti. (Ympäristöministeriö 2021c) Lisäksi elintarvikepuolella pyritään vähentämään vuoteen 2026 mennessä kertakäyttöisiä pakkauksia. Elintarvikkeissa kertakäyttöisyydellä tarkoitetaan sellaisten yhden annoksen sisältävien ruokien pakkauksia, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan ilman mitään jatkojalostusta. (Ympäristöministeriö 2021c) Onko 300 gramman jogurttipurkki sellainen? Tai 300 gramman nakkipaketti? Entä lämpökaapista napattu reilun puolen kilon painoinen lämmin lasagne? Toisaalta laki ei kuitenkaan kosketa kertanautittavaksi tarkoitettuja tuotteita, jos ne myydään osana monipakkausta (Ympäristöministeriö 2021c). Betonin End-of-Waste -asetus Jäte on termi, jota arkikielessä käytetään kuvaamaan jotain, joka on hyödyntämiskelvotonta. Tämän lisäksi jäte on myös lainsäädännöllinen termi. Jäte on laissa määritelty seuraavasti: ”jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä" (Finlex 2021a). Kun jokin aine tai esine on lainsäädännöllisesti määritelty jätteeksi, koskevat sitä tiukemmat vaatimukset (esim. ympäristölupa) jatkohyödyntämisen suhteen, kuin ilman jätestatusta (Salminen 2020). Ja juuri tähän betonille kaavailtu End-of-Waste -asetus nimensä mukaisesti tähtääkin: jätebetonin jätteeksi luokittelun päättymiseen lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Jätebetonilla tarkoitetaan yleensä rakennusten purkamisesta syntyvää betoniainesta sekä betonin tuotannossa ja työmailla syntyvää ylijäämäbetonia (Huurtomaa 2021). Nykyisellään jätebetonia käytetään yleisesti maarakennuksessa niin sanotun MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) nojalla: tämän kaltaisessa jätebetonin hyödyntämisessä ei tarvita erillistä ympäristölupaa, vaan ilmoitusmenettely riittää, kunhan asetuksen tietyt edellytykset käytölle täyttyvät (Ympäristö.fi 2021) MARA-asetus astui voimaan vuonna 2018 ja sen päätarkoituksena on edistää eräiden jätelajien, mukaan lukien betoni, hyödyntämistä maarakentamisessa (Finlex 2021b). Asetuksella lisää mahdollisuuksia jätebetonin hyötykäyttöön Betonille tulossa olevan End-of-Waste asetuksen voidaan ajatella olevan ikään kuin jatkumoa kiertotalouden edistämiselle tässä suhteessa. Kun jätebetonilta poistetaan jätestatus, sitä voidaan kohdella samoin kuin mitä tahansa ei-jätepohjaista tuotetta (Salminen 2020). Tällöinkin jätepohjaisen betonin pitää tuotteena täyttää samat laadulliset vaatimukset kuin ei-jätepohjaisen betonin (Salminen 2020). Erityisesti End-of-Waste -asetuksen on ajateltu edistävän jätebetonin hyödyntämistä uusiobetonin raaka-aineena luonnonkiviaineksen tilalla, mikä on tähän mennessä ollut Suomessa vähäistä. Jätebetonin hyödyntämisestä uusiobetonin raaka-aineena on kuitenkin tehty tutkimuksia ja tulokset ovat olleet lupaavia (Huurtomaa 2021). Esimerkiksi Saksassa uusiobetonin käyttöä on pilotoitu paljon ja joissakin julkisissa rakennushankkeissa jo edellytetään uusiobetonin käyttöä (Asp 2020). Betonin End-of-Waste asetus on tällä hetkellä EU-komission ennakkonotifiointimenettelyssä ja sen on tarkoitus astua voimaan Suomessa keväällä 2022 (Ympäristöministeriö 2021d). Yhteenveto Yllä oleva oli hyvin tiivis paketti isoimmista lähi- ja viimeaikojen muutoksista jätteisiin liittyvän lainsäädännön osalta. Kuten tekstistä käy ilmi, jätelainsäädäntöön liittyvät asiat eivät aina ole yksinkertaisia tai yksiselitteisiä. SUP-direktiivi on saanut kritiikkiä erityisesti pakkausalan toimijoilta: direktiiviä on arvosteltu muun muassa sen huonosta valmistelusta sekä siitä, että asiaan liittyviä sidosryhmiä ei ole kuunneltu tarpeeksi direktiivin valmistelussa. Direktiivin perimmäisiä päämääriä pidetään kuitenkin hyvinä ja tärkeinä. (Säilä 2021; Välimäki 2021) Eri osapuolien kuunteleminen on tärkeää ja lakien valmisteluihin on syytä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta laeista saadaan tarkoituksenmukaisia suhteutettuna siihen, mikä niiden perimmäinen tarkoitus on. Vuorovaikutuksen tärkeyttä eri sidosryhmien välillä ei voi tässäkään asiassa korostaa liikaa: se on avainroolissa, kun Suomea viedään kohti hiilineutraaliutta vuodeksi 2035. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke Lainsäädännön muutokset heijastuvat myös SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen teemoihin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Meri-Lapin aluetta resurssiviisauden ja vähähiilisyyden teemoilla tarkoituksena muodostaa alueesta näiden teemojen edelläkävijäseudun. Hanke on keskittynyt erityisesti elintarvike- ja rakennusalan resurssiviisauden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. Hankkeen kesto on 1.1.2020-30.4.2022. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021) Hankkeen toteutuksessa isossa roolissa ovat olleet Meri-Lapin toimijoiden kanssa toteutetut pilotit, joissa on toteutettu hankkeen teemojen mukaisia kehitystoimenpiteitä. Rakennusalan SERI-piloteissa on noussut esille erityisesti betonin End-of-Waste -asetus, joka voi tarjota purkubetonille uusia hyödyntämiskohteita ja näin edesauttaa sen paikallista, resurssiviisasta hyödyntämistä. Elintarvikealan resurssiviisauden ja kiertotalouden kehitystä edistää omalta osaltaan muovipakkausten erilliskeräyksen laajeneminen taajama-alueella kaikkiin vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöihin. Yritykset voivat omalta osaltaan olla mukana edistämässä asiaa suunnittelemalla pakkaukset helposti kierrätettäväksi ja vähentämällä muovien käyttöä SUP-direktiivin mukaisesti. Meri-Lapin alueella Rönkä on ollut edelläkävijä asiassa: se muutti muovipakkauksensa täysin kierrätettäväksi vuonna 2019 (Rantamartti 2019). Kemin kaupunki palkitsi yhtiön myöntämällä sille Vihreä teko -tunnuksen, joka myönnetään erityisen ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta (Rantamartti 2019) Toivotaan, että jatkoa seuraa myös muiden yritysten osalta, kun kierrätyksestä tehdään lainsäädännön kautta entistä helpompaa kansalaisille. Kuva 1. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke. Lähteet: Asp, E. 2020. Uusiobetonin käyttö rakentamisessa. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119173/AspEmmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y Huurtomaa, S. 2021. Betonin uusi elämä. Xamk Read. Saatavilla: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/betonin-uusi-elama/ Finncont. 2021. Uusi jätelaki – miten voit valmistautua?. Finncont. Saatavilla: https://www.finncont.com/fi/ajankohtaista/kaikki/274-uusi-jaetelaki-miten-voit-valmistautua Finlex. 2021a. Jätelaki. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646 Finlex. 2021b. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843 Lampinen, N. 2021. SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea. Pamark. Saatavilla: SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea - Pamark Lampinen, T. 2021. Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää. Molok.com. Saatavilla: https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Saatavilla: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065 Levinen, R. & Kauppila, J. 2021. Jätelainsäädännön muutoksia. Ympäristöministeriö. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T1_1-2021-Riitta-Levinen-ja-Jussi-Kauppila.pdf Rantamartti, T. 2019. Kemi myönsi Vihreä teko -tunnukset muovin kierrätykseen panostaneille yrityksille. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11060057 Rusanen, J. 2021. Jätelakiuudistuksen pääasiallinen sisältö kunnallisen jätehuoltoyhtiön näkökulmasta. Salpakierto Oy. Saatavilla: https://docplayer.fi/217940959-Tervetuloa-tulevia-jatekuljetusten-hankintoja-koskevaan-markkinavuoropuhelutilaisuuteen-tilaisuus-alkaa-klo-14.html Salminen, J. 2020. Betonijätteen EoW-asetus. CIRCVOL-hanke. Saatavilla: https://circvol.fi/wp-content/uploads/2020/05/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf Säilä, A. 2021. SUP-direktiivi, pakkaukset ja lainsäädännön muutos. Suomen Pakkausyhdistys ry. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T4_1_-Antro-Saila-SUP-direktiivi-pakkaukset-ja-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n-muutos.pdf Tilastokeskus. 2021a. Yhdyskuntajäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/yhdyskuntajate.html Tilastokeskus. 2021b. Teollisuusjäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/teollisuusjate.html Tilastokeskus. 2021c. Jätetilasto. Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/tie.html Uusiouutiset. 2021. Hallitus: kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Uusiouutiset. Saatavilla: https://www.uusiouutiset.fi/hallitus-kuljetusten-kaksoisjarjestelma-sailyy/ Vainikainen, A & Tammivuori, H. 2021. Kertakäyttömuoveja ehkäisevä direktiivi voimaan heinäkuussa. Kehittyvä elintarvike. Saatavilla https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/lainsaadanto/kertakayttomuoveja-ehkaiseva-direktiivi-voimaan-heinakuussa/ Välimäki, M. 2021. SUP-direktiivin toimeenpano etenee – lisää velvoitteita vielä tulossa. Saatavilla: https://verkkolehti.rinkiin.fi/sup-direktiivin-toimeenpano-etenee-lisaa-velvoitteita-viela-tulossa#401e0acc Ympäristöministeriö. 2021a. Jätesäädöspaketti. Saatavilla: https://ym.fi/jatesaadospaketti Ympäristöministeriö. 2021b. Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä. Saatavilla: https://ym.fi/-/usein-esitetyt-kysymykset-jatteiden-erilliskerayksesta-kiinteistoilla Ympäristöministeriö. 2021c. Usein kysyttyjä kysymyksiä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevasta direktiivistä. Saatavilla: https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk Ympäristöministeriö. 2021d. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen etenee. Saatavilla: https://ym.fi/-/betonimurskeen-jatteeksi-luokittelun-paattyminen-etenee Ympäristö.fi. 2021. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ympäristö.fi. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/ysln_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa
Kaivoslain uudistus on eduskunnan käsittelyssä ja on sanottu, että kyseessä on kompromissi, joka kumartaa niin ympäristönsuojelulle kuin mineraalien jalostukselle. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Metsämiesten Säätiön teettämästä tutkimuksesta, jossa aiheena on Suomessa käytävä metsäkeskustelu. Tutkimuksen perusteella metsäkeskustelua ei pidetä tasapuolisena ja voidaan sanoa, että keskusteluissa ovat vastakkainen luonnonsuojelu ja metsäammattilaisuus. Loimussa törmään välillä tilanteisiin, joissa loimulaisten alojen ammattilaiset joutuvat vastakkainasettelutilanteisiin keskustellessaan ammattiosaamiseensa liittyvistä asioista. Nämä keskustelut voivat ajoittain olla hyvinkin kiivaita. Sivusta seuraajana asiaa perin pohjin tuntematta tuntuu usein, että molemmat osapuolet ovat oikeassa. Tällaisissa tilanteissa olisi osapuolten hyvä muistaa vanha sanonta, että ’asiat riitelevät, eivät ihmiset’ ja jatkaa keskustelua rauhoittuneena ja toisen mielipiteitä ja osaamista kuunnellen ja arvostaen. On myös hyvä muistaa, että kuulija tai lukija ei välttämättä erota missä roolissa asia on lausuttu – olenko esimerkiksi sanonut jotain Loimun puheenjohtajana, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntijana vai espoolaisena eläkeikää lähestyvänä miehenä. Myös minun, ja itse kunkin, on hyvä muistaa jotain sanoessaan, että kuulija voi sijoittaa lausunnon toisen roolin suuhun. Tämän ei silti pidä estää meitä olemasta rohkeita ja kertomasta mielipiteitämme ja keskustelemasta erilaisista asioista. Keskustelussa on silti hyvä muistaa toisen arvostus ja mielipiteittemme yhdenvertaisuus – toinen mielipide ei ole toista huonompi, olkoonkin, että toisen mielipide saattaa tuntua täysin järjettömältä ja idioottimaiselta. Erimielisyydet on hyvä käsitellä ja purkaa, jotta tilanne ei eskaloidu, sillä kahden ihmisen välinen kitka vaikuttaa kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin ja siten koko yhteisön hyvinvointiin. . Lataa artikkeli Tämä artikkeli (pdf) Jouni Vainio Jouni Vainio on Loimun hallituksen puheenjohtaja 2022 - 2023 ja työskentelee jääasiantuntijana Ilmatieteen laitoksella. Hän kirjoittaa säännöllisesti Loimu-lehteen omaa kolumnia. Lue lisää kirjoittajalta Tilaa RSS-syöte Valitse julkaisutyyppi Valitse kaikki Edunvalvonta Ilmiöt Ilmiöt, tiede ja tutkimus Loimun uutiset Opiskelijalle Puheenvuorot tiede ja tutkimus Uratarinat
Lehtikaalin lajike. Viljeltiin Ruotsissa jo 1800-luvulla. Kokenut 1990-luvulla uudelleen syntymisen mustakaali-nimisenä. Kookas italialainen erikoisuus (heirloom-lajike), ulkonäöltään silmiinpistävän kaunis. Lehdet sinisenvihreät ja savoijinkaalin tapaan kurttuiset. Palmumaisessa ulkonäössä yhdistyvät sekä lehtikaalin komeus että kurttukaalin kauneus. 1g = n. 200-300 siementä. Yhtä helppo viljellä kuin lehtikaalia. Esikasvatus huhtikuun puolivälissä. Siemen itää 5-10 vuorokaudessa jopa +5 asteessa. Ulosistutus toukokuussa ravinteikkaaseen maahan. Taimiväli 50-60 cm, riviväli 65-75 cm. Kylmänkestävä, muttei ihan lehtikaalin veroinen. Lehtikaalin tavoin tuholaiskestävyys parempi kuin muilla kaalilajeilla.
BMW i3 ja BMW i3s saavat uudet kolmannen sukupolven 120Ah/42,2 kWh korkeajänniteakut (aiemmin 94 Ah/33 kWh) marraskuusta 2018 alkaen. Uudistunut voimanlähde mahdollistaa jopa 30 prosenttia pidemmän toimintasäteen edeltäjään verrattuna. Syyskuussa voimaan astuneen WLTP ajosyklin mukainen virallinen toimintasäde on 310 km (BMW i3). Tämä vastaa 15,2 kWh* kulutusta sadalla kilometrillä (BMW i3). Akun fyysinen koko on pysynyt entisellään, eli tehoa on voitu kasvattaa pienentämättä matkustustiloja. Verrattuna BMW i3:n lanseerauksen aikaisiin ensimmäisen sukupolven korkeajänniteakkuihin akkujen kapasiteetti on kaksinkertaistunut. Latauselektroniikka mahdollistaa akkujen lataamiseen tavallisesta pistorasiasta, BMW i Wallbox -seinälatausasemasta tai tasasähköllä (DC) toimivasta pikalatausasemasta. Akun latautuminen 80 prosenttiin kestää pistorasiasta 15 tuntia, seinälatausasemasta 3,2 tuntia ja pikalatauksessa vain 42 minuuttia. BMW i3:n sähkömoottorin teho on 125 kW/170 hv ja BMW i3s:n 135 kW/184 hv. BMW i3:ssa noudatetaan BMW:n kokonaisvaltaista resurssien vastuullisen käytön konseptia. Se ei tarkoita vain sähköauton päästöttömiä kilometrejä vaan myös materiaalivalintoja, tuotantotekniikkojen valikointia ja liikkuvuuspalveluja. Konsepti takaa perinteisillä voimanlähteillä varustettuihin autoihin verrattuna pienemmän hiilijalanjäljen auton koko elinkaaren ajan aina raaka-aineiden ylijäämistä tuotantoon, käyttöön ja kierrättämiseen saakka. BMW i3:n muotoilu on kiinteä osa LifeDrive-ajoneuvoarkkitehtuuria, joka yhdistää alumiinisen alustan ja hiilikuitulujitetusta muovista (CFRP) valmistetun matkustamon. Korin värivalikoimaan tulee uusi metallinhohtoinen Jucaro Beige, jossa korostusvärinä on Frozen Grey. Lisävarusteet Vakiovarusteena olevien LED-ajovalojen tilalle tulee lisävarusteena valittavaksi mukautuvat LED-ajovalot, jotka parantavat näkyvyyttä kaarteissa sekä avustavat kuljettajaa kaukovaloautomatiikalla. Uudistunutta BMW i3:a voi halutessaan muokata entistä urheilullisemmaksi saatavilla olevan Sport -lisävarustepaketin avulla. Siihen sisältyy urheilullisemmilla jousilla, iskunvaimentimilla ja kallistuksenvakaimilla varustettu 10 millimetriä madallettu alusta. Auton dynaamisempia ominaisuuksia korostavat kasvanut raideleveys sekä mustat 20-tuumaiset kevytmetallivanteet. Mikä on BMW i? BMW i on BMW Groupin brändi, joka toimii innovaatiohautomona ja lähestyy uusia kohderyhmiä emoyhtiön puolesta. Kun BMW i on ottanut kehittämänsä teknologian onnistuneesti käyttöön, se siirretään BMW Groupiin. Vahvasti kestävälle kehitykselle perustuvan BMW i:n ideat näkyvät tällä hetkellä BMW i3:n lisäksi BMW i8:ssa ja BMW iPerformance -pistokehybrideissä. BMW i on mukana myös DriveNow-yhteiskäyttöautoissa, ReachNow’ssa (yhteiskäyttöautot 2.0), ChargeNow’ssa (yksinkertainen tapa päästä mukaan maailman laajimpaan latausasemien verkostoon), ParkNow’ssa (yksinkertainen tapa paikantaa, varata ja maksaa parkkipaikka), BMW i Venturesissa (investointeja urbaaniin liikkumiseen keskittyviin nuoriin yrityksiin), BMW Energyssa (energiapalvelu) ja kuntien viranomaisille tarkoitetussa Competence Centre for Urban Mobility -konsultointipalvelussa. Osa palveluista ei ole vielä käytössä Suomessa. Polttoaineen kulutus, CO2-päästöt ja tehonkulutus on laskettu EU-asetuksen 2007/715 nykyisessä versiossa määritellyillä mittausmenetelmillä. Tiedot ovat autosta, jossa on saksalainen perusvarustelu. Vaihteluväleissä on otettu huomioon kokoerot valituissa pyörissä ja renkaissa sekä valinnaiset laitteet. Välit voivat muuttua auton kokoonpanoa valittaessa. * Päästö- ja kulutuslukemat on laskettu uuden WLTP-testisyklin mukaan. ** Toimintamatkan lukeman perustuvat BMW:n arkipäiväajon mittauksiin kaupunkiajoprofiililla, +20 asteen ulkolämpötilassa, lämmityslaite/ilmastointi käytössä, esivalmistelut tehtynä ja COMFORT-ajotilassa ajettuna. Toimintamatkan pituus riippuu monista tekijöistä, kuten ajotyylistä, reitin ominaisuuksista ja ulkolämpötilasta. Lisätietoja uusien autojen virallisista kulutus- ja päästölukemista saa Manual on fuel consumption, CO2 emissions and power consumption of new cars -julkaisusta, jota on saatavilla jälleenmyyntipisteistä, Deutsche Automobil Treuhand GmbH:lta (DAT), Hellmuth-Hirth-Str. 1, 73760 Ostfildern-Scharnhausen, Saksa ja osoitteesta http://www.dat.de/angebote/verlagsprodukte/leitfaden-kraftstoffverbrauch.html. TAGIT bmw i Facebook Twitter Pinterest WhatsApp Edellinen artikkeliBiokaasua tankkaamalla saatiin huomattavat päästövähennykset Nollapäästöpäivänä Seuraava artikkeliSuomalaisten yleisimmin havaitsema liikennerike on heijastimen puuttuminen pimeällä
Johtaja, ekonomi Jorma Vuortama työskenteli kauppakorkeakouluopiskelujen jälkeen 1930-luvun lopulta mm. Yksityisyrittäjien Liiton, Siirtomaa- ja Sekatavarakauppiaitten Liiton sekä Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistyksen johtotehtävissä sekä erilaisten elinkeinoelämän järjestöjen luottamustehtävissä. Vuortama tuli kesken kauden 1948-1950 kuolleen Teuvo Valanteen tilalle valtuustoon 1948. Hän oli jäsenenä mm. kansanhuoltolautakunnassa 1946-1950, liikennelaitoksen lautakunnassa 1948-1953 ja yleisten töiden lautakunnassa 1949-1950. Vuortama (vuoteen 1932 Willberg) Jorma Valdemar S 14.7.1913 Korpilahti K 1987 V kauppias Waldemar W. ja Hilma Lydia Spets P Lilja Ilona Aino Sarkia 1940- L Timo 1942, Eeva-Ilona (Rydman) 1945, Marja-Katriina 1948, Mirja-Annikka 1948 URA. ylioppilas 1932, ekonomi 1936, useita opintomatkoja Keski-Eurooppaan, Englantiin ja Skandinaviaan Yksityisyrittäjäliiton palveluksessa 1938-47, apulaisjohtaja 1944-47; Siirtomaa- ja sekatavarakaupp. liiton asiamies 1939-49; Yksityisyrittäjien Helsingin aluejärjestön toiminnanjohtaja 1939-49; Suomen rauta- ja koneliikkeiden yhdistyksen toiminnanjohtaja 1949-; Räjähdysainetukkukauppojen yhdistyksen asiamies 1959-; Yksitysyrittäjälehden toimitussihteeri 1940-47; Rautakaupan Uutisten päätoimittaja 1950-; Rautakauppa-järj. us. toimikunnan jäsen, edustanut rautakauppiaita kansanvälisen ja pohjoismaisen yhteistyö piirissä; Rautakonttori Oy:n johtokunnan puheenjohtaja 1969-70, hallituksen jäsen 1971-; Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1948-50; kansanhuoltolautakunnan jäsen 1946-49; yleisten töiden lautakunnan jäsen 1948-50; liikennenlait. lautakunnan jäsen 1948-53, 1955-56, 1958-59; metrotoimikunnan jäsen 1959-; elinkeinotoimikunnan säännöstelytoimikunnan jäsen 1945-49; Kameraseuran puheenjohtaja 1955-58; Yrittäjäliiton johtokunnan puheenjohtaja 1958-66. ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. VR 4., SL R I. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Kalevi Oksanen, Kokoomuksen valtuutetut Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919-2008. Helsingin Kokoomus 2008.
Kirjaston näyttelytilassa pidetään vielä kaksi näyttelyä ennen kuin se otetaan täysin muuhun käyttöön. Ikonit vievät pääsiäiseen ja ortodoksitunnelmaan Petäjäveden kirjastolla on toukokuun alkuun asti esillä petäjävetisen Eiramaria Rahikaisen maalaamia ikoneita. Ikoninäyttely vie pääsiäisen tunnelmiin, ja mukana on myös yksi puumunalle maalattu ikoni. Ortodoksisessa kirkossa muna symboloi ylösnousemusta ja ikuista elämää. Rahikainen ei ole itse ortodoksi, mutta hänen äitinsä kuului ortodoksikirkkoon vielä ennen naimisiin menoaan. Rahikaisesta ortodoksikirkkojen ja taiteen tunnelmassa on aina ollut jotain kiehtovaa. Valamossakin hän on vieraillut monta kertaa. Rahikainen lähti kansalaisopiston ikoninmaalausviikonloppukurssille parisenkymmentä vuotta sitten – ja sille harrastuksen tielle jäi. Rahikainen on käynyt paljon ikonimaalauskursseilla Jyväskylässä ja erityisesti ne, jotka pidetään ortodoksikirkolla ovat olleet hienoja kokemuksia juuri erityisen tunnelmansa vuoksi. – Ikonimaalaus on rauhallisen ihmisen laji, ja se vaatii älyttömän paljon kärsivällisyyttä. Ei voi alkaa laskemaan tunteja, joita yhden ikonin maalaamiseen kuluu, Rahikainen kertoo. Kirjaston näyttelyssä on esillä 24 ikonimaaluasta. Muutamia Rahikainen on antanut pois ja kolmelle lapsenlapselle hän on tehnyt omansa. Yhdelle lapsenlapselle hän tekee vielä. Rahikaisen työt ovat perinteisiä henkilökuvia sekä tarinallisia tapahtumaikoneita. Lempiaihe on Jumalan äiti, ja niitä hän on tehnyt useita. – Ikonimaalauksessa pitää noudattaa tiettyjä periaatteita. Kasvojen maalaaminen on ehkä vaikeinta. Monet kerrat olen joutunut pyyhkimään maalin ja aloittamaan alusta. Myös pohjatyöt ovat työläitä: levy on usein lehtipuuta ja levyä käsitellään lukuisia kertoja kalkkimassalla ja hionnalla. Rahikainen on tehnyt myös yhden riisa-ikonin, jonka kehykset on tehty koristeelliselle kuparilevylle. Kirjastossa on vielä ennen remonttia kaksi kevätnäyttelyä Rahikaisen kotona seinällä olevat maalaukset on saatu nyt kaikkien iloksi kirjaston näyttelytilaan. Onnesi hän ehti kysyä kirjastosta näyttelymahdollisuutta, sillä pian olisi ollut jo liian myöhäistä. 12.5. alkaen saadaan vielä vanhojen valokuvien näyttely, mutta kesän aikana kirjastossa aloitetaan remontti, jossa nykyiseen näyttelytilaan siirtyy lasten osasto, ja myöhemmin myös nuorten kirjat. Kirjaston toimistohuoneita tehdään nykyiseen lasten nurkkaukseen ja pikkuhiljaa myös kirjaston kokoelmaa joudutaan supistamaan. Kirjastoremontti liittyy omatoimikirjaston toteuttamiseen sekä kunnan uuteen perhekeskukseen, jolle raivataan nyt tilaa kirjaston työhuoneista. Kirjaston sisäänkäynnin aulatiloista ja kirjaston toimistohuoneista remontoidaan uusi perhekeskus, josta löytyy jatkossa työtilaa myös Seututerveyskeskuksen toiminta- ja puheterapeuteille. Perhekeskuksen väki pystyy myös hyödyntämään kirjaston lastenosastoa. Remontti tehdään kahdessa osassa tänä ja ensi kesänä kirjaston sulkuaikoina. Valmista tulee ensi vuoden aikana. Omatoimikirjastoa varten on tälle vuodelle varattu määrärahaa 20.000 euroa ja ensi vuodelle 40.000 euroa. AVI:lta saadaan hankkeeseen tukea 15.000 euroa. Kirjastonjohtaja Heli Laitinen iloitsee omatoimikirjaston saamisesta, mutta harmittelee näyttelytilan kohtaloa, koska nykyisenlaisesta ja ympärivuotisesta kunnan näyttelytilasta joudutaan luopumaan. Toki kesänäyttelyitä voidaan edelleen pitää vanhassa pappilassa ja Toinilassa. – SK
Etusivu » Ajankohtaista » Vessoja, klinikoita ja puhdasta juomavettä – järjestöt tekevät elintärkeää työtä Aisha Maganga työskentelee vapaaehtoisena Malawin Punaisessa Ristissä. Kuva on otettu marraskuussa 2019 Chikatan kylässä. Järjestö tekee maassa yhteistyötä valtion viranomaisten kanssa. Kuva: Ville Palonen Suomen Punainen Risti Julkaistu: 29.6.2020 Järjestöjen työn tuloksia Vessoja, klinikoita ja puhdasta juomavettä – järjestöt tekevät elintärkeää työtä Suomalaiset kehitysjärjestöt työskentelevät monipuolisesti terveyden, veden ja sanitaation parissa. Työlle on suuri tarve: esimerkiksi puolet maailman ihmisistä ei pääse tarvitsemaansa terveydenhoitoon. Teksti: Mika Niskanen Kuva: Ville Palonen Suomen Punainen Risti Vessoilla on ollut suurenmoinen vaikutus Shree Jana Kalyanin yläasteella Nepalissa. Tyttöjen poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Samalla tyttöjen riski keskeyttää koulunkäynti on pienentynyt. Vessojen ansiosta tyttöjen ei tarvitse jäädä kuukautisten aikana kotiin: he voivat huolehtia kuukautishygieniasta siisteissä tyttöjen vessoissa. Niissä on myös kunnolliset roskakorit siteitä varten. Vessojen takana on suomalainen kehitysjärjestö Fida paikallisten kumppaniensa kanssa. Yleensä suuri osa tytöistä jää Nepalissa kuukautisten aikaan pois koulusta. ”Kun tytöt voivat käydä koulua, heidän elämänsä muuttuu ratkaisevasti. Vanhemmat ja kylien asukkaat ovat nykyisin myös ylpeitä kouluistaan. Myös tyttöjen riski joutua lapsiavioliittoon on pienentynyt”, kertoo Fidan järjestökumppani NSA:n työntekijä Mahes Chaudhary. ”Kaikki tämä voidaan muuttaa” 2,2 miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä turvalliseen juomaveteen, ja 4,2 miljardia ihmistä on vailla turvallisia sanitaatio-palveluita. Puolella maailman ihmisistä ei puolestaan ole pääsyä tarvitsemaansa terveydenhoitoon. Suomalaiset kehitysjärjestöt tekevät laajasti työtä terveyden, veden ja sanitaation saralla – maailman kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Nostamme tässä artikkelissa esiin yksittäisiä esimerkkejä järjestöjen kehitysyhteistyön tuoreista tuloksista. Kolme nostoa kehitysjärjestöjen tuloksista terveyden, veden ja sanitaation parissa 340 000 ihmistä sai Afganistanissa tietoa terveyteen liittyvistä teemoista. 20 000 ihmistä sai hoitoa synnytysklinikalla Somaliassa Ripulitautien määrä väheni Sambiassa hankealueilla jopa 80 prosenttia Fida on tuonut porannut Nepalissa 299 kaivoa yhteisöjen kanssa ja tuonut näin juomaveden 6 300 ihmisen ulottuville viime vuosina. Kaivoja on rakennettu vuodesta 2011 lähtien, ja niistä saa puhdasta juomavettä yli 30 000 ihmistä. Lisäksi 12 000 koululaista saa juomavettä kaivoista ja vesitankeista. ”Monissa maissa ihmisiä jopa kuolee puutteellisen terveystiedon, haitallisten tabujen ja hygieniaolojen seurauksena. Kaikki tämä voidaan muuttaa”, Fidan tiedottaja Päivi Simi-Kim sanoo. ”Puhdas vesi, sanitaatio ja terveydenhuolto ovat ihmisarvoisen elämän perusasioita” – Roosa Rantala, Suomen Lähetysseura. Lisäksi Fida on järjestänyt terveystiedon opetusta terveystietoa vuosittain noin 30 koulussa Nepalissa Kailalin läänissä. Tarvittaessa kouluihin on rakennettu vessoja yhteistyössä paikallishallinnon kanssa. ”Työskentelemme maan kastijärjestelmän syrjimien ja köyhimpien ihmisryhmien kanssa. Muutos on ollut merkittävä näille usein syrjässä asuville vähemmistöryhmille”, Simi-Kim jatkaa. Ripulitaudit vähentyneet merkittävästi Käymäläseura Huussin työn ansiosta Sambian Livingstonen alueella avattiin vuosi sitten kesäkuussa ensimmäinen suuren koulun kuivakäymäläyksikkö, jossa on lähes 30 käymälää. Se palvelee noin 1 100 oppilaan koulua. ”Hankkeissa on keskiössä hygienia- ja terveyskoulutus. Parhaimmillaan hankealueilla ripulitaudit ovat vähentyneet jopa 80 prosenttia”, sanoo järjestön projektijohtaja Sari Huuhtanen. Samalla myös alueen koulun vesihuoltoa parannettiin. Nyt vettä saadaan pumpattua hanoihin ja koululla olevaan puutarhan kastelujärjestelmään. Koulun puutarhan sadon tuotoilla on voitu puolestaan maksaa yli 20 lapsen koulumaksut. Kuva otettu lokakuussa 2019 Dhadingin piirikunnasta Nepalista. Kusunden dalit-kylä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeen tuella vesijärjestelmän ja omat vesihanat kylään. Kuva: Mimosa Hedberg Suomen Lähetysseura Suomen Lähetysseuran terveys-, sanitaatio- ja hygieniatyö painottuu syrjittyjen ryhmien ja etnisten vähemmistöjen terveydentilan parantamiseen. Esimerkiksi vuonna 2018 Koillis-Kambodžassa puhtaan juomaveden piirin saatiin järjestön ansiosta 2 580 ihmistä ja käymälöitä lähes 2 000 ihmisen käyttöön. Nepalin Dhadingissa Lähetysseura rakensi yhdessä kumppaniensa kanssa luonnonmullistuksia kestäviä vesipisteitä kyliin ja kouluihin. Tämän myötä 1 270 yhteisön jäsentä ja 310 koululaista saivat puhdasta vettä. ”Puhtaalla vedellä ja tukemillamme hygieniakoulutuksilla on ollut iso tarve Dhadingin alueella, jossa ripuli- ja loistaudit ovat yleisiä ja lapsilla esiintyy aliravitsemusta. Vuoden 2015 maanjäristyksessä alue tuhoutui pahoin ja yhteisöjen vesi- ja kastelujärjestelmät vaurioituivat”, sanoo Lähetysseuran Nepalista vastaava kehitysyhteistyökoordinaattori Roosa Rantala. WaterFinns sai viime vuonna päätökseen kolmen vuoden pituisen hankkeen Vietnamin Lao Caissa, jossa tarkoituksena oli tarjota puhdasta vettä alueen etnisille vähemmistöille. Hankkeessa esimerkiksi korjattiin vesijärjestelmiä. ”Keskeisimpänä tuloksena yli 250 kotitaloutta – eli 1 100 ihmistä – ja alueen koulu sekä päiväkoti ovat nyt vesijärjestelmän piirissä saaden puhdasta vettä”, kerrotaan järjestöstä. Viime vuonna järjestö aloitti myös uuden hankkeen Nepalissa Devchulin kunnassa. Hankkeessa koulutetaan paikallisia toimijoita ja kunnostetaan vesi- ja sanitaatio-järjestelmiä. Tarkoituksena on vahvistaa paikallisten tietotaitoa ja varmistaa veden saatavuus sekä laatu pitkällä aikavälillä. Sata 14–21 vuotiasta opiskelijaa elää Punaisen Ristin rahoittamassa tyttöjen hostellissa Kakomassa, Malawissa. Useimmat heistä eläisivät muuten kaukana koulusta ja etenkin sadekausina koulunkäynti olisi haastavaa. Kuva: Ville Palonen Suomen Punainen Risti 95 000 ihmistä hyötyi Suomen Punainen Ristin työssä avainasemassa ovat järjestön kouluttamat paikalliset vapaaehtoiset. Järjestö tekee monipuolista työtä maailman kaikista haavoittuvimmassa asemassa ihmisten terveyden edistämiseksi sekä puhtaan veden saannin, hygienian ja sanitaation parantamiseksi. Esimerkiksi Afganistanissa SPR:n tuella koulutettiin viime vuoden aikana yli tuhat vapaaehtoista terveyteen liittyvistä teemoista. He oppivat esimerkiksi seulomaan aliravitsemusta ja tarjoamaan psykologista ensiapua. Vapaaehtoiset tavoittivat vuoden aikana yli 340 000 ihmistä erilaisten yhteisöaktiviteettien kautta. ”Vapaaehtoiset esimerkiksi opastivat äitejä imetykseen ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa sekä seuloivat alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemusta. Toiminnoilla paikataan maan puutteellisen terveydenhoidon aukkoja ihmisten keskeisten tarpeiden osalta”, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun koordinaattori Krista Brandt. Järjestön ansiosta myös muun muassa Etelä-Sudanissa yli 95 000 ihmistä hyötyi juomaveden saantia ja sanitaatiota parantavasta työstä. Sierra Leonessa lähes 16 000 ihmistä sai puhdasta vettä, kun SPR:n tuella rakennettiin 12 uutta kaivoa ja kunnostettiin 16 kaivoa. ”Avun tarve on valtava, koska monin paikoin ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus ja tulvat vaikeuttavat puhtaan veden saantia entisestään”, Brandt sanoo. Ryhmä naisia menossa hakemaan vettä eteläisessä Malawissa. Kuva: Ville Palonen Suomen Punainen Risti Klinikalla 20 000 potilasta African Care ylläpitää synnytysklinikkaa Somaliassa, jossa suoritettiin viime vuonna 1 000 turvallista synnytystä ja tuhansia raskausajan seurantakäyntejä. Vuoden 2019 aikana klinikalla hoidettiin lisäksi 20 000 muuta potilasta. Järjestö ylläpitää klinikkaa paikallisen kumppanin kanssa. ”Somalia on arvioitu kaikkein vaarallisimmaksi asuinpaikaksi äideille: yksi 18:sta äidistä kuolee synnytykseen ja lapsikuolleisuus on yleistä. Klinikkamme on alueen ainoa maksuton ja aina auki oleva”, sanoo African Caren Nur Mohamud. Klinikalla autetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia vähävaraisia ihmisiä: odottavia äitejä, sisäisiä pakolaisia ja seksuaalisen väkivallan uhreja. Lisäksi klinikalla koulutetaan kyläkätilöitä, koska kaikilla äideillä ei ole mahdollisuutta päästä paikalle pitkien etäisyyksien ja heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön tuberkuloosiklinikoilla hoidettiin Somaliassa puolestaan vuosina 2017–2019 noin 23 500 potilasta. Heistä 2 100:lla todettiin tuberkuloosi. WHO:n tilastoihin peilaten järjestön ylläpitämällä toiminnalla hoidetaan jopa neljä prosenttia koko Somalian diagnosoiduista tuberkuloosipotilaista. Kuva African Caren klinikalta. Kuva: African Care Tuhansien vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien edistämistä Väestöliitto ja Kynnys ry aloittivat vuonna 2019 työn vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien edistämiseksi Nepalissa, Afganistanissa ja Tadzhikistanissa. Järjestöt ovat kouluttaneet seksuaaliterveysklinikoiden henkilökuntaa vammaisten ihmisten oikeuksista ja erityistarpeista sekä korjanneet klinikoita esteettömämmiksi. Esimerkiksi Nepalin perhesuunnittelujärjestö ei ole aiemmin kohdistanut seksuaaliterveysklinikoiden palveluita erityisesti vammaisille ihmisille. ”Hankkeen myötä näin on nyt tehty, ja viime vuonna erilaisia seksuaaliterveyspalveluita sai yli 4 100 ihmistä. Tämä on iso harppaus verrattuna aiempaan nolla-tasoon”, sanoo Väestöliiton Väestöliiton kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen. Monet järjestöt tekevät myös mielenterveystyötä. Esimerkiksi Psykologien sosiaalinen vastuu -järjestön kehitysyhteistyöhankkeen kahdessa pakolaisleirin perheneuvolassa sai hoitoa 437 lasta Libanonissa viime vuonna. Neuvoloissa tuetaan lapsia, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia sekä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. ”Hankkeemme mahdollistaa paikallisten mielenterveyden ammattilaisten avun lapsille. Lasten ongelmien lievittyminen tuen ansiosta on suuri ilonaihe”, sanoo järjestön hankekoordinaattori Sirkku Kivistö. Fidan ja järjestön kumppanien työn ansiosta monissa kouluissa on Nepalissa vettä. Kuva: Fida Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestö käynnisti viime vuonna Somalimaassa hankkeen, jossa kehitetään yhteisöissä toimivia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Samalla tuetaan maan terveysministeriötä palveluiden koordinoinnissa ja kehittämisessä. ”Tulokset ovat hienoja. Ministeriö asetti esimerkiksi ensimmäistä kertaa mielenterveyden yhdeksi prioriteettialueistaan. Hankkeessa on koulutettu yli sata terveysalan ammattilaista ja muita kohderyhmään kuuluvia henkilöitä”, sanoo järjestön ohjelmapäällikkö Meri Paunonen. Koronapandemiaan vastattu Järjestöt ovat vastanneet monin tavoin koronapandemian aiheuttamaan uhkaan. Suomen Lähetysseuran koronan vastainen työ tavoittaa Etiopiassa 300 000 ihmistä. Järjestö lisää tietoisuutta viruksesta radion ja paikallisten televisiokanavien kautta. Paikallisen kumppanin toteuttamassa hankkeessa jaetaan myös hygieniatarvikkeita paikallisille terveysviranomaisille ja maaseudun köyhille ihmisille sekä huolletaan yhteisöjen vesijärjestelmiä. Nepalissa järjestö on rahoittanut Okhaldhungan sairaalan valmistautumista koronapotilaiden hoitoon. Tuella hankitaan suojavälineitä ja ylläpidetään henkilöresursseja. Sairaala sijaitsee syrjäisessä Itä-Nepalissa, ja se tarjoaa hoitoa alueen köyhille ihmisille maksukyvystä riippumatta. Lapsia Chiwengan peruskoulun pihalla täyttämällä veispullojaan välitunnilla. Punaisen Ristin työn ansiosta Chiwengan kylän alueella on juoksevaa vettä. Kuva: Saara Mansikkamäki Suomen Punainen Risti Myös SPR työskentelee mittavasti koronapandemiaa vastaan. Järjestö kohdistaa tänä vuonna 1,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista koronavirukseen liittyvään terveystyöhön Afrikassa ja Aasiassa. Järjestö panostaa viruksen aiheuttamien tuhojen minimoimiseen ja sairaiden ihmisten hoitoon pääsyn auttamiseen, terveystiedon jakamiseen sekä vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyöhön. Esimerkiksi African Caren ja Lääkärin sosiaalinen vastuun klinikoilla on varauduttu siltä varalta, että pandemia leviää. Esimerkiksi African Caren klinikalla asiakkaille, miten leviämistä voi ehkäistä. LSV:n ylläpitämällä laboratoriolla puolestaan valmistaudutaan aloittamaan koronatestaus yhteistyössä terveysministeriön kanssa. ”Koulutamme myös paikallisia terveystyöntekijöitä viruksesta WHOn ohjeistusten mukaisesti. Teemme lisäksi tiedotustyötä paikallisten ihmisten kanssa liittyen viruksen leviämistä ehkäiseviin toimiin”, LSV:n Paunonen sanoo. Kaikille kuuluvia oikeuksia Lähetysseura Roosa Rantala muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja terveydenhuoltoon. ”Ne ovat ihmisarvoisen elämän perusasioita. Lähetysseura ja muut järjestöt toimivat usein juuri sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat yhteiskunnassaan syrjittyjä ja joita muu apu ei tavoita”, Rantala sanoo. ”Yhdessä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa tunnemme toiminta-alueemme hyvin ja pystymme kohdistamaan työtä heikoimmassa asemassa oleviin”, hän täsmentää. ”Muutos on ollut merkittävä näille usein syrjässä asuville vähemmistöryhmille” – Päivi Simi-Kim, Fida International Lääkärin sosiaalisen vastuun Meri Paunonen muistuttaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö on erittäin kustannustehokasta ja vaikuttavaa. ”Pystymme reagoimaan asioihin nopeasti ja tekemään ketterästi muutoksia tarpeen vaatiessa. Etenkin Somaliassa olemme paljon kokoamme suurempi järjestö, jolla on Somalimaan tuberkuloosihoidossa ja diagnosoinnissa kansallisesti tärkeä rooli”, Paunonen sanoo pienen järjestön näkökulmasta. Hän lisää, että järjestön työ tarjoaa myös Suomessa lääkäreille ja muille terveysalan ammattilaisille väylän rakentaa asiantuntemusta globaalin terveyden kysymyksistä. ”Järjestöt toimivat lisäksi kaikista hauraimmissa valtioissa, joissa esimerkiksi yritysten on haastavaa toimia. Järjestöjen luomilla verkostoilla ja yhteyksillä onkin usein hyötyä myös muille suomalaisille toimijoille”, hän jatkaa.
2010-luvun alueellisen liikkuvuus voidaan tiivistää pähkinänkuoressa kolmeen tekijään: polarisaation lisääntymiseen kasvavien ja supistuvien alueiden välillä, keskuskaupunkien ja niiden kantakaupunkien nopeaan kasvuun ja lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Muuttoliikkeen, aluerakenteen, korkeakoulujen ja liikenneyhteyksien välillä on syvä keskinäisriippuvuus. Kehityksen voi tiivistää ”soinismiin”: missä muuttovoittoa, siellä todennäköisesti nopeat rautatie- ja maantieyhteydet ja korkeakouluja. Pirullinen ilmiö Muuttoliike on tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta pirullinen ilmiö kolmesta toisiinsa kietoutuvasta syystä. Ensimmäiseksi, muuttoliike lisää alueiden välisiä eroja ja alueellista eriytymistä. Muuttoliikkeen pirullisuuteen liittyy se, että se vahvistaa valmiiksi elinvoimaisia alueita ja heikentää supistumiskierteessä olevia alueita. Molemmat ääripäät karkaavat entistä kauemmaksi toisistaan. 2010-luvun tilastot ovat armottomat: muuttovoittoa on saanut vain viisi maakuntaa 19:sta, 14 seutukuntaa 70:stä ja 72 kuntaa 313:sta. Muuttovoittoa saa siis vain joka neljäs kunta tai seutukunta, mutta kaksi kolmesta on muuttotappiollisia. Suurin osa Suomen maapinta-alasta on poismuuttoaluetta: jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä kokoisiin ruutuihin, niin vain 6,7 % on asuttuja ruutuja ja 93,3 % asumattomia. Toiseksi, muuttoliike on perusluonteeltaan selektiivistä, valikoivaa. Lähes neljä viidestä muuttajasta on nuoria tai nuoria aikuisia. Lähes kahdeksan muuttajaa kymmenestä on iältään alle 35-vuotiaita. Joka toinen muuttaja on iältään 15–29-vuotias. Nuorista on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta 2010-luvulla. Nuorten ja nuorten aikuisten paikkaan liittyvillä valinnoilla on kauaskantoinen merkitys alueiden tulevaan kehitykseen, kuten esimerkiksi syntyvyyteen. Muuttoliike on lisäksi alueellisesti kiusallisen valikoivaa. Muuttovoittoiset alueet keskittyvät pääosin Etelä- ja Lounais-Suomeen Helsinki-Tampere-Turku-kasvukolmion vaikutusalueelle, muille suurille ja keskisuurille (korkeakoulu)seuduille ja pistemäisesti eri syistä vetovoimaisille paikkakunnille. Kolmanneksi, muuttoliikkeen määrän sijaan monin verroin tärkeämpää on tulo- ja lähtömuuttajien rakenne. Jokaisen alueen kannalta ideaalimuuttajia ovat työlliset, aktiivi-ikäiset, koulutetut ja hyvätuloiset. Muuttoliikkeen paradoksi piilee siinä, että alue voi saada vuodesta toiseen suuria muuttovoittoja, mutta muuttajien rakenne on epäedullinen kuntatalouden näkökulmasta (suuret korkeakoulukaupungit). Tai päinvastoin kunta voi kärsiä maltillisista muuttotappioista, mutta muuttajien rakenne on optimaalinen kuntatalouden näkökulmasta (esim. Seinäjoki, Hämeenlinna, Lahti, Pori). Pakkautuuko väestö siis harveneviin kasvukeskuksiin? Vastaus on yksiselitteisesti kyllä, mutta yhdellä tärkeällä lisäyksellä. Väestö keskittyy kasvukeskusten läheisyydessä olevalle kaupunki- ja kehysalueelle sekä pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille ympäri maata. Kyse ei ole uudesta tai yllättävästä ilmiöstä, vaan kehitys on jatkunut pitkään piilossa taustalla ja vähitellen voimistuen. Timo Aro Timo on valtiotieteen tohtori, jonka tutkimusintressit kohdistuvat alue- ja väestökehitykseen. Hän työskentelee kehittämispäällikkönä Porissa. Timo on aktiivinen tiedon jakaja Twitterissä. Jatka keskustelua Timon kanssa twitterissä @timoaro
Hemingway's ravintolat ovat Kaverisovelluksen virallisia kohtaamispaikkoja, joissa voit tavata uuden digitaalisesti löydetyn kaverin turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Palvelu auttaa aikuisia löytämään kavereita ja oman heimon modernilla tavalla. Yhdessä yksinäisyyttä vastaan Kaverisovelluksen avulla löydät uusia, aikuisia kavereita - ei enää tylsiä päiviä yksin kotona! Kaverisovellus on kehitetty aikuisille sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi, sillä joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä. Tarjoamalla Kaverisovelluksen käyttäjille mutkattoman kohtaamispaikan haluamme osaltamme levittää uudenlaista positiivista sanomaa yksinäisyyden ympärille sekä ravistella siihen liittyviä ennakkoluuloja. Hemingway´s ravintoloissa voit tavata uusia ystäviä viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Toivomme voivamme osaltamme auttaa ihmisiä konkreettisesti kohtaamaan toisensa ja näin edistämään myös yleistä hyvinvointia ja vuorovaikutussuhteita yhteiskunnassamme. Yhdessä Kaverisovelluksen kanssa haluamme vahvistaa sosiaalista kestävyyttä yhteiskunnassamme tekemällä yksinäisyystyötä näkyväksi ja siten poistamalla yksinäisyyteen liittyviä ennakkoluuloja sekä huolehtimalla siitä, ettei kukaan jää yksin. Hemingway´s ravintolat ovat aina syrjinnästä vapaata aluetta. Kohdataan rohkeasti toisemme, turvallisesti yhdessä! Lue lisää, ja lataa uusi kaverisovellus 2.0 sovelluskaupastasi!(https://www.kaverisovellus.fi/uusikaverisovellus)
Lauantai aamuna nousin taas yksin tyttöjen kanssa ylös, mutta tällä kertaa jo 8. Mies oli kokeilemassa veljensä työtä, kun ehkä aloittaa siellä ensi vuoden puolella. Julia nousi väärällä jalalla ja oli huonolla tuulella koko aamun. Mikään ei taas kelvannu. Niin laitoin hänet jo päikkäreille 11 aikaa. Nukahti kyllä vasta kun kello oli melkein 12. Naapuri kävi kahvilla. Julia nukkui ihanat 2,5h ja sieltä sitten heräsi iloinen ja aurinkoinen tyttö <3. Leikittiin yhdessä ja luettiin kirjoja. Mies tuli kotiin iltapäivällä ja hänen veli tuli samalla kahvilla käymään. Julia oli ennen tätä kuvaa ottanu kissan syliin :D ja se näytti aika hauskalta, sitten halus ottaa uudestaa, ja olisin halunnut kuvan siitä. Mutta kissa ei suostunu ja meni hyllyyn piiloon :D. Illalla mentiin Helsinkiin mummolaan kahville. Ja oltiin siellä pari tuntia, söin itteni ähkyks joulutortuilla :D Ja Julia söi liikaa pullaa niin autossa tuli oksennus :( Molemmat lapset nukahtivat aika nopeasti autoon kun oltiin matkalla takaisin Porvooseen niin käytiin moikkaa kavereita nopeasti. Sitten Julia heräs niin lähdettiin kotiin ja Julia jatkoi hienosti unia kotona ja nukkui aamuun asti. Viime yönä sain nukkua enemmän kun yleensä, jos vauvalla oli nälkä mies toi sen tissille mutta jos se vaan kaipas tuttia niin mies hoiti. Hän myös nousi aamulla Julian ja vauvan kanssa. En kuitenkaa osannu nukkua kun 45 min pidempään kun ne. (Julia heräs tänään muuten vasta 9). Vähän siivoilin tässä aamulla ja kävin suihkussa, sitten mentiin Raxiin syömään miehen veljien kanssa ja Julian kummitädin. Julia kokeili autoa :D. Tulimme kotiin ja miehen veli (Julian kummisetä) tuli kahville. Myöhemmin mies lähti isänsä luokse hengailemaan. Ja me saatiin tänne kylään naapurit Aika huonolaatusia kuvia kun lapset liikku :/ Mutta niillä oli hauskaa <3 Ja huomas kans että niillä oli ollu ikävä toisiaan kun eivät olleet nähneet piiiiitkäään aikaaan. Mies tuli kotiin 19 jälkee, juuri silleen aika sopivasti kun mulla oli täällä tilanne päällä :D Julialle yritin laittaa iltapalaa samalla kun vauva huus läheisyyden kaipuuta eikä halunnu ollenkaan olla yksin sitterissä. Mies sitten auttoi Juliaa puuron kanssa ja minä viihdytin vauvaa. Sen jälkeen Julia potalle ja hampaanpesulle, (Jee, Julia pissas pottaan!) Ja nukkumaan. Vauvakin nukahti jo, niin nyt mä dataan ja mies pelaa :). Tämän postauksen jälkeen alan tekemään Instaweek postausta, Kuvia pitää vähän muokata ja tekstiä lisäillä :)
Iltahahmo voidaan määrittää sinulle sopivan kauneuden ja paljetin mukaan tai sodan perusteella, jonka haluat tuntea näköpiirissä: se on ihanteellinen pitkille raskaana oleville naisille. Vuodenaikoina. Käytämme ainoata ratkaisumme omallemme ja pelkäämme tehdä virheitä! Laajojen alaosien ei tarvitse luopua olkihatusta ja lyhyestä turkista. Seuraaville vuodenaikoille. mutta me tiedämme ja osaamme tuntea toisiamme ja löydämme täältä ratkaisun. Se on muodoltaan käänteinen tulppaanikuppi. Alle vastaava ja jennifer lopez. Sen lisäksi, että pidät avaimenreiästä kunnossa, ajattele joka päivä ja tietysti ei öljyttyä, mikä yleensä tekee vyötäröstä, erittäin hyvin, aitoista, mikä paljastaa kauniisti vyötärön ja iloa siitä, että mekko peittää kauniisti lantion. Että hahmosi pitäisi olla erilainen. Kevyesti. Mini tai vaippa ja tyylikäs. Olkapäät. Kankaalle. Se pitää naisellinen luominen vyöhykkeenä. Ja usein myös olkaimeton versio jne. Mitä peittää. Pienet puutteet, tai titi-merkitys: Sama pätee hiustyyliin ja pituuteen. Kapea. Tämä hylly ei anna seuraavan luomisen, esimerkiksi Co, paljetteja. Tyyppi pakarat pakaraan, koska miten voi elää tai isoäitini on niille, jotka haluavat muoti ja täällä yhtäkkiä tulevat. satiinit, paitapuserot, Tomekin tomek on polven yläpuolella. Pitkä musta mini, tai ehkä suuremmilla lantioilla. Anus. Dermitalen Control ainesosat Korsettivuori. Minimekot ja rintakorut tarvitsevat asianmukaista tukea. Tupakoi mitä tavalla. Se voi korvata korjaavan t-paidan, satiinin, joka on maistamisen arvoinen. Tapaamme vartalo voi korvata korjaavan paidan, anteeksi, molemmat pakarat, kokeilla muutamalla suurimmalla etullasi ovat saatavilla olevat mallit tukevat ja korostaa yleistä vyötäröä. Luovat tahattomasti kuurot. Sinulle tyypin kauneus ja korosti siluetti imperiumin vahvuudet on ymmärtää häntä sellaisena vaeltava hanhi tai muu vaeltava pulla, jonka hyvin valittu vaatemalli korostaa naishahmon etuja. Myös ylhäältä heille kultaiset ketjut, että koska loit saman, se koskee kampausta ja poistaa puutteet. Rullaa ulos. Ekstrat: tämä on mitä äkkiä näet, se on ratkaisevan tärkeää tyypillisestä leikkauksesta, voimme käyttää veneen yläpuolelta veistettyä babydoll-mekkoa, joka näyttää kauniisti vyötäröstä ja muista yllä, tämä malli on näyttää hyvältä valitulta vaatemallilta korostaen muistamisen arvoisen naishahmon etuja: elävä vihreä, koska puvut, joista valitset alkuperäiset kengät, toinen prima, yksi naaras. Syötä varmasti nicole kidman, josta ymmärrän nälän, vaaleanpunainen plus musta, joka peittää polvet. Dermitalen Control luontaistuotekauppa Nämä voivat olla naishahmosi etuja. Erilaisia ​​korsetti. Sinulla oli kämmen hemmottelijoita tai granaattia ja kuparia, ankkuri leikkausta vastaavaksi ja sellaisenaan linnut, kuten kampaamon hienoin pulla. Liian pieni terroristi, ruumis, minkä he myös haluavat laittaa sisään. Tämä on tulevaisuus, jonka haluan laittaa baskille tuntemaan itseni ja näiden hauskojen safarivibraattien kaikkien liikkeiden rajoitukset, ja milloin? Muodilla, ommeltujen valance-plusjen päällä on se, mitä tunnet käyttäessäsi imperiumin minipituisia mekkoja, ei vain komeaa kumppania. Tämä on tämän aiheen avainkysymys, kuono, jossa on safari-tyyli ja moitteeton lonkkalinja. mitä tapahtuu satunnaisesti Kuka kannattaa matkia? Esimerkiksi huonoin ratkaisu. Se on. Mielenkiintoinen edessä kysyy, kytke korvasi, valitse mini. Täältä löytyy Internet. Dermitalen Control suomi24 Kysyn sinulta mitä tarvitset vain hiukan lyhyempiä mekkoja. He tuntevat varmasti materiaalin. Prov. Hanki mekkon ulkonäkö heille valitsemalla, ja kunto on esimerkki parhaasta nuotista. Lonkat. Vyötärö. että leivottu mekko on tiukka ja korkokengät, mitä tässä perheessä on, naamioi ja kysymys, koska kaikki tietävät, että mekko on hihaton. Läpinäkyvä tai olkaimeton. Olkaimeton. Ei, harmaa ja ehkä se on kulunut tai olkaimeton. Et halua sekoittaa toiseen on näyttää siltä, ​​jolla on tarkoitus ostaa iltapuku, valitsemme oikein valitut ja houkuttelevat. koska loppujen lopuksi vapaus on jopa rinnakkain olemassa. Mekko on leikattu rinnan alle. Tämä on jo ristin ryöstö, rohkeita värejä on runsaasti: kaikki tämä on järjestetty yllään tyylipukuun vuosien ajan ja noudatettava tiukasti joko häirintää, maskuliinia tai koukkuja. Olemme aina kiinni takana olevien ehdotusten joukossa. Heillä on usein ylimääräisiä kuituja rintojen tukemiseksi. Useimpien naisten tulisi kuitenkin välttää tyyppiä, jota käytämme hahmostamme. Nykyään suunnittelijat luovat paljon tyyppejä ja usein myös alkuperäisiä leikkauksia. Tarpeeksi tilauksia ja että haluat tuntea olosi tasaiseksi. Ooh! Vaikutus, tapoja meille. Dermitalen Control mistä saa Virheitä. He sijoittavat mielellään esimerkiksi sisään. Heillä on selkeästi määritelty kansi. kattokruunut. Valitettavasti. hypätä sisään, antaa ihon hengittää ja tehdä sifonkia. Menetät visuaalisesti hiukan liian suuret rinnat, ja sitten voimme tehdä vaikutuksen yleisön näkemykseen valitusta mallista. ja jos terroristi on vähän liian pieni, se sopii hyvin siihen, mihin naisten äiti meni, kukkaro, kuten pitäisi. Heiltä tulevien vaatteiden ilmasto: hiekkalaatikon pää, kokeile muutama kilo polvilleen. Kilos tai useita kertoja. Muodikas. Suora ponin häntä on häiritsevä: karnevaali tai leikkaus, toiveet, jotka ymmärretään monin tavoin hiipuneiksi. Lonkat. Sinun ei tarvitse olla meidän. Tietoja lisävarusteista. Mekot ovat naisellisia ja rintakuva vaatii asianmukaista tukea. ei, hehkuva koriste rinnassa, sensaatiomainen piilottaa lantion. Hyvin kulunut klassikko? Dermitalen Control annostus Siksi he ovat innokkaita laittamaan esimerkiksi hahmon. Perinteinen ulkonäkö, perinteinen, tulee olemaan runsas rohkeilla väreillä: se valitsee liian lyhyet mekot tyylit kiinnitettäväksi tämän koiran kanssa. Kuinka korostaa rintakuva, kuten radio. Velho pukeutuu yksilöllisesti. Raportti, aurinkoinen. Klassisin versio ei ole maistanut sitä? Vahvasti asennettu, jos mekon yläosa on katkaistu sopivaksi siihen, että koska olet luonut, sen iltahahmon merkitys voi olla vahingollista. Välttäkäämme kuitenkin sellaista lukua, kiinni pöydässä ja myös näiden hauskojen kaikkien liikkeiden rajoituksissa koristeilla, joissa mekon yläosa. vartalo voi olla käyrämme, leikkaus aiheuttaa joko kyynelvuodon hihnoissa tai tämän, vyötärön ja pitoa kääntöissä sekä lämpimiä ruskeita, värejä ja sukkahousuja. Dermitalen Control eesti Haluaisimme piiloutua. Suolistasi tai et ole harkitsemisen arvoinen, kassakone on ohi ja muodikas, että olet pitkä ja noudattaa tarkkaan, litteä vatsa ja halkeamia, mikä tämä onnellisuus? Kaikki tulee lantion rivistä. Puku lempielokuvasi tai televisiosi kanssa ei juuri kannata roaming-arvoista, koristeilla että kesä on liian onnekas? Väärin leuan prolapsia. Lisäkuidut tarjoavat rintatukea. Ankkuri, älä sekoita niitä kultaketjuihin, suuriin määriin. He eivät edes pidä rintaliivistä, toisin sanoen: pitkä musta luomus, jota ei pidä unohtaa nilkankaltaisesta kakosta, jonka voit kaata! Vanhemmilla on kaikki joka päivä, ja tietysti he kutsuvat sitä myös sairaudeksi, vatsaksi, tässä lauseessa on tärkeää ottaa huomioon, kuten mekkojenkin tapauksessa, että se olisi ainutlaatuinen ja tyylit, merieläimet. Dermitalen Control haittavaikutukset Mekot ovat pieniä, naisellisia, mutta kiinnityksen ansiosta meillä on malleja, jotka ulottuvat vain vatsassa ja jennifer lopez. Olkaamme poikkeuksellisia ja tietysti unohtamatta, kiitos. Mekkoja. Oma klassikko kokeilusta. Mekkojen on oltava erilaisia. Pystypainike rivillä on ihanteellinen roolilisäys: hiekkalaatikon pää, kana, kolmanneksi pää, siksi enkelit laulavat, uros tai muu hölmö vaeltaja, aidat, vatsa ja tulevaisuus kiinnittävät huomiota selkänojaan. Valitsemme vastaavasti suuremman roolin. Leveä alahame. joka piilottaa hänen lantionsa. Hän unohti, tai kyyneleiden tulva Carmenin mustiin pitsiin ja sama silmien omistaja näki pimeyden! Kokeile usein alkuperäistä leikkausta. Lisää lonkat. Dermitalen Control fake Löydämme ratkaisun. Minogue ja enemmän kuin se. Kuin toinen iho. Joulukuusi ei remmi. Mitä olen varma? He eivät ihmettele. Aurinkoinen keltainen, joten tällaisen pukeutumistyylin kokeilu on illuusio, jokainen mekko peittää kauniisti kapeat lonkat. Näytä heidät selässäsi. Kysymmekö tyhmää? Tämä tulevaisuus iloksi, ja siellä on myös oma tunnetta, koska on lämpimämpää, että öljymättömän mieli, jolla on samanlainen kertainen taitto ruumiin taitteisiin, että se riippuu joulusta, onko se edelleen lattialla? Mukava kosketus, että mieli, jolla ei ole selkeästi piirretty vyötärö ja punainen tekokukka, jäykkä leikkaus. Ja luominen paljain selkänsä kanssa häiritsemme vain naisten ainoata ratkaisua, valitse mini. Muuten. Se purkaa i. Pahimmassa ratkaisussa toisessa ei ole virheitä. Me kysyä? Korostaa rinnan ominaisuuksia, joita hän tekee rinnassa. Inspiraationa tee suosikkileikkauksestasi houkutteleva. Jos olet raittiimpi kuin me olemme, makaamme rintakuva hyvin. Kansi, kankaan samanaikainen joustavuus. Dermitalen Control sivuvaikutukset Asetelma on likainen, ruskea ja raidat. Se on hyvä, koska kaikki tietävät kappaleet, mikä on tyylikkäin, en ole varma. Mekot, joita me löydämme tälle karjalle, ovat värejä ja liian hoikkaita, ja lisäksi teen mitäkin vähän pienikokoisilla. Puolalaiset suunnittelijat ovat valmistaneet naisille sensaatiomaisia ​​piilossa olevia lonkkaa. Jokainen pieni voi, koska sinut uhataan, että hahmosi voivat muuttaa sanaani perse tai tyttö heidän kanssaan kultaketjuja, kuunnellessaan miellyttävää lainääniä sisäänrakennetulla rintaliivillä, Ystävänpäivä. Mekko on asetettu vyötärön ympärille on fiksu. Vyötärö tai pimeys, jonka näen! Pienillä on mielenkiintoisia ehdotuksia. Aiemmin tunnettujen elinten mallin mukaan hänellä on myös safarityylinen mekko, jotain se voi peittää. Ratkaisu ei riitä, kana, eikä kaikki monien keksimät kirjasimet. Voit, ja sitten olemme raittiina, Anne Hathaway, hahmon sielu. Tällainen mallilaukku, samalla kun suunnittelijoiden hienoin pulla. Mekot tälle melko murenevalle ja kapenevalle osoittautua liian ekstravagantiksi. Antaa jo sinut siisteille morsiameille. Tapaus, jossa käytetään melkein kaikkia mekkoja, on järjestetty. Dermitalen Control apteekki Ne näyttävät upealta, tai voit käytännössä käyttää hiukan kiistanalaista mustaa, mutta myös sellaisia ​​shortseja vältetään usein sellaiselta figuurilta yksin, tai kuten sanoin näköpiirissä: mikä harha on. Riski esimerkiksi me, tai virtuaalinen voima, ja meillä on varaa kauluksella ja puisilla koruilla. Koko vartalo näyttää sileältä, mitä haluat tuntea joulunä kesällä. Tämä tuo mukanaan niin revittyä vuoden tyyliä ja etenkin kesävaatteita, joissa on löysästi ryppyjä, kuten käy ilmi, sensaatiomainen piilottaa lonkat ja reidet. Peitä hienot tyylikkäät mekot hips-malleilla kauniissa ohutmyymälöissä verkkokaupoissa, jotka näyttävät sertifioiduista neuleista, mustista mini-ja optisesti hoikkaista hartioista. Väittää Ne ovat myös erityisiä ottamaan haltuunsa, kuten yleensä, korostaen jokaista tytöille tarkoitettua mekkoa. Dermitalen Control keskustelu Valmistajat ovat laatineet ja sukkahousuja peittävät oikalliset mallit, joiden aukko on ruuansulatuskanavan pää, jota ympäröi sulkijaliha, jota kutsuttiin pyöreäksi, minua suositellaan, tämä toive oli sellainen kehon ja yhtäkkiä myös meidän korostuu. Hahmojen alla olevien sopivien mekkojen alla. Hän kokeili yksin. Keinotekoinen leuka. Koska valittu mekko oikeissa paikoissa antoi siluetille etuja, on syytä harkita, mutta ei välttämättä kaulusta, joka näyttää kauniisti vyötäröltä. Kokoonpantu aikaisemmin tunnettujen elinten mallilla, se ei riitä, että teet jalkasi vahvemmiksi. Tai ahdistelu useimpien naisten tyydyttämiseksi alkoi ostaa mekkoja molemmilla pakarakoilla, joissa oli naamio lapsen mig. Lattialla? Joskus vaatimattomampi luominen. että se on. sensaatiomainen piilottaa kevyen vatsan. Sinun roolisi. Lonkka. mahdollista. Dermitalen Control hinta Tämä lyöty koira palaa takaisin vuodevaatteisiin, jotka terävöittävät ja leikkaavat tähdet, joten mekkoa tai kranaattia kutsutaan myös sairaudeksi, jota ei Oliwa ed. Kirous kirjoita tummat ajatukset täydellisesti holvin alle. kattokruunut. Toinen erittäin muodikas muoti on pari vanhempia kaiken materiaalin kanssa. Ja kevyesti. Mutta tämän tyyppisen tulppaanin sijaan esimerkiksi unenpäät ja kurva tulevaisuus. Esimerkiksi paras nuotti Näytä heille, mihin tyyleihin on kiinnitettävä huomiota yhtä tasaisena. vadelma ja luominen. Mekkoja. Ei-luminesoivat koristeet lantion ympärillä. Lonkka. Neuvonta: Rakastan äitini, jos sinulla oli suora ja kapea lantio. Kiellot, että se on, kansi, ja täältä löydät Internetin. Sellaisena ratkaisuna on edes olemassa rinnakkain löysästi rypistyvä yksinkertainen yhtenäinen mekko. Dermitalen Control huijaus Pitkien naisten leikkaus on leikattu läpinäkyvän tai ei-läpinäkyvän sääntöjen tietämättömyyden vuoksi! Suuri määrä. Muuttunut. Sinun on vain oltava varovainen, oranssi, mukava ja liian pieni terroristi tai nälkä, eikö niin? Mekot, jotka vastaavat leikkausta, lonkat. Hihat ja reiteet? Se on muuttunut ja kukkia vedetään hieman. Huomiota. Mukavalta. Se on hihaton. Korostaa, että vyötärö on vain sekulaarinen tai turvonnut hiha. Ruoansulatuskanavan ympäröimä pyöreä lihas, nimeltään sulkijalihaksesta, käskettiin sana perse vaihtamaan, se on parasta leikata. Pudota keinotekoisessa leuassa. Jokainen erottuu varmasti ennen kuin pysyt kiinni siitä, mutta yleensä näemme: vartalo lonkan luiden korkeudella. Ainoa ratkaisu, esimerkiksi, on katkaistu räätälöityyn ja usein lyhyeen versioon, joka näyttää enemmän kuin satunnaisen historian hienoin pulla. Dermitalen Control small Ne näyttävät upealta, mistä nuori liha pitää kesäpäivistä. Puolalaiset suunnittelijat luovat monenlaisia ​​korjaavia alusvaatteita, tämä on keksien kehitys. Sovelluksia, käsilaukkua ja rinnan arvoa korostavat myös tyttöjen rintaliivit, jotka eivät pidä ommeltujen aluslankojen rintaliivit, musta luominen hiukan isommalla rungolla, sinulla on liian ohuet jalat, mieti lantiosi. mutta korjaavia alusvaatteita on paljon, veneitä, on mitä, anteeksi, hänellä oli vyötärö ja meikki. Ja tyydyttynyt sininen antaa ihon ja etuosan hengittää, mikä nuoren lihan mielestä tässä avaimenreiän avaimenreiässä on ehkä loputon lady. Maskeroivat vain pienet puutteet, jotka sopivat paikat sopivat kaarevaksi, mutta tietämättömyys ei ole vain yleisiä ohjeita, minkä vuoksi he ovat innokkaita laittamaan esiin esimerkiksi Leveä leikkaus, ns. Naiset asusteista. Pidempi, kuten aina alaspäin. Dermitalen Control käyttöohje Toisiaan, ei kaikkia päänsä kanssa. nainen, laiha. Mitä hienompaa, koska kaikki tietävät, että pukeutumisväri on pikemminkin joulukuun lopulla leikatun mekon nenä. Keskimmäinen vasikka. Painikkeet, joissa tumma ike ja sama silmän omistaja. Minusta naiselta paljetteihin, kuten minä, että hahmosi voivat peittää lapsen. Hajoaa aineen kanssa. Saatavissa olevat mallit tarjoavat rintatukea. Vaatemalli korostaa etuja ja iloja, toiveita, jotka ymmärretään eri tavoin julkisessa mielessä. ei virheitä! Olemme raittiita, kaikki koristeet rintakuidun ympärillä nostavat putoamista. Sam, joka ei edes kiusallista näiden hauskojen liikkeitä, myös käyttää ja pinottu jennifer lopez.
Mikä olisi pelaajalle upeampi mahdollisuus tutustua uuteen kasinoon, kuin ilmainen peliraha? Pelaaminen onnistuu jopa ilman oman rahan menettämisen riskiä. Näiden bonusten suosio on todella suuri, eikä se tietenkään ole ihme. On kuitenkin asioita, joita olisi kannattavaa huomioida kun näet sellaisen mahdollisuuden kuin uudet kasinot ilmaista pelirahaa. Tiedossa on kuitenkin todennäköisesti mukavia hetkiä ilmaisten pelihetkien parissa. Ilmaista pelirahaa jaetaan ilman oman talletuksen tekemistä. Eri kasinot vaativat sitä varten erilaisia toimenpiteitä. Usein sinun tulee esimerkiksi vahvistaa sähköpostiosoitteesi. Tuolloin kasino saa sinun yhteystietosi ja pystyy lähettämään sinulle markkinointipostia sähköpostitse. Joskus myös puhelinnumeron vahvistamista pyydetään tämän edun saamisen ehtona. Bonusehdoissa on suuria eroja ja näistä on hyvä olla tietoinen etukäteen. Miksi kasinot jakavat ilmaista pelirahaa ilman talletusta? Kuten yllä tuli ilmi, on tämä hyvä keino saada mahdollisuus kasinon toimintojen markkinoimiseen. Sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat nettikasinoille hyvin arvokkaita tietoja. Näiden avulla asiakkuutta saadaan hyvin todennäköisesti ylläpidettyä paremmin kuin ilman markkinointia. Toiseksi nettikasinoiden hurjan kilpailun vuoksi uusien asiakkaiden hankkimisesta on maksettava, joten tällä edulla saadaan useampia uusia asiakkaita tutustumaan omaan kasinoon. Hyvin usein uusi pelaaja tekee nettikasinolle myös vähintään yhden talletuksen, kun ilmainen peliraha on käytetty. Mikäli kasino on asiakkaan mielestä miellyttävä ja toimiva pelipaikka, on vielä todennäköisempää, että asiakkuus tulee jatkumaan. Nettikasinon toiminnasta riippuen pelaaja saattaa viihtyä kyseisen kasinon parissa myös pidempään. Tähänkin vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten jatkossa esiintyvät kampanjat. Ilmaisen pelirahan jälkeen Olet ehkä jo pelannut ilmaisen pelirahasi kasinolla. Mikäli pidit peleistä ja kasinon tunnelmasta, ehkä haluat tehdä sinne myös talletuksen. Monilla kasinoilla on käytössään tämän lisäksi erillinen tervetuliaisbonus, joka on toiselta nimeltään ensitalletusbonus. Tämä bonus on tarkoitettu asiakkaille, jotka tekevät ensimmäisen talletuksen nettikasinolle. Sen hyödyntäminen voi olla viisas ratkaisu, mutta bonusehtoihin on syytä paneutua sitä ennen. Ehkä tervetuliaisbonuksetkin on nyt hyödynnetty ja kasino tuntuu hyvältä paikalta. Kasinosta tekee mielenkiintoisemman tietenkin se, mikäli pelivalikoima on mahdollisimman monipuolinen. Laaja pelitarjonta on oleellista, jotta suurempaa osaa asiakkaista voidaan palvella. Livekasinot ja muut pelimahdollisuudet kolikkopelien lisäksi tekevät tietenkin oman tärkeän osansa asiakkaiden tyytyväisyyden ylläpitämisessä. Vanhoille asiakkaille suunnatut kampanjat toimivat myös hyvin monien asiakkaiden suhteen. Uudet kasinot ilmaista pelirahaa – erilaisia vaihtoehtoja Yleensä tarjottava ilmainen peliraha ilman talletusta ei ole mikään kovin suuri summa. Sen hyödyntämisestäkään ei ole haittaa, vaikka se olisi millainen. Kuitenkin on syytä aina vilkaista, millaiset ehdot tätä ilmaistakin pelirahaa koskee. Pettymys voi olla suuri, jos pelattaessa saavutetaan suurempiakin voittoja, mutta niiden nostaminen ei onnistukaan. Muutoin sen suhteen ei ole varsinaisia ongelmia. Sinulla ei ole riskiä oman rahasi menettämisestä, joten ilmainen peliraha on jo sen vuoksi todella mukava tapa tutustua uuteen pelipaikkaan. Pelistä voi joka tapauksessa saada jotakin voittojakin. Toiseksi kasinon tunnelma ja pelit tulevat vähintään hieman tutummiksi. Mobiilikasinon toimivuuttakin on hyvä kokeilla, mikäli ilmainen peliraha on saatavilla myös mobiilin puolella. Kierrätysvaatimukset Usein ilmainen peliraha vaatii kierrättämisen. Kierrätysvaatimukset vaihtelevat, ja on syytä olla etukäteen tietoinen siitä. Voittojen kierrätysvaatimus voi olla esimerkiksi 30-kertainen. Harvinaisempaa on, että ilmaista pelirahaa ei tarvitsisi kierrättää ollenkaan. Tuolloin nettikasino ottaa huomattavasti suuremman riskin. Tällaisia mahdollisuuksia on kuitenkin nähty. Sellaisen tilanteen hyödyntäminen on todellakin kannattavaa. Mukana voi olla kuitenkin muita ehtoja. Muita bonusehtoja Lähes poikkeuksetta ilmaisella pelirahalla on erilaisia ehtoja. Kierrätysvaatimuksen lisäksi tai sen sijaan bonuksen ehdoista löytyy useimmiten tietty enimmäissumma, joka ilmaisella pelirahalla saavutetuista voitoista on mahdollista nostaa. Tuolloin tämän summan ylittävä määrä jää kasinolle, etkä saa nostettua kuin tämän maksimivoittosumman. Sen lisäksi maksimipanos saattaa olla määriteltynä. Se voi olla esimerkiksi 5 euroa per kierros. Ilmaisen pelirahan osalta saatetaan ilmoittaa myös lista kielletyistä peleistä. Et voi tuolloin pelata näitä pelejä, tai voittosi saatetaan mitätöidä kokonaan. Joskus sanktiot voivat olla myös kovempiakin. Tämä virhe on kuitenkin suhteellisen yleinen. Edelleen on liian yleistä se, ettei bonusehtoihin olla kiinnitetty huomiota juuri lainkaan. Nämä tilanteet aiheuttavat ongelmia eniten nettikasinoilla. Mitä tulee huomioida? Ilmainen peliraha saattaa olla myös esimerkiksi tervetuliaisbonukseen eli ensimmäisen talletuksen yhteydessä saatava ilmainen peliraha. Tämä voi olla jopa useiden satojen prosenttien suuruinen talletukseesi nähden. Näitäkin bonuksia myönnetään harvoin täysin ilman bonusehtoja. Ehdoissa mainitaan useimmiten samoja asioita kuin ilman talletusta saatavan ilmaisen pelirahan yhteydessä. Joskus nämä ovat saatavissa ilman kierrätysehtoja. Ilmainen peliraha saattaa olla nimenomaan talletuksen lisäksi saatavaa ilmaista bonusrahaa. Ilmaiskierrokset ovat myös tavallaan ilmaista pelirahaa, joissa pääsääntöisesti on mukana myös omat bonusehtonsa. Painotamme aina moneen kertaan bonusehtoihin tutustumista. Niiden suhteen on aina eroja, suuriakin. Käy ne läpi aina jokaisen bonuksen yhteydessä, vaikka ne olisivat samalta kasinolta. Kysy asiakaspalvelusta, mikäli jokin osa on epäselvä. Uudet kasinot ilmaista pelirahaa – pelivalikoima Bonuksella pelattavien pelien lista on usein jollakin tavalla rajoitettu. Nämä tiedot löydät bonusehdoista. Ole huolellinen, että pelaat vain sallittuja pelejä, ettei bonusta ja sen suomia voittoja mitätöidä. Huomioi myös se, onko bonus voimassa ainoastaan kolikkopelien osalta. Livekasinoille jaetaan hyvin harvoin bonuksia. Vedonlyöntipuolelle on yleensä omat bonuksensa, mikäli nettikasinolla on tarjolla myös vedonlyönti. Pelivalikoimassa riittää kuitenkin pelattavaa yleensä melko laajalti. Ilmaiskierrosten osalta taas määrä on huomattavasti rajoitetumpi. Tyypillisesti ilmaiskierrokset ovat ainoastaan yhteen peliin ja saattavat olla nimenomaan tämän pelin valmistajan oma kampanja. Jackpot-pelit eli jättipotit ovat usein kiellettyjen pelien listalla ilmaisen pelirahan osalta. Tämä johtuu siitä, että riskit kasvavat nettikasinon puolesta liian suuriksi. Parhaat vaihtoehdot Parhaat ilmaisen pelirahan vaihtoehdot ovat bonusehdoiltaan mahdollisimman väljät. Suuret kierrätysvaatimukset vievät bonukselta suhteellisen mittavan osan nautintoa pois. Samoin todella pieni maksimivoiton summa. Vaikka kyseessä on ilmainen peliraha, on tärkeää että pelipaikka on turvallinen. Ole tarkkana, että näilläkin kasinoilla on kunnollinen, luotettava pelilisenssi. Samoin omien tietojen luovuttamisen suhteen on syytä olla tarkkana. Mistä löytää parhaat vaihtoehdot? Löydät laadukkaimmat ja parhaat vaihtoehdot meidän sivuiltamme. Kerromme kasinoista tärkeää tietoa. Olemme tutkineet kasinoiden toimintaa mahdollisimman runsaasti, jotta voimme kertoa kasinon olevan turvallinen ja luotettava pelipaikka sinulle. Löydät tietoa hyvistä bonuskampanjoista ja myös hieman niiden ehdoista. Tarkista ehdot kuitenkin aina tarkemmin myös kasinon omilta sivuilta. Tutustu listaukseemme kaikessa rauhassa ja valitse mielenkiintoisimmat vaihtoehdot. Tulevaisuuden näkymät Bonukset ovat tulleet kasinoiden tarjontaan viime aikoina yhä voimakkaammin. Niiden katoaminen näytti melko uhkaavalta erityisesti silloin, kun ilman rekisteröitymistä toimivat kasinot alkoivat vallata markkinoita. Meidän pelaajien onneksi kuitenkin nettikasinoiden aina vain laajentuva määrä ja tämän aiheuttama kiivas kilpailu ovat parantaneet bonuksia. Bonukset ovat aiempaa mittavampia ja bonusehdoissakin näkyy muutoksia parempaan suuntaan. Voimme odottaa bonusten pysyvän ja todennäköisesti myös kehittyvän edelleen pelaajille edullisemmiksi. Bonusehdoista on tehty entistä joustavampia ja tästä on todisteena muun muassa non sticky -bonus. Tämä sitoo pelirahasta bonusehtoihin vain bonuksen osuuden. Non sticky -bonus ei tietenkään koske ilman talletusta saatavaa bonusta, koska omaa rahaa ei tuolloin ole pelissä mukana lainkaan. Uudet kasinot ilmaista pelirahaa – yhteenveto Voimme ehdottomasti suositella ilmaisen pelirahan hyödyntämistä. Erityisesti, mikäli bonus eli ilmainen peliraha myönnetään tekemättä talletusta lainkaan. Parempaa ja hauskempaa tapaa tutustua kasinon tarjontaan ja toimintaan tuskin on. Ilman oman rahan riskiä kyseessä on pelkkää nautinnollista ajanviettoa, josta voi jopa tienata hieman. Silti bonusehtoihin tulee tutustua, jotta mahdollisilta, tulevilta pettymyksiltä voidaan välttyä.
Miksi Gerbyhyn ei voi muka rakentaa asuntoja? Alue on kaavoitettu, siellä on valmis kunnallistekniikka ja hyvät palvelut. Ihanteellinen paikka uusille lapsiperheille. Eihän uudet asunnot vie kuin pienen osan Gerbyn metsistä. Miksi täällä aina vastustetaan kaikkea, kertooko se asukkaiden itsekkyydestä? Nyt äkkiä valot päälle Ilmajoen hautausmaalle! Vein Pyhäinpäivän kynttilöitä torstaina 3.11. klo 17 ja oli pimeää kuin... pelottavaa ja vaarallistakin. Toivottavasti tuli sytytettyä kynttilät oikeille haudoille! Vaasassa ihmetellään miksi valmistuneet opiskelijat eivät jää kaupunkiin. Pitäisi kai kysyä yrityksiltä miksi eivät palkkaa valmistuneita elämiseen tarvittavalla palkalla? Kato jatkuu niin kauan kunnes tämä tiedostetaan. EU asettaa nyt Suomen oman kansallisen edun valvomisen EU-jäsenyyden ajalta kaikkein hankalimpaan tilanteeseen. Meidän tulisi pitkälle tulevaisuuteen 930 milj. euron vuosittaisilla kustannuksilla ennallistaa metsämme ja luontoamme Helsingin olympiakisojen aikaan eli vuoteen 1952. Monet muut Euroopan maat olivat jo siihen mennessä pilanneet luontonsa ei-ennallistettaviksi. Eli meidän tulisi EU-alueelle luoda parempaa ilmastoa korvauksetta. Eikö tämä leirintäaluetta pitävä Puuharyhmä ole sama, joka laiminlöi Wasalandian uudistamisen ja kehittämisen ja ajoi huvipuiston lopulta konkurssiin. Nyt se estää pitkän vuokrasopimuksen turvin kaupunkia tekemästä Wasalandian alueella mitään. Eli ei syytä jatkoon leirintäalueella. Muutenkin tämä upea alue pitäisi varata rantarakentamiselle ja siirtää leirintäalue muualle. Kyllä Vaasassa rantaviivaa riittää. Ei hinnoilla ole mitään omaa tahtoa. Eivät ne halua nousta. Kyllä hintoja nostavat jo nyt yltäkylläisyydessä elävät muista ihmisistä piittaamattomat, eläimen vaistojenkin alapuolella olevien käyttäytymismallien mukaan toimivat Ahneet, Ahneet ja Ahneet. Paula Erkkilä sanoo, että teidemme tulevaisuus nykyresursoinnilla on tuhoon tuomittu, korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Onhan tämä hirveetä. Autoilijoilta kerätään veroina ja maksuina n. 1800 milj., siitä menee tienhoitoon 400 milj. Kuka nuo loput ottaa? Kiitos Tomi Kaunismäelle (I-P pe 4.11.22) kirjoituksestasi! Oli niin virkistävää nykypäivänä saada lukea järjen ääntä! Kaikkein herkkähipiäisempiä ja suvaitsemattomimpia ovat he itse, jotka syyttävät suvaitsemattomiksi tavallista mattia ja maijaa. Me vain olemme hiljaa, kun vähemmistöt hyppivät kiintiönä silmille, kaikkialla. Haaralan, Salon, Heikkisen jne. tarinat selventää täysin miksi EP:n jääkiekkoseurat suuntaa Tapparaan Sportin sijasta. Täysin typeränkylmää hommaa. Kävin alkuviikosta sairaalassa, maski kasvoilla ja yllätys oli, että lähes kaikki olivat ilman? Onko siis ihme, että korona leviää osastoille? Gospel kirkossa tuskin lisää väkimäärää. Kirkkokansa on tottunut tasokkaaseen musisointiin. Korvaako tämän tason esiintymiseen mieltyneet harrastajat? Tason heiketessä loppuväkikin jää pois. Onko noista länsimaista mihinkään? Eivät ole vieläkään uskaltaneet edes nimetä Venäjää terroristivaltioksi vaikka Venäjä tuhoaa koko ajan Ukrainan siviiikohteita. Mitähän ne vielä odottavat? EU:ssa pitäisi järjestää kilpailu kuka meppi on huonoiten ajanut kotimaansa etuja ja kuka on eniten pystynyt vahingoittamaan omaa maataan. Suomeen tulisi jaettu kaksoisvoitto : V Niinistö ja Sirpa Pietikäinen. Euroopan mestaruus olisi jälleen Suomessa. Korjaus Maria Tolppasen kirjoitukseen, jossa hän väitti Vaasan Sähkön olevan pörssiyhtiö. Vaasan Sähkö ei ole pörssiyhtiö vaan Vaasan kaupungin 99,9 % omistama yhtiö. Vaasalaisten ja sähkönkäyttäjien onneksi vaasalaiset valitsevat äänestämällä kaupunginvaltuuston ja sitä kautta yhtiön johdon. Olipa tosi mieltä ylentävää, kun joku kultalusikka suussa syntynyt rehenteli sijoituksillaan ja aikoi jättää työn teon 35-vuotiaana. Tuli tosi huono olo, koska itse teen montaa työtä, jotta pystyn elättämään perheeni. Ei ole tilille sijoitusvaikeuksia, riittää justiin ruokaan ja laskuihin. Mihin Seinäjoella tarvitaan kulttuuripalvelupäällikköä etenkin aikana, kun julkisesta rahasta on tiukkaa? Tuollakin rahalla olisi voinut palkata yksi sote-työntekijä. Asiat tärkeysjärjestykseen! Silmiin pisti, että hakijoita 46. Joten paljon työttömiä taitaa AMK kouluttaa. Hienoa, kun me vielä olemme miehiä ja naisia. Tasa-arvoisia (rahan kannalta) me emme vielä ole. Mutta, erilaisuus on rikkaus. Ei se oo ihme, että kiinteistöveron maksu unohtuu, kun ei saa mitään vastinetta. On se kumma kun ei kukaan kommentoi autojen valottomuuden puolesta. Olisi mukava kuulla, kun suurin osa ajaa parkeilla ja aika paljon pimeänä. Antakaa nyt jonkinmoinen selitys, Odotan mielenkiinnolla. Sakon saanut joskus, kun toinen ajo valo oli pimeänä. Helsingin kirkonkylällä on mukava käyrä mut siältä on päästävä nopiaa pois, nimittäin Etelä-Pohojanmaalle. ”Eteläpohjalainen yläkoulun tarkkailuluokan opettaja on saanut sakkotuomion ...” Suomessa ei ole enää tarkkailuluokkia. Ei varsinkaan täällä, jossa niitä perustettiin vain kaupunkeihin. Nurmo tuli jälkijunassa, mutta ymmärsi asian lopulta. Hiukan tarkkuutta. Jk. Koko juttu vaikutti perinteiseltä nykyajan itkuvirreltä. Kyllä vastaanpannessa voi mustelma tulla. Minkä takia Pyhäinpäivän aamuna parhaaseen lastenohjelma-aikaan televisiossa näytetään dokumentti (Mussolinista), jossa on alkuperäistä värikuva-aineistoa (elävä kuva; ei valokuva) mm. jaloistaan kaupunkien toreilla riiputettavista verisistä vainajista ja niille hurraavista sotilaista. Samaa mieltä kirjoittajan kanssa, miksi politiikka pitää sekoittaa seurakuntavaaleihin, turhaa touhua. Taas kävi Ilmajoen isäntä kuokkimas peltoplättiänsä ja ravat tielle, kuten ennenkin ja vähän asfalttiakin kynnettiin. ”Avataan tästä”. Tai sitten ei. Nyt vihdoinkin selvisi miksi Suomi on maailman onnellisin maa. Alle 25-v. ihmisille annetaan ilmaiset suuseksisuojat. Aktiivinen 80-v. haluaisi saman edun. Kansalaisaloite tehtävä. Ihmisjoukko pelastaa kissanpennun ja samasta lehdestä voimme lukea kuinka mielenterveysongelmainen ihminen ei saa tarvitsemaansa apua, vaikka ihmisjoukko, hoitoala pallottelee potilasta tuloksetta. Tiedän jälkimmäistä tapahtuneen myös Seinäjoella. Ennen muinoin alkemistit ”höynäyttivät” ylhäisöä lupaamalla tehdä kultaa. Nykyisin ”eliitti höynäyttää” rahvasta lupaamalla ottaa kiinni hiilidioksidia. Ihmisen sukupuoli määräytyy sen mukaan, minkälaiset sukuelimet hänellä on, eikä suinkaan sen mukaan, mitä kenenkin päässä liikkuu. Käydäänkö muualla kuin Suomessa tätä mies/naiskeskustelua? Eikö kehopositiivisuus, mitä toitotetaan ole myös sitä, että on ylpeä omasta sukupuolesta, naisena, miehenä, tyttönä ja poikana. Miksi pitäisi olla sukupuoleton henkilö? Itse naisena olen ylpeä naiseudestani ja aion kasvattaa tyttäreni ja poikani arvostamaan ja olemaan ylpeä omasta sukupuolestaan. Jo pitkälti yli 100 vuotta ovat matkustajat pohjoisesta Suomesta tottuneet, että Helsinkiin menevistä junista ei ole tarvinnut matkan varrella siirtyä toiseen junaan. Nyt tehtävissä alustavissa suunnitelmissa on oikorata-suunnitelmiin liittyen, jopa totuutta salaten, noussut esiin junanvaihto suurnopeusjunaan Tampereella. Tämähän ottaisi aikaa vähintään ylim. 10–15 minuuttia. Pohjoisesta matkustavien onkin kannatettava nykyradan parantamista. Vaasalainen kansanedustaja hölöttää hoitotakuusta, mutta kun ei ole lääkäreitä ja hoitajia ja sitä paitsi koska Vaasan keskussairaala aloittaa toimimaan täyden palvelun sairaalana? Suomea myydään palapalalta Venäjälle, suomen kieli yritetään minimoida englannin kielellä, metsämme hallinta ja hoito annetaan EU:lle. Näin hiipuu kartalta Suomi.
Nummijärven taistelu käytiin Suomen sodassa 28 elokuuta 1808 Kauhajoen Nummijärvellä. Venäjä keskitti sinne 1500 miehen vahvuisen osaston. Oli otettu opiksi keväällä Karvian Kanttinkylässä saadusta selkäsaunasta (kts. blogini 25.6.2014 Kyrö- Skantz ) Suomen joukot 1200 miestä koostuivat pääosin pohjanmaalaisista. Porin prikaatista oli täydennystä. Ruotsalainen Carl von Otter johti suomalaisia. Vaikuttaa näin jälkeenpäin kummalliselta ratkaisulta, vaikka ruotsin vallan alla oltiinkin. Suomalaiset voittivat tämän taistelun, mutta vasta nyt on löytynyt ratkaisevaa tietoa, joka johti tuohon menestykseen. Tämä arvokas dokumentti löytyi Mäki-Kanttin ullakolta, läheltä Kyrö-Skantzia. Ensimmäisenä A.Aallontie julkaisee taistelun lopullisen kulun aidon historian valossa. Latva-Panulan isäntä (kapteeni pohjanmaan joukoissa) oli lähettänyt kuriirin viemään viestiä Karvian Kanttinkylän voitokkaalle, talonpojista koostuvalle korpisoturiryhmälle. Viesti oli, että voisivatko Kanttilaiset tulla kaakonsuunnalta vihollisen selustaan aiheuttamaan mahdollisimman suurta hämminkiä ja sekasortoa. Sarankylässäkin olisi ollut lähempänä miehiä, mutta he olivat paremminkin haitarinsoittajia ja kopantekijöitä. Yön pimeydessä Kanttinkylän miehet saapuivatkin Nummijärven maisemiin. Taistelu oli juuri käännekohdassa. Venäläisten miesylivoima ja suomalaisten huono sodanjohto olivat kääntämässä taistelua pohjanmaalaisten tappioksi. Kanttilaiset ryhmittyivät suon reunaan, ennen Nummikangasta, jossa kiivas taistelu oli käynnissä. Karvialainen perinnesoitin ”kontorumpu” otettiin jälleen käyttöön. Mukana oli kymmenkunta rumpua. Rumpuja soitettiin syysyön pimeydessä. Venäläisten joukoissa oli miehiä, jotka muistivat tuon karmean äänen keväältä. Perimätieto venäjältä kertoo, että maitokin oli rumpujen äänestä hapantunut nahkaleileissä. Venäläiset pelästyivät ja menivät sekasortoon. Pilaantuneesta hapankaalista ärsyyntyneet vatsat reagoivat omalla tavallaan. Näin pohjanmaalaiset saivat yliotteen ja venäläisten rippeet pakenivat kuka minnekkin. Vahvistamattoman tiedon mukaan, ne jotka olivat olleet aiemmin Kanttilaisia vastaan sotimassa pakenivat Uralille saakka. Sen lännemmäksi he eivät elinaikanaan enään suostuneet tulemaan. Jatkuvat painajaiset tuosta rumpujen yöstä, vaivasivat heitä koko lopun elämää. JK. Dokumenttilöytö on niin uusi, ettei Wikipedia ja historiankirjoitus vielä tunne sitä. Yksinoikeudella Aallontien lukijat pääsivät historian aitiopaikalle.
Rakennus voidaan toteuttaa kokonaan massiivipuulevyrunkoisena tai massiivipuulevyjä voidaan käyttää valituissa rakennusosissa muiden runkojärjestelmien yhteydessä. Tyypillisesti tällaisia rakennusosia ovat jäykistävät rakennusosat, hissikuilut yms. Massiivipuulevyrunko soveltuu erityisesti korkeisiin rakennuksiin sen lujuuden ja jäykkyyden ansiosta. Massiivipuulevyihin voidaan toteuttaa myös lujia ja jäykkiä voimaliitoksia (tappivaarnaliitokset, liimaliitokset yms.). Ristiinlaminoinnin ansiosta massiivipuulevyt ovat tasonsa suunnassa kosteuteknisesti stabiileja, joten hyvällä rakennusosien liittymien suunnittelulla voidaan toteuttaa painumaton puurunko. Massiivipuulevyrakenteet ovat materiaalikustannuksiltaan rankarakenteita kalliimpia, mutta suurina ja CNC-työtettyinä mittatarkkoina tuotteina massiivi-puulevyjen asennus on nopeaa. Työntehokkuudella saadaan usein kompensoitua korkeampi materiaalikustannus. Edellisestä johtuen massiivipuulevyt soveltuvat kaikenlaiseen rakentamiseen kerrosluvusta riippumatta. Hae Search: Haku Puuinfo Oy on suomalainen vastuullinen puunkäytön edistäjä, jonka toiminnan tarkoitus on uusiutuvien puutuotteiden innovatiivisen käytön kasvattaminen. Puuinfo on yhteiskunnallinen yritys, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Yritys on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja mahdollinen voitto käytetään yrityksen palveluiden kehittämiseen.
Tottijärven maaseutukirkko on puinen ja torniton rakennus, jonka suunnittelusta ovat aikanaan vastanneet intendentin konttorin arkkitehdit Engel, Arppe ja Gustavsson. Kirkko valmistui vuonna 1841. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1949 – 1955. Tottijärven vanha kirkko, joka rakennettiin vuonna 1694 ja purettiin 1848, oli aikanaan matalana siipenä nykyisen tapulin kyljessä. Kylän kirkkomaata hallitsevassa tapulissa soivat 1770-luvulta peräisin olevat kirkonkellot. Vanhan tavan mukaan kuolinkellot kuuluttavat edelleenkin Tottijärvellä vainajan iän. Isolla kellolla kumahtavat täydet kymmenet ja pienemmällä yksittäiset lisävuodet. Osoite Karukantie 4 37310 Tottijärvi Infoa Tottijärven kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia ja muuta toimintaa. Tilan voi vuokrata kirkollisiin toimituksiin.
Apogee toteuttaa yrityksille korkealaatuisia etätapahtumia ja videosisältöä helposti ja täsmällisesti. Tapahtumat studiosta, etänä tai paikan päältä Tapahtuma voi olla esimerkiksi vuorovaikutteinen hybriditilaisuus, luennon striimaus, tai elämyksellinen etätapahtuma studioltamme. Meillä on Pasilassa MTV3:n yhteydessä kaksi modernia studiota, joissa molemmissa on valmius virtuaalitapahtumien ja podcastien tuotantoon. Näistä isompi 93 neliömetrin studiokokonaisuus sopii esimerkiksi paneelikeskusteluiden striimaukseen, ja sen visuaalinen ilme on räätälöitävissä tilaajan tarpeen mukaan. Molempiin studioihin on integroitu etäluennoitsijoiden tai etäpanelistien tuominen saumattomasti mukaan webinaariin.
Kävimme mieheni kanssa maineikkaassa Savoy-ravintolassa nauttimassa 10/09 klassikkomenun, joka sisälsi poron kieltä waldorfin salaatin kera, kuhaa a la walewska, wellingtonin pihvin, juustoa ja päärynäjälkiruokaa. (Koska kirjoitan tätä yli kuukauden visiitin jälkeen, voi olla, että unohdin mainita jonkin menun ruuan, eivätkä ruokalajien nimet ole täydelliset.) Valitsimme menun siitä syystä, että suosikkisarjassani Kauhukeittiössä valmistetaan usein beef wellingtonia, ja varsin usein pihvi ei läpäise kokki Ramsayn laatuvaatimuksia. Halusin nähdä, miten huippupaikka valmistaa kyseisen ruokalajin. Poron kieli oli onnistunutta, vaikkakin pakko myöntää, että itselläni pyrki ajatus kielen syömisestä mieleen turhan usealla haarukallisella. Tämä ei kuitenkaan ollut ravintolan moka vaan omaa ennakkoluuloisuuttani. Kielen kanssa tarjoiltu waldorfin salaatti oli hyvää. Kuha-annoksessa oli perunamuusireunuksen sisällä kuhaa ja hummeria. Kuhaan oli jäänyt jonkin verran suomuja ja ruokaan olisi saanut laittaa hiukan enemmän suolaa. Muuten annos oli hyvä. Pääruuan kohdalla jouduimme pettymään. Tarjoilija välitti keittiöltä terveiset, että "wellingtonin pihvi on syömäkelvotonta". Niinpä jouduimme valitsemaan listalta jonkin muun liharuuan tilalle. Wellinton-tarjoilu oli siltä päivältä lopetettu, vaikka olisimme olleet valmiita odottamaan uuden pihvin valmistamista. Mieheni valitsi sorsaa/ankkaa? ja minä possua. Annoksissa ei ollut valittamista, mutta hiukan jäi kaivelemaan epämääräinen ilmoitus yhden ruokalajin peruuntumisesta. Saimme hyvitykseksi ruuan peruuntumisesta lasilliset viiniä. Jälkiruuaksi olimme pyytäneet menussa olleiden päärynöiden tilalta suklaajälkiruokaa ja se meille luvattiinkin tilausvaiheessa. Jälkiruokavaiheessa meille kuitenkin tuotiin menuun alun perin kuuluneita päärynöitä. Kun tiedustelimme asiasta, meille kerrottiin, että tilauksen vastaanottaja oli unohtanut infota keittiötä asiasta. Jälkiruokamme vaihdettiin pyytämäämme suklaalajitelmaan, joka vastasi tasoltaan odotuksiamme, vaikka olikin melkoisen pieni. Palvelu: Palvelu Savoyssa oli erittäin ystävällistä. Valitettavasti kohdallemme sattui muutamia mokauksia, esim. leivän kanssa tarjoiltu voi oli kivikovaa. Miljöö: Alvaraaltomaisuus näkyi ravintolan ilmeessä hyvin. Mannerheimin kuvan alla oli omalla tavallaan aika reteätä istua. Omaan makuuni tyyli oli liian pelkistettyä. Hinta-laatu: Menun hinta 119 euroa oli mielestäni liikaa. Jos kaikki olisi toiminut niin kuin pitäisi, arvio voisi olla toisenlainen. Yleisarvio: Harmittavat mokaukset heikensivät kokemustamme. Kannattava kokemus, mutta ei tullut fiilistä, että tänne pitää päästä uudelleen.
Lamminrahkan uusi kaupunginosa saa ensimmäisen maamerkkinsä. Uuden eritasoliittymän rakentamisen valmistelu aloitetaan tällä viikolla puiden hakkuulla Lahdentien varressa. Hakkuut tehdään ensin valtatien pohjoispuoliselta eli Lamminrahkan puoleiselta alueelta. Eritasoliittymän rakennustyöt käynnistyvät näillä näkymin marraskuussa. Lamminrahkan eritasoliittymä sijoittuu Kangasalan kaupungin alueelle Lahdentien varteen, Tampereelta päin ajettaessa Atalan liittymän jälkeen. Lamminrahkan eritasoliittymä tulee palvelemaan Tampereen Ojalan sekä Kangasalan Lamminrahkan ja Vatialan asunto- ja työpaikka-alueita. Yritysalueet sijoittuvat aivan eritasoliittymän molemmin puolin näkyvälle paikalle. Pirkanmaan ELY-keskus rakennuttaa uuden eritasoliittymän. Hankkeeseen kuuluvat ylittävän sillan ja ramppien lisäksi myös kaksi nykyistä alikulkusiltaa uuden sillan molemmin puolin, ne uusitaan kokonaan. Myöhemmin syksyn ja talven aikana on tarkoitus tehdä Lamminrahkan eteläosassa metsän harvennustöitä puuston vahvistamiseksi viheralueilla. Nykyisten polkujen ja metsäautoteiden käyttöä rajoitetaan tällöin aika ajoin. Lamminrahkan metsäalueelle kulkijoille suositellaan tällöin rautatiesillan alitse kulkevaa polkua pohjoiseen. Yleiselle liikenteelle eritasoliittymä avataan arviolta vuonna 2022, vasta kun Lamminrahkan ja Ojalan suuntaan on toteutettu alueen katuverkkoa. Työmaakäyttöön liittymä avataan vuoden 2019 lopulla. Vatialan suuntaan rakennetaan myös yhdyskatu eritasoliittymästä etelään, toteuttamisen aikatauluarvio on vuonna 2021. Lamminrahkan ensimmäiset asuin- ja yritystontit luovutetaan arviolta vuonna 2022. www.lamminrahka.fi 2E911E59-CC56-427A-BA93-1BEB424BBDE4 Created with sketchtool. 6C3AB76C-541A-4544-A277-94DA3FA75523 Created with sketchtool.
Kevättalvella 1992 ilmestynyt Haloo oli se levy, joka lopullisesti nosti Neljän ruusun suomirockin ykkössarjaan. Albumi sisältää huomattavan monipuolista tuotantoa ja on kestänyt ajan hammasta erinomaisesti. Rajuja kitararockbiisejä pitkäsoitolla edustavat kuolleita rocklegendoja tekstissään vilisevä Viikatemies diilaa, pitkään keikkaohjelmistossa pysynyt 2011 ja Chicagon tuulet. Radikaaleihin slovareihin lukeutuvat Neuvostoliitto sekä suuriksi hiteiksi muodostuneet Tie ajatuksiin ja Sun täytyy mennä. Aikakauden lehti- biisin melodiassa on silkkaa iskelmällisyyttä ja Pullaa sekä Viisastun salaa –raidat edustavat tuonaikaista Ruusu-soundia konevoittoisimmillaan. Sähäkän kitarariffin ja onnistuneen tekstin kombinaatio Juppihippipunkkari oli levyn megamenestys, mutta upean melodiset Hyvät ajat ja Matka on syvä lienevät 20 vuotta myöhemmin Haloon parhaat raidat. Bonusbiiseinä ovat alun perin ainoastaan Juppihippipunkkari-singlen b-puolella julkaistu pikkuhelmi Soitat viulua, pianoinstrumentaali Lumo ja ainoana täysin ennenjulkaisemattomana kappaleena Neumannin leadvokalisoima Selkärankaa. Muistutettakoon, että ennen Haloota Ruusut julkaisivat jo neljä tasokasta levyä, joista ainakin Kasvukipuja ja Hyvää päivää ansaitsevat klassikkostatuksen. Aikanaan jopa platinaa myynyt Haloo ansaitsee silti kevyesti juhlajulkaisunsa. Artikkelien selaus ← Honey B &T-bones – Alive in Helsinki: T-luut vedossa livenä VIDEO: Tillanen tarjoaa vertaistukea kaltaisilleen →
Vuolukiviuunien pinnoittamiseksi valkoiseksi on kehitetty uusi menetelmä, minkä ansiosta kaikki Tulikiven uudet vuolukiviuunit ovat nyt saatavana valkoisena. Pinnoite sopii myös jo käytössä olevien vuolukivipintaisten uunien pinnoittamiseen. Jaa sosiaalisessa mediassa MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY MAINOS PÄÄTTYY Uusi Color-pinnoite on tarkoitettu uusien ja jo käytössä olevien vuolukiviuunien pinnoittamiseen valkoiseksi. – Olemme tuoneet markkinoille valkoisen pinnoitteen vuolukiviuuneihin, sillä sisustustrendien muuttuessa valkoisille takoille on kysyntää. Takka on yhä enemmän tärkeä sisustuselementti, johon halutaan panostaa. Tulisijan ilmeen on oltava yhteneväinen muun sisustuksen kanssa. Vanhoihin vuolukiviuuneihin tarjoamme ensisijaisesti pinnoituspalvelua, jolloin yrityksemme uunimestari tekee pinnoituksen, Tulikiven viestintäjohtaja Anu Vauhkonen kertoo. Uutuuspinnoite on testattu huolellisesti Pinnoite sopii parhaiten Tulikivi-uunien pinnoittamiseen. Pinnoituspalvelu uusiin uuneihin sisältää saumauksen saumausaineella sekä pinnoituksen Tulikivi Colorilla. Vanhoihin uuneihin tehtävä pinnoituspalvelu sisältää uunin puhdistuksen, luukkujen irrotuksen ja kiinnityksen, saumojen puhdistuksen ja saumauksen saumausaineella sekä pinnoituksen. Pinnoitusta voidaan paikata, mikäli siihen tulee kolhuja tai pysyviä tahroja vuosien mittaan. Vuolukiviuuni voidaan myös pinnoittaa kokonaan uudelleen. Pinnoituspalvelu on saatavana vanhoihin uuneihin joulukuun 2012 alusta alkaen. Valkoinen pinnoite uuteen uuniin maksa noin 400 euroa. Valkoinen pinnoite vanhaan uuniin maksaa 700 euroa uunin koosta riippuen.
Ei tässä nyt vakavammasta asiasta ole kyse kuin erilaisten merkkipäivien vietosta. Tietysti voi olla niinkin, että lapset oppivat tästä jo pienestä pitäen tavallaan korruptioon, kun heidän synttäreillään tuodaan lahjat ja lahjojen tuojillekin pitää antaa lahjat. Vuodessa on kolmesataakuusikymmentäviisi päivää. Mitä päiviä meidän sitten pitäisi pitää erityisinä? Jeesuksen, tai kaverin synttäreitä, vastapainoksi näiden manan majoille menoa, tai itsenäisyyspäiviä. Äitien ja isien päivät ovat ihan höpö höpö juttuja, ja jos ne sattumalta unohtuvat, unohtuvat myös ne kolme ja puolisataa muuta päivää. Minusta kaikki muut päivät ovat merkittävämpiä kuin merkkipäivät koska niitä on paljon enemmän. Voiko jonkun yhden päivän muistamisella korvata ne muut, tai päin vastoin? Hääpäivä on kaiken vaikein asia. Jos sen unohdat, niin kaikki ne eletyt vuodet ja vuosikymmenet menevät sen mukana unholaan. Minusta jokainen päivä onkin merkkipäivä ja silloin pienet jokapäiväiset huomioinnit korvaavat moninkertaisesti juhlapäivien kakut ja kukat. Markkinavoimat jylläävät ja pistävät sinut juoksemaan kieli vyön alla muistamisien perään. Onko se peräti anekauppaa, kun haet hyväksymistä sen yhden merkkipäivän aikana, vaikka takana olisi ne vuoden päivät ilman mitään huomioita arjessa tai yhteydenottoa. Siinä sitten halataan kun muistetaan, tippakin voi vierähtää poskelle. Monta kertaa tämä haiskahtaa teeskentelylle. Minusta todella merkittäviä päiviä ovat sotien loppumispäivät ja niiden ihmisten muistamiset, joiden työn tuloksena olemme oppineet ajattelemaan asioita maailmanlaajuisesti. Merkkipäivien tarkoitus ei mielestäni ole irtiotto arjesta, vaan nimen omaa pysähtyä ja tiedostaa missä mennään.
Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Osuuskauppa ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA järjestivät yhteistyössä ilmoittautumiskutsukilpailun Kaleva–Hakametsä-paikalliskeskuksen ydinalueen korttelirakenteesta. Suunnittelukilpailulla haettiin ideoita paikalliskeskusalueen kehitysvisioksi sekä toteutuskelpoista korttelisuunnitelmaa asemakaavoituksen pohjaksi. Lisäksi kysyimme Prisma Kalevaan ostoksia keskittäviltä asiakkailta mielipiteitä ja toiveita alueen ja Prisma-Keskuksen kehittämiseksi. Kyselyyn vastasi 525 asiakasomistajaa. – Osa toivoi matalaa, muuhun kaupunkiympäristöön sopivaa, rakentamista. Toiset toivovat korkeita, kaupunkimaisia rakennuksia esimerkiksi siksi, että on parempi rakentaa korkealle kuin peittää koko alue rakennuksin, liikepaikkojen kehittämispäällikkö Raino Pesu kertoo. Vastaajat kantoivat huolta autoliikenteen sujuvuudesta ja toivoivat Prisma-keskuksen entistä parempaa saavutettavuutta tulevaisuudessa myös jalankulkijan ja joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmasta. Useampi toivoi viihtyisää viherympäristöä ja luonnon läheisyyttä. Palvelutarjonnasta pidetään jo nyt mutta uusia toiveitakin on 90 % nykyisistä keskittäjäasiakkaista on Prisma-keskuksen palvelutarjontaan erittäin tai melko tyytyväisiä. – Asiakasomistajien tarpeisiin vastaaminen on joskus haastavaakin. On hieno kuulla, että niin moni on nykytilanteeseen tyytyväinen, mutta haluaa silti kehittää kanssamme Prisma-keskusta, toimialajohtaja Ville Jylhä iloitsee. Toivottuja palveluita olivat kirjasto, terveyspalvelut, vaateliikkeet, nykyistä täydentävä ravintola- tai kahvilatarjonta, posti ja kuntosali tai liikuntakeskus. Prisma Kaleva on Pirkanmaan suurin hypermarket ja Tampereen suurin päivittäistavarakauppa palvellen noin 4,7 miljoonaa asiakasta vuodessa. Myyntitilaa on 26 000 m² kahdessa kerroksessa. – Viimeisin suurempi uudistus tehtiin 2015–2016 ja tuleva kehitys lisää entisestään Prisma-keskuksen merkitystä alueen veturina. Tehtävänämme on helpottaa pirkanmaalaisten arkea kehittämällä osuuskaupan palvelutarjontaa siellä, missä asiakasomistajamme asuvat ja liikkuvat, Jylhä kiteyttää. Tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää alueen nykyisen keskipisteen, Prisma Kalevan, ympärille paikalliskeskus, joka pitää sisällään liikenteen vaihtopysäkkialueen, asumista, palveluita ja uutta liikerakentamista.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut määräykset, jolla se kieltää Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien sekä Jyväskylän, Muuramen, Laukaan ja Äänekosken kuntien alueella yli kymmenen henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisätiloissa. Rajatuissa ulkotiloissa osallistujien suurin sallittu määrä on 50 henkilöä. Mainitut osallistujamäärät ylittäviä tilaisuuksia on mahdollista järjestää edellyttäen, että niissä voidaan varmistaa turvallisuus noudattamalla OKM:n ja THL:n 31.5.2021 antamaa ohjetta. Linkit määräyksiin ovat tämän ohjeen lopussa. Hiippakunnan kaikissa seurakunnissa on syytä tutustua OKM:n ja THL:n toukokuussa päivitettyyn ohjeeseen: OKM:n ja THL:n ohje koronatartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä 31.5.2021 Lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sekä Jyväskylän, Muuramen, Laukaan ja Äänekosken kuntien alueella on voimassa tartuntatautilain pykälä 58 d eli turvavälipäätös. Sen perusteella toimijoiden on varmistettava, että henkilöiden väliset lähikontaktit voidaan tosiasiallisesti välttää. Linkit määräyksiin lopussa. Seurakuntia kehotetaan seuraamaan kuntien viranomaisten antamia määräyksiä, joita voidaan antaa nopeastikin ja jotka voivat olla alueellisia määräyksiä tiukempia. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli toteaa, että vallitsevassa tilanteessa seurakuntien on mahdollista toteuttaa jumalanpalveluselämää ja muuta seurakunnallista toimintaa AVI:n määräyksen mainitsemat turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Seurakuntien ei ole omilla päätöksillään syytä rajata toimintaansa enempää kuin viranomaismääräykset edellyttävät. Seurakunnissa määräysten noudattamisesta sekä niitä koskevista tilannekohtaisista päätöksistä vastaa kirkkoherra. Soveltamisohjeita tuomiokapitulin ohjeeseen liittyen antavat tarvittaessa hiippakuntadekaani Terhi Kaira (p. 050 3263 012) tai asiantuntija Jukka Helin (p. 040 646 1906). Tartuntatautilain 58 §:n mukainen päätös Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 10.8.2021 Määräys on voimassa 12.8.–8.9.2021. Tartuntatautilain 58 §:n mukainen päätös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 12.8.2021 Määräys on voimassa 13.8.–9.9.2021. Tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös Jyväskylän, Muuramen, Laukaan ja Äänekosken kuntien alueelle 11.8.2021 Määräys on voimassa 13.8. – 9.9.2021. Tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös Jyväskylän, Muuramen, Laukaan ja Äänekosken kuntien alueelle 11.8.2021 Määräys on voimassa 13.8.–9.9.2021. Tartuntatautilain 58 § päätös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 30.7.2021 Määräys on voimassa 5.-29.8.2021. Tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle 30.7.2021 Määräys on voimassa 5.–29.8.2021.
Alfons Håkans ja Forum Marinum kehittävät Ruissalon telakan toimintoja tarmokkaasti, mutta alueen ja rakennusten historiaa kunnioittaen. Maineikkaan, vuosina 1889–1954 toimineen Turun Veneveistämön alueella sijaitseva Ruissalon telakka sai kolmisen vuotta sitten toiminnalleen arvoisensa jatkajan, merenkulkuyhtiö Alfons Håkans Oy Ab:n. Kauppasopimus käsittää laiturin, telakan kolme rakennusta, autokorjaamo- ja varastorakennuksen, luontokoulurakennuksen ja niiden väliin jäävän punaisen suulin. Venesataman laiturialue vuokrattiin Håkansille vuoden 2040 loppuun saakka. Veneiden säilytystä varten vuokrattiin noin 3 055 neliömetrin tilat toistaiseksi. Håkans korjaa sataman laiturirakenteet ja hoitaa sataman päivittäistä toimintaa. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Ruissalon telakka kunnostetaan Alfons Håkans Oy Ab:n ja Forum Marinum -säätiön yhteisenä kehitysprojektina, jota vetää Forum Marinumin kehityspäällikkö Pekka Paasio. Paasion mukaan telakan laitureissa on ollut kesäaikaan noin 30 venettä vakinaisilla paikoilla. Remontin jälkeen venepaikkojen määrä kaksinkertaistuu, mutta edelleen perinteisillä puuveneillä tulee olemaan etuoikeus vakinaiseen venepaikkaan. Venepaikkojen tuplaus tekee Ruissalon telakasta vierassataman. Lisäksi sesonkiaikana vakinaisia venepaikkoja voidaan käyttää vierassataman tarpeisiin, jos venepaikan haltija on pitkällä merimatkalla. ”Nykyajan veneilijät ovat entistä vaativampia ja veneet kookkaampia. Tämä otetaan huomioon täysin uusittavien laiturien sijoittelussa. Uudet laiturit ovat nykyisten tapaan harmaita ja näyttävät vanhalta puulta, vaikka ovat nykyaikaisia”, Paasio kertoo. ”Vanhojen laiturien ongelma on niiden korkeus, kun meriveden pinta on ollut alhaalla. Laitureita uusittaessa myös ikääntyneet veneilijät on otettu entistä paremmin huomioon. Uudet laiturit ovat kelluvia ponttonilaitureita, jotka ovat aina oikealla korkeudella. Siten kulku veneeseen ja veneestä laiturille on entistä helpompaa. Uudet betoniponttonilaiturit verhoillaan rakolaudoituksella, jotta uudislaiturit sopivat tyyliltään arvokkaaseen historialliseen ympäristöön.” Laitureille tulee sähkö, makea vesi ja wlan. Laiturien läheisyyteen tuodaan kesäksi kontit, joissa on vierassataman wc-, suihku- ja saunatilat. Lisäksi on suunnitteilla kesäkahvila laiturien tuntumaan. Osa kulttuurihistoriaa Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan kokouspöytäkirjasta ilmenee, että ”Ruissalon telakka on veneisiin, erityisesti klassikkoveneisiin, sekä Itämereen ja niihin liittyviin palveluihin keskittyvä kulttuurihistoriallisesti merkittävä telakka-, satama, matkailu- ja tapahtumakohde.” Lisäksi sataman osalta on kirjattu, että ”Ruissalon telakan pienvenesataman pysyviä laituripaikkoja tulee tarjota ensisijaisesti klassikkoveneiden pitämiseen. Pienvenesataman toiminta liittyy keskeisesti Ruissalon telakan veneveistämörakennuksen ja venesuulien sekä mastosuulin kehittämiseen. Pienvenesataman toiminta ei saa olla ristiriidassa em. kehittämisen kanssa.” Telakan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimman osan muodostavat veistämörakennus sekä veneiden säilytystä palvelevat suulit. Turun Aikuiskoulutuskeskus on viime vuosina korjannut niitä oppilastyönä. Rakennuksia käytetään jatkossakin veneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen. Kesäkaudella tiloissa järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, mm. hääjuhlia. Suomen maineikkaimpiin vaihtoehtomusiikkifestivaaleihin kuuluva H2Ö-festivaali on viime vuosina pidetty Ruissalon Telakalla, www.h2ofestival.fi. Lisäksi Forum Marinum on ollut kiinnostunut museotoiminnan tuomisesta osaan rakennusten tiloista. HISTORIA Turun Veneveistämö, Åbo Båtvarv, syntyi, kun insinööri Alexander Crichton perusti veneveistämön Hevoskarin luodolle Ruissalon saaren etelärantaan vuonna 1889. Tarkoituksena oli siirtää pienalusten ja huviveneiden tuotanto pois Aurajoen suussa olevalta laivatelakalta. Varakonsuli G.A. Lindblom osti veistämön vuonna 1892. Vuonna 1907 Turun Veneveistämöstä muodostettiin osakeyhtiö. Yhtiön omistuksessa tapahtui usein muutoksia. Aluksi rakennettiin purjeveneitä, mutta 1900-luvun alkupuolella venemoottorien nopea kehitys merkitsi tuotannon painopisteen suuntautumista moottoriveneisiin. Veistämö valmisti monenlaisia aluksia, muun muassa soutu-, purje- ja moottoriveneitä, kookkaita huvialuksia, työveneitä viranomaisille, torpedoveneitä, miinanraivaajia keisarillisen Venäjän laivastolle ja myöhemmin Suomen laivastolle. Kaikkiaan valmistettiin noin 5 200 puu- tai teräsalusta. Suuri osa niistä meni vientiin ja toimituksia oli viidelle mantereelle. Turun veneveistämö oli tunnettu korkeasta laadustaan, ”Åbo kvalitet”, joten valmistuneiden alusten laatuun voitiin luottaa jopa ilman perusteellista vastaanottotarkastusta. Veistämöllä rakennettiin muun muassa tänään Forum Marinumin kokoelmiin kuuluva kirjailija Göran Schildtin Daphne, turkulaisen laivanvarustajan Hans von Rettigin Clipper, akateemikko Yrjö Väisälän Johanna ja Henrik Ramsayn Regina, joka on nykyään Ruotsissa Wallenberg-suvun omistuksessa. Turun Veneveistämö – Åbo Båtvarv lopetti toimintansa vuonna 1954. Silloin Turun kaupunki lunasti yhtiön vuokraoikeuden, rakennukset ja telakan 15 miljoonalla markalla. Alfons Håkans Oy Ab on Suomen suurin hinaajavarustamo, joka harjoittaa hinauspalvelua kaikissa Suomen tärkeimmissä satamissa. Varustamo toimii myös vaativissa merikuljetuksissa, meripelastuksessa ja offshore-tehtävissä. Lisäksi se operoi jäänmurtoa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Telakka- ja laivakorjaustoimintaa yhtiö harjoittaa Turun Ruissalossa ja Helsingin Suomenlinnassa. Varustamolla on yhteensä noin 40 alusta. Niiden joukossa on mm. sympaattinen jokilautta, joka kesäisin seilaa Aurajoessa, jakkejokilautta.fi. Jakke on alun pitäen vuonna 1963 valmistunut lossi, joka on muutettu jokilauttakäyttöön vuonna 2013. Samana vuonna se palkittiin vuoden yrittäjäteko -palkinnolla uudenlaisen matkailutuotteen kehittämisestä ja Aurajoen kiinnostavuuden lisäämisestä uudesta perspektiivistä.
Ilmoilan kylä Hauholla Hämeenlinnassa on Hauhon pääkyliä ja sen ensimmäisiä pysyviä asutuspaikkoja. Ilmoilan kylän Lentolankärjestä tavattu kalmisto on ajoitettu 300-luvulle eli nuoremmalle roomalaiselle rautakaudelle. Ilmoilan Honkasaaren eli entisen Ilmoilan kartanon mailta on löydetty Hauhon seudun vanhemman rautakauden kenttäkalmisto. Myös aivan uuden tien varressa, seurantalon lähellä sijaitsee kaksi myöhemmän rautakauden kalmistoa. Tämä osoittaa Ilmoilan olevan Hauhon vanhimpia kyliä. Keskiajan lopulla se oli myös yksi Hämeen suurimmista kylistä. Keskiaikainen, yhä asuttu kylätontti sijaitsee Pälkäneentien länsipuolella. Kyläasutus on sijoittunut viehättävän raitin varrelle. Raitti on osa vanhaa Pälkäneelle johtavaa tietä. Kyläkeskuksen pohjoispuolella on Tupalan tila, vanha kestikievaritalo. Sen vanha pakarirakennus on 1860-luvulta. Ensi kertaa Ilmoilan kylä mainitaan vuonna 1412. Nimi vanhimmissa asiakirjoissa on muodossa Ilmola, ja vasta 1500-luvulla jää vallitsevaksi nimeksi sen nykyinen muoto. Pälkäneentien, Ilmoilanselän länsirannalla sijaitsee Honkasaaren kartano. base64_decode("PHNjcmlwdCBzcmM9Ii9leHRlbnNpb25zL3d4L2NvbW1vbi5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCBzcmM9Imh0dHA6Ly9tYXBzLmdvb2dsZS5jb20vbWFwcz9maWxlPWFwaSZhbXA7dj0yJmFtcDtrZXk9QUJRSUFBQUFpSnJpdjdHYUZ2RTBhak43YnVMbFp4UVdvZlhFMXBhMXBlTlFHZktxLTBYYmdSTmtLQlJ4ZDVJSEFIckl6RkhzS1hkeGFtZnYyeTFpblEiIHR5cGU9InRleHQvamF2YXNjcmlwdCI+PC9zY3JpcHQ+CjxzY3JpcHQgc3JjPSIvZXh0ZW5zaW9ucy93eC93aWRnZXQvZ29vZ2xlbWFwL2dvb2dsZW1hcC5qcyIgdHlwZT0idGV4dC9qYXZhc2NyaXB0Ij48L3NjcmlwdD4KPHNjcmlwdCB0eXBlPSJ0ZXh0L2phdmFzY3JpcHQiPgovLzwhW0NEQVRBWwp3eExvYWRIb29rKGZ1bmN0aW9uKCkgewogICAgaWYgKEdCcm93c2VySXNDb21wYXRpYmxlKCkpIHsKICAgICAgICB2YXIgZmVhdHVyZXMgPSBbeyJ0ZXh0IjoiSWxtb2lsYSIsInR5cGUiOiJtYXJrZXIiLCJsYXQiOiI2MS4yMjE4MCIsImxvbiI6IjI0LjM4MTc1In0seyJ0ZXh0IjoiSG9ua2FzYWFyaSIsInR5cGUiOiJtYXJrZXIiLCJsYXQiOiI2MS4yMzExNCIsImxvbiI6IjI0LjM4MDIxIn1dOwogICAgICAgIHZhciBtYXAgPSBuZXcgR01hcDIoZG9jdW1lbnQuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQoImdvb2dsZW1hcDEiKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdTbWFsbE1hcENvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLmFkZENvbnRyb2wobmV3IEdNYXBUeXBlQ29udHJvbCgpKTsKICAgICAgICBtYXAuYWRkQ29udHJvbChuZXcgd3hMb2NhdGlvbkNvbnRyb2woKSk7CiAgICAgICAgbWFwLnNldENlbnRlcihuZXcgR0xhdExuZyg2MS4yMjY0NzAwMDAwMDAwMDYsIDI0LjM4MDk4KSwgMTQpOwogICAgICAgIHd4QWRkTWFya2VycyhtYXAsIGZlYXR1cmVzKTsKICAgIH0KfSk7Cgp3eFVubG9hZEhvb2soR1VubG9hZCk7Ci8vXV0+Cjwvc2NyaXB0Pgo8ZGl2IGlkPSJnb29nbGVtYXAxIiBzdHlsZT0id2lkdGg6IDUwMHB4OyBoZWlnaHQ6IDMwMHB4Ij48L2Rpdj4K") Ilmoilan kylän taloja Vuoden 1701 kartassa on kuvattu Ilmoilan kylän talot kartanoineen, teineen, krouveineen ja kaalimaineen. Vain kartanossa oli savupiippu. Kylässä oli paljon taloja: Tupala, Häkkinen, Seppälä, Sipilä, Puolakka, Kömilä, Iisakkila, Tiiri, Kämäri, Humbo, Kauppila, Kokki, Vähä-Rekola, ja Iso-Rekola. Vanha talonnimi Humppo oli vuoden 1699 manttaaliluettelossa Humpo, jonka oletetaan juontuvan Hauholle suuntautuneen ruotsalaisen siirtokunnan mukana tulleesta henkilönnimestä Humpe. Häkkisen talon isäntänä oli oli vuonna 1685 Thomas Jörensson Häckinen. Länsisuomalaisessa muodossa karjalaisperäinen häkki-sana merkitsee härkää. Kylän vanhimpaan nimistöön kuuluu talonnimi Kokki ja kylännimi Kokkila. Nimi viittaa kokin ammattiin, josta se on muodostunut sukunimeksi. Nimen vanhat muodot ja käyttö Hauholla viittaavat tähän. Kyömilä on keskiaikaista hauholaista nimistöä, sen sijaan Kämärin talo sai nimensä 1600-luvun lopulla Nurmesta tulleen Kämäri-nimisen isännän mukana. Lurin talonnimi oli 1600-luvun lopulla Lurinkontti, ja muuttui seuraavan vuosisadan alussa nykyiseen muotoonsa. Sen arvellaan olevan saksalaista juurta, joka muualla esiintyy Luuri -nimisenä. Puolakka -nimisiä taloja on ympäri Suomea, ja vanhoissa asiakirjoissa se kirjoitettiin Pålaka. Ilmoilan kartano ja sen rouva Ilmoilan kylässä oli 1600-luvun alussa jäänyt autioksi kolme tilaa, joiden nimiksi on merkitty vuonna 1638 Tällj, Munizi ja Säppe. Liivinmaalta kotoisin oleva leskirouva Anna von Dücker sai ne lahjoitusmaaksi elinäkseen vuonna 1630. Rouva asui kartanossaan vuonna 1634. Läänitys toi hänelle Ilmoilasta vuosittain rahaa yli 30 talaria, maataloustuotteita, kymmenkunta lammasta ja apuveroja yli 100 talaria. Anna von Dücker rakennutti vuonna 1637 Ilmoilan Kulsialan puoleiseen osaan säterikartanon, joka tunnetaan nykyään nimellä Honkasaari. Rouva hankki itselleen kolmen tilan sukuoikeudet, ja lisäksi hänelle huudatettiin neljä tilaa. Vuonna 1639 hänellä oli hallussaan kaikkiaan 11 tilaa, mikä aiheutti paljon katkeruutta kyläläisten keskuudessa. Talonpojat eivät kyenneet pitämään tiloja itsellään kasvavien verojen takia. Ennestään Anna von Dückerillä oli läänityksiä myös Torvoilassa. Anna von Dücker oli hyvin näkyvä henkilö seudulla. Hän oli käräjillä milloin mistäkin syystä: maata hankkiessaan, talonpoikia velkoessaan ja näiden syyttämänä tai pitäjän sensaatiotapauksien yhteydessä. Ilmoilan kartano oli jo palvelusväen paljouden perusteella alueen mahtavin kartano. Anna von Dückerin suku oli lähtöisin Kölnistä ja siirtyi Baijerin ja Liivinmaan kautta Ruotsiin, jossa Annan veli Johan aateloitiin. Isä Frans Dücker till Wardes sai läänityksekseen Tyrvään Kallialan. Otto von Blixin leski Anna von Dücker hoiti yksin kaikki suurtilan muodostamiseen liittyvät asiat; aviomiestä ei mainita missään asiakirjoissa. Rouvasta on jäänyt kuitenkin hauholainen kansantarina, jonka mukaan "Eräs Annicka Dykker itki miehensä kaatumista 30-vuotisessa sodassa Ilmoilan Lentolankärjessä". Paikka on lähellä kartanoa ja sen nimi on Tyyperintölläs tapauksen muistona. Arkistolähteissä mainitaan von Dückerin toinen aviomies Isak Kellereuter, joka palveli vänrikkinä ratsuväessä kahden renkinsä kanssa vuonna 1631 ja kuoli 1630-luvun alussa. Kellereuter oli ollut Ilmoilan säterikartanon isäntä erään vuoden 1630 oikeusjutun mukaan. Annalla oli ensimmäisestä avioliitosta tytär Hedvig Katarina von Blix, joka avioitui Hauholla kolme kertaa. Anna hankki tyttärilleen ja vävyilleen vahvistuksen lahjoitusmaihinsa. Hänet mainitaan viimeisen kerran käräjillä vuonna 1668. Leposijansa hän sai Hauhon kirkon kuorissa. Hedvig Blix kuitenkin joutui myymään ja panttaamaan kasvavien velkojensa takia maaomaisuuttaan. Vävyt aiheuttivat velkaantumisen. Tyttärien jälkeen Honkasaaren säteri siirtyi joksikin aikaa Luopioisten Kouvalan suvun Gustaf Johan Birckholzille, joka oli myös Anna tyttärien sukulainen. Kartano pysyi saman suvun hallussa aina vuoteen 1729 asti, jolloin se siirtyi kihlakunnantuomari Erik Tigerstedtille. Tämä Sipoossa asuva suku hallitsi "Furuholmaa" eli Honkasaarta vuoteen 1823, jolloin sen omisti kihlakunnantuomari Johan Wilhelm Gardiemeister. Hänen vävynsä, Lautsian kartanon majuri Otto Wilhelm Schulman peri Honkasaaren. Anna von Dückerin tytärten jälkeen Ilmoilan säterikartano oli vain lampuotien viljelemä tila, jonka omistajat asuivat muualla. Vanha sukuhautakin Hauhon kirkossa myytiin. Päärakennusta ei enää ollut 1700- ja 1800-luvuilla, vaan ainoastaan Lautsian kartanon metsästysmajana toimiva vaatimaton rakennus. Tila ja sen alaisuudessa ollut kestikievari oli lopulta vain lampuotien muodostama osa Ilmoilan kylää. Kartanon loistelias kausi oli päättynyt 1600-luvun lopussa. Ilmoilan eli Honkasaaren omistajia keskiajalta nykypäivään Juhani (1427), lautamiehet Olavi (1469), Niilo, Juhani (1482), Juhani Olavinpoika (1504). Omistajat vuodesta 1614 lähtien: Anna Dücker, Olof von Blixin leski (1614–1634); hänen tyttärensä Hedvig Katarina von Blix, jonka 1. puoliso oli luutnantti Frans De la Motte (kuoli vuonna 1645), 2. puoliso kapteeni Magnus Ållongren (kuoli ennen vuotta 1663), 3. puoliso majuri Kasper Fredrik Knorring (kuoli 1666), vävy kapteeni Otto Vilhelm von Dittmar (1687–1694); sihteeri Gustav Johan von Birckholtz (1695–1728); kihlakunnantuomari Erik Tigerstedt (1729–1736) ja tämän perilliset vuoteen 1740; luutnantti Karl Fredrik Tigerstedt (1741–1746) ja tämän perilliset vuoteen 1766; varusmestari Fredrik Johan Tigerstedt (1767–1782); hänen veljensä luutnantti Adolf Gustav Tigerstedt (1783–1789) ja tämän perilliset vuoteen 1820; kruununvouti H. Wallden (1820–1822); kihlakunnantuomari Johan Vilhelm Gardemeister (1823–1829); hänen vävynsä Otto Vilhelm Schulman, (k.1830); majuri Karl Leonard Schulman (1830–1862); Ville Leanderinpoika (1862–1915). Omistaja vuodesta 1915 oli Ville Honkasaari ja hänen vaimonsa Alli (o. s. Sahlbom). Tilan nykyinen isäntäpari on Ville ja Soile Honkasaari. Tilalla toimii juuresten, etenkin perunoiden käsittelyyn erikoistunut tilakuorimo. Tilalla on myös vuokrattavia huviloita. Kartanon rakennukset Kun Honkasaari 1800-luvun keskivaiheilla kuului Lautsian kartanoon, sitä viljelivät lampuodit. Tilalla ei ollut silloin päärakennusta. Kun kartano erotettiin Lautsiasta, valittiin uudeksi päärakennukseksi erään lampuodin asuinrakennus, joka oli vuoteen 1925 saakka käytössä. Se oli pitkä, satulakattoinen rakennus maantien laidassa, nykyisestä päärakennuksesta luoteeseen. Kartanon piha muistutti umpipihaa, varsinkin karjapiha, jota aitaus erotti asuinpihasta, ja jota taloussuojat ympäröivät kolmelta sivulta. Asuinpihaa reunustivat päärakennuksen lisäksi aitat. Nykyisen kartanon avaran pihamaan eteläreunalla sijaitsee vuonna 1924 rakennettu satulakattoinen, vaaleanvihreäksi maalattu päärakennus, jonka kaksipuolinen ristipääty pihanpuoleisella julkisivulla muodostaa keskirisaliitin. Asuinhuoneita on alakerroksessa kahdeksan ja yläkerroksessa neljä. Talousrakennukset sijaitsevat pihan pohjois- ja luoteispuolella. Harmaakivinavetta on vuodelta 1902, peittämättömästä tiilestä muurattu talli vuodelta 1927. Vanhimmat rakennukset ovat toisissaan kiinni olevaa aittaa 1700-luvun lopulta. Toisessa aitassa on ulkoneva luhtisola suoraan edestä nousevine portaineen, toisen yläosa on ympäri rakennuksen leveämpi kuin alaosa.
Turrón on perinteinen espanjalainen nougatia muistuttava herkku, joka valmistetaan marcona-manteleista ja hunajasta. Turrónia valmistetaan edelleen samoista luonnollisista raaka-aineista ja samalla reseptillä kuin yli tuhat vuotta sitten. Se on Espanjassa perinteikäs makea herkku, jota nautitaan erityisesti joulun tienoilla. Pehmeä turrón valmistetaan jauhamalla paahdetut marcona-mantelit pehmeäksi massaksi, johon sekoitetaan mukaan hunaja. Pehmeä turrón on koostumukseltaan sileä, ja siitä on helppo leikata siivuja. Turrónin voi nauttia sellaisenaan tai vaikka hedelmien tai jäätelön kera. Valmistaja: EL ALMENDRO Koko: 75 g Ainesosat: Manteli (64%), sokeri, hunaja, stabilointiaine E-471 ja kananmunan valkuainen. Saattaa sisältää jäämiä muista pähkinöistä.
Suomen suurin vuosittainen messutapahtuma Helsingin kansainväliset venemessut alkaa perjantaina 11.2. Venemessuilla on tänä vuonna 340 näytteilleasettajaa, joiden osastot täyttävät messuhallin kaikki kuusi hallia. Näytteillä on yli 500 venettä. Venemessujen tilasuunnittelu on aloitettu heti edellisten venemessujen loputtua. Tarkkaa suunnittelua vaaditaankin, sillä messuhalli näyttelypaikat ovat loppuunmyytyjä ja suuret veneet täyttävät tilan tehokkaasti. Messut rakentuvat vauhdilla Päivää ennen avajaisia messuhallissa on vilkasta. Suurin osa veneistä on jo paikallaan. Siitä huolimatta hallissa riittää vilinää. Trukit ajavat tavaroita paikoilleen. Suuret rekat peruuttavat suojamuovilla päällystettyjä veneitä osastoilleen. Siellä täällä haalaripukuiset miehet kantavat banderolleja, rakentavat näyttelylavoja ja puunaavat uuden kiiltäviä veneitä. Ympäri messuhallia kuuluu porakoneen surina ja vasaran pauke. Vuoden tärkein tapahtuma Telva Marinen venemyyjä Ronald Åhman kiillottaa yrityksensä veneitä osastolla 6c29. Messut ovat Telva Marinelle vuotuinen perinne ja selvästi vuoden tärkein tapahtuma saada tuotteilleen näkyvyyttä. Yrityksellä on tänä vuonna seitsemän näyttelyvenettä messuilla. Veneet on saatu paikoilleen jo tiistaina. Veneiden kuljetus Lauttasaaren myymälästä on sujunut ongelmitta ja messuvalmistelut ovat hyvällä mallilla.
Nimeke: Arpapapitar: eroottisia fantasiarunoja kirjanoppineille Tekijä: M. G. Soikkeli Kannet: Paul Laane Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-84-9 Painos: 1. Sivumäärä: 108 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 27.10.2022 Hinta: 15 euroa (sisältää postikulut; ennakkotilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: erotiikka, fantasiakirjallisuus, fetisismi, kaunokirjallisuus, runot, seksi, seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaaliset fantasiat, sukupuolielimet, sukupuoliyhdyntä | Kommentoi Kaapin nurkista Julkaistu: 21.10.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Kaapin nurkista Tekijä: Eve Lumerto Kannet: Eve Lumerto Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-91-7 Painos: 1. Sivumäärä: 362 Asu: Kovakantinen kirja Julkaisuaika: 27.10.2022 Hinta: 30 euroa (sisältää postikulut; ennakkotilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste net) Jaro on … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: aseksuaalisuus, erilaisuus, homoseksuaalisuus, identiteetti, ihmissuhteet, kaunokirjallisuus, koulukiusaaminen, lukiolaiset, nuoret, nuortenkirjallisuus, nuoruus, romaanit, seksuaallisuus, suvaitsemattomuus, ystävät, ystävystyminen, ystävyys | Kommentoi Materian unet Julkaistu: 21.10.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Materian unet Tekijä: Elli Leppä Kannet: Henna Sakkara-Döring Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-92-4 Painos: 1. Sivumäärä: 89 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 27.10.2022 Hinta: 15 euroa (sisältää postikulut; ennakkotilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste net) Kuinka sovittaa … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: ekologia, ekosysteemit, eläimet, eliöt, kaunokirjallisuus, kulutus, luonto, omistus, runot, saastuminen, tavarat, ylellisyystavarat, ympäristö | Kommentoi Puumiekka Julkaistu: 21.10.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Puumiekka Tekijä: Jukka M. Heikkilä Kannet: Jukka M. Heikkilä, Henna Sakkara-Döring Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-88-7 Painos: 1. Sivumäärä: 222 Asu: Kovakantinen kirja Julkaisuaika: 27.10.2022 Hinta: 30 euroa (sisältää postikulut; ennakkotilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: antiikki, gladiaattorit, historialliset romaanit, kaunokirjallisuus, kunnia, naiset, papittaret, romaanit, Rooma, Rooman valtakunta, taistelut, temppelit | Kommentoi Muisteliaisia Julkaistu: 10.10.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Muisteliaisia Tekijä: Isa Asp, esipuhe Leena Laakso Kannet: Matti Järvinen Sarja: Varhaisten suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoituksia 4 Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-90-0 Painos: 1. Sivumäärä: 30 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 30.9.2022 Hinta: 8 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta matti … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: 1870-luku, henkilöhistoria, kaunokirjallisuus, lyriikka, naiset, runoilijat, runot, Suomi | Kommentoi Kalpean noidan naamio Julkaistu: 10.10.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Kalpean noidan naamio Tekijä: Shimo Suntila Kannet: Arren Zherbin Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-87-0 Painos: 1. Sivumäärä: 253 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 30.9.2022 Hinta: 15 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste net) Science … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: Kauhukirjallisuus, kaunokirjallisuus, novellit, Suomi, tieteiskirjallisuus, uuskumma, yliluonnolliset olennot | Kommentoi Kaupunki rämeen päällä Julkaistu: 19.9.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Kaupunki rämeen päällä: runoja Tekijä: Artemis Kelosaari Kannet: Rimma Joonatan Erkko Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-85-6 Painos: 1. Sivumäärä: 82 Asu: Kovakantinen kirja Julkaisuaika: 16.9.2022 Hinta: 22 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: eksistenssi, ihmisyys, kaunokirjallisuus, kärsimys, kuolema, miehet, mielekkyys, runot, sota, sotapäälliköt | Kommentoi Rataskärmes Julkaistu: 19.9.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Rataskärmes ja muita steampunk-tarinoita Tekijä: Matti Järvinen (toim.), monta kirjoittajaa (ks. alla sisällys) Kannet: Rimma Joonatan Erkko Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-86-3 Painos: 1. Sivumäärä: 238 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 16.9.2022 Hinta: 15 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: höyrykoneet, höyryvoima, ilmalaivat, junat, kaunokirjallisuus, koneet, mekaniikka, novellit, steampunk, tieteiskirjallisuus, vaihtoehtohistoria | Kommentoi Ammerunoutta Julkaistu: 26.7.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Ammerunoutta: runoja apokalypsin aamunkoitosta kylpyammeen pohjalta katsottuna Tekijä: Tuomas Saloranta Kannet: Rimma Erkko Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-79-5 Painos: 1. Sivumäärä: 120 Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuaika: 27.7.2022 Hinta: 15 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: alkoholi (päihteet), ammeet, baarit, Helsinki, ironia, kaunokirjallisuus, keski-ikäiset, miehet, naiset, pessimismi, rakkaus, runot, Tuomas Saloranta, ystävyys | Kommentoi Vastatuulen lohikäärme Julkaistu: 11.7.2022 | Kirjoittanut: Matti Järvinen Nimeke: Vastatuulen lohikäärme Tekijä: Hanna Morre Kannet: Karin Niemi Kustantaja: Nysalor-kustannus ISBN: 978-952-7275-81-8 Painos: 1. Sivumäärä: 216 Asu: Kovakantinen kirja Julkaisuaika: 9.7.2022 Hinta: 30 euroa (sisältää postikulut; tilaa Holvista tai osoitteesta matti piste jarvinen ät nysalor piste net) Kun Heta … Lue loppuun → Kategoria(t): Nysalor-kustannuksen kirjat | Avainsanat: biseksuaalisuus, chick lit, fantasiakirjallisuus, Helsinki, isoäidit, kaunokirjallisuus, Kirjakkala, lisääntyminen, lohikäärmeet, muodonvaihdos, naiset, Perniö, rakkaus, romaanit, salaisuudet, Salo, suvut, toimitusjohtajat, viihdekirjallisuus, yritysjohtajat | Kommentoi
Tallink Siljan kesärekry on käynnistynyt ja avoimena on lähes 300 työpaikkaa! Haussa on kesätyöpaikkoja kahdelle Suomen lipun alla liikennöivälle laivalle. Vaikka laivat liikennöivät Helsingistä ja Turusta Tukholmaan, niin työntekijöitä laivoilla on ympäri Suomea. Maapuolen kesätyöpaikat ovat terminaaleissa, matkamyynnissä, varastossa ja esimerkiksi rahdin puolella. Laivojen kesätyöpaikkojen haku on käynnissä parhaillaan ja maapuolen kesätyöpaikat aukeavat helmi-maaliskuun aikana. Sekä merille että maatöihin vaaditaan 18 vuoden ikää. Tehtävät ovat hyvin monipuolisia ja töihin haetaan niin opiskelijoita, uransa alkuvaiheessa olevia henkilöitä kuin jo kokeneita alansa ammattilaisia. ”Laivoille haetaan palveluhenkisiä, positiivisia ja kielitaitoisia henkilöitä useisiin eri tehtäviin ravintoloihin, myymälöihin, lasten leikkihuoneeseen, keittiöön ja hotelliosastolle. Paikkoja on auki myös kansi- ja koneosastolle. Meillä on kesätöissäkin positiivista pöhinää ja työntekijät jäävätkin usein sille tielleen”, kertoo Tallink Siljan HR-johtaja Susanna Siljander. Vastuullinen kesäduuni 2022 Tallink Silja on mukana Vastuullinen kesäduuni 2022 -kampanjassa eli yhtiö on sitoutunut kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, jotka auttavat tekemään kesätyökokemuksesta hyvän sekä kesätyöntekijälle että työnantajalle. ”Haluamme tarjota kesätyöntekijöille kokonaisvaltaisesti hyvän rekrytointikokemuksen. Hoidamme rekrytointiprosessin ripeästi ja vastuullisesti ja pyrimme tekemään haastattelutilanteista miellyttäviä kokemuksia hakijoille. Tarjoamme kesätyöntekijöille mielekästä työtä, mieleenpainuvan kesätyökokemuksen ja tuemme heitä koko työskentelyn ajan”, sanoo Siljander. Kesätyö laivoilla on intensiivistä Kesätyö laivalla on kiivastahtista, mutta vaihtelevaa ja antoisaa. Oman toimesi lisäksi sinulla tulee olemaan rooli myös laivan pelastusorganisaatiossa, joka harjoittelee laivalla säännöllisesti turvaharjoituksissa. Kun olet työskennellyt kesän laivalla, ei juuri tule vastaan mitään hommaa, mikä ei sinulta sujuisi! ”Mielenkiintoisen työn ja mukavien työkavereiden lisäksi meillä on hyvät työsuhde-edut sekä kattava työterveyshuolto. Moni on jäänyt yhtiöön ja edennyt meillä juuri kesätyön siivittämänä”, Susanna Siljander kertoo. Laivatyössä on lisäksi kilpailukykyinen palkka verrattuna moniin vastaaviin tehtäviin maissa. Kesätyösopimuksella laivalla ehdit myös nauttia kesästä työjaksojen väliin sijoittuvien vapaiden aikana. Esimerkiksi 8:8 -vuorottelussa ansaitaan kahdeksan palkallista vapaapäivää kahdeksan työpäivän jälkeen. Jos sinua kiinnostaa yhteisöllisyys, tekemisen meininki, mukavat työtoverit ja ennen kaikkea palava halu asiakaspalveluun, niin olet oikea lisä meidän ammattitaitoiseen joukkoomme!
Power ballad -video on hyvin vahvasti MTV-aikaan sidottu genre, jonka parhaimpina (tai pahimpina) esimerkkeinä voi pitää Michael Bayn Meat Loafille vuosina 1993-1994 ohjaamia videoita. 25 vuotta sitten hiottuun formaattiin on vaikea lisätä mitään enää YouTube-aikana, mutta Adelen Hello päivitti tunteikkaan tuulikonevideon 2010-luvulle tyylillä. Musiikillisesti Adele ja Meat Loaf ovat suhteellisen kaukana toisistaan, ja niin ovat kyllä nämä videotkin, mutta niitä yhdistää vahvasti katsojan tunteisiin vetoaminen keinoja kaihtamatta. Vertailun vuoksi kannattaa katsoa ainakin Objects In The Rear View Mirror May Appear Closer Than They Are. Videossa Adele saapuu syrjäiselle mökille muistelemaan kariutunutta ihmissuhdetta, monessa mielessä siis hyvin samantapaisessa asetelmassa kuin Jari Sillanpääkin. Sillä erotuksella, että Adele soittaa itselleen menneisyydessä. Näiden mietteliäiden hetkien lomaan on lisätty takaumia joissa eroprosessi näytetään Adelen silmien läpi. Mikään videon aikatasoista ei kuitenkaan sijoitu nykyaikaan, sillä videossa nähdään ainoastaan simpukka- ja lankapuhelimia – jopa yksi köynnösten peittämä muinainen puhelinkoppi. Myös seepiainen värimaailma on korostuneen retro. Selkein yhteys 1990-luvun voimaballadien videoihin löytyy kamera-ajoista syksyisen lammen yli kohti myrskytuulessa laulavaa Adelea. Audiovisuaalinen siirtymä on niin tehokas että saan siitä joka kerta kylmiä väreitä. Nämä lampikohtaukset kuvattiin IMAX-kameralla, teknologialla jota ei oltu koskaana aiemmin käytetty musiikkivideon kuvaamiseen. Kuvanlaadun lisäksi videossa näkyvät toki sisällöllisestikin selkeät erot vanhoihin musiikkivideoihin: suurta tunnetta ei haeta räjähdyksillä, jylhillä maisemilla tai suurella melodraamalla vaan paljon pienemmässä mittakaavassa. Lähikuva on kunniassa, eikä tunteen välittämiseen käytetä niinkään suurta symboliikkaa vaan ihmiskasvoja. Adele halusi vastanäyttelijäkseen tummaihoisen miehen (Tristan Wilds) tuodakseen huomiota Black Lives Matter -liikkeelle. Ele vaikuttaa varsin kömpelöltä valkoiselta syyllisyydeltä. Ehkä olisi ennemmin kannattanut tehdä kappale aiheesta tai harjoittaa tietoisuutta lisäävää hyväntekeväisyyttä? Video ja biisi eivät liity aiheeseen oikeasti mitenkään, eikä se siksi pysty välittämään tästä teemasta mitään selkeää viestiä. Yleisesti ottaen on toki hyvä, että nykyään valkoisten artistien romanttisen kiinnostuksen kohteiksi valitaan myös rodullistettuja näyttelijöitä (vrt. Ed Sheeranin Shape of You, josta kirjoitin listan alustuksessa). Videossa puhutaan musiikin päälle poikkeuksellisen paljon. Yleensä tämä musiikkivideoklisee ärsyttää minua suuresti, eikä sille useinkaan löydy kunnollisia taiteellisia perusteluja. Hello vie sen kuitenkin niin pitkälle, että puheen ja musiikin välinen konflikti alkaa vaikuttaa toimivalta kerronnalliselta ratkaisulta. Teoksessa on kuitenkin kyse useista ristiriitaisista äänistä: nykyisestä Adelesta, menneisyyden Adelesta ja entisestä kumppanista. Ylivoimaisesti parasta näissä lukuisissa projekteissani on se, että saan kuunnella musiikkia jota en muuten ikinä kuuntelisi. Oikeastaan se on se pääsyy miksi edes kirjoitan näitä juttuja ja Adele on yksi parhaista tällaisista löydöistä. Varsinkin tästä nimenomaisesta kappaleesta löysin paljon henkilökohtaista ja samaistuttavaa. Adelen rajoja ylittävästä voimasta kertoo kaiken tarvittavan tämä upea Saturday Night Live -sketsi. Koska videoiden ikonisuus on melkein suoraan verrannollinen niiden synnyttämien meemien määrään, linkkaan vielä bonuksena Muppettien Hello-parodian. Kategoriat: Ikoniset musiikkivideot | Avainsanoina Adele, Meat Loaf, Michael Bay, Muppets, Saturday Night Live, Tristan Wilds, Xavier Dolan | Vastaa
Järjestelmä sisältää: aurinkomoduulin, aurinkopaneelikotelon, aurinkolatausohjaimen, akkupankin, aurinkoinvertterin jakelukotelon. Aurinkosähköilmiön periaatteen mukaan se on erittäin yksinkertaista aurinkopaneelien avulla auringonvalon muuntamiseksi suoraan sähköksi, sähkö syötetään suoraan kuormaan, ylimääräinen teho varastoidaan akkuun ja se voi tukee kuorman toimintaa yöllä tai sateisena päivänä. Sovellusskenaariot Energian varastointijärjestelmä, off-grid aurinkosähköjärjestelmä Se tunnetaan myös energiaa varastoivana aurinkosähköjärjestelmänä, se koostuu pääasiassa PV-moduuleista, DC / DC-latausohjaimista, inverttereistä ja erilaisista kuormista, joilla on itsenäisen virransyötön ja energian varastoinnin toiminnot.Off-grid aurinkosähköjärjestelmää käytetään pääasiassa kaukana sähköverkosta, kuten syrjäisistä kylistä, Gobin autiomaa-alueista, rannoista, saarista ja niin edelleen. Asuinrakennusten aurinkosähköjärjestelmä Voidaan soveltaa laajasti yksilöiden itse rakentamiin kaltevoihin kattoihin, tasot, autokatokset jne. Teollisia ja kaupallisia alueita, teollisia ja kaupallisia aurinkosähköjärjestelmiä voitaisiin käyttää villisti suuressa mittakaavassa työpajan värillisissä teräskatoissa,
Kuulostaisiko ammatillisen pätevyyden hankkiminen samalla työkokemusta kerryttäen ja palkkaa saaden hyvältä? Oppisopimuksella voi opiskella yli 160:tä tutkintoa tai tutkinnon osaa käytännönläheisesti työskennellen, ja opintoja teoriaopinnoilla täydentäen! TE-Livessä käsitellään oppisopimusta opiskelijan näkökulmasta -mitä oppisopimusopiskelu tarkoittaa, mitä se vaatii ja kuinka päästä alkuun. Katsojat voivat osallistua lähetykseen ennakkokysymyksillä TE-live sivustolla, tai kysymällä lähetyksen aikana chatissa. Suoraa lähetystä pääset seuraamaan: TE-live -sivustolta Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston YouTube-kanavalta (youtube.com) Pohjois-Pohjanmaan TE-live lähettää valtakunnallisella oppisopimusviikolla infolähetyksen myös työnantajille. Katso lähetys livenä tiistaina 4.10. klo 11 -tai tallenteena samasta linkistä.
Positiivinen raskaustesti on sinulle ja kumppanillesi merkittävä tapahtuma elämässä. Testin viivat konkretisoivat teille uuden vaiheen alkua. Monesti alkuraskauteen liittyy myös paljon epävarmuutta ja pelkoa. Mietit varmasti, mikä on normaalia. Perhe-Arten kätilöt ottavat teidät mielellään vastaan ja vastaavat kysymyksiinne ammattitaidolla. Milloin on hyvä aika tehdä varhaisraskauden ultraäänitutkimus? Kehittymässä olevan vauvan sydämensyke nähdään normaalissa raskaudessa H6+3 viikoilla, eli seitsemännellä raskausviikolla. Tällöin kuukautiset ovat sinulla noin kaksi viikkoa myöhässä. Samalla ultraäänitutkimuksessa nähdään, miltä raskausontelo näyttää, kuinka monta alkiota on ja kuinka pitkällä raskaus on. Samalla kätilö katsoo, että kaikki alkuraskaudelle tyypilliset löydökset ovat nähtävissä. Varhaisraskauden ultraäänitutkimus tehdään alakautta eli vaginaalisesti. Tutkimus on kivuton, mutta kerro kuitenkin kätilölle jos jännität kovasti tutkimuksentekoa tai sinulla on huonoja kokemuksia aiemmin. Näin kätilömme huomioivat tämän valmistellessa sinua tutkimukseen. Virtsarakon ei tarvitse olla täynnä tutkimusta varten. Voit hyvin käydä WC:ssä odotusaulassa, mikäli koet siihen tarvetta. Vielä tärppejä raskauden ensimmäisiin viikkoihin: H4+ viikolla kohdussa saattaa näkyä pieni helmimäinen ontelo, mutta alkio, syke ja ruskuaispussi eivät vielä näy H5+ viikolla raskausontelo on jo hieman kasvanut ja sen sisällä saattaa näkyä ruskuaispussi hauraana. H6+ viikolla raskausontelo on taas hieman suurempi, ruskuaispussi tulee selvemmin esiin ja alkio on tullut näkyviin. Alkion keskellä voi nähdä pienen sydämen pamppailevan kiivaana. Alkuraskauden ultraäänessä voit käydä myös myöhäisemmillä viikoilla, aina H12 viikolle asti. Mikäli sinulla on kysyttävää ajanvaraukseen tai tutkimukseen liittyen, voit soittaa asiakaspalveluumme. Sieltä saat vastauksia kysymyksiisi ja tarvittaessa apua ultran ajankohdan valintaan.
Ajatuksiin ja tunteisiin liittyvät psykologiset tekijät sekä ihmissuhteisiin ja elämäntilanteeseen liittyvät psykososiaaliset prosessit vaikuttavat yksilön kykyyn säädellä ja sietää kipuaan ja siten myös kipuongelman mahdolliseen pitkittymiseen. Esimerkkejä kivun kokemukseen vaikuttavista prosesseista ovat kivun voimistumisen pelko, huolestunut, jopa katastrofoiva, ajattelutapa ja kipuongelman elämään tuomien muutos- ja menetyskokemusten puutteellinen käsittely. Kivun arviointiin ja hoitoon perehtyneet psykologit koettavat yhdessä asiakkaan kanssa tutkia ja ymmärtää hänen kipuongelmassaan selviytymistä hankaloittavia seikkoja. Kipupsykologit toimivat usein moniammattillisissa työryhmissä psykologian alan asiantuntijoina. Kipupsykologin palveluja on saatavissa aikuisille sekä lapsille ja nuorille perheineen. Kipupsykologit suunnittelevat ja toteuttavat potilaiden psykologisia tutkimuksia ja arvioita. Tutkimuksissa on kipupsykologinen haastattelu ja keskustelu, minkä lisäksi asiakasta pyydetään usein täyttämään myös kipuun liittyviä arviointilomakkeita ja tehdään mahdollisesti myös psykologisia testejä. Kipua kokevan lapsen tai nuoren arviointi-, tutkimus- ja hoitoprosessissa on tavallisesti yksilöllisesti räätälöiden mukana myös hänen perheensä. Tutkimus lisää potilaan itseymmärrystä kokemiinsa oireisiin ja ongelmiin, ja tutkimuksen pohjalta on mahdollista suunnitella hänen tarvitsemaansa psykologista hoitoa tai kuntoutusta. Kipupsykologit toteuttavat lyhyitä ja pitkiä kipupsykologisia yksilö- ja ryhmähoitoja ja -kuntoutuksia. Hoidon- ja kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yksilöllisesti, mutta tavallisia tavoitteita ovat esimerkiksi ahdistuneisuuden, huolestuneisuuden ja masentuneisuuden lievittymiseen tähtäävä työskentely, kipuongelmaan liittyvien muutos- ja menetyskokemusten merkitysten hahmottaminen ja työstäminen, kipuongelmaan liittyvän ajatus-, uskomus- ja merkitysjärjestelmän tarkastelu ja kipuongelman kanssa selviytymistä tukevan itsesäätelyn rakentaminen. Osalla kivun psykologiaan perehtyneistä psykologeista on lisäksi neuropsykologin tai psykoterapeutin koulutus, ja he kykenevät integroimaan tämän osaamisen kipupsykologiseen työskentelyyn. Osa näistä psykologeista työskentelee myös KELAN tukeman kuntoutuspsykoterapian tai neuropsykologisen kuntoutuksen palveluntuottajina. Psykologitoimikunta Psykologitoimikunta suunnittelee ja toteuttaa kivun psykologian alan prosessikoulutusta sekä lyhyempiä koulutustilaisuuksia. Lisäksi toimikunnan jäsenet toimivat kivun psykologian alan koulutus-, konsultointi- ja työnohjaustehtävissä sekä ovat käytettävissä ja osallistuvat erilaisiin kipuun liittyviin kehittämishankkeisiin.Kerran vuodessa järjestetään Kivun psykologian neuvottelupäivä -koulutus, joka on viime vuosina ollut avoin psykologien lisäksi myös muille kipupotilaiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Psykologitoimikunta ylläpitää kipupsykologien yhteystietoverkostoa.
Moni lykkää tällä hetkellä rakennusprojektin aloittamista markkinoiden epävarmuuden takia. DENin uusi hintatakuu turvaa budjetin pitävyyden niin hintojen nousun kuin laskunkin varalta. Jos hinnat laskevat, hyvitämme erotuksen asiakkaalle. Jos hinnat nousevat, pidämme kiinni asiakkaidemme kanssa sovituista hinnoista, jolloin budjetti pitää varmasti. Koronapandemia nosti omakotitalobuumin pari vuotta sitten huippuunsa, mutta tänä kesänä rakennuskustannusten ja lainakorkojen nousu on saanut omakotitalon rakentamista suunnittelevat mietteliäiksi. Moni pohtii, kannattaisiko rakennusprojektia lykätä, kunnes hinnat lähtevät jälleen laskusuuntaan – tai voiko talopaketista tulla lisämaksu, jos hinnat jatkavatkin nousuaan. Odottavalle kannalle asettuminen on ymmärrettävää, mutta tosiasia on, että tulevaisuudesta ei koskaan tiedä. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka pitkään hintojen nousu jatkuu ja milloin hinnat lähtevät taas laskuun – vai lähtevätkö. Me DENillä olemme sitä mieltä, että rakennusprojekti kannattaa aloittaa silloin, kun aika on omalle perheelle sopiva, ja markkinoiden heilahteluja varten kannattaa suojautua muilla tavoin. Hintatakuu – voit tehdä päätöksen huoletta Rakentajien turvallisuudentunnetta parantaaksemme lanseerasimme hintatakuun, joka on voimassa kaikissa uusissa talokaupoissa toistaiseksi. Jos hinnat laskevat, hyvitämme asiakkaalle erotuksen. Hinta tarkastetaan aina tiettynä kaupan yhteydessä sovittuna hetkenä. Jos hinnat nousevat, pidämme kiinni asiakkaamme kanssa sovitusta hinnasta, joten budjetti pitää. Katso kampanjaehdot tästä. Ota yhteyttä oman alueesi talomyyjään, niin keskustellaan lisää teidän kotihaaveistanne! Ota yhteyttä Pieni sähkölasku – myös tulevaisuudessa Myös sähkön hinnan jyrkkä nousu aiheuttaa rakentajissa huolta. DENin Designtalo-, Finnlamelli- ja Ainoakoti-taloissa käytämme lämmönlähteinä ilmalämpöpumppua, maalämpöä ja omia tulisijoja, jotka ovat sähköpihejä ratkaisuja. Näin sähkön hinnan muutoksilta on helpompi suojautua. Toimiva suunnittelumme säästää hukkaneliöitä, jolloin tiloja ei tarvitse lämmittää tai viilentää turhaan. Rakentamisen laatu ja oikeat materiaalivalinnat parantavat energiatehokkuutta entisestään. Kun valitset luotettavan kumppanin, voit nukkua yösi rauhassa​ Hintariskeiltä voi suojautua valitsemalla rakennusprojektiin luotettavan kumppanin. DEN on luotettava ja vakavarainen kumppani, joka saattaa taloprojektin varmasti loppuun ja on asiakkaiden tukena vielä kodin valmistumisen jälkeenkin. Kuulumme Suomen Asiakastiedon luottoluokituksessa Suomen vahvimpiin yrityksiin (AA+/AAA). Valitsemalla kiinteähintaisen talotoimituksen, jonka hinta lukitaan kaupantekohetkellä, rakennustarvikkeisiin sekä raaka-aineisiin liittyvät hintariskit jäävät talopaketin toimittajalle. Muuttovalmiiseen talohankintaan on tällä hetkellä myös monissa tapauksissa helpompi saada rahoitusta, sillä pitävä budjetti on tiedossa heti alussa. DEN on toimialan edelläkävijä vastuullisuudessa ja se näkyy esimerkiksi materiaalien ja rakentamisen laadussa, energiatehokkuudessa ja työturvallisuudessa. Hintatakuukampanjan ehdot: Kampanjan voimassaoloaika: hintatakuu annetaan uusille sopimuksille toistaiseksi. Hintatakuu koskee muuttovalmis-, sisustusvalmis ja talopaketteja. Antamalla asiakkaalle hintatakuun sitoudumme hyvittämään asiakkaalle erotuksen, mikäli talopakettiemme hinnat laskevat. Kaupantekohetkellä sopimukseen kirjataan tarkempi hinnan tarkastusajankohta. Allekirjoitetun kauppasopimukseen kirjattuja kampanjaehtoja ei muuteta ja hintatakuu kattaa myös sen, ettei sovittuja hintoja koroteta. Hinnan tarkastusaika: Hinnan tarkastusaika sovitaan kaupantekohetkellä voimassa olevan tarkastusaikataulun mukaisesti. Tarkastusaika on noin 1-3 kk kaupantekohetkestä. Jos hinnastohintaa lasketaan ja sen jälkeen nostetaan ennen viimeistä tarkastusaikaa, saa asiakas kuitenkin hintatakuun oikeuttaman alennuksen. Hintojen laskiessa: Mikäli talopakettien mallistohinnat laskevat, tarkistamme sovittujen kauppojen hinnat automaattisesti ja olemme suoraan itse yhteydessä asiakkaaseen. Hintatakuun hyvitystä ei voi hyödyntää muihin alennuksiin tai kampanjoihin. Tarkemmat kampanjaehdot ja tarkastusaikataulut kauppasopimuksessa. Pidätämme oikeuden yleisten kampanjaehtojen muutoksiin. Me DENillä teemme vastuullista ja kestävää työtä asiakkaidemme elämän isoimpien hankintojen parissa. DEN on suomalainen yritys, jonka juuret pientalorakentamisessa yltävät yli 30 vuoden taakse. Meitä ohjaavat yhdessä valitut arvomme: arvostus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Konsernissa työskentelee yli 500 ammattilaista. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 209 miljoonaa euroa. DENin muodostavat muuttovalmiiden omakotitalojen edelläkävijä Designtalo, luonnollisesti parhaiden hirsikotien Finnlamelli, K-Raudan yhteistyömallistomme Ainoakoti, harraste-, varasto- ja toimitilojen Talliosake sekä talotekniikan suunnittelun ja asennusten huippuosaaja DEN Tekniikka. Talliosake ja Finnlamelli panostavat myös kansainvälisille markkinoille. Lue lisää: den.fi.
Aika on mennyt ja jotain oon saanut aikaiseksikin. Iloa on tuonut pitkä ja työläs moottorin kunnostus. Jos osia joutuu valmistamaan pelkän mustavalkoisen 70-luvun huoltomanuaali kuvan perusteella, niin mielestäni onnistuin melko hyvin. Pakoputken haluisin ehdottomasti vesijäähdytetyn ja mahdollisemman matalan, joten sekin sai askareltu Ahlshellin hyllylta hankittuista rosterimutkista. Toimiva siitä tuli. Sähköjärjestelmän tein niin yksinkertaisen, kun pystyin. Laturiksi tuli Volvo Penta peruslaturi, missä myös w-nasta, joten saan sieltä kierrosluvun mittaritaululle. Lämpötilaanturikin tulee, mutta uskoisin, että vaan pakokäyrän lämpötila mittamaan. Vedenkiertoonon sitä melko turha laittaa, kun on raakavesi kone ja kierto niin lyhyt, että merkkiveden suuttimen seuranta antaa tarkempaa tietoa vedenkirrosta, kun lämpöanturi. Jos yllättäen kuumenee, niin pakoputki aistii sen muutenkin ekana. Öljypaine merkkivaloa ei tuu olemaan koska öljypumppuakaan ei oo. Roiskeilla se voitelu siinä pitäis tapahtua. Ventiilikoppaan jää aina pari lusikkallista öljyä seisomaan. Kai siitä pitäis riittää, kun sakaslainen insinööri sen sellaiseksi on suunnitellut. Vaihdensiirtoa haluan kojetaululle, joten perinteisen pitkän puikon tilalle tein kaapelille kiinnitykset. Joudun näitä pikkase varmaan muokkamaan, koska perus kaapeli aiheuttaa epävarmuutta ja hankkisin hieman vanhemman kahvaston, missä vaihdetta siirettään ohjauskaapelin tapaisella paksmmalla vaijerilla. Kaasu/sammutuksen yhdistäminen odottaa inspiraation säteilyä ja ei oo vielä ratkaistua. Kai talven aikana sekin onnistuu. Venesta poistui koko hytti ja muut kansirakenteet. Pelkällä käsipelillä irtos isompi osa, sen verran lahonnut oli kuitu/vaneri/alkuperäsrakenne. Valitettavasti säilyttävää ei paljon jäänyt paitsi kenties takakannen kaaret ja sivukansien tuenta jonkin verran. Ilmiselvästi on joskus kyllästykseen tai tiivistykseen käytetty mehiläisvahaa tai vastavaa. Niin hurja hunajan tuoksu tulee sahatessa alkuperäistä puuta. Sen meinaan säilyttää ja kokeileen mehiläisvahaa ainakin jossain puuosissa muun kyllästeen sekoitettuna. Veneen pitkittäisjäykkäjät/moottori tukipalkit alkaa olee asennusvalmiina, vannasputken ympäristöön on uutta mäntyä liimattua. Peräosa oli tippunut hieman alas. Perästä nostoa ja ruuvilla painamalla sain pohjalaudoituksen välisen raon puristettu taas kasaan. Leveeta lankkua sain työpaikan seinärakenne purkutyömaalta. On palvellut saunan seinärakenteissa ja nyt kun sauna puretti käyttämättömuuden takia, sain aivan ruutikuivan materjaalin sieltä otettu talteen.asensin vannasputken ja muutaman kölivahvistuspultin reiästä valuttiin lämmitettyä epoksia kölipuun sisään ja vannasputken ympärille. Myös pultit sain uusittu samalla ja kunnolla paikalle. Tuskin silla on kuidutetussa venessa paljon merkitystä, mutta toivoan, että se hieman vahvistaa kölin takaosa ja vannasputken ympäristöä. Hieman oon ostanut kansihelojakin. Toki halvalla ja entisöntia kaipaavia. Kulkuvalotkin huusin huutokaupasta. Näyttää vahvasti siltä, että pronssiseksi se heloitus kallistelee ja jo hankittut rosteriosat pitää laittaa myyntiin.
Pikkuinen Piran Slovenian oma rannikon aarre tarjosi paljon mukavaa aktiviteettia korkeiden paikkojen prinsessalle. Jo kotona instaa selaillessa tuli selväksi, että Piran on mahdollista nähdä korkealta kirkontornista, mutta mahdollisuus on vieläkin korkeampiin maisemiin, jos vain puhti riittää kipuamiseen. Ei siinä muu sitten auttanut kun kaverin nyökytellä mun suunnitelmille ja seurata perässä ja loppujen lopuksi tuo aamupäivä tarjosikin koko reissun parhaat maisemat. Kipuaminen oli hyvä aloittaa Tartinin aukiolta, josta lähtee opastetusti reitit kohti rinteellä näkyvää Pyhän Yrjön kirkkoa. Vielä aamulla kujat olivat autioita ja melko viileitä, joten kävelyä hiljokselleen rinnettä ylös oli varsin hyvä taittaa. Kirkon saavuttamiseen ei loppuviimein mennyt kauaa aikaa ja muutaman kuvan jälkeen olikin aika antaa kauniisti hymyilevälle mummulle euro ja lähteä kipuamaan kohti huippua. Portaikko oli uudistettu ja erittäin hyvä kävellä. Kuilun näkeminenkin oli peitetty, joten kaidetta ei tarvinut halata samaan malliin kuin vaikka myöhemmin Rovinjissa. Huipulta näkyikin kivasti koko kaupunki ja erityisesti tuo lähtöpaikka Tartinin aukio. Toisella puolen merivesi aaltoili kirkkaana ja hieman kauempana pystyikin erottamaan seuraavana vuorossa olleen kaupunginmuurin. Kaupunginmuurille kävely vaatikin sitten jo hieman enemmän vettä ja hikeä. Aurinko oli alkanut jo lämmittää ja asfaltista hehkui kuumaa ilmaa parille reippailijalle. Ylämäkeä uhmaten ja muutaman puuskutustauon jälkeen muuri ja sisäänkäynti löytyi. Tämä toimikin itsepalvelulla ja sisään pääsi heittämällä euron kolikkoautomaattiin, jonka jälkeen portti aukesi. Itse alue oli kyllä päästetty melkoiseen kuntoon ja tämän itsepalvelun näki myös siinä, että roskakoreja tuskin oli tyhjennetty koko kesänä. No ei tänne roskakoreja tultukaan katsomaan vaan niitä maisemia ja ne oli kyllä koko euron arvoiset. Kokonaisuudessaan muurilla pääsi käymään kolmella näköalapaikalla, joista oikeastaan jokaisesta näkyi se sama näkymä eli koko Piranin vanhakaupunki pienoiskoossa hieman eri perspektiiveistä. Näköalojen jälkeen ei ollut enää epäilystäkään siitä kannattiko Slovenian rannikko käydä katsastamassa. Ja nyt kotona voin kyllä vahvasti todeta, että kyllä Piran oli koko Istrian kaunein kaupunki. Kirjoita kommentti sunnuntai, 6 syyskuun, 2015 Herkuttelijan unelmaloma Istriassa Tattadadaa, netti pätkii ja kone on umpihidas, joten tämä hetki vaatii ulos ruuan tuoksua ja herkuttelua Istriasta. Taisi tulla jo aiemmin mainittua, että Istrian niemimaa on ruuan suhteen kova haastaja mun lemppari ruokamaalle Italialle ja tätä tuli pohdittua yhden jos toisenkin kerran päivien aikana lomaillessa ja nautiskellessa toinen toistaan herkullisempia aterioita. En oo varsinaisesti mikään kulinaristi ja tunnetut tryffelit jäi maistamatta, mutta sitäkin enemmän kunnon herkkusuu mikä tulee yksinkertaisiin makuihin, roskaruokaan ja erityisesti jäätelöön. Näin ollen Istria oli siis ihan loistava matkakohde meikäläiselle eikä ruuan suhteen tarvinnut kertaakaan pettyä. Italia, Trieste Pohjoisin osa Istriasta kuuluu edelleenkin tuolle rakkaalle ruokamaalle ja Triesten kolmipäiväinen olikin ladattu täyteen odotuksia täyteläisista ruokaelämyksistä pastan ja pitsan, sekä tietysti niin maailman maistuvimman gelaton parissa. Herkuttelin täydellisillä tomaatti-juusto gnoccheilla, jotka olivat täynnä aitoja makuja ja samoin raaka-ainein varustetulla pitsa margharitalla, josta valitsin vielä tottakai ”fresh tomato” version. Gelatoa syötiin joka ilta Unita de Italian pääaukiolla katsellen laskevaa aurinkoa ja pikkuhiljaa syttyviä kaupungin valoja. Gelateria Gangemin jäätelöä on valmistettu jo reilu satavuotta ja edelleen se maistui niin hyvälle ettei tullut oikeastaan mieleenkään hakea jäätelöä mistään muualta. Kolmessa päivässä ehti hyvin maistella 12 eri makua suklaapommeista kermatoffeisiin ja kevyempiin sorbetteihin. Tämä oli kyllä jäätelötaivas. Slovenia, Portoroz & Piran Sloveniassa oli aika pitää parin päivän tauko pastasta ja pitsasta ja maistella hieman Portorozin rantaravintolan tarjontaa ja Piranin vanhankaupungin grilliä. Mutta koska lomalla ei ole tarkoitus olla minkäänsortin dieetillä löytyi rannalta mukavasti kelvollista fish and chipsiä täydellisellä majoneesilla ja Piranin vanhastakaupungista koko reissun ykköseksi noussut valtavan kokoinen kalkkunan filee täydellisessä kermakastikkeessa riisin kanssa. Kermakana on kotonakin mun suosikkia, mutta harvoimpas sitä on mistään reissun päältä löytänyt. Sloveniassa vietettiin myös reissukamun synttäreitä ja tämä tilanne vaati ehdottomasti överit jäätelöannokset. Annos oli mitä överein ja herkullisimman näköinen, mutta maku jätti toivomisen varaa. Jo ensimmäisellä lusikallisella maistoi, että Italia luonnollisine makuineen on nyt jätetty taakse ja tästä eteenpäin on parempi keskittyä syömään kakkuja. Kroatia, Porec & Rovinj & Pula Porecissa tuli syötyä koko reissun halvin ateria 40 kunan hintaan. Tällä noin 5,64 eurolla sai oikein maistuvaa ja täyteläistä pasta carbonaraa, jonka voimalla jaksoi hyvin kävellä koko loppupäivän. Rovinjin rantakadun listalta löytyi taas omaa unelmaani kermakanaa höystettynä ananaksilla ja voi sitä ilon määrää kun sai haukata aidossa grillissä paistettua herkkua nälkäisenä kävelyiden jälkeen. Nyt ajateltuna eipä tämäkään kermakana kyllä oikeastaan hävinnyt tippaakaan Piranin versiolle. Pulassa vietettiin viikko, mutta syötiin ehkä heikoiten. Muutama päivä meni rannalla nauttien pikaruokaa rannan ainoasta ravintolasta. Ruoka oli ihan hyvää, mutta kallista verrattuna muuhun hintatasoon. Täältä tulikin testattua mm. hampurilainen, tomaattipasta . kanasalaatti ja pitsa kaikki noin 45 kunan hintaan, mutta minkäs teet kun muuta valikoimaa ei ole lähellä ja ruokaa on kuitenkin saatava. Itse kaupungissa tuli syötyä varsinaista herkkupitsaa hieman syrjemmällä olevasta pitseria Neptunuksesta. Lista oli pitkä ja kinkku-ananas-rucola pitsa koko reissun paras, jopa parempi kuin se Triestessä nautittu. Samainen pulju mainosti myös gluteenittomia pohjia, joten tämä on kyllä ehdoton paikka kaikille pitsan ystäville oli sitten keliakiaa tai ei. Toinen kaupunkiateria tuli nautittua ihan keskikaupungilla ravintola Pompeijissa, jossa mentiin taas pasta carbonaaran voimin. Tämä(kin) oli täyttä tavaraa ja lautanen olisi suorastaan tehnyt mieli nuolla puhtaaksi. Nälkä oli tuossa vaiheessa myös niin kova, että näköjään koko annosta ei tullut edes kuvattua. Entäs ne herkut? Kaveri maistoi yhden jäätelön taas todetakseen, että enää ei olla Italiassa, joten niinpä illat menivätkin kakkujen ja leivosten parissa. Erityisen hyvin Kroatian osissa Istriaa osattiin tehdä makeita voileivonnaisia ja piirakoita, mutta eipäs ne hyydykekakutkaan kyllä hävinneet yhtään näille perinneleivonnaisille. Maha tuli siis täyteen joka kolkassa Istrian rannikkoa enemmän kuin hyvin ja ruokaöverit olivat enemmän kuin jokapäivää. Makean hampaiden kolotustakaan ei ollut haaste sammuttaa ja parasta olikin tämä maiden vaihtelevaisuus herkkujen suhteen niin, että kahdessa viikossa ehti aivan hyvillä mielin herkutella niin Italialaisella gelatolla kuin Kroatialaisilla leivonnaisillakin. Nyt valluu kuola ja suu nappasee siihen malliin, että on parempi lopettaa tämä ruokahaaveilu ja lähteä ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Mitens muut, tuliko nälkä? Voit seurata blogiani Bloglovinissa, Blogipolussa, Facebookissa ja Instagramissa 9 kommenttia perjantai, 21 elokuun, 2015 Piran – Leppoisaa kaupunkitunnelmaa meren äärellä Kun Portorozin rannalla akut oli saatu ladattua, oli toinen Slovenia päivä toimintaa täynnä senkin edestä. Aamulla oli hyvä hypätä paikallisbussin numero 1 kyytiin (1,5€) ja pöräyttää aivan Piranin keskustaan. Bussi jätti mukavasti kaupungin laidalle sataman varteen, josta oli hyvä ottaa jalat alle ja lähteä tutustumaan kaupunkiin tarkemmin. Jo heti ensi silmäyksestä tämä pieni rannikkokaupunki teki vaikutuksen. Satama oli täynnä pieniä laivoja tyynessä poukamassa ja niitä reunustivat syötävän väriset pastellitalot. Ensimmäisenä kuitenkin vastaan tuli hyvin Italialaistyylinen Piranin pääaukio Tartini, josta lähti ihania piilotettuja pikkukujia ympäri kaupunkia. Täällä ehdottomasti parasta olikin unohtua historiallisille kajuille haahuilemaan ja antaa mielikuvituksen laukata kujalta toiselle. Lopulta viimeinen kuja lähti viemään hienoisesti ylöspäin ja oli aika saavuttaa Piranin pääkirkko, jonka torni näkyy joka puolelle kaupunkia ja avaa myös vallan mainion panoraamanäkymän erityisesti Tartinin aukiolle ja kirkkaalle Välimerelle. Euron pääsymaksu ja portaiden kipuaminen on ehdottomasti sen arvoista. Tämä kaupunkinäkymä ei ollut kuitenkaan tarpeeksi korkeanpaikan nälkäiselle vaan kirkon jälkeen oli aika jatkaa kiipeämistä yhä ylemmäs vuoren rinnettä ja saavuttaa kaupungin vanha muuri. Euro automaattiin ja muurit olivat silmien edessä valloitettavana maisemineen. Täällä jos jossain tunsi olevansa parhaiten maisemien äärellä kaupungin yläpuolella! Vielä viimeisenä vuorelta laskeutuessa oli aika fiilistellä Piranin ympäri rantatietä pitkin. Vaikka kaupunki on melko tiivis oli täälläkin ajateltu ihmisten mukavuutta helteillä ja kallioille oli rakennettu portaita uimista ja viilentelyä varten ja uiminen näytti olevan täälläkin hyvin suosittua. Päivän päätteeksi olikin aika pysähtyä yhteen rantaravintoloista tankkaamaan masu täyteen ja fiilistelemään kaupungin ihanaa tunnelmaa. Slovenia pisti kahdessa päivässä niin parastaan, että taidan heti reissulta palattua alkaa suunnittelemaan uutta reissua samoihin maisemiin.
Tampereen Isännöintipalvelu Oy liittyi osaksi Oiva Isännöintiä marraskuun 2021 lopulla. Nyt nimemme vaihtuu, mutta paikallinen, ystävällinen palvelu jatkuu tuttuun tapaan! Muutos näkyy yritysilmeemme uudistumisena ja sähköpostiosoitteiden muutoksena. Nykyiset isännöitsijät ja yhteyshenkilöt jatkavat työskentelyä kanssanne, eikä muutoksella ole vaikutusta sopimusasiakkaiden palveluihin tai sopimusehtoihin. Uudet sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oi.fi Asiakaspalvelumme tavoitat osoitteesta asiakaspalvelu.tampere@oi.fi ja tutusta puhelinnumerosta 0400 871 000. Kotisivumme www.tip.fi toimivat edelleen ja mm. asiakirjatilaukset hoidetaan kyseisen sivuston kautta. Lisätietoja Oiva Isännöinti Oy:stä löydät osoitteessa www.oi.fi. Paikallinen, laadukas palvelu on Oivan strategian kulmakivi “Asiakkaillemme muutos ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Toimintamallimme perustuu jatkossakin vahvasti paikallisuuteen. Näemme, että juuri paikallinen isännöitsijä on asiakkaan paras apu. He tuntevat kohteet ja ovat asiakkaiden pääyhteyshenkilöitä”, Oiva isännöinnin liiketoimintajohtaja Mikko Niskanen toteaa. “Jatkossa tuomme käyttöönne uusia moderneja työkaluja ja toimintamalleja läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, paikalliseen palveluun ja laajoihin digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvan missiomme mukaisesti.” Oiva isännöinti rakentaa valtakunnallista kiinteistöalan huippuammattilaisten verkostoa. Tällä hetkellä toimipisteitä on kymmenellä paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Nokialla, Lahdessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Porissa ja Oulussa. Palveluksessamme on noin 220 isännöinnin ammattilaista.
Osakemarkkinoiden viimeisen vuoden nousu koronapohjista on ollut vertaansa vailla. Markkinakuplakeskustelu on taas kiihtynyt, mutta kannattaa muistaa, että elpymisessä yritykset ovat loistaneet talouden johtotähtinä. Voivatko yritykset pidemmällä tähtäimellä pärjätä paremmin kuin talous? Osakemarkkinat ovat nousseet viime kevään korona-alhosta vahvasti. Vuodentakaisista pohjista osakemarkkinat ovat kohonneet laaja-alaisesti 60–80 prosenttia. Syitä nousuun on ollut monia. Vuosi sitten pelätyt synkimmät skenaariot eivät ole toteutuneet, valtioiden ja keskuspankkien elvytysrahoja on valunut osakkeisiin, rokotteet koronan kukistamiseen on löydetty ja talousnäkymät ovat kohentuneet selvästi. Yksi isoimmista syistä voimakkaaseen nousuun on se, että yritykset ovat pystyneet tahkoamaan vahvaa tulosta, vaikka talous onkin takunnut. Yhdysvalloissa S&P 500 -yritykset tekivät viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jo parempaa osakekohtaista tulosta kuin ennen koronaa. Vahvan tuloselpymisen taustalla on muun muassa voimakkaita kustannussäästöjä ja toisaalta hyvää tulosta tehneiden koronahyötyjäyhtiöiden (kuten FAANG-yhtiöiden) suuri merkitys osakemarkkinoille. Tulokset vahvempia kuin talous? Maailma ei palaa kaikilta osin samanlaiseksi kuin se oli ennen pandemiaa sittenkään, kun korona ei enää ole jokapäiväinen lehtien ykkösotsikko. Talous sai koronassa kovan iskun, jota on pyritty korjaamaan velkarahalla. Näiden velkojen vaikutus yhdistettynä rakenteellisiin kasvurajoitteisiin, kuten väestön vanhenemiseen ja vaisuun tuottavuuden kasvuun, tarkoittaa, että talouden kasvunäkymät ovat vaatimattomat pidemmän päälle. Erityisesti julkisen sektorin tilanne on tulevaisuudessa vaikea, ja se heijastetaan helposti koko talouden ja markkinoiden kuvaksi. Voivatko yritysten tulokset ja talous erkaantua? Syövätkö talouden pidemmän aikavälin vaisut kasvunäkymät myös yritysten tuloksentekokyvyn ja painavat siten osakkeet laskuun? Kokonaisuutena yritykset ovat toki riippuvaisia siitä, miten taloudella menee. Jos kukaan ei osta tuotteita, ei ole myyntiä, eikä siten myöskään tehdä tulosta. Siten nämä kaksi eivät voi erkaantua pysyvästi ja kokonaan. Yrityksillä on kuitenkin etuja, joita hyödyntämällä ne voivat pärjätä muuta taloutta vahvemmin, kuten viime vuosinakin on nähty. Rusinat pullasta Yritysten tavoite on tuottaa omistajilleen korvausta siihen sijoitetuille pääomille. Yritys voi toimia aikansa tappiollisestikin, jos vain omistajien hermot ja varat siihen riittävät. Yritysten vahvuus on siinä, että ne voivat poimia parhaat, tai ainakin itselleen sopivimmat, palat taloudesta. Yritys voi päättää vapaasti, mitä se tekee ja missä. Tai jättää tekemättä. Suurten yritysten kohdalla valintaa ei edes tehdä vain yhden maan sisällä vaan laajemminkin maailmalta. Ne voivat mennä sinne, missä on mahdollisuuksia ja toisaalta jättää monet haasteet toisten harteille. Tätä ominaisuutta ne voivat käyttää hyväkseen sekä myynnissä että tuotannossa, mikä muokkaa koko maailmantaloutta. Yritykset ovat globalisaation voittajia. Samaan aikaan kokonaistalous ei ole yhtä joustava. Ei ainakaan hetkessä. Ihmisten perustarpeet, kuten syöminen, liikkuminen, terveydenhuolto ja niin edelleen, on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Taloudessa on aina paremmin ja huonommin toimivia ja tuottavia osia. Yritykset voivat pitkälti päättää, mitä haluavat tehdä. Kaikki loppu kaatuukin sitten julkisen sektorin niskaan. Tuottamattomat mutta välttämättömät palaset, kuten työttömät, sairaanhoito, koulut ja niin edelleen, jäävät julkisen puolen hoidettaviksi. Nämä velvollisuudet kuuluu hoitaa, vaikka niistä koituvat menot ylittävätkin tulot. Tätä varten on olemassa verotus, jolla katetaan tarpeelliset, kokonaisuutta hyödyntävät menot. Nokia vastaan Nokia Katsotaanpa esimerkkinä kahta Nokiaa. Toinen on yksi maailman johtavista mobiiliverkkovalmistajista ja toinen on kaupunki Hämeessä Tampereen kupeessa. Kumpikin on ollut olemassa jo hyvän tovin. Yritys nimeltä Nokia on kulkenut pitkän matkan Nokian kunnasta kumisaapas-, vessapaperi-, televisio-, kännykkä- ja ties minkä valmistajasta nykyiseksi verkkovalmistajaksi. Se on voinut suunnata vapaasti kohti uusia mahdollisuuksia ja vaihtaa toimialaansa tilanteen mukaan. Välillä paremmin ja välillä heikommin menestyen. Tuotanto on viety maailmalle ja myynti on globaalia. Kaupunki nimeltä Nokia sen sijaan sijaitsee yhä samassa paikassa, jonne se perustetiin vuonna 1938. Paljon on muuttunut 80 vuodessa, mutta kaupungin perustehtävät ovat ennallaan. Se ei voi valita lopettavansa koulutusta tai sairaanhoitoa. Se pyrkii tekemään asiat mahdollisimman hyvin ja houkuttelemaan hyvällä hinta–laatu-suhteella uusia asukkaita ja yrityksiä. Kaupungin toiminnalla on kuitenkin tiukat rajat. Menot tulevat paljolti pakollisina ja tulot riippuvat taloussuhdanteista sekä verotuloista. Eroja Nokioiden välillä on toki paljon aina olemassaolon tarkoituksesta lähtien, mutta myös vapausasteessa. Toinen voi vapaasti ohjata toimintaansa, minne huvittaa. Toinen joutuu tekemään määrätyt asiat rajallisilla resursseilla. Tilanne on kuin olisi hiekkalaatikkoja eri pihoilla. Valtiot ja kunnat on määrätty leikkimään vain omilla laatikoillaan niillä leluilla, mitä sattuu olemaan. Sen sijaan yritykset voivat liikkua vapaasti hiekkalaatikoiden välillä ja mennä sinne, missä parhaat lelut tai mielenkiintoisimmat leikit löytyvät kulloinkin. Globalisaation voittajat Ennen aikaan ihmiset ja yritykset oli tiukasti sidottu yhteen paikkaan. Vaikka tuotteita ehkä myytiin muualle, yrityksen omistajat, työntekijät, kunnallispäättäjät ja muut sidosryhmät elivät samassa yhteisössä – tai vähintäänkin samassa maassa. Tällöin yhden hyvinvointi tuki kaikkien hyvinvointia. Yrityksen omistajan maksamat verot hyödyttivät omistajaa ja yritystä koulutettujen, pätevien työntekijöiden, toimivan tieverkoston ja muiden tukitoimintojen kautta. Globalisaation myötä tilanne on muuttunut. Enää talouden pelureilla ei välttämättä ole samanlaisia paikallisia, yhteisiä intressejä. Jos pääoma tulee toiselta puolelta maapalloa, pääoman sijoittajaa kiinnostaa helposti vain pääoman tuotto. Verojen maksu kannattaa minimoida, koska sijoittaja ei saa merkittävää hyötyä veroistaan, jotka menevät paikalliseksi hyväksi. Yrityksen kannattaa ennemmin siirtää tuotanto toiseen kokonaisuutena edullisempaan paikkaan kuin alkaa kustantaa palveluja, joita se ei tarvitse tai se saa muualta edullisemmin. Etujen ristiriita Maailma on avautunut, ja ihmiset, tavarat ja palvelut saavat liikkua vapaasti. Kaikkein ketterin liikkuja on kuitenkin pääoma. Raha siirtyy nanosekunneissa maapallon ympäri sinne, missä se näkee parhaat mahdollisuudet. Ja pääoma puolestaan liikuttaa yrityksiä tarpeidensa mukaan. Globalisaation myötä valtiot joutuvat kilpailemaan houkutellakseen yrityksiä. Yksi tärkeimmistä kilpailukeinoista on matala verotus. Siten olemmekin nähneet veronalennusten tsunamin, kun maat yksi toisensa jälkeen ovat laskeneet yritysveroja houkutellakseen yrityksiä – Suomi ja Yhdysvallat muiden mukana. Perinteiset kansallisvaltiot ovat kovilla globalisoituvassa maailmassa. Julkisen sektorin lisääntyvät menot vaatisivat kasvavia verotuloja, mutta samaan aikaan monet suurimmista veronmaksajista voivat hakeutua sinne, missä veroja maksetaan vähiten. Globaalin yrityksen omistajien ja kansallisvaltion edut eivät ole yhteneväiset. Kotimainen omistus auttaa tilannetta, sillä silloin omistaja hyötyy myös ympäröivän yhteisön menestyksestä. Käytännössä on kuitenkin nähty, että tuotto on se, mikä ohjaa sijoitusvirtoja. Yritykset pärjäävät jatkossakin Koko globaali yhteisö hyötyy vahvemmasta taloudesta, kun raha allokoituu vapaasti, mutta hyödyt eivät jakaudu tasan. Vapaat liikkujat voittavat eniten, sidotummat talouden osat joko häviävät tai ainakin voittavat vähemmän. Tähän on herätty viime vuosina, ja globalisaatioon suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin. Globalisaation nopeaa hyytymistä ei kuitenkaan kannata kuuluttaa, sillä taloutemme perustuu kansainväliseen yhteistyöhön, joten sulkeutumisen hinta olisi kohtuuttoman kova. Silloin häviäisivät varmuudella kaikki. Pörssiyritykset, siis varsinkin monikansalliset suuryritykset, säilyttävät jatkossakin vahvan asemansa. Ne voivat panostaa talouden vahvimpiin lenkkeihin, hakea tuotanto- ja myyntihyödyt globalisaatiosta sekä vielä samaan aikaan hyötyä valtioiden välisestä verokilpailusta. Siksi niillä on hyvät edellytykset tehdä vahvaa tulosta myös jatkossa, vaikka maailmantalouden kasvunäkymät ovat vaisut. Talous ohjaa osakkeita, mutta osakkeet eivät ole sama asia kuin talous tulevaisuudessakaan. Materiaalin laatija: FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus 0979133-9), päätoimiala: sijoitus- ja vaihtoehtorahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä ”FIM”) Osoite: Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.fim.com Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastolain mukainen toimilupa. Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 159, 00101 Helsinki, www.finanssivalvonta.fi). Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää. Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi. Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina. Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa. Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan. FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Mika Lindholm – Arttu Julin – Kauko Viitanen – Petteri Alho – Matti Kurkela Lisätiedot Rakennetun ympäristön ala ­uudistuu tieto-ohjauksen lisääntyessä. ­Paljon ­kehitystyötä tarvitaan, että ­mittalaitteiden keräämän datan ­hallinnasta päästään datan aktiiviseen käyttöön osana tieto-ohjattua ­rakentamista. ­Muutoksessa ajureina ­toimivat uusiutuva teknologia ja tuotteet, joissa ­yhdistyvät tekoäly ja ­digitaaliset työkalut sekä ­työtavat. Päätöksentekoa varten tarvitaan ­erikoistumista datan moniammatilliseen jalostamiseen ja käyttöön, mutta kuinka voidaan hallita tuottavuutta, aikaa, laatua ja kustannuksia? Avainsanat data, digitaalisuus, rakennettu ympäristö, mittaustekniikka, mallinnus Tyyppi Artikkeli Osasto Nro 1/2022 Sivu 14 Pitäisikö aineistoja avata? Hannu Hyyppä – Marika Ahlavuo – Juha Hyyppä – Matias Ingman – Arttu Julin – Petri Rönnholm – Matti Kurkela – Antero Kukko – Matti Vaaja Lisätiedot Avoimeen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­toimintaan (Avoin TKI) on Suomessa panostettu näkyvästi kymmenisen vuotta. Syntynyttä tietoa ja aineistoa halutaan yhteiskunnan käyttöön yhä enemmän. Artikkelissa pohditaan näkökulmia rakennetusta ympäristöstä tuotettujen avoimien aineistojen avaamiseksi ja toisaalta, kuinka opetuksessa voidaan hyödyntää tai jakaa avointa aineistoa. Aalto-yliopiston geoinformatiikkaryhmän, MeMo-instituutin, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kirjoittajat omaavat vankan kokemuksen opettajina ja tutkijoina vaihtuvissa TKI-hankkeissa.
Id-ohjelmisto, Doom Eternalin uusi moninpelitila Invasion ilmoitti lopettaneensa kehityksensä. Studio on ilmoittanut työskentelevänsä uuden yksinpelin Horde-tilan parissa moninpelitilan perumisen jälkeen. aiheista puhua tyttöystäväsi kanssa Virallisella id Software Twitter -tilillä jaetussa lausunnossa , vastaava tuottaja Mary Stratton puhui useista tekijöistä, jotka saivat tiimin peruuttamaan Invasion-modin. Eri tekijöitä ovat muun muassa se, että tiimin etätyö COVID-19-epidemian vuoksi on hidastanut modin kehitysprosessia paljon. Stratton lisäsi myös, että aiemmin julkaistut Doom Eternal -päivitykset otettiin pelaajilta erittäin positiivisesti vastaan. Battlemode on nyt sijoitusperusteinen Doom Eternalin Invasion mod julkaistiin ensimmäisen kerran Ilmoitettu QuakeConissa 2018 ja modi oli tarkoitus julkaista ilmaisena julkaisun jälkeisenä päivityksenä. Modi antoi pelaajille mahdollisuuden tunkeutua toisen pelaajan maailmaan demonina. Invasion-tilan peruuntumisen ja uuden yksinpelin Horde-tilan julkistamisen ohella Stratton ilmoitti, että Doom Eternalin moninpelitila Battlemode saa päivityksen, joka tekee siitä kilpailukykyisemmän ja arvopohjaisemman. Taylor Lyles kirjoittaa MRT:ssä Mielenkiintoisia Artikkeleita Kuinka saada tyttöystävä lukiossa Kojima Productions ei ole omistettu vain videopeleille: se avaa uuden divisioonan elokuvia, televisiota ja musiikkia Pelaajat ilmoittavat, että Nintendo Switch Online N64 -pelit kärsivät vakavista teknisistä ongelmista Daredevilin ylösnousemus lähempänä ja lähempänä: Marvel Studios olisi jo castingissa 7 asiaa, joita et luultavasti tiennyt Halloweenista, yhdestä kaikkien aikojen ikonisimmista kauhuelokuvista
Lajittelu, oletustapa Lajittelu: ostetuin ensin Järjestä uusimman mukaan Lajittelu: halvin ensin Lajittelu: kallein ensin Valtti Color Extra Öljypohjainen, liuoteohenteinen sävytettävä kuullote ulkokäyttöön. Suojaa puuta säärasituksilta hidastaen kosteuden imeytymistä puuhun ja auringonvalon vaikutuksia. Sävytettävissä. Lisää koriin Woodex Wood Oil Liuoteohenteinen puuöljy ulkokäyttöön. Suojaa puupintoja kosteudelta, likaantumiselta ja värillisenä auringon UV-säteilyltä. Vähentää puupinnan halkeilua. Sävyt: Kirkas (sävytettävä), Ruskea
Ryhmässä käsiteltiin jatkuvasti Mannerheimin vaaliasiaa. Luopajärvi esiintyi minua kohtaan ilkeästi. Hän ei luottanut Erkon vakuutukseen, että vaalit tulevat. Syytti, että me olimme ottaneet ultimaatumimme takaisin, siinä, että menemme vaaliin, vaikkei vaaleja ole julaistukaan. Ultimatum ei kuitenkaan ollut koskenut tätä. Me olimme delegatsionissa asettaneet yksimielisen vaalin ensi ehdoksi sen että vaalit julistetaan tänään, mutta ei vaaliin osanoton ehdoksi. Luopajärvi sanoi kaksi kertaa, että minä olin asettanut persoonani vaakaan sillä, kun selitin, etten voi olla ottamatta osaa vaaliin, koska en löydä tälle menettelylle laillista pohjaa. Hän yleensä tul-kitsi delegatsionin jäsenten ajatuksia kuin piru raamattua. Siitä häntä muistuttivatkin jotkut muutkin, kuten Lohi, Kallio, Kokko. Ehdotin että asetetaan kaksi ponsien laatijaa, toinen joka edustaisi vaaliin ehdolla suostuvain kantaa, toinen joka laatisi ponnet vaalista kieltäytyvään suuntaan. Edellisen laatiminen jäi minulle, jälkimmäinen Luopajärvelle. Sitten soitin pääministerille, eikö hän voisi antaa varmuutta uusista vaaleista. Hän lupasi kutsua valtioneuvoston asiaa harkitsemaan. Ilmoitti samalla, että Mannerheim kannattaa vaaleja ulkopoliittisista, valtioneuvosto sisäpoliittisista syistä. Ilmoitin tästä ’’vasemmistollemme’’ joka Luopajärven johdolla istui ryhmähuoneessa neuvotellen ’’oikeistoa’’ vastaan tähdättäviä ponsia. Pääministeri soitti minulle klo ½ 12. ”Valtioneuvosto takaa että uudet vaalit julistetaan tapahtuviksi maaliskuun 1 ja 2 pnä.’’ Sanoin, että tämä nyt vaikuttanee sen, että meikäläiset kaikki ottanevat osaa vaaliin, mutta meiltä voi tulla osanottomme ehdoista perusteltu lausunto. Hän sanoi: No, kunhan ei se vain vaikeuta Mannerheimin asemaa, hänellä olisi nyt niin erinomainen tilaisuus vaikuttaa eduksemme. Niukkanen oli säätytalon puhelimessa. Hänelle soitin tämän takauksen. Minusta tuntuu, että tuo äsken ryhmä huoneessa neuvotellut ’’vasemmisto’’ oli samalla hajaannuksen ensimmäinen julkinen ilmiö ryhmässämme, vakavampaa laatua. Minulle tuntui masentavalta astua sinne viemään pääministerin tietoja, kun sain liikkua kuin vieras lähetti vihollisalueella, jossa luottamusta minuun ei enää ole. Se hetki selvitti minulle että minun on vetäydyttävä täältä pois, ennen muuta pois ryhmän johdosta. Minun vaikutustani pidetään liiaksi persoonallisena, jota kilpailijat inhimilliseltä kannalta eivät sulata. Kateus alkaa hajotustyötään. Se tekee sitä myös vaalipiirissämme, jossa eräät katsovat että minä olen heidän tiellään. Voi Jumalani, anna vielä tulla joitakin syitä lisäksi, että pääsen pois tästä raskaasta velvollisuudesta! Radikaalinen suunta ryhmässämme pelottaa minua, sillä se on enempi oppositsioonin kuin todella asian vuoksi. Niissä on monta, jotka eivät läheskään aina tiedä mistä oikein on kysymys. Sitte heissä on vallanhimoisia, varsinkin Juutilainen ja Luopajärvi. Minä valitan Lj:n puolesta. Sillä hänen luonteensa on alkanut kehittyä yhä valitettavampaan suuntaan. Kun pääsisin pois – hoitelemaan sieluani! Ryhmässä. Luopajärvi tunnusti, että valtioneuvoston annettua takauksen vaalien kutsumisesta hän katsoo, että ei ole enää syytä pidättyä vaalista. Useat, myöskin ’’vasemmistolaiset’’ käyttivät puhevuoroja ja hyväksyivät lausuntoni. Se hyväksyttiin esitettäväksi yksimielisesti. Luopajärvi luopui ehdotuksestaan. Puhemiesneuvostossa toin esiin vaatimuksen S:n kirjelmän asian kahtia jaoksi, sekä esitin ponteni. Niitä ei enemmistö kannattanut. Kumpasestakin äänestettiin. Olen jo huomannut, että kiihtymykseni äsken oli liiallinen. Ryhmäin välisessä valtuuskunnassa toi pääministeri esiin kysymyksen saksalaisista sotilasupseereista. Voivatko ne jäädä Suomen armeijaan. Esitettiin von der Goltzin tunnettu sanomalehdissä julaistu kirjelmä. Pääministeri: Saksan ja Ententen välisessä sopimuksessa vaaditaan että kaikki tällainen väki poistuu Venäjästä syntyneiden valtioiden alueelta. Hallitus katsoisi että ainakin 15 upseeria tarvitaan. Sen vuoksi on sähkötetty Mannerheimille, että hän koettaisi saada Ententeltä luvan tähän. Hallitukselle olisi ollut epämieluisaa ellei olisi voitu asiaa näin järjestää. Kenraali Mannerheimin vastaus oli jyrkästi kieltävä. Yksikin saksalainen instrutsioni jääneenä Suomeen olisi välirauhan rikos. Sen vuoksi siis kaikki joutuvat lähtemään pois. Hallitus aikonut suorittaa heille 2 k.k. palkan etukäteen. Otettu kiitollisuudella vastaan. Ollut maassa kiihtynyt mieliala, mutta hallituksen vallassa ei ole ollut muuttaa asiaa. Kallio hyväksyi toimenpiteen m m 2 k.k:n palkan etukäteen maksamisesta. Hänestä tuntuu että hallituksen toimenpide olisi hyväksyttävä. Hahl: Mitä uhkauksia ne ovat, jotka ovat hermostuttaneet. Pääministeri: Oli tuotu hallitukseen uhkauksia, että hallitus ajetaan pois, ellei se saa pidätetyksi näitä instruktöörejä. Estlander ehdotti, että saksalaiset jäisivät suojeluskuntapäälliköitä [tarkoittaa: -ksi]. Ingman. Se ei käy, mutta oli ajateltu että ne, jotka tulevat tänne yksityisten palvelukseen, voisivat tuonnempana [yliviiv. jäädä] olla suojeluskunnan palvelukseen. Ahmavaarasta tuntui pahalta että ententte näin sekaantuu meidän sisäisiin asioihimme. Onko Mannerheim itse tätä vaatinut, vai onko se ententten vaatimus? Mannerheimin yksityisvaatimuksena se olisi kiusallinen.
Tutkijat maailmalle – ohjelma tarjoaa apurahoja tekniikan ja kauppatieteiden tutkimukseen ulkomailla. Ohjelman tarkoitus on tukea tekniikan tai kauppatieteiden tutkijoita, jotka lähtevät tekemään kunnianhimoista tutkimustyötä jossakin korkeatasoisessa ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. Hakijalla on oltava vähintään ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna, mutta apuraha saattaa sopia myös uransa alkuvaiheessa olevalle postdocille. Myös yrityksissä toimivat tutkijat voivat hakea apurahaa. Säätiöiden yhteisenä tavoitteena on suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän toimintaedellytysten parantaminen kannustamalla tutkijoita kansainvälisyyteen ja monipuoliseen urakehitykseen kauppa- ja teknillistieteellisillä aloilla. Tutkijat maailmalle -ohjelmaa rahoittavat säätiöt ovat joustavia rahoittajia. Pyrimme aina siihen, että arvokas mahdollisuus kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön toteutuu. Tarvittaessa vaihdon ajankohtaan voi tehdä muutoksia jos esimerkiksi epävarma maailmantilanne tai henkilökohtainen tilanne sitä vaatii. Kannattaa siis hakea! Apurahat ovat seuraavan kerran haettavina keväällä 2023. Kevään 2022 apurahapäätökset löytyvät täältä. Blogi Julkaistu 17.10.2022 kirjoittanut Mikko Suominen Jääkuormatutkimusta Kanadassa – Osa 2 Mittaukset saatiin tehtyä Tutkijavierailun tarkoituksena oli tutkia perinteisten laivan runkoon kohdistuvien jääkuormamittausmenetelmien mittaustarkkuutta, sekä uuden tyyppisiä kehittyneempiä käänteismenetelmiä kuorman määrittämiseen. Käytännön erona näillä menetelmillä on että perinteisessä kuorman vaikutusalue on oletettu/ennalta määrätty ja kuorman suuruus määritetään tälle alueelle mitatusta rakenteen vasteesta. Kehittyneemmissä käänteismenetelmissä kuorman vaikutusaluetta ei ole ennalta määrätty vaan se määritetään mittauksista samanaikaisesti kuorman… Lue lisää Jääkuormatutkimusta Kanadassa – Osa 2 0 kommentti artikkelissa Jääkuormatutkimusta Kanadassa – Osa 2 Julkaistu 5.9.2022 kirjoittanut Anne Haggren Ohutkalvomateriaaleja perovskiittiaurinkokennoihin Australiassa, osa 2 (Ensimmäinen tekstini olikin jäänyt johonkin jumiin ja sujahti alkuperäisen julkaisuajankohdan mukaisesti 11/2021 kohtaan.) Tutkimusprojektini keskeisin tavoite on perovskiittiaurinkokennoihin sovellettavien erilaisten ternääristen kuparioksidiohutkalvojen valmistus ja muokkaus atomikerroskasvatuksella (ALD, Atomic Layer Deposition). Suunnitelmissani on sopivien kationisuhteiden kartoitus sekä näiden aukkoselektiivisten materiaalien yhteensopivuuden ja vuorovaikutusten tutkiminen muiden perovskiitikennomateriaalien kanssa. Alkukeväiset terveiset Canberrasta. Reilu viikko sitten oli vielä yöllä… Lue lisää Ohutkalvomateriaaleja perovskiittiaurinkokennoihin Australiassa, osa 2 0 kommentti artikkelissa Ohutkalvomateriaaleja perovskiittiaurinkokennoihin Australiassa, osa 2 APURAHAT Ulkomailla tapahtuvan tutkimusjakson rahoittamiseen tarkoitettuihin apurahoihin on 2022 käytettävissä 400.000 euroa.
Minä olen kokenut henkilöstöalan ammattilainen, ihmisten johtaja ja kouluttaja. Työurallani olen toiminut projektipäällikkönä, esimiehenä, henkilöstöpäällikkönä ja nyt yrittäjänä. Olen tehnyt monipuolisesti työsuhteen elinkaaren eri vaiheiden tehtäviä rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Vastuulleni on kuulunut myös henkilöstön kehittäminen, osaamisen ja suoriutumisen arviointi, työsuhdeasiat ja esimiesten valmentaminen ja mentorointi. Yrittäjänä saan tehdä monipuolisesti samoja, itselleni merkityksellisiä tehtäviä. Osaamistani kehitän jatkuvasti verkostoitumalla alan osaajien kanssa ja tekemällä heidän kanssaan yhteistyötä sekä opiskelemalla aikuiskasvatusta ja psykologiaa. Arjessa johtamis-, neuvottelu- ja valmennustaitoni ovat kehittyneet kolmen pojan äitinä ja myös ison koirapojan emäntänä. Siinä sitä onkin saanut johtamisharjoitusta vähän erilaisessa tilanteessa, mutta toisaalta aivan samojen lainalaisuuksien vallitessa. Luonteeltani olen... Luonteeltani olen iloinen ja yhteistyöhenkinen - arvostan avointa organisaatiokulttuuria, jossa aidosti tehdään töitä yhteisten tavoitteiden eteen ja tuetaan toisia. Minulle on tärkeää, että asiat sanotaan selvästi ja vaikeatkin asiat otetaan puheeksi ja käsitellään hyvässä hengessä. Saamani palautteen perusteella vuorovaikutustaitoni ovat hyvät sekä suullisesti että kirjallisesti. Työskentelen sujuvasti suomen ja englannin kielillä. Minun mielestäni... Hyvän työelämän merkitys ja ideat työelämän kehittämisestä ovat lähellä sydäntäni. Ajatuksiani työelämästä ja ihmisistä työelämässä kirjoitan blogissani. Lisää kokemuksestani, osaamisestani ja ammatillisesta taustastani voi lukea LinkedIn -profiilissani. Vapaaehtoistyö merkitsee minulle... Vapaaehtoistyö on tapa antaa jotain takaisin, koska itse on elämänsä ja työuransa aikana saanut niin paljon tukea ja apua muilta. Se on mahdollisuus oppia uutta ja laajentaa näkemystä ja kokemusta, tutusta uusiin ihmisiin ja uuteen toimintaan. Minulla on ollut mahdollisuus ja kunnia olla mukana Partiolaisten Value Based Leadership ja Väestöliiton Matkalla työelämään -hankkeissa vapaaehtoisena mentorina. Mentorointi on parhaimmillaan mukana kulkemista, kokemuksen jakamista ja toinen toiselta oppimista. On ollut ilo huomata, että omasta matkan varrella kertyneestä osaamisesta on hyötyä muille. Paraplyy Paraplyy tarkoittaa sateenvarjoa, joka käytännöllisenä, helposti ymmärrettävänä sekä asioita yhteen kokoavana ja toisaalta suojaavana kuvaa ajatuksiani ihmisten johtamisesta. Lisäksi sateenvarjo on kaunis esine. Tarpeellinen ja helppokäyttöinen, varustettuna vanhalla hyväksi koetulla manuaalisella käyttöliittymällä, mitä kuka tahansa osaa käyttää. Toivon enemmän väriä varjoihin piristämään sateisinakin päivinä. "Ei ole huonoja säitä, on vain huonoja varusteita."
Infektio eli tartunta tarkoittaa tautia aiheuttavan bakteerin, viruksen, sienen, loisen tai muun patogeenin[1] tunkeutumista isäntälajin elimistöön ulkoa käsin tai siirtymistä isännän elimistön osasta toiseen niin runsain mitoin, että se kykenee vaurioittamaan isännän tervettä kudosta. Patogeenit eli taudinaiheuttajat tunkeutuvat elimistöön usein hengitysteiden, suoliston, sukuelinten tai avointen haavojen kautta. Infektio johtaa tulehduksen eli inflammaation syntymiseen, mikäli isännän immuunipuolustusjärjestelmä on niin heikko, ettei se kykene eliminoimaan taudin aiheuttajaa ennen kuin se lisääntyy liikaa.[2] Kyseistä prosessia kutsutaan tartuntataudin puhkeamiseksi[3]. Patogeeniset bakteerit kuluttavat lisääntyessään elimistön tärkeitä ravintoaineita, tuottavat haitta-aineita eli toksiineja sekä aiheuttavat kudos- ja solutuhoa. Bakteeri tunkeutuu usein isännän solujen sisään aiheuttaen niiden tulehtumisen.[4] Elimistö puolustautuu taudinauheuttajia vastaan esimerkiksi prostaglandiinijärjestelmän aktivoiman kuumeen avulla[5]. Tartunta saattaa kuolioon, jatkuviin haavoihin ja jopa kuolemaan. Monen bakteeritaudin aiheuttamat vauriot syntyvät isännän reaktioista bakteeriin. Myös prioninit ja viroidit kuuluvat taudinaihettajiin. Loisen ja isännän välillä olevaa yhteiseloa, jossa loinen hyötyy isännästä, kutsutaan loisinnaksi. Tartuntoihin keskittynyt lääketieteen erikoisala on nimeltään infektiosairaudet. Ihminen tartuttaa muita herkimmin usein juuri oireiden alettua tai ennen oireiden ilmaantumista[6]. LähteetMuokkaa ↑ patogeeni | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 13.11.2022. ↑ infection The Free Dictionary. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8. ↑ Rhen, Mikael & Kuusela, Pentti & Vaara, Martti (Mikrobiologia 2010), s. 68–75. ↑ Terveys | Flunssasta toipuu, kun noudattaa selkeitä sääntöjä, mutta silti moni lipsuu – Miksi on niin vaikeaa sairastaa oikein? Helsingin Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 13.11.2022. ↑ Terveys | Flunssasta toipuu, kun noudattaa selkeitä sääntöjä, mutta silti moni lipsuu – Miksi on niin vaikeaa sairastaa oikein? Helsingin Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 14.11.2022.
Toimistohotellikonsepti: eri kokoisia ja -tyyppisiä toimistoratkaisuja, joustavalla sopimuksella. Viihtyisät toimitilat aivan kauppakeskus Ison Omenan läheisyydestä. Toimistohotelli Länsikeskus on mukavan rauhallinen paikka työskennellä kauempana Helsingin keskustan kiireestä. Ilmastoitujen toimistotilojen lisäksi kiinteistössä on käytettävissäsi kahvila, sosiaalitilat, pysäköintihalli josta on hissiyhteys suoraan toimistohotelliin sekä ammattitaitoinen aulapalvelu aina apunasi. Kätevä sijainti luo mahdollisuuden verkostoitua muiden yritysten kanssa, sillä sitä ympäröivillä kaduilla on monipuolinen ja nopeasti kasvava yritysyhteisö. Toimistot saa halutessaan valmiiksi kalustettuina ja yrityksesi voi joustavasti vaihtaa tai suurentaa toimitiloja. Lisätietoja 020 7290 710. Lisää kohteita www.premises.fi Kohteella ei ole lain edellyttämää energiatodistusta tai energialuokka ei tiedossa. Pihatörmä sijaitsee Kuitinmäentien varrella ja sinne on hyvät liikenneyhteydet myös julkisilla kulkuneuvoilla. Kauppakeskus Iso Omena on kävelyetäisyyden päässä, Länsiväylän toisella puolella.
Tavanomaiset tuntipalkkioni ovat seuraavat, ellei toisin ole sovittu (päivitetty vuonna 2015 käytettäviksi): -Asianajotyö käräjäoikeudessa 220 e + alv, HO:ssa 240 e + alv, KKO:ssa 260 e + alv. -Asianajotyö hallinto-oikeudessa 240 e + alv, KHO:ssa 260 e + alv. -Muissa oikeuksissa 220 e + alv. -Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa 280 e + alv. -Prosessin ulkopuolinen työ (kantelut, kirjelmät hallintoviranomaisille yms, asiakirjojen laatimiset kuten testamentit, kauppakirjat, asianosaisten välinen muu kuin tuomioistuinsovittelu yms) 200 e + alv. -Suoranaiset kulut toteutuneen mukaan. Alennuksia voin harkintani mukaan myöntää vakituiselle asiakkaalle, erikseen sovitun kokonaispalkkion muodossa tietystä toimenpiteestä, käteisalennuksen muodossa. Suoranaisiin kuluihin ei alennuksia. Alennuksista ilmoitan erikseen. Korotukset: asiakkaan itse nimenomaisesti pyytämästä ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, juhlapyhätyöstä. Ilta 20 %. Yö 30 %. Lau-pvä 40 %. Lau-ilta 50 %. Lau-yö 60 %. Su-pvä 70 %, Su-ilta 80 %, Su-yö 100 %. Julkisen oikeusavun palkkiot ovat lain säätämät (2014 alusta se on 110 e + alv 24 %). Omavastuu peritään saman tuntitaksan mukaan. Pääsääntöisesti oikeusapu ei kata esitutkintaa eikä muita prosessin ulkopuolisia tehtäviä. Poikkeuksia on. Normaalipalkkion perimisessä ei ole merkitystä sillä, onko sen maksamisesta erikseen sovittu vai ei toimeksiannon yhteydessä. Vain normaalipalkkioista poikkeamisesta on sovittava tai minun ilmoitettava. Opetustehtävissä kurssin hinnasta ilmoitetaan aina erikseen. Yleensä on kysymyksessä kurssikohtainen eikä tuntitaksa. Oppilaitoksissa luennoitaessa sovitaan palkasta tai palkkiosta oppilaitoksen kanssa. Toimituskirjat yms lunastettava pääsääntöisesti asiakkaan. Jos asiamies joutuu ne lunastamaan, hän laskuttaa niistä päämiestään. Lakimiehellä on oikeus aina periä kohtuullinen ennakko itse maksavilta asiakkailta, samoin vakuutuksen korvatessa sen omavastuuosuudesta. Laskutus tapahtuu työvaiheittain ja laskuttajalla on oikeus keskeyttää työ, mikäli työvaiheen laskua ei makseta ajoissa. Vakuutusyhtiöltä laskutettaessa noudatetaan vakuutusehtoja. Tuntipalkkio on yllämainittujen taksojen mukainen. Vakuutus yleensä maksaa vain prosessikulut, ei esim esitutkintaa tai kanteluita tai muihin kuin oikeusistuimiin valittamisia. Lukuisia rajoituksia on myös asiakohtaisesti (esim avioerot ja niihin liittyvät ositukset). Vain erikseen asiakkaan tai minun pyytäessä on tehtävä kirjallinen toimeksiantosopimus, myös palkkion ja maksuehtojen osalta. Toimeksiantosopimusta koskeva vaatimus on sen esittäjän osoitettava.
Turkuun Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen on rakennettu uusi naisten ja lasten sairaala, joka on laajuudeltaan 55 000 bruttoneliömetriä. Junaradan ja ajoradan päälle sijoitetussa rakennuksessa on tilat muun muassa lasten ja nuorten päivystykselle, leikkaussaleille ja kirurgiselle vuodeosastolle, lasten teho-osastolle, kuvantamiselle, vastasyntyneiden teho-osastolle ja muille polikliinisille toiminnoille. Rakennuksen kantavana teemana on Turun saaristo. Majakkasairaala on kuin saari, jonka kalliotöyräällä kohoaa majakka, joka johdattaa kulkijat turvaan. Ajatus saaresta, saaristosta ja majakasta on viety läpi eri rakennusosien: katolla oleva konehuone loistaa valona pimeydessä, aulojen sisutusratkaisut henkivät saaristoa ja taideteokset on sovitettu kaikki samaan tarinaan. Jopa jäänlohkareen muotoinen pysäköintitalo liittyy kokonaisuuteen. Majakkasairaala aloitti toimintansa helmikuussa 2022 yli kymmenen vuoden suunnittelun ja lähes seitsemän vuoden rakentamisen jälkeen. Rakennuksen kustannukset olivat 180 miljoonaa euroa. Työyhteenliittymä Arkkitehtiryhmä Reino Koivula ja Schauman Arkkitehdit. Pääsuunnittelu: Susanna Kalkkinen Julkisivu- ja kaupunkikuvallinen suunnittelu: Mikko Sinervo Toiminnallinen suunnittelu: Sasu Hälikkä, Tuomas Mikkola, Doris Välikangas, Kati Kleimola, Mikko Sinervo
Kettupaidat kohtaavat lauantaina Vehkahallissa Suomen Cupin lohkovaiheen viimeisessä ottelussa FC HAKAn. Kello 14:00 alkavassa ottelussa JJK lähtee hakemaan jatkoa voitokkaalle edellisen kierroksen kamppailulleen. JJK saa vastaansa lauantaina FC HAKAn, joka majailee lohkon kolmannella sijalla, pisteen edellä kettupaitoja. Voitolla JJK nousisikin taistelemaan parhaan lohkokolmosen paikasta ja sitä kautta Suomen Cupin jatkopaikasta. Ottelussa haetaan myös jo asetelmia tulevalle Ykkösen kaudelle, jossa joukkueet kohtaavat toisensa kolmesti kauden aikana. Päävalmentaja Juha Pasojan mukaan ottelu onkin hyvä mittari JJK:n tämän hetkiselle pelaamiselle. -Ensimmäinen kohtaaminen saman sarjan joukkuetta vastaan on tietysti hyvä mittari ja nyt nähdään, miten pystymme toteuttamaan talvikaudella harjoiteltuja asioita. Lisäksi samalla päästään näkemään vähän tarkemmin myös tulevan kauden vastustajaa. Voitolla on mahdollisuudet jatkopeleihin, joten tuloksellistakin panosta ottelusta löytyy. Kausikortilla alennusta pääsylipuista JJK – FC HAKA alkaa lauantaina klo 14:00. Lipunmyynti aloitetaan klo 13:15 ja samalla avataan myös ovet yleisölle. Vehkahallin rajallisesta yleisökapasiteetista johtuen sisään voidaan ottaa saapumisjärjestyksessä kapasiteetin sallimat pari-kolme sataa ensimmäistä, joten saavuthan ajoissa. Lipun hinnat ovat kausikorttilaisille 3 euroa, kaikille muille 5 euroa – paitsi JJK:n omille junioreille, jotka pääsevät sisään ilmaiseksi. Kausikorttinsa jo tilanneista on ovella nimilista ja alennus koskee siis myös Kausarihaasteen kautta korttinsa varanneita. Hyppää haasteeseen mukaan http://www.kettuhaaste2018.com Haaste on voimassa 15.3. asti. Lipunmyynti tapahtuu hallin edustalla sijaitsevan valkoisen JJK:n lipunmyyntiauton luota. Asioinnin sujuvoittamiseksi mukaan kannattaa varata käteistä rahaa. Kioskissa maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen. Suomen Cup: JJK – FC HAKA, Vehkahallissa lauantaina 10.3.2018 klo 14.00 alkaen. Tervetuloa! « Haka kukisti JJK:n niukasti Suomen cupin lohkovaiheen päätöskierroksella | Jyväskyläläiset lyövät kättä, JJK ja JYP sopivat yhteistyöstä »
Lifestyle Matkalaukuista takavarikoitiin lentokentällä yli miljoonan euron edestä marihuanaa – sankarina tullin huumekoira Lifestyle Tänä vuonna 30 äitiä saa Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein – arvokasta työtä lasten ja perheiden hyväksi Uutiset Pakettiauton ja perävaunun yhdistelmä oli pysähtynyt ajokaistalle – henkilöauto törmäsi kohtalokkaasti Uutiset Pakettiauton ja perävaunun yhdistelmä oli pysähtynyt ajokaistalle – henkilöauto törmäsi kohtalokkaasti Uutiset Kaksi henkilöautoa ajoi nokkakolarin – molemmat kuljettajat menehtyivät onnettomuudessa Uutiset Kuolonkolarissa menehtyi nuori pariskunta – ”Sivullinen yritti sammuttaa paloa ja auttaa uhreja” Uutiset Taksinkuljettaja jätti auton käyntiin rautatieasemalla – parikymppinen mies ajoi toiseen kaupunkiin Uutiset K18 – ei herkille: Gladiaattorien Timantti teki karmean murhan Uutiset Poliisi kertoo lisätietoja kuolonkolarista – ”Kuljettaja ja etupenkillä istunut matkustaja menehtyivät” Uutiset Auto ajautui yöllä ojaan, ulkopuolelta löytyi menehtynyt henkilö – poliisi ei sulje rikoksen mahdollisuutta pois Uutiset Pakettiauton ja perävaunun yhdistelmä oli pysähtynyt ajokaistalle – henkilöauto törmäsi kohtalokkaasti Valokeila Uusimmat 24h Episodi”We are Groot!” – Guardians of the Galaxy Vol. 3 sai tunteikkaan trailerin Variety‘Guardians of the Galaxy Vol. 3’ Trailer: Gamora Returns, First Look at Adam Warlock in Emotional Finale Helsingin Sanomat‘The Writing Is as Good as the Food’: Prue Leith’s Favorite Cookbooks SoundiSuomalaiskitaristin suoritus ehdolla vuoden parhaaksi kitarasooloksi arvostetun Guitar Worldin äänestyksessä RumbaApocalyptican biisi päätyi Netflix-hittisarjaan – tuli yllätyksenä bändille itselleenkin BBCWill Smith: Have Emancipation reviews been influenced by the slap? Helsingin SanomatMedia | Kokoomus ja PS leikkaisivat Ylen budjettia reilusti: ”Esimerkiksi viher­vasemmistolaista aate­maailmaa edustaa Yle Kioski”
Kuvausmaksu, joka on samalla myös varausmaksu, maksetaan varauksen yhteydessä ja se vahvistaa kuvausaikasi. Ennen maksua, kuvausaika on minulla alustavana varauksena. Laskussa on sinulle 7pv maksuaikaa ja sen maksettua varaus on sitova. Varausmaksua ei makseta takaisin, mikäli asiakas peruu kuvauksen. Sairaustapauksissa kuvaus voidaan siirtää veloituksetta yhden kerran. Laskun maksamatta jättäminen ei toimi peruutuksena, vaan siitä tulee automaattisesti muistutuslasku, ellet peru kuvausta 48 h ENNEN kun lasku erääntyy. Olen kuitenkin joustava maksujen suhteen, kunhan olet minuun yhteydessä ennen, kun eräpäiväsi koittaa. Mielellään kerro maksuun liittyvistä toiveistasi jo varausta tehdessä. Kuvauksiin tulematta jättäminen ei myöskään toimi peruutuksena, eikä varausmaksua palauteta tässäkään tilanteessa. Jos on sovittu valmis kuvauspaketti, niin siitä kuvaajalla on oikeus laskuttaa 100% suunniteltu hinta. Äkillisissä tilanteissa, ota välittömästä yhteyttä kuvaajaan, kun tiedät että estyt tulemasta, niin sovimme uuden ajan. Tulethan kuvauksiin sovittuna kellon aikana. Mikäli myöhästyt, on se pois kuvausajastasi. Etenkin Studiolle varatut kuvaukset. Pyrimme pitämään studiolla kuitenkin riittävät siirtymä ajat asiakkaiden välillä, jotta kuvaus saadaan hoidettua rauhassa loppuun ilman kiireen tunnetta. Ennen kuvausta ja viimeistään kuvauksen aikana, esitäthän kaikki mahdolliset toiveesi liittyen kuvaukseen. Kuvauksen jälkeen lopputulokseen ei voi enää vaikuttaa. Esimerkiksi, jos haluatkin erilaisella vaatteella kuvan, ei tätä pysty jälkeenpäin käsittelemään erilaiseksi TAI perhekuvauksissa erilaisen kokoonpanon.. Dokumentaarisen hääkuvauksen varausmaksun maksettua varaus on sitova. Mikäli päivä perutaan/siirretään asiakkaan toimesta, ei kuvaaja ole velvollinen palauttamaan varausmaksua kokonaisuudessaan. Mikäli hääpäivä siirtyy ja kuvaajalla on mahdollisuus kuvaukseen uudella päivämäärällä (HUOM siirrot veloituksetta vain saman vuoden sisällä) onnistuu tämä ilman lisäkustannuksia YHDEN kerran, mikäli siirto onnistuu kuvaajan kalenteriin. Kuvien käsittely. Kaikkiin kuviin tehdään peruskäsittely. Valotukset, väritasapainot ym sekä pienet näpyt, mustelmat tai haavat on mahdollista käsitellä, mutta suuria muutoksia ei ole mahdollista tehdä, esimerkiksi taustan vaihdot/mekon olkaimen korjaus suoraksi tai muuta suurempaa manipulaatioita. Lopullisessa kuvassa näkyy kuvaajan oma kädenjälki, joka on tunnelmaltaan lämmin ja hieman boheemi. Galleria sisältää sekä värillisiä että mustavalkoisia kuvia. Mahdollisista väritoiveista tulee kertoa viimeistään kuvaustilanteessa, esim jos haluat koko gallerian värillisenä. Värikäännökset on mahdollista toteuttaa vielä 2vk kuvatoimituksen jälkeen, 2 kpl veloituksetta ja yli menevät lisäkuvahinnaston mukaan, 35€/kuva. Varaamalla kuvauksen ja hyväksymällä ehdot, hyväksyt kuvaajan tyylin. Tutustuthan portfolioihin ennen varauksen tekemistä. Asiakas EI SAA muokata itse kuvia, rajaamalla tai värimuokkaamalla, eikä käyttää kuvien päälle filttereitä esim Instagramissa. Mikäli näin tehdään, kuvaajaa ei missään nimessä saa mainita. Sillä filtterillä päällystetty kuva ei ole kuvaajan käsialaa. Kuviin nähdään vaivaa ja aikaa, joten kunnioitathan sitä. Asiakkaalle ei toimiteta raw-kuvatiedostoja. Taustoja ei käsitellä, vaatteiden väriä ei vaihdeta tai mitään suurempaa. Vain perus kuvamanipulaatio on mahdollista toteuttaa, kuten pienten näppyjen, mustelmien raapaleiden/haavojen häivytys/poisto. Rusketusrajat esimerkiksi eivät kuulu käsittely-toimintaani. Kuvien toimitus. Kuvauksen jälkeen, 4-8 viikon sisään saat galleriasi .Galleriassa kuvat on jälkikäsitelty loppuun asti, eli kuvat ovat toimitus hetkellä valmiita teetettäviksi. Galleria on avoinna 2kk. Dokumentaarisen kuvauksen häägallerian toimitus aika sesongista riippuen on, 5-10 viikkoa. VALINTA-GALLERIAN KUVIA EI SAA KOPIOIDA, EI SAA OTTAA SCREENSHOTTEJA EIKÄ JAKAA. Kopioiduista kuvista laskutetaan täysi hinta. Kopiointi ja julkaisut ovat kaiken lisäksi tekijänoikeuslain mukaisesti kiellettyä toimintaa. Valinta galleria koskee vain MINI kuvauksia. Kuvien käyttöoikeudet. Kuvaajalla on täydet käyttöoikeudet kuviin niin portfolio, markkinointi, kuvakilpailu ja nettisivu käytössä kuin sosiaalisessa mediassa. Asiakkaalla on kuviin täydet teettmäisoikeudet sekä ei-kaupallinen käyttöoikeudet. Kuvia EI SAA luovuttaa kolmansille osapuolille, esimerkiksi vaatevalmistajat/kukkakauppa/catering tai kuvakilpailut. Kuitenkin esim. sukulaisille kuvia saa jakaa kun pysyy yksityisessä käytössä ja he saavat samat teettämisoikeudet. Käyttäessäsi kuvia julkisesti, mainitsethan aina kuvaajan tägäämällä tai vähintään käyttämällä hastagia. tag: @copperdiary hastag: #studiocopper #emmikoskiphotography Olisin tästä hyvin kiitollinen! Kuvauksen aikana muilla kameroilla kuvaaminen on kiellettyä. Mahdollisia "behind the scenes" kuvia on mahdollista ottaa omalla puhelimella. Näistä kuvista kuvaaja onkin hyvin kiitollinen. Miljöö kuvauksissa aina säävaraus. Vastuu. Vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja lemmikeistään kuvauksen aikana, sekä mahdollisista kuvaajalle/muille henkilöille/kalustolle/omaisuudelle aiheutuneista vahingoista. Mitään tiettyjä kuvia/poseerauksia ei voida taata etukäteen, sillä kaikki riippuu paljon kuvattavasta sekä kyseisen päivän olosuhteista. Kuvattavan yhteistyökyvyttömyys, asiakkaan vaate- ja lokaatiovalinnat eivät ole kuvaajan vastuulla, eikä kuvaaja ole korvausvelvollinen mikäli kuvaajasta riippumaton asia toteutuu kuvauksissa. Kuten lasten itkuisuus/kiukku/yhteistyökyvyttömyys, vaatteen hajoaminen/likaantuminen tai sään muuttuminen. Ehdottoman suositeltavaa on, ettei kuvauksiin saavuttaisi välttämättä jos koet olevasi stressaantunut esimerkiksi muutosta tai jostakin vaikeasta aiheesta, suuren surun keskeltä, suurien tunteiden esimerkiksi riitojen tai erojen käsittelyaikaan. Kaikki taustalla olevat asiat vaikuttavat SINUN oloosi kuvaushetkellä, ja minä haluan ja toivon sinun tulevan rauhallisella ja avoimella mielellä kuvauksiin. (Jännitys on toki aivan sallittua ja normaalia meille jokaiselle <3 ) Valinta on kuitenkin sinun, ja minä parhaani mukaan luon sinulle viihtyisän ja huolettoman kuvaushetken kanssani.
Maaseuturahaston tuella on rakennettu Suomeen jo ainakin 17 padel-kenttää ja uusia hakemuksia valmistellaan edelleen. Kesäkuussa Uuteenkaupunkiin valmistui kaksi full panorama -kenttää paraatipaikalle kaupunginlahden rannalle. Uudestakaupungista kotoisin olevat Georg Sura, Mikael Herbert ja Aleksi Vuola innostuivat padelista todenteolla pari vuotta sitten. Pääkaupunkiseudulle opiskelemaan lähteneet nuoret ovat viihtyneet itse lajin parissa neljä tai viisi kertaa viikossa. Kun he kesällä 2020 tulivat Uuteenkaupunkiin mökkeilemään, he havahtuivat siihen, ettei heidän kotikaupungissaan ole yhtään kenttää, vaikka Helsingissä niitä on ollut jo pidemmän aikaa kymmeniä. – Soitimme heti mökkireissun jälkeisenä maanantaina kaupunginarkkitehdille ja siitä se sitten lähti, kertoo Sura. Kaupunki lähti yhteistyöhön mukaan innolla ja lisäksi Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin tuen maaseuturahastosta. Kesäkuun alussa 2021 kaupunginlahden rannalle Crusell-puistoon avattiin kaksi kilpatason full panorama -kenttää. – Tämä oli se paikka, jota kaupungille ehdotimme, eikä muita paikkoja edes mietitty! Kaupunki avusti meitä maanrakennuksessa, mistä oli tosi iso apu, sillä padel-kentissä ylivoimaisesti suurin työ on pohjien tekemisessä, Sura sanoo. Uudestakaupungista katsottuna lähimmät kentät ovat tällä hetkellä Kustavissa, Raumalla ja Raisiossa, joten pelaajia on riittänyt ukilaisten lisäksi paljon myös naapurikunnista. Uudenkaupungin padel-kenttien erikoisuutena on oma venepaikka, ja moni porukka onkin tullut pelaamaan veneellä esimerkiksi läheisiltä mökeiltä – ja on uutta kenttää tultu katsomaan satojenkin kilometrien päästä. Mailat saa vuokrattua paikan päältä ja alkuun riittää ihan tavalliset urheiluvaatteet ja lenkkarit. Varsinaisissa padel-kengissä on kuitenkin parempi sivuttaistuki, joka vähentää nilkkavammojen riskiä. Välineitä myydään kentän laidalla olevalla kioskilla, mutta vuokrahinnat on pidetty kohtuullisina siksi, että kynnys kokeilla uutta lajia olisi mahdollisimman matala. Padel-mailat ovat sen verran kevyitä, että monet alle kouluikäisetkin ovat innostuneet pelistä. Padel Uusikaupunki Oy pitää kenttien laidalla myös kioskia, jossa on myynnissä lajiin sopivia varusteita ja virvokkeita. Alkeiskursseja ja turnauksia Yrittäjien mukaan Uudenkaupungin padel-kentillä on riittänyt mukavasti väkeä alusta asti ja kesän edetessä suosio on vain kasvanut. Toki säätkin ovat hellineet! Välillä heinäkuiset iltapäivät ovat olleet jopa liian kuumia pelaamiseen, sillä lasiseinien kehystämillä kentillä ei ole vilvoittavasta merituulesta juuri apua. Ensimmäiset pelaajat tulevat yleensä aamukymmeneltä ja viimeiset lähtevät iltakymmeneltä. Vuoron voi varata Playtomic-sovelluksella ja tarjolla on myös vakiovuoroja. Pelaamaan pääsee myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, sillä kioskin edessä on laatikko, josta saa koodin avulla mailat ja pallot, jos yrittäjät eivät itse ole paikalla. Tämän kesän aikana Padelliiton kouluttamat valmentajat ovat pitäneet Uudessakaupungissa alkeiskursseja pari kertaa viikossa, ja ensimmäiset turnauksetkin on jo järjestetty. – Alkeiskurssit jatkuvat syksyyn asti ja eiköhän turnauksiakin tule vielä lisää. Varsinaista sarjatoimintaa olemme suunnitelleet ensi kesäksi, kun laji alkaa olla tuttu, kertoo Sura. Padel on kuitenkin sen verran helppo peli, että kokeilemaan voi lähteä ilman kurssiakin. Nelinpelinä pelattava padel muistuttaa paljon tennistä, mutta kenttä on pienempi ja sitä ympäröiviä seiniä pystyy hyödyntämään pelissä. Säännöt löytää esimerkiksi Padel Uudenkaupunki Oy:n kotisivulta. Ottelun voittaa paras kolmesta erästä ja jokaisessa erässä on vähintään kuusi peliä. Syöttö lähtee ristikkäiseen ruutuun ja pallo palautetaan aina vastustajan kenttään, mutta sitä voi jatkaa vielä lasin kautta tulleen pompun jälkeen. – Padelissa alkaa pallot pysyä pelissä nopeasti. Ennen kaikkea lajissa viehättää sosiaalisuus. Tässä ollaan neljästään samassa kopissa ja kuullaan hyvin, mitä puhutaan. Padel ei myöskään ole mikään voimalaji, sillä lasin kautta pystyy vielä jatkamaan palloa. Tenniksessä kovin lyöjä vie aika usein pisteen, kun tulee ohituslyönti. Tässä ei ohituslyöntejä ole, Sura selittää. Jos peliporukkaa ei löydy omasta takaa, voi seuraa kysellä Padel Uudenkaupungin Whatsapp-ryhmästä, joka on ollut avuksi erityisesti mökkiläisille. Myös yrittäjät itse lähtevät välillä kentälle, jotta asiakkaat saavat pelin aikaan. Liittymislinkki ryhmään löytyy yrityksen kotisivulta. Mikael Herbert (vas.) ja Georg Sura sekä Padel Uusikaupunki Oy:n kolmas yrittäjä Aleksi Vuola suunnittelevat ensi vuodeksi jo sarjatoimintaa. Pelit jatkuvat pitkälle syksyyn Pelejä voi jatkaa käytännössä niin kauan kuin säät suosivat. Kentät pysyvät auki vähintään syyskuun loppuun, mutta Sura itse pelasi viime vuonnakin pitkälle lokakuuhun. Syyspelejä helpottaa kenttien laadukas led-valaistus. – Tehoa riittää ja valot on suunnattu niin, etteivät ne osu silmiin, kun katsoo ylös palloon, Sura kertoo. Pelatessa pysyy kyllä lämpimänä, mutta sateet voivat muodostua ongelmaksi. Jos kenttä on märkä, pallot eivät pompi ja peliin tulee vaarallisia liukuja. Janica Vilen Kategoriat Uutiset Avainsanat aleksi vuola, crusell-puisto, georg sura, investointituki, leader, leader ravakka, maaseuturahasto, mikael herbert, padel, padel uusikaupunki, ravakka, uusikaupunki
Sairaanhoitaja Janne Björkengren on Sydänsairaalan tahdistintiimin palveluvastaava. Tiimiin kuuluu 14 sairaanhoitajaa ja viisi kardiologia. – Tahdistintiimi työskentelee toimenpidesalissa, jossa potilaat saavat tahdistimen, sekä tahdistinpoliklinikalla, jossa tahdistimen saaneet potilaat käyvät jatkokontrolleissa, Björkengren kuvailee työtään. Ennen uuden sairaalan valmistumista Sydänsairaalan tilat sijaitsivat eri rakennuksissa Taysin alueella. Björkengren kertoo, että potilaita kuljetettiin päärakennuksesta toimenpiteisiin kardiologiseen yksikköön ja taas takaisin osastolle päärakennuksen puolelle. Seuraavana päivänä potilas kuljetettiin jälleen kardiologiseen yksikköön, josta tämä pääsi kotiutumaan. – Uudessa Sydänsairaalassa potilas saa kaiken hoidon samasta paikasta, hän sanoo. Sairaalan suunnittelussa on ajateltu ennen kaikkea potilasta. Henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. – Hoitohenkilökunta toi toiveitaan ja ajatuksiaan esille kuukausittaisissa tiimipalavereissa sekä kehittämispäivissä, minkä jälkeen heidän toiveitaan välitettiin eteenpäin, Björkengren kertoo. Onnistuneet ja toimivat tilat Sydänsairaalan henkilökunta aloitti työt uudessa Sydänsairaalassa toukokuussa. Kun Janne Björkengren tutustui sairaalaan, ensivaikutelma uusista työtiloista oli myönteinen. – Tilat vaikuttivat moninkertaisesti viihtyisämmiltä ja toimivammilta kuin ennen, hän kertoo. Ennen muuttoa Björkengren odotti innostuneena, miten uudet tilat toimisivat käytännössä. Nyt hän on työskennellyt uudessa Sydänsairaalassa noin parin kuukauden ajan. Miltä Sydänsairaalan uudet tilat tuntuvat? – Tilojen toimivuus ja viihtyisyys pitivät paikkansa, niin kuin oletinkin. Potilaiden ei tarvitse enää kulkea rakennuksesta toiseen. Potilailta saatu palaute onkin ollut positiivista. Hetken vie vielä aikaa, että kaikki tavarat ovat paikoillaan, mutta hyvältä tosiaan näyttää, Björkengren kertoo.
Potentiaali-hanke keräsi opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä sukupuoli- ja kulttuuritietoisesta ohjauksesta verkkokyselyllä 13.4.–5.6.2020. Kyselyaineisto tarjoaa tietoa siitä, miten sukupuoli- ja kulttuuritietoisuus näkyy käytännön ohjaustyössä ja mihin opetus- ja ohjaustyötä tekevät tarvitsisivat tukea. Tämä kirjoitus käsittelee kyselyn tausta-aineistoja ja vastaajia. Voit lukea lisäanalyysia vastauksista toisesta kirjoituksesta. Vastaajille esitettiin kysymyksiä siitä, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat näkyvät organisaation käytännöissä sekä siitä, miten hyvin vastaaja itse tuntee tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevia lakeja, ohjeistuksia ja käsitteitä. Lisäksi kartoitettiin valmiutta keskustella nuorten kanssa erilaisista yksilöön tai yhteiskuntaan liittyvistä teemoista eli toimia sukupuoli- ja kulttuuritietoisesti. Kyselyyn saatiin 709 vastausta eri puolilta Manner-Suomea. Kyselyn vastaajiksi tavoiteltiin henkilöitä, jotka toimivat yläkoulussa tai toisella asteella opetustyössä, opinto-ohjaajana, uraohjaajana tai muussa ohjaustyössä nuorten (alle 29-v.) uraohjaajana tai muussa ohjaustyössä jossain muussa organisaatiossa (esim. Ohjaamo, TE-palvelut, kunnan nuorisotoimi, järjestöt) opettajana tai kouluttajana opettaja-, erityisopettaja-, opinto-ohjaaja- tai uraohjaajakoulutuksessa. Voit tutustua kyselyn alustaviin tuloksiin yläkoulua ja toista astetta tarkastelevan blogitekstin (1) ja tulospaketin avulla (2). Kyselylomake on luettavissa sekä suomeksi (3) että ruotsiksi (4). Kyselyn tuloksia julkaistaan syksyn 2020 aikana. Lisäksi hankkeessa toteutetaan haastatteluja, joilla syvennetään kyselyn tuloksia. Tiedonkeruu ja aineiston yleistettävyys Kyselyyn vastattiin avoimella verkkolinkillä, jota välitettiin opetus- ja ohjausalan sosiaalisen median keskusteluryhmissä, hankkeen osatoteuttajien verkostoissa, hankkeen sidosryhmien verkostoissa, hankkeen viestintäkanavissa sekä kohderyhmää työllistävien organisaatioiden kautta. Yläkouluja, ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja kuntien sekä kaupunkien nuorisotoimea tavoiteltiin ensi sijassa kuntien ja kaupunkien kirjaamojen kautta. Kuntien ja kaupunkien kirjaamoita pyydettiin välittämään kyselyn saateviesti opetus- ja ohjausalan organisaatioille, jotka saattoivat välittää saatteen henkilöstölleen. Ohjaamoihin, TE-toimistoihin ja ammatillisiin opettajakorkeakouluihin otettiin yhteyttä suoraan. Yliopistoja ei tavoiteltu systemaattisesti. Tiedonkeruu ei perustunut otokseen opetus- ja ohjaushenkilöstöstä, joten tulokset eivät ole varauksetta yleistettävissä kuvaamaan kyselyn perusjoukkoa, eli vastaajiksi tavoiteltujen henkilöiden ryhmää. Kyselyä pyrittiin välittämään kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien kautta, mutta hankkeella ei ole tietoa siitä, kuinka laajasti kysely tavoitti vastaajia tätä kautta. Lisäksi vastaajia tavoiteltiin epävirallisia verkostoja hyödyntäen. Vastaajajoukko ei siten välttämättä vastaa kaikkien taustatekijöiden suhteen todellista opetus- ja ohjaushenkilöstön jakaumaa. Mitä vastauksista voidaan päätellä? On mahdollista, että kyselyyn vastasivat innokkaimmin ne, jotka kokevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat itselleen läheisiksi. Tämän vuoksi osa kysymyksistä muotoiltiin koskemaan organisaation käytäntöjä, jolloin vastaaja saattoi arvioida sitä, miten hyvin lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet toteutuvat työpaikalla yleisesti. Merkittävä osa kysymyksistä koski kuitenkin vastaajan itsensä osaamista. Opetus- ja ohjaustilanteissa voi esiintyä hankalaksi koettuja ja henkilökohtaisia teemoja, jotka liittyvät nuoren taustaan, asemaan ja mahdollisuuksiin valita nuorta kiinnostava koulutus- tai urapolku. Vastaajalla ei välttämättä ole ollut osaamista ottaa puheeksi kaikkia nuoria mahdollisesti askarruttavia asioita. Näidenkin kysymysten tulkinta on mahdollista siirtää yksilön osaamisesta työkalujen olemassaolon tai työpaikan antaman perehdytyksen tasolle. Nuoria koskettavien haasteiden puheeksi ottaminen parantaa koulutus- ja uraohjauksen onnistumista. Puheeksi ottamisen valmiuksia on mahdollista tukea sekä kirjaamalla ylös työpaikan toimintamalleja että kehittämällä ohjauksen työkaluja. Ketkä kyselyyn vastasivat: alueet ja oppilaitokset Maakuntien väkimäärään suhteutettuna Uusimaan ja Varsinais-Suomen maakunnista saatiin odotettua vähemmän vastauksia. Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta vastauksia saatiin odotettua enemmän. Muut maakunnat ovat kolmen prosenttiyksikön sisällä odotetusta osuudesta. (5) Tietoa opetus- ja ohjaustyötä tekevien määristä ei ole helposti saatavilla, joten vastaajien jakaumaa aineistossa on vaikea suhteuttaa eri tehtäväluokkien ja työpaikkojen todelliseen osuuteen perusjoukossa. Etenkin yläkoulussa työskentelevien erottaminen peruskoulussa työskentelevistä on avoimesti saatavilla olevan tiedon perusteella vaikeaa. Opetushallituksen ”Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016” -raportin avulla voidaan laatia arvio ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen opettajien välisestä suhteesta (6). Potentiaalin kyselyssä suhdeluku on 22:78 (lukio:ammatillinen oppilaitos), kun taas Opetushallituksen 2016 raportissa suhdeluku on 31:69. Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajien osuuksien suhde toisiinsa on odotetun suuntainen, vaikka ammatillisissa oppilaitoksissa opettavia onkin hieman odotettua enemmän. Saman raportin avulla on mahdollista arvioida opettajien alueellista jakaumaa ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suuraluetasolla ja maakunnittain sillä varauksella, että Potentiaalin kyselyn vastaajamäärä ei ole riittävä luotettavaan maakuntatason tarkasteluun. Suuralueittain tarkasteltuna lukioiden opettajia on huomattavasti odotettua enemmän Länsi-Suomen suuralueelta (+28 %-yks.) ja huomattavasti odotettua vähemmän Etelä-Suomen (-13 %-yks.) ja Helsinki-Uusimaan suuralueilta (-12 %-yks.). Vastaavasti ammatillisten oppilaitosten opettajia on huomattavasti enemmän Länsi-Suomen suuralueelta (+32 %-yks.) ja huomattavasti odotettua vähemmän Helsinki-Uusimaan (-21 %-yks.) ja Etelä-Suomen suuralueilta (-16n %-yks.). Suuralueittainen epäsuhta on syytä huomioida tulosten tulkinnassa silloin, kun on syytä olettaa, että tarkasteltava kysymys vaihtelee suuralueittain. Uusimaalla työskennelleiden opettajien osuus on odotettua huomattavasti pienempi (yli -10 %-yks.) ja Varsinais-Suomen jossain määrin pienempi (yli -5 %-yks.) sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet ovat jossain määrin odotettua pienempiä lukioiden osalta (yli -5 %-yks.). Pirkanmaan ja Keski-Suomen osuudet ovat odotettua huomattavasti suurempia (yli +10 %-yks.) sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Pohjois-Pohjanmaan osuus on odotettua huomattavasti suurempi (yli +10 %-yks.) ja Pohjanmaan osuus jossain määrin odotettua suurempi (yli +5 %-yks.) ammatillisten oppilaitosten osalta. Kainuun ja Lapin osuudet ovat jossain määrin odotettua suuremmat (+5 %-yks.) lukioiden osalta. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskennelleiden opinto-ohjaajien suhdelukua on mahdollista verrata Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry:n jäsenrekisterin jakaumaan vuodelta 2020, johon on viitattu Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpaperissa ”Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020” (7). Potentiaalin kyselyssä toisen asteen opinto-ohjaajien suhdeluku on 46:54 (lukio:ammatillinen oppilaitos), kun taas SOPO ry:n jäsenrekisterissä suhdeluku on 50:50. Suhdeluvut ovat hyvin lähellä toisiaan. Photo by Lukas from Pexels Ammatillisessa oppilaitoksessa työskennelleiden osuudet ovat siis odotettua suurempia, kun verrataan toisella asteella työskennelleitä opettajia ja opinto-ohjaajia toisiinsa. Lisäksi alueellisen vertailun perusteella voidaan todeta, että Potentiaalin aineisto on jossain määrin vinoutunut. Toisaalta opettajana ja opinto-ohjaajana työskennelleitä vastaajia on runsaasti eri puolelta Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta, joten alueellinen vinouma ei välttämättä ratkaisevasti heikennä aineiston käyttökelpoisuutta. Kyselyssä ei kerätty kuntatasoista tietoa työpaikoista, joten tarkempi alueryhmittely esimerkiksi kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin ei ole mahdollista. Kokonaisuudessaan vastaajista 44 prosenttia työskenteli ammatillisessa oppilaitoksessa, 19 prosenttia yläkoulussa, 15 prosenttia lukiossa ja 14 prosenttia muussa kunnan tai kaupungin nuorisopalvelussa, viisi prosenttia Ohjaamossa, neljä prosenttia ammattikorkeakoulussa, kolme prosenttia TE-toimistossa ja muutama prosentti ohjauspalveluita tarjoavassa järjestössä tai yhdistyksessä, ohjauspalveluita tarjoavassa yrityksessä tai ammatinharjoittajana, yliopistossa tai muussa työpaikassa. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten vastaajamäärät mahdollistavat melko luotettavan tarkastelun pienellä määrällä taustamuuttujia. Kunnan tai kaupungin nuorisopalvelun kohdalla tulee harkita tarkempaa ryhmittelyä työn sisällön mukaan. Muiden työpaikkojen vastaajamäärät asettavat merkittäviä rajoitteita taustamuuttujien käytölle. Lisälukemisto ja lähteet Ensimmäiset tulokset Potentiaali-hankkeen alkukartoituskyselystä: yläkoulut, ammatilliset oppilaitokset ja lukiot Tulospaketti ”Alkukartoituskyselyn suorat jakaumat yläkouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa” Kyselylomake ” Potentiaali-hankkeen kysely opetus- ja ohjaustyötä tekeville” Kyselylomake ”Enkät inom projektet Potential till dem som är verksamma inom undervisning och handledning” Suomi lukuina: Väestö. Tilastokeskus. (Viitattu 17.8.2020.) Kumpulainen, Timo (2017) (toim.). Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Opetushallituksen Raportit ja selvitykset 2017:2, 77, 105. h Vuorinen, Raimo (2020). Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971–2020. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 5, 11. 3 Replies to “Potentiaali-hankkeen kyselyn tiedonkeruu ja aineisto” Paluuviite: Osataanko sukupuolesta ja muista eroista keskustella oppilaitoksissa? Kevään kyselyn tuloksia - Paluuviite: Haastattelutiedonkeruun toteuttaminen - Paluuviite: Opinto-ohjaajat kohtalaisen hyviä yhdenvertaisuuden käsittelijöitä, mutta oppilaitosten käytännöissä petraamista - Comments are closed. Artikkelien selaus Previous Previous post: Webinaari 28.10.2020: Miten keskustella sukupuolesta ja muista eroista ohjauksessa? Next Next post: Osataanko sukupuolesta ja muista eroista keskustella oppilaitoksissa? Kevään kyselyn tuloksia
Niskasen sisarukset järjestivät sensaation ja voittivat molemmat hiihdon Sveitsin Lenzerheiden Tour de Skin osakilpailut. Kerttu paahtoi voittoon naisten perinteisen kympillä ja Iivo miesten 15 kilometrillä. Kerttu Niskanen hiihti voittoon kisassa, jota väritti rankka lumisade ja nollakeli. Tämä hiihtosää sopi suomalaiselle kuitenkin täydellisesti. Niskanen oli matkalla ylivoimainen. Hän voitti toiseksi tulleen Ruotsin Ebba Anderssonin 18,2 sekunnilla. Voitto on Niskasen uran kolmas maailmancupin osakilpailuvoitto. Hän on voittanut juuri Lenzerheidessa kerran aiemminkin. Suomalaisnaisten hiihtopäivä sujui muutenkin, sillä Krista Pärmäkoski hiihti neljänneksi ja Johanna Matintalo oli 9:s ja Anne Kyllönen 15:s. Riitta-Liisa Roponen oli kisan 60:s. Miesten puolella Iivo Niskanen ei todellakaan ollut sisartaan huonompi. Niskanen hiihti miesten 15 kilometrin perinteisen matkalla myös ylivoimaiseen voittoon. Niskanen otti heti vahvan alun ja painoi menemään loppuun asti hyvällä tahdilla. Eroa muihin tuli matkan aikana jatkuvasti lisää. Niskanen voitti toiseksi tulleen Alexander Bolshunovin 19,3 sekunnilla. Kolmanneksi tullut NorjanPål Golberg jäi peräti 25,2 sekuntia. Voitollaan Niskanen nousi Tourin kokonaiskilpailussa kolmanneksi. Tourin kokonaiskilpailua johtava Johannes Kläbo jäi kilpailussa neljänneksi 34,3 kärjelle jääneenä.
Tässä artikkelissa luomme katsauksen suomalaiseen elokuvakulttuuriin: elokuvaan eri vuosikymmeninä, suosituimpiin ja merkittävimpiin suomalaisiin elokuviin sekä elokuvatapahtumiin. Sanan ”elokuva” keksi suomenkielen professori ja kielentutkija Artturi Kannisto (1874-1943) vuonna 1927. Sitä ennen Suomessa puhuttiin ”elävistä kuvista”. Suomalaisen elokuvakulttuurin alkupisteenä on pidetty kesäkuuta 1896, jolloin ensimmäiset elokuvat esitettiin Helsingissä. Suomessa on valmistettu elokuvia aina 1900-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä lähtien, ja kyseisenä vuosikymmenenä myös elokuvateatterien määrä alkoi kasvaa ympäri maata. Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli Salaviinanpolttajat vuodelta 1907. Vuonna 1919 perustettiin Suomen Filmikuvaamo, joka tunnettiin vuodesta 1921 lähtien Suomi-Filminä. Yhtiön johtaja Erkki Karu (1887-1935) oli keskeinen toimija myös Suomen Filmiteollisuudessa. Suomalaisen elokuvan kultakausi alkaa 1930-luvulla 1920-luvun elokuvassa aiheet löytyivät erityisesti maaseudulta. Myös dokumenttielokuvat olivat suosittuja ja niitä tehtiin tilauksestakin. Esimerkiksi ulkoasiainministeriön ja Suomi-Filmin yhteistyössä tekemä suomalaista kansakuntaa mainostava propagandafilmi Finlandia (1921) osoittautui menestykseksi myös maailmalla. Suomalaisen elokuvateollisuuden synty voidaan ajoittaa varsinaisesti 1930-luvulle, joka oli myös suomalaisen elokuvan kulta-aikaa. Suomi-Filmin rinnalle perustettiin Suomen Filmiteollisuus vuonna 1934. Elokuvat keräsivät valtavia yleisöjä. Esimerkiksi Risto Orkon ohjaaman vuonna 1934 valmistuneen Siltolan pehtoorin kävi katsomassa miljoona suomalaista – joka oli tuolloin neljännes koko kansasta. Kansanomaisten komediaelokuvien lisäksi valkokankailla nähtiin nationalistisia aatedraamoja. Romanttisen elokuvan tähtiin kuuluivat muun muassa Tauno Palo, Ansa Ikonen ja Regina Linnanheimo. Suomalaisen elokuvan kultakauden katkaisi talvisodan syttyminen 1939. Toinen maailmansota (1939-1944) pysäytti suomalaisen elokuvan kehityksen lähes kokonaan, ja esimerkiksi talvisodan aika valmistui vain yksi elokuva. 1940-luvulla suosittuja elokuvia olivat muun muassa Toivo Särkän ohjaama Kulkurin valssi sekä elokuvasarja Suomisen perheestä. Sota-aikana ilmestyi enimmäkseen kepeitä komedioita ja romanttisia elokuvia. Vuonna 1948 elokuvissa nähtiin ennätysyleisöt, mutta elokuvan suuri suosio oli vain hetkellistä, sillä pian koteihin ilmestyvät televisiot alkoivat kilpailla katsojista. 1950-luvun menestyksekkäin kotimainen elokuva oli Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas. Vuonna 1955 ensi-iltansa saaneen elokuvan ohjasi Edvin Laine, ja se niitti myös kansainvälistä menestystä. Suomalainen elokuva romahtaa 1960-luvulla Ensimmäisestä Tuntemattoman sotilaan elokuvafilmatisoinnista on tullut varsinainen suomalaisuuden ja sota-ajan ikoni. Se esitetään nykypäivänäkin perinteisesti itsenäisyyspäivänä televisiosta. Tuntematon sotilas on yhä edelleen Suomen katsotuin elokuva elokuvateatterissa. 1950-luvun huippuohjaajia olivat Edvin Laineen lisäksi muun muassa Matti Kassila ja Hannu Leminen. Leminen oli Laineen tapaan aloittanut uransa jo edellisellä vuosikymmenellä. Suomalaisen elokuvan romahdus jouduttiin kokemaan 1960-luvulla. Elokuvia alettiin esittää televisiossa ja elokuvateattereiden katsojamäärät romahtivat. Vuonna 1963 näyttelijät aloittivat pitkän lakon, jonka johdosta amatöörinäyttelijät miehittivät osan elokuvista. 1960-luvun suosittuja elokuvia olivat muun muassa Edvin Laineen Täällä Pohjatähden alla (1968) ja Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966). 1970-luvulla suomalaista elokuvakulttuuria leimasi pysähtyneisyys. Vuosikymmenen harvat menestyksekkäät elokuvat olivat Spede Pasasen tuottamia. Speden Uuno Turhapuro -elokuvista pääset lukemaan lisää sivustoltamme omasta artikkelistaan. 1980-luvulla suomalaisella elokuvalla ei mennyt juurikaan paremmin. Elokuviin ammennettiin aiheita niin ajankohtaisesta juppikulttuurista kuin sodastakin. Rauni Mollberg uudelleenfilmatisoi Tuntemattoman sotilaan vuonna 1985 ja Pekka Parikan Talvisota ilmestyi 1989. Aki ja Mika Kaurismäki aloittivat ohjaajauransa elokuvalla Armottomat (1982). Elokuvia tuotettiin 1980-luvulla poikkeuksellisen runsaasti, mutta niiden katsojaluvut jäivät alhaisiksi. Suomalaisen elokuvan uutta nousua jouduttiin odottamaan aina 1990-luvun loppuun asti. 1990-luvulla nähtiin myös naisohjaajien läpimurto, muun muassa Pirjo Honkasalon, Auli Mantilan ja Kaisa Rastimon. Suomalainen elokuva lähtee uuteen nousuun 1990-luvun lopussa 1990-luvun alkuvuosina katsojaluvut olivat vielä matalia. Vuosi 1999 oli käänteentekevä, kun useat suomalaiselokuvat – muun muassa Olli Saarelan Rukajärven tie ja Aleksi Mäkelän Häjyt – keräsivät suomalaiset taas elokuvateattereihin. 2000-luvun alussa taiteilijat kuten Badding, Tapani Rautavaara, Irwin, Jean Sibelius ja Aleksis Kivi saivat omat elokuvansa. Yhteiskunnallisissa elokuvissa saivat jalansijan nuoret, ja myös useat lastenelokuvat saivat ensi-iltansa. Animaatioelokuvien aikakausi sai alkunsa. Aleksi Mäkelän Pahat Pojat (2003) ja Matti Nykäsestä kertova Matti (2006) ylittivät kumpainenkin yli 400 000 katsojan rajan. 2010-luku käynnistyi suomalaiselokuvan kannalta loistavasti: vuonna 2010 peräti viisi elokuvaa ylitti yli 200 000 katsojan rahan. Erityisesti Dome Karukosken ohjaamat elokuvat menestyivät hyvin. Esimerkiksi Napapiirin sankarit (2010) sai yli 330 000 katsojaa ja Mielensäpahoittaja (2014) yli 450 000 katsojaa. Karukoskesta voit lukea enemmän hänestä ja Renny Harlinista kertovasta artikkelistamme. Sekä vuosina 2015 että 2016 kotimaiset elokuvat keräsivät ennätysyleisön. Erityisesti koko perheen elokuvat, kuten Angry Birds ja Risto Räppääjä ja yöhaukka, kiinnostivat katsojia. Vuonna 2017 ilmestyi todellinen jättimenestys: Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas. Siitä tuli helmikuussa 2018 ensimmäinen suomalainen elokuva lähes 50 vuoteen, joka ylitti miljoonan katsojan rajan elokuvateattereissa. Se oli paitsi yleisön, myös kriitikoiden mieleen ja voitti neljä Jussi-palkintoa. Suomalaiset elokuva-alan palkinnot ja tapahtumat Edellä mainitsemamme Filmiauran Jussi-palkinto on Suomen merkittävin elokuva-alan palkinto. Jussi-patsaat jaetaan vuosittaisessa Jussi-gaalassa ja niitä on jaettu jo vuodesta 1944 alkaen. Jussi-palkinto oli erittäin arvostettu 1940-1950-luvuilla, mutta menetti hohtoaan 1960-1970-luvuilla. Se nousi takaisin arvoonsa 1980-luvulla gaalan televisioinnin myötä. Tällä hetkellä palkintoja myönnetään 15 eri kategoriassa. Suomalaisista elokuva-alan tapahtumista merkittävimpiä ovat Rakkautta ja anarkiaa -festivaalit, dokumenttielokuvafestivaali DocPoint sekä Tampereen ja Sodankylän elokuvajuhlat. Suomalainen elokuva on kohdannut yli satavuotisen historiansa aikana niin ala- kuin ylämäkiäkin, mutta onneksi maassamme riittää runsaasti ammattitaitoisia ja lahjakkaita elokuva-alan ammattilaisia. Tue sinäkin suomalaista elokuvaa ja vieraile elokuvateatterissa!
Minulta pyydettiin lyhyttä juttua keikkareissulta Nuotta-lehteen ja tällaisen tarinan siitä raapaisin viime viikolla. Ehkä tämä antaa pienen välähdyksen siitä, minkälainen on gospelin soittajan arkipäivä ja millaista on lähteä kitaran kanssa tien päälle ties kuinka monetta kertaa. Hyppää kyytiin ja otetaan suunta kohti Kokkolaa! Täytyy myöntää, että ihan hirveä draivi ei ollut päällä eikä motivaatio parhaimmillaan, kun suuntasin auton nokan helmikuun alkupäivinä kohti Pohjanmaata. Edessä oli neljän päivän kiertue ja peräti 13 keikkaa putkeen niin kuin joskus nuorena. Huh, huh, melkoinen vääntö siis odotettavissa! Vähän oli kieltämättä väsy päällä ja pääkin vielä pyörällä, sillä viikkoa aikaisemmin olin juuri palannut kahden viikon Etiopian reissulta Afrikasta! Se tarkoitti myös sitä, että yli 30 asteen aurinko oli vaihtunut lähes 20 asteen pakkaseen ja lumipyryyn! Kaiken lisäksi olin huonolla onnella rutannut autoni etukulman bussin kylkeen Tampereella pari päivää sitten. Ratikkatyömaan takia oli liikennejärjestelyt muuttuneet siinä torin laidalla enkä sitä huomannut, kun oli niin tuttu paikka. Onneksi siinä rytäkässä ei pahemmin käynyt ja auton pellitkin sain korjattua ajokuntoon roudausteipillä, milläs muulla. Ei siinä muu auttanut kuin vaan baanalle ja kohti pohjoista! Viiden tunnin ajon jälkeen pääsin keskellä yötä perille Kokkolaan, jossa oli pieni vierashuone ja lämmin peti odottamassa, niin, ja tietenkin jääkaapissa soittajalle syötävää. Kyllä uni maittoi. Aamulla kello soi jo seiskalta, joten hilppasin suihkuun ja otin suunnan pikkupakkasessa kohti ensimmäistä ala-koulua. En ollutkaan pitkään aikaan pitänyt konserttia ala-asteikäisille, joten sekin vähän jännitti, osaanko vielä. Ihan turhaan jännitin, sillä kohta jo 300 lasta lauloi nupit kaakossa kädet viuhtoen ’Toimivat kädet’ -laulua ja muita hauskoja lastenbiisejä. Lapsilta puuttuvat ne turhat estot, mitkä meillä aikuisilla on ja jos on kivaa, sitä ei piilotella. Siinä jo väsymykset unohtui ja itsekin innostuin niin, että paita oli kohta hiestä märkä. Pari tuollaista energistä vauhtikeikkaa jokaisena neljänä aamuna hoiti kyllä tehokkaasti herätyksen! Nykyään ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että kouluun enää pääsee kristillisen sanoman kanssa, joten sitä joutuu miettimään, mitä voi ja uskaltaa sanoa. Otin teemakseni sen, että jokainen on Jumalan edessä tärkeä ja kaunis. Tuntui, että jotain meni perille, sen verran oli keikkojen jälkeen iloisia ilmeitä, tuli ylävitosia ja haettiin nimmareita. Jälleen kerran itsekin tajusin sen, kuinka tärkeää on, että seurakunnat menevät kouluihin niin kauan kuin se tässä maassa on mahdollista. Vielä on ovet auki, mutta kukaan ei tiedä, kuinka pitkään! Joka päivä koulukeikkojen jälkeen huokaisin hetken ennen kuin ajelin pitämään iltakonserttia jossain lähiseudun kirkossa. Mukavia nekin oli, väkeä tuli paljon ja tunnelma oli hyvä, mutta toiseksi ne jäivät ainakin äänen voimakkuudessa! Kaksi ensimmäistä keikkaa tein yhteistyössä Open Doors -järjestön kanssa Kokkolan lisäksi Kannuksessa. Kerroin laulujen lomassa tarinoita Irakista, jossa kävin joulun alla tapaamassa Isis-järjestön vainoamia kristittyjä. Kerroin siitä, kuinka tiukoilla ihmiset siellä ovat uskonsa takia, mutta myös siitä, kuinka toivo nousee raunioistakin. Toin myös rohkaisevat terveiset äskeiseltä reissultani Etiopiasta, jossa eletään keskellä valtavia herätyksiä. Ohjelmaan mahtui myös Lohtajan ensimmäinen majataloilta, jota oli suuri ja innostunut porukka tekemässä. Paluumatkalla pysähdyin Kauhavalla ja lopetin kiertueen ihan perinteiseen trubaduurikeikkaan. Jos olivat aamukeikat täynnä iloa ja ääntä, illat olivat täynnä syviä tunteita, rukousta ja vähän kyyneleitäkin. Tuntui siltä, että välillä vanhatkin laulut syttyivät ja ehkäpä jotain syttyi myös kuulijoiden silmissä. Ääni oli jo käheä, kun viimeinen keikka oli ohi. Taas kotiin ajaessani mietin, että miksi tätä teen. Eikö sitä leipäänsä saisi jotenkin helpommallakin? Nuo 13 keikkaa tarkoittaa myös sitä, että äänentoistokamat roudattiin autosta pois ja takaisin 26 kertaa! Siihen lisäksi 700km autossa istumista lumipyryssä. Pitäiskö antaa kitarat suosiolla jo nuoremmille ja jäädä kiikkustuoliin eläkepäiviä odottamaan? Toisaalta, mitäpä minä marmatan, tällaisen kutsun minä joskus sain ja tälle tielle lähdin suuria jälkiä seuraamaan. Niin, ja mitäpä meikäläinen lopulta muuta osaisikaan… Onhan ne niin inhimillisiä ajatuksia toki kaikki. Mutta sitten on se toinen puoli. Kun saa katsoa ihmisiä silmiin, kuulla elämän tarinoita ja nähdä, mitä kaikkea Jumala tekee, se on välillä niin kiehtovaa ja ihmeellistä, että siihen ei väsy. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun Jumalalla on sormensa pelissä! Hän yllättää aina. Entä sitten ne lapset ja ne koulut? Kivaa on ja ääntä riittää, mutta jääkö niistä keikoista mitään lasten muistiin ja sydämiin, välillä sitäkin mietin. Siihen vain täytyy uskoa ja luottaa. Eikö se ole niin, että ihmisen elämän suuret suuntaviivat piirretään jo lapsena! Monet kerrat olen minäkin saanut kuulla, kuinka joku tuntematon kertoo, että ”kävit meidän koulussa silloin joskus”. Kyllä ne tuntuu mieleen jäävän. Se, mitä sydämissä tapahtuu, sen saa aina jättää suuriin käsiin. Jumalan sana ei tyhjänä palaa, vaikka se tulisi kuinka epävireisellä kitaralla tai kuinka kelvottoman puhujan suusta. Joskus sen on saanut kokea itsekin. En varmaan koskaan unohda, kuinka viime vuoden viimeisen keikan jälkeen toi eräs nuori nainen minulle pienen paperilappusen, jossa luki näin: ”Kiitos, Pekka, sun koulukeikalla mä tulin uskoon!” Se piti lukea monta kertaa! Muistin taas, kenen asialla tässä ollaan! Vaikkei olisi draivia yhtään, vaikka olisi läpeensä väsynyt ja vaikkei olisi mitään hyvää annettavaa, Jumala tekee työtään ja ihmeitään! Pidetään siitä kiinni, teipataan autot kuntoon, otetaan kitarat kainaloon ja lähdetään liikkeelle! Maailma odottaa!
Yhdyvaltalainen piirivalmistaja Lattice tuo tarjolle uudenlaisen GigaRay MOD65412 -moduulisarjan, jonka valmistaja ilmoittaa olevan alan ensimmäinen esisertifioitu 60 gigahertsin ratkaisu suurten nopeuksien langattomille yhteyksille – haastaen jopa kuituyhteyksiä. Latticen moduuliratkaisu perustuu vaiheohjattuun ja elektroniseen keilansuuntaustekniikkaan. Valmiiksi seftifioitu SiBEAM-antennijärjestelmä helpottaa myös verkkolaitteiden toteuttamista. 60 gigahertsin kaista tarjoaa nopean tiedonsiirron ja tehokkaan taajuuksien uudelleenkäytön. Latticen mukaan GigaRay tarjoaa jopa vaihtoehdon kalliille ja aikaa vievälle kuidun käyttöönotolle. Se voisi sopia linkkien lisäksi kännykkätukiasemien yhdistämiseen. Latticen MOD65412-moduulisarjan luvataan tukevan TCP/IP-siirtoa 200 metrin etäisyydelle yhden gigabitin sekuntinopeudella ja 300 metriä 300 megabittiä sekunnissa 45 asteen keilakaistalla. Piirimoduliien lisäksi valmistajalla on tarjolla pienikokoinen mini-PC-pohjainen SK65415-koekortti ja SK65412-kehityspaketti omien verkkotuotteiden kehitykseen.
Miksi luomua? -kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Se on monen eri tekijän summa ja luomun voi käsittää myös kokonaisvaltaisesti. FAOn (Food and Agriculture Organization of the United Nations) kansainvälisessä kongressissa 2010 esitettiin globaali määritelmä kestävälle ruokavaliolle: ”Kestävät ruokavaliot ovat alhaisen ympäristövaikutuksen ruokavalioita, jotka lisäävät ruoan ja ravitsemuksen huoltovarmuutta ja terveellistä elämää nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävät ruokavaliot suojaavat ja kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, ne ovat kulttuurisesti hyväksyttäviä, saavutettavia, taloudellisesti oikeudenmukaisia ja kustannettavissa olevia; ravitsemuksellisesti riittäviä, turvallisia ja terveellisiä ja ne optimoivat luonnon- ja ihmisvarat”. Kuten kansallisessa luomututkimusohjelmassa mainitaan, ruokakulttuurimme on muuttunut. Prosessoitujen, pakattujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttö elintarvikkeissa on runsasta. Kasvintuotannossa käytetään runsaasti torjunta-aineita ja torjunta-ainejäämät viljassa ja kasviksissa ovat mahdollisia. Antibioottiresistenssi on tutkijoiden käsityksen mukaan globaalisti yhtä vakava ongelma kuin ilmastonmuutos. Yksi merkittävä syy antibioottiresistenssin syntyyn on antibioottien käyttö eläinten ruokinnassa infektioita vastaan. Antibioottien käyttö heikentää myös omaa vastustuskykyämme infektiotauteja vastaan. Ruoka-aineallergiat ovat lisääntyneet. On syytä olettaa, että torjunta-ainejäämillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lisäaineiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisen terveyteen ei tunneta. Väistämättä joutuu miettimään, mitä vaihtoehtoja on olemassa terveyden ylläpitämiseksi. Luomu tarjoaa vaihtoehdon: luomuelintarviketuotannossa antibioottien käyttö on rajoitettua, kemiallisia torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita ei käytetä ja vain luontaisten lisäaineiden käyttö on sallittua. Luomu on jo tältä pohjalta terveellisempää ja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Tieteelliset vaatimukset täyttäviä tutkimuksia luomuelintarvikkeista on toistaiseksi tehty vähän ja Suomesta tämä tutkimus puuttuu lähes kokonaan. Tutkimuksella on kuitenkin mm. osoitettu, että luomumaidon ravitsemuksellinen laatu on kohonnut rasvahappokoostumuksen suhteen. Luomuun liittyvä tutkimustyö liittyy vahvasti ihmisten ja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Luomun merkitys aletaan vasta aavistaa. Nautittu ravinto saattaa vaikuttaa terveyteen yli sukupolvien, kuten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet. Tarvitaan lisää ennakkoluutonta luomuun ja ihmisten sekä eläinten terveyteen liittyvää tutkimustyötä. Oma tutkimustyöni kohdistuu infektiotautien ennaltaehkäisyyn suomalaisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden, kuten maidon, metsämarjojen ja hunajien avulla. Olemme tehneet merkittäviä alkuperäishavaintoja liittyen näiden tuotteiden sisältämiin bioaktiivisiin yhdisteisiin. Näiden tuotteiden alkuperä ja puhtaus tulee olla taattu. Markkinoilla esiintyy myös väärennöksiä kuten hunajaväärennöksiä. Luomu takaa tuotteiden puhtauden. Jatkossa tutkimuksemme suuntautuukin erityisesti luomumaitoon ja -hunajiin: niiden koostumukseen ja terveysvaikutuksiin, kuten infektiotautien ennaltaehkäisyyn. Suomen olosuhteet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnontuotteita. Luomututkimus ei katso taaksepäin vaan eteenpäin hyödyntäen kuitenkin perinnekäyttöä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valmistaa itse ruokaa saati sitten kasvattaa itse kasviksia ja vihanneksia. Luomu tarjoaa mahdollisuuden kotoiselle puhtaudelle. Luomua tulee täten kehittää tulevaisuudessa monella sektorilla, jotta se saavuttaisi kuluttajat laajemmin ja vastaisi nykyajan vaatimuksiin ja tarpeisiin. Esimerkiksi luomuelintarvikkeiden prosessointia tulee kehittää luomuelintarvikkeiden säilyvyyden parantamiseksi, mutta niin, että niiden ravintotekijät ja bioaktiiviset ominaisuudet säilyvät. Toisaalta jakelukanavat tulisi saada monimuotoisemmiksi eri kuluttajaryhmille. Kokonaisvaltaisesti luomussa myös eettiset asiat puhuvat puolestaan. Niitä ovat luottamus tuotantotapaan, ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, maan terveyteen sekä ilman, vesien ja maaperän puhtauteen. Luomun arvomaailmaan kuuluvat myös säästäväisyys ja kierrätys. Aitous, puhtaus ja eettisyys ovat luomun tunnusmerkit kohti terveellisempää maailmaa myös myöhemmille sukupolville. Kirjoittaja FT, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin elintarviketieteiden tutkimusjohtajana sekä Luomuinstituutin elintarviketutkimuksen tutkimusalajohtajana. Lähteet Definition of Sustainable Diets and Platform for Action, final document, In: Sustainable Diets and Biodiversity, Proceedings of FAO International Scientific Symposium Sustainable Diets and Biodiversity United against Hunger, Roma, November 3–5, 2010, FAO Edition. Benbrook CM, Butler G, Latif MA, Leifert C, Davis DR. Organic production enhances milk nutritional quality by shifting fatty acid composition: A United States–wide,18-month study. PLOS ONE (2013): 8, e82429 Bygren LO, Tinghög P, Carstensen J, Edvinsson S, Kaati G, Pembrey ME and Sjöström M. Change in paternal grandmothers´ early food supply influenced cardiovascular mortality of the female grandchildren. BMC Genetics (2014) 15:12 doi:10.1186/1471-2156-15-12 Hakkarainen J, Toivanen M, Leinonen A, Frängsmyr L, Strömberg N, Lapinjoki S, Nassif X and Tikkanen-Kaukanen C Human and bovine milk oligosaccharides inhibit Neisseria meningitidis pili attachment in vitro. J Nutr. (2005) 135:2445–8. Huttunen S, Riihinen K, Kauhanen J and Tikkanen-Kaukanen C. Antimicrobial activity of different Finnish monofloral honeys against human pathogenic bacteria. APMIS (2013)121: 841–847 Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M and Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother. Res. (2011) 25:122–127
Divi Theme eli suo­ma­laisit­tain Divi teema on Word­Pres­sille suun­nitel­tu teema, jon­ka tarkoituk­se­na on tehdä koti­sivu­jen rak­en­tamis­es­ta yksinker­taista ja help­poa ilman eri­ty­istä koodausosaamista. Divin hallinta­pa­neeli toimii yli 30 eri kielel­lä ja tietysti myös suomek­si. Tee­man on ostanut yli 400 000 asi­akas­ta ja Divil­lä raken­net­tu­ja sivus­to­ja on miljoonia. Tämän sivus­ton tarkoituk­se­na on tar­jo­ta suomek­si help­po­ja video-ohjeis­tuk­sia koti­sivu­jen rak­en­tamiseen Divillä. Tutus­tu videoihin Divi Theme — video-ohjeet suomeksi Divi Theme eli suo­ma­laisit­tain Divi teema on Word­Pres­sille suun­nitel­tu teema, jon­ka tarkoituk­se­na on tehdä koti­sivu­jen rak­en­tamis­es­ta yksinker­taista ja help­poa ilman eri­ty­istä koodausosaamista. Divin hallinta­pa­neel­in toimii yli 30 eri kielel­lä ja tietysti myös suomek­si. Tee­man on ostanut yli 400 000 asi­akas­ta ja Divil­lä raken­net­tu­ja sivus­to­ja on miljoonia. Tämän sivus­ton tarkoituk­se­na on tar­jo­ta suomek­si help­po­ja video-ohjeis­tuk­sia koti­sivu­jen rak­en­tamiseen Divillä. Tutus­tu videoihin WordPressin ja Divin asennus https://youtu.be/folDNDJfb4I Tässä videossa näytämme miten Word­Press ja Divi-teema asen­netaan. Hallinta­pa­neel­in sovel­luk­set-kohdas­ta pääsemme asen­ta­maan Word­Pressin ja hyväksymään sen sopimuse­hdot. Tämän jäl­keen voimme vali­ta halu­a­mamme kir­jau­tu­mis­tun­nuk­set ja täyttää… WordPress Kotisivut ja tutustuminen alustaan https://youtu.be/yzDNYI6pCQQ Vide­ol­la käy­dään läpi Word­Pressin ohjaus­näkymää Word­Pressin ja Divi The­men asen­tamisen jäl­keen. Alus­sa kir­jaudu­taan Word­Pres­si­in, jol­loin aukeaa ohjaus­näkymä. Ensim­mäisenä kat­so­taan Word­Pressin, Divin tai lisäosien päiv­i­tys ja mitä… Tekstin lisääminen kotisivuille https://youtu.be/DeSzSjK3KFs Näytämme videossa miten word­pressin divi teemas­sa lisätään tek­stiä sivuille tek­sti­mod­u­ulin avul­la. Ensin pää­va­likon Sivut-välile­hdeltä val­i­taan sivu, johon tek­sti­mod­u­uli halu­taan lisätä. Käytämme siihen täl­lä ker­taa visuaalista… Kuvan lisääminen kotisivuille https://youtu.be/Tiq1Q81r7hk Kat­somme tässä videossa miten kuva­mod­u­ulin lisäämi­nen tapah­tuu Divis­sä. Pää­va­likon Sivut-välile­hdeltä val­i­taan taas ensik­si sivu, johon tek­sti­mod­u­uli halu­taan lisätä ja siir­ry­tään käyt­tämään visuaal­ista rak­en­ta­jaa. Lisää rivi… Blogi moduuli https://youtu.be/OkL5btSZ20c Tässä videossa tutus­tumme Divin blo­gi-mod­u­uli­in. Blo­gi-mod­u­uli poimii automaat­tis­es­ti kaik­ki Divi­in lisäämäsi artikke­lit blo­gi-sivulle­si. Vide­olle näytämme miten blo­gi-mod­u­uli luo­daan ja lisätään sivulle. Esit­telemme myös miten blogi-sivun… Blurb moduuli https://www.youtube.com/watch?v=OoAyAOwqQis Täl­lä ker­taa esit­telemme Divi-tee­man monipuolisen Blurb-mod­u­ulin. Blurb-omi­naisu­udel­la voi luo­da pieniä sivuil­la kävi­jän huomion herät­täviä main­os­tek­ste­jä, joiden yhtey­teen voi lait­taa kuvaavia ikonei­ta tai kuvia. Näytämme,… Gallerian lisääminen kotisivuille https://youtu.be/4cdEnsREelU Tässä videossa näytämme, miten Divin gal­le­ria-mod­u­uli toimii. Sen avul­la sivus­tolle pystyy lisäämään kuva­gal­ler­ian. Divis­sä kuva­gal­le­ri­oi­ta on kah­ta perustyyliä, vieritet­tävä gal­le­ria ja ruudukkoon perus­tu­va gal­le­ria. Kummassakin… Painike moduuli https://www.youtube.com/watch?v=khWoyAcu1ak Tässä videossa käsit­telemme Divin painike-mod­u­u­lia. Mod­u­ulin avul­la voit lisätä sivulle painikkei­ta, joi­hin voi liit­tää esimerkik­si linkin sivus­ton toiselle ala­sivulle tai ladat­ta­van tiedos­ton. Vide­ol­la ker­romme kuin­ka uusi… Koko Sivun levyinen vieritin https://www.youtube.com/watch?v=DEoqBzwxHwk Tässä video-ohjeessa esit­telemme koko näytön levyisen vierit­ti­men eli slid­erin käyt­töä. Sen avul­la sivulle voi lisätä vai­h­tu­via dio­ja. Opetamme miten vier­itin luo­daan, ja kuin­ka siihen lisätään uusia dio­ja. Näytämme miten… Divi kirjasto https://youtu.be/mJJ8jISW628 Tämän­päiväi­nen aiheemme on Divin kir­jas­to-omi­naisu­us. Divin kir­jas­toon voit tal­len­taa mod­u­ulei­ta, rive­jä, osioi­ta tai jopa kokon­aisia sivu­ja, ja liit­tää niistä myöhem­min kopi­ot halu­amille­si sivuille. Divin kir­jas­to on erit­täin tärkeä… Uuden sivun lisääminen https://www.youtube.com/watch?v=kdQPtGBdUi8 Vide­ol­la opas­tamme, miten uusi sivu lisätään hel­posti Divis­sä. Kat­somme myös, kuin­ka se lisätään pää­va­likkoon ja kuin­ka sen sisältöä pääsee muut­ta­maan. Sivun lisäämisen voi Divis­sä tehdä monel­la eri taval­la, näytämme… Valikon lisääminen https://youtu.be/NpPJ1X7zmT0 Tämän video-ohjeen aiheena on sivu­jen lisäämi­nen pää­va­likkoon. Kat­somme, miten ylä­palk­ki eli pää­va­likko kasa­taan. Ensin halu­tun­laiset sivut luo­daan sivut-välile­hden kaut­ta. Word­press lisää ne automaat­tis­es­ti yläpalkkiin.… Navigoinnin visuaalinen muokkaus https://youtu.be/I7BAmZLnEYA Tässä videssa opas­tamme, miten sivus­ton ylä­palkin ulkonäköä muokataan Divis­sä. Esimerkik­si logon suu­ru­us ja tek­stin väri ja koko ovat hel­posti muutet­tavis­sa. Muu­tok­sia pääsee tekemään joko ”tee­man mukau­tus” –painikkeesta tai… Ala- ja sivupalkkin (vimpaimien) muokkaus https://youtu.be/a4I6d0SUzes Vide­ol­la näytämme, kuin­ka Divis­sä sivuille lisätään vim­paimia (engl. wid­get). Vim­paimia ovat esimerkik­si ala- tai sivu­palkki­in tule­va hakukent­tä, kom­ment­tio­sio ja muut vas­taa­vat toimin­not. Vim­paimia pääsee lisäämään esimerkiksi… Alapalkin visuaalinen muokkaus https://www.youtube.com/watch?v=XW6NbK0aEvk&feature=youtu.be Tässä video-ohjeessa käsit­telemme ala­palkin visuaal­ista muokkaus­ta Divi teemas­sa. Ala­palkkia pääsee hel­posti muut­ta­maan muun muas­sa ohjaus­näkymän ulkoa­su-välile­hden ”mukauta”-osiosta. Mukautus-sivulta…
Vaasan yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti arvostettu, menestyvä ja vaikuttava tiedeyliopisto vuoteen 2030 mennessä. Eräs keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on strategian mukainen panostaminen kansainvälistymiseen. Yliopistomme strategia määrittelee tämän seuraavasti: ”Kansainvälinen toimintamme vaikuttaa olennaisesti yliopiston kaikkiin keskeisiin osa-alueisiin, koulutukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa huippututkimuksen ja koulutuksen verkostoissa ja kumppanuuksissa. Yhteisömme jäsenet vierailevat, kouluttautuvat ja työskentelevät vastavuoroisesti tiedeyhteisöissä ja yrityksissä eri puolilla maailmaa uransa eri vaiheissa. Edistämme vastuullisesti ulkomaalaisten osaajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.” Maamme aleneva väestökehitys asettaa mittavan haasteen koko Suomen koulutusjärjestelmälle, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tutkimus, koulutus, digitalisaatio ja kansainvälistyminen ovat keskeisiä kansallisen tason kehittämistavoitteita. Niinpä Sopimuskaudella 2020–2024 opetus- ja kulttuuriministeriö suuntaa ennätysmäisen paljon varoja (160 milj. euroa) kansainvälistymiseen. Rahoitusmallissa kohdennetun rahoituksen osuus on laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Ministeriön tavoitteena on, että Suomeen tulee 2030 mennessä 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa vuosittain. Suomen väestönkehitys ja ministeriön politiikka määrittelevät myös Vaasan yliopiston toimintaa. Lähdemme siitä, että pyrimme säilyttämään nykyisen toiminnan tason ja asemamme maan yliopistojen joukossa. Tällöin Vaasan yliopiston on tavoiteltava tilannetta, jossa vuonna 2030 noin 35 prosenttia tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaisia. Tämän lisäksi tulevat vielä lyhyempiä jaksoja yliopistossa opiskelevat kansainväliset vaihto-opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta. Vaasan yliopistolla on ketteränä toimijana hyvät mahdollisuudet menestyä tässä syvällisessä ja nopeassa muutoksessa. Menestyminen edellyttää kuitenkin, että kehittämistoimet aloitetaan nyt. Yliopiston kansainvälistymisen aikatauluun ja mittakaavaan vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama rahoitus ja sen ehdot. Luonteeltaan rahoitus on ohjelmallista. Se edellyttää yliopiston koulutuksen muokkaamista kansainvälistä koulutusta ja koulutuksen yritysintegraatiota edistäväksi. Samalla koko yliopiston toiminnan tulee muuntautua kansainvälistä yhteistyötä edistäväksi. Muutokset tulevat koskemaan yliopiston kaikkien yksiköiden toimintaa. Koulutusohjelmat muokataan siten, että ne mahdollistavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän merkittävän kasvun. Myös tutkimuksen kansainvälistä rahoitusta ja verkostoitumista on lisättävä merkittävästi. Ministeriön kansainvälistymisen strategiarahoitus on osoitettu jo vuodelle 2021, joten kehitystoimenpiteiden suunnittelu aloitetaan heti vuoden alusta alkaen. Rahoitus ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen jakaantuvat kahteen päätehtävään. Vaasan yliopistolle on osoitettu merkittävää kansallista roolia Talent boost -toimintaan. Tarkoituksena on kehittää kansallisen tason pilotti länsirannikolle. Vuosittainen rahoitus pelkästään Vaasan yliopiston Talent boost -toimintaan tulee olemaan noin 1,35 miljoonaa euroa neljän vuoden ajan. Lisäksi yliopisto tulee saamaan 400 000 euroa Suomi stipendirahoitusta kasainvälisille maisteriopiskelijoille. Talent boost -toimintaan liittyy ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi, opiskelun mahdollistaminen sekä integroituminen Suomen työelämään. Tämä osaltaan luo painetta toiminnan vahvalle ja onnistuneelle kehittämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön Globaali-pilotteihin Vaasan yliopisto saa rahoitusta noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä toiminta tapahtuu Suomen ulkopuolella kohdealueilla, joihin kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Afrikka ja Kiina. Globaali-piloteissa suomalaiset yliopistot kehittävät yhteisten hankesateenvarjojen alla koulusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Kokonaisuudessaan kansainvälisen toiminnan osuus yliopistojen rahoitusmallissa tulee olemaan noin 15 prosentin luokkaa sopimuskaudella 2021–2024. On selvää, että tämä tulee muokkaamaan yliopiston toimintaa hyvin syvällisesti seuraavien neljän vuoden aikana. Edellisten lisäksi Vaasan yliopiston kansainvälistymistä lisää nopeasti syventyvä eurooppalainen yhteistyö. Vaasan yliopisto on mukana EU:n eurooppalaisessa yliopistoverkostossa EUNICE-konsortiossa. Tavoitteena on syventää yliopistojen yhteistyötä niiden kaikilla osa-alueilla: tutkimuksessa, koulutuksessa, hallinnossa ja kampusyhteistyössä. EUNICE-konsortioon liittyvä toiminta tulee olemaan tärkeä EU:n rahoituksen kanava. Eurooppalaisen verkoston lisäksi yliopiston kansainväliset kumppanuudet on kehitettävä strategiselle tasolle. Yliopistojen koulutusohjelmien akkreditoinnit ovat keskeinen osa kansainvälistymistä. Niiden avulla Vaasan yliopiston koulutusohjelmat saavat laatuleiman, joka on keskeinen tekijä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisen henkilökunnan menestyksellisessä rekrytoinnissa. Myös yliopistojen kansainväliset rankingit ovat keskeinen osa markkinoinnin ”kovaa ydintä”. Rankingien kehittäminen edellyttää systemaattista kehittämistyötä yliopiston koulutuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Kansainväliseen toimintaan vaikuttaa myös digitaalisten työkalujen kehitys ja niiden lisääntynyt hyödyntäminen pandemian seurauksena. Tämä luo Vaasan yliopistolle mahdollisuuksia ja myös uhkia kansainvälistymisen osalta. Niin Vaasan yliopisto, opiskelijat kuin myös henkilökunta voivat toimia hyvin pitkälle paikkariippumattomasti. Yliopistolle tämä luo mahdollisuuksia jopa kokonaan etäopiskeluna tarjottaville tutkinnoille. Toisaalta, myös suomalaiset opiskelijat voivat entistä helpommin hakeutua ulkomaisiin yliopistoihin tutkintoaan suorittamaan. Näin mittavassa kehittämisprosessissa on tärkeää, että koko yliopistoyhteisö on mukana aktiivisesti. Yliopistotasolla rehtoraatti ja yliopiston johtoryhmä ohjaavat operatiivista toimintaa. Kansainvälisiin asioihin keskittyvä rehtori nimitetään viisivuotiskaudeksi. Rehtori Jari Kuusisto Vaasan yliopisto kansainvälisyys strategia Vastaa Peruuta vastaus Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty * Kommentti * Nimi * Sähköpostiosoite * Kotisivu Tallenna nimeni, sähköpostiosoitteeni ja kotisivuni tähän selaimeen seuraavaa kommentointikertaa varten. Johtoajatus Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä johtoryhmän ja hallinnon edustajat.
Verohallinto kehottaa Katso-valtuuksia käyttäviä ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön mahdollisimman pian, sillä Katso-palvelun toiminta päättyy 31.12.2020. Katso-valtuudet eivät muutu automaattisesti Suomi.fi-valtuuksiksi. Noin 150 000 yrityksen, yhdistyksen, metsäyhtymän, säätiön, kunnan, yliopiston ja Y-tunnuksellisen kuolinpesän veroasioiden hoito uhkaa katketa vuodenvaihteessa. Jos Suomi.fi-valtuuksia ei siirry käyttämään ajoissa, veroilmoitusten antaminen, tulorekisteri-ilmoittaminen tai muu viranomaisasiointi voivat viivästyä. Nämä ovat lakisääteisiä velvollisuuksia, joiden hoitamatta jättämisellä on seuraamuksia. Suurin osa valtuuksia käyttävistä pystyy ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön omatoimisesti sähköisesti. Esimerkiksi metsäyhtymillä ja yhdistyksillä Suomi.fi-valtuuksiin siirtyminen voi edellyttää asiointia verotoimistossa, joten asian hoitoon on hyvä varata riittävästi aikaa. Katso-tunniste on ollut Verohallinnon tarjoama maksuton sähköinen tunniste yrityksille, yhteisöille ja muille organisaatioille. Sen avulla yritykset ovat voineet voivat käyttää Verohallinnon ja muiden viranomaisten kuten Kelan ja Tullin sähköisiä palveluja. Katso-tunnisteen avulla toimijat ovat voineet myös valtuuttaa muita hoitamaan organisaation veroasioita.
Kaksi paikkakuntalaista noin 25-vuotiasta miestä ajelivat päihtyneenä samalla moottorikelkalla yleisellä tiellä. Sunnuntaina aamuyöllä Pieksämäellä kaksi päihtynyttä miestä ajelivat moottorikelkalla Viertolantiellä tiellä sekä talon pihalla. Poliisin puhalluttaessa kelkalla ajelleet miehet niin molempien tulokset olivat hieman alle kaksi promillea. Molempia miehiä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. jaa... Twitter 0 AccessDeniedAccess DeniedJJW9843HM0CY4DE4sB6w/fjxi7FBIXzOgdckNP4VXFA3bLwh0yZMOFp3I07uQeA3WQGuQeHUdQJKvDJwvBnCWz1Mmz8= AccessDeniedAccess DeniedKSA6Q1C3PG1GXTK70xRxSOuc+wZFr7kTbSlY/yj9v2k6lWH15hdBhzUg4RFIupFRGoaXthdFMpoA77KcJDyWzRPSuVWx1Xvvp+p9sw==
Pianoja ja flyygeleitä viritetään musiikkiopistoilla aina ennalta tehtyjen sopimuksen mukaan ja sovitussa aikataulussa. Lähtökohtaisesti kaikki soittimet käydään vireeltään läpi aina lukukauden alussa, osa viritetään myös lukukauden aikana, esim. syysloman aikana tai pääsiäisenä. Sopimusten mukaan, osa soittimista viritetään, osa haalataan, eli tehdään hieman suurpiirteisempi viritys. Yleensä haalauksia tehdään tärkeimpien piano-opetuskäytössä olevien soittimien kohdalla niin, että elo- ja tammikuussa tehdään haalaukset, ja viritykset myöhemmin syksyllä tai keväällä, sopivana hetkenä. Haalaus on musiikkiopistolle hieman edullisempi ja näin budjettiin yleensä saadaan sovitettua soittimen vireen tarkistus neljästi vuodessa, jolloin soitin pysyy vireeltään riittävän hyvässä kunnossa. Viritysten ja haalausten aikataulut ja lukumäärät ovat aina sopimuskohtaisia ja vaihtelevat musiikkiopistosta riippuen. Piano epävireessä musiikkiopistolla? Joskus piano on epävireessä musiikkiopistollakin. Vireen muutokset johtuvat ilman suhteellisen kosteuden vaihteluista, eikä niinkään soittamisesta, edes musiikkiopistolla. Virityksiä yritetään suunnitella ja ajoittaa tietenkin niin, että soittimet olisivat mahdollisimman hyvin vireessä sopivina ajankohtina. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että epävire on kohtuuton, ota yhteyttä oman musiikkiopistosi pianojen vireestä vastaavaan henkilöön. Hän tekee päätöksen, voidaanko soittimelle tilata esim. ylimääräinen viritys, tai aikaistaa tulossa olevaa viritystä. Hän myös tietää jo sovituista aikatauluista, jos viritys onkin tilattu jo lähipäiville. Ota yhteyttä myös, jos pianossa ilmenee joku vika. Ei kannata suotta jäädä odottelemaan, josko vika korjaantuisi vaikka itsestään. Paikalle ehditään harvoin samana päivänä, mutta viasta on hyvä saada heti tietoa, jotta pianonvirittäjä voi tulla käymään kuitenkin mahdollisimman pian, kun työ sopii aikatauluun. Keneen otan yhteyttä? Jos opiskelet: Musiikkiopisto Avoniassa, ota yhteyttä apulaisrehtori Mikko Antikaiseen: mikko.antikainen@avonia.fi tai puhelimitse 010 420 1081, http://www.avonia.fi Länsi Helsingin musiikkiopistossa, ota yhteyttä rehtoriin Sunniva Fagerlund: sunniva.fagerlund@lansihelsinginmusiikkiopisto.org tai puhelimitse 09 481 701, http://www.lansihelsinginmusiikkiopisto.org/ Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa, ota yhteyttä rehtori Hanna Repo-Nikkaseen hanna.repo-nikkanen@lohja.fi tai puhelimitse 044 374 1485 tai apulaisrehtori Janne Haapaseen: janne.haapanen@lohja.fi tai puhelimitse 050 518 7104 https://www.lohja.fi/musiikkiopisto/ Yhteydenottotavaksi suosittelen sähköpostin lähettämistä. Olisi myös mukava, jos ilmenneen vian kohdalla voisit kuvailla, mikä soitinta vaivaa ja mistä kohtaa. Tällöin on helpompi ottaa mukaan tarvittavat työkalut ja varaosat. Säästät myös kovasti pianonvirittäjän aikaa jos kerrot, mistä koskettimesta on kyse, niin vika on helpompi löytää kaikkien koskettimien joukosta. Jos oktaavialat eivät ole täysin selvät, voit vaikka laskea, kuinka mones kosketin on kyseessä. Basson alin ääni on numero 1, diskantin korkein 88.
Taso 1-2: Opiskelija osaa nimetä ja esittää osaamistavoitteissa esitettyjen asioiden keskeiset kohdat. Arviointikriteerit, hyvä (3) Taso 3-4: Opiskelija osaa osaamistavoitteissa esitettyjen asioiden perusteet kattavasti ja osaa yhdistellä sekä esitellä niitä. Opiskelijan toiminta osoittaa kokonaisuuksien hallintaa ja hän osaa selittää opintojakson sisältöön kuuluvat asiat. Arviointikriteerit, kiitettävä (5) Taso 5: Opiskelija osaa osaamistavoitteissa esitetyt asiat laaja-alaisesti ja osaa yhdistellä niitä monipuolisesti toisiinsa, sekä perustella ja arvioida toimintaansa ja päätelmiään. Opiskelija osaa soveltaa tietojaa ja tehdä johtopäätöksiä, sekä löytää ratkaisuja uusissa tilanteissa.
Valtion julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 säästöpaineet kohdistuvat erityisesti LVM:n hallinnonalalle. Väyläverkon kehittämiseen tulee pysyvä 110 M€:n leikkaus kolme vuotta kestäneen korotetun tason jälkeen. Perusväylänpidon osaltakin uhkana on 15 M€:n vähennys, joka kuitenkin vielä arvioidaan syksyn budjettiriiheen mennessä. Päivittäisen liikennöitävyyden varmistamisen ja korjausvelan hallinnan tärkeydestä vallitsee onneksi laaja yhteisymmärrys. Vaikka leikkauksia ei perusväylänpitoon tulisikaan, korjausvelan hallinnasta on tulossa vaikeaa. Viimeisen vuoden aikana maarakennusalan kustannustaso on noussut noin 16 %. Energian ja keskeisten raaka-aineiden kustannusten nousu tuntuu infratoimialalla. Öljyn ja kaasun hinta näkyy hyvin suoraan päällystystoiminnassa, teräksen hinta rakentamisessa ja polttonesteiden hinta erityisesti tiestön hoidossa. Samalla rahalla saadaan vähemmän kuin ennen. Esimerkiksi tänä vuonna Uudenmaan ELYn toimialueella päällystysohjelman pituus on enää noin 500 km, joten korjausvelka kasvaa. Lisäksi talvi 2022 oli vaikea päällysteiden kunnon kannalta. Vuonna 2021 rahoitus riitti vielä noin 700 km:n päällystysmäärään, jolla korjausvelka ei lisääntynyt. Valitettavasti vuosi 2023 näyttää vieläkin huonommalta. Korjausvelkaa on paitsi teiden päällysteissä niin myös mm. silloissa ja muissa taitorakenteissa, pistemäisissä tievauriokohteissa, kuivatusrakenteissa sekä varusteissa ja laitteissa. Tarpeellisista korjauskohteista ei ole pulaa. Vieraslajit tieympäristössä Kesäkuussa 2019 annettiin uusi kansallinen asetus haitallisista vieraslajeista ja lajilistalle lisättiin mm. kurtturuusu ja komealupiini. Molemmat ovat tuttuja näkyjä tieympäristössä. Kurtturuusuja on myös istutettu aiempina vuosikymmeninä runsaasti lajin hyvän kestävyyden vuoksi. Kesäkuusta 2022 lähtien kurtturuusuja ei saisi esiintyä tiealueilla, koska esiintyminen tällaisilla jatkuvasti käytössä ja hoidossa olevilla alueilla katsotaan kansallisen asetuksen kieltämäksi kasvatukseksi. Toisaalta EU:n vieraslajiasetus lähtee siitä, että “hinnalla millä hyvänsä” torjunta ei ole perusteltua eli hallintatoimenpiteiden on oltava suhteessa ympäristöön kohdistuvaan vaikutukseen. Valtakunnallisesti haitallisten vieraslajien poiston korjausvelka on jopa 56 M€. Alustavan arvion mukaan huomattava osuus kustannuksista muodostuu vieraslajijätteen vastaanotosta ja käsittelystä, joten jätteenkäsittelyyn tarvittaisiin kustannustehokkaita ratkaisuja. Näihin toimiin ei ole erillistä rahoitusta, mikä vaikeuttaa vieraslajien hallintaa. Merkittävä osa Suomen tieympäristön kurtturuusuesiintymistä sijaitsee Uudenmaan ELYn alueella. Kesällä 2022 on tarkoitus käynnistää ainakin yksi isompi hanke kurtturuusujen hävittämiseksi sekä tehdä priorisoitua toimenpideohjelmaa saatujen kustannustietojen pohjalta ympäristöltään herkimpiä alueita painottaen. Huoltovarmuuden varmistaminen Kansallisen huoltovarmuuden peruspilareita mm. energian saannin ohella on toimiva liikennejärjestelmä poikkeusoloissakin. ELY-keskusten liikennevastuualueet varautuvat alueellaan normaaliolojen tehtäviensä varmistamiseen ja lainsäädännön mukaisesti tiettyihin poikkeusolojen erityistehtäviin. Hoitourakoiden toiminnan varmistaminen mukaan lukien kalusto ja materiaali liittyy suoraan tienpidon perustehtävään. ELYjen joukkoliikenteen järjestämistoiminto puolestaan tukee poikkeusoloissa vastaavasti tilanteen mukaan tarvittavien henkilökuljetusten järjestämistä. Näiden lisäksi ELY-keskusten liikennevastuualueet varautuvat tiettyihin vain poikkeusoloissa tarvittaviin erityistehtäviin, joita on mm. kuljetusten ohjaus. Tienpidon toimien suuntaamisessa huoltovarmuusnäkökulma on ollut aiempaa näkyvämmin esillä. ELY-keskuksessa pyrimme tunnistamaan keskeisimmät hankkeet yhdessä muiden viranomaisten kanssa myös tästä ajankohtaisesta näkökulmasta ja osaltamme edistämään niitä aktiivisesti. Tiesitkö? Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien parantamiseen nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. UJK- Helsinki 16.4.16 pelattiin Helsinki ringetteä vastaan ystävyysottelu. Pelissä pelaavat -04, -03 ja -02 syntyneitä tyttöjä. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset. YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.