_id
stringlengths 15
23
| url
stringlengths 31
375
| title
stringlengths 1
208
| text
stringlengths 100
38.7k
|
|---|---|---|---|
20231101.fi_1267714_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Touhula joutui vuonna 2020 yrityssaneeraukseen ja aloitti syyskuussa 2021 yt-neuvottelut, jotka koskevat 15 päiväkotia ja yhteensä 190 työntekijää. |
20231101.fi_1267714_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Ruotsalaistaustainen sijoitusyhtiö EQT omistaa Touhulasta 80 prosenttia Luxemburgiin kirjatun Kompassi-nimisen holding-yhtiönsä kautta. Kompassin omistajuus on jaettu EQT:ssa Luxemburgiin, Hollantiin ja Lontooseen. Touhulan vähemmistöosakkaita ovat Coronaria tai tarkemmin sanoen oululainen Cor Group, sekä Cor Groupin ja Coronarian toimitusjohtaja Teppo Lindén, jolla on kuuden prosentin osuus. Henkilöosakkaiden omistusosuus on kahdeksan ja CapMan-sijoitusyhtiön pari prosenttia. Myös Teollisuussijoituksella on omistuksia. |
20231101.fi_1267714_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Touhula ilmoittaa maksavansa veronsa Ouluun ja Suomeen, ja sen verojalanjälki vuonna 2017 oli kokonaisuudessaan 19,5 miljoonaa euroa, josta yhteisöveroa oli 0,1 miljoonaa euroa. |
20231101.fi_1267714_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Touhula-konserni avasi vuoden 2017 aikana 17 uutta päiväkotia, joista 14 hankittiin yrityskaupoilla. Konserni sai hoidettavakseen 2 500 uutta lasta. |
20231101.fi_1267714_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatuksen hallituksen puheenjohtaja on Harri-Pekka Kaukonen. Hallituksessa on myös Pertti Karjalainen, hoivapalveluyhtiö Attendon suuromistaja. |
20231101.fi_1267714_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Aluehallintoviraston (Avi) maaliskuussa 2017 tekemällä tarkastuskäynnillä havaittiin eräässä päiväkodissa poikkeamia sallitussa ryhmäkoossa ja henkilökunnan määrässä sekä hygienian ja paloturvallisuuden toteuttamisessa. Saman vuoden syyskuussa kunnan tekemällä valvontakäynnillä havaittiin huomautettavaa kasvattajien määrässä suhteessa lapsimäärään ja lapsiryhmän koossa. Lasten ja kasvattajien läsnäolokirjaukset olivat olleet puutteellisia, sekä työvuorojen laatu ja ylityökäytännöt epäselviä. Molemmissa tapauksissa päiväkoti ilmoitti tehneensä nopeasti korjaavia toimenpiteitä. |
20231101.fi_1267714_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Tammikuussa 2019 JHL:n edustaja Minna Pirttijärvi kertoi olleensa yhteydessä Touhulan henkilöstöjohtajaan ja toimitusjohtajaan jo usean vuoden ajan henkilöstövajeen vuoksi. Toimitusjohtaja Holmqvistin mukaan Pirttijärvi ei ole ollut viimeisen vuoden aikana ollut lainkaan yhteydessä Touhulan toimitusjohtajaan. Toimitusjohtajan mukaan yhtiössä on otettu syksyllä 2018 käyttöön laatujärjestelmä, jonka kautta epäkohtien pitäisi tulla esiin. |
20231101.fi_1267714_14 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoi helmikuussa 2019 saaneensa kahden edellisen vuoden aikana kuusi valvontailmoitusta yksityisistä päiväkodeista, ja kolme niistä on koskenut Touhula-päiväkoteja. Yksi ilmoitus on koskenut ryhmäkokoa, toinen henkilöstömitoitusta ja kolmas kahden työntekijän riitatilannetta. Kyseiset ilmoitukset eivät ole johtaneet huomautuksiin aluehallintoviraston taholta. |
20231101.fi_1267714_15 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin varhaiskasvatuksen asiantuntijan mukaan liiton tietoon on saatettu jäsenistön huoli henkilökunnan pätevyydestä ja työntekijöiden kokemista vaikeuksista raportoida epäkohdista. SuPerin mukaan hoitajat uupuvat työssään. Liitto kertoo saaneensa useita yhteydenottoja ketjun päiväkodeista. SuPerin arviossa kritisoidaan myös Touhulan päiväkotien luottamusmiesjärjestelmää. Henkilöstön SuPerille raportoimia ongelmia ovat olleet sijaisten puute, henkilökunnan suuri vaihtuvuus, yleinen levottomuus ja tilojen puutteet. Joissain tapauksissa toimistossa palaverissa istuva hoitaja on laskettu ryhmässä läsnäolevaksi aikuiseksi. SuPer kertoo tapauksesta jossa hoitaja joutui pihamaalla iltapäivällä huolehtimaan yksin kahdestatoista alle 3-vuotiaasta, ja oli pelännyt lasten turvallisuuden puolesta. Touhulan toimitusjohtajan mukaan tilannetta alettiin selvittää. |
20231101.fi_1267714_16 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Touhula%20Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatus | Touhula Varhaiskasvatukselle on myönnetty tammikuussa 2019 ISO 9001 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Myöntäjänä on ollut Bureau Veritas Certification. |
20231101.fi_1267717_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Joni Kristian Saarela (s. 8. huhtikuuta 1969 Kuusankoski) on suomalainen näyttelijä ja artesaani, hänellä on myös IV-asentajan koulutus. |
20231101.fi_1267717_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Saarela on näytellyt muun muassa elokuvassa Kohtalon kirja ja televisiosarjassa Ihana mies sekä Kaija Koon official musiikkivideossa Tinakenkätyttö (1999) ja elokuvaohjaaja, Käsikirjoittaja Elias koskimiehen palkitussa musiikkivideolla I've only just Begun (2012). Lisäksi hän on esiintynyt lukuisissa lyhytelokuvissa, muun muassa Vesa Kuosmasen ohjaamassa ja Eeva Putron yhdessä Kuosmasen kanssa käsikirjoittamassa lyhytelokuvassa Closet. |
20231101.fi_1267717_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Saarela on näytellyt Kuusankosken teatterissa, Anjalankosken teatterissa, Helsingin Ylioppilasteatterissa (Kunniajäsen), Teatteri Apollonissa, jonka hallituksen sihteerinä hän edelleen toimii, Kouvolan teatterissa, Koko-teatterissa, Myllyteatterissa ja omissa produktioissa. Valtavirran tietoisuuteen hän nousi televisiosarja Salatut elämät Rönkkönä (2014). Teatteritöiden lisäksi Saarela on tehnyt mallin töitä 2000-luvun vaihteessa. |
20231101.fi_1267717_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Saarela on toteuttanut draamakasvatus työpajoja päivähoidon henkilöstölle ja vanhustyöntekijöille suunnattuja työpajoja teatteritaiteen keinoin yhdessä draamakouluttaja Kaisa Suhosen kanssa. Lisäksi hän on dramaturgi Jani Mannisen kanssa käsikirjoittanut Kaisa Suhosen tuottaman monologinäytelmän Irtolainen, joka perustuu Saarelan omakohtaiseen kokemukseen sydämensiirrosta. Irtolaista on esitetty useissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Saarela on toiminut myös äänisuunnittelijana muun muassa Rosa Liksomin käsikirjoittamassa Topi Mikkolan 65-vuotis juhlamonologissa Lapin punaiset hanget. |
20231101.fi_1267717_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Saarela on suunnitellut ja ohjannut myös harrastajanäyttelijöille suunnattuja kokeellisia- ja tutkivia näyttelijäntyön kursseja. Kurssilla hän soveltaa perinteisten näyttelijäntyön metodien lisäksi itse kehittämiään tekniikoita. |
20231101.fi_1267717_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | Saarelalle myönnettiin Sana ja Sävel maakunnat kohtaavat - katselmuksessa kunniakirja ja paras miesnäyttelijäpalkinto vuosina 1992 ja 1993. Vuosina 1993, 1995 ja 1997 hän osallistui Mikkelin Työväen näyttämöpäiville. Vuonna 1995 hän sai miespääosan kunniamaininnan. |
20231101.fi_1267717_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Joni%20Saarela | Joni Saarela | 1996 hän voitti omien runojen tulkinnalla Kouvolan "Irkkupubin" järjestämässä runokilpailussa pääpalkinnon (viikko Dublinissa). Saarela osallistui vuosina 1994 ja 1996 Seinäjoen harrastajateatterikesään. Vuonna 1994 hänet valittiin tilausuuden parhaaksi nuoreksi näyttelijäksi ja 1996 hän sai erityismaininnan. Saarela osallistui Seinäjoen harrastajateatterikesään myös Lauri Kontulan ohjaaman Super-Helsinki prokkiksen kanssa (2007). Ryhmä sai tilaisuudessa kunniamaininnan. |
20231101.fi_1267729_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cercospora%20malayensis | Cercospora malayensis | Cercospora malayensis on sienilaji, jonka kuvasivat F. Stevens & Solheim 1931. Laji kuuluu sukuun Cercospora ja heimoon Mycosphaerellaceae. Alalajeja ei ole luetteloitu Catalogue of Lifeen. |
20231101.fi_1267734_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne%20Salonen%20%28n%C3%A4yttelij%C3%A4%29 | Aarne Salonen (näyttelijä) | Aarne Matias Salonen (18. helmikuuta 1900 Tampere – 24. elokuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, laulaja ja sanoittaja. Laulajana hän käytti myös taiteilijanimeä Matias Arne. |
20231101.fi_1267734_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne%20Salonen%20%28n%C3%A4yttelij%C3%A4%29 | Aarne Salonen (näyttelijä) | Tampereen teatterissa uransa aloittanut Salonen esiintyi myöhemmin myös useassa muussa teatterissa, kunnes vuonna 1926 siirtyi Anton Soinin tilalle Helsinkiin Sörnäisten Työväen Näyttämön johtajaksi. Samalla hän toimi myös näyttelijänä sekä ohjaajana. Vuonna 1927 Salonen kiinnitti Sörnäisten Työväen Teatteriin vasta 18-vuotiaan Tauno Palon, joka jatkoi teatterissa seuraavat viisi vuotta. Hänen mukaansa Salonen oli taitava ja innostunut teatteripersoona, jonka aikana harrastajapohjalta toiminut näyttämö otti ison askeleen eteenpäin. Salonen kuitenkin jätti lama-aikana vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleen Sörnäisten Työväen Teatterin keväällä 1930 ja siirtyi näyttelijäksi Porin Teatteriin. Myöhemmin 1940-luvulla Salonen teki useita pieniä elokuvarooleja. |
20231101.fi_1267734_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne%20Salonen%20%28n%C3%A4yttelij%C3%A4%29 | Aarne Salonen (näyttelijä) | Aarne Salonen tunnettiin myös laulajana, joka esiintyi muun muassa Dallapén ja Columbus-orkesterin solistina. Vuonna 1929 hän oli Urho Walkaman ohella toinen solisti Dallapén Berliiniin tekemällä levytysmatkalla, jolloin yhtye äänitti 50 Kansanorkesterin nimellä julkaistua kappaletta. Berliinin nauhoituksia on myöhemmin julkaistu muun muassa vuonna 2006 ilmestyneellä Dallapén kokoelmalla Levytyksiä vuodelta 1929. Iskelmien lisäksi Salonen levytti myös työväenlauluja, joista esimerkiksi Köyhälistön marssi on mukana Eteenpäin!-levymerkin vuoden 1970 kokoelmalla Proletaarit nouskaa. Hänen esittämäkseen on Suomen äänitearkistossa merkitty yhteensä 30 ja sanoittamakseen 12 laulua. |
20231101.fi_1267736_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ironic | Ironic | Ironic on kanadalaisen laulaja-lauluntekijä Alanis Morissetten kappale hänen kolmannelta studioalbumiltaan, Jagged Little Pill ja on yksi hänen tunnetuimpia kappaleita. Kappale julkaistiin 27. helmikuuta 1996 kolmantena singlenä kyseiseltä albumilta. Kappaleen on tehnyt Alanis Morissette yhdessä kappaleen tuottajan, Glen Ballardin kanssa. Kappaleen sanoitukset esittävät monia eri tilanteita, joiden sanotaan olevan "ironisia". Se onkin johtanut väittelyihin, joissa on pohdittu, että sopiiko mikään näistä tilanteista ironian hyväksyttyyn merkitykseen. |
20231101.fi_1267736_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ironic | Ironic | Kappale pääsi kärkeen Canadian RPM Top Singles -listalla ja pysyi siellä kuusi viikkoa. Se pääsi myös top 5:een Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Norjassa. Yhdysvalloissa kappale nousi neljänneksi 13. huhtikuuta 1996 ja on tällä hetkellä hänen parhaiten listasijoitettu singlensä US Billboard Hot 100 -listalla. Kappale voitti JUNO-palkinnon Vuoden singlestä ja sai kaksi Grammy-ehdokkuutta, jotka olivat "Vuoden levytys" ja "Vuoden lyhytmuotoinen musiikkivideo". Ranskalainen ohjaaja Stéphane Sednaoui kuvasi musiikkivideon. Videossa Morissette ajaa autoa talvisessa maisemassa. Hänellä on kyydissään kolme matkustajaa, joita hän myös itse esittää. MTV asetti videolle kuusi ehdokkuutta MTV Video Music Awardsissa vuonna 1996, joista se voitti kolme. Video on listattuna VH1:n "Greatest Music Videos" -listalla. |
20231101.fi_1267736_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ironic | Ironic | Musiikkivideon on ohjannut Stéphanie Sednaoui. Videon alussa Morissette on huoltoasemalla ja kävelee autoonsa kahvikuppi kädessään. Sitten hän alkaa ajamaan autoa talvimaisemassa ja aloittaa ensimmäisen säkeistön laulamisen. Kertosäkeeseen tultaessa toinen Morissette tulee kuvaan. Hän on vihreässä villapaidassa ja istuu takapenkillä. Kun ensimmäinen kertosäe loppuu, kolmas Morissette tulee kuvaan. Hän on keltaisessa villapaidassa ja on myös takapenkillä. "Keltainen" Morissette laulaa ja syö samaan aikaan. Toisessa säkeistössä neljäs ja viimeinen Morissette tulee kuvaan. Hän on punaisessa villapaidassa istuen etupenkillä. Hän kiipeää ulos ikkunasta toisessa kertosäkeessä ja osuu melkein siltaan mutta hymyilee silti palatessaan istumaan. Sitten kamera palaa takaisin ajavaan Morissetteen, hän ottaa hatun pois päästään ja heittää sen takapenkille. Kun Morissette laulaa kappaleen outroa hän ajaa yhä autoa talvimaisemassa, kunnes auto hajoaa (mahdollisesti bensan loputtua, joka voi olla itsessään ironista, koska video alkoi huoltoasemalta). Morissette (joka ajoi autoa) nousee ulos autosta ja kaikki hänen "matkustajansa" ovat kadonneet. |
20231101.fi_1267743_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9n%C3%A9na | Bénéna | Bénéna on maalaiskunta ja sen keskuskylä Ségoun alueen Tominianin piirissä Malissa. Se sijaitsee lähellä Burkina Fason rajaa 30 kilometriä Tominianista kaakkoon. Kunnassa on 17 900 asukasta (vuonna 2009). |
20231101.fi_1267743_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9n%C3%A9na | Bénéna | Bénénan kunnan pinta-ala on 495 neliökilometriä. Se rajoittuu etelässä Tominianin piirin Mandiakuyn, lännessä Sanékuyn ja Yasson sekä pohjoisessa Tominianin ja Koulan kuntiin ja idässä Burkina Fasoon. |
20231101.fi_1267743_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9n%C3%A9na | Bénéna | Kuntaan kuuluu 26 kylää. Asukkaat ovat etupäässä boboja (bwa) ja markoja (dafing). Lisäksi on jonkin verran moseja, boloneja ja fulbeja. Vallitsevat uskonnot ovat kristinusko, animismi ja islam. |
20231101.fi_1267743_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9n%C3%A9na | Bénéna | Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja keräily. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi ja fonio sekä myytäväksi kasvatetut maapähkinä ja seesami. Kotieläimiä ovat lampaat, vuohet, aasit, naudat ja siipikarja. Naiset keräilevät hedelmiä metsistä. Lisäksi tehdään käsitöitä ja harjoitetaan pienimuotoista kaupankäyntiä. Bénénassa pidetään viikoittaiset markkinat. |
20231101.fi_1267743_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A9n%C3%A9na | Bénéna | Bénénan kautta kulkee Burkin Fasoon johtava maantie RN14. Palveluihin kuuluu kaksi julkista alakoulua ja yläkoulu, kahdeksan kyläkoulua, katolinen ala- ja yläkoulu sekä terveysasema. |
20231101.fi_1267746_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Bolonit | Bolonit | Bolonit tai boronit ovat mandelaista bolonin eli bokan kieltä puhuva etninen ryhmä Burkina Fason ja Malin rajaseudulla. Heidän kielensä on lähellä djulaa, ja toisinaan boloneja pidetään djuliin kuuluvana ryhmänä. Burkina Fasossa boloneja arvioidaan olevan 28 000 ja Malissa 9 300 henkeä. |
20231101.fi_1267746_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Bolonit | Bolonit | Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, maissi, seesami ja maapähkinä. Myytäväksi kasvatetaan myös tupakkaa. Kotieläimiä ovat naudat, vuohet ja lampaat. Bolonit tunnetaan taidokkaista naamioistaan. He harjoittavat etupäässä perinteistä uskontoaan. Monet ovat muslimeja. |
20231101.fi_1267747_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Diora | Diora | Diora on maalaiskunta ja sen keskuskylä Ségoun alueen Tominianin piirissä Malissa. Se sijaitsee 75 kilometriä Tominianista maanteitse etelään. Kunnassa on 16 000 asukasta (vuonna 2009). |
20231101.fi_1267747_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Diora | Diora | Dioran kunta rajoittuu pohjoisessa Tominianin piirin Sanékuyn, idässä Mandiakuyn ja Mafounén, etelässä Sikasson alueen Yorosson piirin Koumbian ja lännessä Ségoun alueen Sanin piirin Wakin kuntiin. Kunnan alueella ei ole pysyviä vesistöjä. |
20231101.fi_1267747_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Diora | Diora | Kuntaan kuuluu 16 kylää. Asukkaat ovat etupäässä boboja ja miniankoja. Uskontoja ovat kristinusko, animismi ja islam. |
20231101.fi_1267747_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Diora | Diora | Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, käsityöammatit ja keräily. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi ja fonio sekä myytäväksi kasvatetut maapähkinä, seesami ja puuvilla. Kotieläimiä ovat lampaat, vuohet, aasit, naudat, siipikarja ja siat. Palveluihin kuuluu kaksi julkista alakoulua ja yläkoulu, kuusi kyläkoulua, katolinen koulu ja kaksi terveysasemaa. |
20231101.fi_1267748_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo%20televisiosarjan%20True%20Detective%20jaksoista | Luettelo televisiosarjan True Detective jaksoista | True Detective on yhdysvaltalainen rikosdraamasarja, jonka on luonut Nic Pizzolatto. Sen ensimmäinen jakso esitettiin HBO-kanavalla 12. tammikuuta 2014. |
20231101.fi_1267749_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vera%26John | Vera&John | Vera&John on keskuspaikkaansa Maltalla pitävä verkkokasino. Vera&Johnia ylläpitää Dumarca Gaming Ltd, jonka emoyhtiön Dumarca Holdings PLC:n Intertain Group Ltd osti vuonna 2015. Intertain Group Ltd on listattu Toronton pörssissä. Vera&John on Maltan peliviranomaisten ja Yhdistyneen kuningaskunnan uhkapelikomission lisensoima ja valvoma. Vera&John -verkkokasinon perusti Jörgen Nordlund, joka tunnetaan Unibetin 54 miljoonalla punnalla vuonna 2007 ostaman Maria Bingon perustamisesta. |
20231101.fi_1267749_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vera%26John | Vera&John | 2010 – Vera&John -kasino perustetaan lähinnä Skandinavian maiden pelimarkkinoita varten, ja sen valikoima koostuu Betsoftin, Microgamingin ja NYX Gamingin peleistä. |
20231101.fi_1267749_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Vera%26John | Vera&John | 2014 – Vera&John julkistaa olevansa ensimmäinen valvottu verkkokasino, joka hyväksyy Bitcoinien käytön peleissään. Bitcoinien käyttömahdollisuus kuitenkin poistetaan 3 kk myöhemmin. |
20231101.fi_1267751_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Saint-Denis%20%28Italia%29 | Saint-Denis (Italia) | Saint-Denis on kunta Italiassa Aostan laaksossa. Tämän pienen kunnan tunnus on sen alueella sijaitseva linna Castello di Cly. |
20231101.fi_1267754_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Cavour (runkonumero C550) on Italian laivaston lentotukialus. Alus on samalla laivaston suurin alus ja lippulaiva. |
20231101.fi_1267754_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Alus tilattiin 22. marraskuuta 2000 Riva Trigososta Fincantierilta, missä rakennustyöt alkoivat 17. heinäkuuta 2001 yhtiön telakoilla Riva Trigosossa ja Muggianossa. Aluksen keski- ja peräosa laskettiin vesille 20. heinäkuuta 2004 Riva Trigosossa, mistä ne hinattiin Muggianoon. Riva Trigososta hinattuun osaan kiinnitettiin Muggianossa keulaosa sekä viimeisteltiin alus. Alus teki neitsytmatkansa koeajoissa joulukuussa 2006 ja luovutettiin Italian merivoimille 27. maaliskuuta 2008. Alus otettiin operatiiviseen palvelukseen vuotta myöhemmin. |
20231101.fi_1267754_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Alus on suunniteltu joustavaan käyttöön. Vaikka alus on ensisijaisesti lentotukialus, se kykenee toimimaan maihinnousualuksena ja erilaisten operaatioiden komentopaikkana. Aluksen standardiuppouma on 22 290 tonnia ja täysin kuormattuna 27 100 tonnia. Alus on 244 metriä pitkä ja sen leveys on 39 ja syväys 8,7 metriä. Aluksen lentokansi on 232,6 metriä pitkä ja 34,5 metriä leveä. Kiitotien pituus on 183 metriä päättyen 12 asteen hyppyriin. Aluksen miehistö on 451 henkeä, mitä täydentää lentomiehistön 203 henkeä ja esikunnan 140 henkeä. Lisäksi alukselle voidaan sijoittaa 400 sotilasta kohtuullisiin tiloihin. Aluksella on kaikkiaan noin 1 300 majoituspaikkaa. |
20231101.fi_1267754_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Aluksen propulsiojärjestelmä koostuu neljästä GE/Avio LM2500 -kaasuturbiinista, joiden yhteenlaskettu teho on 88 megawattia. Nämä on kytketty kahteen vaihteeseen, jotka tuottavat siten 60 000 shp:n tehon kumpikin ja pyörittävät viisilapaisia potkureita mahdollistaen aluksen yli 28 solmun maksiminopeuden. Aluksen tankkeihin voidaan sijoittaa 2 500 tonnia polttoainetta, mikä mahdollistaa 7 000 merimailin toimintamatkan 16 solmun nopeudella ja 18 vuorokauden toiminta-ajan. Aiemmista italialaisaluksista poiketen alus on suunniteltu polttoainetehokkaaksi, joten se kuluttaakin risteilynopeudella ainoastaan kolme tonnia polttoainetta tunnissa. Maksiminopeudella polttoainekulutus on 25 tonnia tunnissa. Aluksen kuusi Wärtsilä CW 12V200 -dieselgeneraattoria tuottavat 13,2 megawatin tehon. Aluksella on kaksi peräsintä, joita täydentää keulan ja perän suihkumoottorit. |
20231101.fi_1267754_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Lentotukialuksena alukselle voidaan sijoittaa V/STOL-koneita kuten AV-8B+ Harrier ja/tai helikoptereita kuten EH-101, NH-90 tai SH-3D. Alus kykenee myös operoimaan F-35B Joint Strike Fighter -koneilla. Aluksen lentokannelle voidaan sijoittaa jopa kaksitoista lentokonetta ja kuusi helikopteria. Aluksen 2 500 m² hangaarikansi on 134 metriä pitkä ja sen leveys on 21 ja korkeus 7,2 metriä. Hangaariin voidaan sijoittaa joko kahdeksan lentokonetta tai kaksitoista helikopteria. Aluksella on kaksi 30 tonnin lentokonehissiä, kaksi 15 tonnin asejärjestelmähissiä ja kaksi pienempää hissiä. Aluksella voidaan jatkaa lentotoimintaa aina sea state 6:een, minkä mahdollistavat aluksen kaksi aktiivista vakauttajaa. |
20231101.fi_1267754_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Maihinnousualuksena alukselle voidaan sijoittaa erilaisia ajoneuvoja kuten 100 kevyttä ajoneuvoa tai 50 maihinnousuajoneuvoa tai 24 panssarivaunua. Ajoneuvojen kuormaamisen ja purun mahdollistavat kaksi ramppia. Aluksella on majoitustilat 325 San Marco rykmentin sotilaalle ja mahdollisuus 91 hengen lisämajoitukseen tarvittaessa. Alukselle on yli 150 työasemapistettä ja komentoaluksena se kykenee johtamaan sekä ilmapuolustus- että maihinnoususotatoimia. Aluksella on lisäksi hyvät lääkintätilat, joissa on muun muassa kolme leikkaussalia, hammaslääkäriasema, laboratorio ja röntgenyksikkö sekä vuodeosasto. |
20231101.fi_1267754_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Cavour%20%28C550%29 | Cavour (C550) | Saatuaan päätökseen syyskuussa 2012 pitkään kestäneet koeajot ja erilaiset koulutukset alus osallistui merisotaharjoituksiin harjoitellen lentotukialusten yhteistoimintaa, minkä lisäksi se aloitti toiminnan European Carrier Group Interoperability Initiativessä. Marraskuusta 2013 huhtikuuhun 2014 alus johti laivasto-osastoa Persianlahdella sekä kiersi Afrikan osallistuen useisiin harjoituksiin matkalla. |
20231101.fi_1267755_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Fangasso on maalaiskunta ja sen keskuskylä Ségoun alueen Tominianin piirissä Malissa. Se sijaitsee 63 kilometriä Tominianista maanteitse koilliseen. Kunnassa on 23 800 ja keskuskylässä 1 400 asukasta (vuonna 2009). |
20231101.fi_1267755_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Fangasson kunnan pinta-ala on 1 200 neliökilometriä. Se rajoittuu koillisessa Tominianin piirin Ouanin ja Timissan, kaakossa Lanfialan ja Koulan, lounaassa Tominianin, lännessä Sanin piirin Ténén ja Baramandougoun sekä luoteessa Moptin alueen Djennén piirin Dandougou Fakalan kuntiin. |
20231101.fi_1267755_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Maisemaa leimaavat kukkulat, tasangot ja kuivat laaksot. Maaperä kärsii eroosiosta. Pysyviä vesistöjä ei ole. Kasvillisuus on kuivuuden ja ihmisen toiminnan vahingoittamaa ruohoaroa, jossa kasvaa paikoittain pensaita ja puita. |
20231101.fi_1267755_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Kuiva ja viileä kausi kestää marraskuusta helmikuuhun, kuiva ja kuuma kausi maaliskuusta toukokuuhun ja sadekausi kesäkuusta lokakuuhun. Vuotuinen sademäärä on 700 millimetriä. |
20231101.fi_1267755_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Kuntaan kuuluu 42 kylää. Asukkaista 81,4 % on boboja, 10,6 % markoja ja 6,9 % fulbeja. Yleisimmät kielet ovat bobo ja bambara. Lähes puolet väestöstä harjoittaa perinteistä uskontoa. Lisäksi on kristittyjä ja muslimeja. |
20231101.fi_1267755_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Nuoriso hakeutuu ansiotöihin ja opiskelemaan kaupunkeihin. Monet perheet ovat muuttaneet Office du Nigerin riisinviljelyalueelle. |
20231101.fi_1267755_6 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Fangasson ohi kulkee päällystetty maantie RN6, jota pitkin pääsee Moptiin ja Ségouun sekä edelleen Bamakoon. Kylien väliset reitit ovat vaikeasti liikennöitävissä varsinkin sadekaudella. |
20231101.fi_1267755_7 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, fonio, maapähkinä, riisi, maapapu, lehmänpapu, maissi ja seesami. Naiset viljelevät puutarhoissaan vihanneksia. Suurin osa tuotannosta menee omaan kulutukseen. Myyntituotteita ovat maapähkinä, seesami ja salottisipuli. |
20231101.fi_1267755_8 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siipikarja sekä vähäisemmässä määrin aasit ja hevoset. Laiduntamiseen ja transhumanssiin perustuvaa karjanhoitoa harjoittavat varsinkin fulbet. Naiset kasvattavat sikoja. Keräilyn kohteena ovat voipuun ja tamarindin siemenet ja apinanleipäpuun hedelmät. Käsityöläiset muokkaavat metallia, valmistavat saviastioita ja punovat palmunlehtimattoja ja koreja. Kalastuksen, metsästyksen ja mehiläistenhoidon merkitys on vähäinen. |
20231101.fi_1267755_9 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Fangasson torilla pidetään kerran viikossa vilkkaat markkinat. Myyntiartikkeleita ovat elintarvikkeet, karja ja pienet tehdastavarat. Kylissä on 17 kauppaa, kaksi karjatarhaa, kaksi säästökassaa, 12 myllyä ja kymmenen puimakonetta. |
20231101.fi_1267755_10 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Kunnassa toimii kuusi julkista alakoulua, 14 kyläkoulua ja yksityinen katolinen alakoulu. Fangassossa on julkinen ja Togon kylässä katolinen yläkoulu. Lisäksi on kuusi paikallisilla kielillä toimivaa lukutaitokeskusta sekä neljä koulutus- ja kehittämiskeskusta (CED). |
20231101.fi_1267755_11 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Fangassossa ja Togossa on terveyskeskukset, jotka käsittävät sairastuvan, synnytyslaitoksen ja lääkevaraston. Niiden henkilöstö koostuu sairaanhoitajista ja avustajista, eikä kummassakaan ole lääkäriä. Yleisimmät sairaudet ovat malaria, ripulitaudit ja akuutit hengitystieinfektiot. |
20231101.fi_1267755_12 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Vesihuolto käsittää joukon perinteisiä ja nykyaikaisia kaivoja sekä 51 käsikäyttöistä porakaivoa, joista vain 31 on toimintakelpoisia. Keskuskylän vesijohto on myös epäkunnossa. Kunnassa on Malitelin ja Orangen matkapuhelinverkot, mutta ei sähköverkkoa. |
20231101.fi_1267755_13 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Fangasso | Fangasso | Kylissä on kirkkoja ja moskeijoita, mutta ei mitään kulttuuripalveluita tai kunnollisia liikuntapaikkoja. |
20231101.fi_1267756_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauhala%20%28Oulu%29 | Rauhala (Oulu) | Rauhala on Åströminpuiston pohjoislaidalla Myllytullin kaupunginosassa Oulussa sijaitseva huvilatyylinen entinen asuinrakennus, jossa nykyisin toimii Ravintola Rauhala. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennetun, uusrenessanssin piirteitä omaavan puurakennuksen on suunnitellut arkkitehti Arthur Kajanus vuonna 1898. Rakennuksessa on toiminut muun muassa Oulun kauppaklubi, alkoholistien yömaja, Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu, erilaisia yhdistyksiä ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta. |
20231101.fi_1267756_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauhala%20%28Oulu%29 | Rauhala (Oulu) | Rauhala rakennettiin Veljekset Åströmin omistajan Karl Robert Åströmin toiselle vaimolle Clementine Åströmille tämän jäädessä leskeksi 1897. Clementine Åström asui talossa vuoteen 1912 asti. Hänen aikanaan talon sisätiloissa tehtiin arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemia muutoksia. Clementine Åströmin muutettua Helsinkiin vuonna 1912 Rauhalaan muutti asumaan hänen poikansa Emanuel. Emanuel Åströmin, lempinimeltään Manne, mukaan on nimetty Mannenkatu Rauhalan edessä. Hänen aikanaan Rauhalaan tehtiin arkkitehti Valter Thomén suunnittelemia muutoksia. Emanuel Åströmin kuoltua 1937 Rauhalaan muutti vuokralaiseksi Oulun Kauppaklubi, joka teetti rakennukseen muutoksia talon muuttamiseksi klubitiloiksi. Keväällä 1950 Rauhalaan myönnettiin anniskeluoikeudet. Kauppaklubi toimi Rauhalassa vuoteen 1957, jonka jälkeen taloon muutti Oulun Kansalaisopisto. |
20231101.fi_1267756_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauhala%20%28Oulu%29 | Rauhala (Oulu) | Rauhalan kiinteistön osti vuonna 1953 Pohjoismaiden Yhdyspankin omistama Asunto-osakeyhtiö Myllytulli. Pankki lahjoitti Rauhalan Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle vuonna 1962. Kansalaisopisto toimi rakennuksessa kuitenkin vuoteen 1964 asti, jolloin ylioppilaskunta muutti taloon. Rauhala korjattiin arkkitehti Risto Harjun suunnitelmien mukaan ja ylioppilastalon avajaiset pidettiin 20. marraskuuta 1964. Oulun kaupunginvaltuusto myönsi Rauhalaan anniskeluoikeudet raittiuslautakunnan vastustuksesta huolimatta syyskuussa 1965. |
20231101.fi_1267756_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauhala%20%28Oulu%29 | Rauhala (Oulu) | Välkkylän opiskelija-asuntoalueen rakennushankkeen omarahoitusosuuden hankkimiseksi ylioppilaskunta järjesti kesällä 1968 Rauhalassa ja sen lähipuistoissa Messupuisto-nimisen tapahtuman. Lammassaaren pystytettiin muun muassa maailmanpyörä ja muita huvipuistolaitteita sekä suuri tanssilava. Rauhalan viereen Hupisaarten Plaatansaareen aukaistiin 500-paikkainen olutravintola. Rauhala muutettiin espanjalaistyyliseksi yöklubiksi ja sen pihamaalle rakennettiin ulkoilmaravintola La Hacienda. Kesäravintola jatkoi nimellä Kesäleski syksyyn 1970 asti. Ylioppilaskunta kuitenkin muutti Rauhalasta 1971 Välkkylään riittämättömien toimistotilojen ja Rauhalan rauhattomuuden vuoksi. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi ylioppilaskunta myi kiinteistön Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle vuonna 1973. PSOAS vuokrasi rakennuksen keskusammattikoululle, joka toimi tiloissa vuoteen 1975 asti, minkä jälkeen rakennus toimi alkoholistien yömajana. PSOAS suunnitteli myös myyvänsä Rauhalan tontin E-liikkeen hotellia varten, mutta loppuvuodesta 1979 Rauhala päätettiin kuitenkin korjata opiskelijataloksi. Huhtikuussa 1981 Rauhalan kunnostamien aloitettiin talkoilla, joissa purettiin La Hacienda -kesäravintolan lahonneita piharakenteita. Ylioppilaskunta muutti takaisin Rauhalaan lokakuussa 1981. Syksyllä 1982 avattiin kahvila Café Clementine (myöhemmin myös Club Clementine), jolle saatiin mietojen alkoholijuomien anniskeluoikeudet (ns. B-oikeudet) loppukesästä 1983. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Club Clementine toimi vuosina 1994–1995 vain kesäisin ja ravintola suljettiin lopullisesti 1998, minkä jälkeen Rauhala on toiminut pääasiassa tilausravintolana. |
20231101.fi_1267757_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Koula%20%28S%C3%A9goun%20alue%29 | Koula (Ségoun alue) | Koula on maalaiskunta ja sen keskuskylä Ségoun alueen Tominianin piirissä Malissa. Se sijaitsee lähellä Burkina Fason rajaa 45 kilometriä Tominianista maanteitse itään. Kunnassa on 18 100 asukasta (vuonna 2009). |
20231101.fi_1267757_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Koula%20%28S%C3%A9goun%20alue%29 | Koula (Ségoun alue) | Koulan kunta rajoittuu lounaassa Tominianin piirin Bénénan, lännessä Tominianin, luoteessa Fangasson ja koillisessa Lanfialan kuntiin sekä kaakossa Burkina Fasoon. Kunnan alueella ei ole pysyviä vesistöjä. |
20231101.fi_1267757_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Koula%20%28S%C3%A9goun%20alue%29 | Koula (Ségoun alue) | Kuntaan kuuluu 33 kylää. Asukkaat ovat etupäässä boboja ja markoja (dafing). Uskontoja ovat kristinusko, animismi ja islam. |
20231101.fi_1267757_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Koula%20%28S%C3%A9goun%20alue%29 | Koula (Ségoun alue) | Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, käsityöammatit ja keräily. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi ja fonio sekä myytäväksi kasvatetut maapähkinä ja seesami. Kotieläimiä ovat lampaat, vuohet, aasit, naudat, siipikarja ja siat. Palveluihin kuuluvat kolme julkista alakoulua ja yläkoulu, kahdeksan kyläkoulua ja terveysasema. |
20231101.fi_1267759_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jantso%20Jokelin | Jantso Jokelin | Jantso Jokelin (s. 1986) on suomalainen toimittaja, kirjailija ja muusikko. Hän on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomiin, Aamulehteen, Imageen, Veikkauksen X-lehteen ja Nuoreen Voimaan. |
20231101.fi_1267759_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jantso%20Jokelin | Jantso Jokelin | Jokelin on valittu vuoden 2019 aikakauslehtitoimittajaksi. Hän on julkaissut esseekokoelmia ja tietokirjan huuliharpusta sekä suomentanut Jim Morrisonin lyriikkaa. Hän on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja Putous ja YleLeaks. |
20231101.fi_1267759_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jantso%20Jokelin | Jantso Jokelin | Vuonna 2009 Jokelin sijoittui kolmanneksi maailman suurimmissa huuliharppukilpailuissa Saksan Trossingenissa. Hän on myös katusoiton Suomen mestari. |
20231101.fi_1267759_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jantso%20Jokelin | Jantso Jokelin | Keputabu. Latteliberaalien matka keskustalaiseen sielunmaisemaan (yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa). Turku/Tallinna: Sammakko, 2016. ISBN 978-952-483-306-6. |
20231101.fi_1267762_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/You%20Learn | You Learn | ”You Learn” on kanadalaisen laulaja-lauluntekijä Alanis Morissetten kappale hänen kolmannelta studioalbumiltaan Jagged Little Pilliltä. Morissette teki kappaleen yhdessä Glen Ballardin kanssa, joka myös tuotti kappaleen. Kappale julkaistiin albumilta neljäntenä singlenä. Musiikillisesti ”You Learn” on rockvaikutteinen kappale, joka sisältää elementtejä alternatiivisesta rockista ja sen aikaisesta popmusiikista. Kappale sai yleisesti positiivisia arvioita musiikkikriitikoilta. Se ylsi top 20:een Australian, Kanadan, Uuden-Seelannin ja Yhdysvaltojen listoilla. Kappaleen sanoituksissa kerrotaan elämän huonojen päätöksien tärkeydestä selittäen, että nämä huonot päätökset voivat antaa arvokkaita opetuksia. Singlelle tehtiin myös musiikkivideo. |
20231101.fi_1267763_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Jukka Kaarlo Kalevi Mantere (s. 12. lokakuuta 1949) on suomalainen koripallovalmentaja ja kilpauransa päättänyt koripalloilija. Hän on toiminut muun muassa Suomen naisten maajoukkueen päävalmentajana ja päävalmentajana sekä miesten että naisten pääsarjoissa sekä Suomessa että Tanskassa. |
20231101.fi_1267763_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Pelaajana Mantere edusti vuosina 1972–1975 Helsingin NMKY:tä. Hän kirjautti jokaisena kautena vain yhden ottelun, eikä niistä ole olemassa tarkempia tilastomerkintöjä. |
20231101.fi_1267763_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Kaudella 2000–2001 Mantere toimi miesten pääsarjassa Lappeenrannan NMKY:n päävalmentajana. Syyskaudella 2001 Mantere toimi kaksi kuukautta Korihaiden päävalmentajana. Kesäkuussa 2003 Mantere teki 1+1-vuotisen sopimuksen tanskalaisen BK Skjold/Stevnsgade Basketin kanssa. Hän valmensi seurassa sekä miesten että naisten maan pääsarjoissa pelanneita edustusjoukkueita. |
20231101.fi_1267763_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Kesällä 2011 Mantere rikkoi Delfin Basket -turnauksessa erotuomarin fyysistä koskemattomuutta ja sai Suomen Koripalloliitolta viiden kuukauden kilpailukiellon. Vuosina 2011–2013 Mantere toimi Keravan Kori-80:ssä, aluksi naisten pääsarjajoukkueen päävalmentajana ja sittemmin valmennuspäällikkönä. Talousvaikeuksista kärsinyt seura irtisanoi Mantereen huhtikuussa 2013. |
20231101.fi_1267763_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Kesäkuussa 2015 Mantere teki kaksivuotisen valmentajasopimuksen I-divisioona B:ssä pelanneen Vaasan Salaman kanssa. Mantereen kontolle kuuluvat ensisijaisesti seuran valmennuspäällikkönä toimiminen, miesten edustusjoukkueen ja B-poikajoukkueen valmennus, junioritoiminnan kehittäminen ja valmentajakoulutus. |
20231101.fi_1267763_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka%20Mantere | Jukka Mantere | Suomen naisten koripallomaajoukkuetta Mantere valmensi päävalmentajana vuosina 1985–1987. Vuoden 1987 EM-kilpailuissa Mantereen valmentama Suomi sijoittui 12:nneksi eli viimeiseksi. Vuosi 1987 on yhä (2015) viimeisin kerta, kun Suomi on pelannut naisten EM- tai ylemmällä tasolla. Vuonna 2006 hän toimi miesten maajoukkueen apuvalmentajana ja vuosina 2007–2008 naisten maajoukkueen apuvalmentajana. Lisäksi Mantere toimi myös sekä miesten että naisten haastajamaajoukkueiden apuvalmentajana ja 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen päävalmentajana. |
20231101.fi_1267765_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanfiala | Lanfiala | Lanfiala on maalaiskunta ja sen keskuskylä Ségoun alueen Tominianin piirissä Malissa. Se sijaitsee lähellä Burkina Fason rajaa 50 kilometriä Tominianista koilliseen. Kunnassa on 9 400 asukasta (vuonna 2009). |
20231101.fi_1267765_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanfiala | Lanfiala | Lanfialan kunta rajoittuu lounaassa Tominianin piirin Koulan, lännessä Fangasson ja pohjoisessa Timissan kuntiin sekä kaakossa Burkina Fasoon. Alueella virtaa useita ajoittain kuivuvia jokia. |
20231101.fi_1267765_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanfiala | Lanfiala | Kuntaan kuuluu 15 kylää. Asukkaat ovat etupäässä dogoneja, boboja, markoja (dafing), fulbeja ja belloja. Vallitsevat uskonnot ovat islam, kristinusko ja animismi. |
20231101.fi_1267765_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Lanfiala | Lanfiala | Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra ja riisi. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat ja vuohet. Lanfialassa pidetään viikoittaiset markkinat. |
20231101.fi_1267768_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahveninen%20%28Joensuu%29 | Ahveninen (Joensuu) | Ahveninen on noin sadan asukkaan kylä Joensuussa. Ahvenisen kylästä on löydetty kivikautisia jäänteitä, joiden perusteella arvellaan, että kylässä on ollut asukkaita jo 8000-9000 vuotta sitten. Ahveninen sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Joensuun ja Lieksan keskustasta. Ahvenisella sijaitsee vanha Ahvenisen Punainen talo, jossa myydään muun muassa käsitöitä, sekä järjestetään perinteisiä tapahtumia. |
20231101.fi_1267768_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahveninen%20%28Joensuu%29 | Ahveninen (Joensuu) | Hirvonen, Mikko ym. (toim.): Ahvenisen kylähistoriikki : Ahvenisen koulupiiri. Ahvenisen kylätoimikunta, 1991. ISBN 951-9118-73-X. |
20231101.fi_1267769_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmed%20Abdi%20Godane | Ahmed Abdi Godane | Ahmed Abdi Godane (10. heinäkuuta 1977 – 1. syyskuuta 2014) oli somalialaisen al-Shabaab-terroristijärjestön entinen johtaja. Godanen johdolla järjestö teki esimerkiksi ensimmäiset iskunsa Somalian ulkopuolella ja näihin iskuihin lukeutui Westgate-ostoskeskuksen verilöyly 2013. Godane sai surmansa Yhdysvaltojen tekemässä ilmaiskussa syyskuussa 2014. |
20231101.fi_1267769_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmed%20Abdi%20Godane | Ahmed Abdi Godane | Godane vietti ilmeisesti lapsuutensa orpokodissa ja hänen setänsä oli alkoholisti. Hänen onnistui kuitenkin saada tukiraha islamin opiskeluihin Sudanissa ja Pakistanissa, joissa ollessaan hän omaksui jihadistisen ideologian 1990-luvulla. Hänen epäillään ylittäneen Pakistanin ja Afganistanin vastaisen rajan ja saaneen Afganistanissa koulutusta al-Qaidalta. |
20231101.fi_1267769_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmed%20Abdi%20Godane | Ahmed Abdi Godane | Godanen edeltäjän Aden Hashi Ayron kuoltua Yhdysvaltojen ilmaiskussa Etelä-Somaliassa Godane nousi al-Shabaabin johtoon. Godanen nousua järjestön johtoon voidaan pitää yllättävänä, sillä hän oli syntynyt Somalimaalla eikä hänellä ole näin klaanisiteitä etelään, jossa al-Shabaab pääasiallisesti toimi. Järjestön johtajan roolissa hän oli ensimmäistä kertaa julkisuuden keskipisteenä, kun hänet tuomittiin kuolemaan YK:n rakennukseen ja Etiopian lähetystöön Somalimaan pääkaupunki Hargeisassa tehdyistä pommi-iskuista. Ennen tuomion langettamista Godane oli ollut jonkin aikaa viranomaisten pidättämänä, mutta hänet oli päästetty vapaaksi. Godanella oli ilmeisesti läheiset suhteet al-Qaidan johtoon ja hän esiintyi esimerkiksi videoilla Ayman al-Zawahirin kanssa. Vuonna 2009 Godanen johtama al-Shabaabista tuli al-Qaidan alainen järjestö. Samalla järjestö alkoi suunnitella iskuja myös Somalian ulkopuolella. |
20231101.fi_1267769_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmed%20Abdi%20Godane | Ahmed Abdi Godane | Vuonna 2010 al-Shabaab teki pommi-iskun Ugandan pääkaupunki Kampalassa, jossa kuoli 78 jalkapallon maailmanmestaruuskisoja seurannutta henkilöä. Ugandan isku oli ensimmäinen al-Shabaabin ulkomailla tekemä. Vuonna 2013 vähintään 67 henkilöä kuoli Westgate-ostoskeskuksen verilöylyssä Kenian Nairobissa. Ulkomailla tehtyjen iskujen lisäksi Godane hyökkäsi myös kilpailijoitaan vastaan al-Shabaabin sisällä. Surmansa sai esimerkiksi yhdysvaltalaistaustainen jihadisti Omar Hammami. Joidenkin al-Shabaabin jäsenten tiedetään valittaneen Godanen toimista al-Qaidan johtaja al-Zawahirille. |
20231101.fi_1267769_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahmed%20Abdi%20Godane | Ahmed Abdi Godane | Yhdysvallat oli vuonna 2012 asettanut Godanen surmaamiseen tai vangitsemiseen johtaville tiedoille 7 miljoonan dollarin palkkion. Godanen uskotaan myös toimillaan luoneen itselleen lukuisia vihollisia järjestönsä sisällä ja he olivat valmiita antamaan näitä tietoja Yhdysvalloille. Godane sai surmansa ilmaiskussa, jonka Yhdysvallat teki Shabeellaha Hoosen alueella kulkenutta saattuetta vastaan 1. syyskuuta 2014. |
20231101.fi_1267770_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Manfred Ewald (17. toukokuuta 1926 Randow, Pommeri – 21. lokakuuta 2002 Damsdorf) oli itäsaksalainen urheilujohtaja 1950-luvulta aina 1980-luvun lopulle. |
20231101.fi_1267770_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Manfred Ewald kasvoi vaatimattomissa oloissa räätälin poikana Pommerin alueella, joka nykyään on osa sodanjälkeistä Puolaa. Hän liittyi 12-vuotiaana Hitler-Jugend-järjestöön. Hän kävi 14-vuotiaasta alkaen vuosina 1940–1943 Kansallissosialistisen nuorison koulutuslaitoksessa ns. NAPOLA-koulutusta ja sai sotilaallisen panssarikrenatöörin koulutuksen Kalischissa. Sen jälkeen hän toimi Hitler-Jugend-ryhmän johtajana Stettinin alueella sodan loppuvaiheessa. Ewaldista tuli 20. huhtikuuta 1944 kansallissosialistisen puolueen (NSDAP) jäsen. Vuoden 1944 lopulla hän haavoittui ja menetti kaksi sormeaan. Sodan loppuvaiheessa hän joutui myös venäläisten sotavangiksi. |
20231101.fi_1267770_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Vapauduttuaan sotavankeudesta vuonna 1945 Ewald oli kääntynyt kommunismin kannattajaksi ja oli perustamassa kotiseudullaan Pommerissa kommunistipuoluetta. Koska Ewaldin kotiseutu siirtyi Saksan antautumisen jälkeen Puolan hallintaan, hän siirtyi seudun asukkaiden kanssa Greifswaldiin, jossa hänestä tuli antifasistisen nuorisojärjestön johtaja. Vuonna 1946 hänestä tuli Saksan kommunistipuolueen jäsen, mutta puolueen yhdistyttyä Itä-Saksan sosiaalidemokraattien kanssa Ewaldista tuli uuden valtapuolueen Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED):n ja nuorisojärjestön Frei Deutsche Jugendin (FDJ):n jäsen. FDJ:ssä Ewald toimi vuosina 1946–1948 Greifswaldin piirisihteerinä ja vuodesta 1947 FDJ:n keskusjärjestön jäsenenä. |
20231101.fi_1267770_3 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Ewaldin Itä-Saksan valtion tasoisen urheilujohtajan asema kehittyi nopeasti 1950-luvulla. Vuosina 1952–1960 hän oli Ruumiinkulttuurin ja urheilun valtiollisen komitean (Staatliches Komitee für Körperkultur und Sport) eli Stakon puheenjohtaja. Vuonna 1961 hänestä tuli Itä-Saksan voimistelu- ja urheiluliiton (DTSB) puheenjohtaja. Tässä asemassa hän johti ja valvoi koko Itä-Saksan urheiluelämää. Vuonna 1962 hänet valittiin valtapuolue SED:n keskuskomiteaan. Ewaldin Itä-Saksan urheilujohtajan ykkösasema sinetöityi valinnalla Itä-Saksan kansallisen olympiakomitean puheenjohtajaksi vuonna 1973. Tällöin hän syrjäytti aiemman ykkösnimen Heinz Schöbelin. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Ewaldille vuonna 1985 korkeimman tunnustuksensa eli Olympic Order -palkinnon hopeisena. Palkinnon myöntäminen Itä-Saksan silloiselle korkeimmalle urheilujohtajalle nähtiin merkkinä taata Itä-Saksan osallistuminen seuraaviin vuoden 1988 kesäolympialaisiin Etelä-Korean Souliin, sillä Itä-Saksa ja Neuvostoliitto kommunistiblokin muiden valtioiden kanssa olivat jääneet pois vuoden 1984 Los Angelesin kisoista. |
20231101.fi_1267770_4 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Ewaldin valtakautenaan 17 miljoonainen Itä-Saksa nousi urheilun suurvallaksi haastaen jopa Yhdysvaltoja ja Neuvostoliittoa olympialaisessa menestyksessä. Lähtölaukauksena voi pitää Münchenin vuoden 1972 kesäolympialaisten menestystä, sillä Itä-Saksa oli selvästi parempi 20 kultamitalilla kisojen järjestäjää, kilpailevaa Länsi-Saksaa – vielä sen omalla maaperällä. Vuoden 1976 Montrealin kesäolympialaisissa Itä-Saksan naisuimarit ottivat peräti 11 kultaa 13 mahdollisesta. Häntä pidettiin Itä-Saksan urheiluihmeen luojana. Hänen valtakautena Itä-Saksa saavutti vuosien 1968–1988 kesä- ja talviolympialaisissa kaikkiaan 160 kultaa, 153 hopeaa ja 141 pronssia. |
20231101.fi_1267770_5 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Manfred%20Ewald | Manfred Ewald | Hänen 1990-luvun lopulla julkaistun omaelämäkertansa nimikin oli ”Minä olin urheilu”. Hänen asemansa romahti 1988, kun hänet erotettiin DTSB:n puheenjohtajan tehtävästä. Syynä oli entistä itsevaltaisempi käytös ja ajoittain hallitsemattomaksi mennyt alkoholinkäyttö. Saksojen yhdistymisen jälkeen hänen valtakautensa aikaisia laittomia doping-toimia selviteltiin. Sen seurauksena hänet ja lääkäri Manfred Höppner tuomittiin vuonna 2001 osallisuudesta dopingiin. Ewald sai 22 kuukauden tuomion. Ewaldin ja Höppnerin johtaman Itä-Saksan urheilun doping-ohjelman laajuus on paljastunut 1990- ja 2000-luvuilla tehdyissä tutkimuksissa. Sen mukaan yli 10 000 urheilijaa, nuorimmat vasta 11-vuotiaita, oli ollut doping-ohjelman piirissä. Ewald perusteli dopingin käyttöä sillä, että ”heidänkin on käytettävä, koska muutkin käyttävät”. |
20231101.fi_1267772_0 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagi%20Muki | Sagi Muki | Sagi Muki (; s. 17. toukokuuta 1992 Netanya) on israelilainen judon olympiamitalisti sekä maailman- ja Euroopan-mestari. |
20231101.fi_1267772_1 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagi%20Muki | Sagi Muki | Muki voitti 81 kilogramman painoluokan maailmanmestaruuden Tokiossa 2019 voitettuaan loppuottelussa Belgian Matthias Cassen. Bakun Euroopan kisoissa 2015 hän voitti kultaa 73 kilogramman sarjassa kukistettuaan loppuottelussa georgialaisen Nugzar Tatalašvilin. Hän voitti 81 kilogramman sarjan Euroopan-mestaruuden Tel Avivissa 2018, jossa voitti finaalissa belgialaisen Sami Chouchin. Hän saavutti samassa sarjassa EM-pronssia Lissabonissa 2021. Budapestin EM-kilpailuissa 2013 ja Astanan MM-kilpailuissa 2015 hän oli 73 kilogramman painoluokassa seitsemäs. Hän sai alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa pronssia 2011. Hän sijoittui viidenneksi Rio de Janeiron olympialaisissa 2016. |
20231101.fi_1267772_2 | https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagi%20Muki | Sagi Muki | Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa Muki oli mukana Israelin judojoukkueessa, joka voitti sekajoukkuekilpailun pronssia. Hän osallistui myös 81 kilogramman sarjaan, jossa hän sijoittui yhdeksänneksi. Hän saavutti Taškentin MM-kilpailuissa 2022 pronssia sekajoukkuekilpailussa. Dohan MM-kilpailuissa 2023 hän oli 81-kiloisissa viides. |