diff --git "a/mono/sms/mono.sms.src" "b/mono/sms/mono.sms.src"
new file mode 100644--- /dev/null
+++ "b/mono/sms/mono.sms.src"
@@ -0,0 +1,76685 @@
+Aanarnorldõk lij Aanar kå'ddǩe'rjjpõõrt dommvu'vddnorldõk, koozz ǩiõččlõõđât noorrâd pukk päi'ǩǩkåå'dd da tuâl'jõž Peäccam kuõskki čõõđtumuužžid, di dommvu'vddpersooni puu'ttõs.
+Norldõõǥǥ liâ alggum noorrâd 1970- lååǥǥast.
+Ǩee'rji lââ'ssen norldõ'ǩǩe ruõkkât mäddkaa'rtid, jiõnnouddsid, snimldõkruõklmid, ga'zeâtid di tiõttum teemmvuu'did ǩiõtt'tõõlli artikkelid.
+Teemmvuu'd liâ nu'tt 40.
+Dommvu'vddnorldõõǥǥâst liâ nu'tt 1 100 nõmmõssâd di ga'zeâdčuõppõsnorldõk.
+Norldõõǥǥâst liâ tiâddum brosyyr da teâđ norldõõǥǥ sii'sǩest käunnje Sää'mjânnam ǩe'rjjpõrtt-ǩe'rjjpõõrti norldõõǥǥin.
+INARIKOKOELMA
+Print page
+Inarin kunta
+Piiskuntie 2, 99800 Ivalo
+Sähköposti: inari@inari.fi
+Virastoaika
+arkisin klo 9-15
+Puhelinvaihde
+avoinna arkisin 8-16
+Faksi
+Henkilöstön sähköpostiosoitteet
+etunimi.sukunimi@inari.fi
+" Puhelinluettelo
+" Ota yhteyttä
+" Tietoa sivustosta
+Määŋgkulttuurlaž Aanar - Sää'mjânnam kulttuurvä'lddgåårad 2000 Määŋgkulttuurlaž Aanar ǩiččlââtt kååddlaž tuåimmjumuužžineezz tuejjeed šiõǥǥ vuäittmõõžžid jee'res kulttuuråå'blǩi seeiltumu'šše di aunnsaž da jiõggsaž kulttuur ruõkkmõ'šše.
+Sää'mjânnam Kå'llneä'ttel på'rǧǧmannu aalǥâst lij leämmaž piiriee'jji Lemmenjooǥǥâst ju'n ee'jjest 1987 ää'ljee'l.
+Aanar-peei'v ââ'net på'rǧǧmannu looppâst jii'jjes kulttuu're tobdstõõđee'l; pälvvǩeä'dǧǧpääi'ǩ, kå'llmäädd, sää'mvuu'd... Tea'tterzavo'd, ee'jjest 1991 ää'ljee'l čuäjat neä'tte'l ääi'j čõhččmannust tea'tterčuäjtõõzzid, mätt'tõõzzid, mainnsi maainstumuužžid da jeä'ǩǩespooddid di tea'ttermisiikkid vee'zz aanar kåå'dd.
+Aanar lij vuäǯǯam Vä'lddkååddlaž tea'ttertuâjj -ciist zavoo'd diõtt.
+Skammneä'ttel lij leämmaž ju'n 20 ee'ǩǩed aanarlaž kulttuur čuäjtõõttâmpäi'ǩǩ skamm'mannu aalǥâst.
+Kaamosjazz lij čuõjjâm Aanrest skamm'mannu mââimõs neä'ttellooppân 1981 ää'ljee'l.
+Skabmagovat -Skamm snimldõõǥǥid čuäjat eärben vuõssnarood kulttuu're kuulli jie'llikarttpuu'ttõõzzid Aanar ceerkavsiid Siidast ođđee'jjmannu skammpooddâst.
+Alggmeerai musikkpodd Iinte'mes inn riâžžât piiriee'jji Aanar ceerkavsiidâst, Sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Festivaalin kuulât sää'm-musiikk di jee'res alggmeerai musiikkmääŋgnallšemmusikkpooddin mâ'te konseerttin, musikkseminaarin, tuâjjpõõrtin da klubipääi'ǩin.Aanar da sää'mkulttuur Aanar lij Lää'ddjânnmest saa'mi vääžnmõš päi'ǩǩ.
+Aanarla sää'mkulttuur võboršee'ǩǩ liâ kaggâm jii'jjes kulttuures mie'ldd še Aanar kåå'dd.
+Kooum reggaz sää'mkulttuur mie'ldd Aanrest käunnje Sää'mkulttuurkõõskõs, Sää'mmu'zei Siida, Sää'mradia, Sää'mte'ǧǧ, Sää'mceerkav.
+Kulttuurtuåimmjem pääi'ǩ Mätt'tõõttâm- da čuäjtõspäi'ǩǩ Kultapiisku, Piiskuntie Â'vvel Jie'llikartttea'tter Aslak, Ivalontie Â'vvel
+Kulttuurtuåimmjem - Facebook
+Jie'llikartttea'tter Aslak-Facebook
+Käännettävänä:Kulttuurtorjui uuccâm
+Kulttuurtooimâ juáhá ihásávt kulttuur tooimâ tuárjumán čujottum meriruuđa
+Vääldi ohtâvuotâKulttuurčällee Riitta Maukonenp.040 776 7546riitta.maukonen@inari.fi
+Keejâ meid:
+Sämikielâlâš kulttuur já sämiseervij tooimâ tuárjumâ SÄMITIGGE
+Lää'meskääzzkõõzzi jurddân lij ooudâsviikkâd vâkksi vuei'ttmõõžži mie'ldd jiõččtuåimmlaž pi'rǧǧumuužž juõ'ǩǩpeivvsaž tuejjumuužžin.
+Kääzzkõõzzivui'm ǩiõččlõõđât jaukkeed še vâkkasvuõđâst šõddâm hääitaid da cõgldõõzzid.
+Vâkksin âlgg vuäǯǯad jie'lled, tuåimmjed da staarjõõttâd jee'res oummivui'm tää'ssärvvse'ld da vuässõõttâd tuõjju, mätt'tõõttmõ'šše le'be jee'res õhttsažkåå'dlaž tuåimmjumu'šše.
+Lää'meskääzzkõslää'jj mie'lddsa kääzzkõõzzid da tuärjjõstuåimid lij vuäittmõš ooccâd, te'l ko vââ'ǩǩõõvvâm le'be puõccâm määi'nest šâ'dde lee'd ku'ǩesäiggsa (tääu'jmõsân pirree'jj) spesialnallšem vaiggâdvuõđ pi'rǧǧeed takainallšem jie'llem tuåimmjumuužžin.
+Lää'meskääzzkõõzzin jiâ leäkku ââ'ǩǩraai jiâ-ǥa ni kook lää'mesä'rttel leäkku kuõđđum lää'jjsuåvvtumuužž åålgbeälla.
+Vuõiggâdvuõtt kääzzkõõzzid ǩiõččât lää'mesvuõđ mie'ldd.
+Lää'mesvuõtt mie'rtõõlât lää'meskääzzkâ'sttemasetõõzzâst juõ'ǩǩ kääzzkõõzz tuärjjõstuåim beä'lnn.
+Veä'ǩǩvuõ'tte taarbšeemnallšem ooccâmblaaŋkid vuäǯǯ sosialkonttâr pravlee'nn'jast.
+Jåå'ttemaddrõs lij Piiskuntie 2, 99800 Â'vvel.
+Te'lfonnââmar sosialkonttâr, 040-534 3924.
+Jälstempõõrt muuttâstuâi
+Tuärjjõõzz jälstempõõrt muuttâstuâjaid vuei'tte ooccâd tiuddvâkksaž persoon, koid liikkumuš da jiõččtuåimmjemvuõtt põõššinallšem jälstempõõrtâst rääjj vââ'ǩǩõõvvâm le'be puõccâm diõtt spesialnallšem vaiggâdvuõđid.
+Muuttâstuâjain tän õhttvuõđâst juu'rdtet vââ'ǩǩõõvvâm õõlǥtem vääžnmõs muuttâstuâjaid vâkkas jälstempõõrtâst da tõn vääžnmõs jälstempirrõõzzâst.
+Vääžnmõs muuttâstuâi liâ ä'ššlaid däära.
+Muuttâstuâjai ärvvtõõllmõõžžâst ââ'net veä'ǩǩen jm.
+tiõrvâsvuõttkõõskõõzz fysioterapeeut silttumuužž.
+Ko'rvveemnallšem muuttâstuâi liâ jm.
+uusi kobddeem tuâjj, vie'lttjåå'ttemõõlââž raajjmõš, kõddsi meädda välddmõš di wc- dapõõzzâttâmpaai'ǩi muuttâstuâi.
+Jälstempõ'rtte kuulli niâvv da aparaatt
+Lää'meskääzzkõslää'jj mie'ldd kå'dd âlgg ko'rvveed tiuddvâkksaž persoo'ne vââ'ǩǩõõvvâm le'be puõccâm diõtt vääžnmõs jälstempõ'rtte kuulli niâvvai da aparaattji ri'jttjemnalla ko'rvvuum kuulid.
+Ko'rvveem aparaatt da niâvv liâ jm.
+kaggâmaparaatt da ciâ'reemaparaatt.
+Persoonlaž veä'ǩǩ
+Persoonâst lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad lää'meskääzzkõslää'jj mie'lddsa jåå'đtemkääzzkõõzz, te'l ko su'st liâ ku'ǩesäiggsânji spesialnallšem vaiggâdvuõđ jåå'ttem beä'lest da le'be son ij vââ'jjes le'be puõccâm diõtt vuei't ââ'nned takai jåå'ttemtrafiikkniâvvaid.
+Maa'tǩid vuei'tet miõttâd taarb mie'ldd tuâjast jåå'ttem, mätt'tõõttâm, ä'ššeem, virkkõõvvâm da õhttsažkåå'ddla vuässõõttmõ'šše.
+Jåå'đtemkääzzkõõzzin ä'ššla mä'hssem beälla kuâđđai mää'tǩ jiõččkuâddõs.
+Jåå'đtemkääzzkõõzzid ij vuäǯǯ ââ'nned nåkam dåhttar å'rnn jååttmõõžži da tiõrvâsvuõđhuõlmaa'tǩid, koid vuäitt vuäǯǯad Kela ko'rvvõssân.
+Ä'ššlast vuäitt lee'd še vuõiggâdvuõttä'ššeemveä'ǩǩvuõ'tte sosialhuõll'lää'jj vuâđain, ǩiičč Puärrsituâjj -
+Tuärjjõskääzzkõõzz -
+Ä'ššeemkääzzkõs.
+Lââ'ssteâđaid kääzzkõsjåå'đteei Martta Peltosest, te'lf.
+KääzzkõsjälstumušKå'dd âlgg riâššâd kääzzkõsjälstumuužž tiuddvâkksaž persoo'ne, kåå'tt taarbaš vââ'jjes le'bepuõccâm diõtt nuu'bb persoon vie'ǩǩ juõ'ǩǩpeivvsaž tuåimmjumuužži pi'rǧǧumuužžâst juätkkjemnallšee'l, suutki pirr jee'res äi'ǧǧen le'be mudoi eža jiânnai.
+Jälstem lââ'ssen ä'ššlaž vuäitt taarbšed jee'resnallšem privat kääzzkõõzzid jälstumuužžes tuärjjõssân mâ'te domm- da veärrkääzzkõs.
+Kääzzkõsjälstumuš vuei'tet riâššâd kääzzkâ'sttempõõrtin, leša še domoi ri'jttjemnallšem tuärjjõskääzzkõõzzi vie'ǩǩin, hå't dommkääzzkõõzz, ruåđihåiddtuärjjõõzz da persoonlaž veä'ǩǩteeja vie'ǩǩin.
+Kääzzkõsplaan
+Vâkksaž persoo'ne vuei'tet raajjâd kääzzkõsplaan.
+Plaan raajjmõš lij vuâđđan te'l ko privatnallšem tuärjjõstuåimm le'be kääzzkõs i'llakku ri'tjttjeei.
+Kääzzkõsplaan vuâđain vuäǯǯat fi'ttjõs ä'ššla da suu piârrjes jie'llemvue'jjest, taarbin da jurddjin di vuäǯǯat õhttnašfi'ttjõs jee'res kruug kääzzkõõzzin da kääzzkõsvuäittmõõžžin.
+Kääzzkõsplaan rääjj lää'meskääzzkõõzzi sosialtuâjjlaž õõutsââ'jest ä'ššla da suu piârrjin.
+Plaan vuei'tet raajjâd õõutsââ'jest jee'res kääzzkâ'sttemkruugivui'm le'be tõõzz vuei'tet õhtteed teâđaid da rajjum jee'res plaanin (tõrǥsmâ'ttemplaan, dommhååid kääzzkâ'sttemplaan, Kela tuärjjõstuåim dno).
+Plaan ta'rǩǩeet taarb mie'ldd.
+Juõ'ǩǩpeivvsa tuåimmjem pi'rǧǧumuužžâst taarbšemnallšem niâvv, mašina da aparaatt.
+Vâkksaž persoonâst lij vuäittmõš vuäǯǯad ko'rvvõs nåkam mašinai da aparaattji ha'ŋǩǩeemkuulin, koid son taarbâš vââ'jj le'be puõccâm diõtt liikkeem, sakkeem le'be persoonlaž juõ'ǩǩpeivvsaž pi'rǧǧumuužžâst dååma le'be luõvâsääi'j tuåimin.
+Tuärjjõõzz vuei'tet miõttâd še jee'res tälkkamnallšen tõrǥsmõ'sse kuulli veä'ǩǩniâvvain.
+Ko'rvvõõzz mašinain da aparaattjin liâtu'mmjem mie'lddsa.
+Ko'rvvõs lij tääu'jben ha'ŋǩǩeemhââ'ddest pie'll.
+Kå'dd vuäitt u'vdded taarbšemnallšem mašina le'be aparaatt vâkksaž persoon âânnmõ'šše däära.
+Šiõttâmvuõiǥstâ'ttmõš
+Šiõttâmvuõiǥstâ'ttmõõžž täävtõssân lij vâkksaž persoon tuåimmjemooddi ooudâsviikmõš di suu da suu piârrjes staanmõš.
+Šiõttâmvuõiǥstâ'ttmõõžž riâžžât vä'lddää'ššest jee'resnallšem kuursi mie'ldd jm.
+Kela da organisaatiai tuåimest.
+Šiõttâmvuõiǥstâ'ttmõš lij lää'meskääzzkõslää'jj mie'ldd tu'mmjem mie'lddsaž.
+Tulkk'kääzzkõõzz
+www.kela.fi
+Pâ'jjelmie'rrsaž spesialpoorrâmkuul
+Persoo'ne vuei'tet ko'rvveed vââ'jj le'be puõccâm peä'lest õõlǥtum, ku'ǩesäiggsânji da põõššinalla taarbšemnallšem spesialporrmõšvaalmštõõzzin da spesialpoorrâmvue'jjin šõddi pâ'jjelmie'rrsaž kuulid.
+Ko'rvvõs lij mie'rrteägga čõõntemnallšem.
+Pâ'jjelmie'rrsaž piiutâskuul
+Persoo'ne vuei'tet ko'rvveed pâ'jjelmie'rrsaž piitâskuulid, kook liâ šõddâm vââ'jj le'be puõccmõõžž diõtt pihttsi takai šuurab ânn'jem le'be tõ'st, što person ij vââ'jjes diõtt vuei'tt ââ'nned valmmša vuästtemnallšem pihttsid le'be kämmid.
+Ko'rvvõs lij tu'mmjem mie'lddsaž.. Jii'jjâs vuu'd sosialtuâjjla årra va'rrjet äi'ǧǧ ooudbeä'lnn te'lfonäi'ǧǧen 12.30 - 13.30 te'lf.
+Liiŋk
+Kynnys ryKåå'dd lää'mesorganisaatiaidKela
+Nuorituejjumuš Kåå'dd vuu'dest tuåimmje kue'htt nuõripõõrt: Stõnõ Â'vvlest da Vintti Aanar ceerkavsiidâst.Lââ'ss teâđaid aanar nuõrituejjumuužžâst da staarjõõttâmvuäittmõõžžid kaaunak organisatiatuåimmjem da nuõri tuejjeemä'rttlid ǩiõtt'tõõllâm seeidain da Aanar kåå'dd nuõrituejjumuužžâst.
+NUORITUEJJUMUŠ
+NUÕRIVÄ'LDDUUM Aanar Mii Õõmâs NuVa?
+NuVa lij mâ'te ou'dde viikki nuõri prinsiipp da jiõn kuullâm vuäǯǯmõõžž diõtt.
+Nuõrâst še lij vuõiggâdvuõtt särnnad vuâđđjurddjes äšša da tõ'st nuõrivä'ldduum võboršee'ǩǩ tuåimmje takai aanar nuõr peä'lestsärnnjen.
+NuVa pääi'ǩ lij heâlpp vuäǯǯad jii'jjes ä'šš/prinsiipp kuullâmnalla.
+Vuäitt pue'tted vuõssmõsâm juurd, što NuVa jeät valddu tuõđnalla pââibuž puärddsin, leša tuõttää'ššest tõn kuvddlet.
+Nuõrr liâ seârvvna vääžnai puõlvvõk Aanar puo'ttiääi'j beä'lnn.
+Nuõr kâ'l vää'ldet lokku.
+Što nuõrid vuäǯǯe'češ mâi'd-ne jee'rab ko tå'lǩ jiõn kuullâmnalla vuäǯǯmõõžž, NuVast lij še jii'jjes mie'rrteä'ǧǧ, ko'st mâŋŋa tu'mmjet koozz tie'ǧǧid ââ'net.Nuõrivä'ldduum võboršeǩärttla ko'lle lååi vuässla da juõ'ǩǩkai vää'rrvuässla, täk mâŋŋa õõutsââ'jest tu'mmje prinsiipp peä'lest da reä'šše nuõrid themapooddid da praavje kåå'dd aa'ššid, kook ko'lle vuõ'ss'sââ'jeld nuõri aa'ššid da pue'rrjiellma.
+NuVast lij võborse'ǩǩ čuõvtemtuâi lu'vddkåå'ddest (mie'ldd åårrmõš- da särnnamvuõiggâdvuõtt).
+'NuVast lij ee'tǩǩâ'sttempäi'ǩǩ da jiõnnvuõiggâdvuõtt še Selvä Peli tuâjjä'rttlest da päärnaisuõ'jjeem ooudâsviikkâmtuâjjä'rttlest.
+Såbbrid ââ'net õ'httešt mannust škooulee'jj äi'ǧǧen.
+Lââ'ssen ââ'net obb Sää'mjânnam nuõrivõboršeǩä'rttli õhttsaž sååbbar.
+Nääi't ǩiččlõõđât õhttsažtuõjju puki NuVa -vui'm da vuäǯǯet vääžnai mätt'tõõzzid jee'res NuVa -in.
+NuVa tuåimmai bie'ǩǩen kåå'dd nuõrituâi.
+INARIN KUNNAN VIESTINTÄPAJATuâjj'jie'llma da škoou'l'jumu'šše vuõiǥstõ'tti mediateäddsaž nuõri tuâjjpõrtt lij leämmaž ju'n ee'jjest 1989.
+Täävtõssân obb tuåimmjumuužž ääi'j lij leäm nuõri tuâjj'jeärmaǩ- da škoou'l'jumu'šše ooccâmvaalmõšvuõđ pue'rumuš.
+Tuâjjpõrtt tuâjain lij jõnn miârktõs čårrõõttmõõžž cõõggõõttmõõžžâst Aanar kåå'ddest.
+Tuâjjpõrtt lij ouddam vuäittmõõžžid nuõrid, kooi spraavdõttum le'be kõõskräjja pää'ccam vuâđđškooul, lookkjiškooul le'be ämmatlaž škoou'l'jumuužž mââipeällsaž juätkksâjjdõõttmõš lij mõ'nne diõtt kuâđđjam äävai, äi'ǧǧ smiõttâd jiõccses juätkk'kue'ste'lmid.
+Vuåǯǯum praksiizz di teâđnallšem mätt kääzzkâ'stte nuõrid juätkkjie'llma ǩiiččǩâni tõõzz, mõõnnallšem škoou'l'jumu'šše le'be tuõjju sij mâŋŋa tuâjjpõõrtperioodd mâ'nne.
+Vä'lddtäävtõssân i'llakku leäm tõt, što sakkumušpõrtt tuejjad sakkeemvuu'd mätt'tõõttjid le'be ämmatlaid, hå't måttmi puõtt ämmatvoudda ǩiõččlõddmõš lij mâŋŋa tuâjjpõõrtperioodd še šõddâm.
+Nuõri tuâjjpõõrt staattus lij miârkksõõvvâm tõn, što âlddsin mokksteǩâni puk sakkumuužžpõ'rtte tuõjju valddum liâ vuõssmõs tuâjjõhttvuõđ ä'lǧǧem poodd leämmaž 17 - 25 -âkksa.
+Kontakt-teâđ: Nuõripiisar Seppo Körkkö te'lf.
+RADIO INARILää'ddjânnam tââvmõs pääiklažradia!
+Radia Aanar lij ju'n aalgâst Aanar kriistlaž meerlažškooul vaaldšem tuåimmlåå'v vue'lnn tuåimmi mätt'temradia.
+Tänpoddsaž puu't'teem programm nuäjjââtt tõõzz, mâi'd ouddâl lij tuejjuum, leša vuõltteemääi'j liâ lââ'zztum.
+Radia Aanar teknlaž pie'll oudd vuäittmõõžž tuejjeed nåkkam prograammid, kåå'tt ǩeâllai ve'rddeem.
+Radia Aanar vuõlttâd pei'vvpoodd jåå'đtumu'šše kuulli da ääi'jpoddsaid prograammid, di määŋgpeällsa musiikk åårsteǩâni arggpeei'vi.
+Neä'ttellooppin såitt åårsteǩâni maai'lm pue'rmõs radiajukeboxi!Radia Aanar dommseeid, programmkartt da kontakt-teâđ käunnje seeidast: www.lanuti.fi/inari
+Õhttsažtuâjj puärrsivui'm da tobdstõõttmõš pei'vvhåiddpäikka
+Õhttsažtuâjj päärnai da päärna hoi'ddai persooni kõõskâst lij puki håidd- da šõddeemtuâi vuâđđ.
+Na'ddjemnallšem da kâddsaž kõskkvuõtt personkåå'dd da puärrsi kõõskâst hiâlpat pue'rben teâđ ouddnumuužž da õhttsažtuâi.
+Šiõǥǥ õhttsažtuâi äiggaväǯǯmõš lij nåkam ä'šš, kåå'tt õõlǥad tuâi kuhttuin vue'ssbielin.
+Tuäivvap što vuäǯǯap maacctõõzzid tuejjumuužž beä'lnn da ǩiččlõõttâp pue'reed ooudâsviikkâm tuejjumuužžid mi'jjid puõ'tti maacctõõzzid lokku vää'ldee'l.
+Te'l ku päärnaž alttad pei'vvhååid, lij šiõǥǥ va'rrjed päärna tobdstõõttâmpo'dde ǩiiččeem da ko'lljemäi'ǧǧ ođđpäikka.
+Hååid aalǥâst lij šiõǥǥ, što puärraz liâ päärna mie'ldd ođđ håiddpääi'ǩest vuõssmõs håiddpeei'vi poodd, kåå'tt âlgg suåppâd ooudbeä'lnn puki vue'ssbie'livui'm.
+Pei'vvhååid õhttsažtuâjjkruuggnee'ǩǩ da spesialpei'vvhåidd
+Pei'vvhååidast tuejjeet õhttsažtuâjast põõššinalla joo'tti spesialpäärnaikaardâsu'čtee'l, särnnamterapeeutin, fysioterapeeutin, tiõrvâsvuõđhoi'ddjeejin, psykoloog da sosialtuâjjlai kõõskâst.
+Aanar kåå'ddest tuåimmai spesialpei'vvhååid tuâjjä'rttel, koon tuâjjan lij päärnai tõrǥsmõ'sse kuõskki õhttsažtuâi lââ'ssen plaannâd da ooudâsviikkâd spesialpei'vvhååid kääzzkõõzzid.
+Te'l ko päärnaž taarbâš spesial hååid le'be tue'rjjõõzz da tõrǥsmõõzz, čiõlǥtet suåppinallšem håiddåå'bleǩ da pei'vvhåiddriâššmõõžž õhttsažtuâjast puärrsi da spesialpäärnaikaardâsu'čtee'lin.
+Joo'tti spesialpäärnaikaardâsu'čtee'le vuäitt lee'd mudoi še saaǥǥstõõllâm diõtt ä'ššeem õhttvuõđâst, te'l ku liâ kõõččâmnallšem ää'šš le'be lij huõll päärna raavsmenââ'jj kuulli aa'ššin.
+Kontakt-teâđ: Joo'tti spesialpäärnaikaardâsu'čtee'l (KELTO) te'lf.
+Peittastââ'nnemõõlǥtumušPei'vvhååid personkåå'ddest da pei'vvhooidin õhttsažtuâi tuejjeejain lij lää'jj mie'ldd peittastââ'nnemõõlǥtumuš päärna da piârri kuõskki aa'ššin (lää'ǩǩ sosialhuõl ä'ššla da stattuuzzâst da vuõiggâdvuõđin 29 §).
+Pei'vvhåiddpaai'ǩid vuäitt ooccâd pâi.
+Pei'vvhåiddpäi'ǩǩ âlgg ooccâd mââimõõzzâst 4 mannu ouddâl pei'vvhåiddtaarbšumuužž älggmõõžžâst.
+Te'l ko pei'vvhååid tarbb seârvvna šâdd tuâjjpääi'ǩ, mätt'tõõttâm le'be škoou'ljumuužž diõtt ij-ga taarb ääi'jpodd leäkku ouddtu'mmjumuužžâst, âlgg pei'vvhåiddpäi'ǩǩ ooccâd nu'tt sõrgg ku lij vuäittmõš, seârvvna mââimõõzzâst kue'htt neä'ttel ouddâl ku päärnâž taarbâš håiddpääi'ǩ.
+Pei'vvhååid ooccânblaaŋk liâ vuäǯǯamnalla pei'vvhåiddkonttrest kå'ddve'rǧǧpõõrtâst, vä'lddǩe'rjjpõõrtâst di kåå'dd Internetseeidain (www.inari.fi) Ooccmõõžž õhttõssân â'lǧǧe lee'd puåđčiõlǥtõs pei'vvhåiddmääus mie'rreem diõtt.
+Addrõõzz, te'lfonnââmardno, muttâz ooccâmteâđain i'lmmtet håiddpäikka da vuõi'ǧǧeeja.
+Tuâjjpääi'ǩ, tuâjjääi'j da pää'lǩ mõtstõõvvmõõžž i'lmmtet vuõi'ǧǧeeja.Pei'vvhåiddtaarb puuttâm diõtt â'lǧǧe puärraz särnnad meädda håiddpääi'ǩ, mâŋŋa tõn pei'vvhåiddmääus po'tte.
+Pei'vvhåiddpääi'ǩ meädda särnnmõš i'lmmtet vuõi'ǧǧeeja ǩe'rjjlânji.
+- ee'jj vuõđčiõlǥtumuš - päärna huõlââ'nnemvuõtt - päärna jälstumuš - päärna kaaunõõttânvuõiggâdvuõđ - päärna peâmmanveä'ǩǩ (peâmmanveä'ǩǩ da peâmmamtuärjjõs) Aanar kåå'ddest päärnaivuåppi tuâjaid håidd sosialtuâjjlaž Sari Peltonen.
+Päärnaivuåppi kääzzkõõzz liâ määuste'm.
+Kaaunõõttâmäi'ǧǧ âlgg va'rrjed ooudbeä'lnn.
+Päärnaivuåppi håidd vie'nc åålgbeä'lnn šõddi päärnai ee'jjvuõđ staanmõ'šše kuõskki aa'ššid, di päärnai huõlâânnmõ'šše, jälstumu'šše da kaaunõõttmõ'šše kuõskki aa'ššid.
+Päärnaivuåppi håidd še päärnai peâmmamsuåppâmaa'ššid.
+Lââssteâđaid da ääi'jva'rrjumuš: sosialtuâjjlaž: Sari Peltonen, te'lfonäi'ǧǧen čiâss 12.30-13.30 nââmrest 040-844 5478.
+Ee'jjvuõđ čiõlǥtumuš Päärnast lij vuõiggâdvuõtt ečča.
+Te'l ko päärna puärraz jiâ leäkku veänccõõttâm kõskkneez päärna šõddâmpoodd, päärnaivuåppi vuõlttad jeänna kåččmõõžž ee'jjvuõđ čiõlǥtumu'šše.
+Päärnaivuåppi håidd ee'jjvuõđ čiõlǥtumuužž.
+Ee'jjvuõđ tobdstumuužž mââibeä'lnn ee'jjvuõđä'ššǩee'rjid vuõltteet Sää'mjânnam maistrâ'tte, ko'st ee'jjvuõtt staanât.
+Ee'jjvuõđ tobdstumuužžin staanât päärna da ee'jjes kõskksaž ruåttvuõtt.
+Päärnaž vuäǯǯ seämmanallšem vuõiggâdvuõđlaž stattuuzz, kåå'tt lij veänccõõttâm paarâst šõddi päärnain.
+Päärnže vuei'tet u'vdded ee'jj fami'ljnõmm.
+E'čč lij õõlǥtem vuässõõttâd päärna peâmm'mu'šše.
+Päärnaž vuäǯǯ še preeddanvuõiggâdvuõđ ee'jjes da ee'jjpeä"llsai ruåđeez mââibeä'lnn.
+Te'l ko jeä'nn ij haa'led päärna ee'jjvuõđ čiõlggeem vuâlla, son vuäitt ǩeâlddõõttâd tõ'st päärnaivuåppi å'rnn.
+Te'l jeä'nn lij vuõiggõttum ooccad peâmmamvie'ǩǩ päärnže kåå'ddest.
+Te'l ko e'čč haalad tobdsted päärna jie'nn ǩeâlddõõttmõõžžâst huõlǩâni, päärnaivuåppi âlgg juä'tǩǩed ee'jjvuõđ čiõlǥtumuužž.
+Te'l ko päärna puärraz jiâ leäkku veänccõõttâm kõskkneez, päärna peâmmjen lij vuõss'sââ'jest tå'lǩ jeä'nn.
+Mâŋŋa ee'jjvuõđ čiõlǥtumuužž puärraz vuei'tte šeârvvna suåppâd tõ'st, što päärna huõlâânnmõš kooll kuhttuid puärrsid õhttse'žže (õhttsažhuõll).
+Õhttsažhuõlsuåppmõš vuei'tet tuejjeed päärnaivuåppi å'rnn seämma vuâra ee'jjvuõđ čiõlǥtumuužžin.
+Suåppmõš päärna huõlâânnmõõžžâst staanâd sosialkonttrest mâŋŋa tõn ku ee'jjvuõtt lij stannum.
+Suåppmõõžž, päärna huõlâânnmõõžžâst, jälstumuužžâst da kaaunõõttâmvuõiggâdvuõđâst Veäncc- le'be vie'ncte'mleett rätkkjemvue'jjest päärnaivuåppi å'rnn vuei'tet tuejjeed da staannâd ǩe'rjjlaž suåppmõõžž päärna, huõlâânnmõõžžâst, jälstumuužžâst le'be kaaunõõttâmvuõiggâdvuõđâst da peâmmamvie'ǩǩest.
+Suåppmõõžži jurddân lij staannâd ouddõs da ââldmõs ooumažkõskkvuõđid päärna da puärrsi kõõskâst.
+Mâŋŋa rätkkjem puärrsin âlgg rä'tǩǩeed, jäälast-a päärnaž ee'jj avi jie'nn å'rnn.
+Päärna tuäivv da beä'lest välddmõš lij vääžnai, leša vasttõsvuâlažvuõtt tu'mmstõõǥǥâst ij vuäǯǯ kue'đđed päärna tuâjjan.
+Puärraz vuäi'tte suåppâd õhttsaž- le'be pie'llkuei'mte'mpeâmmvuõđâst.
+Huõlâânnmõ'šše ǩiiččǩâni päärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad peâmmvie'ǩǩ kuhttuin puärrsin di vuõiggâdvuõtt kaaunõõttâd sijvui'm.
+Sosial'lu'vddkåå'dd stannum suåppmõõžž va'sttee lää'jjviõkkvuõđstes duõmmišttâm tu'mmstõõǥǥ.
+Puärraz õõutsââ'jest vuäi'tte še taarbšem mie'ldd mu'tted ääi'jben stannum suåppmõõžž le'be lää'ǩǩvuõiggâdvuõđ tu'mmstõõǥǥ.
+Te'l ko puärraz jiâ piâžž suåppmõ'šše päärna peâmmvie'ǩǩest, huõlâânnmõõžžâst, jälstumuužžâst le'be kaaunõõttâmvuõiggâdvuõđâst, sij vuäi'tte ooccâd tu'mmstõõǥǥ lää'ǩǩvuõiggâdvuõđâst.
+Taarbšem mie'ldd lää'ǩǩvuõiggâdvuõtt räukk čiõlǥtõõzz päärna åårrmõõžžin sosialve'rǧǧnee'ǩǩin.
+Seeid a'lǧǧe Te'l ko suåppmõš le'be vuõiggâdvuõđ tu'mmstõk ij mõõn lää'jj mie'ldd Kuä'ss-ne puärrsi kõskksaž suåppmõš le'be lää'ǩǩvuõiggâdvuõđ tu'mmstõk ij arggjie'llmest mõõn nu'tt mä'htt âlgg.
+Päärnaž ij kaaunõõđ tõin puärrsin, koon å'rnn son ij jäälest, le'be nu'bb puärrsin ij uu'd päärna tõn puärrsa, koon å'rnn päärnaž veerjlânji jäälast.
+Näkkam vue'jjin nu'bb puärrsest vuäitt ooccâd suudvuõiggõõzzâst suåppmõõžž le'be lää'ǩǩvuõiggâdvuõđ tu'mmstõõǥǥ tiu'ddepiijjmõõžž (åålǥasmetteemve'rǧǧnee'ǩǩest, te'l ko suåppmõš/tu'mmstõk lij tuejjuum mââimõõzzâst 3 mannu äi'ǧǧen).
+Peâmmanveä'ǩǩ Puärraz va'sttee päärna peâmmamvuõđâst ooddeez mie'ldd, vä'lddveârlanji 18 ââ'ǩǩee'jj räjja.
+Tõt puärrsin, koon å'rnn päärnaž ij jäälast, lij õõlǥtem mä'hssed päärnže peâmmamvie'ǩǩ ǩiiččǩâni tõõzz, lij-go päärnaž õhttsaž huõlâânnmõõžžâst le'be tå'lǩ nuu'bb puärraz huõlâânnmõõžžâst.
+Veäncc- le'be vie'ncte'mleett rätkkjemvue'jjest päärnaivuåppi å'rnn vuei'tet tuejjeed da staannâd ǩe'rjjlaž peâmmamsuåppmõš.
+Peâmmamvie'ǩǩ šorradvuõ'tte vaaikat päärna peâmm'mõõžž tarbb da puärrsi peâmmamoođđ.
+Peâmmamvie'ǩǩ šorradvuõđ la'sǩe'mmen veä'ǩǩen ââ'net Vuõiggâdvuõttministeria tuâjjä'rttelsmiõtldõõzz 2006:10: Päärna peâmmamvie'ǩǩ šorradvuõđ ärvvtõõllmõš.
+Peâmmanvie'ǩǩ mie'rr staanâd suåppmõõžžin le'be lää'ǩǩvuõiggâdvuõđ tu'mmstõõǥǥin, koon mottmõ'šše mâŋŋa lij vue'ittmõš, te'l ko jie'llemvue'jj åårrmõõžž aaibšânji mottjâ'vve.
+Te'l ko peâmmamõõlǥtem kuâđđ huõllte'mesvuõđâst suåppum peâmmanvie'ǩǩ mähssmõõžž, vuäitt ââldaspeâmmai ooccâd peâmmanmääus åålǥasmetteem pääi'ǩ le'be son vuäitt ooccâd KELA:st.Ns.
+škoou'l'jemsuåppmõš Puärrsin lij lää'jj mie'ldd veâl vasttõs päärna škoou'l'jumuužžâst šõddâm kuuli beä'lnn, hå't päärnaž lij tiuddâm 18 ee'ǩǩed.
+Škoou'l'jemkuulin vuei'tet tuejjeed suåppmõš peâmmamsuåppmõõžž nää'le'ld.
+Te'l ko päärnaž lij tiuddâm 18 ee'ǩǩed, suåppmõõžž tuejjemen son ee'ttǩǩâstt tiuddâkksaž vuõiggâdvuõđin tå'lǩ jiijjâs ouddõõzzid.
+Liiŋk Pie'llkuei'mte'mpeâmmvuõđ da õhttsažpeâmmji lett Piâraa'šši suåvtõõllmõš
+Peäncin juu'rdet veei'n, narkotiikk-kuânid, tiõttum talkksi âânnmõõžž le'be sie'ǩǩâânnmõõžž (talkkâz da vei'nn).
+Aanar kåå'ddest peänca kuõskki hååid, tuärjjõõzz, vuä'ppõõzz da vuä'pstõõzz vuäitt viǯǯâdtiõrvâsvuõttkõõskõõzz dåhttrest, miõlltiõrvâsvuõtt- da piârvuä'pstempääi'ǩest, sosialkonttrest dasie'brrkåå'ddest.
+Sosialkonttrest sosaltuâjjlain peänecaa'ššid ǩiõtt'tõõlât täujja pi'rǧǧeemtuärjjõs-,vuõrâsoummisosialtuâi da päärnaisuõ'jjeem poodd.
+Te'l ko taarbšak vie'ǩǩ akuutiist juukkâm loopptem diõtt, vuäitak occõõttâd pue'tǩǩeemhoiddu.Pue'tǩǩeemhååid uu'det jiõčč ää'ššest Aanar kåå'dd tiõrvâsvuõttkõõskõõzzâst.
+Kuu'ǩǩab äiggsaž strooite'ltõrǥsmâ'ttemperioođâst ǩiõččlõõđât oocci vei'nnâânnmõõžžpue'tǩǩumu'šše, veei'nest šõddi hääi'tai ǩeä'ppeem di persoon da piârri jie'llemvue'jjčiõlǥtumu'šše.
+Strooite'ltõrǥsmõ'šše taarbšet mä'hss'čõnnõõttmõš, koon meâtttiõrvâsvuõttkõõskõõzz jåå'đteei dåhttar/ jii'jjes vuu'd dåhttar.
+Vä'lddveârlânji mä'hss'čõnnõõttmõšlij miõttum Sää'mjânnam Peänecklini'ǩǩe.
+Tõrǥsmâ'ttemperiood jiõččkuâddõsvuässõ'sse vuäittooccâd pi'rǧǧeemtuärjjõõzz.
+Â'vvel Pei'vvkõõskõs tuåimai vuõssaarǥâst torstaihin čiâss 9.00 -13.00.
+Pei'vvkõõskõs lijkaaunõõttâm- da saaǥǥstõõllâmpäi'ǩǩ, ko'st tuåimmje kue'htt vuõi'ǧǧeeja da tå'ben lij vuäittmõšpoorrâd veär u'cc ko'rvvõõzz vuâstta.
+Kåå'ddest liâ muånn peänectuärjjõspõrttâd.
+Våurrsuåppmõš tuejjeet jälstemtuåimin.Aanar kåå'ddest tuåimmai AA-ä'rttel, kåå'tt i'lmmad kaaunõõttmõõžžid jm.
+pääiklažlõõstest Inarilaisest.
+Ivalon Päiväkeskus VALKAMA Petsamontie 5äävai vu-torstai čiâss 9.00 - 13.00
+Liiŋk:
+www.paihdelinkki.fiwww.finlex.fiwww.lapinpaihdepalvelut.fiwww.aa.fiwww.myllyhoito.fiwww.sininauhaliitto.fiwww.minnesota-hoito.fi
+www.avominne.fi
+Blaaŋk da ääij'poddsaBlaaŋkid vuäitak mäŋgsted dääram jiijjad teâttmašinast Adobe Acrobat Readerilla.
+Puä'đ tiõrvân šõddeemtaaurõššân vuässõõđee'l pei'vvhååid tuejjumu'šše!
+Päärnai kåådlaž pei'vvhåidd lij čuõvtemlu'vddkåå'dd vuâllsaž tuåimmjumuš.
+Aanar kåå'dd pei'vvhååid va'stteempersoonân tuåimmai pei'vvhååid jåå'đteei.
+Pei'vvhååid jåå'đteei tuõjju ko'lle pei'vvhååid jåå'đtumuš, vuä'pstumuš da personkå'ddvaaldšem di päärnai pei'vvhåiddsâjjdõõttmõš, -tu'mmstõõǥǥ da -mä'hssemtu'mmstõõǥǥ.
+Piârpei'vvhååidvuõi'ǧǧeeja va'sttat Â'vvel da Törmäsen vuu'd piârpei'vvhååidast.
+Piârpei'vvhååidvuõi'ǧǧeeja tuõjju ko'lle piârpei'vvhååid vuä'pstumuš, päärnai pei'vvhåiddsâjjdõõttmõš da -tu'mmstõõǥǥ.
+Pei'vvhååid jåå'đteei da piârpei'vvhååidvuõi'ǧǧeeja õõstt'tat pue'rmõsân arggpeei'vi čiâss: 9.00-11.30 äi'ǧǧkõõskin.
+Kontakt-teâđ
+Pei'vvhåiddkoontâr: Addrõs Kå'ddve'rǧǧpõrtt,Piiskuntie 2, 99800 Â'vvel
+Pei'vvhååid jåå'đteei Pirkko Saarelate'lf.
+040 7441259 Email: pirkko.saarela@inari.fi
+Piârpei'vvhååidvuõi'ǧǧeeja
+te'lf.
+Piârtuâi ta'rjjeed päärnaisuǧ'jjeem äävhuõl tue'rjjeemtuåimmen.
+Tän diõtt Aanar kåå'ddest tuåimmai piârtuâituâjjlaž.
+Piârtuâi jurddân lij tue'rjjeed piârrjid kaunnât rä'tǩǩumuužžid jie'llem šuurab da uu'ccabpro'ble'mvue'jjid.
+Piârtuâi veä'ǩǩvuõđ vuäitt vuäǯǯad piârri arggjie'llem vaaldšem diõtt,puärrazvuõđ staanmõ'šše, päärnai hååid da šõddeem pro'blee'mi rä'tǩǩem diõtt, piârri risttreeidaičiõlggumu'šše da õhttsažtuåimmjumuužž o'nnstem diõtt, krootai šõddi muuttâsvue'jjivaikkâdvuõđid dno.
+Piârtuâi tuejjeet jiõčč ää'ššest ä'ššla dååma.
+Vuõssmõs kaaunõõttâm poodd jeä'let čõõđ aa'ššid, kook piârrjest tuejjee huõl da måkkam veä'ǩǩvuõđ piâr tõõi čiõlggumuužžâst kai'bbai.
+Piârrjin õõutsââ'jest tu'mmjet kuånstid da plaan, koin vue'jj ää'ljet pue'reet.Piârtuâi ä'ššli'žžen vuäitt pue'tted sosialtuâjjla e'tǩǩõõzzâst le'be piârri täättast.
+Aanar kåå'ddest tuåimmje piârtuâituâjjla:
+Aanar kåå'ddest lij rajjum kåå'dd siõrriekksaišõddeemplaan (VASU), kåå'tt vuä'ppast pei'vvhååid šõddeemtuåimmjumuužž vääžnaivuõđ da lij vuâđđan pei'vvhåiddõõutilååǥǥai jii'jjes siõrriekksaišõddeemplaanid.
+Vuâđđteâđaid päärnast-blaŋkkBlaŋkk âânn se'st vääžnmõš teâđaid päärnast da kontakt-teâđaid da tõt tiuddeet pei'vvhåiddpääi'ǩ diõtt päärna hååid älggmõõžžâst.
+VASU tuejjeet õõutsââ'jest puärrsi da personkoo'ddivui'm da tõn čõõđtumuužž ärvvtõõlât põõššinalla.
+Pei'vvhåiddvuõi'ǧǧeeja preemm plaan piârpei'vvhååid beä'lnn da lij mie'ldd plaan tuejjeem poodd, te'l ko taarbšet suu ä'šštobddmõõžž.
+VASUsaaǥǥstõõllâm
+poodd ǩee'rjtet päärna raavsmemvuõđid, õhttsaž praksiizz di hååid da šõddeem täävtõõzzid.
+Pei'vvhååid beä'lnn liâ vuâlla 3-ekksa da 3-5 ekksa päärna VASU-blaaŋk di 6-ekksaid päärnaid maaddârmätt'tõsplaan -blaaŋk.
+SÄ'MMLAŽ PEI'VVHÅIDDÂ'KKSAI PEÂMMPLAAN
+Aanar kåå'dd pei'vvhååid tuåimmjemjurddân lij ta'rjjeed päärnže šiõǥǥ håiddpäi'ǩǩ, ko'st päärnaž määšš da kåå'tt tuärrjad päärna õõut'täss'saž jeärmmõõvvmõõžž da šõddmõõžž.
+Pei'vvhååidast pââ'jtep eärben puõ'ttinallšem äärvaid:Staanvuõtt
+Kâ'ddsažvuõtt
+Positiivlažvuõtt
+Järrsi slävvõõttmõš
+Såå'všemvuõtt
+Tää'ssärvvsažvuõtt
+Staanvuõtt da na'ddjemvuõtt di šiõǥǥ õhttsažtuâjj päärna puärrsivui'm lij puki tuejjumuužž vuâđđoudldõs.
+Tuejjumuš vuâđđââvv šõddeem da mätt'teem täävtõõzzid, koin šõddâmalggân lij päärnai psyykklaž, råpplaž da sosiaalaž pue'rrjie'llem, päärna obbvä'lddlaž mättjumuš da õõut'täss'saž jeärmmõõvvmõš da šõddmõš.
+Jii'jjesnallšem luâtt ee'jjaai'ji mie'ldd di Aanar määŋgkullttuurvuõtt ta'rjjee o'dinakaivuõđi mie'lddsaid vuäittmõõžžid mättjempirrõ'sse.
+Peerstemnallšen jie'llempirrõõžžes mie'ldd positiivlaž, mättjumu'šše äjsmõ'tti pä'rnnpoddsažšõddeempirrõs cåunnpäärnain jii'jjes beä'lnn perstumuužž da ǩiččlõddâmhaal siõrrmõ'šše, tu'tǩǩumu'šše da liikkummu'šše.
+Lää'ddjânnam šuurmõs kå'dd Aanar lååmm vo'sttjee'jes o'dinakaišlajjsaž luâđaines.
+Mäŋgg doohhat jäu'rred da suâll'jed, kooi mie'rr ij leäkku teâđast, čue'đ tuõddâr di määŋgpeällsaž šââdd, luâttskoott da -jie'lli ou'dde piiriee'jji vuu'dest joo'ttjid mooštid da tobddmõõžžid, koid muu'štet veâl ee'jji ǩee'jjest.
+Määŋgpeällsaž ee'jjääi'j ta'rjjee vuu'dest mu'šttemnallšem tobddmõõžžid; pei'vv iinte'mes iin ǩie'zzest, čâhčča lõsttǩeârõk, tälvva muõtt da jiõŋŋ di ǩiiđ mie'ldd čuõvvneei luâtt mooččâdvuõđines.
+Neellj ee'jjääi'j paaldâst maainstet sa kä'hccen ee'jjääi'jest.
+Tââ'v vääžnai åårram pääi'ǩes diõtt Aanar lij leämmaž čõõđ ääi'j kulttuur kaaunõõttâmpäi'ǩǩ da luâđlaž jåå'ttemǩeäinn Jiõŋŋmie'rre.
+Suâlčiõ'lj tu'ri'smmkõõskõs lij jeä'leč, tuõddri pirreem sijdd Urho Kekkonen meermie'cc õlddsin.
+Peäglvaž Suâlčiõ'lj tuõddrin lij 438 mettra kaggõõtti Mooččâšvuei'vv, koon vuäitt vo'sttjõõttâd da vuei'tted vää'ʒʒee'l, aautin le'be čuõigghiissin.
+Suâlčiõ'ljest kaaunak friijvuõ'tte puk mâi'd taarbšak čiõrstõõllâmkõõskõõzzâst da luâttvaaʒʒtõõǥǥin sa laaugõõttâm di hotee'lid, restraanttid da jee'res kääzzkõõzzid.
+Aanarjääu'r reeddast åårrai Aanar ceerkavsijdd lij Lää'ddjânnam sää'mkulttuuur kõskkpäi'ǩǩ, koon â'lddpirrõõzzâst da ââldmõs siidin sää'm ä'rbbvuõtt lij põõššâm jie'llemviõkksânji.
+Sää'm-mu'zei Siida da Meä'cchalltõõzz Luâttkõõskõs ta'rjjee teâttpa'ǩaat, kåå'tt oudd ǩiõččlâ'sttemnallšem toobdâlm sää'mvuõđâst.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos lij peä'lstes ǩie'ssemviõkksaž määŋgkultturvuõđ kaaunõõttâmpäi'ǩǩ, määŋgpeällsaž lettõõttâmpõrtt da õlltää'zzaž koŋresskõõskõs.
+Aanar kå'dd kõskkad primeârlânji tu'ri'smm ooudâsviikkmõ'šše.
+Vuu'd tu'ri'smm-markknâ'sttmõõžžâst va'sttad Inari-Saariselkä Oy.
+Saa'mi aa'ššihåidd
+Saa'mi õhttsaž aa'ššid håiddad da saa'mi ouddõõzzid vahssâd sää'm vuei'tte va'lljeed saa'mi ouddoummu 3 ka'lndaree'jj ääiǥas Ouddooumaž âlgg lee'd sää'mvuu'dest jälsteei nuõrttsää'mǩiõllčeä'pp da sää'mlää'jj (253/1995) 4 §:st peäggtum ooumaž da kåå'tt lij tän tuõjju põ'stti.
+Čâhčča ee'jjest 2014 õnnum vaalin va'lljeeš 1.1.2015 a'lǧǧi tuåimmpâjja saa'mi ouddooumžen Tanja SAnila, te'l.
+Ouddoummu piisren tuåimmai Aune Mettäpuro, te'l.
+Konttâr õhttvuõđteâđ: Saa'mi sijddsååbbar, Sevettijärventie 9080, 99800 Â'vvel, ne'ttpåå'št kolttien.kylakokous (at) co.inet.fi
+Ouddoummu tuâi
+Ouddoummu tuâjjan liâ
+Sää'mlää'jj täävtõssân lij ooudâsviikkâd sää'm-meer da -vuu'd jie'llemåårrmõõžžid da pi'rǧǧeemvuäittmõõžžid di ruõkkâd da ooudâsjuä'tǩǩed da ooudâsviikkâd sää'mkulttuur.
+Lää'jj suåvvtet sää'mvuu'dest, koozz ko'lle Njauddâm da Njeä'llem-Keväjääu'r siidvuu'd Aanar kåå'ddest.
+Luõvtemrää'jtõõzzi vuâlaž sää'mtääl le'be tõn vuä'zz luõvtumu'šše (kaupp, sǩiâŋkk, jue'ǩǩem, juâkk, vaajtõs, vuåkrjumuš) âlgg vuäǯǯad Sää'mjânnam jie'llemvue'ǩǩ-, trafikk- da pirrõskõõskõõzz (JTP-kõõskõs) låå'v.
+JTP-kõõskõõzz låå'vtää u'vddum luõvtumuš lij ku'ddte'm.
+Ǩe'rjjlaž luõvtemlåå'ppooccmõõžž vuei'tet tuåimted vuõi'ǧǧest Sää'mjânnam JTP-kõõskõ'sse le'be vääjtõsmääi'nlânji Aanar kåå'dd jânnamvu'vddjie'llemvue'ǩǩve'rǧǧnekka.
+Kåå'dd jânnamvu'vddjie'llemvue'ǩǩve'rǧǧneǩ tuåimat ooccmõõžž JTP-kõõskõ'sse rä'tǩǩeem diõtt.
+JTP-kõõskõs räukk ooccmõõžžâst ceâlkâlm kåå'dd jânnamvu'vddjie'llemvue'ǩǩve'rǧǧnee'ǩǩest da še sää'msuåvtõõzzâst nåkam låå'ppooccmõõžžin te'l, ko luõvtemvuäǯǯai ij tiuddâd sää'mlää'jj mie'lddsaž låå'ppoudldõõzzid.
+Luõvtemlåå'ppää'ššest tuejjuum tu'mmstõõǥǥâst pe'rrjet määus, kåå'tt ee'jjest 2015 lij 80 € (VNa 1397/2014).
+Tu'mmstõõǥǥ låå'ppmääu'sast vuõltteet mââibeä'lnn laask.
+I LUÕVTEMVUÄǮǮAI LIJ TEÂĐAST
+Nåkam luõvtemaa'ššin, koin lij ju'n teâđast luõvtemvuäǯǯai, siâssõõlât jää'ǩǩted puõ'tti mõõntõõllmõõžž:
+Ooudbeä'lnn peäggtum oudldõõzzi mie'ldd luõvtemlåå'v miõttât.
+Låå'ppää'šš ǩiõttʼtõõllâm diõtt tuejjeet luõvtemlåå'ppooccmõõžž, koon mie'lddõssân lij/liâ luõvtem määinaid čuä'jtem ä'ššǩe'rjj/-ǩee'rj (ouddkauppǩe'rjj, sǩiâŋkk-ǩe'rjj, jue'ǩǩemsuåppmõš, ä'rbbõõttâmǩe'rjj le'be jee'res nåkam.
+Ooudbeä'lnn peäggtum šõddmõõžžâst luõvtemlåå'v miõttât pâi aaibâs pue'r veä'rin.
+Låå'ppää'šš ǩiõtt'tõõllâm vuâlla piijjâm diõtt tuejjeet luõvtemlåå'ppooccmõõžž, ko'st mušttlet luõvtem-määinaid vuâđđõõttmõõžžineez.
+Ooccmõõžž mie'lddõssân â'lǧǧe piijjâd luõvtem-määin čuä'jtem ä'ššǩee'rj (häämaskauppǩe'rjj, ouddkauppǩe'rjj le'be jee'res nåkam) di puk jee'res ä'ššǩee'rj, koid luõvtemvuâđđõõttmõõžžin nuäjjõõđât
+II LUÕVTEMVUÄǮǮAI IJ LEÄKKU TEÂĐAST (tääujmõsân kaaupid)
+Nåkam šõddmõõžžin, koin sää'mtääl le'be tõn vuä'zz juu'rdet kaaupšed, leâ'ša kaaupšee'jest ij leäkku teâđast vue'stti, te'l oocci âlgg ouddâl låå'ppooccmõõžž ǩiõttʼtõõllâm vuâlla piijjmõõžž čiõ'lǧǧeed snäätneld mååžna sää'mvue'sttivõboršee'ǩǩid.
+Tän vääras siâssõõlât jää'ǩǩtem diõtt puõ'tti mõõntõõllmõõžž:
+1) Kaaupšemhaa'lumuužžâst âlgg i'lmmted (ǩe'rjjlânji le'be njaa'lmilânji) • Aanar kåå'dd jânnamvu'vddjie'llemvue'ǩǩve'rǧǧnekka • saa'mi ouddooumaž Veikko Feodoro'ffe
+2) Tääl kaaupšumuužžâst âlgg õlmstâʹttedkaaupšemil'mmtõõzz Inarilainen -nõmmsaž pääiklaž ga'zeâ'tâst.
+I'lmmtõõzzâst âlgg peäggted, što kaaupšemnalla lij sää'mtääll le'be tõn vuä'ss.
+Kaaupšumuužž ju'rddi sää'mtääl vuä'msteei âlgg mâŋŋa tuejjeed luõvtemlåå'ppooccmõõžž.
+Ooccmõõžž mie'lddõssân â'lǧǧe piijjâd luõvtem-määin čuä'jtem ä'ššǩee'rj (häämaskauppǩe'rjj, ouddkauppǩe'rjj le'be jee'res nåkam) di puk jee'res ä'ššǩee'rjid, koid kaaupšumuužž vuâđđõõttmõõžžin nuäjjõõđât di kopia ga'zeâ'tâst õlmstõttum sää'mtääl kaaupšemi'lmmtõõzzâst.
+Lââ'ssteâđaid: Sää'mjânnam JTP -kõõskõs: Tarja Loukusa, te'l.
+0295 037 179 Aanar kåå'dd jânnamvu'vddjie'llemvue'ǩǩve'rǧǧneǩ te'l.
+040 357 6077 Pri'ntte luõvtemlåå'v ooccâmra'vvjõõzz da ooccâmpõ'mmai: Luõvtemlåå'v ooccâmra'vvjõs Luõvtemlåå'v ooccâmpõ'mmai
+Taarbše'mmen pri'ntte âânnmõ'šše lää'jj måttmi nuõrttsaa'mi aazztumuužžâst (273/55), nuõrttsaa'mi mäddšiõttõõllâmlää'jj (593/69), sää'mlää'jj (611/84) da/le'be sää'mlää'jj (253/95): Lää'ǩǩ måttmi saa'mi aazztumuužžâst (273/55) Saa'mi mäddšiõttõõllâmlää'ǩǩ (593/69) Sää'mlää'ǩǩ (611/84) Sää'mlää'ǩǩ (253/95)
+JTP-kõõskõs vuäitt kaaupšed sää'mvuu'dest jälsteei sä'mmli'žže/ sä'mmlaid määdd vuõss-sââ'jest jälstempõõrt raajjmõõžž vääras jäänmõsân 5 hehtaar.
+Sä'mmla ääi'jab vuä'mstum tallu vuei'tet kaaupšed lââ'ssmäädd.
+U'ccpõrggmõõžž vääras vuei'tet kaaupšed määdd, nu'tt privat sä'mmli'žže da še jäänaš vuä'zzest saa'mi vuä'mstumuužžâst åårrai põrggsa.
+Määdd kaaupšemhâ'dd lij ââ'nnem-meä'r mie'ldd šõddi ââ'nteei hâ'dd.
+Määdd vuei'tet se'rdded Meä'cchalltõõzz vaaldšem vuâlaž määddain JTP-kõõskõõzz âânnmõ'šše sää'mlää'jj mie'lddlaž määdd kaaupšem vääras.
+Määdd kaaupšumu'šše kuõskki aa'ššin raaukât vä'ldded õhttvuõđ vue'lnn peäggtum Sää'mjânnam JTP-kõõskõõzz le'be Aanar kåå'dd mäddtäälltuåim ve'rǧǧnee'ǩǩid.
+Lââ'ssteâđaid:
+Saa'mi vuõiggâdvuõđ riikk mädd- da čää'ccvuu'din.
+Sää'mvuu'dest jälsteei sä'mmlast lij vuu'dest åårrai riikk mädd- da čää'ccvuu'din sää'mlää'jj 9 §:ff mie'lddlânji jee'res ko'rvvõõzztää vuõiggâdvuõtt
+Meä'ccvaaldšemve'rǧǧnee'ǩǩi loo'vin
+Jee'rab låå'vtää vuäǯǯ
+Nuortalašlága mielde ásahuvvon ruhtadeami ii sáhte doaisttážii ohcat.
+Ohcan rahppo fas dan maŋŋá go nuortalašásahus lea rievdaduvvon ja ođđa skovit ja rávvagat leat gárvásat.
+Ohcama rahpanáiggis almmuhuvvo sierra.
+Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointitukien haku keskeytyy
+Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmla� sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai oouma�vuõiggâdvuõđsuåppmõõ��i da-tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõ��.
+Tuõjju kooll piisar- da sååbbar-riâššmõõ��i lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši ouʹdde puʹhttemtuâi.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 - 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:n sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz.
+0ccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe
+T�m� s�hk�postiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki p��lle n�hd�ksesi osoitteen.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mä.
+vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala teʹl.
+010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarla� suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ da parlameentaarla� suåvtõõzz tuåimmjumuʹšše vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi
+Šiõttõsvuâđđliʹ��ân lij veeʹrj ooudldem škoouʹlʼjumuš da lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+Tuâi oʹnnstemvuõđla� håiddmõõ�� ooudad ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõs, šiõǥǥ sääʹm sosiaal-, tiõrvâsvuõđ- da vuõsspeâmmamämmatvuuʹđ tobddmõš.
+Šiõǥǥ vaaldšemvuõđla� tuâjai da täällvaaldšem tobddmõš ǩiõččât ouddõssân.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij välillä 2 457,04 - 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määʹnnpââʹj).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:n sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddâmlââʹzz mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâm lääʹzz. . Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʼʹlǧǧe tuåimtet sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõʹneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimjumuʹšše vuäitt tobddstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Haʼŋǩǩõõzz vueʹjj čõõđtumuu�� diõtt sääʹmteʹǧǧ ååcc
+- õõut nuõrttsääʹmǩiõllsa� plaaneei (100% tuâjjääiʹjin)
+- õõut aanarsääʹmǩiõllsa� plaaneei (100% tuâjjääiʹjin)
+- õõut tâʹvvsääʹmǩiõllsa� plaaneei (70% tuâjjääiʹjin).
+Plaaneei tuõjju kooll jm.
+vuõsspeâmmam-materiaal plaanumuš, raajjmõš, joortõõzzi valmstumuš, ǩiõl taʹrǩǩumuš di materiaal noorrmõš materiaalbaʹŋǩǩe.
+Tuâjj älgg suåppmõõ�� mieʹldd da peštt 31.12.2015 räjja.
+Tuâi oʹnnstemvuõđla� håiddmõõ�� ooudad vuõsspeâmmamämmatvuuʹđ tobddmõš di tobddmõš materiaaltuâjast.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/IV-II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:n sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddâmlââʹzz.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʼlǧǧe tuåimtet sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+vu-pi čiâss 14.00 - 17.00 pueʹtti paaiʹǩin:
+Skierri - Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15
+Kulttuurkõõskõs Sajos - Aanar cs, Menesjärventie 2A
+Sääʹmteeʹǧǧ koontâr - Uccjokk cs.
+Kunnantalo, Luossatie 1
+Vuõccu škooul - Vuõccu, Ivalontie 8716
+Juõʹǩǩkast lij vuäittmõš taʹrǩǩeed jiijjâs kuõskki vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum teâđaid vuõiʹǧǧest vaal-lõǥstõõǥǥ konttrest teʹlf.
+leʹbe jieʹlled ǩiõččmen vaal-loǥstõõǥǥâst pââibeäʹlnn åårrai paaiʹǩin peäggtum äiʹǧǧen.
+Kååʹtt ǩeäčč, što suu lij vuõiggâdvuõđtää kuõđđum meädda vaal-loǥstõõǥǥâst leʹbe suu kuõskki meârkkõs vaal-lõǥstõõǥǥâst lij puästtad, vuäitt ǩeʹrjjlânji õõlǥted vuõiǥõõzz vaal-luʹvddkååʹddest mââimõõzzâst njuhččmannu 10. peeiʹv ouddâl čiâss 16.00.
+Vuõiǥeem-mõõntõõllâmvuäʹpstõõzz vuäǯǯ vaal-luʹvddkååʹdd konttrest leʹbe tõid vuäitt priʹnttjed www.samediggi.fi
+Vaal-luʹvddkåʹdd
+Tuâi oʹnnstemvuõđla� håiddmõš ooudald vaiddâz sääʹmkulttuur tobddmõõ�� di šiõǥǥ eŋgglõskiõl silttõõzz.
+Tuâjjkaʹrtte koʹlle takainallšem veäʹǩǩteei tuâjai lââʹssen väʹǯǯlõs valmštõõllâmtuâi.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV/III mieʹldd (vuâđpäʹlǩǩ 2502,82 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tuâjjtobddâmlääʹzz.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzinees âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 16.4.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuʹšše vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõ��âst www.samediggi.fi
+Gáktenieiddat:
+Mánu luohti
+Karigasnjaarǥ škooul 6-9-ekksa, jååʹđteei Kaaren Kitti
+Hearvaduottar:
+Máttuid árbi
+Hetta škooul 10-15-ekksa, jååʹđteei Inga-Máret Gaup-Juuso da Anne-Maria Kukkonen
+Janita
+& band: Ie�as geaidnu
+Âʹvvel pâʹjjtääʹss, 10-15-ekksa, jååʹđteei Katri Kittilä
+SKT: Jåågar
+lij jie'lli, One of Us, Duna Duna
+Čeʹvetjääuʹr škooul, 10-15-ekksa, jååʹđteei Erkka Antila da Seija Sivertsen
+Giehtaruohttasa
+mánát: Buot jagiáiggit
+Karesuvanto škooul, 10-15-ekksa, jååʹđteei Ulla Magga da Taina Syväjärvi
+Puállâm
+váimu: Ääših maid monâttáim tuulân
+Âʹvvel lukio, 16-20-ekksa, jååʹđteei Petra Kuuva
+Villat: Dan man oainnát
+Uccjokknjääʹlm škooul, 16-20- ekksa, jååʹđteei Niilo Rasmus
+Čagaldahttit: Čagaldahttin
+IvÂʹvvel vueʹllškooul, 10-15- ekksa, jååʹđteei Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio da Hannu Huumonen
+Tuâi oʹnnstemvuõđla� håiddmõõ�� oouʹdad ââʹnteei škoouʹlʼjumuš, sääʹmǩiõlsilttõs di riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs.
+Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz VII/I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1711,31euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrjâʹvve tuâjjtobddâmlääʹzz.
+Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 30.4.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹm-musikk-kõõskõõzz plaaneei Oula Guttorm teʹl.
+050 574 2765, oula.guttorm (at) samediggi.fi.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuʹšše vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinteʹmes iinn-alggmeerai musikkpoʹdde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi
+Aanrest 8.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ
+Tuâi
+oʹnnstemvuõđla� håiddmõõ�� oouʹdad ââʹnteei škoouʹlʼjumuš, sääʹmǩiõl di
+eŋŋlõsǩiõl silttõs.
+Ouddõssân looǥǥât jeeʹres ǩiõli silttõs.
+Päʹlǩǩmõš
+meäʹrrjââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VII/III
+meâldlânji (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1545,10 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen
+määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lääʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrjõõvvi
+tuâjjtobddâmlääʹzz.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted
+vu 4.5.2015 čiâss 16 mõõneeʹst Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse addrõõzzin
+Sajos, 99870 Aanar leʹbe sajos (at) samediggi.fi.
+Lââʹssteâđaid tuâjast
+oudd mä.
+markknâʹsttemjååʹđteei Johanna Alatorvinen,
+johanna.alatorvinen (at) samediggi.fi, teʹl.
+Sajoozz
+tuåimmjumuʹšše vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs mieʹrǩǩii teâttân Sääʹmmteeʹǧǧ tuâjjpueʹrrjieʹllemkõõjjõõzz pohttmõõ��id da uuʹdi tuâjjpueʹrrjieʹllem kuõskki oouʹdeemtuåimi vaalmštõõllâm tuâjjla�kååʹddpolitiikkla� äʹššǩeeʹrji teâuddjumuu�� vahssâmjoouk tuâjjan.
+Halltõs priimi ciâlkâlm gaʹzeâtpreess tuärjjõõzz juâkkmõõ��âst eeʹjj 2015 trafikk- da sakkeemministeria tuåimtem diõtt.
+Halltõs ǩiõttʼtõõli še ciâlkâlm Lääʹddjânnam mieʹrräiggsa�rapoorthämmâz rooddčårstmõõ�� jaukkeem kuõskki meeraikõskksa� takaisuåppmõõ�� tiuʹddepiijjmõõ��âst.
+Looppla� ciâlkâlm uuʹdet 24.4.2015.
+Takaisuåppmõõ�� täävtõssân lij cõggâd roodd, kääʹmes avi viõʹlǥǥesmuâttoouma�, šâddvuâđ leʹbe meersa� leʹbe etnla� šâddvuõđ vuâđain pueʹtti čårsmõõ��.
+Lääʹddjânnam 23. raportt uuʹdet komitea påʹrǧǧmannust 2015.
+Halltõs saaǥǥstõõli pueʹtti halltõsprograamm tuâjai eʹtǩǩõõzzin luʹvddkooʹddi valmštem äʹššǩeeʹrj vuâđast.
+Halltõs priimi ciâlkâlm, kååʹtt kuâskk måttmi puõccui da luâttjieʹllemvueʹjji teäggtõõzz kuõskki
+asetõõzzid mädd- da meäʹcctääll ministeria tuåimtem diõtt.
+Ciâlklmest leʹjje kolmm jeeʹres asetõshämmâz; riikksuåvtõõzz asetõõzz puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji teäggtemtuärjjõõzzâst uʹvddum riikksuåvtõõzz asetõõzz muuttʼtumuu��âst, riikksuåvtõõzz asetõs måttmi puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji raajõstuärjjõõzzi ooccâmääiʹj älggmõõ��âst di mädd- da meäʹcctäällministeria asetõs puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji teäǧǧruõkkâmtuärjjõõzz tillõõvvmõõ��âst uʹvddum mädd- da meäʹcctäällministeria asetõõzz muttʼtumuu��âst.
+Sääʹmteʹǧǧ âânn asetõõzz jåʹttlõs viõʹǩǩešõddmõõ�� vää�njen.
+Halltõs nõõmti Klemetti Näkkäläjärvi sâjja ođđ võboršeeʹkkid pueʹtti tuâjj-jooukid:
+- pannmateriaala� kulttuurpreeddan äʹsstobddijouʹǩǩe Petra Magga-Vars,
+- Baareeʹnc Euroaartkla� suåvtõõzz (BEAC) alggmeerai tuâjj-jouʹǩǩe Tiina Sanila-Aikio da vääʹrrvuäzzliʹ��en Anna Morottaja.
+- oouma�vuõiggâdvuõttluʹvddkådda Anne Nuorgam da vääʹrrvuäzzliʹ��en Heikki Paltto.
+- Tâʹvvjânnmla� sääʹmsuåppmõõ�� saaǥǥstõõllâmkådda Juha Karhu.
+- Meäʹcchalltõõzz Lappi saaǥǥstõõllâmkådda Yrjö Musta da vääʹrrvuäzzliʹ��en Jouko Hetta.
+- Lääʹddjânnam jiõččvuõđ 100- ekksa�prääʹzneǩeeʹjj projeeʹkt väʹldduumkådda Tiina Sanila-Aikio da vääʹrrvuäzzliʹ��en Ulla-Maarit Magga.
+Halltõs uuʹdi takaisåbbra eʹtǩǩõõzz, što tõt preemm jeäʹrdõõzz Veikko Porsanger raukkmõõ��âst sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd, kulttuurluʹvddkååʹdd di jieʹllemvueʹǩǩ- vuõiggâdvuõtt- luʹvddkååʹdd vuäzzla�vuõđâst da še tõn, što takaisååbbar vaʹlljad Porsanger sâjja sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkådda ođđ saaǥǥjååʹđteei, kulttuurluʹvddkådda ođđ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei di jieʹllemvueʹǩ��- da vuõiggâdvuõttluʹvddkådda ođđ vääʹrrvuäzzla.
+Halltõs priimi eʹtǩǩõõzz Kelalle tuåimtem diõtt, kååʹtt kuâskk sääʹmǩiõllsa� tõrǥsmâʹttemkuursi riâššmõõ�� eeʹjjest 2016.
+Sääʹmteʹǧǧ räukk, što Kela čiõʹlǧǧeʹči vuäiʹtt-a sääʹmǩiõllsa� tõrǥsmâʹttemkuursid riâššâd haʹŋǩǩeemlääʹjjtää ooudldem ǩeâštʼtâttmõõ�� EU šeâttmõõ��i meâldlânji õõlǥtemkääzzkõssân da vueiʹtet-a tõid haŋʹǩǩeed vuäʹsttemkääzzkõssân Taarrâst.
+Sääʹmǩiõllsa� tõrǥsmâʹttemkuursi teâuddjumuu�� šuurmõs cõgldõssân lij leämma� tõk, što kuursid jiâ leäkku leämma� iʹlmmtõõʹtti.
+Tät vuäitt leeʹd peäʹlstes tõn diõtt, što Kela lij vuäʹsttam eeʹjjest 2013 ääʹljeeʹl sääʹmǩiõllsa� tõrǥsmâʹttemkääzzkõõzzid jm.
+Rokuast, da tõk jååttmõš sääʹmvuuʹdest Rokua räjja lij kuʹǩes maaʹtki diõtt väʹǯǯlõs da tõt ooudald määŋg peeiʹv jååttmõõ��.
+Halltõs nõõmti sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz Čuojat Juoigga Livđuu Leu'dde!
+sääʹm-musiikk vuõrâsoummui škoouʹlʼjemhaʼŋǩǩõõzz raʹvvjemjouʹǩǩe Anna Morottaja da vääʹrrvuäzzli��en Oula Guttorm.
+Halltõs saaǥǥstõõli Yle Sápmi vueʹjjest da tuʹmmji raukkâd Aalmila�radia sääʹmteeʹǧǧlääʹjj 9 § meâldla� saaǥǥstõõllmõõ��.
+Lääʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio teʹl.
+Sääʹm parlameentla� suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi da Ruõšš säʹmmlai parlamentaarla� õhttsa�tuâjjorgaan.
+Suåvtõs eeʹttkâʹstt säʹmmlaid meeraikõskksa� õhttvuõđâânnmõõ��in da ǩiõttʼtââll aaʹššid, kook kuâʹsǩǩe säʹmmlaid alggmeeran.
+Parlamentaarla� suåvtõõzz tuâjjla�kååʹddtuâjai da jeeʹres tõõzz kuulli meeraikõskksa� aaʹšši håiddam diõtt Sääʹmteʹǧǧ ååcc
+MIEʹRRÄIGGSA� AAʹŠŠI OUʹDDEPUʹHTTI
+Tuâjj älgg 1.6.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja.
+Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjumuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95).
+Tuâi oʹnnstemvuõđla� håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr/ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmila� da ǩeʹrrjjla� silttõõzz.Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmla� sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai oouma�vuõiggâdvuõđsuåppmõõ��i da-tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõ��.
+0ccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 15.5.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe
+010 839 3106 leʹbe pueʹtti parlameentaarla� suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Aanrest 22.4.2015 Sääʹmteʹǧǧ
+Aanar ceerkavsiidâst sâjjdõõtti sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst riâ��ât
+juʹn kuälmad ǩieʹzz sääʹmǩiõtt-tuâjai tuâjjpõõrtid.
+Äʹššla� vuäitt
+tobdstõõttâd tääʹrǩben äʹrbbvuõtt-tuâjaid.
+Mäʹtǩǩmoošt tuejjeei vuäitt
+vaʹlljeed da tuejjeed jiõčč sääʹmteemmla� mäʹtǩǩmoošt da tõʹst
+mäʹtǩǩmoošt tuejjeem kõõskâst tuâjjpõõrt vuäʹpsteei vuäʹppast äʹššla da
+maainast mäʹhtt äʹrbbvuõtt-tuâjai tuejjummuš lij puõlvvõõǥǥi mieʹldd
+seillam da mäʹhtt nuõrab puõlvvõk lij mättjam tõid tuejjeed.
+Sääʹmteemmla� äʹrbbvuõtt-tuâjai tuâjjmaallin käunnje ääʹrbbvuâla� ââʹnnemjurddji mieʹldd ođđsab ǩiõtt-tuâi, mâʹte puõccu čååuʹdest valmštum čõõǥǥâs leʹbe vattjest valmštum tableʹttlaukk.
+Ǩiõtt-tuâjja� maainast jiijjâs ǩiõtt-tuâjai tuejjeemvueʹjjast da mäʹhtt aunnâz valmštet da ruõkkât ruâkksâjja, što tõt seeilči puârast da mâiʹd jeeʹres aunnsid veâl taarbšet luâdast, koid vaʹrrjed tuâi ouddnem diõtt da måkam tuâjjneävvaid.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrt liâ vuäʹss Sajoozz kulttuursa� siiskâ�puutʼtõõzz ooudâsviikkmõõ��âst.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrti jurddân lij lââʹzzted sääʹmǩiõtt-tuâjai tobddâmvuõđ da veeidâʹtted teâđ säʹmmla alggmeeran.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrt čõõđtet õhttsa�tuâjast Sajoozzâst åårrai sääʹmǩiõtt-tuâi kaaup, Duodji Shopin.
+Jee'resnallšem ǩiõtt-tuâi taarbi mie'ldd
+Sää'mǩiõtt-tuâjjä'rbbvuõđ lie puõlvvõõǥǥi mie'ldd jååttam da seillam.
+Ä'rbbvuõtt-tuâjj sää'mǩiõtt-tuâjast fi'ttjâtt tuâjjveärstõõzzid, mâ'te pihttsid, tuâjjneävvaid, täälltä'vvrid, šeellemneävvaid da hie'rvid, kook lie ǩiõđi tuejjuum.
+Ânn'jõ�ääi'jest še ǩiõtt-tuâjai ä'rbbvuõđ lie luâttmateriaalin, ǩiõtt-tuâjaid tuejjeet vuä'mm ärbbvue'jj suåvvtee'l ođđ tuâjjmõõntõõllmõõ��id da ođđ âânnmõ'šše vuu'di mie'ldd.
+Sajoozzâst ää'ššla� vuäitt tuejjeed ǩie'zz äi'ǧǧen su'nne suåppi äi'ǧǧtaaul mie'ldd tâ'nn- le'be pe'sserǩiõttpää'dd; heä'rvvǩe'rjjõs pe'ssrin, raabbâltuâjjan leântt, kue'ddemsiâkk;pe'sserlaukk; vattjest da pe'ssertuâjjan heä'rvvǩe'rjjõs le'be laauk da čåuddčõkkâz.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrt tuåimmjumuš lij Sajoozz čuõ'vves jõnnkää'rdest määus vuâstta.
+Ǩiõtt-tuâjj-joouk â'lǧǧe va'rrjed tuâjjpõrttääi'j, što si'jjid vuei'tet riâššâd taarbše'mmen lââ'ssvuä'pstee'jid.
+Sajoozz ǩiõtt-tuâjjpõõrt tuåimmjumuu�� ää'ljee'l 1.7.
+Sajoozz tän ǩie'zz äävaiåårramääi'j:
+Sajos info: vu-pi čiâss 9-17
+Duodji shop: vu-pi čiâss 10-17
+Sää'mǩe'rjjpõrtt: vu-ti čiâss 13-19, se-ne čiâss 10-17, pi 10-16
+Johanna Alatorvinen, markknâ'sttemjåå'đteei, Sää'mkultturkõõskõs Sajos,
+Aune Musta, tuåimtemjåå'đteei, Duodji Shop,
+0400-637178, www.samiduodji.com
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs ǩiõttʼtõõli âʹpet Sääʹmteeʹǧǧ da Uccjooǥǥ kååʹdd kõskksa� suåppmõõ�� sääʹmǩiõllsa� joortõõzzi diõtt.
+Halltõs kuuli ääʹššest ǩiõllstaanpiisar vueʹǩǩ-ǩiõčldõõǥǥ.
+Ääʹššest riõššum saaǥǥstõõllâm mieʹldd, lij puättam ouʹdde, što vuõiggâdvuõttminsteria jurddân lij peiʹvveed da taʹrǩǩeed sääʹmǩiõl-lääʹjj.
+Halltõs tuʹmmji kuâđđjed vueʹrtted vuõiggâdvuõttministeria vasttõõzz tõõzz, što lij-a sääʹmǩiõll-lääʹjj taʹrǩǩeem õhttvuõđâst vuäittmõš riâššâd še kõõččmõõ��âst åårrai äʹšš.
+Halltõs priimi sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzz lââʹssteeʹl 45 000 eeuʹr ââʹnnemjuurdâst vuõiggâdvuõttministeriaaʹje tuåimmtem diõtt.
+Riikk mäʹhssemplaanâst lij vuõiggâdvuõttministeria väʹlddklaass momeeʹntest 25.01.50 čuäʹjtum säʹmmlai kulttuur jiõččvaaldšem ooudâsjuäʹtkkmõ��âst šõddi kuulid, koin 45 000 euʹrred lij vaʹrrjum Sääʹmteeʹǧǧ såbbri da vaal-luʹvddkååʹdd kuuli da sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem diõtt.
+Tõn diõtt ko sääʹmteʹǧǧlääʹjjoođumuš ij teâuddjam, tõn mieʹldd 45 000 eeuʹr teäʹǧǧââʹnnemjuurd heelǥii.
+Hallltõs priimi Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzz 45 000 eeuʹr teäʹǧǧââʹnnemjurddjest vuõiggâdvuõttministeriaaʹje tuåimtem diõtt.
+Sääʹmteʹǧǧ oudd eʹtǩǩõõzz, što 45 000 euʹrred miõttât põõššinalla ââʹnnem diõtt sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummša, jm.
+sääʹmǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiijjmõʹšše da vaaldšem oouʹdeem diõtt.
+Hallitus priimi Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjem-mainnâz 2014 teʹkssvuäʹzz tiilltaʹrǩǩeeʹjid tuäimtem diõtt da tuʹmmji priimmâd ǩiõrǥtum tuåimmjem-mainnâz mielddõõzzivuiʹm pueʹtti halltõõz såbbrest.
+Sääʹmteʹǧǧ priimi lââʹssen kulttuurluʹvddkååʹdd ođđ sååbbarplaan da tuʹmmji čõõnõsjoukktuåimmjummša vaʹrrjum mieʹrrtieʹǧǧest 3000 euʹrred kulttuurluʹvddkååʹdd sååbbarbudjetta.
+Halltõs priimi vaaldšmjååʹđteei rajjum čiõlǥtõõzz sääʹmteeʹǧǧ tiillpoodd äiggsa� taʹrǩǩeem õʹhttepiijjâmrapoortâst.
+Halltõs lij ǩiõttʼtõõllâm rapoort såbbrest 17.2.2015 da tuʹmmji teʹl uʹvdded õʹhttepiijjâmrapoortâst uvddum lokku välddmõõ��in čiõlǥtõõzz tiilltaʹrǩǩeeʹjid.
+Lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio teʹl 050 300 1�80, tiina.sanila-aikio (at) samediggi.fi
+Tuâi koʹlle jeeʹrbi mieʹldd sääʹmǩiõll-lakka da jeeʹres sääʹmǩiõl äʹšštobddi õõlǥtem tuâjaid.
+Šiõttemvuâđđlânji ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ouddlâʹsttem škoouʹlʼjumuš da šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaalmila� da ǩeʹrjjla� silttõs.
+Tuâi oʹnnstem håiddmõõ�� oouʹdee šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd tuõjjstõõllâd jiõččalteelânji da jiõččšânji.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz V/III-I mieʹdd, vuâđđplǩǩ lij 2043,27 - 2341,01 euʹrred/mp.
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tobddâmlääʹzz.
+Ooccmõõ�� âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 26.5.2015 čiâss 16. mõõneeʹst addrõõzzin Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, 99870 Aanar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl.
+Sääʹmtegga vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sääʹmteeʹǧǧ võboršeeʹǩǩ tobdstõʹtte City-Sámit rõ tuåimmjummša di õhttõõzz riâššâm ǩiõllpieʹsstuåimmjummša kõʹllʼjeeʹl ǩiõllpieʹss Mánnu pääiʹǩest Pasilast.
+Lââʹssen võboršeeʹǩǩ jiõʹlle tobdstõõttmen Veikkaus, Čeäppõõzz oouʹdeemkõõskõõzz, Koneensäätiö da Lääʹddjânnam kulttuurfoond tuåimmjummša.
+Kulttuurtuâij miârkkšõõvvi teäggteeʹjid mainsteš Sääʹmteeʹǧǧ kulttuurluʹvddkååʹdd tuåimmjummsest di sääʹm kulttuurtuâj ǩeeʹddest.
+Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei da mä.
+vaaldšemjååʹđteei kaaunõʹtte vuõiggâdvuõttministeriast vuõiggâdvuõttminiʹstter Anna-Maja Henrikssonin di ministeria veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm.
+Mieʹldd leʹjje še vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto da Ulla-Maarit Magga di saaǥǥjååʹđteei veäʹǩǩteei Inka Saara Arttijeff.
+Kaaunõõttâmpoodd saaǥǥstõʹlleš Sääʹmteeʹǧǧ tän poddsa� aaʹššin di lääʹǩǩhaʹŋǩǩõõzzin, jm.
+sääʹmǩiõll-lääʹjj taʹrǩǩummsest.
+Saaǥǥjååʹđteeikåʹdd haaʹlii še späʹssbõõššâd vuõiggâdvuõttminiʹstter Henriksson ärvvsa� tuâjast mâiʹd son lij tuejjääm säʹmmlai ouʹdde mõõnni vaalpââʹj äiʹǧǧen.
+Sâjjõsvuõtt älgg 1.7.2015 da peštt 7.8.2015 räjja.
+o'nnstemnallšem håiddmõõ��âst veä'ǩǩte strooiʹtelhuõlteei tu'tǩǩõs le'be
+va'stteei da ri'jttjeei tobddmõš ođđäiggsa� õõlmâs paai'ǩi
+čiistmõõ��âst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da šiõttlõõvvi tuâjjvä'lddmõš.
+Pä'lǩǩvuõtt
+meä'rrââvv sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõtt'tää'zz VII/VI
+mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ lij 1 489,69 eu'rred/mp, koon lââ'ššen määu'set 24%
+sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõvvi
+tuâjjtobddâmlââ'��.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted vu 22.6.2015 čiâss 16 mõõneeʹst Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse addrõõzzin
+tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi
+Ruäʹvnjaarǥ ämmatmättškooul: Leena Fofonoff (nuõrttsääʹm)
+Lyseonpuisto lookkjiškooul, Ruäʹvnjargg: Laura Pieski (tâʹvvsääʹm)
+Oulu lyseo lookkjiškooul: Maren-Elle Länsman (tâʹvvsääʹm)
+Kiuruvesi lookkjiškooul: Henri Ruotsalainen (aanarsääʹm)
+Âʹvvel lookkjiškooul: Pekka Moilanen (aanarsääʹm), Elle Kokkonen (tâʹvvsääʹm), Leevi Olli (tâʹvvsääʹm), Niklas Rasmus (tâʹvvsääʹm), da Eljas Niskanen (aanarsääʹm)
+Uccjooǥǥ sääʹmlookkjiškooul: Piret Järvensivu (tâʹvvsääʹm)
+Suäʹđjel lookkjiškooul: Salla Rouvinen (tâʹvvsääʹm)
+Korkalovaara škooul, Ruäʹvnjargg: Saana Vieltojärvi (tâʹvvsääʹm)
+Aanar škooul: Sara Keränen (tâʹvvsääʹm), Katariina Saijets (tâʹvvsääʹm)
+Karigasnjaarg škooul: Jere Pieski (tâʹvvsääʹm)
+Uccjokknjääʹlm škooul: Piibe Aikio (tâʹvvsääʹm)
+Âʹvvel pââibu�škooul: Iina Kyrö (aanarsääʹm), Toni Salminen (tâʹvvsääʹm), Elina Moshnikoff (nuõrttsääʹm)
+Aleksanteri Kena škooul, Suäʹđjel: Teemu Valle (tâʹvvsääʹm)
+Lokka škooul, Suäʹđjel: Makreta Pyhäjärvi (tâʹvvsääʹm)
+Sääʹmteeʹǧǧ stipeeʹnd vuåǯǯu pueʹtti mätt'tõõtti:
+Tâʹvvsääʹm: Markus Laiti
+Aanarsääʹm: Jari Linjama
+Nuõrttsääʹm: Riikka Ljetoff ja Anna Lumisalmi
+Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij ǩidd 6.-31.7.2015 kõõskâst.
+Vaaldšemjååʹđteei ǩieʹssluõvâspoodd sâʹjjsi��en 1.-31.7.2015 tuåimmai vs. lääʹǩǩpiisar Kalle Varis, teʹl.
+Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi vuõiggâdvuõttminiʹstter Lindströmin vuõss vuâra 7.7.2015 Heʹlssnest.
+Sääʹmteeʹǧǧest kaaunõõttmõõ��âst leʹjje saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto di lääʹǩǩpiisar Kalle Varis.
+Vuõiggâdvuõttministeriast kaaunõõttmõõ��âst leʹjje miniʹstter lââʹssen suu veäʹǩǩteei Leena Riekkola di demokratia- da ǩiõlljuâǥǥtõõzz jååʹđteei Johanna Suurpää da saǥǥstõõlli veʹrǧǧoouma� Camilla Busck-Nielsen.
+Kaaunõõttmõõ��âst saǥǥstõʹlleš Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj 2012-2015 väʹlddtäävtõõzzi ooudummu� pirr Sipilä halltõõzzin.
+Väʹlddtäävtõõzz lie jm.
+ILO 169 -suåppmõõ�� ratifiâʹsttem, tâʹvvjânnamla� sääʹmsuåppmõõ�� priimmâm, sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem, sääʹmǩiõl jeältemprograamm tueiʹmmepiijjâm di sääʹm äʹrbbvuõđla� jieʹllemvueʹjji nââneem.
+Lââʹssen saǥǥstõʹlleš ääiʹjpoddsa� aaʹšši pirr, mâʹte Sääʹmteeʹǧǧ pueʹtti vaalin di Ǩiõllkaʹlddi - Sääʹm ǩiõli ämmat- da resursskõõskõs -haʹŋǩǩõõzz miâlggâd kooum eeǥǥas vuäǯǯam teäggtõõzzâst.
+Vuõiggâdvuõttminiʹstter pueʹtti täävtõssân lij saǥǥstõõllâd tääʹrǩmõs miniʹsttrivuiʹm sääʹmaaʹšši ooudummšest vaalpââʹjest 2015-2019.
+"Kaaunõõttmõš leäi vää�nai mainstemõhttvuõđ ääʹvummu� diõtt Sipilä halltõõzzin", tuâtt saaǥǥjååʹđteei Sanila-Aikio.
+Sääʹmteʹǧǧ vuäinn šiõǥǥ õhttsa�tuâj vuõiggâdvuõttminiʹsttrin samai tääʹrǩes äʹššen säʹmmlai sââʹj da aaʹšši viõkkšõs ooudummšest.
+"Tuäivvap ođđ kaaunõõttmõõ�� vuõiggâdvuõttminiʹsttrin samai sõõrǥab", looppat I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei Heikki Paltto.
+Sääʹmteeʹǧǧ vaali 2015 võboršeeʹǩǩi piijjâm poott piâtnâc påʹrǧǧmannu 7. peeiʹv čiâss 16, mušttʼtat Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkåʹdd.
+Vaʹlljeemõhttõõzz vuâđđeemäʹššǩeʹrjj/võboršeǩooccmõš âlgg leeʹd vaal-luʹvddkååʹddest Aanrest, Sa-joozz tuåimmpääiʹǩest peäggtum mieʹrräigga mõõneeʹst (addrõs: Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 AANAR).
+Vaʹlljeemõhttõõzzin kaʹnnat väʹldded tän lokku jeäʹrben teʹl, ko äʹššǩeeʹrjid tuåimtet pååʹšt mieʹldd.
+Vaal-luʹvddkååʹddest jie leäkku jeeʹres tuåimmpääiʹǩ, koʹst äʹššǩeeʹrjid vääldčeš vuâstta.
+Jiõnnvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt kuullâd tåʹlǩ õõut vaʹlljeemõhttõʹsse, leʹbe muđoi suu nõõm vääʹldet meädda pukin vaʹlljeemõhttõõzzin.
+Vaʹlljeemõhttõõzz äʹššoummust lij vueiʹttemvuõtt tiuddeed leʹbe vuõiǥeed ooccmõõ�� teâđaid 11.8. čiâss 16 räjja.
+Võboršeeʹǩǩ piijjmõʹšše kuulli blaaŋk käunnʼje sääʹmteeʹǧǧ internetseeidain addrõõzzâst www.samediggi.fi/vaalit da tõid vuäǯǯ še Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozz infost.
+Vaaläʹššǩeeʹrji tuåimtummu� ainsmâʹttem diõtt vaal-luʹvddkåʹdd räukk 1.8.2015 mâŋŋa siirdčõõtti oummid da še ouddâl tän ålggjânnmin siirčõõttâm oummid tuåimted peiʹvvuum addrõsteâđeez vaal-luʹvddkådda liâdggpååʹštin (
+), sååiteeʹl (010 839 3185, 010 839 3195, 010 839 3189) leʹbe pååʹšt mieʹldd (Sääʹmteʹǧǧ / Vaal-luʹvddkåʹdd, Menesjärventie 2A, 99870 AANAR).
+Vaalä'ššǩee'rj puä'tte påå'štest registõllum vuõlttõssân juâkksa jiõnstemvuõiggâdvuõttnekka
+Jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt jiõnsted maacctee'l vaalä'ššǩee'rjid påå'štest,
+nu'tt mä'htt ooudbu vaalin.
+Påå'štest vuõlttuum ä'ššǩee'rj â'lǧǧe lee'd vaal-lu'vddkåå'dd Aanar
+konttrest mââimõõzzâst 5.10.2015 ouddâl ko jiõni la'sǩǩumuš älgg.
+Jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt še maaccted vaalä'ššǩee'rjeez personnalla 21.9.-2.10.2015
+kõskksa� äi'ǧǧen vaal-lu'vddkåå'dd konttra; Aanar, Sajos, Menesjärventie 2A.
+Jiõnstee'jest lij vuäittmõš seämmanalla ko takai vaalin jiõnsted vaalpeivven pâ'sspeei'v 4.10.2015 čiâss 10.00-18.00 räjja vaalpaai'ǩin, tõn saa'mi dommvuu'd kåå'ddest, kåå'tt lij ju'n vaal-loǥstõõǥǥâst dommkå'dden valmmša ǩee'rjtum.
+Vaalpeei'v jiõnstumuu�� riâššât tä'st peäggtum paai'ǩin:
+Hetta: Enontekiö kåå'dd ve'rǧǧpõrtt, Ounastie 165
+Aanar: Kulttuurkõõskõs Sajos, Menesjärventie 2A
+Uccjokk: Sää'mtee'ǧǧ koontâr, Kåå'dd ve'rǧǧpõrtt, Luossatie 1a
+Vuõccu: Vuõccu škooul, Ivalontie 8716
+Sä'mmlai dommvuu'd strooi'tlin åårrai oummu, kook liâ håiddamnalla le'be dååma jälsteei oummu, kook liâ håiddamnalla, jiâ-ǥa sij vuäidči pue'tted jiõnsted vaalpäikka, te'l sij vuäǯǯa taa'rbše'mmen vie'ǩǩteei håiddampääi'ǩest jiõnstem vääras.
+Ää'ššest âlgg vä'ldded õhttvuõtt vaal-lu'vddkåå'dd konttra addrõs Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Aanar, puh 010 839 3189, 010 839 3195, 010 839 3185 le'be
+Aanrest 7.8.2015 Vaal-lu'vddkå'dd
+Sää'mtee'ǧǧ piizarkå'dd årrai koummen konttrest
+Takai koontâr håidd ekonomii-, personkå'dd- da jee'res takaivaaldšemma kuulli aa'ššid.
+Sää'mǩiõl koontâr čõõđat sää'mǩiõl'lää'jj (lää'ǩǩ 1086/2003, asetõs 108/2004) mie'lddsaid tuâjaid.
+Tõt âânn huõl lää'jjest jurddum jåårǥlâ'ttemtuâjai tuåimtumuu��id jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩid da strooitlid, veä'ǩǩad ve'rǧǧnee'ǩǩid da strooitlid sää'mǩiõl siltteejai tuulki ha'ŋǩǩumuu��âšt da jee'res sää'mǩioll'lää'jjest jurddum tuâjain da präävv sää'mǩiõll'lää'jjest šiõttuum täävtõõzzi teâuddjumuu�� da tuejjee'l taarbšem mie'ldd alttõõzzid sää'mǩiõl ââ'nnem ooudâsviikkâm diõtt.
+Škoou'l'jem- da mätt'temaaunâskoontâr valmštââll da peejj tuåi'mme lu'vddkåå'dd ǩiõtt'tõõllâm aa'ššid.
+Tõt va'sttad sää'mǩiõllsa mätt'temaunnâ� plaanâst, valmštumuu��âst da jue'ǩǩmest, sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vi riâššmõõ��in, čõõđad sää'mmätt'tõõzz statistiikkid da âânn õhttvuõđ sää'mmätt'tõõzz riâšši koo'ddid da škooulid da mätt'tõõttâm vaaldšumu'šše.
+Koontâr valmštââll da peejj tuåi'mme še saa'mi škoou'l'jemaa'šši õhttsa�tuâjjorgaan såbbri aa'ššid da vuässââtt saa'mi mätt'tõsvaaldšem tâ'vvjânnamla� õhttsa�tuõjju.
+Tuåimmpääi'ǩ
+Sää'mtee'ǧǧi piizarkåå'dd vä'lddtuåimmpäi'ǩ lij Aanrest.
+Sää'mtee'ǧǧest liâ čårrtuåimmpääi'ǩ še Enontekiö da Uccjooǥǥ ceerkavsiidin.
+Aikio Niilo Arvo Johannes
+Aikio Jouni (Veikko Jouni Johannes)
+Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit
+Feodoroff Veikko Armas
+Guttorm Aslak Aimo
+Hetta Jouko Iisakki
+Holmberg Aslak Niilonpoika
+Juuso Per-Oula
+Juuso Tuomas Aslak
+Jääskö Neeta Inari
+Kelahaara Mirka Onerva
+Keskitalo Pigga Päivi Kristiina
+Kustula Kirsti Maarit
+Kyrö Kari (Martti Kari Johannes)
+Lallukka Carita (Taru Carita)
+Lumisalmi Erkki Leo
+Länsman Asko Tapani
+Länsman Ásllat Ovlla (Aslak Uula)
+Magga Ulla-Maarit (Ellen Ulla-Maarit)
+Magga Petra Biret (Petra Biritta Katariina)
+Morottaja Pentti Antero
+Nuorgam Anne (Mirva Anne Marjatta)
+Paltto Heikki Yrjänä
+Pekkala Pekka Tapani
+Pieski Pentti Ilmari
+Porsanger Veikko Antero
+Saijets Janne (Jan)
+Sanila Tanja
+Sanila-Aikio Tiina
+Sara Saara Magreta
+Sujala Antti Tapani
+Tapiola Eila Magga
+Tapiola Nilla Samuli
+Valkeapää Nihkolas (Johan Nihkolas)
+Valkeapää Sámmol (Henrik Samuel)
+Valle Pentti Viljo Heikki
+Aanrest 12.8.2015 Vaal-luʹvddkåʹdd
+Raʹvvjum sääʹmteeʹǧǧvaali 2015 võboršeǩloǥstõk lij dokumeʹnttbaaŋkâst, liŋkk: Raʹvvjum võboršeǩloǥstõk.
+SÄÄ'MTE'ǦǦ VÕBORŠEǨLOǤSTÕK 2015
+Nââmar Võboršeeʹǩǩ nõmm Ärvv, ämmat leʹbe tuåimm Dommkåʹdd
+2 Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit Sosionom, peänectuâjjla� Aanar
+3 Paltto Heikki Yrjänä Puäʒʒoouma�, põrggi Aanar
+4 Tapiola Eila Magga Klassuʹčteeʹl Uccjokk
+5 Aikio Jouni Ǩueʹllšiiʹlli-puäʒʒoouma� Aanar
+6 Pieski Pentti Ilmari Sääʹmǩiõllsa� teâđteei Heʹlssen
+7 Valkeapää Sámmol Lehtorr Aanar
+8 Hetta Jouko Iisakki Puäʒʒoouma� Suäʹđjel
+9 Länsman Asko Tapani Puäʒʒoouma�, põrggi Uccjokk
+10 Feodoroff Veikko Armas Puäʒʒoouma� Aanar
+11 Juuso Per-Oula Puäʒʒoouma� Enontekiö
+12 Nuorgam Anne Juriʹstt Uccjokk
+13 Guttorm Aslak Aimo Dommhåiddai Enontekiö
+14 Lumisalmi Erkki Leo Jeältõkneǩ, jaakân Hämeenlinna
+15 Morottaja Pentti Antero Jeältõkneǩ Uccjokk
+16 Sara Saara Magreta Mättʼtõõtti, puäʒʒoouma� Aanar
+17 Kyrö Kari Jeältõkneǩ, liikkeemduumšeǩ Aanar
+18 Saijets Janne Tekniikk dåhttar, tuʹtǩǩeei Tampere
+19 Porsanger Veikko Antero Põrggi, jeältõkneǩ Uccjokk
+20 Valkeapää Nihkolas Taalkâstiõđ kandidatt Enontekiö
+21 Magga Petra Biret Peâmmamtiõđ maiʹstter, kulttuurtuâjjla� Suäʹđjel
+22 Holmberg Aslak Niilonpoika Uʹčteel Uccjokk
+23 Länsman Ásllat Ovlla Mättʼtõõtti Aanar
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Puäʒʒoouma� Aanar
+25 Sanila-Aikio Tiina Saaǥǥjååʹđteei Aanar
+26 Aikio Niilo Arvo Johannes Jeältõkneǩ Espoo
+27 Kelahaara Mirka Onerva Sosionom Ruäʹvnjargg
+28 Sujala Antti Tapani Põrggi Uccjokk
+29 Magga Ulla-Maarit Uʹčteel, puõccihoiʹddjeei Enontekiö
+30 Kustula Kirsti Maarit Puäʒʒoouma� Aanar
+31 Lallukka Carita Insinöör, pirrõstaʹrǩǩeei Ruäʹvnjargg
+32 Jääskö Neeta Inari Mättʼtõõtti Aanar
+33 Keskitalo Pigga Päivi Kristiina Doseʹntt Enontekiö
+34 Juuso Tuomas Aslak Puäʒʒoouma�, Higher Executive Officer Enontekiö
+35 Tapiola Nilla Samuli Uʹčteel Uccjokk
+36 Pekkala Pekka Tapani Jeältõkneǩ Aanar
+37 Sanila Tanja Nuõrttsaaʹmi ouddoouma�, TaM Aanar
+Lää'ddjânnam Sää'mte'ǧǧ ååcc 1 mie'rräiggsa� nuõrttsää'm
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs
+(Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc Sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgan)
+alttad 1.8.2015 õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl
+ämmat/resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu juätkkha'ŋǩǩõõzz,
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU
+Interreg Tâʹvv -programm.
+Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lää'ddjânnam Sää'mte'ǧǧ ååcc äigga 14.9.2015 - 30.4.2018
+1 mie'rräiggsa�
+nuõrttsää'm ǩiõlltuâjjla
+Ǩiõlltuâjjla tuõjju koʹlle ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mummuš da teâđtem- da vuä'pstemtuâjj.
+Ǩiõlltuâjjli'��e
+vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz juätkkeemha'ŋǩǩõsse.
+Šiõttõsvuâđđla�
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij
+tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Ha'ŋǩǩõ'sse ooʒʒât vuõss'sââ'jest persoon, ǩeä'st lij jie'nnǩiõllân sää'mǩiõll le'be
+va'stteei ǩiõllsilttõs.
+Tuäivvap ooccjest
+suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuu�� (õllškooul/universiteʹtt),
+toobdâlm va'stteei tuâjain da õhttsa�kåå'dd da -ǩiõli
+tobddmõõ��.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatla� silttumuu��, õhttsa�tuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjla� silttõõzz di ooddid
+tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji.
+Õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di lää'ddǩiõll da ruõcc/taarrǩiõll.
+Ämmat da
+resursskõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsa�tâ'vvjânnmla� ǩiõllõhttsa�tuâi
+ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš
+da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem
+taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet
+lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš
+puõ'ttiääi'jest.
+Ǩiõlltuâjjla� lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ
+õõlǥtemtää'zz V/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 110,20
+eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24
+%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd vuâđđâ'vve ä'šštobddâmlââ'zz.
+Tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââ'tt ko'st-ne Sää'mtee'ǧǧ tuåimmpaai'ǩin le'be ko'st-ne suåppmõõ�� mie'ldd.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam
+sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 4.9.2015 čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen
+da proje'kttjåå'đteei Marko
+Marjomaa
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjummša
+vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Aanrest 21.8.2015 Sää'mte'ǧǧ
+Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla Sääʹm ǩiõl konttâr põõšši nuõrttsääʹm ǩiõlljåårǥlõʹtti veeʹrj.
+koon tuåimmpäiʹǩǩ sâʹjjdââtt sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse Aanar ceerkavsiidâst.
+Veeʹrj ââʹntemõõlǥtõõzz lie sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz 5 § (1727/1995) meâldla.
+Veeʹrjtiuddumšest jääʹǩǩtet kuuđ määnpââʹj ǩiččlõddâmääiʹj.
+Päʹlǩǩummuš mieʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-taaʹzzi V/II - IV/IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 118,64 - 2 466,87euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd mieʹrrõtti tuâjjmättlââʹzz.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 2.10.2015 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõssin: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari.
+Lââʹssteâđaid veeʹrjest oudd sääʹm ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen teʹl.
+Sääʹmteʹǧǧ tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Aanrest 2.9.2015 Sääʹmteʹǧǧ
+Kõjldõs lij jurddum tõid veʹrǧǧneeʹǩǩid da veʹrǧǧneǩ tuâjjlaid, koid sääʹmǩiõll-lääʹjj suåvvtet.
+Vaʹstteemäiʹǧǧ lij čõhččmannu loopp räjja.
+Kõjldõsblaaŋk liâ sääʹmǩiõlin da lääddas.
+Kõjldõsblaaŋk lia jurddum kååʹdd da kåʹddõhttõõzzi, riikk da õlmmsai vaaldšemvuuʹdi da sääʹmkruuggi tuâjjla�kådda.
+Puk vasttõõzzid ǩiõttʼtõõlât naʹddjemnallšemvuõđâld.
+Sääʹmǩiõll-lääʹǩǩ (1086/2003) lij leämma� viõǥǥâst pâʹjjel 10 eeʹǩǩed.
+Kõjldõõzz jurddân lij čiõlʹǧǧeed sääʹmǩiõl âânnmõõ�� veʹrǥǥneǩ-kääzzkõõzzin, tuâjjlai sääʹmǩiõl silttõõzz da sääʹmǩiõllsa� kääzzkõõzzi veeidasvuõđ.
+Sääʹmteʹǧǧ vähss lääʹjj suåvvtummuu�� da oudd raʹvvjõõzzid ǩiõll-lääʹjjšeâttmõʹšše kuulli kõõččmõõ��i diõtt di tuejjad alttõõzzid vuâmmšem pannaaʹšši pueʹreem diõtt Čiõlǥtõõzzâst raajât raportt.
+Čiõlǥtõõzzâst da kõjldõsblaaŋkâst oudd lââʹssteâđaid sääʹm ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen, teʹlfon 010 839 3111.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõs (Poske) lij bie'ǩǩ vä'lddkååddla� siltteemkõõskõõzzsääi'm.
+Vä'lddkååddlânji siltteemkõõskõstuåimmjumuu�� kuõskki lää'ǩǩ (1230/2001) da asetõs (1411/2001) lij šõddâm viõ'ǩǩe ee'jj 2002 aalǥâst.
+Poske Lij Sää'mjânnam õllškooul, Sää'mtee'ǧǧ, Kolpene kääzzkâ'sttemkõõskõõzz kå'ddkonsern da Oulu vuu'd ämmatõllškooul årjâ'ttem suåppmõšvuâđđsa� organisaatia, koon vuä'ppast da jåå'đat saaǥǥstõõllâmkå'dd.
+Poske lij õhtt õhttsa� tuåimmjemnallšem õhttnašvuõtt, kåå'tt årjââtt kolmmen vooudla� tuåimmjemõõutilååǥǥast: Sää'mjânnam da Tâ'vv-Vuâđđmäädd tuåimmjemõõutilååǥǥast di Saa'miõõutilååǥǥast.
+Saa'miõõutilååkk va'sttad saa'mi pue'rrjie'llemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kåå'tt lij Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz vä'lddkååddla� spesialtuâjj.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd:
+- oobbe'ld sosialvuu'd säi'mmnallšem, määŋgämmatla� da määŋgtuåimmjemnallšem kääzzkâ'sttemåå'blǩid, tuâjjmõõntõõllmõõ��id, konsultaatia di tõõzz kuulli ǩiččlõddâmtuåimmjumuu��,
+- sosialvuu'd praksiizz tuâi, škoou'l'jemriâššmõõ��i õhttsa�tuâi di vuâđđ-, juätkk- da tiuddeemškou'l'jumuu��,
+- ođđteknologii beä'lnn juõ'ǩǩ sâjja vuällai ââ'nnemvä'lddmõõ�� sosialvuu'dest,
+- mäddkååddla� sosiaala� vaikktõõzzi ärvvtõõllâm da pue'rrjie'llemstrategiizta� tuâi di
+- sää'mǩiõllsai sosialvuu'd kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõ��.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz saa'miõõutilååkk
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz (Poske) vä'lddkååddla� spesialtuâjjan lij meä'rtõllum sää'mǩiõllsa narood kääzzkâ'sttemtaarbi lokku vä'lddmõš taarbšemnallšem tuâjain.
+Saa'mi pue'rrjie'llemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmõš, tõõzz kuulli tu'tǩǩumuš, škooul'j'umuš da ärvvõs liâ spesialvu'vdden Poske tuâjjǩee'ddest.
+Vaaldšemvuõđlânji Sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei Sää'mõõutilååkk âânn huõl täin tuâjain.
+Saa'miõõutilååǥǥ tuåimmjemvu'vdden liâ ââldmõssân sää'mvu'vdd da õhttsa�tuåimmjemsäimma kuulli Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz tuåimmjemõõutilååǥǥai lââ'ssen kåå'dd, organisaatiad, õllškooul da mättjemstrooitee'l di sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzid kuulli puu't'teem kruuggnee'ǩǩ Taarrâst da Ruõccâst.
+Saa'miõõutilååǥǥ täävtõssân lij vää�ne'ld sää'm siõrrekksaišõddeem, puärrsihuõl da sä'mmlai sosialtuâi ooudâsviikkmõš di sosialkääzzkõõzzi siiskla� da šlaajjsa� ooudâsviikkmõš nu'tt, što kääzzkõõzzi tää'ss da vuäǯǯamvuõtt vuei'tet staannâd sää'mnaroo'de.
+Poske tuåimmjumuu��âst vää'ldet lokku Sää'mtee'ǧǧ täävtõõzzid sosial- da tiõrvâsvuõđhuõlâst.
+Sää'mte'ǧǧ lij piijjâm täävtõssân sosial- da tiõrvâsvuõttvuu'dest što sä'mmlaid jurddum sosialvuu'd kääzzkõõzz liâ plannum miârkkšõõvee'l saa'mi jii'jjes kulttuur šõddâmaalǥin, sä'mmlai ä'rbbvuõtt äärv da jie'llemvue'ǩǩ lokku vää'ldee'l da što kääzzkõõzz čõõđtet sää'mǩiõlin da saa'mi jii'jjesvaaldšem vuâđast.
+Turku meeraikõskksa� ǩeʹrjjmessu lij kooumpeivvsa� ǩeʹrjjla�vuõđ kulttuuršõddmõš, kååʹtt eeʹjjest 2014 noori õʹhtte nuʹtt 700 čuäʹjtõõttjed, nuʹtt 450 programmnââmred da čueʹđid cuäʹjtõõlljid Turku Messu- da Kongreʹsskõõskõʹsse.
+Jååʹtti leʹjje nuʹtt 23 000.
+Lââʹssteâđaid oudd Outi Länsman, sääʹm ǩiõl da kulttuur lehttor, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs, + 358 40 844 7399, outi.lansman (at) sogsakk.fi.
+Looǥǥ lââʹzz Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz interneʹttseeidain www.sogsakk.fi.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi nåårr sääʹmǩiõl äʹšštobddjid da kåčč ǩiõllõõʹnnʼjid seminaaʹre Sajoʹsse, Aanra kålggmannu 6. peeiʹv saǥǥstõõllâd neellj jeeʹres sääʹmǩiõl ǩiõllhuõʹlle, normmummša da terminologiatuõjju õhtteei vaʹǯǯtõõzzin.
+Seämma poodd lij šiõǥǥ vuäittmõš piâssâd kuvddled neellj jeeʹres sääʹmǩiõl.
+Ǩiõllseminaarin vääʹldet lokku sääʹmteeʹǧǧi kolmmekksa, raajid pââiteei ǩiõllõhttsa�tuâjjprojeeʹkt älggmõõ��.
+Seminaar ääʹvad Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeei Tiina Sanila-Aikio.
+Ǩiõllkaʹlddi -juâtkkprojeeʹkt altteemseminaar lij äävai pukid.
+Vuässõõđi mäʹhsse jiijj jiiʹjjez mäʹtǩǩ-, instemkääzzkõs- da poorrâmkuulid.
+Seminaar tuʹlǩǩeet sääʹmǩiõlin lääʹdd- da ruõccǩiõʹlle.
+Tiõrv
+pueʹttem!
+Päiʹǩǩ:
+Solju - Sajos, Aanar 6.10.2015
+Programm:
+Kååʹff
+Alggsaaǥǥ âânn Saaʹmi Parlamentaarla� Suåvtõõzz saaǥǥtuõʹllʼjeei /
+Lääʹdd Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥtuõʹllʼjeei Tiina Sanila-Aikio
+Taarr Sääʹmteeʹǧǧ presideʹntt Aili Keskitalo
+10.30 Eino Koponen: Ǩiõllhuõl vuâđđjurddji suåvtõõllmõš
+nuõrttsääʹmǩiõʹlle
+Johanna Ijäs: Tâʹvvsääʹmǩiõl
+õhttõs-saaʹni da tõi ǩeeʹrjtummuš
+Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõõzz sääʹm-musiikk mättʼtõõttji musikkčuäʹjtõs
+auditoriost
+Poorrâmpodd
+13.30 Petter Morottaja: Mäʹhtt aanarsääʹmǩiõl õõlǥči ruõkkâd?
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Ǩiõllmäättla� meärrõõzz luulajasääʹmǩiõl
+ǩiõllnormmummu� vuâđđan
+Marko Marjomaa: Ǩiõllkaʹlddi -juâtkkprojeʹktt
+Loopptõs
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij säʹmmlai õhttsa� da seämmast
+pââimõs äʹšštobddi- da tuʹmmstõkorgaan sääʹmǩiõl kuõskki kõõččmõõ��in.
+Sääʹm
+Ǩiõllkaʹlddi taʹrjjad ǩiõlʼla� vieʹǩǩ da vuäʹppast ǩiõllõõʹnnʼjid sääʹmǩiõli
+âânnmõʹšše kuõskki aaʹššin.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuõjju koʹlle terminologiatuâj
+da normmummu� lââʹssen še ǩiõllhuõll.
+Lââʹssen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juâkk teâđaid
+sääʹmǩiõlin da sääʹmǩiõlid kuõskki aaʹššin.
+Ǩiõllkaʹlddi -juâtkkprojeeʹkt teäggte EU Interreg V Tâʹvv -prograamm Sápmi-vueʹssvuʹvdd, Lappi
+lett, Tromssa lään di Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ.
+Projeeʹkt
+jååʹđat Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ.
+Tuâʹj oʹnnstemnallšem håiddmõõ��âst veäʹǩǩte tobddmõš čiõlǥtõõzz da tuʹtǩǩummuu�� raajjmõõ��âst sääʹmǩiõlčeäʹppvuõtt, šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd reâuggad jiõččaʹltteeʹl.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââvv sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz V/IV mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ lij 1994,55 euʹrred/mp.
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrâʹvve tuâjjtobddâmlââʹzz.
+Ooccmõõ�� mättjem- da tuâjjtuõđštõõzzivuiʹm âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd nuõripiisar Kaisa Tapiola-Länsman, teʹl.
+Sääʹmtegga vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse www.samediggi.fi/nuorat.
+Aanrest 29.9.2015 Sääʹmteʹǧǧ
+Tuâi o'nnstemvuõđla� håiddmõš ooudald šiõǥǥ jåå'đtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõ�� personkå'ddvaaldšmest, ooddid vä'ǯǯlõs da vaađvuâla�vuõđ re'ttlâsttmõ'šše.
+Ruõcc/taarrǩiõl da engglõsǩiõl silttõs ǩiiččâd ouddõssân.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij kõõskin 3266,47 eu'rred/mp).
+Tuâjjpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõtti tuâjjtoobdâlmlââ'zz.
+Vee'rj tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 15.11.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar le'be ne'ttpåå'št addrõ'sse
+Lââ'ssteâđaid oudd saaǥǥjåå'đteei Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin www.samediggi.fi
+Aanrest 15.10.2015 Sää'mte'ǧǧ
+2016 Teeʹmmen lij teaʹtter FACEBOOK
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv jäʹrjstet Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskâs Sajoozzâst 30.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddteeʹmmen lij sääʹmǩiõllsa� teaʹtter.
+Lââʹssen šõddmõõ��âst lie jm.
+tansstuejjpõõʹrte pueʹtti eeʹjj teeʹmm õudldââʹsteeʹl.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv jäʹrjstet vuârreeʹjji jeeʹres kooʹddin da tõõzz kååččât puk sääʹmǩiõl mättʼtõõtti leʹbe sääʹmǩiõllsa� mättʹtõõzzâst jåå'tti päärnaid da nuõrid.
+Šõddmõʹšše vuäitt vuässõõttâd še škoouli åålǥbeäʹlnn.
+Lââʹssteâđaid vuäǯǯ sääʹmteeʹǧǧ dommseeidin peeiʹv âlddneeʹst, ko šõddmõõ�� tuejjla� lij vuõʹste alttääm tuejas.
+Peeiʹvest teâđtet še pukid škooulid da oʹhjjeejid neʹttpååʹšt mieʹldd.
+Vueʹzz jooukin vaʹlljeet sääʹmnuõri eʹtǩǩeeʹjen väʹlddkååddla� TEATRIS-šõddmõʹšše, koon jäʹrjstet Vaasa-gåårdest 27.
+Vaasa-gåårda vaʹlljeet joouk, kost lie uuʹccmõšân koumm 10-25 nuõrrâd da koon čuäʹjtõs peštt 15-60 minuuʹtted.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva vuäiʹtte kuuitâǥ vuässõõttâd juõʹǩǩâkksa päärna da nuõr!
+Lââʹssteâđaid Vaasa Nuori Kulttuuri šõddmõõ��âst vuäǯǯak tääiǥ .
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv vuäʹpstõõzz lie seämma, peʹce Aanar Sajoozzâst šõddmõʹšše vuäiʹtte vuässõõttâd še vueʹll 10-ekksa.
+Logo: Tanja Sanila
+Sääʹmteʹǧǧ reäšš piirieeʹjji õhttsa�tuâjast sääʹmvuuʹd kooʹddi da
+pääikla� sääʹmorganisaatiaivuiʹm sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv
+(sámenuoraid dáiddadáhpáhus).
+Čeäʹppvuõđpeiʹvv riâ��ât vuâreeʹjji jeeʹres kooʹddin da tõõzz kååččât
+puk sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõllsa� mättʹtõõzzâst åårrai päärnaid da
+nuõrid.
+Vuässõõttmõš škoouli åålǥbeäʹlnn lij še vuäittmõõ�� mieʹlddsa�.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv liâ kaggâm mäŋggsid ođđ čieʹppid da vuässõõttmõš tõõzz
+lij leämma� pâi mieʹrr mieʹldd šiõǥǥ.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kooll
+väʹlddkååddla� Nuõri Kulttuur -poʹdde vuʹvddkooʹddi čeäʹppvuõđpeeiʹvi
+veʹrddeemnallšem tobddõõttmõʹššân (musiikk, teaʹtter leʹbe pleässjumuš).
+Sääʹmčeäʹppvuõđpeeiʹvi šlaai liâ
+leämma� pâi siõmmna jeeʹresnallšem väʹlddkååddlâ� šlaajin.
+Riâ��ji miõlâst lij leämma� vää�nai tueʹrjjeed tõn
+staarjõõttâmtuåimmjumuu��, mii sääʹmnuõrid lij tobddâmnallšemda mõõnn
+jäänmõsân staarjõõđât.
+Tõʹnt juõiʹkk da laaul liâ leämma� šlaajjân
+tääuʹjab ku jeeʹrab.
+Musiikkčuäjtõõzz liâ leämma� še siâssum da tõõi
+valmštumuš lij šõddääm uʹcc, čårrsiidi škooulin veäʹlkõsnallšem
+staarjõõttâmtuåimmjumuu��.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva jeät leäkku
+haaluum čõõnnâd nuõrid tåʹlǩ äʹrbbvuõđi kâʹddmõʹšše, leša še jeeʹres
+čeäppõsšlaai liâ vaajtõõll'lânji mieʹldd.
+Käärt: Pinja Pieski 2014
+Raportt 2015
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015 Uʹccjokknjääʹlm škooulǩõõskõõzzâst
+Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeiʹvv 2014 - Raportti Sodankylän tapahtumasta 2014
+Raporta Heahtás 2013 - Raportti Hetan tapahtumasta
+Raporta Sajosis 2012 - Raportti Sajoksen tapahtumasta 2012
+Raporta Ohcejogas / Raportti Utsjoen tapahtumasta 2011
+Raporta Roavvenjárggas - Raportti Roin tapahtumasta 2010
+Sää'mnuõri čeäppvuõđpei'vv 2010: Ǩiõčč snimldõõǥǥid tä'st.
+Raporta Vuohču dáhpáhusas / Raportti Vuotson tapahtumasta 2009
+Raporta Heahtá dáhpáhusas / Raportti Hetan tapahtumasta 2008
+Raporta Ohcejoga dáhpáhusas / Raportti Utsjoen tapahtumasta 2007
+Raporta Anára dáhpáhusas / Raportti Inarin tapahtumasta 2006
+Raporta Vuohču dáhpáhusas / Raportti Vuotson tapahtumasta 2005
+Käärt: Tanja Sanila
+Ǩiõllkaʹlddi-haʹŋǩǩõs da Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi
+Ǩiõllkaʹlddi lij Lääʹddjânnam, Ruõcc da
+Taarr Sääʹmteeʹǧǧi õhttsa�tuâjjhaʹŋǩǩõs, kååʹtt tuåimmai Sääʹmteeʹǧǧ
+parlamentaarla� õhttsa�tuâjjorgaan, Sääʹm parlamentaarla� suåvtõõzz, vueʹlnn.
+Ǩiõllkaʹlddi-haʹŋǩǩõs teäggat õhttsa�tâʹvvjânnamla�
+sääʹmǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuu��.
+Haʹŋǩǩõõzz vää�nai täävtõssân lij-i ainsmâʹtted Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi põõšši
+tuåimmjummuu�� haʹŋǩǩeeʹl ämmat- da resursskõõskõʹšše põõšši teäggtummuu��.
+Ǩiõllkaʹlddi juäʹtǩǩhaʹŋǩǩõõzz teäggte EU Interreg V Tâʹvv -prograamm Sápmi-vueʹssvuʹvdd,
+Lappi lett, Tromssa lään de Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ.
+Lääʹddjânnam
+Sääʹmteʹǧǧ jååʹđat haʹŋǩǩõõzz da tõn obb-budjeʹtt lij 3 062 052
+euʹrred.
+Haʹŋǩǩõõzz täävtõõzz
+Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juätkk sääʹm ǩiõllõhttsa�tuâi
+ooudâsviikkmõõ��, koordinâʹsttmõõ�� da nâânummuu��.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi juätkk
+tuåimmjed še sääʹm meer ǩiõllaaʹšši ââʹlmõs õhttsa� mieʹrreei tuåimmorgaanân.
+Ǩiõllkaʹlddi täävtõssân lij seeilted da viikkâd ooudâs sääʹm ǩiõli
+kulttuurääʹrb da tuåimmjed ämmatla� ääʹšštobddiorgaanân.
+Ämmat- da
+resursskõõskõõzzâst lij ââʹlmõs vasttõs ǩiõllõõʹnnjid õõlǥtum sääʹmǩiõllsa
+ǩiõllkääzzkõõzzin še.
+Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmorgaanain lââʹzztum ǩiõllsuåvtõs
+alttad tuåimmjummuu�� da juʹn ouddâl piijjum saujj-, juuʹlev-, tâʹvv-, aanar-
+da nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz juäʹtǩǩe tuåimmjummuu��.
+Ǩiõlltuâjjla, koid saujjsääʹmǩiõlâst
+lie 2, juuʹlevsääʹmǩiõlâst 2, tâʹvvsääʹmǩiõlâst 3, aanarsääʹmǩiõlâst 1 da
+nuõrttsääʹmǩiõlâst 1, vaʹsttee ǩiõlltuâjast.
+Haʹŋǩǩõõzz pââʹjest Sääʹm
+Ǩiõllkaʹlddi da Sääʹmteʹǧǧ nâânee da veʹǩǩe ooudâs sääʹmǩiõlid tiʹnt-a, što juõʹǩǩ
+ǩiõlljoouk oʹdinaknallšem taarbid, vaʹǯǯtõõzzid da resuursid vääʹldet lokku.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâi
+Ämmat- da resursskõõskõõzz tuâi lie
+jeäʹrbi mieʹldd ǩiõllhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiatuâjj, normmummuš
+da päiʹǩǩnõmmõskääzzkõs.
+Ǩiõlltuâjjla ouʹdde vuäʹppõõzzid sääʹm ǩiõli
+ââʹnnmõõ�� pirrsa� kõõččmõõ��in da valmštâʹlle jiijjâs ǩiõl aaʹššid
+ǩiõlljuâǥǥtõõzzid mieʹrreemnalla.
+Ǩiõlljuâǥǥtõõzz ouʹdde raʹvvjõõzzid sääʹm
+ǩiõli ââʹnnem pirrsa� aaʹššin, mâʹte normmummuu��âst da ođđ terminologiast.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi dommseeiʹdin www.giella.org
+käunnai tääʹrǩab teâđaid Sääʹm Ǩiõllkâʹlddjest da ääiʹjpoddsa teâđaid ämmat- da
+resursskõõskõõzz tuåimmjummuu��âst, ođđ terminologia da normmummuu��id.
+Ǩiõllkaʹlddjest lij FB-seeiʹd še www.facebook.com/SamiGiellagaldu,
+koon pääiʹǩ vuäitt kõõččâd sääʹm ǩiõli ââʹnnmõõ�� pirr.
+Seeiʹdin teâdte Sääʹm
+Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuu��âst še.
+Ǩiõllkõõččmõõ��id vuäitt vuõltteed
+e-pååʹštaddrõʹšše info () giellagaldu.com še,
+leʹbe šoiʹttjed vuõiʹǧǧest Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi ǩiõlltuâjjlaid.
+SÄÄʹM
+ǨIÕLLKAʹLDDI ÕHTTVUÕTT-TEÂĐ
+Nuõrisuåvtõs lij õhtt Sääʹmteeʹǧǧ
+luʹvddkooʹddin, koon pââimõs tuejjan lij õõuʹdeed sääʹmnuõri kiõllsallaš da
+kulttuurla� vuõiggâdvuõđid di nââneed sääʹmnuõri identiteeʹtt.
+Lââʹssen suåvtõs
+valmštââll Sääʹmteeʹǧǧ čuäʹjtõõzzid, alttõõzzid, ceâlklmid da sääʹmnuõrid
+kuõskki jeeʹres beäʹlvälddmõõ��id.
+Nuõrisuåvtõʹsse koʹlle ânnʼjõõ��âst vitt
+18-25-ekksa� vuäzzliʹ��ed di juõʹǩǩ vuäzzliʹ��e lij jiiʹjjes-i vääʹrrneǩ da
+lââʹssen vitt 15-17-ekksa� äʹšštobddivuäzzliʹ��ed.
+Nuõrisuåvtõs lij raajjâm Sääʹmtegga
+čuäʹjtõõzz pââʹjeed suåvtõõzz vuäzzla�mieʹr čiččma da muʹtted vuäzzlaid kuõskki ââʹǩǩrääʹjtõõzz 18-28 ekka.
+Mâŋŋa
+muttsest äʹšštobddivuäzzla leʹčči vaʹlljeemnalla jäänmõsân vitt.
+Ääʹššest
+tuʹmmad Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12.
+Jõs suåvtõõzz čuäʹjtõs priimât, vaʹlljeet
+suåvtõʹsse pueʹtti pââjas čuäʹjtõõzz meâldlânji 7 vuäzzliʹ��ed di juõʹǩǩ
+vuäzzliʹ��e jiiʹjjes-i vääʹrrniiʹǩǩid.
+Jõs eʹpet suåvtõõzz čuäʹjtõõzz jeät
+primmu, vaʹlljeet vuäzzliʹ��en vitt 18-25-ekksa� nuõrrâd, mâʹte rän räjja.
+Suåvtõõzz vuäzzla jie taarbâ�
+leeʹd Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla, ij-ga seeʹst taarbâ� jälsted sääʹmvuuʹdest.
+Ij ni
+sääʹmǩiõll jieʹnnǩiõllân leäkku taarbla�, peʹce sääʹm ǩiõl täidd lij tuåivvmest.
+Nuõrisuåvtõõzz vaʹlljummšest puäʹđet väʹldded lokku, što vuäzzla eeʹttkâʹstte veiddsubun
+kääʹtteeʹl sääʹmvuuʹd obbnes da jeeʹres ǩiõlljooukid.
+Vaʹlljummšest jääʹǩǩtet
+še sooǥǥbieʹli kõskksa� tääʹssäärv.
+Nuõrisuåvtõs oudd Sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse
+eʹtǩǩõõzz vaʹlljeemnalla åårrai vuäzzlain, da looppla� tuʹmstõõǥǥ tuejjad Sääʹmteeʹǧǧ
+sååbbar.
+Vueiʹttveʹted eeʹtǩed miõlsteed
+nuõrisuåvtõʹsse suåvla� 18-28-ekksaid aktiivla� sääʹmnuõrid da äʹšštobddivuäzzliʹ��en suåvla�
+15-17-ekksaid nuõrid.
+Eʹtǩǩõõzzid vuâđđõõttmõõ��ineez âlgg vuõltteed Sääʹmteeʹǧǧ
+nuõripiisra 11.1.2016 mõõneeʹst.
+Eʹtǩǩõõzz da lââʹssteâđ:
+Kaisa Tapiola-Länsman
+kaisa.tapiola-lansman (at) samediggi.fi
+Mielenterveystalo.fi-õhttsa�tuejjhaʹŋǩǩõõzz neʹttkääzzkõs âânn seʹst depressio Jiõččhåidd-prograamm tâʹvvsääʹmǩiõʹlle.
+Ǩiõlltuejj-ciistin sääʹm ǩiõllsuåvtõs haaʹlad puhtted õuʹdde tõn, što Mielenterveystalo.fi-õhttsa�tuejjhaʹŋǩǩõs lij čõõđtam sääʹm ǩiõlʼla� kääzzkõõzzid ođđäiggsa� vuõʹjjin, kååʹtt tääʹvat jõnn joouk sääʹmǩiõllsaid oummid.
+Mielenterveystalo.fi-õhttsa�tuejjhaʹŋǩǩõõzz neʹttõõʹlmtõs Jiõččhåiddam-vuäʹppes (Deprešuvnna iešdikšun-prográmma, Omahoito-opas) da tõn âânnmõš jie leäkku čõnnum äigga da päikka.
+Jiõččhåiddam-vuäʹppes tääʹvat neʹttõõʹlmtõssân sääʹmǩiõllsa� oummid nuʹtt sääʹmvuuʹdest ko tõn oolǥbeäʹlnn.
+Interneeʹttest toimmjummuš da vuäppsi da brosyyri čõõđtummuš neeʹttest lie ânnʼjõšäiggsa kääzzkâʹsttemvueʹjj, koid âlgg õinn lââʹssted ânnʼjõõ��i kääzzkâʹsttemvuõʹjji lââʹssen.
+Neʹttõõʹlmtõssân Jiõččhåiddam-vuäʹppes tääʹvat pueʹrben jeeʹrben sääʹmǩiõllsa� nuõrab oummid, ǩeäk lie mättjam håiddad aaʹššid neeʹttest da ââʹnned liâdgla� kääzzkõõzzid.
+Sääʹmǩiõllsa� Jiõččhåiddam-vuäʹppes oudd vuäʹpstõõzz jiiʹjjes piʹrǧǧeem tuäʹrjjummša da vuäppsa vuäitt tobdstõõttâd jiõčč ääiʹjldes pääiʹǩest huõlǩani.
+Sääʹm ǩiõllsuåvtõs âânn täʹrǩǩen, što tõt vuäǯǯjââvv še sääʹm ǩiõlivuiʹm.
+Sääʹmǩiõllsai neʹttõõʹlmtõõzzi raajjmeʹst âlgg vuâmmšed, što õõʹlmtõs lij aʹlǩǩânji kaunnâmnalla.
+Håt-i Jiõččhåiddam-prograʹmme ij leäkku vuõigg liŋkk Mielenterveystalo.fi-seiddõõzzâst, tõt käunnai kuuitâǥ Mielenterveystalo.fi-seiddõõzz Jiõččhåiddam-vuäppsid ǩiõččeeʹl.
+Jiõččhåiddam-vuäppaz tooimtummuš internee'ttest tâʹvvsääʹmǩiõʹlle lij sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi taʹrjjummšest tõn-nallšem äävummuš, koon sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv smeʹllkâʹttem še jeärrsid jäʹrjsted sääʹmǩiõllsaid kääzzkõõzzid nee'ttest.
+Ååʹn õõʹlmtum Jiõččhåiddam-vuäʹppes lij vuõssmõs Mielenterveystalo.fi-õhttsa�tuejjhaʹŋǩǩõõzz tâʹvvsääʹmǩiõllsa� neʹttõõʹlmtõs.
+Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv Ǩiõlltuejj-ciist älšmâʹttem ciistvuäǯai veeideed tâʹvvsääʹmǩiõllsa� taʹrjjõõzzid di tooiʹmtem neʹttmateriaal vueiʹttmes mieʹldd še aanarsääʹmǩiõʹlle da nuõrttsääʹmǩiõʹlle.
+Sääʹm ǩiõllsuåvtõs juâkk juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj Ǩiõlltuejj-ciist.
+Eeʹjjest 2015 Ǩiõlltuejj-cistt lij čuäʹjtum Mielenterveystalo.fi-õhttsa�tuejjhaʹŋǩǩõʹsse.
+Ǩiõlltuejj-ciist mieʹrren lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹm ǩiõl sââʹj da sääʹmǩiõllsai kääzzkõõzzi õõudummša tueʹjjuum oʹnnstam da miârkkšõõvvi tuejast Lääʹddjânnmest.
+"Sääʹmräänn" lij tuuʹl õnnum sääʹmpiârrjest ollräännan.
+Sääʹmräänn lij samai paakkâs, ko tõt lij sauʒʒoollain kođđum.
+Mätkka vueʹljeen, ouddmiârkkân puäʒʒrääidain, ǩeʹrrsin leʹbe saaʹnin, leäi rään sizz šiõǥǥ kaarrâd håʹt mâka siõm päärnaid.
+Äʹrbbvuõđla� sääʹmräänn kååʹđet ceägg räännkååʹđđem-muõrivuiʹm da tõn vaalmštet saauʒ oollast snaʹlddjin põnnum oll-lääiʹjin.
+Rään äʹrbbvuõđla� eeuʹn lie viõlggâd, čappâd da ruõpssâd.
+Sääʹmrään raabblin kođđum alttõs, vuäivškott, lij samai jiiʹjjes-inallšem; čuõǯǯâlmlääiʹjid kååʹđet rabblin vuäivškõʹtte, koozz šâdd sääʹmrään jiiʹjjesnallšem säähmattǩeʹrjj.
+Vuäivškõõđ kuärat ǩidd räännmuõrid pââjas vuäiškõttmuõʹrre, koʹst lie reäiʹj rään vuäivškõõđ ǩiddkuärram vääras.
+Rään jueʹlǧǧrõšjuõn vuâlla paʹrǧǧeet ns.
+"reppjueʹlǧǧ"-paalmǩid.
+Ânnʼjõ� ääiʹjest tän nuõrttsämmlai äʹrbbvuõđla� rään ââʹnet jääna� seiʹnnräännan.
+(Kaart: Anni Näkkäläjärvi)
+Senaatt-ǩiddõõzz reä'šše plaaneemest takai kue'httpoddsa� arkktehtuurkeâšttõõttmõõ��.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� vuõssmõs podd älgg 14.4.2008 da poot 30.6.2008.
+Keâšttõõttmõõ�� nu'bb podd älgg 1.9.2008 da poott 3.10.2008.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun ohjelma
+Kilpailuohjelman kansilehti
+Kilpailuohjelman liitteet
+Pohjakartta (dwg)
+Saamelaiskulttuurikeskuksen toisen vaiheen työt valittu (1.9.2008)
+Kilpailutöiden lista
+Šõddmõõ��âst lij kaaʹfstõõllmõš.
+Seminaar vuäitt seuʹrrjed neeʹtt pääiʹǩ striimʼjem mieʹldd še.
+Vuõigg addrõs striimʼjummša iʹlmmtet seminaarpeiʹvven Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi neʹttseeiʹdin www.giella.org.
+Seämma addrõõzzâst vuäitt tobdstõõttâd seminaar prograʹmme še.
+Lââʹssteâđ: Terhi Harju, nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjla�,
+, teʹl.
+Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla nuõrttsääʹmǩiõllsa mättmateriaal projeʹktt-tuâjjla tuâi ääiǥas 1.4.
+Tuâjjla toimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtoimmpääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij nuõrttsääʹmǩiõllsa mättmateriaal plaanummuš, tueʹjjummuš, ǩiõl taʹrǩǩummuš da jåårǥlâttmõš.
+Šiõtteemvuâđla� ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škooultõs da lââʹssen õõlǥtet nuõrttsääʹmǩiõl silttummu� (asetõs 1727/95).
+Päʹlǩǩumuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV/IV mieʹldd
+(vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 466,87 euʹrred/mp).
+Ooccmõõ��id mieʹlddõõzzineez šâdd tooiʹmted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 19.2.2016 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aa-nar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mättmateriaalpiisar Hannu Kangasniemi
+Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sääʹmteʹǧǧ
+Škoouli da čuäʹjtõõzzi iʹlmmtõõttmõš šõddmõʹšše lij tän eeʹjj interneeʹttest Webropol- suåvldõõzz pääiʹǩ.
+Iʹlmmtõõttmõš lij äävai 1.-15.3.
+Uʹvddep tääʹrǩab iʹlmmtõõttâmvuäʹppõõzzid âʹlddlubun iʹlmmtõõttâmääiʹj.
+Iʹlmmtõõttâmääiʹj åålǥbeäʹlnn puâttam iʹlmmtõõzzid jeäʹp vueiʹt väʹldded lokku.
+Tääʹrǩab teâđ teatteʹrtemma kuulli šlaaʹjjin käuʹnnje tän liiŋkâst.
+Teaʹtterteeʹmm miârkkšââvv tõn, što kuuhla�teaʹtter lij še mieʹldd!
+Sajoozz jõnn čuäʹjtemikkân mieʹldd vuäinak čuäʹjtõõzzid puârast juõʹǩǩårnn Sajoozz auditoriost.
+Šõddmõõ�� plaaneeʹjen lij alttääm 1.2.
+Unna-Maari Pulska.
+Vueiʹttveʹted leeʹd suʹnne õhttvuõđâst pukin šõddmõʹšše kuulli aaʹššivuiʹm.
+Mâʹte tän räjja Sääʹmteʹgg reäšš vuässõõđji maaʹtǩid, innstummšid da vueʹzz porrmõõ��in.
+Iʹlmmtep tääʹrǩab teâđdaid âʹlldlubun peeiʹv.
+Äʹjstep pukid miõlljurddjin reeʹǧǧes valmštõõttmõõ�� teaʹtter mailmma!
+Vueiʹnnep Aanrest!
+Lââʹssteâđ:
+Unna-Maari Pulska
+unna-maari.pulska (at) samediggi.fi
+Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen haaʹlääm tuäivted pukid
+šiõǥǥ säʹmmlai meersa�peeiʹv!
+Leäm kuärǥast tõʹst, što meersa�peeiʹv prääzkjet täʹbbe
+määŋgnalla nuʹtt pirr Sääʹmjânnam ko še sääʹmvuuʹd åålǥpeäʹlnn.
+Ij leäkku õhtt
+oʹdinakai vueʹǩǩ leʹbe nääʹll, mäʹhtt säʹmmlai meersa�peeiʹv õõlǥči prääzkjed,
+da peeiʹv fiinâsvuõtt lij-i tõʹst, što tõʹst lij šõddâm peiʹvv, mâʹst obb sääʹmõhttõs
+rääjj jiijjâsnallšem uuʹccab leʹbe šuurab prääʹznǩeesvuiʹm.
+Mij oudldeei oummu sääʹmpolitiikkâst vueiʹnne tääʹrǩes
+äʹššen, što säʹmmlain lij jiijjâz meersa�peiʹvv, što säʹmmlaid vueiʹnet jiijjâs
+pååđmeeran sääʹmǩiõlinees- da kulttuurineesvuiʹm.
+Täujja just 6.2. miʹjjid säʹmmlaid,
+da tõn mäʹhtt mij kulttuur lij jeeʹresnallšem, vääʹldet lokku še väʹlddmediast.
+Säʹmmlai meersa�peiʹvv lij leämma� lekkvuõtt, tõntää miʹjjin teâđčeš vuâsti
+veâl jiânnai uuʹccab ko ânnʼjõ�ääiʹj teäʹtte lääʹddõhttsa�kååʹddest.
+Tõt taʹrjjad
+miʹjjid säʹmmlaid še vueiʹttemvuõđ prääzkjed sääʹmvuõđ õõutsââʹjest da
+tuärjjeed kueiʹmm kueiʹmeen.
+Teâđast leʹčči fiin äʹšš, jõs säʹmmlai meersa�peiʹvv
+leʹčči tõn diõtt juõʹǩǩ peeiʹv, što säʹmmlaid vuäinče pååđmeeran da mij
+kulttuursa� jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ âânče ciistâst da tuärjjeʹče pueʹrben väʹlddõhttsa�kååʹdd
+peäʹlnn.
+Tõn õhttvuõđâst Lääʹddjânnmest leät mõõnnâm mõõnni eeʹjj ääiʹj kuuitâǥ
+lääuʹǩ mååust årra da meeʹst lij jiânnai tuej tuejjeemnalla.
+"Miʹjjin" jiõm juuʹrd tååʹlǩ Sääʹmteeʹǧǧ, peʹce obb
+sääʹmõhttõõzz.
+Taarbšep smeʹllkõs ääʹvummšid da veiddsab õhttsa�tuej sääʹmorgaanivuiʹm
+aaʹšši ooudem diõtt.
+Tuäivam-i, što seämmanalla ko prääzkjep säʹmmlai
+meersa�peeiʹv, jeäʹp tuejjeʹčče seämma vuõʹjji mieʹldd eeʹjjest nobba sääʹmpolitiikkâst.
+Sääʹmteʹǧǧ âlgg taʹrjjeed säʹmmlaid hieʹlǩeld âlddnemnallšem fooruum, koon pääiʹǩ
+aaʹššid vueiʹtet ooudeed.
+Sääʹmteʹǧǧ âlgg uʹvdded še tuärjjõõzzâs jeeʹres sääʹmorgaanid,
+kook tuejjee tuej seämma täävtõõzzi ouʹdde.
+Säʹmmlai meersa�peiʹvven meeʹst pukin säʹmmlain leʹčči
+šiõǥǥ smiõttâd, mäʹhtt haaʹleep, što aaʹššeen leʹčče jeeʹresnalla, mâiʹd haaʹleep
+tuejjeed jeeʹresnalla väʹlddõhttsa�kådda veʹrddeeʹl.
+Meeʹst lij lååʹpp niõǥǥeed
+nâânn sääʹmõhttsa�kååʹddest, da tuejjeed tuej tõn niõǥǥõõzz ouʹdde.
+Måkam lij
+tõt pueʹttiääiʹj sääʹmõhttsa�kåʹdd, koon raajjâp?
+Tän neäʹttlest kuulim tääʹrǩes tuʹmmstõõǥǥ sääʹmaaʹššid
+kuõskeeʹl.
+Tuʹmmstõk ij leämma� mii täättas tuʹmmstõk, peʹce tõt leäi vuõiggâdvuõđla�
+tuʹmmstõk, koʹst Girjás sääʹmsiid leʹbe
+paalǥâskååʹdd vuõiggâdvuõđid vuuʹdes määddaid da čaaʹʒʒid di tõin mieʹrrummša
+toobdsteš Ruõcc peäʹlnn.
+Tuäivam, što tät Girjás sääʹmsiid kuõskki tuʹmmstõk mieʹttvaaikat tõõzz, što
+säʹmmlai vuõiggâdvuõđ Lääʹddjânnmest ouddne ouddmiârkkân ILO 169 -suåppmõõ��
+ratifiâʹsttem da tâʹvvjânnamla� sääʹmsuåppmõõ�� pääiʹǩ.
+Tuäivam, što jeäʹp
+jooud kaiʹbbjed vuõiggâdvuõđid vuõiǥâs-stroiʹttel pääiʹǩ, ko tõt čuâǥǥas lij
+pukid lossääb.
+Girjás-tuʹmmstõk lij historiaalʼla� da oudd tuäiv pukid säʹmmlaid.
+Vuäinam, što tän tuʹmmstõõǥǥâst lie tobdstam tõid vuõiggâdvuõđid, koid nuõrttsäʹmmlai
+kreäpast še âânn seʹst.
+Täid vuõiggâdvuõđid feʹrttai tobdsted še Lääʹddjânnmest.
+Jiõččân peäʹlest leäm ååʹn viikkmen loʹppe mõõnnâm
+neellj eeʹjj pââʹj Sääʹmteeʹǧǧest, koin miâlggâd mââimõs eeʹjj leäm tuåimmâm
+Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen.
+Ođđ Sääʹmteʹǧǧ järjstââvv 23.2. vaalpââjas
+Haaʹlääm-i ââʹnned tän vueʹjj äuʹǩǩen da späʹssbõõššâd pukid
+õhttsa�tuâjjkruuggid nuʹtt sääʹm- ko še lääʹddõhttsa�kååʹddest mõõnnâm pââʹjest.
+Haaʹlääm späʹssbõõššâd nuʹtt Sääʹmteeʹǧǧ piisarkååʹdd ko še jeeʹres sääʹminstituutioin
+reâuggai oummid, kook tuejjee tääʹrǩes tuej nânnsab sääʹmõhttsa�kååʹdd ouʹdde.
+Tät tuejj ij leäkku pâi aʹlǩǩi da ouddnummu� mettan lie reepp lääuʹǩ.
+Tät tuejj
+lij kuuitâǥ samai täʹrǩǩ säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlest.
+Nuʹtt ko še lie puk
+tõk aarǥ tuej, kook tuejjee mij jieʹllmest sääʹmjieʹllem da ouʹdde sääʹmvuõʹtte
+pueʹttiääiʹj.
+Siõm
+vuåjuin šâdd jõnn jään; õõutsââʹjest leäʹp viõus.
+Aanrest
+säʹmmlai meersa�peiʹvven
+Tiina
+Sanila-Aikio
+saaǥǥjååʹđteei
+Sääʹmteeʹǧǧ nuõri suåvtõs veekk čõõđ Oahppoofelaš-haʹŋǩǩõõzz õhttvuõđâst Lääʹddjânnam sääʹmvuuʹd pueʹttiääiʹj tuâjjvuõđ vueiʹnlmid kaartʼteei čiõlǥtõõzz.
+Čiõlǥtõõzz raajât liâdǥla� kõõjjõsblaaŋk vaʹsttõõzzi da mainstâʹttmõõ��i vuâđald da tõn vuâđald ǥõs raajât nuõri vääras Oahppoofelaš-viihk.
+Vihkk taʹrjjad nuõrid teâđ, koon veäkka nuõr vuäiʹtte nuʹtt haaʹleen vueʹlǧǧed mättʼtõõttâd ämmatvuuʹd, koʹst leʹčči tuâi sääʹmvuuʹdest ååʹn da pueʹttiääiʹjest.
+Čiõlǥtõõzzâst kaarʼtet še tõn, mâin ämmatvuuʹdin lie taarb sääʹmǩiõllsa� tuâjjlaid da måkam tuâi vueiʹtet tuejjeed ougglõsõhttvuõđin.
+Kõõjjõsblaaŋk vaʹsttõõzzid ǩiõttʼtõõlât peittsânji.
+Kõõjjõsblaŋkk kättai piâtnâc 26.2.2016, âʹte vaʹstteed ouddâl tõn.
+Späʹsseb ääiʹjstad da vieʹǩǩstad čiõlǥtõõzz raajjmõššân.
+Liŋkk nuõrttsääʹmkiõllsa� kõõjjõʹsse:
+https://www.webropolsurveys.com/S/9E97F7ADD7F69BBE.par
+Lââ'ssteâđ:
+Laura Olsén
+projeʹktt-tuejjla�
+laura.olsen (at) samediggi.fi
+tel.
+Sää'mte'ǧǧ (Sámediggi) lij ee'jj 1996 aalǥâst jiijjâs lää'jjin rajjum saa'mi jiõččesvaaldšemorgan.
+Tõn vää�nmõš tuõjjân lij plaannâd da čõõđted Lää'ddjânnam vuâđđlää'jjest sä'mmlaid vuõssnaroodân stannum kulttuurjiõččesvaaldšemorgan.
+Sää'mtee'ǧǧi oudldõ'sttân ee'jjin 1973 - 1995 tuåimmji sää'mvaldduummkå'dd (Sámi Parlamenta), kåå'tt leäi vuâđđuum tõ'st u'vddum asetõõzzin
+Sää'mte'ǧǧ lij Lää'ddjânnam pââimõs politiikla� organ.
+Tõt lij pååđ õõlmâsvuõiggâdvuõđla� ju'ridla�ooumâ�, kåå'tt jii'jjesvaaldšemvuõđla� luândd diõtt i'lla valdia ve'rggne'ǩǩ ij-ga bie'ǩǩ valdiavaaldšem.
+Sää'mte'ǧǧ tuåimmai vuõiggâdvuõttministeria vaaldšemvuu'dest.
+Sää'mte'ǧǧ ee 'tkâ'stt saa'mid naroodla� da meeraikõskksa� õhttvuõđâst da håidd sää'm ǩiõl, kultuur da sij staattus vuõssnaroodân kuõskki aa'ššin.
+Sää'mte'ǧǧ vuäitt tuejjeed ve'rgnee'ǩǩid alttõõzzid da maadârdõõzzid da u'vdded ceälkkmõõzzid.
+Sää'mtee'ǧǧi 21 vuässla da nellj vää'rrvuässla va'lljeet saa'mi kõskkvuõđâst juõ'ǩǩ neelljad ee'jj tuåi'mmepiijjâm vaalin.
+Mõõnni vaal le'jje ee'jj 2011 čâhččâ.
+Võboršeǩnallšem luândd diõtt Sää'mte'ǧǧ ââlmad Lää'ddjânnam saa'mi veerjla� vuei'ne'lm sij kuõskki aa'ššin.
+Sää'mtee'ǧǧi sååbbar, vuõss'sâjjsa� saaǥǥjåå'đteei da halltõs liâ Sää'mtee'ǧǧi vää�nmõs tuåimmorgaan.
+Sää'mte'ǧǧ peejj lu'vddkoo'ddid valmšted aa'ššid.
+Sää'mtee'ǧǧi tuåimmjumus teäggted valdia vää'rin.
+Sääʹm parlamenttaarla� suåvtõs (SPN) lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi kõskksa� parlamenttaarla� õhttsa�tuâjjorgan.
+Ruõššjânnâm sääʹmorganisaatia liâ põõʹšši vuässla (Permanent Participants) SPN:st, ku Ruõššjânnam saaʹmin ij leäkku nåkam organ, koon sääʹmnarod lij vaʹlljääm.
+Ruõššjânnam saaʹmin liâ kueʹhtt põõʹšši võboršeʹǩǩed Sääʹm parlamenttaarla� suåvtõõzzâst.
+Sámiráđđi vaʹlljad siʹjjid neellj eeǥǥas vuâras.
+Sámiráđđi SPN altteeš eeʹjj 2000 pâʹzzlâšttam-mannu 2. peeiʹv.
+Ruõcc Sää ʹmteʹǧǧ õhttõõvi suåvtõʹsse njuhččmannust 2000.
+Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sää ʹmteeʹǧǧ jååʹđte suåvtõõzz 16 mannu pââʹjj.
+Piizarkåʹdden tuåimm tõt sääʹmteʹǧǧ, kuäʹss ǩeäʹst vuârrstes lij jååʹđtemvasttõõzz vuârr.
+Saaǥǥjåå'đtemvuõtt
+SPS:z (SPN:n) õhttsa�tuâj lij pie'hssam Ruõcc da Lää'ddjânnam sää'mmtee'ǧǧi teäggtõõzz occnja�vuõtt.
+Taarr sää'mte'ǧǧ lij tuärjjääm Lää'ddjânnam da Ruõcc sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đtemvuõđ ääi'jben täälbeä'lnn.
+Lää'ddjânnam sää'mmte'ǧǧ lij leämma� ääi'jben SPS:z saaǥǥjåå'đtee'jen ee'jjin 2005-2007.
+SPN:z saaǥǥjåå'đtemvuõtt se'rddõõvi Lää'ddjânnam sää'mtegga Ruõcc sää'mtee'ǧǧest 14.4.2010.
+Såbbrest primm'meš čõõđtumuu�� tâ'vvjânnamlast sää'msuåppmõõ��âst, kåå'tt lij leä'mmnemnalla tääi'be.
+Lââ'ssen sååbbar priimi vuõssmõs saa'mi äimmpolitiikla tuåimmjemplaan, kåå'tt käunnai tääi'ben.
+Lää'ddjânnam SPS:z saaǥǥjåå'đtempââj tuâjjan liâ tâ'vvjânnamla� sää'm ǩiõllõhttsa�tuâj ođđestriâššmõš, äimmpolitiikkla tuåimmjemplaan veeidumuš äimmpolitiikkli'��en programmân, SPN:z tuåimmjumuu�� ooudâsviikkmõš di tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ��âst ravvumuu�� ooudâsviikkmõš.
+Jiijjâsnallšem tuâj saaǥǥjåå'đtemvuõđ håiddmu'šše lij Lää'ddjânnam sää'mmtee'ǧǧ resuurzzi occnja�vuõtt.
+Sääʹmparlamentneeʹǩǩi konferenss
+Sääʹmparlamentneeʹǩǩi vuõssmõs õhttsa� konferenss rieʹššeš Jokkmokkist 24.2.2005.
+Konfereʹnsse vuässõʹtte Taarr, Ruõcc da Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧi da Ruõššjânnam saaʹmi võborseeʹǩǩ.
+Ouddpeäʹlnn konfereens juõʹǩǩ jânnam sääʹmteʹǧǧ õõni tiuddsåbbar Jokkmokkist.
+Sääʹmparlamentneeʹǩǩi konferenss leäi histoorla� šõddmõš.
+Konferenss priimi Jokkmmookk čõõđtumuu��, koon mieʹldd õhttsa� konferenss leäi histoorla� podd sääʹmpolitiikkla� tuâjast.
+Konferenss muštt'ti tõʹst, što säʹmmla liâ õhtt narod, koon õhttnazvuõđ riikki raai jiâ vuäǯǯ tårmmad.
+Čõõđtumuš teâddad ama tõn, što säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõtt da tuâjj tâʹvvjânnamla� sääʹmsuåppmõõ�� äiggavuäǯǯam diõtt.
+Jokkmokkist tuʹmmješ, što sääʹmparlamenttneeʹǩǩi õhttsa� konfereens riâ��ât koolm eeʹjj kõõski.
+Sääʹm ǩiõll'luʹvddkå'dd
+Sääʹm ǩiõll'luʹvddkåʹdd (SǨL), kååʹtt koʹrvvii ääiʹjab Sámiráđđi õhttvuõđâst tuåimmâm Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz, altteeš Sääʹm parlamenttaarla� suåvtõõzz vuâlla eeʹjj 2002.
+SǨL piizarkåʹdd tuåimm seämma põõrtâst, ko Taarr sääʹmteeʹǧǧ ǩiõllaaʹššid håiddai koontâr.
+Sääʹm naroodla� symbooli luʹvddkåʹdd
+Sámiráđđi da Saaʹmi parlamenttaarla� suåvtõs liâ alttääm õhttsa� luʹvddkååʹdd, koon tuâjjân lij vaaldšed saaʹmi naroodla� symboolid.
+Luʹvddkååʹddest liâ eeʹttǩeei SPN:st da Sámiráđđist.
+Saaʹmi naroodla� symbool liâ Sääʹm lipp, säʹmmlai meerpeiʹvv da Sääʹm sooǥǥ laaul .
+Klemetti Näkkäläjärven puhe 4.3.2015, EU Arctic Dialogue
+Juvvá Lemeha sáhka 13.2.2015, Alta, Nordisk-Samisk seminar
+Klemetti Näkkäläjärven puhe koltansaameksi 6.2.2015
+Klemetti Näkkäläjärven puhe 6.2.2015 suomeksi
+Klemetti Näkkäläjärve puhe 6.2.2015 inarinsaameksi
+Juvvá Lemeha sáhka 6.2.2015
+Klemetti Näkkäläjäven puhe perustuslakivaliokunnalle ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta
+Klemetti Näkkäläjärven puhe kaivosseminaarissa 19.1.2015 Levillä
+Klemetti Näkkäläjärven puhe maa- ja metsätalousvaliokunnalle ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perustuslakivaliokunnalle sote-laista
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perustuslakivaliokunnalle saamelaiskäräjälaista 11.12.2014
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Euroopan Neuvoston seminaarissa 28.11.2014 Inarissa
+Juvvá Lemeha sáhka Eurohpá ráđi semináras 28.11.2014 Anáris
+Klemetti Näkkäläjärven tervehdys WHO:n tutkimuskeskuksen avajaisissa 24.10.2014
+Klemetti Näkkäläjärven puhe maa- ja metsätalousvaliokunnalle saamelaiskäräjälaista
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perustuslakivaliokunnalle 7.10.2014 saamelaiskäräjälain uudistuksesta
+Juvva Lemehá sáhka Sámi allaskuvlla 25 jagi ávvosemináras
+Klemetti Näkkäläjärven puhe petofoorumissa 5.5.2014
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Korundin modernin saamelaistaiteen näyttelyn avajaisissa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisparlamentaarikkojen konferensissa (suomeksi ja pohjoissaameksi)
+Juvvá Lemeha sáhka Meahcceráđđehusa vuovdevahku oalgedáhpáhusas
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Barentsin ympäristöministerikokouksessa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe puhemies Eero Heinäluomalle
+Klemetti Näkkäläjärven tervehdys Norjan saamelaiskäräjien avajaisissa norjaksi 15.10.2013
+Juvvá Lemeha sáhka 15.10.2013, Norgga Sámediggi rahpandoalut
+Speech by Klemetti Näkkäläjärvi on side event in WG8J8, Montreal
+Juvvá Lemeha sáhka 28.8.2013 Ruoŧa Sámediggi rahpan
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perustuslakivaliokunnalle kuntarakenneuudistuksesta
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perustuslakivaliokunnalle 18.4.2013
+Klemetti Näkkäläjärven puhe EU-parlamentaarikoille 2.4.2013
+Klemetti Näkkäläjärven puhe valtioneuvoston iltakoulussa 12.12.2012
+Klemetti Näkkäläjärven puhe ILO 169-sopimuksen ratifioinnista
+Klemetti Näkkäläjärven puhe aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimisesta
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisnuoret Suomessa - seminaarissa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe EN ihmisoikeusvaltuutetulle 12.6.2012
+Klemetti Näkkäläjärven puhe suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa 5.9.2012
+Klemetti Näkkäläjärven puhe koltansaamen kielen ja kultturin konferenssissa Inarissa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia käsittelevässä seminaarissa
+Klemetti Näkkäläjärvi's speech on Saami Language revitalization
+Speech by Klemetti Näkkäläjärvi on Tales from the North- Conference
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaiskäräjien avajaisissa inarinsaameksi
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaiskäräjien vaalikauden avajaisissa suomeksi
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaiskäräjien vaalikauden avajaisissa (pohjoissaameksi)
+Klemetti Näkkäläjärven puhe ruhtinas Albertin ja ruhtinatar Charlenen vierailun yhteydessä (eng.)
+Klemetti Näkkäläjärven puhe EU komission varapresidentti Catherine Ashtonille (englanniksi)
+Saamelaiskäräjien tervehdys saamelaiset kirkossa -seminaarissa (pohjoissaameksi ja suomeksi)
+Speech by Klemetti Näkkäläjärvi, Vulnerable Arctic Exhibition, Brussels
+Juvvá Lemeha ođđajagisáhka sámi radios 31.12.2011
+Klemetti Näkkäläjären puhe 10.11:Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssien julistusten toteutuminen
+Juvvá Lemeha sáhka 10.11: sámi parlamentarihkkáriid konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvan
+Juvvá Lemeha sáhka Sámeparlamentarihkkáriidkonferánsas 10.11.2011
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisparlamentaarikkojen konferensissa 10.11.2011
+Klemetti Näkkäläjärven puhe perinteisestä tiedosta (suomeksi ja pohjoissaameksi)
+Klemetti Näkkäläjärven tervehdys saamelaisnuorten konferenssiin (suomi ja pohjoissaame)
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamen kielten elvyttämistä käsittelevässä seminaarissa Helsingissä
+Klemetti Näkkäläjärven puhe erämaalaki 20 vuotta - seminaarissa
+Klemetti Näkkäläjärvi's speech on Arctic Governance in SCPAR meeting
+Klemetti Näkkäläjärven power point-esitys artikla 8 (j) -työryhmän loppuseminaarissa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe artikla 8 (j) -loppuseminaarissa
+Juvvá Lemeha sáhka, árbediehtoseminára 22.3.
+Speech by Klemetti Näkkäläjärvi, Conference on Arctic Science, International Law and Climate Change
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Lars Leevi Laestadius-seminaarissa Torniossa 21.2.
+Juvvá Lemeha sáhka Lars Leevi Laestadius semináras Durdnosis
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Metsähallituksen lakiuudistuksen avajaisseminaarissa 17.2.2011
+Klemetti Näkkäljärven puhe kulttuuri- ja kestävä kehitys seminaarissa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Akwé:Kon infotilaisuudessa (suomi ja pohjoissaame) 2.2.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe maa- ja metsätalousvaliokunnalle POLURA-laista 18.1.2011
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Kemi-Tornion AMK:n valmistujaisjuhlassa 21.12.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saame ja Lapin yliopisto-seminaarissa Rovaniemellä
+Klemetti Näkkäläjärven lippupuhe tähtitorninmäellä 6.12.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta Suomessa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe presidenttifoorumissa 23.11.
+Suomi ja arktiset alueet
+Klemetti Näkkäläjärven puhe erävaelluksen SM-kisoissa 26.8.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Delos-työpajassa 1.7.2010 (eng.)
+Speech by Klemetti Näkkäläjärvi on Rose-Roth 74th seminar 19.6.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaiskulttuurikeskuksen peruskiven muuraustilaisuudessa 10.6.
+Klemetti Näkkäläjärven puhe kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan kokouksessa 4.6.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Itä-Inarin saamenkielisen paikannimistön julkistamistilaisuudessa
+Klemetti Näkkäläjärven puhe maankäyttöseminaarissa 28.5.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe presidentti Evo Moraleksen vierailun yhteydessä Kaarajoella 21.5.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe tulevaisuusfoorumissa 19.4.2010
+Saami People's right to self-determination in Finland K Näkkäläjärvi 150410
+Klemetti Näkkäläjärven puhe itsemääräämisoikeuden toteutumisesta 15.4.2010 (suomeksi)
+Klemetti Näkkäläjärven konferenssin avajaispuhe 15.4.
+(suomeksi)
+Opening statement by Klemetti Näkkäläjärvi 15.4.
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa 14.4.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisten kansallispäivän juhlissa Inarissa 6.2.2010
+Juvvá Lemeha, Klemetti Näkkäläjärvi sáhka sámi álbmotbeaivve doaluin Anáris 6.2.2010
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Suomen Kanadan suurlähettilään tilaisuudessa 12.11.2009
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka 16.10.2009 nuoraid konfereanssas
+Klemetti Näkkäläjärven puhe 16.10.2009, nuorten seminaari
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka 13.10.2009
+Saamelaiskäräjien tervehdys kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlaan
+Klemetti Näkkäläjärven puhe maailmanperintötilaisuus 20.8.09
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka 20.8.2009
+Klemetti Näkkäläjärven puhe, moninaisuuspäivä 20.8.2009
+Klemetti Näkkäläjärven puhe taidenäyttelyn avajaisiin 11.6.2009
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka dáiddačájáhusa rahpamii 11.6.2009
+Klemetti Näkkäläjärven puhe eduskunnan ympäristövaliokunnalle 23.4.2009
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka 6.2.2009
+Klemetti Näkkäläjärven puhe 6.2.2009
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Mieli 2009 päivien seminaarissa 5.2.2009
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka Gollegiella-bálkkašumi geigendilálašvuođas 12.11.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Gollegiella-palkinnon luovutustilaisuudessa 12.11.2008
+Klemetti Näkkäläjärvi sáhka Sámi Parlamentarihkáriid konferánsas 29.10.2008
+Klemetti Näkkäläjärvi rahpansáhka Arktalaš semináras Anaris 22.9.2008
+Klemetti Näkkäläjärven avauspuhe Arktisessa seminaarissa Inarissa 22.9.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Saariselällä sosiaali- ja terveyspäivillä 18.9.2008
+Saamelaiskäräjien tervehdys Vuotson Lapin markkinoille 26.7.2008
+Klemetti Näkkäläjärven Utsjoen lohiriehan avauspuhe 12.7.2008
+Saamen kansan puhe suomalais-ugrilaisten kansojen V maailmankongressissa Hanti-Manskissa 30.6.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Presidenttifoorumissa 21.5.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe valtiosihteeri Johanssonin vierailulla Inarissa 15.5.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Pallaksella ministeri Lehtomäen järjestämässä tilaisuudessa 12.5.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa 24.4.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa 22.4.2008
+Klemetti Näkkäläjärven päätöspuhe maaoikeusseminaarissa 17.4.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe syyttäjälaitoksen seminaarissa 4.4.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Saamelaiskäräjien avajaisissa 29.3.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 27.3.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe Regional Innovations seminaarissa 28.2.2008
+Klemetti Näkkäläjärven puhe suomeksi saamelaiskäräjien kokouksessa 9.2.2008
+Sääʹmteeʹǧǧ vaal
+Säʹmmlaid lij alggmeeran vuâđđlääʹjjest staanum jiijjâz ǩiõles da kulttuures kuõskki jiõččvaaldšem säʹmmlai dommvuuʹdest.
+Jiõččvaaldšem plaanad da čõõđat sääʹmteʹǧǧ eeʹjjest 1996 looǥǥeeʹl (Lääʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧest 17.7.1995/974).
+Sääʹmteʹǧǧ lij säʹmmlai jiijjâz meervääldla� vobõršeǩjoukk, koon tuâjjan lij håiddad säʹmmlai jiijjâz ǩiõl da kulttuur di säʹmmlai sââi alggmeeran kuõskki aaʹssid.
+Sääʹmteeʹǧǧ vaalid tuåimtet juõʹǩǩ neelljad eeʹjj.
+Pueʹtti sääʹmteeʹǧǧ vaalid tuåimtet eeʹjjest 2015.
+Sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkåʹdd peeʹjj tiuʹdde vaalid sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj 4 lååǥǥ da vuõiggâdvuõttministeria vaalmõõntõõllmõõ��âst uvddum asetõõzz (3.11.2006/965) mieʹlddlânji.
+Jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩen liâ säʹmmla, kook liâ mieʹrǩǩǩuum sääʹmteeʹǧǧ vaal-loǥstõʹǩǩe.
+Jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ säʹmmla liâ še vaalânnsa� da vueiʹtte äʹlǧǧed vaalin vobõršeǩǩen.
+Vaal-lõǥstõõǧǧ raajjmõš da tõõzz ooʒʒõõttmõš
+Vaal-luʹvddkåʹdd mieʹrǩǩad vaal-loǥstõʹǩǩe tõid säʹmmlaid, kook leʹjje jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩen eeʹjj 2011 vaalin.
+Oouʹdbu� vaalin vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum oummui päärna, kook liâ puättam jiõnstemvuõiggâdvuõđâkka leʹbe tiuddâm 18 eeʹǩǩed mââimõõzzâst vaal mââimõs peeiʹv, siʹjjid mieʹrǩǩeed vaal-loǥstõʹǩǩe mâŋŋa, ko sij liâ iʹlmmtam što sij âʹnne jiijjâz säʹmmliʹ��en.
+Tät iʹlmmtõs âlgg tuejjeed vaaleeʹjj oudldem rosttovmannu mââimõs peeiʹv mõõneeʹst.
+Tän diõtt jiõnstemvuõiggâdvuõđâkka pueʹtti ooum�e vuõltteet maacctemkonfeâʹrtin ooccâmblaŋkk, kååʹtt âlgg tiuddeed, vuâllaǩeeʹrjted da maaccted pååʹštest vaal-luʹvddkådda.
+Vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩeed še tõk oummu, kook jiõčč ǩeʹrjjlânji ooʒʒâʹtte vaal-loǥstõʹǩǩe da koid vaal-luʹvddkåʹdd tuâtt jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ säʹmmliʹ��en.
+Vaal-loǧstõʹǩǩe vuäitt ooʒʒõõttâd sääʹmteʹǧǧlääʹjj 3 § 1 momee��nt 1, 2 da 3 pääiʹǩ 21 § vuâđain.
+Raukkmõš vaal-loǥstõʹǩǩe väʼlddem diõtt leʹbe tõʹst jaukkeem diõtt âlgg tuejjeed vaal-luʹvddkååʹdd tän diõtt rajjum ooccâmblaaʹŋkin, kååʹtt âlgg maaccted vaal-luʹvddkådda pååʹštest nuʹtt, što tõt lij mieʹrrpääiʹǩest mââimõõzzâst vaaleeʹjj oudldem rostovmannu 31 peeiʹv čiâss 16.00.
+Iʹlmmtõs jiõnstemvuõiggâdvuõđâst
+Vaal-loǥstõʹǩǩe mieʹrǩǩuum säʹmmla vuäʹǯǯe iʹlmmtõõzz jiõnstemvuõiggâdvuõđâst, vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnallaåårramääiʹjest da -paaiʹǩin da jeeʹres vaali tuåimmtumuʹšše kuulli aaʹššin pååʹštest täʹlvv- pâʹzzlâšttam-mannust vaaleeʹjj äiʹǧǧen.
+Juâkksiʹ��e jiõnstemvuõiggâdvuõđ raukkjid vuõltteet ouddâl vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnalla piijjmõõ�� teâtt tõʹst, lij-a siʹjjid mieʹrǩǩuum vaal-loǥstõʹǩǩe avi ij.
+Vaal-loǥstõk lij vueiʹnnemnalla vaaleeʹjj pâʹzzlâšttam-mannust 10 ǩeäččlõs arggpeiʹvven, leâʹša ij arggsueʹvet.
+Vaal-loǥstõõǥǥ tääʹrǩab vueiʹnnemnallaåårramääiʹjest da - pääiʹǩest iʹlmmtet õlmmsa� kuultõõzzin.
+Oouma�, kååʹtt lij miõlstes kuõđđum vuõiggâdvuõđtää meädda vaal-loǥstõõǥǥâst leʹbe koon kuõskki mieʹrǩǩumuš vaal-loǥstõõǥǥâst lij vââǥǥla�, vuäitt ǩeʹrjjlanji õõlǥted vuõiǥõõzz vaal-luʹvddkååʹddest mââimõõzzâst 14 peiʹvven vaal-loǥstõõǥǥ vueiʹnnemnalla ââʹnnem kuõskki ääiʹj puuttmest.
+Vaal-luʹvddkååʹdd tuʹmmstõʹǩǩe obb�urr vuäitt viikkâd vuõiǥeemõõlǥtumuu�� sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz räʹtǩǩeem vuâlla.
+Vobõršeeʹǩǩ piijjmõš
+Võboršeeʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧ vaalid vueiʹtte piijjâd uuʹccmõsân kolmm jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ, kook liâ säʹmmla mââimõõzzâst 31 peiʹvven ouddâl vaaltuåimtõõzz alttumuu��âst.
+Vobõršeeʹǩǩ piijjmõõ��âst teâđtet õlmmsa� kuultõõzzin.
+Võboršeǩpiijjmõõ�� diõtt âlgg tiuddeed vaal-luʹvddkååʹdd ravvuum blaŋkk.
+Vaal-luʹvddkåʹdd ǩiõttʼtââll vobõršeeʹǩǩi vaalââʹnnteeivuõđ, rääjj da raʹvvai siʹjjid kuõskki vobõršeǩloǥstõõǥǥ da oudd õlmmsa tõn mââʹjeeǩâni.
+Vaali tuåimtumuš
+Sääʹmteeʹǧǧvaal tuåimtet vaaleeʹjj čõhččmannu vuõssmõs tiudd neäʹttel vuõssâârǥâst aʹlǧǧi neeʹllj neäʹttel äiʹǧǧen.
+Vaaläʹššǩeeʹrj tuåimtet jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩid čõhččmannu aalǥâst pååʹštest reʹkisttrõsttum ǩeʹrjjen da jiõnsteei maaccad vaaläʹššǩeeʹrj vaal-luʹvddkådda seämmanalla reʹkisttrõsttum vuõlttõssân ko lij jiõnstam.
+Pååʹštest vuõlttuum vaaläʹššǩeeʹrj âʹlǧǧe leeʹd vaal-luʹvddkååʹdd jiõnnlaʹsǩǩeem alttumuu�� mõõneeʹst.
+Jiõnilaʹsǩǩumuš altteeet vaali alttumuu��âst viiđad neäʹttel vuõssâârǥ.
+Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzliʹ��en šâʹdde tõk 21 vuäzzla, kook liâ vuäǯǯam jäänmõsân jiõnid oudldeeʹl, što sij jooukâst liâ uuʹccmõsân kolmm vuäzzla juõʹǩǩ säʹmmlai dommvuuʹd kååʹddest (õhttseʹ��e 12).
+Lââʹssen täin kooʹddin šâʹdde vaʼlljuum õhtt vääʹrrvuäzzla� juõʹǩǩ (õhttseʹ��e 4).
+Vaal-luʹvddkåʹdd raʹvvai vaal jiõnnmeäʹrid kuälmad peeiʹv jiõnilaʹsǩǩeem alttumuu��âst såbbrõššum såbbrest.
+12.8.2015: SÄÄ'MTE'ǦǦ VÕBORŠEǨLOǤSTÕK 2015 lij addrõõzzâst www.samediggi.fi --> Dokumeent --> Vaal 2015
+Vaal-luʹvddkåʹdd teâđtõs:
+Guttorm on hoitanut avoinna ollutta virkaa Heikki J. Hyvärisen eläkkeelle siirtymisen jälkeen viime syksystä lähtien.
+Guttorm voitti äänestyksessä oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppasen äänin 11-9.
+Virkaa haki yhteensä neljä henkilöä, joista yksi vetäytyi kilvasta ennen valintaa.
+Saamelaiskäräjien lakimiessihteeri on juridis-hallinnollinen virkamies, jonka tehtäviin kuuluu mm.
+valmistella saamelaisten oikeusasemaa koskevia asioita kuten lausuntoja, esityksiä, kannanottoja, muistioita ja joskus jopa säädösehdotuksia.
+Lisäksi lakimiessihteeri toimii Saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Saamelaiskäräjien kokous kesti maanantaina keskiyöhön saakka.
+Lakimiessihteerin valinnan lisäksi kokous päätti kuluvan vaalikauden toimintaohjelmasta, taloussuunnitelmista ja hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen.
+Muut asiat siirrettiin tuleviin kokouksiin.
+Antoine de Saint-Exupéry
+Joorglâttam: Iisakki Mattus
+Kaart'tõs: Antoine de Saint-Exupéry
+seiddmie'rr: 95
+Sää'mte'ǧǧ 2013
+Tuåimtam: Kirsti Siraste
+Kaart'tõs: Hannu Lukkarinen
+seiddmie'rr: 158
+Sää'mte'ǧǧ 2001
+Marja-Liisa Olthuis
+Kaart'tõs: Petra Kuuva
+seiddmie'rr: 48
+Sää'mte'ǧǧ 2006
+Toim.
+Matti Morottaja
+Kaart'tõs: Sylvi Rasmus
+Origin.
+"Inarinlappalaista kansantietoutta", A.V.Koskimies 1886
+Lapin lääninhallitus 1995
+Kaart'tõs: Stephen Cartwright
+Säämas: Pia Nikula ja Anne-Marie Kalla
+Seiddmieʹrr: 63
+"The First Thousand Words in English".
+Sääʹmteʹǧǧ 2011
+Kaart'tõs: Sirpa Seppänen
+Tää'ss: 1. klass -
+Seiddmieʹrr: 58
+Ǩeeʹrjest lie nuʹtt 500 sääʹnned.
+Sääʹmteʹǧǧ 2000
+Anna Idström da Hans Morottaja
+suomi-inarinsaame
+Sääʹmteʹǧǧ 2010
+Ǩee'rjteei: Iisko Palojärvi mie'ldd Marjatta Palismaa
+Kaart'tõs: Erkki Tanttu
+seiddmie'rr: 28
+taso: esiopetus - 3 lk
+Lapin lääninhallitus 1995
+Inger Haldis Halvari
+Kaart'tõs: Berit Marit Hætta
+tää'ss: 0-3 kl
+seiddmie'rr: 22
+Lapin lääninhallitus 1996
+Gösta Knutsson (1944)
+(Pekka Töpöhäntä saa ystävän)
+Kaart'tõs: Harald Sonesson
+Säämas: Ilmari Mattus
+Inga Borg
+Kaart'tõs: Inga Borg
+Joorglâttam: Matti Morottaja
+Sää'mte'ǧǧ 1997
+Joorglâttam: Marja-Liisa Olthuis
+Kaart'tõs: Inga Borg
+Sää'mte'ǧǧ 1996
+Ellen Marie Vars
+Joorglâttam: Kaarina Mattus já Matti Morottaja
+Seiddmie'rr: 28
+Lapin lääninhallitus 1994
+Satu Arjanne, Sanna Jortikka, Pirkko Kenno,
+Matti Palosaari, Jyrki Uusi-Viitala ja
+Päivi Vehmas
+("Koulun ympäristötieto 4", Otava 2005)
+Joorglâttam: Ilmari Mattus
+Pirstõõzz: Jorma Happonen
+Seiddmie'rr: 235
+Tää'ss: 4 lk
+Sää'mte'ǧǧ 2010
+Seiddmie'rr: 224
+Satu Arjanne, Pirkko Kenno, Teuvo Nyberg,
+Matti Palosaari, Päivi Vehmas ja Olavi Vestelin
+Pirstõõzz: Jorma Happonen ja Jorma Suonto
+Seiddmie'rr: 195
+Tää'ss: 3 lk
+Sää'mte'ǧǧ 2009
+Satu Arjanne, Sanna Jortikka, Pirkko Kenno, Teuvo Nyberg, Matti Palosaari, Jyrki Uusi-Viitala ja Päivi Vehmas
+Škoovla pirâstiätu 3 Pargokirje
+Pirstõõzz: Jorma Happonen ja Riitta Pouttu
+Seiddmie'rr: 176
+Karen Marie Eira Buljo
+Pirstõõzz: Karen Marie Eira Buljo
+Tää'ss: vuâđđškooul
+Seiddmie'rr: 45
+Sää'mte'ǧǧ 1998
+Anna Maaria Nuutinen, Pirja Tolvanen,
+Erkki Alanen
+Pirstõõzz: Erkki Alanen, Hannu Virtanen
+Säämas: Marja-Liisa Olthuis
+Seiddmie'rr: 143
+Tää'ss: 0-3 lk
+Anna Maaria Nuutinen, Pirja Tolvanen
+Säämas: Matti Morottaja
+Pirstõõzz: Cara Knuutinen
+Seiddmie'rr: 75
+Sää'mte'ǧǧ 2004
+Tää'ss: 2 lk
+Sää'mte'ǧǧ 2003
+Seiddmie'rr: 95
+Sää'mtee'ǧǧ puu't'teem brosyyraunnsid.
+Brosyyrid vuäitt ti'll'jed Sää'mtee'ǧǧ Aanar tuåimmpääi'ǩest.
+Saamelaiskäräjät
+Sámediggi
+Sametinget
+Saami Parliament
+Saamelaiskulttuurikeskus
+Sámekulturguovddáš
+The Sámi Cultural Centre
+Sámekulturcentrum
+Saamelaiset Suomessa
+Sámit Suomas
+Sämmiliih Suomâst
+The Sámi in Finland
+Los Sámis en Finlandia
+Les Sámi en Finlande
+Saamen in Finnland
+Petra Kuuva, Bigga-Helena Magga, Tiina Sanila-Aikio,
+Petter Morottaja, kaart Sunna Kitti
+Toʹben tääiʹben Ouddškooul tuõjjstõõllâmǩeʹrjj
+Saamelaiskäräjät 2015
+Toʹben tääiʹben - Ouddškooul tuõjjstõõllâmǩeʹrjj lij jurddum
+sääʹmǩiõllsa� ouddškoouʹle.
+Ǩeeʹrj naʹzvaanâ� Eeʹled, Uábbee da Sámmol
+jåʹtte jiiʹjjez vuuʹdin da mainste kueiʹmm kuei'mmses sij jieʹllma
+kuulli aaʹšši pirr.
+Eeʹled lij nuõrttsääʹm nijdd, Uábbee aanarsääʹm nijdd da Sámmol tâʹvvsääʹm päʹrnn.
+Ǩeʹrjj vuâlgg säʹmmlai kääuʹc eeʹjjpooddâst, kooi tuåimid da
+šõddmõõ��id teeʹkst õhttne.
+Vuâđđjurddjen ǩeeʹrj raajjmest lij leämma�
+tõt, što mij, Lääʹddjânnam koumm sääʹmjoouk, jieʹllep õõutsââʹjest da
+haaʹleep jueʹǩǩed reeʹǧǧes kulttuuräʹrbben da äʹrbbvuõđla� teâttan
+määŋgi vueʹzzi.
+Heather Amery - Stephen Cartwright
+Vuõssmõs dohat sääʹnned säämas
+karttsääʹnnǩeʹrjj
+1. teädldök
+Sääʹmteʹǧǧ 2015
+Vuõssmõs dohat sääʹnned -ǩeʹrjj lij jåårǥlõttum eŋgglõsǩiõllsa� ǩeeʹrjest The First Thousand Words in English.
+Nuõrttsääʹmǩiõʹlle tän ǩeeʹrj alggtuâi lie raajjâm Sääʹmvuuʹd
+škoouʹlʼjemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõtti
+(2013-2014) uʹčteeʹlez Tiina Sanila-Aikio jååʹđteʹmen.
+Ǩiõltaʹrǩǩeejen lij tuejjääm Merja Fofonoff.
+Matti Morottaja - Katri Fofonoff
+Mattu saa'nid
+Saʹnnâs: Katri Fofonoff
+Kaart: Sirpa Mänty
+Tääʹss: Vueʹllškooul sääʹmǩiõl mätt'tõʹsse
+Sääʹmteʹǧǧ 2003
+Siiskâ�: Ǩeeʹrjest lie nuʹtt 1600
+sääʹnned.
+Måtam sääʹn lie pirstum, što tõid lij aʹl¡¡ääb mätt'tõõttâd.
+Ǩeeʹrj looppâst lij saʹnnâs, koʹst sääʹn lie ǩeʹrjjtum aaʹšši mieʹldd.
+Seija Sivertsen
+Sääʹmǩiõll - Koltankielen oppikirja
+Kaart: Virpi Jefremoff
+Layout: Anni Näkkäläjärvi
+Oolõõ��: Eveliina Feodoroff-Rantala
+2. teädldök
+Satu da Jouni Moshnikoff, Eino Koponen, layout Minna Moshnikoff
+Koltansaamen koulukielioppi - Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras
+Seiddmieʹrr: 404
+Sääʹmteʹǧǧ 2009
+Jurddjen lij, što ǩiõllvuäʹppes veäʹǩǩat sääʹmǩiõl ǩeʹrjjǩiõl
+ǩeeʹrjtumuu�� da oudd škooulid nåkam ǩeeʹrj, koon veäkka ǩeeʹrjtum ǩiõll
+puäđči škooulneeʹǩǩi tiõttu.
+Ǩeeʹrjest lie occanj šeâttmõõ�� da jäänab
+ouddmiârk mättʼtõõttâm diõtt.
+Täävtõsân lij še, što rääʹves oummu vuäitče mättʼtõõttâd tän ǩeeʹrj
+mieʹldd ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõl da nåkam säʹmmla, kook lie väjldâttam
+jieʹnnǩiõlâs, vuäitče äʹlǧǧed mättʼtõõttâd tõn.
+Ǩeeʹrj väʹlddǩiõllân lij
+valddum lääʹddǩiõll.
+Suåvvla� paaiʹǩin tõn paaldâst lij sääʹmǩiõll, što tõt še ǩiõllmättterminologii puäđči tiõttu.
+Satu Moshnikoff, tuåimtam
+Pââibu�škooul sääʹmǩiõll
+Lookkâmǩeʹrjj
+Sniimâm: Minna Moshnikoff
+Pirstam: Tanja Sanila
+Seiddmieʹrr: 178
+Sääʹmteʹǧǧ 1998
+Mätt'tõõttâmǩeʹrjj
+Oolõõ��: Minna Moshnikoff
+Seiddmieʹrr: 127
+Satu Moshnikoff da Nea Lintula
+Märʹrjj da Ǩiurrâl
+Kaart'tõs: Nea Lintula
+Tääʹss: 2. lk
+Nu'bb oo'đuum teädldök
+Sääʹmteʹǧǧ 2002
+Satu Moshnikoff da Sonja Sanila
+Näkam mon leäm
+Kaart'tõs: Sonja Sanila da Minna Moshnikoff
+Seiddmieʹrr: 31
+Sääʹmteʹǧǧ 2001
+Satu ja Minna Moshnikoff
+Siõm puäʒʒooumsa�
+Kaart'tõs: Minna Moshnikoff
+Tääʹss: 5.-6. lk
+Seiddmieʹrr: 33
+Satu ja Minna Mohsnikoff
+Sääʹmnijdd Dåmnn
+Satu da Jouni Moshnikoff, kaart'tõs Minna Moshnikoff
+Luõssšiiʹllipäʹrnn Mekk
+2. ooʹđuum teädldök
+Satu Moshnikoff
+Muu vuõssmõs sääʹmǩeʹrjj
+Kaart'tõs: Tarja Sanila
+Tääʹss: 1. lk.
+Škooulhalltös 1989
+Päivien teema on Saamelaiset kirkkopäivät - yhteys Jumalaan ja toisiimme.
+Kirkkopäivistä toivotaan muodostuvan saamelaisten ekumeeninen ja kansainvälinen kirkollinen juhla ja kohtauspaikka.
+Kirkkopäivien ohjelma sisältää jumalanpalveluksia, seminaareja, konsertteja, elokuvia sekä muun muassa omaa toimintaa nuorille.
+Kirkkopäivien päätoimikunta kokoontui 6.-7. elokuuta Inarissa.
+Toimikunta hahmotteli päivien seminaarien aiheiksi muun muassa saamelaisten kirkollisen elämän pohtimisen nyt ja tulevaisuudessa, saamelaisen kontekstuaalisen teologian sekä Venäjän saamelaisten historiaan ja tilanteeseen tutustumisen.
+Kirkkopäivien valmisteluun liittyen periaatetoimikunta sai valmiiksi "Inarin sopimukseksi" nimetyn asiakirjan, jossa määritellään kirkkopäivien järjestelyn periaatteet.
+Asiakirjan mukaan kirkkopäivät järjestetään vahvassa yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten kesken.
+Saamelaiset kirkkopäivät järjestää Oulun hiippakunta yhdessä Suomen saamelaiskäräjien sekä Ruotsin ja Norjan saamelaisten kirkkoneuvostojen kanssa.
+Järjestelyissä on mukana myös Barentsin kirkkojen neuvosto sekä Oulun ortodoksinen hiippakunta.
+Ensimmäiset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Jokkmokissa Ruotsissa vuonna 2004.
+LISÄTIETOJA: Saamelaispappi Tuomo Huusko, tuomo.huusko (at) evl.fi, p. 040 7338153; Hiippakuntadekaani Niilo Pesonen, niilo.pesonen (at) evl.fi, p. (08) 5358 556, 044 755 5556; Päätoimikunnan puheenjohtaja Jouni Ilmari Jomppanen, p. 0400 295588.
+Peukaloisen retket-animaatiosarjasta julkaistiin yhteensä 22 inarinsaamen kielelle käännettyä osaa (Pelgi Nijlâs määđhih 31-52).
+Animaatiofilmit ovat olleet koulujen käytössä jo aiemmin kokeilupainoksina.
+Inarinsaamenkielisiä virsiä ja hengellisiä lauluja (Anarâšlavluuh) julkaistiin tupla-CD:n verran.
+Virret esittää inarinsaamen virsilauluryhmä (Ilmari Mattus, Heli Aikio, Ilmari Aikio, Onni Aikio, Unto Aikio, Rauni Mannermaa ja Lyyli Vehmasaho) ja muut hengelliset laulut Rauni Mannermaa.
+Koltansaamen kielellä julkaistiin yhteensä 20 kirkkolaulua sisältävä CD-levy.
+Laulut esittää koltansaamenkielinen kirkkolauluryhmä (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
+Johanneksen evankeliumi (Evvan Evaŋğélium) Erkki Lumisalmen lukemana julkaistiin kolmena CD-levynä.
+Pohjoissaamenkielisiä virsiä julkaistiin Hetan virsilauluryhmän (Helena Valkeapää, Anni-Marja Valkeapää, Ilmari Laiti, Wimme Saari, Marie Kvärnmo-Valkeapää ja Niko Valkeapää) esittäminä viisi CD-levyllistä, Utsjoen virsilauluryhmän (Janne Aikio, Maria Aikio, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Jenna Rasmus ja Niilo Rasmus) esittämänä yksi CD ja Annukka Hirvasvuopio-Laitin ja Janne Aikion esittämänä yksi CD.
+Virret ovat olleet koulujen käytössä aiemmin kokeiluversioina.
+Siiri Miettusen ja Ritva Torikan kouluradiolle vuonna 1989 valmistama pohjoissaamenkielinen tarinasarja Lodderáidalas julkaistiin kahtena CD-levynä.
+Sarjaan on saatavissa myös tehtäväkirjanen.
+Tuomas Maggan (Guhtur-Niillas Tuomis) pohjoissaameksi CD:lle lukemat osat koutokeinolaisen Anders Pedersen Bärin (Máiza-Bier Ánde) kirjasta sopivat sekä äidinkielen, historian että uskonnon opetuksen oheismateriaaliksi.
+Pedersen Bär kirjoitti kertomuksia omasta elämästään 1800-luvun lopulla ollessaan vankilassa tuomittuna n.k.
+Koutokeinon kapinan jälkeen.
+Koulun ympäristötieto 3-oppikirja julkaistiin pohjoissaamenkielisenä käännöksenä (Birasdiehtu 3), jonka on tehnyt Jouni Antti Vest (Jovnna-Ánde Vest).
+Uusia ja aiemmin julkaistuja oppimateriaaleja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.
+Materiaalit ovat maksuttomia kouluille.
+Aapinen jaettiin Inarin kirkonkylän koulun inarinsaamenkieliselle opetusryhmälle.
+Inarinsaamenkielisessä opetuksessa aloitti yhteensä kuusi ekaluokkalaista ja yksi esikoululainen.
+Inarinsaamenkielinen aapinen 'Anarâškielâ Aabis' on kaikkien aikojen ensimmäinen.
+Sen on käsikirjoittanut Matti Morottaja (Kuob�â-Saammâl Matti) ja kuvittanut Daniel Gelencsér.
+Aapisen ensimmäisen osan materiaali valmistui juuri kouluvuoden alkaessa ja se kattaa syyslukukauden.
+Kevätaapisen kokeiluversio julkaistaan vuoden vaihteessa.
+Inarinsaamenkielisen aapisen on määrä valmistua vuoden 2009 syksyllä kahtena kirjana, syys- ja kevätaapisena.
+Selvitys arvioi missä määrin saamenkieliset palvelut ovat saavutettavissa saamelaisalueen kunnissa, saamelaisten kotiseutualueen valtion viranomaisissa, saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisissa valtion ja julkisyhteisöjen viranomaisissa sekä saamelaisorganisaatioissa ja saamelaisyhdistyksissä.
+Selvitys sisältää myös laajoja toimenpide-ehdotuksia lain parempaan toteuttamiseen.
+Painettu selvitys on saatavissa Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistosta.
+Saamenkielinen lyhennelmä on luettavissa saamelaiskäräjien internet-sivuilta (dokumentit > selvitykset), joilta koko selvitys on myös saatavilla pdf-tiedostona Selvitys Saamen kielilain toteutumisesta.
+Opetusministeriö on nimennyt edustajakseen ylitarkastaja Anna Mikanderin (varaedustajana ylitarkastaja Seija Rasku).
+Opetustahallitusta edustaa kehitysjohtaja Jorma Kauppinen (varaedustajana opetusneuvos Leena Nissilä) ja Lapin lääninhallitusta sivistystystoimentarkastaja Elisa Suutala (varalla sivistystystoimentarkastaja Kari Torikka).
+Inarin kunnan edustajana on sivistysjohtaja Katriina Morottaja (varalla Laila Aikio), Enontekiön kunnan edustajana opettaja Berit-Ellen Juuso (varalla Oula-Matti Palojärvi), Utsjoen kunnan edustajana kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Katekeetta (varalla Arja Alaraudanjoki) ja Sodankylän kunnan edustajana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava (varalla Risto Varis).
+Saamelaiskäräjien edustajat yhteistyöelimessä ovat opettaja Rauni Äärelä (varalla Liisa Holmberg) ja erityisopettaja Nea Porsanger-Rintala (varalla Merja Nillukka).
+Yhteistyöelimen on määrä kokoontua syyslukukauden aikana.
+Kaksiosainen Áppes on ollut käytössä jo noin 20 vuotta ja sen tekijät ovat Helena Valkeapää, Seija Guttorm ja Aletta Ranttila.
+Nyt otettu painos on järjestyksessä neljäs ja sen tekstejä on uudistettu jonkin verran.
+Ympäristötiedon työkirja kuuluu tänä syksynä ilmestyneeseen samannimiseen oppikirjaan, Skuvlla birasdiehtu 3.
+Ympäristötiedon kirjat ovat saamelaiseen ympäristöön sovitettuja käännöksiä kustannusyhtiö Otavan julkaisemasta oppikirjasarjasta.
+Saamenkielisen käännöksen on tehnyt Jovnna-Ánde Vest.
+Kirjat ovat saatavissa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja ne jaetaan kouluille ilmaiseksi.
+nuõrttsäämas: Kati Claudia Fofonoff (1999)
+kaart: Antoine de Saint-Exupéry
+3. teädldõk
+Satu Moshnikoff ja Elina Moshnikoff,
+kaart Tarja Sanila
+Õõmâs sijdd
+Teʹkstt da kaart Inga Borg
+Säämas jåårǥlâttam Sisko Hilkka Fofonoff
+Ǩiõlhuõll Satu Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Merja Fofonoff.
+Tuʹrrvueiʹvv lij siõm kuâsttjekânai čeäkkli, kååʹtt silttad mainsted mieʹccjieʹllʼjivuiʹm.
+Takai oummu jiâ vueiʹn suu, håʹt-i ton da mon, muäna kâʹl vueiʹnnep suu!
+Tuʹrrvueiʹvv jäälast koʹst-ne Tâʹvvjânnmest õll tuõddri kõõskâst.
+Suu põrtt lij siõm lâuŋŋkuäđa�, kååʹtt lij Čiŋŋâljääuʹr reeddast.
+"Plupp och lämlarna", 1960
+"Plupp och lodjuret", 2005
+"Kalas hos Plupp", 1996
+"Plupp och älgen", 1998
+"Plupp och björnungarna", 1983
+Säämas jåårǥlâttam: Seija Sivertsen, Satu Moshnikoff ja Mariia Feodoroff.
+Sääʹmteʹǧǧ 1996-1997
+Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzza�
+Tuʹrrvueiʹvv da ǩiđđtuʹlvv
+Tuʹrrvueiʹvv vuäʹmm mieʹccest
+Tuʹrrvueiʹvv da täʹlvv
+Tuʹrrvueiʹvv dååma
+Seiddmieʹrr: 115
+Kåʹllmuõrâ� - Nuõrttsaaʹmi mainnâz
+Ǩeeʹrteei: Jevgenia Pacija, 1990
+Kaart: Merja Aletta Ranttila
+Jåårǥlâʹttmõõ�� ǩeeʹrjteei: Katri Fofonoff
+Ǩiõllvuäʹpsteei: Eino Koponen da Jouni Moshnikoff
+Vuõigglookki: Tiina Sanila-Aikio da Seija Sivertsen
+Tän ǩeeʹrj mainnsi mieʹldd piâzzak maaddârääʹjji da -ääkki
+maainâsmaaiʹlma.
+Täid mainnsid sij liâ kuullâm nuõrttsääʹmssiidin, kook
+liâ ânnʹjõ� Ruõššjânnmest.
+Ǩeeʹrj vuõssnõmm: Семилетний стрелок из лука (Cemiletnii ctrelok iz luka; Murmanskoje kni�koje izdtelctvo, 1990)
+Teäggteei: Sääʹmǩiõll-luʹvddkåʹdd - Sääʹmteʹǧǧ 2012
+Robert Crottet
+Mannu meäʹcc
+Pirstõõzz: Erkki Tanttu
+Nuõrttsäämas:
+Vassi Semenoja,
+Iʹllep Paavvâl Vaaʹsse�
+Suõʹnn'jel saaʹmi mainnâz
+(orig.
+Forêts de la lune)
+Siiskâ�: Robert Crottet (1908-1987) leäi eeʹjjin 1938-39 mäŋgg
+määnpââjjed Suõʹnn'jel-siidâst saaʹmi äʹrnn.
+Son silttii ruõššǩiõl da
+vueiʹti nääiʹt mainsted puârast Kaisja Gauriloovin, koon mainnsin Mannu
+meäʹcc ǩeʹrjj šõõddi.
+Sääʹmteʹǧǧ 2006
+Vieʹrmm-ääkka maainâs
+Sääʹmmaainâs: Anna Moshnikoff
+Ǩeʹrjtam Satu Moshnikoff
+Kaart Virpi Jefremoff
+Laaʹrka� vuäʹppsen
+Maainâs: Vasko Moshnikoff
+Ǩeeʹrjteei: Satu Moshnikoff
+Kaart'tõs: Tanja Sanila
+seiddmieʹrr: 50
+Neâmmai caarnijdd
+Sääʹmmaainâs: Anastasia Moshnikoff
+Seiddmieʹrr: 45
+Katri Fofonoff
+Õhtt eeʹǩǩ oʹlssee da såålla mieʹldd
+Sniimmi: Matleena Fofonoff
+Seiddmieʹrr: 87
+Äʹnn-Määʹrj mueʹrjjreiss
+Ǩeeʹrj oolõõ��: Minna Moshnikoff
+Seiddmieʹrr: 28
+Sääʹmteʹǧǧ 1999
+Pâʹss Treeffan Peäccmest
+Sääʹmmaainâs:
+Anna Moshnikoff (1895-1982)
+Ǩeʹrjtam: Satu Mohsnikoff
+Ǩeeʹrj oolõõ��: Tanja Sanila da Minna Moshnikoff
+Sääʹmteʹǧǧ 2004
+Pâʹss Treeffan da kueʹbʒʒ
+Anna Moshnikoff
+Kaart da layout: Miia Moshnikoff
+Anfaaŋ: Tanja Sanila
+Ǩeeʹrj oolõõ��: Miia Moshnikoff da Minna Moshnikoff
+Sääʹmteʹǧǧ 2007
+Peâtt Piõjjna taaurõš
+Pirstõõzz: Harald Sonesson
+Säämas: Seija Sivertsen
+Gösta Knutsson aaʹlji mainsted Peâtt Piõjjna da jeeʹres kaazzi diõtt
+radiast 1937.
+Muädd eeʹǩǩed mannjlakast ilmštõõvi ǩeʹrjj, Peâtt Piõjjna
+reeis.
+Sõrgg Peâttâst šõõddi räʹǩstum päärnaiǩeʹrjjboʹhtter, de tõt tõt
+lij leämma tõn rääʹjest.
+PAINOS LOPPUNUT!
+Uʹcc priinsâ�
+Nuõrttsäämas: Kati Claudia Fofonoff
+Nuʹbb ooʹđuum teädldök.
+Sääʹmteʹǧǧ 1999
+Marjatta Palismaa
+Ääʹǩǩ peâmmâʹlǧǧ
+Ǩeeʹrjteei: Iisko Palojärvi mieʹldd Marjatta Palismaa
+Nuõrttsäämas joorglâttam: Vladimir Lati Feodoroff da Jouni Moshnikoff
+ISBN: Ääʹkk peam
+Lapin lääninhallitus
+Laaʹmeǩ
+Nuõrttsäämas: Sinikka Semenoja
+Kaart'tõs: Liisa Helander
+tääʹss: 0-3 kl.
+Sääʹmteʹǧǧ 1996
+Vuäʹbb
+Kaart Berit Marit Hetta
+Čuârš ââlga� ǧii
+Kaart'tõs: Berit Marit Hetta
+tääʹss: 0-3 kl
+seiddmieʹrr: 22
+Sääʹmǩiõll
+Sääʹmǩiõll, lââʹssmateriaal
+Jeeʹres
+Teäddkaartin
+lie
+arggpihttâz da pihttsi nõõm poteâšǩest säuʹnnkähttna.
+Teäddkaart lie
+jurddum mätt'tõõzz tuärjjõssân ǩiõllpieʹzzid, peiʹvvhåiddpaaiʹǩid da
+sääʹmkiõllsa� klaassid.
+Tiina Sanila-Aikio da Pirjo Lotvonen lie raajjâm nuõrttsääʹmǩiõllsa� teäddkaarti teeʹkstid.
+Teäddkaartâst lie snilmdõõǥǥ da tõid lij sniimmâmUlla Isotalo.
+Kalevi Kasala, Päivi Kasala da Tarja Lehmuskoski
+Muu ceerkav
+Ortodoksla� åskldõkǩeʹrjj
+Tueʹjjõsǩeʹrjj 5. klaʹsse
+jåårǥlâttam Seija Sivertsen
+pirstõõzz Ulla Vaajakallio
+tääʹss: 5 lk
+Kerttu Vuolab
+(sääʹn, suöm da pirstõõzz)
+Golbma skihpáračča
+Kulma skipárâš
+Kolmm naʹzvaana�
+Tät ǩeʹrjj iʹlmstõõvi vuõssmõs vuâra eeʹjj 1979.
+Ku sääʹmǩiõl
+alggmätt'tõõzzâst aʹlǧǧeš ââʹnned uʹcc bukvaid, šõõddi taarbeʹld
+teäʹdded ǩeʹrjj oʹđđest.
+Leäi še tarbb teevvad suõm âlladvuõđid da
+lââʹzzted måttmid suõmid.
+Ååʹn ǩeʹrjj iʹlmstââvv eʹpet ođđân: pukid koolm Lääʹddjânnmest
+mainstum sääʹmǩiõlid ââʹnet ååʹn seämma ǩeeʹrjest.
+Tâʹvvsääʹm tieʹddet
+ââʹleǩ, aanarsääʹm ruânn da nuõrttsääʹm ruõʹpsses eeuʹnin.
+Späʹsseb
+pukid, ǩeäk leäʹped vieʹǩǩtam, vuäʹpstam da tuäʹrjjääm tän tuâjast.
+Seiddmieʹrr: 51
+Jåårǥlâttam Marja Sinikka Semenoja
+Tääʹss: 0-3 kl.
+Seiddmieʹrr: 40
+Anna-Maria Nuutinen, Pirkko Tolvanen
+Luâttǩeʹrjj 1
+Pirstõõzz:
+Erkki Alanen, Hannu Virtanen
+Seiddmieʹrr: 144
+Tääʹss: 0-3 lk
+Siiskâ�: Luâttǩe'rjj 1 maainast luâđ vuâđđaa'šši pirr: šõddmest,
+jie'llmest, jie'llem määŋgnall-šemvuõđâst, jie'lljin, aunnsin da
+ââ'lmveeiđâs-vuõđâst.
+Bearralat
+Cimcâheh
+Ciimʹciǩ
+Mušttlõõ��, mainnâz, tiivt, snimldõõǥǥ, räiddkaart da teâtterčuäjtõs Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđâst 2001-2007.
+Tuåimtam: Anni Näkkäläjärvi
+Seiddmieʹrr: 86
+Sääʹmteʹǧǧ 2008
+ALIAS -sääʹnnsiõrr
+Alias lij hääʹsǩes vueʹǩǩ mätt'tõõttâd ǩiõlid.
+Tän siõrâst vuäǯǯak čiõʹlǧǧeed saaʹnid.
+Siõrri minimmieʹrr lij 4 (pâʹjjel 7-ekksaid!
+), pâiʹjjmieʹrr ij leäkku.
+Sääʹmsooǥǥ laulli
+Laulli:
+Seija Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi,
+Tiina Sanila da Sonja Sanila
+Raajteei: Sámediggi, Aanaar; Sámeskuvlastivra, Jokkmokk; Sámi oahpahusráđđi, Guovdageaidnu.
+SKÁDJA -studio, Karasjok 1998.
+Tuåimtam:
+Säkre Piâtt Sinida,
+Sinikka Semenoja
+Toben mädd mâʹte vuäđđ
+Čõõđteeja: Oulu õllškooul õõudâsškoou'ljemkuvddlõs
+Tän ǩeeʹrj mieʹldd täk mâinnâz di še leeuʹd peäʹsse väʹstt mååust
+põrttses, oummeez årra di tiõrvvuõđid poʹhtte mij saaʹmi tuâlljâ�
+jieʹllempaaiʹǩin.
+Jiõnnǩerʹrj âʹlnn mainste Huâttar I'llep Jääkk Sverlov, Åhnas Åʹll
+Gaurilov, I'llep Näskk Mosnikov da Kaʹjsja� Gaurilov Suõʹnnjelsiidâst,
+Teäppan Miklai Afanasjev Paččja siidâst da Oʹnsem Bååʹres Jefremov
+Peäccam siidâst.
+Sääʹm ceerkavlaulli
+Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen da Kirsti Näveri-Bogdanoff
+Liântteei: Yle Sámi Radio 2001
+Raajteei: YLE Sámi Radio, Aanaar
+Sääʹmteʹǧǧ 2008
+Vain kouluille ja kirjastoille!
+Ei myytävänä!
+Evvan evaŋǧeʹlium
+3 x CD Jiõnnǩe'rjj
+Lookki: Erkki Lumisalmi
+Liântteei da raajteei: YLE Sámi Radio
+Sääʹmte'ǧǧ 2008
+Taarr saa'mi võboršeǩnallsem organ, sää'mte'ǧǧ (Sámediggi/ Sametinget) vuâđđeeš ee'jjest 1987 (lää'ǩǩ1987:56) da tõt alttii tuejjumuu��es ee'jjest 1989.
+Sää'mtee'ǧǧ kõõskõsvaaldšem tuåimmai Karasjooǥǥâst skamm'mannu 2000 põõrtristtum ođđ parlamenttpõõrtâst:
+SÁMEDIGGI/ SAMETINGET
+Ávjovárgeaidnu 50
+9730 KARASJOK/ KÁRAŠJOHKA
+www.samediggi.no
+Ođđsid taarr sää'mpolitiikâst/Nytt on samepolitikken/Ođđasat sámepolitihkas
+Sameloven/Sámelahka (L56/1987
+Sää'mǩiõllsa� lää'ǩǩATR-programm
+Ruõcc saa'mi võboršeǩnallsem organ, sää'mte'ǧǧ (Sámediggi/ Sametinget) vuâđđeeš ee'jjest 1992 (lää'ǩǩ 1992:1433) da tõt alttii tuejjumuu��es ee'jj 1993 aalǥâst.
+Sää'mtee'ǧǧ kõõskõsvaaldšem tuåimmai Kiiruna gåårad jäärnaǩpääi'ǩest:
+Adolf Hedinsvägen 58
+981 33 KIRUNA/ GIRON
+www.sametinget.se
+Samiskt Informationscentrum/Sametinget
+Lag om rätt att använda samiska (1999:1175)
+Sametingslag (1992:1433)
+Lääʹddjânnam vuâđđlääʹǩǩ (731/1999)
+Lääʹddjânnam vuâđđlääʹǩǩšiõttõõ�� oođeeš eeʹjj 1999 nooreeʹl ääiʹjab nellj pååđ vuâđđlääʹjj õhttân lääʹǩǩen.
+Ođđ vuâđđlääʹǩǩ šõõddi viõʹǩǩe 1.3.2000.
+Säʹmmlai vuâđđvuõiggâdvuõđin šiõtteeš vuõss vuâra eeʹjj 1995 viõʹǩǩe šõddâm halltõsvueʹjj muttõõzzin.
+Ođđ vuâđđlääʹjjest seämma šiõttõs lij vuâđđvuõiggâdvuõđi kuõskki 2 lååǥǥ 17§ 3 momenttest:
+"Säʹmmlain vuõssnarooden da romanlain da jeeʹres äʹrttlin lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned da ooudâsviikkâd jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur.
+Saaʹmi vuõiggâdvuõđâst ââʹnned ǩiõl veʹrǧǧneeʹǩǩin šiõtteet lääʹjjin."
+Saaʹmid kuulli kulttur-jiiʹjjesvaaldšemvuõđâst šiõtteeš vuõss vuâra eeʹjj 1996 aalǥâst viõʹǩǩe puättam halltõsvueʹjjin 51a §:fin.
+Ođđ vuâđđlääʹjj seämma šeâttõs lij vaaldšem da jiiʹjjesvaaldšemvuõđ kuõskki 11 lååǥǥâst, koon 121§ 4 momeent mieʹldd:
+"Saaʹmin lij säʹmmlai dommvuuʹdest ǩiõl da kulttuur kuõskki jiiʹjjesvaaldšemvuõtt tõn mieʹldd ku lääʹjjest šïõtteet."
+Lää'ddjânnam kolmm sää'mǩiõl
+Sää'mǩiõl liâ õhttse'��e lååi, täin kolmm maainstet Lää'ddjânnam saa'mi dommvuu'dest.
+Ǩiõll'lânji Lää'ddjânnam saa'mid vuei'tet jue'ǩǩed vuä'rjjelsä'mmli' ��en, aanarsä'mmli'��en da nuõrttsä'mmli'��en.
+Šuurmõs ǩiõllåå'blǩin lij tâ'vvsää'mǩiõll (davvisámegiella), koon maainstet nu'tt Lää'ddjânnmest, Ruõccâst da še Taarrâst.
+Sää'mǩiõl da sää'mǩiõllsa� mätt'tõõzzâst, sää'mǩiõllsa� kommunikâ'sttmõõ��âst, ǩe'rjjla�vuõđâst, musiikkâst da pukin čõõđtum sää'mǩiõllsa� materiaalin, jäänaš vuä'ss lij tâ'vvsää'mǩiõllsa�.
+Ärvvlõõzzi mie'ldd pukin säämas maainsteei persoonin 75-90% maainste tâ'vvsää'mǩiõl da see'st jäänaš vuä'ss jäälast Taarrâst.
+Lää'ddjânnmest liâ nu'tt 2000 persoon, kook maainste jie'nnǩiõllân tâ'vvsää'mǩiõl.
+Nuõrttsää'mǩiõl leät maainstum ää'rbvuâl�ânji Kuâlõõǥǥ njarggjânnam viõstârǩie'jji beä'lnn da nuõrttsää'mǩiõl jie'nnǩiõllân maainsteei nuõrttsaa'mid aazzteš Lää'ddjânnma, mâŋŋa mõõnni vääi'n.
+Åå'n nuõrttsaa'min jäänaš vuä'ss jäälast Aanar kåå'dd vuu'dest da nuõrttsää'mǩiõl maainstee'ji lååkkmie'rren ärvvlõõđât nu'tt 350 maainsteei.
+Nuõrttsää'mǩiõl vue'ǩǩ lij åå'n nu'tt, što nuõrab puõlvvõk ij leäkku mättjam maainstet nuõrttsää'mǩiõl jie'nnǩiõllân.
+Ǩiõllpie'sstuåimmjumuš da nuõrttsää'mǩiõllsa� škooulmätt'tõs lij kâ'l mõõ'nne vee'rd lââ'zztam ǩiõl âânnmõõ�� lää'ddǩiõl kuâŋŋad.
+Aanarsää'mǩiõll lij sää'mǩiõlin o'dinakai ǩiõll, koon maainstet tå'lǩ Lää'ddjânnmest da koon leät maainstum ää'rbvuâl�ânji tå'lǩ Aanar kåå'dd vuu'dest.
+Aanarsää'mǩiõl maainsteei liâ nu'tt 300.
+Aanrsää'm ǩe'rjjǩiõll lij ravvnam da jeäll'jam mõõnni ee'jji äi'ǧǧen ǩiõllpie'sstuåimmjumuu�� vie'ǩǩin.
+Še škooulâst aanarsää'mǩiõlin u'vddum mätt'tõõzz mie'rr lij piiriee'jji lâssnam, koon o'nnstemvuõtt lij leämma� ǩiõllpie'zz tuåimmjumuu�� šõddmõõ��âst.
+Sää'mǩiõl da Sää'mte'ǧǧ
+Sää'mǩiõll lij sää'm alggmeer ǩiõll.
+Lää'ddjânnam riikk lij lää'jjšeâttmõõzzineez di meeraikõskksa� suåppmõõ��in čõnnõõttâm staanâd sää'm alggmeer ǩiõl da kulttuur ooudâsjuä'tǩǩumuu�� da ooudâsviikkmõõ��.
+Saa'min lij Lää'ddjânnam vuâđđlää'jj mie'ldd ǩiõles da kulttuures kuõskki jiõččvaaldšem saa'mi dommvuu'dest.
+Tän jiõččvaaldšem čõõđat Sää'mte'ǧǧ.
+Sää'mǩiõli staattus lij vaarvuâla� tõ'st huõlǩâni, hå't sää'mǩiõli vue'ǩǩ måttmi pääi'ǩin lij puärrnam mõõnni ee'jjin.
+Õhttsa�kååddla� tuåimin huõlǩâni puk sää'mǩiõl ko'lle Unesco meeraikõskksa� klasstõõllmõõ�� mie'ldd vaarvuâla� ǩiõlid.
+Ǩeässa 2002 tu'mmješ vä'ldded sää'mǩiõl, EU:n komissia tuõđsânji vaarvuâla� ǩiõli progra'mme.
+Hå't sää'mǩiõlid leät mõõn-ne vee'rd põsttum jeälltet, taarbše tõk jiânnai jee'resnallšem tue'rjjeemtuåimid seillam diõtt puõlvvõõǥǥâst nobba.
+Lää'ddjânnmest lij valmštõõllâm vue'lnn sää'mǩiõli kuõskki ǩiõlljeälltemprogramm da Sää'mte'ǧǧ lij ǩiirtam ceâlklmest, jeälltemprograamm tuåimmapiijjâmtuâjai resuurssid da tiu'ddepiijjmõõ��.
+Sää'mǩiõl kuõskki aa'ššin sää'mtee'ǧǧest va'sttad sää'm ǩiõllsuåvtõs.
+Sää'mǩiõl koontâr õõutsââ'jest sää'm ǩiõllsuåvtõõzzin čuâvv da veekk ooudâs saa'mi sää'mǩiõll-lää'jjest peäggtum ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđi teâuddjumuu��.
+Saa'mi vuõiggâdvuõđâst ââ'nned jie'nnǩiõ'lle kuulli sää'mǩiõles ve'rǧǧnee'ǩǩin, šiõtteeš vuõssmõs vuâra ee'jjest 1991 (516/1991) ns.
+saa'mi ǩiõll-laa'jjin.
+Saa'mi ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđi čõõđtumuš vuâđđõõvi tõn lää'jjest ââldmõsân ǩiõl jåårǥlâ'ttmõ'šše da tu'lkkumu'šše.
+Jiõččää'ššest tõn diõtt saa'mi ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđ jiâ leämma� vue'jji mie'ldd teâuddjam ni âlddsin tõn veeidasvuõđâst, mä'htt lää'jjšiõtteei leäi lää'jj šiõtt'te'mmen jorddam.
+Sää'mǩiõll-lää'jj oođeeš ee'jjest 2003 seämmapoodd takai ǩiõll-laa'jjin (423/2003).
+Ođđ sää'm ǩiõll'lää'ǩǩ (1086/03) šõõddi viõ'ǩǩe ee'jj 2004 aalǥâst da tõn mie'rren lij peä'lstes staanâd vuâđđlää'jjest šiõttuum saa'mi vuõiddâdvuõtt ââ'nned da ooudâs viikkâd ǩiõles da kulttuures.
+Lää'jj täävtõssân lij staanâd saa'mid vuõiggâdvuõtt vuõiggâdvuõđmie'lddsa� vuõiggâdvuõđjäättmõ'šše da šiõǥǥ vaaldšma ǩiõlâst huõlǩani da še nu'tt, što saa'mi ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđ čõõđtet nu'tt, što tõid ij taarbâ� jee'rben raukkâd.
+Lää'ǩǩ kuâskk pukid lää'ddjânnmest maainstum sää'mǩiõlid: tâ'vvsää'm, aanarsää'm da nuõrttsää'm.
+Saa'mi dommvuu'dest åårrai riikki le'be koo'ddi pravlee'nn'jain le'be tuåimmpääi'ǩin ä'šše'mmen, sä'mmlast lij pâi lää'jj mie'lddsa� vuõiggâdvuõtt va'lljumuu��es mie'ldd ââ'nned lää'dd- le'be sää'mǩiõl.
+Ve'rǧǧnee'ǩǩi i'lmmtõõzz, kuultõõzz, teâđtõõzz da vuä'pstemkõõlb â'lǧǧe saa'mi dommvuu'dest lee'd ǩee'rjtum še säämas.
+Saa'mi dommvuu'dest ve'rǧǧnee'ǩǩin lij õõlǥtumuš tuåimmjumuu��eez mie'ldd viikkâd ooudâs sää'mǩiõl âânnmõõ��.
+Kååddla� ve'rǧǧnee'ǩǩ â'lǧǧe ââ'nned sää'mǩiõl kuâŋŋad tu'mmjõõzzes veeidasvuõđâst sää'mǩiõl på'rddǩee'rjin da jee'res ä'ššǩee'rjin, koin lij takainalla miârkktõs.
+Lää'jj mie'ldd saa'mi dommvuu'd riikkva� da kååddla� ve'rǧǧnee'ǩǩin âlgg persoonkåå'dd pa'lǩǩe'mmen ââ'nned huõl tõ'st, što ää'ššla�kääzzkõs pravlee'nn'jain vuei'tet kääzzkâ'stted še sää'mǩiõlin.
+Ve'rǧǧneǩ âlgg ââ'nned huõl tõ'st, što škoou'l'jumuu��id riâ��ee'l le'be sää'mǩiõl oudldemnalla ââ'nned huõl tõ'st, što persoonkåå'ddest lij tuâjeez oudldem sää'mǩiõl silttõs.
+Ve'rǧǧneǩ čuâvv tuåimmvoudda kuulli tuåimmvuu'deez, što lää'ǩǩ šâdd jää'ǩǩtum ǩiõll-lää'jj oudldemmalla.
+Ǩiõllsuåvtõs oudd õõutsââ'jest sää'mǩiõl konttrin vaalpââ'ji mie'ldd mainnâz sää'mǩiõllsa�
+ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđi teâuddjumuu��âst da ooudâsviikkmõõ��âst.
+Sää'mte'ǧǧ raaji lää'jj teâuddjumuu��âst ee'jjest 2007 vuâđđčiõlǥtõõzz Sää'm ǩiõll'lää'jj teâuddjumuš ee'jjin 2004-2007.
+Ǩiõllsuåvtõõzz da sää'mǩiõl konttâr tuâjjan lij sää'mǩiõll-lää'jj ooudâsviikkmõš da vahssmõõ�� lââ'ssen pue'reed sää'mǩiõl staattuuzz da kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz õhttsa�kåå'ddest.
+Ǩiõl kommunikâ'sttemäärv ânn'jõ�õhttsa�kåå'ddest liâ puärrnam ju'n muä'ddlå ee'ǩǩed da mâŋŋa ee'ǩǩpââi'ji äi'ǧǧen lij alttuum ǩiõllhuõll- da terminologiituâjj, koin ǩiõččlõõđât jm.
+põõ��ted oodâ�saa'nid ǩiõ'lle, maainstum ǩiõl raajõõzz mie'lddsânji.
+Sää'mǩiõl ǩiõllhuõll- da vuä'pstemtuâjaid lij Lää'ddjânnmest håiddam Kotimaisten kielten keskuksen (Dommjânnmla� ǩiõli kõõskõs) ee'jj 2011 loopp räjja.
+Ee'jj 2012 aalǥâst looǥǥe'l Dommjânnmla�ǩiõli tu'tǩǩeemkõõskõõzz organisaatia mottji da nõmmân šõõddi Dommjânnmla� ǩiõli kõõskõs da oođumuu�� mie'ldd sää'mǩiõl tu'tǩǩeei vee'rjid si'rddeš Oulu universiteett Giellagas-institu'tte.
+Õhttsa�tâ'vvjânnmla� ǩiõllõhttsa�tuâi oođeet Interreg-teäggtemvuâla� ha'ŋǩǩõõzzin
+SÁFÁ2 - Yh.teispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke
+Joortõskä��zzkõõzz
+Sanna Guttorm alttad tuâjj tä'lvvmannu 14. peei'v 2009.
+Suu tuåimmpäi'ǩǩen lij Sää'mtee'ǧǧi takai koontâr Aanar Riutulast.
+Čiõ'lǧǧeei sâjjsa�vuõđ o'cce Sanna Guttorm lââ'ssen nellj persoon: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
+Tu'mmstõõǥǥ čiõ'lǧǧeei vä'lddmest tuejjii Sää'mtee'ǧǧi vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm Sää'mtee'ǧǧi tuâjjriâššâm mie'lddsânji 9.1.2009.
+Lââ'ssteâđaid Juha Guttorm, vaaldšemšuurmõs, t. 010 839 3102.
+Sää'mte'ǧǧ ǩeâštad Sää'mkulttuurkõõskõ'sse šõddi restraant luõikkâmsuåppmõõ��.
+Aanra raajjâmvue'lnn åårrai Sää'mkulttuurkõõskõõzzâst lij mie'rr altteed tuåimmjumuu��âs ee'jj 2012 mõõnee'st.
+Posttšee'ǩǩin tuejjeet meä'rte'm viõǥǥâst åårrai luõikkâmsuåppmõš da vuåkrjemäi'ǧǧ âlgg tä'lvvmannu 1 peei'v 2012.
+Ta'rjjõõzz â'lǧǧe tuåimted konfeârtast, kåå'tt lij pijjum ǩidd da õhttõõzz â'lǧǧe lee'd mie'ldd, kook â'lǧǧe vuõltteet 14.8.2009 čiâss 16.00 mõõnee'st Sää'mtee'ǧǧ konttra Angelintie 696, 99870 Aanar/Inari.
+Konfeârtta âlgg mie'rǩǩeed peäggtõs "Saamelaiskulttuurikeskuksen ravintola".
+Ta'rjjõõzzid jeät valddu vuâstta liâdggsânji.
+Ta'rjjeemraukkâmä'ššǩee'rj obbnes
+Keittiön tila- ja toimintaluonnos 14.6.2009
+1. kerroksen pohjaluonnos 15.6.2009
+Hankesuunnitelma 15.5.2007
+Lää'ssteâđaid 6.7.2009 čiâss 16.00 räjja projekt'tuâjjla� Marja-Riitta Lukkarist
+Sää'mte'ǧǧ lij nõõmtam ää'šš valmštõõllâm diõtt tuâjjä'rttel, koon saaǥǥjåå'đteejan tuåimmai sää'mtee'ǧǧ nuõrmõs vuässla� Tuomas Aslak Juuso da koon aa'šši valmštõõll'jan tuõjjstââll projekt-tuâjjla� Anne Länsman.
+Mätt'tõsministeria lij miõttâm sää'mtegga 40.000 eeu'r lââ'ssteä'ǧǧveä'ǩǩvuõđ plaannâmtuâi juä'tǩǩem diõtt.
+Sää'mte'ǧǧ tuõtti pue'rr miõlâst nuõri ää'šš ooudâsviikkmõõ�� såbbrstes Njeä'llmest seärad ǩie'ssmann 24 peei'v.
+Vuõiggâdvuõttministeria lij puättam vuâstta ǩee'rjin, kåå'tt kuâskk takai rä'tǩǩumuu�� äiggavuäǯǯam diõtt saa'mi vuõiggâdvuõttstattuuzz pue'reem diõtt jee'res vaaldšemvuu'din da lää'jjšiõttõõzzâst.
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs lij ââlmtam ministeria årra obb�urrvuõđes tõõzz, što ILO 169-suåppmõõ�� priimm'muš i'llakku peäggtum riikk vuõss'sâjjsen täävtõssân.
+Halltõs lij vasttõõzzstes ministeria årra huântam vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ouddnem äjjasvuõđ da raukkâm riikksåbbrest õhttsa�såbbar sää'mtee'ǧǧ halltõõzz, vä'lddminister da ää'šš kuõskki vää�nai ministeerivui'm.
+Saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr maainsti sää'mtee'ǧǧ 24.6. noorõõttââm tiuddsåbbra ääi'jpoddsai aa'ššin.
+Son tuõtti Vanhasen nuu'bb halltõõzz tuåimmääi'jest, što lij mõõnnâm ju'n pâ'jjel peä'lest, ijga halltõs leäkku ooudâsviikkâm vuõssnaroodvuõiggâdvuõđid nu'tt mä'htt halltõsprogra'mme lij ǩee'rjtum.
+Vuõssnaroodää'šš ouddne pirrõsvaaldšem beä'lnn
+Pirrõsministeria lij nõõmtam ǩie'ssmannu aalǥâst vuõssnaroodi ä'rbbteâđai ǩiõtt'tõõllâm ä'šštobddituâjjä'rttel.
+Tõn tuâjjan lij ǩiõtt'tõõllâd biodiversiteettsuåppmõ'šše kuulli aartikla, kåå'tt kuâskk vuõssnarood ä'rbbteâđ suåvtumuu��.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei uu'di teâttan pue'rr miõlâst, što sää'mtee'ǧǧest lij šiõǥǥ ee'ttkâ'sttemvue'ǩǩ tuâjjä'rttlest.
+Son jiõčč tuåimmai saaǥǥjåå'đteejan.
+Sää'mtee'ǧǧ võborše'ǩǩen mie'ldd liâ uccjooǥǥ ååraš dåhttar, sää'mtee'ǧǧ vuässla� Heidi Eriksen da puäʒʒee'��ed J. Antti Magga Enontekiöst.
+Sää'mte'ǧǧ nõõmad Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzz (Sámi oahpahusguovddáš) jåå'đtemkådda puõ'tti neellj ee'jj tuåimmpââi ääiǥas puõ'tti vuässlaid da vää'rrvuässlaid (rue'ǩǩi se'st): Petra Magga (Pekka Aikio), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio), Berit-Ellen Juuso (Maarit Magga), Veikko Guttorm (Sisko Länsman), Heli Aikio (Aslak Paltto), Antti Katekeetta (Kati Eriksen).
+Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzz jåå'đtemkåå'dd nõõmad Sää'mjânnam läänhalltõs, kåå'tt lij raukkâm sää'mtee'ǧǧest nõõmtumuu��id saa'mi võborše'ǩǩen jää'đtemkåå'ddest.
+Sää'mte'ǧǧ nõõmad jåå'đtemkådda kutt vuässla.
+Läännhalltõs nõõmad jåå'đtemkådda õhttse'��e kääu'c vuässla.
+Sää'mnarood võboršee'ǩǩi lââ'ssen jåå'đtemkåå'ddest âlgg lee'd uu'ccmõsân õhtt koo'ddi võborše'ǩǩ.
+Lââ'ssen jåå'đtemkåå'ddest lij škooul personkåå'dd, u'ctee'li da mätt'tõõđji ee'ttkâ'sttmõš.
+Saa'mid ee'ttkâ'sttem vuässlaid nõõmtet sää'mtee'ǧǧ nõõmtumuu��âst da koo'ddi võboršee'ǩǩ koo'ddi nõõmtem vuâđast.
+Sajos
+www.samediggi.fi
+www.sajos.fi
+Isokatu 4, PL 74
+Ha'ŋǩǩõõzz šorradvuõtt 4800 brm2
+Täävtõshâ'dd (alv 0) 12 milj.
+Tuåimmjumuu��
+• vaaldšem tuåimmjumuu��
+• kulttuurtuåimmjumuu��
+• mätt'tõs- da tu'tǩǩeemtuåimmjumuš
+• jie'llemvue'jji ooudâsviikkâmtuåimmjumuu��
+• tue'rjjeemkääzzkõõzz
+Siiskâ�
+• sää'm vaaldšem-, kulttuur, škoou'l'jumuš- da siltteemkõskkeem
+• poddpõrtt (jie'llikartt, musiikk, såbbar da konfereens)
+• saa'mi parlamenttpõrtt Lää'ddjânnmest
+• jee'res vuä'sstuåimmjumuu�� õõutsââ'jest rä'jje tuåimjee'es da čââpp obbvuõđ
+Äi'ǧǧtaull
+2008 arkktehtǩeâštõõttmõš
+2009 alggveârla� plaan
+2012 kulttuurkõõskõs tuåimmjemen
+Sää'mkulttuurkõõskõ'sse šâ'dde tuåimmpääi'ǩ Sää'mtegga, sää'mkulttuu're kuulli määŋgpeällsa tuåimmjumu'šše di sää'm mätt'tõs da tu'tǩǩeemtuåimmjumu'šše.
+Lââ'ssen põõrt vää�nmõs pääi'ǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ pirr juâkkõõttâm õhttsa�pääi'ǩ: Čuäjtõõllâm-, sååbbar- da määŋgtuåimmpääi'ǩ di restrantt.
+Õhttsa�paai'ǩi âânnmõš lij vää�nai vuä'ss puk tän kulttuurkõõskõõzz tuåimmjumuu��in.
+Sää'mkulttuurkõõskõs lij vuõss'sââjest jurddum saa'mi jii'jjes ââ'nnem diõtt.
+Tõ'st lij mie'rr šõddâd Lää'ddjânnam saa'mi jii'jjesvaaldšem di jie'lli da ooudâsmõõnni sää'mkulttuur symbool, koonn vää�mõsssân tuåimmjee'es jurddân lij ââ'nned huõl ä'rbbvuõttân seillam kulttuurest da ooudâsviikkâd da oođeed saa'm õhttsa�kå'ddjie'llem.
+Vä'lddveârla�meä'r kuâŋŋad kulttuurkõõskõs ta'rjjad šõõrab, ođđäiggsai da tää'zzõõlǥtem õhttsa�ââ'nnempaai'ǩi (sååbbar-, auditoria-, määŋgtuåimm- da čuäjtõõttâmpaaiǩi di studiapääi'ǩ) diõtt šiõǥǥ vuäittmõõ�� riâššât o'dinakainallšem pirrõõ��âst määŋgnallšem såbbrid, konfereensid da jee'resnallšem pooddid.
+Sää'mkulttuurkõõskõs lij tännalla seämmaäiggsânji Lää'ddjânnam saa'mi parlamenttpõrtt da kulttur-, škoou'l'jumuu��- da siltteemkõõskuum da še riõššum pooddipõrtt jee'resnallšem såbbrineez, musiikk-, jie'llikartt- da tea'tterčuäjtõõzziineez.
+Nu'bb nobba luämmlõõ��ee'l täk vuä'sstuåim tue'rjjee nuu'bbeez sii'sǩe'ld da pääi'ǩineez.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz vä'lddposttše'ǩǩen tuåimmai Sää'mte'ǧǧ, kåå'tt vuåkrai ooudâs paai'ǩid jee'res õõ'nnjid.
+Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs lij Sää'mtee'ǧǧ kuâŋŋad põõrt nu'bb vä'lddõõ'nni.
+Jee'res põõrt õõ'nni liâ Aanar kåå'dd ǩe'rjjpõõrttuåimm, Sámi Duodji ry (sää'mǩiõtt'tuâjjlai seä'rvv), SámiSoster ry (saa'mi sosial- da tiõrvâsvuõttvuu'd seä'rvv), Sää'mjânnam läänhalltõs di a'ltteem vue'lnn åårrai Sää'markiiv da restrantt.
+Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnallšem Sää'mkulttuurkõõskõs šâdd lee'd Lää'ddjânnam saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnallšee'l ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuu��âs di håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõ��id.
+Kulttuurkõõskõs pue'rad še vää�ne'ld vuäittmõõ��id liâvted teâđaid saa'min vuõssnaroodân.
+Sää'mkulttuurkõõskõs puätt lee'd meerlânji da meerla�kõõskeld še peerštemnallšem da ǩie'ssemviõkksa� määŋgkulttuurvuõđ kaaunõõttâmpäi'ǩǩ.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz teäggtõ'sse lij Sää'mjânnam läänhalltõs miõttâm 5 miljoon eu'rred Euroop union vu'vddooudâsviikkâmfoond teä'ǧǧvää'raid.
+Alttõõzzid sää'mtee'ǧǧ nõõm da saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm mu'ttem diõtt tuejjii sää'mtee'ǧǧ vuässla� Asko Länsman.
+Alttõõzz sää'mtee'ǧǧ nõõm mu'ttem diõtt vuâđđad nu'tt, što åå'n viõǧǧâst åårrai nõmm tosvvai duõmmišttâm beälla.
+'Sää'mparlamentt '-nõõmtõs čiõlǥe'čči Länsman mie'ldd jeänab sää'mtee'ǧǧ tuâjaid da stattuuzz.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm vaajtumuš 'presidenttân' lââ'zzte'čči äärvouddmõõ�� da čiõlǥe'čči saaǥǥjåå'đteei tuõđnallšem stattuuzz narood ee'ttǩâ'sttem orgaan saaǥǥjåå'đteejan.
+Vuõssnaroodi jie'llikarttkõõskõs lij vooudla� jie'llikartt- da audiovisuaalsa vuu'd resursskõõskõs, kåå'tt tuåimmai Lää'djânnam Sää'mtee'ǧǧ vuâlšen Aanrest.
+Tän poodd tuåimmjumuu�� teäggat Mätt'tõsministeria da valdia jie'llikarttčeäppõstuåimmkå'dd.
+Vuõssnaroodi jie'llikarttkõõskõs tue'rjjad sää'mǩiõl da kulttuur di rääjj oudldõõzzid saa'mi da jee'res vuõssnaroodi jii'jjes jiõn da kaarti vuei'nnempâjja da kuullâmpâjja jie'llikartt- da mediaindustriiđâst vuõssnaroodi jii'jjes määinaivui'm da jii'jjes alggšõddmõõ��in.
+Vuõssnaroodi jie'llikarttkõõskõs tuärjjad jie'llikaart da mediaouddõõzzi plaannmõõ��, ooudâsviikkmõõ�� da puu'ttõõzzid ooccee'l teäggtemkruugid da õhttsa�tuâjjtaaurõõ��id di riâ��ee'l škoou'l'jumuu��id da jie'llika'rtte kuulli pooddid sää'mvuu'dest.
+Lââ'ssen kõõskõs liâvad sä��'mjie'llikaartid jee'resnallšem pooddid, juâkk teâđaid sää'mjie'llikaartâst, vuu'dest da sää'm tuejjeejin.
+Skábma lij še mie'ldd riâššmen Skábmagovat -vuõssnaroodi jie'llikarttfestivaalid.
+Tuejjumuu��
+Vuõssnaroodi jie'llikarttkõõskõõzz tuâjjan lij
+1. tue'rjjeed sää'mjie'llikartt- da TV-puu'ttõõzzid
+2. reäšš jie'llikarttškoou'l'jumuu��, da -šõddumuu��
+3. reäšš čuäj'tem- da liâvtemtuåimmjumuu��: (mm.
+Skábmagovat -jie'llikarttpoodd)
+Naroodkõskksa� vuä'ss sää'mkulttuurkõõskõõzz
+Aanar šõddi Sää'mkulttuurkõõskõs âânn se'st jie'llikarttkõõskõõzz lââ'ssen määŋgaid tuåimmjumuuzzid, jm.
+sää'mǩiõtt'tuõjju, sää'mmusii'ǩǩe, jie'llemvue'jjid kuulee'l di päärnaid da nuõrid jii'jjes konttres.
+Kõõskõõzz se'st puätt lee'd še sää'mǩe'rjjpõrtt.
+Vuõssnaroodi jie'llikarttkõõskõõzz tuåimmjumuu�� alggšõddmõõ�� liâ jie'llemvue'ǩǩsa da kulttuursa.
+Kõõskõs äu'ǩǩad õhttsa�tâ'vvjânnamla� sää'mvuu'đ pu'httem synergiaouddõõzz jie'llikaarti ǩiõttǩee'rjtemmuu��âst, sniimm'mõõ��âst da eärben tõõi naroodkõskksa� teäggtumuu��âst.
+Lââ'ssen kõõskõs äu'ǩǩad Skabmagovat -jie'llikarttpooddi mie'ldd puhttum maai'lmšorradvuõđe'ld jie'llikarttsääi'm.
+Lââ'ssteâđaid da i'lmmtõõttâmvuä'ppõõzz.
+Lââ'ssteâđaid: Projektreâuggla� Anne Länsman, anne.lansman (at) samediggi.fi, 010 83 93 134
+Koltansaame on ollut pelkästään puhuttu kieli vuoteen 1972 saakka, jolloin ilmestyivät ensimmäinen aapinen Aabbâs säämas ja Koltansaamen opas, jossa esiteltiin kielen ortografia eli kirjoitustapa.
+Kirjoitustapa on kehitetty nykyiseen muotoonsa Sevettijärven koulussa.
+Monet sukupolvet ovat omaksuneet kielen kirjoitustavan, mutta aikuisväestön äidinkielen luku- ja kirjoitustaito kaipaavat vielä kohennusta.
+Aikuisväestö on yksi uuden kielioppikirjan kohderyhmistä.
+Koltansaamen koulukielioppi esittelee asiat lyhyiden sääntöjen ja runsaiden esimerkkien avulla.
+Kirjan on laatinut kolmen hengen työryhmä, jossa kielentaitajaa on edustanut Jouni Moshnikoff, opetusalaa Satu Moshnikoff ja kielitiedettä Eino Koponen.
+Pohjoismainen saamen kielilautakunta, Suomen saamelaiskäräjät ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ovat rahoittaneet hankkeen.
+Kirja on tilattavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja saatavissa mm.
+Sámi duodji -myymälöistä.
+Lisää.
+Reidd Njeä'llem vuu'd ââ'nnem diõtt lij pä'rttääm Lää'ddjânnam meeraikõskksa� slää'v da vuäǯǯam äigga säärnõõttmõõ�� YK jee'res organjai beä'lnn.
+Lij vää�nai što ää'šš vuei'tte suåppâd saaǥǥstõõllmõõ��i pääi'ǩ Sää'mte'ǧǧ sp'ässbââšš kuhttuid vue'ssbeä'lid, Paadar viillj�id da Meä'cchalltõõzz vaalmâšvuõđâst saaǥǥstõõllmõ'šše da täättast suåppâd reeidast.
+Tu'mmstõk čuäjad, što saaǥǥstõõllmõõ��in vuei'tet suåvted õ'htte sää'm puäǯǯhååid da meä'cctääl intreezzid seämma vuu'dest.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što Mädd- da meä'cctäällministeria oudd puõ'ttiääi'jest še Meä'cchalltõ'sse vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meä'ccreeidaid da Meä'cchalltõõzz puu'tteemtäävtõõzzâst saa'mi dommvuu'dest čåuddââđčeš.
+Meä'cchalltõõzz, Sää'msuåvtõõzz da Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥstõllum õhttsa�maadârdõs PEFC - meä'ccsertifiointkriteerân sää'mkulttuur da sää'mjie'llemvue'jji staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuu'di mäddââ'nnmest.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǧǧjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+Ǩee'rjtumuš vuäitt lee'd jurdd, tuäivv le'be täävtõs tõ'st, mõõn vue'jjest sämmla jeä'lle da liâ kuâhttlo ee'jj ǩee'jjest.
+Mâi'd sä'mmla tuejjee da mõõnnallšem maai'lmest sä'mmla jeä'lle ee'jjest 2030?
+Ǩee'rjtemǩeâštõõttmõ'šše vuä'itte vuässõõttâd 10-29-ekksa sää'mnuõr, kook jiâ leäkku čõõđtam mooččâsǩe'rjjla� tuejjõõzz le'be jii'jjesteäggtemtuâi.
+ǩeâštõõttmõ'šše vuäi'tte vuässõõttâd jäänmõsân 4 seeid teekstin, leša ǩeâštâttemteekst vuäi'tte lee'd še vuänkab.
+Ǩee'rjtumuu��i šlaajjnääll lij pååđvä'lddla� da ǩiõllân vuä'itte lee'd sää'm- le'be lää'ddǩiõl.
+Ǩee'rjtemǩeâštõõttmõõ��âst vuäi'tte lee'd kolmm rääid.
+Ǩeâšttõõtti räidd meä'rrââtt ee'jj mie'ldd.
+Rääidai pue'rmõõzz ciistât Sää'mtee'ǩǩ Nuõrilu'vddkåå'dd-ha'ŋǩǩõõzz riâššum Sää'mnuõri konfereensest kålggmannu 16. peei'v 2009 Suâlčiõ'ljest.
+Konfereensest puu'tet lââ'ssen čuä'jtemnalla ǩee'rjtemǩeâštõõttmõõ��âst vuåǩǩum aunnsid.
+Su'vddjen ǩee'rjtemǩeâštõõttmõõ��âst tuåimmje Rauna Paadar-Leivo da Mikkal Morottaja.
+Ǩeâštõõttâmrääid:
+Ǩee'rjtõõzzid jeät maacctukku mååusat, leša tõk seeiltet Sää'mtee'ǩǩ arkiivâst.
+Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõõzz täävtõssân lij tuåimtet čõõđtumuš ǩee'rjtemǩeâštõõttmõõ�� teekstin ee'jjest 2010.
+Ǩee'rj kaart'tõõzz diõtt ǩee'rjtõõzzid vuäitt õhtteed še tee'mme suåppi smildõõǩǩid le'be piirstumuu��id.
+Ǩee'rjtemǩeâštõõttmõ'šše vuässõõtti vuei'tte tiuddeed mie'ldd puättam låå'vv ǩee'rjtõõzzi čõõđtem diõtt.
+Vuâlla 18-ekksain âlgg raukkâd puârrsi/peâmmai låå'pp.
+Ǩee'rjteei nõõmin, ee'jjin da kontakt-teâđain nâânuum ǩee'rjtõõzz â'lǩǩe tuåimtet mââimõõzzâst
+kålggmannu 2. peei'v 2009 mõõnee'st .
+Ǩeâštõõttâmtuâi vuõltteed addrõ'sse:
+Nuorisolautakunta-hanke/Saamelaiskäräjät
+Angelintie 696
+Päärnaikulttuurkõõskõs Nuõrilu'vddkåå'dd-ha'ŋǩǩõs
+Tuejjumuu��jåå'đteei Petra Biret Magga Projektreâuggla� Anne Länsman
+petra.magga (at) samediggi.fi anne.lansman (at) samediggi.fi
+Lââ'ssen nuõripolitiikkla� ä'ššǩee'rji ânn'jõ�vue'jjest puätt maainstet mätt'tõsministeria nuõriõõutilååǥǥ jåå'đteei Olli Saarela.
+Sää'mtee'ǧǧ tiõrvtõõzz konferenssa põhtt Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi.
+Maainstemvuâraid sää'mnuõri vaikktemvuäittmõõ��in di vue'jjest â'nne Lars Miguel Utsi Meeraikõskksa� Barents piizarkåå'ddest di Anne Kirste Aikio Lää'ddjânnam sää'mnuõri organisaatiast.
+Peei'v äi'ǧǧen lââ'ssen riâ��â'ttem panee'lsaaǥǥstõõllmõš ää'vad vuäittmõõ�� jurddjid vuâmmšâ'ttem saaǥǥstõõllmõ'šše.
+Loppmaainstemvuâr âânn Sää'mtee'ǧǧ nuõrin vuässla� Tuomas Aslak Juuso.
+Prograamm pei'vveet Sää'mtee'ǧǧ Internet-seeidain.
+I'lmmtõõttmõš konferenssa poott piâtnâc kålggmannu 2. peei'v.
+prograamm
+Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnalla šõddi sää'mkulttuurkõõskõ'sse šâ'dde tuåimmpääi'ǩ Sää'mtegga, sää'mkulttuu're kuulli määŋgpeällsa tuåimmjumu'šše di sää'm mätt'tõs da tu'tǩǩeemtuåimmjumu'šše.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddâm lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnalla ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuu��âs, håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõ��id ooudee'l.
+Lââ'ssen kõõskõõzz jurddân lij pue'reed vuäittmõõ��id liâvted da vuäǯǯad teâđaid saa'min vuõssnaroodân.
+Čiõlgguum vä'lddveârla�meä'r kuâŋŋad kulttuurkõõskõs ta'rjjad šõõrab, ođđäiggsai da tää'zzõõlǥtem õhttsa�ââ'nnempaai'ǩi (sååbbar-, auditoria-, määŋgtuåimm- da čuäjtõõttâmpaaiǩi di studiapääi'ǩ) diõtt šiõǥǥ vuäittmõõ�� riâššât o'dinakainallšem pirrõõ��âst määŋgnallšem såbbrid, konfereensid da jee'resnallšem pooddid.
+Kulttuurkõõskõõzz tuejjad da vuä'mast Senaatt-ǩiiddõs da tõn bruttošorrõs lij nu'tt 4 800 m².
+Raajjâmha'ŋǩǩõõzz teä'ǧǧââ'nnemarvvlõs lij nu'tt 12 miljoon eu'rred, ko'st EU-teäggtõõzz vuässõs lij 5 miljoon eu'rred.
+Kulttuurkõõskõõzz tuejjumuš älgg ǩeâđđa 2010 da tõt õõlǥči valmštõõvvâd ee'jj 2012 aalǥ mõõnee'st.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsi'jdde raajjâmnalla åårrai sää'mkulttuurkõõskõ'sse tõn miârkkšõõvvmõõ�� da tuåimmuu�� mie'lddsa� nõmm.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� riâššjen tuåimmai Sää'mte'ǧǧ.
+Ǩeâšttõõttmõš lij pukid äävai.
+Ǩeâštõõttâmäi'ǧǧ lij 8.10.
+Ǩeâštõõttâme'tǩǩõõzz â'lǧǧe lee'd vuõlttuum 9.11.2009 čiâss 16.00 mõõnee'st šeâttmõõ��i 5. pääi'ǩest peäggtum addrõõzzâst.
+Mâŋŋa mie'rrääi'j puättam e'tǩǩõõzzid jeät valddu lokku.
+Ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõđât påå'št pääi'ǩ vuõlttee'l nõmme'tǩǩõs da vuässõõ'tti õhttsa�teâđ addrõ'sse.
+Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.
+Konfeârtta ǩee'rjtet koodd "Nimikilpailu".
+Paa'rtite'mvuõđ staannâm diõtt vuässõõ'tti õhttsa�teâđaid le'be nõmm, addrõs, te'lfon-nââmar da ne'ttpåå'št õhtteet e'tǩǩõ'sse ođđ, ǩidd pijjum konfeârtâst, kåå'tt ää'vet ärvstõõllâm looppâst da mâŋŋa ǩeâšttõõttmõõ�� loppšõddmõõ�� siâlggnem.
+Jee'resnalla vuõlttuum e'tǩǩõõzz heelǥeet.
+Personteâđaid ǩiõtt'tõõlât tå'lǩ nõmmǩeâštõõttâm poodd, jeät-ka tõid u'vddu ooudâs.
+Puk teâđ jaukkeet mâŋŋa ǩeâšttõõttâm looppâst.
+Ǩeâšttõõttmõ'šše vuäitt vuässõõ��âd mäŋggsab ku õõutin e'tǩǩõõzzin da tõid vuäitt vuõltteed seämma konfeârtâst.
+Nõmme'tǩǩõs âlgg lee'd sää'mǩiõllsa�, tuäivvmõssân lij, što nõmm lij tâ'vv-, aanarle 'be nuõrttsää'mǩiõllsa�.
+E'tǩǩõõzz vuäitt čiõlggeed še lääddas.
+Nõ'mme pijjum õõlǥtõõzz
+a. Nõmmǩeâšttõõttmõõ��in ooccât sää'mkulttuurkõõskõ'sse vuä'nkõs, âppšeei, miõ'llepâššneei da jeärsmeei sää'mǩiõllsa� nõõm, kåå'tt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz
+- kulttuur ju'rddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõ��,
+- sää'm jii'jjesnallšemvuõđ,
+- kookkas vuällai da määŋgpeällsa tuåimmjumuu�� di tõn
+- arkktehtsa� åå'bleǩǩiõl.
+b. E'tǩǩõõzzin âlgg vä'ldded lokku nõõm ǩee'rjtemvue'ǩǩ da ceä'lǩǩmõš.
+Nõmm âlgg lee'd hie'lǩe'ld jee'res ǩiõlin ceä'lǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem.
+Tõn tuäivat suåppâd še meeraikõskksa� da liâggsa� âânnmõ'šše.
+c. Nõmme'tǩǩõõzz â'lǧǧe čiõlggeed.
+Cisttlu'vddkå'dd
+a. Ǩeâšttõõttmõõ�� rä'tǩǩad 10-vuässla�nee'ǩǩi cisttlu'vddkå'dd, koozz kooll õhtt võboršeǩ juõ'ǩǩ kulttuurkõõskõõzz õõ'nniorganisaatiast (õhttse'��e 8 võborše'ǩǩed) di võboršeǩ Senaatt-ǩiiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõ�� vuäittam plaanraajjiä'rttlest.
+b. Cisttlu'vddkå'dd va'lljad kõskkstes saaǥǥjåå'đteei da vää'rsaaǥǥjåå'đteei da nõõmad jiõccses piisar.
+c. Lu'vddkå'dd vuäitt nõõmted kõskkstes tuâjjvälljkåå'dd.
+Lu'vddkå'dd da tõn måå�na tuâjjvälljkå'dd vuei'tte taarbše'mmen ââ'nned tuâistes ä'šštobddjid.
+Ǩeâštõõttâme'tǩǩõõzz ärvstõõlât nõõmitää.
+Vuõi'ttjen va'lljeet pue'rmõssân nõ'mme pijjum õõlǥtõõzzid tiuddi e'tǩǩõs.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� riâššjest lij seârvvna nu't haa'lee'ld vuõiggâdvuõtt lee'd va'lljeeǩâni vuõi'ttjen ni mõõnn e'tǩǩõõ��.
+Ciist
+a. Vuõ'ttivõboršee'ǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeu'rin.
+Nu'bben puättam e'tǩǩõs låånat 200 eeu'rin da kuälmeen puättam 100 eeu'rin.
+b. Te'l ko mäŋŋsab vuässõõ'tti liâ e'tǩǩõõssâm seämma nõõm, cistt jue'jjet sij kõõsk.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� riâšši vuäǯǯ puk vuõiggâdvuõđid kolmmen vuõssmõssân va'lljuum e'tǩǩõ'sse.
+Riâššjest lij vuõiggâdvuõtt mu'tted le'be lee'd âânǩâni nõõm.
+Ǩeâšttõõttmõõ�� kuõskki kõõččmõõ�� â'lǧǧe tuåimted ne'ttpåå'št pääi'ǩ sää'mkulttuurkõõskõsha'ŋǩǩõõ�� projektšuu'rmõs Juha Guttorm addrõ'sse
+Vastõõzz kõõččmõõ��id vuõltteet kõõčči i'lmmtum ne'ttpåå'štaddrõ'sse 21.10.2009 mõõnee'st.
+Õhttõõzz: Sää'mkulttuurkõõskõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõ�� programm da ǩeâštõõttmõõ�� ärvstõõllâmpå'rddǩe'rjj di mââimõõzz vuõss'snimldõõǥǥ da -piirstõõzz arkktehtǩeâštõõttmõõ�� vuäittam ađa -nõmmsa� e'tǩǩõõzzâst
+Sää'mte'ǧǧ reäšš äävai åårrmen nõmmǩeâštõõttmõõ�� koonn jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest 2012 valmštõõvvi Sää'mkulttuurkõõskõ'sse tõn miârkkšõõvvmõõ�� da tuåimmuu�� mie'lddsa� nõmm.
+Vuõ'ttivõboršee'ǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeu'rin.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2010 riâ��ât Ruä'vnjaarǥâst kue'httpeivvsa� poddân pâ'zzlâšttammannust.
+Sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem da mätt'temaaunâskoontâr alttad čeä'ppvuõđpeei'v riâššmõõ��id õhttsa�tuâjast Ruä'vnjaarǥ gåårdin.
+Pue'ttmen lij eunnsa� sää'mnuõri kulttuur- da čeäppõs'staarjõõzzi prää'zneǩ!
+Ǩiičč ođđsid nee'ttest www.samediggi.fi.
+addrõõzzin:
+Sää'mte'ǧǧ, Kulttuurvu'vddkå'dd
+Angelintie 696,
+Ooccâmblaaŋkid da lââ'ssteâđaid vuäǯǯ vs. kulttuurpiisrest tel.
+010 839 3134 di ne'ttpåå'št anne.lansman (a) samediggi.fi .
+Blaaŋk liâ še internee'ttest printteemnalla Sää'mtee'ǧǧi ne'ttseeidâst
+Mari ja Jouko Lappalainen
+Jouko Lappalainen lij tuåimmjam hote'l da restrantt'tuâjast ee'jjest 1991 da põrggjen Erähotelli Njeä'llmest ee'jjest 2004 ää'ljee'l.
+Lappalainen i'llakku vue'lǧǧmen meädda Njeä'llmest, leša šuu'remen tuåimmjumuu��es še ceerkavsi'jdde õõutsââ'jest Mä'rjj kappjines.
+Sää'mkulttuurkõõskõ'sse raajât paai'ǩid sää'mkulttuu're kuulli määŋgpeällsa tuåimmjumu'šše, Sää'mtee'ǧǧ vaaldšem tuåimmjumu'šše di sää'm mätt'tõs- da tu'tǩǩeemtuåimmjumu'šše.
+Põõrt vää�nmõs pääi'ǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ pirr juâkkõõttâm õhttsa�pääi'ǩ: čuäjtõõllâm- da määŋgtuåimm-pääi'ǩ, ǩe'rjjpõrtt di restrantt.
+Täk pääi'ǩ liâ takai, jee'res âkksai saa'mi kaa-unõõttâmpääi'ǩ, sää'm ǩiõl âânnmõš juõ'ǩǩpeivvsa� jie'llmest da jie'llem pirr da sosiaala� kontaktvuõđ čuõlmmeempääi'ǩ.
+Õhttsa�paai'ǩi âânnmõš lij vää�nai puk tän kulttuurkõõskõõzz tuåimmjumuu��in.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz tuejj'jâtt da vuä'mast Senaatt-ǩiiddõs da tõn šorrõs lij nu'tt 4 800 mbrm2.
+Raajjâmha'ŋǩǩõõzz teä'ǧǧââ'nnemarvvlõs lij nu'tt 12 miljoon eu'rred, Sää'mjânnam läänhalltõs lij miõttâm ha'ŋǩǩõ'sse 5 miljoon eu'rred EU-teäggtõõzz.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz čõõđtemplaan lij ju'n jååttmen da tuejjumuš älgg ǩeâđđa 2010.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzzâst lij mie'rr altteed tuåimmjumuu��âs ee'jjest 2012.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz vä'lddposttše'ǩǩen šâdd tuåimmjet Sää'mte'ǧǧ da tõn vasttõõzzâst lij kulttuurkõõskõõzz paai'ǩi koordinâ'ttmõš da ooudâs vuåkrjumuš jee'res õõ'nnjid.
+Jee'res posttše'ǩǩen liâ Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs, Aanar kåå'dd ǩe'rjjpõõrttuåimm, Sámi Duodji ry, SámiSoster ry da Sää'mjânnam vu'vddvaaldšempravlee'nnja di altteem vue'lnn åårrai Sää'markiiv.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde lee'd õhttsa�ââ'nnempääi'ǩ, mâ'te auditoria da määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ.
+Vaaldšemšuu'rmõs Juha Guttorm te'lf.
+Põrggi Jouko Lappalainen te'lf.
+Vaaldšemšuu'rmõs Juha Guttorm p. 0400-142 518
+Põrggi Jouko Lappalainen p. 0400-415 989
+Sää'mmusikk-kõõskõs lij Sää'mtee'ǧǧ vuâla� kõõskõs, kåå'tt ooudâs veekk määŋgnalla sää'mmusiikk jee'res musiikkvuä'zzid.
+Kõõskõõzzâst lij õhtt mie'rräiggsa� tuâjjla�.
+Visio:
+Sää'mmusikk-kõõskõs stäänn ää'rbvuâla� saa'mi vokaalmusikkšlaajji (luohti, leu'dd da livđe) ruõkkmõõ�� da ooudâsviikkmõõ��, reäšš jie'lli da ouddneei sää'mmusiikk mätt'tõõzz, ta'rjjad raammid sää'mmusiikk raajjmõ'šše, veekk ooudâs musiikksilttumuu��, kägg sää'mmusiikk imago da tõn pääi'ǩ lââ'zzat peerstumuu�� da oudd jie'llemiskkâr sää'mmusi'ǩǩe.
+Sää'mmusikk-kõõskõõzz vää�nmõs tuåimmjumuu�� liâ juõi'kkmätt'tõõzz riâššmõš sää'mvuu'd škooulid.
+U'čtee'len puä'tte lee'd ä'rbbvuõđkuõ'ddi, koin lij juõi'kkä'rbbvuõtt huâdast da pâ'stte nääi't se'rdded kaallsõs preeddan škooulipääi'ǩ nuõrab puõlvvõõǥǥid.
+Tuâjj lij o'dinaknallšem da täin ǩiččlõõđât staaneed ä'rbbvuâla� saa'mi vokaalmusikkšlaajji ruõkkmõõ�� da ooudâs juä'tkkjumuu��.
+Lââ'ssen Sää'mkultturkõõskõs stäänn še ođđ sää'mmusiikk mätt'tõõzz da reäšš u'čtee'li škoou'l'jumuu��id sää'mmusiikk beä'lnn.
+Iinnte'mes inn lij alggmeerai musiikkpodd, kåå'tt riâ��ât Aanrest juõ'ǩǩ ee'jj.
+Musikkpoodd riâššjen Sää'mmusikk-kõõskõs lij vää�nmõs sââ'jest tän riâššâm tuâjast.
+Tuva -nõmmsa� vuu'd čooddlaaulčeä'pp Igor Koshkendei leäi võddõõttmen sää'mpäärnaid på'rǧǧmannust 2011 Aanrest.
+Sää'm-musikk-kõõskõs lij Sää'mkultturkõõskõõzz Sajoozz aktivla� tuåimmjeei.
+Sajos ta'rjjad šiõǥǥ raammid Sää'm-musikk-kõõskõõzz tuåimmjumu'šše.
+Sää'm-musikk-kõõskõs reäšš Sajõõzzâst konseerttid da jee'res mu'siǩǩe kuulli musikkpooddid.
+Sää'mmusikk-kõõskõõzz tuåimmjumuu�� teäggad Mätt'tõsministeria.
+Iinnte'mes inn-alggmeerai musikkpodd: www.ijahisidja.fi
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos: www.sajos.fi
+Ǩeâštõõttmõõ�� rä'tǩǩad 10-vuässla cisttlu'vddkå'dd, koozz ko'lle õhtt võboršeǩ juõ'ǩǩ kulttuurkõõskõõzz õõ'nniorgansaatiast - (õhttse'��e 8 võborše'ǩǩed) di võboršee'ǩǩ Senaattǩiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehttuursa�ǩeâštõõttmõõ�� vuäittam plaaneemä'rttlest.
+Lu'vddkå'dd lij nõõmtam kõõskstes 4-vuässla tuâjjvälljkåå'dd ärvvtõõllâd puättam nõmme'tǩǩõõzzid di valmštõõllâd cisttlu'vddkådda maadârdõõzz ǩeâštõõttmõõ�� vuõi'ttivõboršee'ǩǩin.
+Nõmmǩeâštõõttmõš rieššeš vuõssmõš vuâra kålggmannust 2009, kuä'ss mie'rrääi'jest puättam da cisttlu'vddkåå'dd såbbrest 10.12.2009 ǩiõtt'tõõllâm da ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmme'tǩǩõõzz le'jje õhttse'��e 69.
+Cisttlu'vddkå'dd kuõ'đi ääveǩâni kutt mäŋŋlest puättam le'be mudoi šeâttõõzzi vuâsttsânji tuåimmtum e'tǩǩõskonfeârtted.
+Nõmmǩeâštõõttmõõ��in occeš sää'mkulttuurkõõskõ'sse vuä'nkõs, miõ'llepâššneei da jeärsmeei sää'mǩiõllsa� nõõm, kåå'tt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz kulttuur ju'rddemvuâđ da miârkkšõõvvmõõ��, sää'm jii'jjesnallšemvuõđ, kookkas vuällai da määŋgpeällsa tuåimmjumuu�� di tõn arkktehtuursa åå'bleǩǩiõl.
+Cisttlu'vddkå'dd såbbrõõ��i Â'vvlest 13.1.2010 ǩiõtt'tõõllâd nõmmǩeâštõõttmõ'šše valljuum tuâjjvälljkåå'dd maadârdõõzz nõmme'tǩǩõõzzin di ođđ, ta'rǩǩuum ǩeâštõõttâmšeâttmõõ��in.
+Cisttlu'vddkå'dd leäi seämma miõlâst tuâjjvälljkoo'ddin tõ'st, što ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmme'tǩǩõõzzin ij käunnjam ni õhtt ǩeâštõõttâm šeâttmõõ��i mie'lddsaid õõlǥtõõzzid tiu'ddi e'tǩǩõs.
+Tõn nuä'je'ld cisttlu'vddkå'dd riâ��i maadârded tuâjjvälljkåå'dd maadârdõõzz mie'lddsânji, što Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ, cisttlu'vddkåå'dd primmum šeâttõõzzi mie'lddsa nõmmǩeâštõõttmõõ�� 18.1.2010 -17.3.2010.
+Ǩeâštõõttâmäi'ǧǧ lij kue'htt mannu.
+Ođđ ǩeâštõõttmõõ��âst vää'ldet lokku notta jee'res õõlǥtõssâd cisttlu'vddkåå'd 10.12.2009 heelǥuum e'tǩǩõõzzid.
+Ođđ ǩeâštõõttmõš šeâttõõzzid di vuõssmõs nõmmǩeâštõõttmõ'šše puättam primmum e'tǩǩõõzz käunnje Sää'mkulttuurkõõskõõzz dommseeidain www.samediggi.fi/skk 18.1.2010.
+lââ'ssteâđaid oudd Sää'mtee'ǧǧ vaaldšemšuu'rmõs da cisttlu'vddkåå'dd piisar Juha Guttorm te'lf.
+0400-142 518, cisttlu'vddkåå'dd saaǥǥjåå'đteei Janne Näkkäläjärvi te'lf.
+040- 7599 427 di cisttlu'vddkåå'dd vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Eija Leivo te'lf.
+Sää'mnuõri vuässõõttâm- da vaikktemvuei'ttemvuõđ puârrne.
+Sää'mte'ǧǧ vuâđđad õ'httekuullâmvuõ'tte nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar vee'rj.
+Nuõrisuåvtõs piijât kuei't ekka vuârstes.
+Suåvtõ'sse puä'tte lee'd õhttse'��e vitt 18-25 -ekksa vuässla.
+Lââ'ssen nuõrisuåvtõ'sse nõõmtet õhttse'��e vitt 15-17 -ekksa ä'šštobddi.
+Nuõrisuåvtõs puätt lee'd sää'mtee'ǧǧest ä'šštobddi- da õhttsa�tuâjjorgaanen da nuõri ouddõsǩiõččjen.
+Nuõrisuåvtõs âlgg ee'ttkâ'stted Lää'ddjânnam vooudla� da ǩiõll'la� ä'rttlid.
+Sää'mtee'ǧǧ sååbbar tu'mmji nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar vee'rj vuâđđumuu��âst såbbrstes Hettast nelljdpeei'v 11.3.
+Ä'šš lij valmštõllum mätt'tõsministeria teäggtem projekttân nu'tt pirree'jj.
+Ha'ŋǩǩõõzz valmštõõllâm tuâjjä'rttel lij jåå'đtam sää'mtee'ǧǧ nuõrmõš ä'rttel Tuomas Aslak Juuso.
+Ää'šš valmšteejen lij tuåimmjam Anne Länsman.
+Sää'mte'ǧǧ vuârdd åå'n mätt'tõsministeriast mââimõš tu'mmstõõǥǥ põõšši teäggtõõzz vuäǯǯam diõtt valdia mä'hssemplaanâst.
+Saa'mi parlamenttaarla� suåvtõõzz saaǥǥjåå'đtemvuõtt se'rddââvv Lää'ddjânnam sää'mtegga njuhččmannust.
+Saaǥǥjåå'đtempââ'jj älgg parlamenttaarla� suåvtõõzz takaisåbbrin Ruä'vnjaarǥâst.
+Såbbra vuässââtt še YK vuõssnaroodtuåimteei James Anaya, kåå'tt kooll suåvtõõzz, sää'm meerla�organisaatiaid da valdiaid vuõssnaroodpolitiikk beä'lnn.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr maainsti Hettast 11.3. noorõõttâm sää'mtee'ǧǧ såbbra sää'mpolitiikk ääi'jpoddsa� aa'ššin.- Sää'mtee'ǧǧ čiõlggee Anayalle še jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ teâuddjumuu��âst dommvaldiai beä'lnn, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+- Saa'mi parlamenttaarla� suåvtõs lij nâânääm õhttsa�tuâjes äimmpolitiikkla� kõõččmõõ��in, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+- Saa'mi äimmpolitiikkla� mõõntõõllâm valmštõõllmõš lij alttuum da parlamenttaarla� suåvtõõzz halltõs maadârd suåvtõõzz såbbra mõõntõõllmõõ��âst tu'mmjem diõtt.
+Kööpenhamina beä'lnn såbbrõssum äimmsaaǥǥstõõllmõõ��âst jeät vuõǯǯum põõšši suåppmõõ�� kaa'stǩeäppnem peä'lest da ä'šš se'rddââvv puõ'tti äimmsåbbra, kåå'tt såbbrõõ��ât rosttovmannust Meksikko beä'lnn.
+Kööpenhaminast le'jje puk kolmm sää'mtee'ǧǧ ee'ttkâ'sttmen.
+Tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� tuåimmepiijjmõ'šše jurddum saaǥǥstõõllmõõ��i da tõõi alttumuu�� diõtt tu'mmjet puõ'tti sää'mpresideentivui'm da -ministeerivui'm õhttsa�såbbrest vue'ssmannust.
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs lij saaǥǥstõõllâm saaǥǥstõõllâmstattuuzzes pue'reem diõtt mõõnni čõõučest ää'ljee'l.
+- Halltõs tu'mmji vue'lǧǧed juätkksaaǥǥstõõllmõõ��id bie'ǩǩen valdia ee'ttkâ'sttõõzz da vuäǯǯai ruõbddmääi'naid, kooi mie'ldd suåppmõõ�� jeät stannu Lää'ddjânnmest, te'l ko sää'mte'ǧǧ ij tõn priim, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+- Sää'mtegga staanât ä'šštobddiresuurssid suåppmõõ�� tuåimmepiijjâmtuâjast da vuäittmõš särnnad fi'ttjõõzzes da maadârded õhttsa� beä'lestvälddmõõ��id koolm jânnam sää'mtee'ǧǧi kõõskâst, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+- Saa'mi parlamenttaarla� suåvtõõzz halltõs lij tu'mmjam, što suåppmõõ�� juätkksaaǥǥstõõllmõõ��in suåvât õõutsââ'jest.- Leä'p suõppâm še, što pukid koolm sää'mtee'ǧǧid kuõskki aa'ššin saaǥǥstõõlât parlamenttaarla� suåvtõõzzâst ouddâl tu'mmjemtuâj.
+Näkkäläjäu'rr maainsti še meeraikõskksa� tuâjjorganisatia ILO vuõssnaroodsuåppmõõ�� staannâm diõtt, što tõt lij veâl valdiasuåvtõõzz ä'ššliistâst.
+- Ä'šš lij vuõiggâdvuõttminister u'vddum teâđai mie'ldd vä'lddminister Vanhasen vasttõõzzâst.
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs lij õõlǥtam ää'šš jå'ttlab ooudâsviikkmõõ�� da saaǥǥstõõllmõõ��id äšša kuulli ministeerivui'm da vä'lddminister kõõskâst, leša ä'šš ij veâl leäkku ouddnam.
+- Ää'šš ouddnumuš lij aaibâs vä'lddministeerest ǩidd, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+Näkkäläjäu'rr maainsti, što sää'mte'ǧǧ reäšš ǩeâđđa õhttsa�såbbar saa'mi dommvuu'd paalǥâskåå'dd puäʒʒee'��divui'm.
+Ä'ššliistâst lij eärben šuurmõs soovšum puäʒʒlååǥǥai mie'rrumuš.
+Näkkäläjäu'rr jåå'đat biodiversiteettsuåppmõõ�� artikla 8 (j) tuåimmepiijjmõõ�� Lää'ddjânnmest valmštõõlli tuâjjä'rttel.
+Tuâjj lij Näkkäläjääu'r mie'ldd ouddnam puârast.
+- Ää'šš valmštõõlli tuâjjä'rttel puätt kuvddled veâl jee'rbi sää'mjie'llemvue'ǩǩä'rttli võboršee'ǩǩid da kõ' dommvuu'dest.
+Ää'šš valmštõõllmõ'šše liâ vuässõõttâm še jiânnai sää'mtee'ǧǧ ouddoummu.- Sää'mtee'ǧǧi puk lu'vddkåå'dd liâ ouddam jiijjâz vuei'nelmes artikla tuåimmepiijjmõõ��âst.
+Sää'mte'ǧǧ lij ooccâm teäggtõõzz meeraikõskksa� tuâjjpõõrt riâššâm diõtt artikla 8 (j): tuåimmepiijjâm diõtt, leša teäggtõs i'llakku veâl ra'vvjum.
+maainsti Näkkäläjäu'rr.
+Näkkäläjääu'r mie'ldd Sää'mte'ǧǧ primmtââšš räädast, što valdiasuåvtõs lij oouma�vuõiggâdvuõttpolitiikkla� čiõlǥtemtuâjast čõnnõõttâm sää'mǩiõli stooidâmprograamm alttumu'šše.
+- Vuâđđlää'ǩǩvälljkå'dd, ålggaa'ššivälljkå'dd da parlamentt lij ǩiirtam prograamm alttumuu��.
+Sää'mte'ǧǧ lij tuejjääm prograamm alttumuu��âst alttõõzz da leä'p ǩiirtam ää'šš valmštõõllmõõ�� määŋgain beä'lestvä'lddmõõ��in, maainsti Näkkäläjäu'rr.
+- Mõõnni vuâra leä'p nuäjjõõttâm ää'šš diõtt vuõiggâdvuõttminister beälla, kåå'tt lij ǩee'rjtam ää'ššest mätt'tõsministeria beälla.
+Sää'mtee'ǧǧ vuõccu ååraš vuässla� Pekka Aikio vaalšeš puõ'tti sää'mtee'ǧǧvaali vaal-lu'vddkåå'dd saaǥǥjåå'đteejen.
+Jee'res vaalšum vaal-lu'vddkåå'dd vuässla liâ Juha Magga Enontekiöst (vää'rrvuässla� Nils Henrik Valkeapää), Maria Sofia Aikio Uccjooǥǥâst (vää'rrvuässla� Vieno Länsman), Marjaana Aikio Aanrest (vää'rrvuässla� Oula Valkeapää) da Ilmari Laiti Aanrest (vää'rrvuässla� Marja Männistö).
+Pekka Aikio vää'rrvuässli'��en nõõmteš Päivi Magga Vuõccust.
+Sää'mtee'ǧǧ puõ'tti vaal tuåimtet čâhčča 2011.
+Täin vaalin vaalšet sää'mtee'ǧǧ vaalpââ'jj ee'jjid 2012-2015.
+Saamelaiskäräjien koulutusraportti nro 1
+Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella
+selvittää saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen toteutumista ja edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Raportti kartoittaa voimassa olevat opetusta koskevat säännökset ja viranomaismääräykset.
+Lisäksi raportissa tehdään ehdotuksia opetustilanteen kehittämiseksi.
+Työryhmä / Bargojoavku:
+Petra Biret Magga (pj), Ellen Näkkäläjärvi, Eeva-Liisa Rasmus ja Rauna Rahko.
+Teksti: Ulla Aikio-Puoskari
+Julkaisija: Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto 2009
+Sámedikki skuvlenraporta nr 1
+Sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jemčiõlǥtõs nââmar 1
+čiõlggad sää'mǩiõl da sää'mǩiõllsa mätt'tõõzz teâuddjumuu�� da oudldõõzzid saa'mi dommvuu'd åålǥbeä'lnn.
+Čiõlǥtõs čiõlggad viõǥǥâst åårrai mätt'tõõzz kuõskki šeâttmõõ��id da ve'rǧǧne'ǩǩmeärrõõzzid.
+Lââ'ssen čiõlǥtõõzzâst tuejjeet e'tǩǩõõzzid mätt'temvue'jj ooudâsviikkâm diõtt.
+Čeä'ppvuõđpei'vv.
+haa'leeš riâššâd Ruä'vnjaarǥâst, ko gåårdest liâ e�a jiânnai sää'mnuõr, kook jiâ leäkku ääi'jab vuässõõttâm čeä'ppvuõđpeivva da occnja� mie'rr sää'mnuõrin lij vuäǯǯam sää'mǩiõl mätt'tõõzz škooulâst.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vid liâ riâššâm ju'n 1970-lååǥǥast ää'ljee'l.
+Vä'lddriâšši sää'mte'ǧǧ haa'lad, što čeä'ppvuõđpei'vv lij vuäittmõõ��i mie'ldd mäŋggsi sää'mnuõri vuällamvuõđâst.
+Čeä'ppvuõđpeei'v jurddân lij äjšmâ'tted sää'mǩiõl mätt'tõõttmõ'šše.
+Čeä'ppvuõđpei'vv tuärjjad nuõri čeäppõs-staarjõõzzid da sää'mǩiõl âânnmõõ��.
+Määŋgas tobddum čeäppnee'ǩǩ liâ vuäǯǯam vuõssmõs voddõõttâmtobdstõõttmõõ��es čeä'ppvuõđpeei'vi mie'ldd.
+Čeä'ppvuõđpei'vv lij o'dinakai juõ'ǩǩekksa� sää'mǩiõllsa� nuõripodd Lää'ddjânnmest.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vin teemmân lij tän ee'jj musiikk jee'res šlaajeezvui'm.
+Čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed le'be â'rttled, koin liâ õhttse'��e 150 ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõttjed.
+Čuäjtõõzz ee'ttkâstte tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'm ǩiõlid.
+Nuõr puä'tte čeä'ppvuõđpeivva sõrgg juõ'ǩǩ sää'mvuu'd škooulin.
+Ruä'vnjaarǥâst mie'ldd liâ i'lmmtõõttâm kolmm ä'rttel/voddõõtti.
+Čeä'ppvuõđpeivva riâ��ât buss jåå'đtumuu�� juõ'ǩǩ å'rnn sää'mvuu'din.
+Čeä'ppvuõđpei'vv älgg seärad njuhččmannu 7. peei'v Nivavaara vue'llškooul škooulâst čiâss 18.30 Kiiruna Sää'm Tea'tter čuäjtõõzzin Ovtta guovvamánoija (Õhttân tä'lvvmannu innân).
+Jeä'ǩǩää� juätkkai nuõripäi'kk Mondellast čiâss 20.00 riõššum säämas rokkmusiikk mie'lddsa� SomBy konseertin.
+SomBy lij tobddum slää'ves diõtt Lää'ddjânnam lââ'ssen Taarrâst da Ruõccâst.
+Mõõnni čõõuč sij pu'htte euroopla� minoritettä'rttli laaulǩeâšttõõttmõõ��âst Liet internationaalsa� ciist Lää'ddjânnma.
+SomBy äävad Ruä'vnjaarǥ čeä'ppvuõđpeei'v debyyttialbumes Álas eana (päälljas mädd) čõõđtempoodd.
+Čeä'ppvuõđpeei'v äi'ǧǧen vuäitt tobdstõõttâd sää'm musii'ǩǩe, ǩe'rjjvuõ'tte da ǩiõtt-tuâjaid.
+Saa'mi ǩiõtt-tuâjjlai seä'rvv Sámi Duodji ry vuässââtt čuäjtõõđee'l da kaaupšee'l ouddseez.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv kooll vä'lddkååddla� Nuõri kulttuur čeä'ppvuõđpeivva, koon jeät riâššu tä'n ee'jj.
+Mätt'tõsministeria teäggat sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'v še tän ǩiiđ.
+Čeä'ppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruä'vnjaarǥ gåårad da Ruä'vnjaarǥ sää'mseä'rvv Mii ry.
+Čeä'ppvuõđpei'vv lij hää'sǩes da eunnsa� sää'mnuõri prää'zneǩ, ko määccǩivui'm raakktõõttâm sää'mnuõr puä'tte Ruä'vnjaarǥ uu'lecpirrõõzz hiârvted!
+Pukid čeä'ppvuõđpei'vv pooddid lij määuste'mes piâssmõš.
+Kaisa Tapiola
+kaisa.tapiola (at) samediggi.fi
+tlf.
+http://www.samiteahter.org/
+www.tuuparecords.fi
+http://www.myspace.com/sombyfinland
+http://www.rovaniemi.fi/suomeksi/Palveluhakemisto/Nuoret/Nuorisotilat.iw3
+Sää'mtee'ǧǧ kultturlu'vddkå'dd vaa'ldi vuâstta 86 ooccmõššâd õhttse'��e 701 073,00 eeu'r ooudâst.
+Veä'ǩǩvuõđid miõtteš puõ'ttinalla:
+Info: Anna Näkkäläjärvi,
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz raajjâmtuâjj aa'lji Sää'mkulttuurkõõskõõzz raajjâmtuâjj aa'lji vuä'mm raajâlmi peâltumuu��in tä'bbe 12.4.
+Aanrest.
+Tuâjjmäädd põrttsââjj, kåå'tt lij kâskka ceerkavsiid da tå'ben åårrai vuä'mm raajâlmid a'lǧǧeš peâltet meädda.
+Peâltumuu�� urkktuâjj peštt neättla 18/2010.
+Raajjâmtuâjjmäädd urkktuâjj kooll Senaatt-ǩiddõ'sse.
+Čuä'jte'p snimldõõǥǥid da viidiaid raajjâmuurk ouddnumuu��âst tuâj ouddnem mie'ldd.
+Nuõrttsä'mmla� Juuso Fofonoff Če'vetjääu'rest, rock-såittnee'ǩǩ MusInk Aanar škooulâst da
+Duljárat Â'vvel lookkjiškooulâst vuõǯǯu sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vven Ruä'vnjaarǥâst 8.4.
+ärvvtõõlljin pue'rmõs spä'ssbõõ��id.
+Fofonoff leu'ddji Ǩuâlooǥǥ sä'mmla alggveârla� leeu'd 'Änn-
+Vää'sǩ nijdd', MusInk jiijjâz musiikkčuäjtõõzzes 'Mahđuttemest mahđulas' da Duljárat Sofia
+Jannok musiikkčuäjtõõzz 'Goaskin'.
+Teâđtõs pukin stipeend vuäǯǯjin tä'st: Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vven 2010 juõkkum stipeend.
+Ǩiõčč snimldõõǥǥid tä'st.
+Snimldõõǥǥin Ruõcc sää'mtee'ǧǧ halltõõzz saaǥǥjåå'đteei Sara Larsson, Taar sää'mtee'ǧǧ
+vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Laila Susanne Vars da Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti
+Näkkäläjärvi.
+Snimldõõǥǥ: Sára Márjá Magga.
+- Lij rämm luõvted saaǥǥjåå'đtemvuõtt vue'jjest, ko'st
+sää'mää'šš liâ pue'ttmen jii'jjesnallšem ta'rǩǩeem täävtõssân YK:st,
+maainsti Ruõcc sää'mtee'ǧǧ
+saaǥǥjåå'đteei Sara Larsson parlamenttaarla suåvtõõzz såbbrest
+Ruä'vnjaarǥâst 14.4.
+Saa'mi parlamenttaarla� suåvtõs lij vuâđđuum 2000-lååǥǥ aalǥâst da tõt tuåimmai Tâ'vvjânnamla�
+sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgaanân.
+Ruõšš sää'm še liâ vuässõõttâm suåvtõõzz tuõjju.
+Parlamenttaarla� suåvtõs noorââtt Ruä'vnjaarǥâst da vuäǯǯ kue'ssen YK vuõssnaroodi
+oouma�vuõiggâdvuõđi spesialteâđteei James Anayan.
+Spesialteâđteei lij vuõssmõs vuâra
+oouma�vuõiggâdvuõđriâššâm histoorâst valmšte'men spesialnallšem teâđtõõzz naroodâst, kåå'tt
+jäälast neellj valdia vuu'dest.
+Oouma�vuõiggâdvuõtt-teâđtõõzz liâ ääi'jab leämma� valdia
+mie'lddsa.
+Spesialteâđteei kue'ssreissu kuõskee'l Ruä'vnjaarǥâst riâ��ât saa'mi oouma�vuõiggâdvuõđid da
+jii'jjesvaaldšem teâuddjumuu�� ǩiõtt'tõõlli konferenss seärad 15.4.
+Tâ'vvjânnamla� sää'mtee'ǧǧ
+teâđte saa'mi staattus diõtt jiijjâz dommvaldiai beä'lnn.
+Valdia halltõõzzi võboršee'ǩǩ liâ
+konfereensest maadârde'men valdiai ǩiõččâmvue'jj da va'stte'men sää'mtee'ǧǧ maadârdum
+kõõččmõõ��id da saaǥǥstõõllmõõ��id.
+Piâtnâc 16.4. še sää'm meerla�õhttsa�kå'dd le'be sää'm organisaatiad liâ koččum maadârdet jiijjâz
+vuei'ne'lmid spesialteâđtejja.
+Spesialteâđteei kue'ssreissu kuõskki meeraikõskksa konfereens ä'ššen
+liâ saa'mi jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõtt vuõssnaroodân, mädd-, čää'cc- da
+luâđree'ǧǧesvuõiggâdvuõđ, päärna da nuõr eärben ǩiõl da mätt'tõõzz vuei'ne'lm diõtt di
+oouma�vuõiggâdvuõttsuåppmõõ��i valvvâm da mie'rräiggsa�teâđtumuš jee'res valdiain.
+Ođđ ǩiõll-lu'vddkå'dd tuåimmai ee'jj 2011 loopp räjja da
+tõt ee'ttkâstt õhttse'��e čiččâm sää'mǩiõllâd.
+Parlamenttaarla� suåvtõs
+noorõõđi Ruä'vnjaarǥâst
+Sää'm ǩiõll-lu'vddkåå'dd vuässli'��en pâjja 2010-2011 nõõmteš puõ'tti persoonid:
+Lää'ddjânnmest tâ'vvsää'mǩiõl ee'ttkâstt Vesa Guttorm (vää'rrvuässla� Petra Biret Magga-Vars),
+aanarsää'mǩiõl Petteri Morottaja (Ilmari Mattus) da nuõrttsää'mǩiõl Erkki Lumisalmi (Jouni
+Moshnikoff).
+Ruõššjânnmest ǩi'lddsää'mǩiõl ee'ttkâstt Nina Afanasjeva (Nadesha Zolutuhina), tââ'rjǩiõl Nina
+Mironova (A.F.
+Zaharov) da nuõrttsää'mǩiõl Zoja Nosova (Irina Tychuk).
+Ruõccâst tâ'vvsää'mǩiõl ee'ttkâstt Inger Hansson Omma (Marianne Marainen), luulajasää'mǩiõl
+Per Anders Vannar (Gun Aira) da saujjsää'mǩiõl David Jonasson (Sigrid Stångberg).
+Taarrâst tâ'vvsää'mǩiõl ee'ttkâstt Rolf Olsen (Tor Magne Berg), luulajasää'mǩiõl Heidi Andersen
+(Sigmund Johnsen) da saujjsää'mǩiõl Lena Kappfjell (Jonar Thomasson).
+Ǩiõčč tä'st.
+- Äi'ǧǧ lij vaalmâš tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� kuõskki saaǥǥstõõllmõõ��i alttumu'šše.
+Tâ'vvjânnamla� sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đteei da valdiai sää'maa'ššin va'stteei ministeer noorâ'tte
+Oslost vue'ssmannu 25. peei'v suåppât saaǥǥstõõllmõõ��i äi'ǧǧtaaulâst da mõõntõõllâmvue'jjin.
+Snimldõõǥǥin Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vuäzzla Tuomas Aslak Juuso da Asko Länsman di
+vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi.
+Vuei'ttep rämmšed tõ'st, što sää'msuåppmõõ�� kuõskki saaǥǥstõõllmõõ��
+ä'lǧǧe da ä'šš ouddan,
+maainsti Taar sää'mtee'ǧǧ vää'rrpresidentt Laila Susanne Vars sää'm
+parlamenttaarla suåvtõõzz
+såbbrest Ruä'vnjaarǥâst 14.4.
+Sää'm parlamenttaarla� suåvtõõzz sååbbar priimi õõlmâsceälkkmõõ�� tâ'vvjânnamla�
+sää'msuåppmõõ�� ouddnumuu��âst saaǥǥstõõllâm ä'lggem poodd.
+Maadârdõs Lää'ddjânnam,
+Ruõcc ja Taar õhttsa� tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõ��ân valmštõõvi täid valdiaid da sää'mtee'ǧǧ
+ee'ttkâ'sttem ää'šštobddituâjjä'rttel tuâj äiggavuäǯǯmõ��ân ee'jjest 2005.
+ouddlâstt åå'n, što a'lǧǧi saaǥǥstõõllmõõ��id õõlǥči piijjâd põõšši da priimmâmnallšen äi'ǧǧtaull.
+Parlamenttaarla� suåvtõs čiõlggad veâl tõn, što te'l ko sää'msuåppmõš sõõddeš primmum, tõt lij
+veâl seârvvna peä'l rää'jest nu'tt kuu'ǩǩ ko Ruõšš sä'mmla liâ tõn åålǥbeä'lnn.
+Parlamenttaarla�
+suåvtõs tuärjjad Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõ��id jiijjâz võboršeǩnallšem orgaan vuâđđeem diõtt da
+ouddlâstt še Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taar halltõõzzid tuärjjeet Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõ��id.
+Tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� jurddân lij jm.
+õhtteed saa'mi vuõiggâdvuõtt-stattuuzz jiijjâz
+valdiai beä'lnn da nââneed saa'mi vuäittmõõ��id tuåimmjed valdiai raaji pâ'jjel da põõššâd õhttân
+naroodân.
+Lää'ddjânnam i'llakku staannâm saa'mi jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ nââneem suåppmõõ��id
+mä'htt ILO 169- suåppmõõ��, ij-ga tuåimmepiijjâm YK takaisåbbar 2007 primmum vuõssnaroodi
+vuõiggâdvuõđi kuõskki čõõđtumuu�� da Unesco - kulttuurpreeddan suõ'jjeemsuåppmõõ��.
+Lää'ddjânnam i'llakku o'nnstam tiuddeet prååstas ju'n stannum suåppmõõ��i õõlǥtumuu��id
+saa'mi beä'lest, maainsti Näkkäläjärvi.
+Näkkäläjärvi tuõđi veâl YK vuõssnaroodteâđteei James Anayan oouma�vuõiggâdvuõttčiõlǥtõ'sse
+kuõskki konfereensest problee'men tõn, što Lää'ddjânnam ij priim saa'mid naroodân bâ
+vuõssnaroodân.
+- Lää'ddjânnam ij priim saa'mid naroodân da tårmmad tä'st mie'rrmie'ldsânji YK
+meerla� da politiikklâ� vuõiggâdvuõđid kuõskki meeraikõskksa� takaisuåppmõõ�� 1 aartikla,
+maainsti Näkkäläjärvi.
+- Lää'ddjânnam valdia peä'lestvälddmõš čiõlggad nää'lte'mes meermiõl
+mie'lddsa ä'rbbvue'jj, ko'st jurddân lij õhtt narood õhttân valdiast.
+Näkkäläjärvi õõ'ni sää'm jii'jjesvaaldšem viõkkvää'rrvää'n mä'st-ne puõ'tti čårstmõ��ân da
+cõgldõ��ân jii'jjesvaaldšem čõõđtumu'šše.
+- Sää'mtee'ǧǧ vue'llǥa� viõkkvää'rrtää'ss câgg
+viõkksânji sää'mtee'ǧǧ jiõččtuåimmla� saa'mi stattuuzz ooudâsviikkmõõ�� da
+jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ ouddnumu��.
+- Sää'mtee'ǧǧ vää�nmõš tuåimmjemvue'jj liâ
+saaǥǥstõõllmõõ��, ceälkkmuu�� da alttõõzz.
+Saa'mi ânn'jõ� jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõtt
+rää'jjdââtt õhttsa� jõrddmõõ��i maadârdumu'šše da saa'mi õhttsa� ee'ttkâ'sttmõ'šše sää'mtee'ǧǧ
+pääi'ǩ, maainsti Näkkäläjärvi.
+Looǥǥ Klemetti Näkkäläjärven mainnâ� Saami People's right to self-determination in Finland K Näkkäläjärvi 150410.
+Sää'mte'ǧǧ vuârdd Lää'ddjânnam halltõõzzâst jå'ttlab tu'mmstõõǥǥ obbvä'lddsa�
+sää'mǩiõl stooidâmprograamm alttumuu��âst, maainsti sää'mtee'ǧǧ vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja
+Seurujärvi-Kari Ruä'vnjaarǥâst.
+Snimldõõǥǥâst sää'mtee'ǧǧ
+vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja
+Seurujärvi-Kari.
+Saa'mi ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei lää'jjšeâttmõõ�� oudldem
+nalla.
+Sää'mǩiõl siltteei
+persoonin lij jie'tt vaaldšem, õlmmsa� kääzzkâ'sttem da mätt'tem
+beä'lnn.
+Sää'mǩiõl
+mätt'tõõzzâst sää'm veerjla� vaaldšemvuu'di åålǥbeä'lnn lij jie'ttvue'ǩǩ
+Lää'ddjânnmest da
+Ruõccâst.
+Sää'mte'ǧǧ vuârdd Lää'ddjânnam halltõõzzâst jå'ttlab
+tu'mmstõõǥǥ obbvä'lddsa�
+sää'mǩiõl stooidâmprograamm alttumuu��âst, maainsti s��ä'mtee'ǧǧ
+Seurujärvi-Kari 15.4.
+Ruä'vnjaarǥâst riõššum konfereensest.
+Puk sää'mǩiõl liâ Unesco klasstõõllâm mie'ldd vaarvuâlla kuulli.
+Tän klasstõõllâm mie'ldd
+vaarvuâla� sâjja ko'lle eärben Lää'ddjânnmest mainstum aanar- da nuõrttsää'mǩiõl di Ruõccâst da
+Taarrâst maainstum Luulajasää'mǩiõll da saujjsää'mǩiõll.
+Seurujärvi-Kari mošttii YK spesialteâđteei James Anayan teâđtemmätkka kuõskki konfereensest,
+što maadârdõõzzid sää'mǩiõli jiijjâsnallšem tue'rjjumu'šše da obbvä'lddsa� stooidâmprograamm
+altteem diõtt leät tuejjuum määŋg vuâra ij-ǥa äi'ǧǧ leäkku teänab tu'rǧǧeem diõtt.
+Sää'mmätt'tõ
+'sse kuõskki lää'jjšeâttmõõ�� da teäggtõõzz vää'nnvuõđ liâ viikkmen sää'mǩiõl siltteei
+oummi meä'r ǩeäppnem årra da eärben veerjla� sää'mvuu'di åålǥbeälla jälsteei saa'mi ǩiõl da
+identiteett vaajtõõvvmõ'šše.
+Tää'ssvää'ld presidentt da minoritettåskkoouma� liâ tuärjjääm
+sää'mǩiõl stooidâmprograamm alttumuu��.
+Ä'šš peäggtet še Lää'ddjânnam halltõõzz
+oouma�vuõiggâdvuõttčiõlǥtõõzzâst ee'jj 2009 äi'ǧǧen.
+Halltõsduumšeǩ Mirja Kurkinen Lää'ddjânnam vuõiggâdvuõttministeriast maainsti konferenssa, što
+sää'mǩiõlid kuõskki stooidâmprograamm alttumuu�� valmštõõlât ministeriast da ää'ššest õõlǥči
+pue'tted tu'mmstõk veâl tän ǩiiđ äi'ǧǧen.
+Čuõvtemtuåimta'rǩǩeei Kari Torikka Sää'mjânnam
+vu'vddvaaldšemve'rǧǧkonttrest, kåå'tt leäi ee'ttkâ'sttmen konfereensest Lää'ddjânnam
+mätt'tõsministeria, tuõđi, što sää'mǩiõl mätt'tõs še dommvuu'd åålǥbeä'lnn lij vuäittmõõ��âst.
+Mätt'tõõzz riâššmõš ouddlâstt puärrsin jii'jjesnallšem jiõččtuåimmla� da mätt'tõõzz riâššmõ'šše
+vuässõõttmõõ��.
+Seurujärvi-Kari čiõlggii sää'm-mätt'tõs vue'jj vaiggâdvuõđ.
+Saa'mi dommvuu'dest vue'ǩǩ
+huânn'nan uu'ccab ââ'ǩǩklaassi da serddmõõ�� diõtt.
+Dommvuu'd åålǥbeälla, ko'st jäänaš
+sää'mpäärnain da -nuõrin jäälast, vue'ǩǩ lij pe'ccel da ǩiõl mätt'tõõzz jeät riâššu ni voo'ps.
+Vue'ǩǩ
+lij mõõnnmen vä'st äigga, kuä'ss sää'mǩiõlâst i'llääm stattuuzz da ǩiõlvaajtõs ouddni viõkksânji.
+- Sää'mǩiõl staattus lää'dd škooulâst lij kue'httjuâkksa�.
+Dommvuu'dest ǩiõll lij vooudla�
+minoritettǩiõl sââ'jest da jânnmasi'rddiǩiõl sââ'jest.
+Sää'mǩiõlâst i'llakku škooulâst tõõzz kuulli
+vuõssnarood ǩiõl staattus, maainsti Seurujärvi-Kari.
+Vuõssnarood ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđid kooll še
+vuõiggâdvuõtt jiijjâz ǩiõl stooidmõ'šše.
+Looǥǥ Seurujärvi-Kari mainnâz tä'st: Statement by Irja Seurujärvi-Kari on Saami language, Culture and Youth 15.4.2010
+Snimldõõǥǥâst YK vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi spesialteâđteei, professor James Anaya
+Ruä'vnjaarǥâst.
+Snimldõk: Sára Márjá Magga.
+Spesialteâđteei Anaya maainsti, što suu ǩiõččlõõttmõ��ân lij ta'rǩǩõõllâd saa'mi
+oouma�vuõiggâdvuõđi teâuddjumuu�� vuõssnaroodi ǩiõččâmvue'jj mie'ldd.
+Ruä'vnjaarǥâst 15.-
+16.4. riõššum noorõõttâmpoodd le'jje bie'ǩǩ saa'mi, valdiai da spesialteâđteei kõskksa
+vuârrmainstumu��, kåå'tt juätkkai veâl mâŋŋa noorõõttâmpooddi.
+- Čiõlǥtõõzzi diõtt riõššum
+noorõõttâmpooddi mââibeä'lnn puä'tte veâl täujja lââ'ss kõõččmõõ��, koid haa'leep vasttõõzzid.
+- Valmštem vue'lnn åårrai oouma�vuõiggâdvuõtt-teâđtõõzz täävtõssân lij ooudâsviikkâd
+vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi da vue'jj miõttla� ooudâsviikkmõõ��.
+Čiõlǥtõs puätt ââ'nned se'st
+juurdpuättmõõ��id da siâssmõõ��id, kook vuâđđâ'vve Tâ'vvjânnamla� jiijjâz vuõssnaroodes
+kuõskki õõlǥtumuu��id.
+- Čiõlǥtõs puätt teâttan valdiai halltõ'sse, saa'mid da õõlmâsvuõ'tte da tõt maadârdet YK
+oouma�vuõiggâdvuõttsuåvtõ'šše.
+Halltõõzzi da saa'mi võboršee'ǩǩin lij vuäittmõš lee'd mie'ldd
+oouma�vuõiggâdvuõttsuåvtõõzz såbbrest, kåå'tt lij õlmmsa�, maainsti Anaya.
+Looǥǥ spesialteâđteei James Anaya mainnâz 15.4. õ'nnum konfereens äävumuu��âst tä'st: OPENING STATEMENT OF THE SPECIAL RAPPORTEUR JAMES ANAYA 15042010
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz NÕMMǨEŠTTÕÕTTÂM nõmm-meä'ri da ǩeâšttõõttâm vuõ'ttie'tǩǩõõzz õlmmeemšõddmõš riâ��ât seärad vue'ssmannu 12. peei'v 2010 čiâss 12.00 Siida auditoriast Aanar ceerkavsiidâst.
+Podd lij juâkksaid äävai.
+Puä'đ tiõrvân!
+Aanarsä'mmla Matti Morottaja tuejjeem nõmme'tǩǩõs Sajos lij va'lljuum sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõ�� vuõi'ttjen.
+Sajoksest šâdd lee'd sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmm.
+Sajos lij aanarsää'mǩiõllsa� da tõn miârkkšõõvvmõš leäi ju'n tuâljõ�ääi'jest kõhttpäi'ǩǩ le'be åårrampäi'ǩǩ, ko'st leät kuu'ǩǩben da ââ'net tollsââ'jj päi'ǩǩen.
+Morottaja vuäǯǯ nõmmǩeâšttõõttâm vuõ'ttie'tǩǩõõzzstes 1 000 eeu'r šorrsa ciist.
+Nõmmǩeâštõõttmõõ��in o'cceš sää'mkulttuurkõõskõ'sse sää'mǩiõllsa, vuõss'sââ'jest tâ'vv-, aanarle 'be nuõrttsää'mǩiõllsa nõõm, kåå'tt õõlǥi lee'd vuä'nkõs, âppšeei, miõ'llepâššneeja da jeärsmeei da kåå'tt õõlǥi čiõlggeed kulttuurkõõskõõzz
+- arkktehtuursa� mie'lddsa åå'bleǩǩiõl.
+Nõmme'tǩǩõõzzâst õõlǥi vä'ldded lokku ǩee'rjtemvue'ǩǩ da ceä'lǩǩmõš.
+Nõõm tuäivveš, što tõn suåvvtumuš le'čči meeraikõskksanji da liâggsânji âânnmõõ�� tiuddi.
+Lââ'ssen õõlǥtõssân leäi, što nõmm ij vuâǯǯ lee'd seämmanallšem ko jee'res sää'mvuu'dest åårrai põõrtin.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõ�� 1. poodd čõõđteš kålgg-skamm'mannust 2009.
+Te'l ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõttâm e'tǩǩõõzzin cisttlu'vddkå'dd priimi ärvvtõõllmõ'šše õhttse'��e 69 puättam nõmmed.
+Mâŋŋa ärvvtõõllmõõ�� cisttlu'vddkå'dd tu'mmji, što puättam nõõmin ij käunnjam ni õhtt šeâttmõõ��i mie'lddsa õõlǥtõõzzid tiuddi e'tǩǩõs.
+Tõn diõtt cisttlu'vddkå'dd tu'mmji ođđee'jjmannust 2010 čõõđted ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõ��, koon mie'rräi'ǧǧ puu'đi 17.3.2010.
+Ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõ��âst cisttlu'vddkå'dd priimi ärvvtõõllmõ'šše 142 nõmme'tǩǩõssâd (e'tǩǩõõzz liâ teâđtõõzz õhttõssân), kook le'jje rajjum da tuåimtum ǩeâšttõõttâm šeâttmõõ��i mie'lddsânji.
+Tää'rǩes da ää'ššmie'lddsa ärvvtõõllmõõ�� mie'ldd ǩeâšttõõttmõõ�� 10- vuässla�nee'ǩǩi, kulttuurkõõskõõzz õõ'nniorganisaatiai, Senaattǩiiddõõzz da arkktehttkonttâr võboršee'ǩǩin pijjum cisttlu'vddkå'dd tu'mmji õõutmiõllsânji čõõđted aanarsää'mǩiõllsa nõmme'tǩǩõõzz Sajos ǩeâšttõõttmõõ�� vuõi'ttjen da va'lljeed tõn seämmapoodd sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmân.
+(cisttlu'vddkåå'dd õ'httenõõrmõš teâđtõõzz õhttõssân) Cisttlu'vddkåå'dd miõlâst nõmme'tǩǩõõzzin Sajos teâudd pue'rmõsân ǩeâšttõõttmõõ�� šeâttmõõ��in nõ'mme pijjum õõlǥtõõzzid.
+Sajos lij nõmmân vuä'nkõs, âppšeei da hie'lǩeld miõ'llepâššneeja.
+Nõmm lij še jeärsmeei, paa'rtite'mes da võõrâsnallšem, kåå'tt ij šõddâd ča'jjõttinallšem miõ'lle puättmõõ��id da koon jiâ pie'hssed čuu't määŋg ââ'nnemõhttvuõđ.
+Nõmm lij hie'lǩeld jee'res ǩiõlin ceä'lǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem.
+Lââ'ssen tõt suåpp puâ'rast meeraikõskksânji da liâdggsânji âânnmõ'šše.
+Cisttlu'vddkåå'ddest aanarsää'm ä'šštobddjen tuåimmjam Ilmari Mattus čiõlǥtõõzz mie'ldd sajosnõõmtumuu�� vuäǯǯ tå'lǩ nåkam luâttpäi'ǩǩ, kåå'tt teâudd ku'ǩesäiggsa åårrampäikka pijjum õõlǥtõõzzid, tõn lu'nn â'lǧǧe lee'd puä'lddem-muõr da čää'cc, da päi'ǩǩ âlgg lee'd mudoi še šiõǥǥ, šiõttlõš da sue'jes, koozz vuäitt pue'tted o'đđest da årškue'tted kuu'ǩǩben.
+Sajos lij tõn nää'leld pue'rren ǩiõččum päi'ǩǩ kõhttpääi'ǩ raajjmõ'šše.
+Sajos lij še tuâljõ�ääi'jest leämma� saa'mi sosiaala� ǩeâšttšeljj, ko'st sij liâ kaaunõõttâm, saaǥǥstõõllâm ääi'jpoddsa� da puõ'tti aa'ššin da suåppâm tõid di lââ'ssen tuejjääm õõutsââ'jest arggpeivvsa� aa'ššid.
+Cisttlu'vddkåå'dd miõlâst ânn'jõ�aigga šiõtteemnallšem sää'mkulttuurkõõskõs lij vuäǯǯam ärvva kuulli sajos -nõõmtumuu�� õlltää'zz mie'lddsa arkktehtuursa� di vue'ǩǩšõs da määŋgpeällsa tuåimmjem miârktõõzzes diõtt.
+Ve'rddumušnallšânji kulttuurkõõskõõzz arkktehtuur å'rrjâtt Sajos pirr åårrai kue'stee'lm da peällstes kõõskõõzz tuåimmjeei da tõõi tuâi čiõlǥte oummid da sij tuåimmjumuuzzes, koid Sajoksest tuejjeet.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzzâst lij mie'rr šõddâd ruä'ssvõs, maaššâmnallšem, hie'lǩeld âlddnemnalla åårrai da peällses ǩie'ssi saa'mi da še jee'res ä'rttli kaaunõõttâmpäi'ǩǩ da ko kõõskõs tuejjeet kâskka aanarsaa'mi ä'rbbvuõđsa da še ânn'jõš jälstemvoudda, tõn nää'leld sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmân Sajos šeâtt pue'rmõššân.
+Nõmm ee'ttǩâstt sää'mkulttuurkõõskõõzz miârkksõõvvmõõ�� sä'mmlaid õõldâs- da äärv tobddâm päi'ǩǩen.
+Sää'mte'ǧǧ lij kuâđđam patentt- da registerhalltõ'sse ooccmõõ�� Sajos nõõm registâ'ttem diõtt kälvvmiârkkân, tõn mie'ldd nõmm vuäǯǯ õõutvuõiggâdvuõđla ââ'nnemsuõj.
+Lââ'ssen sakkeemve'rǧǧkonttrest lij occum da ju'n vuõǯǯum Sajos nõ'mme jiijjâz säi'mmkodd addrõõzzin www.sajos.fi
+Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest 2012 vaalmštõõvvi sää'mkulttuurkõõskõ'sse raajât paai'ǩid sää'mvaaldšemma (sää'mtegga), jee'resnallšem kulttuur-, mätt'tõõttâm- da tu'tǩǩeemtuåimmjumuu��id di lââ'ssen ânn'jõ�äiggsaid sååbbar- da määŋgtuåimmpaai'ǩid auditoriaineezz.
+Kulttuurkõõsk��õzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab oudldõõzzid ââ'nnet da ooudâsviikkâd kulttuurjii'jjesvaaldšem di oou'deed takai jie'llemåårrmõõ��eez.
+Lââ'ssen kulttuurkõõskõs ta'rjjat pue'rab vuäittmõõ��id liâvted da jue'ǩǩed teâđaid saa'min vuõssnaroodân.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz vä'lddõõ'nni da -tuåimmjeei liâ sää'mte'ǧǧ da Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs.
+Tõõi lââ'ssen jee'res tuåimmjeei liâ Sää'mǩe'rjjpõrtt (Aanar kåå'dd ǩe'rjjpõrtt-tuåimm), Sää'markiiv (Arkiivstrooite'l), Sámi Duodji ry, SámiSoster ry da Sää'mjânnam vu'vddvaaldšemve'rǧǧpõrtt.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde õhttsa�pääi'ǩ mâ'te auditoria, uu'ccab sååbbarpääi'ǩ, määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ di nu'tt 60-päiǩǩsa� resttrantt.
+Sää'mte'ǧǧ lij kulttuurkõõskõõzz vä'lddposttšeǩ , kåå'tt ooudâs vuåkrai jee'res tuåimmjee'jid.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz teä'ǧǧââ'nnemarvvlõs lij 12 miljoon eu'rred (alv 0%).
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz veeidâsvuõtt lij nu'tt 4 800 brm2 da veeidâsvuõtt 27 400 brm³.
+Kõõskõõzz raajjâmtuâj liâ ju'n alttuum joo'tti neä'ttlest da tõt õõlǥči vaalmštõõvvâd ee'jj 2011 loopp mõõnee'st.
+Põõrtristtmõš lij mie'rr prääzkjed alggee'jjest 2012.
+Biologla määŋgpeä'llsa�vuõđ kuõskki YK takaisuåppmõš (The United Nations Convention lij Biological Diversity CBD) ää'veeš vuâllaǩee'rjtem diõtt YK pirrõs- da ooudâsviikkâmkonfereensest (UNCED) Rio de Janeirost ee'jjest 1992.
+Lää'ddjânnam lij ravvääm biodiversiteetsuåppmõõ�� ee'jjest 1994.
+Biodiversiteetsuåppmõõ�� täävtõssân lij skääđsuõllu ekoriâššmõõ��i, �ee'vet- da šâddšlaa'ji di tõi preeddantuõ'jjeejai määŋgpeä'llsa�vuõđ suõ'jjumuš, luâđree'ǧǧesvuõđi ǩeâll'jem âânnmõš di luâđ geenivää'rai âânnmõõ��âst vuäǯǯamnallšem ääu'ǩai vuõiggâdvuõđmie'lddsa� juâkkmõš.
+Biodiversiteetsuåppmõõ�� artiik 8 (j) õõlǥat suåppâmvue'ssbeä'lid suõ'jjeet vuõssnaroodi biodiversite'tte kuõskki ä'rbbvuõđ mie'lddsa� teâđaid.
+Artiik mie'rrad, što suåppâmvue'ssbeä'lin âlgg naroodla� lää'jjšeâttmõõ��es mie'lddsânji ci'sttjed, suõ'jjeed da ââ'nned biologla määŋgpeä'llsa�vuõđ suõ'jjeem da ǩeâll'jem ââ'nnem peä'lest vää�nai vuõssnaroodi da ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemnääl tobddji pääikla�õhttsa�koo'ddi teâđaid, innovaatiaid da tobddmõõ��id, di ooudâsviikkâd da veeideed tõi suåvvtumuu�� tän teâđ innovaatiai da tobddmõõ��i vuä'msteei loo'vin da mie'ttvaikktõõzzin di sme'llkâ'tted tän teâđ, innovaatiai da tobddmõõ��i âânnmõõ��âst vuõǯǯum ääu'ǩi tää'ssbeällsa juâkkmõõ��.
+Aartiik suõ'jjad Lää'ddjânnmest saa'mi luâđâânnmõ'šše kuõskki ä'rbbvuõtt teâđaid.
+Aartiik 8 (j) tiu'ddepiijjmõš Lää'ddjânnmest
+Pirrõsministeria piiji 18.6.2009 Biologla määŋgpeä'llsa�vuõđ kuõskki takaisuåppmõõ�� vuõssnaroodi ä'rbbvuõtt-teâđ ǩiõtt'tõõlli aartiik 8j naroodla� ä'šštobddituâjjä'rttel sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei maadârdõõzzâst.
+Tuâjjä'rttel tuåimmpââ'jj lij ee'jj 2010 loopp räjja.
+Tuâjjä'rttel tuâjjan lij jm.
+lââ'zzted takai ä'šštobddmõõ�� aartiik 8 (j):st, valmštõõllâd Lää'ddjânnam peä'lestvälddmõõ��id meeraikõskksa� såbbrid koin ǩiõtt'tõõlât ä'rbbvuõtt tiõttu kuõskki kõõččmõõ��id, čiõlgged, mä'htt aartiik 8 (j) õõlǥtõõzz vuei'tet vä'ldded lokku saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem jåå'đtumuu��âšt da tuejjeed siâssmõõ��id aartiik 8 (j) tuåimmepiijjâm diõtt.
+Tuâjjä'rttel tuåimmai Lää'ddjânnam luâđ määŋgpeä'llsa�vuõđ suõ'jjeem da ǩeâll'jem âânnmõõ�� naroodla� tuåimmjemplaan da tuåimmjemprograamm 2006-2016 čõõđtumuu�� da praavjumuu�� ooudâsviikkâm tuâjjä'rttel vuâl�en.
+Tuâjjä'rttel õ'httenoormõš
+Klemetti Näkkäläjärvi, saaǥǥjåå'đteei, Sää'mte'ǧǧ
+Esko Jaakkola, vää'rrsaaǥǥjåå'đteei, Pirrõsministeria
+Liinu Törvi, piizar, Sää'mjânnam Ely-kõõskõs
+Heidi Eriksen, Sää'mte'ǧǧ
+J. Antti Magga, Sää'mte'ǧǧ T
+armo Jomppanen, Sää'm-mu'zei Siida
+Elina Helander-Renvall, Aarktis kõõskõs
+Timo Tolvi, mädd- da meä'cctäällministeria
+Anna Vuopala, mätt'tõsministeria
+Martina Törnkvist, ålggaa'ššiministeria
+Mirja Kurkinen, vuõiggâdvuõttministeria
+Pirjo Seurujärvi, Meä'cchalltõs
+Päivi Lundvall, Sää'mjânnam Ely-kõõskõs
+Timo Jokelainen, Sää'mjânnam Ely-kõõskõs
+Heikki Simola, Lää'ddjânnam luâttsuõ'jjeemlett
+Tuâjjä'rttlest liâ âânnmõõ��âst lââ'ssen põõšši ä'šštobddi.
+Tuâjjä'rttel tuåimmjumuš
+Tuâjjä'rttel noorââtt juõ'ǩǩ mannu da kooll tuâjes äi'ǧǧen saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsai jie'llemvue'jji õõ'nnjid.
+Tuâjjä'rttel siâssmõõ�� da e'tǩǩõõzz aartiik 8 (j) tuåimmepiijjâm diõtt valmštâ'vve ee'jj looppâst.
+Tuâjjä'rttel lij jåårǥlâ'ttam lääddas biodiversiteetsuåppmõõ�� 5. vue'ssbie'llsåbbar primmum Akwé:Kon vuä'ppõõzzid da alttad vuä'ppõõzzi suåvvtumuu�� Lää'ddjânnam saa'mi dommvoudda.
+Vuä'ppõõzz liâ jurddum nåkkam ha'ŋǩǩõõzzi kulttur-, pirrõs- da sosialvaikktõõzzi ärvvõ'sse, koid juu'rdet čõõđted vuõssnaroodi da ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemnääl tobddi pääikla�õhttsa�koo'ddi pââ'sspaai'ǩin da tõi ä'rbbvuõđ mie'lddsânji aazztum le'be õnnum mädd- da čää'ccvuu'din le'be kook vää�ne'ld vaikkte täid vuu'did.
+Pääkkte'm Akwé: Kon -vuä'ppõõzzid jä'ǩǩtee'l vuei'tet ooudâsviikkâd miârkkšõõve'ld biologla määŋgpeä'llsa�vuõđ kuõskki takaisuåppmõõ�� täävtõõzzid ci'sttjee'l ä'rbbvuõđ mie'lddsa teâđaid.
+Tuâjjä'rttel lij riâššâm vuä'ppõõzzid ǩiõtt'tõõllâm mäddââ'nnemseminaar saa'mi dommvuu'dest mäddââ'nnem jåå'đteei kruu'gid.
+Lââ'ssen tuâjjä'rttel tuâjstes saa'mi luâđâânnmõ'šše kuõskki ä'rbbvuõđ teâđai ruõkkâm-, suõ'jjeem- da tu'tǩǩeemtaarbid, vue'ǩǩvuõiggâdvuõttkõõččmõõ��id da aartiik 8 (j) kõskkvuõđ viõǥǥâst åårrai lää'jjšeâttmõ'šše.
+Meeraikõskksa� tu'mmstõktuâjj
+Biodiversiteetsuåppmõõ�� tuåimmepiijjâm kuõskki tu'mmstõõǥǥid da siâssmõõ��id uu'det kuei't ee'jj kõõskin, te'l vu såbbrõõ��ât vue'sspie'llsååbbrin.
+Puõ'tti vue'ssbie'llsååbbar, COP10, såbbrõõ��ât Japanist, Nagoyast kålggmannust 2010.
+Vue'ssbie'llsåbbra aartiik 8 (j) kuõskki aa'ššid valmštââll meeraikõskksa� tuâjjä'rttel, Ad Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions.
+Tuâjjä'rttel tuõjju vuässâ'tte valdiai da vuõssnaroodi võboršee'ǩǩ.
+Lää'ddjânnam vuässââtt biodiversiteetsuåppâm såbbrid bie'ǩǩen Euroop Union delegaatia.
+Euroop Union rääjj õhttsa� peä'lestvälddmõõ�� sååbbartu'mmstõõǥǥid da saaǥǥjåå'đteeimädd saaǥǥstââll vuä'ssbie'lljânnmi peä'lest sååbbartu'mmstõõǥǥi diõtt.
+Akwé:Kon -vuä'ppõõzzid
+Biodiversiteettsuåppmõõ�� 5. vuä'ssbie'llsååbbar lij priimmâm jiõččvääldla� Akwé:Kon -vuä'ppõõzzid.
+Vuäppõõzz liâ valmštõllum valdiai da vuõssnaroodi õhttsa�tuâjjan.
+Vuä'ppõõzz liâ jurddum lokku vä'lddem diõtt vuõssnaroodi, mâ'te Lää'ddjânnam saa'mi, dommvuu'dest čõõđtem vue'lnn åårrai nåkam ha'ŋǩǩõõzzi plaanumuu��âst di plaani da prograammi valmštõõllmõõ��âst da vaikktõõzzi ärvtõõllmõõ��âst, kook vuei'tte vaikkted sää'mkulttuu're, -jie'llemvue'jjid da kultturpreeddna.
+Vuä'ppõõzz ouddlâ'stte, što ha'ŋǩǩõõzzi da plaani raajjmõš õõlǥči vuâđđõõvvâd vuõssnaroodi taarbid da vuäinlmid.
+Vuõssnarood õõlǥči vuässõõttâd ha'ŋǩǩõõzz pooddid juõ'ǩǩ vuâra plaanmõõ��âst tiu'ddepiijjmõ'šše.
+Vuä'ssbie'llsååbbar lij piijjâm alttõõzz, što valdiad vääldči tuâi mie'ldd vuä'ppõõzzid, kook le'čči bie'ǩǩen pirrõs- da sosialvaikktõõzzi ärvtõõllmõ'šše kuõskki lää'jjšeâttmõõ�� da vuä'pstemvuõđ.
+Valdiain da vuõssnaroodin õõlǧči Akwé:Kon -vuä'ppõõzzid tuåimmepiijjâmnalla raajjâd põõšši vuõssnarood primmum jie'rǧǧes mõõntõõllmõš, kåå'tt le'čči sosiala�, pirrõs- da kulttuursa� ǩiõččâmvue'jji seeiltem diõtt, nu'tt plaanmõ'šše ko tu'mmstõktuõjju.
+Vuä'ppõõzzid tuåimmepiijee'l vuei'tet õõudâsviikkâd vuõssnaroodi tuåimmjemvaalmâšvuõđid.Akwé:Kon -vuä'ppõõzzid jää'ǩǩtee'l, vuei'tet vuõssnaroodid tobdsted nåkam hääitnallšem vaikktõõzzid da tõn mie'ldd vuei'tet še uu'cceed hääidaid.
+Vuä'ppõõzzi mie'ldd ha'ŋǩǩõõzzi valmštõõllmõ'šše â'lǧǧe vuässõõttâd vuõssnaroodi võboršee'ǩǩ da tuâjast âlgg vä'ldded lokku tää'ssärvv da jee'res puõlvvõõǥǥi taarb.
+Vuõssnaroodi võboršee'ǩǩid â'lǧǧe u'vdded ri'jttjeei resuurzz, tõ'nt što sij vuei'tte vuässõõttâd ha'ŋǩǩõõzz valmštõõllmõ'šše.
+Vuõssnaroodiõhttsa�kådda puä'đet teâđted valmštõõllâm juõ'ǩǩ pooddid, jee'res mediai pääi'ǩ da õhttsa�kåå'dd mainstum ǩiõlin.
+Ha'ŋǩǩõõzzâst puä'đet piijjâd pââ'jas vuõssnaroodi vuäinalm da huõl kook õčndâ'tte da tõk â'lǧǧe ci'sttjed vuõiggâdvuõđmie'lddsânji.
+Vuõssnaroodi võboršee'ǩǩ â'lǧǧe vuässõõttâd ha'ŋǩǩõõzz pirrõõzzša�-, kulttuursa�-, da sosiala� vaikktõõzzi ärvtõõllmõ'šše.
+Te'l ko ha'ŋǩǩõs tuejjad ǩiõldla� vaikktõõzzid vuõssnaroo'de, ha'ŋǩǩõõzzâst va'stteei da vuõssnaroodi võboršee'ǩǩ â'lǧǧe suåppâd ǩie'ppeei tuåimid ǩiõldla� vaikktõõzzi uu'cceem diõtt.
+Ha'ŋǩǩõõzz teâuddjumuu�� â'lǧǧe čuâvvad õõutsââ'jest vuõssnaroodi võboršee'ǩǩivui'm.
+Jiõččvääldla Akwé: Kon - vuä'ppõõzz liâ jurddum saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem plaanmõõ��âst da pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllmõõ��in va'stteei ve'rǧǧnee'ǩǩid, lää'jjšiõttee'jid, ärvtõõllmõõ��i raajj'jid, YVA -ha'ŋǩǩõõzzin va'stee'jid, kää'vvtee'jid, Meä'cchaltõ'sse, låå'ppha'ŋǩǩõõzzid, sää'mtegga da nuõrttsaa'mi siidsåbbra di sää'mõhttsa�koo'ddid.
+Akwé:Kon ohjeiden suomennos
+Sää'mtee'ǧǧ stipeendid vuõǯǯu puõ'tti nuõr:
+Madetoja musiikklookkjiškooul, Oulu: Unna-Maari Pulska (tâ'vvsää'm)
+Enontekiö lookkjiškooul: Rosa-Máren Magga (tâ'vvsää'm) da Mareena Keskitalo (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel lookkjiškooul: Milla Moilanen (aanarsää'm), Arla Magga (tâ'vvsää'm) da Essi Ranttila
+(tâ'vvsää'm)
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Anni Kaisa Koivisto (tâ'vvsää'm)
+Haukipudas pââibu�škooul: Heija Länsman (tâ'vvsää'm)
+Lyseonpuisto pââibu�škooul, Ruä'vnjargg: Inga Maaret Aikioniemi (tâ'vvsää'm)
+Suä'đjel pââibu�škooul: Elli-Marja Hetta (tâ'vvsää'm), Miira Suomi (tâ'vvsää'm) da Roosa
+Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+Hetta pââibu�škooul: Juhán-Tuommá Magga (tâ'vvsää'm) da Iina-Marja Juuso (tâ'vvsää'm)
+Aanar pââibu�škooul: Gabriela Satokangas (tâ'vvsää'm) da Tytti Kuusisto (nuõrttsää'm)
+Â'vvel pââibu�škooul: Sara Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+Če'vetjääu'r škooul: Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsää'm)
+Karigasnjaarǥ škooul: Matias West (tâ'vvsää'm) da Nora Pieski (tâ'vvsää'm)
+Vuõccu škooul: Jouni Hetta (tâ'vvsää'm)
+Aleksanteri Kena škooul, Suä'đjel cs: Teemu Hietala (tâ'vvsää'm)
+Napapiiri pââibu�škooul: Katja Anttonen (tâ'vvsää'm), Eero Anttila (tâ'vvsää'm) da Jussa Rahko
+Sää'mte'ǧǧ tuäivvad leekk da šiõǥǥ ǩie'ssluõvâsvuõđ pukid!
+Kâskka Aanar ceerkavsiid, Juutuajooǥǥ riddu ja Aanarjääu'r õõldâsvuõ'tte kaggõõtti Sää'mkultturkõõskõõzz vuõđđu mu'vrješ metallsylinder, koon sizz le'jje pijjum vuâđđǩe'rjj (nellj jee'res ǩiõll šiõttõõzz; lää'ddǩiõllsa�, aanarsää'mǩiõllsa�, nuõrttsää'mǩiõllsa� da tâ'vvsää'mǩiõllsa�), âânnmõõ��âst åårrai smavvteä'ǧǧnorldõõǥǥ, Aanrest i'lmmstõõvvi pääikla�ga'zeâ'tid (Inarilainen, Avvir.
+Lapin kansa ja Pohjolan sanomat) da saa'mi ä'rbbvuõđ, Sámi Duodji -ooudâsmiârkin pravvum ǩiõtt-tuâjaid.
+Siidast juätkkjam parlameent valdiateä'ǧǧvälljkåå'dd saaǥǥjåå'đteei, parlamentneǩ Hannes Manninen.
+Sää'mtee'ǧǧ mainnâz õõ'ni Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, õõ'nni mainnâz õõ'ni projektšuu'rmõs Juha Guttorm da raajteei mainnâz õõ'ni Senaatt-ǩiiddõõzzi jåå'đteei Jukka Liede.
+Aanar kåå'dd tiõrvtõõzz puu'ti Aanar kå'ddvä'ldduum saaǥǥjåå'đteei Teuvo Katajamaa.
+- Konsertt lij Adjágasin vuõssmõs Lää'ddjânnmest.
+Ijahis idja -festivaalorganisaatia lij kuärǥast, ku lij vuäǯǯam vuâsttavä'ldded nääi't vää�nai sää'mbändi po'dde da sij musiikk kuulât Lää'ddjânnam sää'mvuu'dest, festivaaljåå'đteei Anna Näkkäläjärvi vie'sslâtt.
+Adjágas õhttat jiijjâz musiikkâst tâ'vvsää'm juõi'ǥid da modeern jee'res musiikk čuõ'jjõõzzid.
+Bäänd ođđsumu� čõõđtõs lij album Mánu rávdnji (2009), koon oudldi bäänd debyyttilevy Adjágas (2006).
+Adjágas voddõõđi Vancouver olympia poodd kultturproggraammâst da lij puârast vuâsttavalddum da siõs-sum bändd nu'tt dommjânnmest Taarrâst di meeraikõskkseld.
+Ee'jj 2010 theeman õ'httekuullâmvuõtt
+Čiiččad vuâra riâ��õttum Ijahis idja kollai Aanar ceerkavsiidâst 20.-22.8.2010.
+Festivaal lij põõššinalla põõštam staattuuzzes pue'rmõsân sää'm-musiikk čuä'jtem pooddin Lää'ddjânnmest.
+Festivaal theeman lij tän ee'jj vuõssna-roodi õ'httekuullâmvuõtt.
+Vuõssnarood puä'tte Aanra kolmmen jee'res jânnmest da määŋg kulttuur kaaunõõttmõš lij jii'jjesnallšem festivaal his-toorâst.
+Ijahis idjan musiikkpodd lij sue'vet 23.8. riõššum Ijahis ija -konsertt, ko'st kuulât Adjágasin musiikk lââ'ssen vuõssnarodkue'ssi čuäjtõõzzid, ä'rbbvuõđ mie'ldd puättam saa'mi vokaalmusiikkšlaaji čuä'jteei di räbb-musiikk čie'pp Amocist da Ailu Vallest da jiânnâi jee'res sää'm-musiikkid.
+Ijahis idja -pood reä'šše õhttsa�tuâjast Anára Sámisearvi, Sää'mte'ǧǧ, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs, Sää'm-mu'zei Siida, Aanar kå'dd, Giella-gas-instituutt da Aanar sie'brrkå'dd.
+Vuäbbam, villjam!
+Lââ'ssteâđaid festivaaljåå'đteei Anna Näkkäläjääu'rest,
+, 0408400383 da poodd säi'mmseeidain addrõõzzâst www.ijahisidja.fi.
+Ǩiõllciist lie alttääm Taar, Lää'ddjânnam da Ruõcc sää'maa'ššin va'stteei ministeer da tääi jânnmi sää'mtee'ğği saaǥǥtuõ'll'jeei.
+Ciist juõ'ǩǩeš vuõss vuâra ee'jj 2004 da tõn jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj.
+Cist šorradvuõtt lij 12 500 eurrâd.
+Ǩiõllciist tää'vtõs
+Ǩiõllciist tää'vtõssân lij pue'reed sää'm ǩiõl ooudâsviikkmõõ�� ââ'nmõõ�� da seillmõõ�� Taarrâst.
+Ruõccâst, Lää'ddjânmest da Ruõššjânnmest.
+Ǩii vuäitt vuäǯǯad ciist?
+Ǩiõllciist uu'det õoutoummid (joukk) le'be õhttõõzzid (õhttõs, strooite'l), kook lie puârast tuåimmjam sää'm kiõl ooudõsviikkâm, âa'nnem da seillmõõ�� diõtt.
+Ǩiõllciist vuei'tet u'vdded ouddmiârkkan ǩee'rjla�, njää'lmla� le'be jee'res aa'šši diõtt, kook lie jee'resnallšem tuåimmjemvuu'din.
+Ciist vuei'tet jue'ǩǩed jäänbi cisttvuäǯǯji kõõskâst.
+Nõõmâd jiijjad võboršee'ǩǩ!
+Õõutoouma�, joukk le'be õhttõs Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânmest da Ruõššjânnmest vuäitt ehdted ee'jj 2010 ǩiõllciist vuäǯǯja.
+Ehdtõs ǩiõllciist vuäǯǯjest da ǩee'rjla� vuâđđumuš, jäänmõssân 1-2 seiddad, âlgg vuõltteed mâaimõsân čõhččmannu 1 peei'v 2010 mõõnee'st addrõ'sse:
+Ärvtõõllâmjoouk
+Gollegiella - ärvtõõllâmjoouk piizar
+Brita Stina Sjaggo
+Samediggi
+Box 90
+Giron/Kiruna
+Sweden
+e-mail:
+Sää'markiv tuåimmai sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Arkiv lij pie'ǩǩ Lää'ddjânnam meersa�arkiiv.
+Sää'markiiv tuâjjan lij
+• tuärjjeed da viikkâd ooudâs sä'mmlaid kuõskki tiõđlâ� tu'tǩǩumuu��
+• ravveed sää'mkulttuur da lââ'zzted sä'mmlaid kuõskki histoorteâđ
+• ââ'nned huõl sä'mmlaid da sää'mvuu'd kuõskki ä'ššǩee'rji digitâsttmõõ��âst
+• pu'htted ä'ššǩee'rjid ää'ššlai vuäǯǯmõ'šše arkivstroi'ttel säi'mmkääzzkõõzzi pääi'ǩ.
+Tobdstõõđ Sää'markiiv dommseeidid.
+Lââ'ssteâđaid: tu'tǩǩeei Suvi Kivelä Sää'markiiv
+te'l.
+ne'ttpåå'st: suvi.kivela[@]narc.fi
+Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ aanar- da tâ'vvsää'mǩiõllsai abbsi õlmmeempoodd Aanrest Siida auditoriast mââibaarǥ 07.09.2010 čiâss 12.00.
+Õlmmeempooddâst čuä'jtet ođđ aanarsää'm- da tâ'vvsää'mǩiõllsaid abbsid.
+Aanarsää'mǩiõllsa ǩee'rtjeei da tâ'vvsää'mǩiõllsa aabbâs ǩiõttǩee'rtjeei, kärt-teei da kue'sttemnalla piijji liâ pääi'ǩ â'lnn da maainte abbsest da tõn valmštõõllâmtuâjast.
+Muu aabis, čohčâ
+Matti Morottaja ǩee'rjtum da uŋŋarla Daniel Gelencsér kärttuum Muu aabis, čohčâ -čõhččaabbâs lij jurddum 1. klaass čõhččlookkâmpââi aanarsää'm jie'nnǩiõl mätt'temǩe'rjjen.
+Ǩerjja valmštââvv veâl ǩiđđvuä'ss da mätt'teemǩe'rjj.
+Åå'n aanarsää'm ǩiõllpie'sstuåimmjumuu�� poddân šõ'dde aanarsää'mǩiõllsa klaass, leäi ju'n taarbi mie'lddsa� äi'ǧǧ raajjâd še mätt'tem-materiaalid jie'nnǩiõl alggmätt'tõõttâm diõtt.
+Ääi'jben rajjum mätt'tem-materiaal le'jje ǩee'rjtemvue'jj beä'lnn vuämmnam, tõid jeät vuei'ttum teänab ââ'nned mätt'temtuâjast.
+Matti Morottaja ǩiõttǩee'rjtemtuâj šõddmõõ��âst čõõđtet åå'n digitaalteädldõkkân Muu aabbâs, čõhčč-ǩe'rjj.
+Aanarsää'm abbâz liâ õčndõõttâm hää'rveld: vuõssmõs aanarsää'm aabbâs lij ceerkavšurr Edvard Wilhem Borgi tuåimmtum Anar sämi kiela aapis ǩe'rjj, koon teä'ddeš Oulust ee'jjest 1857.
+Ǩee'rjest va'lddeš pâ'jjel 100 ee'ǩǩed mâŋŋa oođuumteädldõõǥǥ ee'jjest 1983.
+Ee'jjest 1990 očndõõđi aanarsäämas tâ'vvsää'mǩiõlâst jåårǥlõttum Aabis 2-ǩiđđaabbâs.
+Áppes - Min meahci máidnasat
+Samai čõhččmannu alggpeei'vin vuäǯǯap teädldõõǥǥâst Inga Guttorm ǩee'rjtum da Salli Parikka kärttuum Áppes - Min meahci máidnasat - abbâz.
+Ǩee'rj kue'sttemnalla piijjmõõ��âst va'sttad Minna Saastamoinen.
+Ǩerjja valmštââvv škooulekka ee'jjest 2011 lââ'ssen mätt'teemǩe'rjj.
+Ǩiõttǩee'rjteei Inga Guttorm lij vue'llškooul u'čtee'l, kåå'tt lij tuõjjstõõllâm ee'jjid sää'mǩiõllsa alggmät'tõõzz beä'lnn Uccjooǥǥâst.
+Ǩee'rj kärtteei, Salli Parikka (Wahlberg), lij kärttääm määŋgaid pärnaid da nuõrid jurddum ǩee'rjid (www.salliparikka.com).
+Kue'sttemnalla piijji Minna Saastamoinen lij sää'mǩiõl siltteejan kää'zzkâsttam mätt'temǩe'rjjma'hssjid lââ'ssen Taarrâst.
+Oou'dbu� Áppes 1 da 2 -aabbâs čõõđtes Lää'ddjânnmest 1980 -lååǥǥast.
+Nuõrttsää'mǩiõl aabbâstuâjj lij alttuum
+Tän ǩiiđ lij alttuum še nuõrttsää'mǩiõllsa abbâz ǩiõttǩee'rjtemtuâjj.Tiina Sanila-Aikio lij valmštõõllâm ǩiõttǩe'rjtõõzz da tuâj valmmša vuäǯǯam äi'ǧǧ le'čči loppee'jjest.
+Nuõrttsää'm ǩiõllpie'sstuåimmjumuu�� šõddmõõ��âst lij vue'rddemnalla, što ođđ vuõssklassnee'ǩǩ liâ pue'ttmen čâhčča 2011 nuõrttsää'mǩiõl mätt'tõ'sse.
+Täävtõssân lij vuäǯǯad aabbâs vuõssklassnee'ǩǩi âânnmõ'šše.
+Õlmmeempodd lij pukid äävai, ǩeäk peerste abbsin.
+Media diõtt lij va'rrjum vuäittmõš tuejjeet kõõččmõõ��id raajj'jid da mahssja.
+Õlmmeempoodd lij kaa'fstõõllmõš.
+Hannu Kangasniemi, mätt'tem-materialpiizar
+Lââ'ssteâđaid: www.samediggi.fi > Čõõđtumuu�� > mätt'temaunnâz
+Mätt'tõs- da kultturministeria čuäjat čõhččmannu 24. peei'v tuejjuum tu'mmstõõǥǥâst Parlameent
+vuâđđvälljkåå'dd tu'mmjõ'sse (PeVM 1/2010 vp - K 1/2009 vp), ko'st välljkå'dd ouddlõõ'sti
+halltõõzz riõmmâd prååstas ä'ppsab tuåimid sää'mǩiõl stooidâm diõtt.
+Välljkåå'dd mie'ldd
+spesialnallšem lokku välddmõš âlgg smiõttâd pue'rben vaarvuâla aanarsää'mǩiõl da
+nuõrttsää'mǩiõl seeiltem staanmõ'šše.
+Valdiasååbbar piiji čiõ'lǧǧeemtuâjstes Lää'ddjânnam
+oouma�vuõiggâdvuõttpolitiikest (2009) täävtõssân sää'mǩiõl stooidâmprograamm raajjmõõ��.
+Mätt'tõs- da kultturministeria peejj sää'mǩiõl stooidâmprograamm plaaneem tuâjjä'rttel tuâjjan:
+- ärvvtõõllâd sää'mǩiõli vue'jj da tõn pue'reem diõtt puki koolm Lää'ddjânnmest mainstum
+sää'mǩiõl vuäzzest da
+- raajjâd alttõs obbvälddlanallšem da ku'ǩesää'ij ǩiõččâmvue'jj mie'lddsa sää'mǩiõl
+stooidâmprogrammân.
+Stooidâmprograamm âlgg sii'sǩeed alttõõzzid, kook kuâ'sǩǩe sää'mǩiõli tu'tǩǩeem da ǩiõlhuõl,
+sää'mǩiõl mätt'tem da sää'mǩiõllsa škoou'l'jem, sää'mǩiõllsa kulttuur tue'rjjeem, sää'mǩiõllsa
+pei'vvhååid da ǩiõllpie'sstuåimmjumuu�� di jee'res nåkkam õhttsa�kå'ddjie'llem vuä'ssvuu'did,
+koin ra'vvjet saa'mi vuõiggâdvuõđ tuõttää'ššlânji kâ'dded da ooudâsviikkâd ǩiõles da kulttuures
+vä'lddkåå'dlânji.
+Tuâjjä'rttel âlgg vä'ldded lokku sää'mǩiõli vue'ǩǩ da
+ooudâsviikkâmkuâsttmõõ��id še jee'res Tâ'vvjânnmin.
+Ha'ŋǩǩõõzz vuä'pstemä'rttel saaǥǥjåå'đtee'jen tuåimmai pâ'jj'jåå'đteei Sakari Karjalainen
+mätt'tõs- da kultturministeriast da vuässli'��en pâ'jjta'rǩǩeei Katri Santtila mätt'tõs- da
+kultturministeriast, ålggaa'ššipiizar Suvikki Silvennoinen ålggaa'ššiministeriast, jåå'đteei Johanna
+Suurpää vuõiggâdvuõttministeriast, pâ'jjta'rǩǩeei Panu Artemjeff sii'sǩaa'ššiministeriast,
+finansspiizar Annika Klimenko valdiateä'ǧǧministeriast, saǥstõõlli ve'rǧǧoouma� Hillevi Lönn
+tuâjj- da jie'llemvue'ǩǩministeriast, saǥstõõlli ve'rǧǧoouma� Viveca Arrhenius sosial- da
+tiõrvâsvuõttministeriast, jåå'đteei Jorma Kauppinen Mätt'tõshalltõõzzâst, vaa'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja
+Seurujärvi-Kari sää'mtee'ǧǧest (tâ'vvsää'mǩiõll), vaa'rrsaaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi
+sää'mtee'ǧǧest (nuõrttsää'mǩiõll), rehtor Yrjö Musta sää'mtee'ǧǧest (aanarsää'mǩiõll),
+pââimõsškooullehtor Marja-Liisa Olthuis Oulu pââimõsškooulâst (Giellagas -instituutti), Martti
+Laiti City Sámit ry:st, juâkkazjåå'đteei Kimmo Granqvist Dommjânnamla ǩiõli
+tu'tǩǩeemkõõskõõzzâst, spesialä'šštobddi Kurt Torsell Lää'ddjânnam Kå'ddleettast di
+pâ'jjä'ššoouma� Antti Arjava Lää'ddjânnam Kultturfoondâst.
+Tuâjjä'rttel põõšši ä'šštobddjen
+nõõmteš minoritettåskkoouma� Eva Biaudet.
+Ha'ŋǩǩõstuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đtee'jen tuåimmai spesialplaanraajji Mikko Cortés Téllez mätt'tõs- da
+kultturministeriast da vuässli'��en pâ'jjta'rǩǩeei Maria Biskop mätt'tõs- da kultturministeriast,
+jåå'đteei Johanna Suurpää vuõiggâdvuõttministeriast, halltõspiizar Hanna Kiiskinen sosial- da
+tiõrvâsvuõttministeriast, projektšuurmõs Petra Magga-Vars sää'mtee'ǧǧest di
+čuõvtemtuåimta'rǩǩeei Kari Torikka Sää'mjânnam vu'vddvaaldšemkonttrest.
+Tuâjjä'rttel piizren tuåimmje mätt'tõsduumšeǩ Maija Innola mätt'tõs- da kultturministeriast,
+mätt'tõsduumšeǩ Leena Nissilä Mätt'tõshalltõõzzâst, škoou'l'jempiizar Ulla Aikio-Puoskari
+sää'mtee'ǧǧest di tu'tǩǩeei Kaarina Vuolab-Lohi Dommjânnamla ǩiõli tu'tǩǩeemkõõskõõzzâst.
+Tuâjj- da vuä'pstemä'rttel tuåimmpââ'jj jâskk ee'jj 2011 looppâst.
+Podd lij histoorla�.Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt lij jii'jjesnallšem cistt maai'lmest.
+Sää'mte'ǧǧ lijvuâđđääm sää'm ǩiõlltuâjj-ciist, koonn ju'rddmõššân lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsaikääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšemtuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'mǩiõlin juu'rdet tâ'vv-, aanar da nuõrttsää'mǩiõlid.
+Ciistmiârkktõs lij sme'llkâ'tted ciist vuäǯǯai kaggâd veâl ooudâs sää'mǩiõl ou'dde tuejjuumtuâj da sme'llkâ'tted pukid ve'rǧǧnee'ǩǩid kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-ciist vuäǯǯai lij va'lljääm sää'm ǩiõllsuåvtõs.
+Sää'm ǩiõlltuâjj cistt lij čeäppõstuejjõs, kåå'ttâlgg čuõvted sää'mǩiõl da kulttuur ree'ǧǧesvuõđ da määŋgpeällsa�vuõđ.
+Cistt vaajtââvvpiiriee'jji da tõn raajjmõõ��âst va'sttat Sámi Duodji ry va'lljuum sää'mčeäppneǩ le'besää'mǩiõtt-tuâjjla�.
+Cistt õõlǥat vuäǯǯai juä'tǩǩed tuâj sää'mǩiõl staattuuzz dasää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi kaggâm diõtt.
+Ciist ǩeeiǥad kulttur- da sporttminister StefanWallin.
+Lââ'ssteâđaid se'minaarest oudd sää'mtee'ǧǧ ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen sää'm ǩiõlltuâjj-ciist peä'lest di seminaar peä'lest saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi.
+Kåå'ffstõõllâm diõtt raukkâp i'lmmtõõttâd seminaa're 29.11.2010 mõõnee'st addrõ'sse
+Seminaar programm.
+Sää'mtee'ǧǧ õhttvuõ'tte leä'p vuâđđe'mmen nuõrisuåvtõõzz.
+Puõ'tti suåvtõõzz vää�nai tuâjjan lij ooudâsviikkâd sää'mnuõri ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđid di ravveed sää'mnuõri identteet nuõrituâj pääi'ǩ.
+Lââ'ssen suåvtõs puätt valmštõõllâd tõid sää'mtee'ǧǧ maadârdõõzzid, alttõõzzid, ceâlkõõlmid da jee'res peä'lestvälddmõõ��id, kook kuâ'sǩǩe sää'mnuõrid.
+Suåvtõ'sse puä'đet va'lljeed vitt vä'lddveârla� vuässla di si'jjid juâkkse'��e jiijjâs vää'rrvuässla.
+Vuässla â'lǥǥe lee'd 18-25-âkksa oddel sää'mnuõr.
+Suåvtõõzz vuässla jiâ taarbâ� lee'd sää'mtee'ǧǧ vuässla, ij-ǥa see'st taarbâš jälsted sää'mvuu'dest.
+Sää'mǩiõll jie'nnǩiõllân i'lla še viâlt'te'mesvuõtt, leša sää'mǩiõl silttumuš lij ǩeâittamnallšem lokku välddmõš.
+Nuõrisuåvtõõzz va'lljumuu��âst puä'đet vä'ldded lokku, što vuässla ee'ttǩâ'stte pirr sää'mvuu'd di jee'res ǩiõllä'rttlid.
+Nuõrisuåvtõõzz vuõssprojeekt tuâjjä'rttel tuejjad õõutsââ'jest nuõripiizzrin sää'mtee'ǧǧ halltõ'sse e'tǩǩõõzz va'lljumu'šše puõ'tti vuässlain, da looppla� tu'mmstõõǥǥ tuejjad sää'mtee'ǧǧ sååbbar.
+Va'lljuum nuõrisuåvtõõzz vuässla va'lljee vitt 15-17-âkksa ä'šštobddivuässla.
+Täk ä'šštobddivuässla vuässâ'tte pukid puõ'tti suåvtõõzz såbbrid.
+Haa'lemmen vuei'ttve'ted e'tǩǩeed še ä'šštobddivuässlaid, leša e'tǩǩõõzz sää'mtee'ǧǧ halltõ'sse sij va'lljumuu��âst tuejjad vuõss'sâjjsânji va'lljuum nuõrisuåvtõs.
+Nuõrisuåvtõ'sse suåppi 18-25-âkksa oddel sää'mnuõr da vuäittmõõ��i mie'ldd še ä'šštobddivuässli'��en suåppi 15-17-âkksaid nuõrid vuäitt e'tǩǩeed nuõripiizar Siltala Niin�e.
+E'tǩǩõõzz vuâđđjurddjineez â'lǧǧe vuõltteed vue'lnn åårrai ne'ttåpåå'štaddrõ'sse le'be påå'štaddrõ'sse piâtnâc rosttovmannu 17. peei'v 2010 mõõnee'st čiâss 16 räjja.
+Lââ'ssteâđaid vuäǯǯve'ted vuâllaǩee'rtee'jest.
+Tiõrv'vuõđin Niina Siltala, nuõripiizar
+Lehtolantie 1
+Tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� valmstõõllmõš da ouddnumuš lij leämma� ku'ǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâ'vvjânnamla� ä'šštobddiä'rttlest kolmm ee'jj.
+Suåppmõšvuõssǩee'rjtõõzz mâŋŋa ouddmõõ�� ee'jjest 2005 tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� ooudâsviikkmõš puuđi valdiai kõskksa� õhttsa�tuâjast määŋg eeǥǥas.
+Åå'n saaǥǥstõõllâm suåppmõõ�� priimmâm diõtt ä'lǧǧe Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar valdiai da sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjan ee'jjest 2011 ää'ljee'l.
+Tän tu'mmješ Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar sää'maa'ššin vastee'ji ministeerji da kõõččmõõ��âst åårrai jânnmi sää'mtee'ǧǧ presideenti õhttsa�såbbrest tä'bbe 22.11.2010 Tukholmast.
+Tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� priimm'mõš lij suåppum viikkâd tu'mmstõ'ǩǩe viiđ ee'jj sizz.
+Sää'mtee'ǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõ�� vuäitčeš jie'lled sõõrǥab äi'ǧǧtaaulin, leša vää�nmõš lij ää'šš ouddnumuš.
+Saaǥǥstõõllmõõ�� liâ vuârddmõõ��âst vä'ǯǯlõs.
+Suåppmõš le'čči histoorla� da tõn priimm'mõš miârkkšõõvvči maai'lm vuõssmõš valdiasuåppmõõ�� šõddmõõ��, koon jurddân lij pue'reed määŋg valdia vuu'dest jälsteei vuõssnarood, saa'mi staattuuzz.
+Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar Sää'mtee'ǧǧ di Ruõšš saa'mi õhttsa�tuâjjorgan, Saa'mi Parlamentaarla� Suåvtõs (SPN), vuârdd tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� ooudâsviikkâd saa'mi raajid pâ'jjel mõõnni õhttsa�tuâj veâl pue'rab årra, lââ'zztee'l saa'mi õ'httekuullmõõ�� da raajjâd SPN:st saa'mi õhttsa� pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin.
+Hå't sää'mtee'ǧǧ liâ tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� priimmânsaaǥǥstõõllmõõ��in bie'ǩǩen valdiai ee'ttkâ'sttõõzz, saa'mi jiõnn lij õhttsa�.
+SPN saaǥǥstââll õhttân vu'vdden tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� priimmâm diõtt.
+SPN ouddlâstt, što tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõš saaǥǥstõõlât obbvuõđstes da puk suåppâmvuõssǩee'rjtõõzz stannum vuõiggâdvuõđ teâuddje.
+Ruõcc sää'mtee'ǧǧ halltõõzz saaǥǥjåå'đteei Ingrid Inga särnn, što lij pue'rr kuullâd, što kolmm sää'mtee'ǧǧ vuässâ'tte tää'ssärvvsen vuä'sspie'llen saaǧǧstõõllmõõ��in tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ��âst.
+Vue'lǧǧep tõ'st, što Sää'mtee'ǧǧ oudldõõzz vuässõõttâd saaǥǥstõõllmõõ��id staaneet kõõččmõõ��in åårrai valdiai tuåimest.
+Tõt ä'šš što saaǥǥstõõllmõõ�� â'lǧǧe puuttâd viiđ ee'jj se'st, miârkksââvv še, što Ruõcc tän ee'jj äi'ǧǧen vuäitt i'lmmted, što jordd ravveed da staaneed saa'mi vuõiggâdvuõđ jiõččmie'rrummu'šše da jânnmi da čaa'ʒʒi da luâttree'ǧǧesvuõđi vaaldšumu'šše meeraikõskksa� vuõiggâdvuõđ vuâđđjurddji mie'lddsânji.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi särnn, što sää'mtegga saaǥǥstõõllmõõ�� tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� primm'mõš lij aaibâs vää�nai, tõ'nt ko Lää'ddjânnam joudd tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ�� pääi'ǩ staaneed sää'mjie'llemvue'jji da -kulttuur suõi veâl pue'rbuben, rä'tǩǩeed saa'mi vuõiggâdvuõđid jânnma da čäcca di staaneed sää'mtegga ri'jttjeei resuursid tuåimmjed.
+Lää'ddjânnam valdia lij piijjâm mäŋggsab lååi ee'jj ääi'j täävtõssân vuäǯǯad meersa� rä'tǩǩumuš saa'mi mädd- da čää'ccvuõiggâdvuõđin, leša rä'tǩǩem ooccmõš i'lla veâl ni alttuum.
+Lää'ddjânnam ij vuei't teänab lõõmmâd meersa� rä'tǩǩeem ooccmõõ�� tuâkka.
+Lää'ddjânnam valdia âlgg rä'tǩǩeed saa'mi mä'dd- da čää'ccvuõigâdvuõđid mââimõõ��âst bie'ǩǩen tâ'vvjânnamla� sää'msuåppmõõ��, â'te viiđ ee'jj sizz.
+Taar sää'mtee'ǧǧ presidentt Egil Olli särnn, što lij kuärǥast tõ'st, što saaǥǥstõõllmõõ�� peä'sse åå'n ä'lǧǧed."Mâ'te tie'ttep, što liâ leämma� mõõn-ne vee'rd jee'resmiõllsa�vuõđ saaǥǥstõõllâmplaanâst, jeärben Taarrâst, leša ko mij åå'n tie'ttep, što Lää'ddjânnam da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ da tõõi jânnmi halltõõzzi kõõskâst lij õhttmiõllsa�vuõtt, nu'tt alttumuš ij vuäǯǯ lee'd Taarrâst ǩidd.
+Hää'lääm ââ'nned tän poodd äu'ǩǩen ǩei'ttad Lää'ddjânnam da Ruõcc tän poddsa� šiõǥǥ proseezzâst.
+Da vuârdam ää'lšest, što ä'lǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorla� ää'šš pirr, le'be nu'tt, što vuäǯǯap äigga sää'msuåppmõõ�� kolmmen jânnmest, ko'st jälstep", juä'tkk Egil Olli.
+Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruõcc sää'mte'ǧǧ Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ Taar sää'mte'ǧǧ 070 - 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00
+Kue'htt neezzanpeällsa tollvääim, Máret Sára da Lajla Mattsson Magga, liâ kuhttu tuejjääm šuur tuâj sää'mǩiõl ooudâsviikkâm da ruõkkâm diõtt.
+Åå'n suäna vuäǯǯa tâ'vvjânnamla� ǩiõllciist Gollegiella 2010.
+Ǩiõllcistt jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj da cisttsumm lij 12 500 eu'rred.
+Tä'bbe skamm'mannu 22. peei'v ciist u'vddeš tâ'vvjânnamla� ministersåbbrest Tukholmast.
+Ruõcc sää'mtee'ǧǧ halltõõzz saaǥǥjåå'đteei Ingrid Inga ǩei'tt Tâ'vvjânnmi halltõõzzid tõ'st, što tõk laaddâ'tte - jõnn cisttsu'mme, koon ǩiõččâmvue'ǩǩ lokku vää'lde'l lij sää'mǩiõli årra.
+- Lij rämm vuei'tted ââ'ldeed näkkam tuâjjcistt da sme'llkâ'tted oummid, kook liâ tuejjääm jõnn tuâj sää'mǩiõl ruõkkâm da ooudâsviikkâm diõtt, son särnn.
+Tän ee'jj tâ'vvsää'mǩiõl da saujjsää'mǩiõl pââ'jtet pâ'jjsâjja.
+Tâ'vvsää'mǩiõl maainstet Ruõccâst, Taarrâst da Lää'ddjânnmest, saujjsää'm Ruõccâst da Taarrâst.
+Tä'st lij vuä'nkânji ärvtõõllâmkomitea vuâđđjurddi, mõ'nt sami suäna Máret Sára da Lajla Mattsson Magga vuäǯǯa ciist ee'jjest 2010.
+Máret Sára
+Máret Sára lij šõddâm e. 1947 Pessjooǥǥâst Porsanger kåå'ddest Taarrâst.
+Son lij vuä'mstam jie'llmes ǩiõllˈla� ooudâsviikkâmtuõjju tä'vvsää'm ǩiõllvuu'dest.
+Son lij leämma� u'čtee'len, ǩe'rjjne'ǩǩen, ga'zeâtne'ǩǩen, puäʒʒhåiddvaaldšem vuäppõõzzu'vddjen, čõõđtempõrggâz jåå'đtee'jen da su'st liâ leämma� määŋg tuâj jee'res seä'rvin da politiikkla� orgaanin.
+Ǩiõl kuõskki tuâjj lij jåå'ttam mie'ldd suu tuâjj-jie'llmest ruõ'psses suõnnân da son lij leämma� šiõǥǥ ooudâsviikkjen, nu'tt jiijjâs ämmtes beä'lnn da neezznen.
+Mätt'tee'l škooulnee'ǩǩid da mätt'tõõttjid da seämma poodd pue'rääm mätt'tem-mõõntõõllmõõ��id da jiõčč mätt'temriâššmõõ��.
+Son lij õõutsââ'jest Kirsten Pope'in čõõđtam mätt'temǩe'rjjrääid Eatnigiella (Jie'nnǩiõll) da jee'res ǩee'rjid, koin liâ sää'nnsiõr, ǩie'čč-čuõ'jjõõzz, särnnamvue'jj da mätt'temsiõr.
+Mõõnni ee'jj son lij čõõđtam kue'htt ǩee'rj sää'nnštoo'ppjõõzzin.
+Õhttse'��e son lij leä'mma� mie'ldd čõõđte'men pâ'jjel 40 ǩe'rjjed.
+Máret Sára lij leämma� person, kåå'tt lij tuõsttâm jåå'tted jiijjâs čuâkksid.
+Jie'llemääi'jest son lij leä'mma� oddâl šõddee'jen, ga'zeâtne'ǩǩen, ǩe'rjjne'ǩǩen, leša še ǩiõllpolitikklânji.
+Máret Sára kookkas vuällai sää'mǩiõl kuõskki vää�nai tuâjj tuejjad su'st Gollegiella (kå'llǩiõl) kaallsõs äärv mie'lddsa vuâǯǯai, tuâtt ärvtõõllâmkomitea.
+Lajla Mattsson Magga
+Lajla Mattsson Magga lij šõddâm e. 1942 Kall-nõmmsa� siidâst Ruõcc Jämtlaandâst, lešâ lij jälstam kuu'ǩǩ ääi'j Taar Koutokeinost.
+Saujjsää'mǩiõl ruõkkmõš, mätt'tumuš da ooudâsviikkmõš liâ mätt'tõõttâmääi'jest ää'ljee'l leämma� suu vää�nmõš tuâj, nu'tt ämmatla� da privat jie'llmest.
+Suu tuäimmjemvu'vdd lij kookkas vuällai da vuäll kä'ttet nu'tt mooččâdǩe'rjjla�vuõđ da teâttǩe'rjjla�vuõđ, joortõõzzid, mätt'tõõzzid, ǩiõllaunnstõõzz noorrmõõzz da je'rrumuu��, päi'ǩǩnõõmid da sää'nnǩe'rjjtuâj.
+Lajla Mattsson Magga lij kuu'ǩǩ ääi'j tuejjääm tuâj saujjsää'mǩiõl u'čtee'len da tu'tǩǩee'jen.
+Ee'jjest 1984 suu vuõssmõs ǩe'rjj i'lmstõõvi, Maahke ryöknie, mâŋŋa tän ǩee'rj liâ očndõõttâm jee'res mätt'temǩee'rj da päärnai ǩee'rj.
+Åå'n son vuässââtt Biblija ođđest jåårǥlâ'ttemtuõjju saujjsää'mǩiõ'lle da seämma poodd son tuejjad ǩiõllmättǩee'rj.
+Suu šuurmõš tänpoddsa� tuâjj lij ǩiõllvuu'dest kuei't sää'nnǩee'rj tuejjumuš.
+Åarjelsaemien daaroen baakogärjä/Saujjsää'm-Taarr sää'nnǩe'rjj õõutsââ'jest Knut Bergsland'in da Daaroen åarjelsaemien baakogärja/Taarr-Saujjsää'm sää'nnǩe'rjj.
+Lajla Mattsson Magga lij čõõđ jie'llem ääi'jes tää'rǩe'ld da peerstee'l vuässõõttâm saujjsää'mǩiõl ǩiõllõhttsa�tuõjju, kåå'tt tuejjad su'st vää�nai ǩiõl-loŋŋneei da Gollegiella (kå'llǩiõl) kaallsõs äärv mie'lddsa vuâǯǯai, ärvtõõllâmkomitea tuâtt vuâđđjurddjest.
+Ǩee'rjtõõzzin päärna da nuõrr čuä'jte vuäinalmeez da tuäiveez puõ'ttiääi'jest, tõ'st mõõnnallšem maai'lmest sä'mmla jeälste 20 ee'jj ǩee'jjest.
+Ǩee'rj puk teekst liâ čõõđtum õõutin Lää'ddjânnmest maainstum sää'mǩiõlin (aanar-, nuõrttsää'm-, da tâ'vvsää'm) da lää'ddǩiõ'lle.
+Sää'm päärnaikultturkõõskõs da nuõrilu'vddkå'dd-ha'ŋǩǩõs lij čõõđtam päärnai da nuõri teekstid jue'ǩǩemnalla ǩee'rjtee'jid, sää'mpäärnaid da nuõrid, da tõid õhttsa�tuâjjkruugid, kook tuõjjstâ'lle päärnai da nuõri kõõskâst.
+Lååǥǥ lââ'zz Mu Sápmi jagi 2030/ Minun Sápmi vuonna 2030/ Muu Säämi ive 2030/ Muu Sää'mjannam ee'jjest 2030.
+Sää'mte'ǧǧ teâđat škooulid tää'rǩben riâššmõõ��i diõtt ääi'jbeä'lnn.
+Vä'lddkåå'ddla� čeä'ppvuõđpeei'v šeâttmõõ��, koid jää'ǩǩtep še jii'jjen vu'vddčeä'ppvuõđpeei'vin, kaavnak tä'st: http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011/
+Čeä'ppvuõđpeei'v valmštõõlljen sää'mtee'ǧǧest tuåimmai mätt'tem-materiaalplaanraajji Anni Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) õõutsââ'jest nuõripiizar Niina Siltalain (niina.siltala (at) samediggi.fi).
+Ruä'vnjaarǥâst riõššum čeä'ppvuõđpeei'v čiõlǥtõs 2010 lij vuei'nnemnalla sää'mtee'ǧǧ dommseeidain: Nuõri čeäppvuõđpei'vv.
+Sää'm ǩiõlltuâjj -cistt jue'jjet vuõssmõs vuâra da Sää'mtee'ǧǧ sää'm ǩiõllsuåvtõs lij miõttâm ǩiõlltuâjj -ciist Meä'cchalltõ'sse.
+Sää'm ǩiõlltuâjj -ciistin uu'det tobdstõs sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšem tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'm ǩiõlltuâjj -cistt lij sää'm ǩiõtt-tuâjj (duodji) da diplom.
+Cistt ǩeeiǥeet sää'mkulttuur suõ'jjõs Lää'ddjânnmest -seminaar poodd Levist piâtnâc čiâss 12.00
+-Tuäivam ciist sme'llkâ'stted Meä'cchalltõõzz juä'tǩǩed sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõ�� õhttsa�kåå'ddest da sme'llkâ'stted peä'lstes še jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩid pue'reed jiijjâz sää'mǩiõllsaid kääzzkõõzzeez, särnn ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi.
+Sää'mǩiõllsilttee'ji personkå'ddha'ŋǩǩumuu��id - pii'jee'l sää'mǩiõl silttumuš vee'rjhååid oudldõssân le'be pue'rrvuõttân - vuei'tet pue'reed måå'ǩǩtõõlǩani jiijjâsǩiõllsai kääzzkõõzzid.
+Sää'mǩiõli puõ'ttiääi'j staanumuu�� diõtt lij vää�nai, što sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzin tuejjeed luâđla�, kuõ'stti da põõšši vuä'ss ve'rǧǧne'ǩǩtuåimjumuu��in, kääzzkõõzzin da personkå'ddha'ŋǩǩumuu��in.
+Sää'mtee'ǧǧ vuâđđjurddi
+Sää'mtee'ǧǧ miõlâst Meä'cchalltõs lij o'nnstemnallše'ld čõõđtam sää'm ǩiõll'lää'jj õõlǥtõõzzid da ooudâsviikkâm sää'mǩiõl staattuuzz säi'mmsakkuumuu��stes, ä'ššla�kääzzkõõzzstes da teâđtemtuåimmjumuu��stes.
+Ve'rǧǧneǩǩ kääzzkõõzz liâ čõõđtum čuu't jiânnai ǩe'rjjlânji; Meä'cchalltõs tarjjad näkkmi ä'ššla�kääzzkõõzzi lââ'ssen še sää'mǩiõllsa kääzzkõõzzid.
+Tõt lij pa'lǩǩääm sää'mǩiõllsa teâđteei.
+Sää'mtee'ǧǧ miõlâst Meä'cchalltõs lij tuåimmjam juurdlânji sää'mkulttuur ä'rbbvuõtt'teâđ ruõkkâm diõtt sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmi noorrâm- da čõõđtemtuåimmjumuu��ineez.
+Sij čõõđtem čiõlǥtõs Nuõrti-Aanar sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmin lij spesialnalla vää�nai nuõrttsää'm- da aanarsää'm ǩiõli kulttuursa� luõttu kuulli teâđ seillmu'šše.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što ciist mie'ldd Meä'cchalltõs ǩiččlââtt pue'reed veâl jäänab jeärben aanar- da nuõrttsää'mǩiõllsai kääzzkõõzzeez tuejjee'l tõin bie'ǩǩ Meä'cchalltõõzz jeärben luânddla� tuåimmjumuu�.
+Cistt lij sää'm ǩiõtt-tuâj - duodji
+Sää'm ǩiõlltuâjj - cistt sää'm ǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij va'lljääm Sami Duodji ry.
+Cistt lij ǩiõtt-tuâjj, sue'jj pää'ǩǩest valmštum kää'rr da tõn lij valmštam duojár, lehtor Ilmari Laiti Aanrest.
+Gielladahku | Kielâtaho | Ǩiõlltuâjj | Kieliteko diplomi 2010 (PDF)
+Gielladahku | Kieliteko vuođuštusat | vuáđustâsah | vuâđđjurddi | perustelut (PDF)
+Gielladahku | Kielâtaho | ǩiõlltuâjj | Kieliteko.
+Gárri | Kääri | Kää'rr | Kaara (PDF)
+Lââ'ssteâđaid: ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen.
+Sää'mǩiõl konttâr joortõskääzzkõõzzi hââ'dd kaggâ'tte Sää'mtee'ǧǧ sää'mǩiõl konttâr (mââibeä'lnn ǩiõllkoontâr) kääzzkõsmääus kaggâ'tte 1.1.2011 ää'ljee'l.
+Joortõskääzzkõõzzi määusaid pââ'jtet 45 eeu'rest 65 eurra.
+Ǩiõllkoontâr u'vddum joortõõzzâst pe'rrjet pä'lǩǩõõzz lää'ddǩiõlâst sää'mǩiõ'lle le'be nu'bioori 65 eu'rred seeidast 2000 miârkkad, koozz jiâ kuul kõskkmiârk.
+Ǩiõllkonttâr jee'res kääzzkõõzz liâ tu'lǩǩeemkääzzkõõzz da jee'res ǩiõll'la� kääzzkõõzz.
+Kääzzkõsmääusaid leät kaggum oou'dab vuâra ee'jjest 2005.
+Tää'rǩab čiõlǥtõs kääzzkõõzzi mä'hssemvuõđâst käunnje tä'st: Joortõskääzzkõõzz
+- Ǩiõllkoontâr jåårǥlâtt vä'lddää'ššest ä'ššǩe'rjj'joortõõzzid, särnn ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen.
+Freelanc -jåårǥlõõ'tti â'nne huõl tääu'jmõsân kuu'ǩǩab joortõstee'kstin, mâ'te mooččâdǩe'rjjla�vuõđ da teâttǩe'rjjla�vuõđ tee'kstin da mätt'tem-materiaalin, juätkk Jomppanen.
+Ǩiõllkoontâr âânn huõl šiõttõstee'ksti jåårǥlâ'ttmõõ��âst sää'mǩiõlid.
+Jiânnai jåårǥlââ'ttet såbbar ä'ššǩee'rjid mâ'te sååbbarkåččmõõ��id, ä'ššliistid, på'rddǩee'rjid, mainnsid, plaanid da mä'hssemplaanid.
+Jee'res jåårǥlâ'ttem ä'ššǩee'rj liâ ve'rǧǧnee'ǩǩi blaaŋk da čõõđtõõzzid, i'lmmtõõzzid, kuultõõzzid da teâđtõõzzid.
+Lââ'ssen jåårǥlââ'ttet ve'rǧǧneǩǩtu'mmstõõǥǥid, låå'ppaa'ššid, mâ'te pirrõsteknla� ä'ššǩee'rjid di brosyyrid, kõõlbid, säi'mmseiddõõzzid da åskldõ'ǩǩe kuulli tee'kstid, mâ'te mo'lidvaid.
+Ǩiõllkoontâr reäšš õ'htte joortõstuåimmjumuu��id da, te'l ko ǩiõllkonttâr joortõsvue'jj nårrje, ti'lljeei vuä'pstet vä'ldded õhttvuõđ freelanc-jåårǥlõõ'ttjid.
+Ǩiõllkoontâr âânn loǥstõõǥǥ tõin sää'mǩiõl jåårǥlõõ'ttjin da tuulkin, kook liâ ouddam låå'v õhttvuõtt-teâđeez čõõđtumu'šše.
+Sij õhttvuõtt-teâđ käunnje še Sää'mtee'ǧǧ dommseeidast addrõõzzâst www.samediggi.fi - Dokumeent - Jåårǥlõõ'tti da tuulk.
+Vuä'nkânji sää'mǩiõl konttrest
+Sää'mtee'ǧǧ sää'mǩiõl koontâr čõõđat sää'm ǩiõll'lää'jj da -asetõõzz mie'lddsaid tuâjaid.
+Ǩiõllkoontâr âânn huõl lää'jjest jurddum joortõõzzi tuåimmtumuu��âst jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩid da stroittli'd, veä'ǩǩad nåkkam sää'mǩiõllčie'ppi ha'ŋǩǩumuu��âst mâ'te tuulki di jee'res sää'm ǩiõll'lää'jjest jurddum tuâjain.
+Ǩiõllkonttâr tuåimmjumuš aa'lji ee'jjest 1992 te'l ko sää'm ǩiõll'lää'ǩǩ šõõddi viõ'ǩǩe.
+Te'l kue'htt vuõssmõš ǩiõlljåårǥlõõ'tti alttee jåårǥlâ'ttemtuâjaid ee'jjest 1992.
+Akwé:Kon vuä'ppõõzz liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõ�� 5. vuä'ssbie'llsåbbrest.
+Akwé:Kon -vuä'ppõõzz liâ vuõss-sââ'jest mõõntõõllâmvue'ǩǩ le'be prosess, koon pääi'ǩ staaneet saa'mi vaikktem-vuäittmõõ��id håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��âst da ooʒʒât kuånstid, kooi pääi'ǩ ǩiõldla� vaikktõõz-zid sää'mkulttuu're vuei'tet tue'll'jed.
+Sää'mtee'ǧǧ teâđai mie'ldd Meä'cchalltõs lij vuä'ppõõzzi suåvvtumuu��âst vuõssmõs ve'rǧǧneǩ obb maai'lm mettkää'vest.
+Nõõmtum tuâjjä'rttel valmštââll
+Sää'mte'ǧǧ da Meä'cchalltõs liâ puättam saaǥǥstõõllmõõ��eez mie'ldd tõõzz, što nõõmtum tuâjjä'rttel valmštââll Akwé:Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuu�� Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��âst.
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs lij nõõmtam tuâjjä'rttel da tõn leät tiuddääm paalǥâskoo'ddi võboršee'ǩǩiin.
+Tuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đtee'jen tuåimmai Heikki Paltto da jee'res vuässla liâ Juhani Läns-man, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West da Inga-Briitta Magga di puäʒʒee'��ed: Jouni Lukkari (Pää'nntuõddâr), Harri Hirvasvuopio (Sää'mjânnam paalǥâskå'dd), Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sallivää'rr).Tuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto åskk, što tät lij šiõǥǥ vue'ǩǩ aa'šši plaanumuu��âst.
+Akwe:Kon tuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto da Meä'cchalltõõzz spesialplaanraajj'ji Juha Sihvo
+- Tät oudd pääikla� oummid vuäittmõõ��id tõõzz, što si'jjid puä'đet kuullâd.
+Mõõntõõllâmvue'ǩǩ põhtt nääi't luâđla� o'nnstemvuõđ plaanumu'šše, Paltto tuâtt.
+Vaikktõõzzid sää'mkulttuu're ärvvtõõlât obb plaaneemproseezz ääi'j
+Me'äcchalltõs haa'lad vä'ldded saa'mi kulttuur ââ'nnem oudldõõzzid lokku, nu'tt puârast ko vuäitt.
+- Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaantuâjast vuä'ppõõzzi te'sttumuš lij Meä challtõ'sse vää�nai.
+Pri'meârla� jeä'rdõs äiggsab plaantuõjju lij tõt, što ärvtõõllmõõ�� tuejjeet čõõđ ääi'j plaanproseezz äi'ǧǧen, te'l ääi'jben ärvvtõ'lleš tå'lǩ vaalmâš plaan vaikktõõzzid sää'mkulttuu're, vu'vddšurr Elina Stolt maainâst.
+Saa'mi vuõiggâdvuõttstaattuuzz da saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem ooudâsviikkmõ'šše Akwé:Kon -vuä'ppõõzzin lij šiõǥǥ vaikktõs.
+- Te'l ko Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan valmštõõllmõš o'nnast puârast, Akwé:Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuš vuei'tet vä'ldded bie'ǩǩen jee'res håi'dd da ââ'nnemplaaneem raajjmõõ�� da še luâđree'ǧǧesvuõttplaani raajjmõ'šše, sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjäu'rr smeâtt.
+Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan ta'rǩǩeem valmstõõllmõš peštt tän ee'jj da taarbše'mmen tuâi jue'tǩet veâl puõ'tti ee'jj.
+Jiõččvääldla� vuä'ppõõzz liâ nõõmtum tõõi obbvääldla� luând čiõlggǩiõlin mohawk ǩiõl õõlmtumuu��in Akvé:Kon, kåå'tt miârkksââvv tõn, što puk mii lij jânnamkåå'ddest.
+Vu'vddšurr Elina Stolt, Meä'cchalltõs, 0400 398 983
+Saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, Sää'mte'ǧǧ, 050 524 2109
+Artiik 8 (j) tiu'ddepiijjmõš
+Ǩeâštõõttmõš lij ju'rddum vuõss-sââjest tekstiil - le'be graafla� plaanmõõ�� siltteei oummid, leša še jeärraz vuäitte vuä'ssõõttâd ǩeâštõõttmõ��e.
+Vuä'ssõõtti ferttai kuuitaǥ täärǩelt vä'ldded lokku ǩeâštõõttâmtuõjju pijjum teknikla� õõlǥtõõzzid, tõn diõtt ko täävtõzzân lij raajjâd sä'vsǩid vuõiǧǧest lå'nstum tuâjai vuâđalt.
+SÄÄ'MKULTTURKÕÕSKÕÕZZ ČUÄJTÕÕLLMÕŠ
+Jee'res põõrt õõ'nni liâ Aanar kåå'dd ǩe'rjjpõõrt-tuåimm, Sámi Duodji ry (sää'mǩiõtt-tuâjjlai seä'rvv), SámiSoster ry (saa'mi sosial- da tiõrvâsvuõttvuu'd seä'rvv), Sää'mjânnam läänhalltõs, Sää'markiiv da restrantt.
+Lââ'sstiâtt sää'mkultturkõõskõs Sajos toimmjemju'rddjest lij tän ǩeâštõõttâmǩee'rj looppâst di kõõskõõzz dommseeidain, a'ddrõõssâst www.sajos.fi.
+PÕRTTKÄU'NN- DA TEKSTIILPLAANMÕÕ�� TUÂKKA�
+Sää'mkultturkõõskõõzz arkkitehtplaanmõõ��âst västteei arkkitehtkoontâr Halo Arkkitehdit Oy lij raajjâm kultturkõõskõõzz pååđpõrttkäu'nn- da tekstiilplaanmõõ��.
+Tekstiilplaanmõõ�� vuâđalt õõnnji e'tǩǩeeiji õhttsa�tuâjjorgaan lij tu'mmääm riâššad pukid äävai åårai plaanâmǩeâštõõttmõõ�� paneelsä'vsǩi ǩe'rjjõõzz plaanmõ��e sää'mkultturkõõskõs Sajosse.
+Sää'mkultturkõõskõõzz koontârlõõnjid di kõõskõzze šõddi Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzz klasslõõnjid šâdde paneelsää'vesǩ kooumǩeârddsen.
+Õhtt paneelsää'vesǩ lij luâđviõlggâd, ââzzte'mez sue'ǧǧnallšem aaunâs, da nu'bb õõuteu'nnsa� ju'na okra, ââ'leǩ, ruõpssâd le'be ruânn.
+Kuä'lmeen paneelsä'vsǩen šâdd lee'd ns.
+printtǩe'rjjuum paneelsää'vesǩ koonn ǩe'rjjõõzz tän ǩeâštõõttmõõ��âšt ooccât.
+PLAANÂMNALLA ÅÅRAI ǨE'RJJÕS
+Paneelsää'vesǩ šâdde lee'd kuei't šoora, meettai mie'ldd 600 mm x 2 390 mm da 600 mm x 2 090 mm.
+Printtsää'vesǩ ferttai lee'd čappâd- viõlggâd-rää'nes-eunnsa�.
+Vuâđđaaunâs lij sää'vesǩaunnâstoimteejest, sue'ǧǧnallšem, viõlggâdvuâđla�, printtmõ��e suåppi aaunâs.
+PLAANÂMǨEŠTÕÕTTMÕÕ�� ŠEÂTTMÕÕ��
+Printtsää'vesǩ plaanâmǩeâštõõttmõõ�� mie'rren lij kaunnâd sää'mkultturkõõskõs Sajos koontârpaaiǩi da klasslõõnji i'kknid šõddi sä'vsǩi ǩe'rjjõs (ns.
+printtǩe'rjjõs), kåå'tt suei'mkrâstt kõskkõõzz miârktõõzz da luândd.
+Ǩeâštõõttmõõ�� riâššjen toimmai Sää'mte'ǧǧ.
+Ǩeâštõõttmõš lij pukid äävai.
+Ǩeâštõõttmõõ�� cisttlu'vddkåå'dd vuä'ssla jie vueit vuä'ssõõttâd ǩeâštõõttmõ��e.
+Ǩeâštõõttmõõ�� e'tǩǩõõzz ferttje lee'd kuåsttuum digitaalnallšen ruõkkum 31.3.2011 čiâss 16.00 mõõnee'st šeâttmõõ��i 6. pääi'ǩest ciõlkkum a'ddrõozzâst.
+Maŋŋa mie'rrääi'j kuåsttuum e'tǩǩõõzzid jeät valddu lokku.
+Maacctemnalla åårai ä'ššǩeerj
+E'tǩǩum ǩe'rjjõs tuåimtet ǩeâštõõttmõõ�� riâššja påå'štt mie'ldd liâdggååblga ruõkkum CD le'be DVD- bliine le'be mošttsä'gga.
+Ruõkkâmneä'vv vuäǯǯ tuõ'lljed se'st tå'lǩ kue'htt teâttõõzz, kook tuõ'llje se'st õõudpeä'lnn peäggtum kuei't šoora paneelsä'vsǩi printteemteâttõõzzid mettkää'vest 1:1.
+E'tǩǩõõzz raajj' ji nõmm-miârkk ferttai lee'd ǩe'rjtum teâttõõzzi nõõmâst di ruõkkâmneä'vvast.
+Priimum ruõkkâmååb'leǩ lie .bmp, .tiff, .png da .pdf.
+Cisttlu'vddkå'dd ärvstââll e'tǩǩõõzzid A3 šoorain printteemteâttõõzzin printtuum čä'ppâdviõlggâdpriintin.
+Priinti teknikla� šlaajj lij ärvstõõllâmvuâđđ, ǥu täävtõssân lij vuõiǧǧest čõõđted sä'vsǩid printtuum teâttõõzzin.
+Plaanâmtuâj påå'štt' tumuš
+Ruõkkâmneä'vv mie'ldd vuõltteet e'tǩǩõõzz raajj'ji nõmm da õhttvuõtt-teâđ ǩidd pijjum čõõđkue'stǩani konfeârt se'st.
+Konfeârt õõl mie'rǩkeet e'tǩkõõzz raajj'ji nõmm-miârkk.
+Ruõkkmõõ�� da ǩidd pijjum konfeârt vuõltteet addrõ'sse Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.
+Konfeârte mie'rǩǩeet tiõtt "Printtǩeâštõõttmõš ".
+CD- le'be DVD-bliin le'be mošttsää'ǧǧ õõl mie'rǩǩeet ǩeâštõõttmõõ�� e'tǩǩeei nõmm-miârkk (ij tuõtt nõõm).
+Seämma nõmm-miârk ferttai mie'rǩǩeed še ǩidd pijjum konfeârt õõl.
+Paa'rtite'mvuõđ staannâm diõtt ǩidd pijjum konfeârtest åårai vuä'ssõõtti õhttvuõtt-teâd ääveet ärvstõõllmõõ�� poottmõõ�� da ǩeâštõõttmõõ�� loppšõddmõõ�� šiõlggnem maŋŋa.
+Jee'resnalla tuåimtum e'tǩǩõõzzid hiâlǥeet.
+Tå'lǩ põmmâi õõl pirstum vuõsspirstõõzz da/ le'be ij-teä'ddmõ��e vaalmâš pohttmõõ��id hiâlǥeet , tålǩǩ digitaala�, teä'ddmõ��e vaalmâš aunnsid vää'ldet ärsvtõõllâmnalla.
+Personteâđaid ǩiõtt'tõõlât tå'lǩ ǩeâštõõttâmpoodd, tõi'd jeät u'vddu õõudas.
+Ǩeâštõõttmõ��e vuäitt vuä'ssõõttâd mäŋggsab ko õõutin e'tǩǩõõzzin, leša jue'ǩǩ ǩe'rjjõõzz printteemaunstõõzz ferttai lee'd jea'rben cd- le'be dvd-bliinâst le'be mošttsää'ǧǧest, håt-i tõid vuäitt vuõltteed seämma konfeârtâst .
+Ǩe'rjjõzze pijjum õõlǥtõõzz
+a. Ǩe'rjjõõzz vuäitt raajjâd pirstõõzzâst, snimldõõǥǥâst le'be ko'st täättas.
+Ǩe'rjjõs vuäitt lee'd taaujâs le'be õhttna�, poka looppla� pohttmõõ�� lie u'vddum sää'vesǩmeettai šoora.
+b. Ǩe'rjjõõzz plaanâmǩeâštõõttmõõ��in ooccât Sää'mkultturkõõskõzze suåppi ǩe'rjjõõzz , kos't očndâtte kultturkõõskõõzz
+- sä'mmla jii'jjesnalšemvuõđ,
+- sää'mvuu'd luâđ
+- tuåimmjumuu�� diõtt rajjum imago (sä'mmla� , ä'rbbvuâđla�, aktiivla�, puõ'tti äi'gga ǩiõčči da õhttsa�kåå'ddla�.
+Õhttsa� nõõmteejen lij "puu'ttes da jielli sää'mkulttur ").
+c. Ǩe'rjjõõzz symboliikk ij taarbâš vuâđđõõttâd, leša tõn vuäitt tuejjeed, jos plaaneei nu't haalad.
+Vuâđđõõttmõš ij vaaikâd kuuitaǥ cisttlu'vddkåå'dd looppla� tumstõǩǩe.
+d. Plaaneei ferttai plaanâd õõut (1) ǩe'rjjõõzz, ko'st liâdggla� ååblga lie ruõkkum kue' htt printteemteâttõõzz nu't, što nuu'bb ferttai suåppâd 600 mm x 2090 mm da nuu'bb 600 mm x 2390 mm õlljid paneelsä'vsǩid.
+a. Ǩeâštõõttmõõ�� cisttlu'vddkå'dden toimmai da tõn pohttmõõ�� rä'tǩkad Sajos kõskkpoddsa� õhtsa�tuâ'jjorgaan, ko'st lie vo'boršeǩken puk Sajos põõ��i õõnniorganisaatia e'tǩǩeei tiuddum Halo Arkkitehdit Oy e'tǩǩeejin.
+Õhtsa�tuâ'jjorgaan vuä'ssla lie: Liisa Holmberg, Aune Musta, Erkki Sirniö, Vuokko Joki, Rauna Rahko, Ristenrauna Magga, Kari Torikka da Jouko Lappalainen.
+b. Cisttlu'vddkåå'dd piizzren toimmje projeektšuu'rmõs Juha Guttorm da projeektplaaneei Marja Männistö.
+c. Cisttlu'vddkå'dd vuäitt taarb mie'ldd ââ'nned tuâjstes ä'šštobddjid.
+Ärvstõõllmõš
+Ǩeâštõõttmõõ�� e'tǩǩõõzzid ärvstõõlât nõõmtemen.
+Cisttlu'vddkå'dd va'lljad kue'htt (2) ǩe'rjjõzze pijjum õõlǥtõõzzid pue'rmõsan tiuddi ǩe'rjjõse'tǩǩõõzzid lå'nstemnalla.
+Cisttlu'vddkåå'ddest lij vuõiggâdvuõtt hiâlǥeed pukid e'tǩǩõõzzid le'be lå'nsted tå'lǩ õhtt tuâjj.
+E'tǩǩõõzzi lå'nstemhâdd lij 500 eurred tuâj õõl.
+Ǩeâštõõttmõõ�� riâšši vuä'ǯǯ pukid vuõiggâdvuõđid lå'nstemnalla åårai e'tǩǩõõzzid.
+Riâššjest lij še vuõiggâdvuõtt mu'tted e'tǩǩõõzz plaaneei loo'vin le'be lee'd âânǩani ǩe'rjjõõzz.
+Ǩeâštõõttmõõ�� måå�na kuõskki kõjldõõzzid västtad sää'mkultturkõõskõshanǩǩõõzz projektplaaneei Marja Männistö, tel.
+Õhttõõzz: Sää'mkultturkõõskõõzz tekstiilplaanâmvuõ'ssčuäjtõõzz
+Lââ'ssen kõõskõõzz jurddân lij pue'reed še vuäittmõõ��id liâvted da vuäǯǯad teâđaid saa'min vuõssnaroodân.
+Sää'mkulttuurkõõskõs lij vuõss'sââjest ju'rddum saa'mi jii'jjes ââ'nnem diõtt.
+Tõ'st lij mie'rr šõddâd Lää'ddjânnam saa'mi jii'jjesvaaldšem di jie'lli da ooudâsmõõnni sää'mkulttuur symbool, koonn vää�mõsssân tuåimmjee'es ju'rddân lij ââ'nned huõl ä'rbbvuõttân seillam kulttuurest da ooudâsviikkâd da oođeed saa'm õhttsa�kå'ddjie'llem.
+Kulttuurkõõskõõzz tuejjumuš älgg ǩeâđđa 2010 da tõt õõlǥči valmštõõvvâd ee'jj 2012 aalǥ räjja mõõnee'st.
+Tââ'v vuälvuõtt (PU) lij õhttsa�tuâjj, tä'st peäggtum neellj tää'ssäärv sǩeâpprin: Euroop Unioonin, Ruõššin, Taarin da Islaandin.
+Jânnamtiõđlânji Tââ'v vuälvuõđ vu'vdd kätt Reddviõstâr-Ruõšš, Nuõrtimiâr da aartkla� vuu'd, mie'ldd looǥǥee'l Barents vuu'd.
+Yhdysvalta da Kanada liâ Tââ'v vuälvuõđ vä'hsseeijânnam.
+Tââ'v vuälvuõđâst liâ nellj sǩeâppervuõttâd: pirrõs-, sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-, trafiikk- da logistiikk- di kulttursǩeâpparvuõtt.
+Vuõssmõs tââ'v vuälvuõđ parlamenttaarla� fooruum õ'nneš Brysslest ee'jjest 2009.
+Sää'm vuässõ'tte fooru'mme SPS:z da aartikla� parlamentaarnee'ǩǩi põõšši komitea pääi'ǩ.
+Parlamenttaarla� foorum põhtt ou'dde vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi lokku vä'lddmõõ��, tââ'v vuälvuõđ tuâjast.
+"Leäm aaibâs šiõǥǥ miõlâst fooruum õõlmâsceäkkmõ'šše da SPS tuejjii jiânnai tuâi õõlmâsceäkkmõõ�� ou'dde.
+Piizarkåå'dd vâlmštem vue'lnn åårrai čuä'jtõõ��âst õõlmâsceäkkmõššân, i'lleämma� vuõššân ni sää'nn vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđin.
+Åå'n liâ vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđ va'lddum vaiddsânji lokku õõlmâsceäkkmõõ��âst, nu'tt mâ'htt tõn sǩeâpperprograammin.
+Lij aaibâs vää�nai ä'šš, što vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđ vää'ldet lokku horisoontnallsânji " maainast Näkkäläjäu'rr šiõǥǥ miõlâst.
+Foorum õõlǥti õõlmâsceäkkmõõ��stest, što tââ'v vuälvuõđ da vuõssnaroodi õhttsa�tuâjj âlgg lââ'zzted da tõn vää�naivuõtt âlgg veâl jäänab reksmâ'tted.
+Pirrõs-sǩeâpparvuõđâst foorum au'ǯǯii valdiaid staaneed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid, te'l ko ooudâs viikkâm tuâjjan lij ođđsmeei energii.
+Lââ'ssen luâđresuurzzi äu'ǩǩumuu��âst âlgg pue'rben ǩiõččâd vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid da kulttuursa� da pirrõõzzi mie'lddsa� vaikktõõzzi årra.
+"Leäm aaibâs šiõǥǥ miõlâst ko õõlmâsceäkkmõõ��âst õõlǥteš, što ođđsmeei energiiåå'blǩi da luâđresuurzzi äu'ǩǩumuš ij vuâǯǯ sträššjed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid.
+Ruõšš valdia še priimi kuâŋŋad åårrai åå'bleemvue'jjid.
+Piõggviõkkmuõrrǩee'dd liâ juõ'ǩǩ beä'lnn saa'mi jälstem vuu'di pirr, sträššjam puäʒʒhååid.
+Luâđresuurzzi äu'ǩǩumuš, mâ'te oolj poǥškuättmõš, lij jeärben Ruõššâst sträššjam määŋgi vuõssnaroodi pi'rǧǧumuu�� da kulttuur juä'tkkjemvuõđ.
+Tuäivvap, što õõlmâsceäkkmõš vää'ldet lokku Ruõšš energiipolitiikkâst.
+" Maainast Näkkäläjäu'rr.
+Foorum pu'httem ođđ alttõs lij näkam, što sosial- ja tiõrvâsvuõttsǩeâpparvuõ'tte vääldčep ođđ vuässõõzz, kåå'tt kuâskk ää'brvuâla� jie'llemvue'jji staanumuu�� da ooudâsviikkmõõ��." Tätt lij sami tuõtt da vää�nai maainâs.
+Ää'brvuâla� jie'llemvue'jji ǩeähnas kanntemvuõtt da jie'llemvue'jji ââ'nnemoudldõõzzi njuõrsmumuš lij ǩiâssam måttmid vuõssnaroodõhttsa�koo'ddid tuõđi â'ǩǩesnallšem pro'blee'mi årra.
+Hå't mâka Kanadast, ko nue'rjčååu'd kaupp lij EU:n ǩiõlddi diõtt occnam, mie'cstee'ji puõttitää'zz liâ luâšttam nu'tt vuâlas, što määŋgas liâ jouddam looppted jie'llemvue'jjes, kooi ǩee'jjest sij pue'rrjie'llem da pi'rǧǧumuš lij leämma�.
+Tät lij viikkâm tõõzz, što mâŋŋa liâ puättam sosiaala� pro'blee'm, mâ'te ku'ǩesäiggsa� veei'n âânnmõõ��âst ǩiâvv da ou'dde puätt jiijjâs aaštčõõttmõš, ko tõn tåå'sǩest i'lla teänab piâssmõš, ij-ǥa ni tõn pâ'jjel puä'đ vuäittmõš pue'rab årra da nu'tt â'tte mâŋŋa jiijjâs ǩiõdeez pääi'ǩ i mâ'nne sårmma." Näkkäläjäu'rr maainast, näkkam tuõttsõs jie'llemääi'jest, kåå'tt lij šõddâm ou'dde.
+Tââ'v vuälvuõđ ođđsumuš sǩeâpparvuõttlij kulttursǩeâpparvuõtt.
+Foorum čiõlggii veâltõn, što mä'htt vuõssnaroodi jiõččaltteejes vuässõõttmõš kulttursǩeâpparvuõ'tte lijjiijjâsnalla vää�nai.
+" Vuõssnaroodin liâ jiânnai ouddmõõ�� kulttursǩeâpparvuõ'tte.
+Vuõssnaroodimusikk,
+čeä'ppõs, ǩiõtt-tuâjj dačuä'jtem čeä'ppõõzz õõlǥči lee'd sǩeâpparvuõđ kõõskmõš pääi'ǩest"Nääi't Näkkäläjäu'rr vuäinn.
+"Åå'n leä'p vuäǯǯam vää�nai aa'ššid fooruum õõlmâsceäkkmõ'šše da mee'st fe'rttai âânned huõll tõ'st, što tõk šõõddči valddum lokku tââ'v vuälvuõđ jee'res sǩeâpparvuõđin da õhttsa�tuâjast.
+Mee'st vuõssnaroodin da sää'm parlamenttaarla� suåvtõõzzâst âlgg raajjâd alttõõzzid tõ'st, što mä'htt čõõđtumuu��âst åårrai vää�nai aa'ššid vuei'tet piijjâd tuåimme.
+Jeärben mee'st âlgg smiõttâd tõt, mä'htt vuõssnaroodi vuässõõttâmvuõtt vuei'tet pue'rmõsân staanâd tââ'v vuälvuõđ õhttsa�tuâjast.
+Pue'ttep ǩiõtt'tõõllâd ää'šš njuhččmannust SPS:z halttõõzz puõ'tti såbbrest da tuäiv mie'ldd vuäǯǯap te'l valmštõõllâmtuâi puâ'rast altteem vuâlla", maainast Näkkäläjäu'rr.
+Konfereens õõlmâsceäkkmõš käunnai tä'st.
+Kuämad tââ'v vuälvuõđ parlamenttaarla� foorum riâ��ât Ruõššâst ee'jjest 2013.
+Lââ'ssteâđaid: Saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi,
+Saa'mi ǩiõtt-tuâjjä'rbbvuõđ, kook liâ luâđree'ǥǥesvuõđi mie'ldd šõddi di tän mie'ldd vää�nai aunnâz.
+Luâđree'ǧǧesvuõđid kuõskki ä'rbbvuâla� teâđ staaneem diõtt Meä'cchalltõs oudd takai dääram vuõiggâdvuõđid vä'ldded valdia määddast ǩiõtt-tuâjai aunnsen u'cc meä'rid puåjjuid, lie'ppid, sue'jjid da suu'vid.
+Lââ'ssen vuäǯǯ vä'ldded u'cc meä'rid vuäddsid, vue'ddid, kaammisuei'nid, šiõǥǥhajjsa� duuhhsuei'nid, ä'rbbteâđai mie'ldd suei'nn lij pââ'zztum Nijdd Märjja da poorrâmraa'zzid.
+Takai vä'lddemvuõiggâdvuõtt ij kuõsk meermie'ccid da luâttmuõrrkarddsid, ij-ǥa ni aunnsen šõddi o'đđestkaaupšumuš leäkku soovšum.
+Kõskksi välddmõ'šše uu'det pååđloo'vid, kook liâ määu'ste'mes låå'v da paa'ǩǩi välddmõ'šše uu'det loo'vid, kook â'lǧǧe mä'hssed.
+Näkkam jurddi liâ rajjum sää'mtee'ǧǧin jeâllum saaǥǥstõõllmõõ��i mie'ldd.
+Jurddi vuâđđâ'vve biodiversiteettsuåppmõõ�� 8 j aartiikli'��e, kåå'tt õõlǥat valdiaid suõ'jjeet vuõssnaroodi ä'rbbvuâla� teâđaid da Meä'cchalltõõzzlää'jj 4 §:f, kåå'tt õõlǥat Meä'cchalltõõzz staanâd sää'mkulttuur ââ'nnem oudldõõzzid.
+Jurddi lij staannâm vä'lddjåå'đteei Jyrki Kangas 20.1.2011.
+Kõskksi vä'lddemloo'vid uu'det juõ'ǩǩsâjja valdia määddaid, tå'lǩ muõrrǩee'ddid da måttmid jee'rab mäddka'rtte raajin meârkkuum vuu'did.Vuä'ppõs lij valddum ââ'nnem vuâlla saa'mi dommvuu'dest.
+Lââ'ssteâđaid: Saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+Sää'mnarood sosial- da tiõrvâsvuõtthuõl ooudâsviikkâm diõtt Sää'mte'ǧǧ lij ǩiõččâm, što saa'mi ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđi čõõđtem diõtt sosial- da tiõrvâsvuõtthuõl kääzzkõõzz ta'rjjeet saa'mi jii'jjes jie'nnǩiõlin, plaaneet saa'mi jii'jjes šõddâmaalǥin sää'm kulttuurtuâǥǥa�, ä'rbbvuõđ äärv di jie'llemnää'll di jurddemvue'ǩǩ lokku vää'ldee'l di kääzzkõõzzid riâ��ât saa'mi kulttuurjii'jjesvaaldšem vuâđast
+Parlamentt priimi ee'jjest 2002 vuõssmõs vuâra valdia mä'hssempla'nne pååđnallšem valdiaveä'ǩǩvuõđ sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi puu't'teem diõtt.
+Pååđmie'rrteä'ǧǧ lij vää�nai vuä'ss saa'mi vuâđđlää'jjla� jii'jjesvaaldšem saa'mi dommvuu'dest, koon pääi'ǩ sä'mmla vuei'tte vää�ne'ld vaikkted si'jjid rajjum kääzzkõõzzi čõõđtumu'šše.
+Mä'hssemplaan mie'ldd 480 000 eeu'r mie'rrtie'ǧǧ vuäǯǯ ââ'nned riikkveä'ǩǩvuõđ mähssmõ'šše.
+Sää'mtee'ǧǧ pääi'ǩ sää'mvuu'd koo'ddid sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanumu'šše pukin sää'mǩiõlin, di 120 000 eeu'r mie'rrtie'ǧǧ sää'mǩiõllsa� pei'vvhåiddkääzzkõõzzi staanumu'šše.
+Riikkveä'ǩǩvuõđ âânnmõš vuâđđââvv Sää'mtee'ǧǧ da sä'mmlai dommvuu'd koo'ddi kõskksa� suåppâm-mõõntõõllmõ'šše.
+Sä'mmlai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõõzz
+Sä'mmlai dommvuu'd koo'ddin Enontekiöst, Aanrest, Suä'đjlest da Uccjooǥǥâst lij čõõđtum õhttsa�tuâjast Sää'mtee'ǧǧin Sä'mmlai sosialkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmjuâǥǥas-ha'ŋǩǩõs ää'ljee'l 1.9.2007-31.12.2009 räjja di Sä'mmlai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâm-ha'ŋǩǩõs SaKaste ää'ljee'l 1.10.2011 - 31.10.2013 räjja.
+Ha'ŋǩǩõõzzi ooudâsviikkâmtuâi vie'ǩǩin occeš sä'mmlai kõõskâst tuõjju puärrsi- da vuõsspeâmmamtuâi tuâjjmaallid, kook ve'ǩǩe ooudâs sä'mmlai ǩiõll'la� da kulttuusa� vuõiggâdvuõđi teâuddjumu��.
+Sää'mnallšem puärrsituâjj
+Sä'mmlai dommvuu'dest puärrsihuõl (dommkääzzkõs, kääzzkõsjälstumuš, pue'ruum kääzzkõsjälstumuš da strooi'telhåidd) kääzzkõõzzin šiõǥǥ hååid da peâmmam täävtõssân lij, što âkkai sä'mmlai jiijjâz ǩiõll da kulttur vää'ldet lokku pukin håidd- da peâmmkääzzkõõzzin.
+Sä'mmlai puärrsituâi ää'ššla� vuäǯǯ šiõǥǥ hååid da peâm tâ'l, ko kääzzkõõzz čõõđtet sä'mmlai äärvi mie'lddlânji da sij jie'nnǩiõlin.
+Nääi't ää'ššli'��e sâdd tobdd tõ'st, što son sää'mǩiõllsa� da sää'm jie'llemvue'jj jiâllam ooum�en, vuäǯǯ jie'lled kulttuures mie'lddlânji jie'llmes loopp räjja.
+SaKaste - ha'ŋǩǩõõzzâst ooudâsvi'ǩǩeš Sää'm puärrsituâi tuâjjkoollatǩ , kåå'tt âânn se'st vuä'pstõõzzid da siâssmõõ��id sää'mǩiõl da kulttuur lokku vä'lddem håidd- da peâmmtuâjast.
+Täk tuâjjmaall vuâđđâ'vve saa'mi puärrsituõjju, ko kulttuur da ǩiõl lokku vä'lddem tuâjjmaall vää'ldet aktiiveld âânnmõ'šše tuâjjpaai'ǩin da škoou'l'jemprograammin.
+Sää'mnallšem vuõsspeâmmõš
+Saa'mi vuõsspeâmmam mall ǩiõl, kulttuur da ää'rbvuâla� teâđ si'rddjen puõlvvõõǥǥid lij vää�nai.
+Sää'mǩiõllsa� vuõsspeâmmji silttumuu�� tuärjjumuš da sä'mmlai šõddeemäärvi mie'lddla� tuâjjmaall lij ärvvai.
+Sä'mmlai sosialkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmjuâǥǥas-ha'ŋǩǩõõzz ooudasmie'rren tuejjeeš Saa'mi vuõsspeâmmamplaan koon šõddeem-maall da tuâjjmaall ooudâsviikkmõõ�� le'jje juä'tkkam Sä'mmlai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõõzz äi'ǧǧen.
+Ha'ŋǩǩõõzz ooudasmie'rren valmštõõvi Sää'm vuõsspeâmmam aarǥ jie'llemvue'jj vuä'ppes da aanar-, nuõrttsää'm da tâ'vvsää'mǩiõllsa� vuõsspeâmmamtuâjjla�kåå'dd kuati.fi - materialbaŋkkseiddõõzz raamm da vä'lddvuâđđjuurd.
+Materialbaŋkk lij tän pooddâst ââ'nnemnalla pâi sää'mǩiõllsa� ǩiõllpie'zzi da pei'vvhååidjuâkksi tuâjjla�kådda.
+Seiddõõzz lo'ppe raajjmõ'šše vue'rtet juä'tǩǩha'ŋǩǩõõzz.
+Materialbaaŋk čuä'jtumuš
+Sää'mǩiõllsa� pei'vvhåiddjuâkkaz Lää'ddjânnmest
+Sää'mtee'ǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttlu'vddkå'dd nåårr ee'jj 2014 looppâst maacctõõzzid Sää'm puärrsituâi tuâjjkoollatǩ da Sää'm vuõsspeâmmam aarǥ jie'llemvue'jj vuäppaz sii'sǩin ja tuåimmjemvuõđâst, koon vuâđain vuäppsid tiuddeet da pei'vveet nu'tt, što tõk tuåimmje'či pue'rben.
+Lââ'ssteâđaid Sää'mtee'ǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpiisrest.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv riâ��ât Uccjokknjääʹlm škooulâst 31.3.
+Čeäʹppvuõđpeivva lie iʹlmmtõõttâm õhttseʹ��e nuʹtt 330 päärn�ed da nuõrrâd jeeʹres åʹrnn Sääʹmvuuʹd.
+Pleässjemjoouk lie iʹlmmtõõttâm 14, koin lie õhttseʹ��e 99 pleässjeejed.
+Lââʹssen oummu puäʹtte ǩiõččâd šõddmõõ��, de pääiʹǩ âʹlnn lie nuʹtt nelljčueʹđ ooum�ed.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddteeʹmman lij pleässjumuš väʹlddkåådla� Nuõrr Kulttur -teeʹmm diõtt.
+Nuõrr kulttur -meärrõõzzi mieʹldd pleässjemšlaai lie ânnʼjõ�taʹnss, uuʹlectaaʹns (show, street, break dno.
+), etnla taaʹns, balett leʹbe jazz-/showtaʹnss.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest vueiʹnet ânnʼjõ�taaʹns, uuʹlectaaʹns da etnla� taaʹnsid.
+Uccjooǥǥ čeäʹppvuõđpeeiʹvest riâ��ât še jeeʹresnallšem tuâjjpõõrtid.
+Tuâjjpõõrti teeʹmman lie kreevsõs tuâjjstõõllmõš, silbbǩiõtt-tuâi, snimldõk-ǩiõttʼtõõllmõš, musikk da sääʹmpihttâz.
+Čeäʹppvuõđpeiʹvv älgg tuâjjpõõrtivuiʹm juʹn ååuʹc ääiʹj, leâʹša taʹnssprogramm älgg čiâss 12 Uccjokknjääʹlm škooul juhllkueʹrncest.
+Ärvstõõllʼjen tuåimma čuäʹjtõõlli/oʹhjjei Ebba Joks Taarrâst da läullai Tiina Sanila-Aikio Čeʹvetjääuʹrest.
+Pleässjemjooukin vaʹlljeet õõut joouk, kååʹtt vuâlgg eeʹtǩǩed sääʹmnuõrid väʹlddkåådla� Nuõrr kulttur MOVES -šõddmõʹšše, kååʹtt lij 20.-22.5.
+Oulust.
+Lââʹssteâđaid oudd Sääʹmteeʹǧǧ nuõripiizar Niina Siltala, teʹl.
+Tiõrv pueʹttem Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva neljdpeeiʹv 31.3.2011!
+Seurujärvi-Kari mie'ldd Antonio Briceño o'nnast snimldõõǥǥineez ruõkkât puârast sää'm identiteett vää�nmõs tuejjee'jid.
+"Sää'mǩiõll lij seillam pue'rmõsân puäʒʒoummi kõõskâst, tõn diõtt ko sij liâ pâi taarbšam määŋgnallšem õõlmtõõttâmvue'jjid, što pi'rǧǧe'čči luâđast kõrr jie'llemåårrmõõ��i ooudâst.
+Čuä'jtõs kägg fijnnsânji luâđ, kulttuur da ǩiõl vää�nai õhttvuõđ saa'mid", ärvvtââll Seurujärvi-Kari da põhtt lââ'ssen õlmmsa, što čuä'jtõs tobddai jõnn ciist ouddmõ'ššân sää'm u'cc naroo'de.
+Vue'ssmannu peä'lrääi räjja åårrai čuä'jtõs, kåå'tt leäi čõõđtum Briceño kuei't sniimmâm-mää'tǩ põhttmõšân Sää'mjânnmest.
+Aanar vuu'dest ǩie'ssmannust 2009 da pâ'zzlâšttammannust 2010 kue'ssest leämma� Briceño perstumuu�� mååree'jen sää'mkulttuurâst leäi sää'mǩiõll, tõn sannõõzz ree'ǧǧesvuõtt di ǩiõl vaarvuâla� staattuuzz.
+Ǩie'zz čuõški se'st da tää'lv 30 graad puõllši poodd zoomjam Briceño miõlstõõvi jeärben tõõzz, što mä'htt sää'mǩiõlâst käunnje 520 puäccja jurddum sää'nned, 187 muõttja le'be jiõ'ŋŋe da144 kuestlma jurddum sää'nned, tõk čuõvvee pue'rben sää'nnree'ǧǧesvuõđ šõddmõõ��.
+"Te'l ko pue'ttem vuõssmõs vuâra Sää'mjânnma, kue'stee'lm â'ǩǩesnallšenvuõtt ǩeu'ǩǩli muu.
+Tät vuâmmsõõzz õõutnallšemvuõtt leäi pâi vuäinnmõš muu ǩee'ʒʒes ǩicstõõzzan raajõsvuõđâst, kåå'tt ääjtõõli vuei'nned tõn pirrõõzz tää'rǩben", Briceño mušttal.
+Sniimmi Antonio Briceñollast lij maainstemnalla u'cc maainâs juâkksast snimmum 40 sä'mmlast.
+520 puäccjed -čuä'jtõõzz teemm kaggâ'tte pomaš sää'ǩiõl jiijjâsnallšemvuõđâst da tõn vää�nai õhttvuõđâst luõttu.
+To'lǩǩes sniimmâmvue'jjin da ođđ tekniikid ââ'nee'l Briceño ta'rjjad ǩiõččjid, nu'tt ǩiõccâm di tõn mie'ldd ǩiõllsa� tu'lkkumuu�� sää'mkulttuurest.
+Čuä'jtõs nårrai â'lddsin čue'đest jee'res snimldõõǥǥâst, kåått lij juõkkum viiđ jee'res snimldõkraiddu.
+Tuejjõõzz čiõlggee saa'mid da si'jjid pirrõõtti aartkla� luâttjeällmõõ��id - tuõddâr-, meä'cc- da jäu'rrkue'stee'lm, muõtti, puõccid da kuuskõõzzid - kook ou'dde jiijjâz õhttvuõđ kuullmõõ�� sää'm a'rǧǧe, leša ta'rjjee še jii'jjesnallšem kulttuursa� da ǩiõllsa� ää'lš tän Euroop Unioon o'dinakai vuõssnaroo'de.
+Ää'veempooddâst ku'lleš še taarrsaa'mi Elin Kåven musikkčuä'jtõõzz, kåå'tt viiǥǥi ǩiõččjid da kuvddlee'jid shamaanruumbineez luâđõõldâsvuõđ tobddmõ'šše ouddâl, ko sij luâštõ'tte čuä'jtempääi'ǩ aartkla� sää'mpirrõ'sse."Mii õmmsid?
+Mä'htt muu tobddâz vuei'tte lee'd tääi'ben Caracasist, nuu'bb beä'lnn maai'lm?", õõmši Lää'dd da Taarr raajâst Karasjooǥǥâst jälsteei Kåven, ko son vuõ'ni muâđaid, koid son toobdi sää'mmosaiikist.
+Briceño lij tobddum maai'lm vuõssnaroodi da sij kulttuursa� jii'jjesnallšemvuõđi di luâttkõskkvuõđi kaart ool valddum da ruõkkum kartträäidaineez, koin peäglvin lij Ä'mmriikk e'mmel, kåå'tt lij voddõõttâm Venezuela Venetsia Biennaalest da jååttam maai'lm YK:i suõjjeem vue'lnn.
+Ä'mmriikk e'mmeel vuõi'nneš ee'jj 2010 ǩeâđđa še Aanar Siida-mu'zee'jest da Hanko Väinnsääldatmu'zee'jest.
+Sniimmi õhttsa�tuâjjtaaurõõ��i pirr.
+Snimldõõǥǥâst či'ǯsbeä'lest vuä'ljsbeälla: B.O.D-Corp Banca -baaŋk inve'sttemkonttâr jåå'đteei Pedro Rendón Oropeza, sniimmi Antonio Briceño, baaŋk põõrǥâsva'stteemkonttâr vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Milagro González, suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Sää'mtee'ǧǧ vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja Seurujärvi-Kari, baaŋk halltõõzz saaǥǥjåå'đteei hallituksen Víctor Vargas Irausquín da María Beatriz Hernández.
+Te'kstt: Johanna Kivimäki
+Snimldõõǥǥ: Alexis Escamez
+Liŋkk Antonio Briceño
+Vuõiggâdvuõttministeria ââlmad ooccâmnalla sää'm ǩiõll'lää'jj (1086/2003) 31 §:fâst jurddum veä'ǩǩtie'ǧǧid, kooi vääras tän ee'jj liâ ââ'nnemnalla õhttse'��e 130.000 eu'rred.
+Veä'ǩǩtie'ǧǧid vuei'tet miõttâd sää'm dommvuu'd koo'ddid, sie'brrkoo'ddid da paalǥâskoo'ddid di lää'jj 18 §:fâst jurddum privatnee'ǩǩid peäggtum lää'jj suåvvtumuu��âst šõddi jeä'rdum lââ'sskuuli kä'ttem diõtt.
+Pååđåå'bleǩnallšem ooccmõõ�� â'lǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministeria addrõ'sse mââimõõzzâst 21.4.2011 čiâss 16.15 räjja.
+Vuõiggâdvuõttministeria påå'štaddrõs lij PL 25, 00023 Valtioneuvosto, da jåå'ttemaddrõs Eteläesplanadi 10.
+Ooccmõõzzâst â'lǧǧe čiõlggeed tõk jeä'rdumnallšem lââ'sskuul, kooi kä'ttem diõtt veä'ǩǩtie'ǧǧid ooccât.
+Tel ko ooccmõš tuejjeet sää'm ǩiõll'lää'jj 18 §:f vuâđast, ooccmõõ��âst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peägg- tum lää'jjest jurddum privatne'ǩǩ.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđla� õhttsa�kå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr, õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsa�kåå'dd le'be sǩiâŋkksie'br kuõskki registervä'lddõk di mââimõsân rav- vuum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjem-maainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Ooccâm-mõõntõõllmõõ��âst jää'ǩǩtet valdiaveä'ǩǩvuõttlää'jj (688/2001).
+Lââ'ssteâđaid oudd halltõsduumšeǩ Mirja Kurkinen, te'lf.
+Kuva: Ulla Isotalo
+Čõõđtum ikkni sää'vesǩ plaaneemǩeâšttõõttmõõ��in o'cceš sää'mkultturkõõskõs Sajos põ'rtte šiõǥǥšlajjsa� da mooccâd, põõrt ju'rddemvue'jj mie'lddsa tobddmõõ�� da sää'mvuõđ pu'htti unikk sää'vesǩaaunâsheä'rvv (printtheä'rvv), kåå'tt tobddai da rääjj põõrt sii'sǩbeälla jiijjâsnallšemvuõđ.
+Sää'vesǩhie'rv le'be - hie'rvi mie'ldd puõ'tti Sajos luândd da saa'mi jiijjâsnallšemvuõtt âlgg tobddjed da čuõvted puõ'ttiäigga Sajos miârkktõõzz da tuäimmjumuu��.
+Sää'vesǩ liâ plaanuum konttâr ikknid.
+Plaaneemǩeâšttõõttmõõ�� čõõđteš tä'lvv- da pâ'zzlâšttammannust 2011 da ǩeâšttõõttmõõ��id le'jje vuässõõttâm õhttse'��e 31 printthie'rv plaaneei.
+Cisttlu'vddkåå'ddest le'jje Sajos õõnniorgansaatiain nårrjam õhttsa�tuåimmjemorgan da arkktehttkonttrest võboršeǩ da sij pri'mme ärvstõõllâm diõtt puättam 30 printtheä'rvved.
+Lu'vddkå'dd heelǥii õõut (1) ǩeâšttõõttâmehdtõõzz, tõn diõtt ko tõt leäi tuåimtum lu'vddkådda ǩeâšttõõttâm šeâttmõõ��i vuâsttsânji.
+Tää'rǩes ärvvtõõllmõõ�� äiggavuäǯǯmõššân cisttlu'vddkå'dd tu'mmji õõutmiõ'lle čõõđted kue'htt printthie'rv, kook le'jje nõmmtiõđi tue'ǩǩen "Eloa ikkunassa" da "Riskuna" nu'tt täk printthie'rv šõ'dde plaaneemǩeâšttõõttmõõ�� vuõi'ttjen da šeâttmõõ��i mie'lddsânji täid låånat á 500 eu'rred tuâjj.
+Ǩeâšttõõttmõõ��i mie'ldd cisttlu'vddkå'dd va'lljii kue'htt (2) printthie'rv, kook õõlǥtõõzzi mie'ldd tiu'dde pue'rmõssân ehdtõõzz låånnam diõtt.
+See'st leäi šeâttmõõ��i mie'ldd vuõiggâdvuõtt heelǥeed puk ehdtõõzzid le'be låånnad tå'lǩ õhtt tuâjj.
+Cisttlu'vddkå'dd tu'mmji siâssõõllâd, što heä'rvvehdtõõzz "Eloa ikkunassa" puä'đet ââ'nnet 1. riâdd ikknin da ehdtõõzz "Riskuna" 2. da 3. riâdd ikknid.
+"Eloa ikkunassa"/ Tytti Bräysy
+"Riskuna" /Anna-Leena Pyylampi
+Joouk vuä'psteei, u'čtee'l Bigga-Helena Magga da Rauna Mätäsaho le'jje kuärǥas da valddum jooukâs o'nnstem diõtt.
+Tanss šõõddi jakutiala� Sykkys -tanssjoouk čuä'jtõõzzâst Ijahis Idja -pooddâst Aanrest 2010.
+Oulu ärvvtõõllmõ'šše vuässõ'tte še Â'vvel lookkjiškooul Villasat -joukk taansineez Doaivut da vuoimmehuvvat (Tuäiv da pe'ttõõttmõõ��).
+Joouk vitt niõđ le'jje jiõčč tuejjääm koreograaf tanss- da čuä'jldemu'čtee'l Teija Sonkkila veä'ǩǩvuõđin, kåå'tt tuåimmji še joouk vuä'pstee'jen.
+Taans jurdd vuâđđââvv jie'llika'rtte Kautokeino tuärr, ko'st čuä'jtõõzz tue'ǩǩen čuõjjâm Mari Boine musikk leäi lai'nnjum.
+Niõđi u'čtee'l Marjaana Aikio leäi kuärram voddõõttâmpihttsid, kook le'jje fijnnâz da eunnai.
+Domoi vue'lǧǧmen Sunna Nousuniemi, Inga-Saara Magga, Rauna Mätäsaho, Nette Pulkkinen, Bigga-Helena Magga, Maria Saijets, Gabriela Satokangas da Ellenoora Haataja;
+Sandra Salminen, Jan-Kristian Magga, Vilho-Simon Mäkinen, Lassi-Olavi Mäkinen, Ida Grönmo da Fasku-Oskal Magga.
+Snimldõõǥǥâst liâ meädda lookkjiškooulneǩ Anne Olli di vuä'psteei Marjaana Aikio da Teija Sonkkila.
+Snimldõk Anni Näkkäläjärvi.
+Oheistapahtuma YK:n alkuperäiskansafoorumin 10. istunnossa: Indigenous peoples' institutions and the right to participate in decision-making - the case of education: New Yorkissa 16.-27.5.2011 pidetyn YK:n alkuperäiskansafoorumin 10. istunnon yhteydessä Suomen ja Ecuadorin pysyvät edustustot, Ecuadorin kulttuuriperintöministeriö sekä Saamelaiskäräjät järjestivät yhdessä torstaina 19.5. oheistapahtuman aiheesta alkuperäiskansojen toimielimet ja oikeus osallistua päätöksentekoon.
+Tapahtumassa seurattiin paneelikeskustelua, jonka myötä teemaa tarkasteltiin koulutuksen näkökulmasta.
+Paneelikeskustelua johti foorumin jäsen Eva Biaudet ja panelisteina toimivat Ecuadorin kulttuuriperintöministeri María Fernanda Espinosa Garcés, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari sekä alkuperäiskansaerityismekanismin EMRIP:n (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples) puheenjohtaja José Carlos Morales.
+Paneelikeskustelun aloittaneen puheenvuoron aikana Espinosa kertoi kaksikielisen ja monikulttuurisen koulutuksen kehityksestä Ecuadorissa 1960-luvulta nykypäivään.
+Ecuadorissa monikulttuurisuuden huomiointi on edistynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ja tämän hetken tärkeimpiä tavoitteita on koulutuksen laadun parantaminen sekä korkeakoulutuksen lisääminen alkuperäiskansojen edustajien keskuudessa.
+Seurujärvi-Kari ilmaisi vuorostaan huolestuneisuutensa saamenkielen opetuksen ongelmia kohtaan ja korosti kielitaidon merkitystä saamelaisen identiteetin säilymisen kannalta.
+Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on vuoden 2010 lopulla tukenut kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamenkielen asemaa myöntämällä yhteensä 450 000 euron suuruisen tuen saamenkieltä elvyttäviin hankkeisiin, joissa keskeisessä asemassa on Uuden Seelannin maorien vastaavasta toiminnasta mallinsa saanut kielipesätoiminta eli kielikylpypäivähoito.
+Morales toi puheenvuorossaan ilmi sukupolvien välisen kommunikaation merkityksen kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta.
+Hän painotti kaikenikäisten yhteisön jäsenten huomioinnin olevan keskeistä kielen säilyttämiseen pyrkiviä toimia suunnitellessa.
+Morales totesi Espinosan ja Seurujärvi-Karin tavoin, että laadukkaan opetuksen puute on yleistä alkuperäiskansojen parissa maailmanlaajuisesti ja lisäsi edelleen, että henkilökohtaisen kulttuuriperinnön tuntemus on vahvuus myös edistettäessä kulttuurienvälistä avarakatseisuutta ja ymmärrystä.
+Sivutapahtuman seitsenkymmenhenkinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.
+Irja Seurujärvi-Karin Puhe (Englanniksi)
+Sää'mtee'ǧǧ stipeendid vuõǯǯu škoouli mie'ldd peäggtum puõ'tti nuõr:
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Mira Länsman (tâ'vvsää'm)
+Suä'đjel lookkjiškooul: Karen-Anni Hetta (tâ'vvsää'm) da Aleksi Syrjä (tâ'vvsää'm)
+Enontekiö lookkjiškooul: Mari Keskitalo (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel lookkjiškooul: Juulienna Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm) da Sarita Kämäräinen (tâ'vvsää'm)
+Kilpisjääu'r škooul: Aslak Kalttopää (tâ'vvsää'm)
+Uccjokknjää'lm škooul: Minna Länsman (tâ'vvsää'm)
+Hetta pââibu�škooul: Ellen-Maarit Juuso (tâ'vvsää'm)
+Aanar pââibu�škooul: Anne Seipiharju (aanarsää'm), Rauna Saijets (tâ'vvsää'm) da Elle-Maari Kokkonen (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel pââibu�škooul: Janrik Magga (tâ'vvsää'm)
+Če'vetjääu'r škooul: Petteri Feodoroff (nuõrttsää'm), Leena Fofonoff (nuõrttsää'm) da Aaro-Juhana Fofonoff (nuõrttsää'm)
+Karigasnjaarǥ škooul: Jarkko Länsman (tâ'vvsää'm)
+Vuõccu škooul: Anne Sieppi (tâ'vvsää'm)
+Å'lsaandr Kena škooul, Suä'đjel cs: Juha Yliriesto (tâ'vvsää'm)
+Myllytulli škooul, Oulu: Roope Akujärvi (tâ'vvsää'm)
+Sää'mǩiõtt'tuâi li'nnj: Laura Morottaja (aanarsää'm)
+��'lddhoi'ddjeeili'nnj: Marjo Semenoff (nuõrttsää'm)
+Mediali'nnj: Sunna Kitti (tâ'vvsää'm)
+Saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâtt lij luândes beä'lnn âânnmõ'šše kuulli da kåå'tt očndââtt sää'mǩiõlâst, pirrõskõskkvuõđâst da luâttjie'llemvue'jjin.
+Saa'mi ää'rbvuâla� luâttjie'llemvue'jj le'be puäʒʒhåidd, mie'cstumuš, kue'llšeellmõš, norrõõzz da sää'mǩiõtt-tuâi se'rdde ää'rbvuâla� teâđ puõlvvõõǥǥâst nobba.
+Saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâtt lij vaar vue'lnn huânn'ned õhttsa�kåå'ddla� muttõõzzi diõtt.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vue'jj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõ��id.
+Tuåimmtuâjain uu'det alttõs luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâđai lokku välddmõõ��âst lää'jjšeâttmõõ�� da vaaldšem ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõõzzin di škoou'l'jumuu��âst.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što resuurzzid jåå'đtet saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâđai ruõkkmõ'šše, tu'tǩǩumu'šše da jeälltumu'šše.
+Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što åå'n oođeem määŋgnallšemvuõttstrategiia da tuåimmjemprogra'mme, mie'rǩǩeet veâl på'rddǩerjja ođđ tuåimmtuâjaid ää'rbvuâla� teâđai suõ'jjeem diõtt.
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuu�� miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersa� da meeraikõskksa� luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vää�nmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâsviikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâđaid.
+Lij vää�nai, što tuâjj ij åårast tääzz da tuâjj-joouk čuä'jtum tuåimid ää'ljet čõõđted", Särnn Näkkäläjärvi.
+Raportt veekk ooudâs peä'lstes meeraikõskksa� biodiversiteettsuåppâm aartikla 8 (j) tuåimmepiijjmõõ�� Lää'ddjânnmest.
+Aartikla sue'jjad alggmeerai luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâla� teâđaid, vue'jjid da innovaatiaid.
+Akwé: Kon vuä'ppõõzz vää'ldet ââ'nnem vuâlla Lää'ddjânnmest
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem plaanumuu��âst da jåå'đtumuu��âst suåvvtet biodiversiteettsuåppmõõ�� Akwé: Kon -vuä'ppõõzzid meersa� lää'jjšeâttmõõ�� räämmi se'st.
+Meä'cchalltõs lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧin ju'n alttääm vuä'ppõõzzi suåvvtumuu�� Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��âst, vuõssmõssân maai'lmest.
+"Vuäǯǯap Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��âst ärvvsa� tobddmõõ��id, da Meä'cchalltõs lij čõnnõõttâm raajjâd põõšši mõõntõõllâmvue'jj Akwé: Kon -vuä'ppõõzz suåvvtumu'šše Meä'cchalltõõzz tuåimmjumuu��âst", tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjärvi lij rämm-miõlâst.
+Tuâjj-joukk âânn vääznai ä'ššen, što kåå'dd še vä'ldde lokku vuä'ppõõzz ha'ŋǩǩõõzzeez beä'lnn.
+Pääkkte'm Akwé: Kon vuä'ppõõzz liâ valmštõllum õõutsââ'jest alggmeerai võboršee'ǩǩivui'm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuä'ssbie'llsåbbrest ee'jjest 2004.
+Lää'ddjânnmest vuä'ppõõzz kuâ'sǩǩe nåkam saa'mi dommvuu'dest čõõđtem ha'ŋǩǩõõzzid, kook vuei'tte vaikkted saa'mi kulttuu're da luâttjie'llemvue'jjid.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što ko pirrõõzz ââ'nnem da ää'rbvuâla� sää'mjie'llemvue'jjid jåå'đteei lää'jjšeâttmõõ�� viiǥǥât ooudâs, vää'ldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paai'ǩin Akwé: Kon -vuä'ppõõzzid.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuu��âst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââ'nnem- da raajjâmlää'jj tuåimmepiijjmõõ��âst.
+Tuâjj-joukk lij ǩee'rjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuä'ppõõzzid.
+Lää'ddǩiõ'lle jåårǥlõttum joortõõzzin, kåå'tt lij õhtt maai'lm vuõssmõs vuä'ppõõzzin tuejjuum joortõs.
+Tuâjj-joouk raportt
+Lumonet
+Lââssteâđaid: Saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, Sää'mte'ǧǧ, te'l.
+Luâđsuõ'jjeemjåå'đteei Ilkka Heikkinen, pirrõsministeria, te'l.
+Tuâjj-joouk piizar, pâ'jjta'rǩǩeei Liinu Törvi, Sää'mjânnam jie'llemvue'jj-, trafikk- da pirrõskõõskõs, te'l.
+Nuõrisuåvtõ'šše va'lljeet kuei't ekka vuârai saaǥǥjåå'đteei, vää'rrsaaǥǥjåå'đteei da kolmm jee'res vuä'ssla di juâkksi��e si'jjid
+personnallšem vää'rrvuässla.
+Va'lljuum vä'lddveârla� vuä'ssla da vää'rrvuässla â'lǧǧe lee'd 18-25-ekksa, te'l ko si'jjid va'lljeet.
+Lââ'ssen nuõrisuåvtõ'sse va'lljeet kuei't ekka vuârai vitt põõšši a'šštobddivuä'ssla, kook a'lǧǧe lee'd 15-17-ekksa, te'l ko si'jjid
+va'lljeet.
+Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei da vää'rrsaaǥǥjåå'đteei jiâ taarbâ� lee'd sää'mtee'ǧǧ vuä'ssla.
+Nuõrisuåvtõs valmštââll tõid sää'mtee'ǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jee'res beä'lestvä'lddmõõ��id le'be sää'mnuõri le'be sää'mnuõri
+jie'llemvue'jjid.
+Jee'res nuõrisuåvtõõzz vä'lddtuâi liâ ooudâsviikkâd sää'mnuõri ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđid pirr
+Lää'ddjânnam di ravvad sää'mnuõri kuullmõõ�� sää'mkulttuu're.
+Nuõrisuåvtõs 2014-2015
+Vuässla:
+Niila Rahko,
+saaǥǥjåå'đteei - vää'rrvuässla� Mikkel Näkkäläjärvi
+Minna
+Lehtola, vää'rrsaaǥǥjåå'đteei - vää'rrvuä'ssla� Anna-Katariina Feodoroff
+Elli-Marja
+Hetta - vää'rrvuä'ssla� Laura-Maija Niittyvuopio
+Anne-Maret
+Labba - vää'rrvuä'ssla� Sammeli Salonen
+Aslak
+Holmberg - vää'rrvuä'ssla� Martta Alajärvi
+Ä'šštobddivuä'ssla:
+Jussa
+Seurujärvi
+Jouna
+Näkkälä
+Tuomo Laiti
+Xia Torikka
+Pinja
+Pieski
+Nuõrisuåtõõzz ää'šš ouddpu'httjen da piizzren tuåimmai nuõripiizar Kaisa Tapiola-Länsman.
+Škoouʹlʼjem- da mätt'temaaunâsluʹvddkåʹdd lij sääʹmteeʹǧǧ škoouʹlʼjempolitiikkla� čuäjtõõzzi, aalǥtõõzzi, ceâlklmi da beäʹlestväʹlddmuu��i valmštõõlli da sääʹmǩiõllsa mätt'temaunnâz plaanumuu��âst, valmšteʹmest da jueʹǩǩmest vaʹstteei organ.
+Luʹvddkååʹdd tuâjjân lij ooudâsviikkâd sääʹm-mättʹtõõđji vuõiggâdvuõđid jieʹnnǩiõl da jiiʹjjesǩiõllsa mättʼtõʹsse da sääʹm-mättʹtõõzz stattuuzz Lääʹddjânnam škoouʹlriâššmõõ��âst.
+Tõt tuejjad saaʹmi mättʼtõõzz kuõskki vooudla�, naroodla� da tâʹvvjânnamla� õhttsa�tuâi.
+Luʹvddkåʹdd tuʹmmai valdia mä ʹhssemplaanâst (väʹlddklass 29, mättʹtõsministeria) sääʹmǩiõllsa mätt'temaunnâz da sääʹm-mättʼtõõzz õõudâsviikkmõʹšše čuäʹjtum valdiaveäʹǩǩvuõđ ââʹnnmest.
+Tõt valmštââll sääʹmteeʹǧǧ såbbra mätt'temaaunâspuuʹttʼtõõzz godovai da kuuʹǩǩab ääiʹj plaan da oudd piirieeʹjji sääʹmteeʹǧǧ såbbra da mättʼtõshalltõʹsse čiõlǥtõõzz tõn poddsa� mätt'temaunnsin da valdiaveäʹǩǩvuõđ ââʹnnmest.
+Luʹvddkåʹdd vaʹsttad tän lââʹssen Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹvest, kååʹtt lij piirieeʹjji õhttsa�tuâjast saaʹmi dommvuuʹd kooʹddi- da sääʹmseäʹrvivuiʹm rajjum päärnai da nuõri čeäʹpp- da kulttuurǩiõčlmõš.
+Škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâskoontâr valmštââll da peejj tuåimmu aaʹššid, koid luʹvddkåʹdd ǩiõttʼtââll.
+Luʹvddkååʹdd čiõʹlǧǧeejen tuåimmje škoouʹlʼjempiizar (škoouʹlʼjempolitiikkla� ääʹšš), mätt'temaaunâspiizar (mätt'temaaunâsääʹšš) da mätt'temaaunâsplaaneei (Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeiʹvv).
+Škoouʹlʼjem- da mätt'temaaunâsluʹvddkådda koʹlle eeʹjjin 2008-2011 täk-aa vuässla:
+Yrjö Musta, sj.
+Rauni Äärelä, vsj.
+Inker-Ánne Magga
+Asla Järvensivu
+Aslak Holmberg
+Liisa Holmberg
+Vääʹrrvuässla:
+Teija Linnanmäki
+Anna-Liisa Väyrynen
+Maarit magga
+Kati Eriksen
+Pirjo Länsman-Kiimalainen
+Terhi Harju
+Outi Länsman
+- Tuva -nõmmsa� vuu'd čooddlaaul lij jeâlljam ođđest.
+Čooddlaulli jiijjâsnallšem tu'lǩǩumuš vuâđđââvv tõõzz, što čooddläullai vuäitt tu'lǩǩeed mäŋggsab čuõjji jiõn seämma poodd.
+Tän čooddlaulli tu'lǩǩeemnääll lij jii'jjesnalla jeâlljâttam peersted kuvddlee'jid maai'lmest.
+Ijahis idja meeraikõskksa� aa'šši koordinaattor Marina Falevitch Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzzâst maainast nääi't, što Etelä-Siperiast åårrai Tuva, kåå'tt lij čooddlaullji vää�nmõš vu'vdd di tän vuâra tå'ben šõddâm čooddlaaulčie'pp Igor Koshkendei puätt voddõõttâd mij Iinte'mes iinn musikkpo'dde.
+Ee'jj 2011 teemm lij Eatnama jienat - Jânnam jiõn
+Ijahis idja - Iinte'mes inn vuõssnaroodi musikkpodd riâššât ju'n kääucad vuâra Aanar ceerkavsiidâst 19.-21.8.2011.
+Festivaal lij põõ��tam staattuuzzes vää�nmõsân sää'm-musiikk čuä'jtee'jen da musikkpoddân Lää'ddjânnmest.
+Festivaal teemman lij tän ee'jj Eatnama jienat - Jânnam jiõn, kåå'tt juätkk Ijahis idja poodd alggmeerteemm.
+Teemm suei'mkrâst alggmeerai jiijjâsnallšem õhttvuõđ jânnma da tõn, mä'htt sij suõjji musikk šuumad luâđast da luâđ pirr.
+Ijahis idja jiõčč musikkpodd lij sue'vet 20.8. tõt lij riõššum Ijahis idja!
+-konsertt, ko'st kuulât Igor Koshkendei lââ'ssen sää'm jiõnnčie'pp Wimme, sää'mkiõllsa räppmusiikk čuä'jteejid Slincrazea Mázesta, SomByä, Niillas Holmbeerg, aanarneǩ The Slapia da ä'rbbvuâla� juõi'kkčie'ppid õhttsa�tâ'vvjânnamla� juõi'kkčie'ppi õhttõõzzâst di jiânnai jee'res alggmeer sää'm-musiikkid.
+Ijahis idja -poodd reä'šše õhttsa�tuâjast Anára Sámisearvi, Sää'mte'ǧǧ, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs, Sää'm-mu'zei Siida, Aanar kå'dd, Saa'mi päärnaikultturkõõskõs da Giellagas-instituutt.
+Lââ'ssteâđaid festivaaljåå'đteei Anna Näkkäläjääu'rest
++358108393148 da musikkpoodd säi'mmseeidain addrõõzzâst www.ijahisidja.fi.
+Kultturluʹvddkåʹdd lij sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuâla� tuåimmorgan, kååʹtt valmštââll sääʹmteeʹǧǧ čuäjtõõzzid, aalǥtõõzzid da ceâlklmid, kook kueʹsǩǩe saaʹmi jiõggsa� kulttuur.
+Kultturluʹvddkååʹdd tuâjjan lij tuʹmmjed valdiaveäʹǩǩvuõđ (saaʹmi kultturmieʹrrteäʹǧǧ) jueʹǩǩmest da praavâd da vuåppad miõttuum veäʹǩǩvuõđi âânnmõõ��.
+Luʹvddkåʹdd âlgg raajjâd piirieeʹjji sääʹmteeʹǧǧ såbbra čiõlǥtõõzz saaʹmi kultturmieʹrrtieʹǧǧ ââʹnnmest da raajjâd ehdtõõzz valdia budjeʹtte piirieeʹjjla� saaʹmi kultturmieʹrrtieʹǧǧest.
+Kultturluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da čiõʹlǧǧeejen tuåimm kultturpiizar.
+Luʹvddkåʹdda tuåimmjempââi 20012-2015 koʹlle vuässla da vääʹrrvuässla:
+Haltta Tauno, sj.
+Porsanger Veikko, vsj.
+Näkkälä Jouni
+Helander Marjukka
+Hetta Martti
+Paadar Outi
+Orti-Berg Riitta
+Hänninen Heidi
+Laiti Martti
+Näkkäläjärvi Minna
+Pajuranta Maarit
+Portti Timo
+Lehtola Raija
+Länsman Sisko
+(Sa'nnõs)
+ÁLGU - Sää'mǩiõli etymologiila� ATR -teâttnorldõk (ävvan ođđ ikkna)
+Liâdggsa� ǩiõllkonttâr sää'nnǩe'rjj.
+Vuõi'ǧǧestǩee'rjtumuu�� lââ'ssen sää'nnǩee'rjest käunn'je jm.
+lää'ddǩiõl saa'ni ânn'jõ�miârkktõõzz da ââ'nnemõhttvuõđ.
+(ävvan ođđ ikkna)
+Jåårglõõ'tti da tuulk
+Sää'mǩiõll konttâr jåårglõõ'tti da tuulk (ävvan ođđ ikkna)
+Ǩiõllkonttâr kääzzkâ'sttem-määus jåårǥlâ'ttemkääzzkõõzzin (ävvan ođđ ikkna)
+Lää'ddjânnam ǩiõlljåårǥlõõ'ttji da tuulki lett Ooccâmkääzzkõs.
+Veerjla� ǩiõlljåårǥlõõ'tti, Mätt'tõshalltõs OPH (ävvan ođđ ikkna)
+Suomen tulkkaus.
+Kokokousmatkaajan käsikirja Eurooppaan.
+Euroopan komission tulkkauksen pääosaston suomenkielinen tulkkausyksikkö (ävvan ođđ ikkna)
+(Mall da tiõrvtumuš)
+Šiõǥǥ na'zvaanpeei'v 14.2.
+- tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas
+Mallceâlkki meäddaåårrmõõ��âst ne'ttpåå'št vääras jm.
+tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas
+Saa'mi meersa�pei'vv 6.2. jm.
+Šiõǥǥ evvanpeei'v jm.
+Šiõǥǥ Rosttvid da Leklva� Ođđ ee'jj jm.
+tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas (ävvan ođđ ikkna)
+Čõhččmannu 26. peeiʹv lij Euroop ǩiõli peiʹvv jm.
+Kaart
+Mäddmetteemkonttâr karttkääzzkõs
+Pääi'ǩnõõm še tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõlin.
+Ǩiõllhuõll da sääʹm ǩiõllterminologia
+Divvun.no Sääʹmǩiõl vuõigglookkâmtuâjjneäv (ävvne ođđ ikkna)
+Sääʹm ǩiõllteknologia kõõskõs - Giellatekno.
+Âânn seʹst jm.
+tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹmǩiõl.
+Ǩiõllmätt- da analyystuâjjneäv ǩiõllmättprograamm, sääʹnnǩeeʹrj da jåårǥlâʹttemtuâjjneäv (ävvne ođđ ikkna)
+Mätt'tõõzz da tu'tǩǩõõzz
+Veerjla� ǩiõlljåårǥlõõ'tti tu'tǩǩõs, Mätt'tõshalltõs OPH (ävvan ođđ ikkna)
+Giellagas-institutt, Oulu universitett Vä'lddaunnsen sää'mǩiõll da sää'mkulttur.
+Čårraaunâsmättjumuu�� jm.
+sää'mǩiõll vee'res ǩiõllân, sää'mǩiõl tu'lǩǩumuš da aanarsää'm.
+Sää'mtu'tǩǩumuš (HuK), Lää'dd-Ugrla� ǩiõltu'tǩǩumuš, He'lssen universitett
+Sää'm pååđmättjemlinnj (FM) (ävvan ođđ ikkna)
+Sää'mǩiõl vuâđđmättjumuu��, Pedagogtiõđi tiõđkå'ddla�, Sää'mjânnam universitett
+Sää'mǩiõl čårraaunâsmättjumuu�� Vuâđđmättjumuu�� (25 mc) (ävvan ođđ ikkna)
+Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs Ämmatla� mätt'temstrooite'l, ko'st mätt'tõõzz liâ še säämas.
+Sää'mte'ǧǧ reäšš seminaar He'lssnest, koon teemmen lij sää'm- da maorǩiõl jeälltumuš da veâhssumuš.
+Seminaar ju'rddmõššân lij lee'd bie'ǩǩ mätt'tõs- da kultturministeria altteem sää'mǩiõl jeälltemprograamm da tuärjjeed tõn plaanumuu�� da čõõđtumuu��.
+Ju'n alttuum jeälltemprograamm täävtõssân lij ooudâsviikkâd da ooudâsjuä'tǩǩed sää'mǩiõl di maaccted mååusat sää'mǩiõl sä'mmlaid, kook liâ tõn mõõntam di tuejjeed ǩiõlâst sää'mõhttsa�kåå'dd kuõ'ddi ǩiõll.
+Seminaar sää'm da maorǩiõl jeäll'tumuu��âst riâ��ât He'lssnest 13.9. čiâss 9.00 - 15.00.
+Seminaar ââ'nnempäi'ǩǩ vaajtââvv Ee'ttiǩkåå'dd u'ccparlamentta.
+Jåå'ttemaddrõs lij Arkadiankatu 3.
+Seminaa're âlgg i'lmmtõõttâd 7.9. mõõnee'st.
+Sää'mǩiõl da maorǩiõl jeälltumuš -seminar programm 13.9.2011.
+Seminaar õhttân ju'rddmõššân lij teâđted sää'mtee'ǧǧ täävtõõzzin da tuåimin seeilted da ooudâs- viikkâd sää'mǩiõl di ooudâsjuä'tǩǩed tõn jie'llemviõkkvuõđ.
+Täävtõssân lij še pu'htted ou'dde positiivla� maall Ođđ Seelaantâst jälsteei alggmeer, maornee'ǩǩi ǩiõl jeälltem- da veâhsseemtuåimin.
+Maorǩiõll vuäǯǯai veerjla� staattuuzz ouddâl sää'mǩiõl ee'jjest 1987.
+Maornee'ǩǩi ǩiõllpie'ss da jee'res jeälltemha'ŋǩǩõõzz liâ vuäǯǯam pirr maai'lm šiõǥǥ maacctõõzzid da slääv ǩiõlltuâi o'nnstem äiggavuäǯǯmõõ��eezvui'm.
+Tõn di��tt lij vää�nmõs äi'ǧǧ vuäǯǯad kuullâd maornee'ǩǩi jiijjâz maainstumu��ân maorǩiõl ođđsumuš ha'ŋǩõõzzâst da ânn'jõ�äiggsa� teknologii âânnmõõ��âst maorǩiõl jeälltem diõtt.
+Seminaarâst kuulât še sää'mǩiõli mâ'te aanarsää'mǩiõl jeälltemha'ŋǩǩõõzzin da tõi äiggavuäǯǯmõõ��in.
+Tän seminaarâst sää'mte'ǧǧ tätt še vuäǯǯad mie'ldd da sme'llkâ'tted jee'res kruuggid tuõjstõõllâd sää'mǩiõl nââneem diõtt.
+Seämmast lij vuäittmõš saaǥǥstõõllâd sää'mǩiõl da kulttuur puõ'ttiääi'j ooudâsviikkâmvuäittmõõ��in.
+Sää'mte'ǧǧ tätt staaneed sää'mǩiõl puõ'ttiääi'j nu'tt sä'mmlai dommvuu'dest ko še tõn åålǥbeä'lnn.
+Lää'ddjânnmest maainstet kolmm sää'mǩiõl, tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõl.
+Puk sää'mǩiõl ko'lle vaarvuâla� kiõli jou'ǩǩe.
+Jõs sää'mǩiõl läppje, läppai še seämmanalla ko'rvveete'mes vuä'ss kulttuurâst da luõttu kuulli ää'rbvuâla� teâtt, tõnnalla ǩiõll, kulttur da luâtt ko'lle kõskkneez õ'htte.
+Seminaa're âlgg i'lmmtõõttâd 7.9. mõõnee'st:
+ǩiõllstaanpiizar siiri.jomppanen (at) samediggi.fi, puh 010 839 3111 le'be
+vs. ǩiõllaa'ššipiisar outi.paadar (at) samediggi.fi, puh 010 839 3119
+Sää'mtee'ǧǧ I vää'rsaaǥǥjåå'đteei Irja-Seurujärvi-Kari irja.seurujarvi-kari (at) helsinki.fi
+le'be
+ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen siiri.jomppanen (at) samediggi.fi
+SáFá -ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõs õhttsa�tâ'vvjânnmlâ� sää'mǩiõl tu'tǩǩeem- da ämmat/resursskõõskõõzz altteem diõtt Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz siâssmõõ��âst Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ liâ alttääm ee'jj 2011 aalǥâst Interreg -teäggtemvuâla� SáFá -ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõõzz da tän alttõõzz jurddân lij õhttsa�tâ'vvjânnmlâ� sää'mǩiõl tu'tǩǩeem- da ämmat/resursskõõskõõzz aalǥtumuš.
+Tue'ǩǩen lij sää'mǩiõl ooudâsviikkmõš da lâssnam ǩe'rjjla� âânnmõš, kåå'tt lij šõddääm ǩiõl huõl, ooudâsviikkmõõ��, tu'tǩǩumuu�� di normmeemtuâi taarb pukin sää'mǩiõlin.
+Näkam õhttsa� sää'm ǩiõllkõõskõs, koozz puä'đet noorrâd sää'mǩiõl kääzzkõõzzid, tõt veä'ǩǩte'či teâđai ooccmõõ��âst.
+Lââ'ssen ǩiõllkõõskõs ravve'či sää'mǩiõli kõskksa� saakkumuu�� da õhttsa�tuâi.
+Kõõskõõzz tuâi le'čči jee'rbi mie'ldd ǩiõlltu'tǩǩumuš, ǩiõllhuõll, ǩiõlooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mumuš, nõmmõskääzzkõs, pääi'ǩnõmmõs da teâđtemtuåimmjumuš sää'm ǩiõllämmatla� kõjldõõzzin.
+Ha'ŋǩǩõsäi'ǧǧ lij 6 mannu da ha'ŋǩǩõõzz mie'rräiggsa� projektšuurmõssân pa'lǩǩeeš hum.kand.
+Hanna Mattila ää'ljee'l 28.3.2011.
+SáFá ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõõzz ju'rddmõššân lij čiõlggeed ǩiõllkõõskõõzz altteem- da teäggtemoudldõõzzid.
+Täävtõssân lij raajjâd čiõlǥtõs õhttsa�tâ'vvjânnmlâ� sää'mǩiõl tu'tǩǩeem- da ämmat/resursskõõskõõzz altteem diõtt da raajjâd Interreg -juätkkteäggtemooccmõš kõõskõõzz ǩiõččlõddâmha'ŋǩǩõõzz diõtt.
+Ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõõzz obb-budjett lij 45 385 € da vä'lddteäggteei liâ Interreg IV A Tâ'vv, Troms fylkeskommune, Länsstyrelsen Norrbotten da Taarr sää'mte'ǧǧ.
+Interreg IV A Tâ'vv lij EU-programm, koin tuärjjeet pâ'jjel raaji mõõnni õhttsa�tuâi programmpââ'jest 2007-2013.
+Prograamm täävtõssân lij vä'lddkåå'dd pâ'jjel raaji mõõnni õhttsa�tuâi pääi'ǩ tuärjjeed ekonomiila� da sosiaala� ooudâsviikkmõõ�� da staaneed ǩeâšttõõttâmooddid da õ'httekuullmõõ�� programmvuu'dest.
+Programm fi'ttjâtt Tâ'vv-Ruõcc, Tâ'vv-Lää'ddjânnam da Tâ'vv-Taarr di Sää'mvuu'did.
+Programm teäggat pâ'jjel raaji mõõnni ha'ŋǩǩõõzzid nelljen jee'res prioriteettvuu'dest, koin SáFá -ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõs kooll vuä'ssprogra'mme 4.
+Raaite'mes ooudâsviikkmõš - Sää'mjânnam.
+Interreg IV A Tâ'vv prograamm vaaldšemve'rǧǧne'ǩǩen tän programmpââ'jest tuåimmai Norrbotten läänhalltõs.
+SáFá -ouddčiõ'lǧǧeemha'ŋǩǩõõzz mä.
+projektšuurmõs Hanna Mattila
+sää'm vs. ǩiõllaa'ššipiizar Outi Paadar
+SáFá -förstudieprojekt
+Tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ǩiõllciist täävtõssân lij mie'ttvaikkted sää'mǩiõl ooudâsviikkmõ'šše da seeiltumu'šše Taarrâst, Ruõccâst da Ruõššjânnmest.
+Ciist liâ vuâddääm sää'maa'ššin Taarrâst, Ruõccâst da lää'ddjânnmest va'stteei ministeer, da täi jânnmi sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đteei.
+Ciist juõ'ǩǩeš vuõssmõs vuâra ee'jjest 2004 da tõt jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj.
+Cistt lij šorradvuõđâst 12 500 eu'rred.
+Cistt miõttât privatoummid le'be õhttsa�koo'ddid, kook liâ o'nnstam tuejjee'l da miârkksõõvvâmnalla sää'mǩiõl ooudâsjuä'tǩǩem, ooudâsviikkâm da seeiltem diõtt.
+Cistt vuei'tet miõttâd hå't ǩe'rjjla�, njää'lmila� le'be jee'res o'nnstumuu��in, kook sâjjdâ'tte kookkas jee'res tuåimmvuu'did.
+Šeâttmõõ��
+Gollegiella 2010 Gollegiella - Tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ǩiõllciist juõ'ǩǩeš neelljad vuâra skamm'mannu 22. peei'v 2010 sää'maa'ššin va'stteei ministeer da sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đtee'ji õhttsa�škoou'l'jumuu��âst Tukholmast.
+Ciist vuõǯǯu taajâ�, tâ'vvsää'mǩiõl u'čtee'l da mätt'temǩee'rji raajji Marét Sárá da Taarrâst jälsteei ruõccla�, saujjsää'mǩiõli u'čtee'l da mätt'temǩee'rji raajji Lajla Mattson Magga.
+http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Pohjoismainensaamenkielipalkinto
+Sää'mtee'ǧǧ vaal tuåimtet 5.9.
+Vaal-lu'vddkå'dd lij raajjâm vaalânnsain võboršee'ǩǩin võboršeǩloǥstõõǥǥ.
+Võboršee'ǩǩ liâ õhttse'��e 40.
+Võboršeǩloǧstõk 2011
+NFHK kansanterveyskonferenssin ohjelma 2011 (1.59 MB 2011-08-19 08:30:28)
+NFHK álbmotdearvvasvuođakonfereanssa prográmma 2011 (1.8 MB 2011-08-19 08:33:00)
+Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkåʹdd valmštââll ehdtõõzzid, aalǥtõõzzid da ceâlklmid da jeeʹres beäʹlestväʹlddmõõ��id, kook kueʹsǩǩe saaʹmi jieʹllemvueʹjjid, saaʹmi dommvuuʹd pirrõõzz da saaʹmi vuõiggâdvuõđid.
+Luʹvddkåʹdd rääjj piirieeʹjji čiõlǥtõõzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbra saaʹmi spesialvuõiggâdvuõđi teâddjumuu��âst da sij kuõskki lääʹjjšiõttõshaŋǩǩõõzzi ouddnumuu��âst.
+Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd aaʹšši valmštõõllʼjen da čiõʹlǧǧeejen tuåimm Sääʹmteeʹǧǧ lääʹǩǩpiizar.
+Luʹvddkådda koʹlle eeʹjjin 2012 - 2015 täk-aa vuässla:
+Tapiola Nilla, pj.
+Hetta Jouko, vpj.
+Halonen Terhi
+Näkkäläjärvi Janne
+Seurujärvi Osmo
+Linnanmäki Teija
+Nillukka Merja
+Aikio Antti
+Porsanger Veikko
+Juuso Per Oula
+Feodoroff Veikko
+Kustula Arvi
+Nikula Kaisu
+Puk liâ tiõrv pue'ttmest tän jeäll'temprograamm kõskksa� jeä'ǩǩi'��e Aanar Kultahovi beälla 29.08. čiâss 19 ää'ljee'l.
+Prograamm pooddâst vuäitt friijeld čuä'jted musiikk- le'be jee'res kultturprograammid.
+TIÕRV PUE'TTMEST MIE'LDD!
+Markkânistemtooi¬mah vuáđuduveh ellee já rievtis sämikulttuurân.
+Sää'mjânnam lett miõtti Sää'mtegga EU-vu'vddooudâsviikkâmfoondâst teäggtõõzz pie'llne'bee'jj pi'štti markknâ'sttemha'ŋǩǩõ'sse.
+Ha'ŋǩǩõõzz õhttsa�tuâjjsǩeâppar liâ Aanar kå'dd, Siida, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs di 15 vuu'd tu'ri'smmpõrǧǧi.
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddtäävtõssân lij ooudâsviikkâd da raajjâd tuåimmjem-mall sää'mkultturkõõskõs Sajos jäärnâǩtuejjumu'šše.
+Sååbbarprograamm viiǥǥât ooudâs nu'tt, što tuåimmjumuš äu'ǩǩad da vuäll e�a kookkas obb sää'mjânnam pirr.
+Ha'ŋǩǩõõzz täävtõssân lij viikkâd ooudâs še ođđ sää'mteemmla�šõddmõõ��id noorõõttâmpooddid, tõ'nt ko noorõõttmõõ��in lij positiivla� vaikktõs vuu'd jie'llemvue'jjtuejjumu'šše da jie'llemåårmõõ��id.
+Ha'ŋǩǩõõzzâst sme'llkâ'ttet kulttur- da luâtt-tu'rii'smâst persteei persoonid riõmmâd põrggjen da kääzzkõõzzi spraavdõõttjen Sajo'sse puõ'tti ää'ššla�jooukid.
+Markknâ'sttemtuåimmen liâ jm.
+põõrǥâstu'ri'smme kuulli messu, veä'lkõs kaaupšumuš, tobddõõttâm-maa'tǩi riâššmõš di sosiaala� media.
+Sää'mvuu'd viiǥǥât meeraikõskksa� kongressää'ššlai tie'ttemvuõ'tte määŋgpeällsi'��en da nåkam miârkksõõvvi sååbbarpäi'ǩǩen, kåå'tt lij jee'resnallšem."Aanra puä'tte tõk põrggâz da organisatiad, kook haa'lee noorõõttâmpooddâst jeänab, ko joukktu'ri'smmpääi'ǩ le'be pue'rben sää'mkulttuur da o'dinakaivuõđ luâđ tuåimmjeei kääzzkõõzzivui'm", särnn ha'ŋǩǩõõzz jåå'đtee'jen va'lljuum aanarneǩ, šâddvuõđstes nuõrttsä'mmla� Marja Männistö.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos valmštââvv ođđee'jjmannust 2012 Aanar ceerkavsi'jdde, luâđes beä'lnn jii'jjesnallšem Aanarjääu'r riddu.
+Sajos sâdd lee'd sää'm ä'rbbvuõ'tte vuâđđõõvvi kulttur-, vaaldšem-, škoou'l'jem- da siltteemkõõskõs di määŋgåå'blka� nõõrõõttâmpõrtt.
+Sää'mkultturkõõskõõzzâst ta'rjjeet sää'mkulttur- da siltteempirrõõzzâst õlltää'zz mie'lddsaid sååbbar-, čuä'jtem- da škoou'l'jempaai'ǩid ođđäiggsa� av-puu't'temneävveezvui'm di reäšš noorõõttmõõ��id kulttuur slävvjee'l õhttsa�tuâjast jee'res tuåimmjee'jivui'm da säi'mmõõđee'l meersânji di meeraikõõsǩeld.
+Sajoozzâst liâ noorõõttâmpääi'ǩ 500 persoon noorõõttâmpooddid.
+Lââ'ssteâđaid oudd Sää'mkultturkõõskõõzz markknâ'sttemha'ŋǩǩõõzz projektšuurmõs Marja Männistö, ne'ttpåå'št:
+Aanar ceerkavsi'jdde raajjâm vue'lnn åårrai sää'mkultturkõõskõs Sajos šâdd lee'd Lää'ddjânnam saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Sää'mkultturkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab oudldõõ��id da jiijjâsmääi'nlânji ooudâsjuä'tǩǩed da viikkâd ooudâs sää'mǩiõles, sää'mkulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuu��es di håiddad da viikkâd ooudâs kulttur-jiijjâsvaaldšemvuõđes di tuärjjeed saa'mi takai jie'llemåårrmõõ��i ooudâsviikkmõõ��.
+Kult-turkõõskõs pue'rad še vuäittmõõ��id liâvvted teâđaid saa'min, kook liâ alggmeeran.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz raajjmõ'šše lij miõttum 5 miljoon eu'rred Euroop unioon vu'vddooudâsviikkâmfoond vaa'rid
+Sää'mǩiõl jeälltumuu��âst leät vuõǯǯum šiõǥǥ tobddmõõ��id päärnai ǩiõllpie'zzin da jee'res ǩiõ'lle kuõskki ha'ŋǩǩõõzzin.
+Minister peäggti mainstemvuârstes Aanarsää'mǩiõl jeälltumuu�� puârast o'nnstam-mainnâz, koon ǩiõlljeälltemseminaarâst mainsti Marja-Liisa Olthuis.
+- Jåå'ttmen åårrai sää'mǩiõl jeälltemprograamm tuåimin âlgg vuäǯǯad kookkaskuõ'ddi da pi'štti suejj puki koolm Lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõli peä'lest, tuõtti minister.
+- Sää'mǩiõl jeälltemprograamm tuåimi čõõđtumuu��âst mie'rǩǩeed teâtt še halltõsprogra'mme, da tuåimid âlgg ä'lǧǧed mâŋŋa prograamm priimm'mõõ��âst, vuäittmoo��i mie'ldd åå'nǩâni.
+Looǥǥ vuõiggâdvuõttminister Anna-Maja Henriksson mainnâz, sää'mtee'ǧǧ riâššâm sää'm da maorǩiõli jeälltemseminaarâst He'lssnest 13.09.2011 obbvuõđstes tä'st.
+Vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, lää'jjšeâttmõõ��jåå'đteei Sami Manninen, sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuä'ssla� Petra Magga-Vars, saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr, vuõiggâdvuõttminister Anna-Maja Henriksson di halltõõzz vuä'ssla Anu Avaskari da Asko Länsman he'lssnest 13.9.2011.
+Mâŋŋa halltõsproggraamm lij puh'ttum tiõttu, što nu'tt Lää'ddjânnam ko še obb Euroop ekonomiivue'ǩǩ lij mõõnnâm ǩeähnab årra.
+Ekonomiikriiss ij vuäǯǯ Näkkäläjääu'r miõlâst hue'need pukin hue'nmõs staattuuzzâst åårrai, Euroop o'dinakai alggmeer le'be saa'mi staattuuzz.
+- Lää'ddjânnam âlgg tiuddeed meeraikõskksa� da halltõsprogra'mme ǩee'rjtum õõlǥtumuu��eez sää'm-meer da sää'mǩiõl ou'dde.
+Looǥǥ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjää'ur ää'veem-mainstemvuâr, koon son õõ'ni sää'm da maorǩiõli jeälltemseminaarâst He'lssnest 13.09 obbvuõđstes tä'st.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz vuäǯǯam teâđai mie'ldd Â'vvel paalǥâskåå'dd jurddân lij vuõssaarǥ 26.9.2011 altteed puõccui päkk-kåddmõõ��id.
+Näkam puõccui päkk-kåddmõõ�� teâuddjem ǩee'jjest puuđči Njeä'llem saa'mi puäʒʒvuä'mstee'ji puäʒʒhåiddjie'llemvue'ǩǩ da piârrji vuõss-sâjjsa� tiânâs da pi'rǧǧumuš, tõt pråppe'či puäʒʒvuä'mstee'ji da sij piârrji obb puäʒʒjällmõõ�� da nääi't moodrainalla puuđči Njeä'llem aanarsaa'mi puäʒʒhåidd.
+Aanarsää'm ǩiõll da kulttur liâ tuõđsânji vaarvuâla� vue'lnn.
+Jõs puõccui päkk-kåddmõõ�� tuejjeet, tõn ǩeejjest vuäitt lee'd Njeä'llemnee'ǩǩi puäʒʒhåiddpiârrji meädda vuâlggmõš vuu'dest.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs ǩeäčč, što puõccui päkk-kåddmõš pråppad Njeä'llem puäʒʒvuä'mstee'ji da sij piârrji vuäittmõõ�� ââ'nned da juä'tǩǩed sää'm kulttuures.
+Suåvtõs ǩeäčč, što puõccui päkk-kåddmõš lij tuõđsânji risttreeidast ÕM:i meerla�vuõiggâdvuõđi da poliitiikkla� vuõiggâdvuõđid kuõskki suåppmõõ�� 27. aartiiklain.
+Seämmast puõccui päkk-kåddmõõ�� liâ risttreeidast Lää'ddjânnam vuâđđlää'jj jeällmõõ�� suejjeem meä'rteei 15 §:fin.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs ǩeäčč puõccui päkk-kåddmõõ�� nu'tt, što tõt lij čuä'jtõs tõ'st, mä'htt Lää'ddjânnam puäʒʒhåiddlää'ǩǩ ij vää'ld lokku sää'm puäʒʒhååid jiijjâsnallšemvuõđid, ko'st puõccuid hååidat siidi mie'ldd le'be čiõǥǥârkoo'ddi mie'ldd uu'ccab čiõkkren ko ânn'jõšlää'jj meä'rtum paalǥâskå'dd.
+Siidi luâttjeällmõõ�� vâ'jje čorrnõõvvâd nu'tt jiânnai kuei'mmsteez, što kõskkmie'rrsa� puõccui kå'ddemprosentt pukid paalǥâskåå'dd vuässlaid vuäitt lee'd pannluučkai o'dinakai si'jdde - mâ'te Njeä'llem luâttjie'llemvue'ǩǩnee'ǩǩid lij ǩiâvvâm.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs lij Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧi kõskksa� parlamentaarla� õhttsa�tuâjjorgan.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ da sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi,
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm,
+Sää'm Parlamentaarla� Suåvtõõzz raukkmõš (eŋgglõsǩiõ'lle)
+Sosial- da tiõrvâsvuõttlu'vddkå'dd lij sää'mtee'ǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpolitiikkla� maadârdõõzzi, aalttõõzzi, ceâlklmõõ��i da beä'lestvä'lddmõõ��i valmštõõlli.
+Lu'vddkåå'dd tuâjjan lij ooudâsviikkâd saa'mi vuõiggâdvuõđi da stattuuz Lää'ddjânnam sosial- da tiõrvâsvuõđhuõllriâššmõõ��âšt.
+Lu'vddkå'dd reäšš valdia mä'hssemplaanâst (vä'lddklass 33, sosial- da tiõrvâsvuõttministeria) sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõ'šše čuäjtum valdiaveä'ǩǩvuõđi ââ'nnmest.
+Tõt valmštââll sää'mtee'ǧǧ såbbra kõõ'ǩǩab äi'ǧǧkõõsk plaan sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raajjmõõ��âst da oudd piiriee'jji sää'mtee'ǧǧ såbbra da Sää'mjânnam läänhalltõ'sse čiõlǥtõõzz sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõ'šše čuäjtum valdiaveä'ǩǩvuõđi ââ'nnmest.
+Lu'vddkåå'dd ǩiõtt'tõllum aa'ššid valmštâ'lle da pe'jje tuåimmu sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar da Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd silttõskõõskõõzz sää'mõõutilååǥǥ plaanraajji.
+Sosial- da tiõrvâsvuõttlu'vddkådda ko'lle ee'jjin 2012-2015 puõ'tti vuässla da vää'rrvuässla:
+Ilmari Tapiola, sj.
+Nihkolas Valkeapää, vsj.
+Heidi Eriksen
+Marjo Semenoff
+Katja Magga
+Pentti Valle
+Pekka Pekkala
+Vää'rrvuässla:
+Elle Aikio
+Ulla Magga
+Pentti Morottaja
+Pauliina Feodoroff
+Tuula-Maija Magga-Hetta
+Laila Aikio
+Marja Selkälä
+Snimldõkk:: Sää'mparlamentaarnee'ǩǩ Ruä'vnjaarǥâst 2008
+Konferenss ââ'net Ǩeârkknjaarǥ Thon hotee'llest.
+Konferenss älgg skamm-mannu 10. peei'v čiâss 9.00 da poott čiâss 18.00.
+Konfereenss-jeä'ǩǩesveärr älgg čiâss 19.00.
+Piâtnâc 11. peei'v vue'ljet domm-mätkka.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz õhttsa� halltõs va'sttad konfereenss valmštõõllmõõ��âst da riâššmõõ��âst.
+Vuõssmõš sää'mparlamentnee'ǩǩi sååbbar rie'ššeš Ruõcc Jokkmookkâst tä'lvvmannu 24. peei'v ee'jjest 2005.
+Jokkmookkâst tu'mmješ, što sää'mparlamentnee'ǩǩi konferenss riâ��ât koolm ee'jj kõõskin.
+Nu'bb sää'mparlamentnee'ǩǩi sååbbar rie'ššeš kålggmannu 29. peei'v ee'jjest 2008.
+Jokkmookk õõlmâsceälkkmuš käunnai tä'st lää'ddǩiõlin da tâ'vvsää'mǩiõlin.
+Ruä'vnjaarg loppceälkkmuš käunnai tä'st lää'ddǩiõlin da tâ'vvsää'mǩiõlin.
+Sää'mparlamentnee'ǩǩi konfereenss programm skamm-mannu 10. peei'v 2011 Ǩeârkknjaarǥâst (lää'dd- da tâ'vvsää'mǩiõlin)
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs tiuddsååbbar skamm-mannu 9. peei'v
+Ǩeârkknjaarǥâst riâ��ât še Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz (SPS) tiuddsååbbar skamm-mannu 9. peei'v.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs lij Tâ'vvjânnmla� sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgan.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz såbbar kåččmõõ��âst âânn huõl parlamentaarla� suåvtõõzz õhttsa� halltõs da kåčč ä'ššliistineez vuõltteet mââimõõzzâst 2 neä'ttel ouddâl såbbar.
+Kåččmõõ��âst â'lǧǧe lee'd čuä'jtum måkam ää'šš, koid čuä'jtet såbbrest ǩiõtt'tõõllâm diõtt.
+Lââ'ssteâđaid Lää'ddjânam beä'lnn:
+politikkää'šš klemetti.nakkalajarvi (at) samediggi.fi
+praksiizz riâššmõõ��: siiri.jomppanen (at) samediggi.fi ja outi.paadar (at) samediggi.fi
+Saa'min lij ǩiõlddum čue'đee'jji mââiårra jiõččmeä'rreemvuõiggâdvuõtt di vuõiggâdvuõtt maddu di čäcca.
+Sä'mmlain liâ veâl määŋgas nåkam vue'jjest, kook jiâ vuei't ââ'nned oouma�vuõiggâdvuõđeez da to'bdde ouddkä'ddmõõ��id da rasii'sm, da Tâ'vvjânnmla� saa'min liâ õhttsa� tobddmõõ�� serddaazztumuu��âst da čårstumuu��âst, kook liâ valdiai ââ'nnem politiikk seu'rrjõõzz.
+Åå'n leä'p nåkam vue'jj ooudâst, ko'st saa'mi ǩiõll, kulttur da jie'llemvue'ǩǩ liâ lä'ppje'mmen.
+Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr kõskksa� tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ��âst jeä'let saaǥǥstõõllmõõ��id.
+Jurddân lij, što suåppmõõ��âst meä'rtet da tõin staanât vuõiggâdvuõđ, kook saa'min liâ meeraikõskksa� vuõiggâdvuõđ mie'lddlânji.
+Tõ'st toobdstet saa'mi vuõiggâdvuõđid alggmeeran, da tõn vue'lǧǧemalggân lij jorddmõš tõ'st, što saa'mi vuõiggâdvuõđ mâ'nne täi koolm jânnam meersa� ouddõõzzi ou'dde.
+ÕM:i alggmeerai (vuõiggâdvuõđi) James Anaya muštt'tad tõn, što lij vää�nai, ko sää'mtee'ǧǧ vuässâ'tte ǩiõtt'tõõllmõõ��âst åårrai tuõjju da što Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr radifiiâ'dde suåppmõõ��.
+Õõlǥtep politiikk, koon vue'lǧǧemalggân liâ saa'mi vuõiggâdvuõđ alggmeeran da kåå'tt čorrnââvv ânn'jõ� čårsteei raajõõzzin.
+Tõnnalla valdia vuäitt staanâd saa'mi ǩiõli, kulttuuri da jie'llemvue'jji seillmõõ�� da ooudâsviikkmõõ�� meeraivuõiggâdvuõđi mie'lddlânji.
+Ǩiččâp, što tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� radifiimõš vuäitt ooudâsviikkâd ođđ riâššmõõ��, ko'st saa'min lij vuäittmõš vuässõõttâd da vaikkted tu'mmstõktuõjju si'jjid kuõskki aa'ššin da pukin Tâ'vvjânnmla� taa'zzin.
+Tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� radifiimõš lij vää�nai podd, jåå'đted tät jått'tum ä'šš ooudårra.
+Muštt'tep tä'bbe koolm Tâ'vvjânnmla� saaǥǥstõõllâmparlameentid čuä'jtum õhttsa� ǩee'rjtumuu��âst, što mä'htt da mõõn vää�nai lij radifiiâd suåppmõšte'kstt, koin staanât saa'mi oouma�vuõiggâdvuõđid.
+Muštt'tep veâl tõn, što mõ'nt lij vää�nai viikkâd saaǥǥstõõllmõõ��id ooddeld ooudårra, što vuei'tet põõššâd i'lmmtum viiđ ee'jj äi'ǧǧtaaulâst.
+Egil Olli
+Taarr sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei
+Klemetti Näkkäläjärvi
+Lää'djânnam sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei
+Sara Larsson
+Ruõcc sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei
+Susanne Nour
+Daansk oouma�vuõiggâdvuõttinstituutt tää'ssärvvjuâkkaz jåå'đteei
+Eva Biaudet
+Lää'ddjânnam minoritettåskkoouma�
+Pirkko Mäkinen
+Lää'ddjânnam tää'ssärvvåskkoouma�
+Kristina Winther Poulsen
+Tää'ssärvvåskkoouma� Fäärsaaret
+Poul Hansen
+Ruânnjânnam tää'ssärvvsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei
+Kristín Ástgeirsdóttir
+Islaand tää'ssä'rvvkõõskõõzz jåå'đteei
+Sunniva Ørstavik
+Taarr
+tää'ssä'rvv- da minoritettåskkoouma�
+Agneta Broberg
+Ruõcc čårstemåskkoouma�
+Veronica Larpes-Papadopoulou
+Ahvenanmaa čårstemä'ššoouma�
+Sää'm ǩiõllsuåvtõõ��âst liâ ee'ttkâsttmen puk kolmm Lää'ddjânnmest mainnstum sää'mǩiõl: tâ'vvsää'm, aanarsää'm da nuõrttsää'm.
+Ǩiõllsuåvtõõzz tuõjju kooll ââ'nned da ooudâsviikkâd Lää'ddjânnmest õ'nnum sää'mǩiõlid, u'vdded vuä'ppõõzzid da ra'vvjõõzzid ǩiõl- da nõõmstõshuõl da ämmatsa'nnõ'sse kuõskki aa'ššin, ooudâsviikkâd ǩiõl tu'tǩǩumuu��, jue'ǩǩed teâđaid sää'mǩiõlâst da vuässõõttâd tâ'vvjânnamla� ǩiõllõhttsa�tuõjju.
+Lââ'ssen sää'm ǩiõllsuåvtõs oudd õõutveäkka sää'mǩiõl konttrin vaalpââiääi'jin sää'mtegga mainnâz sää'mǩiõl kuõskki lää'jjšiõttõõzz suåvvtumuu��âst da saa'mi ǩiõll'la� vuõiǧǧâdvuõđi teâuddjumuu��âst da ǩiõllåårrmõõ��i ooudâsviikkmõõ��âst.
+Sää'm ǩiõllsuåvtõ'sse ko'lle ee'jjin 2012-2015puõ'tti vuässla:
+Morottaja Anna, sj.
+Magga Ulla, vsj.
+Morottaja Petter
+Lumisalmi Erkki
+Fofonoff Merja
+Vuolab-Lohi Kaarina
+Valle Ailu
+Kuuva Petra
+Pautamo Ellen
+Feodoroff Vladimir
+Magga Bigga-Helena
+Ǩiõllsuåvtõõzzâst lij vää�nai politiikkla� tuâjj sää'mǩiõllsai vuõiggâdvuõđi vuåppjen da sää'mǩiõli õõudâsviikkjen õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'ddest tuåimmi sää'mǩiõl konttrin.
+Vää�nai vuä'ss ǩiõllsuåvtõõzz tuâjast lij õhttsaztuâjj sää'm ǩiõll'lu'vddkoo'ddin da jee'res sää'm- da minoritettǩiõli da ǩiõlltu'tǩǩumuu�� tuõjjstõõlljivui'm, kook liâ hå't mâka Kotus (Kotimaisten kielten keskus).
+Ǩiollsuåvtõõzzâst lij še võborše'ǩǩ Europ minoritettǩiõli konttâr (Eblul) Lää'ddjânnam juâǥǥas, Fiblul halltõozzâst.
+Sää'm ǩiõll-lu'vddkå'dd (sgl)
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz vuâla�vuõđâst tuåimmjeei sää'm ǩiõll-lu'vddkåå'dd tuâi oođeet õhttsa�tâ'vvjânnmla� Intereg-teäggtemvuâla� ha'ŋǩǩõõzzin.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgan) lij alttääm 1.1.2013 õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014.
+SÁFÁ2 - Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke Tâ'vvjânnmla� sää'm ǩiõllõhttsa�tuâjj lij kuullâm ee'jjin 1971-1996 Sää'msuåvtõõzz nõõmtum sää'mǩiõl lu'vddkådda, ko'st liâ ee'ttkõ'sttum puk Tâ'vvjânnmla� da Ruõšš saa'mi ǩiõllåå'blee'ǩǩ.
+Ǩiõll-lu'vddkåå'dd jaukkeeš ee'jjest 1996 da Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧ suå'ppe ǩiõllõhttsa�tuâi o'đđest riâššmõõ��âst vuâla�vuõđstes ee'jjest 1997.
+Suåppmõõ�� vuâllaǩee'rjtumuš Tâ'vvjânnmla� ǩiõllõhttsa�tuâjast ǩee'rjteš saa'mi meersa�pei'vven 6.2.1997 Trondheim-gåårdest, te'l čuõlmmee še suåppmõõ�� saa'mi parlamentaarla� suåvtõõzz vuâđđumuu��âst.
+Lââ'steâđaid såbbrest da tõn tu'mmstõǥǥin (engglõsǩiõ'lle):
+http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-07
+http://www.cbd.int/convention/wg8j.shtml
+Lää'ddjânnam aartikla 8 (j) -seiddõs: www.ymparisto.fi/lumonet/8j
+Sää'mtee'ǧǧ alttõs sää'mjie'llemvue'jjid kuõskki čiõ'lǧǧeem čiõ'lǧǧtõõzz raajjmõõ��âst lij (lääddas)
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs lij Tâ'vvjânnmla� sää'mtee'ǧǧi õhttsa�tuâjjorgan.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz sååbbar saaǥǥstõõli da ǩiõtt'tõõli jm.
+nuõripolitiikkla� aa'ššin, ǩiõllõhttsa�tuâjast, sää'mvuu'd näuddpåå'mhin da saa'mi meersa� tiõđi lu'vddkåå'dd tuåimmjumuu��âst.
+Snimldõkk: Sää'mparlamentaarnee'ǩǩ Ǩeârkknjaarǥâst 2011.
+Snimldõkk: Sametinget, Karasjok
+Sää'mnuõr da ǩiõllõhttsa�tuâjj le'jje såbbar ä'ššen
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz såbbar õhttvuõđâst rie'ššeš u'ccseminaar, koon teemmen le'jje nuõripolitiikkla� ää'šš.
+Mâŋŋa Seminaar SPS:zz sååbbar tu'mmji nu'tt, što vuâđđad vuâla�vuõ'ttses õhttsa� nuõrisuåvtõõzz.
+Nuõrisuåvtõs puätt tuõjjstõõllâd nuõripolitiikkla� aa'šši pirr da tuåmmai sää'mnuõri õhttsa� jiõnnân, nu'tt meeraikõskksânji ko še sää'mvuu'din.
+Lââ'ssen Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz sååbbar tu'mmji ra'vvjed jee'res jânnmi Sää'mte'ǧǧid vuässõõttâd tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl tu'tǩǩeem- da ämmat/resursskõõskõõzz ǩiõččlõddâmha'ŋǩǩõ'sse.
+Ha'ŋǩǩõ'sse vuässõõđât nåkam oudldõõzzin, što tõõzz miõttât EU Interreg teäggtõõzz le'be jee'res teäggtempääi'ǩest.
+Lââ'ssen õõlǥtet, što juõ'ǩǩ jâmman sää'mtee'ǧǧ vuä'ǯǯe teäggtõõzz da ǩiõllämmat-tuâjjlaid ha'ŋǩǩõõzz diõtt.
+Sää'mte'ǧǧ veekk ooudâs parlamentnee'ǩǩi čõõđtumuu��i teâuđđjumuu�� tâ'vvjânnmla� sää'msuåpmõõ�� juä'tkksaaǥǥstõõllmõõ��in.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs riâ��i kuämad sää'mparlamentnee'ǩǩi konfereenss Ǩeârkknjaarǥâst 10. skamm-mannu 10. peei'v 2011.
+Sää'mparlamentnee'ǩǩi konferenss noori õ'htte sää'mtee'ǧǧivui'm va'lljuum vuä'sslaid da Ruõšš saa'mi võboršee'ǩǩid.
+Konfereenss teemmen le'jje ää'rbvuâla� teâtt da aartkla� ää'šš.
+Lââ'ssen ta'rǩǩeeš tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� da ärvvtõ'lleš ooudbu� parlamentnee'ǩǩi konfereenssi čõõđtõõzzi äiggavuäǯǯmõõ��id.
+Konfereenss looppâst primmeš sää'mparlamentnee'ǩǩi õhttsa� Ǩeârkknjaarǥ čõõđtõõzz.
+Tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõš ouddan
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi peäggat mõõnni saaǥǥjåå'đtempââi da saa'mi õhttsa�tuâi, što tõk liâ miârkkšõõvvi ooudâsviikkâmlääu'ǩ, jeä'rben tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� juä'tǩǩsaaǥǥstõõllmõõ��i älggmõõ��âst.
+- Čõõđtumuu��i teâuddjumuš lij ra'vvsânji čõnnsest sää'mtee'ǧǧ resuurssid da valdiai tättmõ'šše ooudâsviikkâd saa'mi vuõiggâdvuõđid.
+Sää'mtee'ǧǧ vekka ooudâs čõõđtumuu��i teâuddjumuu�� tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� juä'tǩǩsaaǥǥstõõllmõõ��in, juätkk Näkkäläjäu'rr.
+Näkkäläjäu'rr gåårâ'tt tõn, što sää'm patlamentaarla� suåvtõõzz tuåimmjumuu�� lij vaigg'gâttam resurssvää'nn.
+- Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzzâst ij vuäǯǯ šõddâd tå'lǩ saaǥǥstõõllâmsie'br, a taarbšep čõnnõttmõõ��, õhttsa� piizarkåå'dd da sää'mtee'ǧǧ vaaldšeemid põõššinallšem õhttsa�tuâi patlamentaarla� suåvtõõzz tu'mmstõõǥǥi tuåimmepiijjmõ'šše da še såbbri valmštõõllâm diõtt, muštt'tat Näkkäläjäu'rr.
+Looǥ Klemetti Näkkäläjääu'r mainnâz obbvuõđstes Sää'mparlamentnee'ǩǩi konfereenssi čõõđtõõzz teâddjumuu��âst (lääddas da tâ'vvsäämas)
+Saa'mi kultturpreddan suõ'jjumu'šše taarbšet õhttsa� vuâđđjurddjid
+Näkkäläjäu'rr rämmaš tõ'st, što saa'mi ää'rbvuâla� teâtt da tõn suõ'jjumuu�� liâ kaggõõttâm mõõnni ääi'jin raa'veld ou'dde sää'm õhttsa�kåå'ddest.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzzin da sää'mtee'ǧǧin õõlǥči lââ'zzted vaikktõõzzid tuâjes ää'rbvuâla� teâđ suõ'jjeem diõtt.
+- Taarbšep õhttsa� vuâđđjurddjid mä'htt sää'm kultturpreddan âlgg suõ'jjeed da eettla� vuâđđjurddid suõ'jjeetd sää'mkulttuur, što vââi'čep tuåimmjed õõutsââ'jest åålǥbeä'lnn puõ'tti vaar vuâstta, tuâtt Näkkäläjäu'rr.
+Looǥ Klemetti Näkkäläjääu'r mainnâz obbvuõđstes konfereensâst 10.11.2011: Ää'rbvuâla� teâđ suõ'jjeem tuâi (lääddas da tâ'vvsäämas)
+Ruõšš sää'm tiuddmie'reld vuä'ssli'��en mie'ldd tuåimmjumu'šše
+Näkkäläjääu'r miõlâst puõ'tti Sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz tuåimmpââjest fe'rttai aainâs vä'ldded lokku Ruõšš saa'mi staattuuzz staanmõš, što Ruõ'šš saa'mi staattus puârne'či.
+- Mee'st fe'rttai u'vdded tuärjjõs Ruõšš saa'mid, što sij vue'itte ooudâsviikkâd jiijjâz võboršee'ǩǩnallšem organisaatiaz Ruõ'šše da pue'tted tiuddmie'reld mie'ldd SPS:zz tuåimmjumu'šše, tuâtt Näkkäläjäu'rr.
+Vuõssmõs sää'mparlamentaarnee'ǩǩi sååbbar rie'ššeš Ruõcc Jokkmokist tä'lvvmannu 24. peei'v 2005.
+Nuu'bb sää'mparlamentnee'ǩǩi sååbbar rie'ššeš Ruä'vnjaarǥâst kålggmannu 29. peei'v ee'jjest 2008.
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs lij vuâđđuum 2000-lååǥǥ aalǥâst da tõt tuåimmai Tâ'vvjânnmla� sää'mtee'ǧǧi õhttsa�tuâjjorgannân.
+Ruõšš sää'm še vuässâ'tte suåvtõõzz tuõjju.
+Lââ'ssteâđaid Lää'ddjânnam beä'lnn
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr
+klemetti.nakkalajarvi (at) samediggi.fi
+STROOITE'LTEEVVAI
+Sää'mtee'ǧǧ, kåå'tt lij Sajos vä'lddõõnni, ååcc åå'n Sajos põ'rtte STROOITE'LTEEVVAI mie'rräiggsa� da pei'vvsa� ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l.
+Strooite'lteevvai tuâjjan lij ââ'nned huõl Sajos paai'ǩi juõ'ǩǩpei'vvsa� čiistmõõ��âst da lââ'ssen taarb mie'ldd veä'ǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi praksiizz riâššmõõ��in.
+Šiõtt'teemvuâđđla� ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škooul'jumuš.
+Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõ��âst veä'ǩǩte Strooite'lteevvai tu'tǩǩõs le'be va'stteei da ri'jttjeei tobddmõš ođđäiggsa� õõlmâs paai'ǩi čiistmõõ��âst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da lue'ǯǯjeei tuâjjvä'lddmõš.
+Sää'mmǩiõl čie'ppes silttõs ǩiiččât ooccja ouddõssân.
+Pä'lǩǩvuõtt meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm vä'ǯǯelvuõtt'tää'zz VII/II mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ 1 585,62 eu'rred/mp, koon lââ'ššen määu'set 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõtti tuâjjtobddâmlââ'��.
+Õõccmõõ�� mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda16.12.2011 mõõnee'st čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Angelintie 696, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, te'l.
+Sää'mtegga da sää'mkultturkõõskõs Sajos põ'rtte vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+TUÅIMMPÄI'ǨǨTEEVVAI
+Sajos vä'lddõõnni, kåå'tt lij sää'mte'ǧǧ, ååcc åå'n Sajos põ'rtte TUÅIMMPÄI'ǨǨTEEVVAI mie'rräiggsa� da pei'vvsa� ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l.
+Sajos Tuåimmpäi'ǩǩteevvai ââ'nn huõl vahssimäästarkääzzkõõzzi, infopääi'ǩ håiddmõ'šše, såbbri da noorõõttâmpooddi riâššmõ'šše kuulli tuâjain di taarbše'mmen čiistmõõ��âst.
+Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõ��âst veä'ǩǩte Tuåimmpäi'ǩǩteevvai tu'tǩǩõs le'be va'stteei da ri'jttjeei tuâjjtobddmõš vuu'd tuâjain ođđäiggsa� õõlmâs paai'ǩin, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, jiõčča'lttemvuõtt da lue'ǯǯjeeivuõtt di tuâi beä'lnn ri'jttjeei čie'ppes sää'm, eŋŋlõsǩiõl da ruõccǩiõl silttumuš.
+Pä'lǩǩvuõtt meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm vä'ǯǯelvuõtt'tää'zz VII/II mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ 1 748,73 eu'rred/mp, koon lââ'ššen määu'set 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõtti tuâjjtobddâmlââ'��.
+Aanar ceerkavsi'jdde sâjjdõõtti sää'mkultturkõõskõs Sajos valmštââvv ee'jj 2011 loopp räjja da tõt vää'ldet ââ'nnem vuâlla ee'jj 2012 looǥǥee'l.
+Koolmriâdd pâjjlõšpõrtt da 4800 bruttmettarkõõsk šõõra� Sajos šâdd lee'd sää'm vaaldšem, kulttuur da siltteemkõõskõs di määŋgbeällsa� da ođđäiggsa� kongress- da määŋg pooddpõrtt.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt jue'jjet nuu'bb vuâra da Sää'mtee'ǧǧ sää'mǩiõllsuåvtõs lij miõttâm ǩiõlltuâjj-ciist Enontekiö kåå'dd joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessja*.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-ciistin uu'det tobdstõõzz sää'mǩiõllsa� kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõ��âst tuejjuum miõttla� tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt lij sää'mǩiõtt-tuâjj (duodji) da diplom.
+Snimldõkk: Maarit Magga, Petra Biret Magga-Vars, Risten Elle Gaup-Juuso, Saara Näkkäläjärvi, Erkki Lumisalmi
+- Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjoo'tti čuä'jteei tõ'st, mõõnnalla u'cc resuurssivui'm da ääi'j mie'ldd si'tǩǩes tuâjain vuei'tet vuäǯǯad äigga kookkas kuõ'ddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sää'mǩiõl ooudâsviikkmõ'šše, särnn sää'm ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi.
+Sää'mkulttuur jie'llem-mäi'nn lij sää'mǩiõl seillmõš puõ'tti puõlvvõõǥǥid da ǩiõll lij sää'mkulttuur vää�nmõs vuä'ss, tõt lij sää'mkulttuur väimm.
+Päärnaivui'm tuõjstõõllmen lij aaibâs vää'�nai su'sttem'maatnalla ââ'nned sää'mǩiõl vä'lddǩiõl ra'vves staattuuzzâst huõlǩâni - Miessi personkå'dd lij o'nnstam tän tuâjast ooudâstjoo'ttjen, spä'ssbââšš Lumisalmi.
+Diplomi Gielladahku | Kielâtaho | Ǩiõlltuâjj | Kieliteko 2011 (PDF)
+Perustelut | vuođuštusat | vuáđustâsah | vuâđđjurddi (PDF)
+Matleena Fofonoff käsityö | duodji | tyeji | tuâjj (PDF)
+Cistt lij Matleena Fofonoff ǩiõtt-tuâjj - duodji
+Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt sää'mǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij va'lljääm Sámi Duodji ry.
+Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peä'cc vue'ddin njõđđum vuä'ddnää'pp vuä'ddču'ǩǩ loo'ǩǩin, lei'bbtiskk da säähharne'cc, da tõi valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjla� Matleena Fofonoff Nje'ǯǯjääu'rest, Aanrest.
+Snimldõõǥǥâst: Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt 2011, koon valmštee'jen lij ǩiõtt-tuâjjla� Matleena Fofonoff.
+Sää'mtee'ǧǧ vuâđ
+Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij tuåimmjam Enontekiöst 10 ee'ǩǩed da tõn äi'ǧǧen Miessi lij håiddam ee'jji mie'ldd âlddsin 40 sää'mpä'rnned.
+Enontekiö kå'dd kooll sää'm dommvoudda da kåå'ddest sää'mǩiõllsa� narod lij u'ccen minoritettneǩǩen.
+Sää'mtee'ǧǧ miõlâst sää'm ä'rbbteâtt lij ra'vves te'l, ko tõt lij kulttuursa� da ǩiõll'la� õhttvuõđâst.
+Sää'mǩiõl- da kulttuur määŋgbeällsa� da lue'ǯǯjeei silttumuu����in leät čõõđtum puki sää'mpää'rnai ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđid.
+Sää'mǩiõli puõ'ttiääi'j staanumu'šše lij vää�nai, što sää'mpäärna vuä'ǯǯe sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid da pei'vvhåidd vuâđđââvv sää'mkulttuur äärvid.
+Miessi håiddǩiõllân lij sää'mǩiõll da håiddpersonkåå'dd jie'nnǩiõll lij sää'mǩiõll.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kåå'dd pue'reed sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõ�� kåå'dd pukin vuä'ssvuu'din da še jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩid pue'reed sää'mǩiõllsa� kääzzkõõzzid.
+(*Miessi lij tâ'vvsäämas da miârkkšââvv puõccu vue'zz.)
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvest vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid Nuõri kulttur SOUNDS -šõddmõʹšše, kååʹtt lij Turku-gåårdest 5.-27.05.2012.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij taʹnni kueiʹtpeivvsa�, koin prääzkjet ođđ Sajos Sääʹmkultturkõõskõõzz valmštõõvvmõõ��.
+Vuässõõttjid vaʹrrjet instumuu�� Aanar-siidâst.
+Sääʹmteʹǧǧ teâđat škooulid ääiʹjbeäʹlnn čeäʹppvuõđpeeiʹv riâššmõõ��in da iʹlmmtõõttâmääiʹjin.
+Väʹlddkååddla� šõddmõõ�� šeâttmõõ��, koid jääʹǩǩtep še sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest, käunnʼje tän liiŋkâst http://nuorikulttuuri.fi/sounds/.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv valmštõõllʼjen sääʹmteeʹǧǧest tuåimmai mätt'tem-materiaalplaanraajji Anni Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) õõutsââʹjest nuõripiizar Inka Nuorgamin (inka.nuorgam (at) samediggi.fi).
+Ǩiõčč teâđtõõzzid neʹttseeidin!
+Oouʹdab eeʹjji čeäʹppvuõđpeeiʹvi čiõlǥtõõzz lie vueiʹnnemnalla sääʹmteeʹǧǧ dommseeidain tä'st.
+Valokuvia Sajoksen tapahtumista vuonna 2012.
+Uusin kuva ylimpänä.
+Sajoksen 1.
+Kuvassa Niillas Holmberg ja Ailu Valle.
+Inarilaiset Tiernatytöt Sajoksen pikkujouluohjeman esittäjinä.
+Sajoksen klubi-illan esiintyjinä Heli Huovinen ja Heikki Nikula.
+Lapin kamariorkesterin "Musikaalisävelmiä" konsertti Sajoksessa 26.11.2012.
+Harrastajateatteri Ivaloiset ja "Tukkijoella"-näytelmä Sajoksessa 24.10.12.
+Harrastajateatteri Ivaloiset Sajoksessa 24.10.12.
+Tanssimatsi-balettiesitys.
+Kansallisbaletti 28.8.2012.
+Tanssimatsi-balettiesitys 28.8.12.
+Kansallisbaletti.
+Ijahis Idja 2012 -musiikkifestivaalin valokuvat löytyy Ijahis Idjan -kotisivuilta tai
+Sajoksen kotisivuilta Ijahis Idja 2012 kansiosta.
+Siirry.
+Pohjois-Lapin kameraseura ry:n valokuvanäyttelyn kesäkisan (kiinnostavin kuva) voittajakuva.
+Voittokuvan ottaja Ulla Isotalo, Inarista.
+Kuva on otettu Ukonkiveltä helmikuussa 2012.
+Valokuvanäyttely oli Sajoksen kokousaulassa 1.7.-15.8.12.
+Laulava kirjasto - saamenkielisten laulujen yhteislaulutilaisuus Sajoksen aulassa Inariviikkojen aikana 27.7.12.
+Laulava kirjasto -yhteislaulutilaisuudessa laulettiin saamenkielisiä lauluja ja joikuja.
+Laulattajina Anneli Aikio ja Tuija Guttorm sekä Heli Aikio ja säestäjänä oli Unna-Maari Pulska.
+Laulava kirjasto -yhteislaulutilaisuuden laulattajana Anneli Aikio Saamelaiskirjastosta.
+Sajoksen aula soveltuu hyvin yhteislaulutilaisuuksiin ja pieniin konsertteihin.
+"Allsamiske mötet" -kokous Sajoksessa 27.-28.6.12.
+Kokouksen kahvitauko.
+Lisää kuvia "Allsamiske mötet" -kokouksesta 27.6.12.
+Koltansaamen kielen ja kulttuurin seminaari 14.6.12.
+Kuva: Katharine Bartsch.
+Lapin yliopiston kansainvälinen kesäkoulu Sajoksessa 6.6.2012.
+Aiheena Kulttuuripuisto.
+Kuva: Sanna Konola/Lapin yliopisto
+Lapin yliopiston kesäkoulun kurssilaiset yhteiskuvassa Sajoksen Solju-salissa 6.6.12.
+Kuva: Sanna Konola/Lapin yliopisto.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) kevätjuhla ja päättäjäiset 1.6.2012 Sajoksen Dolla-salissa.
+SAKKin rehtorin, Liisa Holmbergin juhlapuhe koulun päättäjäisissä 1.6.2012.
+SAKKin medialinjan opettaja Erkki Feodoroff koulun päättäjäisten äänitarkkaajana.
+SAKKin päättäjäiset Sajoksessa 1.6.2012.
+Lähiruokaa porosta -tapahtuma Inarin Poroviikolla Sajoksen Dolla-salissa 5.4.2012.
+Lavalla paikallinen perinneruokien taitaja Aune Portti, julkkiskokit Markus Maulavirta ja Valentine Warner sekä
+tilaisuuden juontaja Heikki Nikula.
+Tilaisuuden avustajina toimivat SAKKin kokkiopiskelijat.
+Lähiruokaa porosta -tapahtuman inarilainen perinneruokien taitaja Aune Portti, suomalainen julkkiskokki Markus Maulavirta ja englantilainen julkkiskokki Valentine Warner sekä Heikki Nikula Hotelli Kultahovista.5.4.2012.
+Lähiruokaa porosta -tapahtuman esiintyjä, inarilainen Aune Portti valmisti tapahtumassa kumpuksia.
+Pohjoista muotoilua -käsityömessut pidettiin Sajoksessa 4.-5.4.12
+Sajoksen avajaisiin liittyvä Kansanjuhla/Avoimet ovet 4.4.2012.
+Avointen ovien opastetut Sajos-kierrokset kiinnostivat paikallisia ja matkailijoita.
+Kansanjuhlan/Avointen ovien päivän tapahtumavastaavana toimi Saamelaiskäräjien Siiri Jomppanen (vas.
+Oikealla Saamelaiskäräjien Anni Näkkäläjärven upea puku.
+Sajoksen pääsalissa vietettiin Saamelaiskäräjien avajaisia ja Sajoksen vihkiäisiä 3.4.12.
+Kulttuuri-illassa Irene Länsman ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman esittivät teatteriesityksen.
+Tasavallan Presidentti Niinistö ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi kättelevät Saamelaiskäräjien avajaisjuhlassa 3.4.12.
+Paliskuntain yhdistyksen järjestämien Porokuninkuuskisojen palkintojenjako Sajoksen pääsalissa 1.4.2012.
+Porokuninkuusajojen palkintojenjakotilaisuudesta 1.4.2012.
+Nuorison taidetapahtuma alkaa pian Sajoksen pääsalissa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman avajaisten esiintyjiä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman juontajat Heli Huovinen ja Aslak Paltto.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman juhlapuheen piti Saamelaiskäräjien 1. varapj.
+Tiina Sanila-Aikio, 29.3.2012.
+Barentsin naisvaltuutetut kokoontuivat Sajoksessa 15.3.12.
+Saamelaiskäräjien yleiskokouksen tauolla 15.2.2012.
+Klemetti Näkkäjärvi, Janne Näkkäläjärvi
+ja Juha Guttorm.
+Saamelaiskäräjien yleiskokous 15.2.2012.
+Parlamenttisali Solju.
+Äänestys.
+Puheenjohtaja on valittu.
+Tulkit työssään.
+Petra Magga-Vars Vuotsosta, Anne-Maarit Magga Enontekijöltä ja Jouko Magga Vuotsosta
+Saamelaiset kirkossa -seminaari 4.2.2012.
+Saamelaiset kirkossa -seminaari.
+Saamelaiset kirkossa -paneelikeskustelu.
+Saamelaiset kirkossa -seminaarilounas Dollagáddi-salissa.
+Saamelaiset kirkossa -seminaari Dolla-salissa.
+Pirita Näkkäläjärvi.
+Saamelaiset kirkossa 4.2.2012.
+Ravintola Galla.
+Anu Avaskari ja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Seurakunnan vapaaehtoinen Ritva Kangasniemi.
+Tiina Sanila-Aikio.
+Tekniikka pelaa.
+Dollagaddi-sali muuntuu myös päivällissaliksi.
+Hiippakunta-assistentti Hannele Salmi sekä tapahtuman pääjärjestelijä saamelaistyön hiippakuntasihteeri Erva Niittyvuopio
+Saamelaiset kirkossa -tapahtumassa.
+Saamelaiset kirkossa -tapahtuman seurakunnan työntekijötä: Anja Karhula, Anu Tapio ja Hans Mattus.
+Harrastajateatteri Ivaloiset esitti Votkaturistit-näytelmän Sajoksen pääsalissa 2.2.2012.
+Ivaloisten teatteriesitys 2.2.2012 Sajoksen pääsalissa.
+Ivaloisten teatteriesitys 2.2.2012.
+Auditorio Dolla.
+Skabmagovát-elokuvafestivaalit järjestetään Inarissa vuosittain tammikuussa.
+Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Heikki Nikula 14.1.2012.
+Healing Sounds 14.1.2012 Sajoksen pääsalissa.
+Asiakasryhmän cocktailtilaisuus Sajoksen Dollagáddi-Salissa 4.1.2012.
+Näkymä aulasta ravintolaan.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto oli ensimmäinen kokouksen pitäjä Parlamenttisali Soljussa 4.1.2012.
+Ođđ da ääi'jbeä'lnn čõõđtum sää'mǩiõllsa mätt'tem-materiaal liâ vuäǯǯamnalla sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-materiaalkonttrest sää'mkultturkõõskõs sajoksest Aanrest.
+Lââ'ssteâđaid tä'st da tä'st.
+Loǥstõk ee'jjest 2011 miõttum budjett-tie'ǧǧin čõõđtum mätt'tem-materiaalin käunnje tä'st.
+Sää'mtee'ǧǧ sååbbar va'lljii såbbrest 2/2014 vaal-lu'vddkåå'dd valmštõõllâd da tiu'ddepiijjâd sää'mtee'ǧǧ ee'jj 2015 vaalid.
+Luʹvddkådda koʹlle täk-aa vuässla:
+Janne Näkkäläjärvi, pj.
+Veikko Feodoroff, vpk.
+Jouni Aikio
+Birit Anni Magga
+Inga Guttorm
+Inker-Anne Magga
+Tauno Haltta
+Johanna Alatorvinen
+Jouko Hetta
+Maarit K. Pieski
+Itella Posti čõõđat Sää'mkulttuur - påå'štmiârkkaark seämma peei'v He'lssnest da tän riõššum peei'v õlmmeempooddâst lij mie'ldd še aark kärttõõzz plaanääm plaaneei sää'mčeäppneǩ Merja Aletta Ranttila.
+Aanar Sajoozzest riõššum õlmmeempooddâst lij mie'ldd Itella Posti Võ:zz õhttvuõttšuurmõs Pirjo Kumpula.
+Mie'ldd liâ še Itella Posti Võ:zz teâđtõõzz tä'st.
+Kaa'ffkuâsstem stuällõõttâm poodd ǩe'rjjneǩ-u'čtee'l-histoorǩee'rjteei Matti Lehtola mušttâl Aanar påå'šthistoor kiâvvmõõ��id, kook sättje tõn äi'ǧǧpââi äi'ǧǧen.
+Ivaloiset voitti tällä Votkaturistit-näytelmällään Staalon Teatterifestivaalien harrastajateatterisarjan syksyllä 2011.
+Näytelmä johdattaa katsojat hilpeälle 70-luvulle ja vieläkin hilpeämmälle matkalle Leningradiin.
+Mukana reissulla ovat jobbarit, kommarit, porvarit, ryyppärit, veteraanit ja viettelijät - niin kuin niillä matkoilla tuppasi olemaan - romantiikan ruusukin kukkii aivan omalla tavallaan piskuisessa turistijoukossa.
+Votkaturistit on kaikessa koruttomuudessaan iskenyt jo lähes neljäkymmentä vuotta suoraan suomalaisiin sydämiin.
+Se hellyttää, naurattaa, herättää nostalgisia muistoja.
+Se on täydellinen kesäteatterinäytelmä.
+Ohjaaja: Ritva Savela.
+Näytelmä on dramaattinen - mikä sekä pelästyttää että viihdyttää,
+sanoo Marry Ailonieida Somby, mutta esityksen tarkoituksena on näyttää vastahakoisuutta
+luonnon pilaamista ja heikentymistä vastaan.
+Beaivváš-teatterin Stáinnak-näytelmässä ovat mukana maahiset ja staalot sekä valkoinen noitaporo - Stáinnak - joka on maahisten onnenporo.
+Maahisten poro Stáinnak joutuu vahingossa ihmisten ja eläinten maailmaan, ja alkaa syödä väärässä paikassa ja väärään aikaan.
+Stáinnak tapaa Ruttopoliisin (Rohttupolitiija), joka laittaa Stáinnakin putkaan.
+Sininen ja Punainen serkku, Stáinnakin parhaimmat ystävät, aikovat auttaa häntä, mikä ei ole niin helppoa.
+Pelastaessaan Stainnakin Sininen ja Punainen serkku tapaavat sekä hyviä että pahoja hahmoja.
+He kuulevat myös, että jotkut ovat alkaneet rakentaa atomilaitteita ja vielä pahempia asioita.
+Maahiskaksikolle tulee dramaattinen matka niin oikeassa maailmassa kuin maanalaisten maailmassa.
+Ja tavoitteena on pelastaa Stáinnak, mutta Ruttopoliisi ja Jurratruolla (Jyrinäpaholainen) eivät tykkää siitä.
+Osallistujat
+Säveltäjä ja muusikko Roger Ludvigsen on tehnyt
+musiikin näytelmään.
+Ruotsalainen Victoria Kahn on ohjaaja ja toinen ruotsalainen Sara Kander on lava- ja vaatesuunnittelija.
+Bernt Morten Bongo on valosuunnittelija.
+Näyttelijät: Beaivváš - teatterin vakituiset näyttelijät Egil Keskitalo, Áilloš ja Svein B. Olsen, muina näyttelijöinä ovat Sarakka Gaup ja Leammuid Biret Ravdna.
+Liput Sajoksessa
+18 euroa/aikuinen
+12 euroa/eläkeläinen tai opiskelija
+8 euroa/lapset
+Kesto 45 minuuttia.
+Teatteri-ilmoitus on ollut Lapin Kansassa pe 10.2.2012.
+Seminaar progra'mme kuulli kuâsstem pei'vvporrmõõ�� da pei'vv-veär stuällõõttmõõ�� liâ Sajoozz restraant Gallast.
+Pei'vv-veärr čiâss 17-19.
+Čiâss 19-21 lij jiõglva� musiikk konsertt, ko'st võddõõttjen liâ Wimme, Anna Näkkäläjärvi- Länsman, Giellavealggut, Rauni Mannermaa da Tiina Sanila-Aikio di Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Seminar lij dääram da Tiõrv pue'ttmest pukid vuässõõttjid.
+Seminaar tu'lǩǩeet tâ'vvsäämas, aanarsäämas da lää'ddas.
+Stuällõõttâm i'lmmtõõttmõõ��id raaukât i'lmmtõõttât mâ 31.1.2012 mõõnee'st anneli.sillanpaa (at) evl.fi le'be 08 535 8550.
+Pâ'sspeei'v 5.2. čiâss 11 ää'ljee'l Pââimõsaa'rhelsluu'�v Aanar ceerkvest.
+Riâ��i: Oulu Aa'rhelkå'dd, Ceerkavhalltõs, Aanar sie'brrkå'dd, Sää'mte'ǧǧ, Giellagas-Institutt da SámiSoster rõ.
+"Kå'llmuõrâ�" -ǩe'rjj lij čõõđtum alggaalǥâst ee'jjest 1990 ruõššǩiõllsa� teâdldõkkân.
+Zoja Nosova looǥǥi ǩee'rj mainnsid nuõrttsäämas liânt ool, ko'st tuâjj-joukk Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio da Seija Sivertsen õ'nne huõl tõ'st, što mainnâ� šõ'dde ǩee'rjtum ânn'jõ� nuõrttsää'm ǩee'rjtemvuâkka.
+Ǩee'rj ođđ kärttõõzz lij kärttääm Merja Aletta Ranttila.
+Kaartin ruõššǩiõllsa� vuõssmõs ǩe'rjj da åå'n čõõđtum nuõrttsää'mǩiõllsa� ǩe'rjj.
+Ǩe'rjj lij vuäǯǯamnalla sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttrest, sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanrest.
+Kaartin Leammuid Biret Rávdná/ Seenai vi'lljbie'll, Sarakka Gaup/ Ruõ'p pses vue'rnnbiell da Áilloš/ Ǩe'ddǩee'jj ääkka�.
+Kaart: Beaivváš/ Stainnak/ Mienna.
+Čuä'jldõs lij dramaattla� - kåå'tt vuârai pâ'lddad di hää'sǩâtt, sä'rnn Marry Ailonieida Somby.
+- čuä'jtõõzz jurddân lij čuä'jted agstemvuõđ luâđ pe'llstumuuzz vuâstta.
+Stáinnak-čuäjldõõzzâst liâ mie'ldd čäkkleei di stääla di viõ'lǧǧes čeäkklee'ji lekkpuäʒʒ Stáinnak.
+Stáinnak joudd o'ddjõõđee'l oummi di jie'llji maai'lma da älgg palkkâd puästsââ'jest da puästäidda, Stáinnak kaaunââtt Puâǥǥpåå'les (Rohttupolitiija), kåå'tt peejj Stáinnak lookki tuâkka.
+Seenai vi'lljbie'll da ruõ'psses vue'rnnbie'll liâ Stáinnak pue'rmõs na'zvaan, kook meinna veä'ǩǩted suu, leâ'ša tõt ij leäkku nu'tt hiâpâs tuâj, mä'htt juu'rdet.
+Peälste'mmen Stainnak Seenai vi'lljbie'll da ruõ'psses vue'rnnbie'll kaaunâ'tte šiõǥǥ da neeu'res hää'mmivui'm.
+Sij ko'lle še, što måttam liâ älggam raajjâd atomaparaattid da veâl hue'nab aa'ššid.
+Čeäkkli kuâhttaid šâdd dramaattla� mä'tǩǩ, nu'tt tän mij maai'lmest ko mäddvuâla� maai'lmest.
+Da täävtõssân lij peälšted Stáinnak, leâ'ša Puâǥǥpåå'les da Groommjaavâj (Jyrinäpaholainen) jiâ tu'ǩǩed tõ'st.
+Suõmmeei da musikkčeä'pp Roger Ludvigsen lij tuejjääm čuäjldõõzz musiikk.
+Čuä'jtõõzz lij o'hjjääm Victoria Kahn.
+Kri'lcc- da piiutâsplaanumuu�� lij tuejjääm Sara Kander, čuõvvplaanumuu�� Bernt Morten Bongo.
+Čuä'jtõõli: Beaivváš - tea'tter põõšši čuä'jtõõlli Egil Keskitalo, Áilloš da Svein B. Olsen, jee'res čuä'jtõõlljen liâ Sarakka Gaup da Leammuid Biret Ravdna.
+Looǥǥ lââ'zz tä'st.
+Čuä'jtõs Sajoozzâst pâ'sspeei'v 26.2. ää'lje'l čiâss 17.
+Liipp uusâst:
+18 eu'rred/vuõrâsoouma�
+12 eu'rred/jeältõkoouma� le'be mätt'tõõtti
+8 eu'rred/päärna
+Sää'mtee'ǧǧ ââ'jjes beä'lnn puärrsõmâš vuässla�, nuõrttsä'mmla� Tauno Haltta ää'vii sää'mtee'ǧǧ vaalpââi vuõssmõs tiuddsåbbar.
+Son mušt'tii ää'veem mainnsest sää'mnuõri vaikktemvuäittmõõ��id Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧest.
+-Nuõrisuåvtõõzz vuâđđumuš sää'mtegga puu'ti mi'jjid vä'ǯǯlõs da vää�nai tuâi, säärnai Haltta.
+Son säärnai, što vuârdd sää'mtee'ǧǧ puõ'ttiääi'j tuåimmjumuu��âst jeä'rben õhttvuõđ sää'm a'rǧǧe da oddel tuåimmjumuu�� vaarvuâla� sää'm kulttuur, sää'mǩiõl da saa'mi kulttur-jiõččvaaldšem nââneem diõtt.
+- Mij šuurmõs da vää�nmõs tuâjj tän vaalpââ'jest lij meeraikõskksa� tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõ�� 169 radifiimõš, kåå'tt sii'skââtt še Kataisen halltõõzz progra'mme, säärnai Haltta.
+Kaartin sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đte'jen vaalpâjja 2012-2015 va'lljuum Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet da saaǥǥjåå'đtemǩeâštast nu'bben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio.
+Saaǥǥjåå'đtee'jen ođđ vaalpâjja va'lljuum Klemetti Näkkäläjärvi muštt'tii spä'ssbõõššâm-mainnsest sää'mnarood kuullmõõ�� sää'mtee'ǧǧ tuâjast.
+- Ââ'nnep äärvast vuõiggmiõllsa�vuõđ da ää'rv ouddmõõ�� kuei'm kuei'mseen.
+Õõutmiõllsa�vuõđ kaunnmõš aainâs šuurmõs potitiikkla� kõõččmõõ��in lij vää�nai ä'šš, nu'tt mi'jjid ko mij meeraid, säärnai Näkkäläjärvi.
+Son muštt'tii veâl sää'm nuõrisuåvtõõzz miârkktõõzz da o'dinakaivuõđ sää'mtee'ǧǧ tuâjast.- Mee'st âlgg u'vdded nuõrid šiõǥǥ ouddmiârkk õhttsa�tuâjast da mu'štt'ted ciist ouddmõš še kuei'm kueimma.
+-Tu'mmjee'es saaǥǥstõõllmõš lij še vää�nai, seämmanalla ko määŋgnallšem väimmjurddji ou'dde pohttmõš da priimm'mõš.
+Näkkäläjärvi muštt'tii še ää'rbvuâla� teâđ, ää'rbvuâla� jie'llemvue'jji da saaǥǥstõõllâm rää'jest åårrai tâ'vvjânnmla� sää'msuåppâm miârkkšõõvvmõ��.
+Suåppâmsaaǥǥstõõllmõõ�� juätkkje veâl åå'n älggam ođđ vaalpââi ääi'j.
+Näkkäläjärvi puu'ti õlmmsa spä'ssbõõššâm-mainnsest, što ij juu'rd ä'lǧǧed teänab puõ'tti vaalpââ'jest sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đtee'jen.
+- Ǩiõččlõõđam tän vaalpââ'jest viikkâd ooudâs sää'maa'ššid nu'tt puârast ko vuäitam, mâŋŋa tän kuâđam tuâi nuõrab oummid.
+Šuurmõs tän vaalpâjja pijjum täävtõõzzin lij meeraikõskksa� tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõ�� radifiimõš da vää�nai lää'ǩǩmuttsi äiggavuäǯǯmõš, säärnai Näkkäläjärvi.
+- Tuäivam, što mij sää'mtee'ǧǧest pâ'sttep čuä'jtet jiijjân vuäinlmen täid aa'ššid nu'tt puârast da tärkka, što Lää'ddjânnam mââimõõzzâst radifiiad suåppmõõ��.
+Saaǥǥjåå'đtemǩeâštast nu'bben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio tuäivv, što mõõnni vaalpâjja luânddnallšem kuei't årra juâkkõõttmõš ij puä'đči heâmmeed åå'n älggam vaalpââi tuâi.
+- Tuõttää'ššest haa'lääm, što õhttsa�tuâjjtobddmõš da ju'rddemvue'ǩǩ sää'mtee'ǧǧest nâânast pue'rab årra, maainsti Sanila-Aikio.
+Tauno Haltan saamelaiskäräjäkauden 2012-2015 avajaispuhe
+Sää'mtee'ǧǧ halltõ'sse va'lljeeš mâŋŋa jiõnstumuu��i puõ'tti vuässlaid:
+Uccjooǥǥâst Ilmari Tapiola da Asko Länsman
+Aanrest/ He'lssnest Pirita Näkkäläjärvi
+Suä'đjel Vuõccust Petra Magga-Vars.
+Škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkå'dd - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla)
+- Yrjö Musta (Teija Linnanmäki), Rauni Äärelä (Anna-Liisa Väyrynen), Inker-Anni Magga (Maarit Magga), Asla Järvensivu (Kati Eriksen), Aslak Holmberg (Pirjo Länsman-Kiimalainen), Seija Sivertsen (Pirjo Lotvonen), Liisa Holmberg (Outi Länsman)
+Kultturlu'vddkå'dd - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla)
+- Tauno Haltta (Heidi Hänninen), Pirita Näkkäläjärvi (Martti Laiti), Jouni Näkkälä (Minna Näkkäläjärvi), Martti Hetta (Maarit Pajuranta), Marjukka Helander (Timo Portti), Outi Paadar (Raija Lehtola), Riitta Orti-Berg (Sisko Länsman)
+Sää'm ǩiõllsuåvtõs - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla)
+- Anna Morottaja (Ilmari Mattus), Ulla Magga (Ellen Pautamo), Petter Morottaja (Marja-Liisa Olthuis), Erkki Lumisalmi (Vladimir Feodoroff), Merja Fofonoff (Tiina Sanila-Aikio), Kaarina Vuolab-Lohi (Bigga-Helena Magga), Ailu Valle (Anna-Liisa Väyrynen)
+Jie'llemvue'ǩǩ- da vuõiggâdvuõttlu'vddkå'dd - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla)
+- Nilla Tapiola (Merja Nillukka), Jouko Hetta (Antti Aikio), Terhi Halonen (Veikko Porsanger), Janne Näkkäläjärvi (Per Uula Juuso), Tiina Sanila-Aikio (Veikko Feodoroff), Osmo Seurujärvi (Arvi Kustula), Teija Linnanmäki (Kaisu Nikula)
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttlu'vddkå'dd - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla)
+- Arto Pohjanrinne (Elle Aikio), Nihkolas Valkeapää (Ulla Magga), Marjo Semenoff (Mervi Semenoff), Pentti Valle (Laila Aikio), Katja Magga (Heikki Hirvasvuopio), Heidi Eriksen (Pentti Morottaja), Pekka Pekkala (Marja Selkälä)
+Nuõrisuåvtõs - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla) - Laura-Maija Niittyvuopio (Aslak Holmberg), Saara-Maria Salonen (Heli Huovinen), Elli-Marja Hetta (Nils-Heikki Paltto), Lauri Semenoff (Lasse Lehtola), Niila Rahko (Inga Helander)
+Nuõrisuåvtõs - põõšši ä'sstobddi - Ella Näkkäläjärvi, Jouna Näkkälä, Mira Rauhala, Anna-Katariina Feodoroff, Niila-Matti Aikio.
+Sää'mtee'ǧǧ tiillta'rǩǩeei da vää'rroouma�: Risto Hyvönen da Tiina Mikkonen-Bränkärr Sää'mtee'ǧǧ võboršeǩ (personnallšem vää'rrvõboršeǩ)
+Baare'ncc suåvtõõzz alggmeerai lu'vddkådda: Klemetti Näkkäläjärvi (Tiina Sanila- Aikio)
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla):
+- Anne Nuorgam (Ilmari Tapiola), Klemetti Näkkäläjärvi (Ulla Magga), Tiina Sanila-Aikio (Pertti Heikkuri), Heikki Paltto (Yrjö Musta), Rauni Äärelä (Petra Magga-Vars), Nihkolas Valkeapää (Pirita Näkkäläjärvi), Pentti Valle (Tauno Haltta)
+Õhttsa� sää'm ǩiõll-lu'vddkå'dd - vä'lddveârla� vuässla (personnallšem vää'rrvuässla):
+- Anna Morottaja (Petter Morottaja, Marja-Liisa Olthuis), Ellen Pautamo (Kaarina Vuolab-Lohi, Ailu Valle), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio, Merja Fofonoff)
+Saa'mi škoou'l'jemaa'šši õhttsa�tuâjjorgan - sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ (personnallšem vää'rrvõboršee'ǩǩ): Yrjö Musta (Outi Länsman), Rauni Äärelä (Pigga Keskitalo)
+Evaŋǧe'lis-luterla� ceerkav ceerkavsååbbar-saa'mi võboršeǩ (personnallšem vää'rrvõboršee'ǩǩ): Veikko Guttorm (Pentti Valle, Anu Avaskari)
+Oulu aa'rhelkåå'dd aa'rhelkåå'ddvä'ldduum - saa'mi võboršeǩ (personnallšem vää'rrvuässla): Veikko Guttorm (Pentti Valle, Anu Avaskari)
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv riâ��ât Aanrest sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Taʹnni čeäʹppvuõđpeiʹvv peštt kueʹhtt peeiʹv.
+Tän eeʹjj teemm lij musikk väʹlddkååddla� Nuõrr kulttur -noorõõttmõõ�� mieʹldd.
+Musiikk lââʹssen Aanrest vuäitt vuässõõttâd njuärstemǩeâšttõõttmõʹšše da njuärstem-čuõiggâmǩeâšttõõttmõʹšše.
+Seärad 28. peeiʹv lij ålggnoorõõttmõš Sajoozz pirrõõzzâst.
+Prograammâst lie jm.
+njuärstemǩeâšttõõttmõš da njuärstemǩeâlbb, koon čuõiǥât vuäʹmmäiggsa� peässtõksââʹvǩivuiʹm.
+Sajoozzâst lij kultturprogramm veâl jeäʹǩǩää.
+Neljdpeeiʹv 29. peeiʹv lij musikk-ǩiõččmõš, koʹst vaʹlljeet sääʹmnuõri võborseeʹǩǩ meersa� Nuõrr kulttur -noorõõttmõʹšše.
+Noorõõttmõõ�� riâ��ât Turku-gåårdest 25.-27.5.2012.
+Iʹlmmtõõttmõõ��id Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeivva âlgg vuõltteed mââimõsân piâtnâc 2.3.2012.
+Nuʹtt mäʹhtt ouddâl Sääʹmteʹǧǧ reäšš noorõõttmõʹšše sääʹttid juõʹǩǩåʹrnn sääʹmvuuʹdest.
+Noorõõttmõš lij äävai še tõid, kook puäʹtte sääʹmvuuʹd åålǥpeäʹlnn.
+Lââʹssteâđaid Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest vuäǯǯ e-pååʹštin addrõõzzâst
+leʹbe teʹlfoonin nââmrest
+MUSIKK-ǨEÂLB ŠEÂTTMÕÕ�� 2012
+I′lmmtõõttmõõ��
+Tuâjj-joukk e'tǩǩõs sää'mǩiõl jeälltem tuåimmtuâjjprogrammân käunnai tä'st.
+Mätt'tõs- da kultturministeria 2.3.2012:
+Sää'mǩiõli ânn'jõ�vue'jj da jeälltumuu�� smiõttâm tuâjj-joouk mie'ldd puk kolmm lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõl - tâ'vvsää'mǩiõll, aanarsää'mǩiõll da nuõrttsää'mǩiõll- liâ vaarvuâla�.
+Tuâjj-joouk mie'ldd sää'mǩiõl jeälltumuš ooudald määŋgaid tuåimmtuâjaid.
+Tuâjj-joouk vää�nmõš tuâjjan leäi smiõttâd ri'jttjeei sää'mǩiõl da sää'mǩiõllsa� mätt'tem da pei'vvhååid staanumuu�� ânn'jõ�vue'jj mie'ldd, da jee'res vuu'di põ'stti da sää'mǩiõl maainstee'ji ämmat-tuâjjlai vää'nnvuõđ da sä'mmlai meädda vuâlggmõõ�� dommvuu'dstes, kook liâ vaikktam miârkkšõõvee'l sää'mǩiõli luânddla� ǩiõllââ'nnempirrõõzzi occnumu'šše.
+Tuâjj-joukk uu'di e'tǩǩõõzzes piâtnâc pâ'zzlâšttam-mannu 2. peei'v da e'tǩǩõõzz vuâsttava'lddjen le'jje mätt't õsminister Jukka Gustafsson ja kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki.
+Sää'mǩiõl jeällten diõtt tuâjj-joukk e'tǩǩad jee'rbi mie'ldd, što ǩiõllpie'zztuåimmjumuš puä'đči lee'd põõššinallšem da tõn tuåimmjumuš õõlǥči veiddeed.
+Ǩiõllpie'ss lij ǩiõll'la� minoritettnee'ǩǩid le'be alggmeeraid jurddum tuåimmjumuš, ko'st puk tuåimmjumuš âlgg lee'd tå'lǩ kõõččmõõ��âst åårrai meersa�ǩiõlin, hå't vuässõõtti jiâ siltte'či mainsted ǩiõl ni võõ'ps.
+Lââ'ssen âlgg kõskkeed sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid tarjjumu'šše lää'jj oudldemnalla, ko tõ'st jåått mie'ldd vää�nai sää'mǩiõl jeälltem da kulttuur jie'llemviõkksa� tuâi kaggmõš da ravvumuš.
+Tuâjj-joouk mie'ldd âlgg ooudâs viikkâd sää'mǩiõl mätt'tõõzz obb jânnmest da jeä'need sää'mǩiõl mainstee'ji da põ'stti vuõsspeâmmam- da mätt'tempersonkoo'ddi meä'r.
+Tuâjj-joouk mie'ldd sää'm ǩiõll-lää'jj teâddjumuš tiuddmie'reld ooudald ve'rǧǧnee'ǩǩi sää'mǩiõl ââ'nnem lââ'zztumuu��, jeä'rben saa'mi dommvuu'dest.
+Lââ'ssen tuâjj-joukk e'tǩǩad sää'mǩiõllsa� radia-, tv- da interne'tt-siiskai ta'rjjeem lââ'zztumuu��, ânn'jõõ��âst veâl jäänab, da sää'm ǩiõllhuõl, ruõkkmõõ�� da tu'tǩǩumuu�� ooudâs viikkmõõ�� di sää'mčie'pp da kulttuur tuärjjõõzz lââ'zztumuu��.
+Saa'mi dommvuu'd lââ'ssen lij vää�nai kõskkeed ǩiõl tuä'rjjeem tuåimmtuâjaid še jânnam jee'res paai'ǩid, ko'st meä'r mie'ldd jäänmõs saa'min ânn'jõõ��âst jäälast.
+Vaarvuâla� ǩiõl, koin lij lä'ppjemvaarr puõ'ttiääi'jest liâ nuõrttsää'mǩiõll da aanarsää'mǩiõll.
+Sää'mǩiõlin jeälltemvue'jj vue'lnn åårrai nuõrttsää'mǩiõll, lij võõ'ps lä'ppje'mmen.
+Tuâjj-joukk e'tǩǩad spesialtuåimmtuâjaid ǩiõl jeälltem diõtt, štõ ǩiõl âânnmõš, mainsteei mie'rr da mättjumuš lâssneškuâ'đče.
+Tuâjj-joouk valmštõõlli tuåimmtuâjjprogramm âânn se'st sää'mǩiõl jeälltem arvvlõõ�� Lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõli ânn'jõ�vue'jjest, ǩiõl seillmõõ�� da ooudâs viikkâm vää�nmõs tuâjaid, visio sää'mǩiõl jeälltem diõtt ee'jj 2025 mõõnee'st di konkreettnallšem tuåimmtuâjaid vue'jj pue'reem diõtt.
+Tuâjj-jooukpõ'mmai lij lookkâmnalla mätt'tõs- da kultturminiteria säi'mmseeidain www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Saamen_kieli.html .
+- spesialplaaneei Mikko Cortés Téllez, te'l.
+- mätt'tõsduumšeǩ Maija Innola te'l, 09 160 77051
+Mätt'tõsminister Gustafsson õõ'ni sää'mǩiõl ââ'nnemjurddi vää�nmõs puõ'ttiääi'j tuâjjan, jie'llemvue'ǩǩraajõõzz mottjumuu��, ǩiõllvaajtemooudâsviikkmõõ�� da meädda vuâlggmõõ�� saa'mi dommvuu'dest.
+- Vue'jjest, ko'st ju'n 70% sää'mpäärnain da - nuõrin jälste jee'res paai'ǩin ko saa'mi dommvuu'dest, tõõzz taarbšet ođđ tuåimid da jeä'rben jiijjâz ǩiõl mätt'tem vuäǯǯmõõ��.
+Gustafsson õõ'ni vää�nai ä'ššen tõn, što ǩiõl mätt'tem riâššmõš õõlǥči lee'd obb jânnmest.
+-Tuåimmjem ouglõhttvuõđi ââ'nnem mätt'tõõzz äu'ǩǩumuš lij vää�nai tå'ben, ko'st sää'mǩiõl â'lddmättõ'šše jiâ leäkku vuäittmõõ��, tuõtti Gustafsson.
+Mätt'tõs- da kultturministeria alttad ǩiiđ mie'ldd čiõ'lǧǧeemtuâi, sää'mǩiõl vuäittmõššân tuejjeed â'lddmättõõzzid.
+Kulttur- da sporttminister Paavo Arhinmäki mu'šttii tõ'st, što maai'lmest lä'ppai õhtt ǩiõll kuei't neä'ttel kõõskin, oummi kõskkvuõđâst.
+- Maai'lmest nu'tt 6000 ǩiõlâst, sâ 90% liâ vaarrvue'lnn voo'ps lä'ppjed.
+Tõt miârkksââvv maa'ilm vääivtõõvvmõõ�� da õõutbeällsa� jättâ'ttmõ'šše kuâđđjumuu�� da maai'lm alggmeerai ǩiõ'lle ruõkkõõvvâm kaallšõs kultturteâđ lä'ppjumuu��, tuõtti Arhinmäki.
+Son ååskti tõn, štõ halltõs stäänn kultturipolitiikk tuâjast še sää'm kulttur seillmõõ��.
+- Sää'mǩiõl da kulttuur liâ mõõnni ee'jji mie'ldd ravsmam pue'rab årra, tuõtti Arhinmäki.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi spä'ssbõõ��i tuâjj-joouk tän o'nnstam tuâjast da tuäivai sää'mǩiõl jeälltemtuåimmtuâi ouddnumuu�� da teäggtõõzz vuäǯǯmõõ�� tän tuõjju.
+- Sää'mtee'ǧǧest da sää'mõhttsa�kåå'ddest liâ jõnn vuârddmõõ�� ǩiõlljeälltemprograammâst.
+Täävtõssân lij põõšši maall äiggavuäǯǯmõš ǩiõll jeälltem da suõjjeem diõtt, tuõtti Näkkäläjärvi.
+Ha'ŋǩǩõõzz vuä'pstemjoouk vuässla� Irja Seurujärvi-Kari tuõtti, što lij spä'ssebvuõđla� ǩiõlljeälltem tuåimmtuâiprograamme'tǩǩõõzz valmštumuu��âst.
+- Vää�nmõs ǩiõl jeälltem o'nstumu'šše lij positiivla� mie'ldd åårrmõš, takai tättamvue'ǩǩ da õhttsa� visio, tuõtti Seurujärvi-Kari.
+Seärad 4.4.2012 čiâss 11-17 riâ��ât meer prää'zneǩ, te'l liâ sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst uus äävai pukid da prää'zneǩpoodd liâ ǩee'jjmie'ldd peei'v.
+Meerprää'znǩest lij kuâsstem kaa'fstõõllmõš.
+Peei'v äi'ǧǧen Sajoozz õõ'nniorganisaatia maainste tuåimmjumuu��âst.
+Lââ'ssen prograammâst liâ musikk- da tea'tterčuä'jtõõzz, vuä'pstum põ'rtte tobstõõttmõõ��, päärnaid rajjum prograamm da kuâsstem kaa'fstõõllmõõ��.
+Vuõssaarǥ 3.4. kultturjeä'ǩǩää da seärad 4.4. meerprää'zneǩ tää'rǩab prograammâst teâđtet mâ'ŋŋluben.
+Konttâr põõšši tuâjjla:
+Škoouʹlʼjempiizar
+Aikio-Puoskari Ulla
+Vs. škoouʹlʼjempiizar Irmeli Moilanen 1.10.-31.12.2015
+- konttâr ouddoouma�,
+- škoouʹlʼjumuu�� lääʹjjšiõttõõzz, vaaldšem, teäggtemooudâsviikkmõõ��, ärvvtõõllmõõ��, mätt'templaan-noormi da sääʹm-mätt'tõõzz ooudâsviikkâm praavmõš,
+- škoouʹljʼem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkååʹdd piizar da čiõʹlǧǧeei (škoouʹlʼjempolitiikkla� da takai škoouʹlʼjemääʹšš),
+- saaʹmi škoouʹlʼjemaaʹšši õhttsa�tuâjjorgaan piizar da čiõʹlǧǧeei,
+- õhttvuõđâânnmõš sääʹm-mättʹtõõzz riâšši kooʹddid, valdia mättʹtemvaaldšemma da tâʹvvjânnam vuäʹbborgaanid,
+- meeraikõskksa� ooudâsviikkâm praavmõš.
+Mättʼtemaaunâspiizar
+Kangasniemi Hannu
+- škoouʹlʼjem- da mättʼtemaaunâsluʹvddkååʹdd piizar da čiõʹlǧǧeei (mättʼtemaaunâsääʹšš),
+- mättʼtemaaunâstuâi plaanumuš, jååʹđtumuš, vuåppmõš da tuåimtemtuâjj,
+- mättʼtemaunnâz valmštumuuu�� kuõskki õhttvuõttâânnmõš škoouʹlid da škoouʹlʼjem vaaldšemma,
+- tâʹvvjânnamla� õhttsa�tuâjj.
+Mättʼtemaaunâsplaaneei
+Näkkäläjärvi Anni
+- mättʼtemaunnâz plaaneem-, tuåimtem- da teâđtemtuâjj,
+- Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv valmštõõllmõš, teâđtumuš, čiõlǥtõs vaaʹri âânnmõõ��âst,
+- mättʼtemaunnâz valmštumuu�� kuõskki õhttvuõttâânnmõš škoouʹlid da tâʹvvjânnamla� õhttsa�tuâjj,
+- mättʼtemaaunâsčuäʹjtõõzzâst da -seeiltempääiʹǩest huõl âânnmõš.
+Koontârpiizar
+Tammela Ritva
+- arkiivest da ǩeʹrjjpõõrtâst huõl âânnmõš,
+- mättʼtemaaunâsvaaʹri âânnem praavmõš,
+- mättʼtemaunnâz teâđtemtuâjj, ruõkkmõš da juâkkmõš,
+- såbbri riâššâmnääl hoiʹddjumuš.
+Vuä'pstemaaunâsreâuggi
+Elen Ánne Sara, tuõddârsääʹmǩiõll
+Oona Länsman, tuõddârsääʹmǩiõll
+Merja Fofonoff, nuõrttsääʹmǩiõll
+Miina Seurujärvi, aanarsääʹmǩiõll
+Neeta Jääskö, aanarsääʹmǩiõll
+Iʹlmmtõõttmõõ�� lie puättam nuʹtt seärad njuärstemǩeâšttõõttmõʹšše da njuärstem-čuõiggâmǩiõlbbu ko še neljdpeeiʹv musikk-ǩiõččmõʹšše.
+Musikk-ǩiõččmõõ��âst ärvstõõlli vaʹlljee sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩid meersa� Sounds-noorõõttmõʹšše Turku-gåårda.
+Sääʹmkultturkõõskõs Sajos oudd fiin raamid tän eeʹjj čeäʹppvuõđpeivva.
+Musikk-ǩiõččmõõ�� ââʹnet Dolla (Toll) -auditoriast, koozz čäʹǩǩe nuʹtt 400 ooum�ed.
+Auditoriast lij šiõǥǥšlajjsa� teknikk jm.
+čuõvivuiʹm.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij sääʹmǩiõllsa� vuʹvddnoorõõttmõš da tõt kooll väʹlddkååddla� Nuõrr kulttur-noorõõttmõõ��id.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddjäʹrjsteei lij Sääʹmteʹǧǧ.
+Aanar čeäʹppvuõđpeeiʹv reäʹšše še Aanar škooul, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs da Anára Sámi searvi.
+Lââssteâđaid sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv pirr vuäǯǯveʹted täʹst.
+Seuʹrrjeʹǩed neʹttseeidid.
+Kaaunõõttâp Sajoozzâst 28.-29.03!
+Aanar ceerkavsiidâst čiâss 15 ää'ljee'l ekumeenla� prää'zneǩsluu'�v lij aa'rhelsluu'�v.
+Ceerkavsloo�va vuässõõttjid tuäivat, što sij puä'đče mââimõõzzâst čiâss 14.45.
+Teâđtep prääzjempeei'v tää'rǩab prograamm mâ'ŋŋlubust ne'ttseeidain.
+Sajos lij ǩidd ǩiiččee'jin mââibaarǥ 3.4. čiâss 15-19 kõskksa� ääi'j.
+Uusid ää'veet e'pet čiâss 19.
+Prää'znkâ'sttee'jid riâ��ât kuâsstemstuällõõttmõš čiâss19-20.
+Kulttur-jeä'ǩǩää prää'znkâ'sttee'jid tuäivat, što sij le'čči pääi'ǩ â'lnn ju'n čiâss 19.45.
+Kulttur-jeä'ǩǩää prääʹzneǩjååʹđtee'jen lij Ánne Kirste Aikio da prää'zneǩpeei'v ää'veemsaa'nid maainast rehtor Liisa Holmberg.
+Čeäppnee'ǩǩ Marja Helander da Outi Pieski maainste Sajoozzâst åårrai čeäppõstuejjõõzzeez diõtt.
+Pääi'ǩ â'lnn liâ še riikk čeäppõstuejjõstuåimmkåå'dd saaǥǥjåå'đteei Jari Auer da vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Veli Granö di Sajoozz ikkânsää'veesǩi plaaneei Tytti Bräysy da Anna-Leena Pyylampi.
+Kulttur-jeä'ǩǩää prograammâst voddâ'tte čuä'jtõõlli Irene Länsman, aanarsää'mǩiõllsa� laauljoukk Koškepuško, aanarsää'mǩiõlle läull Heli Aikio da nuõrttsää'mǩiõ'lle leu'ddai sää'mtee'ǧǧ 1. vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Tiina Sanila-Aikio.
+Tâ'vvsäämas musiikâ'stte Wimme Saari, Ánnamáret Ensemble, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, rap-musikneǩ Áilu Valle da Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Teâđtep seärad 4.4. tää'rǩap meerprää'zneǩ prograamm mâ'ŋŋlubust ne'ttseeidain.Teâđast lij sää'meeu'ni mie'lddsa� eunnai, vie'sslõs da sää'mkulttuursa� prää'zneǩpei'vv!
+Musikkprograamm ää'vee Ánnámáret Ensemble, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Heli Aikio da Ailu Valle.
+Ánnámáret Ensemblest voddâ'tte Anna Näkkäläjärvi-Länsman (laull da klarinett), Johanna Juhola (garman), Katri Kittilä (piano), Janne Lappalainen (buzuki da kitara) da Ilkka Heinonen (kontrabasso).
+Annukka Hirvasvuopio-Laiti juõikkad tâ'vvsää'mǩiõ'lle juõ'ǥid da Heli Aikio läull aanarsää'mǩiõlle.
+Ailu Valle programm nårrai tâ'vvsää'mǩiõllsa� rap-musiikkâst.
+Sajoozz tuåimmjee'ji põrtthâ'ŋǩǩeem kõõski da arkkteeht čiõ'lǧǧõõzz ä'lǥǥe čiâss 13 vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm čuäjtumuu��in.
+Tu'tǩǩeei Suvi Kivelä maainast Sää'markiiv (Sámi arkiiva) tuåimmjumuu��âst, u'čtee'l Anna Morottaja Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzz sää'mǩiõl škoou'l'jumuu��âst, tuåimmjemjåå'đteei Ristenrauna Magga Sámi Soster -õhttõõzz tuåimmjumuu��âst da ǩe'rjjpõrtt-tuåimjåå'đteei Eija Leivo Aanar sää'mǩe'rjjpõõrt tuåimmjumuu��âst.
+Põõrtâst tuåimmpaai'ǩid â'nne aanarsää'mǩiõl seä'rvv, Anâraškielâ servi, Sámi duodji r.y.
+da Sää'mjânnam vu'vddvaaldšempravlee'nn'ja, kook maainste še jiijjâz tuåimmjumuu�� diõtt.
+Čiõ'lǧǧeem kõõskin tâ'vvsää'mjuõi'ǥid juõikkad Nils Heikki Paltto da ǩe'rjjpõõrtâst voddââtt ǩe'rjjneǩ-čeäppneǩ Ima Aikio-Arianaick.
+Sää'm päärnaikultturkõõskõs Mánnu reäšš päärnaid e'jjpeei'vtuâjjstõõllmõõ��id da sää'mǩiõ'lle kuulli programm, koon jåå'đte Petra Magga-Vars da Inka Nuorgam.
+Päärna vuä'ǯǯe jåå'tted sää'm ǩiõllpalggâz ǩee'jjmie'ldd Sajospõõrt.
+Prääzkjempei'vv loŋŋan voddõõđji prograammi mie'ldd Irene Länsman tea'tterčuäjtõ'sse, Heli Aikio läullam aanarsää'mǩiõllsai laull'jid da Anna Näkkäläjärvi-Länsman čuäjtõ'šše.
+Pååđåå'bleǩnallšem ooccmõõ�� â'lǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministeria addrõ'sse mââimõõzzâst 20.4.2012 čiâss 16.15 räjja.
+Ooccmõõzzâst â'lǧǧe čiõlggeed tõk takai lââ'sskuul, kooi kä'ttem diõtt veä'ǩǩtie'ǧǧid ooccât.
+Tel ko ooccmõš tuejjeet sää'm ǩiõll'lää'jj 18 §:f vuâđast, ooccmõõ��âst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peäggtum lää'jjest jurddum privatneǩ.
+Ooccâm-mõõntõõllmõõ��âst jää'ǩǩtet riikkveä'ǩǩvuõttlää'jj (688/2001).
+Lââ'ssteâđaid oudd halltõsduumšeǩ Mirja Kurkinen, te'l.
+Sää'mǩiõll koontâr tuâjjlâ
+Ǩiõllstaanpiisar
+Siiri Jomppanen
+- konttâr ouddoouma�
+- sää'mǩiõll'lää'jj teâddjumuu�� vuåppmõš da praavmõš
+- ǩiõll'lää'jjest da jee'res saa'mi ǩiõll'la� vuõiggâdvuõđi saaǥǥtumuš.
+- sää'mnarood da ve'rǧǧnee'ǩǩi vuä'pstõs sää'mǩiõll'lää'jj ââ'nnmest da suåvvtumuu��âst
+- tuåimmvoudda kuulli saa'mid kuõskki aa'šši ǩiõtt'tõõllâm praavmõš jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩin
+- sää'm ǩiõllsuåvtõõzz čiõ'lǧǧeei da piisar da tu'mmstõõǥǥi tuåi'mmepiijjen tuõjju kuulli aa'ššin
+Ǩiõlljåå'rǥlõõ'tti
+I Ǩiõlljåå'rǥlõ'tti - Irma Laiti, tuåimmpäi'ǩǩ Aanar,
+II Ǩiõlljåå'rǥlõ'tti - Anja Vest, tuåimmpäi'ǩǩ Aanar,
+ve'rǧǧluõvâsvuõđâst 31.10.2016
+Mä.
+Ǩiõlljåå'rǥlõ'tti - Anneli Länsman
+IV Ǩiõlljåå'rǥlõtti - Kirsti Guttorm , tuåimmpäi'ǩk Uccjooǥǥ
+ǩiõlljåå'rǥlõ'tti - Seija AIkio-Järviluoma
+Aanarsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti - Tanja Kyrö, ve'rǧǧluõvâsvuõđâst
+Mä.aanarsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti Saammal Morottaja
+Nuõrttsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti - Merja Fofonoff
+SÄÄ'MǨIÕLLKONTTÂR PERSONKÅ'DD VUÄ'PPAST DA VEÄ'ǨǨAD SÄÄ'MǨIÕL DA SÄÄ'MǨIÕLL'LÄKKA KUÕSKKI AA'ŠŠIN.
+Te'l ku taarbšak sää'mǩiõl diõtt ǩiõlljåårǥlõ'tti da tuulk ä'šštobddmõõ��, kaaunak sij kontakt-teâđaid vue'lnn åårrai liiŋkâst.
+www.samediggi.fi/tulkit
+www.samediggi.fi/sanastot
+Tâ'vvsää'm jåårǥlõõ'tti/tuulk
+Aanarsää'm jåårǥlõõ'tti/tuulk
+Nuõrttsää'm jåårǥlõõ'tti/tuulk
+Sää'm-Eŋgglõs-Ruõcc-Lää'dd jåårǥlõõ'tti/tuulk
+Sää'mǩiõllsa� musikk šääi'jj da čâustõõǥǥ šoovte, ko pukin šõõrmõs sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus- Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv) älgg tä'bbe Aanrest seärad 28.3.
+Tät pei'vv älgg da hooddââvv njuärstem- da njuärstee'lčuõiggâmǩeâlbain Aanar čuõiggânstadioonâst čiâss 13.30.
+Jeä'ǩǩää noorõõttâp čeä'ppvuõđpeei'v ää'veempo'dde, ođđ sää'mnuõri joouk Irdon konsertta da ciistjue'ǩǩem po'dde Sajo'sse čiâss 18.
+Riâšši vue'rdde pääi'ǩ ool pâ'jjel 400 vuässõõttjed.
+29.03. čiâss 9.55-17 http://yle.fi/livestream/saamevideo.asx
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vid leät riõššum 1970-lååǥǥast ää'ljee'l da čeä'ppvuõđpei'vv lij põõ��tam pääi'ǩes da staattuuzzes bie'ǩǩen sää'mvuu'd škoouli tuâjjprogra'mme da sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše.
+Čeä'ppvuõđpeei'v riâššât vuâree'jji saa'mi dommvuu'd koo'ddin, õhttsa�tuâjast pääikla� škooul da pääikla� sää'mõhttõõzzivui'm.
+Tän ee'jj riâššõõttâm tuõjju liâ vuässõõttâm sää'mtee'ǧǧ lââ'ssen Aanar škooul, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs da pääikla� sää'mseä'rvv Anára Sámi searvi.
+Seärad nuõr ǩeâšt'te njuärstem- da njuärstee'lčuõiggâmǩeâlbain koummân jee'res âkksaid jurddum klaassâst.
+Njuärstem- da njuärstee'lčuõiggâmǩeâlb reä'šše õhttsa�tuâjast Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs luâtt- da skååttrdeeili'nnjnee'ǩǩ di Inarin yritys da Anára Sámi searvi liikkee'es oummin.
+Ǩeâlb jåå'đtee'jen tuåmmai Áslak Paltto.
+Jiõčč čeä'ppvuõđpei'vv lij Njeljdpei'vv, te'l ođđ sää'mkultturkõõskõs Sajoozz teknikk da jõnn auditoria liâ vuõssmõs vuâra tiudd âânnmõõ��âst.
+Kue'rnec teâuddai čeä'ppvuõđpei'vven Nuorgam, Uccjooǥǥ, Taarr Sirma, Karigasnjaarǥ, Če'vetjääu'r, Hetta, Karesuvanto, Ruä'vnjaarg, Suä'đjel, Vuõccu, Â'vvel, Törmänen- siid da Â'vvel, da Aanar ceerkavsiid nuõrr vuässõõđjin da lââ'ssen sij mie'ldd puõ'tti peâmmjin da u'čtee'lin.
+Nuõr liâ valmštõõllâm čeä'ppvuõđpeei'v prograammid škooulin da staarjõõttâmjooukin ju'n mäŋgg mannu.
+Čeä'ppvuõđpeivva vuässõõđji mie'rr čuä'jad, što sää'mǩiõllsa� musikkstaarjõš lij siõssum nuõri kõõskâst.
+Njeljdpeei'v prograammâst åårrai musikk-ǩiõčlmõ'šše liâ i'lmmtõõttâm õhttse'��e 20 bänddâd da voddõõttijoouk sää'mvuu'd pukin päi'ǩǩkoo'ddin da siidin di Ruä'vnjaarǥ gåårdin.
+Ärvstõõllâmlu'vddkå'dd va'lljad vuässõõđji jooukâst sää'mnuõri võboršee'ǩǩid vä'lddkåå'ddla� Nuõri Kulttur Sounds - po'dde, kåå'tt riâššât Turku-gåårdest vue'ssmannust.
+Ǩeâlbbklaassi kolmm pue'rmõõzz ciistât stipeendivui'm.
+Ärvstõõllâmlu'vddkåå'ddest nuõrttsää'mǩiõl da rock-musiikk ee'ttkâstt Tiina Sanila-Aikio, aanarsää'mǩiõl da määŋgaid musikkšlaajid ee'ttkâstt Heikki Nikula, tâ'vvsää'mǩiõl rap-musiǩneǩ Áilu Valle da ää'rbvuâla� juõi'ǥ juõikkčeä'pp Inga-Máret Gaup- Juuso.
+Čeäppvuõđpeei'v tekniikkâst va'sttee sää'mtee'ǧǧ kääzzkõsjuâkkaz tekniikkåumma Joonas Saari da Janne Lappalainen, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzz Erkki Feodoroff da Tuupa Recordsin Heikki Isokoski.
+Poddtekniikk riâššmõ'šše vuässââtt še Yle Sámi radio.
+Sajoozz Dolla-auditoria oudd čeäppvuõđpeivva fijnnâz raammid, ko âânnmõõ��âst liâ tea'tter- da konserttpõõrt jiõnn- da čuõvvteknikk lââ'zztõõzzineez.
+Sää'mte'ǧǧ lij riâššâm buss-säättaid, stuällõõttmõõ��id da innsââ'jj aazzõõttmõõ��id pukid Â'vvel Törmänen-siidâst vue'ljee'l, kuu'ǩǩab maa'tǩi tue'ǩǩen puõ'tti vuõssõõđjid.
+Čeäppvuõđpeei'v rgaafla� vie'sslõs da eunnai kärttõõõzz (teäddkartt, vuässõõttâmtuõđštõõzz, logo da čeäppvuõđpeei'v påå'štkortt) lij plaanääm Tanja Sanila.
+Čeäppvuõđpeei'v riâššmõ'šše vuõǯǯum riikkveä'ǩǩvuõtt lij mätt'tõs- da kulttuurministeeriast.
+Čeäppvuõđpeei'v äi'ǧǧtaull käunnai tä'st da musikk-ǩeâšttõõttâm voddõõttâmpå'reâd tä'st.
+- čeä'ppvuõđpeei'vpiisar Heli Huovinen, 050-401 8009
+- čeä'ppvuõđpeei'v-va'stteei Anni Näkkäläjärvi, 040-511 1821
+- vs. nuõripiisar Inka Nuorgam, 050-382 5179
+- škoou'l'jempiisar Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101 .
+Presidentt Niinistö âânn Sää'mtee'ǧǧ vaalpââi ää'veemsaaǥǥ čiâss 17 a'lǧǧi ää'veem-risttâmprää'znǩest.
+Ää'vem- risttâmprää'znǩest maainast še Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi.
+Tiõrvtõõzzes prääznka po'htte Taarr Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Egil Olli da Ruõcc Sää'mtee'ǧǧ halltõõzz saaǥǥjåå'đteei Per Mikael Utsi.
+Meersa�arkiiv vä'lddjåå'đteei, riikkarkiivhoi'ddjeei Jussi Nuorteva luõvat ää'vem-risttâmprää'znǩest Sajoozzâst åårrai sää'markii've Suõ'nn'jelsiid nuõrttsaa'mi âǩǩpâjjsa� kreäppast.
+Tiõrvtõõzzes prääznka po'htte še Euroop komissia jåå'đteei Charlina Vitcheva, Svenska fonden Leif Jakobsson, Koutokeino kå'dd, Senatt-Ǩiiddõõzzi tuåimmtemjåå'đteei Aulis Kohvakka di Sajoozz raajõsha'ŋǩǩõõzz jåå'đtee'jen tuåimmjam vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm.
+Sää'mtee'ǧǧ da Sajoozz prää'znǩid vuäitt ǩiččâd internee'ttast, ko'st vuõigg vuõlttõs älgg čiâss 16.45.
+Sää'mtee'ǧǧ ekumeenla� prää'zneǩsluu'�v vuõltteet internee'ttast mâ'ŋŋvuõlttõssân čiâss 18.30 ää'ljee'l.
+Vuõlttõs internee'ttast juätkkai vuõigg vuõlttõssân čiâss 20, te'l älgg sää'mtee'ǧǧ kultturjeä'ǩǩää�.
+Vuõlttõõzzid vuäitt ǩiččâd addrõõzzâst: http://yle.fi/livestream/saamevideo.asx
+Ää'vem- risttâmprää'znǩest õ'nnum saaǥǥ liâ vuäǯǯamnalla mâŋŋa čiâss 18.30 ää'ljee'l sää'mtee'ǧǧ dommseeidain addrõõzzâst www.samediggi.fi > dokumenttipankki > Avajaiset ja vihkiäiset.
+Vuõigg liŋkk tä'st.
+Ää'vem- risttâmprää'znǩi prograamm:
+- Sää'mtee'ǧǧ ekumeenla� prää'zneǩsluu'�v tä'st.
+- Saa'mi kulttur jeä'ǩǩää� tä 'st.
+Outi Pieski sei'nnreliefi lij pijjum parlamenttkue'rnec Solju seinna.
+Tuejjõs nårrai määŋgain kå'lluum da viõlggkå'lluum stää'lltiiskin, kook rä'jje määŋgtää'zza� kumccõõtti vee'rd kue'rnec seinna da maainsteeikrii'lc�e.
+Õhttân tuejjõõzz visuala� vue'lǧǧema'lggân lij neezzan määccka kuulli laustõkzääpneǩ.
+Tuejjõõzz vuä'zz liâ tiiskmallsa da tõin repččai kåškknjõõzz liâ pâ'sttmen.
+Ǩeramiikk pâ'sttmi åå'bleǩǩiõll puätt sää'm ää'rbvuâla� tä'httpâ'sttmest.
+"Tuejjõõzz tuejje'mmen leäm smiõttâm puõlvvõõǥǥi vee'rd ääi'jest di õ'httekuullmõõ��, ko'st ve'rdd poorat juâkksa mee'st", maainast čeä'ppneǩ.
+Marja Helander kuei'tvuäzzas tuejjõs lij pijjum Sajoozz sää'mǩe'rjjpõ'rtte.
+Tuejjõõzz vuõssmõs vuä'ss nårrai 30:st ânn'jõ�peei'v sämmlaid snimmum snimldõõǥǥâst, kook liâ snimmum juõ'ǩǩ å'rnn Lää'ddjânnam.
+Persoon liâ klasstõllum tuejjõõzzâst jälstempääi'ǩ, ââ'jj da jie'nnǩiõl mie'ldd.
+Tuejjõõzz nu'bb vuä'ss lij jõnn snimldõk, ko'st liâ tuõddârkue'stelm ool snimmum sâddnorldõk sââdd.
+"Tõk rä'jje heä'rvvǩe'rjjõsnallšem oo'le, kook õõŋtõõlee'l pâ'jjlab ââ'lm årra, piâzzee meädda meä'rtum da klasstõllum nuä'đest ", mä'htt čeä'ppneǩ jiõčč maainast tuejjõõzzeez pirr.
+Helander kuälmad tuejjõs 'Tuõddrest' lij pijjum Sajoozz vä'ldduus pââibeä'lnn åårrai ikkân ou'dde da tuejjõs maainast luâđast šuuvvi piõggǩiõlin, piõgg pååssam õhttu šõddi tuõddârsue'jji pirr.
+Čeä'ppneǩ Marja Helander tuejjõõzzid ǩiõtt'tõõlli pressteâđtõs tä'st.
+Čeä'ppneǩ Outi Pieski tuejjõõzzid ǩiõtt'tõõlli pressteâđtõs tä'st.
+Takai koontâr tuâjjan lij håiddad sää'mtee'ǧǧ ekonomii-, personkå'dd- da jee'res takaivaaldšem kuõskki aa'ššid, koid jeät leäkku mie'rruum jee'res konttri håiddmu'šše.
+Takai konttrest liâ vaaldšemšuu'rrmõõzz, kulttuurpiisar, lää'ǩǩpiisar, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, teä'ǧǧpiisar, vaaldšempiisar da koontârpiisar vee'rj di sää'mõõutilååǥǥ plaanraajji ve'rǧǧ.
+Vee'rji tuåimmtuâi liâ mie'rtum šää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõ��âst.
+Šää'mtee'ǧǧ sååbbar vuäitt vuâđđeed taarb mie'ldd še jee'res vee'rjid.
+Takai konttâr õhttvuõđâst lij lââ'ssen Tâ'vv- Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mõõutilååkk.
+Takai konttrest vuei'tte lee'd še jee'res personkåå'dd.
+Vaaldšemšuu'rmõs tuåimmai takai konttâr ouddooum�en.
+Tuâjjla:
+Vaaldšemšuu'rmõs
+Pia Ruotsala
+Lää'ǩǩpiisar
+Kalle Varis
+Kulttuurpiisar
+Vs. Riitta Orti-Berg
+Sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar
+Ympäristösihteeri
+vs. Esko Aikio
+Nuõripiisar
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mõõutilååǥǥ plaanraajji
+Tuejjumuu��vuä'psteei, Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs
+Petra Magga-Vars
+Projektplaanraajji, Sää'mkulttuurkõõskõs
+Plaanraajji, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skabma
+Tarja Porsanger
+Plaanraajji, Saamelainen musiikkikeskus
+Vs. Oula Guttorm
+Teä'ǧǧpiisar
+Hilkka Kukkonen
+Vaaldšempiisar
+Anneli Länsman
+Koontârpiisar
+Riâššâmä'šštobddi
+Pasi Aikio
+AV-teknikki
+Joonas Saari
+AV-teknikko
+Janne Lappalainen
+Toimitilahuoltaja
+Pauli Saijets
+Laitoshuoltaja
+Pirkko Pieski
+Mätt'temǩee'rjid vuäitt ti'll'jed sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttrest: anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi le'be ritva.tammela (at) samediggi.fi.
+Lââ'ssteâđid tä'st.
+Ää'Ššla�vuä'Psteei
+Mie'rräiggsa� da pei'vvsa� ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 4.6.
+Ää'ššla�vuä'psteei tuâjjan lij håiddad Sajoozz infopääi'ǩ, ââ'nned huõl såbbarpäi'ǩǩva'rrjumuu��in, jåå'ttemvahssmõõ��âst di sååbbar- poddriâššmõõ��in da lââ'ssen tobdstâ'tted da čuä'jted Sajoozz põrttân.
+Šiõttõsvuâđđla� ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuâi õ'nnstem håiddmõõ��âst ooudâsve'ǩǩe musikk- da jee'res kultturvuu'd tobddmõš da škooul'jumuš, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsa� ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di ooddid tuejjeed jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lue'ǯǯjee'l (še jeä'ǩǩes- da neä'ttellopptuâjaid).
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VII/I mie'ldd, vuâđđpä'lǩǩ 1 639,98 eu'rred/mp.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõtti ä'šštobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõ�� mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 23.5.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd musikk-kõõskõõzz plaaneei Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, te'l.
+Sää'mtegga da Sää'm-musikk-kõõskõ'sse vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sää'mte'ǧǧ
+Sää'm puärrsituâi ooudâsviikkmõš lij õhtt SaKaste teäddceäkldõsvuu'din Õõutsââ'jest ha'ŋǩǩõ'sse čõnnõõttâm koo'ddivui'm ta'rǩǩeet da i'štteet takai kääzzkõsmaallid, koid malleet saa'mi kõõskâst tuejjeem dommhååid da sää'mǩiõllsa� pannmu'šttempuõʒʒi håiddpää'dd kääzzkõsproseessid.
+SaKaste-ha'ŋǩǩõs reäšš vuõssmõs Sää'm puärrsituâi ooudâsviikkâmpeei'vid, kooi jurddân lij: 1) karttjed sää'm puärssituâi ä'lǧǧemvue'ǩǩ da
+2) va'lljeet ooudâsviikkâmpääi'ǩid kulttuur da ǩiõl lokku vä'lddem kääzzkõzproseessi tuâjjmõõntõõllâm mallumu'šše sää'mǩiõllsa� pannmu'šttempuõʒʒi håiddpää'ddest.
+Päi'ǩǩ Sää'mkultturikõõskõs Sajos, Aanar.
+Programm..
+SaKaste- Sä'mmlai sosial- da tiõvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmraajõs-ha'ŋǩǩõs
+PaKaste 2 - Tâ'vv vuu'd Kaste-ha'ŋǩǩõõzz vuä'ssha'ŋǩǩõs
+SaKaste- ha'ŋǩǩõõzz äi'ǧǧen pue'reeš sää'mǩiõllsa� da ku'lttuu're vuâđđõõvvi kääzzkõõzzi šlaai, vaikktemvuõđ da vuäǯǯamvuõđ di ǩee'ʒʒeeš vooudla� jeä'rdõõzzid raajee'l s��ä'mǩiõllsa� da -kulttuu're vuâđđõõvvi šiõǥǥ tuâjjmõõntõõllmõõ��id da tuåimmjem-maallid.
+Ooudâsviikkâmtuâjjproseess äi'ǧǧen sää'm tuâjjlai jiijjâz ämmat-identite'tt ravvni da kõskksa� ä'šštobddisäi'mmõs veiddni da âlddni.
+Ooudâsviikkâmtuâi tuejjeeš prosessluânddlânji da sää'mkulttuur vue'lǧǧemaalǥin.
+Sä'mmlai vuõsspeâmmam da puärrsituâi kõõskâst re'ttlõ'stti sää'mǩiõllsa� tuâjjla�kå'dd tuåimmji tuâjj-joukkre'ttlâsttem äi'ǥǥen ooudâsviikkâmä'šštobddjen.
+Sij äiggsab silttumuš di kulttuursa� sää'm ä'rbbvuõtt-teâtt leäi vää�nai ođđ tuåimmjem-maalli ooudâsviikkmõõ��âst.
+Ää'ššlai lokku vä'lddmõš kuâsttji tõ'st, što tuâjjla to'bdde ää'ššlai taarbid da si'jjid vuä'psteš ooudâsviikkâmtuâi äi'ǧǧen tob-dstõõttâd ää'ššla sää'mǩiõ'lle da kulttuu're vuâđđõõvvi kääzzkõõzzi taarbid.
+Sää'mtee'ǧǧ lââ'ssen ooudâsviikkâmtuâjast le'jje mie'ldd saa'mi dommvuu'd kåå'dd,
+Sámi Soster ry, Tâ'vv - Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mjuâǥǥas da Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs.
+Ooudâsviikkâmraajõõzz vie'ǩǩin occeš sä'mmlai kõõskâst tuejjeem puärrsituõjju nåkam tuâjjmaallid, kook ve'ǩǩe ooudâs puärsmam sä'mmla ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđi teâuddjumuu��.
+Saamelaisen vanhustyön työkalupakki
+Sä'mmlai dommvuu'dest da tõn åålǥbeä'lnn tuejjeem vuõsspeâmmamtuõjju occeš ooudâsviikkâmtuâi vie'ǩǩin sää'mnallšem vuõsspeâmmamtuâjjla�kådda nåkam tuâjjmaallid, kook veä'ǩǩte da tuärjjee tuâjjla�kåå'dd silttu-muu�� vuõsspeâmmamtuâjast nu'tt, što sää'mpäärnai ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđ teâuddje'če.
+Sä'mmla� pei'vvhåiddâ'kksai Peâmmplaan
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas
+kuati.fi esittelyvideo
+SaKaste - ha'ŋǩǩõõzz äi'ǧǧen ra'vveeš sä'mmlai dommvuu'dest re'ttlõ'stti sosial- da tiõrvâsvuõtt-luu'd tuâjjla�kåå'dd sää'mǩiõl da - kulttuur silttu-muu�� di lââ'zzteš mie'ree'ji sää'mǩiõl da -kulttuur lokku vä'lddem tuåimmjumuu�� tie'ttemvuõđ miârkktõõzz.
+Looǥǥ lââ'zz
+SaKaste- ha'ŋǩǩõõzz poodd
+Rapoort
+Konfereenss vuõss-sâjjsa� täävtõsjoukkân liâ nuõrttsää'm Lää'ddjânnmest, Taarrâst da Ruõššâst da še puk ǩeäid sää'mkulttur lij peerstem ärvvsa� da puk sää'mkulttuur pirr tuejjeei, leä'ped tiõrv pue'ttmest konfere'nsse.
+Programm nårrai maainstee'ji mainnsin, koin ǩiõtt'tõõlât ä'šštobddji jee'res ǩiõččâmvue'jji beä'lnn nuõrttsää'mǩiõl da kulttuur jeälltumuu��.
+Konfereenss ǩiõllân liâ nuõrttsää'mǩiõll, lää'ddǩiõll, taarrǩiõll da ruõššǩiõll.
+Looǥǥ teâđtõõzz da prograamm tä'st: Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi Sajoksessa 14.-15.06.2012.
+Suä'đjel lookkjiškooul: Riinamari Mustonen (tâ'vvsää'm) da Anni-Saara Aikio (tâ'vvsää'm)
+Enontekiö lookkjiškooul: Emma Eira (tâ'vvsää'm), Mira Kärki (tâ'vvsää'm) da Lars-Aslak Tornensis (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel lookkjiškooul: Ville-Riiko Fofonoff (nuõrttsää'm), Mari Guttorm (tâ'vvsää'm) da Sunna Nousuniemi (tâ'vvsää'm)
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Oula Järvensivu (tâ'vvsää'm) da Hilda Länsman (tâ'vvsää'm)
+Ounasvaara lookkjiškooul: Martta Alajärvi (tâ'vvsää'm)
+Haukipudas lookkjiškooul: Olá-Mihkku Länsman (tâ'vvsää'm)
+Pori lookkjiškooul: Saana Lappalainen (tâ'vvsää'm)
+Vuõccu škooul: Salla Rouvinen (tâ'vvsää'm)
+Hetta pââibu�škooul: Paulus Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm), Marielle Labba (tâ'vvsää'm), Jouna Näkkälä (tâ'vvsää'm) da Saija Alamattila (tâ'vvsää'm)
+Aanar pââibu�škooul: Jussa Seurujärvi (aanarsää'm), Piäkká Moilanen (aanarsää'm), Ylva Hakovirta (aanarsää'm), Irina Saijets (tâ'vvsää'm da nuõrttsää'm) da Nina Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+Karigasnjaarg škooul: Laura Pieski (tâ'vvsää'm)
+Uccjokknjää'lm škooul: Piret Järvensivu (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel škooul: Leevi Olli (tâ'vvsää'm)
+Aleksanteri Kena škooul, Suä'đjel: Riikka Yliriesto (tâ'vvsää'm)
+Oulunsalo pââibu�škooul: Natalia Länsman (tâ'vvsää'm)
+Haukipudas pââibu�škooul: Máren-Elle Länsman (tâ'vvsää'm)
+Myllytulli škooul, Oulu: Linda Akujärvi (tâ'vvsää'm) da Anton Valle (tâ'vvsää'm)
+Looǥǥ Sounds 2012-musikkpoddtuåimmtõõzz mainnâz Hilbes-musikkorkesteerest tä'st.
+Sää'mvuu'd kåå'dd
+Enontekiö kå'dd (tâ'vvsäämas)
+Aanar kå'dd (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+Suä'đjel kå'dd (tâ'vvsäämas)
+Uccjooǥǥ kå'dd (tâ'vvsäämas)
+KELA (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+MELA (tâ'vvsäämas)
+Maistratt sää'mǩiõllsa� blaaŋk maistraatt tuåimmvoudda kuulli aa'ššin (tâ'vvsäämas)
+Piiđvaaldšem sää'mǩiõllsa� blaaŋk pittu kuulli aa'ššin ((tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+TJ-kõõskõs
+Ä'ššumuš Lappi TJ-konttrest
+Sää'mǩiõllsa� blaaŋk:
+Altteemteä'ǧǧooccmõš (tâ'vvsäämas)
+Juätkkooccmõ�� altteemtie'ǧǧest (tâ'vvsäämas)
+Sää'mjânnam suudvuõiggâdvuõtt (tâ'vvsäämas)
+Pââimõs vaaldšemvuõiggâdvuõtt (tâ'vvsäämas)
+Pââimõs vuõiggâdvuõtt (tâ'vvsäämas)
+Lää'ǩǩä'ššoouma� (tâ'vvsäämas)
+Vuõiggâdvuõttkansler pravlee'nn'ja (tâ'vvsäämas)
+Vuõiggâdvuõttministeria brosuu'r (tâ'vvsäämas)
+Vuõiggâdvuõttministeria- teâđ lää'ǩǩvie'ǩǩest (tâ'vvsäämas)
+Minoritettåskkoouma� (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+Tää'ssärvvåskkoouma� (tâ'vvsäämas)
+Päärnaiää'ššåskkoouma� (tâ'vvsäämas)
+Valvira
+Puõʒʒi vuõiggâdvuõđ - brosuu'r (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+Sosiaal-da tiõrvâsvuõttministeria
+Ââ'n e'ččrrijjvuõđad- brosuu'r (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+Oulu aa'rhelkå'dd
+Sää'mtuâjj (tâ'vvsäämas)
+Sää'mjânnam aarhla�kå'dd
+Uccjooǥǥ sie'brrkå'dd (tâ'vvsäämas)
+Ceerkavla� ǩee'rj (tâ'vv-, aanar- da nuõrttsäämas)
+Meä'cchalltõs (tâ'vvsäämas)
+Sää'mjânnam jie'ttkõõskõs "Nääi't âânak jie'ttnââmar 112 Lää'ddjânnmest" (tâ'vvsäämas)
+Sää'mjânnam lett (tâ'vvsäämas)
+Paalǥâskåå'dd õhttõs (tâ'vvsäämas)
+Sää'm-mu'zei Siida (tâ'vvsäämas)
+"Leäm šiõǥǥ miõlâst sää'mtee'ǧǧ såbbar primmum tuåimmjemprogra'mme.
+Õhttse'��e primmum tuåimmjemplaan mie'ldd pue'reed saa'mi vää�nmõs aa'šši ooudâsviikkmõõ��id, da puätt jåå'đtet sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumuu�� tän vaalpââi ääi'j ee'jj 2015 asti", särnn sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi.
+Sää'mtee'ǧǧ såbbar 20.6.2012 primmum sää'mtee'ǧǧ vaalpââi tuåimmjemprograamm 2012-15 vä'lddtäävtõõzz liâ:
+ILO 169-suåppmõõ�� ratifâ'sttmõš
+Tâ'vvjânnmla� sää'msuåppmõõ�� ratifâ'sttmõš
+Sää'mte'ǧǧlää'jj da -asetõõzz oođumuš di sää'm-meä'rtõõzz mutt'tumuš
+Saa'mi jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ teâuddjumuš tiuddmie'reld
+Katainen da suu halltõsprograamm sää'mregisttrumuu�� teâuddjumuš tiuddmie'reld
+Sää'mǩiõli jeälltemprograamm tuåimmepiijjâm alttumuš
+Kansallisen artikla 8 (j) -tuâjj-joouk e'tǩǩõõzzi čõõđtumuš
+Alggmeerčõõđtõõzz tuåimmepiijjmõš Lää'ddjânnmest
+Sää'mkulttuur da ää'rbvuâla� jie'llemvue'jji suõi teâuddjumuš
+Sää'mkulttuur hue'numuu�� suõi vuältumuš čää'cclää'jj mie'lddlânji pukid saa'mid kuõskki spesial-laa'jjid
+Saa'mi dommvuu'd da ää'rbvuâla� jie'llemvue'jji jie'llemviõkkvuõđ staanumuš
+Saa'mi vuâlggmõš dommvuu'dest meädda åårstâ'ttmõš da dommvoudda mååust serddmõš lââ'zzted
+Ǩiõll'la� da kulttuursa� vuõiggâdvuõđi teâuddjumuš obb jânnmest
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta
+Sää'mǩiõl da sää'mǩiõllsa� mätt'tem staattuuzz da o'nnstemvuõđ ooudâsviikkmõš
+Saa'mi pue'rrjie'llem da vuässadvuõđ ooudâsviikkmõš
+Sää'mtee'ǧǧ sååbbar priimi vä'lddtäävtõõzzid õõutmiõllsânji, lokku vää'ldee'l pääi'ǩ 3., koon primmeš jiõnin 11-3.
+Õhttsa� tää'rǩes täävtõõzz liâ saa'mi õhttsa�kå'ddvuõđ ooudâsviikkmõš, sää'm ää'rbvuâla� teâđ staanumuš, sää'm kultturpirrõõzz staanumuš, sää'mkulttuur jie'llemviõkkvuõđ staanumuš obb jânnmest, sää'mtee'ǧǧ vaalriâššâm ooudâsviikkmõš, sää'mtee'ǧǧ jiijjâz tuåimmjumuu�� ooudâsviikkmõš da sää'mtee'ǧǧ ouddõsvahssâm ooudâsviikkmõš.
+Sektorpuõttla� tää'rǩes täävtõõzz liâ saa'mi jie'llemvue'ǩǩpolitiikk, sää'mǩiõl jie'llemviõkkvuõđ staanumuš, sää'mpäärnai da -nuõri staattuuzz ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõllsa� sosiaal- da tiõrvâsvuõđkääzzkõõzzi ooudâsviikkmõš, saa'mi kultturkääzzkõõzzi da čeäppõsjie'llem ooudâsviikkmõš, sääm-mätt'tõõzz da õllškooul škoou'l'jumuu�� ooudâsviikkmõš da sää'm parlamentaarla� suåvtõõzz tuåimmjumuu�� ooudâsviikkmõš.
+Sää'mtee'ǧǧ såbbar priimmâm teä'ǧǧplaan jåå'đat sää'mtee'ǧǧ vaalpââi teäggtõõzz ooccmõõ�� da teäggtõõzz âânnmõõ�.
+Vaalpââi äi'ǧǧen sää'mte'ǧǧ ǩiččlââtt raajjâd ođđ vee'rjid sää'mtegga sää'mǩiõllsa� kääzzkõõzzid, saa'mi dommvuu'd åålǥbeälla jälstee'ji saa'mi vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõ'šše, pirrõs- da kuåivâslää'ǩǩaa'šši ou'dde pu'httmõ'šše sää'mtee'ǧǧest di vuâđđeed sää'm jie'llemvue'ǩǩfoond, koin tuärjjeet sää'mjie'llemvue'jjid da ää'rbvuâla� teâđ ruõkkmõõ�� ää'rbvuâla� sää'mjie'llemvue'jjin.
+Sääʹmteʹǧǧ rääjj da teäggad sääʹmǩiõllsaid mätt'temaunnsid maaddârmätt'tõõzz, vuâđđmätt'tõõzz, lookkjiškoouʹl, ämmatla� da vuõrâsoummiškoouʹl'jem taarbšumuʹšše.
+Sääʹmteʹǧǧ lij raajjâm piirieeʹjji taʹrǩǩeemnallšem kõõʹǩǩab äiʹǧǧkõõsk plaan, koon mieʹlddšânji aunnsid puuʹt'tet.
+Lââʹssteâđaid mätt'temaunnsin, puuʹttõsplaanin da teäggtõõ��âst oudd Sääʹmteeʹǧǧi škoouʹltõs- da mätt'temaaunâskoontâr Aanrest, Sajos, 99870 Aanaar.
+Opettajan materiaalit
+Ceâlkâlmraukkmõõ�� mie'ldd smiõtldõõǥǥ vuâđain raajât ministeria ve'rǧǧoouma�tuâjjan e'tǩǩõs halltõõzz e'tǩǩõssân da nu'tt ee'jj sizz kue'llšee'llemlää'ǩǩen.
+Sää'mtee'ǧǧ sååbbar tu'mmji seärad 20.6.2012 u'vdded ää'ššest puõ'tti ceâlkâlm:
+Lausunto
+Ǩee'rj tee'kst da tuâi liâ aabbâsrääid ǩee'rjteei Inga Guttorm (Oahptii Iŋgá) ǩee'rjtemnää'l mie'ldd.
+Ǩee'rj kärttõõzz lij raajjâm Salli Parikka Wahlberg.
+Ǩe'rjj lij vuäǯǯamnalla sää'mtee'ǧǧ škoou'ljem- da mätt'tem-materialkonttrest Sajoozzâst Aanrest.
+Sää'mtee'ǧǧ čõõđtum mätt'tem-materiaal käunnje tä'st.
+Mätt'temaaunâstuâjj rääjj oudldõõzzid sääʹmǩiõl, sääʹm kulttuur da sääʹmǩiõllsai mätt'tõʹsse jeeʹres škouultääʹzzid.
+Sääʹmǩiõllsai mätt'temaunnsi valmštumuš aʹlǧǧeš sääʹmǩiõllsai alggmätt'tõõzz äʹlǥǥempoodd 1970 -lååǥǥ peäʹlrääʹjest.
+Aalǥâst aaunâstuâjast vaʹsttii Sääʹmjânnam läänhalltõs, koʹst reâuǥai eeʹjjest 1976 ääʹljeeʹl spesial sääʹmškoouʹl'jumuu�� plaanraaʹjji.
+Ânn'jõõ��âst mätt'temaaunâstuâjj kooll Sääʹmteeʹǧǧ tuâjaid, kååʹtt vuäǯǯ piirieeʹjji valdiaveäʹǩǩvuõđ mätt'temaunnsi valmštem diõtt.
+Mätt'temaaunâsmieʹrrteäʹǧǧ sisǩǩad valdia mäʹhssemplaanâst mätt'tõsministeria väʹlddklaʹsse da tåʹben mätt'tõshalltõõzz tuåimmkuulid.
+Sääʹmteʹǧǧ rääjj piirieeʹjji mätt'tõshalltõõzzin mätt'temaaunâstuâi kuõskki tuejjeemsuåppmõõ�� da čiõlggâd tõõzz aaunâstuâjai šõddmõõ��i diõtt.
+Sääʹmteeʹǧǧ škoouʹl'jem- da mätt'temaaunâsluʹvddkåʹdd preemm mätt'temaaunâstuâi kuõskki puuʹttõsplaanid da vuâđđjurddjid.
+Škoouʹl'jem- mätt'temaaunâskoontâr väʹsttad mätt'temaaunâstuâi plaanmõõ��âst, haʹŋǩǩõõzzi praksiizz čõõđtumuu��âst, jueʹǩǩmest, teâđtumuu��âst, vaaʹri âânnmõʹšše kuulli vaaldšemmest da aaunâstuõjju kuõskki tâʹvvjânnamla� õhttsa�tuâjast.
+Mätt'temaunnsid valmštet aanar-, nuõrttsääʹm- da tâʹvvsääʹmǩiõlin.
+Sääʹmteʹǧǧ tuejjad še privatnallšem mätt'temaaunâstuâi valmštumuu��.
+Škoouʹl'jem- da mätt'temaaunâsluʹvddkååʹddest vuäitt ooccâd veäʹǩǩvuõđ sääʹmǩiõllsai mätt'temaaunâsprojeekti diõtt.
+Väʹlddveârla� ooccâmäiʹǧǧ iʹlla, leša veäʹǩǩvuõđ ooccât tääuʹjmõssân skamm- täʹlvvmannust, kuäʹss puõʹtti eeʹjj puuʹttõsplaan valmštõõlât.
+Sääʹmteʹǧǧ vuäitt paʹlǩǩeed mieʹrräiggsa obbpeivvsa� tuâjjlaid mätt'temaaunâs ǩiõttǩeeʹrjtõs- da jeeʹres tuâjaid.
+Vää�nmõs mätt'temaaunâstuâi tuejjeei äʹrttel liâ sääʹmǩiõllsa uʹčteeʹl.
+Mätt'temaaunâstuâi vuâđđjurddi
+Mätt'temaaunâstuâi jue'ǩǩem vuâđđjurddi
+Valdiaveä'ǩǩvuõđ
+Vaalpââ'jest 2004-2007 čõõđtum aunnâz
+Musikkpoodd rie'ššeš ju'n ååucad vuâra da festivaal jee'res pooddid vuässõ'tte kuei't peei'v äi'ǧǧen pâ'jjel 2000 joo'đi.
+Iinte'mes inn musikkpoodd rie'ššeš vuõssmõs vuâra Sää'mkultturkõõskõõzz Sajõõzzâst da tõn šillju rajjum festivaalvuu'dest.
+Festivaal leäi o'nnstam da Sajos tuåimmji festivaalpäi'ǩǩen puârast.
+Iinte'mes iin sue'vetjeä'ǩǩää konsertt leäi puârast vuâstta valddum da vä'lddvoddõõttjen le'jje sää'mpopp prinsess Sofia Jannok di ruânnjânnamneǩ rock-bändd Nanook.
+Jeä'ǩǩää ku'lleš še Ailu Valle tâ'vvsää'mǩiõllsa� räppmusiikk di jee'res voddõõttji juõi'ǥid da leeu'did.
+Iinte'mes inn!
+-konseert ǩiõččmõš leäi vuäittmõõ��âst še YLE Sápmin live stream vuõlttõssân internee'ttest.
+Vuõlttõs leäi puârast vuâstta valddum da tõn pääi'ǩ oummu vuässõ'tte pirr jânnam Iinte'mes iin konsertta.
+Vuõssmõs sää'mǩiõllsa joortõõzz WSOY:zz Matikka-rääidast čõõđteš ee'jjest 2011.
+Tâ'vvsää'mǩiõllsa� rääidast liâ tuejjeeǩâni veâl 5-6 klaassi ǩiđđǩee'rj, kooi valmštõõllmõš lij ouddâl puõ'tti ǩiđđlookkâmpââi.
+Aanarsää'mǩiõllsa� čõhččlookkâmpââi mätt'temǩe'rjj Lohosierâ 1 lij čõõđtum ee'jjest 2011.
+Sää'mte'ǧǧ ooudâsveekk sä'mmlai jii'jjes ǩiõl, kulttuur da jiõččǩiõllsa� mätt'teem.
+Tõt tuåimmai õhttsa�tuâjast sää'mvuu'd koo'ddi, jee'res škoou'l'jem riâ��ji, tâ'vvjânnamla� vuä'bborganjivui'm da riikk mätt'tõsvaaldšemvui'm.
+Sää'mte'ǧǧ ee'ttkâstt saa'mi jiõn škoou'l'jempolitiikk beä'lnn.
+Sää'mǩiõl da kulttuur staattus mätt'tõõzzâst lij õhtt vää�nmõs puõ'ttiääi'j kõjldõõzzin.
+Sää'mǩiõll lij kuullâm škooul mätt'temprogra'mme vuâđđškooul vuõssmõs lååime't ee'ǩǩed mââiårra ää'ljee'l.
+Sää'mǩiõllsa� mätt'temtuâi alttumuš aa'lji Uccjooǥǥâst da Aanrest 1970-lååǥǥ peä'lrää'jest.
+Puk saa'mi dommvuu'd vuâđđškooul da lookkjiškooul ou'dde sää'mǩiõl mätt'tõõzz.
+Sää'mǩiõllsa� mätt'tõõzz uu'det jäänmõsân vuâđđmätt'tem ee'ǩǩklaassin 1-6.
+Sää'mvuu'd åålgbeä'lnn sää'mǩiõl mätt'teet veâl ooccanj, leša mätt'tõõttjimie'rr lij kaggõõttmen.
+Bie'ǩǩ mätt'tõõzzâst uu'det virtuaalsânji, ne'ttsäi'mm mätt'tõssân.
+Saa'mi dommvuu'd åålǥbeä'lnn jiâ leäkku veâl tän räjja u'vddum sää'mǩiõllsa� mätt'tõõzz.
+Sää'mǩiõll vuäitt lee'd škooul mätt'temǩiõll, jie'nnǩiõl mättaaunâs da pää'kkte'mes/ va'lljeemnallšem vee'res ǩiõl mättaaunâs.
+Sää'mvuu'dest jälsteejai säämas silttee'ji škooulnee'ǩǩin âlgg lää'jj mie'ldd vuäǯǯad vä'lddvuä'ss vuâđđmätt'tõõzzâst sää'mǩiõlin.
+Šeâttmõõzz kuâs'ǩǩe pukid kolmm Lää'ddjânnmest maainstum sää'mǩiõllâd: aanar-, nuõrttsää'm- da tâ'vvsää'm.
+Sää'mǩiõli ǩiččlõõttmõ'šše lij vuäittmõš spraavdõõttâd pâ'jjmätt'tõõttitu'tǩǩõõzzâst, kåå'tt lij jee'res tu'tǩǩõõzzin lää'ddǩiõllsa�.
+Aanrest (Anár) åårrai Sää'vuu'd škoou'l'jemkõõskõs - Sámi oahpahusguovddáš lij lääddjânnmest o'dinakai ämmatla� mättjemstrooite'l, ko'st mätt'temǩiõllân ââ'net še sää'mǩiõl.
+Sää'mǩiõl da kulttuur vuäitt mätt'tõõttâd kolmmen Lää'ddjânhnam pââimõsškooulâst: Oulu, He'lssen da Sää'mjânnam pââimõsškooulin.
+Oulu pââimõsškooul Giellagas-instituuttist lij vä'lddkååddla� spesialtuâjj sää'mǩiõl da kulttuur õll'jab tää'zz mätt'tõõzzâst da tu'tǩǩõõzzâst.
+Taarr Koutoǩeäinast (Guovdageaidnu) åårrai sää'm õllškooul Sámi allaskuvla lij Tâ'vvjânnamla� o'dinakai õllškooul, ko'st mätt'tem, tu'tǩǩeem da vaaldšem vä'lddǩiõllân lij sää'mǩiõll.
+Sámi allaskuvla mätt'tad jm.
+sää'mǩiõllsaid u'čtee'lid da väldd mätt'tõõttjid še rä'jjla�jânnmin Lää'ddjânnmest, Ruõccâst da Ruõššjânnmest.
+Saa'mi škoou'l'jem škooulaa'šši õhttsa�tuâjjorgan 2012-2015
+Saa'mi škoou'l'jem škooulaa'šši õhttsa�tuâjjorgan 2008-2011
+Opetustilastot:
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2013-2014
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2012-2013
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2011-2012
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2010-2011
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2009-2010
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2008-2009
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2007-2008
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2006-2007
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2005-2006
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomen kouluissa 2003-2004
+Sää'mte'ǧǧ, pirrõsministeria da meä'cchalltõs reä'šše 17.10 kuâŋŋprograamm biodiversiteettsuåppmõõ�� 11. vuä'ssbie'llsåbbrest Hyderabadist, Intiast.
+Såbbrest pu'htte õlmmsa: Akwé: Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuu�� Lää'ddjânnmest Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��âst.
+Lää'ddjânnam lij vuõssmõs riikk, kåå'tt lij suåvvtam ee'jjest 2004 biodiversiteettsuåppmõõ�� 11. vuä'ssbie'llsåbbrest primmum vuä'ppõõzzid.
+Pää'kktem Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi jurddân lij staanâd luâđ jee'resnallšemvuõđ seillmõš da alggmeerkulttuur luâttkõskkvuõđ da ää'rbvuâla� teâđ seillmõš.
+Akwé: Kon -vuä'ppõõzz ta'rjjee mõõntõõllâmvue'jj, mä'htt saa'mi vuässõõttmõš ha'ŋǩǩõõzzi da plaani valmštõõllmõ'šše, vaikktemärvtõõllmõ'šše da tu'mmjemtuõjju vuei'tet staanâd.
+Akwé: Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuu��i mie'ldd valmštõ'lleš Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõ��, kåå'tt leäi pirrõsministeria pijjum meersa� aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk tuâi vue'lnn.
+Sää'mtee'ǧǧ võborše'ǩǩen kuâŋŋprograammâst leäi lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm.
+Guttorm puu'ti saaǥǥstõõllâm poodd ou'dde tõn, što "Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ mie'ldd Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan valmštõõllâm õhttvuõđâst, ju'n čõõđ vikkum Akwé: Kon - prosess lij vää�nai saa'mi vuõiggâdvuõttstaattuuzz teâuddjumuu��âst.
+Akwé: Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuu�� liâ valmštõõllâm Meä'cchalltõõzz da sää'mtee'ǧǧ nõõmtum õhttsa� tuâjj-joouk, koozz sää'mte'ǧǧ lij nõõmtam vuä'sslaid.
+Tuâjj-joouk vuä'ssla liâ ää'rbvuâla� teâđ vuä'msteei da tuâjj-jooukâst liâ še jee'res puõlvvõõǥǥ da sooǥǥbeä'l di vuu'd paalǥâskoo'ddi puäʒʒee'��ed.
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đtee'jen lij tuåimmjam sää'mtee'ǧǧ II vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto.
+"Vuä'ppõõzz vue'lǧǧe tõ'st, što alggmeer võboršee'ǩǩ vää'ldet mie'ldd plaanumu'šše ju'n tuâi aalǥâst, jeät emansa te'l ko tuâjj lij ju'n alttuum da ouddnam.
+Lij aivv jee'res ä'šš tue'jjeed tuâi õhttsa�tuâjast saaǥǥstõõlee'l, ko raukkâd ceâlklmid ju'n õ'httest ǩee'rjtum suâvlma ", muštt'tad kuâŋŋprograammâst maainstam spesialplaaneei Sanna-Kaisa Juvonen Meä'cchalltõõzz luâttkääzzkõõzzi beä'lnn.
+"Tuâjjvue'ǩǩ lij leämma� pukid vuä'sspeä'lid läädnai da tuåimmji puârast."
+"Meä'cchalltõs tu'mmai ââ'nned tän tuâjjvue'jj še puõttiääi'jest ", låppad Sanna-Kaisa Juvonen.
+Meersa� biodiversiteett-tuâjj-joouk vuä'ssla�, sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi lij miõlstes Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vuõǯǯum tobdstõ'sse."Leä'p tuejjääm tuõđi jiânnai tuâi meersa� da še meeraikõskksa� aartikla 8 (j) tuåimmapiijjâm diõtt da teâđast vuõǯǯum tobdstõs paakkad.
+Ooudâstjoo'tti tuâi mie'ldd puä'tte še va'sttõõzz da tuâi liâ jiânnai saa'mi ää'rbvuâla� teâđ suõ'jjumuu��âst Lää'ddjânnmest", tu'mmai saaǥǥjåå'đteei.
+Riikksuåvtõs preemm čâhčča vuâđđjuurdtu'mmstõõǥǥ meersa� biodiversiteettstrategiijan ee'jj 2012 räjja.
+"Sää'mte'ǧǧ vuârdd biodiversiteettstrategiijast da jeä'rben tõn tuåimmapiijjmõõ��âst jiânnai.
+Vue'rttep, što Lää'ddjânnam čõõđat meeraikõskksa� ooudâstjoo'ttjen meersa� aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk lopprapoort e'tǩǩeem tuåimmtuâjaid", Näkkäläjärvi muštt'tii.
+Akwé: Kon -vuäppõõzz
+Pirrõsministeria COP11-seiddõs
+Veä'ǩǩvuõttooccmõõ��
+â'lǧǧe vuõltteed Sää'mtegga mââimõõzzâst skamm-mannu
+30. peei'v 2012 čiâss 16.15 räjja addrõõzzin:
+Sää'mte'ǧǧ, Sajos, 99870 Aanar.
+ooccâmblaa'ŋkid
+da lââ'ssteâđaid vuäǯǯ kultturpiizzrest te'l.
+da ne'ttpåå'štest
+Ooccâmblaaŋk liâ bri'nttjemnalla Sää'mtee'ǧǧ
+säi'mmseeidain addrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Veä'ǩǩvuõttooccmõõ��id vuäitt tuåimted personnalla le'be ä'ššoummu mie'ldd le'be
+vuõltteet påå'štest, ǩee'rjid da jee'res vuõlttõõzzid mie'rrpäikka viikki päkldõõzz mie'ldd,
+telefakssân le'be ne'ttpåå'štest.
+Veä'ǩǩvuõttooccmõõ��i vuõlttumuš
+lij vuõltteei vasttõõzzâst.
+26.11.2012, ää'ljee'l čiâss 9.45, Sää'mkultturkõõskõs Sajos, Aanar
+Kåččap pukid sää'mtuåimmjee'jid smiõttâd puõ'ttiääi'j teäddceäkldõõzzid da ooudâsviikkâd veä'ǩǩtie'ǧǧi tillõõvvmõõ�� õhttsa�kåå'dd vää�nai ha'ŋǩǩõõzzid.
+Seminaar tue'lespei'vv ouddan čeäppnee'ǩǩid vää�nai ooccâm-mõõntõõllmõõ�� di kultturmie'rrtie'ǧǧ teknla� vuä'pstõõzzi pirr di lââ'ssen kuulât jee'res teäggtemkruuggi pirr da jeä'ǩǩespeei'v altteep valštõõllâm vue'lnn åårrai Sää'mtee'ǧǧ "čeäppõs-, ǩiõtt-tuâjj da kultturpolitiikkla� "-programmhämmsest.
+Programm
+Sää'm parlamentaarla� suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgan) alttad 1.1.2013 õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014.
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc äigga 1.1.2013 - 31.5.2014
+1 mie'rräiggsa� nuõrttsää'm ǩiõlltuâjjja
+1 mie'rräiggsa� aanarsää'm ǩiõlltuâjjla da
+1 mie'rräiggsa� tâ'vvsää'm ǩiõlltuâjjla
+Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mumuš da teâđtem- da vuä'pstemtuâjj.
+Ǩiõlltuâjjli'��e vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsa�tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõsse.
+Šiõttõsvuâđđla� ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Ha'ŋǩǩõ'sse ooʒʒât vuõss'sââ'jest persoon, ǩeä'st lij jie'nnǩiõllân sää'mǩiõll le'be va'stteei ǩiõllsilttõs.
+Tuäivvap ooccjest suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuu�� (õllškooul/universitett), toobdâlm va'stteei tuâjain da õhttsa�kåå'dd da -ǩiõli tobddmõõ��.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatla� silttumuu��, õhttsa�tuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjla� silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsa�tâ'vvjânnmla� ǩiõllõhttsa�tuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+Ǩiõlltuâjjla� lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz V/II - IV/IV mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 051,23 - 2 391,60 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd vuâđđâ'vve ä'šštobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 10.12.2012 čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar Tarja Porsanger te'l 050 343 1299.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Aanrest 22.11.2012 Sää'mte'ǧǧ
+Lohosierâ- nõmmsa� matematiikk mätt'temǩee'rj liâ jåårǥlõttum Sanoma Pron Matikka-nõmmsa� rääidast.
+Obb räidd puä'đet čõõđtet aanarsäämas.
+Vuõssmõs sää'mǩiõllsa� joortõõzz Matikka-rääidast čõõđteš ee'jjest 2011.
+Tâ'vvsää'mǩiõllsa� rääidast liâ jåårǥlâ'ttemnalla teänab 5-6 klaassi ǩiđđǩee'rj, ǩee'rji i'lmmstõõvvmõš lij ouddâl puõ'tti ǩiđđlookkâmpââi.
+Aanarsää'mǩiõllsa� čõhččlookkâmpââi mätt'temǩe'rjj Lohosierâ 1 lij čõõđtum ee'jjest 2011.
+Anarâš pivtâstem -nõmmsa� Ella Sarre ǩe'rjj tobdstâtt da vuä'ppast aanarsä'mmlai määccaǩ da pihttsi pirr, maallid da tuâjjmõõntõõllmõ�� liâ aanarsäämas, si'jjid kuulli jie'nnǩiõlin.
+Pue'tted tiõrvân tobdstõõttâd ođđ ǩerjja Sajo'sse vuõssaarǥ rosttovmannu 17. peei'v čiâss 16, te'l čõõđtet ǩe'rjj da ǩee'rj tuejjeei lij pääi'ǩ â'lnn čuä'jte'mmen ǩee'rj.
+Lââ'ssteâđaid tä'st.
+Lohkoleaika-räidd lij jåårǥlõttum Sanoma Pron Matikka-nõmmsa� rääidast.
+Odd ǩe'rjjräidd čõõđtet še aanarsäämas, tä'st liâ i'lmmstõõvvâm ju'n kolmm vue'llklaassi mätt'temǩee'rj.
+Sää'mtee'ǧǧest čeä'ppvuõđpeei'v riâššmõõ��âst va'sttad plaanraajji Anni Näkkäläjärvi.
+Ǩiičč ne'ttseeidid - teâđtep lââ'ssteâđaid čeä'ppvuõđpeei'vest e�a sõrgg.
+Rosttovmannu 17. peei'v såbbrest, čeä'ppvuõđpeei'v pääi'ǩest tu'mmji škooul'jem- da mätt'temmaterial- lu'vddkå'dd.
+Maaddârä'ǩǩ le'be ákku jäälast Pakšvuõn reeddast, ko'st Ánná jåått täujja.
+Maaddârääkk mainnsi da Ánná da Saammâl maainstem vuârai kõõskõst vuäitt mättjed aanarsäämas hää'sǩeld.
+Ǩee'rj mainnsi pa'ldde seämma palddlõs seidda liâ norrum seeid tee'kstest åårrai ođđ sää'n nu'tt, što kee'rjest åårrai seeidid ij taarbâ� joorted oudsmååusat ǩiõl mätt'tõõttmen.
+Mätt'temǩerjja lij pue'ttmen še mätt'tõõttâmǩe'rjj, koon vie'ǩǩin mättjum aa'šši čõõđ jeällmõš ođđest lij hiâlpp.
+Lookkâm-mainnsai looppâst liâ mainnsa suåppi laulli, kook po'htte hää'sǩesvuõđ da vaajtõõzz mätt'temčiâssid.
+Ǩee'rj lij tuejjääm Teija Linnanmäki da õhttsa�tuâjast lij kärtteei Riitta Ahonen.
+Ǩee'rj lij čõõđtam sää'mte'ǧǧ da tõt lij vuäǯǯamnalla Duodji shop -kaaupâst Sajoozzâst, Sámi duodji liâdggsa� kaaupâst da sää'mtee'ǧǧ škooul'jem- da mätt'temmaterialkonttrest info (at) samediggi.fi.
+Ǩe'rjj lij vuäǯǯamnalla Sajos Duodji shop - kaaupâst da sää'mtee'ǧǧ škooul'jem- da mätt'tem-materialkonttrest, info (at) samediggi.fi.
+Sää'm Parlamentaarla� Suåvtõs, kåå'tt lij Tâ'vvjânnmla� sää'mtee'ǧǧ õhttsa�tuâjjorgan, tu'mmji ǩiõllõhttsa�tuâi ođđest riâššmõõ��âst da vaiddâz ǩiõllõhttsa�tuâjjha'ŋǩǩõõzz alttumuu��âst ee'jjest 2008.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto maainsti ǩiõllõhttsa�tuâi altteemseminaarâst, što leä'm rämmvuõttam tõ'st, što Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ lij vuäǯǯam tue'jjen, jåå'đtet ääi'j mie'ldd šõddâm, pukin šuurmõõzz vä'lddkåå'dd raaji pâ'jjel mõõnni ǩiõllha'ŋǩǩõõzz.
+- Tuäivam, što ha'ŋǩǩõs vuäi'tči ravveed da ooudâs viikkâd pukid maainstum sää'mǩiõlid da lââ'zzted õhttsa�tuâi vä'lddkoo'ddi raaji pâ'jjel.
+Tuõtt lij, što sää'mǩiõli terminologii da sää'nnree'ǧǧesvuõtt šâ'dde tä'st peäggtum jânnmin, kåå'tt koon årra da sää'mǩiõl maainsteei jiâ teänab vuei't fi'ttjed kuei'mm kuei'meez, ko ǩiõll lij veersmam maainstee'ji kõskkvuõđâst, maainsti Paltto.
+Sää'm Parlamentaarla� Suåvtõõzz saaǥǥjåå'đtee'jen tuåimmjeei Taarr sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Egil Olli puu'ti õlmmsa saaǥǥstõõllâm vuârast, što ha'ŋǩǩõõzz vää�nmõs tuâjj lij õhttsa� kiõli ruõkkmõš seeiltee'l da ooudâsviikkmõš.
+- Re'ttlâ'sttep tõn ou'dde, što fi'ttjep kuei'mm kuei'meen riikk raaji pâ'jjel še puõ'ttiääi'jest, maainsti Olli.
+Ha'ŋǩǩõõzz jåå'đteei Anne-Maria Magga maainsti, što ha'ŋǩǩõs nåårr õhttsa�tuõjju vitt sää'mǩiõl da ååu'c ä'šštobddituâjain tuåimmjeei ǩiõlltuâjjla, kook ee'ttkâ'stte pukid ha'ŋǩǩõõzz kiõlid.
+Lââ'ssen Lää'djânnam da Taarr sää'mtee'ǥǥest liâ muä'dd ha'ŋǩǩõõzz tuâjaid håiddai vaaldšemtuâjjla.
+- Sámi Giellagáldu, Sää'm ǩiõllka'lddi ij leäkku ni voo'ps õhttân päikka čõnnum kõõskõs pâ ǩiõllõhttsa�tuâi õhtteei Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧi kõõskâst.
+Ođđ tuâjjla re'ttlâ'stte sää'mtee'ǧǧi persoonkoo'ddin, maainsti Magga.
+Snimldõõǥǥâst Sámi Giellagáldun Sää'm ǩiõllka'lddi ǩiõlltuâjjla, vuä'pstemjoouk vuä'ssla da Lää'ddjânnam da Taarr sää'mtee'ǧǧ jåå'đteei.
+Ođđ ǩiõlltuâjjla kaaunõ'tte vuõssmõs vuâra Sajoozz parlamenttkue'rnec Soljust riõššum ha'ŋǩǩõõzz ää'veempoodd seminaarâst.
+Snimldõõǥǥâst Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto, ha'ŋǩǩõõzzjåå'đteei Anne-Maria Magga da Taarr sää'mtee'ǧǧ da SPS:zz saaǥǥjåå'đteei Egil Olli.
+Lââ'ssteâđaid ha'ŋǩǩõõzzâst da Sajoo��âst 20.-21.2.2013 riõššum altteemseminaarâst:
+- Egil Olli tä'st
+- Heikki Paltto tä'st
+- Anne-Maria Magga tä'st
+- Ante Aikio tä'st
+- Nils Øivind Helander tä'st
+- Marja-Liisa Olthuis tä'st.
+Vee'rj o'nnstemnallšem håiddmõõ�� ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ nuõriaa'šši da vaaldšemtuåimmjumuu�� tobddmõš.
+Vee'rjtiuddumuu��âst jää'ǩǩtet kuuđmannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 448,54 - 2 505,49 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'zz di tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrâ'tte toobdâlmlââ'zz.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 2.4.2013 mõõnee'st čiâss klo 16.00 räjja addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeivva liâ puättam jiânnai i'lmmtõõttmõõ��.
+Tä'lvvmannu loopp räjja vuässõõđji lååkkmie'rr leäi ju'n 280, leâ'ša mââimõs i'lmmtõõttâmpeei'v räjja, lååkkmie'rr vuäitt kaggõõttâd ju'n pâ'jjel 300.
+Ta'nni vuässõõttjen liâ päärna da nuõr pirr sää'mvuu'd, õhttse'��e ju'n 11 jee'res škooulin.
+Vuässõõđi puä'tte še Ruä'vnjaarǥâst da Oulust.
+Tea'tterǩeâšttõõttmõ'šše liâ i'lmmtõõttâm kutt jee'res tea'tterjoukkâd.
+Kartt da tivttǩeâšttõõttmõ'šše, ko'st jurddjen lij "Nils- Aslak Valkeapää šõddâmee'jjest 70 ee'ǩǩed", vuässõõttmõõ�� liâ puättam pukin täi'n õtmlo škooulin.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv lij bie'ǩǩ Nuõrr Kulttur- podd.
+Čeä'ppvuõđpeei'v jee'res riâ��i liâ: Johtti Sápmelaččat ry/rö, Enontekiö kå'dd, Sää'mtee'ǧǧ nuõrisuåvtõs, Sää'm-musikk-kõõskõs, Sää'm päärnaikultturkõõskõs da Skábma jie'llikarttkõõskõs.
+Lââ'ssteâđaid sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vest kaaunak tä'st.
+Ta'nni Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'v käunn še facebookist:
+Vuei'nnlõõttâp Hettast!
+Tuåimmpââi 2012 - 2015 vuässla da vääʹrrvuässla:
+Sanila-Aikio Tiina, sj.
+Paltto Heikki, I vääʹrrsj.
+Magga Ulla-Maarit, II vääʹrrsj.
+Avaskari Anu
+Guttorm Veikko
+Haltta Tauno
+Heikkuri Pertti
+Hetta Jouko
+Länsman Asko
+Magga-Vars Petra
+Morottaja Anna
+Musta Yrjö
+Nuorgam Anne
+Pohjanrinne Arto
+Tapiola Ilmari
+Tapiola Nilla
+Valkeapää Nihkolas
+Valle Pentti
+Äärelä Rauni
+Pekkala Pekka
+Sujala Antti
+Ǩiičč Nuõri vä'lddkåå'ddla� Teatris-čeä'ppvuõđpeei'v oođâsseidd tä'st!
+Enontekiö lookkjiškooul: Juhán-Tuommá Magga (tâ'vvsää'm) da Kiia Näkkälä (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel lookkjiškooul: Gabriela Satokangas (tâ'vvsää'm), Matias West (tâ'vvsää'm) da Sunna Kokkonen (tâ'vvsää'm)
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Tommi Länsman (tâ'vvsää'm)
+Če'vetjääu'r škooul: Hannele Fofonoff (nuõrttsää'm)
+Vuõccu škooul: Sunna Nikodemus (tâ'vvsää'm)
+Hetta pââibu�škooul: Niki Kumpulainen (tâ'vvsää'm), Anni-Sofia Löf (tâ'vvsää'm) da Fiia Kimmel (tâ'vvsää'm)
+Aanar pââibu�škooul: Lasse Kaitsalo (tâ'vvsää'm)
+Karigasnjaarg škooul: Christer Rasmus (tâ'vvsää'm)
+Uccjokknjää'lm škooul: Tuomo Laiti (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel pââibu�škooul: Jolanda Magga (tâ'vvsää'm)
+Aleksanteri Kena škooul, Suä'đjel: Saku Puotiniemi (tâ'vvsää'm) da Miikka Ämmälä (tâ'vvsää'm)
+Maikkula škooul, Oulu: Ante Veijola (tâ'vvsää'm)
+Pohjankartano škooul, Oulu: Inka Ryhänen (tâ'vvsää'm)
+Erkki Gauriloff (nuõrttsää'm)
+Outi Portti (aanarsää'm)
+Sunna Valkeapää (tâ'vvsää'm)
+Kultturpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij piisarkåå'dd vä'lddtuåimmpääi'ǩest
+sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Kultturpiisar vä'lddtuâjjan
+lij tuåimmad kultturlu'vddkåå'dd aa'šši valmštõõllʼjen da
+ou'ddepu'httjen di piisren.
+Sää'mte'ǧǧasetõõzz (1727/95) mie'lddsânji
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj õõlǥtem škoou'lʼjumuš da lââ'ssen õõlǥtet
+Jie'nnǩiõl kuälmad klaass mätt'temǩe'rjj Gollegiellan 3 lij Kaaren Kitti tuejjeem.
+Tuejjeei lij oođääm ǩee'rj tee'ksti
+Ǩe'rjj vuâđđââvv saa'mi maainâsä'rbbvuõ'tte da sää'mǩiõllsa� ǩe'rjjla�vuõ'tte.
+Åskldõõǥǥ mätt'temǩe'rjj Násti 5 da tõõzz kuulli seämmanõmmsa� tuâjjǩe'rjj, täk ǩee'rj liâ joortõõzz Kustannusyhtiö
+Otava čõõđtum Tähti -nõmmsa� mätt'temǩee'rjest da tuâjjǩee'rjest.
+Sää'mǩiõllsa� joortõõzzid lij raajjâm Anu
+Katekeetta.
+Rääidast lij ääi'jab čõõđtum kuuđad klaass mätt'temǩe'rjj da tuâjjǩe'rjj.
+Ella Sarre aanarsää'mǩiõllsa� Anaraš pivtâstem -ǩee'rjest lij čõõđtum nu'bb teädldõk.
+Ǩe'rjj âânn se'st
+vuä'ppõõzz aanarsää'm pihttsi valmštumu'šše.
+Vuõssmõs teädldõõǥǥâst, koon čõõđteš ee'jjest 2012, ǩee'rj le'jje puk
+kaaupsum.
+Tâ'vvsää'mǩiõllsa abbâz Min meahci máidnasat ǩee'rjteei lij Inga Guttorm/ Oahptii Iŋgá da kärtteei Salli Parikka.
+Raiddu ko'lle abbâz lââ'ssen pååđ tuâjjǩee'rj čõhčč- da ǩiđđlookkâmpõõ'ji diõtt.
+Toivo Westi ǩee'rjtem 5-6 klaassi jie'nnǩiõl mätt'temǩee'rjest i'lmstõõvi nu'bb teädldõk.
+Ǩerjja ko'lle še ääi'jab
+čõõđtum tuâjjǩee'rj 5- da 6 -klaassid.
+Puk ǩee'rj liâ vuäǯǯamnalla Sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'temmaterialkonttrest
+da Sámi duodji kaaupâst.
+Ǩee'rjid vuäitt ti'll'jed ne'ttpåå'štest info (at) samediggi.fi.
+Lââ'ssteâđaid
+tä'stt.
+Seminaarâst maainstemvuâraid â'nne jm.
+europarlamentneǩ Sirpa Pietikäinen Euroop parlameentest, veä'ǩǩjuâǥǥazšuurmõs Olli Kerola Sosial- da tiõrvâsvuõttministeriast, programmšuurmõs Leena Meriläinen Tâ'vv-Lää'ddjânnam Kaste-ha'ŋǩǩõõzzâst, rehtor Liisa Holmberg, Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõõzzâst, sosialduumšeǩ, tuåimmjemjåå'đteei Ristenrauna Magga, Sámi Soster rõ:st da äävkääzzkõõzz jåå'đteei Mirja Laiti, Aanar kåå'ddest.
+Ha'ŋǩǩõõzz ouddsid vuäitt tobdstõõttâd seminarpeei'v äi'ǧǧen posterčuä'jtõõzz da multimediačuä'jtõõzz vue'jjest.
+Tiõrv pue'ttmest!
+Čeä'ppvuõđpeei'v vä'lddkååddla� vuâđđjurddjest, pleässjumuu��âst, tää'rǩab teâđ käunnje seiddõõzzâst http://sottiisimoves.fi/saannot_sa/.
+Čeä'ppvuõđpeivva ää'rbvuâl�ânji kuulli sää'm kulttuu're kuõskki šlaajjâst jeät leäkku veâl tuejjuum tu'mmstõõǥǥid.
+Škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkoontâr väldd vuâstta et'ǩǩõõzzid, koid vuäitt tuejjeed ne'ttpåå'štest kålggmannu 25. peei'v räjja.
+Lââ'ssteâđaid čeä'ppvuõđpeei'vest tä'st.
+Sää'm kultturmie'rrtie'ǧǧest jue'jjet piiriee'jji ooccmõõ��âst veä'ǩǩvuõđid sää'mčeäppõõzz da -kulttuur jee'res vuu'did di sää'morganisaatiaid.
+Sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõ�� mie'ldd veä'ǩǩvuõđid miõttât kultturveä'ǩǩvuõttân mâ'te proje'kttveä'ǩǩvuõtt, reâuggam- le'be jee'res veä'ǩǩvuõtt da õlmstâ'ttemtuärjjõs di sää'morganisaatiai tuåimmjem- da proje'kttveä'ǩǩvuõttân.
+Täi lââ'ssen kultturlu'vddkå'dd vuäitt miõttâd mõõn-ne määin diõtt, ooccmõõ��tää, kultturciist.
+Veäʹǩǩvuõttooccmõõ�� âʹlǧǧe vuõltteed Sääʹmtegga mââimõõzzâst kålggmannu 31. peeiʹv 2013 čiâss 16.15 räjja addrõõzzin: Sääʹmteʹǧǧ, Sajos, 99870 Aanar.Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2013 d. 16.15 rádjai čujuhusain: Sámediggi, Sajos, 99870 Anár.
+Ooccâmblaaŋkid da lââʹssteâđaid vuäǯǯ kultturpiisrest teʹl.
+010 839 3103 da neʹttpååʹštest marjukka.helander (at) samediggi.fi.
+Veäʹǩǩvuõttooccmõõ��id vuäitt tuåimted personnalla leʹbe äʹššoummu mieʹldd leʹbe vuõltteet pååʹštest, ǩeeʹrjid da jeeʹres vuõlttõõzzid mieʹrrpäikka viikki päkldõõzz mieʹldd, telefakssân leʹbe neʹttpååʹštest.
+Veäʹǩǩvuõttooccmõõ��i vuõlttumuš lij vuõltteei vaʹsttõõzzâst.
+Ooccâmblaaŋk tä'st
+Ooʒʒjin raaukât spesial vuâđđjurddjid stipeend vuäǯǯam diõtt.
+Vuâđđjurddjen vuei'tte lee'd jm.
+mättčuä'jtemtuâi valmštumu'šše kuulli takai kuul le'be dommpäi'ǩǩ-kåå'dd da mätt'tõõttâmpäi'ǩǩ-kåå'dd ku'ǩes mä'tǩǩ-kõõskin šõddi mä'tǩǩ-kuul.
+Frijjåå'blka�nallšem ooccmõõ��id raaukât tuåimted vuõssaarǥ 21.10.2013 mõõnee'st čiâss 16 räjja addrõ'sse Sää'mte'ǧǧ/ škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkå'dd, SAJOS, 99870 Aanar.
+Ooccmõ'šše âlgg õhtteed kopia mättjemregistervä'lddõõǥǥâst.
+Ooccmõõ�� vuäitt vuõltteed še liâdggsânji addrõ'sse
+Stipeendid jue'jjet Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz vä'lddurkku'vddi Keski-Suomen Betonirakenne Oy sǩiâŋkkâm da sää'mtee'ǧǧ teä'ǧǧväärain.
+Sää'mte'ǧǧ/ škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkå'dd
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, kåå'tt vuä'ssõõđi tuâjj-joouk såbbra ju'n kuälmad vuâra da aa'šši mie'ldd sååbbar leäi vää�nai." Meeraikõskksa� aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk såbbar liâ vää�nai meersânji da meeraikõskksânji.
+Såbbrin peäss pu'htted õlmmsa Lää'ddjânnam sä'mmlai vuäinlmid, vaikkted tu'mmstõktuõjju da saaǥǥstõõllâd maai'lm jee'res alggmeeraivui'm da tännalla kuullâd ođđ kuullmõõ��id ää'rbvuâla� teâđ suõ'j pue'reem diõtt," mainsti saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjärvi.
+Såbbra vuässõ'tte puk sää'mtee'ǧǧi meersa� 8 (j) -tuâjj-joouk vuä'ssla."Meersa� tiu'ddepiijjmõõ�� da puõ'ttiääi'j juu'rdee'l lij aainâs vää�nai, što sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ meersa� 8 (j) -tuâjj-jooukâst, toobdstâ' tte pue'rben aartikla 8 (j) da tõõzz kuulli meeraikõskksa� tu'mmstõktuõjju", Näkkäläjärvi muštt'tad.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ vuä'ssõ'tte såbbra Lää'ddjânnam riikk delegaatiast.
+Såbbrin Euroop Unioon vuä'ssbie'lljânnam ǩiõččlõ'tte saaǥǥstõõllâd õhttsa� ǩiõččâmvue'jj koordinaatiasåbbrin, koozz sää'mte'ǧǧ še vuässõõđi.
+"Leä'p leämma� mie'ldd valmštõõllmen Lää'ddjânnam ǩiõččâmvue'jj såbbra ju'n ou'ddel puõ'tti såbbar da pohttam e'tǩǩõõzzid jm.
+Lää'ddjânnam vasttõõzzid biodiversitee'ttsuåppmõõ�� piisarkådda såbbrest ǩiõtt'tõõllâm vue'lnn åårrai aa'ššin, mainsti Näkkäläjärvi".
+Väʹlddkååddla� pleässjempeiʹvv SottiisiMoves riâ��ât Tampere gåårdest 11.-15.6.
+Čeäʹppvuõđpeivva vaʹlljeet sääʹmnuõri võboršeeʹǩǩ, teʹl ko joukk haaʹlad jååđteeʹjivuiʹm
+vuässõõttâd čeäʹppvuõđpeivva, håʹt ǩieʹssluõvâsvuõtt lij juʹn älggam.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv väʹlddkååddla� vuâđđjurddjest tääʹrǩab teâđaid kaaunak seiddõõzzâst http://sottiisimoves.fi/sottiisi/.
+Suäʹđjel čeäʹppvuõđpeiʹvv lij õõutpeiʹvvsa�, leâʹša ǩiččlõõttâp riâššâd aazztumuu�� škooul beäʹlnn kuʹǩes määʹtǩ tueʹǩǩen puõʹttjid.
+Leâʹša jeeʹres pääiʹǩest innstumuš da tõʹst šõddi instemkuuli mäʹhssmõš lij joouk vaʹsttumuu��âst.
+Tääʹrǩap vuässõõttâmvuäʹpstõõzzid vuõltteet mââibeäʹlnn.
+Sääʹmteeʹǧǧ dommseeidin lij raportt eeʹjj 2013 čeäʹppvuõđpeeiʹvest.
+Škooultõs- da vuä'pstemaaunâskoontâr
+Õhttsa�tuâjjorgaan lij piijjâm sääʹmteʹǧǧ da sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen eeʹttkâʹsttem liâ mätt'tõs- da kultturministeria, mätt'tõshalltõs, Sääʹmjânnam vuʹvddvaaldšempravleeʹnn'ja da säʹmmlai dommvuuʹd kååʹdd.
+Orgaan vää�nmõs tuâjjan lij ooudâsviikkâd õhttsa�tuâi säʹmmlai škoouʹl'jemaaʹššin da veäʹǩǩted teâđjååttmõõ�� da õhttvuõđâânnmõ��.
+Tõt veekk ooudâs sääʹmǩiõl da sääʹmǩiõllsa� mätt'tõõzz, vähss säʹmmlai škoouʹl'jemaaʹšši õõudâsviikkmõõ��, tuåimmai äʹšštobddjen da vuäitt lââʹssen tuejjeet eʹtǩǩõõzzid da uʹvdded äʹšštobddiceâlklmid säʹmmlai škoouʹl'jemkõõččmõõ��in.
+Heʹlssnest 28.10. såbbrõššum såbbrest čiõʹlǧǧee sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuu�� škoouʹl'jempolitiikk vuuʹdest da mätt'tem-materiaal
+valmšteeʹjen.
+Škoouʹl'jempiisar Ulla Aikio-Puoskari maainsti jm.
+što sääʹmteʹǧǧ vähss mätt'tõõzz valmšteeʹl piirieeʹjji sääʹmmätt'tem
+statistiikkid, čõõđat vuäittmõõ��i mieʹldd mätt'temrapoortid, reäšš piirieeʹjji Nuõrr Kulttur -poʹdde kuõskki sääʹmnuõri
+čeäʹppvuõđpeeiʹv da čõõđat sääʹmkulttuurest teâđtem materiaal škoouli diõtt (Oktavuohta -neʹttlõstt).
+Lââʹssen sääʹmteʹǧǧ veäʹǩǩad
+vuäittmõõ��eez mieʹldd puärrsid, veʹrǧǧneeʹǩǩid da škoouʹl'jem riâ��jid sääʹm-mätt'tõsse kuulli aaʹššin da juâkk piirieeʹjji
+stipeendid sääʹmǩiõl mätt'tõõđjid.
+Mätt'tem-materiaalpiisar Hannu Kangasniemi čiõʹlǧǧii såbbra sääʹmǩiõli mätt'tem-materialvueʹjj da puuʹti õlmmsa puõʹtti eeʹjj riikk
+mäʹhssemplaaneʹtǩǩõʹsse kuulli 110.000 eeuʹr lââ'zztumuu��âst sääʹmǩiõllsa� mätt'tem-materiaal valmštumuʹšše.
+Riikkveäʹǩǩvuõđ
+pââʹjtumuʹšše lij tuõttla� tarbb, ko mätt'tem-materialvääʹnn lij jeäʹrben nuõrtt- da aanarsääʹmǩiõli beäʹlnn.
+Tâʹvvsääʹm beäʹlnn
+vueʹǩǩ lij pueʹrab, leâ'ša ij sami pueʹrr ni tõt.
+Tâʹvvsääʹmǩiõllsa� materiaalin bieʹǩǩ liâ oođumuu�� taarbâst da še vuâđđmateriaal liâ
+veâl vännai.
+Vuâđđmätt'tõõzz čiâssjuâkkoođumuu��âst tuejjuum muttâz mättaunnsi njõõđâlmpääiʹǩi muttsin da še tuâi vueʹlnn åårrai
+vuâđđmätt'tõõzz mätt'templaan vuâđđla� oođumuu�� lââʹzzte material oođeemtaarb.
+Jååʹđteei Jari Rajanen da pâʹjjtaʹrǩǩeei Anssi Pirttijärvi čiõʹlǧǧee såbbra mätt'tõs- da kultturministeria vaaldšemvuuʹđ ääiʹjpoddsa�
+aaʹššid, jm.
+vuõsspeâmmam kuõskki lääʹjjšeâttmõõ�� oođumuu��, kooʹddi riikkvuäʹssriâšldõõǥǥ oođumuu�� da sääʹmǩiõl
+jeälltemprograamm ouddnumuu�� riikksuåvtõõzz ǩiõtt'tõõllmõʹšše.
+Täävtõssân lij, što riikksuåvtõs tuejjeʹči
+vuâđđjuurdtuʹmmstõõǥǥ sääʹmǩiõl jeälltumuu�� tuåimmprograammâst veâl jooʹtti eeʹjj äiʹǧǧen.
+Jååʹđteei Jorma Kauppinen čiõʹlǧǧii såbbra vuõss- da vuâđđmätt'tõõzz mätt'templaan vuâđđla� oođumuu�� da ođđumuu��
+äiʹǧǧtaaul.
+Mätt'tõshalltõs lij vuäittmâʹsttam oođumuu�� jurddji õlmmsa puʹhttem vuäittmõõ�� dommseeidin.
+Veerjla�
+ceâlkâlmkõõrv ođđ vuâđain riâ��ât čâhčča 2014.
+Riikksuåvtõs lij priimmâm vuâđđmätt'tõõzz ođđ čiâssjuâǥǥ eeʹjjest 2012.
+Ođđ
+vuâđai da čiâssjuâǥǥ mieʹlddla� mätt'templaan lij mieʹrr väʹldded âânnmõʹšše čâhčča 2016.
+Säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi čuõvtemtuåimmjååʹđteei Laila Palkinen (Enontekiö), Ilkka Korhonen (Aanar), Risto Varis (Suäʹđjel)
+da Ruäʹvnjaarǥ gåårad čuõvtemkääzzkõsjååʹđteei Heikki Ervast puʹhtte õlmmsa såbbra dommvuuʹdeez sääʹm-mätt-mättjumuu��
+vueʹjj da ooudâsviikkâmtaarbid.
+Mätt'tõstuåim pâʹjjtaʹrǩǩeei Kari Torikka čiõʹlǧǧii såbbra sämmlai dommvuuʹd kooʹddi sääʹmmätt'tõõzz
+vuõǯǯum teâggtõõzz ooudâsviikkmõõ��.
+Såbbra vuässõʹtte lââʹssen sääʹmteeʹǧǧ škoouʹl'jem- da mätt'tem-materialluʹvddkååʹdd vuäʹssla.
+Såbbar aunnstõs lij raukkâmnalla da vuäǯǯamnalla škoouʹl'jem- da mätt'tem-materialkonttrest.
+Stipeendid miõtteš puõ'tti mätt'tõõđjid: Inga Påve Idivuoma (Kiiruna/ Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuõccu/ Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enontekiö/ Oulu universite'tt), Sierge Rasmus (Jyväskylä/ Oulu universite'tt), Inger-Elle Suoninen (Aanar/ Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Karigasniemi/ Oulu universite'tt).
+Stipeendin tu'mmji sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkå'dd 27.10.2013 såbbrõššum såbbrest.
+Lu'vddkå'dd tuõtti räädast, što stipendooccmõõ�� puõ'tte jiânnai, jee'res vuu'din, määŋgin škoou'l'jemvuu'din da kolmmen jännmest.
+Seämmast lu'vddkå'dd gåårtõõli tõn, stipenden jue'ǩǩem tie'ǧǧ le'jje ooccanj.
+Sääʹmteeʹǧǧ kultturluʹvddkåʹdd jueʹjji 28.10.2013 såbbtõššum såbbrest ee'jj 2013 Mätt'tõs- da kultturministeria miõttâm riikkveäʹǩǩvuõđ sääʹm čeäppõõzz da kulttuur ooudâsviikkmõʹšše, koʹst õhttseʹ��e 23 000 euʹrred čuäʹjteš Tâʹvvjânmmla� sääʹmorganisaatiai nâânumuʹšše.
+Sääʹmteeʹǧǧ kultturluʹvddkåʹdd vaaʹldi vuâstta 13 ooccmõššâd
+õhttseʹ��e 93 059 eeuʹr ooudâst.
+Veäʹǩǩvuõđid miõtteš
+puõʹttinalla:
+ÕHTTSA�TÂʹVVJÂNNMLA�
+SÄÄʹMČEÄPPÕSORGANISAATIA
+Juoigiid searvi
+Sámi Dáiddačeahpiid searvi
+Sámi Dáiddarráđđi
+Sámi Girječálliid searvi
+Sámi Jienat
+Sámi Komponisttat
+Sámi Teáhter searvi
+SÄÄʹMSUÅVTÕÕZZ LÄÄʹDDJÂNNAM JUÂǤǤTÕS DA SÄÄʹMSUÅVTÕÕZZ MEERSA� VUÄʹSSLA�ORGANISAATIA
+Tuåimmjemveäʹǩǩvuõtt 4
+Lääʹddjânnam säʹmmlai kõõskõsorganisaatia rõ
+Tuåimmjemveäʹǩǩvuõtt 2 000
+satni.org
+Ovttas.no Sääʹmǩiõllsa mätt'temaunnâz portaal
+Oktavuohta -neʹttlõstt
+Nettisaje (aanrõškiõll)
+Álgu-tietokanta
+E-skuvla.no
+Anarâšah
+Sääʹmjieʹllem
+Maahisweb
+Bildetema käärtsääʹnnǩeʹrjj
+GIELLATEKNO
+- interneʹttsääʹnnǩeʹrjj
+- davvisámegiella
+- ararâškielâ
+- sääʹmǩiõll
+YLE Sámi radio (Unna Junná da Binna bánna)
+SVT Sápmi - päärnai TV
+NRK Sámi radio - päärnai TV
+Cugu - päärnai seidd
+Maatalo - päärnai seidd
+Missä on Noran kelkka?
+päärnai seidd
+Sääʹm ǩiõllkaʹlddi õlmstâtt sääʹmǩiõli ođđ terminologia da normmʼmumuu��id.
+Sää'mte'ǧǧ oudd teâttan, što puõ'tti tuâjjpäi'ǩǩ lij ooccâmnalla
+vaaldšemšuurmõõ��
+mie'rräiggsa� ve'rǧǧ, kåå'tt peštt 1.2.2014 - 31.1.2015 räjja, leâ'ša sätt lee'd, što mie'rräiggsa� ve'rǧǧ peštt kuu'ǩǩab ääi'j.
+Vaaldšemšuurmõõzz vä'lddtuâjjan lij jåå'đted sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuâla�vuõđâst sää'mtee'ǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkåå'dd, tuåi'mme piijjâd sää'mtee'ǧǧ tu'mmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juä'tǩǩed sää'mtee'ǧǧ tuåi'mmjumuu��.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di ri'jttjeei ä'šštobddmõš sää'maa'ššid da vaaldšemtuâjaid.
+Tuâi o'nnstemvuõđla� håiddmõš ooudald šiõǥǥ jåå'đtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõ�� personkå'ddvaaldšmest, ooddid vä'ǯǯlõs da vaađvuâla�vuõđ re'ttlâsttmõ'šše, di šiõǥǥ sää'mǩiõl da lää'ddǩiõl silttõõzz.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij kõõskin XXXX eu'rred/mp).
+Ooccmõõ�� mie'lddõõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 13.12.2013 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar le'be ne'ttpåå'št addrõ'sse
+Lââ'ssteâđaid mie'rrääi'jvuõđâst oudd saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, te'l.
+Sää'mte'ǧǧ lij Lää'ddjânnam sä'mmlai pââimõs tu'mmstõktuâjjorgaan.
+Sää'mte'ǧǧ ta'rjjad ainutlaatuisen tuâjjpirrõõzz da vuäittmõõ�� viikkâd ooudâs sä'mmlai staattuuzz meeršeld da meeraikõskksânji.
+Aanrest 14.11.2013 Sää'mte'ǧǧ
+Vee'rj o'nnstemvuõđla� håiddmõõ�� ooudâs ve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmila� da ǩe'rjjla� silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõ�� koontârtuâjain.
+Vee'rj tiuddumuu��âst jää'ǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Koontârpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Pä'lkkmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩ��mõšriâšltõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz VI da tõ'st II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 1822,14 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrâ'tte tuâjjtobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõ�� mättjem- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 20.12.2013 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid vee'rjest oudd teä'ǧǧpiisar Hilkka Kukkonen, te'l.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd tne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sääʹmteʹǧǧ lij miõttâm sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist Yle Sápme.
+Cistt miõttât juõʹǩǩ nuuʹbb eeʹjj sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹmǩiõllsa� kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõ��âst da tõn ouʹdde tuejjuum miârkkšõõvvi tuâjast.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt 2013, koʹst liâ Outi Pieski kueʹhtt kälkkõõzz "Nuvvos Áiligas, mädd sodd" da "Ǩåʹlljânnam".
+Amerik -mättʹtemǩeeʹrj da mätt'tõõttâmviihk lij jåårǥlâʹttam aanarsäämas Ilmari Mattus.
+Mätt'temǩeʹrjj ǩiõtt'tââll Saujj- da Tâʹvv-Äʹmeriikk da tõt lij jåårǥlõttum lääʹddǩiõllsa� Škooul jânnamteâtt -rääidast.
+Lââʹssteâđaid täʹst.
+Tâʹvvsääʹmǩiõl da -ǩiõllsa� mätt'tõʹsse lij iʹlmstõõvvâm sääʹmkulttuuʹre vuâđđõõvvi karttsääʹnnǩeʹrjj Oahpa sániid.
+Aanar- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle da sääʹmkulttuuʹre vuâđđõõvvi ǩeeʹrj Oopâ saanijd da Mattu saaʹnid leät čõõđtum juʹn ääiʹjab.
+Alggtuejjõs lij Matti Morottaja ǩeeʹrjtemnääʹll.
+Tâʹvvsääʹmǩiõllsa ǩeeʹrj saʹnnõõzz lij tuejjääm Kaisa Tapiola-Länsman da kaartid Sirpa Mänty.
+Mätt'tem-materaalid vuäitt tiʹll'jed sääʹmteeʹǧǧ škoouʹl'jem- da mättʹtem-materialkonttrest ritva.tammela (at) samediggi.fi leʹbe info (at) samediggi.fi.
+Neljdpei'vv 6.2.2014, Parlame'nttkue'rnec Solju
+9.00 Puättmõš da kaa'ff
+10.00 Konfereenss äävumuš nuõrisuåvtõõzz
+sj.
+Laura-Maija Niittyvuopio
+10.30 Ij ââssam-mainnsa, Veeti Nevala da Seida Sohrabi
+11.00 SDP:i vää'rrsaaǧǧjåå'đteei Eero Vainio: Såå'všemvuõtt
+da såå'všemte'mesvuõtt Lää'ddjânnmest
+11.30 Kõõjjõs vuässõõđjid
+12.00 Pei'vvporrmõš Restrantt Galla
+13.00 Tuâjj-joouk: Såå'všemvuõtt draama kuånstin
+14.00 Joouki pu'httõõzzi
+pu'rǧǧumuš
+16.00 Pei'vv poott
+18.00 Meersa�peei'v konsertt Sajoozz auditoriast
+Piâtnâc 7.2.2014 Parlame'nttkue'rnec Solju, tu'lkkumuš pukin
+sää'mǩiõlin
+10.00 Paneelsaaǥǥstõõllmõš
+sää'mnuõri identitee'ttest
+Panelne'ǩǩen:
+Tanja
+Sanila
+Mikkel
+Näkkäläjärvi
+Aslak-Uula Länsman
+Martta
+Alajärvi
+13.00 Paneel õ'httepiijjmõš da saaǥǥstõõllâmpodd
+Pei'vv poott
+Programm-muttâz liâ vuäittmõõ��âst.
+Sääʹm ǩiõllkaʹlddi õlmstâtt sääʹmǩiõli ođđ terminologia da normmʼmumuu��id addrõõzzâst samigiellagaldu.org
+Materiaalid valmštet škooul'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkåå'dd priimmâm puu't'tõsplaan mie'lddlânji, leâ'ša vä'lddep vuâstta šiõǥǥ jurddjid da e'tǩǩõõzzid.
+Jõs perstak mätt'tem-materialtuâjast, vää'ld õhttvuõđ Sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttra.
+Lââ'ssteâđaid vuâǯǯak ouddm.
+mätt'tem-materialpiisrest.
+hannu.kangasniemi (at) samediggi.fi
+Lookkjiškooul jieʹnnǩiõl mätt'tõõttmõõ��âst muštt'tee sääʹmǩiõl da - kulttuur lââʹssen ǩeʹrjjla�vuõđ da tõn tuʹlǩǩumuu��.
+Mätt'tõõđi mättje ǩeeʹrjted määŋgnallšem teeʹkstid da siõmmnai siõmmnai še ođđ maallid da ǩiõččâmvueʹjjid teeʹksti jerrumuʹšše da toolkav tulǩǩumuʹšše.
+Ǩeeʹrj liâ ǩeeʹrjtam Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga da Elen Anne Sara.
+Tania-Maria Moilanen lij ǩeeʹrj pirstõõǥǥi tueʹǩǩen da graafla� plaanumuu�� tueʹǩǩen lij Svea Päiviö.
+Giela geainnut 2 lij juätkk eeʹjjest 2012 čõõđtum seämmanõmmsa� vuõssmõs kuurs mättǩerjja.
+Ee'jjest 2013 puuttâm SaKaste- ha'ŋǩǩõõzz ooudâsmeä'r lie åå'n nee'ttest puki âânnmõõ��âst.
+Ha'ŋǩǩõõzz ooudâsviikkâmtuâi ooudâsmie'rren tuejjeeš vuäppsid sää'm puärrsi- da vuõsspeâmmamtuõjju.
+SaKaste- ha'ŋǩǩõõzz äi'ǧǧen pue'reeš sää'mǩiõllsa� da ku'lttuu're vuâđđõõvvi kääzzkõõzzi šlaai, vaikktemvuõđ da vuäǯǯamvuõđ.
+Lââ'ssen ǩiččlõõđim ǩee'ʒʒeed vooudla� jeä'rdõõzzid raajee'l sää'mǩiõllsa� da -kulttuu're vuâđđõõvvi šiõǥǥ tuâjjmõõntõõllmõõ��id da tuåimmjem-maallid.Ooudâsviikkâmtuâjjproseess äi'ǧǧen sää'm tuâjjlai jiijjâz ämmat-identite'tt ravvni da kõskksa� ä'šštobddisäi'mmõs veiddni da âlddni.
+60-päikksa� restrantt lij vää�nai vuä'ss sååbbar-, kongress- da kultturpooddi riâššmõõ��âst.
+Sajoozz tuåimmjumuš lij aalǥâst da tuåimmjumuu�� innovatiivla� ooudâsviikkmõ'šše lie šiõǥǥ vuäittmõõ��.
+Restranttpõrǧǧjest tuäivat, što tuåimmjumuš äälǥči 1.5.2014 ää'ljee'l le'be suåppmõõ�� mie'ldd.
+Resttrantt-tuåimmjumuu��âst pe'rstee'jid raaukât vä'ldded õhttvuõđ 15.4.2014 räjja.
+mä vaaldšemjåå'đteei Pia Ruotsala 010 839 3106, pia.ruotsala (at) samediggi.fi
+markknâ'sttemjåå'đteei Johanna Alatorvinen 010 839 3109, johanna.alatorvinen (at) samediggi.fi
+Taarr, Ruõcc da Lää'ddjânnam sää'maaššin va'stteei minister da tä'st peäggtum jânnmi sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đteei lie vuâđđääm tâ'vvjânnmla� sää'mǩiõl ǩiõllciist - Kå'llǩiõll-ciist.
+Lää'ddǩiõ'lle ciist nõmm lij "kultakieli".
+Ciistsumm lij 15 000 eu'rred, kåå'tt miõđâd privatoummid, jooukid, õhttsa�koo'ddid, organisaatiaid le'be stroi'ttlid, kook lie o'nnstam tuejjeed sää'mǩiõl ou'dde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi sää'mǩiõl ooudâsviikkmõõ��âst.
+Cistt jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj vuõi'ttja Lää'ddjânnmest, Ruõccâst, Ruõššâst da/le'be Taarrâst.
+Ciist juõ'ǩǩeš vuõssmõs vuâra ee'jjest 2004.
+Ǩiõllcistt miõđât åå'n kuuđad vuâra čâhčča 2014 sää'maa'ššin va'stteei ministerivui'm da sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đtee'ji juõ'ǩǩekksa� såbbrest He'lssnest.
+Privatoummu, organisaatiad, stroi'ttel da ve'rǧǧnee'ǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššâst vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+Vuõltte'ǩed e'tǩǩõõzzid da tõõzz kuulli ǩe'rjjla� vuâđđjurddjid, seeidi mie'rr vuäǯǯ lee'd jäänmõsân 1-2 seiddad, mââimõõzzâst vue'ssmannu 30. peei'v 2014.
+Ärvvtõõllâmjoukk va'lljad ǩiõllciist vuõi'tti.
+2) Ǩiõllciist šeâttmõõ��
+3) Ǩiõllciist tuâǥǥa da vuõi'tti ee'jjest 2004 ää'ljee'l
+Ellen Pautamo,
+Te'l.
+Riikk mä'hssemplaanâst lij leämma� ee'jjest 2002 ää'ljee'l pååđ riikkveä'ǩǩvuõtt sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõššân sä'mmlai dommvuu'dest.
+Riikkveä'ǩǩvuõtt määu'set Sää'mtee'ǧǧ pääi'ǩ sä'mmlai dommvuu'd koo'ddid.
+Sää'mtee'ǧǧ e'tǩǩuum mie'rrtie'ǧǧ tarbb sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid leäi ekka 2014 õhttse'��e 1,2 miljoon eu'rred.
+600 000 eeu'r riikkveä'ǩǩvuõtt juâkkji sä'mmlai dommvuu'd koo'ddi kõõskâst pue'ttinalla:
+Enontekiö kåå'dd sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da pei'vvhååid staanumu'šše õhttse'��e 81 504,40 eu'rred:
+- Sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid staanumuš Hettast 14 201,18 €
+- Sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid staanumuš Ruõcc Karesuvannost vuä'sttemkääzzkõssân 8 520,71 €
+- Sää'mǩiõllsa� dommveä'ǩǩteei Veahkki vuä'sttemkääzzkõssân SámiSoster rõ:st 19 209,00 €
+- Sää'mǩiõllsa� tiõrvâsvuõtthoi'ddjeei 14 742,00 €
+- Sää'mǩiõllsa� â'lddhoi'ddjeei 24 831,50 €
+Aanar kåå'dd sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da pei'vvhååid staanumu'šše õhttse'��e 247 859,25 eu'rred:
+- Aanar tâ'vvsää'mǩiõllsa� pei'vvpõrttjoouk tuejjumuu�� staanumuš 23 431,95 €
+- Â'vvel tâ'vvsää'mǩiõllsa� joukkpiârpei'vvpõõrt tuejjumuu�� staanumuš 15 621,30 €
+- Nuõrttsää'mǩiõllsa� dommkääzzkõstuâjjla� Če've'tjääu'r voudda 27 034,50 €
+- Tâ'vvsää'mǩiõllsa� dommkääzzkõstuâjjla� Tâ'vv-Aanar voudda 26 022,00 €
+- Sää'mǩiõllsa� â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkõsdomm, juâǥǥas Mustikka 30 672,00€
+- Sää'mǩiõllsa� â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkõsdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka 31 887,00 €
+- Sää'mǩiõllsa� â'lddhoi'ddjeei, tiõrvâsvuõttkõõskõs 21 264,00 €
+- Nuõrttsää'mǩiõllsa� sijddtuâjjla� Če've'tjäu'rr-Njauddâm voudda 23 500,50 €
+- Sää'mǩiõllsa� sijddtuâjjla� Tâ'vv-Aanar voudda 24 550,50 €
+- Sää'mǩiõllsa� sijddtuâjjla� Njeä'llem-Keväjäu'rr voudda 23 875,50 €
+Suä'đjel kåå'dd sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanumu'šše õhttse'��e 58 755,00 eu'rred:
+- Sää'mǩiõllsa� â'lddhoi'ddjeei puärrsihuõ'lle 33 261,00 €
+- Sää'mǩiõllsa� sijddtuâjjla�, Vuõccu 25 494,00 €
+Uccjooǥǥ kåå'dd sää'mǩiõllsa� sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da pei'vvhååid staanumu'šše õhttse'��e 211 881,35 eu'rred:
+- Sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid staanumuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 35 502,96 €
+- Sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid staanumuš Karigasnjaarǥ siidâst 22 721,89 €
+- Sää'mǩiõllsa� piârtuâjj 30 472,50 €
+- Veä'ǩǩteei-Aslak - tuejjumuš, Uccjokk 27 492,75 €
+- Veä'ǥǥteei-Aslak - tuejjumuš, Karigasnjargg 26 613,75 €
+- Sää'mǩiõllsa� tue'jjumuu��vuä'psteei 18 953,50 €
+- Sää'mǩiõllsa� tiõvâsvuõtthoi'ddjeei 22 963,50 €
+Lââ'ssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ, 040-7262688,
+Tuâi o'nnstem håiddmõõ��âst ooudâsve'ǩǩe tõõzz suåppi škoou'l'jumuš, sää'mǩiõl silttõs di ri'jttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs.
+Proje'ktt-tuâjjla pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddj��nnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz VII/I mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 1711,31eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõvvi ǩiččlõddâmlââ'zz.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt sää'mkultturkõõskõs Sajõõzzâst.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ tuâjjla�kådda 2.5.2014 čiâss 16.00 räjja addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd sää'm-musikk-kõõskõõzz plaanraajji Anu Magga te'l.
+050 567 2204, anu.magga (at) samediggi.fi.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinte'mes Inn - alggmeerai musikkpo'dde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi
+Aanrest 14.4.2014 Sää'mte'ǧǧ
+Ǩiõllpie'ss lij alggmeer päärnaid jurddum håiddpäi'ǩǩ, ko'st puk tuåimmjumuš šâdd lee'd ju'n aalǥâst tå'lǩ sää'mǩiõlin.
+Tuåimmjumuš čõõđtet riâššee'l vuâlla škooulâkksaid päärnaid sää'mǩiõllsa� pei'vvhååid le'be äävnallšem vuõsspeâmmamtuåimmjumuu�� di škooulnee'ǩǩid jeä'ǩǩespei'vvtuåimmjumuu�� ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõ�� ââ'nee'l.
+Sä'mmlai ǩiõllpie'zztuåimmjumuuzz riikkveä'ǩǩvuõđ ee'jjest 2014:
+Lââ'ssteâđaid: Pia Ruotsala, mä vaaldšemjåå'đteei, Sää'mte'ǧǧ, 040-7262688,
+Aanar siidâst
+sâjjdõõtti sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst čõõđtet ju'n nuu'bb ǩie'zz
+ää'rbvuâla� da siõmmna ođđsab sää'mǩiõtt-tuâjai tuâjjpõõrtid tän ǩie'zz.
+Tuâjjpõõrtin ä'rbbvuõđâst
+peersteei turiist peä'sse tuejjeed sää'mǩiõtt-tuâjaid mä'tǩǩmošttan da kuullât ǩiõtt-tuâjai histoorâst
+da ä'rbbvuõđâst.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrtâst ää'ššla vuä'ǯǯe
+va'lljeed jee'resnallšem
+sää'mǩiõtt-tuâjjmaalli
+kõõskâst sää'mteemmla� ä'rbbvuõtt-tuâi da tuejjeet jiõccses mä'tǩǩmoošt ǩiõtt-tuâi vuä'psteei paaldâst.
+Ǩiõtt-tuâjai
+tuejjeem kõõskâst ǩiõtt-tuâjjvuä'psteei maainast sää'mǩiõtt-tuâjai histoorâst da ä'rbbvuõđâst di mä'htt son jiõčč tuâjjad ǩiõtt'tuâjaid.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrt lie
+bie'ǩǩ Sajoozz
+kulttuurla� siiskâ�puu't'tõõzz ooudâsviikkmõõ��.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrti mie'rren
+lij lââ'zztet tobddâmvuõđ da
+tõnnalla čuõvted teâđ, što sä'mmla lie alggmeer.
+Ǩiõtt-tuâjjpõõrt čõõđtet
+õhttsa�tuâjast Sajoozzâst sää'mǩiõtt-tuâjj kaaup, Duodji Shop vie'ǩǩin.
+Ä'rbbvuõtt-tuâjj sää'mǩiõtt-tuâjast fi'ttjâtt
+tuâjjveärstõõzzid, mâ'te pihttsid, tuâjjneävvaid, täälltä'vvrid,
+šeellemneävvaid da hie'rvid, kook lie ǩiõđi tuejjuum.
+Ânn'jõ�ääi'jest še ǩiõtt-tuâjai
+ä'rbbvuõđ lie luâttmateriaalin, ǩiõtt-tuâjaid
+tuejjeet vuä'mm ärbbvue'jj suåvvtee'l ođđ tuâjjmõõntõõllmõõ��id da ođđ
+âânnmõ'šše vuu'di mie'ldd.
+Sajoozzâst ää'ššla� vuäitt tuejjeed
+ǩie'zz äi'ǧǧen su'nne suåppi äi'ǧǧtaaul mie'ldd tâ'nn- le'be pe'sserǩiõttpää'dd; heä'rvvǩe'rjjõs pe'ssrin, raabbâltuâjjan leântt, kue'ddemsiâkk;pe'sserlaukk;
+vattjest da pe'ssertuâjjan heä'rvvǩe'rjjõs le'be laauk da čåuddčõkkâz.
+Ǩiõtt-tuâjj-joouk â'lǧǧe va'rrjed tuâjjpõrttääi'j, što si'jjid
+vuei'tet riâššâd taarbše'mmen lââ'ssvuä'pstee'jid.
+räjja arggpeei'vi čiâss 11-17.
+Sajoozz tän ǩie'zz
+äävaiåårramääi'j:
+Sajos info: vu-pi čiâss 9-17
+Duodji shop: vu-pi
+Sää'mǩe'rjjpõrtt: vu-ti čiâss 13-19, se-ne čiâss 10-17, pi 10-16
+Johanna Alatorvinen,
+markknâ'sttemjåå'đteei, Sää'mkultturkõõskõs Sajos,
+Aune Musta, tuåimtemjåå'đteei,
+Duodji Shop,
+Â'vvel lookkjiškooul: Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsää'm), Aaro-Juhana Fofonoff (nuõrttsää'm), Petteri Feodoroff (nuõrttsää'm), Mira Rauhala (tâ'vvsää'm), Nora Pieski (tâ'vvsää'm), Janrik Magga (tâ'vvsää'm), da Rauna Saijets (tâ'vvsää'm)
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Sunná Länsman (tâ'vvsää'm)
+Suä'đjel lookkjiškooul: Juho Yliriesto (tâ'vvsää'm)
+Janakkala lookkjiškooul: Heini Kaartokallio (tâ'vvsää'm)
+Če'vetjääu'r škooul: Juuso Fofonoff (nuõrttsää'm)
+Vuõccu škooul: Juuso Hetta (tâ'vvsää'm)
+Hetta pââibu�škooul: Marianne Ketola (tâ'vvsää'm), Morten Labba (tâ'vvsää'm), Juhan-Tuomma Mäkitalo (tâ'vvsää'm), Nils-Matti Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm) da Nea-Maria Valkepää (tâ'vvsää'm)
+Aanar škooul: Saara Seipiharju (aanarsää'm)
+Karigasnjaarg škooul: Pinja Pieski (tâ'vvsää'm)
+Uccjokknjää'lm škooul: Hánsa Korpi (tâ'vvsää'm)
+Â'vvel pââibu�škooul: Áilu Arianaick (tâ'vvsää'm)
+Kilpisjärvi škooul: Ingasofia Kalttopää (tâ'vvsää'm)
+Aleksanteri Kena škooul, Suä'đjel: Tuija Vaarala (tâ'vvsää'm)
+Maikkula škooul, Oulu: Bikka Veijola (tâ'vvsää'm)
+Cisttum kaartid čõõđtet sää'mtee'ǧǧ dommseeidin www.samediggi.fi /tuåimmjumuš/nuõri čeäppvuõđpei'vv/toiminta/Nuorten taidetapahtuma,
+Tâ'vvsää'm: Juulienna Näkkäläjärvi
+Aanarsää'm: Henna Aikio
+Nuõrttsää'm: Jarno Mäki
+Nuõrttsää'm pâ'jjmätt'tõõttitee'st ǩiiđ ǩee'rjtõõzzâst spaavdõ'tte pue'tti pâ'jjmätt'tõõtti:
+Minna Lehtola, Heidi Gauriloff da Hannu Pessa.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩie'ssluõvâsvuõđ ti'jjid pukid!
+Sää'mte'ǧǧasetõõzz (1727/95) mie'lddsânji ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj õõlǥtem škoou'lʼjumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttumuu��.
+Vee'rj o'nnstemnallšem håiddmõõ�� ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ sää'mkultturjie'llem da vaaldšemtuåimmjumuu�� tobddmõš.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššmõõ�� õõlǥtemtää'zz IV/IV-II mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ kõõskâst 2437,04 - 2540,57 eu'rred määnpââ'jest).
+Ooccmõõ��id mie'lddõõzzineez âlgg tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 11.7.2014 čiâss 16.00 mõõ'neest addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd mä.
+vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala te'l.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sääʹmteʹǧǧ vall'jad kõskkstes kueiʹt ekka vuârai halltõõzz, koozz koʹlle vuäʹssla��an sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei, kueʹhtt vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da nellj jeeʹres vuässla.
+Halltõs tuåimm sääʹmteeʹǧǧ såbbar vuâl�en da tõn vuõss'sââjjsen tuâjjan lij vaʹstteed politiikkla� tuåimmjumuu��âst da vaaldšemest da ââʹnned huõl sääʹmteeʹǧǧ såbbri valmštumuu��âst.
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs 2012-2015:
+Tiina Sanila-Aikio, saaǥǥjååʹđteei
+Heikki Paltto, I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei
+Magga Ulla-Maarit, II vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei
+Asko Länsman
+Anna Morottaja
+Ilmari Tapiola
+Mättjem-materiaaltuõjju kooll jm.
+ǩiõttǩeeʹrjtumuš, jåårǥlâttmõš, ǩiõltaʹrǩǩumuš, karttʼteemtuâi, kuâsttjõstuâjj, programmstõs dnõ.
+Pooddâst čuäʹjtet, saǥstõõlât da plaaneet sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâi.
+Čõõʹđtemvuässõsõhttõs Otava mättjem-materiaalpuuʹtʼtõõzz pirr maainast čõõʹđtemjååʹđteei Mervi Korhonen Heʹlssnest.
+Lââʹssteâđaid šõddmõõ��âst oudd Hannu Kangasniemi
+(hannu.kangasniemi (at) samediggi.fi / 050-3641 385).
+Vuässõõttmõõ��âst poʹdde vuäitt iʹlmmted neʹttpååʹšt leʹbe teʹlfoon mieʹldd Irmeli Moilanen (irmeli.moilanen (at) samediggi.fi / 050-5691255) mââibaʹrǧǧe 16.9. mõõneeʹst.
+Poodd vuäitt seuʹrrjed še streaming -vuõlttõssân neʹttaddrõõzzâst sogku.fi/live.
+Puäʹđ kulddled, jueʹǩǩed jurddjäät, ǩiõččmõššad da visiod sääʹmǩiõllsa� mättjem-materiaalin.
+Nääiʹt vuässõõđak sääʹmǩiõllsai mättjem-materiaali õõudumuʹšše nuʹtt, što tõk puermõs vueiʹtlva� vuâkka tueʹrjjee sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz jeeʹres škoouʹlʼjemtääʹzzin.
+PROGRAMM
+Šõddmõõ�� äävumuš da kââʹff
+Yrjö Musta, Skoouʹlʼjem- da mättjem-materiaal-luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei
+Sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâjj, ǩiõččlâsttmõõ�� materiaaltuâjast
+Hannu Kangasniemi, mättjem-materiaalpiisar
+Mättjem-materiaal projeʹktt-tuâjjla:
+Tiina Aikio-Sanila da Merja Fofonoff, nuõrttsääʹm
+Petter Morottaja, aanarsääʹm
+Oona Länsman da Elen Anne Sara, tâʹvvsääʹm
+Sääʹmǩiõllsa� mättjem-materiaalpuuʹtʼtõs ođđ vaʹǯǯtõõzzi õõudâst
+Hannu Kangasniemi da Sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaaltuâjjla
+Digitaalʼla� mättjem-materiaalpuuʹtʼtõs
+Mervi Korhonen, čõõđtemjååʹđteei Kustannusosakeyhtiö Otava
+Saǥstõõllmõš da kõõččmõõ��
+Luõvâs saǥstõõllmõš mättjem-materiaaltuâi pirr
+Hannu Kangasniemi
+Šõddmõõ�� loopptumuš
+Sää'mte'ǧǧ ååcc
+MIE'RRÄIGGSA� PROJE'KTT-TUÂJJLA JIEʹLLIKARTTKÕÕSKÕ'ŠŠE
+Proje'ktt-tuâjjla tuõjju ko'lle jm.
+Skábmagovat alggmeerai jieʹllikarttfestivaal päärnaipeeiʹv riâššmõš da mediapeâmm-materiaal noorrmõš.
+Tuâjj älgg tâʹlles da peštt moo�na 28.2.2015 räjja.
+Tuâi o'nnstam håiddmõõ�� õõudee tõõzz suåppi škoou'l'jumuš da sää'mǩiõl silttõs.
+Proje'ktt-tuâjjla pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz V/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2110,20 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'ss da tuâi tobddmõõ�� mie'ldd meä'rrõõvvi tuâjjmättlââ'zz.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
+Ooccmõõ�� mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 30.9.2014 čiâss 16.00 räjja mõõneeʹst addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd jieʹllikarttkõõskõõzz plaaneei Tarja Porsanger teʹl.
+050 569 6065, tarja.porsanger (at) samediggi.fi.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da alggmeerai jieʹllikarttfestivaaʹle addrõõzzâst www.skabmagovat.fi
+mieʹrräiggsa da
+peiʹvvsa veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 1.12.2014-28.2.2015 kõskksiʹ��e ääiǥas sääʹmkulttuurkõõskõs
+Sajoʹsse Aanra.
+Vuäpˈpaz
+tuâjjan lij plaaneed da valmmšted säʹmmlaipirr mainstummu vuäʹpˈpõs-materiaal
+škoouljieʹllem diõtt di kueʹssjed Sääʹm vuuʹd škooulin mainstemen säʹmmlain
+valmštõõvvi materiaal mieʹlldsânji.
+tuåimmjeei hoiʹddjumuu�� veäʹǩǩte sääʹmǩiõl silttumuš, sääʹmkulttuur tobddmõš da
+-škoouʹlˈjumuš, siõǥǥ vuârrvaikktem- da voddõõttâmčeäʹppvuõđ, siõǥǥ atr-čeäʹppvuõđ
+di čeäʹpvuõtt tueʹjjeed jiõčč-altteeʹl da õõutsââʹjest nuuʹbbin vuä'ppsin.
+Päʹlǩǩumuš meäʹrrââtt
+sääʹmteeʹǧǧi pä'lǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz VII/V mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuset 24%:n sääʹmvuuʹd lââʹss da
+tuâjjǩiõččlâʹsttmõõ�� mieʹldd meäʹrrâʹtte ǩiõččlâʹsttmõšlââʹzz.
+Ooccmõõ��
+mättjumuš- da tuâjjtuõđštõõʹzzines puätt tuåimted sääʹmteeʹǧǧi piizarkådda 31.10.2014
+klo 16.00 mõõʹneest adrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââʹssteâđid tuâjast oudd
+nuõrrâzpiizar Kaisa Tapiola-Länsman, teʹl.
+Sääʹmtegga da
+vuäitt toobstõõttâd interneʹttadrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse
+www.samediggi.fi/nuorat.
+25.9.2014 Sääʹmteʹǧǧ
+Nuõrr
+-tuåimmjeei tobdstõs lij jurddum späʹssbõõššâm da smeʼllkâʹttem diõtt nuõrr
+tuåimmjeeʼjid da sij haʹŋǩǩõõzzid da tuåimmjumuu��ineez nuõri staattuuzz da sij
+tuåimmjumuu��es ooudâsviikkâm vuõrâsoummuid.
+Nuõrr tuåimmjeei -tobdstõõzz
+jueʼjjet Nuõrituâi pueʼttiääiʼjfooruummest Heʹlssnest 22.10.
+Allianss juâkkam tobdstõõzz
+vuâđđõõttmõõ��:
+Sääʹmnuõri vaikktumuu�� jõnn
+lääuʼǩ vaʼlddeš eeʼjjest 2011, ko sääʼmmteeʼǧǧest tuʼmmješ vuâđđeed
+nuõrisuåvtõõzz.
+Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz 15-25-âkksa vuäzzla valmštâʼlle tõid
+sääʼmteeʼǧǧ ceâlklmid, alttõõzzid da jeeʹres peä'lestvä'lddmõõ��id, kook kueʼsǩǩe sääʼmnuõrid leʼbe sääʹmnuõri
+jieʼllemåårrmõõ��id.
+Nuõrisuåvtõs veekk ooudâs sääʹmnuõri ǩiõlʼla� da
+kulttuursa� vuõiggâdvuõđid pirr Lääʹddjânnam di ravvad sääʹmnuõri koʹlljemvuõđ sääʹmkulttuuʹre.
+Nuõrisuåvtõõzz mieʹldd sääʹmnuõrid lij uvddum šiõǥǥ linnj vaikkted aaʹššid.
+Sääʹmteeʹǧǧ
+nuõrisuåvtõõzzâst lij še aaibâs jiijjâsnallšem staattus, tõn diõtt vuäzzlain lij särnnam- da mieʹlddåårramvuõiggâdvuõtt sääʹmteeʹǧǧ
+takaisåbbrest.
+Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs lij alttääm taʼnni Ofelaš-tuåimmjumuu��.
+Haʹŋǩǩõõzzâst jueʹjjet teâđ sääʹmvuõđâst nuõrin nuõrid.
+"Sääʹmteʹǧǧ lij tuejjääm kookkas
+kuõddi väimmsõs tuâi sääʹmnuõri staattuuzz ooudâsviikkmõ��ân da tät lij tuõđi
+šiõǥǥ tobdstõs sääʹmnuõrid da sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõʹsse.
+Lij tuõđi šiõǥǥ, što
+nuõrisuåvtõõzz tuâjj lij vuäǯǯam meersa� tobdstõõzz da leäm ciistâst kuärǥast.
+Sääʹmnuõr jouʹdde tobddâd jiânnai ääiʼj puʹhttem õõlǥtumuu��id tän
+modeernam õhttsa�kååʹddest da nuõrisuåvtõs lij tuõđi taarbla�, što
+nuõri jiõnn, huõl da eʼtǩǩõõzz puäʼtte kuullâmnalla.
+Täʼst lij šiõǥǥ
+juäʹtǩǩed ooudårra da viikkâd ooudâs tuåimmjumuu�� sääʹmnuõri
+staattuuzz ooudâsviikkâm diõtt sääʼmõhttsa�kååʹddest da lääʹdd
+õhttsa�kååʹddest.
+"Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi maainast.
+Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Niila
+Rahko lij tobdstõõzzâst kuärǥast:
+"Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen leäm räämmast
+da leklva� ciistâst.
+nuõrisuåvtõs lij veâl e�a nuõrr nuõriorgan, koon tuåimmjem vuʹvdd lij šurr.
+Mij
+tuåimmjumuš ij leʹčči vuäittmõõ��âst sääʼmteeʼǧǧ tuärjjeemtää tän poddsa� vueʹjjest.
+Täättam späʹssbõõššâd sääʹmteeʹǧǧ sij tuejjeem kookkas kuõddi väimmsõs tuâjast sääʹmnuõri
+staattuuzz pueʹreem diõtt.
+Täättam
+päʹssbõõššâd äiggsab tuåimmjeeʹjid kook liâ leämma� raajjmen nuõrisuåvtõõzz da juʹrddemvueʹjj
+koʼst lij šiõttâl tuåimmjed.
+Cistt oudd
+nuõrisuåvtõʹsse raavâs meersa� tobdstõõzz,
+kååʹtt lij vää�nai ko tuåimmjet tõn
+veeidasvuõđâst nuõrivuiʼm.
+nuõrisuåvtõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd, eeʹttkâʹstted da praavâd
+sääʹm nuõri
+vuõiggâdvuõđid, nuʼtt sääʹmvuuʹdest ko tõn åålǥbeäʹlnn.
+Tuâjast liâ ääiʹj puʹhttem
+õõlǥtumuu�� jiânnai, aainâs ååʹn ko jieʹllep moordõspoodd ođđ
+valmštem vueʹlnn åårrai da oođumuu��i priimmʼmõõ��id vueʹrddmen.
+Ilo-169 suåppmõõ�� ratifiâʼsttmõõ�� vää�naivuõtt lââʹzzat
+vaikktõõzz nuõri kõskkvuõđâst, tõn diõtt tõt kuâskk juâkksaid sääʼmnuõrid obb
+loppjieʼllem.
+Nuuʼbb beäʼlnn suåppmõš še mieʹrrad mij kulttuur pueʹttiääiʹj.
+Hueʹneld tuejjuum
+suåppmõš âukstâtt da suddad kulttuur, puârast tuejjuum tuâjjân tõt
+ravvad da suõjjad kulttuur.
+Mij ouʹdde puäʹtte juõʹǩǩpeivvsa�
+jeeʹresnallšem vasttõõzz lääidast laiddu, kook vuâđđâʹvve jiânnai mij etnla�vuõʹtte.
+Jeeʹresnallšemvuõtt
+lij viõkkvääʹrr, leâʹša tõt
+vuäitt leeʹd še nueʹđđ.
+Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzz tuâi õõlǥtumuu�� lâʹssne
+õhttsa�kååʹddest, koʹst
+sääʹmnuõr feʹrttje čiõʹlǧǧeed
+kulttuures da še tuâǥǥa.
+Põrggâp puʼhtted väʹlddnarood
+tiõttu jäänab sääʹmvuõđâst ofelaštuâi pääiʹǩ.
+Cistt oudd lââʹssmiârktõõzzid tuõjju koon
+tuejjeep.
+Tõn miârktõs lâssan juʹn
+õhttu tõin što tieʹttep, što tuâi koon tuejjeep tõn ââʹnet äärvast da
+tõn vuâmmšet še väʹlddkååddla�
+tääʹzzest.
+Lââʹssen cistt oudd åskkamvuõđ da kuâstlvõõzz, kååʹtt tuärjjad
+vuäǯǯad jurddjid, ceälkkmuu��id da pukid tuejjumuu��id šuurab teäddäärv.
+Vueiʹttep kuärǥast späʹssbõõššâd da kåʹmrded.
+Täʼst lij šiõǥǥ juäʹtǩǩed ."
+Snimldõk Tanja Sanila.
+Frijjåå'blka�nallšem ooccmõõ��id raaukât tuåimted vuõssaarǥ 7.11.2014 mõõnee'st čiâss 16 räjja addrõ'sse Sää'mte'ǧǧ/ škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkå'dd, SAJOS, 99870 Aanar.
+Vännai leʹbe mâŋŋnam ooccmõõ��id jeät ǩiõttʼtõllu.
+Sääʹmteʹǧǧ da Oulu universiteeʹtt Giellagas - instituutt jåttee sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjla�kådda tillʼlõvvum kuuđ mättjemceäkldõõzz vaiddsa škoouʹltemhaʼŋǩǩõõzz.
+Škooultõs jåttai Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest täʹlvvmannust 2015.
+Škooultõõzz pââimõs äʹššvuʹvdden lij ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõ�� suåvldumuš sääʹm-mättʼtõʹsse.
+Škooultõõzz vuõss-sâʹjjsiʹ��en tillʼlõttum joukkân liâ vuâđđmättʼtõõzz sää'm ǩiõl da sääʹmǩiõllsai klaassi uʹččteeʹl, leâʹša mieʹldd peäʹsse še sääʹm ouddpeâmmõõzzin tuåimmjeei, lookkjiškooul sää'm ǩiõl uʹččteeʹl da sääʹmǩiõllsa ämmatla� škooultõõzz uʹččteeʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkoontâr koordinâʹstt škooultõõzz da tuåmmai riikkveäʹǩǩtõõzz vaaldšeei organisaatian.
+Õhttsa�tuâjjkueiʹmmen mättʼtõõzzâst liâ še Vaasa universiteeʹtt ǩiõll-lauggi da määŋgǩiõllsa�vuõđ kõõskõs da Sámi allaskuvla (Sääʹm õllškooul).
+Mättʼtõstuåim tuâjjla�kåʹddškooultõs riâššât neʼljjan kueiʹt peeiʹv âʹlddmättʼtõspââʹjjen Aanrest Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
+Vuõssmõs noorõõttmõš lij täʹlvvmannust 2015, nuʹbb ǩeâđđa 2015 di kuälmad da neeʹljjad noorõõttmõš čâhčča 2015.
+Škooultõspeeiʹv rajjʼjâvve teorialooǥǥteeʹlmin da ohjjuum tuâjjpõrttpeeiʹvin.
+Tuâjjpõrttpeeiʹvi äiʹǧǧen raajât ǩeeʹrjla� materiaal, koon vuâʹđald õʹlmstââʹtted haʹŋǩǩõõzz lopp-puhttõsân sääʹm-mättʼtõõzz idea- da vuäʹpstemǩeeʹrj.
+Vuäʹpstemǩeʹrjj õʹlmstââʹttet sää'm da lääʹdd ǩiõlin.
+Sää'm ǩiõll-lauggi mättʼtõõzzâst ǩiõttʼtõõlli škooultõs tueʹrjjad nuʹtt jieʹnnǩiõllsai ko jeärrzid ko jieʹnnǩiõllsaid uʹvddum mättʼtõõzz.
+Ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz täävtõsân lij nââʹneed ǩiõllsallânji jeeʹres vueʹlǧǧemsââʹjest pueʹtti päärnai sää'm ǩiõl da puuttʼted aktiivla� da tuåimmsalla� kueiʹtǩiõllsa�vuõđ.
+Sääʹm-mättõõzz pedagogla� ooudumuš meârkksââvv jm.
+uʹččteeʹli ämmatsilttõõzz ooudumuu�� nuʹtt, što sij vuäǯǯa ääiʹjbuu�� pueʹrab vaalmâšvuõđid väʹldded mättʼtõõzzâst lokku ǩiõllsallânji da kulttuurlânji heterogeenla� mättʼtõõđji joouk.
+Juõʹǩǩ mättʼtõõđi ââlǥče vuäǯǯad škooulâst pueʹrr vueiʹtlva�vuõđid sää'm ǩiõl silttõõzzeez ooudumuʹšše da jiiʹjjes kulttuuʹre šõddmõʹšše.
+Škooultõõzz täävtõsân lij uʹvdded uʹččteeʹlid vueiʹtlva�vuõtt sää'm ǩiõl jeälltumuʹšše škooultuâjast, taʹrjjeed siʹjjid tueʹjjeemareena da neäʹvvaid ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz ooudâsviikkmõʹšše vuʹejjmeâldsa� škooultuâjast.
+Nuʹbben vää�nai täävtõsân lij valmštõõttmõš oudd- da vuâđđmattʼtõõzz ođđ mättʼteemplaani âânnma välddmõʹšše sääʹm-mättʼtõõzzâst.
+Škooultõõzz täävtõsân lij raajjâd čââvab teâđvaajtemvueʹjjid da lââʹssted mättʼtõstuâjjla�kååʹdd teâđ lääʹjjšeâttmõõ�� uʹvddem sääʹm-mättʼtõõzz vueiʹtlva�vuõdin juõǩǩpeiʹvvsa� tuâjast.
+Kuʹǩes kõõski diõtt sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjla�kååʹdd da ouddpeâmmtuâjjla�kååʹdd kaaunõõttmõõ��id lij leämma� vaiggâd riâššât pâʹjjel kåʹddraaji.
+Täin mättʼtõstuåim tuâjjla�kåʹddškooultõshâʹŋǩǩõõzzin lij vueiʹtlva�vuõtt koʹrvveed mieʹrrtieǧǧin še vuässõõđji jååʹttemkuulid.
+Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjla�kåʹddškooultõʹsse vuäitt iʹlmtõõttâd neʹttpååʹšt leʹbe teʹlfoon mieʹldd Moilanen Irmeliʹ��e (irmeli.moilanen (at) samediggi.fi / 050-5691255) vuõssaʹrǧǧe 24.11.2014 mõõneeʹst.
+Iʹlmtõõttmõš lij čõõnni.
+Škooultõõzz teäggad Mättʼtõshalltõs.
+Mättʼjempââʹj da tõi siiʹsǩe di vuõssmõõzz kaaunõõttmõõ�� programm liâ vuäǯǯmeʹst sääʹmteeʹǧǧ da Giellagas-instituutt neʹttseeidain: www.samediggi.fi da www.oulu.fi/giellagasinstituutti/
+Škooultõsplaan
+GIELLAGAS -INSTITUUTT
+Dosentt, FD Marja-Liisa Olthuis Jååʹđteei Anni-Siiri Länsman
+marja-liisa.olthuis (at) oulu.fi anni-siiri.lansman (at) oulu.fi
+SÄÄʹMTEʹǦǦ
+Vs. škooultõspiisâr Irmeli Moilanen (30.11.2014 räjja)
+irmeli.moilanen (at) samediggi.fi
+teʹl.
+Veäʹǩǩvuõttooccmõõ�� âʹlǧǧe vuõltteed Sääʹmtegga mââimõõzzâst kålggmannu 31. peeiʹv 2014 čiâss 16.15 räjja addrõõzzin: Sääʹmteʹǧǧ, Sajos, 99870 Aanar.Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Ooccâmblaaŋkid da lââʹssteâđaid vuäǯǯ kultturpiisrest teʹl.
+010 839 3103 da neʹttpååʹštest riitta.orti-berg (at) samediggi.fi.
+Sääʹm-mättʼtõõzz škooultõshaʹŋǩǩõõzz alttõs serddai täʹlvvmännǥa 2015
+Dosentt, FD Marja-Liisa Olthuis Jååʹđteei Anni-Siiri Länsman marja-liisa.olthuis (at) oulu.fi anni-siiri.lansman (at) oulu.fi
+Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs juätkk
+kueiʹt mieʹrräiggsa� ofela� ooccâmääiʹj 14.11.2014 räjja.
+Ofela� tuâjjan lij plaaneed da valmšted säʹmmlain
+mainsteei Ofela�-aunnsid škoouljååʹttem diõtt di kõʹllʼjed Lappi vuuʹd škooulin
+maisteʹmmen sääʹm valmštõõvvâm
+aunnsi mieʹlddlânj.
+Tuâi oʹnnstam håiddmõõ�� veʹǩǩe ooudâs sääʹmǩiõl silttõs, sääʹmkulttuur tobddmõš da -škoouʹlʼjumuš,
+šiõǥǥ vuârrvaikktõõzz- da voddââttâmčeäʹppvuõđ, šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd reʹttlâʹstted
+jiõččaltteeʹl da õõutsââʹjest
+nuuʹbbin ofela�vuiʹm.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz
+VII/V mieʹldd, vuâđđpäʹlǩǩ 1398,87 euʹrred/mp.
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssem määuʹset 24
+% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd
+meäʹrrâʹtte tuâjjtobddâmlââʹzz.
+Tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt
+sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+0occmõõ�� mättʼtõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez
+âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 14.11.2014 čiâss 16.00 räjja
+addrõõzzâst Sajos, 99870 Inari.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd nuõripiisar Kaisa
+Tapiola-Länsman, teʹl.
+Sääʹmtegga vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da nuõrisuåvtõʹsse
+Stipeeʹndid miõtteš täiʹd mätʼtõõttjid: Elli-Marja Hetta (Vuotso/ Oulu universiteʹtt), Riitta Lehtola (Aanar/ Oulu universiteʹtt), Arla Magga (Aanar/ Oulu universiteʹtt), Solja Magga (Aanar/ Oulu universiteʹtt), Risten Mustonen (Suäʹđjjel / Oulu universiteʹtt), Outi Paadar (Aanar/ Oulu universiteʹtt), Magreta Sara (Aanar/ Oulu universiteʹtt).
+Stipeeʹndin tuʹmmii sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättʼtem-materaal-luʹvddkåʹdd 21.11.2014 õnnum såbbrest.
+Luʹvddkåʹdd tuõʹđi räämmain, što stipeʹnddooccmõõ�� pueʹtte nuʹtt jiânnai, jeeʹres vuuʹdin da määŋgain jeeʹres škooultõsvuuʹdin.
+Teemm mieʹrren lij tuejjeed tobddâmnalla Enontekiö da jeeʹres viõstârpeäʹl juõiʹkkäʹrbbvuõđ di ođđsab sääʹmmusiikk.
+Vääʹldteʹm tuõddri suõmm kollai Iinteʹmes iinn konseeʹrtin, musikkpodd riâ��ât sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozz šillju rajjum feʹsttvaalvoudda, di Sajoozz jõnn auditoria.
+Feʹsttvaalneäʹttelloopp tarjjumuʹšše kooll še ääʹrbvuâla� päärnai da nuõri peiʹvv tuâjjpõõrtineez da konseeʹrtineez, Sääʹm-muʹzei Siidast riâššâm musikkseminaar da sääʹm-musiʹǩǩe äjjnam klubi-jeäǩǩää.
+Eeʹjj 2015 Iinteʹmes iinn reäʹšše õhttsa�tuâjast Anára Sámisearvi rõ, Sääʹmteʹǧǧ, Säämvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs, YLE Sápmi, Aanar kåʹdd, Sääʹm-muʹzei Siida, Čeäppõõzz ooudâsviikkâmkõõskõõzz Lappi tuåimmpäiʹǩǩ da Hoteʹll Kultahovi.
+Lââʹssteâđ musikkpooddâst käunn jm.
+facebook- seeidast di festivaal neʹttseeid addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi
+Plaanraajji päʹlǩǩmõš meäʹrrâââtt Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâsldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ 2560,57 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen tuâjast määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõ�� mieʹldd meäʹrrõõtti ǩiõččlõõttâmlââʹzz.
+Plaanraajji tuåimmpäiʹǩǩ sâjjdââtt sääʹmkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Ooccmõõ�� mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjla�kådda 30.12.2014 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870Aanar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd Sääʹmteeʹǧǧ mä.
+Sääʹmteeʹ��ǧ tuåimmjumuʹšše vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij Sää'mtee'ǧǧest uvddum asetõõzz (1727/1995) mie'lddlânji tuâi oudldem škoouljumuš da sää'mǩiõl silttõs.
+www.samediggi.fi/haettavana
+Sääʹm-museo Siidast Aanrest ääʹveet Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeiʹvv tobddsen!
+-čuäʹjtõs saaʹmi meersa�peiʹvven 6.2.2015 čiâss 9.00 maŋŋa liippkaggâm.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv veeidas miârktõs jieʹlli sääʹmkulttuur vueʹssen kuâstlmâstt čuäʹjtõõzzâst kaartivuiʹm, fiiʹlmivuiʹm da nuõri tuejjõõzzivuiʹm.
+Čuäʹjtõʹsse vuäitt tobbdstõõttâd Aanrest ǩiđđmannu 10. peeiʹv räjja, maŋŋa dõʹst čuäʹjtõs jåått Uccjooǥǥ puõtt Hettaaʹje.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv liâ vieʹssel da euʹnnreeʹǧǧes šõddmõõ��, koid lij valmštõttum pirr eeʹjj jeärben škooulin, koin uʹčteeʹl liâ toimmjam reʹttvânji nuõri oʹhjjeejen.
+Čeäʹppvuõđpeiʹvv oudd nuõrid vueiʹtlva�vuõđ ooudeed silttumuu��es, čuäʹjted tõn še jeärrzid da vuäǯǯad čuäʹjtõõzzin älšmõʹtti maacctõõzz ärvstõõllâmkååʹddest di jõnn jooukâst pääikla� da jeeʹresårnn pueʹtti kueʹssin.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvid leät riõššum 1970-looǥǥ peäʹlrääʹjest ääʹljeeʹl.
+Aalǥâst Sääʹm väʹldduumkåʹdd da pääikla� sääʹmõhttõõzz leʹjje riâššjen Lappi lään nuõriluʹvddkååʹdd vuâllsiʹ��en.
+Sääʹm-mättʼtõõzz õõudeem vääras šiõttuum Saaʹmi škooulaaʹššisuåvtõs riâšši šõddmõõ��id 1990-looǥǥ peäʹlrääʹjest.
+Suåvtõõzz tuåim jõʹsǩǩeš da tõn tuâjaid sirddeš Sääʹmtegga, kååʹtt lij koordinâsttam riâššmõõ��id eeʹjjest 1998 ääʹljeeʹl.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kuuli aalǥâst väʹlddkååʹddla� Nuõri čeäʹppõsšõddmõõ��i pädda õhttân vuuʹdšõddmõšân.
+Annʼjõõ��âst tõt lij Nuõrr kulttuur-säiʹmmõõzz vooudla� šõddmõõ��id veʹrdduum ǩiõččâlm, koʹst vaʹlljeet eʹtǩǩeejid ǩiiđ väʹlddšõddmõʹšše leʹbe mieʹrreeʹjji riõššum Škooul jõnnprääznka.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvid kååččat pukid sääʹmpäärnaid da nuõrid di sääʹm ǩiõl leʹbe sääʹmǩiõllsa� mättʼtõõzzâst åårrai päärnaid da nuõrid.
+Pââimõs teeʹmm meäʹrtââvv väʹlddkååddla� šõddmõõ�� tanss-, musiikk- leʹbe teaʹtterteeʹm meâldlânji, koon lââʹssen prograammâst lij mii-ne jeärben sääʹmkulttuuʹre õhttneei teeʹmm.
+Čeäʹppvuõttpeeiʹv mieʹrren ij kuuitâǥ leäkku tåʹlǩǩ äʹrbbvuõđi kâddmõš, peʹce jeeʹres čeäʹppõsšlaai liâ vaaitõõleeʹl še mieʹldd.
+Teeʹmman liâ leämma� jm.
+karttčeäʹppõs, tivttǩeâlbb, bänddsåitt, kartträidd, jieʹllikaaʹrte, roolpihttâz, sääʹmpiiutâs- da ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzz, joikk- da musiikktuâjjpõõrte.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv väʹlddriâššjen lij sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättʼtem-materiaal-luʹvddkåʹdd, da riâššmõõ��id koordinâstt škooultõs- da mättʼtem-materiaalkoontâr.
+Riâššmõõ��id vuässâʹtte še sääʹm dommvuuʹd kååʹdd.
+Čeäʹppvuõđpeiʹvv kooll škoouli juõʹǩǩâkksa� tuâjjprograʹmme da šõddmõõ��id riaššât škooulneäʹttel äiʹǧǧen.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹv di väʹlddkååʹddla� šõddmõõ��id vuässõõttmõõ�� teäggat Mättʼtõs- da kulttuurministeria.
+Marjo-Riitta Rantamäki, marjo-riitta.rantamaki (at) samimuseum.fi, +358 (0) 40 571 5670
+Anni Näkkäläjärvi, anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi, +358 (0) 40 511 1821
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar nõõmad vaalpââi ääiǥas nellj luʹvddkåʹdded, sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz da vaal-luʹvddkååʹdd, koon tuåimmjempââʹjj lij vuäʹnkab ko jeeʹres luʹvddkooʹddi.
+Luʹvddkååʹdd tuåimmje halltõõzz vuâlšen valmštõõleeʹl jiiʹjjes tuåimmjemvoudda kuulli aaʹššid da tuejjeeʹl tuʹmmstõõǥǥid jiiʹjjes voudda kuulli vaaʹri jueʹǩǩmest da ââʹnnmest.
+Luʹvddkooʹddi saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei âʹlǧǧe leeʹd sääʹmteeʹǧǧ väʹlddveârla� vuässla.
+Sij lââʹssen juõʹǩk luʹvddkådda koʹlle vitt jeeʹres vuässla da juâkksa persoonla� vääʹrrvuäʹssla�.
+Luʹvddkååʹdd âʹlǧǧe eeʹttkâʹstted nuʹtt puârast ko pâi vuäiʹtte Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõll'la� da vooudla� äʹrttlid da šiõǥǥ äʹšštobddmõõ�� tuåimmjemvuuʹdstes.
+Luʹvddkooʹddi tuâjain lij mieʹrruum sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõ��âst.
+Luʹvddkååʹdd håidda tuåimmjemvouddses kuõskki teâdtumuu��.
+Muu jeeʹresnallšem tuej
+Mon leäm jieʹllemääʹjjstan leämmaž maaŋgnallšem tuejast, leša ko vaalmštõʹttem diakoonân eeʹjjest 1981 Kuopiost pappseminaarâst de leʹjjem vuõssân diakoonân Saujj-Lääʹddjânnmest.
+1983 alttiim diakoonân Sääʹmjânnmest Âʹvvlest de Aanar kååʹdd škooulin altteem mättʹted mij sääʹmǩiõl de siõmmnai siõmmnai še a��lǧǧem jåårǥlâʹtted sääʹmǩiõl.
+Ortodokslaž ceerkvest alttiin Evvan evaŋǧeliuʹm jåårǥlâʹttet.
+Meeʹst leäi jåårǥlâʹttemjoukk da kuäss-ni noorõõđin Čeʹvetjäurra ko teʹl liʹjje puärrsab oummu leʹbe ǩiõllčeäʹpp mij tuejj- jooukâst.
+Tään lââʹssen Treffan Peäccamneeʹǩǩ sluužba teekstid da Risttoummi moʹlidvaǩeeʹrj teevain.
+Tõʹl jie leämmaž teâttmašina a õõlǥi takai karndaažžin ǩeeʹrjted da tiõttlâs puästtad ko ǩeeʹrjti de jooudi oʹđđest ǩeeʹrjted.
+Tâʹvvsääʹm da Aanarsääʹm vuåǯǯu vuossmõssân teâttmašinaid da go mij še raaukin, što vuäǯǯčin teâttmašinaid še, de sarnnu miʹjjid, što čuuʹt vaikkâd lie teeʹst buukva de jooutin vâʹl kuuʹǩǩ vueʹrdded ouddâl-go vuäǯǯain mašinaid da tõt hiâlpti jiânnai tuej.
+Mon jåårǥlâʹttem še säämas äʹššpõmmjid, kuultõõzzid da jeeʹres jåårǥlâʹttem põmmjid vuõssân ǩiõđin jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid.
+Mâŋŋa še liturgia pappǩiõttǩeeʹrj vuäǯǯai jåårǥlâʹtted de tõʹl sluužbain vueiʹtin sluužžâd säämas.
+Sääʹm radio jäʹrjsti tuåimmteejai kuurs tõõn diõtt, što vuäiʹtted tuejjeed radio prograammid ouddmiârkkan moʹlidvaid.
+Moʹlidvaprograammid mon tuejjääm veâlâinn.
+Tuejjeem še kuäss-ni nuõrttsäämas prograamm, go tuåimmteei leäi luõvâsvuõđâst.
+Vuossmõs määʹtǩ Peäccma tuejjiin 90-låågg aalǥâst vuäʹmm peäccam saaʹmin de maainstõʹttim siʹjjid radioprograamm vääras de näiʹt vuäǯǯain ärvvsaž aaʹššid ruõkkâd historja.
+Sääʹmparlameeʹnt ǩiõllˈjuâǥǥtõʹsse muu vaʹlljee da Sääʹmaaʹššisåbbra de mâŋŋa 2000 liâ muu vaʹljjääm Sääʹmtegga, koʹst leʹjjem kuâtmlo eeʹǩǩed da leäm leämmaž halltõõzz, škoouʹljem- da kulttuurluʹvddkååʹdd da ǩiõllsåbbar vuäzzlaž.
+Ko čuâvv ânnˈjõž teeʹǧǧ aaʹšši hoiddmõõžž, ij vueiʹt go õõmmtõõššâd, što õõlǥči aaʹššid hoiddâd nuuʹt, što kulddled pukid saaʹmid, ij pâi puäʒʒoummi aaʹššid.
+Heʹlssen õllškooulâst mon leäm jeällam mättˈteʹmen säämas täujja.
+Õllškooul lehttor Irja Seurujärvi-Kari lij muu raukkâm.
+Õllškooulneeʹǩǩ mättje nuʹtt sõrgg go sij silttee še määŋggid ǩiõlid da perste jeeʹresnallšem kulttuurin.
+Heʹlssnest leäi miõllsaž mättˈted säämas da tobddõõttâd jeeʹres oummivuiʹm.
+Vuossõn 80-lååggast nuʹtt ceäʹlǩǩeeʹl kansalaisopistost mättˈtem säämas Aanar kååʹddest da siõmmna še SAAKKâst.
+Leäm tõn miõl, što ceerkavtuejest muʹnne ävvni jiânnai tobddummuš mij sääʹm aaʹššid da siõmmna še ceerkavǩiõʹlle go mij mättjin säämas läullad sluužbain.
+Vaikkad še lij leämmaž go puk jie leäkku sååvšam mij ǩiõl, leâša vuäitt särnnad, što käʹnnti viikkâd sääʹm aaʹššid ooudâs, håʹt-i måtmešt vaikkâd leäi
+Täʹst siõmmna mon mušttlim mâid leäm tuejjääm kolmmlo eeʹjj sääʹm aaʹšši äuʹǩǩen.
+© Dutkansearvi 2015 | Kaikki oikeudet sivuston sisältöihin pidetään
+Dutkansearvvi dieđalaš áigečála - Eamiálbmogat ealáskahttimin iežaset gielaid
+Tutkâmseervi tieđâlâš äigičaalâ - Algâalmugeh iäláskitmin jieijâs kielâid
+Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt - Alggmeer jeällteʹmen jiijjâz ǩiõl
+Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr tiõđlaž äiʹǧǧpââʹjjlõstt väldd vuâstta abstraaktid 30.4.2017 räjja vuõssmõs nââmres vääras, kåått iʹlmstââvv rosttovmannust 2017.
+Tän nââmar spesiaalteeʹmmen lij aanrõsǩiõl tuʹtǩǩummuš da ǩiõljeälltummuš.
+Še jeeʹres sääʹmǩiõli tuʹtǩǩummuž da jeälltummuž kuõskki ǩeeʹrjtõõzzid tuäivat.
+Abstraakt kookkadvuõtt lij nuʹtt 100-120 sääʹnned.
+Ǩeeʹrjtemǩiõllân âlgg leeʹd mii-ne Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõll.
+Abstraakt âlgg ââʹnned seʹst tuʹtǩǩummuž teeʹmm, relevanttvuõtt, metood da vuäitt ââʹnned seʹst še pohttmõõžž.
+Ǩeeʹrjet abstraʹktte še jiijjad nõõm da neʹttpååʹštaddrõõzz.
+Vuäitak kuåstteed abstraaktad liiŋk pääiʹǩ:
+http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/laheta-tiedosto/.
+Vuäǯǯak ravvõõzz, ko tuu ǩeeʹrjtõõzz lij valddum vuâstta.
+Jõs tuʹst lie vaiggâdvuõđ vuõlttummšin, vääld õhttvuõđ vueiʹvvtuåimteei Marja-Liisa Olthuisin: marja-liisa.olthuis [at] oulu.fi.
+Vuäǯǯak teâđ abstraakt priimmʼmõõžžâst vuäǯǯak 15.5.2017 mõõneeʹst.
+Priimjõvvum abstraaktâst ǩeeʹrjtet artikkel, koon deadline lij 5.8.2017.
+Artikkel ǩeeʹrjtemvuäʹppõõzz:
+http://dutkansearvi.fi/tieteellinen-julkaisu/verkkolehti/kirjoittajille/.
+Späʹsseb vuässõõttmõõžž diõtt!
+Nuõrttsääʹmǩiõll ǩeʹrjjǩiõllân da škooulǩiõllân
+Nuõrttsääʹmǩiõll leäi vuõss vuâra ǩeeʹrjtum põʹmmai ool eeʹjj 1894, ko Ǩeâuŋŋaz ortodokslaž papp Konstantin Shtshekoldin jåårǥlõõʹtti Maaʹtt evanǧeʹlium Paččjooǥǥ ǩiõʹlle.
+Son ǩeeʹrjti säämas ruõššbukvaivuiʹm.
+Tän ooudpeäʹlnn lääʹdd ǩiõlltuʹtǩǩeei Arvid Genetz leäi čõõđtam Ođđ Testameeʹnt teeʹkstid ǩiʹldd- da äʹǩǩelsäämas (e. 1878).
+Mâʹŋŋlest 1920-1930-looǥǥin Peäccam vuuʹdest jååttam tuʹtǩǩeei ǩeeʹrjte põʹmmai ool pääiʹǩnõõmid da viʹǩǩe ooudâs ǩiõl ortografii.
+T. I. Itkonen čõõđti eeʹjj 1935 ǩeeʹrj nuõrttsääʹm- da kuâlõksääʹm-mainnsid da åskkmõõžžid.
+Son õõʹni foneettlaž ǩeeʹrjtemvueʹjj da jåårǥlõõʹtti mainnsid lääddas še.
+Nuõrttsäʹmmlai seʹst ǩiõll seeilai mainstum ǩiõllân samai 1970-lååǥǥ räjja.
+Teʹl altteeš ǩeʹrjjǩiõl da ortografii tuõđi viikkâd ooudâs.
+Ânnʼjõžääiʹj ââʹnet ǩeʹrjjǩiõl, kååʹtt lij Lääʹddjânnmest šõddâm.
+Nuõrttsääʹmǩiõl seʹst lie mäŋgg jeeʹresnallšem suõm da tõn diõtt õõut õhttsaž ǩeʹrjjǩiõl raajjmõš lij leämmaž väʹǯǯel.
+Mâŋŋa nuuʹbb vääin Peäccmest vuâlggam da eeʹjj 1949 Lääʹddjânnma serddam nuõrttsäʹmmla mainste Suõʹnnʼjel, Njuõttjääuʹr, Paččjooǥǥ da Peäccam suõmid.
+Kuâlõknjaarǥâst mainstet täi lââʹssen võl ǩiʹldd-, äʹǩǩel- da tââʹrjsääʹm ǩiõlid, kook lie snäädnas läppjemvaar vueʹlnn.
+Iʹlla vaiggâd aʹrvveed, što måkkam kõrr tuâi lij leämmaž šõddeed ǩeʹrjjǩiõl näkkam åårrmõõžžin.
+Lääʹddjânnmest ǩeʹrjjǩiõl vuâđđan vaʹlljeeš Suõʹnnʼjel ǩiõl, tõn diõtt ko tõn ǩiõl mainsteei leʹjje Čeʹvetjääuʹr vuuʹdest jäänmõsân seämmanalla ko obb Lääʹddjânnma aazztum meer seʹst.
+Ǩeʹrjjǩiõl alttummuš 1970-lååǥǥ rääʹjest
+Čeʹvetjääuʹr škooulâst altteeš nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõõzz eeʹjj 1972, teʹl ko vuâđđškooul mättʼtõs aaʹlji Lääʹddjânnmest.
+Teʹl iʹlmstõõvi vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž aabbâs Aabbâs.
+Õõut eeʹjj mâŋŋa, eeʹjj 1973 čõõđteš Mikko Korhonen, Jouni Moshnikoff da Pekka Sammallahti raajjâm Koltansaamen opas.
+Tõt čuäʹjti što måkam leäi nuõrttsääʹmǩiõl ortografii leʹbe ǩeeʹrjtemvueʹǩǩ.
+Ortodokslaž ceerkav še lij viikkâm ooudâs nuõrttsääʹmkiõl.
+Eejj 1983 ceerkav čõõđti nuõrttsääʹmǩiõllsaž ceerkavlaulljid, eeʹjj 1988 Evvan Evaŋǧeʹlium, eeʹjj 1999 Ortodokslažvuõđ mâiʹd, mõõzz, mäʹhtt -ceerkavteâđ ǩeârjjaž da eeʹjj 2002 Pââʹss Eʹččen Evvan Krysostomoozz Liturgii.
+Čeʹvetjääuʹr škooul lij leämmaž vääžnai sââʹjest nuõrttsääʹm ǩeʹrjjǩiõl ooudâs viikkmest.
+Škooulâst nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtummuš lij juätkkjam eeʹjjest 1972 tän peeiʹv räjja, peʹce leʹjje mueʹdd eeʹǩǩed ko tõn jie mättʼtam.
+Čeʹvetjääuʹr lââʹssen nuõrttsääʹmǩiõl lie mättʼtam vueʹllškooulâst Njeäʹllmest 1980-looǥǥâst ääʹljeeʹl, Akujääuʹrest mueʹdd eeʹǩǩed ouddâl ko škooul looppteš eeʹjj 2004 da Âʹvvlest tõn mieʹldd, što leʹjje-a mättʼtõõđi.
+Čeʹvetjääuʹr pââibužškooulâst lij vuäittam mättʼtõõttâd nuõrttsääʹmǩiõl vaʹlljuum aunnsen tõn rääʹjest, ko pââibužškooul alttii toʹben eeʹjj 1990.
+Čeʹvetjääuʹr škooul lij ouddam sääʹmǩiõl mättʼtõõzz ougglestmättʼtõssân Âʹvvel lookkjiškoouʹle 2000-lååǥǥ aalǥâst, da eeʹjj 2004 altteeʹl sääʹmǩiõll lij leämmaž pâʹjjmättʼtõõttiteeʹstin veeʹres ǩiõllân.
+Koumm sääʹmnuõr ǩeeʹrjte sääʹmǩiõl eeʹjj 2005 da sij piʹrǧǧee puârast.
+Tõt lij šiõǥǥ äʹšš še, ko eeʹjj 2012 õhtt mättʼtõõtti ǩeeʹrjti sääʹmǩiõl jieʹnnǩiõllân, da eeʹjj 2014 pâʹjjmättʼtõõttiteeʹstin nellj mättʼtõõđi ǩeeʹrjte sääʹmǩiõl jieʹnnǩiõllân da koumm mättʼtõõđi veeʹres ǩiõllân.
+Ǩeerjlaž materiaal raajjmõš
+Vuõššân puk õnnum sääʹmǩiõllsaž materiaal õõlǥi ǩeeʹrjted ǩiõđivuiʹm, ko sääʹmǩiõl foont leʹbe bukva jie leämma ǩeeʹrjtem-mašinain.
+Škooulâst leäi sääʹmǩiõl materiaalân pâi eiʹdde rajjum Aabbâs, nuʹtt što jeeʹres materiaalid õõlǥi tâʹlles-i raajškueʹtted.
+Uʹčteeʹl, škooulneeʹǩǩ da sij puärraz raʹjje tõid õõutsââʹjest, håʹt mueʹdd puärraz leʹjje tõn miõl, što sääʹmǩiõl ij taarbâž mättʼted škooulâst ni vooʹps, ko tõin ij piʹrǧǧed Aanar kuuʹǩǩab.
+Čeʹvetjääuʹr škooulâst leäi 1980-lååǥǥ aalǥâst reâuggmen sääʹmǩiõllsaž škooulveäʹǩǩteei, da suu vääžnjumus tuâjjan leäi ǩeeʹrjted da pirsted černiilakarndaažžin puk materiaalid, nuʹtt što tõid piazzi määŋgsted škooulneeʹǩǩid lookkâmnalla.
+Ǩeerjlaž materiaali raajjmõš šõõddi jiânnai hiâlpab tõn mâŋŋa, ko Čeʹvetjääuʹr škoouʹle 1980-lååǥǥ peäʹlrääʹjest uʹvddeš nåkam ǩeeʹrjtem-mašina, koozz leʹjje raajjtam sääʹmǩiõllsaž bukvaid Saksslajânnmest.
+Tõt leäi kuuitâǥ pâi õhtt mašina, da tõt õõlǥi leeʹd škooulâst, koʹst ođđ materiaalid raʹjješ juõʹǩǩ peeiʹv vääras.
+Škooulveäʹǩǩteei ǩeeʹrjti teeʹkstid mašinain da pirsti kaartid černiilakarndââžžin.
+Tännalla rajjum teeʹkstid vuõltteeš Sääʹmteeʹǧǧ konttra määŋgstem diõtt.
+Tõid ij teänab taarbšam määŋgsted škooulâst spriitin mäʹhtt ouddâl leʹjje tuejjääm.
+Mâŋŋa ko 1990-lååǥǥast leäi serddum teâttmašina äigga, sääʹmǩiõllsaž ǩeerjlažvuõtt aaʹlji mõõnnâd ooudâs.
+Leâʹša õinn leäi jõnn vääʹnn mättjem-materiaalin.
+Päärnaid leʹjje kâʹl muäʹdd ǩeerja da škooulneeʹǩǩid lââʹsslookkâmneävv.
+Nåkam ǩeeʹrjin, kook leʹjje leämmaž ǩeʹrjjtum ǩiõđivuiʹm, raʹjješ määŋgeunnsaž oođâsteäddldõõǥǥid.
+Õhtt maaiʹlmǩeerjlažvuõđ vääžnmõs ǩeeʹrjin, Uʹcc Priinsâž še lij jåårǥlõttum säämas.
+Jeeʹresnallšem ǩeeʹrj še iʹlmstõõvškuõʹtte siõmmnai siõmmnai.
+Mââimõs iʹlmstõõvvâm ǩeeʹrjin lij vuõssmõs sääʹmǩiõl ǩiõllmätt Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouli vääras, kååʹtt čuäʹjat ǩiõllmäätt aaʹššid vuäʹnkõs vuâkkõõzzin da ouddmiârkaivuiʹm.
+Nuʹbb eiʹdde iʹlmstõõvvâm ǩeʹrjj lij Ǩiõtt-tuâjjsaʹnnõs snimldõõǥǥivuiʹm lääddas da säämas.
+Proʹbleeʹmen ǩeeʹrjtem pirr 1990-lååǥǥast da 2000-lååǥǥ aalǥâst leʹjje õinn foont.
+Sääʹmǩiõllsaž bukva jie kaunnu teâttmâšinain leʹbe tõid leäi vaiggâd ǩeeʹrjted, ko tõk leʹjje määŋg puålu vueʹlnn.
+Eeʹjj 2010 teâtt-teknikk leäi juʹn jååttam tâʹmmet ooudårra, što nuõrttsääʹmǩiõl foont leʹjje valddum mieʹldd ođđ Windows ââʹnnemsystteeʹmid.
+Nääiʹt meeʹst lie standard foont nuõrttsääʹmǩiõl vääras še.
+Interneʹtt mättʼtõõttmõš
+Tõn mâŋŋa ko Unicode-systteeʹm mieʹlddsaž foont leʹjje valddum âânnmõʹšše teâttmašinain, leäʹp vuäittam ââʹnned interneeʹtt äuʹǩǩen kuddnalla, ko teeʹkst kuâsttje vuõiggân teâttikknest.
+Eeʹjj 2008 aaʹlji vuõssmõs nuõrttsääʹmǩiõllsaž ǩiõllkurss interneeʹtt pääiʹǩ.
+Ååʹn jeeʹresåʹrnn ko sääʹmvuuʹdest jälsteei säʹmmla da jeeʹres oummu še peäʹsse mättʼtõõttâd sääʹmǩiõl.
+Vuõssmõs sääʹmǩiõl ortografii, kååʹtt leäi rajjum 1972, õõlǥi tâʹlles teevvad raajeeʹl tõʹst jäänab jiõnneem-mieʹlddlaž, ouddâl ko tõn priʹmmeš.
+Tät tivvum ortografii lij õnnum tõn rääʹjest, ko vuâđđškooul mättʼtõs aaʹlji.
+Tõn veäkka päärna lie puârast mättjam lookkâd da ǩeeʹrjted nuõrttsääʹmǩiõl.
+Ânnʼjõžääiʹj proʹbleeʹmen ǩeʹrjjǩiõl ooudâsviikkmest lie nåkam vuõrâsoummu, kook jie leäkku mättʼtõõttâm jiiʹjjez jieʹnnǩiõl lookkmõõžž da ǩeeʹrjtummuž.
+Sij särnna, što sääʹmǩiõl ǩeeʹrjtemvueʹǩǩ lij leigga vaiggâd da tõn õõlǥči muʹtted.
+Ko mâka nääiʹt tuejjeʹčeš, tõt leʹčči jääʹmmemsuʹvdd ǩeʹrjjkiõʹlle da seämma ääiʹj jääʹmmemsuʹvdd mij sääʹmǩiõʹlle še.
+Ânnʼjõž ortografii tuäimmai puârast da miâlggâd puk sääʹmpäärna da nuõr juʹn silttee tõn.
+Tuäivvap, što negatiivlaž kritiikk sââʹjest täk vuõrâsoummu jiõčč mättʼtõõđškuäʹtte sij reeʹǧǧes da mooččâs jieʹnnǩiõl ǩeerjlaž âânnmõõžž.
+1 Qvigstad & Wiklund 1899.
+2 Teʹkstt čõõđteš täʹst oođuum seeidast http://www.saaminuett.fi/kolttasaamelaiset
+Keerjlažvuõtt
+Qvigstad J.
+& Wiklund K. B.
+Bibliographie der Lappischen Litteratur.
+Suomalais-ugrilaisen seuran toimitus XIII.
+Helsingfors: Suomalais-ugrilainen seura.
+Sääʹmǩiõl da - kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbr, vuõssmõs sääʹmǩiõllsaž tuʹtǩǩeemseäʹbrr, altteeš Heʹlssnest 15.6.2014.
+Sieʹbr tuejjummuž vuâđđjurddi da ǩiõl jeälltummše da kulttuuʹre koolli tuåim jie vuâđđõõv etnlažvuõʹtte, a tuejjummuš vuâđđââvv tiõđlaž tuejjummše, jeärben ǩiõʹlle da ǩiõlljeälltummše jeeʹres konteekstin da persoon di joouk leʹbe ǩiõllõhttõõzz tääʹzzest.
+Äävvtoolraajjmõš meä'ccpuâlljemvaa'rr äi'ǧǧen lij kiõlddum še tollsââ'jjpääi'ǩin.
+Vuu'd čää'ʒʒ liâ juukkâmnalla.
+Ve'rddčää'cc lij pue'rab.
+Ǩeässa čää'ʒʒ kännad ǩe'tted.
+Juõ'ǩǩ tollsââ'jjpääi'ǩest, kåvvaz da meä'ccǩeâmpain liâ kå'šǩǩnuu'žneǩ.
+Joo'tti vuäitt leeirõõttâd vuu'dest juõ'ǩǩoummuvuõiggâdvuõđin.
+Joo'tti tuäivat insted tollsââ'jjpaai'ǩin da meä'ccǩeâmpai lu'nn le'be vuä'mm instempaai'ǩin, što jânnam ij ânn'jõõvči.
+Vue'đđemassi â'lǧǧe lee'd aainâs mie'ldd, hå't-i vue'ǩǩen le'čči insted meä'ccǩeâmpain.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest liâ vitt meä'ccǩeâmp.
+Sollumusjääu'r meä'ccǩeâmp lokku vää'ldǩâni ǩeâmp liâ Sää'mpälggaz kuâŋŋsest, Če'vetjääu'r čuõkku tââvbeä'lnn.
+Vuu'dest liâ čiččâm våurrǩeâmppad.
+Mä'tǩǩaautid da -vaaunid vuäitt åårstâ'tted čuâǥǥasvaaldšem åårstõkpaai'ǩid.
+Tu'ri'smmpääi'ǩ da põrggi â'lddvuu'dest:
+Lââ'zz â'lddvuu'd instempaai'ǩin vuäitt kõõjjeed Aanar kåå'dd tu'ri'smm - infost.
+Vuu'dest jiâ leäkku palvvlõõzz liikkeemcõgldõsnallšem oummuid.
+Sää'mmu'zei da Pâjj-Sää'mjânnam luâđkuvddlõs Siidast vuäitt liikkeed kåå'lezstuu'lin, tå'ben lij še inva-wc da åuggmu'zeivuu'dest vuäitt liikkeed ǩie'ssäi'ǧǧen vie'ǩǩteejain.
+Meahciráđđehus, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Telef.
+Čää'ʒʒ âânnmõš ǩeetǩâni lij joo'tti jii'jjes vää'ldest.
+Väccâr põõstaijânnamvuu'd meä'ccǩeâmpain liâ ääu'ǩte'mes pååđnjeä'ššnoorrâmlee'tt, leša pue'rab lij pu'htted juõ'ǩǩkaž jii'jjes ääu'ǩte'mes pååđnjeä'ššnuä'đ meädda luâđast.
+Leeirrõõttmõš lij seännum juõ'ǩǩoummuvuõiggâvuõtt mie'lddsanja.
+Väccâr põõstaijânnamvuu'dest liâ nellj meä'ccǩeâmp, ko'st vuäitt insted iinn le'be kue'htt.
+Aanarjääu'rest liâ kutt meä'ccǩeâmp, ko'st vuäitt insted iinn le'be kue'htt.
+Våurrǩeâmpp va'rrjed jii'jjes âânnmõ'šše
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest lij Sää'mpää'ljes - nõmmsaž kruuggpeelktõk.
+Vuu'd luõttu vuäitt še toobdstõõttâd jii'jjes pälggsid vää'ʒʒee'l.
+Vu'vdd vuâll tââvas Kaldoaaiv põõstaijânnma, koon čõõđ jå'tte kue'htt ku'ǩes Če'vetjääu'rest a'lǧǧi peelktõõǥǥ.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd saaujbeä'lnn älgg Väccâr põõstaijânnam.
+Njauddâmjooǥǥ kuõšk abbsi čõõđ di Če'vetjäurra kuõskki jokk- da jääu'rmaa'tǩi čõõđ mâ'nne meällamvääl.
+Jäu'rr- da jokkmää'tǩ liâ põõstaijânnamnallšem: ââldmõs čuâkksa lij määŋg ǩilomettar mä'tǩǩ.
+Jäu'rrjõõrŋ suä'ppe še suuǥǥemma.
+Mooččâs kue'stelm ävvne Õllvää'r da Vainosvuei'v â'lnn Sää'mpälggaz kuâŋŋsest.
+Njuä'mmelvuäivva kuärŋŋmõš pa'lǩǩeet mooččâs kue'stlmin pâ'jjel Če'vetjääu'r.
+Sää'mpõõrt päi'ǩǩ lij Če'vetjääu'r siidâst.
+Sää'mpõõrt vuä'mm tiiŋg da snimldõõǥǥ mainste nuõrttsämmlai histoorest da kulttuurest.
+Põõrtâst vuäǯǯ vuä'ppõõzz da tå'ben liâ še kaaupšemnalla sää'mǩiõtt'tuâi di Meä'cchalltõõzz ouddaz.
+Sää'mpõrtt lij äävai ǩeässa.
+Vuu'dest vuäǯǯ čuõiggâd, ij taarbâž meä'ccjânnmest jåå'ttemlåå'vid.
+Ruõ'psses ruõssin tiõttum Če'vetjäu'rr - Pulmank - čuõiggâmlaatt lij põõstaijânnamnallšem: čuõiggâmlaađ jeät äävukku äi'ǧǧkõõskinalla da čuõiggi vuäǯǯ jiõčč čiõppeed obbsest bie'ǩǩ mää'tǩ.
+Huõlltuâjai da pääi'klaž aazzji jååttmõõžž diõtt šâ'dde ǩeâlkktuä'l, kooi mie'ldd vuäitt še čuõikkâd pannšoŋŋân.
+Vuu'd kue'lljääu'r ǩeä'sse kue'llšii'lljid.
+Vuu'dest vuäǯǯ vuäggad da tälvva vuäggad kalddjest nõtta låå'v, leša ij seârvvna luõss- da šapššvââ'llj kuõškk njee'šǩi da vuâllõõǥǥi ve'rddpaai'ǩin.
+Jee'res kue'llšeellmõõžž ǥu vuäggam da tälvva kalddjest vuäggam diõtt 18- 64-âkksain âlgg mä'hssed kue'llšeellemhåiddmähss da vuä'stted äššakuulli kue'llšee'llemlåå'pp.
+Pâjj-Sää'mjânnam Põõstaijânnam vuudest låå'pp nââmar 1564 kätt miâlddâd šuu'reld vuäjj-, jokk- da jäu'rrčaa'ʒʒin ǩue'llšeellmõõžž Aanar da U'ccjooǥǥ koo'ddi vuu'dest.
+Njauddâmjo'ǩǩe kue'llšee'llemlåå'pp nââmar lij 1565.
+Njauddâmjooǥǥâst liâ kue'htt kue'llšee'llemvuu'd, da kue'llšee'llemäi'ǧǧ lij 1.6.
+Njauddâmjooǥǥ kue'llšlaa'jj liâ jiõŋŋmiârluõss, ku'vǯǯ, sâ'vvel, šapšš, vuâsk, nu'ǩǩeš da vue'šnn - vuä'innmõõžž mie'ldd pue'rmõš poppeei šiil lij sâ'vvel.
+Če'vetjääu'r vuu'dest čaa'ʒʒi vä'lddšlaa'jj liâ sâ'vvel, nu'ǩǩeš, vuâsk, šapšš da räudd.
+Låå'vid kaaupšet Meä'cchalltõõzz tuåimmpääi'ǩest Â'vvlest da Pâjj-Sää'mjânnam luâđkuvddlõõzzâst.
+Gyrodactylis salaris-luõssparatiiss i'lla veâl leävvnam ärvvsaž luõssjooǥǥid.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd kooll kue'htten låå'ppvoudda: 1605 Njauddâm da 1606 Väccär.
+Vuu'din kaaupšet suutki mie'ldd rää'jtum mie'rr u'ccšiillåå'vid, kooivuim åuggpäi'ǩǩkåddlaž vuäitt meäccjed meäccjemääi'ji äi'ǧǧen reeppaid, njuä'mmlid, u'ccnääu'did da čää'ccloo'ddid.
+Vuu'd â'lddtuõddrin liâ šiõǥǥ reppmäädd.
+Puäʒʒhoi'ddjummuš lij vuu'dest vääžnai jie'llemvue'ǩǩ da tõn diõtt tiârri piânnjest meäccjummuš lij ǩiõlddum.
+Vuu'din sätta lee'd puäʒʒhåiddtuâjj diõtt tä'lvvääi'j da ǩie'ssää'ij jee'resnallšem rää'jtõõzz.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest pääiklaž mie'csteeiji vääžnmõs šilli liâ sorvv da repp.
+Määŋgas pääikla kärdda vuu'dest reeppaid kue'tt'tar'bbe.
+Mie'cstummuš luâtt'tu'ri'smest lij vuu'dest emansa jeälljemen.
+Enontekiö, Aanar da U'ccjooǥǥ koo'ddin põõššinalla jeälsteeijin lij vä'ldd šee'llemvuõggâdvuõtt dåmmkåå'dd riikk määddin.
+Låå'vid kaaupše Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpäi'ǩǩ, Pâjj-Sää'mjânnam luâđkuvddlõs da Tuõddâr- Sää'mjânnam luâđkuvddlõs.
+Vuu'dest šâ'dde luâmman, jõõŋ, sââ'r da čuõ'mmjõõzz.
+Vuu'dest vuäʒʒ uussâd mue'rjid da noorrâd kuõbbrid.
+Pakk ǩie'ssčää'cc lij paaštpeei'vi čue'zzes.
+Jääu'ri reeddain vuäitt kaunnâd luâttvuõddâsreeddaid.
+Väccâr põõstaijânnmest jiâ leäkku peälkkum peelktõõǥǥ.
+Väccâr tâ'vvraai räjja puätt seârvvna Kirakkajääu'rest Pakanajooǥǥ ǩiõmppu 14 ǩm kõõkka peälkkum peelktõk.
+Aanarjäu'rr suäpp meällmõ'šše, hå't-i tõn jõnn jõõrŋ da ǩeä'dǧǧreedd õõlǥte joo'ttjest šiõǥǥ jõnn čaa'ʒʒi â'lnn vaaree'l jååttmõõžž.
+Aanarjääu'rest motorvõnnsinjoo'tti vuäitt ǩiiččeed mõõnee'st mooččâs kue'stlmid.
+Aanarjääu'rest jååttmõš lij aanarnee'ǩǩi tääu'jmõš ǩie'ssääi'j hää'sǩõõttmõš da tuâjj.
+Čuõšk jiâ leäkku ǩe'hssen pei'vv'va'lddja, ij-ǥa sue'lnn viiǥǥ mue'rjjšââdd da kue'llšeellmõ'šše suåppâmnallšem ku'vvi liâ doohhti.
+Väccâr vuu'd jääu'ri â'lnn joo'ttjid ou'dde suejjsââi Pisternjaarǥǥ da Čue'lsvuõn meä'ccǩeâmp.
+Jååttmõõžž hiâlpeem võõnâsmuâtkõõǥǥid käunn Ri'mnnj'njaarǥâst da Čue'lsmue'tǩest, da Kuuva kanava lij vuei'nnemärvvsaž.
+Väccâr põõstaijânnam oudd õhttu joo'ttja jii'jjesnallšem tobddmõõžžid.
+Vaalmâš čuõiggâmlaađ jiâ leäkku, leša meä'ccǩeâmpaid da våurrǩeâmpaid tuärjjõõđee'l čuõiggmõš Väccrest o'nnast.
+Põõstaijânnmest liâ jiânnai jääu'r, jooǥǥ, luhtti, vuõ'ppi da čårrjääura kue'llšii'llja, kåå'tt ij pââl jåå'tted põõstaijânnam rääuhast da juâmasvuõđâst.
+Čårrpääi'ǩvuu'd lublin da jääu'rin vuäitt šee'lled kue'll määusta vuäggee'l da tälvva ka'lddjest vuäggee'l di lå'nstee'l Sää'mjânnam läänpäikksaž vuõggkue'llšee'llemlåå'v še vuõggin, meädda looǥǥee'l TJ-kuvddlõõzz spesialkue'llšee'llemjääu'rin.
+Meä'cchalltõõzz virksmõõvvâmkue'llšee'llemlåå'pp, 1564 Pâ'jj- Sää'mjânnam põõstaijânnamvu'vdd, låå'pp ââ'n se'st šuurab vuõiggâdvuõđ da vuõiggad kue'llšee'lled še õu'ddel peäggtum spesialkue'llšee'llemjääu'rin da ko'st lij ver'ddkolggmõš kue'llšee'llemvu'vddkaart da låå'ppmääi'ni mie'lddsanja.
+Aanarjäurra, määŋkid vuõggid õhttna õõ'nni vuäggjid lij näkam låå'ppnââmar da teâđ liâ ǩiõččâmnalla: virksmõõvvâmkue'llšee'llemlåå'pp 1580 Aanarjäu'rr.
+Enontekiö, Aanar le'be Uccjooǥǥ koo'ddin põõššinalla jeälsteejin, kook â'nne ämmatkue'llšeellmõõžž, kue'tt'tarbbkue'llšeellmõõžž le'be luâđjie'llemvue'jjid, lij seârvvna vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad määuste'mes låå'pp kue'llšee'llem âânnmõõžž diõtt riikk čäcca õu'ddel peäggtum koo'ddin.
+Vuäggmõ'šše da ka'lddjest vuäggmõ'šše ij taarbâž lee'd kue'llšee'llemlåå'pp, leša jee'res kue'llšeellmõ'šše 18 - 64 âkksain âlgg mä'hssed kue'llšee'llemhåiddmähss.
+Lââ'ssteâđaid Pâjj-Sää'mjânnam luâđkuvddlõõzzâst Siidast le'be Meä'cchalltõõzz tuåimmpääi'ǩest.
+Gyrodactylus salaris-luõssparasiitt i'lla veâl leävvnam ärvvsaž Jiõŋŋmie'rre kolggi jooǥǥid.
+Väccâr põõstaijânnamvu'vdd kooll låå'ppvoudda 1606 Väccâr.
+Voudda kaaupšet suutki mie'ldd rää'jtum mie'rr u'ccšiillåå'vid, kooivuim åuggpäi'ǩǩkå'ddne'ǩ vuäitt meäccjed meäccjemääi'ji äi'ǧǧen reeppaid, njuä'mmlid, u'ccnääu'did da čää'ccloo'ddid.
+Põõstaijânnamvuu'd ij vuei't takai ra'httivuõđ diõtt kåččad šiil'äi'tten, ǥu tuõddârlõsttmääiǥaž lij poorrâm u'rvvressen reeppai jie'llempirrõõzz.
+Vuu'dest käunn'je veâl šilli siâssâm vuu'd: Aanarjääu'r tâ'vvreedd jie'ǧǧin da tõi kuâŋŋsin vuäitt alggčõõučest kaunnâd čuõnnjuid da jee'res čää'ccloo'ddid di mâŋŋa čâhčča reeppaid.
+Väccâr pâ'jjtuõddâ reu'nnvuu'd di sue'ǩǩråå'đ kook liâ šeäšttjõõvvâm ou'dde eža šiõǥǥ reppvââ'llj mie'csteeija, kåå'tt haa'lat jåå'tted põõstaijânnam rääuhast.
+U'ccšiil šee'llemlåå'vid Pâ'jj-Sää'mjânnam vuu'did kaaupše Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpäi'ǩǩ, Pâjj-Sää'mjânnam luâđkuvddlõs Siida da Tuõddâr- Sää'mjânnam luâđkuvddlõs.
+Mie'cstummuužžin lij jõnn miârktõs pääiklaž aazzjid virkstõõvvâmmiõlâst da šilljest rajjum veär po'htte veärrpårdda ođđ smakksaid porrmõõžžid.
+Väccâr vuu'dest pääiklaž mie'csteeiji vääžnmõõžž šilli liâ sõrvv da repp.
+Šee'let-ba vuudest kuä'ss-ne kuõbǯ.
+Enontekiö, Aanar le'be Uccjooǥǥ koo'ddin põõššinalla jeälsteejin lij vä'ldd šee'llemvuõggâdvuõtt dåmmkåå'dd riikk määddin.
+Sää'mjânnam lään, Tâ'vv - Sää'mjânnam Aanar Vuu'd håidd Meä'cchalltõs.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd lij Lää'ddjânnam jäu'rr'reggsummuš vu'vdd.
+Če'vetjäu'rr da Kirakkajäu'rr di uu'ccab jääu'r mojjee tän põõstaijânnam vuu'd.
+Jääu'r liâ vuu'dest čiŋŋâl.
+Äälisjääu'r tâ'vvǩee'jj čiŋŋâlvuõtt lij joba 60 mettred.
+Vuu'dest liâ sie'ǩǩmie'cc, pe'ǩǩhajjsa pie'ccmie'cc (kuålvvâž), čeärrsue'ǩǩrååđ di vaiddâz äävtuõddâr.
+Vainosvuei'vv (268 m) da Õllvää'rr (Villavaara) pâ'jjne tuõddrin õll'jummu'šše.
+Vu'vdd suäpp pei'vvreissa le'be määŋg peei'v jååttmõ'šše.
+Čuõkku â'lddvuõđâst da čuõkkukuâŋŋaz aazztummuužžâst peersteǩâni vu'vdd lij põõstainallšem.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd kooll Aanar kåå'dd nuõrttpeä'l sää'mvoudda.
+Sää'mjânnam läänn, Tâ'vv-Sää'mjânnam Aanar, Uccjokk Kaldoaivi põõstaijânnamvu'vdd, Če'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd
+Če'vetjäu'rr - Pulmank -jåå'ttemǩeäinn mâânn jõnn Kaldoaivi põõstaijânnam čõõđ.
+Ǩeäin kookkadvuõtt lij 60 - 70 ǩm ǩeäinva'lljeem mie'ldd.
+Saaujbeä'lnn ǩeäinn mâânn veâl kuålvvši čõõđ, leša tâ'vve mõõnee'st tuõddârõõlâz motstââvv veâl jäänab šââddte'mnallšem da čeä'rrsue'ǩǩ luâttan.
+Ǩeäinn lij tiõttum käälkain kälkkuum malinovruõ'psses muõrrstå'lbbǩee'jjivui'm.
+Ǩie'ssmannu aalǥâst muõtt lij ju'n jäänaš suddâm põõstaijânnmest, leša jõõǥǥ da vuäj tolvva tu'lvväi'ǧǧen.
+Pää'res jåå'ttemäi'ǧǧ lij evvanpeei'vest kålggmannu aalǥbeä'lnn.
+Če'vetjääu'rr - Pulmank kõõskâst mâânn tä'lvvǩeäinn, koon kookkadvuõtt lij nu'tt 70 ǩm.
+Ǩeäinn lij tiõttum luõttu muõrrstå'lbb ǩeäčča rajjum da käälkain kälkkuum ruõ'psses ruõssivui'm.
+Tä'lvvǩeäinn lij jurddum čuõiggjid, ij ra'nnilåå'v låå'nstam motorǩeâlkkneeǩǩi vuejjam diõtt.
+Motorǩeâlkkneeǩǩi diõtt Če'vetjääu'r - Nuorgam kõõskâst mâânn ra'nni, kåå'tt lij tiõttum luõttu muõrrstå'lbb ǩeäčča rajjum käälkain kälkkuum ruõ'psses ruõssivui'm.
+Tä'lvvǩeäinn da motorǩeâlkkra'nn liâ õ'httemõõnnâmnallšem Če'vetjääu'rest tok-sa Opukasjääu'r räjja, ko'st tõk rätkkje ođđest õ'httnem diõtt â'pet Tsaarajääu'rest.
+Tä'lvvǩeäin kaarsiǩ järran ǩie'ssmädd ǩeäinast: tä'lvvǩeäinn mâânn vue'll'jânnmi pääi'ǩ nu'tt cie'lǩeel jie'ǧǧi da jõrŋŋjääu'ri pääi'ǩ.
+Tä'lvvǩeäin jeät õnnu nu'tt jåå'ttem diõtt äävai, leša tä'lvvǩeäin â'nne äävai tuâi diõtt Meä'cchalltõõzz huõlltuâjjoummu, raajjväärdtõk da puäʒʒoummu.
+Čuõǧǧi vuäitt kâ'l jouddâd ää'veed porgglaađ alggtää'lvest da mâŋŋa kuâld.
+Nuõrti-Sää'mjânnam Suä'đjel Urho Kekkosen meermeä'cc Pääi'ǩ håidd Meä'cchalltõs.
+Čuõmmjooǥǥ sää'mǩe'dd lij Urho Kekkosen meermie'ccest Čuõmmjooǥǥ kuâŋŋsest kue'htt ǩilomettar Äi'ttjääu'rest äppla.
+Ǩe'dd lij 1940-lååǥǥast leämmaž nuõrttsaa'mi jälstemvu'vdd, kåå'tt lij suõ'jjuum da ouddlâsttum.
+Čuõmmjooǥǥ sää'mǩe'dd leäi Peäccam Suõ'nn'jelsiid ååraš Semenoff piârri ǩie'sspäi'ǩǩen ee'jjin 1946 - 1948.
+Tõt lij ânn'jõš Lää'ddjânnam vuu'dest pue'rmõsân seillam nuõrttsaa'mi raajjâmvue'ǩǩ, kåå'tt lij rajjum vuä'mm Suõ'nn'jelsiid ä'rbbvuõđ mie'lddsânji.
+Päi'ǩǩ lij põrttraajjâmhistoor da nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõđes beä'lnn ärvvai.
+Peäccmest evakko jouddâm Suõ'nn'jelsiid saa'mid aazzteš loopplânji Če'vetjäurra.
+Če'vetjäu'rr lij sää'mi kuvddlõspäi'ǩǩ Lää'ddjânnam sää'mvuu'dest aassimie'r di kulttuur da ä'rbbvuõđ seillam peä'lest.
+Če'vetjäu'rr lij sää'mvuu'dest.
+Sää'mvuu'd ra'jješ sää'mlää'jj mie'ldd Aanar kåå'dd nuõrttbeälla 1940-lååǥǥ looppâst.
+Če'vetjääu'r lââ'ssen sää'm jälste Njeä'llmest da Keväjääu'rest.
+Sää'mvuu'dest jälsteei sää'min liâ sää'mlää'jj mie'lddsa vuõiggâdvuõđ, mâ'te kue'llšee'llemvuõiggâdvuõtt riikkčaa'ʒʒin da vuõiggâdvuõtt raajjâd kue'll- da mie'cstemǩeâmpaid riikkjânnma.
+Suõ'nn'jel-, Peäccam- da Paaččjooǥǥ sää'm ko'lle saa'mi nuõrtt ä'rttla, koozz ko'lle še Aanrõõžž.
+Tuâl'jõžääi'j jie'llemvue'jj le'jje kue'llšeellmõõžž lââ'ssen puäʒʒhoi'ddjummuš da mie'cstummuš.
+Sää'm jälste siidin, kook le'jje piârrji da ruåđikõskksa õhttsažkåå'dd.
+Kue'llšeellmõš leäi vääžnmõš pi'rǧǧeemtiânâs, da piârrji da ruåđi jälstempääi'ǩ le'jje jääu'ri ââlda.
+Seerdal jååttmõš tä'lvvsiidâst pâ'jjpäikka le'be pâ'jjpääi'ǩest tä'lvvsi'jdde mie'rrjõõvi ee'jj'jõrrõõzz mie'ldd.
+See'st le'jje ǩiđđjäll-, ǩie'ssjäll- da čõhččjällpääi'ǩ.
+Täälvas sij noorõ'tte tä'lvvsi'jdde, ko'st leäi ceessan.
+Vääi'n šõddâm diõtt Peäccmest jälstam sää'm jouddu vue'lǧǧed evakkomätkka Lää'ddjânnam sii'sǩbeälla.
+Ǥu Lää'ddjânnam raajj se'rddjõõvi, Suõ'nn'jelsiid saa'mid aazzte Če'vetjäurra.
+Paaččjooǥǥ da Peäccam saa'mid aazzte Njeä'llma da Keväjäurra.
+Serddmõõžž mie'ldd ee'jj'jõrrõs pâ'jjpaai'ǩi da tä'lvvsiidi kõõskâst puu'đi da raai tuâkka kuâđđje še kue'llčää'ʒʒ da puäʒʒmäädd.
+Tuâl'jõžmaall sää'midenteett tobddmõžžân õ'nneš sää'mǩiõl maainstummuužž da ortodoks ååsk.
+Sää'mǩiõll leäi kuu'ǩǩääi'j pâi maainstem ǩiõll: ǩe'rjjǩiõl da ǩee'rjtemmaal a'lǧǧeš õõudâsviikkâd 1970-lååǥǥast.
+Ortodoks åskk kooll juõ'ǩǩpeivvsa jeällma, leša tuâl'jõžäiggsa vue'jj kuâsstje pue'rmõzzân ruõkkâmvue'jjest da panahidast.
+Pââ'zzteei Treeffan Peäccamnee'kk čää'ʒʒristtâmprââ'zne'ǩ riâššât på'rǧǧmannu mââimõs neä'ttelloppân Njeä'llmest, Â'vvlest da Če'vetjääu'rest.
+Leu'ddčie'pp liâ ooccanj, leša ä'rbbvue'ǩǩ jeäll veâl.
+Saa'min lij seillam tuâl'jõžäiggsaž sijddsååbbar vaaldšemä'rbbvue'ǩǩ.
+Tuâl'jõžääi'j sää'mtuõjju ko'lle pe'ssertuâjj, vuä'ddtuâjj da kue'llčuõmmtuâjj, kook liâ se'rddjõõvvâm da seillam puõlvvõõǥǥâst puõlvvõ'ǩǩe.
+Sää'mpihttâz liâ vääžnai vuä'ss, nu'tt identeett ǥu kulttuur diõtt.
+Sää'mnezzni pihttsin kuâsttai nuõrtti vaikktõs.
+Puärrsab neezzan da åumma â'nne sää'mpihttsid.
+Arggpihttsid ââ'net arggpeei'vi da prää'zneǩpihttsid ââ'net prää'zneǩpeei'vi, nuõr tå'lǩ te'l, ǥu siidâst prääzkjet prää'znǩid.
+Sää'mi vue'ǩǩ- da tiŋggkulttuurest lij vaikktõs ruõšš ä'rbbvue'jjest.
+Aanar kåå'ddest jälste nu'tt 600 Suõ'nn'jel-, Peäccam- da Paaččjooǥǥ sämmla.
+Sij jie'llem ij jiânnai mokstõõv lä'ddlai jie'llmest.
+Puäʒʒhoi'ddjummuš juätkkai Njauddâm da Väccär paalǥâskåå'ddest, leša puäʒʒhoi'ddjummuužž da kue'llšeellmõõžž miârktõs jie'llemvue'ǩǩen lij occnam lååime't ee'jji mââiårra.
+Bie'ǩǩ liâ kaunnâm tiânâstuâjaid da bie'ǩǩ liâ ǩiõtt'tuejjla.
+Če'vetjääu'r škooulâst uu'det sää'mǩiõllsa mätt'tõõzz.
+Ee'jjin 1997-2001 Če'vetjääu'rest tuåimji vuâlla škooulâkksai päärnai ǩiõllpie'ss, ko'st päärna siõ'rre dalaullu sää'mǩiõllsaž pirrõõzzâst.
+Sää'm ǩiõll- da kulttuursiid tuåimm'muš aa'lji čõhčča 2001, da puu'đi ee'jj 2003 looppâst.
+Sää'm ǩiõllda kulttuursiid tuåimm'muužž täävtõssân leäi se'rdded ä'rbbvue'jj päärnaid da vuõrâsoummuid.
+Tå'ben mätt'tõ'tte sää'mǩiõl, tuâl'jõžäiggsaid ǩiõtt'tuejaid da ä'rbbvue'ǩǩporrmõõžži raajjmõõžž.
+Väccâr vuu'd liâ aazztam aanrõšämmla nu'tt kuu'ǩǩ ǥo tieđet.
+Sij jie'lle kue'llšee'llem da mie'cstummuužžâst da mââimõs ee'jjčue'đin u'ccmäddtääl skoott'täälast saauʒid da kuuzzid ââ'nee'l.
+Puäʒʒtääl leäi še aalǥâst u'ccmäddtääll.
+Taarr puäʒʒsämmla jå'tte vuu'dest tä'lvvnäi'ǧǧen.
+Jõnnvä'lddpolitiik raajj'jååttmõõžžines piiji raajid ǩidd ee'jj 1852 äi'ǧǧen.
+Puõccu jå'tte seârvvna raajj pâ'jjel veâl nu'bb ee'jj čueđ ouddâl ǥu jânnmi kõ'sǩǩe rajjum puäʒʒäidd cõõggi jååttmõõžž.
+Vuõssmõõzz Taarrâst serddam puäʒʒsämmla aazzškuõ'tte Väccâr voudda 1860-lååggast.
+Aanrõšsämmlai kõõskâst puäʒʒtääl miârktõs kaggõõđi 1900-lååǥǥ aalǥâst.
+Väccâr põõstaijânnma ko'lle nellj paalǥâskåå'dd: Muddusjääu'r, Njauddâm, Paaččjooǥǥ da Väccâr paalǥâskåå'dd, da puäʒʒhoi'ddjummuš lij vääžnai jie'llemvue'ǩǩ vuu'dest.
+Väccâr vu'vdd kooll Aanar kodda, kåå'tt lij Aanar sää'msiid le'be siid äärblaž.
+Sää'msijdd leäi tiõttum piârrji årrjam jii'jjes-i âânnemvu'vdd, tännallšem raai sta'nne mõõntõõllâmvue'jjest vuõiggâdvuõđ čäcca da meäcca.
+Jee'res sää'msiidi aazzi vuäǯǯu ââ'nned kue'llšee'llmõõžž da mie'cstummuužž tõn vuu'dest pâi vuåkrjee'l voudda vuõiggâdvuõđ.
+Sää'msiidi raajj årrje kõskkääi'jest da tâ'l aa'lji raaji piijjmõš ǩii'rji õõl da meäcca.
+Tâ'vvkalott leäi juõkkum piiđpirrõõzzid sää'msiidi mie'ldd, da ee'jj 1751 rääuhsuåppmõõžžâst ää'ljee'l še vä'lddkoo'ddi raajj jää'ǩǩte sää'msiidi raajid.
+Ruõcc - Lää'ddjânnam da Ruõššjânnam smiõ'tte kue'httčue'đ ee'jj raai vuõigg pääi'ǩ Varjjelvuõn da Paaččjooǥǥ å'rnn nu'tt, što jååttmõš da kaaupâânnmõš Jiõŋŋmiârr reddjânnma le'čči čõõđtemnallšen ä'šš.
+Mâŋŋa nuu'b maai'lmvääin seârvvna Lää'ddjânnam mõõnti õhttvuõđ âânnmõõžž jiõŋŋmie'rre.
+Nääi't Väccâr lij leämmaš koolm vä'lddkåå'dd histoorest lokku vä'lddem päi'ǩǩ.
+Väccâr põõstaijânnam čõõđ liâ jååttam Ruija reddjânnma kauppnee'ǩǩ da kue'llšii'lli.
+Vääžnmõš ǩeäinn mõõni Aanarjääu'r čõõđ Čue'lsvuõ'nne da tååiǥ mue'tǩi pâ'jjel vuõn čuõ'ppiǩǩe.
+Jiõŋŋmiârr reddjânnmest õ'nneš kaaupid da ši'lleš kue'l.
+Veâl 1880- lååǥǥ looppâst Aanar å'rnn jiõ'lle juõ'ǩǩ ee'jj 150 kue'llšii'lli Ruija beä'lnn kue'llšee'llmen.
+Ruija markknest liâ peäggtõõzz ju'n 1500-lååǥǥast.
+Markknest sizzmäädd kauppniâvvaid vaajteš miâr kuâlla da åuggjânnam kauppniâvvaid.
+Aanrõõžž kaaupše puõccid, puäʒʒouddsid, nääu'di čååu'did, kå'ddǩid, loo'ddid, meä'ccšillid, ǩiõudid da kåårjid.
+Kauppniâvvaivui'm sij vuä'stte da vaajte sää'rjid vattjid, åuggjânnam aunnsid, rueivvsid, veä'šǩǩkärldõõǥǥid, see'lljid, peessaid, ääušaid, kåå'rnid, jäävvaid, veei'nid, täbbǩid, saa'ltid da pe'pprid.
+Kaaupid tuejjeeš ruõččlaivuim da taaǯǯivuim pâi peäggtum ääi'j kauppšiõtt'tõõzzi mie'ldd.
+Emansa 1800- lååǥǥ looppâst jåå'ttemmaa'tǩid da palggsid pue'ree riikk tuåimest.
+Čue'lsvuõn tâ'vvǩee'jjest ra'jješ palggaz liinnj Taar raai räjja.
+Võõnâsväälid pi'jje tiõttid da Čue'lsvuõnmue'tǩ pâ'jjel ra'jješ 45 mettar kõõkka moost võnnsi ǩie'ssem diõtt.
+Aanarjääu'r beälla ra'jješ joo'ttji suejjsââ'jjen Pisternjaarǥǥ da Čue'lsvuõn meä'ccǩeâmpaid.
+Če'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd lij Aanarjääu'r ääppalbeä'lnn.
+Vu'vdd lij vä'lddčuõkku 4:st Aanar tââvbeä'lnn rätkkjem Če'vetjääu'r čuõkku (nââmar 971) kuâŋŋsest.
+Liiŋk kääzzkõssid da lââ'ssteâ˜ait kaunnje lää'ddǩiõlsai addrõõssin:
+Väccâr põõstaijânnamvu'vdd lij Â'vvlest Kammsa mõõnni vä'lddčuõkku (vä'lddčuâǥǥas 4, E75) nuõrtibeä'lnn Aanarjääu'r tue'ǩǩen.
+Väccâr põõstaijânnamvu'vdd lij Aanar kåå'ddest Aanarjääu'r nuõrtibeä'lnn.
+Aanarjääu'r tâ'vvreedd ǩie'jjmie'ldd mâânn vu'vddčuâǥǥas nââmar 971 Kammsest Njauddâm pääi'ǩ Ta'rre (120 ǩm).
+Čuõkku kuâŋŋsest liâ Partakko, Če'vetjääu'r da Njauddâm siid.
+Vuu'd saaujbeälla veekk Â'vvlest Njeä'llma mõõnni vu'vddčuâǥǥas nââmar 969.
+Čuâǥǥas juätkkai Njeä'llmest Kessi årra muttstõõvee'l mâŋŋa Paaččjooǥǥ moost meä'ccauttčuâkksen, kåå'tt poott siõmmnast ouddâl Kessijääu'r.
+Ǩeâmp, kook liâ saaujest tââ'v årra jåå'ttmen:
+Če'vetjäu'rr - Pulmank -ǩeäinn lij jue'ǩǩemnalla mä'tǩǩkõõskid meä'ccǩeâmpp paai'ǩi mie'ldd.
+Rousajääu'rest Če'vetjäu'rr - Pulmank - ǩeäinast rätkkje kue'htt jee'res jåå'ttemǩeäin.
+Ouddâl nuu'bb maai'lmvääin Peäccam leäi nuõrttsaa'mi jälstemvu'vdd.
+Te'l ko Lää'ddjânnam mõõnti Peäccam ânn'jõž Ruõšš beälla, nuõrttsaa'mid si'rddeš evakkomätkka jälstemvuu'dstes.
+Te'l še Semenoff piâr mõõnti vu'vddluõvtõõzzâst dommvuu'des, puõcceez da miâlggâd puk jee'res jällmõõžžes.
+Mâŋŋa evakkoääi'j sij jiâ piâssâm mååust dommvouddses, nu'tt sij aazzõ'tte jälsted Lää'ddjânnam beä'lnn miâlggâd ââ'lda tuâl'jõž dommvuu'deez da luâttjeällmõõžžstes seämmaettšem vuu'did.
+Ođđ jälstempõõrtid rajješ Čuõmmjooǥǥ kue'ttjääu'rest ǩirrsânji, vuõssmõsân rajješ lâu'ŋŋkuä'đ.
+Jälstempõõrtin šõ'dde â'ǩǩsab ko Suõ'nn'jelsiid jälstempõõrtin.
+Jälstempääi'ǩ raajjmõš kuâđđji siõmmna kõõskräjja, ko to'ben sij šõ'dde jälsted l tå'lǩ kolmm ǩie'zz.
+Tä'lvvpäi'ǩǩ Semenoffi'ʒʒin leäi 12 ǩilomettar mää'tǩ tue'ǩǩen Låttjääu'r reeddast Åå'sǩkuõškâst, ââld Čuõmmjooǥǥ njää'lm.
+Tä'lvvpäikka mõ'nneš suukkâmvõnnsin på'rǧǧmannu looppâst da ǩie'sspäikka puõ'tteš mååusat vue'ssmannust.
+Sää'mǩee'ddest liâ jälstam Ååđaž (s. 1866) da Nättli (s. 1863) Semenoff di sij nijdd Mä'rjj da pä'rnn Pietar ("Peätt", s. 1921) da Evvan ("U'cc-Evvan", s. 1908) da Evvan (Jõnn-Evvan, s. 1906).
+Pietar piârrja kuuli suu kaav Ee'led (s.1924, os.
+Fofanoff) da Evvan piârrja kaav Jååffaž (s. 1908, os.
+Feodoroff) di sij kue'htt niõđ da pä'rnn.
+Ååđa da Nättli niõđpä'rnn O'nddri še kuuli piârõhttsažkådda.
+(Čuõmmjooǥǥ sää'mǩee'dd čuâl)
+Jälstempääi'ǩ lij pirrõõttam nu'tt 1,5 ǩilomettar kookka puäʒʒäidd, ko'st liâ leämmaž kolmm čuâluhssed.
+Ääid saujjbie'll Kue'tt- da Mukkaperäjääu'r kõskksaž čue'lmest lij leämmaž saauʒi viistsââ'jj, koozz tõid vi'ǩǩeš võnnsin.
+Ääid reddviõstârbeä'lnn åårrai u'cc laaddu pirr leäi påå'đäidd.
+Puäʒʒääid leät õ'nnum måtmešt Sää'mjânnam paalǥâskåå'dd pikalõsäiddan, mâŋŋa ko Semenoffi'ʒʒe le'jje serddam meädda.
+Sää'mǩee'ddid leät laaddum jm.
+e. 1981 Maai'lm Luâđ Sǩiâŋkkisie'brr Lää'ddjânnam Teägtõõzz õhttsažtuâjjkuõrjtõõzzâst.
+Nuõrttsää'm Pietar Semenoff da Matti Sverloff le'jje mie'ldd õhttsažtuâjjkuõrjtõõzzâst vuä'pstee'jen da histoor mainstee'jen.
+Mu'zeipravlee'nja da Meä'cchalltõõzz Ääppalskääid muõrrǩe'ddvu'vdd â'nne huõl põõrti da kee'dd pirrõõzz kuddân âânnmõõžžâst.
+Põrtt da säu'nn liâ rajjum ođđest e. 1983.
+Tõid ââ'net meermie'cc personkåå'dd vahssâmkõhttpäi'ǩǩen.
+Te'l ko Lää'ddjânnam mõõnti vääinest Peäccam ânn'jõž Ruõšš beälla, mõõnte Semenoffi'ʒʒi da Fofanoffi'ʒʒi piârri määŋgai jee'res nuõrttsää'm piârrji nalla jiijjâz juâkkjännmeez.
+Peäccam leäi leämmaž nuõrttsaa'mi ää'rbvuâlaž jälstemvu'vdd.
+Väinnpoodd nuõrttsaa'mid si'rddeš evakko mätkka Lää'ddjânnam beälla.
+Mâŋŋa Sää'mjânnam vääin, see'st puuđi evakkomä'tǩǩ, leša sij jiâ vuäittam teänab mäcced tuâl'jõž dommvoudda.
+Vu'vddluõvtõõzzâst nuõrttsää'mpiârri mõõnte dommpääi'ǩeez, puäʒʒjällmõõžžeez di jee'res jällmõõžžeez da bie'ǩǩ ruåđin kuâđđje ânn'jõž Ruõšš beälla, (Ååsǩjääu'r põrtt.
+Snimldõk)
+Vuõššân Semenoffi'ʒʒi da Fofanoffi'ʒʒi piârri aazzõ'tte jälsted miâlggâd ââ'lda ânn'jõž dommvuu'd nuõrttraaj âlddsa, Čuõmmjooǥǥ da Låttjooǥǥ kuâŋŋsid.
+Semenoffi'ʒʒe da Fofanoffi'ʒʒe ra'jje jiõcceez tä'lvvpääi'ǩ Låttjooǥǥ riddu ââld Čuõmmjooǥǥ njäälm.
+Ǩie'sspääi'ǩ jälstempõõrtid ra'jješ nåkam 12 ǩm mää'tǩ tuâkka tä'lvvpääi'ǩest, Čuõmmjooǥǥ Kue'ttjää'ur riddu.
+Ǩie'sspääi'ǩ liâ leämmaž še Vuâsk-, Äi'tt- da Ruâkkjääu'rest di Låå'tt reeddain.
+Muä'dd ee'jj ǩee'jjest Semenoffi'ʒʒi da Fofanoffi'ʒʒi piârri si'rdde põõššinalla jälsted Če'vetjäurra.
+Tä'lvvsijdd leäi kue'tt piârri "sijdd"; Semenoffi'ʒʒi lââ'ssen Låå'tt kuâŋŋsa aazzõ'tte Fofonoffi'ʒʒe piâr.
+Tä'lvvpäikka puõ'tteš ju'n på'rǧǧmannu looppâst da serddmää'tǩ jo'tteš suukkâmvõnnsin.
+Obb tää'lv ši'lleš kue'l juŋŋsid ââ'nee'l.
+Puäʒʒhååid õ'nneš, hå't jäänaš puõccin leäi kuâđđjam tuâl'jõž šõddâmpäikka.
+Puäʒʒäidd ij tä'lvvpääi'ǩest leämmaž.
+Puõccid ij taarbšam poorted, tõ'nt ko kuäivâspääi'ǩ le'jje šiõǥǥ.
+Muä'dd puõccu le'jje ǩidd ǩe'ddmää'rǩest.
+Puõcci lââ'ssen nuõrttsaa'min le'jje še saauʒ.
+Låå'tt tä'lvvsiidâast, Åå'sǩkuõškâst liâ jälstam Ååđaž (s. 1876) da Nättli (s. 1873) Semenoff di sij nijdd Mä'rjj da pä'rnn Pietar ("Peätt", s. 1921) kappjes Ee'ldin (s.1924, os.
+Fofanoff) Ååđa da Nättli niõđpä'rnn O'nddri še kuuli piârõhttsažkådda.
+Åå'sǩjääu'r nuõrtireeddast jälsti Semenoff Ååđa puärrsõmõs pä'rnn Evvan ("U'cc-Evvan", s. 1908), kappjines Jååffain di sij kue'htt niõđ da pä'rnn.
+Jääu'r viõstârbeä'lnn jälsti Fofonoff Å'sǩǩ piârrjines.
+Åå'sǩjääu'rest le'jje kue'htt jälstempõõrt, kook tän poodd liâ teevvǩâni da kõččâmnalla.
+Kuälmad põõrtâst liâ kuâđđjam tå'lǩ muä'dd hirssriâdd.
+Ǩe'ddmää'rǩest liâ veâl tobddjemnalla äi'ttkåå'v ja kue'ttkåå'v.
+Åå'sǩkuõsk sää'mǩe'dd lij 300 mettred Åå'sǩjääu'r jälstemǩee'ddest Låttjooǥǥ pââ'jj-jo'ǩǩe.
+Åå'sǩkuõškâst ǩe'ddmää'rǩest käunnai põõrt lââ'ssen suõvvsäu'nn, mäddǩiiuǥân da kue'htt ǩeâllar da nuu'žniǩ.
+Saauʒi ââ'nnem diõtt ǩee'ddest le'jje sauʒʒkäärd da -puur.
+Lââ'ssen sää'mǩee'ddest lij käunnjemnalla äi'ttkue'tt di kuä'đi paaʒʒtõõzz.
+Suei'ni da jäkkli diõtt le'jje jiijjâz ruõkkâmlue'v.
+Saauʒid vi'ǯǯeš suei'nid kolmmen jee'res pääi'ǩest.
+Pue'rmõs päi'ǩǩ leäi puârast šõddi suei'nn poožn Čuõmmjooǥǥ njää'lmest ǩilomettar vee'rd Låttjooǥǥ vuâlårra Låå'tt tâ'vvreeddast, råå'đ puõtt.
+Poožn leäi ääi'jben âânnam Rääjj-Joo'sep le'be Joosef Juhonpoika Sallila, kåå'tt jälsti vuâlbeä'lnn Låttjokk'kuâŋŋsest.
+Mâŋŋa Joo'sep jää'mmest ee'jjest 1946 šiõǥǥ suei'nnčuõppâmpääi'ǩ le'jje saa'mi âânnmõõžžâst.
+Põõrt da šelljpõõrt liâ suõ'jjuum asetõõzzin ee'jjest 1985.
+Põõrtid da šelljpõõrtid ij vuâǯǯ ââ'nned lokku vääldǩâni nuu'žniǩ, kåå'tt lij puki luâđastjoo'ttji âânnmõõžžâst.
+Nuõrti-Sää'mjânnam Aanar , Suä'đjel Urho Kekkosen meermeä'cc Pääi'ǩ håidd Meä'cchalltõs.
+Låttjooǥǥ sää'mǩee'ddin (Åå'sǩjäu'rr da Åå'sǩkuõškk) vuäitt tobdstõõttâd vuä'mm Peäccam Suõ'nn'jelsiid raajjâmvuâkka.
+Låttjooǥǥ sää'mǩee'dd liâ Peäccam Suõ'nn'jelsiidâst evakko jouddâm Semenoff da Fofanoff piârrji jälstempääi'ǩ.
+Sää'mǩee'dd liâ Urho Kekkosen meermie'cc tââ'vbeä'lnn, Låttjooǥǥ nuõrtibeä'lnn nu'tt kue'htt ǩilomettred Lått- da Čuõmmjooǥǥi õhttnempääi'ǩest pâjj-jo'ǩǩe.
+Sää'mǩee'dd liâ leämmaž aazztum 1940-lååǥǥast.
+Urho Kekkosen meermie'cc raajjâm mie'ldd tõk liâ suõ'jjuum.
+Ǩee'ddid leät ouddlâ'sttam da laaddum ee'jjin 1981 da 2000 Maai'lm Luâđ Sǩiâŋkkisie'brr Lää'ddjânnam Teäggtõõzz õhttsažtuâjjkuõrjtõõǥǥâst.
+Mu'zeipravlee'nja da Meä'cchalltõs â'nne huõl põõrti da ǩee'ddi pirrõõzz kuddân âânnmõõžžâst.
+Låttjooǥǥ kuâŋŋsest Åå'sǩkuõšk puõtt åårrai põõrt le'jje Semenoff piârri tä'lvvpõõrt Åå'sǩjääu'r reeddast åårrai põõrt le'jje Evvan Semenoff da Fofanoff piârrji põõrt, koin leät jälstum pirree'jji.
+Semenoffi'ʒʒi ǩie'sspäi'ǩǩ leäi 12 ǩm mää'tǩ rää'jest Čuõmmjooǥǥ Kue'ttjää'ur reeddast.
+Lå'ttjooǥǥ tä'lvvpäikka puõ'tteš suukkâmvõnnsin ju'n på'rǧǧmannu looppâst da ǩie'sspäikka puõ'tteš mååusat vue'ssmannust.
+Põõrt le'jje Peäccmest evakko jouddâm Semenoffi'ʒʒi da Fofanoffi'ʒʒi jälstemsââ'jjen ee'jjin 1946-1948.
+Mâŋŋa Suõ'nn'jelsiid saa'mid aazzteš põõššinalla Če'vetjääu'r pirrõ'sse.
+Sää'mǩee'ddi ǩe'ddmärkka kuulli šelljpõõrti da põõrti raajjâmvue'jj liâ jää'ǩǩtam vuä'mm ä'rbbvuõđ vue'jjid da tõn nallše'ld liâ ärvvai nuõrttsaa'mi mie'lddsa ä'rbbvuõđes beä'lnn.
+Låttjooǥǥ sää'mpõõrt liâ jiõččtuåimmla tobdstõõttââmpääi'ǩ.
+Paai'ǩid vuäitt tobdstõõttâd pirr ee'jj, leša tälvva peäss aau'tin tå'lǩ Raajj-Joo'sep raajjväärdõkpääi'ǩ räjja.
+Loppmä'tǩǩ (nu'tt 3 ǩm) fe'rttai čuõiggâd.
+Lââ'ssteâđaid pääi'ǩest vuäǯǯ Ääppalskääid luâttkõõskõõzzâst le'be Kääzzkõspäi'ǩǩ Kuä'cǩǩnjõõzzâst.
+Låttjooǥǥ sää'mǩee'ddid pe��ss pue'rmõsân tobdstõõttâd Raajj-Joospa viikki čuõkku mie'ldd.
+Â'vvlest mõõnât vuõššân Njeä'llem čuõkku (nr 91) nu'tt 7 ǩm, mâŋŋa jåårǥlet Akujää'urest vuä'ljsbeälla vuõi'ǧǧest Raajj-Joo'sep da Muurman årra.
+Vuejat vuõi'ǧǧest nu'tt 38 ǩm raajjväärdõkpääi'ǩ räjja.
+Raajjväärdõkpääi'ǩ puõtt, čuõkku saaujbeä'l, vuâlgg meä'ccauttčuâǥǥas, kåå'tt veekk Låttjooǥǥ kuâŋŋsa, tõ'st sää'mǩee'ddid lij veâl nu'tt kolmm ǩilomettar mä'tǩǩ.
+Tälvva meä'ccauttčuõkku jeät aurrjukku.
+Mää'tǩ vuäitt juä'tǩǩed sââ'vǩivui'm le'be obbsest muõttvä'ʒʒemkä'mmivui'm.
+Raajj-Joo'sep raajjväärdõkpääi'ǩ puõtt peäss Muurmna mõõnni bussliinjin (www.matkahuolto.fi).
+Tõ'st vä'ʒʒem- da čuõiggâmmä'tǩǩ Urho Kekkosen meermie'cc räjja da tõ'st sää'mǩedda lij veâl nu'tt kolmm ǩilomettar.
+Puärraz maainste Njuhčč'čeäppatjääu'rest da Njauddâm siidâst.
+Leša Maai'lm motstââvv, da täk čuõ'vves da mooččâs kue'stelm kook liâ vuu'dest.
+Ǩie'ssäiggsa joo'tti vä'ldd hie'lǩeld juâmasvuõđ tobddmõš da pei'vv kåå'tt ij luâštõõđ ni voops oudd čuõvvâd- da paakkasvuõđ innân pei'vven.
+Äi'ǧǧ mâânn aaibâs vuâmmšeǩâni ma'te kaappâstrââ'dd pe'ccelnallšem jiõnnummuš ku'ǩǩen u'cc jie'ǧǧest.
+Kuä'ss-ne ee'jjääi'j vaajtõs lij mâ'te Õllvää'r tuõddârkå'ddsä'ppleein kaaunõõttmõš: jäskka jiõk tõ'st ni teâttam, mâŋŋa tõt vä'ldd tuu vuâmmšemvuõđ.
+Kå'ddsä'ppli maainast tu'nne, mä'htt ton suu rääuh sie'jjtak da õu'ddel ko ton ǩiõrggnak toobštõõttâd sui'n, son lij ju'n meädda.
+Tu'nne kuâđđai pâi mõõččâs mõštt.
+A vuu'd čää'cc: timaant čuõvvääb jääu'r, kooi čää'cc vuäǯǯ tuu tobddâd mii lij koškklõõvvmõš da mä'htt tõn čackkummuš kooll tobddâd.
+Nu'tt šiõǥǥ čää'ʒʒ jiõk kaaun ni tivttnee'ǩǩi maainâs kolmmkääivain.
+Täk jääu'r õu'dde še kue'llšii'll'ja smakkjeällmõõžžid kue'llen, koid ij aainâs vuäǯǯ ni pue'rmõs kue'llkaaupin - leša ij pâi ij-ǥa juõ'ǩǩkaid.
+Čõhčč põhtt puä'đeen aibbmõõžž paradiisâst, nu'tt leei'ǥas tõt lij: mue'rji vâ'llj da smakk, koin jiõk silttääm ni niõǥǥeed.
+Mie'ccsteei šee'llem reepp liâ jiõnnân da čuäjtõzzân nâkkar räjja, ij kââ'l vuâra meä'ccooumaž kuõđđu nõtta šilli.
+Jânnam ročkkjummuužž põõstaijânnmest vuäinnam ij vuei'n teänab nåkam eu'nnčuõvvõõzz - grååma ǥu puä'đeel mååusat.
+Nåkam ooumaž kåå'tt lij išttâd åårram seu'nnjnam jeä'ǩǩesiinn tollsââ'jest Sää'mpalggaz kuâŋŋad da ǩiõččâm mä'ht iskkâr ǩiirdče tä'snnâlmma da vuäinnam mä'htt tõk liâ õhtt da seämma ââ'lmveeidasvuõtt, fi'ttai vuäzzes da ä'rttles pääi'ǩ tän ree'ǧǧes, leša nu'tt šmiõrkõs põõstaijânnamkue'stlmest.
+(Martti Lintula, luâttvahssi)
+Väccâr jânnam lij juõ'vvi, da juõ'vvji kõõskâst liâ doohhti ve'rdd u'ccjääura.
+Lââ'ssen jõnn Aanarjääu'r ku'ǩes keä'dggai lu'htti da vuõ'ppi vuälla põõstaijânnma.
+Ka'lli årrje jäänaš gneeisin, kåå'tt lij to'lmmsab šâddvuâlaž ǥu mâka viõstârpeä'l Aanrest tääu'jmõs granuliitti.
+Väccâr pâ'jj'jânnam lij miâlggâd muõrrte'mes, da jie'ǧǧ liâ ââldmõsân põõstaijânnam saujjbeä'lnn.
+Šââddte'mes kä'rrav liâ keä'dggai, päi'kk paai'ǩi čäccai da rää'ppes.
+Juõvv'vuõđ paaldâst Väccär saujjpeä'l vaaldaž põõstai pie'ccmeä'cc.
+Vuu'd tâ'vvpeä'l sue'jj ko'šǩǩe u'rvvressen 1960- lååǥǥast tuõddârlõsttmääiǥa poorrâm diõtt.
+Sue'ǩǩrååđ jiâ leäkku mâŋŋa dââ'st oođsnam.
+Väccär põõstaijânnam šâdd- meä'ccjie'llišlaajj lij šââddte'mes mie'cci šlaajj da vâ'llj.
+Jiõŋŋmiâr ǩiđđloo'ddi puättmõš Väccra pohtt jii'jjesnalšem jie'llem.
+Paaččjooǥǥlie'ǩǩ Taar beä'lnn lij aasiast, eurooppâst da aartklast puättam vââ'llji kaaunõõttâmpäi'ǩǩ, koon taaǯǯ viiššlanja tu'tǩǩee.
+Aanar põõstaijânnam liâ ča'ppesjeä'ǧǧlåå'dd vä'lddkåå'dd.
+Lå'dd lij mâ'te Aanar ǩie'ss - tõt äjjan lee'd vuu'dest siõmmna ääi'j.
+Ča'ppesjeä'ǧǧlå'dd puätt Sää'mjânnma ǩiđđloo'ddinalla Viõstâr-A'friikkâst vue'ssmannust, ǥu ča'ppesjeä'ǧǧlå'dd lij kuâddam peässa, tõt vuâlgg mååusat sau'jje.
+Ååreslåå'dd kuâđđje lää'lled da ra'ddjed låå'ddââlgaid.
+Tõt ǩiõpp lå'dd lij alggǩie'zz põõstaijânnam joo'tti taaurõš, kåå'tt jiõnnad jeä'ǧǧ reeu'nin.
+Ča'ppesjeä'ǧǧlå'dd lij miõllšõõvvâm Sää'mjânnma, Eurooppâst 65% ča'ppesjeä'ǧǧloo'ddi pie'sspääi'ǩ liâ Lää'ddjânnmest.
+Naau'din pâi ri'mnnj, puõiddi da nie'tt liâ tääu'jmõs nääu'd Väccâr põõstaijânnmest.
+Kuõbǯǯvâ'llj lij vuu'di saujjbeä'lnn põõšši, ij-ǥa vaarvuâlsaž nie'ttest leäkku leämmaš kuu'ǩǩ ääi'jest tobddmõš.
+Kuu'mp jå'tte põõstaijânnam čõõđ nuõrttjest viõsttra.
+Põõstaijânnam kue'llvââ'llj årrje pää'nnkue'll kue'llvââ'lljin.
+Vuu'd alggpuäđlaž kue'llvââ'llj liâ šapšš, jäu'rrku'vǯǯ, räudd, sâ'vvel, vuâsk, nu'ǩǩeš, vue'šnn, kolmipiikki, kymmenpiikki da reddruvddsaž.
+Aanarjääu'rest liâ määŋgšlaajj šapššvââ'llj: på'nnšapšš (jokk- da jäu'rrkå'đđsaž), riika da lõsttšapšš di mäi'vv da riâvâs.
+Pukid oouddbeä'lnn peäggtum šapššvââ'lljid ǩiiččed, što tõk ko'lle seämma šapššvâllju.
+Räudd le'be paltsaräudd očndââtt Väccâr pâ'jj'jânnmest da Aanarjääu'rest da veâl lââ'ssen jõnnräudd le'be räudd Aanarjääu'rest.
+Mâŋŋa vääi'n Ruõššjânnam aa'lji raajjâd Paaččjooǥǥ viõkkstrooite'l da Aanarjääu'r rää'jteškuõ'tte ee'jjest 1948 ää'ljee'l.
+Aanarjääu'r le'jje rää'jtam ju'n ee'jjin 1941 - 1944, leša zääbbar leäi muärrum vääi'n poodd.
+Rää'jtâ'ttmuš luäđti Aanarjääu'r kue'llvââ'llj, da riikk aa'lji håiddad jääu'ri kue'llvââ'llj õõlǥtõsištummuužžin.
+Õõlǥtõsištummuužž a'lǧǧe ee'jjest 1976, ištummuužž liâ leämmaš ju'n ouddel ee'jj 1976 ištummuužži.
+Ištummuužži diõtt Aanra liâ puättam kolmm õđđ kue'llšlaajj: jäu'rrluõss, rää'nesräudd da riâvâs da õhtt ođđ šapššvâ'llj: planktonšapšš.
+Tâ'vv-Sää'mjânnam Aanar (nuõ'rttsäämǩiõlle) Če'vetjääu'r-Njauddâm vu'vdd Nuõ'rttsa'mi ä'rbbvđõttpõõrt håidd Sää'm-mu'zei.
+Nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt Če'vetjääu'r siidâst tobddstâ'tt nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõ'tte da sää'mkulttuur årra.
+Če'vetjäu'rr lij nuõ'rttsää'mkulttuur jäärnâǩpäi'ǩǩ Lää'ddjânnam sää'mvuu'dest aazzjimeä'r da kulttuur ruõkkâm peä'lest.
+Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõttpõõrt vuâđđčuäjtõõzz tiiŋg, fiilm, snimldõõǥǥ da teekst maainste Če'vetjääu'r-Njauddâm vuu'd histoorâst.
+Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt tuåmmai vuä'mm sää'mpõõrtâst.
+Valdia raajti Aanar kåå'dd nuõrtibeälla määŋgaid seämmanallšem põõrtid 1940- lååǥǥ looppâst, ko Peäccmest tä'lvv-vääi'n äi'ǧǧen evakko vuâlggam nuõrttsaa'mid čuä'jteš jälstempaai'ǩid Lää'ddjânnam beä'lnn.
+Če'vetjäurra aazzõ'tte â'lddsin Suõ'nn'jelsiid sää'm, da sij diõtt voudda ra'jješ õhttse'žže 52 sää'mpõrttâd.
+Ä'rbbvuõttpõrtt ee'ttkâstt väinnääi'j loopp aazztem äiggsa põrttmaal, koon plaanumuužžâst va'lddeš lokku še nuõrttsaa'mi raajjâmvuâkka.
+Ä'rbbvuõttpõrttân tuåimmjeei ruõ'psses põrtt leäi vuõššân Kirakkajääu'rest.
+Põõrt lââ'ssen tallu kuuli še äi'tt.
+Põrtt kuâđđji jälsteǩâni, da kuâras åårram põõrt si'rddeš ânn'jõš päikka 1990-lååǥǥ aalǥâst.
+Sää'm-mu'zei Siida lij raajjâm Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõđ ǩe'ddmärkka ålggmu'zei.
+Ålggmu'zee'jest liâ Suõ'nn'jelsiid äiggsa ǩie'sspääi'ǩ rekonstruktio põõrtineezz da njõllääi'tineez.
+- 20.9. vu - pi čiâss 10 - 17 Ä'rbbvuõttpõ'rtte tobdstõõttmõš lij määu'ste'mes.
+Ä'rttli pue'ttmest le'čči šiõǥǥ suåppâd ooudbeä'lnn.
+Jåå'ttemaddrõs: Sevettijärventie 9041, 99930 Sevettijärvi Påå'štaddrõs: Saamelaismuseosäätiö, Inarintie 46, 99870 Inari Te'lfon: Ä'rbbvuõttpõrtt 0400 373 015 / Siida 0400 898 212 Ne'ttpåå'št: kolttaperinnetalo (at) samimuseum.fi tai siida (at) samimuseum.fi
+Bussauttõhttvuõtt Kaamâs siidâst.
+Äi'ǧǧtaaul www.matkahuolto.fi
+Juuʹhlʼjummuš älgg vueʹssmannust Euroopp meermeäʹccpeiʹvven, da tõʹst õõudâs šõddmõõžž lie juõʹǩǩ mannust.
+Šõddmõõžž äʹlǧǧe škooulin riõššum luâttpooddivuiʹm.
+Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Siidast juuhleeʹjj ääʹvee pâsspeeiʹv 22.5. pukid äävai Aurora Aanaar -kuuskõs-čuäʹjtõõzzin da meermeäʹccjieʹllikaartin"The magic of Northern nature".
+Ǩieʹssmannu viiđad peeiʹv vueʹljet Sompiojäurra ǩiõččâd looʹddi ǩiđđpåʹreâd.
+Låʹddreiss kooll Aanar-Pasvik- luâttsuõʹjjeemõhttsažtuõjju da peeiʹv äiʹǧǧen boŋŋjum šlaajjmieʹri diõtt ǩeašttʼte siõrrmiõʹlle Lääʹddjânnam, Taarrjânnam da Ruõššjânnam kõõsk.
+Lemmenjokk meermieʹcc-ǥõs juuʹhlje reisspeeiʹvin Aanarneäʹttli poodd sueʹvet 23.7., kuäʹss Meäʹcchalltõs da vuuʹd põrggi reäʹšše määŋgbeällsaž prograamm väʒʒem- da jokkvõõnâsreeisain pueʹrrjieʹllemkääzzkõõzzid.
+Kaapin Jouni historiaalʼlaž sääʹmtäälast vuäʹpstum kõʹlljeʹmmest peäzz tobdstõõttâd sauʒʒǩiõččâmtuõjju.
+Jooʹtti vuäitte še vuâŋsted sääunõõđeeʹl da vuõjjdõõđeeʹl Lemmenjooǥǥ čueʹcǩes čääʹʒʒest.
+Õõudab peiʹvven Lemmenjooǥǥâst tåidda kååʹll da taʹnssje.
+Nelljdpeeiʹv 28.7 Čeʹvetjääuʹrest ââʹnet Saaʹmi äʹrbbvuõttpõõrt ǩieʹsspeeiʹv, koonn riâššât õõutveäkka Sääʹm-museo Siidain.
+Lååʹvest lij kulttuurprogramm di päärnaid rääʹzzluâttpääʹlljes, koozz vuäitt tobdstõõttâd piârrjin.
+Pääiʹǩest vuäitt mainstõõllâd luâttkääzzkõõzzi tuâjjlaivuiʹm meäʹccreeisaid, luâđast likkummša da poostaijânnmid kuulli aaʹššin.
+Påʹrǧǧmannust vueʹlǧǧep Kevo meermeäcca vuäʹpstum innvuäđreissu 26.-28.8.2016 ǩiõččâd oʹhjjeei Juha Hurme Operaatio Paulaharju, kååʹtt pohtt Samuli Paulaharju Suongil, suuri noita -čuäʹjtõõlâlm Kevo meermeäcca Akukammi årra.
+Čuäʹjtõõzz lie 21.-27.7.
+peeiʹvi čiâss 18, nuʹtt-ba tok vuäitt vueʹlǧǧed še jiõččines.
+Čõhččluâđast vuäitt naaudšed reissjeeʹl Sallivääʹr historiaalʼlaž pikalõšpäikka Lemmenjooǥǥ meermieʹcc 60-eeʹjj-juuhl da Euroopp kultturpirrõspeeiʹv cisttân.
+Reeisast Sallivärra sueʹvet 10.9. mušttlep tuâlljõž pikalõsjieʹllem di todbstõõttâp Sallivääʹr äidda da jõnn ǩeâmppvoudda.
+Camera Borealis -luâttsnimldõkšõddmõõžž 20-eeʹjj-juuhl teeʹmmen lie juuhljeei Lemmenjooǥǥ meermeäʹcc di Kevo da Sompio meermieʹcc.
+Šõddmõš lij Siidast 25.-27. skamm-mannust.
+Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst riâššât luâttsnimldõõǥǥid da musiikk õhtstõõlli konseeʹrt õõutveäkka Kaamos Jazz-šõddmõõžžin da Aanar kååʹddin.
+Juuhleeʹjj jõõskât rääuhtõõleeʹl moččumus rosttovlaullʼjid Lemmenjooǥǥast Kaapin Jouni täälast täälvas vuâŋškueʹtti luâđ kõõskâst.
+Šõddmõõžž riâššât õõutveäkka Aanar sieʹbrrkooʹddin 17. rosttovmannust.
+Juuhleeʹjj šõddmõõžžin teâđtep tääʹrǩben pääiklaž lõõstin, luontoon.fi- da siida.fi-seeidai šõddmõškaʹlndaarin.
+Liâ, moost liâ Če'vetjääu'r - Pulmanki -peelktõõǥǥâst Opukasjääu'r viõstârbeä'lnn da Sää'mpälggaz kuâŋŋsest Njauddâm reddviâstârbeä'lnn.
+Tollstõõllmõš lij seännum pâi tollsõõ'jin da kååvaspaai'ǩin.
+Meä'ccpue'llemvaa'rr äi'ǧǧen tool ij vuäǯǯ raajjâd ni tollsââ'jjpaai'ǩid - pâi reissǩe'ttemčeinnǩin ǩeâttmõš lij seännum.
+Riikk jânnmin Pâjj-Sää'mjânnmest lij Meä'cchaltõs ouddam låå'v tool raajjmõ'šše rii'ssid da ååu'sid ââ'nee'l nõtta jee'res låå'v.
+Mäddmuõrid le'be maddu viirrâm occnjaž ärvvsai muõri vä'lddmõ'šše da âânnmõ'šše taarbšet mäddmuõrrlåå'pp.
+Låå'v vuäǯǯ Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'ǩest.
+Tuäivet ââ'nned tollsââ'jjpaai'ǩid.
+Väccâr kue'lljääu'rin lij maainstum nu'tt jiânnai, što mainnâz liâ ko'lljam kookkas.
+Vuu'dest liâ räudd- da ku'vǯǯjääu'r.
+Vuu'dest vuäitt šee'lled kue'l läänpäikksaž vuõggkue'llšee'llemlåå'vin le'be šuurab Pâ'jj- Sää'mjânnam põõstaijânnamvu'vdd lååvin 1564.
+Pääikla kue'ssen da vuä'pstummuužžin vuäitt åuggpäi'ǩǩkå'ddne'ǩ vuäǯǯad spesiallåå'v jåå'tted rää'jtõõzzi mie'ldd še tuä'li ååuǥbeä'lnn.
+Låå'vid vuäitt teâđstõõllâd Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'ǩest.
+Sää'mjânnam lään, Tâ'vv- Sää'mjânnamvu'vdd Aanar Šorradvuõtt 1550 ǩm, rajjum 1991 Vuu'd håidd Meä'cchalltõs.
+Väccâr põõstaijânnam juâmasvuõđ kõõskâst joo'tti samai janttââvv.
+Tå'ben jos ko'st vuäitt tobddâd tuõđnallšem põõstaijânnam.
+Väccra ko'lle Aanarjääu'r nuõrtipeä'l reed da suõllu de Taarr da Ruõššjânnam kõ'sǩǩe kuâđđjeei jääu'ri da jooǥǥi rä'tǩǩem meä'ccvu'vdd.
+Taarr raai nuu'bb beä'lnn põõstaijânnam juätkkai Övre Pasvikin meermie'ccest.
+Väccâr čårrmeä'cc lij Če'vetjääu'r siidâst sau'jje, Jõnn Aanar tue'ǩǩen, Taarr da Ruõššjânnam raaji vuâstta da čuâǥǥaste'mes mue'tǩi tue'ǩǩen ainsmâ'tt, što põõstaijânnam juâmasvuõtt ama ij tu'ri'st diõtt puä'đ ni kuä'ss staammltõõvvâd.
+Väccâr lij luâđstes ra'htti da ǩeä'dǧǧai peä'ccmie'cci, jie'ǧǧi da čaa'ʒʒi mosaikk.
+Põõstaijânnam ääppalpie'll, jiõčč Väccâr pâjjan muõrte'mes äävtuõddren.
+Vuu'd tuõddârsǩie'rrid tuõddârlõsttmääiǥaž poo'ri u'rvvressen 1960-lååǥǥast, mii lââ'zzti vuu'd ra'httivuõđ.
+Joo'tti peä'lest põõstaijânnam lij vä'ǯǯel rää'ppesvuõđes diõtt.
+Tõn juõ'vvjid da lubbli labyriintid ij teä'đate'mes joo'tti kä'nned vue'lǧǧed jåå'tted.
+Jäänaš joo'tti jå'tte Aanarjääu'rest kuellšee'llmen.
+Väccâr põõstaijânnmest liâ še čårrjääu'r, kook liâ šiõǥǥ kue'llšee'llemjääu'r.
+Vuu'd čõõđ mâ'nne kue'htt motorǩeâlkktuä'l Če'vetjäurra, nu'bb vuâlgg Â'vvlest da nu'bb Njeä'llmest.
+Vää'ǯǯee'l vaaʒʒtõõǥǥ põõstaijânnma puä'tte tââvbeä'lnn Jankkila da saaujbeä'lnn Kessi čõõđ.
+Väccâr põõstaijânnmest lij luâđjie'llemvue'jjid rajjum jälstummuš juätkkjam kuä'ssjažäiggsai ääi'jin pâi-sa tääi peei'vi räjja.
+Aanarjäu'rr vuõnin liâ veâl čårrtääl, koin jie'llemnääll da jie'llemvue'jj liâ seillam miâlggâd muttstõõđǩâni.
+Če'vetjäu'rr - Pulmank -jåå'ttemǩeäinn lij tiõttum da viâhhtum mååžna puârast, da ǩeäin kuâŋŋsest liâ muä'dd meäccǩeâmppad da õhtt tollsââ'jjpäi'ǩǩ.
+Ǩeäinn lij vä'ǯǯel, tõ'nt ǥu tõt mâânn čuâǥte'mes põõstaijânnam čõõđ.
+Tät peejj joo'ttja oolǥtummuužž teä'ttemsilttõõzzi diõtt.
+Lââ'ssen tââ'v tuõddârvuu'd krõõtai vaajtõõvlaž šõõŋ â'lǧǧe vä'ldded lokku.
+Jåå'ttemmää'tǩ plaanmest lij šiõǥǥ veä'ǩǩen če'vetjääu'r - Nuorgam virksmõõvvâmkartt.
+Ǩeäinast liâ siõmmna âlladvuõttjeä'rdõõzz, da pää'ljes lij eežža pue'rr jåå'tted.
+Ǩeäin mää'tǩ pue'tǩǩeei jooǥǥ le'be čääccpääi'ǩ mõõnât moost ǩee'jjmie'ldd le'be kää'lee'l le'be troossin va'rrjum võnnsin.
+Njauddâm- da Pulmankjooǥǥâst liâ sorččaimoost.
+Jåå'ttmõõžž peeštõ'sse vai'kkte mäŋgg jee'resnallšem ää'šš, koid âlgg vä'ldded lokku, joo'tti friskkvuõtt da måkam šõõŋ liâ.
+Kõskkmie'rren o'uddnemjå'ttelvuõttân luâđast vuäitt ââ'nned nu'tt 3 ǩm čiâssâst.
+Ǩeäin vuä'ppõsnallšem jåå'ttemäi'ǧǧ lij 4 - 5 sutkkâd.
+Čuõiggâmlaatt lij karssum luâđast miâlggât vue'lljânnma.
+Tälvva jååttmõš lij seârvvna pâi viõǥǥid kõõčči - spä'sseb vaajtõõvlaž šõõŋi da muõttkuâldi.
+Jåå'ttemǩeäin vue'llǥa ǩeäinnmeârkkõõzz kuâđđje muõtti vuâlla, tõn diõtt ǩie'ssmädd ǩeäinn ij ââ'ned tä'lvvâânnmõ'šše.
+Skip to content.
+Skip to navigation
+Meahciráđđehus lágida Čeavetjávrris borgemánus sámegielat ealligovvaleairra jo goalmmát geardde.
+Leairras oahpásmuvvat guovllu lundui ja kultuvrii ja dahkat dieđusge ealligovaid.
+Ealligovvaleaira dollojuvvo 10.-12.8.
+Čeavetjávrris.
+Jagi 2015 leairra temán lea nuortalaškultuvra.
+Bures boahtán leirii leat sámeguovllu ja eará guovllu sámegielat mánát.
+Leairra áigge bargobájiin oahpásmuvvat earret eará jávrebivdui sáimmaiguin, nuortalaškultuvrii ja nuortalaččaid historjái ja maiddái ealligovaid dahkamii.
+Mánát besset ieža giehtačállit ja neaktit ealligovain.
+Ealligovat čájehuvvojit Yle Sápmi sámegielat Unna Junná -mánáidprográmmas ja lassin dahkat oanehis filmmaid Meahciráđđehusa iežas atnui.
+Leairra doaibma ordnejuvvo anáraš-, nuortalaš ja davvisámegillii.
+Leairras lea sadji oktiibuot 20 mánnái: anáraš- ja nuortalašgielagat šihttet fárrui guhtta goappáge giellajoavkkus ja davvisámegielagat gávcci.
+Báikkiid devdet almmuhanortnega mielde ja jus muhtun giellajoavku ii dieva de várresaji mánát besset mielde.
+Čeavetjávrái ordnejuvvo fievrredeapmi sihke Avvila ja Ohcejoga guovllus.
+Leaira lea oasseváldiide nuvttá.
+Almmuheapmi leirii lea álgán ja dat nohká 31.7.
+Leirii almmuheapmi dáhpáhuvvá šleađgapoastta bokte ja poasttas galgá máinnašit máná nama, agi, giela ja fuolaheaddji oktavuođadieđuid.
+Almmuheapmi lea čadni.
+Almmuhan olbmuide sáddejuvvo dárkilut almmuhanskovvi ja leairra prográmma.
+Šluhttemis almmá dohkálaš ákka 3.8. maŋŋá berrojuvvo 50 € šluhttenmáksu.
+Bures boahtin Čeavetjávrái oahpásmuvvat lundui, kultuvrii ja ealligova dahkamii!
+Almmuheamit: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi, 040 557 4516
+Lassidieđut leairras: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi dahjePentti Pieski, pentti.pieski (a) metsa.fi
+Meäcchalltõs reäšš pårggmannust Čeʹvetjääuʹrest juʹn kuälmad vuâra sääʹmǩiõllsaž jieʹllikarttleeiʹr.
+Leeiʹrest tobdstõõđât vuuʹd luõttu da kulttuuʹre da tuejjeet teâđast jieʹllikaartid.
+Jieʹllikarttleiʹrr ââʹnet 10.-12.8.
+Čeʹvetjääuʹrest.
+Eeʹjj 2015 vuâđđjurddjen leeiʹrest lij nuõrttsääʹmkulttuur.
+Leirra liâ Tiõrvv pueʹttmest nuʹtt sääʹmvuuʹdest ko jeeʹres åʹrnn Lääʹddjânnmest jälsteei päärna.
+Leeiʹr äiʹggen tõbdstõõđât tuâjjpõõrtin jm.
+jäuʹrrkueʹllšeellmõʹšše sääiʹmin, nuõrttsääʹmkultuuʹre da sij histooʹre di jieʹllikaart raajjmõʹšše.
+Päärna peäʹsse ǩeeʹrjted jiõčč jieʹllikartt teeʹkst da leeʹd jieʹllikaartâst čuäʹljdõsneʹǩǩen.
+Jieʹllikaartid čuäʹjtet Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž Unna Junná -päärnaiprograammâst da lââʹssen tueʹjjeet vuäʹnkõs fiiʹlmid Meäʹcchalltõõzz jiijjâs âânnmõʹšše.
+Leeiʹrest tuåimmjummuš riâžžât aanarsäämas, nuõrttsäämas da tâʹvvsäämas.
+Leeiʹrest liâ päärnaid õhttseʹžže 20 päiʹǩǩed: aanar- da nuõrttsääʹmǩiõllsaž päärnaid liâ kuʹtt pääiʹǩ kuhttže da tâʹvvsääʹmǩiõllsaid päärnaid kääuʹc päiʹǩǩed.
+Pääiʹǩid tiuddeed iʹlmmtõõttâmriâššâm mieʹldd da teʹlko ko koon-ne ǩiõl beäʹlnn kuâđđje kuâras pääiʹǩ, teʹl peäʹsse vääʹrrsâjja jeeʹres ǩiõllsaž päärna jieʹllikarttleirra.
+Čeʹvetjäurra riâžžâd jååʹđtummuš Âʹvvel da Uccjooǥǥ beäʹlnn pueʹtti vuässõõttjid.
+Leiʹrr lij vuässõõttjid määusʹteʹmes.
+Iʹlmmtõõttmõõžž leirra liâ älggam da tõt poott 31.7.
+Leirra iʹlmmtõõđât neʹttpååʹštest da saaǥǥâst âlgg peäggted päärna nõmm, ââʹǩǩ, ǩiõll di peâmmai õhttvuõđteâđ.
+Iʹlmmtõõttmõš lij põõšši.
+Iʹlmmtõõttjid vuõltteed tääʹrǩab iʹlmmtõõttâm blaŋkk da leeiʹr programm.
+Leirra Iʹlmmtum päärnaž, kååʹtt lij puäʹđǩani loʹsses määintää 2.6. suʹst peʹrrjet 50 € pääiʹǩvaʹrrjem-mähss.
+Tiõrvv pueʹttmest Čeʹvetjäurra tobdstõõttâd luõttu, kulttuuʹre da jieʹllikaart raajjmõʹšše!
+Iʹlmmtõõttmõõžž: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi, 040 557 45 16
+Lââʹssteâđaid leeiʹrest: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi leʹbe Pentti Pieski, pentti.pieski (a) metsa.fi
+Meccihaldâttâs uárnee porgemáánust Čevetjäävrist jo kuálmád keerdi sämikielâlii elleekoveleeirâ.
+Leeirâst uápásmuveh kuávlu luándun já kulttuurân já rähtih tiäđust-uv elleekuuvijd.
+Elleekoveleirâ tuálloo 10.-12.8.
+Čevetjäävrist.
+Ive 2015 teeman leeirâst lii nuorttâlâškulttuur.
+Tiervâpuáttim láá nuuvt sämikuávlust ko eres-uv kuávlust Suomâ ässee päärnih.
+Leeirâ ääigi uápásmuveh pargopáájáin eres lasseen jävrikuáláástmân viermijguin, nuorttâlâškulttuurân já nuorttâlâšâi historján sehe elleekove rähtimân.
+Päärnih peesih jiejah čäälliđ já čaittâliđ elleekuuvijn.
+Elleekuuvijd čäittih Yle Säämi sämikielâlii Unna Junná -párnáiohjelmist já lasseen rähtih uánihisfiilmâid Meccihaldâttâs jieijâs kiävtun.
+Leeirâst toimâ uárnejuvvoo anarâškielân, nuorttâlâškielân já tavesämikielân.
+Leeirâst lii saje ohtsis 20 päärni várás: anarâš- já nuorttâlâškielâliih päärnih šiettih fáárun kuttâ jieškote-uv já tavesämikielâliih käävci pärnid.
+Soojijd tevdih almottâttâmoornigist já jis mottoom kielâ uásild puoh sajeh iä tiävá, peesih värisaajeest leijee ereskielâliih päärnih fáárun.
+Čevetjáávrán uárnejuvvoo sáttu sehe Avveel ete Ucjuv kuávlust.
+Leirâ lii uásálisteid aaibâs nuuvtá.
+Almottâttâm leeirân lii álgám já tot nohá 31.7.
+Leeirân kalga almottâttâđ šleđgâpostáin já saavâst kalga mainâšiđ päärni noomâ, ave, kielâ sehe huolâtteijee ohtâvuođâtiäđuid.
+Almottâttâm lii čannee.
+Almottâttâm ulmuid vuolgâtteh täärhib almottâttâmluámáttuv já leeirâ ohjelm.
+Maassâdkesimist noonâ sujâttáá 3.8. maŋa váldoo 50 € maassâdkeessimmáksu.
+Tiervâpuáttim Čevetjáávrán uápásmuđ luándun, kulttuurân já elleekoverähtimân!
+Almottâtmeh: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi, 040 557 45 16
+Lasetiäđuh leeirâst: Ida Ikonen, ida.ikonen (at) metsa.fi teikâ Pentti Pieski, pentti.pieski (a) metsa.fi
+Meahcceráđđehusa luondduguovddáš, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel.
++358 (0) 206 39 7740, siida@metsa.fi, www.siida.fi, www.luontoon.fi
+SIIDAINARINTIE 46, 99870 ANÁR
+SámemuseaTel.
+Luondduguovddáš, MeahciráđđehusTel.
+Siida
+Siida Shop
+Sámemusea blogga
+mediai | mátkkilágideaddjiide
+Raba álgosturrodaga ođđa lássaráiggis
+Sniimmi Enrique Mendez sǩiâŋki sveicclaž ǩeʹrjjneeʹǩǩ Robert Crottet arkiivaunstõõzz da sniimmʼmes snimldõõǥǥid da fiiʹlmid Siida Sääʹm-museooʹje.
+Mâŋŋa Crottet jääʹmmʼmest 1987, aunstõs paaʹcci suu jieʹllemkueimma Mendeza.
+Katja Gauriloff ohjjeem Mannu mieʹcc Kaiʹssi- dokumeʹnttjieʹllikaartâst vueiʹnet Mendez sniimmâm oʹdinakai aunstõõzz nuõrttsäʹmmlain.
+Snimldõk: Maria Saijets/Yle Sápmi
+Siida Sääʹm - museooʹje aunstõs puõʹđi määŋg mååʹǩǩ mieʹldd.
+Katja Gauriloff dokumeʹnttjieʹllikartt mainstââll suu maaddârääkkas Kaisa Gauriloff da Robert Crottet looʹjid iiʹjjid pešttam naʹzvaanvuõđ pirr.
+Kaisa da Robert šõʹdde naʹzvaanvuõʹtte 1930-lååǥǥ looppâst Crottet kõʹlljeeʹn Suõʼnnʼjlest.
+Katja Gauriloff tiõʹđi , što Crottet da Mendez leʹjje noorrâm da sniimmâm nuõrttsäʹmmlai pirr jõnn aunstõõzz, koon Gauriloff haaʹlii jieʹllikartstes ââʹnned.
+Kuõrrâm loppân aunstõs käuʹnnji 86-ekksaž Mendezist, ǩii haaʹlii sǩiâŋkkâd aunstõõzz Siida Sääʹm-museooʹje.
+Oʹdinakai aunstõõzz uʹvddeš Siida Sääʹm-museooʹje Katja Gauriloff Mannu mieʹcc Kaiʹssi jieʹllikaart juhllčuäʹjtõõzzâst 29.10.2016 kulttuurkõõskõs Sajoozzâst Aanrest.
+Aunstõõzz čuäʹjtõõlât Skábmagovat -fiʹlmmfestivaalin 2017 Mannu mieʹcc Kaiʹssi -jieʹllikaart õhttvuõđâst da mâʹŋŋlubust Siida Sääʹm-museo vaajtõõvvi čuäʹjtõõzzâst.
+Sääʹm-museo Siida, museojååʹđteei Sari Valkonen, 040 767 1052, sari.valkonen@samimuseum.fi
+Sääʹm-museo Siida, amanueʹnss Anni Guttorm, 0400 891 860, anni.guttorm@samimuseum.fi
+Sámi musea, Siida, Inarintie 46, FI-99870 Anár, tel.
+Sääʹm-muʹzei Siida, Nuõrttsääʹmkulttuurfondd da Čeʹvetjääuʹr škooul reäʹšše õõutsââʹjest čõhččpeeiʹv Äʹrbbvuõttpõõrt ǩeʹddmääʹrǩest nelljdpeeiʹv 8.9.
+Peeiʹv altteep Nuõrttsääʹmkulttuurfoond riâššâm njuärstemǩeâlbain.
+Čeʹvetjääuʹr škooul škoolneeʹǩǩin lij kaaʹffpõrtt ǩeʹddmääʹrǩest da čiâss 12.00 pääʹštet leeiʹbid šeellj ǩiuggnest.
+Ǩeʹddmäärǩest lij võl lâʹppmarkkân, koozz juõʹǩǩkaž vuäitt puʹhtted täʹvvrid kauppšem vääras.
+Vääʹld kuuitâǥ mieʹldd jiijjâd pååʹrd.
+Peeiʹv ääiʹj pääiklaž ǩiõttʼtuâjjla Heini Wesslin da Mirva Haataja čuäʹjte vuäʹdd- da peʹssertuâjai raajjmõõžž, škooulneeʹǩǩ säʹrre kaʹdreeʹl da Hanna Maaria Kiprianoff leuʹddai.
+Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt čuäʹjtõs da ålggmuʹzei čuäʹjte nuõrttsaaʹmi kulttuur da histoor.
+Čuäʹjtõʹsse lij vuåǯǯum tiuddõõzz, ko mõõnni čõõus šõõddi valmmša seuʹllvõnnâz, mii lij rajjum saaʹmi äʹrbbvuõđlaž tekniikkain vuäʹddsivuiʹm kuäreeʹl.
+Tän peeiʹv vuäitak suukkâd še täin võnnsin Peuralubblest (Kåʹddlubblest) da kõõjjtõõllâd võnnâz raajjmest Arttu Niemenmaast.
+Čõhččpeiʹvv lij Čeʹvetjääuʹrest õhtt mââimõs õhttsaž šõddmõõžžin tän ǩieʹzz.
+Neäʹttel-looppâst Sääʹmpõõrt reeddast vuäitak ǩiiččeed raaʹzzin päinnummuž Nuõrttsääʹmkulttuurfoond riâššâm kuursâst.
+Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõrtt lij äävai juõʹǩǩ peeiʹv 25.9. räjja čiâss 10-18.
+Čuäʹjtõõzz lââʹssen Äʹrbbvuõttpõõrtâst lij smavv muʹzeikaupp.
+Pueʹtted tiõrvân!
+Lââʹssteâđ: Sääʹmkulttuurfondd, Chiara Seri chiara.seri@kolttasaamelaiset.fi teʹlf.
+045 611 5250 Sääʹm-muʹzei Siida, Kirsi Alatalo kirsi.alatalo@samimuseum.fi teʹlf.
+Nuõrttsääʹmkultturfondd da Sääʹm-muʹzei Siida äävee õõutsââʹjest Čeʹvetjääuʹr ǩieʹzz nelljdpeeiʹv 9.6.
+Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt čuäʹjtõs da ålggmuʹzei seämmanalla ko Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõs lie äävai ǩeeʹjjmieʹldd ǩieʹzz da vuäitak tobdstõõttâd tõid määuʹstää.
+Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõõzz uus Siid Tuâjjpõõrtâst ääveet 9.6.2016 čiâss 10 ääiʹj.
+Tanni ǩieʹssčuäʹjtõõzzâst lij mieʹldd Elli Rantala noorrâm vacc- da sokknorldõk, koʹst lie âlddsin čueʹtt paarrâd sookkaid da vaaccid.
+Tõid lie norrum 1970-1980-looǥǥin Čeʹvetjääuʹr, Njeäʹllem da Keväjääuʹr siidin.
+Tän lââʹssen čuäʹjtõõzzâst lie Tuõddri Peeʹrel -čuäʹjtõs-snimldõõǥǥ ääiʹjab eeʹjjin da Nuõrttsääʹmkultturfoond jiiʹjjes ǩiõttʼtuâjjčuäʹjtõõzz täʹvver.
+Čuäʹjtõõzzâst kaaupšed pääikla oummui ǩiõttʼtuâjaid.
+Ääveempeeiʹv vuäitt tobdstõõttâd Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt šeelljast saaʹmi vuõddsin kuärrum võnnsin.
+Šeelljast lie čiâss 11-15 võnnâz raajjʼji še, kook čuäʹjte, što mähtt vuõddsin kuärat.
+Äʹrbbvuõttpõõrt åålǥpeäʹlnn lij sijddneeʹǩǩi lâʹppmarkkân čiâss 11-16 da kaaʹfstõõllâmpäiʹǩǩ lij äävai čiâss 11-15.
+Peeiʹv ääiʹj Äʹrbbvuõttpõõrtâst kuulât leuddjummuž čiâss 11-11.15 da čiâss 15-16 mainstet Tuâjjpõõrtâst raaʹzzin päinnamkuursâst, mõõn âʹnne čõhččmannust.
+Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt čuäʹjtõs da ålggmuʹzeivuʹvdd čuäʹjte Nuõrttsaaʹmi kulttuur da histoor.
+Lââʹssen lij vuõǯǯum čuäʹjtemnalla vuõddsin kuärrum võnnâz še, mii lij rajjum vuäddsin kuäreeʹl saaʹmi vuäʹmm tekniik mieʹldd.
+Sääʹm-muʹzei teäggtam Saami Äʹrbbvuõttpõrtt lij äävai 1.6.-25.9 juõʹǩǩ peeiʹv čiâss 10-18.
+Čuäʹjtõõzzi lââʹssen Äʹrbbvuõttpõõrâst lij uʹcc muʹzeikaupp.
+Čeʹvetjääuʹrest lie ǩeässa määŋg šõddmõõžž, koid Sääʹm-muʹzei Siida da Nuõrttsääʹmkultturfondd reäʹšše õõutsââʹjest.
+Ååʹn mij tieʹttep juʹn, što Aanarneäʹttel Čeʹvetjäuʹrr-peiʹvv lij 28.7.
+Tõn riâššmest lij mieʹldd Meäʹcchalltõs še.
+Saaʹmi Äʹrbbvuõttpõõrt čõhččpeiʹvv lij 8.9. da seämma neäʹttel-looppâst ââʹnet raaʹzzin päinnamkuurs Sääʹmpõõrt reeddast.
+Tääi lââʹssen Nuõrttsääʹmkultturfondd reäšš ǩieʹzz ääiʹj määŋgid talkootuâjaid Sääʹmpõõrtâst.
+- Tõin lij teâđast rämm reâuggmõõžž lââʹssen njääʹljes pormmõõžž da možât piâssap sääunõõttâd, maainast Nuõrttsääʹmkultturfoond äʹššooumaž Chiara Seri.
+Äʹrbbvuõttpõrtt lij äävai 1.6.-25.9.2016 juõʹǩǩ peeiʹv čiâss 10-18.
+Nuõrttsääʹmkultturfoond ǩieʹssčuäʹjtõs lij äävai 9.6.-31.8.2016 arggpeeiʹvin čiâss 10-16.
+Tiõrv pueʹttem!
+Sääʹm-muʹzei Siida, Kirsi Alatalo kirsi.alatalo@samimuseum.fi 0400 328 133
+Nuõrttsääʹmkultturfondd, Chiara Seri chiara.seri@kolttasaamelaiset.fi 045 611 5250
+Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš álggahii guovvamánus 2014 rikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlluid ja duovddaoaidnámušaid áigeguovdilinventerema sámeguovllus.
+Barggu leaba ollašuhttán arkeologa Eija Ojanlatva ja dutki Päivi Magga Sámemusea Siidda kulturbirasossodagas.
+Duovddaguovllut leat gártejuvvon ovdalis 1990-logus.
+Giđđat lágiduvvon álbmotdilálašvuođain válljašupmi sámeguovllus oidnojuvvui váilevažžan.
+Dál ráhkaduvvon áigeguovdilinventerema doarjjan Lappi EBI-guovddáš gulaskuttai evttohusaid dehalaš duovddačuozáhagaid birra sámedikkis, sámeguovllu giliservviin ja sámeservviin sihke bálgosiin ja guovllu gielddain.
+Lassin báikkálaš ássit ja buot fáttás beroštuvvan olbmot leat dahkan moanaid evttohusaid miessemánus rahppojuvvon harava-báikediehtoheivehusa bokte.
+Evttohusat duovddaguovlluin ja duovddaoaidnámušain ožžojuvvojedje oktiibuot 246.
+Inventerenbarggut leat dál gárvvásmuvvan ja evttohusat árvvolaš duovddaguovlluin ja -oaidnámušain leat oaidnimis čujuhusas http://lapinmaisemat.fi/
+Lappi EBI-guovddáš váldá vuostá oaiviliid evttohusain 12.12 rádjai.
+Fáddái gulavaš álbmotdilálašvuođat dollojuvvojit Heahtá gielddadálus 1.12 dmu 14, Ohcejoga gielddadálus 2.12 dmu 10, Vuohču skuvllas 2.12 dmu 17:30 ja Avvila gielddadálus 3.12 dmu 10.
+Ožžojuvvon kommeanttat čohkkejuvvojit Sámeguovllu duovddaguovlluid árvvoštallanbargojoavkku gieđahallama várás, man maŋŋá materiála doaimmahuvvo birasministeriijai joatkkagieđahallama várás.
+Riikkaviidosaš gullan álgá go oppa váldegotti duovddaguovlluid áigeguovdilinventeremat leat gárvvásmuvvan jagis 2015.
+Stáhtaráđđi dahká prinsihpamearrádusa rikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlluin, mat buhttejit riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliidda (VAT) ovdal gullan guovlluid.
+Lassidieđut:
+Sámemusea Siida
+paivi.magga@samimuseum.fi
+Arkeologa Eija Ojanlatva t. 040 167 6145
+eija.ojanlatva@samimuseum.fi
+Lassidieđut: Lappi EBI-guovddáš
+Allagohcci Marjut Kokko t. 0400 304 745
+marjut.kokko@ely-keskus.fi
+Sämikuávlu väldikodálávt mávsulij enâdâhkuávlui peivideminventistem lii valmâštum
+Laapi iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš pieijâi joton kuovâmáánust 2014 väldikodálávt mávsulij enâdâhkuávlui já enâdâhuáinálduvâi peivideminventistem sämikuávlust.
+Pargo lává olášuttâm arkeolog Eija Ojanlatva já totkee Päivi Magga Sämimuseo Siijdâ kulttuurpirâsohtâduvvâst.
+Enâdâhkuávluh láá kärttejum ovdâlist 1990-lovvoost.
+Kiđđuv uárnejum aalmugtilálâšvuođâin valjim sämikuávlust onnii vááijuvlâžžân.
+Tääl rahtum peivideminventistem toorjân Laapi IPI-kuávdáš tiäđustâlâi iävtuttâsâid tergâdis enâdâhčuosâttuvâin sämitiggeest, sämikuávlu sijdâseervijn já sämiseervijn sehe palgâsijn já kuávlu kieldâin.
+Lasseen páiháliih ässeeh já puoh ääšist perustum ulmuuh láá toohâm maaŋgâid iävtuttâsâid vyesimáánust lekkum hááráávpäikkitiätuvuáháduv peht.
+Iävtuttâsâid enâdâhkuávluin já enâdâhuáinálduvâin finnejii ohtsis 246.
+Inventistempargoh láá tääl valmâštum já iävtuttâsah mávsulijn enâdâhkuávluin já -uáinálduvâin láá uáinimnáál čujottâsâst http://lapinmaisemat.fi/
+Laapi IPI-kuávdáš váldá vuástá uáinuid iävtuttâsâin 12.12 räi.
+Fáádán lohtâseijee aalmugtilálâšvuođah tuállojeh Heta kieldâvirgáduvvâst 1.12 tme 14, Ucjuv kieldâvirgáduvvâst 2.12 tme 10, Vuáču škoovlâst 2.12 tme 17:30 já Avveel kieldâvirgáduvvâst 3.12 tme 10.
+Finnejum kommentijd noreh Sämikuávlu enâdâhkuávlui árvuštâllâmpargojuávkun kieđâvuššâmnáál, mon maŋa amnâstâh toimâttuvvoo pirâsministeriön jotkâkieđâvuššâm várás.
+Väldikodálâš kuullâm vuálgá joton ko ubâ väldikode enâdâhkuávlui peivideminventistmeh valmâštuveh ive 2015.
+Staatârääđi taha prinsiipmiärádâs väldikodálávt mávsulijn enâdâhkuávluin, moh sajanpieijih kuávluid, moh láá ovdâlist lamaš väldikodálijn kuávluikevttimuulmijn (VAT).
+Lasetiäđuh:
+Sämimuseo Sijdâ
+Totkee Päivi Magga p. 040 180 1501
+Arkeolog Eija Ojanlatva p. 040 167 6145
+Laapi IPI-kuávdáš
+Pajetärhisteijee Marjut Kokko p. 0400 304 745
+Sääʹmvuuʹd väʹlddkååddlânji ärvvai kue'stelmvuu'di peiʹvveeminventtumuš lij valmštõõvvâm
+Lappi jieʹllemvueʹǩǩ-, trafikk- da pirrõskõõskõs jått'tii täʹlvvmannust 2014 väʹlddkååddlânji ärvvai kueʹstelmvuuʹdi da kueʹstelmvueiʹnlmi peiʹvveeminventtumuužž sääʹmvuuʹdest.
+Tuâi lij čõõđtam arkeoloog Eija Ojanlatva da tuʹtǩǩeei Päivi Magga Sääʹm-muʹzei Siida kulttuurpirrõsjuâkksest.
+Kueʹstelmvuuʹd liâ kaʹrttjum ääiʹjben 1990-lååǥǥast.
+Ǩeâđđa riõššum noorõõttâmpooddin vuâmmšeš, što vaʹlljõõǥǥ sääʹmvuuʹdest liâ vännai.
+Ååʹn rajjum peiʹvveeminventtumuužž tuärjjõssân Lappi JTP-kõõskõs teâđstõõli eʹtǩǩõõzzid vääžnai kueʹstelmpaaiʹǩin sääʹmteeʹǧǧest, sääʹmvuuʹd sijddõhttõõzzin da sääʹmõhttõõzzin di paalǥâskooʹddin da vuuʹd kooʹddin.
+Lââʹssen pääiklaž aazzi da puk ääʹššest peʹrsteei liâ tuejjääm lååǥǥteeʹm eʹtǩǩõõzzid.
+Vueʹssmannust äävuum hääʹravpäiʹǩǩteâttsuåvtõõzz pääiʹǩ.
+Eʹtǩǩõõzzid kueʹstelmvuuʹdin da kueʹstelmvueiʹnlmin vuäǯǯaim õhttseʹžže 246.
+Inventtumuštuâi liâ ååʹn valmštõõvvâm da eʹtǩǩõõzz ärvvai kueʹstelmvuuʹdin da - vueiʹnlmin liâ vueiʹnnemnalla addrõõzzâst http://lapinmaisemat.fi/
+Lappi JTP-kõõskõs väʹldd vuâstta vuäinalm eʹtǩǩõõzzid 12.12 räjja.
+Ässa kuulli noorõõttâmpooddid ââʹnet Hetta kåʹddveʹrǧǧpõõrtâst 1.12 čiass 14, Uccjooǥǥ kåʹddveʹrggpõõrtâst 2.12 čiâss 10, Vuõccu škooulâst 2.12 čiâss 17:30 da Âʹvvel kåʹddveʹrǧǧpõõrtâst 3.12 čiâss 10.
+Vuåǯǯum särnnmõõžž noorât Sääʹmvuuʹd kueʹstelmvuuʹdi ärvvtõõllâmtuâjj-joouk ǩiõttʼtõõllâm vuâlla, mâŋŋa aunnstõs tuåimtet pirrõsministeria juätkk-ǩiõttʼtõõllâm vuâlla.
+Väʹlddkååddlaž kuullâmpodd jåʹttʼtai obb väʹlddkååʹdd kueʹstelmvuuʹdi peiʹvveeminventtumuužži mieʹldd eeʹjjest 2015, mâŋŋa ko tõk liâ vaalmâš.
+Riikksuåvtõs tuejjad vuâđđjuurdtuʹmmstõõǥǥ väʼlddkååddlânji ärvvai kueʹstelmvuuʹdin, kook koʹrvvee välddkååddlaž vuʹvddââʹnnemtäävtõõzzid.
+(VAT) ääiʹjben sizz kuullâm vuuʹd.
+Lââʹssteâđaid:
+Sääʹm-muʹžei Siida
+Tuʹtǩǩeei Päivi Magga teʹl.
+Arkeoloog Eija Ojanlatva teʹl.
+Lappi JTP-kõõskõs
+Pâʹjjtaʹrǩǩeei Marjut Kokko teʹl.
+Siidda ođđa mánáidčájáhus Gieddegeažis rahppojuvvo cuoŋománus.
+Čájáhus lea mátki sámi mánáidkultuvrii ja davvi guovllu lundui.
+Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidda ovttas buvttadan mánáidčájáhus lea Siidda skeaŋka čuođijahkásaš Suoma mánáide.
+Čájáhus gullá Suopma 100 -dáhpáhusaide.
+Gieddegeažis nohká šillju ja meahcci álgá.
+Doppe ássá Gieddegeašgálgu ja álgá mátki máidnasiid máilbmái.
+Gieddegeašgálgu oahpista ja láidesta jearri.
+Mánáidčájáhus buktá ovdán sámemánáid eallima sin iežaset oainnus ja dat leat movttegis báiki, gos lea doaibma ja hušša.
+Čájáhussii gullet maiddái kultuvrii ja lundui guoski gaskkustanmateriála ja bargobájit.
+Gieddegeažis mánná oahppá áicat luondduipmašiid, dat fállá vuođđodieđuid luonddutiippain ja oahpaha johtit luonddus nu, ahte guldala ja gudnejahttá dan.
+Čájáhus lea buot Suoma sámegielain ja suoma- ja eaŋgalgillii.
+Gieddegeažis-mánáidčájáhus lea ovdan Siiddas 7.4.
+Lassedieđut:
+Maiju Saijets
+Prošeaktabargi, Gieddegeažis-mánáidčájáhus
+maiju.saijets@samimuseum.fi
+SÄÄMI MAINÂSÄRBIVYEHI JÁ LUÁNDU UÁPISIN
+Siida uđđâ párnáičáitáldâh Kieddikeejist lehâstuvvoo cuáŋuimáánust.
+Čáitáldâh lii mätki säämi párnáikulttuurân já tave kuávlu luándun.
+Sämimuseo já Tave-Laapi luándukuávdáá Siida oovtâst pyevtittum párnáičáitáldâh lii Siida skeŋkkâ čyeti-ihásâš Suomâ párnáid.
+Čáitáldâh kulá Suomâ 100 -tábáhtussáid.
+Kieddikeeči lii saje, kogopeht šiljo nohá já mecci álgá.
+Tobbeen áásá Kieddikeš-ákku já mätki mainâsij maailmân álgá.
+Kieddikeš-ákku uápist já joođeet koijâdeijee.
+Párnáičáitáldâh puáhtá oovdân sämipárnái eellim sii jieijâs uáinust.
+Tot lii suotâs saje, kost kávnoo toomâ já hure.
+Čáitáldâhân kuleh meiddei kulttuur já luándun kyeskee pajasšoddâdemmateriaaleh já pargopáájáh.
+Kieddikeejist páárnáš uáppá aiccâđ luánduimmâšijd, tot fáálá vuáđutiäđuid luándutiijpâin já máttát jotteeđ luándust nuuvt, et kuldâl já kunnijât tom.
+Čáitáldâh lii Suomâ puoh kuulmâ sämikielân sehe suomâ- já eŋgâlâskielân.
+Kieddikeejist-párnáičáitáldâh lii uáinimnáál Siidast 7.4.
+Proojeektpargee, Kieddikeejist-párnáičáitáldâh
+SAAʹMI MAAINÂSÄʹRBBVUÕTT DA LUÂTT TOBDDSIN
+Siida ođđ päärnaičuäʹjtõs Ǩeʹddǩeeʹjjest ääʹveet njuʹhččmannust.
+Čuäʹjtõs lij mäʹtǩǩ saaʹi päärnaikulttuuʹre da tâʹvvluõttu.
+Sääʹm-muʹzei da Pâʹjj-Lappi luâttkõõskõs Siida õõutveäkka puuʹtʼtem päärnaičuäʹjtõs lij Siida sǩiâŋkk čueʹđekksa Lääʹddjânnam päärnaid.
+Tät čuäʹjtõs lij vueʹss Lääʹddjânnam 100-šõddmõõžžid.
+Ǩeʹddǩeeʹjjest päiʹǩǩšellj poott da älgg meäʹcc.
+Toʹben jäälast Ǩeʹddǩeeʹjjääkkaž, ǩii vuäʹppast kõõjji da toʹben älgg mäʹtǩǩ mainnsi mailmma.
+Päärnaičuäʹjtõõzzâst kuâsttai säʹmpäärnai argg da siõr.
+Čuäʹjtõs lij še kuõbbstõs sääʹmjeällma päärnai čõõʹlmiʹvuiʹm.
+Tõt lij rämm päiʹǩǩ, koʹst lie jiânnai tuåim da huušš.
+Čuäʹjtõʹsse kollai kulttuur- da luâttpedagooǥlaž materiaal da tuâjjpââj.
+Ǩeʹddǩeeʹjjest pärnn mättai aiccâd lâđ õmmsid, tarjjad vuâđđteâđ luâđast da mättai päärnaid jååʹtted luâđast kuvddleeʹl da cisttjeeʹl.
+Čuäʹjtõs lij vueinnemnalla puin Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlin da lääddas di eŋgglõsǩiõʹlle.
+Ǩeʹddǩeeʹjjest-čuäʹjtõs lij vueinnemnalla Siidast 7.4.
+Lââʹzzteâđ:
+Projektttuâjjlaž
+Sääʹmǩiõllʼlääʹǩǩ
+Uʹvddum Heʹlssnest rosttovmannu 15 peeiʹv 2003
+- - - - - Riikkpeeiʹvi riâššâm mieʹldd šiõttʼteet:
+1 lååkk
+Aalmlaž šiõttʼtõõzz
+1 § Lääʹjj juuʹrd Tän lääʹjj jurddân lij jiiʹjjes peäʹlest staanâd vuâđđlääʹjjest šiõttʼtuum säʹmmlai vuõiggâdvuõđ ââʹnned da viikkâd ooudâs jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur.
+Tän lääʹjjest šiõttʼteed säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst ââʹnned jiiʹjjes ǩiõl duõmmišttmest da jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩin di õõlmâs vääʹld õõlǥtumuužžin čõõđted da viikkâd ooudâs säʹmmlai ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđid.
+Täävtõsân lij, što säʹmmlai vuõiggâdvuõtt vuõiggmiõllsa vuõiggâdvuõđjååttmõõžž da šiõǥǥ vaaldšem diõtt staaneet ǩiõlâst soorččǩani di tõt še, što säʹmmlai ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđid čõõđtet nuʹtt, što tõid ij taarbâž jeeʹrab raukkâd.
+Lääʹjj suåvtemvuʹvdd
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ, koid tät lääʹǩǩ kuâskk lie:
+1) Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjooǥǥ kooʹddi tuåimmorgaan da nåkam kooʹddileett tuåimmorgaan, koin mii-ne täin kooʹddin lij mieʹldd;
+2) nåkam duõmmišttâm da valdia pirrõs- da pääiklažvaaldšem veʹrǧǧneeʹǩǩ, kooi veʹrǧǧvoudda ooudpeäʹlnn sarnnum kååʹdd obbnes leʹbe vuäʹssnes koʹlle;
+3) Sääʹmjânnam läänhalltõs da tõn õhttõõzzâst tuåimmjeei tuåimmorgaan;
+4) sääʹmteʹǧǧ, sääʹmaaʹšši saǥstõõllâmkåʹdd da sääʹmlääʹjj (253/1995) 42 §:sest mieʹrruum sijddsååbbar;
+5) valdiasåbbar vuõiggâdvuõttkansler da eettikååʹdd vuõiggâdvuõttäʹššååum;
+6) õõʹnnʼjiäʹššååum da õõʹnnʼjiläittemluʹvddkåʹdd, tääʹssärvvåskkooumaž da tääʹssärvvluʹvddkåʹdd, teâttsueʹjjåskkooumaž da teâttsueʹjjluʹvddkåʹdd di minoritetåskkooumaž;
+7) Naroodjeältõkstrooiteʹl da mäddtäällneeʹǩǩi jeältõkstrooiteʹl; di
+8) nåkam valdia vaaldšemveʹrǧǧneeʹǩǩ, kook muttâzooccâmveʹrǧǧneʹǩǩen ǩiõttʼtâʹlle ooudpeäʹlnn sarnnum vaaldšemveʹrǧǧneeʹǩǩest tuʹmmjem vuâlla puättam aaʹššid.
+Tän lääʹjj âlgg jääʹǩǩted še puäʒʒhåiddlääʹjj (848/1990) da puäʒʒhåiddasetõõzz (883/1990) vuâlla kuulli vaaldšemaaʹšši ǩiõttʼtõõllmuužžâst tõin valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin da paalǥâskooʹddin, kooi veʹrǧǧ- leʹbe tuåimmvoudda säʹmmlai dommvuʹvdd obbnes leʹbe vuäʹssnes kooll, di Pââlǥâskooʹddi õhttõõzzâst še.
+Lääʹjj ââʹnet jäärnâǩstrooitlivuiʹm da õhttõõzzivuiʹm di privatoummivuiʹm nuʹtt mäʹhtt šiõttʹteet 17 da 18 §:sest da seämmanalla ceerkavlaž veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm nuʹtt mʼʹhtt šiõttʼteet 30 §:sest.
+Säʹmmlai dommvuuʹdest ââʹnet spesialšiõttʼtõõzz, kook koʹlle lääʹjj 3 loʹǩǩe.
+Mieʹrrumuužž
+Tän lääʹjjest mieʹrreet što:
+1) sääʹmǩiõll lij aanarsääʹmǩiõll, nuõrttsääʹmǩiõll leʹbe tâʹvvsääʹmǩiõll õʹnnum ǩiõl leʹbe mainsteejajoouk mieʹldd;
+2) säʹmmlaž lij sääʹmteeʹǧǧin uʹvddum lääʹjj (974/1995) 3 §:sest mieʹrruum säʹmmlaž;
+3) säʹmmlai dommvuʹvdd lij sääʹmteeʹǧǧin uʹvddum lääʹjj 4 §:sest mieʹrruum säʹmmlai dommvuʹvdd; di
+4) veʹǧǧrneǩ lij 2 §:z 1 da 2 momenttist mieʹrruum duõmmišttid da jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid da strooitlid da paalǥâskooʹddid di Paalǥâskooʹddi õhttõõzz.
+2 lååkk
+Ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđ
+Säʹmmla vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm
+Säʹmmlast lij vuõiggâdvuõtt jiiʹjjes ääʹšš diõtt leʹbe nåkam ääʹšš diõtt, koʹst suu kuulât, ââʹnned tän lääʹjjest mieʹrruum veʹrǧǧneeʹǩǩin sääʹmǩiõl.
+Veʹrǧǧneǩ ij vuäǯǯ rääʹjted leʹbe ǩeâlddõõttâd čõõđtemest tän lääʹjjest mieʹrruum ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđid tõn diõtt, što säʹmmlaž silttad jeeʹres ǩiõl še, håʹt lääʹddǩiõl leʹbe ruõccǩiõl.
+Juʹridlažoummu ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđ veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm
+Õhttõõzzâst da sǩiâŋkksieʹbrest, koonn påʹrddǩeeʹrjid ǩeʹrjtet säämas, lij vuõiggâdvuõtt veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm saǥstõõllmen ââʹnned påʹrddǩeeʹrj ǩiõl jääʹǩǩteeʹl suåvlaž vuäʹzzin, što mâiʹd 4 §:sest šiõttʼteet säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst ââʹnned sääʹmǩiõl.
+Škooulâst, koonn mättʼtõsǩiõllân lij sääʹmiõll, lij seämmanalla vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl nuʹtt mäʹhtt 1 momenttist šiõttʼteet.
+Sääʹmǩiõl âânnem võboršeǩnallšem tuåimmorgaanivuiʹm
+Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjooǥǥ kooʹddi tuåimmorgaani säʹmmlain lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl såbbrin da ǩeeʹrjted säämas ǩeeʹrjlaž ceälkkmuužžid, koiʹd õhtteet påʹrddǩerjja.
+Tät seämma kuâskk saaʹmi valdia luʹvddkåʹddneeʹǩǩid, komiteaneeʹǩǩid, tuâjjʼjoukkneeʹǩǩid da vaʹstteei tuåimmorganeeʹǩǩid säʹmmlai dommvuuʹdest da tõn åålǥpeäʹlnn še, teʹl ko ǩiõttʼtõõlât säʹmmlai aaʹššid.
+Paalǥâskooʹddi õhttõsneeʹǩǩest da tõn halltõsneeʹǩǩest lij seämmanalla vuõiggâdvuõtt såbbrest mainsted säämas.
+Ooudpeäʹlnn tän ceäkksest sarnnum såbbrin âlgg jäʹrjsted taaʹrbi mieʹldd tuʹl õõzz.
+Vuõiggâdvuõtt iʹlmmted sääʹmǩiõll jieʹnnǩiõllân narodteâttriâššmõʹšše
+Säʹmmlast, ǩeäʹst lij Lääʹddjânnmest dommkåʹddlääʹjjest (201/1994) sarnnum dommkåʹdd, lij vuõiggâdvuõtt iʹlmmted narodǩeʹrjjriâššmõʹšše ruõkkâm diõtt, što suu jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩi teâđtumuš
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe ââʹnned sääʹmǩiõl teʹl še, ko sij teâđte oummid aaʹššeez pirr.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ iʹlmmtõõzz, kuultõõzz da õlmmsapiijjmõõžž di jeeʹres teâđtumuužž oummid, seämmanalla ko vuäʹppeskõõlb da narood ââʹnnemnalla juʹrddum lomaak tiuddeemvuäʹpstõõzzivuiʹm âʹlǧǧe raajjâd da uʹvdded säʹmmlai dommvuuʹdest säämas še.
+Suudvuõiggõõzz, suʹvddi, kihlkåʹddkonttâr leʹbe tõn juâkkaz leʹbe kihlkååʹdd pååđai konttâr leʹbe tõõi veʹrǧǧoummu veeʹrj peäʹlest uʹvddum kuultõõzz da teâđtõõzz privatoummu vuõiggâdvuõđ kuõskki aaʹššin vueiʹtet kuuitâǥ måttmešt uʹvdded pâi lääddas, teʹl ko mâka sääʹmǩiõl âânnmõš leʹčči taarbteʹmes.
+Jeeʹres ko 2 §:z 1 da 2 momenttist mieʹrruum valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin da strooitlin âlgg 1 momenttist sarnnum iʹlmmtõõzz, kuultõõzz, õlmmsapiijjmõõžž da teâđtõõzz di lomaak tiuddeemvuäʹpstõõzzivuiʹm raajjâd da uʹvdded säämas še, teʹl ko tõk kueʹsǩǩe vueiʹvvʼvuäʹzzest säʹmmlaid leʹbe teʹl ko muđoi lij vääžnai vââʹǩǩ.
+Vaali da meerjiõnstumuužži diõtt rajjum iʹlmmtõskoortid jeät rajju säämas lokku vääʹldǩani sääʹmteeʹǧǧin uʹvddum lääʹjj 24 §:sest sarnnum iʹlmmtõskoortid.
+Lääʹjj da jeeʹres šiõttʼtõõzz di šiõttʼteemehdtõõzz da smiõtldõõǥǥ
+Säʹmmlai kuõskki lääʹjj da jeeʹres šiõttʼtõõzz di valdiasuåppmõõžž da jeeʹres Lääʹddjânnam šiõttʼtõsnorldõõǥǥâst čõõđteei äʹššǩeeʹrjid da teâttânouddmuužžid čõõđtet sääʹmǩiõllsaž jåårǥlâttmõššân še, teʹl ko valdiasååbbar leʹbe ääʹššvuäʹsslaž ministeria nuʹtt meärrad.
+Tät seämma kuâskk meärrõõzzid, vuäʹppõõzzid, tuʹmmstõõǥǥid da teâttânouddmuužžid, koid čõõđtet ministeria leʹbe valdia jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩ mieʹrreemnorldõõǥǥâst.
+Ministeriast leʹbe valdia komiteast, tuâjj-jooukâst leʹbe tõõinallšem tuåimmorgaanin valmštõllum da čõõđtem vuâla šõddâm lääʹǩǩehdtõõzz da smiõtldõõǥǥ leʹbe tõõi vuännõõzz čõõđtet säämas še, ko ministeria nuʹtt meärrad, teʹl ko tõk kueʹšǩǩe säʹmmlaid leʹbe teʹl ko muđoi lij vääžnai vââʹǩǩ tueʹjjeed nuʹtt.
+Sääʹmǩiõl âânnmõš veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjjǩiõllân
+Veʹrǧǧneǩ, kååʹtt reuâgg pâi sääʹmaaʹšši pirr, vuäitt ââʹnned tuâjjǩiõllân sääʹmǩiõl lääʹddǩiõl paaldâst.
+3 lååkk
+Säʹmmlai dommvuuʹdest suåvtem vuâla šiõttʼtõõzz
+Spesial õõlǥtumuužž
+Ooudpeäʹlnn 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe säʹmmlai dommvuuʹdest åårai veʹrǧǧpõõrtin da jeeʹres tuåimmpääiʹǩin jääʹǩǩted võl, što mâiʹd 1216 §:sin šiõttʼteet.
+Vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm
+Säʹmmlast lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm lääʹdd- leʹbe sääʹmǩiõl jiiʹjjes vaʹlljumuužž mieʹldd.
+Vuõiggâdvuõđâst ââʹnned ruõcc ǩiõl šiõttʼteet ǩiõllʼlääʹjjest (423/2003).
+Säʹmmlast lij seämma vuõiggâdvuõtt säʹmmlai dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn še valdia veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm teʹl, ko täk muttâzooccâmveʹrǧǧneǩǩen ǩiõttʼtâʹlle dommvuuʹd veʹrǧǧneeʹǩǩest alttuum aaʹššid.
+Vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad tuåimtemǩeeʹrj leʹbe jeeʹres äʹššǩeeʹrj säämas
+Säʹmmla, kååʹtt lij ääʹššvuäʹsslaž, âlgg uʹvdded suu raukkmõõžž mieʹldd suudkåččemooccmõõžž, suudâm, tuʹmmstõõǥǥ, påʹrddǩeeʹrj leʹbe jeeʹres äʹššǩeeʹrj säämas tõn vuäʹzzest, ko äʹšš kuâskk suu vuõiggõõzz, ouddõõzz leʹbe õõlǥtõõzz, peʹce teʹl ko kõõččmõõžžâst lij äʹššǩeʹrjj, kååʹtt ij vaaikad ääʹšš čåuddmõʹšše.
+Teʹl ko säʹmmlaž, kååʹtt lij ääʹššvuäʹsslaž, lij ââʹnnam ǩeʹrjjteeʹl leʹbe mainsteeʹl sääʹmǩiõl, ko son lij saǥstõõllâm veʹrǧǧneeʹǩǩin, kååʹtt suu aaʹššees håidd, suʹnne âʹlgg uʹvdded säämas tuåimtemǩeeʹrj vaʹstteei veeidâsvuõđâst da vaʹstteei oudldõõzzin nuʹtt, što son ij taarbâž tõn jeeʹrab raukkâd.
+Tuåimtemǩeeʹrjest âlgg kuuitâǥ uʹvdded pâi staan jåårǥlâttmõõžž säämas, ko mâka ääʹššvuäʹssla lie jiânnai da sij jie leäkku õõutmiõlâst sääʹmǩiõl ââʹnnmest.
+Sääʹmǩiõl silttõs da tõn kuõskki čeäʹppvuõttõõlǥtõõzz
+Teʹl ko veʹrǧǧneǩ väldd oummid riõuggu, âlgg ââʹnned huõl tõʹst, što personkåʹdd juõʹǩǩ konttrest leʹbe tuåimmpääiʹǩest pâstt kääzzkâʹstted äʹššlaid säämas še.
+Veʹrǧǧneǩǩ âlgg tän lââʹssen škooulʼjumuužž jäʹrjsteeʹl leʹbe jeeʹres vueʹjjivuiʹm ââʹnned huõl tõʹst, što personkåʹdd silttad teʹmmet sääʹmǩiõl, što pâstt hoiʹddjed tuâjes säämas.
+Sääʹmǩiõl silttõõzz vueiʹtet piijjâd ǩiõllsilttõõzz kuõskki čeäʹppvuõttõõlǥtõsân valdia veʹrǧǧneeʹǩǩ personkådda lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl valdiasåbbar leʹbe ministeeria asetõõzzin di seämmanalla kååʹddla veʹrǧǧneeʹǩǩi personkådda kåʹddlääʹjj (365/1995) mieʹldd, teʹl ko näkam čeäʹppvuõttõõlǥtõõzzâst ij leäkku šiõttʼtuum lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl.
+Sääʹmǩiõl silttõs ǩiõččât spesial merittân, håʹt tõn ij leäkku piijjum veeʹrj, tuåim leʹbe tuâi čeäʹppvuõttõõlǥtõsân.
+Sääʹmǩiõl silttõõzz kuõskki čeäʹppvuõttõõlǥtõõzzin lij suåvlaž vuäʹzzin viõǥǥâst, što mâiʹd šiõttʼteet lääʹjjest (424/2003) õõlmâsõhttsažkooʹddi personkååʹdd ǩiõllsilttõõzzâst.
+Sääʹmǩiõl silttõõzz čuäʹjtet takai ǩiõlltuʹtǩǩõõzzin uʹvddum lääʹjjest (668/1994) mieʹrruum ǩiõlltuʹtǩǩõõzzin leʹbe mättjumuužž ääiʹj rajjum ǩiõllteestin leʹbe õllškooulmättjumuužžin.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩi õõlǥtumuš ââʹnned sääʹmǩiõl
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe iʹlmmtõõzzin, kåččmõõžžin da ǩeeʹrjin, koid vuõltteet ääʹššvuäʹssla leʹbe tõn ooumže, ǩeäzz âlgg lääʹjj mieʹldd iʹlmmted tuʹmmjem vueʹlnn åårai leʹbe tuʹmmjem vuâlla puõʹtti ääʹššest, ââʹnned ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm ǩiõlâst soorččǩani vuâsttaväʹlddeeja ǩiõl, teʹl ko tõt lij teâđast leʹbe vuäǯǯat hieʹlǩeld tiõttu, leʹbe ââʹnned lääʹddǩiõl lââʹssen sääʹmǩiõl še.
+Veʹrǧǧneǩ âlgg raauktää ââʹnned sääʹmǩiõl, teʹl ko vasttad suʹnne tuåimtum sääʹmǩiõllsa ǩeeʹrjid.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe tuâjsteez muđoi še viikkâd ooudâs sääʹmǩiõl âânnmõõžž.
+Sääʹmǩiõl âânnmõš kååʹdd äʹššǩeeʹrjin
+Nåkam kååʹdd, koʹst säʹmmla lie leäm mõõnni eeʹjj vuõssmõs peeiʹv jäänab ko õhtt kuälmõs, tuåimorgan âlgg ââʹnned sääʹmǩiõl še nåkam påʹrddǩeeʹrjin da jeeʹres äʹššǩeeʹrjin, koid ij õõlǥ uʹvdded privat ääʹššvuäʹssla da kookk lie muđoi vääžnai.
+Jeeʹres še kåʹdd âlgg ââʹnned sääʹmǩiõl näkam ääʹššǩeeʹrjin nuʹtt veeidsen ko sij tätta.
+Jäärnâǩstrooiteeʹl di valdia leʹbe kååʹdd vuämstam õutstõõzz
+Valdia jäärnâǩstrooiteʹl di nåkam kääzzkõõzz puʹhtti õutstõs, koʹst valdiast leʹbe õõut leʹbe määŋg 2 §:z 1 momeent 1 pääiʹǩest mieʹrruum kååʹddest lij mieʹrreemväldd, âlgg säʹmmlai dommvuuʹdest uʹvdded tän lääʹjj oudldam ǩiõllʼlaž kääzzkõõzz da âlgg teâđted narooʹde säämas še tuejjumuužž šlaajj da ääʹšš oudldam veeidâsvuõđ mieʹldd da nåkamnalla, što tõn obbvuõttân ärvtõõleeʹl vueiʹtet ââʹnned jäärnâǩstrooiteeʹl leʹbe õutstõõzz peäʹlest mååžna.
+Teʹl ko valdia jäärnâǩstrooiteʹl håidd veʹrǧǧneǩtuâi, tõzz âlgg suåvvted, što mâiʹd tän lääʹjjest šiõttʼteet veʹrǧǧneeʹǩǩest.
+Privatoummu ǩiõllʼlaž kääzzkâʹsttemõõlǥtõs
+Teʹl ko mâka õõlmâs vaaldšemtuâjj lij lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl šiõttʼtuum privatooumže, suu kuâskk, teʹl ko son håidd tän tuâi säʹmmlai dommvuuʹdest, tõt što mâiʹd tän lääʹjjest šiõttʼteet veʹrǧǧneeʹǩǩest.
+Teʹl ko näkam tuâi vuâsttavaʹlddi säʹmmlai dommvuuʹdest tuåimm veʹrǧǧneeʹǩǩ tuʹmmstõõǥǥ leʹbe jeeʹres tuåim diõtt leʹbe veʹrǧǧneeʹǩǩ da vuâsttavaʹlddi kõskksaž suåppmõõžž diõtt, veʹrǧǧneʹǩǩ âlgg ââʹnned huõl tõsʹt, što tän lääʹjj mieʹlddsaž ǩiõllʼlâž kääzzkõõzz uuʹdet teʹl, ko hååidet tuâi.
+Täʹst âlgg ââʹnned huõl teʹl še, ko veʹrǧǧneʹǩ oudd jeeʹres ko õõlmâs vaaldšemtuâi privatoummu hååid vueʹlnn säʹmmlai dommvuuʹdest, ko mâka tän lääʹjj oudldam kääzzkõstääʹss tõn õõlǥad.
+4 lååkk
+Vuõiggâdvuõtt tuʹlǩǩõʹsse da jåårǥlâttmõʹšše
+Vuõiggâdvuõtt tuʹlǩǩõʹsse
+Teʹl ko tän lääʹjj mieʹldd mainstet ääʹšš ǩiõttʼtõõllmest sääʹmǩiõl, õõlǥči ääʹšš ǩiõttʼtõõllmõõžž uʹvdded nåkam reâuǥla tuâjjân, kååʹtt silttad sääʹmǩiõl.
+Teʹl ko veʹrǧǧneeʹǩǩest ij leäkku nåkam säämas siltteei reâuǥlaž, kååʹtt vuäitči ǩiõttʼtõõllâd ääʹšš, âlgg veʹrǧǧneǩ jäʹrjsted tuʹlǩǩõõzz dääram, teʹl ko tõt ij jiõčč âânn huõl tuʹlǩǩõõzzâst.
+Vuõiggâdvuõtt tuåimtemǩeeʹrj da jeeʹres äʹššǩeeʹrj jåårǥlâttmõʹšše
+Teʹl ko vaaldšemääʹššest, vaaldšemlääʹjjââʹnnemääʹššest leʹbe rikosääʹššest suudkåččmõš, suudâm, tuʹmmstõk, påʹrddǩeʹrjj leʹbe jeeʹres äʹššǩeʹrjj lij rajjum lääddas leʹbe ruõccâs, veʹrǧǧneǩ âlgg uʹvdded säʹmmla, kååʹtt lij ääʹššvuäʹsslaž, suu raukkâm diõtt määusteʹm veerjlaž jåårǥlâttmõõžž täin äʹššǩeeʹrjin tõn vuäʹzzest ko äʹšš kuâskk suu vuõiggõõzz, ouddõõzz leʹbe õõlǥtõõzz, peʹce teʹl ko kõõččmõõžžâst lij äʹššǩeʹrjj, kååʹtt ij vaaikad ääʹšš čåuddmõʹšše.
+Jåårǥlâttmõš âlgg õhtteed tuåimtemǩerjja leʹbe jeeʹres äʹššǩerjja.
+Teʹl ko veerjlaž jåårǥlâttmõõžžâst lij jåårǥlâttemvââʹǩǩ, veʹrǧǧneǩ âlgg teevvâd tõn, peʹce teʹl ko teevvmõš lij aivv taarbteʹmes.
+Säʹmmla, kååʹtt lij ääʹššvuäʹsslaž, âlgg teʹl uʹvdded tivvum tuåimtemǩeeʹrj dääram.
+Vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad jåårǥlâttmõõžž sääʹmǩiõl konttrest
+Veʹrǧǧneeʹǩǩest, kååʹtt tän lääʹjj mieʹldd âlgg uʹvdded suu tuåimtemǩeeʹrjest sääʹmǩiõllsaž jåårǥlâttmõõžž leʹbe tuåimtemǩeeʹrj säämas, lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad jåårǥlâttmõõžž sääʹmǩiõl konttrest, teʹl ko jåårǥlâttmõõžž ij vueiʹt muđoi haʹŋǩǩeed.
+Seämmanalla veʹrǧǧneeʹǩǩest lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad konttrest sääʹmǩiõllsaž äʹššǩeeʹrjest jåårǥlâttmõõžž lääddas.
+Jåårǥlâttmõõžžâst leʹbe tuʹlǩǩõõzzâst šõddâm kuuli mähssem
+Teʹl ko valdia veʹrǧǧneǩ âlgg uʹvdded leʹbe tuåimted ääʹššvuäʹssla tuåimtemǩeeʹrj leʹbe äʹššǩeeʹrj säämas leʹbe säämas jåårǥlõʹttum leʹbe âlgg ââʹnned tuʹlǩǩõõzz, valdia mähss tuåimtemǩeeʹrj raajjmest leʹbe jåårǥlâttmest leʹbe tuʹlǩǩõõzzâst säämas šõddâm kuulid.
+Kåʹdd, kooʹddi õhttõs leʹbe aaʹrhelkåʹdd leʹbe sieʹbrrkåʹdd mähss 4 - 6, 12, 13, 15, 16 da 30 §:sin mieʹrruum tuåimtem- leʹbe jeeʹres äʹššǩeeʹrj raajjmest leʹbe jåårǥlâttmest leʹbe tuʹlǩǩemest šõõddi kuulid.
+Äʹššlaž mähss jåårǥlâttmõõžž jiõčč
+Teʹl ko valdia, kååʹdd lebe kooʹddi õhttõõzz veʹrǧǧnekka leʹbe ceerkavla veʹrǧǧnekka lij vuõlttuum äʹššǩeeʹrj säämas, håʹt äʹššlast ij leäkku vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl tän veʹrǧǧneeʹǩǩin, âlgg veʹrǧǧneǩ, mâʹŋŋa ko lij kuullâm äʹššla, taarbi mieʹldd haŋǩǩeed äʹššǩeeʹrjest jåårǥlâʹtmõõžž tõn ǩiõʹlle, koonn veʹrǧǧneeʹǩǩest ââʹnet da äʹššlaž mähss tõn.
+5 lååkk
+Tuejjumuužž, kookk veʹǩǩe ooudâs ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđid
+Veʹrǧǧneeʹǩǩi õõlǥtõs čõõđted ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđid
+Veʹrǧǧneǩ âlgg suu tuejjumuužžâst jiõččaltteeʹl ââʹnned huõl tõʹst, što tän lääʹjj staanuum ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđ šâʹdde tuõttân juõʹǩǩpeivvsaž jieʹllmest.
+Tõt âlgg čuäʹjted oummid, što kääzzkâstt säämas še.
+Veʹrǧǧneǩ vuäitt uʹvdded pueʹrab ǩiõllʼla kääzzkõõzz še, ko mõõnn tän lääʹjjest oudldeet.
+Veʹrǧǧluõvâsvuõtt paaʹlǩin da luõvâsvuõtt tuâjast sääʹmǩiõl silttõõzz haʹŋǩǩeem diõtt
+Nåkam 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum valdia veʹrǧǧneeʹǩǩ veʹrǧǧoummust, koonn veʹrǧǧvuʹvdd lij obbnes saaʹmi dommvuuʹd seʹst, lij vuõiggâdvuõtt, teʹl ko mâka son lij reâuggam tän veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjast uuccmõsân eeʹjj ääiʹj, vuäǯǯad veʹrǧǧluõvâsvuõđ paaʹlǩin nåkam sääʹmǩiõl silttõõzz haʹöǩǩeem diõtt, kååʹtt lij taʹrbbes suu veʹrǧǧtuâi hoiʹddjem diõtt.
+Näkam veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjast åårai reâugglast lij seämmanallšem oudldõõzzivuiʹm vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad luõvâsvuõđ tuâjstest tän seämma ääʹšš diõtt.
+Ooudpeäʹlnn 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum kååʹdd leʹbe kåʹddõhttõõzz da nåkam 2 §:z 1 momeentt 2 da 3 pääiʹǩest mieʹrruum valdia veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjast åårai ooumžed, koonn veʹrǧǧvuuʹdest vuäʹss lij saaʹmi dommvuuʹdest, di Paalǥâskooʹddi õhttõõzz personkådda kuulli ooumžed vueiʹtet miõttâd veʹrǧǧluõvâsvuõđ paaʹlǩin leʹbe luõvasvuõđ tuâjast nåkam sääʹmǩiõl silttõõzz haʹŋǩǩeem diõtt, teʹl ko mâka son lij reâuggam tän veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjast uuccmõsân eeʹjj ääiʹj.
+Valdiasåbbar asetõõzzin vueiʹtet šiõttʼteed jeeʹres määinin veʹrǧǧluõvâsvuõđ diõtt leʹbe luõvâsvuõđ tuâjast diõtt.
+Veʹrǧǧluõvâsvuõttʼtuʹmmstõõǥǥ leʹbe ast luõvâsvuõđ kuõskki tuʹmmstõõǥǥ mäinnân vueiʹted piijjâd, što reâugglaž rääjj veʹrǧǧneeʹǩǩin ǩeeʹrjlaž suåppmõõžž, koonn mieʹldd son reâugg veʹrǧǧneeʹǩǩ vuâlžen saaʹmi dommvuuʹdest mâŋŋa veʹrǧǧluõvâsvuõđ leʹbe mâŋŋa tuâjast luõvâsvuõđ snäätnai ääiʹj, kååʹtt ij vuäǯǯ leeʹd kuuʹǩǩab ko õhtt eeʹǩǩ.
+Suåppmõʹšše vueiʹtet väʹldded meäʹrrõõzz tõʹst, što reâugglaž mähss veʹrǧǧnekka, teʹl ko son mâka suåppum ääiʹj seʹst vuâlgg meädda tuâjstes leʹbe ko suu pääkkat meädda tuâjstes suʹst šõddâm jeeʹres vââʹjj ko panntiõrvâsvuõđ diõtt, jäänmõsân ǩiõl mättʼtõõttmest vuõiʹǧǧest šõddâm kuuli vaʹstteei suåppmõš-sääkk.
+Sääʹmǩiõllkoontâr
+Sääʹmǩiõl jåårǥlâttmõõžž da jeeʹres tän lääʹjjest šiõttʼtuum tuâjai vääras sääʹmteeʹǧǧ vuâlžen lij sääʹmǩiõllkoontâr, kååʹtt âlgg leeʹd saaʹmi dommvuuʹdest.
+Sääʹmǩiõllonttrest šiõttʼteet tääʹrǩben valdiasåbbar asetõõzzin.
+Sääʹmǩiõl veäʹǩǩteei
+Sääʹmjânnam läänhalltõõzzâst di valdia pirrõs- da pääiklažvaaldšem vuâlaž veʹrǧǧneeʹǩǩest vuäitt säʹmmlai dommvuuʹdest leeʹd sääʹmǩiõl veäʹǩǩteei.
+Veäʹǩǩteeja kääzzkõõzz lie äʹššla dääram.
+Vuâppmõš da praavumuš
+Juõʹǩǩ veʹrǧǧneǩ vuäpp jiiʹjjes tuâjain tän lääʹjj jäʹǩǩtumuužž.
+Sääʹmteʹǧǧ präävv tän lääʹjj suåvtumuužž da vuäitt uʹvdded vuäʹpstõõzz ǩiõllʼlääʹjj vuâlla kuulli kõõččmõõžžin da vuäitt ehdted pueʹrõõzzid nåkam aaʹšši teevvâm vääras, kook jie leäkku kuddnalla.
+Maainâs
+Sääʹmǩiõllkoontâr oudd õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrääm sääʹmǩiõllsåbrrin juõʹǩǩ vaalpoodd sääʹmtegga mainnâz tõʹst, što mäʹhtt sääʹmǩiõl kuõskki lääʹjj lie õnnum da mäʹhtt säʹmmlai ǩiõllʼla vuõiggâdvuõđ lie čõõđtum da mäʹhtt ǩiõllåårrmõõžž lie mõõnnâm ooudårra tõn mieʹldd ko valdiasåbbar asetõõzzin tääʹrǩben šiõttʼteet.
+Valdiasåbbar ǩiõllʼlääʹjj suåvtem kuõskki mainnsest šiõttʼteet ǩiõllʼlääʹjjest.
+6 lååkk
+pååđai šiõttʼtõõzz
+Ceerkavlaž veʹrǧǧneeʹǩǩ
+Seämma, što mâiʹd tän lääʹjjest šiõttʼteet sääʹmǩiõl âânnmest valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin, kuâskk ääʹššvuäʹsslai âânnam ǩiõl da tuåimtemǩeeʹrji da jeeʹres äʹššǩeeʹrji âânnam ǩiõl Oulu aaʹrhelkååʹdd duõmmkapittlest da nåkam pappʼpravleeʹnʼjain, kooi tuåimmvoudda säʹmmlai dommvuʹvdd leʹbe vuäʹss tõʹst kooll, teʹl ko äʹšš ij leäkku nåkam, što tõn vuäitt ǩiõččâd ceerkavlääʹjj (1054/1993) mieʹldd ceerkav jiiʹjjes äʹššen, da ortodoksi ceerkavkååʹdd Oulu aaʹrhelkååʹdd koontâr.
+Mâiʹd tän lääʹjj 1, 4, 5, 8, 20 da 24 §:sin šiõttʼteet, kuâskk seämmanalla evaŋeʹlisluterneeʹǩǩ ceerkav Enontekiö, Aanar, Uccjooǥǥ da Suäʹđjel sieʹbrrkooʹddid, teʹl ko äʹšš ij leäkku nåkam, što tõn vuäitt ǩiõččâd ceerkavlääʹjj mieʹldd ceerkav jiiʹjjes äʹššen, da ortodoksi ceerkavkååʹdd Sääʹmjânnam sieʹbrkååʹdd.
+Vadia mäʹhssemõõlǥtõs
+Valdia täällarvvlõʹsse âlgg väʹldded mieʹrrtieʹǧǧ valdiaveäʹǩǩtieʹǧǧi vääras kooʹddid, sieʹbrid, säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid da 18 §:sest mieʹrruum privatoummid tän lääʹjj ââʹnnmest šõddâm lââʹsskuuli kätteem diõtt.
+Sääʹm ǩiõl staattus snäätnai vaaldšemvuuʹdin
+Säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst vuäǯǯad vuâđđškooul- da jeeʹres mättʼtõõzz jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin, sääʹm ǩiõl mättʼtõõzzâst di sääʹm ǩiõlâst mättʼtõsǩiõllân, mättʼtõsaunnsen da tuʹtǩǩõsǩiõllân šiõʹttʼteet jeeʹrab.
+Säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst vuäǯǯad peiʹvvhååid jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin šiõttʼteet päärnai peiʹvvhååidest uʹvddum lääʹjjest (36/1973).
+Tän lääʹjj 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe jääʹǩǩted tän lääʹjj šiõttʼtõõzzid, ko suåvteet puõcci sââʹjest da vuõiggâdvuõđin uʹvddum lääʹjj (785/1992) da sosialhuõl ääʹššla sââʹjest da vuõiggâdvuõđin uʹvddum lääʹjj (812/2000).
+Tääʹrǩab šiõttʼtõõzz
+Tääʹrǩab šiõttʼtõõzz tän lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžžâst uuʹdet valdiasåbbar asetõõzzin.
+7 lååkk
+Viõʹǩǩešõddâm- da serddšiõttʼtõõzz
+Viõʹǩǩešõddmõš
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe ođđeeʹjjmannu 1 peeiʹv 2004 da tõin kååʹmtet sääʹmǩiõl âânnmest veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm pâʹzzlâšttammannu 8. peeiʹv 1991 uʹvddum lääʹjj (516/1991) tõzz mâʹŋŋlest rajjum muttõõzzivuiʹm.
+Juʹn ouddâl ko tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe, vueiʹtet altteed tõn tiuʹddepiijjmõõžž oudldam tuejjumuužž.
+Tät lääʹǩǩ âlgg leeʹd Lääʹddjânnam šiõttʼtõõzzi norldõõǥǥâst aanarsääʹm-, nuõrttsääʹm- da tuõddârsääʹmǩiõlid jåårǥlõʹttum še.
+Serddšiõttʼtõõzz
+Ko jeeʹres laaʹjjin leʹbe asetõõzzin lij sieʹvvõs täin laaʹjjin kååʹmtum laʹǩǩe sääʹmǩiõl âânnmest veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm, ǩiõččât što mâŋŋa, ko tät lääʹǩǩ lij šõddâm viõʹǩǩe, sieʹvvõs meärǩǩad sieʹvvõõzz tän laʹǩǩe.
+Ko äʹšš lij alttuum ouddâl, ko tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe, suåvteet tän lääʹjj viõʹǩǩe šõddmest viõǥǥâst åårai šiõttʼtõõzzid, teʹl ko veʹrǧǧneǩ ij äʹššvuässla vuõiggõõzz da ouddõõzz diõtt jeeʹresnalla preem.
+Heʹlssnest rosttovmannu 15 peeiʹv 2003
+Tääʹssvääʹld Presidentt
+TARJA HALONEN
+Vuõiggâdvuõttminister Johannes Koskinen
+Sääʹmlääʹǩǩ
+Addon Helssnest 24 peeiʹv nuuʹbbmannust 1995
+Riikkpeei ʹvi riâššâm mieʹldd šiõtt'teet:
+Aalmilaž siõtt'tõõzz
+Lääʹjj tmieʹrr
+Tän lääʹjj täävtõssân õõudâsviikkâd sääʹm-ʹmeer da -vuuʹvd jieʹllem da piʹrǧǧeemvuõttvââjlažvuõđid da ruõkkâd da õõudâsviikkâd sääʹmkulttuur.
+Tän lääʹjj vuâlaž tuåimid viõʹǩǩe piijjmen âlgg vuâmmšed vuõss saaʹjest:
+1) saaʹmi luâđ- da jeeʹres jieʹllemvueʹjji da sääʹmkulttuur õõudâsviikkmuš da jieʹllemvueʹjji määŋgpeällsâžen tuejjummuš
+2) jälstempõõrti da jeälstem- da tuâjjpirrõõzz pueʹrummuš
+3) sääʹmtääli pueʹrummuš da tõõi põõžžtummuš saaʹmin
+4) luâđreeʹǧǧesvuõđi piʹštti äuʹǩǩummuš, äʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkmuš da še jeeʹres pirrõsaaʹššid; da
+5) di še jeeʹresnalla sääʹmvuuʹvd õõudâviikkmušše
+Sääʹmvuʹvdd
+Tän lääʹjj vuâlaž tååimid spraavdõõđât sääʹmvuuʹvd õõudâsviikkâm vääras
+Sääʹmvuʹvdd lij tän lääʹjj mielʹdd vuʹvdd, kååʹtt šâdd
+1) nuõrttjest riikk raaj räjja
+2) sââuʹjest Låttjoʹǩǩe Kattajââuʹr räjja da tõn liinj räjja, kååʹtt mâânn Kattajââʹur viõstârpeäʹln Ruohojââʹuri räjja da tõõi lååʹddǩeʹrddempeäʹl Kuruvueiʹv räjja da tõʹst õõudâs Mattojââuʹr viõsttârpeäʹl Näŋŋvuõn viõstârǩeâčča mieʹldd looǥǥeel Keväjââuʹr vuʹvdd obbnes.
+3) Viõstrest liinj räjja, kååʹtt mâânn ǩeʹjjmielʹdd Näŋŋvuõn Tsarminjaarǥ tâʹvvǩeâcca da tõsʹt Paalǥâssuõllja da tõʹst õõudâs Kärppäsuõllu, Varttasuõllu, Koutukinsuõllu, Lihasuõllui, Kuorpasuõllu, Pahtasalmensuõllui da Pisternjaarǥ nuõrttpeäʹl da Naamajââuʹr tääl täʹvvpeäʹl Njeʹǯǯjââuʹr Siiričueʹlm Lammassuâllja da veâl õõudâs Iijââuʹr Ruâvnjaʹrǧǧe da Aanar da Uccjooǥǥ kååʹddi kõskksaž raaj täjjaCuõʹlmmvääʹr puõtt; da
+4) tâʹvven Aanar da Uccjoǥǥ raaj räjja
+Põrggâmvuʹvdd
+Tän lääʹjj mieʹldd luâđjieʹllemvueʹǩǩen looǥǥât uʹccmäddtääll da spesialmäddtääll da kueʹllšeellmuš, mieʹccstummuš da puäʒʒtääll di še mueʹrjjuussmuš , kuõbbri noorrmuš da nåkkam jeeʹres ođđsmõõvvi luâđreeʹǧǧesvuõđi äuʹǩǩummuš.
+Tät lääʹǩǩ kuâskk še jeeʹres uʹccpõrggmuužž, (mieʹldd looǥǥeel alggpohttmuš) mii oudd tuâj põrggja da suu peârri vuäzzlaid da še tõn ool veâl jeeʹres oummid nuʹt, štõ tõt vaʹsttâd jeänmõsân kolmm eeʹǩǩtuâjjpääiʹǩ.
+Jõs põrggâmest lij saʹmi jijjâz priʹmeâr saaʹmi piʹrǥǥeemvuõʹtte, vueiʹtet še šuuʹrâb põrggâmužž lääinted da veäʹǩǩted ko mâiʹd lij õõuʹdpeäʹlnn ceälkkum.
+Sämmlaž
+Tän lääʹjj mieʹldd sämmlažân ǩiõččât oummu, kååʹtt jijjõč ǩeâčč sämmlõžžen, õudltõssân lij, štõ son jiõčč lebe koon puärssin lebe ääjjjin da ääkkin håʹt de õhtt lij mättjam vuõsmâs ǩiõllân sää ʹm ǩiõ l, lebe son lij näkkam oummu kåå ʹrmlač lebe son lij õõudjab lää ʹǩǩšiõtt ʹtõõzzâst ceälkkum šõddâmvuođlaž sämmlaž lebe näkkam oummu da suu kå ʹrmmlač.
+Tuõrjjõõzz vuâla oummu da põrggâm
+Tän lääʹjj vuâlla kuulli lääinain, veäʹǩǩvuõđin da jeeʹres tuärrjõstuåimin vuäitt piâssâd vuäzzlõzân nåkkam sämmlaž, koon põõšši jeälstempäiʹǩǩ lij sääʹmvuuʹvdest, da kååʹtt lij ekonomalaž saaʹjes da jieʹllemvueʹjjes da še ooumžen lij nåkkam, štõ suu kännad tuärjjad.
+Seämma kuâskk še sämmla pieʹlkueiʹm.
+Tuõrjjõzz uʹvddemen vääʹldet lokku oocci da suu pieʹllkueim puåtti, vääʹrkõsvuõtt da jeeʹres jeällmõõžž.
+Tän lääʹjj vuâlla kuulli tuåimin vuäitt piâssâd vuäzzlõžân še ââʹjjtemes ooumaž, jõs tõõzz liâ jeeʹrab veäʹr.
+Tän lääʹjj vuâlla kuulli tuåimin ij vueiʹt piâssâd vuäzzlõžân nåkkam ooumaž, koon jijjâs lebe piellkuieʹm õʹhttereknasttum puåtti jeeʹres ko tän lääʹjjest ceälkkum põrggmest liâ šuuʹrab ko meäʹcctäällministeria nânneem mieʹrr.
+Õõudpeäʹlnn 3 §:st ceälkkum põrggmmužž (põrggâm vuäitt obbnes lebe pâi pieʹǩǩnes toiʹmmjed sääʹmvuuʹvdest) vueiʹtet tuärjjat jõs tõn lij ââʹnnem toolkven sännla piʹrǧgeemvuõiʹtte da põrggmest liâ vââjlažvuõđ šõddât kännteejen.
+Põrggâmååʹbleǩ
+Tän lääʹjj vuâlla kuuli tuärjjõõzz vueiʹtet uʹvdded:
+1) luâđlaž ooumže
+2) määŋg luâđlaž ooumže õhttsežže; da
+3) nåkkam õhtõsse, kååʹtt šâdd luâđlaž oummuin da koon täävtõssân lij vuõsstuâjjan tän lääʹjjest ceälkkum põrggmuš.
+Õudltõssân tuõrjjõõzz ouddmušše 1 momenttist 3 sââʹʹjest ceälkkum õhttõʹsse lij tõt, štõ tõn tiuddvuäzzlain lebe vuäzzlain pâʹjjel pieʹll liâ nåkkam oummu , kook jijj lebe kooi piârri vuäzzla vuässâʹtte tuärjjam tueʹjjummušše.
+Jeeʹrab veäʹr diõtt vueiʹtet õhtõʹsse miõttâd tuõrjjõõzz še tâʹl, ko tiuddvuäzzlõšân liâ še jeeʹres oummu ko sääʹm.
+Tuärjjamvuâlaž õhtõõzz
+Tän lääʹjj vuâlla kuulli tuärjjõõzz vueiʹtet uʹvdded nåkkam pääiklaž da še jeeʹres õhtõõzzid, kook liâ privatvuämšstõzzâst da kook õõudâsveʹǩǩe tän lääʹjjest ceälkkum põrggâm- lebe kulttuuraaʹššid.
+Tuärjjõõzz vueiʹtet uʹvdded še nåkkam siõmmna šuuʹrbib õhttsaž hååmmaid, koin liâ vuäzzlõžžen še jeärraz ko sääʹm lebe pääiklaž õhttõõzz.
+Riikk da kåʹdd vueiʹtte še äʹlǧged vuäzzlõžžân õhttsâž hååmmaid.
+Måttam tuõrrjõstuåim jeeʹres läaaʹjji mieʹldd
+Sääʹmvuuʹvd palggsid tuärjjeet puäʒʒtääll'lääʹjj (161/90) mieʹldd.
+Muđoi 4:st ceälkkum saaʹmid uuʹdet õudltõõzzid tän lääʹjj mieʹldd.
+Tõk vaʹsttee puäʒʒtääll'lääʹjjest da luâđjieʹllevueʹǩǩlääʹjjest ceälkkum õudltõõzzid.
+Tän lääʹjj mieʹldd tuõrjjõõzz jeäʹt uvddu nåkkam hommu, koonn vääras lij uvddum veäʹǩǩvuõtt, riikkläinn lebe korkktuärjjõsläinn mõnne jeeʹres lääʹjj mieʹld.
+Måttam vuõiggâdvuõđ
+Sämäʹmvuuʹvdest jeälsteeja sämmlast lij vuõiggâdvuõtt jeeʹres korvvõõzztää tän vuuʹvd riikk jânnamin da čaaʹʒʒin::
+1) väʹldded jijjâz puäʹlddemmuõrrtaarbees vääras riikk meäʹccest viirrâm muõrid da kåʹšǩǩmuõrid, leša ij seža raajjmuʹšše ântteeja muõrid;
+2) väʹldded vieʹlttemes taarpees vääras raajjâm-, puäʹlddem-, da jeeʹres kuättaaunâsmuõrid da še raajjâm- da jeeʹres kuätt'taarbees vääras šäuʹrrvuõddâz da mäddväjjaz ttõõiǥ , kooiǥ miecchalltõõzz verǧǧoummu meäʹrre;
+3) raajjâd puäʒʒ-, mieʹccstummuš-, da kueʹllšeeʹllemǩeâmpaid , kueʹllpooʹǥrvid da ääiʹtaid taarblaž paaiʹǩid mieʹcchalltõõzz lååʹv ǩeeʹjjest;
+4) raajjâd säätkaid da äärdaid jeeʹrab lååʹvitää;
+5) lueʹštted skoottid luõttu da čuõppâd tõiʹd sueiʹnid, lõõstid, njoorm da vuåššid da mieʹcchalltõõzz lååʹvin še kõõccâd jeäkkal
+6) raiʹvvjed peäld, poožn da palggsid; da
+7) šeeʹlled kueʹl riikk jânnmest
+Meäʹcchalltõõzz veʹrǧǧneeʹǩǩin lååʹvin vueiʹtet 1 momeent 1, 2, 4 da 7 saaʹjest ceälkkum õudltõõzzid uʹvdded jeeʹrab veäʹrest še õhttõõzzid, koid sääʹm koʹlle.
+Meäcchalltõõzz verʹǧǧneʹǩǩ vuäitt uʹvdded 3 saaʹjest ceälkkum õudeltõõzz še õhtõsse, kååʹtt šeell kueʹl da 6 saaʹjest ceälkkum õudltõõzz pääiʹǩoolaž palggsa.
+Õõudpeäʹlnn 1 momeent 3 da 5 saaʹjest ceälkkum lååʹv vuäǯǯ uʹvdded pâi tâʹl, jõs tän raajjmuužž tuejjummuš lebe jäkkal kõõccmuš lij ââʹnnem nuʹvddmen peârri piʹrǧǧeemvuõđ lebe luâđjieʹllemvueʹǩǩtuâjai ǩeeʹjjest jeârmmjen.
+2 Lååkk
+Lääin da jeeʹres tuõrjjõstuåim
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttõudltõõzz
+Tän lääʹjj mieʹldd vueiʹtet lääin da veäʹǩǩvuõđ miõttâd pueʹttinalla;
+1) Määddvuäʹsttemlääin tääl, tõn vuässadvuõđ lebe lââʹssmäädd håmm'mušše, de tâʹl täällan ǩiõččât še määddhaʹŋǩǩeemläkka (396/4), luâđjieʹllemvueʹǩǩläkka, puäʒʒtääll'lääʹjj (590/69) ja puäʒʒtääll'läkkada õõuʹdbu sääʹmlaaʹjjid vuâđđeel vuâđđummu da tõiʹd veʹrddjem tääl;
+2) investointilääin da veäʹǩǩvuõđ
+a) luâđjieʹllemvueʹǩǩ- da jeeres uʹccpõrggmest taarblaž ǩiiddõs da pååđ ââʹnnemvuämštõõžž håmmam vääras;
+b) luâđjieʹllemvueʹǩǩ-, da jeeʹres uʹcclaǥan põrggmest taarblaž tuejjeem-, äitt-, aazztem- da kääzzkâʹsttemraajjmõõžži, 9 §:st ceälkkum raajlmi da tõiʹd kuulli mašinai da jeeʹres seämmanallšem raajlmi raajjmuužž, šuuʹrummuužž da pueʹreem tuâjai vääras da tuâjjpirrõõzz pueʹrummušše, äʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkmušše da pirrõssuejlaž investointid;
+c) ääid raajjâmkuuli vääras, tâl ko äidd raajât mäddtäälljânnmen âʹntteeja määdd pirr di peäld da viistsõõʹji raiʹvvjem da pueʹreem vääras;
+d) cuõǥǥas raajjmušše, čääʹʒʒ håmm'mušše, kuânviiǥǥi raajjmušše da šleäʹdgtem vääras;
+3) põrttlääin da veäʹǩǩvuõđ põõrt da tõõzz kuulli täällraajjmõõžži raajjmuužž, šuuʹreem da teevvmuužž vääras di jieʹllempirrõõzz pueʹreem di tõõi õhttvuõđâst še aʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkâm vääras;
+4) âânnemkapital'lääin spesialmäddtääl, ammatlaž kueʹllšeeʹllem da 3 §:z 2 momentist ceälkkum uʹccpõrggâm altteem da šuuʹreem õhttvuõđâst da suhdantei taʹssjem vääras; da
+5) jått'temveäʹǩǩvuõđ ammatlaž kueʹllšeeʹllem da 3: 2 momenttist ceälkkum uʹccpõrggâm altteem da šuuʹreem diõtt šõddâm paaʹlǩid ja kõõsklaž tuâjjviõkk'kuulid di põrggi jijjâz päʹlǩǩ'kuulid, miõk liâ õõudǩittetuõʹlltuõʹlljumuužži vuâla.
+Lääin da veäʹǩǩvuõđ uʹvddmest da uvddemõudltõõzzin šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Vuõiggâdvuõđ tän lääʹjjest ceälkkum veäʹǩǩvuõʹtte ij vuäǯǯ åålǥasmetteed.
+Kueʹllištummuužž
+Mäddtääl õõudâsviikkâm fondi tieʹǧǧivuiʹm vueiʹtet håmmad kueʹlââlǥaid sääʹmvuuʹvd čaaʹʒʒid iʹstteem vääras da tueʹjjeet še jeeʹres tuåimid, mõõk kueʹsǩǩe kueʹllčaaʹʒʒi håiddamtuåimid.
+Õõudpeäʹlnn 1 momenttist ceälkkum tuåimast reäʹšš jânnampäiʹǩǩ-jieʹllemvueʹǩǩkruug, kååʹtt vuäitt tõõi viõʹkkepiijjmuužž uʹvdded meäʹcchalltõʹsse , šiil- da kueʹlltääl tuʹtǩeemstrooitla lebe kueʹllšeeʹllemkååʹddid.
+Måttam cuâǥǥâsraajjâm- da čääʹcchuõlltuâi
+Riikk vuäitt, jos tõõzz lij tarbb, raajjâd lebe raajted sääʹmtäälai vääras taarblaž cuâǥǥasraajjâm- da čääʹcchuõlltuâjaid.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug reäšš ääʹššest.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug kâdd 1 momentti mieʹldd rajjum čuõkku kuddân ââʹnnmest tõn räjja ko čuâǥǥas lij luõvtum privat cuâkksen lebe aalmilaž čuâkksen ââʹnnem diõtt.
+Sluužbtuärjjõš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt riikk täällarvvõõzzâst cuäiʹjtum tieʹǧǧin uʹvdded veäʹǩǩvuõđ nåkkam hååmmaid, mââivuiʹm õõudâsviiǥǥât da ruõkkât sääʹmvuuʹvd kulttuur-, teâtt- da jeeʹres sluužbid.
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttmääiʹn
+Läinnäiʹǧǧ da korkk
+Läiʹnnäiʹǧǧ lij jeänmõsân 25 eeʹǩǩed.
+Lääin korkk lij 4%.
+Lääin, mõõk liâ uvddum raajjmuužž tuejjeem, teevvmuužž da šuuʹreem vääras di še määddvuäʹsttemlääin lij koorktemmes kuõiʹt vuõsmâs eeʹjj ääiʹj.
+Lääinai vuõsmâs vuänõs'määus peʹrrjet tõn mähsspeeiʹv, kååʹtt kuõiʹt eeʹjj ǩeeʹjjest vuõsmâsân šâdd lääin lebe tõn vuõsmâs teäʹǧǧvueʹzz kaggmest.
+Lääinai da veäʹǩǩvuõđi jäänmõsmeäʹr
+Lääin vueiʹtet uʹvddet jeämõsân 85% vuämšstõõzz håmmamhââʹddest lebe nåkkam kuulin, mâiʹd vueiʹtet priimmâd.
+Veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet uʹvdded jeänmõsân 60% nåkkam kuulin, koid vueiʹtet priimmâd.
+Rääʹjtõs ij seža kuõsk tuärjjõõzzid, mõõk liâ ceälkkum 13 §:st.
+Jõs hommu uuʹdet veäʹǩǩvuõđ di še lääin, veäǩǩvuõđ da lääin õhttsažmieʹrr vuäǯǯ käʹtted hååmm puk kuulid obbnes.
+Mäddvuäʹsttemlääin ij vuäǯǯ uʹvdded nåkkam kaaup teäggeema, mâʹst vuämštõõzz luõvtõshâʹdd moštt debe lij jeänab ko mâiʹd päiʹǩǩkååʹdd âʹntteeja hâʹdd lij.
+Lääin ååsktõõzz
+Lääin ååsktõssân âlgg leeʹd täällkiddjummuš.
+Lääin vueiʹtet seža uʹvdded še jeeʹres priimmânallšem ǩiddjummuužž vuâstta.
+Lääintõs da tõn kuõskki meäʹrrõõzz
+Läinnaaʹjin, lääinai vuänõõzzin da koork piijjmest, määusai mähssäiʹǧǧpooddâst, mââʹnjemmest lebe riikklääin korkkluõvâsvuõđ miõttmest, kapitalmeäʹrstes vääʹnes vuäǯǯmõõžž õõut vuâra spravdõõttmest lebe muđoi vuäʹnkab ääʹjest da jeeʹres läinnmääinai pirr šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Lääin da veäʹǩǩvuäđ miõttmuš
+Lääinaid da veäʹǩǩvuõđid meâtt jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug .
+Õuddel ko jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug reäšš lääin lebe veäʹǩǩvuõđ miõttâm, vueiʹtet, jõs ooʒʒât, håmmad kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemveʹrǧǧoummui ceälkkmuš da taarbšemmest še jeeʹres ceälkkmuužžid nuʹt mäʹht asetõõzzâst šiõtt'teet.
+Rââjjâm jååʹđtummuš da taʹrǩǩõõzz
+Mädd- da meäʹctäällministeeria vuäitt taarbšemmest uʹvdded tän lääʹjj da tõn ǩeeʹjjest uvddum asetõõzz tääʹrǩab meäʹrrõõzzid raajjmest, mõõnn tän lääʹjj mieʹldd tuärjjeet.
+Raajjmušše miõttum veäʹǩǩvuõđi da lääinai âânnmuužž kååʹccem da mähssõudltõõzzi tuõttâm diõtt âlgg raajjâmpääiʹǩest ââʹnned raajjâmlååʹppriâššmest meäʹrruum taʹrǩǩõõzzid: jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt tuärjjõõzz uʹvddmen mieʹrreed ââʹnned še jeeʹres miõlstes taarblaž taʹrǩǩõõzid.
+Taʹrǩǩõõzzid spravdââtt kååʹdd raajjmuštaʹrǩǩeeja lebe raajjâmlååʹppriâššmest meäʹrruum ooumaž raajteei mahssu.
+Jos raajjâmlååʹv jeäʹt taarbšukku, taʹrǩǩõõzz vuäitt tueʹjjeed še ǩii-ne jeeʹres ââʹnteeja ooumaž, koon jânnampäiʹǩǩjieʹllem-vueʹǩǩkruug preemm.
+Raajjmuštaʹrǩǩeeja âlgg še jeeʹres ko 2 momenttist ceälkkum paaiʹǩin veäʹǩǩted tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjmest spraavdõõđeel õudeltõõzz oocci mahssu raajjmõõžži arvvõõzzid, taʹrǩǩõõzzid da jeeʹres tuåimmses kuulli tuâjaid.
+Kååccmuš
+Mädd- da meäʹcctäällministeriast, mädd- da meʹcctäällministeria teâttsluužpkuvddõõzzâst da jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruugâst lij vuõiʹggâdvuõtt uʹvdded vääʹld oummuid tuejjeed taʹrǩǩõõzz veäʹǩǩvuõđi da lääinai ââʹnnemest.
+Lääin da veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi âlgg čuäiʹjted sijjid pukid taarblaž tiill- da jeeʹres åʹššǩiiʹrjid da še jeeʹresnalla veäʹǩǩted taʹrǩǩõõzz tueʹjjemmest.
+Määdd håmm'muš
+Vuästt- da serddmõõntõõllmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt vuäʹstted tän lääʹjj meäʹri vääras täälaid, täälvueʹzzid, vuõiǧǧâdvuõđid da vuässõõzid.
+Kaupphâʹdd ij vuäǯǯ leeʹd pâiʹl tõn poddsaž âʹntteeja hââʹdd.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt ââʹnned tän lääʹjj meäʹrid še mäddtääll'lääʹjj (188/77), luâđjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj, puäʒʒtääll'lääʹjj da jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj (1295/78) meäʹri vääras jeeʹres nalla ko vuõiʹggâdvuõđâst håmmad mädd- da meäʹcctäällmäädda uvddum läkka (391/78) vuâđđeel hoʹmmjum määdd.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruugâst lij vuõiʹggâdvuõtt vaaijted vaaldšemes määdd jeärrsi vuämštam määddaid lebe jeeʹres riikk verǧǧpõõrti vaaldšem määdddaid.
+Jõs vaajtemnallšem määdd jeäʹla seämma ärvvsa, koʹrvveet räätktõs teäʹǧǧen.
+Meäcchalltõs serdd, mâŋŋa ko jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lij tõʹst esitõõzz tueʹjjääm, jijjõs vaaldšem vuâlaž riikk määddast tän lääʹjj meäʹrid taarbšem määddaid jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vaaldšem vuâlla.
+Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vuâlaž määddaid vueiʹtet seʹrrded še õuʹddǩiʹtte jânnampäiʹǩǩjieʹllem-vueʹǩǩkruug vaaldšem vuâlla, vuõss'sââjest jeälstumušše âʹntteejai tääli vuâđđeem vääras.
+Jõs meäʹcchalltõs da jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug jiâ piâzz õõutmiõʹlle serddemvuâlaž määddain, âlgg äʹšš viikkâd räʹtǩkeem diõtt mädd- da meäʹcctäällministeeria.
+Määdd låʹnstummuš päkkčuârvvamkaaupâst
+Päkkcuârvvamkaaupâst riiʹǩǩe låʹnstum tääll da jeeʹres sämmla sääʹmvuuʹvdest vuämšstem tääl l lebe tõn vueʹss vueiʹtet, huõlǩâni tõsʹt mâiʹd päkkcuârvvakaaupâst riiʹǩke uvddum lääjj 7 §:st šiõtt'teet, ââʹnned tän lääʹjj meäʹrid di uʹvdded tõn sämmlõʹžže, kååʹtt ääʹjben tõn vuämšsti lebe suu pieʹllkueiʹmmses lebe suännai lebe kuäba-ne suännai preeddanviõr 2 lååǥǥast ceälkkum rueʹtte lebe peâmmpärnna lebe näkkam oummu pieʹllkueimma, håʹt de tät ij tiudče tän lääʹjj 5 §:st meäʹrruum õudltõõzzid.
+Låʹnstum tääl ââʹnnmest vueiʹtet âʹnteejai saaʹji jäkktõõllâd tõn, mâiʹd päkkčuârvvamkaaupin kaaupšem täälai riiʹǩǩe låʹnstemmest uvddum lääʹjj 7 §:z 4 momenttist lij mieʹrruum.
+Låʹnstum tääl vueiʹtet uʹvdded še õhtseʹžže kuâhttsa lebe mäŋŋgsa tän ceäkksest ceälkkum ooumže.
+Åålǥasmetteemǩeâldd
+Tän lääʹjj mieʹldd riikk vuäʹsttem kiiddâs vuämšstõõzz ij vuäǯǯ åålǥasmetteed åålǥasväʹlddemlääʹjj 4 låågg 24 §:z mieʹldd õõudbu vuämšteeja lebe suu vuäǯǯamoummu vieʹljest, mõõnn tääll ij leäkku panttvuõiggâdvuõđ mieʹldd lebe jeeʹresnalla välddam oolâs.
+Määdd kaaupšummuš
+Määddkaaupšemtuåim
+Õõuʹdpeäʹlnn 4 §:st ceälkkum sämmlõʹžže vueiʹtet uʹvdded vuõss'sââʹjest jeälstem vääras taarbšem toont seʹsttuõʹlljeeja jeänmõsân 5 hehtaar tääll.
+Tõn ij vuäǯǯ jeeʹrab šiõǥǥ veäʹrtää uʹvdded jeeʹres päikka ko jeäʹrmaǩpaaiʹki oolǥpeälla.
+Jeeʹrab veäʹrest vueiʹtet seža uʹvdded mõnne veʹrdd šuuʹrab õõuʹdpeäʹlnn ceälkkum täällad.
+Sääʹm ääjab vuämšstamma tallu vueiʹtet uʹvdded lââʹssmäädd, vuässõõzz da vuõiggâdvuõđid, jõs lij vueiʹnnmest, štõ tõk liâ taarblaž luâđjieʹllevueʹjj haʹrjjtummušše, leša ij jeänab ko mâiʹd puäʒʒtääll'lääʹjjest da luâđjieʹllemvueʹǩǩlääʹjjest šiõt'tteet.
+Sämmlõʹžže da 6 §:st ceälkkum põrggmid vueiʹtet uccpõrggmuužž vääras uʹvdded še määdd.
+Õõuʹdpeäʹlnn 1 momenttist ceälkkum tääl ij vuäǯǯ uʹvdded kuâhttsa lebe mäŋŋgsa õʹhtseže.
+Tõn vuäǯǯ uʹvdded seža pieʹllkueiʹmid.
+Tääl vääras vueiʹtet vuâđđeed juâkklääʹjjest (604/51) ceälkkum ââʹnnemvuõiggâdvuõtt jueʹǩǩ päikka nuuʹbb tääl seʹst (tl.
+vuõiggâdvuõtt šeeʹlled kueʹl, jååʹtted čõõđ, väʹldded čääʹʒʒ).
+Måttam võiʹggâdvuõđ čäcca
+Tääl da lââʹssjânnam vuõiggâdvuõđâst tâʹl ko tõt vuâđđeet riikk meäʹccjânnma, lij viõǥǥâst tõt, mâiʹd lääʹjjest (meäʹrrõõzz kõskkraajâst čääʹʒʒest da čaaʹʒʒi juâǥǥast) 5 §:z da 9 §:z 2 momenttist šiõtt'teet.
+Kuäʹss vuâđđeet mäŋgg täällad lebe lââʹssjânnmed seämma poodd, tõõi vääras vueiʹtet rätkkad šiõttlõs õhttsaž čääʹccpäiʹǩǩ.
+Vuâđđan õhttsaž vuässõõzzi meäʹrreema liâ täälai da lââʹssmääddai manttaal.
+Vuõiʹggâdvuõt jeäʹt seža kuõʹšǩǩpaikka uʹvddu.
+Määdd âânnmuš jeeʹres meäʹrid
+Jõs hommum vuämšstõõzz jeäʹt taarbšukku tän lääʹjj meäʹrid, vueiʹtet tõt ââʹnned luâ'ʹđjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj lebe puäʒʒtäällʹlääʹjj meäʹrid lebe ââʹnned tõn jeeʹres meäʹrid jäʹǩǩtõõleeʹl tõn mâiʹd vuõiggâdvuõđâst luõvted riikk mäddvuämšstõõzz da puåttipuʹhtti vuõiggâdvuõđid lij lääʹjjest (687/78) meäʹrruum.
+Määdd ââʹnnemplaan
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg tuejjeed jijjâs-i määddââʹnnemplaan hoʹmmjummu lebe jeeʹres nalla hommum määddast, peʹce tâʹl jõs kõõččmest lij pâi õõut lebe måttam 24 §:st ceälkkum tääl lebe jeeʹres vuuʹvd vuâđđemmest lebe 25 §:st ceälkkum vuämšstõõzzâst.
+Tâʹl ko vuämšstõõzz ââʹnet jeeʹres ko tän lääʹjj meäʹri vääras ijka jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruugâst leäkku, tõn mieʹldd mäht lij jeeʹrben šiõtt'tuum, vuõiggâdvuõtt riikk mäddvuämšstõõzz luõvted, âlgg tät vueʹss tän ääʹššest seʹrdded mädd- da meäʹcctäällministeeria ǩiõttõõlâm diõtt.
+Plaan siiskâst, raajjmest da mõõntõõlmin, mäiʹd tõn õõutvuõđast âlgg jäʹǩǩted tõn mâid tääʹrǩben meäʹrreet asetõõzzâst.
+Mädd ooccmuš
+Määdd ooʒʒât jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruugâst ǩiiʹrjin.
+Ooccmõõžžâst âlgg ceälkkumuš håmmad kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemverʹǧǧoummust da taarbšemmest še saaʹmi sijddsåbbar ceälkkmuš.
+Kauppriâššmõš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug reäšš tääl, pääiʹǩ lebe jeeʹres õudltõõzz kaaupšemmest ooccja di mähss- da jeeʹres luovtemmääinain.
+Tääl, vuuʹvd lebe jeeʹres õudltõõzz kaupphâʹdden meäʹrreet ââʹnnem'meäʹr mieʹldd šõddi âʹntteeja hâʹdd.
+Kaupphââʹdd väʹsttmähssemäiʹǧǧ da korkk
+Tääl lebe lââʹsspääiʹǩ kaupphââʹdd väʹsttmähssemäiʹǧǧ lij jeänmõsân 25 eeʹǩǩed da jueʹǩǩekksaž korkk lij 4%.
+Kaupphâʹdd lij koorkteʹmes kuõʹhtt eeʹjj ääiʹj tõn rääʹjest ko kauppǩeʹrjj lij vuâllaǩeeʹrjtum.
+Kaupphââʹdd vuänõõzzi peʹrrjummuš altteškueʹđet tõn mäʹhssempeeiʹv, mii vuõssmõsân šâdd kuõiʹt eeʹjje keeʹjjest kauppǩeeʹrj vuâllaǩeeʹrjtemmest.
+Tõõi õõudpeälnn 24 §:st ceälkkum jeeʹres vuuʹvdi da vuässõõzi peäʹlest mäʹhssemäiʹǧǧ lij jeänmõsân 10 eeʹǩǩed da ekksaž korkk lij 8%.
+Tõt vueʹss tääl lebe Iââʹssvuuʹvd kaupphââʹddest, kååʹtt iʹllä uvddum mieʹrrummu mähssemmääinaivuiʹm veäʹlǧgen, âlgg mäʹhssed kauppǩeeʹrj vuâllakeeʹrjtemmen lebe mieʹrrääiʹjest.
+Mieʹrräiʹǧ ij vuäǯǯ leeʹd vitt eeʹed kõõǩǩab kaauptuejjeem-peeiʹvest looǥǥeel.
+Tâʹl ko kaupphââʹdd vueʹzz jeäʹt mahssu kauppǩeeʹrj vuâllǩiiʹrjtemmen, âlgg tõʹst mäʹhssed ekksaž koork 8%.
+Tän kaupphââʹdd vueʹzz vuõsmâs vuänõõzz da koork peʹrrjet tõn mäʹhssempeeiʹv, mii vuõssmõsân šâdd koolm määnpââi keeʹjjest kauppǩeeʹrj vuâllaǩeeʹrjtemmest.
+Kaupphõõʹddi peʹrrjemmest, määusai mââʹjemmest da korkkluõvsvuõđ miõttmest täʹrǩben meäʹrreet asetõõzzin.
+Määddmett'teemtuåiʹmtõõzz
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug määddmetteeminsinõõr lebe suu meäʹrrõõzzâst määddmetteemteknikko vuäitt spraavdõõttâd juâkklääʹjj mieʹldd siõtt'tuum mäddmetteemtuåiʹmtõõzz, mii kooll tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjmušše.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt še raʹddjed tän lääʹjj mieʹldd šõddi määddmetteemtuåimtõõzzi âʹlǧǧe piijjmest.
+Riikk mähss määddmetteemtuåimtõõzzi tuåimtõsmääusaid, mõõkk šâʹdde tän lääʹjj viõʹǩǩe pijjâm ǩeeʹjjest.
+Kaaupšummuš
+Kauppǩiiʹrji raajjmest da vuâllaǩiiʹrjtemmest da oođđ hââʹdd meäʹrremmest ošvdõõttmuužž diõtt lebe vuämšstõõzz ääʹrvest šõddâm jõnn muttâz diõtt meäʹrree asetõõzzin.
+Ko riikk luõvât täälaid lebe lââʹssvuuʹvdit lebe vuässõõzzid õhttsaž jânnmid lebe vuõigâdvuõđid jeeʹreabnallšem vuõiggâdvuõđid tän lääʹjj mieʹldd, tâʹl jeäʹt jeäǩǩtukku tõn, mâiʹd mäddviõr 1 lååǥǥ 2 §:st meäʹrreet luõvtempõmmai vuõiggân tuõđšteʹmmest.
+Luõvtempõmmjest âlgg čueǯǯad, štõ vuâđđan tääl lebe jânnampääiʹǩ vuäǯǯmušše lij tät lääʹǩǩ.
+Ko ooʒʒât lääʹjjčuârvvmuužž tõiʹd tän lääʹjjest ceälkkum vuäǯǯmuužžid, mâiʹnn riikk lij tääl lebe jânnam luõvteejen, ij leäkku tarbb čuäiʹjted čiõlǥtõs õõuʹdbu vuämšteeja vuämštõsvuõiʹggâdvuõđâst.
+Tâʹl ko lääʹjjčuârvvmužž ooʒʒât nåkkam vuämšstõõzz vuäǯǯmušše, kååʹt lij õhttuum juʹn åårri tallu tõn manttaal kaaggeeʹl lebe mieʹrrvoudda nuʹt štõ tõn vääʹldet lokku tõn manttaal meäʹrremmen, alggpuäđlaž vuäǯǯampõmmjen heivvai veerǥlaʹččânja vuõiggântuõđšstum kopia čiõlǥtõõzzâst, kåått seʹst tuõʹllai manttaalreknâʹstõõzz.
+Panttvuõiggâdvuõtt
+Tääll lebe jânnampäiʹǩǩ lij panttân kaupphâaʹdd, tõn koork da peʹrjjemkuuli mäʹhssmest kaaupraajjâmpeeiʹvest laʹsǩǩeem õuddvuõiʹǧǧâdvuõđin.
+Hââʹdd korkines vuäǯǯat jeeʹrab riâššâmtää täälast lebe jânnampääiʹǩest åålǥasvälʹldded huälǩâni tõʹst, mõõn kuuʹǩǩ tõk liâ leämmaš määuʹsǩânai, tõn poʹreââd mieʹldd nuʹt mäʹhtt meäʹrreet piiđi da määusai peʹrrjemmest uvddum lääʹjjest (367/61).
+Mâiʹd 1 momenttist kaupphâaʹddest šiõtt'teet, kuâskk seämmanalla tõn hâaʹdd, mij lij tallu lebe lââʹssvoudda uvddum vuässõõzzâst õhttsaž jânnma meäʹrruum, da tõn koork.
+Hââʹddest koorkines lij seža seämma õuʹddvuõiggâdvuõtt ko mâiʹd lij šiõtt'tuum õlmmvuõiʹggâdvuõđlaž määusaid, mõõkk mâʹnne täälain, da tõt vuäǯǯat peʹrrjet tõʹst, ǩii peʹrrjem poodda lij tääl lebe lââʹssvuuʹvd vuämšseei.
+Kuul korkines vuäǯǯat jeeʹrab riâššâmtää täälast lebe jânnampääiʹǩest åålǥasväl��ldded huälǩâni tõʹst, mõõnn kuuʹǩǩ tõk liâ leämmaš määuʹsǩânai, tõn poʹreââd mieʹldd mäʹhtt meäʹrreet piiđi da määusai peʹrrjemmest uvddum lääʹjjest.
+Tõid vuäǯǯ peʹrrjed tõʹst, ǩii peʹrrjem poodd lij tääl lebe jlââʹssvuuʹvs vuämšsteei.
+Panttvuõiggâdvuõđâst ǩiddjemrekistra tuejjeem iʹlmmtõõzzin šiõtt'teet tääʹrǩben laaʹjjin.
+Tääl kuõskki ooccmuužž
+Jõs riikk lij tän läkka vuâđđeeja lääʹjjčuârvam- lebe ǩiddjemääʹššest ooccjen, äʹššǩiiʹrjid vuäǯǯat vuõltteed pååʹšt mieʹldd suudâmstoulla, suudâmkååʹdd suʹvddja lebe suudâmstuuʹl kanslia
+Čuâǥǥasraajjâm- da čääʹcchuõlltuâi
+Jõs riikk lij raajjâm lebe raajtam tän lääʹjj vuâlla kuuli täälai vääras čuâǥǥas- da čääʹʒʒhuõlltuâjaid, kuulin peʹrrjet tääl vuämšsteejast tõt mieʹrr, mâiʹnn tääl äʹrvv (ko tõt ââʹnet jijjâz meäʹrre) sätt leeʹd pâjjnam tuâjai ǩeeʹjjest, jäänmõsân seža 10 proseent tallu šõddâm kuuli meäʹrest.
+Meäʹrr, mii peʹrrjet, väʹsttmäʹhssemäʹiǧǧ lij 10 eʹǩǩed da tõn ekksaž korkk nellj proseent.
+Peʹrrjemmest meäʹrrad jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug.
+Peʹrrjummušše da mäʹhssem hiâlpuummušše, luõvâsceälkkmužže da še jeeʹres aaʹššid lij ââʹnteei vueʹzzin viõǥǥâst, mii kaupphõõʹddi pirr šiõtt'teet.
+Täälai rääʹjtõõzz
+Rääʹjtõõzz
+Vuõiggâdvuõtt'tuåiʹmm, mâiʹnn jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lååʹvtää luõvtet tän läkka vuâđđeel vuâđđuum tääll lebe vuʹvdd lebe tõn vueʹss, lij kuddtemes.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg miõttâd lååʹvv tâʹl, ko vuäǯǯjen lij Aanar kååʹddest jeälsteeja tiuddvälddsaž sämmlaž, kååʹtt ij vuämašt tän lääʹjj vuâlla kuulli tääl, lebe ko vuäǯǯjen leʹčči nåkkam ooumaž, kååʹtt äʹrbbjeeč luõvteeja.
+Ǩeäzz-ne jeärrsa lååʹv sätt miõttâd pâi tâʹl, ko tõõzz liâ aaibâs pueʹr veäʹr.
+Õõudpeäʹlnn 1 momenttist šiõtt'tuum rääʹjjtõõzz liâ viõǥǥâst 20 eeʹǩǩed tõn peeiʹvest, ko täälast lebe lââʹssvuuʹvdest rajjum kauppǩeʹrjj lij vuâllaǩiiʹrjtum.
+Tääl vuäǯǯ ǩiddjed, rääʹjtõõzzi cõõgǩanai, jeeʹres vuõiggâdvuõđ ko vuʹvrrvuõiggâdvuõđ tuâkkõssân ja paʹnttjed vieʹlj mäʹhssem tuâkkõssân da åålǥasmetteed di kaaupšed päkkčuârvvamkaaupin.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt, kuäʹss tõõzz liâ aaibâs pueʹr veäʹr, lueštted luõvâs tääl lebe tõn vueʹzz tän ceäkksest šiõtt'tuum rääʹjjtõõzin.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt lâʹhtted õuʹddlest tän paragraafist riõššum lååʹv da tõn luõvâsceälkkmuužž kuõskki riõššma määin, štõ tän lääʹjj vuâlla kuulli läinn lebe kaupphâʹddvuäǯǯam âlgg obbnes lebe pieʹǩǩnes mäʹhssed väʹstt koorkines.
+Jõs tääl vääras lij miõttum tän lääʹjj vuâlla kuulli veäʹǩǩvuõtt ij-ka tõn miõttmest leäkku mõõnnâm 10 eeʹǩǩed, de riõššma sätt še lâʹhtted määin štõ ceälkkum veäʹǩǩvuõtt lebe tõn vueʹss âlgg tâʹllsi mäʹhssed väʹstt riiʹǩǩe,
+Jeeʹrab lââʹssmääin
+Tâʹl ko tän läkka vuâđđeel määdd, lääin lebe raajjâmveäʹǩǩvuõđ vuäǯǯam ooumaž lebe tõt, keäzz suu tääl lebe tõn vueʹzz vuämšstõs- lebe vaaldšemvuõiggâdvuõtt lij serddjõõvvâm lebe, jõs sij liâ jäänbõs, ij-ka õhttkaan seeʹst leäkku koolm eeʹjj seʹst põõššinalla jeälstam tän täälast, jânnampäiʹǩǩjieʹllem-vueʹǩǩkruug vuäitt meäʹrreed tâʹl štõ tääl lebe vuuʹvd kuõskki riikk vuäǯǯmuš, riikkläinn lebe veäʹǩǩvuõt âlgg mäʹhssed mååusat.
+Jõs veäʹǩǩvuõđ miõttmest lij mõõnnâm 10 eeʹǩked, veäʹǩkvuõđ jeäʹt vuõittu meäʹrreed mäʹhssed mååusat.
+Kaupp- da veäʹlǧǧǩiiʹrjida veäʹǩǩvuõđi miõttmuužž kuõskki riâššmid âlgg väʹldded mäinn nuʹt ko 1 momeent šiõtt'tõõzzin lij ceälkkum.
+Kaupp- da veäʹlǧǧǩiiʹrjid vueiʹtet väʹldded mieʹldd (vuäǯǯam luõvâsceälǩkem di kaupp- da läinnmääinain moštebe suåppum säkkkoorki meäʹrreem vaaʹrin) še jeeʹres määinaid, mõõk kueʹsǩǩe tääl lebe vuuʹvd âânnmuužž, vuäǯǯmuužž peʹrjjem staanmuužž, lääin âânnmuužž di taarblõššân ǩiõccum jeeʹreab määinaid.
+Vuäǯǯmuužži peʹrrjummuš
+Kaupphõõʹddivuäǯǯmuužži da lääinai luõvâsceälkkmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt 36 da 37 §:st šiõtt'tjummu lââʹssen asetõõzzâst tääʹrǩben šiõtt'tummu vuâđđõõzivuõiʹm meäʹrreed tän lääʹjj vuâlaž riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužž da riikklääin mäʹhssed mååust pieʹǩǩnes lebe obbnes õhttân lebe mäŋggen pieʹǩǩest, jõs veälǥlaž lij riikkâst määdd vuäʹsttmen lebe lääin ooccmen ouddam vääžnai sõõʹjin puäst lebe muđoi mõõntõõllâm ploottai nalla, luõvtâm tääl pieʹǩǩnes lebe obbnes lebe iʹllä jäʹǩǩtõõllâm 61 §:st ceälkkum plaan lebe jõs tääll lij jouddam kaaupšed åålǥasväʹlddemtuåimin.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt asetõõzzin tääʹrǩben šiõtt'teem vuâđđoozivuiʹm meäʹrreed kaupphâʹddvuäǯǯmuužž da lääin tâʹlsi väʹst mähssemnalla še tâʹl ko veälǥlaž iʹllä jäʹkktõõllam kauppa- da veäʹlǧǧkerjja pijjum jeeʹres määinaid.
+Peʹrjjemnallšem 1 momenttist ceälkkum riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužžid da riikklääinaid vuäǯǯ peʹrjjed jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lääǥǥlaž riâššmid vuâđđeel åålǥasmetteel tõn poʹreâdin ko mii lij piiđi da määusai peʹrrjemmest åålǥasmetteel uvddum lääʹjjest šiõtt'tuum.
+Tän lääʹjjest ceälkkum riikk kaupphâʹddvuäǯǯmužži da riikklääinai määus kooi mähssempeiʹvv lij mõõnnâm, vuäǯǯ peʹrrjed ceälkkum poʹreââdin jeeʹrab riõššâmtää.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt uʹvdded õuddlest teâđ tõʹst, šâddtvu tuåim ǩeeʹjjest riikklääiʹn lebe kaupphâʹddmõhssmuužž luõvasceälkkmuš lebe veäʹǩǩvuõđ väʹstt peʹrrjummuš.
+Veäʹǩǩvuõđi väʹsttpeʹrrjummuš
+Tän läkka vuâđđeel uvddum veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet peʹrrjet obbnes lebe pieʹǩǩnes väʹst riiʹǩǩe, jõs:
+1) veäʹǩǩvuõtt lij miõttum puäʹst vuâđđoozivuõiʹm;
+2) veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi lij ouddam vääžnai sõõʹjin puäst teâđaid, mõõk liâ vaikktam veäʹǩǩvuõđ miõttmušše lebe mähsmušše lebe muđoi lij leämmaš ploottai;
+3) veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi lij juõkkum tääl viiđ eeʹjj seʹst veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯmest;
+4) veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi lij viâlt'temes veäʹrtää loopptâm tuejjummužž, mõõn vääras lij vuäǯǯam tuärjjõõzz lebe uuʹccääm tõn viiđ eeʹjj seʹst veäʹǩǩvuõđ mââimõs lebe, jõs veäʹǩǩvuõtt iʹllä mahssum obbnes, mââimõõzzân kaggum teäʹǧǧvueʹzz mäʹhssmest;
+5) veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi lij kaaupšam tuärjjummu vuämšstõõzz viiđ eeʹjj seʹst veäʹǩǩvuõđ, lebe jõš veäʹǩǩvuõtt iʹllä mahssum obbnes, mââimõõzzân kaggum mähssvueʹzz mäʹhssmest;
+6) veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi iʹllä jäʹǩǩtõõllam veäʹkkvuõttriâššâm jeeʹres määinaid.
+Jälstempõõrt vääras miõttum veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet veâl še tâʹl peʹrrjed väʹstt, jõs tuärjjummu põrttâst jiõčč veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi lebe suu vuõiggâdvuõđvuämšsteejes ij leäkku jeälstam uuʹccmõsân 10 eeʹǩǩed veäʹǩǩvuõđ miõttâm.
+Veäʹǩǩvuõđ ij vuäǯǯ mieʹrreed väʹsttpeʹrrjed teänab mâŋŋa tõst ko 10 eeʹkked lij mõõnnâ'veäʹǩǩvuõđ miõttmest.
+Peʹrrjemnallšem veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯ väʹldded tõn täälast, mõõnn vääras tõt lij miõttum, seämma õuddvuõiggâdvuõđin ko täälin mõõnni õlmmvuõiggâdvuõđlaž määusain šiõtt'teet.
+Peʹrjjummuž vuäǯǯ tuejjeed piiđi åålǥasvälʹlddmest meärruum poʹreââdin.
+Luõvâsceälkkmuš- da mâŋŋnemkoork
+Mahssu meäʹrruum veäʹǩǩvuõđi, kaupphâʹddvuäǯmuužži da lääinai luõvõsceäʹlǩkemkoorkâst da mâŋŋnamma mähssvueʹzzid mähssem koorkâst da tõõi peʹrrjemmest šiõtt'teet asetõõzzin.
+Kaupphâʹddvuäǯǯmuužži da lääinai koorki taʹrǩǩummuš
+Tääl, lââʹssvuuʹvd lebe vuässõõzz kaupphââʹdd da lääinai ekksaž koork vueiʹtet taʹrǩǩeed ääjmõsân kuuđâd läinneeʹjj aalǥâst looǥǥeel jeänmõsân kuõiʹhtt proseent mâŋŋa lääin väʹlddemest aalmilaž korkktääʹzzest šõddâm muttsid vaʹsteel.
+8 lååkk
+Saaʹmi aaʹšši håiʹddmuš
+Sijddsååbbar
+Njauddâm da Njällem-Keväjââuʹr siidâst ââʹnet sijddsååbbar õõut vuâra kaʹlndareeʹjjest.
+Lââʹssen vueiʹtet ââʹnnet pâʹilmeär'rsaž sijddsåbbrid nuʹt mähtt jiõčč sijddsååbbar riâšš lebe sääʹmsuåvtõs lebe õuddooumaž vuäinn, štõ tõõzz lij tarbb lebe, jos uuʹccmõsân 10 j iidâst jeälsteeja jiõnstemvuõiggâdvuõttneʹǩǩed tõn tätta iʹlmtemmes ääʹšš ǩiõttõõllâm vääras.
+Sijddsåbbra kåččmest šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Vuässõõttâmvuõiggâdvuõtt da riâššõmväʹldd
+Sijddsåbbrest vuäǯǯa aaʹššin riõššâd såbbra noorrõõttân vuõrâsoummu, kook põõššinalla jeälste siidâst da sij pieʹllkueiʹm.
+Jõs såbbrest kiõttõõllâm vuâlaž äʹšš kuâsk jeeʹres oummu õudeltõõzzid da vuõiggâdvuõđid, lij suʹst tän ääʹšš peäʹlsest vuõiggâdvuõtt vuässõõttâd såbbra da väʹldded saakkvuâr.
+Siijdsååbbar lij riâššamvääldlažtâ ʹl, ko pää ʹiǩ â ʹlnn liâ 15 tiuddekksa sämmla lebe sij pie ʹllkueim, kook jeälste põõšši nalla siidâst.
+Sijddsåbbrest kiõttõõllâm ääʹšš
+Sijddsåbbrest ǩiõttõõlât:
+1) esitõõzz da ceälkkmuužž saaʹmi jieʹllemvueʹjjid da jeällmõõžžid kuõski kookkaskueʹddi lebe vuâđjuurdlaž aaʹššin;
+2) sääʹmsuåvtõõzz vuäzzlai da vääʹrrvuäzzlai vaʹljjummuš; da
+3) vaall'luʹvddkååʹdd vaʹlljummuš saaʹmi õhttsâz õuʹddoummu vaali diõtt
+Sijddsååbbar vuäitt uʹvdded 1 momentti 1 sââʹjest ceälkkum aaʹššid še sääʹmsušvtõʹšše ǩiõttõõllâm vääras.
+Sijddsåbbar vueiʹtte noorõõttâd še õhttsaž såbbra säärnõõttâd da riâssâd 1 momenttist ceälkkum kuhttu siid õhttsaž aaʹššin.
+Vaall'luʹvddkåʹdd âlgg vaʹlljeed uuʹccmõsân kutt määnpââi õuʹddel ko õuddoummu oođđ tuåimmpââi älgg.
+Säämmsuåvtõõzz
+Sijddsåbbrest ǩiõttõõllâm aaʹšši valmštõõllmest da sijddsåbbri riâššmi viõʹǩǩé piijjmest âʹnne huõl Njauddâm da Njäʹllem-Keväjââuʹr siijdi sääʹmsuåvtõõzz.
+Sääʹmsuåvtõõzzi tuâjjan lij uʹvdded celkkmuužžid veʹrǧǧoummuid 44 §:z 1 momeent 1 sââʹjest ceälkkum aaʹššin tâʹl, ko ääʹššest lij ǩiirâs jeäʹt-ka sijddsåbbar vuõittu kåččad ääʹšš ǩiõttõõllâd.
+Säämsuåvtõõzz vueiʹtte lââʹssen uʹvdded ceälkkmuužžid:
+1) puäʒʒ-, meäʹccstem- da kueʹllǩeâmppooccmuužžin;
+2) määddvuäǯǯanooccmuužžin;
+3) sääʹmtäälai luõvtemlååʹvin;
+4) sääʹmvuuʹvd ââʹnnmest; da
+5) jeeʹres seämmanallšem aaʹššin, mõõk tâʹlsi kuâsǩǩe saaʹmid.
+Kuhttže sääʹmsuåvtõsse vaʹlljeet koolm kaʹlendareeʹjj ääjas nellj vuäzzla da vuäzzlaid kuõiʹhtt vääʹrrvuäzzla.
+Vuäzzla da väʹrrvuäzzla âʹlǧǧa leeʹd 43 §:st vuõsmâs ciâlkâst ceälkkum oummu.
+Kuhttu sääʹmsuå saaǥǥjååʹđteejen lij saaʹmi õuddooumaž.
+Sääʹmsuåvtõõzz vueiʹtte norrõõttâd še õhttsaž norrõʹsse, koʹst kiõttõõlât saaʹmi õhttsaž aaʹššid.
+Sää ʹmsuåvtõs lij riâššamvääldlaž tâ ʹl, ko pääi ʹǩ â ʹlnn lia saaǥǥjåå đteei lââ ʹssen kuõi ʹhtt vuäzzla lebe vää ʹrrvuäzzla.
+Õuddooumaž
+Saaʹmi õhttsaž aaʹššid håiʹddad da saaʹmi õudltõõzzid kååʹcced vueiʹtet vaʹlljeed saaʹmi õuʹddooumaž, koonn tuåimmpââʹjj lij seämma kuʹǩǩ ko sääʹmsuåvtõõzz
+vuäzzlain.
+Sääʹmsuåvtõõzzi õhttsaž sååʹbbar vaʹlljad saaʹmi õuddooumže vääʹrroummu, kååʹtt håiʹdd õuddoummu tuâjaid tâʹl ko õuddooumaž ij vueiʹt lebe son lij cõglvaž.
+Õuddoummu tuâjain šiõtt'teet tää'rǩben asetõõzzin.
+Õuddooumaž da suu vääʹrrooumaž âlgg leeʹd 4 §:st ceälkkumnallšem ooumaž, jeälsted sääʹmvuuʹvdest, siõltteed sääʹmǩiõl da kååʹtt lij tän tuõjju põʹstti.
+Vaall'luʹvddkåʹdd
+Kuhttuž sijddsååbbar vaʹlljad 3 vuäzzla jijjâz siijd vaall'luʹvddkådda da sijjid jueʹǩǩežže jijjâz vääʹrroummu õuddoummuvaal tuåimtem vääras.
+Vaall'luʹvddkååʹdd vuäzzlõžen da vuäzzlai vääʹrrooumžen vueiʹtet vaʹlljeed pâi tõn siidâst põõšši nalla jeälsteeja da tuõjju tuõttâm ooumaž.
+Vaall'luʹvddkååʹdd norrâʹtte õõutsâjja vaʹlljeed kõskstez vaall'luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei, vaall'luʹvddkåʹdd vueiʹtte tuåimmad še juâkkõssân, mõõkk liâ riõssâmvääldla koolmin vuäzzlain.
+Vaallʹluʹvddkååʹdd tuâjain šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Õuddooumažvaal
+Saaʹmi õuddooumaž vaʹlljeet eeʹvdǩen pijjum oummuin vaalin, koʹst jäʹǩǩtet jeänbõsvaallnääʹl.
+Eeʹvdǩen piijjmest da vaal tuåimtemmest šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Vaalin liâ jiõnstemvuiõggâdvuõđla Aanar kååʹddest jeälsteeja tiuddvääldla sääʹm da sij pieʹllekueiʹmez.
+Jiõggǩiiʹrjteeja, sieʹbrkåʹdd da sääʹm parlamentt âlʹgg taarbšemmest uʹvdded taarblaž teâđaid vaall'looǥǥtõõzz tuejjemeem vääras.
+Juõʹǩǩkast Aanar kååʹddest jeälsteeja sämmlast da suu pieʹllkueiʹmmstes lij vuõiggâdvuõt taʹrǩkeed vaall'lååǥǥtõõzz.
+Õuddååumažvaalâst šâdd vaʹlljummu tõt ooumaž, kååʹtt lij jeänmõs vuäǯǯam jiõnid kuhtu siid jiõnid õʹhtte laʹsǩeel.
+Jõs jiõnid leäʹt vuäǯǯum seämma jiânnai äʹšš raʹtǩǩeet seämma jiõnmieʹr vuäǯǯam oummui kõõsk vueʹrbin.
+Vaall'luʹvddkåʹdd nâânasm tâʹlsi vaali mâŋŋa ââʹnnem såbbrest vaall vaalpåʹrddǩeeʹrjid vuâđđeel vaall puåtti..
+Vaaʹll'lʹvddkååʹdd riâššmest veinnmuš
+Vaall'luʹvkååʹdd riõššma vuäitt 48 §:n 2 momenttist ceälkkum ooumaž ooccâd muttâz vuâđđeel tõõzz, štõ riâššâm neeuʹrad suu vuõiggâdvuõđâz lebe tõt lij sõddâm.
+puäst poʹreâdin lebe tõt lij muđoi lääʹjj vuâstta.
+Veimmmuš âlgg raajjâd ǩeerjlaž nalla Sääʹmjânnam läänvuõiggâdvuõiʹtte 30 peeiʹv ǩeeʹjjest tõʹst, ko vaal puäđ lij uvddum õlmmsa.
+Muttâz ooccmest jäʹǩǩtõõlat muđoi, mâiʹd muttâzooccmest vaaldšemaaʹššin uvddum lääʹjjest (154/50) lij šiõtt'tuum.
+Riõššmest teâđtummuš da tiâttanvuäǯǯmuš
+Sämmla ǩiõččât vuäǯǯam sijddsåbbar lebe saaʹmsuåvtõõzz riâššmest lebe vaal šõddmest teâđ tâʹl ko riâššâm lebe vaallšõddmuužž kuõskki påʹrddǩeʹrjj täävtõs lij pijjum vueiʹnnemnalla Aanar kååʹdd iʹlmmtõstauʹlle lebe saaʹmi õuddoummu konttra.
+Riâššmuužž da vaali puåtti vueiʹtet lââʹssen veâl uʹvdded älmmsa še päiʹǩǩkååʹddest aalmilaž keâzaaʹtest, jõs sijddsååbbar nuʹt reäšš.
+Kuäss riâššâm kuâskk pâi õõut sämmla, tiâttanvuäǯǯmuš lij šõddâm tâʹl, ko riâššâm lij uvddum tän ooumže tuõđstõõlaž nalla.
+Riâššâm kuddtemesvuõtt
+Saaʹmi sijddsåbbar ja sääʹmsuåvtõõzz riâššma vuäǯǯ sää ʹmvuu ʹvdest jeälsteei tiuddekksaž sämmlaž lebe suu bie ʹllekuei ʹmm lebe sää ʹmsuavõõzz vuäzzlaž raukkâd muttâz Sää ʹmjânnam läänvuõiggâdvulđâst, jõš riâššâm lij šõddâm puäst po ʹreadin lebe jee ʹresnalla lij lää ʹǩǩed vuâstta.
+Seämm vuõi ʹggâdvuõtt lij tõ ʹst, ǩeän vuõi ggâdvuõđ riâššam neeu ʹrat.
+Muttâz ij seža vuäǯǯ raukkâd nåkkam riiâššma, koot se ʹst tuõ ʹllai ceälkkmuužž ve ʹrǧǧnekka, jõs ceälkkmuš ij čõõn ve ʹrǧǧnee ʹǩǩ.
+Muttâz âlgg raukkâd 30 peei ʹv se ʹst tõ ʹst ko riâššmest lij teâđtum.
+Muđoi muttâz raukkmest jäkkted tõn mâid lij šiõttʹtuum lää ʹjjest, mii kuâskk muttâz raukkâm vaaldšemaa ʹššin (154/50).
+9 lååkk
+Jeäʹresnallšem meäʹrrõõzz
+Peäld raiʹvvjummuš
+Peäldraiʹvvjummuužž mieʹräiggsaž rääʹjtummust uvddum lääʹǩǩ (1381/91) ij kuõsk nåkkam raiʹvvjummuužž, mõõnn vääras lij miõttum läinn lebe veäʹǩǩvuõtt tän läkka vuâđđeel lebe koon vuâʹđđan lij tän lääʹjj 9 §:z 1 momentti 6 sâjja vuâđđeel uvddum lååʹpp.
+Puäʒʒskääđ
+Tän lääʹjjest ceälkkum tääl lebe vuuʹvd vuämšsteejast ij vueiʹtet vuäǯǯad koʹrvvõõzz puõccui tuejjeem skääđain.
+Kååddlaž- da ceerkavlažpiiđđ
+Riikk ij taarbâs mäʹhssed kååddlaž- da ceerkavlažpiiđ tän lääʹjj mieʹldd hoʹmmjummu tääl lebe vuuʹvd puåttjin tõn kaʹlndareeʹjjest, kuäss vuämšstõs lij šõddâm mädd- ja meäʹcctäällministeeria vaaldšem vuâlla .
+Viõʹǩǩepiijjâmveʹrǧǧneeʹǩǩ
+Mädd- ja meäʹcctäällministeria, Sääʹmjânnam jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug, mädd- ja meäʹcctäällministeeria teâttsluužpkuvddlõs, Aanar kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemverʹǧǧneeʹǩǩ da meäʹcchalltõs kâdde tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjâm.
+Meäʹcchalltõõzz Pâjj-Sääʹmjânnam luâđhåiddvuuʹvdd kâdd riikk määddai da čaaʹʒʒi kâʹddmest saaʹmvuuʹvdest da tõiʹd kuõskki lääʹjjest ceälkkum jeeʹres tuåimain.
+Mädd-da meäʹcctäällministeria vuäitt taarbšemmest uʹvdded tääʹrǩab mieʹrrõõzzid mõõntõõlmin, mâiʹd jäʹǩǩtõlat tõn lääʹjj viõʹǩǩepiijjmest..
+Kuullmuš
+Riikk da kååʹdd verǧǧneeʹǩǩi kiõttõõlâm vuâlaž 44 §:st moment 1 sââʹjest ceälkkum aaʹššin verʹǧgneeʹkk âʹlǧǧa vaʹrrjed saaʹmi sijddsåbbra da säämsuåvtõõzzid vââjlažvuõtt ceälkkmuužž ouddmušše.
+Ceälkkmušraukkmuš vuäǯǯat vuõltteet saaʹmi õuddooumže, koonn âlgg kåččad sääʹmsuåvtõõzz õhttsaž norrõʹsse ääʹšš ǩiõttõõllâd.
+Jõs sijddsååbbar iʹllä serddam ceälkkmuužž ouddmuužž sääʹmsuåvtõʹsse, âlgg õuddooumaž kåččad še sijddsåbbar ääʹšš ǩiõttõõllâd.
+Palggsi õhtõʹsse da päikalaž palggsid âlgg vaʹrrjed vââjlažvuõtt celkkmuužž ouddmušše nåkkam puäʒʒtääl kuõskki aaʹššin, koin sätt leeʹd jõnn priʹmeâr puäʒʒhåiddmušše.
+Kuuli koʹrvvmummuš
+Sääʹmsuåvtõõzzi sååbbarpääʹlǩ, mäʹtǩǩkuul da jeeʹres kuul koʹrvveet sääʹmsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeja, vuäzzla da piissra mäddtääl õõudâsviikkâmfondi tieʹǧǧin nuʹt mähtt mädd- da mieʹcctäällministeria tääʹrǩben meäʹrrad.
+Sääʹm õuddoummu tuâjast määuʹset pääʹlǩ da kuuli korvvõõzz riikk täällarvõõzzâst pirreeʹjji čuäiʹjtem mieʹrrtieʹǧǧin nut mähtt Säämjânnam läänhalltõs jeeʹrab meäʹrrad.
+Vaall'luʹvddkååʹdd sååbbarpääʹlǩ, mäʹtǩǩkuul da jeeʹres kuul koʹrvveet riikk täällarvõʹsse pirreeʹjji väʹlddem mieʹrrtieʹǧǧest mähtt sizzaaʹššiministeria tääʹrǩben meäʹrrad.
+Väärai âânnmuš
+Mäddtääl õõudâsviikkâmfonda vääraid vueiʹtet tõn lââʹssen, mâiʹd tõõi ââʹnnmest šiõtt'teet, ââʹnned pueʹttinallšem tän lääʹj ǩeeʹjjest šõddâm mõõnnmuužžid:
+1) määdd da jeeʹres vuämšstõõzz vuästtmušše;
+2) hommum vuämšstõõzz håiddmušše da teevvmušše;
+3) lääintummušše da tõn kuõskki mõõnnmuužžid;
+4) veäʹǩǩvuõđid;
+5) riikk raajtem tuâjaid;
+6) riikk raajtem čuõkkui teevvmušše;
+7) 7 §:z 2 momenttist ceälkkum riikk vuäzzlažvuõiʹtte;
+8) sääʹmvuuʹv õõudâsviikkmužž kuõskki tuʹtǩǩõõzzi da čiõlǥtõõzzi raajjmušše;
+9) uccpõrggi da uccpõrggjen juʹrddjeei škoouʹljummušše; di
+10) ǩiõl joortemtuâjain šõddi kuulid.
+Riikklääinai jiõččvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuužž õudltõõzz
+Põõšši ekonomalaž vaiggâdvuõđid jouddam lääinvuäǯǯi ekonomalaž vueʹjj heâlpeem diõtt vueiʹtet tueʹjjeet riikklääinai da riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužži ji��ccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmmuš, jõs lij vueiʹnnmest, štõ veäʹlǧǧsiõttõõllmuš pohtt ââibâs jõnn pueʹrõõzz lääinvuäǯǯi ekonomalaž vuâkka.
+Jos sämmlõõže lij miõttum riikkläinn tän läkka lebe luâđjieʹllemvueʹǩǩläkka lebe puäʒʒtääll'läkka vuâđđeel da täin laaʹjjin ceälkkum jieʹllemvueʹǩǩtueʹjjummuužž vääras da jieʹllemvueʹǩǩtuejjumuš lij loopptum, veäʹlǧǧsiõttõõllmušše vuäǯǯat äʹlǧǧed pâi tâʹl, jõs lääinvuäǯǯi põõrt jeäʹt vuõittu jeeʹres nalla staanâd.
+Mâiʹd õõudpeäʹlnn šiõttõõtõõlât, ij cõõgg miõttmuužž uʹvddem põrggi saneerammuužžâst uvddum lääʹjj (47/93) 97 §:st lebe privaatoummu veäʹlǧǧšiõttõõlmest uvddum lääʹjj (57/93) 78 §:st ceälkkum mõõntõõllmest.
+Jiõccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuš vuäitt kuõskkâd tän läkka 76 §:st ceälkkum laaʹjjid, luâjieʹllemvueʹǩǩläkka, puäʒʒtääll'läkka, puäʒʒpõrtttääll'läkka, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩläkka da mäddtääll'läkka vuâđđääm riiklääinaid da -vuäǯǯmuužžid.
+Jiõccvälddsaž veäʹlǧǧsiõttõõllmest suåppum veäʹlǧǧkõskkvuõttmääinai muttâz kuâsʹǩke še tuâkkeeja da jeärraz vieʹlj oolâs välddam oummu seämma ko kuälmad oummu tõõi sõõʹji ko kõõččmest lij suu vuämšstõõzzâst, kååʹtt lij pijjum lääin ååsktumšen nuʹt mähtt asetõõzzâst tääʹrǩben šiõtt'teet.
+Veäʹǧǧsiõttõõllmuužž jeeʹres õudeltõõzzin šiõtt'teet tääʹrǩben asetõõzzin.
+Veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž vueʹjj
+Jiõččvälddsaž veäʹlǧǧsiõttõõlmuužžâst riikklääinai da -vuäǯǯmuužži väʹsttmäʹhssemääiʹj vueiʹtet kõõʹǩǩeed, koork vueʹleed da miõttâd vuänõõzzi da koorki mäʹhsmest mähssluovâsvuõđid nuʹt mähtt asetõõzzin siõtt'teet.
+Mähssluõvâsvuõđ lääin vuänõõzzid ij šeža vuäǯǯ miõttâd jeeʹres vueʹzzin ko lääinai käuʹnnååsktõs lebe lainnu likstõs- lebe seämmanallšem tuejjummužžâst uvddum tuâkkõs stään peäggtummu vuänõõzz mähsmuužž.
+Pâi aaibâs lossâd veäʹrest läinnääiʹj vueiʹtet jiõččvälddsaž veäʹlǧǧsiõttõõllmest kõõʹǩǩeed pâiʹl 14 §:z 1 momenttist ceälkkum ääiʹj.
+Jõs seämma lääinvuäǯǯja korkktuärjjõs- lebe jeeʹres vieʹlj miõttâm vieʹljuʹvddi jiâ pieʹlstes tuõtt veäʹlǧǧšiõttõõllmušše, riikklääinai da -vuäǯǯmuužži jiõččvälddlaž šiõttõõllmušše vueiʹtet äʹlǧǧed pâi tâʹl, jõs tõõzz liâ jeeʹrab veäʹr da riikklääinai da -vuäǯǯmuužži vueʹss oocci pukin vieʹljin lij šuuʹrab asetõõõzzin šiõtt'tuum mieʹrred.
+Čiõlǥtõõzz da plaan
+Õuddel jiõččvälddsa veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž lääinvuäǯǯi ekonomalaž vueʹjjest âlgg cuäiʹjted ååsklaž čiõlǥtõs da raajâd plaan tõiʹn tuåimin, mââivuõiʹm lääinvuäǯǯi põrggmuš, tâʹl jõš nåkkam tuejjummuužž lij riikklääinain tuårjjum, da ekonomalaž vueʹǩǩ raaveet.
+Veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž õudltõssân lij tõt, štõ riikk, lääinzvuäǯǯi da veârrâmstrooitel vuâllaǩeeʹrjte suåppmuužž tõin tuåimin mõõkk liâ mieʹldd plaanâst.
+Suåppmuš suõppai tõõzz kuulli lääin veäʹlǧǧǩeʹrjjmääin da riikklääinast uvddum ceälkkmuužž määinaid tõõi vueʹzzi peälnn ko tõiʹn lij suåppum.
+Suåppmušše kuulli riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužži suåppmuužž mieʹldd mäʹhssemnalla šõddâm määusaid vuäǯǯat peʹrrjed jeeʹres riâssâmtää 32 §:z 2 momenttist šiõtt'tuum naaʹlivuõiʹm.
+Veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž jõskkmuš
+Jõs lääinvuäǯǯi ei jääʹǩǩed 61 §:st ceälkkum plaan lebe suåppmuužž, tõiʹd vuâđđõõvvâm jiõccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuš vueiʹtet meäʹrreed jõskkâd asetõõzzin tääʹrǩben šiõtt'tuum naaʹlivuõiʹm vaiktõõzzivuõiʹm.
+Jõs lääinvuäǯǯja nââneet põrggi saneerammužžâst uvddum läkka vuâđđeeja saneerammušprogramm lebe privatoummu veäʹlǧǧšiõttõõlmušše uvddum läkka vuâđđeeja mähssemprogramm, 61 §:sse vuâđđeeja jiõccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuš jâskk.
+Suudâmstuuʹl âlgg prograamm nâânemmen vuâmmšed jõccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuʹšše sizzkuulli lääin da vuäǯǯmuužž veäʹlǧǧšiõttõõllumužžtää.
+Muttâz oocmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug tän lääʹjjest ceälkkum ääʹššest tuejjääm riâššma vuäǯǯ ooccâd muttâz veeineel jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹjji veinnamluʹvddkådda 30 peeiʹv seʹst tõn peeiʹv rääʹjest, kuäʹss veinni lij vuäǯǯam teâđ riâššmest.
+V einnamǩiiʹrjj vueiʹtet 1 momenttist ceälkkum šõddmužžâst tuåimted še tõõzz veʹrǧǧooumže, koon riâššma muttâz ooʒʒât, di tõn âlgg vuõltteed veinnâmǩiʹrjj de ääʹššest nårrjam äʹšškeeʹrj da ceälkkmuužžâz muttâzooccâmveʹrǧǧnekka,
+Õõudpeäʹlnn 1 momenttist ceälkkum veinnamuʹvddkååʹdd 36, 37 da 38 §:st peäggtum ääʹššest ouddam riâššma vuäǯǯ ooccâd muttâz veeineel pââjmõs vaaldšenvuõiggâdvuõiʹtte tõn poʹreâdin ko mâiʹd muttâzooccmest vaaldšemaaʹššin uʹvddum lääʹjjest šiõtt'teet.
+Jeeʹres peäggtummu veinnamluʹvddkååʹdd tän lääʹjjest ceälkkum aaʹššin ouddam riâššmid vuäitt ooccâd muttâz pâi tâʹl , jõs pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõtt meâtt veinnamlååʹv.
+Lååʹvv vueiʹtet miõttâd pâi tâʹl, jõs lääʹjj suåvtõõlâm diõtt jeeʹres seämmanallšemaaʹššin lebe vuõiggâdvuõttpraktiikka õõutnallšemvuõđ diõtt lij veäžnai, štõ äʹšš viiǥǥat pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõiʹtte räʹtǩǩeem vääras lebe lååʹv miõttmušše lij jeeʹres lossâd veäʹrr.
+Riâššmi määus
+Tän lakka vuâđđeel uvddum riâššmin peʹrrjet määus nuʹt mähtt määusai peʹrrjemmest jeeʹrab šiõtt'teet lebe mieʹrreet.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug riâššâm lij šeža määustemmes.
+Tääʹrǩab šiõtt'tõõzz, meäʹrrõõzz da vueʹǩǩõõzz
+Tääʹrǩab šiõtt'tõõzz tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjmest uuʹdet asetõõzzin.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria vuäitt uʹvdded tän lääʹjj da tõõzz vuâđđõõvvi asetõõzz tääʹrkab meäʹrrõõzzid lääinai, veäʹǩǩvuõđi da jeeʹres tän lääʹjjest ceälkkum õudltõõzzi miõttmest.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria nâânnat še kaupp- da veäʹlǧǧǩeʹrjjvõõʹjid, ooccâm- da riâssâmvõõʹjid da jeeʹres tän lääʹjj viõʹǩkepiijjmuužž diõtt taarblaž vââʹjj da mõõntõõllâmnääʹllvueʹǩǩõõzz.
+10 lååkk
+Viõʹǩǩepuättmuš- da serddšiõtt'toozz
+Viõʹǩǩepuättmuš
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe 1. peeiʹv ǩiđđmannust 1995.
+Täin laaʹjjin kååʹmtet pårggmannu 24. peeiʹv 1984 uvddum säämlääʹǩǩ (611/84) tõõzz mâŋŋa tuejjuum muttsivuõiʹm.
+Õuddel tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmuužž vueiʹtet äʹlǧǧed tõn viõʹǩkepiijjuužž vääras taarblaž tuåimid.
+Serddjõõvvi vuämšstõs
+Kååʹmtummu sääʹmläkka da jeeʹres õõudbu sääʹmlääʹjjšiõtt'tõõzzid vuâđđeel hommum vuämšstõs , mõõnn ââʹnnmest ij õuddel tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmužž leäkku meäʹrruum lebe kååʹtt sâdd luõvâs ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõõzzid vuâđđeeja âaʹnnemmeäʹrin, lij hommun tän lääʹjj meäʹrid.
+Måttam õõudbu lääʹjjšiõtt'tõõzz vuâlla kuulli tuåim da vuõiggâdvuõttkõskkvuõđ
+Saaʹmi jeälstââʹttmest uvddum lääʹjj (273/55) da saaʹmi määddšiõttõõllmuužž (593/69) da kååʹmtummu sääʹmläkka vuâđđeeja riikk da veârrâmstrooitel vuäǯǯmuužž väʹsttmäʹhssemääiʹj da koork da jeeʹres määinai peäʹlest jäʹǩǩtet tän lääʹjj viõʹǩǩe pueʹttemen šiõtt'tõõzzid da tõiʹd vuâđđeeja suåppumušmääinad, mõõk leʹjje viõǥǥâst.
+Mâŋŋa tän lääʹjj viõʹǩkepueʹttemest šõddi peäggtum sääʹmläkka vuâđđeeja vuäǯǯmuužž väʹsttmäʹhssemääiʹj, koork da jeeʹres määinai peäʹlest jäʹǩǩtet nuʹt še ceälkkum lääʹjj määinaid.
+Tän lääʹjj viõʹǩǩe pueʹttmen viõǥǥâst leämmaš šiõtt'tõõzzid jäʹǩǩted nuʹt še tõõi aaʹšši peäʹlest, mõõk še mmuđoi koʹlle 1 momenttist ceälkkum viõʹǩǩepiijjmušše da koin jeäʹt tän lååǥǥast jeeʹres nalla šiõtt'tukku.
+Ceälkkum kuâskk še riikk piiđđluovâsvuõđid da mähssheâlpuumuužžid, riikk raajtem tuâjaid da täälai rääʹjtõzzid.
+Täälai luõvtemlååʹv da rääʹjtõõzzin luovâsluâšttmuužž vueiʹtet õõudpeäʹlnn ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõõzzin moksteel miõttâd 36 §:st šiõtt'tuum mieʹldd da tõʹst šiõtt'tuum mõõntõõlm jäʹǩǩtõõleel.
+Muttâzooccmuužž peäʹlest jäʹǩǩtet suåvtõõvi vueʹzzin, mâid 63 §:st šiõtt'teet.
+Asetõõzzin vueiʹtet uʹvdded ceälkkum lääʹjjšiõtt'õõlmuužžâst jeeʹresnallšem mõõntõõllâmnääʹllšiõtt'tõõzzid.
+Õõudbui lääinai riikkveârrâm da håiddpääʹlǩ
+Õuddel tän lääjj viõʹǩǩepueʹttem miõttum 68 §:st ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõsse vuâđđeel miõttum lääinai riikkveârrâm da läinnhåiddkuuli koʹrvvõõzi peäʹlest jäʹǩǩtet meäʹrrõõzzid da tõid vuâđđeel uvddum meäʹrrõõzzid da tõiʹd vuâ'đđeeja suåppmušmäinaid, mõõkk leʹjje viõǥǥâst ko tät lääʹǩǩ pueʹđi viõʹǩǩe.
+Õõudbu panttvuõiggâdvuõđ
+Õõudpeäʹlnn 66 §:st ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõʹsse vuâđđeel kaaupšum tääll lebe vuʹvdd, mij lij tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttem panttân riikk kaupp- lebe kaupphâddvuäǯǯmuužž da tõn koork mäʹhsmest tõn räjjja ko vuäǯǯmuž lij loopp räjja mahssum, lij veâl-ki seämma määinaivuõiʹm panttân ceälkkum vuäǯǯmuužž mäʹhsmest.
+Tääll lebe vuʹvdd lij panttân tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttem poodd viõǥǥâst leämmaš lääʹjjšiõtt'tõʹsse vuâđđeel še 1 momentist ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõʹsse vuâđđeeja nåkkam kaupp- da kaupphâʹddvuäǯǯmuužž mähssmest koorkines, kååʹtt lij sõdd��m mâŋŋa tän lääʹjj viõʹǩkepueʹttemest lebe koonn panttvuõiggâdvuõđâst ij leäkku tuejjuum õuddel ceälkkum äiʹǧǧpoodd ilmtõõzz suʹvddja (koonn äʹšš kuâskk).
+Õõudpeäʹlnn 1 momenttist ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõʹsse vuâđđeeja kuullvuäzzõõzz da tõõi koorki mäʹhssmest lij tääll (koonn äʹšš kuâskk) lebe vuʹvdd panttân nuʹt mähtt 1 da 2 momenttist šiõtt'teet.
+Tâʹl ko tääll lebe vuʹvdd lij panttân 2 momenttist šiõtt'tummu nalla, de jânnampäiʹǩǩjieʹllemverʹǧǧooumaž âlgg suʹvddja (koonn äʹšš kuâskk) iʹlmmtõs pantvuõiggâdvuõđ kuõskki mieʹrǩkõõzz tuejjeem vääras Kiddjemrekistra.
+Ko vuäǯǯmuš lij puk mahssum, âlgg jânnampäiʹǩǩjieʹllemkruug vuõltteed iʹlmmtõs suʹvddja (koon äʹšš kuâskk) štõ tääll lebe vuʹvdd lij luovâs panttveârrmest.
+Mäddtääll õõudâsviikkâmfondi vääraid vueiʹtet ââʹnned še nåkkmid 68 §:st ceälkkum lääʹjjšiõtt'tõõzz viõʹǩǩepijjmuužž kuõskki meäʹrid, mâiʹd tõiʹd lij õʹnnum õuddel tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttem.
+Jeeʹres serddšiõtt'tõõzz
+Vuõsmâs 42 §:st ceälkkum sijddsååbbar âlgg ââʹnned kuuđ määnpââi seʹst tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttmest da vuõsmâs õuddooumažvaal âlgg ââʹnned eeʹjj seʹst lääʹjj viõʹǩǩepueʹttmest.
+Sääʹmsuåvtõõzz alttee tuâjas saraz mâŋŋa tõʹst, ko tõk liâ vaʹlljuum sijddsåbbrest.
+Sääʹmsuåvtõõzz da õuddoummu vuõsmâs tuåimmpââjj peštt 1996 eeʹjj loopp räjja.
+Lääʹjj 56 §:z lääʹjjšiõtt'tõõzzid suåvtõõlât emansa ko sääʹmsuåvtõõzz da õuddooumaž liâ vaʹlljuum.
+Mâiʹd sääʹmsuåvtõõzzin da õuddoummu tuâjain šiõtt'teet, suåvtet emansa ko sääʹmsuåvtõõzz da õuddooumaž lij vaʹljjuum.
+Tän lääʹjj viõʹkǩe pueʹttmen kååʹmtum sääʹmläkka da puäʒʒtääll'läkka da luâjieʹllemvueʹǩǩläkka vuâđđeeja da ooccmuužž vueʹlnn leʹddi saaʹmi läinn- da veäʹǩǩvuõttooccmuužž da saaʹmid luõvtem täälaid da vuuʹvdit kuõskki alttuum ââʹnnemplaan ǩiõttõõlât loopp räjja jäʹǩǩtõõleel peäggtummu laaʹjji šiõtt'tõõzzid,
+Sieʹvvenšiõt'tõs
+Kuäss jeeʹres pääiʹǩest lääjjest sieʹvet kååʹmtummu sääʹmläkka, õõlgad seävvmuš tän lääʹjj vaʹstteeja šiõtt'tõõzz, jõs õõudpeäʹlnn tän lääʹjjesr šiõtt'tummu ij jeeʹres šõõdd.
+Helssnest 24 peeiʹv nuuʹbbmannust 1995
+Tääʹssvääʹld presidentt Martti Ahtisaari
+Mädd- da meäʹctäällministeria Mikko Pesälä
+Lääʹǩǩ leimmpiiđđlääʹjj 30 §:z muʹttmest
+Riikkpeeiʹvi riâššm mieʹldd muuʹttet pårggmanu 6. peeiʹv 1943 uvddum leimmpiiđđlääʹjj (662/43) 30 §:z 1 momeent 1 sââʹjj, nuʹt ko tõt lij rosttovmannu 28. peeiʹv 1990 uvddum lääʹjjest (1333/90), pueʹtti nalla:
+Ǩiiddõs vuämšstõsvuõiggâdvuõđ luõvtemǩeʹrjj lij luovâs leimmpiiđâst:
+3) ko tääl, tõn vueʹzz lebe vuuʹvd luõvteejen lij riikk da luovtõs šâdd jânnâpäiʹǩǩjieʹllevueʹǩǩlääʹjj (1295/90), puäʒʒtääll'lääʹjj (161/90), luâđjieʹllemvueʹkǩlääʹjj (160/84) lebe sääʹmlääʹjj (253/95) meäʹrid:
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe 1 peeiʹv ǩiđđmannust 1995.
+Sääʹmasetõs
+Addon Helssnest 14 peeiʹv nuuʹbbmannust 1997
+Mädd- da meäʹctäällministeeria čuäʹijtemmest šiõtt'teet nuʹbbmannu 24. peeiv 1995 uvddum sääʹmläkka (253/1995) nuäjjeeʹl:
+Tuärjjõõzz miõttmuužž õudltõõzz
+Personlaž õudltõõzz
+Õudltõssân sääʹmlääʹjj (253/95) mieldsa õudltõõzz vuäǯǯmušše lij, štõ oocci lij mättʹtõõttam da põʹstti haʹrjjted kõõččmest leʹddi põrggâm.
+Õõuʹdpeäʹlnn celkkum tõn õõstǩani vueiʹtet määddvuäʹsttemlääin jeälstemtääl håmm'mušše, põrttlääin da -veäʹǩǩvuõđ da investointilääin da -veäʹǩǩvuõđ čuõǥǥasraajjmušše, šleädgtem vääras, čääʹcchuõl vääras, pirrõssuejlaž õõlǥtõõzzid da äʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkmušše vueiʹtet miõttâd.
+Tääl jeäʹt vuäǯǯu, säämlääʹjj 22 §:st õõlǥtum ääʹšš mieʹldd looǥǥkani, vuâđđeed jeät-ka määddvuäʹsttemlääin tääl håmm'mušše miõttâd nåkkam ooumže, kååʹtt jiõčč lebe koonn pieʹllkueiʹmm lij määddvuäǯǯamooccmuužž tuejjeempoodd lebe läinnääʹšš räʹtǩǩemmen teâuddam 50 eeʹǩǩed.
+Ceälkkum ââʹkkraajâst vueiʹtet seža moksted jeeʹrab vââʹjjest, õudltõssân lij, štõ ooumaž lij jäänmõssân 55 eeʹǩǩed.
+Jeeʹres tuärjjõõzz ko põrttlääin da -veäʹǩǩvuõđ ij vuäǯǯ miõttâd ooumže kååʹtt lij teâuddam 65 eeʹǩǩed.
+Põrttlääin da -veäʹǩǩvuõđ oođđ põõrt raajjmušše ij seža vuäǯǯ miõttâd 65 eeʹǩǩed teâuddam ooumže.
+Pieʹllkuieʹmin vääʹldet lokku nuõrab ââʹǩǩ.
+Ââʹjjtemes ooumaž vuäitt piâssâd vuäzzlõžân sääʹmlääʹjj vuâlla kuulli tuåimin, jõs on lij veänccõõttâm lebe jõs son vuämašt sääʹmtääl õõutsââʹjest puärrseezzvueiʹm lebe suänast nuuʹbbin lebe j��s tõõzz liâ jeeʹres jeeʹrab veäʹr.
+Tuärjjõõzz miõttmuš jäänbõõzzid
+Määddvuäʹsttemlääin tääl lebe vuuʹvd håmm'muužž vääras vueiʹtet miõttâd õhtsõšše kuâhttsa lebe jäänbõõzzid saaʹmid , kook jeäʹla pieʹllkueiʹm, pâi tâʹl ko puk õõutsââʹjest vuämšteeja teâudde sääʹmlääʹjj 4 da 5 §:sest šiõtt'tuum õudltõõzz.
+Jõs õudltõõzz kuõskki tääl lebe vuuʹvd õõʹutsââʹjest vuämšsteejin håʹt de õhtt teâudd sääʹmlääʹjj 4 da 5§:sest šiõtt'tuum õudltõõzzid da vuämašst täälast lebe vuuʹvdest õõccmõsân kuälmad vueʹzz, vueiʹtet siʹjjid õʹhtsešše miõttâd jeeʹrab ko 1 momenttist ceälkkum säämʹlääʹjj vuâlla kuulli õudltõõzzid.
+Näkkmid oummid jiččines še vueiʹtet miõttâd kõõččmest leʹddi õudltõõzz, jõs tääl lebe vuuʹvd jeeʹres õõuʹtsâajest vuämšsteeja õuʹdde tõõzz miõttmuužž.
+Kuäʹss kõõččmest lij čuâǥǥasraajjâm- lebe cääʹcchuõlltuâjast, koon riikk spraavdââtt, âlgg miõttmuužžâst leeʹd mieʹldd še ǩiddõs piijjmest panttvaʹstõsse sõddâm lääinast lebe riikk vuäǯǯmest.
+Lääin da veäʹǩǩvuõđ
+Sääʹmlääʹjj 10 §:sest ceälkkum määddvuäʹsttemlääin vuäǯǯat miõttâd tääl, tõn vuässadvuõđ lebe lââʹssmäädd håmm'mušše sääʹmlääʹjj 5 §:sest ceälkkum ooumže, kååʹtt haʹrjjad lebe älgg haʹrjjted sääʹmlääʹjjest ceälkkum luâđjieʹllemvueʹjj da jeälast lebe siirdčââtt põõšši nalla håmm'mam jânnmes.
+Määddvuäʹsttemlääin vuäǯǯat miõttâd še nåkkam sääʹmlääʹjj 5 da 6 §:sest ceälkkum ooumže da õhtõʹsse, kååʹtt håmm tääl, vuässadvuõđ sääʹmlääʹjj 3 §:s 2 momenttist ceälkkum uʹccpõrggmuužž vääras.
+Investointiläinn da -veäʹǩǩvuõtt
+Määddvuäʹsttemlääin vuäǯǯat miõttâd še nåkkam sääʹmlääʹjj 5 §:sest ceälkkum ooumže, kååʹtt håmm põrtt'tääl, tõn vuässadvuõđ lebe vuuʹvd, koʹst puätt põõšši nalla jeälsted.
+Sääʹmlääʹjj 10 §:S 1 moment 2 sââʹj a vueʹllsââʹjest investointilääin da veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet miõttâd ammatlaž kueʹllšeeʹllemest, tâkai mäddtäälast da spesialmäddtäälast da sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momentist ceälkkum uʹccpõrggâmest taarbšeei pååđ ââʹnnemvuämšstõõžž håmm'mušše.
+Puäʒʒtääl haʹrjjtem vääras vuäǯǯat miõttâd 1 momenttist ceälkkum investointilääin da investointiveäʹǩǩvuõđ sokkpuõccui da še obb puäʒʒjeäl håmm'mušše.
+Investointilääin vuäǯǯat miõttâd moottorǩeâlk da jeeʹres jânnamvuâjjamneäʹvv da tõiʹd kuulli neävvai da še jeeʹres jiõggtemes puäʒʒtäälast taarbšem pååđneäʹvvai håmm'mušše.
+Spesialmäddtääl da sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momenttist ceälkkum uʹccpõrggmuužž veeideem õhttvuõđâst vueiʹtet investointilääin da investointiveäǩǩvuõđ miõttâd pâi tâʹl ko vueiʹnet štõ nuʹt kuåstteet tuärjjeem põrggmuš lââʹzzad sâmai jäänab tuâjjvõõjjlažvuõđid, tueʹjjeem jalostemääʹrv lebe kääzzkâʹstmuužžid.
+Jõs oođeem ââʹnnemvuämšstõõzz håmm'mušše lij ääjab miõttum riikk teäʹǧǧin veäʹǩǩvuõtt, läinn lebe korkktuärjjõs, veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet miõttâd pâi tõõi pääiʹǩi, mõõk lââʹzzte tuâjjvõõjjlažvuõđid, tuejjeem jalostemääʹrv lebe kääʹzzkâʹstmuužžid .
+Mäddtääl, spesialmäddtääl, puäʒʒtääl, kueʹllšeellmuužž da sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momenttist ceälkkum uʹccpõrggâm vääras vueiʹtet miõttâd investointilääin da -veäʹǩǩvuõđ sääʹmlääʹjj 10 §:s 1 moment 2 sõõʹji b da d vueʹllsââʹjest ceälkkum õõlǥtõõzzid da mäddtääl vääras še ceälkkum moment 2 sââʹj c vueʹllsââʹjest ceälkkum õõlǥtõõzzid.
+Spesialmäddtääl, ammatlaž kueʹllšeeʹllem da sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momentist ceälkkum uʹccpõrggâmuužž vääras vueiʹtet lââʹssen miõttâd lääin põõššinallšem ââʹnnemkapitaalen 5 §:z mieʹldd.
+Ââʹnnemkapital'läinn
+Lääin põõššinallšem ââʹnnemkapitaalen vuäǯǯat miõttâd altteem- lebe veeideem vuâlaz ammatlaž kueʹllšeellmušše, spesialmäddtallu da sääʹmlääʹjj 3 §:z 1 moment - tist ceälkkum uʹccpõrggmušše da ceälkkum hååmmi jått'tem lebe juäʹtǩkem vääras.
+Lääin vueiʹtet miõttâd še suhdantei taʹssjem vääras, jõs mainsted põrggmest, jõs kõõččmest leʹddi põrggmuužž jeäʹt vuõittu vuänkõš ääiʹj piʹštti ââʹnnemkapital lââʹzztemtää juäʹtǩked.
+Lââʹsstarbbân ǩiõččât vuäǯǯkani kuâđđjam tuotto, ko verddjet tõn normalpoddu.
+Jått'temveäʹǩǩvuõtt
+Jått'temveäʹǩǩvuõđ vueiʹtet miõttâd sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momentist ceälkkum uʹccpõrggmest lebe ammatlaž kueʹllšeeʹllemest šõddi tuâjjviõkk'kuulid õõutâst, kuõiʹtest lebe koolmâst jått'temeeʹjjest, kååʹtt laʹsǩǩeet tõn eeʹjjest ko tuejjeemtuåim lebe veeiduum tuejjeemtuåim altteš.
+Põrggja jicces vueiʹtet jått'temveäʹǩǩvuõtt miõttâd pâi altteeja lebe tõõzz veʹrddjemnallšem põrggâmtuåimi vääras.
+Veäʹǩǩvuõtt meäʹrreet reknasttum eeʹǩǩpuåđi mieʹldd jeänmõssân 70 000 mäʹrǩked oummust kååʹtt lij obbpeivvsaž tuâjast.
+Lääin da veäʹǩǩvuõđ jeärrsa ko põrggja
+Põrttlääin da veäʹǩǩvuõđ da investointilääin da - veäʹǩǩvuõđ čuõǥǥasraajjmušše, čääʹcchuõl vääras, šleädgtem vääras, äʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkmušše da pirrõssuejlaž õõlǥtummuužžid vueiʹtet miõttâd še jeärrsa ko põrggmuužž haʹrjjteeja sämmlõʹšše.
+Läinn da veäʹǩǩvuõtt põõrt vääras
+Põrttlääin- da veäʹǩǩvuõđ vueiʹtet miõttâd põõrti raajjmušše, kooi sââʹjj, vuâđđräʹtǩǩõs, tekniklaž konstruktio da neävv liâ õõlǥtummnallšem da jeällemkuul liâ mååžna.
+Ko nåkkmid lääinaid miõttât âlgg ǩiõccâd tõt, štõ tõõja tuåimivueiʹm õõudâsviiǥǥât šiõǧǧ pirrõš šlaaj.
+Raajjlmin, kook raajât da šõõʹreet põrttlääin da -veäʹǩǩvuõđ vieʹǩǩin, vuäǯǯ põõrt šooratvuõtt leeʹd jeänmõssân 160 nelljčiõkkmettred da kuõiʹt seämma põõrtâst leʹddi põõrt raajjmuužž da šõõʹreem vääras õhtsešše 200 nelljčiõkkmettred.
+Jeeʹrab veäʹrest vuäǯǯ põõrt šooradvuõtt leeʹd õõuʹdpeäʹlnn ceälkkum siõmmna šõõrab.
+Nåkkam põõrt šooradvuõtt, koon šõõʹreet, vuäitt leeʹd še šõõrab mâid õõudʹpeälnn lij ceälkkum, leša põõrt šooradvuõttân, mõõn vääras lainn miõttât, vääʹldet lokku seža jeänmõssân 250 nelljčiõkkmettred.
+Läiinai määnmõsmeäʹr
+Lääinai jeänmõsmeäʹr liâ:
+1) määddvuäʹsttemlääinast 85% håmmamhââʹddest, kååʹtt vueiʹtet priimmâd
+2) põrttlääinast da raajjmušše miõttum investointilääinain 80% kuullplaan meäʹrest, kååʹtt vueiʹtet priimmâd;
+3) ââʹnnemkapitallääinast 60% tõn ââʹnnemkapitaalest, kååʹtt taarbčet peäʹl eeʹjj sest da suhdannelääinast jäänmõssân 80% tõn ââʹnnemkapitaal lââʹzztem meäʹrest, kååʹtt taarbčet peäʹl eeʹjj seʹst; da
+4) jeeʹres lääinain jäänmõssân 65% tõin kuullplaan lebe kuuli meäʹrest, kååʹtt vueiʹtet priimmâd.
+Veäʹǩǩvuõđi jeänmõsmeäʹr
+Veäʹǩǩvuõđi jeänmõsmeäʹr liâ:
+1) investointiveäʹǩǩvuõđâst raajjâmpõõrt vääras, kååʹtt taarbčet mäddtääl, spesialmäddtääl da jeeʹres luâđjieʹllemvueʹjj haʹrjtemmest , 60% priimmum kuullplaan meäʹrest;
+2) investointiveäʹǩǩvuõđâst uʹccpõrggmuužž vääras 60% priimmum kuulin;
+3) põrttveäʹǩǩvuõđin, jeäʹllempirrõs da tuejjpirrõs pueʹremmest da pirrõssuejlaž investointin 50% priimmum kuullplaan meäʹrest;
+4) jeeʹres veäʹǩǩvuõđin 40% priimmum kuullplaan meäʹrest lebe nåkkam kuulin koiʹd vueiʹtet priimmâd;
+Jätt'temveäʹǩǩvuõđi meäʹrr, kååʹtt lij laʹsǩǩuum priimmum veeʹres tuejjlaid mahssum päʹlǩǩkuulin da 6 §:z 2 moment ceälkkum eeʹǩǩpuåđain vuäitt leeʹd pueʹttinallšem:
+1. jått'temeeʹǩǩ55%
+2. jått'temeeʹǩǩ50%
+3. jått'temeeʹǩǩ45%
+Lääinai da veäʹǩǩvuõđi jooccmuš
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttoocccmuš liittjinees âlgg kuåstteet Aanâr kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemverʹǧǧnekka, koonn âlgg kuåstteet oocmuš ceälkkmuužžineezz jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge räʹtǩkeem vääras.
+Jõs seämma haʹŋǩkõsse ooʒʒât lääin da še veäʹǩǩvuõđ, âlgg läinn- da veäʹǩǩvuõttooccmuš kueʹđđed seämma ääiʹj.
+Ooccmuuzzâst âlgg håmmad še Palggsi Õhttõõzz ceälkkmuš, jõs ooccmuš vuâđđaav pieʹǩǩnes lebe obbnes puäʒʒtääl haʹrjjtummušše.
+Ooccmuužžâst da tõn liitjin âlgg čiʹlǧǧeed haʹŋǩǩõõzz plaan, kuullplaan da oocci mäʹhssemvalmšvuõtt.
+Ooccmušše âlgg še piijjâd mieʹldd še käʹnntemvuõttrekknõs, jõs tuärjjõõzz ooʒʒât sääʹmlääʹjj 3 §:sest ceälkkum põrggâmušše.
+Ooccmušše âʹlgg še piijjâd mieʹldd jeeʹres čiʹlǧgõõzzid nuʹt mähtt jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug tääʹrǩben meäʹrrad.
+Investointilääin da -veäʹǩǩvuõđ âlgg ooccâd õuddel ââʹnnemvuämšstõõzz håmm'muužž lebe tõõi raajjâm- lebe jeeres tuâij alttuumuužž , koid teäggted.
+Uʹccpõrggmuužž jått'temveäʹǩǩvuõđ âlgg ooccâd õuʹddel ko tuejjeemtuåim altteet.
+Määddvuäʹsttemläinnooccmuš âlgg kuåstteet jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge pirr eeʹjj seʹst kaupp- da jeeʹres vuäǯǯamǩiiʹrj vuâllaǩeeʹrjtemmest.
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttooccmuš, kååʹtt lij kuåsttuum jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge mâʹnnjlubun ko 3 momenttist lij õõlǥtum, vueiʹtet väʹldded ǩiõttõõllâd, jõs jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug jeeʹrab veäʹr diõtt nuʹt riâšš.
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttmääin
+Läinnäiʹǧǧ
+Lääin läinnäiʹǧǧ lij lääintemsââʹjest ǩidd ååreel pueʹttinallšem:
+1) määddvuäʹsttemläinn 5-25 eeʹǩǩed;
+2) investointiläinn tuejjeempõõrt vääras 5-25 ee��ǩked;
+3) põrttläinn 10-20 eeʹǩked;
+4) äʹrbbvueʹǩǩpirrõõzz ruõkkmušše miõttâm läinn 5-10 eeʹǩǩed;
+5) jeeʹres lääin 5-15 eeʹǩǩed;
+Läinnmääinaid meäʹrremmen âlgg väʹldded lokku tän-a oummu väärkõsvuõtt, puåđ, piârkõskkvuõđ, pueʹttiääʹj investointi da jeeʹres suu ekonomlaš mäʹhssemvalmšvuõtt.
+Tuâi tuejjeemäiʹǧǧ da tõn kooʹǩǩummuš
+Tuâjj, koonnn vääras lij miõttum sääʹmlääʹjjest ceälkkum veäʹǩǩvuõtt lebe läinn, âlgg tueʹjjeed vaalmâs kuõiʹt eeʹjj seʹst lääin lebe veäǩǩvuõđ miõttmest, jõs tuâi tuejjeemäigga jeäʹt leäkku miõtt'tum kooʹǩǩummuš.
+Jõs tuâi vääras lij miõttum veäʹ'ǩǩvuõtt lebe läinn, reknastet õõudpeäʹlnn meärrääiʹj lääin miõttmest.
+Õõudpeäʹlnn 1 momenttist ceälkkum kooʹǩǩummuužž âlgg ooccâd õuʹddel ko meäʹrräiʹǧǧ poott.
+Kooʹǩǩummuužž vueiʹtet miõttâd vuârast jäänmõssân õhtt eeʹǩǩ da õʹhtsešše jäänmõssân kuõiʹhtt eeʹjj.
+Kooʹǩǩummuužž kuõskki ooccmuš âlgg kuåstteet Aanar kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueǩǩkruuʹge, kååʹtt riâšš kooʹǩǩummuužž miõttmest.
+Määdd håmm'muš da kaaupšummuš
+Määdd ooccmuš
+Sääʹmlääʹjj 28 §:sest ceälkkum määddvuäǯǯamooccmuš âlgg tuejjeed mädd- da meäʹcctäällministeria nanneem pueʹmmja da kuåstteet Aanâr kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg sääʹmlääʹjj 28 §:sest ceälkkum ooccmuužži diõtt äʹlǧǧed taarb mieʹldd tuåimmad määdd håmm'mušše sääʹmlääʹjj õõlǥtõõzzid.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug pââjj hââʹdd da tueʹjjad vuäʹsttemtaʹrjjõõzz da še âânn huõl kauppǩiiʹrj tuejjemmest da vuâllaǩeeʹrjtemmest nåkkam vuämšstõõzzâst, kååʹt vueʹstet lebe vaajtet riiʹǩe.
+Plaannevdõõzz tuejjummuš
+Eevdõõzz sääʹmlääʹjj 17 §:sest ceälkkum määdd ââʹnnemplaan tueʹjjad taarbčemmest jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug veʹrǧǧooumaž.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt uʹvdded suʹnne vueʹǩkõõzzid tõʹst, mâiʹd plaan tuejjemmen âlgg väʹldded lokku.
+Plaanâst âlgg kuâsttjed tõk tääl, vuuʹvd da jeeʹres õudltõõzz, koid vuâđđeet da tõõi võõjla vuäǯǯi da kaupphââʹdd mähss- da jeeʹresmääinaineez.
+Kuäʹss plaan iʹllä tarbb tuejjeed, tuejjad jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug kaaupšemriâššâm sääʹmlääʹjj 29 §:z mieʹldd.
+Plaanâst teâđtummuš
+Õõuʹdpeäʹlnn 16 §:st ceälkkum plaanevdõõzz tuejjeem alttemmest âlgg teâđted Aanar kååʹddest aalmilaž lkeâzatest da Aanâr kååʹdd iʹlmmtemtaaulâst.
+Tõst âlgg lââʹssen iʹlmmted ǩiiʹrjin Aanar kådda da tõiʹd oummid, kook liâ tuejjääm määddvuäǯǯamooccmuužž.
+Norrõõzzid vueiʹtet ââʹnned taarb mieʹldd plaan tuejjeeempoodd.
+Norrõõzzin vueiʹtet riâššâd jeeʹres norrõõzzi ââʹnnmest da tõin iʹlmmtemmest.
+Plaan nannummuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg iʹlmmted tuejjuum plaanneʹvdõõzzâst tuõđštemnalla Aanâr kådda da sääʹmsuåvtõʹsse da määdd ooccjid.
+Jõs vuuʹvdest iʹllä priimmum lebe nannuum vââjjmõš, plaaneʹvddõs âlgg ââʹnned aalmilaz kuâsttjemmest Aanar kååʹddest 30 peeiʹv ääiʹj tõʹst, ko čuäiʹjtõsse piijjmest lij iʹlmmtum nuʹt mäʹhtt kååddlaž iʹlmmtõõzz kååʹddest iʹlmmtet.
+Tõt kååʹtt ij tuõtt priim plaaneʹvddõõzz, âlgg kuåstteed keerjlaž muʹšttõs plaan vuâstta jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge õuʹddel ko čuäiʹjtõʹsse piijjâmpodd poott.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug nannad plaan.
+Jõs vuämšstõs eeʹvdet ââʹnned jeeʹres ko tän lääʹjj õõlǥtõõzzid ij-ka jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruugâst leäkku tõn mieʹldd mâiʹd meäʹrreet jeeʹres laaʹjjin vuõiggâdvuõtt luõvted riikk mäddvuämšstõõzz, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg jijjâs ceälkkmuužžin seʹrdded plaan tän pääiʹǩ mädd- da meäcctäällministeeria räʹtǩǩeem vääras.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug riâšš määddvuäǯǯamooccmuužž heelǥemmest lebe tõst jeäʹt riâššu ni mâiʹd jõs oocci iʹllä jäkktõõllâm 17 §:z mieʹldd uvddum kåččmuužž lebe ij tieuʹd määdd vuäǯǯmuužž õudeltõõzzid lebe oocci ij jueʹtǩ jijjâs määddvuäǯǯamooccmuužž.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg veâl kullâd oocci õuddel ko räʹtǩǩad ääʹššest, jõs kuullmuužž jeäʹt veal leäkku tuejjuum plaan ǩiõttõõllmen.
+Kauppǩeeʹrj tuejjummuš da vuâllaǩiiʹrjtummuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug tuejjat da vuâllaǩiiʹrjat kauppǩiiʹrjid riikk peäʹlest.
+Vueʹstti âlgg vuâllâǩiiʹrjted kauppǩiʹrjj jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug uʹvddem 30 peeiʹv kookka meäʹrrääiʹj seʹst äʹštõõzzin, štõ jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt ǩiččâd vuõiʹǧgâdvuõđ vuästtmušše puuttâm.
+Ko kõõččmmest lij vuä��mšstõs, kååʹtt luõvtet jeeʹrab ko säämlääʹjj õõlǥtõõzzid, kauppǩeeʹrj tuejjad da vuâllaǩeeʹrjad riikk peäʹlest jânnampäiʹǩǩjieʹllem-vueʹǩǩkruug, jõs tõt lij nannääm plaan mii kuâskk määdd âânnmmuužž lebe muđoi riâššâm luõvtemmest.
+Muđoi õõudʹdpeäʹlnn ceälkkum tuåimin âânn huõl mädd- da meäʹcctäällministeria.
+Hââʹdd oʹđđest meäʹrrummuš
+Jõs õõuʹdpeäʹlnn kauppǩiiʹrj ǩeeʹrjtummuzz vuâmmšet, štõ hââʹdd meäʹrremmen lij reknastummum puästtad lebe jeeʹres ošvdõõttmõš, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩ-kruug nannât hâaʹdd oʹđđest.
+Kuäʹss kõõččmest lij plaanâst, koonn mädd- da meäʹctäällministeria lij nannääm plaanâst, mädd- da meäʹcctäällministeria nannâd hââʹdd.
+Jõs puästtad reknastummuš lebe jeeʹres ošvdõõttmõš lij occkaž, tõt vueiʹtet kueʹđđed teevkani.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lebe, jõs kõõččmest lij plaanâst.
+koonn mädd- da meäcctäällministeria lij nannääm, mädd- da meäʹcctäällministeria nannât nuʹt še hââʹdd oʹđđest, jõs tääl lebe vuuʹvd äʹrvv lij jiânnai mottjam mâŋŋa tõʹst ko hâʹdd lij meäʹrruum ij-ka kauppǩiʹrjj leâkku veâl vuâllaǩiiʹrjtum.
+Mâid 2 momenttist meäʹrreet, jäkktõõlât suåppi sõõʹjin še tâʹl ko kõõččmest liâ vuässadvuõđ da vuõiʹggâdvuõđ.
+Riikk vuäǯǯmuužži ååsktõõzz
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg ââʹnned huõl tõʹst štõ riikklääinain da kauppahâʹddvuäǯǯmuužžin liâ nokk pueʹr ååsktõõzz.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩ-kruug še luõvât mååusat ååsktõõzzid ǩiddõõzz vuäʹmšsteeja mâŋŋa ko riikkläinn da kaupphâʹddvuäǯǯmuužž liâ loopp räjja mahssum.
+Iʹlmmtõs määddmett'teemkonttra
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg saraz iʹlmmted mäddmett'teemkonttra ǩiiddõs vuäʹmšstõõzz luõʹvtemmest mii lij šõddâm sääʹm lääʹjj mieʹldd da mieʹldd looǥǥeel še luõvtõõzz mõõk lia tuejjuum lääʹjj olggpeällsaid õõlǥtõõzzid.
+Kaupphââʹdd mååusadmähssmuž
+Sääʹmtääl da lââʹssvuuʹvd kaupphââʹdd mååusadmäʹhssemäiʹǧǧ vueʹjjimeâldaž mähssmääinaivuõiʹm lij õõccmõssân vitt da jäänmõssân 25 eeʹǩked.
+Kaupphâʹdd, jõs tõt ǩiiččât taarblõžžân vuäǯǯi ekonomlaž sââʹjj lokku vääʹldeel, vueitet uʹvdded še obbnes veälǥas vueʹjjimeâldaž mähssmääinaivueiʹm.
+Kaupphââʹdd mååusadmäʹhssemääiʹj meäʹrremmen âlgg väʹldded lokku kõõččmest leʹddi oummu väärkõsvuõtt, puåđ, piârkõskkvuõđ, puettiääiʹj investointi da jeeʹres ääʹšš mõõk vaaikte suu ekonmlaž sâʹjjses.
+Mähssmuš da mååusad peʹrrjummuš
+Läinn- da veäʹǩǩvuõttväärai mähsmmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug mähss määddvuäʹsttemlääin jäänmõssân kuõiʹhtten mäʹhssemvuârast.
+Läinnväär âʹlǧǧe saraz ââʹnned kauppǩiiʹrjest suåppum kaupphââʹdd, meäddamäʹhssemlääinai da lääin mähsmušše, kååʹtt lij vuäǯǯum kaaup teäggummušše.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug mähss jeeʹres lääinaid da veäʹǩǩvuõđid õhtten lebe jäänab, jäänmõssân seža neljjen vuârast.
+Lääin leb veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯi âlgg uʹvdded taarblaž čiʹlǧǧõõzz mäʹhssem da väärai ââʹnnem kååccmuužž vääras.
+Vuõnnummuužži da koorki peʹrrjummuš
+Riikk vuäǯǯmuužži da lääinai vuänummuužž da koork peʹrrjet nuʹt štõ vuänummuužž da koork mieʹrr lij õʹhtsešše jueʹǩk pieʹlleeʹjj ǩeeʹjjest meâlggat seämma šoora lebe seämma šoora pieʹlleeʹǩǩvuänummužživueiʹm.
+Lääin da koork šâʹdde mäʹhssemnalla jueʹǩǩ neelljad mannu lebe kålggmannu mââʹimõs peeiʹv.
+Lääin korkk âlgg mäʹhssed jueʹǩǩ läinnvueʹzz kaggempeeiʹvest looǥǥeell, jõs sääʹmlääʹjj 14 §:sest ij jeeʹrab šõõdd.
+Jõs põrggi saneerammuužžâst uvddum lääʹjj (47/1993) lebe privaatoummu veäʹlǧǧšiõttõõlmest uvddum lääʹjj (57/1993) mieʹldd uvddum suuʹvdemstuuʹl riâššmest ij jeeʹrab šõõdd, riikk vuäǯǯmuužž da lääin šâʹdde mäʹhssemnalla tän ceäkksest šiõtt'tuumnalla, ko ceälkkum mõõntõõllmest suåppum heâlptõõzz poʹtte.
+Ko suåvât vuõssmõssân ceälkkum lääʹjj 97 §:sest lebe nuʹbbeen ceälkkum lääʹjj 78 §:sest õõlǥtum jäʹrjstõõllmuužžin lebe sääʹmlääʹjj mieʹldd jiõččvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuužžin, âlgg riikk vuõǯǯmuuži da lääinai mäʹhssemvuâlla šõddmest suåvtet mâid tän ceäkksest šiõtteet.
+Riikk vuäǯǯmuš da läinn âlgg 29 §:sest õõlǥtum mäʹhssemheâlptõõzz mieʹldd looǥǥeel mäʹhssed väʹstt riiʹǩǩe sääʹmlääʹjj 14 §:z 1 momenttist da 30 §:z 1 momenttist šiõttuum ääiʹjest, jõs põrggâmsaneerammužžast , privaatoummu veäʹlǧǧjärstõõlmest lebe jiõččvälddsaž veäʹlǧǧjärjstõõllmest jeeʹrab šõõdd.
+Lääinai, kaupphââʹdd da kuullvuässadvuõđ peʹrrjummuž
+Lääinai, kaupphõõʹddi da kuullvuässavuõđi vuänummuužži da koorki mahssupiijjmest, kueʹddmest da tilittemmest âlgg suåppi sõõʹji jäkktõõllâd, mâiʹd šiõtt'teet riikk teäʹǧǧvuäǯǯmuužži mahssupiiʹjjmest, kueʹddmest da tilittimmest uvddum asetõõzzâst (559/1967) meäʹrreed ko kõõččmest liâ tõst ceälkkum vuäǯǯmuužž.
+Kueʹddemveʹrǧǧneʹǩǩen lij seža mädd- da meäʹcctäällministeeria teâttkuvddlõs.
+Leiʹǧǧvuänummuš
+Veälǥlaž da jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vueiʹtte suåppâd mååusadmähsmuužži mäʹhssmest da leiʹǧǧvuänummuužži mäʹhssmest da tõõi vaiggtõõzzâst mäʹhssemnalla šõddi vuänummuužžid.
+Leiʹǧǧvuänummužžâst huõlkani âʹlǧǧe korkkvuâr mäʹhssed määuskâni kapitaale pueʹtti peeiʹv tõst ko vuänummuužž lia mahssum.
+Määus kook âʹlǧǧe mäʹhssed õhtten vuârast
+Tâʹl ko oođđ määddvuäʹsttemlääin kaaggât, âlʹgg läinn lebe riikk vuäǯǯmuš sääʹm-, luâđjieʹllemvueʹǩǩ-, puäʒʒtääll-, mäddtääll- da mäddjânnamjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj damääddââʹnnem- da jeeʹres õõuʹdbu aazztemlääʹjj mieʹldd, kååʹtt laʹsttai juʹn ääiʹjab vuästtum tääl lebe vuuʹvd da koonn vueʹstti lij välddam jicces vaʹsttjem lebe mäʹhssem nalla, seämma ko koork, saraz mäʹhssed õhtten vuârast mååusad.
+Tõt ǩii lij luõvtam tääla lebe vuässadvuõđ täälast vueiʹtet peäʹstted luõvâs vaʹsttemmen lääinast lebe riikk vuäǯǯmest, õudltõssân lij štõ luovtõõzz vuäǯǯi lij juʹn ääjab leämmaš mieʹldd vaʹstemmen pieʹlstes lääinasta lebe vuäǯǯmest ij-ka täʹst vaʹstemmest luõvâs peästtmuš haiʹtte lääin lebe vuäǯǯmuužž mååusad mähssmuužž.
+Sääʹmlääʹjj mieʹldd uvddum lääinai da jeeʹres riikki vuäǯǯmuužži loppvueʹzzi mäʹhssmest jäkktõõlat, mâid uvddum lääʹjjest måttmi riikk vuäǯǯmuužži perrjemmest (682/66) siõtteet.
+Maʹnnjummuužž da korkkluävsvuõtt
+Lääinvalddi siõmna ääiʹj piʹštti ekonomlaž vaiggâdvuõđi heâlpeem diõtt vueiʹtet riikk vuäǯǯmuuži da lääinai vuäneem'määusaid miõttâd maʹnnjeem da korkkluõvsvuõđ jeänmõssân õõut eeʹjje vuârast, õʹhtsešše seša jäänmõssân lååi eeʹǩked.
+Vuänummuužži maʹnnjummuš vueiʹtet miõttâd nuʹt štõ mååusadmäʹhssemääiʹj kookkeet maʹnnjeemeeʹjji meäʹrin da maʹnnjuum vuänummušvueʹzz peʹrrjet seämma mähssvueʹzzest ko alggmååusadmähssäiʹǧǧ lij puuttâm.
+Vuänummuuzzi maʹnnjummuš vueiʹtet še miõttâd nuʹt štõ maʹnnjeemmeeʹjji mâŋŋa tõʹst mäʹhssem peäʹllekksaž - lebe vuäneemmääusaid taʹrǩǩeet läinnääiʹj muuʹttǩani.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug meâtt oooccâm ǩeeʹjjest maʹnnjummuužž da korkkluõvsvuõđ mâŋŋa ko Aanar kååʹdd ânnampäiʹǩǩjieʹllemveʹrǧǧneʹǩǩ lij ouddam ceälkkmuuššâs ooccmuužžâst.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt miõttâd maʹnnjummuužž da korkkluõvsvuõđ mieʹrruum määinaivueiʹm lebe ǩeässõõttâd miõttum heâlptõõzz, kuäʹss tõt vuäinn tõõzz lij veäʹrr.
+Veäʹǩǩvuõđ serddmuš
+Jõs tõn tääl, mõõnn kuddân raajjâm vääras lij miõttum investointi- lebe põrttveäʹǩǩvuõtt, vuämšsteei vaaijtaav mâŋŋa tõʹst ko tuâij liâ juʹn alttiuum, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt seʹrdded veäʹǩǩvuõđ oođđ vuämšsteeja, õudeltõssân lij štõ son teâudd veäʹǩǩvuõđ ouddmušše meärruum õudltõõzzid da štõ sääʹmlääʹjj 36 §:z 1 momenttist ceälkkum lååʹpp lij suʹnne uvddum.
+Lääin luõvâsceälkkmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt sääʹmlääʹjj 36 §:z 3 momenttist da 37 §:z 1 momenttist ceälkkum šõddmuužži lââʹssen meäʹrreed lääin obbnes lebe pieʹǩǩnes tõʹst saraz mäʹhssed mååusad:
+1) jõs lääin vuäǯǯi lij âânnam läinnväärid jeeʹres õõlǥtõsse ko mâʹid lääin miõttmen lääi õõlǧtõs;
+2) jõs lääin vuäǯǯi lij lääin lebe veäʹǩǩvuõđ ooccmen peittam vääžnai sõõʹjin teâđaid, kook lejje vaaikted lääin miõttmušše lebe mähsmušše lebe ouddam tõin samai puäst teâđaid;
+3) jõs lääintum haʹŋǩǩõs ij leäkku tuejjuum vaalmõš pijjum meäʹrrääij seʹst ij-ka priimmum plaan leäkku jäkktõõllum;
+4) jõs täääll lij juõkkum lebe tääll lebe tõn vueʹss lij luävtum nobba;
+5) jõs sääʹmtääll lebe tõn raajjâlm liâ lääin vuäǯǯi tuåim lebe huõltemmesvuõđ diõtt pillšõõvvâm ij-ka tõõzz leäkku veäʹrren vuäǯǯi vueʹllekksašvuõtt, puärsvuõtt, puõccmuš lebe jeeʹrab nåkkam veäʹrrr;
+6) jõs ååskõõzz äʹrvv lij nuʹt jiânnai vuâllnam, štõ lääin määuskani åårri vueiʹvvkapitaal mååusadmähssmuš sätt kuâđđjet määuskani;
+7) jõs koork lebe vuänummužž mähssmuš lij mâŋŋnam jäänab ko 3 määnpââi mäʹhssempeeiʹvest looǥǥeel;
+8) jõs lääin vuäǯǯi lebe tuâǥǥteei jouddam konkuʹrsse tai ååcc akordi lebe jos tuâǥǥteei lij jäämm'mam lebe lääin vuäǯǯi leäkku raukkmest huõlkani piijjâm riittjeejai ååsktllzz, mõõn lääin uʹvddi lij raukkâm;
+9) jõs tääll leb tõn vueʹss kaaupšet åålǥasmetteel;
+10) jõs lääin vuäǯǯi lij lääin kaggmest 5 eeʹjj seʹst jeeʹrab pääklaž veäʹrtää jõskkâm tõn tuåim, kååʹtt lij leämmaš lääin miõttâm vuâđđan lebe jiânnaI õõccääm tõn tuåim lebe jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lååʹvtää luõvtâm ââʹnnemvuämšstõõzz, mõõnn vääras tuärjjõs lääi uvddum; lebe
+11) jõs lääin vuäǯǯi lij ǩeâlddõõttâm uʹvddmen nåkkam teâđaid, äʹššǩiiʹrjid ebe jeeʹres aunnsid, mâiʹd taarbšet lääin ââʹnnem kååʹccmest lebe jõs son lij taarblašnalla ǩeâlddõõttâm veäʹǩǩtemmen taʹrǩǩõõzz tuejjemmest.
+Kaupphââʹddvuäǯǯmuužž uõvâsceälkkmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt luõvâscieʹlǩǩed riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužž, sääʹmlääʹjj 33 §:z 1 momenttist õõlǥtum kuullvuässadvuõtt mieʹldd looǥǥel, obbnes lebe pieʹǩǩnes saraz mååusadmäʹhssed šiõtteeli sõõʹjin seämmä vuâđđõõzin ko läinn vueiʹtet luõvâscieʹlǩked õõuʹdpeäʹlnn 31 §:z 1 momentt 2 da 4 - 11 sõõʹji mieʹldd.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt luõvâscieʹlǩǩed vuäǯǯmuužž obbnes lebe pieʹǩǩnes še tâʹl, jõs täälast lebe lââʹssvuuʹvdest åårri raajlmid jeäʹt leäkku ååsktum tiiudd ääʹrvest.
+Veäʹǩǩvuõs mååusatpeʹrrjummuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt sääʹmlääʹjj 36 §:z 3 momenttist, 37 §:z mmenttist da 39 §:sest šiõtt'tuum lââʹssen meäʹrreet veäʹǩǩvuõđ obbnes lebe pieʹǩǩnes mååusatmäʹhssed šiõtteeli sõõʹjin seämmä vuâđđõõzin ko läinn vueiʹtet luõvâscieʹlǩked õõuʹdpeäʹlnn 31 §:z 1 momentt 1-5 da 10-11 sõõji mieʹldd.
+Luõvâsceälkkum kapitaal mååusadmäʹhssemäiʹǧǧ
+Kuäʹss läinn, veäʹǩǩvuõtt lebe riikk vuäǯǯmuš meäʹrreet obbnes lebe pieʹǩǩnes mååusadmäʹhssed, âlgg tâʹl še riâššâd, âlgg-a mååusadmäʹhssmem mieʹrr mäʹhssed õhttân lebe jäänben vueʹssen, ij seža pâiʹl kolmm eeʹjj mähssääʹjin.
+Luõvâsceäʹlǩǩemkorkk
+Jõs veäʹǩǩvuõtt lebe riikk vläinn, riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuš lebe kuullvuässadvuõtt meäʹrreet obbnes lebe pieʹǩǩnes mååusadmäʹhssed, peʹrrjet kapitaale, kååʹtt lij meäʹrruum maausatmäʹhssd, 12% ekksaž korkk.
+Õõuʹdpeäʹlnn 31 §:z 1 momentt 1,2 da 10 sââʹjest ceälkkum šõddmuužžin lij korkk seža 16%.
+Jõs mååusadpeʹrrjummuž vuâđđaavv 31 §:z 1,2 da 10 sâjja, peʹrrjet luävâsceäʹlǩǩemkorkk veäʹǩǩvuõđ lebe lääin jueʹǩǩ vueʹzz kaggmest looǥǥeel.
+Jõs mååusatpeʹrrkummuž vuâđđaavv vuämšstõõzz lebe tõn vueʹzz luõvtummušše, lebe nåkkam tuåim, koonn vääras lij tuärjjõz miõttum, loopptummušše lebe tuåim šõõrab õõccummušše, peʹrrjet 1 momenttist ceälkkum luõvâscieʹlǩǩemkorkk vuämšstõsvuõiʹggâdvuõđ seʹrddmest, tääl jueʹǩǩmest lebe tuåim puuttmest lebe šõõrab ooʹccemmest.
+Jeeʹres sõõʹjin luõvâscieʹlǩǩemkorkk peʹrrrjet mååusat tõn peeiʹvest ko mååusatpeʹrrjemmest uuʹdeš riâssâm.
+Mâŋŋnemkorkk
+Jõs sääʹmlääʹjjest lebe tän asetõõzzâst õõlǥtumum riiʹǩǩe puõʹtti määusaid mahssu mieʹrrääiʹjest, peʹrrjet määuʹskai kuâđđjam määusast korkklääʹjj (633/1982) mieʹldd mâŋŋnemkoork, jäänmõssân seža 35 §:sest ceälkkum šoora koork.
+Kåččmuš sijddsåbbra
+Õuʹddoummu âlgg ââʹnned huõl tõʹst štõ jiõčč sijddsååbbar kååččad noorrââttâd jueʹǩǩ eeʹjj, seža mââʹnjmõssân čõhččmannusta kõõččmmest leʹdd kaʹldareeʹjj.
+Ǩeerjlaž kaibbjummuš pâiʹlmeärrsaž sijddsåbbra kåččmušše âlgg uʹvdded saaʹmi õuʹddoumže.
+Saraz ko õuʹddooumaž lij vuäǯǯam kaiʹbbjummuužž, âlgg suu kåččad pâiʹllmeärrsaž sijdsååbbar noorrââttâd.
+Jõs õuʹddooumaž iʹllä kåččam sijddsåbbar noorrââttâd lebe kaibbjummuž ill- vuõittum kueʹđđed õuʹddooumže, âlgg väärrõuʹddoummu lebe sääʹmsuåvtõs kåččad kaibbjummu sijddsååbbar noorââttâd.
+Kåccmuš sijddsabbra âlgg iʹlmmted uuʹccmõssân 7 peiʹvved õuʹddel såbbred õõutâst aalmilaž keâzaaʹtest, kååʹtt iʹlmmštââvv sääʹmvuuʹvdest da piijjâd vueiʹnnma Aanâr kååʹdd iʹlmmtõstauʹlle.
+Sijddsååbbar vuäitt še riâššâd , štõ aijddsåbbrest iʹlmmtet še jeeʹresnalla.
+Sååbbarkåččmest âlgg iʹlmmted såbbar äiʹǧǧ da päiʹǩǩ da veäžnjummuž ääʹšš, koiʹd såbbrest juuʹrdet ǩiõttââllâd.
+Sääʹmsuåvtõs
+Sääʹmsuåvtõõzz tuejjin šiõtt'teet sääʹmlääʹjj 45 §:sest.
+Õuʹddooumaž kåčč sääʹmsuåvtõõzz noorõõttâd.
+Õuʹddoummaž valmštââll aaʹššid, koid ǩiõttõõlât sääʹmsuåvtõõzzâst.
+Riâššm tuejjummuš
+Jõs sijddsåbbrest lebe sääʹmsuåvtõõzzâst šâʹdd jeeʹresmiõlvuõđ mõʹnne ääʹšš räʹtǩǩemmen, riâššeet ääʹššest jiõnsteel.
+Riâššmen šâdd tõt eeʹvdtõs, koon jäänmõs oummin lij kueʹddtam da jõs jiõn liâ seämma jiânnai, tâʹl tõt eeʹvdtõs, koon saaǥǥjååʹđteei lij kueʹddtam.
+Ko kõõččmest lij vaal, tâʹl vueʹrbb rätǩǩad ääʹšš.
+Saaʹmi õuddoummu tuej
+Saaʹmi õuʹddoummu tuejjan lij:
+1) ââʹnned huõl štõ saaʹmi sijddsabbar da sääʹmsuåvtõõzz kååččad noorõõttâd da tõõi tuejjeemi riâššmuužži tiuddepiijjmest;
+2) uʹvdded teâđaid da veuʹǩǩõõzzid saaʹmid miõttâm õudltõõzzi ooccmest da ââʹnnmest;
+3) čuõvvâd laaʹjjtuejjummužž, veʹrǧǧneeʹǩǩi riâššmid da jeeʹres tuåimaid, mâiʹnn sätt leed måkamne vaikktõs saaʹmi jeäʹllempuåđaid da tuejjeed alttõõzzid verǧǧneeʹǩǩid puereem sõõʹjin;
+4) håiddad jeeʹres tõiʹd tuâjaid, mõõkk laaʹjjin, saaʹmi õuʹddoummu vueʹǩǩõsmeäʹrrõõzzâst lebe sijddsåbbar lebe sääʹmsuåvtõõzz riâššmin tuejjan meäʹrreet.
+Sääʹmsuåvtõõzzi õhttsaž sååbbar vuäitt nanneed vueʹǩǩõsmeärrõõzz, koʹst uuʹdet tääʹrǩab meäʹrrõõzzid õuʹddoummu tuejast.
+Õuʹddooumažvaali eeʹvdǩen piijjmuš
+Õuʹddooumažvaalin vueiʹtet piijjâd eeʹvdǩen sääʹmlääʹjj 46 §:z 2 momenttist õõlǥtum ooumaž, koonn õõccmõssân vitt nåkkam oummu, kookk liâ jiõnnvääldla õuʹddooumažvaalin, liâ eeʹvdtam õuʹddooumžen.
+Tõk ǩeäk peʹjje eeʹvdeǩ âlʹlǧǧe ǩeerjlaž iʹlmmted eeʹvdǩes vaall'luʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteei lebe vuäzzla.
+Vaall'luʹvddkååʹdd tuej
+Tõn vaall'luʹvddkååʹdd, kååʹtt lij valljuum piijjâd toiʹmme õuʹddooumažvaalid, tuejjan lij:
+1) valmštõõllâd vaali praktiklaž ääʹšš;
+2) tuejjeed looǥǥtõs jiõnstemvuõiggâdvuõttlain;
+3) tuejjeed da čõõđted eeʹvdeǩlistt;
+4) riâššâs vaali pooddâst da vaallnääʹlest da iʹlmmted tõʹst;
+5) reknastted uvddum jiõn;
+6) raajjâd påʹrddǩiʹrjj vaalin da
+7) nanneed vaali šõddmuš da iʹlmmted tõʹst.
+Jõs meäʹrrääiʹj eʹst lij õuʹddooumažeeʹvdǩen pijjum pâi õhtt eeʹvdeǩ, vaallʹluʹvddkåʹdd nannad taʹlsi sto tät eevdeǩ lij valljuum ouddooumžen.
+Vaallʹluʹvddkåʹdd iʹlmmad täʹst ǩeerjlaz suʹnne.
+Õuʹddoummu valljemmest âlgg lââʹssen teadted nuʹt mähtt sääʹmlääʹjj 70 §:sest siõttʹteeet.
+Jeeʹrab meärrõõzz
+Raajjtõõzzin luõvâspeäʹsttmuž da serddmuužž
+Ooccmuš mii kuâskk lääʹmlääʹjj 36 §:sest da 38 §:z 3 momenttist õõlǥtummu lååʹv, rääjjtõõzzin luõvâspeäʹsttmuužž lebe õõudǩiõttteâd, âlgg lueʹđđed Aanâr kååʹđd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩverʹǧǧnekka, kååʹtt vuõlttâd tõn jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge da peejj tõõzz mieʹldd jijjâs ceälkkmuužž.
+Ooccmušše âlgg piijjâd mieʹldd tääl alggluõvtemǩiʹrjj lebe tuõttân tuõđštum kopio luõvtemǩiiʹrjest lebe vuõsstuejjuum luõvtemǩiʹrjj.
+Tâl ko tääll lebe vuʹvdd, koon laʹsttaij sääʹmlääʹjjest ceälkkum kaupphâʹddvuäǯǯmuš lebe läinn, obbnes lebe pieʹǩǩnes luõvtet nobba ijka kaupphâʹddvuäǯǯmuužž lebe lääin meäʹrreet mååusat mäʹhssed, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt ooccâm ǩeeʹjjest seʹrdded kaupphâʹddvuäǯǯmuužž lebe lääin nuʹt štõ luõvtõõzzvuäǯǯi vasttad obbnes lebe pieʹǩǩnes tõʹst.
+Serddmuužž kuõskki ooccâm'mõõntõõllmest lij viõǥǥâst tõt mâid 1 momenttist šiõtt'teet.
+Oocmuužž mieʹldd pijjum luõvtemǩeeʹrjest lebe tõʹst vuõsstuejjuum põmmjest âlgg leeʹd mieldd luävtõõzzvuäǯǯi cõõnõõttmuš tõʹst, štõ son vaʹsttad vuäǯǯmuužžâst.
+Ǩiddõsrekister õõʹnni tuej
+Ǩiddõsrekisterõõʹnni âlgg jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug iʹlmmtõõzzâst tueʹjjeet ǩiddõsrekistra meârkkmuš kõõččmest leʹddi tääl puõtt tõst, štõ sääʹmlääʹjj mieʹldd vuâđđđuum tääll lij ceälkkum lääʹjj 36 §:z 1 da 2 momenttist õõlǥtum rääjjtõõzzi vuâlaž.
+Kuäʹss jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lij 36 §:z 2 momentt mieʹldd luävâspeäʹsttam rääjjtõõzzin tääl lebe vueʹzz tõʹst, âlgg jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug iʹlmmted tõʹst ǩiddõsrekisterõõʹnja, štõ ǩiddõsrekisterõõnni väldd rääjjtõõzzid kuõskki meärkkmuužž meädda ǩiddõsrekisterist lebe tuejjad meârkkmuužž tääl rääjjtõõzzin uõvâspeäʹsttmest.
+Mââimõssân ceälkkum lij viõǥǥâst še tâʹl, ko jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lij riâššâm tõn täälast lebe tõn vueʹzz est, kååʹtt lij puättam mååusat riiʹǩe, štõ tõt ââʹnet jeeʹres ko sääʹmlääʹjj lebe luâđjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj õõlǥtõõzzid.
+Ǩiddõsrekistra 1 da 2 momentti mieʹldd tuejjuum meârkkmuužžâst âlgg ǩiddõsrekisterõõʹnni iʹlmmted kõõccmest leʹddi lääʹjjčuârvvmuš- fa ǩiddeemrekisterööʹnnja, koon âlgg tuejjeed seämmanallšem meärkkmuš kõõččmest leʹddi lääʹjjčuârvvmuš- da ǩiddeemrekistra.
+Meäʹcchalltõsveʹrǧǧneʹǩǩ
+Sääʹmlääʹjj 9 §:z 1 momentt 2, 3, 5 da 6 sââʹjest da 2 momenttist õõlǥtum meäʹcchalltõsverʹǧǧneeʹǩǩ lååʹv lebe miõttmõõžž oudd Pâjj-Sääʹmjânnam luâđhåiddanvuʹvdd koon âlgg taarbšemmest kõõččâd ceälkkmuš kõõccmest leʹddi sääʹmsuåvtõõzzâst.
+Ooccmuš veäʹlǧǧšiõtt'õõlmušše
+Jiõccvälddsaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž kuõskki ooccmuš kueʹđet jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge.
+Ooccmušše âlgg piijjâd mieʹldd 50 §:z 3 momenttist õõlǥtum plaanjeeja ceälkkmuš, kååʹtt lij tuejjuum mädd- da meäʹcctäällministeeria vueʹǩǩõõzzi mieʹldd, oocci ekonomlaž sâaʹjest da õõccmõõzzâst tõn veäʹljuʹvddi ceälkkmuš, koon uʹvddem lääinai järjstõõllmuužž ooccmuš vuõss'sâââʹjest kuâskk.
+Jiõccväldds veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž õudeltõõzz
+Lääinvuäǯǯi vueiʹtet ǩiõččâd jouddam nåkkam põõšši ekonomlaž vaiǧǧâdvuõđid, koid sääʹmlääʹjj 59 §:z 1 momenttist lij õõlǥtum, tâʹl jõs son lij sõddâm tai sätt tuõđi leeʹd vaarâst šõddâd nåkkmen kååʹtt ij pââʹst mähssed ijka suu mähssempâʹsttmuužž põõšši nalla vuõittu pueʹreed tän asetõõzz 29 §:sest õõlǥtum tuäimivueiʹm lebe nåkkam väärivueiʹm, mõõkk liâ vuäǯǯmest oocci porggâmkapitaalid čuuʹt jiânnai ooʹccǩani,
+Sääʹmlääʹjj 60 §:z 2 momenttist õõlǥtum šõddmuužži puõtt vueiʹtet jiõccvääldlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuš tuejjeed ko kõõccmest liâ riikklääin lebe kaupphâʹdvuäǯǯmuužž, jõs tääi vuäǯǯmuužži vuässadvuõtt lij oocci puki vieʹljin pâiʹl 60% lebe pâiʹl 80% oocci kuʹǩesäiggsaž lääinain.
+Vieʹlji järjstõõllmuš
+Sääʹmlääʹjj 59 §:z mieʹldd tuejjuum jiõccvääldlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuužžâst âlgg veäʹljivaʹlddi mäʹhssempâsttmuužž pueʹreem diõtt vuõssʹsââʹjest kõõǩǩed lääinai lebe vuäǯǯmuužži måusatmähssmu2ääiʹj da vueʹleed koork.
+Riikklääinai da -vuäǯǯmužži koork vueʹleem õudltõssân lij jeerab ko sääʹmlääʹjj 60 §:z 2 momenttist õõlǥtum sõõʹjin, štõ še jeeʹres sõõrab vieʹljuʹvddi vueʹlee ekksaž lääinhåiddamkuulid lebe liâ kuõiʹt eeʹjj poodd õõuʹdpeäʹlnn ooccmuužž kueʹđđem peʹrrjam ekksaž vuänummuužžid da koorkid vueʹlben ko mâiʹd lääin miõttmen leäʹt oocmest ceälkkum lääinain suåppum lebe viiđ eeʹjj äiʹj liâ jeänab heâlpääm oocci lääinai häiddmuužž.
+Riikklääinai da - vuäǯǯmužži vuänummuužžida da koorkid vueiʹtet seämma nalla miõttâd mäʹhssemheâlptõõzzid jäänmõssân viiđõs eeʹjjes, jõs oocci mäʹhssemvalmšvuõđ jeäʹt pueʹreed õõuʹdpeäʹlnn ceälkkum jeeʹres tuåimaivueiʹm.
+Sääʹmlääʹjj 59 §:z mieʹldd tuejjeem jiõččvääldlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuš vueiʹtet tuejjeet jeeʹres sääʹmtääl õʹhtsešše vuämšteejai tai vaaldšeejai lebe tuâkkeeja miõttmuužžtää, jõs veäʹlǧǧšiõttõõlmuš šâdd sij pueʹrren ij-ka veäʹlǧǧsiõttõõlmuš leäkku tõõi čõõnõõttmuužži vuâstta, mõõkk kuesǩǩe veäʹlǧǧšiõttõõlmuušš oocci da jeeʹres õʹhtsešše vuämšsteei vaʹsteem jueʹǩǩmuužž lebe tuâkkõscõõnnõõtmuužž.
+Plaanjem altttummuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg uʹvdded jiõccvälddlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuušš kuõskki ooccmuš jijjõs ceälkkmuužžines čiõʹlǧǧõõss raajjʹja lebe, kol lij suåvtõõllâm ceälkkmuužž ouddam läinninstituuttin, jeeʹres plaan raajjʹja.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg ceälkkmuužžstes uʹvdded jijjõs ååskas tõn vuämšstõõs ääʹrvest, mii lij lääin ååsktõssân.
+Seämmast jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg iʹlmmted plaan raajjʹja, koʹrvvat-ko riikk plaanjemkuulid.
+Veäʹlǧǧšiõttõõlmuužž kuõskki ooccmuužž jeʹt seža uvddu 1 momenttist õõlǥtum plaan raajjʹja, jõs ooccma mieʹldd pijjum vuõsčiõʹlǧǧõõzzâst lebe läinninstituut ceälkkmuužžâst lebe muđoi juʹn tän rääiʹjest lij vueiʹnnmest, štõ õudeltõõzz jiõccvääldlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmušše jiâ leäkku.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg tâʹl uʹvdded riâššâm tän ääʹššest.
+Sääʹmlääʹjj 61 §:sest õõlǥtum plaan vuäitt raajjâd vueʹǩkeemõhtõõzz tuåimmååoumaž, koon jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug lij ǩiõččâm štõ lij põʹstti tõn tuõʹjju lebe muđoi jeeʹres nåkka ooumž, ǩeäʹst lij nokk äʹšštobddâmvuõđ ja mättjummuužž da kååʹdd tåbdd kõõccmest leʹdd tuåimmvuuʹvd.
+Plaan raajjmuš
+Jiõččvääldalž veäʹlǧǧšiättõõlmuužž oocci âlgg plaan raajji raukkmest šiõǥǥ meäʹrrääiʹj seʹst uʹvdded plaan raajjʹja mädd- da meäcctäällministeeria meäʹrreem äʹššǩiiʹrjid da še muđoi tuåimmad mädd- da meäcctäälministeeria meärreem nalla etõ õudeltõõzzid veäʹǧǧšiõttõõlmušše vueiʹtet seʹlvvtet.
+Plaan raajji âlgg tobsttõõtt��d oocci sääʹmtääl jeällmõõžžid, oocci tuåimaid, põrggâm da põrggi ekonomlaž sâʹjja da võõjlažvuõđid tuejjeem muuʹtteel, vuämšstõõzz teäʹǧǧen muuʹtteel lebe jeeʹres nalla pueʹreed oocci mähssemvalmšvuõđ da põrggâm tuåimmamõudltõõzzid.
+Plaanâst âlgg leeʹd mieʹldd reknõstõs põrggâm puåain, kuulin, mäʹhssemvalmšvuõđ šõddmest, investointin da kapiatltaarbâst nokk kuʹǩes äiʹǧǧpoodd seʹst.
+Plaan raajji âlgg kuullâd õuʹddel plaan raajjmest tõiʹd oocci vielʹluvddjid, kooi vuäǯǯmuužžid juuʹrdet järjstet.
+Plaan raajji âlgg še suåvtõõllâd ceälkkum vieʹljuʹvddivueiʹm tuåimain mõõk liâ plaanâst mieʹldd.
+Taarbšemmest âlgg še jeeʹres vieʹljuʹvddjid kuullâd.
+Jõs plaan raajji da oocci õõutsââʹjest vueiʹnne, štõ õudeltõõzz veäʹlǧǧšiõttõõlmušše jiâ leäkku, plaan raajji âlgg ǩeerjlaå iʹlmmted nut vieʹljuʹvddjid ko ânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge, štõ plaanjemtuâi jeäʹt juätkku da seämmast vuältteet mååusat oocmuš jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge.
+Veäʹlǧǧšiõttõllâmsuåppmuš
+Plaan raajji âlgg kuåstteet plaan jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge taʹrǩǩeem diõtt da seämmast uʹvdded mååusat ooccâmäʹššpõmmai.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug tejjad plaan mieldd suåppmuužž, mâŋŋa ko lij ǩiõccâm štõ õudltõõzz veäʹlǧǧšiõttõõmušše teâuddjâʹvve da lij ouddam veäʹlǧǧšiõttõõllâmooccmušše riâššâm tõõi sõõji, ko kõõččmest lij 59 § õõlǥtummuin riikklääinai da vuäǯǯmuužži šiõttõõlmest.
+Suåppmuužžâst oocci, vieʹljuʹvddi da jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âʹlǧge jueʹǩǩkaš peäʹlstes čõõnõõttâd tõid tuåimaid, mõõk liâ plaanâst.
+Suåppmuužž mäinnan âlgg väʹldded mâid tän ceäkkaz 1 da 3 momenttista da 53 §:sest šiõtteet jiõččvääldlaž veäʹlǧǧšiõttõõllmest.
+Suåppmuužžqst âlgg leeʹd mieʹldd se korvvõs ooccja 50 §:sest õõlǥtum seʹlvvtõõzz raajjmest šõddâm kuulin tõõi sõõʹji, ko selvtõõzz kuul mâʹnne pâiʹl jiõččvaʹstteemvueʹzz, mõõnn meäʹcc- da mäddtäällministeria lij piijjâm.
+Suåppmuš puätt viõʹǩǩe tõn mâŋŋa ko õõlǥtum čiʹlǧgõõzz jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug da tõn vieluʹvddi, kooi vuäǯǯmuužžid plaan mieʹldd juuʹrdet järjstõõllâd, da oocci liâ vuâllaǩiiʹrjtam suåppmuužž.
+Jõs ǩii-ne vieʹljuʹvddjin kuâđđ ooccmuužž vuâllaǩeeʹrjtekani jiâ-ka suu vuäǯǯmuužž ooccjest mõõn pâiʹl vitt prosent suåppmuužžâst mieʹldd leddi oocci vieʹljin, vuäitt suåppmuš jeeʹres suåppâmpieʹli puõtt pueʹttet viõʹǩǩe.
+Jõ suåppmõõžž vuâllaǩeeʹrjtummušše jiâ leäkku õudeltõõzz lebe jos suåppmõž ij puäʹđ viõʹǩke, jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg seža tuʹtǩkeed sääʹmlääʹjj 60 §:z 2 momenttist õõlǥtum riiklääinai da -vuäǯǯmuužži jiõččvälddlaž šiõttõõlmuužž õudõltõõzzid.
+Veäʹlǧǧšiõttõõllâm seuʹrrjummuš da mottmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg seuʹrrjed veäʹlǧǧšiõttõõllâmsuåppmuužž teâuddjummuužž.
+Vieʹljvaʹlddi âlgg mädd- da meäʹctäällministeeria meäʹrreem naalivueiʹm uʹvdded teâđaid jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuʹge seuʹrrjem vääras.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug âlgg ââʹnned huõl tõʹst štõ plaanâst mieʹldd leʹddi reknõstõõzz da tuåim liâ ääiʹjtääʹzzest da tõõi mieʹldd vuäitt tuåimmad.
+Täst jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt ââʹnned veäʹǩken plaan raajji lebe jeeʹres 50 §:z 3 momenttist äälǥtummu oummu, koon kuul koʹrvveet riikk tieʹǧǧin.
+Veäʹlǧǧšiõttõõllâmsuåppmuužž vueiʹtet muʹttet taarbšemmest.
+Ko suåppmuužž muuʹttet, tâʹl jäkktõõlât šiõttõõlli sõõʹjjin mâiʹd 51 §:sest meäʹrreet.
+Riikklääinai da -vuäǯǯmuužži puõtt veäʹlǧǧšiõttõõllâm järjstõõllmuužž taʹrǩǩummuužž puäʹtte jäkktõõllâm nalla suåppmuužž muuʹttǩnai, jõs taʹrǩǩummuužž vuâđjâʹvve riâžžma mii lij uvddum muttâzooccmuužž ǩeeʹjjest.
+Jiõccvälddlaž veäʹlǧǧšiõttõõllmuužž jõskkmuš
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt 52 §:sest õõlǥtum suåppmuužž riâššâd, mâŋŋa ko lij kuullâm jeeʹres šuåppipeäʹlid, štõ jiõččvälddlaž veäʹlǧǧšiõttõõlmuš jâskk, jõs:
+1) jõs vieʹljvaʹlddi lij veäʹlǧǧšiõttõõllmuužž ooccmen lebe mõõntõõllâm peʹšttmen peittam nåkkam aaʹššid, mõõk lejje vaaikted jiannai šiõttõõmušše lebe ouddam veäžnai pääiʹǩest puäst teâđ lebe vieʹljvaʹlddi mõõntõõllmuš lij leämmaš jeeʹres suåppji čõõʹlmi ǩiiiččeel lij tuõđi läittem;
+2) jiõččvälddlaž veäʹlǧgšiõttõõlmuš lij vuâđjjõõvvâm plaane lebe suåppmušše, koon teuddepiijjmušše ij teänab vieʹljvaʹlddi tuåimai lebe suu aaʹšši hueʹneld håiddmuužž diõtt leäkku teänab õudeltõõzz, håʹt de suåppuš muuttčet;
+3) jõs vieʹljvaʹlddi jeällmõõžžin lij muđoi šõddâm nåkkam muttâs, štõ jiõččvälddlaž veäʹlǧgšiõttõõlmuužž juätkkmušše ij teänab kaunnu vuâđđ.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt eäʹrreet suåppmuužž jõskkâd nuʹt, štõ järjstummu sääʹmlääʹjj 59 §:z 2 momenttist õõlǥtummu riikklääin da-vuäǯǯmuužž uuʹdet mååusat seämmašooršen ko tõk lejje õõudpeäʹlnn suåppmuužž tuejjeem, leša nuʹt štõ tõin liâ ǩeäʹppummu järjstõõllâm poodd mahssum vuänõõzzin, koorkin da jeeres määusain.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug vuäitt 1 momentt 1 da 2 sââʹjest õõlǥtumm šõddmest luõvâscieʹlǩked riikklääinaid da -vuäǯǯmuužžid obbnes lebe pieʹǩǩnes,
+8 lååkka
+Viõʹǩǩepuättmuš da serddääiʹjmeäʹrrõõzz
+Rääjjtõõzzin luõvâspiâssmuš
+Kuäʹss sääʹmlääʹjj 67 §:sest õõlǥtum vuämšstõs, kååʹtt lij saaʹmi aazztemmest uvddum lääʹjj 3 §:sest lebe pårggmannu 24 peeiʹv 1984 uvddum sääʹmlääʹjj (611/84) 12 §:sest meärruum rääjjtõõzzi vueʹlnn, peäss luõvâs tääi rääjjtõõzzi mieʹldd leʹddi ââʹnnemõõlǥtõõzzin, peäss tõt seämmast še ceälkkum rääjjtõõzzin.
+Mäddmettʹteemkonttâr âlgg jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruug iʹlmtõõzzâst tuejjeed ääʹššest meârkkmuš ǩiddõsrekistra da lääʹjjčuârvvmus- da ǩiddeemrekisterõõnni mäddmettʹteemkonttâr iʹlmtõõzzâst da lääʹjjcuârvvam- da ǩiddeemrekistra nuʹt mähtt õõuʹdpeäʹlnn 45 §:sest šiõttʹteet.
+Riikkjânnam Njeʹǯǯjââuʹrest
+Aanâr kååʹdd Njeʹǯǯjââuʹrest åårri tonttvuʹvdd põõrtines kuâđđai veâl riikk vuämšstõsse riik huõlltuâjai da siõmmna ääiʹj põštti jeälstummuužž vääras.
+Viõʹǩǩepuättmuž da serddäiʹǧǧmeäʹrrõs
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 19 peeiʹv nuuʹʹbbmannust 1997.
+Helssnest 14 peeiʹv nuuʹbbmannust 1997
+Mädd- da meäʹctäällministeria Kalevi Hemilä
+Lääʹǩǩ sääʹmlääʹjj muʹttmest
+Ouddum Naantalist ǩieʹssmannu 19 peeiʹv 1997
+Eeʹttikååʹdd riâššâm mieʹldd muʹttet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 63 § 3 momentt, 64 § da 68 § 1 momentt da lââʹzztet 63 §:sa ođđ 4 momentt da läʹǩǩe ođđ 63 a § tännalla:
+Muttâz ooccmuš
+Veinnamluʹvddkååʹdd 36-39 §:in peäggtum ääʹššest lebe jiõččvälddsaž veäʹlǧǧsaneerammuužž lebe jeeʹres mäʹhssǩeäʹppõõzz jõskkmen kuõskki ääʹššest ouddam riâššma vuäǯǯ ooccâd muttâz veeineel pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõiʹtte tõnnalla ko vaaldšemlääʹjjââʹnnemlääʹjjest (586/1996) šiõtt'teet.
+Muđoi veinnamluʹvddkååʹdd tän lääʹjjest meärruum ääʹššest ouddam riâššma vuäǯǯ ooccâd muttâz pâi tâʹl, jõs pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõtt meâtt veinnamlååʹv.
+Lååʹv vueiʹtet miõttâd jõs:
+1) lääʹjj suåvtõõlâm diõtt jeeʹres seämmanallšem aaʹššin lebe vuõggâdvuõttpraktiikka õõutnallšemvuõđ diõtt lij vääžnai, što äʹšš viiǥǥat vaaldšemvuõiggâdvuõʹtte räʹtǩǩem vääras;
+2) ääʹšš viikkmen pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõiʹtte räʹtǩǩeem vääras lij vääžnai ääʹššest šõddâm čiõlgg vââʹjj diõtt; lebe
+3) lååʹv miõttmušše lij jeeʹres loʹsses vieʹrr.
+Aaʹššikuulli ministeria tän lääʹjj mieʹldd ouddâm riâššma vuäǯǯ ooccâd muttâz veeineel pââjmõs vaaldšemvuõiggâdvuõiʹtte tõnnalla ko vaaldšemlääʹjjââʹnnemlääʹjjest šiõtt'teet.
+Riâššâm teâttânouddmuš
+Veäʹǩǩvuõđ lebe muuđa tuärrjjõõz lebe mäʹhssemǩeäʹppõõz kuõskki ooccmest ouddum riâššâm vueiʹtet tuåimmted ooccja teâttân pååʹšt mieʹldd takai ǩeʹrjjen.
+Ko ij jeeʹresnalla čuäʹjtet, ǩiõččât, šo oocci lij vuäǯǯam teâđ riâššmest čiiččâd peivven tõn mâŋŋa, ko riâššâm lij ouddum pååʹšt jååʹđtet.
+Ǩiõtt'tõõllâmmääus peʹrrjumuš
+Tän lääʹjj mieʹldd uvddum riâššmin peʹrrjet määus nuʹt mähtt määusai peʹrrjemmest jeeʹrab šiõtt'teet.
+Veäʹlǧǧsaneerammuužž da jeeʹres lääini mäʹhssemǩeäʹppõõzzi di veäʹǩǩvuõʹđ da jeeʹres tuärjjõõzz miõttem kuõskki jânnâmpäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩkruuǥǥ riâššâm lie šeža määustemmes.
+Veäʹlǧǧsaneerammuužž da jeeʹres mäʹhssemǩeäʹppõõzz kuõskki jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹjji veinnamluʹvddkååʹdd riâššâm lie määustemmes še.
+Måtam saaʹmi jeälstââʹttmest uvddum lääʹjj (273/1955), saaʹmi määddpoʹreâdlääʹjj (593/1969) da kååʹmtum sääʹmlääʹjj mieʹldd riikk da veârrâmstrooitel vuäǯǯmuužž väʹsttmäʹhssemäigga da koʹrǧǧe di jeeʹres määinain jääʹǩǩtet tän lääʹjj viõʹǩǩe pueʹttmest viõǥǥâst leʹddi šiõtt'tõõzzid da tõid vuâđđeeja suåppmušmääinaid.
+Mâŋŋa tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttemest šõddi kååʹmtum sääʹmlääʹjj šiõtt'tõõzzid.
+Jõs õõudpe��ʹlnn peäggtum lääʹjjvuâlaž riikklääinin da kaaupšemhâʹddvuäǯǯmuužžin vääʹldet pâʹjjel kueʹhttpieʹlin proseent koorǥ eeʹjjest, korgg lij kuuitâǥ skamm'mannu 1 peeiʹvest 1996 rosttovmannu 31 peivva 2001 kueʹhttpieʹlin proseent.
+Jälstempõrttlääini korggân peʹrrjet peäggtum ääiʹjest jääʹnmõsân nellj proseent ekksaž koorǥ.
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe ǩieʹssmannu 25 peeiʹv 1997.
+Lääʹjj 68 § 1 momeent šiõtt'tõõzzid ââʹnet riikk kaaupšemhâʹddvuäǯǯmuužži da riikklääini koorǥin skamm'mannu 1 peeiʹvest 1996 njuhččmannu 30 peivva 1997 tõn vuäʹzzest ko koorǥ lie laʹsǩǩuum njuhččmannu 30 peivven 1997 veäʹlǧǧtteägga, kååʹtt iʹlla võl maʹhssum.
+Leigga valddum korgg määuset veäʹlǧǧnekka kålggmannust 1997.
+Momeent šiõtt'tõõzzid ââʹnet muđoi vueʹssmannu 1 peeiʹvest 1997.
+Naantalist ǩieʹssmannu 19 peeiʹv 1997
+Tääʹssvääʹld Presidentt Martti Ahtisaari
+Mädd- da meäʹcctäällminister Kalevi Hemilä
+Piirrõsministriö tuʹmmstõk Kuäʹcǩǩmi tuejjuum päʹrtteemvuõdd korvvuummus puäʒʒoummid
+Uʹvddum Helssnest 19 peeiʹv pâʹzzlâšttammannust 1999
+Piirrõsministeriö lij tuʹmmjam kuäʹcǩǩmi puäʒʒtäälaid tueʹjjuumui parttsõõvmâst korvvõõzzid 18 peeiʹv pââʹzzlâšttammannust 1999 uʹvddâm riikksååbbar tuʹmmstõõg (373/1999) mieʹldd:
+Kuäʹcǩǩmi puäʒʒtäälaid tueʹjjuummui parttsõõvmâst korvvõõzzi uʹvddum riikksååbbar tuʹmmstõʹǩǩe (373/1999) 3 §: st taʹrǩǩuum di laʹšǩǩuummu pääʹrt ärvv laʹšǩǩuummu mieʹldd õhtt lij 3137 määʹrǩ.
+Tät tuʹmmstõk puätt viõkke 1 peeiʹv njuhččmään 1999.
+Tuʹmmstõõg leikka ââʹnted juʹn 1 peeivâst oddeeʹjjmään 1998.
+Hellsnest 19 peeiʹv pââʹzzlâšttammään 1999
+Piirrõsminister Pekka Haavisto
+Pâitaʹrǩǩeeja Leila Suvantola
+Piirrõsministriö tuʹmmstõk kuäʹcǩǩmi puäʒʒtäälaid tueʹjjuummui parttšõõvmâst korvvõõzzi uʹvddâm riikksååbbar tuʹmmstõǥǥi 5 §:n muuttmõõzzâst
+Uʹvddum Helssnest påʹrǧǧmannu 26 peeiʹv 1999
+Riikksååbbar lij piirrõsministeriö lij väʹlddâm õlmmsa muttõõzz kuäʹcǩǩmi puäʒʒtäälaid tueʹjjuumui parttsõõvmâst korvvõõzzid 18 peeiʹv pââʹzzlâšttammannust 1999 uʹvddâm riikksååbbar tuʹmmstõõg (373/1999) 5 §:n 1 momeent mieʹldd puõʹttinallo:
+Korvvõs raajj- vuuʹvdest
+Reviirpääiʹǩ vuâđđâi Lääʹdd da nuʹbb jânnam raaj kuõiʹtpeäʹlnn leeʹddi reviirist.
+koon pieʹss lij nuʹbb jânnam vuuʹvdest' lij 4 §:st peäggtum paalǥâskååʹddin lij pâi kueʹhtt da jeeʹres lij pâi õhtt.
+Tät tuʹmmstõk puätt viõkke 1 peeiʹv kålggmännu 1999.
+Tuʹmmstõõg leikka ââʹnted juʹn 1 peeivâst vueʹssmännust 1999.
+Hellsnest påʹrǧǧmään 26 peeiʹv 1999
+Piirrõsminister Satu Hassi
+Mädd- da meäʹctäällministeria asetõs sääʹmlääʹjj mieldsa teäʹǧǧveäʹǩǩvuõđâst uʹvddâm mädd- da meäʹctäällministeria asetõõzz muuttâzzast
+Alddon Helssnest 12 peeiʹv skamm'mannust 2001
+Mäʹdd- da meäʹctäällministeria tuʹmmstõõǥ mieʹldd muʹttet vueʹssmannu 15 peeiv 2001 uʹvddum sääʹmlaaʹjj mieʹldd veäʹǩǩvuõđâst uʹvddum mäʹdd- da meäʹctäällministeria asetõõzz (400/2001) 5 § lij čuâvvai:
+Jeeʹres ââʹnnemjällmõš
+Luâđjieʹllemvueʹjji haʹrjjtem vääras taarbla pååđaijällmõõzz håmmõšše vueiʹtted miõtted veäʹǩǩvuõđ jeänmõsân 40 proseent haʹnǩǩõõzz priimmum kuulin da jeeʹres uʹccpõrgg- muštuåimast taarbla pååđaijällmõõzz håmmõšše jeänmõsân 60 proseent haʹnǩǩõõzz priimmum kuulin.
+Lââʹssen håmmõšše vueiʹted lääin uʹvdded jeänmõsân 50 proseent haʹnǩǩõõzz priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Veäʹǩǩvuõđ da lääin õhttsažmieʹrr ij vuäǯǯe pââʹjeed 90 proseent haŋǩǩõõžž priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 26 peeiʹv skamm'mannust 2001.
+Tään asetõõz suåvted še tän asetõsse ko tõt viõʹǩǩe pueʹttem äʹššen leeʹddi ooccmõõzzid.
+Hellsnest 12 peeiʹv skamm'mannust 2001
+Halltõspiisar Jukka Mirvo
+Addojuvvon Heʹlssnest mannu 28 peeiʹv 2001
+Riikkpeeiʹvi meäʹrrõõzz mie'ldd muʹtteet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 14 §:z 1 momeent, 43 §:z 2 momeent da 60 §:z 1 momeent di lââʹzztet 60 §:sa ođđ 3 momeent da 68 §:sa ođđ 3 momeent nääiʹtaa:
+Läinnäiʹǧǧ lij jäänmõsân 25 eeʹǩǩed.
+Lääin korkk lij koumm proseent.
+Vuässõõttâmvuõiggâdvuõtt da mieʹrreemväʹldd
+Sijddsååbbar lij riâššâmvääldlaž, teʹl ko såbbrest lie 10 tiuddâkksa siidâst põõššinalla jälsteei säʹmmliʹžžed leʹbe sij pieʹlkueiʹmmeez.
+Vieʹljriâššmõõžž vueʹjj
+Pääkteʹm vieʹljriâššmest riikkläänai da -vuäǯǯmõõžži väʹstmäʹhssemääiʹj vueiʹtet kuuʹǩǩeed, koork vueʹleed di miõttâd vuännõõzzi da koork mäʹhssmest mäʹhssemluõvâsvuõđid tõnnalla ko šiõtteet asetõõzzin.
+Mäʹhssemluõvâsvu��đ ij vuäǯǯ miõttâd lääin vuännõʹsse, teʹl ko lääin ti1ggstaan leʹbe läinna muđoi jeeʹresnallšem tuejjumuužžâst uʹvddum staan naʹddsteʹčči vuännõõzz määuʹs.
+Pâi samai loʹsses vââʹjj diõtt läinnääiʹj pääkteʹm vieʹljriâššmest vueiʹtet kuuʹǩǩeed pâʹjjel 14 §:z 1 momenttist ceälkkum ääiʹj.
+Mäʹhssemluõvâsvuõđ vueiʹtet, 1 momenttist nuʹbb ciâlkâst šiõttum cõõggkani, kuuitâǥ miõttâd samai loʹsses vââʹjjin teʹl ko valdiasåbbar asetõõzzin tääʹrkben mieʹrreet.
+Ko mâka lääinvuäǯǯai lij loopptam riikklääinain tueʹrjjuum jieʹllemvueʹjjes, vueiʹtet mäʹhssemluõvâsvuõđ miõttâd 1 momenttist nuʹbb ciâlkâst šiõttum cõõggkani, ko:
+1) lääinvuäǯǯai lij kaaupšam staanân åårram jällmõõžžâs jälstempõõrt da tõzz kuulli mäddkuuʹsǩ lokku vääʹldkani;
+2) lääinvuäǯǯai ij vueiʹt mäʹrdnalla spraavdõõttâd lääin väʹstmäʹhssmest põõšši tuâiteʹmesvuõđ, kuʹǩǩäiggsastuâiteʹmesvuõđ, huõlââʹnnemõõlǥtumuužž leʹbe jeeʹres seämmanallšem vââʹjj diõtt; da
+3) mäʹhssemluõvâsvuõtt šâdd obbnes lääinvuäǯǯai pueʹrren pueʹreekani seämma ääiʹjest jeeʹres peʹrrjeei vuõiggâdvuõđ vuäǯǯad sij vuäǯǯmuužži määuʹsaid.
+Måtam ooudbu lääʹjjšiõttõõzz vuâlla kuulli tuejjumuužž da vuõiggâdvuõttkõskkvuõđ
+Eeʹjj 2002 aalǥâst koork vueiʹtet juõʹǩǩnalla taʹrǩǩeed jäänmõsân kueiʹtin proseentin, nuʹtt što tõk vaʹsttee mâ11a lääin miõttmen takai korkktääʹzzest šõddâm muttõõzzid.
+Kaaupšemhââʹdd da lääinai koork takai taʹrǩǩemest meärrad valdiasååbbar.
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe valdiasåbbar asetõõzzin šiõttuum ääiʹjest.
+Heʹlssnest mannu 28. peeiʹv 2001.
+Tääʹssvääʹld Presidentt Tarja Halonen
+Mädd- da meäʹctäällministeria asetõs sääʹmlääʹjj mieldsa teäʹǧǧveäʹǩǩvuõđâst
+Alddon Helssnest 15 peeiʹv vueʹssmannust 2001
+Mäʹdd- da meäʹctäällministeria tuʹmmstõõǥ mieʹldd šiõtt'teet tälvvmannu 24 peeiv 1995 uvddum sääʹmläkka (253/1995) 65 §:st nuäjjeeʹl:
+Šiõttuumvueʹll
+Täʹst asetõõzzâst uvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) da sääʹm-asetõõzz (133/1997) täärǩǩup šiõttõõzzi lääinai da veäʹǩǩvuõđi jeänmõsmeäʹrrain.
+Jõs täʹst asetõõzzâst ij nuʹbbnallo šieʹt' jäkktõõlat täʹst peäggtum šieʹttõõzzi mieʹldd läiinai da veäʹǩǩvuõđ jeänmõsmeäraid.
+Määddvuästtmõš
+Määddvuäʹsttemlääin tääl' tõn vuäzzõõdd leʹbe lââʹssvuuʹvd håmm'mušše vueiʹted lääin miõttâd jeänmõsân 85 proseent vuämšstõõzz håmmamhââʹddest.
+Motorǩeâlkk da jeeʹres meäʹccjååʹttemneävv
+Motorǩeâlk da jeeʹres meäʹccjååʹttemneäv håmmõšše vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 65 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Puõccui håmmam
+Šõõǥǥtõspuõccui håmmõšše vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 40 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Lââʹssen håmmõšše vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 50 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Puõccui håmmõšše täällââʹnnemvääras kååʹtt lij altteemen vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 35 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Lââʹssen håmmõšše vueiʹted lääin uʹvdded jeänmõsân 60 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin ââʹnned jeänmõsân 340 euro õõut puõccu mieʹldd.
+Ko meâttee sääʹmlääʹjj mieʹldsaž tuärjjõõzz puäʒʒtäälaid tueʹjjummušše mâŋŋa tuärjjõsvuäʒʒja âlgg leeʹd uuʹccmõsân 80 puäʒʒjällmõõzz.
+Jeeʹres luâđjieʹllemvueʹǩǩ- da jeeʹres uʹcclaǥan põrggmest taarblaž pååđaijällmõõzz vääras vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 40 proseent priimmâm kuulin.
+Lââʹssen håmmõšše vueiʹted lääin uʹvdded jeänmõsân 50 proseent priimmâm teäʹǧǧââʹnnemkuulin.
+Pohttmušraajjmõõžž
+Luâđjieʹllemvueʹjji haʹrjjtem vääras lij taarblaž tuejjeem- äitt- aazztem- da kääzzkâʹsttempõõrti raajjmõõžže' šuuʹrummuužže da pueʹreemtuejja vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 50 proseent priimmum kuullplaan meäʹrest.
+Lââʹssen peäggtummui håmmõšše vueiʹted lääin uʹvdded jeänmõsân 40 proseent priimmâm kuul meäʹrest.
+Kueʹllšeeʹllempõõrti raajjâm vääras vueiʹted veäʹǩǩvuõđ uʹvdded jeänmõsân 40 proseent da lääin jeänmõsân 40 proseent priimmum kuul meäʹrest.
+Uʹccpõrggmuštuåimm
+Teäʹǧǧtummust sääʹmlääʹjj 3 §:z 2 momenttist ceälkkum uʹccpõrggmuštuåim ooccai jiijjâsteäʹǧǧvuässõõzz âlgg leeʹd uuʹccmõsân 10 proseent.
+Jeäʹrab veäʹrest vuäitt vuässõzz leeʹd uuʹccab-ki.
+Ââʹnnemkapital'lääin
+Sääʹmlääʹjj 10 §:st ceälkkum ââʹnnemkapital'lääin,vueiʹtted miõtted jeänmõsân 8400 euro.
+Jeälstummuzz tuõrjjõõttmâš
+Veäʹǩǩvuõđ põõrt da tõõzz kuulli täällraajjmõõžži raajjmužže vueiʹted miõttâd jeänmõsân 45 proseent priimmum kuul meäʹrest.
+Lââʹssen lääin vueiʹted peäggtummu raajjmužže miõttâd jeänmõsân 45 proseent priimmum kuul meäʹrest.
+Veäʹǩǩvuõđ põõrt da tõõzz kuulli täällraajjmõõžž šuuʹreem da teevvmuužže vueiʹted miõttâd jeänmõsân 50 proseent priimmum meäʹrest.
+Lââʹssen šuuʹreem da teevvmuužže vueiʹted lääin miõtted jeänmõsân 40 proseent priimmum meäʹrest.
+Jälstummust tuõrjjõõzze âlgg vueiʹvvääʹššest ääuǩted nokkam jälstempõõrt kook juʹn lie.
+Tuõrjjõõzz jälstummupõõrt raajjmuužže juʹn ääiʹjab raajjteʹmes tälla leʹbe vuʹvdde ođđ sääʹmtääl raajjmušše vuäǯǯ miõttâd pâi jeäʹrab veäʹrest.
+Čuâǥǥâsraajjâm' čääʹʒʒhåmm'mušše' kuânviiǥǥi raajjmuš da šleäʹdgtem raajjmuš Čuâǥǥâsraajjmušše' cääʹʒʒ håmm'mušše' kuânviiǥǥi da šleäʹdgtem vääras vueiʹted miõttâd jeänmõsân 40 proseent priimmum kuuli meäʹrest.
+Lââʹssen peäggtummui haŋǩǩõõžžid vueiʹted miõttâd jeänmõsân 50 proseent priimmum kuuli meäʹrest.
+Viõʹǩǩepuättmuž
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 1 peeiʹv ǩieʹssmannust 2001.
+Serddäiʹǧǧmeäʹrrõs
+Tään asetõõz suåvted še tän asetõsse ko tõt viõʹǩǩe puõtt äʹššen leeʹddi ooccmõõzzid.
+Hellsnest 15 peeiʹv vueʹssmannust 2001
+Riikksååbbar asetõs Sääʹmlaaʹjj muuttâzzast uvddum laaʹjj 43 §:z 2 momentt viõkke puättmõõzzast
+Alddon Helssnest 9 peeiʹv påʹrǧǧmannust 2001
+Riikksååbbar tuʹmmstõõǥ mieʹldd' kååʹtt lij tuejjuum mäʹdd- da meäʹctäällministeria õlmmsast' šiõtt'teet pâʹzzlâšttammannu 28 peeiv 2001 uvddum sääʹmlaaʹjj muuttââzzast uvddum laaʹjj (296/2001) nuäjjeeʹl:
+Sääʹmlaaʹjj muuttââzzast uvddum laaʹjj (296/2001) 43 §:z 2 momentt puõtt viõʹǩǩe 1 peeiʹv čõhččmannust 2001.
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 1 peeiʹv čõhččmannust 2001.
+Hellsnest 9 peeiʹv čõhččmannust 2001
+Riikksååbbar asetõs Sääʹmlaaʹjj muuttâzzast uvddum laaʹjj måtam siõttõõzzi viõkke puättmõõzzast
+Alddon Helssnest 21 peeiʹv täʹlvvmannust 2002
+Sääʹmlaaʹjj muuttââzzast 28 peeiʹv 2001 uvddum laaʹjj (296/2001) 14 §:z 1 momentt' 60 §:z 1 da 3 momeent da 68:z 3 momentt šõdde viõʹǩǩe 1 peeiʹv täʹnjuhččmään 2002.
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 1 peeiʹv täʹnjuhččmään 2002.
+Hellsnest 21 peeiʹv täʹlvvmannust 2002
+Mädd- da meäʹctäällministeria Raimo Tammilehto
+Lääʹǩǩ sääʹmmlääʹjj 68 §:z muʹttmest
+Alddon Helssnest 5 peeiʹv njuhččmään 2002
+Riikkpeeiʹvi meäʹrrõõzz mieʹldd
+muʹtteet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 68 §:z 1 momeent, nåkamnallšem ko tõt lij lääʹjjest 575/1997, nääiʹtaa:
+Måttam õõudbu lääʹjjšiõttõõzz vuâlla kuulli tuåim da vuõiggâdvuõttkõskkvuõđ
+Saaʹmi jeälstââʹttmest uʹvddum lääʹjj (273/1955), saaʹmi määddšiõttõõllmuužž (593/1969) da kååʹmtummu sääʹmläkka vuâđđeeja riikk da veârrâmstrooitel vuäǯǯumuužž väʹsttmäʹhssemääiʹj da koorǥ da jeeʹres määinai peäʹlest jääʹǩǩtet tän lääʹjj viõǥǥâst åårai šiõtt'tõõzzid da tõid vuâđđeeja suåppumušmääinaid.
+Mâŋŋa tän lääʹjj viõʹǩǩepueʹttmest šõddi, kååʹmtummu sääʹmläkka vuâđđeeja vuäǯǯumuužž väʹsttmäʹhssemääiʹj da koorǥ di jeeʹres määinai peäʹlest jääʹǩǩtet seämmanalla kååʹmtum sääʹmlääʹjj šiõtt'tõõzzid.
+Ko mâka õõudbu sarnnum lääʹjjšiõttõõzz vuâlla kuulli riikklääinain da kaaupšemhâʹddvuäǯǯumuuǯǯin peʹrrjet eeʹjjest koorǥ pâʹjjel kueʹhtt prosentt pieʹlin, korgg lij kuuitâǥ skamm'mannu 1 peeiʹvest 1996 rostovvmannu 31 peeiʹv 2001 räjja kueʹhtt prosentt pieʹlin.
+Jälstempõõrt lääinain peʹrrjet eeʹjjest koorǥ sarnnum ääiʹjest da eeʹjj 2002 aalǥâst ääʹljeeʹl jäänmõsân neʹllj prosentt pielin.
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe 10 peeiʹv njuhččmään 2002.
+Heʹlssnest njuhččmään 5 peeiʹv 2002
+Mädd- da meäʹcctäällminister Raimo Tammilehto
+Valdiasåbbar asetõs saaʹmi määddšiõttõõllâmlääʹjj da sääʹmlääʹjj vuâlla kuulli riikk kaupphâʹddvuäǯǯumuužži da riikklääinai koorǥi taʹrǩǩemest
+uʹvddum Heʹlssnest njuhččmään 25 peeiʹv 2002
+Valdiasåbbar meäʹrrõõzz mieʹldd, kååʹtt lij rajjum mädd- da meäʹcctäällministeria čuäʹjtõõzzâst, šiõtteet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 68 §:z 3 momeent, nåkamnallšem ko tõt lij lääʹjjest 296/2001:
+Riikk kaupphâʹddvuäǯǯumuužž
+Saaʹmi määddšiõttõõllâmlääʹjj (593/1969) da sääʹmlääʹjj (611/1984) vuâlla kuulli riikk kaupphâʹddvuäǯǯumuužžin peʹrrjet koorǥ eeʹjjest jäänmõsân 2,5 prosentted eeʹjj 2002 aalǥâst ooudårra.
+Riikklääin
+Saaʹmi määddšiõttõõllâmlääʹjj mieʹldd miõttum lääinain peʹrrjet koorǥ eeʹjjest jäänmõsân 2,5 prosentted eeʹjj 2002 aalǥâst ooudårra.
+Sarnnum lääʹjj mieʹldd miõttum jälstemlääinai da tõõi mieʹldd miõttum lââʹsslääinai koorǥin šiõtteet kuuitâǥ jeeʹrab.
+Sääʹmlääʹjj vuâlla kuulli riikklääinain peʹrrjet koorǥ eeʹjjest jäänmõsân kueʹhtt prosentt pieʹlin.
+Sarnnum lääʹjj mieʹldd miõttum jeeʹres lääinain peʹrrjet jäänmõsân 2,5 prosentted koorǥ eeʹjjest.
+Veäʹlǧǧšiõttõõlmõõžži vaikktõs
+Teʹl ko mâka riikk kaupphâʹddvuäǯǯummuužž leʹbe riikklääin korkk lij muttum põrggi saneerammuužžâst uʹvddum lääʹjj (47/1993), privaatoummu veäʹlǧǧšiõttõõlmest uʹvddum lääʹjj (57/1993), puäqqtäällʹlääʹjj (161/1990), jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩlääʹjj (1295/1990), sääʹmlääʹjj (253/1995), jânnampäiʹǩǩ-jieʹllemvueʹjji teäggtemlääʹjj (329/1999) leʹbe puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji teäggtemlääʹjj (45/2000) vuâlla kuulli veäʹlǧǧšiõttõõlmõõžžin, peʹrrjet muʹttum koorǥ tõn ääiʹjest, ko muuttâs lij viõǥǥâst.
+Tät asetõs sâdd viõʹǩǩe vueʹssmannust 1 peeiʹv 2002.
+Heʹlssnest njuhččmään 25 peeiʹv 2002
+Riikksåbbar asetõs kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest uʹvddum asetõõzz 3 §:z muʹttmest
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 23 peeiʹv 2002
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäǥǥtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 §:z 1 momeent nääiʹt:
+Koʹrvvõõzz mieʹrr
+Koʹrvvõõzz teäʹǧǧmeäʹr vuâđđan lij laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârdduum 2 momenttist, 4 §:z 2 momenttist leʹbe 5 §:z 1 momenttist mieʹrruum ǩeârddõõzzin.
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 559 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2002.
+Heʹlssnest kålggmannu 23 peeiʹv 2002
+Pirrõsminister Jouni Backman
+Pâʹjjtaʹrǩǩeei Heikki Korpelainen
+Nr 8
+Riikksåbbar asetõs kuäʹcǩǩmi tueʹjjuum skääđai korvvummuš puäʒʒoummid
+Uʹvddum Heʹlssnest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeria čuäʹjtõõzzâst, šiõtteet valdia täällarvvlõõzzâst ǩiđđmannu 13 peeiʹv 1988 uʹvddum lääʹjj (423/1988) 7c§:z 1 momeent mieʹldd, nåkamnallšem ko tõt lij lääʹjjest 689/2001:
+Suåvtemvueʹǩǩ
+Kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjuum skääđai puäʒʒhåiddlääʹjjest (848/1990) mieʹrruum puäʒʒhåiddvuuʹdest koʹrvveet valdia budjeett vaaʹri mieʹldd valdia vaaʹrin tõn mieʹldd ko tän asetõõzzâst šiõtteet.
+Koʹrvvõõzz vuâđđ
+Korvvõõzz vuâđđan lij kuäʹcǩǩmi porrmõõžžân kåʹddum puõcci arvvlum mieʹrr (laʹsǩǩeemnallšem skääđđ).
+Koʹrvvõs šâdd ǩuäʹcǩǩmi pieʹss'sââi da ââʹlji vuâđđan laʹsǩǩuum reviir mieʹlddlaž ǩeârddõõzz vuâđđan.
+Koʹrvvõõzz teäʹǧǧmeäʹr vuâđđan lij laʹsǩǩeemnallšem skääđđ ärvv ǩeârdduum 2 momenttist, 4 §:z 2 momenttist leʹbe 5 §:z 1 momenttist mieʹrruum ǩeârddõõzzin.
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 549 eurrod.
+Reviir mieʹlddlaž ǩeârddõs kuäʹcǩǩem jälstem reviirist lij õhtt jeeʹresåʹrnn ko 4 §:sest sarnnum paalǥâskooʹddi vuuʹdin.
+Teʹl ko kuäʹcǩǩem jälstem reviirist lie ââʹlj, ǩeârddõs lij kuuitâǥ koumm.
+Pââjuum koʹrvvõs
+Tän ceäkksest mieʹrruum pââjuum ǩeârddõõzzin vääʹldet lokku puõccui šuurab vuäʹzz kuäʹcǩǩmi porrmõõžžâst 3 momenttista sarnnum paalǥâskooʹddi vuuʹdin.
+Pââjuum ǩeârddõs kuäʹcǩǩem jälstem reviirist lij kueʹhtt.
+Teʹl ko kuäʹcǩǩem jälstam reviirist lie ââʹlj, ǩeârddõs lij kuuitâǥ vitt.
+Pââjuum ǩeârddõõzz ââʹnet teʹl, ko laʹsǩǩeet koʹrvvõõzz meäʹr tääi paalǥâskooʹddi åårai kuäʹcǩǩmi reviirin:
+1) Pääʹnntuõddâr,
+2) Âʹvvel,
+3) Kaldoaivi,
+4) Kyrö
+5) Käsivarsi,
+6) Lappi,
+7) Muddusjäuʹrr,
+8) Muotkatuõddâr,
+9) Näkkälä,
+10) Njauddâm,
+11) Paaččjokk,
+12) Paistuõddâr
+13) Sallivääʹrr,
+14) Väʹččer.
+Koʹrvvõs raajjvuuʹdest
+Reviir mieʹlddlaž ǩeârddõs Lääʹddjânnam da nuuʹbb jânnam raai kuhttu peälla vuälteei reviirist, koʹst åårrai pieʹss lij nuuʹbb valdia vuuʹdest, lij 4 §:sest sarnnum paalǥâskooʹddi peäʹlnn täujja kueʹhtt da jeeʹres paalǥâskooʹddi peäʹlnn täujja õhtt.
+Puäʒʒhåiddvuuʹd raai saujjpeälla vuälteei kuäʹcǩǩem reviirist määuset vuäʹzz koʹrvvõõzzâst.
+Koʹrvvõõzz mähssmõš paalǥâskooʹddid
+Korʹvvõs määuset paalǥâskådda pukin tõn vuuʹdest åårai 3, 4 leʹbe 5 §:sin mieʹrruum kuäʹcǩǩmi reviirai diõtt.
+Reviir mieʹlddlaž koʹrvvõõzz jueʹjjet paalǥâskooʹddi kõõskâst teʹl, ko ǩiõččât, što reviir kuäʹcǩǩem påʹrre puõccuid määŋg paalǥâskooʹddi vuuʹdest.
+Teʹl ko revirr lij vuäʹssen 4 §:z 3 momenttist mieʹrruum paalǥâskååʹdd vuuʹdest, laʹsǩǩeet koʹrvvõõzz ââʹneeʹl 4 §:z 1 momenttist mieʹrruum ǩeârddõõzz obb reviirist.
+Sääʹmjânnam pirrõskõõskõs meärrad koʹrvvõõzzin da mähss koʹrvvõõzzid paalǥâskooʹddid pirrõsministeria tän diõtt ouddum vaaʹrin.
+Koʹrvvõs määuset juõʹǩǩ eeʹjj mââimõsân kålggmannu 31 peeiʹv.
+Koʹrvvõs mieʹrǩǩuum puõʒʒust
+Paalǥâskåʹdd mähss tõn koʹrvvõõzzâst, koon lij vuäǯǯam, puõccu vuämsteeja raukkmõõzzâst suʹnne koʹrvvõõzz nåkam mieʹrǩǩuum puõccu diõtt, koonn kuäʹcǩǩem lij kåʹddam leʹbe muđoi raannâm tõn nuʹtt, što tõt âlgg looppted.
+Čiõlǥtõõzz da taʹrǩǩumuužž
+Meäʹcchalltõs čiõlǥad juõʹǩǩ eeʹjj kuäʹcǩǩmi pieʹss'sõõʹjid da ââʹlji meäʹr 3 §:z 1 momenttist mieʹrruum reviir mieʹlddlaž ǩeârddõõzzi laʹsǩǩeem vääras da čiõlǥad da ärvtââll taarbi mieʹldd nuuʹbb jânnam vuuʹdest Lääʹddjânnam raai ââlda åårai reviirai lååkkmeäʹr.
+Taarbi mieʹldd Meäcchalltõs vuäitt jäʹrjsted puõccu vuämsteeja raukkmõõzzâst skääđđpääiʹǩest taʹrǩǩumuužž, što vueiʹtet praavâd, što mõõnn diõtt mieʹrǩǩuum puäʒʒ lij kåddjam.
+Viõʹǩǩepueʹttem
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe ođđeeʹjjmannu 15 peeiʹv 2002.
+Tän asetõõzzin kååʹmtet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjuum skääđai koʹrvvõõzzâst pâʹzzlâšttammannu 18 peeiʹv 1999 uʹvddum riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ (373/1999) tõzz mâʹŋŋa tueʹjjuum muʹttõõzzivuiʹm.
+Heʹlssnest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002
+Pirrõsministedr Satu Hassi
+Halltõsduumšeǩ Hannu Karjalainen
+Sääʹmǩiõll'lääʹǩǩ
+Riikkpeeiʹvi riâššâm mieʹldd šiõtt'teet:
+Aalmlaž šiõtt'tõõzz
+Lääʹjj juuʹrd
+Tän lääʹjj jurddân lij jiiʹjjes peäʹlest staanâd vuâđđlääʹjjest šiõtt'tuum säʹmmlai vuõiggâdvuõđ ââʹnned da viikkâd ooudâs jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur.
+Tän lääʹjjest šiõtt'teed säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst ââʹnned jiiʹjjes ǩiõl duõmmišttmest da jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩin di õõlmâs vääʹld õõlǥtumuužžin čõõđted da viikkâd ooudâs säʹmmlai ǩiõll'la vuõiggâdvuõđid.
+Täävtõsân lij, što säʹmmlai vuõiggâdvuõtt vuõiggmiõllsa vuõiggâdvuõđjååttmõõžž da šiõǥǥ vaaldšem diõtt staaneet ǩiõlâst soorččǩani di tõt še, što säʹmmlai ǩiõll'la vuõiggâdvuõđid čõõđtet nuʹtt, što tõid ij taarbâž jeeʹrab raukkâd.
+6) õõʹnn'jiäʹššååum da õõʹnn'jiläittemluʹvddkåʹdd, tääʹssärvvåskkooumaž da tääʹssärvvluʹvddkåʹdd, teâttsueʹjjåskkooumaž da teâttsueʹjjluʹvddkåʹdd di minoritetåskkooumaž;
+8) nåkam valdia vaaldšemveʹrǧǧneeʹǩǩ, kook muttâzooccâmveʹrǧǧneʹǩǩen ǩiõtt'tâʹlle ooudpeäʹlnn sarnnum vaaldšemveʹrǧǧneeʹǩǩest tuʹmmjem vuâlla puättam aaʹššid.
+Tän lääʹjj âlgg jääʹǩǩted še puäʒʒhåiddlääʹjj (848/1990) da puäʒʒhåiddasetõõzz (883/1990) vuâlla kuulli vaaldšemaaʹšši ǩiõtt'tõõllmuužžâst tõin valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin da paalǥâskooʹddin, kooi veʹrǧǧ- leʹbe tuåimmvoudda säʹmmlai dommvuʹvdd obbnes leʹbe vuäʹssnes kooll, di Pââlǥâskooʹddi õhttõõzzâst še.
+Lääʹjj ââʹnet jäärnâǩstrooitlivuiʹm da õhttõõzzivuiʹm di privatoummivuiʹm nuʹtt mäʹhtt šiõttʹteet 17 da 18 §:sest da seämmanalla ceerkavlaž veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm nuʹtt mäʹhtt šiõtt'teet 30 §:sest.
+Säʹmmlai dommvuuʹdest ââʹnet spesialšiõtt'tõõzz, kook koʹlle lääʹjj 3 loʹǩǩe.
+4) veʹrǧǧneǩ lij 2 §:z 1 da 2 momenttist mieʹrruum duõmmišttid da jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid da strooitlid da paalǥâskooʹddid di Paalǥâskooʹddi õhttõõzz.
+Ǩiõll'la vuõiggâdvuõđ
+Veʹrǧǧneǩ ij vuäǯǯ rääʹjted leʹbe ǩeâlddõõttâd čõõđtemest tän lääʹjjest mieʹrruum ǩiõll'la vuõiggâdvuõđid tõn diõtt, što säʹmmlaž silttad jeeʹres ǩiõl še, håʹt lääʹddǩiõl leʹbe ruõccǩiõl.
+Juʹridlažoummu ǩiõll'la vuõiggâdvuõđ veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm
+Õhttõõzzâst da sǩiâŋkksieʹbrest, koonn påʹrddǩeeʹrjid ǩeʹrjtet säämas, lij vuõiggâdvuõtt veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm saǥstõõllmen ââʹnned påʹrddǩeeʹrj ǩiõl jääʹǩǩteeʹl suåvlaž vuäʹzzin, što mâiʹd 4 §:sest šiõtt'teet säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst ââʹnned sääʹmǩiõl.
+Škooulâst, koonn mätt'tõsǩiõllân lij sääʹmǩiõll, lij seämmanalla vuõiggâdvuõtt ââʹnned sääʹmǩiõl nuʹtt mäʹhtt 1 momenttist šiõtt'teet.
+Tät seämma kuâskk saaʹmi valdia luʹvddkåʹddneeʹǩǩid, komiteaneeʹǩǩid, tuâjj'joukkneeʹǩǩid da vaʹstteei tuåimmorganeeʹǩǩid säʹmmlai dommvuuʹdest da tõn åålǥpeäʹlnn še, teʹl ko ǩiõtt'tõõlât säʹmmlai aaʹššid.
+Ooudpeäʹlnn tän ceäkksest sarnnum såbbrin âlgg jäʹrjsted taaʹrbi mieʹldd tuʹlǩǩõõzz.
+Jeeʹres ko 2 §:z 1 da 2 momenttist mieʹrruum valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin da strooitlin âlgg 1 momenttist sarnnum i��lmmtõõzz, kuultõõzz, õlmmsapiijjmõõžž da teâđtõõzz di lomaak tiuddeemvuäʹpstõõzzivuiʹm raajjâd da uʹvdded säämas še, teʹl ko tõk kueʹsǩǩe vueiʹvv'vuäʹzzest säʹmmlaid leʹbe teʹl ko muđoi lij vääžnai vââʹǩǩ.
+Lääʹjj da jeeʹres šiõtt'tõõzz di šiõtt'teemehdtõõzz da smiõtldõõǥǥ
+Säʹmmlai kuõskki lääʹjj da jeeʹres šiõtt'tõõzz di valdiasuåppmõõžž da jeeʹres Lääʹddjânnam šiõtt'tõsnorldõõǥǥâst čõõđteei äʹššǩeeʹrjid da teâttânouddmuužžid čõõđtet sääʹmǩiõllsaž jåårǥlâttmõššân še, teʹl ko valdiasååbbar leʹbe ääʹššvuäʹsslaž ministeria nuʹtt meärrad.
+Säʹmmlai dommvuuʹdest suåvtem vuâla šiõtt'tõõzz
+Ooudpeäʹlnn 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe säʹmmlai dommvuuʹdest åårai veʹrǧǧpõõrtin da jeeʹres tuåimmpääiʹǩin jääʹǩǩted võl, što mâiʹd 12-16 §:sin šiõtt'teet.
+Vuõiggâdvuõđâst ââʹnned ruõcc ǩiõl šiõtt'teet ǩiõll'lääʹjjest (423/2003).
+Säʹmmlast lij seämma vuõiggâdvuõtt säʹmmlai dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn še valdia veʹrǧǧneeʹǩǩivuiʹm teʹl, ko täk muttâzooccâmveʹrǧǧneǩǩen ǩiõtt'tâʹlle dommvuuʹd veʹrǧǧneeʹǩǩest alttuum aaʹššid.
+Teʹl ko veʹrǧǧneǩǩ väldd oummid riõuggu, âlgg ââʹnned huõl tõʹst, što personkåʹdd juõʹǩǩ konttrest leʹbe tuåimmpääiʹǩest pâstt kääzzkâʹstted äʹššlaid säämas še.
+Veʹrǧǧneǩǩ âlgg tän lââʹssen škooul'jumuužž jäʹrjsteeʹl leʹbe jeeʹres vueʹjjivuiʹm ââʹnned huõl tõʹst, što personkåʹdd silttad teʹmmet sääʹmǩiõl, što pâstt hoiʹddjed tuâjes säämas.
+Sääʹmǩiõl silttõõzz vueiʹtet piijjâd ǩiõllsilttõõzz kuõskki čeäʹppvuõttõõlǥtõsân valdia veʹrǧǧneeʹǩǩ personkådda lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl valdiasåbbar leʹbe ministeeria asetõõzzin di seämmanalla kååʹddla veʹrǧǧneeʹǩǩi personkådda kåʹddlääʹjj (365/1995) mieʹldd, teʹl ko näkam čeäʹppvuõttõõlǥtõõzzâst ij leäkku šiõtt'tuum lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl.
+Sääʹmǩiõl silttõõzz kuõskki čeäʹppvuõttõõlǥtõõzzin lij suåvlaž vuäʹzzin viõǥǥâst, što mâiʹd šiõtt'teet lääʹjjest (424/2003) õõlmâsõhttsažkooʹddi personkååʹdd ǩiõllsilttõõzzâst.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe iʹlmmtõõzzin, kåččmõõžžin da ǩeeʹrjin, koid vuõltteet ääʹššvuäʹssla leʹbe tõn ooumže, ǩeäzz âlgg lääʹjj mieʹldd iʹlmmted tuʹmmjem vueʹlnn åårai leʹbe tuʹmmjem vuâlla puõʹtti ääʹššest, ââʹnned ääʹšš ǩiõtt'tõõllâm ǩiõlâst soorčǩani vuâsttaväʹlddeeja ǩiõl, teʹl ko tõt lij teâđast leʹbe vuäǯǯat hieʹlǩeld tiõttu, leʹbe ââʹnned lääʹddǩiõl lââʹssen sääʹmǩiõl še.
+Valdia jäärnâǩstrooiteʹl di nåkam kääzzkõõzz puʹhtti õutstõs, koʹst valdiast leʹbe õõut leʹbe määŋg 2 §:z 1 momeent 1 pääiʹǩest mieʹrruum kååʹddest lij mieʹrreemväldd, âlgg säʹmmlai dommvuuʹdest uʹvdded tän lääʹjj oudldam ǩiõll'laž kääzzkõõzz da âlgg teâđted narooʹde säämas še tuejjumuužž šlaajj da ääʹšš oudldam veeidâsvuõđ mieʹldd da nåkamnalla, što tõn obbvuõttân ärvtõõleeʹl vueiʹtet ââʹnned jäärnâǩstrooiteeʹl leʹbe õutstõõzz peäʹlest mååžna.
+Teʹl ko valdia jäärnâǩstrooiteʹl håidd veʹrǧǧneǩtuâi, tõzz âlgg suåvvted, što mâiʹd tän lääʹjjest šiõtt'teet veʹrǧǧneeʹǩǩest.
+Privatoummu ǩiõll'laž kääzzkâʹsttemõõlǥtõs
+Teʹl ko mâka õõlmâs vaaldšemtuâjj lij lääʹjjin leʹbe laʹǩǩe vuâđđeeʹl šiõtt'tuum privatooumže, suu kuâskk, teʹl ko son håidd tän tuâi säʹmmlai dommvuuʹdest, tõt što mâiʹd tän lääʹjjest šiõtt'teet veʹrǧǧneeʹǩǩest.
+Teʹl ko näkam tuâi vuâsttavaʹlddi säʹmmlai dommvuuʹdest tuåimm veʹrǧǧneeʹǩǩ tuʹmmstõõǥǥ leʹbe jeeʹres tuåim diõtt leʹbe veʹrǧǧneeʹǩǩ da vuâsttavaʹlddi kõskksaž suåppmõõžž diõtt, veʹrǧǧneʹǩǩ âlgg ââʹnned huõl tõsʹt, što tän lääʹjj mieʹlddsaž ǩiõll'lâž kääzzkõõzz uuʹdet teʹl, ko hååidet tuâi.
+Teʹl ko tän lääʹjj mieʹldd mainstet ääʹšš ǩiõtt'tõõllmest sääʹmǩiõl, õõlǥči ääʹšš ǩiõtt'tõõllmõõžž uʹvdded nåkam reâuǥla tuâjjân, kååʹtt silttad sääʹmǩiõl.
+Teʹl ko veʹrǧǧneeʹǩǩest ij leäkku nåkam säämas siltteei reâuǥlaž, kååʹtt vuäitči ǩiõtt'tõõllâd ääʹšš, âlgg veʹrǧǧneǩ jäʹrjsted tuʹlǩǩõõzz dääram, teʹl ko tõt ij jiõčč âânn huõl tuʹlǩǩõõzzâst.
+Tuejjumuužž, kookk veʹǩǩe ooudâs ǩiõll'la vuõiggâdvuõđid
+Veʹrǧǧneeʹǩǩi õõlǥtõs čõõđted ǩiõll'la vuõiggâdvuõđid
+Veʹrǧǧneǩ âlgg suu tuejjumuužžâst jiõččaltteeʹl ââʹnned huõl tõʹst, što tän lääʹjj staanuum ǩiõll'la vuõiggâdvuõđ šâʹdde tuõttân juõʹǩǩpeivvsaž jieʹllmest.
+Veʹrǧǧneǩ vuäitt uʹvdded pueʹrab ǩiõll'la kääzzkõõzz še, ko mõõnn tän lääʹjjest oudldeet.
+Nåkam 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum valdia veʹrǧǧneeʹǩǩ veʹrǧǧoummust, koonn veʹrǧǧvuʹvdd lij obbnes saaʹmi dommvuuʹd seʹst, lij vuõiggâdvuõtt, teʹl ko mâka son lij reâuggam tän veʹrǧǧneeʹǩǩ tuâjast uuccmõsân eeʹjj ääiʹj, vuäǯǯad veʹrǧǧluõvâsvuõđ paaʹlǩin nåkam sääʹmǩiõl silttõõzz haʹŋǩǩeem diõtt, kååʹtt lij taʹrbbes suu veʹrǧǧtuâi hoiʹddjem diõtt.
+Valdiasåbbar asetõõzzin vueiʹtet šiõtt'teed jeeʹres määinin veʹrǧǧluõvâsvuõđ diõtt leʹbe luõvâsvuõđ tuâjast diõtt.
+Veʹrǧǧluõvâsvuõtt'tuʹmmstõõǥǥ leʹbe ast luõvâsvuõđ kuõskki tuʹmmstõõǥǥ mäinnân vueiʹted piijjâd, što reâugglaž rääjj veʹrǧǧneeʹǩǩin ǩeeʹrjlaž suåppmõõžž, koonn mieʹldd son reâugg veʹrǧǧneeʹǩǩ vuâlžen saaʹmi dommvuuʹdest mâŋŋa veʹrǧǧluõvâsvuõđ leʹbe mâŋŋa tuâjast luõvâsvuõđ snäätnai ääiʹj, kååʹtt ij vuäǯǯ leeʹd kuuʹǩǩab ko õhtt eeʹǩǩ.
+Suåppmõʹšše vueiʹtet väʹldded meäʹrrõõzz tõʹst, što reâugglaž mähss veʹrǧǧnekka, teʹl ko son mâka suåppum ääiʹj seʹst vuâlgg meädda tuâjstes leʹbe ko suu pääkkat meädda tuâjstes suʹst šõddâm jeeʹres vââʹjj ko panntiõrvâsvuõđ diõtt, jäänmõsân ǩiõl mätt'tõõttmest vuõiʹǧǧest šõddâm kuuli vaʹstteei suåppmõš-sääkk.
+Sääʹmǩiõl jåårǥlâttmõõžž da jeeʹres tän lääʹjjest šiõtt'tuum tuâjai vääras sääʹmteeʹǧǧ vuâlžen lij sääʹmǩiõllkoontâr, kååʹtt âlgg leeʹd saaʹmi dommvuuʹdest.
+Sääʹmǩiõllonttrest šiõtt'teet tääʹrǩben valdiasåbbar asetõõzzin.
+Sääʹmteʹǧǧ präävv tän lääʹjj suåvtumuužž da vuäitt uʹvdded vuäʹpstõõzz ǩiõll'lääʹjj vuâlla kuulli kõõččmõõžžin da vuäitt ehdted pueʹrõõzzid nåkam aaʹšši teevvâm vääras, kook jie leäkku kuddnalla.
+Sääʹmǩiõllkoontâr oudd õõutsââʹjest sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrääm sääʹmǩiõllsåbrrin juõʹǩǩ vaalpoodd sääʹmtegga mainnâz tõʹst, što mäʹhtt sääʹmǩiõl kuõskki lääʹjj lie õnnum da mäʹhtt säʹmmlai ǩiõll'la vuõiggâdvuõđ lie čõõđtum da mäʹhtt ǩiõllåårrmõõžž lie mõõnnâm ooudårra tõn mieʹldd ko valdiasåbbar asetõõzzin tääʹrǩben šiõtt'teet.
+Valdiasåbbar ǩiõll'lääʹjj suåvtem kuõskki mainnsest šiõtt'teet ǩiõll'lääʹjjest.
+Pååđai šiõtt'tõõzz
+Seämma, što mâiʹd tän lääʹjjest šiõtt'teet sääʹmǩiõl âânnmest valdia veʹrǧǧneeʹǩǩin, kuâskk ääʹššvuäʹsslai âânnam ǩiõl da tuåimtemǩeeʹrji da jeeʹres äʹššǩeeʹrji âânnam ǩiõl Oulu aaʹrhelkååʹdd duõmmkapittlest da nåkam papp'pravleeʹn'jain, kooi tuåimmvoudda säʹmmlai dommvuʹvdd leʹbe vuäʹss tõʹst kooll, teʹl ko äʹšš ij leäkku nåkam, što tõn vuäitt ǩiõččâd ceerkavlääʹjj (1054/1993) mieʹldd ceerkav jiiʹjjes äʹššen, da ortodoksi ceerkavkååʹdd Oulu aaʹrhelkååʹdd koontâr.
+Mâiʹd tän lääʹjj 1, 4, 5, 8, 20 da 24 §:sin šiõtt'teet, kuâskk seämmanalla evaŋeʹlisluterneeʹǩǩ ceerkav Enontekiö, Aanar, Uccjooǥǥ da Suäʹđjel sieʹbrrkooʹddid, teʹl ko äʹšš ij leäkku nåkam, što tõn vuäitt ǩiõččâd ceerkavlääʹjj mieʹldd ceerkav jiiʹjjes äʹššen, da ortodoksi ceerkavkååʹdd Sääʹmjânnam sieʹbrkååʹdd.
+Säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst vuäǯǯad vuâđđškooul- da jeeʹres mätt'tõõzz jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin, sääʹm ǩiõl mätt'tõõzzâst di sääʹm ǩiõlâst mätt'tõsǩiõllân, mätt'tõsaunnsen da tuʹtǩǩõsǩiõllân šiõʹtt'teet jeeʹrab.
+Säʹmmlai vuõiggâdvuõđâst vuäǯǯad peiʹvvhååid jiiʹjjes jieʹnnǩiõlin šiõtt'teet päärnai peiʹvvhååidest uʹvddum lääʹjjest (36/1973).
+Tän lääʹjj 2 §:z 1 momenttist mieʹrruum veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe jääʹǩǩted tän lääʹjj šiõtt'tõõzzid, ko suåvteet puõcci sââʹjest da vuõiggâdvuõđin uʹvddum lääʹjj (785/1992) da sosialhuõl ääʹššla sââʹjest da vuõiggâdvuõđin uʹvddum lääʹjj (812/2000).
+Tääʹrǩab šiõtt'tõõzz
+Tääʹrǩab šiõtt'tõõzz tän lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžžâst uuʹdet valdiasåbbar asetõõzzin.
+Viõʹǩǩešõddâm- da serddšiõtt'tõõzz
+Tät lääʹǩǩ âlgg leeʹd Lääʹddjânnam šiõtt'tõõzzi norldõõǥǥâst aanarsääʹm-, nuõrttsääʹm- da tuõddârsääʹmǩiõlid jåårǥlõʹttum še.
+Serddšiõtt'tõõzz
+Ko äʹšš lij alttuum ouddâl, ko tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe, suåvteet tän lääʹjj viõʹǩǩe šõddmest viõǥǥâst åårai šiõtt'tõõzzid, teʹl ko veʹrǧǧneǩ ij äʹššvuässla vuõiggõõzz da ouddõõzz diõtt jeeʹresnalla preem.
+Riikksåbbar asetõs kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest uʹvddum riikksåbbar asetõõzz 3 §:z muʹttmest
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 15 peeiʹv 2003
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv v 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 §:z 1 momentt, nåkamnallšem ko tõt lij asetõõzzâst 868/2002, näkamnalla:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 562 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2003.
+Heʹlssnest kålggmannu 15 peeiʹv 2003
+Pirrõsminister Jan-Erik Enestam
+Halltõspiisar Satu Sundberg
+Valdiasåbbar asetõs sääʹmǩiõll'lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžžâst
+Uʹvddum Heʹlssnest täʹlvvmannu 12 peeiʹv 2004
+Valdiasåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum vuõiggâdvuõttministeeria čuäʹjtõõzzâst, šiõtt'teet rosttovmannu 15 peeiʹv 2003 uʹvddum sääʹmǩiõll'lääʹjj (1086/2003) 29 §:z 1 momeent da 33 §:z mieʹldd:
+Teʹl ko veʹrǧǧneǩ âlgg uʹvdded sääʹmǩiõll'lääʹjj (1086/2003) mieʹldd sääʹmǩiõllsaž tuåimtemǩeeʹrj leʹbe alggpuäđlaž lääʹdd- leʹbe ruõccǩiõllsaž äʹššǩeeʹrjest sääʹmǩiõllsaž jåårǥlâttmõõžž leʹbe tõõzz uʹvddum sääʹmǩiõllsaž äʹššǩeeʹrjest lääʹdd- lebe ruõccǩiõllsaž jåårǥlâttmõõžž, tõt vuäitt raajjâd leʹbe jåårǥlâʹtted äʹššǩeeʹrj jiõčč, ko mâka tõn reâuǥast lij sääʹmǩiõllsaž ooumaž.
+Veʹrǧǧneǩ vuäitt haʹŋǩǩeed jåårǥlâttmõõžž sääʹmǩiõll'lääʹjj 26 §:sest mierruum sääʹmǩiõllkonttrest leʹbe veeʹrjlaž jåårǥlõʹttjest, ǩeäʹst lij vuõiggâdvuõtt jåårǥlâʹtted sääʹmǩiõlâst leʹbe sääʹmǩiõʹlle.
+Sääʹmǩiõllkoontâr leʹbe jåårǥlâttmõõžž raajjâm ooumaž âlgg tuõđšted ooudbu sarnnum jåårǥlâttmõõžž vuõiggân.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩ, kooi tuâjjǩiõll lij sääʹmǩiõll, vuäiʹtte ââʹnned sääʹmǩiõl sij ǩeeʹrjin, kook lie čuäjtum sääʹmǩiõll'lääʹjj 2 §:z 1 - 3 momeentin sarnnum veʹrǧǧneeʹǩǩid.
+Sääʹmǩiõllkoontâr oudd õõutsââʹjest sääʹmǩiõllsåbbrin juõʹǩǩ vaalpoodd sääʹmǩiõll'lääʹjj 29 §:z 1 momenttist mierruum mainnâz, kååʹtt âlgg õhtteed sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum lääʹjj (974/1995) 7 §:sest mierruum sääʹmteeʹǧǧ mainnsa valdiasåbbra.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe pâʹzzlâšttammannu 1 peeiʹv 2004.
+Heʹlssnest täʹlvvmannu 12 peeiʹv 2004
+Lääʹjjšiõtteemduumšeǩ Eero J. Aarnio
+Lääʹǩǩ Meäʹcchalltõõzzâst
+Uʹvddum Helssnest rosttovmannu 30. peeiʹv 2004
+Riikkpeeiʹvi riâššâm mieʹldd šiõtt'teet:
+Vaaldšummuš väʹlddsââʹjj
+Meäʹcchalltõs lij mädd- da meäʹcctäällministeria vaaldšummuužžpääiʹǩ tuåimmsaž riikk jäärnâǩstrooiteʹl.
+Luâđsuejjeem kuõskki aaʹššin Meäʹcchalltõs lij pirrõsministeria jååđtõõzzâst.
+Meäʹcchalltõʹsse šiõtt'teet riikk jäärnâǩstrooitliʹn uʹvddum lääʹjj (1185/2002), mââibeäʹlnn jäärnâǩstrooiteʹllääʹǩǩ, jos jeät tän lääʹjjest nuʹbbnalla šiõtt'tukku.
+Meäʹcchalltõs håidd, âânn da sueʹjjat vaaldšem vuâlstes kuulli luâđvääʹraid da jeeʹres vuämšstõõzzid.
+Meäʹcchalltõs âlgg mõõntõõllâd kännteeʹl da puʹhttsânji.
+Meäʹcchalltõs âânn jäärnâǩtuåimm'muužž tän lääʹjjest šiõtt'tuum meerkåʹddsai õõlǥtõõzzi veeidasvuõdâst da håidd takai vaaldšemtuâjaid.
+Jäärnâǩtuåimm'muužž tuåimmvuʹvdd
+Meäʹcchalltõõzz jäärnâǩtuåimm'muužž tuåimmvuʹvdden lij mäddtääll da jeeʹres luâđvääʹrai âânnmõš di tõid kuõskki ouddaz da kääzzkâʹsttemvueʹjj.
+Takai õhttsažkåʹddsa õõlǥtõõzz
+Luâđvääʹrai piʹštti hååid da âânnmõõžž vuõssärvvsen vuäʹssân Meäʹcchalltõs âlgg peʹšttlânji väʹldded lokku biologlaž määŋgbeällsavuõđ suejjumm'muš da mieʹrrmieʹlddsanallšem lââʹzztummuš mieʹcci da jeeʹrab luâđvääʹrai håiddmuʹšše, âânnmõʹšše da suejjumm'muʹšše šiõtt'tuum jeeʹrab täävtõõzzivuim.
+Meäʹcchalltõs âlgg lââʹssen väʹldded lokku luâđ virksmâʹttemâânnmõõžž di tuâjjvuõđ ooudâsviikkmõõžž raukkmõõžžid.
+Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vueʹlnn åårrai luâđvääʹrai håidd, âânnmõš da suejjummuš âlgg šiõtt'teed õʹhtte Sääʹmteeʹǧǧâst uʹvddum lääʹjjest (974/1995) jurddum säʹmmlai dåmmpäiʹǩǩvuuʹdest nuʹtt, što säʹmmlai kulttuur ââʹnnem oudldõõzz staanât, di puäʒʒhåiddlääʹjjest (848/1990) jurddum puäʒʒhåiddvuuʹdest nuʹtt, što puäʒʒhåiddlääʹjjest šiõtt'tuum õõlǥtõõzz tieuʹdet.
+Meäʹcchalltõs laaddââtt håiddad tuâjeez še mokstemjäällmõõžžâst nuʹtt ǥu mädd- da meäʹcctäällministeria da sääldatviõǥǥi'mäddvuäʹmstummuužži peäʹlest sääldatviõǥǥministeria meäʹrree.
+Meäʹcchalltõs jääʹǩǩat lââʹssen sääldatviõǥǥi'mäddvuäʹmstummuužži da tõi raajjmõõžži da meäʹcchåiddmuužži peäʹlest sääldatviõǥǥministeria staanvuõđmeärrõõzzid Meäʹcchalltõs oudd peälštõsveʹrǧǧneeʹǩǩid äʹšštobddivieʹǩǩ meäʹccpuâllmõõžži tuâsttmõõžžâst da laaddââtt jiõččtuåimmsânji meäʹccpuâllmõõžži cõõggõõttmõʹšše da tuâsttmõʹšše vaaldšem vuâlstes åårrai riikkjânnmin õhttsažtuâjast peälštõsveʹrǧǧneeʹǩǩivuim.
+Jeeʹrab õhttsažkåʹddsa õõlǥtõõzz
+Meäʹcchalltõõzz tuåimm'muužžâst vääʹldet lokku tuʹtǩǩummuužž, mätt'tummuužž, sääldatviõǥǥi da raajjvahttstrooiteʹl mäddââʹnnem taarb.
+Takai vaaldšummuštuâi
+Meäʹcchalltõõzz takai vaaldšummuužžtuâi liâ:
+1) luâđsuejjeemlääʹjjest (1096/1996) di tõn da luâđsuejjeemlääʹjj (71/1923) nuäʹjin rajjum luâđsuejjeemvuuʹdid kuõskki lääʹjjin šiõtt'tuum luâđsuejjeemtuâi da luâđsuejjeemvuuʹdi haʹŋǩǩummuš;
+2) põõstaijânnamlääʹjjest (62/1991), kueʹllšeeʹllemlääʹjjest (286/1982), sääʹmlääʹjjest (253/1995), meäʹccjânnmest jååʹttemlääʹjjest (670/1991), mieʹcstummušlääʹjjest (615/1993), vuõiggâdvuõđâst takai čääʹccvuuʹdid uʹvddum lääʹjjest (204/1966), peälštõslääʹjjest (468/2003), puäʒʒlääʹjjest, puäʒʒtääll da luâđjieʹllemvueʹjji teäggtemlääʹjjest (45/2000) da ålgganåårramlääʹjjest (606/1973) šiõtt'tuum tuâi;
+3) luâtt- da ålgganjååʹttemkääzzkâʹsttemvueʹjji raajjmõš;
+4) šiil- da kueʹlltääl haʹŋǩǩõõžži äigga vuäǯǯmõš;
+5) luâđjânnamvahssmuš;
+6) meäʹccmuõri paacceǩsiõmmni haʹŋǩǩummuʹšše da vääräsruõkkmõʹšše kuõskki tuâi; da
+7) čääʹcclääʹjjest (264/1961) šiõtt'tuum da jeeʹres vuõjtâttemma kuõskki tuâi.
+Takai vaaldšummuštuâijai teäggtõs
+Meäʹcchalltõõzz takai vaaldšummuštuâijai håidd teäggeet riikk täällärvvõõzzâst jeeʹrben čuäjtum mieʹrrtieʹǧǧin.
+Takai vaaldšummuštuâijai riâššmõš
+Õõuddpeäʹlnn 6 §:st jurddum takai vaaldšummuštuâijai håiddmuužž diõtt Meäʹcchalltõõzzâst lij jeeʹres takai vaaldšummuštuâijai jiiʹjjes-i juâǥǥas, koon šurrân tuåimm luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteei.
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteei nõõmtummuužžâst šiõtt'teet riikksuåvtõõzz asetõõzzin.
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteei håidd tõid takai vaaldsummuštuâijaid kuõskki tuâjaid, kook jiâ tän lääʹjj 10 §:f mieʹldd kuul halltõʹsse da tuåimtõsjååʹđteeja.
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteei preemm da vuâllaǩeeʹrjat halltõõzz paaldâst jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 13 §:f 1 momentest jurddum jeeʹres-i tiiʹllriâššmõõžž.
+Mieʹcstummuužž da kueʹllšeellmõõžž kuõskki takai vaaldšummuštuâi (meäʹccjânnamääʹšš), kook 2 momeent mieʹldd jiâ kuul halltõʹsse leʹbe tuåimtõsjååʹđteeja, håidd seârvvna takai vaaldšummuštuâijai jiiʹjjes-i juâkksâst meäʹccjânnamtäällšoormõš.
+Meäʹccjânnamtäällšoormõõžž nõõmtummuužžâst šiõtt'teet riikksuåvtõõzz asetõõzzin.
+Takai vaaldšummuštuâijai räʹtǩǩemväʹldd
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹdteei räʹtǩǩ 6 §:st jurddum takai vaaldšummuštuâijaid kuõskki vaaldšummušaaʹššid da takai vaaldšummuštuâijai jiiʹjjes-i juâkkõʹsse kuõskki veʹrǧǧneʹǩaaʹššid.
+Lokku vääʹldkâni kueʹllšeellmõʹšše da mieʹcstummuʹšše kuõskki lååʹppaaʹššid, koid räʹtǩǩ meäʹccjânnamtäällšoormõš.
+Meäʹccjânnmest jååʹttemlääʹjj 4 §:st, kueʹllšeeʹllemlääʹjj 5 §:st, mieʹcstummušlääʹjj 6 §:st jurddum lååʹvid leʹbe riâššmõõžžid Meäʹcchalltõõzz vääʹld vueʹlnn åårrai vuuʹd âânnmõõžžâst peäggtum lääʹjji mieʹlddsa juʹrddmõʹšše vueiʹtet nââneed vuʹvddpäikksa mieʹrid.
+Õõuddpeäʹlnn 2 momentest jurddum mieʹri seʹst luâđkääzzkâʹsttemjååʹdteei vuäitt seʹrdded meäʹccjânnmest jååʹttemlääʹjj 4 §:st da meäʹccjânnamtäällšoormõš kueʹllšeeʹllemlääʹjj 5 §:st da mieʹcstummušlääʹjj 6 §:st jurddum sättõk lååʹv kuõskki riâššâm tuejjummuužž Meäʹcchalltõõzz veʹrǧǧnekka leʹbe nåkam Meäʹcchalltõõzz tuâjast åårrai ooumže leʹbe ååuǥbeällsa õhtt'tõʹsse, koid tiuddväʹlddlažvuõđ, naʹddjõsvuõđ, äʹšštobddmõõžž da jeeʹres aaʹššiärvtõõllmuužžâst lokku väʹlddem aaʹšši mieʹldd ââʹnet tuõjju suåvlažžân.
+Meäʹcchalltõõzz da lååʹvi uʹvddi ååuǥbeällsa õhtt'tõõzz tuåimm'muʹšše šiõtt'teet tän puõtt, mâiʹd vaaldšemlääʹjjest (434/2003), veʹrǧǧneeʹǩǩi tuåimm'muužž takaivuõđâst uʹvddum lääʹjjest (621/1999), ǩiõll'lääʹjjest (423/2003) da sääʹm ǩiõll'lääʹjjest (1086/2003) šiõtt'teet di lââʹssen, mâiʹd vieʹrrvuõttlääʹjjest (39/1889) vieʹrrvuõggâdvuõđ veʹrggoolâsväʹlddmest šiõtt'teet.
+Õõuddpeäʹlnn 3 momentest juʹrddum aaʹšši kuõskki sättõk lååʹpp vueiʹtet uʹvdded še mašinanallsânji di riâššmõš vueiʹtet tuejjeed nõtta alttõõzz.
+Luâđsueʹjjeemvuuʹđ da åugganjååʹttemvuuʹd påʹreâdvuâkkõõzz ouddmuužž di 2 momentest šiõtt'tuum mieʹri ravvummuužžâst lokku vääʹldǩâni luâđkääzzkâʹsttemjååʹdteei da meäʹccjânnamtäällšoormõš, vuõššân luâđkääzzkâʹsttemjååʹdteei kuulmest, vuäǯǯa ǩeeʹrjlaž nalla seʹrdded siʹjjid tän paragraaf mieʹldd kuulli räʹtǩǩemvääʹld jeeʹres takai vaaldšummuštuâijai jiiʹjjes-i juâkkaz veʹrǧǧnekka.
+Vuʹvddpäiʹkksai mieʹri ravvummuužžâst kuõskki riâššmõš âlgg piijjâd teâttan takainallšem teâttanouddmuššân nuʹtt ǥu vaaldšemlääʹjjest šiõtt'teet.
+Takai vaaldšummuštuâijai vuäʹppõs da vahssmuš
+Moksteeʹl tõʹst, mâiʹd jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 8 §: st šiõtt'teet, mädd- da meäʹcctäällministeria da pirrõsministeria vuõiǥee da vähssa tuåimmvuuʹdeez peäʹlest Meäcchalltõʹsse kuulli takai vaaldšummuštuâijai hååid nuʹtt ǥu veʹrǧǧlõõnnji da strooiʹtli tuåimm'muužž vuõiǥâmmest da vahssmest jeeʹrab šiõtt'teet.
+Õõudbeäʹlnn 1 momentest jurddum ministeriai vuõiǥõõzz da vahssmuužž seʹst Meäʹcchalltõõzz halltõs:
+1) raddai takai vaaldšummuštuâjai hååid takainallšem vuõiǥâmmõõžžâst da vahssmuužžâst;
+2) raddai tõʹst, što tuâjaid tuejjeet eeʹttiǩkååʹdd da jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩi riâššmõõžži da mierrõõzzi mieʹlddšânji da što takai vaaldšummuštuâjai ǩeʹrjjâânnmõš da vääʹraihååid vahssmuš lij ääʹššmieʹldd laaddum; da
+3) takai vaaldšummuštuâjai jiiʹjjes-i juâkkaz alttõõzz vuäǯǯmest reäšš aaʹššin, koin šiõtt'teet jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 10 §:f 2 momeent 1, 2 da 7 sââʹjest.
+Õõudbeäʹlnn 1 momentest jurddum ministeriai da halltõõzz vuõiǥâmmõõžž da vahssmuužž seʹst Meäʹcchalltõõzz tuåimtõsjååʹđteei väldd oolâs Meäʹcchalltõʹsse kuulli takai vaaldšummuštuâjai hååid takainallšem jååʹđtummuužžâst da ooudâsviikkmõõžžâst da raddai tõʹst, što jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 13 §:f 1 momentest jurddum pååđ ǩeʹrjjâânnmõš lij lääʹjjmieʹlddsaž da takai vaaldšummuštuâjai hååid kuõskki vääʹraihåidd lij naʹddjemnalla laaddum.
+Meäʹccjânnamvahssmuš
+Meäʹccjânnamvahssmuužžâst šiõtt'teet lääʹjjin jeeʹrben.
+Ool väʹlddmuš takai vaaldšummuštuâijai hååidast
+Meäʹcchalltõõzz takai vaaldšummuštuâi hååidast šõddâm pååʹmh koʹrvvemmest lij viõǥǥâst, mâiʹd veʹrǧǧoolväʹlddmuužžâst šõddâm pååʹmh koʹrvvemmest jeeʹrab šiõtt'teet.
+Muttâzooccmõš
+Luâđsuejjeemlääʹjj mieʹlddsa Meäʹcchalltõõzz riâššma vuäǯǯ ooccâd veeineeʹl muttâz tuåimmväʹlddsa vaaldšemvuõiggâdvuõđâst nuʹtt ǥu luâđsuejjeemlääʹjjest šiõtt'teet.
+Õõudbeäʹlnn 9 §:f 2 momentest jurddum mieʹrid kuõskki riâššma vuäǯǯ ooccâd veeineeʹl muttâz tuåimmväʹlddsa vaaldšemvuõiggâdvuõđâst nuʹtt ǥu vaaldšemlääʹjjââʹnnemlääʹjjest (586/1996) šiõtt'teet.
+Õõudbeäʹlnn 9 §:f 3 momentest jurddum sättõk riâššma vuäǯǯ ooccâd vuõiǥõõzz Meäʹcchalltõõzzâst.
+Vuõigeemõõlǥtummuš âlgg tuejjeed 30 peeiʹv seʹst riâššmõõžž teâttanvuäǯǯmõõžžâst.
+Vuõigeemõõlǥtummuʹšše uʹvddum Meäʹcchalltõõzz riâššma vuäǯǯ ooccâd veeineeʹl muttâz tuåimmväʹlddsa vaaldšemvuõiggâdvuõđâst nuʹtt ǥu vaaldšemlääʹjjââʹnnemlääʹjjest šiõtt'teet.
+Õõudbeäʹlnn 9 §:f 2 momentest jurddum mieʹrid kuõskki riâššmõš di 9 §:f 3 momentest jurddum sättõk lååʹv kuõskki Meäʹcchalltõõzz riâššmõš vueiʹtet piijjâd viõʹǩǩe muttâzooccmest peersteǩani.
+Muttâzooccâmveʹrǧǧneʹǩ vuäitt seârvvna ǩeʹldded riâššõm viõʹǩǩepiijjmõõžž.
+Jeeʹres tän lääʹjjest jurddum Meäʹcchalltõõzz riâššma vuäǯǯ ooccâd veeineeʹl muttâz jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹjji veinnamluʹvddkååʹddest nuʹtt ǥu vaaldšemlääʹjjââʹnnemlääʹjjest šiõtt'teet.
+Takai vaaldšummuštuâijai vuämšstõs
+Takai vaaldšummuštuâijai diõtt Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vueʹlnn liâ luâđsuejjeemvuuʹd da põõstaijânnamvuuʹd, jeeʹres suejjeemäiggmõʹšše čuäjtum leʹbe haʹŋǩǩuum vuuʹd di jeeʹres takai vaaldšummuštuâijai hååid beäʹlnn taʹrbbez vuämštõõzz.
+Takai vaaldšummuštuâijai vuämštõs kooll meäʹcchalltõõz jeeʹres jiiʹjjes kapitaʹlle.
+Hââʹddtummuš
+Meäʹcchalltõõzz jäärnâǩtuåimm'muužž ouddaz da kääzzkâʹsttemvueʹjj hââʹddteet jäärnâǩekonomalaž vuâđđjurddsin.
+Õõudbeäʹlnn 1 momentest šiõtt'tummuužžâst moksteeʹl:
+Kemi, Ruâvnjaarǥ da Tornio gåårdi aazzjin lij vuõiggâdvuõtt meäʹccjed Meäʹcchalltõõzz čuäjtum vuuʹdin jiõččmäʹhssemäärv mõõntõõllâm määuʹsin, jos tõt lij vueʹlab ǥu jäärnâǩekonomalaž hâʹdd; di
+2) kåʹddneeʹǩǩest lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned põõšši jeälstemkodda kuulli Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vueʹlnn åårrai vuuʹdin meäʹccjânnmest jååʹttemlååʹvlääʹjj meäʹlddsa meäʹccjânnmest jååttmõõžž määusta.
+Meäʹcchalltõõzz takai vaaldšummuštuâijai kuõskki tuâjai hõõʹddi mieʹrruummuužžâst šiõtt'teet, mâiʹd riikk mähssmääiʹnlääʹjjest (150/1992) šiõtt'teet.
+Takai vaaldšummuštuõjju kuõskki tuâi määʹus kuõskki muttâzooccmõʹšše šiõtt'teet, mâiʹd riikk mähssmääiʹnlääʹjj 11 b §:st šiõtt'teet.
+Põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ kuõskki riâššâmtuâi
+Moksteeʹl tõʹst, mâiʹd jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 14 §:f 2 momentest šiõtt'teet riikksuåvtõõzz riâššâmvääʹldest seeʹrdtet jäärnâǩstrooitla leʹbe jäärnâǩstrooitleʹst riikk täällarvvõõzztälla põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđid, reäšš nåkkam sättõk põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ sââi leʹbe põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ ceelaivuõđ seʹrddmest Meäʹcchalltõʹsse, koon vueʹǩǩsõs ärvv lij jeänmõsân vitt miljoon euʹrred, mädd- da meäʹcctäällministeria leʹbe jos kõõččmõš lij luâđsuejjeem raajjmõʹšše kuõskki põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ serddmest, pirrõsministeria.
+Serdd miärʹǩǩeet jäärnâǩstrooiteʹl jeeʹres jiiʹjjes kapitaal lääʹzztõssân leʹbe ǩieppõssân leʹbe läinnmääinai ouddmužžân.
+Põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ serddmõʹšše Meäʹcchalltõõzz da nuuʹb riikk jäärnâǩstrooiteʹl kõõskâst suåvtõõlât, mâiʹd vuõiggâdvuõđâst luõvted riikk põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđâst uʹvddum lääʹjjest (973/2002) šiõtt'teet.
+Moksteeʹl tõʹst, mâiʹd jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 10 §:f 2 momentt sââiʹjest šiõtt'teet, Meäʹcchalltõõzz halltõs reäšš põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ haʹŋǩǩõõzz, di tõn mieʹldd mâiʹd vuõiggâdvuõđâst luõvtummuužžâst riikk põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ uʹvddum lääʹjjest šiõtt'teet, põrtt- da mäddvääʹrkõsvuõđ luõvtummuužž da våurrmuužž kuõskki riâššâmvääʹld laaddmest Meäʹcchaltõõzzâst.
+Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vueʹlnn åårrai põõšši vuämšstõõzz, koon ââʹnnemvuõiggâdvuõtt lij sääldatviõǥǥin, ij vuäǯǯ luõvted mädd- da meäʹcctäällministeria leʹbe Meäʹcchalltõõzz riâššmõõžžin krååma sääldatviõǥǥministeria tuõttmõõžž, jos ij riikksuåvtõs sättõk'sättjummuužžâst nuʹbbnälla mieʹrred.
+Tuâkkõõzz
+Meäʹcchalltõõzzâst lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned jäärnâǩtuåimmstes ååugbeäʹllse uuʹdeem tuâkkõõzzid, jos tuâkkõõzz uʹvddemtarbb vuâđjââv läkka leʹbe ǩeâšttõõttâmvuâkka jääʹǩǩtõllum takai primmum vuâđjurddsid.
+Eettiǩkåʹdd reäšš riikk täällarvvõõzz ǩiõtt'tõõllâm poodd tuâkkõõzzi jeänašmieʹr.
+Riikksuåvtõõõzz asetõõzzin šiõtt'teet taarbšemmen tääʹrǩben tuâkkõõzzi ââʹnnmest da šlaajjâst.
+Moksteeʹl tõʹst, mâiʹd jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 6 §:st šiõtt'teet riikk oolâs väʹlddmuužžâst, vaʹsttad 1 momentest jurddum tuâkkõõzzid kuõskki oolâs väʹlddmuužžin pâi Meäʹcchalltõs.
+Personkåʹdd
+Meäʹcchalltõõzz tuâjjlai tuâjjkõskksažvuõtt lij tuâjjsuåppmõškõskksažvuõtt.
+Aalmilaž vääʹld sisksaž tuâjjaaʹšši tuejjeei personkooʹddi tuâjjkõskksažvuõtt lij seârvvna veʹrǧǧkõskksažvuõtt, jos jeät lääʹjjin leʹbe riikksuåvtõõzz asetõõzzin nuuʹbnalla šiõʹtt'tukku.
+Meäʹcchalltõõzz veʹrǧǧneeʹǩǩid, veeʹrjid da veʹrǧǧkõskksažvuõʹtte šiõtt'teet riikk veʹrǧǧkõskksažvuõđ kuõskki šiõtt'tõõžžid da jäärnâǩstrooiteʹl veeʹrjid kuõskki veʹrǧǧmäinnsuåppmõõžž määinid.
+Tuåimtõsjååʹđteei nõõmtummuš
+Moksteeʹl tõʹst, mâiʹd jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 10 §: f 2 momeent 3 sââʹjest šiõtt'teet halltõõzz tuåimmvääʹldest nõõmted da meädda särnnad tuåimtõsjååʹđteei, Meäʹcchalltõõzz tuåimtõsjååʹđteei nõõmat da meädda särnn mädd- da meäʹcctäällministeria alttõõzzâst riikksuåvtõs.
+Õuʹddel ääʹšš ǩiõtt'tõõllâm tõʹst âlgg äännad pirrõsministeria ceälkkmuš.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd
+Meäʹcchalltõõzz vaaldšem vueʹlnn åårrai riikk vuuʹdi âânnmõõžž kuõskki riâššâmtuåim veäʹǩǩen pääiklaž meer sâjjõõzz lokku väʹlddmuššân da tuåimi õʹhttesuåvtõõllâm õõudâsviikkmõššân liâ lään- da vuʹvddpäiʹkksa saaǥǥstõõllâmkååʹdd.
+Saaǥǥstõõllâmkooʹddi tuâjain, vuäzzlai nõõmtummuužžâst, tuåimmpââiʹjest da vergga piijjmuužžâst, šiõtt'teet tääʹrǩben riikksuåvtõõõzz asetõõzzin.
+Tääʹrǩab šiõtt'tõõzz
+Riikksuåvtõõzz šiõtt'tõõzzin vueiʹtet uʹvdded tääʹrǩab šiõtt'tõõzzid halltõõzz vergga piijjmuužžâst, tuâjain, riâššâmvääʹldest da vuäʹzzlai ǩeʹlppvuõđâst, tuåimmtõsjååʹđteeijest di halltõõzz vuäzzlai da tiiltaʹrǩǩeeijai päʹlǩǩõõzzin di tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjmuužžâst.
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe täʹlvvmannu 1. peeiʹv 2005, da tõin kååʹmtet Meäʹcchalltõõzzâst rosttovmannu 17. peeiʹv 1993 uʹvddum lääʹǩǩ (1169/1993) tõõzz mâʹŋŋlubust tuejjuum muttsivuim.
+Õuʹddel tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmuužž vueiʹtet riõmmâd tõn viõʹǩǩepiijjâm oudldõs tuåimid.
+Serddšiõtt'tõõzz
+Meäʹcchalltõʹsse lääʹjjest leʹbe asetõõzzâst šiõtt'tuum leʹbe tõi nuäʹjin uʹvddum tuâi di tõõzz kuulli vuõiggâdvuõđ da õõlǥtõõzz serddjâʹvve tän lääʹjj mieʹlddsa meäʹcchalltõʹsse.
+Kååʹmtum lääʹjj mieʹldd pijjum Meäʹcchalltõõzz jååʹđtemkåʹdd juätǩǩ jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj mieʹlddšânji Meäʹcchaltõõzz halltõssân alggpuäđla tuåimmpââiʹjes loʹppe.
+Meäʹcchalltõõzz tuåimmtõsjååʹđteei di luâđsuejjeem jiiʹjjes-i juâkkaz da veʹrǧǧneeʹǩǩi jiiʹjjes-i juâkkaz šoormõõzzi veeʹrj jâʹsǩǩe tän lääʹjj viõʹǩǩe puäʹđeen nõtta meädda särnnmõõžžin.
+Meäʹcchalltõõzz tuåimmtõsjååʹđteei serddjââv tän lääʹjj viõʹǩǩe puäʹđeen jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj mieʹldd Meäʹcchalltõõzz tuåimmtõsjååʹđteeijen da luâđsuejjeem jiiʹjjes-i juâkkaz šoormõs tän lääʹjj mieʹldd luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteejen.
+Meäʹcchalltõõzz veeʹrj di veʹrǧǧ- da tuâjjsuåppmõškõskksažvuõđâst åårrai personkååʹdd serddjâʹvve tän lääʹjj mieʹldd Meäʹcchalltõʹsse, da personkåʹdd seeilat tuâjjkõskksažvuõđ määinid kuõskki vuõiggâdvuõđid da õõlǥtõõzzid.
+Veeʹrji serddmõʹšše jeät taarbšukku veʹrǧǧneeʹǩǩ tuõttmõõžž.
+Helssnest rosttovmannu 30. peeiʹv 2004
+Mädd- da meäʹcctäällminister Juha Korkeaoja
+Lääʹǩǩ sääʹmlääʹjj 55 §:f muuttâzzâst
+Riikkpeeiʹvi riâššâm mieʹldd muuʹttet täʹlvvmannu 24. peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 55 §:f 1 momentt, nuʹtt ko tõt lij lääʹjjest 276/2004, pueʹtti nalla:
+Tuåiʹmmepiijjâmveʹrǧǧneeʹǩǩ
+Mädd- da meäʹcctäällministeria, Sääʹmmjânnam tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹjjkuvddlõs, mädd- da meäʹcctäällministeria teâttkääzzkâʹsttemkuvddlõs, Aanar kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹjjveʹrǧǧneʹǩ da Meäʹcchalltõs raʹddje tän lääʹjj tuåiʹmmepiijjmõõžžâst.
+Mädd-da meäʹcctäällministeria vuäitt taarbšemmen uʹvved tääʹrǩab šiõtt'tõõzzid tän lääʹjj tuåiʹmmepiijjmõõžžâst jääʹǩǩtem mõõntõõllmest.
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe ođđeeʹjjmannu 1. peeiʹv 2005.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria Juha Korkeaoja
+Riikksuåvtõõzz asetõs Meäʹcchalltõõzzâst
+Riikksuåvtõõzz riâššmõõžž mieʹlddsânji, kååʹtt lij tuejjuum mädd- da meäcctäällministeria alttõõzzâst, šiõtt'teet Meäʹcchalltõõzzâst rosttovmannu 30. peeiʹv 2004 uʹvddum lääʹjj (1378/2004) nuäʹjin:
+Halltõs
+Meäʹcchalltõõzz halltõõzzâst liâ uuʹccmõsân vitt da jeänmõsân čiččâm vuäzzla.
+Riikksuåvtõs nõõmat halltõõzz vuäzzlaid da mieʹrrat vuäzzlain õõut saaǥǥjååʹđteejen da õõut vääʹrrsaaǥǥjååʹđteejen.
+Halltõõzz vuäzzlast âlgg leeʹd Meäʹcchalltõõzz tuâjjvuuʹd, jäärnâǩtääl leʹbe vouddsai kõõččmõõžži äʹšštobddmõš.
+Vuäzzlaž âlgg leeʹd ǩeâštõõttâmvueʹjj ouddlâʹsttem nälla tiuddväʹlddlaž.
+Halltõõzz vuäzzlain õhtt mieʹrreet Meäʹcchalltõõzz personkååʹddi vaalšum oummui kõõskâst, õhtt mädd- da meäʹcctäällministeriast, õhtt pirrõsministeriast da õhtt Sääʹmjânnam läänast.
+Halltõõzz tuâi
+Meäʹcchalltõõzzâst uʹvddum lääʹjj (1378/2004) 16 §:f 3 momentest šiõtt'tuum lââʹssen da 10 §:f 2 momentest šiõtt'tuum mokstummuužžin halltõs håidd tuâjaid, koid šiõtt'teet riikk jäärnâǩstrooitliʹn uʹvddum lääʹjj (1185/2002), mââibeäʹlnn jäärnâǩstrooiteʹllääʹǩǩ, 10 §:f 1 da 2 momentest.
+Lââʹssen halltõs
+1) reäšš jäärnâǩtuåim hâʹddtummuužž vuâđđjurddsin da hâʹddtummuužž kuõskki riâššõmvääʹld ââʹnnmest;
+2) reäšš jäärnâǩtuåim alttummuužžâst da puttummuužžâst;
+3) reäšš Meäʹcchalltõõzz takai vaaldšummuštuâjai da tõi teäggtõõzz kuõskki suåppmõõžži vuâđđjurddsin takai vaaldšummuštuâjai jiiʹjjes-i juâkkaz ceälkkmuužž vuäǯǯmest.
+4) reäšš jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 3 §:f 2 momentest jurddum vuäʹssǩeeʹrji, vuäʹssbieʹlvuõđi leʹbe vuäzzlažvuõđi haʹŋǩǩummuužži da luõvtummuužži kuõskki alttõõzz raajjmest;
+5) reäšš Meäʹcchalltõõzzâst uʹvddum lääʹjj 17 §:st jurddum tuâkkõõzz uʹvddmest;
+6) reäšš 7 §:st jurddum Meäʹcchalltõõzz ceälkkmuužžin;
+7) reäšš Meäʹcchalltõõzz tuåimm'muužž sizz kuulli aaʹšši vahssmuužžâst da vaarnallšem vaaldšummuužžâst;
+8) reäšš tuåimtõsjååʹđteei tuâi kuõskki suåppmõõžž määinain;
+9) reäšš tuåimtõsjååʹđteei sâjjsain;
+10) reäšš alttõõzz raajjmest mädd- da meäʹcctäällministre tuåimtõsjååʹđteei meädda särnnmõõžžâst; di
+11) ǩiõtt'tââll da reäšš jeeʹrbi Meäʹcchalltõõzz vuäinnmuužž mieʹldd šurrmiârkksaž leʹbe vuâđđjurddlânji vääžnai aaʹššid.
+Riâššâmtuåimm halltõõzzâst
+Halltõs noorââtt saaǥǥjååʹđteei, leʹbe jos son lij meädda, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei kåččmest.
+Halltõs lij riâššâmväʹlddvuõđlaž, ǥu saaǥǥjååʹđteei leʹbe vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da uuʹccmõsân pieʹll jeeʹres vuäzzlain lij pääiʹǩ âʹlnn.
+Halltõõzz riâššmõõžž tuejjeet prååstai jeäʹnbõs jiõnin.
+Jos jiõn mâʹnne tässa, riâššmõžžân vääʹltet teʹl tõt särnnmõš, koon sååbbar saaǥǥjååʹđteei lij känntam.
+Halltõõzz vuäzzlast lij vuõiggâdvuõtt ǩeeʹrjtâtteeʹl vuäǯǯad äʹšše kuõskki jeeʹrab särnnmõš påʹrddǩerjja.
+Halltõs oudd tääʹrǩab mieʹrrõõzzid ääʹšš ǩiõtt'tõõllmest halltõõzzâst.
+Päʹlǩǩõõzz
+Mädd- da meäʹcctäällministeria mieʹrrat halltõõzz vuäzzlai da tiiltaʹrǩǩeejai päʹlǩǩõõzzid.
+Tuåimtõsjååʹđteei
+Meäʹcchalltõõzzâst uʹvddum lääʹjj 10 §:f 3 momentest šiõtt'tuum mokstummuužžin tuåimtõsjååʹđteei håidd tuâjaid, koin šiõtt'teet jäärnâǩstrooiteʹllääʹjj 11 §:st.
+Tuåimtõsjååʹđteeijest lij šuurmõsšuur ärvvnõmm.
+Ǩeʹlbbjemvuõđõõlǥtõõzz
+Tuåimtõsjååʹđteeijest õõlǥtet tuõjju suåppâm pââibuž õllškooultuʹtǩǩõs, jäärnâǩtääl da Meäʹcchalltõõzz tuâjjvuuʹd tobddmõõžž di jååʹđtemnäältobddmõõžž da tuâjast vuäǯǯum da čuäjtum jååʹđtemsilttõõzz.
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteejest õõlǥtet vergga suåppâm pââibuž õllškooultuʹtǩǩõs, toobdštõõtmõõžž takai vaaldšummuštuâjai jiiʹjjes-i juâkkõʹšše kuulli tuâjai di jååʹđtemnäältobddmõõžž da tuâjast vuäǯǯum da čuäjtum jååʹđtemsilttõõzz.
+Meäʹccjânnamtäällšoormõõžžâst õõlǥtet vergga suåppâm pââibuž õllškooultuʹtǩǩõs da toobdštõõtmõõžž meäʹccjânnma kuulli aaʹššid.
+Meäʹcchalltõõzz veeʹrjid õõlǥtet, što äʹššvuäʹmsteei lij ääiʹjbuž tuåimm'muužžin čuäʹjtam nåkam silttummuužž da pâʹsttmuužž, koon veeʹrj õõudâsviikkâm håiddmõš ouddlâʹstt.
+Nõõmtummuš
+Tuåimtõsjååʹđteei nõõmtummuužžâst šiõtt'teet Meäʹcchalltõõzzâst uʹvddum lääʹjjest.
+Ouʹddel nõõmtummuužž ääʹššest âlgg äännad Meäʹcchalltõõzz ceälkkmuš.
+Luâđkääzzkâʹsttemjååʹđteei vergga nõõmat riikksuåvtõs pirrõsministeria alttõõzzâst.
+Ouʹddel nõõmtummuužž ääʹššest âlgg äännad mädd- da meäʹcctäällministeria di Meäʹcchalltõõzz ceälkkmuš.
+Meäʹccjânnamtäällšoormõõžž vergga nõõmat mädd- da meäʹcctäällministeria.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria peejj koolm eeǥǥaz vuârstes saaǥǥstõõllâmkooʹddid Sääʹmjânnam lään da Oulu lään di Tâʹvv-Kaʹrjjel mäddkååʹdd vuuʹdid.
+Pukid saaǥǥstõõllâmkodda koʹlle mädd- da meäʹcctäällministeria mierruum saaǥǥjååʹđteei da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei di ååuʹc jeeʹres vuäzzla, koin pukin lij vääʹrrvuäzzlaž.
+Saaǥǥstõõllâmkodda kuulli vuäzzla âʹlǧǧe eeʹttkâʹstted meer, meäʹcctääl, jieʹllemvueʹǩǩjääl, pirrõssuejjummuužž da meerlažleettid.
+Ouʹddel saaǥǥstõõllâmkooʹddi piijjmuužž mädd- da meäʹcctäällministeria äänn ooudbeäʹlnn peäggtum laanai läänhalltõõzzin da äʹššvuäʹmsteei mäddkooʹddi leettin ceälkkmuužžid saaǥǥstõõllâmkodda vaalšum oummin.
+Saaǥǥstõõllâmkooʹddi tuâjj liâ:
+1) uʹvdded Meäʹcchalltõʹsse ceälkkmuužžid vääžnai riikk mädd- da čääʹccvuuʹdi âânnmõʹšše kuõskki kõõččmõõžžin;
+2) tuejjeed Meäʹcchalltõʹsse alttõõzzid lokku vääʹldeeʹl pääiklaž meeri sââi da tuåimi õʹhttesuåvtõõllâm diõtt Meäʹcchalltõõzz tuåimm'muužž plaanmen.
+Õhttsažtuâjjäʹrttel
+Meäʹcchalltõs vuäitt piijjâd dåmmpäiʹǩǩvoudda õhttsažtuâjjäʹrttlid, koozz koʹlle Meäʹcchalltõõzz da vuuʹd meer äʹššviikki.
+Viõʹǩǩepuättmuš- da serddšiõtt'tõõzz
+Tät asetõs puätt viõʹǩǩe täʹlvvmannu 1. peeiʹv 2005.
+Ouʹddel asetõõzz viõʹǩǩepuäʹttmuužž vouddsa pijjum saaǥǥstõõllâmkååʹdd juäʹtǩǩe tuåimm'muužžes tuåimmpââi loʹppe
+Mâiʹd jeeʹressââʹjest šiõtt'teet Meäʹcchalltõõzz luâđsuejjeemtuâjai tuejjeei jiiʹjjes-i juâkkaz šoormõzz veeʹrjest, kuâsk asetõõzz viõʹǩǩe puäʹttmest Meäʹcchalltõõzz takai vaaʹldšummuštuâjai jiiʹjjes-i juâkkaz šoormõzz veeʹrj.
+Ouʹddel asetõõzz viõʹǩǩepuättmuužž vueiʹtet riõmmâd viõʹǩǩepiijjâm oudldõs tuåimid.
+Halltõssaaǥǥstõõlli Matti Setälä
+Uʹvddum Heʹlssnest njuhččmään 16 peeiʹv 2004
+Riikkpeeiʹvi meäʹrrõõzz mieʹldd kååʹmtet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 50 § di muʹtteet 18 da 20 §, 39 §:z 3 momentt, 55 §, 57 §:z 2 momentt da 65 § nåkamnallšem ko tõin lij 39 §:z 3 momentt lääʹjjest 1289/1996, nääiʹtaa:
+Lääin da veäʹǩǩvuõđ ooccmõš da miõttmõš
+Lääinaid da veäʹǩǩvuõđid meâtt ooccmõõžžâst Sääʹmjânnam tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkõõskõs.
+Ooccmõš âlgg raajjâd pâi ��eʹrjjteeʹl da tõt âlgg vuâllaǩeʹrjjted.
+Tõn cõõggkani, što mâiʹd jeeʹresåʹrnn lääʹjjest šiõtt'teet, âlgg ooccmõõžž vuâllaǩeʹrjjted.
+Ouddâl ko tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkõõskõs meärrad lääin leʹbe veäʹǩǩvuõđ miõttmest, vueiʹtet ooccmõõžžâst haʹŋǩǩeed kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩveʹrǧǧneeʹǩǩ ceälkkmuužž di jeeʹres ceälkkmuužžid še.
+Ceälkkmušmõõntõõllmuužžâst vueiʹted uʹvdded tääʹrǩab šiõtt'tõõzzid mädd- da meäʹcctäällministeeria asetõõzzin.
+Mädd- da meäʹcctäällministeriast, mädd- da meäʹcctäällministeeria teâttkääzzkõskõskksest da tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkõskksest lij vuõiggâdvuõtt uʹvdded sij tuâjast åårai veʹrǧǧoummui tuâjjân raajjâd ooudpeäʹlnn iʹlmmtekani tän lääʹjjest mieʹrruum veäʹǩǩvuõđi, lääinai da jeeʹres tuäʹrjjõõzzi miõttmõʹšše, mähssmõʹšše da âânmõʹšše kuulli oudldõõzzi da määinai jäkktõõllmuužž vuâppmõõžžâst taʹrbbeš taʹrǩǩumuužžid.
+Täʹrjjõõzz vuäǯǯai âlgg koʹrvvõõzztää čuäiʹjted taʹrǩǩeeja pukid taarbšeei tiill- da jeeʹres äʹššǩeeʹrjid, koin juuʹrdet še autmaattlaž teâđai ǩiõtt'tõõllmuužž veäkka leʹbe jeeʹresnalla rajjum leʹbe seilltum vaʹstteei aunnsid da še jeeʹresnalla veäʹǩǩted taʹrǩǩõõzzâst.
+Taʹrǩǩeejast lij vuõiggâdvuõtt vuâppamtuâi oudldam veeidâsvuõđâst taʹrǩǩeed tuäʹrjjõõzz vuäǯǯaja kuulli žeevti aassâmpääiʹǩid, šâddmääddaid, puuʹt'tem- da valmštemstrooitlid, ääiʹtid, kaaupšempääiʹǩid da jeeʹres tuäʹrjjõõzz miõttmõʹšše da mähssmõʹšše vaikkteei åårrmõõžž.
+Taʹrǩǩumuš vuäitt kuõskkâd seämmanlla tuäʹrjjõõzz vuäǯǯja leʹbe tuäʹrjjõõzz tuåimteeja.
+Taʹrǩǩumuužž ij vueiʹt kuuitõǥ tueʹjjeed dommrääuh vuâlaž põõrtin.
+Veäʹǩǩvuõtt âlgg peʹrrjed mååust mååžna ääiʹj seʹst lokku vääʹldeeʹl väʹsttpeʹrrjumuužž määiʹn da oummu mäʹhssemoodd.
+Valdiasåbbar asetõõzzin vueiʹtet šiõtt'teed tääʹrǩben tõn ääiʹjest, koonn seʹst veäʹǩǩvuõtt âlgg peʹrrjed mååust.
+Veäʹǩǩvuõđ ij vuäǯǯ teänab mieʹrreed väʹsttpeʹrrjumuužž vuâlla tõn mâŋŋa, ko 10 eeʹǩǩed lij mõõnnâm tõʹst, ko veäʹǩǩvuõđ mââimõs mähss lij mahssum.
+Peʹrrjumuužž vuäǯǯat tueʹjjeed piiđi åålǥasmettumuužžâst mieʹrruum vueʹjjest.
+Tiuʹddepiijjâmveʹrǧǧneeʹǩǩ
+Mädd- da meäʹcctäällministeria, Sääʹmjânnam tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩ-kõõskõs, mädd- da meäʹcctäällministeeria teâttkääzzkõskõõskõs Aanar kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩveʹrǧǧneǩ da Meäʹcchalltõs âʹnne huõl tän lääʹjj tiuʹddepiijjâm diõtt.
+Meäʹcchalltõõzz Pâʹjj-Sääʹmjânnam luâđhåiddvuʹvdd âânn huõl valdia mädd- da čääʹccvuuʹdi håiddmest sääʹmvuuʹvdest da tõõi ââʹnnmest šõddi jeeʹres tuåimin, koid tät lääʹǩǩ oudldâstt.
+Mädd- da meäʹcctäällministeeria asetõõzzin vueiʹtet taarbi mieʹldd uʹvdded tääʹrǩab meäʹrrõõzzid mõõntõõlmin, mâid jäkktõõlât tän lääʹjj tiuʹddepiijjmest.
+Tän lääʹjj mieʹlddlaž tuâjain vueiʹtet, tõn mieʹldd ko valdiasåbbar asetõõzzin tääʹrǩben šiõtt'teet, ââʹnned veäʹǩǩen Sääʹmjânnam läänhalltõõzz da jeeʹres valdia veʹrǧǧneeʹǩǩid.
+Kuuli koʹrvvummuš
+Saaʹmi ouddoummu da suu veäʹǩǩen reâuggai piisar tuâjai hoiʹddmest määuʹset pääʹlǩ da kuuli koʹrvvõõzz mäddtääll ooudâsviikkâm-foond vaaʹrin tõn mieʹldd ko mädd- da meäʹcctäällministeria jeerab meärrad.
+Tääʹrǩab šiõttʹtõõzz da nââneei äʹššǩeʹrjjkääʹvv
+Valdiasåbbar asetõõzzin vueiʹtet šiõtt'teed tääʹrǩben tuäʹrjjeemvueʹjjin, tuäʹrjjõõzz miõttâmvuâđain, tuäʹrjjõõzzi jäänbõsmieʹrin da suåppmõʹšše vuâđđai tuäʹrjjõõzzi takai määiʹnin da tõʹst, što mäʹhtt tuäʹrjjõs vuäitt leeʹd jeeʹresnallšem vuuʹdi mieʹldd.
+Mädd- da meäʹcctäällministeeria asetõõzzin vueiʹtet uʹvdded tääʹrǩab šiõtt'tõõzz tuäʹrjjõõzz uʹvddmest da tuäʹrjjeemtaaʹzzin, ko mõõk lie tän lääʹjjest da tõn mieʹldd uʹvddum asetõõzzâst.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria raavâd še kaupp- da veäʹlǧǧǩeeʹrji kääʹvid, ooccâm- da tuʹmmjemkääʹvid da jeeʹres kääʹvid, koid taarbšet tän lääʹjj âânnmõõžž diõtt.
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe kiđđmannust 1 peeiʹv 2004.
+Ko tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe, viõǥǥâst åårram šiõtt'tõõzzid da meärrõõzzid ââʹnet kuuitâǥ tõn räjja ko jeeʹreld mieʹrreet.
+Heʹlssnest njuhččmään 16 peeiʹv 2004
+Mädd- da meäʹcctäällministeria asetõs sääʹmlääʹjj mieʹlddsaž jäänmõspuåđraajjin
+Uʹvddum Heʹlssnest čõhččmannu 22 peeiʹv 2004
+Mädd- da meäʹcctäällministeria tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd šiõtt'teet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 5 ��:z 3 moment mieʹldd:
+Tuäʹrrjjõõzz sääʹmlääʹjj mieʹldd vueiʹtet uʹvdded ooumže, koonn puåtti, jeeʹres ko sääʹmlääʹjjest mieʹrruum põõrǥâstuejjumuužžâst, lie jäänmõsân 32 000 eurrâd eeʹjjest.
+Pieʹllkueiʹmi diõtt vaʹstteei õhʹttepiijjum puåtti vuäǯǯa leeʹd jäänmõsân 42 000 eurrâd.
+Puåtti mieʹrǩǩee tän asetõõzzâst valdiapiiđ vuâlaž obbpuåttjid, koin lij valddum meädda kuulid, kook lie šõddâm puåttji haʹ1ǩǩemest.
+Puåttjin jeät õʹnnu kuuitâǥ tuâiteʹmvuõđstaanlääʹjj (1290/2002) mieʹlddsaž vuâđđpeiʹvvtieʹğğ ij-ǥa tuâjjmarkkântueʹrjjõõzz, paalǥâskooʹddin vuõǯǯum pääʹlǩ ij ni nåkam puåttjid, kook vueiʹtet ǩiõččâd sättnaž.
+Puåttjid tuõttât ouddâl tuʹmmjemvuâlaž puättamääiʹj tuåimtum mââimõs piiđin tuõttum piiđvuâlaž puåttji mieʹldd lokku vääʹldeeʹl kuuitâǥ ärvtõllum leʹbe muđoi tuõttum muttõõzz puåttjin.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe čõhččmannu 29 peeiʹv 2004.
+Täin asetõõzzin kååʹmtet mädd- da meäʹcctäällministeria njuhččmannu 7. peeiʹv 2000 ouddam asetõõzz (349/2000) sääʹmlääʹjj mieʹlddsaž puåđraajjin.
+Heʹlssnest čõhččmannu 22 peeiʹv 2004
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 20 peeiʹv 2005
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § nääiʹt:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 516 eurrod.
+Reviir mieʹlddlaž ǩeârddõs kuäʹcǩǩem jälstem reviirin lij õhtt, jeeʹreåʹrnn ko 4 §:sest sarnnum paalǥâskooʹddi vuuʹdin.
+Nåkam reviir, koʹst ääiʹjab lij jälstum, ǩiõččât õin jälstum, ko mâka tõʹst lij tuõttum hiârvtum pieʹss leʹbe tõʹst lie leäm ââʹlj kueiʹt ooudab eeʹjj.
+Teʹl ko kuäʹcǩǩem jälstem reviirist šâʹdde ââʹlj, ǩeârddõs lij kuuitâǥ koumm.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2005.
+Heʹlssnest kålggmannu 20 peeiʹv 2005
+Halltõspiisar Heikki Korpelainen
+Uʹvddum Heʹlssnest täʹlvvmannu 9 peeiʹv 2006
+Valdiasåbbar asetõs nuõrituâjast da -politiikkâst
+Valdiasåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddsânji, kååʹtt lij tuejjuum mätt'tõsministeria maadârdõõzzâst, šiõtteet täʹlvvmannu 27 peeiʹv 2006 uʹvddum nuõrilääʹjj (72/2006) nuäʹjain:
+Valdia nuõrituâjj da -politiikk
+Nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprogramm
+Nuõrilääʹjj (72/2006) 4 §:fâst jurddum nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprogramm valmštõõlât mätt'tõsministeriast õhttsažtuâjast sosial- da tiõrvâsvuõttministeria, tuâjjministeria, pirrõsministeria di taarbšeʹmmen še jeeʹres nuõri peäʹlestvälddmõõžžâst vääžnmõš ministeriaivuiʹm.
+Ooudâsviikkâmprogramm âânn seʹst väʹlddkåådlaž nuõripolitiikklaž täävtõõzzid di läänai da kooʹddi nuõripolitiikkla programmtuâi vuâđđjuurdid, kook koʹlle nuõri škoouʹlʹjumuʹšše, tuâjjvuõʹtte, piʹrǧǧumuʹšše, tiõrvâsvuõʹtte, liikkee'es meerlažvuõʹtte da sosiaalaž staanmuʹššše, jälstumuʹšše, põrggivuõʹtte, prizoovvuõʹtte da prizoovteʹmeskääzzkõʹsse da jeeʹres päärnaid da nuõrid kuulli ääiʹjpoddsaž aaʹššid.
+Prograammâst päärnaid kuulli ǩiõččâmvueʹjj vääʹldet lokku eärben päärnai šõddâm peäʹlest.
+Mätt'tõsministeria peejj taarbšeʹmmen tuâjjäʹrttel prograamm valmštõõllâm da praavvâm diõtt.
+Valdia nuõriaaʹšši saaǥǥstõõllâmkåʹdd
+Valdia nuõriaaʹšši saaǥǥstõõllâmkååʹddest lij saaǥǥjååʹđteei, kueʹhtt vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da jäänmõsân 15 jeeʹres vuässla.
+Valdiasåbbar kåčč tuåimmkåʹddneʹǩǩen nuõri šõddeem- da jieʹllemvuâkka tobdstõõttâm persoonid.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd vuässla âʹlǧǧe leeʹd väʹlddkåådlai
+nuõriorganisaatiai da nuõrituâi tuejjeeja organisaatiai eʹtǩǩõsttum persoon.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd tuåimmpââʹjj lij nellj eeʹǩǩed.
+Saaǥǥstõõllâmkåʹdd piijât nuʹtt mäʹhtt parlameent vaalpââiʹjin kuuđ mannu seʹst vaalpââi aalgâst da tõn tuåimmpââʹjj juätkkai, poka puõʹtti saaǥǥstõõllâmkåʹdd lij pijjum.
+Saaǥǥstõõllâmkåʹdd lij mieʹrreemvääʹldlaž, ku såbbar saaǥǥjååʹđteei da jäänmõsân pieʹll jeeʹres vuässlain lij pääiʹǩ âʹlnn.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹddest lij väʹlddpiisar, koon mätt'tõsministeria väʹldd da koon tuåimmpââʹjj lij jäänmõsân nellj eeʹǩǩed.
+Lââʹssen saaǥǥstõõllâmkååʹddest vueiʹtte leeʹd jeeʹres personkååʹdd.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd koontârtuâi hååidat mättʹtõsministeriast.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd saaǥǥjååʹđtejja da jeeʹres vuässlaid, piizra da äʹšštobddjid kuulli sååbbarpäʹlǩǩõõzzi mäʹhssmõõžžâst reäšš mätt'tõsministeria.
+Ärvvtõõllâm- da veäʹǩǩvuõtt'tuåimmkåʹdd
+Ärvvtõõllâm- da veäʹǩǩvuõtt'tuåimmkååʹddest lij saaǥǥjååʹđteei, vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da jäänmõsân čiččâm jeeʹres vuässla.
+Valdiasååbbar kooll vuõššân väʹlddkååddlai nuõriorganisaatiaid da mâŋŋa kuullmest kåčč tuåimmkåʹddneʹǩǩen nuõrituåimmjumuʹšše tobdstõõttâm persoonid.
+Tuåimmkååʹdd tuåimmpââʹjj lij nellj eeʹǩǩed.
+Tuåimmkåʹdd piijât nuʹtt mäʹhtt parlameent vaalpââiʹjin kuuđ mannu seʹst vaalpââi aalgâst da tõn tuåimmpââʹjj juätkkai, poka puõʹtti saaǥǥstõõllâmkåʹdd lij pijjum.
+Tuåimmkåʹdd lij mieʹrreemvääʹldlaž, ku såbbar saaǥǥjååʹđteei da jäänmõsân pieʹll jeeʹres tuåimmkåʹddneeʹǩǩin, lij pääiʹǩ âʹlnn.
+Tuåimmkååʹddest lij väʹlddpiisar, koon mätt'tõsministeria väʹldd da koon tuåimmpââʹjj lij jäänmõsân nellj eeʹǩǩed.
+Lââʹssen tuåimmkååʹddest vueiʹtte leeʹd jeeʹres personkååʹdd.
+Tuåimmkååʹdd koontârtuâi hååidat mättʹtõsministeriast.
+Tuåimmkååʹdd saaǥǥjååʹđtejja da jeeʹres tuåimmkåʹddneeʹǩǩid, piizra da äʹšštobddjid kuulli sååbbarpäʹlǩǩõõzzi mäʹhssmõõžžâst reäšš mätt'tõsministeria.
+Valdiateäggtõs
+Valdiaveäʹǩǩvuõʹtte vuõiggõttum nuõriorganisaatiaid da nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiaid
+Mättʹtõsministeria preemm ooccmõõžžâst organisaatia, kååʹtt lij nuõrilääʹjj 10 §:f 1momeent mieʹlddsaž, veäʹǩǩtem väʹlddkåådlaž organisaatia leʹbe väʹlddkåådlaž nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatia.
+Ooccmõõžžâst âlgg maadârded mätt'tõsministeria beälla čiõlǥtõs organisaatiast, tuåimmkåʹddneeʹǩǩin, tuåimmjumuužžâst da täällvuõđâst.
+Väʹlddkåådliʹžžen nuõriorganisaatian vueiʹtet priimmâd organisaatia, koʹst liâ uuʹccmõsân 1000 personvuässla da koʹst obbvuässlažmeäʹrest uuʹccmõsân kueʹhtt kuälmõõzz liâ vuâlla 29- ekksa leʹbe koon kruuggorganisaatiai leʹbe pääiklažsieʹbri õʹhttelaskkuum personvuässlažmieʹrr lij uuʹccmõsân 1 000 da koʹst obbvuässlažmeäʹrest uuʹccmõsân kueʹhtt kuälmõõzz liâ vuâlla 29- ekksa.
+Organisaatia priimmʹmen âlgg väʹldded lokku tõn ââʹnnem nuõrituâjj, tuåimmjemvuʹvdd da vuässlažmieʹrr di tõt, mäʹhtt organisaatiast teâuddai nuõri vuässõõttmõš tuʹmmstõktuõjju.
+Mätt'tõsministeria âânn looǥǥstõõǥǥ veäʹǩǩtem organisaatiain.
+Ooudbeäʹlnn 2 momeentest peäggtum priimmânvuâđain vueiʹtet moksted ǩiõll'laž leʹbe jeeʹres minoriteett kõõskâst leʹbe tuåimmvuuʹdstes väʹlddkåʹddlažân eeʹttkâʹstteeʹl ǩiõččâm organisaatia beäʹlnn.
+Veäʹǩǩvuõđi miõttmõš
+Nuõrilääʹjj 10 §:f 1 momeentest jurddum väʹlddkåådlaž nuõriorganisaatiaid da väʹlddkååʹddlaž nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiaid miõđât takaiveäʹǩǩvuõtt tuejjeemvuâđđõõvvmõõžž mieʹlddsânji organisaatia tuåimmjemplaan da mäʹhssemplaan vuâđast.
+Tuejjeemvuâđđõõvvâmvuõtt
+Tuejjeemvuâđđõõvvâmvuõđid ärvvtõõlât plannum da čõõđtum tuåimmjumuužž vuâđast.
+Tuåimmjumuužž šlaajj ärvvtõõlât kõskkvuõđâst juõʹǩǩ organisaatiain pijjum täävtõõzzid da tõõi teâuddjumuʹšše.
+Tuåimmjumuužž veeidasvuõđ ärvvtõõllmen vääʹldet lokku organisaatia põõššinallšem tuåimmjumuužž kruugâst åårrai nuõri mieʹrr di tuåimmjumuužž vaikktemvuõtt da vooudlaž käʹttemvuõtt.
+Ekonomiivuõđ ärvvtõõllmen vääʹldet lokku organisaatia jiiʹjjes tuåimmjem tuejjumuužžid, vaaldšem kuuli vuässõʹsse obbkuulin di tuåimmjumuužž puuʹtteemvuõʹtte.
+Veäʹǩǩvuõđ taarb tuʹmmjeʹmmen vääʹldet lokku organisaatia ekonomiivuõđ vueʹǩǩ, jeeʹres õlmmsa veäʹǩǩvuõđ da väʹlddveârlaž tuåimmjumuʹšše ââʹnnem diõtt åårrai vääʹraid.
+Ääiʹjpoddsa õhttsažkåådlaž miârkktõõzz ärvvtõõllmen vääʹldet lokku organisaatiai liikkeeʹesvuõtt õhttsažkåådlaž aaʹššin di nuõri sosiaalaž staanmõõžžâst.
+Veäʹǩǩvuõđ miõttmõõžžâst väʹlddkåådlaž nuõriorganisaatiai kruuggorganisaatiaid da nuõrilääʹjj 11 §:fâst jurddum nuõrituâjaid tuejjeejai organisaatiaid jäʹǩǩtet suåppâm vuässõõzzin, mâiʹd 1―3 momeentest šiõtteet.
+Vuäʹppõõzz priimmâm kuulin
+Mätt'tõsministeria oudd veäʹǩǩtem väʹlddkåådlai nuõriorganisaatiaid da väʹlddkåådlai nuõrituâi tuejjeejai organisaatiaid piirieeʹjji mieʹrrtieʹǧǧi ooccâm diõtt čõõđtem äiʹǧǧen vuäʹppõõzzid valdiaveäʹǩǩvuõʹtte kuulli priimmâm kuulin.
+Väʹlddkåådlaž nuõrikõõskõõzzi priimm'mõš veäʹǩǩtem kõõskõssân.
+Väʹlddkååddlaž nuõrikõõskõõzzin juuʹrtet tõid kooʹddi, kåʹddkonseerni, nuõriorganisaatiai, nuõrituâi tuejjeejai organisaatiai, nuõrituâi kääʹzzkâʹsttemorganisaatiai da jeeʹres õhttõõzzi vuäʹmstem kõõskõõzzid, koid mättõsministeria preemm veäʹǩǩtem kõõskõssân.
+Priimmʹmõõžž oudldõssân lij, što:
+1) kõõskõs lij šorradvuõđstes da niâvvaivuõđstes vooudliʹžže, väʹlddkååddliʹžže da meeraikõskksiʹžže tuåimmjumuʹšše suåppi.
+2) kõõskõõzz vaaldšem da ekonomii lij rajjum nuʹtt, što nuõrilääʹjj 12 §:f 2 momeentest jurddum oudldõõzz teâuddje;
+3) kõõskõs kääzzkâstt vuõssʹsâjjsânji vooudla, väʹlddkåådla da meeraikõskksa nuõrituåimmjumuužž, leiʹrr- da luâttškooultuåimmjumuužž di nuõri liikkeeʹes meerlažvuõđ da sosiaala staanmõõžž ooudâsviikki tuåimmjumuužž;
+4) kõõskõs tuåimmai taarbšeʹmmen nuõrituâi ooudâsviikkâmkõõskõssân da kooʹddi nuõrituâi vooudlaž kääzzkâʹsttemkõõskõssân di oudd taarbšeʹmmen nuõrituâi juäʹtkk- da tiuddeemškoouʹlʹjumuʹššân;
+5) Kõõskõõzzâst lij staanvuõttplaan.
+Tuåimmjemveäʹǩǩvuõđ miõttmõš nuõrikõõskõʹsse
+Kõõskõõzz tuåimmjemveäʹǩǩvuõđ miõđât 8 §:f 1momeentest jurddum âânnmõʹšše.
+Kõõskõõzz tuåimmjumuužžâst jäänaš âlgg leeʹd nuõriââʹnnem täävtõssân uuʹccmõsân kueʹhtt kuälmõõzz kõõskõõzz âânnmõõžžâst.
+Tuåimmjemveäʹǩǩvuõđ ij vuäǯǯ ââʹnned jeeʹres tuäimmjumuužž kuulid.
+Nuõriââʹnnem veeidasvuõđ ärvvtõõlât 8 §:f 2 momeent 1―4 pääiʹǩ mieʹlddsa âânnmõõžžin da puuʹtʹteemkuulin.
+Lââʹssen vääʹldet lokku kõõskõõzz plannum tuåimmjumuužž määŋgpeällsažvuõtt, šlaajj da täävtõõllâmvuõtt, spesialsilttõs di kõõskõõzz ââʹnnemtääʹss da nuõriââʹnnem vuässõs tõn tuåimmjumuužžâst.
+Raajjâmveäʹǩǩvuõđid vueiʹtet miõttâd kõõskõõzz haŋkkumuužžâst, raajjmõõžžâst, vuâđteevvmõõžžâst da niâvvai diõtt šõddi kuulin.
+Viõʹǩǩepuättmõš- da seʹrddemšeâttmõõžž
+Viõʹǩǩepuättmõš
+Tät asetõs puätt viõʹǩǩe pâʹzzlâšttammannu 1. peeiʹv 2006.
+Asetõõzz 4 da 5 § puäʹtte seârvvna viõʹǩǩe ođđeeʹjjmannu 1. peeiʹv 2007.
+Tän asetõõzzin jaukkeed nuõrituâjast kålggmannu 22 peeiʹv 2002 uʹvddum valdiasåbbar asetõs (729/2002).
+Ouddâl asetõõzz viõʹǩǩepuättmõõžž vueiʹtet riõmmâd asetõõzz tiuʹddepiijjâm oudldem tuåimid.
+Nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprograamm priimm'mõš vuõssmõs vuâra
+Valdiasåbbar preemm nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprograamm vuõssmõs vuâra eeʹjj 2007 äiʹǧǧen.
+Heʹlssnest täʹlvvmannu 9 peeiʹv 2006
+Kulttuurminister Tanja Karpela
+Halltõsduumšeǩ Sari Korpimies
+Parlameent tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddsânji šiõtteet:
+1 Lååkk
+Takai šeâttmõõžž:
+Täävtõs
+Tän lääʹjj juʹrddân lij staanâd nuõri šõddmõõžž da jiõččmõõvvmõõžž, ooudâsviikkâd nuõri liikkeeʹes meerlažvuõđ da nuõri sosiaalaž staanmõõžž di pueʹreed nuõri šõddâm- da jieʹllemåårrmõõžžid.
+Täävtõõzz čõõđtumuužžâst alggšõddmõššân liâ õhttsažvuõtt, õhttsažvaʹsttõs, õõut'tääʹssvuõtt da tääʹssärvv, määŋgkulttuurvuõtt da meeraikõskksažvuõtt, tiõrvvsa jieʹllemvueʹjj di pirrõõzz da jieʹllem slävvõõttmõš.
+Mieʹrtõõzz
+Tän lääʹjjest juuʹrdet:
+1) Nuõrin vuâlla 29-ekksaid;
+2) liikkeeʹes meerlažvuõđin nuõri täävtõõlâž tuåimmjumuužž meerlažõhttsažkååʹddest;
+3) sosiaalaž staanmõõžžin nuõri årra čuäʹjtum tuåmid jieʹllemsilttõõzz pueʹreem diõtt da čårrõõttâm vuâsttatuõsttâm beäʹlest;
+4) nuõrituâjain nuõri jiijjâz ääiʹj âânnmõʹšše tillõõvvâm liikkeeʹes meerlažvuõđ ooudâsviikkmõõžž seämmanalla ku nuõri sosiaalaž staanmõõžž, nuõri šõddâm da jiõččmõõvvâm staanmõõžž di puõlvvõõǥǥi kõskksaž vuârrvaikktõõzz;
+5) nuõripolitiikkin nuõri šõddâm- da jieʹllemåårrmõõžžid;
+6) väʹlddkååddlaž registõllum organisaatia, kååʹtt čõõđât tän lääʹjj meäʹr da šõddâmaalǥid da koon tuåimmjemvuʹvdden lij obb jânnam;
+7) väʹlddkååddlažnuõrituâi kääzzkâʹsttem registõllum organisaatia, koon tuåimmjumuužž väʹlddvueʹǩǩsaž juʹrddân lij raajjâd kääzzkõõzzid nuõrituâi takai ooudâsviikkmõššân;
+8) nuõrituâi tuejjeeja organisaatiast registõllum organisaatia leʹbe jeeʹres õhttsažkååʹdd, koon tuåimmjumuužžâst håʹt bieʹǩǩ lij nuõrituâjj da koon nuõrituâjj lij veeidasvuõđstes veʹrddeemnallšem vʹäʹlddkåådlaž nuõriorganisaatia tuåimmjumuʹšše.
+Valdia nuõrituâjj da -politiikk
+Ooudâsviikkmõš da õhttsažtuâjj
+Mätt'tõsministeriast lij vasttõs nuõrituâi da -politiikk takai ooudâsviikkmõõžžâst.
+Läänhalltõõzz tuåiʹmmje nuõrituâi da -politiikk kuõskki aaʹššin valdia vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧneʹǩǩen.
+Mätt'tõsministeria preemm lään nuõrituåim tuejjeemtäävvtõõzzid õõutsââʹjest läänhalltõõzzin.
+Mätt'tõsministeriast lij väʹlddkååʹdd tääʹzzest da läänhalltõõzzi vuʹvddtääʹzzest vasttõs nuõripolitiikk õʹhttešiõttumuužžâst.
+Valdiasååbbar preemm juõʹǩǩ neelljad eeʹjj nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprograamm.
+Ooudâsviikkâmprogramm âânn seʹst väʹlddkåådla nuõripolitiikk täävtõõzzid da vuâđđjuurdid läänai da kooʹddi nuõripolitiikklaž programmtuõjju.
+Ooudâsviikkâmprograamm taʹrǩǩeet taarbšeʹmmen.
+Ooudâsviikkâmprograamm valmštââll mätt'tõsministeria õhttsažtuâjast äʹššvuäʹmsteeʹjai jeeʹres ministeriaivuiʹm.
+Valmštõõllmõõžžâst âlgg kuullâd nuõrituâi da -politiikk vääžnmõš kruugid.
+Ooudâsviikkâmprograammâst šiõtteet tääʹrǩben valdiasåbbar asetõõzzin.
+Nuõrituâi da-politiikk äʹšštobddâmorgaanân lij valdia nuõriaaʹšši saaǥǥstõõllâmkåʹdd, koon peejj valdiasååbbar.
+Saaǥstõõllâmkåʹdd tuåimmai mätt'tõsministeriain.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹddest vueiʹtte leeʹd juâkkaz aaʹšši valmštõõllâm diõtt.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹdd tuâjjan lij:
+1) uʹvdded mätt'tõsministeria beälla ceälkkmuš nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprograʹmme väʹlddem aaʹššin da ärvvtõõllâd piirieeʹjji nuõripolitiikk ooudâsviikkâmprograamm čõõđtumuužžâst:
+2) raajjâd maadârdõõzzid nuõrid kuõskki programmân da tuåimmân;
+3) raajjâd ääiʹjpoddsaž teâđaid nuõri da sij jieʹllemåårrmõõžži peäʹlest.
+Saaǥǥstõõllâmkååʹddest šiõtteet tääʹrǩben valdiasåbbar asetõõzzin.
+Ärvvtõõllmõš- da veäʹǩǩvuõtt'tuåimmkåʹdd
+Väʹlddkåådlai nuõriorganisaatiai da väʹlddkåådlai nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiai veäʹǩǩvuõttaaʹššin mätt'tõsministeria äʹšštobddiordaanân lij ärvvtõõllâm- da veäʹǩǩvuõtt'tuåimmkåʹdd, koon peejj valdiasååbbar.
+Tuåimmkåʹdd vuäitt kõõskstes nõõmted juâkksid aaʹšši valmštõõllâm diõtt.
+Tuåimmkååʹdd tuâjjan lij:
+1) raajjâd piirieeʹjji mätt'tõsministeria beälla maadârdõs väʹlddkåådlai nuõriorganisaatiai da väʹlddkåådlai nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiai valdiaveäʹǩǩvuõđi juâkkmõõžžâst;
+2) uʹvdded piirieeʹjji mätt'tõsministeria beälla ceälkkmuš väʹlddkåådlai nuõriorganisaatiai da väʹlddkåådlai nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiai veäʹǩǩvuõttââʹntemvuõđin ooccmõõžži vuâđast;
+3) uʹvdded piirieeʹjji mätt'tõsministeria beälla ceälkkmuš nuõrituâi tuejjeejai organisaatiai valdiaveäʹǩǩvuõđi juâkkmõõžžâst;
+4) raajjâd mätt'tõsministeria raukkmõõžžâst ärvvõõzzid veäʹǩǩvuõđ vuäǯǯai organisaatiai tuåimmjumuužžâst.
+Tuåimmkååʹddest šiõtteet tääʹrǩben valdiasåbbar asetõõzzin.
+Kooʹddi nuõrituâjj da -politiikk
+Nuõrituâi da -politiikk oodâsviikkmõš da čõõđtumuš
+Nuõrituâjj da -politiikk koʹlle kååʹdd tuâjaid.
+Nuõrituâi čõõđtumuužžâst vaʹsttee kååʹdd, nuõrisieʹbrr da jeeʹres nuõrituâjaid tueʹjjeeja organisaatiad.
+Nuõrituâi kääzzkõõžžid vueiʹtet raajjâd še vooudlânji kooʹddi õhttâstuâjjan.
+Kååʹdd nuõrituâi da -politiiʹǩǩe koʹlle nuõri šõddeemnallšem vuäʹpstõs, tuåimmpõrtt da staarjõsvueiʹttmõõžž, teâtt- da vuäʹpstemkääzzkõõzz, nuõrisieʹbri da jeeʹres nuõriäʹrttel tuäʹrjjõs, liikkee'es, kulttuursaž da määŋdkulttuursaž nuõrituåimmjumuš, nuõri pirrõsšõddumuš di taarbseʹmmen nuõri tuâjjpõrttkääzzkõõzz leʹbe jeeʹres pääiklaž åårrmõʹžže da taaʹrbid suåppi tuåimmjemååʹbleǩ.
+Nuõrituâi da -politiikk čõõđtet määŋgämmatsânji õhttâstuâjjan pääiklaž veʹrǧǧneeʹǩǩi di õhttsažtuâjjan nuõri, nuõrisieʹbri da jeeʹres nuõrituâjaid tuejjeeja organisaatiaivuiʹm.
+Nuõri vuässõõttmõš da kuullmõš
+Nuõrid âlgg riâžžâd vueiʹttmõš vuässõõttâd pääiklaž da vooudlaž nuõrituâi da -politiikk kuõskki aaʹšši ǩiõttʹtõõllmõʹšše.
+Lââʹssen nuõrid âlgg kuullâd sij kuõskki aaʹššin.
+Valdiavuässõs kooʹddid
+Kådda miõđât valdiavuässõõzz tän lääʹjj mieʹlddsai ââʹnnemkuulid nuʹtt mäʹhtt mätt'tõs- da kulttuurtuåim teäggtõõzzâst uʹvddum lääʹjjest (635/1998) šiõtteet.
+Valdiavuässõs âlgg ââʹnned 7§:fâst jurddum tuåimmjumuʹšše.
+Nuõriorganisaatiai da nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiai valdiaveäʹǩǩvuõđ
+Valdia mäʹhssemplaʹnne vueiʹtet väʹldded piirieeʹjji mieʹrrteäʹǧǧ miõttâm diõtt takaiveäʹǩǩvuõttân väʹlddkåådlai nuõriorganisaatiaid da väʹlddkåådlai nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiaid.
+Väʹlddkåådlaž nuõriorganisaatia vueiʹtte čuäʹjted vuäǯǯam veäʹǩǩvuõđ registõllum kruuggorganisaatiai tuåimmjumuʹšše.
+Lââʹssen väʹlddkåådlaž nuõriorganisaatia vueiʹtte čuäʹjted pääiklaž sieʹbrid spesialveäʹǩǩvuõđid rääʹjtum miârkktõʹsse.
+Takaiveäʹǩǩvuõđ jeät miõttu nåkkam nuõriorganisaatiaid, koon väʹlddvueʹǩǩsaž tuâjjan lij ooudâsviikkâd õõut škoouʹl'jem-, mättjem- leʹbe seämma ååraš ämmatvuuʹd mätt'tõõttmõõžž.
+Väʹlddvueʹǩǩsânji ämmatlaž riâššõõttmõõžž ooudâsviikki nuõriorganisaatia jeät še miõttu takaiveäʹǩǩvuõđ.
+Organisaatiaid, kooi tuåimmjumuužžâst leʹbe veäʹǩǩvuõđâst šiõtteet jeeʹrab leʹbe koid miõttâmnallšem valdiaveäʹǩǩvuõđ diõtt lij pååđnallšem mieʹrrteäʹǧǧ valdia mäʹhssemplaanâst, jeät tän lääʹjj nuäʹjain miõttu takaiveäʹǩǩvuõđ.
+Väʹlddkåådlaž nuõriorganisaatiai da tõõi kruuggorganisaatiai veäʹǩǩvuõđ miõđât tuejjeemvuâđđõõvvmõõžž nalla.
+Tuejjeemvuâđđõõvvmõõžž liâ tuåimmjumuužž šlaajj, veeidasvuõtt da ekonomivuõtt.
+Veäʹǩǩvuõđ miõttâm poodd vääʹldet lââʹssen lokku tuåimmjumuužž ääiʹjpoddsaž õhttsažkåådlaž vääžnaivuõtt di veäʹǩǩvuõđ tarbb.
+Priimmâmnallšem tuåimmjemkuullân jeät primmu jäärnaǩtuåimmjumuužžâst šõddâm kuulid.
+Mätt'tõsministeria preemm tän paragraaff nuäʹjain veäʹǩǩtemnallšem organisaatiad.
+Tääʹrǩab šeâttmõõžž tuejjeemvuâđđõõvvmõõžžâst, primmum kuulin, mõõntõõllmõõžžâst, koʹst vieʹǩǩnallšem organisaatiaid priimât, da jeeʹres tuejjeemvuâđđõõvvmõõžžâst vueiʹtet uʹvdded valdiasåbbar asetõõzzin.
+Nuõrituâi tuejjeeja organisaatiai valdiaveäʹǩǩvuõđ
+Valdia mäʹhssemplaʹnne vueiʹtet väʹldded piirieeʹjji mieʹrrteäʹǧǧ miõttâmnalla takaiveäʹǩǩvuõđin nuõrituâi tuejjeejai organisaatiaid.
+Veäʹǩǩvuõđi miõttmõõžžâst jäʹǩǩtet, mâiʹd 10 §:f 2 da 3 momeentest šiõtteet.
+Tääʹrǩab šeâttmõõžžid veäʹǩǩvuõttvuâđain vueiʹtet uʹvdded valdiasåbbar asetõõzzin.
+Väʹlddkåådlai nuõrikõõskõõzz valdiaveäʹǩǩvuõđ
+Valdia mäʹhssemplaʹnne vueiʹtet väʹldded piirieeʹjji mieʹrrteäʹǥǥ miõttâm diõtt väʹlddkåådlai nuõrikõõskõõzzi tuimmjumuʹšše da raajjmõʹšše.
+Tuåimmjemveäʹǩǩvuõđ miõđât jäänaš tuejjeemvuâđđõõvvmõõžž nalla nuõriââʹnnem da kõõskõõzzi tuåimmjemjuurd vuâđain.
+Tuåimmjumuužžâs altteem kõõskõõzzid veäʹǩǩvuõtt vueiʹtet miõttâd ärvvõõzz vuâđain.
+Jäärnaǩpaaiʹǩin âlgg čõõđted tän lääʹjj meäʹr da šõddâmaalǥid da leeʹd takaiäukksa.
+Jäärnaǩpaaiʹǩi mååžna pâiʹlpääccõs âlgg ââʹnned jäärnaǩpaaiʹǩi di tõõi kääzzkõõžži ooudâsviikkmõʹšše.
+Mätt'temministeria preemm ooccmõõžžâst vieʹǩǩtemnallšem jäärnaǩpaaiʹǩid tän lääʹjj kruuʹǧe.
+Tääʹrǩab šeâttmõõžžid vieʹǩǩtemnallšem jäärnaǩpaaiʹǩi priimm'muužž vuâđain di jäärnaǩpaaiʹǩi tuåimmjumuužž da tääl riâššmõõžžâst vueiʹtet uʹvdded valdiasåbbar asetõõzzin.
+Jeeʹrab valdiaveäʹǩǩvuõđ
+Valdia mäʹhssemplaʹnne vueiʹtet väʹldded piirieeʹjji mieʹrrteäʹǧǧ nuõrituõjju da -politiikk beälla kuulli tuʹtǩǩumuʹšše, meerlažkõskksaž nuõriõhttsažtuõjju, nuõripõõrti raajjmõʹšše, vuâđđkoʹrjjumuʹšše da niâvvaid di nuõrituâi ooudâsviikkâmtuåimmjumuʹšše.
+Pååʹd šeâttmõõžž:
+Valdiaveäʹǩǩvuõttveʹrǧǧneʹǩǩ
+Valdiaveäʹǩǩvuõttveʹrǧǧneʹǩǩen tän lääʹjjest juʹrddum aaʹššin liâ mätt'tõsministeria.
+Mättʹtõsministeria vuäitt čuäʹjted läänhalltõõzz miõttâm diõtt mäʹhssemplaʹnne valddum veäʹǩǩmieʹrrtieʹǧǧid.
+Valdiavuässõõzzi da -veäʹǩǩvuõđi teäggtõs
+Tän lääʹjjest juʹrddum valdiavuässõõzz di -veäʹǩǩvuõđ čõõđtet vuõss'sâjjsânji veiʹkkjem da teäʹǧǧvueʹrbbsiõri vueiʹttemvääʹrin.
+Valdiaveäʹǩǩvuõđlääʹjj suåvvtumuš
+Ooudbeäʹlnn 10-13 §:fâst juʹrddum valdiaveäʹǩǩvuõʹtte suåvtõõlât mudoi, mâiʹd valdia vieʹǩǩtemlääʹjjest (688/2001) šiõtt'teet.
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe pâʹzzlâšttammannu 1. peeiʹv 2006.
+Lääʹjj 10 da 11 § puäʹtte seârvvna viõʹǩǩe ođđeeʹjjmannu 1. peeiʹv 2007.
+Tän laaʹjjin jaukkeed täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum nuõrituâjjlääʹǩǩ (235/1995) tõõzz mâʹŋŋlakast tuejjuum muuttõõzzivuiʹm.
+Jaukkuum lääʹjj 8 §:f suåvvtet seârvvna veâl eeʹjj 2006 loʹppe.
+Ouddâl lääʹjj viõʹǩǩepuättmõõžž vueiʹtet riõmmâd lääʹjj tiuʹddepiijjâm oudldem tuåimid.
+Serddšeâttmõõžž
+Ouddâl tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmõõžž nõõmtum nuõriaaʹšši saaǥǥstõõllâmkåʹdd da nuõriorganisaatiai veäʹǩǩvuõtt'tuåimmkåʹdd juäʹtǩǩe tuåimmjumuužžâs tuåimmpââi loʹppe.
+Ouddâl tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmõõžž veäʹǩǩvuõttân primm'mum nuõriorganisaatiad da nuõrituâi kääzzkâʹsttemorganisaatiad seillte valdiaveäʹǩǩvuõđââʹntemvuõđâs eeʹjj 2006 loopp räjja, teʹl ko mätt'tõsministeria ij ouddâl tõn jeeʹresnalla muʹtted ääʹšš kuõskki tuʹmmstõõǥǥâs leʹbe jaukkâd tõn.
+Ouddâl tän lääʹjj viõʹǩǩepuättmõõžž veäʹǩǩvuõttân primm'mum väʹlddkåådlaž nuõrikõõskõõzz seillte tän lääʹjj viõʹǩǩe puättmõõžžâst valdiaveäʹǩǩvuõđââʹntemvuõđâs.
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 19 peeiʹv 2006
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnalšem ko tõt lij asetõõzzäst 839/2005, nääiʹt:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 461 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2006.
+Heʹlssnest kålggmannu 19 peeiʹv 2006
+Halltõspiizar Heikki Korpelainen
+Uʹvddum Helssnest njuhččmään 13. peeiʹv 2007
+Riikkpeeiʹvi meäʹrrõõzz mieʹldd muʹtteet täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 20 §:z 1 momeent, 55 §:z 1 momeent da 65 §:z pâʹjjǩeeʹrjtõõzz da 2 momeent, nåkamnallšem ko tõin lie 20 §:z 1 momentt da 65 §:z 2 momentt lääʹjjest 276/2004 da 55 §:z 1 momentt lääʹjjest 1379/2004, nääiʹtaa:
+Mädd- da meäʹcctäällministeriast, Jânnampäiʹǩǩpravleeʹnn'jast da tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkõskksest lij vuõiggâdvuõtt raajjâd ooudpeäʹlnn iʹlmmtekani tän lääʹjjest mieʹrruum veäʹǩǩvuõđi, lääinai da jeeʹres tuäʹrjjõõzzi miõttmõʹšše, mähssmõʹšše da âânmõʹšše kuulli oudldõõzzi da määiʹnai jäkktõõllmuužž vuâppmõõžžâst taʹrbbes taʹrǩǩumuužžid.
+Mädd- da meäʹcctäällministeria, Jânnampäiʹǩǩpravleeʹnn'ja, Sääʹmjânnam tuâjjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩ-kõõskõs, Aanar kååʹdd jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩveʹrǧǧneǩ da Meäʹcchalltõs raʹddje tän lääʹjj viõʹǩǩepiijjmõõžžâst.
+Mädd- da meäʹcctääll ministeria vuäitt uʹvdded tääʹrǩab šiõtt'tõõzzid mõõntõõlmin, mâid jäʹǩǩtõõlât tän lääʹjj tiuʹddepiijjmest.
+Tääʹrǩab šiõttʹtõõzz da meäʹrrõõzz
+Mädd- da meäʹcctääll ministeeria asetõõzzin vueiʹtet uʹvdded lääʹjj da asetõõzz tääʹrǩab šiõtt'tõõzzid tuäʹrjjõõzz uʹvddmest da tuäʹrjjeemtaaʹzzin.
+Jânnampäiʹǩǩjieʹllemvueʹǩǩpravleeʹnn'ja oudd meärrõõzz kaupp- da veäʹlǧǧǩeeʹrji kaaʹvin, ooccâm- da tuʹmmstõk-kaaʹvin di jeeʹres kaaʹvin, koid taarbšet tän lääʹjj tiuʹddepiijjâm diõtt.
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe ǩiđđmannu 1 peeiʹv 2007.
+Ouddâl ko tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe vueiʹtet altteed tän lääʹjj tiuʹddepiijjmõõžž kuulli tuåimid.
+Helssnest njuhččmään 13. peeiʹv 2007
+Valdiasååbbar asetõs sääʹm-asetõõzz muttmõõzzâst
+Uvddum Helssnest 16 peeiʹv vueʹssmannust 2007
+Valdiasååbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddsažžest, kååʹtt lij tuejjuum mädd- da meäʹctäällministeria čuaiʹjtemmest, kåʹmmted 14 peeiʹv täʹlvvmannust 1997 uvddum sääʹm-asetõõzz (133/1997) 31 §:z 7 päiʹǩǩ, muʹtted 26, 27 da 32 § da še lââʹzzted 31 §:až ođđ 2 momentt, nuäjjeeʹl:
+Lääinai, kaupphââʹdd da kuullvuässađ peʹrrjummuž
+Lääinai, kaupphââʹddi da kuullvuässadvuõđi vuänummuužži da koorki mahssupiijjmest, kueʹddmest da tilittemest âlgg suåppi sõõʹji jäkktõõllâd, mâiʹd šiõtt'teet riikk teäʹǧǧvuäǯǯmuužži mahssupiiʹjjmest, kueʹddmest ja tilittimmest uvddum asetõõzzâst (559/1967) meäʹrreed ko kõõččmest liâ tõst ceälkkum vuäǯǯmuužž.
+Kueʹddemveʹrǧǧneʹǩǩen lij seža Valdiakoonttâr.
+Veälǥlaž da Valdiakoonttâr vueiʹtte suåppâd mååusadmähssuužži mäʹhssmest da leiʹǧǧvuänummuužži mäʹhssmest da tööi vaiggtõõzzâst mäʹhssemnalla šõddi vuänummuužžid.
+Leiʹǧǧvuänummužžâst huõlkani âʹlǩǩe korkkvuâr mäʹhssed määuskâni kapitaale pueʹtti peeiʹv tõʹst vuänummuužž liâ mahssum.
+Valdiakoonttâr vuitt lââʹssen meäʹrreed lääin obbnes lebe pieʹǩǩnes tõʹst saraz mäʹhssed mååusad, jõs koorǥ lebe vuänummuužži mäʹhssmuš lij mâʹŋŋnumuš kuuʹǩǩab ko koumm määnpââi mieʹrrerpeeiʹvest looǥǥeel.
+Kaupphââʹddvuäǯǯmuužž luõvâsceälkkmuš
+Tuejjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkruugi vuäitt luõvâscieʹlǩǩed riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužž, sääʹmlääʹjj 33 §:z 1 momentist õõlǥtum kuulvuässadvuõtt mieʹldd looǥǥel, obbnes lebe pieʹǩǩnes saraz mååusadmäʹhssed šiõtteeli sõõʹjin seämma vuâđđõõzin ko läinn vueiʹttet luõvâscieʹlǩǩed õõuʹdpeäʹlnn 31 §:z 1 momentt 2 da 4-11 sõõʹji mieʹldd.
+Tuejjviõkk- da jieʹllemvueʹǩǩkruugi vuäitt luõvâscieʹlǩǩed vuäǯǯmuužž obbnes lebe še tâʹl, jõs täälast lebe lââʹssvuuʹdest åårri raajlmid jeäʹt leäkku ååsktum tiiud ääʹrvest.
+Valdikoonttâr vuäitt lââʹssen luõvâscieʹlǩǩed riikk kaupphâʹddvuäǯǯmuužž jääʹǩǩteel, mâiʹd 31 §:z 2 momentist šiõtt'teed.
+Tät asetõs puõtt viõʹǩǩe 23 peeiʹv vueʹssmannust 2007.
+Tään asetõõzz suåvvteed 1 peeiʹvest vuessmannust 2007.
+Ääʹšši, kook liâ jorddmõššân 30 peeiʹv njuhččmään 2007, suåvvteed leikkâ ceälkkum ääiʹjpood viõkkân leeʹddi šiõtt'tõõzzid.
+Hellsnest 16 peeiʹv vueʹssmannust 2007
+Mädd- da meäʹctäällministeria Sirkka-Liisa Anttila
+Puärrsab halltõspiisar Katriina Pessa
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 18 peeiʹv 2007
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 903/2006, nääiʹtaa:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 426 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2007.
+Heʹlssnest kålggmannu 18 peeiʹv 2007
+Pirrõsminister Kimmo Tiilikainen
+Lääʹǩǩ sääʹmǩiõll'lääʹjj 2 §:z muʹttmest
+Uʹvddum Heʹlssnest njuhččmannu 18 peeiʹv 2008
+Riikkpeeiʹvi riâššâm mieʹldd muʹtteet rosttovmannu 15 peeiʹv 2003 uvddum sääʹmǩiõll'lääʹjj (1086/2003) 2 §:z 1 momeent 7 päiʹǩǩ, nääiʹtaa:
+7) Piiđhalltõs, Naroodjeältõkstrooiteʹl, Mäddtäällneeʹǩǩi da jeältõkstrooiteʹl; di
+Tät lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe kiđđmannust 1 peeiʹv 2008.
+Heʹlssnest njuhččmannu 18 peeiʹv 2008
+Valdiavaaʹriminister Jyrki Katainen
+Uʹvvdum Heʹlssnest kålggmannu 23 peeiʹv 2008
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 991/2007, nääiʹtaa:
+Koʹrvvõõzz teäʹǧǧmeäʹr vuâđđan lij laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârdduum 2 momenttist, 4 §:z 2 momenttist leʹbe 5 §:z 1 momenttist mieʹrruum keârddõõzzin.
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 449 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2008.
+Heʹlssnest kålggmannu 23 peeiʹv 2008
+Pirrõsminister Paula Lehtomäki
+Uʹvddum Heʹlssnest kålggmannu 8 peeiʹv 2009
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 650/2008, nääiʹtaa:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 502 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 30 peeiʹv 2009.
+Heʹlssnest kålggmannu 8 peeiʹv 2009
+Pâʹjjtaʹrǩǩeei Markus Tarasti
+Mädd- da meäʹcctäällministeria asetõs sääʹmlääʹjj mieʹlddsai jäänmõspuåđraajin uʹvddum asetõõzz kååʹmtumuužžâst
+Uʹvddum Heʹlssnestǩieʹssmannu 11 peeiʹv 2010
+Mädd- da meäʹcctäällministeria tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddsânji šiõtt'teet:
+Täin asetõõzzin kååʹmtet mädd- da meäʹcctäällministeria sääʹmlääʹjj mieʹlddsai puåđraajin čõhččmannu 22 peeiʹv 2004 uʹvddum asetõs (870/2004).
+Tät asetõs puätt viõʹǩǩe ǩieʹssmannu 16 peeiʹv 2010.
+Heʹlssnest ǩieʹssmannu 11 peeiʹv 2010
+Mädd- da meäʹcctäälminister Sirkka-Liisa Anttila
+Saaǥǥstõõlli veʹrǧǧooumaž Sirpa Karjalainen
+Uʹvddum Heʹlssnest kålggmannu 14 peeiʹv 2010
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 741/2009, nääiʹtaa:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 577 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 29 peeiʹv 2010.
+Heʹlssnest kålggmannu 14 peeiʹv 2010
+Aassâmpõrttminister Jan Vapaavuori
+Uʹvddum Heʹlssnest kålggmannu 13 peeiʹv 2011
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 880/2010, nääiʹtaa:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 647 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 28 peeiʹv 2011.
+Heʹlssnest kålggmannu 13 peeiʹv 2011
+Pirrõsminister Ville Niinistö
+Lääʹǩǩ sääʹmlääʹjj 8 §:f muʹttmest
+Uʹvvdum Heʹlssnest påʹrǧǧmannu 26 peeiʹv 2011
+Riikkpeeiʹvi tuʹmmstõõǥǥ mieʹlddsânji muuʹttet sääʹmlääʹjj (253/1995) 8 §:f 1 momentt, nuʹtt mäʹhtt tõt lij lääʹjjest 55/2000, puõʹttinalla:
+Jeeʹres lääʹjjšeâttmõõžž mieʹlddsa tuärjjeemtuåimin
+Sääʹmvuuʹdest tuåimmjeei paalǥâskooʹddid tuärjjeet puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji raajõstuärjjõõzzi mieʹldd uʹvddum lääʹjj (986/2011) mieʹlddsânji.
+Muđoi tän lääʹjj 4 §:fâst jurddum nuõrttsäʹmmlaid miõttât puäʒʒtääl da luâttjieʹllemvueʹjji raajõstuärjjõõzzin uʹvddum lääʹjjest jurddum ouddõõzzid vaʹstteei ouddõõzzid tän lääʹjj mieʹlddsânji.
+Tät lääʹǩǩ puätt viõʹǩǩe valdiasåbbar asetõõzzin šiõtteem ääiʹjpoddân.
+Tän lääʹjj viõʹǩǩe šõddmest tuʹmmjem vueʹlnn åårrai äšša, suåvvtet lääʹjj viõʹǩǩe šõddmest viõʹǥǥâst åårrai šeâttmõõžžid.
+Heʹlssnest påʹrǧǧmannu 26 peeiʹv 2011
+Mädd- da meäʹcctäälminister Jari Koskinen
+Mädd- da meäʹcctäällministeria tuʹmmstõk sääʹmlääʹjj mieʹlddsai jäänmõspuåđraajin
+Uʹvddum Heʹlssnest täʹlvvmannu 23 peeiʹv 2012
+Mädd- da meäʹcctäällministeria tuʹmmai täʹlvvmannu 24 peeiʹv 1995 uʹvddum sääʹmlääʹjj (253/1995) 5 §:f 3 momeent nuäjin:
+Sääʹmlääʹjj mielddsai tuärjjõõžžid miõttâmpoodd jeeʹres ku sääʹmlääʹjjest jurddum põõrǥâstuejjumuužžâst vuõǯǯum puåtti vueiʹtte leeʹd jäänmõsân 42 600 euʹrred eeʹjjest.
+Pieʹllkueiʹmi peäʹlest seämmaååraš õʹhttelaʹsǩǩuum puåtti vuäʹǯǯe leeʹd jäänaš 55 900 euʹrred.
+Ooudpeäʹlnn 1 momeentest jurddum obbpuåttji jäänmõsmieʹrid pââʹjeed 2 100 eeuʹrin juâkksast ooccipiârkådda kuulli päärnast, kååʹtt iʹllakku tiuddâm 18 eeʹǩǩed tõn kaʹlndareeʹjj loopp mõõneeʹst, kuäʹss tuärjjõõzz occât.
+Puåđin juuʹrdet tän tuʹmmstõõǥǥâst valdiapiiđâst piiđvuâlaž obbpuåttjid, koʹst liâ ǩieʹppuum puåttji haʹŋǩǩõõzzâst šõddâm kuul.
+Puåttjen jeät õʹnnu tuâiteʹmvuõđstaanlääʹjj (1290/2002) mieʹlddsa tuâiteʹmvuõttouddõõzz, paalǥâskooʹddin vuõǯǯum päʹlǩǩpuåtti jeätka ni nåkkam puåttjid, koid vueiʹtet ǩiõččâd čiõlggsânji pooddi mieʹldd šõddi tuâjjan.
+Puåtti tuõđât ääʹšš ǩiõtt'tõõllâm pueʹttemääiʹj oudldum mââimõõžžâst tuåimtum piiđâst tuõttum piiđvuâlaž puåttji vuâđast, lokku vääʹldeeʹl seârvvna ärvvtõllum leʹbe mudoi tuõttâmnalla åårrai puõttjin šõddâm muuttõõzzid.
+Õhttsažkooʹddi valdiapiiđâst piiđvuâla puåttji mieʹrren vääʹldet lokku tõn õhttsažkååʹdd vueʹssbeäʹl leʹbe vuässla da suu pieʹllkueiʹmes puåtti, koon puåtti liâ šuurmõs.
+Tät tuʹmmstõk puätt viõʹǩǩe täʹlvvmannu 31 peeiʹv 2012.
+Tän tuʹmmstõõǥǥ suåvvtet ooccmõõžžid, kook puäʹtte ǩiõtt'tõõllâm vuâlla, teʹl ko tuʹmmstõk lij puättam viõʹǩǩe.
+Heʹlssnest täʹlvvmannu 23 peeiʹv 2012
+Mädd- da meäʹcctäällminister Jari Koskinen
+Uʹvddum Heʹlssnest kålggmannu 18 peeiʹv 2012
+Riikksåbbar tuʹmmstõõǥǥ mieʹldd, kååʹtt lij rajjum pirrõsministeeria čuäʹjtõõzzâst, muʹtteet kuäʹcǩǩmi puäʒʒtallu tueʹjjääm skääđai koʹrvvemest ođđeeʹjjmannu 3 peeiʹv 2002 uʹvddum asetõõzz (8/2002) 3 § 1 momeentt, nåkamnallšemen ko tõt lij asetõõzzâst 1077/2011, nääiʹtaa:
+Laʹsǩǩeemnallšem skääđ ärvv ǩeârddõõzzin õhtt lij 694 eurrod.
+Tät asetõs šâdd viõʹǩǩe kålggmannu 26 peeiʹv 2012.
+Heʹlssnest kålggmannu 18 peeiʹv 2012
+SÄ'MMLAŽ PEI'VVHÅIDDÂ'KKSAI
+PEÂMMPLAAN
+SIISǨELOǤSTÕK
+SEIDD
+ÕUDDSAAKK
+SÄ'MMLA LÄÄ'DDJÂNNMEST
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMM'MUUŽŽ ÄÄRVV DA TÄÄVTÕÕZZ
+SÄÄ'MǩIÕLL HÅIDDÂKKSAI PEÂMM'MUUŽŽÂST
+Sää'mǩiõll vuõssmõzzân le'be nu'bben ǩiõllân
+Sää'mǩiõlǩiõllpie'ssǩiõllân
+Sää'm ǩiõl mättjem õhttsaž täävtõõzz
+Arggpeei'v õuddmiârkk ǩiõl mättjem õõudâsviikkmužže
+SÄÄ'MKULTTUUR DA IDENTITEETT
+Sä'mmlaž pärnnpo'dd da peâmm
+Sä'mmlai kulttuuräärvv vää'ltumuš
+4.2.1 Identiteett
+4.2.2 Õhttsažkå'ddvuõtt
+4.2.3 Luâttõhttvuõtt
+4.2.4 Ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemvue'jj da pirǧǧumuš
+4.2.5 Sooǥǥbie'li kõskksaž tää'zzärvv da ooumažvuõtt
+4.2.6 Rääuh da suåvâdvuõtt
+4.2.7 Määŋgkulttuurvuõtt
+Sä'mmlažmusiikk, tanss, maainâzärbbvuõtt, čeä'pptuâ'jj da ǩe'rjjlažvuõtt
+SOSIALAŽVUÕTT, SIÕRR, LIIKKUMUŠ da MÄTTJUMUŠ
+Mättjumuš, siõrr da liikkumuš
+Õõutveäkka toimmjumuš da huõl âânnmuš
+Juõ'ǩǩpei'vvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMTUÂÂ'J TOIMMJEM PLAANMUŠ,
+ČÕÕĐTUMMUŠ, OHJJUMUŠ DA ÄRVVSTÕÕLLMUŠ
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j toimmjem plaanmuš
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j čõõđtummuš
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuš
+Toimmjumuužž ärvvstõõllmuš
+Staannvuõttplaann
+Jee'rab tuä'rjj håiddâkksai peâmm'muužžâst
+Õuddmätt'tõs
+ÕHTTSAŽTUÂ'JJ da VASTTUMUŠ
+Peâmmkuei'mmvuõtt puärrsi da sooǥǥivui'm
+Määŋgämmattlaž õhttsažtuâ'jj
+Vuu'vdi siisǩež da da rååstt raaji õhttsažtuâ'jj
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMM ÕÕUDÂSVIIKKMUŠ
+Håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd vuä'ǯǯmuš, škoouljummuš da silttumuš
+Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi määŋgnallšemvuõtt
+Tiâttkääiv
+Õhttõs 1.
+Håiddâkksai peâmmjid ohjjeeisuåppmõõžž da lää'jj
+Õhttõs 2.
+YK päärna vuõiggâdvuõđ suåppmõž vuänkõlt
+Õhttõs 3.
+Sää'mǩiõllsa håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥ Lää'ddjânnmest
+Õhttõs 4.
+Sä'mmla håiddâ'kksai peâmmplaann raajjmužže vuä'ssõõttam oummu
+Sä'mmlai dommvuu'vd kåå'ddin Enontekiöst, Aanrest, Suä'đjlest da U'ccjooǥǥâst lij
+čõõđtum Sää'mte'ǧǧ čuäjtõõzz mie'ldd sä'mmlai/ sää'mǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi
+õõdâsviikkâm õõutilååkkhanǩǩõš 1.9.2007- 31.12.2009.
+Hanǩǩõš lij leä'mmaž vue'ss
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam õõdâsviikkâmproggraamm.
+Kåå'dd jå'ttee hanǩǩõõzz raajeel'l
+õhttsažtuâ'jjsuåppmõõžž.
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria o'vddam tie'ǧǧ hanǩǩõõzz ǩiõll'lâž da kulttuurlaž
+uu'ccab naroodi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi õõudeem-teä'ddvu'vdde.
+Aanar
+kåå'dd sosiaal- da tiõrvâsvuõttlu'vddkå 'dd lij vasttääm hanǩǩõõzz vaaldšumuužžâst.
+Sää'mte'ǧǧ, Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosiaaltuââ'j siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie
+leä'mmaž mie'ldd toimmjumuužžâst.
+Hanǩǩõš lij vuõssmõs sää'mvuu'vd kåå'ddi da Sää'mte'ǧǧ õõutveäkka čõõđtem hanǩǩõš,
+ko'st viiǥǥâd õõudâs sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid kåå'ddi kääzzkõõzzid puutt'teei
+peâmmõõutilååǥǥin
+vää'ldee'l
+lokku
+ä'ššlai
+vuä'ssâdvuõđ.
+Hanǩǩõõzz
+õhttân
+õõudâsviikkâm täävvtõzzân lij leä'mmaž sä'mmlai pei'vvhååid õõudâsviikkmuš.
+Sä'mmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâ'jj jå'ttji hanǩǩõõzzâst jå'ttuum saametiim
+ä'šštobddi vuä'sslai tuåimest.
+Õõudâsviikkâmtuâ'jast lij vasttääm Aanar kåå'dd
+pei'vvhååid
+jååđteeij.
+Sä'mmlai
+håiddâkksai
+peâmmplaan
+raajjmužže
+jå'ttee
+õõudâsviikkâmtuâ'jjärttel, kåå'tt noorõõđi äi'ǧǧmie'ri mieldd.. Saaǥǥtuõ'lljeejen toimji
+U'ccjooǥǥ kåå'dd sä'mmlai håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjeei.
+Õõudâsviikkâmtuâ'jjärttel
+toimmjumužže vuä'ssõtte håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd ee'tǩeei pukin ǩiõllärttlin da
+sää'mvuu'vd kåå'ddin.
+Håiddâkksai peâmm õõdâsviikkâmtoimmjumuš jå'ttee aalǧâst kaartt'tee'l sää'mvuu'vd
+håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi vue'jj da mainstââtt'tee'l personkåå'dd.
+Enontekiö, Aanar
+da U'ccjooǥǥ kåå'ddin järjste puärrsipoo'ddid, koin saǥstõlleš sä'mmlai håiddâkksai
+peâmmtuââ'j siiǩlaž õõdâsviikkmest da sä'mmlažvuõđ lokku vä'lddmest håiddâkksai
+peâmmplaanâst.
+Sää'mvuu'vd håiddâkksai peâmmpersonkå'dd vuä'ssõõđi hanǩǩõõzz
+äi'ǧǧen järjstum vitte õõdâsviikkâm- da škoouljempei'vva.
+Sää'mvu'vdde lij šõddâm
+hanǩǩõõzz äi'ǧǧen sä'mmlai håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd õhttsažtuâ'jjsäi'mm, kåå'tt
+lij raavääm personkåå'dd silttumuužž da sää'mkulttuur vuâmmšumuužž tuâ'jast da
+õõudääm kåå'ddi da Sää'mte'ǧǧ kõskksa õhttsažtuââ'j.
+Õõdâsviikkâmhanǩǩõõzzâst
+lij
+rajjum
+vuõssmõs
+sää'mvuu'vd
+õhttsaž
+sä'mmlaž
+pei'vvhåiddâkksai peâmmplaann õhttsažtuâ'jast personkåå'dd, puärrsi da jee'res
+ä'šštobddjivui'm.
+Håiddâkksai
+čuäjtet
+vä'ldded
+âânnma
+sä'mmlai
+dommvuu'vd kåå'ddin da Lää'ddjânnmest.
+Sä'mmlaž håiddâkksai peâmmplaan teu'dd
+vä'lddkåå'ddlaž ohjjumuužž.
+Sä'mmlai håiddâkksai peâmmplaan mie'rren lij ohjjeed sä'mmlai håiddâkksai peâmm
+tuââ'j šlaajj da siisǩlaž čõõđđtumuužž da õõudeed kääzzkõõzzi õõutverddsa
+čoođtumuužž.
+Sä'mmlaž håiddâkksai peâmmplaan raajjâmprosess lij leä'mmaž vue'ss veeidâs
+sää'mvuu'vd õhttsest õõudâsviikkâmtuâ'jast.
+Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd
+ââlddbužže tuejjeemnää'l õhttsažtuâ'jast sää'mvuu'vd personkåå'dd, puärrsi da jee'res
+õhttsažtuâ'jjlaivui'm.
+Õõudâsviikkâmtuââ'j toimmjemnää'l da tuââ'jj lie leä'mmaž tuâ'jjlaid
+ouddlõs prosess.
+Vuä'ssõõđi lie leä'mmaž puârast čõõnõõttâm õhttsaž toimmjumužže.
+Õhttsaž täävvtõzzân lij juä'tǩǩed õhttsažtuââj rååstt kåå'dd raa'ji kåå'dd kääzzkõõzzid
+järjstee'st.
+Sä'mmla lie Euroopp Union vuu'vdest odinakai alggmee'r, koin lij jii'jjes historia, ǩiõll,
+kulttuur, jie'llemnää'll da identiteett.
+Sä'mmla lie jälsstam Skandinavia da Lää'ddjânnam
+tâ'vv- vue'ssin da Kuâlõõǥǥnjaarǥâst ju'n õuddal ann'jõõžži valdiai da valdiaraaji
+šõddmuužž.
+Tän vuu'vdkååččad sää'mjânnmen.
+Sä'mmla lie neeljj valdia vuu'vdest
+lasǩǩeemnää'l mie'ldd 60 000-100 000 jiõggâd.
+Lää'ddjânnmest sä'mmla jällste
+Sää'mte'ǧǧ ee'jj 2007 tiâttnorldõõǥi mie'ldd 9350 jiõ'ggâd, koin nu't 38,3% jällste
+sä'mmlai dommvu'vdest (3577).
+Dommvuu'vdin tarǩǩeet Enontekiö, Aanar da U'ccjooǥǥ
+kåå'ddi vuu'vdid di Lappi pälggasvuu'vd Suä'đjel kåå'ddest.
+Loopp saa'min jällste
+dommvuu'vd åålǥbeä'lnn jee'resårnn Lää'ddjânnmest (5129) da ålggjânnmin (644).
+Lää'ddjânnmest mainstet kooum jee'res sää'mǩiõl; aanrõžǩiõl, nuõrttsää'mǩiõl da
+tâ'vvsää'mǩiõl.
+Arvvõozzi mie'ldd vä'jjaǥ bie'll saa'min maainâst sää'mas.
+Tâ'vvsää'm
+ânne 70- 80%, aanrõžǩiõl da nuõrttsää'mǩiõl kuhttuid vue'll 15% sää'mǩiõllsain saa'min.
+Ee'jj 2007 statistiikk mie'ldd ju'n pâ'jjel 70% vue'll 10- âkksain sää'mpäärnain jällste
+sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn.
+Sä'mmlai puõ'tti ääi'j visio lij, što sä'mmlain alggmee'r sâ��'jest lij jie'lli sää'mkiõll da
+raavâs õhttsažkå'ddvuõtt, kook tuõ'llje pâ'jjen, ravvee da õõudee sää'mkulttuur kulttuure
+kuulli jie'llemvue'jji seillmuužž da õõudâsviikkmuužž di sä'mmlai jie'llemnää'l,
+ärbbvuâđlaž tiâttmõõžž da ärbbvuâđlaži čeä'ppvuõđi väältumuužž ođđ puõlvvõõǥǥid.
+Sä'mmlain lij tiõrvâs jiõččtobddmuš da raavâs õhttekuullâmtobddmuš1.
+Aanrõõžž
+Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kåå'dd se'stt.
+Aanrõõžži ä'rbbvuõđ mie'lddsaž
+jeä'llstemvu'vdd lij Aanarjääu'r pirrõz.
+Ä'rbbvuõđ mie'lddsaž aanrõõžži takai jie'llemnää'll
+lääi
+luâtt'tallu
+vuađđuum
+tääll,
+ko'st
+pirǧǧumuš
+šõõddi
+kue'llstumuužžâst,
+puäǯǯhåiddmuužžâst, skootthåiddmuužžâst da mä'ddtuâjast di meä'ccjumuužžâst.2
+Aanrõõžž lie šiõttlõõttâm puârast ann'jõž-õhttsažkå 'dda.
+Sä'mmlaž jie'llemnää'll da äärvv
+jeä'la läppjam, pe'ce tõin vuäitt tobdsted miârkid še ann' jõõžžâst.
+Ärbbvuâđlažž
+jie'llemvue'jjest, mâ'te kue'lstumuužžâst da puäʒʒhåiddmuužžâst vuä'ǯǯa määŋgas õin
+puåđ.
+Aanrõžǩiõll lij pâi leä'mmaž uu'ccab sââ'jest: tõn mainsteeimie'rr lij leä'mmaž pââimošân
+dohatkå'dd mainsteeijed3.
+Ee'jjest 1997 aanrõžsää'mǩiõl õhttõs jå'tt'tii ǩiõllpie'ss
+1 Saamelaiskäräjät 2006:4.
+2 Morottaja
+(kielâpiervâl), kuä's nuõrmõs ǩiõlmainsteei lääi nuõrrpoo'ddâst.
+Ǩiõllpie'ss diõtt ǩiõl
+läppjumuš lij årstam da ǩiõll lij jeä'llješkuättam.
+Aanrõžǩiõl mainsteeji mie'rr lij Sää'mte'ǧǧ
+statstiikk mie'ldd n. 300.
+Nuõrttsä'mmla
+Nuõrttsä'mmla lie Kuâlõõǥǥnjaarǥ alggmee'r, kook lie maŋŋa nuu'bb mââilmmvääi'n
+mõõnntam ä'rbbvuõđ mie'lddsa sokkvuu'vdeezz Peä'ccmest.
+Nuõrttsä'mmla kolle
+nuõrttsä'mmlaid ǩiõl da ärbbvuõđi beä'lest.
+Nuõrttsä'mmla jeä'lle ortodoksiååskast.4
+Nuõrttjõs
+jie'llemnää'l
+kuâsttje
+jm.
+pihttzin,
+prääzneǩ-
+da
+porrmõšärbbvuõđâst.
+Nuõrttsä'mmlain vääžnai õhttsažkå'ddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, ä'rbbvuõđ
+mie'lddsa siõr, sää'mkadreâl, pe'ssertuâ'jj, vuä'ddtuââ'j da rään kååđđmuš.
+Nuõrttsä'mmla vuä'ǯǯu puåđ vuõss- sââ'jest šeellmuužžâst.
+Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle
+kue'llstumužže da meä'ccjumužže.
+Ann' jõõžžâst ärbbvuõđ mieĺddsain jie'llemvue'jjin
+puäʒʒtääll lij miârkkšõõvvi puåđkäivv vuõss- sââ'jest Če'vetjääu'r vuu'vdest.
+Nuõrttsä'mmla lie čueđi ee'jji tu'mmääm aa'ššin õõutâst sijddsååbbrin.
+Vuä'mm
+ä'ššhåiddamnää'll
+toimmai
+še
+ann'jõžääi'jest;
+nuõrttsä'mmlai
+aa'ššid
+håidda
+nuõrttsä'mmlai õuddooumaž da sää'msuåvtõs.
+Nuõrttsä'mmlai da sää'mvuu'vd
+jie'llemvue'jji,
+pirǧǧeemvueittemvuõdi
+kulttuur
+pâ'jjen
+tuõ'lljumužže
+di
+õõudâsviikkmužže lij viõǥǥâst sää'mlää'ǩǩ , ko'st šiõtteed läi'nn - da tuä'rjjeemnaali
+diõtt jm.
+mie'ldd kue'llstumuužž da puäʒʒhåiddmuužž di sää'mvuu'vd kääzzkõõzzi
+õõudâsviikkmužže.
+Nuõrttsä'mmlaid arvvlâdde lee'd ann'jõõžžâst Lää'ddjânnmest nu't 700 jiõggâd.
+Nuõrttsä'mmla jällste Aanar kåå'dd nuõrttbeä'lnn, Aanarjääu'r sau'jj -, oo'bđneǩǩ - da
+äppalčiõǥǥin, ns.
+sää'mvuu'vdest.
+Si'jjin nu't kuä'lmõs jäälast sää'mvuu'vd åålǥbeä'lnn.
+Nuõrttsää'mǩiõl mainsteeji mie'rr lij pâ'jjel 350.
+Nuõrttsää'mǩiõl jeä'lljâttmužže lie čõõđtum
+vuänǩõs jeä'lljâttemtuååim ee'jjest 1993 ää'ljee'l.
+Nuõrttsää'mǩiõll lij Lää'ddjânnmest
+mainstum
+pukin
+jäänmõzzân
+vaarrvuâ'llsaž.
+Ee'jjest
+ǩiõl
+jeä'lljâttmužže alttuum Â'vvlest ǩiõllpie'sstoimmjumuš.
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMM' MUUŽŽ ÄÄRVV DA TÄÄVTÕÕZZ
+peâmm'muužžâst
+vue'ljet
+päärnai
+õuddõõzzi
+vuõiggâdvuõđi
+staanmuužžâst.
+jõnn
+miârktõs
+päärna
+puârastpirǧǧumuužž da tiõrvâsvuõđ õuddeejen.
+Tä'st plaanâst håiddâkksai peâmm'muš
+fi'ttjet håiddâkksai peââ'mm vä'lddkå'ddsai liinjâi mie'ldd siisǩlaž termmen.
+peâmm'muš
+miertõõlâd
+jee'res
+jie'llemkruuggâst
+šõddi
+peâmmvuâđđlaž
+vuârrvaaiktõzzân, koonn vuõssmõs täävvtõzzân lij õõudeed päärna obbvä'lddsa puârast
+pirǧǧumuužž5.
+Sä'mmlast håiddâkksai peâmm'muužžâst lij miârkkšõõvvi rool nu't päärnai sää'mǩiõl da
+sä'mmla identiteett ravvumuužžâst mâte še sä'mmlai seillmuš jii'jjes meerärttlen.
+4 Jefremoff
+Sää'mǩiõl mätt'teem- da jeä'lljâttemvästteemvuõđ ferttai jue'ǩǩed dååma, håiddâkksai
+peâmmkääzzkõõzzi da vuađmätt'tõõzz kõõskâlt.
+Sä'mmlast päärnast lij vuõiggâdvuõtt tuä'rjjõõttâd håiddâkksai peâmmkääzkõõzzid
+šõddâd jii'jjes kulttuur vuä'ssližžen da ânškue'tted sä'mmlaid teâđaid, čeä'ppvuõđid,
+naalid da aarvid.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž vuađđan lie sä'mmla äärvv,
+kook lie jee'rben ǩiõll, ruått, õhttsažkå'dd, raavâs identiteett, luâtt, ä'rbbvuõđ mie'lddsa
+jie'llemvue'jj, sooǥǥbie'li kõskksaž tää'zzärvv da ooumažvuõtt, määŋgkulttuurvuõtt, rääuh
+da suåvâdvuõtt.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmm'muužž mie'rren lij ooumaž, ǩii lij jiõ'ččvuađlaž,
+vasttõõzkue'ddi, sosialaž, luândd da siltteem beä'lest määŋgbeä'llsaž da ǩeä'st lij jii'jjes
+tätt da ärvvstõõllâmoodd da ǩii pirǧǧad ođđäiggsaž õhttsažkåå'ddest.
+SÄÄ'MǨIÕLL HÅIDDÂKKSAI PEÂMM'MUUŽŽÂST
+Ǩiõll lij oummu jorddmõõžž da vuârrvaaiktõõzz vuađđ.
+Ǩiõl veäkka ooumaž teâđast jii'jjes,
+šõddâd jii'jstez fi'ttjõõzz da še kommuunkâstt pirrõõõzin.
+Tän-nää'leld ǩiõll toimmai
+õhttsaž mââilmen da kulttuuren raajj'jen.
+Sä'mmla lie mättjam jii'jjes jeä'llstemvuudin
+lee'd jee'res ǩiõli da kulttuurivui'm õõutsââ'jest da tän diõtt lie täu'jja määŋgǩiõllsa da
+ovdde äärvv puerr ǩiõllčeä'ppvuõtte.
+Sää'mǩiõlin tarǩǩeet pukid Lää'ddjânnmest maisntum sää'mǩiõlid, tâ'vv-, aanrõž- da
+nuõrttsää'mǩiõlid.
+Lää'ddjânnam sää'mǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž
+(UNESCO Red Book) mie'ldd vaarvuâ'llsaid kiõlid.
+Lää'ddjânnmest mainstum aanrõž - da
+nuõrttsää'mǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâ'llsaid ǩiõlid.
+Sää'mǩiõll lij valddum ee'jjest
+2002 EU komissio tuõđsânji vaarvuâ'llsai ǩiõli proggramme.
+Sää'm ǩiõli vä'lddvaarr lij tõn
+pirreei vä'lddǩiõll- da kulttuur.
+Sää'mǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkå'dd rää'jj ǩiõli sei'llmužže da õuddnumužže
+ri'jttjeei õuddldõõzzid.
+Tät õõlǥad puki sää'mǩiõli pääi'ǩ positiivilaid jee'rab tuåimid.
+Ǩiõli
+seillmõš õõlǥad še tõn õhttsažkåå'dd vuä'sslai vuâmmšâddmuužž, mii kuâsttai piârri ǩiõl
+va'lljumuužžâst.
+Alggmee'r ǩiõli âânnemvueittemvuõđi ra'vvumuš pukin jie'llemvuu'vdin lij
+vääžnai ǩiõl sei'llmužže da õuddnumužže.
+Sää'mkiõllsaž pei'vvhåidd le'be ǩiõllpie'ss
+vuäitte lee'd päärna odinakai sää'mkiõllsa pirrõõzz.
+Sää'mǩiõllsaž pei'vvhåiddmužže puõ'tti päärnai sää'mǩiõl vaaldšummuš vuäitt lee'd
+seämma jee'res tääzzin.
+Tâ'vvsää'mǩiõllsest pei'vvhååidâst ǩiõlsiltteem beä'lest
+jee'restääzzest åårai päärna šeätte seämma ärttla.
+Eärben vâ'ǯǯelvuõttân lij tõt, mä'htt
+håiddâkksai peâmm'muužžâst vää'lded lokku päärna ǩiõlvuađlaž taarbid määŋgnallšem
+päärnai ärttlest, ko'st lie jee'restääzz mättjeei da kooi ǩiõlsiltteem da tuä'rjjtaarbb vaajtâlle
+jiânnai.
+Jos päärna ǩiõlmättjem rijttjeei tuä'rjjumuužž jeä't vuâmmaš tõt vuäitt viikkâd
+sää'mǩiõllsa
+vaajjtumuužže
+lää'ddǩiõllân.
+Pukin
+peâmmkääzkõõzzin ferttai ainsmâ'tted päärna õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt jii'jjes ǩiõlle da
+kulttuure.
+Uu'ccbi sââ'jest åårrjid lij vääžnai jii'jjes jie'nnǩiõl mättjem lââzzen tõn seillmõš.
+Jie'nnǩiõl
+lij ooumže čõnstõk jii'jjes kulttuure, identiteette da ruåđid.
+Tõst lij miârktõs še teâđ,
+jorddmõõžž
+raajjâmvuâđlaž
+ǩiõllân.
+Ǩiõll
+vääžnai
+peâmmtoimmjumuužžin, tõt lij vuârrvaaiktõõzz neä'vv da lokkčooud puknallšem
+mättjumužže.
+Lää'ddjânnmest lie sää'mpiârri, koin päärnai vuõssǩiõllân lij sää'mǩiõll, kåå'tt lij seämmast
+še kuhttui puärrsi jie'nnǩiõl da piârri dommǩiõll.
+Päärnaž mättai lää'ddǩiõl mâŋŋlubust
+takainalla škooule mõõneest.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst päärnaž vuäitt õõudeed da
+ra'vveed sää'mǩiõlâs määŋgbeä'llsai ǩiõlâânnemnaali mie'ldd.
+Jäänaž sää'mpäärnain šâdd kuei't ǩiõl da kulttuur piârrjin.
+Sij mättje kue'htt - le'be ju'n
+koumm ǩiõl šõddâm rää'jest.
+Sää'mǩiõllsest håiddâkksai peâmm'muužžâst lij kõõskâs rool
+päärna simultaanlaž6, määŋgǩiõlsâžvuõđ da ǩiõlvuađlaž identiteett tuä'rjjumuužžâst nu't,
+što päärnaž âstt škooule puee'r ǩiõlsilttumuužž što vuäitt vuä'ssõõttâd sää'mǩiõllsaž
+mätt'tõzze.
+Sää'm ǩiõll ǩiõllpie'ssǩiõllân
+Ǩiõllpie'ss lij vue'll škooulâkksaid ǩiõl beä'lest uu'ccab naroodd le'be alggmee'r päärnaid
+tarǩǩuum pei'vvhåiddpäi'ǩǩ, ko'st vaarvuâ'llsaž ǩiõl kåitta serdded päärnaid maistee'l tõn
+sijjid čõõđ ääi'j aalǥâst ää'ljjee'l, håt- i sij jie fi'ttječče ǩiõl ǩiõllpie'ssä puäđeest.
+Ǩiõllpie'ssest ââned ǩiõl-lauggtemnää'l.
+Ǩiõllpie'sstoimmjumuš lij vuõinnum pue'rren
+nää'llen vaarvuâ'llsai ǩiõli jeä'lljâttmuužžâst.7
+Ǩiõllpie'ssest mainsted pâi sää'mǩiõl, ij-ga personkå'dd jåårǥǥlââdd mainnseezz
+lää'ddǩiõlle ni aalǥâst, ko päärna jie võl tõn fi'tte.
+Ǩiõl mättjumuužž tuä'rjjeed tulǩǩee'l
+mainstumuužž seävee'l, jiõnnee'l, kaartivui'mm, neä'vvaivui'm, lau'lljivui'm da likkeel'l.
+Še persoonkå'dd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpie'ss ǩiõl.
+Passiivlaž ǩiõlsiltteem õuddnem mie'ldd päärnaž tuõstškuätt siõmmnai siõmmnai aktiivlaž
+mainstumužže.
+Päärna uu'vded mättjed kiõl jii'jjes hoodd mie'ldd.
+Päärnaikõskksaž ǩiõllân
+lij täu'jja lää'ddǩiõll.
+Vâ'ǯǯelvuõttân lij vuä'ǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz
+sää'mǩiõlle.
+Sää'mǩiõl mättjem õhttsaž täävtõõzz
+Juõ'ǩǩpei'vvsai tuåimi õhttvuõđâst ǩiõll toimmai neä'vvan, ij jiõčč ärvven.
+peâmm'muužžâst päärna ǩiõl õuddnumuužž õõudeed jee'resnallšem tuåimi mie'ldd.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst päärnaž
+• ra'vvad sää'midentiteettes da kulttuures
+• õõudâsviikkâd määŋgbeä'llsa ǩiõlâânnemvueittemvuõđi veäkka ǩiõlâs
+juõ'ǩǩpei'vvsain tuåimin; päärnaž saǥstââll, kõõjjâd da maainâst jii'jjes jurddjin,
+tobddmuužzin , ä'jstõõzzin
+6 samanaikainen
+• vuä'ǯǯ veeidas teâđ da kiõ'ččlâsttmuužž jii'jjes ǩiõlâst, kulttuurärbbvuõđâst da
+historiast da ǩiõččlâ'stt tõn ärvvsõs ä'ššen
+• tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl
+• õõudâsviikkâd ǩiõlvuađlaž tiâttmuužžâs
+Päärna ǩiõlmättjem diõtt lij vääžnai, što piâr, ruått da õhttsažkå'dd šeâttâtte ǩiõl
+mättjumužže miõđâlt da tuä'rjjee tõn aktiivlažnalla.
+Päärna sää'mǩiõl ravveem neä'vv:
+• mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt
+• roolsiõr, kuuhlâžteatter, čuäjjtõõlmõš
+• musiikk, jooik, leeu'd, livđet, laulli
+• radio, video, lõõst, ǩee'rj, speââll, televisia
+• puärrsi, ruåđi da õhttsažkå'ddvui'm ärbbvuâđlaž ee'jj-jårrõzze ko'lle õ'htte
+määŋgbeä'llsa ǩiõlâânnemvue'jj: tuââ'j, ǩiõ'tt -tuâ'jai raajjmuš, luâđastliikkumuš,
+kåvvstõõllmuš, mie'ccest jååttmuužž, kaaunõõttmuužž, kõ'lljumuužž da šõddmuužž
+• ǩe'rjjtum sää'mǩiõl kuâsttjumuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz,
+kaart, ǩõõlbb dnõ.)
+• ǩe'rjjpõõrtin da muzein kõ'lljumuužž
+• vuârvaaiktõs jee'resâkksai sää'mpäärnaivui'm
+• õhttsažtuâ'jj jä'rrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeä'nn da - ee'jj , sä'mmla
+media, sie'brrkåå'ddi da õhttõõzzi vui'm
+• saǥstõõllmuš - da škoouljemsõddmuužž puärrsid
+3.4 Arggpeei'v õuddmiârkk ǩiõl mättjem õõudâsviikkmužže
+Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž na'ddjõs da tää'zzärvv
+smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže.
+Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž
+õuddnumužže päärnast ferttai lee'd jiânnai määŋgbeä'llsaž ǩiõlâânnem vueittemvuõtt puki
+tuåimi õhttvuõđâst.
+Päärna ǩiõlvuađlaž teâđstumuš õuddan ǩiõlin siõreest, tiivtid
+looǥǥeest, lääuleest da jee'resnallšem ǩiõl ååblǩid tobddstõõđeest.
+Ǩiõlvuađlaž
+teâđstumuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩe'rjjtem silttumužže.
+Vuõrâsooumaž vuäitt täu'jja vuâmmšekani mainsted päärnže kue'ddtekani suu
+vuâsttvuârrlaž mainstumuužž.
+Saǥstõõllmuužžâst lij vääžnai u'vdded äi'ǧǧ päärna jii'jjes
+ju'rddjid da mainnsid.
+Vuõrâsoummu ferttai teađstee'l vuâmmšed jii'jjes ǩiõl âânnmužž,
+što tõt le'čče nu't määŋgbeä'llsaž ko vuäitt.
+Päärnaivui'm vuäitt juõ'ǩǩpeei'v harjtõõttâd
+ǩiõl õõutsââ'jest jm.
+laullji, laaulsiõri da tiivti veäkka.
+Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeä'llsen čõõđtumužže päärnaid vueitet jue'ǩǩed uu'cces
+ärttlid õuddmiârkkan ââ'jj mie'ldd.
+Täu'jja tõk päärna, koin sää'mǩiõl il'la võl čuu't raavâs,
+mainnste kõskkneezz miõlstes lääddas.
+Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jee'res ärttlid
+sää'mǩiõl âânnem ra'vveem diõtt.
+Uu'cces ärttlin jäänab äi'ǧǧ ǩiõtt'tõõllâd päärna jii'jjes
+ǩiõ'ččlâsttmuužžid, tobddmuužžid le'be pâi mainsted.
+Ǩiõl mätt'tõõtti päärnaivui'm
+tobddmuužži õudde puhttmest ââned veä'ǩǩen kaartid, likkumuužž, jiõnid, seä'vvmõõžž
+da mainsted seämmast måkam fittõõzz tõid kolle.
+Ää'rjez päärnaž taarbaš ääi'j da tue'rjj
+mainstumuužžâst.
+Tõn diõtt lij vääžnai, što puk saǥstõõllâmnää'l suin âânet äu'ǩǩen
+aktiivlažnalla.
+Tääzzverdsaž da staanlaž kontaatk raajjmužže tuâ'jjlaž vuäitt šiõttõõttâd
+päärnai fyyslaž täzze šâ'ldda.
+Päärna vä'ldde kontaaktt heâlpben da vuõrâsooumaž vuäitt
+ciŋlmõõvvâd kulddled da saǥstõõllâd si'jjivui'm.
+Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla
+päärnai siõrršõddmuužžid tuä'rjjeel seämmast päärnai sää'mǩiõlâânnmuužž.
+päärnaid
+mainsted
+jiânnai
+håiddšõddmuužžin
+(jm.
+njuõʒʒikvaajtem,
+põõzzõõttmuužž da teâvõõttmuužž õhttvuõđâst) nõõmtee'l seämmast jee'res roopp-
+pie'ǩǩid da pihttzid.
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õõdâsviikkmužže8:
+Ǩiõl jiõnneemraajâlm:
+Tiivti da laaulsiõri veäkka päärnaž tobddstââtt sää'mǩiõl jiõnnõõzzid da sääntuâ'jaid, mä'htt
+jee'resnallšem jiõnnõõzzid vuäitt õhtt��õllâd.
+Jee'resnallšem sää'nnpaarid (säännpaar, kook rätkje
+kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet u'vdded päärnže peäggtâ'stted
+tõst mä'htt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže.
+Näkam tiivtt lie jm.
+tâ'vvsää'mǩiõlâst.
+• Hutkás sij aikkaš, Gussa Guossa-Gessa9, Čieža čáppa čáhppes cizáža, Čáhči 10
+Saani raajõõttmuž:
+Päärna teâdstumuužž saani åbblǩin da saani raajõõttmuužžâst vueitet õõudeed jeerenallšem
+harjtõõzzivui'm;
+• õhttõs- sää'nnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli
+• luâđ jiõnid muuštt' teei sää'nnharjjtõõzz.
+Õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; Dappasii
+gappasii duike11 Eallu- laaul12
+Ǩiõl ciâlkraajõõttmuš:
+Päärna teâdstumuužž tõst mä'htt sään õhttne nuu'bbid ciâlkjin vueitet õõudeed jeerenallšem
+tiivtivui'm.
+Õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; Lei oktii áhkku (aika ååbleʒ), Beahká viessu
+(relatiivilause) 13, Meahcci eallit (veerbi persoona ååbleǩ), Okta guolli vuodjá (veerbi taaibtumuš) 14
+9 Sátnestullamat -kirja
+10,13 Suga suga su-kirja
+11,12 Cuonjáeatni hoahkamat-kirja
+12 Ánde da Risten jagi fárus -kirja
+Ärbbvuõđ mie'ldd sää'mpiârrjin puärrsin da päärnain šõdde âlddsõõzz õhttsaž
+juõ'ǩǩpei'vvsain tuâ'jain.
+Päärna ohjjee seämmast, ko vuõrâsoummin lääi jii'jstez tuâ'jj.
+Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeä'ppvuõtte, tuejjeed tuââ'jj da âânnet luâđ
+reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst.
+Sä'mmlaž peâmm'muužžâst ainsmâtte
+sosiaalaž vuâmmšemooddaid, kuei'mi lokku vä'lddmužže di tuââ'j da siõr mie'ldd
+Sää'mpeâmm'muužž kartt'tii jee'rben vuõiǥte'mes peâmm'muš.
+Päärna
+mättje vuâmmšekani vä'ldded västteemvuõđ tuâ'jaineezz da åårrmest õõutsââ'jest
+piârrjest da pirrõõzzâst.
+Ann'jõžpeei'v peâmm'muužžâst peelkâd võl sää'm peâmmärbbvuõtt.
+Päärnaž
+mätt'teed u'vdded pukid oummid äärvv.
+Cisttjumuš šâdd oummi lââzzen luõttu.
+jeät vuõiǧǧest vuä'ppest pe'ce su'nne mainsted šõddmuužžid da mainnsid jä'rrsid lij
+šõddâm.
+Oummu šõddmuužž da õuddnumuužž täävvtõzzân lij määŋgbeä'llsaž
+persoonlažvuõtt da veeidas silttumuš.
+Tääi ooddai õõudâsviikkmužže peâmmtuåimivui'm
+kååitad õõudeed päärna vuâmmšõõttâm - da jiõččärvvstõõllmušoodd, što son pirǧǧe'čče
+ođđ kroota puõ'tti šõddmuužžin.
+Raavâs jiõččtobddmuš, čiõlǥâs jiõččkartt da raavâs
+identiteett veäǩǩad päärna toimmjed jii'jjez õudlõõzzi da čeä'ppvuõđi mie'ldd di jiõ'cces
+luâđlaž nää'leld.
+Pue'rr teä'ttemoodd mie'ccest likkeest, saǥstõõllmuužžin da jurddjin lie
+viâlt'temes puee'r jie'llem vaalđšem diõtt.15
+Sä'mmlaž peâmm'muužžâst uu'vdet äärvv puee' vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd
+lââzzen
+raavâs
+jiõččtobddmužže
+identiteette,
+veeidas
+silttumuužž,
+šiõttâmvuõđ,
+sosiaalvuõđ da mä'rddnalla vuõd.16Obbvä'lddsaž täävvtõzzân lij õõudeed päärna
+jiõččvuađlaž jie'llmest pirǧǧumuužž õhttu da õõutsââ'jest jä'rrsi vui'm.
+Jiõ'ččvuâđtlaž
+pirǧǧmuš
+õõlǥad
+tuejjeemnää'l
+čeä'ppvuõđi
+vaalđšemvuõđ
+psyykklaž
+vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttad da käunn rä'tǩǩumuužžid pro'blee'mid da
+na'ddjââtt tõzz, što puk vuäitt mättjed.17
+Sä'mmlaž õhttsažkåå'ddest lij ärbbvuõđ mie'ldd ruåđin da õhttsažkåå'ddest päärna
+peâmmvuõiggâdvuõtt da -vasttumuš.
+Sä'mmlai kulttuuraarvi vää'ltumuš
+Sä'mmlaid õhttee kulttuurlaž äärvv mâ'te ǩiõll, Identiteett, luâtt da ruått.
+Säämkulttuure
+kolle še ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemvue'jj mâ'te puäʒʒhåiddmuš, kue'llstumuš,
+meä'ccjumuš, uussmõš da ǩiõtt'tuââ'j.
+Kulttuura lij še sä'mmlaž.
+Sä'mmlai jie'llemnää'll, kulttuur da ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemvue'jj lie mutšõõvvâm ääi'j
+mie'ldd.
+Ärbbvuâđlai teâđai da čeä'ppvuõđi mättjumuš ij sirddu teä'nab piârrjest luađâlt
+päärnaid.
+Sä'mmla kulttuur seillmõš õõlǥad še ann'jõõžžâst ärbbvuâđlaž teâđai da
+čeä'ppvuõđi, di vuõiŋŋlaž jeällmõõžž serddmõõžž puõ'ttjid puõlvvõõǥǥid.
+Sä'mmlaž ä'rbbvuõđ mie'lddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kåå'tt lij čõnnum ooumže da luõttu.
+Sä'mmla teâđ, čeä'ppvuõđ da äärvv serddje vuõ'sssââ'jest tuåimi da tobddmuužži
+mie'ldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nu'bbe.
+Sä'mmlaž tiâttmõš siisǩâld teâđ
+jie'llmest pirǧǧumuužzâst.
+YK:n alggmee'rpeäggtõõzzâst cielǩed što alggmee'rain lij vuõiggâdvuõtt jeä'lljâtted
+kulttuuräärbes da- naalid da mätt'teed tõi'd puõ'ttjid puõlvvõõǥǥid.
+Ärbbvuõđi jeä'lljâttmuš
+lij vääžnai sä'mmlai jiõččmie'rreem vuõiggâdvuõđ, sää'mõhttsažkåå'ddi viõǥsmâttem,
+kulttuur jiõ'ččmääinlaž šiõttmõõžž (ann'jõž-õhttsažkåå'dd vâ'ǯǯlõõzzid) da sä'mmlai
+puârastpirǧǧumuužž da tiõrvâsvuõđ õõudeem diõtt.18 Õhttsažkåå'dd põõžži raajlmid ferttai
+raajjâd
+õuddldõõzzid
+õuddnumužže;
+õuddmiârkkan
+ǩiõll-
+kulttuurproggraammi,
+sosiaal-
+tiõrvâsvuõđhuõl
+škooultjem-
+õõdâsviikkâm
+proggraammi mie'ldd.
+Päärnaž ânškuätt håiddâkksai peâmm'muužžâst sä'mmlaid kulttuuraarvid.
+peâmmtoimmjumuš lie puõ'tti kulttuuräärvv, kook lie ǩiiddõs õhttvuõđâst kuei'mmses:
+Identiteett
+Õhttsažkå'ddvuõtt
+Luâttõhttvuõtt
+Ä'rbbvuõđ mie'lddsa jie'llemvue'jj da pirǧǧumuš
+Sooǥǥbie'li kõskksaž tää'zzärvv da ooumažvuõtt
+Rääuh da suåvâdvuõtt
+Määŋgkulttuurvuõtt
+Identiteett šâdd vuârrvaaiktõõzzâst jä'rrsi oummivui'm.
+Päärna identiteett miertõõlljen
+toimmje päärnže vääžnai oummu.
+Âlddõhttsažkå'dd da vä'lddkulttuur vaaikte piârri naa'lid
+mue'ǩǩeed päärna identiteett.
+Piârrjest vaaldšeei ǩiõl vaaikte še identiteett õuddnumužže.
+Identiteett sõddâm vuađđan lij čiõlǥâs jiõččkartt.
+Ko oummust lij čiõlǥâs jiõččkartt, son tiatt
+koonn ärttla son kooll da čõõnââtt.
+Raavâs ruått- da piârkõskkvuõđ ravvee
+õhttsažkå'ddvuõđ da õhttsažkå'dda čõõnõõttmuužž.
+Ooumaž vie'ssad identiteettes nu't
+jii'jjes õhttsažkåå'ddest ko tõn åålǥbeä'lnn še.
+Puârast toimmjeei identiteett õõlǥad, što
+ooumaž vuäitt tobddad, što su'st lie seämma vuäddaz da alggpuattmõš ko järrzin seämma
+alggpue'ttmest åårai oummin19.
+Sää'mnuõrid kuõskki tutǩǩumuužžâst cie'lǩed što sä'mmlaž identiteett vuäitt kuâsttjed
+jee'res tääzzin 20:
+Persoon ǩiõččlâ'stt sä'mmlažvuõđ luâđližžen.
+Su'st lij tääzzteä'ddlâž sä'mmlaž
+identiteett da son silttad ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures.
+Persoon silttad sää'm ǩiõl, le-ša ij toobbd jee'res kulttuures vue'ssvuu'vdid.
+Persoon vaaldaš õõut kulttuures vue'ssvuu'vd puârast.
+Persoon kiõččlâ'stt sä'mmla identiteettes neä'vvai mie'ldd.
+Persoon teâđast jii'jjes sä'mmla tuââǥǥbu, le-ša ij haaled puhtted tõn õudde.
+Håiddâkksai peâmmtuâ'jj tuä'rjjad dommpeâmm'muužž da vaalmašt ođđ puõlvvõõǥǥid
+toimmjed ođđäiggsaž sää'mõhttsažkåå'ddest.
+Kõskksaž tuâ'jjan lij väälted teâđ saa'min
+mee'rrân, kulttuurärbbvuõđin da jie'llemnää'lin positiivlažnää'leld nu't, što päärnaž ǩiddân
+jii'jjes kulttuure da ǩiõččlâ'stt sä'mmlažvuõđ luâđližžen .
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk kulttuur- identiteett ravvumužže håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+• päärna vuâmmšem- da ärvvstõõllmušooddai õõudâsviikkmuš raajeel jee'resnallšem
+šõddmuužžid, ko'st päärnaž vuä'ǯǯ ǩiõččlâstted da õõudâsviikkâd čeä'ppvuõđid,
+silttumuužž, tobddmuužžid 21
+• raavâs ruåttkõskkvuõđ
+• sä'mmlai teâđai da čeä'ppvuõđi mätt'tumuš ärbbvuõđ čie'ppi vuäpstõõžžâst
+• tiâtt ä'mmlai õhttsaž historiast õhttân mee'rrân neeljj vä'lddkåå'dd vuu'vdest
+• tobbdstõõđât maaddârääi'ji jie'llem jee'res pââ'jid
+• raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuä'sslaid
+Sä'mmlain lij raavâs õhttsažkå'ddvuõtt da teâđstumuš jii'jjes vuäddain da sooǥǥ
+vuä'sslain da si'jji jeä'llsââ'jin.
+Õhttekuullâmtobddmuš piârrja šâdd õhttsaž pirǧǧumuužž,
+õõutsââ'jest jällstumuužžâst le'be piârri historiast.
+Sää'mkulttuurest piâr lij veeidas
+sosialaž õhttsažkå'dd, ko'st ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai.
+Tâ'vvsä'mmlain da nuõrttsä'mmlain piâr lij ärbbvuõđ mie'ldd šõddâm tääujab
+puõlvvõõǥǥâst.
+Aanrõõžžin piârri lij tääu'jmõsân õõđpiâr.
+Toimmjemvuâđlaž peâmm ra'vvâd puõlvvõõǥǥii kõskksaž õhttsažkå'ddvuõđ.
+Sä'mmlaid
+vääžnai ruått-, risttjeä'nn da -ee'jj da käi'mmjärjstõk ravvee päärna õhttekuullâm
+tobddmuužž.
+Jee'res sää'märttli kõõskâlt lie rää'tktõõzz risttjeä'nni da -ee'jji mie'rin da
+tuâ'jain.
+Õuddmiârkkan nuõrttsä'mmla ärbbvuõđâst risttjie'nn le'be -eej'jj jäämeest lij
+päärn tuâ'jjan raajjad ristt ääu'd õõl da kue'dded tõt sinne.
+Täk vaaiktõõzz puä'tte
+nuõrttjest ortodoksiååskâst.
+Nuõrttsää'mkultuurest ortodoksiåskk toimmai vääžnai
+sosiaallâsttem nää'llen.
+Ann'jõõžžâst õhttsažkå'ddvuõđâst lij jõnn vâ'ǯǯelvuõtt, ko vue'll 10-âkksain sää'mpäärnain
+pâ'jjel 70% jällste sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn.
+Sää'mvuu'vdest jee'rben aanrõš-
+da nuõrttsä'mmla jällste peađgai.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst lij eärben vääžnai rool
+tõn ainsmâ'ttmuužžâst, što päärnaž vuäitt âânned kulttuures õõutâst jä'rrsi ärttla
+kuuljivui'm.
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk õhttsažkå'ddllisyyden ravvumužže håiddâkksai
+peâmm'muužžâst:
+• mättt'tõõđat ruåttnõõmtõõzzid raajeel'l jii'jjes ruåttkaartt
+• tobbdstõõđât päärnai risttjie'nnid da -ee'jjid da kääimaid
+• tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm o'vddmõžže
+• muuštet sä'mmlaid miârkkpeei'vid
+• muuštet ruåđi šõddâmpeei'vid
+• raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst "õhttsažkå'ddlõõnjj", ko'st päärnai piârri da vuä'ssla
+vuäitte päärna puutee'st le'be viiǯǯee'st išttled da ju'lsted kââ'ff22
+• kõ'lljet puärrsi kruuggin da puärrsipõõrŧâst
+• čââpp vuârvaaiktõs jii'jjes sää'mõhttsažkåå'dd vuä'sslaivui'm; ee'jjårrõõzz mie'lddsa tuââ'j,
+mää'tǩǩ, kõ'lljumuužž da õhttsaž miermie'lddsa šõddmuužž
+• ǩe'rjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt
+• kaaunõõttmuužž jee'resårnn jällsteeji sä'mmlaivui'm
+• riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjee'resårnnjällsteeji sä'mmlai vui'm
+• prää'zkjet sä'mmlai mee'rlaipeei'v da mättt'tõõđat sää'm sooǥǥ laulli
+• raajât jii'jjes liippkaggâmvue'jj liipptempeei'vi vää'ras da toobdât sää'mliippsymboliikka
+Sä'mmla lie pâi jeä'llam luâđ âlddsõs jie'llem da jeä'llmõš lij leä'mmaž čõnnum
+luâđjårrõzze da ee'jj-jårrõzze.
+Luâđaunnsid lij õnnum ǩeâ'lljee'l, õnnum tõi'd mä'rddnalla
+di cisttjum da hoiddum luâtt.
+Sä'mmlai ä'rbbvuõđ mie'lddsaž tiâttmõš õhttan kõskksââ'jest
+oummu da luâđ kõskkvuõtte.
+Luâtt, ooumaž da kulttuur lie ǩiddselt čõnnum kuei'meezz.
+Luâtt lij vue'ss kulttuur da ooumažvuõđ.
+Kulttuur seillmužže lij vääžnai âânned huõl še
+luâđ
+puârastpirǧǧumuužžâst.
+Luâđ
+ââlǥče
+kuullâd
+kõskksaž
+vue'ssen
+juõ'ǩǩpei'vvsaž jie'llem.23
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk luâttõhttvuõđ ravvumužže håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+• lââzztet päärna ekologlaž luâđtiâttmõõžž sä'mmla puäresoummu vuäpstõõžžâst, mâid kost
+luâđaunnsid vuäitt vä'ldded da mâm-med, liikkeet jântta, ǩiõ'jjid kueđkani, jeä't pue'tǩǩ
+ååu'sid le'be joortõõll ǩieđjid, jeä't rooskât
+• viiǥǥâd õõudâs päärna luâđ vuâmmšõõttâm ooddaid da luâđast likkeem čeä'ppvuõtte
+• mättt'tõõđat jee'resnallšem jânnmi nõõmtõõzzid
+• vuâmmšõõttât juõ'ǩǩpeei'v šõõŋ da jee'res luâđõlmstõõǥǥid
+• se'urrjet ee'jjaai'ji vaajtõõzzid da tõn vaaiktõõzzid nääu'did da raazzid
+• mättt'tõõđat tobddât låå'ddaid da meä'ccjie'lljied di tõõi ǩiõjjid
+• mättt'tõõđat âânnet luâđ aunnsid jee'res ee'jjaai'jin
+• tobbdstõõđât sää'mpäi'ǩǩnõõmid
+• tobbdstõõđât sä'mmlai pââzzpaaiǩid
+Puäʒʒhåiddmuš, kue'llstumuš, meä'ccjumuš da uu'cces mä'ddtääll di ǩiõtt'tuââ'j da
+luâđväärai uussmõš lie sä'mmlai ärbbvuâđlaž jie'llemvue'jj, kooi tuejjumuš lij määŋgaid
+sä'mmlaid jie'llemnää'll.
+Tõi'd tuejjeet takainalla õhttuum jie'llemvue'ǩǩen le'be jä'rrsi
+ämmti kuâŋŋ.
+Puäʒʒhåiddmuužžâst lij puäʒʒhåiddamkulttuurest jie'lljid sä'mmlaid jõnn
+kulttuurlaž miârktõs, tõst puäʒʒhåiddmužže kooll vue'ǯǯpuutt'tem lââzzen obb piârri da
+sooǥǥ jie'llemkruugg mâ'te sosiaalaž kõskkvuõđ, jeä'llstumuš, jåå'ttmuš, luâttpirrõz
+tobddmõš, ä'rbbvuõđ mie'lddsaž tiâttmõš, luâđ ekologlaž âânnmuš da sää'm ǩiõtt'tuââ'j.
+Kue'llstumuš lij leä'mmaž čueđi ee'jji sä'mmlai ä'rbbvuõđ mie'lddsaž jie'llemvue'ǩǩ.
+Aanrõõžž lie kue'lšii'lli Aanar jääu'rest da tõn pirrõõzzâst.
+Miâ'rr-reedd nuõrttsää'msiijdi
+piârrjin le'jje vuästemvuoiggâvuõđ luõzz kue'llstumužže miâr âlnn da Paatsjooǥǥâst.
+Luõzz kue'llstumuš lij õin võl Teä'nnsä'mmlai kulttuur kõõskâs raajji.
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk jie'llemvue'jjid da pirǧǧumuužž lokku vä'lddmest håiddâkksai
+Puäʒʒhåiddmuš:
+• mättt'tõõđat čau'stõõǥǥ âânnmuužž, puäʒʒmiârkid, puõccunõõmtõõzzid, siõrât puäʒʒ siõrid
+• raajât riižžin puõccuid da u'cc pikalõsääi'daid olggân -da seśt âânnmužže
+• jååđet puäʒʒpikalõõzzin, vue'zzmiârkkumuužžâšt
+• se'urrjet puõccu ähttmuužž da jee'res vue'ssi äuǩǩen âânnmuužž
+• kaaggât jeä'kklid, čuõppât vuåššid, suei'nid
+• mättt'tõõđat kää'ddespuõccu čõõnnmuužž jii'jjes da tobbdstõõđât puõccu pââččmužže
+• mättt'tõõđat neeib da sää'mneeib âânnmuužž
+Kue'llstumuš:
+• mättt'tõõđat kue'li nõõmtõõzzid, jee'resnallšem šeellemnaalid da kue'lǩiõtt' tõõllmuužž
+• šeelet ǩea'đđa kue'l kâlddjest vuä'ggee'l, juŋŋsivui'm, kooukivui'm, katiskain, kåålǥtee'l
+• šeelet ǩeä'ssa kue'l sääi'mivui'm, vuä'ggee'l, perhoin, katiskain, kuu'ǩǩes seeimain,
+puä'rrvin
+• šeelet kue'l sääi'mivui'm, nue'ttee'l, kuu'ǩǩes seeimain, kolkktee'l da puä'rrvin
+• šeelet kue'l tä'lvva juŋŋsivui'm, nue'ttee'l, vuä'ggee'l da kooukivui'm
+• mättt'tõõđat sääimaai teevvmuužž, kue'llstem neä'vvai da võnnâs huõ'llmõõžž
+Meä'ccjumuš da uussmõš:
+• mättt'tõõđat tuejjeed ree'ppǩiõlid
+• mättt'tõõđat tobddat jee'res meä'ccjie'llji ǩiõ'jjid da šeellemnaalid siltteeja vuäpstõõžžâst
+• uussât mue'rjid
+Mä'ddtääll:
+• tobbdstõõđât kuuzzi da saauʒi håiddmužže kõ'lljee'l skoott - da sauʒʒtäälain
+• tobbdstõõđât šâddtuâ'jaid, kââlvet pååttâǩ da jee'res raazzid
+Porrmõš kulttuur:
+• riâššat mie'rrääi'ji mie'ldd sä'mmlaid porrmõspeei'vid da leibbjempeei'vid ärbbvuõđ
+mätt'teeji vuäpstõõžžâst
+• valmštet porrmõõzz juõ'ǩǩ peei'v
+• suõvstet kue'l da puõccuvue'ǯǯ, valmštet sälttvue'ǯǯ, sälttkuee'l
+• mättt'tõõđat mue'rji seillmõõžž da noorât poorrâm luâttraazzid; rää'zz rää'ss (väinönputki),
+sälttsuei'nn
+• tobbdstõõđât sä'mmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže
+Aazzmuš:
+• raajât sä'mmlai ärbbvuâđlaž jeä'llsââ'jid da raajlmid (õuddm.
+uu'ccesmaallid): kååvas,
+kuäđaid, jee'resnallšem ääitaid
+• ceäggtet kååvas da mättt'tõõđat tõzz õ'httekuu'lli vue'jjid; tollǩie'đji da tuõrgg viǯǯmuužž,
+kåvvas jee'res pie'ǩǩid, porrmõž
+Sä'mmlaž ǩiõtt'tuâ'jjärbbvuõtt lij čuu't ree'ǧǧes da jie'lli vue'ss sää'mkulttuur.
+Ǩiõtt'tuââ'j
+lie âânnemneä'vv da tõõi valmštem vuađđ lij ärbbvuâđlaž tiâttmuužžâst.
+Säämǩiõtt-tuõ'jju
+ko'lle jm.
+muõrr-, čuä'rvv- da čõu'ddtuââ'j di pe'sser - da tâ'nnǩe'rrjjmuužž,
+liânttkååđđmuš da sä'rǧǧpihttzi valmštumuš da heä'rvtumuš parǧǧuum liânti da
+liântivui'm.
+Lää'ddjânnam sä'mmlain li vi'tt sää'mpihttzi vä'lddmaall.
+: Teännjooǥǥ, Enontekiö-
+Kautokeino, Vuotso di aanrõõžž da nuõrttsää'mpihttâž.
+Pihttzi maall da heä'rvvtumuš
+seu'rrje sää'm ǩiõll raa'jid.
+Täärǩben ǩiõ'ččee'l pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi
+le'be piârrji sest.
+Nuõrttsä'mmlai piiutâz rätkkai jäänmõsân jee'res sää'm pihttzin muuštt'
+tee'l
+karjjlõõzzi
+mee'rpihttzid.
+piiutâz
+vue'ss
+sää'midentiteett.
+Sää'mkulttuurest meer čeä'pptuâ'jj da tõn siisǩeei estetiikk lij rää'tǩkani vue'ss jie'llmest
+da tõst lij jõnn õhttsažkå'ddlaž miârktõs.
+Pihttzi, keä'ppri, vuõddji heä'rvvtem ååbleǩ da
+eeu'nn õlmmee kuullmõõžž koonn-ne soǩǩe le'be šuurab vu'vddõhttsažkå'dda da ravvee
+õhttekuullâmtobddmuužž.
+Kiõđiraajjâm
+veäkka
+päärnaž
+mättai
+u'vdded
+äärvv
+ǩiõđčeä'ppvuõtte arggjie'llem äu'ǩkčeä'ppvuõttân.
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk ǩiõtt'tuâ'jj ärbbvuõđâst håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+• raajât kuuhlâid sää'mpihttzid
+• kååččad ǩiõtt'tuâ'jj da musiikk čeä'ppid vuä'psted sää'mpihttzi âânnmuužžâst
+• tobbdstõõđât jee'res sää'märttli sää'mpihttzid da keä'pprid
+• raajât pe'sser tuâ'jaid
+• kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rää'n
+• raajât oll-lââ'jjtuâ'jaid (ǩee'st, liânti poonjjmõš/pa'rǧǧumuš, raabbâl-liântt, sää'mvaa'cc)
+• valmštet puõccutue'ljâst čeešn, raajât češnn- da čõu'ddtuâ'jaid
+• raajât muõrâst da puõccutääu'test jee'resnallšem neä'vvaid
+• ääutet, nie'sǩet da salttjed kammzid, raajât kaa'mmisuei'nid
+• kåšǩǩeet ǩeađđa nu'ǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâ'jaid da kue'll taautin heä'rvid
+Sää'mõhttsažkåå'ddest neezznin lij historialaž vuâđalt leä'mmaž tääzzverddsaž sââ'jj
+åummaivui'm, koozz takainallšem lij leä'mmaž rooli, tuâ'jai da jie'llemkruuggi
+symmetralažvuõtt da kuei'mez tiu'ddeemvuõtt.
+Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned huõl sooǥǥbie'li kõskksa
+tääzzäärvv čõõđtumuužžâst nu't, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbie'llrool vuõrddji
+raajjtõõzzikani.
+Mättjemest da identiteett ravvumuužžâst vä'ldded lokku niõđi da paarni
+jäänmõsân jii'jjesnallšem nää'l toimmjed.
+Päärn vuäitte ǩiõ'ččlâstted luâđast
+toimmjumuužž miõllsubun ko sest tuejjumuužž.
+Niõđ lie täu'jja jäänab aktiivlaž sest.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst vuäitt âânned äu'ǩǩen luâđ raaveed paarni jiõččna'ddjõõzz
+še sijjid veeres pirrõõzzâst.
+Da västtee'l âânned äu'ǩǩen niõđi aktiivlažvuõđ sest raaveed
+si'jji jiõččtoimmjemvuõđ õuddmiârkkan luâđast.24
+Sä'mmla vuäinnmõõžž mie'ldd mä'rddnalla jeä'llmõš lij ooumžen jeä'llmõš.
+Mä'rddnalla
+jeä'llmõš da vuõiggâdvuâđlážvuõtt rä'jje oummu vuađ.
+Täävvtõõleest puee'r jie'llem
+vaaldšemvuõđ ooumaž pârgg miertie'đee'l jie'lled vaaldšee'l da mä'rddnalla.25
+Ooumažvuõtte kooll še suåvâdvuõtt da oodd pirǧǧeed jeeresnallšem oummivui'm da
+luâđast26.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst tääzzäärvv da ooumažvuõđ vueitet õõudeed
+jeerenallšem nazvaan - saǥstõõllmuužživui'm da rool siõrivui'm, koin harjjtõõlât jii'jjez
+tobddmuužži, -ju'rddji da ǩiõ'ččlâstmuužži õudde pohttmõõzz.
+Määŋgkulttuurlaž
+õhttsažkåå'ddest
+oummu
+silttee
+toimmjed
+vä'lddnoormi mie'ldd da šeätte mõõnteǩani persoonlaž jii'jjesnallšemvuõđâs da kulttuures.
+Sä'mmlaid lij luâdmie'ĺddsaž ooccâd ǩiõ'ččlâsttmuužžid jee'res kulttuurin, ooccâd
+õhttvuõđid räätktõõzzid da šiõtteed õhtte kulttuurlaž risttreiddsažvuõđid jie'llemvaalđšem
+da pirǧǧeem pue'rumužže.
+Pue'rr teä'ttemodd mie'ccest likkumuužžâst, saǥstõõllmuužžin
+24 Balto 2008:84, viitattu teoksessa Baer 2007.
+da jurddjin õõudee še puee'r jie'llem vaaldšummuužž.
+Päärnavui'm saǥstõõleest vä'ldded
+lokku obbvää'ldelt puk a'ššu vaaikteei raajj' jid, le-ša jeä't čorran ää'ššest.27
+Sosialaž vuâmmšemoodd da kuei'mi lo'kku vä'lddmuš lie vääžnai sosiaalâžvuõtte
+šõddmuužžâst.
+Ruåttkõskkvuõđi kaggmuš da päärna mie'ldd vä'lldmõš jee'resnallšem
+tuâ'jjstõõllmuužžid õõudee päärna sosiaalvuõđ.
+Sä'mmla jällste neeljj jee'res valdia vuu'vdest da jeä'lle määŋgai kulttuurvaaiktõõzzi
+vue'lnn.
+Tät õõlǥad oummust pue'rid määŋgkulttuurlažvue'jjid di määŋg jânnam
+mee'rčeä'ppvuõđi
+silttumuužž.
+Sä'mmla
+pâ'rǧǧe
+peâmm'mee'l
+õõudeed
+täi'd
+jii'jjesnallšemvuõdid.
+Määŋgkulttuurvuõtte mätt'tjem sizz kolle positiiivlaž da aktiivlaž kulttuurkõskksa
+vuârrvaaiktõõzz, jee'resnaašemvuõđ cisttjumuužž di nåkkmi čeä'ppvuõđi da teâđai
+mättjem, kook lie õuddldõzzân määŋgkulttuurlaž õhttsažkåå'ddest spraavvdõõttmužže.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst päärnast ferttai lee'd vueittemvuõtt õõudâsviikkâd
+kulttuurlaž
+tiâttmuužžâs
+jee'resnallšemvuõđi
+õhttvuõđi
+fi'ttjõs.
+Pue'r
+vuâmmšõõttâmoodd veäǩǩad vuâmmšed še uuccmõõzzid kulttuurrää'tktõõzzid da ravvõs
+kulttuurfi'ttjõõzz veäkka ooumaž pâstt jee'res vue'jjin mue'ǩǩeed toimmjumuužžas
+kulttuurtuâ'kkses vuađâlt.
+Päärna peâ'mm'mužže vuä'ssõõđi ââlǥče teađstee'l ohjjeed päärna kulttuurlaž
+teađstumuužž.
+Jeä'leest määŋgkulttuurlaž pirrõõzzâst ooumaž kaaunââtt juõ'ǩǩpeei'v
+nuu'bb kulttuurõlmstõõǥǥid da rä'tktõõzzid.
+Jie'llmez vaaldšumužže son rääjj õhttvuõđid
+kulttuurlaž rää'tktõõzzi kõsǩǩe da âânn rä'tktõõzzid äu'ǩǩen jie'llem vaaldšumuužžâst.
+Kulttuurlaž teâđstumuužž veäkka ooumaž vuäitt fi'ttjed jee'resnallšemvuõđi õhttvuõđid.
+Määŋgkulttuurlažvuõđ seilljem õõlǥtõzzân lij, što kulttuur jee'resnallšemvuõđi kõõskâlt lij
+positiivlaž õhttvuõtt.
+Kulttuurlaž rää'tktõõzzi kaggmuš tuejjad tõn, što ooumaž veälttad
+nuu'bbest kulttuurest puõ'tti aa'ššid ǩiõččlââstee'l tõid vaarrân jii'jjes kulttuure.
+Tät tuõ'llai
+pâ'jjen õuddkäddmõõzz da o'vdd vueittemvuõđ kulttuurlaž iilbšumuužže.
+Õhttu
+suåvadvuõtte põrggi määŋgkulttuurvuõtt ij staann kulttuurlaž ij-ga persoonkõskksaž
+tääzzäärvv.
+Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttumumužže, ko'st
+nuu'bbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mie'ldd..28
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk määŋgkulttuurlažvuõđ arvvstumužže da kulttuur fi'ttjõõzz
+õõudâsviikkmužže håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+• mainsted päärnže määŋgnallšem da -miârkkšeei mainnsid
+• raajât šõddmuužžid, ko'in päärnaž piäžž arvvstõõllâd kulttuurlaž rää'tktõõzzi kõskksaid
+õhttvuõđid (ij rä'tktõõzzid) da saǥstõõllâd tõin
+• raajjâd vue'jjid, ko'st päärnaž smeâtt jii'jjes kulttuurlaž ǩiõ'ččlâsttmuužžid
+• viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjstee'l õhttsaid
+šõddmuužžid kulttuur ee'tǩeejivui'm
+Sä'mmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkå'ddlaž miârktõs.
+Luohti, leu'dd,
+livđe le'be nuõrttsä'mmlaž reäkmõšärbbvuõtt vuäitt lee'd persoon tobbdmiârkk, sue'les
+mainnsi mansteei, õhttvuõđ raajji, hääsǩteei, rääǩǩesvuõđ tobddsteei, viggteei, luâđ da
+meä'ccjie'llji kartt'teei, päärnai peâmmai le'be neä'vv nuu'bb oummu mošttmužže da
+pecclâsttmužže.
+Sä'mmlaž musiikk ärbbvuađlaž ååblǩest lij läppješkuättam da tõn
+čuäjtumuš da tuejjumuš lij occnam.
+Ärbbvuâđlaž musiikk pâldde lij jeä'lljam
+ärbbvuõttmusiikk ođđ ååblǩest.
+Ä'rbbvuõđ mie'lddsaž musiikk lij õin sä'mmlaid vääžnai
+identiteett symboli da õhtte noorri viõkk.
+Ärbbvuõttmusiikk jeä'lljâttmužže lij vääžnai, što
+håiddâkksai peâmm'muužžâst päärnain lij vueittemvuõtt kuu'llâd da vuei'nned musiikk
+čeä'ppid.
+Kadrealsiõrr
+jååttam
+Ruõššjânnam
+kulttuurkruuggi
+mie'ldd
+nuõrttsä'mmlaid.
+Nuõrttsä'mmlaž kadrealsiõrr lij neeljj paar raajjâm, koozz kolle neljj oumma da neljj neljä
+neezzan.
+Tanss lij paari kõskksaž vuârrmainstumuš, koonn tue'ǩǩen såitt garmaanmusiikk
+le'be leudd.
+Sää'm maainâzärbbvuõtt lij luâdmie'ĺddsaž ǩiõlvuađlaž âlmmeem ree'ǧǧesvuõtt, säänlaž
+ree'ǧǧesvuõtt da õlmstõõǥǥi määŋgnallšemvuõtt.. Sä'mmlaž maainâz lij täu'jja kooskaž
+koonn-ne mooštt, mušttlõõzz koonn-ne tuõđlaž š��ddmuužžâst le'be nuu'bbest mainnsest.
+Mainnâz ko'lle õ'htte täu'jja paaiǩi-, šõddmuužži-, oummi-, pie'nnei-, puõccui-,
+jee'resnallšem tuâ'jaivui'mm da luõđain.
+Sä'mmla musiikk - da mainstemärbbvuõđ
+mie'ldd päärnaž piä'zz tie'tted Sää'mjie'llem vue'jjid da kulttuure kuulli aa'ššin.
+Kaartčeä'pptuâ'jj lij õhtt õlmmeemnää'll, kåå'tt õõudâsveekk päärna miõl- likkõõzzid da
+smellâkvuõđ
+jiõččõlmmumuužžâst..
+Čeä'pptuâ'jain
+kååitad
+määŋgbeä'llsa õõdumužže.. Päärnaivui'm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas
+karttvuađlaž õlmmumuužž.
+Eeu'nid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neä'vvai
+mie'ldd lij ju'n miõllsõs.
+Čeä'ppvuõđ kuånstivui'm sää'mvuõđ vuäitt kiõtt'tõõllâd
+määŋgbeä'llsânji.
+Siõmpäärnaivui'm täärǩmõs lij ǩiõččlâ'sttemvuađlažvuõtt da aa'šši
+ǩiõtt'tõõllmuš kaarti da tuejjeem mie'ldd.
+Sä'mmla sää'nâânnem ärbbvuõtt lij raavâs.
+Maainâsärbbvuõđ serddje õuddal puk
+päärnaiǩe'rjjlažvuõđâst.
+Määŋg
+sä'mmla
+päärnaiǩeerjj
+vuađđân
+õhttvuõtt
+arggmââilmmn da kuestǩani mââilmmn kõõskâlt.
+Ǩee'rjin pâ'jjan sää'mǩiõl reeǧǧesvuõtt,
+kåå'tt vueinet vääžnai ä'ššen obb kulttuurärbbvuõđ fi'ttjumužže.29
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk ärbbvuâđlaž teâđ väältumuužžâst, čeäppvuađlaž
+ǩiõ'ččlâstmuužži da esteettlaž fi'ttjõõzz raavumuužžâst håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+• raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vue'ss juõ'ǩǩpei'vvsaid tuåimid
+• âânet äi'ǧǧmiermie'lddsa "maainâspeei'v" puäresoummivui'm
+• ǩiõčcât puäresoummivui'm vuä'mm kaartid da "mušttlet" šõddmuužžid
+• kulddlet da mättt'tõõđat pääiklaž ärbbvuõttmusiikk musiikčie'ppivui'm
+• tobbdstõõđât jä'rrsi vuu'vdi musiikkärbbvuõtte
+• raajât jii'jjes õõutilooǥǥâst joiku/leu'dd/livđe, harjjtõõlât jiõnâânnmuužž da čuäjtumuužž
+• siõrât sä'mmlaid siõrid, laaulsiõrid, valmštet sä'mmlaid siõrrneä'vvaid
+• tobbdstõõđât čeä'ppvuõđ veäkka sä'mmlaid eeu'nid, sää'mpihttzid, luõttu jee'res ee'jjaai'ji
+• raajât õõutiloǩǩe läǧǧstum aunnsin miine kartt (lõõstin cuõppum kaartid, põmmâi, eeu'ni
+âânnmuužž)
+• raajât čeä'ppǩiõtt-tuâ'jaid (miõl liikkõõzz âânnmuš, ođđ idea raajjmuš)
+• čuäjtet koonn- ne sä'mmla mainnâz, ǩiõčcât sä'mmlaid jie'llikaartid
+• tobbdstõõđât sä'mmlaid tiivtid da ǩe'rjjlažvuõtte, noorât ärbbvuõtt tiâđ jm.
+mainstââttee'l
+• kååččad pääiklaž sää'm čeäpptuâ'jjlaid kõ'lljed, kõ'lljet čeä'pptuâ'jj- da
+kulttuuršõddmuužžin
+• tobbdstõõđât sää'm čeäpptuõ'jju da symbolid:
+Nils-Aslak Valkeapää: eeu'ni âânnmuš, symboliikk
+Kerttu Vuolab: čuõppâmtekniikk, kollaazz
+Merja Aletta Ranttila: Prinsesskaartt
+Brita Marakatt-Labba: ǩe'rjjeemtekniikk, mainnâz
+• riâššat sää'mpäärnai õhttsaid juõ'ǩkâkksaid čeä'ppšõddmuužžid
+SOSIALAŽVUÕTT, SIÕRR, LIIKKUMUŠ DA MÄTTJUMUŠ
+Mättjemrämm šâdd staanlaž da kue'ddteei åårrmuužžâst, ko'st päärnaž vuä'ǯǯ
+vueittemvuõđ jiõččvuađlaž, jii'jjestuåimmsa tutǩǩumužže da raajjmužže.
+Juõǩǩkaž
+päärnaž lij persoonlaž mättjeei.
+Što juõǩǩkaž päärnaž vuäitče kaunnâd jii'jjesnää'll da tõn
+mie'ldd räämm mättjed, tie'ddtet håiddâkksai peâmm'muužžâst määŋgbeä'llsažvuõtte še
+mättjem kõskkvuõđin.
+Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâ'ǯǯelvuõttân lij u'vdded päärnže
+miõllsõs , määŋgbeä'llsaid mättjem ǩiõ'ččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nu't ,
+što päärnaž ǩiõččlâ'stt tõid ärvvsõs ä'ššen da son tuâ'stt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât30.
+Peâmmtoimmjumuužžâst päärna vuâmmšõõttâm - da jiõčč ärvvstõõllâmooddaid viiǥǥâd
+õõudâs määŋgbeä'llsânji.
+Päärnže jeä't vuõiǧǧest säärn, mähtt miine ä'šš aalǥče tuejjeed
+pe'ce
+ohjjeed
+pue'rren
+vuõinnum
+tuåimmjemnää'lin
+uu'vdee'l
+su'nne
+peäggtõõzzid.. Täävvtõzzân lij vuä'ǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâ'jjâz pohttmõõzzid
+da silttumuužž tääzz mååžna jiânnai tuõđmie'lld.
+Ärvvstõõllmušooddai õuddnumuš
+veäǩǩad päärna pro'blee'mpaaiǩin.31
+Päärna veeidasvuõđ da määŋgbeä'llsažvuõd õõdâsviikkmužže aa'ssid mätt'teet obbneezz
+da kååitad puhtted õudde pukid tõzz kuulli õhttvuõđid.
+Peâmm lij teâđstum, ij
+sättõknallšem.
+Ođđ ä'šš čõõnât ǩiõ'ččlâstmuužži mie'ldd ääi'jben mättjum aa'ššid.
+ferttai vuä'ǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn a'ššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt
+obbaa'ššid.
+Håt- i ohjjumuš il'la čuu't tärǩǩ, päärna staanvuõđ tobddmuužž jeä't
+lâ'smmed.
+Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz na'ddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos i'lla
+jiõčč piâzzâm tuõtti pohttmõžže le'be jos lij ärvvstõõllâmpohttmõõzzâst pannaainâs.
+Sä'mmla siõri vuađđ lij pââimõssaa'jest luâđast da jie'llemvue'jjin.
+Luâđast vuä'ǯǯad
+ideaid, loŋŋtõõzz, da aunnsid siõrrneä'vvaid.
+Siõrid suåvtet ee'jjaai'jid da tõk täu'jja čuäjte
+vuõrâsoummi tuõ'jju kuulli toåimid.
+Siõrr lij raajjâmvuõđlaž.
+Liikkumuš lij päärnže luâđlaž nää'll tobddstõõttâd jiõcceezz, nuu'bbid oummid da pirrõzze.
+Šõddâmpirrõõzz da juõ'ǩǩpei'vvsai tuåimi ââlǥče u'vdded päärnže vueittemvuõtt
+määŋgbeä'llsa luâđastliikkumužže.
+Liikkumuš ra'vvâđ teâdstumuužž jii'stez da
+mättjumuužžâst taarbšum čeä'ppvuõđid.32 Päärnaž taarbaš juõ'ǩǩpeei'v uu'ccmõsân
+kue'htt čiâss liikkumuužž.
+Motorlaž vuađđčeä'ppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš,
+vuelǧǧumuš, ǩiddvä'lldmõš, čihččmõš di tääkkmõš.. Liikkeem- da siõrrâmnää'li vue'jjin
+päärnaž vuä'ǯǯ luâdalt harjtõõttâd sosiaalaž čeä'ppvuõđid.
+Jii'jjes rååpp tobddmõs rääjj
+vuađ rååoo kaartt da miõđlaž jiõččkartt õuddnumužže.33
+Tuejjeemnää'l õuddmiârkk sää'msiõrin:
+• kumpp - da puäʒʒ, kue'bǯǯ šeellemsiõrid
+• čaustõk- da puäʒʒpikalõs-siõrid
+• nue'ttsiõrid
+• jie'llji ǩiõ'jji tobddstemsiõrid, re'ppsiõrid
+• pei'vv - da šõŋŋsõrid
+Håiddâkksai peâmm aarǥâst håiddmuužž, peâmm'muužž da mättjumuužž ij vueitt rä'tǩǩed
+kuimstes, pe'ce tõk teä'dde päärna taarbi mie'ldd.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst pei'vv lij
+tiudd šõddmuužžid, koin päärnaž mättai toimmjumuužž mie'ldd.
+Juõ'ǩǩpei'vvsain
+aarǥtuâ'jain päärnaž mättai vasttumužže da täävvtõsvuõtte.
+Nu't hååidd, peâmmtuââ'j ko
+še mättjem mierren lij veäǩǩted päärna tuejjeed da ju'rdded jiõčč di kue'dded
+västteemvuõđ.
+Kuei'mi
+cisttjumuužžâst
+lo'kku
+vä'lddmuužzâst
+sosiaalaž
+čeä'ppvuõđâst siõrr lie kõskksââ'jest håiddâkksai peâmm'muužžâst.
+Päärnaž mättai
+suåvtõollâd, jue'ǩǩed da toimmjed õõutsââ'jest.
+Raajid suåvâd õõutsââ'jest obb
+peâmmõhttsažkåå'dd kõõskâlt.
+Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõlee'l päärnai da
+vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõlee'l.
+Õõutveäkka toimmjumuš lij rämm päärnže da onnstem ǩiõ'ččlâsttmuužžid lij vueittemvuõtt
+vuä'ǯǯad siõrr da aa'šši mättjem mie'ldd.
+Päärnže
+jii'jjesnallšem
+tuåimmjemnääĺ
+siõrrmõš,
+liikkumuš,
+čeä'ppvuâđlaž
+ǩiõ'ččlâsttmuš da tutǩǩumuš, kooi mie'ldd päärnaž vuäitt ra'vveed puârast pirǧǧumuužž
+da fi'ttjõõzz jii'stez.
+Päärna jii'jjesnallšem tuåimmjemnääĺ vääldet lokku juõ'ǩǩpei'vvsain
+tuåimin.
+Juõ'ǩǩpei'vvsain tuåimin čõõđtet tä'st plaanâst peäggtum kulttuur siisǩeid da
+äärvaid nu't, što päärnaž vuäitt ǩiõ'ččlâstted ǩiõlâs da kulttuures luâđližžen vue'ssen
+jii'jjes jie'llmez.
+Juõ'ǩǩpei'vvsaid tuåimid čõõđteest ââned veä'ǩǩen sää'mõhttsažkåå'dd
+teâđaid da čeä'ppvuõđ.
+Porrmõž lij vue'ss päärnai vuađđhååid, peâmm'muužž da mättõõzz.
+Päärna kue'ddted
+tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jee'resnallšem porrmõõžžid.
+Porrmõž lij
+sosiaalâž čeä'ppvuõđi harjjtõõllmõs, ko'st päärnaž mättai puârast åårrad, kuei'mi lokku
+vä'lddmuužž da u'vdded äärvv porrmõžže.
+Päärna kue'ddted jii'jjestuåimmsa poorrmužže
+ǩiirte'mes, staanlaž da mätt'tõõttmužže miõđlaž pirrõõzzâst.
+Porrmõšva'ljjumuužž,
+poorrâmšoddmuš, porrmõš- saaǥǥ da šiõttõõttmuš ohjjee päärnai poorrâmnaali
+õuddnumuužž.
+Siõrrââ'jjest lij vääžnai porrmõõõžž määŋgbeä'llsažvuõtt, šââddai,
+heedâlmi da mue'rji jânnjõs âânnmuš, teemesvuõ'j poorrâmvuõ'jjân, vuõ'jte'mes mie'lǩǩ,
+kõskkporrmõõžži šlaajj, juukkmõõžži jeä'rmelt va'lljumuš da tuäveemnaali viältt'tumuš..34
+Päärna šõddâmpirrõz ferttai lee'd fyyslaž, psyyklaž da sosiaalaž raajj'ji beä'lest nåkam,
+što tõt õõudâđ päärna puârast pirǧǧumuužž, tiõrvâsvuõđ, šõddmuužž, õuddnumuužž da
+mättjumuužž.
+Eärben vuâmmšed õõutilooǥǥ kõõmtääzz.
+Veä'llštumuš , kõõmm'muš da
+leeiǥǥ sosiaalaž kontaaktt pââjee päärna stressläđđasvuõd leigga pââjas , mii jii'jjes
+beä'lest vuäitt vaaikted päärna jeä'rmmvuađlaž da ǩiõlvuâđlaž õuddnumužže , moštte ,
+jiõččkartte di sosiaalaž čeä'ppvuõđid35.
+Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââ'ji
+toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mä'htt tõk o'vdde vueittemvuõđ sä'mmla
+ärbbvuõđ serddmužže luâđalt.
+Tuåimmsââ'jin lij vueittemvuõtt še jee'resnallšem sä'mmlai
+ǩiõ'tt -tuâ'jai raajjmužže.
+Tuåimmsââ'ji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jä'rrsi
+sä'mmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtumužže.
+Ǩe'ddmäärǩ säämnalla raajee'l vueitet
+jii'jjesnalla ra'vveed päärna kulttuur-identiteett da raajjâd jäänben määŋgbeä'llsaid
+ǩiõlâânnem vueittemvuõđ .
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMTUÂÂ'J TOIMMJUMUUŽŽ PLAANMUŠ,
+ČÕÕĐTUMMUŠ, OHJJUMUŠ da ÄRVVSTÕÕLLMUŠ
+Håiddâkksai peâmmtoimmjumuužž plaanmuš
+Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin raajât õõutilooǥǥmie'lddsaž toimmjemplaann,
+kåå'nn vuađđân lie säämhåiddâ'kksai peâmmplaan da sää'm ee'jj-jårrõs.
+Plaan vuađdân
+tuõ'lljed sä'mmlai kääu'c ee'jjaai'jid, kåå'tt kartt'ttâd sä'mmlai mââilmmkaart.
+Sä'mmlaž
+mââilmmkartt šâdd da jeä'll arggpeei'v tuâ'jai kõoskâst36.
+Sä'mmlai kääu'c ee'jjääi'j lie
+tä'lvv, kiđđtä'lvv, ǩiđđ, ǩiđđǩie'ss, ǩie'ss, čõhččǩie'ss, čõhčč da čõhččtä'lvv.
+Päärnže raajât privaat håiddâ'kksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâ'jast päärna puärrsi
+le'be jä'rrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivui'm.
+Vasu täävvtõzzân lij päärna
+jii'jjesnallšemvuõđ
+puärrsi
+vuäinnmõõzzi
+vä'lldmõš
+toimmjumuužž
+järjstumuužžâšt jm.
+päärna ǩiõčclâ'sttmuužž, taarbb da puõ'tti ääi'j vuäinnmõožž, päärna
+miõlǩiessi ää'šš, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tue'rjj da ohjjeemtaarbid.
+Håiddâ'kksai
+peâmmplaanqst suåvât puärrsivui'm õõutsââ'jest toimmjemnaalin.
+Päärnaž vuäitt še jiõčč
+vuä'ssõõttâd håiddâ'kksai peâmmplaann raajjmužže da ärvvstõõllmušin puärrsi da
+personkåå'dd õõutveäkka suåppõmnää'leld.37
+Håiddâkksai peâmmpeâmmõõutilååǥǥin riâššat äiǧǧmiermie'lddsaid plaanâmsååbbrid
+piârrji vui'm.
+Õõutilooǥǥ jii'jjes toimmjemplaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned
+veeidâlt
+veä'ǩǩen
+obb
+sää'mõhttsažkåå'dd.
+peâmmtoimmjumuužž
+plaanmuužžâst raajât õhttsažtuââj še jee'res sää'm õõutilooǥǥi kõõskâlt di jii'jjes
+kåå'ddest mâte sää'mvuu'vdest obbneezz.
+Täävvtõzzân lij raajjâd põõžži sää'mvuu'vd
+35 Keltikangas-Järvinen 2009.
+36 Helander 2000:172, viitattu teoksessa Magga 2004:20
+säi'mm, kåå'tt beä'llstes pohtt tue'rjj tuõ'jju da lââzzad sä'mmla håiddâkksai
+peâmmtoimmjumuužž siisǩe õõdâsviikkâm vueittemvuõđ .
+Õõutilooǥǥ kuõskki toimmjemplaan siisǩâld jm.
+puõ'tti seu'rrjemnalla åårai aa'ššid:
+takai täävtõõzz
+šõddâmpirrõõzz kartt'tumuš
+sää'm ǩiõl mättjem täävtõõzz da neä'vv
+kulttuuraarvi čõõđtumuš tuejjeemnää'llen ee'jj- jårrõõzz mie'ldd
+õhttsažtuâ'jj puärrsi, sooǥǥ da jä'rrsivui'm
+toimmjumuužž ärvvstõõllmuš da ǩõskkšââ'jest åårai õõdâsviikkâmää'šš
+Päärnai pei'vvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstumuš lij kåå'dd õõlǥtummuš da koonn
+teä'ǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââ'jest õhttsažkåå'dd tie'ǧǧin.
+Õhttsažkåå'dd tuâ'jjan lij staanad
+šlaajjmie'ldd puee'r pei'vvhååid vuä'ǯǯmuš nu't, što pukin päärnain lij vueittemvuõtt
+vuä'ssõõttâd
+kääzzkõõzzid
+huõlǩani
+piârri
+sosioekonomlaž
+õhttsažkåå'ddvuađlaž
+sââ'jest
+jeä'llsââ'jest.
+Kääzzkõõzzi
+ferttje
+lee'd
+määŋgbeä'llsa da jee'res kääzzkâsttemnää'li tääzzverddsaž õõdâsviikkmuužzast ferttai
+âânned huõl.38 Sää'mǩiõllsai vuađđkääzzkõõzzi puutt'tumuužžâst vä'sttee vuõss- sââ'jest
+sää'mvuu'vd kåå'dd.
+Jie'nnǩiõlsai kääzzkõõzzi puutt'tumus lij kuuitaǥ lää'jjest miertõllum
+puki Lää'ddjânnam kåå'ddi vuađđtuâ'jjan.
+Še õhttõõzz lie vuä'ssõõttam miârkkšõõvvi
+nää'leld sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi puutt'tumužže.
+Sä'mmlai dommvuu'vdest riâššat sää'm pei'vvhååid da ǩiõllpie'sstoimmjumuužž vuõss-
+sââ'jest ärttelpiârpei'vvhåiddan.
+Odinakai U'ccjooǥǥ kåå'ddest toimmai tâ'vvsä'mmlaž
+pei'vvdomm.
+Ärttelpiârpei'vvhåiddååbleǩ lij tie'ddi vuõss-sââ'jjlaž toimmjemnää'll koonn
+vuađđan lie kuuǩes määtǩ di škoouljum personkåå'dd vuä'ǯǯmõš.
+Še sää'mǩõllsa
+taarb
+vaajjtõõllmuš
+uu'cces
+päärnaimie'r
+siijdin
+vaaiktam
+ärttelpiârpei'vvhåiddååbleǩ
+jäänumužže.
+Dååmašõddi
+piârpei'vvhåidd
+sää'mvuu'vd kåå'ddin i'lla vuä'ǯǯamnalla.
+Sä'mmlai dommvu'vdest lie kålggmannu 2009 teâđai mie'ldd sää'mǩiõllsai håiddâkksai
+peâmmkääzzkõõzzi kruuggâst õhtsižže 104 päärna, koinn sää'mǩiõllsest pei'vvhååidâst
+71 päärna da ǩiõllpie'sstoimmjumuužžâst 33 päärna.
+Sää'mǩiõllsest pei'vvhååidâst åårai
+päärnai mie'rr lij maaimõs 5 ee'jj äi'ǧǧen lâzznam Aanar da U'ccjooǥǥ kåå'ddin da
+o'ccnam
+Enontekiö
+kåå'ddest.
+dommvuu'vd
+åålǥbeä'lnn
+obbpei'vvsaž pei'vvhåidd lij vuä'ǯǯamnalla Ruä'vnjaarǥâst, ko'st lie 7 päärna.
+Oulust
+toimmai sää'mkiõllsaž håiddâkksai peâmmkruugg, ko'st lie mie'ldd 5 päärna.
+Sää'mkiõllsaž pei'vvhåidd da ǩiõllpie'sstoimmjumuš kolle sää'mvuu'vd kåå'ddin
+sosiaaltuååim le'be čuõvtemtuââ'j vaaldšem vuâlla.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j
+ohjjumuš šâdd Lää'ddjânnmest vuõss-sââ'jest Lää'ddǩiõlle, U'ccjooǥǥ kåå'ddest toimmai
+sää'mkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâ'jj ohjjeei.
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuužžâst
+vä'stteei personkå'dd ainsmâtt, što sä'mmlai håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi toimmjumuš
+tuä'rjjad sää'mpäärna jii'jjes ǩiõl da kulttuur pâ'jjen tuõ'lljumuužž da õõudâsviikkmuužž.
+Pei'vvhåiddâkksai peâmmtuâ'jast va'stteei personkåå'ddest ââlǥče leed rijttjeei sää'mǩiõl
+da kulttuur tobddmõš di teâđ määŋgǩiõllsažvuõttpeâmmtuâ'jast.
+Sä'mmla håiddâkksai
+peâmmtuââ'j ohjjumuužžâst tuejjeet õhttsažtuââj Sää'mtee'ggain.
+Håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi ärvvstõõllmuužž čõõđtet õõutveäkka päärna da suu
+puärrsi, sooǥǥ, personkåå'dd da jä'rrzi õhttsažtuâ'jjneeǩǩivui'm.
+Peâmmtuâ'jj lij čõnnum
+kulttuure da õhttsažkåå'dd muttõzze.
+Toimmjempirrõõzz muttõõzz vaaikte håiddâkksai
+peâmmtuåimm cõõđtumužže juä'tkkjeei ärvvstõõllmuzzin, tõn mie'lddsa toimmjumuužž
+õõudâsviikkâm täävvtõõzzi šïõttumuže da čõõđtumužže39.
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j
+siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuââ'j aarǥtoimmjumuužž
+nu't , što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast va'stteed juõǩǩka päärna taarbid da
+håiddâkksai peâmmtuââ'j õhttân kääzzkâsttemnää'llen piârrji taarbid..
+Arvstõõllmuužž čõõđtumuužž vue'ssen ââlǥče õõutilooǥǥid kuõskki plaanâst miertõõllâd
+mä'htt teâđaid norre, ǩeäk arvstâlle, kuäs da mõõnnalla.. Toimmjumuužž ärvvstõõllmužže
+kooll še päärna vuâmmšumuš da suu aarǥ kuâ'sttjeejen raajjmuš ǩe'rjtee'l pââjas
+päärna kuõskki vuâmmšum aa'ššid.
+Vuâmmšõõttmuš veäǩǩad peâmm'mai tobddât päärna
+õuddnumuužž pââ'jid da persoonlaž nää'lid.
+Šõddmuužžin, koin peâmmjest šâdd huõll
+päärna diõtt, lij vuõss-sââ'jest vääžnai årsted vuâmšõttâd päärna toimmjumuužž da tõst
+šõddâm muttõõzzid.
+Juõ'ǩǩpei'vvsaž vuâmmšâddmuš o'vdd arvvsõš teâđ puärrsid.
+Vuâmmšõddmuš da dokumenttmuš lie še pue'r neä'vv päärna vuä'ssatvuõd
+õõudumuužžâst.
+Peâmmai vummšâdd še päärnai miõlǩie'ss aaššid što vuäitt plaanâd
+toimmjumuužž päärnast vue'lǧǧjen kueđee'l sââ'j päärna jii'jjes čuäjtõõzzid.
+Päärna,
+puärrsi da sooǥǥ u'vddem maacctõs veäǩǩad personkåå'dd teâđsted ko'st lij onnstum da
+ko'st lij pue'rumuš .
+Ärvvstõõllmuš siisǩâld jm.
+päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnumuužž ärvvstõõllmuužž
+ärvvstõõllmuužž tõst, mä'htt sä'mmla kulttuuräärvv tuâtte tuejjeemnää'llen.
+håiddâkksai peâmmtuâ'jjlai, puärrsi da sooǥǥ peâmmõhttsažtuââ'jj ärvvstõõllmuužž
+ärvvstõõllmuužž tõšt, mä'htt toimmjumuužž organâsttmuš da järjstumuš tuä'rjjee
+päärna obbvä'lddsa puârast pirǧǧumuužž.
+Personkåå'dd arvstõõllâmneä'vvan lie vuâmmšõddmuš, dokumenttmuš, jii'jjes tuââ'j
+ärvvstõõllmuš,
+õõudâsviikkâmsaǥstõõllmuužž
+jååđteejin,
+õõutilooǥǥi
+se'st
+tuâ'jjpäi'ǩǩsååbbar da obb kåå'dd sä'mmla håiddâkksai peâmmtuâ'jjlai sååbbar.
+Sä'mmla håiddâ'kksai peâmmtuââ'j plaanmuužž vuađđân noorât maacctõõzz Tâ'vv-
+Lää'ddjânnam sosiaaltuââ'j siltteemkõskkõõzz tuåimest.
+Maacctõõzz mie'ldd vuä'ǯǯum
+teâđ âânet äu'ǩǩen sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j õõuđâsviikkâmtuâ'jast.
+Pei'vvhååid staannvuõttplaan sizz kolle di persoonkåå'dd što päärnaid kuõskki
+lää'jjmie'lddsa da järraz staanvuõđ da tiõrvâsvuõđ kuõskki plaan.
+Pei'vvhåiddlää'ǩǩ
+õõlǥad toimmjemõõutilooǥǥ âânned huõl pei'vvhååid staanlaž järjstumuužžâst.
+Pei'vvhååid staannvuõttplaan lij peä'llštem plaanâst veeidab obb staanvuõđ pue'rumužže
+pâ'jjentuõl'lljmužže
+sǩihttjeei
+ä'ššpõmmâi.
+Staannvuõttplaanâst
+arvvlâdde
+ukkõõzzid
+selvvted
+riiskit
+vääldee'l
+pei'vvhååidmuužžâst
+šiõtteei
+lää'jji
+õõlǥtumuužžid,
+toimmjemõõutilooǥǥ
+tuâ'jjsue'jjeem toimmjemproggramm di tuââ'j tiõrvâsvuõtthuõl tuâ'jjpäi'ǩǩselvvtõõzzid.
+Tarǩkeem kruugg sizz kolle jm.
+toimmjemõõutilooǥǥ personkåå'dd, hååidast åårai päärna,
+toimmjemõõutilooǥǥâst kõ'lljeei oummu, toimmjemõõutilooǥǥ ålgg - da siisǩesââ'j di
+toimmjemneä'vv da âlddpirrõz.40
+Sä'mmlain
+peâmmpeâmmõõutilååǥǥin
+čõđtum
+kulttuure
+kuulli
+määŋgbeä'llsaž toimmjumuš päärnaivui'm jm.
+tollstõõllmuš, jee'resnallšem šõddmuužžid
+da jååttmuužžid vuä'ssõõttmuš õõlǥad õõudǩiõtte järjstõõllmuužžid, õhttsažtuââj da
+staanvuõđ vuâmmšeei plaanmuužž di rijttjeei personkå'ddresuurssid.
+Jååttmuužžid dn.
+vueitet järjsted õhttsažtuâ'jast päärna piârri, sooǥǥ da resurssipersonkåå'ddivui'm, le-ša
+še täin vue'jjin ferttai toimmjumuužžâst va'stteei personkåå'dd selvvted vasttumuš- da
+staannvuõttkõjldõõzzid puärrsivui'm õõudǩiõtte.
+Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât
+päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivui'm
+ke'rjjvuađalt päärnai vuä'ssõõttmuužžâst jm.
+motorǩealkk -, võõnâs - dn.
+jååttmuužžid da
+tõin õõlǥtum staan- neä'vvain (suõ'jjkeä'pper, peä'lšštemlii'jvv).
+Juõǩǩka päärna šõddmuš, õuddnumuž da mättjumuš lij persoonlaž.
+Päärnaž vuäitt
+taarbšed
+tue'rjj
+fyyslaž,
+teađlaž,
+ceä'ppvuađlaž,
+tobdd-jie'llem
+õuddnumuužž vue'ssvuu'vdin.
+Pei'vvhååid tarbb vuäitt šõddâd te'l, ko päärna
+šõddâmvuee'jj jou'dde vaarrvuâ'lla le'be jie staan suu tiõrvâsvuõđ da õuddnumuužž.41
+Jee'rben håiddâkksai peâmmtuââ'j da vuä'pstempääi'ǩǩ ferttai toimmjed čaapp
+õhttsažtuâ'jast päärnai mättjemvaiggadvuõđi da ääi'jbuš tue'rj taarbb tobddstumužže.
+Ko puärraz le'be håiddâkksai peâmmpersonkå'dd vuâmmše päärna õuddnumuužzâst
+mââjumuužž le'be rää'tktõõzzid, saǥstõõllâd õhttsest, mii päärna õuddnumuužzâst lij
+persoonlaž
+persoonlažvuõd
+jii'jjesnallšemvuõtt
+tarbb.
+Toimmjumuužž vuâlggmužžân lie päärna persoonlažvuõđ vä'lddmuš lo'kku da
+jiõččtobddmuužž raavummuš.
+Ää'vai da na'ddjõõddi påread päärna puärrsi da
+personkåå'dd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõ'jju päärna õudde.
+Taarbbšeest
+arvstõõllmuužž tuä'jjen hanǩǩeet puärrsivui'm suåppumnää'leld ä'šštobddi ceälkkmuš.
+Taarbšum tuä'rjjtuåimid altteed tâlles ko tuä'rjjtarbb lij vuâmmšum.
+Õuddmätt'tõs lij vue'ss håiddâkksai peâmmâst.
+Kåå'ddest lij lää'jjvuađđlaž õõlǥtummuš
+järjsted õuddmättõõzz.
+Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a pei'vvhååidâst le'be
+škooulâst.
+Te'l ko õõlǥtummuužž riâššat pei'vvhåiddpääi'ǩest, õuddmätt'tõzze šiõtteed
+teu'dded še pei'vvhååidlää'jj.
+Sä'mmlai dommvu'vdest sää'mǩiõli õõlǥtummuužž riâššat vuađmätt'tõõzz õhttvuõđâst.
+Õõlǥtummuužžid čõõđtet vuađđmätt'tõsllää'jj mie'ldd.
+Õuddmätt'tõõzz mätt'tõsplaan
+vuaađ ohjjee vä'lddkåå'ddlaž õuddmätt'tõõzz siisǩe, šlaajj da pääiklai mätt'tõsplaani
+raajjmuužž.
+Sää'mǩiõlle u'vddemnalla åårai õuddmätt'tõõzz ǩiõlvuađlaž täävtõõzz lie
+seämma ko še jee'res õuddmätt'tõõzzâst.
+Päärnže ferttai peâmmtuââ'j da mätt'tõõzz
+veäkka u'vdded vueittemvuõtt mättjed še sä'mmlaž kulttuurpärbb.
+Mätt'tõõzz teä'dd
+vuu'vd lie sää'mkulttuur, jee'rben joikk da ǩiõtt'tuââ'j, jie'llemvue'jj, jie'llemnää'll da
+pääiklaž luâtt.
+Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juä'tkkumuužž ferttai õõudeed
+õhttsažtuâ'jast pääiklaž õhttsažkåå'ddin.42
+ÕHTTSAŽTUÂ'JJ DA VASTTUMUŠ
+Peâmmkuei'mmvuõtt puärrsi da sooǥǥ vui'm
+Peâmmkuei'mmvuõtt lij kõskkvuõtt, ko'st personkå'dd, puärraz da päärna huõl
+âânnmužže vuä'ssõõđi oummu teađstee'l čõõnâdde päärna šõddmuužž, õuddnumuužž
+da mättjem tuä'rjjumužže.
+Kuei'mmvuõđâst puärraz, ruått da tuâ'jjla lie tääzzverdsaž, le-
+ša jee'resnallšem päärna tobddi.
+Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi
+raavâs õhttsažtuâ'jj tuä'rjjad päärna jiõn ko'lljumuužž.. Päärnast lij vuõiggâdvuõtt
+vuä'ssõõttâd, vaaikted da šõddâd ku'llum juõ'ǩkpei'vvsain tuõjjstõõllmuužžin da siõrin.
+Päärna, piârri da personkåå'ddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâ'kksai
+päärnai peâmmplaan.
+Håiddâkksai peâmm toimmjumuužžid da plaanid raajeest tuä'rjjeed
+vaaiktemvueittemvuõđ
+õõdâsviikkmužže
+ärvvstõõllmužže.
+Kuei'mmvuõtt õõlǥad še tõn, što kuhttuin vue'ssbie'lin lie rijttjeei teâđ kuei'mez
+peâmmvuäi'nnmõõžžin da -naalin.
+Piârrji jee'resnallšemvuõđ da jee'resnallšem ärvv-
+va'lljõõzzi teađstumuš lij kuei'mmvuõđ õõlǥtumuš.
+Tuâ'jjlast lij ämmatvuađlaž vasttumuš
+jå'tteed da tuõ'lljed pâ'jjen peâmmkuei'mmvuõđ..
+Määŋgämmatlaž õhttsažtuâ'jj
+Håiddâkksai peâmm, vuä'ptempäi'ǩk, õuddmätt'tõs da vuađđmätt'tõs räjje päärna
+õuddnumuužž
+diõtt
+jååđtem-mie'ldd
+õuddneei
+obbvuõđ päärna
+šõddmuužž
+õuddnumuužž juä'tkkumuužž staannmužže.
+Čââpp õhttsažtuâ'jj vuä'pstempaaiǩi, škoouli
+da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi kõõskâlt lij vääžnai.
+Še vuä'pstempääi'ǩ tuâ'jjan lij
+õõudeed päärna šõddmuužž, õuddnumuužž da mättjumuužž di tuä'rjjeed puärrsid si'jji
+dommpeâmm'muužžâst.
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria vuä'ppast, što pei'vvhååid da
+päärnaivuä'pstempaaiǩi
+kõõskâlt
+õõutsââ'jest
+suåppum
+õhttsažtuâ'jj-
+teâđvaajjtemnää'l.
+Määŋgsââ'jest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnumuužž
+seu'rrjumužže puärrsi, vuä'pstempaaiǩi da pei'vvhååid õhttsažtuâ'jjmall.
+Õhttsažtuâ'jj lij
+veäǩǩtam pei'vvdommpersoonkåå'dd ääijbuužž pue'rben teâđsted päärna persoonlaž
+tue'rjj taarbid.43 Vääžnai håiddqkksai päärnai peâmmtuââ'j õhttsažtuâ'jjkuei'mmen
+42 Opetushallitus 2000:17.
+toimmje puärrsi lââzzen jm.
+päärnaivuä'pstempäi'ǩǩ, škooul, psykoloog, sosiaal- da
+piârtuâ'jjla, särnnam-, toimmjem - da fysioterapeeut, jee'resnallšem määŋgämmatlaž
+tuâ'jjärttel, pää'nnhåidd, sie'brrkå'dd da õhttõõzz.
+Vuu'vdisiisǩež ja rååstt raaji õhttsažtuâ'jj
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst raajât õhttsažtuââj pääiklaž, vuu'vddsiisǩež, rååst raaji da
+alggmee'r tääzzest.
+Sä'mmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmhanǩǩõõzz äi'ǧǧen lij sää'mvuu'vd personkåå'ddest
+pâ'jjnam tarbb õhttsažtuâ'jast plaanâd da õõudâsviikkâd sä'mmla håiddâkksai
+peâmmtoimmjumuužž.
+Peâmmtuâ'jjlai kõskksa silttumuužž vaajjtumuš õõudad še jii'jjes
+tuââ'j
+õõudâsviikkmuužž.
+peâmm
+õõudâsviikkâm
+äi'ǧǧmiermie'lddsaid säi'mmkaaunõõttmuužžid.
+Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi ferttai
+vueitted tuõ'lljed juõ'ǩǩ ee'jj õõdâsviikkâm- da plaanâm šõddmuužžid, koin tuâ'jjla
+vuäitte õõutveäkka smiõttâd mä'htt sä'mmla kulttuuräärvv čõõđte'čče toteutuisivat
+puermõsân aarǥ peâmmtuâ'jast.
+Õhttsažtuâ'jj pääiklai kulttuurtuåimi kooivui'm ra'vveed päärnai õhttvuõđ jii'jjes ǩiõlle da
+Pääiklai kulttuurtuåimi kooi le'čče pue'rr vä'ldded lokku toimmjumuužžâst še
+håiddâkksai taarbid.
+Tâvvsää'mǩiõll lij õhttsaž Tâ'vv-Kaloott vuu'vdest da nuõrttsää'mǩiõl Ruõššjânnemst da
+Lää'ddjânnmest jällsteeji nuõrttsä'mmlai sest.
+Sä'mmlaid õhttsažtuâ'jj rååstt raaji lij
+luâđlaž da juä'tkkjeei.
+Håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi õhttsažtuâ'jj rååstt raaji sä'mmlai
+pei'vvhåiddampaaiǩivui'm
+ra'vvâd
+õhttekuullâmtobddmuužž
+tobddmõõžž.
+Sää'mvuu'vd kåå'ddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam
+âlddvuu'vdi kåå'ddivui'm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuä'sttmuužžâst rååst raajj.
+Še järrzin alggmeerain lie seämmanallšem vâ'ǯǯlõõzz jii'jjes ǩiõl, kulttuur da
+õhttsažkå'ddvuõđ pâ'jjen tuõ'lljem da ra'vveem diõtt.
+Håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd lij
+pue'rr tobddstõõttâd jä'rrsi alggmeerai šiõǥǥ nää'lid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõ'tti
+puõ'lvvõõǥǥid.
+Alggmee'r õhttsažtuâ'jj lij alttuum sä'mmla päärnaikulttuurkõskkõõzz
+tuåimest päärnai kulttuur beä'lest.
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂÂMM ÕÕUDÂSVIIKKMUŠ
+Alggmee'rai ǩiõli vaarrvuâ'llsažvuõtt õõlǥâd ve'rǧǧneeǩǩin positiivlaš jee'rab puârast
+šïõttõõttmuuž, koin ǩiõli seillmuš da ođđ puõlvvõõǥǥid serddmuužž vueited staanâd.
+Plaann
+jeä'ljâttemprograamm
+raajjmuš
+håiddâkksaipeâmm'mužže da vuađđmätt'tõzze veäǩkte'čče maaccted sää'mkiõl tõn
+mõõnntam sä'mmlaid da raajjâd sää'mǩiõlin kue'ddteei viõǥǥ sää'mõhttsažkå 'dda.
+vuastta
+puõ'tti
+va'ǯǯlõzzân
+jee'rben
+nuõrttsää'm- da aanrõžǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi raajjmuš.
+materiaalbaaŋk
+õõudâsviikkmuš
+interne'tte
+sää'mǩiõllsai
+peâmmaunstõõzzi õõutsâ'jja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd da puärrsi
+âânnma.
+Håiddâkksai peâmm'mam siisǩe õõudâsviikkmuš lij vuađđtuââ'j vue'ssen tuejjeemnalla.
+Pedagoglaž
+toimmjummuužž
+õõlǥtõõzzi
+õõudâsviikkmužže
+ǩiddeed
+vuâmmšummuužž uu'cces ärttli vueittemvuõtte, toimmjumužže, sââ'jid da neä'vvaid.
+Personkåå'dd tuâ'jjolo kõskkvuõđi õõudâsviikkmužže lij vääžnai vuâmmšed personkåå'dd
+vueittemvuõđ škoouljumužže da tuâ'jast puarast vuäittmužže.44 Personkå'dd taarbaš
+tue'rjj da ohjjumuužž sää'mǩiõlle da kulttuure õhttneei pedagoglaž naali tobdsttumuužžâst,
+ärvstõõllmuužžâst da õõudâsviikkmuužžâst.
+Jii'jjes tuââ'j õõudâsviikkmuš veäǩǩad
+vuei'nned tuââ'j ođđnallšem čuõ'vâst, pââjeed tõn arvvstumuužž, tobdsted jii'jjes
+silttumuužž da vä'ldded jiõ'cceezz ođđ tuâ'jjnaalid.
+Õõudâsviikkmuužžâst
+vuas'tta
+vâ'ǯǯlõõzz
+kääzzkõõzzi
+õõuđâsviikkâmhanǩǩõõzz
+jååđeest
+õõuđâsviikkânsääi'm
+pâ'jjentuõ'lljumuš,
+õhttsažtuââ'jj õudldõõzzi staannmuš da personkåå'dd da puärrsi vuä'ssadvuõđ
+raavummuš
+õõuđâsviikkâmtuâ'jast.
+peâmm'tuââ'j
+ohjjumuužžâst
+jååđtumuužžâst vä'stteejin lij še kõõskâz sââ'jj õõudâsviikkâtuââ'j õuddnumuužžâst.
+Sä'mmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmtuâ'jast lij puä'ttam õudde resurssi vää'nnvuõtt,
+kåå'tt tuejjad vaiggeen õhttsažtuââ'jj tuejjumuužž da toimmjem õõudâsviikkmuužž.
+Sää'mvuu'vdin taarbšet obb sää'mvuu'vd õhttsa sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j
+ohjjeei.
+Håiddâkksai peâmmtuâ'j ohjjeei tuõ'jju kuulče pei'vvhååid, ǩiõllpie'ssi,
+õuddmätt'tõõzz da vuä'pstempaaiǩivui'm tuejjuum õhttsažtuâ'jj da ohjjumuš da teađtumuš
+sää'mǩiõlle, kulttuure, peâmm' mužže da määŋgǩiõllsažvuõtte kuulli aa'ššin.
+Håiddâkksai peâmm personkåå'dd vuä'ʒʒmuš, škoouljummuš da silttumuš
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j šuurmõs õudde puõ'tti va'ǯǯlõzzân lij sää'miõllsa
+škoouljum personkåå'dd vuä'ǯǯamvuõtt.
+Sä'mmlai vuâlggmuužžin plaanum ämmatlaž da
+pââjbu ceäkkas škoouljumuužž õõlǥče vueitted mätt'tõõttâd saa'mi dommvuu'vdest.
+Lää'ddjânnmest jeä't jäärjest sää'mǩiõllsa håiddâkksai peâmmtuââ'j škoouljumuužž.
+Oulu
+õllškooulâst.
+U'ččteeliškoouljemstrooitlest lij ǩiddõs (2 pääiǩ) šõddâmvuõđ mie'ldd
+sää'mǩiõllsaid päärnaihååidu'ččteelen ooccjid lää'ddǩiõllsaid skoouljumužže.
+Ââldmõs
+sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j mätt'teei õllškooul lij Tâ'vv- Taarrjânnmest.
+Lä'ddlain
+sää'mǩiõllsain lij vuõiggâdvuõtt ooccõõttâd Taarrjânnma mättõõtt'tâd päärnaihååid
+u'ččteelen45.
+Sää'mvuu'vd škoouljemkõskkõõzzâst Aanrest lij järjstum sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuâjai
+vuâđđtutǩǩõzze viikki âlddhoiddjeeisǩoouljumuužž ee'jjest 1997 ää'ljee'l.
+Škoouljumuš lij
+heâlptam jie'nnǩiõllân sää'mkiõllsa škoouljum personkåå'dd vuä'ǯǯmuužž.
+Mätt' tõsplaan
+sizz kooll pukid õhttsižžen pâi 2 mätt'tõsneä'ttled sää'mǩiõll mätt'tõs da 2 (mn)
+määnggkulttuurvuõđ mätt'tõs.
+Luâvas va'lljeemnalla kuulli mätt'tõõzzid (10 mn) vuäitt
+siisǩeed sää'mǩiõl da kulttuurmätt'tõõzz.. Sää'mvuu'vdest järjstum škoouljumuužžid
+õõlǥče siisǩeed jiânnai jäänab sää'mǩiõl da kulttuurmätt'tõõzzid.
+peâmmpersonkåå'dd
+pedagoglaž,
+ohjttsažkåå'ddlažnalla muttsõõvvâm vâ'ǯǯleben.
+Päärnai ǩiõlsilttumuužž jee'resnallšem
+tääzz da juõǩǩga jiijjõsnallšem taarbb pe'jje tuâ'jjlaid jii'jjesnallšem vâ'ǯǯlõõzzid.
+Håiddâkksai peâmm'muužžâst vuõrâsoummi kõskksa kõskkvuõđ da tuâ'jast vuäittmõž
+pelkka
+håiddpääiǩǩ
+påreade.
+Lij
+tuejjeed
+personkåå'dd
+tuâ'jastvuäittem õudde, tuâ'jjnohjjumužže da škoouljumužže.
+Peâmmai lij pue'rr smiõttâd
+jii'jjes toimmjemnaalid da saǥstõõllâd jee'resnallšem šõddmuužži šõddeem tobddmuužži
+da reagâsttemnää'lin.
+Håiddâkksai peâmmpersonkå'dd taarbaš tue'rjj da silttumuužž ravvumuužž
+pedagoglaž tuâjai da mõõntõõllmuužži arvstõõllmuužzâst da õõuđâsviikkmuužžâst
+õõutmie'lddsižžen raajjtem- proseess vaaiktõõzzi da järjstõõǥǥi tobbdmuužžâšt;
+mä'htt tõk ohjjee jurddjid da toimmjumuužž46 (kolonialism)
+päärnai sää'mǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst
+sää'm ǩiõlâst da kulttuurest
+jii'jjes sä'mmla ämmatt -identiteett ravvumuužžâst
+sä'mmla kulttuur vualggmuužžâst šõddi håiddâkksai peâmm täävvtõõzzi, siisǩe da
+tuåimmplaanin
+kulttuurfi'ttjõõžž miârkktõõzzâst kiõl da kulttuur ruõ'kkjen
+määŋgǩiõllsažvuõtt peâmmtuâ'jast.47
+Sä'mmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkâmhanǩǩõõzz äi'ǧǧen lij puä'ttam õudde tarbb plaanâd
+da järjsted škoouljumuužž ǩiõllpie'sspersonkå'dda da puärrsid sää'mǩiõl da kulttuur
+jeä'lljâttmuužžâst.
+Sä'mmlai piâr- da tuâ'jj-jie'llem õhtte suåvtumužže ââlǥče õõudâsviikkâd sää'mǩiõllsai
+peâmmkääzzkõõzzi
+määŋgnallšemvuõđ
+järjstee'l
+ää'v
+kruugg-
+siõrrtoimmjumuužž di vue'ssäiggsaid håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzid.
+nallšemvuõđ čõõđtumuš oo'vdče vueittemvuõđ pue'rben sä'mmlai ärbbvuõđin da õhttuum
+jie'llemvue'jjin puåđ vuä'ǯǯai piârrji taarbi lokku vä'lddmužže pei'vvhåiddaai'ji järjstõõllâm-
+da håiddamnaali čõõđtumuužžâst.
+47 Saamelaiskäräjät 2008, viitattu teoksessa SSG
+Tiâttkääiv:
+Aikio Aimo 2000: Olbmo ovdáneapmi.
+Davvi Girji OS, Kárášjohka.
+Aikio Aimo 2007: Saamelainen elämänpolitiikka, lisensiaattitutkielma, Lapin yliopisto, Rovaniemi.
+Aikio Samuli ym.
+2000: Siiddastallan - siidoista kyliin.
+Inarin saamelaismuseon julkaisuja no 3.
+Kustannus Pohjoinen, Jyväskylä.
+Balto Asta 2008: Sámi oahpaheaddjit sirdet árbevirolaš kultuvrra boahttevaš buolvvaide.
+Dieđut
+Sámi allaskuvla.
+Heinämäki Liisa 2007: Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää.
+Stakes, Jyväskylän
+alueyksikkö.
+www.socom.fi/dokumentit/ruori/puolimatka/puolimatka_liisa_heinamaki.pdf
+Helander 2000: Saamelainen maailmankuva ja luontosuhde.
+Teoksessa Beaivvi mánát, Suomalaisen
+kirjallisuuden seura, Helsinki.
+Jefremoff Irja: http://www.samimuseum.fi/saamjiellem/suomi/tieto_etusivu.html
+Keltikangas-Järvinen, Liisa 2009: Keltikangas-Järvinen lasten päivähoidosta.
+http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=113&t=&a=6820
+Lehtola Veli-Pekka 1997: Saamelaiset - historia, yhteiskunta ja taide.
+Kustannus-Puntsi, Inari.
+Magga Petra 2004: "Sie et voi olla muuta ko olet" - Kasvatusantropologinen tutkimus saamelaisten
+maailmankuvasta ja identiteetistä.
+Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto.
+Morottaja Matti 2007: Inarinsaamen kielen tilanne sekä kielenhuolto- ja tutkimustarpeet.
+www.kotus.fi/files/716/inariSelvitys2007.pdf
+Morottaja Matti: http://www.siida.fi/anaras/yleistietoa/yleistietoa.html
+Olthuis Marja-Liisa 2003: Uhanalaisen kielen elvytys: esimerkkinä inarinsaame.
+Virittäjä 4/2003.
+Opetushallitus 2000: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000.
+Yliopistopaino, Helsinki.
+Pasanen Annika 2003:Kielipesä ja revitalisaatio.
+Karjalaisten ja inarinsaamelaisten kielipesätoiminta.
+Pro
+gradu tutkielma, Suomalaisugrilainen laitos, Helsingin yliopisto.
+Saamelaiskäräjät 2006: Kestävän kehityksen ohjelma 2006.
+Saamelaiskäräjät.
+Saamelaiskäräjät 2008: Lausunto syrjintälautakunnalle saamelaisten lasten kielellisten ja kulttuuristen
+oikeuksien turvaamisesta päivähoidossa.
+www.samediggi.fi/dokumentit/lausunnot2008
+Saarsalmi Olli 2008: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, Stakes ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2004: Lapsi, perhe ja ruoka.
+Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten,
+odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus.
+Sosiaali- ja terveysministeriön
+julkaisuja 2004:11, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2004: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena.
+Sosiaali- ja
+terveysministeriön
+oppaita 2004:14, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista.
+terveysministeriön julkaisuja 2002:9, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2005: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.
+terveysministeriön oppaita 2005:17, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2007: Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus ja osaaminen.
+terveysministeriön selvityksiä 2007:7, Helsinki.
+Sosiaali- ja terveysministeriö 2009: Varhaiskasvatuksen uudistamisen linjauksia.
+terveysministeriön selvityksiä 2009:28, Helsinki.
+Stakes 2005: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
+Toinen tarkistettu painos, 2005.
+Stakes.
+Oppaita 56.
+Suomen saamelaisten keskusjärjestö 2000: Saamelaislasten kasvatusta kieleen ja kulttuuriin tukeva
+toimintaverkostoprojekti 1998-2000,SSG.
+Õhttõõzz:
+Varhaiskasvatusta ohjaavat sopimukset ja lait
+YK:n lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti (lähde: http://www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet)
+Saamenkieliset varhaiskasvatusyksiköt Suomessa
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt
+HÅIDDÂKKSAI PEÂMM OHJJEEI SUÅPPMÕÕŽŽ DA LÄÄ'JJ
+Meeraikõskksaž suåppmõõžž
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j ärvv-vuuađ linjjee määŋg meeraikõskksaž suåppmõžže.
+Lää'ddjânnam lij ratifiâsttam määŋgaid meeraikõskksaid suåppmõõžžid, koin tõt čõõnââtt
+sä'mmlai ǩiõl da kulttuur ruõkkmužže da õõdâsviikkmužže.
+Näkam lie jm.
+vuu'vddlaž
+ǩiõlid le'be uu'ccab ǩiõlid kuõskki Eurooplaž vuađđǩe'rjj (SopS 23/1998) da Meerlaž
+uu'ccab naroodi suõ'jjumuužž takaisuåppmõš (SopS 2/1998), KP-suåppmõž (SopS
+7/1976) da Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž (SopS60/1991).
+Ee'jjest 2007 priimum YK:n
+alggmee'r
+kuõskki
+peåggtõõzz
+čuäjad
+moraal'laž
+ä'ššpõmmjen
+vu'vdd
+alggmeeraiooumažvuõiggâdvuõđi õuddnumužže puõ'tti ääi'jest.
+Päärna vuõiggâdvuõđi suåppmõž õõlǥad suåppmõžvaldia staanâd jânnam päärnaid
+vue'ss õhttsažkåå'dd viõǥǥin, vuõiggâdvuõđ vuä'ssõõttâd jii'jjes kuõskki tummstõõǥǥid da
+õhttsažkå 'ddjie'llemn di vuõiggâdvuõđ suõ'jjumužže da huõl âânnmužže.
+Pei'vvhååidâst
+vuä'ssadvuõđâst
+kõjldõs
+õhttsažkå'dda
+kuullmuužžâst
+tõzz
+vaaikktumuužžâst.
+Suåpmõõzzâst pâ'jjan päärna õuddõs pukin päärna kuõskki tuåimin.
+Lää'ddjânnam lää'ǩǩšiõttumuš
+Vuađđlää'jj vuađđvuõiggâdvuõtt šiõ'ttõõzzin håiddâkksai peâmm' tuââ'j čõõđtumuužžâst
+kõskksa vuõiggâdvuõđ lie õõutverddsažvuõtt, ooumažäärvv lämmte'mesvuõtt, persoon
+luâvasvuõđ da vuõiggâdvuõđi staanmõš, ååsk luâvasvuõtt, päärna vuoiggâdvuõtt
+vuä'ssõõttâd da vaaikted jii'jjes aarǥ da õuddnemtääzz mie'ldd vääžnai aa'ššid di
+ǩiõlvuađlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõd.
+Lää'ddjânnam vuađđlää'jj mie'ldd sä'mmlain lij alggmee'rân vuõiggâdvuõtt tuõ'lljed
+pâ'jjen da õõudâsviikkâd jii'jjes ǩiõlâs da kulttuures (PL 17.3 §).
+Õlmmsaž vää'ldd
+õõlǥtumužžân
+vuađđlää'jj
+staanâd
+vuađđvuõiggâdvuõđi
+ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtumuš.
+Sä'mmlai vuađđvuõiggâdvuõttšeâttmõš õhttna 22 §:n
+õõlǥad õlmmsaž vää'ldd tuä'rjjeed sä'mmla alggmee'r jii'jjes ǩiõl da kulttuur
+Sä'mmlai ǩiõlvuađlaž vuõiggâdvuõđin lij šiõtt'tuum sää'm ǩiõll-lää'jjest
+Järraz
+lokkuvä'lddem
+lää'jj
+takai
+liinj:
+õõutverddsažvuõttlää'ǩǩ, lää'ǩǩ sosiaalhuõl ä'ššla sââ'jest da vuõiggâdvuõđin, lää'ǩǩ
+sosiaalhuõl ämmatlaž personkåå'dd âântemõõlǥtõõzzin da håiddâ'kksai peâmmplaann
+vuaađ.
+Lää'ǩǩ päärnai pei'vvhååidâst
+Päärnai pei'vvhååidâst u'vddum lää'ǩǩ (875/1981) õõlǥad kåå'ddid âânned huõl tõst, što
+päärnai pei'vvhååid vueitet u'vdded päärna jie'nnkiõllân åårai sä��'mǩiõlin (11 §).
+Päärnai pei'vvhååidâst u'vddum asetõõžž (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mie'ldd päärnai
+pei'vvhååid peâmmtuââ'jtäävvtõõzzid kooll jä'rrsi mie'ldd sä'mmlai jii'jjes ǩiõll da kulttuur
+õhttsažtuâ'jast kõjldõõzzâst åårai kulttuur ee'tǩeejivui'm.
+YK Päärnai vuõiggâdvuõ
+YK Päärnai vuõiggâdvuõđi suåppm
+đi suåppm
+đi suåppmõš vuä'nkânji
+õš vuä'nkânji
+Juõ'ǩǩ' kaž vuâlla 18-ekksaž lij päärnaž.
+Päärna vuõiggâdvuõđ ko'lle juõ'ǩǩkaid päärnaid.
+Ij-ni koon päärna vuaǯǯ iibšed suu
+le'be suu puärrsi jii'jjesnallšemvuõđi, juurdi le'be alggpuättmõõžž diõtt.
+Päärnai kuõskki tu'mmstõõǥǥid tuejjemen âlgg pâi vuõssmõsân vä'ldded lokku
+päärna ouddõs.
+Valdia âlgg čõõđted Päärnai vuõiggâdvuõđi suåppmõõžž mie'rruum vuõiggâdvuõđ.
+Valdia âlgg ci'sttjed puärrsi le'be jee'res peâmmji vasttõõzz, vuõiggâdvuõđid da
+õõlǥtemvuõđid päärna šõddemest.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt jie'llma.
+Valdia âlgg staanâd aaibšee'l šiõǥǥ oudldõõzzid
+päärna jiõ'ǧǧekuâđđjumu'šše da šõddâm mie'ldd.
+Päärnaž âlgg registâ'tted sâraaz mâŋŋa šõddmest.
+Šõddâm päärnast lij
+vuõiggâdvuõtt nõ'mme da meerlažvuõ'tte.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt tobddâd
+puärrseez da lee'd vuõss 'sâjjsânji sij peâmm 'muužžâst.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt seei'lted personvuõđes,naroodvuõđes, nõõmes da
+ruåttvuõđes.
+Päärnast lij šõddâmalggvuõđsânji vuõiggâdvuõtt jie'lled puärrsivui'm, jos su'st lij
+šiõǥǥ da staanvuõđsânji lee'd sijvui'm.
+Puärrseest jeä'rdõõzzâst jää'lsteei päärnast
+lij vuõggâdvuõtt vuei'nned da ââ'nned suåppmõõžži mie'ldd õhttvuõtt kuhttu
+puärrsa.
+Vuõinnlõõttmõš vuei'ted cõggâd, jos tõt lij päärna ouddõõzzi vuâsttsaž.
+Jos päärnaž da suu puärraž jou'dde jee'res valdiaid, lij valdia õõlǥtemvuõtt
+ǩiõtt'tõõllâd ooccmõš piârri mååusat õhttõmmõ'šše mie'ttnalla da mââ'jeeǩâni.
+Valdia âlgg cõggâd lää'jjte'mes jåå'đtumuš jânnmest nobba.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt särnnad juurdid pukin suu kuõskki aa'ššin.
+Päärna jurdd
+âlgg vä'ldded lokku suu ââ'jj da šõddâmtää'zz mie'lddšânji.
+Päärnast lij juurdi särnnmõ'šše vuõiggâdvuõtt ooccâd, vuâsttavä'ldded da liâvvted
+teâđaid da juurdid luõvâsvuõđ nalla, ku tõt ij neeu'red järrsi vuõiggâdvuõđid.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõđ juurd-, kââm-, da åskldõkluõvâsvuõ'tte.
+Puärrsi päärnže
+u'vddum vuä'pstõõzz tän vuõiggâdvuõđ ââ'nnmest âlgg ci'sttjed.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt õhttâd seä'rrvid da tuåimmjed tõõi aa'šši pirr.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt privatvuõ'tte, dommrääuha da ǩe'rjjkäittsa.
+Suu cistt da
+släävv ij vuaǯǯ pâi'lǩiõččâđ.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt teâđtemneävvai pääi'ǩ nåkam teâđaid, kåå'tt lij vääžnai
+suu šõddmõ'šše da pue'rrjie'llem vuâđast.
+Päärna âlgg suõ'jjeed suu
+pue'rrjie'llem vuâđast pä'rtteeinallšem teâđast da aunntõõzzâst.
+Puärrsin lij vuõss 'sâjjsaž ja õhttsaž vasttõs päärna peâmm'mõõžžâst.
+See'st lij
+vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad tuärjjõs tõn tuõjju.
+Puärraz â'lǧǧe tuåimmjed päärna ouddõs
+mie'lddsânji.
+Valdia âlgg staannâd pei'vvhåidd da päärnasuõ'jjeemkääzzkõõzzid.
+Päärna âlgg suõ'jjeed juõ'ǩǩnallšem pâ'lviõǥǥâst, huõlte'mes cistt'jumuužžâst da
+kuei'mes ââ'nnmõõžžâst.
+Päärnaž, kåå'tt ij vuei't jie'lled piârrjesvui'm, lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad spesial
+suõ'jjumuužž da tuärjjõõzz.
+Te'l âlgg vä'ldded lokku päärna peâmmam
+juättkjemvuõ'tte da narodlaž, åsklvaž da ǩiõll 'laž tuâǥǥže.
+Päärna vuei'tet adoptoida, jos tõt lij suu beä'lest šiõǥǥ vaajtõsmäi'nn.
+Uuidipäärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad taarbšemnallšem spesial huõllââ'nnmõš.
+Vâkkas päärnast âlgg vuäǯǯad pue'rmõs vuei'ttemnallšem håidd da veä'ǩk, kåå'tt
+ooudâsveekk suu jiõččna'ddjõõzz da vuäss 'sõõttmõõžž.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt jie'lled vuäittmõõžži mie'ldd tiõrvvsânji da vuäǯǯad
+taarbšemnallšem tiõrvâsvuõtt- da panntiõrvâsvuõtthåidd.
+Jeänna âlgg staannâd
+ä'ššmie'lddsaž tiõrvâsvuõtthåidd.
+Šõddâmdoom åålǥbeälla sâjjdõttum päärnast lij vuõiggâdvuõtt su'nne u'vddum
+hååid da suu sâjjdâttem vuâđai mie'ldd ääi'jpoddsa ta'rǩǩumu'šše.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt sosialsta'nne.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt suu šõddâm vuâđast ri'jttjemnallšem jie'llemtässa.
+Päärnast lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad määu'ste'mes vuâđmätt' tõõzz.
+Valdia âlgg
+ooudâsviikkâd nu'bb täss'sa Škoou'ljumuužž da mätt' jemvuä'pstumuužž da
+cõggâd škoou'ljåå'ttem kõõskräjjä kuâddjumuužž.
+Kõrrâz ouddmuš âlgg ci'sttjed
+päärna ooumažäärv.
+Škoou'ljumuš âlgg ooudâsviikkâd päärna personnallšem silttumuužžid,
+ooumažvuõiggâdvuõđi da päärna jie'nnǩiõl da kulttuur cisttmõõzz, vastõsvuâđlaž
+meerlažvuõđ, såå'všemvuõđ sooǥǥbie'li tä'ssäärv da pirrõõzz suõ'jjumuužž.
+Minoriteettä'rttla le'be vuõssnaro'dde kuulli päärnast lij vuõiggâdvuõtt su'nne kuulli
+kuĺttuu're, åskldõ'ǩǩe da ǩiõ'lle.
+Päärnast lij vuõiǧǧâdvuott, vuâŋŋma, siõrrma da luõvâsäigga da čeäppõs- da
+kulttuurjie'llma.
+Päärnže ij vuäǯǯ tuejj' tâ'tted tuâi, kåå'tt häi'ttai suu mätt'tõõttmõõžž le'be
+pä'rtteed suu tiõrvâsvuõd le'be šõddmõõžž.
+Päärna âlgg suõ'jjeed šää'l' jemjäävvai da lää'jjte'mes šää'l'jemjävvkaaupâst.
+Päärna âlgg suõ'jjeed juõ'ǩǩnallšem kuei'mes ââ'nnem seksjie'llmest.
+Valdiain âlgg cõggâd pä'rnnkaupp.
+Päärna âlgg suõ'jjeed pukin suu pue'rrjie'llem strä'ššjeei kuei'mes âânnmõõžžâst.
+Päärna ij vuaǯǯ mue'ǩǩeed.
+Päärna ij vuaǯǯ polstjed rue'ššes nalla le'be
+pâi'lǩiõččee'l.
+Päärna ǩiddåårrmõš âlgg lee'd mââimõõzzâst õnnum kuånstt da te'l
+še âlgg lokku vä'ldded suu ââ'jj mie'lddsa taarb.
+Vuâlla 18-ekksa ij vuaǯǯ vä'ldded sääldatvuõ'tte ij-ga armejja ij-ga vuäǯǯ
+vuässõõttâd vainnu.
+Väinn' neävvivui'm tuärrampoodd âlgg
+suõ' jjeed päärnaid.
+Puästtnallšemvue'jj vuâlla jouddam päärnaž âlgg veä'ǩǩted tooiđâđ da suu
+šiõttlõõvvmõõžž õhttsažkådda âlgg ooudâsviikkâd.
+Lää'jj kriminaalâm päärnaž âlgg suõ'jjeed da suu vuõiǧǧâđvuõđid âlgg ci'sttjed.
+Suudõõttmõõžžâst âlgg eärben vä'ldded lokku päärna ee'ǩǩ- da šõddâmtää'ss.
+Jos valdia naroodlaž lää'jjšeâttmõš stään päärnže pue'rab vuõiggâdvuõđid ku tät
+suåppmõš, tõt âlgg jää'ǩǩted.
+Valdia âlgg ââ'nned huõl, što puk meerla teä'tte päärna vuõiggâdvuõđid.
+Tän suåppmõõžž jää'ǩǩtumuužž vuåppâd YK päärnai vuõiggâdvuõđi komitea.
+Täk artikla liâ tu'mmstõõǥǥ suåppmõõžž õhttmõõžžâst, mu'ttmest, tõn
+čiõlggumuužžâšt da suåppmõõžž jee'res viõǥǥâståårrmõõžžâst.
+SÄÄ'MǨIÕLLSA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMÕÕUTILÅÅǤǤ
+LÄÄ'DDJÂNNMEST
+SÄÄ'M DOMMPÄI'ǨǨVU'VDD:
+Enontekiö kå'dd:
+Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Miessi, Hetta.
+Kuei'ttǩiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Touhula, Karesuvanto.
+Aanar kå'dd:
+Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Urbi, Aanar.
+Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Násti, Â'vvel.
+Aanrõžkiõllsaž ǩiõllpie'ss Kielâpiervâl, Aanar.
+Nuõrttsää'mkiõllsaž ǩiõllpie'ss, Â'vvel.
+Suä'đjel kå'dd:
+Tâ'vvsää'mkiõllsaž ǩiõllpie'ss, Vuotso.
+U'ccjooǥǥ kå'dd:
+U'ccjooǥǥ pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž juâǥǥâs Duottaraski, U'ccjokk.
+Karigasnjaarǥ sää'mkiõllsaž pei'vvdomm Gollerássi, Karigasnjargg.
+JEE'RES LÄÄ'DDJÂNNAM:
+Ruä'vnjargg gåårad:
+Etelärinne pei'vvdomm , sää'mkiõllsaž pei'vvdomm , Beaivelottážat, Etelärinne.
+Oulu gåårad:
+Mäntylä-Snellmannin pei'vvdomm , sää'mkiõllsaž kruugg, Mäntylä.
+SÄ'MMLA HÅIDDÂ'KKSAI PEÂMMPLAANN RAAJJMUŽŽE
+VUÄ'SSÕÕTTAMOUMMU
+SÄÄ'MTIIM
+Guttorm Sari
+Sää'mte'ǧǧ Poske Sää'mõõutilookk
+Näkkäläjärvi Anne-Maria
+Enontekiö kå'dd
+Näkkäläjärvi Anne
+Pietikäinen Anu
+Aanar kå'dd Sä'mmlai Sää'mǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi
+õõdâsviikkâmõõutilooǥǥhanǩǩõš
+Ruotsala Pia
+Saarela Pirkko
+Aanar kå'dd
+Tuovinen Marja
+Suä'đjel kå'dd
+Vuolab Marketta
+U'ccjooǥǥ kå'dd
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMM ÕÕDÂSVIIKKÂMTIIM
+Nordberg Aura
+Magga Siiri
+Aanar kå'dd tâ'vvsää'mǩ.
+ärttelpiârpei'vvdomm Urbi
+Kangasniemi Rirva
+Aanrõžsää'm ǩiõllpie'ss, Aanrõzsää'mǩiõl õhttõs
+Ketola Taina
+Semenoff Pirjo
+Nuõrttsää'mǩiõllpie'ss Aanar kå'dd
+ÕÕUDÂSVIIKKÂMTUÕ'JJU VUÄ'SSÕÕTTAM SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMMTUÂ'JJLA
+Aikio Ara U'ccjooǥǥ U'ccjooǥǥ pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž juâǥǥâs
+Aikio Bigga, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Miessi, Hetta
+Aikio Satu, Aanrõžkiõllsaž ǩiõllpie'ss Kielâpiervâl, Aanar
+Gaup-Juuso Kirsten Ellen, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Miessi, Hetta
+Guttorm Aslaug, U'ccjooǥǥ pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž juâǥǥâs, Duottaraski
+Guttorm Else U'ccjooǥǥ pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž juâǥǥâs
+Guttorm Heidi, Karigasnjaarǥ sää'mkiõllsaž pei'vvdomm Gollerássi, Karigasnjargg
+Halmiainen Eila, Enontekiö kåå'dd håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjeei
+Huhtamella Eija, Â'vvel pei'vvdomm Aanar kå'dd
+Huhtamella Hanna, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Násti, Â'vvel
+Inkinen Sari, U'ccjooǥǥ kåå'dd håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjeei
+Ketola Saara, Kuei'ttǩiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Touhula, Karesuvanto
+Lehtola Raija, Aanrõžkiõllsaž ǩiõllpie'ss Kielâpiervâl, Aanar.
+Magga Inga-Saara, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Násti Â'vvel
+Magga Katja, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ǩiõllpie'ss, Vuotso
+Niemelä Sari, Etelärinne pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž pei'vvdomm, Beaivelottážat, Ruä'vnjargg
+Näkkäläjärvi Saara, Tâ'vvsää'mkiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Miessi, Hetta
+Pieski Merja, Karigasnjaarǥ sää'mkiõllsaž pei'vvdomm Gollerássi, Karigasnjargg
+Pohjonen Lilja, Nuõrttsää'mkiõllsaž ǩiõllpie'ss, Â'vvel
+Ruokolainen Jaana, U'ccjooǥǥ pei'vvdomm, sää'mkiõllsaž juâǥǥâs, Duottaraski
+Valkeapää Liisa, Kuei'ttǩiõllsaž ärttelpiârpei'vvdomm Touhula, Karesuvanto
+JÄRRAZ ÄÄ'ŠŠEST PERSTEEI
+Aikio Aimo, ä'šštobddi
+Moshnikoff Jouni
+Moshnikoff Satu
+Sanila Tarja
+Wesslin Heini
+Näkkäläjärvi Riitta, projektituâ'jjlaž, sä'mmlai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâmõõutilookk-hanǩǩõš
+Lää'ddjânnam serdd euroteägga ee'jj 2002.
+Ee'jj aal¥âst älgg teä'¡¡vaajtempodd, kuä'ss
+euro puätt mää'r³ sâjja mij jânnam teä'¡¡en.
+Euroteägga seerdet podd pooddi puõ'tti
+o˜˜ee'jj- da tä'lvvmannu ääi'jest.
+Lää'ddjânnam lââ'ssen õtmlo jee'res Euroop
+jânnam ä'l¡¡e ââ'nned euroid.
+Teä'¡¡vaajtempoodd kookkadvuõtt lij
+siõmmna jee'resnallšem jee'res eurojânnmin.
+Lää'ddjânnmest vaajtempodd lij kue'htt
+Europõ'mmaitie'¡¡ da -šlaantt vää'ldet õnnu
+Ouddâl tõn tõid ij vuei't ââ'nned
+mä'hssemneävvân.
+Euroid vu䈈ak ba¹kk-
+aautomaatin, baa¹kin da vaajtõsteä'¡¡en
+vuästtõõttmest.
+Mä'r³³mie'rrla¿ põ'mmai-
+tie'¡¡id da šlaantid vuäitt ââ'nned mä'hssem-
+neävvân 28.2.2002 räjja.
+Pâi euroid vuäitt ââ'nned pâ'zz-
+lâšttammannu 2002 aal¥âst
+1.3.2002 ää'ljee'l pâi euro lij laa'jjla¿ mä'hs-
+semneävv mij jânnmest.
+Pâ'zzlâšttammannu
+2002 aal¥âst mä'r³³põ'mmaitie'¡¡ivui'm da -
+šlaantivui'm ij vuei't teänab mä'hssed kaau-
+pin, ij-¥a baa¹kin leäkku õõl¥tumuš vä'ldded
+tõid vuâstta.
+Tõn sâjja Lää'ddjânnam Ba¹kk låånast
+mää'r³ da pee'nn võl 10 ee'jj ääi'j teä'¡¡-
+vaajtempoodd puu'ttmest, 29.2.2012 räjja.
+Valmštõõ˜ mu'ttõ'sse ju'n ââ'n
+Lij vää¿nai, što põõrtâst ruõkkum mää'r³ da
+pee'nn še šâ'dde ääi'jab vaajtum eurrân.
+Ruõkkâm"uu'³³ kannad viikkâd ba'¹³³e
+ju'n "âh""a.
+Ba¹kktiillin mää'r³ vaajte
+eurrân jiõ""ines ee'jj 2002 aal¥âst.
+Jee'res
+eurovuu'd jânnmi meerla¿ põ'mmaitie'¡¡id
+kannad vaajted baa¹kin mä'r³³en ju'n ee'jj
+2001 ääi'jest.
+Lää'ddjânnam Ba¹kk vaajad
+jee'res eurojânnmi põ'mmaitie'¡¡id eurrân
+1 euro lij nu'tt 6 mä'r³³ed
+1 euro lij
+100 se'ntted (snt).
+Nääi't moottak mää'r³ eurrân
+Mää'r³ mu'tteet eurrân da euro mä'r³³en
+veerjla¿ ³ee'rd mie'ldd, kåå'tt meärrad euro
+äärv märkka ve'rddee'l.
+²ee'rd âlgg i'lmmted
+kuu˜in nââmrin.
+Tie'¡¡ äärv ij vu䈈 mu't-
+ted la's³³umuu¿¿in.
+Tõn diõtt lij vää¿nai, što
+la's³³eet pâi ââ'nee'l seämma, veerjla¿
+mu'tteem³ee'rd.
+Lää'ddjânnmest veerjla¿ mu'tteem³e'rdd lij
+²ee'rd ij vu䈈 vuä'need ij-¥a
+joorbeed la's³³umuu¿¿in.
+• Maa'r³id mu'tteet eurrân jue'jjee'l tõid
+• Euroid mu'tteet mä'r³³en ³e'rddee'l tõid
+1 euro lij 100 se'ntted
+1 se'ntt lij nu'tt 6 pe'nned
+Euro meärkkâmvue'jj
+12,35 eurrod
+12 euro 35 se'ntted
+Euro vuäitt vuä'need e da se'ntt snt:
+Mä'r³³ teä'¡¡en
+ROSTTOVMÄÄN 2001
+• hââ'dd mä'r³³en da eurrân
+• jee'res eurovuu'd jânnmi valuutt kannad
+vaajted ee'jj loopp räjja
+Lää'ddjânnam serdd eurru
+mätt'tõõ˜ eurohââ'ddivui'm
+³iõ"" tärkka, što måkam tie'¡¡id âânak
+mä'hssmest, ko laask ju'n vuäi'tte leed
+eurrân
+vii¥¥ ruõkkâm"uu'³³id ba'¹³³e
+eurola's³³eemmašina le'be mu'tteemtaaul
+õõl¥"i ha'¹³³eed
+Euro teä'¡¡en
+Teä'¡¡vaajtempodd
+O‰‰EE'JJMÄÄN-TÄ'LVVMÄÄN 2002
+• hââ'dd eurrân da mä'r³³en
+• europõ'mmaitie'¡¡ da -šlaantt teä'¡¡en
+• mää'r³ ³e'lbbje võl - ko määusak
+maa'r³ivui'm, vaajtõsteä'¡¡en vu䈈ak
+tääu'jben euroid
+• aautmaattin da baa¹kin vu䈈ak
+europõ'mmaitie'¡¡id
+• euroin määu'set pukin 12 eurojânnmest
+• pää'l³, jeältõõ¥¥ da ouddõõzz määu'set
+• laask puä'tte eurrân
+• tiill da lääin lie euromie'rrla¿ân
+peštt nu'tt kue'htt neä'ttel, ouddâl ko
+ba¹kkaautmaatt da kaaup vu䈈a
+euroid
+heâlpääk muttâz jåå'ttmõõ¿¿
+määu'see'l ba¹kk-koortin da va'rrjee'l
+tää'sstie'¡¡ mä'r³³en le'be eurrân
+jåå'ttemneävvain mä'hssem vääras
+leäkku tä'r³³, ko âânak kuei't jee'res
+tie'¡¡id
+ââ'nn mu'tteemtaaul mie'ldad
+muu'št ââ'nned le'be vaajted meädda
+tuu mââimõs maa'r³id ouddâl ko
+teä'¡¡vaajtempodd poott 28.2.2002
+PÂ'ZZLŠTTAMMÄÄN 2002
+• hââ'dd eurrân
+• teä'¡¡en pâi euro
+• Lää'ddjânnam Ba¹kk låånast maa'r³id
+29.2.2012 räjja da jee'res eurovuu'd jânnmi
+meerla¿ põ'mmaitie'¡¡id 31.3.2002 räjja
+Euro mä'hssemneävvân
+Eurohââ'dd kaaupin
+Mää¹g kaaup i'lmmte hââ'ddeez ju'n ââ'n
+eurrân.
+Seämmanalla kaupplaaski lopp-
+suumm uu'det tääu'jben mä'r³³en da eurrân.
+Nääi't vuäitak ju'n oudd³iõ'tte mätt'tõõttâd
+eurohõõ'ddivui'm.
+Ee'jj 2002 aal¥âst älgg kue'htt määnpââi
+teä'¡¡vaajtempodd, koonn ääi'jest hââ'dd lie
+eurrân da mä'r³³en.
+Euromie'rrla¿ hââ'dd
+la's³³eet veerjla¿ mu'tteem³ee'rdin da tõid
+"uäjtet veerjla¿ joorbeemvuâkkõõzz mie'ldd.
+Õõ'nnipravlee'nn'ja vuâpp tävvri eurohâ'd-
+dumuu¿¿.
+Šiõ¥¥ mu'šttemvuâkkõs eurohââ'dla¿ tävvri
+äärv tie'ttem diõtt lij: õhtt euro lij nu'tt kutt
+mä'r³³ed.
+Ââ'nn taarbi mie'ldd veä'³³neäv-
+vaid, hå't mu'tteemtaaul le'be la's³³eem-
+mašina.
+Teä'¡¡maau'si joorbeem
+Lää'ddjânnmest teä'¡¡maau'sid joorbeet
+ââldmõs vii˜ se'ntta.
+Joorbeem diõtt õhtt da
+kue'htt see'ntt šlaantid ij taarbâš ko pâi occ-
+nja.
+Tõk lie kuuit⥠³e'lbbjeei tie'¡¡.
+Joor-
+beemvue'³³ kuâskk pâi maau'si loppsuum-
+mid, ij õõutsa¿ tävvri hõõ'ddid ij-¥a tiill-
+seerdid.
+Määus maa'r³ivui'm, vu䈈ak
+vaajtõstie'¡¡id eurrân
+Tuu mää'r³ vaajte hiel³eld eurrân, ko vuäst-
+tõõ˜ak o˜˜ee'jj- da tä'lvvmannu teä'¡¡vaaj-
+tempooddâst.
+Vaajtempoodd ääi'jest maa'r-
+³id vuäitt ââ'nned euro paaldâst.
+Ko määu-
+sak vuästõõzzad maa'r³ivui'm da pee'nni-
+vui'm, vu䈈ak vaajtõsteä'¡¡en euroid da
+see'ntid.
+O˜˜ee'jjmannu aal¥âst vuäitak
+kuuit⥠võl siõmmna ääi'j vu䈈ad kaaupin
+vaajtõsteä'¡¡en maa'r³id še.
+Nääi't ton jiõk taarbâš vaajted baa¹kâst
+pukid tuu maa'r³id eurrân.
+Euro da joukktrafiikk
+Õlmmla¿ jåå'ttemneävvain vaajtempoodd
+aal¥âst kannad mä'hssed tää'sstie'¡¡in euroi-
+vui'm le'be maa'r³ivui'm, što mä'hssem šâdd
+jå'ttlubun.
+Ko pâi vuäitak, ââ'nn oudd³iõ'tte
+vuä'sttum liippid, hå't määnpââ'jj- le'be
+mää¹ggreeisliippid.
+Vaajtempooddâst määusak
+hiâlpmõsân koortin
+O˜˜ee'jj-tä'lvvmannu ääi'jest kaaupi kää'š-
+nin âlgg ³iõtt'tõõllâd kuei't jee'resnallšem
+tie'¡¡id, tõn diõtt mä'hssmest õõl¥ak lee'd
+sami tä'r³³ da måtmešt ³iõrddlõs še.
+Muttâz
+heâlpääk määusee'l vuästtõõttmest ba¹kk-
+le'be na'ddjõskoortin.
+Korttvuästõõzz määu-
+sak pâi eurrân 1.1.2002 ää'ljee'l.
+Baa¹k da euro
+Baa¹kin vuäitak ââ'n ju'n ââ'nned euroid, ko
+mâka haa'lääk: vuäitak ääveed tiill, vuäitak
+mä'hssed laask da vuäitak vä'ldded o˜˜ lääin
+Nääi't vuäitak ââ'nned euroid tiill-
+teä'¡¡en, hå't põ'mmaitie'¡¡ da šlaantt lie
+"âh""a 2001 õinn mä'r³³en da pe'nnen.
+Ba¹kk vaajad tuu tiillmaa'r³id eurrân
+Baa¹k vaa'jte jiõ""ineez puk mä'r³³mie'rr-
+la¿ tiill da lääin euromie'rrla¿ân.
+• euro ij muu't baa¹kin rajjum
+suåppmõõ¿¿id, hå't läinnmääinid
+• ruõkkmõõ¿¿ da lääin jå'tte ooudâs nu'tt ko
+tõk ââ'n lie
+• ba¹kk-kortt lij seämmanallšem ko ââ'n
+Baa¹k ou'dde ee'jj 2002 aal¥âst ää'ljee'l
+puki tiilli tiillšõddmõõ¿¿, tiillvälddtõõ¥¥ da
+jee'res teâ˜aid eurrân.
+Ko tu'st lie võl
+jii'jjstad mää'r³, vuäitak taarbi mie'ldd
+piijjâd tõid jiijjâd tiill sizz teä'¡¡vaajtem-
+poodd ääi'jest.
+Europõ'mmaitie'¡¡id vu䈈ak
+ba¹kkaautmaattin
+Peštt nu'tt kue'htt neä'ttel ouddâl ko ba¹kk-
+aautmaattid lie mu'ttum nåkamnalla, što tõk
+ou'dde tu'nne euroid.
+Måtam teä'¡¡aaut-
+maatt ou'dde euroid ju'n ee'jj aal¥âst.
+Teä'¡¡aautmaattin vu䈈ak 20 da 50 euro
+põ'mmaitie'¡¡id.
+Šuurab põ'mmaitie'¡¡id hå't
+vu䈈ak baa¹kâst, uu'ccab 5 da 10 euro
+põ'mmaitie'¡¡id da šlaantid vu䈈ak tääu'j-
+ben vaajtõsteä'¡¡en kaaupin.
+Ee'³³vaajtõs da baa¹k
+Ee'jj mââmõs peivven, vuõssaar¥ 31.12.2001
+baa¹k jie leäkku äävai.
+Baa¹k lie ³idd ee'³³-
+vaajtõõzz ääi'jest ³eä""lõõ¿¿i nellj pei'vved,
+Baa¹ki kõskksa¿ teä'¡¡trafikk ij jåå'˜ o˜˜-
+ee'jj käänanpeivven.
+vuâlla puõ'tti laaskid vuei'tet nääi't mä'hssed
+mâ¹¹a ee'³³vaajtõõzz vuõssmõs ba¹kkpeiv-
+Ko täättak, što hå't jälstemlääin
+koor¥ ee'jjest 2001 puä'tte pii˜välddja u'vd-
+dum korkki'lmmtõ'sse, õõl¥ak mä'hssed tõi'd
+nu'tt, što mähss lij mahssum läinnbaa¹kâst
+mââimõsân 28.12.2001 baa¹ki äävaiåårram-
+ääi'jest.
+Ko määusak mähssaautmaattin,
+te'lfoonin le'be teâttmašinain ee'jj mââimõs
+peivven mahssum läinnmähss puätt ee'jj 2002
+korkki'lmtõ'sse.
+Ko täättak, što pii˜i diõtt
+le'be mu˜oi laask mä'hssempodd lij ee'jjest
+2001, tu'st fe'rttai ääjeed mä'hssemkääzz-
+kõ'sse mõõnni laaski mä'hssempeei'v le'be ko
+kõõ""mõõ¿¿âst lij vuõiggveäl¥tumuš, ton
+õõl¥ak sa¥stõõllâd ää'ššest vie'ljteejain.
+Teâ˜aid eurost da baa¹kin vu䈈ak jiijjâd
+baa¹kâst še da Internet-addrõõzzâst
+www.pankkiyhdistys.fi
+Ååsktõõzz da suåppmõõ¿¿
+Ååsktõssuåppmõõ¿¿ pâ'šše viõ¥¥âst nåkam-
+nalla ko tõk ââ'n lie, hå't teä'¡¡ vaajtââtt
+mää'r³est eurrân.
+Påå'mh- da jiõggååktõs-
+õhttõõzz se'rdde euro õnnu jii'jjes äi'¡¡taau-
+lees mie'ldd, mââimõsân 1.1.2002.
+Õhttõõzz
+i'lmmte jii'jjes ää'ššlaid euro vä'lddmest
+õnnu.
+Euro vä'lddmõõ¿¿ õnnu ij vaaikat ääi'jben
+rajjum suåppmõõ¿¿i juätkkmõ'šše le'be
+"õõnnmõ'šše.
+Nääi't hå't luõikkâmsuåpp-
+mõõ¿¿ da testameett da s³iâ¹kk-³ee'rj pâ'šše
+viõ¥¥âst nåkamnalla, ko tõk ââ'n lie, ij-¥a
+tõid taarba¿ oo˜eed.
+Pä'l³³ da jeältõk eurrân
+Pää'l³, jeältõõ¥¥ da sosialouddõõzz (hå't
+jeä'nnteä'¡¡, päärnaiteä'¡¡, mätt'tõõttâm-
+teä'¡¡ da tuâite'mvuõtt-teä'¡¡) määu'set
+eurrân ää'ljee'l ee'jj 2002 aal¥âst.
+Pä'l³³la's³³umuu¿¿i teâ˜aid ³iõ""lõõ˜ât
+i'lmmted maa'r³i lââ'ssen eurrân še ju'n ee'jj
+2001, što oummu vuåkkâ'tte hiâlpben o˜˜
+tie'¡¡id.
+Teä'¡¡vaajtempooddâst o˜˜ee'jj-tä'lvv-
+mannust 2002 pä'l³³suumm i'lmteet euro
+lââ'ssen võl maa'rkivui'm.
+Paa'l³i mu'ttmest euromie'rrla¿ân teâ'˜teet
+oummid ääi'jbeä'lnn, ko ä'l¡¡e mä'hssed
+paa'l³id eurrân.
+Luâ˜ouddõõzz äärv še
+uu'det euromie'rrla¿ân ekka 2002.
+Jeältõõ¥¥ da ouddõõzz
+Jeältõõ¥¥ määu'set mä'r³³en ee'jj 2001 loopp
+räjja.
+Ää'ljee'l ee'jj 2002 aal¥âst tõid määu'-
+set eurrân.
+O˜˜ee'jjmannu jeältõõ¥¥ teâ˜aid
+i'lmteet jeältõknee'³³id eurrân da mä'r³³en.
+Jeältõõ¥¥i tää'ss ij motstõõv eurru se'rddem
+diõtt.
+Nåkam sosialouddõõzzid, koid naroodjeäl-
+tõkstrooite'l (Kela) håidd, määu'set še eurrân
+ee'jj 2002 aal¥âst.
+Ij ni ³eän ouddõs jõõsk
+euromuttâz diõtt, ij-¥a ouddõõzzi tää'ss
+motstõõv eurru se'rddem diõtt.
+Ouddõõzzi mä'r³³mie'rrla¿ suummid
+mu'tteet veerjla¿ mu'tteem³ee'rd da joor-
+beemvuâkkõõzzi mie'ldd ee'jj 2002 aal¥âst.
+Mâ¹¹a tõn ouddõõzzi mie'rr kuâsttje
+tu'mmstõõ¥¥in eurrân da se'nttân.
+Puåttitää'ss da vuä'sttemviõkk
+jie motstõõv
+Ko teä'¡¡en šâdd mää'r³ sââ'jest euro tuu
+puåtti tää'ss da vuä'sttemviõkk seilla.
+Eurru
+serddmõš ij muu't tuu le'be piârrjad pi'r¡¡u-
+muu¿¿ le'be ekonomiila¿ sââ'jj.
+Pii˜tumuš euroäigga
+Pii˜tu'mmstõõ¥¥ da paa††tõspii˜
+Ââ'n "âh""a vu䈈ak tu'mmstõõ¥¥ ee'jjest
+2000 tuejjuum pii˜tumuu¿¿âst.
+Tät pii˜-
+tu'mmstõk lij võl mä'r³³mie'rrla¿.
+Hohsse
+kuuitâ¥, što ko mâka vu䈈ak paa††tõs-
+pii˜id, tõõi 1. mähss lij mä'r³³en, lâša ee'jj
+2002 beä'lnn 2. mähss lij ju'n eurrân.
+Ee'jj 2001 pii˜tu'mmstõk puätt mä'r³³en da
+Te'l ko vu䈈ak paa††-
+tõspii˜i˜, tõid õõl¥ak mä'hssed eurrân.
+Pii˜i'lmmtõs da pii˜ehdtõs
+Ko puõ'tti vuâra, o˜˜ee'jjmannust 2002,
+ooudak pii˜i'lmmtõõzz ee'jjest 2001, leäk võl
+vu䈈am pää'l³âd, jeältõõ¥¥âd dno.
+mä'r³-
+³en.
+Nääi't lij hiâlpab, što ooudak pii˜i'lmm-
+tõõzzâd še mä'r³³en.
+Ko mâka måtam tuõ˜-
+tõõzzâst summ lij eurrân, jiõk taarba¿ mu't-
+ted tõn mä'r³³en, lâša vuäitak i'lmmted tõn
+Vuäitak še u'vdded obb pii˜i'lmm-
+tõõzz eurrân.
+Tõid, kook vu䈈a pii˜ehdtõõzz, puätt ee'jj
+2001 kuõskkei pii˜ehdtõs ³e☘a 2002.
+Puk
+te☠lie ehdtõõzzâst mä'r³³en da eurrân.
+Ton
+vuäitak tuejjeed pii˜ehtõõzz ko'rjjõõzzid da
+lââ'zztõõzzid mä'r³³en le'be eurrân.
+Ouddpii˜tumuš da pii˜koort
+Ouddpii˜id meä'rreet ee'jj 2002 aal¥âst ää'l-
+jee'l eurrân.
+Pii˜koort ekka 2002 lie eurrân še.
+Tõid vää'ldet õnnu 1.3.2002.
+Euro reeisast mie'ldd
+Ko europõ'mmaitie'¡¡ da šlaantt puä'tte
+õnnu ee'jj 2002 aal¥âst, tõt heâlpad jiânnai
+reissjemen 12 EU-jânnam eurovuu'dest.
+Kuâtmlo jânnmed, õhtt valutt
+Õhttsa¿ teä'¡¡ lij mä'hssemneävvân Lää'dd-
+jânnmest, Hollantist, Belgiast, Espanjast,
+Irlantist, Italiast, Nuõrtivää'ldest, Greikkjânn-
+mest, Luxemburgist, Portugalist, Franskjânn-
+mest da Saksslajânnmest.
+Ton vuäitak jåå'tted eurovuu'd jânnmid
+valuttvaajtõstää, ij-¥a tu'nne šõõd ni mii
+määu'sid le'be vaajtemkuursi mu'ttmest šõõd-
+di hääi't.
+Hõõ'ddid lij še hiâlpab ve'rddeed di
+tävvri da kääzzkõõzzi vuä'sttmen lij hiâlpp,
+ko hââ'dd lie mie'r³³uum 300 miljoon euroop-
+nee'³³i õhttsa¿ valuutt mie'ldd juõ'³³sââ'jest
+12 eurojânnmest.
+Euro lij maai'lmvalutt
+Ko jåå'˜ak eurovuu'd åål¥beälla, hå't
+Ruõ'cce le'be Virojânnma, õõl¥ak vaajted
+valuutt seämmanalla ko ouddâl še.
+Euroid
+vuäitak vaajted jee'res valuttân maai'lm
+Lââ'ss teâ˜aid euro vääras
+Lââ'ss teâ˜aid vu䈈ak Europ-teâ˜tumuu¿¿
+kääzzkõsnââmrest 010 345 6700 le'be Inter-
+nettist addrõõzzâst
+www.euro.fi
+www.europa.eu.int
+Valdiateä'¡¡ministeeria da Euroop leett õhtt-
+sa¿ säi'mmseeid addrõõzzâst www.euro.fi
+ou'dde tänpoddsa¿ da vu☘teâ˜aid euro
+vääras.
+Seeidin lie jii'jjes vuä'zz hå't nuõrid
+da põr¥¥õõzzid di õhttmõõ¿¿ jee'res euroteâ˜
+paai'³id.
+Muu'št eurru se'rddmen
+• eurotie'¡¡id vää'ldet õnnu 1.1.2002, ouddâl
+tõn europõ'mmaitie'¡¡ivui'm da
+šlaantivui'm ij vuei't mä'hssed.
+• Teä'¡¡vaajtempoodd kookkadvuõtt lij
+• Vaajtempoodd ääi'jest maa'r³id vuäitt
+��â'nned euro paaldâst.
+• Euro lij odinakai teä'¡¡ 1.3.2002 ää'ljee'l.
+• Maa'r³i- da pee'nnivui'm ij vuei't mä'hssed
+• Ba¹kkaautmaattid mu'tteet nåkamnallšem,
+što tõk ou'dde euroid, o˜˜ee'jjmannu kuei't
+vuõssmõs neä'ttel ääi'jest.
+• Tuu ba¹kk-kortt tuåimm seämmanalla ko
+mä'htt ouddâl.
+Korttvuästõõzzâd määusak
+täujja eurrân 1.1.2002 ää'ljee'l.
+Ko määusak
+koortin teä'¡¡vaajtempooddâst, tõt hiâpad
+aa'šši hååid.
+• Maa'r³id ij taarba¿ baa¹kâst jee'rab
+vaajted eurrân ee'jj 2002 aal¥âst.
+Tõid
+vuäitt ââ'nned kaaupin vuästtõõttmen
+o˜˜ee'jj-tä'lvmannu ääi'jest..
+• Ko määusak vuästõõzzâd
+teä'¡¡vaajtempooddâst maa'r³ivui'm da
+pee'nnivui'm, vu䈈ak vaajtõstie'¡¡id
+tääu'jben eurrân da se'ntten..
+• Ee'jj 2002 aal¥âst baa¹k mu'tte jiõ""ineez
+puk mä'r³³mie'rrla¿ tiillid da lääinaid
+euromie'rrla¿ân.
+• Pä'l³³, jeältõk da ouddõõzz määu'set
+• Õhtt euro lij nu'tt 6 mä'r³³ed.
+Veerjla¿
+mu'tteem³e'rdd lij 5,94573 mä'r³³ed.
+• Eurojânnam lie Hollantt, Belgii, Espanj,
+Irlantt, Italii, Nuõrtivä'ldd, Greikkjânnam,
+Luxemburgg, Portugal, Franskjânnam,
+Saksslajânnam da Lää'ddjânnam.
+Puõʒʒi vuõiggâdvuõđ
+Koltansaame
+Juâkksast Lää'ddjânnmest põõššinalla jälsteei per-
+soonâst lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad šiõǥǥ tiõrvâsvuõđ-
+da puõccihååid.
+Puõʒʒi ooumažäärv, väimmjuurd da
+privatvuõđ fe'rttje ci'sttjed.
+Tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid
+fe'rttai u'vdded õõut'tää'sseld nu'tt, što oummid jeät
+pijju jee'res ärvvsa staattu'sse, ââ'jj, tiõrvâsvuõttvue'jj,
+lää'mesvuõđ le'be jälstempääi'ǩ vuâđain.
+Vääžnmõs pääi'ǩ:
+ Puõʒʒi â'lgg håiddad õhttsažfi'ttjõõzzâst suin.
+Dåhttar
+fe'rttai maainstet puõccja suu panntiõrvâsvuõđâst,
+håiddvaajtõsmääi'nai da tõõi mie'ldd puõ'tti čårrhääitai diõtt
+nu'tt, što puõcci fi 'ttai, mââ'st lij kõõččmõš.
+ Puõccja fe'rttai i'lmmted äi'ǧǧ, kuä'ss son peäss hoiddu.
+Jõs
+äi'ǧǧ mottai, muttâz mäi'nn da ođđ äi'ǧǧ fe'rttai i'lmmted
+puõccja miâlggâd ääi'jbeä'lnn.
+ Puõcci vuäitt tiõttum rää'jtõõzzin va'lljeed håiddpääi'ǩes.
+Va'lljeemfrijjvuõtt veiddan ee'jjest 2014.
+ Puõccjest lij vuõiggâdvuõtt vuei'nned puõcciteâđeez.
+Ǩiõldlažvuâđđan vuäitt lee'd, što teâđai lookkmõõžžâst vuäitt
+šõddâd tuõttsõs vaarr puõʒʒi tiõrvâsvuõ'tte le'be hoiddu
+le'be ǩeän-ne jee'res vuõiggâdvuõ'tte.
+ Puõcciteâđ liâ čårroummin peittast ââ'nnem vuâlaž teâđ.
+Teâđaid ij vuäǯǯ u'vdded ni ǩeä'zz, ij ni roodnairuåđid, jõs
+puõcci ij uu'd tõõzz miâsttmõõžž.
+ Hoiddu obbžurr vuäitt tuejjeed muštt'tõõzz håiddpääi'ǩ
+tiõrvâsvuõđhuõlâst va'stteei jåå'đteeja le'be kuâddõõttmõõžž
+vu'vddvaaldšempra'vlee'nn'ja le'be Sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-
+vuu'd låå'pp- da vuåppâmpra'vlee'nn'ja (Valvira).
+ Tiõrvâsvuõđhuõl tuåimmjemjuâkksin fe'rttai lee'd
+puõcciä'ššooumaž, koon vuä'pstõõzzid le'be vuä'ppõõzzid
+puõcci vuäitt raukkâd, te'l ko son lij obbžurr håiddmõ'šše le'be
+oummunalla âânnmõ'šše.
+ Puõccipoo'mhest vuäitt ooccâd ko'rvvõõzz
+Puõcciååsktõskõõskõõzzâst.
+Ǩiirte'mes håidd
+Puõccjest lij vuõiggâdvuõtt piâssâd ǩirrlaž hoiddu sõõrǥab,
+taarbše'mmen pei'vvrõõttâmpuõccjen.
+Ǩiirte'mes hoiddu liâ
+šiõttuum jäänmõsäi'ǧǧkõõsk.
+Hospitaal le'be tiõrvâsvuõttkõõskõõzz
+spesialpuõccihoiddu piâssmõš ouddlâstt dåhttar le'be pää'nndåhttar
+vuõlttõõzz.
+Vuâđđtiõrvâsvuõtthuõl jäänmõsäi'ǧǧkõõsk:
+• Tiõrvâsvuõttkõõskõ'sse âlgg vuäǯǯad arggpeei'v
+ve'rǧǧäi'ǧǧen te'lfonõhttvuõđ sõrgg.
+• Hååid tarbb âlgg ärvvtõõllâd mââimõõzzâst kuälmad peei'v, ko
+puõcci lij välddam õhttvuõđ, ij-ǥa hååid taarb leäkku vuäittam
+ärvvtõõllâd ju'n såittam poodd te'lfoonâst.
+Hååid taarb vuäitt
+ärvvtõõllâd še jee'res tiõrvâsvuõđhuõl ämmatperson ko dåhttar.
+• Håidd âlgg riâššâd koolm mannu se'st hååid taarb
+ärvtõõllmõõžžâst.
+Njää'lm tiõrvâsvuõđhuõ'lle âlgg piâssâd
+koolm mannu se'st, leâ'ša te'l ko vuâđđan lij nåkam vuâđđuum
+mäi'nn, hååid vuäitt cõõjjâd jäänmõsân kuuđ mannu ǩeäčča.
+Spesialpuõccihååid jäänmõsäi'ǧǧkõõsk:
+• Hååid taarb ärvvtõõllmõš âlgg ä'lǧǧed koolm neä'ttel se'st
+vuõlttõõzz vuäǯǯmõõžžâst.
+Hååid tarbb ärvvtõõlât vuõlttõõzz
+vuâđain le'be lââ'sstu'tǩǩumuužžin.
+Ärvvtõõllmõõžžâst ou'dde
+puõ'tti vääžnai lââ'sstu'tǩǩumuužž le'be spesialdåhttar
+ärvvtõõllmõš âlgg tuejjeed koolm mannu se'st vuõlttõõzz
+vuäǯǯmõõžžâst.
+• Håidd da vuä'pstõs âlgg ä'lǧǧed kuuđ mannu se'st hååid taarb
+tuõttmõõžžâst.
+• Päärnai da nuõri miõltiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin håiddtarbb âlgg
+ärvvtõõllâd kuuđ neä'ttel se'st vuõlttõ��zz vuäǯǯmõõžžâst.
+Vuâlla
+23-âkksai miõltiõrvâsvuõttpro'blee'mivui'm muõkkšõõvvi â'lǧǧe
+piâssâd hoiddu koolm neä'ttel se'st håiddtaarb tuõttmõõžžâst.
+Håiddpääi'ǩ va'lljumuš ǩiirte'mes hååidast
+Tiõrvâsvuõđhuõll-lää'jj mie'ldd puõcci vuäitt jiõčč va'lljeed
+håiddpääi'ǩes tiõttum rää'jtõõzzin.
+• Puõcci vuäitt va'lljeed, koon jiijjâs kåå'ddes le'be koo'ddi
+õhttsažtuåimmjemvuu'd tiõrvâsvuõttpääi'ǩest son haa'lad
+vuäǯǯad hååid.
+Puõcci fe'rttai i'lmmted ää'ššest ǩe'rjjlânji ânn'jõž
+tiõrvâsvuõttpäikkses da jiijjâs va'lljuum tiõrvâsvuõttpäikka.
+Hoiddu peäss va'lljuum tiõrvâsvuõttpäikka mââimõõzzâst
+koolm neä'ttel ǩee'jjest i'lmmtõõzzâst.
+Ođđ va'lljumuužž vuäitt
+tuejjeed emansa pirree'jj ǩee'jjest.
+• Jõs person jäälast põõššinalla le'be kuu'ǩǩab ääi'j
+dommkåå'ddes åålǥbeä'lnn, su'st lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad
+jiijjâs kåå'ddest tuejjuum håiddplaan mie'lddsaž hååid
+jälstempäi'ǩǩkåå'ddes tiõrvâsvuõttkõõskõõzzâst.
+• Spesialpuõccihååid u'vddi hospitaal vuäitt va'lljeed õhttsažtuâjast
+vuõltteei dåhttrin nåkam takaiva'stteemvuu'dâst, ko'st puõʒʒi
+kå'dd åårr.
+Lää'ddjânnmest liâ vitt universitetthospitaali pirr
+tuejjuum spesialpuõccihååid takaiva'stteemvu'vdded.
+• Ee'jjest 2014 ää'ljee'l puõccjest lij vuõiggâdvuõtt va'lljeed
+Lää'ddjânnmest hååid, koon tiõrvâsvuõttpääi'ǩest son haa'lad
+le'be puõccihååid juâkksest.
+Håiddpäi'ǩǩ âlgg va'lljeed nu'tt,
+što tõt vuäitt va'stteed tõid taarbid, koid puõʒʒi håidd ouddlâstt.
+Puõcciä'ššǩee'rji da teâđai ouddmõš
+Puõcciä'ššǩee'rjid â'lǧǧe piijjâd pââjas puk puõʒʒi
+kõõvmie'rrumuužž da hååid beä'lnn vääžnai teâđ,
+håiddtu'mmstõõǥǥ, da saaǥǥstõõllmõõžž, koid puõʒʒi
+da suu roodnairuåđivui'm leät jeâllum.
+Puoccjest
+vuõiggâdvuõtt
+lookkâd
+jiijjâs
+puõcciä'ššǩee'rjid da vuäǯǯad vuõiǥeed tõ'st åårrai
+vââ'jjid.
+Dåhttar vuäitt ǩe'ldded vuõiggâdvuõđ te'l,
+jõs su'st lij vuâđđuum mäi'nn, što teâđai vuäinnmõš
+vuäi'tči pä'rtteed puõʒʒi tiõrvâsvuõđvue'jj.
+Mudoi
+puõcciä'ššǩee'rj liâ peittast ââ'nnem vuâlaž da,
+tõid teâđaid ij vuäǯǯ u'vdded čårroummid, ij ni
+roodnairuåđid, teâđai ouddmõ'šše âlgg lee'd pâi
+puõʒʒi ǩe'rjjlaž låå'pp.
+Mokkstõssân liâ tiõttum
+jee'rab lää'jjest šiõttuum vue'jj.
+Håiddpääi'ǩest jeärrsin ko puõʒʒi hoiddu vuässõõđjin
+ij leäkku vuõiggâdvuõtt lookkâd puõcciä'ššǩee'rjid.
+Tiõrvâsvuõđhuõl vuåppâmve'rǧǧnee'ǩǩin lij vuõiggâdvuõtt
+vuäǯǯad puõcciä'ššǩee'rjid âânnmõ'šše, hå't mâka
+kuâddõõttmõõžž čiõlggeem diõtt.
+Õhttsažfi'ttjõs da jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõtt
+Håiddrä'tǩǩumuužž â'lǧǧe tuejjeed õhttsažfi'ttjõõzzâst puõʒʒjin.
+Tõt ouddlâstt, što dåhttar oudd puõccja fi'ttjemnalla teâđaid suu
+panntiõrvâsvuõđâst, håiddvaajtõsmääi'nain, hååid vaikktõõzzin
+da hoiddu kuõskki riiskin.
+Jõs puõcci ǩeâlddââtt mõõ'n-ne hååidast le'be håiddtuåimest, te'l
+fe'rttai ǩiččlõõttâd nu'tt, što joudd suåppâd jee'res håiddvue'jjest,
+koon puõcci meästt.
+Puõccjest ij leäkku vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad
+mõõn täättas haa'leem hååid.
+Puõccjest lij vuõiggâdvuõtt
+ǩeâlddõõttâd hååidast, hå't tõt vuäitt viikkâd suu pråppumu'šše.
+Jõs puõcci ij tiõrvâsvuõttvue'jjes diõtt vuei't tu'mmjed hååidast,
+te'l dåhttar ǩiččlââtt ouddâl vääžnai håiddtu'mmstõõǥǥ tuej ju-
+muužž čiõlggeed puõʒʒi täätt saaǥǥstõõlee'l lää'jjlaž võboršee'ǩǩin,
+roodnairuåđin le'be â'lddruåđin.
+Jõs tä'st peäggtum ruåđ liâ
+jee'resmiõllsa suu hååidast, dåhttar tuejjad håiddtu'mmstõõǥǥ
+tõn mie'ldd, koon son ǩeäčč, što tõt lij puõccja pue'rmõs.
+Jõs puõcci lij tuejjääm håiddtäätt, tõt âlgg jää'ǩǩted, hå't roodnairuåđ
+liâ jee'res miõlâst.
+Dåhttar saaǥǥstââll roodnairuå'đivui'm puõʒʒi
+vue'jjest da hååidast, te'l ko puõcci ij leäkku tõn ǩeâlddam.
+Ǩirrlaž šõddmõõžžin, hå't mâka pää'rtain, dåhttar reâmm tuåimid
+puõʒʒi jiõgg peälštem diõtt, hå't puõʒʒi täätt le'be roodnairuåđi
+miâsttmõõžž jeät põsttu le'be ǩiõrggnuku čiõlggeed.
+Puõccja ij
+vuäǯǯ u'vdded nåkam hååid, kåå'tt lij vuâstta suu håiddtäätt.
+Jõs vue'llâkksaž puõcci ââ'jjes da šõddâmtää'zzes vuâđain pâstt
+tu'mmjed hååidast, suu vuäinalm vää'ldet lokku.
+Tännallšem
+vue'jjest dåhttar ij vuäʒʒ maainsted puõcciteâđaid puärrsid le'be
+puõʒʒi lää'jjlaž võboršekka, te'l ko puõcci ǩeâldd tõn.
+Puõʒʒi šõddâmtää'zz ärvvtââll tiõrvâsvuõđhuõl ämmatperson.
+Jõs vue'llâkksaž ij pââ'st tu'mmjed hååidast, suu âlgg håiddad
+õhttsažfi'ttjõõzzâst peâmmjin.
+Peâmmai ij vuei't ǩe'ldded
+vue'llâkksa hååid, koon son taarbaš.
+Håidd jie'llem loppääi'jest
+Ko puõʒʒi panntiõrvâsvuõ'tte ij leäkku teänab pue'reem håidd,
+su'nne uu'det vuâđđhååid da suu oudldõõzzid hiâlpeet pukin nåkam
+vuäittmõõžži mie'ldd åårrai kuånstin.
+Ođđ tu'tǩǩumuužžid jeät
+teänab tuejjuku, leâ'ša puõcci hååidat nu'tt, što suu loppjie'llem šlaajj
+le'čči vuäittmõõžži mie'ldd šiõǥǥ.
+Dåhttar vuäitt tuejjeed puõʒʒi hååidast da suu jie'llem loppääi'jest
+tu'mmstõõǥǥ, te'l ko suu puârrnem ou'dde ij leäkku teänab tuejjeed
+ni mii.
+Tu'mmstõõǥǥ mie'ldd puõʒʒi jeät teänab jeälltuku, jõs suu
+šâđđam tuåimmjumuš åårast da vuõiŋŋnjõs jâskk (nu'tt sarnnum
+DNR-tu'mmstõk, eŋgglõsǩiõ'lle do not resuscitate -tu'mmstõk).
+DNR-tu'mmstõõǥǥ täävtõssân lij veä'ltted lââ'zzte'men puõʒʒi
+muõkksõõvvmõõžžid jeälltem- le'be jee'res viõkktuåimivui'm
+vue'jjest, te'l ko tuåimmtuâi jiâ teänab kuu'ǩǩed vä'ǯǯlõs
+vuâđđpanntiõrvâsvuõđi diõtt puõʒʒi jie'llem.
+Tu'mmstõk tuejjeet ouddtu'mmjee'l, da tu'mmstõõǥǥ tuejjääm
+dåhttar peejj pââjas ää'šš pirr jeâllum tu'mmstõõǥǥid
+puõcciä'ššǩerjja.
+Tu'mmstõõǥǥâst âlgg saaǥǥstõõllâd puõʒʒjin,
+jõs suu tiõrvâsvuõttvue'ǩǩ tõn soovaš, da su'st fe'rttai
+saaǥǥstõõllâd še roodnairuåđivui'm, te'l ko puõcci ij tõn ǩee'ld.
+Jõs puõʒʒi tiõrvâsvuõttvue'ǩǩ ij soovaš saaǥǥstõõllmõõžž,
+ää'ššest saaǥǥstõõlât roodnairuåđivui'm da saaǥǥstõõllmõõžžid
+piijât pââjas puõcciä'ššǩerjja.
+Mââimõõzzâst dåhttar tu'mmai
+puõʒʒi taalkâstiõđlaž hååidast tõn mie'ldd, mä'htt son ǩeäčč,
+što tõt lij puõccja pue'rmõs.
+Obbžurr håiddmõ'šše le'be oummunalla
+âânnmõ'šše
+Dåhttri da håiddpersonkåå'dd õõlǥtumuš lij va'stteed puõʒʒi da
+puõʒʒi miâsttmõõžžin suu roodnairuåđ kõõččmõõž žid da čiõlǥeed
+aa'ššid nu'tt, štõ kõõčči fi 'ttai vasttõõz zid.
+Pro'blee'mid cõõggeet
+pue'rmõsân kõõjjee'l da maainstee'l.
+Jõs puõcci le'be roodnairuåđ to'bdde nu'tt, što håidd le'be
+oummunalla âânnmõš lij leämmaž pannvuõiggâdvuõđmie'lddsaž,
+pannää'ššmie'lddlaž le'be hoiddu ij leäkku piâssâm mie'rrääi'jest,
+âânnmõõžžâst liâ lää'jjest meä'rtum kuånst:
+• Ke'rjjlaž muštt'tõs håiddpäikka
+Håiddpäikka tuejjuum muštt'tõs lij tääu'jben pue'rmõs kuånstt
+vuäʒʒad čiõlǥtõs hååidast tobddum pannää'ššmie'lddvuõ-
+đâst.
+Muštt'tõs čuä'jtet håiddpääi'ǩ tiõrvâsvuõtthuõl va'stteei
+jåå'đteeja.
+Måttmin håiddpääi'ǩin liâ muštt'tõõzz diõtt vaalmâš
+blaaŋk, leâ'ša muštt'tõõzz vuäitt tuejjeed frijjnallšeld.
+Jåå'đteei âlgg čiõlggeed ä'šš tuâjjlaivui'm da u'vdded
+muštt'tõõzz da ǩe'rjjlaž čiõlǥtõõzz tuejjeeja mie'rrääi'j se'st.
+Vasttõõzzâst âlgg pue'tted õlmmsa, stõ mõõnnallšem
+tuåimid muštt'tõs vuäitt viikkâd.
+Jõs muštt'tõ'sse vuõǯǯum vasttõs ij leäkku nåkam, što
+tõt le'čči ää'ššmie'lddsaž, ää'ššest vuäitt tuejjeed
+kuâddõõttmõõžž vu'vddvaaldšempra'vlee'nn'ja le'be
+Valvira beälla.
+Puõcciä'ššooumaž veä'ǩǩad taarbše'mmen
+muštt'tõõzz le'be kuâddõõttmõõžž raajjmõõžžâst.
+• Kuâddõõttmõš vu'vddvaaldšempra'vlee'nn'ja
+le'be Valvira beälla
+Kuâddõõttmõõžž vuäitt tuejjeed, hå't ij ni le'čči tuejjääm
+muštt'tõõzz håiddpäikka.
+Kuâddõõttmõš tuejjeet Valvira beälla
+te'l, jõs kä'ddem vue'lnn lij kä'ddmõš tõ'st, što lij šõddâm
+håiddamvââ'ǩǩ, koon ǩee'jjest lij šõddâm puõcci jäämm'mõš
+le'be tuõttsõs da põõšši lammšõõvvmõš.
+Jee'res šõdd mõõž-
+žin kuâddõõttmõš tuejjeet vu'vddvaaldšempra'vlee'nn'ja.
+Taarbše'mmen vu'vddvaaldšempra'vlee'nn'ja da Valvira
+se'rdde kuâddõõttmõõžž tõn ve'rǧǧnekka, ǩeä'zz tõt kooll,
+da i'lmmte ää'ššest kuâddõõttmõõžž tuejjeeja.
+Kuâddõõttmõõžž vie'ǩǩin ij vuei't mu'tted dåhttar tuejjeem
+håiddtu'mmstõõǥǥ, ij-ǥa tõn vie'ǩǩin vuäǯǯ ko'rvvõõzz možât
+šõddâm håiddamvââ'jjest.
+• Puõcci- da taalkâspåå'mh ko'rvvumuš
+Puõccipoo'mhest vuäitt ooccâd ko'rvvõõzz Puõcciååsktõs-
+kõõskõõzzâst.
+Pukid tiõrvâsvuõđ- da puõccihååid õhttvuõđâst
+primeârum pann-nallšem šõddmõõžžid jeät ko'rvvuku,
+te'l ko'rvveet tå'lǩ tõid personpoo'mhid, kook tiuddee
+puõccipåå'mhlää'jj mie'lddsaž oudldõõzzid.
+Talkkâz beä'lnn šõddâm teâđate'mes häittvaikktõõzzin vuäitt
+ooccâd ko'rvvõõzz Taalkâspåå'mhååsktõspoolist.
+Puõʒʒi vuõiggâdvuõđid
+kuõskki ää'šš liâ jm.
+lää'jjin:
+Lää'ddjânnam vuâđđlää'ǩǩ (731/1999)
+Lää'ǩǩ puõʒʒi staattuu'zzâst da
+vuõiggâdvuõđin (785/1992)
+Tiõrvâsvuõđhuõll-lää'ǩǩ (1326/2010)
+Meertiõrvâsvuõttlää'ǩǩ (66/1972)
+Spesialpuõccihåiddlää'ǩǩ (1062/1989)
+Miõltiõrvâsvuõttlää'ǩǩ (1116/1990)
+Puõccipåå'mhlää'ǩǩ (585/1986)
+Kuâddõõttmõõžž tuejjeed
+ǩe'rjjlânji
+vu'vddvaaldšempravlee'nn'ja
+le'be Valvira
+registõõllâmkonttra:
+Saujj-Lää'ddjânnam
+Hämeenlinna vä'lddtuåimmpäi'ǩǩ
+PČ 150, 13101 Hämeenlinna
+He'lssen tuåimmpäi'ǩǩ
+Kouvola tuåimmpäi'ǩǩ
+Nuõrti-Lää'ddjânnam
+Mikkeli vä'lddtuåimmpäi'ǩǩ
+Viõstâr- da Sii'sǩ-Lää'ddjânnam
+Vaasa vä'lddtuåimmpäi'ǩǩ
+Tampere tuåimmpäi'ǩǩ
+Jyväskylä tuåimmpäi'ǩǩ
+PČ 41, 40101 Jyväskylä
+Sää'mjânnam
+Lå'ddǩe'rddem-Lää'ddjânnam
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttvuu'd
+låå'pp- da vuåppâmpravlee'nn'ja,
+Lââ'ssteâđaid puõʒʒi vuõiggâdvuõđin
+www.valvira.fi
+låå'pp- da vuåppâmpra'vlee'nn'ja
+Ne'ttpåå'št: kirjaamo@valvira.fi
+www.valvira.fi
+Tää'ssvää'ld presideent vaal 2012
+Täin seeidain liâ norrum vuä'pstõõzz presidenttvaali pirr, kåå'tt riâžžât Lää'ddjânnmest ee'jjest 2012.
+Presideent tuâi
+Presidentt jåå'đat ålggpolitiikk õõutsââ'jest halltõõzzin.
+Vä'lddvuä'zz tu'mmstõõǥǥin
+tuejjad presidentt, nu'tt mä'htt halltõs lij tõid ouddam alttõssân.
+Parlamentt va'lljad vuei'vvminister, ja presidentt nõõmat suu vergga.
+Mâŋŋa tõn vuei'vvminister
+va'lljad jee'res halltõõzz ministrid da presidentt nõõmat si'jjid vergga.
+Presidentt ra'vvai lää'jjid, koid parlamentt lij priimmâm.
+Presidentt nõõmat su'vddjid da pââimõs ve'rǧǧoummid.
+Son lij še Lää'ddjânnam sääldatviõ'ǥǥi pâ'jjšuurmõs.
+Vääinast da rääuhast presidentt tu'mmai
+parlameent miâsttmõõžžin.
+Presideent va'lljumuš
+Lää'ddjânnam meerla va'lljee presideent vaalin.
+Presidenttvaal riâžžât kuuđ ee'jj kõõskin.
+Seämma
+person vuäitt lee'd presidentten tå'lǩ kuei't vuâra ǩeäččlõõžži.
+Presidenttvaal vuäitt lee'd kuei'tpooddlaž.
+Tõt miârkksââvv tõn, što presideent va'lljumuužžâst vuei'tet
+taarbšet kue'htt jiõnstumuužž.
+Jõs jiõnnmeä'rr mie'ldd kåå'tt-ne võboršee'ǩǩin vuäǯǯ vuõssmõs jiõnstumuužžâst pâ'jjel peä'l pukin
+u'vddum jiõnin, suu va'lljeet vuõi'ǧǧest presidentten.
+Te'l ko ǩeävv nu'tt, što jiõnnmeä'r mie'ldd ij ni
+ǩii võboršee'ǩǩin leäkku vuäǯǯam pâ'jjel peä'l pukin u'vddum jiõnin, te'l riâžžât nu'bb jiõnstumuš
+le'be nu'bb vaal.
+Nuu'bb vaalâst võborše'ǩǩen liâ tõk kue'htt võboršee'ǩǩ, kook liâ vuäǯǯam vuõssmõs jiõnstumuužžâst
+jeä'nab jiõnid.
+Nuu'bb vaalâst jiõnstet, kuäbbaž täin kue'htten võboršee'ǩǩin va'lljeet presidentten.
+Ǩii vuäǯǯ jiõnsted?
+Presidenttvaalâst vuäǯǯ jiõnsted juâkksaž Lää'ddjânnam meerlaž, kåå'tt lij teâuddam 18 ee'ǩǩed
+mââimõõzzâst 22.1.2012.
+Lää'ddjânnam meerla, kook jälste ålggjânnmest, see'st še lij
+jiõnstemvuõiggâdvuõtt jiõnsted presidenttvaalin.
+Jõs ton leäk jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ presidenttvaalin, vuäǯǯak påå'štest ǩee'rj.
+Ǩee'rjest liâ kue'htt
+i'lmmtemkoort, koin lij tuu nõmm.
+I'lmmtemkoortâst lååkk, kuä'ss da mä'htt vuäitak jiõnsted.
+Vää'ld i'lmmtemkoort mie'ldd, ko mõõnak
+jiõnsted.
+Kue'htt i'lmmtemkoort kook liâ puä'ttam tu'nne påå'štest, liâ tõn vääras, što presidenttvaalin
+vuei'tte lee'd kue'htt jiõnstumuužž.
+I'lmmtemkoort liâ seämmanallšem, tõn nää'leld lij seämma, kuäbba koort âânak vuõssmõs vaalin.
+Jõs ǩeävv nu'tt, što riâžžât nuu'bbid vaalid, te'l âânak tõn nuu'bb tu'nne kuâđđjam i'lmmtemkoort.
+Ǩeän vuäitak jiõnsted?
+Presidentten ǩiččlâ'tte mäŋgg persoon.
+Si'jjid kååččat presidenttvõborše'ǩǩen.
+Täujja politiikklaž paa'rti pe'jje vaalid võboršee'ǩǩid.
+Võborše'ǩǩen vuäitt lee'd še nåkam person,
+kåå'tt ij leäkku ni koon paa'rti võboršeǩ.
+Te'l õõlǥtet, što 20 000 meerla, koin lij
+jiõnstemvuõiggâdvuõtt, pe'jje suu võborše'ǩǩen.
+Vuäitak jiõnsted vuõssmõs vaalâst tå'lǩ õõut võboršee'ǩǩ.
+Nuu'bb vaalin vuäitak jiõnsted kuäbba-ne
+tõin võboršee'ǩǩin, kook liâ vuäǯǯam vuõssmõs vaalin jäänmõsân jiõnid.
+Teâđaid presidenttvõboršee'ǩǩin vuäǯǯ hå't mâka ga'zeââ'tin, te'lvisiain le'be internee'ttast.
+Vuäitak
+tobdstõõttâd sij vaalǩeittsid.
+Juâkksast presidenttvõboršee'ǩǩest lij jiijjâz võborše'ǩnââmar.
+Puki
+võboršee'ǩǩi nââmar käunnje loǥstõõǥǥâst, kåå'tt lij jiõnstempaai'ǩin.
+Presidenttvõboršee'ǩǩi
+võboršeǩnââmar kuâsttje še sij vaalǩeittsin.
+Vaalkäittmõš
+Juâkksaž tu'mmai jiõčč, haa'lad-a jiõnsted di seämmanalla tu'mmai še tõn, ǩeän son jiõnast.
+Jiõnstemvuõiggâdvuõ'tte kooll vaalkäittmõš.
+Tõt miârkksââvv tõn, što tu'st ij taarbâž särnnad ni
+ǩeä'zz, ǩeän ton jiõnstak.
+Vaalkäittmõõžž staaneem diõtt, jiõnstumuš lij tõõzz va'rrjum jiõnstemsââ'jest, ko'st ij ni ǩii
+oolǥbeällsaž vuei'n, što ǩeän ton jiõnstak.
+Kuä'ss vuäitak jiõnsted?
+Vuäitak jiõnsted vaalin, vaalpei'vven le'be ouddâl vaalpeei'v ouddjiõnstumuužžâst.
+Jiõnstumuš vaalpei'vven:
+Vaalpei'vv lij pâ'sspei'vv 22.1.2012.
+Jõs presidenttvaalin riâžžât nu'bb jiõnstumuš, tõt lij pâ'sspeei'v
+Vaalpei'vven jiõnstempääi'ǩ liâ äävai čiâss 9-20.
+Vuäitak jiõnsted tå'lǩ tõn jiõnstempääi'ǩest, kåå'tt
+lååkk i'lmmtemkoortstad.
+Ouddjiõnstumuš:
+Jõs jiõk vuei't le'be haa'led jiõnsted vä'lddveârlaž vaa'lpei'vven, te'l vuäitak jiõnsted ooudbeä'lnn.
+Ouddjiõnstumuužž diõtt liâ riõssum ouddjiõnstempääi'ǩ da täk pääi'ǩ vuei'tte lee'd
+kå'ddve'rǧǧpõõrtâst, ǩe'rjjpõõrtin da påå'štkonttrin.
+I'lmmtemkoort mie'ldd vuäǯǯak loǥstõõǥǥ dommpääi'ǩest åårrai ouddjiõnstempaai'ǩin.
+Jõs leäk håiddam diõtt hospitaalâst le'be stroittle'st, te'l vuäitak jiõnsted tå'ben.
+Ouddjiõnstumuš älgg 11.1.2012 da poott 17.1.2012.
+Jõs presidenttvaalin riâžžât nu'bb jiõntumuš, tõn ouddjiõnstumuš älgg 25.1.2012 da poott 31.1.2012.
+Jeä'naš täk ouddjiõnstempaai'ǩ liâ äävai pukin ouddjiõnstempeei'vin, leša jiâ puk.
+Ta'rǩǩed äävaiåårramääi'j vuõǯǯum i'lmmtemkoortstad.
+Nääi't jiõnstak vaalpei'vven
+Vää'ld mie'ldd ide'ntteett'tuõđštõõzz, tõin vuäitak tuõđšted ǩii ton leäk.
+Kuäbbaž-ne i'lmmtemkortt lij
+šiõǥǥ vä'ldded mie'ldd.
+Vuäitak jiõnsted tõ'st huõlǩâni, hå't ij ni leäkku i'lmmtemkortt mie'ldd.
+Jiõnstempääi'ǩest tuu vuârdd vaalve'rǧǧneǩ.
+Son ta'rkkad vuõššân ide'ntteett'tuõđštõõzzâst tuu
+ide'ntteet da oudd tu'nne jiõnstemliipp.
+Mâŋŋa tõn jiõnstumuš ouddan tännalla:
+Mõõn teâuddet jiõnstemliipp jiõnstemsâjja.
+Ǩee'rjet jiõnstemli'ppe čiõlggsânji tõn
+presidenttvõboršee'ǩǩ nââmar, ǩeän jiõnstak.
+Te'l ko jiõk muu'št nââmar, ta'rǩǩed nââmar
+jiõnstemsââi seei'nest åårrai loǥstõõǥǥâst.
+Jeä'l ǩee'rjet jiõnstemli'ppe ni mâi'd jee'res, leša tå'lǩ
+võboršee'ǩǩ nââmar.
+Pii jiõnstemliipp kõskkpääi'ǩest mäccad nu'tt, što ij ni ǩii vuei't vuei'nned nââmar.
+Liippâst lij
+miâ'rǩǩuum päi'ǩǩ, kooǥǥ tõt macceet.
+Määcc vaalve'rǧǧnee'ǩǩ årra.
+Vaalve'rǧǧne'ǩ šteemplâstt maccuum jiõnstemliipp.
+Pii maccuum jiõnstemliipp vaalčokka.
+Nääi't leäk jiõnstam da vuäitak vue'lǧǧed meädda ouddjiõnstempääi'ǩest.
+Nääi't jiõnstak ooudbeä'lnn
+Ouddjiõnstumuužžâst jiõnsted âlddsin seämmamalla ko jiõnstumuš vä'lddveârlaž jiõnstempei'vven
+(ǩiičč paai'ǩid 1 da 2 vaalpeei'v jiõnstumuužžâst).
+Leša ko leäk teâuddam jiõnstemliipp
+jiõnstemsââ'jest, ouddân jiõnstemliippin tännalla.
+Vaalve'rǧǧne'ǩ šteemplâstt maccuum jiõnstemliipp da oudd tu'nne
+ru'čǩǩes vaalkonfeârt.
+Pii jiõnstemliipp konfeâ'rtte da li'jmme konfeârt ǩidd.
+Ta'rǩǩed, što konfeârtt lij
+puârast ǩidd.
+Mâŋŋa tõn vaalve'rǧǧne'ǩ räukk tuu vuâllaǩee'rjtet blaaŋk.
+Vuâllaǩee'rjtumuužžin ååsktak,
+što leäk teâuddam jiõčč jiõnstemliipp da vaalkäittmõõžž seeiltee'l piijjâm šteemplõ'sttum liipp
+konfeârtta da li'jmmjam tõn ǩidd.
+Looppâst vaalve'rǧǧne'ǩ peejj ǩidd vaalkonfeârt da vuâllaǩee'rjtum blaaŋk vi'sǩǩes
+vuõltteemkonfeâ'rtte da vuõlttad tõn vä'lddvaal-lu'vddkådda.
+Nääi't leäk jiõnstam da åå'n vuäitak vue'lǧǧed jiõnstempääi'ǩest meädda.
+Ǩeä'st vuäǯǯak vie'ǩǩ?
+Vaalve'rǧǧnee'ǩǩ vuä'pste da mätt'te tuu pukin vue'jjin.
+Jõs leäk pannaainâs, raauk see'st
+ä'šštobddâmvie'ǩǩ.
+veä'ǩǩvuõđ.
+Vaalpei'vven jiõnstempääi'ǩest lij vaalveä'ǩǩteei.
+Jõs jiõk jiõčč pââst tiuddeet jiõnstemliipp, vuäitak
+raukkâd vaalveä'ǩǩteei veä'ǩǩen jiõnstemsâjja.
+Vaalveä'ǩǩtee'jen vuäitt lee'd ǩii-ne nåkam person, koon leäk jiõčč va'lljääm, hå't mâka ǩii-ne ruått.
+Vaalveä'ǩǩteei ij vuäǯǯ särnnad ni ǩeäzz, ǩeän jiõnstak.
+Dommjiõnstumuš
+Jõs leäk vääive'ld lammšõõvvâm le'be ku'ǩesäiggsaž puõcci, te'l vuäitak jiõnsted ooudbeä'lnn dååma.
+Vaalve'rǧǧneǩ puätt te'l domoi.
+Te'l ko hää'lääk jiõnsted dååma, sååit le'be vuõlttâd tiuddum blaaŋk jiijjad kåå'dd vä'lddvaal-
+lu'vddkådda.
+Lu'vddkåå'dd te'lfon-nââmar kaaunak i'lmmtemkoortstad.
+I'lmmtõõttmõš dommjiõnstumuužžâst âlgg tuejjeed 10.1.2012 čiâss 16 mõõnee'st.
+Jõs riâžžât nu'bb vaal, i'lmmtõõttmõš dommjiõnstumu'šše âlgg tuejjeed 24.1.2012 čiâss 16 mõõnee'st.
+Jõs leäk i'lmmtõõttâm dommjiõnstumu'šše vuõssmõs vaalin, te'l ij taarbâž tuejjeed ođđ i'lmmtõõzz.
+Jõs tu'st lij ruåđihoi'ddjeei, da son hää'lad jiõnsted dommjiõnstem õhttvuõđâst, te'l â'lǧǧe u'vdded še
+suu teâđ vä'lddvaal-lu'vddkådda
+Hospitaalin da stroittli'n vuäitt jiõnsted ooudbeä'lnn.
+Lââ'ss teâđaid:
+Vuõiggâdvuõttministeria www.vaalit.fi
+Sää'mte'LJLJe i'lmmad, što tõn piisarvuõd sää'm ljiõl koontrest lij ooccmõššen
+NUÕRTTSÄÄ'M LjIÕLLTUÂJJLAŽ
+mie'rräiggsaž ve'rLJLJvuõtt.
+Ljiõlltuâjjla tuâjjân lij jåårglâ'tted sää'm ljiõll'laaDžDžâst tä'rljljuum
+ä'ššljee'rjid lää'dd ljiõlâst säämas da nu'bioo'ri.
+Ââ'ntemõõlDžtõssen tu��jja lij oudldõssum
+škoou'ljumuš da šiõDžDž sää'm ljii'rjlaž silttummuš.
+Pä'lljljvuõtt meär'rõssen lij Sää'mtee'LJ
+pä'lljljriâššmõõzz vä'ǏǏelvuõñ V/II mie'ldd (vuâññpä'lljlj 1 889,08 euro/mannust).
+Ooccmõõzz õhttõõzzin âlgg tuåimmted Sää'mtee'LJ piisarvuõtte 7.2.2008 čiâss 16.15 mõõnnee'st
+addrõsse Saarikoskentie 4, 99870 Aanar.
+Tää'rljep teâñait tuâjâst oudd vaaldšemšuu'rmõš Juha
+Guttorm, tel.
+Sää'mte'LJLJ
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön saamen kielen toimistossa on haettavana
+KOLTANSAAMEN KIELITYÖNTEKIJÄN
+määräaikainen virkasuhde.
+Kielityöntekijän tehtävänä on kääntää saamen kielilaissa tarkoitettuja
+asiakirjoja suomen kielestä koltansaameen ja päinvastoin.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän
+edellyttämä koulutus ja hyvä koltansaamen kirjallinen taito.
+Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien
+palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 1 889,08 euroa/kk).
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 7.2.2008 klo 16.15 mennessä
+osoitteella Saarikoskentie 4, 99870 Inari.
+Tarkempia tietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha
+Guttorm, puh.
+Minoritettåskkooumaž veä'ǩǩad
+ooumažkaaup mue'ǩǩvue'lnn
+muõkkšõõvvi oummid
+Minoritettåskkoummu tuâjjan lij vähssad da viikkâd
+ooudâs ooumažkaaup vuâsttsa tuåimmjumuužž
+di raporteed ooumažkaaup kuõskki eettmõõžžin
+põõššinallse'ld parlamentta da valdiasåbbra.
+Vuäitak lee'd õhttvuõđâst minoritettåskkooummže, te'l
+ko toobdak, što leäk jouddam äu'ǩǩenâânnmõššân hå't
+tuâjjpääi'ǩest le'be prostituutiost.
+Vuäitak še ââlmted
+minoritettåskkooummže, te'l ko vuäǯǯak tie'tted
+ooumažkau'ppe očndõõtti äu'ǩǩenââ'nnemvue'jjid.
+Ooumažkaaup mue'ǩǩvue'lnn muõkkšõõvvi
+oummu vuei'tte vuäǯǯad vie'ǩǩ še ooumažkaaup
+mue'ǩǩvue'lnn muõkkšõõvvi oummi
+veä'ǩǩriâššmõõžžâst.
+Ooumažkaaupâst lij kõõččmõš nuu'bb oummu
+äu'ǩǩenâânnmõõžžâst, ta'rǩǩumuužžâst,
+vuâllavä'lddmõõžžâst di nuu'bb oummu neu'rreem
+staattuuzz äu'ǩǩumuš.
+Ooumažkaupp da tõõzz
+kuõskki eettmõõžž vuei'tte lee'd hå't päkktuâjj
+le'be paartõõzznallšem seksualaž äu'ǩǩenâânnmõš.
+Seämmanalla ko päkknäittlõõttmõõžžid da
+njuällâ'sttmõ'šše vuäitt kuullâd ooumažkaupp.
+Te'l ko tuu lij iilbšum,
+mij vuei'ttep veä'ǩǩted
+Puk oummu liâ
+seämmaärvvsa
+Ton še!
+Minoritettåskkoummu koontâr
+Ää'ššlažkääzzkõsnaamâr: 071 878 8666
+(pei'vvrõõttmõš aarǥi čiâss 10-12)
+PL 26, 00023 Valtioneuvosto
+ofm@ofm.fi
+www.ofm.fi
+Minoritettåskkoummu
+tuâjjan lij
+➤ ooudâs viikkâd šâddvuõđlaž minoritettmeerai da
+ålggjânnamnee'ǩǩi staattuuzz Lää'ddjânnmest
+➤ cõggâd šâddvuõđlaž čårstmõõžž
+da kässjõõttâd čõrstmõ'šše
+Minoritettåskkoummu ää'ššlaš- da
+spesialä'rttel liâ jânnmasi'rddi, Lää'ddjânnmest
+jälsteei ålggjânnamnee'ǩǩ di Lää'ddjânnmest jälsteei
+ää'rbvuâlaž šâddvuõđla minoritettmeera, mâ'te
+romaan di vuõssnarod sä'mmla.
+Minoritettåskkooumaž lij še meerlaž
+ooumažkauppraporteei, kåå'tt vähss
+ooumažkau'ppe kuõskki eettmõõžžid da vähss
+ooumažkaaup vuâsttsaž tuåimmjumuužž.
+Ooumažkauppraporteei beälla vuei'tte mõõnnâd
+nu'tt ve'rǧǧnee'ǩǩ, organisaatiad seämmanalla še
+ooumažkaaup mue'ǩǩvue'lnn muõkkšõõvvi oummu.
+Lââ'ssteâđaid ooumažkaaupâst: www.ihmiskauppa.fi
+Jee'res ko šâddvuõđlažvuõ'tte le'be
+ålggjânnamvuõ'tte kuõskki čårstmõõžž vuåppmõš ij
+kuul minoritettåskkoummu tuõjju.
+"Jiõm vuäǯǯam våurrjälstempõõrt, tõn diõtt
+ko oou'dab jânnmasi'rddi le'jje tuejjääm
+luäikkteei mie'ldd pro'blee'mid."
+"Jiõm piâssâm resttra'ntte.
+Uhssva'htt säärnai
+mu'nne, što sij jiâ haa'led čuu't mängg
+ålggjânnamne'ǩǩed seämma poodd resttra'ntte."
+"Jiõm vuäǯǯam ååsktõõzz, tõn diõtt
+ko leäm ålggjânnam meerlaž."
+"Muu mie'ldd väʒʒ pâi va'htt,
+ko leäm kaaupâst."
+"Leäm tuâjast kääzzkõsvuu'dest
+da tuâjju'vddi särnn, što jiõm
+vuäʒʒ kääzzkâ'stted šâddvuõđlaž
+minoritettmeeraid kuulli ää'ššlaid"
+"škooulâst maainstet
+rooddčõrstemšutkkõõttmõõžžid."
+"Tuâjju'vddi lij välddam paass da akkââll muu, te'l
+ko jiõm ää'lj tuejjeed kutmlo čiâss tuâjjpeei'vid."
+design Timo Saarinen - artwork Hannu Hyrske
+Mii lij čårstmõš?
+Čårstmõš lij tõt, što oummu ââ'net hue'nben ko
+nuu'bb oummu seämma vue'jjest suu tuâǥǥa
+Šâddvuõđlaž čårstmõš lij oummi jee'res
+ärvvsaž âânnmõš nåkkam vuâđain, što sij
+ko'lle tiõttum šâddvuõđlaž le'be meersaž le'be
+muâtteeu'ni mie'ldd viõ'lǧǧesmuâttoummi le'be
+käämesmuâttoummi ä'rttla.
+Te'l še ko mainnâž liâ pâi'lǩiõččâmnallšem le'be
+vââ'jjmiõllsa akkõõllmõõžž vuei'tte lee'd čårsmõõžž.
+Lij-ko tuu čåårštum?
+Tue'jjed nääi't!
+Va'stted peä'lstad puõ'tti kõõččmõõ��žid
+1) Smiõtt mõõnnallšem iibšumuš tän
+pâi'lǩiõččmõõžž tueǩǩen lij?
+Ǩii miõlstad lij
+ââ'nnam tuu pann-nalla le'be hue'neld?
+2) Ko'st da kuä'ss tät čåårstmõš šõõddi?
+3) Vuäitt-a ni ǩii tän čårstmõõžž tuõđšted
+le'be liâ-ko tu'st ǩerjjlaž tuõđštõõzz?
+4) Mä'htt tobdstak, što tuu lij šâddvuõđlaž
+tuâǥǥa diõtt õ'nnum pann-nalla?
+Vää'ld õhttvuõđ minoritettåskkooumže
+➤ soi'ttjee'l
+➤ vuõlttee'l ǩee'rj
+➤ vuõttee'l ne'ttpåå'št
+Vuäitak lee'd õhttvuõđâst
+minoritettåskkooummže jie'nnǩiõlinad.
+Riâššâp
+taarbše'mmen tulkkumuužž da jåårǥlâ'ttep
+ǩee'rj.
+Tuäivvap, što ǩee'rj, koon vuõlttääk, lij
+jäänmõsân kuei't seeid vee'rdsaž.
+Mä'htt
+minoritettåskkooumaž
+vuäitt veä'ǩǩted?
+➤ smiõttee'l tui'n mä'htt ää'ššest âlgg ouddned
+➤ uu'tee'l vuä'pstõõzzid, vuä'ppõõzzid da
+siâssmõõžžid, što čårstmõš ij teänab juätkkje'či
+➤ viikkâd ooudâs suåvadvuõđ
+➤ raaukee'l čårstmõõžžâst kaaddčõttum
+ve'rǧǧnee'ǩǩest le'be luâttjie'llemnee'ǩǩest
+čiõlǥtõõzzid ää'ššest
+➤ viiǥǥee'l da veä'ǩǩtee'l ää'ššla viikkâd ää'šš
+čårstemlu'vddkådda le'be duõmmišttma
+Minoritettåskkooumaž
+➤ ij vuei't mu'tted ve'rǧǧoummi
+tuejjuum tu'mmstõõǥǥid
+➤ ij vuei't mu'tted åårramlåå'pp- le'be
+viisumtu'mmstõõǥǥ
+➤ ij vuei't veä'ǩǩted, te'l ko čårstmõš
+lij šõddâm tuâjjpääi'ǩest le'be
+personkå'ddha'ŋǩǩumuužžâst.
+Täin šõddmõõžžin
+veä'ǩǩte reâuǥsuõ'jjeemve'rǧǧnee'ǩǩ.
+Lââ'ssteâđaid: www.avi.fi/tyosuojelu
+Minoritettåskkoummu konttrest lij
+ää'ššlažkääzzkõs, koozz vuäitt vä'ldded
+õhttvuõđ
+➤ te'l ko leäk tobddâm le'be vuâmmšam
+čårstmõõžž šâddvuõđla mie'ldd
+le'be ålggjânnam tuâǥǥa diõtt
+➤ te'l ko leäk šõddâm rooddčõrstemnallse'ld
+le'be pann-nallše'ld ââ'nnem
+vuâlla seämma aa'šši mie'ldd
+v
+SäFå2
+- HA'NiiIiÖÖ iIÖLLKA'LDDI NUÖRTTSÄÄ'M i (IÖLUUÄGGTÖÖZZ SÅÅBBAR 1/2013
+Päi 'kk:
+sååbbarlönnj, Sajos, Aanar.
+OugIösöhttvuödvuäittmö
+iuåggtöi
+Mie 'ldd/
+iiöIltuejjla/kielityöntekijä
+vuä 'ssla/jaoston jäsen
+McddD
+vuä 'ssIa/jaoston jäsen ouglöshttvuödin
+Sivertsen Seja
+vuä 'ssIa/jaoston jäsen
+Va3kova Natalic
+vu 'ssID,'jaoston jäscn
+Fofonoff Katri
+nuörttsää 'mkiöljåårglö 'tti/koftansaamen kielenkääntäjä
+SÅBBAR ÄÄVUMU DI SÅBBAR SAAGGJÅÅ'OTEEI DA PIIZZAR VALUUMU
+ki6iituåjjia Merja Fofonoff, kåå 'tt lij Ieämma såbbra kåjen ää 'vii såbbar iåss 11.30.
+E'tkkös:
+Va 'Iljeet såbbra saaggjåå 'dteei da piizzar.
+Sååbbar uäjti tän såbbra Erkki
+Lumisalmi saagjåå 'dteejen da kiöIItujjIa Merja Fofonoff piizzren.
+Sååbbar uäjti
+to tä 'st ööudas puö 'tti såbbrin Tiina Sanila-Aikio toimmal pö6i saaggjåå 'dteejen,
+Erkki Lumisalmi väärrsaaggjåå 'dteejen da kiöIltuåjjIa Merja Fofonoff piizzren.
+Tu'mmstök:
+Sååbbar va'Iljii tän såbbra Erkki Lumisafrrii saaggjåå'dteejen da iölItuåjjIa Merja
+Fofonoff piizzren.
+Tä 'st ööudas puö 'tti kiölljuåggtöözz såbbrin Tiina Sanila-Aikio
+toimmai pööi saaggjåå 'dteejen, Erkki Lumisalmi väärrsaaggjåå 'dteejen da
+kiölItuåjjla Merja Fofonoff piizzren.
+SÅBBAR iÄÄ'iiivuöo DA MIE'RREEMVÄ'LDDVUÖD TUÖrrMÖ
+Sååbbar tuödet lää'kkvuöttån da mie'rreemvä'lddvuöttn.
+Såbbar ääi'jest lij
+te'Ifoonest suåppum kiölljuåggtöözz vuä 'sslaivuim Lumisalmi Erkkin da Sanila-Aikio
+Tiinain neä'ttlest 2 ee'jjest 2013.
+Sååbbra lie mårjr]lest kåum Sää'mte'
+ha 'lltöözz 23.1.2013 va 'Iljeem nuörttsää 'm kiölljuåggtöözz odd vuä 'ssla Sivertsen
+Seija da Vaskova Natalie te'Ifoon mie'ldd.
+Sååbbarkåda ä'Iistt lie vuölttuum
+liådggpåå 't mie 'ldd juggtöözz vuä 'sslaid 29.1.2013.
+Kiöllstaanpiizar Jomppanen
+Sun da SåF2 ha 'rjkköözz jåå' dteei Anne-Maria Magga lie vuä 'am e-påå 't
+mie'ldd teäd såbbrest.
+Tu 'mmstök:
+Sååbbar tuödet lää 'kkvuöttån da mie 'rreemvä 'lddvuöttån.
+PÅRDDEE'RJ TA'RiiICEE'JI VA'LUUMU
+E 'tkkös:
+Va 'Ilje 'et kue 'htt pårdkee 'rj ta 'rkkei,m kook tuåimmje taarbe 'mmen
+jiönnla 'skkee 'jen
+Sååbbar va'lljii pårdkee'rj ta'ree'jen Fofonoff Katri da Sivertsen Seija, keäk
+tuåimmje taarbe 'mmen jiönnla 'skkee 'jen
+SÅÅBBARAA'I i (IÖTr'TÖÖLLÄMÄMÖÖ± PRIIM M'MÖ
+Sååbbar preemm aa'in puö'tti i6tt'tööllåmrimöö:
+SastööIlmö SFå 2- tå 'vvjånmmla ämmat- da resurssköösköözz vuåddeemha 'i]ÖÖzz,
+nuörttsää 'miöl juåggtö6zz da iiöiituåjjIa tuejast, roo 'lin da tuejjnää 'lin organisatiakää 'v vuådalt
+Terminologii-tuejj da tuejjnää '1
+Normmeemtuejj da tuejjnää '1
+8. iiölituejjla vuössmös kooum mannu tuej 31.4.2013 räjja
+Mättösmaterialää '
+Jee 'res ää ' / Muut asiat: iölljuaQtöözz ääi 'jab på 'rddkee 'rji tuåimtumu juågstöözz
+såbbra/kielijaoston aienipien päytäkirjojen toimittaminen kokoukseen.
+Pöytäkirjat pyydetään
+toimittamaan sähköpostitse osoitteella kokoukseen mennessä tai kokoukseen paperiversiona.
+Såbbarjöskkmö / Kokouksen päättäminen
+Sååbbar priimi aa'i iött'tööllåmriåmöö
+SAGSTOOLLMOS SAFA 2- TA'WJANMMLAZ AMMAT- DA RESURSSKOOSKOOZZ
+'FjKKOOZZ, NUORTfSAA ' MKIOL JUAGGTOOZZ DA KIOLLTUAJJLA
+TUEJAST, ROO'LIN DA TUEJJNÄÄ'LIN ORGANISATIAKÄÄ'V VIJÄDAIT
+SåF2- öhttsatå 'wjånmmla ämmat- da resurssköösköözz vuåddeemha 'ijkiöözz nuörttsää 'rn
+kiölltuejjli 'en lij nöömtum Merja Fofonoff.
+Fofonoff lij alttääm tuejstes 7.1.2013.
+Tuåimmpäi 'kk lij
+Sää'mte' kiöllkonttrestAanrest Sajoozzåst.
+Kiölltuejjla tuejjad 30% tuejjääi'jest 31.3.2013
+räjja, töst ööudås 100% ha 'rjkköözz loopp räjja.
+SÅFÅ2- öhttsatå 'vvjånmmla ämmat- da resurssköösköözz vuåddeemha 'ijöözz tuei:
+Öhttöözzid jue'jjet såbbrest da maflr) a såbbar e- påå't mie'ldd/ liitteet jaettu kokouksessa ja
+jaetaan kokouksen jälkeen sähköisesti.
+iölltuåjjla tui:
+SF 2 -ha 'iköözz kiölltuåjjla Merja Fofonoff tuejjad juågtöözz o 'hjjemen.
+"<iölltuåjjla tuöjju kooll kiölhuöll, kiöl ooudåsviikkmö, terminologiituåjj, normm'mumu da teådtem
+da vuä'pstemtujj.
+liölltuåjjli'e vuei'tet mie'rreed ejee'res tuåimid, kook ko'lle
+öhttsatå 'vvjännmla sää 'mkiöl ämmat/resurssköösköözz vuåddeemha 'oösse."
+"Valmtååll terminologii-, normmeem- da päi 'kknömmaa 'id jugtöözzid./ Valmistelee
+terminologia-, normittamis- ja paikannimiasioita kielijaostoihin."
+Juåggtöözz tuåi:
+Juåggtöözz vuä 'ssla: Tiina Sanila-Aikio, Erkki Lumisalmi, Sivertsen Seija da Natalie Vaskova
+Sää 'mte ' nuörttsää - mkiöljåårglö 'tti Katri Fofonoff tuejjad nnnsös öhttsatuåjast
+kiölljuåggtösnee 'kkivui 'm terminologii da normmeemtuåjast.
+Sååbbar sagstååN SåF 2- tå 'wjånrnmla ämmat- da resurssköösköözz
+vuåddeemha'rjkköözz, nuörttsää'mkiöl juåggtöözz da kiölltuåjjla tuejast, roo'lin da
+tuejjnää 'lin organisatiakää 'v vuådalt.
+Tiina Sanila-Aikio looggi kuu'sk haijköözz öuddiölgtumuuåstjuågtöözz tuåjai
+pirr.
+Juågtöözz vuä 'ssla Natalie Vaskova toimmai Ruöjånnam nuörttsä 'mmlai eetkeeijen.
+kiöllsuåvtöözzåst lij ääi 'jben toimmjam Ruöjånnam eetkeeijen Zoja Nozova Tullam-siidast.
+Sååbbar vummsö'ö'tti ?'to Ruö'ssjånnam sää 'mkic5ljeä 'la va/ddum lokku ha 'tjkk66zzast ni voo 'ps.
+Sä'mmla mie'lddlooggee'l nuörttsä'mmlajälste kuuitag koummn jannmest da kiöltuåi tarbb lij
+Lää 'ddjånnam da Taarrjånnam låå 'zzen Ruöjånnmest.
+Nuörttsää 'mkiöl maisteei lie occanj da puki
+resuursi öhttumu ööudasveekk jha ööudåsjuä 'tkk nuörttsää 'mkiöl seillmöö da rawumuu.
+Jugtgös puuti öudde, toRuöjnnmest önnum sää'mkiöli vä'lddmö lokku lgg 'nned
+täävtö 'ssen.
+TERMINOLOGII-TUÅJJ DA TUÅJJNÄÄ'L
+Sååbbar sagstööli terminologiitui, öhtsatuåjjkuei 'mi da tuåjjnää 'Ii pirr.
+Nuörttsää 'mkiöiituåjast
+tuejjeei oummin jii 'jstes j leäkku akatemla silttumu da sååbbar sagstööli ko 'st tuöjju vuäitt
+vuä 'ad akatemla vie 'kk.
+Toimmjeei: Riöiltuåjjla Merja Fofonoff, Katri Fofonoff, juåggtöözz vuä 'ssla, 1-3
+ä 'tobddi kiött'töllum ä 'vuu 'dest, kiöl öönni vaaitöölee '1 ä 'vuu 'di mie 'ldd,
+ämmatneek, jie 'nnkiölIsa mainsteei
+Tuejjnää'I: sååbbar, mainståttmöö, kölljumuui kiölöönnji se'st, saa'ni
+te 'sttjumu, öhttsatuejj kiöl ä 'tobdjivui 'm.
+i<iöIitujjia kåå akatemla vie' taarb mie'Idd jee'res universiteettin öm.
+He'lssen universiteettest, Oulu GielIagas-instituuttst da Taarrjånnmest Kautokeinost
+Sami Allaskuvllast.
+NORMMEEMTUÅJJ DATUÄJJNÄÄ'L
+Sååbbar sagstööli normmeemtuåi pirr, öhtsatuåjjkuei'mi da tuåjjnää'li pirr.
+Normmumu lij odd
+ä ' nuörttsää 'mkiöltuåjast.
+Nuörllsää 'mkiölltuåjast tuejjeei oummin jii 'jstes ij leäkku akatemIa
+silttumu da sååbbar sagstööli ko 'st tuöjju vuäitt vuä 'ad akatemla vie '.
+Toimmjeei: (iölltuåjjla Merja Fofonoff,
+iöljåårglötti Katri Fofonoff,
+öhtt juågtöözz vuä 'ssla,
+professoor, kiöl öö'nni vaaitöölee'l ä'vuu'di mie'ldd,
+ämmatneek da jie'nniiöllsa mainsteei.
+Tummstök:
+iiölItuåjjIa kaaunåått Jyväskylä universiteett professorin Pietikäinen Sarin suevet 2.
+peei 'v tä 'lvvmannust Aanrest.
+Pietikäinen tu 'tkkad öm.
+sää 'mkiölid:
+https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/henkilosto/sari-pietikainen
+Sååbbar uäjti e jee'res öhttsatuäjjkuei'mid sää'miiölin tuejjeei universiteettin öm.
+He'lssen
+universiteettest, Oulu Giellagas-instituuttåst da Taarrjånnmest Kautokeinost Sami Allaskuvllast.
+iIÖLLTUEJJLA VUÖSSMÖS KOOUM MANNU TUÄI 31.4.2013 RÄJJA
+"Savasu"-teekst analåsttmö, terminologiituejj, sannöözz raajjmö,öuddmiårkkan
+toobdålm-sannös, ämmatsää 'nda normmumu da öödtöözz jue 'kkemnalla.
+Savasu" lij 28.1.
+Sää'mtee' kiöllsuåvtöözz da sote-lu'vddkoo'dd
+kiött'tööllåmnalla.
+SaKaste-ha 'ijkkös lij raajjmen materiaalbaaijk.
+Teadtumu tuejast
+da sää 'nnliist jee 'res ä 'vuu 'di pirr.
+Tu 'mmstök: iölltuåjjla tuejjeeku��tt e 'tkköözz mie 'ldd öuddpemmaa 'ivui 'm öhttsatuåjast
+A'vvelda Ce'vetjääu'r kiöllpie'zzin tuejjeei oummivui'm.
+Ohtsatujjkuei'mmen lij
+e jåå 'tti SaKaste- ha 'rjkkös da töst öuddpeåmmtuåi materialbaarjkåst tuejjumu.
+Irmeli Moilanen lij SaKaste- ha 'rjkköözz
+'dteei.
+Låå 'zzteåd nuörtlsäämas SaKaste- ha 'kköözz pirr:
+htlp://www.sosiaalikollecia .fi/hankkeet/pakaste2/sakaste/sakaste koltansaame/main
+page/viewhttp://www.sosiaalikollega .fi/hankkeet/pakaste2/sakaste
+MÄHÖSMATERIALÄÄ'
+Sää'mkiöl alggkurss:
+Sååbbar sagstööli kööskjåå 'd åårrai Sää 'mkiöi alggkuurs materiaal pirr.
+Nuörttsää 'miöIIsa
+jiönnmateriaa '1 lie 'uu 't tarbbsös tööi vää 'nesvuöd diött.
+Sää 'mkiöl alg
+kuursåst lij rajjum
+jiönnmaterial leaa tötjie teänab västted ke'rjjla materiaalid mårjija ko ke'rjjla muttöözz lie rajjum.
+Jiönnmaterial valmtumu lij pää'3am kööskjåå'd da töt le'e pue'rr oodeed o'bbneezz.
+Sää'mvuu'd kooul'jemköösköözz nuörllsä'mkiöl u'tee'I Tiina Sanila-Aikio lij äännam kuurs lååimet
+vuära da tän ääi 'jest vuöigglookkåm teekst.
+Son lij teewam teekst vä 'stteed jm.
+ann'jö ortografii.
+Tiina Sanila-Aikio se'lvvad vååjjiavuöd1d raajjåd jiönnmateriaal o'ddest Yle Såpmi
+studiost le 'be Sajoozzåst Sää 'mvuud kooul'jernköösköözz studiost.
+Sää 'mvuud kooui'jemköösköözz nuörttsää 'mkiöl mättöödi raaje jiönnmateriaal
+oddest mätt'töstuåjjan kiddpåå 'jest 2013 mediakuurs jää 'deest öhttsatuåjast Yle
+Såpmin le 'be Sää 'mvuud kooui'jemköösköözzin.
+E'tiköözz mie'ldd.
+Kå'IImuörä- ke'rjj:
+Sååbbar sagstööli e Sää'mte' kiöllsuåvtöözz teäggtem kee'rji pirr koin vuäite raajjåd
+mätt'tösmateriaalid da sää 'nnliistid.
+Töi vuämös kiölltuäjjla åånnma liådgiaåå 'blkest eäti p'jjiös
+digitä 'sttemtuåjast da nääit kee 'di vuådait rajjum sää 'nnliistid vuäit 'i jue 'kked jåttlubud sää 'mkiöi
+öö 'nnji åånnemnalla.
+Kå'Ilmuörä kee'rjest lie rajjum sannöözz, koid Sanila-Aikio Tiina da Fofonoff Katri
+toimte kiölltuåjjli'e e- påå't mie'ldd liådgglå åå'blkest.
+E'tkköözz mie'ldd.
+Öhttöövvm Meerkoo'ddi öödtös alggmeerai vuöiggådvuöclin:
+Sååbbar sagstööli våäjjlavuödast åå'nned "Öhttöövvåm Meerkoo'ddi öödtöözz alggmeerai
+vuöi
+dvuödin" mätt'töözz vääras.
+Cöödtöözz vuådalt vuäite raajjåd mätt'tösaunnzid da
+lää 'kksa 'nnöözz.
+"Öhttöövvåm Meerkoo 'ddi öödt6özz alggmeerai vuöiggådvuödin" lij ö 'Immuum nuörttsää 'mkiö 'lie.
+Sååbbar sagstööii v 'jjlavuodst
+'nned nuörttsää 'mkiö 'lie jåårgl 'ttum "Ohttööwäm Meerkoo 'ddi
+öödtöözz alggmeerai vuöiggådvuödln" mättösaunnsen.
+Cöödtöözz terminologii vudalt vuäitt raajjd e
+Material lij jäärglöttum nuörtisää'mkiöile da töst vuäite valmtet mätt'tösmateriaal.
+Materiaalist vuä ' e jm.
+Tu'mmstök: kiöiltuåjjla se'lvvad öm.
+kiöllstaanpiizzrest da mättösaaunzpiizrest lie-go
+materiaalistju'n tuejjemen mäi'dne aunnzid.
+Sää'mlää'jj da asetöözz digitå'sttmu da ortografii tarkkumu
+Sååbbar uäjti raajjåd projekt sää'mlää'jj da asetöözz liådggia åå'blka sättem
+diött.
+Sååbbar uäjti sää 'mlää 'jj da asetöözz dit 'sttmöö, tön diött ko
+sää'mlää'kk illa vuä'3amnalla lidggla åå'bikest.Sää'mlää'jj ortografii åige o'
+ddsmå 'tted digit 'sttem öhttvuödåst.
+Tu'mmstök: iölltuäjjia tuäjjan lij iölgted teäggtemvååjjiavuödid öm.
+Sää'mtee' kiöllkonttrest
+kiöllstaanpiizrest Jomppanen Siirist da Saa 'mi siidsåbbrest.
+Sää 'mlää 'jj sättmö 'e
+liådggla åå'blka vuäit'i raajjåd
+1O
+JEE'RESÄÄ'
+SÅBBAR JÖSKKMÖ / KOKOUKSEN PÄÄTrÄMINEN
+Saaggjåå 'dteei Erkki Lumisalmi jööski såbbår iåss 15.10
+Tiina Sanila-Aikio
+Merja Fofonfrff
+Saagglåå 'dteei
+Piisar
+eija Sivertsen
+På'/ddkee'rj ta'rkkeei
+På'rddkee'rj ta'rkkeei
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz noormtummuž 27.11.2015
+Nuõrttsääʹmǩiõl nomiini abessiivâst räʹtǩǩeem-miârk, jõs sääʹnn poott t-buʹkvaaʹje
+Ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll räʹtǩǩeem-miârk âânnmõõžž nomiini abessiivâst, ko sääʹnn poott t-
+bukvaaʹje: ouddm.
+aautʼtää.
+Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras -ǩeeʹrjest lij vuäppõs, što ââʹnet
+certldõõǥǥ, jõs sääʹnn poott t-bukvaaʹje.
+Lääʹdd-sääʹm sääʹnǩeeʹrjest leät âânnam kuuitâǥ räʹtǩǩeem-
+miârk, ouddm.
+s. 165 põõrtʼtää.
+Såbberest puõʹđi ouʹdde, što ǩiõlljuâǥǥtõõzz âlgg puõttivuõđâst ǩiõttʼtõõllâd certldõõǥǥ âânnmõõžž
+da nomiini abessiiv -tta-loopp âânnmõõžž, ko tän räjja leät âânnam pâi -taa da -tää-looppid.
+Nuõrttsääʹmǩiõl täävtummše vuäʹpstõõzzid
+Ǩiõlljuâǥǥtõs priimi Merja Fofonoov noorrâm vuäʹpstõõzzid nuõrttsääʹmǩiõl saaʹni täävtummšest:
+Konsonanttõõzzin vueiʹvv-vuâkkõssân vueiʹtte ââʹnned, što õhtt konsonanttmiârkk pääcc puõʹtti
+tavvu.
+yxx yx-x
+vu��ʹstted vuäʹst-ted
+mainsted mains-ted
+kåʹmrded kåʹmr-ded
+Täävvcertldõõǥǥ päiʹǩǩ lij teeʹmestiõtt mâŋŋa vokaali da diftooŋŋi mâŋŋa.
+ǩeeuʹniǩ ǩeeuʹ-niǩ
+kueʹlest kueʹ-lest
+haaʹlääm haaʹ-lääm
+vuõiʹnim vuõiʹ-nim
+Täävvcertldõõǥǥ päiʹǩǩ konsonanttõõzzâst lij mâŋŋa räʹtǩǩeem-miârk, vueiʹvv-vuâkkõõzz mieʹldd
+nuʹtt što konsonanttõõzz mââimõs konsonantt alttad puõʹtti tääv.
+mättʼted mättʼ-ted
+Teeʹkst ǩiõttʼtõõllmõõžžâst riâddvaajtõõzzâst täävvcertldõõǥǥ päiʹǩǩ lij vokaal leʹbe diftooŋŋ, da
+tõid seuʹrrjeei teeʹmestiõtt mâŋŋa riâdd looppâst.
+Riâdd ij vueiʹt äʹlǧǧed teeʹmestiõttin.
+Nuõrttsääʹmǩiõl ǩeeʹrjtummuš teâttmašinain
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll, što nuõrttsääʹmǩiõl teâttmašinain ǩeeʹrjteʹmmen ââʹnet Tim
+Feist -näppäimistöajuri meâldlaž miârkid, ko ǩeeʹrjtet teeʹmestiõtt ʹ , räʹtǩǩeem-miârk ʼ da raʹvves
+tääʹzz miârkk ˈ.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što sääʹmǩiõl ǩeeʹrjtummuš teâttmašinain oʹnnast pueʹrben Tim Feist -
+näppäimistöajuriin, ko Windows jiijjâs ajuri ij tuåim nuʹtt puârast nuõrttsääʹmǩiõlâst.
+Tim Feist -
+näppäimistöajuri pirr vuäitt kõõččâd Tiina Sanila-Aikiost (tiina (at) sanila.fi).
+Son juâkk tõn ođđmõs
+versio da vuäitt še vuäʹpsted âânnmõõžžâst.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz såbbar 6.-7.4.2016 noormtummuž
+Nuõrttsääʹmǩiõl vokaalvariaant
+Ouddmiârkkân nyt-sääʹnest lie koumm variaant, kook puk käunnʼje sääʹnnǩeeʹrjest: ååʹn ~ ââʹn ~
+eeʹn.
+Suõʹnnʼjel suõmâst lie kueʹhtt variaant ååʹn ~ ââʹn.
+Ââʹn-variaant õhttvuõđâst lij šiõǥǥ vuâmmšed,
+što ååʹbleǩ vuäitt še miârkkšõõvvâd ââʹnned-veeʹrb õõutilååǥǥ 2. persoon imperatiivååʹbleǩ "käytä,
+pidä".
+Paaččjooǥǥ suõmâst lij eeʹn-variantt.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što täk ååʹbleǩ lie variaant kõskkneez.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs liʹnnjai, što ij vääʹld peäʹl
+õhttnaž saaʹni variaanti ââʹnnma.
+Ǩiõlljuâǥtõs ceälkk veâl variaanti pirr, što ǩeeʹrjteei vuäiʹtte
+vaʹlljeed ââʹnnmes variaantid jiiʹjjez ǩiõlltuâkkaz mieʹldd da ââʹnned tõid vääʹldeeʹl lokku, što âʹnne
+vaʹlljemmes variaantid seämma teeʹkstest meäʹrmeâldlânji.
+Ǩiõlljuâǥǥtõõzz miõlâst ǩiõlâst õnnum variaantid õõlǥči seeilted da ruõkkâd sääʹnnliistid nuʹtt
+jiânnai ko pâstt, što tõk piâzzče mieʹldd še ǩeeʹrjtum ǩiõʹlle.
+Saaʹnid šâdd ruõkkâd nuʹtt, što puätt
+õuʹdde, koon suõmâst sääʹnn lij õnnum.
+Tõt hiâlpat sääʹnnǩiiʹrji õõʹnnʼjid.
+Ååʹn sääʹnnǩiiʹrjin lij
+ââʹnnmest nääʹll, koin suõm lie räätktõllum saaʹni mâŋŋa nuʹtt, što (P) miârkkšââvv Paaččjooǥǥ
+suõm, (N) Njuõttjääuʹr suõm da (K) miârkkšââvv tõn, što sääʹnn lij tobddum ǩiʹlddsääʹmǩiõlâst.
+Kuällasmiârk/-certldõõǥǥ (yhdysviivan) âânnmõš sääʹmǩiõlâst
+Ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll kuällasmiârk/-certldõõǥǥ âânnmõõžž puõʹtti õhttvuõđin:
+- kuällas-saaʹnin teʹl ko sääʹn vuõssmõs vueʹzz looppâst lij seämma bukva (konsonantt leʹbe
+vokaal), kååʹtt alttad sääʹn nuuʹbb vueʹzz: ouddm.
+kuärram-mašina, ǩiõtt-tuejj, turaška-autt,
+mašina-automaatio
+- kuällas-saaʹnin teʹl ko sääʹn vuõssmõs vueʹzz looppâst lij miâlggâd seämmanallšem bukva,
+kååʹtt alttad sääʹn nuuʹbb vueʹzz: ouddm.
+koummlo-õhtt, meäʹcc-čuâǥǥas, vueiʹnnemnalla-
+âânnmõš, mašina-äuʹǩǩ, artikla-äʹšš
+- ko sääʹn mâŋŋa lij õhttõspartikkel, ouddmiârk:
+lääddas
+säämas
+ouddmiârkk
+-han, -hän
+muʹst-han, tuʹst-i, tâm-a
+-han, -hän (kysymyksissä)
+-son
+mâiʹd-son, koozz-son
+-ka, -kä
+jeäʹp-ǥa, ij-ga, jie-ka
+-kin
+-i
+nuʹtt-i
+-kin (vuorostaan)
+muäna-õs, mij-mes
+-ko, -kö
+lij-a, lij-ǥo, ton-go,
+-kos, -kös
+-ǥos ~ -ǥõs, -mana
+lij-ǥos, ij-ǥõs, nuʹtt-mana
+-pa, -pä
+muʹst-ba, nuʹtt-i
+- kuällasvueʹzzi (yhdysosien) räʹtǩǩeem diõtt, ouddm.
+o kuällas-sääʹn vueʹssen lij vuännõs (lyhenne): MM-ǩeâštõõttmõš, JTP-kõõskõs, ALV-
+nââmar
+o kuällas-sääʹn vueʹssen lij bukva, nââmar, kuhttu leʹbe jeeʹres miârkk: D-vitamiin, 70-
+eeʹjjprääʹzneǩ, @-miârkk, A4-põʹmmai, B2-vitamiin
+o kuällas-sääʹn vueʹssen lij erisnimi: Feodoroff-nõmmsaž
+o kuällas-sääʹn vueʹssen lie määŋg sääʹn: pro gradu -tuʹtǩǩõs, Mäʹhtt säärnam säämas -
+ǩiõlltuâjjpääʹjj
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs ceälkk, što nomiini abessiiv -tää/-taa -lopp lij sââʹjjǩieʹčč (sijapääte)
+seämmanalla ko ouddmiârkkân lokatiivâst lij -st. Ǩiõlljuâǥǥtõs ceälkk, što tõt lij mõõnni såbbrest
+tuʹmmjam, što siâzztõõlât räʹtǩǩeem-miârk âânnmõõžž nomiini abessiivâst.
+Seämmanalla ko Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras -ǩeeʹrjest lij vuäpstum ââʹnned räʹtǩǩeem-
+miârk koumm seämma konsonaant kõõskâst, vuäitt räʹtǩǩeem-miârk ââʹnned še kueiʹt konsonaant
+kõõskâst jiõnneemvuäʹpstõssân (ouddm.
+ǩiõlʼlaž, musikaalʼlaž, sosiaalʼlaž).
+Tuâjnõõmi raajjâm veeʹrbin da tuâjnõõmi soojtem
+Vuäppõõzz lie PDF-dokumeentâst "Tuâjnõõmi raajjâm veeʹrbin da tuâjnõõmi soojtem"
+jj-ǩeäjjlaž nomiini määŋgailååkk
+Nuõrttsääʹmǩiõllsaž õõut-tävvsaž nomiini, kook poʹtte -jj-bukvain, leät âânnam määŋgailååǥǥast
+mââimõs bukvan nuʹtt i ko j. Ouddm.
+tuâjj (tuâi, tuõjju), suõjj (suõi, suâjja), sââʹjj (sââi, sâjja), pââʹjj
+(pââi, pâjja), šlaajj (-šlaai, -šlaʹjje), kuõjj (kuõj, kuõjju), čåuʹjj (-čååuʹj, -čåujja), saujj (saauj, sauʹjje),
+siõjj (siõj, siõʹjje), trieʹjj (trieʹj, treâjja), vuäjj (vuäj, -vuåjˈju).
+Ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll, što nuõrttsääʹmǩiõllsaž nomiinin, kook poʹtte -jj-bukvain, ââʹnet
+määŋgailååǥǥâst j-bukva looppâst.
+Nuuʹbbi saaʹnivuiʹm kõõččmõõžžâst lij jj-j tääʹssmuuttâs.
+Oummu nõõmi ǩeeʹrjtummuš nuõrttsääʹmǩiõlâst
+Oummu nõõmid ǩeeʹrjtet nuõrttsääʹmǩiõlâst kueiʹtnalla: sääʹmnalla sokknõmm-risttnõmm da
+risttnõmm-sokknõmm mâʹte lääʹddǩiõlâst.
+Vuäʹmmnalla pâi risttnõõm leät soojtam, leâʹša
+ânnʼjõžääiʹj leät soojtam še sokknõõmid.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll, što nuõrttsääʹmǩiõlâst nõõmi ǩeeʹrjtemjärjstõs lij sokknõmm-
+risttnõmm, koin tåʹlǩ risttnõõm soojtet sääʹmǩiõl takai soojtem-maalli mieʹldd.
+Ǩiõlltuâjjlaž juätkk
+nõõmi soojtem-maalli raajjmõõžž da ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtââll maallid mâʹŋŋlest.
+"Teitittely" jåårǥlâttmõš nuõrttsääʹmǩiõʹlle
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll, što teittely-ååʹbleǩ jåårǥlââʹttet nuõrttsääʹmǩiõʹlle nuʹtt, što
+ââʹnet õõutilååǥǥ nuuʹbb persoon, ko sääʹmǩiõlâst jie toobd teitittely-maall.
+NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕL KUÄLLAS-SÄÄʹN
+Kuällas-sääʹn
+Kuällas-sääʹnn lij sääʹnn, kååʹtt lij rajjum kueʹhtten leʹbe mäŋggsab vueʹzzest: ǩiõll + seminaar =
+ǩiõllseminaar, säiʹmm + čâʹlmm + ǩeʹrjj = säiʹmmčâʹlmmǩeʹrjj
+Kuällas-sääʹn alggvueʹss lij meäʹrtõsvueʹss da mââimõs vueʹss vuâđđvueʹss.
+Kuällas-sääʹn koʹlle õʹhtte nuʹtt nânnsânji, što tõin lij õhttsaž miârktõs.
+Kuällas-sääʹnn vuäitt leeʹd
+õhtt tiŋgg, äʹšš, päiʹǩǩ, tuâjj dno.
+nõõmtõs leʹbe nõmm.
+Kuällas-sääʹnn toiʹmmai ciâlkki seʹst õhttân sääʹnnen:
+Kaassoođi lie viõlggâd.
+Mäʹrjj reâugg pââibužškooulâst.
+Kuällas-sääʹn ǩeeʹrjtet tääuʹjben õʹhtte, sääʹnnleett saaʹnid ǩeeʹrjtet čorru.
+Sääʹmǩiõlâst ǩiõli nõõm lie kuällas-sääʹn, ko lääʹddǩiõlâst tõk lie sääʹnnleett.
+nuõrttsääʹmǩiõll - koltansaamen kieli, lääʹddǩiõll - suomen kieli
+Mainstum ǩiõlâst väʹlddteädd lij kuällas-sääʹn vuõssmõs vueʹzzest: päärnaiǩeʹrjj.
+Jeäʹrtõssân sääʹnnlett, koon vueʹzzid cieʹlǩet seämma teäddain: päärnai ǩeʹrjj
+Kuällas-sääʹn vueʹzzi kõʹsǩǩe ij vueiʹt lââʹzzted taʹrǩsmõʹtti meäʹrtõõzz.
+Ouddm.
+kuällas-sääʹn
+neäʹttelpeiʹvv (lä.
+viikonpäivä) kõʹsǩǩe ij vueiʹt lââʹzzted adjektiiv mâʹte sääʹnnleett neäʹttel peiʹvv
+(lä.
+viikon päivä) vueʹzzi kõʹsǩǩe vuäitt: neäʹttel pakksumus peiʹvv (lä.
+viikon kuumin päivä).
+Nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-sääʹn vuäiʹtte leeʹd:
+substantiiv
+tuâjjäiʹǧǧ, tueʹlesveärr, ǩeʹrjjkaupp, žeevaidåhttar, pääʹnnhäʹrjj, säähharpõlvv,
+vuõddâsredd, vuõptthäʹrjj, jueʹlǧǧpäll, rosttovkääʹlles, râvväuʹdd, mueʹrjjsââidõs,
+tiuddčääʹcc
+adjektiiv
+õõutmiõllsaž, kuʹǩesvuärddsaž, kooumekksaž
+adveeʹrb
+mââibeäʹlnn, pââiårra
+veeʹrb
+pâiʹlǩiõččâd ~ pâʹjjelǩiõččâd
+lååkksääʹn / numeraal
+konmlååʹǩǩ, kuâhttlo, koummlokueʹhtt
+konjuŋktio
+ouʹddelgo ~ õuʹddelgo
+Kuällas-sääʹn vuäiʹtte leeʹd vueʹluum leʹbe paalduum.
+Vueʹluum kuällas-sääʹn lie nåkam, koin lij meäʹrtõsvueʹss da vuâđđvueʹss:
+jäuʹrrkueʹll, škooulnijdd
+Paalduum kuällas-saaʹnin lij kuällasmiârkk saaʹni kõõskâst:
+tulkk-jåårǥlõʹtti, tällõsjååʹđteei-vaaldâšmjååʹđteei, psykolooglaž-pedagooglaž, Ruõcc-Taarr
+Takainalla kuällas-sääʹn meäʹrtõsvueʹzzest ââʹnet nominatiiv:
+čõhččpeiʹvv, jueʹlǧǧsuõrmm
+Nominatiiv ââʹnet teʹl še, ko vuâđđvueʹzzest lij veeʹrbest rajjum substantiiv da meäʹrtõsvueʹzzest
+objeʹktt:
+ǩiõlltuʹtǩǩeei, äʹšštobddi, muõrrluâddai, čuõškkvuâppai, auttpõõssmõš
+Genetiiv ââʹnet meäʹrtõsvueʹzzest teʹl, ko vuâđđvueʹzz refereeʹntest lij mõõnnallšem õhttvuõtt
+meäʹrtõsvueʹzz referentta:
+pieʹnnepõõrtâž, jieʹrjpäskk, skaʹrripääʹnn, teârmmazpuäǥǥanj, siidsååbbar, sääʹmvuʹvdd
+Adjektiiv lij kuällas-sääʹn meäʹrtõsvueʹzzest attributtååʹblǩest:
+ruõʹpssesluukk, viõʹlǧǧesleiʹbb, čaʹppesleiʹbb, sueʹlesnjuhččâm
+Kuällas-saaʹni ǩeeʹrjtem
+Kuällas-saaʹnid ǩeeʹrjtet takainalla õhttân sääʹnnen õhttõsmiârktää da kõõsktää (kuʹǩes sääʹn še).
+Kuällasmiârk ââʹnet
+● kuällas-sääʹn vueʹssen lij vuännõs (lyhenne): MM-ǩeâštõõttmõš, JTP-kõõskõs, ALV-
+● kuällas-sääʹn vueʹssen lij bukva, nââmar, kuhttu leʹbe jeeʹres miârkk: D-vitamiin, 70-
+● kuällas-sääʹn vueʹssen lij nõmm: Feodoroff-nõmmsaž, Inarilainen-lõstt, Saujj-
+Sääʹmjânnam, Siwa-kaupp, Mäʹrjj-vuäʹbb, Heʹlssen-mäʹtǩǩ
+● kuällas-sääʹn vueʹssen lij jeeʹres ǩiõl sääʹnn: pop-joukk, Jyväskylä-gåårad
+● jõs kuällas-sääʹn vueʹssen lij sääʹnnlett, tõn rääʹtǩet kuällasmiârkin da lââʹssen jeeʹres
+vueʹzz da sääʹnnleett kõʹsǩǩe kueʹđet kõõsk: pro gradu -tuʹtǩǩõs, Mäʹhtt säärnam
+säämas -ǩiõlltuâjjpääʹjj, Felgen Orkester -joukk.
+Kuällasmiârk jeät rääʹtǩtuku
+sääʹnest, koozz tõt lij kuällstum: pro gradu -tuʹtǩǩõs.
+paalduum kuällas-saaʹnin:
+tulkk-jåårǥlõʹtti, Lääʹddjânnam-Ruõcc
+ko kuällstet kueʹhtt leʹbe jäänab kuällas-sääʹn õhttân sääʹnnen:
+päärnai- da nuõriškooul, sääʹmpääʹrn da -niõđ
+ko sääʹn meäʹrtõsvueʹss poott seämma bukvaaʹje (konsonantt leʹbe vokaal), koin vuâđđvueʹss
+älgg:
+kuärram-mašina, ǩiõtt-tuejj, turaška-autt, mašina-automaatio
+ko sääʹn meäʹrtõsvueʹss poott miâlggâd seämmanallšem bukvaaʹje, koin vuâđđvueʹss älgg:
+koummlo-õhtt, meäʹcc-čuâǥǥas, vueiʹnnemnalla-âânnmõš, mašina-äuʹǩǩ, artikla-äʹšš
+miâlggâd seämmanallšem bukva: a-â-å-ä, c-č, đ-d, ǧ-g, ǥ-g, k-ǩ, o-õ, s-š, z-ž
+Ni kuäbba peälla kuällasmiârk jeät takainalla kuõđđu kuäras kõõsk.
+Ij nääiʹt:
+Näskk -sieʹss, Kõskk -Lääʹddjânnam, EU -riikk
+Peʹce nääiʹt:
+Näskk-sieʹss, Kõskk-Lääʹddjânnam, EU-riikk
+Ko meäʹrtõsvueʹss lij sääʹnnjoukk, de meäʹrtõsvueʹzz da kuällasmiârk kõʹsǩǩe kueʹđet õõut kuäras
+kõõsk:
+Turrvueiʹvv da täʹlvv -ǩeʹrjj, Felgen Orkester -joukk, Gran Canaria -mäʹtǩǩ, Äʹnn Mäʹrjj -kuäʹsǩǩ
+Ko meäʹrtõsvueʹssen lij sääʹnnjoukk, mii lij kuällstum kuällasmiârkin, de meäʹrtõsvueʹzz da
+vuâđđvueʹzz kõʹsǩǩe jeät kuõđđu kõõsk:
+Piâtt-Ääʹrhep-räukk, Uʹlljan-Maaʹren-äkk, 20-30-âkksaž
+Teâttkääiv:
+Johanna Ijäs, looǥǥâlm Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi "Giellagáhtten, normerenbargu ja tearbmabargu
+sámegielain" -seminaarâst Aanrest 6.10.2015
+Aanarsääʹmǩiõl ǩiõlljuâǥǥtõõzz påʹrddǩeʹrjj 18.3.2016:
+Kielikello 2/2011: Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi -juätkkprojeeʹkt nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz sååbbar 2/2016 PÅʹRDDǨEʹRJJ
+Äiʹǧǧ da päiʹǩǩ:
+Aanar, Tiina Sanila-Aikio põrtt, Sarviniementie 356
+Aanar, Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, Sisti-sååbbarlõnnj (3. ǩeʹrdd)
+Sååbbarneeʹǩǩ:
+Tiina Sanila-Aikio, ǩiõlljuâǥǥtõõzz saaǥǥjååʹđteei
+Erkki Lumisalmi, ǩiõlljuâǥǥtõõzz väärrsaaǥǥjååʹđteei (mieʹldd såbbrest piâtnâc 27.5.2016)
+Seija Sivertsen, vuäzzlaž
+Natalia Vaskova, vuäzzlaž
+Hilkka Fofonoff, väärrvuäzzlaž (mieʹldd såbbrest neʹljdpeeiʹv 26.5.2016 Skype pääiʹǩ)
+Miika Lehtinen, väärrvuäzzlaž
+Raija Lehtola, väärrvuäzzlaž
+Zoja Nosova, väärrvuäzzlaž
+Terhi Harju, nuõrttsääʹm ǩiõlltuâjjlaž
+Merja Fofonoff, Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlljåårǥlõʹtti, äʹšštobddi
+Eino Koponen, äʹšštobddi
+Risto Semenoff, äʹšštobddi
+Såbbar ääʹvummuš
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio ääʹvii såbbar čiâss
+Såbbar lääǥǥlažvuõtt da mieʹrreemvääldlažvuõtt
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjriâššmõõžž 26 §:ff mieʹldd ǩiõlljuâǥǥtõõzzid âlgg tuåimtet sååbbarkååčč,
+äʹššliist da jeeʹres äʹššpõʹmmjid uuʹccmõõzzâst koumm neäʹttel (21 peeiʹv) ouddâl såbbar.
+Sååbbarkååččaid vuõltteet e-pååʹšt mieʹldd.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjriâššmõõžž 32 §:ff mieʹldd ǩiõlljuâǥǥtõõzz lie mieʹrreemvääldla, ko
+uuʹccmõssân pieʹll vuäzzlain lij såbbrest.
+Eʹtǩǩõs: Såbbar tuõđžet lääǥǥliʹžžen da mieʹrreemvääldliʹžžen.
+Tuʹmmstõk: Eʹtǩǩõõzz meâldlânji.
+Sååbbarpõʹmmai lie vuõlttuum 4.5.2016, 21 peeiʹv ouddâl
+såbbar.
+Såbbrest lie pääiʹǩ âʹlnn ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzla Tiina Sanila-Aikio da Zoja Nosova da
+kolmm väärrvuäzzla Raija Lehtola, Zoja Nosova da Skype pääiʹǩ Hilkka Fofonoff, di ǩiõlltuâjjlaž
+Terhi Harju, da äʹšštobddjen Eino Koponen di Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlljååʹrǥlõtti Merja Fofonoff.
+Såbbar äʹššliist priimmâm
+Eʹtǩǩõs: Priimât aaʹšši puõʹtti ǩiõttʼtõõllâmjiârǥ:
+Såbbar påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeeʹji vaʹlljeem
+Noormtummuš: Nuõrttsääʹmǩiõl nââmri soojtem: lååʹǩǩ ~ lååʹjj ~ lååi -nââmar soojtem
+Noormtummuš: Õhttõspartikkeel
+Noormtummuš: Sääʹmǩiõl suõm ǩeʹrjjǩiõlâst
+Noormtummuš: Partisiipp preeseeʹns raajjâm da soojtem
+Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras -ǩeeʹrj ođđ teädldõk
+Nuõrttsääʹmǩiõl škooultõs Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzzâst
+Noormtummuš: Nuõrttsääʹmǩiõl vokaalvaajtõõllâm
+Noormtummuš: Ođđ läiʹnn-/veeʹres-sääʹnnmaall
+Terminologia: Alttõs čiõʹlj-luâttapellatiiv pirr
+Terminologia: Ođđ terminologia sääʹnnlistt
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti såbbri ääiʹjpoodd
+Jeeʹres ääʹšš
+Såbbar jõskkmõš
+Tummstõk: Priʹmmeš ǩiõttʼtõõllâmjiârǥ.
+Eʹtǩǩõs: Vaʹlljeʹžet såbbra kueʹhtt påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeei, kook taarbšeʹmmen tuåimmje
+jiõnilaʹsǩǩeeʹjen.
+Tummstõk: Vaʹlljeeš såbbar påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeeʹjen Raija Lehtola da Merja Fofonoff, kook
+taarbšeʹmmen tuåimmje jiõnilaʹsǩǩeeʹjen.
+Noormtummuš: Nuõrttsääʹmǩiõl nââmri soojtem: lååʹǩǩ ~ lååʹjj ~ lååi -nââmar
+soojtem
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs priimi såbbrest 6.-7.4.2016 nuõrttsääʹmǩiõl nââmri soojtummuž
+ouddmiârkid nuʹtt mâʹte tõk lie taullõõǥǥâst "Nuõrttsääʹmǩiõl nââmri soojtummuš_TH_26022016".
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid da väärrvuäzzlaid Google Docs -kääzzkõõzz
+pääiʹǩ.
+Såbbar mâŋŋa ǩiõlltuâjjlaž lij vuäǯǯam maacctõõzz nââmar lååʹǩǩ ~ lååʹjj ~ lååi soojtem pirr.
+Maacctõõzzâst oummu lie välddam peäʹl tõõzz, što nââmar lååʹǩǩ ~ lååʹjj ~ lååi määŋgailååǥǥ
+nominatiiv lååʹjj ~ lååi õõlǥči smiõttâd võl oʹđđest da väʹldded lokku ǩiõlljuâǥǥtõõzz siâzztõõzz jj-
+ǩeäjjlaž nomiini määŋgailååǥǥast.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztõõli såbbrest 6.-7.4.2016, što nuõrttsääʹmǩiõllsaž nomiinin, kook
+poʹtte jj-bukvain, ââʹnet määŋgailååǥǥast j-bukva looppâst.
+Nuuʹbbi saaʹnivuiʹm kõõččmõõžžâst lij
+jj-j tääʹssmuuttâs.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmai maacctõõzz da jiiʹjjes siâzztõõzz vuâđald, õõlǥče-a nââmar lååʹǩǩ ~
+lååʹjj ~ lååi nominatiiv määŋgailååkk da genetiiv da akkusatiiv õõutilååǥǥ leeʹd lååʹjj ~ lååʹj ~ lååi.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstõõli nââmar soojtem pirr.
+Saǥǥstõõllmõõžžast pueʹđi ouʹdde što
+nââmar soojtummšest jeäʹla seämma jiânnai variaant õõutilååǥǥast ko lie määŋgailååǥǥast.
+Ouʹdde
+pueʹđi še tõt, što ǩeʹrjjǩiõll da mainstum ǩiõll lie jeeʹres ääʹšš.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što "lååʹj"-variantt ij leäkku määŋgailååǥǥast da nââmar lååʹǩǩ ~ lååʹjj ~ lååi
+soojtet tõnnalla ko tõt lij taullõõǥǥast "Nuõrttsääʹmǩiõl nââmri soojtummuš_TH_26022016".
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmji såbbrest 6.-7.4.2016, što tõt siâzztââll kuällasmiârk/-certldõõǥǥ
+âânnmõõžž jm.
+ko sääʹn mâŋŋa lij õhttõspartikkel.
+Tõn õhttvuõđâst leʹjje ouddmiârk:
+tuʹst-i, nuʹtt-a
+lij-a, lij-ǥo, ton-go
+Såbbar mâŋŋa ǩiõlltuâjjlaž lij vuäǯǯam maacctõõzz õhttõspartikkel-taullõõǥǥ pirr
+(Mieʹlddõs1_Markus Juutinen_21042016).
+Eʹtǩǩõs: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmai, lij-a tarbb noormted nuõrttsääʹmǩiõl õhttõspartikkeelid
+da mäʹhtt tõt ouddan ääʹšš ǩiõttʼtõõllmest.
+Tuʹmmstõk: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs mõõni maacctõõzz čõõđ.
+Seämmast tivvu õhttõspartikkeel
+taullõõǥǥ mâʹte tõt lij pââibeäʹlnn.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što õhttõspartikkeel ouʹdde ǩeeʹrjtet pâi kuällasmiârkk, jõs tõt lij nåkam
+õhttõspartikkel koozz tõt kooll.
+Õhttõspârtikkeel vuäiʹtte leeʹd mäŋgg ǩeäččlõõžži, ouddmiârkkân
+nuʹtt-son-i.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što sääʹnn veʹt ij kuul õhttõspartikkeeli jouʹǩǩe.
+Tän ääʹšš õõlǥči tuʹtǩǩeed
+puõʹttiääiʹj võl jäänab da seʹlvvted, mõõk õhttõspartikkeel lie nåkam, koid ǩeeʹrjte pååđai avi lie-a
+nåkam vooʹps.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što ǩeʹrjjǩiõʹlle jeät siâzztõllu lääʹddǩiõlâst laiʹnnjum rajjsid, mâʹte -han, -hän, -
+kaan, -kään, -kin, håʹt tõk lie takai mainstemǩiõlâst.
+Ouddmiârkkân ruõššpeäʹl saaʹmin lij vaiggâd
+fiʹttjed näkam rajjsid.
+Pukin ǩiõlin kuâsttai jeeʹres ǩiõli vaaiktõs.
+Ouddâl leät laiʹnnjam rajjsid
+ruõššǩiõlâst, ânnʼjõžääiʹj oummu jie teänab maainâst ruõššǩiõl de läinnsaaʹnid väʹldde lääʹddǩiõlâst.
+Markus Juutinen lij eʹtǩǩääm ǩiõlljuâǥǥtõʹsse saǥǥstõõllâmnalla (Mieʹlddõs1_Markus
+Juutinen_21042016), mõõn jiânnai ǩeʹrjjǩiõlâst haaʹleet väʹldded lokku jeeʹres suõmi kõskksaž
+variaatio.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstââll Markus Juutinen eʹtǩǩõõzz vuâđald sääʹmǩiõl suõmi kõskksaž
+variaatioi pirr da tuʹmmai, mäʹhtt tõt ouddan ääʹšš ǩiõttʼtõõllmest.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstõõli ääʹššest.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što tõt lij liʹnnjääm ääʹšš pirr juʹn mõõnni såbbrest 6.-7.4.2016:
+Ǩiõlljuâǥǥtõs liʹnnjai, što ij vääʹld peäʹl õhttnaž saaʹni variaanti ââʹnnma.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs ceälkk veâl
+variaanti pirr, što ǩeeʹrjteei vuäiʹtte vaʹlljeed ââʹnnmes variaantid jiiʹjjez ǩiõlltuâkkaz mieʹldd da
+ââʹnned tõid vääʹldeeʹl lokku, što âʹnne vaʹlljemmes variaantid seämma teeʹkstest meäʹrmeâldlânji.
+Såbbrest õʹnneš kõõut čiâss 12.05 - 13.05.
+Kõõut mâŋŋa pääiʹǩ âlnn leʹjje seämma oummu ko
+ouddâl kõõut.
+Jack Rueter lij eʹtǩǩääm ǩiõlljuâǥǥtõʹsse, što ǩiõlljuâǥǥtõs ooudči vuäʹppõõzz nuõrttsääʹm partisiipp
+preeseeʹns raajjmest (Mieʹlddõs2_Jack Rueter_25042016).
+Ǩiõlltuâjjlaž lij valmštõõllâm Tiina
+Sanila-Aikio raajjâm materiaal vuâđald partisiipp preeseeʹns raajjâm da soojtem vuäʹppõõzzid
+(Mieʹlddõs3_Partisiipin_preesens).
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõttʼtõõlât da siâzztõõlât vuäʹppõõzzid partisiipp preeseeʹns raajjâm da soojtem pirr.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll vuäʹppõõzzid partisiipp
+preeseeʹns raajjâm da soojtem pirr.
+Vuäʹppõõzz lie mieʹlddõssân.
+Såbbrest 27.11.2015 nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs raauki Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaal-
+luʹvddkååʹddest, što Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras -ǩeeʹrjest vääʹldet ođđ teädldõõǥǥ ođđ
+noormtummuž diõtt.
+Ǩeeʹrj oođeem lij Sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättmateriaalkonttâr tän eeʹjj tuâjjliistâst.
+Ǩeeʹrj raajji
+Satu Moshnikoff da Eino Koponen lie ouddam lååʹv raajjâd ođđ teädldõʹǩǩe siõm teevvmõõžž.
+Mättmateriaalpiisar Hannu Kangasniemi lij eʹtǩǩääm, što ǩeeʹrj teevvam diõtt õõlǥči altteed tuâjj-
+joouk, kååʹtt vaʹsttad ǩeeʹrj teevvamtuâjast.
+Teevvamtuâj tueʹjjeet õõutveäkka ǩiõlljuâǥǥtõõzzin da
+ǩeeʹrj raajjivuiʹm.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstââll, mäʹhtt Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli vääras -ǩeeʹrj
+teevvamtuâjain õõlǥči ouddned.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs alttad teevvamtuõjju tuâjj-joouk da tuʹmmai, ǩii
+tuåimmai tuâjj-joouk piisren.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmji, što tuâj altteem diõtt taarbšet Sääʹmǩiõl ǩiõllvuäʹppes škoouʹli
+vääras -ǩeeʹrj mââimõs versio word-hääʹmest.
+Tuâjj-joouk piisren vaʹlljeeš Merja Fofonoff.
+Tuâjj-jouʹǩǩe vaʹlljeeš Eino Koponen, Miika Lehtinen, Seija Sivertsen da Tiina Sanila-Aikio.
+Ǩiõlljuâǥǥtõõzz mõõnni såbbrest 6.-7.4.2016 ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmji, što vuäitt vuässõõttâd
+Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz eeʹjj 2017 kurss-siiskõõzz plaanmõʹšše.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs eʹtǩǩii
+õhttsaž plaaneemsåbbar Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzzin.
+Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõs âânn
+ǩiõlluʹčteeʹli õhttsaž såbbar 8.6.2016 da ǩiõlltuâjjlaž lij mõõnnmen såbbra mušttled nuõrttsääʹm
+ǩiõlljuâǥǥtõõzz tiõrvʼvuõđid Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõʹsse.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstââll, måkam tuäivvmõõžž da plaan seeʹst lie Sääʹmvuuʹd
+škooultemkõõskõõzz nuõrttsääʹmǩiõl škooultõõzz pirr.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što eeʹjj 2017 Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzzâst õõlǥči riâššâd
+jieʹnnǩiõllsai lookkâmkuurs da tõn mâŋŋa ǩeeʹrjtemkuursid, koʹst mättʼtõõlât ǩeeʹrjted sääʹmǩiõl da
+koʹst mättʼtõõlât ǩeeʹrjted sääʹmǩiõl mainstem mieʹldd.
+Saǥǥstõõllâmnoorõõttmõõžžid õõlǥči še
+riâššâd nuʹtt Čeʹvetjääuʹrest ko Aanar-Âʹvvel-vuuʹdest.
+Satu Moshnikoff lij eʹtǩǩääm saǥǥstõõllâmnalla nuõrttsääʹmǩiõl vokaalvariaanti ǩiõttʼtõõllâm
+(Mieʹlddõs4_Satu Moshnikoff_26062015).
+Eino Koponen lij ouddam čiõlǥtõõzz nuõrttsääʹmǩiõl
+nomiini vokaalvaajtõõllmõõžž pirr (Mieʹlddõs5_Eino Koponen_Vähän
+vokaalivaihtelusta_01032016).
+Ǩiõlljuâǥǥtõs siiʹrdi 6.-7.4.2016 õnnum såbbrest vokaalvaajtõõllâmääʹšš Eino Koponen čuäʹjtem
+materiaal vuâđald puõʹtti såbbra.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij valmštõõllâm Eino Koponen noorrâm saaʹnin
+taullõõǥǥ (Vokaalivaihtelu_vertailu_13042016).
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid
+da väärrvuäzzlaid Google Docs -kääzzkõõzz pääiʹǩ da sij lie vuäittam kommentâʹstted tõn juʹn
+ouddâl såbbar.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs mâânn taullõõǥǥ čõõđ da tuʹmmai, mäʹhtt tõt ouddan sääʹmǩiõl
+vokaalvaajtõõllmõõžž ǩiõttʼtõõllmest.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtõõli da priimi taullõõǥǥ.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll
+vokaalvaajtõõllâm ââʹnnemnääʹl taullõõǥǥâst kuâsttjeeinalla.
+Taullõk lij mieʹlddõssân.
+Vokaalvaajtõõllmõš ij kuõsk läinnsaaʹnid, ouddmiârkkân presideʹntt, streʹss.
+Tõin saaʹnin, koin lij eiʹ
+leʹbe euʹ, ij leäkku vokaalvaajtõõllmõš.
+Tõin saaʹnin, koin lij äiʹ leʹbe äuʹ, vuäiʹtte leeʹd variaant.
+Sååbbar jõsǩǩeš 26.5.2016 tän ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm ääiʹj čiâss 18.00.
+27.5.2016 sååbbar juätkkji čiâss 9.00.
+Pääiʹǩ âʹlnn leʹjje ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzla Tiina Sanila-Aikio
+da Erkki Lumisalmi da väärrvuäzzlaž Raija Lehtola de ǩiõlltuâjjlaž Terhi Harju, di äʹšštobddjen
+Eino Koponen da Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlljååʹrǥlõtti Merja Fofonoff.
+Sååbbrest õʹnneš kõõut čiâss 11.30 - 12.32.
+Kõõut mâŋŋa pääiʹǩ âʹlnn leʹjje seämma oummu ko
+ouddâl tõn.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs mõõni čõõđ såbbrest 6.-7.4.2016 ođđ läiʹnn-veeʹres-sääʹnnmaallid da
+uuʹdi siâzztõõzz -aari, -aavi, -afi, -aksi, -alkki, -altti, -angi, -ankki, -ardi, -ari, -armi, -eekki, -eema,
+da -eemi- loppsain saaʹnin.
+-ami, -eeri, -ehti, -eija, -ekki, -eksi, -eksti, -ermi, -ertti, -esti, -etsi, -eutti, -grafi, -idi, -iimi, -iiri, -
+ikka, -iksi, -ikti, -ilmi, -imi, -inkki, -inssi, -intti, -ipsi, -itsi, -ofi, -okki, -oksi, -ongi, -onssi, -ormi, -
+ortti, -ar, -er, -ir, -or, -ur, -rammi, -ulkki, -unssi, -unti, -urdi, -urtti, -ussi, da -uutti -loppsa
+sääʹnnmaall paʹcce ǩiõttʼtõõllamnalla puõʹtti såbbra.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij noorrâm taullõõǥǥ (Lainasanat_normitettavaksi_2_2016) ođđ läiʹnn/veeʹres-
+sääʹnnmaallin.
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid Google Docs-
+kääzzkõõzz pääiʹǩ da sij lie vuäittam kommentâʹstted tõn juʹn ouddâl såbbar.
+Eʹtǩǩõs: Mõõnât taullõõǥǥ čõõđ da priimât ođđ läiʹnn-/veeʹres-sääʹnnmaallid -ami, -eeri, -ehti, -eija,
+-ekki, -eksi, -eksti, -ermi, -ertti, -esti, -etsi, -eutti, -grafi, -idi, -iimi, -iiri, -ikka, -iksi, -ikti, -ilmi, -
+imi, -inkki, -inssi, -intti, -ipsi, -itsi, -ofi, -okki, -oksi, -ongi, -onssi, -ormi, -ortti, -ar, -er, -ir, -or, -ur,
+-rammi, -ulkki, -unssi, -unti, -urdi, -urtti, -ussi, da -uutti -loppsain saaʹnin.
+Tuʹmmstõk: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtõõli ođđ läiʹnn-/veeʹres-sääʹnnmaallid da uuʹdi
+siâzztõõzz -ami, -eeri, -ehti, -eija, -ekki, -eksi, -eksti, -ermi, -ertti, -esti, -etsi, -eutti, -idi, -iimi, -iiri,
+-ikka, -iksi, -ikti, -ilmi, -imi, -inkki, -inssi, -intti, -ipsi, -itsi, -ofi, -okki, -oksi, -ongi, -onssi, -ormi, -
+ortti, -rammi, -ulkki, -unssi, -unti, -urdi, -urtti, -ussi da -uutti -loppsain saaʹnin.
+Taullõk lij
+mieʹlddõssân.
+Terminologia: Alttõs (aloite) čiõʹlj-luâttapellatiiv pirr
+Merja Fofonoff da Raija Lehtola lie eʹtǩǩääm (Mieʹlddõs6_Merja Fofonoff ja Raija
+Lehtola_20042016) ǩiõlljuâǥǥtõʹsse saǥǥstõõllâmnalla Suâlčiõʹlj da jeeʹres čiõʹlj-loppsaž
+luâttapellatiivid.
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs saǥǥstââll čiõʹlj-loppsaž apellatiivi pirr, da tuʹmmai, lij-a pueʹrab ââʹnned
+čiõʹlj- aʹvi seäʹlǧǧ-loopp luâttapellatiivin.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što luâttapellatiivân vuäitt ââʹnned kuhttuid: -čiõʹlj leʹbe -seäʹlǧǧ.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij noorrâm sääʹnnliist (Terminologia_kielijaostolle_2/2016), koʹst lie eʹtǩǩõõzz ođđ
+terminologiast nuõrttsääʹmǩiõʹlle.
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid da
+väärrvuäzzlaid Google Docs -kääzzkõõzz pääiʹǩ da sij lie vuäittam kommentâʹstted tõn juʹn ouddâl
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs mâânn taullõõǥǥ čõõđ da tuʹmmai, preemm-a taullõõǥǥ saaʹnid.
+Tuʹmmstõk: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs serdd terminologialiist ǩiõttʼtõõllmõõžž puõʹtti såbbra.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjriâššmõõžž 9 §:ff mieʹldd ǩiõlljuâǥǥtõs âlgg noorõõttâd uuʹccmõsân kooum
+vuâra eeʹjjest.
+Såbbrest âlgg tuʹmmjed puõʹtti sååbbarpeeiʹvid.
+Såbbrest 6.-7.4.2016 tuʹmmje, što
+eeʹjj 2016 kuälmad sååbbar lij 5.-6.9.2016.
+Eʹtǩǩõs: Tuʹmmjet, lij-a eeʹjj 2016 puõʹtti nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz sååbbar 5.-6.9.2016.
+Seämmast tuʹmmjet, lij-a tarbb ââʹnned neelljad såbbar eeʹjj 2016 looppâst.
+Tuʹmmstõk: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti sååbbar lij 5.-6.9.2016 Aanrest.
+Jie leämmaž jeeʹres ääʹšš.
+Saaǥǥjååʹđteei ǩiõrǥti såbbar čiâss 15.00.
+Terhi Harju, piisar
+Raija Lehtola, påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeei
+Merja Fofonoff, påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeei
+Sme GieIIagIIdo
+tIOL rit' 1i
+Sm GieIIagIdu
+Säämi KiekäIdee
+Nord
+Sää'rn iIIka1dd
+EuropI,kegkIIngfnd
+Sää'm iö11ka'1ddi juätkkprojee'kt nuörttsää'm kiölljuäggtöözz sååbbar 1/2015
+Päi'kk: Aanar, Sää'mkultturkööskös Sajos, Sisti-sååbbarlönnj (3. riädd)
+Sååbbarnee'kk:
+Tiina Sanila-Aikio, vuäzz1a
+Seija Sivertsen, vuäzz1a
+Erkki Lumisalmi, vuäzzla
+Natalia\
+T
+akova, vuäzz1a
+Terhi Harju, nuörttsää'm kiö11tuäjj1a
+Merja Fofonoff, ä'tobddi
+Marko Marjomaa, Kiöllka'lddi proje'kttuurmö
+Såbbar ää'vummu
+iö11ka'1ddi proje'kttuurmö Marko Marjomaa ää'vii såbbar iäss 09.14.
+Sää'm iö11ka'1ddi tujjriämöö 26 § mie'ldd Sää'm iö11ka'1ddi kiölljuåggtöözz vuössmös
+såbbar kå proje'kttuurmö.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuåj/riåmä: 26 § Scmi Giellagldu giellajuhkosa dahje earå
+doaibmaorgåna bovde oahkkäi dan sågadoalli dahjejos son lea easttalas, de vårresägadoalli.
+Giellajuhkosa vuosttas coahkkima bovde oahkkåi proeaktahoavda.
+Såbbar hiägglavuött da mie'rreemvää1d1avutt
+E'tkkös: Såbbar tuödet 1äägg1i'en da mie'rreemvääld1i'en.
+Sää'm iö11ka'lddi tujjriämöö 26 § mie'ldd kiölljuäggtöözz vuäzzlaid älgg tuåimtet
+sååbbarkåå, ä'liist dajee'res ä'pö'mmjid uu'ccmöözzåst koumm neä'ttel (21 peei'v) ouddäl
+Sååbbarkååaid vuöltteet e-påå't mie'ldd.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuäjjriämöö 32 § mie'ldd kiölljuäggtöözz lie mie'rreemvääldla, ko
+uu'ccmöözzåst peä'l vuäzzlain lie såbbrest.
+Sää 'm Kiölika 'lddi tztåjjri61Smö: 26 § Bovdehus giellajuhkosaja earå doaibmaorgåna
+coahkkimii oktan åselisttuinja å.sebåhpåriiguin/mildosiiguin galgå såddejuvvot giellajuhkosa
+ja earå doaibmaorgåna lahtuideja vårrelahtuide unnimusat golbma vahku (2] beaivvi) ovdal
+oahkkima.
+Coahkkinbovdehusat såddejuvvojit e-boastta bakteja due earenoamå
+dåhpåhusain dåbåla boastta bokte.
+32 § Giellajuhkosat leat mearridanvålddålacJat, go unnimusat bealli lahtuin leat coahkkimis.
+Tu'mmstök: E'tkköözz meäldlänji.
+Sååbbarpö'mmai lie vuölttuum 21 peei'v ouddål såbbar.
+Såbbrest lie pääi'k å'lnn kue'htt kiöl1juäggtöözz vuäzzla Tiina Sanila-Aikio da Erkki Lumisalmi,
+da öhtt väärrvuäzzla Hilkka Fofonoff, di kiö1ltuåjjla Terhi Harju, proje'kttjåå'dteei Marko
+Marjomaa da ä'tobddjen Merja Fofonoff.
+Såbbar saaggjåå'dteei, piisar da på'rddkee'rjta'rkkee'ji va'l1jummu
+E'tkkös: Va'1lje'et såbbra saaggjåå'dteei, piisar da kue'htt på'rddkee'rjta'rkkeei, keäk
+taarbe'mmen tuåimmje jiönnla'skkeejen.
+REGI () N\L CO (JNCIL
+() F' LAI'LAND
+PÅ'RDDkE'RJJ
+Muka Lehtinen, vLitirrvuäzz1a
+Hilkka Fofonoff, väärrvuäzzla
+Raija Lehtola, väärrvuLizz1a
+Zoja Noova, väärrvuiizz1a
+SÅMEDJGG)
+SÄMITIGGE
+SÄÄ'MTE'
+5*AMELAISKÅRAiÅT
+SÅMEDIGGI SAMETINGET
+II,
+Smdigg
+mdigg
+SgI
+ROM5SA fykkasuohkan
+TROMS fylkeskommune
+Tummstök: Va'l1jee såbbar saaggjåå'dtee'jen Tiina Sanila-Aikio, piisren Terhi Harju da
+på'rddkee'rjta'rkkeejen Erkki Lumisalmi ja Hilkka Fofonoff, kook taarbe'mmen tuåimmje
+jiönn1a'skkeejen.
+Såbbar tuåjjriåmö
+E'tkkös: Priimät aa'i puö'tti kiött'töö1lmrmöö:
+Sää'm Kiöllka'lddi nuörttsää'm kiölljuäggtöözz saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei
+va'1ljummu
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl nomiini abessiiv rä'tkkeem-miärkk
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl täävtummu
+Noormtummu: Odd läi'nn-/vee'res-sää'nnmaall
+Kiöllka'lddi-juätkkha'ijkköözz kiölltuäjjla tuäjjlistt
+Nuörttsää'm kiölljuåggtöözz puö'tti såbbar ääijpodd
+Jee'res ää'
+Såbbarjöskkmö
+Tummstök: Pri'mme kiött'tööl1ämriämöö puö'tti muttsivui'm:
+Sää'm Kiöllka'lddi nuörttsää'm kiöl1juggtöözz saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei
+va'l1jummu
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl täävturnmu
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl kee'rjtummu teåttmainain (lä'zztum)
+Kiöllka'lddi-juätkkha'ijkköözz kiö11tujj1a tuåjjlistt
+Nuörttsää'm kiölljuäggtöözz puö'tti såbbar ääi'jpodd
+Jee'res ää': nuörttsää'm kiöllseminaar, e'tkkös kooultem- da mättaaunäsmateriaalkonttra
+Sää'm iöllka'1ddi nuörttsää'm kiölljuäggtöözz saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei
+iö11ka'1ddi-juätkkpro'jektt aa'lji 1.8.2015.
+Ouddlös proj ee'kt ääi'j va'lljuum kiölljuäggtöözz
+juä'tkke sij tuåimmjummu ee'jj 2015 loopp räjja.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuäjjriåmöö 9 § mie'ldd kiölljuåggtöözz va'lljee vuössmös såbbrest
+vuäzzlai kööskäst saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei, keäk å'1e lee'd kiölljuäggtöözz
+vuäzzla.
+Kiölljuåggtöözz saaggjåå'dteei 1gg vuässööttåd SG Giellarådi såbbrid.
+Juö'kk
+kiölljuäggtöözz saaggjåå'dteei jåå'dat kiölljuäggtöözz såbbar.
+Sää'm Kiöllka'lddi vaa1dummu
+kiölltuäjjla tuåimmje jiijjås kiölljuåggtöözz piisren, 1eå'a sij jeä'la kiölljuäggtöözz vuäzzla.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuåjjriåmäs: 9
+Giellajuhkosiid ovddasvåstådussan lea mearridit
+terminologiijas, normeremisja råvvet båikenamaid geavaheamis.
+Guhtege giellajuogus vållje 1.
+'oahkkimis lahtuidgaskkas sägadoallija vårresågadoalli, geat
+gaiget leat giellajuhkosafåsta lahtut.
+Sågadoallija vårresågadoalli gaiget leat lulli-, julev-ja
+davvisåmegiela giellajuhkosiin sierra riikkaid ovddasteaddjit.
+Guhtege giellajuhkosa sågadoalli
+galgå oassålastit SG Giellardi oahkkimii.
+Guhtege giellajuhkosa sågadoallijodiha
+giellajuhkosa oahkkima.
+Såmi Giellagåldu hclddahusa giellabargit barget ieguhtege
+giellajuhkosa ållin, muhto sii eai leat giellajuhkosa lahtut.
+Giellajuhkosat Joahkkanit golbmiijagis dahje dårbbu mielde.
+Guhtege giellajuogus mearrida
+oahkkinbeivviid].
+coahkkimis.
+Giellajuhkosat doibmet golbmajagi håvålis.
+O4
+Tu'mmstök: E'tkfcee, to va'lljeet nuörttsää'm kiölljuåggtö'sse tuåimmpoodd loopp räjja
+seämma saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei ko SåF2-ha'ijkköözz ääi'j le'jje.
+Va'11jee Tiina
+Sanila-Aikio nuörttsää'm kiölljuäggtöözz saaggjåå'dtee'jen da Erkki Lumisalmi nuörttsää'm
+kiölljuäggtöözz väärrsaaggjåå'dtee'jen ee'jj 2015 loopp räjja.
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl nomiini abessiiv rä'tkkeem-miårkk
+Satu Moshnikofflij e'tkkääm saggstööllämnalla, åä'net-a abessiiväst rä'tkkeem-miärk avi
+köskklöscertldöögg.
+(Liite 1: Kielikaltiolle Satu Moshnikoff)
+E'tkkös: Tu'mmjet, to siäzztööllåd rä'tkkeem-miärk äånnmöö.
+Sää'mkiöl kiöllvuä'ppes koou'1i vääras -kee'rjest leäi
+vuäppös, to äå'net certldöögg, jös sää'nn poott t-bukvaa'je.
+Sammallahti-Moshnikoff
+sää'rmkee'rjest leät åånnam kuuitåg rä'tkkeem-miärk (ouddm.
+s. 165 pöört'tää).
+Ou'dde puö'di,
+to puö'tti kiölljuäggtöözz såbbrest älgg kiött'tööllåd certldöögg äännmöö da nomiini abessiiv
+-tta-loopp ääniimöö, ko tän räjja leät äännam päi -taa da -tää-looppid.
+Noormturnmu: Nuörttsää'mkiöl täävtummu (tavuttaminen)
+Merja Fofonofflij se'lvvtam nuörttsää'mkiöl täävtummu vuä'pstöözzid.
+(Liite 2: Tavuttaminen
+koltansaamenkielijaostolle MF070720 15)
+E'tkkös: Tu'mmjet, to priimät vuä'pstöözzid nuörttsää'mkiöl saa'ni täävtummest.
+Tu'mmstök: E'tkköözz meäldlånji.
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl kee'rjtummu teättmainain, miärki äännmö
+Jack Rueter lij e'tkkääm 18.11.2015, to nuörttsää'm kiölljuäggtös oudd siäzztöözz tö'st, mäi'd
+miärkid ää'net nuörttsää'mkiöläst teättmäiinain kee'rjte'mmen.
+Seämma ää' kiött'töölät e siömmna Merja Fofonoov Sää'mkiöl saa'ni täävtummu
+materiaaläst.
+E'tkfös: Nuörttsää'm kiölljuäggtös siäzztääll, to nuörttsää'rnkiöl teättmainain kee'rjte'mmen
+ää'net Tim Feist -näppäimistöajuri meä1d1a miårkid, ko kee'rjtet tee'mestiött
+' , rä'tkkeem
+miärk' da ra'vves tää'zz miårkk
+Miärki Unicode-teäd lie:
+tee'mestiött ' (U+02B9, MODIFIER LETTER PRIME)
+rä'tkkeem-miärk' (U+O2BC, MODIFIER LETTER APOSTROPHE)
+ra'vves tää'zz miärkk
+(U+02C8, MODIFIER LETTER VERTICAL LINE)
+Sää'mkiöl kee'rjtummu teättmainain o'nnast pue'rben Tim
+Feist -näppäimistöajuriin, ko Windows jiijjäs ajuri ij tuåim nu'tt puärast nuörttsää'mkiöläst.
+Tim Feist -näppäimistöajuri pirr vuäitt kööäd Tiina Sanila-Aikiost (tiina (at) sanila.fi).
+Son
+juäkk tön oddmös versio da vuäitt e vuä'psted äännmööäst.
+Nuörttsää'm kiölljuäggtös lij såbbrest 23.5.2014 ouddam ra'vvjöözz raajjäd nuörttsää'mkiö'lle
+läi'nn-/vee'res-saa'nid substantiivi mal1-soojtunimivui'm lää'ddkiöl -aali,- aani,- aatti, -akti,
+anssi, -antti, -een, -eesi -eetta, -eetti, -ekti, -eli, -enni, -entti, -eri, -essi, -etti, -ia, -iikka.
+-iikki,
+inen, -ismi, -issi, -isti, -isuus, -omi, -oni, -oosi, -oottori, -aattori, -teeni, -uli, -umi, -uumi.
+-urssi,
+•yymi, -yyri, -yysi, -ia, -logi, -io, -kla, -ola -loppsain saa'nin.
+iö11juäggtös mutt'ti te'l, to
+logstök i'lla rijttjeei, ko noormtemnal1em sää'n puä'tte kee'jjmie'ldd ääi'j 1'zz.
+Liist raajjmöö märjlja odd läi'nn-/vee'res-sää'nnmaall leät noorr.m taullö'kke
+(Lainasanatnormitettavaksikielijaostolle).
+Taullöögg lij juökkum pukid såbbarkåå
+öhttvuödst 6.11.2015 Google Drive-kääzzköözz pääi'k da tön lij 1eämma vuäittmö
+kommentå'stted.
+Taullööggåst lie nuu'bb seeidast 23.5.2014 noormtum mallsoojtöözz.
+E'tkkös: Möönät taullöögg ööd da priimåt odd läi'nn-/vee'res-sää'nnmaallid.
+Tummstök: iö1ljuggtös lij ouddam siäzztöözz raajjäd nuörttsää'mkiö'lle läi'nn-/vee'res-saa'nid
+substantiivi ma11-soojtumrnivui'm lää'ddkiöl -aasi, -adi, -akki, -ali, -alli, -almi, -anki, -as, -atti,
+oidi, -oli, -onki, -ooli, -oona, -ooppi, -ootti, -os, -umppu, -urgi, -us, -uuli, -Xeli, -XXeli, ja -ööri
+-loppsain saa'nin.
+Seämmast ou'dde e siåzztöözz saa'ni kenguru, kirahvi, kitara, klovni,
+synagoga da temppeli nuörttsää'mkiöllsa jåårglössän.
+10. iöI1ka'1ddi-juätkkha'ijkköözz kiölltuäjjla tuäjjlistt
+Saggstöölåt 1.8.2015 älggam iöllka'lddi-juätkkha'ijkköözz nuörttsää'm kiölltuåjjla tuåirnin:
+kaart'tet kiölhuöl, kiöl ooudäsviikkmöö, kiöli noormtummu, terminologiatuäj da
+päi'kknömmtuj taarbid.
+iöl1ka'1ddi-juätkkha'rjkköözz nuönttsää'mkiöl kiö1ltuäjjli'en lij alttääm 8.10.2015 Terhi
+Harju.
+Son lij tuåimmjam kålggmannu ääi'j 40% tujjaai'jin da skamm-mannu aalgåst ää'ljee'l
+Harju lij alttääm tuäj obbäiggsänji.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuåjjriämöö 16 § mie'ldd kiölltuåjjla tuåjjan lie jm.
+kiölhuöll
+tenminologiatuåjj
+te&ljuåkkmö jiijjäs kiöl pirr
+kiöl noonmtumrnu
+seu'rrjed jiijjäs kiöl kiöllvue'jj
+tuåimmad kiölljuäggtöözzi ä' iö'leejen da piisren
+jåårglä'tted Sää'm Kiöllka'lddi teädjuåkkmöö pirrsa aa'id
+Siiä'm Kiöllka'lddi tuJjrimö: l6 Giellabargiid bargun lea:
+1) giellagchtten
+2) terminologiijabargu
+3) diehtojuohkin ie.as gielas
+4) giela normeren
+5) uovvut iezas giela gielladili
+6) doaibmat giellajuhkosiid åemeannudeaddjinja cållin
+7) raporteret iezas bargguin månnosaatproeaktahovdii
+8) jorgalit Såmi Giellagåldu diehtojuohkimii guoski iid lulli-, julev-ja davvisåmegillii,
+sihke anåra-, nuortala-, dcro-, ruoa-ja suomagillii
+9) veahkehit pro.eaktahoavdda, hålddahusbargija pro.eaktaålli sin bargguin
+10) diksut earc doaibmasuorgisis gulli doaimmaidja Såmi Giellagåldu stivrenjoavkkuja
+pro.eaktahoavdda sierra mearridan bargguid.
+E'tkköözz kiölltuäjjla tuäjjli'stte:
+Terminologiatuäj: Ouddlös projee'ktest årnnam terminologialiist da päi'kknömmös:
+Kiölljuåggtöözz såbbar 23.5.2014 på'rddkee'rj est säärnat: "terminologialistat päivitetään
+vastaamaan normitettua kirjoitusasua, koska listat sisältävät paljon lainasanoja.
+Terminologialistoja käsitellään myöhemmin kun normitustyö on edistynyt enemmän".
+Kiölhuöll da teädtummu: Kiöllminuutt Yle Sää'mjånnmest: nuörttsää'm kiö1ltuäjjla teådat
+odd noormtummu da jee'res kiöllju.ggtöözz tu'mmstööggi pirr nuörttsää'mkiöllsain
+radiovuölttöözzin, ouddm.
+vuäiti jie'lled mainsted vuölttöözzäst ääi'jpoddsa aa'i pirr.
+Kiölhuöll
+Terminologiatuäj
+Noormtummu
+Tummstök: iölltuäjjla nåårr saa'nid sää'nnliistid, ouddrniärkkån odd mättmateriaal
+sää'nnliistin lie jiännai odd terminologia, koon ålgg ta'rkkeed da raajjd odd noormtummu
+meåldlänji.
+Kiölltuäjjla puätt e ta'rkkeed odd åskldöksannöözz.
+Vaalmä sannöözzid (ouddm.
+Tu'rrvuei'vv-sannös, Vuössmös 1000 sää'nned -sää'nnlistt) ålgg e noorrd ö'htte da piijjäd
+öhttsa taullö'kke.
+iölljuäggtösjuätkk tuåimmjummu ee'jj 2015 loopp räjja.
+E'tkkös: Tu'mmjet, älgg-a nuörttsää'miiöl kiölljuäggtös noorööttäd rosttovmannust 2015.
+Tu'mmstök: kiölljuggtös tu'mmji, to ij nooröödteänab ee'jj 2015 ääi'j.
+iött'töölät jee'res vuei'tlvänji ou'dde puö'tti aa'id.
+Ä' 1: iölltuäjj1a mainsti sååbbanee'kkid nuörttsää'mkiöl seminaaräst, kåå'tt lij
+oddee'jjmannust Ce'vetjääu'rest.
+Tu'mmje, to seminaar lij oddee'jjmannu
+Seminaaråst mainste prof. Matti Miestamo tuäjj-joouk lää'ssen Merja Fofonoffda
+Jee'res mainstee'jid kööjjt e måijijlest.
+Seminaaråst åå'net e "Mä'htt
+säärnarn"-tuåjjpää'jj, Kiölltuåjjla juätkk seminaar valmtööllåm.
+Ä' 2: Nuörttsää'm kiölljuåggtös räukk sää'mtee' kooultös- da mättmateriaal
+lu'vddkåå'ddest, to Sää'mkiöl kiöllvuä'ppes koou'li vääras -kee'rjest vää'ldet odd teädldöögg
+odd noormtummu diött.
+Saaggjåå'dteei kiörgti såbbar iäss 16.30.
+j L
+Tiina Sanila-Aikio, saag.gjåå'dteei
+Hilkka Fofonoff, på'rddkee'rjta'rkkeei
+Erkki Lumisalmi, på'rddkee'rjta'rkkeei
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi -juätkkprojeeʹkt nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz sååbbar 3/2016 PÅʹRDDǨEʹRJJ
+Tiina Sanila-Aikio, ǩiõlljuâǥǥtõõzz saaǥǥjååʹđteei (puõʹđi såbbra 5.9.2106 čiâss 11.55,
+saaǥǥjååʹđteejen čiâss 12.20 ääʹljeeʹl)
+Erkki Lumisalmi, ǩiõlljuâǥǥtõõzz väärrsaaǥǥjååʹđteei (saaǥǥjååʹđteejen 5.9.2016 čiâss 12.20 räjja)
+Seija Sivertsen, vuäzzlaž (puõʹđi såbbra 6.9.2016 čiâss 15.00)
+Natalia Vaskova, vuäzzlaž (puõʹđi såbbra 5.9.2016 čiâss 13.45)
+Hilkka Fofonoff, väärrvuäzzlaž
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz väärrsaaǥǥjååʹđteei Erkki Lumisalmi ääʹvii såbbar
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjriâššmõõžž 26 §:ff mieʹldd ǩiõlljuâǥǥtõõzzid âlgg tuåimted sååbbarkååčč,
+Eʹtǩǩõs: Såbbar tuõđât lääǥǥliʹžžen da mieʹrreemvääldliʹžžen.
+Sååbbarpõʹmmai lie vuõlttuum 15.8.2016, 21 peeiʹv ouddâl
+Såbbrest lie pääiʹǩ âʹlnn ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaž Erkki Lumisalmi da väärrvuäzzlaž Hilkka
+Fofonoff di ǩiõlltuâjjlaž Terhi Harju, da äʹšštobddjen Eino Koponen di Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlljååʹrǥlõtti
+Merja Fofonoff.
+Noormtummuš: Nââmri deminutiivi soojtem
+Noormtummuš: Nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-sääʹn
+Noormtummuš: Leâʹša-sääʹn ǩeeʹrjtem
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti såbbar ääiʹjpodd
+Tuʹmmstõk: Priʹmmeš ǩiõttʼtõõllâmjiârǥ.
+Eʹtǩǩõs: Vaʹlljeet såbbra kueʹhtt påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeei, kook taarbšeʹmmen tuåimmje
+Tuʹmmstõk: Vaʹlljeeš såbbar påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeeʹjen Merja Fofonoff da Hilkka Fofonoff, kook
+Noormtummuš: Nââmri nõõmi soojtem
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs tuʹmmji såbbrest 6.-7.4.2016, što ǩiõlltuâjjlaž valmštõõlškuätt nââmri
+nõõmi soojtummu��.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij raajjâm taullõõǥǥ nââmri nõõmi soojtummšest.
+Taullõõǥǥ "Nââmri nõõmi
+soojtummuš_19072016" leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid da väärrvuäzzlaid Google Docs -
+Eʹtǩǩõs: Mõõnât taullõõǥǥ čõõđ da priimât nuõrttsääʹmǩiõl nââmri nõõmi soojtem ouddmiârkid
+nuʹtt mâʹte tõk taullõõǥǥâst lie.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtõõli da priimi taullõõǥǥ muttsivuiʹm.
+Äʹšštobddi Eino Koponen
+cieʹlǩi, što täk nââmar jie leäkku deminutiiv, a tõk lie nââmri nõõm, koi õõutilååǥǥ nominatiiv lij
+jeeʹresnallšem ko deminutiiv, leâša tõk såʹjje mâʹte deminutiiv.
+Tiina Sanila-Aikio puõʹđi såbbra čiâss 11.55.
+Tiina Sanila-Aikio tuåimi saaǥǥjååʹđteeʹjen tän ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm mâŋŋa.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij noorrâm vuäʹppõõzzid nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-saaʹni pirr tâʹvv- da
+aanarsääʹmǩiõllsaž de lääʹddǩiõllsaž materiaal vuâđald.
+Vuäʹppõõzz lie mieʹlddõssân
+(Mieʹlddõs1_Nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-sääʹn).
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtââll vuäʹppõõzzid da rääjj taarb mieʹldd muttsid tõid.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs
+preemm vuäʹppõõzzid nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-saaʹni pirr.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll vuäʹppõõzzid
+nuõrttsääʹmǩiõl kuällas-saaʹni pirr.
+Saǥstõõllmõõžžâst puõʹđi õuʹdde, što kuällas-sääʹn lie jäänab byrokratia-ǩiõll, a tõid kuuitâǥ taarbaš
+teeʹkstid jåårǥlõõđeeʹl.
+Ǩiõlâst lij jiânnai vooudlaž variaatio da kuällas-saaʹni ââʹnnem vaajjtââll
+suõmi mieʹldd.
+Kuällas-saaʹnin, koin lie kueʹhtt substantiiv, lij täujja nåkam variaatio, što meäʹrtõsvueʹss vuäitt leeʹd
+nominatiivâst leʹbe genetiivâst.
+Teʹl, ko meäʹrtõsvueʹss lij genetiivâst, vuäitt leeʹd, što sääʹnn lij-i
+sääʹnnlett.
+Såbbrest õʹnneš kõõut čiâss 13.00 - 13.51.
+Kõõut mâŋŋa pääiʹǩ âlnn leʹjje Tiina Sanila-Aikio, Erkki
+Lumisalmi, Hilkka Fofonoff, Merja Fofonoff, Eino Koponen, Terhi Harju da Natalia Vaskova.
+Natalia Vaskova puõʹđi såbbra čiâss 13.45.
+Sååbbar jõʹsǩǩeš 5.9.2016 tän ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm mâŋŋa čiâss 16.25.
+6.9.2016 sååbbar juätkkji čiâss 10.05.
+Pääiʹǩ âʹlnn leʹjje ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzla Tiina Sanila-Aikio,
+Erkki Lumisalmi da Natalia Vaskova da väärrvuäzzlaž Hilkka Fofonoff de ǩiõlltuâjjlaž Terhi Harju
+da Sääʹmteeʹǧǧ ǩiõlljååʹrǥlõtti Merja Fofonoff.
+Jack Rueter lij vuõlttääm teâttan nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõʹšše, što leâʹša-sääʹn âlgg ǩeeʹrjted leâˈša
+(leʹbe teeʹkstin pâi leâša).
+Suu teâđ lie mieʹlddõssân (Mieʹlddõs2_leâʹša vrd.
+leâša).
+Eʹtǩǩõs: Ǩiõlljuâǥǥtõs siâzztââll, što leâʹša-sääʹn ǩeeʹrjtet teeʹmestiõttʼtää leâša.
+Leâša-sääʹn variantt lij še leša.
+Eino Koponen puõʹđi såbbra čiâss 10.15.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij noorrâm taullõõǥǥ (Lainasanamallit_kielijaostolle_syyskuu_2016) ođđ
+läiʹnn/veeʹres-sääʹnnmaallin.
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid
+Google Docs-kääzzkõõzz pääiʹǩ da sij lie vuäittam kommentâʹstted tõn juʹn ouddâl såbbar.
+Eʹtǩǩõs: Mõõnât taullõõǥǥ čõõđ da priimât ođđ läiʹnn-/veeʹres-sääʹnnmaallid -ao, -eo, -illi, -o, -olli,
+-oodi, -otti da -undi-loppsain saaʹnin.
+siâzztõõzz -o, -illi, -odi, -olli, -oodi, -otti, -undi da -XXtikko -loppsain saaʹnin.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs tuâtt, što pukid tän räjja noormtum läinnsaaʹnid õõlǥči puõʹtti såbbrest ǩiõččâd
+obbvuõttân nuʹtt, što seämmanallšem sääʹn leʹčče seämma maall mieʹldd rajjum (ouddmiârkkân
+apostoll vrd.
+atom).
+Ǩiõlltuâjjlaž valmštââll ääʹšš puõʹtti såbbra.
+Såbbrest õʹnneš kõõut čiâss 11.25 - 12.25.
+Lumisalmi, Hilkka Fofonoff, Merja Fofonoff, Eino Koponen, Natalia Vaskova da Terhi Harju .
+Terminologia: Listt ođđ saaʹnin
+Ǩiõlltuâjjlaž lij noorrâm sääʹnnliist (Terminologia_kielijaostolle_3/2016), koʹst lie eʹtǩǩõõzz ođđ
+leʹbe juʹn ââʹnnmest leämmaž saaʹnin nuõrttsääʹmǩiõʹlle.
+Taullõõǥǥ leät juâkkam ǩiõlljuâǥǥtõõzz
+vuäzzlaid da väärrvuäzzlaid Google Docs -kääzzkõõzz pääiʹǩ da sij lie vuäittam kommentâʹstted tõn
+juʹn ouddâl såbbar.
+Tuʹmmstõk: Ǩiõlljuâǥǥtõs ǩiõttʼtõõli taullõõǥǥ da raaji muttsid tõõzz.
+Ǩiõlljuâǥǥtõs uuʹdi
+siâzztõõzz 28 sääʹnest, kook lie mieʹlddõssân taullõõǥǥâst.
+Ǩiõlltuâjjlaž valmštââll sääʹnnliist
+ooudårra puõʹtti såbbra.
+Seija Sivertsen puõʹđi såbbra čiâss 15.00.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti såbbar ääiʹjpoodd
+Eʹtǩǩõs: Tuʹmmjet ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti sååbbarpeeiʹv.
+Tuʹmmstõk: Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥǥtõõzz puõʹtti sååbbar lij 17.-18.11.2016 Aanrest.
+Sääʹmǩiõllsaž åskldõksääʹnnlistt: Sääʹmǩiõʹlle jåårǥlâʹttum ortodooksåskldõõǥǥ kuõskki ǩeeʹrjin leät
+noorrâm sääʹnnliist.
+Åskldõsksääʹnnliist õõlǥči puʹhtted ǩiõttʼtõõllmõʹšše puõʹtti ǩiõlljuâǥǥtõõzz
+såbbra.
+Saaǥǥjååʹđteei ǩiõrǥti såbbar čiâss 15.45.
+Erkki Lumisalmi
+saaǥǥjååʹđteei 1-5 §
+saaǥǥjååʹđteei 6-12 §
+piisar
+Merja Fofonoff
+Hilkka Fofonoff
+påʹrddǩeeʹrjtaʹrǩǩeei
+Smi Giellagäidu
+UNIONEN
+Säämi KieIkäIdee
+Säam IiöIkatddi
+EUNpUk
+Sää'm kiöllka'lddi -juätkkprojee'kt nuörttsää'm kiöl1ju.ggtöözz sååbbar 1/2016
+Äi'g:
+Päi'kk:
+Aanar, Sää'mkulttuurkööskös Sajos, Sisti-sååbbarlönnj (3. riådd)
+S ååbbarnee'kk:
+Tiina Sanila-Aikio, vuäzzla
+Seija Siverten, vuäzz1a
+Natalia Vakova, vuäzzla
+Muka Lehtinen, väärrvuäzzla
+Raija Lehtola, väärrvuiizz1a
+Zoja Nosova, viiiirrvuäzz1a
+Terhi Harju, nuörttsää'm kiö1ltuäjj1a
+SÅMEDIQGI
+SÅMI1IGGE
+SA*MEIAISKÅRÅJÅI
+Marko Marj omaa, iöllka'lddi proje'kttjåå'dteei
+Merja Fofonoff, Sää'mtee' kiölljåå'rglötti, ää'tobddi
+Sää'm iö11ka'1ddi proje'kttjåå'dteei Marko Marjomaa ää'vii såbbar iass 10.42.
+Sää'm Kiöllka'lddi tuåjjriåmöö 26 §:ff mie'ldd proje'kttjåå'dteei kå Sää'm Kiöllka'lddi
+kiölljuäggtöözz vuössmös såbbar.
+Såbbar 1ääggIavuött da mie'rreemvääId1avuött
+E'tkkös: Såbbar tuödet 1äägg1i'en da mie'rreemvää1dli'en.
+Sää'm iöl1ka'1ddi tuåjjriämöö 26 §:ff mie'ldd kiölljuäggtöözzid ålgg tuåimtet sååbbarkåå,
+ä'1iist dajee'res ä'pö'mmjid uu'ccmöözzst koumm neä'ttel (21 peei'v) ouddäl såbbar.
+Sää'm iöl1ka'1ddi tuäjjriåmöö 32 §:ff mie'ldd kiölljuäggtöözz lie mie'rreemvääldla, ko
+uu'ccmöözzäst peä'l vuäzzlain lie såbbrest.
+Tu'mmstök: E'tkköözz meåldlänji.
+Sååbbarpö'mmai lie vuölttuum 16.3.2016, 21 peei'v ouddål
+Såbbrest lie pääi'k 'lnn kue'htt kiölljuåggtöözz vuäzzla Erkki Lumisalmi da Skype pääi'k
+Tiina Sanila-Aikio da öhtt väärrvuäzzla Hilkka Fofonoff, di kiö1ltuäjjla Terhi Harju, Skype pääi'k
+proje'kttjåå'dteei Marko Marjomaa da ä'tobddjen Sää'mtee'g kiölljåå'rglötti Merja Fofonoff.
+E'tkkös: Priimät aa'i puö'tti kiött'tööllåmriämöö:
+Såbbar på'rddkee'rjta'rkkee'ji va'lljummu
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl vokaalvariaant
+Noormtummu: Kuällasmiärk/-certldöögg (yhdysviivan) åånnmö sää'mkiöläst
+ROMSSAfylkkasuohkan
+REGIONAL COUNCIL
+OFLAPLANI)
+TROM5fylkeskommune
+SÄME0IGGI SAMETINGET
+SdNgi
+S4edigg.
+N.il.digki
+Noormtummu: Nomiini abessiiv -tta-kie'
+Noormtummu: Tuåjnöömi raajjäm vee'rbin da tuåjnöömi soojtem
+Noormtummu: jj-keäjj1a nomiini määijgailååkk
+Noormtummu: Oummu nöömi kee'rjtummu nuörttsää'mkiöläst
+Noormtummu: "Teitittely" j åårg1åttmö nuörttsää'inkiö'IIe
+Noormtummu: Kuällas-sää'n
+Noormtummu: Läi'nnsää'n, koin lie ke- le'be ki- aalgast
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl nmri soojtem
+Terminologia: Ke'rjj-sää'nn
+Terminologia: Skoou'l'jed, kooulted, peåmmad da öddeed -saa'ni jeä'rdöözz
+Terminologia: Odd terminologia sää'nnlistt
+Alttös: Sara Wesslin alttös nuörttsää'm kiölljuäggtö'sse
+Nuörttsää'm kiölljuåggtöözz puö'tti såbbri ääi'jpoodd
+Tummstök: Pri'mme kiött'tööllftmriåmöö.
+Sää'm kiöllka'lddi nuörttsää'm iiölljuåggtöözz saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei
+va'IIjummu
+Sää'm iö1lka'lddi tuäjjriämöö 9 §:zz mie'ldd kiölljuäggtöözz va'lljee vuössmös såbbrest
+vuäzzlai kööskäst saaggjåå'dteei da väärrsaaggjåå'dteei, keäk å'le lee'd kiölljuäggtöözz vuäzzla.
+Kiölljuäggtöözz saaggjåå'dteei älgg vuässööttäd SG Gie11ardi såbbrid.
+Juö'kk kiölljuåggtöözz
+saaggjåå'dteei j åå'dat kiölljuåggtöözz såbbar.
+Sää'm Kiöllka'lddi vaa1dummu kiölltuäjjla
+tuåimmje jiijjäz kiölljuäggtöözz piisren, leå'a sij jeä'la kiölljuåggtöözz vuäzzla.
+Tu'mmstök: E'tkkee, to va'lljeet Tiina Sanila-Aikio saaggjåå'dtee'jen da Erkki Lumisalmi
+väärrsaaggjåå'dtee'jen.
+Va'l1jee Tiina Sanila-Aikio nuörttsää'm kiö11juggtöözz saaggj åå'dtee'jen da
+Erkki Lumisalmi nuörttsää'm kiölljuäggtöözz väärrsaaggjåå'dtee'jen.
+Marko Marjonzaa vööidi såbbrest tän paragraaff Iiött 'töölliiin mnj) a, iåss 10.46.
+Sueppe to väärrsaaggjåå'dteei Erkki Luinisalmi tuåimmai såbbrest seärad 6.4.2016
+saaggjåå 'dtee en.
+Såbbar på'rddiee'rjta'rkiee'ji va'IIjummu
+E'tkkös: Va'11je'et såbbra kue'htt på'rddkee'rj ta'ri&eei, keäk taarbe'mmen tuåimmje
+jiönila'skkee'jen.
+Tummstök: Va'11jee såbbar på'rddkee'rjta'rkkee'jen Hilkka Fofonoff da Tiina Sanila-Aikio, kook
+taarbe'mmen tuåimmj e jiönila'skkee'jen.
+Satu Moshnikoff lij e'tkkääm saggstööllmnalla nuörttsää'mkiöl vokaalvariaanti kiött'töö1lmöö
+(Mie'lddös 1Satu Moshnikoff 260620 15 da Mie'lddös2 Satu Moshnikoff 11022016).
+Eino
+Koponen lij ouddam iö1gtös nuörttsää'mkiöl nomiini vokaalvaajtööl1möö pirr (Mie'lddös3•Eino
+Koponen•Vähän vokaalivaihtelusta•01032016).
+E'tkkös: iölljuäggtös tu'mmai, mä'htt töt ouddan sää'mkiöl vokaalvariaanti/-vaajtöö1lmöö
+kiött'töö11mööäst.
+Tummstök: Ouddmiårkkån nyt-sää'nest lie koumm variaant, kook puk käunn'je sää'nnkee'rjest: åå'n
+åå'n
+ee'n.
+Suö'nn'jel suömäst lie kue'htt variaant åå'n
+ää'n.
+Åå'n-variaant öhttvuödäst lij iögg vummed,
+to åå'blek vuäitt e miirkköövväd äå'nned-vee'rb ööutilåå,gg 2. persoon imperatiivåå'blek "käytä,
+Paajoogg suömåst lij ee'n-variantt.
+iö11juåggtös tuätt, to täk åå'blek lie variaant köskkneez.
+iölljuggtös li'nnjai, to ij vää'ld peä'l
+öhttna saa'ni variaanti ää'nnma.
+Kiöiljuågtös ceälkk veäl variaanti pirr, to kee'rjteei vuäi'tte
+va'lljeed åå'nnmes variaantid jii'jjez kiölltuäkkaz mie'ldd da åå'nned töid vää'ldee'l lokku, to å'nne
+va'lljemmes variaantid seämma tee'kstest meä'rmeäldlänj i.
+iö11juäggtöözz miöläst kiöiäst önnum variaantid öölgi seeilted da ruökkäd sää'nnliistid nu'tt
+jiännai ko pästt, to tök piäzze mie'ldd e kee'rjtum kiö'lle.
+Saa'nid ådd ruökkäd nu'tt, to puätt
+öu'dde, koon suömäst sää'nn lij önnum.
+Töt hiälpat sää'nnkii'rji öö'nn'jid.
+Aå'n sää'nnkii'rjin lij
+äå'nnmest nää'll, koin suöm lie räätktöllum saa'ni mäIjija nu'tt, to (P) miärkkååvv Paajoogg
+suöm, (N) Njuöttjääu'r suöm da (K) miårkkäävv tön, to sää'nn lij tobddum ki'lddsää'mkiöläst.
+iö1ljuäggtös serdd vokaa1vaajtöö11ämää' Eino Koponen uä'jtem materiaal vuädald puö'tti
+Kiö1ltuäjj1a valmtää1l Eino Koponen noorräm saa'nin taullöögg puö'tti såbbra.
+Taullööggåst lie säämas saa'ni ööutilåågg da määijgailåågg nominatiiv, ööutilåågg illatiiv da
+määijgailåågg genetiiv da lää'ssen veäl sää'n lääddas.
+Taullööggäst sää'n lie juökkum
+vokaali/diftooijiji mie'ldd.
+Jiölljuäggtös öö'ni poorråmkööut tän pääi'ItEest c'iåss 12.45
+Poorrå,nkööut niåpja såbbrest
+te jje pääi 'k å 'lnn seämma ouinrnu, keäk le jje ouddål kööut.
+Noormtummu: Kuällasmiårkl-certldöögg (yhdysviivan) äånnmö sää'm1iö1st
+iöl1juåggtöözz sååbbrest 27.11.2015 ou'dde puö'di, to puö'tti kiölljuäggtöözz såbbrest älgg
+kiött'töölläd kuällösmiärkl-certldöögg äännmöö.
+Satu Moshnikoff lij e e'tkkääm seämma ää'
+saggstööllåm vue'lnn.
+Mie'lddössän (Mie'lddös 1•Satu Moshnikoff26l62l 15 da Mie'lddös2S atu
+Moshnikoffl 1022016) Satu Moshnikoff e'tkköözz da tuäggasteäd kuällösmiärkl-certldöögg pirr
+(Mie'lddös4Kielijaostolleyhdysviivan käyttäminenTHl3l32l 16).
+E'tkkös: iöI1juäggtös siäzztääll kuällösmiärkl-certldöögg åä'nnmöö puö'tti öhttvuödin:
+kuällös-saa'nin te'l ko sää'n vuössmös kuu'sk Iooppäst lij seämma bukva (konsonantt le'be
+vokaal), kåå'tt alttad sää'n nuu'bb kuu'sk: ouddm.
+kuärram-maina, kiött-tue'jj
+kuällös-saa'nin te'l ko sää'n vuössmös kuu'sk looppåst lij seämmana11em bukva, kåå'tt
+alttad sää'n nuu'bb kuu'sk: ouddm.
+koummlo-öhtt, meä'cc-uäggas
+ko sää'n mäIjija lij öhttöspartikkel: -go, -son, -åt, -a, -ba, -i, -ve't, -äs, -täma
+kuällösvue'zzi (yhdysosien) rä'tkkeem diött, ouddm.
+o
+kuällös-sää'n vue'ssen lij vuännös (lyhenne): MM-keätööttmö, JTP-kööskös, ALV
+näämar
+kuällös-sää'nvue'ssen lij bukva, näämar, kuhttu le'bejee'res miärkk: D-vitamiin, 70-
+ee'jjprää'znek, @ -miårkk, A4-pömmai, B2-vitamiin
+kuällös-sää'n vue'ssen lij erisnimi: Feodoroff-nömmsa
+kuällös-sää'n vue'ssen lie määrjg sää'n: pro gradu -tu'tkkälm, Mä'htt säärnam säämas
+-kiölltuäjjpää'jj
+Tu'mmstök: iö11juåggtös sizztää11 kuällasmiårk/-certldöögg äånnmöö puö'tti öhttvuödin:
+kuällas-saa'nin te'!
+ko sää'n vuössmös vue'zz looppåst lij seämma bukva (konsonantt le'be
+vokaal), kåå'tt alttad sää'n nuu'bb vue'zz: ouddm.
+kuärram-maina, kiött-tuejj, turaka-autt,
+maina-automaatio
+kuällas-saa'nin te'l ko sää'n vuössmös vue'zz looppåst lij miålggåd seämmanal1em bukva,
+kåå'tt alttad sää'n nuu'bb vue'zz: ouddm.
+koummlo-öhtt, meä'cc-uäggas, vuei'nnemnalla
+äännmö, maina-äu'kk, artikla-ä'
+ko sää'n märjija lij öhttöspartikkel, ouddmiftrk:
+ouddmiårkk
+mu'st-han, tu'st-i, täm-a
+mäi'd-son, koozz-son
+-ga
+-ka
+jeä'p-ga, ij-ga, jie-ka
+- km
+nu'tt - i
+-km
+(vuorostaan)
+gös
+-gös
+-ös
+-jös, -mes
+muäna-ös, mij-mes
+-go
+-o
+-ko
+lij-a, lij-go, ton-go,
+-gos
+-gös, -mana
+lij-gos, ij-gös, nu'tt-mana
+mu'st-ba, nu'tt-i
+kuällasvue'zzi (yhdysosien) rä'tkkeem diött, ouddm.
+o kuällas-sää'n vue'ssen lij vuännös (lyhenne): MM-keätööttmö, JTP-kööskös, ALV
+o kuällas-sää'n vue'ssen lij bukva, näämar, kuhttu le'be jee'res miårkk: D-vitamiin, 70-
+ee'jjprää'znek, @ -miärkk, A4-pö'mmai, B2-vitamiin
+o kuällas-sää'n vue'ssen lij erisnimi: Feodoroff-nömmsa
+o kuällas-sää'n vue'ssen lie määljg sää'n: pro gradu -tu'tkkös, Mä'htt säärnam säämas
+kiölltuäjjpää'jj
+Nuörttsää'm kiölljuåggtös ceälkk, to nomiini abessiiv -tää/-taa -lopp lij sää'jjkie' (sijapääte)
+seämmanalla ko ouddmiärkkån lokatiiväst lij -st. Kiölljuäggtös ceälkk, to töt lij möönni såbbrest
+tu'mmjam, to siäzztöölät rä'tkkeem-miärk äännmöö nomiini abessiiväst.
+Seämmanalla ko Sää'miiö1 kiöllvuä'ppes koou'1i vääras -ee'rjest lij vuäpstum åå'nned rä'tkkeem
+miårk koumm seämma konsonaant kööskäst, vuäitt rä'tkkeem-miärk ä'nned e kuei't konsonaant
+kööskäst jiönneemvuä'pstössn (ouddm.
+kiöl '1a, musikaal '1a, sosiaal'1a).
+iö11juäggtöözz såbbrest 27.11.2015 ou'dde puö'di, to puö'tti kiölljuåggtöözz såbbrest ålgg
+kiött'tööllåd nomiini abessiiv -tta-kie'jj ftånnmöö, ko tän räjja leät aånnam påi -taa da -tää-kie'jjid.
+E'tkkös: iölijuäggtös kiött'tä11 nomiini abessiiv -tta-kee'jj äännmöö öhttän jåå'dtös-mallån
+mä'ijijlest, ko kiött'töölåt sää'nj åå'dtöözzid.
+Tu'mmstök: E'tkköözz meåldlånji.
+Noormtummu: Tuåjnöömi raajjåm vee'rbin da tuåjnöömi soojtem
+Tiina Sanila-Aikio lij raajjåm vuäppöözzid tuäjnöönii raajjäm vee'rbin da tuäjnöömi soojtem (-mö
+da -ummu kee'jj) pirr.
+Materiaal lij mie'lddössån
+(Mie'lddös5TeonnimienmuodostustaivutusmoSummuSTSA 15032016).
+E'tkkös: iött'töö1ät da siåzztöölåt vuäppöözzid tuåjnöömi raajjåm vee'rbin da -ummu da -mö
+kee'jjla tuåjnöömi soojtem pirr.
+Tu'mmstök: E'tkköözz meå1dlnji.
+Nuörttsää'm kiöiljuåggtös siåzztååll vuäppöözzid tujnöömi
+raajjåm vee'rbin da -ummu- da -mö-kie'jji soojtem pirr Tiina Sanila-Aikio raajjäm materiaal
+meäldlänji.
+Noormtummu: jj-eäjj1a nomiini määqgailååkk
+Nuörttsää'mkiö11sa ööut-tävvsa nomiini, kook po'tte -jj-bukvain, leät åånnam määijgailååggast
+mååimös bukvan nu'tt i koj.
+tujj (tuåi, tuöjju), suöjj (suöi, suäjja), såå'jj (si, såjja), påå'jj
+(pååi, päjja), 1aajj (-1aai, -1a'jje), kuöjj (kuöj, kuöjju), åu'jj (-åååu'j, -åujja), saujj (saauj, sau'jje),
+siöjj (siöj, siö'jje), trie'jj (trie'j, treäjja), vuäjj (vuäj, -vuåj ju).
+E'tkkös: iö11juggtös siåzztäåll, to nuörttsää'mkiö11sa nomiinin, kook po'tte -jj-bukvain, ää'net
+määijgailååggäst j-bukva looppäst.
+Nuu'bbi saa'nivui'm köömööäst lij jj-j tää'ssmuuttäs.
+Tu'minstök: E'tkköözz meå1d1tnji.
+Nuörttsää'm kiölljuäggtös tuått, to seämma ää' leät
+kiött'töö11m sää'nnkee'rj teevvamsåbbrest kiddmannu 22. peei'v 2015.
+Te'l e'tkkee vuöss-sjjsa
+kee'rjtemnää'llen maali, ko'st määijgailåågg i-bukva säjja äddj-bukva.
+Ouddmiårkkn: så'jj (sä'j,
+såjja, söö'jin) "sija, paikka", raajj (raaj, ra'jje, raaji) "raja".
+Noormtummu: Oummu nöömi kee'rjtummu nuörttsää'mkiöiåst
+Oummu nöömid kee'rjtet nuörttsää' ikiöist kuei'tnalla: sää'mnalia sokknömm-risttnömm da
+risttnömm-sokknömm mä'te lää'ddkiölåst.
+Vuä'mmnaila päi risttnööm leät soojtam, ie'a
+ånn'jöääi'j leät soojtam e sokknöömid.
+E'tkkös: iö11juggtös oudd siåzztöözz tö'st, mä'htt oummu nöömid älgg kee'rjted
+nuörttsää'mkiöläst da kuäbba soojtet, risttnööm avi sokknööm.
+Nuörttsää'm kiölljuåggtös siäzztååll, to nuörttsää'mkiölåst
+nöömi kee'rjtemjärjstös lij sokknömin-risttnömm, koin tå'lk risttnööm soojtet sää'mkiöl takai
+soojtem-maalli mie'ldd.
+Kiö11tuåjj1a juätkk nöömi soojtem-maalli raajjmöö da kiölljuäg,gtös
+kiött'tååll maallid mft'rjrjlest.
+Noormtummu: "Teitittely" jåårglåttmö nuörttsää'mkiö'iie
+Nuörttsää'rnkiölåst jeät leäkku åånnam "teitittely"-åå'blek, ko'st ouddm.
+kee'rjin säärntöölät
+vuästtavaa'ldi tij-åå'blkest.
+Sää'mkiölästjie leäkku vuäppöözz tö'st, mä'htt näkam tee'kstid ålgg
+j åårglä'tted sää'mkiö'lle.
+E'tkkös: kiölljuåggtös oudd siäzztöözz tö'st, möön åå'blek sää'mkiöläst älgg äi'nned tee'kstin, koid
+leät alggveärlänj i kee'rjtam "teitittely"-åå'blkest.
+Tu'mmstök: E'tkköözz rneäldlänji.
+Nuörttsää'm kiölljuäggtös siäzztååll, to teittely-åå'blek
+jåårglåå'ttet nuörttsää'mkiö'lle nu'tt, to ää'net ööutilåågg nuu'bb persoon, ko sää'mkiölåstjie toobd
+teitittely-maail.
+Nuörttsää'mkiölåst jie leäkku kuällas-saa'ni raajjåmvuäppöözz.
+iö1ltuäjjla lij alttääm noorräd
+ouddmiarkid kuällas-saa'nin, 1eä'a listt ij leäkku völ vaa1må.
+E'tkkös: Nuörttsää'm kiölljuäggtös saggstääll kuällas-saa'ni pirr.
+f (iölljuäggtös kiött'tåi1 kuällas
+saa'ni raajjmöö mäijija ko materiaal lij vaa1mä.
+Tu'mmstök: kiölljuåggtös kiött'tååll kuällas-saa'ni raajjmöö märjija ko materiaal lij vaa1mä.
+Noormtummu: Läi'nnsää'n, koin lie ke- le'be ki- aalgåst
+Nuörttsää'mkiö'lle leät välddam läi'nnsaa'nid, koin lij ke- le'be ki- aalgåst.
+Vuä'mmnalla näkam
+saa'nin, koi aalgäst lij k da rni]1Ja lij vokaal e le'be i, k-bukva lij vaajtöövvåm k-bukvan, ouddm.
+kynttilä
+- ki'nttel, kellari
+- keållar.
+E'tkkös: Nuörttsää'm kiölljuåggtös oudd siäzztöözz tö'st, åå'net-a ke- da ki- aa1gsa läi'nnsaa'nin k
+bukva a'vi k-bukva aalgäst.
+Tu'mmstök: 3ö11juåggtös saggstööli ää'est da tu'mmji, to kiölltuäjj1a nåårr näkam saa'ni
+raajjäm-maallid, jös sää'mkiö'lle kee'rjteei lie töid åånnam.
+Noormtummu: Nuörttsää'mkiöl nååmri soojtem
+kiölltuäjjla lij raajjäm taullöögg, ko'st leät soojtam nuörttsää'mkiöl nååmrid (Nuörttsää'mkiöl
+näämri soojtummuTH•26O22O16).
+Taullöögg leät juäkkam kiölljuäggtöözz vuäzzlaid da
+vää'rrvuäzzlaid Google Docs-kääzzköözz pääi'k da sij lie vuäittam kommentä'stted tön ju'n ouddäl
+E'tkkös: Möönät taullöögg ööd da priimät nuörttsää'miiö1 nåämri soojtummu ouddmiärkid nu'tt
+mä'te tök taullööggäst lie.
+Lää'ssen kiölljuåggtös tu'mmji, to kiö11tuäjj1a va1mtöö1kuätt
+näämri deminutiivi soojtummu.
+Såbbarjöskkei' 6.4.2016 Yiåss 18.05.
+Såbbarjuätkkji 7.4.2016.
+Pääi'ltå'lnn lejje l'.Eiölljuåggtöözz vuäzzla Erkki Lumisalmi da Skype
+pääi'k Tiina Sanila-Aikio, väärrvuäzzla Hilkka Fofonoff kiölltuåjjla Terhi Harju da ä'tobbdjen
+Saaggjåå'dteejen 7.4.2016 tuåirnm Erkki Lumisalmi.
+Sååbbar aa'lji iåss 10.10.
+Tän paragraaf ÄEiött'tööllåm måijia önepoorråmkööut iåss 12.30
+Noormtummu: Odd liii'nn-/vee'res-sää'nnmaall
+Nuörttsää'm kiölljuåggtös lij såbbrest 23.5.20 14 ouddam ra'vvjöözz raajjåd nuörttsää'mkiö'lle
+läi'nn-/vee'res-saa'nid substantiivi mal1-soojtummivui'm lää'ddkiöl -aali, -aani,- aatti, -akti, -anssi,
+antti, - een, - eesi -eetta, - eetti, - ekti, - eli, - enni, - entti, - eri, - essi, - etti, - ia, - iikka, - iikki, - inen, - ismi,
+-issi, - isti, -isuus, -omi, -oni, -oosi, -oottori, -aattori, -teeni, -uli, -umi, -uumi, -urssi, -yymi, -yyri,
+yysi, -ia, -logi, -io, -kla, -ola -loppsain saa'nin.
+iö11juäggtös lij ouddam siäzztöözz såbbrest 27.11.2015 raajjäd nuörttsää'mkiö'iie läi'nn-/vee'res
+saa'nid substantiivi ma11-soojtummivui'm lää'ddkiöl -aasi, -adi, -akki, -ali, -alli, -almi, -anki, -as,
+atti, - autti, - eeli, -eippi, - elli, - endi, - eni, - enki, -es, - iili, - uni, - iisi, - iitta, - illa, - mi, - inki, - is, - itsa,
+loppsain saa'nin.
+Seärnmast ou'dde e siäzztöözz saa'ni kenguru, kirahvi, kitara, klovni, synagoga da
+temppeli nuörttsää'mkiö11sa j åårglössän.
+kiöi1tuäjj1a lij noorram taullöögg (LainasanatnormitettavaksiL2l16) odd läi'nn/vee'res
+sää'nnmaallin.
+Taullöögg leät juäkkam kiölljuäggtöözz vuäzzlaid da vää'rrvuäzzlaid Google Docs
+kääzzköözz pääi'k da sij lie vuäittam kommentä'stted tön ju'n ouddål såbbar.
+E'tkkös: Möönät taullöögg ööd da priimät odd läi'nn-/vee'res-sää'nnmaallid -aari, -aavi, -afi, -aksi,
+-alkki, -altti, -ami, -angi, -ankki, -ardi, -ari, -armi, -eekki, -eema, -eemi, -een, -ehti, -eija, -ekki,
+eksi, - eksti, - ermi, - ertti, - esti, -etsi, - eutti, - grafi, - idi, - iimi, - iiri, - iksi, - ikti, - ilmi, - imi, - inkki,
+inssi, -intti, - ipsi, - itsi, -ofi, -okki, -oksi, -ongi, -onssi, -ormi, -ortti, -ar, -er, -ir, - or, -ur, -rammi,
+ulkki, -unssi, -unti, -urdi, -urtti, -ussi, da - uutti -loppsain saa'nin.
+Tu'mmstök: Nuörttsää'm kiölljuäggtös mööni ööd odd läi'nn-vee'res sää'nnmaallid da uu'di
+siäzztöözz -aari, -aavi, -afi, -aksi, -alkki, -altti, -angi, -ankki, -ardi, -ari, -armi, -eekki, -eema, da
+eemi- loppsain saa'nin.
+-ami, -een, -ehti, -eija, -ekki, -eksi, -eksti, -ermi, -ertti, -esti, -etsi, -eutti,
+grafi, -idi, -iimi, -iiri, - iksi, -ikti, - ilmi, -imi, -inkki, - inssi, -intti, -ipsi, -itsi, -ofi, -okki, -oksi, -ongi,
+onssi, -ormi, -ortti, -ar, -er, -ir, -or, -ur, -ramnii, - ulkki, -unssi, -unti, -urdi, -urtti, -ussi, da -uutti
+loppsa saa'nid kiött'tä'lle puötti såbbrest.
+Terminologia: I (e'rjj-sää'nn
+Nuörttsää'mkiöl ke'rjj-sää'nest lie kue'htt miärktöözz lääddas: kirja da kirje.
+Måttmet ädd
+vaiggådvuöd, ko täid miärktöözzid öölgi jeä'rded ouddm.
+seämma ciålkkjest.
+"Son kee'rjti kee'rj
+kee'rji pirr." "Kee'rjest mainste kee'rj kee'rjteei pirr."
+E'tkkös: Nuörttsää'm kiölljuäggtös saggstääll, mä'htt kirje- ja kirja-saa'nid vuäite rä'tkked
+nuörttsää'mkiöläst da oudd siäzztöözz ää' pirr.
+Tu'mmstök: 3ölljuggtös tu'mmji, to tän ää' kiött'töölät må'rjijlest ko kiött'töölåtjee'resnaiiem
+sää'nnjåå'dtöözzid.
+Terminologia: koou'I'jed, koou1ted, peåmmad da öddeed -saa'ni jeä'rdöözz
+Sää'mtee' kiölljåå'rglötti Merja Fofonoff lij e'tkkääm kiölljuaggtö'sse saggstööllåmnalla, möök lie
+saa'ni koou'l'jed, kooulted, peåmmad da öddeed jeä'rdöözz miårktöözzin (mitä eroja on verbien
+merkityksillä).
+E'tkkös: iölljuäggtös saggstååll saa'ni pirr.
+Saggstööllmöö vuämmöözzid kee'rj tet pääjas
+tu'mmstö'kke.
+Tu'mmstök: kiöiijuäggtös saggstööli ää' pirr.
+Saggstööllmööäst pue'tte ou'dde näkam ää':
+Peåmmad lij jäänab u'ccpäärnai kuöskki sää'nn, öhttån miärktössän lij "hoivata".
+Peåmm-pie'nne,
+piisp peåmm.
+Peämm-sää'nn lij åskldök-terminologia.
+Miårktössän lie "paimentaa, elättää, hoitaa
+(äiti lasta), kasvattaa (elättää), ruokkia (elättää, hoitaa), ruokkia, holhota, huoltaa (elättää)
+Päärnaid öddeed, pååttkid öddeed.
+Skoou'l'jed lij "koulia".
+Skooulted "kouluttaa".
+iölljuäggtös tu'mmji, to serdd tän ää' seämma ä'vuu'd kuöskki terminologialiist
+kiött'tööllmöö öhttvuö'tte.
+Kiölltuäjjla lij noorråm sää'nnliist (Terminologiajcielijaostollel/2016), ko'st lie e'tkköözz odd
+terminologiast nuörttsää'mkiö'lle.
+vää'rrvuäzzlaid Google Docs-kääzzköözz pääi'k da sij lie vuäittam komment'stted tön ju'n ouddål
+E'tkkös: Kiölljuäggtös måånn taullöögg ööd da tu'mmai, preemm-a taullöögg saa'nid.
+Tu'mmstök: Kiölljuåggtös mööni taullöögg ööd da tu'mmji, to kiölltuäjjla juaggtäåll saa'nid
+kategoriai mie'ldd da taullöögg kiött'töölat mä'rjijlest puö'tti såbbrest.
+Alttös: Sara Wesslin alttös nuörttsää'm 1iö11juåggtö'sse
+Yle Sää'mjännam tuåimteei Sara Wesslin lij vuölttääm alttöözz nuörtsää'm kiölljuäggtö'sse
+jie'nnkiöllsa sä'mmlai kiöl-/sagstööllämkruugg pirr.
+Alttös lij mie'lddössån (Mie'lddös6•Sara
+E'tkkös: Kiölljuäggtös saggstååll aalgtöözz pirr.
+Saggstööllmöö puådöözzid kee'rjtet
+tu'mmstö'kke.
+Nuörttsää'm kiölljuäggtös kuuli Sää'mvuu'd
+kooultemköösköözz Eila Syväjärvi da Outi Länsman vasttöözzid tö'st, måkam resuurs see'st lie
+nuörttsää'mkiöi kuöskki kuursi riåmö'e.
+Eila Syväjärvi va'sttii, to ta'nni lie va'rrjum 30 iässåd
+nuörttsää'mkiöl saggstööllåmku'rsse.
+Outi Länsman va'sttii, to saggstööllämkuurs siiskös vuäiti
+lee'd lookkåmkruugg le'be kiöllhuöll.
+Outi Länsman jue'tki, to Sää'mvuu'd kooultemkööskö'sse
+1e'i jiånnai äu'kk, jös le'i nuörttsää'mkiöl piaan tö'st, måkam taarb kiöläst lie.
+Sää'mvuu'd
+koou1temkööskös väldd e'tkköözzid vuästta.
+iölljuåggtöözz saggstööllmööäst puö'di ou'dde, to oummi miölid lij keässam näkam kurss
+lookkam pirr.
+Nuörttsää'm kiölljuäggtös vuäinn, to saggstööllärnkuursid öölgöi riäåd pukid haalee'jid.
+Kiölljuäggtös tuärjj ad Sää'mvuu'd koou1temköösköözz e'tkköözz, to kooultemkööskös reä
+saggstööllämkuurs Ce'vetj äurra.
+Kiölljuåggtös e'tkkad, to kuursästle'i e ouddmirkkän
+vuä'nkös mainnsi ööutast 1ookkmö da to kiöl mätt'töödi dajie'nnkiöl1sa mainsteei vuäite
+mainsted köskkneez.
+Kuurs siisköözz vuäitt plaaneed Sää'mvuu'd koou1temköösköözzäst ooudårra.
+kiöiijuäggtös vuäitt vuässööttäd Sää'mvuu'd koou1temköösköözz ee'jj 2017 kurss-siisköözz
+p1aanmö'e.
+Kiö11juggtös e'tkkad öhttsa plaaneemsåbbar Sää'mvuu 'd kooultemköösköözzin.
+Kiö1Ijutggtös vuäinn, to tarbb nuörttsää'mkiöl saggstööllamkuursid 1e'e Ce'vetj ääu 'r
+lå'ssen Aanrest, A'vvlest da Njeä'llrnest.
+Öhtt kursstee'mm vuäiti Iee'd töt, to vuäiti
+saggstöölläd mainstum da kee'rjtum kiöl jeä'rdöözzin.
+Sää'm iöl1ka'lddi lij riååm kiöliseminaar ta'nni, da äigg riåäd puö'ttivuödåst e
+kiöllhuöllpeei'vid.
+Nuörttsää'm iiölljuåggtöözz puö'tti såbbri ääi'jpoodd
+Sää'm iöl1ka'lddi tuäjjriåmöö 9 §:ff mie'ldd kiöI1juggtöözz älgg noorööttäd uu'ccmösån
+kolmrn vuära ee'jjest.
+Sbbrest älgg tu'mmjed puö'tti sååbbarpeei'vid.
+E'tI&ös: Tu'mmjet, kuä'ss lie ee'jj 2016 puö'tti nuörttsää'm kiölljuåggtöözz såbbar.
+Nuörttsää'm kiölljuaggtöözz tän ee'jj nu'bb sååbbar lij 26.-
+kiött'töölåt jee'res vuei'tlvånji ou 'dde puö 'tti aa'id.
+Såbbar jöskkmö
+Saaggjåå'dteei kiörgti såbbar iäss 18.00.
+Jw
+Erkki Lumisalmi, saaggjåå'dteei
+Tiina 5 anila-Aikio, på'rddkee'rjta'rkkeei
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vuâkkõõzz
+Ruõccjânnam sääʹmteʹǧǧ lij raʹvvjam vuâkkõõzzid ___.___ 2020.
+Taarrjânnam sääʹmteʹǧǧ lij raʹvvjam vuâkkõõzzid ___.___ 2020.
+Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ lij raʹvvjam vuâkkõõzzid ___.___ 2020.
+1 § Mieʹrr
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij sääʹm meer õhttsažtâʹvvjânnmallaš äʹšštobddiorgaan sääʹmǩiõlid kuõskki
+aaʹššin.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vaʹsttad sääʹmǩiõlid kuõskki tâʹvvjânnmallaš õhttsažtuâj
+koordinâʹsttmest, nâânummšest da ooudâsviikkmest.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi mieʹrren lij sääʹm ǩeʹrjjǩiõli da mainstemǩiõli raajjâm kulttuuräʹrbbvuõđ
+seeiltummuš, kâddmõš da ooudâsviikkmõš di sääʹmǩiõli seeiltummuš, nâânummuš da
+ooudâsviikkmõš vääʹldeeʹl seämmast lokku jeeʹres sääʹmǩiõli taarbid, vaʹǯǯtõõzzid da
+resuursid.
+2 § Tuâj
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vaʹsttad sääʹmǩiõli ǩiõllhuõlâst.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmai õhttsaž
+äʹšštobddiorgaanân sääʹm ǩeʹrjjǩiõli noormtummuž kuõskki aaʹššin.
+Tääzz koʹlle terminologia
+noormtummuš da ǩeeʹrjtemvuâkkõõzz.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjan lij regsmâʹtted sääʹmǩiõli
+sannõõzz da veäʹǩǩted nääiʹt vueʹzzstes staaneed sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi oudd ǩiõllõõʹnnʼjid sääʹmǩiõli ââʹnnma õhttneei teâđ, vuäʹppõõzzid da
+vuäʹpstõõzzid.
+3 § Tuåimmjummuž organisâsttmõš
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi lij Lääʹddjânnam, Ruõccjânnam da Taarrjânnam sääʹmtiiʹǧǧi vuâđđääm
+jiõččnaž tuåimmorgaan.
+Nääʹlest da vaaldšemvuõđlânji Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmai
+Taarrjânnam sääʹmteeʹǧǧ õhttvuõđâst, leša tõn jååʹđat jiijjâs halltõs, koʹst puki koolm jânnam
+sääʹmtiiʹǧǧin lij õõutverddsaž vaaiktõsväʹldd.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddjest lie ǩiõlltuâjjla pukin eeʹttkõsttum jânnmin.
+Puk koolm jânnam sääʹmteeʹǧǧ preʹmme Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi vuâkkõõzzid seämmanallšeʹmmen.
+4 § Vuõiggâdvuõđ materiaaʹle
+Lääʹddjânnam, Ruõccjânnam da Taarrjânnam sääʹmteeʹǧǧ vuäiʹtte friijâld ââʹnned da jueʹǩǩed
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi puuʹtʼtam da noorrâm materiaal.
+5 § Halltõõzz norrõs
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi halltõʹsse koʹlle kutt vuäzzla da sij persoonlaž väärrvuäzzla.
+Juõʹǩǩ jânnam
+sääʹmteʹǧǧ nõõmat kueʹhtt halltõõzz vuäzzla da väärrvuäzzla.
+Vuäzzlaid nõõmteʹmmen âlgg
+teäʹddeed sooǥǥbieʹli kõskksaž tääʹssäärv.
+Juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧest lij õõutverddsaž
+vasttõs sooǥǥbieʹli tääʹsspeällsaž eeʹttkâsttmõõžžâst halltõõzzâst.
+Vueʹlǧǧemsââʹjjen lij, što
+vuäzzlai tuåimmpââʹjj peštt nellj eeʹjj.
+Juõʹǩǩ jânnam sääʹmteʹǧǧ vuäitt håʹt kuäʹss friijâld
+nõõmted ođđ halltõõzz vuäzzla ääiʹjab nõõmtum vuäzzla sâjja.
+Halltõõzz vuäzzlain âlgg leeʹd
+ämmtallaš ââʹnteeivuõtt sääʹmǩiõlâst da šiõǥǥ ǩiõllvueʹjj tobddmõš.
+Halltõs riâššââtt jiõčč da vaʹlljad vuäzzleez kõõskâst halltõõzz saaǥǥjååʹđteei da õõut leʹbe
+kueʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei.
+Jõs ǩii-ne halltõõzz vuäzzlain lij cõggnam vuässõõttâd såbbra, kååčč vuõltteet väärrvuäzzliʹžže.
+Halltõs lij mieʹrreemvääldlaž, ko pääiʹǩ âʹlnn lie uuʹccmõsân nellj vuäzzla da uuʹccmõsân õhtt
+eeʹttǩeei juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧest.
+Jõs jiõn mâʹnne jiõnsteʹmmen tässa, halltõõzz
+saaǥǥjååʹđteei jiõnn räʹtǩǩad.
+6 § Halltõõzz tuâj
+Halltõs lij Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi pââimõs tuåimmorgaan, da tõʹst lij obbvasttõs tuåimmjummšest.
+Halltõs vaʹsttad tõʹst, što tuåimmjummuž ämmtallaš kvaliteʹtt pââšš pueʹrren da
+tuåimmjummuž harjjtet viõkkšânji da viõǥǥâst åårrai šiõtlmi meâldlânji.
+Halltõs vaʹsttad
+ämmtallaš ooudâsviikkmest, resuursi ââʹnnmest da priorisâsttmõõžžin di Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi
+tuåimmjummuž kuõskki täävtõõzzi da strategiai raajjmest.
+Halltõs vuâđđad ǩiõll-luʹvddkååʹdd
+taarb da resuursi mieʹldd tuåimmjååʹđteei eʹtǩǩõõzzâst.
+Halltõs preemm tiillǩiõrǥtõõzz, tuåimmčiõlǥtõõzz, täällarvvlõõzz, tuåimmplaan da
+tuåimmjummuž tuâjjriâššmõõžž.
+Halltõs nõõmat tuåimmjååʹđteei halltõõzz saaǥǥjååʹđteei
+eʹtǩǩõõzzâst da Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi jeeʹres tuâjjlažkååʹdd tuåimmjååʹđteei eʹtǩǩõõzzâst.
+7 § Tuåimmjååʹđteei
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuž jååʹđat tuåimmjååʹđteei.
+Tuåimmjååʹđteei vaʹsttad Sääʹm
+Ǩiõllkaʹlddi siiskâž organisâʹsttmest 6 § meâldlânji primmum raamin.
+Tuåimmjååʹđteeʹjest lij
+tuâjjuvddivasttõs Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuâjjlain.
+Tuåimmjååʹđteei tuåimmai halltõõzz piisren,
+valmštââll da pohtt ouʹdde halltõõzz ǩiõttʼtõõllâmnalla puõʹtti aaʹššid da vaʹsttad halltõõzz
+tuʹmmstõõǥǥi tueiʹmmepiijjmest.
+Tuåimmjååʹđteei vaʹsttad tõʹst, što tällõõzzlaž tuåimmjummuš lij viõǥǥâst åårrai šiõtlmi
+meâldlaž.
+Tuåimmjååʹđteei rääjj täällarvvlõseʹtǩǩõõzz da tiillǩiõrǥtõõzz da teâđat halltõʹsse
+tuåimmjummuž peäʹlest miârkteei tällõõzzlaž da jeeʹres aaʹššin.
+Tuåimmjååʹđteeʹjest lij vaaʹri ââʹnnemvuõiggâdvuõtt da väʹlddvuõtt raajjâd jällmõõžž,
+haʹŋǩǩõõzzid da õhttsažtuâjjkõskkvuõđid kuõskki suåppmõõžžid Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi peäʹlest
+halltõõzz raʹvvjam raamin.
+Tuåimmjååʹđteeʹjest lij vasttõs iʹlmmted äävai tuâjjpaaiʹǩin da
+raajjâd eʹtǩǩõõzzid halltõʹsse.
+8 § Ǩiõll-luʹvddkåʹdd
+Oouʹdben åårrai 6 § meâldlânji vuâđđuum ǩiõll-luʹvddkååʹdd vaʹsttee ǩeʹrjjǩiõl
+noormtummšest, terminologiast da ǩeeʹrjtemvuâkkõõzzin.
+9 § Täällarvvlõs da teäggtummuš
+Ǩiõllkaʹlddi
+âlgg
+čuäʹjted
+eeʹǩǩraportâsttmõõžž
+õhttvuõđâst
+Lääʹddjânnam,
+Ruõccjânnam da Taarrjânnam sääʹmtiiʹǧǧid čiõlǥtõõzz puõʹtti neellj eeʹjj teäggtõstaarbin.
+Teäggtõstarbbčiõlǥtõs lij vuâđđan sääʹmtiiʹǧǧi kõskksaž saǥst��õllmõõžžin.
+Täällarvvlõs-
+saǥstõõllmõõžžid âlgg ǩiõrǥted nuʹtt, što juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ vueʹss lij čiõlǥâs ouddâl
+tõi täällarvvlõsǩiõttʼtõõllmõõžži mieʹrrääiʹjid.
+Täällarvvlõsǩiõttʼtõõllmõõžž puuđeeʹn Sääʹm Ǩiõllkaʹlddja raajât sääʹmtiiʹǧǧi õhttsaž
+vuäʹpstõõzz, koʹst puäʹtte ouʹdde tuåimmjummuž kuõskki vuârddmõõžž.
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi tuʹmmai jiõčč puåttji da ekksaž pâiʹlpaaʒʒtõõzz ââʹnnmest da vaʹsttad jiõčč
+vueʹllpaaʒʒtõõzz käʹttmest.
+10 § Raportâsttmõš
+Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi âlgg tuåimted Taarrjânnam, Ruõccjânnam da Lääʹddjânnam sääʹmtiiʹǧǧid
+ođđeeʹjjmannu 15. peivva mõõneeʹst jiijjâs eeʹǩǩčiõlǥtõõzz da täʹlvvmannu 10. peivva
+mõõneeʹst tiillǩiõrǥtõõzz oouʹdab eeʹjj tuåimmjummšeʹstes.
+Täk rapoort âʹlǧǧe leeʹd õhttsaž
+vuäʹpstõõzz meâldla.
+11 § Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi loopptummuš
+Jõs koon-ne jânnam sääʹmteʹǧǧ tuʹmmai järrned õhttsažtuâjjorgaanâst, Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi
+jâskk åårrmest rosttovmannu 31. peeiʹv da ääʹššest âlgg iʹlmmted õhtt eeʹǩǩ ouddǩiõʹtte.
+Iʹlmmtõs âlgg leeʹd ǩeerjlaž.
+Õõut eeʹjj äiʹǧǧ laʹsǩǩeet tõn kaʹlndareeʹjj looppâst, kuäʹss Sääʹm
+Ǩiõllkaʹlddi halltõs lij vuäǯǯam iʹlmmtõõzz.
+Jällmõõžž, õõlǥtõõzzid da vueiʹtlvaž loopptemkuulid jueʹjjet järrnummuž leʹbe loopptummuž
+õhttvuõđâst kuuli juâkkõõttmõõžž meâldlânji.
+Tät kuâskk vasttõõzz tuâjjkõskkvuõđin še.
+Oʹdinakai tuâjjlai tuâjjkõskkvuõđid suåvldet loopptummuž õhttvuõđâst Taarrjânnam
+tuâjjpirrõslääʹjj da riikk tuâjjlain uvddum lääʹjj šiõtlmid.
+12 § Vaiddlõõzzi ǩiõttʼtõõllmõš
+Vaiddlemaaʹššid ǩiõttʼtõõlât Taarrjânnam vaaldšemlääʹjj šiõtlmi meâldlânji.
+Halltõõzz
+nõõmtam ǩiõll-luʹvddkååʹdd tuʹmmjam aaʹššin vaiddlemorgaanân lij Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi halltõs.
+13 § Viõʹǩǩešõddmõš
+Vuâkkõõzz šâʹdde viõʹǩǩe, ko sääʹmteeʹǧǧ lie priimmâm vuâkkõõzzid seämmanallšeʹmmen.
+Taarrjânnam sääʹmteeʹǧǧ tiuddsååbbar vuâđđad tõn mâŋŋa tuåimmjummuž formaalʼlânji
+Taarrjânnam sääʹmlääʹjj 2-12 § meâldlânji.
+14 § Vuâkkõõzzi mottmõš
+Sääʹmteeʹǧǧ vuäiʹtte raajjâd muttsid vuâkkõõzzid.
+Muttâz šâʹdde viõʹǩǩe, ko tõk lie primmum
+seämmanallšeʹmmen juõʹǩǩ eeʹttkõsttum sääʹmteeʹǧǧ tiuddsåbbrest.
+Ilmari Mattus
+Itä-Inarin paikannimistö
+Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.
+Sarja A ���
+Ivalo
+Kansikuva: Tsarmitunturin erämaa-alueelta Seitapäältä kohti Akalauttapäätä.
+Kuva: Pirjo Rautiainen
+Översättning: Pimma Åhman.
+Jorgalus: Irma Laiti, Samediggi / Saamelaiskäräjät
+Jurgâlus: Ilmari Mattus, Sämitigge / Saamelaiskäräjät
+jåårǥlâttam: Katri Fofonoff, Sää'mte'ǧǧ / Saamelaiskäräjät
+© Metsähallitus 2010
+Edita Prima Oy, Helsinki 2010
+KUVAILULEHTI
+JULKAISIJA
+Metsähallitus
+JULKAISUAIKA
+TOIMEKSIANTAJA
+HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ
+LUOTTAMUKSELLISUUS
+Julkinen
+DIAARINUMERO
+SUOJELUALUETYYPPI/
+SUOJELUOHJELMA
+erämaa-alue, retkeilyalue
+ALUEEN NIMI
+Vätsärin erämaa-alue, Tsarmitunturin erämaa-alue, Inarin retkeilyalue
+NATURA 2000 -ALUEEN
+NIMI JA KOODI
+Vätsärin erämaa FI1300204, Tsarmitunturin erämaa FI1300205, Inarijärvi FI1300212,
+Ivalojokisuisto FI1300211
+ALUEYKSIKKÖ
+Lapin luontopalvelut
+TEKIJÄ (T)
+JULKAISUN NIMI
+TIIVISTELMÄ
+Itä-Inarin paikannimistöselvitys kattaa lähes kolmasosan Inarin kunnan alueesta.
+Siinä ovat
+mukana Vätsärin ja Tsarmitunturin erämaa-alueet, Inarin retkeilyalueen läntinen osa ja
+Inarijärvi kokonaisuudessaan.
+Lisäksi selvityksen piiriin kuuluu Tsarmitunturin erämaa-alueen
+eteläpuolinen osa rajoittuen Sodankylän kunnan rajaan, josta edelleen Palkisojan-Kuutuan
+metsäautotiehen ja edelleen nelostietä aina Ukonjärven luoteispäähän saakka.
+Alueen
+kokonaispinta-ala on yli 3 000 km2.
+Kaikkiaan paikannimiä selvityksessä on lähes 8000.
+Inarin tunnetuimmat ja eräät Sevetin
+suunnan paikannimet ovat neljällä kielellä: suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja
+pohjoissaameksi.
+Suomenkielisiä nimiä on 4 191, inarinsaamenkielisiä 3266, koltansaamenkielisiä
+380 ja pohjoissaamenkielisiä 61.
+Työ on osa suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelua sekä saamelaisen kulttuuriperinnön
+vaalimista, josta Metsähallituskin osaltaan kantaa vastuuta.
+Selvitys pyrkii palauttamaan alueen
+alkuperäisen nimistön asemaa entiselleen ja lisäämään sitä kautta myös saamelaiskielien
+arvostusta.
+Selvityksen tarkoituksena ei ole ollut käännöksien laatiminen vaan selvittäminen,
+mistä kukin paikannimi on saanut alkunsa ja mitä se tarkoittaa.
+Nimistö ilmentää monella tavalla alueen luonnon ja käytön erityispiirteitä.
+Nimen avulla paikka
+pystytään yksilöimään ja sen avulla paikasta voidaan puhua.
+Nimi toimii paikan muistina, sillä
+vanhimmat nimet kertovat meille sukupolvien takaisesta menneisyydestä.
+Paikannimet
+heijastavat myös ihmisen suhdetta elinympäristöönsä.
+Itäisen Inarin paikannimet kertovat nimien
+antajien olleen kalastaja- ja metsästäjäkansaa.
+Eläinten ohella paikannimissä esiintyvät myös
+kasvit ja hyönteisetkin.
+Aina nimet eivät pohjaudu näkyvään maailmaan, vaan niihin on
+sisällytetty myös jumaluudet, noituus ja maahiset.
+AVAINSANAT
+Inari, saamelaisalue, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, paikannimet
+MUUT TIEDOT
+SARJAN NIMI JA NUMERO
+Sarja A 186
+ISSN
+ISBN (NIDOTTU)
+ISBN (PDF)
+SIVUMÄÄRÄ
+KIELI
+suomi
+KUSTANTAJA
+PAINOPAIKKA
+Edita Prima Oy
+JAKAJA
+Metsähallitus, luontopalvelut
+HINTA
+20 euroa
+PRESENTATIONSBLAD
+UTGIVARE
+Forststyrelsen
+UTGIVNINGSDATUM
+UPPDRAGSGIVARE
+DATUM FÖR GODKÄNNANDE
+SEKRETESSGRAD
+Offentlig
+DIARIENUMMER
+TYP AV SKYDDSOMRÅDE/
+SKYDDSPROGRAM
+ödemarksområde, strövområde
+OMRÅDETS NAMN
+Vätsäri ödemarksområde, Tsarmitunturi ödemarksområde, Enare strövområde
+NATURA 2000 -OMRÅDETS
+NAMN OCH KOD
+Vätsäri ödemark FI1300204, Tsarmitunturi ödemark FI1300205, Enare träsk FI1300212,
+Ivalojoki älvmynning FI1300211
+REGIONAL ENHET
+Lapplands naturtjänster
+FÖRFATTARE
+PUBLIKATION
+Ortnamn i östra Enare
+SAMMANDRAG
+Ortnamnsundersökningen i östra Enare omfattar närmare en tredjedel av Enare kommuns
+område.
+I undersökningen ingår Vätsäri och Tsarmitunturi ödemarksområden, västra delen
+av Enare strövområde och hela Enare träsk.
+Därtill ingår i undersökningen också ett område
+söder om Tsarmitunturi ödemarksområde som avgränsar till Sodankylä kommungräns och
+vidare till Palkisoja-Kuutua skogsbilväg och till riksväg 4 ända till nordvästra ändan av
+Ukonjärvi.
+Områdets totala areal är över 3 000 km2.
+Det ingår nästan 8 000 ortnamn i undersökningen.
+De kändaste ortnamnen i Enare och vissa
+ortnamn i riktning mot Sevetti finns på fyra språk: finska, enaresamiska, skoltsamiska och
+nordsamiska.
+Finska namn är 4 191 till antalet, enaresamiska 3 266, skoltsamiska 380 och
+nordsamiska 61.
+Undersökningen ingår som ett led i planeringen av skötsel och användning av
+skyddsområden och värnandet av det samiska kulturarvet, som även Forststyrelsens ansvarar
+för.
+Ett syfte med undersökningen är att återställa de ursprungliga ortsnamnens ställning och
+därigenom också att öka de samiska språkens anseende.
+Meningen var inte att göra
+översättningar utan att utreda ortnamnens ursprung och vad de betyder.
+Ortnamnen avspeglar på många sätt särdragen i områdets natur och dess användning.
+Men
+hjälp av ortnamnet kan man identifiera en plats och syfta på den.
+Namnet är platsens minne;
+de äldsta ortnamnen berättar om det förflutna många generationer bakåt.
+Ortnamnen
+återspeglar också människans förhållande till sin livsmiljö.
+Ortnamnen i Östra Enare berättar
+att de som namngivit platserna varit fiskar- och jägarfolk.
+I ortnamnen förekommer inte bara
+större djur utan också växter och insekter.
+Namnen grundar sig inte alltid på den synliga
+världen utan ofta också på gudomliga väsen, trolldom och jordandar.
+NYCKELORD
+Enare, Sameland, enaresamiska, skoltsamiska, nordsamiska, ortnamn
+ÖVRIGA UPPGIFTER
+SERIENS NAMN OCH NUMMER
+ISBN (HÄFTAD)
+SIDANTAL
+SPRÅK
+finska
+FÖRLAG
+TRYCKERI
+DISTRIBUTION
+Forststyrelsen, naturtjänster
+PRIS
+20 euro
+GOVVIDANSIIDU
+ALMMUSTAHTTI
+Meahcirᘘehus
+ALMMUSTAHTTINÁIGI
+DOAIBMAADDIN
+DOHKKEHAN-BEAIVEMEARRI
+LUHTOLAŠVUOHTA
+Almmolaš
+DIÁRANUMMIR
+SUODJALANGUOVLO-TIIPA/
+SUODJALANPROGRÁMMA
+meahcceguovlu, vánddardanguovlu
+GUOVLLU NAMMA
+Váh"ira meahcceguovlu, 'árbmaduoddara meahcceguovlu, Anár vánddardanguovlu
+NATURA 2000 -GUOVLLU
+NAMMA JA KODA
+Váh"ira meahcceguovlu FI1300204, 'árbmaduoddara meahcceguovlu FI1300205, Anárjávri
+FI1300212, Avviljohnjálbmi FI1300211
+GUOVLOOVTTADAT
+Lappi luondobálvalusat
+DAHKKI (T)
+PRENTOSA NAMMA
+Nuorta-Anára báikenamat
+'OAHKKÁIGEASSU
+Nuorta-Anára báikenamma"ielggadus gok"á measta goalmmátoasi Anára gieldda viidodagas.
+Das leat fárus Váh"ira ja 'árbmaduoddara meahcceguovllut, Anára vánddardanguovllu
+fiesttaroassi ja Anárjávri obban.
+Lassin "ielggadusa sisa gullá 'árbmaduoddara
+meahcceguovllu máttabeali oassi nu ahte rádjašuvvá Soa˜egili gieldda rádjái, mas viidásabbot
+Palkisoja-Kuutua meahccegeidnui ja viidásabbot njelješgeainnu álo Ukonjärvi
+davvefiesttargea¿i rádjai.
+Guovllu ollesviidodat lea badjel 3 000 km2.
+Buohkanassii báikenamat "ielggadusas leat lagabui 8000.
+Anára beakkámus ja muhtin
+'eavetjávrri guovllu báikenamat leat njealje gillii: suoma-, anáraš-, nuortalaš- ja
+davvisámegillii.
+Suomagielat namat leat 4 191, anárašgielat 3266, nuortalašgielat 380 ja
+davvisámegielat 61.
+Bargu lea suodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami plánema oassi ja maiddái sápmelaš
+kulturárbbi gáhtten, mas Meahcirᘘehusge bealistis guoddá vástu.
+'ielggadus geah""ala
+máhcahit guovllu álgonamaid sajádaga ovdde¿in ja lasihit dan bohte maiddái sámegielaid
+árvvus atnima.
+'ielggadusa dárkkuhussan ii leamašan jorgalusaid ráhkadeapmi muhto "ilgen,
+mas gu˜ege báikenamma lea o¿¿on álggu ja maid dat dárkkuha.
+Báikenamat muitalit má¹ggaláhkai guovllu luonddu ja geavaheami sierrasárgosiin.
+Nama
+vehkiin báikki sáhttá goh"odit dihto namain ja dan vehkiin báikki birra sáhttá hállat.
+Namma
+doaibmá báikki muitun, dasgo boarráseamos namat muitalit midjiide buolvvaid duohkásaš
+historjjás.
+Báikenamat speadjalastet maiddái olbmo gaskavuo˜a eallinbirrasii.
+Nuorta Anára
+báikenamat muitalit nammadeaddjiin, ahte sii leamašan guollebivdi- ja meahcásteaddjiálbmot.
+Ealliid lassin báikenamain leat maiddái šattut ja divrritge.
+Álo namat eai vuo˜˜uduva oinnolaš
+máilbmái, muhto dat sisttis dollet maiddái ipmiliid, noaidevuo˜a ja gufihtaraid.
+GUOVDDÁŠSÁNIT
+Anár, sámeguovlu, anárašgiella, nuortalašgiella, davvisámegiella, báikenamat
+EARÁ DIEÐUT
+RÁIDDU NAMMA JA NUMMIR
+ISBN (NJAÐÐON)
+SIIDOMEARRI
+GIELLA
+suomagiella
+GOASTTIDEADDJI
+PRENTENBÁIKI
+JUOHKKI
+Meahcirᘘehus, luondobálvalusat
+HADDI
+VALDÂLEMSIJÐO
+ALMOSTITTEE
+Meccihaldâttâs
+ALMOSTITTEMÄIGI
+TOOIMÂNADELEIJEE
+TUHHIITTEMPEIVIMEERI
+LUÁTTÁMUŠLŠVUOTÂ
+Almolâš
+DIAARINUMMEER
+SUOJÂLEMKUÁVLUTIJPPÂ/
+SUOJÂLEMOHJELM
+meccikuávlu, vandârdemkuávlu
+KUÁVLU NOMMÂ
+Vää""ir meccikuávlu, 'aarmâuáivái meccikuávlu, Aanaar vandârdemkuávlu
+NATURA 2000 -KUÁVLU
+NOMMÂ JÁ KOODI
+Vää""ir meccikuávlu FI1300204, 'aarmâuáivái meccikuávlu FI1300205, Aanaarjävri
+FI1300212, Avveelnjálmádâh FI1300211
+KUÁVLUOHTÂDÂH
+Laapi luándupalvâlusah
+RÄHTEE
+OLGOSADALDUV NOMMÂ
+Nuorttâ-Aanaar päikkinoomah
+'UÁKÁNKIÄSU
+Nuorttâ-Aanaar päikkinommâ"ielgiittâs luávdá masa kuálmádâs Aanaar kieldâst.
+Tast láá
+mieldi Vää""ir já 'aarmâuáivái meccikuávluh, Aanaar vandârdemkuávlu viestâruási já
+Aanaarjävri ollásávt.
+Lasseen "ielgiittâs pirrâgâhân kulá 'aarmâuáivái meccikuávlu
+máddáápiälááš uási, mii rájášuvá Suá˜igil kieldâ rááján, mast ain Palkisoja-Kuutua
+mecciautomaa˜ijjân já tast ain neeljišmaa˜ij mield kidâ Äijihjäävri taveviestâr kiä"án.
+Kuávlu
+olesvij˜odâh lii paijeel 3 000 km2.
+Puohnâssân päikkinoomah láá "ielgiittâsâst masa 8000.
+Aanaar tobdosumoseh já motomeh
+'evetjäävri kuávlu päikkinoomah láá neelji kielân: suomâkielân, aanaarsämikielân,
+nuorttâsämikielân já tavesämikielân.
+Suomâkielâlâš noomah láá 4 191, aanaarsämikielâlâš
+noomah 3266, nuorttâsämikielâlâš noomah 380 já tavesämikielâlâš noomah 61.
+Pargo lii uási suojâlemkuávlu hoittám já kevttim vuávám sehe säämi kulttuurärbivyevi kattim,
+mast meiddei Meccihaldâttâs kuáddá jieijâs uásild ovdâsvástádâs.
+'ielgiittâs viggá macâtti˜
+kuávlu algâalgâlâš noomâi sajattuv já ta˜e mield meiddei lasetti˜ sämikielâi áárvustanneem.
+'ielgiittâs uáivilin ij lah lamaš nommâjurgâlusâi toohâm pic "ielgim, mast jieškote-uv
+päikkinommâ lii vuálgus já maid tot uáivild.
+Noomah kovvejeh maa¹gânáál kuávlu luándu já kevttim sierânâsjiešvuo˜âid.
+Noomâ vuá˜uld
+puáhtá pääihi ohtâlisti˜ já ton vuá˜uld tast puáhtá sárnu˜.
+Nommâ tuáimá pääihi mušton, ko
+puárásumodeh noomah muštâleh mijjân uáli tovláá ääigist, mii olá maa¹gâi suhâpuolvâi tuáhá.
+Päikkinoomah spejâlisteh meiddei ulmuu koskâvuo˜â jieijâs eellimpirrâsân.
+Nuorttâ-Aanaar
+päikkinoomah muštâleh, et noomâi adeleijeeh láá lamaš kyelipivdeeh já meccipivdeeh.
+Ellei
+lasseen päikkinoomâin tiättojeh meiddei šadoh já tiivreh-uv.
+Ovttuu noomah iä vuá˜uduv
+uáinojeijee mailmân, pic tain láá meiddei immeelvuo˜ah, nuáidivuotâ sehe koonišeh, kufittáreh
+já mánáliih.
+'OOVDÂSÄÄNIH
+Aanaar, sämikuávlu, aanaarsämikielâ, nuorttâsämikielâ, tavesämikielâ, päikkinoomah
+ERES TIÄÐUH
+RÁÁIÐU NOMMÂ JÁ NUMMEER
+ISBN (NJOOÐÐUM)
+SIJÐOMEERI
+KIELÂ
+suomâkielâ
+KUÁSTIDEIJEE Meccihaldâttâs TEDDILEMSAJE Edita Prima Oy
+JYEHHEE
+Meccihaldâttâs, luándupalvâlusah
+HADDE
+20 eurod
+VUÄNNÕSGA'ZEÂT
+'ÕÕÐTEEI
+Meä'cchalltõs
+'ÕÕÐTEMÄI'™™
+TUÂJJANU'VDDI
+PRIMMUMPEI'VVMIE'RR
+NA'DDJÕÕTTÂM-VUÕĐLAŽ
+Õlmmsa¿
+DIAARNÂÂMAR
+SUÕ'JJEEMVUU'DŠLAAJJ /
+SUÕ'JJEEMPROGRAMM
+põõstaijânnamvu'vdd, luâđastjåå'ttemvu'vdd
+VUU'D NÕMM
+Väccär põõstaijânnamvu'vdd, Tsarmituõddâr põõstaijânnamvu'vdd, Aanar
+luâđastjåå'ttemvu'vdd
+NATURA 2000 -VUU'VD
+NÕMM DA KOODD
+Väccär põõstaijânnam FI1300204, Tsarmituõddâr põõstaijânnam FI1300205, Aanarjäu'rr
+FI1300212, Â'vveljokkvuâllõk FI1300211
+VUU'VDÕÕUTILÅÅKK
+Sää'mjânnam luâttkääzzkõõzz
+RAAJJI
+'ÕÕÐTEM NÕMM
+Nuõrti-Aanar pääi'³nõmmčiõl¥tõs
+VUÄNNÕS
+Nuõrti-Aanar pääi'³nõmmčiõl¥tõs kätt âlddsin kuälmõõzz Aanar kåå'dd vuu'dest.
+Tõ'st
+liâ mie'ldd Väccär da Tsarmituõddâr põõstaijânnamvuu'd, Aanar luâđasjåå'ttemvuu'd
+viõstâr pie'll da Aanarjäu'rr obbnes.
+Lââ'ssen čiõl¥tõõzz kruu'¡e ko'lle Tsarmituõddâr
+põõstaijânnamvuu'd saujjbeä'llsaž pie'll rää'jtee'l Suä'đjel kåå'dd raai räjja, ko'st
+õõudâs Palkisoja-Kuutua meä'ccauttčuâkksa da tõ'st õõudâs veâl vä'lddčuõkku pääi'³
+tõk sa Ukonjääu'r reddviâstâr ³eäčča.
+Vuu'd obbšorrõs lij pâ'jjel 3 000 ³m2.
+Pukveezz čiõl¥tõõzzâst liâ âlddsin 8000 päi'³³nõmmâd.
+Aanar tobddsõmõš da måttam
+Če'vetjääu'r ååraš pääi'³nõõm liâ neelljin ³iõlin: lääddas, aanarsäämas, nuõrttsäämas,
+da tâ'vvsäämas.
+Lää'dd³iõllsa nõõm liâ 4191, aanarsää'm³iõllsa 3266, nuõrttsää'm³iõllsa
+380 da tâ'vvsää'm³iõllsa 61.
+Tuâjj lij bie'³³ suõ'jjeemvuu'di hååid da ââ'nnem plaan di sää'm kulttuurpreeddan
+kâ'ddmõõžž, ko'st Meä'cchalltõs beä'lstes kuâdd vasttõõzz.
+Čiõl¥tõs ³iõččlââtt maacctet
+vuu'd alggveârlaž nõõm stattuuzz mååusat da lââ'zztet tõn pääi'³ še sää'm³iõllsa äärv.
+Čiõl¥tõõzz jurddân i'llakku leä'mmaž joortõõzzi raajjmõš, leša čiõl¥tumuš, mõõnnalla
+le'be ³eän mie'ldd pääi'³nõmm lij vu䈈am nõõmes da mii lij leä'mmaž nõõm ju'rddân.
+Nõmm maainast beä'lstes tuâljõžääi'j pääi'³, luâđ da ââ'nnem jii'jjesnallšemvuõđ.
+Nõõm mie'ldd päi'³³ vuei'tet nõõmted da tobddâd di tõn nää'leld pääi'³est vuei'tet
+maainsted.
+Nõmm tuåimmai pääi'³ mõšttan, nääi't tuâljõõžžâst kuâđđjam nõõm mainste
+mi'jjid puõlvvõõ¥¥i äiggsa jie'llmest.
+Pääi'³nõõm čuõvte še oummu kõskkvuõđ
+jie'llempirrõõzzes jie'llma.
+Nuõrtt beällsa Aanar pääi'³nõõm maainste nõõmi u'vddji
+mie'ldd što, sij le'jje kuellšii'lli, meä'ccšiil da luâđree'¡¡esvuõđ mie'ldd jie'lli meer.
+Zee'vti
+mie'ldd u'vddum pääi'³nõõmi paaldâst očndâ'tte še šâddšlaaji da čuõškkpoddsa šlaaji
+mie'ldd u'vddum nõõm.
+Nõõm jiâ leäkku u'vddum pâi pirr kuâsttjem maai'lm mie'ldd,
+leša tõk liâ še nõõmtum åskldõkvuõđ, nåiddvuõđ da čeäkkli mie'ldd.
+LOKKSÄÄ'N
+Aanar, sää'mvu'vdd, aanarsää'm, nuõrttsää'm, tâ'vvsää'm, pääi'³nõõm
+JEE'RES TEÂÐ
+RIÂDD NÕMM DA NÂÂMAR
+ISBN (NJÂÂ'ÐÐUM)
+SEIDDMIE'RR
+²IÕLL
+suomagielat
+TEÄ'DDEMPÄI'²²
+JUE'²²I
+Meä'cchalltõs, luâttkääzzkõõzz
+HÂ'DD
+20 eu'rred
+Esipuhe
+Ilmari Mattus on tehnyt Metsähallituksen Lapin
+luontopalveluille useita saamelaisalueen paikan-
+nimiselvityksiä osana suojelu- ja erämaa-aluei-
+den hoidon ja käytön suunnittelua.
+Tähän men-
+nessä nimistöselvityksiä on valmistunut Vätsä-
+rin, Kaldoaivin, Muotkatunturin ja Paistunturin
+erämaalueista, Lemmenjoen kansallispuistosta
+ja nyt itäisestä Inarista.
+Selvitykset ovat arvokas
+osa Metsähallituksen tehtävää vaalia saamelais-
+ta kulttuuriperintöä.
+Nimistö ilmentää monella tavalla alueen
+luonnon ja käytön erityispiirteitä.
+Nimen avul-
+la paikka pystytään yksilöimään ja sen avulla
+paikasta voidaan puhua.
+Nimi toimii paikan
+muistina, sillä vanhimmat nimet kertovat meille
+sukupolvien takaisesta menneisyydestä.
+Nimestä
+voi päätellä, mikä on paikalle tyypillistä, mikä
+siellä on erikoista, kuka siellä on käynyt, kuka
+asunut, kenelle paikka on kuulunut.
+Paikannimet myös heijastavat ihmisen suh-
+detta elinympäristöönsä.
+Itäisen Inarin paikanni-
+met kertovat nimien antajien olleen kalastaja- ja
+metsästäjäkansaa.
+Eläinten ohella paikannimis-
+sä esiintyvät myös kasvit ja hyönteiset.
+Aina ni-
+met eivät pohjaudu näkyvään maailmaan, vaan
+niihin on sisällytetty myös jumaluudet, noituus
+ja maahiset.
+Paikannimet muuttuvat ja häviävät yleensä
+hyvin hitaasti.
+Saamelaisesta paikannimistöstä
+on kuitenkin tehty paljon mukaelmasuomennok-
+sia.
+Inarinsaamelaisen kielen ja kulttuurin vaa-
+lija Ilmari Mattus on tehnyt merkittävää työtä
+saamelaisen nimistön tunnetuksi tekemisessä,
+huonojen mukaelmasuomennosten avaamises-
+sa ja ennen kaikkea alkuperäisen nimistön ase-
+man palauttamisessa.
+Mattus aloitti pohjoisen
+paikannimien keräämisen lähes kaksikymmentä
+vuotta sitten ja työ jatkuu yhä.
+Erityisen merkit-
+tävän työn hän on tehnyt haastatellessaan van-
+hoja paikallisia ihmisiä pohjoisen paikannimistä
+ja muista alueeseen liittyvistä tarinoista.
+Lapsena Syysjärvellä Inarin pohjoisosassa
+asuneena ja aikuisena pohjoisessa rajavartija-
+na ja poromiehenä työskennelleenä hän tuntee
+tutkimuskohteensa tarkoin.
+Paikannimitutki-
+muksen lisäksi Ilmari Mattus on tehnyt paljon
+muutakin työtä inarinsaamen säilymiseksi.
+Hän
+ollut mukana perustamassa Anarâškielâ serviä
+(inarinsaamenkielen yhdistys r.y.
+), toimittanut
+sen julkaisemaa Anarâš-lehteä, kirjoittanut ja
+toimittanut useita inarinsaamenkielisiä kirjoja ja
+inarinsaamenkielisiä radio-ohjelmia sekä opet-
+tanut inarinsaamea.
+Tässä julkaisussa on lähes 8 000 itäinarilaista
+paikannimeä.
+Inarin tunnetuimmat ja eräät Se-
+vetin suunnan paikannimet ovat neljällä kielel-
+lä: suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja
+Suomenkielisiä nimiä on 4 191,
+inarinsaamenkielisiä 3 266, koltansaamenkielisiä
+Painetun julkai-
+sun lisäksi nimistä julkaistaan kaikille avoin tie-
+tokanta Metsähallituksen verkkosivuilla (www.
+metsa.fi/julkaisut > Julkaisusarjat > Sarja A).
+Nimistön etsimisessä kartalla kannattaa käyt-
+tää myös Maanmittauslaitoksen kaikille avointa
+Kansalaisen karttapaikkaa (http://kansalaisen.
+karttapaikka.fi), jonka avulla paikkojen sijain-
+tia voi hakea nimen perusteella.
+Rovaniemellä 23.4.2010
+Pirjo Rautiainen
+kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija
+Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
+Sisällys
+1.1 Työn toteuttaminen
+Itä-Inarin paikannimistön selvittämistyössä on
+käytetty lähteinä pääosin alueesta painettuja
+topografisia karttoja, Kotimaisten kielten tutki-
+muskeskuksen inarinsaamen-, koltansaamen-,
+pohjoissaamen- ja suomenkielisiä paikannimi-
+kortistoja, paikallisten ihmisten tietämystä ja
+kirjoittajan aikaisempien tutkimusten tuloksia.
+Kun viitteenä on kirjainyhdistelmä suluissa
+(NIM), tarkoittaa se kirjoittajan omaa lisäystä.
+Kun viitteenä on suluissa (IKHR), tarkoittaa se
+inarinsaamen kielen kielenhuotoryhmää, johon
+kuuluvat Marja-Liisa Olthuis, Matti Morottaja,
+Petter Morottaja, Ella Sarre ja Ilmari Mattus.
+Muina tietolähteinä on käytetty asiasta julkais-
+tuja kirjoja, vanhoja karttoja sekä kirjoituksia
+ja muistiinpanoja, jotka ilmenevät lähdeluette-
+losta.
+Itä-Inarin paikannimistöselvitys pitää sisällään
+1/3 Inarin kunnan alueesta käsittäen Vätsärin
+erämaa-alueen (1 550 km2), Tsarmitunturin
+erämaa-alueen (150 km2), Inarin retkeilyalueen
+läntisen osan (noin 375 km2) ja Inarijärven ko-
+konaisuudessaan (1 040 km2).
+Lisäksi nimistösel-
+vityksen piiriin kuuluu Tsarmitunturin erämaa-
+alueen eteläpuolinen osa rajoittuen Sodankylän
+kunnan rajaan, josta edelleen Palkisojan - Kuu-
+tuan metsäautotiehen ja edelleen nelostietä aina
+Ukonjärven1 luoteispäähän saakka, josta alkaa
+Inarin retkeilyalue.
+Inarin retkeilyalueen piiriin
+kuuluu nelostien lounaispuolinen osa Ukonjär-
+vestä Angelin tienhaaraan saakka.
+Idässä alue
+rajoittuu Norjan ja Venäjän vastaiseen valta-
+kunnanrajaan ja lännessä nelostiehen välillä
+Angelin tienhaara - Sevettijärven tienhaara,
+josta edelleen Sevettijärven tiehen aina Norjan
+vastaiseen valtakunnan rajaan saakka.
+kokonaispinta-ala on noin 3 115 km2.
+1 Johdanto
+Itä-Inarin paikannimistöselvityksen kattama alue.
+© Maanmittauslaitos 1/MML/10
+1.2 Yleisiä ohjeita
+Nimistön laatimisessa on käytetty 19:ää To-
+pografikunnan 1:50 000 karttalehteä.
+Topo-
+grafisten karttalehtien numerointi ja niiden
+painatusvuodet ovat seuraavat: 4914 1 (2002),
+Paikannimen perässä sulkuihin merkitty
+numero tai kirjainyhdistelmä kertoo, miltä kart-
+talehdeltä tai miltä henkilöltä tieto on peräisin.
+Painetun julkaisun lisäksi nimistä julkais-
+taan kaikille avoin tietokanta Metsähallituk-
+sen verkkosivuilla (www.metsa.fi/julkaisut >
+Julkaisusarjat > Sarja A).
+Nimistön etsimisessä
+kartalla kannattaa käyttää myös Maanmit-
+tauslaitoksen kaikille avointa Kansalaisen kart-
+tapaikkaa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi),
+jonka avulla paikkojen sijaintia voi hakea nimen
+perusteella.
+Kaikkiaan paikannimiä on 7 899.
+Inarin
+tunnetuimmat ja eräät Sevettijärven suunnan
+paikannimet ovat neljällä kielellä: suomeksi, ina-
+rinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi.
+Suomenkielisiä nimiä on 4 191, inarinsaamen-
+kielisiä 3 266, koltansaamenkielisiä 380 ja poh-
+joissaamenkielisiä 61.
+Luettelossa ovat mukana
+kaikki tunnetut rinnakkaisnimet.
+Näistä nimistä
+inarinsaamen appellatiivejä järvistä (jävri) on
+598, vaaroista (vääri) 207, joista (juuhâ) 76 ja
+päistä (uáivi) 28.
+Samoista appellatiiveistä de-
+minutiivimuotoja on järvistä (jáávráš) 351, vaa-
+roista (váárááš) 106, joista (juuvâš) 91 ja päistä
+(uáiváš) 17 kpl.
+Suoria suomennoksia tai mukael-
+masuomennoksia on 2 169, koltansaamennoksia
+204, inarinsaamennoksia 59 ja pohjoissaamen-
+noksia 15.
+Paikannimet ovat luettelossa aakkos-
+järjestyksessä siten, että on otettu huomioon niin
+saamen kuin suomenkin kirjainmerkit.
+Käytetty
+aakkostus poikkeaa seuraavilta kohdin suoma-
+laisesta aakkosjärjestyksestä: a, á, â, b, c, ", d,
+Mikäli luettelossa on kaksi tai useampi sa-
+manniminen paikannimi, on ne eroteltu yläin-
+deksinumeroilla.
+Esimerkki:
+Ahmasalmi1 - Kee˜hi"uálmi1
+(3841 2, AS) Ahmasaaren ja Koutukin-
+saaren välissä, josta kulkee merkitty
+venereitti Kasariselälle.
+Määriteosaltaan
+epätarkka suomennos inarinsaamesta:
+kee˜hi = genetiivimuoto sanasta ketki =
+ahma > ahman.
+Nimiperhe: ks.
+Ahma-
+saari1.
+Ahmasalmi2 (RP 1991) Ahmasal-
+mensaaren ja Mutustelemaniemen välis-
+sä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahma-
+salmensaari.
+Ahmasalmi3 - Kee˜hi"uálmi2
+(LL 1981, AWG 1901) Nuoran itärannalla
+Mahlatin eteläosan länsipuolella.
+Määri-
+teosaltaan epätarkka suomennos inarin-
+saamesta.
+Nimiselitys: ks.
+Ahmasalmi1.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahmalahti
+- Kee˜hiluohtâ2.
+Saamelaiskielien tunnistamista helpottavat seu-
+raavat seikat:
+- Pohjoissaamen kielestä puuttuvat kirjain-
+merkit ä, â ja y. Sanan alussa ei ole yleensä
+kirjaimia k, p, t, vaan niiden sijasta g, b, d,
+jotka tosin ääntyvät suurin piirtein samoin
+kuin k, p ja t.
+- Inarinsaamessa ja koltansaamessa
+sen sijaan kirjaimet k, p, t ovat sanan alus-
+sa tavanomaisia.
+- Kaikista Suomen puolella kirjoitettavista
+saamenkielistä puuttuvat kirjainmerkit q,
+w, x, å ja ö. Å-kirjainta esiintyy ainoastaan
+koltansaamessa.
+1.3 Appellatiivit eli yleisnimet
+Paikannimien perusosat ovat aina appellatiive-
+ja eli yleisnimiä.
+Koska kirjoituksessa esiintyy
+suomen kielen lisäksi kolme saamen kieltä, on
+appellatiiviluettelossa käytetty seuraavanlais-
+ta jakoa: 1. inarinsaamen, 2. koltansaamen,
+3. pohjoissaamen ja 4. suomen kieli.
+Kaikissa
+saamelaiskielissä esiintyy lyhentyneitä yhdys-
+osamuotoja, jotka on kerrottu kunkin paikan-
+nimen kohdalla erikseen.
+Inarinsaame
+Koltansaame Pohjoissaame Suomi
+aajâ
+vuäjj
+ája
+lähde: oja, puro
+"eärr
+"earru
+laaja, tasainen ja karu vaara, tunturi (tundra)
+paali³
+báljahaš
+paljakka (palikka)
+jõõl¥âs
+paljakka
+"ielgi
+"iõ'lj
+selkä ~ selänne
+"okke, "ukkâ
+"ohkka
+huippu
+"oro
+påå'rr, viõrr
+"orru
+harju, harjanne
+"uájá
+toppluhtt
+"uoddjá
+suoja (pitkä kapea lahti, johon laskee tai josta
+lähtee joki)
+"uálmi
+"uä'lmm
+"oalbmi
+salmi
+"ummâ
+"å'mm
+"opma
+kumpu, kukkura
+eennâm
+jânnam
+eana (n)
+maa
+jáávráš
+jääura¿
+jávrráš
+järvinen (deminutiivi)
+jávrádâh
+jávrradat
+järveke (suurempi kuin järvikäinen)
+jávráduvvâš
+jávrradagaš
+järvikäinen (deminutiivi)
+jeggi
+jeä'¡¡
+jeaggi
+jänkä, suo
+jie¹âs
+jie¹as
+jäätie
+jor¹â
+jõr¹¹
+jarg¹a
+järvenselkä
+juuhâ
+jokk
+johka
+joki
+juuvâš
+joo¥¥â¿
+jogaš
+jokinen (deminutiivi)
+jävri
+jäu'rr
+jávri
+järvi
+kaalâ
+kaal
+gállat
+kahlaamo
+kaavâ
+kaavv
+gávva
+mutka (loiva), poukama, taive, kaarre
+käu'llem
+poukama
+suâlkäu'llem
+poukama (saaren rannassa)
+kárgu
+kuârgg
+gárggu
+kari (järvessä)
+ke˜gi
+gea˜gi
+kivi
+kee"i
+geah"i
+kärki, pää, nokka
+kielâs
+gielas
+niemeke, pitkä ja kapea selänne
+korsâ
+ku'r""
+gorsa
+pienehkö syvä rotko, kapea kuru (kursu),
+joka esiintyy tässä kirjoituksessa myös
+muodossa kortsi
+kor¿e
+³eeu'¹es
+gor¿i
+putous
+koškes
+kåå'š³es
+matalikko
+kuánnil
+kå'nnel
+goatnil
+koste, akanvirta
+kuátku
+mue't³³
+guotkku
+kannas
+kuolbâ
+kuõlban, ³iâl¥
+guolbba
+kuolpuna, kangasmaa
+kuoškâ
+kuõškk
+guoika
+koski
+kurrâ
+gurra
+kuru
+kyeškir
+vedessä oleva hiekkapankki
+käldee
+ka'lddi
+gáldu
+avanto, kaltio, lähde
+källee
+ka'lli
+gálli
+kallio
+lássá
+lásis
+luoto (pieni saari), silokallio (sileä viettävä)
+leehi
+lie'³³
+leahki
+laakso
+liäkšá
+leähšš
+leakšá
+soinen, laajahko laakso tunturissa
+liävšáš
+leäusa¿
+pieni kosteikko
+luobâl
+luubbâl
+luoppal
+lompola ~ lompolo
+luohtâ
+luhtt
+luokta
+lahti
+mokke
+mohkki
+mutka
+moorâst
+mõõrâst
+maras
+marasto ~ morosto (korkeahko koivukangas)
+myetki
+muotki
+kannas, taival (vesistöjen välillä)
+njáikku
+njáiku
+ulkonema, kolkka, maannokka
+njargâ
+njargg
+njárga
+niemi
+njune
+njuu'nn
+njunni
+nokka
+njunes
+njunis
+nenäke (vaaran tai tunturin)
+njälmi
+njä'lmm
+njálbmi
+suu
+noppe
+korkea niemi
+pohe
+påå'³³
+bohki
+kapeikko järvien tai vaarojen välissä
+pore
+påå'rr
+borri
+mäennyppylä, harjanne, kumpu
+pottâ
+põtt
+bahta
+perä, takamus
+puol¿â
+viõrr
+buol¿a
+harju
+pähti
+pä'htt
+bákti
+pahta
+rogge
+roggi
+kuoppa
+roh"i
+ahdas paikka, kapeikko (esim.
+kahden
+kallion välissä; joessa kapea ja virtaava
+paikka)
+roto
+råått
+rohtu
+lehto (ruto)
+ruávi
+ruä'vv
+roavvi
+rova (vanha palanut alue)
+sátku
+sätkk
+venevalkama
+savo
+sââv
+savu
+suvanto
+seeibuš
+seeiba¿
+seaibbuš
+pitkä, loiva vaaran tai tunturin nokka
+skäi˜i
+skäi'dd
+skáidi
+kaira eli kaita (jokien välissä)
+suálui
+suâl
+suolu
+saari
+suánju
+suânnj
+suotnju
+letto, rimpisuo
+suovkkâ
+soukk
+suovka
+tiheikkö
+tiävá
+"u'lpp
+dievvá
+kumpare (tieva)
+uáiváš
+vuäivá¿
+oaivváš
+päänen (deminutiivi)
+uáivi
+vuei'vv
+oaivi
+pää
+váárááš
+väära¿
+váráš
+vaaranen (deminutiivi)
+vei
+veadji
+joki (pohjoissaamessa pienehkö joki)
+viälmá
+veâlmm
+fielbmá
+kapea syvä suvanto
+vo˜˜â
+va˜˜a
+aukea, matala puuton vaara tunturissa,
+laajahko aukio, tavallisesti soinen: laakea
+kunnas
+vuá""u
+vuoh""u
+kapea vetinen suo (vuotso), maastonosa,
+jossa on perättäisiä lampia suoalanteessa,
+vue'll
+vuolli
+alus, alapuolinen tai alajuoksu
+vuodâs
+vuõddâs
+hietikko, hiekkaranta
+vuonâ
+vuõnn
+vuotna
+vuono
+vyemi
+vue'mm
+vuopmi
+metsäinen laaja jokilaakso, vuoma
+vyeppee ~ vyeppáá vuõ'ppi
+vuohppi
+vuopaja
+vyevdi
+vuovdi
+metsä (outa)
+vääri
+vää'rr
+várri
+vaara
+ämmir
+ä'mmer
+ápmir
+äv¿i
+áv¿i
+rotko (autsi)
+Tässä Itä-Inarin paikannimistöselvityksessä
+olen yrittänyt selvittää ja oikaista niitä karttani-
+mien virheellisyyksiä, jotka ovat ilmaantuneet.
+Kartoissa on suomenkielinen paikannimi kirjoi-
+tettu ensiksi ja mahdollinen saamenkielinen nimi
+sen alapuolelle.
+Niin myös tässäkin kirjoitukses-
+sa, jossa on suomenkielinen paikannimi edessä
+ja alkukielinen paikannimi perässä.
+Esim.
+Ahmalahti - Kee˜hiluohtâ2 (AWG
+1901) Pohjoiseen suuntautuva lahti Mahla-
+tin (Inarijärven suurin saari) eteläpuolella
+sijaitsevan Nuoran itärannalla.
+Määrite-
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaa-
+mesta: kee˜hi = genetiivimuoto sanasta
+ketki = ahma > ahman.
+Ahmasalmi3.
+Kun tarkastelee Itä-Inarin suomenkielisen
+paikannimistön mukaelmasuomennoksia, ei
+voi välttyä ajatukselta, että nimistä luodut mu-
+kaelmat aliarvioivat ja suorastaan halveksivat
+alkuperäisten nimien merkitystä.
+Tämä kirjoi-
+tus pyrkii palauttamaan alkuperäisen nimistön
+asemaa entiselleen ja lisäämään sitä kautta saa-
+melaiskielien arvostusta.
+Tehtävänäni tässä kir-
+joituksessa ei ole ollut käännöksien laatiminen
+vaan selvittäminen, mistä kukin paikannimi on
+saanut alkunsa ja mitä se tarkoittaa.
+A
+Aaltokari - Áldukárgu (EA) Inarijärvessä
+Miesniemen Aaltoniemen kärjestä 0,4 km län-
+teen.
+Harhaanjohtava mukaelmasuomennos ina-
+rinsaamesta.
+Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Aaltoniemi.
+Aaltoniemi - Áldunjargâ (3841 1) Ina-
+rijärven Siskelivuononsuun pohjoispuolella.
+Harhaanjohtava mukaelmasuomennos inarin-
+saamesta: áldu = vaadin (naaras poro).
+Nimiper-
+heeseen kuuluvat myös Aaltokari - Áldukárgu,
+Aaltosalmi - Áldu"uálmi 2 ja Aaltovaara - Áldu-
+vääri 1.
+Aaltosalmi - Áldu"uálmi2 (EA) Inari-
+järvessä Miesniemen länsipään ja Säisaaren
+välissä.
+Harhaanjohtava mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta.
+Määriteosaselitys ja nimiperhe:
+ks.
+Aaltovaara - Álduvääri (3841 1) Ina-
+rijärven Miesniemen länsiosan suurin vaara.
+Aantijávrádâh (VS) Nitsijärven Antinvuo-
+pajan perä, joka on saanut nimensä Anders
+Sarren (*1861) tai hänen poikansa Antti Sarren
+Inarinsaamea.
+Aant = ge-
+netiivimuoto miehen nimestä Antti, jávrádâh =
+järveke (suurempi kuin järvikäinen).
+Nimiperhe:
+Antinvuopaja.
+Aapolampi - Aapoluubbâl (MML 2006,
+JM) Vätsärin Vestijärvestä 1,7 km etelään.
+Suora
+suomennos koltansaamesta tai suora koltansaa-
+mennos suomen kielestä.
+Jouni Moshnikoffin
+mukaan kyseessä on Mihkalijärven Aapo eli
+Juhan Aabram Aikio (1916 - 2001), jolloin inarin-
+saamen nimi on todennäköisesti Áábrâmjáávráš.
+Aaponniitty - Áábrâmnijtto (4812) San-
+tapään eteläpuolella.
+Suora suomennos inarin-
+Aapramin Marjan kari (RP 1991) Kari
+Inarijärvessä Ukonselän1 Taulusaaren koillis-
+päässä Inarijärvessä.
+Aarrelahti (3855 1) Talo Inarijärven Kau-
+halahden pohjukassa.
+Aasniemi - Aasnjargâ (KL) Pieni niemi
+Inarijärven Säisaaren pohjoispäässä.
+Mukaelma-
+suomennos inarinsaamesta: aas = mahdollisesti
+yhdysosalyhentymä sanasta aasâ = ase, sanasta
+aassâm = aktiomuoto verbistä aass☠= asua tai
+sanasta aasâg = ylilaita veneessä.
+Inarissa on
+vaikuttanut myös Aas-sukunimellinen henkilö.
+Aataminsaaret (MML) Nitsijärven Lam-
+maslahden eteläpäässä.
+Aataminsaari - Ááddágsuálui (3841 1)
+Inarijärven länsirannan Kotkavuononsuun suu-
+rin saari.
+Suomennos inarinsaamesta tai inarin-
+saamennos suomen kielestä.
+Ahelimjärvi - Ahelimjävri (TII 1963)
+Jolnivuonon eteläpuolella sijaitsevan Varankinie-
+men länsipuolella.
+Mukaelmasuomennos inarin-
+saamesta: ahelim = tuntematon sana, vaikkakin
+se viittaisi sanaan ahe = ikä.
+Ahkiojärvi - Kerrisjävri ~ Kerris­
+jáávráš (3834, TII 1963) Kolmosjärvestä 2,5
+km pohjois-luoteeseen.
+Suora suomennos ina-
+Inarinsaamen rinnakkaisnimiseli-
+tys: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri =
+järvi > järvinen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös
+Ahkiovaara - Kerrisvääri.
+Ahkiolampi (RP 1990) Pieni lampi Hauki-
+järvien itäpuolella.
+Ahkionrepimpää (RP 1993) Vaara Tuulis-
+järven länsipuolella.
+Ahkiontekemäjärvi - Kerrisrähtimjäv­
+ri (3832, LL 1981) Talvitupajärven eteläpäästä
+0,8 km itä-kaakkoon.
+Ahkiovaara - Kerrisvääri (SA 1964)
+Ahkiojärven luoteispuolella.
+Suora suomennos
+Topografisessa karttalehdessä
+3834/2003 nimi on virheellisesti "Ahkioselkä".
+Ahkiojärvi.
+Ahmajärvet1 - Kiä˜hášjávrááh ~ Ket­
+tä järveä Nammijärvestä 3 km länsi-luoteeseen:
+Ruohojärvi - Vyelebâš Kiä˜hášjävri ja Hanhi-
+järvi - Pajebâš Kiä˜hášjävri.
+Ahmajärvet on lä-
+hes suora suomennos inarinsaamesta; jávrááh =
+deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Järvien erilliset suomenkieliset nimet ovat uudis-
+nimiä, joiden korrektimpi muoto olisi 'Ylempi
+Ahmajärvi' ja 'Alempi Ahmajärvi'.
+Nimiperhee-
+seen kuuluu myös Ahmaoja - Kiä˜hášjuuvâš ~
+Ketkijuuvâš 2.
+2 Nimistö
+Ahmajärvet2 - Kiä˜hášjäävrih (SA
+1964) Kaksi rinnakkaista järveä, joiden välissä
+on kapea harju: Ylempi Ahmajärvi - Paajeeb
+Kiä˜hášjävri ja Alempi Ahmajärvi - Vyeleeb
+Kiä˜hášjävri.
+Määriteosaltaan epätarkka suo-
+mennos inarinsaamesta: kiä˜háš = deminu-
+tiivimuoto sanasta ketki = ahma > ahmasen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ahmaoja -
+Ketkijuuvâš ja Rippkiä˜hášjävri.
+Ahmajärvi1 - ²eä't³³jäu'rr (MML, JM)
+Kyyneljärven puolen välin ja Suolisvuonon vä-
+lissä.
+Suora suomennos koltansaamesta.
+Ahmajärvi2 - Meett ²eä't³³jäu'rr
+(MML, JM) Surnujärven lounaispäästä 2 km
+länsi-luoteeseen.
+Epätarkka suomennos koltan-
+saamesta: Meett = genetiivimuoto kolttamiehen
+nimestä Mee'drai eli kansanomaisesti Mitri.
+Saa-
+nut nimensä siitä, että ahma oli tappanut Mitrin
+tokasta poron/poroja.
+Ahmalahti - Kee˜hiluohtâ2 (AWG 1901)
+Pohjoiseen suuntautuva lahti Mahlatin (Inarijär-
+ven suurin saari) eteläpuolella sijaitsevan Nuo-
+ran itärannalla.
+mennos inarinsaamesta: kee˜hi = genetiivimuoto
+sanasta ketki = ahma > ahman.
+Ahmamorosto ~ Karhumorosto - Ket­
+kimoorâst ~ Kuob¿âmoorâst (3834, SA
+1964) Morosto Sarmitunturin ja Vanhapään
+Suorat suomennokset inarinsaamesta.
+Ahmaoja1 - Ketkijuuvâš1 (TII 1963)
+Venäjän rajan lähellä olevasta Riutulompo-
+lasta Ahmajärvien kautta Venäjänpuoliseen
+Puol¿âhjävri-järveen.
+Perusosaltaan epätarkka
+suomennos inarinsaamesta, juuvâš = deminu-
+tiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jokinen.
+Ni-
+miperhe: ks.
+Ahmajärvet2.
+Ahmaoja2 - Kiä˜hášjuuvâš ~ Ketki­
+Kotkavuonon2 itäpuolisista Ahmajärvistä1 Inari-
+järven Surnuvuonoon.
+suomennos inarinsaamesta, juuvâš = deminutii-
+vimuoto sanasta juuhâ = joki > jokinen.
+Nimi-
+perhe: ks.
+Ahmajärvet1.
+Ahmasaari1 - Kee˜hisuálui1 (3841 2,
+AS) Inarijärven lihasaarista eteläisempi.
+Mää-
+riteosaltaan epätarkka suomennos inarinsaa-
+mesta: kee˜hi = genetiivimuoto sanasta ketki =
+Ahmasalmi1 - Kee˜hi"uálmi 1.
+Ahmasalmensaari (3841 1) Siskelivuonon
+suulla Mutustelemaniemen koillispuolella.
+Ahmasalmi2.
+Ahmasalmi1 - Kee˜hi"uálmi1 (3841 2,
+AS) Inarijärvessä.
+Ahmasaaren ja Koutukinsaa-
+ren välissä.
+Salmessa kulkee merkitty venereitti
+Kasariselälle.
+Ahmasaari1.
+Ahmasalmi2 (RP 1991) Inarijärvessä Ah-
+masalmensaaren ja Mutustelemaniemen välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahmasalmensaari.
+Ahmasalmi3 - Kee˜hi"uálmi2 (LL 1981,
+AWG 1901) Nuoran itärannalla Mahlatin etelä-
+osan länsipuolella.
+Määriteosaltaan epätarkka
+suomennos inarinsaamesta.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ah-
+malahti - Kee˜hiluohtâ 2.
+Ahmasjärvi - Kiä˜hášjävri (SA 1964)
+Kivijärven5 pohjoispäästä 1 km itään.
+Suora suo-
+mennos inarinsaamesta.
+Ahosaari (LL 1981) Ivalojoensuun Putaan-
+saaren pohjoispuolella.
+Ahvenjärvenjänkä (MML) Ahvenjärven6
+länsi- ja eteläpuolella.
+Ahvenjär-
+vi6.
+Ahvenjärvenlompola (RP 1991) Ison Ah-
+venjärven2 ja Juutuan välisellä Pitkälläjänkällä.
+Iso Ahvenjärvi2.
+Ahvenjärvet1 - Vuáskujávrááh1 ~
+Vuáskujäävrih1 (3841 1) Kaksi järveä Väy-
+näjärven itäpuolella.
+saamen rinnakkaisnimestä: jávrááh = monikon
+deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvi-
+set.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahvenvaara2
+- Vuáskujávráávääri.
+Ahvenjärvet2 (3832) Kaksi pientä järveä
+toisissaan kiinni Syyrakkiharjusta 1,5 km ete-
+lään.
+Ahvenjärvet3 - Vuáskujäävrih2 ~
+Vuáskujávrááh2 (SA 1964, TII 1963) Kol-
+me järveä Kolmosjärven eteläpäästä 3 km län-
+teen: Iso Ahvenjärvi2 - Stuorrâ Vuáskujävri 2,
+Pieni Ahvenjärvi ~ Käyrä Ahvenjärvi - Uccâ
+Vuáskujáávráš 1 ja Saari-Ahvenjärvi - Suálui-
+Vuáskujävri.
+Epätarkka suomennos inarinsaa-
+men rinnakkaisnimestä: jávrááh = monikon de-
+minutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ahvenvaara -
+Vuáskuvääri 3 ja Ahvenselkä - Vuáskuvär"ielgi.
+Ahvenjärvet3 - Vuáskujäävrih1 -
+Vuâskjääu'r (SA 1963, JM) Kaksi järveä Suo-
+lisvuonon ja Syrjäpuolijärven välissä: Iso Ahven-
+järvi1 - Stuorrâ Vuáskujävri 1 - Jõnn Vuâskjäu'rr
+ja Pikku Ahvenjärvi - Uccâ Vuáskujáávráš -
+Vuâskjääura¿, ks.
+niitä.
+Suora suomennos ja
+suora koltansaamennos inarinsaamesta.
+Ahvenjärvi1 - Vuáskujáávráš1 -
+Vuâskjääura¿ (4911 2, JM) Pieni järvi Kivi-
+selän lounaispuolella.
+Peruosaltaan epätarkka
+suomennos ja suora koltansaamennos inarin-
+saamesta: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+jävri = järvi > järvinen.
+Ahvenjärvi2 - Vuáskujävri1 (3842 2, AS)
+Siuttajoensuun itäpuolella.
+Ahvenjärvi3 - Vuâskjäu'rr2 (MML
+2006) Vätsärin Ruuhivaarasta 1,5 km lounaa-
+seen.
+Ahvenjärvi4 - Vuáskujáávráš2 (3844 1)
+Pieni järvi Nitsijärven Nilivuopajan länsipuolel-
+la.
+Perusosaltaan epätarkka suomennos inarin-
+jävri = järvi.
+Ahvenjärvi5 - Vuáskujävri2 - Vuâsk­
+joispuolella sijaitsevasta Rautujärvestä1 0,5 km
+pohjois-luoteeseen.
+Suomen yleiskartassa v:lta
+1908 Kuáv¿urjävri "Kuotsjurjävri" 'Taimenjär-
+vi'.
+Suora suomennos ja suora koltansaamennos
+Ahvenjärvi6 - Vuáskujáávráš3 ~
+Vuáskujävri3 (3841 1, EA) Pikkujoenjärves-
+tä 3 km kaakkoon.
+saamen rinnakkaisnimestä: jáávráš = demi-
+nutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahvenvaara2 -
+Vuáskujávrááváárááš.
+Ahvenjärvi7 - Vuáskujävri4 (HM) Kou-
+tavaaran ja valtatie 4:n välissä.
+Suora suomen-
+nos inarinsaamesta.
+Ahvenjärvi8 - Vuáskujävri5 (JAM 2003)
+Pieni järvi Veskoniemestä 4 km kaakkoon.
+Suo-
+ra suomennos inarinsaamesta.
+Nimiperheeseen
+kuuluu myös Ahvenoja2.
+Ahvenjärvi9 (3832) Nangujärven1 ja Kotsa-
+mon välissä.
+Inarinsaamen nimi on todennäköi-
+sesti Vuáskujáávráš.
+Ahvenjärvi10 (3832) Kapea järvi Ivalosta
+3 km pohjoiseen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös
+Ahvenoja1 ja Ahvenvaara3.
+Ahvenjärvi11 - Vuáskujävri8 (3834 1) Ta-
+lo Nellimin Ahvenjärven12 pohjoispäässä.
+Ahvenjärvi12 - Vuáskujävri6 (3834) Nel-
+limistä 8 km itä-kaakkoon.
+Ahvenjärvi13 - Vuáskujävri7 (4812) San-
+tapään ja Venäjän vastaisen valtakunnanrajan
+Suora suomennos inarinsaamesta.
+miperheeseen kuuluvat myös Vuáskujävrluobâl
+ja Ahvenselkä - Vuásku"ielgi.
+Ahvenjärvi14 - Vuoskkojávri - Vuás­
+kujävri8 - Vuâskjäu'rr4 (MML, STK 1929,
+JM) Norjan vastaisella valtakunnanrajalla
+Surnupäitten koillispuolella.
+Suora suomennos,
+inarinsaamennos ja koltansaamennos pohjois-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Vuás-
+kujävrvääri.
+Ahvenjärvi15 - Vuâskjäu'rr5 (MML)
+Surnujärven lounaispään itäpuolella.
+Ahvenkutujärvenharju - Vuásku­
+ko˜o jävrpuol¿â (3832, JAM 2003) Monen
+harjun kokonaisuus Ahvenkutujärven, Kota-
+lompolan ja Alumajärven välissä.
+Ahven-
+kutujärvi.
+Ahvenkutujärvi - Vuáskuko˜ojävri
+(3832, JAM 2003) Naaselän ja Kotalompolan
+miperheeseen kuuluu myös Ahvenkutujärven-
+harju - Vuáskuko˜ojävrpuol¿â.
+Ahvenlahti - Vuáskuluohtâ (IW 2000)
+Sarmijärven1 Moottorivuonon läntisin lahti.
+Ahvenlampi1 - Vuáskujáávráš4 (3843 1)
+Paloselän2 eteläpäässä.
+Perusosaltaan epätark-
+ka suomennos inarinsaamesta: jáávráš = demi-
+Ahvenlampi2 (SA 1963) Pyöreä lampi
+Vuontisjärven kaakkoispuolella sijaitsevalla
+Keinojängällä.
+Ahvenlampi3 (RP 1991) Pyöreä lampi Nan-
+guvuonon itäpuolella sijaitsevan Varrimajängän
+pohjoispäässä.
+Ahvenlampi4 (3833+4811) Pitkulainen lam-
+pi Keittämättömänjärven ja Kolmosjoen välissä.
+Ahvenlampi5 (3833+4811) Pieni lampi Luo-
+lavaaran ja Alimmaisen Ryssänpalon välissä.
+Ahvenniemi - Vuáskunjargâ (YAS
+2005) Kuoskervuonon Pecivyetkimsuálui-saa-
+ren kohdalla Inarijärvessä.
+Ah-
+venvuopajat.
+Alimmaiseen Vuostumajärveen.
+Ahvenjärvi10.
+Ahvenoja2 (LL 1981) Pieni joki Ahvenjär-
+vestä8 Uusoppijokeen.
+vi8.
+Ahvenselkä1 - Vuáskuvär"ielgi (SA
+1964) Kolmosjärven eteläpäästä 3 km luotee-
+Määriteosaltaan epätarkka suomennos
+inarinsaamesta: vär = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta vääri = vaara > vaaran 'Ahvenvaaransel-
+kä'.
+Ahvenjärvet3.
+Ahvenselkä2 - Vuásku"ielgi (4812) Ve-
+näjän vastaisen valtakunnanrajan tuntumassa
+Kontosjärven itäpäästä 4 km etelään.
+järvi13.
+Ahven­Rautujärvi (RP 1993) Ronkajär-
+ven pohjoispäästä 1 km pohjois-koilliseen.
+Rautujärvi3/Ahven-Rautuoja.
+Ahven­Rautuoja (RP 1993) Pieni oja ete-
+lästä Ahven-Rautujärveen.
+ven-Rautujärvi.
+Ahvenvaara1 - Vuáskujávráávääri1
+(3841 1) Ahvenjärvien2 koillispuolella.
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaamesta:
+jávráá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+jävri = järvi > järvisen 'Ahvenjärvisenvaara'.
+Ahvenjärvet2.
+Topografisessa
+karttalehdessä 3841 1/2001 nimi on virheellisesti
+"Vuáskujávráásvääri".
+Ahvenvaara2 - Vuáskujávráávääri2
+~ Vuáskujávrááváárááš (3841 1, EA) Pik-
+kujoenjärvestä 3 km kaakkoon.
+Perusosaltaan
+epätarkka suomennos inarinsaamesta.
+teosaselitys: ks.
+Ahvenvaara1, váárááš = demi-
+nutiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Ahvenvaara3 (3832) Ivalosta 3 km pohjoi-
+seen Ahvenjärven10 itäpuolella.
+Ahvenvaara4 - Vuáskuvääri3 (SA 1964)
+Ison Ahvenjärven3 ja Pienen Ahvenjärven1 vä-
+lissä Kolmosjärven eteläpäästä 3 km länteen.
+Ahvenvaara5 - Vuáskuváárááš (3834)
+Sulkusjärven1 ja Apinavaaran välissä.
+Perus-
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaames-
+ta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri
+= vaara > vaaranen.
+Nimiperheeseen kuuluu
+myös Ahvenvaaranlahti - Vuáskuváárááluohtâ.
+Ahvenvaaranlahti - Vuáskuvááráá­
+luohtâ (TII 1963) Sulkusjärven1 luoteisin lahti.
+Määriteosaltaan epätarkka suomennos inarin-
+saamesta: vááráá = deminutiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaarasen.
+venvaara5.
+Ahvenvuopajat - Vuáskuvyeppeeh
+(YAS 2005) Kaksi vuopajaa Kuoskervuonon
+itärannalla.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ahvenniemi -
+Vuáskunjargâ.
+Aibu˜uupottâ (ERA 2004) Aibutvuonon
+pohjoispää.
+Määriteosaselitys ja
+nimiperhe: ks.
+Aibutvuono, pottâ = perä.
+Aibutsaari - Aibu˜uusuálui (ML 1982)
+Pieni saari Ukonselän länsilaidalla.
+Määriteosaselitys
+ja nimiperhe: ks.
+Aibutvuono.
+Aibutvuono - Aibu˜uuvuonâ (EA)
+Ukonselän1 länsilaidalla.
+Mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta: aibu˜uu = genetiivinen joh-
+dos verbistä aib☠= joutua hukkaan, kadota.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Aibutsaari -
+Aibu˜uusuálui ja Aibu˜uupottâ.
+Aihkinmaa (3832 08) Ylemmän Akujärven
+itäpään pohjoispuolella.
+Aihki = kasvunsa lopet-
+tanut tuuhea ja iso mänty.
+Aija (RP 1991) Lahti Tissikivisaaren kaak-
+koislaidalla.
+Erikoinen nimi, jonka taustalla
+saattaisi olla inarinsaamen sana aajâ = lähde.
+Aikahaara - Äigisyeri (LL 1981) Loiva-
+pohjainen lahti Mahlatin pohjoisrannalla.
+kuuluu myös Aikahaaralaassa - Äigisyerlássá.
+Aikahaaralaassa - Äigisyerlássá (LL
+1981) Aikahaara-lahden suulla.
+Aikahaara.
+Aikionlahti - Áigááluohtâ - Aikio­
+luhtt (3844 1, MML) Kaksihaarainen lahti Ina-
+rijärvessä Aikionniemen eteläpuolella.
+Mukael-
+masuomennos ja mukaelmakoltansaamennos
+Aikionniemi.
+Aikionniemi - Áigáánjargâ - Aikion­
+jargg (3844 1, MML) Kyynelvuononsuun itä-
+rannalla.
+Mukaelmasuomennos ja mukael-
+makoltansaamennos inarinsaamesta: Áigáá =
+genetiivin deminutiivimuoto miehen nimestä
+Äigee = Aikia-sukunimen (v. 1556 - 1671 Ina-
+rissa) muinaislappalainen muoto (T. I. Itkonen
+1945: Suomen lappalaiset II, s. 492).
+Oletetta-
+vasti alueen vanhimpia nimiä, koska se viittaa
+ajanjaksoon ennen kristinuskon tuloa.
+heeseen kuuluu myös Aikionlahti - Áigááluohtâ
+- Aikio luhtt.
+Ailin Laavuvaara (RP 1991) Tervakota-
+vaarojen koillispuolella.
+Ailinsaari - Aailâsuáloi (IW 2000) Sar-
+mijärven1 Juomusniemestä 0,5 km koilliseen.
+Ailioja (4911 2) Talo Sevettijärven länsiran-
+Ailivaara - Aailâváárááš (HTV) Aka-
+lauttajoen ja Kolttakurun välissä.
+Aili Matin-
+tytär Valle, myöhemmin Karisaari (1907 - 1997)
+paimensi vaarassa perheensä porotokkaa.
+Pe-
+rusosaltaan epätarkka suomennos inarinsaa-
+mesta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaaranen.
+Aili avioitui v. 1933
+Niilo Vihtori Karisaaren (1910 - 1975) kanssa.
+He
+asuivat Ivalon Törmäsessä ja kulkivat Jullamo-
+järveä juomustamassa.
+Toisinaan he yöpyivät
+Knut Vallen talossa Syysjärvellä.
+Aili oli nel-
+limiläisen Heikki Tuomas Vallen (*1921) sisar.
+Aironvääntämäsaari - Áirupuunn­
+jâmsuálui - Äirrtaibbõmsuâl (SA 1964,
+JM) Vironiemestä 1 km lounaaseen.
+mennos ja suora koltansaamennos inarinsaa-
+mesta.
+Airuskuru - Airâškurrâ (LL 1981) Jyrk-
+kä kuru Nuottamajärven2 itäpuolella.
+masuomennos inarinsaamesta: airâš = yhdys-
+osalyhentymä tuntemattomasta sanasta tai kyse
+saattaisi olla vastaavanlaisesta yhdysosalyhen-
+tymästä sanasta aairâs = edustaja, valtuutettu,
+mutta sana olisi jostain syystä deminutoitunut.
+Aitajärvenoja (3832 07) Puro Ivalon taaja-
+man kaakkoispuolella sijaitsevasta Aitajärvestä3
+~ Aitalammesta Laanalampeen.
+Aitajärvi3 ~ Aitalampi.
+Aitajärvet1 - Äi˜ijávrááh1 (3842 2) Nit-
+sijärven Nililahden leveimmästä kohdasta 2 km
+länteen.
+Perusosaltaan epätarkka suomennos
+inarinsaamesta: jávrááh = monikon deminutii-
+vimuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Aitajärvet2 - Äi˜ijávrááh2 ~ Kärdi­
+jávrááh (AVV) Solojärveltä 1,5 km pohjoi-
+inarinsaamesta: jávrááh = deminutiivinen mo-
+nikkomuoto sanasta jävri = järvi > järviset,
+kärdi = kaarre eli aita.
+Nimiperheeseen kuu-
+luvat myös Äi˜ijávráátupekieddi, Äi˜ijuuvâš,
+Äi˜ijuvviijeggi, Äi˜iváárááš ja Äi˜iluohtâ.
+Aitajärvi1 (3841 1) Inarijärven Kankinie-
+men tyvellä.
+Inarinsaamen nimi on todennä-
+köisesti Äi˜ijáávráš.
+Aitajärvi2 (3832) Ukonjärven1 Ukosta2
+1 km etelään.
+Nimiperheeseen kuuluvat
+myös Aitalahti1 ja Aitaniemi.
+Aitajärvi3 ~ Aitalampi (3832) Ivalon taa-
+jamasta 4 km kaakkoon Aitavaaran2 eteläpuo-
+lella.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Aitajärven-
+oja.
+Aitavaara2.
+Aitajärvi4 (3834 1) Sarmijärven1 Velmanie-
+sesti Äi˜ijáávráš.
+Aitajärvi5 - Äiddjäu'rr (MML, JM)
+Kyyneljärvestä 2 km koilliseen.
+nos koltansaamesta tai suora koltansaamennos
+suomen kielestä.
+Aitalahdenlampi (3843 1) Kurittivuonon
+Aitalahden3 koillispuolella.
+Ai-
+talahti3.
+Aitalahdenniemi (JMK 2003) Ukonjär-
+ven1 Ukon2 eteläpuolella ja Aitalahden4 länsi-
+puolella.
+Aitalahti4.
+Aitalahti1 - Äi˜iluohtâ1 ~ Manjeluoh­
+tâ (SA 1964, AK) Koskivuonon eteläisin lahti.
+Aili Kuu-
+van mukaan myös Manjeluohtâ = 'Miniälahti',
+koska kaikki miniät tulivat Pisteriniemeen sitä
+kautta.
+Nykyinen Kanavavuono on A. Burg-
+manin kartassa v:lta 1897 nimellä "Manja lah-
+ti" ja saaret sen eteläpuolella nimellä "Manja
+saaret" (nykyisin Marjasaaret).
+Kanavan poh-
+joispuolella olevalla Aitalahdella - Äi˜iluohtâ,
+joka on myös 'Miniälahti' - Manjeluohtâ, ja
+kanavan eteläpuolella olevalla Kanavavuonolla,
+joka on Burgmanin kartassa "Manja lahti", on
+jotain yhteistä.
+Ehkä edesmennyt Aili Kuuva
+on ymmärtänyt allekirjoittaneen kysymyksen
+väärin tai allekirjoittanut on ymmärtänyt Aili
+Kuuvan selityksen väärin.
+Aitalahti2 - Äi˜iluohtâ2 (3843 1, HTV)
+Inarijärven lahti Paatsvuonon pohjoisrannalla
+Tiaisvaaran kohdalla.
+Aitalahti3 - Äi˜iluohtâ3 (SA 1964) Inari-
+järven lahti Kurittivuonon koilliskulmalla.
+kuuluu myös Aitalahdenlampi - Äi˜iluovtláddu.
+Aitajärvi2.
+Aitalahti4 (3832) Ukonjärven1 Ukon2 etelä-
+Lahden inarinsaamen nimi on toden-
+näköisesti Äi˜iluohtâ.
+myös Aitalahdenniemi.
+Aitajär-
+vi2.
+Aitamaa - Äi˜ieennâm (3832) Myössä-
+järven lounaispuolella sijaitsevan Mukkajärven4
+eteläpuolella.
+Aitavaara1 - Äi˜iváárááš (LL 1977) So-
+lojärven pohjoispuolella sijaitsevien Tuorkuvaa-
+ran ja Aitajärvien2 välissä.
+Perusosaltaan epä-
+tarkka suomennos inarinsaamesta: váárááš =
+deminutiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaa-
+ranen.
+Aitajärvet2.
+Aitavaara2 (3832 2) Ivalon taajamasta
+4 km kaakkoon.
+Inarinsaamen nimi on toden-
+näköisesti Äi˜iváárááš.
+Nimiperheeseen kuulu-
+vat myös Aitajärvi3 ~ Aitalampi ja Aitajärven-
+Aittajärvi (LL 1969) Kaakkois-Inarissa si-
+jaitsevan Aittavaaran kaakkoispään eteläpuo-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Aittajär-
+venvaara eli Aittavaara ja Aittaniemi (alueen
+ulkopuolella).
+Aittakotajärvi (3832) Ukonjärven1 ja Paa-
+visvuonon välillä sijaitsevan Nuottamajärven2
+pohjoispuolella.
+Aittalaassa1 - Äittilássá1 (EA) Ukonse-
+län1 länsipuolella sijaitsevassa Aibutvuonossa.
+Aittalaassa2 - Äittiláássáš (EA) Pieni
+saari Inarijärvessä Ukonselän1 pohjoispuolella
+sijaitsevan Aittalahdensuun itäpuolella.
+láássáš = deminutiivimuoto sanasta lássá = laas-
+sa > laassanen.
+3841 1/2001 nimi on virheellisesti "Uuttulaassa
+- Vuovdâláássáš", joka 1 km koillisempana.
+Aittalaassa3 (3841 01) Siskelivuononsuulla
+Ahmasalmensaaren itäpuolella.
+Inarinsaamen
+nimi on todennäköisesti Äittilássá.
+Aittalaassa4 - Äittilássá2 (YAS) Sarmi-
+vuonossa Taimenenhyppäämäniemestä 0,5 km
+Aittalahdenjärvi - Äittijáávráš1 (3841 1)
+Aittalahden2 koillispuolella.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: jáávráš =
+nen.
+Aittalahti2.
+Aittalahti1 - Ááitášluohtâ (SA 1964)
+Nellimvuonon pohjoisin lahti lähellä vuonon-
+suuta.
+inarinsaamesta: ááitáš = deminutiivimuoto sa-
+nasta äitti = aitta > aittanen.
+Aittalahti2 - Äittiluohtâ (3841 1) Lahti
+Inarijärvessä Ukonselän1 pohjoislaidalla.
+kuuluu myös Aittalahdenjärvi - Äittijáávráš.
+Aittalompola - Äittiluobâl (3832, JAM
+2003) Lompola Naajoessa ~ Nangujoessa Sol-
+mulompolan ja Pöykkäjärven välissä.
+Aittasaaret1 (3832) Mahlatin ja Maurasaar-
+ten välissä Inarijärvessä.
+Inarinsaamen nimi on
+todennäköisesti Äittisuolluuh.
+Aittasaaret2 - Äittisuolluuh (SA 1964)
+Kaksi pientä saarta Sarmijärven1 keskellä.
+Aittasaari1 (LL 1981) Pieni saari Paavis-
+vuonon kaakkoislaidalla Seulavaaran luoteis-
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti
+Äittisuálui.
+Aittasaari2 - Äittisuálui2 (4812) Sulkus-
+järven1 keskellä.
+Suora suomennos inarinsaa-
+Aittasaari3 - Äittilássááh (MML, JMS
+2005) Kolme pientä saarta Nitsijärven Siltasal-
+men länsipäässä.
+Pohjoisimmassa saaressa on
+ollut nitsijärveläisten aitta, jonne he piilottivat
+ruokatavaransa vainolaisilta.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: lássááh
+= monikkomuoto sanasta lássá = laassa > laas-
+saset, luoto > luotoset.
+Aittavaara ~ Aittajärvenvaara (3831,
+LL 1969) Pitkä vaara Tammijärven, Pirverijär-
+ven ja Ison Kuomujärven lounaispuolella.
+Rin-
+nakkaisnimi tulee järven eteläpuolella sijaitse-
+van Aittajärven mukaan.
+Aittosaari1 (3841 2) Inarijärven saari Jekki-
+mösaaren ja Sarminiemen välissä.
+nimi on todennäköisesti Äittisuálui.
+Ajopuulahti (PT 2007) Ukonjärven1 Ukon2
+itärannan lahti, johon ajopuut ajautuvat.
+Lah-
+den on nimennyt luontovalokuvaaja Pertti Tu-
+runen.
+Akalauttajoki - Ákálávttáájuuvâš
+(4812) Joki Pahaskuurâlááduš-lammesta Kon-
+tosjärveen.
+Myös Kálgupuárreejuuhâ, kál-
+gu = vaimo, puárree = kopukka, joka ilmeisesti
+on palautunut suomen kielestä takaisin inarin-
+saameen esim.
+Suomen yleiskartassa v:lta 1908
+"Akanlauttajoki"-nimen kautta.
+Nimi lienee
+suomennos inarinsaamen nimestä Ákálávt-
+táájuuhâ.
+Akalauttapää.
+Akalauttalompola - Ákálávttááluo­
+bâl ~ Läävdisluobâl (4812 SA 1964, HTV)
+Pitkä lompola Akalauttajoen alajuoksulla.
+Mu-
+kaelmasuomennos inarinsaamesta tai koltan-
+Rinnakkaisnimen määriteosase-
+litys: ks.
+Lauttajärvet2.
+Akalauttapää - Ákálávttááuáiváš ~
+Kálgupuárreeuáiváš (3834, SA 1964) Sar-
+mitunturijonon eteläisin huippu.
+Vanhempi ni-
+mi on ollut mahdollisesti Suoppuáiváš, kos-
+ka lounaiskyljessä on Suoppuáivmoorâst,
+nykyisin Suoppâinmoorâst eli Suopunkimo-
+rosto.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai
+koltansaamesta: áká = genetiivimuoto tunte-
+mattomasta sanasta, joka voisi olla johdos kol-
+tansaamen isoäitiä tarkoittavasta sanasta äkk
+tai akkaa tarkoittavasta sanasta ä'³³, lávttáá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta láávtáš =
+muinainen lihansäilytyslava, uáiváš = deminu-
+tiivimuoto sanasta uáivi = pää > päänen.
+Ina-
+rinsaamen rinnakkaisnimen määriteosa (kálgu
+= vaimo) antaisi ymmärtää, että áká tarkoittai-
+si akkaa eli vaimoa.
+myös Akalauttajoki - Ákálávttáájuuvâš ja Aka-
+lauttalompola - Ákálávttááluobâl.
+Akanpahta - Áhupáávtáš ~ Káálgu­
+pähti (TII 1963, MV 2003, MML) Sulkusjär-
+ven1 puolen välin itärannalla noin metrin korkui-
+nen pahta.
+ja suora suomennos inarinsaamesta: páávtáš =
+deminutiivimuoto sanasta pähti = pahta > pah-
+tanen, káálgu = genetiivimuoto sanasta kálgu
+= vaimo > vaimon.
+myös Akanpahtasalmi - Áhupávttáá"uálmi
+~ Káálgupähti"uálmi ja Akanpahtaniemi -
+Áhupávttáánjargâ ~ Káálgupähtinjargâ.
+Akanpahtaniemi - Áhupávttáánjargâ
+~ Káálgupähtinjargâ (YAS, MML) Sulkus-
+järven1 puolen välin itärannalla.
+Määriteosal-
+taan epätarkka suomennos inarinsaamesta.
+Akanpahta.
+Akanpahtasalmi - Áhupávttáá"uálmi
+~ Káálgupähti"uálmi (YAS, MML) Sulkus-
+järven1 puolessa välissä Akanpahdan ja Ait-
+tasaaren3 välissä.
+Akkalahti - Kálguluohtâ1 (3843 1) Pie-
+ni lahti Inarijärvessä Paksuniemen3 kärjessä.
+saamesta: kálgu = vaimo.
+Akkasaaret - Kálgusuolluuh (3843 1)
+Saariryhmä Inarijärven Kirakkavuonossa.
+Akkasaari - Kálgusuolluš1 (3834) Pieni
+saari Sarmijärven1 Velmaniemestä 0,5 km luo-
+teeseen.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta:
+kálgu = vaimo, suolluš = deminutiivimuoto sa-
+nasta suálui = saari > saarinen.
+Akku - Ákku1 (3832) Vaara Ukonjärven1
+Akku on Ukonjärven1 Ukon2
+puoliso.
+Harhaanjohtava mukaelmasuomen-
+nos inarinsaamesta: ákku = akka.
+Olisi kor-
+rektimpaa käyttää muotoa Akka.
+Muinaisten
+kertomusten mukaan Akusta johti maanalai-
+nen luola Ukkoon2.
+Toisen tiedon mukaan luo-
+la olisi johtanut Ukonselän1 Ukosta1 Akkuun.
+Arkeo logi Eija Ojanlatva suoritti alustavan
+arkeologisen tutkimuksen Akussa lokakuussa
+2007, jolloin luolan "Akanpuoleinen pää" löy-
+tyi Vesa Luhdan avustuksella.
+Matalan luolan
+pituus on noin 6 metriä ja sieltä löytyi runsaasti
+luita, jotka lienevät eläinten sinne kuljettamia.
+Eija Ojanlatva valokuvasi luut myöhemmin ta-
+pahtuvaa tarkempaa arviointia varten.
+Luolan
+"Ukonpuoleinen pää" löytyi elokuussa 2007
+Ukosta2, ks.
+sitä.
+myös Akuniemi - Áhunjargâ2 ja Akunalusjär-
+vi - Áhuvuáláášjävri.
+Akujoki - Áhujuuhâ (3832) Alemmasta
+Akujärvestä lähtevä joki, jota pitkin Mellanaa-
+van puhdistamolta johdetaan jätevedet Ivalo-
+jokeen.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Akupää.
+Akujärvenkanava (3832) Akujoesta Iva-
+lojokeen.
+Uudisnimi, joka on annettu Akujär-
+ven mukaan.
+Akujärvi - Áhujävri (3832, I. Itkonen
+1910) Kylä Alemman Akujärven ja Ylemmän
+Akujärven rantamilla.
+Akujärven lähettyvillä
+on paikka, jossa on uhrattu seidalle (I. Itko-
+Epäilemättä paikka on Akupäällä,
+jonka länsirinteellä lähellä huippua on 1 m3:n
+kokoinen kivi neljän pienemmän kiven päällä.
+Se voisi olla I. Itkosen mainitsema palvoskivi.
+teosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Akukaita - Áhujävrskäi˜i (TII 1963)
+Akupään ja Akujärvien välissä.
+Akujärvi/Akupää, jävr =
+yhdysosalyhentymä sanasta jävri = järvi.
+miperheeseen kuuluvat myös Kaijanpaljakka,
+Kaijanvaara ja Kaijanvittikko.
+Genetiivimuoto
+kaijan tulee sanasta kaita, joka on peräpohjo-
+lan murretta sanasta kaita.
+Akulahdenjänkkä (3832) Suo Alemman
+Akujärven eteläpuolella.
+Aku-
+lahti1.
+Jänkkä on peräpohjolan murretta sanasta
+jänkä.
+Akulahti1 (3832) Alemman Akujärven
+kaakkoiskulman eteläisin lahti.
+Määriteosaseli-
+tys ja nimiperhe: ks.
+kuuluu myös Akulahdenjänkkä.
+Akulahti2 - Áhuluohtâ (3841 2) Suureh-
+ko lahti Inarijärven Akuniemen länsipuolella.
+Akuniemi.
+Akunalusjärvi - Áhuvuáláášjävri
+(3832) Pieni järvi Akun pohjoispuolella.
+teosaltaan mukaelmasuomennos inarinsaames-
+ta.
+Akku -
+Ákku.
+Akuniemi1 - Áhunjargâ1 (3841 2) Niemi
+ja talo Kasariselän luoteispuolella.
+suomennos inarinsaamesta: áhu = lyhentynyt
+genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta ákku
+= akka, eukko, isoäiti tai Ukko-jumalan puoli-
+so.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Akulahti2 -
+Áhuluohtâ, Akusalmi - Áhu"uálmi, Akusaari
+- Riddo-Áhusuálui, Keskimmäinen Akusaari -
+Koskâ-Áhusuálui sekä Selkä-Akusaari - Tave-
+Áhusuálui.
+Akuniemi2 - Áhunjargâ2 (LL 1981,
+JMK 2003) Laaja niemi Ukonjärven1 ja Inari-
+järvessä sijaitsevien Paavisvuonon, Kaltioselän,
+Mahlattinuoran, Nuoransuuselän ja Nuoran
+Määriteosaselitys: ks.
+Akuniemi1, nimiperhe:
+Akku.
+Akunsalmi - Áhu"uálmi - Áhku­
+Sevettijärven koillispään kapeikko.
+masuomennos ja suora pohjoissaamennos ina-
+rinsaamesta, sekä mukaelmakoltansaamennos
+Akunie-
+mi1.
+Ákku on muinaisten inarinsaamelaisten
+Ukko-jumalan puoliso.
+Akupää - Áhu­uáiváš (TII 1963) Tunturi
+Ylemmästä Akujärvestä 5 km etelä-kaakkoon.
+Akuniemi1.
+Topografisessa kar-
+tassa 3832/2001 ei ole huomioitu inarinsaamen
+kirjoitustavan muuttumista eli nimi on virheel-
+lisesti "Áhuoaiváš" (oa-diftongi muuttunut uá-
+diftongiksi v. 1992).
+myös Pikku Akupää, Áhujävrskäi˜i, Akujärvet
+- Áhujäävrih (Ylempi Akujärvi - Paje-Áhujäv-
+ri ja Alempi Akujärvi - Vyeli-Áhujävri), Aku-
+järvi - Áhujävri ja Akujoki - Áhujuuhâ.
+Akusaari - Riddo­Áhusuálui (SA 1963)
+Rannimmaisin Akusaari Inarijärvessä Akunie-
+men kaakkoispuolella.
+Määriteosaselitys ja nimiper-
+he: ks.
+Akuniemi1, riddo = ranta.
+Akusalmi - Áhu"uálmi (3841 2, MS)
+Salmi Inarijärvessä Akuniemen ja Akusaaren
+Alajoki - Vyelijuuhâ (TII 1963) Ala-
+joenlammesta alkunsa saava joki, joka laskee
+Alalompolan ja Alajärven4 kautta Ivalojokeen.
+seen kuuluu myös Alalompola2 - Vyeliluobâl.
+Alajärvenlampi (3832) Alajärven3 koillis-
+Kuuluu Alajärven3 nimiperheeseen.
+Vajaan kilometrin mittainen järvi Kessivuonon
+pohjukasta 0,2 km kaakkoon.
+myös Alakoski - Vyelikuoškâ.
+Alajärvi2 ~ Alatsijärvi (RP 1990) Pieni
+järvi Vuontisjärven ja Uppijärven välissä.
+miperheeseen kuuluvat myös Alalahti ja Ala-
+lahdenoja.
+Rinnakkaisnimi Alatsijärvi sopisi
+paremmin Vaaranpäällyslammen rinnakkais-
+nimeksi, joka se ilmeisesti on ollutkin, koska
+järvi on Korppivaaran pohjois-koilliseen suun-
+tautuvalla vaaranselänteellä.
+Rinnakkaisnimen
+määriteosa alatsi on ilmeisesti mukaelma ina-
+rinsaamen sanasta aalaaš = vaaran laki, jo-
+ten inarinsaamen nimi on ollut todennäköisesti
+Aalaašjáávráš.
+Uppijärvet.
+Alajärvi3 - Vyelemusjävri2 (3832) Jän-
+käjärven kaakkoispuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: vyele-
+mus = alimmainen.
+myös Alajärvenlampi.
+Alajärvi4 - Vyelijävri2 (TII 1963) Tör-
+mäsen lounaispuolella.
+Alajoenlampi (alueen ulkopuolella Saariselällä)
+ja Alalompola - Vyeliluobâl.
+Ala­Koppelo - Vyeli­Kuáppil (TII/Uu-
+la Morottaja 1945) Koppelon pohjoispää.
+Koppelo.
+Alakoski1 - Vyelikuoškâ (3843 1, SA
+1964) Lyhyt koski Kessijoessa Alajärven1 ja
+Inarijärvessä sijaitsevan Kessivuonon välissä.
+Alajärvi1.
+Alakoski2 - Vyelemuskuoškâ (TII
+1963) Inarijärveen laskevan Juutuan alimmai-
+nen koski.
+Määriteosaltaan epätarkka suomen-
+nos inarinsaamesta: vyelemus = alimmainen.
+Alalahdenoja (RP 1990) Alajärvestä2 ~
+Alatsijärvestä Vuontisjärven Alalahteen.
+Alajärvi2/Alalahti.
+Alalahti (3841 1) Pieni lahti Vuontisjärven
+keskiosan länsirannalla.
+luu myös Alalahdenoja.
+Alalompola1 - Vyelemus Kuortahluo­
+bâl (3841 1) Määriteosaltaan epätarkka suo-
+mennos inarinsaamesta: vyelemus = alimmai-
+nen eli 'Alimmainen Kuortakkilompola'.
+Kuortakkijärvi / Kuortakkilompolat.
+Alalompola2 - Vyeliluobâl (JAM 2003)
+Alajoessa Palkisojasta 3,5 km alavirran suun-
+taan.
+Ala­Mulkujärvi (3832) Törmäsestä
+1,5 km itään.
+Mukaelmasuomennos inarinsaa-
+mesta, vaikka järvelle ei olekaan inarinsaamen
+nimeä.
+Mul-
+kuvaara.
+Alaniva - Vyelemusnjeeri (LL 1977, TII
+1963) Juutuan kolmesta nivasta alimmainen.
+saamesta: vyelemus = alimmainen.
+Yläniva.
+Alasaaret - Vyelesuolluuh (3844 1)
+Kaksi pitkulaista saarta Nitsijärven puolen vä-
+lin kapeimmassa kohdassa.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: vyele =
+alitse.
+Alasaari (LL 1981, 3832 08) Ivalojoen ala-
+juoksun saari Syvävuopajasaaren itäpuolella.
+Alasaartensalmi - Vyelesuollui"uálmi
+(SA 1963) Nitsijärven Alasaarten ja Ulkupetä-
+jänniemen välissä.
+Alasaaret.
+Ala­Sieksijärvi - Vyeli­Sieksjävri ~
+Vyeli­Šieksjävri (SA 1963) Väylävuonon
+länsipuolella.
+Sieksjärvet.
+Alasuvanto ~ Jänissuvanto - Mielgâs­
+timsavo (RP 1991, TII 1963) Juutuan Jä nis-
+kosken alapuolella, jossa Ranta-Antti (Antti
+Morottaja, 1866 - 1933) nuottasi vielä 1900-luvun
+alkupuolella (Matti Valle 1945).
+Jäniskoski.
+Inarinsaamen nimiselitys: mielgâs-
+tim = aktiomuoto verbistä mielgâsti˜ = huilata
+rintansa varassa (saukosta), työntää yksija-
+laksisella vesikelkalla vesisaavia tai valmistaa
+ahkion tai veneen emäpuuta.
+kuuluu myös Juutuan Alasuvantoon pohjoises-
+ta laskeva puro Mielgâstimjuuvâš.
+Ala­Turvejärvi - Vyelebuš Lav¹ejävri
+(4821 2) Valevaaran luoteispuolella.
+vyelebuš = alempi.
+Turvejärvet.
+Alavuopaja (3832 08) Kuusiniemen lou-
+naispuolella Ivalon taajaman koillislaidalla
+Koppelontien ja Ivalojoen välissä.
+Alempi Ahmajärvi - Vyelebâš Ki䘭
+hášjävri (4812) Kontospäästa ~ Konnostuntu-
+rista 1 km luoteeseen.
+Määriteosaltaan epätark-
+ka suomennos inarinsaamesta: kiä˜háš = demi-
+nutiivimuoto sanasta ketki = ahma > ahmasen.
+Ahmajärvet.
+Alempi Akujärvi - Vyeli­Áhujävri
+(3832 2) Ivalon taajamasta 5 km koilliseen.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Määriteosa-
+selitys: ks.
+Akuniemi1, nimiperhe: ks.
+Alempi Juoksemajärvi - Vyeleeb Ka"­
+"â lemjävri ~ Vuálábuš Ka""â lem jävri
+(3834, SA 1964) Nellimjärven eteläpuolella.
+Epä-
+tarkka suomennos inarinsaamesta.
+selitys ja nimiperhe: ks.
+Juoksemajärvet.
+Alempi Katosjärvi - Vue'lab Kää˜as­
+jäu'rr (MML) Vätsärissä Kyyneljärven etelä-
+osan kaakkoispuolella.
+Suora koltansaamennos
+suomen kielestä tai suora suomennos koltansaa-
+Katosjärvet.
+Alempi Lauttajärvi - Vyelebuš Läv­
+disjävri (SA 1964) Nangujärvestä 6 km itään.
+Alempi Nilijärvi - Vyelebuš Njolâs­
+jävri (3834) Niliselän eteläpuolella.
+Harhaan-
+johtava suomennos inarinsaamesta: njolâs =
+attri buutinomainen yhdysosalyhentymä verbis-
+tä njooll☠= kuoren irtautuminen nilan aikaan.
+Nilijärvet.
+Alempi Paksupetäjäjärvi (RP 1993)
+Paksupetäjäjärven2 ja Talvitupajärven2 välissä.
+Kuuluu Paksupetäjäjärven2 nimiperheeseen.
+Alempi Sivakkajärvi - Vyelebuš Saa­
+veehjävri (SA 1964) Sarmijärven1 Haapavuo-
+non2 perältä 6 km itään.
+Sivakkajärvet.
+Alempi Taimenjärvi - Vyelebâš Kuáv­
+¿urjävri (3834) Nangujärven eteläpuoleisen
+Outa-Naapään itäpuolella.
+Taimenjärvet2.
+Alimmainen Aittajärvi - Vyelemus
+Äittijävri - Vuâlmõs Äittjäu'rr (MML)
+Suolisjärven pohjoispään itäpuolella sijaitsevista
+kolmesta järvestä eteläisin.
+Muita
+järviä ovat Keskimmäinen Aittajärvi - Koskâ-
+mus Äittijävri - Kõõskmõs Äittjäu'rr ja Ylim-
+mäinen Aittajärvi - Pajemus Äittijävri - Pââi-
+mõs Äittjäu'rr.
+Alimmainen Alttojärvi (3831) Järvi Alt-
+toselän eteläpuolella.
+Inarinsaamen nimi on to-
+dennäköisesti Vyelebâš Áldujáávráš.
+osaselitys ja nimiperhe: ks.
+Alttojärvet.
+Alimmainen Ampumajärvi (YAS) Ina-
+rijärven Ikkerinvuonon perältä 1,5 km kaak-
+koon.
+Järven inarinsaamen nimi on todennäköi-
+sesti Vyelebâš Pää""imjävri, vrt.
+Ampumaselkä.
+Nimeen liittyy karkulaistarina.
+Ylimmäinen Ampumajärvi.
+Alimmainen Jollusjärvi (RP 1991) Nan-
+guvuonon itäpuolella sijaitsevista Jollusjärvistä
+pohjoisempi.
+Jollusjärvi.
+Alimmainenjärvi1 - Vyeleebjävri ~
+Vuáláábjävri ~ Vyelijävri2 ~ Vyelijáávráš
+(YAS, SA 1964) Pieni järvi Kessivuonon ran-
+nalla sijaitsevasta Sammakkoniemen2 talosta
+0,6 km lounaaseen.
+Epätarkka suomennos ina-
+rinsaamesta: vyeleeb ~ vuálááb = alempi, vyeli
+= ala, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+= järvi > järvinen.
+Koska järvi on "alempi", on
+"ylempi" järvi Lammasjärvi1 - Savzâjáávráš, jo-
+ka on Alimmaisenjärven1 lounaispuolella.
+Alimmainenjärvi2 - Vyelemusjáávráš
+(SA 1964) Sulkusjärven1 eteläpäästä 0,5 km
+kaakkoon.
+inarinsaamesta: jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+nasta jävri = järvi > järvinen.
+Alimmainen Kalkujärvi (3832) Nangu-
+niemen luoteiskulmalla sijaitsevista Kalkujär-
+vistä pohjoisempi.
+Mukaelmasuomennos ina-
+Kalkujärvet.
+Alimmainen Kerttujärvi (3832) Törmä-
+sestä 4 km itään.
+Kerttujärvet.
+Alimmainen Kettujärvi - Vyelemus
+Riämnjájáávráš (3834) Kolmesta Kettujär-
+vestä luoteisin Nangujärvestä 1,5 km itään.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: riämnjá
+= genetiivimuoto sanasta riemnjis = kettu > ke-
+tun, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Kettujärvet.
+Alimmainen Kortejärvi (3833+4811)
+Vuoksijärven länsipuolella (3 km) sijaitsevis-
+ta Kortejärvistä2 (4 järveä) pohjoisin Kolmos-
+lompolasta 1,5 km itä-koilliseen.
+Kortejärvet2.
+Alimmainenlompola (RP 1990) Inarijär-
+veen laskevassa Retsamo-ojassa.
+nimi on todennäköisesti Vyelemusluobâl.
+Alimmainen Maunujärvi (3832) Pieni
+järvi Ivalon Vävyniemen itäpäästä 1 km kaak-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ylimmäi-
+nen Maunujärvi ja Maunuoja.
+Alimmainen Menesjärvi (3832) Nangu-
+niemen kaakkoislaidan Meneslahden ja Ylim-
+mäisen Menesjärven välissä.
+Menesjärvet.
+Alimmainen Mukkajärvi - Vyeleeb
+Mokkejáávráš (YAS) Järvi Sarminiemen itä-
+laidalla.
+vyeleeb = alempi, jáávráš = deminutiivimuoto
+sanasta jävri = järvi > järvinen.
+Mukkajärvet2.
+Alimmainen Muottajärvi (3832) Pieni
+järvi Mielikkövaaran ja Akujoen välissä.
+riteosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Muottavaara.
+Alimmainen Mustajärvi (3832) Koppe-
+losta 2 km lounaaseen.
+Musta-
+järvet.
+Ilmari Itkosen mukaan järven pohjois-
+rannalla on niemi nimeltään Vanhankentännie-
+mi.
+Alimmainen Patajärvi - Vue'lmõs
+²ie'mnnjäu'rr (MML, JM) Surnujärven
+lounaispäästä 3 km etelään.
+koltansaamesta tai suora koltansaamennos suo-
+men kielestä.
+Patajärvet.
+Alimmainen Porijärvi - Vyeleeb Pore­
+jävri (4913 1) Uutuanjoessa Vuontisjärvien ja
+Ison Rovijärven puolessa välissä.
+Harhaanjoh-
+tava mukaelmasuomennos inarinsaamesta: po-
+re = mäennyppylä, kunnas, tieva.
+seen kuuluu myös Ylimmäinen Porijärvi - Paa-
+jeeb Porejävri.
+Alimmainen Pyhäjärvi - Vyelebuš
+Pasejävri (3843 1) Kapea järvi Lusmanuoraan
+laskevassa Pasejuuvâš-joessa.
+Pyhäjärvet.
+Alimmainen Ruohojärvi (3833+4811)
+Kattajärvestä2 1 km luoteeseen.
+Ruohojärvet3.
+Alimmainen Ruoholampi ~ Pitkos­
+taisella valtakunnanrajalla Raja-Joosepin ra-
+janylityspaikalta 1 km pohjoiseen.
+seen kuuluu myös Ylimmäinen Ruoholampi.
+Alimmainen Ryssäjärvi (3833+4811)
+Keski-Kompsion kohdalta Lutosta 1 km lou-
+naaseen.
+Matti Hurun (*1925) mukaan nimi
+on tullut siitä, kun eräs mies oli ollut hiihtele-
+mässä silloisen Neuvostoliiton rajan lähettyvillä
+ja kohdannut suomalaisia sotilaita, jotka olivat
+tiedustelleet miehen asioinnin syytä.
+Siihen oli
+mies vastannut: "Olin ryssää kokemassa".
+So-
+tilaat ymmärsivät hänen olleen tulossa jonkun
+"ryssän" eli venäläisen luota ja alkoivat tentata
+häntä tarkemmin.
+Lopussa oli kuitenkin selvin-
+nyt, että kyse oli kalan pyydyksestä eli rysästä,
+joka oli ollut siinä järvessä, mikä nykyisin tun-
+netaan nimellä "Alimmainen Ryssäjärvi".
+perheeseen kuuluvat myös Ryssäjärvet, Ryssä-
+järvenjänkä, Ylimmäinen Ryssäjärvi, Ryssän-
+palot, Alimmainen Ryssänpalo, Keskimmäinen
+Ryssänpalo ja Ylimmäinen Ryssänpalo.
+Alimmainen Ryssänpalo (3833+4811)
+Kattajärven2 eteläpäästä 5 km kaakkoon.
+Ryssänpalot/Alimmainen Ryssäjärvi.
+Alimmainen Suhajärvi (RP 1991) Nan-
+guniemen eteläisin järvi.
+Määriteosaltaan mu-
+kaelmasuomennos inarinsaamesta, vaikka jär-
+velle ei nykyisen tietämyksen mukaan olekaan
+inarinsaamelaista nimeä.
+Suhavaara.
+Alimmainen Taimenjärvi2 (ML 1982)
+Juutuan Jäniskoskesta 4 km etelään.
+Topogra-
+fisessa karttalehdessä 3823 3/1977 Kivenjärvi.
+Reija Portin mukaan Oivan Kämppälampi
+ja Oiva Kangasniemen (1902 - 1974) mukaan
+Taimenlompola.
+Saari-Tai-
+menjärvi.
+Alimmainen Torkojärvi (3833+4811) Tor-
+kojärvistä läntisin.
+Määriteosaselitys ja nimi-
+Torkojärvet.
+Alimmainen Tuolpujärvi - Vyeleeb
+vuonon perältä 5,5 km etelään.
+Mukaelmasuo-
+mennos inarinsaamesta: tuolbâ = attribuutti-
+muoto sanasta tuolbâs = tasainen (matalat ran-
+nat).
+Alimmainen Vuostimojärvi (3832) Iva-
+lon luoteispuolella sijaitsevista Vuostimojärves-
+tä itäisin.
+Vuos timojärvet.
+Alkonjänkä (3832) Suo Kaitamojärven ja
+Ronkajärven välissä.
+Lauri Lehtolan mukaan
+nimellä ei ole mitään tekemistä alkoholin kans-
+sa, mutta suolla on ollut hyvä pitää vaatimia
+hihnassa vasotusaikana.
+Nimi lieneekin mu-
+kaelmasuomennos inarinsaamesta ja alkukie-
+linen nimi on saattanut olla Áldujeggi = 'Vaa-
+dinjänkä'.
+Alkonmukka (MML) Alkonjängän lou-
+naispää.
+Alkonjänkä.
+Alppasaari - Alppaasuálui ~ Álp­
+páásuálui (3841 1, EA) Pieni saari Inarijärves-
+sä Ukonselän1 lounaisosassa Pielpaniemen itä-
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta:
+alppaa ~ álppáá = deminutiivinen genetiivimuo-
+to pulmusen (njuuv"áálpáš ~ njuuv"uálpáš) ina-
+rinsaamen nimen loppuosasta áálpáš ~ uálpáš
+tai genetiivimuoto verbistä alb☠= joutua huk-
+kaan emästään.
+Kyse on poronvasasta tai hir-
+venvasasta, joka on nimeltään aalbâhvuásáš.
+Alttivaara (3832 2) Korkea vaara Ylimmäi-
+sestä Kerttujärvestä 3 km etelään.
+Inarinsaa-
+men nimi on todennäköisesti Álduvääri 'Vaa-
+dinvaara', koska vaaran koillisrinteiltä lähtee
+Altto-oja, joka on inarinsaameksi todennäköi-
+sesti Áldujuuvâš 'Vaadinoja', ja parin kilomet-
+rin päässä koillisessa on Vasavaara, jonka ina-
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Vyesivääri.
+Alttojärvet (LL 1969) Kaksi järveä Altto-
+selän länsi- ja eteläpuolella: Alimmainen Altto-
+järvi ja Ylimmäinen Alttojärvi.
+nimi on todennäköisesti Áldujäävrih.
+Ilmeisesti
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta: áldu =
+vaadin eli naarasporo.
+vat myös Alttolompola, Altto-oja ja Alttoselkä.
+Alttolompola (3831) Alttojärvien välissä.
+Lea Luomen mukaan Alimmaisen Alttojärven
+ja Luton välissä.
+To-
+pografisessa karttalehdessä 3831/2001 nimi on
+virheellisesti "Alttolompolo", koska lompolo on
+Länsi-Lapin eli Väylänvarren appellatiivi.
+Altto­oja1 (LL 1969) Puro Alttojärvistä
+Luttoon.
+Altto­oja2 (3832 07) Puro Alttivaaran koil-
+lisrinteiltä Ylimmäiseen Kerttujärveen.
+Inarin-
+saamen nimi on todennäköisesti Áldujuuvâš,
+koska vieressä on Vasavaara.
+Áldu = vaadin.
+Alttivaara.
+Alttoselkä (3831) Kattajärven2 länsipuolel-
+la sijaitsevasta Hirvasjärvestä2 3 km etelä-lou-
+Áldu"ielgi.
+Alumalompola ~ Aulumalompola ~
+Koti järvi - Avlumjävri ~ Avnâmjävri
+gujoessa Könkäänjärvestä 3 km kaakkoon.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: avlum =
+mahdollisesti lyhentynyt perfektimuoto sanasta
+avelu˜ = muuttua vuotavaksi tai täyttyä (vedes-
+tä), avnâm = luultavasti samaa tarkoittava sa-
+na.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Alumavaara
+- Avnâmváárááš.
+Alumavaara - Avnâmváárááš (TII
+1963) Jyrkkä hiekkaharju Alumalompolan luo-
+teispuolella.
+Määriteosaltaan mukaelmasuo-
+mennos ja perusosaltaan epätarkka suomennos
+inarinsaamesta: váárááš = deminutiivimuoto sa-
+nasta vääri = vaara > vaaranen.
+Määriteosase-
+litys ja nimiperhe: ks.
+Alumalompola.
+Ampiaiskallio - Viäpsákällee (YAS)
+Pieni kallioniemi Inarijärvessä Kessivuonon
+Rippuniemen itätyvellä Sammakkoniemen2 ta-
+lon kohdalla.
+Ampumarata1 - Pää""imra˜e1 (3834)
+Alemman Juoksemajärven länsipuolella.
+rinsaamennos suomen kielestä.
+Ampumarata2 - Pää""imra˜e2 (MML)
+Inarin kirkonkylän luoteispuolella Angelin tien-
+haarasta 1 km lounaaseen.
+Inarinsaamennos
+Ampumaradanvaara.
+Ampumarata3 - Pää""imra˜e3 (NIM)
+Ivalon Rajavartioalueen johtopaikalta 1 km
+Inarinsaamennos suomen kielestä.
+Ampumarata4 - Pää""imra˜e4 (NIM)
+Törmäsestä 2 km itään.
+Inarinsaamennos suo-
+Ampumaradanvaara (MML) Inarin kir-
+konkylän luoteispuolella Angelin tienhaarasta
+1,5 km lounaaseen.
+Ampumaselk�� - Pää""im"ielgi (TII
+1963) Mahdollisesti ylemmän Ampumajärven
+ja Alemman Ampumajärven pohjoispuolella.
+Ilmari Itkonen (1910) kertoo käsikirjoitukses-
+saan "Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Inarijär-
+ven ympäristöltä" seuraavaa:
+"Viisikymmentä Venäjän karkulaista oli
+tullut 'arminiemen rantaan, josta anastivat
+muutaman lappalaisen (poro) härän ja venei-
+tä - neljäkö lie ollut - ja soutivat niillä saa-
+reen.
+Siellä ne piilillä ampuivat härän, jonka
+nahkoineen päivineen leikkasivat palasiksi
+ja söivät.
+Kun tuli kova tuuli, eivät ne uskal-
+taneetkaan lähteä selän yli, vaan palasivat
+mantereelle, jossa taas piilillä poron ampui-
+vat, mutta vaan yhden jalan siltä katkaisivat.
+Jättivät veneet siihen, josta piilossa ollut, koko
+ajan niiden puuhia salaa katsellut lappalainen
+omansa korjasi.
+Karkulaiset läksivät siitä kul-
+kemaan 'arminiemen sisäänpäin jossa luuli-
+vat rikkaan lappalaisen asuvan.
+Muut jäivät
+metsään yöksi, mutta yksi lähti vakoilemaan,
+onko talossa paljon väkeä.
+Kohdalle tultuaan
+kiipesi tämä reppänästä kurkistelemaan.
+Lap-
+palaisen akka oli parastaikaa kaloja padasta
+kaaraan ammentamassa ja siinä huomasi
+pataan kuvastuvan reppänän reunalta kur-
+kistelevan miehen naaman.
+Siihen aikaan oli
+tällaisen usein tapahtuvan vaaran uhatessa ta-
+pana asetella kaaraan kalanpäitä ja -muruja
+pystyyn, jotta muutkin läsnäolijat huomasivat
+olla varuillaan.
+Akka, joka älysi asianlaidan,
+pani kaaraan hauvin pään pystyyn ja näytti
+sitä miehelleen.
+Tämäkin ymmärsi heti vaa-
+ran ja huomaamatta, ikään kuin sivumennen,
+näppäsi jousen ja ampasi piilin tylsällä päällä
+vakoilijaa vasten naamaa, niin että tämä meni
+tyrmään ja putosi maahan.
+Lappalainen juok-
+si ulos, sitoi miehen ja sen selvittyä kysyi ja
+vannotti, missä toiset olivat.
+Saatuaan sen tie-
+tää, sanoi hän kumppaneilleen lähtevänsä ne
+tappamaan.
+Vakoilija tahtoi mukaan, sanoen
+että "tapa vaan kaikki muut, mutta yhtä älä
+tapa!" Häntä ei kuitenkaan uskottu matkaan.
+Ryssät istuivat nuotioiden ympärillä tulen lois-
+teessa ja niiden joukossa oli herrakin, joka
+parastaikaa oli "kahvia juomassa", kun sai
+piilin rintaansa.
+Piilit tuikeasti suhahtelivat pi-
+meästä, mutta ampujoita ei näkynyt.
+Siihen
+ammuttiin kaikki, "yhtä vaille 50 ryssää", joi-
+den raadot laahattiin läheiseen vesilanttoon,
+jonka vesi vielä nytkin on "veren näköistä".
+Paikan ja ympäristön nimi on siitä pitäen ollut
+Ampumaselkä".
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ampumajär-
+vet: Ylimmäinen Ampumajärvi ja Alimmainen
+Ampumajärvi.
+Andreasnuora - Addrâsnuárááš
+(3843 1) Salmi Kaamassaaren ja Taplasaaren
+Epätarkka suomennos inarinsaames-
+ta: nuárááš = deminutiivimuoto sanasta nyeri =
+nuora > nuoranen.
+Anna Greetan järvet - Anna Greeta
+jääu'r (MML) Kaksi järveä Koillis-Inarissa
+Nuortijärven koillispuolella.
+Anna Greetan henkilöllisyydestä
+ei ole tietoa.
+Annan Apajalahti - Ánnáávärppi
+(YAS 2005) Nellimjärven pohjoispäässä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: Ánnáá =
+deminutiivinen genetiivimuoto naisen nimestä
+Ánná = Anna > Annasen, värppi = apaja.
+miperheeseen kuuluu myös Annan Apajasaari
+- Ánnáásuálui 1.
+Annan Apajasaari - Ánnáásuálui1
+Annan Apajalahti,
+suálui = saari.
+Annanjärvenlahti - Ánnáájävrluoh­
+tâ - Ä'nnjäu'rluhtt (JMS 2005, MML) Lahti
+Nitsijärven koillispuolella sijaitsevan Hammas-
+järven pohjoisosan länsirannalla.
+taan epätarkka suomennos ja koltansaamennos
+Annanjärvi ~ Annijärvi.
+Annanjärvi ~ Annijärvi - Ánnáá­
+jáávráš ~ Áánájáávráš - Ä'nnjääura¿
+järvi Nitsijärven koillispuolella sijaitsevan Ham-
+masjärven pohjoispään länsipuolella.
+Kartassa
+nimi on virheellisesti "Pieni Hammasjärvi".
+Määriteosaltaan epätarkka suomennos ja suora
+koltansaamennos inarinsaamesta: Ánnáá = ge-
+netiivin deminutiivimuoto naisen nimestä Ánná
+= Anna > Annasen, Ááná = genetiivimuoto sa-
+masta nimestä, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+kuuluvat myös Annivaara - Ánnááváárááš -
+Ä'nnväärr ja Annanjärvenlahti - Ánnáájävr-
+luohtâ - Ä'nnjäu'rluhtt.
+Annankapeikko - Áánnášpohe (3843 1,
+HTV) Paatsvuonon puolen välin kapein kohta
+Inarijärvessä Paksuniemen3 ja Tiaisniemen vä-
+Áánnáš = deminutiivinen genetiivimuoto naisen
+nimestä Ánná = Anna > Annasen.
+Annan Kotajärvi - Ááná Kuátsai­
+jävri ~ Ááná Kuátsaijáávráš (3841 1, EA)
+Miesniemen pohjoisosassa.
+Epätarkka suomen-
+nos inarinsaamesta: kuátsai = yhdysosalyhen-
+tymä yhdyssanasta kuátisaje = kotasija.
+Annanlahti1 - Ánnááluohtâ1 (3843 1,
+SA 1964) Pieni lahti Paksuniemen3 lounaiskul-
+malla.
+inarinsaamesta: Ánnáá = deminutiivimuoto
+naisen nimestä Ánná = Anna > Annasen.
+Ar-
+keologi Eija Ojanlatva (2007) kirjoittaa:
+"Inarijärven Paksuvuonon seudulla on
+asuttu jo kivikaudella.
+Paksuvuonon suulla,
+Annanlahden pohjukassa on arkeologisten
+inventointien mukaan sijainnut kivikautinen
+asuinpaikka.
+Kohde on osittain huuhtoutunut
+rantavesiin, mutta paikalta on löydetty esi-
+merkiksi asbestikeramiikkaa ja kiviesineiden
+katkelmia".
+Annanlahti2 - Áánnášluohtâ ~
+Äännišluohtâ (3834) Sarminiemen itäisin lah-
+ti Inarijärvessä Einari-talon kohdalla.
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaamesta,
+Áánnáš ~ Äänniš = deminutiivinen genetiivi-
+muoto naisen nimestä Ánná = Anna > Anna-
+sen. Nimiperheeseen kuuluu myös Äännišnjargâ
+~ Áánnášnjargâ.
+Annenvaara (3832 2) Jollusjärven itäpuo-
+Annijärvi - Äännijävri ~ Ännjáávráš
+(SA 1964, SAK 2004) Pieni järvi Nellimin itä-
+puolella sijaitsevan Ahvenjärven12 koillispuo-
+Suora suomennos inarinsaamesta, joka
+vastaavasti lienee inarinsaamennos koltansaa-
+mesta: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jäv-
+ri = järvi > järvinen.
+myös Ännjávrááluohtâ ja Ännjávrááváárááš.
+Annilaassa - Ánnáálássá (YAS) Pieni
+saari Lusmasaaren kaakkoispuolella.
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaamesta.
+Annilahti.
+Annilahti - Ánnááluohtâ2 (YAS) Pieni
+lahti Inarijärvessä Lusmasaaren kaakkoiskul-
+inarinsaamesta: Ánnáá = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto naisen nimestä Ánná = Anna >
+Annasen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Anni-
+laassa - Ánnáálássá.
+Annin Jäkälännostamajärvi - Ánnáá
+Jävilkoccoomjáávráš (3834 03, SA 1964) Pie-
+ni järvi Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevasta
+Nuottamojärvestä 1,3 km etelä-lounaaseen.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: Ánnáá
+= deminutiivinen genetiivimuoto naisen nimestä
+Ánná = Anna > Annasen, jáávráš = deminutii-
+vimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+Annivaara - Ánnááváárááš - Ä'nn­
+väärr (JMS 2005) Pieni vaara Hammasjärven
+pohjoispään länsipuolella.
+Määriteosaltaan epä-
+tarkka suomennos ja perusosaltaan epätarkka
+koltansaamennos inarinsaamesta: váárááš = de-
+minutiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaara-
+Määriteosaseselitys ja nimiperhe: ks.
+An-
+nanjärvi ~ Annijärvi.
+Ansasaaret - Kárdumsuolluuh (3844 1,
+AS) Kaksi pientä saarta Nitsijärven pohjois-
+osassa.
+inarinsaamesta: kárdum = aktiomuoto verbistä
+kárdu˜ = ansoittaa > ansoitus (riekon ansoista).
+Antinhukkumasaari - Aantihevvâ­
+nemsuálui (YAS) Korppikurujärven pohjoisin
+saari.
+Antin
+henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Antinmätäs (3832) Ivalojoensuun toiseksi
+pohjoisin saari.
+Vanhempi nimi Antinmätässaa-
+Antin Pyytämäjärvet - Aanti Pivdem­
+jäävrih ~ Aantipivden Vuáskujávrááh
+(4821 2, SAK 2004) Kolme pientä peräkkäis-
+tä järveä Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutu-
+järven1 pohjoispään itäpuolella.
+Rinnakkaisnimen selitys:
+Aantipivdem = Antinpyytämä, Vuáskujávrááh
+= Ahvenjärviset.
+Valpun Antti (Antti Valle) oli
+pyytänyt niistä kaloja.
+Lammista läntisin on
+Korsujärvi (MML 2006), joka on uudisnimi.
+Antin Taimenjärvi - Antin Ku'vˆˆ­
+jäu'rr (MML 2006) Alimmasta Porijärvestä
+2,5 km luoteeseen Vätsärissä.
+Suora koltansaa-
+mennos suomen kielestä tai suora suomennos
+koltansaamesta.
+Kyseessä Antti Aapraminpoi-
+ka Aikio Mihkalijärveltä (*1895).
+Hän oli met-
+sänvartija ja asui Pakanajoella eli Jankkilassa,
+joten inarinsaamen nimi on todennäköisesti
+Aanti Kuáv¿urjävri.
+Antinvuopaja - Aantivyeppee (3844 1,
+VS) Nitsijärven pohjoispään itärannalla.
+Saanut nimensä
+Anders Sarren (*1861) tai hänen poikansa Ant-
+ti Sarren (*1891) mukaan.
+Sitä ennen nimi on
+ollut Kotavuopaja - Kuátivyeppee.
+perheeseen kuuluu myös Aantijávrádâh = 'An-
+tinjärveke'.
+Antti­Petterin vaara ~ Antti­Petterin
+pyörähtämävaara - Antti­Petter vääri
+(3832, JMK 2003) Myössäjärven pohjoispuolel-
+Suora inarinsaamennos suomen kielestä tai
+suora suomennos inarinsaamesta.
+Antti-Petteri,
+jonka sukunimi ei ole tiedossa, "pyörähti" eli
+eksyi vaarassa.
+Apajalahti - Värppiluohtâ (3841 1) Ina-
+rijärven Paavisvuonon eteläpään lahdista itäi-
+sin.
+Apajasaari (RP 1991) Pielpavuonossa Ke-
+säkalahden suulla.
+Apinavaara - 'áháligvääri2 (SA 1964)
+Suuri vaara Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ah-
+venjärven12 ja Sulkusjärven1 välissä.
+Epäonnis-
+tunut suomennos inarinsaamesta: "áhálig = aar-
+teenvartijahaltia (maahinen).
+Oletettavasti vaara
+lienee saanut nimensä siten, että nimenkerääjä
+olisi tiedustellut paikalliselta asukkaalta vaa-
+ran nimeä, jolloin hän olisi saanut vastauksen
+"'áháligvääri".
+Tämän jälkeen nimenkerääjä
+on mahdollisesti tiedustellut, mikä "áhálig on ja
+saanut ehkä vastauksen, että sitä ei voi suomen-
+taa, mutta se on lapsen kokoinen ja karvainen
+olio.
+Nimenkerääjä lienee päätellyt nokkelasti,
+että informantti tarkoittaa varmaankin apinaa
+mutta ei tiedä sen oikeaa nimeä.
+Kirjassa "Ina-
+rinlappalaista kansantietoutta" (Koskimies &
+Itkonen 1978) kerrotaan seuraavaa:
+"'áhálig asustaa vaaran huipuilla maan
+sisällä, eikä ole kuin kolmen korttelin mit-
+tainen, alaston ja lapsenkasvoinen.
+'áhálig
+omistaa paljon tavaraa, hopeaa ja kultaa.
+Kun ihminen löytää aarteenhaltijan reijän,
+hän sitoo valkean kallokkaan (poron kallo-
+nahasta tehty karvakenkä) tai nutukkaan
+nuoran ja laskee alas tuon valkean kengän.
+'áhálig laittaa molemmat jalkansa kenkään
+ja käärii sen ympäri nuoran, ja silloin ihmi-
+nen vetää "áháligin ylös, ja se tahtoo takaisin,
+mutta ihminen ei päästä ennen kuin se on
+tuonut kaikki rahansa".
+Nimiperheeseen kuuluvat myös 'áhálig kuov-
+˜âš ja 'áháligkurrâ.
+Appelsiinilampi - Appelsiinnluubâl
+(MML, JM) Vätsärissä Tupakkalompolan poh-
+joispäästä 1,5 km länteen.
+Nimi tulee siitä, kun
+eräs matkalainen oli syönyt appelsiinia lammen
+jäällä ja kuoret olivat jääneet merkiksi siitä.
+Arpanmukka (RP 1991) Inarijärven pieni
+lahti Pahtaniemessä2 sijaitsevan Arpanniemen
+Arpanniemi.
+Arpanniemi (RP 1991) Pahtaniemen2 itä-
+Niemessä piti kolmiseinäistä tupaa
+kallion kylkeä vasten suutari ja puukkosankari
+Arvi Stark.
+Nimiperheeseen kuuluu myös lahti
+Arpanmukka.
+Arttajärvet - Árttáájäävrih (SA 1964)
+Kaksi Kolmosjoen yläjuoksun pitkää järveä
+Kolmosjärvestä itä-koilliseen: Iso Arttajärvi -
+Stuorrâ Árttáájävri ja Pieni Arttajärvi - Uccâ
+Árttáájáávráš.
+Järvien vanhempi nimi on ollut
+Ärtteejäävrih (STK 1929).
+Arttasaaret.
+Arttasaaret - Árttáásuolluuh ~ Ärt­
+teesuolluuh (2843 1, EV/HTV) Saariryhmä
+Tervasaaren lounaispuolella.
+mennos inarinsaamesta: árttáá = genetiivinen
+deminutiivijohdos sanasta árdu = lihan- tai ka-
+lankuivatusteline, ärttee = synonyymi sanalle
+árdu.
+Asentojärvi - Iälusaijävri (3834) Pie-
+ni järvi Kolmosjärven eteläosan länsipuolella.
+Järvestä laskee puro Kolmosjärveen.
+ta: iälusai = yhdysosalyhentymä yhdyssanasta
+iälusaje = tokansija eli paikka, jossa porotokka
+on kaivoksella.
+Asentolammet (3834) Kaksi peräkkäistä
+lampea Sarmitunturin kaakkoispuolella Aka-
+lauttapäästä 2 km koilliseen.
+Aslakinlentämäjärvi - Aaslâkkir­
+demjävri - Aaslak³e'rddemjäu'rr (MML,
+4822 2+4824 1, JM) Järvi Vätsärissä Mellalom-
+polan ja Norjan vastaisen valtakunnanrajan
+Suora suomennos ja koltansaamen-
+Kyseessä on Aslak Pan-
+ne (1842 - 1910), joka asui Heinälampolan ete-
+läpäässä.
+Inarinsaamessa ja pohjoissaamessa
+on verbi kirde˜, girdit = lentää, joka tarkoittaa
+kiirehtimistä tai nopeaa menoa.
+Atikkuruovi (RP 1990) Pyöreä niemi, jos-
+sa on pyöreä kumpu, Vuontisjärven itärannalla
+Kaheksussaaren kohdalla.
+Mukaelmasuomen-
+nos inarinsaamesta, joka on ilmeisesti ollut
+A˜ikkuuruávi, a˜ikkuu = genetiivimuoto tunte-
+mattomasta sanasta, ruávi = vanha paloalue (ro-
+va).
+Kai Karppinen (*1936) muisteli Reija Por-
+tille nimen tarkoittavan 'syömäpahtaa'.
+osaltaan samanlainen paikka (A˜ikkuujuuhâ)
+'Atikkujoki' löytyy Norjan Karlebotnin etelä-
+Atikkujoki liittyy Inarissa hyvin tun-
+nettuun Siggan tarinaan, ks.
+Sigganitkemäsal-
+Atikkuruovin pohjoispuolella on pienehkö
+kivi, jota kutsuttiin nimellä Kilippahari erään
+sotataistelutantereen mukaan (TL 2008).
+Kan-
+salaisen Karttapaikan mukaan samoilla seutu-
+villa on Aakallio, joka voisi olla tuon kiven
+rinnakkaisnimi.
+Aukia­aro (LL 1969) Luton jokirantaniit-
+ty Kattajärven2 lounaispuolella.
+Kattajärveläiset
+ovat niittäneet rantaniittyä.
+Aukkuljärvi - Avkkâljävri (3841 1) Lä-
+hes pyöreä järvi Kuortakkijärven eteläosan län-
+sipuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaames-
+ta: avkkâl = johdos verbistä avkk☠= tukehtua.
+Aukustinlammet (3833+4811) Kaksi pien-
+tä lampea Polkuvaarasta etelä-lounaaseen.
+Aunen ja Unton lampi (3832) Kaitajär-
+vestä2 0,8 km lounaaseen.
+Aunen Matin saari - Avnii Maati suá­
+lui (YAS) Pieni saari Inarijärven Pajusaaresta
+1 km länsi-lounaaseen.
+Epätarkka suomennos
+inarinsaamesta: Avnii = deminutiivinen genetii-
+vimuoto nimestä Avni = Aune > Pikku Aunen.
+Aunusjoki (RP 1990) Vuontisjärven itäpuo-
+lella sijaitsevasta Venejärvestä Aunusjärveen.
+Aunusjänkä (3841 1) Suo Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevien Pikkujoenjärven ja Au-
+nusjärven välissä.
+Aunusjärvi (3841 1) Pieni järvi Kuivajär-
+ven ja Vuontisjärven välissä.
+Määriteosa mah-
+dollisesti johdos inarinsaamen sanasta aamnâs
+= tarvike tai samaa tarkoittavasta pohjoissaa-
+men sanasta ávnnas.
+myös Aunusjänkä, Aunusjoki, Aunuslahti ja
+Aunusniemi.
+Aunuslahti (3841 1) Vuontisjärven pohjois-
+osan itärannan lahti Aunusjärvestä pohjoiseen.
+Aunusniemi (3841 1) Vuontisjärven ja Au-
+nusjängän välissä.
+Aunusjärvi.
+Aunussalmi (MML) Salmi Aunuslahden
+ja Aunusjärven välissä.
+Aunus-
+järvi.
+Autiotupa1 (4812) Sulkusjärven1 itäpäästä
+0,6 km koilliseen.
+Autiotupa2 ~ Anttilan kämppä (4812)
+Seitapään lounaispuolella Harrilammen ran-
+nalla, Venäjän vastaisesta valtakunnan rajasta
+2 km länteen.
+Autiotupa3 ~ Jääsaaren autiotupa
+(MML) Inarijärven Jääsaaren länsiosan kaak-
+koiskulmalla.
+Autiotupa4 ~ Kahkusaaren autiotupa
+(MML) Inarijärven Kahkusaaren eteläpäässä.
+Autiotupa5 ~ Kärppäsaaren autiotupa
+(MML) Inarijärven Kärppäsaaren koillispääs-
+Autiotupa6 ~ Petäjäsaaren autiotupa
+(MML) Inarijärven Hoikka Petäjäsaaren koil-
+lisosan luoteisrannalla.
+Autiotupa7 ~ Piilolan autiotupa
+(4822 2+4824 1) Nammijärven itärannalla van-
+han Piilola-talon eteläpuolella.
+Autiotupa8 ~ Punainentupa (3841 2)
+Sarminiemen kärjessä.
+Auttojänkä - Kuovlâjeggi (3843 1) Suo
+Kirakkaniemen tyvellä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: kuovlâ =
+murrejohdos sanasta kuov˜â = kostea ruohik-
+koinen painanne.
+Avantojärvi (3842 2) Pieni järvi Siutta-
+joensuun pohjoispuolella.
+Aviaispää - Avjus ~ Avjusuáivi ~
+Avjustuodâr (LL 1981) Lähes paljaslakinen
+vaara Myössäjärven länsipuolella.
+Vanhempi
+inarinsaamen nimi Uáivis­uáiváš (T. I. Itko-
+nen 1945: Suomen Lappalaiset II s. 524).
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: avjus = tun-
+tematon sana, uáivis = päänsä, uáiváš = deminu-
+Aviosaaret - Avgâdlássááh (3841 1)
+Kaksi saarta Inarijärven Ukonsaaresta1 2,2 km
+länsi-lounaaseen.
+Harhaanjohtava mukaelma-
+suomennos inarinsaamesta: avgâd = aukea, lás-
+sááh = monikon deminutiivimuoto sanasta lássá
+= laassa > laassaset, luoto > luotoset.
+Avvenvuopaja (3843 1) Inarijärven lahti
+Tervasaaren pohjoisrannan niemen länsityvellä.
+Erikoinen nimi, joka voisi olla määriteosaltaan
+mukaelma inarinsaamen sanasta ave = genetii-
+vimuoto sanasta ahe = ikä tai sanasta avveed
+= vuotaa.
+Á
+Ááhárjargâ (4822 2+4824 1) Pitkä niemi Nam-
+mijärven lounaiskulmalla.
+Inarinsaamea: ááhár
+= ankkuri, njargâ = niemi.
+luu myös Ááhársuálui.
+Ááhársuálui (4822 2+4824 1) Saari Nam-
+mijärven Ááhárnjargâ-niemestä pohjois-koilli-
+Ááhárjargâ, suálui = saari.
+Áhhoo"uálmi (ERA 2004) Salmi Inari-
+järvessä Aibutsaaren ja Sudes"uálmaasuálui-
+saaren välissä.
+Inarinsaamea: áhhoo = deminu-
+tiivinen genetiivimuoto sanasta ákku = isoäiti,
+eukko, mummo, "uálmi = salmi.
+Áhusuolluuh (TII 1963) Kolme saarta Ina-
+rijärvessä Kasariselän pohjoispäässä: Akusaa-
+ri - Riddo-Áhusuálui, Keskimmäinen Akusaari
+- Koskâ-Áhusuálui ja Selkä-Akusaari - Tave-
+Áinááluohtâ (AWG 1901) Lahti Inarijär-
+vessä Ison Jääsaaren länsilaidalla.
+mea: áináá = deminutiivinen genetiivimuoto
+tuntemattomasta sanasta ááináš, luohtâ = lahti.
+Áinooluohtâ (TII 1963) Lahti ja kotasija
+Pielpavuonon pohjukassa.
+Inarinsaamea: áinoo
+= ainoa, luohtâ = lahti.
+Ákku2 (Samuli Paulaharju 1927: Taka-Lap-
+pia, s. 305) Pahta Pielpajärvien eteläpuolella si-
+jaitsevassa Kalkuvaarassa.
+Ákku2 on Ukonse-
+län1 Ukon1 puoliso.
+Pahdan täsmällinen sijainti
+ei ole tiedossa.
+Sille myös uhrattiin muinoin.
+Áldu"uálmáásuálui (SAK 2004) Ikker-
+lompolan ja Sulkusjärven1 välissä.
+mea.
+Vaa-
+dinsalmi2, "uálmáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta "uálmi = salmi > salmisen, suálui
+= saari.
+Áldujäämmimjáávráš (EPA) Pieni järvi
+Vätsärissä Vaasselijärven pohjoispäästä 0,5 km
+pohjois-koilliseen.
+Inarinsaamea: áldu = vaadin
+(naaras poro), jäämmim = aktiomuoto verbis-
+tä jäämmi˜ = kuolla > kuoleminen > kuolema,
+jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi
+> järvinen.
+Árduláássáš (SAK 2004) Pieni saari Nel-
+limin itäpuolella sijaitsevan Ahvenjärven12 koil-
+lispään itärannalla.
+Inarinsaamea: árdu = lihan
+tai kalan kuivausteline, láássáš = deminutiivi-
+muoto sanasta lássá = laassa > laassanen eli
+luoto > luotonen.
+B
+Birgitjärvikäinen (MML) Surnuvuonon Bir-
+gitniemen eteläpuolella Inarijärvessä.
+Birgitniemi.
+Birgitniemi (MML) Lähes 2 km2:n kokoi-
+nen niemi Surnuvuonon pohjoisrannalla Kap-
+perijoensuun kohdalla.
+Samuli Aikion mukaan
+Kappeersuálui.
+Birgitjärvikäinen.
+C
+Caaccâmsuálui (4822 2+4824 1) Saari Nammi-
+järven länsilaidalla Ááhárnjargâ-niemen kärjes-
+tä 0,8 km luoteeseen.
+Inarinsaamea: caaccâm =
+aktiomuoto verbistä caacc☠= viiltää > viiltämä,
+Caijaakuánnil (TII 1963) Koste Juutuan
+alajuoksulla nykyisen RKTL:n kalanviljelylai-
+toksen kohdalla.
+tys: ks.
+Sainiemi, kuánnil = konelo, koste.
+perheeseen kuuluu myös Caijaakuánnilkuoškâ.
+Caijaakuánnilkuoškâ (TII / T. I. Itko-
+nen 1945: Suomen lappalaiset II s. 525) Koski
+Juutuassa Caijaakuánnil-kosteen yläpuolella.
+Caijaakuánnil, kuoškâ = koski.
+Ceenlampi - Ceenluubbâl (MML) Pie-
+ni järvi Norjan vastaisesta valtakunnan rajasta
+0,4 km länteen Uutuanjoen rajanylityskohdasta
+3 km pohjois-luoteeseen.
+Koltansaamennos suo-
+Rajavartijoiden nimeämä järvi.
+Nimi johtuu siitä, että järvi sijaitsee rajamerkki
+352 C:n kohdalla.
+Ceháluohtâ2 ~ Ciäháluohtâ1 (YAS) Pie-
+ni lahti Inarijärvessä Lusmasaaren puolen vä-
+lin etelärannalla.
+Inarinsaamea: cehá ~ ciähá =
+seinällinen porojen suoja kesällä, luohtâ = lahti.
+Cuá¹uijuuvâš (SA 1964) Pieni joki Ratko-
+majärvestä Sakiapetäjäjärviin.
+Inarinsaamea:
+cuá¹ui = hanki, juuvâš = deminutiivimuoto sa-
+nasta juuhâ = joki > jokinen.
+Cuávis"uálmi2 (SA 1964) Salmi, joka ja-
+kaa Nellimjärven kahteen osaan.
+mea: cuávis = attribuuttimuoto sanasta cuáhi =
+matala, "uálmi = salmi > salminen.
+seen kuuluu myös Cuávis"uálmnjargâ.
+Cuávis"uálmnjargâ (SA 1964) Niemi
+Nellimjärven pohjoisosan länsilaidalla.
+saamea.
+Cuávis"uálmi 2, "uálm = genetiivinen yhdys-
+osalyhentymä sanasta "uálmi = salmi, njargâ
+= niemi.
+Cuskâvääri (3841 1) Vaara Inarijärven
+Paavisvuonon perältä 1 km länteen.
+mea: cuskâ = mäntypölkky, josta on kuorittu
+pettu pois, vääri = vaara.
+Cyerijuvviinjälmi (TII 1963) Vanha
+asuinkenttä Pahtaniemen2 tyvellä.
+Kenttä on
+150 vuotta vanha.
+Pahtaniemi.
+Č
+'aarmâ"uázzum"uálmáš (SA 1964) Salmi
+Sarmivuonon 'aarmâ"uázzumsuálui-saaren ja
+mantereen välissä.
+Sarmijärvi1, "uá¿¿um =
+aktiomuoto verbistä "uá¿¿u˜ = seisoa > seisoma,
+"uálmáš = deminutiivimuoto sanasta "uálmi =
+salmi > salminen.
+'adervärnjargâ (4822 2+4824 1) Niemi
+Nammijärven pohjoispäässä.
+karttalehdessä 4822 2+4824 1/2001 nimi on vir-
+heellisesti "Èadervärnjargâ" (kyseessä paina-
+misen yhteydessä tapahtunut fonttivirhe).
+rinsaamea.
+Tšaddervaara, vär = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta vääri = vaara > vaaran, njargâ = niemi.
+'apisluohtâ1 (AWG 1901) Lahti Inarijär-
+vessä Hoikka Petäjäsaaren eteläpäässä.
+saamea: "apis = attribuuttimuoto sanasta "ap-
+pâd = musta, luohtâ = lahti.
+'áháligkuov˜âš (SAK 2004) Pieni lam-
+pi Nellimin itäpuolella sijaitsevan Apinavaaran
+Apinavaara, kuov˜âš = deminutiivimuoto
+sanasta kuov˜â = ruohikkoinen kostea painan-
+ne, josta on niitetty heinää.
+'áháligkurrâ (SAK 2004) Noin kilomet-
+rin mittainen kuru Nellimin itäpuolella sijaitse-
+van Apinavaaran länsipuolella.
+Apinavaara, kurrâ = kuru.
+'áháligvääri1 (ERA 2004) Pieni vaara
+Kaapin Matista 0,6 km pohjois-koilliseen.
+rinsaamea: "áhálig = aarteenvartijahaltija, vääri
+= vaara.
+'áhppesroggejávri (4913 1/2002) Pieni
+järvi Norjan vastaiselta valtakunnan rajalta
+0,7 km länteen ja Uutuanjoen rajanylityskoh-
+dasta 2,5 km pohjois-luoteeseen.
+Koltankielinen
+nimi saattaisi olla Rå¡¡jäu'rr (ks.
+Jankkila).
+Poh-
+joissaamea.
+Mustakuru, rogge = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta roggi = kuoppa, jávri = järvi.
+'áhppesroggejohka (4913 1/1980) Joki
+'áhppesroggejávri-järvestä Norjaan laskevaan
+Uutuanjokeen.
+hentymä sanasta roggi = kuoppa, johka = joki.
+'errihláddu (AVV) Lampi Otsamosta
+2 km länsi-lounaaseen.
+Inarinsaamea: "errih =
+tiira, láddu = lampi.
+'iev"jávrááruávi (SA 1964) Vanha pa-
+loalue Haukkajärven itäpuolella.
+Topografi-
+sessa karttalehdessä 4822 2+4824 1/2001 nimi
+on virheellisesti "Èievèjávrááruávi" (kyseessä
+painamisen yhteydessä tapahtunut fonttivirhe).
+Haukkajärvi1, jávráá = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto sanasta jävri = järvi, ruávi = rova
+(vanha paloalue).
+'ievruáiváájávráájuuvâš (LL 1978) Pieni
+joki Karipäänjärvestä Neivalahdenjärviin.
+Karipää/Karipäänjärvi, jávráá = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvisen,
+juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki
+> jokinen.
+'iev¿luohtâ (EA) Pieni lahti Inarijärvessä
+Viimassaaren pohjoispään länsirannalla.
+rinsaamea: "iev¿ = genetiivinen yhdysosalyhen-
+tymä sanasta "iäv¿ui = viklo > viklon, luohtâ
+= lahti.
+'olâ"uoppâm"uálmi ~ 'ole"uoppâm­
+"uálmi (SA 1963) Salmi 'olâ"uoppâmnjargâ-
+niemen ja Nitsijärven eteläpään Lammassaa-
+'olâ"uoppâmnjargâ, "uálmi
+= salmi.
+'olâ"uoppâmnjargâ (SA 1964) Pitkä ete-
+lään suuntautuva niemi Nitsijärven eteläosan
+Inarinsaamea: "olâ = tuntematon
+sana, vaikka se viittaisikin sanaan "ooll☠=
+keloa nahkaa sarvista (porosta, hirvestä), "uop-
+pam = leikkaaminen.
+Inarilappisches Wörterbuch I:ssa s. 100 on sana
+"olle, josta genetiivimuoto on "ole.
+Sana tarkoit-
+taa maastokokonaisuutta, jossa on useita har-
+janteita ja jokainen huippu on "olle.
+Niemessä
+on muutamia matalahkoja harjanteita, ja jos
+joku niistä jostain syystä olisi joskus hakattu,
+voisi hyvinkin olettaa niemen nimeksi tulleen
+'olâ"uoppâmnjargâ.
+A. Burgmanin kartassa
+v:lta 1897 nimi on "Tscholispu niemi".
+'oolmâsjuuhâ ~ Šalloomjuuhâ (TN
+1995) Joki Sollomusjärvestä Kärnälompolaan.
+Inarinsaamea: "oolmâs = verkkomaha, šalloom
+= mukaelmainarinsaamennos koltansaamen
+sanasta šee'lled = kalastaa, juuhâ = joki.
+'ov""âhluovtâš (MV 2003) Pieni lahti
+Sulkusjärven1 Kiärtusluohtâ2-lahden länsipuolel-
+Inarinsaamea: "ov""âh = syksyinen, luovtâš
+= deminutiivimuoto sanasta luohtâ = lahti > lah-
+tinen.
+'uájá2 (KN) Suomen puolelle yltävä pitkä
+lahti Sulkusjärven1 kohdalla Venäjänpuolella si-
+jaitsevassa Puol¿âhjävri-järvessä.
+Nimiselitys:
+'uájá3.
+'uájá3 ~ Koldemjävr"uájá (SA 1964)
+Naamajoen Nuottamajärven1 eteläpään lahti.
+Inarinsaamea: "uájá = pitkä lahti, johon las-
+kee tai josta laskee joki.
+myös 'uájápottâ1.
+Nuottamajär-
+vi1.
+'uájápoo˜âkimes (4812) Sulkusjärven
+ja Venäjän rajan välissä.
+'uájápottâ 2, poo˜â = genetii-
+vimuoto sanasta pottâ = perä, kimes = metson
+soidinpaikka.
+Sulkusjärven1 Pit-
+kälahti3 - 'uájá 1.
+'uájápottâ1 (SA 1964) Naamajoen Nuotta-
+majärven1 eteläpään lahden perä.
+'uájá3 ~ Koldemjävr"uájá.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Suojanperäjärvet
+- 'uájápottjäävrih.
+'uájápottâ2 (HTV) Sulkusjärven1 itäpää.
+Pitkälah-
+ti3, pottâ = perä.
+'uájápoo˜âkimes.
+'uálmáánjargsuálui (TII 1963) Salmen-
+niemen2 kohdalla Inarijärven Nanguvuonossa.
+Salmenniemi2, njarg = yhdysosalyhentymä
+sanasta njargâ = niemi, suálui = saari.
+'uálminjargâ3 (SAK 2004) Ahvenjärves-
+sä12 Apinavaaran kohdalla.
+Inarinsaamea: "uál-
+mi = salmi, njargâ = niemi.
+'uálminjargâ4 (MML) Nellimin itäpuolel-
+la sijaitsevan Keskimöjärven puolen välin etelä-
+rannalla, järven kapeimmalla kohdalla.
+Nimise-
+'uálminjargâ3.
+'uánjáka"âttâllâmjáávráš (SA 1964)
+Pieni järvi Säkkiselän pohjoispuolella 0,5 km:n
+päässä Venäjän vastaisesta valtakunnanrajas-
+Inarinsaamea: "uánjá = hanhi, ka"âttâllâm,
+aktiomuot verbistä ka"âttâll☠= juksutella >
+juoksuttelema, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+'uánnjáámanejáávráš (SA 1964) Pieni
+pyöreä lampi Nellimjärven itäpuolella sijaitse-
+vassa Kutuvuomassa.
+Inarinsaamea: "uánnjáá
+= genetiivimuoto sanasta "uánjá = hanhi > han-
+hen, mane = muna, jáávráš = deminutiivimuoto
+'uárveekimesämmir (TII 1963) Kukku-
+la Kutujärven1 ja Sulkusjoen Kalliolompolan
+Inarinsaamea: 'uárvee = pakanuu-
+denaikainen mies, joka eli Inarissa, kimes =
+kiimapaikka (tässä tapauksessa metson soidin-
+paikka), ämmir = kukkula, kunnas, tieva.
+Ks.
+myös Taulusaari2, jonka nimiperheeseen tämä
+paikannimi kuuluu.
+'uárvilakkjávrádâh (TII 1963) Järveke
+Sieksvuononsuun eteläpuolella.
+Sarvikappa-
+leenjärvi, jávrádâh = järveke.
+'uárvilakkjávráduvkimes (TII 1963)
+Metson soidinpaikka Sarvikappaleenlahden
+Sarvikappaleenjärvi, jávráduv
+= genetiivimuoto sanasta jávrádâh = järveke >
+järvekkeen, kimes = kiimapaikka (metson soi-
+dinpaikka).
+'u˜evuá""u (I. Itkonen 1910) Siskelivuo-
+non pieni saari ja apaja Inarijärvessä Sellanie-
+mestä 0,5 km länsi-luoteeseen.
+"u˜e = vainolainen, vuá""u = tässä tapauksessa
+apajasta käytetty nimitys, vaikkakin se tarkoit-
+taa yleensä lahtea tai pitkää kapeaa suota eli
+vuotsoa.
+Käsikirjoituksessaan "Muinaisjään-
+nöksiä ja tarinoita Inarijärven ympäristöltä"
+Ilmari Itkonen (1910) kertoo:
+"Säisaaresta (Sä˜isuálui) oli raavas väki
+mennyt nuotalle.
+Kotiin jäänyt poika näki
+kahden karkulaisen uiden lähestyvän saar-
+Joutsi kädessään odotti hän niitä ranta-
+kalliolla.
+Kun tulivat lähemmäs, huusi niistä
+toinen: "Lapinpoika, hahhah, musta paikka
+perseessäsi!" Poikapa ei antanutkaan puijata
+itseään, vaan ampui kaakkurinnokalla etum-
+maista päähän.
+Toinen läksi silloin pakoon
+uimaan, mutta poika juoksi nuottamiesten
+kohdalle asiasta ilmoittamaan, jolloin nämä
+läksivät sitäkin veneellä ajattamaan ja tap-
+poivat sen. Molemmat kuopattiin läheisen,
+mantereen puolella olevan, Turvesalmensaa-
+ren (ny kyään Turvesaari, kirj.
+lis.)
+nokkaan:
+saaren kohdalla olevan apajan nimi on vielä-
+kin 'u˜evuá""u."
+'uhâvärjeggi (SA 1964) Suo Sarmijärven1
+Haapavuonon2 perältä 7 km itään.
+Pystö-
+vaara, vär = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta vääri = vaara > vaaran, jeggi = jänkä.
+'uhâvääri1 (AVV) Juutuan luusuasta 1,3
+km kaakkoon.
+Inarinsaamea: "uhâ = attribuut-
+timuoto sanasta "uuhâl = terävä, vääri = vaara.
+'uoppumsuáloi (EV 2008) Pieni saari
+Nitsijärven Heendâluohtâ-lahden suulla.
+rinsaamea: "uoppum = leikattu, hakattu, suáloi
+= itä-inarinsaamelainen murrejohdos sanasta
+'yeiminvyeppee (JP) Vuopaja Inarijär-
+vessä Kuoskerniemen puolella Iso-Söimi-saa-
+ren kohdalla.
+Iso-Söimi, vyeppee = vuopaja.
+'ärbinsuálui (AS) Saari Varttasaaren ja
+pohjoisemman Koutukinsaaren2 välissä.
+rinsaamea: "ärbin = tuntematon sana, suálui =
+E
+Eeli Maati suánju (SAK 2004) Heinäinen suo
+Nellimin itäpuolella sijaitsevasta Ahvenjärven11
+talosta 1,5 km pohjois-luoteeseen.
+Määriteosaselitys ja nimiperhe.
+Takkaselkä-
+vaara, suánju = letto (heinäinen suo eli metsä-
+niitty).
+Eeli Vuodâsluovtâš (HTV) Inarijärven
+lahti Nellimvuononsuun pohjoispuolella.
+Eelivuoddâsâš, vuodâs = hiekkaranta, luovtâš =
+deminutiivimuoto sanasta luohtâ = lahti > lahti-
+Eelivuoddâsâš (HTV) Hiekkaranta Ina-
+rijärvessä Nellimvuononsuun pohjoisrannalla
+Eeli Vuodâsluovtâš -lahden pohjukassa.
+saamea: Eeli = genetiivimuoto naisen nimestä
+Elli = Elli > Ellin, vuoddâsâš = deminutiivi-
+muoto sanasta vuodâs = hiekkaranta > hiek-
+karantanen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Eeli
+Vuodâsluovtâš.
+Eemelinlampi (MML) Pieni pyöreä lampi
+Sarmijärven1 ja Luottojärven välissä ilmeisesti
+Eemeli Koivuahon mukaan (ks.
+Eemelinsaari).
+Eemelinniemi (3832) Nanguniemen etelä-
+päässä Nanguvuonon puolella.
+Eemelin henki-
+löllisyydestä ei ole tietoa.
+Eemelinsaari - Eemelsuáloi (IW 2000)
+Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Luotto-
+järven pohjoisin saari, jonka Eemeli Koivuaho
+Eeminjänkkä1 (RP 1990) Suo Vuontisjär-
+ven Keinojängän2 eteläpäässä.
+Mahdollisesti
+sama Eemi Kyrö kuin on Eeminjänkkänkin2
+kohdalla.
+Eeminjänkkä2 (RP 1993) Suo Saukkojär-
+ven ja Saukkojänkänjärven välissä.
+Eemi Ky-
+rön mukaan.
+Eelohlássá (EA) Inarijärven Naarassaaris-
+ta läntisin.
+Inarinsaamea: eeloh = mahdollises-
+ti johdos verbistä elâli˜ = käydä monta kertaa,
+lássá = laassa.
+Eerhimkárgu (I. Itkonen 1910, AWG 1901)
+Kari Paksu Petäjäsaaren pohjoispään länsipuo-
+Inarinsaamea: eerhim = jalkamylly eli yk-
+sinkertainen vesimylly, jonka pysty siipitukki
+(jalka, hierin, härkin, mäntä) pyörittää kiveä
+ilman rataslaitteita, kárgu = kari.
+seen kuuluu myös Eerhimkárgunjargâ.
+Eerhimkárgunjargâ (I. Itkonen 1910,
+AWG 1901) Paksu Petäjäsaaren pohjoispään
+länteen suuntautuva niemi Inarijärvessä.
+Eerhimkárgu, njargâ = niemi.
+Ilmari Itkonen
+(1910) kertoo käsikirjoituksessaan "Muinais-
+jäännöksiä ja tarinoita Inarijärven ympäristöl-
+tä" seuraavaa:
+"Näinä vainolaistenaikoina tuotti liian
+vilkas mielikuvitus lapp:sille usein erehdyk-
+siäkin.
+Niinpä kerrotaan, että muuan perhe,
+"kun naamasarvihärkä sarvensa nakkasi" (=
+kun härkä, jonka sarvissa vielä on karvai-
+nen nahka, pudotti sarvensa), meni pakoon
+Sä˜iinjargasta aina Petäjäsaaren Eerhimkár-
+gunjargaan (= Härkinkariniemi) saakka,
+luullen tietysti tuota härkää karkulaiseksi ja
+sarvia pyssyksi."
+Ehidâsmááláákiä˜gáš (TII 1963) Kivi
+Ehidâsmáálááš-apajassa Paatsjoen luusuassa,
+Ehidâsmáálááš, mááláá = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta máálááš =
+deminutiivimuoto sanasta määli = keitto > kei-
+ton ja tarkoittaa tässä tapauksessa kalakeittoa,
+kiä˜gáš = deminutiivimuoto sanasta ke˜gi = ki-
+vi > kivinen (pieni kivi).
+Ehidâsmáálááš (TII 1963) Apaja Paats-
+joen luusuassa.
+Apajan tarkka sijainti ei ole
+tiedossa.
+Inarinsaamea: ehidâs = illallinen,
+máálááš = deminutiivimuoto sanasta määli =
+keitto, velli.
+Tässä tapauksessa tarkoittaa ka-
+lakeittoa, koska apaja oli niin varma hyvästä
+saaliista, että sieltä saattoi käväistä nuottaa-
+massa iltakeitollisen.
+myös Iltavellilammet - Ehidâsmááláájávrááh,
+Ehidâsmááláákiä˜gáš ja Ehidâsmáálááváárááš.
+Ehidâsmáálááváárááš (TII 1963) Vaara
+Iltavellilampien itäpuolella.
+Ehidâsmáálááš,
+mááláá = deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta määli = keitto > keiton, váárááš = deminutii-
+vimuoto sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Einari - Misseedâh (TII 1963) Vanha
+uudistila Sarmijoen suulla.
+Tilan on perusta-
+nut 3.3.1876 kalastaja Matti Matinpoika Valle
+(*1823), joka oli isäntänä vuoteen 1896.
+Einari-
+tilan asukkaina olivat huonemies Matti Valle
+poika Saijets (*1835) 1897 ja asukas huone-
+Vuosina
+1897 - 1917 oli isäntänä Yrjänä Yrjänänpoika
+Musta (*1842), joka oli isäntänä ollessaan en-
+sin asukkaana lähellä olevalla Mustalan tilal-
+la nro 2 vuosina 1887 - 1901 ja siirtyi asumaan
+Einari-tilalle 1902, kun huonemiehet olivat
+muuttaneet pois.
+Misseedâh = paikka, jossa
+Missee = pakanuudenaikainen mies on asunut
+(Uula Morottaja 1945).
+vat myös Misseejáávráš, Misseekuoškâš, Mis-
+sevaara - Misseeváárááš, Missevaaranjärvi -
+Misseevááráájáávráš ja Myössäjärvi - Missee-
+jävri.
+Einehváárááš (EA) Vaara Isosta Pielpa-
+järvestä 1 km koilliseen.
+Einejärvi, váárááš
+= deminutiivimuoto sanasta vääri = vaara >
+vaaranen.
+Einejärvi ~ Äimäjärvi - Einehjáávráš
+~ Ääinigjävri (TII 1963, 3841 1) Muinaisen
+talvikylä- ja markkinapaikan vieressä Pielpa-
+järvistä itään.
+Mahdollisesti mukaelmasuomen-
+nos inarinsaamesta: eineh = tuntematon sana,
+ääinig = ensilumi.
+Einehváárááš.
+Ekorrensaari (RP 1991) Pieni saari entisen
+Saamelaisten kristillisen kansanopiston kohdal-
+la Jaakko Ekorren mukaan, joka perusti kruu-
+nunmetsätorpan v. 1905 ilmeisesti samalle ran-
+nalle.
+Elinajärvi - Eellimjáávráš (3841 1) Pieni
+järvi Inarijärven Miesniemen länsiosan pohjois-
+päässä.
+eellim = aktiomuoto verbistä eelli˜ = elää, tai
+käydä jossakin, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+kuuluvat myös Elinalahti - Eellimluohtâ, Elina-
+niemi - Eellimnjargâ, Elinasaari - Eellimsuálui
+ja Elinavaara - Eellimváárááš.
+Elinalahti - Eellimluohtâ (3841 1) Ina-
+rijärven Miesniemen pohjoispäässä sijaitsevan
+niemen länsirannalla.
+Elinajärvi.
+Elinaniemi - Eellimnjargâ (EA) Inari-
+järven Miesniemen pohjoispäässä sijaitsevan
+niemen länsilaidalla.
+Mukelmasuomennos ina-
+Elinasaari - Eellimsuálui (3841 1) Pieni
+saari Inarijärven Miesniemen pohjoispään ja
+Taulusaaren välissä.
+Elinavaara - Eellimváárááš (3841 1)
+Pieni vaara Inarijärven Miesniemen pohjois-
+Mukelmasuomennos inarinsaamesta.
+Elinajärvi,
+váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri =
+vaara > vaaranen.
+Ellilahti - Eeliluohtâ (MV 2003) Sulkus-
+järven1 koillispuolella sijaitsevan Siskelijärven3
+~ Ison Siskelijärven eteläisin lahti.
+taan epätarkka suomennos inarinsaamesta: Ee-
+li = genetiivimuoto nimestä Elli = Elli > Ellin.
+Epätoivonjänkä (MML) Otsamosta
+1,5 km pohjoiseen.
+Nimen etymologia ei ole tie-
+dossa.
+Ergiváárááš (TII 1963) Pieni vaara Ina-
+rijärven eteläpään kaakkoispuolella sijaitsevan
+Siskelijärven1 ja valtatie 4:n välissä.
+Här-
+kävaara2, váárááš = deminutiivimuoto sanasta
+Erkauslampi (3831 2) Raja-Jooseppiin joh-
+tavan maantien varrella sijaitsevan Ruohokan-
+kaan lounaispuolella.
+Määriteosan merkitys ei
+ole tiedossa.
+Erkinsaari (MML) Pieni pyöreä saari
+Nammijärvessä Piilola-talosta 0,3 km länsi-lou-
+Erotusaita1 - Pygálusäi˜i1 (3832, NIM)
+Inarin kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevan
+Saukkojärven ja Tupavaaran3 välissä.
+suomennos inarinsaamesta tai suora inarinsaa-
+Erotusaita2 - Pygálusäi˜i2 (3834, YAS)
+Martinjärven2 ja Ruijanjoen välissä.
+Erotusaita3 - Pygálusäi˜i3 (3834, YAS)
+Nangujärven itäpuolella sijaitsevan Pikku Saa-
+rijärven eteläpuolella.
+Erotusaita4 ~ Raja­Joosepin erotusai­
+ta - Bigálusái˜i - Pygálusäi˜i4 (3833+4811,
+NIM) Raja-Joosepin tulliasemasta 2 km länteen.
+Suomea, pohjoissaamea ja inarinsaamea.
+Erotusaita5 ~ Semekurtan erotusaita
+- Pikalõsäidd (4911 2; JM) Kärnälompolasta
+2 km itä-kaakkoon.
+Suomea ja koltansaamea.
+Etelä­Aunio - Áv¹uluohtâ (LL 1981,
+AWG 1901) Inarijärven lahti Ison Jääsaaren
+kaakkoisrannalla.
+A. W. Granitin kartassa
+v:lta 1901 "Aunguluoht".
+inarinsaamesta: áv¹u = tuntematon sana, vaik-
+ka se saattaisi olla genetiivinen johdos sanasta
+áá¹u = hankain.
+Suomennoksen aunio voisi ol-
+la mahdollisesti johdos verbistä ainota = hah-
+motella, kaavailla, suunnitella.
+Selkä-Aunio.
+Eteläoivi - Mäddeebvääri - Saujj­
+vää'rr (3844 1, MML) Vaara Vironiemessä.
+saamesta ja koltansaamennos inarinsaamesta:
+mäddeeb = eteläisempi, vääri = vaara.
+Vaaran
+maantieteellisesti vastakkainen muoto Pohjois-
+oivi sijaitsee 5 km idempänä.
+Eteläpää (RP 1990) Vuontisjärven etelä-
+pää.
+Etelätuulensaari (RP 1993) Inarijärven
+saari Pikku Kapaselän pohjoispäässä.
+heeseen kuuluu myös Etelätuulensalmi.
+Etelätuulensalmi (RP 1993) Pikku Kapa-
+selän pohjoispäässä Etelätuulensaaren eteläpuo-
+Evnhááluohtâ (SA 1964) Inarijärven lahti
+Sammakkoniemen1 länsirannan Hämähäkki-
+saaren itäpuolella.
+Hämähäkkisaari, luoh-
+tâ = lahti.
+F
+Faadârvuonvyeppee (ERA 2004) Inarijärven
+vuopaja Faddervuonon länsipäässä.
+Fad-
+dervuono, vuon = yhdysosalyhentymä sanasta
+vuonâ = vuono, vyeppee = vuopaja.
+Fadderjärvi - Faadârjävri (3843 1/1977,
+3843 1/2000) Suurehko järvi Kessivuonosta
+3 km lounaaseen.
+rinsaamesta: faadâr = lapsen kummi.
+Faddervuono ~ Fattervuono ~ Vaah­
+torivuono - Faadârvuonâ (EA) Pienehkö
+vuono, oikeastaan lahti Inarijärvessä Aibutvuo-
+non eteläpuolella.
+saamesta: faadâr = lapsen kummi.
+seen kuuluu myös Faadârvuonvyeppee.
+Fifike˜gi (MV 2003) Kivi Sulkusjärven
+Muinoin peuranpyytäjät ajattivat
+peuroja kiven kohdalta järveen.
+fifi = johdos sanasta ficcii = tuhma, ke˜gi = kivi
+'Tuhmakivi'.
+H
+Haapajärvet - Supejávrááh (3842 2) Kolme
+pientä järveä Partakon1 kakkoispuolella sijaitse-
+vasta Haapavuonosta1 1 - 2 km koilliseen.
+jávrááh = deminutiivinen monikkomuoto sanasta
+jävri = järvi > järviset.
+Haapakoski - Supekuoškâ (TII 1963)
+Juutuan puolessa välissä.
+Haapaniemi2.
+Haapakuru - Supenjuáski (SA 1964)
+Noin 6 km:n mittainen kuru Sarmijärven1
+Haapavuonon2 perältä Nellimin Mutajärvelle
+saakka.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Su-
+penjuáskkimes, Supenjargâ ja Haapavuono2 -
+Supevuonâš.
+Haapalahdenjärvi (MML) Inarijärven
+Leviä Petäjäsaaren pohjoisosan kahdesta suu-
+rimmasta järvestä eteläisempi.
+Haapalahti6.
+Haapalahdenvaara (MML) Vaara Leviä
+Petäjäsaaren keskellä.
+Haapa-
+lahti6.
+Haapalahti1 - Supeluohtâ1 (AS) Nitsi-
+järven 'olâ"uoppâmnjargâ-niemen eteläkär-
+jestä 3 km länsi-luoteeseen.
+Haapalahti2 ~ Raiviolahti - Supeluoh­
+tâ2 (LL 1977, ML 1982) Juutuan puolessa välis-
+Haapalahti on suora suomennos inarinsaa-
+Haapalahti3 (MML) Suurehko lahti Ina-
+rijärvessä Leviä Petäjäsaaren lounaisrannalla.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Haapalahden-
+vaara ja Haapalahdenjärvi.
+Haapaniemi1 (3844 1) Talo Saitajärvien
+koillispäässä.
+Haapaniemi2 - Supenjargâ1 (LL 1977)
+Suurehko niemi Juutuan puolessa välissä sen
+Suora suomennos inarinsaames-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Haapalah-
+ti2 ~ Raiviolahti - Supeluohtâ2, Haapasuvanto
+- Supesavo ~ Jesmiluovtsavo ja Haapakoski -
+Supekuoškâ.
+Haapasaari1 - Supesuálui1 (3843 1) Itä-
+Inarijärven Mannersaaren pohjoispuolella.
+kuuluvat myös Haapavuopaja - Supevyeppee
+ja Haapavuopajansaari - Supevyeppeesuálui.
+Haapasaari2 - Supesuálui2 (SA 1963)
+Saari Inarijärvessä Viimassaaren ja Muura-
+haisniemen puolessa välissä.
+Haapasuvanto - Supesavo ~ Jesmi­
+luovtsavo (TII 1963) Juutuassa, 5 km Juutuan
+luusuasta alavirtaan.
+Rinnakkaisnimen määriteosaselitys:
+Jesmiluovtah, luovt = genetiivinen yhdysosa-
+lyhentymä sanasta luohtâ = lahti > lahden.
+Haapavuopajansaari - Supevyeppee­
+suálui (3843 1, YAS) Itä-Inarijärven Haapasaa-
+ren ja Tuurakivisaaren välissä.
+Haapasaari.
+Haapavuono1 - Suvisluohtâ ~ Supe­
+vuonâ (3842 2, AS) Lahti Partakonselän koillis-
+kulmalla.
+Suvis = haapainen.
+inarinsaamen rinnakkaisnimestä.
+seen kuuluvat myös Haapajärvet - Supejávrááh
+ja Suvisvyeppee.
+Haapavuono2 - Supevuonâš (SA 1964)
+Sarmijärven1 itäisin lahti.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: vuonâš =
+deminutiivimuoto sanasta vuonâ = vuono >
+vuononen.
+Haapavuopaja - Supevyeppee (3843 1,
+YAS) Itä-Inarijärvessä sijaitsevaan Haapasaa-
+reen1 lännestä työntyvä vuopaja.
+Haa-
+pasaari1.
+Haarasalmenvuopaja (RP 1991) Inari-
+järven Siskelijärven1 ja Siskelivuonon välissä.
+Haarasalmi.
+Haarasalmenoja (3841 01) Puro etelästä
+Inarijärven Siskelivuonon Haarasalmenvuopa-
+jaan.
+Haarasalmensaari (LL 1981) Inarijärven
+Siskelijärven1 ja Siskelivuonon välissä.
+Haarasalmi (LL 1981) Inarijärven Siske-
+lijärven1 ja Siskelivuonon välissä.
+seen kuuluvat myös Haarasalmensaari, Haa-
+rasalmenoja ja Haarasalmenvuopaja.
+Haaskajärvi (LL 1981) Pieni järvi Raja-
+Jooseppiin johtavan maantien kaakkoispuolisen
+Haaskavaaran ja Harpulijärven välissä.
+Haaskavaara.
+Haaskavaara (3831) Kurulompolan kaak-
+koispuolella.
+Haaskajärvi.
+Haikarakivi ~ Iunakankivi - Ivnát­
+ke˜gi (KL) Juutuanvuonon suulla.
+Suomenkie-
+linen rinnakkaisnimi on mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta: ivnát = johdos sanasta ivnáá
+= värikäs.
+Haisevalantto (RP 1993) Inarin kirkonky-
+län eteläpuolella sijaitsevasta Isotaipaleenjärves-
+tä 0,6 km etelään.
+Lantto = lampi.
+Hallisalmi (3841 1) Inarijärven Korkiasaa-
+ren ja Vaadinsaaren välissä.
+Määriteosan mer-
+kitys ei ole tiedossa.
+Halstimajängän Perävaara ~ Perä­
+vaara - Halstâmjeggipottváárááš (3823 2,
+LL 1977) Halstimajängän pohjoispäässä.
+Halstimajänkä.
+Halstimajänkä - Halstâmjeggi (3823 2,
+LL 1977) Kettujoen ja Solojärven välissä.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: halstâm =
+mahdollisesti johdos sanoista hälštem < hälištem
+= johdos pohjoissaamen sanasta háleštit = haas-
+tella, rupatella, jutella (SA 2002).
+seen kuuluvat myös Halstimajängän Perävaara
+~ Perävaara - Halstâmjeggipottváárááš, Halsti-
+maoja - Halstâmjuuvâš, Halstâmladduuh sekä
+Halstimavaara - Halstâmváárááš ~ Halstâm-
+vääri.
+Halstimaoja - Halstâmjuuvâš (3823 2,
+LL 1977) Joki Halstimajängästä Matkat jokeen.
+Halstimavaara - Halstâmváárááš ~
+Halstâmvääri (3823 2, LL 1977) Solojärven
+länsipään pohjoispuolella.
+Hammasjärvi - Päänijävri ~ Pänijäv­
+ri - Pää'nnjäu'rr (3844 1, JM 1998) Suurehko
+järvi Nitsijärven pohjoispään itäpuolella.
+suomennos ja koltansaamennos inarinsaames-
+Hammaspitkäjärvi - Päännku³es­
+jäu'rr (MML, JM) Vätsärissä Surnupäitten
+länsipuolella sijaitsevasta Hiitamolammesta
+2 km luoteeseen.
+Suora suomennos koltansaa-
+Hangasjärvi1 - Äägisvärjáávráš (3834)
+Paloselkäjärven2 ja Nellimin maantien länsipuo-
+vär = genetiivinenen yhdysosalyhentymä sa-
+nasta vääri = vaara > vaarasen, jáávráš = de-
+minutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+Äägisvääri 1 ~ Mielliváárááš.
+Hangasjärvi2 - Piärtušmjävri1 (SA
+1964) Pitkäjärven11 ja Koddoohjävri-järven vä-
+Hangasjärvi3 ~ Pertmusjärvi - Piär­
+Nammijärvestä 1,2 km länsi-luoteeseen.
+suomennos ja mukaelmasuomennos inarinsaa-
+Hangaslahti1 (STK 1929) Lahti Inarijärven
+Kuoskerniemen eteläosan länsirannalla.
+saamen nimi on todennäköisesti Äägisluohtâ tai
+Piärtušmluohtâ.
+Hangaslahti2 (3832) Talo Nanguvuonon
+Koiralahden2 perällä.
+Hangasvaara - Äägisvääri3 (3832)
+Nanguvuonon itärannalla Sarmivuononsuun
+Nimiperheeseen kuuluu myös talo Hangaslahti2.
+Hangasvalkamajärvi - Piärtušm­
+sátku jáávráš (JAM 2003) Pieni järvi Nangu-
+järven etelärannasta 0,4 km kaakkoon.
+Piärtušmsátku 'Han-
+gasvalkama'.
+Hanhenkeittämäniemi - 'uánjá vuoš­
+šâm njargâ (3841 2, YAS) Saari Inarijärvessä
+Varttasaaren koillispuolella.
+Kyse on ilmeisesti saaren koil-
+lispuolella sijaitsevan pienemmän saaren koilli-
+seen suuntautuvasta paljaasta kallioisesta nie-
+mestä.
+Hanhijoki ~ Hanhioja - 'uánnjáá­
+juuvâš (3834) Pieni joki Hanhijärvestä1 Kivi-
+inarinsaamesta: juuvâš = deminutiivimuoto sa-
+Hanhijärvi3.
+Hanhijärvi1 - 'uánnjáájáávráš (3834)
+Ristiinamorostosta 2 km pohjoiseen.
+Epätarkka
+suomennos inarinsaamesta: "uánnjáá = gene-
+tiivimuoto sanasta "uánjá = hanhi > hanhen,
+jáávrás = deminutiivimuoto sanasta jävri = jär-
+vi > järvinen.
+Hanhivaara - 'uánnjáávääri ja Hanhioja -
+'uánnjáájuuvâš.
+Hanhijärvi2 (3832) Kirvelijärven ja Hieta-
+järven2 välissä.
+Hanhijärvi3 - 'uánjájävri (3841 1)
+Kuortakkijärven ja Ala-Sieksijärven välissä.
+Hanhijärvi4 - Pajebâš Kiä˜hášjävri
+(MML, SA 1964) Nammijärven länsipuolisista
+Ahmajärvistä1 eteläisempi.
+Suomenkielinen ni-
+mi on uudisnimi, jonka korrektimpi muoto olisi
+'Ylempi Ahmajärvi'.
+Inarinsaamen nimiselitys:
+pajebâš = ylempi, kiä˜háš = deminutiivimuoto
+sanasta ketki = ahma > ahmasen, jävri = järvi.
+Hanhilampi1 (MML) Pieni järvi Sevettijär-
+velle johtavan maantien itäpuolella sijaitsevasta
+Uccâ Tiäppánkuátsaijáávráš -järvestä 1 km koil-
+liseen.
+Hanhilampi2 - 'uá¹ájáávráš (3843 1,
+SA 1964) Pieni järvi Inarijärven Tervavuonon
+pohjoispuolisen Leppävaaran lounaispuolella.
+Perusosaltaan epätarkka suomennos inarinsaa-
+mesta: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Hanhilampi3 (3832) Ylimmäisen Kerttujär-
+ven eteläpuolella.
+Hanhilampi4 (3832) Korppijärven3 ja Ala-
+Mulkujärven välissä.
+Hanhimella (3832 08) Jokitörmä Akujoen
+yläpään itäpuolella.
+Hanhimukka (LL 1969) Luton vuopaja
+Alttoselän kohdalla.
+Hanhisaaret (LL 1981) Pari saarta Vesko-
+niemen Palosaaren7 ja Nunnarosaaren välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pikku Hanhisaa-
+ri, joka on saarista pohjoisempi.
+Hanhivaara - 'uánnjáávääri (3834)
+Ristiinamorostosta 1,5 km pohjois-koilliseen.
+Hanhivuotso - 'uánjávuá""u ~ 'uá­
+vettijärven eteläpäähän laskeva paljon lampia
+sisältävä joki.
+Mukaelmasuomennos ja suora
+koltansaamennos inarinsaamesta: vuá""u =
+maastonosa, jossa on perättäisiä lampia suo-
+alanteessa eli vuotso.
+Hankapeukalo­oja (LL 1969) Hankapeu-
+kalovaaran pohjoispuolta Alajokeen.
+fisessa karttalehdessä 3831/2001 nimi on "Han-
+kapeukalonoja".
+Hankapeukalovaara (3831) Alajoen itä-
+puolella ja Nilatuohipään luoteispuolella.
+perheeseen kuuluu myös Hankapeukalo-oja.
+Hannun Kotajärvi1 - Haanu Kuátsai­
+jáávráš (3841 1) Pikkujoenjärven pohjoispääs-
+tä 1 km itään.
+mesta: kuátsai = yhdysosalyhentymä yhdyssa-
+nasta kuátisaje = kotasija, jáávráš = deminutii-
+Hannun Kotavaara - Haanu Kuáti­
+vääri (3843 1, 4821 2) Itä-Inarin Kessijärven lou-
+naispuolella.
+Hannun henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Hannunpääkari - Hannuupänkár­
+gu (YAS) Sammakkoniemen2 talosta 0,7 koil-
+liseen, 50 m rannasta.
+inarinsaamesta: Hannuu = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto miehen nimestä Hannu = Hannu >
+Hannusen, pän = yhdysosalyhentymä sanasta
+pääni = hammas.
+Hannuntupajärvi ~ Olavinkirvaama­
+järvi (TII 1963) Pieni järvi Aukkuljärven ja
+Piski järvensuojan välissä.
+Rinnakkaisnimi
+Mik ko Olavi Uulanpoika Aikion (1906 - 1990)
+värikkään kielenkäytön mukaan.
+Hanosjärvi - Huonâsjáávráš (MML,
+4822 2+4824 1) Pieni järvi Nammijärven ja Sur-
+nuvuonon puolessa välissä sijaitsevan Kivijär-
+ven1 pohjoispäästä 0,5 km pohjoiseen.
+masuomennos inarinsaamesta.
+Huonâs, jáávráš = deminutiivimuoto
+Harappijärvi (3832) Noin 1 km:n mittai-
+nen matala järvi Viekkalasta 1,2 km luoteeseen.
+Määriteosan merkitys ei ole tiedossa, mutta
+taustalla saattaa olla sana haara.
+seen kuuluu myös Harappipulju.
+Harappipulju (3832) Harju eli töyry Ha-
+rappijärven ja Alimmaisen Mustajärven välis-
+Harappijärvi.
+Haravajärvi - Hááráávjävri -
+Hää'rav jäu'rr (3844 1, MML) Järvi Nitsijär-
+ven Pitkälahden ja Inarijärven Koskivuonon
+välissä sijaitsevalla suurella niemellä.
+A. Burgmanin kartassa v:lta 1897 "Harat
+järvi".
+Harju1 - Viõrr1 (JM) Kirakkajärven1 lou-
+naispuolella sijaitsevien Kotajärven4 ja Harju-
+lammen välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Harjulam-
+pi - Viõrrluubbâl.
+Harju2 - Viõrr2 (JM) Mellalompolasta 0,4
+km etelään.
+Harjujärvi1 - Puol¿âjävri1 (3832) Ron-
+kajärven kaakkoispuolella.
+Järven vanhempi
+inarinsaamen nimi on 'orojävri (SYK 1899),
+"oro = harju.
+Harjujärvi2 - Puol¿âjävri2 (3834) Ison
+Arttajärven eteläpäästä itä-kaakkoon.
+Harjukatkomajärvi - Viõrrpuâtki­
+jäu'rr2 (MML, JM) Järvi Kyyneljärvestä 3 km
+koilliseen.
+Järvi katkaisee kahdesta kohdasta kapean har-
+jun.
+Harjulampi - Viõrrluubbâl (MML
+2006, JM) Sevettijärven Ukonselän Sen"uájá-
+suojan kaakkoispuolella sijaitsevan Kotajärven4
+eteläpuolella (harjun takana).
+Harjumaa (3834 1) Sarmijärven1 Velmanie-
+sesti Puol¿âenâmâš.
+Harjunalusjärvi (MML) Pieni järvi Itä-
+Inarijärven Hietikkolahdesta 2 km itä-koilliseen.
+Harjuniemi1 - Puol¿ânjargâ1 (3842 2)
+Ojalanvuonon suulla.
+Niemen tyvellä on saman-
+niminen talo.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Puol¿âpohe, jo-
+ka tunnetaan paremmin nimellä Rupisalmi -
+Ryebbi"uálmi, ks.
+Harjuniemi2 - Puol¿ânjargâ2 (3842 2)
+Talo Harjuniemen1 tyvellä.
+Talossa on asunut
+Uula Saijets.
+Harjuniemi1.
+Harjunkatkomajärvi - Puol¿â potkâ­
+nâmjävri - Viõrrpuâtki jäu'rr1 (4822 2 +
+4824 1) Takkaselkävaaran eteläpuolella.
+riteosaltaan epätarkka suomennos ja suora
+koltansaamennos inarinsaamesta: potkânâm
+= perfektimuoto verbistä potkâni˜ = katketa >
+katkennut > katkeama.
+Harjuntausjärvi - Viõrrtu⥥a¿­
+jääura¿ (MS) Mellalompolasta 0,5 km ete-
+Perusosaltaan epätarkka suomennos kol-
+tansaamesta: jääura¿ = deminutiivimuoto sa-
+nasta jäu'rr = järvi > järvinen.
+Harpulijärvi (3831) Kilometrin mittainen
+järvi Raja-Joosepintien kaakkoispuolella sijait-
+sevasta Hirvasjärvestä2 1,5 km länteen.
+Järven
+vanhempi nimi on ollut Harbolinjärvet (SYK
+Nimi on monikossa, jolloin se käsittäisi
+myös länsipuolisen Haaskajärven.
+Määriteosa
+on tuntematon.
+Harpuliselkä.
+Harpuliselkä (3831) Harpulijärven ja Hir-
+vasjärven2 välissä.
+Harpulijärvi.
+Harrijoki1 - Suávviljuuvâš1 (SA 1964)
+Saa alkunsa pienestä lammesta lähellä Venäjän
+vastaista valtakunnanrajaa ja laskee Venäjän
+puolelle Harrijärveen7.
+suomennos inarinsaamesta: juuvâš = deminutii-
+Harrijärvet1 - Suä'vveljääu'r (MML
+2006) Kaksi järveä Rajapäästä 4,5 km lounaa-
+Suora suomennos koltansaamesta tai suo-
+ra koltansaamennos suomen kielestä.
+Harrijärvet2 - Suávviljäävrih (SA 1963)
+Kaksi järveä Hammasjärven itäpuolella: Iso
+Harrijärvi - Stuorrâ Suávviljävri ~ Suávviljävri
+ja Pieni Harrijärvi - Uccâ Suávviljáávráš.
+Harrijärvi1 - Suávviljävri1 (4911 2)
+Suolis järven pohjoispäästä 2 km pohjoiseen.
+Maanmit-
+tauslaitoksen mukaan Kantapääjärvi -
+Kädd ³ie'"" jäu'rr, joka on suora koltan-
+saamennos suomen kielestä tai päinvastoin ja
+sijaitsee kilometrin verran Harrijärvestä1 kaak-
+Suomen yleiskartan (SYK 1908) ja Suo-
+men taloudellisen kartan (STK 1944) mukaan
+Suávviljävri "Suovviljäyri"
+Harrijärvi2 - Suávviljävri2 - Suä'vvel­
+jäu'rr1 (4911 2, JM) Pieni järvi Suolisjärven
+puolesta välistä 5 km länteen.
+nos ja suora koltansaamennos inarinsaamesta.
+Harrijärvi3 (MML 2006) Keskimmäisen
+Aittojärven eteläpuolella.
+Harrijärvi4 - Suávviljävri3 - Suä'vvel­
+jäu'rr2 (4913 1) Pienehkö järvi Vätsärissä Pikku
+Rovijärven koillispuolella.
+Harrijärvi5 - Suávviljävri4 - Suä'vvel­
+Mellalompolasta 1,5 km etelään.
+Harrijärvi6 - Suä'vveljäu'rr4 (4822 2+
+4824 1) Valajärven eteläpään ja Kyyneljärven
+eteläpään puolessa välissä.
+Harrijärvi7 - Suávviljävri5 (4821 2) Ve-
+näjän puolella Käyräjärvestä 2 km etelä-lou-
+A. W. Granitin kartassa v:lta 1897
+"Suavviljaur".
+Järvi laskee Harrijoki - Suávviljuuhâ -ni-
+misenä Paatsjokeen.
+myös Harrijoki2 - Suávviljuuhâ1 ja Harrijoki1 -
+Suávviljuuvâš1.
+Harrijärvi8 - Suávviljävri6 (3832) Myös-
+säjärven ja Mukkajärven4 välissä.
+Harrijärvi9 - Suávviljáávráš (SA 1964)
+Mustavaaran ja Koiravaaran välissä.
+ta: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri =
+Harrioja - Suávviljuuvâš 2.
+Harrijärvi10 (3833+4811) Sodankylän puo-
+lella Sodankylän vastaiselta kunnanrajalta 0,5
+km kaakkoon, Riukuselästa etelään.
+Harrilampi (4812) Seitapään lounaispuo-
+Harrilompola - Kuhesluobâl (MML,
+JMS 2005) Harriojan yläjuoksulla lähellä Pien-
+tä Harrijärveä.
+Inarinsaamen nimen määrite-
+osaselitys: kuhes = attribuuttimuoto sanasta
+kukke = pitkä.
+Harrinverkkosijasaari (YAS) Pieni saari
+Kivijärven1 keskellä.
+Nimi tarkoittanee sitä, että
+saaren lähellä on hyvä verkkopaikka harjuksia
+varten.
+Harrioja1 - Suávviljuuvâš (3844 1) Pie-
+nestä Harrijärvestä Nitsijärven Kurokasvuo-
+noon laskeva oja.
+suomennos inarinsaamesta: juuvâš = deminu-
+Harttanaisnuora (LL 1981) Salmi Inari-
+järvessä Korkia-Mauran ja Kota-Mauran vä-
+Erikoisen nimen määriteosan merkitys ei
+Uudisnimi.
+Hauenkuivatussaari (MML) Pieni saa-
+ri Nammijärven Piilola-talosta 0,5 km luotee-
+Koškepuškosuálui.
+Hauenturpajärvi (3834) Pieni järvi Kol-
+mosjärven pohjoisosan länsipuolella.
+Haukanpesävaara (3832) Nanguvuonon
+Irvasaarista 2 km kaakkoon.
+kuuluu myös Haukkajärvi2.
+Haukijärvenlompola (MML) Vuontisjär-
+ven itäpuolella sijaitsevista Haukijärvistä 0,3 km
+Haukijärvet.
+Haukijärvet - Puškojávrááh (3841 1)
+Kolme pientä järveä Vuontisjärven itäpuolella
+sijaitsevan Pikku joenjärven kaakkoispuolella.
+mesta: jávrááh = deminutiivinen monikkomuoto
+sanasta jävri = järvi > järviset.
+kuuluvat myös Haukijärvenlompola ja Hauki-
+vaara.
+Haukijärvi1 - Nu'³³ešjäu'rr (MML
+2006) Semekurtasta 2 km kaakkoon.
+Haukijärvi2 (3832) Nanguniemen tyvellä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös samanniminen
+talo ja Haukijuppu.
+Haukijärvi3 - Puškojáávráš2 (SA 1964)
+Kolmosjärven eteläpäästä 1,5 km luoteeseen.
+Topografisessa karttalehdessä 3834/2003 "Äiti-
+puoli Haukijärvi", joka on Nangujärven länsi-
+puolella ja siten siis virheellinen.
+Haukijärvi4 (LL 1969) Noin puolen kilo-
+metrin mittainen järvi Ison Suorsajärven etelä-
+Järvessä on runsaasti järvikatkaa, jota
+hauet syövät, joten haukien liha on lähes yhtä
+punaista kuin Tenon lohella.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 järven nimi on
+Haukilampi, jota on tavallaan pidettävä vir-
+heellisenä, koska vuodesta 1990 läh tien perus-
+osa on ollut järvi.
+Haukijuppu (3832) Pieni terävä vaara
+Nanguniemen tyvellä Haukijärven2 ja Kanto-
+vaaran välissä.
+Haukijärvi2.
+Haukilahti - Nu'³³ešluhtt (MML) Pou-
+kama Suolisvuonon lounaisosan länsirannalla.
+Suora suomennos koltansaamesta tai suora kol-
+tansaamennos suomen kielestä.
+Haukilampi1 (RP 1990) Inarijärven Jolni-
+vuonon ja Jolnijärven välissä.
+nimi on todennäköisesti Puškojáávráš.
+Haukilampi2 - Nu'³³ešluubbâl (MML)
+Suolisvuonon koillispäästä 3 km länteen.
+Haukimukka (MML) Inarijärven Mies-
+niemen läntisin lahti.
+Haukivaara (3841 1) Vaara Haukijärvien
+Haukkajuppura (3832 08) Ylemmästä
+Akujärvestä 1 km länteen.
+Haukkajärvi1 - 'iev"jáávráš (4822 2+
+4824 1) Surnuvuonon eteläpuolella.
+suomennos inarinsaamesta: "iev" = genetiivi-
+muoto sanasta "ieh"â = sääksi eli kalasääski >
+sääksen eli kalasääsken, jáávráš = deminutiivi-
+muoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+perheeseen kuuluu myös 'iev"jávrááruávi.
+Haukkajärvi2 (3832) Nanguvuonon itäpuo-
+lella sijaitsevasta Hangasvaarasta 1 km etelään.
+Haukanpesävaara.
+Haukkapesävaara (3841 1) Inarijärven
+Miesniemessä sen lounaislaidalla, Siskelijärves-
+tä1 1 km pohjoiseen.
+Hautuumaa (LL 1969) Kolttien vanha hau-
+takukkula Vuoksijärven itärannalla.
+Kukkulalla
+oli vielä v. 1969 yksi ortodoksiristi pystyssä.
+Hautuumaasaari - Hävdieennâmsuá­
+lui (3841 1) Inarijärvessä Ukonselän1 Ukonsaa-
+resta1 1 km luoteeseen.
+Ukonselän1 kahdesta
+hautuumaasaaresta nuorempi, johon viimeiset
+hautaamiset on suoritettu 1900-luvun alkupuo-
+Suora suomennos inarinsaamesta tai suora
+inarinsaamennos suomen kielestä.
+Kansalaisen
+karttapaikan mukaan saaressa olisi pyynti-
+kuoppia, mikä ei voi pitää paikkansa, koska
+kyseessä on hautausmaa.
+Saaressa on kyllä
+kuoppia, mutta ne ovat muodostuneet hauto-
+jen avaamisten yhteydessä 1930-luvulla, jolloin
+sieltä kaivettiin inarinsaamelaisten jäännöksiä
+Helsingin anatomianlaitoksen tutkimustarpei-
+den tyydyttämiseksi.
+Hávgaluokta (4911 2) Lahti Sevettijärven
+pohjoispään itärannalla.
+Pohjoissaamea: hávga
+= hauki, luokta = lahti.
+Heendâjor¹â (VS) Nitsijärven Lammas-
+lahdesta pohjois-koilliseen suuntautuva järven-
+selänne, jonka itärannalla on Inarijärveen las-
+keva koski.
+Inarinsaamea: Heendâ = genetiivi-
+muoto miehen nimestä Hendâ = Heikki, jor¹â
+= järvenselkä.
+Kyseessä on Heikki Pekanpoi-
+ka Aikio (1879 - 1968), joka on asunut Nitsijär-
+ven rannalla Kotaniemessä 1800 - 1900-lukujen
+vaihteessa.
+Heendâkanava (EV 2008) Salmi Nitsijär-
+ven eteläosan Heendâluohtâ-lahden ja Kimes-
+lahden välissä olevan niemen tyvellä.
+Kanavan
+on kaivanut lapiolla Heikki Pekanpoika Aikio
+Heikki eli Henti niitti läheisiä hei-
+näpuokamia ja kuljetti niitetyt heinät veneellä
+Kotaniemeen2, jossa hän asui.
+Pitkä niemi pi-
+densi soutumatkaa siinä määrin, että hän päätti
+kaivaa kanavan niemen tyvelle.
+Heendâluohtâ (VS) Lahti Nitsijärven ete-
+läpäässä sijaitsevan Heendâjor¹â-järvenselän
+keskivaiheen itärannalla.
+Tämän lahden poh-
+joisrannalla Kotaniemessä lienee asunut Heikki
+Pekanpoika Aikio (1879 - 1968), jonka mukaan
+niemi on ehkä nimetty.
+vat myös Heendâjor¹â ja Heendâkanava.
+Heikin Kämppäniemi (MML) Pieni nie-
+mi Kolmosjärven puolen välin länsirannalla.
+Heikin henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Heikinsaaret - Hendrihlássááh (3841 2,
+YAS) Kaksi luotoa Inarijärvessä Tavesaaren
+lounaispuolella.
+Perusosaltaan epätarkka suo-
+mennos inarinsaamesta: lássááh = deminutii-
+vinen monikkomuoto sanasta lássá = luoto >
+luodot, laassa > laassat.
+Heinäaronjärvi - Syeinikuov˜â­
+jáávráš (SA 1964) Inarijärven Peskanlahdesta3
+1,5 km etelä-kaakkoon.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: kuov˜â =
+kostea ruohikkoinen painanne, jota on yleensä
+niitetty kesäisin ja näin ollen se on vastakohta
+arolle.
+Heinäjängänoja (LL 1981) Puro Ruottuk-
+ka-vuopajaan lännestä Koppelon pohjoispuolel-
+Heinäjänkä.
+Heinäjängänvaara (LL 1981) Peukalo-
+järven ja Ala-Koppelon välissä.
+Heinäjänkä (LL 1981) Koppelon pohjois-
+puolella ja Ivalojoen länsipuolella.
+seen kuuluvat myös Heinäjängänoja ja Heinä-
+jängänvaara.
+Heinäjärvet (3831) Kaksi järveä Metson-
+mäennysojan vesistössä Aittavaaran luoteis-
+päästä etelään.
+Heinäjärvi1 (RP 1990) Luosman koillispuo-
+Heinäjärvi2 (3832) Naajoen Kotalompolas-
+ta 1 km koilliseen.
+Heinäjärvi3 (MML) Lampi Inarin kirkon-
+kylältä 2,5 km luoteeseen.
+Heinäkaltiovaara - Syeinikäldeevääri
+(4822 2+4824 1) Nammivaaran ja Nammijärven
+Heinäkuoppa - Sinokope (MML, YAS)
+Painanne Nammijärvenluusuasta 1,1 km etelä-
+mesta: sino = ruoho, kope = pieni laakso (pai-
+nanne).
+Heinäkuoppajärvi - Syeinikyep jááv­
+ráš (YAS) Pieni järvi Kessivuononkaidassa
+Rantatupajärvestä etelään.
+deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > jär-
+vinen.
+Heinälompola1 - Suei'nnluubbâl
+(MML 2006) Kärnälompolasta 1 km etelään.
+Heinälompola2 - Syeiniluobâl (SA
+1964) Surnujoessa Tupakkalompolan eteläpuo-
+Lompo-
+lan eteläpäässä on talo nimeltään "Surnu", jos-
+sa on asunut Aslak Panne (1842 - 1910).
+Nykyi-
+sin talossa asuu hänen tyttärenpoikansa Pekka
+Tervaniemi.
+Heinämätäslaassa - Syeinimieht láás­
+sáš (YAS) Kessijärven eteläosassa Lammas-
+niemen kohdalla.
+mennos inarinsaamesta: láássáš = deminutiivi-
+muoto sanasta lássá = laassa > laassanen.
+Heinäniemi (MML 2006) Partakonsaaren
+kohdalla Partakonlahden länsirannalla.
+saamen nimi on todennäköisesti Syeininjargâ.
+Heistansaari (3841 1) Pieni saari Inarijär-
+vessä Kankiniemestä 0,2 km pohjoiseen.
+Gene-
+tiivinomaisen määriteosan merkitys ei ole tiedos-
+sa.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Heistansalmi.
+Heistansalmi (MML) Kankiniemen ja
+Kenttäsaaren2 välissä.
+Määriteosaselitys ja ni-
+Heistansaari.
+Helanderin Kotajärvi - Helander
+Kuáti jävri - Helander Kue'ttjäu'rr (EPA,
+JM) Suolisjärven eteläpäästä 4,5 km itään.
+ra suomennos ja suora koltansaamennos ina-
+rinsaamesta: kuáti = kota.
+Nimi pohjoissaame-
+laisen Jouni Helanderin (*1840) mukaan, jonka
+puoliso oli Elli Juhanintytär Högman (*1847).
+He asuivat Sammuttijärvellä Jaakopinkaltio-ni-
+misessä talossa.
+toinen samanniminen järvi Suomujoen etelä-
+puolella, jonne Jouni Helander juti poroineen.
+Hellin­Ihana (TN 1995) Entinen kruu-
+nunmetsätorppa Nellimjärven itärannalla.
+Tor-
+pan on perustanut talollisen vävy Heikki Valle
+vuonna 1899.
+Virkamatkallaan olleen maanmit-
+tarin Helli-niminen vaimo ihasteli paikkaa: "Voi
+miten ihana!" Siitä talon nimi.
+Hengästysvaara (YAS) Pieni vaarannyp-
+pylä Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Rau-
+takenkävaaran luoteispuolella.
+Henkselilaassa ~ Henkseliniemi
+- Hä¹k selláássáš (TII 1963) Jie¹¹âlâs-
+"uálmnjargâ-niemen kaakkoisrannalla ollut
+pieni niemi, joka on nykyään saarena.
+Hento­Matinjärvi - Hento­Matin
+jäu'rr (MML 2006) Vätsärin Hevosoaivin ja
+Suolisjärven puolessa välissä.
+Matin henkilölli-
+syys ei ole tiedossa.
+Suora koltansaamenos suo-
+Hentun Matin Tupalammet - Heen­
+du Maati Tupelááduh (3834) Monta pientä
+lampea Pikku Martinjärven eteläpuolella.
+Herrajärvi (3831) Herrapalon ja Hirvas-
+Nimi saattaa liittyä järven luo-
+teispuolella sijaitsevaan Houvinkotapäähän,
+koska vouti oli muinoin erittäin suuri herra.
+Houvinkotapää.
+Herrapalo.
+Herrapalo (3831) Paloalue Herrajärven län-
+Herrajärvi.
+Heteenkangas (3832 08) Alemman Aku-
+järven ja Nanguvuonon välisen Mukkajärven5
+Hetekajärvi - Hetekajäu'rr (MS) Kyy-
+neljärven kaakkoispuolella Ylemmän Katos-
+järven ja Alemman Katosjärven yhdistävä
+Matti Semenoffin mukaan järvi on saa-
+nut nimensä siitä, että eräs pilkkimies oli tuo-
+nut moottorikelkalla hetekan järvelle ilmeisesti
+pilkkimistarkoitusta varten ja jättänyt hetekan
+järven rannalle.
+Hetelammet (4812) Viisi pientä lampea Ve-
+näjän vastaisella valtakunnanrajalla Kippisjär-
+Heteniemi (3833) Vuoksijärven eteläosan
+Heteoja (MML) Pieni oja pohjoisesta Kat-
+tajärven2 pohjoispäähän.
+Oja saanee alkunsa
+heteestä eli kylmäkaltiosta.
+Hevosenkenkäjärvi - Heävaškaammi­
+jäu'rr (MML 2006) Ruuhivaaran lounaispuo-
+Koltansaamennos suomen kielestä tai
+suomennos koltansaamesta.
+Järvi ei ole hevo-
+senkengän muotoinen, vaan nimi tulee jostain
+muusta hevoseen liittyvästä asiasta.
+Hevosjärvi (3832 08) Pyöreä lampi Alem-
+man Akujärven ja Nanguvuonon välisen Muk-
+kajärven5 lounaispuolella.
+Hevoslantonvaara (3832 08) Pieni vaara
+Hevoslanton ja Ukonjärven1 välissä.
+Hevoslantto.
+Hevoslantto (3832) Pyöreä lampi Ylimmäi-
+sen Mustajärven itäpäästä 0,7 km pohjoiseen.
+Lammen keskellä on täsmälleen hevosenkengän
+muotoinen saari, mistä ehkä nimi.
+seen kuuluu myös Hevoslantonvaara.
+Hevosoaivi - Hiävušuáivi - Heabuš­
+oaivi - Heävašvuei'vv (MML, 4911 2) Tun-
+turi Suolisjärveltä 10 km itään.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta ja määri-
+teosaltaan mukaelmapohjoissaamennos inarin-
+saamesta, koska hevonen on pohjoissaameksi
+heasta, ja suora koltansaamennos inarinsaa-
+mesta, uáivi - oaivi = pää.
+Hevossaari - Heastasuolu - Heävuš­
+suâl - Hiävušlássá (MML, 4911 2, EPA)
+Pieni saari Martinniemen kohdalla.
+Saaren
+kautta on uitettu kotieläimiä järven yli.
+Myös
+Varangiin matkaavat ihmiset kahlasivat saaren
+pohjoispuolta Sevettijärven poikki.
+mennos, koltansaamennos ja inarinsaamennos
+pohjoissaamesta.
+Hevvitluobâl (SA 1964) Lompola Heyvet-
+järven koillispuolella.
+Heyvetjärvi, luobâl
+= lompola.
+Heyvetjärvi - Hevvitjävri (SA 1964)
+Kalliorantainen järvi Sarmijärven1 Haapavuo-
+non2 perältä 3 km itään.
+inarinsaamesta: hevvit = mahdollisesti lievempi
+muoto kirosanasta helvit = helvetti.
+sessa karttalehdessä 3834/2003 "Hev vetjävri".
+Nimiperheeseen kuuluu myös lompola Hevvit-
+luobâl.
+Hiekkalaassa - 'unoiláássáš (YAS)
+Pieni saari Rippuniemen pohjoisosan länsipuo-
+Perusosaltaan epätarkka suomennos ina-
+rinsaamesta: láássáš = deminutiivimuoto sanas-
+ta lássá = laassa > laassanen.
+Hiekkaranta (RP 1991) Könkäänjärven
+etelärannalla.
+Hietasaari - Sammlii Vuodâssuálui
+(3841 1) Saari Inarijärvessä Ukonselän koillis-
+päässä Kuortakkisaaren itäpuolella.
+suomennos inarinsaamesta: Sammlii = deminu-
+tiivinen genetiivimuoto miehen nimestä Saam-
+mâl > Sammlâš = Sammeli > Pikku Sammelin,
+vuodâs = hietikko rannalla (hiekkaranta).
+Ky-
+seessä on ehkä Sammeli Sammelinpoika Paltto
+Hietajoensuu - Vuodâsjuvnjälmi (SA
+1963) Niemi ja talo Partakonlahden länsirannal-
+Hietajärvet - Vuodâsjávrááh1 (SA
+1964) Kaksi järveä Kuoskerniemen pohjoisosas-
+sa: Pieni Hietajärvi - Vyelebuš Vuodâsjáávráš
+- Vue'lbu¿ Vuõddâsjääu'ra¿ ja Hietajärvi -
+Pajebuš Vuodâsjáávráš - Vuõddâsjäu'rr, ks.
+nii-
+tä.
+saamesta: jávrááh = monikon deminutiivimuoto
+kuuluu myös Vuodâsjävrpuol¿â.
+Hietajärvi1 - Pajebuš vuodâsjáávráš -
+Vuõddâsjäu'rr (3844 1, SA 1964, MML) Järvi
+Kuoskerniemessä Hiirijärvien pohjoispuolella.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta ja suo-
+ra koltansaamennos suomen kielestä: pajebuš
+= ylempi, vuodâs = hiekkaranta, jáávráš = de-
+minutiivimuoto sanasta jävri = järvi.
+Tarkempi
+suomennos olisi Ylempi Hietajärvi.
+Hietajärvi2 - Vuodâsjävri1 (3832) Ivalon
+koillispuolella sijaitsevasta Akujärven kylästä
+5 km itään.
+Järven länsirannalla on samanni-
+minen talo.
+Hietajärvi3 (TN 1995) Vanha uudistila
+Akujärven itäpuolella sijaitsevan Hietajärven2
+länsipäässä.
+Tilan on perustanut Juhani Antin-
+Siellä on
+asunut myös kuuluisa Pärtsä-Inkeri (Inga Ag-
+neetantytär Saijets, os.
+Hietamäki (TN 1995) Vanha uudistila
+Väylävuonon rannalla.
+Tilan ovat perustaneet
+Anna Uulantytär Sarre, os.
+Valle ja hänen puo-
+lisonsa Uula Jaakonpoika Sarre (1818 - 1873) v.
+Vuosina 1876 - 1905 isäntänä toimi Uula
+Uulanpoika Sarre (*1848) ja siitä eteenpäin Sa-
+Hietaniemi (TN 1995) Vanha uudistila
+Aili Hannuntytär Valle, os.
+Uula Yrjönpoika Valle (1840 - 1874) sekä Yrjö
+Yrjönpoika Valle (*1844) vuonna 1873.
+Vuosi-
+na 1877 - 1880 isäntänä oli Martti Matinpoika
+Mattus (*1850, kuollut Uuniemessä eli Norjan
+Nessebyssä 1905).
+Vuodesta 1883 vuoteen 1899
+isäntänä oli Antti Hannunpoika Paltto (*1837)
+ja siitä eteenpäin hänen vävynsä Antti Antin-
+poika Aikio (*1874).
+Hietaoja (RP 1991) Hietajärvestä2 Pöykkä-
+järveen.
+Vuodâsjuuvâš.
+Hietajärvi2.
+Hietikkokoski - 'unoikuoškâ (YAS)
+Naamajoen Hietikkolompolan ja Pikkulompo-
+lan välissä.
+Hietikkolompola.
+Hietikkolahti - 'unoiluohtâ (SA 1964)
+Surnuvuonon Mäskisaaren kohdalla mantereen
+kaisemmin paikka on tunnettu nimellä Margit-
+vuodâs = 'Margitanhietikko', joten nimiperhee-
+seen kuuluu myös Margitsuálui (Pikku Mäski-
+saari).
+Hietikkolompola - 'unoiluobâl ~
+'ievrâluobbâlâš (4821 2, SSS) Kolmas lom-
+pola Naamajoessa Nammijärvestä etelään.
+kuuluu myös Hietikkokoski - 'unoikuoškâ.
+Hiiriaittasaari - Säpligsuálui2 (LL 1981)
+Inarijärven Paavisvuonossa.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta tai epä-
+tarkka inarinsaamennos suomen kielestä.
+rinsaamen nimestä puuttuu sana aitta = äitti.
+Hiirijärvet - Säbligjäävrih (3844 1, SA
+1964) Kaksi järveä Kuoskerniemessä.
+Läntisem-
+pi järvi on Iso Hiirijärvi - Stuorrâ Säbligjävri ja
+itäisempi Matala Hiirijärvi - Cuávis Säpligjävri.
+Hiiri­Matin Tervahautasaari - Pikkâ­
+hävdisuálui (3843 1, ES) Saari Inarijärvessä
+Tervavuononsuun pohjoisrannalla.
+Hiiri-Matti
+(Matti Valle) on polttanut saaressa tervaa.
+Hiiriniemi1 - Säplignjargâ1 - Sä'ppli­
+njargg (3844 1, SA 1964, MML) Kuoskernie-
+men länsilaidalla Hiirisaarta vastapäätä.
+samanniminen talo, Hiirisaari - Säpligsuálui
+- Sä'pplisuâl, Hiirivuono - Säpligvuonâ, Hii-
+rijärvet - Säpligjäävrih, Iso Hiirijärvi - Stuorrâ
+Säbligjävri - Sä'pplijäu'rr, Matala Hiirijärvi -
+Cuávis Säpligjävri ja Hiirisalmi - Säpli"uálmi.
+Hiiriniemi2 - Säplignjargâ2 (3844 1) Talo
+Hiiriniemen länsipäässä.
+Hiirisaari - Säpligsuálui1 - Sä'pplisuâl
+(3844 1) Inarijärven Kuoskerniemen länsiran-
+Suora suomennos ja suora koltansaamen-
+Hiiriniemi1.
+Hiirisalmi - Säplig"uálmi (SA 1964)
+Hiirisaaren ja Hiiriniemen välissä.
+Hiirivuono - Säpligvuonâ (SA 1964)
+Pitkä ja kapea lahti Hiiriniemen pohjoispuolel-
+Hiitamolampi (4822 2+4824 1) Järvi Mella-
+lompolan luoteispuolella.
+Karl Noringin kartas-
+sa v:lta 1897 nimi on Karekkijärvi, Suomen
+yleiskartassa v:lta 1908 Kattamolompola ja
+R. Malmbergin (1896) Enare revier -kartassa
+"Kattamalombola".
+Kyseessä saattaisi olla kolt-
+tasaamelainen nimeltään Hiitá.
+Vanhassa kar-
+tassa (STK 1944) nimi pitäisi olla kuitenkin ki-
+lometrin verran koillisemmassa ja samassa kar-
+tassa suomenkielinen nimi "Kattamalampola".
+Maanmittauslaitoksen mukaan Kattamolom-
+pola.
+Nimi saattaisi tulla inarinsaamen sanasta
+katti˜ = pitää huolta tai samaa tarkoittavasta
+pohjoissaamen sanasta gáhttet.
+Suomen yleis-
+kartan (SYK 1908) mukaan nykyisen Hiitamo-
+lammen lounaanpuoleisen lompolan vanhempi
+nimi on ollut Massalompola - Máššáá­
+Hillasaaret - Lyemesuolluuh (EA) Ina-
+rijärven Jääsaarten pohjoispuolella.
+Eräässä karttapainok-
+sessa Iskemäsaaret, jonka on antanut Matti
+Sotaniemi.
+Saarissa on ollut sääksen pesä ja
+hän oli muutaman kerran nähnyt, kun sääksi
+oli iskenyt kalan vedestä.
+Hillasaari (3841 1) Pieni saari Vuontisjär-
+ven Korppiniemen ja Kaheksussaaren välissä.
+Hillomukka (3832 08) Jänkäpoukama
+Muottavaaran ja Keinojänkän Muottavaaran
+Hi¹gettimke˜gi (MV 2003) Kivi Sulkus-
+järven1 länsirannalla.
+Inarinsaamea: hi¹gettim
+= johdos verbistä fi¹getti˜ = pyristää (kerran)
+verbistä fi¹go˜ = pyristellä, ke˜gi = kivi.
+Mikä
+tai kuka on pyristänyt, ei ole tiedossa.
+Hirsijärvet - Hirssjääu'r (MML 2006)
+Useamman pienen järven ryhmittymä Vätsäris-
+sä Lauttajärvistä 1 - 2 km itään.
+Hirvasjoki - Sarvesjuuhâ (3831) Kuru-
+lompolasta Hirvasjärven2 kautta Luttoon.
+Hirvas = siitosky-
+kyinen koiras poro.
+Hirvasjärvi2.
+Hirvasjänkä1 - Sarvesjeggi (3843 1)
+Laaja suo Kirakkaniemen länsityvellä.
+Määriteosaselitys:
+Hirvasjoki.
+Hirvasjänkä2 (3833+4811) Raja-Joosepin
+rajavartioasemalta 2 km itä-kaakkoon.
+perheeseen kuuluu myös Hirvasoja.
+osaselitys: ks.
+Hirvasjärvi1 - Sââ'rvesjäu'rr (SA 1964)
+Itä-länsisuunnassa oleva pitkä järvi Vätsärin
+Pikku Rovijärven kaakkoispuolella.
+mennos koltansaamesta tai suora koltansaa-
+Hirvasjärvi2 - Sarvesjävri1 (3831) Hir-
+vasvaaran lounaispään eteläpuolella.
+Hir-
+vasvaara.
+Hirvaskari (RP 1991) Juutuanvuononsuun
+etelälaidalla Hirvasniemestä pohjoiseen.
+vasniemi.
+Hirvaslahti (3841 1) Juutuanvuononsuun
+etelärannalla Hirvasniemen itäpuolella.
+Hirvaslompola (3831) Hirvasjärven2 luo-
+teispään salmen erottama lahti.
+Hirvasvaara.
+3832/2001 nimi on virheellisesti "Hirvaslompo-
+lo", joka on Länsi-Lapin appellatiivi.
+Hirvasniemi (LL 1981) Kapea niemi Juu-
+tuanvuononsuun etelärannalla Mutustelema-
+niemestä 1,5 km länteen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Hir-
+vaslahti ja Hirvaskari.
+Hirvasoja (3833+4811) Luton pohjoispuo-
+lella Hirvasjängästä Mokkamökinlampeen.
+Hirvasjänkä.
+Hirvassaaret1 - Sarvessuolluuh1 (EA)
+Inarijärven Viimassaaresta 1 km etelään.
+Hirvassaaret2 - Sarvessuolluuh2 (EA)
+Pienten saarten ryhmä Inarijärven Koutukin-
+saariin kuuluvan Suovasaaren länsipuolella.
+Hirvasselkä - Sââ'rves"iõ'lj (MML
+2006) Pikku Rovijärven kaakkoispuolella.
+ra suomennos koltansaamesta.
+myös Hirvasjärvi1 - Sââ'rvesjäu'rr.
+Hirvasvaara - Sarvesvääri (3831, JAM
+2003) Suuri vaara Kattajärven2 länsipuolella.
+myös Hirvasjoki - Sarvesjuuhâ, Hirvaslompola,
+Hirvasvuopaja ja Hirvasjärvi2 - Sarvesjävri.
+Hirvasvuopaja (LL 1969) Mutkainen vuo-
+paja Lutossa Hirvasjokisuun kohdalla.
+Hirvilaassa - Sorvâsuálui (MML, SA
+1964) Pieni saari Surnuvuonossa Pikku Mäski-
+saaren ~ Margitansaaren ja mantereen välissä.
+Inarinsaamea: sorvâ = hirvi, suálui = saari.
+Hirvinuora - Sorvânyeri (3841 2, YAS)
+Salmi Inarijärvessä Palkissaaren ja Tissisaarten
+Hoikkajärvi (3832) Palopään1 ja Sotka-
+pään välissä.
+Hoikkaniemi1 - Segisnjargâ3 (TN 2003,
+TII 1963) Niemi ja vanha uudistila Alumalom-
+polan pohjoisrannalla.
+Tilan on perustanut
+Hänen kuoltuaan tuli isännäksi leski Inga Ju-
+hanintytär Paadar, os.
+Vuodesta
+1888 eteenpäin isäntänä ovat toimineet Kaaperi
+Pekanpoika Paadar (*1855) 1888 - 1914 sekä tilan
+haltija Oskari Wilhelm Kyrö (*1872) vuodesta
+1915 eteenpäin.
+Hoikkaniemi2 (RP 1990) Vuontisjärven
+Keinoniemen länsityvellä.
+Hoikka Petäjäsaari - Segispecsuálui
+(3841 2, LL 1981) Saari Inarijärvessä Kasarise-
+län eteläpäässä Leviä Petäjäsaaren kaakkois-
+Suora suomennos inarinsaamesta,
+vaikkakin suomenkielinen nimi olisi kirjoitetta-
+va yhteen, koska kyse on mäntyjen paksuudes-
+ta eikä saaren ulkomuodosta.
+Petäjäsaaret.
+Suomen yleiskar-
+tassa v:lta 1899 Korkiapetäjäsaari.
+Holhosaari - Holhoosuálui (SA 1964)
+Pieni saari Inarijärvessä Tervasaaren ja Paju-
+saamesta: holhoo = tuntematon sana.
+fisessa karttalehdessä 3843 1/2000 saaren nimi
+on Tervasaari - Pihâšsuálui, joka on kilometrin
+verran lounaampana.
+Honkalahti - Suárviluohtâ (EA) Niemi
+ja talo Inarijärven Juutuanvuonon etelärannal-
+la Honkaniemen itäpuolella.
+Honkaniemi1.
+Honkalampi (RP 1991) Uruvaaran itäpuo-
+Honkaniemensaari - Suárváánjarg­
+suálui (3843 1, TII 2963) Nellimvuonon suul-
+la sijaitsevista Kenttäsaarista suurin.
+suárváá = deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta suárvi = honka > honkasen.
+Saaren itäpään
+niemessä on ollut kelo, josta nimi.
+Honkaniemi2.
+Honkaniemi1 - Suárvinjargâ (LL 1981)
+Inarijärven etelärannalla Juutuansuulta 1 km
+itään.
+perheeseen kuuluu myös Honkalahti - Suárvi-
+luohtâ.
+Honkaniemi2 - Suárváánjargâ (TII
+1963) Nellimvuonon suulla sijaitsevan Honka-
+niemensaaren (suurin Kenttäsaari) itäpäässä.
+saamesta: suárváá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta suárvi = honka > honkasen.
+miperheeseen kuuluu myös Honkaniemensaari
+- Suárváánjargsuálui.
+Honkavaara1 (RP 1991) Uruvaaran kaak-
+Hoorepinvaara - Hoorepvääri (LL
+1977) Otsamon luoteispuolella.
+mennos inarinsaamesta tai mukaelmainarin-
+saamennos suomen kielestä: hoorep = tunte-
+maton sana, vaikkakin vaikuttaisi olevan kyse
+ihmisen nimestä.
+Hopiakivisaaret - Silbâkiä˜gáá suol­
+luuh (EA) Viimassaaren lounaispuolella.
+mesta: kiä˜gáá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta ke˜gi = kivi > pikkukiven.
+Hopialahti (3842 2) Partakon1 koillispuolel-
+la sijaitsevan Puuniemen lounaispäässä.
+Saijetsin mukaan uudisnimi.
+Hopialampi ~ Hopiajärvi - Silbâ jááv­
+ráš (3843 1, AWG 1897) Pieni järvi Ison Lak-
+lemijärven itäpuolella.
+suomennos inarinsaamesta: jáávráš = deminu-
+tiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+A.
+W. Granitin kartassa v:lta 1897 "Hopiajärvi -
+Silbjaaura"".
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ho-
+piavaara.
+Hopiapohjajärvi (RP 1993) Nukkuma-
+pään pohjoispuolella.
+Hopiariksijärvi ~ Kultatupleejärvi
+(RP 1991) Pieni järvi Ison Pielpajärven pohjois-
+Järven etymologia ei ole tiedossa.
+Hopiavaara - Silbâvääri ~ Silbâ váá­
+rááš (3843 1) Pieni vaara Laklemijärvien itä-
+W. Granitin kartassa v:lta 1897 "Hopiavaara -
+Silbvarad"", joten inarinsaamen rinnakkaisni-
+men perusosa on deminutiivimuodossa.
+Hopialampi.
+Horsmajänkä (YAS) Riutujärvista 0,5 km
+lounaaseen.
+Housuniemi - Puksnjargâ (TII 1963)
+Ivalojoensuulla sijaitsevan Ahosaaren pohjois-
+Housupahta (3832) Pikku Rautujärven
+Housusaari (MML 2006) Inarijärven Ora-
+vasalmessa.
+Houvinkotajärvi - Sundeekuátjävri
+(3832, JAM 2003) Pienen Pihtijärven kaakkois-
+Houvinkotapää - Sundeekuáti (3832)
+Korkea vaara Kurulompolan ja Raja-Jooseppiin
+johtavan maantien puolessa välissä.
+nimi lienee ollut Sundeekuátuáiváš.
+sundee = muinainen verovouti, kuáti = kota.
+Pel-
+kästään Inarin alueella on 11 sundee-alkuista
+Houvinkotajärvi - Sundeekuátjävri ja Houvin-
+kotavaara - Sundeekuátváárááš.
+Topografises-
+sa karttalehdessä 3831/2001 inarinsaamen nimi
+on virheellisesti "Sundeekoati", koska entinen
+oa-diftongi kirjoitetaan nykyisin uá-muotoon.
+Houvinkotavaara - Sundee kuát váá­
+rááš (3832, JAM 2003) Kurupäästä 2 km kaak-
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta.
+Houvin-
+kotapää, váárááš = deminutiivimuoto sanasta
+Kyseisen vaaran itä-
+puolella oli petäjä, johon oli kaiverrettu lause
+"Menimme Ruijaan".
+Vuosiluku oli jäänyt kas-
+vavan petäjän alle.
+Vaara sijaitsee muinaisella
+Sompion ja Inarin välisellä reitillä.
+Huáššijávrááváárááš (SAK 2004) Pieni
+vaara Huáššijáávráš 1-järven koillispuolella.
+Kortejärvi1, jávráá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta jävri = järvi > järvisen, váárááš
+Huáššike"jávrááváárááš (SAK 2004)
+Pieni pyöreä vaara Kortejärven4 itäpuolella.
+Kortejärvi4,
+jävri = järvi > järvisen, váárááš = deminutiivi-
+muoto sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Huáššiluohtâ1 (SA 1964) Lahti Keskimöjär-
+ven etelärannalla.
+Inarinsaamea: huášši = korte,
+luohtâ = lahti.
+Huáššiluohtâ2 (TII 1963) Lahti Sulkusjär-
+ven1 länsirannalla Viittomasaaren kohdalla.
+miselitys: ks.
+Huáššiluohtâ1.
+Huáššilyeviláássáš (TII 1963) Sulkus-
+järven1 eteläisin saari sen länsikulmalla.
+riteosaselitys: ks.
+Huáššiluohtâ1, lyevi = suova,
+sa > laassanen eli luoto > luotonen.
+Huáššinjaargâš (AVV) Solojärven Nup-
+pavaaran kohdalla olevista niemistä toiseksi ete-
+läisin.
+Inarinsaamea: huášši = korte, njaargâš
+= deminutiivimuoto sanasta njargâ = niemi >
+nieminen.
+Huáššivááráákimes (TII 1963) Metson
+soidinpaikka Huáššijávrááváárááš-vaarassa.
+Kortejärvi1,
+vááráá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaarasen, kimes = kiimapaikka.
+Huhujärvi - Jaškkjäu'rr - Puol¿âjävri
+nassa oleva pitkä ja kapea järvi Kivilompolan2
+ja Hiitamojärven välissä.
+Inarinsaamen nimise-
+litys: puol¿â = harju, jävri = järvi.
+R. Malmber-
+gin Enare Revier -kartassa v:lta 1896 "Puolts-
+jaur", joten inarinsaamen nimi on originaali.
+Koltansaamennos suomen kielestä tai suomen-
+nos koltansaamesta.
+Koltansaamen ja suomen
+nimet ovat uudisnimiä.
+Huihojärvi - Huihoojáávráš (YAS)
+Sarminiemen pohjoisosassa Ikkerinvuonosta
+1,5 km etelään.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: jáávráš
+= deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi > jär-
+Huihoniemi1.
+miperheeseen kuuluu myös Huiholahti - Hui-
+hooluohtâ.
+Huiholahti - Huihooluohtâ (YAS) Sar-
+miniemen pohjoisosan länsirannalla Kivitarpo-
+masaaren eteläpuolella.
+Huiho-
+niemi1.
+Huihojärvi.
+Huihoniemi1 - Huihoonjargâ1 (3841 2,
+EA) Väylävuonon ja Ala-Sieksijärven välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: huihoo
+= deminutiivinen genetiivimuoto tuntematto-
+masta sanasta huihooš, joka vaikuttaisi muinai-
+sen ihmisen nimeltä.
+myös Huihosaaret - Huihoosuolluuh ja Huiho-
+saari - Huihoosuálui.
+Huihosaaret - Huihoosuolluuh (EA)
+Kolme saarta Kasariselän länsilaidalla Naaras-
+saarten eteläpuolella: Huihosaari - Huihoosuá-
+lui, Kuob¿âlássá ja Vyelemus Huihoosuálui.
+Huihosaari - Huihoosuálui (EA) Kasa-
+riselän länsilaidalla olevista Huihosaarista poh-
+joisin.
+Huihonie-
+Huikkimalaassa - Huikkemlássá
+(MML) Koutukinsaaren2 ja Hanhenkeittämä-
+niemen välissä.
+Harhaanjohtava mukaelmasuo-
+mennos inarinsaamesta: huikkem = aktiomuoto
+verbistä huikke˜ = huutaa > huutama.
+Hukanulvomajärvi - Kuumpiolvom­
+jävri (4821 2, SSS) Käyräjärvestä 3 km luo-
+miperheeseen kuuluu myös Hukanulvomaoja
+- Kuumpiolvomjuuvâš.
+Hukanulvomaoja - Kuumpiolvom­
+juuvâš (YAS) Pieni joki Hukanulvomajärves-
+tä Ratkomajärveen.
+Hukanulvomajärvi.
+Hukkajärvet - Kumppijäävrih (3832,
+LL 1981) Kaksi pientä järveä Talvitupajärvestä2
+2 km itään.
+Hukkajärvi1 - Kumppijáávráš3 (SA
+1964) Pieni järvi Ylemmästä Juoksemajärvestä
+1 km kaakkoon.
+mennos inarinsaamesta: jáávráš = deminutiivi-
+perheeseen kuuluu myös Kumppijávrááváárááš.
+Hukkajärvi2 ~ Hukanjärvi (3832, RP
+1993) Pieni järvi Sovintovaaran huipun itäpuo-
+Hukkajärvi3 - Gumppesjávri -
+Pienehkö järvi Pohjoisoivista 2,5 km luoteeseen.
+Suora suomennos ja koltansaamennos pohjois-
+R. Malmbergin Enare Revier -kartas-
+sa v:lta 1896 "Kumppisjaur".
+Hukkalammet1 - Ku'mpplubbâl1
+(MML, JM) Kyyneljärven eteläpäästä 1 km
+Hukkalammet2 - Ku'mpplubbâl2
+(MML, JM) Kaksi lompolaa Sollomusjärvestä
+Hukkalammet3 - Kumppijávrááh (SA
+vijärven ja Kivijärven1 välissä.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: jávrááh
+viset.
+Hukkalammet 4 - Ku'mpplubbâl3
+(MML) Kyynelvuonon Keinolahden1 eteläpuo-
+Hukkalampi1 - Ku'mppluubbâl (MML
+2006) Semekurtan etelärinteellä.
+Hukkalampi2 (3832) Kurupään kaakkois-
+rinteellä.
+Hukkalantto (3832 07) Ivalon taajaman
+itälaidalla sijaitsevan Vävyniemen pohjoislai-
+dalla.
+Hukkamorosto - Kumppimoorâst
+(3834) Akalauttapäältä 2 km luoteeseen.
+Hukkaoja (LL 1981) Kuoppalammesta Sis-
+kelivuonoon.
+Hukkavaara - Ku'mppvää'rr (MML
+2006) Semekurtan etelärinteellä Hukkalammen
+Suora suomennos koltansaames-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Hukkalampi1
+- Ku'mppluubbâl.
+Huonâs (SAK 2004) Painanne Huonâs-
+myetki-taipaleessa, jossa huonâs on sijainnut.
+Sateisina kesinä se on yleensä täynnä vet-
+tä, joten sille kohdalle on karttaan merkitty
+pieni lampi.
+Inarinsaamea: huonâs = hukan-
+huone (muinainen sudenpyyntiaitaus).
+perheeseen kuuluvat myös Huonâsmyetki ja
+Huonâsmye˜hiváárááš.
+Huonâsmye˜hiváárááš (4812 2) Pieni
+vaara Nellimin itäpuolella sijaitsevan Apina-
+vaaran eteläpuolella.
+Huonâs, mye˜hi = genetiivimuoto
+sanasta myetki = taival > taipaleen, váárááš =
+Huonâsmyetki (SAK 2004) Taival Ilpis-
+järven ja Ylijärven välissä.
+Huonâsjáávráš, myetki = taival.
+seen kuuluu myös Huonâsmye˜hiváárááš.
+pografisessa karttalehdessä 4812/2003 nimi on
+kilometrin verran liikaa idässä.
+Hurttajärvi - Hurttejáávráš (TII 1963)
+Ronkajärven luoteispuolella.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Hurttaku-
+ru, Hurttanokka, Hurttariutta - Hurtteváárááš
+ja Hurttejuvpeeci.
+Hurttakuru (3832) Pikku Rautujärven län-
+Hurttejuuvâš.
+Inarinsaamen nimi todennäköi-
+sesti Hurttekurrâ.
+Hurttanokka (3832) Vaarannenäke Ronka-
+järven pohjoispään länsipuolella.
+Hurttariutta - Hurtteváárááš (TII
+1963) Vaara Hurttajärven luoteispuolella.
+ta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri =
+Hurttejuuvâš (TII 1963) Pieni joki Hurtta-
+järvestä Ronkajärven puolen välin länsirantaan.
+Inarinsaamea: hurtte = suuri koira (ei porokoi-
+ra), juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ =
+joki > jokinen.
+Hurttanokka, Hurttakuru, Hurttejuvpeeci,
+Hurttajärvi - Hurttejáávráš ja Hurttariutta -
+Hurtteváárááš.
+Hurttejuvpeeci (TII 1963) Mänty Ron-
+kajärven länsirantaan laskevan Hurttejuuvâš-
+joen suulla.
+Hurttejuuvâš, juv = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta juuhâ = joki > joen, peeci =
+mänty.
+Ei ole tiedossa, onko 'Hurttajoenmänty'
+vielä pystyssä.
+Hurunlatva (3832) Pieni suo Ronkajärven
+pohjoispäästä 1,7 km itään.
+Huru = sukunimi.
+Hurun Pirunpää (3833+4811) Korkea vaa-
+ra Kattajärven2 eteläpuolella.
+Vaaran vanhempi
+nimi on ollut Pirunpää.
+Matti Hurun (*1925)
+mukaan nimen alkuosa on erotuksena noin
+10 km:n päässä kaakossa sijaitsevasta Lappa-
+laisten Pirunpäästä ~ Lappalaispäävaarasta (ks.
+sitä).
+Vaarojen profiili on molemmissa samankal-
+tainen ja esim.
+porojen saaminen vaaroista alas
+on ollut vaikeaa: "kun toisesta kohdasta tokka
+saadaan alas, niin jo toisesta kohdasta se kapuaa
+takaisin ylös".
+Nimiin liittynee kuitenkin mytolo-
+ginen ja uskonnollinen merkitys, kuten kaikkiin
+muihinkin piru-alkuisiin nimiin.
+kuuluu myös Alimmainen Pirunpäännokka.
+Huttusenjärvet (4812) Sulkusjärven1 koil-
+lispuolella sijaitsevasta Siskelijärvestä3 ~ Isosta
+Siskelijärvestä 2,5 km itään.
+Järvien nimi tulee
+erään Huttunen-nimisen poroaitarakentajan
+mukaan.
+Huutojärvi - Olvomjävri - 'uârvvam­
+jäu'rr (SA 1964, MML) Kuoskerniemessä.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta ja suora
+koltansaamennos suomen kielestä: olvom = ak-
+tiomuoto verbistä olvo˜ = ulvoa > ulvominen >
+ulvoma (sudesta, koirasta).
+Huutolahti (3841 1) Vuontisjärven Huuto-
+niemen pohjoispuolella.
+Huuto-
+niemi1 ~ Huutopaikkaniemi.
+Huutomerkkisaari (MML) Vuontisjärven
+Korppiniemestä 1 km etelään.
+Kuuluu Väylä-
+saariin.
+Nimi ehkä muodon mukaan.
+Huutoniemi1 ~ Huutopaikkaniemi
+(3841 1, SA 1963) Vuontisjärven länsirannalla
+Keinoniemen kohdalla.
+Niemestä huudettiin ve-
+nekyytiä Keinoniemestä.
+luu myös Huutolahti.
+Huutoniemi2 (3841 1) Inarijärven niemi Sis-
+kelivuonon etelärannalla Turvesaaren kohdalla.
+Niemestä on ilmeisesti huudettu venekyytiä.
+Huutoniemi3 ~ Huutokallio (3832, RP
+1991) Nanguniemen kaakkoislaidalla Salmen-
+niemen2 kohdalla, josta kylästelemään tulevat
+ihmiset huusivat venekyytiä vuonon poikki.
+Hyljelahdenjärvi - Nuárjáluovtjáávráš
+~ Nuárjájävri (3841 1, EA) Inarijärven Hylje-
+lahden koillispuolella.
+Järven rannalla sijaitsee
+Nuárjájävrtupesaje (I. Itkonen 1910) 'Hylkeen-
+järventupasija'.
+mennos inarinsaamesta: jáávráš = deminutii-
+nakkaisnimi on ilmeisesti vanhempi, koska Il-
+mari Itkonen käyttää siitä käsikirjoituksessaan
+"Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Inarijärven
+ympäristöltä" v:lta 1910 nimitystä Hyljejärvi.
+Hyljelahti.
+Hyljelahti - Nuárjáluohtâ (EA) Inari-
+järvessä Ukonselän1 pohjoispuolella sijaitsevan
+Koittoniemen länsipuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: nuárjá
+= genetiivinen johdos sanasta nuárju = hylje >
+hylkeen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Hylje-
+lahdenjärvi - Nuárjá jävri ~ Nuárjáluovtjáávráš,
+Hyljevaara ja Nuárjájävrtupesaje = 'Hyljejär-
+ventupasija'.
+Muddusjärven puolella on toinen
+Hyljelahti - Nuárjuluohtâ.
+Miksi merinisäkäs
+esiintyy sisäjärven paikannimissä, ei ole tiedos-
+Hyljevaara (RP 1990) Inarijärven Ukon-
+selän1 pohjoispuolella sijaitsevan Hyljelahden
+3841 1/2001 nimi on sijoitettu 1,2 km liiaksi itä-
+Hämähäkkijärvi - Evnháájävri (3843 1,
+YAS) Pieni järvi Sammakkoniemessä1.
+Epätark-
+ka suomennos inarinsaamesta.
+Hämähäkkisaari.
+Hämähäkkilahti (MML) Hämähäkkinie-
+men länsipuolella Ukonjärven1 puolella ollen sen
+toiseksi itäisin lahti.
+dennäköisesti Evnluohtâ ~ Ävnluohtâ.
+Hämähäkkiniemi - Evnnjargâ ~ Äv­
+njargâ (LL 1981) Ukonjärven1 Ukon2 pohjois-
+miperheeseen kuuluu myös Hämähäkkilahti.
+Hämähäkkisaari - Evnháásuáloi
+(3843 1, YAS) Sammakkoniemen1 länsipuo-
+inarinsaamesta: evnháá = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto koltansaamen sanasta eeuna¿ =
+hämähäkki > hämähäkkisen.
+kuuluvat myös Hämähäkkijärvi - Evnháájävri,
+Pieni Hämähäkkijärvi - Uccâ Evháájáávráš ja
+Hämähäkkivuopaja - Evnháávyeppee.
+Hämähäkkivuopaja - Evnháávyep­
+pee (3843 1, YAS) Sammakkoniemen1 länsiran-
+nan Onnelan2 pohjoispuolella.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Vuopajansuun-
+niemi - Vyeppeenjälmnjargâ.
+Hännisen Jussin kortsi (RP 1991) Jyrkkä
+kuru Karipäänjärven koillispuolella.
+Jussi Hän-
+ninen haaveroi kuorma-autonsa kanssa kurus-
+Kortsi = mukaelma inarinsaamen sanasta
+korsâ = rotko, kursu, kapea kuru tai samaa
+tarkoittavasta pohjoissaamen sanasta gorsa.
+Hänninen oli pysäköinyt kuorma-autonsa ku-
+run kohdalle tielle.
+Ehkä käsijarru oli pettänyt
+ja auto oli lähtenyt lipumaan kurua kohti mutta
+pysähtynyt aivan kurun reunalle ilmeisesti lo-
+kasuojan varaan, josta se oli hinattu tielle.
+"Se
+oli niin syvä kuru, että piti kahesti kattoa, ennen
+ku näki pohjalle".
+Härjänhirttymäjärvi - Eergikákká­
+semjävri (3843 1, SSS) Pieni järvi Möyryvaa-
+ran eteläpuolella.
+Härkä = kuohittu täysikasvuinen koiras
+poro, jota käytetään ajoporona.
+Härkäjänkä (MML 2006) Partakon1 Puu-
+niemen tyvellä.
+Härjän-
+hirttymäjärvi.
+Härkäjärvi1.
+Härkäjärvet (3832 2) Viisi pientä järveä
+Nanguniemen koillislaidalla n. 1 km Nangu-
+vuonosta lounaaseen.
+Härjänhirttymäjärvi.
+Härkä-
+vaara3.
+Härkäjärvi1 (3842 2) Pieni järvi Partakon1
+kaakkoispuolella sijaitsevan Puuniemen1 keskel-
+lä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Härkäjänkä.
+Härkäjärvi2 - Ergijävri1 (TII 1963) Pyö-
+reä pieni järvi Nanguniemen keskiosassa.
+Härkävaara1.
+Härkäjärvi3 - Ergijävri2 (SA 1964) Pie-
+ni järvi Sarmijärvestä1 3,5 km itään.
+myös Pikku Härkäjärvi - Uccâ Ergijáávráš ja
+Härkävaara4 - Ergivääri 3.
+Härkänuora (LL 1981) Kapea salmi eli
+nuora Istumasaaren ja Nunnarosaaren välis-
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Ergi-
+nyeri.
+Härjänhirttymä-
+Härkäriutta2 (RP 1993) Vaara Ronkajär-
+vestä 1 km itään.
+Riutta = jyrkkä, hyvin kivi-
+nen vaara.
+Topografisessa kartassa 3832/2001
+nimi on sijoitettu muutamia satoja metrejä liiak-
+si itään.
+Härkävaara1 - Ergivääri1 (3832, TII
+1963) Vaara Veskoniemestä 4 km itä-kaakkoon.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ergijävri 1.
+Härkävaara2 - Ergivääri2 (LL 1981)
+Tuulispäitten itäpuolella.
+Ergiváárááš.
+Härjänhirt-
+tymäjärvi.
+Härkävaara3 (RP 1991) Vaara Nangunie-
+men lounaislaidalla Kenkäniemestä 2 km lou-
+Härjänhirtty-
+mäjärvi.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Härkä-
+Härkävaara4 - Ergivääri3 (SA 1964)
+Vaara Sarmijärvestä1 4,5 km itään.
+Härkäjär-
+vi3.
+I
+Iisakinjärvi - Lerkkâ­Issáák jáávráš
+(4822 2+4824 1) Pieni järvi Nammijärven koh-
+dalla Norjan vastaisella valtakunnanrajalla.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: Lerkkâ-
+Issáák = genetiivimuoto nimestä Lerkkâ-Issáák
+= Lerche-Iisakki > Lerche-Iisakin, jáávráš = de-
+A. V. Koskimiehen ja T. I. Itkosen (1978) Inarin-
+lappalaista kansantietoutta -kirjassa s. 342 - 343
+norjalainen kaup pias nimeltään Finsku (Figen-
+skog), joka asui Paatsjokisuulla lähellä Boris-
+Glebin kolttakylää ns.
+"Rihvanan (Tritonin)
+markkinaa", kuvaili ystävälleen Isak Lerchelle,
+joka asui Jokiniemessä (Elvenes) Paatsjoen suul-
+la ja oli ammatiltaan tullinhoitaja, kuinka herk-
+kä kolttavaimo on säikähtämään.
+"Se tappaisi,
+mutta ei keksi aseita siihen hätään, se hyppää
+paljain käsin päälle".
+Mahdollisesti samasta henkilöstä on kyse
+Paavo Ravilan kokoamassa ja julkaisemassa
+kirjassa 'Ruijanlappalaisia kielennäytteitä Pet-
+samosta ja Etelä-Varangista' (s. 146 - 147).
+Siinä
+miehen nimi on Klerck, joka "harjoitti kauppaa"
+ja asui Kirkkoniemessä.
+Hän oli luvannut sielun-
+sa pirulle ja pirut tulevatkin häntä tämän tästä
+ottamaan kiinni.
+Hän joutuu niitä aina pakoile-
+maan milloin mihinkin.
+Hänellä oli kellarissaan
+pääkalloja ja kun tuli yö ja pirut tulivat häntä
+noutamaan, niin pääkallot alkoivat niiden kans-
+sa tapella.
+Pääkalloja oli kuitenkin liian vähän
+ja niinpä hän palkkaa erään länsilappalaistie-
+täjä Anuntin ja erään suomalaisen menemään
+Stolbovaan ja Nurmensättiin kaivamaan hautoja
+ja etsimään lisää pääkalloja.
+Sitten kun niitä on
+riittävästi, lähtevät he takaisin kohti Kirkkonie-
+meä.
+Matkalla nousee kuitenkin raju myrsky ja
+kaikki pääkallot huuhtoutuvat mereen ja he itse
+hädin tuskin pelastautuvat rantaan.
+Suomalai-
+nen lähti Ruijaan ja Anunti Petsamoon.
+Klerck
+joutui kuin joutuikin luovuttamaan sydämensä
+viimelopussa pirulle, joka oli hienosti pukeutu-
+nut herra.
+Hän saapui Klerckin taloon, meni
+yläkertaan, jossa potilas oli vuoteen omana ja
+tuli hetken kuluttua alas Klerckin sykkivä sydän
+lautasella.
+Iisakinkari (3841 01) Juutuanvuonon ja
+Ukonselän1 yhtymäkohdassa Vuotsosaaresta
+0,3 km koilliseen.
+Iisakin henkilöllisyydestä ei
+ole tietoa.
+Iisakinkenttä (MML) Inarijärven Kan-
+kivuonon pohjukasta 0,7 km etelään.
+Iisakin
+Iisakin Kotasaari (MML) Mergamsaaren
+Iisakin henkilöllisyydestä ei ole
+tietoa.
+Iisakinlahti (RP 1990) Viimassaaren Rip-
+povuopajan ja Niulahden välissä.
+Iisakin hen-
+kilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Iisakkijärvi - Isákkáájävri (3843 1) Pie-
+ni järvi Kessivuonosta 3 km etelään.
+Isákkáá = deminutiivinen genetiivimuoto mie-
+hen nimestä Issáák = Iisakki > Pikku Iisakin,
+jonka henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Iiskonniemi - Isánjargâ (4911 2) Sevetti-
+järven Ukonselän2 lounaisrannalla.
+Nimi on ollut aikai-
+semmin Ucpárnáá Isá njargâ = 'Pikkupojan
+(Pikku Eljaksen) Iisakin niemi'.
+Määriteosan Is-
+sá = Iisakki oli sukunimeltään Paltto ja isänsä
+etunimi Eljas.
+Koska tämä Eljas oli isänsä kai-
+ma, hän oli perheelleen "pikkupoika".
+Iivananlampi ~ Iivananrapakko (RP
+1991) Kotajärven2 ja Siskelijärven2 välissä.
+Iiva-
+na Lietoff kalasti lammella sotien jälkeen.
+Iivarinlaassat - Ivváárlássááh (3841 2,
+EA) Pienten saarten ryhmä Keskimmäisen
+Akusaaren itäpuolella.
+Kyse on ehkä Iivari Kangasnie-
+Iivarintalojärvi (MML) Lampi Inarin kir-
+konkylän eteläpuolella sijaitsevasta Saukkojär-
+vestä 1,2 km lounaaseen.
+Kyse on ehkä Iivari
+Ikkerjávráájeggi (TII 1963) Suo Ikkerjär-
+ven kummassakin päässä.
+Ikkerjärvi, jávráá = deminutiivi-
+nen genetiivimuoto sanasta jävri = järvi > jär-
+visen, jeggi = jänkä.
+Ikkerjärvi - Ikkerjáávráš (3834) Sul-
+kusjärven1 pohjoispuolella.
+mennos inarinsaamesta: ikker = mukaelma-
+inarinsaamennos koltansaamen sanasta e'³³er
+= ontuva, jáávráš = deminutiivimuoto sanas-
+ta jävri = järvi > järvinen.
+Sammeli Kuuvan
+mukaan eräs koltta oli paossa tsaarin viran-
+omaisia, mutta eräs virkamies oli saanut vihiä
+karkulaisen olinpaikasta ja tavoittanut hänet
+Sulkusjärven1 seutuvilla, jolloin oli ampunut
+häntä suustaladattavallaan ja osunut miestä
+jalkaan.
+Viranomainen ei kuitenkaan saanut
+häntä kiinni ja tämän jälkeen mies oli alkanut
+ontua.
+Perimätieto ei kerro, kuinka pitkään mies
+asusteli Sulkusjärven1 lähettyvillä.
+seen kuuluvat myös Ikkerinniemi - Ikkernjar-
+gâ, Ikkerinsaari - Ikkersuálui, Ikkerinvuono
+- Ikkervuonâ, Ikkerjávráájeggi, Ikkerlompola
+- Ikkerluobbâlâš, Ikkervaara - Ikkerváárááš ~
+Ikkervääri, Ikkervuonnjälmi ja Ikkervuonpottâ.
+Ikkerlompola - Ikkerluobbâlâš (3834)
+Sulkusjärvestä1 lähtevän Sulkusjoen ylin lom-
+Ikkerjärvi,
+luobbâlâš = deminutiivimuoto sanasta luobâl =
+lompola > lompolainen.
+Ikkerinniemi - Ikkernjargâ (3841 2,
+YAS) Niemi Inarijärvessä Sikastovuonon ja
+Ikkerinvuonon välissä.
+Ikkerinjärvi.
+Ikkerinsaari - Ikkersuálui (3841 2,
+YAS) Pieni saari Inarijärvessä Kivitarpomasaa-
+ren länsipuolella.
+Määriteosaseltys ja nimiperhe: ks.
+Ikkerinvuono - Ikkervuonâ (3841 2,
+YAS) Sarminiemen pohjoispään länsipuolella
+sijaitsevista lahdista eteläisempi.
+Ikkerjärvi.
+Ikkervaara - Ikkerváárááš (3834) Vaa-
+ra Sulkusjärven1 pohjoispuolella.
+Ikkerjärvi, váárááš = demi-
+Ilbisjávráá"uájá (HTV) Pitkä ja kapea
+lahti Ilpisjärven luoteispäässä.
+Ilpisjärvi,
+jávráá = deminutiivnen genetiivimuoto sanasta
+jävri = järvi > järvisen, "uájá = pitkä ja kapea
+lahti, johon laskee tai josta laskee joki (suoja).
+Ilkiäjärvenoja - Ilgeejävrjuuvâš (LL
+1977) Ilkiäjärvestä Kortelampeen3.
+Perusosal-
+taan epätarkka suomennos inarinsaamesta:
+Ilkiäjärvi.
+Ilkiäjärvi - Ilgeejävri (LL 1977) Rautu-
+järven1 ja Juutuan välissä.
+Ilkiälompolat, Ilkiäjärvenoja - Ilgeejävrjuuvâš
+ja Ilkiävaara - Ilgeevääri2.
+Ilkiälompolat (RP 1991) Kaksi lompolaa
+Ilkiäjärvenojassa.
+Ilkiävaara - Ilgeevääri2 (LL 1977) Ilkiä-
+järven luoteispuolella.
+Illepjáávráš ~ Illepjävri (SA 1964,
+HTV) Pieni järvi Kontosjärven itäpuolella.
+rinsaamea: Illep = johdos kolttamiehen nimestä
+'Filip', jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jäv-
+myös Illeppáávtáš ja Illeppivaara - Illepváárááš
+~ Illepvääri.
+Illeppáávtáš (MV 2003) Pieni pahta Sul-
+kusjärven1 Rapasalmen kaakkoispuolella.
+Illepjáávráš,
+páávtáš = deminutiivimuoto sanasta pähti =
+pahta > pahtanen.
+Illeppivaara - Illepváárááš ~ Illep­
+vääri (SA 1964, HTV) Illepjáávráš-järven ete-
+läpuolella.
+Illepjáávráš, váárááš = deminutiivimuoto sanas-
+ta vääri = vaara > vaaranen.
+Ilpisjärvi - Ilbisjävri ~ Ilbisjáávráš
+(SA 1964, HTV) Nellimin itäpuolella sijaitse-
+van Ahvenjärven12 eteläpuolella.
+taan mukaelmasuomennos inarinsaamesta: ilbis
+= attribuuttimuoto sanasta ilbâd = ilkikurinen.
+Nimi on tullut siitä, kun eräs seutua tuntematon
+ihminen lännestä tullessaan oli lähtenyt kiertä-
+mään järveä pohjoispuolelta mutta joutui pitkän
+niemen kärkeen, josta järvi jatkui vielä luotee-
+seen yli puolen kilometrin mittaisella kapealla
+lahdella, jonka nimi on Ilbisjävr"uájá.
+Näin jär-
+vi narrasi ja narraa edelleenkin outoja ihmisiä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ilbisjävr"uájá.
+Iltasaari - Ildájáásuáloi ~ Ildájáásuá­
+lui (HTV) Pieni saari Inarijärvessä Tiainen-ta-
+losta 0,7 km länteen.
+Suora inarinsaamennos
+suomen kielestä tai mukaelmasuomennos ina-
+rinsaamesta: ildájáá = deminutiivinen genetii-
+vimuoto tuntemattomasta sanasta ildájâš, joka
+voisi olla johdos suomen kielen sanasta iltainen.
+Saari on ilta-auringon puolella Tiaisesta katsoen.
+Iltavellinlammet - Ehidâsmááláá jáv­
+rááh (3843 1, ES) Kaksi pientä järveä Matjär-
+vestä Paatsjokeen laskevassa joessa.
+Määritteen demi-
+nutiivis-genetiivinen loppuosa mááláá ei tässä
+tapauksessa tarkoita "velliä", vaan kala keittoa.
+Korrekti suomennos olisi Iltakeitto lammet.
+Ehidâsmáálááš.
+Vähintään 110
+vuotta vanha nimi, koska se on mer kitty myös
+Malmbergin (1896) Enare Revier -karttaan.
+Immosen Kalajärvi (3832) Paksupetäjä-
+järven2 eteläpäästä 1,2 km länteen.
+Mahdolli-
+sesti Yrjö Immosen mukaan.
+kuuluu myös Immosenlampi ~ Pitkälampi3.
+Immosenlampi ~ Pitkälampi3 (RP 1991)
+Saamen Radion ja SAKK:n välissä.
+Yrjö Im-
+mosen mukaan.
+Inari - Aanaar - Anár - Aanar
+(3841 1, JM 1998) Kylä Inarijärven länsipääs-
+sä ja Suomen suurin kunta.
+Suomeksi, inariksi,
+pohjoissaameksi ja koltaksi.
+Professori Pekka
+Sammallahden mukaan nimi tulee verbistä an-
+nee˜ = käyttää, pitää.
+Tuomo Itkonen (1981) kir-
+jassaan "Inari.
+Inarin kirkkojen ja paimenten
+muisto" tuntee Inarin paikannimenä (v. 1517),
+mutta hänen veljensä T. I. Itkonen (1966b) kir-
+jassaan "Lappalaisia paikannimiä 1500-luvul-
+ta" ei, vaikka tuntee esim.
+Paatsjoen (Patzuig)
+tai Näätämön (Neffdoma).
+viittaa luettelosta poisjätettyihin "lapista naa-
+purikieliin" lainautuneisiin nimiin, "jotka tun-
+tuvasti poikkeavat originaalista, tarkoittaen
+mm.
+Inari-nimen alkuperäismuotoa "Anàr",
+nykyään Aanaar (inarinsaameksi) ja "Ânar",
+nykyään Anár (pohjoissaameksi), sekä luette-
+lee joukon nimiä, jotka on jätetty pois listasta,
+kuten "Inare, Innar, In (n) ari), norj.
+Indiager,
+Indiaur" jne.
+Oikeastaan näiden kahden kirjan
+perusteella voitaisiin identifioida kirjallisen Ina-
+ri-nimen syntyneen noin vuosien 1500 ja 1517
+välillä.
+Seuraavassa Inari-nimen historiaa:
+- Tuomo Itkonen kertoo kirjassaan "Ina-
+ri.
+Inarin kirkkojen ja paimenten muisto", al-
+kusanoissaan Inari-nimen mainitun historian
+lehdillä v. 1517, jolloin oli kyse inarilaisten iki-
+vanhasta oikeudesta Ruijanmeren rantaan ja
+kalaan.
+Moskovan suuriruhtinas Vasili on Vuo-
+reijan linnassa säilyneiden papereiden mukaan
+antanut heinäkuussa 1517 lappalaisille "turvakir-
+jan" (J. Fellmanin Muistelmat v:lta 1906), jossa
+sanotaan:
+"Minä mahtavin herra olen armossa suo-
+nut lappalaisilleni, että kun meidän verovou-
+timme menee heidän luokseen lappalaisten
+maahan kantamaan meidän veroamme, niin
+tulee yhden verovoudin käydä. . . . Suoniky-
+lässä ("Suniel") ja Näätämössä ("Niafdain" =
+Neiden) ja pohjois-osassa Inaria ("Niadri") ja
+Utsjoella ("Udziukkei") ja Varangissa ... Niin
+olen minä myös armossa suonut heille tämän
+heidän merenrantansa Paatsjoesta ("Palitzre-
+kow") Umbaan ("Ombo") asti: tälle heidän
+merenrannalleen älkööt karjalaiset tai nov-
+gorodilaiset tai ruotsalaiset tai kukaan muu
+rohjetko mennä ja harjoittaa siellä elinkeinoa."
+- Ilmari Itkonen (1910, s. 270) käsikirjoituk-
+sessaan "Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Inari-
+järven ympäristöltä" kertoo Fellmanin arvelleen
+nimen (Enar, Enare, Einara, Inari, lapp.
+Anar, Anara) johtuvan ehkä muinaisskan-
+dinaavisesta Einar-sanasta.
+Myös Gustav von
+Düben (1977, Lappland och Lapparnes s. 118)
+yhtyy samaan käsitykseen (eräs lahti Inarijär-
+vessä on ennen ollut nimeltään Einarinlahti
+ja vieläkin on erään inarilaisen talon nimi Ei­
+nari).
+Edelleen Ilmari Itkonen kuvaa: "Inari,
+sekä seutua, että järveä ovat norjalaiset kutsu-
+neet nimellä Indjager, Indiager (Fellman I,
+sekä erityisesti järveä ovat venäläiset
+nimittäneet "Yliseksi Imandraksi" (v. Düben
+1977, s. 7), erotukseksi Venäjän Lapin (alisesta)
+Imandrasta".
+Inarinmaa - Aanaareennâm, Inarijärvi - Aa-
+naarjävri - Anárjávri - Aanarjäu'rr, Inarijoki -
+Aanaarjuuhâ - Anárjohka, Inarin kirkonkylä -
+Aanaar markkân, Inarin kunta - Aanaar kieldâ
+- Anára gielda, Inarin vanha kirkko - Puáris
+Aanaar kirkko ja Inarin paliskunta - Aanaar
+paalgâs.
+Inarijärvi - Aanaarjävri - Anárjáv­
+kolmanneksi suurin järvi, jossa on pinta-alaa
+veyttä 50 km, rantaviivaa 3 308 km ja syvyyttä
+92 m. Simon van Salingenin kartassa v:lta 1601
+In Jevner See, Andreas Bureuksen kartassa
+v:lta 1611 Enara Tresk (T. I. Itkonen 1965,
+s. 144), Isaac Olsenin kartassa v:lta 1714 Ind
+Jagers Wand, Peter Schnitlerin kartassa v:lta
+1745 Indjager vand, Hermelinin kartassa
+vuodelta 1979 Enara Träsk ja Georg Wah-
+lenbergin kartassa v:lta 1802 Enare Träsk.
+Inari.
+Inarin Kivilahti ~ Kivilahti (LL 1981,
+3832) Pitkä lahti Inari järven Nuoransuunselän
+eteläosan länsipuolella.
+Lahti sijaitsee Inarijär-
+ven puolella (erotukseksi Ukonjärven1 Kivilah-
+desta, joka on etelämpänä).
+Ingan Kuppijärvi - Igá Koppâjáávráš
+(3834) Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ikkerijär-
+ven länsipuolella.
+Inkerinjärvi - Inkerijäu'rr (MML, JM)
+Kyyneljärven puolesta välistä 0,5 km luotee-
+I¹gápaškemke˜gi (OA 2004) Kivi Riu-
+ruvuonon itärannalla.
+Inarinsaamea: I¹gá =
+genetiivimuoto naisen nimestä I¹gá = Inga ~
+Inka > Ingan ~ Inkan, paškem = aktiomuoto
+verbistä paške˜= ulostaa > ulostama (paskan-
+tama), ke˜gi = kivi.
+Ingan henkilöllisyydestä ei
+Irnááláássáš (AS) Pieni saari Nitsijärven
+'olâ "uop pâm njargâ-niemen eteläosan itäpuolel-
+Inarinsaamea: Irnáá = mahdollisesti lyhenty-
+nyt genetiivin deminutiivimuoto miehen nimestä
+Irján > Irjánáá = Yrjö > Yrjösen, láássáš = de-
+minutiivimuoto sanasta lássá = laassa > laassa-
+nen eli luoto luotonen.
+Irvassaaret - Irveesuolluuh (3832) Nan-
+guvuonon suurin saari sen keskivaiheilla.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: irvee = ge-
+netiivinen johdos sanasta irve = saukon pesä
+(luola).
+Isápajedimmuorämmirâš (TII 1963)
+Kumpu Nammijärven pohjoisosan ja Norjan
+vastaisen valtakunnanrajan välissä.
+Kummun
+täsmällinen sijainti ei ole tiedossa.
+mea: Isá = genetiivimuoto miehen nimestä Is-
+sá = Iisakki > Iisakin, pajedim = aktiomuoto
+verbistä pajedi˜ = nostaa > nostama, muorâ =
+puu, ämmirâš = deminutiivimuoto sanasta äm-
+mir = tieva, kumpu, kunnas.
+Iso Ahvenjärvi1 - Stuorrâ Vuáskujäv­
+ri1 - Jõnn Vuâskjäu'rr (VS) Saitajärvistä
+Suora suomennos ja suora kol-
+tansaamennos inarinsaamesta.
+seen kuuluvat myös Pikku Ahvenjärvi - Uccâ
+Vuáskujáávráš - Vuâskjääura¿ ja Vara-ahven-
+Iso Ahvenjärvi2 - Vuáskujävri5 (LL
+1977) Juutuan Haapaniemestä2 2 km kaakkoon.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta, koska
+alkuperäisestä nimessä ei ole isoa tarkoittavaa
+etuliitettä.
+Iso Ahvenjärvi2 - Stuorrâ Vuáskujäv­
+ri2 (3834) Kolmesta Ahvenjärvestä pohjoisin
+Kolmosjärven eteläpäästä 3 km länteen.
+venjärvet3.
+Iso Arttajärvi - Stuorrâ Árttáájävri
+(3834) Luttojokeen laskevassa Kolmosjoessa.
+Vanhempi inarinsaamen nimi on ollut Stuorrâ
+Ärtteejävri (STK 1929).
+Art-
+tasaaret.
+Arttajärvet.
+Iso Harrijärvi - Stuorrâ Suávviljäv­
+järven itäpuolella.
+Suora suomennos ja suora
+koltansaamennos inarinsaamesta.
+Harrijärvet.
+Iso Hiirijärvi - Stuorrâ Säpligjävri -
+Sä'pplijäu'rr (SA 1964) Järvi Kuoskerniemes-
+Suora suomennos ja epätarkka koltansaa-
+mennos inarinsaamesta, koska nimestä puuttuu
+isoa kuvaava etuliite.
+Hiiriniemi.
+Isojänkkä (3832 08) Määriteosastaan huo-
+limatta pienehkö suo Ylemmästä Akujärvestä
+1 km koilliseen.
+Jänkkä = suota kuvaava perä-
+pohjolan murresana.
+Isojänkä1 (RP 1991) Määriteosastaan huo-
+limatta pienehkö suo Nanguniemen Saivarvaa-
+ran itäpuolella.
+Isojänkä2 (RP 1991) Määriteosastaan huo-
+limatta pienehkö suo Könkäänjärvestä 1,5 km
+itä-kaakkoon.
+Isojänkä3 (MH 2007) Määriteosastaan
+huolimatta pienehkö suo Luton, Sakiamaan ja
+Hurun Pirunpään välissä.
+Isojärvi - Stuorrâjävri - Jõnnjäu'rr
+(4911 2, JM) Monilahtinen järvi Suolisjärven
+pohjoispään ja Kivijärven6 välissä.
+Iso Jääsaari - Jie¹âsuálui (3841 2) Suu-
+ri saari Inarijärven Kasariselän eteläpuolella.
+alkuperäisessä nimessä ei ole isoa kuvaavaa
+Jääsaaret.
+Iso Kaakkurijärvi (3832) Keväjärvestä
+0,5 km kaakkoon.
+Kaakkuri-
+järvet2.
+Iso Kaijasaari (3832) Kaijasaarista suu-
+rempi Inarijärven Joensuunselällä Konesnie-
+mestä 1 km pohjoiseen.
+Kaija-
+saaret.
+Iso Kalliovaara - Källeeváárááš1 ~
+Stuárráb Källeeváárááš (3834, SA 1964)
+Nammijärven koillispuolella sijaitsevan Kuohana-
+inarinsaamesta: sturráb = suurempi, váárááš =
+Kalliovaarat.
+Iso Kapaselkä - Ruánniháittáájor¹â
+(LL 1981) Järvenselkä Inarijärven Petäjäsaar-
+ten ja Miesniemen välissä.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: ruánnih
+= kapakala, áittáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta äitti = aitta > aittasen, jor¹â =
+järvenselkä eli 'Kapakala-aittasenselkä'.
+saamen nimi kattaa myös Pikku Kapaselän, jo-
+ka kuuluu Iso-Kapaselän nimiperheeseen.
+Iso Kapperijärvi - Stuorrâ Kappeer­
+jävri (4822 2+4824 1) Järvi Vätsärissä Raja-
+vaaran lounaispuolella.
+Kapperijärvet.
+Iso Korppijärvi - Stuorrâ Káránâsjäv­
+ri (4812) Sulkusjärven1 Pitkänlahden perältä 2,5
+Korppijärvet/Korppivaara6.
+Iso Kotsamojärvi - Kuáccámjáávráš
+(3832) Nangujärven länsipuolella sijaitsevan
+Kotsamon (vaara) pohjoispuolella.
+Kotsamo, jáávráš = deminu-
+tiivimuoto sanasta jävri = järvi.
+Alkuperäisessä
+nimessä ei ole isoa kuvaavaa etuliitettä ja perus-
+osakin on deminutiivimuodossa.
+Iso Kuivajärvi ~ Pommilampi - Koške­
+jävri2 (3832, JAM 2003) Raja-Jooseppiin johta-
+van maantien itäpuolella Mattojärvestä 1,5 km
+etelä-lounaaseen.
+Ilmeisesti suomennos inarin-
+saamesta, vaikkakin inarinsaamen nimessä ei
+ole isoa kuvaavaa etuliitettä.
+Suomenkielinen
+rinnakkaisnimen määriteosa tullee lampeen
+upotetuista sodanaikaisista räjähteistä.
+Isolahti1 - Stuorrâluohtâ (3841 1) Inari-
+järven Kuortakkivuononsuun itärannalla.
+Isolahti2 (LL 1981) Mahlatin (Inarijärven
+suurin saari) kaakkoispäässä Palovaaran koh-
+Stuorrâluohtâ.
+3832/2001 nimi on 1 km koillisempana eli pai-
+kassa, jossa on Lahesluohtâ.
+kuuluu myös Isonlahdenperä.
+Isolahti3 (3832) Mattojärven itäpää.
+saamen nimi on todennäköisesti Stuorrâluohtâ.
+Isolaki (3832) Korkea vaara Laanajärven
+Kuuluu Järnamorostoihin.
+miperheeseen kuuluu myös Pikkulaki.
+Iso Laklemijärvi - Stuorrâ Lagglim­
+jävri (3843 1) Majavajärven lounaispäästä
+4 km etelään.
+Metsäkonduktööri A. W. Granitin
+kartassa v:lta 1897 "Stuora Laklemijaur".
+Laklemijärvet.
+Iso Luosmajärvi - Stuorrâ Luovtâs­
+máájävri (3841 1) Järvi Luosman koillispuolel-
+Luosma, luovtâs-
+máá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+luovtâsmâš = lahdelmainen > lahdelmaisen.
+Iso Mielikköjärvi - Mielâhjáávráš
+(3832, TII 1963) Kahdesta pienestä järvestä
+suurempi Nanguvuononperän ja Ivalo joen ala-
+juoksun välissä.
+Mielikköjänkä, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+nimessä ei ole isoa kuvaavaa etuliitettä.
+Isonkivenjänkä - Stuorrâke˜gjeggi
+(4821 2) Pieni suo Mourasvaaran koillispuo-
+miperheeseen kuuluu myös Isonkivenlampi -
+Stuorrâke˜glááduš.
+Isonkivenjärvi (3832) Pieni järvi Myössä-
+järven pohjoispuolella.
+Isonkivenjärvi - Stuorrâke˜gjáávráš
+(3834) Sarmijärven1 Haapavuonon2 perältä
+2,5 km itä-koilliseen.
+Isonkivenlampi - Stuorrâke˜glááduš
+(4821 2, SSS) Pitkähkö lampi Isonkivenjängän
+mennos inarinsaamesta: lááduš = deminutiivi-
+muoto sanasta láddu = lampi > lampinen.
+Isonkivenjänkä.
+Isonlahdenperä (LL 1981) Mahlatin (Ina-
+rijärven suurin saari) kaakkoispuolella sijaitse-
+van Isolahden2 pohjoispää.
+Iso-
+lahti2.
+Isonsaarensalmensaari (RP 1990) Vuon-
+tisjärven eteläpään Isonsaarensalmessa.
+Isonsaarensalmi/Isosaari5.
+Isonsaarensalmi (RP 1990) Pieni salmi
+Vuontisjärven eteläpäässä Isosaaren5 ja mante-
+reen välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ison-
+saarensalmensaari.
+Isosaari4.
+Isontaipaleenjärvi (3832) Inarin kirkon-
+kylän eteläpuolella sijaitsevan Saukkojärven
+köisesti Stuorrâmye˜hijävri.
+taival ~ Isojuurakko.
+Iso Palovaara ~ Palo­Kompsiovaarat
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pieni Pa-
+lovaara ja Palovaaranlampi.
+Kompsiot.
+Iso Paskuljärvi - Paskuljävri (SA 1964)
+Järvi Pitkäjärven11 ja Pienen Paskuljärven välis-
+Vanhempi nimi on ollut Piärtušmjáávráš
+(TII 1963) 'Hangasjärvinen' ja rinnakkaisnimi
+mahdollisesti Kihosjävri, sanasta kiih☠= ol-
+la soitimella, koska Suomen yleiskartassa v:lta
+1944 nimi on "Kihosjärvi".
+Alun perin mukael-
+masuomennos inarinsaamesta, mutta sittemmin
+määriteosaltaan raakalaina suomen kielestä ta-
+kaisin inarinsaameen.
+Nimi on niin epäonnistu-
+nut, että olisi syytä palauttaa karttoihin alkupe-
+räinen nimi Paaskyeljävri.
+Paskuljärvet.
+Iso Peuravaara (3831) Kurulompolasta
+4 km lounaaseen.
+näköisesti Stuárráb Koddeváárááš.
+seen kuuluu myös Peuralampi.
+Peuravaarat.
+Iso Pielpajärvi - Piälppáájävri ~ Piäl­
+báájävri ~ Stuorrâ Piälppáájävri (TII 1963)
+Pielpajärvistä läntisempi.
+Pielpajärvet.
+Vuonna 1899 nimi on jo kirjat-
+tu inarinsaameksi perusosaltaan lähes nykyisel-
+lä tavalla Pielbajävri "Pielbajäyri" (SYK 1899).
+Jacob Fellmanin (2001, s. 112) mukaan järvellä
+on ollut taistelu saamelaisten ja vainolaisten vä-
+lillä ja saamelaiset ovat ampuneet vainolaisjou-
+kon kuoliaaksi; toisen tradition mukaan taistelu
+olisi tapahtunut pirkkalaisten ja kantalahtelais-
+ten välillä (I. Itkonen 1910).
+Muinaisen tarinan
+mukaan Pielpajärvellä olisi työnnetty avantoon
+joku lannasta saapunut tuomari, mitä tarinan
+kuulija (Ilmari Itkonen) epäilee.
+Saman tari-
+nan mukaan tuomarin kyytimies oli asunut
+Kuuvakappeer-vaaran luona.
+Pielpajärven lä-
+heisyydessä on ollut myös uhripaikka, jossa
+on uhrattu talvella (C. E. Almgerin käsikirjoi-
+tus M.M.
+Yhd:n arkistossa / I. Itkonen 1910).
+Pielpavuononperällä nykyisen Pielpajärvenpo-
+lun alkupäässä on talon kokoinen neliskantti-
+nen tasainen kivi, leveydeltään noin 5 x 5 m ja
+korkeudeltaan noin 4 m, jonka päällä kasvaa
+kookas mänty.
+Se voisi hyvinkin olla palvoskivi,
+josta Itkonen kertoo.
+Iso Pihtijärvi - Postjävri (3832, JAM
+2003) Kapea pitkä järvi Naapään ja Raja-Joo-
+seppiin johtavan maantien välissä.
+Pihtijärvet.
+Alkuperäisessä ni-
+messä ei ole isoa kuvaavaa etuliitettä.
+Iso­Potso (3832) Pieni saari Inarijärvessä
+Laattianiemestä 1,5 km itään.
+Potsosaaret.
+Iso­Roiro - Roiro ~ Ruáiru (3843 1)
+Suuri saari Sammakkoniemen1 pohjoispuolella.
+Saaren aikaisempi inarinsaamenkielinen nimi
+on ollut Ruáiru ja nykyinen nimi on raaka-
+laina suomenkielisestä sanasta: roiro, joka on
+mukaelmasuomennos inarinsaamen sanasta
+ruáiru = railo.
+Nykyinen nimi on siis palautu-
+nut inarinsaameen mitään merkitsemättömä-
+nä raakalainana suomen kielestä.
+T. I. Itkonen
+(1966) kirjoituksessaan "Lappalaisia paikan-
+nimiä 1500-luvulta" s. 22, kertoo Roiron mer-
+kitsevän samaa, kuin Luiro: "Roiro l. Sombio
+Jockj 1598, Rura Fluvius ja Rura Järff 1642 - 43,
+Roiron saaria on kaksi, ja niistä on käytetty
+v. 1858 myös suomenkielistä yhteisnimitystä
+"Ruiran saaret" (A. Andelin 1858: Kertomus
+Utsjoen pitäjästä s. 182).
+luvat myös Pikku-Roiro - Roirooš ~ Ruáiruš,
+Roironsalmi - Roiro"uálmi ~ Ruáiru"uálmi ja
+Uccâ Roiro"uálmi ~ Ruiruu"uálmi.
+Nimi ruáiru
+tulee siitä, että saaren pohjoispäästä aukeaa jo-
+ka talvi suuri railo Vasikkaselän poikki (Lehtola
+& Lehtola 1984, "Viimeinen katekeetta" s. 141).
+Iso Rovijärvi - Stuorrâ Ruávijävri -
+Ruä'vjäu'rr (4913 1) Vätsärissä Äälisjärvestä
+Epätarkka suomennos ja
+epätarkka koltansaamennos inarinsaamesta:
+ruávi = rova (vanha paloalue).
+Koltansaamen
+nimestä puuttuu isoa tarkoittava sana jõnn.
+Rovipää.
+Iso Ruohojärvi - Stuorrâ Ruáhujäv­
+ri (3834) Nangujärvestä 5,5 km etelään.
+Ruohojärvet2.
+Iso Ruohokangas (LL 1969) Alimmaisen
+Ruohojärven ja Karhunpesäjuppuran välissä.
+Isosaari1 - Stuorrâsuálui1 - Jõnnsuâl
+(4911 2, JM) Suolisjärven suurin saari.
+suomennos ja koltansaamennos inarinsaamesta.
+Isosaari2 - Stuorrâsuálui2 (YAS) Korp-
+pikurujärven suurin saari.
+Isosaari3 ~ Lammassaari7 ~ Pihlaja­
+saari (3841 1, RP 1990) Pikkujoenjärven poh-
+joispäässä.
+Isosaari4 (3841 1) Vuontisjärven keskiosan
+suurin saari.
+Isosaari5 (3841 1) Vuontisjärven eteläosan
+Isonsaarensalmi ja Isonsaarensalmensaari.
+Iso Saarijärvi - Stuorrâ Suollušjävri
+(3834) Nangujärven pohjoispäästä 3 km itään.
+saamesta: suolluš = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta suálui = saari > saarisen.
+miperheeseen kuuluu myös Saarijärvenluusua.
+Saarijärvet.
+Iso­Saunari ~ Saunari - Sáv¹ár ~
+Sevnjârâš (3841 2, J. Qvigstad 1888) Saari Ina-
+rijärvessä Partakonselän eteläpuolella.
+Saunarit.
+Iso Siikajärvi - Stuorrâ Šapšjävri -
+Jõnn Šapššjäu'rr (4821 2) Siikajärvistä suu-
+rempi lähellä Venäjän vastaista valtakunnanra-
+jaa Nellimistä 17 km itään.
+ja koltansaamennos inarinsaamesta.
+Siikajärvet.
+Iso Suorsajärvi - Cuássáájävri (TII
+1963) Suorsapään länsipuolella.
+Suomea ja ina-
+mainarinsaamennos koltansaamesta: cuássáá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta cuásáš =
+tuntematon sana.
+Suorsapää.
+Iso­Söimi - 'yeiminsuálui (3844 1)
+Suuri saari Inarijärven Kuoskerniemen luoteis-
+nos inarinsaamesta: "yeimin = johdos sanas-
+ta "yeimi = sauvoin.
+myös Söiminlahti - 'yeiminluohtâ, 'yeimin-
+vyeppee, Söiminnuora, Pikku-Söimi ja Lostâ-
+'yeiminsuálui.
+Alkuperäisessä nimessä ei ole
+isoa kuvaavaa etuliitettä.
+Iso Taimenj��rvi - Kuáv¿urjävri -
+Jõnn Ku'vˆˆjäu'rr (4822 2+4824 1) Vätsärin
+Pohjoisoivista 3 km pohjois-luoteeseen.
+ka suomennos inarinsaamesta ja suora koltan-
+Asiaa
+tukee R. Malmbergin (1896) Enare Revier -kart-
+ta, koska siinä nimi on "Kuoutsjurjaur".
+perheeseen kuuluu myös Pikku Taimenjärvi -
+U'cc Ku'v¿¿jäu'rr
+Isotaival ~ Isojuurakko - Stuorrâmyet­
+ki (TII 1963, 3832) Kolmen kilometrin mittainen
+taival Ronkajärven ja Saukkojärven välissä.
+Ensimmäisen suomenkielinen nimi on suora
+Isovaara1 ~ Mäntyvaara - Stuorrâ­
+vääri (3814, LL 1978) Karipään lounaispuo-
+miperheeseen kuuluu myös Isovaaranoja -
+Stuorrâvärjuuvâš.
+Isovaara2 (3832) Akupäästä 2,5 km itä-
+Isovaaranoja - Stuorrâvärjuuvâš (LL
+1978) Isovaaran itäpuolta Kyläjokeen.
+Isovaara1.
+Iso Vuoksiselkä (3833+4811) Raja-Joosep-
+piin johtavan maantien pohjoispuolella sijaitse-
+van Vuoksijärven lounaispuolella.
+seen kuuluu myös Ylimmäinen Vuoksiselkä.
+Vuoksijärvi.
+Istumasaari (LL 1981) Inarijärvessä Piltsi-
+selän lounaispäässä.
+Itäinen Palokotajärvi (4821 2) Palokota-
+järvistä itäisempi Rajavyöhykkeellä sijaitsevien
+Siikajärvien pohjoispuolella.
+Pa-
+lokotamaa.
+Itäinen Torkojärvi ~ Kämppä­Torko­
+järvi (3833+4811) Torkojärvistä itäisin.
+Itä­Kapperijärvi - Nuorttiimus Kap­
+peerjävri (4822 2+4824 1) Nammijärvestä
+5 km pohjois-koilliseen.
+inarinsaamesta: nuorttiimus = itäisin, kappeer
+= lakki, jävri = järvi.
+Kapperi-
+Ivalo - Avveel - Avvil - Â'vvel (3832,
+TII 1963, JM 1998) Inarin kunnan hallinnolli-
+nen keskus, jossa on noin 4 000 asukasta.
+kaelmasuomennos, pohjoissaamennos ja kol-
+Ivalojoki.
+Suhteellisen nuo-
+ri uudisnimi, joka lienee vakiintunut käyttöön
+ilmeisesti Petsamon Suomeen liittämisen yhtey-
+dessä eli vuodesta 1920 eteenpäin, koska Ilmari
+Itkonen käyttää käsikirjoituksessaan v:lta 1910
+muotoa Iivalo, tarkoittaen kuitenkin Ivalojokea.
+Suomen yleiskartassa v:lta 1899 nimi oli vielä
+Kyrö, mutta jo Suomen taloudellisessa kartassa
+v:lta 1930 Ivalo.
+Ivalojoensuu - Avveelnjälmi ~
+Avveel njálmádâh (TII 1963) Ivalojoen suis-
+to Veskoniemen ja Konesniemen välissä.
+Ivalojoki - Avveel ~ Avveeljuuhâ -
+Avviljohka - Â'vveljokk (3832, TII 1963,
+JM 1998) Suuri joki, joka saa alkunsa Enonte-
+kiön puolelta ja laskee Inarijärveen.
+Suomeksi,
+inarinsaameksi, pohjoissaameksi ja koltansaa-
+meksi.
+Oluff L. Treskin kartassa v. 1642 "Avila
+Fluvius", Hermelinin kartassa "Aveljock" (Her-
+melin 1797), josta voidaan päätellä inarinsaa-
+men nimen olleen sama kuin nykyäänkin, ja
+suomenkielisten karttojen painamisen jälkeen
+Ivalojoki (SYK 1873).
+Lea Laitisen informan-
+tin Anna Maria Sarren (*1905) mukaan nimi
+on ollut Avvei.
+Mukaelmasuomennos, pohjois-
+saamennos ja koltansaamennos inarinsaames-
+ta: avveel = vuotava, Nimiperheeseen kuuluvat
+myös Ivalo - Avveel - Avvil - Â'vvel, Ivalon len-
+toasema - Avveel kirdemsajattâh, Ivalon-Matti
+- Avveel-Matti - Avvil-Máhtte, Ivalojoensuu -
+Avveelnjälmi ~ Avveelnjálmádâh, Joensuunsel-
+kä - Avveelnjälmjor¹â, Avveelskäi˜i ja Ivalon
+terveyskeskus - Avveel tiervâsvuo˜âkuávdáš -
+Avvila dearvvasvuo˜guovddáš.
+Ivansaari - Ivásuálui - Ivansuâl
+(3844 1, VS, MML) Saari Nitsijärven pohjois-
+päässä Karsikkoniemen kohdalla.
+mennos inarinsaamesta ja koltansaamennos
+Saanut nimensä saarella va-
+jaat 200 vuotta sitten asuneen Ivan-nimisen
+koltan mukaan (Ilmari Itkonen 1910: "Muinais-
+Iäinármyetki (EA) Inarijärven Pielpavuo-
+non ja Pielpajärvien välinen kannas.
+saamea: Iäinár = Einari, myetki = taival.
+Eh-
+kä varhempi nimi on ollut Einehjávráámyetki,
+koska vajaan puolen kilometrin päässä sijaitsee
+muinaisasuinpaikka Einehjáávráš, josta se olisi
+lyhentynyt nykyiseen muotoonsa.
+J
+Jaakkolanjärvi - Jaakkolanjäu'rr (MML
+2006) Rajapäästä 1,5 km länsi-luoteeseen.
+Kol-
+Ehkä lentäjä
+Erkki Jaakkola Inarista on haaveroinut pienko-
+neellaan järvessä.
+Jaakonsaari - Jákusuálui (3844 1, AS)
+Pieni saari Nitsijärven Haapalahden suulla.
+Määrite osan
+Jaaranuora - Vierccânyeri (3841 2) Ina-
+rijärven Tissisaarten ja Katsomasaaren välissä.
+saamesta: vierccâ = pässi.
+Jaa-
+rasaari2.
+Jaarasaaret - Vierccâsuolluuh (3832)
+Inarijärven Joensuunselän ja Nuoransuunselän
+inarinsaamesta: vierccâ = pässi.
+seen kuuluu myös Pikku Jaarasaari.
+Jaarasaari1 - Vierccâsuálui1 (SA 1964)
+Saari Nammijärvessä Piilola-talosta 1 km poh-
+jois-luoteeseen.
+mennos inarinsaamesta: vierccâ = pässi.
+Jaarasaari2 - Vierccâsuálui2 (3841 2,
+YAS) Inarijärven Kotkasaaren2 ja Jänisniemen2
+seen kuuluu myös Jaaranuora - Vierccânyeri.
+Jalanluiskahtamavaara (3832) Vaara
+Nanguvuonon koillispuolella sijaitsevasta Lai-
+tavaarasta 1,5 km kaakkoon.
+Kenellä jalka on
+luiskahtanut ja millaisin seurauksin, ei ole tie-
+Jalkakivi ~ Päällyskivi - Pajalâske˜gi
+(TII 1963) Suuri kivi vielä suuremman kiven
+päällä, joka on ikään kuin asetettu kolmen pie-
+nemmän kiven varaan Inarijärven Konesnie-
+men1 luoteisrannalla.
+Kivi on ollut todennäköi-
+sesti seita, koska tarinan mukaan Päivän Olavi
+oli nostanut kiven sinne ja hänhän oli kuului-
+sa seitojen tuhoaja.
+Perinnetiedon mukaan oli
+koppelolaisilla tapana heittää lantti järveen siitä
+ohi soutaessaan ja tämäkin puoltaa seita-asiaa.
+Kirjassa "Inarinlappalaista kansantietoutta"
+Iisakki Mannermaa (1830 - 1908) kertomuksen
+"Päällyskivi - Pajalâske˜gi" (kirjannut A. V.
+Koskimies) seuraavasti:
+"Päivän Olavi asui kerran Inarin saares-
+sa, jonka nimi oli Maura.
+Sen kentässä oli
+muitakin asukkaita, ja tuon kylän väki piti
+epäjumalia.
+Erään epäjumalan nimi oli Ukko,
+toisen nimi oli Akka: nämä ovat ne vaaran-
+huiput, jotka ovat lähellä Veskoniemen kylää.
+Päivän Olavi oli niin vahva mies, ettei
+hänelle vetänyt vertoja yksikään niistä ih-
+misistä, jotka hänen aikanaan elivät tässä
+maailmassa.
+Sen tähden Päivän Olavi tietäen
+olevansa väkevin uskalsi ruveta hävittämään
+seitoja, joita ihmiset palvelivat, sillä hänestä
+tuntui kauhealta, että ihmiset typeryydessään
+ja hulluudessaan pitivät jumalinaan vaaran-
+huippuja ja kiviä.
+Päivän Olavi huomasi, että
+yksi ainoa jumala oli taivaassa.
+Ihmiset kyllä
+alkoivat häntä vihata menetettyään jumalan-
+sa, jotka olivat kaikkein omituisimpia vuoren-
+huippuja tai joita he olivat itse sellaisiin paik-
+koihin koet taneet kivestä rakentaa, olivatpa ne
+patsaita tai muita sen tapaisia, mutta he eivät
+voineet häntä silti tappaa, sillä heitä pelotti
+Päivän Olavin suuri voima.
+Kun Olavi huomasi, että ihmiset pelkä-
+sivät häntä hänen voimiensa takia, niin hän
+sanoi kylän väelle:
+- Lähtekäämme kaikki tämän kylän
+asukkaat soutamaan peräkanaa Konesnie-
+meen.
+Siellä minä näytän teille kaikki voimani.
+He soutivat sinne ja menivät maihin.
+Päivän Olavi sanoi:
+- Tulkaa kaikki minun mukaani.
+He astuivat hetkisen, Päivän Olavi sei-
+sahti, sanoo kumppaneilleen:
+- Minä aion ottaa tämän ison kiven ja
+kantaa tuon paaden päälle.
+Sitä ei uskonut yksikään niistä, jotka
+olivat, vaikka he tosin tiesivät hänet vankaksi
+mieheksi.
+Eräs väestä sanoi:
+- Se työ, jonka sinä nyt aiot tehdä, on
+aivan mahdoton ihmisille.
+Päivän Olavi sieppasi äkkiä kiven maas-
+ta, kantoi kiireesti kallion viereen, heitti kiven
+sen päälle, kapusi sinne ja sanoi ihmisille,
+jotka siinä olivat näkijöinä:
+- Tuokaa kolme pienehköä kiveä: minä
+panen ne jalustaksi tälle isolle kivelle, jonka
+nyt olen kantanut.
+Hän asetti tuomansa ison kiven kolmen
+pienen kiven päälle, jotka hän sovitti niin, että
+ne olivat jokainen kiven kulman alla.
+Päivän
+Olavi sanoi kylänsä asukkaille, jotka olivat
+kovasti peloissaan hänen suuresta voimas-
+taan:
+- Tästä te näette minun voimani, ja tämä
+kivi, jonka minä olen nostanut tuolle kalliolle,
+olkoon teille ja jälkeentuleville muistona.
+He palasivat takaisin Mauran kenttään,
+jossa heidän asuntonsa olivat: sen jälkeen
+Olavi eli rauhassa ja sovussa kylän miesten
+kanssa ja kaikkien silloisten inarilaisten kans-
+- Tuota Päivän Olavin kiveä nimitetään
+vielä nytkin Päällyskiveksi".
+Paavali Valle kertoo kirjassa "Inarinlappa-
+laista kansantietoutta" (Koskimies & Itkonen
+1978) s. 317 Päivän Olavin isästä Päivästä näin:
+"Kittilän kirkonkylän pohjoispuolella on
+tunturi, jonka alla on muinaisen Päivä-ukon
+asuinpaikka: siinä on vielä sija näkyvissä,
+mutta katajia ja sammalia on siihen jo kas-
+vanut.
+Päivä-ukko oli kuuluisa voimamies ja
+hyvä peuranpyytäjä sekä sen lisäksi noita-
+kin, joten hän taisi viedä peuroja tunturista
+toiseen.
+Hän oli mainio suksimies ja mäen-
+laskija, niin ettei hänen veroistaan ollut lain-
+kaan.
+Niinpä hän kerran vetoa lyötyään laski
+alas tuolta korkealta tunturilta rasvalla täytetty
+pahkakuppi päänsä päällä eikä tämä kaatu-
+nut hänen laskettaessaan jyrkännettä alas
+kotikenttäänsä.
+Hänellä oli kaksi poikaa, vanhempi ni-
+meltään Uula ja nuorempi Saara.
+Isä sanoi
+heistä näin:
+- Uula Uulason on vetelys, mutta Saara
+kyllä pitää puolensa minulle.
+Eikä arvannutkaan, että Olavista oli tule-
+va mainio mies väkevyydessään ja tavoiltaan,
+niin kuin Lapin tarinat vielä nytkin tietävät
+kertoa, jota vastoin ne eivät kerro mitään Päi-
+vän nuoremmasta pojasta Saarasta."
+Tämän Jalkakiven kohdalla Päivän Olavi
+siis onnistui seidantuhoamistyössään, mutta on
+myös kertomus siitä, kuinka tuo seidantuhoami-
+nen epäonnistui.
+Samassa kirjassa (Koskimies
+& Itkonen 1978) s. 324 kertoo entinen katekeetta
+Mikko Aikio tarinan "Päivän Olavi Meren ran-
+nikolla" seuraavasti:
+"Vielä kerran kiusasivat norjalaiset, kun
+hekin olivat kuulleet hänet vahvaksi, ja oli-
+sivat halusta tahtoneet nähdä hänen suuren
+väkevyytensä.
+Silloin hän yltyi taas näyttä-
+mään voimansa ja otti suuren kiven, nosti
+sen ilmaan ja paiskasi maan sisään: se ki-
+vi on vielä tänäkin päivänä siinä näkyvissä
+Ceavzzegea˜gi-nimisenä paikassa Varangin-
+vuonon pohjoispuolella lähell�� meren rantaa".
+Tämä 'Kalanrasvakivi' on Norjassa Nesse-
+byn kylän eli Uuniemen pohjoispuolella pystyssä
+ja sitä pidetään edelleenkin seitana.
+Jalkataittumajärvi (4822 2+4824 1) Pieni
+järvi Surnuvuonon pohjukasta 3 km itään.
+Ke-
+nen tai minkä jalka on taittunut, ei ole tiedossa.
+Jal¹esvääri1 (SA 1964) Vaara Nellimin
+itäpuolisen Kantojärven eteläpuolella.
+saamea: jal¹es = luonnonkanto, vääri = vaara.
+Kantojärvi2.
+Jal¹esvääri2 (TII 1963) Pieni vaara Nan-
+gujärven1 eteläpään pohjoispuolella.
+Jal¹esvääri 1.
+perheeseen kuuluu myös metson soidinpaikka
+Jal¹esvärkimes, jonka tarkka sijainti ei ole tie-
+Jatkosaari - Jotkâsuálui (3841 1) Pieni
+saari Inarijärven Aataminsaaren lounaispuolel-
+Jákuluovtâš (AS) Pieni lahti Nitsijärven
+Nilivuopajan ja Kivipurnuvuopajan välissä.
+Inarinsaamea: Jáku = yhdysosalyhentymä mie-
+hen nimestä Jááku = Jaakko, luovtâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta luohtâ = lahti > lahtinen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Jákuváárááš.
+kon henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Jákuváárááš (AS) Nitsijärven Nilivuo-
+pajan ja Kivipurnuvuopajan välissä.
+Jákuluovtâš, váárááš = deminutiivimuoto sa-
+nasta vääri = vaara.
+Jaakon henkilöllisyydestä
+Jávuluohtâ (AWG 1901) Pieni lahti Inari-
+järven Hoikka Petäjäsaaren puolen välin itä-
+Inarinsaamea: jávu = mahdollisesti
+yhdysosalyhentymä sanasta jávvu = jauho tai
+sanasta jávuttem = äänetön, luohtâ = lahti.
+perheeseen kuuluu myös Jávuluohtnjargâ.
+Jávuluohtnjargâ (AWG 1901) Niemi Ina-
+rijärven Hoikka Petäjäsaaren puolen välin itä-
+Jávuluohtâ, luoht = yhdysosaly-
+hentymä sanasta luohtâ = lahti, njargâ = niemi.
+Jekkimösaari (3841 2) Inarijärven Ikkerin-
+saaren ja Sarminiemen kärjen välissä.
+osa on mukaelma mahdollisesti koltansaamen
+sanasta jiä'³³ = ilta tai inarinsaamen sanasta
+jiehhee = jiekiö (puisen varren keskikohtaan
+kiinnitetty S:n muotoinen rauta, jolla nahkoja
+kuovitaan eli näskätään).
+Jesmiluovtah (TII 1963) Kaksi lahtea Juu-
+tuan puolessa välissä Haapasuvannon itäran-
+nalla: Uccâ Jesmiluohtâ ja Stuorrâ Jesmiluoh-
+tâ.
+Inarinsaamea: jesmi = alle vuoden ikäinen
+joutsen, luovtah = monikkomuoto sanasta luoh-
+tâ = lahti > lahdet.
+Haapasuvanto - Jesmiluovtsavo.
+Jie¹¹âlâs"uálmnjargâ (SA 1964) Niemi
+Inarijärven Kultalahden eteläpuolella.
+Sy-
+väsalmi: "uálm = genetiivinen yhdysosalyhen-
+tymä sanasta "uálmi = salmi, njargâ = niemi.
+Jie¹¹âlâsluohtâ1 (SA 1963) Lahti Nitsijär-
+ven pohjoisosan länsilaidalla Nililahden lounais-
+Inarinsaamea: jie¹¹âlâs = attribuut-
+timuoto sanasta jie¹¹âl = syvä, luohtâ = lahti.
+Jiersijärvi - Jiersseejävri ~ Jierisjävri
+luoteisrannan Kaapin Matti -talosta 1,5 km poh-
+joiseen.
+jierssee = kanahaukka.
+myös Jiersseejuuvâš.
+Jiersseejuuvâš ~ Jierisjuuvâš (ERA
+2004) Jiersijärvestä Inarijärven Aibutvuonoon.
+Jiersijärvi, juuvâš = deminutiivimuoto sanas-
+ta juuhâ = joki.
+Jiälluške˜gi (EA) Kivi vedessä Juutuan-
+vuononsuun etelärannalla Hirvasniemen kärjes-
+Inarinsaamea: jiälluš = deminutiivimuoto sa-
+nasta jiälu = halkeama, ke˜gi = kivi 'Rakokivi'.
+Joenpäällysjärvi - Juvvaalaašjävri ~
+Juuvâlâšjävri ~ Juuvâoolâšjävri (3834, SA
+1964, JAM 2003) Nangujärvestä 1,5 km koilli-
+Nimis-
+tä ensimmäinen on ilmeisesti nuorin, koska se
+esiintyy ensimmäisen kerran tässä muodossa ja
+viimeinen vanhin.
+Joensuu1 (TN 1995) Vanha uudistila Mud-
+dusjärven Leutolahden perällä.
+Tilan on perus-
+tanut Martti Jouninpoika Saijets (1828 - 1877) v.
+Sitä ennen paikalla on ollut pieni tupa,
+lammassuoja (puura) ja kaksi pientä kala-ait-
+taa.
+Vuosina 1878 - 1880 isäntänä oli Martin les-
+ki Katrin Heikintytär Saijets, os.
+ja vuosina 1883 - 1917 heidän poikansa Martti
+(Martti Martinpoika Saijets, *1860).
+Joensuun Kenttäsaari - Kieddsuálui5
+(3832, I. Itkonen 1910) Ivalojoensuun suurin saa-
+ri, jossa on ollut Avveelkieddi 'Ivalonkenttä'.
+Joensuunselkä - Avveelnjälmjor¹â
+(3832, TII 1963) Noin neljän kilometrin mittai-
+nen järvenselkä Ivalojoensuun pohjoispuolella.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: Avveel
+= Ivalo, njälm = genetiivinen yhdysosalyhen-
+tymä sanasta njälmi = suu > suun 'Ivalojoen-
+suunselkä'.
+Näin ollen nimiperhe on Ivalo.
+grafisessa karttalehdessä 3832/2001 inarinsaa-
+men nimi on virheellisesti "Avveelnjälmjor¹a"
+(kirjoitustavan muutosta ei ole huomioitu).
+Joenyhtymäjärvi - Juuhâohtâmjäv­
+ri (3834) Akalauttapäältä 5 km etelään.
+Järvessä yhdisty-
+vät Kivijoki ja Rytioja.
+myös Joenyhtymäkangas - Juuhâohtâmkuolbâ.
+Joenyhtymäkangas - Juuhâohtâm­
+kuolbâ (3834) Joenyhtymäjärven lounaispuo-
+lella, mutta ilmeisesti eteläpuolellakin.
+Joen yhtymäjärvi.
+Jokimella (3832 08) Jokitörmä Akujoen ylä-
+pään länsipuolella Hanhimellan kohdalla, joista
+ehkä Mellanaapa on saanut nimensä.
+Jokisaari - Juhânjälmlássá (VS) Nit-
+sijärven pohjoisin saari.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: juhânjälm =
+yhdysosalyhentymä yhdyssanasta juhânjälmi =
+joensuu.
+Jollusjoki - Jollušjuuhâ ~ Jolâsjuuhâ
+(JAM 2003, YAS 2003) Jollusjärvestä Nangu-
+vuonon Jolluslahteen.
+Jollusjärvet (RP 1991) Kaksi järveä Inari-
+järven Nanguvuonon itäpuolella: Alimmainen
+Jollusjärvi ja Ylimmäinen Jollusjärvi ~ Jollus-
+järvi - Jollušjävri ~ Jolâsjävri.
+Jollusjärvi - Jollušjävri ~ Jolâsjävri
+van maantien pohjoispuolella.
+Vanhempi nimi
+on ollut Ruávujävri (SYK 1899).
+suomennos inarinsaamesta: jolluš = genetiivi-
+muoto sanasta jollušeijee = hulluttelija, jolâs =
+attribuuttimuoto sanasta jollâ = hullu, ruávu =
+genetiivimuoto sanasta ruávvu = rouko (lam-
+paannahkaiset vällyt) tai sanasta ruáhu = ruo-
+ko.
+Suomenkielisen nimen pitäisi olla Hullunjär-
+vi.
+Sanoihan kerran eräs kolttavaimo, joka oli
+naimisissa Suikki-nimisen miehen kanssa, että
+hän on menossa Hullunjärvelle, kun postiauton
+rahastaja tiedusteli häneltä määränpäätä (YAS
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Jollus-
+järvet, Jollusjoki - Jollušjuuhâ ~ Jolâsjuuhâ ja
+Jolluslahti.
+Jolluslahti (3832) Nanguvuonon itäran-
+nalla Jänislahden kohdalla.
+Inarinsaamen ni-
+mi on todennäköisesti Jollušluohtâ.
+Jolnijärvi - Jolniijävri ~ Jolnijáávráš
+(SA 1963) Jolnivuonon luoteispuolella.
+Mu kael-
+Jolnivuono.
+Rinnakkaisni-
+men perusosa deminutiivimuodossa.
+Jolnivaara - Jolniivääri ~ Jolniváárááš
+(SA) Jolnijärven pohjoispään länsipuolella.
+Rinnak-
+kaisnimen perusosa deminutiivimuodossa.
+Jolnivaarat - Jolniiväärih ~ Jolniváá­
+rááh (3841 1, SA 1963) Pienten vaarojen ryhmä
+Jolnijärven länsipuolella.
+Rinnakkaisnimen perusosa de-
+minutiivimuodossa.
+Jolnivuono - Jolniivuonâ ~ Jolni vuo­
+nâš (3841 1, SA 1963) Inarijärven länsilaidan
+vuono (lahti) ja talo Viimassaaren kohdalla.
+Mukelmasuomennos inarinsaamesta: jolnii =
+mahdollisesti deminutiivinen genetiivijohdos sa-
+nasta jolinâš > jolinii = houkka, tyhmyri.
+nakkaisnimen perusosa deminutiivimuodossa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Jolnijärvi - Jol-
+niijävri ~ Jolnijáávráš, Jolnivaara - Jolniivääri ~
+Jolniváárááš ja Jolnivaarat - Jolniiväärih ~ Jolni-
+váárááh.
+Joonaanharju - Räi˜eemohekieddi
+(3842 2, TII 1963) Harjullinen niemi Siutta-
+joensuulla Partakossa1.
+Inarinsaamen nimi:
+räi˜ee 'raitio' = porosaamelainen ~ poropaimen
+(I. Itkonen 1910), mohe = genetiivimuoto sanas-
+ta mokke = mutka > mutkan > mukan, kieddi
+= kenttä.
+Joosepinvaara (3833+4811) Raja-Joosepin
+tulliaseman länsipuolella Raja-Joosepin (Josef
+Sallilan, 1877 - 1946) mukaan, joka oli syntyi-
+sin Parkanosta.
+Raja-Jooseppi.
+Jormo (TII 1963) Syvänne Juutuan ylä-
+päässä Jurmukosken alapuolella, mutta myös
+appellatiivi eli yleisnimi, joka kuvaa kosken
+alapuolista syvää kohtaa.
+Inarinsaamea: jormo
+= jurmu eli syvänne kosken alla.
+seen kuuluvat myös Jormokiädáš, Jurmukoski
+- Jormokuoškâ, Jormokuoškâ sieidi, Jurmurovat
+- Jormoruávih, Jormosuálui (Solojärven saari),
+Jormováárááš ja Jormoväärih.
+Jormokiädáš (TII 1963) Vanha asuinkent-
+tä Solojärven rannalla.
+Jormo, kiädáš = diminutiivimuoto
+sanasta kieddi = kenttä.
+Jormováárááš (IP 2002) Kokoonsa näh-
+den korkea ja terävähuippuinen vaara Juutuan
+luusuasta 1 km koilliseen.
+Jormo, váárááš = deminutiivi-
+Jorvapuolijärvi - 'uárbbeljáávráš -
+'oarbbeljávri (3844 1, EPA) Järvi Sevettijär-
+velle johtavan maantien ja Syrjäpuolijärven
+Mukaelmasuomennos ja lähes suora
+pohjoissaamennos inarinsaamesta: "uárbbel =
+yhdysosalyhentymä sanasta "uárbpeeli = paisti
+(ruhossa), pakara, jáávráš = deminutiivimuoto
+sanasta jävri = järvi > järvinen, jávri = järvi.
+Joukhaisjärvi1 - Njuuv"jävri (3843 1)
+Mustikkavaaran koillispuolella.
+mi on Njuh"âkuánniljävri (ES).
+suomennos inarinsaamesta: njuuv" = genetii-
+vinen yhdysosalyhentymä sanasta njuh"â =
+joutsen > joutsenen.
+v:lta 1897 "Njhuh"koannaljaur": kuánnil = ko-
+nelo eli koste, joka on varsinainen verkkopaik-
+ka joessa.
+Ehkäpä nimi on 1950-luvun jälkeen
+muuttunut pelkistetymmäksi, koska kosteikko
+on Paatsjoessa Venäjälle luovutetulla alueella.
+Joukhainen = peräpohjolan murrejohdos sanas-
+ta joutsen.
+Joukhaisjärvi2 - Njuuv"âjáávráš
+(3834) Nangujärvestä 5 km itään.
+suomennos inarinsaamesta: njuuv"â = genetii-
+vimuoto sanasta njuh"â = joutsen > joutsenen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Joukhaiskotsa-
+mo - Njuuv"âkuáccám ~ Njuv""áákuáccám ja
+Njuuv"âjuuhâ.
+Joukhaisjärvi3 - Njuh"âjävri (3841 1)
+Kaamasesta 4 km kaakkoon.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: njuh"â
+= joutsen.
+Joukhaiskotsamo - Njuuv"âkuáccám
+Vaara Nangujärvestä 3 km itään.
+Joukhaisjärvi2, njuv""áá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta njuh"â
+= joutsen > joutseneisen, kuáccám = ylävä
+kangasmaa.
+Njuv""áákuáccámkimes.
+Joukhaislompola - Njuh"âluobâl -
+la Surnujoessa Siltaluovanlompolan yläpuolella.
+Määriteosaltaan epätarkka suomennos ja suo-
+ra koltansaamennos inarinsaamesta: njuh"â =
+joutsen.
+Joukhaisnuppula (3831) Pieni pyöreä vaara
+Joukhaispesäjärvestä 1,2 km koilliseen.
+Joukhaispesäjärvi.
+Joukhaispesäjärvi (3831) Pieni järvi Kuu-
+tuantien pohjoispuolella sijaitsevasta Pikku
+Kuomujärvestä 1,2 km pohjois-luoteeseen.
+miperheeseen kuuluvat myös Joukhaispesäoja
+ja Joukhaisnuppula.
+Joukhaispesäoja (LL 1969) Joukhaispesä-
+järvestä Pikku Kuomujärveen.
+Joulujärvet - Juovâlâhjäävrih - Jooul­
+jääu'r (4913 1, JM) Järviryhmä Surnujärven
+koillispuolella.
+mennos inarinsaamesta ja mukaelmakoltan-
+saamennos suomen kielestä: juovâlâh = louhik-
+koinen, luolikkoinen.
+Joulujärvi - Joouljäu'rr (MML 2006)
+Joulutunturin lounaispuolella.
+nimi mahdollisesti Joulutunturin mukaan, josta
+suora koltansaamennos.
+Inarinsaamelaista ni-
+meä järvelle ei ole.
+kuitenkin Joulutunturin
+määriteosaselitys.
+Joulukotajärvi - Juovlâkuátsaijáávráš
+(4822 2+4824 1) Pieni järvi Pitkän Surnujärven
+itäpuolella.
+perheeseen kuuluu myös Joulukotaoja.
+Joulukotaoja (4822 2+4824 1) Puro Joulu-
+kotajärvestä Pitkään Surnujärveen.
+Joulukotajärvi.
+Joulutunturi - Juovâlâhtuodâr - Jooul­
+tuõddâr (4913 1, EPA) Norjan vastaisella val-
+takunnanrajalla.
+Harhaanjohtava suomennos
+inarinsaamesta ja sitä kautta harhaanjohtava
+koltansaamennos suomen kielestä: juovâlâh =
+luolikkoinen, louhikkoinen, kivikkoinen.
+Jouninniemi (3841 01) Niemi Inarijärves-
+sä Siskelivuonon kaakkoispuolella sijaitsevan
+Siskelijärven1 ja Lahtiapajanjärven välissä.
+seessä on mahdollisesti Volmarin Jouni eli Jouni
+Volmari Kangasniemi (*1923).
+Joutavalahti1 - Jyevdilâsluohtâ1 (YAS)
+Pieni lahti Inarijärven Tiaisniemen lounaiskul-
+Joutavalahti2 - Jyevdilâsluohtâ2 (ES)
+Pohjoiseen suuntautuva lahti Tervavuonon itä-
+Joutavalahti3 (LL 1981) Ukonjärven1 ja
+Inarijärven välissä sijaitsevan Hämähäkkinie-
+men länsipuolella Ukonjärven1 puolella.
+saamen nimi on todennäköisesti Jyevdilâsluoh-
+Lahden perällä on ollut kivistä ladottu seita,
+joka on aikoinaan tuhottu, mutta Martti Salo
+on pystyttänyt sen uudelleen.
+kuuluu myös Joutavanlahenniemi.
+Joutavalahti4 (RP 1991) Lahti Inarijärvessä
+Nanguniemen itälaidalla Nanguvuonon Jänis-
+lahden ja Pienen Menesvaaran välissä.
+saamen nimi on todennäköisesti Jyevdilâsluohtâ.
+Joutavalahti5 - Jyevdilâsluohtâ3 (3834)
+Nangujärven itäisin lahti.
+Joutavanlahenniemi (JMK 2003) Ina-
+rijärven Joutavalahden3 ja Ukonjärven1 Kivi-
+lahden välissä.
+näköisesti Jyevdilâsluovtnjargâ.
+karttalehdessä 3832/2001 nimi on virheellisesti
+"Nuppaniemi - Njopânjargâ", joka sijaitsee
+vajaan kilometrin lännempänä.
+määriteosa njopâ tarkoittaa korkeaa nientä ja
+tämä niemi on matala.
+Joutava-
+lahti3.
+Joutilaslahti3 - Jyevdilâsluohtâ4 (MV
+2003) Pieni lahti Sulkusjärven1 itäosassa Säh-
+mivaaran kohdalla.
+Lahti on niin kalaisa, että
+sitä kutsutaan Joutilaslahdeksi3.
+Yleensä jouti-
+laaksi lahdeksi nimetään sellainen lahti, jossa
+ei ole kalaa.
+Antero Sarren mukaan tämä lahti
+on Jänkälahti.
+Joutolahti (3843 1) Kuoskervuononsuun itä-
+Joutsenampumajärvi - Njuh"â pää"­
+"im jävri (ES, 3843 1/1977) Fadderjärven etelä-
+Joutsenenampumalampi (3834) Nangu-
+järven itäpuolella sijaitsevan Pikku Saarijärven
+ja Ahkiojärven puolessa välissä.
+Joutsenmunajärvi - Njuuv"âmane­
+jáávráš (SA 1964) Kyörtisjärven ja Sarmitun-
+turin välissä.
+Joutsenpesäjärvi ~ Joukhaisenpesä­
+järvi - Njuuv"âpiervâljävri (4821 1, SSS)
+Pieni järvi Muotkavaarasta 5 km luoteeseen.
+Järven keskellä on pieni saari.
+Joutsentaittamavaara (3832) Viekkalasta
+3 km luoteeseen.
+Joutsi on jousi eli kaaripyssy.
+Jugeriddo (ERA 2004) Inarijärven syvä
+ranta Kaapin Matti -talosta länsi-lounaaseen.
+Inarinsaamea: juge = genetiivimuoto sanasta
+juggáá = korkeareunainen astia tai vene, ran-
+nasta äkkiä syvenevä järvi, riddo = ranta.
+Juggeejáávráš (SAK 2004) Pieni järvi
+talosta 1,2 km etelä-lounaaseen.
+juggee = genetiivinen johdos sanasta juggáá =
+korkeareunainen astia tai vene, rannasta äkkiä
+syvenevä järvi, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Juggejärvi - Juggejävri (3843 1) Fadder-
+järven eteläpuolella.
+rinsaamesta: jugge = attribuuttimuoto sanasta
+nasta äkkiä syvenevä järvi.
+Löytyy toinenkin
+Juggejärvi, joka on Karlebotnin eteläpuolella
+Norjassa.
+Juhanin Kotajärvi - Juhháán Kuát­
+sai jävri - Johan Kue'ttjäu'rr (3844 1, VS,
+MML) Nitsijärven koillispuolella sijaitsevan
+Hammasjärven koillispuolella.
+epätarkka suomennos ja epätarkka koltansaa-
+mennos inarinsaamesta: kuátsai = yhdysosa-
+lyhentymä yhdyssanasta kuátisaje = kotasija.
+Kyseessä on mahdollisesti "Supru Juhani" (Jo-
+han Högman, *1888) tai hänen setänsä Juhan
+Högman (*1879) tai hänen isoisänsä Juho Hög-
+Juhaninsaari - Juhháánsuálui (ES)
+Pieni saari Inarijärvessä Paksuvuonon perällä.
+Juhânjälmi (SAK 2004) Nellimin itäpuo-
+lella sijaitsevan Kutujärven1 pohjoispäästä Kes-
+kimöjärveen laskevan joen suu.
+juhâ = yhdysosalyhentymä sanasta juuhâ = jo-
+ki, njälmi = suu.
+Juhháán Ant láássáš (Ella Sarre) Pieni
+saari Kessivuonon Sammakkoniemi2-talosta 0,3
+km koilliseen.
+Nimi Juhan Antti Sammelinpoika
+Saijetsin (1876 - 1945) tai Juhan Antti Matinpoi-
+Juhosaari - Juhosuálui (SA 1964) Pieni
+saari Nangujärvessä Vyeppeenjargâ5-niemen
+mesta: Juho = genetiivimuoto nimestä Juho =
+Juhani.
+Juhanin henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Juhovyeppee (SA 1963) Vuopaja Väy-
+län Akulahden2 perällä.
+Inarinsaamea: Juho
+= Juhani eli Juho, vyeppee = vuopaja.
+Juhanin
+kuuluu myös Juhovyeppeejeggi.
+Juhovyeppeejeggi (3842 2) Inarijärven
+Akulahden2 perältä koilliseen suuntautuva suo.
+Juhovyeppee, jeggi = jänkä eli suo.
+Juko Jovn Aanti Tupesaijáávráš (AS)
+Pieni järvi Nitsijärven Nililahdesta 0,5 km lou-
+Inarinsaamea: Juko = Juhani, Jovn =
+yhdysosalyhentymä miehen nimestä Jovnâ =
+Jouni, Aanti = genetiivimuoto miehen nimestä
+Antti, tupesai = yhdysosalyhentymä yhdyssa-
+nasta tupesaje = tupasija, jáávráš = deminutiivi-
+Jounin Antin henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Jukkuutupesaje (TII 1963) Vanha tupasija
+Pitkäjärven7 pohjoispäässä Otsamosta 3 km län-
+Tupasija on yli 200 vuotta vanha.
+Kent-
+tä on mahdollisesti Juhani Pekanpoika Padarin
+Häntä kutsuttiin nimeltä
+Juko.
+Inarinsaamea: Jukkuu = deminutiivinen
+genetiivimuoto miehen nimestä Juko = Juhani >
+Pikku Juhanin, tupesaje = tupasija.
+Jun Ant Tupesaijävri (3842 2) Pieni järvi
+Nitsijärven Ojalanvuonon eteläpuolella sijaitse-
+vasta Kaltiojärvestä 1 km lounaaseen.
+saamea: Jun = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+miehen nimestä Junná = Juhani, Ant = genetii-
+vinen yhdysosalyhentymä miehen nimestä Antti
+= Antti, jävri = järvi.
+Kyseessä on ilmeisesti An-
+ders Juhaninpoika Sarre (1822 - 1900).
+Jun Mat Kuátisaijáávráš (3841 2, EA)
+Pieni järvi Talmakanvuopajansuulta 1,2 km
+luoteeseen.
+Inarinsaamea: Jun = genetiivinen
+yhdysosalyhentymä miehen nimestä Junná =
+Juhani, Mat = yhdysosalyhentymä miehen ni-
+mestä Matti = Matti, jáávráš = deminutiivimuoto
+sanasta jävri = järvi.
+Junnun Matin henkilölli-
+syydestä ei ole tietoa.
+myös Matintievanjänkä.
+Juntinniemi (3832 08) Pieni heinäinen niemi
+Ivalojoen pohjoisrannalla Koppelon koulun koh-
+Juntti on ilmeisesti miehen nimi.
+Junttilanperä (3832) Asuinalue Ivalojoen
+pohjoispuolella Ivalon taajamassa.
+myös vanha uudistila Junttila, jonka on perus-
+tanut Juhani Juhaninpoika Kyrö (*1816) v. 1845.
+Junttisaari (LL 1981) Pieni saari Inarijärves-
+sä Tissikivisaaresta 1 km itä-koilliseen.
+Juntti on
+ilmeisesti miehen nimi.
+Juoksemajoki - Ka""âlemjuuhâ
+(HTV) Joki Juoksemajärvistä Nellimjärveen.
+Juoksemajärvet - Ka""âlemjäävrih
+(SA 1964) Kaksi järveä Nellimin kaakkois-
+puolella: Alempi Juoksemajärvi - Vuálábuš
+Ka""âlemjävri ~ Vyelebâš Ka""âlemjävri ~ Vye-
+leeb Ka""âlemjävri ja Ylempi Juoksemajärvi -
+Pajebuš Ka""âlemjävri ~ Paajeeb Ka""âlemjävri.
+Lähes suorat suomennokset inarinsaamesta:
+ka""âlem = aktiomuoto verbistä ka""âli˜ = läh-
+teä juoksemaan (kerran).
+luvat myös Juoksemajoki - Ka""âlemjuuhâ ja
+Juoksemavaara - Ka""âlemvääri.
+Juoksemavaara - Ka""âlemvääri ~
+Ka""âlemváárááš (SA 1964, SAK 2004)
+Juoksemajärvien itäpuolella.
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen perusosa on
+deminutiivimuodossa.
+Juolkusniemi - Juolgusnjargâ (YAS)
+Nuottamalompolan ja Nuottamajärven1 välissä.
+Määriteosaltaan mukaelmasuomennos inarin-
+saamesta: juolgus = ilmeisesti liudentunut muo-
+to sanasta juálguš = joen suu, tässä tapauk-
+sessa Naamajoen suu eli Njaamâjuv juálguš.
+Juomusjärvenjoki (RP 1990) Juomusjär-
+vestä Jiersijärveen.
+dennäköisesti Juo¹âsjävrjuuhâ.
+Juomusjärvenvaara (RP 1990) Juomus-
+todennäköisesti Juo¹âsjävrvääri.
+Juomusjärvi1 - Juo¹âsjävri (3841 1) Jär-
+vi Jiersijärven ja Kalsoppijärven välissä.
+kuuluvat myös Juomusjärvenjoki ja Juomusjär-
+venvaara.
+Juomusjärvi2 (3832) Könkäänjärvestä
+Juomuskuru (3832) Kuru Juomusmoroston
+ja Kivimoroston välissä.
+Siellä ei ole juomus-
+tettu, mutta sitä pitkin on menty juomuksille
+Kurujärveen, koska se on luonnollisin talvireitti
+Raja-Joosepin tien suunnasta.
+kuuluu myös Juomusmorosto.
+Juomuslahti - Juo¹âsluohtâ (YAS) Lahti
+Kontosjärven itäosan pohjoislaidalla.
+luu myös Juomusniemi2 - Juo¹âsnjargâ2.
+Juomusmorosto (3832) Akupään ja Kivi-
+moroston välissä.
+Juomuskuru.
+Juomusniemi1 - Juo¹âsnjargâ1 (IW
+2000) Sarmijärven1 luoteisrannalla Sarmij oen
+luusuasta 0,6 km pohjois-koilliseen.
+Juomusniemi2 - Juo¹âsnjargâ2 (YAS)
+Kontosjärven pohjoisrannan pisin niemi.
+Juomuslahti.
+Juomusniemi3 (MML) Pieni niemi Vuon-
+tisjärven Keinoniemen länsityveltä 0,4 km lou-
+Juomussaaret - Juo¹âssuolluuh (3842 2)
+Pienten saarten ryhmä Inarijärven Partakkose-
+län lounaislaidalla.
+Juovâluohtâ1 (YAS) Lahti Inarijärven
+Kaamassaaren pohjoisrannalla Martinsaaren
+Inarinsaamea: juovâ = louhikko,
+Juovâluovtjáávráš 1 ~ Huáššijáávráš 7.
+Juovâluohtâ2 (SA 1964) Inarijärven Sarmi-
+vuonon itäisin lahti.
+Juovâluoh-
+tâ1.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Luolajärvi
+- Juovâluovtjáávráš 1 ja Juovâluovtjuuvâš.
+Juovâluohtâ3 (MV 2003) Keskimmäisen
+Kivijärven länsipää.
+Juovâluohtâ1.
+Juovâluovtjáávráš1 ~ Huáššijáávráš7
+(YAS, TII 1963) Inarijärven Kaamassaaren
+pohjoisin järvi Martinsaaren kohdalla.
+Juovâluohtâ1, luovt = genetiivimuoto sanasta
+luohtâ = lahti, huášši = korte, jáávráš = demi-
+Juovâluovtjuuvâš (SA 1964) Luolajärves-
+tä Sarmivuonon Juovâluohtâ2-lahteen.
+Juovâluohtâ2, luovt
+= genetiivimuoto sanasta luohtâ = lahti, juuvâš
+= deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki.
+Juppura (3842 2) Pieni saari Partakon1
+kaakkoispuolella sijaitsevan Puuniemen länsi-
+Juppuralampi ~ Pannunkansilampi
+(LL 1969, 3833+4811) Kattakaidan Juppuravaa-
+ran länsipuolella.
+Rinnakkaisnimi on uudisni-
+Juppuravaara3.
+Juppurasaaret (JMK 2003) Kolme pientä
+saarta Mahlatin luoteispuolella sijaitsevan Väy-
+länsaaren lounaispuolella.
+Juppurasaari (3832) Nanguniemen poh-
+joispuolella sijaitsevasta Munhaissaaresta 1 km
+Juppuravaara1 - 'uhâvääri2 (3832)
+Nuottamajärven2 ja Mahlattinuoran puolessa
+inarinsaamesta: "uhâ = attribuuttimuoto sa-
+nasta "uuhâl = terävä.
+myös Juppuravaaranjärvet - 'uhâvärjávrááh.
+Juppuravaara2 - 'uhâváárááš3 (3834)
+Vaara Nangujärvestä 4 km kaakkoon.
+"uhâ = attribuuttimuoto sanasta "uuhâl = terä-
+vä, vááráás = deminutiivimuoto sanasta vääri =
+vaara > vaaranen, 'Terävävaaranen'.
+Juppuravaara3 (LL 1969) Kattakaidassa.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Juppuralampi ~
+Pannunkansilampi.
+Juppuravaaranjärvet - 'uhâvär­
+jávrááh (LL 1981) Kaksi järveä Juppuravaa-
+ran1 eteläpuolella.
+Juppuravaara1, jávrááh = deminutiivimuoto
+Jurmukosken seita - Jormokuoškâ
+sieidi (Samuli Paulaharju 1932) Jurmukosken
+pohjoispuolisella Sieidiämmir-kukkulalla.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: jormo =
+syvänne kosken alla.
+Samuli Paulaharju (1932)
+kertoo kirjassaan "Vähäisiä kirjelmiä LXX-
+XIV, Seitoja ja seidanpalvontaa" s. 37 seuraa-
+vaa:
+"Seita Juutuanjoen pohjoisrannalla Jur-
+mukosken vierellä, lähellä Suolujäyriä (nyk.
+Solojävri, kirj.
+on seitaämmil, seitajup-
+pura, korkea tievannokka.
+Siinä sanotaan
+lappalaisten ennen uhranneen."
+Kukkulan päällä on rosoinen ja rapautunut
+noin 2,5 m korkea lohkare, joka ilmeisesti on
+Samuli Paulaharjun mainitsema seita.
+Kuvauk-
+sien perusteella Jurmukosken luoteispuolella on
+ollut kaksi seitaa, joista toisesta ei ole varmaa
+tietoa, ellei se sitten ole Seitalammen keskellä
+oleva teräväsärmäinen kivi.
+kuuluu myös Sieidiämmir, jonka päällä Jurmu-
+kosken seita sijaitsee.
+Jormo.
+Jurmukoski - Jormokuoškâ (TII 1963)
+Juutuan ylin koski.
+Jurmukos-
+ken seita, nimiperhe: ks.
+Jurmurovat - Jormoruávih ~ Jormo­
+väärih (3823 2, IP 2002) Useita vaaroja Jur-
+mukoskesta kaakkoon.
+Jurmu-
+kosken seita.
+sessa kartassa 3814/2004 inarinsaamen nimi on
+virheellisesti "Jormouáivih".
+Juurakkojänkkä (3832 08) Suo Ylimmäi-
+sen Mustajärven itäpään eteläpuolella.
+Juurakkovaara.
+Juurakkovaara (3832) Ylimmäisen Mus-
+tajärven eteläpuolella.
+myös Juurakkojänkkä.
+Juurikkaniemi (MML) Vuontisjärven Kei-
+noniemen länsityvellä.
+Juurikuolpunen - Veddâkuolbânâš
+(3843 1) Kuolpuna Fadderjärven itäpuolella.
+Juutua ~ Juutuanjoki ~ Jokienjoki
+~ Joen joki - Juvduu ~ Juuvdâh ~ Juv­
+duujuuhâ ~ Juuvâijuuhâ ~ Juvviijuuhâ
+runsasvetinen joki Solojärvestä Inarijärven
+Juutuan vuonoon.
+rinsaamesta: juvduu = genetiivinen johdos sa-
+nasta juvvâdâh = joesto (monen joen yhteinen
+joki), juuvdâh = yhdysosalyhentymä samasta
+sanasta, juuvâi = monikon genetiivimuoto sa-
+nasta juuhâ = joki > jokien, juvvii = deminutii-
+vinen genetiivimuoto samasta sanasta juuhâ =
+joki, > jokinen.
+Juutuanniemi - Juvduunjargâ, Juutuanpalot -
+Juvduuruávi ~ Juvduuvääri, Juutuan luusua -
+Juvduu-uáivuš ja Juutuanvuono - Juvduuvuonâ.
+Juutuan luusua - Juvduu uáivuš
+(NIM) Solojärven koillispäässä Jurmukosken
+niskalla.
+Juutua.
+Juutuanvaara - Juvduuvääri ~ Juv­
+duuruávi (3841 1, LL 1981) Inarin kirkonkyläl-
+tä 2 km etelään.
+Juutuanvuono - Juvduuvuonâ (LL
+1977) Inarijärven läntisin vuono Inarin kirkon-
+kylän edustalla.
+Juuvâšjáávráš (PP) Pieni lampi Rautaperä-
+järven Koivuniemi talosta 0,5 km etelään.
+rinsaamea: juuvâš = deminutiivimuoto sanasta
+juuhâ = joki > jokinen > jokisen, jáávráš = de-
+Lammesta laskee pieni joki Rautaperäjärveen,
+mistä nimi.
+Juuvâšluohtnjargâ (SA 1964) Niemi Nit-
+sijärven Ojalahden pohjoispuolella.
+Oja-
+lahti, luoht = yhdysosalyhentymä sanasta luoh-
+tâ = lahti, njargâ = niemi.
+Jyevdilâsluohtâ1 (SA 1963) Lahti Nitsijär-
+ven 'olâ"uoppâmnjargâ-niemessä Lammassaa-
+Inarinsaamea: jyevdilâs = jouti-
+las, luohtâ = lahti.
+Jyevdilâsluohtâ2 (AWG 1901) Lahti Inari-
+järven Hoikka Petäjäsaaren eteläosan itäran-
+Jyevdilâs-
+luohtâ1.
+Jyllinsaaret (3832) Kaksi saarta Ukonjär-
+ven1 eteläpäässä.
+Jyllinsalmi.
+Jyllinsalmi (RP 1993) Kapea salmi Ukon-
+järvessä1 läntisemmän Jyllinsaaren ja mante-
+Jyrkkáápottâ (SA 1964) Jyrkkärantainen
+lahdeke Nitsijärvessä Nililahden pohjukassa.
+Inarinsaamea jyrkkáá = genetiivinen mukael-
+mainarinsaamennos suomen kielen sanasta
+jyrkkä, pottâ = perä.
+Jäkäläjänkä (MML) Suo Kankivuonon
+perältä 0,8 km pohjois-luoteeseen.
+seen kuuluu myös Jäkäläjärvi2.
+Jäkäläjänkävaara (3832) Vaara Ylem-
+mästä Akujärvestä 2 km itä-koilliseen.
+Jäkäläjänkkä.
+Jäkäläjänkkä (MML) Suo Ylemmästä
+Akujärvestä 2 km itään.
+luu myös Jäkäläjänkävaara.
+Jänkkä = suota ku-
+vaava peräpohjolan murresana.
+Jäkäläjärvi1 (3832) Ivalon taajamasta 3 km
+Jäkäläjärvi2 (MML) Kankivuonon perältä
+1 km pohjois-luoteeseen.
+Jäkälä-
+Jäkälämaanjärvi (3832) Ison Pihtijärven
+eteläpäästä 1 km länteen.
+Järven vieressä on
+Jäkälämaa, joka sijaitsee ilmeisesti järven poh-
+joispuolella.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Jä-
+kälämaanvaara.
+Jäkälämaanvaara (3832) Ison Pihtijärven
+eteläpään länsipuolella.
+maanjärvi.
+Jäkälännostojärvi - Jävilkoccoom­
+jáávráš (SA 1964) Nangujärven koillispuolel-
+la sijaitsevasta Isosta Saarijärvestä 2 km itään.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: koc-
+coo˜ = ripustella.
+Topografisessa karttalehdes-
+sä 3834/2003 inarinsaamen nimi on virheellisesti
+"Jävilkozzâmjáávráš", kozzâm = ruoan lusikoi-
+minen suuhun.
+Jäkälä­Kapperijärvi - Jäävvil­Kap­
+peerjävri (4822 2+4824 1) Nammijärven poh-
+mesta: kappeer = lakki.
+Kappe-
+rijärvet.
+Jäkälämorosto - Jävilmoorâst2 (SA
+1964) Pienen Arttajärven itäpuolella.
+Jäkäläsaaret - Jävilsuolluuh (3841 2, LL
+1981) Saariryhmä Inarijärven Mahlatista 1 km
+Nimiperheeseen kuuluu myös Jäkäläselkä.
+Jäkäläsaari1 - Jävilsuálui1 - Jee'elsuâl1
+(EPA, MML) Suolisvuonon puolessa välissä.
+Suora suomennos ja koltansaamennos inarin-
+Jäkäläsaari2 (RP 1993) Saari Inarijärven
+Pikku Kapaselällä.
+Jäkäläsaari3 - Jee'elsuâl2 - Jävilsuálui2
+(EPA) Pieni saari Suolisvuonon koillispäässä.
+Suora suomennos ja inarinsaamennos koltan-
+Jäkälä­Saunari - Jävilsáv¹ár (3841 2,
+EA) Inarijärven Saunareista eteläisin.
+teosaltaan suora suomennos ja perusosaltaan
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Jäkäläselkä (3841 2) Inarijärven selkä Pie-
+kanasaarten eteläpuolella.
+Jäkä-
+läsaaret.
+Jäkälätaival (3832 08) Koppelon länsipuo-
+lella sijaitsevan Alimmaisen Mustajärven ja
+Ivalojoen välissä.
+Jänisjärvet (3832) Viisi lampea Nanguvuo-
+non Jänislahdesta luoteeseen.
+Jä-
+nisvaara.
+Jäniskarinsaaret - Njuámmilkárgu­
+suolluuh (SA 1963) Monen saaren ryhmä Ina-
+rijärvessä Kasariselän länsilaidalla Kahkusaa-
+Jäniskoski - Njuámmilcooskâs (TII
+1963) Juutuan jyrkin koski sen alaosassa.
+mesta: cooskâs = köngäs.
+Määriteosa njuámmil
+= jänis, tulee siitä että kosken kuohut muistut-
+tavat hyppiviä jäniksiä.
+myös Jänissuvanto eli Alasuvanto.
+Jänislahti (3832) Inarijärven lahti Nangu-
+vuonon itälaidalla.
+Jänisvaara.
+Jänisniemi1 - Njuämmelnjargg -
+'evet njargâ - 'eavetnjárga (4911 2) Suuri
+niemi Sevettijärven ja Jänisjärven välissä.
+Ilmei-
+sesti suora koltansaamennos suomenkielestä.
+Inarinsaamen ja pohjoissaamen nimet olisivat
+suomeksi mukaeltuna 'Sevettiniemi'.
+Jänisniemi2 - Njuámmilnjargâ (3841 2,
+YAS) Inarijärven Katsomasaaren länsipäässä.
+Jänispahta (RP 1991) Juutuan kaakkois-
+puolella sijaitsevan Väärävaaran pohjoisrinteel-
+lä oleva jyrkänne.
+Jänisselkä - Njuámmil"ielgi (4821 1)
+Maanselkä Norjan vastaisella valtakunnan-
+rajalla.
+Nimi on 4822 2+4824 1 karttalehdes-
+sä "Nammiselkä".
+(SYK 1908) nimi on pohjoisaamelaisittain
+Njoammel"ielgi "Njoammeltsjelgge".
+Jänisvaara (3832) Vaara Nanguniemen
+koillislaidan Kenkäniemestä 2 km etelä-lounaa-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Jänisjär-
+vet ja Jänislahti.
+Jänkkäjärvi (3832 08) Monta pientä lam-
+pea Ivalon taajaman pohjoispuolella: jänkkä =
+suota kuvaava peräpohjolan murresana.
+perheeseen kuuluu myös Jänkkävaara ~ Jänk-
+käjärvenvaara.
+Jänkkävaara ~ Jänkkäjärvenvaara
+(3832) Ivalon taajaman pohjoispuolella.
+Jänkkäjärvi.
+Jänkäjärvenniemi (RP 1993) Jänkäjärven
+ja Alajärven3 välissä.
+Kuuluu Jänkäjärven ni-
+miperheeseen.
+Jänkäjärvenpalo (3832) Jänkäjärven ja
+Alajärven3 välissä.
+Kuuluu Jänkäjärven nimi-
+perheeseen.
+Jänkäjärvenperä (3832) Jänkäjärven itä-
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Jeg-
+gijävrpottâ.
+Jänkäjärvi.
+Jänkäjärvenpää - Jeggijävruáiváš
+(3832) Jänkäjärven pohjoispuolella.
+Kuuluu
+Jänkäjärven nimiperheeseen.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: uáiváš =
+deminutiivimuoto sanasta uáivi = pää > päänen.
+Jänkäjärvenrinne (3832) Jänkäjärven poh-
+joispuolinen rinne.
+Kuuluu Jänkäjärven nimiper-
+heeseen.
+Jänkäjärvi - Jeggijävri (3832) Inarin
+kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevasta Ronka-
+järvestä 2,5 km itään.
+Jänkäjärvenpää - Jeggijävruáiváš, Jänkäjär-
+venrinne, Jänkäjärvenperä, Jänkäjärvenniemi
+ja Jänkäjärvenpalo.
+Jänkäsaari - Jeggisuálui (SA 1964) Nan-
+gujärven keskellä.
+Jänkä­Viipassaari - Vijbbáásuálui ~
+Jeggi­Vijbbáásuálui (3841 2, EA) Saari Ina-
+rijärvessä Kasariselän länsilaidalla Viipassaa-
+resta pohjoiseen.
+Viipassaaret.
+Järnamorostot (3832) Kurujärven luoteis-
+pään länsipuolella.
+dennäköisesti Jiärnámmorâsteh, koska määri-
+teosa on mukaelmasuomennos inarinsaamen
+sanasta jiärnám = räkkäporon tai peuran tal-
+laama jäkälikkö tai maa.
+Järvenperä (3832 08) Ylemmän Akujärven
+itäisin lahti.
+Järvenpää1 - Jävrikee"i1 (VS, SA 1964)
+Nitsijärven eteläosan pohjoiseen suuntautuvan
+lahden perä.
+Järvenpää2 - Jävrikee"i2 (SA 1964) Suo-
+lisjärven pohjoispää, jossa sijaitsi samannimi-
+nen majatalo.
+Appellatiivisesti suora suomennos
+inarinsaamesta, mutta majatalon osalta ilmei-
+sesti suora inarinsaamennos suomen kielestä.
+Majatalo perustettiin Suomen valtion toimesta
+1890-luvun alussa ja isäntänä toimi Aabraham
+Kaarret.
+Majatalo palveli Norjan matkalaisia.
+Järvenpäänlampi (3833+4811) Pieni lampi
+Kattajärven2 pohjoispään länsipuolella.
+Lam-
+mesta laskee puro Kattajärveen2.
+seen kuuluu myös Järvenpäänoja.
+Järvenpäänoja (MML) Järvenpäänlam-
+mesta Kattajärveen2.
+Järvensuu (TN 2003) Vanha uudistila Kes-
+sivuonon perällä.
+Tilan on perustanut Sammeli
+Samme-
+lin hukkumisen jälkeen isäntänä oli kolme vuot-
+ta hänen leskensä Marketta Yrjöntytär Paadar,
+os.
+Morottaja (*1853).
+Kun Sammeli Sammelin-
+poika Valle (1853 - 1926) nai lesken, siirtyi talo
+hänen omistukseensa.
+Järvikäinen1 - Jávrádoh1 (MML) Lah-
+ti Inarijärven Kessivuonon eteläpäässä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: jávrádoh
+~ jávrádâh = järveke, joka on suurempi kuin
+järvikäinen.
+Järvikäinen2 - Jávrádâh1 (EA) Vesialue
+Ukonselän1 länsipuolella sijaitsevan Aibutvuo-
+non Sudes"uálmáásuálui-saaren ja mantereen
+Järvikäinen1.
+Järvikäinen3 - Jávrádâh2 (TII 1963) Juu-
+tuan jokilaajentuma Jäniskosken yläpuolella.
+Laajentumassa on monta pientä saarta.
+Järvikäinen4 (3832) Nuottamajärven2 etelä-
+Jávrádâh tai Jávráduvvâš.
+Järvikäinen5 - Jávrádoh2 (LL 1981) Ina-
+rijärven lahti Mahlattinuoran ja Moonivaaran
+Jäälahti - Jie¹âluohtâ (3841 2, EA) Inari-
+järven lahti Palkissaaren lounaispäässä.
+Jääluola ~ Luola - Jie¹âkuov˜âšm
+(3832, NIM) Korkia-Mauran (Inarijärven saa-
+ri) luoteisrannalla.
+Talvella muodostunut jää
+säilyy luolassa pitkälle kesään, joten luola on
+erinomainen kalansäilytyspaikka kesällä.
+rinsaamennos on suora käännös suomen kie-
+lestä, koska alkuperäinen nimi ei enää ole tie-
+Jäänuottajärvi - Jie¹ânyettijáávráš
+(4812) Kontosjärven ja Kontospään ~ Konnos-
+tunturin puolessa välissä.
+Jääsaarensalmi (3841 2/2000) Leveä salmi
+Inarijärvessä Jääsaarten välissä.
+Salmen nimi
+on saman karttalehden painoksessa v:lta 1976
+monikkomuodossa "Jääsaartensalmi".
+Jääsaaret - Jie¹¹âsuolluuh (TII 1963)
+Kaksi suurta saarta Inarijärvessä Kasariselän
+eteläpäässä: Iso Jääsaari - Jie¹âsuálui ja Pieni
+Jääsaari - Uccâ Jie¹âsuálui ~ Ucceeb Jie¹âsuálui.
+seen kuuluu myös Jääsaarensalmi, joka on to-
+pografisen karttalehden vuoden 1976 painok-
+sessa monikkomuodossa "Jääsaartensalmi".
+K
+Kaakkurijärvenlompolat (3832) Nanguvuo-
+non koillispuolella sijaitsevasta Laitavaarasta
+Kaakkurijärvet1.
+Kaakkurijärvet1 (3832) Kaksi järveä Nan-
+guvuonon koillispuolella sijaitsevasta Laitavaa-
+rasta 3 km itään.
+Kaakkurijärvenlompolat.
+Kaakkurijärvet2 (RP 1991) Kaksi pientä
+järveä Keväjärven eteläpuolella: Iso Kaakkuri-
+järvi ja Pikku Kaakkurijärvi.
+Kaakkurilaassa - Kähteelássá (EA)
+Kasariselän länsilaidalla Pitkän Selkäsaaren
+Kaakkurijärvi1 (3832) Mantereen puolella
+Ukonjärven1 Ukon2 eteläpäästä 0,5 km kaak-
+Kaakkurijärvi2 - Kähteejáávráš2 (SA
+1964) Sarmijärven1 eteläpäästä 3 km lounaa-
+rinsaamesta: jáávráš = deminutiivimuoto sanas-
+Kaakkurijärvi3 - Kähteejáávráš3 (SA
+1964) Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ahvenjär-
+ven12 luoteispuolella.
+Kaakkurijärvi2.
+Kaakkurilahti (3832 2) Inarijärven lahti
+Nanguvuonon koillisrannalla Jalanluiskahta-
+mavaaran ja Sahavaaran välissä.
+Kaakkurilammet - Kakkârâslááduh
+(3843 1) Kaksi lampea Nellimjärven eteläpään
+Kaakkurilampi1 - Kähteejáávráš1 (SA
+1964) Kultalahti-talosta 0,8 km länteen.
+Kaakkurilampi2 - Kähteeláddu1 (YAS)
+Pieni kolmion muotoinen lampi Kessivuonon-
+kaidan eteläpäässä 0,4 km Kessivuonon ran-
+nasta itään.
+Kaakkurilampi3 - Kähteeláddu2
+(3841 1, EA) Kotkaniemessä.
+Kaakkurisalmensaari (3841 1) Saari Ina-
+rijärvessä Siskelivuonon ja Siskelijärven1 välissä.
+Kaakkurisalmi.
+Kaakkurisalmi (LL 1981) Salmi Inarijär-
+vessä Siskelivuonon itäpäässä Kaakkurisalmen-
+saaren ja Haarasalmensaaren välissä.
+heeseen kuuluu myös Kaakkurisalmensaari.
+Kaakkurluohtâ (MV 2003) Lahti Itä-Ina-
+rissa sijaitsevan Keskimmäisen Kivijärven itä-
+Inarinsaamea: kaakkur = mukaelma
+suomen kielen sanasta kaakkuri, luohtâ = lahti.
+Kaalinsátku (TII 1963) Leviä Petäjäsaa-
+ren eteläosan itärannalla.
+Inarinsaamea: kaalin
+= tyhmä, typerys, tollo, sátku = venevalkama.
+Kaamanen - Kaamâs (TII 1963) Pieni
+kylä Pohjois-Inarissa.
+inarinsaamesta: kaamâs = poron koipinahka.
+Topografisessa karttalehdessä 3841 1/1002 nimi
+on virheellisesti "Kaamas".
+Kaamasnuora1 (TN 1995) Entinen kruu-
+nunmetsätorppa Inarijärven Katsomasaaren
+Torpan on perustanut Heikki Val-
+Nykyään talo on nimeltään "Sarre".
+Kaamassaari.
+Kaamasnuora2 - Kamesnyeri (3841 2,
+YAS) Kapea salmi Inarijärvessä Kaamassaa-
+ren ja Katsomasaaren välissä.
+Kaamassaari - Kamessuáloi (3843 1)
+Inarijärven toiseksi suurin saari sen itälaidalla.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: kames =
+attribuuttimuoto sanasta kame = johdos sanas-
+ta kamo = vaisto.
+Terho Itkonen (1972) Lapin
+paikannimistön huoltoa, s. 299: "Kamessuálui,
+jonka perusosa = 'saari', määriteosa taas Frans
+Äimälle vuosisadan alussa (1900) kerrotun tie-
+don mukaan johtuu siitä, että saari "kaukaa
+kuumottaa".
+(Mun kameestân oinim = minulla
+oli kuva tunnossa, näin aavistuksenomaisesti) ".
+T. I. Itkonen on vuonna 1918 kuullut Uula Mo-
+rottajalta saaresta muodon Kammaassuálui.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kaamasnuora2
+- Kamesnyeri, Pieni Kaamassaari - Uccâ Ka-
+messuálui ja entinen kruununmetsätorppa Kaa-
+masnuora1.
+Kaapin Matti - Kaabi Matti (EA)
+Kaaperi Pekanpoika Aikion asuinpaikka Ai-
+butvuonon suulla.
+Tilan on perustanut Pekka
+Kaaperinpoika Aikio.
+Inari - Aanaar -kirjassa
+(V.-P. Lehtola 2003) Petter Mattsinpoika Aikio
+eli Kaapin Pekka (*1840) vuonna 1873.
+Kaapin
+Matti on Petter Kaapinpoika Aikion isä.
+Kaapin Pekan jänkä (RP 1990) Vuon-
+gelijärven länsipuolella.
+Nimi Pekka Kaaperin-
+poika Aikion (1914 - 1997) mukaan, joka asui
+Kotkavuonossa1.
+Kaardâšvyeppee (JP) Lahti Inarijärven
+Kaardâšvyeppeenjargâ-niemessä, joka on ny-
+kyisin saarena.
+Inarinsaamea: kaardâš = joh-
+dos sanasta karde˜ = kuoria, vyeppee = vuo-
+paja.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kaardâš-
+vyeppeenjargâ.
+Kaardâšvyeppeenjargâ (JP) Saareksi
+muuttunut niemi Inarijärvessä Muurahaisnie-
+men koillislaidalla.
+Kaardâšvyeppee, njar-
+gâ = niemi.
+Kaareeh"ielgi (SA 1963) Maanselänne
+Karekkijärven ja Kirakkajärven1 välissä.
+Karekkijärvi, "ielgi = selänne.
+Kaaristeoja (LL 1981) Sellaniemen kohdalta
+Inarijärven Siskelivuonoon.
+Inarinsaamen nimi
+on todennäköisesti Karâstâhjuuvâš, koska kaa-
+riste on mukaelma inarinsaamen sanasta karâs-
+tâh = kiinnitysnuora.
+Kaarlejärvi - Kärdiluovtjáávráš
+(MML, 4822 2+4824 1) Pieni järvi Takkaselkä-
+vaaran ja Surnuvuonon välissä.
+nimen määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Kär-
+diluohtâ, luovt = genetiivinen yhdysosalyhenty-
+mä sanasta luohtâ = lahti, jáávráš = deminutii-
+vimuoto sanasta jävri = järvi.
+Kaarsâhke˜gi (MV 2003) Vesikivi Sul-
+kusjärven1 Aittasaaren3 itäpuolella.
+Kivessä on
+risti ilmansuuntien mukaan.
+Ihminen ei ole ha-
+kannut ristiä kiveen.
+Inarinsaamea: kaarsâh =
+karsikko, ke˜gi = kivi.
+Kaaverpoan kenttä (JMK 2003) Vanha
+kenttä Nanguniemen länsilaidalla Nunnarosaa-
+Inarinsaamen nimi voisi olla Kav-
+repovváákieddi, koska yli kilometrin mittainen
+jänkäkapeikko, joka suuntautuu koilliseen, on
+kahteen suuntaan mutkalla.
+Tällöin nimi olisi
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta: kavre =
+attribuuttimuoto sanasta kavraa = käyrä, vää-
+rä, kumara, povváá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta pohe = kapeikko, kieddi = kent-
+Inarinsaamen nimi voisi olla myös Kaavre-
+povváákieddi, kaavre = genetiivimuoto ihmisen
+nimestä Kavre < Kaavraš = liikanimi miehen
+nimestä Kaabi = Kaaperi < Gabriel tai kuma-
+rassa kulkevasta ihmisestä, jota usein kutsu-
+taan attribuuttimuodolla kavre sanasta kavraa
+= kumara.
+Kaaverpoanniemi (MML) Niemi Inari-
+järvessä Nanguniemen länsilaidalla Nunnaro-
+saaren kohdalla.
+Kaaverpoan kenttä.
+Kansalaisen kartta-
+paikassa nimi on virheellisesti "Kaaverpojan-
+niemi".
+Kaheksussaari (RP 1990) Kahdeksikon
+(nro 8) muotoinen saari Vuontisjärven itäran-
+nalla Korppivuononsuun kohdalla.
+Kahdentuvanjärvi - Kyevttuvejáávráš
+(RP 1990, EA) Pietarin Tupavaarasta 1 km lou-
+Kahden Uulan haukkumalammet -
+Kyevt Vuollii pelkkimlááduh (3834) Pien-
+ten lampien ryhmä Pienen Arttajärven pohjois-
+päästä 1 km luoteeseen.
+Ehkä kuvaavampi suomennos
+olisi Kahden Uulan sättimälammet.
+Hans Lid-
+manin (1964) kirjassa "Seikkailujen pohjola"
+seuraavaa:
+"Peuranpyynnin aikaan oli kaksi Uulaa,
+joilla oli samalla jängällä peuranpyyntikuop-
+pia.
+Eräänä päivänä oli yhdessä kuopassa
+peura, jonka toinen Uula teurasti ja nylki.
+Sa-
+maan aikaan saapui myös toinenkin Uula, jo-
+ka piti kuoppaa omanaan, koska molem pien
+kuopat olivat niin lähekkäin, että saattoivat
+sekaantua.
+Uulat riitaantuivat ja riitelivät ko-
+ko päivän, koska molemmat olivat mielestään
+oikeassa.
+Niin he viimein istahtivat molem-
+mat omalle puolelleen kuoppaa ja pimeäkin
+jo saapui, joten he eivät voineet lähteä enää
+kotiinsakaan.
+Molemmat olivat väsyneitä ja
+nälissään.
+Niin he siinä pimeässä yössä sopi-
+vat riitansa, että jakavat peuran.
+He virittivät
+nuotion, keittivät peuranlihaa, söivät itsensä
+kylläisiksi ja olivat tyytyväisiä."
+Kahen Martin saari (Martti Salo 2005)
+Ukonjärven1 eteläosassa sijaitsevasta kolmesta
+pienestä saaresta yksi.
+Saaren vanhempi nimi
+on ollut Martinsaari (Martti Salon mukaan).
+Martti Salo oli poikennut kaimansa professo-
+ri Martti Pokelan kanssa saaressa 1980-luvulla
+ja Pokela oli pyytänyt, että eikö hänkin saisi
+vaikka kämmenen kokoisen läikän sitä saarta,
+johon toinen Martti oli myöntynyt.
+Tämän ta-
+pauksen johdosta on annettu nimi saarelle.
+Kahkusaarensalmi - Káhkusuolluu­
+"uálmi (3841 2, LL 1981) Inarijärven Kahku-
+saaren ja Pikku Kahkusaaren välissä.
+Kahkusaari.
+Kahkusaari - Káhkusuálui (3841 2)
+Inarijärven saari Viimassaaren koillispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: káhku
+= tuntematon sana.
+myös Kahkusaarensalmi - Káhkusuolluu"uálmi
+ja Pikku Kahkusaari - Uccâ Káhkusuolluš.
+Kahlomalompola - Kaallâmluobbâlâš
+(3843 1, TII 1963) Nellimjoen toiseksi suurin
+lompola.
+inarinsaamesta: luobbâlâš = deminutiivimuo-
+to sanasta luobâl = lompola > lompolainen.
+Lompolan vanhempi inarinsaamen nimi on
+Kälittimluobbâlâš, kälittim = aktiomuoto ver-
+bistä kälitti˜ = kahlottaa, kahlauttaa.
+Kahvinkeittolampi (3832) Juomuskurussa
+lähellä vedenjakajaa, Ison Kuivajärven ja Ku-
+rujärven puolessa välissä.
+Kaijalaassa (RP 1991) Siskelivuonon Nili-
+niemen2 länsipuolella.
+Määriteosassa lienee ky-
+se lokkilinnusta.
+Kaijanpaljakka (3832 2) Paljaslakinen
+vaara Akupäästä 2 km luoteeseen.
+Kaikki kai-
+ja-alkuiset nimet Akupään läheisyydessä tule-
+vat Akukaita - Áhujävrskäi˜i -nimen mukaan,
+kaija = peräpohjolan murrejohdos sanasta kai-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kaijanvaara
+ja Kaijanvittikko.
+Akukaita.
+Kaijanvaara (3832 2) Lähes paljaslakinen
+vaara Akupäästä 4 km luoteeseen.
+Kaijanvittikko (3832 08) Ylemmästä Aku-
+järvestä 0,5 km lounaaseen.
+Akukaita, vittikko = peräpoh-
+jolan murremuoto sanoista vesaikko, kaseikko,
+tiheikkö.
+Kaijasaaret (LL 1981) Kaksi saarta Inari-
+järvessä Konesniemestä 1 km pohjoiseen: Pik-
+ku Kaijasaari ja Iso Kaijasaari.
+Määriteosassa
+lienee kyse lokkilinnusta.
+Kaijasaari ~ Kajavasaari1 - Skaje­
+suálui1 (3832, TII 1963) Saari Inarijärven Nan-
+guvuonossa Nirrolan kohdalla.
+Suomennos ina-
+Kaijaussaaret (3841 2) Pienten saarten
+ryhmittymä Inarijärvessä Solttusaarten ja Nan-
+guvuononselän välissä.
+todennäköisesti Kaijuusuolluuh, jolloin nimi on
+Kaijuusuolluuh (4822 2+4824 1) Kaksi
+saarta Nammijärven Ááhárnjargâ-niemen kär-
+jestä 0,7 km itään.
+Inarinsaamea: kaijuu = lok-
+ki, selkälokki, suolluuh = monikkomuoto sanas-
+ta suálui = saari > saaret.
+Kaikunuora - Kiäigunyeri (3843 1)
+Inarijärven pisin salmi eli nuora sen itälaidal-
+la Pienen Kaamassaaren, Kaamassaaren, Tap-
+lasaaren sekä eteläpuolella olevan mantereen
+kiäigu = attribuuttimuoto sanasta kiäigud = so-
+jollaan tai suorana oleva.
+Toinen edellisen mu-
+kaan nimetty Kiäigunyeri on noin 5 km pitkä,
+suorahko osa kosketonta Paatsjoen yläjuoksua
+Venäjälle luovutetulla alueella (T. I. Itkonen
+Kaitajärvenkoski - Skái˜áájävr kuoš­
+kâ (YAS) Naamajoen koski Kaitajärven ala-
+Suomennos inarinsaamesta: skái˜áá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta skäi˜i
+= kaita > kaitasen.
+Kaitajärvi1.
+Kaitajärvenlompola - Skäi˜ijävrluobâl
+(SA 1964) Pieni ja kapea lompola Kaitajärven2
+ja Sarmilompolan välissä.
+Kaitajärvi2.
+Kaitajärvenvaara - Skáái˜áš (4821 2)
+Matala vaara Itä-Inarissa Onomusjärven ja
+Naamajoen välissä.
+inarinsaamesta: skáái˜áš = deminutiivimuoto
+sanasta skäi˜i = kaita eli kaira jokien välis-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kaitajärvi1 -
+Skái˜áájävri.
+Kaitajärvi1 - Skái˜áájävri ~ Skái˜áá­
+luobbâlâš (4821 2, TII 1963) Naamajoessa
+sijaitsevan Naamajärven koillispuolella.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: skái˜áá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta skäi˜i =
+kaita > kaitasen, luobbâlâš = deminutiivimuo-
+miperheeseen kuuluvat myös Kaitajärvenkoski
+- Skái˜áájävrkuoškâ ja Skái˜áájävrluobbâlâš.
+Topografisessa karttalehdessä 4821 2/2002 ina-
+rinsaamen nimi on virheellisesti "Skái˜áájvri".
+Kaitajärvi2 - Skäi˜ijävri1 (SA 1964)
+Mustolasta 1 km etelään.
+myös Skäi˜ijävrjuuvâš, Kaitajärvenlompola -
+Skäi˜ijävrluobâl ja Kaitavaara3 - Skäi˜ivääri3.
+Kaitalaassat ~ Kaitasaaret - Skäi˜i­
+lássááh (3841 1) Pienten saarten ryhmä Inari-
+järvessä Ukonselän1 pohjoislaidalla.
+Kaitamojärvi - Kaidâmjävri (LL 1978)
+Pitkä järvi Nukkumapään eteläpuolella.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: kaidâm =
+aktiomuoto verbistä kaid☠= loitota, poistua,
+kaikota.
+Kaitavaara1 - Skäi˜ivääri1 (3843 1, YAS
+2005) Nellimistä 2 km koilliseen.
+Kaitavaara2 - Skäi˜ivääri2 (3834) Vaa-
+ra Sarmijärvestä1 1,5 km pohjoiseen.
+luu myös Kaitavaaranjärvi - Skäi˜ivärjáávráš.
+Kaitavaara3 - Skäi˜ivääri3 (3834) Vaa-
+ra Sarmilompolan ja Kaitajärven2 välissä.
+Kaitavaara4 - Skäi˜ivääri4 (SA 1964)
+Vaara Kuolemajärven koillispuolella.
+Vaaran päällä on
+suuri kivi, jonka alle oli muinoin tuotu poron
+sarvia eli se on seita (I. Itkonen 1910).
+Kaitavaaranjärvi - Skäi˜ivärjáávráš
+(3834) Pieni järvi Sarmijärven1 pohjoispuolella
+Nellimiin johtavan maantien länsipuolella.
+Jär-
+ven rannalla on puinen ortodoksiristi matkalai-
+sia varten.
+inarinsaamesta; jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Kaitavaara2.
+Kaivojänkäjärvi ~ Kaivojärvi - Kai­
+vujegjävri ~ Kaivujävri (YAS, MML) Pie-
+ni järvi Turvejärven ja Uudenjärvenvaaran
+Kaivojärvet.
+Kaivojärvet - Kaivujegjäävrih (4821 2,
+YAS) Kaksi järveä Nammijärvenluusuasta
+rinsaamesta: kaivu = tuntematon sana, vaikka
+se viittaisikin sanaan kaiva˜ = tuijottaa, jeg =
+yhdysosalyhentymä sanasta jeggi = jänkä.
+miperheeseen kuuluvat myös Pienempi Kaivo-
+jänkäjärvi - Ucceeb Kaivujeggijävri, Kaivojän-
+käjärvi - Kaivujävri ~ Kaivujegjävri ja Kaivo-
+lampi - Kaivuluobâl.
+Kaivojärvi1 (3832) Pieni lampi Ukonjärven1
+eteläpuolella sijaitsevan Sovintovaaran päällä.
+Kaivojärvi2 (MML) Kapperijoensuusta
+1,2 km kaakkoon.
+Kaivosjänkä (3841 1) Suo Tuulispäitten
+Kaivos = porojen jäkälän kuopi-
+minen.
+Kajavalaassat - Kaijuulássááh (3843 1)
+Neljä pientä saarta Inarijärvessä Sammakkose-
+län itälaidalla.
+Kajavasaari - Kaijuulássá (EA) Pieni
+saari Inarijärvessä väylävuononsuulta 1,5 km
+inarinsaamesta: lássá = laassa eli luoto.
+Kaksamajärvi - Kakšâmjävri (3814)
+Solojärvestä 1 km kaakkoon.
+mennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta:
+kakšâm = mahdollisesti johdos pohjoissaamen
+sanasta gakcut = kiivetä (TII 1963).
+Lauri Mart-
+ti Vallen mukaan nimi tulisi verbistä kaggâsi˜
+= vääntyä.
+Sammeli Vallen mukaan nimi tulisi
+sanasta ka""âm = aktiomuoto verbistä ka""☠=
+juosta.
+Järvellä on asunut Menes-Anteista toi-
+nen, sukunimeltään Kitti (toinen oli Morottaja).
+Kakspäälampi (MML) Keskimöjärvestä
+2 km pohjoiseen.
+Kalajärvi (MML) Hietikkolahdesta 1,2 km
+Kalatonjärvi1 - Kyelettisjáávráš1 -
+Kue'lte'mesjäu'rr1 (4911 2, MML) Vainos-
+suomennos inarinsaamesta ja suora koltansaa-
+mennos suomen kielestä: jáávráš = deminutiivi-
+Kalatonjärvi2 - Kue'lte'mesjäu'rr2
+(MML 2006) Järvi Joulutunturista 3 km lou-
+Suora suomennos koltansaamesta tai
+suora koltansaamennos suomen kielestä.
+Kalatonjärvi3 - Kue'lte'mesjäu'rr3
+(MML 2006) Järvi Rajapäästä 3 km länteen.
+Kalatonjärvi4 - Kyelettemesjävri1 (LL
+1981) Pieni järvi Nuottamajärven2 pohjoispuolel-
+Kalatonjärvi5 - Kyelettemesjävri2
+(JAM 2003) Yli kilometrin mittainen järvi Jol-
+lusjärvestä 1 km kaakkoon.
+Kalatonjärvi6 - Kyelettemesjáávráš
+(SA 1964) Järvi Taljankadottamajärven ja Kes-
+kimmäisen Kivijärven välissä.
+Kalatonjärvi7 (3834) Maikkumapään
+kaakkoispuolella.
+Kalatonjärvi8 (MML) Joulutunturista
+2 km etelään.
+Kalaton Kampajärvi - Kyelettemes
+'ohhoomjävri ~ Kyelettemes Šohhoom­
+jävri (4812) Kampajärven koillispuolella.
+ra suomennos tai mukaelmasuomennos inarin-
+Kampajärvi.
+Kalkujänkkä (3832) Pieni suo Nangu-
+niemen länsilaidalla Kalkujärvien eteläpuo-
+Kálgujiägáš, jänkkä = peräpohjolan murrejoh-
+dos sanasta jänkä.
+Kalkujärvet - Kálgujávrááh (3832)
+Kaksi pitkulaista järveä peräkkäin Nangu-
+niemen luoteiskulmalla.
+inarinsaamesta: kálgu = vaimo, jávrááh = mo-
+nikon deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi >
+järviset.
+Järvien kohdalla Moossinaselän etelä-
+puolella on Ämmänhiekka, joten näillä nimillä
+täytyy olla jotain tekemistä keskenään.
+perheeseen kuuluvat myös Alimmainen Kalku-
+järvi ja Kalkujänkkä.
+Kalkulahti - Kálguluohtâ2 (3841 1) Le-
+veä lahti Inarijärvessä Juutuanvuonon Sarvi-
+niemen2 ja Pahtaniemen välissä.
+Kalkuvaara.
+Kalkupahta (RP 1993) Inarijärven Kalku-
+salmen pohjoisrannan jyrkkä kallio, jonka ina-
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Kálgupähti.
+Kalkusaa-
+ri2.
+Kalkusaarenvuopaja (RP 1990) Inari-
+järven Kalkusaareen2 kaakosta työntyvä lah-
+ti, jonka inarinsaamen nimi on todennäköisesti
+Kálgusuolluuvyeppee.
+Kalkusaari1 - Kálgusuolluš2 (3841 2,
+EA) Saari Inarijärvessä Väylävuonon Pilvilaas-
+sojen ja Silmäsaaren välissä.
+mennos inarinsaamesta: kálgu = vaimo, suolluš
+= deminutiivimuoto sanasta suálui = saari >
+saarinen.
+Kalkusaari2 - Kálgusuálui (3841 1) Saa-
+ri Inarijärvessä Kotkaniemestä 0,4 km etelään.
+seen kuuluvat myös Kalkusalmi - Kálgu"uálmi
+ja Kalkusaarenvuopaja.
+Kalkusalmi - Kálgu"uálmi (3841 1) Ina-
+rijärvessä Pahtasaaren ja Kotkaniemen välissä.
+seen kuuluu myös Kalkupahta.
+Kalkuvaara - Kálguvääri (3841 1) Juu-
+tuanvuonon ja Pielpajärvien välissä.
+masuomennos inarinsaamesta: kálgu = vaimo.
+Samuli Paulaharjun (1932, Taka-Lappia s. 257)
+mukaan vaarassa on pahta nimeltään Ákku 1,
+jolle on myös muinoin uhrattu eli pahta on sei-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kalkulahti -
+Kálguluohtâ2.
+Kallelahti (3844 1) Talo Jorvapuolijärven
+Kalliokoski - Källijâš (TII 1963) Ukon-
+järven1 ja Inarijärven yhdistävä kapea virtaa-
+va salmi Ukon2 ja Hämähäkkiniemen välissä.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: källijâš
+= deminutiivimuoto sanasta källee = kallio >
+kallioinen.
+Kalliolaassa (SA 1963) Pieni kallioinen
+saari Inarijärvessä Väylän Paloniemen2 koh-
+Kalliolampi (RP 1990) Ison Luosmajärven
+ja Vuontisjärven välillä sijaitsevasta Keinolam-
+mesta 0,8 km länteen.
+Kalliolompola - Källeeluobbâlâš
+(3834) Sulkusjoessa Riekkolompolan luoteis-
+inarinsaamesta: luobbâlâš = deminutiivimuoto
+sanasta luobâl = lompola > lompolainen.
+Kalliomaa (3832 08) Ylemmän Akujärven
+Kalliosaari1 (3841 1) Pikkujoenjärven ete-
+läisin saari.
+Kalliosaari2 (RP 1990) Vuontisjärven Ala-
+lahden saari.
+Kalliovaara - Källeeváárááš (4822 2+
+4824 1) Nammijärven ja Norjan vastaisen valta-
+kunnanrajan välissä.
+suomennos inarinsaamesta: váárááš = deminu-
+tiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Kalliovaarat - Källeeváárááh (JAM
+2003) Kaksi vaaraa Kuohanan itäpuolella: Pik-
+ku Kalliovaara - Ucceeb Källeeváárááš ja Iso
+Kalliovaara - Stuárráb källeeváárááš.
+osiltaan epätarkka suomennos inarinsaamesta:
+váárááh = monikon deminutiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaaraset.
+Kallojärvi - Kállujáávráš (3841 1)
+Miesniemen koillisosassa.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kallolahti
+- Kálluluovtâš.
+Kallolahti - Kálluluovtâš (3841 1) Ina-
+rijärven Miesniemen koillislaidalla.
+luovtâš = deminutiivimuoto sanasta luohtâ =
+lahti > lahtinen.
+Kallojärvi.
+Kallopää - Kálluáivi - Källvuei'vv
+(4913 1) Vaara Surnujärven luoteispuolella.
+ra suomennos inarinsaamesta tai koltansaames-
+Kallosaaret (MML) Neljä pientä saarta
+peräkkäin Inarijärvessä Kettuniemen eteläpääs-
+tä 1,3 km itään.
+Kallosaari1 (3841 1) Inarijärven Kankinie-
+men kärjessä.
+Kallosaari2 - Kalluudemsuálui ~ Kál­
+luudemsuálui (LL 1981, 3841 1) Palkissaaren
+ja Vehersaaren välissä Inarijärvessä.
+Suomen-
+Liittyy Inarissa hyvin
+tunnettuun Siggan tarinaan, josta tarkemmin
+Sigganitkemäsalmen yhteydessä.
+Kallotaipale - Kállumuá˜háš ~ Lááb­
+bušluovtmyetki (SA 1964, ILWB III) Taival
+Inarijärven Kallovuonon ja Nitsijärven Lam-
+maslahden välissä.
+suomennos inarinsaamesta: muá˜háš = demi-
+nutiivimuoto sanasta myetki = taival.
+saamen rinnakkaisnimen määriteosaselitys: ks.
+Lammaslahti1, luovt = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta luohtâ = lahti > lahden, myetki
+= taival.
+Kallovuono - Kálluvuonâš (3844 1)
+Inarijärven vuono Vasikkaselän luoteiskulmas-
+saamesta: vuonâš = deminutiivimuoto sanasta
+vuonâ = vuono > vuononen.
+kuuluu myös Kallotaipale - Kállumuá˜háš -
+Láábbušluovtmyetki.
+Kalsoppijärvi - Kálsubjävri (SA 1963)
+Järvi Piskijärven ja Inarijärven puolessa välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: kálsub =
+yhdysosalyhentymä sanasta káálsub ~ káálsuh
+= säpäke (poronkoipinahkainen säärystin).
+Kaltiojänkä - Käldeejeggi (3834, JAM
+2003) Nangujärven pohjoispuolella sijaitsevan
+Saihojärven ja Mellajärven välissä Perätysjär-
+vistä länteen.
+Kaltiojärvenjänkä (MML 2006) Suo
+Ojalanvuonon eteläpuolella sijaitsevan Kaltio-
+järven2 eteläpuolella.
+todennäköisesti Káldáájävrjeggi tai Käldeejävr-
+jeggi.
+Kaltiojärvi1 - Käldeejävri1 (3842 2, JS)
+Pieni järvi Siuttajensuulta 2 km pohjois-luotee-
+Kaltiojärvi2 - Käldeejävri2 ~ Káldáá­
+jävri (3842 2, SA 1963) Nitsijärven Ojalanvuo-
+non perältä 0,7 km etelään.
+Inarinsaamen rinnakkaisni-
+men määriteosaselitys: káldáá = genetiivin de-
+minutiivimuoto sanasta käldee = kaltio.
+perheeseen kuuluu myös Káldáájävrjuuvâš ~
+Käldeejävrjuuvâš.
+Kaltiolampi1 (RP 1991) Ilkiävaaran ja Ot-
+samonhännän välissä.
+Kaltiolampi2 - Käldeejáávráš1 (SA
+1964) Lompola Ruijanjoen alajuoksulla Sarmi-
+järven1 eteläpuolella sijaitsevasta Nuottamojär-
+vestä 0,1 km etelä-lounaaseen.
+Kaltiopahta (MML) Pieni pahta Vuontis-
+järven Keinoniemestä1 0,5 km kaakkoon.
+riteosan perusteella voidaan päätellä pahdan
+sijaitsevan lähteen eli kylmäkaltion lähellä.
+Kaltioselkä (LL 1981) Inarijärven järven-
+selkä Mahlatin luoteispuolella.
+Kampa­Ahvenjärvi (3834) Pieni järvi
+Kampajärven eteläpuolella.
+Kampajoenjänkä - 'ohhoomjuvii­
+jiägáš ~ Šohhoomjuvviijiägáš (YAS)
+Kampajoen suulla Kontosjärven etelärannalla.
+Epätarkka suomennos tai virheellinen suomen-
+nos inarinsaamesta: juvvii = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jokisen,
+jiägáš = deminutiivimuoto sanasta jeggi = jän-
+kä > jänkänen.
+Kampajoki/Kampajärvi.
+Kampajoki - 'ohhoomjuuvâš ~ Šoh­
+hoom juuvâš (YAS, 4812 2) Kampa-Ahven-
+järvestä Kontosjärveen.
+tai virheellinen suomennos inarinsaamesta:
+juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ =
+Kampajoenjänkä - 'ohhoomjuvviijiägáš ~
+Šohhoomjuvviijiägáš.
+Kampa-
+Kampajärvi - 'ohhoomjáávráš ~
+Šohhoomjáávráš (3834, TII 1963) Sarmitun-
+turista 5 km itään.
+Epätarkka suomennos tai vir-
+heellinen suomennos inarinsaamesta.
+Eräässä
+radiohaastattelussa 1980-luvulla nellimiläinen
+Elsa Valle (1922 - 2006) mainitsi järven nimen
+väärästä suomentamisesta kuin myös toisinaan
+väärin lausutusta nimestä 'ohhoomjáávráš,
+kun pitäisi olla Šohhoomjáávráš: šohhoom =
+aktiomuoto verbistä šohhoo˜ = huokua kyl-
+mää, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jäv-
+myös Kampa-Ahvenjärvi, Kalaton Kampajär-
+vi - Kyelettemes 'ohhoomjävri ~ Kyelettemes
+Šohhoomjävri, Kampaselkä - 'ohhoom"ielgi
+~ Šohhoom"ielgi, Kampalompola - 'ohhoom-
+jävrluobâl ~ Šohhoomjävrluobâl ja Kampajoki
+- 'ohhoomjuuvâš ~ Šohhoomjuuvâš.
+Suomen
+yleiskartassa v:lta 1944 määriteosa on kirjoi-
+tettu muotoon "ohhoom: "Tšohomselkä", mikä
+puoltaisi 'kampa'-muotoa.
+Kampalompola - 'ohhoomjävrluobâl
+~ Šohhoomjävrluobâl (YAS, SA 1964) Kam-
+pajärven ja Ylemmän Nilijärven välissä.
+tarkka tai virheellinen suomennos inarinsaa-
+mesta, jävr = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta jävri = järvi > järven.
+Kampaselkä - 'ohhoom"ielgi ~ Šoh­
+hoom"ielgi (3834, SA 1964) Sarmitunturista
+Suora suomennos tai virheellinen
+Kanava (SAK 2004) Ahvenjärven12 ja Sul-
+kusjoen Riekkolompolan välissä.
+seen kuuluu myös Kanavavuálááš.
+Kanavavuálááš (SAK 2004) Ahvenjär-
+ven12 koillispäässä.
+Inarinsaamea: vuálááš =
+alunen.
+Kanava.
+Kanavavuono - Kanavavuonâ ~ Ku­
+hesluohtâ1 (3844 1, SA 1964) Pisteriniemen
+eteläpään länsipuolella Inarijärvessä.
+(vanhemman nimen) selitys: kuhes = attribuut-
+timuoto sanasta kukke = pitkä, luohtâ = lahti.
+Uudisnimi tulee siitä, että Paavalin Matin Matti
+(Matti Kuuva, 1872 - 1957) kaivoi lapiolla kana-
+van lahden eli vuonon pohjoispäähän.
+Kanava
+valmistui vuonna 1919 ja on nykyäänkin ke-
+vyen veneliikenteen käytössä ja lyhentää huo-
+mattavasti matkaa Koskivuonosta Vasikkase-
+lälle.
+A. Burgmanin kartassa v:lta 1897 vuonon
+nimi on "Manjalahti".
+Se muistuttaa nimeä,
+jonka Aili Kuuva antoi (Manjeluohtâ = 'Mi-
+niälahti') Pisteriniemen pohjoispuoliselle Aita-
+lahdelle.
+Kanervaranta (4911 2) Talo Sevetinsuojan
+länsirannalla.
+Kanisaari (3841 01) Siskelivuonon suulla
+Turkinrepimäsaaren itäpuolella.
+Saarella on pi-
+detty ilmeisesti kaneja.
+Kangas­Eenokin kämppä (MML) Itä-
+Inarissa Hopiavaaran kaakkoispuolella olevan
+nimettömän järven lounaispäässä.
+Kankiniemi - Ka¹gânjargâ (LL 1981)
+Suuri niemi Inarijärvessä Ison Kapaselän lou-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kankivuono -
+Ka¹gâvuonâ.
+Kankiniemi (TN 1995) Vanha uudistila
+Kankiniemessä.
+Tilan on perustanut kalastaja
+Antti Antinpoika Aikio (1834 - 1896), joka oli
+isäntänä vuoteen 1896.
+Hänen kuoltuaan tuli-
+vat isänniksi hänen poikansa Matti Antinpoika
+Antinpoika Aikio (*1863) isäntänä 1899 - 1909.
+Tilan haltija ja asukkaana oli Mikko Karisaari
+(*1867) ja huonemiehenä Iisakki Aikio (*1963)
+Vuonna 1914 tila oli autiona ilman
+asukkaita, ja vuosina 1915 - 1917 isäntänä ja
+tilan asukkaana oli Mikko Karisaari (*1867).
+Kankivuono - Ka¹gâvuonâ (3841 1)
+Kankiniemen ja Miesniemen1 välissä.
+Tááibusvuonâ (Anna Mari Kuuva), tááibus
+= puinen kanki.
+Kankiniemi.
+Kantapääjärvi ~ Pikku­Kantapääjär­
+vi - Joccajávri - U'cckädd³ie'""jääura¿
+(MML, 4911 2) Suolisjärven pohjoispuolella.
+Suora suomennos pohjoissaamesta.
+kaisnimi on suora suomennos koltansaamesta
+tai suora koltansaamennos suomen kielestä.
+Kantojänkä - Jal¹esjeggi (4821 2) Kes-
+sijärven ja Kantojärven välissä.
+myös Kantojärvi - Jal¹esjävri.
+Kantojärvi1 - Jal¹esjävri1 (SA 1964)
+Nellimin Keskimöjärvestä 3 km itään.
+Nimipeheeseen
+kuuluu myös Jal¹esvääri.
+Kantojärvi2 - Jal¹esjävri2 (4821 2) Kan-
+tojängän itäpuolella.
+Kantojänkä.
+Kantolahensaari - Jal¹esluohtsuálui
+~ 'uoldâluohtsuálui (SA 1964, YAS) Pieni
+saari Kessijärven itäpäässä.
+Kantolahti.
+Kantolahti - Jal¹esluohtâ ~ 'uoldâ­
+luohtâ (SA 1964, YAS) Kessijärven itäpääs-
+perheeseen kuuluu myös Kantolahensaari -
+Jal¹esluohtsuálui ~ 'uoldâluohtsuálui.
+Kantosaaret (LL 1981) Kaksi saarta Iva-
+lojoessa Ala-Koppelon kohdalla.
+Pohjoisempi
+saari on Karisaari.
+Kantovaara - Suárvááváárááš (TII
+1963) Nanguvuonon eteläpään pohjoispuolella.
+muoto sanasta suárvi = kelo > kelosen, váárááš
+Suárvááláássáš ja talo nimeltään Kanto.
+Kapperijoensuu (4822 2+4824 1) Entinen
+kruununmetsätorppa Surnuvuonon itärannalla
+Kapperijoensuun pohjoispuolella.
+Torpan on
+perustanut Matti Valle v. 1899 (TN 1995).
+Kapperijoki - Kappeerjuuhâ (4822 2+
+4824 1) Kapperijärvistä Inarijärven Surnuvuo-
+noon.
+Kapperijär-
+vet.
+Kapperijärvet - Kappeerjäävrih (TII
+1963, SA 1964, MML) Neljä järveä Nammi-
+järven pohjoispuolella: Jäkälä-Kapperijärvi -
+Jääv vil-Kappeerjävri, Iso Kapperijärvi - Stuor-
+râ Kappeerjävri, Itä Kapperijärvi - Nuorttiimuš
+Kappeerjävri ja Raja-Kapperijärvi, joka on uu-
+disnimi.
+ta: kappeer = lakki.
+myös Kapperijoki - Kappeerjuuhâ, Palosaari
+~ Kapperisaari, Kappeersuálui ja talo Kapperi-
+Kapperintupalompola (MML) Kapperi-
+joen kolmanneksi alin lompola Kapperijoen-
+suusta 0,5 km itään.
+Määriteosaltaan mukael-
+Nimen
+perusteella voidaan päätellä, että lompolan ran-
+nalla sijaitsee Kapperintupa.
+Kapperivaara - Kappeervääri (MML,
+SA 1964) Vaara Kapperijärvien pohjoispuolella.
+Karamajärvenlantto (MML) Karama-
+järven itäpään eteläpuolella.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta, lantto
+(peräpohjolan murretta) = lampi.
+Karamajärvi.
+Karamajärvi - Karraamjävri (3841 1)
+Järvi Inarijärven Paavisvuonon perältä 1 km
+mesta: karraam = kerokaulainen porohirvas.
+Sana on johdos verbistä karree˜ = katkeilla.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Karamajärven-
+lantto.
+Karccâjuuvâš (EA) Puro Miesniemen Ma-
+dejärvestä2 Inarijärveen.
+Inarinsaamea: karccâ
+= mahdollisesti johdos sanasta korccâ = nahkai-
+nen nyöri tai sanasta kárccu = ruuhi, juuvâš =
+deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki.
+Karekkijärvet - Karekjääu'r (MML,
+JM) Kaksi järveä Mellalompolasta 2,5 km län-
+Mukael masuomennos inarinsaamesta,
+vaikka inarin saamelaista nimeä järville ei ole-
+kaan, sekä mukaelmakoltansaamennos suomen
+kielestä.
+Inarinsaamen kaareeh on koltansaa-
+meksi kââre³ = sarveton peura, joten korrektim-
+pi koltansaamennos saattaisi olla Kââre³jääu'r.
+myös Karekkiselkä.
+Karekkijärvi - Kaareehjävri (4913 1)
+Pitkä järvi Vätsärissä Karekkivaaran koillis-
+Karek-
+kiselkä.
+Karekkiselkä - Kaareeh"ielgi (SA 1963)
+Selänne Suolisjärven pohjoisosasta 6 km itään.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: kaareeh
+= täysikasvuinen peurahirvas.
+kuuluvat myös Karekkivaara - Kaareehvääri ja
+Karekkijärvi - Kaareehjävri.
+Karekkivaara - Kaareehvääri (4913 1)
+Vaara Karekkijärven luoteispuolella.
+Karekkiselkä.
+Karhitunpetäjänsaari (MML) Pieni saa-
+ri Inarijärven Lintusaarten ja Jäniskarisaarten
+Karhukuru1 (RP 1990) Vuontisjärven Ala-
+lahden ja Huutolahden välissä.
+Karhukuru2 (3832 07) Ylä-Mulkujärvestä
+Karhuvaara.
+Karhujänkä1 - Kuob¿âjeggi1 (3843 1)
+Inarijärven Kirakkaniemen pohjoisosassa.
+Karhujänkä2 - Kuob¿âjeggi2 (YAS
+2005) Kessivuonon suulta 2 km lounaaseen.
+Granitin kartassa v:lta 1897 "Kontiojänkä -
+Kuou"jä¹e".
+Kuob¿âluohtâ2.
+Karhulahti1 - Kuob¿âluohtâ1 (3843 1)
+Paatsvuonon etelärannalla Inarijärvessä.
+Karhulahti2 - Kuob¿âluohtâ2 (YAS)
+Lahti Inarijärvessä Kessivuonon länsirannalla
+sijaitsevan Paksuniemen1 itäpuolella.
+Karhu-
+jänkä2.
+Karhumaa (3832) Soiden ympärömä maa
+Nanguvuonon lounaispäässä sijaitsevasta Peu-
+ravuonosta 1 km lounaaseen.
+Karhuniemi1 - Kue'bˆˆnjargg (MML
+2006) Kirakkajärven pohjoisrannan pisin nie-
+Suora suomennos koltansaamesta tai suora
+koltansaamennos suomen kielestä.
+Karhuniemi2 - Kuob¿ânjargâ (3843 1)
+Paatsvuonon pohjoisrannalla.
+myös Karhuniemenjärvi, vaikka kartassa se
+onkin nimellä Karhuvaaranjärvi.
+Karhunpesäjuppura (3833 1+4811 2) Kat-
+tajärvestä2 3 km pohjois-luoteeseen.
+heeseen kuuluu myös Karhunpesälampi.
+Karhunpesäkivi1 (Siviä Kiiskinen) Inari-
+järven Hietasaaren pohjoispäässä.
+Karhun us-
+kotaan viettäneen talvensa kiven alla.
+Karhunpesäkivi2 - Kuob¿âkuátike˜gi
+(3832 1, NIM) Myössäjärven pohjoispuolella
+oleva ontelokivi eli tafoni (kallioon tai ison loh-
+kareen kylkeen rapautumalla syntynyt onkalo),
+joka on Suomen suurin.
+Tarinan mukaan kiven löytänyt
+mies olisi viettänyt ontelon sisällä myrskyisän
+talviyön ja vasta aamulla havainnut nukku-
+neensa yönsä talviunilla olleen karhun vieressä.
+Karhunpesälampi (3833+4811) Karhunpe-
+säjuppuran ja Uudenjoen välissä.
+Karhunpesäjuppura.
+Karhunpesämaa1 - Kuob¿âkuáti­
+eennâm1 (3843 1, SSS) Matala vaara Majava-
+järven lounaispäästä 1,5 km pohjoiseen.
+Karhunpesämaa2 - Kuob¿âkuáti­
+eennâm2 (3843 1) Matala vaara Kirakkavuo-
+non pohjukasta 2 km etelään.
+Karhunpesävaara (3832) Myössäjärven
+Vaarassa on suuri ontelokivi
+eli tafoni nimeltään Karhunpesäkivi.
+Karhuntappojärvenlompola ~ Heikin
+Karhujärvi - Kuob¿âkoddem jávráá­
+luobâl (SA 1964, 3834) Karhuntappojärven
+luoteispuolella.
+mennos inarinsaamesta: jávráá = deminutiivi-
+muoto sanasta jävri = järvi > järvisen.
+Karhuntappojärvi.
+Karhuntappojärvi - Kuob¿âkoddem­
+jáávráš (3834) Pieni järvi Kolmosjärven poh-
+joispäästä 4 km länteen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Karhuntappo-
+järvenlompola ~ Heikin Karhujärvi - Kuob¿â-
+koddemjávrááluobâl.
+Karhuoja2 (YAS) Karhujängästä Kessivuo-
+non Karhulahteen.
+Karhusaaret - Kuob¿âsuolluuh
+(3844 1) Saariryhmittymä Inarijärven Vironie-
+men eteläpuolella.
+Karhusalmi1 - Kuob¿â"uálmi1 (3843 1,
+EV) Salmi Nellimvuononsuun Kenttäsaarien ja
+Elsa Valle kertoo:
+"Talonväki oli mennyt nuotalle ja kaksi
+iäkästä muoria oli jääneet kotimiehiksi.
+täsaarissa oli siihen aikaan nellimiläisten
+lampaita ja he huomasivat, kun karhu lähti
+uimaan salmen poikki lampaita syömään.
+Silloin muorit nappasivat tuuran mukaan,
+lähtivät soutamaan karhun perään ja kun
+saavuttivat, niin toinen muoreista iski tuuralla
+karhun niskaan, jolloin karhu kuoli ja uppo-
+si salmen pohjaan.
+Nuottaajien tultua kotiin
+kertoivat muorit heille, että salmen pohjassa
+olisi karhu nylkemistä vailla.
+Miehet menivät
+katsomaan ja todellakin siellä järven pohjassa
+retkotti kuollut karhu, jonka miehet nostivat
+ylös, veivät rannalle ja nylkivät."
+Karhuselkä - Kue'bˆˆ"iõ'lj (JM 2003)
+Suolisjärven pohjoispäästä 3 km itään/itäkaak-
+Karhuse-
+län eteläpäässä on Kariselkä.
+Karhuvaara (3832) Törmäsestä 4 km
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kar-
+huvaaranoja ja Karhukuru.
+Karhuvaaranjärvi (3843 1) Järvikäinen
+Karhuniemen kärjessä Paatsvuonon pohjois-
+Pitäisi varmaan olla Karhuniemenjär-
+vi, koska lähellä ei ole lainkaan vaaraa.
+Karhuniemi2.
+Karhuvaaranoja (3832 07) Karhuvaaran
+ja Oravanpesävaaran välistä Ala-Mulkujär-
+veen.
+Karibujärvi - Karibujäu'rr (MML
+2006) Tuulipäästä 1,5 km lounaaseen.
+Epäonnistunut uudis-
+nimi, koska karibuja ei ole Lapissa.
+Karikkilompolo - Karikkluubbâl
+(MML 2006) Pitkä lompola Vannjiikeessim-
+juuhâ-joessa Vainosjärven ja Kirakkajärven1
+puolessa välissä.
+Nimi vaikuttaisi mukaelmal-
+ta koltansaamesta, vaikka nimen määriteosan
+merkitys ei olekaan tiedossa.
+Karilahti (3841 2) Inarijärven länsirannalla
+Sainiemen länsipuolella.
+todennäköisesti Kárguluohtâ.
+Karilampi (RP 1990) Inarijärven Ukonse-
+län1 pohjoispuolella Kahdentuvanjärven itäpuo-
+Karipää - 'ievruáiváš (TII 1963) Solo-
+järven eteläpäästä 5 km itään.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: "ievrâ
+= sora, uáiváš = deminutiivimuoto sanasta uái-
+vi = pää > päänen.
+myös Karipäänjärvi - 'ievruáiváájáávráš ja
+'ievruáiváájávráájuuvâš.
+Karipääjärvi - 'ievruáiváájáávráš
+(LL 1978) Pieni järvi Solojärven eteläpäästä
+3 km itään.
+Kari-
+pää, uáiváá = deminunutiivinen genetiivimuoto
+sanasta uáivi = pää, jáávráš = deminutiivimuoto
+seen kuuluu myös 'ievruáiváájávráájuuvâš.
+Karisaari1 (3841 1) Pieni saari Vuontisjär-
+ven länsirannalla Alalahdensuun itäpuolella.
+Saaren itä- ja pohjoispuolella on runsaasti ka-
+reja.
+Kariselkä (MML 2006) Suolisjärven poh-
+joispään itäpuolisen Karhuselän jatke etelään eli
+saattaa olla sama kuin Karhuselkä.
+Karitsaniva - Läbispuálláš (YAS, TII
+1963) Sarmijoen Pikkulompolan yläpuolella.
+saamesta: puálláš = deminutiivimuoto sanasta
+puálli = lyhyt suvanto, jonka vastarannalla on
+lahti.
+Karjelijärvet - Kärjiljávrááh (3841 1)
+Kaksi lampea peräkkäin Ivalon ja Inarin vä-
+lisen maantien pohjoispuolella Inarista 9 km
+Ivalon suuntaan.
+saamesta: Kärjil = Karjala, jávrááh = deminu-
+tiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+perheeseen kuuluvat myös Kärjelvei ja Karvin-
+vuopaja - Kärjilvyeppee.
+Karsikkoniemi - Kaarsâhkee"i (3844 1,
+VS) Niemi ja talo Nitsijärven pohjoispäässä.
+Talossa asuu Veikko Sarre (*1943) perheineen.
+mesta: kee"i = kärki, pää.
+Karsimukanhieta (3832 08) Hiekkainen
+niemi Ivalojoen etelärannalla Sahanperän poh-
+Karsimukka.
+Karsimukka (3832 08) Ivalojoen vuopaja
+Pikku-Petsamon kohdalla.
+luu myös Karsimukanhieta.
+Karsittusaari (3841 1) Pieni saari Inarijär-
+ven Ukonselällä1 Pääsaarensalmesta2 3 km län-
+Karvajärvi - Sovsjävri (3832, LL 1981)
+Pieni järvi Inarijärven Mahlattinuoran ja Jup-
+puravaaran välissä.
+Karvakenkäjärvi - Sovskamuvjáávráš
+(3834) Ylimmäisen Kettujärven eteläpuolella.
+Karvinvuopaja - Kärjilvyeppee (LL
+1981) Vuopaja Inarijärvessä Paavisvuonon ete-
+läosan länsirannalla.
+Karjelijärvet.
+Kasarikivilaassat (3841 1) Pienten saarten
+ryhmä Inarijärven Pääsaarten pohjoispuolella.
+Kasariselkä.
+Kasariselkä - Skállujor¹â (3841 2) Ina-
+rijärven suurin selkä Koutukien saarijonon län-
+Ilmari Itkonen kirjoituksessaan "Muinaisjään-
+v:lta 1910 kertoo seuraavasti:
+"Inarissa on iso Kasariselkä (Skállu-
+jor¹¹a), jonka kerrotaan nimensä saaneen
+siitä, että kerran oli lapp:nen ruvennut sen
+syvyyttä mittaamaan ja siinä tarkoituksessa
+liittänyt yhteen suopungin, nuoria ja hihnoja
+sekä päähän pannut painoksi kasarin (= vas-
+kikattila, skállu).
+Kun pohjaa ei kuulunutkaan
+alkoi hän vetää kojettaan ylös, mutta "köys
+katkes" ja kattila meni pohjaan.
+- Toisinnos-
+sa mainitaan, että mittaaja oli "muuan ryssä,
+liekkö ollut herra" ja että hänen oli täytynyt
+katkaista köysi, kun ei ollut jaksanut kattilaa
+ylös kiskoa."
+Kaskamosaaret (3832) Kolme saarta
+Inarijärvessä Moossinaselän lounaislaidalla.
+Saarten inarinsaamen nimi on todennäköisesti
+Kaskoomussuolluuh, koska ne ovat Nangunie-
+men ja Maurasaarten puolessa välissä.
+Kyse
+on mukaelmasuomennoksesta: kaskoomus =
+superlatiivimuoto sanasta kaskoo = keskellä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kaskamosalmet.
+Kaskamosalmet (LL 1981) Kaksihaa-
+rainen salmi Kaskamosaarten välissä.
+rin saamen nimi on todennäköisesti Kaskoo-
+mus"uálmááh, koska salmet ovat kaikkein
+keskimmäisimmät Maurasaarten ja Nangunie-
+men välissä.
+Kaskamosaaret.
+Kaskoojävrvyeppee (JMS 2005) Vuopa-
+ja Hammasjärven puolen välin itärannalla.
+rinsaamea: = kaskoo = keskellä, jävr = yhdys-
+osalyhentymä sanasta jävri = järvi = vyeppee
+= vuopaja.
+Katosjärvet - Kää˜asjääu'r (MML,
+JM) Kaksi järveä Vätsärissä Kyyneljärven
+eteläosan kaakkoispuolella: Ylempi Katosjärvi
+- Pââibu¿ Kää˜asjäu'rr ja Alempi Katosjärvi -
+Vue'lab Kää˜asjäu'rr.
+Suora suomennos koltan-
+saamesta tai suora koltansaamennos suomen
+Katosjärvi (3832) Mukkajärven4 ja Sot-
+kapään välissä.
+Katoskuru.
+Katoskuru (3832) Katosjärven2 ja Alajär-
+venlammen välissä.
+Kuuluu Katosjärven2 nimi-
+Katoslompola1 - Kää˜asluubbâl1
+(MML, JM) Lompola Santaheinäjärven länsi-
+Katoslompola2 - Kää˜asluubbâl2
+(MML, JM) Mellalompolasta 1,5 km luotee-
+Katosselkä - Ka˜os"ielgi (JAM 2003)
+Kotsamon eteläpäässä.
+Mahdollisesti mukael-
+masuomennos inarinsaamesta: ka˜os = kulu-
+nut johdos sanasta káttus = katos.
+Kyseessä voi
+myös olla mukaelmainarinsaamennos suomen
+kielestä, jolloin alkuperäinen nimi olisi ollut
+esim.
+Káttus"ielgi tai Láávttás"ielgi.
+Katsattilompola - Kááccátluobâl
+(3832, TII 1963) Hietaojan toinen lompola Hie-
+tajärvestä2 alavirtaan.
+inarinsaamesta: kááccát = ristiselkä (luu).
+miperheeseen kuuluu myös Katsattilompolavaa-
+ra - Kááccátluobbâlváárááš.
+Katsattilompolavaara - Kááccát luob­
+bâl váárááš (TII 1963) Vaara Hietaojan Kat-
+sattilompolan lounaispuolella.
+Katsattilompola, váárááš = demi-
+Katsomasaari - Kejâdimsuálui (3841 2)
+Kaamassaaren länsipään pohjoispuolella.
+men yleiskartassa v:lta 1908 "Keijedimsaari".
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: kejâdim
+= aktiomuoto verbistä kejâdi˜ = katsella > kat-
+selu.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Keitinniemi
+- Kejâdimnjargâ.
+Kattajärvi1 - Kätteejävri1 (NIM) Katta-
+vaaran ja Ukonjärven1 välissä.
+mennos inarinsaamesta: kättee = yhdysosaly-
+hentymä sanasta kätteeh = risaiset housut.
+miperheeseen kuuluu myös Kattavaara - Kät-
+teevääri.
+Kattajärvi2 - Kätteejävri2 (TII 1963)
+Ivalon ja Raja-Joosepin puolessa välissä maan-
+tien länsipuolella.
+Järvestä laskee Kattaoja Lut-
+toon.
+Kattajärvi1.
+kuuluvat myös samanniminen talo sekä Kat-
+takaita - Kätteeskäi˜i, Kattaoja ja Kattaojan-
+niemi.
+Kattajärvi3 (3833+4811) Entinen kruunun-
+metsätorppa Kattajärven2 länsirannalla.
+Torpan
+on perustanut Erkki Huru (*1885 Simossa).
+Kattakaita - Kätteeskäi˜i (3833+4811)
+Uudenjoen ja Kolmosjoen välissä Kattajärves-
+tä2 itään.
+Kattajärvi2.
+Kattaoja (3833+4811) Kattajärvestä2 Lut-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Katta-
+ojanniemi.
+Kattaojanniemi (3833+4811) Kattaojan ja
+Luton muodostama niemi Kattajärven2 etelä-
+Kattaoja/Kattajärvi2.
+Kattavaara - Kätteevääri (NIM) Kat-
+tajärven1 ja Ylimmäisen Mustajärven välissä.
+Kauhalahti1 - Kukseluohtâ (MS) Par-
+takon1 kaakkoispuolella sijaitsevan Puuniemen
+Kauhalahti2 (TN 1995) Entinen kruu-
+nunmetsätorppa Inarijärven Kauhalahden itä-
+Torpan on perustanut Oskari Kuuva
+Torppa tunnetaan nykyisin
+Hannula-nimisenä.
+Kauhasaari - Kyelikietsuálui (3843 1,
+HTV) Tiainen-talosta 0,5 km pohjoiseen.
+mesta: kyeli = kala, kiet = yhdysosalyhentymä
+sanasta kietâ = käsi eli 'Kalakäsisaari', koska
+pitkävartisesta kauhasta käytetään inarinsaa-
+messa muotoa 'kalakäsi'.
+Kaukalo - Áldâsâš ~ Áldsâš (EA) Toi-
+seksi pohjoisin lahti Inarijärven Viimassaaren
+pohjoisosan länsirannalla.
+nos inarinsaamesta: áldâsâš ~ áldsâš = deminu-
+tiivimuoto sanasta ääldis = allas.
+Kaunisjärvi1 (3832) Kotsamon ja Matto-
+järven välissä.
+Kaunisjärvi2 (3833+4811) Pieni järvi Raja-
+Joosepin rajanylityspaikan pohjoispuolella.
+Kaunisrova ~ Komiarova - Mu"is­
+ruávi (LL 1977) Vanha paloalue Angelin tien-
+haarasta 1,5 km lounaaseen.
+Kaurinsaari - Kovrinsuálui (3841 1)
+Inarijärvessä Seulavaaran pohjoispuolella.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: kovrin =
+mahdollisesti lyhentynyt muoto sanasta kovvâ-
+rin < koovvâr = kovera > koverana.
+seen kuuluu myös Kaurinsalmi - Kovrin"uálmi.
+Kaurinsalmi - Kovrin"uálmi (3841 1)
+Salmi Inarijärvessä Kaurinsaaren ja Seula-
+Kaurinsaari.
+Káá˜usnjargâ (SA 1963) Niemi Akunie-
+men kaakkoiskulmalla.
+Inarinsaamea: káá˜us
+= väliaikainen aitta, njargâ = niemi.
+Káhástohnjargâ ~ Káskástohnjargâ
+(SA 1963, YAS) Pieni niemi Inarijärvessä Pak-
+suvuonon perällä.
+Loukkulahti, njargâ =
+Káijáápottâ ~ Kááijápottâ (AS) Pieni
+lahti, oikeastaan vuopaja Nitsijärven Kiertonie-
+men luoteisreunalla.
+Inarinsaamea: Káijáá =
+Káijá = Kaisa > Kaisasen, Kááijá = genetiivi-
+muoto samasta nimestä.
+Káldáájävrjuuvâš ~ Käldeejävr­
+juuvâš (SA 1963) Puro Kaltiojärvestä2 Nitsi-
+järven Ojalanvuonoon.
+Inarinsaamea: káldáá =
+genetiivinen deminutiivimuodo sanasta käldee =
+kaltio, jävr = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta jävri = järvi, juuvâš = deminutiivimuo-
+to sanasta juuhâ = joki > jokinen.
+Kálgunjargâ1 (AWG 1897) Kirakkanie-
+men pohjoiskärki Inarijärven itäosassa.
+saamea: kálgu = vaimo, mutta voi tarkoittaa
+myös Äijih-jumalan puolisoa Akkaa (Ákku),
+njargâ = niemi.
+Kállájeggi (I. Itkonen 1910) Suo Inarijär-
+ven Palolahden2 pohjukassa.
+Inarinsaamea: kál-
+lá = genetiivimuoto sanasta käällis = aviomies >
+aviomiehen, jeggi = jänkä.
+Jängän pohjoispuo-
+lella on Kállájeegi Tupesaje 'Aviomiehenjängän
+Tupasija'.
+Káránâsnjargâ - Käärnõsnjargg (SA
+1963) Niemi Suolisvuonon Korppilahden poh-
+Inarinsaamea ja koltansaamea:
+káránâs - käärnõs = korppi, njargâ - njargg =
+Korppilahti.
+Kárgujávrádoh ~ Karguujávrádoh
+(SA 1964, YAS) Järveke Mannersaaren ja Tuu-
+rakivensaaren välissä.
+Inarinsaamea: kárgu =
+kari vedessä, karguu = deminutiivinen genetii-
+vimuoto samasta sanasta, jávrádoh = järveke.
+Ke˜gijuovânjunnjargâ (AWG 1897) Nie-
+mi Paatsvuonon pohjoisrannalla Karhuniemen
+kärjessä.
+Inarinsaamea: ke˜gi = kivi, juovâ =
+louhikko, njun = yhdysosalyhentymä sanas-
+ta njune = nokka, nenä, njargâ = niemi.
+Niin
+vanha nimi, että sitä ei enää tunneta alueella.
+A.W.
+Granitin kartassa v:lta 1897 "Kierghijuo-
+vanjunnjarga".
+Ke˜gijuuhâ2 (MV 2003) Joki Kivijärvistä1
+Sulkusjärveen1.
+Kivijärvet1, juuhâ = joki.
+Ke˜gijuv"uájá (TII 1963) Pitkä lahti Sul-
+kusjärven1 lounaispäässä.
+Ke˜gijuuhâ2, juv = genetiivinen
+yhdysosalyhentymä sanasta juuhâ = joki >
+joen, "uájá = pitkä ja kapea lahti, johon laskee
+joki.
+Ke˜gikurrvyeppeenjargâ (AS) Nie-
+mi Lammaslahden länsipuolella.
+Ki-
+vipurnuvuopaja ~ Kivikuruvuopaja - Ke˜gi-
+puornâvyeppee ~ Ke˜gikurrvyeppee, njargâ =
+Kehinkyylämänokka (3832) Paksupetä-
+jäjärvestä2 1,2 km länteen.
+Erikoinen nimi, jon-
+ka määriteosa saattaisi olla Kehi-nimisen koiran
+tai ihmisenkin genetiivimuoto, kyylämä = ylen-
+antama, nokka = vaarannenäke.
+Kehämaa (4821 2) Pahtavaaran2 jatke poh-
+joiseen, Muotkavaaran eli kolmen valtakunnan
+rajapyykistä 5 km länteen.
+Keinojängänlampi - Kiäinujeglááduš
+(3843 1, SA 1964) Majavajärven koillispuolella
+sijaitsevan Keinojängän1 pohjoisosassa.
+ta: lááduš = deminutiivimuoto sanasta láddu =
+lampi > lampinen.
+Keinojänkä1.
+Keinojänkkä1 (3832) Suo Alemmasta Aku-
+järvestä 1,5 km pohjoiseen.
+on todennäköisesti Kiäinujeggi, jänkkä = perä-
+pohjolan murrejohdos sanasta jänkä.
+heeseen kuuluvat myös Keinojänkän Muotta-
+vaara ja Keinojänkänmaa.
+Keinojänkkä2 - Kiäinujeggi4 (JAM
+2003) Suo Ivalon taajamasta 2 km luoteeseen.
+Suomennos inarinsaamesta, jänkkä = peräpoh-
+jolan murrejohdos sanasta jänkä.
+Keinolahti5.
+Keinojänkä1 - Kiäinujeggi2 (3843 1) Suo
+Majavajärven koillispään itäpuolella.
+luu myös Keinojängänlampi - Kiäinujeglááduš.
+Keinojänkä2 - Kiäinujeggi3 (TII 1963)
+Pikkujoenjärven eteläpään ja Vuontisjärven
+miperheeseen kuuluvat myös Keinolampi -
+Kiäinujáávráš 2, Keinoniemi - Kiäinunjargâ,
+Keinolahti - Kiäinuluohtâ, talo Keinoniemi ja
+oikeastaan Talvitiesaajokin, koska se on samal-
+la talvikeinolla.
+Keinojänkä3 (3834 1) Nangujärven pohjois-
+pään itäpuolella.
+näköisesti Kiäinujeggi.
+Keinojänkänmaa (3832 08) Syyrakkijär-
+Keinojänkkä1.
+Keinojänkän Muottavaara (3832) Peu-
+ravuonosta 2,5 km lounaaseen.
+Keinojärvi1 - ²eäinnjäu'rr1 (MML
+2006) Keskimmäisen Aittojärven länsipuolella
+Vätsärissä.
+Suora suomennos koltansaamesta
+Keinojärvi2 - ²eäinnjäu'rr2 (4822 2+
+4824 1, JM) Järvi Kyyneljärven eteläpäästä 0,3
+km lounaaseen.
+Koltansaamennos suomen kie-
+lestä tai suomennos koltansaamesta.
+R. Malm-
+bergin (1896) Enare Revier -kartassa "Muotka-
+jaurj".
+Nimiperheeseen kuuluu myös Keinolah-
+ti6 - ²eäinnluhtt 2.
+Keinojärvi3 - Kiäinujävri1 (4821 2)
+Pienehkö järvi Korppikurujärven länsipuolel-
+Järvi on
+talvikeinon eli reitin kohdalla.
+kuuluu myös Kiäinujuuvâš.
+Keinojärvi4 (4821 2) Talo Kessijärven lou-
+naispäässä.
+Keinojärvi5 - ²eäinnjäu'rr3 (MML,
+JM) Surnujärven lounaispäästä 1,5 km pohjois-
+Keinojärvi6 - ²eäinnjäu'rr4 (MML,
+JM) Määllijärven ja Kyyneljärven välissä Vät-
+särissä.
+Järvestä lähtee keinokuru Määllijärven
+suuntaan.
+perheeseen kuuluu myös Keinokuru3 - ²eäinn-
+kur"".
+Keinojärvi7 - ²eäinnjäu'rr5 (MML)
+Hietikkolahdesta 1,2 km etelä-lounaaseen.
+ra suomennos koltansaamesta tai suora koltan-
+päitten välissä.
+Keinokuru2 - Kiäinukurrâ (YAS) Sar-
+mitunturista 2 km kaakkoon.
+Topografisessa karttaleh-
+dessä 3834/2003 kuru on merkitty kilometrin
+verran liikaa luoteeseen, joten Keinokurulam-
+pikin on merkitty väärään paikkaan.
+perheeseen kuuluu myös Keinokurulampi -
+Kiäinukurrlááduš.
+Keinokuru3 - ²eäinnkur"" (MS) Joki-
+kuru Keinojärven6 ja Valajärven välissä.
+Keino-
+järvi6.
+Keinokurulampi - Kiäinukurrlááduš
+(3834) Sarmitunturin kaakkoispuolella sijait-
+sevassa Keinokurussa.
+3834/2003 kuru on merkitty runsaan kilometrin
+verran liikaa luoteeseen.
+kuru2.
+Keinolahdenvaara (3832) Keskimmäisen
+Vuostimojärven ja Jäkäläjärven välissä.
+Keinolahti1 - Kiäinuluohtâ2 - ²eäinn­
+luhtt1 (3844 1, MML) Kapea lahti Kyynelvuo-
+non perän itärannalla.
+Suora suomennos ja kol-
+Kiäinu on talvi-
+tie eli reitti ja se on lainautunut (mukautunut)
+saamenkielestä peräpohjolan murteeseen.
+Keinolahti2 - Kiäinuluohtâ3 (3843 1,
+YAS 2005) Pieni lahti Paksuvuonon puolen
+välin pohjoisrannalla Paksuniemen3 ylittävän
+talvikeinon eteläpäässä.
+3843 1/2000 inarinsaamen nimi on virheellisesti
+"Pähtiluohtâ".
+Keinolahti3 (3841 2) Muurahaisniemen
+koilliskulmalla.
+Keinolahti4 - Kiäinuluohtâ4 (TII 1963)
+Vuontisjärven itärannalla sen puolessa välissä
+Inarista lähtevän talvikeinon mukaan.
+Keinojänkä2.
+Keinolahti5 - Kiäinuluohtâ5 (JAM 2003)
+Ivalosta 2,5 km luoteeseen.
+Keinolahdenvaara, Keinoniemi3 ja Keinojänk-
+kä2.
+Keinolahti6 - ²eäinnluhtt2 (MML, JM)
+Kyyneljärven eteläpää.
+Suora suomennos kol-
+tansaamesta tai suora koltansaamennos suo-
+Keinojärvi2.
+Keinolammet1 (RP 1991) Kaksi lampea
+Nanguniemen Kenkäniemestä 1,2 km lounaa-
+Keinolammet2 (3833+4811) Kaksi pientä
+lampea Luton ja Sodankylän kunnanrajan vä-
+lissä olevan Lehtikaidan länsipuolella.
+Keinolampi - Kiäinujáávráš2 (3841 1)
+Inarista pohjoiseen johtavan talvikeinon koh-
+dalla Ison Luosmajärven ja Vuontisjärven välis-
+Keinomutka (YAS) Kontosjärven kes-
+kiosan eteläpuolinen lahti, jonka inarinsaa-
+men nimi on todennäköisesti Kiäinuluohtâ tai
+Kiäinumokke.
+Keinoniemi1 - Kiäinunjargâ (3841 1,
+TII 1963) Vuontisjärven itärannalla.
+Keinoniemi2 (TN 1995) Vanha uudistila
+Vuontisjärven Keinoniemessä.
+tanut Enontekiön Peltovuomasta v. 1862 Inariin
+muuttanut Erkki Pieranpoika Angeli (*1837)
+puolisonsa Elli Antintytär Mujon (*1854) kans-
+Ellin isä oli Jänis-Antti (Antti Antin-
+Tila oli heidän omistuk-
+sessaan yhden vuoden, minkä jälkeen uudeksi
+isännäksi tuli Turtolasta Inariin muuttanut ka-
+tekeetta Matti Matinpoika Lehtola (*1866).
+Keinoniemi3 (3832) Keskimmäisen Vuos-
+timojärven itäpäässä.
+Keino­oja (MML) laskee Ronkajärven
+pohjoisosan itärannalle.
+todennäköisesti Kiäinujuuvâš.
+Keinosaari - Kiäinusuálui (SA 1963)
+Pieni saari Suolisvuonossa Kyynelniemen ete-
+läkärjen kohdalla.
+Keinosalmi1 (3841 1) Salmi Inarijärvessä
+Miesniemen Pohjoispuolella sijaitsevan Kor kia-
+saaren ja Šilehäsaaren välissä.
+Keitinniemi - Kejâdimnjargâ (3841 2)
+Inarijärven niemi eli Katsomasaaren pohjois-
+Harhaanjohtava suomennos inarinsaa-
+Kat-
+somasaari.
+Keittämättönjärvi (3833+4811) Vuoksijär-
+ven pohjoispäästä 2 km luoteeseen.
+Keittämättömätjärvet.
+Keittämättömätjärvet (LL 1969) Kaksi
+järveä Vuoksijärven luoteispuolella: Keittämä-
+tönjärvi ja Ylimmäinen Keittämätönjärvi.
+Eri-
+koisen nimen määriteosan merkitys ei ole tie-
+Kelomajärvi ~ Naalahjärvi - Njoolâh­
+jáávráš (SA 1964) Pieni järvi Paatsjoen Luu-
+suanvuopajan perältä 1 km luoteeseen.
+mennos ja mukaelmasuomennos inarinsaa-
+mesta: njoolâh = voisi olla nilottu puu ja siitä
+syystä kelottunut, mutta jos rinnakkaisnimen
+mukaelmasta voisi jotain päätellä, niin siinä
+tapauksessa inarinsaamen sana olisi naalâh =
+poro, jolta on katkaistu sarvet.
+sa karttalehdessä 3843 04/1967 järven nimi on
+"Laktamjärvi".
+Kellariniemi (3832) Pieni niemi Mahlatin
+kaakkoislaidalla sijaitsevan Piltsiniemen etelä-
+Kellarilaassa - Kiällárkárgu (EA) Ina-
+rijärvessä Kasariselän puolessa välissä, Silta-
+saarista 1,5 km itään.
+suomennos inarinsaamesta: kárgu = kari vedes-
+Kelloniemi (SA 1963) Pieni kivinen niemi
+Virtaniemen kohdalla rajavyöhykkeellä Paats-
+joen pohjoisrannalla.
+Niemestä lähtee polku
+pohjoiseen.
+Niemessä on ollut metallinen vanne,
+jota kilkuttamalla on saatu kiinnitetyksi huo-
+mio vastapuolella sijainneeseen rajavartioase-
+maan.
+Myöhemmin niemessä on ollut puhelin
+ajamassa samaa asiaa.
+Kelojärvi - 'ollumjáávráš ~ 'ollom­
+jáávráš (3834, SA 1964) Sarmijärven1 etelä-
+päästä 1,2 km itä-koilliseen.
+Suomennos inarin-
+Määriteosaselitykset ja nimiperhe:
+Kelovaara.
+Kelovaara - 'ollumvääri ~ 'ollom­
+vääri ~ 'iällumvääri (3834, SA 1964, STK
+1944) Sarmijärven1 itäpuolella.
+rinsaamesta: "ollum = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta "oollum = kelottu, "ollom = yhdysosaly-
+hentymä aktiomuodosta "olloom = palauttele-
+minen (esim.
+ruokaa suusta pois), "iällum = ak-
+tiomuoto tuntemattomasta verbistä.
+seen kuuluu myös Kelojärvi - 'olloomjáávráš.
+Kenkäheinäoja - Väzzimsyeinjuuvâš
+(3843 1, YAS) Pieni oja Sammakkoniemestä
+Ojalahteen.
+Kenkäniemi ~ Mielkkiniemi - Miel­
+gânjargâ (TII 1963, 3832) Nanguniemen koil-
+lisin niemi Nanguvuonon länsilaidalla Inarijär-
+vessä.
+mielgâ = rintalasta.
+Niemi on ulkomuodoltaan
+nyljetyn poron rintalastan muotoinen, mistä ni-
+Kenttälahti - Kieddiluohtâ (3843 1) Ki-
+rakkaniemen pohjoisin lahti.
+Aikaisempi nimitys on ollut Ir-
+ján Maati Kieddiluohtâ = 'Yrjänän Matin Kent-
+Kenttälä (3843 1) Talo Nellimjärven etelä-
+osan länsirannalla.
+Kenttäniemi - ²e'ddnjargg (MML
+2005) Kyynelvuonon Koppasaaren pohjoispuo-
+lella Kyynelniemessä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kenttä-
+saari4 - ²e'ddsuâl.
+Kenttäsaaret - Kieddsuolluuh (TII
+1963) Saariryhmittymä Paatsvuononsuun ete-
+Suurimman saaren nimi on Honkaniemensaari
+- Suárváánjargsuálui, koska saaren itäisimmäs-
+sä niemessä on aikoinaan ollut pieni kelo, josta
+nimi.
+Kenttäsaari1 (3844 1) Kuoskerniemen ja
+Palosaaren välissä.
+Kenttäsaari2 - Kieddsuálui3 (3841 1)
+Saari Inarijärvessä Kankiniemen länsipuolella.
+Kenttäsaari3 - Kieddsuálui4 (3841 1)
+Saari Inarijärven Siskelivuonossa.
+Kenttäsaari4 - ²e'ddsuâl (MML 2005)
+Saari Inarijärvessä Kyynelvuonon Koppasaa-
+ren ja Kenttäniemen2 välissä.
+Kenttäniemi.
+Kenttävaara1 (3832) Ivalosta 3 km pohjois-
+Kenttävaara2 (3832) Vaara Törmäsestä
+2 km kaakkoon.
+Kenttävaaranlammit.
+Kenttävaaranlammit (3832 07) Kaksi
+lampea Kenttävaaran2 kaakkoisrinteellä vajaan
+kilometrin päässä toisistaan.
+Kenttävuopaja - Kieddivyeppee
+(YAS) Inarijärven vuopaja Taplasaaren itä-
+Kepinnakkauslantonvaara (3832) Pieni
+vaara Paljakkavaaran länsipuolella.
+Kepinnakkauslantto.
+Kepinnakkauslantto (JMK 2003) Ra-
+pakko Paljakkavaaran länsipuolella: lantto =
+lampea vastaava peräpohjolan murresana.
+miperheeseen kuuluu myös Kepinnakkauslan-
+tonvaara.
+Kerjidâm"uálmi (SA 1964) Sata metriä
+leveä salmi Nangujärven Marjaniemen ja Ker-
+jidâmsuálui-saaren välissä.
+Kerjidâmsuálui, "uálmi = salmi.
+Kerjidâmsuálui (3834) Pieni pyöreä saari
+Nangujärven Marjaniemen eteläpuolella.
+rinsaamea: kerjidâm = aktiomuoto verbistä ker-
+jidi˜ = kerjätä > kerjäämä, suálui = saari.
+perheeseen kuuluu myös Kerjidâm"uálmi.
+Kerjukivisaari - Kerjidâmke˜gisuálui
+(EA) Saari Inarijärvessä Miinaniemen eteläpuo-
+Kermikkäjärvet (3831) Monta pientä lam-
+pea Luton itäpuolella sijaitsevan Pakkavaaran
+Kermikkä = ensimmäisellä vuodel-
+laan oleva poro (1. ja 2. syksyn välillä).
+perheeseen kuuluu myös Kermikkäoja.
+Kermikkäoja (LL 1969) Puro Urakkalam-
+mesta Kermikkäjärvien kautta Luttoon.
+Kermikkäjärvet.
+Kerrimjávrádoh (SA 1964) Järveke Inari-
+järven Mannersaaren länsipään ja Kerrimjávrá-
+dohsuálui-saaren välissä.
+Inarinsaamea: kerrim
+= tilava, jávrádoh = järveke.
+kuuluu myös Kerrimjávrádohsuálui.
+Kerrimjávrádohsuálui (SA 1964) Pieni
+saari Inarijärvessä Mannersaaren länsipään
+Kerrimjávrádoh, suálui = saari.
+Kerrisnjaargâš (EA) Inarijärven Muura-
+haisniemen itäisin niemi.
+Inarinsaamea: kerris
+= ahkio, njaargâš = deminutiivimuoto sanasta
+Kerrisnjargâ (EA) Jolnivuonon eteläpuo-
+lella sijaitsevan Kotkaniemen itäisin niemi.
+rinsaamea: kerris = ahkio, njargâ = niemi.
+Kerrisvääri (SA 1964) Kolmosjärven poh-
+joispäästä 3 km länsi-luoteeseen.
+kerris = ahkio, vääri = vaara.
+Kertusjärvi - Kiärdusjävri (SSS) Muot-
+kavaarasta 5 km luoteeseen Norjan puolella,
+josta kaksi lahtea pistää Suomen puolelle.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: kiärdus =
+vanne.
+Kerttujärvet - Kiärdusjäävrih2 (3832,
+JAM 2003) Kaksi järveä Törmäsen itäpuolella:
+Alimmainen Kerttujärvi ja Ylimmäinen Kert-
+tujärvi.
+ta: kiärdus = vanne.
+myös Kerttuvaarat, Kerttuoja ja Kerttuvuopa-
+ja.
+Kerttulahti - Kiärduluohtâ (TII 1963)
+Miesniemen pohjoisin lahti.
+nos inarinsaamesta: kiärdu = vanne.
+Kerttuoja1 (3832 07) Joki Ylimmäisestä
+Kerttujärvestä Alimmaisen Kerttujärven kautta
+Ivalojokeen.
+Kerttuoja2 (3832 07) Noin parinkymme-
+nen talon asutusalue Ivalon ja Törmäsen puo-
+lessa välissä.
+Kerttuvaarat (3832 2) Ivalon taajamasta
+4 km etelä-kaakkoon.
+dennäköisesti Kiärdusväärih, kiärdus = toisto >
+toistaminen tai kiärdu = vanne.
+Kes"ielgi (YAS, IKHR) Maanselänne
+Kessijärven ja Korppikurujärven välissä.
+rinsaamea: kes = yhdysosalyhentymä sanasta
+keesi = kesä, "ielgi = vaaranselkä, selänne.
+Kesikuátláássáš (SA 1963) Pieni saari
+Partakon1 eteläpuolella sijaitsevan Akulahden2
+perällä.
+Inarinsaamea: kesi = yhdysosalyhenty-
+mä sanasta keesi = kesä, kuát = yhdysosalyhen-
+tymä sanasta kuáti = kota, láássáš = deminutii-
+vimuoto sanasta lássá = laassa eli luoto.
+Kesikyelipivdemsaje (TII 1963) Sarmi-
+vuonon luoteisrannalla Sotalahden pohjukassa.
+Inarinsaamea: kesi = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta keesi = kesä, kyeli = kala, pivdem = aktio-
+muoto verbistä pivde˜ = pyytää, saje = paikka.
+Keski­Kompsio (LL 1969) Luton poh-
+joispuolella Kompsiovaaroista keskimmäinen.
+Komp siot.
+Keskilaassa - Madârlássá (3843 1) Pie-
+ni saari Kirakkaniemen ja Iso-Roiron välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: madâr =
+yhdysosalyhentymä sanasta maadâr = esivan-
+hempi tai johdos sanasta maadâ = tyvi.
+Keskilahti (RP 1990) Lahti Inarijärven län-
+sipään luoteislaidalla Turvetupajärven kohdalla.
+Keskilampi (RP 1991) Pieni lampi Inarin
+kirkonkylältä lounaaseen Oivan Kämppälam-
+men ja Tervakotalammen välissä.
+Keskimmäinen Aittajärvi - Koskâ­
+mus Äittijävri - Kõõskmõs Äittjäu'rr
+(MML) Järvi Tuulipäästä 3 km etelään.
+Keskimmäinen Akusaari - Koskâ­
+Áhusuálui ~ Koskâmus Áhusuálui (SA
+1963) Inarijärvessä, Kasariselän pohjoislaidalla
+olevista Akusaarista keskimmäinen.
+Keskimmäinen Kettujärvi - Koskâ­
+mus Riämnjájáávráš (3834) Nangujärvestä
+Perusosaltaan epätarkka suomen-
+nos inarinsaamesta: jáávráš = deminutiivimuoto
+Keskimmäinen Kivijärvi - Kuáti­
+Ke˜gijävri ~ Koskâmus Ke˜gijävri (3834,
+MV 2003) Sulkusjärven1 lounaispuolisista Kivi-
+järvistä keskimmäinen.
+rinsaamen rinnakkaisnimestä.
+Kuáti = kota.
+Kivijärvet1.
+Keskimmäinen Kuivajärvi (3832) Mat-
+tojärvestä 2 km etelään.
+Iso Kui-
+vajärvi.
+Keskimmäinen Reposaari (3841 2) Inari-
+järven Kasariselän koilliskulman Reposaarista
+keskimmäinen.
+Reposaaret.
+Keskimmäinen Ruohojärvi (3833+4811)
+Kattajärvestä2 2 km luoteeseen.
+Nimiperhe: ks:
+Keskimmäinen Ryssänpalo (LL 1969)
+Luton eteläpuolella sijaitsevista Ryssänpaloista
+Nimiperhe ja määriteosaselitys:
+Keskimmäinen Vuostimojärvi (3832)
+Ivalon taajaman luoteispuolella sijaitsevista
+Vuostimojärvistä keskimmäinen.
+Vuostimojärvet.
+Keskimöjoki - Koskmuujuuhâ (MML)
+Keskimöjärvestä Nellimjärveen.
+Keskimö-
+Keskimöjärvi - Koskmuujävri (4821 2,
+SA 1964) Nellimin itäpuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: kosk-
+muu = genetiivimuoto sanasta koskâmus = kes-
+kimmäinen > keskimmäisen.
+kuuluvat myös Keskimöjoki - Koskmuujuuhâ
+ja Koskmuujävrkuoškâ.
+Keskiniemenjärvet (3841 1) Kaksi pientä
+ja kapeaa järveä Miesniemen keskellä, mistä
+Nimiperheeseen kuuluu myös Keskinie-
+menvaara.
+Keskiniemenvaara (3841 1) Vaara keskellä
+Miesniemeä.
+Keskiniemenjärvet.
+Keskiniva - Koskâmusnjiärááš ~
+Koskâ musnjeeri (TII 1963) Juutuan kolmes-
+ta nivasta keskimmäinen.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: koskâmus
+= keskimmäinen, njiärááš = deminutiivimuoto
+sanasta njeeri = niva > nivanen.
+Keskisaajot (3932 07) Pieniä metsäsaarek-
+keita Alemman Akujärven ja Pikku-Petsamon
+Keskisaari - Kuovdâsuálui (3844 1)
+Inarijärven Kyynelvuonon eteläpäässä.
+Kessijoki - Kesjuuhâ (4821 2, IKHR) Jo-
+ki Kessijärvestä Inarijärven Kessivuonoon, jo-
+hon laskee Nammijärvestä lähevä Naamajoki.
+Kessivuono.
+Kessijärvi1 - Kesjävri (4821 2, IKHR)
+Järvi lähellä Venäjän vastaista valtakunnanra-
+jaa Korppikurujärven pohjoispuolella.
+Kessijärvi2 (TN 1995) Vanha uudistila
+Kessijärven pohjoispäässä.
+Pekka Saijets (*1873) vuonna 1909.
+Kessivuono - Kesvuonâ (3843 1, IKHR)
+Inarijärven itäosassa.
+inarinsaamesta: kes = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta keesi = kesä.
+myös Kessivuononkaita - Kesvuonskäi˜i, Kes-
+sivuononlahti - Kesvuonluovtâš, Kessivuonon-
+saari - Kesvuonsuálui, Kessijärvi1 - Kesjävri,
+Kessijärvi2 ja Kessijoki - Kesjuuhâ.
+Kessivuononkaita - Kesvuonskäi˜i
+(3843 1, IKHR) Kaira Inarijärven Kessivuo-
+non itäpuolella.
+Kessivuononlahti - Kesvuonluovtâš
+(YAS, IKHR) Kessivuononsaaren ja mante-
+Kes-
+sivuono.
+Kessivuononsaari - Kesvuonsuálui
+(YAS, IKHR) Saari Inarijärvessä Kessivuonon
+suulla.
+Kesäkalalahti1 - Kesikyeliluohtâ1
+(3841 1) Lahti Inarijärvessä Pielpavuonon itä-
+Kesäkalalahti2 - Kesikyeliluohtâ2
+(YAS) Lahti Sarmilompolan lounaisrannalla.
+Kesäkotamaa (3841 1) Maasaareke Kuor-
+takkijärvensuojan itäpuolella.
+mi on todennäköisesti Kesikuáteennâm, josta se
+ilmeisesti on suomennettukin.
+Kesävalkamanniemi (3841 1) Vuontisjär-
+ven länsirannalla Korppivaarasta 1,5 km koil-
+Sátkunjargâ.
+Ketkotaival - Kiätkumyetki (EA) Ina-
+rijärven Muurahaisniemen Paimanniemen ty-
+vellä.
+kiätku = yhdysosalyhentymä verbistä kiätku˜
+= kerätä, kantaa kokoon, hamstrata.
+Verbi tulee
+sanasta ketki = ahma, joka yleensä hamstraa
+ruokansa ja piilottaa.
+Kettujoki ~ Keptujoki - Kiäptuvei
+joki Muddusjärven ja Paatarista Solojärveen
+laskevan Matkajoen välissä.
+Harhaanjohtava
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta: kiäptu
+= johdos sanasta kiäpu > kiäpudi˜ > kiäptu˜
+= verkon käpy > kävystää > kävystellä.
+Joki
+on erittäin mutkainen, siinä on kolme suurta
+silmukan muotoista mutkaa.
+verkkoa
+pauloitettaessa tai paikattaessa tarvitaan juuri
+sellaisia silmukoita, jotta pauloittaminen taikka
+paikkaaminen onnistuisi.
+Yleisilmeeltään joki
+on ikäänkuin verkon kävyllä kudottu.
+Hans
+Paavali Mattus (*1931) on kuullut nimiselityk-
+sen isovanhemmiltaan, joten nimi on yli 150
+vuotta vanha.
+Toisen version mukaan nimi tu-
+lisi inarinsaamen verbistä kiepti˜ = noeta.
+on melkoisen tummapohjainen, joten tämäkin
+selitys on melko uskottava.
+Kettujärvet - Riämnjájávrááh (SA
+1964) Kolme järveä peräkkäin Nangujärvestä
+1,5 - 3 km itään: Alimmainen Kettujärvi - Vyele-
+mus Riämnjájáávráš, Keskimmäinen Kettujär-
+vi - Koskâmus Riämnjájáávráš ja Ylimmäinen
+Kettujärvi - Pajemus Riämnjájáávráš.
+ta: jávrááh = monikon deminutiivimuoto sa-
+nasta jävri = järvi > järviset.
+kuuluvat myös Riämnjájuuvâš ja Kettujänkä
+- Riämnjájeggi.
+Kettulahti (MML) Inarijärven Paavisvuo-
+non ja Ukonjärven1 välillä sijaitsevan Nuotta-
+majärven2 koillisrannalla.
+Kettuniemenjärvet - Riemnjargiijáv­
+rááh (JP) Kaksi järveä Inarijärven Kettunie-
+men eteläosassa.
+Kettuniemi, njargii = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto sanasta njargâ = niemi > niemisen,
+jávrááh = deminutiivimuoto sanasta jävri = jär-
+vi = järviset.
+Kettuniemi1 - Riämnjánjargâ ~ Riem­
+njaargâš1 (SA 1963, JP) Suuri niemi Inarijär-
+vessä Vasikkaselän ja Kauhalahden välissä.
+saamesta: riämnjá = genetiivimuoto sanasta
+riemnjis = kettu, riem = genetiivinen yhdysosa-
+lyhentymä samasta sanasta, njaargâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta njargâ = niemi > niemi-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kettunie-
+mensalmi - Riemnjargii"uálmi, Kettuniemenjär-
+vet - Riemnjargiijávrááh ja Kettuniemenvuopa-
+ja - Riemnjargiivyeppee.
+Kettuniemi2 - Riemnjaargâš2 (JP) Muu-
+rahaisniemen pohjoispää, jossa on ketunluola-
+harjuja.
+inarinsaamesta: njaargâš = deminutiivimuoto
+sanasta njargâ = niemi > nieminen.
+Kettusaari (3841 1) Pieni saari Vuontisjär-
+ven keskellä Keinoniemestä 1 km lounaaseen.
+Ketunjänkkä (MML) Ylemmästä Aku-
+järvestä 0,5 km koilliseen: jänkkä = suota vas-
+taava peräpohjolan murresana.
+Ketunkantolahti - Riämnjájal¹es­
+luohtâ (4822 2+4824 1) Nammijärven eteläisin
+Keväjärvi - Ki˜˜âjävri ~ Kiäváájävri
+(3832, JAM 2003) Siskelin kylän lounaispuolel-
+Suora suomennos tai mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta: ki˜˜â = kevät, kiäváá = genetii-
+vimuoto sanasta kiävááš = peuravaadin (naaras
+peura).
+Jälkimmäinen vaihtoehto lienee oikea,
+koska järven pohjoispuolisella kannaksella on
+peurakuoppia ja pohjoisempana Inarijärvellä
+sijaitsevat Peuraniemi ja Peuravuono.
+Kieddinjargâ (SA 1963) Niemi Väylän
+Muurahaisniemen kaakkoisosassa.
+mea: kieddi = kenttä, njargâ = niemi.
+Kieddsuálui1 (SA 1964) Pieni saari Kulta-
+lahden suulla.
+Vanhempi nimi on Kolessaari -
+Kolessuálui.
+Inarinsaamea: kiedd = yhdysosaly-
+hentymä sanasta kieddi = kenttä, suálui = saari.
+Kiertoniemi
+Karvettimnjargâ
+(MML, VS) Pitkä niemi Nitsijärven Postisaaren
+Niemi kierrättää sen toiselle puolelle matkaavaa
+veneilijää.
+A. Burgmanin kartassa v:lta 1897
+"Karveetim jarga".
+Kiertusjärvenlompola - Kiärdus luob­
+bâlâš (4812 2) Lompola Pyöriän Kiertusjärven
+mesta, luobbâlâš = deminutiivimuoto sanasta
+luobâl = lompola > lompolainen.
+Kiertusjärvet.
+Kiertusjärvet - Kiärdusjäävrih1 (SA
+1964) Kolme järveä Sulkusjärven1 pohjoisosan
+itäpuolella: Pyöriä Kiertusjärvi - Jurbâ Kiärdus-
+jävri, Stuárráb Kiärdusjävri ja Ucceeb Kiärdus-
+Mukaelmasuomennokset inarinsaamesta:
+kiärdus = toisto > toistaminen tai johdos sanasta
+kiärdu = vanne.
+Kiertusjärvenlompolat - Kiärdusluobbâlâš,
+Kiertuslahti - Kiärdusluohtâ1 sekä toinen Kiär-
+dusluohtâ2.
+Kiertuslahti - Kiärdusluohtâ1 (MV
+2003) Sulkusjärven1 koillispuolella sijaitsevan
+Siskelijärven3 ~ Ison Siskelijärven itäisin lahti.
+Kiev˜âjävri ~ Kievrâjävri - Kiuru­
+pea järvi Nitsijärven pohjoisosan itäpuolella
+Nitsijärven suuntaisesti.
+Nimi on mahdollises-
+ti myös Kurujärvi - Kurrjävri (Veikko Sarren
+tieto Karsikkoniemen maarekisterikirjasta v:lta
+Mukaelmakoltansaamennos inarinsaa-
+mesta: kiev˜â = köysi, kievrâ = voimakas, jäv-
+ri = järvi.
+"Kieur järvi".
+Nimien erilaisuus saattaa johtua
+väärin kuulemisesta kiev˜â- ja kievrâ-sanojen
+kohdalla, koska konsonantit ˜ ja r muistuttavat
+foneettisesti toisiaan.
+Voihan olla, että sanasta
+kurr olisi k:n ja u:n välillä ollut lyhyt ie-difton-
+gi olisi kulunut pois ja sana olisi sen jälkeen
+suomennettu Kurujärveksi.
+Aslak Saijets on si-
+tä mieltä, että järvi on saanut nimensä pitkän-
+omaisuutensa vuoksi.
+Pitkä ja kapea kuin köy-
+si.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kiev˜âluohtâ
+~ Kievrâluohtâ - Kiuruluhtt ja Kiev˜ânjargâ ~
+Kievrânjargâ.
+Kiev˜âluohtâ ~ Kievrâluohtâ - Kiu­
+ruluhtt (AS, SA 1964, MML) Kapea lahti Nit-
+sijärven pohjoisosan itärannalla.
+Mukaelmakol-
+Kiev˜âjävri ~ Kievrâjävri,
+"Kieur lahti".
+Kiev˜ânjargâ ~ Kievrânjargâ (AS, SA
+1964) Niemi Kiev˜âluohtâ-lahden pohjoispuolel-
+Kiev˜âjävri ~ Kievrâjävri, njargâ = niemi.
+Kiimajuppura (3832 08) Metson soidin-
+paikka Ylimmäisen Muottajärven eteläpuolella.
+Kiimajänkä - Kimesjeggi (3843 1, SSS)
+Pieni suo Leppäjärvestä 0,5 km länteen.
+Nimi viittaa keväi-
+seen metsonsoidinaikaan.
+Kiimaselkä - Kimessiälgáš (SA 1964)
+Selänne Matalajärven ja Kessijärven itäpuolel-
+saamesta: siälgáš = deminutiivimuoro sanasta
+selgi = selkä > selkänen.
+Nimi viittaa keväiseen
+metsonsoidinaikaan.
+Kiimaslahti - Kimesluohtâ1 (3843 1)
+Mantereen puolella Mannersaaren itäpäästä
+Nimi viittaa keväiseen metsonsoidinai-
+Kiimasvaara2.
+Kiimasoja - Kimesjuuvâš (3843 1) Sam-
+makkoniemen Kiimasvaaran etelärinteeltä Hä-
+mähäkkivuopajaan.
+Nimi
+viittaa keväiseen metsonsoidinaikaan.
+Kiimasvaara1.
+Kiimasvaara1 - Kimesvääri (3843 1)
+Sammakkojärvien eteläpuolella.
+Nimi viittaa keväiseen met-
+sonsoidinaikaan.
+Kiimasoja - Kimesjuuvâš.
+Kiimasvaara2 - Kimeseennâm (3843 1)
+Matala vaara mantereen puolella, Inarijärven
+Mannersaarta vastapäätä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: eennâm =
+maa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kiimas-
+lahti - Kimesluohtâ1 ja Kimesnjargâ.
+Kiimasvaara3 (3841 1) Vaara Jiersijärven
+pohjoispään eteläpuolella.
+on todennäköisesti Kimesváárááš tai Kimesvää-
+Nimi viittaa keväiseen metsonsoidinaikaan.
+Kiimasvaara4 ~ Lauluvaara1 - Kimes­
+váárááš (LL 1977) Pyöriävaaran koillispuolel-
+saamesta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta
+Kiimatieva (3832 08) Ivalon pohjoispuolel-
+la sijaitsevan Taivalvaaran kaakkoiskulmalla.
+Kiimavaara (3834) Vaara Koddooh"ielgi-
+selänteen luoteispuolella.
+todennäköisesti Kimesvääri tai Kimesváárááš.
+Kilposenlahti - Vanasluohtâ (SA 1964)
+Sarmijärven1 eteläpään itäisin lahti, jonka ina-
+rinsaamen nimen määriteosa on todennäköises-
+ti huonâs = hukanhuone (sudenpyydys), luohtâ
+Kilpukkalahti (3832 08) Ylemmän Aku-
+järven eteläisin lahti.
+Kimeslahti - Kimesluohtâ2 (AS) Nitsi-
+järven eteläpään Tyvilahden suulta 2 km poh-
+jois-koilliseen.
+mesta: kimes = kiima.
+Määriteosa viittaa keväi-
+Kimesluohtâ3 (TII 1963) Akujärven itäpuo-
+lella sijaitsevan Hietajärven2 länsipäässä.
+Kimeslahti.
+teosa viittaa keväiseen metsonsoidinaikaan.
+Kimesluovtnjargâ (YAS) Niemi Man-
+nersaaren itäpään kohdalla mantereen puolella.
+Kiimasvaara2, luovt = genetiivinen yhdys-
+osalyhentymä sanasta luohtâ = lahti, njargâ =
+Määriteosa viittaa keväiseen metsonsoi-
+dinaikaan.
+Kimessuovhâš (SAK 2004) Nellimin itä-
+puolella sijaitsevasta Ahvenjärvestä11 2 km luo-
+Inarinsaamea: kimes = metson kiima,
+suovhâš = deminutiivimuoto sanasta suovkkâ =
+tiheikkö > tiheikkönen.
+Metson soidinpaikka.
+Kintaskadottamajärvi - Kistlappum­
+jävri (4821 2, SA 1964) Pieni järvi Onomus-
+vaarasta lounaaseen.
+Kintaskuru - Kiistâkurrâ (YAS) Sar-
+mijärven1 pohjoispuolella sijaitsevan Kuolema-
+järven ja Nilijärven välissä.
+Kintaskurulammet - Kiistâkurrjávrááh.
+Kintaskurulammet - Kiistâkurrjáv­
+rááh (YAS) Kolme lampea Kintaskurussa.
+saamesta: jávrááh = deminutiivimuoto sanasta
+Topografisessa kartta-
+lehdessä 3834/2003 nimi on virheellisesti "Kin-
+taskurujärvi", koska lampia on kolme.
+Kippisjärvi - Kiepšâjävri - Kiepš­
+jäu'rr (4812, K. Nickul 1934) Venäjän vastai-
+sella valtakunnanrajalla Suorsapäästä 5 km
+rinsaamesta, joka on mukaelmainarinsaamen-
+nos koltansaamesta: kiepšâ = tuntematon sana.
+Kirakkajärvi1 - Karehâšjävri1 (4911 2)
+Sevettijärven koillispuolella.
+nos inarinsaamesta: karehâš = deminutiivimuo-
+to sanasta kaareeh = täysikasvuinen peurahir-
+vas.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pikku Ki-
+rakkajärvi, taloryhmä Kirakkajärvi sekä talot
+Kirakkakangas ja Kirakkalahti.
+Kirakkajärvi2 - Karehâšjävri2 (4911 2)
+Taloryhmä Sevettijärven koillispuolisen Kirak-
+kajärven lounaisrannalla.
+Kirakkakangás (4911 2) Talo Kirakkajär-
+ven1 länsirannalla.
+Kirakkalahti (4911 2) Talo Kirakkajärven1
+Kirakkaniemensaaret - Kaareeh­
+njargsuolluuh (3843 1) Pienten saarten ryh-
+mä Kirakkaniemen kärjen koillispuolella.
+Kirakkaniemi.
+Kirakkaniemi - Kaareehnjargâ
+(3843 1) Suuri niemi Inarijärvessä.
+Sanalla "kaareeh"
+on kaksi merkitystä, joista ensimmäinen liittyy
+peuraan ja toinen poroon.
+Ensiksi mainitussa
+tapauksessa nimi tarkoittaa täysikasvuista peu-
+rahirvasta ja on siinä mielessä käyttösanana
+hävinnyt inarinsaamesta peuranpyyntikulttuu-
+man vuosikirjan samalla sivulla kerrotaan sa-
+nan kaareeh tunnetun Knud Leemin sanakirjan
+mukaan 1700-luvulla myöskin Itäruijassa.
+ikään samassa kirjassa mainitaan ko.
+nimityk-
+sen tunnetun eteläsaamen murteessakin ja kol-
+tansaamessa on käytössä edelleen sana kââ'rek
+= sarveton peura eli nulppopeura (P. Sammal-
+lahden ja J. Mosnikoffin Suomi-koltansaame-
+sanakirja, s. 91).
+Toisessa merkityksessä sana
+kaareeh juontuu inarinsaamen poronimitykses-
+tä "karraam"iäppât", joka tarkoittaa yleensä
+kolmivuotiaan urosporon (vuorso - vyeveers)
+tai harvemmin nelivuotiaan urosporon (kunteus
+- kodos) "kerokaulaisuutta" (hirvas on hangan-
+nut kaulansa lähes karvattomaksi).
+sesti näillä molemmilla merkityksillä on yhtei-
+nen tausta ja historia, vaikka toinen viittaakin
+vanhaan ja toinen nuoreen.
+Kaareeh-sana on
+korrâ (kova) sanan sukua (T. I. Itkonen 1966a,
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kirakka-
+vuono - Kaareehvuonâ ja Kirakkaniemensaa-
+ret - Kaareehnjargsuolluuh.
+Kirakka­Olli (4911 2) Talo Kirakkajärven1
+koillisrannalla.
+Kirakkavuono - Kaareehvuonâ
+(3843 1) Vuono Inarijärvessä Iso-Roiron ja Ki-
+rakkaniemen välissä.
+Kirkaslahti1 - Kirkesluohtâ1 (YAS) Pieni
+lahti Kessijärven Kantolahden pohjoisrannalla.
+seen kuuluu myös Kirkasniemi - Kirkesnjargâ.
+Kirkaslahti2 - 'yevveeluohtâ (3841 1)
+Kalsoppijärven pohjoispään koilliseen suun-
+tautuva lahti.
+mennos inarinsaamesta: "yevvee = loistava.
+miperheeseen kuuluu myös Kirkaslahdenlampi
+- 'yevveeluohtjáávráš.
+Kirkaslahti3 - Šelisluohtâ (MV 2003)
+Sulkusjärven1 länsiosan eteläisin lahti.
+karttalehdessä 4812/2003 inarinsaamen nimi on
+"Kirkesluohtâ".
+Vaikka sana kirkes tarkoittaa
+samaa asiaa, on se suomennoksen kautta pa-
+lautunut takaisin inarinsaameen, joten osuvam-
+pi määriteosa on šelis = attribuuttimuoto sanas-
+ta šeellâd = kirkas.
+Kirkaslahdenlampi - 'yevveeluoht­
+jáávráš (3841 1) Kalsoppijärven ja Aukkuli-
+Epätarkka suomennos inarin-
+Kirkas-
+Kirkasniemi - Kirkesnjargâ (YAS)
+Kessijärven pohjoisosan itärannalla.
+Kirkkojärvi - Ceerkavjäu'rr (MML)
+Vätsärissä Selkäjärven1 pohjoispuolella.
+Kirkkoniemi (Tuomo Itkonen) Pielpajärven
+pohjoispään niemi Erämaakirkosta 0,4 km län-
+Tuomo Itkonen (1981) arvelee kirjassaan
+Inari, Inarin kirkkojen ja paimenten muisto, s.
+33 - 34, että Esaias Fellman (s. noin 1620) olisi
+asunut niemessä, koska oli vuosina 1650 - 1661
+Inarissa pappina.
+Kirkkoranta (RP 1991) Saamelaiskirkon
+kohdalla Inarissa.
+Kirkkosalmi (LL 1981) Salmi Inarijärvessä
+Joensuunselän Jaarasaarien välissä.
+Ehkä nimi
+tulee siitä, että veskoniemeläiset lähties sään
+Inarin kirkolle soutivat tai purjehtivat saarien
+välistä.
+Kirnuniemi (3832 08) Koppelon länsipuo-
+lella sijaitsevan Ylimmäisen Mustajärven poh-
+joisrannalla.
+Kirvelijärvenvaara - Kerveljävrvääri
+(3832, TII 1963) Vaara Kirvelijärven koillispuo-
+mukaelmainarinsaamennos suomen kielestä.
+Kirvelijärvi.
+Kirvelijärvi - Kerveljävri (3832, TII
+1963) Järvi Ylemmästä Akujärvestä 2 km itä-
+mesta tai mukaelmainarinsaamennos suomen
+kielestä: kirveli - kervel = tuntematon sana.
+miperheeseen kuuluu myös Kirvelijärvenvaara
+- Kerveljävrvääri.
+Kirveslahti - Ákšuluohtâ (MML, SA
+1964) Lahti Paatsjoessa Salosenniemen länsi-
+Salosenniemi.
+Kirvesniemi - Ákšunjaargâš (3834)
+Sarmivuonon kaakkoisrannalla Mustalahden
+ja Uudenvuonon välissä.
+Kiskarolampi (YAS) Pieni lampi Sam-
+makkovaaran itäpuolella.
+Määriteosa tulee to-
+dennäköisesti inarinsaamen sanasta kiisur =
+kisura (pieni poro), joten inarinsaamen nimi
+lienee Kiisurláddu.
+Kissahaukkavaara (RP 1990) Vuontis-
+järven itärannalla.
+Kissamökinjärvet - Kaasiluáhá jáv­
+rááh (3834, SA 1964) Monta pientä järveä Pik-
+ku Martinjärvestä 1 - 1,5 km kaakkoon.
+Epäon-
+nistunut suomennos inarinsaamesta: luáhá =
+genetiivimuoto sanasta luákká = mäki > mäen
+eli 'Kissamäenjärvet'.
+Erikoisen nimen etymolo-
+gia ei ole tiedossa.
+Kissamökinvaara - Kaasiluáháváárááš.
+Kissamökinvaara - Kaasiluáháváá­
+rááš (MML, YAS) Kissamökinjärvien koil-
+lispuolella.
+Epäonnistunut suomennos inarin-
+Kissamökinjärvet.
+Kitasaaret - Syev˜isuolluuh (3842 2)
+Pienten saarten ryhmä Inarijärvessä Partakon-
+selän kaakkoiskulmalla.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: syev˜i = ki-
+dus.
+Kitisijäniemi - Kiskeenjargâ (TII 1963)
+Nellimvuonon pohjoisrannalla.
+Kiurujärvi (3841 1) Pieni järvi Paavisvuo-
+non Peskalahden lounaispuolella.
+merkitys ei ole tiedossa.
+myös Kiuruvuopaja.
+Kiuruvuopaja (3841 1) Paavisvuonon län-
+silaidalla Kiurujärven kohdalla.
+Kiurujärvi.
+Kivijoki ~ Kirvausjoki - Ke˜gijuuvâš
+Joki Mustajuurakkojärvestä Joenyhtymäjär-
+ven ja Kivilompolan4 kautta Venäjän Mooses-
+Suomenkielisen rinnakkaisnimen ovat
+antaneet ehkä rajamiehet.
+Mustajuurakkojärvestä Joenyhtymäjärveen on
+Ke˜gijuuvâš, (juuvâš = deminutiivimuoto sa-
+nasta juuhâ = joki > jokinen), ja siitä eteen-
+päin Ke˜gijuuhâ, joten suomenkielinen nimi on
+Kivijänkkä1 (3832) Kirvelijärven ja Kivi-
+järven3 välissä.
+Jänkkä (peräpohjolan murretta)
+= jänkä.
+Kivijänkkä2 (3832 08) Alemmasta Akujär-
+vestä 1 km etelään.
+Jänkkä = suota eli jänkää
+kuvaava peräpohjolan murresana.
+Kivijärvenlompola - Ke˜gijävrluobâl
+(4812) Lompola Ke˜gijuuhâ2-joessa Kivijärven5
+ja Kivilompolan5 välissä.
+Kivijärvi5/Kivijär-
+vet1.
+Kivijärvenkaita - Ke˜gijävrskäi˜i
+(MML, 4822 2+4824 1) Tyvijärven ja Kivijär-
+ven välissä.
+Kartassa Kivijärvenmaa.
+vijärvi1.
+Kivijärvenoja (RP 1991) Nanguniemen
+Kivijärvestä2 Nanguvuonoon.
+Kivijärvi2.
+Kivijärvenuitto (RP 1991) Jänkä Kivijär-
+vien2 ~ Kivilampien eteläpuolella.
+Kivijärvet2 ~ Kivilammet.
+Kivijärvenvaara (3832) Vaara Kivijärven3
+eteläpuolella, jonka nimiperheeseen se kuuluu.
+Kivijärvet1 - Ke˜gijäävrih (MV 2003)
+Kolme järveä peräkkäin Sulkusjärven1 lounais-
+puolella: Ylimmäinen Kivijärvi - Paijävri2 ~
+Pajemus Ke˜gijävri, Keskimmäinen Kivijärvi
+- Kuáti-Ke˜gijävri ~ Koskâmus Ke˜gijävri ja
+Kivijärvi5 - Ke˜gijävri2.
+Ke˜gijuuhâ2, Ke˜gijuv"uájá ja Kivilompola5 -
+Ke˜giluobâl 3.
+Kivijärvet2 ~ Kivilammet (RP 1991)
+Kaksi lampea Lauluselän ja Juutuan välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kivijärvenuitto.
+Pitkähkö järvi Itä-Inarissa Nammijärven Suo-
+janperästä 2,5 km länsi-lounaaseen.
+luvat myös Kivijärvenmaa - Ke˜gijävrskäi˜i ja
+Pikku Kivijärvi - Uccâ Ke˜gijáávráš.
+Kivijärvi2 (RP 1991) Nanguniemen kaak-
+koislaidalla Kivivaaran eteläpuolella.
+heeseen kuuluvat myös Kivijärvenoja ja Kivi-
+Kivijärvi3 (3832) Pieni järvi Kirvelijärven
+Kivijärvenvaara ja Kivijänkkä.
+Kivijärvi4 (3834) Talo Keskimmäisen Ki-
+vijärven ja Kivijärven5 välissä.
+Kivijärvi5 - Ke˜gijävri2 (TII 1963) Sul-
+kusjärven1 lounaispuolella.
+Kivijärvenlompola - Ke˜gijävrluobâl.
+Kivijärvi6 - ²eä'd¡¡jäu'rr - Ke˜gi­
+kuorâttâh (MML, JM, 4911 2) Suolisjärven
+pohjoisosasta 2 km luoteeseen.
+Inarinsaamen nimen perus-
+osaselitys: kuorâttâh = selvä juonto, jota voi
+seurata (esim.
+polku, puron varsi, kivikon reu-
+na).
+Kivijärvi7 (MML) Pieni järvi Inarin kir-
+konkylän kaakkoispuolella sijaitsevasta Uru-
+vaarasta 1,5 km etelään.
+Kivikumpu (3844 1) Talo Nitsijärven Nili-
+vuopajansuun länsirannalla.
+Hän muutti isänsä Katriinan
+Pieran eli Piera Siirin perheen mukana Varan-
+gista Inariin viime vuosisadan alkupuolella.
+Nykyisin talon omistaa Uulan tytär Elsa Nie-
+melä.
+Kivikuru (3832) Ivalon Vävyniemen itä-
+päästä 2,2 km itään.
+Kivilahdenmaa (3832) Maasaareke Alem-
+man Akujärven lounaispuolella.
+Kivilahti.
+Kivilahti (3832) Alemman Akujärven lou-
+naispäässä, jossa on suuri kivi.
+kuuluu myös Kivilahdenmaa.
+Kivilompola1 - Ke˜giluobâl1 -
+²eä'd¡¡luubbâl1 (MML, 4911 2) Lompola
+Suolisjärven Palolahden ja Kivijärven6 välissä.
+Kivilompola2 - ²eä'd¡¡luubbâl2
+(4822 2+4824 1, JM) Lompola Surnujärven lou-
+Suora koltansaamennos suomen
+sa v:lta 1896 "Tschurna lombola", mutta jo Suo-
+men yleiskartassa v:lta 1908 "Kivilompola".
+Kivilompola3 - 'ievrâluobâl - Ke˜gi­
+luobâl2 (4821 2, TII 1963) Nammijärven etelä-
+puolella Naamajoen luusuasta toinen lompola
+etelään.
+Suora suomennos inarinsaamen rin-
+nakkaisnimestä.
+"ievrâ = sora.
+Kivilompola4 (3834) Kivijoen lompola Ve-
+vestä 3 km etelä-lounaaseen.
+mi on todennäköisesti Ke˜giluobâl.
+Kivilompola5 - Ke˜giluobâl3 (4812)
+Lompola Sulkusjärven1 ja Kivijärven5 välissä.
+Kiviluppovaara - Ke˜gijievjumvääri
+(4821 2) Vaara Käyräjärvestä 1 km pohjois-koil-
+Kivimorosto (3832) Kurupään ja Juomus-
+Morosto on peräpohjolan
+murretta ja juontuu tässä tapauksessa inarin-
+saamen sanasta moorâst ja tarkoittaa korkeah-
+koa koivukangasmaata.
+Kivimuuri - Ke˜gipuvnâ (3841 1) Pie-
+ni kalliolaassa Ukonselän1 koillispäässä.
+puvnâ = pounu.
+Muurisalmi.
+Kivioja1 ~ Hulpaoja (RP 1993, 3832) Ete-
+lästä Saukkojänkän kautta Inarin kirkonkylän
+eteläpuolella sijaitsevaan Saukkolampeen.
+nakkaisnimi on vähemmän käytetty, ja inarin-
+saamen nimi on todennäköisesti Olbejuuvâš.
+Hulpa on lapintakin helman alareunassa käy-
+tetty koristenauha.
+Kivioja2 - Ke˜gijuuvâš ~ Juovjuuvâš
+(LL 1977) Puro Saari-Taimenjärvestä Juutuaan.
+Kaisu Puska,
+Paadar on saanut tämän ojan mukaan ni-
+mensä Juovjuvvii Káiju 'Kiviojan Kaisu', koska
+hän on syntynyt kyseisen ojan rannalla kevät-
+talvella 1941 äitinsä ollessa matkalla synnytys-
+laitokseen.
+Kivipurnuvuopaja ~ Kivikuruvuo­
+paja - Ke˜gipuornâvyeppee ~ Ke˜gi­
+kurr vyeppee (SA 1963, VS) Lahti Nitsijärven
+Lammaslahden1 pohjoispuolella.
+A. Burgma-
+nin kartassa v:lta 1897 "Kivipuornavuopaja".
+Purnu
+on kivistä ladottu muinainen lihan tai kalan
+säilytyskuoppa.
+Ke˜gikurrvyeppeenjargâ.
+Kivisaarijärvi - Ke˜gisuáluijáávráš
+(YAS) Pieni järvi Äijän Tulisijajärvistä 1 km
+inarinsaamesta, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+nasta jävri = järvi.
+Kivisalmi - Ke˜gi"uálmi (3832) Salmi
+Inarijärvessä Mahlattinuoran ja Nuoran yhty-
+mäkohdassa.
+Kiviselkä - Ke˜gi"ielgi - ²eä'¡¡"iõ'lj
+(4911 2) Vaaranselänne Sevettijärven eteläpuo-
+lella sijaitsevan Hanhivuotson ja Vestijärven
+Suora suomennos ja koltansaamennos
+Inarinsaamen nimi on kartta-
+lehdessä 4911 2/2002 virheellisesti "Ke˜ki"ielgi",
+kun pitäisi olla Ke˜gi"ielgi.
+Kivitaipale - Ke˜gimuá˜háš (SA 1964)
+Taival eli muotka Kivijärven1 ja Inarijärven Ki-
+vitaipaleenlahden välissä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: muá˜háš =
+deminutiivimuoto sanasta myetki = taival, taipa-
+leinen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kivitaipa-
+leenlahti - Ke˜gimuá˜hááluohtâ.
+Kivitaipaleenlahti - Ke˜gimuá˜háá­
+luohtâ (3843 1) Kuoskervuonon itärannalla.
+saamesta: muá˜háá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta myetki = taival > taipaleisen.
+Kivitarpoma - Ke˜givihálâh (3834)
+Vuopaja Sarminiemen itärannalla Sarmivuo-
+non Vittaniemen tyveltä 1,5 km länteen.
+suomennos inarinsaamesta: viháloh = käestys-
+paikka.
+Käestäminen on hauen pyydystämistä
+verkolla: kesähelteellä lasketaan lujalankainen
+verkko heinäisen poukaman eteen, minkä jäl-
+keen tarvotaan eli pelotetaan siellä olevat hauet
+verkkoon.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ylim-
+mäinen Kivitarpoma - Paajeeb Ke˜givihálâh.
+Kivitarpomasaari (3841 2) Inarijärven
+kaakkoisosassa Ikkerinvuononsuun eteläpuo-
+Ke˜givihálohsuálui: viháloh = käestyspaikka,
+Kivitarpoma.
+Kivivaara (3832) Nanguniemen kaakkois-
+kulmalla ja Kivijärven2 pohjoispuolella.
+Kiäinujáávráš1 (SA 1964) Pieni lampi Sar-
+mijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Rautaken-
+kävaaran länsipuolella.
+Inarinsaamea: kiäinu
+= keino (reitti), jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+järven kaakkoispuolella.
+Kiäinujáávráš1, jeggi = jänkä.
+Kiäinujuuvâš (YAS) Pieni joki Keinojär-
+vestä3 Kessijärveen.
+selitys ja nimiperhe: Nimiperhe: ks.
+Keinojärvi3,
+Kiäinukurrâ1 (SA 1964) Kessijärven lou-
+Keinojärvi3, kurrâ = kuru.
+Kiäinuluohtâ1 (SAK 2004) Lahti Nelli-
+min itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1 itäran-
+Kiäinujáávráš1, luohtâ = lahti.
+kuuluu myös Kiäinuluohtjáávráš.
+Kiäinuluohtjáávráš (SAK 2004) Pieni
+järvi Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujär-
+ven1 itäpuolella.
+Kiäinuluohtâ1, luoht = yh-
+dysosalyhentymä sanasta luohtâ = lahti, jáávráš
+= deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi.
+kohdalla suomenkielinen nimi "Kortejärvi" vir-
+heellinen, koska se on 1 km kaakompana.
+Kiärdusluohtâ2 (TII 1963) Pieni lahti Sul-
+kusjärven1 itäosassa Kiertusjärvien kohdalla.
+Antero Sarren mukaan tämä on Jyevdilâs­
+luohtâ 'Joutavalahti'.
+Kiertusjärvet, luohtâ = lahti.
+Kiäv¹ásâš ~ Ucckiäv¹ásâš (TII 1963)
+Ylempi koski Könkäänjärven ja Siskelijärven2
+välisessä joessa.
+Vapaa suomennos olisi Pik-
+kuköngäs.
+Inarinsaamea: ucc = yhdysosaly-
+hentymä attribuutista uccâ = pieni, kiävnásâš
+= deminutiivimuoto sanasta kiev¹is = köngäs,
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Könkäänjärvi -
+Kiäv¹ásiijáávráš ~ Kiev¹isjáávráš ja Könkään-
+vaara - Kiäv¹ásiiváárááš ~ Kiev¹isvääri.
+Nämä
+samat paikannimet kuuluvat myös Könkään
+nimiperheeseen.
+Kiäv¹ásiivááráákimes (TII 1963) Met-
+son soidinpaikka Könkäänvaarassa.
+mea: kiäv¹ásii = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta kiev¹is = köngäs > könkäisen, vááráá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta vääri
+= vaara > vaarasen, kimes = soidinpaikka.
+Kiävnásâš
+Kob˜oomiehtâ (OA) Heinäinen saari Väy-
+lävuonon länsirannalla.
+Inarinsaamea: kob˜oo
+= kelluva, miehtâ = mätäs.
+Koddooh"ielgi (3834) Maanselänne Sar-
+mijärvestä1 5 - 9 km itä-kaakkoon.
+mea: koddooh = johdos sanasta kodde = peura
+> peurava, "ielgi = vaaranselkä (selänne).
+perheeseen kuu lu vat myös Koddooh"ielgjáávráš
+~ Koddooh "ielgjävri, Koddooh"ielgkimes, Kod-
+doohjävri, Koddoohjuuvâš, Koddoohluohtâ ja
+Koddoohluovtlááduš.
+Muinainen tärkeä peu-
+ranpyyntialue.
+Koddooh"ielgjáávráš ~ Koddooh­
+"ielgjävri (3834, SA 1964) Koddooh"ielgi-se-
+länteen pohjoispuolella.
+Koddooh"ielgi, "ielg
+= genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta "iel-
+gi = selkä > selän, jáávráš = deminutiivimuoto
+Koddoohjävri (SA 1964) Pitkä järvi itä-
+länsisuunnassa Talasvaarojen ja Koddooh-
+"ielgi-selänteen välissä.
+Koddooh"ielgi,
+Koddoohjuuvâš (3834) Koddoohjävri-jär-
+vestä Kutuojaan1.
+Koddooh"ielgi, juuvâš =
+deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > joki-
+Koddoohluohtâ (MV 2003) Koddoohjäv-
+ri-järven pohjoisin lahti.
+Koddoohluovtlááduš (3834) Lampi Itä-
+Inarissa Koddooh"ielgi-selänteen ja Koddooh-
+jävri-järven välissä Koddoohluohtâ-lahden koh-
+Koddoohluohtâ/Koddooh"ielgi, luovt
+= genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta
+luohtâ = lahti > lahden, lááduš = deminutiivi-
+Ko˜ojävrvyeppee (SA 1964) Vuopaja
+Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1 ete-
+Kutujärvi1, jävr = genetiivinen
+yhdysosalyhentymä sanasta jävri = järvi > jär-
+ven, vyeppee = vuopaja.
+Ko˜oluohtâ (SA 1963) Lahti Nitsijärven
+pohjoisosan itärannalla Lammassaaren kohdal-
+Inarinsaamea: ko˜o = kutu, luohtâ = lahti.
+Koirajärvenvaara (3833+4811) Raja-Joo-
+sepin rajavartioasemalta 1 km kaakkoon.
+Koirajärvi.
+Koirajärvi (3833+4811) Raja-Joosepin ra-
+javartioasemalta 2 km kaakkoon.
+seen kuuluu myös Koirajärvenvaara.
+Koirakivi (3841 01) Kivi Inarijärvessä Juu-
+tuanvuonon ja Siskelivuonon yhtymäkohdassa,
+Mutustelemaniemen ja Vihellyssaaren välissä.
+Koiralahti1 - Pennuuluohtâ - Pie'nne­
+luhtt (AS) Pieni lahti Nitsijärven Ulkupetäjän-
+niemen tyven pohjoisrannalla.
+epätarkka suomennos ja koltansaamennos ina-
+rinsaamesta: pennuu = genetiivimuoto sanasta
+peenuv = koira > koiran.
+Koiralahti2 (3832) Lahti Nanguvuonon itä-
+rannalla Hangasvaaran kohdalla.
+seen kuuluu myös Koiraniemi.
+Koiraniemi (3832) Niemi Nanguvuonon itä-
+rannalla Koiralahden länsipuolella.
+Koiralahti2.
+Koiranpieksämälampi - Pienneriõk­
+kâmluubbâl (MML 2005) Lampi Vätsärissa
+Pikku Vaassiljärvestä 2 km länsi-lounaaseen.
+Koirasaari - Pennuusuálui (3842 2,
+MS) Inarijärven luoteislaidan Muotunasaarista
+itäisin.
+inarinsaamesta: pennuu = genetiivimuoto sa-
+nasta peenuv = koira > koiran.
+Koirasaari (MML) Entinen niemi, mutta
+Inarijärven säännöstelyn jälkeen nykyinen saari
+Paatsjoen luusuassa Virtaniemen kohdalla.
+Koiravaara - Pennuuvääri ~ Pennuu­
+läppimvääri (3834, SYK 1899) Paloselkäjär-
+ven2 pohjoispuolella.
+ka suomennos inarinsaamesta: pennuu = ge-
+netiivimuoto sanasta peenuv = koira > koiran.
+Rinnakkaisnimi on vanhempi ja vähemmän
+käytössä.
+läppim = aktiomuoto verbistä läppi˜ = kadottaa
+> kadottaminen > kadottama.
+Koittoniemi - Kuávsuinjaargâš (3841 1)
+Ukonselän1 pohjoisrannalla.
+Kaapin Matista katsottuna tal-
+viaamu alkaa sarastaa Koittoniemen kohdalla.
+Koivikko­Polukka (3841 2) Inarijärven
+Kasariselän luoteiskulmalla olevista Polukka-
+saarista pohjoisin.
+Koivikkotaival (SA 1964) Siuttajoen ja
+Maantiejärvien välissä.
+Koiviston Heinäjärvi (RP 1991) Komia ro-
+van ~ Kaunisrovan eteläpuolella.
+Kustaa Adolf
+Koiviston (1882 - 1962) mukaan, jolla oli siellä
+niittypalsta.
+Koivistonkenttä.
+Koivistonkenttä (RP 1990) Talvitupavaa-
+Nimi Kustaa Adolf Koiviston
+myös Pimpsanpesujärvi ~ Koivistonjärvi ja Koi-
+viston Heinäjärvi.
+Koivukylänlammet (3833+4811) Pari lam-
+pea Alimmaisesta Ryssänpalosta 1 km kaak-
+Matti Hurun (*1925) mukaan nimi tullut
+siitä, että savotta-aikana lampien vierellä on ol-
+lut savottakämppiä eli "kylä".
+Koivuniemi1 (3933 1) Talo Rautaperäjärven
+Talossa on asunut Piera Porsanger
+Koivuniemi2 (3933 1) Talo Nitsijärvensuo-
+jan länsirannalla.
+Koivuniemi3 (3841 1) Talo Juutuanvuonon
+Pappilanniemen tyvellä.
+Koivuniemi4 - Suáhinjargâ (3834) Sar-
+mijärven1 pohjoisosan länsirannalla.
+Koivusaari1 - Rotosuálui (3844 1, SA
+1963) Pieni saari Nitsijärven pohjoisosassa Lam-
+massaaresta 1 km lounaaseen.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: roto = ti-
+heikkö eli ruto (lehto).
+Koivusaari2 (3841 1) Saari Vuontisjärven
+Alalahdensuulla.
+Koivuvaara - Sue'kkvää'rr (MML
+2006) Vaara Semekurtasta 3 km lounaaseen.
+Kokkosaari (JMK 2003) Saari Ivalojoessa
+Koppelon koulun kohdalla.
+Tässä tapauksessa
+kyse on ehkä juhannuskokosta.
+Kokkotieva (3832 2) Kunnas Ivalon Vä-
+vyniemestä 2 km itään.
+Kyse on ehkä kotkasta.
+Peräpohjolan murteen sana tieva juontuu täs-
+sä tapauksessa inarinsaamen sanasta tiävá =
+kumpu.
+Kolesjärvi - Kolesjävri (3843 1) Pitkä
+järvi Inarijärven Kultalahdesta 0,3 km poh-
+Mukaelmasuomennos todennäköisesti
+hyvin vanhasta mahdollisesti inarinsaamen tai
+merisaamen paikannimestä, jonka merkitystä
+ei nykyään tunneta.
+Terho Itkosen mukaan sa-
+na koles tarkoittaa isoa vanhaa haukea tai me-
+Nils
+Leemin mukaan tämä hauki tunnettiin vielä
+pari sataa vuotta sitten Itä-Ruijassakin: golees
+mon.
+gollasak "en Giedde af det sörste Slags: lu-
+pus marinus maximus".
+vat myös Kultalahti - Kolesluohtâ ja Kolessaari
+- Kolessuálui, joka tunnetaan nykyisin nimellä
+Kieddsuálui 1 = 'Kenttäsaari'.
+Kollamokarit (RP 1993) Kareja Inarijär-
+vessä Tissikivisaaren koillispuolella.
+juontuu todennäköisesti inarinsaamen sanasta
+kolloo˜ = kolota (kuoria puuta), jolloin inarin-
+saamen nimi lienee Kolloomkarguuh.
+Kollimkurrâ (SAK 2004) Noin kolmen
+kilometrin mittainen kuru Vesijärven 'Sedän-
+järven' ja Šušm-Andârâs tupesaje -tupasijan
+Inarinsaamea kollim = aktiomuoto
+verbistä kolli˜ = vierailla.
+Kurua pitkin johti
+polku Vesijärvelle 'Sedänjärvelle', ja 'Kanta-
+pää-Antti' kulki polkua pitkin kylästelemässä
+setänsä luona.
+Kollimkurrjáávráš.
+myös Vesijärvi2.
+Kollimkurrjáávráš (SAK 2004) Pieni jär-
+vi Kollimkurrâ-kurun pohjoispäässä.
+limkurrâ, kurr = yhdysosalyhentymä sanasta
+kurrâ = kuru, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Kolmekanttilammet - Kõumm"iõkk­
+lubbâl (MML 2006, JM) Kaksi kolmikulmais-
+ta lampea Vätsärissä Vaassiluáivi-tunturista
+Kolmen valtakunnan rajapyykki
+(NIM) Suomen, Norjan ja Venäjän yhteinen
+rajapyykki Muotkavaarassa2.
+Kolmihokka (3832) Tuulispäitten etelä-
+puolella sijaitsevan Jänkäjärven luoteispuolinen
+vaara, jossa on kolme jyrkännettä idän suun-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kolmihok-
+kalammet.
+Kolmihokkalammet (RP 1993) Kaksi
+lampea Jänkäjärven pohjoispäästä 0,7 km luo-
+Kolmihokka.
+Kolmikantajärvi (LL 1969) Kuoppajär-
+venvaaran ja Kolmikantavaaran välissä.
+vessä on kolme lahtea, jotka työntyvät kukin
+eri suuntaan.
+Kolmikantaoja ja Kolmikantavaara.
+Kolmikantaoja (LL 1969) Kolmikantajär-
+vestä Heinäjärviin.
+Kolmikan-
+tajärvi.
+Kolmikantavaara (3831) Kolmikantajär-
+Kolmikanta-
+Kolmisormiharju (3832) Kolmen pohjois-
+eteläsuunnassa olevan rinnakkaisen harjun ko-
+konaisuus Loitonnokan ja Saunalammen välis-
+Kolmosenjärvi - Kolmosenjäu'rr
+(MML 2006) Pieni järvi Tuulipään lounais-
+Mah-
+dollisesti metsäteknikko Antero Kolmosen mu-
+kaan, joka hoiti virkaansa sotien jälkeen Sevet-
+tijärvellä.
+Kolmosjoki - Kolmâsjuuhâ (SA 1964)
+Pienestä Arttajärvestä Ison Arttajärven ja Kol-
+mosjärven kautta Luttoon.
+Mukaelma inarin-
+saamesta tai koltansaamesta.
+Kolmosjärvi.
+Kolmosjärvi - Kolmâsjävri (3834) Pitkä
+järvi Nangujärvestä 10 km kaakkoon.
+masuomennos inarinsaamesta tai koltansaa-
+mesta: kolmâs = yhdysosalyhentymä sanasta
+koolmâs - kõõumâš ~ kõõlmâs = kylmä.
+perheeseen kuuluvat myös Kolmosjoki - Kol-
+mâsjuuhâ, Kolmoslompolat - Kolmâsluobbâleh,
+Kolmoslompolajänkä, Kolmoskoski ja Kolmos-
+vaara - Kolmâsvääri.
+Kolmoskoski (LL 1969) Lutossa Kolmosjo-
+kisuun yläpuolella.
+rinsaamesta, vaikka inarinsaamen nimeä kos-
+kelle ei olekaan.
+Kolmoslompolajänkä (3833+4811) Kol-
+moslompolaitten yläpuolella Kolmosjoen mo-
+lemmin puolin.
+saamesta, vaikka inarinsaamen nimeä suolle
+ei olekaan.
+Kolmoslompolat/Kolmosjärvi.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 suomenkielinen
+nimi on virheellisesti "Kolmoslompolojänkä".
+Kolmoslompolat - Kolmâsluobbâleh
+kain Kolmosjoen alajuoksulla.
+nimi on virheellisesti "Kolmoslompolo".
+perheeseen kuuluu myös Kolmoslompolajänkä.
+Kolmosvaara - Kolmâsvääri (SA 1964)
+Kolmosjärven eteläpään itäpuolella.
+suomennos inarinsaamesta tai koltansaamesta.
+Kolmosjär-
+Kolmumkuátieennâm (3834) Sarmivuo-
+non niemi Sarmijoensuun länsipuolella.
+saamea: kolmum = perfektimuoto verbistä kol-
+mu˜ = jäätyä, kylmettyä, kuáti = kota, eennâm
+= maa.
+Kolttakuru - Nuorttâkurrâ ~ Nuort tâ­
+lâš kurrâ (4812, SA 1964) Kontosjärveltä Seita-
+pään ja Pahtavaaran6 välitse Venäjälle johtava
+kuru, jota Moosesjärven koltat ovat käyttäneet
+asioidessaan Nellimin suunnassa.
+Suomennos
+Kurun pohjalla kulkee Pahta-
+vaaranlammista lähtevä ja Venäjän puolelle las-
+keva puro, joka topografisessa karttalehdessä
+4812/2003 on tulkitsematon "Pahtojärvenoja",
+koska koko alueella ei ole "Pahtojärveä".
+Tul-
+kittava nimi sen sijaan olisi Pahtavaaranoja tai
+Pahtavaaranlammenoja.
+Kolttaniemi (YAS) Kontosjärven Vuodâs-
+luohtâ2-lahden itäpuolella.
+todennäköisesti Nuorttâlâšnjargâ.
+Kolttasatama (RP 1991) Venevalkama
+Nanguvuonon eteläpuolella sijaitsevan Siskeli-
+järven2 lounaisrannalla.
+Siskelijärven2 rannalla
+asuu kolttia.
+Komianiemi - Mu"isämmirâš (IW)
+Sarmijärven1 eteläisin niemi pohjoisen suun-
+rinsaamesta: ämmirâš = deminutiivimuoto sa-
+nasta ämmir = kumpu, tieva, kunnas.
+Komonááppáš (SAK 2004) Kivi Nellimin
+itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1 pohjoisosas-
+Inarinsaamea: komo = kumollaan oleva,
+nááppáš = deminutiimuoto sanasta näppi =
+lypsykauha eli naappu (vaatimen lypsämiseen),
+jota kivi muistuttaa.
+myös Komonáppáánjargâ.
+Komonáppáánjargâ (SAK 2004) Nie-
+mi Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1
+pohjoisosan itärannalla.
+Komonááppáš,
+náppáá = deminutiivinen genetiivimuoto sa-
+nasta näppi = lypsykauha eli naappu, njargâ
+Kompsiojärvenvaara (LL 1969) Pieni
+vaara Kompsiojärven itäpuolella.
+Kompsiojärvi/Kompsiot.
+Kompsiojärvi (LL 1969) Järvi Korkia-
+Kompsion pohjoispuolella.
+Kopsiot.
+myös Kompsiojärvenvaara.
+Kompsiolampi (3833+4811) Kapea lampi
+Korkia-Kompsion eteläpuolella Puolivälinojas-
+Komp-
+siot.
+Kompsiot (LL 1969) Korkeitten vaarojen
+ryhmä Luttoon laskevien Kolmosjoen ja Vuok-
+sijoen välissä: Palokompsiovaarat ja Keski-
+kompsiovaarat.
+Matti Hurun (*1925) mukaan
+nimi tulee sanasta komsio, joka on saamelais-
+ten sylilapsen kuljettamiseen tarkoitettu kuo-
+mullinen kehto (inarinsaameksi kietkâm), kos-
+ka Korkia-Kompsio idästä katsottuna muistut-
+taa komsiota.
+Kompsiojärvi, Kompsiojärvenvaara, Korkia-
+Kompsio, Palo-Kompsiovaara, Pirtti-Kompsio,
+Risu-Kompsio, Ylimmäiset-Kompsiot ja Keski-
+kompsio.
+Lisäksi topografisessa karttalehdessä
+3833+4811/2005 on Kompsiolampi ja Isovaara
+eli Palo-Kompsiovaarat.
+Kondosii"ielgjávrááh (HTV) Kaksi
+pientä järveä Kontosselässä.
+Itäisempi järvi on
+Kuov˜âjáávráš.
+Kontosselkä/Kontospää, "ielg = yhdysosaly-
+hentymä sanasta "ielgi = vaaranselkä, jávrááh
+= deminutiivinen monikkomuoto sanasta jävri
+= järvi > järviset.
+Kondosii"ielgkimes (TII 1963) Metson
+soidinpaikka Kontosselän keskellä.
+Kontosselkä/Kon-
+tospää, "ielg = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta "ielgi = vaaranselänne > vaaranselän-
+teen, kimes = soidinpaikka.
+Konesjärvi - Konišjävri (3823 2) Otsa-
+mosta 3 km pohjoiseen.
+inarinsaamesta: koniš = yhdysosalyhentymä
+sanasta kooniš = maahinen.
+kuuluu myös Konesoja - Konišjuuvâš.
+Konesniemi1 - Konišnjargâ (3832) Iva-
+lojoensuun länsipuolella.
+Kones-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Konesvaa-
+ra ~ Isovaara3.
+Konesniemi2 (TN 1995) Entinen kruu-
+nunmetsätorppa Konesniemen1 koilliskulmalla.
+Torpan on perustanut Eerikki Määttä v. 1901.
+Myöhemmin (2.12.1938) omistajaksi tuli Matti
+Ilmari Sotaniemi (*1910 Sodankylässä).
+Paikkaa
+on siitä lähtien kutsuttu nimellä Sota-Matti.
+Ta-
+lo on nykyisin autiona.
+Konesoja - Konišjuuvâš (3823 2, LL
+1977) Pieni joki Konesjärvestä Kettujokeen.
+Konesjärvi,
+juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ = jo-
+ki > jokinen.
+Konesvaara ~ Isovaara3 (3832, LL
+1981) Suurehko vaara Koppelosta 2 km luotee-
+Konišvääri.
+Konesjärvi.
+Konesniemi1.
+Konijärvi - Muáskášjävri (SA 1964)
+Sarmijärven1 Haapavuonon2 perältä 1 km itään.
+Suomenkielisen nimen merkitys ei ole tiedossa.
+Inarinsaamen nimen selitys: muáskáš = raate
+(noin 15 - 30 cm korkea vedessä viihtyvä kasvi,
+jossa on mehevät 3-lehdykkäiset lehdet, teriö ul-
+kopinnaltaan vaaleanpunainen, sisältä valkea).
+Porot ja hirvet syövät mielellään raatetta.
+Kontioharju - Kuob¿âpuol¿â (3842 2,
+AS) Korkea harju Inarijärven luoteispuolella
+Partakonselän kohdalla.
+Sevettijärvelle johtava
+maantie kulkee harjua pitkin.
+Kontioautto (LL 1981) Ivalojoen suistossa
+Kontiovuopajan ja Uusoppijoen välissä oleva
+saari, josta on niitetty heinää.
+Autto = tunte-
+maton sana.
+Kontiojärvi ~ Kontiolampi (3833+4811,
+LL 1969) Pieni järvi, jonka itärannalla on Raja-
+Joosepin rajavartioasema.
+luu myös Kontiopesämaa.
+Kontiopesämaa (3833+4811) Vaara Raja-
+Joosepin rajavartioaseman viereisen Kontiolam-
+men ~ Kontiojärven pohjoispuolella.
+Kontiouitto (3832 08) Uusoppijoen etelään
+suntautuva vuopaja Ivalojoen suistossa Uusop-
+pijoensuusta 0,2 km itään.
+Kontiovuopaja (LL 1981) Uusoppijoen
+vuopaja sen länsipuolella.
+luvat myös Kontioautto ja Kontiouitto.
+Kontosjoki - Kondosiijuuhâ ~ Kon­
+dosjuuhâ (TII 1963) Kontosjärvestä Kivilom-
+polaan5.
+Kontospää,
+kondosii = genetiivimuoto sanasta kondosâš =
+deminutiivimuoto sanasta kondos = johdos sa-
+nasta kodde = peura > peurasen.
+Kontosjärvi - Kondosiijävri ~ Kon­
+dosjävri (TII 1963) Venäjän rajalla olevasta
+Kontospäästä 3 km länteen.
+Kontospää ja Kontosjoki.
+Kontospalo (4812 2) Kontosjärven länsi-
+Kondosiiruávi.
+Kontospää.
+Kontospää ~ Konnostunturi - Kon­
+dosâš (4812) Tunturi Venäjän vastaisella val-
+takunnanrajalla Kontosjärven kohdalla.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta, joka on
+mukaelmainarinsaamennos koltansaamesta.
+T.
+I. Itkonen (1966) kirjoittaa tekstissään "Lappa-
+laisperäisiä paikannimiä suomen kielen alueel-
+la" seuraavasti:
+"Erityisesti on huomattava, että Kontokki
+palautuu lpK.
+kondokk sanaan, joka merkit-
+see peuramaata tai peuranpyyntiä."
+Lyhenne "lpK." tarkoittaa koltansaamea.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kontosselkä -
+Kondos"ielgi ~ Kondosii"ielgi, Kondos"ielgkimes
+~ Kondosii"ielgkimes, Kontosjärvi - Kondosjävri
+~ Kondosiijävri sekä Kontosjoki - Kondosjuuhâ
+~ Kondosiijuuhâ.
+Kontosselkä - Kondosii"ielgi ~ Kon­
+dos "ielgi (TII 1963) Vaaranselänne Kontosjär-
+ven pohjoispuolella.
+Kondsii"ielgjávrááh.
+Kontturilampi1 (RP 1990) Vuontisjärven
+itäpuolisten Haukijärvien ja Pikkujoenjärven
+Lammen rannalla on sijainnut poroai-
+taus.
+Kontturilampi2 - Koontârluubbâl1
+(MML 2006) Sevetinsuojasta 3 km kaakkoon.
+Lammen ran-
+nalla sijaitsee tai on sijainnut poroaitaus.
+Kontturilampi3 - Koontârluubbâl2
+(MML 2006, JM) Pieni järvi Sevettijärven etelä-
+puolella sijaitsevan Hanhivuotson lounaispääs-
+Lammen
+rannalla sijaitsee tai on sijainnut poroaitaus eli
+kontturi.
+Kontturilampi4 - Koontârluubbâl3
+(MS) Pieni järvi Pätsikotajärvestä 1,2 km lou-
+Lammen rannalla sijaitsee tai on sijainnut po-
+roaitaus.
+Kopakkalanjänkä (RP 1991) Inarin kir-
+konkylän lounaislaidalla, jossa on nykyään ur-
+heiluseura Inarin Yrityksen hiihtostadion.
+Saanut
+nimensä Ville Matias Kopakkalan (1916 - 1988)
+mukaan, joka on asunut jängän laidalla.
+Koppasaari - Kobbâsuáloi (3844 1, SSS)
+Inarijärven Kyynelvuonossa.
+suomennos inarinsaamesta: kobbâ = albiino
+poro, jonka silmät ovat siniset, lähes hailakat
+ja koparat puhtaan valkoiset.
+Koppelo - Kuáppil (3832, TII 1963) Parin
+kymmenen talon kylä Ivalojoen alajuoksun län-
+sirannalla.
+Koppelon koulu (3832 08) Ivalojoen poh-
+joisrannalla Koppelon kylässä.
+Koulu ei ole enää
+toiminnassa mutta tunnetaan sillä nimellä.
+Koppelovaara (3832) Vaara Peukalojär-
+ven ja Ivalojoen välissä Koppelon kylän koh-
+Kuáppilváárááš.
+Kopukkajärvi - Puárreejáávráš2 (SA
+1964) Pieni järvi Sarmitunturin itäpuolella sijait-
+sevan Kampajärven pohjoispuolella Vätsärissä.
+Korkeasaari1 - Ollâsuálui1 (JMS 2005)
+Pieni saari Nitsijärvensuojassa Koskikaltio joen-
+suusta 0,5 km etelään.
+Korkeasaari2 (MML) Vuontisjärven4 Iso-
+saaresta 0,3 km pohjois-koilliseen.
+Saaren vas-
+takkainen nimiversio Matalasaari2 on sen koil-
+Korkiaharju (RP 1990) Vuontisjärven
+Korppiniemessä.
+Korkiaharjuranta.
+Korkiaharjuranta (RP 1990) Vuontis-
+järven Korppiniemen etelärannalla sijaitsevan
+pyöreän niemen ranta.
+vaara Kompsiojärven eteläpuolella.
+Korkia­Maura ~ Iso­Maura (3832, LL
+1971) Nanguniemen ja Mahlatin välissä olevista
+Maurasaarista läntisin.
+todennäköisesti Ollâ-Mavra tai Stuorrâ-Mávrá,
+koska Iisakki Mannermaa (1830 - 1908) käyt-
+ti 1800-luvun loppupuolella nimitystä Mavra
+Jalkakivi.
+Nimiselitys ja nimi-
+Maurasaaret.
+Korkianiemi (3834) Sarmilompolan puolen
+välin luoteispuolella.
+dennäköisesti Noppenjargâ.
+Korkia Petäjäsaari - Kuhespecsuálui
+~ Ollâpecsuálui (3841 1) Ison Kapaselän itä-
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta,
+koska kyse on korkeista eli pitkistä männyistä,
+joten suomenkielinen nimi olisi kirjoitettava yh-
+Juho Kiviniemen mukaan Makia Petäjä-
+Korkiasaajo (3832 08) Kumpare Kotiaa-
+van koilliskulmalla Ivalon taajaman pohjois-
+Korkiasaari1 - Karssuálui (3841 1) Ina-
+rijärven Miesniemen pohjoispuolella sijaitsevista
+kahdesta suurimmasta saaresta itäisempi.
+rinsaamen nimen määriteosaselitys: kars = yh-
+dysosalyhentymä verbistä kars☠= karsia.
+Korkiasaari2 (3832) Nanguniemen poh-
+joispuolella sijaitsevan Munhaissaaren koillis-
+puolella Inarijärvessä.
+Korkiavaara1 (3832) Ivalon taajaman luo-
+teispuolella sijaitsevasta Alimmaisesta Vuosti-
+mojärvestä 1 km koilliseen.
+kuuluvat myös Korkiavaaranjärvi ja Korkia-
+vaaranjänkkä.
+Korkiavaara2 (3832 2) Törmäsestä 1 km
+Korkiavaara on oikeastaan Mulku-
+vaaran läntisempi huippu.
+Korkiavaaranjänkkä (3832 08) Pieni
+suo Ivalon taajaman pohjoispuolella sijaitsevan
+Korkiavaaranjärven kaakkoispuolella: jänkkä
+= peräpohjolan murretta ja tarkoittaa jänkää
+eli suota.
+Korkiavaara1.
+Korkiavaaranjärvi (3832) Pieni järvi Iva-
+lon taajaman luoteispuolella olevasta Alimmai-
+sesta Vuostimojärvestä 1,3 km itä-koilliseen.
+Korkkokoski - Kuárgukuoškâ ~
+Kuárgukuoškah (3834, SA 1964) Koski Sul-
+kusjoessa Paatsattilompolan ja Riekkolompolan
+valissä.
+kuárgu = ylpeys tai lisänimi, kuoškah = monik-
+komuoto sanasta kuoškâ > koski > kosket.
+Korkvyeppee (JP) Vuopaja Inarijärven
+Puuniemen1 itälaidalla.
+Inarinsaamea: kork =
+yhdysosalyhentymä sanasta korkkâ = korkki,
+vyeppee = vuopaja.
+myös Korkvyeppeejáávráš ja Korkvyeppee-
+juuvâš.
+Korkvyeppeejáávráš (JP) Pieni järvi
+Puuniemessä1 Korvyeppee-vuopajan länsipuo-
+Järvestä on oja Korkvyeppee-vuopajaan.
+Korkvyeppeejuuvâš (JP) Pieni puro
+Korkvyeppeejáávráš-järvestä Korkvyeppee-
+vuopajaan.
+Korppijänkä - Káránâsjeggi (3843 1)
+Suo Nellimjärven eteläosan itäpuolella.
+Korppijärvet - Káránâsjäävrih (TII
+1963) Kaksi järveä Sulkusjärven1 Pitkästälah-
+desta 1,5 - 3 km etelään: Iso Korppijärvi - Stuor-
+râ Káránâsjävri ja Pieni Korppijärvi - Uccâ
+Káránâsjáávráš.
+Korppivaara6.
+Korppijärvi1 - Káránâsjävri1 - Käär­
+nõsjau'rr (3844 1, MML) Inarijärven Koski-
+vuonon pohjoispuolella.
+Korppilahti - Káránâsluohtâ.
+Korppijärvi2 ~ Kuiva Korppijärvi -
+Suáloi­Káránâsjävri ~ Káránâsjävri2 -
+Kå'š³³ Käärnõsjäu'rr (3844 1, MML, JMS
+2005) Inarijärven Suolisvuonon Korppilahden
+Suomennos inarinsaamesta ja
+koltansaamennos suomenkielisestä rinnakkais-
+nimestä.
+Inarinsaamen nimen selitys: suáloi =
+Korppilahti - Káránâs-
+Korppijärvi3 (3832 2) Ala-Mulkujärven ja
+Ylimmäisen Kerttujärven puolessa välissä.
+Korppivaara4.
+Korppijärvi4 - Káránâsjävri3 (3834)
+Isosta Arttajärvestä 1,5 km lounaaseen.
+Korppikuru - Káránâskurrâ (4821 2)
+Korppikurujärvestä Venäjän puolelle viettävä
+jokikuru, joka on A. W. Granitin kartassa v:lta
+1897 "Keranaskur".
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Korp-
+pikurujärvi - Káránâsjävri 1, Korppikuruvaa-
+ra - Káránâsvääri, Korppilompola - Káránâs-
+luobâl ja Korppikurunoja - Káránâsjuuvâš.
+Korppikurujärvi - Káránâsjävri1
+(4821 2) Pitkä järvi rajavyöhykkeellä.
+teosaan on lisätty sana "kuru", joten kyse on
+epätarkasta suomennoksesta inarinsaamesta.
+Korppikuru.
+Korppikurunoja - Káránâsjuuvâš
+(4821 2, SA 1964) Korppikurujärvestä Venäjän-
+puolen Paatsjokeen.
+Määriteosaan on lisätty sa-
+na "kuru", joten kyse on epätarkasta suomen-
+noksesta inarinsaamesta.
+Myös perusosaltaan
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: juuvâš
+= deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jo-
+kinen.
+Korppikuruvaara - Káránâsvääri
+(4821 2) Korppikurujärven eteläpään itäpuolel-
+Määriteosaan on lisätty sana "kuru", joten
+kyse on epätarkasta suomennoksesta inarinsaa-
+Korppilahti - Káránâsluohtâ - Käär­
+nõsluhtt (3844 1, MML) Suolisvuonon Pahta-
+seen kuuluvat myös Korppijärvi2 ~ Kuiva Korp-
+pijärvi - Suáloi-Káránâsjävri ~ Káránâsjävri2 -
+Kå'š³³ Käärnõsjäu'rr, Korppijärvi1 - Káránâs-
+jävri 1, Pitkä Korppijärvi - Kuhes-Káránâsjävri,
+Korppisaari - Käärnõssuâl ja Káránâsnjargâ
+- Käärnõsnjargg.
+Korppilammet - Káránâslááduh
+(3841 1) Neljän pienen lammen ryhmä Simmet-
+tijärven kaakkoispuolella sijaitsevan Korppi-
+vaaran3 lounaispuolella.
+Korp-
+pivaara3.
+Korppilampi1 - Káránâslááduš (4812)
+Kontospäästä 3 km pohjoiseen lähellä Venä-
+jän vastaista valtakunnanrajaa.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: lááduš
+= deminutiivimuoto sanasta láddu = lampi >
+lampinen, vaikka appellatiivit lááduš ja lam-
+pi tarkoittavatkin samaa asiaa.
+Korppilampi2 - Káránâsjävri2 (3841 1)
+Pieni järvi Inarijärven Miesniemen tyvellä si-
+jaitsevan Korppivaaran3 eteläpuolella.
+Korppivaara3.
+Korppilompola - Káránâsluobâl
+(4821 2) Lompola Korppikurujärven ja Venä-
+jän vastaisen valtakunnanrajan välissä.
+Korppiniemi1 (3841 1) Niemi Vuontisjärven
+Korppivuonon eteläpuolella.
+Korppiniemi2 (MML) Nellimjärven itäran-
+nalla Korppijängän kohdalla.
+Korppioja1 (3841 1) Puro luoteesta Juu-
+tuanvuonon Vuopajaan4.
+Korppioja2 (3832 07) Pieni joki Korppijär-
+vestä3 Kerttuojaan.
+Korppipahta1 - Káránâspähti (3843 1)
+Nellimjärven pohjoisosan länsirannalla.
+Korppipahta2 (3841 1) Korppivaaran1 itä-
+laidalla Vuontisjärven rannalla.
+Korppivaara.
+Korppipahta3 (3832) Nanguvuonon itäran-
+nalla Irvasaarten kohdalla.
+Korppipalo - Káránâsruávi (4821 2)
+Korppikurujärven koillispuolella.
+pikuru.
+Korppisaari - Käärnõssuâl (3843 1,
+MML) Suolisvuonon Korppilahdessa.
+Korppivaara1 - Káránâsvääri1 (RP
+1990) Korkea vaara Vuontisjärven ja valtatie
+4:n välissä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Korppipahta ja
+Korppivuono - Káránâsvuonâ.
+Korppivaara2 (3841 1) Korkea vaara Vuon-
+tisjärven puolen välin ja valtatie 4:n välissä.
+Korppivaara3 - Káránâsvääri2 (3841 1)
+Kankivuonon ja Talvitupajärven2 puolessa
+miperheeseen kuuluvat myös Korppilammet -
+Káránâslááduh ja Korppilampi - Káránâsjävri2.
+Korppivaara4 (3832) Ala-Mulkujärvestä
+vat myös Korppioja2 ja Korppijärvi3.
+Korppivaara5 - Káránâsvääri3 (TII
+1963, SA 1964) Kolmosjärven pohjoispuolella.
+Korppivaara6 - Káránâsvääri4 ~ Ká­
+rá nâs váárááš (SA 1964, TII 1963) Sulkusjär-
+ven1 Pitkänlahden pohjukan ja Korppijärvien
+rinsaamen rinnakkaisnimen perusosa deminu-
+tiivimuodossa.
+Korppijärvet - Káránâsjäävrih: Pieni Korppi-
+järvi - Uccâ Káránâsjáávráš ja Iso Korppijär-
+vi - Stuorrâ Káránâsjävri, sekä Korppilampi -
+Káránâšlááduš.
+Korppivuono - Káránâsvuonâ (3841 1)
+Vuontisjärven eteläosan länsilaidalla.
+Korppivaara1.
+Korrisaari (RP 1990) Vuontisjärven Korp-
+pipahdan koillispuolella.
+Korri = pilkkasiipeä
+tarkoittava peräpohjolan murresana.
+Korsujärvi (MML) Nellimin itäpuolella
+sijaitsevan Kutujärven1 koillispuolella, Antin
+Pyytämäjärvistä läntisin.
+Kortejärvet1 (3832) Kaksi pientä järveä toi-
+sissaan kiinni Siskelin eteläpuolella sijaitsevan
+Ison Kaakkurijärven lounaispuolella.
+pientä järveä Ison Vuoksiselän ja Kolmosjoen
+välissä: Alimmainen Kortejärvi, Väli-Kortejär-
+vi, Pyöriä Kortejärvi ja Ylimmäinen Kortejärvi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kortejärvienoja
+ja Kortejärvienvaara.
+Kortejärvi1 - Huáššijáávráš1 (SAK
+2004) Pieni järvi Nellimin itäpuolella sijaitse-
+van Kutujärven1 kaakkoispuolella.
+jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri = jär-
+Huáššijávrááváárááš ja Huáššivááráákimes.
+Kortejärvi2 (3841 1) Inarijärven Miesnie-
+messä sijaitsevan Salanuoran pohjukasta 1 km
+Nimiperheeseen kuuluu myös Korteoja
+~ Silmäoja.
+Kortejärvi3 (3841 1) Inarijärven Kankinie-
+men itäisin järvi.
+Kortejärvi4 - Huáššijáávráš2 ~ Huáš­
+ši jävri1 ~ Huáššike"jáávráš (3834, SAK
+2004) Nellimin itäpuolella sijaitsevasta Ahven-
+järvestä12 1 km koilliseen.
+rinsaamen ensimmäisestä rinnakkaisnimestä:
+> järvinen, ke" = yhdysosalyhentymä sanas-
+ta kee"i = pää (kärki).
+myös Huáššike"jávrááváárááš.
+Kortejärvi5 - Huáššijáávráš3 (SA 1964)
+Sulkusjärven1 itäpäästä 2 km lounaaseen.
+Kortejärvi6 (MML) Suolistaipaleesta 1 km
+Kortejärvienoja (LL 1969) Puro neljästä
+Kortejärvestä2 Kolmosjokeen.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 määriteosa yk-
+sikkömuodossa.
+Kortejärvienvaara (LL 1969) Pieni vaara
+Kortejärvien2 kaakkoispuolella.
+sa karttalehdessä 3833+4811/2005 määriteosa
+yksikkömuodossa.
+Kortelammenkangas (RP 1991) Korte-
+lammen3 ja Juutuan Jäniskosken välissä.
+Kortelampi2.
+Kortelammenvaara (MML) Pieni vaara
+Kortelammen1 pohjoispuolella.
+Kortelampi1.
+Kortelammenvielma (RP 1991) Korte-
+lammen3 eteläpäässä Juutuan suuntaan oleva
+kapea lahti.
+Perusosa on mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta: vielma = viälmá = pieni suvan-
+to tai hidasvirtainen syvä joen osuus, minkä
+perusteella voisi päätellä inarinsaamen nimen
+olevan Huáššijávrááviälmá.
+Kor-
+telampi2.
+Kortelampi1 - Huáššijáávráš4 (3841 1)
+Vuontisjärven ja Mukkajärven1 välissä.
+Kortelampi2 - Myetkijáávráš3 (3841 1,
+SA 1963) Piskijärven eteläosan ja Vuongelijär-
+Inarinsaamen nimiselitys: myetki
+= taival (muotka), jáávráš = deminutiivimuoto
+Kortelampi3 - Huáššijáávráš5 (LL
+1977) Juutuan alaosan luoteispuolella Korte-
+vaaran ja Tupavaaran välissä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Korte-
+vaara - Huáššiváárááš 2, Kortelammenkangas
+ja Kortelammenvielma.
+Kortelampi4 ~ Hurstiaitalampi (3833+
+4811, LL 1969) Kattajärven2 eteläpäästä 1,2 km
+Kortelampi5 - Vuåššluubbâl (MML)
+Suolisvuonon Jäkäläsaaresta3 2 km länsi-luo-
+Kortelompola - Puástpelluobâl -
+Vuåšš luubbâl (SA 1964, MML) Syrjäpuoli-
+järvestä Jorvapuolijärveen laskevassa joessa.
+Inarinsaamen nimiversion määriteosaselitys ja
+Syrjäpuolijärvi.
+nimi on suora koltansaamennos suomen kieles-
+Korteoja ~ Silmäoja (MML) Kortejär-
+vestä2 Silmävuopajaan2.
+luu myös Silmävuopaja2.
+Kortesaari - Huáššisuálui (3842 2, EA)
+Partakonselän itärannalla ja lienee Muotuna-
+saarista eteläisin.
+Kortesuovasaari - Huáššilyevisuáloi
+~ Huáššilyevisuálui (YAS) Nammijärven
+ja Kuoskervuonon välisen Kivijärven1 lounais-
+pään pitkulainen saari kaakkois-luoteissuun-
+nassa.
+Kortevaara - Huáššiváárááš2 (3823 2,
+LL 1977) Juutuan ja Kortelammen3 välissä.
+telampi3.
+Korttikuru (3832) Kurujärven itäpuolella
+Kurupään ja Kivimoroston välissä.
+Erikoisen
+nimen määriteosan merkitys ei ole tiedossa.
+Korvasjärvi - Kuárvisjävri (3843 1) Itä-
+Inarissa sijaitsevan Korvasvaaran länsipuolella.
+Korvasvaara.
+Korvasjoki - Kuárvisjuuhâ (SA 1964)
+Pieni joki Korvasjärvestä Inarijärven Kessivuo-
+Korvasvaa-
+ra.
+Korvasvaara - Kuárvisvääri (3843 1)
+Kessivuonon pohjukasta etelään.
+tava suomennos inarinsaamesta: kuárvis = kie-
+leke, reunus, ulkonema.
+luvat myös Korvasjärvi - Kuárvisjävri, Korvas-
+vaaranjärvi - Kuárvisvärjáávráš ja Korvasjoki
+- Kuárvisjuuhâ.
+Korvasvaaranjärvi - Kuárvis vär­
+jáávráš (YAS) Pieni järvi Korvasvaaran ete-
+Harhaanjohtava suomennos inarin-
+Korvuslaassa - Kuárvislássá (EA) Pie-
+ni saari Inarijärvessä Siskelivuonon suulla Rat-
+sinasaaren länsipuolella.
+inarinsaamesta: kuárvis = kieleke, reunus, ul-
+konema.
+Koskâláássáš (SA 1963) Pieni saari Par-
+takon1 eteläpuolella sijaitsevan Akulahden2 itä-
+Inarinsaamea: koskâ = keski, láássáš
+= deminutiivimuoto sanasta lássá = laassa eli
+luoto.
+Saari on Akulahden2 monesta pienestä
+saaresta keskimmäisin.
+Koskamussaari - Koskâmussuálui
+(3844 1) Kolmesta Nitsijärven pohjoisosassa
+olevasta saaresta keskimmäinen.
+suomennos inarinsaamesta: koskâmus = kes-
+kimmäinen.
+Muita saaria ovat Tavemussaari -
+Tavemussuálui ja Madduumussuálui.
+Korrekti
+suomennos olisi Keskimmäinensaari.
+Koskâmus Paseluobâl (HTV) Kolmesta
+Pyhäjärvenlompolasta keskimmäinen.
+saamea: koskâmus = keskimmäinen, pase = py-
+hä, luobâl = lompola.
+Koskelomunakari - Kuálsimanekár­
+gu ~ Kuálsisuálui1 ~ Kuálsisuáloi (AS,
+ES) Kallioinen luoto Inarijärvessä Kuoskernie-
+men kärjestä 2,5 km pohjois-luoteeseen.
+Inarinsaamen rin-
+nakkaisnimen perusosa suálui ~ suáloi = saari.
+Koskeloniemi (3833+4811) Pieni niemi Kat-
+tajärven2 länsirannalla järven puolen välin poh-
+Koskelosaari - Kuálsisuálui2 (SA 1964)
+Nangujärven Joutavalahden5 suusta lounaa-
+Koskikaltiojoki - Kuoškkulluujuuhâ
+~ Kuoškâkäldeejuuhâ (3844 1, SA 1963) Nit-
+sijärveen pohjoisesta laskeva joki.
+suomennos inarinsaamesta: kulluu = kuulua.
+Kartassa oleva rinnakkaisnimi on suora ina-
+rinsaamennos mukaelmasuomennoksesta, jo-
+ten nimi on palautunut inarinsaameen, mutta
+eri merkityksellä.
+Koskisaari - Kosksuolluš ~ Kuoškâ­
+suolluš (3932, LL 1981) Nuoran ja Mahlatti-
+nuoran yhtymäkohdassa.
+nos inarinsaamesta: kosk = yhdysosalyhen-
+tymä sanasta koskâ = väli.
+osalta olisi kysymys suorasta suomennoksesta,
+mutta koska Mahlattinuorassa ei ole varsinaista
+koskea lainkaan, ensimmäinen vaihtoehto lie-
+nee oikea.
+Koskisenjänkä (RP 1993) Koskisen mäen
+Arvo Erik Koskisen (*1923)
+Koskisenmäki.
+Koskisenmäki (RP 1993) Mäki, joka nou-
+see Juutuansillasta Kaamasen suuntaan.
+Arvo Erik Koskisen (*1923 Turussa) mukaan,
+joka asui perheineen mäen päällä sijaitsevassa
+mökissään.
+Nimi on nykyään vähemmän käy-
+tetty.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Koskisen-
+Koskivuono1 - Kuoškâvuonâš -
+Kuõškk vuõnn (3844 1, MML) Nitsijärven
+ja Inarijärven välissä.
+mennos suomenkielestä: vuonâš = deminutii-
+vimuoto sanasta vuonâ = vuono > vuononen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kuoškâjávrádâh.
+Koskivuono2 (3832) Vuono Ukonjärven1
+Ukon2 ja Konesniemen1 välissä.
+nimi on todennäköisesti Kuoškâvuonâš.
+perheeseen kuuluu myös Koskivuononvaara.
+Koskivuononvaara (3832) Ukonjärven1
+Ukosta2 1 km itään.
+Kostia Talasvaara - Njuoskeennâm
+Talâsvääri ~ Njuoskâ Taallâsvääri (3834,
+MV 2003) Kampajärven ja Koddoohjävri-jär-
+lasjärvi, eennâm = genetiivimuoto sanasta een-
+nâm = maa.
+Koške Riävdujävri ~ Koške Ryevdi­
+jävri - Kå'š³³ Reuddjäu'rr (4812, Viina-
+nen 2002, Nickul 1934) Järvi Venäjän vastai-
+sella valtakunnanrajalla Kontospäästä etelään.
+Inarinsaamea ja koltansaamea: koške - kå'š³³
+= kuiva, riävdu - reudd = täysikasvuinen peu-
+rahirvas, ryevdi = rauta, jävri - jäu'rr = järvi.
+Topografisessa karttalehdessä 4812/2003 ina-
+rinsaamen nimi on sijoitettu paikkaan, jossa
+on Vyelemus Riävdujävri ~ Vyelemus Ryevdi-
+Riutujärvet.
+ryevdi-alkuiset nimet Kontospään eteläpuolella,
+vaikka pidempään ovatkin olleet käytössä, oli-
+si syytä vaihtaa alkuperäisiin riävdu-alkuisiin
+nimiin.
+Kotajärvi1 - Kuátijävri1 (VS) Nitsijär-
+ven koillispuolella sijaitsevan Hammasjärven
+lahti Kotasaaren ja Näverijärven välissä.
+kuuluvat myös Kotavuopaja - Kuátivyeppee,
+Kotasaari - Kuátisuálui ja Kuátijävrkuolbâ.
+rin alueella kaikissa kota-alkuisissa nimissä on
+kyse rakennelmasta, joka tunnetaan nykyisin
+nimellä "kammi" = turpeella päällystetty pie-
+nehkö asuinrakennus.
+WSOY:n tietosanakirja
+Fakta 2004 määrittelee kodan seuraavasti:
+"Yksinkertainen asumus, jota ovat käyt-
+täneet lähinnä Aasian pohjois osien pyyntielin-
+keinoja harjoittavat kansat ja Euroopan puo-
+lella vars.
+saamelaiset.
+Kodan runkona ovat
+kahden tai useamman yläpäästään yhteen
+sidotun tukipuun varaan sijoitetut kehäpuut
+ja katteena talvisin taljat, kesäisin tuohi- tai
+kangaspeitteet.
+Kotien tapaisia ovat mongo-
+lien jurtat ja eräiden intiaaniheimojen teltat".
+Kotajärvi2 - Kuátijävri2 (3832, JAM
+2003) Pieni järvi Könkäänjärven ja Keväjär-
+Järven pohjoisrannalla on vanhoja kotasijoja,
+Kotajärvi3 - Kuátijáávráš2 (YAS) Pieni
+järvi Lompolanjärven lounaispuolella.
+Kotajärvi4 - Kuátijävri3 - Kue'ttjäu'rr
+(4911 2, JM) Sevettijärven koillispuolisen Ki-
+rakkajärven1 lounaispuolella.
+Järven rannalla
+on Toini Sanilan porotila.
+Kotalahti1 - Kuátiluohtâ1 (SA 1963) Ina-
+rijärvessä Sainiemen ja Paloniemen puolessa
+Kotalahti2 - Kuátiluohtâ2 (3843 1) Kes-
+sivuonon itärannalla.
+Kotalahti3 (3841 2) Inarijärvessä 'ärbin-
+suálui-saaren eteläpäässä.
+Kotalahti4 (3841 1) Inarijärven luoteispuo-
+lisen Kuortakkijärven pohjoisosan itärannalla.
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Kuáti-
+Kotalompola - Kuá˜áášluobâl (3832,
+JAM 2003) Ahvenkutujärven eteläpuolella Nan-
+gujärvestä1 länteen.
+suomennos inarinsaamesta: kuá˜ááš = deminu-
+tiivimuoto sanasta kuáti = kota > kotasen.
+miperheeseen kuuluu myös Kotalompolankoski
+- Kuá˜áášluobbâlkuoškâ.
+Kotalompolankoski - Kuá˜ááš luob­
+bâl kuoškâ (JAM 2003) Naajoessa Kotalompo-
+lan ja Saiholompolan välissä.
+Määrite osaltaan
+Kotalompola.
+Kotamaa (3833+4811) Vaara Suorsapään
+länsipuolella sijaitsevan Vuoksijärven lounais-
+puolella, jossa on ollut kattajärveläisillä2 Hu-
+ruilla kota.
+Kota­Maura - Mávrá ~ Mavra (3832,
+Koskimies & Itkonen 1978) Inarijärven etelä-
+päässä olevista Maurasaarista keskimmäinen,
+jossa on vanha asuinkenttä Mavrakieddi.
+reen liittyy tarina Päivän Olavista (ks.
+Jalkaki-
+vi).
+Inarinsaamen rinnakkaisnimi on vanhempi.
+Kotaniemi1 (RP 1990) Piskijärvensuojan
+sesti Kuátinjargâ.
+Kotaniemi2 - Kuátinjargâ1 - Kue'tt­
+n jargg (3844 1, VS, MML) Nitsijärven Heen-
+dâluohtâ-lahden koillisrannalla, jossa on aikai-
+semmin ollut Heikki Pekanpoika Aikion (1879 -
+1968) kota ja on nykyään samalle paikalle ra-
+kennettu kalastuskämppä.
+Kotaniemi3 - Kuátinjargâ2 (SA 1964)
+Sarmijärven1 kaakkoispuolella sijaitsevan Tul-
+lujärven pisin niemi sen koillisrannalla, jossa
+on ollut kota.
+Kotaniemi4 (MML) Lintujärven pohjois-
+pään koillisrannalla.
+dennäköisesti Kuátinjargâ.
+Kotapaikanjärvi - Kuátsaijáávráš
+ven Piilola-talosta 0,8 km itään.
+Kotasaari1 - Kuátisuálui1 (VS) Noin
+kilometrin mittainen saari Nitsijärven koillis-
+puolella sijaitsevan Hammasjärven eteläosassa.
+Kotajärvi1.
+Kotasaari2 - Kuátisuálui2 ~ Kuátisuá­
+loi3 (YAS) Kessijärven itäosan suurin saari.
+Kotasaari3 - Kuátisuálui3 ~ Kuáti­
+suáloi4 (3843 1) Pieni saari Inarijärvessä Tap-
+lasaaren itäpuolella.
+Kotasaari4 - Kuátisuálui4 ~ Kuáti­
+suáloi5 (MML, YAS) Pieni saari Kessijärven
+pohjoispuolella sijaitsevan Matalajärven kaak-
+Kotasijalampi - Kue'ttsââjjluubbâl
+(MML, JM) Sevettijärven eteläpuolella sijaitse-
+van Hanhivuotson puolen välin suurin lampi.
+Kotasijalantto (3841 01) Pieni lampi Mies-
+niemen Aaltovaaran eteläpuolella.
+nimen olettaisi olevan Kuátsailááduš.
+Kotataipaleenjärvi (3831) Kilometrin mit-
+tainen järvi Kotataipaleenvaaran ja Hirvasjär-
+ven2 välissä.
+sesti Kuátimuá˜háájáávráš.
+Nimi tarkoittaa sitä,
+että järven tuntumassa on oltava Kotataival -
+Kuátimuá˜háš, joka lienee Kotataipaleenjärven
+ja Hirvasjärven2 välissä ja jossa nimenmukai-
+nen kota on sijainnut.
+myös Kotataipaleenvaara.
+Kotataipaleenvaara (3831) Pieni pyöreä
+vaara Kotataipaleenjärven ja Hirvasjärven2
+Kotataipaleenjärvi.
+Kotavuopaja - Kuátivyeppee (SA
+1963) Nitsijärven pohjoispään itäpuolella sijait-
+sevan Hammasjärven eteläosan länsirannalla.
+Hammasjärven eteläpään Kotajärvi1.
+Kotiaapa (3832 08) Suo Ivalon Kyrön ky-
+län luoteispuolella.
+1983) metsäniitty Kattajärven2 eteläpäässä.
+Kotisaari - Päikkisuálui (3843 1, YAS
+2005) Paatsjoessa Virtaniemen kohdalla.
+Nimi lienee niitä
+peruja, kun nykyisin Venäjän puolella olevassa
+Lakšnjargâ-niemessä asuttiin.
+Kotisalmi1 - Ruokto"oalbmi (4911 2)
+Sevettijärven Ukonselän1 koilliskulmalla.
+suomennos pohjoissaamesta.
+kuuluu samanniminen talo.
+Kotisalmi2 (4911 2) Talo Sevettijärven poh-
+joispään itärannalla.
+Kotivaara (3832) Törmäsen eteläpuolella.
+Kotkaniemi1 - Kuáskimnjaargâš
+(3841 1) Inarijärven suurehko niemi Jolnivuonon
+eteläpuolella, vaikka perusosa onkin deminu-
+saamesta: njaargâš = deminutiivimuoto sanas-
+ta njargâ = niemi > nieminen.
+kuuluvat myös Kotkataival - Kuáskimmuá˜háš,
+Kotkapahta ja Kotkavuono1 - Kuáskimvuonâš.
+Kotkapahta (RP 1990) Inarijärven Kotka-
+niemen eteläpäässä Aataminsaaren kohdalla.
+Kotkaniemi1.
+Kotkasaaret - Kuáskimsuolluuh
+(YAS) Pienten saarten ryhmä Inarijärven Kuos-
+kervuonon suulla.
+Kotkasaari1 - Kuáskimsuálui1 (4822 2+
+4824 1) Nammijärven luoteiskulmassa.
+Kotkasaari2 - Kuáskimsuálui2 (3841 2,
+YAS) Hirvinuoran eteläpuolella.
+Kotkasalmi (3841 2) Kotkasaaren2 ja Jaa-
+rasaaren2 välissä.
+Kotkataival - Kuáskimmuá˜háš
+(3841 1) Kotkaniemen tyvi Inarijärvessä.
+muá˜háš = deminutiivimuoto sanasta myetki =
+taival > taipaleinen (pikkutaival).
+Kotkavuono1 (3841 1) Talo Kotkavuonon2
+Talossa on asunut Kaaperin Pek-
+ka eli Pekka Aikio (1914 - 1997) perheineen.
+Kotkavuono2 - Kuáskimvuonâ (4822 2
++4824 1) Inarijärvessä sijaitsevan Surnuvuonon
+sivuvuono.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kuáskimjävri.
+Kotkavuono3 - Kuáskimvuonâš
+(3841 1) Jolnivuonon eteläpuolella sijaitsevan
+Kotkaniemen1 länsipuolella.
+deminutiivimuoto sanasta vuonâ = vuono.
+Kotsamo - Kuáccám1 ~ Na¹¹âjävr­
+kuáccám (JAM 2003) Noin kuuden kilomet-
+rin mittainen selänne Nangujärven1 länsipuo-
+lella, johon kuuluvat Katosselkä - Ka˜os"ielgi,
+Vuopajanperävaara - Vyeppáápottváárááš ja
+Kuáccámváárááš.
+rinsaamesta: kuáccám = ylävä kangasmaa
+eli kotsamo.
+Kuáccámváárááš sekä Iso Kotsamojärvi -
+Kuáccámjáávráš.
+Koulunlahti ja Koulunniemi (LL 1981)
+Inarijärven läntisin lahti ja läntisin niemi, jossa
+sijaitsee Inarin alakoulu.
+Koutavaara1 - Kuovdâvääri1 (TII 1963,
+3823 2) Luosman länsipuolella.
+mennos inarinsaamesta: kuovdâ = keski.
+perheeseen kuuluvat myös Koutavaaranjärvi,
+Koutavaaranjänkä, Kuovdâvärseeibuš 'Kouta-
+vaaranselänne' ja Kuovdâvärtupekieddi 'Kou-
+tavaarantupakenttä'.
+Koutavaaranjänkä (3823 2) Kapea suo
+Inarin Luosman länsipuolella sijaitsevan Kou-
+tavaaran luoteispuolella.
+todennäköisesti Kuovdâvärjeggi.
+Koutavaara.
+Koutavaaranjärvi (3841 1) Pieni järvi
+Luosmasta etelä-lounaaseen.
+mi on todennäköisesti Kuovdâvärjáávráš.
+Koutukinsaari1 - Kuávdugsuálui1
+(3841 2) Inarijärvessä Kärppäsaaren ja Palkis-
+Entinen Liinašpiäskáásuálui (ks.
+Liinašpiäskáš).
+Saaressa on ollut vanha kent-
+Kentästä on löytynyt kivituura (I. Itkonen
+kuávdug = keskellä oleva.
+Samaa sukua on
+myös sana Koutokeino - Guovdageaidnu (T.
+Tosin edesmennyt poh-
+joissaamen kielen paikannimikonsulentti Thor
+Frette Norjasta kumoaa tämän väitteen ja selit-
+tää sanan "guovda" tarkoittavan kosteikkoa tai
+painannetta, jossa kasvaa mm.
+kenkäheinää.
+Se lieneekin oikeampi tulkinta Koutokeinon
+osalta (Andreas Njargan toimittama Norjan
+Sámiradion paikannimiohjelma, joka on lähe-
+tetty ensimmäisen kerran v. 1974 ja uusintana
+Koutukinsaarten osalta
+määritys kuávdoo = keskellä pitää paikkansa.
+Koutukinsaari2 - Kuávdugsuálui2
+(YAS) Suuri saari Inarijärven keskellä 'ärbin-
+suálui-saaren koillispuolella.
+Kou-
+tukinsaari1.
+Koutukit ~ Koutukinsaaret - Kuáv­
+dugeh ~ Kuávdugsuolluuh (TII 1963)
+Noin 30 km:n mittainen saarijono Inarijär-
+ven keskellä Kasariselän ja Sammakkose-
+län välissä, johon kuuluvat Pahtasalmen-
+saaret - Pähti"uálmsuolluuh, Turvesaartet -
+Lav¹esuolluuh2, Kuorpasaari - Kuorbâsuálui,
+Lihasaaret - Uá¿¿isuolluuh, Koutukinsaari1 -
+Kuávdugsuálui 1, Varttasaari - Varttaasuálui,
+Suovasaari - Lyevisuálui, Kärppäsaari - Puoi-
+duusuálui, Koutukinsaari2 - Kuávdugsuálui2 ja
+Palkissaari - Palgâssuálui.
+nos inarinsaamesta: kuávdugeh = monikko-
+muotoinen johdos sanasta kuávdoo = keskellä
+> keskeiset, suolluuh = saaret.
+myös Kou-
+Kouvasjärvi - Uccâ Ko˜ojáávráš
+(3834) Nangujärven pohjoispäästä 5,5 km itään.
+Mukaelmasuomennos koltansaamesta: kouvas
+= mukaelma koltansaamen sanasta kååvas =
+laavu.
+Inarinsaamen nimiselitys: uccâ = attri-
+buuttimuoto sanasta ucce = pieni, ko˜o = kutu,
+Kutujärvi5.
+Kouvasvaara - Kååvasvää'rr - Láá­
+vu váárááš ~ Lávuváárááš (3834, SA 1964)
+Nangujärven pohjoispäästä 6 km itään.
+kaelmasuomennos ja suora inarinsaamennos
+koltansaamesta: kååvas - láávu = laavu, lávu =
+yhdysosalyhentymä samasta sanasta, váárááš
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kou-
+vasjärvi, joka inarinsaamen nimen osalta kuu-
+luu Kutujärven5 nimiperheeseen.
+Kozzâkerjávrááváárááš (SAK 2004)
+Vaara Kynsikaarajärven kaakkoispuolella.
+Kynsikaarajärvi, jávráá = genetiivinen de-
+minutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvisen,
+váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri = vaa-
+ra > vaaranen.
+Kovasaaret - Korrâsuolluuh (YAS)
+Kaksi saarta Inarijärvessä Kaamassaren poh-
+joispuolella: Kovasaari - Korrâsuálui ja Pikku
+Kovasaari - Uccâ Korrâsuálui.
+Harhaanjohta-
+va suomennos inarinsaamesta: korrâ = kuori tai
+attribuuttimuoto sanasta koorâs = kova.
+Tässä
+yhteydessä tarkoitetaan ensimmäistä vaihtoeh-
+toa.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kovasalmi
+- Korrâ"uálmi.
+Kovasaari - Korrâsuálui (3841 2,
+YAS) Suurehko saari Inarijärvessä Kaamas-
+Harhaanjohtava suo-
+Kovasaaret.
+Nu��ráášsuálui (SYK 1899) = deminutiivi-
+muoto sanasta nyeri = nuora, suálui = saari.
+Kovasalmi - Korrâ"uálmi (3841 2,
+YAS) Kapea salmi Kovasaaren ja Kaamassaa-
+Vanhempi nimi Nuárááš (SYK
+1899) = deminutiivimuoto sanasta nyeri = nuora
+> nuoranen, jonka nimiperheeseen on kuulunut
+Nuáráášsuálui eli nykyinen Kovasaari.
+Kristiinajärvet ~ Kristiinalammet (RP
+1991) Kolme lampea Nanguvuonon eteläpään
+itäpuolella sijaitsevan Könkäänjärven itäpuo-
+lella, joista itäisin on Martintupajärvi.
+Niinpä
+nimi on uudisnimi.
+Kuáccám2 (3841 1) Kangas Kuortakkijär-
+Inarinsaamea: kuáccám =
+ylävä kangasmaa eli kotsamo.
+kuuluu myös Kuáccámjávrááh.
+Kuáccámjávrááh (3841 1) Kaksi järveä
+Kuortakkijärvensuojan puolen välin lounais-
+Kuáccám2, jávrááh = monikon de-
+Kuáccámluobbâlááh (MML) Kaksi lom-
+polaa Kuáccámjávrááh-järvistä 1 km etelään.
+Kuáccám2, luobbâlááh = monikkomuoto sa-
+nasta luobâl = lompola > lompolaiset.
+Kuáccámváárááš (TII 1963) Vaara Ison
+Kotsamojärven ja Vuopanperävaaran välissä.
+Kotsamo, váárááš = deminutiivimuoto sa-
+Kuáskimjävri (SA 1964) Inarijärven Kot-
+kavuonon2 pohjukasta 1 km etelään.
+Kotkavuono2, jävri
+= järvi.
+Kuátijáávráš1 (SA 1964) Pieni lompola, oi-
+keastaan vuopaja Inarijärveen laskevassa Kes-
+sijoessa Maailmanjärven ja Tuolpajärven välis-
+Inarinsaamea: kuáti = kota, jáávráš = demi-
+Kuátijävrkuolbâ (SA 1963) Kangasmaa
+Hammasjärven ja Näverijärven välisen Kota-
+järven1 länsipuolella.
+Kuátijáávráš, jävr = genetiivinen
+ven, kuolbâ = kangasmaa.
+Ko-
+tajärvi1.
+Kuátiluobâl (4821 2) Lompola Naamajär-
+ven länsipuolella Kessijoessa.
+Kuátijáávráš, luobâl =
+Kuávdoojävrsuolluuh (4822 2+4824 1)
+Pienten saarten ryhmä keskellä Nammijärveä.
+Inarinsaamea: kuávdoo = keskellä, jävr = ge-
+netiivinen yhdysosalyhentymä sanasta jävri =
+järvi > järven, suolluuh = monikkomuoto sa-
+nasta suálui = saari > saaret.
+Kuhesjáávráš5 (SA 1963) Pieni järvi Ison
+Harrijärven ja Syrjäpuolijärven välissä.
+saamea: kuhes = attribuuttimuoto sanasta kuk-
+ke = pitkä, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Kuhesjáávráš6 (SA 1963) Kapea järvi Pis-
+kijärvenlompolan ja Juomusjärven välissä.
+Kuhesjáávráš 5.
+Kuhesjáávráš7 (SAK 2004) Kapea järvi
+talosta 1,5 km etelä-kaakkoon.
+Kuhesjávrááváárááš.
+Kuhesjávrááváárááš2 (SAK 2004) Vaara
+Ylemmän Juoksemajärven kaakkoispäästä 1,2
+tys.
+Kuhesjáávráš5, jávráá = genetiivimuo-
+to sanasta jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+pografisessa karttalehdessä 3834/2003 nimi vir-
+heellisesti Kumppijávrááváárááš, joka on 0,4
+km etelämpänä.
+Kuikkajängät (3841 2) Pieniä soita Kaa-
+massaaren länsiosassa Kuikkajärvien ja Tyl-
+lyjärven välissä.
+Suomenkielisen nimen pitäisi
+olla Kaakkurijängät ja inarinsaamen nimi on
+todennäköisesti Kähteejävrjeegih.
+Kuikkajärvet.
+Kuikkajärvet - Kähteejäävrih (YAS)
+Viisi pientä järveä Kaamassaaren keskellä.
+menkielisen nimen pitäisi olla Kaakkurijärvet.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: käh-
+tee = kaakkuri.
+Kuikkajängät.
+Kuikkalampi1 - Tohttiluubbâl1 (MML
+2006) Lampi Suolisvuonon länsipuolella sijait-
+sevan Pahtaniemen kärjessä.
+Lampi on liian pieni kuikalle,
+joten kyseessä lienee Kaakkurilampi.
+Kuikkalampi2 - Tohttiluubbâl2 (MML
+2006) Lampi Inarijärven Suolisvuonon länsi-
+puolisten Ison Ahvenjärven ja Ison Harrijärven
+Suora koltansaamennos suomen kielestä
+tai suora suomennos koltansaamesta.
+Lampi on
+liian pieni kuikalle, joten kyseessä lienee Kaak-
+kurilampi.
+Kuikkalampi3 (RP 1990) Pietarin Tupajär-
+Kuikkalampi4 (3841 1) Kapea lampi Vuon-
+tisjärven itäpuolella sijaitsevan Keinojängän
+länsilaidalla.
+Kuivajärvenoja (RP 1990) Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevasta Kuivajärvestä Aunusjo-
+keen.
+Kuivajärvi1.
+Kuivajärvenmorostot (3832) Isosta Kui-
+vajärvestä 2 km etelään.
+Kuivajärvenvaara1 (3832) Mattojärven
+Iso Kuivajärvi.
+Kuivajärvenvaara2 (3841 1) Kuivajärven1
+Kuivajärvi1 - Koškisjävri1 (3841 1)
+Vuontisjärven pohjoisosan itäpuolella.
+kuuluvat myös Kuivajärvenvaara ja Kuivajär-
+venoja.
+Kuivajärvi2 (3832) Kapea järvi Ivalon taa-
+jaman koillispuolella sijaitsevasta Viekkalasta
+3,5 km luoteeseen.
+Kuiva Paloselkäjärvi - Koške Puál­
+lâm "ielgjävri ~ Ruávi"ielgjävri (SA 1964,
+3834) Nellimiin johtavan maantien itäpuolisen
+Paloselän3 lounaispuolella.
+mestä puuttuu kuivaa ilmaiseva etuliite.
+Paloselkä3.
+Kuivapudas (LL 1981) Ivalojoen alajuok-
+sun kapea uoma Alasaaren ja Leviävuopaja-
+Kuivaslompola - Koškisluobâl (4821 2)
+Kessijoen lompola Matalajärven pohjoispuolel-
+Kuiváásuálui (SA 1964) Saari Nammijär-
+ven eteläosassa Piilola-talosta 1,5 km länteen.
+Inarinsaamea: Kuiváá = deminutiivinen genetii-
+vimuoto pakanuudenaikaisen ihmisen nimestä
+Kuivee, suálui = saari.
+Kulasjoki (3831) Suurehko joki etelästä
+Määriteosan merkitys ei ole tiedossa.
+Nimipeheeseen kuuluvat myös Kulasjoenlampi
+(alueen ulkopuolella), Kulasniemi ja Kulasnie-
+menlammit.
+Kulasniemenlammit (3831) Kulasniemen
+keskivaiheilla.
+Kulasniemi / Ku-
+lasjoki.
+Kulasniemi (3831) Viiden kilometrin mit-
+tainen Kulasjoen ja Luton muodostama niemi.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kulasniemenlam-
+mit.
+Kulpposaari - Kulpposuálui (3832 2)
+Inarijärven Jaarasaarten lounaispuolella.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: kulppo =
+puukonnysä.
+Kulta­Akka - Kolle­Ákku - Kå'll­
+Ä'³³ (4911 2) Saari Suolisjärven pohjoisosassa.
+Suora suomennos inarinsaamesta tai koltansaa-
+Kulta-Akan sisar on Ââlga¿jäu'rrpä'htt,
+jonka historia T. I. Itkosen (1945, Suomen lap-
+palaiset II, s. 320) mukaan on seuraava:
+"Suuressa pyhyyden maineessa on
+Alga¿jaurpaht = Poikasenjärvenpahta, jos-
+sa luullaan 'maanalaisten ihmisten' (mädd-
+vuâla¿-oouma¿) asuvan: nämä valvovat öisin,
+ja tyynenä kesäyönä voi niiden kuulla puhe-
+levan.
+Pahdan luona ei saa meluta: kesällä
+pitää ohi soudettaessa hankavitsat kastella,
+jottei narinaa kuuluisi: talvella ei sen ohitse
+saa ajaa juosten, vaan käyden.
+Sivuilleen ei
+sovi vilkua, vaan pitää katsoa eteenpäin.
+Kun
+on ehditty 200 - 300 m ohitse, noustaan ah-
+kiosta, ja ainakin "hurrikas" (ensikertalainen)
+ryyppää viinaa haltian kunniaksi.
+Pahta voi
+myös nostaa lumipyryn.
+Eräässä joiussa ker-
+rotaan, että tämä pahta (Alka¿jau'rrpä'htt),
+Inarin Kulta-Akka ja eräs pyhä vuori Iman-
+terolla olivat muinoin olleet kolme sisarusta,
+jotka heidän äitinsä riidan vuoksi kiivastunee-
+na oli kivettänyt."
+Matti Sverloffin mukaan Kulta-Akan sisar
+Ââlga¿jäu'rrpä' htt sijaitsee Suonjelin alueella
+Venäjän vastaisella valtakunnanrajalla olevasta
+Konnostunturista 10 km itään ja kolmas sisar T.
+I. Itkosen (1945, s. 320) mukaan "Imanterolla".
+Rovasti Viljo Porkolan kertoman mukaan ka-
+lastaja Antti Sarrella on Kulta-Akan kohdalla
+venemoottori sammunut ja toisella kertaa potku-
+rin sokka katkennut.
+Matti Sverloffin mukaan
+määriteosa kolle ei tarkoita kultaa, vaan juontuu
+koltansaamen sanasta kooll = kuulo, tai sanas-
+ta koll' jet = kuulua, koska maininkien liplatus
+saaren rantaa vasten heti tyyntymisen jälkeen
+kuuluu lähes ympäri järven.
+Kultalahti1 - Kolesluohtâ (3843 1) Terva-
+vuonon pohjoisrannalla Tervasaaren kohdalla.
+Harhaanjohtava suomennos.
+Kolesjärvi.
+Nykyään Kulta-
+lahti on yleistynyt myös talonnimeksi perintei-
+sen Ulkuniemen - Ulgânjargâ sijaan ja
+on nimiasuna tutkija Samuli Aikion mukaan
+ehtinyt vaikuttaa takaisin saamenkieleen siten,
+että siitä käytetään nykyisin myös nimitystä
+Kolleluohtâ = suora inarinsaamennos Kulta-
+lahdesta.
+Kultalahti2 (3843 1) Talo Tervavuonon poh-
+joisrannalla Kultalahden länsipuolella.
+Talossa
+on asunut unkarilaissyntyinen parooni Paavo
+von Bandy.
+Varhaisempi nimi on ollut Ulku­
+niemi - Ulgânjargâ (TII 1963).
+Kumikenkälampi (MML) Vaasseliselästä
+Kumppijávrááváárááš (3834) Pieni vaa-
+ra Hukkajärvestä1 0,4 km koilliseen.
+Hukkajärvi1, jávráá = deminutiivinen genetiivi-
+= deminutiivimuoto sanasta vääri = vaara
+> vaaranen.
+3834/2003 nimi on virheellisesti paikassa, jossa
+on Kuhesjávrááváárááš.
+Kumppijeggi (TII 1963) Suo Nammijärven
+ja Norjan vastaisella valtakunnanrajalla sijait-
+sevan Iisakinjärven puolessa välissä.
+mea: kumppi = susi, jeggi = jänkä.
+Kumppisaari - Kumppisuálui (SA
+1964) Saari Inarijärvessä Surnuvuonon suulla
+Karhusaarten kohdalla.
+Kump-
+pijeggi.
+Kuningasvaara ~ Kuninkaanvaara
+(RP 1991) Metson soidinvaara Alumalompolan
+Kuninkaanlakkioja (3831) Kuninkaan-
+lakkivaaran ja Hankapeukalovaaran välitse
+Nilatuohiojaan.
+Kuninkaanlak-
+kivaara.
+Kuninkaanlakkivaara (3831) Pieni vaara
+Nilatuohipään pohjoispuolella.
+Olisiko vaaran
+profiililla jotain tekemistä määriteosan kanssa,
+koska sillä on kolme huippua.
+kuuluu myös Kuninkaanlakkioja.
+Kunnanniemi - Kå'ddnjargg - Gunt­
+tánjárga (MML) Sevettijärven eteläosan länsi-
+Niemessä sijaitsee Sevettijärven koulu.
+Suomeksi, koltansaameksi ja mukaelmapohjois-
+saameksi, koska kunta on pohjoissaameksi giel-
+da.
+Kunteusjärvi - Kååddasjäu'rr (MML
+2006) Ison Harrijärven ja Pienen Ahvenjärven
+Kun-
+teus = neljännellä vuodellaan oleva uros poro.
+Kuob¿âlássá (EA) Pieni saari Inarijär-
+vessä Kasariselän länsilaidan Huihosaarten
+Inarinsaamea: kuob¿â = karhu, lássá
+= laassa eli luoto.
+Saari kuuluu Huihosaarten
+ryhmään.
+Kuohana - Kuohân ~ Kuohânuáiváš
+ven koillispäässä sijaitsevan Kuohanajärven
+saamesta: kuohân = tuntematon sana, vaik-
+kakin se saattaisi olla johdos verbistä kuohâ˜
+= kokea (verkkoa) tai kynsiskellä, johdos ver-
+bistä kuokk☠= kuokkia tai sanasta kuokkâm
+= kuokka, uáiváš = deminutiivimuoto sanasta
+uáivi = pää > päänen.
+myös Kuohanajärvet - Kuohânjäävrih, Kuohân-
+njargâ, Kuohanakaita - Kuohânskáái˜áš,
+Kuohânskái˜áákimes ja Kuohanavuono -
+Kuohânvuonâ.
+Kuohanajärvi - Kuohânjävri ~ Kuo­
+hân jäävrih (3834, SA 1964) Samuli Aikion
+mukaan kaksi järveä peräkkäin Nangujärves-
+tä koilliseen.
+Juho Morottajan mukaan on vain
+yksi järvi, jossa on kapeikko (JAM 2003).
+Kuohanakaita - Kuohânskáái˜áš
+(3834) Noin parin kilometrin levyinen kaita
+Kuohanasta länteen.
+Kuohana, skáái˜áš = deminutiivimuoto sa-
+nasta skäi˜i = kaita > kaitanen.
+kuuluu Kuohânskái˜áákimes, jonka tarkka si-
+jainti ei ole tiedossa.
+Kuohana.
+Kuohanavuono - Kuohânvuonâ (SA
+1964) Nangujärven pohjoispäässä.
+Kuohânkuoškâ (JAM 2003) Lyhyt koski
+Kuohanajärven ja Nangujärven välissä.
+teosaselitys ja nimiperhe.
+Kuohana, kuoškâ
+= koski.
+Kuolalahdenjänkä - Suálsiluovtjeggi
+(4812) Pienehkö jänkä Sulkusjärven1 Kuolalah-
+den pohjukan luoteispuolella.
+Kuolalahti.
+Kuolalahdenlampi - Suálsiluovtlááduš
+(4812) Sulkusjärven1 Kuolalahden pohjukan ete-
+inarinsaamesta: lááduš = deminutiivimuoto sa-
+nasta láddu = lampi > lampinen.
+Kuolalahdenniemi - Suálsiluovtnjar­
+gâ (YAS) Sulkusjärven1 Kuolalahden pohjois-
+Kuolalahti - Suálsiluohtâ (4812) Sulkus-
+järven1 Pitkänlahdensuulta lounaaseen suun-
+tautuva pitkä lahti.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kuola-
+lahdenjänkä - Suálsiluovtjeggi, Kuolalahden-
+niemi - Suálsiluovtnjargâ ja Kuolalahdenlampi
+- Suálsiluovtlááduš.
+Kuolemajärvi - Jaamišjáávráš ~ Jaa­
+mišjävri (SA 1964, 3834) Parin kilometrn mit-
+tainen järvi itä-länsisuunnassa Sarmijärven1
+inarinsaamesta: jaamiš = vainaja.
+Kuolpunasaari (RP 1990) Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevan Pikkujoenjärven toiseksi
+pohjoisin saari, jonka inarinsaamen nimi on
+todennäköisesti Kuolbâsuálui.
+Kuolpuna = mu-
+kaelma inarinsaamen sanasta kuolbâ = kangas-
+Kuomujärvet - Kuámuijávrááh (MH
+2007) Kaksi järveä Ison Peuravaaran, Aitta-
+vaaran ja Kuomupalon välissä: Pikku Kuomu-
+järvi - Ucceeb Kuámuijáávráš ja Iso Kuomu-
+järvi - Stuárráb Kuámuijáávráš.
+Matti Hurun
+(*1925) mukaan järvien pohjasta nousee kesäi-
+sin "kuomua" pintaan.
+inarinsaamesta: kuámui = pötsin sisältö eli ra-
+pa. Nimiperheeseen kuuluvat myös Kuomuoja
+ja Kuomupalo.
+Kuomuoja (LL 1969) Kuomujärvistä Pil-
+verjärveen.
+Kuo-
+mujärvet.
+Kuomupalo (3831) Laaja paloalue Kuo-
+mujärvien ja Nilatuohijärven välissä.
+masuomennos inarinsaamesta, vaikka inarin-
+saamen nimeä palolle ei olekaan.
+Kuomujärvet.
+Kuonnavärppisaari - Kuonâvärpsuá­
+lui (LL 1981) Piltsiniemen ja Istumasaaren vä-
+kuonâ = virtsanhajuinen, värp = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta värppi = apaja.
+Jouko Ki-
+viniemen mukaan apaja on sivusta vedettä-
+vä, joten inarinsaamen nimi saattaa ollakin
+Kuorâvärppi, kuorâ = sivu, laita.
+seen kuuluu myös Kuonnavärpinsalmisto -
+Kuonâvärp"uálmááh.
+Kuonnavärpinsalmisto - Kuonâvärp­
+"uálmááh (LL 1981) Istumasaaren länsipuo-
+Kuonna-
+värppisaari.
+Kuontalovaara (RP 1993) Nukkumapääs-
+tä 1,2 km pohjoiseen.
+Kuoppajärvenoja (LL 1969) Puro Kuop-
+pajärvestä1 Heinäjärviin.
+Kuop-
+pajärvi1.
+Kuoppajärvenvaara (3831) Kolmikanta-
+järven ja Kuoppajärven1 välissä.
+Kuoppajärvi1.
+Kuoppajärvi1 (3831) Kuoppajärvenvaaran
+ja Kuomupalon välissä.
+todennäköisesti Roggejáávráš.
+kuuluvat myös Kuoppajärvenoja ja Kuoppajär-
+Kuoppajärvi2 - Roggejáávráš2 ~
+Kuhes jáávráš8 (SA 1964, SAK 2004) Ilpisjär-
+vestä 1 km lounaaseen.
+nutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvinen,
+kuhes = attribuuttimuoto sanasta kukke = pitkä.
+Kuoppajärvi3 - Roggejáávráš3 -
+Rå'¡¡ jääu'ra¿ (EPA, JM) Kyyneljärven ete-
+läpään Vuopajaniemestä 1 km pohjoiseen.
+tarkka suomennos ja suora koltansaamennos
+inarinsaamesta: jáávráš = deminutiivimuoto
+Kuoppalampi1 - Kååppluubbâl (MML
+2006) Näätämön eteläpuolisista Lauttajärvistä
+0,8 km koilliseen.
+mesta tai suora koltansaamennos suomen kie-
+lestä.
+Kuoppalampi2 (RP 1991) Tuulispäitten itä-
+Kuoppasaaret - Roggesuolluuh
+(3841 2, YAS) Inarijärven saaria Katsomasaa-
+resta 3 km länteen.
+Kuorbâsuolluuh (TII 1963) Saariryhmä
+Inarijärvessä Kasariselän ja Sammakkoselän
+Kuorpasaari, suolluuh = monikko-
+muoto sanasta suálui = saari > saaret.
+Kuorolammet (3832 1) Neljä lampea Ron-
+kajärveltä 0,6 km itään.
+Pohjoissaamen nimi on
+todennäköisesti Guorroláddot: guorro = kesällä
+kuivuva.
+Kuorpasaarensalmi - Kuorbâsuolluu­
+"uálmi (SA 1964) Salmi Inarijärvessä Kuorpa-
+saaren ja Lihasaaren välissä.
+Kuorpasaari.
+Kuorpasaari - Kuorbâsuálui (3843 1)
+Saari Inarijärvessä Sammakkoselän pohjois-
+kuorbâ = attribuuttimuoto sanasta kuorbâs =
+loppuunkulunut kasvillisuudesta (esim.
+jäkä-
+lästä).
+Saari kuuluu Koutukien saariryhmään.
+Kuortakkijärvensuoja - Kuortahjävr­
+"uájá (3841 1) Kuortakkijärven pohjoispään
+pitkä ja kapea lahti.
+rinsaamesta Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Kuortakkijärvi.
+Kuortakkijärvi - Kuortahjävri ~
+Kuor tâk jävri (3841 1, T. I. Itkonen 1966a)
+Noin 7 kilometrin mittainen järvi Jolnivuonosta
+2,5 km luoteeseen.
+rinsaamesta: kuortah = mahdollisesti lyhentynyt
+muoto sanasta kuorâttâh = selvä juonto, jota voi
+seurata tai jota on pakko seurata (esim.
+pol-
+ku, puron varsi, kivikon reuna, järven ranta).
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kuortakkijär-
+vensuoja - Kuortahjävr"uájá, Kuortakkisalmi
+- Kuortah"uálmi, Kuortakkilompolat - Kuor-
+tahluobbâlááh, Kuortakkisaari - Kuortahsuálui,
+Kuortakkivuono - Kuortahvuonâ, Ylälompolat
+~ Ylä-Kuortakkilompolat - Pajemus Kuortah-
+luobâl ~ Pajemusluobâl, Alalompola - Vyele-
+mus Kuortahluobâl ja Matalalompola - Cuávis
+Kuortahluobâl.
+Kuortakkisaari - Kuortahsuálui (3841
+1) Saari Inarijärvessä Kuortakkivuonon suulla.
+Kuortakkisalmi - Kuortah"uálmi
+(3841 1) Salmi Kuortakkisaaren ja mantereen
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta
+Kuortakki-
+Kuortakkivuono - Kuortahvuonâ
+(3841 1) Ukonselän1 pohjoispäässä.
+Kuortosjärvet - Kyerdesjäävrih
+(3843 1) Kaksi järveä Kiimasvaaran luoteis-
+puolella: Kuortosjärvi - Kyerdesjävri ja Pikku
+Kuortosjärvi - Uccâ Kyerdesjävri.
+suomennos inarinsaamesta: kyerdes = johdos
+sanasta kyerdi˜ = kuluttaa esim.
+venettä "kal
+lâi juuhâ košken, muu käärbis ke˜gijd kuorduu-
+stâlâi" = 'kyllä oli joki kuivana, veneeni kiviin
+hankautui'.
+Voisi ajatella näiden jär vien olevan
+niin matalia, että ne kuluttavat veneen pohjaa.
+Professori Pekka Sammallahden mukaan sana
+kyerdis ~ kyerdes on vanha nimitys karhusta.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kuortoslahti -
+Kyerdesluohtâ, Kuortossalmi - Kyerdes"uálmi,
+Kuortosoja - Kyerdesjuuvâš ja Kuortossaari -
+Kyerdes"uálmsuálui.
+Kuortosjärvi - Kyerdesjävri (3843 1,
+SSS) Kuortosjärvistä suurempi Sammakko-
+Kuortosjärvet.
+Kuortoslahti - Kyerdesluohtâ (3843 1,
+SA 1964) Mannersaaren kohdalla mantereen
+puoleisella rannalla.
+Kuortossalmi - Kyerdes"uálmi (3843 1,
+SA 1964) Haapasaaren ja mantereen välissä.
+Kuortosoja - Kyerdesjuuvâš (3843 1,
+SSS) Pieni joki Kuortosjärvestä Kuortoslahteen.
+Kuortossaari - Kyerdes"uálmsuálui
+(3843 1, YAS) Inarijärven Mannersaaren ja
+Kuortosjärvet, "uálm = genetiivinen yhdys-
+osalyhentymä sanasta "uálmi = salmi > salmen.
+Kuoskerniemi - Kyeškirnjargâ -
+Kueš³ernjargg (3844 1, MML) Suuri niemi
+Kessivuonon pohjoispuolella.
+mennos ja mahdollisesti koltansaamennos ina-
+rinsaamesta: kyeškir = järvessä oleva rannalta
+lähtevä matala ja kapea hiekkapankki, joka
+saattaa olla pitkäkin.
+Joskus pankki on niin
+matala, että ylittäminen veneellä ei ole mah-
+dollista, jolloin se on merkitty seipäällä veneillä
+kulkevia varten.
+Seiväs on sijoitettu hiekkapan-
+kin ja syvän reunan rajalle.
+Tällaisen seipään
+nimi on kyeškir"uáimáš, joka on samalla su-
+denkorennon inarinsaamen nimi.
+Jos tällaisia
+hiekkapankkeja puuttuu joiltakin alueilta, niin
+silloin sitä sanaakaan ei siellä tunneta.
+Tyy-
+pillinen kyeškir-järvi on Iijärvi, josta löytyy
+hiekkapankkeja kauttaaltaan pitkin järveä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kuoskervuono -
+Kyeškirvuonâ - Kueš³ervuõnn.
+Kuoskervuono - Kyeškirvuonâ -
+Kueš ³er vuõnn (3844 1, MML) Kapea vuo-
+no Inarijärvessä Kuoskerniemen eteläpään itä-
+Mukaelmasuomennos ja mahdollises-
+ti mukaelmakoltansaamennos inarinsaamesta.
+Kuosker-
+Kuosnuskarit (MML) Kareja Inarijärves-
+sä Muurahaisniemen Paimanniemestä 0,7 km
+Karien inarinsaamen nimi on to-
+dennäköisesti Kuosânuskáákarguuh.
+osaltaan mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Kuusennus-
+kasaari.
+Kuossaperä - Kyeššipottâ (3841 2,
+YAS) Kaksihaarainen lahti Kaamassaaren ja
+Pienen Kaamassaaren välissä.
+mennos inarinsaamesta: kyešši = tuohirove.
+Kuoškâjávrádâh (SA 1963) Järveke Inari-
+järven Koskivuonon ja Nitsijärven välissä.
+rinsaamea: kuoškâ = koski, jávrádâh = järveke.
+Kuošnjâuáivi - Kuosnavuei'vv (3844 1)
+Vätsärissä Kuosnajärven itäpuolella oleva tun-
+turi, joka on saanut nimensä todennäköisesti
+Kyešmi-nimisen koltan mukaan.
+Inarinsaamea
+ja koltansaamea: uáivi - vuei'vv = pää.
+Kyes-
+mistä kerrotaan tarkemmin Sieksvuono-paikan-
+nimen yhteydessä.
+Kuovdâsuálui1 (SA 1964) Inarijärvessä
+Surnuvuononsuun keskellä oleva saari, joka
+on merkitty karttaan nimellä "Kumppisaari -
+Kumppisuálui".
+Inarinsaamea: kuovdâ = attri-
+buuttimuoto sanasta kuávdoo = keskellä.
+Kuovdâvärseeibuš (I. Itkonen 1910) Kou-
+tavaaran jatke kaakkoon.
+Koutavaara, vär
+= yhdysosalyhentymä sanasta vääri = vaara,
+seeibuš = vaaran loiveneva jatke.
+Kuovdâvärtupekieddi ~ Kabbii Aan­
+ti tupekieddi (I. Itkonen 1910) Noin 160
+vuotta vanha asuinkenttä Kuovdâvärseeibuš-
+vaarannenäkkeen eteläpuolella.
+Kentässä on
+asunut Kaaperin Antti (sukunimi tuntematon).
+Kentässä on ollut talvitupa.
+Kouta-
+sanasta vääri = vaara > vaaran, tupe = tupa,
+kieddi = kenttä, Kabbii = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto miehen nimestä Kaabi = Kaaperi >
+Pikku Kaaperin, Aanti = genetiivimuoto mie-
+hen nimestä Antti = Antti > Antin, tupe = tupa,
+kieddi = kenttä.
+Kuov˜âjáávráš ~ Kuov˜âjävri ~
+Kuovdâjáávráš (HTV, YAS, SA 1964) Kon-
+tosjärven luoteispäästä 2 km itään.
+Kuov˜âvääri, jáávráš
+Kuov˜âjávráájeegih (HTV) Pieniä soita
+Kuov��âjáávráš-järven molemmin puolin.
+Kuov˜âjävri /
+Kuov˜âvääri ~ Kuovdâvääri2, jávráá = deminu-
+tiivinen genetiivimuoto sanasta jävri = järven >
+järvisen, jeegih = monikkomuoto sanasta jeggi
+= jänkä > jängät.
+Kuov˜âvääri ~ Kuovdâvääri2 (HTV,
+SA 1964) Vaara Kontosjärven itäpäästä 1 km
+Inarinsaamea: kuov˜â = kostea
+ruohikkoinen painanne, kuovdâ = keskellä ole-
+va, vääri = vaara.
+Ei ole täyttä varmuutta siitä,
+kumpi on oikea muoto.
+myös Kuov˜âjáávráš ~ Kuovdâjáávráš.
+Kuppijärvenjänkä - Koppâjávráájeg­
+gi (VS) Suo Kettuniemessä Kuppijärven poh-
+nen genetiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvi-
+sen. Nimiperhe: ks.
+Koppâjävri ~ Koppâjáávráš.
+Kuppijärvi - Koppâjävri ~ Koppâ­
+jáávráš (SA 1963, VS) Inarijärvessä sijaitse-
+van Kettuniemen itäisin järvi.
+heeseen kuuluu myös Kuppijärvenjänkä - Kop-
+pâjávráájeggi.
+Kurittimännynjärvet - Kurittiipec­
+jávrááh (3843 1) Kaksi järveä Inarijärvessä
+Kurittivuonon perältä 1 - 2 km luoteeseen.
+pografisessa karttalehdessä 3843 1/1977 "Nilot-
+tupetäjäjärvet".
+Kurittivuono.
+Kurittivuono - Kurittiivuonâ (3841 1)
+Inarijärven kaakkoisosassa sijaitsevan Sar-
+mivuonon perimmäinen (pohjoisin) osa.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: kurittii =
+deminutiivinomainen genetiivimuoto tuntemat-
+tomasta sanasta, vaikkakin sillä lienee jotain
+tekemistä männyn (petun) kuorimisen kanssa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kurittimännyn-
+järvet ~ Nilottupetäjäjärvet - Kurittiipecjávrááh,
+Vuononperälahti - Vuonâpottâ1 ja Vuonoperä-
+saari - Vuonâpottsuálui.
+Kurjalahti - Kurjaluohtâ1 (3841 1) Ina-
+rijärven Paavisvuonon eteläpään kolmesta lah-
+desta läntisin.
+Inarinsaamen nimi on luultavasti
+Kurkijärvi - Njargkešvärjáávráš ~
+Kuorgâjävri (3843 1, YAS) Pieni järvi Sam-
+makkoniemen1 kärjessä.
+Karttanimeä "Kurki-
+järvi" ei vielä v. 1964 tunnettu, joten nimi on
+korkeintaan 50 vuotta vanha.
+Niemennokkavaara, vär =
+genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta vääri
+= vaara > vaaran, jáávráš = deminutiivimuoto
+rinnakkaisnimi lienee inarinsaamennos suomen
+Kurokasvuono ~ Kurokaslahti - Ku­
+râgâsvuonâ ~ Kurâgâsluohtâ (3844 1, VS)
+Kapea lahti Inarijärven Koskivuonosta pohjoi-
+A. Burgmanin kartassa v:lta 1897 "Kuro-
+kas lahti".
+ta: kurâgâs = johdos sanasta kurrâ = kuru > ku-
+rullinen.
+Aili ja Onni Kuuvan mukaan vuonos-
+ta on käytetty myös nimitystä Harrilahti, koska
+vuonon perälle laskee Harrijoki - Suávviljuuhâ.
+Lahti on antoisa harjuksien suhteen.
+Kurtinjärvi - Kurttejävri - Kurtt­
+jäu'rr (EPA, MML) Pitkulainen järvi Vätsä-
+rissä Sollomusjärvestä 300 m koilliseen.
+kaelmasuomennos ja mukaelmakoltansaamen-
+nos inarinsaamesta: kurtte = poron kaulaliha.
+Topografisessa kartassa vuodelta 2002 nimi on
+mukaeltu muotoon "Kutterijärvi", joka on erit-
+täin epäonnistunut ja alkuperäistä nimeä hal-
+ventava.
+Suosittelen edelleenkin muotoa Kur-
+tinjärvi.
+Kurujärvi - Kurrâjävri ~ Kozkuor­
+râmjävri (3832, SYK 1899) Kurupään länsi-
+Nykyinen nimi on suora inarinsaa-
+mennos suomen kielestä, joka on mukaelma-
+suomennos inarinsaamesta, ks.
+inarinsaamen
+rinnakkaisnimi: koz = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta kozzâ = kynsi, kavio, sorkka, kuorrâm =
+aktiomuoto verbistä kuorr☠= jäljittää, seurata.
+Nimi on siis palautunut inarinsaameen eri mer-
+kityksellä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ku-
+rulompola - Kurrâluobâl ~ Kozkuorrâmluobâl
+ja Kurupää - Kurruáivi ~ Kozkuorrâmuáivi.
+Kurulompola - Kurrâluobâl ~ Koz­
+kuorrâmluobâl (3831, SYK 1899) Lompola
+Kurujärvestä 2 km kaakkoon.
+Suora inarin-
+Kurujärvi.
+kuuluvat myös Kurulompolapää, Pieni Lom-
+polavaara ja Lompolavaara.
+karttalehdessä 3831/2001 nimet virheellisesti
+"Kurulompolo", koska lompolo on Länsi-Lapin
+eli Väylänvarren appellatiivi, ja "Kurraluobal",
+koska tässä karttalehdessä ei ole huomioitu kir-
+joitustavan muutosta, joka tapahtui 1992.
+Kurulompolapää (3832) Tunturi Kurujär-
+Pitäisi olla genetiivimuodossa
+eli Kurulompolanpää.
+Kurupää - Kurruáivi ~ Kozkuorrâ­
+muáivi (3832, SYK 1899) Korkea tunturi Ku-
+rujärven ja Raja-Jooseppiin johtavan maantien
+Suora inarinsaamennos suo-
+Kurupään Taimenjärvi.
+Kurupään Taimenjärvi (3832) Järvi Ku-
+rupään pohjoispuolella.
+Kuru-
+Kusikari (MML) Siskelivuonon Kenttäsaa-
+ren3 pohjoispuolella.
+Kutuharju (3832) Kutujärven ja Jänkäjär-
+ven1 välissä.
+Kuuluu Kutujärven3 nimiperhee-
+Kutujärvenlompola - Ko˜ojävr luob­
+bâlâš (SA 1964) Nellimin itäpuolella sijaitsevan
+Kutujärven1 ja Keskimöjärven välissä.
+ta: luobbâlâš = deminutiivimuoto sanasta luobâl
+= lompola > lompolainen.
+Kutu-
+järvi1.
+Kutujärvi1 - Ko˜ojävri1 - Kâ☘jäu'rr
+(4821 2, MML) Nellimin itäpuolella sijaitsevan
+Keskimöjärven eteläpuolella.
+ja suora koltansaamennos inarinsaamesta.
+miperheeseen kuuluvat myös Ko˜ojävrluobbâlâš
+ja Ko˜ojävrvyeppee.
+Kutujärvi2 (TN 1995) Entinen kruunun-
+metsätorppa Nellimin itäpuolella sijaitsevan
+Kutujärven1 eteläpäässä.
+Torpan on perustanut
+Iisakki Yrjänänpoika Morottaja (1862 - 1933) v.
+Kutujärvi3 - Kuu˜uujävri (3832) Järvi
+Ronkajärveltä 2,5 km kaakkoon.
+kuu˜uu = deminutiivinen genetiivimuoto sa-
+nasta kuu˜˜â˜ = kutea > kutemisen.
+heeseen kuuluvat myös Kutumaa ja Kutuharju.
+Kutujärvi4 - Ko˜ojävri2 (JAM 2003)
+Keväjärven pohjoispuolella.
+Kutujärvi5 - Ko˜ojävri3 (SA 1964)
+Pieni järvi Nangujärven pohjoispäästä 5 km
+perheeseen kuuluu myös Kouvasjärvi - Uccâ
+Ko˜ojáávráš.
+3834/2003 nimi on virheellisesti "Pikku Saarijär-
+vi", joka on kylläkin samassa vesistössä mutta
+3,5 km etelämpänä.
+Kutukari (RP 1991) Inarijärvessä Sarvinie-
+men2 lounaiskulmalla.
+Kutumaa (3832) Vesien ympäröimä
+maa Kutujärven3, Jänkäjärven ja Harjujär-
+Kuuluu Kutujärven3 nimiper-
+Inarinsaamen nimi on mahdollisesti
+Kuu˜uujävreennâm.
+Kutuoja - Ko˜ojuuhâ (4812) Paltsajär-
+vistä Kivijärveen5.
+suomennos inarinsaamesta: juuhâ = joki.
+Kutuvuoma - Skierripohe ~ Kerripo­
+vuoma Nellimjärven ja Ahvenjärven12 välissä.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: skierri
+= vaivaiskoivu, kerri = kulunut ja muuntunut
+muoto samasta sanasta, pohe = kapeikko, loiva
+ja laakso.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Skier-
+ripovjeggi.
+Kuukasjärvi (3832) Nanguniemen luo-
+teislaidalla.
+Inarinsaamen nimi saattaisi olla
+Kuhesvyeppeejáávráš 'Pitkänvuopajanjärvi'.
+Kuukas-
+vuopaja.
+Kuukaslahti (LL 1981) Nanguniemen luo-
+Inarinsaamen nimi saattaisi olla Ku-
+hesvyeppeeluohtâ 'Pitkänvuopajanlahti'.
+Kuukasvuopaja.
+Kuukasoja (LL 1981) Kuukasjärvestä
+Kuukasvuopajaan.
+Inarinsaamen nimi saattaisi
+olla Kuhesvyeppeejuuvâš 'Pitkänvuopajanoja'.
+Kuukasvuo-
+Kuukasvaara (3832 2) Vaara Nangunie-
+men pohjoispäässä.
+olla Kuhesvyeppeeváárááš 'Pitkänvuopajanvaa-
+ra'.
+Kuukasvuopaja (LL 1981) Pitkä vuopa-
+ja Nanguniemen luoteiskulmalla Kuukas ojan
+alapäässä Inarijärvessä.
+Todennäköisesti kaik-
+ki kuukas-alkuiset nimet juontuvat inarinsaa-
+men sanasta kuhes = attribuuttimuoto sanasta
+kukke = pitkä ja mitä ilmeisimmin vuopajan
+nimi on ollut Kuhesvyeppee 'Pitkävuopaja', jos-
+ta kaikki muutkin Kuukas-alkuiset nimet olisi-
+vat saaneet määriteosansa.
+Itä-Inarin alueella
+on kaksi muutakin Kuhesvyeppee-vuopajaa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kuukasvaara,
+Kuukaslahti, Kuukasniemi ja Kuukasoja.
+Kuurasaari - Picesuálui (3841 1) Saari
+Inarijärven länsirannan Kotkavuonon3 suulla.
+Kuusela (3843 1) Talo Inarijärven Kuortos-
+lahden pohjukassa.
+Kuusennuskasaari - Kuosânuskáá­
+suálui (LL 1981, EA) Saari Inarijärvessä Vii-
+massaaren itäpäästä 0,5 km etelään.
+heeseen kuuluvat myös Kuusennuskaselkä ja
+Kuosnuskarit.
+Ilmeisesti kyseessä on suomen-
+nos inarinsaamesta, koska Viimassaaren luo-
+teispuolella on Kuosnuskarit, joka on määrite-
+osaltaan mukaelmasuomennos inarinsaamesta:
+nuska - nuske = nurkka, ulkonema.
+Kuusennuskaselkä (LL 1981) Järvenselkä
+Inarijärven Kuusennuskasaaren eteläpuolella.
+Kuusennuskasaari.
+Kuusikkolampi (3832) Siskelin kylän ete-
+läpuolella sijaitsevan Kuusikkovaaran1 eteläpuo-
+Kuusikkovaara1 (3832) Siskelin kylästä
+2,5 km etelään.
+Kuusikkolampi.
+Kuusikkovaara2 - Kuosâváárááš
+(4812) Kontosjärvestä 3 km etelä-lounaaseen.
+Kuusiniemenpudas (3832 08) Ivalojoen
+länsirannalla olevan Kuusisaaren2 vuopaja sen
+Kuusiniemi.
+Kuusiniemi (3832 08) Ivalojoen niemi Iva-
+lon taajaman koillispäässä Koppeloon johtavan
+maantien ja Ivalojoen välissä.
+kuuluvat myös Kuusiniemenpudas ja Kuusi-
+Kuusisaari1 (3832 08) Ivalon taajaman
+koillispäässä Koppeloon johtavan maantien ja
+Kuusisaari2 - Áinoosuálui (3841 1) Saari
+Inarijärvessä Palo-Ukosta 1 km etelään.
+saamen nimen määriteosaselitys: áinoo = ainoa.
+Kuusiselkä - Kuosâ"ielgi (3834) Ison
+Arttajärven itäpuolella.
+Kuutuantie (NIM) Metsäautotie valtatie
+4:n varrella sijaitsevan Palkisojan kylän ja Kuu-
+tusjärven välillä.
+Kuutusjärvi (3833) Sodankylän kunnan
+puolella Luppokuruvaarasta 4 km etelään.
+Kuuvankanava - Kuuvakanava (AK)
+Inarijärven Koskivuonosta Kanavavuonoon.
+Kanavan on kaivanut lapiolla Paavalin Matin
+1926 Pisteriniemen tyven poikki.
+Inarinsaamen-
+nos suomen kielestä.
+Kanava on edelleen ke-
+vyen veneliikenteen käytössä ja lyhentää mat-
+kaa Koskivuonosta Isolle Inarille noin 9 km.
+Kuvsikáájáávráš (4812) Pieni järvi Venä-
+jän vastaisella valtakunnanrajalla Kippisjärven
+pohjoispäästä 1,5 km itään.
+Inarinsaamea: kuv-
+sikáá = deminutiivinen genetiivimuoto tuntemat-
+tomasta sanasta, vaikkakin kyseeseen saataisi-
+vat tulla sanat kuávská = kuukkeli, kuovskâs =
+revontuli tai kukse = kauha, josta deminutiivi-
+nen genetiivimuoto kuvsáá = kauhasen (lampi
+on kyllä kauhan muotoinen), jáávráš = demi-
+Kyerdisjuuhâ (SA 1964) Joki Vanhapään
+ja Ahmamoroston välistä Kyörtisjärven kautta
+Martinjärveen3.
+Kyörtisjärvi, juuhâ = joki.
+Kyermis­Irján lááduh (SA 1963) Kuuden
+lammen ryhmä Syrjäpuolijärvestä 2 km itään.
+Kyermis-Irján njargâ, lááduh = monikko-
+muoto sanasta láddu = lampi > lammet.
+Kyermis­Irján njargâ (UA 2002) Pieni
+niemi Jolnivuonon länsirannalla.
+kyermis = kookas, Irján = Yrjö, njargâ = niemi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Kyermis-Irján
+kieddi, joka sijaitsee Kyermis-Irján njargâ -nie-
+messä, sekä Kyermis-Irján lááduh.
+Yrjön henki-
+löllisyys ei ole tiedossa, mutta hän oli inarinsaa-
+melaiseksi kookas mies, josta nimi.
+Kyeškir (TII 1963) Hiekkainen niemi Hie-
+tajärven2 itäpäässä.
+Inarinsaamea: kyeškir =
+vedessä oleva hiekkapankki.
+Kyeškirlássá (SA 1964) Luoto Tuurakiven-
+Kyeškir, lássá = luoto eli laassa.
+Kyevtjuuvâškoskâsâšeennâm (SA
+1964) Kaita Sarmitunturin itäpuolisen Kutu-
+ojan1 ja Koddoohjuuvâš-joen välissä.
+mea: kyevt = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta kyehti = kaksi > kahden, juuvâš = de-
+minutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jokisen,
+koskâsâš = välinen, eennâm = maa eli 'Kahden-
+jokisenvälinenmaa'.
+Kylkivaara (3834) Heinäaronjärven ja
+Sarmivuonon välissä.
+Vaarassa on kolme pe-
+rättäistä jyrkännettä sen pohjoislaidalla, mistä
+ehkä nimi.
+Kylmäkaltiojänkä - Kolmâkäldeejeg­
+gi (3843 1) Kessivuonon pohjukasta 4 km kaak-
+Jängässä on kylmä kaltio eli lähde.
+Kylvökalalampi - Kõõdvkue'll­
+luubbâl (MML, JM) Pieni järvi Hanhivuot-
+son eteläpään länsipuolella.
+Kyläjoki - Sijdâjuuvâš1 (LL 1978, TII
+1963) Kaitamojärvestä Kaksamajärveen.
+Kyläjärvi.
+Kyläjärvenvaara - Sijdâjávráávääri
+(LL 1978) Kyläjärven pohjoispuolella.
+jávráá = deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi
+> järvisen.
+Kyläjärvi - Sijdâjáávráš (3814) Solojär-
+ven eteläpäästä 5 km itä-kaakkoon.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ky-
+läjärvenrova - Sijdâjávrááruávi, Kyläjärvenoja
+- Sijdâjávrááruávijuuvâš (alueen ulkopuolella),
+Kyläjärvenvaara - Sijdâjávráávääri ja Kyläjoki
+- Sijdâjuuvâš.
+Kynsikaarajärvi - Kozzkäärijävri ~
+Kozzâkerjáávráš (SA 1964, SAK 2004) Pieni
+järvi Nellimin Keskimöjärven itäpuolella.
+selitys: ker = kulunut yhdysosalyhentymä sa-
+nasta kääri = kaara eli puukaukalo, jáávráš =
+deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi.
+heeseen kuuluu myös Kozzâkerjávrááváárááš.
+Kynsikoskenjärvi - Kozzâkuošk jááv­
+ráš (SA 1964) Lompola Sarmijoessa Kynsikos-
+ken yläpuolella.
+Kynsikoski.
+Kynsikoski - Kozzâkuoškâ (SA 1964)
+Koski Sarmijoessa Mustolan talon kohdalla.
+seen kuuluu myös Kynsikoskenjärvi - Kozzâ-
+kuoškjáávráš.
+Kyrö - Kiro (3832, TII 1963) Asuinalue
+Ivalon taajaman pohjoislaidalla Ivalojoen poh-
+Inarinsaamen vanhempi nimi
+Tááluh = monikkomuoto sanasta táálu = talo
+> talot.
+Tállujâš = talollinen oli kirolâš = kyrö-
+läinen ja Kyrö-sukunimestä inarinsaamelaiset
+käyttivät muotoa Kiro, esim.
+Kyrö-Aatami oli
+Kiro-Ááddám (Koskimies & Itkonen 1978, s. 3).
+Ilmari Itkonen kirjoittaa v. 1910:
+"Kyrönkylän ylipäässä on Junttilan vai-
+niossa vielä näkyvillä kenttä, jossa joku lap-
+palainen on asunut ennen seudun suomalais-
+ta asutusta, siis ennen v. 1758."
+Kyynelniemi1 - Koonjâlnjargâ -
+Kõõn jâlnjargg (3844 1, MML) Suuri niemi
+Suolisvuonon ja Kyynelvuonon välissä.
+Kyynelniemi2 (TN 1995) Entinen kruu-
+nunmetsätorppa Kyynelvuonon pohjoispuolel-
+Torpan on perustanut Jouni Morottaja eli
+Akujärvi vuonna 1894.
+Torppaa hallitsi Aapo
+Kaarret ja myöhemmin Otto Kaarret (*1881).
+Kyyneljärvi - Koonjâljävri - Kõõn­
+mittainen järvi Suolisvuonoperän itäpuolella.
+Kyynelvuono.
+Kyyneljoki - Kõõnjâljokk (MML,
+JM) Suolisjärvestä Kyyneljärveen josta edel-
+leen Suolisvuonoon.
+suomen kielestä tai suora suomennos koltan-
+Inarinsaamen nimi todennäköisesti
+Koonjâljuuhâ.
+Kyynelvuono - Koonjâlvuonâ - Kõõn­
+jâl vuõnn (3844 1, MML) Vironiemen luoteis-
+Kyynelniemi - Koonjâlnjargâ - Kõõnjâlnjargg,
+Kyyneljoki - Kõõnjâljokk ja Kyyneljärvi -
+Koonjâljävri - Kõõnjâljäu'rr.
+Kyörtisjärvi - Kyerdisjävri (3834) Sar-
+mitunturin länsipuolella.
+nos inarinsaamesta: kyerdis = johdos verbistä
+kyerdi˜ = kuluttaa esim.
+venettä "kal lâi juuhâ
+košken, muu käärbis ke˜gijd kuorduustâlâi" =
+'kyllä oli joki kuivana, veneeni aivan kiviin
+hankautui' tai verbistä kuárdi˜ = korventaa,
+paahtaa.
+Professori Pekka Sammallahden mu-
+kaan sana kyerdis ~ kyerdes on vanha nimitys
+karhusta.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kyer-
+disjuuhâ.
+Kähteejáávráš1 (3842 2) Pieni järvi Nitsi-
+järven Karvettimnjargâ-niemen länsireunalla.
+Inarinsaamea: kähtee = kaakkuri, jáávráš = de-
+Kähteejuuvâš3 (SA 1964) Sarminiemestä
+Kivitarpomaan.
+Inarinsaamea: kähtee = kaak-
+kuri, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ
+= joki > jokinen.
+Kähteekárgu (MV 2003) Karikko Sulkus-
+järven1 Aittasaaren3 koillispuolella.
+Kähteejáávráš 1, kárgu = kari.
+Käldeejáávráš1 (MV 2003) Lampi Sul-
+kusjärven1 länsipuolella sijaitsevan Palojärven2
+~ Palomaajärven länsipuolella.
+Käldeejáávráš 2.
+Käldeejáávráš2 (SA 1964) Sarmijärven1
+Haapavuononperän pohjoispuolella.
+Vanhem-
+pi nimi on ollut Almekáálgujáávráš, joka
+tarkoittanee Ukko-jumalan puolisoa Akkaa,
+uudempi nimi Tupejáávráš1 ja uusin nimi
+Käldeejáávráš2.
+Inarinsaamea: käldee = kal-
+tio, lähde, alme = genetiivimuoto sanasta alme
+= taivas > taivaan, káálgu = genetiivimuoto sa-
+nasta kálgu = vaimo > vaimon, jáávráš = demi-
+tupe = tupa.
+Källeenjargâ (SA 1963) Niemi Väylän seu-
+dun Uittoniemen eteläkärjessä.
+källee = kallio, njargâ = niemi.
+Källeekuoškâ (TII 1963, JAM 2003) Koski
+Naajoen ~ Nangujoen Kotalompolan ja Aluma-
+lompolan välissä.
+Inarinsaamea: källee = kallio,
+kuoškâ = koski.
+Kämppäjáávráš ~ Kámppájáávráš
+(SAK 2004) Pieni järvi Nellimin itäpuolella si-
+jaitsevasta Ahvenjärveltä11 0,8 km etelään.
+rinsaamea: kämppä = raakalaina samaa tar-
+koittavasta suomen kielen sanasta, kámppá =
+mukaelmainarinsaamennos suomenkielen sa-
+nasta kämppä, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Kämppäjärvi (4812) Kontosjärven ja
+Kampajärven välissä.
+Kämppälammet (MML) Kaksi pientä
+lampea Paatsjoen pohjoispuolisen Mustikka-
+vaaran lounaisrinteellä.
+Kämppälampi1 - ²eâmppluubbâl
+(MML 2006) Pieni lampi Nitsijärven Suojanpe-
+rältä 1,5 km koilliseen.
+kielestä: luubbâl = lompola.
+Kämppälampi2 (3833+4811) Joosepinvaa-
+Kämppävaara ~ Oivan Kämppävaara
+(RP 1991) Juutuan kaakkoispuolella sijaitsevan
+Ahvenjärven8 lounaispuolella.
+Nimi Oiva Kan-
+seen kuuluu myös Oivan Kämppä lampi.
+Kärbiskiškomnjargâ (MV 2003) Pieni
+niemi Sulkusjärven Liittolahden luoteispuolella.
+Määriteosaselitys; ks.
+Kärbiskomettimnjargâ,
+kiškom = aktiomuoto verbistä kiško˜ = repiä >
+repimä, njargâ = niemi.
+Kärbiskomettimnjargâ (SA 1964) Niemi
+Surnuvuonon Mäskisaaresta 2 km itä-koilliseen.
+Inarinsaamea: kärbis = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta käärbis = vene, komettim = aktiomoto ver-
+bistä kometti˜ = kaataa kumolleen > kumoama,
+4822 2+4824 1 vuodelta 2001 nimi on sijoitettu
+0,7 km liiaksi etelään.
+Kärdiluohtâ (SA 1964) Lahti Surnuvuo-
+non itärannan Kärdinjargâ-niemen eteläpuo-
+Inarinsaamea: kärdi = ansajono, aitaus,
+kaarre, luohtâ = lahti.
+myös Kärdiluovtjáávráš ja Kärdinjargâ.
+Kärdinjargâ (4822 2+4824 1) Niemi Sur-
+nuvuonon itärannalla 4 km vuonon perältä
+Kärdiluohtâ, njargâ = niemi.
+Kärjilvei (TII 1963) Puro Inarijärven ete-
+läpään Siskelijärven1 länsiosaan.
+Karjelijär-
+vet, vei = joki.
+Kärnälompola - 'oolmâsluobbâleh -
+'õõlmâsluubbâl (4911 2, MML) Sevetinsuo-
+jan itäpuolella oleva lompola, jonka rannalla
+asui Kärnä-niminen poromies.
+Suomea, inarin-
+saamea ja koltansaamea.
+monikossa, koska lompolaita on kaksi: "oolmâs
+- "õõlmâs = verkkomaha, johon laitettiin kuivu-
+maan verta tai poron kuuta (ihon alla oleva ras-
+vakerros).
+Lompolat ovat verkkomahan muotoi-
+Myös Solmuslompola saattaa olla mukael tu
+sanasta "oolmâs.
+Kärnävaara ~ Tupavaara - Põrttvää'rr.
+Kärnävaara ~ Tupavaara - Põrtt­
+vää'rr (MML 2006) Pyöreä vaara Kärnälom-
+polan kaakkoispuolella.
+Kärppäperäjärvi (RP 1993) Tuulispään
+lounaispuolella sijaitsevan Isontaipaleenjärven
+Seudulla on ollut kärppiä.
+Kärppäsaari1 - Puoiduusuálui (3841 2)
+Suovasaaren pohjoispään itäpuolella.
+ta: puoiduu = genetiivimuoto sanasta puoidâ =
+kärppä > kärpän.
+Kärppäsalmi - Puoiduu"uálmi.
+Kärppäsaari2 (JMK 2003) Pieni saari Ina-
+rijärven Joensuuselällä Palosaaren7 länsipuolella.
+Kärppäsalmi - Puoiduu"uálmi (3841 2,
+TII 1963) Salmi Kärppäsaaren ja Suovasaaren
+välissä sekä Kärppäsaaren ja Koutukinsaaren1
+Kärppäsaari1.
+Kärpänkillerimaa - Puoiduu"uskii­
+eennâm (3843 1, SA 1964) Matala vaara Ison
+Laklemijärven ja Inarijärven puolessa välissä.
+sessa karttalehdessä 3843 1/2000 inarinsaamen
+nimi on virheellisesti "Puoiduucuškiieennâm".
+Kärsilän Tuulijärvi (MML) Vätsärissä
+Ylimmäisen Porijärven länsipuolella.
+Käräjäsaari - Keerrivsuálui (3841 2,
+YAS) Pohjoisemmasta Koutukinsaaresta
+Saari on maantieteellisesti likipitäen keskel-
+lä Inarijärveä, joten nimen perusteella voidaan
+olettaa, että saarella olisi joskus jaettu oikeutta
+kansalaisille.
+Käsipuoliniva (3833+4811) Lutossa, Katta-
+järven2 kohdalla.
+Kässilahdenjärvi - Kässiluovtjáávráš
+(3841 1) Pieni järvi Inarijärven Ukonselän1 poh-
+joispuolella sijaitsevan Kässilahden pohjoispuo-
+Määriteosaltaan mukaelmasuomennos ja
+perusosaltaan epätarkka suomennos inarinsaa-
+Kässilahti.
+Kässilahti - Kässiluohtâ (EA) Ukonse-
+län1 pohjoispuolella sijaitsevan Hyljelahden poh-
+jukka.
+kässi = pihka.
+Kässilahdenjärvi - Kässiluovtjáávráš.
+Käymäkivi (Vilho Mannermaa) Pieni kal-
+lioluoto Joensuunselän kaakkoislaidalla Käy-
+mäsaaresta 0,4 km länteen.
+Käy-
+mäsaari.
+Käymämaa (3832 08) Pieni metsäsaareke
+Alemman Akujärven itäpään etelärannalla.
+Käymäsaari (LL 1969) Veskoniemestä 0,5
+Käymäkivi.
+Käyräjärvi ~ Kivi­Luppojärvi -
+Stuorrâ Loppookjävri (4821 2, SA 1964)
+Järvi Venäjän vastaisen valtakunnanrajan lä-
+heisyydessä Muotkavaarasta 5 km lounaaseen.
+Suomenkielinen nimi on vähintään 80 v. vanha
+Samuli Aikion mukaan samas-
+sa joessa olevia järviä on kaksi, joista ylem-
+pi on Stuorrâ Loppookjävri ja pienempi Uccâ
+Loppookjáávráš, joka on Venäjälle luovutetulla
+alueella.
+Nämä järvet muodostavat paikanni-
+men Loppookjäävrih.
+Inarinsaamen nimen
+selitys: stuorrâ = iso, loppook = parkkinahkai-
+nen kinnas, jäävrih = monikkomuoto sanasta
+jävri = järvi > järvet.
+myös Käyrälompola ja Uccâ Loppookjáávráš.
+Käyrälahti (RP 1991) Reija Portin ja Maan-
+mittauslaitoksen mukaan lahti sijaitsee Siskeli-
+vuonon Kaakkurisalmensaaren lounaisrannalla,
+mutta tieto lienee virheellinen, koska siinä oleva
+lahti on suora ja vuopajanomainen.
+Sen sijaan
+saman saaren vastakkaisella puolella oleva lah-
+ti, joka on merkitty Silmävuopajaksi, on käyrä,
+joten se lienee oikea Käyrälahti.
+Käyrälompola ~ Luppolompola - Jiev­
+jumluobâl (4821 2, MML) Käyräjärven ja
+Luppojärven välissä.
+Käyräjärvi.
+Rinnakkaisnimi on suora suomennos inarinsaa-
+Luppovaara.
+Käyräniemi - Njihenjargâ (3842 2) Siut-
+tajoensuun itäpuolella.
+mennos inarinsaamesta: njihe = kallellaan tai
+kenollaan oleva.
+A. Burgmanin kartassa v:lta
+1897 "Njihinjarga".
+Käyränokkasaaret - Kavrenjunsuol­
+luuh (3841 1) Miesniemestä 2 km koilliseen.
+Käärmeniemi - Kyevdinjargâ (SA
+1964) Talo ja niemi Nellimvuononsuun etelä-
+Suora suomennos inarinsaamesta tai
+suora inarinsaamennos suomen kielestä.
+Nie-
+men vanhempi nimi on ollut Ruáhunjargâ2
+(HTV): ruáhu = ruoko.
+Kääskääskallio (MML) Kallio Pikkujoen-
+järven ja Venejärven2 välissä.
+Erikoisen nimen
+etymologia ei ole tiedossa, vaikka se viittaisikin
+inarinsaamen sanaan káskástâh = loukku, rita.
+Köngäs - Stuorrâkiev¹is (RP 1991, TII
+1963) Nangujoen alin koski Könkäänjärven
+ja Siskelijärven2 välissä.
+nos inarinsaamesta: stuorrâ = attribuuttimuoto
+sanasta styeres = suuri.
+luvat myös Könkäänvaara - Kiev¹isvääri ~
+Kiäv¹ásiiváárááš, Könkäänjärvi - Kiev¹isjävri ~
+Kiäv¹ásiijáávráš ja Ucckiäv¹ásâš ~ Kiäv¹ásâš 2.
+Nämä samat paikannimet kuuluvat myös ni-
+men Kiäv¹âsâš ~ Ucckiäv¹ásâš nimiperheeseen.
+Könkäänjärvi - Kiäv¹ásiijáávráš ~
+Kiev¹isjáávráš (3832, TII 1963) Nanguvuo-
+non eteläpään Siskelijärvestä2 1 km itään.
+Köngäs.
+Könkäänvaara1 - Kiäv¹ásiiváárááš
+~ Kiev¹isvääri (3832, TII 1963) Pyöreä vaa-
+ra Könkäänjärven luoteispuolella.
+suomennos inarinsaamesta: kiäv¹ásii = demi-
+nutiivimuoto sanasta kiev¹is = köngäs > kön-
+käisen, váárááš = deminutiivimuoto sanasta
+Köyhänsaari - Kuátisuálui ~ Kuáti­
+suáloi (IW 2000) Pieni saari Sarmijärven1 Vel-
+maniemen koillispäästä 0,3 km kaakkoon.
+rinsaamen määriteosaselitys: kuáti = kota.
+L
+Laanajärvi1 - Laanâjävri1 (SA 1964) Ison
+Arttajärven eteläpään länsipuolella.
+Laanjärvet.
+Laanaselkä - Laanâ"ielgi.
+Laanajärvi2 - Laanâjävri2 (3832 2, JAM
+2003) Kurujärvestä 2 km länteen.
+Laanalampi ja Laanapäät.
+Laanalampi (3832) Ylimmäisen Kerttujär-
+ven koillispuolella.
+dennäköisesti Laanjáávráš.
+Laanajärvi.
+Laanapäät (3832) Tunturi Kurujärvestä
+2 km lounaaseen.
+näköisesti Laanuáivááh.
+Laanaselkä - Laanâ"ielgi (3834) Kol-
+men kilometrin mittainen selänne Ison Artta-
+järven eteläpäästä 2 - 5 km länteen.
+Laanajärvi1.
+Laanjáávrášluobâl (SA 1964) Pieni lom-
+pola Laanjärvistä lähtevän ojan yläpäässä.
+Laanjärvet, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+jävri = järvi > järvisen, luobâl = lompola.
+Laanjärvet - Laanjávrááh (3843 1)
+Kaksi pientä järveä Kirakkavuonon pohjukas-
+ta 1 km etelään.
+saamesta: laan = yhdysosalyhentymä sanasta
+laanâ = lihakaltio, jávrááh = monikon deminu-
+Laanâ
+on lähde (kylmäkaltio), johon suolan puutteessa
+upotettiin syksyllä peuranlihoja (T. I. Itkonen
+Laanjuuvâš (SA 1964) Pieni joki Laanjär-
+vistä Kirakkavuonoon.
+Laanjärvet, juuvâš
+Laatikkosaari - Postâlaatikkosuálui
+(3841 1) Saari Inarijärvessä Ison Kapaselän län-
+silaidalla.
+Inarinsaamennos suomen kielestä tai
+on erikoinen nimihybridi, sillä jos se olisi pelk-
+kää inarinsaamea, nimi olisi Postâloovásuálui,
+loová = laatikko.
+Laattianiemi - Lätteenjargâ (LL 1981)
+Mahlatin (Inarijärven suurin saari) eteläisin
+Laavulammet - Lávujáávráš (SA 1964)
+Silkejärvestä 0,3 km lounaaseen.
+Inarinsaamen nimi yksikössä.
+Laavuvaara (3832) Pyöreä vaara Saukko-
+järvestä1 1 km kaakkoon.
+on todennäköisesti Lávuvääri.
+Lahdenperä (3842 2) Talo Partakonselän
+Lahdenpeska - Luovttiipiäskáš (3843 1)
+Kapea maakannas Mannersaaren puolessa vä-
+rinsaamesta: piäskáš = deminutiivimuoto sanas-
+ta peski = peska > peskanen.
+Peska on tässä
+tapauksessa kahden saaren välinen matalikko,
+joka voi kuivuakin.
+myös Lahdenpeskansaaret - Luovttiipiäskáá-
+suolluuh.
+Lahdenpeskansaaret - Luovttiipiäs­
+ká��suolluuh (3843 1) Pienten saarten ryhmä
+Mannersaaren eteläpuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: piäskáá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta peski
+= peska > peskasen.
+Lahdenpes-
+ka.
+Lahesluohtâ (AWG 1901) Lahti Mahlatin
+kaakkoispäässä Lankovaaran ja Pikkuvaaran
+Inarinsaamea: lahes = genetiivinen yh-
+dysosajohdos sanasta lakke = puolikas, luohtâ
+Nimiperheeseen kuuluu myös ulkomuo-
+doltaan samannäköinen Lahessaari.
+sessa kartassa 3832/2001 Isolahti, joka on län-
+nempänä.
+Lahessaari (3832) Nuoransuuselän etelä-
+Inarinsaamen nimi on todennäköises-
+ti Lahessuálui.
+Saaren ulkomuoto muistuttaa
+Mahlatin koillispäässä sijaitsevaa Lahesluohtâ-
+lahtea.
+Ilmeisesti mukaelmasuomennos inarin-
+Lahesluohtâ.
+Lahjahamina - Skie¹sátku (KL) Mies-
+niemen pohjoisranta Partalahden ja Elinalah-
+den välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Lahjahaminan-
+Lahjahaminanvaara (RP 1991) Miesnie-
+men länsipään kolmesta vaarasta keskimmäi-
+Lahjahamina.
+Lahoaittasaari - Mieskâsáittáásuálui
+(3841 1) Paavisvuonon pohjoisosassa.
+áittáá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+äitti = aitta > aittasen.
+Lahtiapajanjärvi (LL 1981) Siskelijärven1
+ja Siskelivuonon välinen vesiosuus, jossa on ol-
+lut nuottauspaikka nimeltään Lehtiapaja.
+Laispetlahti ~ Laisperä - Laišpott­
+luohtâ ~ Laišpetluohtâ (3843 1, YAS) Inari-
+järven lahti Lusmanuoran länsipään eteläpuolel-
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: laiš =
+tuntematon sana, pet = muunnos sanasta pottâ
+= perä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Laispe-
+ränniemi - Laišpottnjargâ ~ Laišpetnjargâ ja
+Laisperäjärvi - Laišpottjävri ~ Laišpetjävri.
+Laisperänniemi - Laišpottnjargâ ~
+Laišpetnjargâ (3843 1, YAS) Kapea niemi
+Inarijärvessä Lusmanuoran ja Kaikunuoran
+yhtymäkohdan eteläpuolella.
+Laispetlahti ~ Laisperä.
+Laispetjärvi ~ Laisperäjärvi - Laiš­
+pottjävri ~ Laišpetjävri (3843 1, YAS) Pieni
+järvi Laispetlahden ~ Laisperän eteläpuolella.
+Laispetlahti
+~ Laisperä.
+Laitavaara ~ Kylkivaara - Ruobduin­
+vääri (TII 1963, MML) Sarminiemen lounais-
+Epätarkat suomennokset inarinsaa-
+mesta: ruobduin = komitatiivimuoto sanasta
+ruobdâ = keskilaita (veneessä).
+Vaaran luoteis-
+laita on yhtä jyrkkä kuin kumollaan olevan ve-
+neen keskilaita.
+Laitavaaranselkä (3832) Nanguvuonosel-
+kä Laitavaaran ja Nanguniemen välissä.
+Laitavaara.
+Laivalaassa - Skiijpâlássá (3841 1)
+Ukonselän1 lounaisosassa.
+saamesta tai inarinsaamennos suomen kielestä.
+Saari on pitkä ja kapea kuin laiva.
+Laklemijärvet - Lagglimjäävrih (TII
+1963) Kaksi järveä peräkkäin Majavajärven
+lounaispäästä 1,5 - 4 km etelään: Pieni Laklemi-
+järvi - Uccâ Lagglimjävri ja Iso Laklemijärvi
+- Stuorrâ Lagglimjävri.
+Mukaelmasuomennok-
+set inarinsaamesta.
+kertoo Kalevalaseuran vuosikirjassa 52 seuraa-
+"Sm.
+nimen kansanomaisuudesta ei ole
+varmuutta: joka tapauksessa lp.
+nimi on
+primaari (alkuperäinen).
+Sen määriteosa on
+muodoltaan ikään kuin aktio inarinlapissa
+nykyään tuntemattomasta kolmitavuisesta
+verbistä".
+Inarinsaamesta löytyy kuitenkin sana laggâ
+= suolaliemi ja lagglim on yhdysosalyhentymä
+sanasta laggâlim = aktiomuoto verbistä laggâli˜
+= kastaa suolaliuoksessa.
+Laggâ on karkeasta
+suolasta valmistettu suolaliuos ja näin ollen sana
+tarkoittaisi lihan tai kalan kastamista suolaliuok-
+Lakopetäjänniemi (LL 1981) Ivalojoen-
+suun pohjoisimman saaren pohjoispää.
+Niemes-
+sä on sijainnut (sijaitsee) laossa (kaatunut) oleva
+(ollut) petäjä (mänty).
+myös Lakopetäjänsaari.
+Lakopetäjänsaari (LL 1981) Ivalojoensuun
+Lakopetäjännie-
+Lakšnjargâ ~ Lákšnjargâ (TII 1963)
+Entinen kruununmetsätorppa Paatsjoen itäran-
+nalla Venäjälle luovutetulla alueella.
+perustanut kuuluisa velmu Ristnas-Pekka (Pet-
+Myöhemmin kruunumetsätorpan on
+omistanut metsänvartija Yrjö Iisakki Seppänen
+(*1902 Kestilässä).
+Inarinsaamea: lakš = tun-
+tematon sana, vaikkakin se voisi olla deminu-
+tiivinen johdos koltansaamen sanasta laakk =
+katto, laki tai päällisosa vaimon lakissa, njargâ
+Lallajärvi - Lállájáávráš (SA 1963,
+4822 2+4824 1) Kivijärven1 pohjoispäästä
+0,5 km itään oleva lampi, jonka rannalla on
+sijainnut Morottaja-niminen talo.
+suomennos inarinsaamesta: lállá = johdos poh-
+joissaamen sanasta lállit = hautoa (munia) tai
+samaa tarkoittavasta inarinsaamen sanasta
+läälli˜, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Lamahaukijärvi - Lämispuškojävri
+~ Lämespuškojävri - Läämes Nu'³³eš­
+jäu'rr (4911 2, JM) Sollomusjärven eteläosan
+koltansaamennos inarinsaamesta: lämis = attri-
+buuttimuoto sanasta läämis = rampa, vaivainen,
+puško = hauki.
+Topografikunnan karttalehdes-
+sä 4911 2/2002 nimi on virheellisesti Lama-Hau-
+Lammasjärvi1 - Savzâjáávráš (3843 1)
+Lampi Korvasjokisuulta 1 km lounaaseen.
+Lammasjärvi2 (3832) Pitkulainen järvi
+tavaarasta 1,5 km itään.
+Lammaskotasaari (3832) Saari Inarijär-
+vessä Istumasaaren ja Mahlatin välissä.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Savzâpuvre-
+suálui.
+Veskoniemeläiset ovat pitäneet saaressa
+lampaitaan kesäisin.
+Lammaslahti - Láábbušluohtâ (3844 1,
+SA 1963) Nitsijärven eteläisin lahti.
+johtava suomennos inarinsaamesta: láábbuš =
+genetiivinen johdos sanasta lábbâsâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta lääbis = karitsa > karitsai-
+sen. A. Burgmanin kartassa v:lta 1897 nimi on
+"Lääpusch lahti".
+Láábbušluohtmyetki.
+Lammasniemi1 - Sau††njargg (MML
+2006) Kapea niemi Sevettijärven Sen"uájá-suo-
+jan perällä.
+Lammasniemi2 - Savzânjargâ (YAS)
+Kapea niemi Kessijärven etelärannalla Merjes-
+lompolan kohdalla.
+Lammasniemi3 (3832) Pitkä ja kapea nie-
+mi sekä ryhmä taloja sen tyvellä Alimmaisen
+Mustajärven ja Ivalojoen välissä.
+Lammassaaret (3832 08) Monta kapeaa
+saarta rinnakkain Ivalojoen Karsikkomukka-
+vuopajassa.
+Lammassaari1 - Sau††suâl (MML
+2006) Lähes kahden km2:n suuruinen vesien
+ympäröimä vaara Kirakkajärven1 kaakkois-
+Lammassaari2 - Savzâsuálui1 (3844 1,
+AS) Inarijärven Kallovuonossa.
+Lammassaari3 - Savzâsuálui2 -
+Sau††suâl (3844 1, AS, MML) Nitsijärven
+eteläosassa 'olâ"uoppâmnjargâ-niemen länsi-
+Lammassaari4 ~ Iso Siltasaari - Savzâ­
+suálui3 ~ Stuorrâ Šaldomsuálui (3844 1,
+AS, SA 1964) Nitsijärven pohjoisosan suurin
+Siltasaari ja Lammassaari muodostavat yhdes-
+sä paikannimen Siltasaaret - Šaldomsuolluuh.
+Lammassaari5 - Savzâsuálui4 (3843 1)
+Inarijärven Kessivuonossa.
+Lammassaari 6
+Savzâsuálui 5
+(3841 2, EA) Inarijärven Muurahaisniemestä
+1 km itään.
+Lammassaari7 - Savzâsuálui6 (3841 1)
+Inarin kirkonkylän kohdalla Juutuansuun koil-
+Lammassaari8 (3841 1) Kankivuonon ete-
+läisin saari Inarijärvessä.
+todennäkâisesti Savzâsuálui.
+Lammassaari9 - Sevásuálui (MML,
+SA 1964) Nammijärven suurin saari sen
+kaakkoisreunalla.
+Saaren eteläinen pää on
+"Puol¿âsuálui".
+osaselitys: sevá = murrejohdos sanasta seve =
+eläimen säkä.
+Ilmeisesti saaren silhuetti muistut-
+taa eläimen, ehkä poron säkää.
+Lammassaari10 (RP 1991) Inarijärven
+Nanguvuonossa Koiralahden kohdalla.
+saamen nimi on todennäköisesti Savzâsuálui.
+Lammassaari11 (3832) Ivalojoessa Koppe-
+lon kylän kohdalla.
+Lammassaari12 - Savzâsuálui7 (MML,
+SAK 2004) Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ah-
+venjärven12 koillispäässä oleva pieni saari, jossa
+Ahvenjärven Kuuvat ovat pitäneet lampaitaan.
+Lammassaari13 (3832 2) Inarijärven Nan-
+guvuonossa Kenkäniemen itäpuolella.
+Lammasvuopaja - Savzâvyeppee
+(MML, SA 1964) Vuopaja Nammijärven
+Ááhárnjargâ-niemen ja kapean Savzâvyeppee-
+njargâ-niemen välissä.
+lehdessä 4822 2+4824 1/2001 nimi on sijoitettu
+virheellisesti Savzâvyeppeenjargâ-niemen vää-
+rälle puolelle.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Savzâvyeppee-
+njargâ.
+Lampikeino (MML) Reitti Ilkiäjärvestä3
+Kivijärvien ~ Kivilampien kautta Juutuan var-
+Lanalaassa (MML) Pieni saari Surnuvuo-
+non Pikku Mäskisaaren itäpuolella Inarijärves-
+kuitenkin Lanjärvi.
+Lanjärvi - Laanjáávráš (3843 1, SA
+1964) Pieni järvi Tiaisvaaran eteläpuolella.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: laan = yh-
+dysosalyhentymä sanasta laanâ = lähde (kyl-
+mäkaltio), johon suolan puutteessa upotettiin
+syksyllä peuranlihoja (T. I. Itkonen 1961, s. 5).
+Lankovaara (3832) Mahlatin kaakkoisin
+vaara, jonka inarinsaamen nimi on mahdolli-
+sesti Mahâlâhváárááš.
+Mahlatti.
+Lapinoja (RP 1991) Nukkumajoen itäpuol-
+ta Juutuanvuonoon.
+Ojan suulla sijaitsee sa-
+manniminen talo.
+Lappalaisten Pirunpää ~ Lappalais­
+päävaara (3831, LL 1969) Terävähuippuinen
+vaara Luttojärven itäpuolella.
+Vaara muistuttaa
+lounaasta tai koillisesta katsottuna muinaista
+naisen sarvipäähinettä, mistä ehkä nimi.
+myös Hurun Pirunpää.
+Lastavuopaja (3841 1) Kankivuonon vuo-
+paja Näpsäjärveä kohden Inarijärvessä.
+saamen nimi saattaisi olla Rastavyeppee, rasta
+= poikki, koska vuopaja lähes katkaisee Näpsä-
+järven koillispuolella sijaitsevan niemen ja olisi
+siten mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Latovaara (3832) Kerttuvaaroihin kuulu-
+va vaara Ylimmäisestä Kerttujärvestä pohjois-
+Latvajärvenpukki (RP 1993) Jyrkkä vaa-
+ra Latvajärven pohjoispuolella.
+Latvajärvi.
+Latvajärvi - Uᘘiveijáávráš (3814)
+Nukkumajoen latvajärvi.
+määriteosaselitys: ks.
+Uᘘivei, jáávráš = demi-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Latvajärven-
+pukki ja Latvakuru.
+Latvakuru (3814) Inarijärveen laskevan
+Nukkumajoen ylimmäinen kuru Latvajärven
+Laukkukari - Lavkkâkárgu (3841 2,
+EA) Kari Inarijärvessä Kasariselän pohjois-
+Laulujänkä (RP 1991) Miesniemen Aalto-
+vaaran itäpuolella.
+Kyse on metson soidinpai-
+kasta.
+Laulujärvi - Lavlâjävri (3844 1) Pieni
+järvi Hammasjärven pohjoispään ja Ison Har-
+rijärven välissä.
+Ilmeisesti inarinsaamennos
+Kyse on metson laulusta eli
+soitimesta.
+Laulumaa1 - Kimeseennâm (3843 1)
+Vaaranselänne Tervavuonon Pahtalahden poh-
+Suomennos inarinsaamesta.
+riteosa viittaa keväiseen metson soidinaikaan.
+Laulumaa2 (3832) Mattojärvestä 2 km etelä-
+Kyse on metson soidinpaikasta.
+Laulurinne (RP 1991) Jurmorovien lounais-
+Lauluselkä ~ Otsamonselkä (LL 1977)
+Otsamon koillispuolella.
+Kyse on metson soidin-
+paikasta.
+Laulutievat (RP 1993) Kuortakkijärven
+eteläpäässä.
+Nimi viittaa keväiseen metsonlau-
+luun.
+Lauluvaara2 - Kimesvääri2 (LL 1981)
+Nuottamajärven2 koillispuolella.
+taan epätarkka suomennos inarinsaamesta: ki-
+mes = kiima.
+Kyseessä metson soidinvaara.
+Lauttajärvet1 - Puárreejäävrih -
+Puä'r'revjää'ur (4913 1) Näätämön kautta
+Norjaan johtavan maantien molemmin puolin.
+Lauttajärvet2 - Lävdisjäävrih (SA 1964)
+Kaksi järveä Nangujärvestä 7 km itään: Ylem-
+pi Lauttajärvi - Pajebuš Lävdisjävri ja Alempi
+Lauttajärvi - Vuálábuš Lävdisjävri.
+suomennokset inarinsaamesta: lävdis = mahdol-
+lisesti lyhentynyt muoto attribuutista lävvidis =
+tiivis, taikka johdos verbistä lävvidi˜ = liittää
+kaksi verkkoa limittäin jataan, tai johdos sa-
+nastá láávtáš = lihalava.
+luu myös Lauttaselkä - Läävdis"ielgi.
+Lauttajänkä (3832) Suo Ison Kotsamojär-
+Lauttajärvi1.
+Lauttajärvi1 (3832) Naajoen ~ Nangujoen
+Kotalompolan lounaispuolella.
+kuuluu myös Lauttajänkä.
+Lauttajärvi2 - Puornâjáávráš2 (SA
+1964) Mustolasta 0,8 km itä-kaakkoon.
+saamen nimiselitys: puornâ = purnu (lihan ja
+kalan säylytyskuoppa), jáávráš = deminutiivi-
+Lauttajärvi3 - Puárreejáávráš1 (SA
+1964) Sarmijärven1 ja Kelovaaran puolessa vä-
+Lauttalahti - Puä'rreluhtt (MML, JM)
+Suolisvuonon Jäkäläsaaren3 länsipuolella.
+Lauttasaaret - Puárreesuolluuh ~
+Láávtášsuolluuh (3941 2, ES, YAS) Pienten
+saarten ryhmä Inarijärvessä Tavesaaren etelä-
+pografisessa karttalehdessä 3843 1/2000 nimi on
+yksikkömuodossa, vaikka saaria on kolme.
+Lauttasaari (MML) Nammijärven kol-
+manneksi suurin saari sen koilliskulmalla.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Puárree-
+vuáppáásuálui.
+Lauttavuopaja.
+Lauttaselkä2 - Lävdis"ielgi (SA 1964)
+Selänne Nangujärven Joutavalahdesta4 6 km
+Lauttajär-
+vet2.
+Lauttasjärvi - Láávtášjävri (3843 1) Pie-
+ni järvi Majavajärven lounaispäästä 1 km luo-
+Lauttavuopaja - Puárreevuáppáš
+(MML) Nammijärven koillisrannalla.
+vuáppáš = deminutiivinen murremuoto sanas-
+ta sanasta vyeppee = vuopaja > vuopajainen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Lauttasaari ja
+Puárreevuáppááváárááš.
+Láábbušluohtnjargâ (AS) Nitsijärven
+Lammaslahden itäpuolinen niemi.
+maslahti1, luoht = yhdysosalyhentymä sanasta
+luohtâ = lahti, njargâ = niemi.
+Láávtášluohtâ (AS) Lahti Nitsijärven Ul-
+kupetäjänniemen tyven etelärannalla.
+saamea: láávtáš = tukien tai tolppien varaan ra-
+kennettu lava elintarvikkeiden säilyttämiseen,
+Lee˜iikieddi (TII 1963) Hietajärven2 itä-
+puolella sijaitsevan Ison Kotsamojärven poh-
+Inarinsaamea: lee˜ii = deminu-
+tiivimuoto sanasta lee˜i = hietapohjainen suo,
+Leeibâškuoškâ (TII 1963) Koski Tikki-
+ojan puolessa välissä Jollusjärven ja Nangu-
+vuonon välissä.
+Inarinsaamea: leeibâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta leibi = leppä, kuoškâ =
+koski.
+Leenanlaassa (SA 1963) Inarijärvessä Uit-
+toniemen ja Naarassaaren välissä.
+Leenan hen-
+kilöllisyys ei ole tiedossa.
+Leenan Matin oja ~ Lelpe­Matin oja
+(RP 1993) Nukkumapään koillisrinteeltä Kivi-
+ojaan1 ~ Hulpaojaan.
+Nimi Leenan Matin eli
+Lelpe-Matin (Matti Martinpoika Mattus, 1875 -
+köisesti Liäiná Maati juuvâš.
+Lehmänjänkkä - Kusâjeggi (LL 1981)
+Pieni suo Seulavaaran kaakkoispuolella.
+Jänkkä = peräpoh-
+jolan murretta ja tarkoittaa suota.
+Ehkä lehmä
+on uponnut siihen.
+Lehmänuittamaniemi - Vuojâlâttâm­
+ämmirâš (Ella Sarre) Kumpare Kessivuonon-
+perän länsirannalla.
+suomennos inarinsaamesta: ämmirâš = deminu-
+tiivimuoto sanasta ämmir = kumpu, tieva, kun-
+nas.
+Alueen asukkaat uittivat lehmiään lahden
+poikki niemen kohdalla.
+Lehmävaara (RP 1990) Vuontisjärven län-
+sipuolella Uppijärven ja Vaaranpäällyslammen
+Lehtikaita (LL 1969) Luton ja Sodankylän
+vastaisen kunnanrajan välissä.
+kuuluu myös Lehtikaitajärvi.
+Lehtikaitajärvi (LL 1969) Lehtikaidan ja
+Sodankylän vastaisen kunnanrajan välissä.
+Lehtikaita.
+Lehtikuru (3833+4811) Kattakaidan länsi-
+Lehtisaaret1 - Lostâsuolluuh1 - Lõstt­
+suõllu (3844 1, SA 1964, MML) Kolme saarta
+Inarijärvessä Iso-Söimin koillispuolella.
+Lehtisaaret2 - Lostâsuolluuh2 (3841 2)
+Inarijärven saaria Paksu-Petäjäsaaren ja Viha-
+laissaarten välissä.
+Lehtisaaret3 (LL 1981) Inarijärven Isosta
+Jääsaaresta 2 - 3 km lounaaseen.
+nimi on todennäköisesti Lostâsuolluuh.
+Lehtisaaret4 - Lostâsuolluuh3 (EA)
+Mahlatin ja Hoikka Petäjäsaaren välissä.
+Lehtisaari1 - Lostâsuálui (SA 1964) Ina-
+rijärven Tervasaaresta 0,6 km pohjoiseen.
+Lehtisaari2 ~ Pahtasaari (RP 1990) Saari
+Inarijärvessä Kalkusalmen1 kaakkoislaidalla.
+Lehtivaara1 (MML) Pyöreä vaara Inarin
+kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitsevan Sauk-
+kojärven itäpuolella.
+Lehtivaara2 (3841 1) Sevettijärvelle johta-
+van maantien eteläpuolella Utsjoen ja Sevetti-
+järven teiden risteyksesta 5 km itään.
+Leibikuá˜áášnjargâstuh (AVV) Solo-
+järven pohjoisrannan eteläisin niemi.
+saamea: leibi = leppä, kuá˜ááš = deminutiivi-
+muoto sanasta kuáti = kota > kotasen, njargâs-
+tuh = niemeke.
+Leibikuá˜áášpähti.
+Leibikuá˜áášpähti (AVV) Pahta Solojär-
+ven pohjoisrannalla Leibikuá˜áášnjargâstuh-
+niemen koillispuolella.
+Leibikuá ˜ááš-
+njargâstuh, pähti = pahta.
+Leipäsaari - Läbissuáloi (IW) Pieni saa-
+ri Sarmijoen luusuan pohjoispuolella Sarmijär-
+vessä1.
+läbis = yhdysosalyhentymä sanasta lääbis =
+karitsa.
+Lihavaara (3823 2) Vaara Juutuan kaak-
+koispuolella sijaitsevasta Päiväpuolijärvestä
+1,2 km itään.
+Leirikeskus (3833+4811) Inarin seurakun-
+nan ylläpitämä leirikeskus Uudenjoen itärannal-
+la Kattajärvestä2 0,7 km pohjoiseen.
+Lemmenkivi (RP 1990) Siirtolohkare Inaris-
+ta pohjoiseen johtavan maantien pohjoisreunal-
+Kiveä vasten on ollut tuki jo toistakymmentä
+vuotta, ikäänkuin kiven maantielle vierimisen
+estämiseksi.
+Lengisaaret - Le¹gisuolluuh (3832, TII
+1963) Kaksi saarta Nanguvuonon keskellä Ken-
+käniemestä 1,5 km kaakkoon.
+mennos inarinsaamesta: le¹gi = länki.
+Saaret
+muodostavat ikäänkuin ajoporon länkiparin.
+Lenje (3841 1) Inarijärven Ukonselän1 koil-
+lispäässä sijaitsevien Pääsaarten koillispuolisista
+Lenje-saarista suurin.
+Inarinsaamea: lenje = olla
+makuullaan.
+Ehkä kyse on saaren silhuetista,
+koska sen lounaispäässä on neljä huippua, jotka
+muodostanevat mielleyhtymän makuullaan ole-
+vasta eläimestä (ehkä porosta).
+kuuluu myös Lenjesuolluuh.
+Lenjesuolluuh (3841 1) Kolme saarta Ina-
+rijärven Ukonselän1 koillispäässä sijaitsevien
+Pääsaarten koillispuolella.
+Lenje, suolluuh =
+monikkomuoto sanasta suálui = saari > saaret.
+Le¹gisuáluinjargâ (AWG 1897) Kirakka-
+niemen kärki Ukonrepimäsaaren kohdalla Ina-
+rijärvessä.
+Inarinsaamea: le¹gi = länki, suálui
+= saari, njargâ = niemi.
+Ukon-
+repimäsaari.
+Lentokonelampi (3832) Aviaispään ja
+Mukkajärven4 välissä.
+Lampeen on sota-aikaan
+pudonnut Junkers 88 -lentokone.
+Leonjärvi (3831) Alajoessa Alalompolasta2
+2 km ylävirtaan.
+Leppäjärvi1 - Leibijävri (3843 1) Möyry-
+vaaran pohjoispuolella.
+Leppävaara.
+Leppäjärvi2 - Leibijáávráš (3834) Pieni
+järvi Silkevaaran itäpuolella.
+Rannalla kasva-
+nee leppää.
+nos inarinsaamesta, jáávráš = deminutiivimuoto
+Leppäkari ~ Leipäkari (RP 1991) Mies-
+niemen pohjoisrannan tuntumassa Tissikivi-
+saaren kohdalla Inarijärvessä.
+men perusteella voisi päätellä inarinsaamen
+nimen olevan Leibikárgu, jolloin se olisi suora
+suomennos inarinsaamesta, vaikka alkukielistä
+nimeä karille ei olekaan.
+Leppäoja - Leibijuuvâš (3843 1) Leppä-
+järvestä Leppäojanjärveen.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: juuvâš = de-
+minutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jokinen.
+Leppäojanjärvi - Leibijuvviijáávráš
+(3843 1) Järvi, johon Leppäoja laskee pohjoi-
+sesta.
+juv vii = deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki
+> jokisen, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Leppä-
+Leppävaara - Leibivääri (3843 1) Möy-
+ryvaaran itäpuolella.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Lep-
+päjärvi - Leibijävri, Leppäoja - Leibijuuvâš ja
+Leppäojanjärvi - Leibijuvviijáávráš.
+Lerttaoja - Liärtjuuvâš (SA 1964) San-
+tapään länsipuolelta Venäjän puolelle laskeva
+puro.
+liärt = yhdysosalyhentymä ilmeisesti tuntemat-
+tomasta koltankielisestä sanasta.
+Leutaniemi - Levdeenjaargâš ~ Lev­
+deenjargâ (EA) Aibutvuononsuun pohjois-
+ta: levdee = tekijä verbissä levâtti˜ = levittää >
+levittäjä, levetä > leventäjä, njaargâš = deminu-
+tiivimuoto sanasta njargâ = niemi > nieminen.
+Leutolahti - Liävdooluohtâ (TII 1963)
+Muddusjärven eteläosan pisin lahti Vuontisjär-
+ven eteläpään kohdalla.
+inarinsaamesta: liävdoo = nykykielessä tunte-
+maton sana, vaikkakin T. I. Itkonen (1945: Suo-
+men lappalaiset II, s. 523) kehottaa vertaamaan
+ruijanlapin sanaan læv'do = 'keno'.
+Leutujärvi - Liävdoojävri (3841 1)
+Luosman ja Vuontisjärven välissä.
+masuomennos inarinsaamesta: liävdoo = ny-
+kykielessä tuntematon sana, vaikkakin T. I.
+Itkonen (1945: Suomen lappalaiset II, s. 523) ke-
+hottaa vertaamaan ruijanlapin sanaan læv'do
+Leveälahti - Kubdâluohtâ1 (SA 1963)
+Nitsijärven Nililahden lounaiskulmalla.
+Lahti on
+muihin Nililahden lahtiin nähden leveä.
+Leviä Petäjäsaari - Kossâpecsuálui
+(3841 2, EA) Suuri saari Inarijärvessä Kasari-
+selän eteläpäässä.
+rinsaamesta: kossâ = attribuuttimuoto sanasta
+kossuv = paksu (pyöreistä esineistä, tässä ta-
+pauk sessa männyistä).
+Korrekti suomennos oli-
+si Paksupetäjäsaari.
+Nimiperhe ja määriteosase-
+Leviävuopajasaari (3832) Ivalojoessa
+Alasaaren itäpuolella.
+Liekovuopaja (RP 1993) Pohjoisimman
+Liekovuopajasaaren kaakkoislaidalla.
+heeseen kuuluu myös Liekovuopajasaaret.
+Liekovuopajasaaret (3841 1) Inarijärvessä
+Suovasaarten koillispuolella oleva saariryhmä,
+joista puolet on Matti Lehtolan mukaan mer-
+kitty Suovasaariksi.
+Ne ovat hänen mielestään
+muualla.
+Liekovuopaja.
+Lihasaaret - Uá¿¿isuolluuh (ES) Kaksi
+saarta Inarijärvessä Koutukinsaaren ja Kuor-
+pasaaren välissä.
+Saarista eteläisempi on Ah-
+masaari - Kee˜hisuálui.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Li-
+hasalmi - Uá¿¿isuálui.
+Lihasalmi - Uá¿¿i"uálmi (3841 2, ES)
+Lihasaarten välissä.
+Lihasaaret.
+Lihavankalanjärvi - Pyeidiskyel­
+jáávráš1 (3834) Ison Arttajärven eteläpäästä
+4 km länsi-luoteeseen.
+Lihavansiianjärvi (3834) Pieni järvi Ison
+Arttajärven pohjoispäästä 2,5 km länteen.
+Järvi
+on samassa vesistössä kuin Lihavankalanjärvi -
+Pyeidiskyeljáávráš ja, koska inarinsaamen sana
+kyeli tarkoittaa kalan lisäksi myös siikaa, voisi
+Lihavankalanjärven nimi olla Lihavansiianjär-
+Tässä saattaa olla kyseessä nimivirhe tai si-
+jaintivirhe suomenkielisen nimen osalta.
+Liinassalmi - Liinaš"uálmi (3841 2, EA)
+Kapea salmi Inarijärvessä Koutukinsaaren2 ja
+Suovasaaren välissä.
+Liinašpiäskáš.
+Liinasvuono - Liinašvuonâ (3841 2, EA)
+Palkissaaren pohjoispuolella.
+Liinašpiäskáš (TII 1963) Koutukinsaa-
+ren2 ja Palkissaaren välissä oleva peska eli
+saaressa oleva matala kapeikko, joka on Ina-
+rijärven säännöstelyn jälkeen joutunut veden
+alle.
+Inarinsaamea: liinaš = deminutiivimuoto
+sanasta lijne = liina.
+myös Koutukinsaari2 - Liinašpiäskáásuálui,
+Liinassalmi - Liinaš"uálmi ja Liinasvuono -
+Liinašvuonâ.
+Liippalampi - Taabˆâsluubbâl (MML
+2006) Ison Harrijärven kaakkoispuolella.
+Liisan Jounin nuora - Liisá Jovn nye ri
+(3841 2, AM) Salmi Inarijärvessä Varttasaaren
+ja 'ärbinsuálui-saaren välissä.
+Jouni Liisanpoika Mustan
+(1896 - 1956) mukaan, jota kutsuttiin myös Jou-
+nin Jouniksi (isänsä mukaan) ja Piippu-Jounik-
+si (piippunsa mukaan) sekä Saapas-Jouniksi,
+koska oli lainannut joskus saappaat Mikon
+Ollilta (Olli Aikio) eikä muistanut palauttaa
+niitä (Sammeli Morottajan kertomus Tovlááh
+mainâseh -kirjassa (Morottaja M. 1996, s. 104 -
+Liisan Jounilla oli kota kyseisen nuoran
+varrella.
+Liittojärvet - Littojäävrih (YAS) Kak-
+si järveä vierekkäin Inarijärven Ikkerinvuonon
+perältä 1 - 2 km itään.
+Eri paikoissa asuneet miehet olivat
+tehneet liiton eli sopineet kohtaamisesta kysei-
+sillä järvillä poroasioissa.
+Liittojärvi - Littojävri (3843 1) Kessivuo-
+nonperän lounaispuolella sijaitsevan Korvas-
+Järvelle on tehty liitto eli on sovittu
+kohtaamisesta poroasioiden tiimoilta.
+heeseen kuuluu myös Liittovaara - Littovääri.
+Liittolahti - Litmááluohtâ ~ Ánnáá­
+luohtâ2 ~ Ääniluohtâ (MV 2003, SA 1964)
+Lahti Sulkusjärven1 itäosassa Sähmivaaran län-
+Mahdollisesti suomennos inarinsaa-
+mesta: littom > littomáá > litmáá = tehdä liitto.
+Rinnakkaisnimet ovat vähemmän käytettyjä.
+Liittovaara - Littovääri (SA 1964) Ma-
+tala vaara Liittojärven länsipuolella.
+Liitto-
+Lillukkalahti (3841 2) Ollut ennen Inarijär-
+ven säännöstelyä pitkä lahti Varttasaaren poh-
+joispäässä, mutta nykyään se on yhteydessä
+Liisan Jounin nuoraan.
+Mahdollisesti uudisnimi.
+Limppojeggi (YAS) Suo Kessivuononkai-
+dan ja Kessijoen välissä.
+Inarisaamea: limppo =
+limppu (jäkäläinen, ajoporojen ruokkimiseen).
+Nimiperheeseen kuuluu myös Limppojuovâ.
+Limppojuovâ (YAS) Louhikko Limppojeg-
+gi-suon luoteispäässä.
+Limppojeggi, juovâ
+= louhikko.
+Linjajuppura (3833) Sodankylän vastai-
+sella kunnanrajalla Mäskivaarasta 3 km länsi-
+Linjamaanlampi (3833+4811) Pyöreä lam-
+pi Sodankylän vastaisella kunnanrajalla ole vien
+Linjamaitten luoteispuolella.
+Lin-
+jamaat.
+Linjamaanoja (3833+4811) Linjamaanlam-
+mesta Sodankylän kunnan puolella sijaitsevaan
+Harrijärveen10.
+Linjamaat.
+Linjamaat (LL 1969) Sodankylän ja Ina-
+rin kunnan välisellä rajalinjalla Riukuselästä
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Lin-
+jamaanlampi ja Linjamaanoja.
+Linjavaara (3832) Pieni vaara Ronkajär-
+ven itäpuolella.
+Vaaran ylittää Kaitamojärveltä
+Aviaispäähän kulkeva linja-aukko, jota ei ole
+enää merkitty nykyisiin karttapainoksiin.
+Linjan
+Linnunpesäsaari - Loddepessuálui
+(SA 1964) Pieni saari Inarijärvessä Paatsjoen
+luusuassa.
+Ilmeisesti inarinsaamennos suomen
+kielestä, koska linnun pesä on inarinsaameksi
+piervâl.
+Lintujärvi1 - Loddejävri (LL 1978) Inari-
+järven Mahlattinuoran ja Ukonjärven1 puolessa
+Lintujärvi2 (LL 1969) Luton länsipuolella
+Kotataipaleenjärven kohdalla.
+Lintumaa (3832) Pienteollisuusalue Törmä-
+sen itäpuolella.
+Lintusaaret - Loddesuálui (SA 1963)
+Viimassaaresta 2,5 km itään Inarijärvessä.
+mesta: suálui = saari.
+Saaria on kyllä useita,
+mutta ilmeisesti vain yksi niistä on 'Lintusaari'.
+Liskujärvi - 'uuskâsjävri (SA 1964)
+Ruijanjoen jokijärvi Luottojärven eteläpäästä
+Littosjängältä Luttoon.
+Taustalla inarinsaamen
+sana littošâš < litto = liittonen < liitto.
+inarinsaamen nimi saattaisi olla Littosiijuuvâš
+tai Littosaijuuvâš eli 'Liittopaikanjoki'.
+heeseen kuuluvat myös Littosjänkä2 ja Littos-
+Littokuoškâš ~ Littokuoškâ (TII 1963,
+SA 1964) Koski Kahlomalompolan yläpuolel-
+la Nellimjoessa.
+Inarinsaamea: litto = liitto,
+kuoškâš = deminutiivimuoto sanasta kuoškâ =
+Rinnakkaisnimi on nuorempi.
+Littosaijáávráš (KN) Pieni järvi Venä-
+jän puolella Itäisestä Palokotajärvestä 0,7 km
+Inarinsaamea: littosai = yhdysosalyhen-
+tymä yhdyssanasta littosaje = tapaamispaikka,
+Kolttien ja inarinsaamelaisten tapaamispaik-
+ka poroasioissa.
+Littosjänkä1 (3833+4811) Suo Sodankylän
+vastaisella kunnanrajalla Mäskivaarasta 3 km
+länsi-lounaaseen Luton eteläpuolella.
+Littonen ~ Littosjoki.
+Littosjänkä2 (3833+4811) Suo Raja-Joosep-
+piin johtavan maantien pohjoispuolella Pirtti-
+Kompsiosta 1 km itään.
+Littonen
+~ Littosjoki.
+Littoskoski (LL 1969) Lutossa Littosjoki-
+suun yläpuolella.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 nimi on sijoitet-
+tu kilometrin verran liiaksi alavirran suuntaan.
+Livikköjärvi - Liivâhjáávráš (SA 1964)
+Pitkä ja kapea järvi Sarmijärven1 eteläpäästä
+3 km kaakkoon.
+saamesta: liivâh = loppuunajettu ajoporo, joka
+on suurimmaksi osaksi makuullaan.
+osa tulee verbistä livvâdi˜ = maata (eläimestä),
+Logreninkivi (MML) Siirtolohkare Vuon-
+tisjärven itärannalla Kissahaukkavaaran koh-
+Nimi kiviseppä Erkki Logrenin mukaan,
+joka halkoi rakennuksien (mm.
+Inarin kirkon)
+peruskiviä eli kivijalkoja Inarissa 1900-luvun
+alkupuolella.
+Kivi on talon kokoinen ja Erkki
+Logren olikin sanonut: "Jukemaata, kun minä
+siihen taloni kaiverran, niin eipä sorru!" (TL
+Loijakkalampi (MML) Pieni lampi Inarin
+kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevan Saukkojär-
+ven eteläpäästä 0,8 km länteen.
+Loitonnokka (3832) Vaarannenäke Lelpe-
+Matin ojan ~ Leenan Matin ojan ja Kolmisor-
+miharjun välissä.
+Lompolanjärvi - Luobbâljävri (SA
+1964) Sarmilompolan länsipuolella.
+Sarmi-
+Lompolanvaara (RP 1991) Saari-Taimen-
+Vaaran lounaispuolella
+olevan lammen nimen täytyy siinä tapaukses-
+sa olla pelkkä Lompola tai Saari-Taimenjärven-
+Lompolavaara1 (LL 1969) Kurulompo-
+lan ja Houvinkotapään välissä.
+Kurulompola.
+3831/2001 nimi on virheellisesti "Lompolovaa-
+ra", koska lompolo on Väylänvarren appella-
+tiivi.
+Lompolavaara2 - Luobâlvääri ~ Vääv­
+Väynäjärvenvaarasta 1 km pohjois-koilliseen.
+Rinnakkais-
+Väy-
+näjärvi.
+Longinlampi - Marttin Lávusaijááv­
+ráš (3843 1, SA 1964) Paloselkäjärven1 itäpuo-
+Suomenkielisen nimen määriteosan merki-
+tys ei ole tiedossa.
+Inarinsaamen nimen selitys:
+Marttin = genetiivimuoto miehen nimestä Mart-
+tin = Martti > Martin, lávusai = yhdysosaly-
+hentymä yhdyssanasta lávusaje = laavunsija,
+Lostâ­'yeiminsuálui (SA 1964) Koivui-
+nen pyöreä saari Inarijärven Iso-Söimin lou-
+naispuolella, josta nimi.
+Inarinsaamea: lostâ
+= puunlehti, "yeimin = johdos sanasta "yeimi
+= sauvoin, suálui = saari.
+Söimi.
+Loukkulahti - Káskástohluohtâ ~
+Káhástohluohtâ (3843 1, YAS, SA 1963) Pie-
+ni lahti Inarijärven Paksuvuonon perällä.
+määriteosa káhástoh tarkoittaa ahkion kau-
+lasidettä, johon vuottoraippa eli vetohihna on
+kiinnitetty.
+Tämän vuoksi lahden aikaisempi
+virheellinen suomennos on ollut Hirttämälahti.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Káskástohnjargâ
+~ Káhástohnjargâ.
+Luhtasaari (3844 1) Inarijärvessä Suolis-
+vuonon itärannalla oleva pieni saari, jonka
+inarinsaamen nimi on todennäköisesti Luhtee-
+suálui, luhtee = heinä.
+Lujapuolijärvi - Noonâpeljävri -
+Nanabealjávri - Nâânpie'lljäu'rr (4013 1,
+MML, SYK 1908) Vätsärin Rajapäästä 5 km
+Suora suomennos ja koltansaa-
+mennos inarinsaamesta tai pohjoissaamesta.
+Suomen yleiskartassa v:lta 1908 nimi on poh-
+joissaamelaisittain "Nanabelj".
+Samuli Aikion
+mukaan järveä vasten on hyvä ajaa poroja
+kokoon, se on siis 'luja puoli'.
+väitettä tukee se, että järven lähes koko kaak-
+koisranta on ylitsepääsemätöntä jyrkännettä.
+Lukkarinsaari - Lukkársuálui (3841 1)
+Ison Kapaselän länsilaidalla.
+Lukkár­Jovn kuov˜â (AS) Pieni heinä-
+rantainen lampi Nitsijärven Kiertoniemen län-
+silaidalla Kähteejáávráš-järven itäpuolella.
+rinsaamea: lukkár = lukkari, Jovn = genetiivi-
+nen yhdysosalyhentymä miehen nimestä Jovnâ
+= Jouni > Jounin, kuov˜â = kostea ruohikkoi-
+nen painanne, jollaisesta niitettiin suoheinää.
+Jounin henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Lukkusaari - Lukkuusuálui (3841 1)
+Saari Inarijärvessä Siskelivuonon Sellaniemes-
+tä 0,5 km koilliseen.
+rinsaamesta: lukkuu = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta lukku˜ = onnistua.
+Lompolanjärvenoja - Luobbâljävr­
+juuvâš (YAS) Sarmilompolan länsipuolella si-
+jaitsevasta Lompolanjärvestä Pikkulompolaan1.
+saamesta: juuvâš = deminutiivimuoto sanasta
+juuhâ = joki > jokinen.
+Lom-
+polanjärvi.
+Luolajärvi1 - Juovâluovtjáávráš2 (3834)
+Sarmivuonon itäisimmän lahden (Juovâluohtâ2 =
+'Luolalahti') itäpuolella.
+Juovâluohtâ2, luovt = genetiivinen yhdys-
+osalyhentymä sanasta luohtâ = lahti > lahden,
+Luolajärvi2 ~ Riukuselkäjärvi (3833+
+4811) Luolavaaran ja Riukuselän välissä.
+Luolavaara ja Riukuselkä.
+Luolamaa (LL 1969) Vaara Vuoksijärven
+Kyse on luultavasti ketun luo-
+lista.
+Luolaniemi (3832) Sarminiemen eteläisin
+Kyse on luultavasti ketun luolista, joten
+inarinsaamen nimi on ilmeisesti Kuov˜âšm-
+Luolaoja (3833+4811) Luolajärvestä2 Ryssä-
+järviin.
+Luolajärvi2 eli Riukusel-
+käjärvi/Luolavaara.
+Luolavaara (3833+4811) Riukuselän luoteis-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Luo-
+lajärvi2 eli Riukuselkäjärvi, Luolavaaranlampi
+ja Luolaoja.
+Kyse on luultavasti ketun luolista.
+Luolavaaranlampi (3833+4811) Luolavaa-
+rasta pohjois-luoteeseen.
+Luola-
+Luolikkosaari - Juovâsuálui (3841 1)
+Pieni saari Inarijärvessä Ukonselän1 koillispääs-
+Luosma - Luovtâsmâš (3841 1) Lähes
+paljaslakinen vaara Inarin kirkonkylältä 5 km
+Vaaraa kutsutaan joskus virheelli-
+sesti Luosmatunturiksi.
+inarinsaamesta: luovtâsmâš = deminutiivijohdos
+sanasta luovtâstâh = lahdelma > lahdelmainen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Luosmajänkä,
+Luosmapahta, Kouta-Luosma ~ Outa-Luosma,
+Luosmajärvet - Luovtâsmáájäävrih, Pikku-
+Luosmajärvi - Uccâ Luovtâsmáájävri ja Iso
+Luosmajärvi - Stuorrâ Luovtâsmáájävri.
+Luosmajänkä (RP 1990) Suo Luosmajär-
+vien välissä.
+Luosmajärvet - Luovtâsmáájäävrih
+(EA) Kaksi järveä Luosman koillispuolella:
+Iso Luosmajärvi - Stuorrâ Luovtâsmáájävri ja
+Pikku Luosmajärvi - Uccâ Luovtâsmáájävri.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: luovtâs-
+luovtâsmâš = deminutiivijohdos sanasta luovtâs-
+tâh = lahdelma > lahdelmaisen.
+tys ja nimiperhe.
+Luosma.
+Luosmapahta (3841 1) Pahta Ison Luosma-
+järven pohjoispään itärannalla.
+kuuluu myös Pahtalahti5.
+Luos-
+ma.
+Luottojänkä - Luoddâjeggi (SA 1964)
+Suo Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Luot-
+tojärven länsipuolella.
+Luottojärvi.
+Luottojärvi - Luoddâjävri (SA 1964)
+Sarmijärven1 eteläpuolella.
+nos inarinsaamesta: luoddâ = tie, jälki.
+miperheeseen kuuluvat myös Luottojänkä -
+Luoddâjeggi ja Luottovaara - Luoddâvääri.
+Luottovaara - Luoddâvääri (SA 1964)
+Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Luottojär-
+Luovtnjálmááh (SA 1964) Nitsijärven poh-
+joisosan itärannalla sijaitsevien kolmen niemen
+muodostamat lahdensuut.
+Inarinsaamea: luovt
+= yhdysosalyhentymä sanasta luovtâ = genetii-
+vimuoto sanasta luohtâ = lahti > lahden, njál-
+mááh = monikkomuoto sanasta njälmi = suu
+> suut.
+Luovtnjálmáijeegih (SA 1964) Useita
+soita 'olâ"uoppâmnjargâ-niemen tyven länsi-
+Luovtnjálmááh, njálmái = monikon
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta njälmi =
+suu > suiden, jeegih = monikkomuoto sanasta
+jeggi = jänkä > jängät, suo > suot.
+Luovtnjálmáinjaargah (AS) Kolme ka-
+peaa nientä Nitsijärvessä Luovtnjálmááh-lahtien
+suiden välissä.
+Luovtnjálmááh, njálmái = mo-
+nikon deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+njälmi = suu > suiden, njaargah = monikko-
+muoto sanasta najrgâ = niemi > niemet.
+Luppojärvi - Jievjumjävri (MML) Lup-
+povaarasta1 etelä-lounaaseen.
+Luppovaara1.
+Luppokuru (LL 1969) Sodankylän vastai-
+sella kunnanrajalla Luppokuruvaaran lounais-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Lup-
+pokuruvaara, Luppokurunlampi ja Luppoku-
+runoja.
+Luppokurunlampi (3833+4811) Luppoku-
+run Luppokuruojassa.
+Luppo-
+kuru.
+Luppokurunoja (3833+4811) Urakkalam-
+mesta Sodankylän vastaisen kunnanrajan ylitse
+Sodankylän puolella sijaitsevaan Pajujärveen.
+Luppokuruvaara (3833+4811) Riukuselän
+Luppokuru.
+Luppovaara1 - Jievjumvääri (4821 2)
+Käyräjärven luoteispuolella.
+Luppojärvi - Jievjumjävri ja Luppolompola -
+Jievj umluobâl.
+Luppovaara2 (3841 1) Vaara Kaamasen
+ja Väylän välissä sijaitsevasta Valkkovaarasta
+Luppovaara3 (3831) Vaara Sodankylän
+vastaisen kunnanrajan tuntumassa Metsälap-
+palaisvaarasta itään.
+Lusikkalampi (MML 2006) Lusikan muo-
+toinen järvi Vätsärissä Uutuanjoen luusuasta
+1,2 km pohjois-luoteeseen, mistä ehkä nimi.
+Kartassa lukee Markkinalampi, joka on Maan-
+mittauslaitoksen mukaan virheellinen.
+Lusmanuora - Lusmenyeri (3843 1) Vii-
+den kilometrin mittainen salmi eli nuora Inari-
+järvessä Lusmasaaren eteläpuolella.
+Lusma-
+Lusmasaari - Lusmesuálui (3943 1) Suu-
+ri saari Inarijärvessä Lusmanuoran ja Tiaisnie-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Lusmanuora -
+Lusmenyeri.
+Lutto - Lått - Lotto (TII 1963) Saariselän
+retkeilykeskuksen liepeiltä alkunsa saava pit-
+kä ja runsasvetinen joki, joka laskee Venäjän
+Nuortijärveen.
+Mukaelmasuomennos ja mu-
+kaelmainarinsaamennos koltansaamesta: lått
+= johdos verbistä lõõhttad = palmikoida.
+Lutto
+monine mutkineen ja haaroineen on palmikon
+muotoinen (V. Tanner).
+vat myös Luttojärvi, Luttovuopaja, Luttoköngäs
+- Lotokiev¹is ja Luttolompola.
+Luttojärvenpalo (LL 1969) Luttojärven
+Luttojärvi/Lutto.
+Luttojärvi (3831) Luton yläosassa.
+perheeseen kuuluu myös Luttojärvenpalo.
+Lutto.
+Luttoköngäs - Lotokiev¹is (3833+4811)
+Köngäs Lutossa Vanhasta kolttakylästä 0,7 km
+Luttolompola (3831) Luttojoen lompo-
+la Luttojärven luoteispuolella.
+karttalehdessä 3831/2001 nimi on virheellisesti
+"Luttolompolo", koska sana on Länsi-Lapin eli
+Väylänvarren appellatiivi.
+Luttovuopaja (3831 2) Luttojärvestä
+1,2 km koilliseen.
+Luukatsátku (TII 1963) Muinainen vene-
+valkama Juutuanvuonon pohjoisrannalla, jos-
+sa on ollut muinainen kotasija, joka on jäänyt
+uudistalon alle (I. Itkonen 1910).
+Luukat = ilmeisesti miehen nimi, sátku = vene-
+valkama.
+Nykyään samalla paikalla sijaitsee
+talo Oravala.
+Luusua - Uáivuš (3843 1, YAS) Paats-
+joen niskassa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Luu-
+suansaari - Uáivušsuálui, Luusuanvuopaja -
+Uáivušvyeppee ja Niskavaara - Uáivušvääri 1.
+Luusuanlahti - Uáivušluohtâ (YAS)
+Kessijärven pohjoisin lahti.
+Luusuanmaa - Uáivušeennâm (4821 2)
+Vaara Naamajoen Ylilompolan itäpuolella.
+Nammijärvenluusua.
+Luusuanpalo (YAS) Nammijärvenluu-
+suan länsipuolella.
+Nammijär-
+venluusua.
+Luusuansaari - Uáivušsuálui (SA 1964)
+Paatsjoen luusuassa.
+Luusua.
+Luusuanvaara1 (3832) Alimmaisesta Kert-
+tujärvestä lähtevän Kerttuojan1 luusuan pohjois-
+Luusuanvaara2 - Uáivušvääri2 (SA
+1964) Kolmosjärven eteläpään länsipuolella.
+Luusuanvuopaja - Uáivušvyeppee
+(3843 1) Vuopaja Paatsjoensuun pohjoisrannal-
+Lyijykallio - Lajokällee (EA) Luoto Ina-
+rijärvessä Kasariselän länsilaidan Selkäsaarista
+1,2 km luoteeseen.
+Nimen etymologia ei ole tiedossa.
+Lyijylahti (3841 1) Inarijärven lahti Mu-
+tustelemaniemen länsipuolella.
+kuuluu myös Lyijyniemi.
+Lyijyniemi (RP 1991) Mutustelemaniemen
+länteen suuntautuva niemi.
+Lyi-
+jylahti.
+Läntinen Palokotajärvi (4821 2) Siikajär-
+vien pohjoispuolella sijaitsevista Palokotajärvistä
+läntisempi.
+Palokotamaa.
+Läpivuopaja1 - 'oo˜âvyeppee (SA
+1964) Kapea salmi Inarijärvessä Haapasaaren
+ja Mannersaaren välissä.
+Läpivuopaja2 (MML) Tervasaaren ja Art-
+tasaarten välissä.
+M
+Maadâjeggi (KL) Suo Pielpaniemen tyvellä.
+Inarinsaamea: maadâ = tyvi, jeggi = jänkä.
+Maailmanjärvi - Maailmjävri (3843 1)
+Lompola Kessijoessa Tuolpajärven ja Alajär-
+Samuli Aikion mukaan nimellä
+tavoitellaan huvittavuutta: "maailmanjärvi" se
+on maan mahtava järvi, kun kyseessä on pelk-
+kä lompola.
+Karl Noringin kartassa v:lta 1897
+Maailmanjärvi, joten nimi on yli 100 vuotta
+vanha.
+Maajärvi - Enâmâsjáávráš (SAK 2004)
+Pieni järvi Nellimin kaakkoispuolella.
+ta: enâmâs = omistusmuotoinen johdos sanasta
+eennâm = maa > maansa, jáávráš = deminutii-
+Maanaluslahti - Mäddsiiskâ¿luhtt
+(MML 2006) Kapeasuinen lahti Surnujärven
+Hieman epätarkka
+suomennos koltansaamesta: siiskaz = sisusta
+eli 'Maansisuslahti'.
+Maanmittarinsaari (3841 2) Saari Inari-
+järvessä Pienestä Jääsaaresta 1,5 km etelään.
+Maantiejärvet - Maa˜ijjávrááh
+(3842 2) Pienten järvien ryhmä Nitsijärven Oja-
+lanvuonon pohjukasta lounaaseen.
+vi > järviset.
+Maarit já Anttii Váábu Jävillyevi­
+láássáš (SA 1964) Pieni saari Nammijärven
+Inarinsaamea: Maarit = genetiivi-
+muoto naisen nimestä Maarit = Maaret, já =
+ja, Anttii = deminutiivinen genetiivimuoto ni-
+mestä Antti = Antti > Anttisen, Váábu = ge-
+netiivimuoto naisen nimestä Váábu = Valpuri,
+jävil = yhdysosalyhentymä samasta jääv vil =
+jäkälä, lyevi = suova, láássáš = deminutiivimuo-
+to sanasta lássá = laassa > laassanen eli luoto
+> luotonen eli 'Maaritin ja Antin Valpun jäkä-
+läsuovalaassanen'.
+Kyse on Valpuri Antintytär
+Sarresta (*13.07.1892), joka kuulutettiin 23.06
+1914 ja vihittiin 01.01.1915 Heikki Matinpoika
+Wallen (*1880) kanssa ja he asettuivat asumaan
+Hiiriniemeen.
+Maaritista ei ole tämän enempää
+Maatsaari ~ Mannersaari - Maadâ­
+suálui (3843 1) Noin 6 kilometrin mittainen
+saari Inarijärvessä Satapetäjäselän pohjoispuo-
+Nämä kahtena saarena karttaan nimetyt
+saaret ovat yksi ja sama saari, joista jälkim-
+mäinen suomennos on selvästi onnistuneempi
+kuin ensimmäinen, koska se on mukaelma ina-
+rinsaamen sanasta maadâ = tyvi.
+Nimi tarkoit-
+taa paikannimenä mantereenpuoleista tai -puo-
+leisinta saarta (Terho Itkonen 1972, s. 300 - 302).
+Madduumussuálui (SA 1964) Nitsijärven
+pohjoisosassa olevista kolmesta peräkkäisestä
+saaresta pohjoisin.
+Inarinsaamea: madduumus
+= mantereenpuoleisin, suálui = saari.
+Muita sa-
+man ryhmän saaria ovat Koskamussaari - Kos-
+kâmussuálui ja Tavemussaari - Tavemussuálui.
+Madejärventaival (RP 1993) Kannas
+Miesniemessä Madejärven2 ja Inarijärven Tis-
+sikivinuoran välissä.
+dennäköisesti Njähijävrmuá˜háš.
+Madejärvi2.
+Madejärvi1 - Njähijáávráš1 (3841 2, LL
+1981) Mahlatin (Inarijärven suuri saari) pohjois-
+Madejärvi2 - Njähijävri3 (EA) Inarijär-
+ven Miesniemen pohjoisosan suurin järvi.
+kuuluu myös Madejärventaival.
+Madejärvi3 - Njähijáávráš2 (3834) Pie-
+ni järvi Nangujärvestä 6 km kaakkoon.
+Nimiselitys.
+Madejärvi1.
+kuuluvat myös Mademorosto - Njähimoorâst,
+Madevaara3 - Njähivääri ja Njähiváárááš.
+Madejärvi4 - Njähivááráájáávráš
+(3834) Livikköjärven ja Madevaaran2 välissä.
+Määriteosaltaan epätarkka suomennos ina-
+rinsaamesta: vááráá = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaarasen,
+jáávráš = deminmutiivimuoto sanasta jävri =
+Madevaara2.
+Madelahdenniemi (RP 1990) Kuortakki-
+saaren eteläpään ja Madelahden välissä.
+Madelahti2.
+Madelahdenvaara (RP 1990) Vaara Ma-
+delahden2 pohjoispuolella.
+Ma-
+delahti2.
+Madelahti1 - Njähiluohtâ1 (3844 1, AK)
+Pieni lahti Inarijärvessä Vasikkaselän luoteis-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Madevaara1.
+Madelahti2 - Njähiluohtâ2 (3841 1)
+Kuortakkisaaren eteläpään itäpuolella.
+kuuluvat myös Madelahdenniemi ja Madelah-
+denvaara.
+Madelampi1 - Vue'šnnluubbâl1 (MML
+2006, JM) Sevetinsuojasta 3,5 km etelään.
+Madelampi2 - Vue'šnnluubbâl2 (MS)
+Siltasalmijärvestä 1,2 km pohjoiseen.
+Mademorosto - Njähimoorâst (SA
+1964) Nangujärven kaakkoispuolella sijaitsevan
+Madejärven3 itäpuolella, jonka nimiperheeseen
+se kuuluu.
+Madeniemi - Njähinjargâ (YAS) Hon-
+kaniemensaaresta 0,4 km lounaaseen.
+devuopaja.
+Madesalmi (LL 1981) Kapea salmi Hoikka
+Petäjäsaaren eteläosan ja sen itäpuolella olevan
+nimettömän saaren välissä.
+Madevaara1 (MML 2006) Matala vaara
+Vasikkaselän pohjoispuolella sijaitsevan Made-
+lahden1 koillispuolella, jonka nimiperheeseen se
+kuuluu.
+Madevaara2 - Njähiváárááš2 (3834)
+Sarmijärvestä1 4,5 km etelä-kaakkoon.
+ta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta vää-
+ri = vaara > vaaranen.
+Erikoinen nimi, kos-
+ka sen nimiperheeseen kuuluu Madejärvi -
+Njähivááráájáávráš 'Madevaaranjärvinen' eikä
+päinvastoin.
+Ehkä vaaran profiililla on jotain
+tekemistä nimen määriteosan kanssa.
+Madevaara3 - Njähivääri (SA 1964)
+Nangujärven kaakkoispuolella sijaitsevan Ma-
+dejärven3 luoteispuolella, jonka nimiperheeseen
+Madevuopaja - Njähivyeppee (YAS)
+Nellimvuonosuulla olevasta Honkaniemensaa-
+resta 0,4 km länsi-lounaaseen.
+myös Madeniemi - Njähinjargâ.
+Mahlatinsalmet - Mahlad"uálmááh
+(LL 1981) Monta pientä salmea Mahlatin (Ina-
+rijärven suurin saari) pohjoisimman niemen itä-
+Mahlatti,
+"uálmááh = deminutiivimuoto sanasta "uálmi =
+salmi > salmiset.
+Mahlatinvuopaja - Mahladvyeppee
+(3841 2, LL 1978) Mahlatin pohjoispään itäpuo-
+Mahlatti - Mahlad ~ Mahalah (lue-
+taan mahdollisesti Mahâlâh) ~ Mahladi¿ ~
+Mahladâš (luetaan ehkä Mahlâdâš) (3832,
+TII 1963, 3841 2) Inarijärven suurin saari Nan-
+guniemen luoteispuolella.
+nos inarinsaamesta: mahlad ~ mahalah ~ mah-
+ladi¿ ~ mahladaš = lyhentynyt muoto tuntemat-
+tomasta sanasta, vaikkakin kyseessä saattaisi
+olla sanan maahâ (lanko) yhdysosalyhenty-
+mästä mahâ, esim.
+mahâlâh = lankojoukko.
+Mahlatin kaakkoispäässä on Lankovaara, jo-
+ten sillä lienee jotain tekemistä Mahlatti-nimen
+kanssa ja ehkä vaaran inarinsaamen nimi on
+ollut Mahâlâhváárááš.
+vat myös Mahlatinsalmet - Mahlad"uálmááh,
+Mahlattinuora - Mahladnyeri ja Mahlatinvuo-
+paja - Mahladvyeppee.
+Mahlattinuora - Mahladnyeri (3832)
+Kapea salmi Mahlatin ja mantereen välissä
+Koskisaaresta luoteeseen.
+Maikkumajärvi - Pá¹¹áájáávráš
+(3834) Pieni järvi Kolmosjärven itäpuolella.
+saamesta: pá¹¹áá = deminutiivinen genetiivi-
+johdos sanasta paa¹¹â˜ = hyppiä (kaloista) eli
+maikkua > maikkuma.
+myös Maikkumapää - Pá¹¹ááuáiváš.
+Maikkumapää - Pá¹¹ááuáiváš (3834)
+Kolmosjärven pohjoispään itäpuolella.
+Maikkuma-
+Maitopahta (3832) Viisi pientä pahtaa Peu-
+kalojärven1 ja Alimmaisen Mustajärven välissä
+Koppelon kohdalla.
+Majava­Ahvenjärvi - Maijuu­Vuásku­
+jáávráš (3843 1) Pieni järvi Majavajärvestä 1,2
+Majavajärvi.
+Majavajoki - Maijuuhâ (3843 1) Maja-
+vajärvestä Kessijokeen laskeva joki.
+Majavajär-
+Majavajärvi - Maijävri ~ Maijuujävri
+(3843 1, SSS) Pitkä ja kapea järvi koillis-lounais-
+suunnassa Kessivuonosta 5 km etelään.
+mai ~ maijuu = genetiivimuoto sanasta maaijuv
+= majava > majavan.
+Nimi viittaa 1800-luvun
+pyyntikulttuuriin, jolloin Inarin alueella oli vielä
+majavia.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Maja-
+vaselkä - Mai"ielgi ~ Maijuu"ielgi, Majavase-
+länjänkä - Mai"ielgjeggi ~ Maijuu"ielgjeggi,
+Majavajoki - Maijuuhâ ja Majava-Ahvenjärvi
+- Maijuu-Vuáskujáávráš.
+Majavaoja (RP 1991) Kivijärvistä2 ~ Ki-
+vilammista Juutuaan.
+todennäköisesti Maijuuvâš tai Maijuujuuvâš.
+Majavaselkä - Mai"ielgi ~ Maijuu­
+"ielgi (3843 1) Itä-Inarissa Majavajärven poh-
+Majavaselänjänkä - Mai"ielgjeggi ~
+Maijuu"ielgjeggi (3843 1, SSS) Suo Majava-
+selän länsipuolella.
+Makarike˜gilássááh (4822 2+4824 1)
+Pienten saarten ryhmittymä Nammijärven poh-
+joisosassa.
+Makarike˜ginjargâ, lássááh
+= monikon deminutiivimuoto sanasta sanasta
+lássá = laassa > laassat, luoto > luotoset.
+Makarike˜ginjargâ (SA 1964) Nie-
+meke Nammijärven kaakkoisrannalla.
+men mukaan voisi olettaa, että niemessä olisi
+Makarike˜gi-kivi.
+T. I. Itkosen (1965) mukaan
+se on kuitenkin järven pohjoisrannalla, eikä sen
+tarkka sijainti ole tiedossa.
+Makari-alkuisten ni-
+mien keskinäisissä suhteissa on ristiriitaisuuk-
+sia, joita ei ole pystytty selvittämään.
+mea: Makari = Mahkkari 'Makarios'-niminen
+Makarikedgi-kiven nimiperhee-
+seen kuuluu myös Makarike˜gilássááh.
+Makia Petäjäsaari ~ Ahmasaari -
+Njaalgâpecsuálui (3841 1, JMK 2003) Ina-
+rijärven saari Ison Kapaselän kaakkoispäässä.
+Suora suomennos inarinsaamen rinnakkaisni-
+mestä, vaikkakin suomenkielinen nimi olisi kir-
+joitettava yhteen, koska saari ei ole "makia",
+vaan siinä kasvavat männyt, joista on irroitet-
+tu muinoin pettua.
+Läntisimpien Petäjäsaarten (Makia Petäjäsaari
+ja Korkia Petäjäsaari) osalta poikkeavat ina-
+rilaisten (mm.
+edesmennyt Kauko Lehtola) ja
+koppelolaisten (mm.
+Juho Kiviniemi) käsitykset
+toisistaan.
+Juho Kiviniemen mukaan saari on
+Ahmasaari ja sen pohjoispuolella oleva saari
+Makia Petäjäsaari, kun vastaavasti Kauko Leh-
+tolan mukaan eteläisempi saari on Makia Petä-
+jäsaari ja pohjoisempi saari Korkia Petäjäsaari.
+Kumpi osapuoli on oikeassa, ei ole ratkaistu.
+Malkasaari - Málgásuálui (SA 1963)
+Saari Inarijärvessä Paloniemestä 1 km etelään.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: málgá =
+johdos sanasta málgur ~ malgur = malkuri eli
+hirsipora.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Malka-
+salmi - Málgá"uálmi.
+Malkasalmi - Málgá"uálmi (EA) Saa-
+ri Inarijärvessä Malkasaaren ja Jänkä-Viipas-
+Malkasaari.
+Malkosaaret - Malgâssuolluuh (LL
+1978) Leviä Petäjäsaaren koillispuolella noin
+3 km:n mittainen saarijono kaakkois-luoteis-
+suunnassa.
+mesta: malgâs = attribuutinomainen muoto
+tuntemattomasta sanasta malgâ.
+kuitenkin
+Mannermaankivenniva (3833+4811) Lu-
+tossa Mannermaankiven alapuolella.
+Nivasta
+on käytetty myös nimeä Mannerkoski.
+Mannermaankivi ~ Mannerkivi
+(MML) Suuri kivi Lutossa Luttokönkäästä 1 km
+alavirran suuntaan.
+Nimi erään Mannermaa-
+nimisen miehen mukaan, joka onki taimenia
+kyseisen kiven vierestä.
+myös Mannermaankivenniva.
+Mannerkoski - Maddârkuoškâ (3834 1,
+TII 1963) Sarmijoen ylimmäinen koski Kynsi-
+koskenjärven ja Sarmijärven1 välissä.
+maddâr = genetiivimuoto sanasta maadâr = esi-
+vanhempi, mutta tässä tapauksessa johdos on
+sanasta maadâ = tyvi.
+Mannilahdenniemi (MML) Ukonjärven1
+Ukosta2 0,7 km lounaaseen.
+Mannilahti.
+Mannilahti (MML) Ukonjärven1 Ukosta2
+0,7 km etelä-lounaaseen.
+heeseen kuuluu myös Mannilahdenniemi.
+Mannisenjärvi - Mannisenjäu'rr
+(MML 2006) Sevettijärven eteläpuolella sijait-
+sevan Rávdujáávráš 1-järven kaakkoispuolella.
+Margitluohtâ (SA 1964) Sarmijärven1
+Markittaniemen kaakkoispuolella.
+Mar-
+kittaniemi, luohtâ = lahti.
+Marinlampi (MML) Pieni pyöreä lampi
+Kattajärven2 pohjoispäästä 0,8 km luoteeseen
+jonkun Marin mukaan.
+Marjaniemi - Myerjinjargâ ~ 'ye­
+menjâsnjargâ (3834, JAM 2003) Suuri niemi
+Nangujärven puolen välin itärannalla.
+saamen nimi on epätarkasti suomennettu ja
+yhtä epätarkasti palautunut inarinsaameen
+muodossa "Myerjinjargâ".
+Alkuperäinen nimi
+on kuitenkin 'yemenjâsnjargâ: "yemenjâs =
+variksenmarja, joten oikea nimi olisi painetta-
+va tuleviin karttoihin ja suomennokseksi 'Va-
+riksenmarjaniemi'.
+Marjasaaret (3844 1) Kaksi saarta Ina-
+rijärvessä Kanavavuonon suulla.
+nin kartassa v:lta 1897 "Manjasaaret", jonka
+määriteosan merkitys ei ole tiedossa.
+mesta löytyy kyllä sana ma¹a = jälkeen, joka
+murteesta riippuen lausutaan myös muodossa
+manja.
+Saaria on kaksi ja ne ovat peräkkäin,
+joten ne voisivat olla siinä tapauksessa myös
+Ma¹alâssuolluuh ~ Manjalâssuolluuh eli 'Perät-
+täissaaret'.
+kuitenkin Kanavavuono sekä
+Koskivuonon puoleinen Aitalahti.
+Marjavaara (3832) Pieni vaara Koppelon
+länsipuolella sijaitsevan Mustajänkkän ja Alim-
+maisen Mustajärven välissä.
+Markittajärvi - Margitjáávráš (3834)
+Sarmijärven1 Markittaniemen tyvellä.
+Markittaniemi.
+Markittaniemi - Margitnjargâ (3834)
+Sarmijärven1 itärannalla.
+Markittajärvi - Margitjáávráš, Margitluohtâ ja
+Markittavaara - Margitváárááš.
+Markittavaara - Margitvääri ~ Mar­
+gitváárááš (3834, SA 1964) Sarmijärven1 etelä-
+osan ja Lauttajärven3 välissä.
+men perusosaselitys: váárááš = deminutiivimuo-
+to sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Markkakivi - Märkkike˜gi (EA) Vesi-
+kivi Inarijärvessä Juutuanvuonon länsipäässä.
+Suora inarinsaamennos suomen kielestä tai suo-
+Markkinajärvi (MML 2006) Uutua joen
+luusuasta 3 km pohjois-luoteeseen.
+seen kuuluu myös Markkinavaara - Markkân-
+vää'rr.
+Markkinavaara - Markkânvää'rr
+(4314 1, MML) Vätsärin Vuontisjärvistä 2,5 km
+Ilmeisesti suora koltansaamennos
+Markusrapomajärvi (4821 2) Pieni järvi
+Onomusvaaran länsipuolella.
+Lienee uudisnimi.
+Martinjoki - Marttinjuuhâ (IW 2000)
+Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevasta Martin-
+järvestä2 Nuottamojärveen.
+Martinjärvet.
+Martinjärvet - Marttinjäävrih (IW
+2002) Kaksi järveä Luottojärven eteläpuolella:
+Pikku Martinjärvi - Uccâ Marttinjävri ~ Uc-
+ceeb Marttinjävri ja Martinjärvi3 - Marttinjävri
+~ Stuárráb Marttinjävri.
+Nimi Martti Martinpoika Vallen
+myös Nuottamojärveen laskeva Martinjoki -
+Marttinjuuhâ.
+Martinjärvi1 (LL 1981) Konesniemen poh-
+sesti Marttinjáávráš.
+Martinjärvi3 - Marttinjävri2 ~ Stuár­
+ráb Marttinjävri (3834, IW 2002) Sarmijär-
+ven1 eteläpuolella sijaitsevasta Luottojärvestä
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen selitys: stuárráb
+= suurempi.
+Martinjärvikäinen - Marttinjávrádoh
+(EA) Saarten ympäröimä vesialue Inarijärvessä
+Liisan Jounin nuoran ja Selkäsaarten1 välissä.
+mesta: jávrádoh = järveke.
+Martin Kotajärvet (3841 1) Kaksi pien-
+tä järveä Inarijärven lounaispäässä sijaitsevan
+Miesniemen tyvellä Siskelijärvestä1 1 km koil-
+Marttinkuátjávrááh.
+Martinkotajärvi ~ Martinjärvi2 -
+Maartikuátjävri ~ Marttinjävri (3832, LL
+1981) Pieni järvi Myössäjärven luoteispuolella
+valtatie 4:n koillispuolella.
+Suorat suomennok-
+Martinlahti1 - Marttinluohtâ1 (YAS)
+Lahti Inarijärvessä Taplasaaren kaakkoiskul-
+Martinlahti2 (3832) Ukonjärven1 eteläisin
+Martinlompola (RP 1990) Vuontisjärven
+Martinoja1 virtaa Martinlom-
+polan kautta Muddusjärven Leutolahteen.
+Martinoja1.
+Martinniemi - Márttennjárga -
+Marttinnjargâ (4911 2, EPA) Sevettijärven
+Suora suomennos pohjoissaa-
+mesta tai inarinsaamesta.
+Määriteosan henki-
+Pieni joki Vuontisjärven eteläpäästä Martin-
+lompolan kautta Muddusjärven Leutolahteen.
+saamesta: vei = joki.
+Nimi Martti Jouninpoika
+Saijetsin (1828 - 1877) mukaan, joka asui Mar-
+tinojan suulla Joensuu-nimisellä tilalla.
+perheeseen kuuluu myös Martinlompola.
+Martinoja2 (RP 1991) Martintupajärvestä
+Naajokeen ~ Nangujokeen.
+on todennäköisesti Martnáátupejuuvâš.
+Martintupavaara, nimiperhe:
+Martintupajärvi.
+Martinsaaret (3841 2) Pienten saarten ryh-
+mä Partakon1 eteläpuolella sijaitsevasta Sainie-
+mestä 1 km etelään.
+Martinsaari - Marttinsuálui (3841 2,
+YAS) Saari Inarijärvessä Kovasaaren eteläpään
+ja Katsomasaaren eteläpään välissä.
+Martintupajänkä (3832) Martintupavaa-
+rasta etelä-kaakkoon.
+todennäköisesti Martnáátupejiägáš.
+Martintupavaara, nimiperhe: ks.
+Martintupajärvi (3832) Martintupavaa-
+ran kaakkoispuolella.
+todennäköisesti Martnáátupejáávráš.
+heeseen kuuluvat myös Martinoja2 ja Martintu-
+pajänkä.
+Martintupavaara ja Nirrola.
+Martintupavaara - Martnáátupe­
+váárááš (TII 1963) Könkäänjärvestä 1,5 km
+rinsaamesta: Martnáá = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto miehen nimestä Marttin = Martti >
+Pikku Martin, váárááš = deminutiivimuoto sa-
+Nimi ilmeisesti
+Mårten Mårteninpoika (Martti Martinpoika)
+Vallen (*1832) mukaan, koska deminutiivi mie-
+hen nimessä tarkoittaa sitä, että hän on isänsä
+kaima.
+Martti Martinpoika Valle perusti v. 1857
+Nirrola-nimisen tilan, joka on Martintupavaa-
+rasta 1,5 km pohjoiseen.
+Martti Martinpoika
+Vallen talvipaikka lienee ollut Martintupajär-
+Marttinjävri1 (SA 1964) Pieni järvi Inari-
+järven Kuoskerniemen Hiirijärvista 1 km kaak-
+Inarinsaamea: Marttin = Martti, jävri =
+Massalompola - Massaluubbâl (SYK
+1908, MML) Vätsärin Mellalompolasta 0,5 km
+Ilmeisesti mukaelmasuomennos ina-
+rinsaamesta tai koltansaamesta, josta mukael-
+makoltansaamennos suomen kielestä.
+nimi on palautunut koltansaameen eri merki-
+tyksellä.
+Massansaari.
+Massansaari - Máššáásuálui (3843 1)
+Inarijärven saari Taplasaaren itäpuolella.
+saamesta: Máššáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto kolttamiehen nimestä Maššâ = Maksim
+(T. I. Itkonen 1945: Suomen lappalaiset II s. 518).
+Matala Hiirijärvi - Cuávis Säpligjäv­
+ri (SA 1964) Pieni järvi Inarijärven Kuoskernie-
+messä.
+Hiirijärvistä itäisempi.
+Matalajärvenjänkä - Koškesjävrjeggi
+(4821 2) Matalajärven länsipuolella.
+Mata-
+lajärvi.
+Matalajärvi - Koškisjävri2 (4821 2) Pyö-
+reä järvi Kessijärven pohjoispuolella.
+luu myös Matalajärvenjänkä - Koškisjävrjeggi.
+Matalalompola1 (3841 1 / 1977) Väyläjo-
+keen laskevassa Väynäjoessa Väynäjärvestä
+4 km alavirtaan.
+Väynäjärvi.
+Matalalompola2 - Cuávisluobâl (3841 1)
+Toiseksi alimmainen Kuortakkilompola Kuor-
+takkijärven eteläpuolella.
+Kuortakkijärvi ja
+Kuortakkilompolat.
+Matalasaari (MML) Saari Vuontisjärven4
+Isosaaresta 0,5 km pohjois-koilliseen.
+vastakkainen nimiversio on Korkeasaari2, joka
+on Matalasaaresta 0,4 km lounaaseen.
+Matalansalmenniemi - 'uálminjar­
+gâ3 (TII 1963) Ukonjärven1 ja Inarijärven Kos-
+kivuonon2 välissä.
+Siinä on Inarijärven ja Ukon-
+järven1 yhdistävä salmi (Santeri Valle 1914/TII
+Matalasalmi1.
+Matalansalmenkoski (MML) Ukonjär-
+ven1 ja Inarijärven yhdistävä virtaava kohta
+Matalasalmenniemen ja Ukon2 välissä.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Cuávis-
+"uálmáákuoškâš.
+Matalasalmi1 (LL 1981) Ukonjärven1
+Ukon2 eteläpään itäpuolella.
+mi on todennäköisesti Cuávis"uálmáš.
+heeseen kuuluvat myös Matalansalmenniemi ja
+Matalansalmenkoski.
+Matalasalmi2 - Cuávis"uálmi1 (SA
+1964) Inarijärvessä Kultalahden suulla olevista
+salmista läntisempi.
+Matalasalmi3 (3832) Ivalon taajaman luo-
+teispuolella sijaitsevan Keskimmäisen Vuosti-
+mojärven puolessa välissä.
+Matala Sortolahti - Cuávis Suárdu­
+luohtâ (AK/OK.)
+Inarijärvessä Pisteriniemen
+itärannalla olevan kaksihaaraisen lahden poh-
+joisempi haara.
+A. Burgmanin kartassa v:lta 1897 "Suar-
+da lahti".
+Lahden vastakkainen nimiversio Syvä
+Sortolahti - Jie¹¹âlis Suárduluohtâ sijaitsee Ma-
+talan Sortolahden eteläpuolella.
+Suárduluovtah.
+Matikkalampi - Njähijáávráš1 (SA
+1964) Nellimjärven itäpuolella sijaitsevan Kutu-
+vuoman pohjoispäässä.
+Matin Haukijärvi - Maati Puškojävri
+(SA 1964) Nangujärvestä 5 km etelään.
+Eräs Matti on pyy-
+tänyt haukia järvestä, mutta hänen henkilölli-
+syytensä ei ole tiedossa.
+Matinkari (MML) Inarijärvessä Hopiaki-
+visaarista 0,5 km etelään.
+Matin
+Kivisaari.
+Matin Kevätjärvi - Maati Ki˜âštâl­
+lâm jáávráš (3834, SAK 2004) Sulkusjoen
+Paatsattilompolasta 1 km etelään.
+suomennos inarinsaamesta: kidâstâllâm = aktio-
+muoto verbistä kidâstâll☠= kevästellä (viettää
+kevättä) > kevästely, jáávráš = deminutiivimuoto
+sanasta jävri = järvi = järvinen.
+Sulkusjärven
+Matin eli Matti Sarren (*1842) mukaan.
+lienee viettänyt keväitä järvellä vaatimia vasot-
+taessaan.
+Matin Kivisaari (MML) Saari Inarijär-
+ven Hopiakivisaarista 0,5 km kaakkoon.
+miperheeseen kuuluu myös Matinkari.
+etymologia ja Matin henkilöllisyys eivät ole tie-
+Matintievanjänkä (3841 2) Suo Jun Mat
+Kuátsáijáávráš -järven eteläpuolella.
+voidaan päätellä, että lähettyvillä on myös 'Jun-
+nun Matin tieva' - Jun Mat tiävá, jonka tarkka
+sijainti ei ole tiedossa.
+Jun Mat
+Kuátsáijáávráš.
+Matjärvenjänkä - Maadjävrjeggi
+(YAS 2005) Suo Matjärven ja Paatsjoen luu-
+suan välissä.
+Mat-
+Matjärvet - Maadjäävrih (SA 1964)
+Kaksi järveä Virtaniemeen johtavan maan-
+tien molemmin puolin: Matjärvi - Maadjävri
+ja Pikku Matjärvi - Uccâ Maadjävri.
+masuomennos inarinsaamesta: maad = yhdys-
+osalyhentymä sanasta maadâ = tyvi, etelä.
+Ehkä tässä tapauksessa kuitenkin tyvi, koska
+järvet sijaitsevat Paksuniemen3 tyvellä.
+perheeseen kuuluu myös Matjärvenjänkä -
+Maadjävrjeggi.
+Matjärvi - Maadjävri (3843 1, SSS) Jär-
+vi Paksuniemen3 tyvellä Virtaniemeen johtavan
+maantien länsipuolella.
+Matjärvet.
+Matojärvi - Mátujáávráš1 (3841 1)
+Vuontisjärven ja Inarijärven puolessa välissä
+sijaitsevasta Retsamovaarasta 2 km pohjoiseen.
+Järvi on matomaisen pitkä ja
+kapea, mistä ehkä nimi.
+Mattiilááduš (PP) Lampi Rautaperäjärven
+Koivuniemi-talosta 1,2 km etelään.
+mea: Mattii = deminutiivinen genetiivimuoto
+miehen nimestä Matti = Matti > Mattisen, lááduš
+lampinen.
+Nimi Matti Matinpoika Morottajan
+(1841 - 1914) mukaan, sillä hänellä oli tupa lam-
+men rannalla.
+Hän perusti Sevettijärvi-nimisen
+tilan v. 1885, mutta se autioitui muutamaa vuotta
+myöhemmin.
+Matti­äijän kuru (LL 1981) Ylimmäisestä
+Mustastajärvestä Ivalojoensuuhun johtava kol-
+men kilometrin mittainen kuru, jossa on ollut
+vanha kotasija, ehkä useampiakin.
+Matin hen-
+Mattojärvenpalo - Madjävrruávi
+(JAM 2003) Mattojärven lounaispuolella.
+Mattojärvi.
+Mattojärvensuvanto (3832) Suvanto
+Mattojärvestä Hietajärveen2 laskevan Matto-
+ojan yläpäässä.
+näköisesti Madjävrviälmá tai Madjävr savvoon.
+Mattojärvenuitto (3832) Suo Mattojär-
+rinsaamesta, vaikkei alkukielistä nimeä suolle
+olekaan.
+Mattojärvi - Madjävri (3832) Hietajär-
+vestä2 1 km etelään.
+Vanhempi nimi on ollut
+Maddojävri "Mad'dó-jäv'ri" = 'kalojen äidin
+järvi' (T. I. Itkonen 1945: Suomen Lappalaiset II
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Matto-
+oja - Madjuuhâ, Mattovaara, Mattojärvensu-
+vanto, Mattojärvenuitto ja Mattojärvenpalo -
+Madjävrruávi.
+Matto­oja - Madjuuhâ (3832) Puro Mat-
+tojärvestä Hietajärveen2.
+mennos inarinsaamesta: juuhâ = joki.
+Mattovaara (3832 2) Mattojärven kaak-
+köisesti Madjävrváárááš.
+Mattusjärvi - Mattusjáávráš ~ Mat­
+tusluobâl (TII 1963, JAM 2003) Hietaojan en-
+simmäinen lompola Hietajärvestä2 alavirtaan.
+= järvi > järvinen, luobâl = lompola.
+Kyseessä
+on sukunimi Mattus.
+Matveijuuvâš (SA 1963) Pieni puro poh-
+joisesta Inarijärven Akulahteen2.
+mea: Matvei = Mattia vastaava ortodoksinen
+miehen nimi.
+Maunuoja (3832 07) Alimmaisesta Mau-
+nujärvestä Alempaan Akujärveen johtava pu-
+ro, jota on osin oiottu.
+Maurasaaret - Mávrááh ~ Mavraah
+(LL 1978, ILWB) Kolme saarta Inarijärvessä
+Mahlatin itäpuolella.
+Inarinsaamelaiset ovat ol-
+leet saarissa paossa vainolaisia eli "vihovenä-
+läisiä".
+Inarinsaamen rinnakkaisnimi Mavraah
+on vanhempi, ja keskimmäisen saaren (Kota-
+Maura) nimi on Mavra.
+inarinsaamesta: mávrááh ~ mavraah = monik-
+komuoto nominista, joka on muodostettu ver-
+bistä mavre˜ ~ muávru˜ ~ mávru˜ = möyriä
+(karhun ääntely).
+Tarinan mukaan saarissa on
+asunut kesäisin myös kuuluisa seidantuhoaja
+Päivän Olavi (ks.
+Jalkakivi).
+kuuluvat myös Korkea-Maura, Kota-Maura
+- Mavra Mávra, Pitkä-Maura, vanhempi nimi
+Iso­Maura.
+Saaressa on sijainnut kenttä ni-
+meltään Mavrakieddi = 'Maurankenttä'.
+Mauravuopaja (LL 1981) Vuopaja Inari-
+järvessä Pitkä-Mauran länsirannalla.
+Vuopaja
+lähes katkaisee Pitkä-Mauran kahteen osaan.
+Inarinsaamen nimi on todennäkösesti Mavra-
+vyeppee tai Mávrávyeppee.
+Máikkámááluohtâ (SA 1964) Lahti Ina-
+rijärvessä Tuurakivensaaren itäpäästä 1 km
+itä-koilliseen.
+Inarinsaamea: máikkámáá = de-
+minutiivinen genetiivimuoto tuntemattomasta
+sanasta máikku˜, joka voisi olla mu kael ma
+suomen kielen sanasta maikkua, luohtâ = lahti.
+Mella (3844 1) Talo Nitsijärvensuojan län-
+Mellajärvi - Miellijävri ~ Miällášjävri
+~ Luákkájävri (3834, JAM 2003) Järvi Kuo-
+hanan lounaispuolella.
+Inarinsaamen nimien määriteosat
+ovat toistensa synonyymejä, joista keskimmäi-
+sen määriteosa on deminutiivimuodossa.
+Mellalompola - Mielliluobâl - Mie'll­
+luubbâl (4822 2+4824 1, JM) Järvi Surnupäis-
+tä 7 km lounaaseen.
+R. Malmbergin
+(1896) Enare Revier -kartassa "Mellalombola".
+Mellanaapa (3832) Laajahko suo Ivalon
+taajamasta 5 km pohjois-koilliseen.
+saamen nimi on todennäköisesti Miellijeggi tai
+Miälláájeggi.
+Menesjärvet - Menišjäävrih (TII 1963)
+Nanguniemen keskellä Veskoniemestä 6 km
+itään: Ylimmäinen Menesjärvi ja Alimmai-
+nen Menesjärvi.
+Mukalmasuomennos inarin-
+saamesta: meniš = tuntematon sana, vaikka
+se viittaisikin sanaan meinis = runsasmätinen
+ollen kulunut muoto kyseisestä sanasta.
+teosaltaan samanniminen järvi on myös Länsi-
+Inarissa (Menesjärvi - Menišjävri).
+heeseen kuuluvat myös Menesoja, Menesnie-
+mi, Meneslahti - Menišluohtâ ja Menesvaarat
+- Menišväärih.
+Meneslahti - Menišluohtâ (TII 1963)
+Lahti Nanguniemen kaakkoislaidan puolessa
+Mukalmasuomennos inarinsaamesta.
+Menesniemi (3832) Nanguniemen Menes-
+lahden itäpuolella.
+Menesoja (RP 1991) Nanguniemen Ylim-
+mäisestä Menesjärvestä Meneslahteen.
+Menesvaarat - Menišväärih (TII
+1963) Kolme vaaraa Nanguniemen Menesjär-
+vien itäpuolella.
+3832/2001 nimi on virheellisesti yksikkömuodos-
+sa, vaikka vaaroja on kolme.
+Mukalmasuomen-
+Mergamsaari - Mergamsuálui (3841 1)
+Inarijärven saari Ukonselän1 itäpäässä.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: mergam =
+Mergam"uálmi.
+Mergamsalmi - Mergam"uálmi
+(3841 1) Salmi Ukonselän1 itäpäässä Mergam-
+saaren ja Ciähásuálui-saaren välissä.
+Mergamsaari.
+Merjeslompola - Mye˜˜egâšluobâl
+(4821 2) Lompola Kessijärven eteläpuolella.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: mye˜˜egâš
+= deminutiivinen johdos sanasta myetki =
+muotka > muotkasen.
+myös Mye˜˜egâšvääri.
+Metsojuppura (3833+4811) Pyöreä vaara
+Luton eteläpuolella Keski-Kompsion itäosan
+Metsokaarajärvi - 'uuv"ákäärdijävri
+~ 'uuv"ákäärijävri (YAS, SA 1964) Pieni
+järvi Sarmijärvestä1 7 km etelään.
+mennos inarinsaamen rinnakkaisnimestä.
+tero Sarren mukaan 'Metsonkaarrejärvi'.
+Metsokaaravaa-
+Metsokaaravaara - 'uuv"ákäärdi­
+vääri ~ 'uuv"ákäärivääri (YAS, SA 1964)
+Sarmijärvestä1 8 km etelään.
+Antero Sar-
+ren mukaan 'Metsonkaarrevaara', koska siellä
+on joskus pyydetty kevätmetsoja ansoilla.
+miperheeseen kuuluu myös Metsokaarajärvi -
+'uuv"ákäärdijävri ~ 'uuv"ákäärijävri.
+Metsolahti - 'uh"áluohtâ (YAS) Pieni
+lahti Kessijärven koillisosan länsirannalla.
+Metsoniemi.
+Metsonmäennysjärvi (LL 1969) Pieni jär-
+vi Metsonmäennysojan vesitössä Aittavaaran
+Metsonmäennysvaara.
+Metsonmäennysoja (LL 1969) Puro län-
+nestä Luttoon Aittavaaran eteläpään kohdalta.
+Metson-
+mäennysvaara.
+Metsonmäennysvaara (LL 1969) Luton
+ja Metsonmäennysojan väliin jäävällä niemel-
+Eräs metsästäjä ampui vaaralla sointimella
+olevia metsoja niin paljon, että ne mätänivät.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Metsonmäen-
+nysjärvi ja Metsonmäennysoja.
+Metsoniemi - 'uh"ánjargâ (YAS) Kes-
+sijärven koillisosassa Metsolahden itäpuolella.
+seen kuuluu myös Metsolahti - 'uh"áluohtâ.
+Metsonpyrstö (3843 1) Inarijärven niemi
+Tervasaaren etelärannalla.
+Niemi on ilmeisesti
+metson pyrstön muotoinen.
+luu myös Pyrstölahti.
+Metsälappalaisoja (3831) Puro Metsälap-
+palaisojanlammista Kulasjokeen.
+Metsälappalaisvaara.
+Metsälappalaisojanlammit (3831) Kolme
+Metsälappalaisojassa sijaitsevaa lampea Metsä-
+lappalaisvaaran kaakkoispuolella.
+Metsalappalaisoja /
+Metsälappalaisvaara (3834) Vaara So-
+dankylän vastaisesta kunnanrajasta 1,5 km
+Inarin kunnan puolelle Kulasjoesta itään.
+perheeseen kuuluvat myös Metsälappalaisoja ja
+Metsälappalaisojanlammit.
+Ilmari Itkonen (1910:
+Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Inarijärven ym-
+päristöltä) kertoo seuraavaa:
+"Pakana oli vielä Inarinmaa tai koltat,
+jotka silloin sen asukkaina olivat.
+Ei ollut sil-
+loin täällä pappia eikä esivaltaa (tuomaria).
+Viimein rupesi pappi kulkemaan Lannasta.
+Ei hänelle aina hyvin käynyt, sillä muutaman-
+kin murhasi Sotapäässä hänen kyytimiehensä,
+joka karattuaan asui joitakin vuosia Metsä-
+lappalaistenvaaraksi kutsutussa paikassa.
+Elääkseen hän siellä pyyti linnunlaulua (met-
+soja soitimelta), tehden ensimmäiset ansansa
+pitkistä hiuksistaan, mutta seuraavat metson
+suonista."
+Miehtânjaargâš (SAK 2004) Pieni niemi
+Sulkusjärven1 etelärannalla Mätäsniemensaa-
+Inarinsaamea: miehtâ = mätäs,
+njaargâš = deminutiivimuoto sanasta njarga =
+niemi > nieminen.
+Mätäsniemensaari - Miehtânjargiisuálui.
+ti Vallen mukaan kartassa, johon on painettu
+nimi "Miehtânjargâ", sijaitsee Sittáárjeggi-suo.
+Mielgâstimjuuvâš1 (SA 2002) Puro Korte-
+lammenvielmasta Juutuan Alasuvantoon ~ Jänis-
+suvantoon.
+Alasuvanto, juuvâš = deminutii-
+Mielikköjoki - Mielâhjuuvâš (TII 1963)
+Puro Isosta Mielikköjärvestä Ivalojoen suistoon
+laskevaan Uusoppijokeen.
+Mielikköjänkä.
+Mielikköjänkä - Mielâhjeggi (TII
+1963) Suo Nanguvuonoperän ja Ivalojoen vä-
+Suo oli ennenvanhaan niin hyvä metsä-
+niitty, että sulkusjärveläisetkin kulkivat siellä
+niittämässä heinää.
+Kartoissa sille paikalle on
+painettu Neitiaapa ja se saattaa ollakin sen rin-
+nakkaisnimi, koska Mielâh on naisen nimi.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: Mielâh =
+pakanuudenaikaisen naisen nimi.
+Hän on elä-
+nyt Inarissa vuosina 1563 - 1585.
+Nykyisin jänkä
+tunnetaan hyvänä linnuntarkkailusuona, jossa
+on myös lintutorni.
+myös Iso Mielikköjärvi - Mielâhjáávráš, Pikku
+Mielikköjärvi - Miellijáávráš, Mielikköjoki -
+Mielâhjuuvâš, Mielikkötaival - Mielâhmyetki,
+Mielikkökumpu, Pikku Mielikkövaara ~ Akse-
+linvaara ja Mielikkövaara - Mielâhvääri.
+Mielikkökumpu (3832) Kumpare Isosta
+Mielikköjärvestä 1,5 km lounaaseen.
+osaltaan mukaelmasuomennos inarinsaames-
+Mielik-
+köjänkä.
+Mielikkötaival - Mielâhmyetki (TII
+1963) Ison Mielikköjärven ja Nanguvuonon
+Mielikkö-
+Mielikkövaara - Mielâhvääri (TII
+1963) Vaara Nanguvuonon perältä 1,5 km ete-
+tään.
+Mielkuslahti (MML) Paavisvuonon etelä-
+puolisen Nuottamajärven2 Mielkusniemen koil-
+sesti Mielgâsluohtâ.
+Mielkusniemi.
+Mielkusniemi (3832) Paavisvuonon etelä-
+puolella sijaitsevan Nuottamajärven2 itärannal-
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Miel-
+gâsnjargâ, koska sana mielkus on mu kael ma
+inarinsaamen sanasta mielgâs = ahkion emä-
+puu.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Mielkuslah-
+ti.
+Mielliváárááš ~ Äägisvääri (3834, SA
+1964) Vaara Koiravaaran ja Nanguvuonon
+Uudenvuonon välissä.
+Rinnakkaisnimi on
+vanhempi.
+Inarinsaamea: mielli = törmä, mel-
+la, váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri
+= vaara > vaaranen, äägis = hangas (peuran-
+pyyntiaita).
+Nimiperheeseen kuuluu myös Han-
+gasjärvi - Äägisvärjáávráš.
+Miesniemennokka (MML) Inarijärven
+Miesniemen luoteisin kärki.
+Miesniemi1.
+Miesniemi1 - Almaanjargâ (3841 1) Suu-
+ri niemi Inarijärven lounaispäässä Siskelivuonon
+- Siskelijärven1 ja Ukonselän1 - Ison Kapaselän
+inarinsaamesta: almaa = genetiivimuoto sanas-
+ta almai = mies > miehen, aviomies > aviomie-
+hen.
+Nimellä on ilmeinen yhteys Ukonselän1
+luoteispuolella sijaitsevaan Kalkuvaaraan eli
+'Vaimovaaraan', koska almai on miehen lisäksi
+myös aviomies ja kálgu on aviovaimo.
+Kal-
+Nimiperheeseen kuuluu myös saman-
+niminen talo sekä Miesniemennokka.
+Miesniemi2 (3841 1) Talo Miesniemen1 ty-
+vellä Kankivuonon puolella.
+Mihkalivaara - Mikkâlvääri ~ Mih­
+kâlvääri (PL 2006, EPA) Vaara Tiäppánkuát-
+jävri-järven pohjoispuolella.
+Määriteosa kuuluu kreikkalaiskatoliseen nimis-
+Miinaniemi - Miinanjargâ ~ Miineš
+(SA 1963, RP 1990) Pieni niemi Inarijärvessä
+Jolnivuonon ja Viimassaaren välissä.
+perusteella ei voida päätellä, onko kyseessä suo-
+mennos inarinsaamesta vai inarinsaamennos
+Inarinsaamen rinnakkaisnimi
+on deminutiivimuodossa, eikä siitäkään voida
+päätellä nimen merkitystä.
+Mikittijärvi (3832) Sarminiemen eteläpääs-
+sä Nanguvuonon koillispuolella sijaitsevasta
+Laitavaarasta 2,5 km itä-kaakkoon.
+Mikitti on
+ilmeisesti ortodoksinen Mikko-nimeä vastaava
+Mikononkimalampi.
+Mikkâlvärjáávráš ~ Mihkâlvärjááv­
+ráš (EPA) Pieni järvi Mihkalivaaran itäpuolel-
+Mihka-
+livaara, vär = yhdysosalyhentymä sanasta vää-
+ri = vaara, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Mikkolanjärvi - Mikkolajäu'rr (MML
+2006) Pieni järvi Sevettijärven itäpuolella sijait-
+sevasta Vainosjärvestä 2 km pohjois-koilliseen.
+Mikkolan hen-
+kilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, mutta
+hän voisi hyvinkin olla Näätämön rajavartio-
+asemalla aikoinaan työskennellyt Tampereen
+seutuvilta kotoisin ollut legendaarinen rajaker-
+santti Pentti "nääs" Mikkola.
+Mikon Jaakon Ahvenjärvet - Miik­
+kât Jakku Vuâskjääu'r (MML, JM) Kaksi
+järveä Kyyneljärven pohjoispuolella.
+mennos koltansaamesta.
+Kyseessä on Jaakko
+Gauriloff, joka asuu Rautaperäjärvellä.
+Mikonlampi - Mikoláddu ~ Pälgispel­
+jáávráš (IV, SA 1964) Sarmijärvi2-talosta
+0,5 km länteen erään tietyöntekijä Mikon mu-
+Nimi on syntynyt 1920-luvun jälkeen,
+jota ennen se oli Pälgispeljáávráš: pälgis =
+yhdysosalyhentymä sanasta päälgis = polku,
+pel = yhdysosalyhentymä sanasta pele = puo-
+leinen, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Mikononkimalampi
+Miikkât
+Vuäg gam luubbâl (MML 2006) Lampi
+Kuošjnâuáivi-tunturista 3 km etelään.
+Misseejáávráš (TII 1963) Sarmijoen Pikku-
+lompolan1 lahti länteen.
+Einari, jáávráš = de-
+Misseekuoškâš (TII 1963) Sarmijoen toi-
+seksi alimmainen koski.
+Perinnetiedon mukaan
+Missee, joka oli pakanuudenaikainen mies, oli-
+si haudattu kosken itärannalle.
+Einari,
+koski > koskinen.
+Missevaara - Misseeváárááš (SA 1964)
+Sarmijoensuun itäpuolella.
+Einari, váárááš = deminutiivimuoto
+sanasta vääri = vaara > vaaranen.
+Missevaaranjärvi - Misseevááráá­
+jáávráš (SA 1964) Missevaaran eteläpuolella.
+Einari, vááráá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta vääri =
+vaara > vaarasen, jáávráš = deminutiivimuoto
+Mitrin Paloniemi - Miitripuáldim­
+njargâ (SA 1964) Sulkusjärven1 itärannalla.
+rinsaamesta: puáldim = aktiomuoto verbistä
+puáldi˜ = polttaa > polttama.
+karttalehdessä 2812/2003 inarinsaamen nimi on
+virheellisesti "Mitripuáldimnjargâ".
+Mitätönlampi (RP 1991) Juutuanvaarasta
+1 km etelä-kaakkoon.
+Moikka - Moigâkällee (TII 1963) Kaksi
+rinnakkaista kalliota vesirajassa Inarijärvessä
+Juutuansuun pohjoispuolella.
+Pohjoisesta tule-
+vat matkalaiset huusivat kallioiden kohdalla ve-
+nekyytiä jokisuun poikki "hooi" (Matti Valle
+moigâ = suuri jokisiika.
+Olavi Veskoniemen
+eli "Piippu-Ollin" mukaan Moikankallio on
+nykyisen vesipinnan alapuolella Juutuansuulla
+Metsähallituksen venevalkaman kohdalla, jos-
+sa ylävirtaan mennessä on oikealta ohitettava
+väylämerkki.
+Hyvä joki siian pyyntipaikka.
+Mokkejáávráš3 (3834) Kapea lampi Silke-
+vaaran kaakkoispuolella.
+Inarinsaamea: mokke
+= mukka eli mutka, jáávráš = deminutiivimuoto
+karttalehdessä 3834/2003 järvi on merkitty koh-
+taan, jossa on Radiokämppäjärvi.
+Mokkamökinlampi (3833+4811) Kapea
+järvi Raja-Joosepin rajavartioasemalta 2 km
+itä-koilliseen maantien pohjoispuolella.
+rannalla on ollut sota-aikana kanttiini, josta on
+saanut mm.
+kahvia eli "mokkaa".
+Myöhemmin
+siinä on ollut kenttävartio.
+Moonivaara - Moonahvääri (LL 1981)
+Mahlattinuoran ja Nuoran yhtymäkohdasta
+1 km lounaaseen.
+rinsaamesta: moonah = tuntematon sana, vaik-
+kakin se viittaisi verbiin moonnâ˜= mennä >
+menettelevä (karkuun pyrkivä).
+Moossinasaaret - Mooššinsuolluuh
+~ Muášinááh (3841 2, TII 1963) Kaksi saar-
+ta Inarijärvessä Nanguniemen kärjestä 1 km
+luoteeseen: Moossinasaari - Mooššinsuálui ja
+Pieni Moossinasaari - Uccâ Mooššinsuálui.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai kol-
+tansaamesta.
+Moossinaselkä.
+Jomman kumman saaren
+päässä on kallio, jossa jotakin osaa on palvel-
+tu seitana uhraten (I. Itkonen 1910).
+Moossinasaari - Mooššinsuálui (3841
+2) Saari Inarijärvessä Isosta Jääsaaresta 1,2 km
+etelä-kaakkoon.
+Moossinaselkä - Mooššinjor¹â
+(3841 2) Pienehkö järvenselkä Inarijärvessä Ison
+Jääsaaren eteläpuolella.
+inarinsaamesta tai koltansaamesta: mooššin
+myös Moossinasaari - Mooššinsuálui, Pieni
+Moos sinasaari - Uccâ Mooššinsuálui, Moossi-
+nasaaret - Mooššinsuolluuh ~ Muášinááh, Pitkä
+Moossinsaari ja Moossinavuopaja - Mooš šin-
+vyeppee.
+Moossinavuopaja - Mooššinvyeppee
+(3841 2, YAS) Vuopaja Moossinasaaren länsi-
+tai koltansaamesta.
+Moottorilahti - Moottorluohtâ (IW
+2000) Sarmijärven1 Moottorivuonon toiseksi
+pohjoisin lahti.
+ta tai suora inarinsaamennos suomen kielestä.
+Kun sarmijärveläiset lähtivät Nellimiin, he ajoi-
+vat moottorilla lahden perälle.
+Moottorivuono - Motevuonâš (SA
+1964) Sarmijärven1 pohjoisosa Koivuniemestä
+Inarinsaamen nimen selitys: mote
+= muta, vuonâš = deminutiivimuoto sanasta
+kuuluvat myös Mutalahti2 - Moteluohtâ ja
+Moottorilahti - Moottorluohtâ.
+Mopenniemi - Ke˜gikoškâmnjargâ
+(TII 1963) Niemi Nellimvuonon etelärannalla.
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys: ke˜gi =
+kivi, koškâm = aktiomuoto verbistä košk☠=
+heitellä > heittely, njargâ = niemi.
+Suomenkieli-
+nen nimi on tullut siitä, että niemessä on asunut
+nainen, jota kutsuttiin aivan lapsuudesta saak-
+ka Mopeksi.
+Hän oli ruotsalainen Laura Fran-
+cisca Elvira Bono, joka oli syntynyt Ruotsin
+Malmössa 1893 ja kuoli Inarissa 1974.
+Hänen
+isänsä oli italialainen sirkustitehtööri ja Laura
+aloitti jo 4-vuotiaana sirkusprinsessana isän-
+sä omistamassa sirkuksessa.
+Häntä kutsuttiin
+myös "Ivalojoen Petronellaksi", koska hän toi-
+mi kokkina ja tulkkina Ivalojoen Ritakoskella
+(Viljo Mäkikyrö: Kultalappia ja Kullankaiva-
+Petronella-nimensä hän lienee
+saanut vasta sen jälkeen, kun aito Petronella
+eli hollantilaissyntyinen Sylvia Petronella Antoi-
+nette van der Moer oli vaeltanut geologi Klaus
+Säynäjärven kanssa Lemmenjoelle v. 1949 ja
+toiminut siellä kokkina kultamiehille.
+Morohluohtâ (AWG 1901) Lahti Inarijär-
+vessä Hoikka Petäjäsaaren eteläosan länsiran-
+Inarinsaamea: Moroh = genetiivimuoto
+muinaisen miehen nimestä Moro = Morottaja-
+sukunimen muinainen muoto, luohtâ = lahti.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Morohluohtjävri.
+Morohluohtjävri (AWG 1901) Järvi Hoik-
+ka Petäjäsaaren eteläosan keskellä.
+Mo-
+rohluohtâ, luoht = yhdysosalyhentymä sanasta
+luohtâ = lahti > lahden, jävri = järvi.
+Morohsuálui (LL 1981) Pieni saari Inari-
+järvessä Paavisvuonon Kourinsaaren ja Hiiri-
+aittasaaren välissä.
+Morohluohtâ, suálui
+Morottajanjänkkä (3832 08) Pieni suo
+Morottajankentän lounaispuolella.
+men nimi on todennäköisesti Morotteijeejeggi.
+Jänkkä = peräpohjolan murretta ja tarkoittaa
+suota eli jänkää.
+Morottajan-
+kenttä.
+Morottajankenttä (3832) Ukonjärven1 itä-
+rannalla Ukosta2 0,9 km etelään.
+nimi on todennäköisesti Morotteijeekieddi.
+miperheeseen kuuluu myös Morottajanjänkkä.
+Morsiamenkivi - Myersseeke˜gi (I.
+Itkonen 1910) Kivi Inarijärvessä Sigganitkemä-
+salmen keskellä sen pohjoispäässä, jolle Sigga
+istutettiin.
+Sigganitkemäsalmi.
+Mosksaaret - Mosksuolluuh (HTV)
+Kolme pientä saarta Inarijärvessä Mosk väylän
+Moskväylä.
+Moskväylä - Moskvävli (HTV) Salmi
+Mosksaarten ja mantereen välissä.
+suomennos inarinsaamesta: mosk = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta sanasta moskos = pimeä,
+ummehtunut, umpinainen.
+kuuluvat myös Mosksaaret ja Mosk väävlisuálui.
+Moskväävlisuálui (TII 1963) Inarijärven
+Mosksaarista suurin.
+Moskväylä, väävli
+= genetiivimuoto sanasta vävli = väylä > väylän,
+Mourasvaara - Movrâsvääri (4821 2)
+Ristijärvestä3 2 km länsi-luoteeseen.
+masuomennos inarinsaamesta: movrâs = yh-
+dysosalyhentymä sanasta moovrâs = mylvintä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Mourasvaaran-
+Mourasvaaranjärvi (MML) Pieni järvi
+Mourasvaarasta länsi-lounaaseen.
+nimi on todennäköisesti Movrâs värjáávráš.
+Mourasvaara.
+Muálkkijáávráš (MML) Pieni mutkainen
+järvi Pitkän Surnujärven lounaispään luoteis-
+Muálkkisuálui,
+Muálkkisuálui (SA 1964) Satapetäjäselän
+itälaidan Pääsaaresta 1 km koilliseen.
+mea: muálkki = mutka, koukero, suálui = saari.
+Muinaisasuinpaikka1 (3841 1) Pielpajär-
+Muinaisasuinpaikka2 (3841 1) Ison Piel-
+pajärven itäpuolella.
+Muinaisasuinpaikka3 (3841 01) Nukku-
+majoen varrella seitsemässä erillisessä kohteessa.
+Mukanperä (3832) Ivalon taajaman itäpuo-
+lella sijaitsevan Mukkavuopajan perä.
+heeseen kuuluvat myös Mukanperäsaari ja Mu-
+kanperävaarat.
+Mukkavuopaja.
+Mukanperäsaari (3832 2) Ivalon eteläpuo-
+lisessa Mukkavuopajassa.
+Saaressa on Sammeli
+Pekkalan maitotila.
+Mukanperä.
+Mukanperävaarat (3832 2) Pienten vaa-
+rojen ryhmä Ivalon taajamasta 3 km koilliseen.
+Mukka (3842 2) Talo Partakonlahden län-
+Mukkajärvenlammet (3832) Myössäjär-
+ven lounaispuolella sijaitsevan Mukkajärven4
+Kuuluu Mukkajärven4 nimiper-
+Mukkajärvenpalo (MML) Vanha palo-
+alue Kaamasen kaakkoispuolella sijaitsevan
+Mukkajärven1 lounaispuolella.
+Mukkajärvi1.
+Mukkajärvet1 - Mokkejávrááh1 (SA
+1964) Kolme U-kirjaimen muotoista järveä puo-
+len kilometrin välein Kuoskerniemessä Inarijär-
+ven Kuoskervuonosta luoteeseen.
+Mukkajärvet2 - Mokkejávrááh2 (SA
+1964) Kaksi järveä Inarijärven Sarminiemen
+itälaidalla Einari-talon kohdalla: Alimmainen
+Mukkajärvi - Vyeleeb Mokkejáávráš ja Ylim-
+mäinen Mukkajärvi - Paajeeb Mokkeáávráš.
+mesta: jávrááh = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Mukkajärvi1 - Mokkejävri1 (3841 1) Bu-
+merangin muotoinen järvi Kaamasesta 3 km
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Mukka-
+järvenpalo ja talo sekä järven rannalla sijait-
+seva Mukkaniemi, jossa on asunut Jalo Onni
+Mukkajärvi2 - Mokkejävri2 (EA) Ina-
+rijärven Ukonselän1 luoteislaidalla sijaitsevasta
+Aittalahden2 pohjukasta 1 km pohjoiseen.
+Mukkajärvi3 ~ Keski­Taimenjärvi -
+Muálkkijävri ~ Koskâ­Kuáv¿urjáávráš
+(LL 1977) Juutuan kaakkoispuolella sijaitsevan
+Saari-Taimenjärven itäpuolella.
+nimet ovat vanhempia.
+Molemmat nimet ovat
+suomennoksia inarinsaamesta.
+rinnakkaisnimen perusosa on deminutiivimuo-
+Saari-Taimenjärvi ~ Tai-
+Mukkajärvi4 - Mokkejävri3 ~ Mokke­
+jáávráš1 (3832, LL 1981) Kolmeen suuntaan
+mutkalla oleva järvi Myössäjärvestä 2 km lou-
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen perusosa demi-
+nutiivimuodossa.
+Mukkajärvenlammet.
+Mukkajärvi5 - Mokkejáávráš2 (3832,
+TII 1963) Z-kirjaimen muotoinen pieni järvi
+Alemman Akujärven ja Nanguvuonon etelä-
+päässä sijaitsevan Peuravuonon puolessa välis-
+Mukkalampi1 - Mokkeláddu1 (YAS)
+Bumerangin muotoinen lampi Kessivuononkai-
+dan länsilaidalla.
+Mukkalampi2 - Mokkeláddu2 (LL
+1977) Mutkalla olevaa sammakon nuijapäätä
+muistuttava pieni lampi Juutuan luusuan kaak-
+koispuolisten Jurmurovien itäpuolella.
+Mukkaniemi (MML) Talo Mukkajär-
+ven1 suurimmassa niemessä sen lounaislaidalla.
+Talossa on asunut Jalo Onni Viekonelo (1912 -
+Talo on edelleen pystyssä ja ilmeisesti
+asumakelpoinen.
+Myöhemmin Viekonelo raken-
+si uuden talon järven itäpäähän.
+Mukka­Rytijärvi - Mokke"uálijävri
+~ Ruáhujävri (3834, SA 1964) Mutkalla ole-
+van suolen mallinen järvi Itä-Inarissa Ison Art-
+tajärven eteläpäästä 2 km itä-kaakkoon.
+mesta: "uáli = suoli, ruáhu = kaisla eli ruoko,
+vesiruoho.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ryti-
+oja - Ruáhujuuvâš.
+Mukkavuopaja (3832) Viiden kilometrin
+mittainen Ivalojoen vuopaja Ivalon taajaman
+Mukkavuopajanoja.
+Mukanpe-
+rä.
+Mukkavuopajanoja (3832 07) Puro Uur-
+tolantosta Ivalon kaakkoispuoliseen Mukka-
+Mulkujärvet (3832) Kaksi järveä Törmä-
+sestä 1 - 3 km kaakkoon: Ala-Mulkujärvi ja
+Ylä-Mulkujärvi.
+On arveltu, että määriteosa
+olisi mukaelma pohjoissaamen sanasta moalki
+= mutka, mutta koska molemmat järvet ovat
+suhteellisen suoria, nimi tulleekin jär vien län-
+sipuolella olevan Mulkuvaaran mukaan.
+Mulkuvaara.
+Mulkuoja (3832 07) Osittain lapiolla oiot-
+tu ja paranneltu oja Ala-Mulkujärvestä Kerttu-
+ojaan.
+Mulkuvaara (3832) V-kirjaimen muotoi-
+nen vaara Törmäsen kaakkoispuolella.
+lounaan puoleinen pää on nimeltään Korkia-
+Määriteosa on ilmeisesti mukaelma ina-
+rinsaamen sanasta muálkki = mutka.
+heeseen kuuluvat myös Ala-Mulkujärvi ja Ylä-
+Mulkujärvi sekä Mulkuoja.
+Mummonvuopaja (3843 1) Vuopaja Pak-
+suvuonon perän itärannalla.
+Nimen lienevät an-
+taneet Paksuvuonon pohjukassa asuneen Elsa
+Valpu Saijetsin (*1924) ja Yrjö Saijetsin (1918 -
+1995) lastenlapset.
+Munhaissaari - Maaneem"alme suá­
+lui (3832) Pyöreä saari Nanguniemen poh-
+Saari on Ilmari Itkosen mukaan
+toiselta nimeltään Konessaari.
+inarinsaamesta: maaneem"alme = munuainen
+'munuai sensilmä', kones = mukaelma inarin-
+saamen sanasta kooniš = maahinen.
+vun alkupuolella saaressa oli kenttä ja kalas-
+tuskota (I. Itkonen 1910).
+Muorâluohtvyeppee (YAS) Vuopaja Ina-
+rijärvessä Puulahden3 itäpäässä.
+Puulahti3,
+luoht = yhdysosalyhentymä sanasta luohtâ =
+lahti, vyeppee = vuopaja.
+Muotkavaara1 - Muá˜hádváárááš
+(4822 2+4824 1) Kivijärven1 ja Nammijärven
+inarinsaamesta: muá˜hád = johdos sanasta
+muá˜háš = deminutiivinen genetiivimuoto sa-
+nasta myetki = muotka > muotkasen.
+tauslaitoksen tiedon mukaan Lallavaara, joka
+on uudisnimi läheisen Lallajärven mukaan.
+Muotkavaara2 - Myetkivääri (4821 2)
+Vaara, jossa on kolmen valtakunnan rajapyyk-
+ki.
+heeseen kuuluu myös Muotkavaaranoja -
+Myet ki v ärjuuvâš.
+Muotkavaaranoja - Myetkivärjuuvâš
+(4821 2) Muotkavaaran länsipuolitse kaakkoon
+Venäjälle laskeva pieni joki.
+Muotkavaara2.
+Muottavaara (3832) Vaara Alemmasta
+Akujärvestä 3 km pohjoiseen.
+Todennäköises-
+ti mukaelmasuomennos inarinsaamesta, joten
+määriteosan takana saattaisi olla sana muáddá
+= lähes karvattomaksi kulunut peski tai sana
+muottuu = genetiivimuoto sanasta muotâ = lu-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Alimmai-
+nen Muottajärvi, Ylimmäinen Muottajärvi ja
+Keinojängän Muottavaara.
+Muotunasaaret - Muá˜uinsuolluuh
+(3842 2) Saariryhmä Inarijärvessä Partakonse-
+län itärannalla.
+saamesta: muá˜uin = laaštâ-sanan etuliite eli
+muá˜uinlaaštâ = ylin liiste ahkiossa.
+Mahdol-
+lisesti näistä saarista ovat löytyneet hyvät ah-
+kionliisteainekset.
+Pikku Muotunasaari.
+Murâšnjargâ ~ Murišnjargâ (SA 1963,
+PP) Pieni niemi Nitsijärvessä Mursulahden poh-
+Mursulahti, njargâ = niemi.
+Mursulahti - Murâšluohtâ - Muriš­
+luohtâ (3842 2, SA 1964, AS) Lahti Nitsijärven
+pohjoisosassa.
+mennos inarinsaamesta: muriš = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta murriš = valpas, murâš =
+yhdysosalyhentymä sanasta muurâš = murhe,
+suru.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Murâšnjargâ
+~ Murišnjargâ.
+Murtomaa (3832 08) Kumpare Alemman
+Akujärven ja Mukkajärven5 puolessa välissä.
+Musta­ahvenjärvi1 - 'a'ppesvuâsk­
+jäu'rr1 (MML 2006) Järvi Koillis-Inarissa Vai-
+noslompolasta 1 km pohjoiseen.
+Musta­ahvenjärvi2 - Kiepâvuásku­
+jävri - 'a'ppesvuâskjäu'rr2 (MML, EPA,
+JM) Pieni järvi Vaasselijärven länsipuolella.
+saamesta ja suora koltansaamennos suomen
+kielestä: kiepâ = attribuuttimuoto sanasta kiepâ
+= noki > nokinen.
+Mustajuurakkojärvi1 - 'apissyebdee­
+jáávráš1 (3834) Pystövaaranjärven eteläpuolel-
+Antero Sarren mukaan
+Mustajuurakkojärvi - 'apissyebdeejáávráš on
+12 km etelämpänä eli Akalauttapään länsipuo-
+Mustajuurakkojärvi2 - 'apissyebdee­
+jáávráš2 (YAS) Pieni järvi Akalauttapäältä
+1 km länsi-luoteeseen.
+lehdessä 3834 Pahaskurâlááduš, joka on Antero
+Sarren mukaan virheellinen, koska järvi sijait-
+see 1 km idempänä.
+Mustajuurakkojärvi3 (MML) Lampi Sar-
+miniemen eteläpäässä Nanguvuonon itäpuolella
+sijaitsevan Mikittijärven kaakkoispuolella.
+Mustajänkkä (3832) Suo Viekkalan ja
+Mustajärvien välissä.
+Mustajär-
+Jänkkä = peräpohjolan murretta ja tarkoit-
+taa suota.
+Mustajärvet (LL 1981) Kaksi järveä Kop-
+pelon länsipuolella: Alimmainen Mustajärvi ja
+Ylimmäinen Mustajärvi, joiden inarinsaamen
+nimi on todennäköisesti 'apisjávrááh.
+heeseen kuuluu myös Mustajänkkä.
+Mustakalajärvi - 'a'ppeskue'lljäu'rr
+(MML 2006) Pieni ovaalin muotoinen järvi
+Suolisvuonon länsipuolella sijaitsevan Naittu-
+Mustakuru - 'áhppesroggi - 'apis­
+Norjan puolella Uutuanjokeen laskeva jokiku-
+ru Joulutunturista rajan suuntaisesti etelään.
+Suurin osa kurusta on Norjan puolella.
+osaltaan epätarkka suomennos, epätarkka ina-
+rinsaamennos ja epätarkka koltansaamennos
+pohjoissaamesta: roggi = kuoppa.
+seen kuuluvat myös Mustankurunlammet -
+'a'ppeskuu'r"lubbâl, 'áhpperoggejávri ja 'áhp-
+pesroggejohka.
+Norjan puolella Nji˜gojärven
+eteläpuolella on toinen 'áhppesroggi.
+Mustankurunlammet - 'a'ppes­
+kuu'r"lubbâl (MML, 4913 1) Kaksi lampea
+Vätsärissä Ruuhivaarasta 4 km itään valta-
+kunnan rajan tuntumassa.
+Eteläisempi lampi
+on 'áhppesroggejávri.
+suomen kielestä, joka on määriteosaltaan suo-
+ra suomennos pohjoissaamesta.
+Mustakuru.
+Mustala ~ Ala­Mustola - Juvnjälmi2
+(TN 1995, MML, TII 1963) Entinen uudistila
+Sarmijoensuun lounaispuolella.
+tanut Yrjänä Antinpoika Musta (1793 - 1873) v.
+Yrjänän kuoltua isäntänä toimi hänen les-
+kensä Aili Matintytär Musta, os.
+v. 1874 ja Yrjänä Yrjänänpoika Musta (1842 -
+Vuodesta 1902 eteenpäin oli
+isäntänä Yrjänä Yrjänänpojan vävy Matti
+Martinpoika Valle (*1860).
+Inarinsaamen nimi-
+selitys: juv = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta juuhâ = joki > joen, njälmi = suu.
+Mustalahti - 'apisluohtâ2 (3834) Sar-
+mivuonon etelään suuntautuva lahti Sarminie-
+men itäpäästä 3 km etelään.
+Mustavaara - 'apisvääri.
+Mustamäntylampi (3833+4811) Pieni lam-
+pi Kattakaidan päällä.
+Mustaniemi (MML) Pieni niemi Vuontis-
+järven itärannalla Keinoniemestä 1 km etelä-
+Mustasaari ~ Kapteeninsaari - 'ap­
+pudâssuálui ~ 'appâdâsuálui (SA 1964,
+IW 2000) Pieni saari Sarmijärven1 Rovaniemen1
+Rinnakkaisnimi on muodostunut sotien jäl-
+keen mahdollisesti rajavartioston kapteeni Su-
+virinteen mukaan.
+Hän on asustellut saaressa
+Saaren itärannalla on vie-
+läkin nähtävissä korsun jäänteitä (Pekka Jär-
+Mustavaara1 - 'apisvääri1 (4822 2+
+4824 1) Vaara Nammivaarasta 2 km länsi-
+pisvääri" (kyseessä painamisen yhteydessä
+tapahtunut fonttivirhe).
+Palo-Mustavaara - Ruávi-'apisvääri ja Musta-
+vaaranjärvet.
+Mustavaara2 - 'apisvääri2 (3834) Vaa-
+ra Sarmivuonon ja Nellimiin johtavan maantien
+välissä Mustalahden kohdalla.
+Mustalahti.
+Mustavaaranjärvet (MML) Viisi lam-
+pea Mustavaaran1 eteläpuolella.
+Mustavaara1.
+Mustavuopaja - 'apisvyeppee (3834)
+Nangujärven koillispuolella sijaitsevan Ison
+Saarijärven pohjoisosan itään suuntautuva vuo-
+Mustikkasaari - Saresuálui (MML,
+SA 1964) Pieni saari Nammijärven Piilola-
+talosta 1 km pohjoiseen.
+Mustikkavaara - Sarevääri (3843 1)
+Korkea vaara Paatsjoenniskan pohjoispuolella.
+Mustinhukkumajärvi - Muusti hevvâ­
+nâmjävri (3834) Nangujärvestä 2,5 km ete-
+on Musti-nimisestä koirasta.
+Mustola (3834) Talo Nellimiin johtavan
+maantien varrella Kynsikosken kohdalla.
+kaisemmin siinä on sijainnut valtion majatalo,
+jota on pitänyt Herman Paavo Keskitalo (*1880
+Kärsämäellä).
+Mutajänkä (MML) Koutavaaran pohjois-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Mutaoja
+~ Siko-oja.
+Mutajärvi - Motejáávráš (SA 1964)
+Pieni järvi Nellimistä 1 km kaakkoon.
+Mutalahti1 (3841 2) Väylän länsipuolella si-
+jaitsevan Ala-Sieksijärven eteläpään pohjoiseen
+suuntautuva lahti.
+Mutalahti2 (3832 08) Alemman Akujärven
+toiseksi eteläisin lahti.
+Mutalahti3 - Moteluohtâ (SA 2002) Sar-
+mijärven1 pohjoisin lahti.
+Mutalahti4 (MML) Ukonjärven1 ja Paa-
+visvuonon välissä sijaitsevan Nuottamajärven2
+Mutamaa (3832) Asuinalue Ivalojoen poh-
+Mutaoja ~ Siko­oja (MML) Inarin kir-
+konkylän luoteispuolella sijaitsevasta Mutajän-
+gästä Sikojärveen.
+Mutajänkä.
+Mutasaari (3832) Inarijärven saari Hämä-
+häkkiniemen ja Konesniemen1 välissä.
+saamen nimi on todennäköisesti Motesuálui.
+Mutkajärvi (3844 1) Pieni U-kirjaimen
+muotoinen järvi Inarijärven Pisteriniemen ete-
+Mutkalampi - Må'³³luubbâl (MML
+2006, JM) Pieni järvi Sevetinsuojan lounais-
+päästä 4,5 km etelään.
+Mutustelemaniemi (3841 1) Kapea nie-
+mi Inarijärvessä Juutuanvuononsuun ja Siske-
+livuononsuun välissä.
+Kauko Lehtola muisteli
+1990-luvulla kuulleensa niemen inarinsaamen
+nimen, mutta oli unohtanut sen. Inarinsaamen
+nimi voisi olla vaikkapa Mudostâllâmnjargâ,
+määriteosa on johdos sanasta muddo = vai-
+he tai väli.
+niemi on koskâmuddoost eli
+puolessa välissä Siskelijärvestä Juutuansuuhun
+mentäessä.
+Muurahaisharju (MML) 150 metrin mit-
+tainen harju Vuontisjärven eteläpään Isosaares-
+ta5 1,5 km itä-koilliseen.
+Harjun itärinteellä on
+jyrkänne.
+Muurahaisniemenvuopaja - Kuu˜­
+hâ n jarg vyeppee ~ Kutkânjargvyeppee
+(EA) Muurahaisniemen kaakkoiskulmalla.
+Muurahaisniemi.
+Muurahaisniemi - Kuu˜hânjargâ ~
+Kutkânjargâ (3841 2, SA 1963) Vanhastaan
+suuri niemi, mutta Inarijärven säännöstelyn
+jälkeen suurehko saari Riuruvuonon itäpuolel-
+Muurahaisniemen talon rannalta löysi Matti
+Sarre 1900-luvun alkupuolella kivituuran ran-
+tavedestä (I. Itkonen 1910).
+Vanhempi nimi on
+ollut Muorânjargâ 'Puuniemi', koska Suomen
+yleiskartassa v:lta 1899 (SYK 1899) nimi on
+"Muoraniemi" muorâ = puu.
+Niinpä tämäkin
+olisi sellainen nimi, joka olisi palautunut suomen
+kielestä takaisin inarinsaameen, mutta eri mer-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Muu-
+rahaisniemenvuopaja - Kuu˜hânjargvyeppee ~
+Kutkânjargvyeppee.
+Muurahaissaari1 - Kutkâsuálui1 ~
+Kutkâsuáloi1 (YAS) Pieni saari Inarijärvessä
+Satapetäjäselän länsilaidalla Kaamassaaren itä-
+Muurahaissaari2 - Kutkâsuálui2 ~
+Kutkâsuáloi2 (YAS) Kessijärven pohjoispuo-
+lella sijaitsevan Kuivasjärven ~ Matalajärven
+eteläisin saari.
+Muurisalmi (3841 1) Salmi Inarijärvessä
+Kivimuurin ja Siliälaassan välissä.
+Kivimuuri.
+Mye˜˜egâšvääri (SSS) Vaara Kessijärven
+ja Korppikurujärven välissä sijaitsevan Merjes-
+lompolan eteläpuolella.
+Merjeslompola, vääri
+Myössäjärvenniemi (LL 1981) Myössä-
+järven lounaisrannalla.
+Kuuluu Myössäjärven
+Myössäjärvenpakka (3832) Korkea vaara
+Myössäjärven itärannalla.
+Kuuluu Myössäjär-
+ven nimiperheeseen.
+Myössäjärvi - Misseejävri ~ Myessáá­
+jävri ~ Muá˜hádjävri ~ Muássáájävri
+(TII/Uula Morottaja 1945, AVV, UP).
+Ukonjär-
+ven1 ja Talvitupajärven2 välissä valtatie 4:n etelä-
+Missee = pakanuudenaikainen mies Inarissa,
+myessáá ~ muássáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta myesi = rauha, muá˜hád = johdos
+sanasta myetki = taival.
+Inarinsaamen nimistä
+uskottavin on ensimmäinen vaihtoehto.
+myös
+muita Missee-alkuisia paikannimiä.
+On myös
+arveltu, että nimi tulisi pohjoissaamen sanasta
+miessi = vasa, mutta siihen aikaan, kun järvi on
+saanut nimensä, ei alueella ollut lainkaan poh-
+joissaamelaisia.
+Myössäjärvenniemi ja Myössäjärvenpakka.
+Männikkövaara (3834) Mustolasta 1,5 km
+Männynkuorikotasaari - Korrâkuá­
+˜áásuáloi ~ Kuátisuálui (HTV, SA 1964)
+Saari Inarijärvessä Tiainen-talon pohjoispuolel-
+Saaressa on ollut männyn kuorilla vuorat-
+tu kota.
+Nykyisin kutsutaan myös virheellises-
+ti Korrâkuáláásuálui, kuáláá = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta kyeli = kala > kalasen.
+Tämä johtuu siitä, että kirjaimet ˜ ja l muo-
+dostuvat kitalaessa samassa paikassa ja siten
+muistuttavat foneettisesti toisiansa.
+Huolimatto-
+masti artikuloituna on vaikea tulkita kummasta
+kirjaimesta on kyse.
+Mäntylä (3844 1) Talo Nitsijärvensuojan
+Märkäjärvi (3843 1) Nellimin itäpuolisesta
+Keskimöjärvestä 2,5 km pohjoiseen.
+tauslaitoksen "Kansalaisen karttapaikan" mu-
+kaan Iltavellijärvi.
+Kumpi nimi on korrektim-
+pi, ei ole kirjoittajan ratkaistavissa.
+Märkävaara1.
+Märkävaara1 (3843 1) Nellimin itäpuolella
+sijaitsevasta Keskimöjärvestä 2 km pohjoiseen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Märkäjärvi.
+Märkävaara2 - Njuoskâváárááš
+(3843 1) Kirakkavuonon pohjukasta 5 km ete-
+inarinsaamesta: váárááš = deminutiimuoto
+heeseen kuuluvat myös Märkävaaranjänkä
+- Njuoskâ vááráájeggi, Märkävaaranjärvi -
+Njuoskâ vááráájáávráš ja Märkävaaranoja -
+Njuoskâvááráájuuvâš.
+Märkävaaranjänkä - Njuoskâvááráá­
+jeggi (3843 1, YAS) Pienehkö suo Märkävaa-
+ran2 lounaispuolella.
+ka suomennos inarinsaamesta: vááráá = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta vääri = vaara
+> vaarasen.
+Märkävaara2.
+Märkävaaranjärvi - Njuoskâvááráá­
+jáávráš (3843 1, YAS) Pieni järvi Märkävaa-
+ranjängän ja Märkävaaran2 välissä.
+Märkävaaranjänkä.
+Märkävaaranoja - Njuoskâvááráá­
+juuvâš (3843 1, SA 1964) Pieni puro Märkä-
+vaaranjärvestä Kuortosjärveen.
+Märluohtâ (EA) Pieni lahti, oikeastaan
+poukama Inarijärven Korkiasaaren itälaidalla.
+Inarinsaamea: mär = yhdysosalyhentymä mär-
+alkuisesta sanasta, joka voisi olla märfi = mak-
+kara, luohtâ = lahti.
+Mäskisaari - Mäskisuálui (4822 2+
+4824 1) Inarijärven saari Surnuvuonon suulla.
+Mahdollisesti mukaelmasuomennos ja mukael-
+mainarinsaamennos koltansaamesta: mäski =
+johdos sanasta macc = mutka rantaviivassa.
+miperheeseen kuuluu myös Pikku Mäskisaari ~
+Margitansaari.
+Mäskivaara (3833+4811) Raja-Joosepin ra-
+javartioasemalta länsi-luoteeseen.
+seen kuuluu myös Mäskivaarankoski.
+Mäskivaarankoski (3833+4811) Lutossa
+Mäskivaaran eteläpään länsipuolella.
+Mäskivaara.
+Mätäkivilompola - Kuocâke˜gluobâl
+(YAS) Noin 200 metrin mittainen lompola Naa-
+majoessa Kivilompolan ja Ylilompolan välissä.
+Ehkä kyse
+on samasta ilmiöstä kuin on Mätökivisaarenkin
+Mätäsniemensaari - Miehtânjargii­
+suálui (4812, TII 1963) Sulkusjärvessä1
+Miehtânjaargâš-niemen kohdalla.
+njargii = deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta njargâ = niemi > niemisen.
+Miehtânjaargâš.
+Mätökivisaari - Kuocke˜gisuálui
+(3843 1) Paatsvuonon suulla.
+Elsa Valpu Saijetsin (*1924)
+mukaan saaren etelärannan läheisyydessä
+50 - 100 m rannasta on kivi, joka oli ennen Ina-
+rijärven säännöstelyä puolittain näkösällä ja
+aaltojen sitä huudellessa oli jatkuvasti märkä
+luoden mielleyhtymän "mätänevästä kivestä".
+Nykyisin kivi on jäänyt säännöstelyn johdos-
+ta veden alle, mutta on edelleenkin eräänlainen
+jadanpäämerkki, josta on hyvä lähteä heittä-
+mään verkkoja.
+Määllijärvi ~ Vellijärvi2 - Määlijävri
+Valajärven koillispuolella.
+nos ja epätarkka suomennos inarinsaamesta
+sekä suora koltansaamennos suomen kielestä:
+määli = keitto, joten korrekti koltansaamen-
+nos olisi Mää'lljäu'rr.
+vat myös Määlijävr"uájá, Määlijävrruávi, Velli-
+selkä - Määli"ielgi - Ve'll"iõ'lj (Mää'll"iõ'lj)
+ja Määliruávi.
+Järven vanhempi nimi on ollut
+mahdollisesti Meelijävri, meeli = genetiivi-
+muoto sanasta meeli = mela > melan, koska
+Suomen yleiskartassa vuodelta 1944 nimi on
+määriteosaltaan pohjoissaamea ja perusosal-
+taan suomea: Meallijávri "Meällijärvi", mealli
+= mela ja näin ollen viiden kilometrin päässä
+oleva Mellalompolakin kuuluisi samaan nimi-
+Siten olisi mahdollista, että kaikki
+Määli-alkuiset paikannimet Vätsärissä olisivat
+olleet alkujaan Meeli-alkuisia, koska meeli-sa-
+na poikkeaa huomattavasti määli-sanasta niin
+foneettisesti kuin konkreettisestikin, että niitä
+ei voida sekoittaa keskenään.
+karttalehdessä 4822 2+4824 1/2001 inarinsaa-
+men nimi on virheelliseti Määllijävri, kun pitäisi
+olla Määlijävri.
+Määlijävr"uájá (SA 1964) Määllijärven ~
+Vellijärven2 itäisin lahti.
+osaselvitys ja nimiperhe: ks.
+Määllijärvi, jävr =
+genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta jävri
+= järvi, "uájá = pitkä ja kapea lahti, josta läh-
+tee tai johon laskee joki.
+Määlijävrruávi ~ Määliruávi (4822 2+
+4824 1, SA 1964) Vanha paloalue Vätsärissä
+Määllijärven eteläpuolella.
+Määllijärvi, jävr
+= yhdysosalyhentymä sanasta jävri = järvi >
+järven, ruávi = rova.
+Määttä­Erkin oja (PH) Korkiavaaranjär-
+vestä Ivalojokeen.
+Ojan varrella Koppelontien
+länsipuolella ovat asuneet Juho Erkki Heikin-
+poika Määttä (*1856 Karungissa) ja Agne-
+ta Yrjöntytär Sarre (1859 - 1952).
+Agneta kuoli
+Toivoniemen vanhainkodissa.
+Talon nimi on
+ollut Vienoniemi Ivalon Viekkalassa ja lienee
+ollut tämän ojan varrella.
+myös Riitun-
+eksymäjärvi.
+Erkki kutsui vaimoaan Riituksi.
+Möyryjänkä - Myevvirjeggi (3843 1,
+SA 1964) Suo Itä-Inarissa Mäkärävaaran ete-
+Möyryvaara.
+Möyrylahti - Myevvirluohtâ (3843 1)
+Inarijärven lahti Tervavuonon pohjoisrannalla.
+Harhaanjohtava suomennos inarinsaamesta.
+Möyryoja - Myevvirjuuvâš (3843 1)
+Ruohojärvestä Inarijärven Möyrylahteen.
+Har-
+haanjohtava suomennos inarinsaamesta.
+Möyryvaara - Myevvivääri (3843 1) Itä-
+Inarissa Leppäjärven ja Härjänhirttymäjärven
+mesta: myevvir = mäkärä, vaikka suomenkielis-
+ten käyttämä kansanomainen mukaelma Möy-
+ryvaara on ollut jo pidemmän aikaa käytössä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Möyryjänkä
+- Myevvirjeggi, Möyry oja - Myevvirjuuvâš ja
+Möyrylahti - Myev virluohtâ.
+N
+Naa"ielgikimes (TII 1963) Metson soidinpaik-
+ka Naaselän etelärinteellä.
+Naapää, "ielgi = maanselkä,
+kimes = metson soidinpaikka.
+Naaselkä.
+Naajoki ~ Nangujoki - Naajuuhâ ~
+Na¹¹âjuuhâ (TII 1963, 3832) Joki Nangujär-
+vestä1 monien lompolaiden kautta Inarijärven
+Nanguvuonoon.
+Naapää ja
+Nangujärvi1.
+Naalalampi - Naalâhjävri (3843 1, YAS)
+Pieni järvi Itä-Inarissa Inarijärven Kuortoslah-
+den koillispuolella.
+rinsaamesta: naalâh = johdos verbistä naall☠=
+poron sarvien katkaiseminen leukulla tai muul-
+la teräaseella.
+Naalâh on poro, jolta on sarvet
+katkaistu.
+Naalajärvi (3843 1) Järvi Tiaisjärven poh-
+mennos inarinsaamesta, vaikka alkukielistä
+nimeä järvelle ei olekaan.
+Vertaa kuitenkin ni-
+meen Naalalampi.
+Naamajoki - Njaamâjuuhâ (4821 2) Jo-
+ki Nammijärvestä Naamajärven kautta Kessi-
+njaamâ = johdos sanasta njaamm☠= vyyh-
+detä tai sanasta näämi = naama (nahka poron-
+sarvessa).
+Kyseessä voisi olla myös Nama = ina-
+rilainen miehen nimi 1500-luvun veroluettelois-
+Naamajänkä - Njaamâjeggi, Naamamukka
+- Njaamâmäcci ja Naamajärvi3 - Njaamâjävri.
+Naamajänkä - Njaamâjeggi (4821 2)
+Naamajoen molemmilla puolilla Naamajärven
+ja Kaitajärven välissä.
+Naamajoki.
+Naamajärvi1 ~ Kettu­Matti (3844 1) Ta-
+lo Pisteriniemessä samannimisen lammen ran-
+Talon on perustanut Matti Paavalinpoika
+kaisnimi Kettu-Matti johtuu siitä, että Kuuvan
+suvun edustajia kutsuttiin entiseen aikaan ke-
+tuiksi, kuten Mujoja jäniksiksi ja Menes-Antin
+(Morottaja) jälkeläisiä karhuiksi.
+talossa on asunut perheineen hänen poikansa
+Matti (1872 - 1957), joka kaivoi kanavan Pisteri-
+niemen tyven poikki, ks.
+Kuuvan kanava.
+Vii-
+meisin asukas tilalla on ollut Onni Matinpoika
+Naamajärvi2 - Näämijävri (3844 1) Pie-
+ni järvi Pisteriniemessä.
+Järven länsirannalla
+on Naamajärvi eli Kettu-Matti-talo.
+masuomennos inarinsaamesta: näämi = nahka
+kasvavassa poronsarvessa (T. I. Itkonen 1966,
+Naamajärvi3 - Njaamâjävri (4821 2)
+Naamajoen alimmainen lompola.
+Aikaisem-
+min Uccâ Njaamâjáávráš (SA 1964): uccâ
+= attribuuttimuoto snasta ucce = pieni.
+Karl No-
+ringin kartassa vuodelta 1897 "Wähä Naami­
+Naamamukka
+Njaamâmäcci
+(MML, SSS) Mutka Naamajoessa.
+suomennos inarinsaamea.
+Naamajoki, mäcci = mutka eli
+mukka.
+Naapää - Naauáiváš (TII 1963) Tunturi
+Nangujärven lounaispuolella.
+on Na¹¹âuáivi "Nanguoaivi" (SYK 1899).
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: naa
+= niin.
+Kyseessä lienee kuitenkin lyhentynyt
+muoto jostain muusta na-alkuisesta sanasta,
+jolla on jotain tekemistä na¹¹â-sanan kanssa.
+Tämä sana voisi olla esim.
+nannaam = mantere
+ja sitä kautta myös maa (vrt.
+Naaselkä).
+miperheeseen kuuluvat myös Tunturi-Naapää
+- Tuodâr-Naauáiváš, Outa-Naapää - Vyevdi-
+Naauáivi, Naauáiváákimes, Naajoki - Naa-
+juuhâ, Naaselkä - Naa"ielgi, Naa"ielgkimes
+sekä Naavuono - Naavuonâ.
+Naarassaaret - Ni¹álâssuolluuh (SA
+1963) Puolenkymmentä saarta Kasariselän län-
+silaidalla, joista läntisin on Eelohlássá.
+Saarissa
+naiset palvelivat seitaa, koska heiltä oli kielletty
+pääsy Ukkoon ja Ukonsaariin.
+Naarassaari.
+Naarassaari - Ni¹álâssuálui (3841 2,
+SA 1963) Muinainen uhrisaari Kasariselän
+Naiset palvelivat saaressa sei-
+taa, koska heiltä oli kielletty pääsy Ukkoon ja
+Ukonsaariin.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Naarassaaret -
+Ni¹álâssuolluuh.
+Naaselkä - Naa"ielgi (SA 1964) Kuo-
+hanakaidan jatke luoteeseen.
+Heikki Sarren
+mukaan Eennâm"ielgi 'Maanselkä'.
+Naapää.
+heeseen kuuluu myös Naa"ielgikimes.
+Naauáiváákimes (TII 1963) Metson soi-
+dinpaikka Naapään etelärinteellä.
+Naa-
+pää, uáiváá = deminutiivinen genetiivimuoto sa-
+nasta uáivi = pää > pään, kimes = soidinpaikka.
+Naavuono - Naavuonâ (TII 1963) Ly-
+hyt vuono Nanguvuonon eteläpään ja Sis-
+kelijärven2 välissä, mutta saattaa olla myös
+Nanguvuonon rinnakkaisnimi samalla tavoin
+kuin Naajoki on Nangujoen rinnakkaisnimi.
+Mukael masuomennos inarinsaamesta tai mu-
+kaelmainarinsaamennos suomen kielestä.
+Pohjois-
+Norjan Tromssan läänissä on kunta nimeltään
+Naavuono (norjaksi Kvænangen)
+Nahatniemi - Njaahâdnjargâ (LL 1981)
+Niemi Inarijärven lounaiskulmalla Paavisvuo-
+non eteläpään Kurjalahden ja Paavisvuonope-
+rän välissä.
+mesta: njaahâd = johdos sanasta njaah☠=
+naakia, hiipiä > hiipimä eli 'Hiipimäniemi'.
+Nahkimojärvi (LL 1969) Ison Suorsajär-
+Koltansaamen nimi on to-
+dennäköisesti Njaakkâmjäu'rr, njaakkâm = hii-
+piä > hiipimä, naakia > naakima, jäu'rr = järvi,
+joten nimi on mukaelmasuomennos koltansaa-
+Nimiperheeseen kuuluu myös järvestä
+alkunsa saava Nahkimo-oja.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 "Nohkimajär-
+vi", jota voidaan pitää tavallaan "virheellisenä",
+koska vuodesta 1969 nimi on ollut "Nahkimo-
+Nahkimo­oja (LL 1969) Nahkimojärvestä
+Vuoksijokeen.
+Koltansaamen nimi on toden-
+näköisesti Njaakkâmjokk.
+Nahkimojärvi.
+karttalehdessä 3833+4811/2005 "Nohkimaoja",
+jota voidaan pitää tavallaan "virheellisenä",
+oja".
+Naittujärvi - Náittuujävri - Naitti­
+Inarijärven Suolisvuonon ja Ison Ahvenjärven
+ja mukaelmakoltansaamennos suomen kieles-
+Naittu-
+vuono.
+Naittulompola - Uccâ Náittuujáávráš
+Naittujärven eteläpuolella.
+nos inarinsaamesta: uccâ = attribuuttimuoto sa-
+nasta ucce = pieni, jáávráš = deminutiivimuoto
+sanasta jävri = järvi > järvinen, ja mukaelma-
+Naittuvuono.
+Naittuniemi - Náittuunjargâ - Nait­
+tinjargg (3844 1, SA 1963) Kapea niemi Inari-
+järvessä Naittuvuonon ja Suolisvuonon välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta ja mu-
+kaelmakoltansaamennos suomen kielestä.
+Naittusaari - Náittuusuálui - Naitti­
+vuonon länsirannalla Naittuniemen kohdalla.
+Naittuvuono - Náittuuvuonâš - Nait­
+ti vuõnn (3844 1) Suolisvuonon länsirannalla
+Kyynelniemen kohdalla.
+inarinsaamesta ja mukaelmakoltansaamen-
+nos suomen kielestä: náittuu = tuntematon sa-
+na, vuonâš = deminutiivimuoto sanasta vuonâ
+= vuono > vuononen.
+A. Burgmanin kartas-
+sa v:lta 1897 "Naitti vuono" ja "Naittijärvi".
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Naittuniemi
+- Náittuunjargâ, Naittujärvi - Náittuujävri -
+Naittijäu'rr, Náittuujäävrih, Naittulompola - Uc-
+câ Náittuujáávráš, Naittusaari - Náittuusuálui
+- Naittisuâl ja Naittuvuopaja.
+Naittuvuopaja - Naittivuõ'ppi (MML
+2006) Naittuvuonosta koilliseen suuntautuva
+mesta ja mukaelmakoltansaamennos suomen
+kielestä, vaikka tiedossa olevaa inarinsaame-
+laista nimeä vuopajalle ei olekaan.
+men nimi on todennäköisesti Náittuuvyeppee.
+Naittuvuo-
+no.
+Nammijärvenluusua - Njammijävr­
+uáivuš (YAS) Nammijärven eteläpäässä.
+Nammijärvi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Luusuanpalo,
+Luusuanmaa - Uáivušeennâm, Nammijärven
+Luusuankoski - Uáivuškuoškâ1, Uáivuškuov˜â,
+Uáivuš"uálmáš ja Uáivuškuolbân.
+Nammijärven
+Luusuankoski
+Uáivuš kuoškâ1 (TII 1963) Naamajoen ylin
+koski Nammijärvestä etelään.
+messä ei ole Nammijärvi-etuliitettä.
+Nammijärvi - Njammijävri (4822 2+
+4824 1) Suuri järvi Surnuvuonon ja Norjan vas-
+taisen valtakunnanrajan välissä.
+Järven nimi on
+ollut aikaisemmin Stuorrâ Njaamâjävri (SA
+Karl Noringin kartassa v:lta 1897 nimi on
+"Naamijärvi".
+Nykyinen inarinsaamen nimi
+vaikuttaa mukael mainarinsaamennokselta suo-
+menkielisestä nimestä, joka taas on mukaelma
+originaalista, njaamâ = johdos sanasta njaam-
+m☠= vyyhdetä tai sanasta näämi = naama
+(nahka poronsarvessa).
+Kysymykseen saattai-
+si tulla myös Nama = inarilainen miehen nimi
+1500-luvun veroluetteloissa (TII 1963).
+Nimi on
+siis palautunut suomen kielestä takaisin inarin-
+saameen mitäänmerkitsemättömällä määrite-
+osalla.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nammi-
+selkä - Njammi"ielgi, Nammivaara - Njammi-
+vääri, Nammivaaranselkä, Njammijävr"uájá,
+Nammijärven Luusuankoski - Uáivuškuoškâ1,
+Nammijärvenluusua - Njammijävruáivuš sekä
+Njaamâuáivááluohtâ.
+Nammiselkä - Njammi"ielgi (4822 2+
+4824 1) Selänne Norjan vastaisella valtakun-
+nanrajalla.
+lisesti "Njammièielgi" (kyseessä painamisen
+yhteydessä tapahtunut fonttivirhe).
+yleiskartassa v:lta 1908 nimi on pohjoissaa-
+melaisittain Njoammel"ielgi "Njoammelts-
+jielgge", joka olisi suomeksi Jänisselkä.
+J. E. Rosberg LAPPI-kirjassaan v:lta 1911 (s. 10)
+kirjoittaa paikannimestä "Njoammelcielgge (Jä-
+nisvaara) ".
+Nammivaara - Njammivääri (4822 2+
+4824 1) Korkeahko vaara Nammijärven poh-
+Vaaran vanhempi nimi on ollut
+Njaamâuáiváš (SA 1964), Karl Noringin kar-
+tassa v:lta 1987 "Naamioivi".
+perheeseen kuuluu myös Nammivaaranselkä.
+Nammivaaranlahti - Njaamâuáiváá­
+luohtâ (MML, 4822 2+4824 1) Nammijärven
+Määriteosaltaan mukaelma-
+Lahti on saanut
+nimensä pohjoispuolella olevan Njaamâuáiváš-
+tunturin mukaan, joka on nykyään Nammi-
+vaara - Njammivääri.
+Nammivaaranselkä (MML) Nammivaa-
+rasta 1 km pohjoiseen.
+Nammi-
+järvi/Nammivaara.
+Nangujärvenluusua - Na¹¹âjävr­
+uáivuš (3834) Nangujärven pohjoispäässä
+Naajoen ~ Nangujoen niska.
+kuuluu myös Uáivuškuoškâ2.
+Nangujärvi1 - Na¹¹âjävri (3834) Suuri
+järvi Nanguvuonon perältä 11 km kaakkoon.
+Mukaelmasuomennos ilmeisesti inarinsaames-
+ta: na¹¹â = tuntematon sana.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nan-
+gujärvi2 (talo), Kotsamo - Kuáccám ~ Na¹¹â-
+jävrkuáccám 'Nangujärvekotsamo', Nangujär-
+venluusua - Na¹¹âjävruáivuš, Nan gu niemi -
+Na¹¹ânjargâ, Nangujoki ~ Naajoki - Naajuuhâ
+~ Na¹¹âjuuhâ, Nanguvuono - Na¹¹âvuonâ,
+Nanguvuononperä - Na¹¹â vuon pottâ ja Nan-
+guvuononsuu - Na¹¹â vuonnjälmi.
+Nangujärvi2 (TN 1995) Vanha uudistila
+Nangujärven eteläpään länsirannalla.
+Talon on
+perustanut Antti Matinpoika Musta (*1847) v.
+Nanguniemi - Na¹¹ânjargâ (3832, TII
+1963) Suuri neliskanttinen niemi Nanguvuonon
+ja Joensuuselän välissä.
+Topografisessa kartas-
+sa 3832/2001 inarinsaamen nimi virheellisesti
+"Na¹¹anjarga".
+Nanguvuono - Na¹¹âvuonâ (3832)
+Inarijärven eteläisin vuono Nanguniemen itä-
+Nangu-
+Nanguvuononperä - Na¹¹âvuon­
+pottâ (3832, JAM 2006) Nanguvuonon etelä-
+pään luoteeseen työntyvä lahti.
+Nanguvuononselkä - Na¹¹âvuon­
+jor¹â (TII 1963) Inarijärven selkä Nanguvuo-
+nosta luoteeseen.
+Nanguvuononsuu - Na¹¹âvuon njäl­
+mi (JAM 2006) Inarijärvessä Nanguniemen
+Nastasaaret - Nástuusuolluuh ~ Nas­
+tisuolluuh (TII 1963, 3834) Saariryhmä Nan-
+gujärven eteläosassa.
+inarinsaamesta: Nástuu = genetiivimuoto kolt-
+tanaisen nimestä Näskk = Nasti ~ Nasto "Anas-
+tasia".
+Nimiperheeseen kuuluu myös Nástusuá-
+lui.
+Nastinlampi (3834) Pieni järvi Sarmijär-
+ven1 ja Silkejärven välissä.
+Nasti = kansanomai-
+nen muoto nimestä "Anastasia".
+Naukulahti - Njávguluohtâ (EA) Inari-
+järven lahti Oglasaaren ja Miesniemen välissä.
+Suora suomennos inarinsaamesta tai suora ina-
+kuuluu myös Naukumapahta.
+Naukumapahta (MML) Naukulahden
+Nimiperheen yhtenäisyyden vuok-
+si pitäisi varmaan olla Naukupahta.
+Navetanperäjänkä - Naavitpoo˜â­
+jeggi (3843 1, YAS) Pieni suo Sammakkonie-
+men1 tyvellä.
+Navettavaara - Naavitváárááš (4822 2
++4824 1) Pieni vaara Nammijärven luoteisran-
+inarinsaamesta: váárááš = deminutiivimuoto
+Náittuujäävrih (SA 1963) Kaksi peräk-
+käistä järveä Naittuvuonon pohjoispuolella.
+Naittuvuono, jäävrih = monikkomuoto sa-
+Náppáávyeppee (SA 1963) Vuopaja Nitsi-
+järven Niliniemen kärjessä.
+Inarinsaamea: náp-
+páá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+näppi = pahkainen lypsykauha eli naappu >
+naappusen.
+Nástusuálui (SA 1964) Nangujärven ete-
+läosan läntisin saari.
+Nastasaaret, suálui = saari.
+Negtemjärvi - Nektumjävri (3843 1/1977,
+3843 1/2000) Kirakkavuonon pohjukasta 2 km
+mesta: nektum = tuntematon sana, josta Terho
+Itkonen (1972, Lapin paikannimistön huoltoa,
+s. 302) kirjoittaa:
+"LP.
+nimen (ja sen rinnakaismuodon
+Nekktamjävri) määrite on muodoltaan kuin
+sisäheittoinen partisiipin perfekti jostakin ny-
+kykielessä tuntemattomasta verbistä".
+Neitiaapa (3832) Suo Alemmasta Akujär-
+luvat myös Neitioja ja Neitiojaniemi.
+fisen karttapainoksen 3832 mukaan samanni-
+minen suo on Nanguvuonoperän länsipuolella
+paikassa, jossa on Mielikköjänkä.
+Neitiniemi - Nieidiinjargâ (MML) Nie-
+mi Inarijärvessä Viimassaaren pohjoispäässä.
+on tytöstä tai tytöistä, joista Ilmari Itkonen kir-
+joittaa käsikirjoituksessaan "Muinaisjäännök-
+siä ja tarinoita Inarijärven ympäristöltä" vuo-
+"Viimassaaren pohjoispäässä on Kenttä
+"venäläisten ajoilta" ja "pakanuuden ajoilta".
+Siinä sanotaan asuneen erään Curna¿-nimi-
+sen miehen, jolla oli tapana uiden hätyytellä
+järvellä soutelevia tyttöjä.
+Pahasta päästäk-
+seen keksivät nämä viimein sellaisen keinon,
+että karistivat verkon paikkaan, josta arvasi-
+vat Curna¿in uivan.
+Siihen tämä kengistään
+takertui ja kangistui".
+Neitioja (3932 07) Ulkoisen muodon mu-
+kaan todennäköisesti kaivettu oja Neitiaavalta
+Alempaan Akujärveen.
+myös Neitiojaniemi.
+Neitiaapa.
+Neitiojaniemi (3932 07) Alemman Akujär-
+ven läntisin niemi.
+Neivalahdenjärvet - Niäivááluovtjáv­
+rááh (LL 1978) Kaksi pientä järveä.
+Solojär-
+ven eteläpään itäpuolella.
+nos inarinsaamesta: Niäiváá = genetiivijohdos
+muinaisesta naisen nimestä Niävááš, jávrááh =
+monikon deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi
+> järviset.
+Neliskanttijärvi - Neell"iõkkjäu'rr
+(MML, JM) Pieni järvi Kyyneljärven eteläpään
+ja Inarijärven Suolisvuonon välissä.
+Suora kol-
+tansaamennos suomen kielestä tai suora suo-
+Nellim - Njellim (3843 1) Talonnimi
+1800-luvun loppupuolelta, sittemmin kylän ni-
+mi maantieteellisesti samassa paikassa.
+Terho
+Itkosen (1972 s. 302 ja 304) mukaan "nimen
+määritteen alkuperä hämärä".
+Eräitten Nelli-
+miläisten mukaan (mm.
+Eenok ja Antero Sarre
+sekä Heikki Tuomas ja Elsa Valle) jyrkkä koski
+Keskimöjärven ja Nellimjärven välissä ikään-
+kuin nielaisee veden Nellimjärveen.
+Sen mu-
+kaan nimi tulisi inarinsaamen sanasta njiell â˜
+= niellä.
+Teoriaa tukee Sammeli Kuuvan ny-
+kyäänkin käyttämä nimitys paikkakunnasta
+"Njeellim", joka muistuttaa njiellâ˜-verbin en-
+simmäisen persoonan imperfektimuotoa njiellim
+= nielin.
+Ehkä sanan kolmas kirjain on aikojen
+saatossa lientynyt e-kirjaimeksi.
+seen kuuluvat myös Nelliminniemi, Nellimjo-
+ki - Njellimjuuhâ, Nellimjärvi - Njellimjävri -
+Njeä'l'lemjäu'rr, Nelliminvaara - Njellimvääri,
+Nelliminvaaranjärvi - Njellimvärjáávráš ja Nel-
+limvuono - Njellimvuonâš.
+Nelliminniemi - Kuál¹ááttuvnjargâ
+(3843 1, YAS) Paksuvuonon ja Nellimvuo-
+non välissä.
+Aikaisempi nimi Korkeloniemi
+(3843 04/1976), jossa on ilmeisesti painovirhe
+ja piti olla Konkeloniemi, jolloin se olisi ollut
+suora suomennos inarinsaamesta: kuál¹ááttuv
+= genetiivimuoto sanasta kuá¹gááttâh = konke-
+lossa oleva puu.
+Nykyinen nimi on uudisnimi
+mutta kuuluu kuitenkin Nellimin nimiperhee-
+Nellimjoki - Njellimjuuhâ (HTV) Joki
+Nellimjärvestä Nellimvuonoon, vanhempi ni-
+mi Sulkusjoki - Sulgušjuuhâ, joka käsite-
+tään nykyisin Sulkusjärven ja Keskimöjärven
+väliseksi jokiosuudeksi.
+Nellim.
+3843 1/2000 suomenkielinen nimi on Nellimin-
+Nellimjärvi
+Njellimjävri
+Njeä'l'lemjäu'rr (TII 1963, JM 1998) Nelli-
+min itäpuolella.
+kaelmakoltansaamennos inarinsaamesta.
+fisessa karttalehdessä 3831 1/2000 suomenkieli-
+nen nimi on "Nelliminjärvi".
+Nelliminvaara - Njellimvääri (3843 1)
+Vaara Nellimjärven itäpuolella sijaitsevan Kes-
+kimöjärven pohjoispuolella.
+Nelliminvaaranjärvi - Njellimvärjáávráš.
+Nellimvaaranjärvi - Njellimvär jááv­
+ráš (4821 2) Järvi Nelliminvaaran itäpuolella.
+Mukaelmasuomennos ja perusosaltaan epä-
+Nellim, jáávráš = demi-
+Nellimvuono - Njellimvuonâš (3843 1,
+TII 1963) Pienehkö vuono Inarijärvessä.
+Vuonon
+perällä on kylä Nellim.
+Peter Schnitlerin kartassa v:lta 1745
+"Kielde Vuonne" (T. I. Itkonen 1965, s. 149) ni-
+mi on sijoitettu Paksuvuonon ja Nellimvuonon
+väliin mutta ilmeisesti tarkoittaa jälkimmäistä.
+Sana gielde voisi tässä tapauksessa tarkoittaa
+kylää, koska Suõ'n' jelsijdd = Suonikylä kir-
+joitettiin v. 1517 "Songield", 1574 "Songelje" ja
+1593 "Sondergield" (T. I. Itkonen 1966b, Lap-
+palaisia paikannimiä 1500-luvulta).
+Suonikylän
+läheisyydessä on myös Keldvää'rr = Keltavaara-
+niminen paikka (T. I. Itkonen 1961, Kvasisuo-
+malaisia Lapin paikannimiä, s. 3).
+"Norjanlapin
+(pohjoissaamen) sana gielda merkitsee 'pitäjää,
+kuntaa' ja sama norjalaisperäinen (pohjoissaa-
+melaisperäinen) sana esiintyy kuolanlappalai-
+sen Kildinin kylän nimessä" (T. I. Itkonen 1965,
+Voitaisiin ajatella, että vuonon nimi tuo-
+na aikana olisi saattanut olla Kylävuono.
+En-
+nen nykyistä nimitystä vuonon nimi on ollut
+Kol¹juuvuonâ (SA 1964): kol¹juu = genetii-
+vinen johdos sanasta kuál¹ááttâh = konkelossa
+oleva puu, sitä ennen Šiišnušvuonâš, jonka
+nimiperhe on Šiišnušjáávráš.
+Nestorinsaari ~ Nástársalmensaari -
+Nestorsuálui ~ Nástársuálui (3841 1) Ison
+Kapaselän etelälaidalla.
+Nestori oli henkilö, jo-
+ka lohduttii Siggaa silloin, kun hänen sulhas-
+ehdokkaansa olivat surmanneet toisensa.
+Nestorinsalmi ~ Nástársalmi - Nestor­
+"uálmi ~ Nástár"uálmi (JMK 2003) Kan-
+kiniemen ja Nástársalmensaaren välissä.
+Kar-
+tassa 3841 1/2001 Vehersalmi - Veher"uálmi,
+joka on Juho Kiviniemen mukaan virheellinen.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: Nástár
+= Nestori, joka lohdutti Siggaa hänen mene-
+tettyään molemmat sulhasehdokkaansa.
+Niemelä1 (3843 1) Talo Nellimjärven puolen
+välin länsirannalla.
+Niemennokkalahti - Njargkešluohtâ
+- Njargg³ie'ccluhtt (SA 1964, MML) Koil-
+lis-Inarijärvessä Vironiemen lounaiskärjessä.
+Niemennokkavaara - Njargkešvääri
+(3843 1) Vaara Sammakkoniemen1 pohjoispääs-
+heeseen kuuluu myös Kurkijärvi - Njarg keš-
+värjáávráš.
+Niementyvijänkä (3841 1) Kankivuonon
+perältä 1,5 km pohjois-luoteeseen.
+Niementyvivuopaja.
+Niementyvivuopaja (3841 1) Kankivuo-
+non länsirannalla.
+myös Niementyvijänkä.
+Niemi (3832 08) Ivalon taajaman koillis-
+puolella sijaitsevan Vasikkaniemen pohjoispää
+Viekkalan itäpuolella.
+Niemijärvi1 - Njarggjäu'rr (MML
+2006) Neliskanttinen järvi Sevettijärven itäpuo-
+lella sijaitsevan Semekurtan kaakkoispuolella.
+Järven länsirannalla on pitkä niemi.
+Niemilampi - Njarggluubbâl (MML
+2006) Pyöreä lampi Sevettijärven pohjoispuo-
+lella sijaitsevan Jänisniemen keskellä.
+etelärannalla on pitkä niemi.
+Niiliksen Niittyjärvi (MML 2006) Lam-
+pi Inarijärven Partakonlahden Haapavuonon1
+pohjukasta 0,7 km koilliseen.
+Lammen ympä-
+rillä on ollu Pikku-Niileksen (Niiles Valle) niit-
+typalsta.
+Niipijoki - Nijbii ~ Nijbiijuuhâ (TII
+1963) Pohjoisesta Inarijärven Väylävuonoon las-
+keva joki.
+ta: nijbii = deminutiivinomainen genetiivijohdos
+sanasta nijbe = leuku > leukusen.
+Niittyjänkä (3832) Letto Ronkajärven poh-
+on todennäköisesti Nijtto.
+Niittylompola (SA 1963) Kaamasen kaak-
+koispuolella sijaitsevan Mukkajärven eteläpuo-
+Nikolain Kenkäheinälammit (3834) Sul-
+kusjoen Paraskalalompolasta 1 km lounaaseen.
+Nikolai on kolttasaamelainen, joka on käynyt
+leikkaamassa kenkäheinänsä kyseisillä lammil-
+Nilatuohijärvi (3831) Nilatuohipään ete-
+Njolâsjáávráš.
+Nilatuohipää.
+Nilatuohioja (3831) Puro Nilatuohijärves-
+tä Nilatuohipään ja Romopään välitse Ala-
+Njolâsjuuvâš.
+Nilatuohipää (3831) Korkea vaara Alajoen
+itäpuolella Palkisojan kohdalla.
+nimi on mahdollisesti Njolâsuáiváš tai Njolâ-
+suáivi.
+Vaarasta lienee irroitettu koivun tuohta
+nilan aikaan eli toukokuussa.
+kuuluvat myös Nilatuohijärvi ja Nilatuohioja.
+Nilijärvet - Njolâsjäävrih (SA 1964)
+Kolme järveä Sarmitunturin koillispuolella: Ka-
+laton Nilijärvi - Kyelettemes Njolâsjävri, Ylempi
+Nilijärvi - Pajebuš Njolâsjävri ja Alempi Nilijär-
+vi - Vyelebuš Njolâsjävri.
+Määriteosaltaan har-
+haanjohtava suomennos inarinsaamesta: njolâs
+= attribuutinomainen yhdysosalyhentymä ver-
+bistä njoollâ˜= irroittaa kuorta tai kuoren irtau-
+tuminen nilan aikaan (alkukesästä).
+heeseen kuuluu myös Niliselkä - Njolâs"ielgi.
+Nilijärvi - Njollâjävri (3834 04) Nellimiin
+johtavan maantien itäpuolella Nellimistä 2 km
+Niliniemi1.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pitkä Nilijärvi -
+Kuhes Njollâjävri.
+Nililahti - Njollâluohtâ (3842 2, SA
+1963) Nitsijärven länsirannalla Niliniemen län-
+Niliniemi1 - Njollânjargâ1 (3842 2) Nit-
+sijärven länsirannan niemi.
+inarinsaamesta: njolla = korkean patsaan va-
+raan rakennettu aitta.
+Sana on lainattu Peräpoh-
+jolan murteeseen muodossa nili (T. I. Itkonen
+Nililahti - Njollâluohtâ ja Njollâluohtpottâ.
+Nitsi-
+järvellä asuvan Aslak Saijetsin (*1926) mukaan
+nimet ovat olleet aikaisemmin Njaalâluohtâ
+ja Njaalânjargâ: njaalâ = naali.
+Niliniemi2 - Njollânjargâ2 (EA) Inari-
+järven Siskelivuonon koillisrannalla.
+Niliniemi3 (TN 1995) Vanha uudistila Sis-
+kelivuonon kollisrannalla Niliniemen2 tyvel-
+Tilan on perustanut Kones-Matti (Matti
+Kuole-
+mansa jälkeen isäntänä toimi hänen leskensä
+Katri Matintytär Valle, os.
+Vuo-
+desta 1877 eteenpäin toimivat isäntinä: Iisakki
+Matinpoika Valle (*1847) sekä kanssa-asukas
+ja osatilallinen Uula Pekanpoika Paadar eli
+poika Morottaja (*1851) 1893 - 1894, tilan haltija
+Iisakki Matinpoika Valle (*1847) 1895 - 1896 ja
+vuodesta 1897 eteenpäin talon isäntä ja asukas
+Antti Antinpoika Morottaja (*1856).
+Nykyisin
+niemessä ei ole kiinteää asutusta.
+Niliniemi4 - Njollânjargâ3 (TN 1995)
+Niemi ja samanniminen uudistila Nangujärven
+Tilan on perustanut Matti Ma-
+luvat myös Nilisalmi - Njollâ"uálmi ja Nilisaari
+- Njollâsuálui 1.
+Nilisalmi - Njollâ"uálmi (SA 1964) Nan-
+gujärven pohjoispäässä Nilisaaren3 ja Pyhänie-
+Niliniemi4.
+Nilisaari1 - Njollâsuálui2 (3843 1) Ina-
+rijärven saari Kuorpasaaren pohjoispuolella.
+Njollâ on
+pieni, korkean patsaan varaan rakennettu ait-
+Sana on lainattu peräpohjolan murteeseen
+muodossa nili (T. I. Itkonen 1966a, s. 10).
+Nilisaari2 - Njolosuálui (LL 1981) Saari
+Inarijärven Kaltioselän pohjoispäässä Väylä-
+saaren ja Palosaaren välissä.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: njolo =
+genetiivinen johdos sanasta njollâ = nili > nilin.
+Nilisaari3 - Njollâsuálui1 (SA 1964) Saa-
+ri Nangujärven pohjoispäässä.
+Niliselkä - Njolâs"ielgi (SA 1964) Selän-
+ne Nilijärvien pohjoispuolella.
+harhaanjohtava suomennos inarinsaamesta.
+Nilivuopaja - Njollâvyeppee (3844 1,
+AS) Vuopaja Nitsijärven Lammaslahdesta 1 km
+Suora suomennos inarinsaamesta:
+njollâ = patsaan varaan rakennettu aitta.
+Sana
+on lainattu Peräpohjolan murteeseen muodossa
+Nilottupetäjävuopaja ~ Njaskopets­
+vuopaja - Njaskâmpiässáávyeppee (Elsa
+Saijets) Noin puolen kilometrin mittainen vuo-
+paja Inarijärvessä Taplasaaren itäosan kohdal-
+la Kaikunuoran etelärannalla.
+Vuopajassa on
+käärmeniemeläisten niittypalsta.
+Ivalolainen
+pelimannimestari Martti Salo on tehnyt siitä
+laulun "Njaskopetsvuopaja".
+Epätarkka suo-
+mennos inarinsaamesta: njaskâm = aktiomuoto
+verbistä njask☠= raivata, piässáá = deminutii-
+vimuoto sanasta peeci = mänty > mäntysen eli
+'Raivatunmäntysenvuopaja'.
+on mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Nimettömätsaaret (3841 2) Pienten saar-
+ten ryhmä Inarijärvessä, Akuniemestä 1 km
+Nimetön Rautujärvi ~ Lossujärvi
+(3832, RP 1993) Järvi Saukko-Tupapään ja Rau-
+tupään välissä.
+Rinnakkaisnimen määriteosan
+merkitys ei ole tiedossa, vaikkakin se saattaisi
+olla mukaelma inarinsaamen sanasta luási =
+huono, kehno, ihmisenä raukka tai rukka.
+Nimetönsaari1 - Nomâttesláássáš ~
+Nomâttessuáloi (SA 1963) Akuniemen etelä-
+nakkaisnimestä, láássáš = dminutiivimuoto sa-
+nasta lássá = luoto > luotonen, laassa > laas-
+sanen.
+Nimetönsaari2 (RP 1993) Inarijärven saa-
+ri Pikku Kapaselän Laatikkosaaresta 0,5 km
+Nimetönvaara - Nomâttesvääri (LL
+1978) Vaara Juutuan Jurmukoskesta 1,5 km ete-
+Suora suomennos inanrinsaamesta.
+Nimisalmi1 (3841 2) Salmi Inarijärvessä
+Koutukeihin kuuluvan 'ärbinsuálui-saaren lou-
+Nimisalmi2 - Noomâ"uálmi (EA) Salmi
+Inarijärvessä Noomasaaren ja Kahkusaaren
+inarinsaamesta, noomâ = genetiivimuoto sanas-
+ta nommâ = nimi > nimen.
+Nimi saattaisi tulla
+pakanuudenaikaisen miehen nimestä, joka oli
+1500-luvun veroluetteloissa "Namalack", ks.
+täjäsaarensalmi.
+Nimismiehenlampi - Länsmanluub­
+bâl (MML 2006) Suolisvuonon Korppilahden
+pohjukasta 0,6 km luoteeseen.
+Nirppivaara - Nirppivääri (3822/2001)
+Pieni vaara Veskoniemen kylästä 2 km koilli-
+nirppi = lumikko (Suomen pienin näätäeläin).
+Nirrola - Njirrooh (TII 1963) Vanha uu-
+distila Nanguvuonon kaakkoisrannalla.
+Tilan
+on perustanut Mårten Mårteninpoika (Martti
+Martinpoika) Valle (*1832) v. 1857 toimien isän-
+tänä vuoteen 1909, minkä jälkeen isäntänä oli
+hänen leskensä Helena Nilsintytär Valle os.
+keen heidän poikansa Isak Frans Petter Mårte-
+ninpoika (Martinpoika) Valle (*1872) vuosina
+ta: njirrooh = johdos sanasta njirro = naaras
+(poro).
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nirro-
+oja ja Nirrovaara - Njirroohvääri.
+Nirro­oja (RP 1991) Puro Martintupavaa-
+ran pohjoispuolelta Nanguvuonoon Nirrolan
+Puron inarinsaamen nimi on to-
+dennäköisesti Njirroohjuuvâš.
+Nirrola.
+Nirrovaara - Njirroohvääri (TII 1963)
+Pieni vaara Nanguvuonon itärannan Nirrolas-
+ta 1 km itään.
+Nirvanmella ~ Peltosenmella - Njir­
+mátermi ~ Njiirmâtermi ~ Njirmatermi
+(3832, LL 1981) Korkea törmä Uusoppijoensuun
+yläpuolella Ivalojoen itärannalla.
+suomennos inarinsaamesta: Njirmá = törmällä
+asuneen pakanuudenaikaisen miehen nimi (I.
+Itkonen 1910).
+Ilmari Itkonen (1910) kirjoittaa
+käsikirjoituksessaan "Muinaisjäännöksiä ja
+tarinoita Inarijärven ympäristöltä" seuraavaa:
+"Nirvanmellasta löydetty 3 talteensaatua
+kivikapinetta ja ne noin 50 m laajuiselta alu-
+eelta.
+Näistä ja siitä, että paikalta on myös
+löydetty saman kivilajin sirpaleita kuin yksi
+noista esineistä ja eräs toinen lähiseudulta
+tavattu esine, ei liene liian rohkeata päättää
+että siinä on kivikaudella asuttu ja ehkäpä
+aseitakin sepitetty.
+Yksi noista esineistä on
+löydetty 4 - 5 m päästä paikalta, jossa huo-
+masin hiukan kohoketta, mistä turpeen alta
+tulikin esille selvä lähes 30:stä pienenpuoleises-
+ta mukulakivestä kulmikkaanpyöreään muo-
+toon umpeen ladottu tulisija, jolla oli vaan
+60 - 70 cm läpimitta.
+Se seikka, että tämän,
+muodoltaan kyllä vanhaa rakennetta olevan
+tulisijan alipintakin oli ainakin jonkunver-
+ran ylempänä kuin se taso, josta mainittu
+esine löydettiin, ei näytä viittaavan näiden
+yhdenaikaisuuteen.
+Paikalla onkin kertomus-
+ten mukaan ollut lappalaisten asuinkenttä
+ja Nirvanmellan nimen on eräs nyttemmin
+kuollut lappalaisukko kertonut johtuneen
+Nirma (Nirva?)
+nimisestä lappalaisesta, joka
+siinä on "pakanuuden aikana" asunut.
+Tä-
+män tiedonannon kumpaakaan puolta ei ole
+syytä liioin epäillä, sillä eihän Inarin seudun
+lappalaisten "pakanuuden aika" itse asiassa
+ole vielä kolmenkaan vuosisadan takainen.
+Tämän yhteydessä mainitsen, että samaisen
+Nirvanmellan harjulla, n. 70 m päässä äskei-
+sestä tulisijasta, on useita erilaisia isompia ja
+pienempiä kuopanteita.
+Näistä on varsinkin 4
+sellaista, jotka enemmän herättävät huomiota
+ja joiden jotkut ovat luulleet olevan hautoja.
+Ne ovat jokseenkin säännöllisiä suorakaiteen
+muotoisia, runsaasti 2 m pit, 80 - 90 lev, ja 15
+20 cm syv, tasapohjaisia ja jyrkkäreunaisia
+sammalen peitossa olevia syvennyksiä, muu-
+taman metrin päässä toisistaan ja kaikkien
+suunta (pitempi puoli) on jotenkin pohjoisesta
+Kaivoin niistä yhtä, joka näytti kaik-
+kein säännöllisimmältä.
+Sen tilavuus oli 225
+Heti turpeen alta tuli
+eteen ruskeankeltainen soramaa, joka alusta
+tuntui pehmeämmältä, mutta jo ½ m syvyy-
+dellä oli selvästi koskematonta.
+Siihen saakka
+poistin maata kerroksittain, mutta sitten tein
+vaan keskelle varmuuden vuoksi ½ m syvyi-
+sen leikkauksen, mutta muuta kuin someroa
+ei näkynyt.
+Kuopan itä- ja eteläreunassa oli
+maanpinnan alla kivi.
+Toisiin samanlaisiin
+kuoppiin en enää viitsinyt kajota.
+Hautoja ne
+mielestäni eivät ole - sellaisiksi ovat ne jo liian
+isojakin ja kulmikkaita - eikä niitä luullakseni
+ole koskaan syvemmälle kaivettukaan kuin
+verta.
+Niiden tarkoitusta en
+ymmärrä, mutta niiden jyrkkinä säilyneet reu-
+nat ilmaisevat niiden olevan korkeintaankin
+noiden lappalaisten ajoilta.
+- Paitsi näitä nä-
+kyi harjulla muita pienempiä, todennäköisesti
+luonnollisia syvennyksiä sekä yksi isompi, n.
+3,5 m läpimittainen pyöreähkö ja jokseenkin
+tasapohjainen kuopanne, joka eksyttävästi
+muistutti kaivettua kotasijaa, muttei kai sel-
+lainen kuitenkaan ollut, koska lapiolla koetel-
+lessani ei turpeen alla eikä syvemmälläkään
+näkynyt mitään kulttuurikerrosta eikä edes
+tulisijan kiviä tuntunut."
+Jo aikaisemmin mainitsemistaan Nirvanmel-
+lasta löydetystä kivisistä käyttöesineitä kertoo
+Ilmari Itkonen lähemmin:
+"Kivikauden työkapineita on Inarista
+sen laajaan maa-alueeseen katsoen löydetty
+kovin vähän ja enin osa niistäkin kullankai-
+vamistöissä Iivalon ja sen lisäjokien varsilta.
+Useimpia talteen saaduista säilytetään valtion
+historiallisessa museossa Helsingissä:
+Tuuran suippo kärkikappale vaaleanhar-
+maata ruskeapilkkuista liuskakiveä.
+Suurim-
+milta kohdiltaan 100 mm pitkä, 62 leveä ja 18
+paksu.
+Alapuoli luonnostaan tasainen, päältä
+hiottu harja.
+Löydetty sellaisenaan 1906 Iiva-
+lon itärannalta Nirvanmellasta läheltä maan-
+pintaa navetan kivijalkaa kaivettaessa.
+paikalta oli löytynyt paljon saman kivilajin
+sirpaleita, viittaavat ne ehkä kiviaseiden teko-
+sijaan.
+Seudulla ei kyllä tietääkseni ole tuota
+kivilajia.
+Parin - kolmenkymmenen m päässä
+tämän löytöpaikasta näin tulisijan, jonka lä-
+heltä edellisenä vuonna löydettiin nykyään
+valt.
+hist.
+mus:ssa oleva kourutaltta.
+- Lahjoitti
+metsänvartija N. Peltonen.
+Latuskainen terä-
+ase, kirves (?
+), ruskeata kiveä, 180 mm pitkä,
+65 leveä ja 14 paksu.
+Alapuolelta luonnostaan
+tasainen, toiselta puolen hiottu jokseenkin ta-
+saiseksi, reunat puolipyöreiksi.
+Teränsuu loh-
+keillut, pitkänpyöreä, joka näyttää esineen
+hioimena käyttämisestä syntyneen.
+Löydetty
+1908 samasta "Nirvanmellasta" pottumaasta.
+Lahj.
+N. Peltonen."
+Ivalojoen itärannalla sijaitsevassa Nirvan-
+mellassa on myös harvinaisen suuri törmäpääs-
+kypopulaatio.
+Nirvanniemi, Nirvanvuopaja ja Nirvasaaret.
+Nirvanniemi (LL 1981) Kapea niemi Ivalo-
+joen länsipuolella Nirvanmellan kohdalla Nir-
+vanvuopajan ja Ivalojoen välissä.
+Nirvanmella.
+Nirvanvuopaja (LL 1981) Nirvanmellan
+kohdalla Ivalojoen länsilaidalla.
+Nirvasaaret (LL 1981) Kolme pientä saarta
+Ivalojoessa Uusoppijoensuun yläpuolella.
+Niskakoski - Uáivuškuoškâ2 (SA 1964)
+Sulkusjoen ylimmäinen koski Ikkerlompolan
+alapuolella.
+mennos inarinsaamesta: uáivuš = luusua.
+Niskavaara - Uáivušvääri1 (TII 1963)
+Paatsjoen luusuasta 2,5 km itä-kaakkoon.
+tiseltä nimeltään Meškuvääri, koska se on A.
+W. Granitin kartassa v:lta 1897 "Meškuvaare".
+saamesta: uáivuš = luusua, mešku = tuntema-
+ton sana.
+Niskavaarat - Uáivušváárááh (LL
+1977) Kaksi vaaraa Juutuan luusuasta 1 - 2 km
+pohjoiseen, Otsamon lounaispuolella.
+uáivuš = joenniska eli luusua, váárááh = demi-
+nutiivinen monikkomuoto sanasta vääri = vaara
+> vaaraset.
+Nitsijärven seita - Nji¿¿jävr sieidi (Sa-
+muli Paulaharju 1932) Kivinen seita Nitsijärven
+pohjoispäässä Koskikaltiojokisuun länsiran-
+Kesällä 2008 pystytetyssä viitassa ni-
+meä Sarren seitakivi on pidettävä virheellisenä,
+koska vakiintunutta paikannimeä ei olisi syytä
+mennä muuttamaan, vaikka Sarret ovat seidalle
+uhranneetkin.
+Samuli Paulaharju kirjoittaa kirjassaan "Sei-
+toja ja seidanpalvontaa" v:lta 1932:
+"Nitshijäyrin seita.
+Nitshijäyrin rannalla
+Kuoshkuljoen suussa, Inarin pohjoisrannalla
+on hyvin ruma halkeillut kivi, ei kovin suuri.
+Sitä on palveltu ennen ja voideltu niin, että
+"se on keltaisena vieläkin.""
+Ilmeisesti viimeisin seidalle uhrannut henkilö
+on nenetsi Anastasia Lapsui, joka uhrasi sei-
+dalle 15.06 2008 ruokailemalla seidan vieressä,
+voitelemalla sitä hylkeen rasvalla ja punomalla
+villalangasta puna-valkoisia nyörejä, jotka kiin-
+nitettiin seidan vieressä olevaan koivuun.
+Nitsijärvensuoja - Nji¿¿jävr"uájá
+(TII 1963) Nitsijärven koilliseen suuntautuva
+pitkä lahti.
+Nitsijärvi1 - Nji¿¿jävri ~ Nji¿¿ejävri
+- Nje'ˆˆjäu'rr (3844 1, MML) Suuri järvi
+Sevettijärventien ja Inarijärven välissä.
+kaelmasuomennos ja suora koltansaamennos
+inarinsaamesta: nji¿¿ = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta nji¿¿e = nisä, utare.
+luvat myös vanha uudistila Nitsijärvi, Nitsijär-
+ven seita - Nji¿¿jäävri sieidi ja Nji¿¿jävr"uájá.
+Nitsijärvi2 (TN 1995) Vanha uudistila Nitsi-
+järven länsirannalla.
+Tilan on perustanut Elias
+Hannunpoika Paltto (*1834) vuonna 1873.
+desta 1906 eteenpäin isäntinä ovat olleet hänen
+poikansa Sammeli Eliaksenpoika Paltto (*1872)
+ja Juhan Antti Eliaksenpoika Paltto (*1875).
+Niulahti - Njivluohtâ ~ Njivlluohtâ
+(3841 2, SA 1963) Viimassaaren luoteisrannan
+pisin lahti.
+Mukaelmasuomennos Inarinsaa-
+mesta: njiv ~ njivl = yhdysosalyhentymä sanas-
+ta njivle = lima.
+Njaamijoenniska (TN 1995) Vanha kruu-
+nunmetsätorppa Nammijärven eteläpuolella
+Naamajoen luusuan itäpuolella.
+Torpan on pe-
+rustanut Riitta Martintytär Sarre, os.
+Saijets
+Torpan isäntä oli Matti An-
+Perhe muutti myö-
+hemmin Sammakkoniemeen1.
+mijärven läntisin lahti.
+lehdessä 4822 2+4824 1/2001 inarinsaamen ni-
+mi virheellisesti "Njammijävrèuájá" (kyseessä
+Nammijärvi, jävr = genetiivinen yhdysosa-
+lyhentymä nimestä jävri = järvi > järven, "uájá
+= pitkä lahti eli suoja, johon laskee tai josta läh-
+tee joki.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Suojan-
+perä2 - 'uájápottâ2.
+Njargâvääri - Njarggvää'rr (4913 1,
+JM) Vaara Äälisjärven pohjoisosan itäpuolella.
+Inarinsaamea ja koltansaamea njargâ - njargg
+= niemi, vääri - vää'rr = vaara.
+Njargkešvärluohtâ (SA 1964) Lahti Pik-
+ku-Roiron kohdalla Sammakkoniemessä1.
+Niemennokkavaara, vär = genetiivinen yhdys-
+osalyhentymä sanasta vääri = vaara > vaaran,
+Njaskempeeci (KL) Lahti Korkiasaaren1
+Inarinsaamea: njaskem = ak-
+tiomuoto verbistä njask☠= raivata, peeci =
+Njav¿uusuálui (3844 1) Ensimmäinen saa-
+ri Kyynelniemestä etelään.
+Njav¿uusuolluuh,
+R. Malmbergin Enare Revier
+-kartassa v:lta 1896 "Njautsjus suolui".
+Njav¿uusuolluuh (3844 1) Puolenkymme-
+nen saaren jono Inarijärvessä Kyynelniemestä
+Inarinsaamea: njav¿uu = ehkä genetii-
+vimuoto sanasta njah"e = voimakkaasti taka-
+viistosarvinen poro, suolluuh = monikkomuoto
+sanasta suálui = saari.
+myös Njav¿uusuálui.
+Njellimjävrkuolbâ (SA 1964) Kangasmaa
+Nellimjärven ja Nellimin välissä.
+Nellim, jävr
+järven, kuolbâ = kulpuna eli kangasmaa.
+Njeä's³³em (4911 2) Talo Sevettijärven län-
+Koltansaamea: njeä's³³em = aktio-
+muoto verbistä njeä's³³et = näskätä (kaapia
+kettä nahasta).
+Njihepecnjargâ (SAK 2004) Nellimin itä-
+puolella sijaitsevan Ahvenjärven12 lounaisrannan
+pohjoisempi niemi.
+Inarinsaamea: njihe = kal-
+leellaan/kenollaan/vinossa oleva, pec = yhdys-
+osalyhentymä sanasta peeci = mänty > männyn,
+Nji¿¿eke˜gsuolluukieddi (I. Itkonen
+1910) Vanha kenttä Inarijärven Tissikivisaaressa.
+Tissikivi, ke˜g = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta ke˜gi = kivi > kiven, suolluu =
+genetiivimuoto sanasta suálui = saari > saaren,
+Njuõtt"å'kk - Nuorte"ohkka (JM,
+4913 1) Huippu Vätsärissä Nuortijärven itäpuo-
+Koltansaamea ja pohjoissaamea.
+mapohjoissaamennos mitään merkitsemättö-
+mästä suomen kielen sanasta nuorti, "å' kk
+- "ohkka = huippu, laki.
+Nuortijärvi.
+Njurgoilássá (MML) Pieni saari Inarijär-
+vessä 'ärbinsuálui-saaresta 1 km luoteeseen.
+Njurgoi-
+njargâ, lássá = luoto, laassa.
+Njurgoinjargâ (SA 1963) Muurahaisnie-
+men koillisin niemi Inarijärvessä.
+mea: njurgoi = meriteeri eli mustalintu, njargâ
+Njuuv"âjuuhâ (SA 1964) Pieni joki Kaak-
+kois-Inarissa Ruoholompolasta Joukhaisjär-
+veen2.
+Jouk-
+haisjärvi2, juuhâ = joki.
+Njuuv"âkuáccámkimes ~ Njuv"áá­
+kuáccám kimes (TII 1963) Metson soidin-
+paikka Nangujärven itäpuolella sijaitsevassa
+Joukhaiskotsamossa.
+Soidinpaikan täsmällinen
+Joukhaiskotsamo / Joukhaisjärvi2,
+kimes = soidinpaikka.
+Njähijávrááh (4822 2+4824 1) Kaksi pien-
+tä järveä Nammijärven Suojanperästä 1 km
+Inarinsaamea: njähi = yhdysosalyhen-
+tymä sanasta njäähi = made, jávrááh = demi-
+nutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Njähijuuvâš ja
+Njähijuvviiluohtâ.
+Njähijuuvâš (SA 1964) Pieni joki Njähi-
+jávrááh-järvistä Nammijärveen.
+Njä-
+hijávrááh, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta
+Njähijuvviiluohtâ (4822 2+4824 1) Toi-
+seksi läntisin lahti Nammijärvessä.
+Njähi-
+jávrááh, juvvii = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta juuhâ = joki > jokisen, luohtâ = lahti.
+Njähiváárááš (TII 1963) Pieni vaara Nan-
+gujärven kaakkoispuolella sijaitsevan Madejär-
+ven3 eteläpuolella.
+Madejärvi3, váárááš = deminutiivimuoto
+Nokanpalelluttamajärvi - Njunekol­
+muuttemjáávráš (3834) Pieni kapea järvi
+Ison Arttajärven eteläpäästä 1 km kaakkoon.
+Juhan Matti
+Sarre (1922 - 2001) Ala-Mustolasta ja Eino Si-
+pola olivat järven luona, kun toisella heistä pa-
+leltui nenä.
+Nomâtteslááduš (SAK 2004) Sulkusjär-
+ven1 länsipuolella sijaitsevan Ahvenvaaran5
+keskellä.
+Inarinsaamea: nomâttes = nimetön,
+lááduš = deminutiivimuoto sanasta láddu = lam-
+pi > lampinen.
+Nomâttemisjáávráš (SA 1964) Sarmijär-
+ven1 eteläpuolella sijaitsevasta Nuottamojärves-
+tä 1,2 km lounaaseen.
+Inarinsaamea: nomâtte-
+mis = attribuuttimuoto sanasta nomâttem = ni-
+metön, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Noomasaari - Noomâsuálui (EA) Saa-
+ri Inarijärvessä Kahkusaaren koillispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: noomâ
+= genetiivivuoto sanasta nommâ = nimi > ni-
+men.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Nimisalmi2
+- Noomâ"uálmi.
+Nimi saattaisi tulla pakanuu-
+denaikaisen miehen nimestä, joka oli 1500-lu-
+vun veroluetteloissa "Namalack", ks.
+Petäjäsaa-
+rensalmi.
+Nokkavaara (AWG 1901) Vaara Mahlatin
+(Inarijärven suurin saari) pohjoispäässä.
+Nopaniemi - Nopenjargâ1 (EA) Korkea
+niemi Inarijärvessä Miesniemen länsipäässä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: nope =
+genetiivimuoto sanasta noppe = korkea niemi
+> korkean niemen, joten suomennos olisi 'Kor-
+keanniemenniemi'.
+myös Pikku Nopaniemi.
+Nopenniemi - Nopenjargâ2 (3834) Kor-
+kea niemi Sarmijärven1 Haapavuononsuun
+Nopaniemi.
+Nuhjausvärri - Njuh"âjävrvääri -
+Njuh""vää'rr (MML, STK 1929, JM) Pieni
+vaara Surnujärvestä 3 km itään Norjan vas-
+taisella valtakunnanrajalla.
+Vaaralla on raja-
+merkki 353 D. Täydellisesti epäonnistunut mu-
+kaelmasuomennos inarinsaamesta ja epätark-
+ka koltansaamennos inarinsaamesta: njuh"â -
+joutsen, jävr = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta jävri = järvi > järven, vääri = vaara.
+'Joutsenjärvi', josta vaara on saanut nimensä,
+sijaitsee kyseisestä rajamerkistä 0,8 km itä-koil-
+liseen Norjan puolella.
+Nukkumajoenjärvi ~ Pitkäjärvi13 -
+Uᘘiveijävri (3841 1) Inarijärven Juutuan-
+vuonoon laskevan Nukkumajoen puolen välin
+Nukkumajoki - Uᘘivei1 (3841 1) Joki
+Nukkumajoen Latvajärvestä Inarijärven länsi-
+päähän.
+Joen
+varrelta löysi ylioppilas Ilmari Itkonen v. 1910
+monia eri aikakausiin sijoittuvia talvikylien ko-
+tasijoja, joissa kodat oli sijoitettu rinnakkain.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nukkumapää
+- Uᘘiuáiváš, Latvajärvi - Uᘘiveijáávráš,
+Nukkumajoenjärvi - Uᘘveijävri ja talo
+Uᘘivei, joka sijaitsee Nukkumajoen suulla.
+Nukkumapää - Uᘘiuáiváš (3814)
+Tunturi Inarin kirkonkylältä 10 km etelään.
+Nukkumajoki.
+Nunáke˜gi (TII 1963) Kivi keskellä Aku-
+järven itäpuolista Hietajärveä2.
+T. I. Itkosen mu-
+kaan Nunná oli Kuuvan Ailin renki ja, kun
+renki ja emäntä riitaantuivat kesken souturet-
+ken, nosti Aili riskinä naisena pienenlännän
+renkinsä kivelle jäähdyttelemään tunteitaan ja
+sousi pois.
+Kun Nunna oli aikansa istunut ki-
+vellä ja rauhoittunut, haki Aili renkinsä pois ja
+kaikki oli jälleen hyvin.
+Nunnarosaari (3832) Pieni saari Inarijär-
+vessä Nanguniemen länsipuolella.
+Nunná-nimisen miehen mukaan.
+Hietajärvessä2
+on Nunáke˜gi 'Nunnankivi'.
+Nuora - Nyeri (3832) Pitkä salmi eli nuo-
+ra Inarijärvessä Mahlatin ja mantereen välissä.
+Salmi muuttuu Koskisaaren kohdalla Mahlat-
+tinuoraksi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nuoransuu ja
+Nuoransuuselkä.
+Nuorajänkä (3832) Ukonjärven1 pohjois-
+puolella sijaitsevan Lintujärven pohjoispuolella.
+Jänkä on kapea, ehkä siitä nimi.
+Nuoran Juhani (JMK 2003) Juho Kivinie-
+men kesäpaikka Inarijärven rannalla Mahlatti-
+nuoran pohjoispäässä Juhani Saijetsin mukaan.
+Topografisessa karttalehdessä 3841 1/ 2001
+Nuottamajärvi.
+Nuoranniemi (RP 1991) Inarijärven niemi
+Säisaaren länsirannalla.
+Niemi kuuluu Ratsina-
+nuoran nimiperheeseen.
+Nuoransaari - Suáluinyeresuálui ~
+Suárvááláássáš (TII 1963) Pieni saari Nangu-
+vuonon perällä.
+mennos inarinsaamesta: suálui = saari eli 'Saa-
+rinuoransaari'.
+Suáluinyeri.
+miperheeseen kuuluu myös Suáluinyereláássáš.
+Rinnakkaisnimen määriteosaselitys ja nimiper-
+Kantovaara, láássáš = deminutiivimuoto
+sanasta lássá = laassanen eli luotonen.
+Nuoransuu (LL 1981) Inarijärvessä Nuo-
+ran eteläpäässä.
+näköisesti Nyerenjälmi.
+Nuora.
+Nuoransuuselkä (3832) Pienehkö järven-
+selkä Inarijärven Nuoransuun ja Jaarasaarten
+Nyerenjälmjor¹â.
+Nuortijärvi - Njuõttjäu'rr - Njuottii­
+jävri (4913 1) Norjaan johtavan maantien ja
+valtakunnan rajan välissä Joulutunturin koh-
+Mukaelmasuomennos ja mukaelma-
+inarinsaamennos koltansaamesta: njuõtt =
+nuotta.
+"Njuoht-jaur" = Nuottajärvi (T. I. It-
+Sanatarkka suomennos
+olisi Nuottajärvi ja inarinsaamennos Nyetti-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Nuor-
+tijoki - Njuõttjokk - Nuortajohka - Njuottii-
+juuhâ, Pikku Nuortijärvi - U'cc Njuõttjäu'rr ja
+Njuõtt"å'kk - Nuorte"ohkka.
+Nuortijoki - Njuõttjokk - Nuortajoh­
+ka - Njuottiijuuhâ (4914 1, EPA) Nuortijärves-
+tä Näätämön kylän lävitse Näätämöjokeen.
+kaelmasuomennos, mukaelmapohjoissaamennos
+ja mukaelmainarinsaamennos koltansaamesta.
+Nuotanperäniemi - Nyettipottnjargâ
+(YAS) Koldemjävr"uájá-lahden pohjoisrannal-
+Nuottamajärvenluusua - Koldem­
+jävruáivuš (SSS) Nuottamajärven1 lounais-
+Nuottamajärvi1.
+kuuluu myös Nuottamajärven Luusuankoski
+- Koldemjäävri Uáivuškuoškâ.
+Nuottamajärven Luusuankoski - Kol­
+demjäävri Uáivuškuoškâ (YAS) Nuottama-
+järvestä1 lähtevän Naamajoen koski luusuan ala-
+Nuottamajärvet - Koldemjáávráš2
+(3841 2, EA) Leviä Petäjäsaaren pohjoispäässä.
+Inarinsaamen nimi on deminutiivissä ja
+yksikkömuodossa, vaikka järviä on kaksi.
+Nuottamajärvi1 - Koldemjävri1 (4821 2,
+SSS) Naamajoen yläjuoksulla.
+myös Nuottamajärven Luusuankoski - Kol-
+demjäävri Uáivuškuoškâ, Nuottamajärven-
+luusua - Koldemjävruáivuš, Nuottamalompo-
+la - Koldemluobâl ~ 'evrisluobâl ja 'uájá ~
+Koldemjävr"uájá.
+Nuottamajärvi2 - Koldemjävri2 (3832)
+Ukonjärven1 ja Inarijärven Paavisvuonon vä-
+perheeseen kuuluu myös samanniminen talo ja
+kesäpaikka, joka on Mahlattinuoran pohjois-
+Nuoran Juhani.
+Nuottamajärvi3 (TN 1995) Uudistila Nuot-
+tamajärven2 luoteispäässä.
+Pekka Sammelinpoika Saijets (1808 - 1872).
+Hä-
+nen kuolemansa jälkeen isäntänä toimi hänen
+leskensä Inka Matintytär Saijets, os.
+Aikio ja
+vuodesta 1875 eteenpäin Pekka Sammelinpoika
+Saijetsin poika Nuoran Juhani (Juhani Pekan-
+poika Saijets, *1842).
+Nuottamajärvi4 - Koldemjävri4 (3834)
+Järvi Kaakkois-Inarissa Nangujärven koillis-
+puolella sijaitsevan Ison Saarijärven eteläpään
+Nuottamalompola ~ Saukkolompola2
+- Koldemluobâl ~ 'evrisluobâl (TII 1963,
+YAS) Nuottamajärven1 yläpäähän yhteydessä.
+Karttaan lompola on merkitty väärään paik-
+kaan eli Nuottamalompolanvaaran keskelle.
+Pitää olla 1,7 km lännempänä.
+kuuluu myös Nuottamalompolanvaara - Kol-
+demluobbâlvääri.
+Nuottamalompolanvaara - Koldem­
+luobbâlvääri (4821 2) Nuottamajärven1 ja
+Nuottamalompolan itäpuolella.
+Nuottama-
+Nuottamojärvi - Koldemjävri3 (3834)
+Järvi Sarmijärven1 eteläpäästä 1 km lounaaseen.
+Nuottaulkujärvi - Äi˜ijáávráš2
+Inarinsaamen nimiselitys: äi˜i = aita,
+Nuottimajärvi - Koldemjävri2 (3841 1)
+Pieni järvi Luosman pohjoispuolella.
+nos inarinsaamesta: nuottima = nuottaama.
+Nuppaniemi - Njopânjargâ (JMK 2003)
+Akku-vaarasta 2,5 km etelään.
+kartassa 3832/2001 virheellisesti "Akuniemi -
+Áhunjargâ", koska kyseinen niemi on koko se
+suuri alue Ukonjärven1 ja Mahlattinuoran/Nuo-
+ran välissä (JMK 2003).
+inarinsaamesta: njopâ = johdos sanasta noppe
+= korkea niemi.
+Nuppavaara ~ Noppavaara - Noppe­
+vääri (3823 2, LL 1977) Korkeahko vaara So-
+lojärven pohjoispuolella.
+inarinsaamesta: noppe = korkea niemi.
+Nurkkavaara - Nurkkevääri (3834)
+Akalauttapään kaakkoispuolella.
+Saman vaaran pohjois-
+päähän on merkitty topografiseen karttalehteen
+3834/2003 "Pietarlauttaoivi", joka on Ivalojoen
+Kultalan koillispuolella ja siten siis virheellinen.
+Nuulaslahti (3841 2) Inarijärvessä Vartta-
+saaren pohjoisosassa.
+Määriteosa todennäköi-
+sesti mukaelma inarinsaamen sanasta nuuláš
+= 'nokkakala', joka on ilmeisesti hauki, koska
+Inarijärvessä sijaitsee Nuulášviháloh (ILWB II)
+= 'nokkakalan käestyspaikka'.
+Käestyspaikan
+tarkka sijainti ei ole tiedossa.
+Lahden inarinsaa-
+men nimi olisi siten Nuulâšluohtâ.
+Nuutsasenlahti - Njuh"âluohtâ ~
+latin (Inarijärven suurin saari) koillisrannalla.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: njuh"â
+= joutsen, njuuh"âš = deminutiivimuoto sa-
+masta sanasta.
+Nuutsasenniemi - Njuh"ânjargâ ja Nuutsasen-
+vaara - Njuh"âvääri.
+Nuutsasenniemi - Njuh"ânjargâ
+(3841 2, LL 1978) Mahlatin (Inarijärven suurin
+saari) pohjoispään itäisempi niemi.
+Nuutsasenlahti.
+Nuutsasenvaara - Njuh"âvääri
+saari) pohjoisin vaara.
+Näköalapaikka (3832) Sovintovaaran
+päällä, jonne pääsee kesällä autolla.
+Talvella
+näköalapaikka on suljettu.
+Näpsäjärvi - Njáp"ájävri ~ Njiäp"á­
+jävri (3841 1, EA) Inarijärven Miesniemen
+itäosan suurin järvi.
+inarinsaamesta: njáp"á = yhdysosalyhentymä
+verbistä njiäp"áátti˜ ~ njáp"áátti˜ = maiskutel-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Näpsälahti
+- Njiäp"áluohtâ, Pikku Näpsäjärvi ja Näpsä-
+vaara - Njiäp"áváárááš.
+Näpsälahti - Njáp"áluohtâ ~ Njiäp"á­
+luohtâ (3841 1, EA) Miesniemen itäosan Sala-
+nuoranniemen itäpuolella.
+Näpsäjärvi.
+Näpsävaara - Njáp"áváárááš ~
+Njiäp"áváárááš (3841 1, EA) Miesniemen
+itäosassa Näpsäjärven lounaispuolella.
+kael masuomennos inarinsaamesta.
+perheeseen kuuluu myös Näpsävaaranlampi.
+Näpsävaaranlampi (MML) Näpsävaa-
+ran pohjoispuolella.
+Näverijärvi - Nááváárjáávráš (3844 1)
+järven eteläpään lahti.
+Nimi kuvaa järven mutkaisuutta
+Näätäkuru - Nie'ttkurr (MML 2006,
+JM) Vätsärissä Lama-Hautajärvestä 2 km lou-
+perheeseen kuuluu myös Näätäkurunlammet -
+Nie'ttkuurlubbâl.
+Näätäkurunlammet - Nie'ttkuur lub­
+bâl (MML 2006, JM) Kaksi peräkkäistä lam-
+pea Vätsärissä Lama-Hautajärvestä 1,5 km lou-
+Näät��kuru.
+Näätämorosto (LL 1969) Vuoksijärven ja
+Luton välissä.
+Morosto = peräpohjolan murret-
+ta, joka juontuu inarinsaamen sanasta moorâst
+= korkeahko koivukangas tai koivuvaara.
+Näätämö - Njauddâm - Njiäv˜ám
+- Njeavdán (4914 1, EPA) Pieni kylä Norjan
+rajan tuntumassa.
+Mukaelmasuomennos ilmei-
+sesti koltansaamen kielestä, merkitys ei ole tie-
+Näätämön rajavartiosema (4914 1)
+Nuortijoen länsirannalla.
+O
+Ocomááskääi˜itupekieddi (I. Itkonen 1910)
+Vanha kenttä Ilkiäjärven etelärannalla.
+Kentällä
+on viimeksi asuttu noin 150 vuotta sitten.
+Otsamo, skääi˜i = genetiivimuoto sanasta skäi˜i
+= kaita eli kaira jokien välissä, tupe = tupa, kied-
+di = kenttä.
+Odotus (3843 1) Talo Nellimjärven eteläpään
+O˜˜laa'ppiväära¿ (KN) Pieni vaara Kip-
+pisjärven ja Venäjän vastaisen valtakunnanra-
+jan välissä.
+Koltansaamea: o˜˜ = uusi, laa'ppi
+= apaja, väära¿ = deminutiivimuoto sanasta
+vää'rr = vaara > vaaranen.
+Oklasaari - Oglásuálui (EA) Pieni saari
+Inarijärvessä Miesniemen pohjoispään itäpuo-
+ogláá = mahdollisesti lyhentynyt muoto sanas-
+ta olgoláá = kauempana.
+Tämän saaren vasta-
+muoto Täbbláásuálui on Kaamassaaren itäpuo-
+lella, täbbiláá = lähempänä.
+Ohtpeclássá (EA) Pieni saari Inarijärvessä
+Viimassaaren länsipäästä 1 km länteen.
+saamea: oht = yhdysosalyhentymä sanasta ohtâ
+= yksi, pec = yhdysosalyhentymä sanasta peeci
+= mänty, lássá = laassa.
+Oivanlompola (RP 1991) Lompola Pahta-
+ojassa Pahtalompolan ja Palojärven1 välissä.
+Oiva Kangasniemen (1902 - 1974) mukaan, jo-
+ka totutteli porojaan uuteen paliskuntaan ja piti
+niitä hihnassa juhannukseen saakka.
+heeseen kuuluu myös Oivan Kämppälampi.
+JM) Pohjoisoivin pohjoispuolella.
+suomennos saamen kielestä: oivi = johdos poh-
+joissaamen sanasta oaivi tai samaa tarkoitta-
+vasta inarinsaamen sanasta uáivi = pää.
+tansaamen nimiselitys: vää'rr = vaara, jäu'rr =
+Oivurâšnjargâ (ERA 2004) Inarijärven
+niemi Aibutvuonon pohjukassa Jiersseejuuvâš-
+joensuun itäpuolella.
+Inarinsaamea: oivurâš =
+murrejohdos sanasta oivârâš = hakkuupölkky,
+Ojala ~ Kaltiojärvenojansuu (TN 1995)
+Talo Ojalanvuonon pohjukassa.
+Talon on pe-
+rustanut Hans Juhaninpoika Morottaja (1835 -
+Vuodesta 1897 eteenpäin
+isäntänä toimi hänen poikansa Juhani Hanssin-
+poika Morottaja (*1861).
+vat myös Ojalanjänkä ja Ojalanvuono.
+Ojalahdenlampi - Juuvâšluohtjáávráš
+(3843 1, SA 1964) Lampi Sammakkojärven ete-
+Inarijärven Ojalahti.
+Ojalahti - Juuvâšuohtâ (3843 1) Inari-
+järven lahti Sammakkoniemen tyven länsiran-
+perheeseen kuuluvat myös Ojalahdenlampi -
+Juuvâšluohtjáávráš ja Juuvâšluohtnjargâ.
+Ojalanjänkä (MML 2006) Ojalavuonon
+Ojalanvuono - Ojalavuonâš (3842 2)
+Nitsijärven läntisin lahti.
+Saanut nimensä vuonon pohju-
+kassa olleen Ojala- eli Kaltiojärvenojansuu-
+nimisen talon mukaan.
+Ollâsuolluuh (SA 1963) Kolme pientä saar-
+ta Nitsijärven Murâšnjargâ-niemen kohdalla.
+Inarinsaamea: ollâ = attribuuttimuoto sanata
+olluv = korkea, suolluuh = monikkomuoto sa-
+Ollâämmir (SSS) Kumpare Inarijärven
+Kessivuonon pohjukan itärannalla Lehmänuit-
+tamaniemen kohdalla.
+Inarinsaamea: ollâ =
+attri buuttimuoto sanasta olluv = korkea, ämmir
+= kumpu, tieva, kunnas.
+Ollespiessa ~ Ollespiessansalmi (3832,
+LL 1981) Kapea salmi Inarijärvessä Pitkä-Mau-
+ran ja Korkia-Mauran välissä.
+Nimi on toden-
+näköisesti mukaelma inarinsaamen nimestä
+Olleespiässáá"uálmi: ollees = attribuuttijohdos
+verbistä olli˜ = kuoria puuta tai verbistä ollee˜ =
+yltää, piässáá = deminutiivimuoto sanasta peeci
+= mänty > mäntysen, "uálmi = salmi.
+Ollinlampi - Pecivyetkimjáávráš2 -
+Beahcevuotkinjávri (3834, MML) Pieni jär-
+vi Sarmilompolan ja Petäjänkuorimavaaran vä-
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys ja
+Petäjänkuorimavaara, jáávráš =
+Perusosaltaan epätarkka pohjoissaamen-
+nos inarinsaamesta, koska se ei ole deminutii-
+vimuodossa.
+Onkimalampi - Vuäggamluubbâl
+(MML, JM) Pieni järvi Sevettijärven eteläpuo-
+lella sijaitsevan Hanhivuotson lounaispäässä.
+Onnela1 (TN 1995) Entinen kruununmet-
+sätorppa ja myöhemmin uudistila Itä-Inarissa
+Sammakkoniemen1 Vuopajaniemessä1.
+pan/tilan on perustanut Yrjö Antinpoika Sarre
+Onnelan1 viimeinen asukas
+oli Uccâ-Irjánâš = Pikku-Yrjö eli Yrjö Yrjönpoi-
+Onomusjärvi - Onomušjävri (4821 2)
+Pitkänomainen järvi Itä-Inarissa Sivakkajär-
+vestä 2 km itään.
+Onomusvaara.
+Onomusvaara - Onomušvääri (4821 2)
+Nammijärven luusuasta 3 km länteen.
+masuomennos inarinsaamesta: onomuš = mah-
+dollisesti johdos sanasta oonâ = vihi.
+heeseen kuuluu myös Onomusjärvi.
+Onttosalmi (MML) Kapeikko Paavisvuo-
+non eteläpuolella sijaitsevan Paavisjärven poh-
+Ooreehporge (EA) Muurahaisniemen län-
+siranta Inarijärvessä.
+Inarinsaamea: ooreeh =
+tuntematon sana, vaikka viittaisikin genetiivi-
+muotoon sanasta ores = uros eli koiras, porge =
+purka eli karvanluonti.
+Ooškâsjuuvâš (SA 1964) Pieni joki Itä-
+Inarissa Ooškâsjävri-järvestä Purnujärveen.
+Inarinsaamea: ooškâs = paanne, juuvâš = de-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ooškâsjävri.
+Oravakallio (3841 01) Pieni karikko Inari-
+järvessä Tissikivisaaren ja Miesniemen välissä.
+Oravanpesälammet (3832) Neljä lampea
+Törmäsestä 3 km kaakkoon Oravanpesävaaran
+Oravanpesävaa-
+Oravanpesäoja (3832 07) Oravanpesä-
+lammista Karhuvaaranojaan.
+Oravanpesävaara.
+Oravanpesävaara (3832 2) Törmäses-
+myös Oravanpesäoja ja Oravanpesälammet.
+Oravasalmi - Uárreepecpohe (3843 1)
+Inarijärven salmi Lusmasaaren ja Tiaisniemen
+pec = yhdysosalyhentymä sanasta peeci = män-
+ty, pohe = kapeikko, 'Oravamännynkapeikko'.
+Oreskerdjuuvâš (SA 1964) Pieni puro
+Ruohojärvestä Nitsijärven Ojalanvuonoon.
+Inarinsaamea: oreskerd = yhdysosalyhentymä
+sanasta oreskerdi = peruke (pitkässäsiimassa),
+Orpolampi (RP 1991) Yksinäinen eli orpo
+lampi Juutuan luoteispuolisessa Lauluselässä.
+Ortmááke˜gi (TII 1963, MV 2003) Suuri
+kivi Sulkusjärven1 etelärannalla vedessä.
+rinsaamea: Ortmáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto kolttamiehen nimestä Orttem = Artemi >
+Artemisen, ke˜gi = kivi.
+Orttosen Kotasaari (MML) Sikastonie-
+mestä 0,4 km luoteeseen.
+Orttonen = ilmeisesti
+suomalainen sukunimi.
+Oskarinjärvi ~ Utjananlampi (3833+
+4811) Luton pohjoispuolella.
+Järven rannalla si-
+jaitsee vanha kolttakylä.
+Kyseessä on Oskari
+Onterinpoika Fofonoff (*1900), joka tunnettiin
+myös nimellä "Rupipää-Oskari".
+Oskisjärvi - Ooškâsjävri (4821 2) Järvi
+Itä-Inarissa Korppikurujärven eteläpäästä 2 km
+Ooškâsjuuhâ.
+kea tunturi Juutuan luusuan pohjoispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: ocomâš
+= deminutiivinen nominatiivijohdos sanasta oc-
+coo˜= nilottaa (puuta).
+luvat myös Otsamonselkä ~ Otsamonhäntä -
+Ocomáá"ielgi, Otsamonkaita - Ocomááskäi˜i
+ja Ocomááskääi˜itupekieddi.
+Otsamonkaita - Ocomááskäi˜i (LL
+1978) Noin 30 km2:n mittainen kaita, jota rajaa-
+vat kaakossa Juutua, etelässä Solojärvi ja Mat-
+katjoki, lännessä Kettujoki sekä Konesjärvi.
+Otsamo.
+seen kuuluu myös Ocomááskääi˜itupekieddi.
+Otsamonselkä ~ Otsamonhäntä -
+Ocomáá"ielgi (LL 1978) Otsamon jatke poh-
+Ottujärvi - Ottujäu'rr (4913 1, JM) Ruu-
+hivaaran länsipuolella.
+Mukaelmakoltansaa-
+Määriteosa tuntema-
+ton.
+Eero Pekka Aikion mukaan nimi saattaisi
+tulla koltansaamen eräänlaisesta kalan ruokaa
+tarkoittavasta sanasta, mutta kyseeseen saat-
+taisi tulla myös Otto Kaarret (*1881), jota kut-
+suttiin inarinsaameksi nimellä Ottu, ks.
+Kyy-
+nelniemi2.
+Oukonen ~ Oukosenjärvi (LL 1981)
+Veskoniemen Romojärvestä 0,7 km etelä-lou-
+Nimen merkitys ei ole tiedossa.
+perheeseen kuuluvat myös Pikku Oukonen ~
+Pikku Oukosenjärvi ja Oukosenperä.
+Oukosenperä (LL 1981) Kapea lahti Ves-
+koniemestä 1,5 km etelä-kaakkoon.
+heeseen kuuluu myös Peräoja.
+Oukonen.
+Outa­Luosma (3841 1) Vaara Luosman luo-
+Outa: peräpohjolan murresana, joka
+on johdettu inarinsaamen sanasta vyevdi = met-
+Outa­Naapää - Vyevdi­Naauáivi
+(3834) Korkea vaara Nangujärven eteläpuolel-
+Naapää, outa =
+metsää tarkoittava peräpohjolan murresana,
+joka on johdettu inarinsaamen sanasta vyevdi.
+Ovdlijnláássáš (SAK 2004) Pieni saari
+Nellimin itäpuolisen Ahvenjärven12 länsilaidal-
+Inarinsaamea: ovdlijn = yhdysosalyhentymä
+yhdyssanasta ovdlijne = esiliina, láássáš = demi-
+nutiivimuoto sanasta lássá = laassa > laassanen,
+P
+Paaluneksymäjärvi (4821 2) Pieni järvi Si-
+vakkajärven ja Onomusjärven välissä.
+Lienee
+uudisnimi.
+Nimen määriteosa saattaisi viitata
+Paalu-sukunimelliseen ihmiseen (SSS).
+Paaluniemi - Páálunjargâ (3844 1) Nie-
+mi Kallovuonon itäpuolella.
+Mukaelmainarin-
+saamennos suomen kielestä, koska niemessä on
+vanhaa valtarajaa osoittava kivinen paalu.
+Paaluvaara (K. ja E. Nickul 1959) Kyynel-
+niemen korkein kohta, jossa lienee sijainnut (si-
+jaitsee) paalu.
+Paannekallionjärvi - Hávggajávri -
+JM) Noin 0,7 km:n mittainen järvi Pohjois-
+oivista 2 km länsi-luoteeseen.
+(1896) Enare Revier -kartassa "Hauggajaur".
+Suomenkielinen ja koltankielinen nimi uudisni-
+miä, eikä ole tiedossa, onko kyseessä suomen-
+nos vai koltansaamennos.
+Pohjoissaamen mää-
+riteosaselitys: hávgga = genetiivimuoto sanasta
+hávga = hauki > hauen.
+Paannekurujärvi - Õõ††âsku'r""­
+jäu'rr (MML, JM) Määllijärvestä 2,7 km poh-
+Paatsattijänkä - Páázátluobbâljeggi
+~ Päzziluobbâljeggi (3834, TII 1963) Paat-
+sattilompolan eteläpuolella.
+nos inarinsaamesta tai koltansaamesta.
+Paatsattilompola,
+luobbâl = genetiivimuoto sanasta luobâl = lom-
+pola > lompolan.
+Paatsattilompola - Páázátluobâl ~
+Päzziluobâl (3834, TII 1963) Sulkusjoen kol-
+manneksi ylin lompola.
+inarinsaamesta tai koltansaamesta: páázát =
+mahdollisesti johdos koltansaamen sanasta
+pää'††elm = pylväs, päzzi = johdos samasta
+koltansaamen sanasta.
+myös Paatsattijänkä - Päzziluobbâljeggi.
+Paatsjoki - Pa""vei - Pa""jokk ~
+nen joki Inarijärvestä Barentsinmereen.
+mea, inarinsaamea ja kolttaa.
+Kansanomaise-
+na aiem min Patsjoki (Terho Itkonen 1972, s.
+Varhaisinta tietoa nimen historiasta löytyy
+vuodelta 1517, (T. I. Itkonen 1966b: Lappalaisia
+paikannimiä 1500-luvulta, s. 19), jolloin nimi
+kirjoitettiin Patzuig (on luettava ehkä Pats­
+vig tai Passvig, joka kirjoitettiin myöhemmin
+tanskalaisittain Pasvigelven).
+Samana vuonna
+(1517) nimi kirjoitettiin venäjäksi Palitzrekow
+(Tuomo Itkonen 1981: Inari - Inarin kirkkojen
+ja paimenten muisto, s. 7), myöhemmin Paa­
+ki 1606 - 1608, jota Kaarle IX havitteli rajaksi,
+jopa ilmoittaen, että Oulun linnan päällikkö
+Behm oli asettanut sinne rajamerkkejä (T. I. It-
+konen 1965, s. 146), Pattsewaje, Patsuväja,
+Padsejock, Patsajocksi (!)
+1695, Patzjocki
+1738, Paits Elfwen 1748, Patsjoki­Elf 1794,
+Patschewäijok, Patsjoki 1820 - 1801.
+Tosin
+muoto Paatsjoki esiintyy jo v. 1883 (Kansan-
+valistus-Seuran Kalenteri, s. 133, 135, 136).
+Nor-
+jansaamelaiset J. Qvikstad ja K. B. Wiklund
+(1909, Dokumenter angaaende flytlapperne
+I - II) käyttivät nimitystä Ba""evæj­jokka l.
+Ba""avæj­dænno.
+"Vei" esiintyy jokien ni-
+missä jälkikomponenttina: vrt.
+pohjoissaameksi
+veajek, luulajansaameksi viejek 'maima, kalan-
+poika' ja inarinsaameksi veejeeh (tammukka).
+Vuonna 1573 pidettiin Paatsjokea ja Näätämö-
+jokea venäläisten asuinpaikkojen rajana (J. J.
+Mikkola 1941: Kolttakylän arkisto).
+heeseen kuuluu myös Paatsvuono - Pa""vuonâ
+- Pa""vuõnn.
+Paatsvuono - Pa""vuonâ - Pa""vuõnn
+metrin mittainen vuono Inarijärven Lusmanuo-
+ran ja Paatsjoen luusuan välissä.
+litykset ja nimiperhe: ks.
+Paatsjoki.
+Peter Scnit-
+lerin kartassa v:lta 1745 Pasvig Vuonne.
+Paavalinsavustamasaari (3841 2) Vi-
+halaissaarten kaakkoispuolella Inarijärvessä.
+Erään Paavalin mukaan, jolta karkasi vene
+ja hän joutui jäämään saareen.
+Saadakseen
+apua, hän sytytti merkkisavun ohikulkijoiden
+huo mion kiinnittämiseksi, mutta samalla koko
+saari paloi.
+Paavalista ei ole enempää tietoa.
+Paavalin Tupavaara - Pavvâlii Tupe­
+váárááš (4812) Sulkusjärvestä1 3 km etelään.
+kuuluu myös Pavvâlii Tupevááráá kimes.
+Tupajärvi5.
+dessä 4812/2003 inarinsaamen nimi on virheelli-
+sesti "Paavvliitupeváárááš".
+Paavisjärvenvielma - Pevisjävrviälmá
+(LL 1981) Suvanto Nuottamajärven2 ja Paavis-
+mesta: viälmá = hidasvirtainen syvä joki.
+Paavisjärvi.
+Paavisjärvi - Pevisjävri (3832) Paavis-
+vuonon eteläpuolella.
+inarinsaamesta: pevis = attribuuttimuoto sa-
+nasta pevvi = rakas (hellittelynimitys).
+perheeseen kuuluvat myös Paavisjärvenvielma
+- Pevisjävrviälmá, Paavisvuono - Pevisvuonâ ja
+Paavisvuononperä - Pevisvuonpottâ.
+Paavisvuono - Pevisvuonâ (3841 1) Le-
+veä ja monisaarinen lahti Inarijärvessä Ison
+Kapaselän eteläpuolella.
+Paavisvuononperä - Pevisvuonpottâ
+(LL 1981) Paavisvuonon eteläpää.
+Paavonsaari (LL 1981) Joensuun Kenttä-
+saaren eteläpuolella.
+Paavon henkilöllisyydestä
+Paavvâlämmir (JMS 2005) Kumpare Nit-
+sijärven ja Sevettijärvelle johtavan maantien vä-
+lissä Karsikkoniemestä 0,8 km koilliseen.
+rinsaamea: Paavvâl = Paavali, ämmir = kumpu,
+tieva, kunnas.
+Paavalin henkilöllisyydestä ei ole
+tarkempaa tietoa.
+Pahakuru1 (3832) Jyrkkä kuru Akupään ja
+Juomusmoroston välissä.
+Pahakuru2 - Pahaskurrâ (3834) Jyrk-
+käreunainen kalliokuru Akalauttapään poh-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pahaskurrlááduš.
+Pahanäijänniemi (MML) Vuontisjärven
+Isosaaren5 itäpuolella.
+Pahasta äijästä ei ole sen
+Pahaoja (3834 1) Nurkkavaaran eteläpuo-
+lelta Venäjän vastaisella valtakunnanrajalla si-
+jaitsevaan Kippisjärveen.
+Pahaskurrlááduš (SA 1964) Lampi Aka-
+lauttapään luoteispuolella Pahakurun2 yläpääs-
+sä, josta lähtee Akalauttajoki.
+Pahakuru2, kurr = yhdys-
+osalyhentymä sanasta kurrâ = kuru > kurun,
+lááduš = deminutiivimuoto sanasta láddu =
+sä 3834/2003 nimi on sijoitettu kilometrin verran
+liiaksi länteen paikkaan, jossa Antero Sarren
+mukaan sijaitsee Mustajuurakkojärvi.
+Paholaisenkivi - Vuá¹¹á¿iike˜gi (SA
+1964) Muinainen seita Kivijärven5 puolen välin
+länsirannan tuntumassa.
+Sopivampi suomennos
+olisi Vetehisenkivi: vuá¹¹á¿ii = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta vuṹᚠ= vetehinen >
+vetehisen.
+Kivi on ns.
+rakokivi eli haljennut kes-
+keltä.
+Pahtajärvi1 - Pä'httjäu'rr1 (MML) Pitkä
+järvi Pákkáájuuhâ-joessa Alimman Aittojärven
+ja Pakajärvien välissä.
+Pahtajärvi2 - Pähtijävri1 (EA) Järvi Väy-
+näjärven ja Venejärven puolessa välissä.
+kuuluu myös Pikku Pahtajärvi.
+Pahtajärvi3 - Pähtijävri2 (3841 1) Inarin
+kirkonkylältä 5 km kaakkoon.
+Pahtavaara3.
+Pahtajärvi4 - Pähtijáávráš (SA 1964)
+Sarmijärven1 Haapalahden2 perältä 1 km poh-
+Pahtajärvi5 - Pähtijävri3 (LL 1981) Järvi
+Pahtavaaran5 lounaispuolella.
+Pahtavaara5.
+Pahtalahti1 - Pähtiluohtâ1 - Pä'httluhtt
+(3844 1) Vironiemen lounaispäässä.
+mennos ja koltansaamennos inarinsaamesta.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pähtinjargâ -
+Pä'httnjargg.
+Pahtalahti2 - Pähtiluohtâ2 (3843 1) Inari-
+järven lahti Tervavuonon Pajusaaren koillispuo-
+Pahtalahti3 - Pähtiluohtâ3 (3843 1) Inari-
+järven lahti Paatsvuonon pohjoisrannalla.
+Pahtalahti4 - Pähtiluohtâ4 (MML) Nel-
+limjärven pohjoisosan länsirannalla.
+Pahtalahti5 (3841 1) Ison Luosmajärven poh-
+Pahtalampi1 - Pä'httluubbâl1 (MML
+2006) Suolisvuonon länsirannalla sijaitsevan
+Naittuvuonon perältä 1,3 km länsi-lounaaseen.
+Pahtalampi2 (3841 01) Juutuanvaaran itä-
+Pahtalampi3 - Pä'httjääura¿ (MML)
+Pahtavaaran1 eteläpuolella.
+tarkka suomennos koltansaamesta: jääura¿ =
+deminutiivimuoto sanasta jäu'rr = järvi > järvi-
+Pahvaara1.
+Pahtalampi4 - Pä'httluubbâl2 (JM) Se-
+vettijärven koillispuolella sijaitsevan Ukonlah-
+den1 perältä 1 km itään.
+Pahtalompola - Pähtiluobâl (3841 1)
+Pahtaojassa Pahtajärven3 lounaispuolella.
+Pahtajärvi3.
+Pahtamukanlampi - Pähttmåå'³ luub­
+bâl (MML 2006) Pitkä lampi Ruuhivaarasta
+2,5 km etelä-lounaaseen.
+Lähellä sijainnee Pahtamukka,
+jonka sijainti ei ole tiedossa.
+Pahtamukanselkä - Pähttmåå'³"iõ'lj
+(MML 2006) Karekkijärvestä 2 km itään.
+Samassa paikassa
+on karttanimi Truhvi (tarkoittanee Truhvivää-
+ri-vaaraa, joka on samasta paikasta 2 km koil-
+liseen ja on siten virheellinen).
+Pahtamukka (3841 91) Pitkähkö lahti Inari-
+järvessä Pahtaniemen2 länsipuolella.
+Pahtaniemi2.
+Pahtaniemi1 - Pähtinjargâ - Pä'htt­
+n jargg (3844 1, MML) Niemi Suolisvuonon
+länsirannalla Njav¿uusuálui-saaren kohdalla.
+Pahtaniemi2 - Cyerinjargâ ~ Cyeri ­
+njaargâš (3841 1, TII 1963) Tyvestään kapea
+kallioniemi Inarijärvessä Juutuanvuonon poh-
+Inarinsaamen nimiselitys: cyeri =
+tuntematon sana, vaikkakin se voisi olla johdos
+koltansaamen sanasta cuâ'rt = piru, njaargâš =
+deminutiivimuoto sanasta njargâ = niemi.
+messä kasvoi aikoinaan suuria mäntyjä, mutta
+rajavartioston miehet pitivät keväällä 1949 tulta
+huolimattomasti ja polttivat koko niemen.
+Reija
+Portin mukaan humalaiset saksalaiset polttivat
+niemen kahteen kertaan.
+Varmimman tiedon
+mukaan Uiton miehet polttivat niemen v. 1945
+(Eero Avaskari 2002).
+vat myös Pahtamukka, Sirrijärvi - Cyerijävri,
+Sirrioja - Cyerijuuvâš ja vanha kenttä Cyerijuv-
+viinjälmi.
+Pahtaniemi3 (3832) Nanguniemen pohjoi-
+sin niemi Inarijärvessä.
+todennäkïsesti Pähtinjargâ.
+Pahtaniemi4 - Pilzenjargâ1 (SA 1964)
+Niemi Sarmijärven1 koillislaidalla.
+men nimen määrioteosaselitys ja nimiperhe:
+Piltsasaari.
+Pahtaoja (3841 1) Puro Pahtajärvestä3 Nuk-
+kumajokeen.
+köisesti Pähtijävrjuuvâš.
+Pahta-
+Pahtareikäjärvi - Pähtiräigjävri -
+Pä'httrei'¡¡jäu'rr (4911 2, MML) Järvi Tuu-
+lijärven ja Pätsikotajärven välissä.
+Pahtasaari - Pärccisuálui (3841 1) Saari
+Inarijärvessä Kotkaniemen eteläkärjestä 0,3 km
+mesta: pärcci = johdos koltansaamen sanasta
+pä'rcc = kuhmu, patti, jyrkkä kukkula.
+Pahtasalmensaaret - Pähti"uálm­
+suolluuh (3843 1) Kaksi saarta Inarijärvessä
+Vasikkaselän länsipuolella.
+Pahtasalmi.
+Saaret kuuluvat Koutukien saariryhmään.
+Pahtasalmensaari (AWG 1901) Saari Ina-
+rijärvessä Leviä Petäjäsaaren eteläpäästä 0,6
+Pahtasalmi1 (AWG 1901) Inarijärven salmi
+Pallatsaarten ja Pahtasalmensaaren välissä.
+miperheeseen kuuluu myös Pahtasalmensaari.
+Pahtasalmi2 - Pähti"uálmi (3843 1) Inari-
+järven salmi Pahtasalmensaarten välissä, joten
+nimi on väärässä paikassa.
+Pahtasalmensaaret - Pähti"uálmsuolluuh.
+Pahtavaara1 - Pähtivääri1 - Pä'htt­
+vää'rr (4911 2) Tuulipään länsipuolella Vätsä-
+rissä.
+Pahtalampi3 - Pä'httjääura¿.
+Pahtavaara2 - Pähtivääri2 (4821 2) Käy-
+räjärvestä 1,5 km pohjois-luoteeseen.
+luu myös Pahtavaaranlampi - Pähtivärlááduš.
+Pahtavaara3 - Pähtivääri3 (3841 1) Vaara
+Inarin kirkonkylältä 5 km etelä-kaakkoon.
+kuuluvat myös Pahtajärvi3 - Pähtijävri3, Pahta-
+lompola - Pähtiluobâl ja Pahtaoja.
+Pahtavaara4 - Pähtiváárááš1 (LL 1978)
+Simmettijärven koillispuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: váárááš
+Pahtavaara5 (3832) Pieni vaara Myössäjär-
+näköisesti Pähtivääri.
+myös Pahtajärvi4 - Pähtijävri 2.
+Pahtavaara6 - Pähtivääri4 (4812) Vaara
+Venäjän vastaisen valtakunnanrajan tuntumas-
+sa Kontospäästä 4 km etelä-lounaaseen.
+kuuluu myös Pahtavaaranlammet - Pähtivär-
+lááduh.
+Pahtavaaranlammet - Pähtivärlááduh
+(4812) Monen lammen ryhmä Kontosjärven itä-
+päästä 2 km etelään.
+Pahtavaara6.
+Pahtavaaranlampi - Pähtivärlááduš
+(4821 2) Pieni lampi Pahtavaaran ja Hukanul-
+vomajärven välissä.
+suomennos inarinsaamesta: lááduš = deminu-
+tiivimuoto sanasta láddu = lampi > lampinen.
+Pahtavaara2.
+Paimanniemi - Paimâmnjargâ (3841 2)
+Muurahaisniemen eteläisin niemi Inarijärvessä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: paimâm
+= aktiomuoto verbistä paim☠= hokea > hoke-
+Pajemus Paseluobâl (HTV) Inarijärven
+Lusmanuoran eteläpuolella sijaitsevista kolmes-
+ta Pyhäjärvenlompolasta ylimmäisin.
+saamea: pajemus = ylimmäinen, pase = pyhä,
+luobâl = lompola.
+Pyhäjärven-
+lompolat/Pyhäjärvet.
+Paje­Potemuujävri ~ Paajeeb Po"mai­
+jävri (4821 2, TII 1963) Potemuujäävrih-järvistä
+Inarinsaamea: paje = ylä, paajeeb
+= ylempi, potemuu ~ po"mai = tuntematon sa-
+na, joka lienee johdettu koltansaamesta, jävri
+Pajujärvi (3833+4811) Sodankylän kunnan
+puolella Luppokuruvaaran kohdalla, johon
+Luppokuruoja laskee.
+Pajulahti - Poijuhuuluohtâ (3843 1) Ina-
+rijärven lahti Tervavuonossa Pajusaaren poh-
+Pajusaari.
+Pajuniemi (3932 07) Alemman Akujärven
+toiseksi läntisin niemi.
+Pajusaari - Poijuhuusuálui (3843 1)
+Tervavuonon suurin saari, josta Terho Itkonen
+"Poihussaari - Poihuusuálui, saari.
+Sm.
+nimen määrite mukailee lp.
+nimen alkuosaa,
+joka hiukan tarkemmin kirjoitettuna olisi
+Poijhuu- (T. I. Itkonen) tai Poijuhuu- (Samuli
+Aikio).
+Sen taakse näyttää kätkeytyvän eri-
+koislaatuinen poajui 'paju' -sanan deminutii-
+vijohdos, jota suomessa vastaisi sentapainen
+muodoste kuin *pajukkoisen tai *pajukkaisen
+(jälkimmäisessä tapauksessa olisi edellytettävä
+kk-ainesta seuranneen vokaalin sekundaaria
+labiaalistumista lapissa) ".
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pajusalmi -
+Poijuhuu"uálmi ja Pajulahti - Poijuhuuluohtâ.
+Pajusalmi - Poijuhuu"uálmi (HTV)
+Inarijärven salmi Pajusaaren ja mantereen vä-
+Pakanajoki1 - Päähinjuuhâ (4913 1)
+Lännestä Vätsärin Vuontisjärviin laskeva jo-
+ki, joka on suora suomennos inarinsaamesta,
+koltansaamesta tai pohjoissaamesta.
+Eero Pek-
+ka Aikion mukaan joen nimi on Päkkeejuuhâ
+ja sana päkkee ei tarkoita pakanaa.
+Se onkin
+hänen mielestään käännetty suomenkielestä ta-
+kaisin saamenkielelle, mutta eri merkityksellä.
+Suomenkielinen nimitys Pakanajoki on lähes
+100 vuotta vanha nimi, koska Ilmari Itkonen
+tarinoita inarijärven ympäristöltä" v:lta 1910
+mainitsee nimen kolttakalmiston yhteydessä.
+Erkki Itkosen (Inarilappisches Wörterbuch II
+s. 321) mukaan pakana on pohjoissaamelaisit-
+tain bakken, joka lienee juuri Etelä-Varangin
+saamenkielen murretta ja muistuttaa huomat-
+tavasti Eero-Pekka Aikion tulkintaa määrite-
+osasta päkkee.
+Pekka Sammallahden mukaan
+(Saamelais - suomalais - saamelainen sanakirja
+Ehkä sana sittenkin tarkoittaa pa-
+kanaa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pakana-
+järvi - Päähinjävri, Pakanavaara - Päähinvääri
+ja Vuokratupa Pakanajoki.
+Pakanajoki2 ~ Piriniemi (TN 1995) Van-
+ha metsänvartijatorppa Pakanajoen eteläran-
+nalla, Vuontisjärvien luoteispuolella.
+on perustanut metsänvartija Karl Erik Erikin-
+Tämän jälkeen
+paikka tunnettiin nimellä Jankkila - Já¹kkil
+- Ja¹kkil - Ja'¹³³el (suomeksi, pohjoissaa-
+meksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi).
+Talon lähettyvillä sijaitsee Rå'¡¡jäu'rr =
+koltansaamea: rå'¡¡ = kuoppa, jäu'rr = järvi,
+jossa asui kolttia vielä vuonna 1873 (T. I. Itko-
+nen 1945: Suomen lappalaiset II, s. 252).
+ven tarkka tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta
+se saattaisi hyvinkin olla neljä kilometriä poh-
+joisempana oleva 'áhppesroggejávri 'Mustan-
+kuopanjärvi', ks.
+Paikalla sijaitsee nykyisin
+Vuokratupa Pakanajoki.
+Pakanajärvi - Päähinjävri (4913 1) Vät-
+särin Vuontisjärvistä 2,3 km länsi-luoteeseen.
+Pakanavaara - Päähinvääri - Pää³­
+³en vää'r (4913 1, JM) Uutuanjoen ja Karek-
+kijärven puolessa välissä.
+Pakanajoki.
+Pakajärvet - Pákkáájäävrih (4911 2)
+Kaksi järveä Suolisjärven itäpuolella.
+masuomennos inarinsaamesta: pákkáá = demi-
+nutiivimuoto sanasta pakkâ = kuuma tai sanas-
+ta päkki = pahka.
+Eero Pekka Aikion mukaan
+ensiksimainittu vaihtoehto on oikea.
+heeseen kuuluvat myös Ylempi Pakajärvi ja
+Pákkáájuuhâ.
+Pakkavaara (LL 1969) Kermikkäjärvien
+Määriteosa tulee Matti Hu-
+run (*1925) mukaan takkaporon pakatuksista
+eli kantotelineistä.
+Vaaran profiili muistuttaa
+poron selkää.
+Pakkulavaara1 (SA 1964) Vaara Kattakai-
+dan tyvellä.
+Nimi topografisessa karttalehdessä
+3833+4811/2005 on monikkomuodossa.
+Vaaras-
+sa on monta pientä huippua eli pakkulaa.
+Pakkulavaara2 (SA 1964) Pieni vaara kol-
+mosjärven pohjoispäästä 3 km länteen.
+Uudis-
+Vaarassa on monta pientä huippua eli
+pakkulaa.
+Pakostankangas (3831) Hirvasjärvestä2 3,5
+km länteen.
+Genetiivisen määriteosan merkitys
+ei ole tiedossa, vaikka se viittaisikin maanpin-
+nan kuivuuttaan halkeilemiseen eli pakoitumi-
+seen tai pohjoissaamen verbin boa gustit aktio-
+muotoon boagustin = nauraminen > naurama.
+Paksulahti - Kossluovtâš (3843 1) Pak-
+suniemen1 länsipuolella.
+ka suomennos inarinsaamesta: luovtâš = demi-
+Paksuniemi1.
+Paksuniemenvaara (3841 01) Inarijärven
+länsipään eteläpuolella sijaitsevan Siskelijärven1
+Paksuniemi4.
+Paksuniemi1 - Kossnjargâ (3843 1) Ki-
+rakkaniemen itärannalla.
+"Kossinjarga".
+Paksulahti - Kossluovtâš.
+Paksuniemi2 (3843 1) Talo Paksuvuonon
+Talossa on asunut Yrjö Saijets (1918 -
+Myöhemmin hän rakensi talon Nellimin
+Käärmeniemeen, jonne muutti perheineen.
+Paksuniemi3 - Pakšnjaargâš (3843 1)
+Suuri niemi Inarijärvessä Paatsvuonon ja Pak-
+suvuonon välissä, vaikka inarinsaamen nimi
+onkin deminutiivimuodossa.
+mennos inarinsaamesta tai koltansaamesta.
+Paksuvuo-
+no, njaargâš = deminutiivimuoto sanasta njargâ
+= niemi > nieminen.
+Erkki Itkosen sanakirjas-
+sa Inarilappisches Wörterbuch II, s. 306: "Pahš-
+njaarga¿".
+Paksuniemi4 (3841 01) Pieni pyöreä niemi
+Inarijärven lounaispään kaakkoispuolella sijait-
+sevan Siskelijärven1 koillisrannalla.
+seen kuuluu myös Paksuniemenvaara.
+Paksupetäjäjärvi1 - Kossâpecjáávráš
+(3841 1, EA) Kuortakkijärvensuojan perältä 0,5
+Paksupetäjäjärvi2 (3832) Sotkapään ja
+Rautujärvenpään välissä.
+on todennäköisesti Kossâpecjáávráš.
+heeseen kuuluvat myös Alempi Paksupetäjä-
+järvi, Paksupetäjäoja, Paksupetäjäjunni sekä
+Paksupetäjäkuru.
+Paksupetäjäjunni (3832) Vaara Paksupe-
+täjäjärven2 luoteispuolella.
+on todennäköisesti Kossâpecnjune.
+Perusosa
+junni = mukaelmasuomennos pohjoissaamen
+sanasta njunni = nokka tai samaa tarkoittavas-
+ta inarinsaamen sanasta njune.
+Paksupetäjäkuru (RP 1991) Härkävaa-
+ran2 kaakkoispuolella.
+Paksupe-
+täjäjärvi2.
+Paksupetäjäoja (3832) Pieni joki Paksu-
+petäjäjärvestä2 Alemman Paksupetäjäjärven
+kautta Talvitupajärveen2.
+on todennäköisesti Kossâpecjuuvâš.
+Paksupetäjävaarat - Kossâpecváá­
+rááh (MML, EA) Kaksi pientä vaaraa Kuor-
+takkijärvensuojan pohjoispäästä länteen.
+ta: váárááh = deminutiivimuoto sanasta vääri =
+vaara > vaaraset.
+Paksupetäjäjärvi1 - Kossâpecjáávráš.
+Paksuvuono - Pakšvuonâš - Paakkâs­
+vuõnn (3843 1, EL 1998) Vuono Nellimvuonon
+ja Paatsvuonon välissä.
+inarinsaamesta tai koltansaamesta pakš = tun-
+tematon sana, paakkâs = lämmin.
+myö-
+hään syksyllä, kun kaikki muut järven vuonot
+ovat jo jäätyneet, Paksuvuono on vielä sulana.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Paksuniemi -
+Pakšnjaargâš.
+Palanulaavulampi - Puâllamkååvas­
+luubbâl (MML 2006) Neliskanttinen lampi
+Vätsärissä Vestijärvestä 1,5 km etelään.
+Paljakka ~ Paljakkavaara (LL 1981,
+3832) Konesniemen kärjestä 1,5 km etelä-kaak-
+Paljakka = paljaslakinen.
+Palkisoja (3831) Pieni kylä Ivalojokeen las-
+kevan Alajoen varrella.
+Saanut nimensä Ala-
+jokeen laskevan Palkisojan mukaan: palkis =
+yhdysosalyhentymä sanasta palkinen > palki-
+minen = porojen kesälaidun ja paliskunta (po-
+ronhoitopiiri) > porojen liikehtiminen kesälaitu-
+mella.
+Palkissaari1 - Palgâssuálui1 (LL 1981)
+Suurehko saari Mahlatin (Inarijärven suurin
+saari) luoteispuolella.
+Palkisoja.
+Palkissaari2 - Palgâssuálui2 (LL 1981)
+Koutukien saariryhmään kuuluva suurehko
+saari Hirvinuoran ja Suovasaaren välissä Ina-
+Pallatsaaret - 'ivttâke˜gsuolluuh
+(SYK 1960, AWG 1901) Saariryhmä Inarijärves-
+sä Hoikka Petäjäsaaren eteläosan länsipuolella.
+Suomenkielisen nimen määriteosa on mahdolli-
+sesti mukaelma tuntemattomasta inarinsaamen
+sanasta, joka voisi olla esim.
+verbi palla˜ = pe-
+lästyä tai pall☠= tarjeta.
+selitys: "ivttâ = aidoilla varustettu peuran pyy-
+dys, ke˜g = yhdysosalyhentymä sanasta ke˜gi
+= kivi, suolluuh = monikkomuoto sanasta suálui
+Palo (3832 08) Paloalue Alemmasta Akujär-
+vestä 0,5 km koilliseen.
+Palojärvi1 (RP 1991) Lampi Nukkumajoen
+yläjuoksulla Tervakotavaarojen kaakkoispuo-
+Palojärvi2 ~ Palomaajärvi - Ruávi­
+jááv ráš3 ~ Puállâmeennâmjävri (MV
+2003, 4812) Järvi Sulkusjärven1 länsipuolel-
+Suomenkielinen rinnakkaisnimi on suora
+suomennos inarinsaamen rinnakkaisnimestä,
+Palomaa1.
+Palokantojärvi - Puâllam"uõlddjäu'rr
+(MML, JM) Järvi Kyyneljärven pohjoispäästä
+4,5 km pohjois-koilliseen.
+Palokotajärvet - Puállâmkuátieennâm­
+jäävrih ~ Ryevjilvärjávrááh (TII 1963, SA
+1964) Venäjän vastaisen valtakunnanrajan lä-
+heisyydessä Siikajärvien pohjoispuolella.
+mesta: eennâm = maa, 'Palokotamaanjärvet'.
+Inarinsaamen rinnakkaisnimiselitys: ryevjil =
+johdos inarinsaamen sanasta ryevji = ruhon osa
+(raaja), vär = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta vääri = vaara > vaaran, jávrááh = mo-
+Palokotamaa - Ryevjilvääri ~ Puál­
+Venäjän vastaisella valtakunnanrajalla Isosta
+Siikajärvestä 2 km pohjoiseen.
+nos inarinsaamen rinnakkaisnimestä.
+kaisnimen selitys: ryevjil = johdos sanasta ryev-
+ji = ruhon osa, vääri = vaara.
+kuuluvat myös Palokotajärvet - Puállâkuátieen-
+nâmjäävrih ~ Ryevjilvärjávrááh ja Ryevjil vär-
+jávráájuuvâš.
+Palolahti1 (MML 2006) Inarijärven lahti
+Suolisvuonon luoteisrannalla Vaassiluáivi-pään
+Palolahti2 (RP 1991) Siskelivuonon eteläran-
+nalla Mutustelemaniemen ja Paloniemen välissä
+Inarijärvessä.
+Palo-oja ja Paloniemi4.
+Palolahti3 - Puállâmluohtâ - Puâllam­
+luhtt (MML 2006, 4911 2, JM) Lahti Suolisjär-
+ven luoteisrannalla Kivijärven6 kohdalla.
+Palolampi1 (RP 1991) Lampi Inarin kirkon-
+kylän kaakkoispuolella sijaitsevan Uruvaaran
+Palolampi2 - Kuõrbbluubbâl (MML
+2006) Lampi Pikku Vaassiljärvestä 1 km kaak-
+Epätarkka suomennos koltansaamesta:
+kuõrbb = hylkymaa, lyhytjäkäläinen laidun,
+palomaa.
+Palomaa1 - Puállâmeennâm (SA 1964)
+Sulkusjärven1 eteläpään länsipuolella.
+kuuluvat myös Palojärvi2 ~ Palomaajärvi -
+Ruávi jáávráš3 ~ Puállâmeennâmjävri ja Pie-
+ni Palojärvi - Ruávijáávráš ~ Uccâ Puállâm-
+eennâmjáávráš.
+Palomaa2 (LL 1969) Vaara Itä-Inarissa
+Kortejärvien2 ja Kolmosjoen välissä Raja-Joo-
+seppiin johtavan maantien pohjoispuolella.
+Palomaanjärvi - Puállámeennâm­
+jäävrih (3844 1, JMS 2005) Kaksi järveä Nit-
+sijärven koillispuolisen Hammasjärven kaak-
+nos inarinsaamesta: jäävrih = monikkomuoto
+sanasta jävri = järvi > järvet.
+Palo­Mustavaara - Ruávi­'apisvääri
+(4822 2+4824 1) Vaara Itä-Inarissa Nammi-
+vaarasta 1 km luoteeseen.
+sä 4822 2+4824 1/2001 nimi on virheellisesti
+"Ruávi-Èapisvääri" (kyseessä painamisen yh-
+teydessä tapahtunut fonttivirhe).
+Mustavaara.
+Paloniemenharju (3841 2) Noin 3 kilo-
+metrin mittainen harju Partakon1 eteläpuolella
+sijaitsevasta Sainiemestä 1,5 km länsi-lounaa-
+Ruávinjargpuol¿â.
+Paloniemen Tyvijärvi (MML) Järvi
+Nammijärven itärannan Paloniemen1 tyvessä.
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Ruávi-
+njarg jáávráš.
+Paloniemi1 - Ruávinjargâ1 (SA 1964,
+4822 2+4824 1) Nammijärven pisin niemi sen
+Nimiperheeseen kuuluu myös Paloniemen Ty-
+vijärvi.
+Paloniemi2 (TN 1995) Vanha uudistila
+Väylän Paloniemen4 tyvellä.
+nut Matti Juhaninpoika Sarre (1848 - 1918) vuon-
+Hän oli isäntänä vuoteen 1905, jon-
+ka jälkeen isäntänä toimi vuoteen 1915 Jaakko
+Tämän jälkeen tuli isännäksi
+Varangista Inariin muuttanut Katriinan Piera
+Varpuniemi1.
+Paloniemi3 - Puállâmnjargâ1 ~ Ruávi­
+kee"i (SA 1963) Väylävuononsuun koillispuo-
+Heikki Aikion (1906 - 1971) eli Hentin Hei-
+kin entinen asuinpaikka.
+Paloniemi4.
+Paloniemi4 - Puállâmnjargâ2 (MML)
+Niemi Inarijärvessä Väylävuononsuun koillis-
+miperheeseen kuuluvat myös talot Paloniemi2
+ja Paloniemi3 - Puállâmnjargâ ~ Ruávikee"i ja
+Puállâmnjargvyeppee eli Talmakanvuopaja.
+Paloniemi5 (LL 1981) Talo ja niemi Siske-
+livuonon etelärannalla.
+Talossa on asunut Sa-
+muel Armas Mattus (1921 - 1984) ja nykyään
+asuu hänen leskensä Inga Kristiina Mattus, os.
+Aikio.
+Paloniemi6 (3832 08) Ivalon taajaman koil-
+lispuolella sijaitsevan Alemman Akujärven pi-
+sin niemi sen etelärannalla.
+Paloniemi7 (MML) Inarijärven Paavisvuo-
+non eteläpuolella sijaitsevan Paavisjärven lou-
+naisrannalla.
+Palonrajalampi (3833+4811) Itä-Inarissa
+Kattajärven2 koillispuolella (5 km) sijaitsevan
+Luusuanvaaran2 eteläpuolella.
+Palo­oja (3841 01) Puro etelästä Siskeli-
+vuonon Palolahteen, jonka nimiperheeseen oja
+Palo­Pyhävaara - Puállâm Pasevääri
+(3834) Sarmijärvestä1 5 km koilliseen.
+puállâm = palanut.
+Pyhävaara3.
+Palopää (RP 1993) Myössäjärvestä 3 km
+Palosaaret (3841 1) Siskelijärven1 kaakkois-
+puolella sijaitsevan Simmettijärven kaksi suu-
+rinta saarta.
+Palosaari1 - Kuáskimsuálui1 (3844 1,
+SA 1964) Saari Inarijärvessä Kotkavuononsuun
+Inarinsaamen nimen määriteseli-
+tys: kuáskim = kotka.
+Palosaari2 - Ruávisuálui1 (3844 1) Saari
+Inarijärvessä Vironiemen länsipuolella.
+teosaltaan hieman epätarkka suomennos ina-
+rinsaamesta: ruávi = rova eli vanha paloalue.
+Palosaari3 ~ Kapperisaari - Kappeer­
+suálui (4822 2+4824 1) Saari Surnuvuonon
+Rinnakkaisnimen määriteosa kapperi
+= mukaelma inarinsaamen sanasta kappeer =
+lakki.
+Kap-
+perijärvet.
+Palosaari4 - Ruávisuálui2 (EA) Saari
+Inarijärven Koutukien saariryhmään kuuluvan
+Varttasaaren luoteispuolella.
+Palosaari2.
+Palosaari5 ~ Rikun Palosaari - Puál­
+lâmsuálui1 (3841 1) Saari Inarijärvessä Kourin-
+saaren ja Palkissaaren1 välissä.
+nos inarinsaamesta tai suora inarinsaamennos
+Rikun henkilöllisyys ei ole tie-
+Palosaari6 (3832) Ukonjärven Jyllinsaarista
+Palosaari7 (3832) Inarijärven saari Vesko-
+niemestä pohjoiseen.
+Paloselkä1 - Ruávi"ielgi1 (4821 2) Selän-
+ne Nellimin koillispuolella Venäjän vastaisella
+valtakunnanrajalla.
+Suurin osa selänteestä on
+Venäjän puolella.
+Paloselkä2 - Ruávi"ielgi2 (3843 1) Ma-
+javajärven lounaispään itäpuolella.
+Metsäkonduktööri A.
+W. Granitin kartassa v:lta 1897 "Ruovvi"elg".
+Nimiperheeseen kuuluu myös Paloselkäjärvi1 -
+Ruávi"ielgjävri.
+"Ruávvi"ielgi".
+Paloselkä3 - Puállâm"ielgi2 ~ Ruávi­
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Paloselkäjärvi2
+- Puállâm"ielgjävri ~ Ruávi"ielgjävri ja Kui-
+va Paloselkäjärvi - Koške Puállâm"ielgjävri ~
+Koške Ruávi"ielgjävri.
+Paloselkä4 - Puállâm"ielgi1 (YAS) Talo
+Nellimiin johtavan vanhan maantien länsipuo-
+Paloselkäjärvenoja - Ruávi"ielgjävr­
+juuvâš (YAS 2005) Pieni joki Ruávi"ielg-
+jävrluobâl-lompolasta Majavajärveen.
+Paloselkäjärvi1.
+Paloselkäjärvi1 - Ruávi"ielgjävri1
+(3843 1) Järvi Majavajärven kaakkoispuolella.
+heeseen kuuluu myös Paloselkäjärvenoja -
+Ruávi"ielgjävrjuuvâš.
+Paloselkä2.
+Paloselkäjärvi2 - Puállâm"ielgjävri ~
+Ruávi"ielgjävri2 (3834, SA 1964) Järvi Nelli-
+miin johtavan maantien ja Paloselän3 välissä.
+Palotupajärvi - Puállâmtupejáávráš2
+(SA 1964) Järvi Majavajärven ja Majava-Ah-
+venjärven välissä.
+Palo­Ukko - Puállâm­Äijih (3841 1) Ina-
+rijärven saari Ukon1 ~ Ukonsaaren1 ~ Ukonki-
+ven1 kaakkoispuolella.
+Palo-Ukkoon ei tiettäväs-
+ti ole uhrattu, kuten Ukkoon1.
+Ukko1 ~ Ukonsaari1 ~ Ukonkivi1.
+Palovaara1 (3832) Mahlatin (Inarijärven
+suurin saari) kaakkoispäässä.
+kuuluu myös Palovaaranjärvet.
+Palovaara2 - Ruávivääri2 (SA 1964) Sar-
+mijärven1 kaakkoispuolella sijaitsevan Tullujär-
+Palovaara3 (LL 1969) Hirvasjoen ja Hou-
+vinkotapään välissä.
+Palovaaranjärvet (3832) Kaksi pientä jär-
+veä Mahlatin (Inarijärven suurin saari) kaak-
+koisosassa.
+Palovaara.
+Palovaaranlampi (3833+4811) Lampi Itä-
+Inarissa Luttoon laskevasta Kolmosjokisuusta
+1,2 km itäkoilliseen.
+Iso Palovaara
+Paltsajärvet1 - Spál""ájäävrih (SA
+1964) Kaksi järveä Koddoohjävri-järven itä- ja
+Paltsavaarat.
+Paltsajärvet2 - Spál""ájávrááh (4812)
+Kaksi pientä järveä Kontosjärven länsipuolel-
+tarkka suomennos inarinsaamesta: jávrááh =
+deminutiivinen monikkomuoto sanasta jävri =
+järvi > järviset.
+Paltsavaarat - Spál""áváárááh (4812)
+Kolme vaaraa Kontosjärven länsipuolella.
+roista kaksi on Paltsajärvien pohjoispuolella ja
+yksi niiden lounaispuolella.
+nos ja perusosaltaan epätarkka suomennos
+inarinsaamesta: spál""á = lähes karvattomak-
+si kulunut peski, váárááh = monikon deminu-
+tiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaaraset.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Paltsajärvet
+- Spál""ájäävrih (kaksi) ja toiset Paltsajärvet
+- Spál""ájávrááh (yhteensä neljä järveä) sekä
+Paltsaoja - Spál""ájuuvâš.
+Palttoniemi - Palttonjargâ (SA 1963)
+Niemi ja vanha uudistila Inarijärven Väylävuo-
+non pohjukassa.
+Tilan on perustanut Hannu
+Eliaanpoika Paltto (*1812) vuonna 1855, josta
+Hän toimi isäntänä vuoteen 1871.
+jakamisen jälkeen Hannu Iisakinpoika Paltto
+toimi isäntänä 1872 - 1892, jonka jälkeen isäntä-
+nä toimi hänen vävynsä Piäkkáá Matti eli Pek-
+kapojan Matti, Matti Pekanpoika Aikio (*1837).
+Toisen puoliskon isäntänä toimi Antti Hannun-
+poika Paltto (*1837) vuoteen 1891 (V.-P. Lehtola
+Sukunimi Paltto juontuu inarin-
+saamen sanasta pálttu˜ = alkaa varoa tai alkaa
+pelätä jotakin eli palttua, joka on peräpohjolan
+murretta.
+Pankinsaari (3841 1) Pieni saari Inarijärven
+Vanhasta Hautuumaasaaresta 0,4 km itä-koilli-
+Saaressa on kyllä erään pankin kämppä,
+mutta nimi tullee kuitenkin saaren koillispäässä
+olevan hiekkapankin mukaan.
+Pannuharju (3832) Ylimmäisestä Kerttu-
+järvestä 1,8 km etelä-lounaaseen.
+seen kuuluu myös Pannuharjunlampi.
+Pannuharjunlampi (3832 07) Ylimmäi-
+sestä Kerttujärvestä 1,7 km etelään.
+Pannuharju.
+Papinjänkä (RP 1990) Pieni suo Vuontis-
+järven eteläosan itärannalle laskevan Papin ojan
+Papinlampi (RP 1991) Inarin kirkonkylän
+kaakkoispuolella sijaitsevan Uruvaaran etelä-
+Papinnukkumasaari (AWG 1901) Saari
+Inarijärvessä Petäjäsaarensalmen koillispäässä.
+Eräs pappi lienee nukkunut päiväuniaan tai pe-
+räti jopa yöuniaan saaressa.
+Tarkempi etymolo-
+Saaressa on nykyään Lapin
+Kansan toimittajan Veikko Väänäsen kämppä.
+Papinoja (RP 1990) Puro Kuikkalammesta
+Vuontisjärven eteläosaan.
+luvat myös Papinojansuu ja Papinjänkä.
+Papinojansuu (RP 1990) Vuontisjärven
+eteläosan itärannalla.
+Papinpaskasaari (RP 1993) Saari Inarijär-
+vessä Oklasaaren pohjoispään itäpuolella.
+nut nimensä erään papin mukaan, joka joutui
+rantautumaan saareen tarpeittensa vuoksi.
+Papinsaari - Pappsuálui ~ Paapâš
+(3843 1, YAS) Saari Inarijärvessä Sammakko-
+niemen1 luoteispuolella.
+Terho Itkonen (1972, s.
+248) kertoo:
+"lp.
+nimi on pantu muistiin hiukan oudok-
+suttavassa asussa Pappisuáloi (pro pappâ) ".
+Antero Sarren mukaan sana paapâš tarkoit-
+taa pientä koivun kääpää.
+Pekka Sammallahden
+ja Matti Morottajan "Säämi-suomâ sänikirje"
+-sanakirjassa, s. 89 spabbâ, josta deminutii-
+vimuoto spaabâš.
+On mahdollista, että sanan
+ensimmäinen kirjain on aikojen saatossa "ku-
+lunut" pois, kuten monien paikannimien kohdal-
+la on käynytkin.
+Papinsalmi - Papp"uálmi.
+Papinsalmi - Papp"uálmi (3843 1) Salmi
+Inarijärvessä Papinsaaren ja Iso-Roiron välissä.
+Papinsaari.
+Pappilanniemi - Pappâlnjargâ ~ Juv­
+duun jargâ ~ Puáššunjargâ ~ Pašnjaargâš
+(3841 1, TII 1963) Inarijärven niemi Juutuan-
+suun eteläpuolella.
+Niemessä on talo nimeltään
+Onnela1, jossa ovat asuneet kaikki Inarin papit
+ja kirkkoherrat.
+mesta tai suora inarinsaamennos suomen kie-
+Muut rinnakkaisnimet: juvduu = genetii-
+vimuoto sanasta juvvâdâh = joesto (monen joen
+yhteinen joki) > joeston, puáššu = kodanperä
+(posio), paš = mahdollisesti lyhentynyt muoto
+samasta sanasta eli puáššu = posio, njaargâš
+Paraskalalompola - Päriskyelluobâl2
+(3834, EV) Sulkusjoen toiseksi ylin lompola
+Ikkerlompolan alapuolella.
+Nimen alkuperäinen muoto on
+aikojen saatossa kulunut siten, että sitä on kut-
+suttu nimellä Pärskiiluobâl ja Parskiiluobâl.
+Koska em.
+nimet eivät merkitse mitään, ehdotan
+edesmenneen Elsa Vallen (1922 - 2006) kehotuk-
+sesta, että alkuperäinen nimi palautetaan kart-
+toihin muodossa Päris kyelluobâl.
+Paratiisisaari (MML 2005) Pieni saa-
+ri Inarijärvessä Muotunasaarien eteläpuolella.
+Uudisnimi, joka ei oikein sovi maisemaan.
+Pardalâsjáávráš (3834) Pieni järvi Pyhä-
+vaaran3 ja Ylemmän Juoksemajärven välissä
+Itä-Inarissa.
+Inarinsaamea: pardalâs = poikit-
+tainen pitkospuu (yleensä pehmeälle ja vai-
+keakulkuiselle reitille poikittain ladottuja mää-
+rämittaisia puita), jáávráš = deminutiivimuoto
+Järven kapein
+kohta on noin 5 m, joten pitkokset lienevät olleet
+juuri tuolla kohtaa.
+Parfejáávráš (SA 1963) Pieni järvi
+Kiev˜âjävri-järven eteläpään kaakkoispuolella
+Nitsijärven 'olâ"uoppâmnjargâ-niemessä.
+rinsaamea: parfe = attribuuttimuoto verbistä
+parfa˜ = pörhöttää > pörhökäs, jáávráš = de-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Parfejuuvâš ja
+Parfeluohtâ.
+Parfejuuvâš (SA 1963) Pieni joki Parfe-
+jáávráš-järvestä Nitsijärven Pitkälahteen.
+Parfejáávráš, juuvâš = deminutiivimuoto sanas-
+ta juuhâ = joki > jokinen.
+Parfeke˜gi (MV 2003) Vedessä oleva kivi
+Sulkusjärven1 Mätäsniemensaaresta 70 m koilli-
+Parfejáávráš, ke˜gi
+= kivi.
+Parfeluohtâ (SA 1963) Lahti Nitsijärven
+Pitkälahdensuun länsirannalla.
+Parfejáávráš, luohtâ = lahti.
+Parslahti ~ Tuljolahti (3841 2/2000,
+MML) Koutukien saariryhmään kuuluvan
+Varttasaaren länsilaidalla.
+Kummankin nimen
+määriteosan merkitys tuntematon.
+Partajängänniemi - Siämujeeginjar­
+gâ (EA) Miesniemen länsilaidalla Partalahden
+länsipuolella Inarijärvessä.
+Partajänkä/
+Partakivi.
+Partajänkä - Siämujeggi (3841 1) Inari-
+järven Miesniemen länsipäässä.
+Partakivi - Siämuke˜gi (3841 01, EA)
+Kivi Inarijärvessä Miesniemen luoteislaidalla
+sijaitsevan Partalahden suulla.
+myös Partajänkä - Siämujeggi ja Partalahti -
+Siämuluohtâ.
+Partakonlahti - Päärtihluohtâ (3842 2)
+Suuri lahti Inarijärvessä Partakon1 eteläpuolella.
+Partakko1.
+Partakonsaari - Päärtihsuáloi ~ Päär­
+tihsuálui (3842 2, AS) Paljaaksi hakattu tai
+paljaaksi palanut saari Partakonlahdessa.
+Partakonselkä - Päärtihjor¹â (3842 2)
+Järvenselkä Inarijärvessä Partakosta1 4 km ete-
+Partakko1 - Päärtih (3842 2) Pieni ky-
+lä Sevettijärvelle johtavan maantien varrella
+Partakonlahden perällä.
+nos inarinsaamesta: päärtih = tuntematon sa-
+na, vaikkakin se viittaisi inarinsaamen sanaan
+pärtti = onnettomuus.
+Nimen lopussa oleva h-
+pääte inarinsaamessa vastaa yleensä suomen
+kielen -kko-, -kkö-, -sto- tai -stö-päätettä.
+miperheeseen kuuluvat myös Partakonselkä
+- Päärtihjor¹â, Partakonlahti - Päärtihluohtâ,
+Partakonsaari - Päärtihsuálui ja talo Partakko2.
+Partakko2 (3842 2) Talo Käyräniemen lou-
+Partalahti - Siämuluohtâ (EA) Pieni lah-
+ti Inarijärven Miesniemen länsipään pohjoisran-
+Pasevarijkoskâsâšjáávráš (SA 1964)
+Pieni järvi Itä-Inarissa Pyhävaaran3 ja Palo-Py-
+hävaaran välissä.
+Pyhävaara3, varij = mo-
+nikon genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta
+vääri = vaara > vaarojen, koskâsâš = välinen,
+Paskauitonsaajo (3832 08) Pieni metsä-
+saareke Keinojänkän länsilaidalla Alemmasta
+Akujärvestä 1,6 km pohjoiseen.
+Paskauitto.
+Paskauitto (3832 08) Letto eli metsäniitty
+Ivalon taajaman lounaispuolisesta Alemmasta
+Akujärvestä 1 km pohjoiseen.
+Letto lienee ra-
+painen eli "paskainen".
+myös Paskauitonsaajo.
+Paskuljärvet - Paskuljäävrih ~ Pas­
+kuljávrááh (SA 1964, TII 1963) Kaksi järveä
+Tullujärven itäpuolella: Iso Paskuljärvi - Paskul-
+jävri ja Pieni Paskuljärvi - Uccâ Paskuljáávráš.
+Alunperin mukaelmasuomennos inarinsaames-
+ta, josta se on palautunut määriteosaltaan mi-
+täänmerkitsemättömänä raakalainana takaisin
+inarinsaameen.
+Alkuperäinen nimi on ollut
+Paaskyeljäävrih ~ Paaskyeljávrááh, paas
+= attribuuttimuoto sanasta paa = paha (tässä
+tapauksessa pahanmakuinen), kyel = yhdys-
+osalyhentymä sanasta kyeli = kala.
+epäonnistunut, joten olisi syytä palauttaa kart-
+toihin alkuperäinen nimi Paaskyeljäävrih.
+Paskuljär-
+Näistä järvistä itäisemmän nimi on ollut
+ennen Piärtušmjáávráš (TII 1963) 'Hangas-
+järvinen'.
+Patajärvet - ²ie'mnnjääu'r (MS) Kak-
+si järveä Vätsärissä Surnupäitten länsipuolella:
+Ylimmäinen Patajärvi - Pââimõs ²ie'mnnjäu'rr
+ja Alimmainen Patajärvi - Vue'lmõs ²ie'mnn-
+jäu'rr.
+Patojärvet (3834) Kaksi lampea lähes toi-
+sissaan kiinni Sarminiemen itälaidalla.
+saamen nimi on todennäköisesti Puá˜ujávrááh.
+Patokotalahdet (LL 1981) Kaksi lahtea
+Inarijärvessä Nuoransuun lounaispuolella.
+dista on pyydetty mateita sitä varten rakenne-
+tuilla padoilla.
+sesti Puá˜ukuátluovtah tai -luovttiih.
+Patokotaniemi.
+Patokotaniemi (3832) Niemi Inarijärvessä
+Nuoransuun länsipuolella.
+Niemessä on ilmei-
+sesti ollut kota.
+sesti Puá˜ukuátnjargâ tai -njaargâš.
+heeseen kuuluu myös Patokotalahdet.
+Patosalmi (MML) Järvessä oleva kapeik-
+ko Vätsärissä Alimmaisesta Porijärvestä 0,9 km
+luoteeseen olevassa järvessä.
+Patosiltaoja (RP 1990) Puro Heinäjärves-
+tä Isoon Luosmajärveen.
+Puro on padottu sieltä
+täältä, jotta heinä kasvaisi paremmin.
+Paulinniemi (RP 1990) Ison Luosmajärven
+Pauli Portti on asustellut niemessä
+keväisin porohommissa.
+Pavvâlii Máárjá Vuáskujáávráš (SAK
+2004) Pieni järvi Nellimin itäpuolella sijaitsevan
+Ahvenjärven12 eteläosan ja Siikajärvelle johta-
+van maantien välissä.
+Inarinsaamea: Pavvâlii =
+deminutiivinen genetiivimuoto miehen nimestä
+Paavvâl = Paavali > Pikku Paavalin, Máárjá =
+Maria > Marian, vuásku = ahven, jáávráš = de-
+Pavvâlii Tupevááráá kimes (TII 1963)
+Metson soidinpaikka Paavalin Tupavaarassa.
+Paavalin
+Tupavaara, vááráá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta vääri = vaara > vaarasen, kimes
+= metson soidinpaikka.
+Pákkáájuuhâ (4911 2) Joki Koillis-Inarissa
+Alimmasta Aittojärvestä Suolisjärveen.
+kajärvet - Pákkáájäävrih.
+R. Malmbergin Enare
+Revier -kartassa v:lta 1896 nimi on joko "Sár-
+rajok", "Párrajok" tai "Gárrajok", joita ei voi
+tulkita.
+Pávttááh (4822 2+4824 1) Pienten pahtojen
+ryhmä Inarijärven Surnuvuononperältä 1,8 km
+etelä-koilliseen.
+Inarinsaamea: pávttááh = mo-
+nikon deminutiivimuoto sanasta pähti = pahta
+> pahtaset.
+Peciluohtâ ~ Ohtpottvuonâš (SA 1964)
+Inarijärven mutkainen lahti Vironiemen kärjen
+Inarinsaamea: peci = yhdysosaly-
+hentymä samasta peeci = mänty > männyn,
+oht = yhdysosalyhentymä sanasta ohtâ = yksi >
+yhden, pott = yhdysosalyhentymä sanasta pot-
+tâ = perä > perän, vuonâš = deminutiivimuoto
+sanasta vuonâ = vuono > vuononen.
+Pecioccoomämmirâš (TII 1963) Kukkula
+Nangujärven länsirannan Vyeppeenjargâ-nie-
+Inarinsaamea: peci = yhdysosalyhenty-
+mä sanasta peeci = mänty > männyn, occoom =
+aktiomuoto verbistä occoo˜ = nilottaa, ämmirâš
+= deminutiivimuoto sanasta äämmir = kumpu,
+tieva, kunnas 'Männynnilottamakukkulainen'.
+Pecivyetkimsuálui ~ Pecivyetkimsuá­
+loi (YAS) Saari Inarijärven Kuoskervuonos-
+Inarinsaamea: peci = yhdysosalyhentymä
+sanasta peeci = mänty > männyn, vyetkim =
+aktiomuoto verbistä vyetki˜ = kuoria mäntyä,
+suálui ~ suáloi = saari 'Männynkuorimasaari'.
+Pekan Tupajärvi - Piättârrohe Tupe­
+jävri (3842 2, AS) Pieni järvi Nitsijärven Nili-
+lahdenperältä 1,5 km lounaaseen.
+Piättârrohe = Petteriavainajan.
+Pekkala (3842 2) Talo Nitsijärven pohjois-
+Talossa on asunut Mikko
+Pekanpoika Paltto ja hänen jälkeläisensä.
+Talon
+viimeisin asukas on ollut Pekan Mikon Mikko
+eli Mikko Paltto, joka kuoli kesällä 2008.
+Pekkalanjärvi - Pekkaljävri (SA 1964)
+Pieni järvi Kuoskervuonon perältä 1,5 km luo-
+Pek-
+kalan henkilöllisyydestä ei ole tietoa.
+Pekkujänkkä (3832) Kapea suo Ylemmän
+Erikoinen määriteosa
+voisi tulla riekon ääntelystä "peukka", jänkkä
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pek-
+kujärvi, Pekkulahti, Pekkuoja ja Pekkuniemi.
+Pekkujärvi (3832) Ylemmästä Akujärvestä
+Pekkujänkkä.
+Pekkulahti (3832 08) Ylemmän Akujärven
+Pekkuniemi (3832 08) Ylemmän Akujär-
+ven toiseksi eteläisin niemi.
+Pekkuoja (3832 08) Pekkujänkästä Ylem-
+pään Akujärveen.
+Peltoniemi - Piäldunjargâ (YAS) Pieni
+niemi Kessijärven pohjoispäässä.
+Pergâluvpeljitähti (TII 1963) Kohde sijait-
+see Kolttakurun itälaidalla.
+Se saattaisi olla Pah-
+tavaara6 tai jokin saman kurun itäreunalla ole-
+vista suurista siirtolohkareista.
+pergâluv = genetiivimuoto sanasta pergâlâh =
+perkele > perkeleen, peljitähti = korvaluu.
+Perttumkuátluobâl (SA 1964) Kapperi-
+joen lompola Harjunkatkomajärven alapuolel-
+Inarinsaamea: perttum = aktiomuoto = sa-
+nasta perttu˜ = naakia > naakima, vaania >
+vaanima (metsällä ollessa), kuát = yhdysosaly-
+hentymä sanasta kuáti = kota > kodan, luobâl =
+Perttumkuáti on sitä varten rakennettu
+koju, jossa vahdataan lintuja joko ampumis-
+tarkoituksessa, nykyään myös valokuvaamis-
+tarkoituksessa.
+Peräkangas (3832) Kangasmaa Ylemmän
+Akujärven koillispuolella.
+Perä-
+Perälautaniemi - Liäkkunjargâ (YAS)
+Pieni niemi Inarijärvessä Kessivuononsaaresta
+0,4 km kaakkoon.
+Peräoja (LL 1981) Puro Nanguniemen Ou-
+kosesta Oukosenperään.
+Ouko-
+senperä.
+Perättäisjärvet - Miäldálâsjávrááh1
+(3843 1) Kaksi järveä peräkkäin Majavaselän-
+jängän länsipuolella.
+suomennos inarinsaamesta: jávrááh = deminu-
+Perättäislammet - Miäldálâsjávrááh2
+(YAS 2005) Kaksi lampea Nellimjärven koil-
+nos inarinsaamesta; jávrááh = deminutiivinen
+monikkomuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Perätysjärvet1 - Miäldálâsjávrááh3
+(SA 1964) Kaksi lampea Sulkusjärven1 Kirkas-
+lahdesta 2 km lounaaseen.
+Perätysjärvet2 - Miäldálâsjávrááh4
+(3834) Kaksi pientä järveä lähes toisissaan kiin-
+ni Kuohanajärven länsipuolella.
+Siellä on ollut
+Juho Artturi Morottajan (*1919) metsäniitty.
+Hän asui Nangujärven Niliniemessä4 mutta
+asuu nykyään Akujärvellä.
+Perävaara1 (3832) Pieni vaara Ylemmän
+Akujärven itäpuolella.
+myös Peräkangas ja Perävittikko.
+Perävittikko (3832) Matala vaara Kirveli-
+järvestä 1,5 km länteen.
+Perusosaselitys: vittikko
+= peräpohjolan murremuoto sanoista vesaikko,
+kaseikko, tiheikkö.
+Perävaara1.
+Peska1 - Peski1 (TII 1963) Nanguvuonon
+Salmenniemen2 tyvi.
+inarinsaamesta: peski = matalikko salmessa,
+notkelma.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Peski-
+luohtâ5.
+Peska2 - Peski2 (NIM) Noin 1,5 km:n
+mittainen kannas Inarijärven Lusmanuoran ja
+Kaikunuoran yhtymäkohdan eteläpuolella si-
+jaitsevan Peskanlahden3 ja Sarmivuonon itäran-
+nalla sijaitsevan Peskalahden välissä.
+masuomennos inarinsaamesta: peski = matalik-
+ko salmessa, notkelma.
+myös Peskiluohtâ5.
+Peska3 - Peski3 (NIM) Nitsijärven 'olâ-
+"uop pâmnjargâ-niemen puolessa välissä Pes-
+kanlahden1 ja Peskanlahden2 välissä.
+heeseen kuuluvat myös Peskanlahti1 - Peski-
+luohtâ1 ja Peskanlahti2 - Peskiluohtâ2.
+Peskajärvi - Peskijävri (LL 1981) Inari-
+järven Paavisvuonon itäpuolella sijaitsevan seu-
+lavaaran eteläpuolella.
+Peska1 ja
+Peskanlahti1.
+Nimen perusteella voidaan päätel-
+lä, että Paavisvuonon Apajalahden ja Peskajär-
+ven välissä on Peska.
+Peskalahti - Peskiluohtâ5 (3834) Lahti
+Inarijärven Sarmivuonon itärannalla Vittanie-
+men kohdalla.
+Peska1.
+Peskanlahti1 - Peskiluohtâ1 (VS) Pieni
+lahti Nitsijärven eteläosan 'olâ"uoppâmnjargâ-
+niemen itärannalla.
+Määriteosa peski tarkoittaa Terho
+Itkosen (1972, s. 304) mukaan alavaa kannasta
+tai matalikkoa salmessa, josta se on lainautu-
+nut Peräpohjolan murteeseen samaa merkitse-
+väksi sanaksi "peska, pieska".
+Peskanlahti2 - Peskiluohtâ2 (VS) Nitsi-
+järven 'olâ"uoppâmnjargâ-niemen länsirannal-
+la, toinen samanniminen lahti on niemen itä-
+Peska1 ja Peskanlahti1.
+Peskanlahti3 - Peskiluohtâ3 (3843 1) Lah-
+ti Inarijärvessä Lusmanuoran ja Kaikunuoran
+yhtymäkohdasta etelään.
+samanniminen talo saman lahden rannalla ja
+Peskanlammet - Peskilááduh.
+Peskimyetki.
+Peskanlahti4 (3843 1) Talo Peskanlahden3
+Talossa on asunut Juho Jalmari
+Peskanlahti5 - Peskiluohtâ4 (LL 1981)
+Lahti Kankiniementyven koillislaidalla Inari-
+järvessä.
+Peska1 ja Peskanlah-
+ti1.
+Nimen perusteella on pääteltävissä, että Pes-
+kanlahden5 ja Kankiniementyven Aitajärven1
+tai Kankivuonon välissä on Peska - Peski.
+Peskanlammet - Peskilááduh (3843 1)
+Inarijärven Paksuvuonon ja Lusmanuoran yh-
+tymäkohdan eteläpuolella sijaitsevan Peskan-
+lahden3 eteläpuolella.
+Peskiluohtâ5 (TII 1963) Nanguvuonon
+puolella Salmenniemen2 itälaidalla.
+Peskimyetki, luohtâ
+Peskimyetki (SA 1963) Taival Inarijärven
+Peskanlahden3 ja Kurittivuonon välissä.
+Peska1 ja Pes-
+kanlahti1, myetki = taival vesien välissä.
+perheeseen kuuluvat myös Peskanlahti3 - Peski-
+luohtâ3 ja Peskanlammet - Peskilááduh.
+Pesäjärvi - Piervâljävri (3834) Isosta
+Arttajärvestä 1,5 km etelään.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: piervâl
+= linnun pesä.
+Peten Harrijärvi - Piâtt Suä'vveljäu'rr
+(MML) Pieni järvi Vätsärissä Pikku Tuulijär-
+ven eteläpäästä 1 km länteen.
+Petäjänkuorimajärvi - Pecivyetkim­
+jáávráš1 (3843 1) Järvi Nellimin koillispuolel-
+Petäjän
+kuoriminen tässä tapauksessa tarkoittaa petun
+irroittamista männystä.
+Petäjänkuorimavaara - Pecivyetkim­
+vääri - Beahcevuotkinvárri (3834) Vaara
+Silkejärven eteläpuolella.
+Samuli Aikion mu-
+kaan nimi on Silkevaara - Silgeevääri.
+suomennos ja pohjoissaamennos inarinsaa-
+Petäjän kuoriminen tarkoittaa tässä
+tapauksessa petun irroittamista männystä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ollinlampi -
+Pecivyetkimjáávráš - Beahcevuotkinjávri.
+Petäjäsaarenjärvikäinen (MML) Ka-
+pea suinen lahti Inarijärvessä Leviä Petäjäsaa-
+ren eteläpäässä.
+Petäjäsaarensalmi - Naammalah­
+"uálmi (3841 2, TII 1963) Salmi Leviä Petä-
+jäsaaren ja Hoikka Petäjäsaaren välissä.
+Itkosen mukaan inarinsaamen nimi tulee toden-
+näköisesti pakanuudenaikaisen miehen nimes-
+tä, joka oli 1500-luvun veroluetteloissa "Nama-
+lack".
+Uula Morottaja muisteli vuonna 1945,
+että nimi olisi Nommulaht"uálmi.
+Petäjäsaaret - Pecsuolluuh (TII 1963)
+Inarijärven suurimpia saaria Kasariselän etelä-
+Saarten suomennokset, vaikka vanhoja
+ovatkin, antaisivat ymmärtää, että olisi "hoikka
+saari" (kapea saari), "leveä saari" ja "makea
+saari".
+Alkuperäiset eli inarinsaamelaiset nimet
+näyttäisivät kuitenkin osoittavan, että kyse ei
+olisi niinkään saarten muodoista, vaan sellai-
+sista saarista, joissa kasvaisi "hoikkia mänty-
+jä", "paksuja mäntyjä", "pitkiä mäntyjä" ja
+"makeita mäntyjä".
+Makia Petäjäsaari - Njaalgâpecsuálui ~ Njäl-
+gispecsuálui, Korkia Petäjäsaari - Ollâpecsuálui
+~ Kuhespecsuálui, Leviä Petäjäsaari - Kossâ-
+pecsuálui, Petäjäsaarenjärvikäinen sekä Hoik-
+ka Petäjäsaari - Segispecsuálui.
+Petäjäsaari (3832) Pieni saari Inarijärven
+Nanguvuonossa Kenkäniemestä 0,8 km itä-
+Peukalojärvenoja (LL 1981) Puro Koppe-
+lon luoteispuolella sijaitsevasta Peukalojärvestä
+Peukalojärvi1.
+Peukaloj��rvi1 (3832) Pieni peukalon muo-
+toinen järvi Koppelon luoteispuolella.
+heeseen kuuluu myös Peukalojärvenoja.
+Peukalojärvi2 (LL 1981) Pieni peukalon
+muotoinen järvi Nanguniemen Romojärven itä-
+Peukaloniemenmukka (3833+4811) Luton
+(Luttojoen) yli 180 asteen mutka Keski-Komp-
+sion kohdalla.
+Peukaloniemi.
+Peukaloniemi (LL 1969) Peukalon muotoi-
+nen mutka Lutossa Keski-Kompsion kohdalla.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Peukaloniemen-
+Peuralahti1 (RP 1991) Inarijärven lahti Nan-
+guvuonon eteläpäässä Peuravuonosta länteen.
+Nimi viittaa muinaiseen peuranpyyntikulttuu-
+riin.
+Nimiperheeseen kuuluu samanniminen talo
+Peuralahti2.
+Peuralahti2 (3832) Talo Nanguvuonon ete-
+läpäässä Peuravuonosta länteen.
+Peuralahti1.
+Peuralampi (3831) Pitkä lampi Pikku Peura-
+vaaran ja Ison Peuravaaran välissä.
+Nimi viittaa
+muinaiseen peuranpyyntikulttuuriin.
+Iso Peuravaara.
+Peuranampumajärvi1 - Koddepää"­
+"im jáávráš1 (TII 1963) Pieni järvi Kontos-
+järven eteläpuolella lähellä Venäjän vastaista
+valtakunnanrajaa.
+tiivimuto sanasta jävri = järvi > järvinen.
+viittaa muinaiseen peuranpyyntikulttuuriin.
+miperheeseen kuuluu myös Peuranampumavaa-
+ra - Koddepää""imváárááš.
+Peuranampumajärvi2 - Koddepää"­
+"imjáávráš2 (3834) Järvi Nangujärven kaak-
+koispuolella sijaitsevan Taimensakian (vaara)
+Peuranampumavaara - Koddepää"­
+"imváárááš (4812) Vaara Kontosjärven ete-
+läpuolella sijaitsevan Peuranampumajärven1
+itäpuolella, jonka nimiperheeseen se kuuluu.
+mesta: váárááš = deminutiivimuoto sanasta vää-
+Nimi viittaa muinaiseen
+peuranpyyntikulttuuriin.
+Peuraniemi - Koddenjargâ (3832, TII
+1963) Niemi Inarijärvessä Nanguvuonon ete-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Peuravuono -
+Koddevuonâ, Peuralahti sekä Peuraoja.
+Peurannousuniemi - Koddepajanem­
+njargâ (YAS) Inarijärvessä Kuoskervuonon
+Kivitaipaleenlahdensuun etelärannalla.
+kuuluu myös Peurannousuvuopaja - Kodde-
+pajanemvyeppee.
+Nimi viittaa muinaiseen peu-
+ranpyyntikulttuuriin.
+Peurannousuvuopaja - Koddepaja­
+nemvyeppee (YAS) Inarijärven vuopaja
+Kuoskervuonon Kivitaipaleenlahden eteläran-
+Peurannousuniemi.
+Nimi viittaa mui-
+naiseen peuranpyyntikulttuuriin.
+Peuranuimajärvi - Koddevuojâttem­
+jáávráš (SA 1964) Pieni järvi Sarmijärven1
+Haapavuonosta2 1,5 km itään.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: vuojât-
+tem = aktiomuoto verbistä vuojâtti˜ = uittaa >
+uittaminen > uittama, jáávráš = deminutiivi-
+Peuranuittamaselkä (3834) Paloselkäjär-
+ven2 länsipuolella.
+näköisesti Koddevuojâttem"ielgi.
+Peuraoja (RP 1991) Pieni joki Kutujärves-
+tä4 Nanguvuonon eteläpäässa sijaitsevaan Peu-
+ravuonoon.
+Peuraniemi.
+Peuravaarat (3831) Kaksi suurehkoa vaa-
+raa Kaakkois-Inarissa Kurulompolasta 2 - 5 km
+lounaaseen: Pikku Peuravaara ja Iso Peuravaa-
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Kod-
+deväärih.
+Nimi viittaa muinaiseen peuranpyyn-
+tikulttuuriin.
+Peuravuono - Koddevuonâ (3832) Nan-
+guvuonon perällä Inarijärvessä.
+Pieggâpooráánjargâ (SA 1964) Niemi
+Nammijärven Piilola-talon lounaispuolella.
+rinsaamea: pieggâ = tuuli, pooráá = deminutii-
+vinen genetiivimuoto sanasta pore = mäennyp-
+pylä > -nyppylän, njargâ = niemi.
+Niemessä on
+tuulinen kukkula.
+Piekanajärvi - Piehâinjävri ~ Ripp­
+kiä˜ háš jävri (4812, YAS) Pieni järvi Kuov˜â-
+vääri ~ Kuovdâvääri 2-vaaran itäpuolella lähel-
+lä Venäjän vastaista valtakunnanrajaa.
+Antero Sarren mu-
+kaan Rippkiä˜hášjävri: ripp = yhdysosalyhen-
+tymä verbistä rippási˜ = selviytyä hengissä,
+kiä˜háš = deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta ketki = ahma > ahmasen.
+Järven luona lienee
+ahma selviytynyt hengissä joko pyydyksestä tai
+aseen luodista.
+Kiä˜hášjäävrih.
+Piekanalampi (RP 1990) Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevan Pikkujoenjärven lounais-
+Piekanamorosto (3833 1+4811 2) Ylävä koi-
+vukangas Venäjän vastaisella valtakunnanra-
+jalla sijaitsevasta Suorsapäästä 2,5 km pohjois-
+Piekanapahta1 (RP 1990) Pahta Vuontis-
+järven itäpuolella sijaitsevan Pikkujoenjärven
+eteläpään itäpuolella.
+Piekanapahta2 (3832 08) Pahta Alemman
+Akujärven ja Nanguvuonon välisen Mukkajär-
+ven5 luoteispuolella.
+Piekanasaaret - Piehâinsuolluuh ~
+Piehânjsuolluh (3841 2, EA) Toistakymmentä
+saarta Inarijärvessä Ison Jääsaaren ja Mahlatin
+Piekanavaara (3841 1) Pieni vaara Pikku-
+joenjärven ja Ison Luosmajärven välissä.
+miperheeseen kuuluvat myös Piekanalampi ja
+Piekanapahta1.
+Pielpajärven erämaakirkko - Piälp­
+páájäävri kirkko (3841 1, EA) Ison Pielpajär-
+ven pohjoisrannalla.
+Kirkko on rakennettu v.
+1760 ja tapuli kuusi vuotta myöhemmin.
+Kirkko
+on edelleen pytyssä ja kesäisin käytössä.
+Sitä
+aikaisemmin siinä on ollut Vanhakirkko - Puá-
+riskirkko, joka lahosi paikalleen.
+Tilalle raken-
+nettiin uusi kirkko v. 1760, ja se sai nimekseen
+Adolf Fredrik.
+Pielpajärven päivätupa (MH) Ison Piel-
+pajärven koillisrannalla.
+Pielpajärvet - Piälppáájäävrih ~ Piäl­
+báájäävrih (3841 1) Kaksi järveä Luosman
+ja Inarijärven välissä: Iso Pielpajärvi - Stuor-
+râ Piälppáájävri ja Pikku Pielpajärvi - Uccâ
+Piälppáájáávráš.
+Mukaelmasuomennokset ina-
+rinsaamesta: piälppáá ~ piälbáá = deminutiivi-
+nen genetiivimuoto sanasta pelbi = terävä nuoli.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pielpaniemi -
+Piälppáánjaargâš ~ Piälbáánjargâ, Pielpajärven
+erämaakirkko - Piälppáájäävri kirkko ja Pielpa-
+vuono - Piälppáávuonâ ~ Piälbáávuonâ.
+Pielpaniemi - Piälppáánjaargâš ~
+Piälbáánjargâ (3841 1, TII 1963) Inarijärven
+niemi Pielpavuonon itäpuolella.
+Niemessä on ol-
+lut Piälppáánjaargâš- ~ Piälbáánjargâ-niminen
+kenttä ja siinä kotasija ja tupasija (I. Itkonen
+Pielpavuono - Piälppáávuonâ ~ Piäl­
+báávuonâ (3841 1, TII 1963) Juutuanvuonon-
+suun pohjoisrannalla.
+Pielpajär-
+Pienempi Kaivojänkäjärvi - Ucceeb
+Kaivujegjävri (YAS) Uudenjärven ja Kaivo-
+järven ~ Kaivojänkäjärven välissä Itä-Inarissa.
+Pienempi Kuivajärvi (3832) Raja-Joose-
+pintien varrella Mattojärvestä 3,5 km etelään.
+Pieni Ahvenjärvi ~ Käyrä Ahvenjär­
+vi - Uccâ Vuáskujáávráš2 (3834, SA 1964)
+Kolmesta Ahvenjärvestä läntisin Kolmosjärven
+eteläpäästä 3 km länteen.
+Pieni Arttajärvi - Uccâ Árttáájáávráš
+(3834) Kolmosjoen ylin järvi, jonka vanhempi
+inarinsaamen nimi on ollut Uccâ Ärtteejävri
+Pieni Harrijärvi ~ Harrijärvi11 - Uc­
+câ Suávviljáávráš ~ Suávviljävri7 (3844 1,
+JMS 2005) Järvi Nitsijärven koillispuolella sijait-
+sevan Hammasjärven itäpuolella.
+menkielinen rinnakkaisnimi on suora suomen-
+Iso Harrijärvi.
+Pieni Hietajärvi - Vyelebuš Vuodâs­
+jáávráš - Vue'lbu¿ Vuõddâsjääu'ra¿
+(3844 1, SA 1964) Hietajärvistä pohjoisem-
+pi Inarijärven Kuoskerniemen pohjoisosassa.
+koltansaamennos inarinsaamesta: vyelebuš =
+alempi, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jäv-
+Hietajärvet.
+Pieni Hämähäkkijärvi - Uccâ Evn­
+háá jáávráš (3843 1, YAS) Pieni järvi Kirak-
+kavuonon pohjukasta 2 km länsi-lounaaseen.
+Hämähäkkisaari,
+Pieni Jääsaari - Uccâ Jie¹âsuálui ~
+Ucceeb Jie¹âsuálui (3841 2, TII 1963) Suu-
+ri saari Inarijärvessä Sarminiemen kärjestä
+1 - 4 km länteen.
+Pieni Kaamassaari - Uccâ Kamessuá­
+lui ~ Puállâmsuálui2 (TII 1963, YAS) Saari
+Inarijärvessä Kasariselän eteläpään itälaidalla.
+Vanhempi inarinsaamen nimi Šietsuálui (Uu-
+la Morottaja 1945/TII 1963).
+Kaamassaari: puállâm = palanut, šiet
+= yhdysosalyhentymä sanasta šietâdi˜ = sopia,
+sovittaa, sovitella.
+Pieni Korppijärvi - Uccâ Káránâs­
+jáávráš (4812) Sulkusjärven1 Pitkänlahden
+pohjukasta 1,5 km etelään.
+Pieni Laklemijärvi - Uccâ Lagglim­
+jävri (3843 1) Pieni järvi Majavajärven lounais-
+päästä 1,5 km etelään.
+Metsäkonduktööri A. W.
+Granitin kartassa v:lta 1897 "Uca Laklemjaur".
+Pieni Lompolavaara (3832) Kurujärven
+Pieni Moossinasaari - Uccâ Mooššin­
+suálui (3841 2, TII 1963) Saari Inarijärvessä
+Moossinasaaren kaakkoispuolella.
+sesti mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai
+Pieni Palojärvi - Uccâ Ruávijáávráš2
+~ Uccâ Puállâmeennâmjáávráš (MV 2003,
+4812) Sulkusjärven1 eteläpäästä 1 km länteen.
+Palomaa.
+Raja-Jooseppiin johtavan maantien pohjoispuo-
+lella Kattajärvestä2 1,5 km kaakkoon.
+Iso Palovaara eli Palo-Kompsiovaarat.
+Pieni Paskuljärvi - Uccâ Paskuljáávráš
+(SA 1964) Tullujärven ja Ison Paskuljärven välis-
+Alunperin mukaelmasuomennos inarinsaa-
+mesta, mutta sittemmin määriteosaltaan raaka-
+laina suomen kielestä.
+kokonaisuudessaan on epäonnistunut, joten se
+olisi syytä palauttaa karttoihin alkuperäisessä
+muodossaan Uccâ Paaskyeljáávráš.
+Pieni Pihtijärvi - Ucceeb Postjävri
+(3832, JAM 2003) Naapään lounaispuolisista
+Pihtijärvistä eteläisempi.
+inarinsaamesta, ucceeb = pienempi.
+Pieni Sammakkojärvi - Uccâ Cuob­
+buujävri (3843 1, SA 1964) Sammakkoniemen1
+Sammakkoniemi1.
+Pieni Taimenjärvi (4822 2+4824 1) Nam-
+mijärven koillispuolisen Taimenjärven koillis-
+Pienniemi - Uccnjaargâš (YAS) Pie-
+ni niemi Kessijärven Ristenniemen itäpuolella.
+mennos inarinsaamesta: njaargâš = deminutii-
+vimuoto sanasta njargâ = niemi > nieminen.
+Pierkikivi - Piergike˜gi (EA) Kivi Inari-
+järvessä Mergâmsalmesta 0,6 km lounaaseen.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: piergi =
+tuntematon sana, vaikka se viittaisikin verbiin
+piergi˜ = pärjätä, tulla toimeen.
+Pohjois-Inarissa
+on Pierki-alkuinen nimirypäs (esim.
+Pierkivaa-
+ra) ja Pohjois-Norjan kylä Kiiberg on inarin-
+saameksi Piergi.
+Piermajänkkä (3832) Ylemmän Akujär-
+Inarinsaamelainen nimi on to-
+dennäköisesti Piernijeggi, pierni = karhun pen-
+tu.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Piermalahti
+ja Piermaniemi.
+Piermalahti (3832 08) Ylemmän Akujärven
+toiseksi läntisin lahti, jonka inarinsaamen nimi
+on todennäköisesti Pierniluohtâ.
+Piermajänkkä.
+Piermaniemi (3832 08) Ylemmän Akujär-
+ven läntisin niemi, jonka inarinsaamelainen ni-
+mi on todennäköisesti Pierninjaargâš.
+Pietarin Kotalompola - Piättâr Kuáti­
+luobâl (3841 1) Lompola Kuortakkijärven etelä-
+Pietarinlaassa - Piättârlássá (3841 1)
+Saari Inarijärvessä Ukonselän1 itäosassa Mer-
+gamsalmesta 3 km länteen.
+Pietarin Tupajärvi - Piättâr Tupesai­
+jävri (3841 1) Järvi Kalsoppijärven lounais-
+nos inarinsaamesta: sai = yhdysosalyhentymä
+sanasta saje = sija.
+myös Piättâr Tupesaje = 'Pietarin Tupasija', Pie-
+tarin Tupaoja ja Pietarin Tupavaara - Piättâr
+Tupesaiváárááš.
+Pietarin Tupaoja (RP 1990) Puro Pieta-
+rin Tupajärvestä Juomusjärveen.
+Pietarin Tupajärvi.
+Pietarin Tupavaara - Piättâr Tupe sai­
+váárááš (3841 1) Vaara Kalsoppijärven etelä-
+ta: tupesai = yhdysosalyhentymä yhdyssanasta
+tupesaje = tupasija, váárááš = deminutiivimuoto
+Pihâšsuolluu"uálmjávrádoh (HTV)
+Järveke Inarijärvessä Tervasaaren ja Tiaisnie-
+Tervasaarensalmi, suolluu =
+"uálm = genetiivinen yhdysosalyhentymä sa-
+nasta "uálmi = salmi > salmen, jávrádoh = jär-
+veke.
+Tervasaarensalmi.
+Pihlajamorosto (3834) Vaara Akalautta-
+päästä 2 km itään.
+Uudisnimi, koska se ei esiin-
+ny aikaisemmissa kartoissa.
+Pihtijärvet - Postjäävrih (TII 1963) Kak-
+si kapeaa järveä Naapään lounaispuolella.
+Iso
+Pihtijärvi - Postjävri ja Pieni Pihtijärvi - Ucceeb
+Postjävri (JAM 2003), jotka ovat kapeita kuin
+hohtimet (Uula Morottaja 1945).
+post = yhdysosalyhentymä sanasta poostah =
+hohtimet.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pih-
+tipalo - Postjävrruávi, Pihtikangas sekä Pihti-
+kankaanvaara.
+Pihtikangas (3832) Raja-Jooseppiin johta-
+van maantien varrella Ison Pihtijärven pohjois-
+myös Pihtikankaanvaara.
+Pihtikankaanvaara (3832) Kurupään itä-
+puo lella.
+Pihtipalo - Postjävrruávi (3832, JAM
+2003) Pihtijärvien itäpuolella.
+Pihtijärvet, jävr =
+= järvi > järven, ruávi = rova eli vanha palo-
+alue.
+Pihtisalmi (3841 1) Inarijärven salmi Kal-
+tioselän pohjoispäässä sijaitsevien Palosaaren ja
+Nilisaaren välissä.
+Salmi on pihtien mallinen.
+distila Nammijärven itärannalla.
+Tilan on pe-
+rustanut Pekka Pekanpoika Morottaja (*1854)
+Talossa, eikä Nammijärvellä yleensä-
+kään, ole enää asukkaita.
+Piilolahti - Ceháluohtâ1 ~ Ciäháluoh­
+tâ1 (3841 2, TII 1963) Leveä lahti Inarijärvessä
+Kahkusaaren pohjoispäässä.
+suomennos inarinsaamesta: cehá = porojen ke-
+säsuoja.
+Sana on sekoitettu piiloa tarkoittavaan
+sanaan "iähá.
+Piinaskoppajänkkä (3832 08) Alemmasta
+Akujärvestä 0,5 km pohjoiseen.
+Erikoisen ni-
+men määriteosan merkitys ei ole tiedossa, vaik-
+ka se ilmeisesti lieneekin mukaelmasuomennos
+inarinsaamesta, jänkkä = suota tarkoittava pe-
+räpohjolan murresana.
+myös Piinaskoppajärvet.
+Piinaskoppajärvet (3832) Kaksi lampea
+Alemmasta Akujärvestä 0,7 km pohjoiseen.
+Piinaskoppajänkkä.
+Pikku Ahvenjärvi1 - Uccâ Vuáskujááv­
+ráš1 - Vuâskjääura¿ (SA 1963, MML) Ison
+Ahvenjärven ja Syrjäpuolijärven välissä.
+osaltaan epätarkka suomennos inarinsaamesta
+ja epätarkka koltansaamennos inarinsaamesta:
+Koltansaamen nimestä puuttuu
+pikkuista ilmaiseva etuliite.
+Pikku Akupää (3832 2) Akujärvien ja
+Kurujärven välissä sijaitsevan Akupään luo-
+teispää.
+Pikku Hanhisaari (LL 1981) Inarijärvessä
+Veskoniemen pohjoispuolella sijaitsevista Han-
+hisaarista pohjoisempi.
+Hanhi-
+Pikku Härkäjärvi - Uccâ Ergijáávráš
+(SA 1964) Härkäjärven3 kaakkoispuolella.
+Härkäjärvi3.
+Pikku Jaarasaari (LL 1981) Inarijärven
+Joensuunselän länsilaidan Jaarasaarista pohjoi-
+sempi.
+Jaarasaaret.
+Pikkujoenjärvi - Uccjuvviijáávráš ~
+Uccjuvviijävri (3841 1, SA 1963) Vuontisjär-
+ven keskikohdan itäpuolella.
+Ensimmäinen
+nimi on perusosaltaan deminutiivimuodossa.
+Pikkujoki.
+Pikkujoki - Uccjuuvâš (SA 1963) Joki
+Pikkujoenjärvestä Venejärveen2.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pikkujoen-
+järvi - Uccjuvviijáávráš ~ Uccjuv viijävri.
+Pikku Kaakkurijärvi (3832) Keväjärven
+Kaakkurijärvet2.
+Pikku Kahkusaari - Uccâ Káhku­
+suolluš (3841 2, LL 1981) Saari Inarijärvessä
+Kahkusaaren eteläpuolella.
+Pikku Kaijasaari ~ Palosaari7 (LL 1981,
+VAV 2003) Inarijärven saari Konesniemestä
+1 km pohjois-koilliseen.
+Pikku Kalliovaara - Ucceeb Källee­
+váárááš (3834) Kuohanan itäpuolella.
+Pikku Kapaselkä (LL 1981) Inarijärven
+Ison Kapaselän jatke luoteeseen.
+Iso Kapaselkä.
+Pikkukenttä (3832 08) Kumpare Alemman
+Akujärven itäpuolella Salmen pohjoispuolella.
+Pikku Kirakkajärvi (4911 2) Sevettijärven
+koillispuolella sijaitsevan Kirakkajärven itäisin
+Pikku Kivijärvi - Uccâ Ke˜gijáávráš
+(3843 1) Kuoskervuonon ja Kivijärven1 välissä.
+= järvi > järvinen Nimiperhe: ks.
+Kivijärvi1.
+Pikku Kortejärvi - Huáššijáávráš6 -
+Vuåššjääu'ra¿ (3844 1) Saitajärvien itäpuolel-
+saamesta ja suora koltansaamennos inarinsaa-
+Pikkukoskenvaara (3832) Ylemmän
+Akujärven itäpäästä 1,5 km koilliseen.
+Kuusik-
+kolammesta Ylempään Akujärveen laskevassa
+ojassa on ilmeisesti Pikkukoski, josta nimi.
+Pikku Kovasaari - Uccâ Korrâsuálui
+(3841 2, YAS) Kovasaaren pohjoispuolella.
+Pikku Kuomujärvi - Ucceeb Kuámui­
+jáávráš (MH 2007) Ison Peuravaaran ja Kuo-
+mupalon välissä.
+Pikku Kuortosjärvi - Uccâ Kyerdes­
+jävri (3843 1, SSS) Kuortosjärvistä pienempi
+Sammakkoniemen tyvellä.
+Pikku Kuosnapää (MML) Paljaslakinen
+vaara Vaasselijärven eteläpään ja Sevettijärvelle
+johtavan maantien välissä.
+Kuošnâuáivi ~ Kuošnjâuáivi.
+Pikkulaki (3832 2) Vaara Kurujärven ja
+Laanajärven välissä.
+Vaara kuuluu Järnamo-
+rostoihin.
+Isolaki.
+Pikkulampi (RP 1991) Pieni lampi Siskelin
+kaakkoispuolella sijaitsevan Kotajärven3 etelä-
+Pikkulompola1 - Uccluobbâlâš1 (3834)
+Sarmijoen alimmainen lompola.
+Pikkulompola2 - Uccluobbâlâš2 (YAS)
+Naamajoen Hietikkolompolan ja Nuottama-
+suomennos inarinsaamesta: luobbâlâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta luobâl = lompola > lom-
+polainen.
+Pikku Luosmajärvi - Uccâ Luovtâs­
+máájävri (3841 1) Järvi Luosman itäpuolella.
+máá = genetiivimuoto sanasta luovtâsmâš = lah-
+delmainen.
+Pikku Martinjärvi - Ucceeb Marttin­
+jävri ~ Uccâ Marttinjáávráš (SA 1964,
+3834) Martinjärven3 kaakkoispuolella.
+nakkaisnimi deminutiivimuodossa.
+Pikku Matjärvi - Uccâ Maadjävri
+(3843 1, SA 1964) Pieni järvi Paksuniemen3 ty-
+vellä Virtaniementien itäpuolella.
+Pikku Mielikköjärvi - Miellijáávráš
+(TII 1963) Pieni järvi Ison Mielikköjärven ja
+Ivalojoen Salaväylän välissä.
+mennos inarinsaamesta: mielli = mella, jáávráš
+Pikku Mielikkövaara ~ Akselinvaa­
+ra (3832, RP 1991) Pieni vaara Veskoniemeen
+johtavan maantien ja Nanguvuonon välissä.
+Rinnakkaisnimi paikalla asuneen Akseli Ter-
+Pikku Muotunasaari (MML 2006) Inari-
+järven Muotunasaarista läntisin.
+Muotunasaaret.
+Saarelle
+ei ole inarinsaamelaista nimeä, vaikka se onkin
+Pikku Mäskisaari ~ Margitansaari -
+kisaaren pohjoispään itäpuolella.
+Mäskisaari.
+nimi on suora suomennos inarinsaamesta.
+Pikku Nopaniemi (RP 1991) Inarijärven
+saari Miesniemen länsipäässä Nopaniemen
+mesta, vaikka alkukielistä nimeä niemelle ei
+Pikku Nuortijärvi - U'cc Njuõttjäu'rr
+(RP 1991) Järvi Koillis-Inarissa Nuortijärven
+Mukaelmasuomennos kol-
+Pikku Näpsäjärvi (3841 1) Pieni järvi
+Miesniemessä sijaitsevan Näpsäjärven ja Näp-
+sälahden välissä.
+saamesta, vaikka alkukielistä nimeä järvelle ei
+olekaan, koska se käsitetään osaksi Näpsälah-
+tea.
+Näpsä-
+Pikkuoja1 (RP 1991) Puro Honkalammes-
+ta Inarijärven Juutuanvuonoon entisen "Jääsa-
+vun" kohdalla.
+Pikkuoja2 (RP 1991) Puro Siskelin etelä-
+puolella sijaitsevasta Kotajärvestä2 Iivananlam-
+peen.
+Pikku Oukonen ~ Pikku Oukosenjär­
+vi (LL 1981) Pieni pyöreä järvi Nanguniemen
+Romojärvestä 0,5 km lounasseen.
+Oukonen ~ Oukosenjärvi.
+Pikku­Petsamo (3832) Kylä Ivalon taaja-
+masta 2 km koilliseen.
+Saanut nimensä Neuvos-
+toliitolle menetetyn Petsamon mukaan.
+Pikku­Peura (3841 1) Talo valtatie 4:n ja
+Vuontisjärven välissä maantien varrella.
+Talos-
+sa on asunut Lietoffin (Ljetoffin) perhe.
+Pikku Peuravaara (3831) Suurehko vaara
+Kurulompolan lounaispuolella.
+nimi on todennäköisesti Uccâ Koddeváárááš.
+Pikku Pielpajärvi - Ucceeb Piälppáá­
+jävri ~ Uccâ Piälppáájáávráš (3841 1, EA)
+Ison Pielpajärven itäpuolella.
+Pikkupudas (RP 1991) Vuopaja Juutuan
+itärannalla nykyisen RKTL:n kalanviljelylai-
+toksen kohdalla, johon on rakennettu laitoksen
+kalanviljelyaltaita.
+Pikku­Pyöriä (4812) Pieni pyöreä järvi Sul-
+kusjärven1 koillispuolella sijaitsevasta Siskelijär-
+vestä3 ~ Isosta Siskelijärvestä 3 km itään.
+Pyöriälampi.
+Pikku Rautujärvi1 (3832) Inarin kirkon-
+kylän eteläpuolella sijaitsevan Nimettömän
+Rautujärven länsipuolella.
+Rau-
+tujärvi3.
+Pikku Riekkolampi (3833+4811) Pieni jär-
+vi Riekkovaaran ja Riekkojärven välissä Kat-
+tajärvestä2 2,5 km koilliseen.
+Riekkovaara.
+Pikku­Roiro - Roirooš ~ Ruáiruš ~
+Uccâ Roirooš ~ Uccâ Ruáiruš (3843 1, SA
+1964) Saari Inarijärvessä Iso-Roiron eteläpuo-
+Iso-Roiro.
+Inarinsaamen nimessä on kyse deminutiivimuo-
+dosta.
+Pikku Romojärvi (3832) Pieni järvi Nan-
+guniemessä Romojärven itäpuolella.
+Romojärvi.
+Pikku Rovijärvi - Uccâ Ruávijáávráš1
+- U'cc Ruä'vvjäu'rr (4913 1) Pitkä järvi itä-
+länsisuunnassa Vätsärissä Ison Rovijärven itä-
+nos inarinsaamesta ja perusosaltaan epätarkka
+koltansaamennos inarinsaamesta: ruávi = rova
+(vanha paloalue), jáávráš = deminutiivimuoto
+Pikku Ruohojärvi (4812 2) Pieni järvi Sul-
+kusjärven1 lounaispuolella sijaitsevan Kivijärven5
+todennäköisesti Ruáhujáávráš.
+Pikkusaaret1 (RP 1991) Kaksi pientä saarta
+Inarijärvessä Nanguvuonon kaakkoisrannalla
+Meneslahden kohdalla.
+Pikkusaaret2 - U'ccsualga (MML)
+Kaksi pientä saarta Inarijärvessä Suolisvuo-
+non koillisosan länsirannalla.
+Pikkusaari (JMK 2003) Kapea saari Ivalo-
+joessa Koppelon koulun kohdalla Lammassaa-
+ren11 ja Kokkosaaren välissä.
+Pikku Saarijärvi - Uccâ Suollušjävri
+(SA 1964) Järvi Nangujärven itäpuolella sijait-
+sevan Joutsenkotsamon itäpuolella.
+ta: suolluš = deminutiivimuoto sanasta suálui =
+saari > saarisen.
+Pikkusalmensaari (3841 1) Pieni saari Ina-
+rijärvessä Runtsasaaren eteläpuolella.
+Saari on
+yhteydessä kaakkoispuolella sijaitsevaan Pikku-
+salmeen.
+Pikkusalmi (MML) Salmi Inarijärvessä
+Pikkusalmensaaren ja Lenjesuolluuh-saarten
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pikku-
+Pikku Saunari (3842 2) Saari Inarijärvessä
+Saunarin länsipuolella.
+Pikku Siikajärvi ~ Pieni Siikajärvi
+- Uccâ Šapšjáávráš - U'cc Šapššjäu'rr
+(4821 2, SA 1964) Rajavyöhykkeellä lähellä Ve-
+näjän vastaista valtakunnanrajaa Nellimistä
+rinsaamesta ja suora koltansaamennos suomen
+kielestä: jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Siika-
+Pikku Siskelijärvi - Uccâ Siskeljáávráš
+(4812) Sulkusjärven pohjoispuolella sijaitsevan
+Siskelijärven3 ~ Ison Siskelijärven pohjoispuolel-
+Siskelivuono.
+Siskelijärvi3 ~ Iso
+Siskelijärvi.
+Pikku­Sorsti - Uccâ Šorstijáávráš
+(4821 2) Pieni järvi Ristijärvestä alkunsa saa-
+vassa Sorstijoessa Ristijärven ja Matalajärven
+Ristijärvi3, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Pikku Suorsajärvi - Uccâ Cuássáá­
+Suorsapäästä 2 km etelään Venäjän vastaisen
+valtakunnanrajan tuntumassa.
+mennos ja mukaelmainarinsaamennos koltan-
+Suorsapää, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Pikku­Söimi (3844 1) Saari Inarijärves-
+sä Iso-Söimin länsipuolella.
+Saari on nimetty
+Iso-Söimin mukaan.
+Saarelle ei ole inarinsaa-
+melaista nimeä, mutta se on kuitenkin mukael-
+Iso-Söimi.
+Pikku Taimenjärvi - U'cc Ku'vˆˆ­
+jäu'rr (MML, JM) Järvi Vätsärissä Kyyneljär-
+ven eteläpuolella sijaitsevasta Isosta Taimenjär-
+vestä 1 km koilliseen.
+Pikkutaipaleenjärvi - Uccmuá˜háá­
+jáávráš (TII 1963) Järvi Kontosjärven länsi-
+päästä 0,5 km pohjois-koilliseen.
+Uccmuá˜háš 1 = 'Pikku-
+taival'.
+Topografisessa karttalehdessä 4812/2003
+suomenkielinen nimi on virheellisesti "Pikku
+Taivaljärvi", koska se vaatisi rinnalleen Taival-
+järven tai Ison Taivaljärven ja sellaista siellä ei
+ole.
+Nimi tulee siitä, että Kontosjärven pohjois-
+pään ja Pikkutaipaleenjärven välinen taival on
+lyhyt eli pikkuinen.
+Pikkutaivaljärvi - Uccmuá˜háájävri
+(4821 2, SA 1964) Pieni järvi Siikavaarojen poh-
+joispuolella lähellä Venäjän vastaista valtakun-
+nanrajaa.
+nos inarinsaamesta: muá˜háá = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta myetki = taival > taipa-
+leisen, muotka > muotkasen.
+Nimi tulee siitä,
+että Paje-Potemuujävri ~ Paajeeb Po"maijävri
+-järven ja Pikkutaivaljärven välinen taival on
+lyhyt eli pieni (noin 50 m leveä).
+Pikku Tavinampumalampi (3833+4811)
+Pieni järvi Kattajärven2 eteläpuolella sijaitsevan
+Tavinampumalompolan ja Pitkäjärven12 välissä.
+Tavinampumajärvi.
+Pikku Tuulijärvi - Uccâ Pieggâjáávráš
+- U'cc Piõggjääura¿ (4911 2, MML) Järvi
+Vätsärissä Tuulijärven lounaispuolella.
+osaltaan epätarkka suomennos ja suora kol-
+tansaamennos inarinsaamesta: jáávráš - jää-
+ura¿ = deminutiivimuoto sanasta jävri = järvi
+Pikku­Ukko (3841 1) Pieni kalliosaari Ina-
+rijärvessä Ukon1 ~ Ukonsaaren1 ~ Ukonkiven1
+Pikku-Ukkoon ei tiettävästi ole uh-
+rattu, kuten Ukkoihin.
+Ukko1 ~
+Ukonsaari1 ~ Ukonkivi1.
+Pikkuvaara1 (AWG 1901) Vaara Mahlatin
+(Inarijärven suurin saari) kaakkoispäässä Palo-
+vaaran ja Lankovaaran välissä.
+Pikkuvaara2 (VAV 2003) Vaara Romovaa-
+ran luoteispuolella Nanguniemen länsilaidalla.
+Pikkuvaara3 (3832 2) Ivalon taajamasta
+Pikku Vaasselijärvi - Uccâ Vaassil­
+jävri - U'cc Vaasseljäu'rr (3844 1, EPA,
+MML) Suolisvuonon pohjoispuolella.
+nimensä paikalla muinoin eläneen Vässel =
+'Vasili'-nimisen koltan mukaan (T. I. Itkonen
+Sanatarkka suo-
+mennos olisi Pikku Vasilinjärvi.
+Vaassiljävri.
+Pikku Vuolajärvi (3831) Vuolaselän länsi-
+puolella sijaitsevista Vuolajärvistä pohjoisempi.
+Vuolaselkä.
+Pikku Äälisjärvi - U'cc Äälisjäu'rr
+(MML 2006) Pieni järvi Vätsärissä Äälisjär-
+mennos inarinsaamesta, vaikka inarinsaamen
+nimeä järvelle ei olekaan, ja edelleen koltan-
+saamennos suomen kielestä tai suomennos kol-
+Pilhujänkä (3832) Pieni suo Jänkäjärven ja
+Tuulisjärven puolessa välissä.
+Määriteosa pil-
+hu = peräpohjalainen murrejohdos naisen su-
+kupuolielintä kuvaavasta alatyylisesta sanasta
+pillu.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pilhulam-
+pi, Pilhuoja ja Pilhupää.
+Pilhulampi (RP 1993) Pieni lampi Pilhujän-
+kässä.
+Pil-
+hujänkä.
+Pilhuoja (RP 1993) Puro Pilhujängästä
+Isontaipaleenjärveen.
+Pilhujänkä.
+Pilhupää (3832) Vaara Isontaipaleenjärven
+Piltsasaari - Pilzesuálui (3841 2, SA
+1963) Saari Inarijärvessä Viipassaaren kaak-
+Piltsa toimi tuomarina Siggan ja hänen sulhas-
+tensa asiassa (I. Itkonen 1910), ks.
+Sigganitke-
+mäsalmi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Piltsi-
+selkä - Pilzejor¹â, Piltsiniemi - Pilzenjargâ, Pilt-
+silahti - Pilzeluohtâ ja Piltsasalmi - Pilze"uálmi.
+Piltsasalmi - Pilze"uálmi (3841 2, SA
+1963) Salmi Inarijärvessä Piltsasaaren ja Vii-
+passaaren välissä.
+Piltsilahti - Pilzeluohtâ (JAM 2003) Vuo-
+pajanomainen lahti Inarijärvessä Piltsiniemen
+Pilt-
+sasaari.
+Piltsiniemi - Pilzenjargâ2 (TII 1963)
+Mahlatin itäisin niemi, joka on A. W. Granitin
+kartassa "Pilcinjargâ".
+Piltsiselkä - Pilzejor¹â (JAM 2003) Jär-
+venselkä Inarijärvessä Mahlatin ja Nangunie-
+Pilverijärvi - Piervâljävri (3831, MH
+2007) Pieni järvi Tammijärven luoteispuolel-
+Järven vanhempi nimi on ollut Pirvelijär­
+Määriteosassa on tapahtunut
+paikannimille tyypillinen sisäheittoinen kon-
+sonanttivaihdos, joten nimi on mukaelmasuo-
+mennos inarinsaamsta: piervâl = linnun pesä
+(ehkäpä kalasääsken).
+myös Pilverioja.
+Pilverioja (LL 1969) Puro Pilverijärvestä
+Tammijärveen.
+Ojan vanhempi nimi on ollut
+Pirvelioja.
+Pilverijärvi.
+Pilvilaassat - Pálváálássááh ~ Spál­
+povváálássááh (SA 1963, OA 2004) Kaksi
+pientä saarta Inarijärvessä Väylävuononsuul-
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: pálváá =
+ilmeisesti lyhentynyt ja kulunut muoto yhdyssa-
+nasta spálpovvááš, spál = voisi olla yhdysosaly-
+hentymä sanasta spáálváš = pääskynen, povváá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta pohe
+= kapeikko > kapeikon, lássááh = monikon de-
+minutiivimuoto sanasta lássá = laassa eli luoto.
+Niinpä 'Pääskykapeikko' voisi olla näiden saa-
+rien välissä oleva salmi.
+Pimen (4911 2) Talo Sevettijärven koillispuo-
+lella sijaitsevan Kirakkajärven1 etelärannalla.
+Pimpsanpesulampi (RP 1990) Pieni lampi
+Inarin kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevan
+Talvitupavaaran eteläpuolella.
+Brita Martintytär
+Saijetsin peseytymis-
+lampi.
+Alatyylinen ilmaisumuoto naisen suku-
+puolielimestä.
+Brita lienee ollut Kustaa Adolf
+Koivistonkent-
+tä ja myös Vuontisjärven Piritlahti ~ Pirkittalahti.
+Pingospahta (3841 01) Pahta Inarin kirkon-
+kylän kaakkoispuolella sijaitsevan Siskelijärven1
+Piritlahti ~ Pirkittalahti - Piiritluohtâ
+~ Pirgitluohtâ (3841 1) Vuontisjärven etelä-
+mi mahdollisesti Brita Martintytär Koiviston
+Saijetsin mukaan.
+Pirkittajärvi - Pirgitjáávráš (SA 1964)
+Pieni järvi Sarmivuonon itäisimmän lahden
+Pirrilaassa (RP 1993) Pieni saari Inarijär-
+vessä Vihalaissaarista 1 km kaakkoon.
+teosan merkitys ei ole tiedossa, laassa = luoto.
+Pirtti­Kompsio (3833+4811) Vaara Luttoon
+laskevan Pirttiojansuun koillispuolella.
+heeseen kuuluvat myös Pirttioja, Pirttikomp-
+sionlampi ja Pirttiojanlampi.
+Pirtti­Kompsiolampi (3833+4811) Lampi
+lella Pirttilammesta 1,2 km kaakkoon.
+Pirtti-Kompsio/
+Pirttilahti - Porttâluohtâ (LL 1981) Lah-
+ti Inarijärvessä Kankiniemen kaakkoislaidalla.
+Pirttisalmi.
+Pirttioja (3833+4811) Puro Risu-Kompsion
+ja Kotamaan välistä Luttoon.
+kuuluu myös Pirttiojanlampi.
+Pirtti-Kompsio.
+Pirttiojanlampi (3833+4811) Lompola Pirt-
+tiojassa Risu-Kompsion eteläpuolella.
+Pirttioja/Pirtti-Kompsio/Kompsio.
+Pirttisalmi - Porttâ"uálmi (LL 1981) Sal-
+mi Inarijärvessä Vehersaaren ja Nestorinsaaren
+~ Nástársalmensaaren välissä.
+myös Pirttilahti - Porttâluohtâ.
+Pirunkenkä - Pirukaamuv (SA 1964)
+Ruma pahtakuru Vätsärissä Lujapuolijärven
+pohjoispuolella Norjan vastaiselta valtakunnan
+rajalta 3 km länteen.
+Kuru muistuttanee "pirun kenkää".
+Piru Peljitähti (SA 1964) Terävä kukkula
+Pahakurun ja Akalauttapään välissä.
+saamea: piru = genetiivimuoto sanasta piru =
+piru > pirun eli paholaisen, peljitähti = korvaluu.
+Piruvaara - Soteläppimvääri (MML,
+SA 1964) Pieni vaara Takinkadottamajärvestä
+lonaaseen lähellä Venäjän vastaista valtakun-
+Inarinsaamen nimen määriteosaseli-
+Takinkadottamajärvi.
+Piskijärvenlompola - Piškjävrluobâl
+(3841 1) Piskijärven kaakkoispuolella.
+Piskijärvi.
+Piskijärvenniemi - Piškjävrnjargâ
+(EA) Suuri niemi Piskijärven eteläosan ja Juo-
+musjärven välissä.
+Piskijärvensuoja - Piškjävr"uájá
+(3841 1) Piskijärven pohjoiseen suuntautuva
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Suojanperä3 -
+'uájápottâ2, Suojanperäjärvi - 'uájápottjävri
+ja Suojanperävaara - 'uájá-pottvääri.
+Piskijärvi - Piškjävri (TII 1963, SA 1963)
+Järvi Inarijärven Jolnivuonosta 6 km länteen.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: pišk =
+yhdysosalyhentymä verbistä piško˜ = kiekua,
+kiljua, kirkua.
+Toinen Pišk-alkuinen nimiry-
+päs sijaitsee Muddusjärven pohjoispuolella.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Piskijärven-
+lompola - Piškjävrluobâl, Piskijärvensuoja -
+Piškjävr"uájá, 'uájápottâ2 ja Piskijärvenniemi
+- Piškjävrnjargâ.
+Pisteriniemen autiotupa - Pišter­
+njaargâ äv˜intupe (3844 1, JMS 2005) Inari-
+järven Pisteriniemen itärannalla.
+Pisteriniemi - Pišternjargâ (3844 1,
+TII 1963) Vasikkaselän pohjoispään laaja nie-
+mi Inarijärvessä.
+Niemi muuttui saareksi, kun
+Matti Kuuva kaivoi kanavan niemen kapeim-
+man kohdan ylitse vuosina 1919 - 1926.
+masuomennos inarinsaamesta: pišter = tunte-
+maton sana, vaikkakin se tuntuisi viittaavan sa-
+naan pište˜ = riittää.
+myös Pisteriniemen autiotupa - Pišternjaargâ
+äv˜intupe, Pisterinjärvi ja Pisterinkanava.
+Pisterinjärvi (MML 2006) Pieni järvi Pis-
+teriniemen keskellä.
+Määriteosa on mukaelma
+inarinsaamesta, vaikka järvelle ei olekaan ina-
+rinsaamelaista nimeä.
+Nimiperhe: ks: Pisterinie-
+Pistoppijärvi - Pissotoppjävri (4821 2)
+Pieni järvi Kessijärven länsipuolella.
+masuomennos inarinsaamesta: pisso = pyssy
+(ampuma-ase), topp = mahdollisesti yhdysosa-
+lyhentymä verbistä toppi˜ = napata, siepata.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pissotoppjuuvâš.
+Pissotoppjuuvâš (SA 1964) Pieni joki Pis-
+toppijärvestä Majavajokeen.
+Pistoppijär-
+vi, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ =
+Pistoppiselkä - Pissotopp"ielgi (3843 1)
+Maanselkä tai matala vaara Majavajärven
+Pistoppijärvi.
+Pitkäjänkä - Varrimjeggi1 (RP 1991,
+MV) Suo Ahvenjärvenlompolan ja Juutuan vä-
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys:
+varrim = aktiomuoto verbistä varri˜ = muuttaa
+> muuttama.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pit-
+känjänkänoja.
+Pitkäjärvenoja (3832 07) Puro Ivalon taa-
+jaman itäpuolella sijaitsevasta Pitkäjärvestä9
+Alimmaiseen Maunujärveen.
+Pitkäjärvenvaara - Kuhesjávráá­
+váárááš1 (3823 2, LL 1977) Solojärven Pohjois-
+puolella sijaitsevan Pitkäjärven7 lounaispuolella.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: jávráá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta jävri
+= järvi > järvisen, váárááš = deminutiivimuoto
+Pitkäjärvi7.
+Pitkäjärvi1 - Ku'³esjäu'rr1 (MML 2006)
+Pieni järvi Kirakkajärven itäpuolella sijaitsevan
+Pikku Kirakkajärven kaakkoispuolella.
+Pitkäjärvi2 - Guhkesjávri - Ku'³es­
+jäu'rr2 (SA 1963) Monilahtinen järvi Pakana-
+joen1 vesistössä Vuontisjärvistä 3 km luoteeseen.
+Pitkäjärvi3 (MML 2006) Kapea järvi Parta-
+kon1 Haapavuonon1 pohjukasta 1 km koilliseen.
+Pitkäjärvi4 ~ Nuottamajärven Pitkä­
+jär vi - Kuhesjáávráš1 (4821 2, MML) Nam-
+mi järven eteläpuolella sijaitsevan Nuottamajär-
+Pitkäjärvi5 - Kuhesjävri1 (48212) Järvi
+Inarijärven Kessivuonosta 3 km itään.
+Pitkäjärvi6 (3841 1) Kankiniemen pohjois-
+Pitkäjärvi7 - Kuhesjáávráš2 (LL 1977)
+Pieni järvi Solojärven pohjoispuolella sijaitsevan
+Kiimasvaaran4 luoteispuolella.
+Pitkäjärvi8 (3832) Järvi Akujärven itäpuolel-
+la sijaitsevasta Hietajärvestä2 1 km länteen.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Kuhesjáávráš.
+Pitkäjärvi9 (3832) Järvi Kaijanpaljakan ja
+Ylimmän Maunujärven välissä.
+kuuluu myös Pitkäjärvenoja.
+Pitkäjärvi10 - Kuhesjáávráš3 (3834) Jär-
+vi Alemman Juoksemajärven itäpuolella.
+Pitkäjärvi11 - Kuhesjävri2 (3834) Järvi
+Sarmijärven1 eteläpäästä 4 km etelä-kaakkoon.
+Pitkäjärvi12 (3833+4811) Kattajärvestä2 5 km
+Pitkäjärvi13 (LL 1969) Järvi Ruohojärvien3
+ja Raja-Jooseppiin johtavan maantien välissä.
+Pitkä Korppijärvi - Kuhes­Káránâs­
+jävri (JMS 2005) Suolisvuonon Korppilahdesta
+Pitkäkoski (MML) Koski Nammijärvestä
+alkunsa saavassa Naamajoessa Nuottamajär-
+vestä1 1,3 km länteen.
+Pitkälahti1 - Kuhesluohtâ - Ku'³es­
+luhtt (3844 1, VS, MML) Nitsijärven eteläosan
+pohjoiseen suuntautuva lahti.
+Pitkälahti2 (3841 2) Lahti Inarijärvessä
+Muurahaisniemen eteläpään itäpuolella.
+saamen nimi on todennäköisesti Kuhesluohtâ.
+Pitkälahti3 - 'uájá1 (4812) Pitkä lahti Sul-
+kusjärven1 kaakkoiskulmalla.
+mennos inarinsaamesta: "uájá = pitkä kapea
+lahti, johon laskee tai josta lähtee joki.
+heeseen kuuluu myös 'uájápottâ2.
+Pitkälahti4 (LL 1969) Vuoksijärven itään
+suuntautuva lahti, joka on topografisessa kart-
+talehdessä 3833+4811/2005 Isolahti4.
+Pitkälampi1 - Kuheslááduš (3843 1, SSS)
+Pieni lampi Hannun Kotavaaran lounaispään
+nos inarinsaamesta: lááduš = deminutiivimuoto
+sanasta láddu = lampi > lampinen.
+Pitkälampi2 - Kuhesjáávráš4 (SA 1963)
+Kaamasen kaakkoispuolella sijaitsevan Muk-
+kajärven1 itäpuolella.
+Pitkä­Maura (3832) Saari Inarijärven
+Moossinaselän länsipuolella.
+mi on ilmeisesti Kuhes-Mávrá tai Kuhes-Mav-
+ra, koska saarista keskimmäisen saaren nimi
+on Mavra (Iisakki Mannermaan (1830 - 1908)
+käyttämä nimitys 1800-luvun loppupuolella).
+Pitkä Moossinasaari (3832) Saari Inari-
+järvessä Moossinaselän eteläpään lounaispuo-
+Kuhes Mooššinsuálui.
+Pitkänapajanniemi (RP 1991) Niemi Ina-
+rijärven Siskelivuonossa Ratsinasaaren pohjois-
+Niemen kohdalla on Pitkäapaja (nuot-
+taamiseen).
+Pitkäniemi1 - Kuhesnjargâ - Ku'³es­
+njargg (SA 1964, MML) Pisteriniemen poh-
+joiseen suuntautuva pitkä niemi Inarijärvessä.
+Uudehko nimi (SA 1964).
+Burgmanin kartassa v:lta 1897 "Puohom nie-
+mi", jonka määriteosa saattaisi juontua inarin-
+saamen sanasta puoha˜ = puuhata.
+Pitkäniemi2 (RP 1991) Nanguvuonon ja
+Siskelijärven2 välisen Salmenniemen2 eteläpää
+köisesti Kuhesnjargâ.
+Pitkä Nilijärvi - Kuhes Njollâjävri
+(3843 04) Nellimistä 1 km etelään.
+mennos inarinsaamesta: njolla = korkean pat-
+saan varaan rakennettu aitta.
+Sana on lainattu
+Peräpohjolan murteeseen muodossa nili (T. I.
+Pitkänjänkänoja (RP 1991) Puro Ahven-
+järvenlompolasta Juutuaan.
+Pit-
+käjänkä.
+Pitkänsuvannonniva - Kuhessav­
+voon pohe (LL 1977) Pitkänsuvannon yläpään
+niva Juutuassa.
+Pitkäsuvanto.
+Pitkä Selkäsaari - Kuhesjyelgsuálui
+(SA 1963) Saari Inarijärvessä Kahkusaaren
+pohjoispäästä 1,2 km koilliseen.
+mennos inarinsaamesta: jyelg = genetiivinen
+yhdysosalyhentymä sanasta jyelgi = jalka >
+jalan.
+Saaren koillispää on pitkä ja kapea kuin
+linnun jalka.
+Pitkä Surnujärvi - Kuhes Curnâjävri
+ja kapea järvi Surnuvuonon pohjoispäästä koil-
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta ja
+mukaelmakoltansaamennos suomen kielestä.
+Surnujärvi.
+Pitkäsuvanto1 - Kuhessavo (3823 2)
+Suvanto Juutuassa Alanivan ja Ritakosken vä-
+perheeseen kuuluu myös Pitkänsuvannonniva
+- Kuhessavvoonpohe.
+Pitkäsuvanto2 (3833+4811) Suvanto Lutos-
+sa, johon Pirttioja laskee.
+Pitkätsaaret - Kuhessuolluš (EA) Saari
+Riuruvuononsuulla.
+suomennos inarinsaamesta: suolluš = deminu-
+tiivimuoto sanasta suálui = saari > saarinen,
+koska paikalla sijaitsee vain yksi pitkä saari.
+Pitkävuopaja1 - Kuhesvyeppee1
+(3843 1) Yli kilometrin mittainen vuopaja Tiais-
+niemen pohjoisosassa.
+Pitkävuopaja2 - Kuhesvyeppee2
+(3841 1) Yli kilometrin mittainen vuopaja Ina-
+Vuopaja suuntautuu Aibutvuonon
+pohjukasta lounaaseen.
+Piärtušmsátku (JAM 2003) Muinainen
+venevalkama Nangujärven etelärannalla Han-
+gasvalkamajärven kohdalla.
+Piärtušmjävri 2, sátku = venevalkama.
+perheeseen kuuluu myös Hangasvalkamajärvi
+- Piärtušmsátkujáávráš.
+Pohjanhakkojärvi (3831) Järvi Raja-Joo-
+seppiin johtavan maantien eteläpuolella sijait-
+sevan Hirvasjärven2 itäpäästä 1,5 km etelään.
+Erikoisen nimen määriteosan merkitys ei ole
+tie dossa.
+Pohjoisjänkä - Tavejeggi (4821 2) Suo
+Kessijoessa sijaitsevan Kuivaslompolan pohjois-
+Pohjoisoivi - Taaveebvääri - Tâ'vv­
+vää'rr (4822 2+4824 1) Vaara Surnuvuonon
+perältä 3 km länteen.
+suora koltansaamennos inarinsaamesta: taa-
+veeb = pohjoisempi.
+Vironiemessä on tämän
+vaaran "kumppani" Eteläoivi - Mäddeebvääri
+- Saujjvää'rr eli 'Eteläisempivaara'.
+Pokasaari - Pokasuálui (EA) Saari Ina-
+rijärvessä Ukonselän1 länsipuolella sijaitsevan
+Aibutsaaren pohjoispuolella.
+Polkujärvi - Pälgispelesjáávráš (3843 1,
+SA 1964) Pieni järvi Nellimjärven koillispuolella
+sijaitsevan Keskimöjärven puolesta välistä 0,7
+mesta: peles = viereinen, puoleinen, jáávráš =
+Polkupuolijärvi - Pälgispelesjävri
+(3832) Pieni järvi Ukonjärveltä1 Nuottamajär-
+velle2 johtavan polun puolessa välissä.
+Polkupuolivaara2 (3841 01) Inarin kirkon-
+kylän kaakkoispuolella sijaitsevista Tuulispäistä
+2 km pohjois-luoteeseen.
+Polkuvaara (LL 1969) Vaara Vuoksiselän
+ja Kolmosjoen välissä.
+Nimi johtuu siitä, että
+polut kiertävät koko vaaran.
+Polukkasaaret - Puáloohsuolluuh
+(3841 2, JP) Pienten saarten ryhmä Inarijärvessä
+Akuniemestä 3 km etelään.
+nos inarinsaamesta: puálooh = puikkomainen
+nappula, esim.
+poron kaulapannassa oleva koi-
+vupuusta valmistettu kiinnityspolukka.
+Pommivaara (MML 2006) Vaara Vätsä-
+rissä Varisjärven koillispuolella.
+Pontikkalahti (3832) Pieni lahti Inarijärves-
+sä Nanguvuonon luoteisrannalla Nirrolan talon
+Pontso­oaivi - Ponccášuáivi (MML,
+EPA) Vaara Semekurtan ja Vainosjärven vä-
+Vaaran ylitse kulkee retkeilypolku.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta, ponccáš =
+deminutiivimuoto sanasta ponccár = rikas po-
+rosaamelainen.
+Eräs retkeilijä on löytänyt rin-
+teen eräästä kivenkolosta luisen naskalin, joka
+on tällä hetkellä Siidassa mutta lähetettäneen
+Kansallismuseoon.
+Poroaitalampi (LL 1969) Lampi Rajavyö-
+hykkeellä Raja-Joosepin tulliasemasta 1,7 km
+Nimi on läheisen erotusaidan
+Porokotalahti (LL 1981) Lahti Inarijärvessä
+Korkia-Mauran (saari) eteläpäässä.
+men nimi on todennäköisesti Puásuikuátluohtâ.
+Porokotaniemi (3832 08) Metsäniemeke
+Alimmaisesta Vuostimojärvesta 0,5 km kaak-
+ti Puásuikuátnjargâ.
+Ilmari Itkonen kirjoittaa
+tarinoita Inarijärven ympäristöltä" v:lta 1910
+"Porokotaniemessä, n. 1½ km Kyröstä
+luoteeseen Vuostumajärvenojan rannalla on
+ollut "porokota", jossa muuan kekse liäs mies
+kertoi kesällä "räkän aikana" muka poroja
+varten pidetyn isoa tulta, jotta syöpäläiset
+savun takia eivät niitä ahdistaisi.
+Paikka oli
+metsittynyt, kenttää ja kodansijaa ei näkynyt,
+mutta muutamasta kohokkeesta löytyi turpeen
+alta iso soikea tulisija, vanhaa rakennetta."
+Porokämppälammet - Puásuitupe­
+láddu (4821 2, SA 1964) Siikavaaran koillis-
+inarinsaamesta, koska alkuperäisessä nimessä
+lampi on yksikkömuodossa: láddu = lampi.
+Poronkaaristamajärvi - Puásuikuo­
+râdâmjävri (SA 1964) Pieni järvi Apinavaaran
+Täydellisesti epäonnistunut
+suomennos inarinsaamesta: kuorâdâm = aktio-
+muoto verbistä kuorâdi˜ = jäljittää, noudattaa
+> jäljittäminen, noudattaminen.
+Kaaristaminen
+tarkoittaa sitomista ja juontuu inarinsaamen
+sanasta kaarrâ˜.
+Poronleikkaamasaari - Poccuu"uop­
+pâmsuálui (3832, TII 1963) Saari Sarmivuo-
+nonsuulla.
+Vainolaiset olivat tappaneet saaressa
+inarinsaamelaisten ajohärän ja vielä toisen po-
+ron, jolta olivat leikanneet vain yhden jalan ja
+jättäneet ruhon sinne.
+Tapahtumasta kerrotaan tarkemmin
+Sotalahden kohdalla.
+Poropeskansaaret - Puásuipiäskáá­
+suolluh (3843 1) Pienten saarten ryhmä Inari-
+järvessä Mannersaaren kaakkoispuolella.
+mesta: piäskáá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta peski = peska > peskan > peskasen,
+joka on matalikko salmessa tai notkelma.
+Porotienjärvi - Puásuiluoddâjävri
+(3842 2) Pieni järvi Nitsijärven Ojalanvuonon
+ja Sevettijärvelle johtavan maantien puolessa
+inarinsaamesta: luoddâ = jälki.
+Porotila Sanila (EPA) Talo Sevettijärven
+Sen"uájá-suojan ja Kirakkajärven1 välissä.
+loa pitää Toini Sanila.
+Porttijärvi - Porttjáávráš (3843 1) Järvi
+Kuortosjärvien ja Inarijärven Sammakkoselän
+saamesta: portt = yhdysosalyhentymä sanasta
+porttâ = pirtti, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Porttiniemi - Jáhpan (4911 2, SA 1963)
+Talo Sevettijärven itärannalla.
+Pohjoissaamen-
+kielinen nimi Jáhpán = Japani, joka on pilkka-
+nimi talolle.
+Porttivaara - Porttvääri - Bartavárri
+(4821 2) Vaara Norjan vastaisella valtakunnan-
+rajalla Muotkavaarasta 4 km luoteeseen.
+dollisesti mukaelmasuomennos inarinsaamesta
+tai pohjoissaamesta: portt - barta = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta porttâ - barta = pirtti.
+Granitin kartassa vuodelta 1897 saamenkielinen
+nimi on kirjoitettu pohjoissaamelaisittain "Bar-
+tivaare", barta = pirtti.
+myös Porttivaaranlampi - Porttvärláddu.
+Porttivaaranlampi - Porttvärláddu
+(4821 2) Porttivaaran lounaispuolella.
+Portti-
+Porttivuopaja (3841 2) Kapeasuinen vuo-
+paja Inarijärvessä pohjoisemman Koutukin-
+saaren2 itärannalla.
+Inarinsaamen nimi lienee
+Porttvyeppee.
+Poskis"uálmááluohtâ (SA 1964) Pieni
+lahti Inarijärvessä Tervavuonon kaakkoiskul-
+malla Tiaisniemen talosta (Tiainen) 0,5 km
+Poskis"uálmáš, "uálmáá = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta "uálmi = sal-
+mi > salmisen, luohtâ = lahti.
+Poski"uálmáš (SA 1964) Kapea salmi
+Inarijärvessä Tiainen-talon koillispuolella.
+rinsaamea: poskis = attribuuttimuoto sanasta
+poskâd = ahdas, "uálmáš = deminutiivimuoto
+sanasta "uálmi = salmi > salminen.
+seen kuuluu myös Poskis"uálmááluohtâ.
+Postelijärvi1 (3841 1) Pieni järvi Ison Luos-
+majärven ja Suhujärven välissä.
+Etymologisen
+sanakirjan mukaan posteli on olkipatja.
+Postelijärvi2 (3841 1) Pieni järvi Vuontis-
+järven pohjoispään itäpuolella.
+Postelijärvi1.
+Postisaari1 - Postâsuálui1 (3844 1) Pieni
+saari Nitsijärven pohjoisosan puolessa välissä.
+Saaren his-
+toria saattaa olla samankaltainen kuin Nellimin
+Postisaarella2.
+Postisaari2 - Postâsuálui2 (3843 1, SA
+1964) Pieni saari Inarijärvessä Paksuvuonon
+ja Nellimvuonon yhtymäkohdassa.
+Nimen historia on Elsa
+Vallen mukaan seuraava:
+Kesäaikaan posti kuljetettiin veneellä, ku-
+ten nykyäänkin.
+Paksuvuono on 5 km pitkä
+vuono ja jos postimies kävi vuonon perällä,
+jossa asuintalo sijaitsi, niin matkaa kertyi
+yhteensä 10 km.
+Paksuvuonolaiset kulkivat
+kuitenkin lähes päivittäin nuottaamassa Sieks-
+vuonossa ja he sopivat postimiehen kanssa
+siitä, että posti jätettäisiin ko.
+saareen tiettyyn
+paikkaan ja niin postimieheltä säästyi tuo 10
+km:n soutumatka.
+Poškiitävittemnjargâ (SAK 2004) Pieni
+niemi Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ahven-
+järven12 koillispään luoteisrannalla.
+Erikoinen
+nimihybridi, jossa on inarinsaamea ja koltan-
+saamea: poškii = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta poškâ = paska > paskasen, tävittem =
+johdos koltansaamen sanasta tää'vted = napa-
+ta, pyöräyttää, njargâ = niemi.
+Sammeli Kuu-
+van mukaan eräs koltta, joka oli paossa tsaarin
+virkamiehiä, pojankoltiaisille rohkeutta näyt-
+tääkseen oli pyllistänyt niemessä eli ulostanut
+ja kehaissut sen jälkeen: "Munbâ poškii tävit-
+tim", 'Minäpä pienen paskan pyöräytin'.
+Potemuujävrluobbâliih ~ Po"maijävr­
+luobbâleh (4821 2, SAK 2004) Kaksi lompo-
+laa Potemuujäävrih-järvien välissä.
+Potemuujäävrih ~
+Po"maijäävrih, jävr = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta jävri = järvi, luobbâliih = monikkomuoto
+deminutiivisesta muodosta luobbâlâš = lompola.
+Potemuujäävrih ~ Po"maijäävrih (TII
+1963, 4821 2) Kaksi järveä Nellimin Keskimöjär-
+ven koillispuolella: Paje-Potemuujävri ~ Paajeeb
+Po"maijävri ja Vyeli-Potemuujävri ~ Vyeleeb
+Po"maijävri.
+Inarinsaamea: potemuu ~ po"mai
+= tuntematon sana, joka voisi olla koltansaa-
+mea, jäävrih = monikkomuoto sanasta jävri =
+järvi > järvet.
+Nubbe-Potemuujävri (Uula Morottaja 1953) ja
+Potemuujävrluobbâliih.
+Potkurisalmi (3843 1) Inarijärvessä Artta-
+saarten välissä.
+Potsosaaret - Poccuusuolluuh (LL 1981)
+Kaksi saarta Inarijärvessä Joensuunselän poh-
+mesta: poccuu = genetiivimuoto sanasta puásui
+= poro > poron.
+A. W. Granitin kartassa v:lta
+1901 "Lankosaaret", ehkä Mahlatissa olevan
+Lankovaaran mukaan.
+myös Iso-Potso.
+Pottâláássáš (SA 1963) Pieni saari Parta-
+kon1 eteläpuolella sijaitsevan Akulahden2 itä-
+Inarinsaamea: pottâ = perä, takapuo-
+li, láássáš = deminutiivimuoto sanasta lássá =
+laassa eli luoto.
+Pottusaari1 (3841 1) Vuontisjärven Isosaa-
+ren kaakkoispuolella.
+Pottusaari2 (RP 1991) Saari Akujärven itä-
+puolella sijaitsevan Hietajärven2 lounaislaidalla.
+Puá˜gánjiisuolluuh (EA) Pienten saarten
+ryhmä Inarijärvessä Kasariselän länsilaidal-
+la Viipassaaresta 1,5 km itään.
+puá˜gánjii = deminutiivinomainen genetiivi-
+muoto tuntemattomasta sanasta puá˜gánj,
+vaikka se muistuttaakin Pohjois-Norjan suo-
+malaiskylää Puá˜gááh = Pykeijää, suolluuh =
+Puá˜umuornjaargâš (SAK 2004) Pieni
+niemi Nellimin itäpuolella sijaitsevassa Ahven-
+järvessä12, Ahvenjärven11 talosta 0,4 km itään.
+Inarinsaamea: puá˜u = pato, muor = yhdys-
+osalyhentymä sanasta muorâ = puu, njaargâš =
+deminutiivimuoto sanasta njargâ = niemi > nie-
+Ehkä niemestä on hankittu patopuita.
+Puállâmnjargâ (SA 1964) Niemi Sulkus-
+järven1 puolen välin länsirannalla.
+mea: puállâm = palanut, njargâ = niemi.
+Puállâmtupejáávráš1 (SA 1964) Pieni jär-
+vi Kuoskerniemen Hiirijärvien kaakkoispuolel-
+Järven rannalla on tupa, joka on palanut.
+Inarinsaamea: puállâm = perfektimuoto sanasta
+pyelli˜ = palaa > palanut, tupe = tupa, jáávráš
+Puáris Juo¹âssailássá (EA) Pieni saari
+Inarijärvessä Ukonselän1 länsilaidan Aibutsaa-
+resta 0,7 km pohjoiseen.
+Inarinsaamea: puáris =
+vanha, juo¹âssai = yhdysosalyhentymä yhdys-
+sanasta juo¹âssaje = juomustuspaikka, lássá =
+laassa.
+Puárisnjargluohtâ2 (YAS) Pieni lahti Kes-
+sijärven Vanhanniemen kärjessä.
+Vanhaniemi1,
+njarg = genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta
+njargâ = niemi > niemen, luohtâ = lahti.
+Puárreevuáppááváárááš (SA 1964) Pie-
+ni vaara Nammijärven itäpuolella Paloniemen
+Lauttavuopaja, vuáppáá = ge-
+netiivimuoto sanasta vuáppáš = deminutiivi-
+nen murremuoto sanasta vyeppee = vuopaja,
+Puástpelluohtâ (EA) Piskijärven eteläosan
+koilliseen suuntautuva lahti.
+puást = yhdysosalyhentymä sanasta puástu =
+väärä > väärän, pel = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta pele = puolen, luohtâ = lahti.
+Puhallusjärvi - Rusettemjáávráš
+(3834) Kapea järvi korkeahkojen vaarojen vä-
+lissä Vanhapään ja Puhallusvaaran välissä.
+Järven vanhempi inarinsaamen nimi on ollut
+Puáresjáávráš 'Vanhajärvi' (TII 1963).
+Puhallusvaara, jáávráš
+Puhallusvaara - Rusettemvääri (3834)
+Vanhapäästä 2 km länsi-luoteeseen.
+ta, rusettem = aktiomuoto verbistä rusetti˜ =
+pärskäyttää, ruiskaista (kerran), mutta myös
+pärskäyttämällä puhaltaa kerran.
+Millä tavalla
+se liittyy tähän nimiperheeseen, ei ole tiedossa.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Puhallusjärvi -
+Rusettemjáávráš.
+Puhdistamo (3832) Jäteveden puhdistamo
+Mellanaavalla.
+Pukinkusema (3832) Pieni suo Inarin kir-
+konkylän kaakkoispuolella sijaitsevasta Pikku
+Rautujärvestä 0,6 km pohjois-luoteeseen.
+Raija
+Lehtolan mukaan ronkajärveläisten vuohipukki
+oli virtsannut kyseisellä suolla matkalla Inarista
+Ronkajärvelle.
+Pukshacciittâhluohtâ (SAK 2004) Lahti
+Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1 poh-
+joispään länsirannalla.
+Lahdessa kasvaa run-
+saasti kortetta.
+Inarinsaamea: puks = yhdys-
+osalyhentymä sanasta puksâ = housu, hacciit-
+tâh = haaralle levittäminen, luohtâ = lahti.
+Jotta
+hanhet eivät olisi syöneet kortetta, ripustettiin
+sinne haaralle levitetyt housut pelokkeeksi.
+Pulkkisaari1 (RP 1993) Saari Inarijärvessä
+Vaskissaaren ja Korkiasaaren välissä.
+osa: ks.
+myös Pulkkisaari2.
+Pulkkisaari2 (3841 2) Saari Inarijärves-
+sä Maanmittarinsaaren eteläpuolella.
+saamen nimi on todennäköisesti Pulkkesuálui:
+pulkke = pulkka.
+Pulkkisalmi - Pulkke"uálmi (3841 1)
+Salmi Inarijärvessä Ukonselän1 koillispään
+Runtsasaaren ja Hietasaaren välissä.
+masuomennos inarinsaamesta: pulkke = pulk-
+ka eli ahkio.
+Punaisenkivennuora - Ruopsiske˜g­
+nyeri (3843 1, YAS) Salmi Inarijärvessä Tuu-
+rakivensaaren ja Mannersaaren välissä.
+salmessa olevan punaisen kiven mukaan.
+Puntsijärvi - Punccijáávráš ~ Punzi­
+jáávráš ~ Punzijävri (3841 1, TII 1963, Frans
+Äimä 1901) Pieni järvi Pielpajärvien eteläpuolel-
+Järven rannalla sijaitsee pakanuudenaikai-
+sen miehen Puntsin (Punzee) hauta (Frans Äi-
+Hautapaikka ei ole tiedossa.
+masuomennos inarinsaamesta: Puncci ~ Punzee
+~ Punzi = pakanuudenaikainen mies Inarissa.
+myös Punzeejuuhâ.
+Punzeejuuhâ (TII 1963) Puro Nangujär-
+ven1 länsipuolella sijaitsevasta Kotsamosta Ah-
+venjärven9 kautta Nangujärveen1.
+Punzee =
+pakanuudenaikainen mies Inarissa.
+Puntsijärvi.
+Puolajuppura (AWG 1901) Inarijärvessä si-
+jaitsevan Pienen Jääsaaren korkein kohta.
+Puola
+= peräpohjolan murretta ja tarkoittaa puoluk-
+kaa.
+Puolivälinkoski (LL 1969) Venäjän Nuor-
+tijärveen laskevassa Lutossa Puolivälinojan-
+suusta 1 km ylävirtaan.
+Puolivälinniva (3833+4811) Luton Puolivä-
+linojansuun yläpuolella.
+Puolivälinoja (LL 1969) Kompsiojärvestä
+Puol¿âhjävri (4812) Järvi Venäjän puolella
+Sulkusjärven1 kohdalla.
+Järven yksi lahti yltää
+Suomen puolelle.
+Inarinsaamea: puol¿âh = joh-
+dos sanasta puol¿â = harju > harjukko, har-
+jullinen, jävri = järvi.
+myös 'uájá2.
+Puol¿âsuálui (SA 1964) Nammijärven
+suurimman saaren eteläpää Piilola-talosta 1 km
+Inarinsaamea: puol¿â = harju, suálui
+Puol¿âvuáláášjävri (AS) Pieni järvi Par-
+takon1 eteläpuolella sijaitsevan Sainiemen tyves-
+Inarinsaamea: puol¿â = genetiivimuoto sa-
+nasta puol¿â = harju > harjun, vuálááš = alus
+(alla oleva) > alunen, jävri = järvi.
+Puornalaassa - Puornâlássá (YAS)
+Pieni saari Naamajoessa sijaitsevan Nuottama-
+saamesta: puornâ = purnu (lihan tai kalan säi-
+lytyskuoppa).
+Purkkilammet (MML) Kaksi lampea Ina-
+rijärven Naittuniemen tyveltä 1 km lounaaseen.
+Uudisnimi, jonka etymologia ei ole tiedossa.
+Purnujärvi - Puornâjáávráš1 (4821 2)
+Pieni järvi Korppikurujärven länsipuolella.
+Purnu on peräpohjolan mur-
+retta, joka on mukaeltu inarinsaamen sanasta
+puornâ ja tarkoittaa kivistä ladottua lihan- tai
+kalansäilytyskuoppaa.
+Puornâ-alkuisia pai-
+kannimiä löytyy joka puolella Saamenmaata
+ainakin kolmen mutta mahdollisesti neljänkin
+valtakunnan alueelta.
+Puropahta (3841 1) Pikkujoenjärven etelä-
+Pussilahti (3842 2) Inarijärven lahti Puunie-
+men eteläkärjessä.
+Noin 40-vuotias uudisnimi,
+jonka ovat antaneet harjuniemeläiset Saijetsin
+veljekset.
+Lahdessa on apaja, josta nuottaa ve-
+dettäessä saatiin aina pussillinen kalaa.
+Puškojáávráš1 (VS) Pieni järvi Nitsijärven
+Nililahden eteläpäästä 2 km länteen.
+mea: puško = hauki, jáávráš = deminutiivimuo-
+to sanasta jävri = järvi > järvinen.
+Järvessä on
+haukia.
+Putaansaari (LL 1981) Ivalojoensuun län-
+tisin saari.
+Puukkolampi - Nijbejávrááh - Nei'bb­
+luubbâl (MML, 4911 2, JM) Kolme lampea
+Suolisjärven Isosaaresta 2 km länteen.
+osaltaan epätarkka suomennos ja epätark-
+ka koltansaamennos inarinsaamesta: nijbe -
+nei'bb = leuku, jávrááh = deminutiivimuoto
+Puukkovaara (3832 2) Vaara Ivalon taaja-
+man kaakkoispuolella sijaitsevasta Ylimmäises-
+tä Kerttujärvestä 2 km koilliseen.
+Puulahti - Muorâluohtâ (3843 1, YAS)
+Lahti Inarijärvessä Kaamassaaren pohjoislai-
+perheeseen kuuluu myös Muorâluohtvyeppee.
+Puuniemi3.
+Puuniemensalmi - Muorânjarg"uálmi
+(3842 2, AS) Salmi Inarijärvessä Muotunasaa-
+ren ja Puuniemen välissä.
+Puuniemi1.
+Puuniemi1 - Muorânjargâ1 (3842 2)
+Laaja niemi Inarijärvessä Partakonselän koil-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Puuniemensalmi
+- Muorânjarg"uálmi.
+Puuniemi2 (3842 2) Talo Inarijärven Puu-
+niemen1 länsilaidalla.
+Puuniemi3 - Muorânjargâ2 (3843 1)
+Kaamassaaren pohjoisin niemi Inarijärvessä.
+seen kuuluvat myös Puuniemensaaret ja Puu-
+lahti - Muorâluohtâ.
+Puuniemensaaret (3843 1) Monen saaren
+ryhmä Inarijärvessä Kaamassaaren Puunie-
+men3 pohjoispuolella.
+Puuraniemi - Puvráánjargâ1 (MML)
+Inarijärven niemi Iso-Saunarin pohjoispäässä.
+Puv ráánjargâ2.
+Puvráánjargâ2 (SA 1964) Niemeke Nitsi-
+järvessä Kiertoniemen luoteiskulmalla Harju-
+niemen talon kohdalla.
+Inarinsaamea: puvráá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta puvre
+= koju > kojusen, turvemaja > turvemajasen,
+puura > puurasen (esim.
+lammassuoja), njargâ
+Niemessä on pidetty Harjuniemen lam-
+paita, ja siellä on ollut myös pieni lammassuoja.
+Pyhäjärvenlompolat - Paseluobbâleh
+(3843 1, HTV) Kolme lompolaa Inarijärven Lus-
+manuoraan laskevassa Pasejuuvâš-joessa: Vye-
+lemus Paseluobâl, Koskâmus Paseluobâl ja Paje-
+mus Paseluobâl.
+"Paseluobbâlah".
+Pyhäjärvenoja (MML) Puro Pyhäjärvestä
+Nellimjärveen.
+Pyhäjärvet - Pasejäävrih (3843 1, 3834)
+Kaksi kapeaa järveä Inarijärven Lusmanuoran
+etelärannalle laskevassa Pasejuuvâš-joessa: Py-
+häjärvi - Pajebuš Pasejävri ja Alimmainen Py-
+häjärvi - Vyelebuš Pasejävri.
+kuuluvat myös Pasejuuvâš 'Pyhäoja', Pyhäjär-
+venlompolat - Paseluobbâleh, Vyelemus Pase-
+luobâl 'Alimmainen Pyhälompola', Koskâmus
+Paseluobâl 'Keskimmäinen Pyhälompola' ja Pa-
+jemus Paseluobâl 'Ylimmäinen Pyhälompola'.
+Pyhäjärvi1 - Pasejävri1 (3842 2) Pyhävaa-
+ran1 itäpuolella.
+Suora suomennos Inarinsaa-
+Pyhävaara1 - Pasevääri 1.
+Pyhäjärvi2 - Pajebuš Pasejävri (3834)
+Lusmanuoran eteläpuolella olevista kahdesta
+Pyhäjärvestä ylempi.
+inarinsaamesta: pajebuš = ylempi.
+Pyhäniemi - Pasenjargâ (3834) Niemi
+Nangujärven pohjoispään itärannalla.
+Kuohânnjargâ, joka ei ole enää käytössä, ks.
+Pyhävaara1 - Pasevääri1 (3842 2) Parta-
+kosta1 3 km pohjois-luoteeseen.
+myös Pyhäjärvi1 - Pasejävri 1.
+Pyhävaara2 - Paseváárááš1 (LL 1977)
+Konesjärven lounaispäästä 4,5 km lounaaseen.
+Pyhävaara3 - Paseváárááš2 ~ Pase­
+vääri2 (TII 1963, SA 1964) Sarmijärvestä1 4 km
+Inarinsaamen ensimmäinen nimi on
+kuuluvat myös Pyhäjärvinen - Pasejáávráš,
+Pasevarijkoskâsâšjáávráš, Pyhävaarat - Pas-
+váárááh ja Palo-Pyhävaara - Puállâm Pasevää-
+ri ~ Ruávivääri 1.
+Pyhävaarat - Paseväärih ~ Pasváá­
+rááh (YAS) Kaksi vaaraa Sarmijärvestä1 5 km
+koilliseen: Pyhävaara3 - Paseváárááš2 ~ Pase-
+vääri 1 ja Palo-Pyhävaara - Puállâm Pasevääri.
+Pyrstölahti (3843 1) Inarijärven lahti Ter-
+vasaaren etelärannalla.
+pyrstö.
+Pyssynvääntämäselkä - Pissopuun­
+njâm siälgáš (4822 2+4824 1) Ahmajärvien
+ja Piärtušmjävri2-järven välissä.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: siälgáš
+= deminutiivimuoto sanasta selgi = selkä > sel-
+känen.
+Pystytaivaljärvi - Ciägumyetkijävri -
+Ceäggmue't³³jäu'rr (4911 2, MML) Taival
+Suolisjärvestä 2 km pohjois-koilliseen.
+Pystyvaaranjärvi (3832) Järvi Nanguvuo-
+non koillispuolella sijatsevasta Laitavaarasta
+3 km itä-koilliseen.
+Pystövaara1 - 'uhâvääri3 ~ 'uhâváá­
+rááš2 (3834, TII 1963) Vaara Sarmijärven1
+Markittaniemestä 7 km itään.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: "uhâ =
+attribuuttiimuoto sanasta "uuhâl = terävä (kär-
+jestään).
+Inarinsaamen rinnakkaisnimi deminu-
+Pystövaaranjärvi - 'uhâvärjävri ja 'uhâvärjeg-
+gi.
+Pystövaara2 (3832) Terävähuippuinen vaa-
+ra Nanguniemessä Romojärven kaakkoispuolel-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pystövaaran-
+autto.
+Pystövaaranautto (LL 1981) Pieni suo
+Nanguniemen länsilaidalla olevan Pystövaaran
+Pystövaaranjärvi - 'uhâvärjävri
+(3834) Sarmijärven1 itäpuolella (7 km) sijaitse-
+van Pystövaaran1 länsipuolella.
+Pystövaara1.
+Pyttylän Jussin lahti (3841 1) Pieni lahti
+Vuontisjärven länsirannalla Isosaaresta luotee-
+Pyydyssaari - Pivdussuálui (EA) Ina-
+rijärven saari Ukonselän1 pohjoispäässä Hieta-
+Pyykkilautamäki (RP 1991) Härkävaa-
+ran3 pohjoisrinteellä valtatie 4:n kohdalla.
+Tie
+ylitti paikalla kolme perättäistä kumparetta en-
+nen maantien korjaamista nykyiseen muotoon.
+Rinnettä kutsuttiin myös Lohiportaiksi, ja mo-
+net autot haaveroivat siinä.
+Pyöriä Kiertusjärvi - Jurbâ Kiärdus­
+jävri (4812) Sulkusjärven1 pohjoisosan itäpuo-
+lisista Kiertusjärvistä läntisin.
+Pyöriä Kortejärvi (3833+4811) Kortejär-
+vistä2 läntisin Kolmoslompolasta 1 km itään.
+Pyöriälampi (4812) Lampi Sulkusjärven1
+koillispuolella sijaitsevasta Siskelijärvestä3 ~
+Isosta Siskelijärvestä 2 km itään.
+seen kuuluu myös Pikku-pyöriä, joka on lampi.
+Pyöriäniemi2 (MML) Paavisvuonon kaak-
+koispuolella sijaitsevan Nuottamajärven2 koillis-
+rannan niemi.
+Pyöriävaara1 - Jurbâváárááš1 (3823 2,
+LL 1977) Solojärven pohjoispuolella sijaitsevan
+Nuppavaaran pohjoispuolella.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pyöriä-
+vaaranjärvi.
+Pyöriävaara2 (MML) Pieni vaara Inarin
+kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitsevasta Uru-
+vaarasta 0,5 km länsi-lounaaseen.
+Pyöriävaaranjärvi (3823 2) Solojärven
+pohjoispuolella sijaitsevan Pyöriävaaran länsi-
+Jurbâvááráájáávráš.
+Pyöriävaa-
+ra1.
+Pähtinjargâ1 - Pä'httnjargg (VS) Inari-
+järven niemi Vironiemen päässä.
+ja koltansaamea: pähti - pä'htt = pahta, njar-
+gâ - njargg = niemi.
+Pahtalahti1.
+Päiväpuolijärvi - Peeivišvááráájävri
+(LL 1977) Pieni järvi Juutuan Pitkäsuvannon
+Päiväpuolivaara.
+Päiväpuolivaara - Peeivišváárááš (LL
+1977) Pieni vaara Juutuan ja Päiväpuolijärven
+inarinsaamesta: peeiviš = deminutiivimuoto sa-
+nasta peivi = päivä > päiväsen, váárááš = demi-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Päiväpuolijärvi
+- Peeivišvááráájävri ja Päiväpuolivaaranoja -
+Peeivišvááráájävrjuuvâš.
+Päiväpuolivaaranoja - Peeivišvááráá­
+jävrjuuváš (LL 1977) Puro Päiväpuolijärvestä
+Juutuan Pitkäsuvantoon.
+inarinsaamesta: vááráá = deminutiivinen gene-
+Päiväsaari - Peivilássá (EA) Pieni saari
+Inarijärvessä Kalkusaaren länsipuolella.
+lássá = laassa eli luoto.
+Päkkäri (MML) Pieni korkeahko saari Ina-
+rijärven Naarassaaresta 1,2 km itä-kaakkoon.
+Mahdollisesti johdos suomen kielen sanasta
+päkkärä, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä.
+Pälgispohe ~ Pägispuvvááš (SA 1964,
+HTV) Salmi Inarijärvessä Tervasaaren ja Tiais-
+Inarinsaamea: pälgis = yhdys-
+osalyhentymä sanasta päälgis = polku, pohe =
+kapeikko, puvvááš = deminutiivimuoto samasta
+sanasta.
+Pälgispovváásuolluuh (AWG 1901) Saa-
+riryhmä Inarijärvessä Leviä Petäjäsaaren itä-
+puolella Petäjäsaarensalmen koillispäässä.
+Pälgispovvááš, povváá = deminutiivinen genetii-
+vimuoto sanasta pohe = kapeikko > kapeikkoi-
+sen, suolluuh = monikkomuoto sanasta suálui
+= saari > saaret.
+Pälgispovvááš (AWG 1901) Kapeikko Le-
+viä Petäjäsaaren ja sen itäpuolella sijaitsevien
+Pälgispovváásuolluuh-saarten välissä.
+Pälgispohe,
+povvááš = deminutiivimuoto sanasta pohe = ka-
+peikko > kapeikkoinen.
+myös Pälgispovváásuolluuh.
+Pänttärinlampi - Pänttäriluubbâl
+(MML 2006) Lampi Sevettijärven Kärnälom-
+polasta 3 km itään.
+Koltansaamennos suomen
+kielestä tai suomennos koltansaamesta.
+Pänttäri
+= pänikkä tai ämpäri.
+Pässijärvi - Vierccâjáávráš (3841 1) Pie-
+ni järvi Vuontisjärven pohjoispäästä 3 km itään.
+myös Pässivaara.
+Pässivaara - Vierccâvääri (3841 1) Pie-
+ni vaara Vuontisjärven pohjoispäästä 2,5 km
+Pätsikotajärvi - Pää""imkuátjävri -
+Pää""amkue'ttjäu'rr (4911 2, MML) Järvi
+Vätsärissä Vainosjärven lounaispuolella.
+haanjohtava suomennos inarinsaamesta ja suo-
+ra koltansaamennos inarinsaamesta: pää""im
+- pää""am = aktiomuoto verbistä pää""i˜ -
+pää""ad = ampua > ampuminen > ampuma,
+kuát - kue't = yhdysosalyhentymä sanasta kuáti
+- kue'tt = kota.
+Pääansajänkä (3831) Pieni suo Kerttuojan
+(kylä) koillispuolella sijaitsevien Joukhaisnuppu-
+lan ja Välipään2 välissä.
+Päänalusjänkä (3841 1) Pieni suo Tuulis-
+päitten lounaispuolella "Suurimman Tuulispään
+alla".
+Tuulispäät.
+Päänpyörittäjä - Artsuálui (3841 2, ES)
+Pyöreä saari Varttasaaresta 1 km itään.
+suomenkielisen merkityksen kerrotaan johtu-
+van siitä, että saari sitä lähestyttäessä on joka
+puolelta samannäköinen ja ikäänkuin pakot-
+taa tämän tästä kääntämään päätä eli "pyö-
+rittämään".
+Inarinsaamen nimiselvitys: art =
+yhdysosalyhentymä tuntemattomasta sanasta,
+Päänvääntämäluoto - Uáivipuun­
+njâm láássáš - Uáivipuunnjâmlássá (TII
+1963, JP) Pieni saari Inarijärvessä Pisteriniemen
+eteläkärjestä 2 km etelä-lounaaseen.
+Saaresta on kirjoitettu
+kaksi tarinaa: A. V. Koskimiehen ja T. I. Itko-
+sen (1978) kirjassa Inarinlappalaista kansan-
+tietoutta (s. 308 - 309) kerrotaan Laurukaisen
+(saamelaisten sankarihahmo vainolaisajalla)
+kyydinneen vainolaisia "halki Inarijärven", jol-
+loin tuli saari Vasikkaselän länsipuolella (todel-
+lisuudessa saari on Vasikkaselän pohjoislaidal-
+la).
+Laurukainen kehotti heitä luodolle syömään
+hilloja ja kun he riensivät marjoja poimimaan,
+niin hän itse sillä välin työnsi veneet vesille ja
+hyppäsi itse viimeiseen veneeseen.
+Viikon pääs-
+tä Laurukainen kävi heitä katsomassa:
+"eivät jaksaneet muuta, kuin päätänsä
+pyörittivät ja irvistelivät.
+Yhä vieläkin tuo-
+ta saarta kutsutaan Päänvääntämäluodoksi
+(laassaksi) ".
+Toisinto vainolaisten näännyttämyskerto-
+muksesta on saman kirjan sivuilla 312 - 313, jossa
+vainolaisten sijalla ovat karkulaiset, mutta op-
+paana on Laurukainen.
+Tapausten kulku on yh-
+teneväinen em.
+kertomuksen kanssa muilta osin,
+paitsi että tässä kertomuksessa saaren nimeksi
+tuli Uáivipunjâdimsuálui = Päänvääntelysaari.
+Pääsaarensalmi1 - Uáivi"uálmi1 (3843 1,
+SA 1964) Salmi Inarijärvessä Tervasaaren ja
+Pääsaaren välissä.
+suomennos inarinsaamesta: uáivi = pää, "uál-
+mi = salmi.
+Pääsaari.
+Pääsaarensalmi2 - Uáivisuolluu "uál­
+mi ~ Uáivi"uálmi2 (3841 1, EA) Salmi Ina-
+rijärvessä Ukonselän1 itälaidan Pääsaarten ja
+Ciähásuálui-saaren välissä.
+Pääsaaret.
+Pääsaarenvuopaja - Uáivivyeppee
+(3843 1, SA 1964) Vuopaja Inarijärvessä.
+paja pistää lännestä Pääsaaren2 lähes poikki.
+rinsaamesta: uáivi = pää, vyeppee = vuopaja.
+Pääsaari2.
+Pääsaaret - Uáivisuolluuh (3841 1) Saaria
+Inarijärvessä Ukonselän1 itälaidalla.
+luu myös Pääsaarensalmi2 - Uáivisuolluu"uálmi
+~ Uáivi"uálmi2.
+Pääsaari1 (3832) Saari Nanguvuonossa Ir-
+vasaarten lounaispuolella.
+Pääsaari2 - Uáivisuálui (3843 1) Inari-
+järven saari Tervasaaren luoteispuolella.
+kuuluvat myös Pääsaarensalmi1 - Uáivi"uálmi 1
+ja Pääsaarenvuopaja - Uáivivyeppee.
+Pönttöjärvi1 - Vuvddjäu'rr (MML 2006)
+Kaksiosainen järvi Vätsärissä Suolisjärven poh-
+joispäästä 0,5 km pohjois-koilliseen.
+Pönttöjärvi2 - Vuovdâjáávráš (SA
+1964) Sulkusjärven1 Kirkaslahden pohjukasta
+0,5 km etelään.
+Pöykkäjärvenniemi - Pevkkjävrnjar­
+gâ (JAM 2003) Niemi Hietaojan ja Nanguvuo-
+noon laskevan Naajoen ~ Nangujoen välissä.
+Pöykkäjärvi.
+Pöykkäjärvi - Pävkkyjävri ~ Pevkk­
+jävri (TII 1963, JAM 2003) Naajoen ~ Nan-
+gujoen alimmainen lompola ennen Könkään-
+järveä.
+pävkky = mahdollisesti johdos verbistä pävkki˜
+= paukkua (esim.
+aseesta), pevkk = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta pevkki˜ = paukkua (asees-
+ta).
+Lompola on noin 500 m kanttiinsa, ja siihen
+laskee kaksi jokea ja lähtee yksi joki.
+la on ilmeisesti keväisin runsaslintuinen, joten
+suustaladattavat lienevät paukkuneet.
+Toinen
+mahdollisuus on se, että nimi tulisi riekon ään-
+telystä "peukka-peukka".
+Nimi on vanha, kos-
+ka jo Jacob Fellman (1795 - 1875) kirjoitukses-
+saan Lapponica eli Fellmanin kokoelma III, s.
+323 kirjoittaa: "Nangujok ut från Matjaure och
+rinner genom Päykkyjaure ut i Nanguvuono"
+Pöykkäjärvenniemi - Pevkkjävrnjargâ.
+R
+Raanulahti - Ráánuluohtâ ~ Ráánluohtâ
+(3843 1, HTV, YAS) Inarijärven lahti Paatsvuo-
+non pohjoispuolella.
+Mahdollisesti mukaelma,
+mutta saattaa olla suomennoskin inarinsaa-
+Raappastaipaleenjoki (3832) Joki Vasa-
+moroston ja Katosselän välissä.
+nimi on todennäköisesti Räpismuá˜háájuuvâš,
+koska määriteosa "raappas" on mukaelma ina-
+rinsaamen sanasta rääpis = kivikkoinen.
+Radiokämppäjärvi (SA 1964) Pieni jär-
+vi Silkevaaran eteläpuolella.
+on ollut savottakämppä 1920 - 1930-luvuilla ja
+kämpässä on ollut radio.
+Järven inarinsaamen
+nimeksi on laitettu Mokkejáávráš 'Mukkajärvi-
+nen', mutta koska järvi on suora, se ei voi olla
+sen nimi.
+Noin 0,3 km siitä koilliseen on pie-
+nempi lampi, jossa on mutka ja se ilmeisesti on
+Mokkejáávráš3.
+Raesaaret - 'uormâssuolluuh (3841 2)
+Puolenkymmentä saarta Inarijärvessä Hoikka
+Petäjäsaaren itäpuolella.
+Suora suomennos poh-
+joissaamesta.
+Raitiojärvi (MML 2006) Järvi Vätsärin
+Hiävušuáivi-tunturista 1 km länsi-luoteeseen.
+Raitio = palkattu poropaimen.
+Raja­Joosepin rajanylityspaikka
+(RVL) Luton pohjoispuolella.
+Raja­Jooseppi1 (3833+4811) Vanha tupa Lu-
+ton pohjoisrannalla 0,5 km Venäjän vastaiselta
+valtakunnan rajalta länteen.
+Tuvassa on asu-
+nut Parkanosta Inariin muuttanut Josef Sallila
+kuuluvat myös Joosepinvaara, Raja-Jooseppi2 -
+Räji-Joovsep (rajavartioasema) ja Raja-Joosepin
+rajanylityspaikka Venäjän vastaisen valtakun-
+nanrajan tuntumassa, jossa on mm.
+tulliasema
+ja rajavartioston toimipiste.
+Raja­Jooseppi2 - Räji­Joovsep - Ráji­
+Jovsset (3833+4811) Rajavartioasema 6,5 km:n
+päässä Venäjän vastaisesta valtakunnan rajas-
+Suora inarinsaamennos ja pohjoissaamen-
+Raja-Joo-
+seppi1.
+Rajajärvi - Rádjejávri - Raajj­jäu'rr
+(4914 1) Pieni järvi Norjan vastaisella valta-
+kunnanrajalla Näätämön kylästä 2,5 km etelä-
+nos pohjoissaamesta tai suora pohjoissaamen-
+Raja­Kapperijärvi (MML) Norjan vas-
+taisella valtakunnanrajalla Rajavaarasta 2 km
+Uudisnimi, koska Nuorttiimus Kappeer-
+jävri eli 'Itäisin Kapperijärvi' on nimetyn järven
+Rajakoski (3833+4811) Lutossa Mäskivaa-
+ran lounaispuolella Sodankylän vastaisella kun-
+nanrajalla, josta nimi.
+Rajalammet (3833+4811) Neljä lampea
+peräkkäin Venäjän vastaisella valtakunnanra-
+jalla Luton ja Raja-Joosepin rajanylityspaikan
+Rajankangas (3832) Asuinalue Ivalon taa-
+jamasta 2 km etelään läheisen Rajavartioston,
+nyk.
+Rajavartioalueen johtopaikan mukaan.
+Rajavartiosto.
+Rajapää - Räjiuáivi - Raa'jjvuei'vv
+- Reaisaguorra (4913 1, JM, SA 2000) Tunturi
+Norjan vastaisella valtakunnanrajalla.
+Tunturi
+on suurimmalta osaltaan Norjan puolella.
+Vuon-
+na 1744 - 1745 nimi on kirjoitettu Reisegie˜gi
+Vuonna
+1826 nimi on kirjoitettu pohjoissaamelaisittain
+Reisaguorra ja Reisa­oive "Raivikifwi" (T.
+Myös Suomen yleiskar-
+tassa vuodelta 1908 nimi on pohjoissaamelaisit-
+tain Reisaguorra: reisa = tuntematon sana,
+mutta voisi hyvinkin tarkoittaa pohjoissaamen
+sanaa reaisu tai samaa tarkoittavaa inarinsaa-
+men sanaa reisu = reissu, matka, retki, guorra
+= vierusta.
+Nykyinen nimi on suora suomennos
+inarinsaamesta tai suora inarinsaamennos suo-
+men kielestä ja suora koltansaamennos suomen
+ta: voo˜âš = deminutiivimuoto sanasta vo˜˜â =
+matala puuton vaara tunturissa.
+Paikka lienee
+saanut nimensä nykyisen koillisrajan vahvis-
+tamisen jälkeen eli vuoden 1826 jälkeen, jol-
+loin Venäjän ja Norjan yhteisesti omistama ns.
+"Fællesdistriktet" (yhteisalue) jaettiin ja raja ve-
+dettiin aina Muotkavaaraan saakka (J. E. Ros-
+bergin kirja LAPPI v:lta 1911).
+Rajavartiosto - Räjikosáttâh - Rádje­
+gosáhus (3832 2) Ivalon taajaman eteläpuo-
+Inarinsaamennos ja pohjoissaamennos
+Rajankangas.
+Rakkalampi (MML) Lampi Venäjän vas-
+taisella valtakunnanrajalla Paatsjoesta 3 km
+Rakkilsuolluuh (AWG 1901) Kaksi saarta
+Inarijärvessä Hoikka Petäjäsaaren eteläosasta
+0,7 km itään.
+Inarinsaamea: rakkil = tuntema-
+ton sana, suolluuh = monikkomuoto sanasta
+Toinen Rakkil-alkuinen nimi-
+rypäs sijaitsee Sammuttijärven pohjoispään itä-
+Rannimmainen Reposaari (3841 2) Ka-
+sariselän koilliskulman Reposaarista koillisin
+Rannimmainen Siltasaari (RP 1990)
+Saari Inarijärvessä Viimassaaren kaakkoispuo-
+Siltasaaret.
+Rankaniemi - 'uuskâšnjargâ (3842 2)
+Niemi Nitsijärven länsirannalla.
+tava suomennos inarinsaamesta: "uuskâš =
+lisku.
+Mikäli niemen inarinsaamen nimi olisi
+Cuuskâšnjargâ, silloin suomenkielinen nimi oli-
+si suora suomennos inarinsaamesta: cuuskâš =
+deminutiivimuoto sanasta cuskâ = mäntypölk-
+ky, josta on kuorittu pettu pois (ranka).
+Rantatupajärvi - Riddotupejävri
+(3843 1) Kessivuononkaidan pohjoisosan län-
+silaidalla vajaan kilometrin päässä Inarijärven
+Joutolahdesta koilliseen.
+Rapalompola (MML) Lompola Nangu-
+järven pohjoispuolella sijaitsevasta Saiholom-
+polasta 0,5 km koilliseen.
+Rapaniemi - Lu""povváánjargâ ~
+Njetti "uálmnjargâ (MV 2003, MML) Niemi
+Sulkusjärven1 Rapasalmen2 itäpuolella.
+teosaltaan epätarkka suomennos inarinsaames-
+Rapasal-
+mi2, povváá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta pohe = kapeikko > kapeikon.
+Rapasalmensaari (3841 1) Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevan Pikkujoenjärven kolman-
+neksi pohjoisin saari.
+Rapasalmi1 (3841 1) Salmi Pikkujoenjär-
+vessä sijaitsevan Rapasalmensaaren ja mante-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ra-
+pasalmensaari.
+Rapasalmi2 - Lu""povvááš ~ Njetti­
+"uálmi (MV 2003, MML) Salmi Sulkusjärven1
+itäosassa Venäjän vastaiselta valtakunnanra-
+jalta 3 km länteen.
+suomennos inarinsaamesta: lu"" = yhdysosaly-
+hentymä sanasta lu""â = ripuliuloste, ruikku,
+mutta myös synonyymi sanoille loka ja rapa,
+njetti = kura, loka, povvááš = deminutiivimuo-
+to sanasta pohe = kapeikko.
+kuuluu myös Rapaniemi - Lu""povváánjargâ ~
+Njetti"uálmnjargâ.
+Rapavattavaara (3841 1) Vaara Inarin
+kirkonkylän eteläpuolisen Juutuanvaaran itä-
+Rapavatta = Peräpohjolan murretta ja
+tarkoittaa pötsiä sisältöineen.
+Rappainoja (MML) Puro Rappainvaaran
+länsipuolelta Karamajärveen.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta tai päin-
+vastoin.
+Rappainvaara.
+Rappainvaara - Rappainvääri (3832)
+Vaara Paavisjärven ja Myössäjärven välissä.
+Nimen perusteella ei voida varmuudella pää-
+tellä, onko kyseessä mukaelmasuomennos ina-
+rinsaamesta vai mukaelmainarinsaamennos
+Kysymykseen saattaisi tulla
+inarinsaamen sana rappe = vaateriepu, josta
+komitatiivimuoto rappain.
+Rastapotkânâmsuálui (JMS 2005) Pie-
+ni saari Nitsijärvessä Siltasaaren ja Rovasaa-
+Inarinsaamea: rasta = poikki, pot-
+kânâm = perfektimuoto verbistä potkâni˜ =
+katketa > katkennut, suálui = saari, 'Poikkikat-
+kennutsaari'.
+Rastuvuopaja - Rastavyeppee (3843 1,
+HTV) Vuopaja Inarijärvessä Paatsvuononsuun
+pohjoispuolella Tiaisniemen etelälaidassa.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: rasta =
+poikki.
+Ratkomajärvi (4821 2) Järvi Kolmen val-
+takunnan rajalla sijaitsevasta Muotkavaarasta
+5 km länteen Sakiapetäjäjärvien ja Hukanulvo-
+majärven välissä.
+Ratsinanuora (RP 1991) Salmi Inarijärven
+Siskelivuonossa Ratsinasaaren ja Säisaaren vä-
+Rat-
+sinasaari.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Nuo-
+raniemi.
+Ratsinasaari (3841 1) Saari Inarijärven Sis-
+kelivuonossa Säisaaren luoteispuolella.
+teosassa selvästi inarinsaamelaispohja, vaikka
+sen merkitys ei olekaan tiedossa.
+seen kuuluu myös Ratsinanuora.
+Raudunkutulaassa - Rávduko˜o lás­
+sá4 (3841 1) Pieni saari Inarijärvessä Ukonselän1
+koillisosassa.
+Raudunkutusaari - Rávduko˜olássá5
+(EA) Pieni saari Inarijärvessä Ukonselän1 koil-
+lispäässä.
+inarinsaamesta: lássá = laassa.
+seen kuuluu myös Rautukutulaassa1 - Rávdu-
+ko˜olássá 4.
+Rauhastonjärvi (3832) Pieni järvi Mah-
+latin (Inarijärven suurin saari) itälaidalla Rau-
+hastonperän kohdalla.
+mahdollisesti Ravhâstuujáávráš.
+Rauhastonsaaret.
+Rauhastonperä ~ Rauhastulahti (LL
+1981, AWG 1901) Lahti Inarijärvessä Rauhas-
+tonsaarten ja Mahlatin välissä.
+nimi on mahdollisesti Ravhâstuuluohtâ.
+Rauhastonsaaret ~ Rauhastusaari
+(3832, AWG 1901) Pari saarta Inarijärvessä Kor-
+kia-Mauran ja Mahlatin välissä.
+Määriteosa on
+ilmeisesti mukaelmasuomennos inarinsaamen
+sanasta ravkkâ˜, herättää, josta genetiivimuoto
+ravhâstuu = herätyksen, joten inarinsaamen ni-
+mi olisi mahdollisesti Ravhâstuusuolluuh.
+Erään
+1800-luvun puolella kerrotun tarinan mukaan
+kuuluisa seitojen tuhoaja Päivän Olavi asui
+Maurasaaressa eli kilometrin päässä Rauhas-
+tosaarista (ks.
+Koskimies & Itkonen 1978, s.
+Tarina on laadittu kristinuskon tuke-
+miseksi, joten sillä lienee jotain tekemistä saa-
+ren (saarten) nimen syntymisen kanssa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Rau-
+hastonjärvi ja Rauhastonperä ~ Rauhastulahti.
+Raumalahti (LL 1981) Inarijärvessä Mies-
+niemen länsipäässä.
+Rautakalalampi (RP 1990) Lampi Pik-
+kujoenjärven kaakkoispuolella sijaitsevien Sot-
+kalammen ja Ahvenjärven6 välissä.
+Lammessa
+lienee kolmipiikkejä tai kymmenpiikkejä (rau-
+takaloja).
+Rautakenkävaara - Ryevdikamuv­
+váárááš (SA 1964) Pieni vaara Sarmijärven1
+nos inarinsaamesta: váárááš = deminutiivimuo-
+heeseen kuuluu myös Ryevdikamuvjáávráš.
+Rautakuru - Ryevdikurrâ (SA 1964)
+Syvä kalliokuru Nangujärven koillispuolella
+sijaitsevasta Isosta Pahtavaarasta 2 km itään.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Rautakuruvaara
+- Ryevdikurrvääri.
+Rautakuruvaara - Ryevdikurrvääri
+(SA 1964) Vaara Rautakurun itäpuolella.
+grafisessa karttalehdessä 3834/2003 inarinsaa-
+men nimi on virheellisesti "Ryevdikurâvääri".
+Rautakuru.
+Rautalahti - Ru'vddluhtt (MML) Pieni
+lahti Inarijärvessä Suolisvuonon länsirannalla
+Naittujärven pohjoispään kohdalla.
+Rautalampi - Vyelemus Riävdujävri
+~ Vyelemus Ryevdijävri (STK 1944, VVV,
+4812) Kontospäästä 2 km lounaaseen.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: vyelemus =
+alimmainen, riävdu = täysikasvuinen peurahir-
+vas, ryevdi = rauta.
+rinsaamen nimi Koške Ryevdijävri eli Koške
+Riävdu jävri kuuluu olla 0,5 km idempänä.
+rinsaamen ryevdi-alkuiset nimet Kontospään ~
+Konnostunturin eteläpuolella, vaikka pidempään
+ovatkin olleet käytössä, olisi syytä vaihtaa alku-
+peräisiin riävdu-alkuisiin nimiin.
+Rautaperäjärvi - Ryevdipohjävri -
+Ruovdebogijávri (3933 1) Suurehko järvi Se-
+vettijärvelle johtavan maantien luoteispuolella.
+Määriteosaltaan harhaanjohtava suomennos ja
+suora pohjoissaamennos inarinsaamesta: poh =
+yhdysosalyhentymä sanasta pohe = kapeikko,
+niva.
+Rautaportti1 - Ryevdiporttâ (3843 1,
+SA 1964) Kapea kuru Inarijärven Tervavuo-
+non pohjoispuolella sijaitsevien Visavaaran ja
+Kiimasvaaran välissä.
+Rautaportti2 - Ryevdiuksâ (SA 1964)
+Kallioinen kapeikko Nellimjärven Pahtalahden
+inarinsaamesta: uksâ = ovi.
+kuuluvat myös Rautaportinlahti - Ryevdipot-
+tâ ja Ryevdijávrááh.
+Arkeologi Eija Ojanlatva
+(2007) kirjoittaa seuraavasti:
+"Jylhäpiirteinen Rautaportinlahti on muo-
+dostunut peruskallion repeämään ja vain
+kapea maakannas erottaa sen Inarijärvestä.
+Kallioseinämän korkeus on noin 15 metriä.
+Kannaksella kulkevan Jäämerentien puolus-
+taminen oli sotien aikana oleellista, minkä
+vuoksi myös lahden länsipuoli linnoitettiin
+ensin suomalaisten toimesta.
+saksalaiset täydensivät talvisodan aikana
+aloitettua linnoitustyötä.
+Pesäkkeet kiertävät
+lahden vastapuolella kohoavien rinteiden jyrk-
+kiä reunamia."
+Rautiovaara - Rävdeeváárááš (TII
+1963) Pielpajärvistä 1,5 km lounaaseen.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: rävdee =
+seppä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Rävdee-
+vááráátupekieddi.
+Rautujärvenoja - Rávdujävrjuuvâš
+(LL 1978) Pieni joki kahden lammen kautta
+Ukonjärven1 pohjoispuolella sijaitsevista Rau-
+tujärvistä Nuottamajärveen2.
+Rautujärvet.
+Rautujärvenpää (3832) Vaara Tuulisjär-
+Tuulisjärvi ~
+Iso Rautujärvi.
+Rautujärvenvaara - Rávdujävrvääri
+(LL 1978) Vaara Ukonjärvenperän ja Rautujär-
+Vaaran ylitse kulkee Nuottamajär-
+velle2 johtava maantie.
+Rautujärvet - Rávdujäävrih ~ Rávdu­
+jávrááh (3832, LL 1978) Kaksi järveä Nuot-
+tamajärven2 ja Ukonjärven1 välissä.
+karttalehdessä 3832/2001 inarinsaamen nimi
+virheellisesti "Rávdujäävrin" (painovirhe).
+miperheeseen kuuluvat myös Rautujärven oja -
+Rávdujävrjuuvâš ja Rautujärvenvaara - Rávdu-
+jävrvääri.
+Rautujärvi1 - Rávdujävri1 - Räudd­
+perältä 2 km pohjois-luoteeseen.
+nos ja koltansaamennos inarinsaamesta.
+Rautujärvi2 - Rávdujävri2 (3823 2, LL
+1977) Pieni järvi Inarin kirkonkylän länsipuolel-
+la sijaitsevan Ilkiävaaran pohjoispuolella.
+kuuluu myös Rautuvaara - Rávdujävrváárááš.
+Rautujärvi3 - Rávdujáávráš2 (3832) Pie-
+ni järvi Ronkajärvestä 1 km pohjoiseen.
+Rautuoja ja Rautupää - Rávduáiváš.
+Rautukumpu (4911 2) Talo Sevettijärven
+Rautukutulaassa1 - Rávduko˜olássá4
+(3841 2, AS) Pieni saari Inarijärvessä Repo-
+saarten lounaispuolella.
+rinsaamesta, koska laassa on vakiintunut pe-
+räpohjolan murteeseen inarinsaamen sanasta
+lássá = luoto eli laassa.
+Rautukutusaaret - Rávduko˜o suol­
+luuh (3841 2, VA) Monta pientä saarta Inarijär-
+vessä Kasariselän itälaidalla Koutukinsaaresta
+1 km luoteeseen.
+Rautulaassa - Rávdulássá (3841 2, ES)
+Pieni saari Inarijärvessä Kovasaarten ja Tave-
+ta, koska laassa on vakiintunut peräpohjolan
+murteeseen inarinsaamen sanasta lássá = luoto.
+Rautulaassat - Rávdulássááh (3843 1)
+Monta pientä saarta Inarijärvessä Mannersaa-
+ren eteläpuolella.
+Suomennos inarinsaamesta,
+koska laassa on vakiintunut peräpohjolan mur-
+teeseen: lássááh = luodot.
+Rautuoja (RP 1993) Puro Rautujärvestä3
+Ronkajärveen.
+näköisesti Rávdujávráájuuvâš.
+Rautujärvi3.
+Rautupää - Rávduáiváš (TII 1963) Ni-
+mettömän Rautujärven ja Ahven-Rautujärven
+inarinsaamesta: uáiváš = deminutiivimuoto sa-
+nasta uáivi = pää > päänen.
+Rautusalmensaari - Rávdu"uálm­
+suálui ~ Ollâsuálui (3843 1, SA 1964, HTV)
+Terävähuippuinen saari Inarijärvessä Nellim-
+vuononsuun eteläpuolella.
+Rinnakkaisnimen määriteosa-
+selitys: ollâ = attribuuttimuoto sanasta olluv =
+korkea.
+Rautusalmi - Rávdu"uálmi (HTV)
+Salmi Inarijärvessä Nellimvuonon suulla Rau-
+tusalmensaaren ja Käärmeniemen välissä.
+heeseen kuuluu myös Rautusalmensaari -
+Rávdu"uálmsuálui.
+Rautuvaara1 (MML 2006) Matala vaa-
+ra Rávdujáávráš-järven eteläpuolella.
+saamen nimi on todennäköisesti Rávdu jávráá-
+váárááš.
+Rautuvaara2 - Rávdujävrváárááš (LL
+1977) Vaara Juutuan luoteispuolella sijaitsevan
+Rautujärven2 länsipuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: jävr =
+= järvi > järven, váárááš = deminutiivimuoto
+sanasta vääri = vaara > vaaranen, 'Rautujär-
+venvaaranen'.
+Rautujärvi2.
+Ravirata (3832) Ivalon taajaman koillis-
+puolisen Mellanaavan eteläpuolella.
+Rávdujáávráš1 (4911 2) Pieni järvi Sevet-
+tijärven eteläpuolella.
+Inarinsaamea: rávdu =
+rautu, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Rávduko˜olássá1 (JP) Pieni saari Inari-
+järvessä Kauhalahden Korkvyeppee-vuopajan
+suun koillispuolella.
+Inarinsaamea: rávdu = rau-
+tu, ko˜o = kutu, lássá = luoto eli laassa.
+Rávduko˜olássá2 (JP) Pieni saari Inarijär-
+ven Kauhalahdessa Kettuniemen eteläosan koh-
+Rávduko˜olássá1.
+Rávduko˜olássá3 (AS) Pieni saari Nitsijär-
+vessä 'olâ"uoppâmnjargâ-niemen eteläpäästä
+Reatkája (SA 1963) Puro Vuáskujáávráš-
+järvestä Vaasselijärveen.
+Pohjoissaamea:
+reatk = yhdysosalyhentymä sanasta reatká =
+kataja, ája = puro.
+Reeskajärvet - Riäskájávrááh (YAS)
+Kaksi pientä järveä Ikkerinvuonon suulta
+mennos inarinsaamesta: jávrááh = deminutii-
+vinen monikkomuoto sanasta jävri = järvi >
+Reeskalahti - Riäskáluohtâ (TII 1963)
+Lahti Inarijärvessä Nanguniemen pohjoispään
+kohdalla Nanguvuonon koillisrannalla.
+kuuluu myös Reeskasaari - Riäskásuáloi.
+Reeskasaari - Riäskásuáloi (YAS) Pie-
+nehkö saari Inarijärvessä Nanguvuonon Rees-
+kalahden eteläpuolella.
+Reeskalahti.
+Reikäkivisalmi - Räigkiä˜gáá"uálmi
+(EA) Salmi Inarijärvessä Haapasaaren ja Muu-
+rahaisniemen välissä.
+ka suomennos inarinsaamesta: kiä˜gáá = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta ke˜gi = kivi
+> pienen kiven.
+Reposaaret - Rippsuolluuh (3842 2)
+Saariryhmä Inarijärvessä Kasariselän pohjois-
+mesta: ripp = yhdysosalyhentymä sanasta rippâ
+= rikka: vesikasvi, esim.
+vesileinikkö (T. I. Itko-
+Rannimmainen Reposaari, Keskimmäinen Re-
+posaari ja Selkä-Reposaari.
+Repoäijän Kolmihokka (MML) Jyrk-
+kärinteinen juppura Inarin kirkonkylän etelä-
+puolella sijaitsevan Ronkajärven pohjoispäästä
+1,3 km itään.
+Repoäijä lienee Repojoella asunut
+mies.
+Repšnjaargâš (ERA 2004) Pieni niemi
+Kaapin Matti -talosta 0,4 km länteen.
+Repš = yhdysosalyhentymä sanasta repši˜
+= räpsähdellä (silmistä), njaargâš = deminutiivi-
+muoto sanasta njargâ = niemi > nieminen.
+myös Rääpystikka.
+Retsamojänkä (RP 1990) Pieni suo Retsa-
+mojärvien lounaispuolella.
+on todennäköisesti Re"itimjiägáš.
+Retsamojärvet.
+Retsamojärvet - Re"itimjávrááh
+(3841 1) Kolme pientä järveä Ison Luosmajär-
+saamesta: re"itim = aktiomuoto verbistä re"isti˜
+= nauraa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ret-
+samojänkä, Retsamo-oja ja Retsamovaara -
+Re"itimvääri ~ Re"itimváárááš.
+Retsamo­oja (RP 1990) Puro Retsamojär-
+vistä Jiersseejuuvâš-jokeen.
+Retsamovaara - Re"itimvääri ~ Re"i­
+timváárááš (TII 1963) Vaara Retsamojärvien
+Riekkojärvi (3833+4811) Pieni järvi Kat-
+takaidan koillispuolella.
+todennäköisesti Riävskájävri.
+Riekkolahti - Riävskáluohtâ (MV
+2003) Sulkusjärven1 itärannalla Riekkosaaren
+Riekkoniemi.
+Riekkolompola - Riävskáluobâl (3834)
+Lompola Sulkusjoessa Ahvenjärven12 kohdalla.
+Riekkoniemi - Riävskánjargâ (YAS)
+Sulkusjärven1 itärannan läntisin niemi.
+kuuluvat myös Riekkolahti - Riävskáluohtâ ja
+Riekkosaari - Riävskásuálui ~ Riävskáláássáš.
+Riekkopalo (3833+4811) Kattajärven2 koil-
+lispuolella sijaitsevan Riekkojärven lounaispuo-
+Riekkosaari - Riävskásuálui ~ Riävs­
+káláássáš (4812, MV 2003) Pieni saari Sul-
+kusjärven1 länsirannalla.
+saamesta: láássáš = deminutiivimuoto sanasta
+lássá = luoto > luotonen, laassa > laassanen.
+Riekkolahti.
+Riekkovaara (3833+4811) Kattajärvestä2
+3,5 km koilliseen.
+näköisesti Riävskávääri.
+luvat myös Riekkojärvi ja Pikku Riekkolampi.
+Riemnjnargii"uálmi (JP) Salmi Inarijär-
+vessä Kettuniemen ja Reposaarten välissä.
+rinsaamea: riem = genetiivinen yhdysosalyhen-
+tymä sanasta riemnjis = kettu > ketun, njargii =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta njargâ =
+niemi > niemisen, "uálmi = salmi.
+Riemnjargiivyeppee (JP) Inarijärven lahti
+Kettuniemen eteläpäässä.
+Riemnjnargii"uálmi, vyeppee
+Kettuniemi.
+Riita­autto (3814 2) Niitty Ivalojoen itäran-
+nalla Alasaaren ~ Syvävuopajasaaren kohdalla.
+Niityn käyttöoikeudesta lienee joskus riidelty.
+Riituneksymäjärvi - Avnii"ájádem­
+jävri (SA 1964) Pieni järvi Kuoskerniemessä.
+Avni = Aune (Agneta Yrjöntytär Sarre, 1859 -
+1952) oli naimisissa Juho Erkki Määtän (*1856
+Karungissa) kanssa, joka kutsui vaimoaan Rii-
+tuksi.
+Myöhemmin he asuivat Viekkalassa.
+Riitunsaari (LL 1981) Pieni saari Inarijär-
+vessä Nuoransuunselän kaakkoispäässä.
+Voisi
+hyvinkin olla Juho Erkki Määtän antama nimi,
+koska hän kutsui vaimoaan Aunea Riituksi ja
+asui Viekkalassa.
+Rikun Kotasaari (3841 1) Saari Inarijär-
+vessä Kapaselän eteläpäässä.
+Rippopää - Rippookee"i (EA) Viimas-
+saaren länsipää Inarijärvessä.
+mennos inarinsaamesta: rippoo = viskelijä, si-
+vuun työntelijä.
+Rippovuopaja - Rippoovyeppee.
+Rippovuopaja - Rippoovyeppee (EA)
+Vuopaja Viimassaaren länsipäässä Inarijär-
+Rippopää.
+Rippuniemi - Rippuunjargâ (2843 1)
+Inarijärven kapea niemi Kessivuonon länsi-
+rippuu = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+rippo = etana tai sanasta rippâ = rikka: vesikas-
+vi, esim.
+vesileinikkö (T. I. Itkonen 1961 s. 8).
+muli Aikion mukaan niemi on saanut nimensä
+"matomaisesta" muodostaan.
+kuuluvat myös Rippuvuono - Rippuuvuonâ ja
+Rippuvuononsaari - Rippuuvuonsuálui.
+Rippusaari - Rippuusuálui (3841 1)
+Pieni saari Inarijärvessä Siskelivuonon suulla
+Mutustelemaniemen kohdalla.
+Rippuniemi.
+Rippuvuono - Rippuuvuonâ (3843 1)
+Lahti Inarijärvessä Kessivuonon Rippuniemen
+Rip-
+puniemi.
+Rippuvuononsaari - Rippuuvuonsuá­
+lui (YAS) Saari Inarijärvessä Rippuniemen län-
+Rippu-
+Rissemoorâst (SA 1964) Risuinen vaara
+Sarmitunturin ja Talasjärvenlompolaiden välis-
+Inarinsaamea: risse = risu, moorâst = mo-
+rosto eli marasto (korkeahko koivukangas).
+pografisessa karttalehdessä 3834/2003 nimi on
+sijoitettu kilometrin verran liiaksi etelään.
+Ristâjävri (AWG 1901) Ristin muotoinen
+järvi Kirakkaniemen Paksulahden perältä
+Inarinsaamea: ristâ = risti, jävri
+Ristâluohtâ (SA 1964) Inarijärven lahti
+Kuoskerniemen länsireunalla Huutojärvestä 1,3
+Ristâjävri, luohtâ = lahti.
+Pitkän lahden perä
+on ristin muotoinen.
+Ristânjargâ (SA 1964) Niemi Nitsijärven
+itärannalla Karsikkoniemestä 0,7 km etelään.
+Ristâjävri,
+Ristisalmi.
+Ristenlampi - Ristennluobâl (YAS) Pie-
+ni lampi Kessijärven pohjoisosan länsipuolella.
+Ristenniemi,
+Ristenniemi - Ristennjargâ (YAS) Pie-
+ni niemi Kessijärven Vanhanniemen pohjois-
+ta: ristenn = yhdysosalyhentymä yhdyssanasta
+ristenni = ristiäiti (kummitäti).
+kuuluu myös Ristenlampi - Ristennluobâl.
+Ristiinamorosto - Ristinmoorâst (SA
+1964) Kolmosjärven ja Venäjän vastaisen valta-
+kunnanrajan puolessa välissä.
+epärarkka suomennos inarinsaamesta: Ristin =
+Kristiina.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ris-
+tiinamorostonjärvi - Ristinmoorâstjáávráš ja
+Ristiinamorostonoja - Ristinmoorâstjuuvâš.
+Topografisessa karttalehdessä 3834/2003 suo-
+menkielisen nimiperheen määriteosa Ristin on
+inarinsaamen muoto ja antaa siten virheellisen
+määritteen.
+Ristiinamorostonjärvi - Ristin moo­
+râst jáávráš (SA 1964) Ristiinamoroston poh-
+Tarkempi määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
+Ristiinamorosto.
+Ristiinamorostonoja - Ristinmoorâst­
+juuvâš (SA 1964) Ristiinamoroston ja Pieka-
+namoroston välistä Kivijokeen.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta juuvâš =
+Tarkempi määriteosaselitys ja nimiperhe:
+Ristijärvet (4812) Ristin muotoinen järvi
+Santapäästä 2,5 km pohjoiseen, joten nimen
+kuuluisi olla yksikkömuodossa.
+Ristijärvi1 - Ruossâjävri1 - Ruõss­
+jäu'rr (EPA, 4913 1, JM) Ristin muotoinen
+järvi Vätsärin Pikku Rovijärvestä 3 km itään.
+Ristijärvi2 - Risttjäu'rr (MML 2006)
+Ristin muotoinen järvi Vätsärissä Tuulijärven
+Ristijärvi3 - Stuorrâ Šorstijävri (4821 2)
+Järvi Rajavyöhykkeen takarajalla lähellä Venä-
+mennos inarinsaamesta: stuorrâ = attribuutti-
+muoto sanasta styeres = suuri, šorsti = tunte-
+saamenkielinen nimi on "Sorristj", jonka mää-
+riteosa saattaisi viitata sanaan sorráás = sot-
+kuinen (verkosta tai siimasta).
+kuuluvat myös Sorstivaara - Šortivääri, Sors-
+tijänkä - Šorstijeggi, Sorstijoki - Šorstijuuhâ,
+Pikku-Sorsti - Uccâ Šorstijáávráš ja Sorstiluoli-
+kot.
+Ristikuruoja - Ristinjuuvâš (MML,
+SA 1964) Puro, joka saa alkunsa Korppikuru-
+järven länsipuolella sijaitsevasta lammesta ja
+laskee Venäjälle Korppikurunojaan.
+masuomennos inarinsaamesta: Ristin = Kristii-
+na, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ =
+Ristilompola - Ristluobâl (3832, JAM
+2003) Lompola Kuivajärvenvaaran ja Kotsa-
+Lompolassa on kaksi mutkaa ja se muistuttaa
+hieman ristiä.
+Ristisalmensaarenvuopaja - Rist­
+"uálmáá suolluuvyeppee (EA) Vuopaja Ina-
+rijärvessä Pohjoisemmassa Ristisalmensaaressa.
+Ristisalmi2, "uál-
+"uálmi = salmi > salmisen.
+Ristisalmensaaret - Rist"uálmáá­
+suolluuh (3841 1) Kaksi saarta Inarijärvessä
+Pikku Kapaselän länsilaidalla.
+Ristisalmi2, "uálmáá = deminu-
+tiivinen genetiivimuoto sanasta "uálmi = salmi
+> salmisen.
+Ristisalmi1 - Ristâ"uálmi - Ristt­
+"uä'lmm (SA 1963) Salmi Nitsijärven poh-
+joisosan Lammassaaren (Iso Siltasaari) ja
+Suora suomennos ja koltan-
+saamennos inarinsaamesta.
+Salmen muoto on
+ristinomainen.
+Nykyisin salmi on kaksinker-
+tainen Ristisalmi, koska salmen itärannalle on
+pystytetty ortodoksinen risti 1980-luvun alussa
+hukkuneen Onter Fofonoffin muistoksi.
+perheeseen kuuluu myös Ristânjargâ.
+Ristisalmi2 - Rist"uálmáš (EA) Ristisal-
+mensaarten, Oklasaaren ja Salanuoranniemen
+välissä oleva Inarijärven salmi, joka on kallellaan
+olevan ristin muotoinen.
+ka suomennos inarinsaamesta: "uálmáš = demi-
+nutiivimuoto sanasta "uálmi = salmi > salminen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ristisalmensaa-
+ret - Rist"uálmáásuolluuh ja Ristisalmensaaren-
+vuopaja - Rist"uálmáásuolluuvyeppee.
+Risu­Kompsio (3833+4811) Vaara Vuoksi-
+järvestä 3 km koilliseen.
+Risuoja (RP 1991) Tuulispäitten etelärinteil-
+tä Inarijärven Siskelivuonoon.
+Risu­uitto (3932 07) Uusoppijoen vuopaja
+joen eteläpuolella.
+Ritakoski - Ryettikuoškâ (3823 2, TII
+1963) Koski Juutuassa Pitkänsuvannon ja Haa-
+pasuvannon välissä.
+rinsaamesta: ryetti = yhdysosamuoto verbistä
+ruotti˜ = nuohota.
+Risumorosto - Roossâmuáivi (3833+
+4811, STK 1929) Vaara Vuoksijärven koillis-
+roossâm = aktiomuoto verbistä rooss☠= mene-
+tellä, tehdä, uáivi = pää.
+Riukuselkä (3833+4811) Suuri vaaranse-
+länne Sodankylän vastaisella kunnanrajalla
+olevien Linjamaitten ja Luolavaaran välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Luolajärvi eli
+Riukuselkäjärvi.
+Riuruvaara - Rivruuvääri (3841 2, OA
+2004) Pieni vaara Riuruvuonon länsipuolella.
+Riuruvuopaja.
+Riuruvuono - Rivruuvuonâ (3841 2,
+SA 1963) Lahti Inarijärvessä Muurahaisniemen
+ja Riuruvaaran välissä.
+Riuruvuopaja - Rivruuvyeppee (SA
+1963) Vuopaja Riuruvuonon länsilaidalla.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: rivruu =
+deminutiivin genetiivimuoto tuntemattomasta
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Vyep-
+peejeggi, Vuopioniemi - Vyeppeenjargâ, Vuo-
+pioniemenharju - Vyeppeenjargpuol¿â, Riuru-
+vuono - Rivruuvuonâ, Riuruvaara - Rivruu-
+vääri ja Rivruuváárááš.
+Riutujärvenoja - Riävdujävrjuuvâš ~
+Ryevdijävrjuuvâš (VVV, YAS) Puro Venä-
+jän vastaisella valtakunnanrajalla sijaitsevista
+Riutujärvistä Riutulompolaan.
+Riutujärvet - Riävdujäävrih ~ Ryev­
+dijäävrih (VVV, 4812 2) Kaksi järveä Venä-
+jän vastaisella valtakunnanrajalla Kontospään
+eteläpuolella: Koške Riävdujävri ~ Koške Ryev-
+dijävri ja Rautalampi - Vyelemus Riävdujävri
+~ Vyelemus Ryevdijävri.
+nos inarinsaamesta: riävdu = täysikasvuinen
+peurahirvas, ryevdi = rauta.
+kuuluvat myös Riutulompola - Riäv duluobâl ~
+Ryevdiluobâl, Koške Riävdujävri ~ Koške Ryev-
+dijävri - Kå'š³³ Reuddjäu'rr ja Riutujärvenoja -
+Ryevdijävrjuuvâš.
+Inarinsaamen ryevdi-alkuiset
+nimet Kontospään ~ Konnostunturin eteläpuo-
+lella, vaikka pidempään ovatkin olleet jo käy-
+tössä, olisi kuitenkin syytä vaihtaa alkuperäi-
+siin riävdu-alkuisiin nimiin.
+Riutulompola - Riävduluobâl ~ Ryev­
+diluobâl (VVV, SA 1964) Kontospäältä ~ Kon-
+nostunturista 1 km lounaaseen.
+Rivruuváárááš (OA 2004) Riuruvaa-
+ran jatke pohjoiseen.
+Riuruvuopaja,
+Riämnjájeggi (SA 1964) Suo Nangujärven
+Joutavalahden perältä 1,5 km koilliseen.
+Kettujärvet, jeggi
+= jänkä eli suo.
+Riämnjájuuvâš (SA 1964) Pieni joki kol-
+men Kettujärven kautta Nangujärveen.
+Kettujärvet,
+Roggejáávráš1 (PP) Pieni järvi Rautaperä-
+järven Koivuniemi-talosta 0,8 km etelään.
+rinsaamea: rogge = kuoppa, jáávráš = deminu-
+Roironsalmi - Roiro"uálmi ~ Ruáiru­
+"uálmi (3843 1, YAS) Salmi Inarijärvessä Iso-
+Roiron ja Pikku-Roiron välissä.
+Romojärvi (3832) Pieni järvi Veskoniemes-
+tä 1,5 km itään.
+Romovaara.
+Romoniemi (3832, LL 1981) Talo ja niemi
+Romoväylän yläpään itäpuolella.
+Romopää (3831) Vaara Palkisojan kaak-
+Voisi hyvinkin olettaa nimen tul-
+leen samasta syystä kuin Romovaaran nimi.
+Romovaara (3832) Veskoniemen itäpuolel-
+la Nanguniemessä.
+Vaaran päällä on nykyään
+radiomasto: romo = johdos verbistä romottaa =
+ruskottaa, loistaa, loimottaa.
+Vaara on Vesko-
+niemen itäpuolella, josta aamu alkaa aina rus-
+kottaa.
+Toinen merkitys tarkoittaa rosoista.
+miperheeseen kuuluvat myös Pikku Romojärvi,
+Romoniemi, Romoväylä ja Romojärvi.
+Romoväylä (LL 1981) Ivalojoensuun itäisin
+haara Nanguniemen lounaiskulmalla.
+Ronkajärvi - Roggejáávráš4 (3832)
+Pieni järvi Inarin kirkonkylältä 12 km etelään.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: rogge =
+kuoppa.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ron-
+kahokka, Roggejávráávääri ja Ronkajoki -
+Roggejuuvâš.
+Järvi on vaarojen ympäröimä eli
+sijaitsee kuopassa.
+Ronkahokka (3832) Kukkula Ronkajär-
+Ronkajärvi, hokka = tuntematon
+sana, mutta tarkoittanee kukkulaa tai kumpa-
+retta.
+Ronttapuolijärvi - Ronttapie'lljäu'rr
+(MML 2006) Ruuhivaarasta 2 km itä-koilli-
+Mukaelmakoltansaamennos suomen kie-
+Määriteosan merkitys ei ole kirjoittajan
+Routasenjoki - Ryevdáájuuhâ -
+Ru'vdd jokk (4913 1, JM) Ristijärvestä1 Routa-
+senkurua pitkin Uutuanjokeen.
+mennos ja koltansaamennos inarinsaamesta tai
+Routasenkuru.
+Routasenkuru - Ryevdáákurrâ -
+Ru'vddkurr (4913 1, JM) Kanjoni Norjan vas-
+taisen valtakunnanrajan suuntaisesti Uutuan-
+joen ja Rajapään välissä.
+nos ja koltansaamennos inarinsaamesta, koska
+koltansaamen sana ru'vdd tarkoittaa rautaa ja
+se muistuttaa inarinsaamen saamaa tarkoitta-
+vaa sanaa ryevdi.
+Ilmeisesti määriteosa kuiten-
+kin pohjautuu pohjoissaamen sanaan ruovddáš
+= kapea rotko, jollainen Routasenkuru nimen-
+omaisesti on.
+Routasenjoki - Ryev dáájuuhâ - Ru'vddjokk.
+Rovajärven erotusaita - Ruávijäävri
+pygálusäi˜i (MML) Rovajärven1 luoteispuo-
+Suora inarinsaamennos suomen kielestä.
+Rovajärvi1 - Ruávijävri1 (LL 1977) Ko-
+nesjärven lounaispäästä 1,5 km etelään.
+Ro-
+vavaara.
+Rovajärvi2 - Ruávijävri2 (SA 1964) Nel-
+limin itäpuolella sijaitsevasta Ahvenjärven11 ta-
+losta 1 km pohjoiseen.
+Rovaniemi1 - Ruávinjargâ2 (SA 1964)
+Niemi Sarmijärven1 länsirannalla.
+Rovaoja (MML) Puro Rovajärvestä2 Kones-
+Ruávijuuvâš.
+Rovajärvi2.
+Rovasaari1 - Ruávisuálui1 - Ruä'vv­
+suâl (3844 1, AS, MML) Kapea saari Nitsijär-
+ven pohjoisosassa.
+Rovasaari2 - Ruávisuálui2 (3843 1, YAS)
+Saari Inarijärvessä Mannersaaren ja Tuuraki-
+vensaaren välissä.
+Rovavaara - Ruáviváárááš2 ~
+Puállâmváárááš ~ Ruávijávrááváárááš
+ven lounaispäästä 1,5 km etelään.
+Inarinsaamen toisen rinnakkais-
+nimen määritteen loppuosan selitys: jávráá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta jävri =
+järvi > järvisen, váárááš = deminutiivimuoto
+heeseen kuuluvat myös Rovaoja ja Rovajärvi
+- Ruávijävri.
+Rovekoski - Rovekuoškâ (YAS, TII
+1963) Lyhyt koski Naamajoessa Ylilompolan
+ja Mätäkivilompolan välissä.
+mennos inarinsaamesta: rove = pyöreä rulla
+tai pölkky veneen alla, kun sitä vedetään esim.
+kannaksen yli toiseen veteen.
+Tässä tapaukses-
+sa Mätäkivilompolasta Ylilompolaan ja toisin-
+päin.
+Rovipää - Ruáviuáivi - Ruä'vvuei'vv
+(4913 1) Vaaranhuippu Vätsärissä Ison Rovijär-
+suomennos inarinsaamesta tai koltansaamesta:
+ruávi - ruä'v = rova (vanha paloalue).
+heeseen kuuluvat myös Iso Rovijärvi - Stuorrâ
+Ruávijävri - Ruä'vjäu'rr, Pikku Rovijärvi - Uc-
+câ Ruávijáávráš1 - U'cc Ruä'vjäu'rr.
+Ruáhujáávráš1 (4822 2+4824 1) Pyöreä
+järvi lähellä Norjan vastaista valtakunnanrajaa
+Nammijärven kohdalla.
+Inarinsaamea: ruáhu =
+kaisla, ruoko, vesiruoho, jáávráš = deminutiivi-
+Ruáhunjargâ3 (MV 2003) Pieni niemi Sul-
+kusjärven1 etelärannalla.
+Inarinsaamea: ruáhu
+= ruoko, kaisla, njargâ = niemi.
+Ruáváávuáskujävri (EPA) Pieni järvi Se-
+vettijärvelle johtavan maantien tuntumassa sen
+itäpuolella Vaasselijärven kohdalla.
+mea: ruáváá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta ruávi = rova (vanha paloalue) > rova-
+sen, vuásku = ahven, jävri = järvi.
+Ruávi"ielgjävrluobâl (SSS) Lompola Ma-
+javajärven kaakkoispuolella sijaitsevan Palosel-
+käjärven1 lounaispuolella.
+Paloselkäjärvi1,
+jävr = yhdysosalyhentymä sanasta jävri = järvi,
+Ruávinjaargâš (SAK 2004) Pieni nie-
+puolen välin itärannalla.
+Inarinsaamea: ruávi =
+rova (vanha paloalue), njaargâš = deminutiivi-
+muoto sanasta njarga = niemi.
+Ruávinjargâ1 (SAK 2004) Nellimin itä-
+puolella sijaitsevan Ahvenjärven12 lounais-
+rannan eteläisempi niemi.
+Ruávinjaargâš.
+Ruávinjarglássá (SA 1964) Pieni saari
+Nammijärven Paloniemen kärjen kohdalla.
+Paloniemi, njarg = yhdysosalyhentymä sanasta
+njargâ = niemi, lássá = laassa eli luoto.
+Ruhisuttijärvi (MML 2006) Järvi Vätsä-
+rissä Pakajärven koillispuolella.
+Erikoisen mää-
+riteosan merkitys ei ole tiedossa.
+Ruijanjoki - Tarruujuuhâ (TII 1963,
+SA 1964) Joki Nangujärven koillispuolella sijait-
+sevien Pahtavaarojen välisestä Ruijankurusta
+Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevaan Nuotta-
+mojärveen.
+nos inarinsaamesta: tarruu = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta tááru = norjalainen.
+miperheeseen kuuluu myös Ruijankuru.
+Ruijankuru (3834) Jyrkkä kallioinen kuru
+Nangujärven koillispuolella sijaitsevien Pikku
+Kalliovaaran ja Ison Kalliovaaran välissä.
+Ruijanjoki.
+Rumapahta (RP 1990) Pikkujoenjärven ja
+Vuontisjärven välissä.
+Runojärvi - Råånnjäu'rr (MML, JM)
+Äälisjärvestä 3 km lounaaseen.
+Runo on kantamaton mut-
+ta ei maho vaadin eli naaras poro.
+Runtsasaari - Runzesuálui (3841 1)
+Koukeroinen saari Inarijärvessä Ukonselän1
+mesta, runze = johdos sanasta ruánzi = kiemu-
+ra eli koukero tai johdos pohjoissaamen sanasta
+runzi = ahmatti, mässäilijä.
+Pohjoissaamelaisten
+vaikutus on ollut vähäistä Inarijärvellä, mutta
+läheisessä Varankiniemessä heitä on oleskellut.
+Ruohojärvet1 (MML) Pieniä järviä Nelli-
+min ja Virtaniemen välissä sijaitsevien Matjär-
+vien kaakkoispuolella.
+Ruohojärvet2 - Ruáhujäävrih (SA
+1964) Kaksi järveä Nangujärvestä 5 km ete-
+lään: Savujärvi - Ruáhujävri3 ja Iso Ruohojär-
+vi - Stuorrâ Ruáhujävri.
+Ilmeisesti Savujärven
+nimi on Ruohojärvi tai Pieni Ruohojärvi, koska
+itäpuolella olevan järven nimi on Iso Ruohojär-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ruohovaara2
+- Ruáhuvääri.
+Ruohojärvet3 (3833+4811) Kolme järveä
+peräkkäin Kattajärvestä2 1 - 3 km luoteeseen:
+Alimmainen Ruohojärvi, Keskimmäinen Ruo-
+hojärvi ja Ylimmäinen Ruohojärvi.
+seen kuuluvat myös Ruohokangas ja Iso Ruo-
+hokangas.
+Ruohojärvi1 - Ruáhujävri1 (3842 2, AS)
+Pieni järvi Nitsijärven Harjuniemestä 1 km län-
+Ruohojärvi2 - Ruáhuriihâmjáávráš
+~ Ruáhujävri2 (3843 1, ES) Pieni järvi Inari-
+järven Tervavuonon pohjoispuolella sijaitsevan
+Leppävaaran eteläpuolella.
+epätarkka suomennos ja suora suomennos
+inarinsaamesta: riihâm = aktiomuoto verbistä
+riih☠= puida.
+"Ruáhuriihemjáávráš".
+Ruohojärvi3 - Vyelebâš Kiä˜hášjävri
+(SA 1964) Nammijärven länsipuolella sijaitsevis-
+ta Ahmajärvistä pohjoisempi.
+nimi on uudisnimi, jonka korrektimpi muoto
+olisi 'Alempi Ahmajärvi'.
+litys: vyelebâš = alempi, kiä˜háš = deminutiivi-
+muoto sanasta ketki = ahma > ahmasen, jävri
+Ruohokangas (3831) Raja-Joosepin ja Pal-
+kisojan maanteiden risteyksessä, jossa on poro-
+erotusaita.
+Ruoholahti1 - Ruáhuluohtâ1 (YAS) Pie-
+ni lahti Kessijärven länsirannalla.
+seen kuuluu myös Ruohoniemi - Ruáhunjargâ.
+Ruoholahti2 - Ruáhuluohtâ2 (3843 1)
+Kapeasuinen Inarijärven lahti Tervavuonon
+itäpäässä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ruohovaara1 -
+Ruáhuvääri.
+Ruoholampi - Ruáhulááduš (3841 1)
+Pieni järvi Inarijärven Jolnivuonon länsipuoli-
+sen Jolnijärven eteläpään länsipuolella.
+Ruohoniemi1 - Ruáhunjargâ1 (YAS)
+Pieni niemi Kessijärven Lammasniemen luoteis-
+Ruoholahti1.
+Ruohosaari - Ru��husuálui (3843 1, SA
+1964) Pieni saari Nellimjärven eteläpäässä.
+Ruohovaara1 - Ruáhuvääri1 (3843 1)
+Inarijärven Tervavuonon perällä.
+Ruo-
+holahti2.
+Ruohovaara2 - Ruáhuvääri2 (SA 1964)
+Vaara Nangujärvestä 7 km etelään.
+Ruoho-
+Ruokolampi (MML 2006) Lampi Pikku
+Vaasseljärvestä 1 - 2 km itään.
+Ruopsâke˜gi (SA 1964) Kivi Inarijärves-
+sä Tuurakivensaaren ja Maatsaaren välisessä
+Punaisenkivennuorassa.
+Inarinsaamea: ruopsâ
+= attribuutinomainen johdos sanasta ruopsâd =
+punainen, ke˜gi = kivi.
+myös Punaisenkivennuora - Ruopsâke˜gnyeri.
+Ruotmutti - Puállâmmoorâst (3833+
+4811, SA 1964) Vaara Vuoksijärven pohjoispuo-
+Suomenkielisen nimen merkitys ei ole tie-
+Inarinsaamen nimen selitys: puállâm =
+palanut, moorâst = morosto eli marasto (ylävä
+koivukangas).
+Ruottalannuora (LL 1981) Kahden kilo-
+metrin mittainen kapea salmi Inarijärvessä
+Ves ko niemestä pohjoiseen.
+Salmen itälaitana
+on Nanguniemi.
+Veskoniemessä asuvan Ruot-
+salaisen mukaan.
+Ruottukka (LL 1981) Yli kahden kilomet-
+rin mittainen monihaarainen vuopaja Ivalojoen
+alajuoksun länsilaidalla Koppelon alapuolella.
+Määriteosa tulee mahdollisesti inarinsaamen
+sanasta ruáptu = takaperoinen tai väärinpäin
+oleva.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ruottukan
+koulu.
+Ruottukan koulu ~ Koppelon vanha
+koulu (JMK 2003) Vanha koulu Ala-Koppelos-
+Ruottukka.
+Rupisalmi - Ryebbi"uálmi ~ Puol¿â­
+pohe (3842 2, SA 1964) Kapeikko Ojalanvuo-
+non suulla Nitsijärvessä.
+Nimi johtuu salmen pohjasta veden
+pintaan nousevista mättääntapaisista, ikäänkuin
+ruvista.
+Rinnakkaisnimen selitys: puol¿â = har-
+ju, pohe = kapeikko.
+Rupisuolijärvi - Ryebbi"uálijävri -
+Rue'bb"ue'lljäu'rr (4911 2, MML) Pitkä järvi
+Vätsärissä Tuulijärven länsipuolella.
+Rurohnjargâ (EA) Pieni niemi Inarijärves-
+sä Muurahaisniemen itärannalla Viipassaaren
+pohjoispään kohdalla.
+Inarinsaamea: ruroh =
+tuntematon sana, vaikka se vaikuttaisikin mie-
+hen nimeltä, njargâ = niemi.
+Ruskiajärvi (3832) Pieni järvi Naajoessa
+~ Nangujoessa sijaitsevan Alumalompolan poh-
+Nimi ehkä järven pohjan mukaan.
+Ruuhivaara - Truhvivääri (4913 1) Vaa-
+ra Vätsärissä Karekkijärven koillispään itäpuo-
+truhvi = tuntematon sana, joka voisi olla johdos
+jostakin koltankielisestä sanasta tai kenties nor-
+jankielisestä sanasta.
+Ruuhkakoski (LL 1969) Lutossa Kolmos-
+kosken alapuolella.
+Ruutilantonjunni (3832) Vaarannokka
+Sotkapään lounaispuolella.
+Perusosa junni =
+mukaelmasuomennos pohjoissaamen sanasta
+njunni = nokka.
+Ruutilantto.
+Ruutilantto (3832) Pieni lampi Ronkajär-
+ven itäpuolella sijaitsevien Jänkäjärven ja Sot-
+kalanton välissä.
+Lantto = peräpohjolan murret-
+ta, joka tarkoittaa pientä lampea.
+seen kuuluu myös Ruutilantonjunni.
+Ryevdijávrááh (SA 1964) Kolme lampea
+peräkkäin Nellimjärven Rautaportin ja Virta-
+nie mentien välissä.
+Määrite osa-
+Rautaportti, jávrááh =
+Ryevdikamuvjáávráš (SA 1964) Pieni
+järvi Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Rau-
+takenkävaaran lounaispuolella.
+Rautaken-
+kävaara, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Ryevdipottâ (SA 1964) Nellimjärven Pah-
+talahden perä.
+Rautaportti, pottâ = perä.
+Ryevjilvärjávráájuuvâš (SA 1964) Pieni
+joki läntisestä Palokotajärvestä Isoon Siikajär-
+Palokotajärvet, vär = yhdysosalyhen-
+tymä sanasta vääri = vaara, juuvâš = deminu-
+Rykimäsaari ~ Rohelmasaari (LL 1981)
+Inarijärven Joensuuselän lounaislaidalla.
+saamen nimi on todennäköisesti Roohâmsuálui,
+jolloin nimi olisi suora suomennos inarinsaa-
+mesta, tai Rohâlemsuálui, jolloin kyseessä olisi
+mukaelmasuomennos: rohâlem = aktiomuoto
+verbistä rohâli˜ = rykäistä (kerran).
+Ryssäjärvenjänkä (3833+4811) Suo Ryssä-
+järvista länsi-lounaaseen.
+Alimmainen Ryssäjärvi.
+Ryssäjärvet (LL 1963) Kaksi pientä järveä
+Luton lounaispuolella Keski-Kompsion koh-
+dalla: Alimmainen Ryssäjärvi ja Ylimmäinen
+Ryssäjärvi.
+Ryssänpalot (LL 1969) Kolme rovaa rin-
+nakkain Kattajärvestä2 3 - 5 km etelä-kaak-
+koon: Alimmainen Ryssänpalo, Keskimmäinen
+Alimmainen Rys-
+säjärvi.
+Rytijärvi1 - Ruáhujáávráš2 (YAS) Pie-
+ni pyöreä järvi Inarijärven Ikkerinvuonosta
+Rytijärvi2 (3832) Pyöreä järvi Raja-Joosep-
+piin johtavan maantien eteläpuolella sijaitsevan
+Kirvelijärven länsipuolella.
+Rytijärvi3 - Ruáhujáávráš3 (YAS) Pieni
+järvi Sarmilompolan länsipuolella sijaitsevasta
+Lompolajärvestä 1,2 km etelä-lounaaseen.
+Rytijärvi4 - Ruáhujáávráš4 (3834) Sar-
+mijärven1 Haapavuonon2 perältä 1 km koilli-
+Rytijärvi5 - Ruáhujáávráš5 (SA 1964)
+Järvi Ylemmästä Sivakkajärvestä 1 km etelään.
+Rytijärvi6 ~ Ruohojärvi3 - Ruáhu­
+jáávráš6 (3834, SA 1964) Pieni järvi Livikkö-
+järven länsipään eteläpuolella.
+seen kuuluu myös Rytivaara - Ruáhuváárááš.
+Rytilahti - Ruáhuluohtâ3 (YAS) Lahti
+Nellimjärven pohjoispäässä Teräväkiviniemen
+Rytilampi1 - Ruáhujáávráš6 (SA 1964)
+Pieni lampi Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitse-
+vasta Nuottamojärvestä 1,3 km lounaaseen.
+Rytilampi2 (3831 2) Luttojärvestä 1,2 km
+Rytilompola - Ruáhuluobbâlâš (3834)
+Lompola Kolmosjärven pohjoispäästä 4 km luo-
+Rytioja - Ruáhujuuvâš (3834) Puro No-
+kanpalelluttamajärvestä Joenyhtymäjärveen.
+Mukka-
+Rytijärvi.
+Ryti­Torkojärvi (3833+4811) Pieni järvi
+Raja-Joosepin rajavartioasemalta 3 km lounaa-
+kojärvet.
+Rytivaara - Ruáhuváárááš (SA 1964)
+Pieni vaara Sarmijärven1 kaakkoispuolisen Ry-
+tijärven6 ~ Ruohojärven3 eteläpuolella.
+Räigisluohtâ (SA 1964) Pieni lahti Inarijär-
+vessä Kuoskerniemen pohjoispäässä.
+mea, räigis = attribuuttimuoto sanasta räigi =
+reikä > reikäinen, luohtâ = lahti.
+Lahdessa on
+kaksi kapeikkoa, ikäänkuin kaksi reikää ula-
+palle mentäessä.
+Räjilássááh (SA 1964) Pienten saarten ryh-
+mä Nammijärven pohjoisosassa.
+räji = yhdysosalyhentymä sanasta rääji = raja,
+lássááh = monikkomuoto sanasta lássá = laassa
+> laassat, luoto > luodot.
+Rännilompola (YAS) Lompola Kontos-
+joessa Itäisemmän Paltsavaaran ja Kontosjär-
+Rävdeevááráátupekieddi (I. Itkonen
+1910) Vanha kenttä Rautiovaarassa.
+tiovaara, vááráá = deminutiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaarasen, tupe = tupa, kieddi
+Rääpystikka - Repšsáágáš ~ Ráptu­
+ke˜gi (3841 1, LL 1981) Pieni kalliosaari Ina-
+rijärvessä Juutuanvuonon suulla.
+suomennos inarinsaamesta: repš = yhdysosaly-
+hentymä verbistä repši˜ = räpsähdellä (silmistä),
+sáágáš = deminutiivimuoto sanasta säggi = tik-
+ku, ráptu = laatta, ke˜gi = kivi.
+S
+Saaran Jukkokivi (JK 2008) Yli viisi metriä
+korkea kivi Ukonjärvessä1 Ukon2 lounaispuolel-
+Kivessä näkyy yhdeltä kulmalta katsottaessa
+parrakkaan vanhan miehen kasvosilhuetti.
+Juk-
+ko = peräpohjolan murretta ja tarkoittaa aisan
+tai vuottoraipan kiinnikettä.
+Sana juontuu ina-
+rinsaamen samaa tarkoittavasta sanasta jukko.
+Ilmeisesti joku Saara on käyttänyt kiveä ehkä
+verkonpään kiinnikkeenä.
+Saaran Jukkokivisalmi (JK 2008) Ukon-
+järvessä1 Ukon2 ja sen lounaispuolella sijaitsevan
+Salmessa sijaitsee Saaran Jukko-
+kivi.
+Saaran
+Jukkokivi.
+Saari­Ahvenjärvi - Suálui­Vuásku­
+jävri (3834) Kolmesta Ahvenjärvestä eteläisin
+Kolmosjärven eteläpäästä 2,5 km länteen.
+Heik-
+ki Sarren mukaan järven inarinsaamen nimi on
+Puškojävri 'Haukijärvi'.
+Saarijärvenluusua (3834) Isosta Saarijär-
+vestä Kuohanajärveen laskevan joen luusua.
+Iso Saarijärvi.
+Saarijärvet - Suáluijäävrih (TII 1963)
+Kaksi järveä Nangujärven koillis- ja itäpuolel-
+la: Iso Saarijärvi - Stuorrâ Suollušjävri ja Pikku
+Saarijärvi - Uccâ Suollušjävri.
+Saarijärvi1 - Suáluijävri1 - Suâljäu'rr1
+(4911 2) Sevettijärven koillispuolella sijaitsevasta
+Kirakkajärvestä1 2 km lounaaseen.
+Saarijärvi2 - Suáluijävri2 - Suolojávri
+- Suâljäu'rr2 (4911 2, EPA) Sevettijärven koil-
+lispuolella sijaitsevasta Kirakkajärvestä1 1,5 km
+Suora suomennos ja suora koltansaa-
+Saarijärvi3 ~ Saari Kantapääjärvi
+- Suáluijävri3 - Suâlkädd³ie'""jäu'rr
+(4911 2, MML) Järvi Suolisjärven pohjoispään
+suomennos koltansaamesta tai koltansaamen-
+kielinen nimi on suora koltansaamennos suo-
+menkielisestä rinnakkaisnimestä.
+Saarijärvi4 - Suáluijävri4 (3842 2, AS)
+Järvi Siuttajoensuulta 1 km koilliseen.
+Saarijärvi5 - Suáluijáávráš3 (3841 1) Jär-
+vi Vuontisjärven pohjoispäästä 3 km kaakkoon.
+Saarijärvi6 - Suáluijävri5 (SA 1964) Jär-
+vi Sarmijärven1 ja Mutajärven välisen Haapa-
+kurun puolessa välissä.
+Saarijärvi7 - Suâljäu'rr3 (MML) Järvi
+Kyyneljärven pohjoispäästä 1,3 km kaakkoon.
+Saarijärvi8 - Suâljäu'rr4 (MML) Järvi
+Suolisvuonon ja Kyyneljärven eteläpään välis-
+Saarijärvi9 - Suâljäu'rr5 (MML) Järvi
+Vätsärissä Harrijärven1 itäpuolella.
+Saarijärvi10 - Suáluijáávráš1 (MML,
+SA 1964) Pieni järvi Nammijärven länsipuolel-
+la sijaitsevan Tyvijärven pohjoispuolella.
+pohjoispäässä on saari.
+Saarikoski - Solokuoškâ (TII 1963)
+Koski Juutuan alajuoksulla Järvikäisen3 yläpuo-
+Tämän kosken inarinsaamen nimi on ollut
+aikaisemmin Suáluikuoškâ, jolloin kyseessä
+olisi suora suomennos inarinsaamesta.
+Vrt.
+lojärvi.
+Saarilammet - Suâllubbâl1 (MML 2006)
+Kaksi pientä järveä Inarijärven Suolisvuonon
+länsipuolella sijaitsevan Naittujärven koillispuo-
+Saarilammit - Suâllubbâl2 (4822 2+
+4824 1) Kaksi lampea Pitkän Surnujärven ja
+Valajärven välissä.
+Saarilampi1 (3841 1) Lampi Pikkujoenjär-
+vestä 1,5 km lounaaseen.
+Saarineitämöjänkkä (3832 07) Pieni suo
+Saarineitämövaaran eteläpuolella.
+Jänkkä =
+Peräpohjolan murretta ja tarkoittaa jänkää eli
+suota.
+rineitämövaara.
+Saarineitämöjärvi (3832) Pyöreä järvi
+Rajavartioston eteläpuolella.
+Järveä käytetään
+nykyään Ivalon taajaman vedenottamona.
+Saarineitä-
+mövaara.
+Saarineitämöoja (3832 07) Saarineitämö-
+jänkästä Ivalojokeen.
+Saarineitämövaara.
+Saarineitämövaara (3832) Ivalon taaja-
+masta 3 km etelään.
+Vaaran päällä on ny kyään
+radiomasto.
+Epäilemättä nimiperhe on mukael-
+Nimen määri-
+teosa saattaisi tulla sanasta sare = mustikka,
+Sáárá = Saara tai saarr☠= halkoa säpäleiksi.
+Sana neitämö tulee ilmeisesti verbistä njeidi˜ =
+kaataa tai verbistä nieidi˜ = käydä tytöissä.
+miperheeseen kuuluvat myös Saarineitämöjärvi,
+Saarineitämöjänkkä ja Saarineitämöoja.
+Puhe-
+kielessä määriteosa on vakiintunut muotoon
+Saarineitamo ja tästäkin nimiperheestä olisi eh-
+kä parasta käyttää samaa määriteosaa.
+Saari­Taimenjärvi ~ Taimenjärvi
+- Suálui­Kuáv¿urjáávráš (LL 1977) Jär-
+vi Juutuan Pitkänsuvannon yläpäästä 2,5 km
+kuuluvat myös Keski-Taimenjärvi ja Alimmai-
+nen Taimenjärvi2.
+Saari­Torkojärvi (3833+4811) Torkojärvis-
+tä eteläisin.
+Järvessä on kolme saarta.
+Sahalahti (3833+4811) Kattajärven2 lounais-
+pää, jossa on aikaisemmin ehkä ollut sirkkeli.
+Sahanniemi1 (MML) Inarijärven Paksu-
+vuonon etelärannalla, jossa on aikaisemmin
+ollut sirkkeli.
+Sahanniemi2 (3843 1) Inarijärven Paksu-
+vuonon pohjukassa, jossa on aikaisemmin ol-
+lut sirkkeli.
+Sahanperä (3832) Asuinalue Ivalon taaja-
+man koillislaidalla, jossa on aikaisemmin ollut
+sirkkeli.
+Sahavaara (3832) Nanguvuonon koillis-
+puolella sijaitsevasta Laitavaarasta 4 km kaak-
+Vaaralla lienee ollut metsähakkuiden
+aikaan sirkkeli.
+Sahavaaranlampi.
+Sahavaaranlampi (3832) Lampi Sahavaa-
+Saihojänkä (YAS) Suo Inarijärven Ikke-
+rinvuonon pohjukasta 2 km etelään.
+men nimi on todennäköisesti Puornâjeggi.
+Saihojärvet.
+Saihojärvet (YAS) Kaksi pientä järveä
+Inarijärven Ikkerinvuonon pohjukasta 2 km
+näköisesti Puornâjávrááh.
+Peräpohjolan murret-
+ta: saiho = metsään salvamalla tehty neliseinäi-
+nen kapeahko lihojen tai kalojen säilytyspaik-
+ka, joka tunnetaan myös nimellä purnu.
+perheeseen kuuluu myös Saihojänkä.
+Saiholompola - Puornâjáávráš3 (SA
+1964) Nangujärvestä alkunsa saavan Naa joen
+ylin jokijärvi.
+Suomennos inarinsaamesta: puor-
+nâ = purnu eli lihan tai kalan säilytyskuoppa.
+Saijetsinlahti - Saijetsluohtâ - Saijets­
+luhtt (3844 1, YAS, MML) Vironiemen ja Kar-
+husaarten välissä.
+Mahdollisesti suora inarin-
+saamennos ja koltansaamennos suomen kie-
+Saimuniemi - Saimânjargâ (LL 1981)
+Niemi Inarijärvessä Paavisvuonon eteläpäässä
+Apajalahden ja Paavisvuononperän välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: saimâ =
+saima (isohko kanneton tai puoliksi katettu ve-
+ne, jolla tuulella purjehdittiin ja tyvenellä sou-
+dettiin).
+Sainiemenjänkä (3841 2) Suo Inarijärven
+Sainiemen tyvellä.
+Sainiemi - Caijaanjargâ ~ Sainjargâ
+~ Sajenjargâ ~ Cainjargâ (AS) Akulahden2
+T. I. Itkonen (1945) kertoo kirjassaan
+Suomen lappalaiset II, s. 496:
+"Tarun mukaan Caija "Tsajja"-niminen
+"pakanuudenaikainen" mies on muistitiedon
+mukaan elänyt Inarissa.
+Tämän taruhen-
+kilön nimestä on deminutiivimuoto Caaijâš
+"Tsajjâdš", jota vastaa asiakirjain Saijainen
+vv.
+Tästä johtui sukunimi
+Saijets (myös Saijats), joka on käytössä vie-
+läkin Inarissa."
+Nimiperheeseen kuuluu myös Sainiemenjän-
+kä.
+Sairaaluohtpottâ (EA) Sairalahden pe-
+rä Inarijärven Siskelijärvessä1.
+Sairalahti,
+lahti, pottâ = perä.
+Sairalahdenvaara - Sairaaluohtvääri
+(3841 1) Miesniemen Sairalahden pohjoispuolel-
+Sairalahti.
+Sairalahti - Sairaaluohtâ (EA) Lah-
+ti Inarijärvessä Miesniemen lounaislaidalla.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: sairaa
+Sairaaluohtpottâ ja Sairalahdenvaara - Sairaa-
+luohtvääri.
+Saitajärvet - Säi˜ijäävrih (3844 1) Kaksi
+pientä järveä Nitsijärven koillispuolella.
+Määriteosa tarkoit-
+taa nopealiikkeistä merikalaa seitiä.
+Merikala
+ei voi tulla kysymykseen, vaan kyseessä saat-
+taa olla inarinsaamen sana säitti = tuura, josta
+nimijohdos olisi voinut muotoutua.
+Koltansaa-
+messa tuura on säi'tt ja Matti Sverloff oli sitä
+mieltä, että kyseiset järvet ovat saaneet nimen-
+sä em.
+käyttöesineen mukaan.
+A. Burgmanin
+kartassa v:lta 1897 nimi on niin ikään kirjoitettu
+"Saita järvet".
+Voitto Viinasen mukaan määri-
+teosa tarkoittaa seitaa.
+vat myös Stuorrâ Säi˜ijävri ja Uccâ Säi˜ijáávráš.
+Saitajärvi (3844 1) Talo Saitajärvien koil-
+Saivarvaara (3832) Nanguniemen korkein
+vaara sen pohjoisosassa.
+Erikoinen nimi, jonka
+Sakiamaa (LL 1969) Pieni vaara Hurun
+Pirunpään ja Luton välissä.
+Sakiapetäjäjärvenoja - Suohispec­
+jävr juuvâš (YAS) Pieni joki Sakiapetäjäjär-
+vistä Joutsenpesäjärveen.
+Sakiapetäjävaara.
+Sakiapetäjäjärvet - Suohispecjäävrih
+(4821 2) Kaksi pientä järveä Muotkavaarasta
+3 km länsi-luoteeseen.
+Sakiapetäjävaara - Suohispecvää­
+ri (4821 2) Pinta-alaansa nähden korkeahko
+vaara Muotkavaarasta 3 km länsi-luoteeseen.
+heeseen kuuluvat myös Sakiapetäjäjärvenoja
+- Suohispecjävrjuuvâš ja Sakiapetäjäjärvet -
+Suohis pecjäävrih.
+Sakiarinne - Suohisroodâ (3832) Aviais-
+pään pohjoispuolella oleva jyrkkä rinne.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: roodâ = rin-
+ta (ei nisä).
+Voisi kuvitella, että rinne olisi yhtä
+sakea ja jyrkkä kuin miehen karvainen rinta.
+Sakiatvaarat ~ Koutavaara2 - Kuov­
+huippua Otsamosta 2,5 km pohjois-koilliseen.
+Suomenkielinen rinnakkaisnimi on mukael-
+masuomennos inarinsaamesta: kuovdâ = keski.
+Sakiavaara - Vaševääri ~ Sahisvääri
+turin luoteispuolella.
+ka suomennos inarinsaamesta: vaše = män-
+tytaimikko, sahis = attribuuttimuoto sanasta
+saahâd = sakea eli kasvillisuudeltaan tiheä.
+Salanuora - Syelinyeri (3841 1) Salmi
+Inarijärvessä Oklasaaren ja Salanuoranniemen
+miperheeseen kuuluu myös Salanuoranniemi -
+Syelinyerenjargâ.
+Salanuoranniemi - Syelinyerenjargâ
+(3841 1) Miesniemen itälaidan pisin niemi.
+Salanuora.
+Salaväylä (LL 1981) Uusoppijoen yläpään
+ja Ivalojoen yhdistävä uoma, joka on kesäisin
+niin sakean tiheikön peitossa, että törmän pääl-
+tä sitä ei havaitse lainkaan.
+Salmenniemi1 - 'uálminjargâ1 (I. Itko-
+nen 1910) Ukonjärven1 länsirannalla Salmivaa-
+ran kohdalla.
+Heikki Kyrö löysi v. 1908 niemestä kivituuran.
+Nykyisin niemessä sijaitsee Metsähallituksen
+vuokrakämppä ja sen eteläpuolella on muinai-
+nen purnu (lihan- ja kalansäilytyskuoppa), jo-
+ka on nykyisin täytetty roskilla ja romuilla.
+miperheeseen kuuluu myös Salmivaara - 'uál-
+mivääri.
+Äijihjävr"uálmi.
+Salmenniemi2 - 'uálmáánjargâ ~
+'uál minjargâ2 (3832, TII 1963) Niemi Inari-
+järvessä Nanguvuonon eteläpäässä.
+luu myös 'uálmáánjargsuálui.
+Salmenniemi3 (3832 08) Ylemmän Aku-
+järven pohjoisin niemi, jossa on talo Salmela.
+Salmi1.
+Salmenranta (4911 2) Talo Sevetinsuojan
+Salmi1 (3832) Alemman Akujärven ja
+Ylemmän Akujärven välissä.
+kuuluu myös Salmenniemi3.
+Salmi2 (3831) Kapea salmi Hirvaslompolan
+ja Hirvasjärven välissä.
+luu myös Salmivaara2.
+Salmisaari - 'uálmisuáloi (IV) Pieni
+saari Sarmijärven1 Akkasaaren eteläpuolella.
+Salmivaara1 - 'uálmivääri (3832) Ukon-
+järven1 ja Akun (vaara) välissä.
+myös Salmivaaranjärvi - 'uálmivärjävri.
+Salmivaara2 (3831) Pieni vaara Raja-Joo-
+seppiin johtavan maantien kaakkoispuolella si-
+jaitsevasta Hirvasjärvestä2 länteen.
+Salmi2.
+Salmivaaranjärvi - 'uálmivärjävri
+(LL 1981) Ukonjärven1 pohjoispuolella sijaitse-
+van Salmivaaran1 pohjoispuolella.
+Salmi-
+vaara1.
+Salosenniemi - Ákšunjargâ (3843 1, SA
+1964) Pieni niemi Paatsjoen luusuan eteläran-
+Inarinsaamen määriteosaselitys: ákšu =
+kirves.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Kirveslah-
+ti - Ákšuluohtâ.
+Sammakkojärvensuu ~ Sammakko­
+Inarijärven osa Sammakkojärven eteläpään
+nos inarinsaamesta: cuobbuu = genetiivimuo-
+to sanasta cuábui = sammakko > sammakon,
+njälmi = suu.
+Sammakkojärvet - Cuobbuujäävrih
+(3843 1, SA 1964) Kaksi järveä Sammakko-
+niemessä1: Sammakkojärvi - Cuobbuujävri ~
+Stuorrâ Cuobbuujävri ja Pieni Sammakkojärvi
+- Uccâ Cuobbuujáávráš.
+Epatarkat
+suomennokset inarinsaamesta.
+Sammakkojärvi1 - Cuobbuujävri ~
+Stuorrâ Cuobbuujävri (3843 1, YAS) Sam-
+makkoniemen länsilaidassa.
+Sammakkonie-
+mi1, stuorrâ = attribuuttimuoto sanasta styeres
+= suuri.
+Sammakkojärvi2 - Cuobbuujáávráš
+(SA 1964) Pieni järvi Sarmijärven1 lounaispuo-
+lella sijaitsevan Sammakkovaaran eteläpuolella.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: cuobbuu
+= genetiivimuoto sanasta cuábui = sammakko >
+sammakon, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+myös Sammakkovaara - Cuobbuuváárááš.
+Sammakkolampi (LL 1969) Nangunie-
+men luoteisin lampi.
+Sammakkoniemi1 - Cuobbuunjargâ
+(3843 1) Suuri niemi Sammakkoselän itäran-
+nalla Inarijärvessä.
+ka suomennos inarinsaamesta: cuobbuu =
+genetiivimuoto sanasta cuábui = sammakko
+> sammakon.
+talo Sammakkoniemi2 Kessivuonon rannalla,
+Sammakkojärvet - Cuobbuujäävrih, Pieni Sam-
+makkojärvi - Uccâ Cuobbuujáávráš, Sammak-
+kojärvi - Cuobbuujävri ~ Stuorrâ Cuobbuujävri,
+Sammakkoselkä - Cuobbuujor¹â, Sammakko-
+järvensuu - Cuobbuunjälmi ja Sammakko-
+suunlaassa - Cuobbuunjälmláássáš.
+Sammakkoniemi2 (TN 1995) Vanha uu-
+distila Kessivuonon perällä.
+Heikki Matinpoika Valle (1857 - 1890).
+Heikin
+kuoltua isännäksi tuli hänen leskensä Priitta
+Martintytär Valle, os.
+Priita vihittiin 18.5.1891 Matti Antinpoika
+Tilan haltijana toimi
+Sammeli Sammelinpoika Valle (*1853) 1893 - 1917.
+Myöhemmin Sammakkoniemen talo oli Kauppa-
+Matin Sammelin eli Sammeli Matinpoika Sar-
+Talon rakennutti
+norjalainen Josef Strimp (1880 - 1938) pojalleen
+Matille (1899 - 1915), mutta poika ei halunnut
+asua niin syrjäisessä paikassa, joten talo myy-
+tiin suomussalmelaiskauppiaalle Niklas Luukko-
+selle.
+Kauppa-Matti eli Matti Antinpoika Sarre
+(*1883) koki liiketoimissaan konkurssin ja niinpä
+hänellä oli aikaa ryhtyä talonmieheksi Sammak-
+koniemen taloon.
+Luukkosen kuoltua talo myy-
+tiin Kauppa-Matin ainoalle pojalle Sammelille,
+joka asui talossa vuoteen 1970, minkä jälkeen
+hän muutti perheineen Nellimiin.
+men2 talo oli alkujaan suunniteltu rakennetta-
+vaksi Kirakkavuonon rannalle Sammakkonie-
+men1 tyvelle, mutta paikka oli liian syrjäinen
+ja talo rakennettiin Kessivuonon pohjukkaan,
+josta kulki silloinen talvireitti pohjoiseen.
+Sammakkoniemi2 kuitenkin seurasi mukana
+Kessivuonoon ja sinne rakennettu talo sai ni-
+mekseen Sammakkoniemi2.
+Yhtenä erikoisena
+kuriositeettina oli vielä se, että kalavedet jäivät
+Kirakkavuonoon, vaikka myöhemmin nekin
+kyllä siirrettiin Kessivuonoon.
+Sammakkoselkä - Cuobbuujor¹â
+(3843 1) Inarijärven suurimpia selkiä.
+Sammakko-
+Sammakkosuunlaassa - Cuobbuu­
+njämláássáš (3843 1) Pieni saari Sammak-
+koselän itälaidalla.
+Sammakkoniemi1, láássáš =
+deminutiivimuoto sanasta lássá = luoto > luoto-
+nen, laassa > laassanen.
+Sammakkovaara - Cuobbuuváárááš
+(SA 1964) Vaara Sarmijärven1 ja Kaitajärven2
+Sammakkojärvi2, váárááš = deminutiivi-
+Sammalvuopaja (LL 1981) Vuopaja Iva-
+lojoen suistoon laskevan Uusoppijoen alapään
+Sammukuátinjälmláássáš (SA 1963) Pie-
+ni saari Inarijärvessä Partakon1 eteläpuolisen
+Akulahden2 itärannalla.
+Inarinsaamea: Sammu
+= johdos miehen nimestä Saammuš = Sammeli,
+kuáti = kota, njälm = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta njälmi = suu, láássáš = deminutiivimuoto
+sanasta lássá = laassa > laassanen eli luoto >
+luotonen.
+Sandneselva - Vá¿¿ajohka ~ Goa˜át
+- Kuá˜ááh (4913 1) Harrijärvistä Norjaan
+laskeva joki, jonka norjankielinen nimi olisi
+suomennettuna Hiekkaniemenjoki.
+saamen nimi: vá¿¿a = genetiivimuoto sanasta
+vá¿a = porovaadin toisen porovaatimen jälke-
+läisenä, pohjoissaamen goa˜át ja inarinsaamen
+kuá˜ááh = deminutiivinen monikkomuoto sanas-
+ta goahti - kuáti = kota > kodat.
+vanhempi nimi on ilmeisesti Kuátijuuhâ tai
+Kuá˜áijuuhâ (Kotajoki tai Kotainjoki), kos-
+ka vanhassa kartassa vuodelta 1929 suomenkie-
+linen nimi on "Kotajoki" (STK 1929).
+Tovlááh
+mainâseh -kirjan mukaan Jouni Mustan (1896 -
+1956) kertomana se on vanha kauppapaikka
+Norjan ja Suomen rajan läheisyydessä.
+Sanilan Hihnajärvi - Sanila Läbˆˆ­
+jäu'rr (MML 2006, JM) Järvi Vätsärissä Alim-
+masta Porijärvestä noin 1 km pohjoiseen.
+Sanila = kolttasu-
+kunimi.
+Sanilanlampi - Sanilaluubbâl (MML
+2006) Pieni järvi Sevettijärven Sen"uájá-suojan
+puolen välin kaakkoispuolella.
+nalla on sijainnut Sanilan vanha asuinpaikka.
+Santaheinäjärvi ~ Santalahtijärvi -
+Vuõddâssuei'nnjäu'rr (4822 2+4824 1, JM,
+MML) Pieni järvi Kyyneljärven koillispuolella.
+Santajärvet - 'unoijávrááh (3843 1, SA
+1964) Kaksi pientä järveä peräkkäin Nellimin
+kaakkoispuolella: Vyelebuš 'unoijáávráš ja
+Pajebuš 'unoijáávráš.
+ka suomennos inarinsaamesta: jávrááh = mo-
+Santajärvi - Vyelebuš 'unoijáávráš
+(3843 1, SA 1964) Pieni järvi Nellimin Tsasou-
+nan (ortodoksinen rukoushuone) eteläpuolel la.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: vyele-
+buš = alempi, jáávráš = deminutiivimuoto sa-
+Santajärvet.
+Santapää - Vuodâsuáivi (4812) Tuntu-
+ri lähellä Venäjän vastaista valtakunnanrajaa
+Kontosjärven länsipäästä 6 km etelään.
+ta: vuodâs = hietikko.
+Santerin Nälkähaukijärvi (MML) Vät-
+särin Hevosoaivista 1 km luoteeseen.
+on Rautaperäjärveltä kotoisin oleva Santeri Ke-
+rasimoff.
+Sarinkolampi (MML 2006) Pyöreä lampi
+Karekkijärven eteläpäästä 2 km itään.
+Erikoi-
+sen määriteosan merkitys ei ole tiedossa.
+Sarmijoki - 'aarmâjuuhâ (SA 1964) Jo-
+ki Sarmijärvestä1 kolmen lompolan (Kynsikos-
+kenjärvi - Kozzkuoškâjáávráš, Sarmilompola -
+'aarmâluobâl, Pikkulompola - Uccluobbâlâš)
+kautta Inarijärven Sarmivuonoon.
+Sarmijärvi1.
+Sarmijärvi1 - 'aarmâjävri1 (3834) Suu-
+rehko järvi Nellimistä 7 km lounaaseen.
+kael masuomennos inarinsaamesta: "aarmâ
+sanasta "õrmm = piru, susi.
+kuuluvat myös 'aarmâ"uázzum"uálmáš, Sar-
+misaari - 'aarmâ"uázzumsuálui, Sarmijoki -
+'aarmâjuuhâ, Sarmilompola - 'aarmâluobâl,
+Sarminiemi - 'aarmânjargâ, Sarminiemenpalo
+- 'aarmânjargruávi, Sarmitunturi - 'aarmâuái-
+vááh, Sarmivuono - 'aarmâvuonâ, Sarmikuu-
+sikot - 'aarmâuáivái Kuosâ"ielgi, Sarmituntu-
+rin erämaa-alue - 'aarmâuáivái meccikuávlu
+sekä entinen kruununmetsätorppa Sarmijärvi2
+- 'aarmâjävri2, jonka on perustanut Pekka
+Sarmijärvi2 - 'aarmâjävri2 (3834) Enti-
+nen kruununmetsätorppa Sarmijärven1 rannal-
+Torpan on perustanut Pekka Paadar (*1869).
+Sarmikuusikot - 'aarmâuáivái Kuo­
+sâ "ielgi (3834) Kuusikko Sarmitunturin kaak-
+Sarmilompola - 'aarmâluobâl (SA
+1964) Pitkä lompola Sarmijoessa.
+kuuluu myös Lompolanjärvi - Luobbâljävri.
+Sarminiemenpalo - 'aarmânjarg­
+ruávi (YAS) Vanha paloalue Sarminiemen
+niemi/Sarmijärvi1.
+Sarminiemi - 'aarmânjargâ (3841 2)
+Suuri niemi Inarijärven kaakkoislaidalla.
+meä rajoittavat idässä Sarmivuono, etelässä ja
+lännessä Nanguvuono sekä Nanguvuononselkä
+ja pohjoisessa Kaikunuora.
+myös Sarminiemenpalo - 'aarmâ njargruávi.
+Sarmisaari - 'aarmâ"uázzumsuálui
+(3834) Saari Sarmivuonon länsirannalla.
+Sarmijärvi1, "uá¿¿um
+= aktiomuoto verbistä "uá¿¿u˜ = seisoa > sei-
+soma.
+Sarmitunturi - 'aarmâuáivááh (TII
+1963) Tunturijono Sarmijärvestä1 7 km kaak-
+koon kaakkois-luoteissuunnassa.
+Sarmijärvi1, uáivááh = mo-
+nikon deminutiivimuoto sanasta uáivi = pää >
+päät > päiset.
+Sarmitunturin erämaa­alue - 'aar­
+mâuáivái meccikuávlu (3834) Erämaalailla
+perustettu erämaa-alue Sarmijärven1 kaakkois-
+Inarinsaamennos suomen kielestä, jo-
+ka on vastaavasti määriteosaltaan mukaelma-
+sä 3834/2003 inarinsaamen nimi virheellisesti
+"'aarmâuáivááh meccikuávlu.
+Sarmivuono - 'aarmâvuonâ (3834)
+Nanguvuonon haara Inarijärvessä Sarminie-
+men itäpuolella.
+Sarrelahti - Särreeluohtâ Kauhalahden
+pohjukka Inarijärvessä.
+inarinsaamesta: Särree = pakanuudenaikai-
+nen mieshenkilö Inarissa, mistä sukunimi Sar-
+re juontuu.
+"Särreelahti".
+Särreeláássáš ja Särreejáávráš.
+Sarrelompola (LL 1969) Raja-Jooseppiin
+johtavan maantien pohjoispuolella Uudenjoen
+ja Ruohojärvien välissa.
+Kyseessä voisi olla su-
+kunimi Sarre, joka juontuu pakanuudenaikai-
+sen ihmisen Särree mukaan.
+Sarvikappaleenjärvi - 'uárvilakk­
+jävri (3834) Sarmijärvestä1 3 km pohjoiseen.
+saamesta: lakk = yhdysosalyhentymä sanasta
+lakke = puolikas (katkaistu).
+kuuluvat myös 'uárvilakkjávrádâh, 'uárvi-
+lakkjávráduvkimes ja Sarvikappaleenlahti -
+'uárvilakkluovtâš.
+Sarvikappaleenlahti - 'uárvilakk­
+luovtâš (TII 1963) Inarijärven lahti Sieksvuo-
+nonsuulta 1 km etelään.
+Sarvikappaleenjärvi, luovtâš = deminutiivi-
+muoto sanasta luohtâ = lahti > lahtinen.
+Sarvilampi1 (RP 1991) Lampi Otsamon ja
+Juutuan Pitkäsuvannon välissä.
+Lammen lähei-
+syyteen oli ennen vanhaan kadonnut kellohär-
+kä (ajoporo) ja vain sarvet löytyivät myöhem-
+min lammen rannalta.
+Sarviniemensaari - 'uárvihnjaargâš
+(3841 2, OA) Sarviniemen jatke Inarijärves-
+sä Väylävuononsuulla.
+Niemi on Inarijärven
+säännöstelyn vuoksi muuttunut saareksi, mut-
+ta väyläläiset kutsuvat sitä edelleen niemeksi.
+Epätarkka suomennos inarinsaamesta: "uár-
+vih = johdos sanasta "uárvi = sarvi > sarveke,
+njaargâš = deminutiivimuoto sanasta njargâ =
+niemi > niemeke.
+Sarviniemi1.
+Sarviniemi1 - 'uárvinjargâ1 (3841 2)
+Niemi Väylävuononsuun pohjoispuolella.
+heeseen kuuluu myös Sarviniemensaari -
+'uárvihnjaargâš, joka on nykyisin saari.
+Sarviniemi2 - 'uárvinjargâ2 Niemi
+Inarijärvessä Juutuanvuonon pohjoisrannal-
+Vanha asuinpaikka, jossa on asunut Paul
+Poikansa Santeri Walle löy-
+si 1900-luvun alkupuolella perunapellosta kivi-
+veitsen (I. Itkonen 1910).
+Niemen nimi saattaa
+liittyä muinaiseen uhraustraditioon, koska mm.
+sarvia käytettiin uhrilahjoina seidoille.
+Niemen
+pohjoispuolella sijaitsevalla Kalkuvaaralla on
+pahta nimeltään Ákku2, joka on Ukonselän1
+Ukon1 puoliso, jolle uhrattiin.
+kuuluu myös Sarvivuopaja - 'uárvivyeppee.
+Sarvivuopaja - 'uárvivyeppee (EA)
+Vuopaja Inarijärvessä Sarviniemen eteläpääs-
+Sarviniemi2.
+Saskalahti ~ Saskivuopaja - 'aška­
+vyeppee (3843 1, YAS 2005) Pitkä ja kapea
+lahti Inarijärvessä Kuoskerniemen eteläpään
+itälaidalla.
+ta: "aska = genetiivi-akkusatiivimuoto sanasta
+"askes = pala (leikattu).
+Ella Sarren (*1943)
+mukaan pitkä ja kapea lahti ikäänkuin leikkaa
+niemenkärjen poikki.
+Ella Sarren teoriaa tukee
+Karl Noringin (1897) kartta, jossa lahden nimi
+on "Saskeslahti".
+Saskivuopajanjärvi - 'askavyeppeejävri.
+Saskajärvi ~ Saskivuopajanjärvi -
+'askavyeppeejävri (3843 1, YAS 2005) Pie-
+ni järvi Kuoskerniemen eteläpäässä Inarijärven
+Saskalahden luoteispuolella.
+Saskalahti ~ Saskivuopaja.
+Satapetäjäsaari - 'yetpecsuálui
+(3843 1) Pieni saari Inarijärvessä Satapetäjä-
+selän pohjoisosassa.
+Saareen liittyy seuraavanlainen se-
+litystarina:
+Laurukaisen (saamelaisten sankarihahmo
+vainolaisajalla) saareen jättämät vainolaiset oli-
+vat nälissään syöneet petun sadasta petäjästä
+(A. V. Koskimies ja T. I. Itkonen 1978: Inarin-
+lappalaista kansantietoutta s. 35 - 36).
+Nimiperheeseen kuuluu myös Satapetäjäsel-
+kä - 'yetpecjor¹â.
+Satapetäjäselkä - 'yetpecjor¹â
+(3843 1) Inarijärven selkä Nellimistä luoteeseen.
+Nimi tulee
+selällä sijaitsevan Satapetäjäsaaren mukaan.
+Satapetäjäsaari.
+Saukkojänkä (3832) Inarin kirkonkylän
+eteläpuolella sijaitsevasta Saukkojärvestä1 2 km
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Sauk-
+kojänkänoja ja Saukkojänkänjärvi ~ Saukko-
+Saukkojänkänjärvi ~ Saukkolampi1 ~
+Saukkojänkänlampi (3841 1, RP 1991) Pie-
+ni järvi Pahtavaarasta3 2 km etelä-lounaaseen.
+Lammen ympärillä on Saukkojänkä.
+Saukkojänkä.
+Saukkojänkänoja (3823 03) Pieni joki
+Inarin kirkonkylän eteläpuolisesta Saukkolam-
+mesta ~ Saukkojänkänlammesta Pahta ojaan.
+Saukkojärvi - 'evrisjáávráš (3841 1)
+Pieni järvi Inarin kirkonkylän eteläpuolella
+(7 km) sijaitsevasta Pahtajärvestä3 1 km etelään.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Saukkolompola1.
+Saukkolampi2 ~ Majavalampi (RP
+1990, 3841 1/2001) Pieni järvi Vuontisjärven poh-
+joisosan itäpuolella sijaitsevan Venejärven2 ja
+Pikku Pahtajärven välissä.
+Kirjoittajan tiedossa
+ei ole, kumpi nimistä on oikea.
+Saukkolompola1 (RP 1991) Lompola Ina-
+rin kirkonkylän eteläpuolella sijaitsevien Sauk-
+kojärven1 ja Pahtajärven3 välissä.
+Saukkojärvi.
+Saukkoniva - 'evrisnjeeri (LL 1977)
+Niva Juutuan Haapakosken ja Haapasuvan-
+Saukkosaari (MML) Pieni saari Paats joen
+luusuassa Virtaniemestä 0,5 km länteen.
+Saukko­Torkojärven vaara (3833+4811)
+Raja-Joosepin rajavartioaseman koillispuolella
+sijaitsevan Saukko-Torkojärven pohjoispuolella.
+Saukko­Torkojärvi (LL 1969) Raja-Joose-
+pin rajavartioaseman koillispuolella sijaitsevista
+Torkojärvistä toiseksi pohjoisin.
+sa karttalehdessä 3833+4811/2005 "Saukko-Tor-
+kojärvi eli Hirttymäjärvi", joka on rinnakkais-
+nimensä puolesta todennäköisesti virheellinen.
+Vaatimenhirttymäjärvi.
+Saukko­Tupapää (3832) Tuulispäitten ete-
+läpuolella sijaitsevan Isontaipaleenjärven länsi-
+Saukonnäkemäjärvi - 'evrisuáinim­
+jáávráš (SA 1964) Sarmijärven1 pohjoispäästä
+Saulinlahti - Sauliluohtâ (IW 2000)
+Lahti Sarmijärven1 pohjoisosan länsirannalla.
+Sauli Kontsas oli Nellimin maantien rakennus-
+vaiheessa vedättänyt tavaroita lahden rannalle.
+Nykyään pai-
+kalla sijaitsee vedenottamo.
+Saunakangas (3841 1) Kangasmaa Nuk-
+kumajoenjärvestä 1 km etelään.
+Saunalampi.
+Saunakoski (LL 1969) Koski Lutossa Kol-
+moskosken yläpuolella.
+Saunalammenoja (RP 1993) Puro Sau-
+nalammesta Nukkumajokeen.
+Saunalampi (3832) Lampi Inarin kirkon-
+kylän eteläpuolella sijaitsevan Kolmisormihar-
+jun pohjoispuolella.
+Porokoira oli saanut selkä-
+saunan syyllistyttyään luvattomuuksiin (ilmei-
+sesti hajoittanut tokan).
+myös Saunalammenoja ja Saunakangas.
+Saunaranta (4911 2) Talo Sevettijärven län-
+Saunarit - Sáv¹áreh ~ Sevnjârâšah
+(3841 2, J. Qvigstad 261) Saariryhmä Inari-
+järvessä Kasariselän pohjoispäässä.
+masuomennos inarinsaamesta: sáv¹ár = tunte-
+maton sana, vaikka se viittaisikin inarinsaamen
+sanaan säv¹i = sauma taikka sanaan sev¹âdâs
+= pimeys.
+T. I. Itkosen (1961) mukaan "Sáu¹ár",
+myös "Sæwnjaraš".
+myös Jäkälä-Saunari - Jävil-Sáv¹ár, Selkä-Sau-
+nari, Iso-Saunari - Sáv¹ár ja Pikku-Saunari.
+Savijärvi1 (LL 1969) Pieni järvi Venäjän
+vastaisella valtakunnanrajalla Suorsapäästä
+Lähes puolet järvestä on Suomen
+Savioja1 (3841 01) Pieni joki Juutuanvuonon
+Savilahteen.
+Joen suulla sijaitsee Tapani Lappa-
+laisen omistama Lomakylä Inari Oy.
+Savioja2 (3832 07) Pieni joki Mulkuvaaran
+pohjoisrinteeltä Ivalojokeen Törmäsen kohdalla.
+Savisaari - Sehásuolluuh - Saavvsuâl
+(SA 1964) Kaksi pientä saarta Inarijärvessä
+Surnuvuonon suulla.
+inarinsaamesta ja suora koltansaamennos suo-
+men kielestä: sehá = liudentunut muoto inarin-
+saamen sanasta cehá = porojen suoja kesällä,
+suolluuh = monikkomuoto sanasta suálui = saa-
+ri > saaret, koska 'poronsuojasaaria' on kaksi.
+Savujärvi - Ruáhujävri3 (JA 2003) Pieni
+järvi Nangujärven eteläpäästä 4,5 km etelään.
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys: ruáhu =
+järviruoko.
+Savonáákuolbâ (TII 1963) Kangasmaa
+Könkäänjärven eteläpuolella.
+Inarinsaamea: sa-
+vonáá = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+savonâš = suvanto > suvantosen, kuolbâ = kan-
+gasmaa eli kuolpuna.
+Nimi tarkoittaa sitä, että
+Naajoen ~ Nangujoen suvanto ennen Könkään-
+järveä on inarinsaamelaiselta nimeltään Savonâš
+'Suvantonen'.
+Savonâš (TII 1963) Puolen kilometrin mit-
+tainen suvanto Naajoessa ~ Nangujoessa en-
+nen Könkäänjärveä.
+Inarinsaamea: savonâš =
+deminutiivimuoto sanasta savvoon = suvanto >
+suvantonen.
+Savzâjáávráš (PP) Pieni lampi Rautape-
+räjärven Koivuniemi-talosta 0,5 km kaakkoon.
+Inarinsaamea: savzâ = lammas, jáávráš = de-
+Savzâsuolluš (EA) Pieni saari Inarijärvessä
+Paloniemen kohdalla Väylävuononsuulla.
+Savzâjáávráš,
+suolluš = deminutiivimuoto sanasta suálui = saa-
+ri > saarinen.
+Savzâsuálui1 ~ Savzâsuáloi (IW 2000)
+Sarmijärven1 eteläisin saari, jossa tullujärveläi-
+set ennenvanhaan pitivät lampaitaan.
+suálui ~ suáloi = saari.
+Savzâvyeppeenjargâ (4822 2+4824 1) Ka-
+pea niemi Nammijärven Ááhárnjargâ-niemen
+itätyvellä.
+Savzâjáávráš, njargâ = niemi.
+Lammasvuopaja
+Segissuálui (SA 1964) Pieni ja kapea saari
+Sarmijärven1 länsilaidalla Rovaniemen1 kohdalla.
+Inarinsaamea: segis = attribuuttimuoto sanasta
+seggi = hoikka, suálui = saari.
+Seipislahti - Seibiluohtâ (SA 1964)
+Monihaarainen lahti Inarijärvessä Tervavuonon
+seibi = häntä.
+Seipislammet - Seibislááduh (4821 2)
+Puolenkymmentä lampea Seipisselän itäpuolel-
+Seipisselkä.
+Seipisselkä - Seipis"ielgi (4821 2) Maan-
+selänne Naamajoessa sijaitsevasta Nuottama-
+järvestä1 3 km etelään.
+inarinsaamesta: seipis = attribuuttimuoto sa-
+nasta seibi = häntä > hännäkäs.
+Karl Noringin
+kartassa v. 1897 on saman maaselänteen koil-
+lispäähän painettu "Seitak-selkä".
+seen kuuluu myös Seipislammet - Seibislááduh.
+Seitalampi - Siäidááláddu (TII 1963)
+Lampi Jurmukoskesta 0,2 km koilliseen Juu tuan
+länsipuolella Siäidáánjargâ-niemen pohjoispuo-
+inarinsaamesta: siäidáá = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto sanasta sieidi = seita > seitasen.
+Solojärven koillispäässä asuva Aili Valpuri
+Valle eli Jurmun Aili (*1913) on kertonut jos-
+kus 1980 - 1990-lukujen seutuvilla laskeneensa
+miehensä Jurmun Martin (Lauri Martti Valle)
+kanssa verkon Seitalampeen, minkä jälkeen
+he olivat poistuneet kahvistelemaan hieman
+kauem maksi.
+Palauttuaan lammelle oli verkko
+kadonnut.
+Aikansa sitä etsiskeltyään he löysivät
+verkon yhtenä myttynä vedessä lammen ran-
+Syytä verkon myttyyntymiseen ei Aili
+Valpuri Valle osannut kertoa.
+Seitaniemi - Siäidáánjargâ (MM 2002)
+Juutuan länsirannalla Jurmukoskesta 0,2 km
+itä-koilliseen, jossa sijaitsee Siäidáápore-kuk-
+kula.
+Siellä on todennäköisesti ollut seita, josta
+ei ole enää varmaa tietoa, ellei se sitten ole Sei-
+taniemen keskellä oleva rakokivi, josta arkeo-
+logi Eija Ojanlatva ei löytänyt minkäänlaisia
+uhraukseen viittaavia merkkejä heinäkuussa
+Myös Seitalammen keskellä oleva moni-
+särmäinen kivi voisi olla potentiaalinen seita,
+vaikka mitään varmaa tietoa asiasta ei olekaan.
+Seitalampi.
+miperheeseen kuuluvat myös Seitalampi - Siäi-
+dááláddu ja Seitaniemellä sijaitseva Siäidáápore.
+Seitapää - Sieiduáivi (SA 1964) Vaara
+Santapäästä 2,5 km koilliseen lähellä Venäjän
+vastaista valtakunnanrajaa.
+4812/2003 inarinsaamen nimi on virheellises-
+ti "Sieidoaivi" (kirjoitustavan muutosta ei ole
+huomioitu).
+Seitasaari1 - Sieidisuálui (TII 1963) Poh-
+joisin saari Pisteriniemen Sortolahtien suulla Ina-
+Selgiláássáš (JP) Luoto Kauhalahdessa
+Puuniemen2 eteläosan kohdalla Inarijärvessä.
+Inarinsaamea: selgi = selkä, láássáš = deminu-
+tiivimuoto sanasta lássá = luoto eli laassa.
+Selgiluohtâ (SA 1964) Surnuvuonon lahti
+Lahteen laskee Kapperijoki.
+rinsaamea: selgi = selkä, luohtâ = lahti.
+Selkimmäinen Siltasaari (RP 1993) Ina-
+rijärven Siltasaarista eteläisempi.
+Selkä­Akusaari - Tave­Áhusuálui
+(SA 1963) Akusaarten kaakkoisin saari Inari-
+järvessä ennen Kasariselkää.
+Selkä­Aunio - Jor¹â­Áv¹uluohtâ (LL
+1981, AWG 1901) Lahti Inarijärvessä Ison Jää-
+saaren luoteisrannalla.
+v:lta 1901 "Selkä Aungul".
+saamesta: áv¹u = tuntematon sana.
+noksen aunio voisi olla johdos verbistä ainota =
+hahmotella, kaavailla, suunnitella.
+seen kuuluu myös Etelä-Aunio - Áv¹uluohtâ.
+Selkäjuomussaari - Tavejuo¹âssuálui
+(LL 1981) Saari Inarijärven Paavisvuonossa Ve-
+hersaaren eteläpuolella.
+lehdessä 3841 1/2001 suomenkielinen nimi on
+Aittasaari, joka on kilometrin verran etelämpä-
+nä.
+Selkäjärvenvaara - Selgijávrááváá­
+rááš (3843 1, SA 1964) Pieni vaara Keskimö-
+järven eteläpuolella sijaitsevan Selkäjärven
+mesta: jávráá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta jävri = järvi > järvisen, váárááš = demi-
+Nimiperhe: Selkäjärvi2.
+Selkäjärvet - Selgijávrááh (4812) Sul-
+kusjärven1 koillispuolella sijaitsevasta Siskeli-
+järvestä3 ~ Isosta Siskelijärvestä 3 km itään,
+lähellä Venäjän vastaista valtakunnanrajaa.
+Selkäjärvi1 - Selgijävri1 - Seä'l¡¡­
+jäu'rr1 (4913 1) Järvi Vätsärissä Vuontisjärvien
+ja Karekkijärven puolessa välissä.
+Selkäjärvi2 - Selgijáávráš1 (3843 1,
+SA 1964) Pieni järvi (oikeastaan lampi) Nelli-
+min itäpuolella sijaitsevasta Keskimöjärvestä
+miperheeseen kuuluu myös Selkäjärvenvaara
+- Selgijávrááváárááš.
+Selkäjärvi3 - Seä'l¡¡jäu'rr2 (MML,
+JM) Järvi Vätsärissä Määllijärven pohjoispääs-
+tä 2 km länteen.
+Selkälahdensaari - Kiäinu"uálm­
+suálui (TII 1963) Inarijärven saari Koutukin-
+saaren2 ja 'ärbinsuálui-saaren välissä keskellä
+Keinolahdensalmea.
+Saaressa on ollut muinoin
+kota.
+Suomenkielinen nimi on ilmeisesti uudis-
+nimi, joka lienee ollut aikaisemmin Keinosal­
+mensaari, jolloin se olisi suora suomennos
+"Hauska kodan ja tuvan välimuoto on
+Keäinu-tšoalmi sualui saaren kota.
+Siinä on
+neljä hirsikertaa, oviseinän oikean puoleiseen
+kulmaan on laakakivistä tehty takka uunin-
+piippuineen ja kun räppänä täten on käynyt
+tarpeettomaksi, on vasemman puoleiseen
+seinään ylimmän hirren päälle tehty pieni
+ikkuna-aukko ja siihen pantu lasi".
+Selkälahti.
+Selkälahdensalmi - Kiäinu"uálmi
+(3841 2, TII 1963) Kasariselän ja Sammakkose-
+län yhdistävä salmi Koutukinsaaren2 ja 'ärbin-
+suálui-saaren välissä Inarijärvessä.
+Selkälahti2.
+Selkälahti1 - Selgiluohtâ (3843 1) Pieni
+lahti Inarijärvessä Kaamassaaren koillispäässä.
+Selkälahti2 - Jor¹âluohtâ (3841 2, ES)
+Lahti Inarijärvessä 'ärbinsuálui-saaren pohjois-
+Selkä­Reposaari (3843 1) Inarijärven Ka-
+sariselän koilliskulman Reposaarista eteläisin.
+Selkäsaaret1 (3841 2) Puolenkymmen-
+tä saarta Inarijärvessä Kasariselän itälaidalla
+'ärbinsuálui-saaresta lounaaseen.
+Selkäsaaret2 - Jor¹âlássááh (EA) Saa-
+riryhmä Inarijärvessä Jäniskarinsaarten koillis-
+inarinsaamesta: lássááh = monikkomuoto sa-
+nasta lássá = laassa > laassat, luoto > luodot.
+Selkäsaari - Kuovdâláássáš (3842 2,
+AS) Pieni saari Partakonlahden suulla Inarijär-
+kuovdâ = keski, láássáš = deminutiivimuoto sa-
+nasta lássá = laassa > laassanen, luoto > luo-
+tonen.
+Selkäsalmi (3841 2) Salmi Inarijärvessä
+Rannimmaisen Reposaaren ja Keskimmäisen
+Reposaaren välissä.
+Selkä­Saunari (3841 2) Inarijärven Sauna-
+reista itäisin.
+Sellaniemi - Šiällánjargâ ~ Šiellânjargâ
+(TII 1963) Niemi ja talo Säisaaren kohdalla Ina-
+rijärven Siskelivuonon etelärannalla.
+Talossa on
+mennos inarinsaamesta: šiällá ~ šiellâ = ensinä-
+kemältä lapselle annettava lahja (tässä tapauk-
+sessa kyse lienee nimestä).
+Käsikirjoituksessaan
+"Muinaisjäännöksiä ja tarinoita Inarijärven ym-
+päristöltä" Ilmari Itkonen (1910) kirjoittaa:
+"Ukonselän eteläpuolella asui pienessä
+Säisaaressa (Sä˜isuálui) noita, jonka tytär
+meni kerran pienen Šiällá poikansa kera ve-
+neellä puita noutamaan läheiseltä mantereel-
+Jätti poikansa veneeseen, mutta jonkun
+ajan kuluttua huomasi veneen aivan itsekseen
+lähteneen kulkemaan, poika mukanaan.
+vaimo arvasi noitakonstien olevan kysymyk-
+sessä, niin hän, saadakseen veneen tulemaan
+takaisin, lupasi ukolle antaa lahjauhrina päs-
+sin ja huusi: "Pyereeb lii pyeidiviercâ "iäppát
+ko kuocâ Šiälá ruoidâ" (Parempi on lihava
+jaaran kaula kuin mätä Šiällan sääri).
+Vene
+tulikin takaisin, mutta kotiin tultuaan huomasi
+vaimo pässinsä kadonneeksi, - sen oli Ukko
+vienyt.
+- Se paikka, jossa vaimo oli maalla
+käynyt, on vieläkin nimeltään Šiällánjargâ
+(Šiällanniemi) ".
+Semekurtta - Sieminkurtte (4911 2)
+Tunturi Sevettijärven itäpuolella.
+suomennos inarinsaamesta: siemin = attribuut-
+timuoto, joka tarkoittaa pienen pientä eli vähä-
+pätöistä, kurtte = poron kaulaliha.
+Sen"uájá - Sen"uodjá (4911 2) Sevetti-
+järven Ukonselän2 koillispuoleisin lahti.
+saamea ja pohjoissaamea: sen = tuntematon
+sana, "uájá - "uodjá = pitkä ja kapea lahti,
+johon laskee tai josta laskee joki (suoja).
+Eero
+Pekka Aikion mukaan nimi saattaisi juontua
+koltansaamen sanasta seännâ tai sienn, joka
+tarkoittaa eräänlaista sammalpounikkoa, jonka
+kasvillisuus ei kelpaa poroille syötäväksi.
+Asian
+vahvisti myös Matti Sverloff 1990-luvulla.
+Sen"uájápottâ (EPA) Sevettijärven Sen-
+"uájá-suojan koillispää.
+Sen"uájá, pottâ =
+perä.
+Seulavaara - Sevlivääri (3841 1) Korkea
+vaara Paavisvuonon pohjukan itäpuolella.
+olla mukaelmainarinsaamennos suomen kieles-
+tä, koska sana sevli on tuntematon, mutta seula
+suomen kielessä sitä vastoin tunnettu.
+Seurujärvi (3842 2) Talo Inarijärven Käy-
+räniemen päässä.
+Sevesuolluuke˜gi (MV 2003) Suuri kivi
+Sulkusjärvessä1 Viittomasaaren koillispäässä.
+Viittoma-
+saari, suolluu = genetiivimuoto sanasta suálui
+= saari > saaren, ke˜gi = kivi.
+Sevetinsuoja1 - 'evetjävr"uájá (4911 2)
+Pitkä lahti Sevettijärven eteläpäässä.
+masuomennos inarinsaamesta: 'evetjävr = ge-
+netiivinen yhdysosalyhentymä yhdyssanasta
+'evetjävri = Sevettijärvi > Sevettijärven, "uájá
+= suoja eli pitkä kapea lahti, johon laskee tai
+josta laskee joki.
+samanniminen talo.
+Sevetinsuoja2 (4911 2) Talo Sevetinsuojan
+Sevettijärven koulu (NIM) Sevettijärven
+Sevettijärvi1 - 'eavetjávri1 - 'evet­
+jävri1 - 'e'vetjäu'rr1 (4911 2) Pitkä järvi
+Näätämön kautta Norjaan johtavan maantien
+Mukaelmasuomennos pohjoissaa-
+Eero Pekka Aikion
+mukaan järven alkuperäinen nimi on ollut
+Njuuv"â"evejävri, josta ei kylläkään löydy
+kirjallisuudessa mainintaa.
+mennos originaalista olisi siis Joutsenkaulajärvi
+ja nykyisestä nimestä suomennettuna Kaula-
+Frans Äimän v. 1901 tekemien muistiin-
+panojen mukaan Jacob Fellman on kirjannut
+nimen monikkomuotoon "Sävettijaurek" ja
+"Sävettijok".
+(Ks.
+myös Fellman 2001).
+Frans
+Äimän mukaan Sevettijärvellä oli siihen aikaan
+ollut kota, jossa asuttiin koko kesä (T. I. Itko-
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Se-
+vettijärven koulu, Sevettijärven2 kylä sekä talot
+Sevettivuono ja Sevetinsuoja.
+Sevettijärvi2 - 'evetjäu'rr2 - 'eavet­
+jávri2 - 'e'vetjäu'rr2 (4911 2) Kolttasaame-
+laisten asuttama kylä Näätämön kautta Nor-
+jaan johtavan maantien varrella.
+Sevettijärvi1.
+Sevettivuono (4911 2) Talo Sen"uájá-suo-
+Seytsijärvi - 'ev¿ijävri (3832, TII 1963)
+Nanguniemen luoteisin järvi kilometrin päässä
+rannasta.
+Syetsi-
+Syetsivaara - 'ev¿iváárááš (3832)
+Nanguniemen länsilaidalla sijaitsevan Seytsi-
+inarinsaamesta: "ev¿i = kinner (mutkakohta
+varvasastujan takajalassa), váárááš = demi-
+nutiivimuoto sanasta vääri = vaara > vaara-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Seytsijärvi
+- 'ev¿ijävri.
+Sieidilássá1 (SA 1999) Luoto Nammijärven
+Ááhársuálui-saaren ja Kotkasaaren välissä.
+Inarinsaamea: sieidi = seita, lássá = laassa eli
+Inarinsaamelaisten muinainen uhrisaari.
+Sieidilássá2 (3841 2) Luoto Inarijärvessä lä-
+hes keskellä Kasariselkää.
+Siei-
+dilássá1.
+Sieidiämmir (TII 1963) Kukkula Juu tuan
+Jurmukosken pohjoispuolella.
+Kukkulalla si-
+jaitsee Jurmukosken seita - Jormokuoškâ sieidi.
+Inarinsaamea: sieidi = seita, ämmir = kumpu,
+Siejâluohtâ (EA) Pieni lahti Miesniemen
+pohjoispäässä Korkiasaaren länsipäästä 0,5 km
+Inarinsaamea: siejâ = märkä eli visva,
+Siekarojänkä (3832) Pieni suo Hurttaku-
+russa Rautujärven3 länsipuolella.
+merkitys ei ole tiedossa, mutta se saattaisi olla
+mukaelma inarinsaamen sanasta "ievâr = kie-
+kerö (poron kaivamisjäljet lumessa).
+Sieksijärvet - Sieksjäävrih ~ Šieks­
+jääv rih (EA) Kaksi järveä Inarijärven Väy-
+lävuonon länsipuolella Sevettijärventien poh-
+joispuolella: Ala-Sieksijärvi - Vyeli-Sieksjävri ~
+Vyeli-Šieksjävri ja Ylä-Sieksijärvi - Paje-Sieks-
+jävri ~ Paje-Šieksjävri.
+inarinsaamesta: sieks ~ šieks = mukaelma kol-
+tansaamen sanasta siõhss = pieni ahven.
+Sieksisalmenjänkä - Sieks"uálmijeggi
+~ Šieks"uálmijeggi (3841 2, OA) Inarijärven
+Riuruvuonon pohjoispään länsipuolella.
+Sieksisalmi.
+Sieksisalmi - Sieks"uálmi ~ Šieks"uál­
+mi (3841 2, OA) Inarijärven ja Ala-Sieksijär-
+ven yhdistävä salmi Huihoniemen eteläpuolella.
+Sieksijärvet.
+miperheeseen kuuluu myös Sieksisalmenjänkä.
+Sieksvuono - Šieksvuonâ - Siõhss­
+vuono Lusmanuoran eteläpuolella.
+mesta: sieks ~ šieks = mukaelma koltansaamen
+sanasta siõhss = pieni ahven.
+Edesmenneen El-
+sa Vallen mukaan nimen on antanut eräs Kuez-
+me, inarinsaameksi Kyešmi-niminen koltta jos-
+kus 1800-luvun puolessa välissä (nimi tulee ve-
+näläisestä nimestä Kuzma, T. I. Itkonen (1945):
+Suomen lappalaiset II, s. 502).
+Hän oli paossa
+tsaarin armeijaa, koska sinne joutuminen oli-
+si merkinnyt seitsemän vuoden palvelusaikaa.
+Hän uskaltautui käymään kotipuolessaankin
+ainoastaan kesäkeleillä.
+Kyešmillä oli myös jäl-
+kikasvua, ja tieto pohjautuu Elsa Vallen erää-
+seen lapsuuden muistoon, jolloin hän oli ilmei-
+sestikin siinä kolmen - viiden vuoden kieppeillä.
+Ahvenjärvelle11 saapui laiha pitkäpartainen ja
+-hiuksinen kolttavanhus.
+Hän oli Kyešmin poi-
+ka nimeltään Feä˜aht, ja hän pyysi Elsa Val-
+len äitiä leikkaamaan hiuksensa.
+Elsa muis-
+taa, että miehellä oli komea pääskysen pyrstöä
+muistuttava haaraparta.
+Kun parturi lähestyi
+"asiakastaan" takaa päin ja tarttui tämän haa-
+rapartaan sakset toisessa kädessä kysyen, että
+tästäkö otetaan, niin Feä˜aht oli päästänyt sel-
+laisen huudon, että Elsa muistaa sen vieläkin,
+kuin "eilisen".
+Sienivaara - Kuobârváárâš (3844 1)
+Vaara Inarijärven Paaluniemessä.
+Sigganitkemäsalmi ~ Kallosalmi -
+Sigá"iärrum"uálmi ~ Kalluudem"uálmi
+~ Kálludem"uálmi (TII 1963) Inarijärvessä
+Ison Kapaselän eteläpäässä Kalluudemsuálui-
+saaren ja Vehersaaren välissä.
+Suorat suomen-
+nokset inarinsaamesta: Siggá = naisen nimi.
+Salmi liittyy Siggan tarinaan, jonka on kerto-
+nut A. V. Koskimiehelle v. 1886 Paavali Valle
+(Koskimies & Itkonen (1978): "Inarinlappalais-
+ta kansantietoutta" s. 266 - 268:
+"Inarissa oli eräs siivo neito.
+Hänellä oli
+kaksi kosijaa, ja molemmat olivat hänen
+mielestään hyviä eikä hän olisi tahtonut kum-
+paakaan evätä.
+Niin koottiin seurakunnan
+vanhimmat miettimään, kumpi hänen pitäisi
+heistä hyljätä.
+He miettivät, että tuolla on sel-
+lainen paikka, johon pitäisi mennä.
+Lähdettiin
+soutamaan sinne etelänpuolelle Inaria, ja kun
+he tulivat siihen salmeen, niin seurakunnan
+vanhimmat julistivat tuomion, jonka mukaan
+Sigga on pantava kivelle, joka on keskellä
+salmea, ja kaksi kosijaa molemmin puolin
+vastakkain ja heidän on ammuttava jousil-
+laan toisiaan otsaan.
+Se joka jäisi eloon, tulisi
+olemaan Siggan mies.
+Muut soutivat takaisin-
+päin nähdäkseen mitä tapahtuu.
+Sigga odotti
+hyvillä mielin:
+- Nyt ainakin tulen tietämään, kumpi jää
+miehekseni.
+Hyviä ovat molemmat, jääpä
+kumpi hyvänsä.
+Mutta kun jouset laukesivat molemmilla,
+hän säikähti ja sanoi:
+- Voi armias aurinko, kuu ja tähtikunta,
+miten lienevätkään asiat käyneet!
+Silloin ne, jotka olivat veneessä, riensivät
+ottamaan Siggan pois kiveltä, ja kun he me-
+nivät toisen kosijan luo, he löysivät hänet hen-
+gettömänä nuolen haava otsassa.
+He menivät
+toisen luo ja löysivät hänet samalla tapaa.
+Ja
+siitä päivästä alkaen on sitä salmea nimitet-
+ty Kallosalmeksi (Kalluudem"uálmi) ja sitä
+saarta Kallosaareksi (Kalluudemsuálui) ja sitä
+kiveä Morsiamenkiveksi (Myersseeke˜gi).
+Sigga tuli hyvin murheelliseksi, niin että
+oli menettää järkensä.
+Siinä veneessä oli eräs
+mies, jonka nimi oli Nestor, joka alkoi kaikin
+voimin lohduttaa Siggaa, ja kun he soutivat
+erään saaren luo, Sigga tahtoi väkisin maihin.
+Mutta Nestor lupasi olla hänelle avuksi kai-
+kessa, mitä hän tarvitsisi.
+Ja sen saaren nimi
+on tähän päivään asti ollut Nestorinsaari (Nes-
+torsuálui tai Nástársuálui) ja se salmi Nesto-
+rinsalmi (Nestor"uálmi tai Nástár"uálmi).
+Tuli toinen saari, jossa oli niemi, ja sinne
+Sigga tahtoi yhä maalle ja meni maihin ja
+itki kovin.
+Sieltä hän ei tahtonut tulla venee-
+seen, mutta Nestor lupasi hankkia hänelle
+miehen ja tekikin niin.
+Kun hän lähti Isoon-
+vuonoon (Karlebotn), joka on meressä, hän
+otti Siggan mukaansa, ja siellä oli siivo mies,
+joka nai Siggan.
+Ja hän eli onnellisena koko
+ikänsä ja kalasti merellä sekä metsäjärvillä,
+Nji˜gojärvellä (Nji˜gojävri), Ainolompolos-
+sa (Áinooluobâl) ja Sivakkajärvillä (Saaveeh-
+jäävrih) ja hän oli rakentanut talvipaikan
+A˜ikkujoen (A˜ikkuujuuhâ) varteen, jossa
+yhä vieläkin on kenttä, jota kutsutaan tänäkin
+päivänä Siggankentäksi (Sigákieddi)."
+Uula Morottajan T. I. Itkoselle (Koskimies &
+Itkonen 1978) kertomassa toisinnossa Siggalla oli
+rankempi kohtalo.
+Siinä hänet haudattiin elävänä
+kosijoittensa väliin saatteella:
+" - Kun et kumpaakaan evännyt, niin saat
+molemmat.
+Siggan tarinasta on myös Ilmari Itkosen ver-
+sio hänen käsikirjoituksessaan "Muinaisjään-
+"Oli kerran yksi Sigga niminen tyttö, pa-
+rahista parahin, kaikkien tykättävä.
+Hänelle
+rupesi kilpakosijoiksi kaksi poikaa, joita hän
+kumpaakaan ei tahtonut kieltää, sillä hänen
+mielestään olivat ne yhtä hyvät.
+Vaan kun
+kahta ei kuitenkaan sopinut ottaa miehek-
+sensä, tuli hän murheelliseksi ja ajatteli koke-
+mattomuudessaan, että kyllä hän taitaa olla
+onnettomin kaikista tytöistä, kun sai kaksi
+sulhasta osalleen eikä ajoissa kieltänyt tois-
+ta, koska ei tiennyt, kumpaa pitäisi kieltää.
+Viimein valitti hän kohtaloansa seurakunnan
+vanhimmalle, josko ne ymmärtäisivät, kuinka
+asia olisi ratkaistava.
+Kun siis seurakunnan
+vanhimmat olivat kokoontuneet, julisti Piltse
+niminen mies, viisas vanhus, näin kuuluvan
+tuomion: "Koska tämä asia on näin kauvas
+mennyt, niin tätä ei sovi muutoin ratkaista
+kuin panna kilpakosijat kaksintaisteluun.
+Tuolla on Iivaloon päin matkalla kaitainen
+salmi, jonka keskellä olevalle kivelle Sigga on
+pantava.
+Sulhasten on joutsien kanssa lymyt-
+tävä molemmin puolin salmea ja noustava sik-
+si, että pystyvät ampumaan taisiaan: ja kumpi
+eloon jääpi, sen saakoon Sigga mieheksensä".
+Ja niin lähdettiin kahden penikulman matkalle
+Iivaloon päin ja kun tultiin sille paikalle, jossa
+tuomio oli pantava täytäntöön, laskettiin toi-
+nen sulhanen yhdelle, toinen toiselle puolen
+salmea.
+Mutta se tytön asettaminen kivelle
+ei ollutkaan leikintekoa, vaan kuitenkin oli
+sekin tehtävä.
+Siinä tarkoituksessa noutivat
+he rannalta neljä isonlaista kiveä, jotka he
+vajottivat pitkillä nuorilla pohjaan, ympäri sen
+kiven, jolle Sigga asetettiin.
+Sillä tämä ei tyy-
+tynyt ennenkuin sidottiin niillä nuorilla kiinni
+joka suunnalle.
+Itse he sitten vähän ulkou-
+tuivat venheinensä, siksi aikaa kuin sulhaset
+onneaan koettavat.
+Vaan kun molempain piti
+nousta sen verran, että toisiaan ampumaan
+kykenevät, niin ampuivat molemmat toisen-
+sa kuoliaiksi.
+Likellä oleva venekunta kiirehti
+Siggan tykö päästämään häntä ja ottamaan
+venheeseen.
+Kun he lähtivät soutamaan ta-
+kaisin, tuli Sigga kovin levottomaksi murheen
+tähden.
+Siksi menivät he maalle ensimmäiseen
+niemeen, jossa Sigga itki katkerasti ja valit-
+ti, että nyt ei enää yksikään poikamies eikä
+edes leskimieskään hänestä huoli, kun kaikki
+tuntevat, kuinka hänelle kävi.
+Vaan muut ru-
+pesivat häntä kaikin voimin lohduttamaan ja
+Piltse sanoi: "Sinä olet vielä niin nuori ijältäsi,
+me pidämme sinusta huolen ja toimitamme
+niin, että sinulle pitää vielä onnen päivien
+paistaa, jos vaan muutoin ajattelet kaikkea,
+mitä aijot tehdä".
+Tästä Piltsen lohdutuksesta
+virkosi Sigga ainakin, että omin voimin käveli
+Ja siitä päivästä asti on sen nie-
+men nimi Siggan-itkemäniemi (Sigga-"iärrum-
+njarga) ja sen salmen nimi Kallaudemsalmi
+(Kallaudem-"oalme) ja saaren nimi Kallau-
+demsaari (Kallaudem-sualui).
+Ja he soutivat
+siitä kotiansa.
+- Vielä samana vuonna toimi-
+tettiin Sigga Norjaan Varankiin, jossa hän
+joutui naimisiin kunniallisen miehen kanssa
+ja tuli onnelliseksi talonemännäksi.
+He teki-
+vät talvitalon sisämaahan kauniille paikal-
+le, Aatikkajoen rannalle, jossa on vieläkin
+Sigganvainioiksi nimitetty laaja kenttä.
+Sinne
+muuttivat he talveksi ja kalastivat Njitko- ja
+Sivakkajärvistä.
+Kesällä kalastivat he meres-
+sä ja myivät paljon sekä tunturijärvien että
+meren kaloja, rikastuen ja tullen kuuluisiksi.
+He elivät kaiken ikänsä onnellisina ja jättivät
+hyvän muiston jälkeensä."
+Vuosina 1886 ja 1910 nämä nimet olivat ole-
+massa ja ne ovat käytössä vielä vuonna 2009,
+joten Sigga voisi hyvinkin olla historiallinen
+henkilö.
+Siggasierramaniemi - Sigá"iärrum­
+njargâ (LL 1981) Niemi Kalluudemsuálui-saa-
+ren itäpäässä Inarijärvessä.
+Taavetti Kyro oli
+kertonut nimeksi vuonna 1918 "Sikkasieraimen-
+Siikajoki - Šapšjuuhâ (4812) Joki Nelli-
+min itäpuolella sijaitsevista Siikajärvistä2 Siika-
+järvenlompolan kautta Siskelijärveen3 ~ Isoon
+Siskelijärveen.
+Siikajärvet2.
+Siikajärvet1 - Šapšjäävrih1 - 'uov¿a­
+jávrrit - Šapššjääu'r (4911 2, JM) Kaksi jär-
+veä Sevettijärven itäpuolella.
+ja koltansaamennos inarinsaamesta tai pohjois-
+Siikajärvet2 - Šapšjäävrih2 (4911 2)
+Kaksi järveä rajavyöhykkeellä lähellä Venä-
+jän vastaista valtakunnanrajaa Nellimistä
+itään: Iso Siikajärvi - Stuorrâ Šapšjävri - Jõnn
+Šapššjäu'rr ja Pikku Siikajärvi ~ Pieni Siikajär-
+vi - Uccâ Šapšjáávráš - U'cc Šapššjäu'rr.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Siikavaara
+- Šapšvääri, Siikavaarat - Šapšváárááh, Siika-
+järvenlompola - Šapšjävrluobâl ja Siikajoki -
+Šapšjuuhâ.
+Siikajärvenlompola - Šapšjävrluobâl
+(SA 1964) Sulkusjärven koillispuolella sijaitse-
+vien Siskelijärven3 ~ Ison Siskelijärven ja Siika-
+järvien2 välissä.
+Siika­Torkojärvi (LL 1969) Raja-Joose-
+pin rajavartioaseman koillispuolella sijaitsevis-
+ta Torkojärvistä pohjoisin.
+Siikavaara - Šapšvääri (SA 1964) Nelli-
+min itäpuolella sijaitsevista Siikajärvistä 1 - 2 km
+Siikavaarat - Šapšváárááh - Šapšš­
+vää'rr (4821 2, MML) Nellimin Keskimöjär-
+vestä 4 km itään.
+mennos ja koltansaamennos inarinsaamesta:
+váárááh = monikkomuoto sanasta váárááš =
+raset.
+Sijdâsuálui (3844 1) Saari Inarijärvessä
+Pisteriniemen Sortolahtien koillispuolella.
+rinsaamea: sijdâ = siita eli kylä tai porotokka,
+Sikastojärvet - Šigástohjávrááh (3841 2,
+TII 1963) Pieniä järviä Inarijärven Sikastovuo-
+non ja Kaikunuoran välissä.
+mennos inarinsaamesta: šigástoh = johdos ina-
+rinsaamen verbistä šiggo˜ = kieltää > kielletty.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Sikastolahti1 -
+Šigástohluohtâ1, Sikastolahti2 - Šigástohluohtâ2,
+Sikastoniemi - Šigástohnjargâ, Sikastosaaret -
+Šigástohsuolluuh, Sikastovaara - Šigástohvääri
+ja Sikastovuono - Šigástohvuonâ.
+Sikastolahti1 - Šigástohluohtâ1 (3841 2,
+TII 1963) Pieni lahti Inarijärvessä Sikastonie-
+men koillispuolella.
+Sikastojärvet.
+Sikastolahti2 - Šigástohluohtâ2 (3841 2,
+Sikastoniemi - Šigástohnjargâ (3841 2,
+TII 1963) Inarijärven niemi Sarminiemen länsi-
+Sikastojär-
+Sikastosaaret - Šigástohsuolluuh
+(3841 2, TII 1963) Puolenkymmentä saarta Ina-
+rijärvessä Sarminiemen kärjen länsipuolella.
+Sikastovaara - Šigástohvääri (3841 2,
+TII 1963) Vaara Sikastovuonon luoteispuolella.
+Sikastovuono - Šigástohvuonâ (3841 2,
+TII 1963) Inarijärven lahti Sarminiemen poh-
+Inarijärven pohjoiseen suuntautuva
+vuono - oikeastaan lahti.
+Sikojärvi ~ Siggajärvi - Siggájävri ~
+Sigájävri (3823 2, TII 1963) Inarin kirkonky-
+län luoteispuolella sijaitsevasta Koutavaarasta
+1,3 km luoteeseen.
+Sikovaara - Siggávääri ~ Sigávääri
+(3841 1, TII 1963) Outa-Luosman ja valtatie 4:n
+Ilmari Itkonen on kirjannut nimen v.
+1910 "Spijnváárááš", joka on ilmeisesti inarin-
+saamennos suomen kielen siko-sanasta.
+on palautunut takaisin inarinsaameen, mutta
+Siliälaassa - Jolgislássá (3841 1) Pieni
+saari Inarijärvessä Ukonselän1 koillispäässä.
+Siliälampi (3833+4811) Raja-Joosepin ra-
+janylityspaikasta 3 km lounaaseen Luton poh-
+Siliätsaaret - Jolgislássááh (3841 1) Pien-
+ten saarten ryhmä Inarijärvessä Ukonselän1
+Ukonsaaresta1 2,5 km koilliseen.
+= deminutiivinen monikkomuoto sanasta lássá
+= luoto > luodot, laassa > laassat.
+Silkejärvi - Silgeejävri (3834) Järvi Mus-
+tolasta 3 km pohjoiseen.
+inarinsaamesta: silgee = tuntematon sana, vaik-
+kakin voisi olla muinaisen ihmisen nimi.
+perheeseen kuuluu myös Silkevaara - Silgee-
+Silkevaara - Silgeevääri (3834) Silke-
+Pasevääri 'Pyhävaara'.
+Silkejärvi.
+Silmäjärvet (3841 01) Kolme samankokois-
+ta pientä järveä Inarin kirkonkylän kaakkois-
+puolella sijaitsevan Pahtavaaran3 lounaispuolel-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Silmävaara.
+Silmänpesemälantto (3841 01) Siskelivuo-
+non Sairalahden perältä 0,7 km itä-koilliseen.
+Lantto on peräpohjolan lampea tarkoittava
+murresana.
+Silmäpuoliahvenjärvet - 'almepel­
+vuáskujávrááh (3834) Kaksi järveä Sarmi-
+niemen itälaidalla.
+suomennos inarinsaamesta: jávrááh = monik-
+komuoto sanasta jáávráš = deminutiivimuoto
+Silmäsaaret - 'almaasuolluh (3843 1)
+Kaksi samankokoista saarta Inarijärvessä Sam-
+makkoniemen1 länsirannalla.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: "almaa
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta "alme
+= silmä > silmäsen.
+Silmäsaari - 'almaasuálui1 (EA) Pieni
+saari Väylävuononsuulla Inarijärvessä.
+mesta: "almaa = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta "alme = silmä > silmäsen.
+Silmävaara (MML) Inarin kirkonkylän
+eteläpuolella sijaitsevan Pahtalompolan länsi-
+Silmäjärvet.
+Silmävuopaja1 (RP 1991) Inarijärven vuo-
+paja Siskelivuonon itäpuolella sijaitsevan Kaak-
+kurisalmensaaren lounaislaidalla.
+Silmävuopaja2 (MML) Inarijärven vuopa-
+ja Oklasaaren eteläpään lounaispuolella.
+Korteoja ~ Silmäoja.
+Siltajänkkä (3832) Suo Ylemmästä Aku-
+järvestä 1 km pohjoiseen: jänkkä = peräpoh-
+jolan jänkää eli suota tarkoittava murresana.
+Siltakallio - Šaldompáávtáš (EA) Pahta
+Pielpaniemen kaakkoislaidalla.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: šaldom
+= aktiomuoto verbistä šaldo˜ = siltoa > silto-
+minen > siltoma, páávtáš = deminutiivimuoto
+sanasta pähti = pahta > pahtanen.
+Siltalammet (RP 1990) Neljä lampea pe-
+räkkäin Piskijärvenlompolan ja Aukkuljärven
+Siltaluovanlompola - Šaldelyeviluobâl
+Surnujoessa Joukhaislompolan ja Tupakkalom-
+polan välissä.
+mesta ja suora koltansaamennos inarinsaames-
+ta: lyevi = lava, suova.
+Siltaoja (LL 1981) Pieni joki Nanguniemen
+Pikku Oukosesta (järvi) Ivalojoensuun Ouko-
+senperään.
+Siltaojanjärvi - Šaldomjáávráš (SA
+1963) Pieni järvi Aukkuljärvestä 0,5 km luotee-
+inarinsaamesta: šaldon = aktiomuoto verbistä
+šaldo˜ = siltoa > siltoma (tehdä siltaa), jáávráš =
+Siltasaaret1 - Šaldomsuolluuh (SA 1963)
+Kaksi saarta rinnakkain Nitsijärven pohjois-
+päässä: Iso Siltasaari - Šaldomsuálui ~ Savzâ-
+suálui 3 ja Siltasaari ~ Hautasaari - Hävdisuá-
+lui ~ Uccâ Šaldomsuolluš - Äu'ddsuâl.
+šaldon = aktiomuoto verbistä šaldo˜ = siltoa >
+siltoma (tehdä, rakentaa siltaa).
+Siltasaaret2 - Šaldainsuolluuh (3841 2)
+Kaksi saarta peräkkäin Inarijärvessä Kasarise-
+län puolen välin länsilaidalla: Rannimmainen
+Siltasaari ja Selkimmäinen Siltasaari.
+masuomennos inarinsaamesta: Šaldain = joh-
+dos naisen nimestä Saldai¹, joka eli Inarissa v.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Siltasaaren-
+Siltasaari ~ Hautasaari - Hävdisuá­
+lui1 ~ Uccâ Šaldomsuolluš - Äu'ddsuâl
+(JMS 2005, SA 1963, MML) Saari Nitsijärven
+pohjoispään Lammassaaren pohjoispuolella.
+Magga Länsman (*1868 Pyhäjärvellä) haudat-
+tiin väliaikaisesti saareen.
+Siltasaaret - Šaldomsuolluuh.
+Siltasaarenvuopaja (MML) Vuopaja Ina-
+rijärvessä Kasariselän länsilaidan Siltasaaris ta2
+pohjoisemman eteläpäässä.
+Siltasalmi1 - Šaldom"uálmi (SA 1964)
+Nitsijärven salmi Siltasaaren ja Lammassaaren
+inarinsaamesta: šaldom = siltoa (tehdä siltaa).
+Siltasalmi2 (MML) Inarijärven salmi Runt-
+sasaaren ja Sulasalmensaaren välissä.
+etymologia ei ole tiedossa.
+Silta­Salmijärvi - Šalde"uálmjävri
+(4911 2) Pieni järvi Vätsärissä Sollomusjärven
+lyevi = suova.
+Siltasuovanjärvi - Šaldelyevijävri
+(4821 2, SSS) Lampi rajavyöhykkeen takarajalla
+Kantojärven2 ja Kessijärven välissä.
+Siltasuova on jalusto-
+jen varaan rakennettu lava, jossa on säilytetty
+jäkälälimppuja.
+Simanlompola - Simmáánluobbâlâš
+(3843 1) Nellimjoen ylin lompola.
+suomennos inarinsaamesta: Simmáán = Simo.
+Simmettijärvi - Simmaahjävri ~ Sim­
+matjävri (LL 1981) Miesniemen tyven länsi-
+simmaah ~ simmat = tuntematon sana, vaikka-
+kin se vaikuttaisi genetiivimuodolta kuluneesta
+ja muuntuneesta miestä kuvaavasta nimestä
+Siem-Maatiš > Siem-Mattii > Sim-Mat = Pieni
+Matti > Pienen Matin > Pien Matin.
+Sinoke˜gi (MV 2003) Kivi Sulkusjärven1
+koillispuolella sijaitsevassa Siskelijärvessä3 ~
+Isossa Siskelijärvessä Siskeljävrnjargâ-niemen
+Inarinsaamea: sino = ruoho, ke˜gi
+Sirrijärvi - Cyerijävri (EA) Järvi Inari-
+järven Pahtaniemen2 tyveltä 1 km pohjoiseen.
+Pahtaniemi2 - Cye-
+rinjargâ.
+Sirrioja - Cyerijuuvâš (TII 1963) Sirrijär-
+vestä Inarijärven Juutuanvuonoon.
+Pahtaniemi2 - Cyerinjargâ.
+Siskeli (3832) Kolttasaamelaiskylä Siskelijär-
+ven2 eteläpuolella.
+Siskelijärvenpalot (LL 1981) Inarijärvessä
+sijaitsevan Siskelijärven1 ja valtatie 4:n välissä.
+Siskelijärvi1.
+Siskelijärvi1 - Siskeljävri1 (3841 1) Ina-
+rijärven Siskelivuonon perältä kaakkoon.
+heeseen kuuluu myös Siskelijärvenpalot.
+Siskelijärvi2 - Siskeljävri2 (TII 1963)
+Nanguvuononperän sisäjärvi, joka on yhtey-
+dessä Nanguvuonoon.
+Siskeli-
+Siskelijärvi3 - Siskeljävri3 ~ Stuorrâ
+Siskeljävri (4812, SA 1964) Järvi Sulkusjärven
+Järvi on yhteydessä Sulkusjär-
+Siskelivuono, stuorrâ =
+attribuuttimuoto sanasta styeres = suuri, iso.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Pikku Siskeli-
+järvi - Uccâ Siskeljáávráš ja Siskeljävrnjargâ.
+Siskelijärvi4 - Siskeljävri4 ~ Siskeljááv­
+ráš (SA 1964, TII 1963) Järvi Kontosjärven
+itäpään eteläpuolella.
+Järveen laskee Akalaut-
+tajoki.
+men rinnakkaisnimi on deminutiivimuodossa.
+Siskelivuono - Siskelivuonâ (3841 1)
+Vuono Inarijärvessä Ukonselän1 ja Juutuan-
+vuonon yhtymäkohdasta kaakkoon.
+masuomennos inarinsaamesta: siskel = yhdys-
+osalyhentymä sanasta siskeel = sisällä oleva eli
+'Sisävuono'.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Sis-
+kelijärvi - Siskeljävri 1.
+Siskeljärvi (3834) Ison Arttajärven etelä-
+näköisesti Siskeljävri, koska määriteosa on mu-
+kaelmasuomennos inarinsaamen sanasta siskel
+< siskeel = sisällä oleva.
+Siskeljävrnjargâ (4812) Niemi Siskelijär-
+ven3 ~ Ison Siskelijärven ja Sulkusjärven1 välis-
+sä lähellä Venäjän vastaista valtakunnanrajaa.
+Siskeljärvi.
+Siskelijärvi3 ~ Iso Siskelijärvi.
+Sitomajärvi - 'onâdemjävri - 'õõn­
+nâm jäu'rr (EPA, 4911 2, JM) Järvi Vätsärissä
+Vaassiluávi-tunturista 1 km etelään.
+"onâdem = aktiomuoto verbistä "onâdi˜ = sidos-
+kella (sitoa monta kertaa), poroista.
+Sittáárjeggi (MV 2003) Suo Sulkusjärven1
+eteläpuolella paikassa, johon on karttaan pai-
+nettu nimi "Miehtânjargâ", ks.
+Miehtânjaargâš,
+joka tarkoittaa paikannimenä samaa.
+saamea: Sittáár = genetiivimuoto vienankarja-
+laisesta nimestä Siitari < Sidor < Isidor.
+Siulajärvi - Seu'lljäu'rr (MML 2006)
+Järvi Vätsärissä Suolisjärven itäpuolella sijaitse-
+vista Pakajärvistä 2 km kaakkoon.
+Siula on johdeaita, jo-
+ka ohjaa porotokan erotusaitaan.
+Siulasaari - Sivlosuálui (4822 2+4824 1)
+Saari Nammijärvessä Savzâvyeppeenjargâ-nie-
+Siuttajoensuu (3842 2) Talo Partakonlah-
+den länsirannalla.
+Siuttajoki - 'ivtjuuhâ - 'ivttajohka
+(3842 2) Suurehko joki Pautujärvestä Inarijär-
+ven Partakonlahteen.
+Joessa on RKTL:n mu-
+kaan oma taimenkanta.
+ja suora pohjoissaamennos inarinsaamesta: "ivt
+= yhdysosalyhentymä sanasta "ivttâ = aidoilla
+varustettu peuran pyydys.
+Sivakkajärvet - Saaveehjäävrih (TII
+1963, SA 1964) Sarmijärven1 Haapavuonon2
+perältä 4 - 5 km itään: Ylempi Sivakkajärvi -
+Pajebuš Saaveehjävri ja Alempi Sivakkajär-
+vi - Vyelebuš Saaveehjävri.
+inarinsaamesta, koska sivakka on peräpohjolan
+murretta ja tarkoittaa suksea.
+kuuluu myös Sivakkavaara - Saaveehvääri.
+Sivakkajärvi - Saaveehjävri (4821 2)
+Pitkä järvi Kivijärven1 ja Kaitajärvenvaaran vä-
+Sivakkajärvet - Saaveehjäävrih.
+Sivakkasaari (MML) Kapea suksen mal-
+linen saari Nammijärven eteläpäässä Ketun-
+kantolahden suusta 0,5 km luoteeseen.
+Sivakkavaara - Saaveehvääri (SA
+1964) Vaara Alemman Sivakkajärven pohjois-
+Sivakkajär-
+Siäidáápore (MM 2002) Kukkula Jurmu-
+kosken alapuolella sijaitsevalla Seitaniemellä.
+Inarinsaamea: siäidáá = genetiivinen deminu-
+tiivimuoto sanasta sieidi = seita > seitasen, pore
+= kukkula.
+Nimen perusteella voidaan päätellä,
+että kukkulan päällä olisi sijainnut seita, vaik-
+ka erään lähdetiedon mukaan se olisi kivi, joka
+on keskellä Seitalampea.
+Siäsákarguuh (HTV) Kaksi luotoa Inari-
+järvessä Tätisaaren koillispuolella.
+Määriteoselitys ja nimiperhe: ks.
+Tätisaa-
+ri: karguuh = monikon deminutiivimuoto sanas-
+ta kárgu = kari vedessä > kariset.
+Skajesaari - Skajesuálui (3843 1, TII
+1963) Pieni saari Inarijärvessä Rautusalmensaa-
+ren ja mantereen välissä.
+skaje = kajava.
+Inarinsaamen sanakirjat eivät
+kuitenkaan tunne tuota sanaa.
+Skái˜áájävrluobbâlâš (TII 1963) Lom-
+pola Naamajoessa Kaitajärven1 pohjoispäässä.
+Inarinsaamea: skái˜áá = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto sanasta skäi˜i = kaita eli kaira jokien
+välissä > kaitasen, jävr = genetiivimuoto sanas-
+ta jävri = järvi > järven, luobbâlâš = deminu-
+tiivimuoto sanasta luobâl = lompola > lompolai-
+Skei˜enjáávráš (SA 1964) Lampi Nellimin
+etelälaidalla.
+Inarinsaamea: skei˜en = tuntema-
+ton sana, vaikka se saattaisikin olla murrejoh-
+dos sanasta skäi˜i = kaita, koska järven ete-
+läpuolella sijaitsee Kaitavaara1 - Skäi˜ivääri 1,
+Skierripovjeggi (HTV) Suo Kutuvuoman
+luoteispään länsipuolella Nellimjärvestä itään.
+Kutuvuoma, pov = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta pohe = kapeikko > kapeikon,
+loiva laakso > loivan laakson, jeggi = jänkä eli
+suo.
+Skäi˜i (3841 1) Kaita Inarijärven Kotkavuo-
+non3 länsipuolella.
+Inarinsaamea: skäi˜i = kaira
+eli kaita (vesien välinen maa).
+Skäi˜ijävrjuuvâš (SA 1964) Pieni joki
+Kaitajärvestä2 Kaitajärvenlompolan kautta Sar-
+milompolaan.
+Kaitajärvi2, juuvâš = deminu-
+Sohromjieggi (SA 1964) Suo Kapperijoen-
+suun kaakkoispuolella.
+Inarinsaamea: sohrom
+= tuntematon sana, jieggi = itä-inarinsaame-
+lainen murremuoto sanasta jeggi = jänkä, suo.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Sohromluohtâ
+sekä Sohrompuol¿â.
+Sohromluohtâ (SA 1964) Pieni lahti Ina-
+rijärvessä Surnuvuonon Kapperijoensuun ete-
+Sohromjeggi, luohtâ = lahti.
+Sohrompuol¿â (SA 1964) Harju Itä-Ina-
+rissa Kapperijoen eteläpuolella lounais-koillis-
+Sohromjeggi, puol¿â = harju.
+Soidinselkä - Kimeseennâm - ²ee­
+Pitkän Surnujärven välissä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta ja suora kol-
+tansaamennos suomen kielestä: eennâm = maa.
+Sokeritie ~ Läskitie - Sukkârkiäinu
+(SA 1964, MML) Polku Nellimjärven eteläpääs-
+tä Ahvenjärvelle12.
+Eräältä kolttasaamelaiselta valui sokeri-
+säkki kävellessä tyhjäksi (Matti Saijets).
+nakkaisnimen etymologia ei ole tiedossa, mutta
+ilmeisesti on kyse elintarvikkeesta.
+seen kuuluu myös Sukkârluákká 'Sokerimäki'.
+Sollomusjärvi - Sollomušjävri ~ Šal­
+loomjävri - Solmusjäu'rr (4911 2, EPA, JM)
+Suurehko järvi Vätsärissä Suolisjärven ja Sevet-
+tijärven1 välissä.
+kaelmainarinsaamennos koltansaamen sanasta
+šee'lled = kalastaa ja mukaelmakoltansaamen-
+nos suomen kielestä tai inarinsaamesta.
+on palautunut koltansaameen mitäänmerkitse-
+mättömänä raakalainana ja alkukielinen nimi
+lienee ollut Šee'llemjäu'rr.
+Myös Solmušjävri (T.
+myös Sollomuslompola - Solmusluubbâl.
+Sollomuslompolo (MML 2006) Järvi Sol-
+lomusjärven luoteispuolella.
+Sollomusjärvi.
+Solmulompola - 'uolmâluobâl (3832,
+JAM 2003) Lompola Naajoessa ~ Nangujoessa
+Alumalompolan ja Aittalompolan välissä.
+kuuluu myös Solmuvaara - 'uolmâ vääri.
+Solmuslompolo (4911 2) Talo Sevetinsuo-
+jan itäpuolella.
+Kärnä-
+lompolo.
+Solmuvaara - 'uolmâvääri (3832, JAM
+2003) Solmulompolan itäpuolella.
+Solmu-
+Solojärvi - Solojävri - Solojávri (LL
+1978, TII 1963) Juutuan latvajärvi.
+inarinsaamennos ja mukaelmapohjoissaamen-
+nos suomenkielisestä määriteosasta: solo = mi-
+täänmerkitsemätön mukaelma pohjoissaamen
+sanasta suolu = saari, joka on vastaavasti poh-
+joissaamennos inarinsaamen sanasta suálui =
+Vanhempi nimi on ollut Suáluijävri =
+'Saarijärvi' ja myöhemmin pohjoissaamelaisit-
+tain Suolojávri, josta se on johdettu suomen
+kieleen muodossa Solojärvi ja siitä edelleen pa-
+lautunut inarinsaameen ja pohjoissaameen mi-
+täänmerkitsemättömässä määriteosamuodossa
+Solojävri - Solojávri.
+Solojärven inarinsaamen-
+kielinen, pohjoisaamenkielinen ja suomenkieli-
+nen nimi on aikojen saatossa kirjoitettu seuraa-
+vasti: Solo- eli Suáluijävri = inarinsaameksi (F.
+Äimä 1901), Solojaure = pohjoissaameksi (Jacob
+Fellman 2001, s. 320), Salojärvi = suomeksi (An-
+delin 1858, s. 181), Suolujäyri = pohjoissaameksi
+(J. E. Rosberg 1911, Lappi, s. 58) ja Sulojärvi =
+suomeksi (Georg Wahlenbergin kartta vuodelta
+Nimiperheeseen kuuluu myös Saarikoski
+- Solokuoškâ, joka sijaitsee Juu tuan alajuok-
+sulla.
+Vaikka nimet ovat jo vakiintuneet, olisi
+syytä kunnioittaa vanhoja nimiä ja harkita nii-
+den palauttamista vaikkapa rinnakkaisnimiksi
+siten, että Solojärven ja Saarikosken inarinsaa-
+menkielinen rinnakkaisnimi olisi Suáluijävri ja
+Suáluikuoškâ ja Solojärven suomenkielinen ni-
+mi olisi Saarijärvi.
+Solttusaaret (3841 2) Kaksi suurempaa ja
+monta pienempää saarta Inarijärvessä Sarmi-
+niemen ja Nanguvuononselän välissä.
+teosan merkitys ei ole tiedossa.
+on Korkeasaaret (STK 1930), joten nimi on
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Solt-
+tusalmi ja Solttuvaara.
+Solttusalmi (3841 2) Inarijärvessä Solttu-
+saarten ja Sarminiemen välissä.
+Solttusaaret.
+Solttuvaara (3841 2) Sarminiemen länsi-
+Somperuslaassa - 'ompperâslássá
+(3841 1) Korkeahko luoto eli laassa Inarijärvessä
+Ukonselän1 koillispäässä, Ukonsaaresta1 5 km
+Sompe-
+russaari: lássá = luoto eli laassa.
+Somperussaari - 'ompperâssuálui
+(3841 1) Inarijärven saari Ukonselän1 pohjois-
+osassa Ukonsaaresta1 3,5 km koilliseen.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: "ompperâs
+= attribuuttimuoto sanasta "oppeer ~ "omppeer
+= näppylä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Som-
+peruslaassa - 'ompperâslássá.
+Sorstijänkä - Šorstijeggi (4821 2) Pieni
+louhikkoinen suo Kessijoessa sijaitsevan Kui-
+vaslompolan luoteispuolella.
+Ristijärvi3.
+Sorstijoki - Šorstijuuhâ (4821 2) Ristijär-
+vestä Kessijärven pohjoispuolella sijaitsevaan
+Matalajärveen.
+Sorstijärvet (MML) Monen järven ryhmä
+Vätsärissä Kyyneljärven eteläpäästä 1,5 km
+Kansalaisen karttapaikan mukaan kyse
+on kahdesta järvestä, jotka ovat 0,5 km pohjoi-
+sempana.
+ta, vaikka inarinsaamenkielistä nimeä ei jär-
+ville olekaan.
+Sorstiluolikot (4821 2) Kuivaslompolan ja
+Mourasvaaran välissä.
+inarinsaamesta, vaikka inarinsaamen nimeä
+luolikoille ei olekaan.
+Sorstivaara - Šorstivääri (4821 2) Vaa-
+ra Nuottamajärven1 ja Kuivaslompolan välissä.
+Sortojärvet - Suárdijäävrih (4821 2)
+Kaksi järveä Nellimin koillispuolella Venäjän
+vastaisella valtakunnarajalla.
+Toinen järvistä
+on Venäjän puolella.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Sorto-
+oja - Suárdijuuhâ.
+sä 4821 2/2002 inarinsaamen nimi on virheelli-
+sesti "Suárjäävrih".
+Sortolahti1 - Suárduluohtâ1 (3844 1) Nit-
+sijärven pohjoispään itärannalla, jossa on mon-
+ta saarta.
+Sortoniemi.
+Sortolahti2 - Suárduluohtâ2 (VV) Kos-
+kivuonon toiseksi pohjoisin lahti Inarijärvessä.
+Sortolahti3 (3844 1) Talo Nitsijärvensuojan
+Sortolahti4 - Suárduluohtâ3 (3843 1) Lah-
+ti Inarijärvessä Kuoskerniemen eteläpäässä.
+Karl Norin-
+gin kartassa v:lta 1897 "Suortolahti".
+heeseen kuuluu myös Suárdunjargâ.
+Sortolahdesta4 käytetään myös nimeä Ristilahti.
+Sortoniemi - Suárdunjargâ1 - Suärdd­
+saattaisi viitata vainolaisaikoihin.
+seen kuuluvat myös Sortolahti - Suárduluohtâ,
+Sortolaassat - Suárdulássááh ja Suárdupottâ.
+Sortolaassat - Suárdulássááh (VS)
+Pienten saarten ryhmä Nitsijärven pohjoispääs-
+sä sijaitsevan Sortolahden1 suulla.
+Sorto-
+Sorto­oja - Suárdijuuhâ (ES) Puro Ve-
+näjän vastaisella valtakunnanrajalla sijaitsevis-
+ta Sortojärvistä Nellimin pohjoispuolisiin Mat-
+inarinsaamesta: juuhâ = joki.
+Sortojärvet.
+Sorvenvaara (3832) Vaara Koppelon ja
+Peukalojärven välissä.
+todennäköisesti Sorvâvääri 'Hirvivaara'.
+Sotalahti - 'u˜eluohtâ (TII 1963, SA
+1964) Sarminiemen kaakkoislaidalla.
+"u˜e = vainolainen.
+A.V.
+Koskimiehen ja T. I.
+Itkosen (1978) kirjassa "Inarinlappalaista kan-
+santietoutta" s. 14 - 15 kertoo Paavali Valle, A.V.
+Koskimiehen kirjaamana tarinan "Vainolaiset
+kulkemassa":
+"Sarminiemessä on lahti, jonka nimeksi
+on pantu Vainolaislahti (tunnetaan nykyisin
+nimellä Sotalahti, kirj.
+huom.).
+Sen pohjassa
+oli kesäkalan pyyntipaikka.
+Ihmiset näkivät
+varasvainolaisten olevan tulossa ja juuri sille
+suunnalle, jossa tuo paikka oli.
+Niin he vei-
+vät veneensä pois ulommaksi niemen taakse
+eikä nuottakaan ollut rannalla näkyvissä, se
+oli saaressa seljempänä.
+Kun vainolaiset, joiden tuloa eräs mies
+vahti, tulivat lähemmäksi, ei ihmisillä ollut
+enää aikaa paeta mihinkään, vaan heidän
+piti kaikki lapset ja koiratkin ottaa kotaan.
+Kota oli sitä varten rakennettu metsemmäksi,
+että jos vainolaiset sattuisivat tulemaan, se ei
+saisi näkyä rannalle.
+Ja niin kävikin, että kulkiessaan kodan
+ohi vainolaiset eivät huomanneet sitä, vaan
+menivät ohi, kunnes löysivät rannalta veneen,
+jolla soutaisivat toverinsa salmen yli saareen.
+He luulivat siellä olevan talon, kun näkivät
+suuria kiviä: luulivat niitä huoneiksi.
+Mutta se
+oli pieni saari, jossa ei ollut asuntopaikkaa,
+vaan ainoastaan poroja, joiden kimpussa he
+häärivät koko päivän ja löysivätkin joitakin
+kesyjä härkiä, joita koettivat ottaa suopun-
+gilla kiinni ja tappaa.
+Mutta kun he olivat ne
+tappaneet, he sytyttivät tulen ja paistoivat li-
+hoja ja nylkivät nahkaa sikäli kuin oli tarpeen
+leikata lihaa.
+Kun he olivat nukkuneet yön,
+he heräsivät ja paistoivat vielä lihaa ja söivät
+kyllikseen.
+Sitten he lähtivät salmen yli man-
+tereelle samaan Sarminiemeen, jonka kautta
+he olivat tulleetkin.
+Sen saaren nimi on tähän
+päivään asti ollut Poronleikkaamasaari.
+Sitten he kulkivat eräälle vaaralle, josta
+he löysivät taas hiljaisia poroja.
+He saivat taas
+kiinni sieltäkin muutamia kesyimpiä härkiä ja
+tappoivat, mutta eivät jaksaneet enää syödä,
+kun olivat jo saaressa paljon syöneet, ja ar-
+velivat:
+- Hyvä oli poronlihaa syödä, mutta ei
+enää maita, kun oli niin paljonkin, tympäytti
+jo.
+Ei auta muu kuin leikata vain jalkoja.
+Niin he leikkasivat vain jalat tapetuilta
+häriltä ja ruhot jättivät kokonaan silleen.
+Sen
+vaaran nimi on tähän päivään asti ollut Po-
+ronleikkaamavaaranen.
+He menivät toiselta
+puolelta Sarminiemeä takaisin etelään."
+Sotkalampi (3841 1) Pitkä lampi Pikkujoen-
+järven kaakkoispuolella sijaitsevien Matojärven
+ja Ahvenjärven6 välissä.
+Sotkalantto (3832) Lampi Paksupetäjä-
+järven2 lounaispuolella: lantto = peräpohjolan
+murretta ja tarkoittaa lampea.
+kuuluu myös Sotkapää.
+Sotkapää (3832) Vaara Paksupetäjäjärven2
+Kuuluu Sotkalanton nimiper-
+Soukkavuopaja (LL 1981) Joensuun Kent-
+täsaaren pisin vuopaja Ivalojoen suistossa.
+Soutamasaari - Suvâdemsuálui (SA
+1963) Pieni saari Inarijärvessä Partakon1 etelä-
+puolella sijaitsevan Sainiemen kärjestä 0,5 km
+mennos inarinsaamesta: suvâdem = aktiomuoto
+verbistä suvâdi˜ = soudella > soutelu.
+Sovintovaara (3832) Korkea vaara Ukon-
+järven1 eteläpuolella.
+todennäköisesti Littovääri.
+Vaaran päällä sijait-
+see näköalapaikka ja vaaran pohjoisrinteellä
+sähkölinjan varrella on eräällä tasanteella istu-
+makiviä ikäänkuin aseteltu ympyrän muotoon
+(Vesa Luhta 2007).
+Speinniemi - Speinnjargâ (SA 1964)
+Inarijärven niemi Lusmanuoran itäpään etelä-
+Nimi Spein-Sarakin (Sarak Svendsen,
+1868 - 1946) mukaan, joka oli Pohjois-Norjasta
+kotoisin oleva mies.
+Ivalon Svendsenit ovat hä-
+nen jälkeläisiään.
+sä 3843 1/2000 nimi on painettu harhaanjohta-
+vasti muotoon Peiliniemi, joka halveksii ja ali-
+arvioi alkuperäistä nimeä.
+Stuárráb Kiärdusjävri (4812) Sulkusjär-
+ven1 pohjoisosan itäpuolella sijaitsevista Kiertus-
+Kiertusjärvet, stuárráb = suurempi,
+Stuárráb Tobâlmâš (SAK 2004) Pieni
+lampi Nellimin Ahvenjärveltä11 0,7 km koilliseen.
+Inarinsaamea: stuárráb = suurempi, tobâlmâš
+= deminutiivimuoto tuntemattomasta sanasta,
+joka vaikuttaisi vanhentuneelta appellatiivilta
+eli yleisnimeltä, vrt.
+Topolmajoki.
+Lähettyvillä
+on oltava myös Tobâlmâš tai Ucceeb Tobâlmâš
+(pienempi "tobâlmâš"), mutta sen sijainti ei ole
+Stuorra"uov¿a (4911 2) Pieni pyöreä lahti
+Sevettijärven Martinniemen pohjoistyvellä.
+joissaamea: stuorra = attribuuttimuoto sanasta
+stuoris = suuri, "uov¿a = siika.
+Lienee hyvä sii-
+kalahti.
+Stuorrâ Jesmiluohtâ (LL 1977) Juutuassa
+sijaitsevan Haapasuvannon lahti koilliseen.
+rinsaamea: stuorrâ = attribuuttimuoto sanasta
+styeres = suuri, jesmi = alle vuoden ikäinen
+joutsenen poikanen, luohtâ = lahti.
+Jesmiluovtah.
+Morottaja) Suuri kivi Sulkusjärven1 länsilaidalla
+Sulkusjärvi2-talon kohdalla (eteläpuolella).
+styeres = suuri, ke˜gi = kivi.
+Stuorrâke˜gluohtâ (SA 1963) Lahti Inari-
+järven luoteisrannalla Saunarin kohdalla.
+styeres = suuri, ke˜g = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta ke˜gi = kivi, luohtâ = lahti.
+lahden suulla sijaitsevan suuren kiven mukaan.
+Stuorrâ Säi˜ijävri (SA 1963) Nitsijärven
+Suojanperän ja Jorvapuolijärven välisistä jär-
+vistä eteläisempi.
+Inarinsaamea: stuorrâ = att-
+ribuuttimuoto sanasta styeres = suuri, säi˜i =
+seiti (merikala).
+Sisäjärvessä ei ole seitiä, joten
+Saitajärvien määriteosaselitys ja nimiperhe.
+Suassaaret - Suossuolluuh (EA) Kuusi
+pientä saarta Siskelivuonon suulla: Ahmasal-
+mensaari, Aittalaassa, Turkinrepimäsaari, Ka-
+nisaari, Syväsalmensaari ja Vuotsosaari.
+alkavat riittyä ensimmäisinä talven lähetessä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: suos =
+yhdysosalyhentymä sanasta suosâ = jääsohjo
+vedessä.
+Suálui"uálmáásuálui (SA 1964) Pie-
+ni saari Nammijärven eteläpään länsirannal-
+la Suálui"uálmáá-salmen itäpuolella.
+Suálui"uálmáš, "uálmáá = deminutiivinen gene-
+tiivimuoto sanasta "uálmi = salmi > salmisen,
+Erikoinen nimi, joka on kolmin-
+kertainen appellatiivi ja sanatarkasti suomen-
+nettuna 'Saarisalmisensaari'
+Suálui"uálmáš (SA 1964) Pieni salmi Nam-
+mijärven eteläpään länsirannalla mantereen ja
+Suálui"uálmáásuálui-saaren välissä.
+mea: suálui = saari, "uálmáš = deminutiivimuo-
+to sanasta "uálmi = salmi > salminen.
+heeseen kuuluu myös Suálui"uálmáásuálui.
+Suáluijáávráš2 (SAK 2004) Pieni järvi
+Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1 itä-
+Järvessä on kaksi saarta.
+Suáluijáávráš1.
+Suáluijävri3 - Vuäggamjäu'rr (EPA,
+MML) Pieni järvi Vaasselijärven pohjoispäästä
+0,5 km itään.
+suálui = saari, vuäggam = aktiomuoto verbistä
+vuäg'gad = onkia > onkima, jävri - jäu'rr =
+Suáluinyereláássáš (TII/Uula Morotta-
+ja 1945) Pieni saari Inarijärvessä Nanguvuo-
+non eteläpään Nuoransaaren kaakkoispuolella.
+Suáluinyeri, nyere = genetiivimuoto sanasta
+nyeri = nuora > nuoran, láássáš = deminutiivi-
+muoto sanasta lássá = laassa > laassanen, luo-
+to, luotonen.
+Suáluinyeri (TII 1963) Salmi Inarijärvessä
+Nanguvuonon perällä Nuoransaaren ja mante-
+Inarinsaamea: suálui = saari, nyeri
+= nuora (kapea salmi).
+vat myös Suáluinyereláássáš ja Nuoransaari -
+Suáluinyeresuálui ~ Suárvááláássáš.
+Suárduluovtah (SA 1964) Kaksi lah-
+tea Pisteriniemen itärannalla: Cuávis Suárdu-
+luohtâ (pohjoisempi) ja Jie¹¹âlâs Suárduluohtâ
+(eteläisempi).
+Inarinsaamea: suárdu = attri-
+buuttimuoto sanasta suárdim = sortaminen
+> sortama, luovtah = monikkomuoto sanasta
+luohtâ = lahti > lahdet.
+Suárdunjargâ2 (YAS) Niemi Inarijärvessä
+Sortolahden4 itäpuolella.
+Sortolahti4.
+Karl
+Noringin kartassa v:lta 1897 "Suorto njarga".
+Suárdupottâ (JMS 2005) Nitsijärven poh-
+joispään Sortolahden1 eteläpää eli lahdenperä.
+Inarinsaamea: suárdu = sorto, pottâ = perä.
+Suárvijáávráš (AS) Lampi Nitsijärven ran-
+nalla sijaitsevasta Harjuniemen talosta 0,9 km
+Inarinsaamea: suárvi = kelo,
+Suávvilkáárguš ~ Suávvilkárgu (TII
+1963, AVV) Kari Juutuan Keskinivan ja Ala-
+nivan välissä.
+Inarinsaamea: suávvil = harjus,
+káárguš = deminutiivimuoto sanasta kárgu =
+kari vedessä > karinen.
+Suávvilko˜ojuuvâš (SA 1964) Vajaan
+kilometrin mittainen joki Joutsenpesäjärvestä
+Norjan Kertusjärveen.
+Jokeen nousee keväällä
+runsaasti harjuksia kutemaan.
+suávvil = harjus, ko˜o = kutu, juuvâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > jokinen.
+Sudes"uálmáánjargâ (SA 1964) Pieni
+niemi Nammijärvessä Piilola-talosta 1 km länsi-
+Sudes"uálmáš1, "uálmáá = demi-
+mi > salmisen, njargâ = niemi.
+Sudes"uálmáásuálui2 (SA 1964) Pieni
+saari Inarijärvessä Surnuvuonon Mäskisaaren
+pohjoispäästä 0,8 km itä-kaakkoon.
+Nimiseli-
+Sulasalmensaari1, nimiperhe: ks.
+Sudes-
+"uálmáš 2, suálui = saari.
+Sudes"uálmáásuálui3 (EA) Luoto eli
+laassa Inarijärvessä Aibutsaaren ja Järvikäisen
+Sulasal-
+mensaari1, nimiperhe: ks.
+Sudes"uálmáš 3, "uál-
+"uálmi = salmi > salmisen, suálui = saari.
+Sudes"uálmáš1 (SA 1964) Kapea sal-
+mi Nammijärvessä Piilola-talosta 1 km länsi-
+lounaaseen Sudes"uálmáánjargâ-niemen ja
+Sudes"uálmáásuálui 1-saaren välissä.
+mea: sudes = attribuuttimuoto sanasta sudde =
+sula, "uálmáš = deminutiivimuoto sanasta "uál-
+mi = salmi > salminen.
+myös Sudes"uálmáánjargâ ja Sulasalmensaari
+- Sudes"uálmáásuálui.
+Sudes"uálmáš2 (SA 1964) Kapea salmi
+Inarijärvessä Surnuvuonon Sudes"uálmáá-
+suálui-saaren eteläpuolella.
+Sudes"uálmáš 1.
+Sudes"uálmáásuálui 2.
+Sudes"uálmáš3 (EA) Kapea salmi Ina-
+Faddervuonon pohjoispuolella Sudes "uál-
+máásuálui 3-saaren länsipuolella.
+Sudes"uálmáásuálui 3.
+Sudes"uálmi - Su'ddes"uä'lmm
+(4911 2, JM) Kapea salmi Suolisjärven Isosaa-
+ren ja Suolisjärven kaakkoisrannan välissä.
+Inarinsaamea ja koltansaamea: sudes - su'ddes
+= attribuuttimuoto sanasta sudde - su'dd = su-
+la, "uálmi - "uä'lmm = salmi.
+Suei'nnvää'rr (KN) Vaara Venäjän vas-
+taisella valtakunnanrajalla Kippisjärvestä 2 km
+Vaara on suurimmaksi osaksi Venäjän
+Koltansaamea: suei'nn = heinä, vää'rr
+Suhajängät ~ Suhajänkkä (RP 1991,
+3832) Nanguvuonoon laskevan Suhaojan var-
+rella.
+Suha-
+Suhajärvet (RP 1991) Kaksi järveä Nan-
+guniemen eteläosassa: Ylimmäinen Suhajärvi
+ja Alimmainen Suhajärvi.
+on todennäköisesti 'uhâvärjávrááh 'Terävävaa-
+ranjärvet'.
+Suhaoja (RP 1991) Puro Ylimmäisestä Su-
+hajärvestä Alimmaisen Suhajärven kautta Nan-
+guvuonoon.
+Suhavaara (3832) Nanguniemen eteläisem-
+män Härkävaaran kaakkoispuolella.
+men nimi on hyvin todennäköisesti 'uhâvääri
+'Terävävaara'.
+Määriteosaltaan nimi on siten
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta, vaikka
+inarinsaamelaista nimeä ei vaaralle nykyisen
+tietämyksen mukaan olekaan.
+kuuluvat myös Suhaoja, Suhajänkkä, Ylimmäi-
+nen Suhajärvi ja Alimmainen Suhajärvi.
+Suhujärvi - 'uhâjävri (3841 1) Pieni jär-
+vi Vuontisjärven eteläpäästä 0,6 km kaakkoon.
+Suhuvaara.
+Suhuvaara ~ Pyöriävaara - 'uhâváá­
+rááš1 (3841 1) Ison Luosmajärven ja Vuontis-
+järven eteläpään puolessa välissä.
+suomennos inarinsaamesta: "uhâ = attribuutti-
+muoto sanasta "uuhâl = terävä.
+kuuluu myös Suhujärvi - 'uhâjävri.
+Sukkârluákká (SAK 2004) Sokeritien kor-
+kein kukkula kilometriä ennen Ahvenjärven11
+taloa.
+Sokeritie, luákká = mäki.
+Sulasalmensaari1 - Sudes"uálmáá­
+suálui1 (MML, SA 1964) Pieni saari Nammi-
+järven Sudes"uálmáánjargâ-niemen kohdalla.
+saamesta: "uálmáá = deminutiivinen genetiivi-
+muoto sanasta "uálmi = salmi > salmisen.
+Sulasalmensaari2 - Sudes"uálmáá­
+suálui2 (3841 1) Pieni saari Inarijärvessä Runt-
+sasaaren ja Pikkusalmensaaren välissä.
+Sulasalmensaari1.
+Sulasalmi.
+Sulasalmensaari3 (MML) Ks.
+Surnuvuo-
+non Mäskisaaren ja mantereen välissä oleva
+Sudes"uálmáásuálui3.
+Sudes"uálmáš.
+Sulasalmi - Sudes"uálmáš4 (3841 1, EA)
+Inarijärven salmi Pikkusalmensaaren ja Sula-
+salmensaaren välissä.
+suomennos inarinsaamesta: "uálmáš = deminu-
+tiivimuoto sanasta "uálmi = salmi > salminen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Sulasalmensaari
+Sulkomavaara - 'ulgomvääri ~ 'ul­
+gompottuáiváš (3834, 3834 1) Nangujärves-
+tä 4 km kaakkoon.
+Topografikartassa 3834 1/
+1979 "Sulkkompottoaivádš", joka ei vastaa ny-
+kyistä kirjoitustapaa ja on siten virheellinen.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: "ulgom
+= yhdysosalyhentymä sanasta "ul goom = sivu-
+kappale eli sulkuma kengässä, pott = yhdys-
+osalyhentymä sanasta pottâ = perä, uáiváš =
+Vaara on karvakengän sivukappaleen muotoi-
+Sulkusjoki - Sulgušjuuhâ (SA 1964)
+Sulkusjärvestä1 Nellimjärveen, aikaisemmin
+Nellimvuonoon, ks.
+Nellimjoki.
+Sulkusjärvi1.
+Sulkusjärvi1 - Sulgušjävri (TII 1963)
+Suurehko järvi Itä-Inarissa lähellä Venäjän vas-
+taista valtakunnanrajaa.
+inarinsaamesta: sulguš = deminutiivimuoto tun-
+temattomasta sanasta, vaikka se viittaisikin sa-
+naan solge = ahkion lisäjalas eli sulka.
+Tavat,
+joilla Sulkusjärvi on aikojen saatossa kirjoitet-
+tu: Šulggušjävrri ja Sulgušjävri (F. Äimä 1901),
+Solgasjaure, v. 1745 (Jacob Fellman 2001, III, s.
+705), Sulkisjaure, Sulgisjaure (Wahlenberg 1804,
+s. 34), SulKesjavre, SulKesjaure (Jacob Fellman
+perheeseen kuuluvat myös Pitkälahti3 - 'uájá1
+~ Sulgušjävr"uájá, Sulkusjoki - Sulgušjuuhâ ja
+talo Sulkusjärvi2.
+Sulkusjärvi2 entinen Tulliniemi (4812,
+TN 1995) Entinen kruununmetsätorppa Sul-
+kusjärven ja Palojärven välisellä kannaksel-
+Torpan on perustanut Sulkusjärven Matti
+(Matti Matinpoika Sarre, *1842) v. 1898.
+Myö-
+hemmin siinä asui Leski-Antin Uula (Oskari
+Uula Morottaja, 1892 - 1963) naituaan Sammeli
+Matinpoika Sarren (*1881) lesken Aili Juhanin-
+tytär Sarren, os.
+Suntsuslaassa - Sunccuslássá (EA)
+Luoto eli laassa Inarijärvessä Siskelivuonon
+Säisaaren eteläpuolella.
+inarinsaamesta: sunccus = tuntematon sana.
+Suojanperä1 - 'uájápottâ1 (VS) Nitsijär-
+ven pohjoisin lahti, jonka perällä on samanni-
+"uájá = pitkä lahti eli suoja, johon laskee tai
+Suojanperä2 - 'uájápottâ2 (4822 2+
+4824 1) Nammijärven läntisimmän lahden lou-
+"uájá = pitkä lahti eli suoja, johon laskee tai jos-
+ta laskee joki.
+Njammijävr"uájá.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Suojansuu.
+Suojanperä3 - 'uájápottâ3 (EA) Piski-
+järvensuojan pohjoispää.
+rinsaamesta: "uájá = pitkä lahti eli suoja, jo-
+hon laskee tai josta laskee joki.
+kuuluvat myös Suojanperäjärvi - 'uájápottjävri
+ja Suojanperävaara - 'uájápottvääri.
+Piskijärvensuoja.
+Suojanperäjärvet - 'uájápottjäävrih
+(4821 2) Seitsemän järveä Naamajoessa sijait-
+sevan Nuottamajärven1 kaakkoispuolella.
+Suojanperäjärvi - 'uájápottjävri
+(3841 1) Järvi Piskijärvensuojasta 0,4 km koilli-
+Suojanperälampi - 'uájápottluobâl
+(YAS) Kivijärven1 eteläpäästä 0,5 km lounaa-
+rinsaamesta: luobâl = lompola.
+Nimen perus-
+teella voidaan päätellä, että Kivijärvessäkin1 on
+suoja, joka on järven eteläpäässä, vaikka se ei
+erillisenä nimenä esiinnykään.
+Suojanperävaara - 'uájápottvää­
+ri (3841 1) Kaamasen itäpuolella sijaitsevasta
+Valkkojärvestä 3 km etelään.
+ks: Piskijärvensuoja.
+Suojansuu (MML) Nammijärven länti-
+simmän lahden suu, jonka inarinsaamen nimi
+on todennäköisesti 'uájánjälmi.
+Suojanperä2.
+Suolampi (4812) Venäjän vastaisella valta-
+kunnanrajalla Ucceeb Kiärdusjävri -järven koh-
+Suolannakkomajänkä (MML) Pieni suo
+Ronkajärven luoteispuolella sijaitsevasta Loi-
+tonokasta 0,5 km kaakkoon.
+Joku on viskonut
+siellä suolaa.
+Suolisjärvi - 'uolisjävri - 'ue'lsjäu'rr
+(4911 2) Pitkä järvi Inarijärven koillispäässä.
+T. I. Itkosen mukaan (1966a ja 1966b)
+nimi on kirjoitettu v. 1598 Kiöli siaur (luet-
+tava Tšölisjaur), 1671 Kiullis Järffwi (luet tava
+Tšullisjärvi), 1672 ja 1732 Sulistjaur.
+Koltat ka-
+lastivat siellä inarilaisten luvalla (Iisak Felmann
+1910 - 1905: Handlingar och uppsatser ang.
+Finska Lappmarken och lapparne I 307, II 12),
+1820-luvulla Suollesjaure, Suolle (s) vuono (Jacob
+Fellman 1906, Anteckningar under min vistel-
+se i Lappmarken III 319, 323), pohjoissaameksi
+'ullesjávri.
+Johan Nuorgamin (*1928) mu-
+kaan sana "ulle tarkoittaa "syrjittäin, päittäin,
+mutta ei sivuittain" olemista ja pohjalla olisi sa-
+na "uolluk = häämöttää (TII 1963).
+Suolisjärven
+läheisyydessä lienee myös Jeerialgadjävri =
+'Jeeripojanjärvi', joka on perimätiedon mukaan
+saanut nimensä Jeerin "viimeisen Suomen puo-
+lella asuneen koltan" mukaan (Terho Itkonen
+Terho Itkonen (1972) mainitsee
+myös Vaassaljärven ja Mihkalijärven, joiden
+"lähistöllä" on tämä Jeerialgadjävri, jonka si-
+jaintia ei ole saatu paikallistettua.
+Matti Sver-
+loffin mukaan sana Jeerin olisi johdos sanasta
+jeä'r = säpikäshousujalkineet.
+kuuluvat myös Suolistaipale - 'uolismyetki ja
+Suolisvuono - 'uolisvuonâ.
+Suolistaipale - 'uolismyetki -
+kannas Suolisjärven ja Inarijärven Suolisvuonon
+Mukaelmasuomennos ja suora koltan-
+Suolisjärvi.
+Suolisvuono - 'uolisvuonâ - 'ue'ls­
+vuõnn (3844 1) Inarijärven pisin vuono sen
+koltansaamennos inarinsaamesta tai suora ina-
+rinsaamennos koltansaamesta.
+Nimi v. 1745 Sielles-
+Suopunkimorosto - Suoppâinmoorâst
+~ Suoppuáivmoorâst (3834, SA 1964) Aka-
+lauttapään lounaiskyljessä.
+Rinnakkaisnimi antaisi ym-
+märtää koillispuolella sijaitsevan Akalauttapään
+olleen aikaisemmin nimeltään Suoppuáiváš tai
+Suoppuáivi: suopp = yhdysosalyhentymä sa-
+nasta suoppi˜ = heittää, uáiv = genetiivimuoto
+sanasta uáivi = pää.
+Suorsaoja (3833+4811) Puro Isosta Suorsa-
+järvestä Nahkimo-ojaan.
+Suorsapää - Cuossaš - Cuásáš (3833+
+4811) Korkea ja terävähuippuinen tunturi Venä-
+jän vastaisella valtakunnanrajalla Raja-Joosepin
+rajavartiosemalta 9 km koilliseen.
+suomennos ja mukaelmainarinsaamennos
+koltansaamesta: cuossaš = tuntematon sana,
+vaikka tutkija Voitto Viinasen saaman tiedon
+mukaan nimi johtuisi vaaran rinteellä pitkälle
+kesään olevista lumilaikuista.
+kuuluvat myös Pieni Suorsapää - Ucc Cuossaš
+- Uccâ Cuásáš, Iso Suorsajärvi - Cuássáájävri ja
+Pikku Suorsajärvi - Uccâ Cuássáájáávráš.
+Suosâsuálui (AS) Nitsijärven eteläosan
+Haapalahdensuun saarista läntisempi.
+saamea: suosâ = jääsohjo vedessä, suálui =
+Suovanuora - Lyevinyeri (3841 2, YAS)
+Inarijärven Koutukeihin kuuluvien Suovasaa-
+ren - Kärppäsaaren ja Varttasaaren välissä.
+Suovasaari.
+Suovasaaret - Lyevisuolluuh (3841 1)
+Ison Kapaselän pohjoispäässä Inarijärvessä.
+Suovasaari - Lyevisuálui (3841 2) Ina-
+rijärven Koutukeihin kuuluva suurehko saari
+Varttasaaren eteläpuolella.
+Suovanuora - Lyevinyeri.
+Suovaselkä - Lyevi"ielgi (4821 2) Kak-
+siosainen maanselkä Venäjän rajan tuntu-
+massa Joukhaisjärven ja Korppikurujärven
+miperheeseen kuuluu myös Suovaselkäjärvi -
+Lyevi"ielgjävri.
+Suovaselkäjärvi - Lyevi"ielgjävri
+(3843 1) Suovaselän luoteispuolella.
+Järven ran-
+nalla on sijainnut lakkautettu Suovaselän raja-
+vartioasema.
+Suovaselkä.
+Suovâstimluohtâ (SA 1964) Neliskantti-
+nen lahti Tiaisniemen luoteiskulmalla.
+saamea: suovâstim = aktiomuoto verbistä suo-
+vâsti˜ = savustaa > savustama, luohtâ = lahti.
+Suõ'bddinjargg (4911 2) Talo Sevettijär-
+ven länsirannalla.
+Koltansaamea: suõ'bddi =
+juurakko, njargg = niemi.
+Supenjargâ2 (SA 1964) Niemi Sarmijärven1
+itärannalla sijaitsevan Haapavuonon2 länsipuo-
+Haapakuru, njargâ = niemi.
+Suprumuotka - Suppârmyetki (TII 1963)
+Nitsijärven Suojanperältä 0,5 km pohjoiseen.
+saamesta: suppâr = mukaelmainarinsaamennos
+koltansaamen sanasta sååbbar = kokous.
+Surnu (TN 1995) Entinen kruununmetsä-
+torppa Surnujoen Heinälompolan eteläpäässä.
+Torpan on perustanut Aslak Panne (1842 - 1910)
+Nykyään talossa asuu Pekka Tervaniemi, joka
+on Aslak Pannen tyttärenpoika.
+Surnujoki - Curnâjuuhâ (4822 2+4824 1)
+Surnujärvestä Pitkän Surnujärven kautta Inari-
+lehdessä 4822 2+4824 1/2001 inarinsaamen nimi
+on virheellisesti "Èurnâjuuhâ" (kyseessä paina-
+misen yhteydessä tapahtunut fonttivirhe, joka
+perustuu allekirjoittaneen Maanmittauslaitok-
+selle antamaan virheelliseen informaatioon ni-
+men alkukirjaimesta).
+Surnujärvi - Curnâjävri - Curnu­
+jäu'rr (4913 1, JM) Suuri järvi Rajapäästä 9 km
+lounaaseen ja Norjan vastaisesta valtakunnan-
+rajasta 2,5 km länteen.
+on virheellisesti "Èurnâjävri" (kyseessä paina-
+inarinsaamesta ja koltansaamennos inarinsaa-
+mesta: Curnâ = tarun mukaan Inarissa elänyt
+Cuurnâš-niminen lappalainen, joka Pekka Sai-
+jetsin (Nuoran Pekka, *1901) mukaan on hau-
+dattuna jossakin Inarijärven rannalla (T. I. It-
+konen 1966a "Lappalaisperäisiä paikannimiä
+suomenkielen alueella" s. 53 ja T. I. Itkonen
+1945 "Suomen lappalaiset II" s. 500).
+lisesti on kyse samasta henkilöstä, josta Ilmari
+Itkonen kirjoittaa käsikirjoituksessaan "Mui-
+naisjäännöksiä ja tarinoita Inarijärven ympä-
+ristöltä" vuodelta 1910:
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Surnu-
+päät - Curnâuáivih - Curnuvuei'vv, Surnujo-
+ki - Curnâjuuhâ, Surnuvuono - Curnâvuonâ
+- Cur nu vuõnn, Curnâvuonnjälmi, Surnukoski
+- Curnâkuoškâ, Surnu ja Surnukari - Curnâkár-
+gu.
+Surnukari - Curnâkárgu (EA) Vedes-
+sä oleva kari Inarijärven Viipassaaresta 0,7 km
+Sur-
+nujärvi.
+Surnukoski ~ Surnuköngäs - Curnâ­
+koski Surnujoen alapäässä Surnuvuonon ja Pit-
+kän Surnujärven välissä.
+Surnupäät - Curnâuáivih - Curnuv­
+uei'vv (4822 2+4824 1) Kaksi tunturia Norjan
+vastaisen valtakunnanrajan tuntumassa.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta ja mukael-
+makoltansaamennos inarinsaamesta.
+1745 toisen tunturin nimi on kirjoitettu "Sorne-
+karttaledessä 4822 2+4824 1/ 2001 inarinsaamen
+nimi on virheellisesti "'urnâuáivih" (kyseessä
+painamisen yhteydessä tapahtunut fonttivirhe,
+joka perustuu allekirjoittaneen Maanmittaus-
+laitokselle antamaan virheelliseen informaa-
+tioon nimen alkukirjaimesta).
+Surnuvuono - Curnâvuonâ - Curnu­
+vuõnn (4822 2+4824 1, JM) Inarijärven koil-
+lisosassa.
+Peter
+Schnitlerin kartassa v:lta 1745 nimi on "Ga-
+naal Vuonne".
+heellisesti "Èurnâvuonâ" (kyseessä painamisen
+yhteydessä tapahtunut fonttivirhe, joka perus-
+tuu allekirjoittaneen Maanmittauslaitokselle
+antamaan virheelliseen informaatioon nimen
+alkukirjaimesta).
+Suuapajanlaassa (RP 1990) Pieni saari
+Inarijärven lounaisosan luoteisrannalla Made-
+lahden ja Keskilahden välissä.
+nimi on todennäköisesti Njälmivärplássá.
+Suvisvyeppee (3842 2) Vuopaja Inarijär-
+vessä Partakonlahden Haapavuonon1 pohjukas-
+Inarinsaamea: suvis = johdos sanasta supe
+= haapa > haapainen, vyeppee = vuopaja.
+Haapavuono1.
+Syeinijávrááh (EPA) Monta pientä järveä
+peräkkäin koillis-lounaissuunnassa Vaasseli-
+järvestä 2 km länteen.
+Inarinsaamea: syeini =
+heinä, jávrááh = deminutiivinen monikkomuoto
+Syeinilyevlááduš (SAK 2004) Pieni lampi
+Nellimin itäpuolella sijaitsevasta Ahvenjärvi11-ta-
+losta 1,2 km etelään.
+Inarinsaamea: syeinilyev =
+yhdysosalyhentymä yhdyssanasta syeinilyevi =
+heinäsuova, lááduš = deminutiivimuoto sanasta
+láddu = lampi > lampinen.
+Syeininjaargâš (MV 2003) Pieni niemi
+Sulkusjärven1 itäosan etelärannalla.
+Syeinijávrááh, njaargâš = demi-
+nutiivimuoto sanasta njargâ = niemi > nieminen.
+Syerike˜gnyeri (SA 1964) Salmi Inarijär-
+vessä Housusaaren ja Lusmasaaren itäpään
+Inarinsaamea: syeri = haara, ke˜g =
+yhdysosalyhentymä sanasta ke˜gi = kivi, nyeri
+Sylvenvaara (3832 2) Pieni vaara Ivalon
+taajamasta 3 km etelään.
+Utsjoelta muuttaneen
+Sylvester Lukkarin (1901 - 1976) mukaan, sillä
+hän asui vaaran vieressä.
+Syntymälampi (3832) Isosta Kotsamojär-
+vestä 2,5 km itään.
+Ei ole tiedossa, kuka tai mikä
+on syntynyt siellä.
+Syrjäjärvi1 - Tuárispeljävri1 (SA 1964)
+Järvi Luottovaaran ja Pikku Martinjärven vä-
+inarinsaamesta: pel = puoleinen, puolella ole-
+va, puolinen.
+Järvi on syrjässä järvijonosta,
+jota kautta on kulkenut talvireitti Arttajärvien
+Syrjäjärvi2 (MML) Pieni järvi tai lampi
+Sarmilompolan pohjoispään ja Torahlahden
+Syrjäpuolijärvi1 - Puástuppeljáávráš
+(3842 2, JP) Pieni järvi Inarijärven Puuniemen
+tyvellä.
+kartassa v:lta 1897 Härkäputoamajärvi.
+Syrjäpuolijärvi2 - Puástpeljävri2
+(3844 1) Jorvapuolijärven kaakkoispuolella.
+kuuluu myös Kortelompola - Puástpelluobâl.
+Inarinsaamen nimi poikkeaa ylemmästä Syr-
+jäpuolijärven1 nimestä siinä suhteessa, että
+Puástpeljävri on nimensä määriteosan suhteen
+lyhentynyt enemmän kuin Puástuppeljáávráš.
+Molemmat tarkoittavat 'väärällä puolella ole-
+vaa järveä'.
+Syväjärvi1 - Ingájáávráš ~ Juggáá­
+jävri (JP, SA 1963) Pieni järvi Partakon1 kaak-
+koispuolella sijaitsevan Puuniemen eteläpäässä.
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen mukaan suo-
+menkielinen nimi olisi suora suomennos inarin-
+I¹gájáávráš on kuitenkin vanhempi
+nimi, koska A. Burgmanin kartassa v:lta 1897
+se on "Inkajärvi".
+I¹gá = Inga ~ Inka.
+Syväjärvi2 (MML 2006) Nitsijärven koil-
+lispuolella sijaitsevan Hammasjärven eteläpään
+Kotajärven itäpuolella.
+Syväjärvi3 - Jie¹¹âlâsjävri (3843 1) Pieni
+järvi Inarijärven Kirakkavuononperältä 3 km
+Syväjärvi4 - 'i'¹¹lõsjäu'rr (MML
+2006) Järvi Vainosjärvestä 1,3 km luoteeseen.
+Syväkuru (RP 1990) Kuru Vuontisjärven
+itäpuolella sijaitsevan Rumapahdan eteläpuolel-
+Syvälahdenvaara (3841 1) Vaara Simmet-
+tijärven pohjoispuolella Syvälahden3 kohdalla.
+Syvälahti3.
+Syvälahti1 - Jie¹¹âlâsluohtâ2 (SA 1964)
+Nellimjärven eteläisin lahti.
+Syvälahti2 - Jie¹¹âlâsluohtâ3 (3843 1,
+SA 1964) Inarijärven lahti Nellimvuonon koil-
+liskulmalla.
+Syvälahti3 (RP 1990) Miesniemen tyvellä
+sijaitsevan Simmettijärven pohjoisin lahti.
+perheeseen kuuluu myös Syvälahdenvaara.
+Syvälompola1 - Jie¹¹âlâsluobâl (4821 2)
+Lompola rajavyöhykkeellä Korppikurujärven
+itäpuolella lähellä Venäjän vastaista valtakun-
+Syvälompola2 (3841 1/ 1977) Väynäjoen
+neljästä lompolasta pohjoisin Väynäjärvestä
+3,5 km alavirtaan.
+Syväranta (4911 2) Talo Sevettijärven poh-
+Syväsalmensaari (3841 01) Saari Inari-
+järvessä Mutustelemaniemestä 1 km koilliseen.
+Merikortin mukaan saaren pohjoispuolella olisi
+Syväsalmi, jonka nimiperheeseen saari kuuluisi.
+Syväsalmi - Jie¹¹âlâs"uálmi (SA 1964)
+Kultalahdensuun itäisempi salmi Inarijärves-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Jie¹¹âlâs-
+"uálmnjargâ.
+Syvä Sortolahti - Jie¹¹âlis Suárdu­
+luohtâ (AK, OK) Pisteriniemen itärannan
+Suárdul uovtah-lahdista eteläisempi Inarijär-
+miperheeseen kuuluu myös Matala Sortolahti
+- Cuávis Suárduluohtâ.
+Suárdu-
+luovtah.
+Syvävuopaja1 (4822 2+4824 1) Inarijärven
+vuopaja Surnuvuonon luoteisrannalla Kappeer-
+suálui-saaren ja mantereen välissä.
+Syvävuopaja2 (3832 08) Ivalojoen Syvä-
+vuopajasaaren itäpuolella.
+kuuluu myös Syvävuopajasaari.
+Syvävuopajasaari (3832 08) Ivalojoen
+alajuoksulla Kantosaarten itäpuolella.
+Syvävuopaja.
+Syyrakkiharju (RP 1991) Siskelistä (kolt-
+tasaamelaiskylä) 1,5 km Ivalon taajaman suun-
+Harjusta on otettu runsaasti soraa tien-
+rakennustarpeisiin.
+Kyseessä voisi olla mukael-
+masuomennos inarinsaamesta, jolloin määri-
+teosa olisi syereeg = haarallaan oleva tai syeri
+= haara.
+Harju haarautuu moneen suuntaan.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Syyrakkijärvi.
+Syyrakkijärvi (3832) Pieni järvi Syyrak-
+kiharjun lounaispuolella.
+Syyrakkiharju.
+Syyskotaranta (RP 1991) Inarijärven
+Miesniemen luoteisrannalla Partalahden ja Lah-
+jahaminan välissä.
+Syysvasajärvi - 'oh"âvyesijáávráš
+(SA 1964) Järvi Sulkusjärven1 puolesta välistä
+4 km itään lähellä Venäjän vastaista valtakun-
+Järven luona on
+syntynyt vasa vasta syksyllä tai sen rannalla
+on pyydetty syysvasoja purkapeskiä varten.
+Syömäpahdankari (MML) Kari Vuontis-
+järvessä sen puolen välin länsilaidalla Syömä-
+pahdan koillispuolella.
+myös Atikkuruovi.
+Syömäpahta (MML) Vuontisjärven puo-
+len välin länsirannalla.
+myös Syömäpahdankari.
+Tällä paikannimellä
+ja Atikkuruovilla on jotain yhteistä, ks.
+Sähmivaara - 'ähmivääri ~ Sähmi­
+vääri ~ Šähmivääri (SA 1964, MV 2006,
+SAK) Sulkusjärven1 Pitkälahden koillispuolella.
+Oletettavasti mukaelmasuomennos inarinsaa-
+mesta: "ähmi ~ sähmi ~ šähmi = tuntematto-
+mia sanoja.
+Sammeli Kuuvan mukaan šähmi
+on koivussa kasvava kääpä.
+kuuluu myös 'ähmivärkimes ~ Sähmivärkimes
+~ Šähmivärkimes eli 'Sähmivaaransoidin', jonka
+tarkempi sijainti ei ole tiedossa.
+Säisaari - Sä˜isuálui ~ Se˜esuálui
+(3841 1, TII 1963) Saari Inarijärven Siskelivuo-
+nossa.
+sä˜i ~ se˜e = niin vanha sana, että merkitys ei
+ole tiedossa, mutta saattaisi olla kiertoil maus sa-
+nalle sieidi = seita.
+Ilmari Itkonen (1910) kertoo
+"Laurikainen rupesi kerran "tontan" (staa-
+lon) kanssa voimiaan koettelemaan kiven
+nostossa.
+Tontta koetti vyörytellä muuatta
+isoa kiveä, mutta L. sanoi: "Älä, velikulta,
+vyöryttele, annas kun minä nostan!" ja nos-
+ti kiven eräälle Säisaaren kalliolle, jossa se
+vieläkin on."
+Samassa käsikirjoituksessa kertoo Ilmari It-
+konen (1910) edelleen:
+Säisaaressa noita, jonka tytär meni kerran
+pienen Šiälla poikansa kera veneellä puita
+noutamaan läheiseltä mantereelta.
+Jätti poi-
+kansa veneeseen, mutta jonkun ajan kulut-
+tua huomasi veneen aivan itsekseen lähteneen
+kulkemaan, poika mukanaan.
+Kun vaimo ar-
+vasi noitakonstien olevan kysymyksessä, niin
+hän, saadakseen veneen tulemaan takaisin,
+lupasi ukolle antaa lahjauhrina pässin ja huu-
+si: "Pyereeb lii pyeidiviercâ "iäppát ko kuocâ
+Šiälá ruoidâ (Parempi on lihavan jaaran kaula
+kuin mätä Šiällan sääri).
+Vene tulikin takaisin,
+mutta kotiin tultuaan huomasi vaimo pässin-
+sä kadonneeksi, - sen oli Ukko vienyt.
+- Se
+paikka, jossa vaimo oli maalla käynyt, on
+vieläkin nimeltään Šiällanjargâ."
+Sellaniemi.
+Säkkisaari (MML) Vuontisjärven etelä-
+pään Isosaaresta5 0,3 km koilliseen.
+Saari kuuluu
+Väyläsaariin.
+Säkkiselkä - Sekkâ"ielgi (4821 2) Se-
+länne Venäjän vastaisella valtakunnanrajalla
+Kantojärven2 kohdalla.
+Särreejáávráš (JP) Pieni järvi Kauhalah-
+den perällä Nitsijärven Vuonoperäjärvestä 1 km
+Sarrelahti, jáávráš = deminutiivi-
+Särreeláássáš (JP) Pieni saari Inarijärves-
+sä Puuniemen tyvellä Syrjäpuolijärvestä 0,5 km
+Sarrelahti, láássáš = deminutiivi-
+muoto sanasta lássá = laassa eli luoto.
+Sääskilahti (RP 1990) Talo ja lahti Vuon-
+tisjärven eteläpäässä.
+Lahden pohjukassa on
+Tallimukka, pieni lahti, jonka rannalla on ollut
+hevostalli.
+Sääskisaari - 'uoškâsuáloi (IW 2000)
+Pieni saari Sarmijärven1 Akkasaaresta 0,5 km
+Suora suomennos inarinsaamesta: suáloi
+Söiminlahti - 'yeiminluohtâ (3844 1,
+SA 1964) Inarijärven lahti Kuoskerniemen poh-
+nos inarinsaamesta: "yeimin = johdos sanasta
+"yeimi = sauvoin.
+Söiminnuora (MML 2006) Salmi Inarijär-
+vessä Iso-Söimin ja Pikku-Söimin välissä.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta, vaikka ky-
+seiselle salmelle ei olekaan inarinsaamen nimeä.
+Iso-Söimi,
+nuora = pitkä ja kapea salmi, joka tässä tapauk-
+sessa ei pidä paikkansa, sillä salmi on melko
+lyhyt ja leveä.
+Niinpä nimi on uudisnimi eikä
+vastaa inarinsaamen appelatiivia nyeri = nuora.
+Š
+Šieksjávrádâh (SA 1964) Järveke Inarijärves-
+sä Rautusalmensaaren, Kenttäsaarten ja man-
+tereen välissä.
+Sieksvuono, jávrádâh = järveke
+(suurempi kuin järvikäinen).
+Šiišnušjáávráš (SA 1964) Pieni pyöreä lam-
+pi Nellimin etelälaidalla.
+Inarinsaamea: šiišnuš
+= deminutiivimuoto sanasta šišne = parkkinah-
+ka eli sisna.
+Lampi on pieni kuin šišnepottâ =
+'sisnaperse' eli karvaton takapuoli (käytetään
+yleensä alaikäisestä ihmisestä puhuttaessa).
+miperheeseen kuuluu myös Šiišnušvuonâš, joka
+on Nellimvuonon vanhempi nimi (ks.
+Šilehäsaari - Šileháásuálui (KL) Saari
+Inarijärven Korkiasaaren ja Kuusisaaren välis-
+Inarinsaamea: šileháá = genetiivimuoto sa-
+nasta šilehâš = deminutiivijohdos inarinsaamen
+verbistä šillee˜ = pyydystää, joten saaren nimi
+olisi suomennettuna 'Pyyntisaari' tai 'Pyytämä-
+saari'.
+Šušm­Andârâs kuátisaje (TII 1963)
+Vanha kotasija Paksuniemi2-talon lähellä.
+lo on noin 160 vuotta vanha.
+Šušm-Andârâs = Kantapää-Antti, joka käveli
+astuen korostetusti kantapäilleen.
+seen kuuluvat myös Šušm-Andârâs tupesaje ja
+Šušmekálgu.
+Šušm­Andârâs tupesaje (SAK 2004)
+Vanha tupasija Nellimin itäpuolella sijaitse-
+vasta Ahvenjärvestä11 1,2 km luoteeseen.
+Šušm-Andârâs kuátisaje, tupesaje = tupasija.
+Šušm-Andârâksella oli setä, joka asui kolmen
+kilometrin päässä Vesijärvellä 'Sedänjärvellä'.
+Setänsä luona hän vieraili Kollimkurrâ-kurua
+pitkin, ks.
+Šušmekálgu (SAK 2004) Petäjä ja apa-
+ja Nellimin itäpuolella sijaitsevan Kutujärven1
+eteläpään niemessä.
+Inarinsaamea: šušm = yh-
+dysosalyhentymä sanasta šušme = kantapää,
+kálgu = vaimo.
+Petäjä muistutti ulkomuodoltaan
+Kantapää-Antin vaimoa.
+Taajomalahti - Tááijumluohtâ (EA) Tis-
+sikivisaaren eteläisin lahti Inarijärvessä.
+suomennos inarinsaamesta: tááiju˜ = hassutella,
+sekoilla, taajoa.
+Kauko Lehtolan mukaan lahdes-
+sa oleva apaja oli kalaisa, mutta pohja niin kova,
+että nuotatessa vaadon pohjaan kiinnittäminen
+meni aina taajomiseksi.
+myös Taajomaniemi - Tááijumnjargâ.
+Taajomaniemi - Tááijumnjargâ
+(3841 1) Pieni niemi Inarijärvessä Tissikivi-
+saaren eteläpäässä.
+Taajomalahti.
+Taajomavaara (3832) Mahlatin (Inarijär-
+ven suurin saari) keskiosan itärannalla.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Tááijum-
+Taarumjänkä (3843 1) Suo Taarumjärven
+saamesta tai koltansaamesta, vaikka inarinsaa-
+men nimeä jängälle ei olekaan.
+Taarumjärvi.
+Taarumjärvi - Taarumjáávráš (3843 1)
+Pieni järvi Inarijärven Sammakkoniemessä1.
+tansaamesta: taarum = aktiomuoto tuntematto-
+masta verbistä taaru˜, mutta kyse voi olla myös
+inarinsaamen verbistä staaru˜ = olla tai kulkea
+vaapperassa tilassa veneellä (vaapertaa), jolloin
+ensimmäinen kirjain olisi kulunut pois.
+Nelli-
+miläisten puheenparressa sanan ensimmäinen
+s-kirjain jää usein pois muutamissa sanoissa,
+kuten esim.
+sanassa stuorrâ (tuorrâ) = suuri.
+Eenok Sarren (1906 - 2000) mukaan nimi saat-
+taisi tarkoittaa myös norjalaista ihmistä.
+Koltan-
+saamenkielellä Norja ja norjalainen on Taarr.
+Määriteosassa lienee kuitenkin kyse inarinsaa-
+men verbistä staaru˜.
+myös Taarumjänkä.
+Taavetinsaari (3841 2) Saari Inarijärvessä
+Tavesaaren pohjoispuolella.
+Taavetin henkilöl-
+lisyydestä ei ole tietoa ja kyse saattaakin ol-
+la Tavesaaren johdoksesta ja näin ollen lienee
+Tabbeeb Kämppäjáávráš ~ Tabbeeb
+Kámppájáávráš (SAK 2004) Nellimin itä-
+puolella sijaitsevasta Ahvenjärven11 talosta 1 km
+Inarinsaamea: tabbeeb = tuonnimmai-
+nen (Ahvenjärven11 talosta katsottuna kahdes-
+ta Kämppäjärvestä kauimmaisempi), kämppä
+= raakalaina suomen kielen sanasta kämppä,
+kámppá = mukaelmainarinsaamennos samas-
+ta sanasta, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Kämp-
+pä jáávráš.
+Tahkotörmä (3832) Ivalojoen itäranta ja
+siinä sijaitseva asuinalue Alemman Akujärven
+Taimenenhyppäämäniemi - Kuáv­
+¿ur n juš kimnjargâ (SA 2002) Niemi Inari-
+järvessä Sarmivuonon itälaidalla, Peskalahden
+Taimenjärvet1 - Kuáv¿urjäävrih1 (SA
+1964) Kaksi järveä Sarmijärven1 ja Nangujär-
+ven puolessa välissä.
+Taimenjärvet2 - Kuáv¿urjäävrih2
+(3834) Kaksi pientä järveä Outa-Naapään
+kaak koispuolella: Alempi Taimenjärvi - Vye le -
+bâš Kuáv¿urjävri ja Ylempi Taimenjärvi - Paje-
+bâš Kuáv¿urjävri.
+myös Taimenoja - Kuáv¿urjuuhâ ja Taimensa-
+kia - Kuáv¿urvaše.
+Taimenjärvi - Kuáv¿urjáávráš (4822 2
++4824 1) Järvi Nammijärven ja Norjan vastai-
+sen valtakunnanrajan välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Pieni Tai-
+Taimenlahti1 (MML 2006) Pieni lahti Ina-
+rijärvessä Puuniemen1 länsipään pohjoislaidalla.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Taimenniemi1.
+Taimenlahti 2
+Kuáv¿urluohtâ
+(3841 2, VA) Kaamassaaren länsipäässä län-
+teen suuntautuva Inarijärven lahti.
+luu myös Taimenniemi2 - Kuáv¿urnjargâ.
+Taimenlammet1 - Ku'vˆˆlubbâl
+(MML 2006) Kaksi lampea Vätsärissä Äälis-
+Taimenlammet2 (3834) Neljä lampea pe-
+räkkäin Nangujärven itärannalle laskevassa
+Taimenojassa Nangujärvestä 3 km kaakkoon.
+Taimenlampi1 - Kuáv¿urjáávráš1 -
+Ku'vˆˆluubbâl (4911 2, MML) Pieni järvi
+Vätsärissä Vainosjärven eteläpuolella.
+ta ja suora koltansaamennos suomen kielestä
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tai-
+menvaara - Kuáv¿urvääri - Ku'vˆˆvää'rr.
+Taimenlampi2 - Dápmotjávri - Kuáv­
+¿urjáávráš2 - Ku'vˆˆjäu'rr (4911 2, MML)
+Pieni järvi Sevettijärven pohjoispuolisen Ukon-
+selän2 kaakkoispuolella.
+Suomennos, inarinsaa-
+mennos ja koltansaamennos pohjoissaamesta.
+Inarinsaamen nimen perusosa on deminutiivi-
+muodossa, joten se saattaisi olla primäärinimi.
+Taimenlampi3 (3832) Pitkä lampi Ronkajär-
+ven koillispuolella sijaitsevan Isotaipaleenjärven
+lounaiskyljessä.
+Taimenniemi1 (MML 2006) Pieni niemi
+Inarijärvessä Puuniemen1 länsipään pohjoislai-
+Taimenlahti1.
+Taimenniemi2 - Kuáv¿urnjargâ (YAS)
+Kaamassaaren länsipään niemi Inarijärvessä.
+Taimenlahti2.
+Taimenoja - Kuáv¿urjuuhâ1 (3834) Pie-
+ni joki Taimenjärvistä Nangujärven itärannalle.
+mesta: juuhâ = joki.
+Taimenjär-
+Taimensaari - Kuáv¿ursuálui (3844 1)
+Pieni saari Nitsijärven pohjoisosan keskellä.
+Taimensakia - Kuáv¿urvaše (3834)
+Kuusia kasvava vaara Nangujärven itäpuolella.
+mesta: vaše = nuori männikkö, taimikko, tässä
+tapauksessa nuori kuusikko, taimikko.
+Taimensalmi (3841 1) Salmi Inarijärvessä
+Ison Kapaselän kaakkoispäässä sijaitsevan Ri-
+kun Kotasaaren itäpuolella.
+Taimenvaara - Kuáv¿urvääri -
+Ku'vˆˆvää'rr (4911 2, MML) Vaara Vätsä-
+rissä Vainosjärven ja Tuulijärven välissä.
+Taivaljärvi1 - Myetkijävri1 (EA) Sim-
+mettijärven luoteisosa, joka on salmen kautta
+yhteydessä Simmettijärveen.
+Taivaljärvi2 - Myetkijävri2 (SA 1964)
+Saarijärven pohjoispää, joka on salmen kautta
+yhteydessä Isoon Saarijärveen.
+Taivalvaara (3832) Ivalon taajamasta
+Takinkadottamajärvi - Soteläppim­
+jävri (4821 2, SA 1964) Pieni kapea lampi
+Korppikurujärven Isosaaresta 3 km länteen.
+saamesta: sote = vaateresu.
+kuuluu myös Piruvaara - Soteläppimvääri.
+Takkaselkäjärvi - Nuá˜iselgijävri
+(4822 2+4824 1) Pitkä ja kapea järvi Rajavaa-
+ran ja Surnuvuonon puolessa välissä.
+Takkaselkävaara.
+Takkaselkävaara - Nuá˜iselgivääri
+jahko matala vaara Surnuvuonon ja Takka-
+selkäjärven välissä.
+nimi Eeli Maati Nuá˜iselgivääri (SA 1964).
+Inarinsaamea Eeli = genetiivimuoto naisen ni-
+mestä Elli = Elli > Ellin, Maati = genetiivimuoto
+miehen nimestä Matti = Matti > Matin eli 'Ellin
+Matin Takkaselkävaara'.
+'Ellin Matin' henki-
+löllisyys ei ole tiedossa.
+myös Takkaselkäjärvi - Nuá˜iselgijävri.
+Takkijärvi - Kähttanjäu'rr (MML)
+Järvi Vätsärissä Kyyneljärven keskiosan ja
+Suolisvuonon puolessa välissä.
+Takkireuhkajärvi - Mááccuhkápu­
+lohjävri (3834) Järvi Kolmosjärven pohjois-
+päästä 3 km itään.
+suomennos inarinsaamesta: kápuloh = tekele,
+esine.
+Talasjoki - Talâsjuuhâ ~ Taallâs­
+juuhâ (SA 1964, 3834) Joki Nilijärvistä Pitkä-
+järveen11.
+Talasjär-
+Talasjärvenlompolat - Talâsjävrluob­
+bâleh ~ Taallâsluobbâleh (3834, SA 1964)
+Kolme lompolaa peräkkäin Alemman Nilijär-
+ven ja Talasjärven välissä.
+Talasjärvi.
+Inarinsaamen rinnakkais-
+nimen määriteosa genetiivimuodossa.
+Lisäksi
+nimestä puuttuu järven genetiivimuotoa ilmai-
+seva yhdysosalyhentymä.
+Talasjärvi - Talâsjävri ~ Taallâsjävri
+(SA 1964, TII 1963) Järvi Sarmijärvestä1 6 km
+itä-kaakkoon, Sarmitunturin pohjoispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: talâs =
+yhdysosalyhentymä sanasta taalâs = käytetty
+kenkäheinä tai kenkäheinäerä yhteen kenkään,
+taallâs = genetiivimuoto samasta sanasta.
+rinsaamen rinnakkaisnimen määriteosa gene-
+Kostia Talasvaara - Njuoskeennâm Talâsvääri
+~ Njuoskâ Taallâsvääri, Talasjärvenlompolat -
+Talâsjävrluobbâleh ~ Taallâsluobbâleh, Talasjo-
+ki - Talâsjuuhâ ~ Taallâsjuuhâ, Talasvaara -
+Talâsvääri ~ Taallâsvääri ja Talasvaaranlampi
+- Talâsvärláddu ~ Taallâsvärláddu.
+Talasvaara - Talâsvääri ~ Taallâs­
+vääri (3834) Isohko vaara Talasjärven itäpuo-
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen määriteosa ge-
+netiivimuodossa.
+Talasvaaranlampi - Talâsvärláddu ~ Taallâsvär-
+láddu.
+Talasvaaranlampi - Talâsvärláddu ~
+Taall��svärláddu (3834) Lampi Talasvaaran
+Inarinsaamen rinnakkaisnimen määri-
+teosa genetiivimuodossa.
+Taljankadottamajärvi - Tyeljiläppim­
+jáávráš (3834) Pieni järvi Alemmasta Sivakka-
+järvestä 1,5 km itään.
+Val-
+pun Antti (Valle) kadotti taljansa järven lähetty-
+villä, mistä nimi.
+Taljankadottamavaara - Tyeljiläppimvääri.
+Taljankadottamasaari - Tyeljiläppim­
+suálui (3843 1) Saari Inarijärvessä Kaamassaa-
+ren itäpuolella.
+Taljankadottamavaara - Tyelji läp­
+pim vääri (3834) Vaara Taljankadottamajärven
+ja Ilpisjärven välissä.
+Taljankadottamajärvi.
+Taljavaara - Tyeljivääri - Tuel'llj­
+vää'rr (4913 1) Vaara Vätsärissä Rovipään
+Tallilahti (LL 1969) Vuoksijärven läntisin
+lahti, jonka rannalla lienee sijainnut hevostalli.
+Tallimukka (RP 1990) Vuontisjärven etelä-
+päässä sijaitsevan Sääskilahden pohjukka, jos-
+sa on ollut hevostalli.
+Talmakanvuopaja - Taalnâhvyeppee
+(SA 1963) Pitkä vuopaja Inarijärvessä Väylä-
+vuononsuun koillispuolella Paloniemestä3 0,7
+km luoteeseen.
+saamesta: taalnâh = tuntematon sana.
+heeseen kuuluu myös Vuopajajärvi - Taalnâh-
+Talvilahdenvaara (3832) Ylimmäisen
+Mustajärven koillispuolella.
+Tal-
+vilahti.
+Talvilahti (JMK 2003) Ylimmäisen Mus-
+tajärven koillispäässä.
+mahdollisesti Tälviluohtâ.
+Nimi viittaisi talvi-
+paikkaan ja vuotuiseen muuttoon.
+seen kuuluu myös Talvilahdenvaara.
+Talvitienniemi (3841 1) Pieni niemi Vuon-
+tisjärven länsirannalla Korppivaarasta 1 km
+Niemen kautta kulki talvikeino eli
+reitti Vastusjärven kautta pohjoisen suuntaan.
+Nykyisin moottorikelkkareitti kulkee saman
+niemen kautta.
+Talvitiesaajo (RP 1990) Pieni suo Inarin
+kirkonkylältä pohjoiseen johtavalla talvikeinol-
+la eli reitillä Vuontisjärven kaakkoispuolella si-
+jaitsevien Keinolammen ja Keinojängän välis-
+Talvitupajärvi1 - Tälvitupejävri
+(3841 1) Pieni järvi Piskijärven eteläpään länsi-
+ven rannalla on ollut jonkun Inarijärven ran-
+nalla asuneen perheen talvipaikka.
+Talvitupajärvi2 - Tälvituvejáávráš
+(3841 1) Järvi Inarin kirkonkylältä 12 km Iva-
+lon suuntaan valtatie 4:n pohjoispuolella.
+rannalla on muutama talo.
+nos inarinsaamesta: tuve = genetiivimuoto sa-
+nasta tupe = tupa > tuvan, jáávráš = deminutii-
+Talvitupalompola - Tälvitupeluobâl ~
+Tälvitupejáávráš (MV 2003, SA 1964) Kon-
+tosjoessa Kontosjärvestä 2,5 km pohjois-luotee-
+saamen rinnakkaisnimen perusosa: jáávráš =
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tupajänkä
+- Tälvitupejeggi.
+Talvitupavaara (RP 1990) Luosmasta
+Vaaran eteläpuolella si-
+jaitsee Koivistonkenttä, jossa on ilmeisesti ollut
+talvitupa ja siitä nimi.
+Tammijärvi (3831) Järvi Ison Vuolajärven
+Määriteosa tarkoittaa patoa.
+Matti Hurun (*1925) mukaan menneinä vuosi-
+kymmeninä oli eräs etelästä saapunut varakas
+"idealisti" teettänyt paikallisten ihmisten mielestä
+turhanpäiväisiä töitä järven ympäristössä, kuten
+nostattanut sammaleita ja padottanut ojia.
+Työ
+päättyi ilmeisesti varojen loppumiseen, mutta
+vielä Matti Hurun nuoruudessa oli järven tie-
+noilla havaittavissa hirsikehikoita.
+seen kuuluvat myös Tamminiemi ja Tammioja.
+Tamminiemi (LL 1969) Jokien ympäröimä
+vaara Tammijärvestä 2 km itään.
+Tammijärvi.
+Tammioja (LL 1969) Tammijärvestä Lut-
+Tammukkalammet (3834) Pienten lam pien
+ryhmä Sarmitunturin ja Talasjärven välissä.
+Tammukkalampi1 - Veejeehjáávráš1
+(EA) Tuulispään pohjoispuolella.
+Tammukkalampi2 (RP 1993) Vajaan heh-
+taarin kokoinen kaksipohjainen lampi Martinko-
+tajärven pohjoispäästä 0,5 km luoteeseen valtatie
+4:n tuntumassa.
+Ahkiontekemäjärvestä tulvan
+aikana nousseet pienet tammukat sinnittelevät
+lammessa talven yli.
+Tammukkalampi3 - Veejeehjáávráš2
+(3834) Pieni järvi Paloselän3 eteläosan itäpuolel-
+Tammukkajärvi - Veejeehjáávráš3
+(3841 1) Pieni järvi Tuulispään lounaispuolella.
+Tanelinvaara - Taannâlvääri (LL 1981)
+Vaara Nuottamajärvestä2 etelä-kaakkoon.
+rinsaamennos suomen kielestä tai suomennos
+Taplasaari - Täbbláásuálui (3843 1)
+Suurehko saari Inarijärvessä Kaamassaaren itä-
+täbbláá = yhdysosalyhentymä sanasta täbbiláá
+= tännempänä eli 'Tännimmäinen saari' (Terho
+T. I. Itkonen (TII 1963)
+kertoo saaren asukkaasta:
+" - Puista, männynkuorista ja turpeista
+kyhätty vanha kota oli pystyssä vielä kesäl-
+lä 1918, jolloin siinä asusti vanha yksinäinen
+eukko, joka tunnettiin nimellä "Hiiri-Priita"."
+Tämän saaren vastakohta Oklasaari - Oglá-
+suálui eli Olgoláásuálui 'Kauemmainen saari' on
+Inarijärven Miesniemen pohjoispään itäpuolella.
+Tarpeska - Tarpiäskáš (SA 2001) Ly-
+hyt taival Viimassaaren koillislaidalla Tarpes-
+kajärven ja Inarijärven Tarpeskasalmen välis-
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: tar
+= mahdollisesti yhdysosalyhentymä sanasta
+tarruu = deminutiivinen genetiivimuoto sanasta
+tááru = norjalainen, ks.
+Tarru-alkuiset nimet.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Tarpeskansal-
+mi - Tarpiäskáá"uálmi ja Tarpeskanjärvi - Tar-
+piäskáájävri.
+Tarpeskanjärvi - Tarpiäskáájävri
+(EA) Pieni järvi Inarijärven Viimassaaren koil-
+Tarpeska.
+Tarpeskansalmi - Tarpiäskáá"uálmi
+(3841 2, EA) Salmi Inarijärvessä Viimassaaren
+ja Kahkusaaren välissä.
+Tarrulahti - Tarruuluohtâ (3841 2, YAS)
+Inarijärven lahti Kaikunuoran pohjoisrannalla
+Kaamassaaren puolessa välissä.
+tááru tai taarr = Norja > norjalaisen.
+heeseen kuuluvat myös Tarruujävri ja Tarruu-
+Tarruujävri (ES) Pieni järvi Inarijärven
+Kaamassaaressa Tarrulahden itäpuolella.
+Tarrulahti, jävri = järvi.
+Tarruuvääri (YAS) Pieni vaara Kaamas-
+saaressa Tarrulahden länsipuolella.
+Tarru-
+lahti, vääri = vaara.
+Taukolampi - Kõhttluubbâl (MML
+2006) Kapea järvi Sevettijärven itäpuolella si-
+jaitsevan Ponccášuáivi-vaaran itäpuolella.
+sesti koltansaamennos suomen kielestä, vaikka
+sana kõhtt onkin kirjoittajalle tuntematon.
+Taukomajärvi - Tavgumjáávráš (SA
+1964) Pieni järvi Sarmijärven1 Haapavuonon-
+perän itäpuolella.
+saamesta: tavgum = johdos pakanuudenaikai-
+sen miehen nimestä Távgum, joka asui Inarissa
+1583 - 1584, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Taululampi - Taull­luubbâl (MML,
+JM) Pieni järvi Vätsärissä Suolistaipaleesta 1,5
+km etelä-kaakkoon.
+Taulusaari1 (MML 2006) Saari Inarijär-
+vessä Muotunasaarista 0,3 km lounaaseen.
+Saaren eteläpäässä on kummeli.
+Taulusaari2 - 'uárveesuálui (TII 1963)
+Saari Inarijärvessä Ukonselän1 koillisosassa.
+Suomenkielinen nimi saaren eteläpäässä ole-
+van kummelin mukaan.
+selitys: 'uárvee = pakanuudenaikainen mies,
+joka eli Inarissa.
+3841 1/2001 inarinsaamen nimi on virheellisesti
+"'narveesuálui".
+Taulusaari3 (LL 1981) Pieni saari Inarijär-
+vessä Nunnarosaaren ja Nanguniemen välissä.
+Saaressa lienee kummeli.
+Tavemussaari - Tavemussuálui
+(3844 1) Nitsijärven pohjoisosassa.
+Saari kuu-
+luu kolmen peräkkäisen saaren ryhmään.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: tavemus =
+pohjoisin, mutta tarkoittaa saarista puhut taessa
+ulointa saarta mantereelta tai kotirannasta kat-
+sottuna.
+Tässä tapauksessa Karsikkoniemestä
+katsottuna, vaikka saari onkin suoraan etelään
+kyseisestä niemestä.
+Muita samaan ryhmään
+kuuluvia saaria ovat Koskamussaari - Koskâ-
+mussuálui ja Madduumussuálui.
+Korrekti suo-
+mennos olisi Selkäsaari tai Uloinsaari.
+Tavesaari - Tavesuálui (SA 1964) Suu-
+rehko saari Inarijärvessä Tuurakivensaaren
+saamesta: tave = pohjoinen, mutta tarkoittaa
+paikannimenä ulointa saarta rannalta katsot-
+tuna.
+Tässä tapauksessa Onnelasta1 katsottuna.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Tavesalmen-
+laassa1 - Tave"uálmlássá1, Tavesalmenlaassa2
+- Tave"uálmlássá2 ja Tavesalmi - Tave"uálmi.
+Tavesalmenlaassa1 - Tave"uálmlássá1
+(3843 1) Pieni saari Inarijärvessä Tavesalmen
+koillispään pohjoispuolella.
+Tavesaari.
+Tavesalmenlaassa2 - Tave"uálmlássá2
+(3841 2) Pieni saari Inarijärvessä Tavesalmen
+lounaispään lounaispuolella.
+Tavesalmi - Tave"uálmi (3843 1) Salmi
+Inarijärvessä Tavesaaren ja Tuurakivensaaren
+Tavinampumajärvi (3833+4811) Pieni jär-
+vi Luton lounaispuolella sijaitsevan Ylimmäi-
+sen Ryssänpalon länsipuolella.
+kuuluvat myös Pikku Tavinampumalampi ja
+Tavinampumalompola.
+Tavinampumalompola (3833+4811)
+Lompola Tavinampumajärven ja Pikku Tavin-
+ampumalammen välissä.
+Ta vin-
+ampumajärvi.
+Teinakari - Teinâkárgu (KL) Karikko
+Inarijärvessä Teinasaaren ja Miesniemen vä-
+Teinasaari.
+Teinasaari - Teinâsuálui (3841 1, LL
+1981) Inarijärven Taulusaaresta 0,7 km etelä-
+mesta, teinâ = johdos verbistä tiännu˜ = kantata
+eli päärmätä esim.
+verkaa.
+Saari on neliskantti-
+nen, ikään kuin kantattu.
+luu myös Teinakari - Teinâkárgu.
+Teljupeuna - Tel¹ipev¹i ~ Tiljápuvnâ
+(TII 1963, EV) Talo Nanguniemen koillislaidalla
+Kenkäniemen tyvellä.
+Talossa on asunut Sam-
+meli Pekanpoika Saijets (Sameli Saijets, 1835 -
+Hän perusti aikaisemmin Vuopioniemi-
+nimisen talon, ks.
+inarinsaamesta: tel¹i, pev¹i = tuntemattomia
+sanoja, tiljá = teljo eli tuhto (veneessä), puvnâ =
+mätäs.
+Siellä lienee ollut paikka, johon on kerät-
+ty esim.
+lahonneita veneen tuhtoja keoksi.
+Teponmäki (3832) Asuinalue Törmäsen
+Teppanankotajärvet - Tiäppánkuát­
+saijäävrih (EPA, SA 1963) Kaksi järveä rin-
+nakkain Vaasselijärven ja Sevettijärvelle joh-
+tavan maantien välissä.
+Määriteosaltaan suora
+suomennos ja inarinsaamennos koltansaamen
+nimestä Teappan = Teppana, kuát = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta kuáti = kota, sai = genetiivi-
+nen yhdysosalyhentymä sanasta saje = sija > si-
+jan. Juhan Aabram Aikion mukaan paikalla on
+muinoin asunut Teppana-niminen koltta, josta
+järvet ovat saaneet nimensä.
+Myös Laura Leh-
+tola (1984) kirjassaan "Viimeinen katekeetta"
+mainitsee järven nimen.
+sa v:lta 1897 se on "Teppana kotajärvi".
+Teppanankotajärvi - Teahppanjäu'rr
+- Teahppángoahtesaijávri - Tiäppán­
+kuátsaijävri ~ Stuorrâ Tiäppánkuátsai­
+jävri (3933 1, SA 1963) Teppanankotajärvistä
+suurempi Vaasselijärven luoteispuolella.
+riteosa ja perusosa ovat suoria suomennoksia,
+pohjoissaamennoksia ja inarinsaamennoksia
+koltansaamesta: goahtesai - kuátsai = yhdysosa-
+lyhentymä yhdyssanasta goahtesadji - kuátisaje
+= kotasija, stuorrâ = iso eli suuri.
+Teppanavuopaja - Tiäppánvyeppee
+(YAS) Vuopaja Inarijärvessä Lusmasaaren
+myös Teppanankotajärvet ja Teppananko-
+Termiláássáš (AS) Pieni korkeahko saari
+Nitsijärven eteläosassa 'olâ"uoppâmnjargâ-nie-
+Inarinsaamea: termi = törmä,
+láássáš = deminutiivimuoto sanasta lássá = luo-
+to > luotonen, laassa > laassanen.
+Tervahautaharju (RP 1990) Pieni harju
+Vuontisjärven Keinolahden ja Rumapahdan
+Harjulla lienee sijainnut tervan valmis-
+tuspaikka.
+Tervakotalampi (RP 1991) Lampi Juutuan
+kaakkoispuolella sijaitsevien Tervakotavaarojen
+Tervakotavaarat.
+Tervakotavaara - Pikkâkuátváárááš
+(3823 2, LL 1977) Vaara Konesjärven eteläpuo-
+Vaaralla on valmistettu tervaa.
+Tervakotavaarat - Pikkâkuátväärih ~
+Pikkâkuátváárááh (LL 1977) Kaksi vaaraa
+Juutuan Jäniskoskesta 5 km etelään.
+Nimi on tullut erään
+"ihmeparantumisen" johdosta, kun silloinen
+inarilainen kauppias Enblom palkkasi 1920-lu-
+vulla keuhkotautia sairastavan Hiiri-Matin
+(Matti Valle) polttamaan tervaa näihin vaaroi-
+hin.
+Tervahöyryt kuitenkin paransivat miehen
+ja hän eli aivan normaalimittaisen elämän.
+Tervasaarensalmi - Piihâšsuolluu­
+"uál mi ~ Pihâšsuolluu"uálmi (3843 1,
+HTV) Salmi Inarijärvessä Tervasaaren ja
+Tiais niemen välissä.
+suomennos inarinsaamesta: pihâš = yhdysosa-
+lyhentymä sanasta piihâš = tervas.
+seen kuuluu myös Pihâšsuolluu "uálmjávrádoh.
+Tervasaari.
+Tervasaari - Piihâšsuáloi ~ Pihâš­
+suálui (3843 1) Suuri saari Inarijärvessä Sa-
+tapetäjäselän itälaidalla.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: pihâš =
+yhdysosalyhentymä sanasta piihâš = tervas,
+jota on ilmeisesti noudettu tervaksi.
+Tervas
+on paras tulensytyttämisaines.
+seen kuuluvat myös Tervasaarensalmi - Pihâš-
+suolluu "uálmi, Tervavuono - Pihâšvuonâ ja
+Pihâšsuolluu"uálmjávrádoh.
+Tervastulisaaret - Pihâštullâlássááh2
+(SA 1964, TII 1963) Kaksi pientä saarta Sul-
+kusjärven1 eteläosassa Miehtânjaargâš-niemen
+ja Viittomasaaren välissä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: lássááh =
+monikkomuoto sanasta lássá = laassa > laassat.
+Tervavesijärvenmorosto (LL 1969) Ra-
+ja-Joosepin rajavartioaseman pohjoispuolella
+(10 km) sijaitsevan Tervavesijärven itäpuolella.
+Tervavesijärvi.
+Morosto = perä-
+pohjolan muretta, joka juontuu inarinsaamen
+sanasta moorâst ja tarkoittaa ylävää koivukan-
+gasta.
+Tervavesijärvenoja (LL 1969) Puro Ter-
+vavesijärvestä Nahkimo-ojaan.
+3833+4811/2005 pelkistetympi nimi "Tervavesi-
+Tervavesijärvi (LL 1969) Järvi Raja-Joose-
+pin rajavartioasemalta 10 km pohjoiseen.
+perheeseen kuuluvat myös Tervavesijärvenoja
+ja Tervavesijärvenmorosto.
+Nimi saattaisi viita-
+ta järven veden tummuuteen.
+Tervavuono - Piihâšvuonâ ~ Pihâš­
+vuonâ (3843 1) Inarijärven vuono Tervasaaren
+ja mantereen välissä.
+Teräväkiviniemi - 'uhâke˜gnjargâ
+(YAS 2005) Pieni niemi Nellimjärven pohjois-
+Niemessä on terävä kivi.
+Teräväkivisaari - 'uhâkiä˜gáásuálui
+(SA 1964) Pieni saari Inarijärvessä Tiaisniemen
+Tiainen-talosta 0,3 km lounaaseen.
+Saaressa on
+terävä kivi.
+nos inarinsaamesta: kiä˜gáá = genetiivimuoto
+sanasta kiä˜gáš = deminutiivimuoto sanasta
+ke˜gi = kivi > kivisen.
+Teyssalmensaari - Tevs"uálmáásuálui
+(3841 2, EA) Inarijärven saari Viimassaaren
+pohjoispään itäpuolella.
+Teyssalmi.
+Teyssalmi - Tevs"uálmáš (3841 2, EA)
+Inarijärven salmi Teyssalmensaaren ja Pilt-
+sasaaren välissä.
+rinsaamesta, tevs = yhdysosalyhentymä tun-
+temattomasta sanasta, vaikkakin se saattaisi
+olla kulunut muoto sanasta tievâs = täynnä
+oleva (esim.
+vedestä), "uálmáš = deminutiivi-
+muoto sanasta "uálmi = salmi > salminen.
+miperheeseen kuuluu myös Teyssalmensaari -
+Tevs"uálmáásuálui.
+HTV) Vanha uudistila Tiaisniemen tyvellä
+Tervavuonon etelärannalla.
+nut Sammeli Sammelinpoika Valle (1853 - 1926)
+vuonna 1884.
+Henkikirjojen mukaan hän oli
+Tiai sen vuokraajana, kun oli siirtynyt Järven-
+suu-talon isännäksi.
+Isännät vuodesta 1886
+eteenpäin: Uula Petterinpoika Paadar (1842 -
+dar, os.
+Käsikir-
+joituksessaan "Muinaisjäännöksiä ja tarinoita
+Inarijärven ympäristöltä" mainitsee Ilmari It-
+konen "Tiais- eli Parkkiniemen talosta", joten
+niemen aikaisempi inarinsaamen nimi on ollut
+Parkkiniemi - Párkkunjargâ.
+seen kuuluvat myös Tiaisniemi - Cissáánjargâ,
+Tiaisjärvi - Cissáájävri, Tiaisniemensaaret -
+Cissáánjargsuolluuh, Tiaisvaara - Cissáávääri,
+Tiaisvuono - Cissáávuonâš ja Tiaisvuopaja -
+Cissáávyeppee.
+Tiaisjärvi - Cissáájävri (3843 1) Pie-
+ni järvi Tiaisniemen tyvellä.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: cissáá
+= genetiivimuoto sanasata cissááš = tiainen >
+tiaisen.
+Tiainen.
+Tiaislahti - Cissáávyeppeeluohtâ
+(HTV) Tiaisniemen läntisin lahti Inarijärvessä.
+Lahden perällä on Tiaisvuopaja.
+Tiaisjärvi, vyeppee = ge-
+netiivimuoto sanasta vyeppee = vuopaja > vuo-
+pajan.
+Tiaisvuopaja.
+Tiaisniemensaaret - Cissáánjargsuol­
+luuh (3843 1) Saariryhmä Inarijärvessä Tiais-
+Tiaisjärvi.
+Tiai nen.
+Tiaisniemi - Cissáájargâ (3843 1) Suu-
+rehko niemi Inarijärvessä Tervavuonon, Terva-
+saaren, Satapetäjäselän ja Paatsvuonon välissä.
+Tiaisvaara - Cissáávääri (3843 1) Tiais-
+Tiaisvuono - Cissáávuonâš (3843 1,
+HTV) Lahti Inarijärvessä Tiaisniemen pohjois-
+Tiaisjär-
+Tiaisvuopaja - Cissáávyeppee (3843 1)
+Inarijärven vuopaja Tiaisniemen lounaiskul-
+Tiais-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tiaislahti
+- Cissáávyeppeeluohtâ.
+Tiensuulammet (3833+4811) Puolenkym-
+mentä lampea Kattajärven2 eteläpuolella sijait-
+sevan Hurun Pirunpään länsipuolella.
+Tievalampi - Ämmerluubbâl (MML)
+Suolisvuonon Jäkäläsaaresta3 2 km länteen.
+Tievaselkäjärvet - Ä'mmerseä'l¡¡­
+jääu'r (4822 2+4824 1) Kaksi järveä Vätsäris-
+sä Mellalompolan eteläpuolella.
+nimi on todennäköisesti Tiävá"ielgjávrááh.
+Nimen perusteella
+voidaan päätellä, että jär vien itäpuolella oleva
+noin 5 kilometrin mittainen kumpareinen harju
+on nimeltään Tievaselkä - Tiäváá "ielgi.
+Tikkijärvi - Kuá˜áášluobbâlâš (RP
+1991, TII 1963) Pieni pyöreä järvi Nanguvuo-
+non itäpuolella sijaitsevan Jollusjärven länsi-
+Reija Portin saamien tietojen mukaan
+sana "tikki" olisi täi, jolloin se olisi mukaelma
+inarinsaamen sanasta tikke.
+Näin ilmeisesti on-
+kin, vaikka T. I. Itkonen ei ole kirjannut yh-
+tään tikke-alkuista nimeä koko kunnan alueel-
+Inarinsaamen nimiselitys: kuá˜ááš = demi-
+nutiivimuoto sanasta kuáti = kota > kotanen >
+kotasen, luobbâlâš = deminutiivimuoto sanasta
+seen kuuluvat myös Tikkilahti, Tikkiniemi ja
+Tikkioja.
+Tikkilahti (RP 1991) Pieni lahti Inarijärves-
+sä Nanguvuonon kaakkoisrannalla Jolluslah-
+den ja Tikkiniemen välissä.
+Tikkijärvi.
+Tikkiniemi (3832) Nanguvuonon kaak-
+koisrannalla Tikkilahden länsipuolella Inarijär-
+Tik-
+kijärvi.
+Tikkioja (RP 1991) Puro Tikkijärvestä
+Nanguvuonon Tikkilahteen.
+Tikunampumajärvi - Säggeepää""im­
+jáávráš (SA 1964) Pieni järvi Majavajärven
+fisessa karttalehdessä 3843 1/2000 inarinsaamen
+nimi on virheellisesti "Säggepää""imjáávráš".
+Tirrokallio (RP 1991) Kallioluoto Inarijär-
+ven Nanguvuonossa Menesniemen eteläpuolel-
+Tirro = peräpohjolan tiiraa tarkoittava mur-
+resana.
+Tirrolampi - 'errihlááduš (YAS) Pieni
+lampi Kessivuonon itäpuolella sijaitsevan Kessi-
+vuononkaidan Kaakkurilammesta 0,4 km etelä-
+Tirrokallio.
+Tirrosaaret (MML) Kaksi pientä saarta
+Vuontisjärven Keinoniemen itäpuolella.
+Tiirat
+pesivät saarissa.
+Tirro-
+kallio.
+Tirrosaari (RP 1991) Pieni saari Inarijär-
+vessä Juutuanvuonon pohjoisrannalla Ekorren-
+Tiirat pesivät saaressa.
+Tiskilahti (3841 01) Tissikivisaaren toiseksi
+läntisin lahti Inarijärvessä.
+Uudisnimi, jonka ni-
+miperheeseen kuuluu myös Tiskiniemi.
+Tiskiniemi (3841 01) Tissikivisaaren län-
+sipää Inarijärvessä.
+Tiskilahti.
+Tissikivi - Nji¿¿eke˜gi (LL 1981) Kivi
+Inarijärvessä Tissikivisaareen kaakon suun-
+nasta työntyvän Tissikivivuopajan suulla.
+Määrite osaltaan epätarkka suomennos ina-
+rinsaamesta: nji¿¿e = nisä, utare.
+seen kuuluvat myös Tissikivinuora - Nji¿¿e-
+ke˜gnyeri, Tissikivisaari - Nji¿¿e ke˜g suálui,
+Nji¿¿e ke˜gsuolluukieddi ja Tissikivivuopaja -
+Nji¿¿e ke˜gvyeppee.
+Tissikivinuora - Nji¿¿eke˜gnyeri
+(3841 1) Pitkä salmi Inarijärvessä Tissikivi-
+saaren ja Miesniemen välissä.
+Tissikivi.
+Tissikivisaari - Nji¿¿eke˜gsuálui
+(3841 1) Inarijärven Miesniemen ja Ukonselän1
+välissä sijaitsevista kahdesta suurimmasta saa-
+resta läntisempi.
+Tissikivivuopaja - Nji¿¿eke˜gvyep­
+pee (LL 1981) Vuopaja Inarijärvessä Tissikivi-
+saaren kaakkoislaidalla.
+Tissisaaret - Nji¿¿esuolluuh (3841 2,
+YAS) Saariryhmä Inarijärvessä Katsomasaaren
+ja Palkissaaren välissä.
+Saaret kuuluvat Koutu-
+keihin.
+inarinsaamesta: nji¿¿e = nisä, utare.
+Toinenniemi (RP 1990) Keinoniemestä1
+katsoen toinen niemi pohjoiseen Vuontisjärven
+itärannalla Kissahaukkavaaran kohdalla.
+Toivonlampi (RP 1990) Pieni järvi Vuon-
+tisjärven kaakkoispuolella sijaitsevan Pikku-
+joenjärven pohjoispään itäpuolella.
+Toivo Hon-
+kanen pyysi kalaa järvestä.
+Topolmajoki - Tobolmajuuvâš (SA
+1964) Puro Isosta Laklemijärvestä Inarijärven
+Tervavuonoon.
+saamesta: tobolma = tuntematon sana, vaik-
+kakin se viittaisi verbin johdokseen topp☠=
+sulkea, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta
+kuitenkin Stuárráb
+Tobâlmâš.
+Tornilampi (MML) Lampi Käyräjärves-
+tä 1,5 km lounaaseen lähellä Venäjän vastaista
+Lammen läheisyydessä on
+tai on ollut lakkautetun Käyräjärven rajavar-
+tioaseman tähystystorni.
+Torahjärvi - Toorâhjävri (3834) Pie-
+ni järvi Sarmilompolan ja Silkejärven välissä.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: toorâh =
+mahdollisesti johdos verbistä torijdi˜ = täristä >
+tärisevä.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Sarmi-
+lompolassa sijaitseva Torahlahti - Toorâhluohtâ.
+Torahlahti - Toorâhluohtâ (SA 1964)
+Lahti Sarmijoen Sarmilompolassa Korkianie-
+Torahjärvi.
+Torkojoki (3833+4811) Pieni joki Torkojär-
+vistä Luttoon laskevaan Vuoksijokeen.
+saamen nimi on todennäköisesti Tuõrggjokk.
+Torkojängät (3833+4811) Soita Torkojär-
+Torkojärvet (3833+4811) Kuusi pientä jär-
+veä Raja-Joosepin rajavartioasemalta 2 - 5 km
+koilliseen: Alimmainen Torkojärvi, Itäinen Tor-
+kojärvi eli Kämppä-Torkojärvi, Ryti-Torkojärvi,
+Saari-Torkojärvi eli Kalaton-Torkojärvi, Sauk-
+ko-Torkojärvi eli Hirttymäjärvi (rinnakkaisnimi
+ehkä virheellinen, ks.
+Vaatimenhirttymäjärvi)
+sekä Siika-Torkojärvi.
+Määriteosa juontuu to-
+dennäköisesti koltansaamen sanasta tuõrgg tai
+inarinsaamen sanasta tuorgâ = risu eli varpu
+(lattian kattamiseen kodassa/laavussa).
+perheeseen kuuluvat myös Saukko-Torkojärven
+vaara, Torkojängät, Torkojoki, Torkoseljät (3),
+Torkovaara ja Torkolantto (todennäköisesti vir-
+heellinen, ks.
+Vaatimenhirttymäjärvi) ja Torko-
+seljänpäät.
+Torkoseljänpäät (LL 1969) Torkoselkien
+koillispäät, joita on kaksi, Suorsapään länsi-
+Torkoseljät (LL 1969) Kolme selännettä
+Torkojärvien länsi- ja luoteispuolella.
+grafisessa karttalehdessä 3833+4811/2005 nimi
+"Torkoselkä", jota on pidettävä periaatteessa
+virheellisenä, koska selkiä on vähintään kolme.
+Torkovaara (3833+4811) Vaara Torkojär-
+vistä 1,5 km kaakkoon.
+Koltansaamen nimi on
+todennäköisesti Tuõrggvää'rr.
+Torohjärvi - Torohjävri (SA 1964) Nel-
+limin itäpuolella sijaitsevan Keskimöjärven
+länsipään eteläpuolella.
+Torohvaara.
+Torohjuuvâš (SA 1964) Joki Torohvaa-
+ran eteläpuolta Nellimjärveen.
+Torohvaa-
+ra, juuvâš = deminutiivimuoto sanasta juuhâ =
+Torohvaara - Torohvääri (SA 1964)
+Pieni vaara Nellimjärven itäpuolella sijaitsevan
+mennos inarinsaamesta: toroh = tuntematon
+sana, ks.
+kuitenkin Torahjärvi.
+seen kuuluvat myös Torohjärvi - Torohjävri ja
+Torohjuuvâš.
+Torrakkavaara ~ Hangasvaara (3834)
+Pieni vaara Mustolan koillispuolella.
+Ristirii-
+tainen nimi, koska torrakka on pyssynkulu ja
+hangas on muinainen peuranpyyntiaitaus.
+Tovnkeijävrluohtâ1 (TII 1963) Ronkajär-
+ven pohjoispää (Matti Valle 1945).
+mea: tovnkei = yhdysosalyhentymä yhdyssanas-
+ta tovnkeeji = tuonpään, jävr = genetiivimuoto
+sanasta jävri = järvi > järven, luohtâ = lahti.
+Tovnkeijävrluohtâ2 (SAK 2004) Lahti
+Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ahvenjärven12
+Tovnkeijävrluohtâ1.
+Tsopressaari - 'oppeersuálui - 'op­
+pârâssuálui (EV/HTV, YAS) Kumollaan ole-
+van padan muotoinen pieni saari Inarijärvessä
+Honkapetäjäsaaren länsipuolella.
+suomennos inarinsaamesta: "oppeer ~ "op-
+pârâs = nyppylä.
+Tsopresvuopaja - 'oppeervyeppee.
+Tsopresvuopaja - 'oppeervyeppee ~
+Coppârâsvyeppee (EV/HTV, YAS) Inarijär-
+ven vuopaja Tsopressaaren eteläpuolella.
+Tsopressaari.
+Tšaddervaara - 'adervääri (4822 2+
+4824 1, SA 1964) Vaara Nammijärven koillis-
+puolella Norjan vastaisen valtakunnanrajan
+tuntumassa.
+mesta, joka on vastaavasti mukaelma ilmei-
+sesti pohjoissaamesta.
+Vaaran kohdalla 5 km
+itään (Norjan puolella) on järvi, joka on kir-
+joitettu pohjoissaamelaisittain 'a˜˜erjávri
+"'a˜˜erjavrre".
+Määriteosa muistuttaa poh-
+joissaamen sanaa "a˜˜a = sysi, hiili.
+Jos vaara
+on vanhaa paloaluetta, sieltä löytyy varmaan
+runsaasti mustaa hiiltä.
+Siinä tapauksessa nimi
+olisi inarinsaameksi 'i˜˜âvääri.
+Tuárispelluohtâ (JP) Lahti Inarijärvessä
+Partakon1 kaakkoispuolella sijaitsevan Puu-
+niemen1 itärannalla.
+Inarinsaamea: tuárispel =
+yhdysosalyhentymä yhdyssanasta tuárispeln =
+syrjässä, sivussa, luohtâ = lahti.
+Lahti on ka-
+pean niemen takana ja ikäänkuin syrjässä.
+Tuhannenkivijärvet (MML) Naamajoen
+Nuottamajärven1 kaakkoispuolella sijaitsevista
+Suojanperäjärvistä kaksi itäisintä järveä, joten
+kyseessä on uudisnimi.
+Tuhkavaara - Kunnâváárááš (3832)
+Vaara Alemmasta Akujärvestä 1,5 km koilli-
+rinsaamesta: váárááš = deminutiivimuoto sa-
+Tulisijajärvi - Tullâsaijävri (4822 2+
+4824 1) Järvi Pitkästä Surnujärvestä 3 km kaak-
+Järven täydellinen nimi on Aaslâk Tul­
+lâsaijävri (SA 1964).
+rinsaamesta: Aaslâk = genetiivimuoto miehen
+nimestä Aaslâk = Aslak > Aslakin.
+Nimi Aslak
+Pannen (1842 - 1910) mukaan, joka asui Pitkän
+Surnujärven Heinälompolan rannalla.
+Tullâsainjargâ (AVV) Niemi Äi˜ijuvvii-
+jeggi-jängällä Solojärven Äi˜i luohtâ4-lahdesta
+0,3 km pohjoiseen.
+Inarinsaamea: tullâsai = yh-
+dysosalyhentymä yhdyssanasta tullâsaje = tuli-
+sija, njargâ = niemi.
+Tullujärvi1 - Tullâjävri ~ Turluujäv­
+ri (SA 1964, TII 1963) Järvi Sarmijärven1 etelä-
+päästä 0,8 km kaakkoon.
+inarinsaamesta: tullâ = tuli.
+määriteosa turluu = ehkä lyhentynyt genetiivin-
+omainen johdos sanasta turrâlu˜ = sottaantua.
+Järveä kutsutaan joskus myös muodossa Tullu-
+jävri, jolloin nimen määriteosa on palautunut
+suomen kielestä takaisin inarinsaameen mitään-
+merkitsemättömänä raakalainana.
+Tullujärvi2 (3834 1) Talo Tullujärven koil-
+lisrannalla.
+Tulppajärvi - Tuolbâjáávráš - Tu'l³³­
+jäu'rr (MML, SA 1964, JM) Järvi Vätsärin
+Mellalompolan lounaispuolella.
+Täydellisesti
+epäonnistunut ja halventava mukaelmasuo-
+mennos inarinsaamesta ja suora koltansaamen-
+nos suomen kielestä: tuolbâ = attribuuttimuoto
+sanasta tuolbâs = tasainen, jáávráš = deminutii-
+rannat ovat tasaiset, joten korrekti suomennos
+olisi Tasainenjärvi ja korrekti koltansaamennos
+Tuõlbjääura¿.
+Tulváádâh (TII 1963) Inarijärven alava
+osa Muurahaisniemen pohjoispäässä, joka tul-
+van aikana muuttuu salmeksi ja erottaa nie-
+men pään saareksi.
+Saaresta on olemassa vai-
+nolaistarina, jonka Qvigstad on kirjannut ylös
+Hän oli saanut tarinan
+Varangiin muuttaneelta inarinsaamelaiselta,
+mutta tarina ei ole tässä yhteydessä käytettä-
+vissä.
+Tunturi­Naapää - Tuodâr­Naauáiváš
+(3832, SA 1964) Nangujärven eteläpuolella si-
+jaitsevan Naapään eteläpuolella.
+Tunturipäänmorosto - Jävilmoorâst1
+(3834) Ylävä jäkäläkangas Sarmitunturista
+määriteosaselitys: jävil = yhdysosalyhentymä
+sanasta jäävvil = jäkälä.
+Tunturitupa Ukonlahti (4911 2) Vuokra-
+tupa tai autiotupa Sevettijärven1 Ukonselän2 itä-
+päässä sijaitsevan Ukonlahden pohjoisrannalla.
+Tuolpajärvi - Tuolbâjävri2 (3843 1) Järvi
+Kessijoen alajuoksulla Kessivuonon pohjukasta
+2,5 km itään.
+mesta: tuolbâ = attribuuttimuoto sanasta tuolbâs
+= tasainen.
+Järven korrekti suomennos olisi siten
+Tasainenjärvi, koska sen rannat ovat alavia eli
+tasaisia.
+Tuomassaari - Tyemessuálui (YAS)
+Pieni saari Inarijärvessä Tervasaaresta 0,4 km
+grafisen karttalehden 3843 1/2000 mukaan saa-
+ri olisi 1,2 km idempänä.
+Tuomaksen henkilölli-
+Tuorkuvaara - Tuorgâváárááš ~
+Tuorgâvääri (LL 1977, TII 1963) Pieni terä-
+vä vaara Solojärven koillispään länsipuolella.
+saamesta: tuorgâ = risu, varpu (lattian katta-
+miseen kodassa), váárááš = deminutiivimuoto
+Perusosa on
+suora suomennos inarinsaamen rinnakkaisni-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tuorku-
+vuopaja - Tuorgâvyeppee.
+Tuorkuvuopaja - Tuorgâvyeppee (LL
+1977) Vuopaja Solojärvessä Tuorkuvaaran ete-
+Määriteosaltaan mukaelmasuomen-
+Tuorkuvaara.
+Tupajänkä1 - Tupejeggi (JAM 2003)
+Suo Nangujärven Niliniemen4 länsipuolella.
+Suon äärellä on ollut tupa.
+Tupajänkä2 - Tälvitupejeggi (SA 1964)
+Pieni jänkäniitty Kontosjärvestä 1,5 km luotee-
+inarinsaamesta: tälvi = talvi.
+vitupalompola.
+Tupajärvenjänkä (RP 1990) Suo Inarijär-
+ven ja Vuontisjärven puolessa välissä sijaitse-
+van Ahvenvaaran1 itäpuolella.
+Tupajärvi2.
+Tupajärvet - Tupejávrááh (SA 1964)
+Kaksi pientä järveä Sarmijärven1 Tupalahdes-
+ta1 0,7 km koilliseen.
+tiivinen monikkomuoto sanasta jävri = järvi >
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tupalah-
+ti1 - Tupeluohtâ1.
+Tupajärvi1 (RP 1991) Järvi Juutuan luoteis-
+puolella sijaitsevien Tupavaaran2 ja Ilkiävaaran
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tupavaa-
+ra2.
+Tupajärvi2 (RP 1990) Pieni järvi Vuontis-
+järven ja Inarijärven puolessa välissä sijaitse-
+vien Ahvenvaaran1 ja Talvitupajärven2 välissä.
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Tupe-
+jáávráš.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tupajär-
+venjänkä.
+Tupajärvi3 (3832) Pieni järvi Syyrakkihar-
+jun kaakkoispuolella.
+todennäköisesti Tupejáávráš.
+Tupajärvi4 - Tupejáávráš2 (SA 1964)
+Pieni järvi Nangujärvestä 3,5 km etelään.
+Tupajärvi5 - Pavvâlii Tupejáávráš
+~ Tupejáávráš3 (4812, SA 1964) Pieni järvi
+Sulkusjärven1 eteläpään Kirkaslahdesta 1,5 km
+Pavvâlii = deminutiivinen genetiivimuoto nimes-
+tä Paavvâl = Paavali > Pikku-Paavalin, jáávráš
+inarinsaamen nimi kieliopillisesti virheellinen
+"Paavvliitupejáávráš", jonka ääntäminen on
+mahdotonta.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Paa-
+valin Tupavaara - Pavvâlii Tupeváárááš.
+Tupakkalompola - Tubbáákluobâl -
+joen lompola Heinälompolan yläpuolella.
+Tupalahti1 - Tupeluohtâ1 (SA 1964) Lah-
+ti Sarmijärven1 pohjoisosan itärannalla.
+Tu-
+pajärvet.
+Tupalahti2 - Tupeluohtâ2 (3841 1) Lahti
+Inarijärvessä Varankiniemen1 kaakkoiskulmal-
+la Varankiniemi2-talon kohdalla.
+Lahdessa on si-
+jainnut tupa.
+Tuparepimälampi - Kiškomtupe­
+jáávráš (SA 1964) Pieni järvi Tuparepimä-
+suomennos inarinsaamesta: kiškom = aktio-
+muoto verbistä kiško˜ = repiä, tupe = tupa.
+miperheeseen kuuluu myös Tuparepimävaara
+- Kiškomtupevääri.
+dessä 3843 1/2000 lammen nimen sijainti on 0,8
+km liiaksi luoteessa.
+Tuparepimävaara - Kiškomtupevääri
+(3843 1) Pieni vaara Majavajärven ja Hannun
+Kotavaaran välissä.
+Tuparepimälampi.
+Tupasijalampi ~ Tupasijajärvi - Tupe­
+sailuobâl (YAS) Lompola Kessivuononkaidan
+pohjoisosassa Kivijärvestä1 1,3 km etelään.
+rusosaltaan epätarkka suomennos inarinsaames-
+ta: luobâl = lompola.
+Tupavaara1 (3841 01) Vaara Tuulispäitten
+Tupavaara2 (RP 1991) Vaara Inarin kirkon-
+kylän länsipuolella sijaitsevien Kortelammen3 ja
+Tupajärven1 välissä.
+Lea Laitisen informantit
+eivät tunteneet tätä nimeä.
+Tupavaara3 (RP 1993) Vaara Inarin kir-
+konkylän eteläpuolella sijaitsevan Saukkojärven
+Siellä on ollut ronkajärveläisten tal-
+vipaikka, joten vaaran inarinsaamen nimi on
+todennäköisesti Tupeváárááš.
+Tupavaara4 - Tupevääri (3832) Vaara
+Inarijärven Paavisvuonon eteläpuolisen Nuot-
+tamajärven2 lounaispuolella.
+Ylä-Tupajärvi - Paje-Tupejävri.
+Tupesaijáávráš1 (SA 1964) Pieni järvi
+Nammijärven länsipuolella sijaitsevan Tyvijär-
+ven eteläpäästä 0,7 km koilliseen.
+Järvi on Kan-
+salaisen karttapaikan mukaan Matikkalampi.
+Topografisen karttalehden 4822 2+4824 1/2001
+mukaan Tupesaijáávráš 1 on Pyssynvääntämäse-
+län itäpuolella.
+Inarinsaamea: tupesai = yhdys-
+osalyhentymä yhdyssanasta tupesaje = tupasija,
+Tupesaiváárááš (TII 1963, SA 1964) Pieni
+vaara Nammijärven Piilola-talosta koilliseen.
+pografisessa karttalehdessä 4822 2+4824 1/2001
+vaaran nimi on 3 km liiaksi idässä eli Norjan
+Tupesaijáávráš 1, váárááš =
+Tupeváárááš (SA 1963) Pieni vaara Sevetti-
+järvelle johtavan maantien ja Inarijärven välissä
+Partakonselän eteläpään kohdalla.
+mea: tupe = tupa, váárááš = deminutiivimuoto
+Turkinrepimäsaari (3841 01) Inarijärven
+saari Juutuanvuonon suulla Ahmasalmensaaren
+ja Syväsalmensaaren välissä.
+Jonkun ihmisen
+turkki on ilmeiseti revennyt saaressa syystä tai
+toisesta.
+Turrittamsaari - Turriittâmsuálui
+(EA) Inarijärven saari Viimassaaren länsipääs-
+tä 0,6 km pohjoiseen.
+inarinsaamesta: turriittâm = aktiomuoto verbis-
+tä turriitti˜ = turistaa.
+Turvejärvet - Lav¹ejäävrih (SA 1964)
+Kaksi järveä Nammijärven kaakkoispuolella:
+Turvejärvi - Pajebuš Lav¹ejävri ja Ala-Turve-
+järvi - Vyelebuš Lav¹ejävri.
+Turvejärvi1 - Pajebuš Lav¹ejävri (SA
+1964) Nammijärven kaakkoispuolella.
+ka suomennos inarinsaamesta: pajebuš = ylem-
+pi.
+Turvemaa - Lav¹evuoppumváárááš
+mijärven kaakkoispuolella Norjan vastaisella
+Suurin osa vaarasta on
+Suomen puolella.
+saamesta: vuoppum = johdos verbistä vuáppu˜
+= hotkia > hotkima, váárááš = deminutiivimuo-
+voisi olla nälkiintynyt poro, joka olisi turvautu-
+nut turpeen syömiseen, tai nimen kirjaaja Sa-
+muli Aikio olisi ymmärtänyt nimen väärin, kos-
+ka jos se olisi tuáppum, niin se olisi aktiomuoto
+verpistä tuáppu˜ = noukkia, poimia, sieppailla
+ja silloin se sopisi hyvin nimen kuvaan.
+Turvesaaret1 - Lavnjesuolluuh1 -
+Lâu'¹¹suâl (3844 1, MML) Kaksi saarta Ina-
+rijärvessä Vironiemen ja Pisteriniemen välissä.
+Turvesaaret2 - Lavnjesuolluuh2 (3843 1)
+Yksi suurempi ja monta pienempää soista saar-
+ta Inarijärvessä Iso-Roiron lounaispuolella.
+Saaret kuuluvat
+Koutukien saariryhmään.
+Turvesaari (3841 1) Pieni saari Inarijärves-
+sä Siskelivuonon Säisaaren ja Huutoniemen vä-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Turvesalmi,
+jonka vanhempi nimi on ollut Turvesalmensaari
+Turvesalmi (3841 1) Inarijärven salmi Sis-
+kelivuonossa Turvesaaren ja mantereen välissä.
+Turvesaari.
+Turvetupajärvi - Lav¹etupejävri
+(3841 1) Pieni järvi Kalsoppijärven ja Inarijär-
+ven Ukonselän1 välissä.
+Järven rannalla on ollut turpeella
+vuorattu tupa, jollaista kutsuttaisiin nykyisin
+turvekammiksi.
+Tuulijärvi - Pieggâjävri1 - Piõg'g jäu'rr
+(4911 2) Pitkä järvi Vätsärissä Vainosjärven ete-
+myös Pikku Tuulijärvi - Uccâ Pieggâjáávráš ja
+Tuulipää - Piegguáivi - Piõggvuei'vv.
+Tuulipää - Pieggâuáivi - Piõg'g ­
+vuei'vv (4911 2, MML) Tunturi Vätsärissä
+Tuulijärven kaakkoispuolella.
+Tuulijärvi.
+Tuulisjärvenoja (3832) Puro Tuulisjärves-
+tä Alempaan Paksupetäjäjärveen.
+Kuuluu Tuu-
+lisjärven nimiperheeseen.
+Tuulisjärvi ~ Iso Rautujärvi - Pieggâ­
+jävri2 (TII 1963, RP 1993) Tuulispäitten etelä-
+Ensimmäinen nimi on suora suomen-
+myös Rautujärvenpää ja Tuulispään Pikku
+Rautujärvi.
+Tuulispään Pikku Rautujärvi ~ Pikku
+Rautujärvi2 (RP 1993, 3832) Järvi Tuulisjärven
+Tuulisjärvi ~ Iso
+Tuulispäät - Piegguáivááh (3841 1) Yk-
+si korkeampi tunturi, jonka päällä on nykyi-
+sin YLE:n radiomasto, ja monta pienempää
+huippua Inarin kirkonkylältä 7 km kaakkoon.
+Korkeimmassa päässä on ollut Pieggalmai =
+'Tuulimies'-jumalan palvontapaikka, mutta ei
+enää 1900-luvun puolella (I. Itkonen 1910).
+mesta: uáivááh = monikon deminutiivimuoto
+sanasta uáivi = pää > päiset.
+kuuluu myös Tuulisjärvi - Pieggâjävri 2.
+Tuurakivensaari - Säittike˜gsuálui
+(3843 1) Suuri saari Inarijärvessä Mannersaa-
+ren luoteispuolella.
+Saaren pohjoispuolella on Kyeškirlássá,
+jonka pohjoispuolella järvessä on suuri kivi ni-
+meltään Tuurakivi - Säittike˜gi (Samuli Aikio
+Tuurakivi - Säittike˜gi (3843 1, SA 1964)
+Tuurakivensaaren pohjoispuolella sijaitsevan
+Kyeškirlássá-laassan pohjoispuolella vedessä
+oleva kivi.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Tuurakivensaari
+- Säittike˜gsuálui.
+sä 3843 1/2000 suomenkielinen nimi on 1,5 km
+liiaksi idässä.
+Tuvanselkäjärvi - Tuvesiälgáájáávráš
+(3834) Pieni järvi Sarmijärven1 eteläpuolella si-
+jaitsevasta Nuottamojärvestä 0,7 km lounaa-
+inarinsaamesta: siälgáá = deminutiivinen ge-
+netiivimuoto sanasta selgi = selkä > selkäsen,
+Tyllyjärvi (3841 2) Kaamassaaren läntisin
+Määriteosa tylly = käärö, mytty, tukko
+(vaatetta paperia, tuohta tms.).
+Tässä tapauk-
+sessa se tarkoittanee tuohikäärettä verkon ko-
+hoksi.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Tyllylahti
+ja Tyllyvaara.
+Tyllylahti (3841 2) Kaamassaaren eteläran-
+nan läntisin lahti Inarijärvessä.
+Tyllyjärvi.
+Tyllyvaara (YAS) Kaamassaaren läntisin
+vaara Tyllylahden länsipuolella.
+Tynnyrilahti - Tu'nnarjäu'rr (MML
+2006) Suolisjärven itärannan lahti Kulta-Akas-
+ta 1 km itä-kaakkoon.
+Koltansaamen nimessä
+perusosa tarkoittaa järveä, joten suomennos tai
+koltansaamennos on perusosaltaan epätarkka.
+Tyvijärvi1 - Maadâjävri1 (3844 1) Järvi
+Inarijärven Paaluniemessä.
+Järven nimi oli viime
+vuosisadan puolessa välissa Tuájá jáávráš (SA
+1964) ja 1800-luvun puolella Tuájájävri.
+Vanhemman nimen
+määriteosaselitys: tuájá = johdos sanasta tyehin
+= takana, takana oleva.
+Nimi on A. Burgmanin
+kartassa vuodelta 1897 "Tuoialampi".
+Tyvijärvi2 - Maadâjävri2 (4822 2+
+4824 1) Pitkä järvi Nammijärvestä 3 km län-
+Inarijärven Kuoskerniemen tyvellä, mistä mah-
+dollisesti nimi.
+Tyvilahti - Maadâluohtâ (3844 1, AS)
+Nitsijärven toiseksi eteläisin lahti, joka on ollut
+1800-luvun puolella Tuájáluohtâ.
+sa v:lta 1897 nimi on "Tuoaia lahti": tuájá =
+johdos sanasta tyehin = takana, takana oleva.
+Lahti on Inarijärven ja Nitsijärven välissä ole-
+van suuren nimettömän niemen tyvellä, mistä
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ty-
+vijärvi - Maadâjävri ja Tyvisaari - Tuájásuálui.
+Tyvisaari - Tuájásuálui (AS) Nitsijärven
+Tyvilahden suulla.
+suomennos inarinsaamesta: tuájá = johdos sa-
+nasta tyehin = takana, takana oleva.
+Tyvilahti.
+Tyylymuotka - Stivleemyetki (3841 1)
+Taival Vuontisjärven itäpuolella sijaitsevien Pik-
+kujoenjärven ja Saukkolammen välissä.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: stivlee =
+masto.
+Muotkassa kasvoi hoikkia suoria män-
+tyjä, jotka kelpasivat hyvin purjeveneen mas-
+toiksi (Matti Lehtola).
+Tärsvaara - Tärsvääri (3832) Vaara
+Inarijärven Nuoran länsipuolella.
+suomennos inarinsaamesta: tärs = attribuutti-
+nen yhdysosalyhentymä sanasta tärree > tääris
+> tärs = pieni kuivunut mänty, joka kelpaa vain
+polttopuuksi.
+Tätisaari - Siäsásuáloi (3843 1, HTV)
+Pieni saari Inarijärvessä Honkaniemensaaren
+Nimen on antanut Matti Mattus (*1890-luvulla)
+1900-luvun alkupuolella.
+Törmänen - Tiärmáá ~ Tiärmâš ~
+Miälláá ~ Miällâš - Dearbmáš (TII 1963)
+Kylä Ivalon taajamasta 6 km Rovaniemen
+Siellä on paljon pieniä törmiä eli tör-
+mäsiä, joten on oletettavaa, että nimi olisi ollut
+aikojen alussa Tiärmáá = Törmäinen, jolloin se
+olisi suora suomennos inarinsaamesta ja poh-
+joissaamen nimi olisi suora pohjoissaamennos
+Törmäpuolijärvi - Termipelesjáávráš
+~ Termikešjáávráš (SA 1963, AS) Pieni pyö-
+reä järvi Partakosta1 3 km pohjoiseen Siuttajoen
+rantatörmän takana eli törmän puolella.
+ja Siuttajoen välissä on alle 10 m:n levyinen
+kannas.
+nimi: keš = yhdysosalyhentymä sanasta kee"i
+= pää (kärki).
+U
+Uᘘivei2 (TN 1995) Vanha uudistila Nukku-
+majoen suulla.
+Tilan on perustanut Saaran Vuol-
+lin Juhani (Juho Uulanpoika Saijets, *1849) v.
+1885 ja tilaa kutsuttiin yleensä Saaran Vuolliksi.
+1900-luvun alussa oli isäntänä Saaran Vuollin
+Juhani (Saijets), hänen jälkeensä Saaran Vuollin
+Juhanin Uula (Kuukkeli-Uula).
+Hänen Petsamon
+sotareissullaan kaatumisensa jälkeen oli isän-
+tänä poliisikonstaapeli Aapi Juntunen (*1871),
+joka oli syntynyt Suomussalmella (Frans Äimän
+merkintä v. 1901).
+Erikoinen yhteensattuma on,
+että aivan samannimisiä ihmisiä asui samaan
+aikaan myös Iijärvellä, mutta heidän sukuni-
+mensä oli Aikio.
+Uáivuš"uálmáánjargâ (4822 2+4824 1)
+Pieni niemi Nammijärven eteläpäässä Uáivuš-
+"uálmáš-salmen kaakkoispuolella.
+on virheellisesti "Uáivušèuálmáánjargâ" (ky-
+seessä kartan painamisen yhteydessä tapahtu-
+nut fonttivirhe).
+Uáivuš"uálmáš, "uálmáá =
+deminutiivinen genetiivimuoto sanasta "uálmi =
+salmi > salmisen, njargâ = niemi.
+Uáivuš"uálmáásuálui (4822 2+4824 1)
+Pieni
+eteläpäässä
+Uáivuš"uálmáš-salmen luoteispuolella.
+grafisella karttalehdellä 4822 2+4824 1/2001
+nimi on virheellisesti "Uáivušèuálmáásuálui"
+(kyseessä kartan painamisen yhteydessä tapah-
+tunut fonttivirhe).
+Uáivuš"uálmáš, "uálmáá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta "uálmi
+= salmi > salmisen, suálui = saari.
+Uáivuš"uálmáš (SA 1964) Salmi Nam-
+mijärven eteläpään itälaidalla Piilola-talosta
+1,6 km lounaaseen.
+Inarinsaamea: uáivuš =
+joenniska (luusua), "uálmáš = deminutiivimuo-
+Nammijärven luusua.
+Uáivuškuolbân (TII 1963) Kangasmaa
+Nammijärvenluusuan itäpuolella.
+mea: uáivuš = joenniska (luusua), kuolbân =
+kuolpuna (kangasmaa).
+Nam-
+mijärvenluusua.
+Uáivuškuoškâ2 (TII 1963) Naajoen ~
+Nangujoen ylin koski Nangujärven ja Saiho-
+Inarinsaamea: uáivuš = joen-
+niska (luusua), kuoškâ = koski.
+Uáivuškuov˜â (YAS) Pieni suo Nammi-
+järven luusuasta 0,5 km kaakkoon.
+saamea: uáivuš = joenniska (luusua), kuov˜â
+= kostea painanne (ruohikkoinen).
+Uárinjaargâš (EA) Naskalin muotoinen
+pieni niemi Inarijärvessä Väylävuonon lounais-
+Inarinsaamea: uári = naskali (ora),
+Uccâ­Roiro"uálmi ~ Ruiruu"uálmi
+(YAS) Salmi Inarijärvessä Pikku-Roiron ja
+Sammakkoniemen1 välissä.
+Topografisessa karttalehdessä 3843 1 vuodelta
+2000 nimi on virheellisesti "Kirakkavuono suu",
+koska se on pari kilometriä idempänä.
+Uccâ Säi˜ijáávráš (SA 1963) Nitsijärven
+vistä koillisen puoleisempi.
+Saitajärvet.
+Uccâ Tiäppánkuátsaijáávráš (SA 1964)
+Pieni järvi Sevettijärvelle johtavan maantien
+itäpuolisesta Teppanankotajärvestä koilliseen.
+Inarinsaamea: uccâ = attribuuttimuoto sanasta
+ucce = pieni, Tiäppán = Teppana, kuátsai = yh-
+dysosalyhentymä yhdyssanasta kuátisaje = ko-
+tasija, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Teppanankotajärvet.
+Ucceeb Kiärdusjävri (4812) Sulkusjärven1
+pohjoisosan itäpuolella sijaitsevista Kiertusjär-
+vistä itäisempi.
+Kiertusjärvet, ucceeb = pienempi, jävri =
+Uccluovtâš (JP) Pieni lahti Inarijärvessä
+Kettuniemen länsilaidalla.
+Inarinsaamea: ucc
+= yhdysosalyhentymä attribuuttimuodosta uc-
+câ = pieni, luovtâš = deminutiivimuoto sanasta
+luohtâ = lahti > lahtinen.
+Uccmuá˜háákuoškâ (TII 1963) Koski
+Nellimin itäpuolella sijaitsevien Kutujärven4 ja
+Keskimöjärven välissä.
+Uccmuá˜háš 2,
+muá˜háá, deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta myetki = taival > taipaleisen, muotka > muot-
+kasen, kuoškâ = koski.
+Uccmuá˜háš1 (TII 1963) Lyhyt taival Pik-
+kutaipaleenjärven ja Kontosjärven välissä.
+rinsaamea, ucc = yhdysosalyhentymä sanasta
+uccâ = pieni, muá˜háš = deminutiivimuoto sa-
+nasta myetki = taival.
+myös Pikkutaipaleenjärvi - Uccmuá˜háájáávráš.
+Uccmuá˜háš2 (TII 1963) Lyhyt taival
+Nellimin itäpuolella sijaitsevien Kutujärven4
+ja Keskimöjärven välissä.
+Uccmuá˜háš 1.
+Ucc muᘠháákuoškâ.
+U˜˜âuáivmoorâst (SA 1964) Morosto
+Nangujärven kaakkoispuolella sijaitsevan Uu-
+denpään pohjoispuolella.
+Inarinsaamea: u˜˜â
+= uusi, uáiv = genetiivinen yhdysosalyhentymä
+sanasta uáivi = pää > pään, moorâst = morosto
+eli marasto (ylävä koivukangas).
+Uusipää.
+Uhuoja (3841 1) Puro pohjoisesta Inarijär-
+ven Juutuanvuonon luoteiskulmalle.
+osan merkitys ei ole kirjoittajan tiedossa.
+Uittoniemi (3841 2) Pieni niemi Inarijärves-
+sä Väylävuonosuun pohjoispuolella sijaitsevan
+Paloniemen itälaidalla.
+Uittoränni (3843 1) Keskimöjärvestä Nel-
+limjärveen.
+Ränni on peruskorjattu käyttökel-
+poiseksi, vaikka siinä ei enää uitetakaan tuk-
+keja.
+Uittosalmi - Vuojâttem"uálmi (SA
+1964) Salmi Siuttajoensuulla, josta on uitettu
+kotieläimiä salmen yli.
+Nykyään paikalla sijaitsee Siutta-
+joen ylittävä silta.
+Ujejänkä (3832) Suo Ivalon taajaman luo-
+teispuolella sijaitsevan Ujejärven kaakkoispuolel-
+Ujejärvi.
+Ujejärvi (3832) Ukonjärven1 ja Ivalon taa-
+jaman puolessa välissä valtatie 4:n itäpuolella.
+Määriteosan merkitys ei ole tiedossa, vaikkakin
+se saattaisi viitata inarinsaamen sanaan vyeiji˜
+= ajaa, koska järvi sijaitsee vanhalla talvikei-
+nolla eli talvireitillä.
+Järven koillisrannalla on
+pesinyt joutsenpariskunta jo toistakymmentä
+vuotta.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Ujejän-
+kä ja Ujevaara.
+Ujevaara (MML) Pieni pyöreä vaara Uje-
+järven ja valtatie 4:n länsipuolella.
+Ujonjalkakallio - Ujojyelgkällee (EA)
+Kallio Ukonselän1 Käyränokkasaarten pohjois-
+puolella sijaitsevan saaren koillispäässä Inari-
+Saanut nimensä metsänhoitaja Enc-
+kel lin Ujo-nimisen koiran mukaan.
+Sudet söi-
+vät koiran 1930-luvun seutuvilla, ja vain yksi
+jalka oli jäänyt syömättä.
+Samasta asiasta ker-
+too Karhu-Sammeli (Sammeli Morottaja, 1899 -
+1980) kirjassaan Tovlááh mainâseh (Morotta-
+ja, M. 1996, s. 5 - 6) nimellä Apteekkar peenuv,
+'Apteekkarin koira'.
+Ukko1 ~ Ukonsaari1 ~ Ukonkivi1 - Äi­
+jih2 ~ Äijihsuálui1 ~ Äijihke˜gi1 (3841 1,
+TII 1963) Noin 30 metriä korkea pahtasaari Ina-
+rijärven Ukonselällä1.
+Saari on muinainen ina-
+rinsaamelaisten uhrisaari.
+Suorat suomennokset
+Ilmari Itkosen tiedon mukaan
+oli Nukkumajoen suulla asunut Saaran Vuol-
+li (Saijets) uhrannut Ukolle1 munia 1800-luvun
+puolella (I. Itkonen 1910).
+Vuonna 1873 löysi
+22-vuotias brittiläinen arkeologi Arthur Evans
+Ukonsaaren uhriluolasta hopeisen 1100-luvulta
+peräisin olevan korun, joka lienee lähtöisin Ka-
+majoen seuduilta Itä-Venäjältä.
+Myöhemmin aa-
+teloitu Sir Arthur Evans tuli tunnetuksi Kreetan
+minolaisen kulttuurin ja Knossoksen palatsin
+löytäjänä.
+Kesällä 2006 suoritettujen arkeologis-
+ten tutkimusten mukaan saaresta löytyi peuran/
+poron, lampaan/vuohen ja linnun luita, joista
+vanhimmat on radiohiiliajoituksella ajoitettu
+1400-luvulle.
+Ukonselkä1 - Äijihjor¹â, Pikku-Ukko, Palo-
+Ukko - Puállâm-Äijih ja Ukonkarit.
+Ukko2 - Äijih1 (3832) Suurehko saari
+Ukonjärven1 ja Inarijärven välissä.
+samanniminen vaara.
+rinsaamesta: Äijih = inarinsaamelaisten juma-
+Ukonjärven1 pohjoispuolella on lähes paljas-
+lakinen vaara Akku - Ákku1 ja kertomusten
+mukaan johti Ukosta2 maanalainen luola suo-
+raan Akku-vaaraan, jotta jumalpuolisot saat-
+toivat kommunikoida keskenään.
+Toisen tiedon
+mukaan olisi luola mennyt Ukonselän1 Ukos-
+ta1 Akkuun.
+Arkeologi Eija Ojanlatva suoritti
+alustavan arkeologisen tutkimuksen Akussa lo-
+kakuussa 2007, jolloin luolan "Akanpuoleinen
+pää" löytyi Vesa Luhdan avustuksella.
+luita, jotka Eija Ojanlatva valokuvasi myöhem-
+min tapahtuvaa tarkempaa arviointia varten
+mutta arveli luiden joutuneen luolaan eläinten
+kuljettamina.
+Luolan "Ukonpuoleinen pää" löy-
+tyi elokuussa 2007 Ukossa2 suoritettujen arkeo-
+logisten tutkimusten yhteydessä.
+Luolan pituus
+oli noin kuusi metriä.
+Tästä luolasta löydetyt vä-
+häiset luumäärät olivat jonkun pienen jyrsijän
+ja ilmeisesti kalan luita, jotka oli luultavasti jo-
+kin eläin kantanut sinne.
+Saaresta löytyi myös
+ennen tuntematon seita, jonka vierestä otettiin
+talteen yli 400 erilaista luuta analysointia ja ra-
+diohiiliajoitusta varten.
+Löytöä on pidettävä uu-
+tena siitäkin huolimatta, että Fellman mainitsee
+muista uhripaikoista yhdeksi, joka on sijainnut
+Ukonjärven1 läheisellä "Aijeg"-nimisellä vaa-
+Uusi se
+on senkin vuoksi, että seita ei nimenomaisesti
+sijainnut "Aijeg"-nimisellä vaaralla, vaan Äijih-
+nimisen saaren sellaisessa kohdassa, jota ei voi-
+da kutsua vaaraksi.
+myös Ukonjärvi1 - Äijihjävri, Äijihjävr"uálmi,
+Ukonjärvenperä ~ Ukonperä, Ukonjärven lo-
+makylä, Ukon Korkiasaari, Ukon seita - Äijih
+sieidi sekä Ukonlahti2 - Äijihluohtâ2.
+Ukonjänkkä (3841 01) Pieni jänkä Inarin
+kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitsevien Tuulis-
+päitten pohjoislaidalla.
+Nimen etymologia ei ole
+Perusosa on peräpohjolan murretta ja
+tarkoittaa jänkää eli suota.
+Ukonjärven Kivilahti (3832) Kivinen lah-
+ti Ukonjärven1 Joutavanlahenniemen länsipuo-
+Nimi erotukseksi Inarin Kivilahdesta.
+Ukonjärvi1.
+Ukonjärven lomakylä (3832) Ukonjär-
+ven1 eteläpään itärannalla.
+Lomakylää pitää
+hollantilaissyntyinen Jos Okhuijsen.
+Ukonjärvenperä ~ Ukonperä (3832 1)
+Ivalon taajaman luoteispuolella sijaitsevan
+Ukonjärven1 luoteispään lahti.
+nimi on todennäköisesti Äijihjävrpottâ.
+Ukko2.
+Ukonjärvi1 - Äijihjävri (3832) Suurehko
+järvi Ivalojoensuun länsipuolella.
+Järven vanhempi nimi
+on ollut "Pasmusjärvi" = Pasemusjävri = 'Py-
+hinjärvi' (Georg Wahlenbergin kartta "Karta
+öfver Kemi Lappmark År 1802"), ja siitä voitai-
+siin päätellä, että Ukonjärven1 Ukko2 on kaikis-
+ta kolmesta Ukonsaaresta voimakkain.
+Ukonjärven1 monista pienistä saarista yhdessä
+on puuhun veistetty vanha kalaseita.
+Saman jär-
+ven Joutavalahden3 perällä on ollut vanha kivi-
+seita, joka on joskus tuhottu, mutta Martti Salo
+on pystyttänyt sen uudestaan.
+Kattajärven1 ja
+Ukonjärven1 välisellä kannaksella on erikoinen
+punertava kivi, jossa on ihmisen kasvosilhuet-
+Aluskasvillisuus kiven ympärillä on rehevää,
+joten sekin lienee ollut muinoin seita.
+vessä Ukon2 länsipuolella on suuri kivi vedes-
+sä Saaran Jukkokivisalmen keskellä nimeltään
+Saaran Jukkokivi, jossa on niin ikään vanhan
+ihmisen kasvosilhuetti.
+Ilmeisesti sekin on ollut
+muinainen seita.
+Ukon2 kohdalla Konesniemen
+rannassa on Jalkakivi - Pajalâske˜gi.
+Tarinan
+mukaan seidantuhoaja Päivän Olavi olisi nos-
+tanut sen sinne, mutta tämäkin kivi on toden-
+näköisesti ollut seita, ks.
+Niinpä ei ole
+laisinkaan ihme, että Ukonjärven1 muinainen
+nimi on ollut 'Pyhinjärvi', koska siellä on viit-
+teitä vähintään kuudesta seidasta.
+Lisäksi Kal-
+liokosken (Inarijärven ja Ukonjärven1 yhdistävä
+joki) pohjoispuolella kuuluu olevan seita ja itse
+Ukossa2 on ennestään tuntematon seita, joka
+löydettiin kesällä 2007 arkeologisten tutkimus-
+ten yhteydessä.
+Ukonjärven lomakylä, Ukonjärven Kivilahti,
+Ukonjärvenperä ~ Ukonperä ja Äijihjävr"uálmi
+= 'Ukonjärvensalmi'.
+Ukonjärvi2 (MML) Pieni järvi Inarin kir-
+konkylän länsipuolella sijaitsevan Konesjärven
+Nimen etymologia ei ole tiedos-
+sa, mutta se tuskin liittyy inarinsaamelaiseen
+mytologiaan.
+Ukonkarit (3841 1) Kareja Inarijärvessä
+Ukon1 ~ Ukonsaaren1 ~ Ukonkiven1 lounaispuo-
+Ukko1.
+Ukonkivi2 - Äijihke˜gi2 (YAS) Haljen-
+nut kivi eli rakokivi Inarijärvessä Kaamassaa-
+ren luoteispuolella sijaitsevan Ukonsaaren2 län-
+sipäässä vesirajassa.
+Kivi on seita.
+saari2.
+Ukon Korkiasaari (3832) Saari Ukonjär-
+ven1 Ukon2 länsipuolella.
+Jouko Kiviniemen mu-
+kaan myös Ukon Palosaari (JK 2008).
+Ukonlahti1 - Äijihluohtâ1 - Uhkuluok­
+ta - Ää'ijluhtt (4911 2, MML) Sevettijärven
+Ukonselän2 itäänpäin työntyvä lahti.
+mennos ja koltansaamennos inarinsaamesta, uh-
+ku = mukaelmapohjoissaamennos sanasta ukko.
+Ukonpää.
+Ukonlahti2 - Äijihluohtâ2 (3832) Pieni
+lahti Inarijärvessä Ukonjärven1 Ukon2 kaak-
+koisrannalla.
+Ukonjärven1
+Ukonpää - Äijih1 - Ää'ijvuei'vv
+(4911 2, JM) Korkea niemi Sevettijärven Ukon-
+selän2 itärannalla.
+kielestä: Äijih = inarinsaamelaisten muinainen
+jumala ja Akan puoliso.
+vat myös Ukonselkä2 - Äijihselgi - Ää'ijseä'l¡¡,
+tunturituvat Ukonlahti ja Ukonpohja, Ukonlahti
+- Äijihluohtâ1 - Uhkuluokta - Ää'ijluhtt sekä
+talo Ukonsalmi.
+Ukonrepimäkallio - Äijihkiškodem­
+källee (YAS) Kallio Inarijärven Ukonrepimä-
+Ukonrepimäsaari.
+Ukonrepimäsaari - Äijihkiškodem­
+suálui (3843 1, YAS) Pieni saari Inarijärves-
+sä Kirakkaniemensaarista 0,2 km kaakkoon.
+Saareen on
+joskus iskenyt ukkonen niin voimallisesti, et-
+tä nähtävissä ovat olleet "repimisjäljet".
+nimi on 1800-luvun puolella ollut mahdollisesti
+Le¹gisuálui = 'Länkisaari', koska A. W. Grani-
+tin kartassa v:lta 1897 saaren kohdalla oleva nie-
+mi on pohjoissaamelaisittain "Le¹suolonjarga"
+= 'Länkisaariniemi'.
+myös Ukonrepimäkallio - Äijihkiškodemkällee
+ja Le¹gisuáluinjargâ.
+Ukonsaari2 - Äijihsuálui2 (3841 2, YAS)
+Pieni saari Inarijärvessä Katsomasaaren länsi-
+Saaren länsipäässä on seita nimeltään
+Ukonkivi2 - Äijihke˜gi2.
+Ukonsalmi (4911 2) Talo Sevettijärven
+Ukonselän2 lounaiskulmalla.
+Ukon seita - Äijih sieidi (NIM) Ukon-
+järven1 Ukon2 pohjoisosassa.
+Seidan vieres-
+tä nostettiin yli 400 erilaista luuta tarkempaa
+analysointia ja radiohiiliajoitusta varten kesällä
+2007 suoritettujen arkeologisten kaivausten yh-
+teydessä.
+Osteoarkeologi Eeva-Kristiina Harli-
+nin mukaan luita oli peurasta/porosta, met-
+sosta/koppelosta, vuohesta/lampaasta, kalasta
+ja jostain isosta vesilinnusta, ehkä joutsenes-
+Radiohiiliajoituksen perusteella aineisto on
+vanhempaa kuin Ukonsaaren1 aineisto eli en-
+nen v. 1400 uhrattua.
+Suomea ja inarinsaamea.
+Seidän löysi arkeologi
+Eija Ojanlatva.
+Ukonselkä1 - Äijihjor¹â (3841 1) Ina-
+rijärven selkä Inarin kirkonkylän itäpuolella.
+Ukko1 ~ Ukonsaari1 ~ Ukonkivi - Äijih2 ~
+Äijihsuálui 1 ~ Äijihke˜gi 1.
+Ukonselkä2 - Äijihselgi (4911 2) Sevetti-
+järven pohjoisosa.
+Sananmukainen suomennos
+Yleensä järvenselkä inarinsaa-
+messa on jor¹â, mutta tässä tapauksessa se on
+selgi = selkä.
+Ulgâ"uálmâš (YAS) Salmi Inarijärvessä
+Vironiemen eteläpuolella sijaitsevan Saijetsinlah-
+den suulla.
+Inarinsaamea: ulgâ = ulku, "uálmáš
+= deminutiivimuoto sanasta "uálmi = salmi >
+salminen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Ulku-
+salmensaaret - Ulgâ"uálmáá suolluuh.
+Ulimmainensaari (RP 1993) Saari Inari-
+järvessä Ison Kapaselän lounaislaidalla.
+Saari
+on Kankivuonosta katsoen uloin saari ennen
+Isoa Kapaselkää.
+Ulkulahti - Ulgâluohtâ (SA 1964) Inari-
+järven lahti Sarmivuonon länsirannalla Sarmi-
+niemen Ulkuniemen3 pohjoispuolella.
+Ulkuniemi3.
+Ulku = kahden jalustan varassa oleva
+poikittaispuu, johon voidaan ripustaa mm.
+verkkoja, nuottia tai tavaroita.
+Ulkuniemi1 - Ulgânjargâ1 (TII 1963)
+Niemi ja vanha talvipaikka Majavajärven ete-
+läosan itärannalla.
+Ulkuniemi2 - Ulgânjargâ2 (SA 1964)
+Inarijärven niemi Sammakkoniemen1 Onnelan2
+talosta 1 km etelään.
+Ulkuniemi3 - Ulgânjargâ3 (SA 1964)
+Inarijärven niemi Sarminiemen kaakkoisran-
+nalla Kirvesniemen kohdalla.
+Ulkulahti - Ulgâluohtâ.
+Ulkuniemi4 - Sä˜ginnjargâ (SA 1964)
+Sulkusjärven1 länsirannalla.
+men selitys: sä˜gin = kasvava mänty (hyöty-
+mänty).
+Länsi-Inarissa sama sana tunnetaan
+muodossa sä˜gim, joka tarkoittaa männyn
+tainta.
+Ulkupetäjänniemi - Ulgâpiässáánjar­
+gâ - Olggpie'ccnjargg (3844 1, AS, MML)
+Nitsijärven niemi sen puolen välin länsirannal-
+kielestä: piässáá = deminutiivinen genetiivimuo-
+to sanasta peeci = mänty > mäntysen.
+Ulkusaaret - Ulgâsuolluuh (3842 2, JP)
+Kaksi pientä saarta Inarijärvessä Partakon1
+kaakkoispuolella sijaitsevan Puuniemen lou-
+Ulkusaari1 (3841 1) Vuontisjärven itäpuolel-
+la sijaitsevan Pikkujoenjärven toiseksi eteläisin
+Ulkusaari2 ~ Vihellyssaari - Ulgâ­
+suálui ~ Njurgomsuáloi (IV) Pieni ja kapea
+saari Sarmijärven1 Rovaniemen tyven itäpuolella.
+Kun saari
+jakautuu tulvan aikaan kahteen osaan, saaren
+länsipäätä kutsutaan nimellä Vihellyssaari -
+Njurgomsuâlui.
+Ulkusalmensaaret - Ulgâ"uálmáá­
+suolluuh (SA 1964) Puolenkymmentä saarta
+Inarijärvessä Saijetsinlahden suulla.
+ta: "uálmáá = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta "uálmi = salmi > salmisen.
+Ulgâ"uálmáš.
+Ulkuselkä - Ulgâ"ielgi (3834) Selänne
+Nangujärven koillispuolella sijaitsevasta Kuo-
+hanajärvestä 2,5 km koilliseen.
+myös Ulkuselkäjärvet - Ulgâ"ielgjäävrih.
+Ulkuselkäjärvet - Ulgâ"ielgjäävrih
+(3834) Kaksi järveä Ulkuselän ja Ison Pahta-
+Ulkuselkä.
+Ulmosensaari (3841 01) Pieni saari Inarijär-
+vessä Juutuanvuonon pohjoisrannalla Pahtanie-
+mestä 0,7 km länteen.
+Nimi ilmeisesti Tuomas
+Leonard Ulmosen mukaan, jolle myönnettiin
+liikennöintilupa tavaroiden kuljettamiseksi Ina-
+Ulmusânnjargâ (JP) Pieni niemi Inarijär-
+vessä Kauhalahden Hannula-talosta 0,5 km
+Inarinsaamea: ulmusân = illatii-
+vinomainen muoto sanasta olmooš > ulmuu >
+ulmusân = ihminen > ihmisen > ihmiseni.
+Jos
+nimen yrittäisi vapaasti suomentaa, se olisi ehkä
+'Ihmiseniniemi'.
+Unto Matin järvi - Unto Matinjäu'rr
+(MML 2006) Pieni järvi Sevettijärven itäpuolel-
+la sijaitsevasta Semekurtasta 1,5 km kaakkoon.
+Perusosan perusteella ilmeisesti suora koltansaa-
+Untuvalahti - Uvjâluohtâ - Uvjjluhtt
+(3844 1, SA 1964, MML) Inarijärven lahti Kyy-
+nelvuonon Untuvaniemen eteläpuolella.
+Untuvaniemi.
+Untuvaniemi - Uvjânjargâ - Uvjj­
+njargg ~ Uvjjsuâl (3844 1, MML) Kapeaty-
+vinen niemi Inarijärvessä Kyynelvuonon itäran-
+Niemi muuttunee tulvan aikaan saareksi,
+ja koltankielisen rinnakkaisnimen perusosa suâl
+tarkoittaakin saarta.
+seen kuuluu myös Untuvalahti - Uvjâluohtâ -
+Uvjjluhtt.
+Uppijärvet (3841 1) Kaksi järveä Vuontis-
+järven Huutolahden ja valtatie 4:n välissä: Up-
+pijärvi ja Alajärvi2 ~ Alatsijärvi.
+Toisen järven
+rinnakkaisnimi juontuu ilmeisesti inarinsaamen
+sanasta aalaaš = laki (vaaran), koska järvi si-
+jaitsee Korppivaaran1 jatkeen päällä eli "vaaran
+laella".
+Uppijärvi (RP 1990) Vuontisjärven Huuto-
+lahdesta 1 km länteen.
+Urakkajärvi - Vaareehjävri (SA 1964)
+Vanha rajapaikka Kolmosjärven eteläpäästä
+4 km itään.
+Tässä tapauksessa urakka tarkoittaa toisella
+vuodellaan olevaa urosporoa.
+kuuluu myös Urakkaoja.
+Urakkalampi (3831) Lampi Kulasjoen kaak-
+koispuolella sijaitsevan Urakkaselän itäpuolella.
+Urakkaselkä.
+Urakkaoja (LL 1969) Puro Urakkajärvestä
+Vuoksijärveen.
+köisesti Vaareehjuuvâš.
+Urakka-
+Urakkaselkä (3831) Vaaranselänne Ku-
+lasniemen pohjoispään kaakkoispuolella.
+riteosassa on kyse toisella vuodellaan olevasta
+urosporosta (MH 2007).
+myös Urakkalampi.
+Urpojärvi - Urbâgâšjävri (EA) Pieni
+järvi Kalsoppijärven eteläpään luoteispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinaamesta: urbâgâš
+= deminutiivijohdos sanasta urbe = norkko >
+norkkonen.
+Urrâke˜gi (EA) Noin kolme metriä korkea
+tetran muotoinen kivi Inarijärvessä Juutuanvuo-
+non etelälaidalla Uruniemen kärjessä.
+Uru-
+vaara, keg˜i = kivi.
+Nykyisin kiven ja rannan
+väliin on ajettu maita ilmeisesti aallonmurtajaksi
+ja kiveen on maalattu valkoisella maalilla vesi-
+korkeuksia ilmaisevat lukemat.
+Uruniemi - Urrnjaargâš (TII 1963)
+Inarijärven lounaispään niemi Juutuanvuonon
+etelärannalla Pahtaniemen2 kohdalla.
+Uruvaara.
+Niemeen raken-
+si talon konstaapeli Pekka Suopanki v. 1905 ja
+siitä syystä niemi sai nimekseen Pekanniemi.
+Kun niemeen tuli uusi asukas, niemi sai nimek-
+seen Eeminniemi.
+Niemen kärjessä on vesi-
+rajassa tetran muotoinen kivi Urrâke˜gi, josta
+alkuperäinen nimi on lähtöisin.
+Uruvaara - Urrváárááš ~ Urrvääri
+(3841 1, LL 1981) Vaara ja asuinalue Inarin kir-
+konkylältä 2 km kaakkoon.
+nos inarinsaamesta: urr = yhdysosalyhentymä
+sanasta urrâ = kivipyykki.
+luvat myös Uruniemi - Urrnjaargâš ja Urrâke˜gi,
+josta ehkä koko uru-alkuinen nimirypäs on saa-
+nut alkunsa.
+Uskonlujitusjärvi - Oskononâdâsjävri
+(SA 1964) Pieni lompola Nuottamojärveen las-
+kevan Ruijanjoen puolessa välissä.
+Nimen tarkempi ety-
+mologia ei ole tiedossa.
+Uudenjärvenvaara - U˜˜âjävreennâm
+(4821 2) Nammijärven eteläpuolella sijaitsevan
+Uudenjärven1 pohjoispuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: eennâm
+Uusijärvi1.
+Utjanankoski (3833+4811) Koski Lutossa
+Vanhan Kolttakylän yläpuolella.
+Utjana on kolt-
+tasaamelainen eli ortodoksinen nimi.
+Uula­äijän järvi (MML 2006) Järvi Sol-
+lomusjärven pohjoispään länsipuolella.
+Uulan
+henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta
+kyseessä voi hyvinkin olla Uula Siiri (*1903),
+joka saapui isänsä Pieran kanssa Varangista
+Sevettijärven Varpuniemeen viime vuosisadan
+Kivikumpu.
+Uulá Kuátsaijáávráš (AS) Pieni kaksiosai-
+nen järvi Nitsijärven Ojalanvuonon perältä 1 km
+Inarinsaamea: Uulá = Uula, kuátsai
+= yhdysosalyhentymä yhdyssanasta kuátisaje
+= kotasija, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Uulan henkilöllisyydestä
+ei tietoa.
+Uulgâšvärpkällee (ERA 2004) Inarijärven
+rantakallio Kaapin Matista 0,4 km länsi-lounaa-
+Inarinsaamea: uulgâš = deminutiivimuoto
+sanasta ulgâ = ulku > ulkusen, värp = yhdys-
+osalyhentymä sanasta värppi = apaja, källee =
+Kallion kohdalla sijaitsee nuotta-apaja
+nimeltään Uulgâšvärppi 'Ulkusenapaja'.
+Uurtokuru (3832) Kuru Ylimmäisestä Kert-
+tujärvestä 1 - 2 km pohjoiseen.
+Uurto = peuran
+syyspyynti, josta ovat todisteena myös lähistöllä
+sijaitsevat Laanalampi ja Laanajärvi.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Uurtolantto.
+Uurtolantto (3832 07) Lampi Ivalon taaja-
+man eteläpuolella sijaitsevasta Saarineitämöjär-
+vestä 0,5 km kaakkoon.
+Uurto-
+Uusijoki - U˜˜âjuuhâ (SA 1964) Joki Uu-
+destajärvestä3 Kattajärveen2.
+teosan tarkempi selitys: ks.
+Uusijärvi1 - U˜˜âjävri1 (4821 2) Pieni
+järvi Naamajoessa sijaitsevan Nuottamajärven1
+Erikoinen määriteosa liittyy ihmisten vuo-
+tuismuuttoon, kalastukseen tai metsästykseen.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Uudenjärvenvaa-
+ra - U˜˜âjävreennâm.
+Uusijärvi2 - U˜˜âjävri2 (3834) Ison Art-
+tajärven kaakkoispäästä 2 km itään.
+Määriteosan tarkempi
+Uusijärvi3 - U˜˜âjävri3 (3834) Nangujär-
+vestä 5 km kaakkoon.
+Määriteosan tarkempi selitys: ks.
+Uusijärvi4 - U˜˜âjävri4 (3834) Pieni jär-
+vi Nellimin itäpuolella sijaitsevan Apinavaaran
+Uusi-
+Uusi Niittyjänkä (4812 2) Letto Sulkus-
+järven1 Kuolalahdesta 1,5 km etelään.
+Kyse on
+ilmeisesti sulkusjärveläisten viimeisimpiin kuu-
+luvista metsäniityistä, joka ei ole enää käytössä
+eli sitä ei enää niitetä.
+Uusipää - U˜˜uáivi ~ U˜˜uáivvääri
+Rinnakkaisnimet:
+uáiv = yhdysosalyhentymä sanasta uáivi = pää >
+pään, vääri = vaara, pott = yhdysosalyhentymä
+sanasta pottâ = perä, uáiváš = deminutiivimuoto
+sanasta uáivi = pää > päänen.
+kuuluvat myös U˜˜uáivmoorâst, Uusijoki -
+U˜˜âjuuhâ ja Uusijärvi3 - U˜˜âjävri3.
+osan tarkempi selitys: ks.
+Uusivuono - U˜˜âvuonâ (SA 1964)
+Inarijärven lahti Sarmivuononsuun itälaidalla.
+tarkempi selitys: ks.
+Uusoppijoki - Uusâpjuuvâš (TII 1963)
+Ivalojoen itäisin uoma, joka on loppupäästään
+Uusoppijokena.
+saamesta: uusâp = johdos sanasta uuss☠=
+poimia.
+Kysymys lienee marjoista ja tässä ta-
+pauksessa ehkä hilloista.
+Joen kollisrannalla si-
+jaitsee Uusoppi-niminen talo.
+Uuttulaassa - Vuovdâláássáš (EA)
+Ukonselän1 pohjoispuolella sijaitsevista Kaita-
+laassoista eteläisempi.
+suomennos inarinsaamesta: láássáš = deminu-
+tiivimuoto sanasta lássá = laassa > laassanen.
+Uuttupetäjälahti - Vuovdâpecluohtâ
+(3843 1, HTV) Pieni lahti Inarijärvessä Nellimin
+länsipuolella sijaitsevan Sieksvuononsuun etelä-
+miperheeseen kuuluvat myös Uuttupetäjälampi
+- Vuovdâpecláddu ja Uuttupetäjäniemi.
+Uuttupetäjälampi - Vuovdâpecláddu
+(3843 1, HTV) Pyöreä lampi Inarijärven Uut-
+tupetäjälahden lounaispuolella, jonka nimiper-
+heeseen se kuuluu.
+Uuttupetäjäniemi (MML 2006) Niemi
+Inarijärvessä Sieksvuonon eteläpuolella.
+Uuttupetäjälahti.
+Uutuanjoki - Uvduujuuhâ (4913 1) Isos-
+ta Rovijärvestä Jäämereen laskeva joki.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta: uvduu =
+mahdollisesti lyhentynyt muoto sanasta uvjâduv
+= genetiivimuoto sanasta uvjâdâh = untuvainen
+tai untuvikko (linnun poikanen).
+V
+Vaadinsaari - Áldusuálui (3841 1) Pieni
+saari Inarijärvessä Korkiasaaren ja Miesnie-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Vaadinsalmi1 -
+Áldu"uálmi 1.
+Vaadinsalmi1 - Áldu"uálmi1 (EA) Ka-
+pea salmi Inarijärvessä Miesniemen ja Vaadin-
+Vaadinsaari.
+Vaadinsalmi2 - Áldu"uálmáš2 (SAK
+2004) Kapea salmi Sulkusjärven pohjoispuo-
+lella sijaitsevan Ikkerlompolan itäpäässä.
+tava vaadin on hukkunut salmeen.
+Áldu"uálmáásuálui.
+Vaadinseisomasaaret - Áldu"uá¿­
+¿um suolluuh (EA) Saariryhmä Inarijärvessä
+Viimassaaresta 2,5 km kaakkoon.
+Vaamenkuolemajänkä (RP 1990) Suo
+Aukkulijärven ja Inarijärven Kuortakkivuonon
+Vaamen = genetiivimuoto perä-
+pohjolan murresanasta vaami = vaadin (naaras
+poro).
+Miten vaadin on kuollut, ei ole tiedossa.
+Vaaralahti (MML) Paavisvuonon eteläpuo-
+lisen Paavisjärven eteläpää.
+Lahti on Tupavaa-
+ran4 kohdalla, mistä nimi.
+Vaaranaluslampi - Kumppiláddu
+(MML, AVV) Solojärven pohjoispuolella sijait-
+sevista Aitajärvistä2 itäisempi.
+Lampi on Nis-
+kavaarojen "alla".
+kumppi = susi, láddu = lampi.
+Vaaranpäällyslammenoja (RP 1990)
+Puro Vaaranpäällyslammesta Vuontisjärven
+Alalahteen.
+Vaaranpäällyslampi.
+Vaaranpäällyslampi (3841 1) Lampi Korp-
+pivaaran1 koillispäässä.
+Inarinsaamen nimi voisi
+olla Aalaašláddu, vrt.
+Alajärvi2 ~ Alatsijärvi.
+miperheeseen kuuluu myös Vaaranpäällyslam-
+menoja.
+Vaaransisälläjärvi - Väärisistjävri
+(3843 1) Lampi Möyryvaaran koillispuolella.
+Vaasselijärvi - Vaasseljäu'rr - Vaassil­
+jävri (39331 1) Suurehko järvi Teppanankotajär-
+ven kaakkoispuolella.
+Suora suomennos ja ina-
+Paikalla on mui-
+noin elänyt Vässel 'Vasili'-niminen koltta (T. I.
+Nimi on genetiivimuodossa,
+joten sanatarkka suomennos olisi 'Vasilinjärvi'.
+Mukaelmasuomennos ja suora inarinsaamennos
+Pikku Vaasselijärvi - U'cc Vaasseljäu'rr - Uccâ
+Vaassiljävri ja Vaasselvuei'vv - Vaassiluáivi.
+Vaasselipää - Vaa'sselvuei'vv - Vaas­
+siluáivi (4911 2) Tunturi Vätsärissä Suolisjärves-
+tä 5 km länteen.
+Suora suomennos ja suora ina-
+alueella muinoin eläneen Vässel-nimisen 'Vasili'
+koltan mukaan.
+Vaasselijärvi.
+Vaatimenhirttymäjärvi (LL 1969) Pieni
+järvi Torkoselkien välissä.
+Topografisessa kart-
+talehdessä 3833/4811/2005 järven nimi on "Tor-
+kolantto".
+Lea Luomen (nykyään Laitinen, joka
+on Helsingin yliopiston suomen kielen profes-
+sori) saaman tiedon mukaan sinne oli hirttynyt
+Maffi-äijän vaadin.
+Mahdollisesti Matvei Fofo-
+noffin, jonka isoisä Vask on syntynyt noin 1810
+Saukko-Torkojärvi
+eli Hirttymäjärvi.
+Em.
+tiedon perusteella järven
+rinnakkaisnimi saattaa olla virheellinen, kuin
+myös nimi "Torkolantto".
+Vaatimenhukkumalampi - Áldu "aa¹­
+¹âm jáávráš (SA 1964) Pieni lampi Härjänhirt-
+tymäjärven lounaispuolella Leppäojassa.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: "aa¹¹âm =
+aktiomuoto verbistä "aa¹¹â˜ = kömpiä sisään,
+pujahtaa, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Vainosjoki - Vannjiikeessimjuuhâ -
+Vainosjokk (EPA) Joki Vainosjärvestä Vainos-
+lompolan kautta Sevettijärven koillispuoliseen
+Pikku Kirakkajärveen.
+inarinsaamesta ja mukaelmakoltansaamennos
+Vainosjärvi.
+Vainosjärvi - Vannjiikeessimjävri -
+Vainosjäu'rr (4911 2, NNL) Suurehko järvi Se-
+vettijärvestä1 10 km itään.
+suomen kielestä: Vannjii = deminutiivinen ge-
+netiivijohdos ortodoksisesta nimestä Vääna =
+Evvan ~ Ivan ~ Vanja > Vanjasen, keessim =
+aktiomuoto verbistä keessi˜ = vetää > vetämä.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Vainospää -
+Vannjii keessimuáivi - Vainosvuei'vv, Vainosjoki
+- Vannjiikeessimjuuhâ - Vainosjokk, Vainoslom-
+pola - Vannjiikeessimluobâl - Vainosluubbâl ja
+talo Vainosranta.
+Vainoslompola - Vannjiikeessimluo­
+bâl - Vainosluubbâl (4911 2, MML) Järvi
+Vätsärissä Vainosjärven pohjoispäästä 1 km
+Vainospää - Vannjiikeessimuáivi -
+Vai nosvuei'vv (4911 2, MML) Tunturi Vätsä-
+rissä Vainosjärven länsipuolella.
+Vainosranta (4911 2) Talo Kirakkajärven1
+Valajärvi - Prisjeeggjäu'rr (MML)
+Suurehko järvi Vätsärissä Määllijärven lou-
+Koltankielisen nimen määriteosan
+merkitystä eivät tienneet Satu ja Jouni Moshni-
+koffkaan.
+R. Malmbergin (1896) Enare revier
+-kartassa "Vasajaur" ja Suomen yleiskartassa
+v:lta 1908 "Vasajäyri".
+Mukael masuomennos
+saamenkielisestä paikannimestä, jonka mää-
+riteosan merkitys ei ole tiedossa, vaikkakin se
+voisi olla vá¿a = pohjoissaamea ja tarkoittaa
+porovaadinta jonkin toisen vaatimen jälkeläise-
+nä eli Vá¿ajávri 'Vaadinjärvi', vrt.
+Sandneselva
+- Vá¿¿ajohka ~ Goa˜át - Kuá˜ááh.
+Jos nimi
+olisi määrite osaltaan suora suomennos saamen
+kielestä, silloin järven nimi olisi inarinsaamek-
+si Vye sij ävri tai pohjoissaameksi Miessejávri =
+Vasa järvi, mutta tässä tapauksessa kyse ei ole
+kummastakaan.
+Valeoja - Kielesjuuvâš (MML) Puro
+Valevaaran eteläpuolta Norjan Kertusjärveen.
+Petteri Saijets
+eli Nuoran Pekka (*1873) narrasi vieraat pyytä-
+jät sinne, jotta pääsi itse yksinään tosi kalapai-
+Valevaara - Kielesvääri.
+Valevaara - Kielesvääri (4821 2) Vaara
+Norjan vastaisen valtakunnanrajan tuntumas-
+sa, Muotkavaarasta 7 km luoteeseen.
+Va-
+leoja.
+Valkasarvi (3832 08) Ylemmän Akujärven
+kolmanneksi eteläisin niemi järven puolessa vä-
+Erikoinen nimi on ilmeisesti mukaelma-
+suomennos inarinsaamen sanasta valgâmsuá-
+rooh = puuhaarukka, jota käytetään verkon
+uittosalon jään alle työntämiseen ja siirtämi-
+Valkiakivisaari - Vielgiske˜glássá
+(3841 2, EA) Saari Inarijärvessä Väylävuonon
+suulla Jäkälä-Viipassaaren itäpuolella.
+Valkiajärvi - Vielgisjävri (JAM 2003)
+Järvi Naapään luoteispuolella.
+Valkialahti.
+Valkialahti - Vielgisluohtâ (JAM 2003)
+Suurehko lahti Nangujärven lounaispäässä.
+seen kuuluu myös Valkiajärvi - Vielgisjävri.
+Valkiapohjajärvi (MML) Pieni A-kirjai-
+men muotoinen järvi Simmettijärvestä 0,8 km
+Järvessä on valkoinen pohja.
+Valkkojärvienvaara - Jievjâjávrái­
+váárááš (SA 1964) Matala vaara Inarijärven
+Kuoskerniemessä sijaitsevien Valkkojärvien ja
+Hietajärvien välissä.
+rinsaamesta: jávrái = monikon deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvis-
+ten, váárááš = deminutiivimuoto sanasta vääri =
+Valkkojärvet.
+Valkko = valkoisen poron nimitys, joka on va-
+kiintunut peräpohjolan murteeseen.
+Valkkojärvet - Jievjâjávrááh - Ju'vjj­
+jääu'r (3844 1, MML) Kaksi järveä Kuosker-
+niemen pohjoispäässä, joista toinen on ilmeises-
+ti Haukkajärvi1 - 'iev"jáávráš.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta ja suora
+koltansaamennos suomen kielestä, jávrááh =
+Nimiperheeseen kuuluu myös Valk-
+kojärvienvaara - Jievjâjávráiváárááš.
+Valkkojärvi - Jievjâjävri (3841 1) Se-
+vettijärvelle johtavan maantien pohjoispuolella
+Kaamasen ja Väylän puolessa välissä.
+kuuluu myös Valkkovaara - Jievjâvääri.
+Valkkovaara - Jievjâvääri (SA 1963)
+Sevettijärvelle johtavan maantien eteläpuolella
+Vaaran itäpuolella
+on Vuopioniemen talvipaikka, joka on noin 160
+Vallenkari1 (3841 2) Luotoryhmä Inarijär-
+vessä Kasariselän eteläosan itälaidalla.
+osa saattaisi viitata muinaiseen kalastusrajaan,
+koska Valle on eräs alkuperäisistä inarinsaame-
+laisista suvuista.
+Vallenkari2 (3841 1) Karikko Inarijärves-
+sä Juutuanvuonon suulla.
+Saanut nimensä Sar-
+viniemessä asuneen Paul Wallen (1826 - 1906)
+Valleniemi - Välleenjargâ (TII 1963)
+Pieni niemi Hietajärven2 länsiosassa.
+ta: Vällee = muinaisen miehen nimi, josta su-
+kunimi Valle on lähtöisin.
+Vällee asui Inarissa
+Nimiperheeseen kuuluu myös Väl-
+leeluohtâ.
+Vallipahdansaari (3832) Saari Inarijärves-
+sä Nanguvuonon Irvasaarten luoteispuolella.
+Vallipahta.
+Vallipahta (3832) Jyrkkä pahta Nanguvuo-
+non länsirannalla Irvasaarten kohdalla.
+perheeseen kuuluu myös Vallipahdansaari.
+Valolompola - 'uovâluobâl (3834) Kol-
+mosjoen lompola Ison Arttajärven eteläpuolella.
+Vanha Hautuumaasaari - Jaamiš­
+suá lui (3841 1) Saari Inarijärvessä Ukonselän1
+länsipäässä Alppasaaren pohjoispuolella.
+Hau-
+tasaarista vanhempi, johon palautettiin v. 1995
+viime vuosisadan alkupuolella kaivetut ja Hel-
+singin Anatomianlaitokselle viedyt pääkallot.
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys: jaamiš
+= vainaja.
+Vanhajärven Kuivalantto - Puáris­
+jäävri Koškelááduš (SA 1964) Lampi Van-
+hajärven eteläpään länsipuolella.
+Vanhajärvi.
+Vanhapää.
+Vanhajärvi - Puárisjävri (SA 1964) Jär-
+vi Vanhapään lounaispuolella.
+myös Vanhajärven Kuivalantto - Puárisjäävri
+Koškelááduš.
+Nimiperhe ja tarkempi määrite-
+osan selitys: ks.
+Vanha Kolttakylä (3833+4811) Luton poh-
+joispuolella Oskarinjärven rannalla, Raja-Joo-
+sepin rajavartioasemalta 2 km etelä-lounaaseen.
+Kylässä asui mm.
+Rupipää-Oskari, ks.
+Oskarin-
+järvi ~ Utjananlampi.
+Vanhankentänniemi (I. Itkonen 1910)
+Koppelon länsipuolella sijaitsevan Alemman
+Mustajärven pohjoisrannalla.
+Niemessä on ollut
+nimensä mukaisesti vanha kenttä.
+men nimi todennäköisesti Puáriskied n jaargâš.
+Vanhalahti1 - Puárisnjargluohtâ1
+(YAS) Pieni lahti Inarijärvessä Kessivuonon
+länsipuolella sijaitsevan Rippuniemen itälaidal-
+rinsaamesta: njarg = genetiivinen yhdysosa-
+lyhentymä sanasta njargâ = niemi > niemen.
+Vanhaniemi2.
+Määrite osan tar-
+kempi selitys: ks.
+Vanhalahti2 - Puárisluohtâ (YAS) Pieni
+lahti Kessijärven Vanhaniemen itäpuolella.
+Vanhaniemi.
+Vanhaniemi1 - Puárisnjargâ1 (YAS)
+Kessijärven länsirannan pisin niemi.
+kuuluvat myös Vanhalahti2 - Puárisluohtâ ja
+niemen päässä sijaitseva pikkuruinen Puáris-
+njarg luohtâ2.
+Vanhaniemi2 - Puárisnjargâ2 (YAS)
+Niemi Inarijärvessä Kessivuonon länsipuolel-
+la sijaitsevan Rippuniemen itälaidalla.
+kuuluu myös Vanhalahti1 - Puárisnjargluohtâ1.
+Vanhankentänjärvet (RP 1990) Kaksi
+pientä järveä Outa-Luosman ja Martinlompolan
+Puáriskiedjávrááh.
+Määriteosan tarkempi selitys:
+Vanhan kirkon vaara (3841 1) Vaara
+Ison Pielpajärven koillispuolella.
+Pielpajärven erämaakirkko.
+Vanhapää - Puárisuáiváš (3834) Tun-
+turi Sarmitunturista 3 km lounaaseen.
+ta: uáiváš = deminutiivimuoto sanasta uáivi =
+pää > päänen.
+Nimiperheeseen kuuluvat Van-
+hanpäänmorosto - Puárisuáiváámoorâst ja Van-
+hajärvi - Puárisjävri.
+Erikoinen määriteosa liit-
+tyy ihmisten vuotuismuuttoon, kalastukseen ja
+metsästykseen.
+Vanhanpäänmorosto - Puárisuáiváá­
+moorâst (SA 1964) Vanhanpään kaakkoispuo-
+inarinsaamesta: uáiváá = deminutiivimuoto sa-
+nasta uáivi = pää, pienen pään.
+Nimiperhe ja
+määriteosan tarkempi selitys: ks.
+Vantuvaara - Vaccâvääri (3834) Vaara
+Kolmosjärven eteläpäästä 5,5 km länteen.
+suomennos inarinsaamesta: vantu = peräpohjo-
+lan murrejohdos sanasta vantus eli lapanen.
+miperheeseen kuuluu myös Vantuvaaranlampi.
+Vantuvaaranlampi (3834) Pieni lampi
+Vantuvaarasta 1 km pohjois-koilliseen.
+Vantuvaara.
+Varankiniemi1 - Värigâšnjargâ1
+(3841 1, AMV) Suurehko niemi Inarijärvessä
+Kotkavuononsuun länsipuolella.
+Niemi on saa-
+nut nimensä siitä, että Norjan varangilaiset ovat
+muinoin asustelleet siellä.
+tarkka suomennos inarinsaamesta: värigâš =
+varangilainen.
+Sammeli Valle (*1851), joka asui
+Varankiniemen2 talossa, löysi talonsa vierestä
+1900-luvun alkupuolella puolen metrin mittai-
+sen miekan (I. Itkonen 1910).
+Varankiniemi2 - Värigâšnjargâ2
+(3841 1, AMV) Talo Inarijärven Varankinie-
+messä Kotkavuononsuun länsipuolella.
+asuu nykyään Sammeli Vallen (*1851) pojanty-
+tär Aili-Maarit Valle.
+Vara­Ahvenjärvi (MML 2006) Sevettijär-
+velle johtavan maantien kaakkoispuolella sijait-
+sevasta Syrjäpuolijärvestä 1 km kaakkoon.
+Vareshuhta (3832 08) Pieni soiden ympä-
+röimä maasaareke Alemman Akujärven poh-
+Vares = peräpohjolan varista tar-
+koittava murresana.
+Varisjärvi - Vuorâšjävri - Vuõrâ"­
+jäu'rr (4913 1/2002, JM) H-kirjaimen muotoi-
+nen järvi Vätsärissä Ruuhivaaran itäpuolella.
+Varissaaret (RP 1991) Kaksi saarta Inari-
+järvessä Juutuan suulla.
+Varpuniemi1 - Várbunjárga - Várbu­
+n jargâ ~ Varbunjargâ (4911 2) Vanha uu-
+distila Sevettijärven länsirannalla.
+Tilaan haki
+aluksi perustamislupaa talollisen poika Iisak-
+ki Mattus (mahdollisesti Iisakki Hannunpoi-
+ka Mattus (*1845) vuonna 1895 mutta luopui
+myöhemmin anomuksestaan sanoen, että hä-
+nen puolestaan isännäksi voidaan ottaa kuka
+tahansa.
+Niinpä katselmus pidettiin ja tilan ot-
+ti haltuunsa Pannen Jouni (Jouni Antinpoika
+Vuodesta 1916 eteenpäin isäntä-
+ni toimi Varangista Inariin muuttanut Pehr Siri
+(1863 - 1922), jonka jälkeläisiä ovat Siiri-sukuni-
+melliset Inarin kunnassa.
+Suomea, pohjoissaa-
+mea ja inarinsaamea.
+Varpuniemi2 (LL 1981) Pieni niemi Inari-
+järven Veskoniemen pohjoispuolella.
+heeseen kuuluu myös Varpuoja.
+Varpuoja (LL 1981) Pieni puro Nangunie-
+mestä Varpuniemen2 kohdalta Inarijärveen.
+Varrimajänkkä - Varrimjeggi2 (RP
+1991, TII 1963) Vajaan kolmen kilometrin mit-
+tainen kapea suo Könkäänjärvestä pohjoiseen
+Nanguvuonoon saakka.
+inarinsaamesta: varrim = aktiomuoto verbistä
+varri˜ = muuttaa > muuttama.
+kuuluu myös Varrimajänkäjärvi.
+Varrimajänkäjärvi (RP 1991) Pieni järvi
+Nanguvuonon itäpuolella sijaitsevan Varrima-
+jängän puolessa välissä.
+todennäköisesti Varrimjegjáávráš.
+Varssalijärvi - Várssaljávri - Varsal­
+jävri (4822 2+4824 1) Pitkä järvi Norjan vastai-
+sen valtakunnanrajan suuntaisesti Norjan puo-
+Järven pohjoispää pistää Suomen puolelle.
+Ilmeisesti suomennos ja inarinsaamennos poh-
+joissaamesta: várssal = johdos sanasta vársá =
+varsa tai johdos sanasta várssuhit = astuttaa
+tammaa.
+Norjaksi Føllvatn, joka on suomeksi
+Varsajärvi.
+Varttasaari - Varttaasuálui (3841 2)
+Inarijärven Koutukien suurin saari.
+suomennos inarinsaamesta: varttaa = deminu-
+tiivinomainen genetiivimuoto tuntemattomasta
+Varttivuopaja - Viettuuvyeppee (EA)
+Inarijärven vuopaja Muurahaisniemen tyven
+Sana vartti on mukautunut peräpohjolan suo-
+men kieleen tukkasotkan nimeksi.
+Vasamorosto - Vyesimoorâst (JAM
+2003) Nangujärven lounaispuolella sijaitsevan
+Katosselän ja Raja-Jooseppiin johtavan maan-
+tien välissä.
+Vasanlaukkomalampi (3833+4811) Lampi
+Kattajärven2 koillispuolella sijaitsevan Riekko-
+Vasannylkemäjärvi - Vyesinjuovvâm­
+jáávráš (3823 2, LL 1977) Pieni järvi Otsamos-
+ta 2,5 km pohjoiseen.
+Vasasaaret (MML) Kaksi pientä saar-
+ta Nammijärven Piilolasta 1,1 km luoteeseen.
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Vyesi-
+Vasavaara (3832 2) Korkea vaara Laana-
+järven ja Ylimmäisen Kerttujärven välissä.
+Vasikkajänkä (LL 1969) Pieni suo Kaak-
+kois-Inarissa Pikku Peuravaarasta 1,5 km län-
+Vasikkaoja2.
+Vasikkaniemi (3832) Ivalojoen mutkan
+muodostama Pyöreä niemi Viekkalan kaak-
+Nimiperheeseen kuuluu myös Va-
+sikkaoja1.
+Vasikkaoja1 (3832 08) Puro Viekkalanjär-
+vistä Viekkalan kohdalta Ivalojokeen.
+Vasikkaniemi.
+Vasikkaoja2 (3831) Puro Vasikkajängästä
+Kurulompolaan.
+Nimiperheeseen kuuluu Vasik-
+kajänkä.
+Vaskonpyytämälampi - Vää's³šee'l­
+lem luubbâl (MML 2006) Pieni järvi Vätsä-
+rissä Pikku Vaasseljärvestä 1,5 km lounaaseen.
+Vasikkasaaret - Kálbááh ~ Kálbáá­
+suolluuh - Kä'lbbsuõllu (YAS, SA 1964,
+MML) Pienten saarten ryhmä Inarijärven Va-
+sikkaselällä.
+Harhaanjohtava suomennos ja
+koltansaamennos inarinsaamesta: kálbááh =
+monikkomuoto sanasta kälbi = vasikka > vasi-
+kat.
+Rinnakkaisnimen määriteosa: kálbáá = ge-
+netiivimuoto sanasta kälbi = vasikka > vasikan.
+Vasikkaselkä - Kálbáiääpi (3844 1) Ina-
+rijärven suurimpia selkiä sen itälaidalla.
+ta: kálbái = monikon genetiivimuoto sanasta
+kälbi = vasikka > vasikoiden.
+kuuluu myös Vasikkasaaret - Kálbááh ~ Kál-
+báásuolluuh.
+Vaskissaari - Vaskiissuálui (3841 1) Pie-
+ni saari Inarijärven Vaskisselällä Miesniemen
+Vaskisselkä.
+Vaskisselkä - Vaskiisjor¹â (3841 1) Pie-
+ni Inarijärven selkä Miesniemen koillispuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: vaskiis
+= attribuuttimuoto sanasta vaskii = kinoksinen.
+Nimiperheeseen kuuluu Vaskissaari - Vaskiis-
+Vassi (4911 2) Talo Sevettijärven1 koillispuo-
+Vassi on kolttanaisen nimi.
+Vássaljohka (TII 1963) Pieni joki Vaasse-
+lijärvestä Teppanakotajärviin.
+nimi on todennäköisesti Vaa'sseljokk.
+saamea: Vással = Vasili, johka = joki.
+Veddikeessimváárááš (SA 1964) Pieni
+vaara Nammijärven Piilola-talosta 2 km koilli-
+Inarinsaamea: veddi = puun juuri, keessim
+= aktiomuoto verbistä keessi˜ = vetää, váárááš =
+'Juurenkiskomavaaranen'.
+Vehersaari - Vehersuálui (3841 1) Paa-
+visvuononsuun suurin saari Inarijärvessä.
+kaelmasuomennos inarinsaamesta: veher =
+tuntematon sana, vaikka se viittaisikin lyhen-
+tyneeseen muotoon sanasta viehârâš = väkisin.
+Saareen liittyy Siggan tarina, jossa eräässä lau-
+seessa sanotaan "Siggá táátui viehârâš enâmân",
+'Sigga tahtoi väkisin maalle'.
+Sigganitkemä-
+salmi.
+Vellijärvi1 - Mälijáávráš (JAM 2003)
+Pieni järvi Nellimiin johtavan maantien itäpuo-
+lella sijaitsevan Vellivaaran eteläpuolella.
+Vellivaara.
+Vellinkeittämäsaari - Mälivuoššâm­
+suálui (3843 1) Pieni saari Inarijärvessä Kuos-
+kerniemen ja Kirakkaniemen välissä.
+Velliselkä - Määli"ielgi - Ve'll"iõ'lj
+särissä Valajärven länsipuolella.
+nos inarinsaamesta ja suora koltansaamennos
+Korrekti koltansaamennos olisi
+Mää'll"iõ'lj.
+Määllijärvi - Mää-
+lijävri.
+Vellivaara - Mäliváárááš (JAM 2003)
+Vaara Nellimiin johtavan maantien itäpuolella
+Könkäänjärvestä 3 km koilliseen.
+Nimiperheeseen kuuluu Vellijärvi -
+Mälijáávráš.
+Velmaniemi - Viälmáánjaargâš (TII
+1963) Kapea niemi Sarmijärven1 eteläpään ja
+Nuottamojärven pohjoispään välissä.
+masuomennos inarinsaamesta: viälmáá = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta viälmá = su-
+vanto > suvantoisen (hidasvirtainen joen osa),
+njáárgáš = deminutiivimuoto sanasta njargâ =
+Venejärvenvaara (3841 1) Vuontisjärven
+pohjoisosan itäpuolella sijaitsevan Venejärven2
+sesti Kärbisjävrvääri.
+Venejärvi2.
+Venejärvi1 (MML 2006) Ovaalin muotoi-
+nen pieni järvi Inarijärven Kanavavuonon suul-
+ta 1 km länteen.
+Venejärvi2 - Kärbisjävri1 (3841 1) Järvi
+Vuontisjärven itäpuolella Kuivajärven ja Pik-
+kujoenjärven välissä.
+Nimiperheeseen kuuluu Venejärven-
+Veneniemi1 (RP 1991) Inarijärvessä Nan-
+guvuonon kaakkoisrannalla Nirrola-talon poh-
+sesti Kärbisnjaargâš.
+Veneniemi2 (3832 08) Ylemmän Akujärven
+läntisin niemi.
+Venttijärvi - Venttijäu'rr (MML 2006)
+Järvi Rupisuolijärven lounaispuolella.
+nos koltansaamesta tai koltansaamennos suo-
+Ventti voisi olla korttipeli mutta
+myös läpiväsynyt ihminen.
+Verkkoniemi (LL 1981) Paavisvuonon ete-
+läpäässä sijaitsevan Nahatniemen pohjoispää
+Verkkosaari - Viermisuálui (SA 1964)
+Pieni saari Inarijärvessä Sammakkoniemen1
+länsirannalla Sammakkojärvien kohdalla.
+Verkonkuivattamaniemi - Viermi kuš­
+kâdem njargâ (YAS) Pieni niemi Inarijärvessä
+Kessivuonon pohjukassa sijaitsevan Sammak-
+koniemi2-talon kohdalla.
+Norjan vastaisella valtakunnanrajalla sijait-
+sevasta Rajavaarasta 6 km pohjois-koilliseen.
+sessa karttalehdessä 4822 2+4824 1/2001 ina-
+rinsaamen nimi on virheellisesti "Èäcijävri"
+(kyseessä painamisen yhteydessä tapahtunut
+fonttivirhe).
+Vesijärvi2 - 'ecciijáávráš (SAK 2004)
+Pieni järvi Ylemmän Juoksemajärven eteläpuo-
+Suomennoksen tehnyt informantti on ku-
+vitellut sanan "eccii tarkoittavan sanaa "ääci
+= vesi, jolloin nimi olisi ollut suora suomennos
+inarinsaamesta: jáávráš = deminuttimuoto sa-
+Sana "eccii on
+kuitenkin deminutiivinen genetiivimuoto sanas-
+ta "eeci = setä > setäsen, koska järven rannalla
+asusteli 'Kantapää-Antin' (Šušm-Andârâs) setä,
+jonka luona Antti kävi vierailulla Kollimkurrâ-
+kurua pitkin.
+3834/2003 inarinsaamen nimi on virheellisesti
+"'äcijävri".
+Veskoniemi - Viäskoonjargâ ~ Ves­
+koo njargâ ~ Viäskunjargâ ~ Veskonjar­
+ven niemi ja kylä Nanguniemen länsirannalla.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta veskoo
+~ viäsku ~ viäskoo = pienehkö laukku.
+saamen viimeisessä rinnakkaisnimessä Vesko-
+njargâ on määriteosa palautunut mitään mer-
+kitsemättömänä suorana raakalainana inarin-
+saameen.
+Frans Äimä on merkinnyt suku- ja
+paikannimen muodossa Viäskoo "Veäskoo:
+GA Sg.
+Veäsko 'Veskoniemi', Veäskoo Fransu
+(Frans Veskoniemi) " (LL 1982).
+Teuvo Lehtola
+(2001) selvittää kirjassaan "Saamelainen perin-
+tö", että nimi tulisi sanasta vieski = poron kai-
+vuualueen eli kiekerön kolkka.
+Topogragisessa
+karttalehdessä 3832/2001 inarinsaamen nimi on
+virheellisesti "Veäskoonjargâ".
+Niemen nimi oli
+vielä 1990-luvun alussa oikein, mutta kirjoi-
+tustavan muututtua nimi kirjoitetaan nykyisin
+Viäskoonjargâ.
+Muutenkaan tässä karttaleh-
+dessä ei ole huomioitu lainkaan kirjoitustavan
+muuttumista.
+Vestâjuuhâ - Västtjokk (4911 2, JM)
+Joki Vestijärvestä Suolisjärveen.
+Vestijärvi.
+Vestânjargâ - Västtnjargg (4911 2, JM)
+Niemi Suolisjärven länsirannalla Isosaaresta
+1 km pohjoiseen.
+Mukaelmakoltansaamennos
+Vestijärvi - Vestâjävri - Västtjäu'rr
+(4911 2) Järvi Vätsärissä Kiviselän ja Suolisjär-
+makoltansaamennos inarinsaamesta: vestâ =
+johdos sanasta viestâr = länsi.
+kuuluvat myös Vestilahti - Vestâluohtâ - Västt-
+luhtt, Vestâjuuhâ - Västtjokk, Västtlompolo -
+Västtluubbâl ja Vestânjargâ - Västtnjargg.
+Vestilahti - Vestâluohtâ - Västtluhtt
+(EPA, JM) Pieni lahti Suolisjärven länsirannal-
+Lahteen laskee Vestijärvestä alkunsa saava
+Vestâjuuhâ-joki.
+Viekkala (3832) Toistakymmentä taloa
+käsittävä kylä Ivalojoen länsirannalla Ivalon
+taajamasta 3 km Koppelon suuntaan.
+perheeseen kuuluvat myös Viekkalanjärvet ja
+Viekkalanvaara.
+Viekkalanjärvet (3832) Kaksiosainen pit-
+kä vuopaja Ivalojoen länsipuolella sijaitsevan
+Vasikkaniemen tyvessä.
+Viek-
+kala.
+Viekkalanvaara (3832) Pieni vaara Viek-
+kalan luoteispuolella.
+Viekkala.
+Vieppisaaret - Vieppsuolluuh ~
+Vyepp suálui (3841 2, YAS, TII 1963/Uula
+Morottaja) Kymmenkunta saarta Inarijärvessä
+Kasariselän eteläpäässä.
+inarinsaamesta: viep = tuntematon sana, joka
+lienee raakalaina suomenkielisestä nimestä,
+vyepp = yhdysosalyhentymä sanasta vyeppee =
+Saariryhmän suurimman saaren län-
+silaidalla on vuopaja, josta ehkä nimi.
+grafisessa karttalehdessä 3841 2/2000 on toinen
+samanniminen saariryhmä kyseisistä saarista
+2 km pohjoiseen, ja niiden suurimmassa saa-
+ressa on niin ikään vuopaja.
+Saarilla ei ole tä-
+hän mennessä ollut nimeä, joten se lienee siinä
+mielessä virheellinen tai uudisnimi.
+Vierccâsuálui (AS) Nitsijärven Haapa-
+lahdensuun saarista läntisempi.
+vierccâ = pässi, suálui = saari.
+Saaren vieressä
+on Lammassaari3 - Savzâsuálui 2.
+Näissä saa-
+rissa on pidetty pässejä ja lampaita kesäisin.
+Viermimäccjáávráš (SA 1964) Pieni jär-
+vi Sarmijärven1 eteläpuolella sijaitsevan Nuot-
+tamojärven ja Luottojärven eteläpään välissä.
+Inarinsaamea: viermi = verkko, mäcc = yhdys-
+osalyhentymä sanasta mäcci = mutka, jáávráš
+Viev¹luovtâš (EH/PP) Nitsijärvensuo-
+jan itärannan lahti.
+Inarinsaamea: viev¹ = yh-
+dysosalyhentymä sanasta vov¹â˜ tai viev¹â˜
+eli vovd☠= jäädä kiinni pohjaan (verkosta),
+Viev¹luovttiivääri ja Viev¹luovttii njargâ.
+Viev¹luovttiinjargâ (JMS 2005) Pieni
+niemi Nitsijärvensuojan itärannalla Viev¹ luov -
+tâš-lahden pohjoispuolella.
+Viev¹ luovtâš,
+luovttii = genetiivin deminutiivimuoto sanasta
+luohtâ = lahti > lahtisen, njargâ = niemi.
+Viev¹luovttiivääri (EH/PP) Pieni vaara
+Nitsijärvensuojan ja Hammasjärven pohjois-
+osan välissä.
+Viv¹luovtâš, luovttii = demi-
+nutiivinen genetiivimuoto sanasta luohtâ = lahti
+> lahtisen, vääri = vaara.
+Vihalaissaaret - Vihálâh ~ Vihálâh­
+suolluuh ~ Viháláásuolluuh (3841 2, TII
+1963) Puolenkymmentä saarta Inarijärvessä Ka-
+sariselän eteläosan länsilaidalla.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta: vihálâh =
+käesverkkopaikka eli porkkaverkkopaikka hau-
+kien pyyntiin, viháláá = genetiivimuoto samasta
+Vihellyssaaret - Njurgomsuolluuh
+(YAS) Kaksi saarta Inarijärvessä Sarmivuo-
+non Taimenenhyppäämäniemen länsipuolella.
+saamesta: njurgom = aktiomuoto verbistä nju-
+go˜ = viheltää > viheltämä.
+Vihellyssaari - Šuvvâsuálui ~ Njur­
+gomsuálui (3841 1, KL, LL 1981) Pieni ja ka-
+pea saari Inarijärvessä Juutuanvuonon suulla
+Mutustelemaniemen kärjestä 0,5 km pohjois-
+Suomennos inarinsaamesta: šuvvâ
+= suhina, njurgom = viheltäminen > viheltämä.
+Viimassaarennuora - Vijmáásuolluu­
+nyeri (3841 2, SA 1963) Salmi Inarijärvessä
+Viimassaaren ja Viimassaarennuoransaarten
+Viimassaari.
+Viimassaarennuoransaaret - Vijmáá­
+suolluunyeresuolluuh (3841 2, SA 1963) Puo-
+lenkymmentä erikokoista saarta Inarijärvessä
+Viimassaaren kaakkoispuolella.
+Viimassaarenvuopaja - Vijmáásuol­
+luuvyeppee (3841 2, SA 1963) Kolmisuinen
+vuopaja Inarijärvessä Viimassaaren lounais-
+Viimassaari - Viimâš ~ Vijmáásuálui
+(SA 1963) Suuri saari Inarijärvessä Kasariselän
+puolen välin itäpuolella.
+inarinsaamesta: viimâš ~ vijmáá = viimainen >
+viimaisen.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Vii-
+massaarennuoransaaret - Vijmáásuolluunyere-
+suolluuh, Viimassaarennuora - Vijmáásuolluu-
+nyeri ja Viimassaarenvuopaja - Vijmáásuolluu-
+Viipassaaret - Vijbbáásuolluuh (SA
+1963) Kaksi saarta Inarijärvessä Väylävuonon-
+suulla: Viipassaari - Puállâmsuálui ~ Njargâ-
+Vijbbáá ja Jänkä-Viipassaari - Vijb báásuálui
+~ Jeggi-Vijbbáásuálui.
+inarinsaamesta: vijbbáá = genetiivinen johdos
+verbistä viipp☠= viipyä > viipymisen.
+Viipassaari - Puállâmsuálui1 ~ Njar­
+gâ­Vijbbáá (3841 2, EA) Inarijärven saari
+Muurahaisniemestä 1 km itään.
+nimiselitykset: puállâm = palanut, suálui = saa-
+ri, njargâ = niemi, vijbbáá = genetiivinen johdos
+verbistä viipp☠= viipyä.
+Viitasaari (3841 1) Saari Inarijärvessä Pää-
+saarten pohjoispuolella.
+todennäköisesti Rotosuálui.
+Viittomasaari - Seevvimsuálui ~ Se­
+vesuálui (4812, SAK 2004) Sulkusjärven1 suu-
+Sammeli Antti Kuuvan mukaan saaren nimi on
+Sevesuálui, jolloin se olisi suomennettu väärin
+ja palautunut takaisin inarinsaameen, mutta eri
+merkityksellä.
+Asiaa puoltaa sekin seikka, että
+saaren nimiperheeseen kuuluu Sevesuolluuke˜gi
+eikä Seevvimsuolluuke˜gi, seve = eläimen säkä.
+Saaren ulkomuoto muistuttaa ilmeisesti Sulkus-
+järvi2-talosta katsottuna esim.
+poron säkää.
+Vikatetaittamajänkä - Liššátoijum­
+jeggi (3832) Pieni suo Inarijärven Mahlatti-
+nuoran ja Lintujärven välissä.
+nos inarinsaamessa.
+Vikatetaittamavaara - Liššátoijumvääri.
+Vikatetaittamavaara - Liššátoijum­
+vääri (LL 1981) Pieni vaara Vikatetaittamajän-
+gän kaakkoispuolella.
+saamessa.
+Vikatetaittamajänkä.
+Viklojärvi - 'iäv¿uijävri (3841 1) Pieni
+järvi Simmettijärven kaakkoispuolella sijaitse-
+vien Cuskâvääri-vaaran ja Talvitupajärven2
+Vinesuálui (EA) Pieni saari Inarijärven Ai-
+butvuonossa.
+Inarinsaamea: vine = vino, suálui
+Saari on Aibutvuonoon nähden vinossa.
+Vinkkelijärvi - Muálkkijáávráš1 -
+merangin muotoinen järvi Vätsärissä Vala-
+järven ja Ahvenjärven5 välissä.
+taan epätarkka suomennos inarinsaamesta ja
+mu kaelmakoltansaamennos suomen kielestä:
+muálkki = koukero, mutka, jáávráš = deminu-
+Vinnarilahti - Juovâluohtâ2 (EA) Lah-
+ti Inarijärvessä Siskelivuonon Niliniemen2 itä-
+Inarinsaamen nimen määriteosaselitys: juovâ =
+louhikko, luolikko.
+Vinoapajasaari - Ponjevärpsuálui
+(EA) Saari Inarijärvessä Viimassaaren pohjois-
+Saaren lähettyvillä on nuotta-apaja, jota
+on vedettävä vinottain saareen nähden.
+Vipujärvi ~ Metsojärvi - 'uh"jävri
+(SA 1964) Pieni järvi Venäjän vastaisella val-
+takunnanrajalla Siikavaarojen pohjoispuolella.
+Suomen rinnakkaisnimi on suora suomennos
+Vironiemi1 - Vironjargâ - Vironjargg
+(3844 1, MML) Suuri niemi Inarijärvessä Kyy-
+nelvuonon itäpuolella.
+nos suomen kielestä: viro = voisi viitata sanaan
+virruusäggi = laukeava vipuansa.
+T. I. Itkosen
+mukaan nominatiivi voisi olla "viro" tai "viroi".
+Nimiperheeseen kuuluu talo Vironiemi2.
+Vironiemi2 (TN 2003) Vanha uudistila
+Kyynelvuonon perällä.
+Pekka Pekanpoika Paadar (*1856) vuonna
+Tila poistettiin maakirjoista kamaritoimi-
+kunnan kirjeellä 21.1.1905 ja tilukset siirtyivät
+Suolisjärven majatalon omistukseen.
+Virtaniemi - Virdáánjargâ (3843 1) Ina-
+rijärvestä alkunsa saavan Paatsjoen eteläran-
+nalla lähellä Venäjän vastaista valtakunnanra-
+jaa.
+Niemessä sijaitsee Virtaniemen rajavartio-
+asema.
+inarinsaamesta: virdáá = voimakasvirtainen.
+Virtasalmi - Virde"uálmi (EA) Salmi
+Inarijärvessä Neitiniemen ja Vuolapin Kotasaa-
+Visavaara - Visávääri (3843 1, SA 1964)
+Vaara Inarijärven Tervavuonon pohjoispuolella
+sijaitsevan Kolesjärven pohjoispuolella.
+saamennos suomen kielestä tai suomennos ina-
+Nimiperheeseen kuuluu Visavaa-
+ranlampi - Visávááráájävri.
+Visavaaranlampi - Visávááráájävri
+(3843 1, SA 1964) Pieni järvi Visavaaran län-
+Visavaara: vááráá = deminutiivimuoto sanasta
+vääri = vaara > vaarasen, jävri = järvi.
+Vittakurunoja (RP 1993) Puro luoteesta
+Ylimmäiseen Vuostimojärveen.
+Vitta = perä-
+pohjolan murrejohdos sanasta vitsa.
+Vittaniemi ~ Vitsaniemi - Rissenjar­
+gâ (3834) Inarijärven niemi Sarmivuonon koil-
+lisrannalla Peskalahden luoteispuolella.
+Viälmá (IW 2000) Martinjoen alajuoksu
+ennen Sarmijärveen1 laskemistaan.
+mea: viälmá = hidasvirtainen joen syvä osa.
+Nimiperheeseen kuuluu Velmaniemi - Viäl máá-
+njaargâš.
+Vuá""ukurrâ (SA 1964) Kapea kuru Ison
+Laklemijärven ja Naalahjärven ~ Kelomajärven
+Vuotsojänkä.
+Vuáskujävrluobâl (4812) Pyöreä lompola
+rajavyöhykkeellä Seitapään eteläpuolella.
+Ahvenjärvi13, jävr = genetiivinen yhdysosaly-
+hentymä sanasta jävri = järvi > järven, luobâl
+Vuáskujävrvääri (STK 1929) Pieni vaara
+Norjan vastaisella valtakunnanrajalla Surnu-
+päistä 4 km koilliseen.
+Ahvenjärvi14, jävr = ge-
+järvi > järven, vääri = vaara.
+Vuodâsjävrpuol¿â (SA 1964) Harju Ina-
+rijärven Kuoskerniemessä sijaitsevien Hietajär-
+Inarinsaamea: vuodâs = hietik-
+ko rannalla (hiekkaranta), jävr = genetiivinen
+ven, puol¿â = harju.
+Vuodâsluohtâ1 (AWG 1901) Pieni lahti Ina-
+rijärvessä Leviä Petäjäsaaren pohjoisosan länsi-
+rannalla Nuottamajärvien kohdalla.
+mea: vuodâs = hietikko rannalla (hiekkaranta),
+Nimiperheeseen kuuluu Vuodâs-
+luohtnjargâ.
+Vuodâsluohtâ2 (TII 1963) Kontosjärven
+länsiosan eteläisin lahti.
+dâsluohtâ1.
+Nimiperheeseen kuuluu Hietapää
+- Vuodâsluovtuáiváš, jonka täsmällinen sijainti
+ei ole tiedossa mutta saattaisi olla sama kuin
+Peuranampumavaara - Koddepää""imváárááš.
+Vuodâsluohtnjargâ (AWG 1901) Pieni
+niemi Inarijärvessä Leviä Petäjäsaaren pohjois-
+osan länsirannalla Nuottamajärvien kohdalla.
+Vuodâsluohtâ1, luoht = yhdysosalyhentymä
+sanasta luohtâ = lahti > lahden, njargâ = niemi.
+Vuohenmääkimäjärvi - Kaiccâme­
+histemluobâl ~ Kaiccâmehistemjáávráš
+(MV 2003, SA 1964) Lompola Kontosjoessa
+Kontosjärven pohjoispuolella.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: luobâl
+= lompola, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta
+Vuohen-
+määkimälammet.
+Vuohenmääkimälaassa - Kaiccâme­
+histemlássá (3843 1) Pieni pyöreä saari Ina-
+rijärvessä Sammakkoselän itälaidalla.
+Ehkä saaressa on
+pidetty vuohia kesäisin.
+Vuohenmääkimälammet - Kaiccâme­
+histemluobbâlááh (MV 2003) Kaksi lompo-
+laa Kontosjoessa Kontosjärven luoteispuolella:
+Vuohenmääkimäjärvi - Kaiccâmehistemluobâl
+~ Kaiccâmehistemjáávráš ja Talvitupalompola
+- Tälvitupeluobâl ~ Tälvitupejáávráš, ks.
+Kun kontosjärveläiset alkoivat pitää alem-
+paa lompolaa talvipaikkanaan, ryhdyttiin sitä
+kutsumaan Talvitupalompolaksi.
+luobbâlááh = monikon deminutiivinen muoto
+sanasta luobâl = lompolat > lompolaiset.
+Vuojâtnjargâ (LL 1977) Pieni niemi Solo-
+järven luoteisrannalla Tuorkuvaaran eteläpuo-
+Inarinsaamea: vuojât = yhdysosalyhenty-
+mä verbistä vuojâtti˜ = uittaa, njaargâš = de-
+minutiivimuoto sanasta njargâ = niemi.
+eteläpuolella on samanniminen niemi.
+Niemien
+kohdalta on uitettu poroja järven yli.
+Vuokratupa1 (3834) Kolmosjärven etelä-
+pään länsirannalla.
+Vuokratupa2 (3834) Nangujärven kaak-
+Vuoksijoki (3833+4811) Vuoksijärvestä
+Koltansaamen nimi on todennäköisesti
+Vuâskjokk ja inarinsaamen nimi saattaisi olla
+Vuáskujuuvâš.
+Vuoksijärvi (LL 1969) Venäjän vastaisella
+valtakunnanrajalla sijaitsevasta Suorsapäästä
+8 km länteen.
+Koltat kävivät järvellä pyytä-
+mässä ahvenia.
+Nimi on Matti Hurun (*1925)
+mukaan mukaelmasuomennos koltansaamesta,
+jolloin järven koltansaamen nimi on Vuâskjau'rr
+ja inarinsaameksi se olisi Vuáskujävri.
+Vuoksi-
+järven itärannalla sijaitsee kolttien kalmisto, ks.
+"Hautuumaa", jossa vielä v. 1969 oli ortodoksi-
+risti pystyssä.
+Vuoksijoki ja Vuoksiselkä sekä topografisessa
+karttapainoksessa 3833/2005 Iso Vuoksiselkä ja
+Ylimmäinen Vuoksiselkä.
+Vuoksiselkä (LL 1969) Vaaranselänne
+Vuoksijärven länsipuolella.
+karttalehdessä 3833/2005 nimi on korvattu ni-
+millä "Iso Vuoksiselkä" ja "Ylimmäinen Vuok-
+siselkä".
+Vuolajärvet (3831) Kaksi järveä Vuolase-
+län lounaispuolella: Iso Vuolajärvi ja Pikku
+Vuolajärvi.
+Vuolaoja1 (3831) Pieni puro Vuolaselän poh-
+joispuolta Hirvasojaan.
+Toinen samanniminen
+puro laskee Vuolaselän länsipuolta Vuolajär-
+vien kautta Tammijärveen.
+Molemmilla ojilla
+on sama lähdelampi.
+Vuolajärvet.
+Vuolaoja2 (LL 1969) Pieni puro Vuolase län
+länsipuolta Vuolajärvien kautta Tammijärveen.
+Vuolapin Kotasaari - Vuáláppelsuá­
+lui (EA) Pieni saari Inarijärvessä Viimassaaren
+pohjoispäässä sijaitsevan Neitiniemen ja Haa-
+suomennos inarinsaamesta: vuáláppel = ala-
+puolelle.
+'Alapuoleinensaari'.
+Vuolaselkä (3831) Pitkä vaaranselänne
+Vuolajärvien itäpuolella.
+Erikoisen nimen mää-
+viittaisi lähes suoraan lainaukseen pohjoissaa-
+men genetiiviin vuola = olut > oluen tai pohjois-
+saamen sanaan vuolli = joen alajuoksu.
+perheeseen kuuluvat Vuolajärvet, Iso Vuolajär-
+vi ja Pikku Vuolajärvi, sekä Vuolaoja2.
+Vuomajänkkä (3832) Alemman Akujär-
+Jänkkä = peräpohjolan jän-
+kää tarkoittava murresana.
+Vuonâpottjuuvâš (SA 1964) Pieni joki
+Itä-Inarin Negtemjärvestä Inarijärven Kirak-
+kavuonoon.
+Vuonâpottâ1, pott = yhdysosaly-
+hentymä sanasta pottâ = perä, juuvâš = demi-
+Vuonâpottâ1 (EA) Inarijärven Kirakka-
+vuonon kaakkoispää.
+Inarinsaamea: vuonâ
+= vuono, pottâ = perä.
+luvat Vuononperälampi - Vuonpottjáávráš ja
+Vuonâpottjuuvâš.
+Vuonâpottâ2 (YAS) Kessivuonon eteläpää
+Vuonâpottâ1.
+Vuongelijärvenoja (RP 1990) Puro Vuon-
+tisjärven itäpuolella sijaitsevasta Vuongelijär-
+vestä Vuongelilompolaan.
+on todennäköisesti Vuonjâljávráájuuvâš.
+Vuongelijärvenvaara (RP 1990) Vaara
+Vuongelijärven koillispuolella.
+nimi on todennäköisesti Vuonjâljávrááváárááš.
+Vuongelijärvi - Vuonjâljáávráš
+(3841 1) Pieni järvi Vuontisjärven itäpuolella si-
+jaitsevasta Pikkujoenjärvestä 3 km itään.
+Nimiperheeseen kuuluvat Vuongeli-
+järvenvaara, Vuongelijärvenoja, Vuongelilom-
+pola - Ulgâjáávráš ja Vuongelivaara.
+Vuongelilampi (LL 1969) Palkisojan poh-
+joispuolella Alajokeen laskevan Hankapeuka-
+lo-ojan pohjoispuolella.
+Uudisnimi, jonka on
+antanut Lenne Pehkonen.
+Vuongelilompola - Ulgâjáávráš
+(3841 1) Vuongelijärven pohjoispuolella.
+saamen nimiselitys: ulgâ = ulku, jáávráš = de-
+Vuongelivaara ~ Kortelammenvaa­
+ra (3841 1) Vaara Vuongelijärven itäpuolella ja
+Kortelammen pohjoispuolella.
+Vuononperä - Puástpeljävri ~ Puást­
+pel jáávráš ~ Vyeppeepottjáávráš ~
+Vuonâ pottjáávráš1 (SA 1963, AS) Pieni järvi
+Nitsijärven Nilivuopajan perältä 0,3 km lounaa-
+Järvellä on monta inarinsaamelaista nimi-
+versiota.
+inarinsaamesta: puást = yhdysosalyhentymä
+sanasta puástu = väärä, pel = yhdysosalyhen-
+tymä sanasta peeli = puoli > puoleinen, jáávráš
+vinen, vyeppee = vuopaja, pott = yhdysosaly-
+hentymä sanasta pottâ = perä.
+Järven suomen-
+kielinen nimi olisi 'Vuopajanperäjärvi', kuten A.
+Burgmanin kartassakin v:lta 1897.
+Vuononperälahti - Vuonâpottâ3 (3843 1,
+SA 1964) Kurittivuonon pohjukka Inarijärves-
+saamesta: pottâ = perä.
+vat myös Vuononperälampi - Vuonpottjáávráš
+ja Vuononperäsaari - Vuonâpottsuálui.
+Vuononperälampi - Vuonâpott jááv­
+ráš1 (3843 1, YAS) Pieni järvi Inarijärven Ki-
+rakkavuonon pohjukasta itään.
+Vuononperäsaari - Vuonâpottsuálui
+(3843 1, SA 1964) Saari Inarijärvessä Kuritti-
+vuonon pohjukassa.
+Vuononperälahti.
+Vuontisjärvet - Vuodâsjávrááh -
+Vuõddâsjääu'r (4913 1) Kaksi pyöreää järveä
+Vätsärissä Norjan vastaisesta valtakunnanra-
+jasta 2 km länsi-lounaaseen.
+Pohjoisempi järvi
+on Vuontislompolo - Vuodâsluobâl - Vuõddâs-
+luubbâl.
+Mukaelmasuomennos ja perusosal-
+taan epätarkka suomennos ja koltansaamen-
+nos inarinsaamesta: vuodâs = hietikko rannalla
+(hiekkaranta), jávrááh = deminutiivinen monik-
+komuoto sanasta jävri = järvi > järviset.
+Vuontisjärvi - Vuáidâsjävri ~ Vuo­
+dâsjävri2 (3841 1, SA 1963) Kymmenen kilo-
+metrin mittainen järvi Kaamasen eteläpuolella.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: vuáidâs
+= voide (tässä tapauksessa ehkä eläimen tai ka-
+lan rasva), vuodâs = hietikko rannalla (hiekka-
+ranta).
+Vuontislompola - Vuodâsluobâl -
+Vuõddâsluubbâl (MML 2006, JM) Vätsärin
+Vuontisjärvistä pohjoisempi.
+mukaelmasuomennos ja suora koltansaamennos
+Vuontisjärvet.
+Pieni lahti Inarijärvessä Nellimvuonon eteläran-
+perheeseen kuuluu myös Vyeppeepottjáávráš.
+Vuopaja2 ~ Petäjäsaarenvuopaja -
+Vyeppee2 (3841 2, EA) Vuopaja Inarijärvessä
+Paksu Petäjäsaaren itälaidalla.
+Vuopaja3 - Vyeppee3 (3843 1) Kirakka-
+niemen tyvellä sijaitsevan Negtemjärven lou-
+Vuopaja4 - Vyeppee4 (TII 1963) Juu-
+tuan suun ja Inarin Hautausmaan välissä.
+kuuluu myös Vuopajanniemi2 - Vyeppeenjar-
+gâ2.
+Vuopajajärvi1 - Vuõ'ppijäu'rr (4822 2
++4824 1, JM) Kyyneljärven eteläosan lahti.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Vyeppee-
+Suora koltansaamennos suomen kie-
+lestä tai suora suomennos koltansaamesta.
+miperheeseen kuuluu myös Vuopajaniemi.
+Vuopajajärvi2 - Taalnâhjävri (SA
+1963) Pieni järvi Väylän Paloniemestä 1,5 km
+Perusosaltaan suora suomennos
+Talmakanvuopaja.
+Vuopajajärvi3 - Vyeppeejävri (SA
+1964) Vuopajanomainen järvi Nangujärven ja
+Ison Saarijärven välissä.
+Vuopajaniemi - Vuõ'ppinjarg (4822 2+
+4824 1) Kyyneljärven eteläosan länsirannan nie-
+mi, jonka inarinsaamen nimi on todennäköi-
+sesti Vyeppeenjargâ.
+Vuopajanniemi1 - Vyeppeenjargâ1
+(YAS) Niemi Inarijärvessä Sammakkoniemen1
+Niemessä sijaitsee vanha talo ni-
+meltään Onnela2.
+Vuopajanniemi2 - Vyeppeenjargâ2
+(TII 1963) Niemi Juutuansuun ja Vuopajan4 vä-
+Vuopaja4.
+Vuopajanperäjärvi - Vyeppáápott­
+jáávráš ~ Vyeppeepottjáávráš1 (TII 1963)
+Nangujärven1 eteläpäästä 1,5 km länteen.
+Vyeppáápottâ.
+Vuopajanperälampi - Vyeppeepott­
+jáávráš2 (SA 1964) Nellimvuonon eteläpuo-
+lella sijaitsevan Vuopajan1 eteläpuolella.
+Vyeppeepottâ.
+Vuopajanperävaara - Vyeppáápott­
+váárááš (3832, TII 1963) Pyöreä vaara Nan-
+gujärven1 eteläpäästä 1,5 km länsi-luoteeseen.
+Vyep-
+páápottâ.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Vyep-
+páápottvááráákimes.
+Vuopajansuunniemi - Vyeppeenjälm­
+njargâ (YAS) Sammakkoniemen1 länsipuolei-
+sen tyven Hämähäkkivuopajan länsipuolella.
+Hämähäkkivuopaja.
+Vuopioniemenharju - Vyeppeenjarg­
+puol¿â (3841 2, EA) Harju Inarijärven Riu-
+ruvuopajasta 0,6 km etelä-lounaaseen.
+Vuopioniemen talvipaikka - Vyep­
+peenjaargâ tälvipäikki (NIM) Valkkovaa-
+ran itäpuolella Sevettijärvelle johtavan vanhan
+polun eteläpuolella.
+Talon lienee rakentanut
+tai rakennuttanut Sameli Petterinpoika Saijets
+(1835 - 1918) mahdollisesti 1800-luvun puolessa
+Tällä hetkellä näkyvissä on muutamia
+hirsikertoja, piisin pohja ja kellari.
+Vuopioniemi.
+Vuopioniemi - Vyeppeenjargâ3 (3841 2,
+EA) Niemi ja vanha uudistila Inarijärven ran-
+nalla Riuruvuopajansuusta 1 km etelään.
+Sameli Pekanpoika Saijets (Piättâr Sammlâ¿) eli
+Hän oli isäntänä
+vuoteen 1875, jonka jälkeen isäntänä oli hänen
+kälynsä (vaimon veli) Samuel Samuelinpoika
+Saijets eli "Tuhka-Sammeli" (*1843) vuoteen
+Sammelin puoliso oli Anna Priita Paltto
+Heillä oli talvipaikka Valkkovaaran
+itäpuolella, ks.
+Vuopioniemen talvipaikka.
+set Petterin Samelin ensimmäisestä avioliitosta:
+Valborg (Váábu) eli Valpu (*1860).
+Sammeli (Saammâl) (1864 - 1935), joka oli
+legendaarinen kullankaivaja Ivalojoella ja asui
+poikamiehenä mm.
+Nangujärvellä.
+Hän kesytti
+pääskysiä Ivalojoen Kultalassa (istuivat hänen
+harteillaan) ja hän pystyi laskemaan veneellä
+kaikki Ivalojoen kosket yksinään.
+Hannu (Siempárnáá Hannu) (*1871), joka
+oli myöhemmin Heikki Aikion (Iijärveltä) kas-
+vattilapsi.
+Asui Sammuttijärvellä Jaakopinkaltio-
+talossa.
+Johan Anders (Juhháán Antti) eli Juhan
+Antti (*1874), joka asui Kaamasen Tuurunie-
+Saara (Sáárá) (*1877), joka avioitui Eetu
+Vekonelon kanssa ja asui Kaamasen Joukhais-
+järven eteläpäässä.
+Anna Priita Palton kuoltua Sammeli avioi tui
+Pärtsä-Inkerin eli Inga Agneetantytär Sarren
+Heidän asuinpaikkan-
+sa oli Nanguniemen koillispuolinen Teljupeuna
+(Elsa Vallen mukaan Tiljápuvnâ, joka tarkoit-
+taa veneteljokekoa, nykyään Teljupeuna), ks.
+Láb¿u-Iggá-nimen hän sai siitä, että vaat-
+tet roikkuivat tai olivat aina avoimet edestä ja
+vyöttämättä.
+Pärtsä-Inkeri eli viimeiset vuoten-
+sa Kattajärvellä, jossa hänellä oli lähes maan
+alle rakennettu korsukota.
+Inkeri ammuttiin
+Luttojoen jäälle ja upotettiin juomuskaltioon
+hänen ollessaan kokemassa juomuksia.
+Ampu-
+ja oli mahdollisesti jääkärivääpeli Teira (Inarin
+Eenok Yrjönpoika Sarren
+(1906 - 2000) mukaan "pärtsä" saattaisi tulla
+inarinsaamen sanasta pärši, joka tarkoittaa
+jyrkkää rinnettä taikka veteen päättyvää jyr-
+kännettä.
+Elsa Vallen (1922 - 2006) mukaan sana
+pär'cc on koltansaamea ja tarkoittaa pyöreää
+(esim.
+kasvot), sanakirjan mukaan kuhmu, patti
+tai jyrkkä kukkula ja Matti Sverloffin mukaan
+se on koivun pahka (siis pyöreä sekin).
+Same-
+li Petterinpoika Saijets kuoli nälkään piikansa
+Kaaperin Matin Marin kanssa Kaamassaareen
+loka-marraskuussa 1918.
+Petterin Sammelin lapset toisesta avioliitosta
+eli Pärtsä-Inkerin kanssa solmitusta avioliitosta:
+Inka Vilhelmiina Ingantytär Sarre (*1887).
+Näyttäisi olevan niin, että Inka Vilhelmiina on
+syntynyt ennen kuin Inkeri avioi tui Sammeli
+Petterinpoika Saijetsin kanssa, koska sukunimi
+on Sarre.
+Agneta Samelintytär Saijets (*1896).
+Vuopioniemen tila siirtyi sittemmin kaup-
+pias Frans Joonas Yrjönpoika Kangasniemelle
+Asukkaina oli huonemiehiä vuoteen 1910 saak-
+ka, minkä jälkeen tila autioitui.
+Vuoriainen - Värehâš (3832) Mahla-
+tin (Inarijärven suurin saari) korkein huippu.
+Käännös inarinsaamesta.
+Kuvaavampi suo-
+mennos olisi ollut Vaarakainen, koska Suomes-
+sa ei ole vuoria: várehâš = deminutiivimuoto
+sanasta vääri = vaara > vaarakainen.
+Granitin kartassa v. 1987 "Varehu¿".
+perheeseen kuuluvat myös Vuoriaisenjärvet ja
+Vuoriaisenlahti.
+Vuoriaisenjärvet (LL 1981) Kaksi pientä
+järveä Mahlatissa molemmin puolin Vuoriais-
+ti Värehâšjávrááh.
+Topografisessa kartassa
+3832/2001 järvien nimi on yksikkömuodossa.
+Vuoriainen.
+Vuoriaisenlahti - Värehâšluohtâ (3832,
+AWG 1901) Lahti Mahlattinuoran itärannalla
+Vuoriaisen länsipuolella.
+A. W. Granitin kar-
+tassa nimi on "Varehu¿luoht".
+Vuostimojärvenoja ~ Vuostumaoja (I.
+Itkonen 1910, 3832 08) Puro Alimmaisesta Vuos-
+timojärvestä Ivalojokeen.
+Vuostimojärvet (3832) Kolme peräkkäistä
+järveä Ivalon taajaman luoteispuolella: Ylim-
+mäinen Vuostimojärvi, Keskimmäinen Vuos-
+timojärvi ja Alimmainen Vuostimojärvi.
+rinsaamen nimi on todennäköisesti Vuostim-
+jávrááh, vuostim = aktiomuoto verbistä vuos ti˜
+= valmistaa juustoa.
+Niinpä järvien inarin-
+saamen nimet ovat todennäköisesti Pajemus
+Vuostimjáávráš, Koskâmus Vuostimjáávráš ja
+Vyelemus Vuostimjáávráš.
+luu myös Alimmaisesta Vuostimojärvestä Ivalo-
+jokeen laskeva Vuostimojärvenoja.
+Vuotsojänkä - Vuá""ujeggi (3843 1, SA
+1964) Pitkä ja kapea suo Ison Laklemijärven
+ja Inarijärven Paatsvuonon välissä.
+suomennos inarinsaamesta: vuá""u = perättäi-
+siä lampia suoalanteessa (T. I. Itkonen 1966a, s.
+56), mutta myös lahti sekä pitkä ja kapea suo.
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Vuá""ukurrâ
+'Vuotsokuru' ja Vuotsovaara - Vuá""uvääri.
+Vuotsonjänkkä (3832) Pieni suo Koppelon
+länsipuolella sijaitsevan Ylimmäisen Mustajär-
+dennäköisesti Vuá""ujeggi tai Vuá"ujeggi, jolloin
+nimi olisi mukaelmasuomennos inarinsaamesta.
+Vuotsoniemi (3832 08) Ylemmän Akujär-
+ven koillisrannan niemi, jonka inarinsaamen
+nimi on todennäköisesti Vuá""unjargâ.
+Vuotsosaari (3841 01) Pieni saari Inarijär-
+vessä Juutuanvuonon ja Ukonselän1 yhtymäkoh-
+dassa.
+Vuá""usuálui, jolloin suomenkielinen nimi olisi
+Vuotsovaara - Vuá""uvääri (3843 1)
+Ison Laklemijärven eteläpuolella.
+Vyelemus Huihoosuálui (EA) Inarijärven
+Kasariselän länsilaidan Huihosaarista eteläisin.
+Inarinsaamea: vyelemus = alimmainen.
+Vyelemus Paseluobâl (HTV) Lusmanuo-
+ran eteläpuolella sijaitsevista kolmesta Pyhäjär-
+venlompolasta alimmainen.
+Inarinsaamea, vye-
+lemus = alimmainen, pase = pyhä, luobâl = lom-
+Vyeli­Potemuujävri ~ Vyeleeb Po"mai­
+jävri (4821 2, TII 1963) Nellimin itäpuolella si-
+jaitsevista Potemuujäävrih-järvistä eteläisempi.
+Inarinsaamea: vyeli = ala, vye leeb = alempi,
+potemuu ~ po"mai = tuntemattomia sanoja ja il-
+meisesti mukaelmia koltansaamesta, jävri = jär-
+Topografisessa karttalehdessä 4821 2/2002
+nimi on virheellisesti "Vyeli-Pŏcmuujävri".
+Vyeppáá ~ Vyeppee2 (JAM 2003) Ki-
+lometrin mittainen vuopaja Nangujärven1 lou-
+Inarinsaamea: vyeppee ~ vyeppáá
+Vyeppáánjargâ ~ Vyeppeenjargâ4 ja Vyeppáá-
+pottâ 'Vuopajanperä'.
+Vyeppáánjargâ ~ Vyeppeenjargâ4 (SA
+1964, TII 1963) Nangujärven pisin niemi sen
+Vyeppáá ~ Vyeppee2, njargâ = niemi.
+Vyeppáápottâ (SA 1964) Nangujärven
+eteläpään Vyeppáá ~ Vyeppee2-vuopajan etelä-
+páá ~ Vyeppee2, pottâ = perä.
+kuuluvat myös Vuopajanperäjärvi - Vyep páá-
+pottjáávráš, Vuopajanperävaara - Vyep páá-
+pott váárááš ja Vyeppáápottvááráákimes.
+Vyeppáápottvááráákimes (TII 1963)
+Metson soidinpaikka Vuopajaperävaarassa.
+Paikan tarkka sijainti ei ole tiedossa.
+Vuopajanperävaara, vááráá = deminutiivinen
+genetiivimuoto sanasta vääri = vaara, kimes =
+Vyeppee5 (TII 1963) Vuopaja Nangujär-
+ven koillispuolella sijaitsevan Vuopajajärven
+Vuopaja yhdistää toisiinsa Ison Saa-
+rijärven ja Vuopajajärven.
+Inarinsaamea: vyep-
+pee = vuopaja.
+Vuopajajärvi - Vyeppeejävri.
+Vyeppeepottâ (YAS) Nellimvuonon etelä-
+laidalla sijaitsevan Vuopajan1 eteläpää.
+Vuopaja1, pottâ =
+Nimiperheeseen kuuluu myös Vuopajan-
+perälampi - Vyeppeepottjáávráš 2.
+Vyeppeejeggi (SA 1963) Suo Riuruvuo-
+pajan länsipuolella.
+Inarinsaamea: vyeppee =
+vuopaja, jeggi = jänkä eli suo.
+Väli­Kortejärvi (3833+4811) Kortejärvistä2
+keskimmäinen Kolmoslompolasta 1,5 km itään.
+Välimaa (3832) Pieni vaara Määtä-Erkin
+ojan ja Viekkalanjärvien välissa Viekkalan
+Välioaivi (MML 2006) Vaara Ponccá-
+šuáivi-vaaran ja Vainospään välissä.
+Korrek-
+timpi suomennos olisi Välipää.
+mennos pohjoissaamesta tai inarinsaamesta,
+vaikka alkuperäinen nimi Gaskoaivi tai Kos-
+kuáivi ei olekaan käytössä.
+Välipää1 - Koskâuáivi (LL 1978) Vaara
+Nukkumapään ja Karipään välissä, mistä nimi.
+Välipää2 (3831) Vaara Törmäsen kaakkois-
+puolella sijaitsevien Alttivaaran ja Laanapäit-
+ten välissä, mistä nimi.
+myös Välipäänoja.
+Välipäänmorosto (3814) Ylävä koivukan-
+gas Nukkumapään ja Välipään1 välissä.
+Välipää1.
+Välipäänoja (LL 1969) Puro Välipään2 ja
+Alttivaaran välistä Altto-ojaan.
+Välipää2.
+Välivaara1 (RP 1991) Vaara Juutuan kaak-
+koispuolella sijaitsevien Kämppävaaran ~ Oi-
+van Kämppävaaran ja Väärävaaran välissä,
+Välivaara2 (3832) Vaara Ukonjärven1 ja
+Kattajärven1 välissä, mistä nimi.
+nimi on todennäköisesti Koskâvääri.
+Välivaara3 (3832) Vaara Törmäsen kaak-
+koispuolella sijaitsevien Laanapäitten ja Altti-
+vaaran välissä, mistä nimi.
+Välivaara4 - Koskâvääri (3834) Nan-
+gujärven eteläpuolella sijaitsevien (5 km) Ison
+Ruohojärven ja Matin Haukijärven välissä,
+Välleeluohtâ (TII 1963) Pieni lahti Aku-
+järven itäpuolella sijaitsevan Hietajärven2 län-
+sipäässä.
+Valleniemi, luohtâ = lahti.
+Värtsisaari - Värccisuálui (3841 1) Pieni
+saari Inarijärvessä Kuortakkivuononsuun itä-
+Mukaelmainarinsaamennos suomen
+kielestä: värtsi = pussi, joka on vastaavasti suo-
+mennos koltansaamen sanasta viârcc = pussi.
+Värppike˜gi (Ella Sarre) Kivi Inarijärves-
+sä Kessivuonon perällä Sammakkoniemi2-talon
+Inarinsaamea: värppi = nuotta-apaja,
+ke˜gi = kivi.
+Västtlompolo - Västtluubbâl (MML)
+Suolisjärven länsirannalle laskevan Vestâ juuhâ-
+joen alimmainen lompola.
+nos koltansaamesta, joka on puolestaan mu-
+kaelmakoltansaamennos inarinsaamen länttä
+tarkoittavasta sanasta vestâ.
+Vestâjävri.
+Vätsäri - Vää""ir - Váh""ir - Vä'""er
+(4913 1) Laaja tunturialue Inarijärven koillispuo-
+Nimen merkitys ei ole tiedossa ja T. I. Itko-
+nen sijoittaakin tämän paikannimen ryhmään,
+"jotka ovat voineet kulua, supistua tai vääntyä
+muodoltaan sellaisiksi, ettei niiden merkitys-
+tä enää voida ymmärtää" (T. I. Itkonen 1945,
+Suomen lappalaiset II, s. 521).
+J. E. Rosbergin
+(1911) Lappi-kirjassa s. 50 nimi on kirjoitet-
+tu "Vätshertunturi".
+Peter Schnitlerin kartassa
+v:lta 1745 tunturin nimi on kirjoitettu "Vakier".
+Ruotsin lapissa on toinen Váh""ir eli Vätsäri.
+Väzzimsyeinjeggi (AS) Suo Nitsijärven
+länsilaidalla sijaitsevan Ojalanvuonon perältä
+1,5 km kaakkoon.
+Väzzimsyeinjuuvâš, jeggi
+= suo eli jänkä.
+Väzzimsyeinjuuvâš (3842 2) Heinäran-
+tainen puro Haapajärvistä Nitsijärven Haapa-
+lahteen.
+Inarinsaamea: väzzim = aktiomuoto
+verbistä väzzi˜ = kävellä > kävely, syein = yh-
+dysosalyhentymä sanasta syeini = heinä, juuvâš
+= deminutiivimuoto sanasta juuhâ = joki > joki-
+Joessa kasvaa hyvää kenkäheinää ja nimi
+olisi suomeksi 'Kenkäheinäoja'.
+kuuluu myös Väzzimsyeinjeggi.
+Vävyniemi (3832 2) Viiden kilometrin mit-
+taisen Mukkavuopajan muodostama niemi Iva-
+lon taajaman itäpuolella.
+Väylä - Vävli (3841 2) Pieni kylä Väylä-
+vuonon pohjukassa Inarijärven rannalla.
+Väyläjoki - Vävlijuuhâ (3841 2) Joki
+Pohjoisesta Inarijärven Väylävuonoon.
+Väylävuono.
+Väylänsaari (3841 1) Saari Inarijärvessä
+Paavisvuonon kaakkoispuolella sijaitsevasta
+Seulavaarasta 1,5 km koilliseen.
+Saaren kolmella
+puolella kulkevat veneväylät, mistä ehkä nimi.
+Väyläpuolijärvi (4812) Lähes neliskantti-
+nen lampi Venäjän vastaisella valtakunnanra-
+jalla Kippisjärvestä 2,5 km pohjois-koilliseen.
+Väyläsaaret (RP 1990) Kaksi pientä saarta
+Vuontisjärven eteläpään Isonsaaren pohjoispuo-
+Väylävuono - Vävlivuonâ (3841 2) Pie-
+nehkö vuono Inarijärvessä Kasariselän länsi-
+miperheeseen kuuluvat myös Väyläjoki - Vävli-
+juuhâ, kylä Väylä - Vävli ja Väävlikieddi.
+Väynäjoki - Vääv¹ihjuuvâš (TII 1963)
+Joki Vuongelijärvestä Väynäjärven ja Väynä-
+lompolaiden kautta Valkkojärveen.
+A. Andelin
+(1858) kirjoittaa (nimet sulkujen sisällä kirjoit-
+tajan lisäämiä): "Wäyläjoki alkaa Wyössikuel-
+lejärvestä (Vuongelijärvi) ja kulkee Kulku- (Ul-
+ku-) ja Vaghesjärven (Väynäjärvi), Wäynislum-
+palan (Väynälompolat), Kiujärven-lumpalan
+(Alimmainen Väynälompola) ja Kiujärven
+(Valkkojärvi) kautta Isoon Inariin".
+1872 nimet ovat olleet samoja kuin nykyään-
+Väynäjoen Andelinin aikainen
+nimi on siis ollut "Wäyläjoki", joka nykyään
+käsitetään Valkkojärven ja Väylävuonon väli-
+seksi jokiosuudeksi.
+Väynäjärvenjänkä (3841 1) Pieni suo
+Väynäjärven luoteispuolella.
+alkukielistä nimeä jängälle ei olekaan.
+Väynäjärvenvaara (3841 1) Väynäjärven
+nimeä vaaralle ei olekaan.
+Väynäjärvi - Vääv¹ihjävri (3841 1) Jär-
+vi Vuontisjärven pohjoispäästä 5 km kaakkoon.
+Mukaelmasuomennos inarinsaamesta: vääv¹ih
+= tuntematon sana (ks.
+kuitenkin Väynäjo-
+ki).
+Nimiperheeseen kuuluvat myös Väynäjoki
+- Vääv¹ihjuuvâš, Väynälompolat - Vääv¹ih-
+luobbâlááh, Väynäjärvenvaara, Väynäjärven-
+jänkä ja Lompolavaara - Vääv¹ih luobbâlvääri.
+Väynälompola (3841 1/ 1977) Väynäjoes sa
+Väynäjärvestä 3 km alavirtaan.
+alkukielistä nimeä lompolalle ei olekaan.
+Väynälompolat - Vääv¹ihluobbâlááh
+(3841 1, SA 1963) Neljä lompolaa Väynäjoessa
+Väynäjärven alapuolella: Ylimmäinenlompola,
+Väynälompola, Syvälompola2 ja Matalalompo-
+Väärivuálááluohtâ (SAK 2004) Pieni lah-
+ti Nellimin itäpuolella sijaitsevan Ahvenjärven12
+koillispäässä Árduláássáš-saaren kohdalla.
+rinsaamea: vääri = genetiivimuoto sanasta vääri
+= vaara > vaaran, vuáláá = genetiivimuoto sa-
+nasta vuálááš = alunen > alusen, luohtâ = lahti.
+Lahti on Apinavaaran "alla".
+Väärävaara - Ruáptuváárááš (LL
+1977) Jyrkkä vaara Juutuan Haapaniemestä2
+mesta: ruáptu = takaperoinen, váárááš = demi-
+Väävlikieddi (TII 1963) Vanha kenttä Ina-
+rijärven Väylävuonon pohjoisrannalla.
+on vanhoja kotasijoja ja eräästä sellaisesta on
+löydetty "reikäkivi", arvattavasti esihistoriallisel-
+ta aikakaudelta (Ilmari Itkonen 1910).
+Y
+Ykskoivulaassa (RP 1993) Pieni saari Ina-
+rijärvessä Vihalaissaarista 1 km itä-koilliseen.
+Saaressa on yksi koivu.
+Kauko Lehtolan antama
+Ykspetäjä1 (4911 2) Talo Kirakkajärven1
+Ykspetäjä2 (MML) Pieni saari Vuontisjär-
+ven itärannalla Kissahaukkavaaran kohdalla.
+Saaressa on yksi mänty.
+Ykspetäjälaassa (RP 1993) Pieni saari
+Inarijärvessä Kasariselän lounaiskulmalla Leviä
+Petäjäsaaren ja Hirvassaarten välissä.
+Saaressa
+on yksi mänty.
+Ykspetäjäsaari1 - Ohtpecláássáš
+(YAS) Kessijärven itärannalla alle 50 m:n mit-
+tainen saari, jossa on yksi mänty.
+láássáš = deminutiivimuoto sanasta lássá =
+laassa > laassanen.
+Ykspetäjäsaari2 - Oovtpeesisuálui
+(SAK 2004) Pieni saari Nellimjärven itäpääs-
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: oovt =
+genetiivimuoto sanasta ohtâ = yksi > yhden,
+peesi = genetiivimuoto sanasta peeci = mänty
+> männyn.
+Ylempi Ahmajärvi - Pajebâš Kiä˜háš­
+jävri (4812) Kontospäästä ~ Konnostunturista
+1 km länteen.
+mennos inarinsaamesta: kiä˜háš = deminutiivi-
+muoto sanasta ketki = ahma > ahmasen.
+Ylempi Akujärvi - Paje­Áhujävri
+(3832) Järvi Ivalon taajamasta 6 km itä-koilli-
+Määriteosaltaan mukaelmasuomennos
+Ylempi Juoksemajärvi - Paajeeb
+Ka""â lem jävri ~ Pajebuš Ka""âlemjävri
+(3834, SA 1964) Järvi Nellimin itäpuolella sijait-
+sevasta Ahvenjärvestä12 2,5 km länteen.
+Juokse-
+majärvet.
+Ylempi Katosjärvi - Pââibu¿ Kää˜as­
+jäu'rr (MML) Järvi Kyyneljärven eteläosan
+Suora koltansaamennos suo-
+men kielestä tai suora suomennos koltansaa-
+Ylempi Lauttajärvi - Pajebuš Läv­
+disjävri (SA 1964) Järvi Nangujärvestä 7 km
+Topografisessa karttalehdessä 3834/2003
+inarinsaamen nimi on virheellisesti "Pajebaš
+Läävdisjävri".
+Ylempi Nilijärvi - Pajebuš Njolâsjäv­
+ri (3834) Sarmitunturin itäpuolella.
+tava suomennos inarinsaamesta: njolâs = attri-
+buutinomainen yhdysosalyhentymä verbistä
+njooll☠= kuoren irtautuminen nilan aikaan.
+Ylempi Pakajärvi (MML 2006) Vätsäris-
+sä sijaitsevista Pakajärvistä itäisempi.
+Pakajärvet.
+Ylempi Sivakkajärvi - Pajebuš Saa­
+veehjävri (SA 1964) Järvi Sarmijärven1 Haapa-
+vuonon2 perältä 4 km itään.
+inarinsaamesta: sivakka = peräpohjolan suksea
+tarkoittava murresana.
+Sivakka-
+Ylempi Taimenjärvi - Pajebâš Kuáv­
+¿ur jävri (3834) Kapea järvi Nangujärven ete-
+läpuolella sijaitsevan Outa-Naapään kaakkois-
+Ylilompola - Pailuobâl (4821 2) Naa-
+majoen toinen lompola Nammijärvestä etelään.
+seen kuuluu myös Ylilompolanvaara - Paje-
+luobbâlvääri.
+Ylilompolanvaara - Pajeluobbâlvää­
+ri (4821 2) Nammijärvenluusuasta 1 km länsi-
+Ylilompola.
+Ylimmäinen Aittajärvi ~ Aittajärvi -
+Pajemus Äittijävri - Pââimõs Äittjäu'rr
+(MML) Vätsärissä sijaitsevan Tuulipään etelä-
+puolella olevista kolmesta Aittajärvistä itäisin.
+Kaksi muuta järveä ovat Kes-
+kimmäinen Aittajärvi - Koskâmus Äittijävri -
+Kõõskmõs Äittjäu'rr ja Alimmainen Aittajärvi
+- Vyelemus Äittijävri - Vuâlmõs Äittjäu'rr.
+Ylimmäinen Alttojärvi (3831) Järvi Lu-
+ton pohjoispuolella sijaitsevan Alttoselän länsi-
+Pajebâš Áldujáávráš.
+Ylimmäinen Ampumajärvi (YAS) Järvi
+Inarijärven Ikkerinvuonon perältä 1 km etelään.
+Inarinsaamen nimi on todennäköisesti Pajebuš
+Pää""imjáávráš tai Paajeeb Pää""imjävri, vrt.
+Ylimmäinen Keittämätönjärvi (3833+
+4811) Vuoksijärven pohjoispäästä 0,5 km luo-
+Ylimmäinen Kerttujärvi (3832 2) Järvi
+Törmäsestä 5 km itään.
+Ylimmäinen Kettujärvi - Pajemus
+Riämnjájáávráš (SA 2002) Järvi Nangujär-
+vestä 3 km itään.
+rinsaamesta: riämnjá = genetiivimuoto sanasta
+riemnjis = kettu > ketun, jáávráš = deminutiivi-
+Ylimmäinen Kivijärvi - Paijävri2 ~ Pa­
+jemus Ke˜gijävri (MV 2003) Sulkusjärven1
+lounaispuolella sijaitsevista kolmesta Kivijär-
+vestä läntisin.
+Suora suomennos inarinsaamen
+rinnakkaisnimestä, pai = yhdysosalyhentymä
+sanasta paje = ylä.
+Ylimmäinen Kivitarpoma - Paajeeb
+Ke˜givihálâh (YAS) Pieni järvi Sarminie-
+men Kivitarpomasta 1 km länteen.
+Tarkempi määriteosaselitys ja
+Ylimmäinen Kortejärvi (3833+4811) Kor-
+tejärvistä2 itäisin Kolmoslompolasta 2 km itään.
+Ylimmäinenlompola (3841 1) Väynäjoen
+ylin lompola Väynäjärvestä 1,5 km alavirtaan.
+Väynälompolat.
+Ylimmäinen Maunujärvi (3832 2) Pieni
+järvi Ivalon taajamasta 2,5 km kaakkoon.
+Alimmainen Maunujärvi.
+Ylimmäinen Menesjärvi (3832) Pieni jär-
+vi Nanguniemen keskellä.
+Ylimmäinen Mukkajärvi - Paajeeb
+Mokkejáávráš (YAS) Inarijärven kaakkois-
+laidalla sijaitsevan Sarminiemen itälaidalla.
+Muk-
+kajärvet2.
+Ylimmäinen Muottajärvi (3832) Mielik-
+kövaaran ja Muottavaaran välissä.
+Ylimmäinen Mustajärvi (3832) Järvi
+Koppelosta 3 km länteen.
+Mus-
+tajärvet.
+Ilmari Itkosen (1910) mukaan järven
+eteläpuolella on Paavalinkenttä, jonka tarkka
+Ylimmäinen Patajärvi - Pââimõs
+²ie'mnn jäu'rr (MS) Järvi Vätsärissä Surnu-
+päistä 2 km länteen.
+Ylimmäinen Porijärvi - Paajeeb Po­
+rejävri - Pââimõs Porijäu'rr (4913 1, JM)
+Järvi Uutuanjoen yläjuoksulla.
+mukaelmasuomennos inarinsaamesta ja mu-
+kaelmakoltansaamennos suomen kielestä: pore
+= mäennyppylä, kunnas eli tieva, joten korrekti
+koltansaamennos olisi Pââimõs Påå'rrjäu'rr.
+miperheeseen kuuluu myös Alimmainen Pori-
+järvi - Vyeleeb Porejävri.
+Ylimmäinen Ruohojärvi1 ~ Puukko­
+lampi1 (LL 1969) Lampi Raja-Joosepin rajan-
+ylityspaikan pohjoispuolella.
+edesmenneen Hirvas-Jussin (Jussi Hirvasvuo-
+pio) kadottaman puukon mukaan.
+Ylimmäinen Ruohojärvi2 (3833+4811)
+Kahdesta Ruohojärvestä läntisempi Hirvas-
+vaaran ja Raja-Jooseppiin johtavan maantien
+välissä Ruohokankaan kaakkoispuolella.
+Ylimmäinen Ryssäjärvi (3833+4811) Pie-
+ni järvi Keski-Kompsion länsipäästä 2 km ete-
+lään Luton lounaispuolella.
+Ylimmäinen Ryssänpalo (LL 1969) Kol-
+mesta Luton lounaispuolella sijaitsevasta Rys-
+sänpalosta läntisin.
+Ylimmäinen Santajärvi - Pajebuš
+'unoijáávráš (3843 1, SA 1964) Pieni järvi
+Nellimistä 0,8 km kaakkoon.
+Ylimmäinen Suhajärvi (RP 1991) Pieni
+järvi Nanguniemessä sijaitsevan Suhavaaran
+Suhajärvet.
+Ylimmäinen Tuolpajärvi - Tuolbâjäv­
+ri1 (MML, 4822 2+4824 1) Järvi Nammijärven
+pohjoispuolella sijaitsevan Palo-Mustavaaran
+saamesta: tuolbâ = attribuuttimuoto sanasta
+tuolbâs = tasainen.
+Järvessä on matalat rannat,
+Ylimmäinen Vuoksiselkä (3833+4811)
+Vuoksiselkä/Vuoksijärvi.
+Ylimmäinen Vuostimojärvi (3832) Iva-
+lon taajaman luoteispuolella sijaitsevan Ujejär-
+Ylimmäiset Kompsiot (3833 1+4811 2)
+Kaksi vaaraa Vuoksijärvestä 2 - 4 km lounaa-
+seen: Komsiojärvenvaara ja Kortejärvenvaara.
+Ylipäänjärvi - Paajaake"jävri (SA
+1964) Nangujärven koillispuolella sijaitsevan
+Ison Saarijärven eteläpää.
+epätarkka suomennos inarinsaamesta: gene-
+tiivimuoto sanasta paje = ylä, ke" = yhdys-
+osalyhentymä sanasta kee"i = pää, kärki eli
+'Yläpäänjärvi'.
+3834 /2003 inarinsaamen nimi on virheellisesti
+"Pajaakee"ijävri".
+Yli­Tupajärvi - Paje­Tupejävri (3832)
+Nuottamajärven2 lounaispuolella sijaitsevan Tu-
+pavaaran4 länsipuolella.
+Kuuluu Tupavaaran4
+Yläjuppura (3833+4811) Terävahuippuinen
+vaara Luton itärannalla Kattajärven2 eteläpääs-
+tä 2 km lounaaseen.
+Yläjärvi - Paijävri1 ~ Peijáávráš (SA
+1964, SAK 2004) Lompola Sulkusjärven lou-
+naispuolella sijaitsevan Kivijärven5 luoteispuo-
+nakkaisnimen pei = johdos sanasta paje = ylä,
+Ylälompolat ~ Ylä­Kuortakkilompo­
+lat - Pajemus Kuortahluobâl ~ Pajemus­
+luobâl (3841 1, EA) Kuortakkijärven eteläpuo-
+inarinsaamesta: pajemus = ylimmäinen (ina-
+rinsaamen nimien perusosat yksikkömuodos-
+sa).
+Ylä­Mulkujärvi (3832) Törmäsestä 3 km
+Yläniva - Pajemusnjeeri (TII 1963) Juu-
+tuan yläjuoksulla olevasta kolmesta nivasta ylin.
+rinsaamesta: pajemus = ylin.
+kuuluvat myös Keskiniva - Koskâmusnjiärááš
+~ Koskâmusnjeeri ja Alaniva - Vyelemusnjeeri.
+Ymmyrkäinen1 (3832) Ovaalin muotoinen
+pieni järvi Akupään länsipuolella.
+seen kuuluu myös Ymmyrkäisenmaa.
+Ymmyrkäinen2 - Joorbâs (MML 2006)
+Pieni pyöreä järvi Ylimmäisen Porijärven poh-
+joispuolella Vätsärissä.
+Ymmyrkäisenmaa (3832) Ymmyrkäisen1
+Ymmyrkäinen.
+Ä
+Äi˜ijávráátupekieddi (I. Itkonen 1910) Vanha
+kenttä Solojärven pohjoispuolella sijaitsevien Ai-
+tajärvien2 pohjoispuolella.
+Aitajärvet2, jávráá
+= deminutiivinen genetiivimuoto sanasta jävri =
+järvi, tupe = tupa, kieddi = kenttä.
+Äi˜ijuuvâš (AVV) Pieni joki Aitajärvistä2
+Solojärveen.
+Inarinsaamea: juuvâš = deminutii-
+Äi˜ijuvviijeggi (AVV) Pieni suo Solojär-
+ven Äi˜iluohtâ4-lahden pohjoispuolella.
+tajärvet2, juvvii = deminutiivinen genetiivimuoto
+sanasta juuhâ = joki > jokisen, jeggi = jänkä.
+Äi˜iluohtâ4 (AVV) Pieni lahti Solojärven
+Aitajärvet2, luohtâ = lahti.
+Ä'jjääura¿ - Äijihjáávráš (KN) Pieni
+pyöreä järvi Kippisjärven eteläpuolella Venä-
+jän puolella rajan tuntumassa.
+Koltansaamea
+ja inarinsaamea: ä' jj - äijih = ukko, ukki,
+vanha mies, jääura¿ - jáávráš = deminutiivi-
+muoto sanasta jä'urr - jävri = järvi > järvinen.
+K. Nickul (1934) kertoo kirjassaan "Petsamon
+eteläosan koltankieliset paikannimet kartogra-
+fiselta kannalta":
+"Mies, joka on asustanut tämän järven
+luona, oli omin lupin lähtenyt sotaväestä.
+Joku
+madsashjaurilainen (moosesjärveläinen, kirj.
+lis.
+), ehkä Elij Paaval oli Kuolasta tullessaan
+ottanut hänet tiepuolesta ahkioonsa.
+Mies
+asuskeli vuodet umpeen järvellä.
+Talvisin Ina-
+rin lappalaiset joskus kävivät hänen luonaan.
+Kerran hänelle Venäjältä tuli käsky palata ta-
+kaisin, mutta mies ei uskaltanut asutuille seu-
+duille.
+Koltat eivät häntä ilmiantaneet.
+Hän eli
+vanhaksi ja kuoli eräänä talvena madsashjau-
+rilaisten ollessa talvikylässä.
+Inarilaiset hauta-
+sivat hänet ahkiossa."
+Äijihjävr"uálmi (TII 1963) Salmi Ukonjär-
+ven1 luoteisosassa Salmivaaran kohdalla.
+Ukonjärvi1, jävr = yhdysosalyhentymä sanasta
+jävri = järvi > järven, "uálmi = salmi.
+heeseen kuuluvat myös Salmivaara - 'uálmivää-
+ri ja Salmenniemi - 'uálminjargâ.
+Äijinniitunvuopaja (LL 1981) Etelästä
+Uusoppijoen alapäähän.
+todennäköisesti Äijihnijttovyeppee.
+Peräpohjolan
+murretta: äijin = genetiivinen mukaelma inarin-
+saamen sanasta äijih = ukki > ukin, niitun =
+genetiivinen mukaelma sanasta nijtto = niitty
+> niityn.
+Äijänpetäjänniemi (3842 2) Pieni niemi
+Partakonselän länsirannalla.
+Niemessä on tai
+on ollut mänty nimeltään Äijänpetäjä.
+Äijän Tulisijajärvet - Äijih Tullâsai­
+jávrááh (4821 2) Kahden järven ja yhden lam-
+men ryhmä Suojanperäjärvien ja kolmen valta-
+kunnan rajapyykin (Muotkavaarassa2) puolessa
+Äinäläsaari - Áináláásuálui (SA 1964)
+Saari Inarijärven Tervavuonossa Kultalahden
+mesta: áináláá = deminutiivinen genetiivimuo-
+to tuntemattomasta sanasta.
+Barentsinmeressä
+olevien Heinäsaarten nimi on inarinsaameksi
+"Áináásuolluuh", joten sanalla saattaa olla jo-
+tain tekemistä heinän kanssa.
+karttalehdessä 3843 1/2000 suomenkielinen ni-
+mi "Ainarinsaari" on sekin tulkitsematon nimi.
+Äitipuoli­Haukijärvi (3832) Pieni järvi
+Ison Kotsamojärven eteläpuolella.
+men merkitys ei ole tiedossa.
+Äittijáávráš (3933 1) Pieni järvi Vaasselijär-
+Inarinsaamea: äitti =
+aitta, jáávráš = deminutiivimuoto sanasta jävri
+Äittisuálui1 (SA 1964) Saari Inarijärven
+Tervavuonossa Pajusaaren eteläpuolella.
+rinsaamea: äitti = aitta, suálui = saari.
+grafisessa karttalehdessä 3843 1/2000 saaren
+nimi on Tuomassaari, joka pitäisi olla 1,2 km
+lännempänä.
+Äittisuálui3 (SA 1964) Pieni saari Nangu-
+järven Nilisaaren4 ja Jänkäsaaren välissä.
+Äittisuálui 1.
+Ämmänhiekka (LL 1981) Hiekkaranta Ina-
+rijärven Nanguniemen koillisrannalla.
+Runsaan
+kilometrin päässä etelä-kaakossa on Kalkujär-
+vet - Kálgujávrááh, joten tämän hiekkarannan
+inarinsaamen nimi saattaa olla Kálguvuodâs,
+Joka tapauksessa Ämmänhiekan
+ja Kalkujärvien välillä on jokin yhteys.
+Ännjávrááluohtâ (SAK 2004) Nellimin
+itäpuolella sijaitsevan Ahvenjärven12 toiseksi poh-
+joisin lahti Annijärven (Ännjáávráš) kohdalla,
+Annijärvi, jávráá = deminutiivi-
+muoto sanasta jävri = järvi > järvisen, luohtâ
+Ännjávrááváárááš (SAK 2004) Vaara
+Annijärvi, jávráá = demi-
+nutiivimuoto sanasta jävri = järvi > järvisen,
+Ä'nn'njargg (4911 2) Talo ja niemi Sevet-
+tijärven länsirannalla.
+Koltansaamea: Ä'nn =
+Anni, njargg = niemi.
+Äägisluohtâ1 (EA) Pieni lahdeke Piskijär-
+ven puolen välin luoteisrannalla Äägisváárááš-
+vaaran kohdalla, mistä nimi.
+äägis = hangas (peuranpyyntiaitaus), luohtâ =
+Äägisluohtâ2 (EA) Pieni lahti Inarijärvessä
+Ukonselän länsilaidan Aibutvuonon pohjoisran-
+Äägisluohtâ1.
+seen kuuluu myös Äägisluohtjävri.
+Elli Rauna
+Aikion mukaan Ákšluohtâ ja Ákšluohtjävri, jois-
+ta saisi sen käsityksen, että määriteosa olisi ákšu
+= kirves, mutta kyse on kuitenkin hankaasta.
+Äägisluohtjävri (EA) Pieni järvi Inarijär-
+ven Äägisluohtâ2-lahden koillispuolella.
+Ää-
+gisluohtâ2, luoht = yhdysosalyhentymä sanasta
+luohtâ = lahti, jävri = järvi.
+Äägisváárááš (3841 1) Pieni vaara Piski-
+Inarinsaamea: äägis =
+hangas (peuranpyyntiaitaus), váárááš = demi-
+Äälisjärvi - Äälisjävri - Äälisjäu'rr
+(4913 1) Suurehko järvi Vätsärissä Surnujärven
+kaelmakoltansaamennos inarinsaamesta: äälis
+= johdos sanasta ääli = vaato tai verkonseiväs.
+Nimiperheeseen kuuluu myös Äälisselkä - Äälis-
+uáivi - Äälis"iõ'lj.
+Äälisselkä - Äälisuáivi - Äälis"iõ'lj
+(4913 1, JM) Tunturi Äälisjärven länsipuolella.
+Mukaelmasuomennos ja mukaelmakoltansaa-
+mennos inarinsaamesta, perusosaltaan suora
+Äälisjärvi, uáivi = pää.
+Äännišnjargâ ~ Áánnášnjargâ (SA
+1964, YAS) Pieni niemi Inarijärven Sarminie-
+men itälaidalla.
+Annanlahti.
+Inarinsaamen kielen kielenhuoltoryhmä.
+Viit-
+tauksissa (IKHR)
+Kirjoittajan oma lisäys.
+Viittauksissa (NIM)
+Arkistolähteet
+Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiar-
+kiston paikannimikokoelmat vuoteen 1995
+Kokoelma perustuu Samuli Aikion
+1969), Lea Laitisen, os.
+Luomi (LL 1977, LL
+ja RP 1993) sekä Toivo Immanuel Itkosen
+na 1963 luovuttamaan paikannimikokoel-
+- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus,
+Helsinki.
+Moshnikoff, J.
+1998: Saamenkielisten paikan-
+nimien numerisoinnin yhteydessä kerätty
+aineisto koltta-alueelta (Sevettijärven ym-
+päristö).
+- Maanmittauslaitos,
+Haastattelut
+Paikalliset asiantuntijat
+Aikio Eero Pekka *1936 (EPA) Mihkalijärvi
+Aikio Elli Rauna *1922 (ERA 2004) Inari
+Aikio Onni Iisak Ilmari *1943 (OA) Inari
+Aikio Sammeli 1919 - 2005 (SA) Jolnivuono
+Aikio Samuli
+Aikio Veikko *1951 (VA) Iijärvi/Ivalo
+Avaskari Eero
+Huru Matti *1925 (MH 2007) Kattajärvi/
+Akujärvi
+Kiiskinen Siviä
+Kitti Sulo *1932 (SK 2003) Tirro
+Kiviniemi Jouko *1942 (JK 2008) Koppelo
+Kiviniemi Juho (JMK 2003) Koppelo/Ivalo
+Kuuva Aili 1914 - 2003 (AK) Pisteriniemi/Nellim
+Kuuva Anna Mari
+Kuuva Onni 1913 - 1995 (OK) Pisteriniemi/Nellim
+Kuuva Sammeli Antti *1933 (SAK 2004) Nellim
+Lehtola Kauko
+Lehtola Matti (ML 1982) Inari
+Lietoff Taimi (TL 2008)
+Mannermaa Vilho
+Morottaja Juhani Artturi *1919 (JAM 2003)
+Nangujärvi/Akujärvi
+Morottaja Matti (MM)
+Moshnikoff Jouni *1940 (JM) Sevettijärvi
+Paadar Iisakki 1925 - 2007 (IP) Menesjärvi
+Paadar Jouni *1933 (JP) Partakko/Kaamanen
+Paadar Uula *1936 (UP) Karhujärvi/Utsjoki
+Porkola Viljo
+Porsanger Piera 1924 - 2002 (PP) Rautaperäjärvi
+Saijets Aslak *1926) (AS) Nitsijärven Harjuniemi
+Saijets Elsa Valpu *1924
+Saijets Jouni *1945 (JS) Partakko
+Saijets Matti *1934 (MS) Nitsijärven Harjuniemi/
+Inari
+Saijets Uula *1940 (US) Tuuruniemi/Ivalo
+Salo Martti
+Sarre Antero
+Sarre Eenok 1906 - 2000 (ES) Nellim
+Sarre Ella *1943 Inari
+Sarre Juhan Matti *1936 (JMS 2005) Nitsijärvi/
+Utsjoki
+Sarre Sulo Sammeli *1929 (SSS) Nellim
+Sarre Veikko *1943 (VS) Nitsijärvi/Ivalo
+Sarre Yrjö Antero *1929 (YAS) Nellim
+Semenoff Matti *1950 (MS)
+Turunen Pertti *1950-luvulla (PT 2007)
+Wahlqvist Inga *1915 (IW) Mustola/Ivalo
+Valle Aili Valpuri (1913 - 2009) (AVV) Jurmukoski
+Valle Elsa 1922 - 2006 (EV) Nellim
+Valle Heikki Tuomas *1921 (HTV) Nellim
+Valle Matti *1943 (MV 2003) Sulkusjärvi/Nellim
+Väisänen Elsa *1941 (EV 2008) Kuhmo
+Välitalo Viljo Albert *1924 (VAV 2003) Ivalo.
+Sanakirjat ja hakuteokset
+Itkonen, E. (Bartens, R. & Laitinen, L.
+toim.)
+1986 - 1987: Inarilappisches Wörterbuch I - IV.
+- Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.
+s. Viittauksissa (ILWB)
+1969: Suomen kielen etymologi-
+nen sanakirja IV.
+- Suomen kirjallisuuden
+Kirjapaino, Helsinki.
+Lähteet
+1976: Suomen kielen etymologinen
+sanakirja III.
+2. p. - Suomalais-Ugrilainen
+Seura, Helsinki.
+& Peltola, R. 1975: Suomen kielen
+etymologinen sanakirja V - VI.
+- Suomen
+kirjallisuuden Kirjapaino, Helsinki.
+Mosnikoff, J.
+& Sammallahti, P. 1988: U'cc
+sääm - lää'dd sää'nn³eâja¿ - Pieni koltansaa-
+me - suomi sanakirja.
+- Jorgaleaddji, Utsjoki.
+Sammallahti, P. 1989: Sámi-suoma sátnegirji -
+Saamelais-suomalainen sanakirja.
+- Jorga-
+lead dji, Utsjoki.
+- 1993: Sámi-suoma-sámi sátnegirji - Saame-
+lais-suomalais-saamelainen sanakirja.
+Jorga leaddji, Utsjoki.
+- & Morottaja, M. 1993: Säämi-suomâ sänikir-
+je - Inarinsaamelais - suomalainen sanakirja.
+- Girjegiisa, Utsjoki.
+- & Mosnikoff, J.
+1991: Suomi - koltansaame
+sanakirja - Lää'dd sää'm sää'nn ³eârjj.
+Girjegiisa, Utsjoki.
+Toivonen, Y.
+1978: Suomen kielen etymologinen
+sanakirja I.
+3. p. - Suomalais-Ugrilainen
+- , Itkonen, E. & Joki, A.
+1976: Suomen kielen
+etymologinen sanakirja II.
+2. p. - Suomalais-
+Ugrilainen Seura, Helsinki.
+Kirjallisuus
+Akujärvi, A.
+1998: Morottajan suku.
+Omakustanne, Inari.
+Andelin, A.
+1858: Kertomus Utsjoen pitäjästä.
+Capdeville, S. 2001: Le fonds Lapponica des
+Fellman.
+Catalogue raisonné: Fellmanin su-
+vun Lapponica-kokoelma: The Lappo ni ca
+Collection of the Fellman Family.
+(Yksityis-
+kohtainen luettelo Suomalais-Ugrilaisen
+Seuran hallussa olevasta Fellmanin su-
+vun Lapponica-kokoelmasta.
+Lapponica-
+kokoelma sisältää Lappia ja saamelaisia
+koskevia monografioita, eripainoksia, kart-
+toja ja muita julkaisuja 1500-luvulta alkaen.
+Suuri osa kokoelmasta on saamenkielistä kir-
+jallisuutta: aapisia, almanakkoja, raamatun-
+käännöksiä ja muuta uskonnollista kirjalli-
+suutta, kielioppeja, sanakirjoja, kielitieteel-
+lisiä tutkimuksia, romaaneja) - Suomalais-
+Ugrilainen Seura.
+Toimituksia 239.
+von Düben, G. 1977: Lappland och Lapparne, fö-
+reträdesvis de svenske.
+2. p. - Ethnografiska
+studier, Gidlunds, Östevåla.
+Fellman, Isak 1910 - 1905: Handlingar och upp-
+satser angående finska Lappmarken och lap-
+parne I - IV.
+Helsingfors.
+Fellman, Jacob 1906: Anteckningar under min
+vistelse i Lappmarken I - IV.
+- Helsingfors.
+Itkonen, E. (Laitinen, L.
+saa melaisia kielennäytteitä.
+- Suomalais-
+Ugrilaisen Seuran toimituksia, Suomalais-
+Itkonen, I.
+1910: Muinaisjäännöksiä ja tarinoi-
+ta Inarijärven ympäristöltä.
+- Käsikirjoitus,
+Kansallismuseon arkisto, Helsinki.
+Itkonen, Terho 1972: Lapin paikannimistön
+huoltoa.
+- Kalevalaseuran vuosikirja 52:
+Itkonen T. I.
+1945: Suomen lappalaiset vuoteen
+2 p. - WSOY, Porvoo.
+- 1961: Kvasisuomalaisia Lapin paikannimiä.
+- 1965: Inarin itäinen rajaseutu ja sen koltta-
+asutus ennen 1900-lukua.
+- Kalevala seuran
+- 1966a: Lappalaisperäisiä paikannimiä suo-
+menkielen alueella.
+- 1966b: Lappalaisia paikannimiä 1500-luvul-
+- Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosikirja
+Itkonen, Tuomo 1981: Inari.
+Inarin kirkkojen
+ja paimenten muisto.
+- Inarin seurakunta,
+Kansanvalistus-Seuran Kalenteri 1883.
+Koskimies A. V. & Itkonen T. I.
+Inarinlappalaista kansantietoutta.
+Uusinta-
+painok sen toim.
+Lea Laitinen.
+Ugrilaisen Seuran toimituksia 167.
+Lehtola, L. & Lehtola, M.
+(toim.)
+1984: Viimeinen
+katekeetta.
+2. p. - WSOY, Helsinki.
+Lehtola, T. 2001: Saamelainen perintö.
+Lehtola, V.-P. 2003: Inari - Aanaar, Inarin his-
+toria jääkaudesta nykypäivään.
+- Inarin
+kunta, Inari.
+Lidman, H. 1964: Seikkailujen pohjola.
+Vaelluksia Pohjoiskalotin rannoilla ja erä-
+maissa.
+- Otava, Helsinki.
+Mikkola, J. J.
+1941: Kolttakylän arkisto.
+- Lapin
+sivistysseuran julkaisuja nro 8.
+Morottaja, M.
+1996: Tovlááh mainâseh.
+Kirja on inarinsaamenkielinen ja otteiden
+käännökset on tehnyt paikannimiselvityksen
+tekijä Ilmari Mattus.
+- Anarâškielâ servi
+ry (Inarinsaamen kielen yhdistys ry.
+), Inari.
+Nahkiaisoja, T. 1995: Inarin pitäjän asutuske-
+- Pro gradu -työ,
+Oulun yliopisto, historian laitos, Suomen ja
+Scandinavian historia.
+Nickul, K. 1934: Petsamon eteläosan koltankie-
+liset paikannimet kartografiselta kannalta.
+- - Maanmittauslaitoksen julkaisuja 26.
+Ojanlatva, E. 2007: Rautaportin ja Paksuvuonon
+alueiden historiaa.
+- Tekstit opastauluissa,
+Metsähallitus, Inari.
+Paulaharju, S. 1927: Taka-Lappia.
+- Kustan-
+nusosakeyhtiö Kirja, Helsinki.
+- 1932: Seitoja ja seidanpalvontaa.
+- Vähäisiä
+kirjelmiä 84, Suomalaisen Kirjallisuuden
+Qvigstad, J.
+1888: Suomalais-Ugrilaisen Seuran
+Aikakauskirja III.
+- & Wiklund K. B.
+1909: Dokumenter an-
+gaaende flytlapperne I - II.
+Ravila, P. 1931: Ruijanlappalaisia kielennäytteitä
+Petsamosta ja Etelä-Varngista.
+ugrilainen seura, Helsinki.
+Rosberg J. E. 1911: Lappi.
+- Kansanvalistusseura,
+Sápmelaš-lehti vuodelta 1961.
+Viinanen, V. 2002: Inarin Rajahistoria I.
+Studia Historica Septentrionalia 40.
+Suomen historiallinen yhdistys ry.
+liitteet.
+Wahlenberg, G. 1804: Inarin itäinen rajaseutu
+ja sen koltta-asutus ennen 1900-lukua.
+Kalevalaseuran vuosikirja 45: 143 - 158.
+Äimä, F. 1901: Matkakertomuksia Inarin Lapista
+- Virittäjä 1942.
+Kartat
+Burgman, A.
+1897: 'uolisvuono ja Kuošna-
+vesistön välillä oleville maille Aarniniemestä
+Akuniemeen.
+Granit, A. W. 1897: Inarin hoitoaluetta koskeva
+kartta.
+Viittauksissa (AWG 1879).
+- 1901: Kartta Inarin saariston eteläosasta.
+Viittauksissa (AWG 1901)
+Hermelin, S. G. 1797: Charta öfver Wästerbottne
+och Svenske Lappmarchen.
+- Teoksessa:
+Geographiske kartor öfver Sverige, jämte bi-
+fogade ritningar, med hans Maj. t. Konung
+Gustaf den Adolphs allernådikaste tillstånd
+utgifne af Friherre S. G. Hermelin.
+Första
+afftelningen, De norra landsorter, Stockholm
+Näköispainos: Karttakeskus Oy,
+Helsinki 1994.
+Hermelin, S. G. 1779: Gharta öfver Stor-
+förstendömet Finland, Uleåborgs höfdingedö-
+me, Stocholm 1799.
+Maanmittauslaitos 2009: Kansalaisen kartta-
+Viittauksissa (MML).
+Malmberg, R. 1896: Enare revier.
+Noring, K. 1897: Naamijärvi sjö i Enare revier.
+Olsen, Isaac ca 1714: Kart over Finnmarkskysten
+med tilrensende deler av Russland.
+- Alku-
+peräinen kartta sijaitsee Tromsan yliopis-
+tossa.
+van Salingen, Simon 1601: Skandinavien.
+Schnitler, Peter 1744 - 1746: Utsnit av major Peter
+Schnitlers kart over Vardöhus amt til for-
+staaelse av 5te eksaminaionsprotokol 1744 -
+Kart no.
+134 b i Riksarkivet, Kristiania.
+Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1929.
+Maanmittaushallitus, Helsinki.
+Viittauksissa
+Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1930.
+Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1944.
+Suomen yleiskartta vuodelta 1872.
+- Maanmit-
+taushallitus.
+Viittauksissa (SYK 1872).
+Suomen yleiskartta vuodelta 1899.
+- Maan-
+mittauksen ylihallitus, Lapin tiepiiri, museo-
+toiminta.
+Viittauksissa (SYK 1899).
+Suomen yleiskartta vuodelta 1908.
+mittauksen ylihallitus.
+Viittauksissa (SYK
+Topografikartat 1: 50 000: 4914 1 Näätämö
+- Nauddâm 2002, 3933 1 Mihkalijärvi
+- Mihkâljävri 2001, 4911 2 Sevettijärvi -
+'evetjävri 2002, 4913 1 Vätsäri - Vää""ir
+Nammivaara - Njammivääri 2001, 3823 2
+Mutusjärvi 1977, 3841 1 Inari - Aanaar -
+Nellim - Njellim 2000, 4821 2 Kessijärvi
+Sulkusjärvi 2003, 3831 Saariselkä 2001 ja
+Tresk, Oluff L. 1642: Geometrisck Delineation
+öffter Kemi Lappmark 1642.
+Text till kartan.
+Wahlenberg, G. 1802: Karta öfver Kemi Lapp-
+mark.
+- Teoksessa: Geografisk och eko-
+nomisk beskrifning om Kemi Lappmark i
+Vesterbottens höfdingdöme med geografisk
+karta på bergs-rådet Friherre S. G. Hermelins
+anmodan, författad af Göran Wahlenberg.
+Carl Delen, 1804.
+Näköispainos: Karttakeskus
+Oy, Helsinki 1994.
+Viittauksissa (GW 1802).
+Wahlenberg, G. 1804 (1973): Maantieteellis-
+taloudellinen kuvaus Kemin Lapista Länsi-
+poh jan läänissä.
+(Liitteenä maantieteellinen
+kartta) Tukholma 1804.
+Suomentanut Tuomo
+Itkonen.
+- Tornionlaakson vuosikirja 1973,
+Tornio.
+Viittauksissa (GW 1804).
+Sarja A
+No 180 Koskela, K.
+2009: Ennallistami-
+nen, luonnonhoito ja seuranta Vattajan
+Dyyni Life-hankkeessa 2005-2009.
+Restoration, environmental manage-
+ment and moni-toring in the Vattaja
+Dyne Life project 2005-2009.
+No 182 Junninen, K. 2009: Kalkkikäävän (Ant-
+rodia crassa) suojeluselvitys.
+rämeren kansallispuiston pohjaeläimet.
+No 184 Leinonen, K. & Mutenia, A.
+kan ja Porttipahdan tekojärvien kala-
+kantojen tila.
+No 185 Hyvärinen, E. & Sulkava, P.
+2009: Hyönteiskartoitukset Annjaloan-
+jilla ja Toskaljärven ympäristössä Kä-
+sivarren erämaa-alueella 2007 ja 2008.
+Sarja B
+No 124 Mustonen, R. & Pekkala, J.
+vonlinnan Riihisaaren museoalueen
+asiakastutkimus 2008.
+No 125 Lindblom, H. & Laukkanen, M. 2010:
+Punkaharjun alueen kävijätutkimus
+2010: Sipoonkorven kävi-
+jätutkimus 2009.
+No 127 Metsähallitus 2010: Suojelualueiden hoi-
+don ja käytön periaatteet.
+No 128 Metsähallitus 2010: Metsähallituksen
+julkisten hallintotehtävien tilinpäätös
+ja toimintakerto-mus 2009.
+2010: Päijänteen kansal-
+lispuiston yritystutkimus 2007.
+lispuiston kävijätutkimus 2008.
+Sarja C
+No 71 Metsähallitus 2010: Martimoaapa-Lu-
+miaapa-Penikat Natura 2000 -alueen
+hoito- ja käyttösuunnitelma.
+No 72 Metsähallitus 2010: Auttikönkään Na-
+tura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuun-
+nitelma.
+No 73 Metsähallitus 2010: Paljakan luonnon-
+puiston, Latvavaaran ja Pirunkirkon
+No 74 Metsähallitus 2010: Saarijärven aarni-
+alueen hoito- ja käyttösuunnitelma.
+s.
+No 75 Metsähallitus 2010: Vorlokin Natura
+2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitel-
+Uusimmat Metsähallituksen
+luonnonsuojelujulkaisut
+www.metsa.fi/julkaisut
+Valdiaväʹldd Lääʹddjânnmest kooll meera
+Mii vuâđđlääʹǩǩ lij?
+Vuâđđlääʹǩǩ lij puki lääʹjjšeâttmõõžž da õlmmsa vääʹld âânnmõõžž vuâđđ.
+Vuâđđlääʹjjest käunnʼje läʹddlai meervääʹld
+kõskksummuž tuåimmjem-meärrõõzz, äärv da vuâđđjurddi.
+Vuâđđlääʹǩǩ meäʹrat persoon da õlmmsa vääʹld kõskksa kõskkvuõđ vuâđid.
+Tõt âânn seʹst še šeâttmõõžž õlmmsa vääʹld
+âânnmõõžž vuâđđjurddjin, valdia riâššâm-maallâst da pââimõõzzi valdiaorgaan kõskkvuõđin.
+Vuâđđlääʹǩǩ šõõddi viõʹǩǩe 1. peeiʹv pâʹzzlâšttam-mannu 2000.
+Tõn vuâđđan liâ nellj vuämm vuâđđlääʹjj: halltõsvueʹǩǩ da
+valdiapeiʹvvriâššmõš di kueʹhtt miniʹsttervasttõõzz kuõskki vuâđđlääʹjj.
+Tõk šiõtteeš jiõččvuõđ alggeeʹjjin.
+Parlameʹntt lij
+mottam vuâđđlääʹjjid eeʹjji määʹttest, leâša valdiameärrõõzz väʹlddååʹbleǩ liâ põõššâm seämmanalla.
+Ânnʼjõõžž
+vuâđđlääʹjj liâ taʹrǩǩstum tõn viõʹǩǩešõddmõõžž mâŋŋa.
+Vuâđđlääʹjjest nobstââvv vuämm halltõsvueʹjj väʹlddvuâđđjuurd: valdiaväʹldd Lääʹddjânnmest kooll meera, koon eeʹtǩǩad
+valdiapeeiʹvid noorõõttâm parlameʹntt .
+Vuâđđlääʹjj mieʹldd valdiaväʹldd kooll meera.
+Meerväldda siskkââvv persoon vuõiggâdvuõtt vaikkted õhttsai
+tuʹmmstõõǥǥi tuejjummša.
+Vuâđđlääʹjjest liâ staanuum persoon vuõiggâdvuõđ.
+Vuâđđlääʹǩǩ teäʹddad Lääʹddjânnam politiikla systteem parlamentaarlaid ååʹblǩid da parlameeʹnt statuuzz
+pââimõssân valdiaorgaanân.
+Valdiasåbbar âlgg naaudšed parlameeʹnt naʹddjõõzz.
+Tääʹssvääʹld presideʹntt
+tuejjad tuʹmmstõõǥǥes valdiasåbbar valmmštõõllmõõžžâst da räʹtǩǩeemeʹtǩǩõõzzâst.
+Parlameʹntt vaalaš väʹlddminiʹstter, koon presideʹntt nõõmad.
+Jeeʹres miniʹsttrid presideʹntt nõõmad
+väʹlddminiʹstter čuäʹjtõõzz meâldlânji.
+Tääʹssvääʹld presideʹntt jååʹđat Lääʹddjânnam åuggpolitiikk õhttsažtuejjummšest valdiasåbbrin.
+Presideeʹnt
+tuejjummuž še åuggpolitiikkâst vuâđđââvv valdiasåbbar valmmštõõllmõʹšše da mieʹttvaikktõʹsse.
+Vuâđđlääʹjj mieʹldd Lääʹddjânnam vuässââtt meeraikõskksa õhttsažtuõjju rääuh da ooumažvuõiggâdvuõđi
+staaneem diõtt.
+Lääʹddjânnam lij Euroop Unioon vuäzzlaž.
+Lääʹddjânnam lij tiuddväʹlddsaž tääʹssväʹldd
+1 LÅÅKK
+Vuâđđlääʹjj aʹlǧǧe liâ ǩeʹrjjtum valdiariâššmõõžž vuâđđääʹšš da pââimõõzzi valdiaorgaan tuâji juâkkmõš di
+vuõiggâdvuõttvaldia vuâđđjuurd: õlmmsa vääʹld âânnmõõžž âlgg pâi vuâđđõõvvâd läkka.
+Tuʹmmstõkväʹldd lij juõkkum parlameeʹnt, valdiasåbbar (halltõõzz) da tääʹssvääʹld presideeʹnt kõõsk.
+Parlameʹntt šiõttad lääʹjjid.
+Valdiasååbbar valmmštââll lääʹjjčuäjtõõzzid da âânn huõl parlameeʹnt tuʹmmstõõǥǥi
+tiuʹddepiijjmõõžžâst.
+Presideʹntt håidd suʹnne šiõttuum tuâjid, kook
+õʹhttne ââldmõsân åuggpolitiʹǩǩe.
+Jiõččna duõmmišttâm nâânee, što lääʹjjid jääʹǩǩtet.
+Toobd vuâđđvuõiggâdvuõđad!
+2 LÅÅKK
+Vuâđđlääʹjjest liâ staanuum persoon vuâđđvuõiggâdvuõđ: lääʹjj puätt leeʹd pukid seämma, sääʹnn lij friijâld ââʹnnemnalla,
+vuäitt åskkad leʹbe leeʹd ååskǩani, vuäitt noorõõttâd lååʹvtaa, vuäitt vaʹlljeed jälstempääiʹǩes da liikkeed friijâld.
+Juõǩǩkast 18 eeʹjj tiuddâm Lääʹddjânnam meerlast lij jiõnstemvuõiggâdvuõtt parlameeʹnt-, presideeʹnt- da EU-vaalin di
+kåʹddvaalin.
+EU- da kåʹddvaalin jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt leeʹd še jeeʹres jânnam meerlaž.
+Läʹddlast lij
+vuõiggâdvuõtt jiijjâs ǩiõʹlle.
+Lääʹdd- da ruõccǩiõll liâ Lääʹddjânnam meersažǩiõl, koid lij vuõiggâdvuõtt ââʹnned
+veʹrǧǧneeʹǩǩin äʹššeem poodd.
+Säʹmmlai, romaanlai da jeeʹres joouki ǩiõll'la vuõiggâdvuõđ liâ peäggtum vuâđđlääʹjjest.
+Valdia da jälstemkååʹdd puätt staaneed ooumažärvvsa jieʹllem raam tâʹl, ǥu jiijjâs viõǥǥ jiâ fäʹtte.
+Juõǩǩkiʹžže âlgg
+jäʹrjsted määuʹsteʹmes vuâđđmättʼtõs.
+Privatjieʹllem, cistt da domm liâ vuâđđlääʹjj suõjjeem.
+Lij vuõiggâdvuõtt seillted peittses: nuuʹbb vuõltteem saaǥǥ ij leäkku
+vuõiggâdvuõtt lookkâd leʹbe kuvddled lååʹvtaa.
+Vasttõs õhttsa pirrõõzz seeiltummšest kooll pukid - tõn ij vueiʹt vueʹrdded pâi järrsin.
+Vaalin vaalšet 200 parlameʹnttneʹǩǩed
+3 LÅÅKK
+Parlameʹnttneǩvõboršeʹǩǩen ââʹnat jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ.
+Tåʹlǩ presideʹntt, õllärvvsaž vuõiggâdvuõđveʹrǧǧneǩ da
+sääldatveeʹrjest võboršeʹǩǩen kääzzkõõʹsti jiâ vueiʹt leeʹd võboršeʹǩǩen.
+Parlameʹnttvaalin vaalšet 200 parlameʹnttneʹǩǩed tõi võboršeeʹǩǩi jooukâst, koid paaʹrti da jiõnsteeijoouk liâ piijjâm
+võboršeʹǩǩen.
+Parlameʹntt håidd tuejeez puõʹđji parlameʹnttvaali räjja, kook meärrõõzzmeâlddsânji ââʹnet neellj eeʹjj kõõskin.
+Presideʹntt
+vuäitt väʹlddminiʹstter alttõõzzâst da parlameʹnttjoouk kuuleen mieʹrreed ouddäiggsa vaalid.
+Hääʹrveld - mââimõssân eeʹjj
+1975 - parlameeʹnt podd kuâđđai normaal vuäʹnǩen.
+Parlameʹnttneeʹǩǩ âlgg jääʹǩǩted vuâđđlääʹjj.
+Jeeʹres meärrõõzz jiâ čõõn suu.
+Parlameʹnttneeʹǩǩ ij vuäǯǯ cõggâd
+håiddmest tuâjeez, da parlameeʹntest suʹst lij vuõiggâdvuõtt mainsted pukin ǩiõttʼtõõllâm vueʹln åårri aaʹššin.
+parlameʹnttneǩ ij jääʹǩǩet lääʹjj, suu raŋŋstet seämmanalla ǥu järrsid.
+Parlameeʹnt såbbar liâ õlmmsa
+4 LÅÅKK
+Parlameʹntt tuejjad tuʹmmstõõǥǥid tiuddsåbbrest, koon jååʹđat saaǥǥjååʹđteei leʹbe väärrsaaǥǥjååʹđteei.
+Tuʹmmstõktuõjju
+vuäǯǯa vuässõõttâd pâi parlameʹnttneeʹǩǩ
+Tiuddsåbbar liâ õlmmsa.
+Tõid vuäitt seurrjed sååbbarkueʹrnec siiʹsǩparvvõõǥǥâst da teâđtemneävvin.
+Še parlameeʹnt
+såbbar pårddǩeeʹrj liâ õlmmsa.
+Parlameeʹnt tiuddsåbbrest vuäǯǯa mainsted parlameʹnttneeʹǩǩ da miniʹstter.
+Vuõiggâdvuõttäʹššooumaž da
+vuõiggâdvuõttkansler vueiʹtte še mainsted, jõs sij aaʹššid ǩiõttʼtõõlât.
+Parlameeʹntest äʹšš puätt ǩiõttʼtõõllâm vuâlla juʹn-a leʹbe halltõõzz čuäʹjtõssân leʹbe parlameʹnttneeʹǩǩ alttõssân.
+Uuʹccmõsân 50 000 jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩest Lääʹddjânnam meerlast lij vuõiggâdvuõtt tuejjeed parlamentta
+alttõs lääʹjj šiõtteem diõtt koon-ne ääʹššest.
+Ouʹddel tuʹmmstõõǥǥ puk čuäʹjtõõzz da alttõõzz ǩiõttʼtõõlât välljkååʹddin.
+Tõk liâ parlameeʹnt siiʹsǩe
+valmmštõõllâmorgaan, koi tuâj jiâ leäkku õlmmsa, ouʹddel ǥu välljkåʹdd õlmmad jiijjâz smiõtldõõǥǥ leʹbe ceälkkmuužž.
+Uuʹccmõsân kuâhttlo Parlameʹnttneʹǩǩed vuäǯǯa tuejjeed valdiasåbbra kõskk-kõõččmõõžž.
+Halltõõzz vasttõõzzâst
+jiõllum saǥstõõllmõõžž mâŋŋa parlameʹntt jiõnast tõʹst, naaudaš-a halltõs parlameeʹnt naʹddjõõzz.
+Parlameʹnttneǩ vuäitt kueʹđđed miniʹstter vastteemnalla njäälmla leʹbe ǩeʹrjjla kõõččmõõžž.
+Meer vaalaš presideeʹnt - parlameʹntt vaalaš
+väʹlddminiʹstter
+5 LÅÅKK
+Tääʹssvääʹld presideʹntt vaalšet vuõigg vaalin.
+Võboršeeʹǩǩ puätt leeʹd jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ šâddvuõđlaž
+Lääʹddjânnam meerlaž.
+Vaal vuõssmõʹsse kõrvvja vuässâʹtte paaʹrti da jiõnsteeijoouki piijjâm võboršeeʹǩǩ.
+Jõs ni ǩii võboršeeʹǩǩest ij vuäǯǯ pâʹjjel peäʹl uʹvddum jiõnin, jäʹrjstet nuʹbb kõrvvi.
+Tõʹst liâ võboršeʹǩǩen pâi kueʹhtt
+vuõssmõõzz kõõrvin jäänmõsân jiõnid vuäǯǯam võboršeeʹǩǩ.
+Jeänab jiõnid noorrâm puätt presideʹntten.
+Presideeʹnt veʹrǧǧpodd peštt kutt eeʹjj.
+Seämma persoon vueiʹtet vaalšet ǩeäččlõõžži pâi kueʹhtten poddân leʹbe 12 eeʹjj.
+Presideʹntt tuejjad väʹlddvueʹzz tuʹmmstõõǥǥin valdiasåbbar eʹtǩǩõõzzâst.
+Parlameʹntvaal mâŋŋa paaʹrti parlameeʹntjoouk saǥǥstâʹlle da
+sueʹppe ođđ halltõõzz raajjmõõžžâst.
+Jeeʹres miniʹsttrid
+presideʹntt nõõmad väʹlddminiʹstter čuäʹjtõõzz meâlddsânji.
+Väʹlddminiʹstter jååʹđat valdiasåbbar tuâj.
+Tääʹrǩmõõžžin aaʹššin, ǥu mâʹte lääʹjjčuäʹjtõõzzin da täällarvvlõsčuäʹjtõõzzâst,
+mieʹrreet halltõõzz såbbrest.
+Juõǩǩkaž miniʹstter âânn huõl jiijjâs vuuʹdes čuäʹjtõõzz valmmštõõllmõõžžâst da vasttad še parlameeʹnt tuejjeem
+tuʹmmstõõǥǥi tiuʹddepiijjmõõžžâst.
+Parlameʹntt šiõttad lääʹjjid
+6 LÅÅKK
+Parlameeʹnt tääʹrǩmõš tuâj lij šiõtteed lääʹjjid.
+Ođđ lääʹǩǩ šiõtteet leʹbe vuämm lääʹjj muuʹtet halltõõzz čuäʹjtõõzzâst,
+parlameʹnttneeʹǩǩ alttõõzzâst leʹbe meerlažalttõõzz diõtt.
+Parlameeʹntest lääʹjjčuäʹjtõs leʹbe alttõs mâânn vuõltteemsaǥǥstõõllâm mâŋŋa väljjkååʹdd ǩiõttʼtõõllâmnalla.
+Väljjkååʹddest ääʹšš tuʹmmjet tääʹrǩeld da kuulât ääʹšštobddjid.
+Välljkåʹdd valmmštââll smiõtldõõǥǥ, da čuäʹjtõs mäcc parlameeʹnt tiuddsåbbra vuõssmõs vuâra ǩiõttʼtõõllâmnalla.
+Tõʹst
+jeäʹlet takaisaǥǥstõõllmõš, koon poodd parlameʹntt vuäitt vuõltteed čuäʹjtõõzz šuur väljjkååʹdd ǩiõttʼtõõllâmnalla.
+Tääʹrǩes ǩiõttʼtõõllmõõžžâst mieʹrreet lääʹjjčuäjtõõzz siiskõõzzâst.
+Nuuʹbbest ǩiõttʼtõõllmõõžžâst parlameʹntt preemm leʹbe heelǥad čuäʹjtõõzz.
+Primmum lääʹǩǩ uuʹdet presideeʹnt raʹvvjemnalla.
+Jõs son ij raʹvve tõn koolm määnpââʹj määʹttest, lääʹǩǩ mäcc
+parlamentta.
+Jos parlameʹntt pââšš eʹtǩǩõõzzes tueʹǩǩen, lääʹǩǩ šâdd viõʹǩǩe še presideeʹnt raʹvvjeǩani.
+Vuâđđlääʹjj muttmõš mâânn seämmanalla nuuʹbb ǩiõttʼtõõllâm loopp räjja, kuäʹss parlameʹntt preemm tõn vuâŋŋad
+puõʹđji parlameʹnttvaali pâʹjjel.
+Ođđ parlameeʹnt jiõnstummšest kueiʹt kuälmad vuäʹzz võboršeeʹǩǩin âlgg kaʹnnted muttâz.
+Vuâđđlääʹjj vueiʹtet muʹtted õõutsââʹjest še parlameeʹntest, jõs muuttâs uuʹdet teâttân ǩirrliʹžžen viiđ kuuđad vuäʹzz
+jeäʹnbõõzzin.
+Tääʹssvääʹld presideʹntt, valdiasååbbar leʹbe ministeria vueiʹtte uʹvdded asetõõzzid vuâđđlääʹjj vuäivva leʹbe
+parlameeʹnt šiõtteem lääʹjj vuâđald.
+Parlameʹntt meäʹrrad valdia väärin
+7 LÅÅKK
+Valdiasåbbar âlgg valmmštõõllâd parlamentta čuäʹjtõs puõʹđi eeʹjj täällaʹrvvlõssân.
+Parlameʹntt valdiateäʹǧǧvälljkåʹdd
+ǩiõttʼtââll tääʹrǩeʹld täällaʹrvvlõõzz da parlameʹnttneeʹǩǩi täällaʹrvvlõʹsse tuejjeem alttõõzzid.
+Parlameʹntt meäʹrrad täällaʹrvvlõõzz siiskõõzzâst.
+Tõn puåđbeälla âlgg registõõllâd jeäʹrbi mieʹldd valddja peʹrrjeemnalla
+piiđ da määus.
+Piiđin mieʹrreet lääʹjjin.
+Kuullbeälla puäʹtte tõk meerlaid uʹvddem tuärjjõzz da kääzzkõõzz, koid parlameʹntt preemm.
+Parlameʹntt meäʹrrad še valdia jeällmõõžž da vieʹlji håiddmõõžžâst.
+Parlameʹntt vuäpp Lääʹddjânnam Baaŋk da
+naroodjeältõkstroitteʹl tuejjummuž.
+Valdia teäʹǧǧâânnmõõžž vueʹppe parlameeʹnt taʹrǩǩeemvälljkåʹdd da valdiaekonomii taʹrǩǩeempravvleeʹnʼja.
+Presideʹntt da valdiasååbbar jååʹđte
+åuggpolitiikk
+8 LÅÅKK
+Lääʹddjânnam åuggpolitiikk jååʹđat tääʹssvääʹld presideʹntt õhttsažtuåimmjummšest valdiasåbbrin.
+Presideʹntt da
+åuggkõskkvuõđin vaʹstteei miniʹstter saǥǥstâʹlle vääžnmõõzzin tuʹmmstõõǥǥin halltõõzz åugg- da staanvuõttpolitiikklâst
+väljjkååʹddest.
+Parlameʹntt preemm vääžnmõõzzid meeraikõskksa suåppmõõžžid.
+Lääʹddjânnam õhttni Euroop uniooʹne vuäzzliʹžžen eeʹjjest 1995.
+Valdiasååbbar jååʹđat valmmštõõllmõõžž unioon
+tuʹmmstõktuõjju da âânn huõl unioonâst tuejjuum tuʹmmstõõǥǥi tiuʹddepiijjmõõžžâst.
+Valdiasåbbar âlgg uʹvdded parlamentta teâđ unioonâst ǩiõttʼtõõllmõõžžâst åårrjin aaʹššin.
+Parlameʹntt vuäitt uʹvdded
+unioon såbbrid vuässõõttjid miniʹsttrid tuåimmjemvuäʹppsid.
+Duõmmišttâm liâ jiõččna
+9 LÅÅKK
+Vuâđđlääʹjj mieʹldd duõmmvääʹld âʹnne jiõččna duõmmišttâm.
+Tääʹssvääʹld presideʹntt nõõmad suʹvddjid.
+Vuõssmõs vuõiggâdvuõtt-tääʹss lij suudvuõiǥâs, tõn tuʹmmstõõǥǥâst vuäitt läittad huåvv-vuõiggâdvuõʹtte.
+Pââjjmõõzz
+duõmmvääʹld reidd- da kriminaalaaʹššin âânn pââimõs vuõiggâdvuõtt.
+Vaaldšemaaʹššid ǩiõttʼtõõlât vaaldšem-vuõiggâdvuõđâst da pââimõõzzâst vaaldšem-vuõiggâdvuõđâst.
+Lââʹssen lij
+väʹlddvuõiggâdvuõtt da måtam spesiaalduõmmišttâm.
+Veʹrǧǧneeʹǩǩin âlgg jääʹǩǩted lääʹjj
+10 LÅÅKK
+Valdiasåbbar vuõiggâdvuõttkansler da parlameeʹnt vuõiggâdvuõttäʹššooumaž vueʹppe presideeʹnt, halltõõzz da
+duõmmišttmid di valdia da kooʹddi tuåimmjummuž lääʹjjmeâldlažvuõđ.
+Kuhttu seuʹrrje še vuâđđvuõiggâdvuõđi da
+ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjummuž.
+Kooʹddin lij jiõččvaaldšem
+11 LÅÅKK
+Kooʹddid lij vuâđđlääʹjjest staanuum jiõččvaaldšem.
+Kooʹddin lij piiđvuõiggâdvuõtt.
+Valdia vuäitt šiõtteed lääʹjjin kooʹddid
+tuâjid.
+Ahvenanmääddast lij staanuum jiõččvaaldšem.
+Säʹmmlain lij dommvuuʹdest kulttuur- da ǩiõlllaž jiõččvaaldšem.
+Valdia veeʹrjid âlgg nõõmted pâʹsttemvuõđ vuâđin.
+Juõǩǩkaž lij õõlǥtem peälšted Lääʹddjânnam
+12 LÅÅKK
+Juõǩǩkaž läʹddlaž lij õõlǥtem peälšted Lääʹddjânnam jeäʹđ poodd.
+Presideʹntt lij sääldatviõǥǥi pâʹjjšuurmõs da nõõmad upseerid.
+Presideʹntt meäʹrrad halltõõzz čuäʹjtõõzzâst sääldatviõǥǥi
+mobilisâsttmõõžžâst.
+Vääinast da rääuhast presideʹntt meäʹrrad parlameeʹnt miâsttmõõžžin.
+SAA'MI PUÄRRSITUÂI TUÂJJKOOLLATǨ
+- Mäʹhtt toimmjam, ko ääʹššliʹžžen lij säʹmmlaž ââʹǩǩooumaž?
+Ooudâsviikkâmraajõõzz veäkka
+Occuš saaʹmivuiʹm tueʹjjuum puärrsihuõʹlle nåkkmid tuâjjmaallid, kook
+staaʹne dommkääzzkõõzzâst, kääzzkõsjällstumuužžâst, vuejlmõttum
+kääzzkõsjällstumuužžâst da strooiteʹlhuõlâst tõn, što puärsmam säʹmmla
+ǩiõlˈlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõđ teâuddje.
+• Šiõǥǥ hååid täävtõsan lij, što puäʹres sä'mmlai jiiʹjjes ǩiõll da kulttuur
+vääʹldet lokku håiddkääzzkõõzzin.
+• Sääʹm puärrsituâi ääʹššlâž vuäitt pueʹrben tâʹl, ko kääzzkõõzzid
+viiǥǥât čõõđ sä'mmlai äärvai mieʹlddsânji da sääʹm ǩiõʹlle.
+Tuâjjkoollatǩ veäkka
+• Sääʹm ǩiõll da kulttuur kuâstlmâʹvve håiddtuâjast.
+Jiiʹjjes tuâǥǥa
+miârkktõs da håiddtuâi kvaliteett pâjjne.
+• Personkåʹdd väldd lokku pueʹrben puärsmam säʹmmla taarbid da
+ääʹššlâž vuäǯǯ vuäittmõõžž vaikkted jiijjâs hoiddu dommkääzzkõõzzâst,
+kääzzkõsjällstumuužžâst, vuejlmõttum kääzzkõsjällstumuužžâst da
+strooiteʹlhååidast.
+• Personkåʹdd vuäǯǯ vueʹjjmieʹlddsaž vuäʹppõõzzid, raʹvvjõõzzid tõʹst, mäʹhtt
+puärsmam säʹmmlaž ooumaž vuäitt seeilted da juäʹtǩǩed ooudâs ǩiõlâs,
+kulttuuʹres da identiteettes.
+• Vuäʹppõsǩeeʹrja veäkka tuâjjkåʹdda puõʹtti tuâjjlaž vueitet hieʹlǩeld
+mättˈteet.
+• Koollkast vuäǯǯ hieʹlǩeld da ǩiõrggânji fiʹttjõõzz tõʹst, mâiʹd säʹmmlaž
+puärrsituâjj tuâjjpääiʹǩest miârkkšââvv.
+• Puärsmam säʹmmla da suu ruåđees vaikktemvuäittmõõžž hoiddu
+puârrne.
+• Juõǩǩ looǥǥâst lie sä'mmlai dommvuuʹdest tuejjuum puärrsituâi kuõskki
+teâđ da vuäʹppõõzz.
+Lââʹssen lij sââʹjj, koozz juâkksa tuâjjpääiʹǩ vueʹjjid
+vuäitt tiuddeed.
+SaKaste • Säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ooudâsviikkâmraajõs -haʹŋǩǩõs
+Saa'mi puärrsituâi tuâjjkoollatǩ lij rajjum veäʹǩǩen personkåʹdda, kååʹtt
+tueʹjjat puärsmam säʹmmlaivuiʹm.
+Siiskâž vuâđđââvv ǩiõččlâʹsttum tiõtˈtu,
+koʹst äʹšštobddjen lie toimmjam sä'mmlai dommvuuʹd sääʹmǩiõllsaž
+sosiaal- da tiõrvâsvuõttvuuʹd tuâjjla.
+Täävtõsân sääʹmǩiõllsaž da kulttuuʹre vuâđđõõvvi kääzzkõõzzi kvaliteett, vaikktemvuõtt da vuäǯǯamvuõtt
+Mäʹhtt vuäʹppes tuåimmai aarǥâst?
+• Tuâjjlai mättˈteem da vuârrvaikktõõzz tuâjjneävˈvan
+• Vuâđđan juâǥǥtõõzzi päärnaiäʹrttli peâmmamplaaʹne*
+• Vuâđđan päärnä jiiʹjjes peâmmamplaaʹne
+• Pedagoglaž jååʹđtumuužž tuâjjneävˈvan
+• Vuäppsa ǩeʹrjtet peiʹvvpõõrt/ǩiõllpieʹzz toimmjumuš
+• Kõõččmõõžžâst lij juätkkjeei prosess, koon viiǥǥât õõudâs
+personkååʹdd da vuõsspeâmmamjuâǥǥtõõzz taarbi mieʹldd
+* vuõsspeâmmamplaan
+Cisttjep jieʹllem,
+luâđ da tõn resuurssid
+Määŋgkulttuurlažvuõtt
+Cisttjep oummu vuõiggâdvuõđ
+leeʹd jeeʹresnallšem
+Viikkâp õõudâs njääʹlmlaž äʹrbbteâđ da
+ǩiõli serddmõõžž puõlvvõõǥǥâst nobba
+Kulttuur-identiteetten nâânasm
+vuârrvaikktõõzzâst äʹrttleenvuiʹm
+Seäʹbrrvuõtt
+Tuärjjeep juõǩǩ-ka vuõiggâd-
+vuõđ kuullâd koozz-ne.
+Äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjj
+Õhttvuõtt jieʹllem-, luâđ- da eeʹjj-jårrõʹsse
+seill äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji pääiʹǩ.
+Ǩiõttsilttõõzz, musiikk,
+mââinasäʹrbbvuõtt, čeäppõs da
+õõlmtõõttmõš
+Tuejjumuš da raajjmõõžž ǩiõččlâʹsttmõš
+nâânee õhttekuullâm tobddmõõžž
+Õõut-tässʼsažvuõtt da oummuvuõtt
+Leäʹp õõut-tässʼsa kaaunõõttmõõžžin ,
+tuʹmmstõõǥǥin da tuâjast.
+SÄÄʹ M VUÕSSPEÂMM ARGGVUEʹJJI VUÄʹPPES
+- Mäʹhtt toimmjep aarǥâst?
+Tuâjjmaall tuärjjee personkåå�dd silttumuužž peâmmtuâjast,
+õõudeeʹl sääʹmpäärnai ǩiõlˈlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõđi
+teuddmõõžž da ǩeeʹʒʒeeʹl vooudlaž jeäʹrdõõzzid.
+• sääʹm kulttuur da äʹrbbvuõđlaž teâtt juätkkai päärnaid
+• päärnai säʹmmlaž identiteett nâânasm
+• sääʹm ǩiõl jällʼje da juätkkje ođđ puõlvvõʹǩǩe
+• sääʹm äʹrbbvuõđlaž teâtt juätkkai päärnaid
+• piârri, sooǥǥ da õhttsažkååʹdd äʹrbbvuõđlaž miârkktõs
+päärnai peâmmvaʹsttõõzzâst seill da nâânasm
+Sääʹm peiʹvvhååid jååʹđat säʹmmlaž vuõsspeâmmamplaan,
+koonn jäältumuʹšše SaKaste-haʹŋǩǩõõzzâst kõskkõvveš.
+Sääʹm vuõsspeâm sââʹjj ǩiõl, kulttuur da äʹrbbvuõđlaž teâđ sirddjen
+ođđ puõlvvõõǥǥid lij miârkteei.
+Õhtteei
+äärv
+Buorre beaivi.
+Mun lean Aslat
+Pyeri peivi.
+Mun lam Váábu
+Tiõrv!
+Mon leäm Mä'rjj.
+KÅČČ
+Tel.
+FIN-99870 Inari
+etunimi.sukunimi@samediggi.fi
+KÅČČ SÄÄ'MKULTTUUR SUÕ'JJÕS LÄÄ'DDJÂNNMEST -SEMINAA'RE
+Äi'ǧǧ:
+Päi'ǩǩ:
+Levi, Hotelli Levitunturi, Levintie 1590 Sirkka.
+Sååbbarpõrtt 1.
+Sää'mte'ǧǧ kåčč rämmše'ld saa'mid, sää'msie'rvid da sää'mkulttuurâst peerstee'jid Leville
+sää'mkulttuur suõ'jjõõzz Lää'ddjânnmest ǩiõtt'tõõllâm se'minaare.
+Seminaar ju'rddmõššân lij
+u'vdded čuõvv sää'mkulttuur jee'res vuä'ssvuu'din da õhttsažkåå'ddlaž põhttmõõžžin.
+Seminaar poodd ǩeeiǥad vuõssmõs Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt.
+Podd lij histoorlaž.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt lij jii'jjesnallšem cistt maai'lmest.
+Sää'mte'ǧǧ lij
+vuâđđääm sää'm ǩiõlltuâjj-ciist, koonn ju'rddmõššân lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsai
+kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšem
+tuâjast Lää'ddjânnmest.
+miârkktõs lij sme'llkâ'tted ciist vuäǯǯai kaggâd veâl ooudâs sää'mǩiõl ou'dde tuejjuum
+tuâj da sme'llkâ'tted pukid ve'rǧǧnee'ǩǩid kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-
+ciist vuäǯǯai lij va'lljääm sää'm ǩiõllsuåvtõs.
+Sää'm ǩiõlltuâjj cistt lij čeäppõstuejjõs, kåå'tt
+âlgg čuõvted sää'mǩiõl da kulttuur ree'ǧǧesvuõđ da määŋgpeällsažvuõđ.
+Cistt vaajtââvv
+piiriee'jji da tõn raajjmõõžžâst va'sttat Sámi Duodji ry va'lljuum sää'mčeäppneǩ le'be
+sää'mǩiõtt-tuâjjlaž.
+Cistt õõlǥat vuäǯǯai juä'tǩǩed tuâj sää'mǩiõl staattuuzz da
+sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi kaggâm diõtt.
+Ciist ǩeeiǥad kulttur- da sporttminister Stefan
+Wallin.
+Lââ'ssteâđaid se'minaarest oudd sää'mtee'ǧǧ ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen sää'm ǩiõlltuâjj-ciist
+peä'lest (siiri.jomppanen@samediggi.fi, +38 (0) 10 839 3111) di seminaar peä'lest saaǥǥjåå'đteei
+Klemetti Näkkäläjärvi (klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +358 505242109).
+suvi.juntunen@samediggi.fi.
+SEMINAAR PROGRAMM
+Tue'leskåå'ff
+Seminaar äävumuš
+Sää'mtee'ǧǧ kultturlu'vddkå'dd vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Tuomas Aslak Juuso
+Saa'mi pannmaterialaž kultturpreeddan suõ'jjõs Lää'ddjânnmest
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+Saa'mi aunnsõs kultturpreeddan suõ'jjõs Lää'ddjânnmest
+Sää'm-mu'zei Siida jåå'đteei Tarmo Jomppanen
+Sää'm ǩiõtt'tuâjj da tõn õhttsažkåå'ddlaž põhttmõõžž
+Sámi Duodji saaǥǥjåå'đteei Rauna Triumf
+Sää'mj juõi'kkmusikk
+SÄÄ'MTE'ǦǦ
+juõikkai, sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars
+Juõi'kk
+Petra Magga-Vars da Tuomas Aslak Juuso
+10.15-10.35 Sää'mǩiõl kultturpreeddnen (TBC)
+10.35-11.00 Saaǥǥstõõllmõš
+11:00-11:15 Sää'm ǩiõlltuâjj ciist vuâđ
+Ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei, Erkki Lumisalmi
+Ǩiõlltuâjjciist tuejjeei mainstemvuârr
+11.15-11.20 Ǩiõlltuâjj-ciist ǩeeiǥumuš
+Kultturminister Stefan Wallin
+11.20-11.35 Ǩiõlltuâjjciist vuäǯǯai mainstemvuârr
+11:35-12:00 Se'minaar loppsää'n
+Pue'tted tiõrvân!
+SAA'MI PUÄRRSITUÂI OOUDÂSVIIKKÂMPEEI'V
+23-24.5.2012, Sää'mkultturkõõskõs Sajos, Aanar
+Kultturkõõskõs Sajoozz čuä'jtumuš kue'ssid
+Sååbbarkuâsstem, Sajoozz jõnnkä'rdd
+Peei'vi altteemsää'n, sj.
+Arto Pohjanrinne, Sosiaal- da
+tiõrvâsvuõttlu'vddkå'dd, Sää'mte'ǧǧ.
+SaKaste- Saa'mi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi
+ooudâsviikkâmraajõs- ha'ŋǩǩõs.
+Irmeli Moilanen, projektkoordinaattor,
+SaKaste-ha'ŋǩǩõs
+Sää'mnaroodâst ouddneei pannmu'šttempuõccâmvuõđ, Anne Remes,
+neurologii spesialdåhttar, professor, Nuõrti-Lää'ddjânnam universitett.
+Saaǥǥstõõllmõš.
+Dementõõvvâm puärsmeei sä'mmlaž da suu håidd Heidi Eriksen,
+Uccjooǥǥ jåå'đteei tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar.
+Pei'vvporrmõš (jiõčč mä'hssem).
+Restrantt Galla, kultturkõõskõs Sajos
+Kaaunõõttmõš puä'res oummin dåhttar tuâjast Enontekiöst, Taina
+Korhonen, Enontekiö tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar.
+Sä'mmlaž, kåå'tt lij roodnairuåđhåiddai da suu maainstemvuârr: Måkam
+argg lij dååma, ko hååidak puärsmam diõtt dementõõvvâm puärrsad?
+Sää'mǩiõllsai dommkääzzkõstuâjjlai tobddmõõžž: Arggpeei'v vue'jj
+dommkääzzkõstuâjast.
+Saaǥǥstõõll��m jåå'đtee'jen Pia Ruotsala, sosiaal-
+da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ
+Kåå'ffkõhtt.
+Sajoozz jõnnkä'rdd.
+Sää'mǩiõllsai pannmu'šttempuõccâmvuõđ håiddvue'ǩǩ sää'm
+dommvuu'd koo'ddin.
+Koo'ddi maainstemvuâr.
+Mõõnnallšem plaan liâ tuâjjvue'lnn?
+Mä'htt ǩiõll da kulttur vää'ldet
+lokku kääzzkõsproseessin?
+Joonas Sippola, sosiaalvuä'psteei, Enontekiö
+Mirja Laiti, äävhååid jåå'đteei, Aanar
+Anitta Kaisanlahti, puärrsituâi jåå'đteei, Suä'đjel
+Heidi Eriksen, jåå'đteei tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar, Uccjokk
+Saaǥǥstõõllmõš
+SAAMELAISKÄRÄJÄT/SÄÄ'MTE'ǦǦ
+Pei'vv-veärr Aanar Kultahovi.
+Ho'tell Aanar Kultahovi kulttursensitiivlaž tuåimmjemjuurd.
+Kaisu Nikula, ho'teel jåå'đteei.
+Ima Aikio-Arianaick tivttsi ceä'lkkmõš
+"Vuä'mmoummu ǩiõttseä'lggem suõnin/jie'llempeei'v/mââimõs suõn"
+Ima Aikio-Arianaick lohká divttaidis
+"Boares olbmo gieđa suonain/eallima beaivváža/maŋimuš suotnjarat"
+Puärrsituâi ooudâsviikkmõš.
+Proseessi malleem miârktõs puärrsituâjast.
+Inga Mukku, puärrsituâi koordinaattor, PaKaste 2, Ruä'vnjargg.
+Joukktuâi
+Täävtõssân sää'mǩiõllsaž pannmu'šttempuõʒʒi håiddpää'dd mallumuš
+Koozz taarbšet tuärjjõõzz?
+Måkam pannmu'šttempuõʒʒi argg lij da mõõnnalla tõn vuei'tet
+tuärjjeed ?
+Mâi'd vue'ljet viikkâd ooudâs?
+Ristenrauna Magga, tuåimmjemjåå'đteei Sámi Soster ry
+Irmeli Moilanen, ha'ŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste
+Pia Ruotsala, sosiaalpiisar, Sää'mte'ǧǧ
+Joukktuâi juätkkje
+Joukktuâjai čuä'jtõs.
+Ristenrauna Magga, tuåimmjemjåå'đteei Sàmi
+Soster rõ, Irmeli Moilanen, ha'ŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste-ha'ŋǩǩõs da
+Pia Ruotsala, sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ
+Kåå'ffkõhtt, Restrantt Galla
+Ooudâsviikkâmpeei'vi õ'httepiijjmõš da sää'm
+pannmu'šttempuõccâmvuõđ håiddpälggaz ooudâsviikkâm meä'rtumuš.
+Juätkktuâjast suåppmõš.
+Soster rõ Irmeli Moilanen, ha'ŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste-hanke da Pia
+Ruotsala, sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ,
+Ooudâsviikkâmpeei'vi tu'mmstõk.
+Irmeli Moilanen,
+ha'ŋǩǩõskoordinaattor, SaKaste
+På'rddǩe'rjj
+Sää'maa'šši va'stteei ministeerji da presideenti sååbbar Tukholmast skamm'mannu 22.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'm ǩiõllcistt - Gollegiella
+Ministeer da sää'mtee'ǧǧ ministeer pre'mme õõutmiõllsânji tâ'vvjânnamlaž sää'm ǩiõllcistt -
+- Gollegiella - šiett'teemm-muttõõzz, kåå'tt lij på'rddǩee'rj õhttõssân.
+Tuõđât, što še jee'rab nõõmtum ǩiõllciist ärvvtõõllâmlu'vddkå'dd lij õõutmiõllsânji
+nõõmtam ee'jj 2010 ciistvuäǯǯjid da lij kuâđđam ǩe'rjjlaž vuâđđummuužž.
+Ciist vuäǯǯai liâ
+Máret Sárá da Lajla Mattsson Magga.
+Sää'maa'šši tâ'vvjânnamlaž ve'rǧǧorgaan raaukât valmštõõllâd ee'jj 2010 ciist juâkkmõõžž.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõš - juätkktuõjjstõõllmõš
+Såbbrstes skamm'mannu 12. peei'v 2008 ministeer da sää'mtee'ǧǧ presideent le'jje
+õõutmiõllsa tõ'st, što jue'tǩet tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž kuõskki tuâjj.
+Rau'ǩǩeš
+sää'maa'šši tâ'vvjânnamlaž ve'rǧǧorgaan raajjâd e'tǩǩõs tõ'st mä'htt puõ'tti ainsmâ'ttem
+saaǥǥstõõllmõõžž vuei'tet čõõđted.
+Tät tuâjj lij åå'n vaalmâš da saaǥǥstõõllâmmõõntõõllmõš
+käunnai õhttõõzzâst.
+Sää'mministeer da sää'mtee'ǧǧ presideent liâ seämma miõlâst tõ'st, što
+puõ'tti proseezz âlgg čuâvvad ǩee'rjtum saaǥǥvuâlaž-mõõntõllume'tǩǩõõzz.
+Tukholmast skamm'mannu 22 peei'v 2010
+Eskil Erlandsson
+Tuija Brax
+Rigmor Aasrud
+Ingrid Inga
+(joortõs ruõcc ǩiõlâst)
+Raportt Sääʹmnuõri
+čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015
+Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2015
+Anni Näkkäläjärvi, valokuvat/snimldõõǥǥ Terhi Tuovinen
+S Á M E D I G G I
+S Ä M I T I G G E
+S Ä Ä 'M T E 'Gˇ Gˇ
+S A A M E L A I S K Ä R Ä J Ä T
+Muusik
+Musiikk
+Musihkka
+Musiikki
+Sámenuoraid
+dáiddadáhpáhuSaS
+ohcejotnjálmmi
+SkuvllaS
+Säminuorâi
+taaiđâtábáhtusâst
+uccjuvnjäälmi
+škoovlâSt
+sääʹmnuõri
+čeäʹppvuõđpeeiʹvest
+uccjokknjääʹlm
+škooulâSt
+SaamelaiSnuorten
+taidetapahtumaSSa
+utSjokiSuun
+koululla
+pye'reeStpuáttim!
+bures boahtin!
+Arttu Poikela, 2014
+tervetuloa!
+tiõrv pueʹttem!
+SAAMELAISNUORTEN TAIDETAPAHTUMA 2015
+järjestettiin maaliskuun 25.
+- 26. päivänä Utsjokisuun koulu-
+keskuksessa.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti saamelais-
+käräjille taidetapahtuman järjestämiseen sekä Nuori Kulttuuri
+-säätiön järjestämään SOUNDS -tapahtumaan osallistumi-
+seen yht.
+Projektihenkilöksi palkattiin Minna
+Lehtola kahdeksi kuukaudeksi.
+Järjestelyihin osallistuivat saamelaiskäräjiltä koulutus- ja
+oppimateriaalitoimisto, nuorisoneuvosto ja saamelaismu-
+siikkikeskus sekä Utsjoen kunta ja Yle Sápmi.
+Ääni- ja valo-
+tekniikan hoiti Tuupa-records.
+Tapahtumaa varten laadittiin
+Utsjoen koulukeskuksen pelastussuunnitelmaan pohjautuva
+turvallisuussuunnitelma.
+Tapahtumassa työskenteli kaksi jär-
+jestyshenkilöä, joiden vastuulla oli myös ensiapuvalmius.
+pahtumapäivinä tarjottiin kaikille tapahtumaan osallistuville
+Utsjoen avopalvelukeskuksen järjestämä kouluruokailu.
+pahtuman valokuvasi Terhi Tuovinen, ja filmasi saamelaisalu-
+een koulutuskeskuksen mediaoppilas Jonne Järvinen.
+Kaikille avoimeen tilaisuuteen ei peritty osallistumis- tai
+pääsymaksuja.
+Ryhmät tulivat Utsjoelle busseilla Enontekiöl-
+tä, Inarista, Sodankylästä ja Utsjoen sivukylistä.
+Lisäksi osal-
+listujia tuli Rovaniemeltä sekä City Sámit ry:n avustuksella
+myös pääkaupunkiseudulta.
+Yöpaikka järjestyi kaikille Utsjo-
+en majoituspaikoista sekä seurakuntatalolta, Ailikastalolta ja
+koululta.
+Keskiviikkona rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola
+avasi taidetapahtuman, minkä jälkeen esiintyivät Utsjoen
+lasten kuoro Modji, inarinsaameksi laulava Aila Duo sekä suo-
+sikkiräppäri Ailu Valle.
+Juontajana oli Utsjoen koulun oppilas
+Tuomo Laiti (pohjoissaame), ja torstaina hänen lisäkseen vielä
+inarilaiset Anna-Katariina Feodoroff (koltansaame) ja Martta
+Alajärvi (inarinsaame).
+Torstaina ennen katselmuksen alkua
+yleisö hiljentyi hetkeksi muistelemaan Utsjoen lukion oppilasta
+ja lahjakasta muusikkoa Hánsa Korpea, joka menehtyi väki-
+vallan uhrina edellisvuonna kesken koulupäivän.
+Nuorisotyön-
+tekijä Aleksi Ahlakorpi näytti musiikkivideon, jolla Hánsa lauloi
+Veijo Länsmanin laulun.
+Raadin työskentelyn aikana yleisö pääsi nauttimaan Katja
+ja Birit Haarlan tanssista sekä rovaniemeläisen Aini-Inari Mää-
+tän pianonsoitosta.
+SÄÄʹMNUÕRI ČEÄʹPPVUÕĐPEEIʹV 2015
+jäʹrjsteš pâʹzzlâšttam-mannu 25.
+- 26. peeiʹv Uʹccjokknjääʹlm
+škooulǩõõskõõzzâst.
+Mättʼtem- da kulttuurministeria uuʹdi
+sääʹmteǧǧa čeäʹppvuõđpeeiʹv jäʹrjstumuʹšše da Nuõrr Kulttuur
+- foond jäʹrjstam SOUNDS-šõddmõʹšše vuässõõttâm vääras
+õhttsiʹžže 40 000 euʹrred.
+Minna Lehtola paʹlǩǩeeš projeʹktt-
+tuâjjliʹžžen kueiʹt männǥas.
+Riâššmõʹšše vuässõʹtte sääʹmteeʹǧǧest škoouʹljem- da mätt-
+materiaalkoontâr, nuõrisuåvtõs da sääʹmmusiik-kõõskõs, Uʹcc-
+jooǥǥ kåʹdd da Yle Sápmi.
+Jiõnn- da čuõvvtekniikk hoiʹddji
+Tuupa-records.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvi vääras raʹjješ Uʹccjooǥǥ
+škooulkõõskõõzz peälštemplaaʹne vuâđđõõvvi staanvuõtt-
+plaan.
+Šõddmõõžžâst riõuggu kueʹhtt jäʹrjstõsoummu, ǩeäk
+vaʹldde vaʹsttõõzz še vuõssveäʹǩǩvaalmâšvuõđâst.
+Čeäʹpp-
+vuõđpeiʹvven taʹrjjeeš pukid vuässõõđjid porrmõš, koon järjsti
+Uʹccjooǥǥ äävkääzzkõs.
+Šõddmõõžž leäi sniimmʼmen Terhi
+Tuovinen da fiʹlmmjemen Sääʹmvuuʹd škoouʹljeeʹmkõõskõõzz
+mediamättʼtõõtti Jonne Järvinen.
+Pukid äävai sõddmõʹšše jeäʹt peʹrrjam vuässõõttâm-, jeät-
+ǥa sizzpiâssâm-määusid.
+Joouk pueʹtte Uʹccjoʹǩǩe buussin
+Aanrest, Suäʹđjlest, Enontekiöst da Uʹccjooǥǥ čårrsiidin.
+Lââʹzzen vuässõõđi pueʹtte Ruäʹvnjaaʹrǥâst da City Sámit rõ
+teäʹǧǧveäʹǩǩvuõđin
+vueiʹvvgååradvuuʹdest.
+Innstempääiʹǩ
+käunnʼje pukid Uʹccjooǥǥ aazztemkääzzkõõzzin da sieʹbrr-
+kåʹddpõõrtâst, Ailigas-põõrtâst da škooulâst.
+Seärad rehttor-čuõvtemtuåimjååʹđteei Laura Arola äävii
+čeäʹppvuõđpeeiʹvid, koon mâŋŋa Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk
+Modji, aanarsääʹmǩiõllsaž Aila Duo da ǩeâittum räp-artistt Ailu
+Valle voddõʹtte.
+Prograammjååʹđteeʹjjin leʹjje Uʹccjooǥǥ škooul
+mättʼtõõtti Tuomo Laiti (tâʹvvsäämas), da neljdpeeiʹv suu
+lââʹzzen Anna-Katariina Feodoroff (nuõrttsäämas) da Martta
+Alajärvi (aanarsääʹmǩiõʹlle) Aanrest.
+Neljdpeeiʹv õuddâl ko
+čuäʹjtõõzz aʹlǧǧe, õʹnneš jõõskâs mušttlempoodd Uʹccjooǥǥ
+lookkjisškooul mättʼtõõttja da čieʹppes artistta, ǩeäʹn nõmm
+leäi Hansa Korpi.
+Son jaaʹmi pâʹlviõǥǥ seuʹrjõssân mõõnni
+eeʹjj kâskka škooulpeeiʹv.
+Nuõritueʹjjlâž Aleksi Ahlakorpi čuäʹjti
+musiikkviidia, mâʹst Hansa Korpi lääulai Veijo Länsman laaul.
+Tõn poodd, ko raati smiõtti, pieʹsse ǩiiččeei vueiʹnned Katja
+da Birit Haarla taans da kuʹvddled Ruäʹvnjaarǥ ååraž Aini-Inari
+Määttä pianosoittjummuž.
+Uʹccjooǥǥ päärnai laauljoukk Modji,
+joht./jååʹđteei Anna Näkkäläjärvi-
+Länsman.
+Meersažoopper balettškooul mättʼtõõtti/
+Kansallisoopperan balettikoulun oppilaat
+Katja da Birit Haarla.
+Programm - ohjelm - Prográmma
+27.3.2014 OhcejOgas - UcjUUvâst - UccjOOǥǥâst
+10.00 MusihkkageahčalMas álgá!
+- MuusikkejâlMâs álgá!
+- Musiikk-ǩiõčldõs älgg!
+Aanaar škovlâ ucebeh: "Skyelfi" - stivrejeijen Petra Kuuva
+Gáktenieiddat: "Mánu luohti" - Gáregasnjárga, bagadeaddjin Kaaren Kitti
+Modji: "Divrasamos šiella" - Ohcejohka, bag.
+Anna Näkkäläjärvi-Länsman
+Hearvaduottar: "Máttuid árbi" - Eanodat, bag.
+Inga-Máret Gaup-Juuso ja Anne-Maria Kukkonen
+Giehtaruohttasa mánát: "Sámi eatnan duoddariid" - Gárasavvon, bag.
+Ulla Magga ja Taina Syväjärvi
+Diamánttat: "Háldi heajat" - Bealdovuopmi, bag.
+Hellin Pietikäinen
+Mii maid!
+: "Giđđadálvi" - Roavvenjárga, bag.
+Milla Pulska
+Sohvi ja Elli: "Boade mu mielde" - Avvil, bag.
+Katri Kittilä
+Čagaldahttit: "Čagaldahttin" - Avvil, bag.
+Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen
+Janita & band: "Iežas geaidnu" - Avvil, bag.
+Mánu mánát: "Skuvlabeaivi" - Ohcejohka, bag.
+Niilo Rasmus
+Ántte ja nieiddat: "Rávnnji fárrui" - Anár, bag.
+Hanna Ryytty
+Avvila vuolledássi nieiddat: "Boazovázzi" - bag.
+Maarit Niittyvuopio
+SKT: "Jåågar lij jie'lli", "One of Us", "Duna duna" - oʹjjeei Erkka Antila da Seija Sivertsen
+Helssega guovlu sámelohkit: "Goahtoeanan" - bag.
+Maija Lukkari
+Áiggeheamit: "Suollemas" - Ohcejohka, bag.
+EBSIS: "Vásáhusat" - bag.
+Skuolffit: "Skuolferock" - Vuohčču, bag.
+Giehtaruohttasa mánát: "Buot jagiáiggit" - Gárasavvon, bag.
+Villat: "Dan man oainnat" - bag.
+Puállâm váimu: "Ääših maid monâttáim tuulân" - Avveel, stivrejeijen Petra Kuuva
+12-14 BoradeapMi - peivipurrâMuš - kõskkpeeiʹv porrMõš
+15-16 katja ja Birit haarla, aini-inari Määttä...
+LAJIT JA TAVOITTEET
+Vuoden 2015 teemana oli musiikki valtakunnallisen Nuori
+Kulttuuri -teeman mukaisesti.
+Erityisenä saamelaislajina
+oli teatteriaiheisia työpajoja, jotka pidettiin keskiviikkona
+ennen avajaisia.
+Lisäksi saamelaiskäräjien nuorisoneu-
+vosto järjesti sarjakuvatyöpajan.
+Työpajojen ohjaajina oli saamelaisia teatteri- ja media-
+alan ammattilaisia ja taiteilijoita: Pauliina Feodoroff, Sver-
+re Porsanger, Irene Länsman, Heli Aikio, Ailu Valle, Heli Huovi-
+nen sekä kuvataiteilija Sunna Kitti (sarjakuvat).
+TEEʹM DA TÄÄVTÕÕZZ
+Eeʹjj 2015 teeʹmmen leäi musiikk, nuʹtt še mâʹte Nuõrr
+Kulttuur-šõddmõõžžâst.
+Spesial sääʹmteeʹmmen leʹjje
+teaʹttertueʹjj-põõrt, koid õʹnneš seärad õuddâl šõddmõõžž
+äävummšed.
+Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõs jäʹrjsti
+kartträiddtueʹjjpõõrt.
+Tueʹjjpõõrti oʹhjjeejen leʹjje säʹmmla, kook lie teaʹtter- da
+mediaämmatvuuʹdoummu da artiist: Pauliina Feodoroff,
+Sverre Porsanger, Irene Länsman, Heli Aikio, Ailu Valle, Heli
+Huovinen da karttčeäʹppneǩ Sunna Kitti (kartträäid).
+Tapahtumaan kutsutaan kaikki saamelaislapset ja
+-nuoret sekä saamen kielen ja saamenkielisten luokkien
+oppilaat.
+Osallistuminen on mahdollista myös koulujen
+ulkopuolella toimiville nuorille.
+Saamelaisnuorten taide-
+tapahtuman päätavoitteena on tarjota nuorille tilaisuus
+kehittää taitojaan, mahdollisuus näyttää niitä myös muille
+ja saada innostavaa palautetta.
+Raadin odotetaan pai-
+nottavan arvostelussaan erityisesti nuorten omaa panosta
+esitysten valmistamisessa.
+Tärkeänä tavoitteena on aina ollut myös lasten ja nuor-
+ten saamen kielen taidon ja saamelaisen identiteetin vah-
+vistaminen.
+Lisäksi tapahtuma tukee merkittävällä tavalla
+oppilaiden, opettajien, vanhempien ja saamelaisyhdistys-
+ten yhteistyötä.
+Taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun alun vuosista
+alkaen ja niistä on tullut saamelaisnuorille tärkeä areena
+sekä taideharrastusten että saamen kielen näkökulmasta.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvid kåʹččeš pukid sääʹmpäärnaid da
+-nuõrid da sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsaž klaassi škooul-
+neeʹǩǩid.
+Vuässõõttmõš lij vââʹjjlaž še škoouli ååuǥbeäʹlnn
+tuåimmjeei nuõrid.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõʹđpeeiʹv vueiʹvv-
+vueʹǩǩes täävtõsân lij taʹrjjeed nuõrid vuäittmõš viikkâd
+õõudâs sij čeäʹppvuõđid, ooddid da silttõõzzid da vuäittmõš
+čuäʹjted tõiʹd jeärrsid da vuäǯǯad älšmõʹtti maacctõõzz.
+Raati vueʹrddeš väʹldded lokku sij äʹrvstõõllmõõžžâst
+jeärben nuõri jiijjâz tueʹj čuäʹjtõõzzi õuʹdde da tõi valmš-
+tõõllmõõžžâst.
+Vääžnai täävtõssân lij pâi leämmaž še päärnai da
+nuõri sääʹm ǩiõl silttummuužž da säʹmmla identiteett
+nâânummuš da staanmõš.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvi šõddmõššân
+lij še miârkkšõõvvi äʹšš tuäʹrjjeed škooulneeʹǩǩi, mättʼtõõtti,
+uʹčteeli, puärrsi da sääʹmõhttõõzzi õhttsažtueʹj.
+Čeäʹppvuõđpeeiʹvid lij järjstum 1970-looǥǥ aalǥâst
+ääʹljeeʹl da tõʹst lij šõddâm vääžnai čuäʹjtemkriʹlcc
+sääʹmnuõrid nuʹtt še čeäʹppõsstaarjõõzzi da sääʹm ǩiõl
+ǩiõččâmvueʹjjest.
+Janita & Bändi: "Iežas geaidnu",
+Âʹvvel pââibužškooul,
+oʹhjjumuš Katri Kittilä.
+Ántte ja nieiddat: "Rávnnji fárrui" Aanar škooul škooulneeʹǩǩid /
+Inarin koulun oppilaita, oʹhjjumuš Hanna Ryytty.
+SKT (Sevettijärven koulun teinit):
+"Jååǥǥar lij jieʹlli", "One of Us", "Duna duna",
+oʹhjjumuš/ohj.
+Erkka Antila da Seija Sivertsen"
+Ǩiiččeei /Yleisöä
+Tapahtuma on tarjonnut ensimmäisen yleisön monille
+nykyisin tunnetuille saamelaistaiteilijoille ja kannustanut
+nuoria musiikkiharrastuksiin, teatteri-ilmaisuun, tanssiin,
+kuvataiteeseen ja kirjoittamiseen.
+Saamelaisnuorten tai-
+detapahtuma on ainoa vuosittain järjestettävä saamen-
+kielinen nuorisotapahtuma Ijahis Idja - musiikkifestivaaliin
+liittyvän lasten- ja nuortenpäivän lisäksi.
+Šõddmõš lij taʹrjjääm vuõssmõs voddõõttâmvuäitt-
+mõõžž määŋgid ânnʼjõžääiʹjest toobdâs sääʹmartiistid
+da lij smeʹlkâttam nuõrid musiikkstaarjõõzzid, teaʹtter-
+õõlmtõõttmõʹžže, taʹnsse, karttčeäʹppõʹsse da ǩeeʹrj-
+tumuʹšše.
+Sääʹmnuõri
+čeäʹppvuõđpeiʹvv
+oʹdinakai
+piirieeʹjji järjstum sääʹmǩiõllsaž nuõrišõddmõš Ijahis Idja-
+musiikkfestivaal päärnai- da nuõripeeiʹv lââʹzzen.
+VUÄSSÕÕTTI DA NAAMÂR
+Teaʹttertueʹjjpõõrtid da musiikkčuäʹjtõõzzid ilmtõʹtte
+nuʹtt 200 pääʹrnžed da nuõrrâd.
+Musiikkčuäʹjtõõzz
+leʹjje 21 da jeeʹresnallšem tueʹjpõõrtid õʹnneš õhttsiʹžže
+čiččâm.
+Ǩiiččeei da vuässõõđi čeäʹppvuõđpeeiʹvin leʹjje
+pâʹjjel 400 ooumžed.
+PAʹLǨǨUMMUŽ
+Puk ǩeâšttõõttmõõžžid vuässõõttâm vuõǯǯu sõddmõõžžâst
+mošt-tan vuässõõttâmtuõđstõõzz.
+Kääuʹc nuõrrâd vuõǯǯu
+Sääʹmteeʹǧǧest paʹlǩǩumšen 100-200 euro šoora stipeeʹnd
+smeʹlkâʹttem diõtt, što sij juäʹtkče musiikk raajjmõõžž.
+Pukid
+jooukid uʹvddeš ǩeeʹrjlaž maacctõõzz sij čuäʹjtõõzzâst.
+Raatist
+leʹjje koumm musiikkartiist, õhtt juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst: Heli Aikio,
+Anna Lumisalmi da Ailu Valle.
+Sij vaʹǯǯlõs tuâjjan leäi vaʹlljeed
+kueʹhtt joouk juåtkku Porvoo-gåårdest ǩieʹssmannust õnnum
+SOUNDS-šõddmõʹšše.
+Puállâm váimu: "Ääših maid monâttáim tuulân"
+Áiggeheamit: "Suollemas", Uʹccjokknjääʹlm škooul/
+Utsjokisuun koulu
+Giehtaruohttasa mánát: "Buot jagiáiggit", Kaaresuvannon koulu/
+Karesâvvan škooul
+OSALLISTUJAT JA LUKUJA
+Teatterityöpajoihin ja musiikkikatselmukseen ilmoittautui
+noin 200 lasta ja nuorta.
+Musiikkiesityksiä oli 21 ja erilai-
+sia työpajoja pidettiin yhteensä 7.
+Yleisöä ja tapahtu-
+maan osallistujia oli yli 400 henkeä.
+PALKINNOT
+Kaikki kilpailuihin osallistuneet saivat tapahtumasta
+muistoksi osallistumistodistuksen.
+Saamelaiskäräjät pal-
+kitsi nuoria jakamalla 8 kpl 100-200 euron suuruista sti-
+pendiä kannustukseksi musiikin tekemisen jatkamiseen.
+Kaikki ryhmät saivat kirjallisen palautteen esitykses-
+Raadissa oli kolme muusikkojäsentä, yksi kustakin
+kieliryhmästä: Heli Aikio, Anna Lumisalmi ja Ailu Valle.
+Heidän
+vaativana tehtävänään oli valita 2 ryhmää jatkoon Porvoossa
+kesäkuussa pidettävään SOUNDS -tapahtumaan.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹv stipeeʹnd
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma -stipendit
+Gáktenieiddat
+6-9-ekksa./vuotiaat, Karigasnjargg/Karigasniemi,
+oʹhjj.
+Kaaren Kitti
+Hearvaduottar
+10-15-ekksa./vuotiaat, Hetta,
+Janita & band
+10-15-ekksa./vuotiaat, Âʹvvel/Ivalo, oʹhjj.
+SKT
+10-15-ekksa./vuotiaat, Čeʹvetjäuʹrr/Sevettijärvi,
+Erkka Antila ja Seija Sivertsen
+Giehtaruohttasa mánát
+10-15-ekksa./vuotiaat, Karesâvvan škooul/Karesuvannon
+koulu, oʹhjj.
+Puállâm váimu
+16-20-ekksa./vuotiaat, Âʹvvel lookkiškooul/Ivalon lukio,
+Petra Kuuva
+Villat
+16-20-ekksa./vuotiaat, Uʹccjokknjääʹlm škooul/Utsjokisuun
+Čagaldahttit
+10-15-ekksa./vuotiaat, Ivalon ala-aste/Âʹvvel vueʹllškooul,
+Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja/da Hannu
+Huumonen
+Nuõrr Kulttur-šõddmõʹšše vaʹllješ
+Nuori Kulttuuri -tapahtumaan valittiin
+Uʹccjooǥǥ Villat, Utsjokisuun koulu da
+Âʹvvel Čagaldahttit, Ivalon ala-aste
+(Foto/ Snimldõk Jaakko Peltomaa, Inarilainen)
+Aanaar škovlâ ucebeh: "Skyelfi", Aanar škooul, oʹhjjumuš Petra Kuuva.
+Mä'htt vuäǯǯam sää'mǩiõl mätt'tõõzz?
+Mä'htt vuäǯǯam sää'mǩiõl mätt'tõõzz päärnže?
+Škovlim-já oppâmateriaaltoimâttah/ Škooultõs- da vuä'pstemaaunâskoontâr www.samediggi.fi
+Office on Education and Instruction Material ovdanamma.sohkanamma@samediggi.fi
+SAJOS
+FIN-99870 Anár/ Aanaar/ Aanar/ Inari
+Kuva Salli Parikka, kirjasta Oahptii Iŋgá: Áppes, Min meahci máidnasat.
+Sää'mǩiõl da sää'mǩiõl'laž mätt'tõs Lää'ddjânnmest
+Vuäittmõõžžin sää'mǩiõl da sää'mǩiõl'laž mätt'tõ'sse šiõtteet vuâđđmätt'tõs- da lookkjiškooul-laa'jjin,
+mätt'tõs- da kultturministeria meärrõõzzin da mätt'templaan vuâđain.
+Viõǥǥâst åårrai vuäittmõõžž kuâ'sǩǩe
+pukid kolmm sää'mǩiõl: aanar-, nuõrttsää'm- ja tâ'vvsää'mǩiõlid.
+Sä'mmlai dommvuu'd koo'ddin škooul lij õõlǥtum riâššâd sää'mǩiõl silttee'ji škooulnee'ǩǩi
+vuâđđmätt'tõõzz vä'lddvuä'zzin sää'mǩiõlin.
+Takaivue'jjest tõn mie'rren lij, što škooulnee'ǩǩest lij
+vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad vuâđđmätt'tõõzz uu'ccmõsân bie'll sää'mǩiõlin.
+Lookkjiškooulâst da ämmatlaž
+škooultõõzzâst sää'mǩiõllsâž mätt'tõs lij še vuäittmõõžžâst.
+Lââ'ssen dommvuu'dest lij vuäittmõš lookkâd
+sää'mǩiõl da vee'res ǩiõl mätt'temaunnsid vuâđđmätt'tõõzzâst, lookkjiškooulâst da ämmtlaž škooultõõzzâst.
+Sä'mmlai dommvuu'd koo'ddi åålǥbeä'lnn lij vuäittmõš vuäǯǯad sää'mǩiõl mätt'tõõzz, leâ'ša mätt'tõõzz
+riâššmõš ooudald spesial aktiiv-vuõđ!
+Mätt'tõõzz riâžžât â'lddmätt'tõsân da še virtual'lânji.
+Tuåi'mme tän-
+nalla: Jõs haa'lääk sää'mǩiõl mätt'tõõzz, uu'd alttõõzz jiijjad rehttra.
+Vuäitak lââ'ssen vä'ldded õhttvuõđ
+sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttra info@samediggi.fi, kåå'tt veä'ǩǩad mätt'tõõđjid,
+puärrsid da škooultõõzz riâššjid mätt'tõõzz äiggavuäǯǯmõõžžâst.
+Pâ'jjmätt'tõõtti-tu'tǩǩõõzzâst lij vuäittmõš spraavdõõttâd sää'mǩiõl jie'nnǩiõl le'be vee'res ǩiõl tee'st.
+Sää'mǩiõl lookkjiškooulkuursid lij vuäittmõš spraavdõõttâd še virtual'lânji.
+Sä'mmlai dommvuu'd koo'ddi
+åålǥbeä'lnn lookkjiškooulâst lookki vuäi'tte ǩiõččâd mättjemtarjjumuužž sää'mvuu'd škooul'jemkõõskõõzz
+virtualškooulâst www.sogsakk.fi da lââ'ssen sää'mǩiõl kuursi riâššmõõžž e-lookkjiškooulâst www.elukio.fi .
+Lookkjiškooulkuursi spraavdõõttâmvuäittmõõžž vuäitt kõõččâd še sä'mmlai dommvuu'd koo'ddi lookk-
+jiškooulin, koin liâ virtualmätt'tõõđi piiriee'jji.
+Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs reäšš piiriee'jji obb lookkâmpââi pi'štti a'lddškooultõõzz aanar-, nuõrtt-
+sää'm- da tâ'vvsää'mǩiõlin, www.sogsakk.fi .
+Lää'ddjânnam kolmmen universitee'ttin lij vuäittmõš mätt'tõõttâd sää'mǩiõl:
+http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/ , www.ulapland.fi , http://www.helsinki.fi/sup/ .
+SÁMEDIGGI
+SAAMELAISKÄRÄJÄT
+Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma 2013/
+koulutusta koskeva osio
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomessa
+Mahdollisuuksista saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen säädetään perusopetus- ja lukiola-
+eissa, opetus- ja kulttuuriministeriön määräyksissä ja opetussuunnitelman perusteissa.
+Voimassa-
+olevat mahdollisuudet koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa koulu on velvollinen järjestämään saamen kieltä osaavien
+oppilaiden perusopetuksen pääosin saamen kielellä.
+Käytännössä se tarkoittaa perusopetuksen oppi-
+laalle oikeutta saada opetuksestaan vähintään puolet saamen kielellä.
+Lukiossa ja ammatillisessa
+koulutuksessa saamenkielinen opetus on myös mahdollista.
+Lisäksi kotiseutualueella on mahdollista
+lukea saamea äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa
+koulutuksessa.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on mahdollista saada saamen kielen opetusta,
+mutta opetuksen järjestäminen edellyttää erityistä aktiivisuutta!
+Opetusta järjestetään sekä lähiope-
+tuksena että virtuaalisesti.
+Toimi näin: Jos haluat saamen kielen opetusta, esitä pyyntösi oman kou-
+lun rehtorille.
+Voit lisäksi ottaa yhteyttä saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon
+info@samediggi.fi , joka auttaa opiskelijoita, vanhempia ja koulutuksen järjestäjiä opetuksen ai-
+kaansaamisessa.
+Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielen äidinkielen tai vieraan kielen koe.
+Saamen kielen lukiokursseja on mahdollista suorittaa myös virtuaalisesti.
+Saamelaisten kotiseutu-
+alueen kuntien ulkopuolella lukiota käyvien kannattaa seurata opintotarjontaa saamelaisalueen kou-
+lutuskeskuksen virtuaalikoulussa www.sogsakk.fi ja lisäksi saamen kielen kurssien järjestämistä e-
+lukiossa www.elukio.fi .
+Lukiokurssien suorittamismahdollisuutta voi kysyä myös saamelaisten
+kotiseutualueen kuntien lukioista, joilla on virtuaaliopiskelijoita vuosittain.
+Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää vuosittain koko lukuvuoden mittaisen lähikoulutuksen
+inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielissä, www.sogsakk.fi .
+Suomen yliopistoista kolmessa on mahdollista opiskella saamen kieltä:
+Tiõrvvʼvuõtt čeäʹppvuõđpeivva puõʹtti,
+teâđtõs âânn seʹst jiânnai šõddmõʹšše õhtteei aaʹššid, tõn diõtt tuäivam što lookkveʹted tõn tääʹrǩeld.
+Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeivva lij võl mueʹdd neäʹttel.
+Iʹlmmtõõttmõš čeäʹppvuõđpeivva älgg 1.3. da lij äävai 1.-15.3.
+Iʹlmmtõõttmõš tuejjeet tän eeʹjj tåʹlǩ interneeʹttest Webropol-prograamm mieʹldd.
+Auʹǯǯjep tiʹjjid iʹlmmtõõttâd ääiʹjeld, ǥu
+programm mâânn ǩidd 15.3. čiâss 23:59 ij-ka iʹlmmtõõttmõš tän mâŋŋa leäkku teänab vueiʹtlvaž.
+Iʹlmmtõõttmõõžž liâ kueʹhtt da
+kuhttu diõtt lij jiijjâs lomaakk Webropol-prograammâst, koid kaunnveʹted liiŋkid teâđtõõzz looppâst.
+Väʹldded lokku, što teeʹst âlgg tuejjeed kueʹhtt (2) jeeʹres iʹlmmtõõzz:
+Škooul vuässõõttmõš čeäppvuõđpeivva
+a. Iʹlmmtõs âânn seʹst aazztõõzz, määʹtǩid da
+spesiaalpoorrâmvueʹjji taarbid
+b. âânn seʹst tuâjjpääʹjid iʹlmmtõõttmõõžž
+Čuäʹjtõõzzi iʹlmmtummuš
+a. Juõʹǩǩkaž čuäʹjtõs puätt iʹlmmted jiijjâs
+ilmmtõõttâmlomaakkin
+b. âânn seʹst čuäʹjtõõzz teâđid, vuässõõtti, pešttmuš, spesiaaltaarb
+TUÂJJPÄÄʹJ
+Tän eeʹjj tuâjjpääʹji teeʹmmen lij taʹnss, mõõn mieʹldd virittäydytään juʹn puõʹtti eeʹjj väʹlddkååddliʹžže taʹnsstemma.
+Lââʹssen mieʹldd liâ kolmm luʹvddsiõrr-
+tuâjjpääʹj.
+Tuâjjpääʹj liâ õhttseʹžže kääuʹc, koin juõǩǩkaž vuäitt vaʹlljed kueʹhtt, koid vuässââtt.
+Vueʹlnn åårri taullõõǥǥâst käunnʼje tääʹrǩab teâđ tuâjjpääʹjin tõi
+siiskõõzzâst.
+Tuâjjpääʹj jäʹrjstet seärad 30.3. jeeʹres paaiʹǩin.
+Teâđtep šõddmõʹšše da tuâjjpääʹjid õhtteejin tääʹrǩes aaʹššin iʹlmmtõõttâmääiʹj looppmõõžž
+mâŋŋa.
+Tuâjjpääʹj liâ raajjlaž mieʹrr, di auʹǯǯjep iʹlmmtõõttâd tuâjjpääʹjid vueiʹtlva jåʹttlânji!
+Iʹlmmtep looppla juâǥǥ iʹlmmtõõttâmääiʹj mâŋŋa.
+Tuâjjpääʹj čiâss 14:00-14:45
+Koodi Tuâjjpääʹj teeʹmm
+Õõʹnni
+Ââʹǩǩ-klass
+Breakdance
+Jimi Kettunen
+Modern taʹnss/ balett/
+teaʹtterõõlmtõs
+Auri Ahola
+Jazz + modern taʹnss
+Biret ja Katja
+Haarla
+Paartaaʹns alttõõzz
+Olá-Mihkku
+Länsman
+lookkjiškooulâkksa
+Säʹmmlaž sokksiõrr
+tâʹvvsääʹm
+aanarsääʹm
+Heli Aikio
+nuõrttsääʹm
+Raija Lehtola
+Tuâjjpääʹj čiâss 15:15-16:45
+Baleet alttõõz
+Paarrtaaʹns alttõõzz
+Ø Jimi Kettunen lij breakdance Euroop määstar, Tâʹvvjânnalma määstar da määŋgǩeârddsaž Lääʹdd määstar.
+Son lij tuåimmjam teaʹtter- da
+taʹnssčeäppõõzz pirrsin eeʹjjest 2003 da čuäʹjtõõllâm määŋgin teaʹtter- da taʹnsstuejjõõzzin Lääʹddjânnmest da ålggjânnmest.
+Son lij še
+äärvstum breakdance-suʹvddi da -uʹčteeʹl.
+Jimi Kettunen breakdance-tuâjjpääʹjjest peäss tobdstõõttâd uuʹlectaʹnsskulttuuʹre da breakdance
+vuâđđlikkõzzid.
+Breaki vuâđi lââʹssen tobdstõõđât še akrobaattlab likkõzzid da tuejjeet taʹnsslʼlaid rääidid.
+Ø Auri Ahola lij taʹnssčeäppneǩ, kååʹtt lij siõrrâm Lääʹdd Meersažbalettâst eeʹjjest 2004 čuäʹjtõõleen pâʹjjel 60 tuejjõõzzâst Lääʹddjânnmest da
+ålggjânnmin.
+Son lij siõrrâm klassla baleet miârkktuejjõõzzin di meeraikõskksai samai tobddumkoreografi tuejjõõzzin.
+Lââʹssen son lij
+reâuggam läddlai samai tobddumjoouki ouddm.
+Tero Saarinen Company da Compania Kaari & Roni Martinin.
+Auri Ahola Taʹnssteaʹtter-
+tuâjjpääʹjjest peäss ǩiččled moderni taaʹns, balett, teaʹtterõõlmtõõzz di še täi õhttummuž.
+Ø Biret ja Katja Haarla liâ Uʹccjooǥǥ Dalvadaksest årrsa 16-ekksa taʹnssjeei juuʹmiǩvueʹbbež, kook jälste Heʹlssnest da mättʼtâʹtte Lääʹdd
+Meersažooppera balettstroittlest.
+Baleet lââʹssen vueʹbbež staarjâʹtte jazz-taaʹns, modern taaʹns da silttee še määŋgid jeeʹres taʹnss-šlaajjid,
+ouddm.
+hip hopp, karakteria da flamenco.
+Vueʹbbži tuâjjpääʹjjin peäss tobdstõõttâd baleet alttõõzzid, di jaʹzze da modern taʹnss maaiʹlme.
+Ø Olá-Mihkku Länsman lij nuõrr taʹnssjeeilåʹppõs, koon tuâjjpääʹjjest peäss tobdstõõttâd paarrtaaʹns čeäʹppvuõđid.
+Tuâjjpääʹjjest harjtõõllât
+paarrtaʹnssviikkmõõžž da seuʹrrjummuž alttõõzzid.
+Ø Maiju Saijets âânn tâʹvvsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr -tuâjjpääʹj.
+Tuâjjpääʹjjest piâssât samai samai ođđ luʹvddsiõr veäkka harjtõõllât
+säʹmmlai reeʹǧǧes sokksannõõzz.
+Tuâjjpääʹjj õhttan Kuati-nõmmsa sääʹmǩiõllsiʹžže ouddpeâmm mättmateriaalbaŋkk haʹŋǩǩõʹšše.
+Ø Raija Lehtola âânn nuõrttsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr -tuâjjpääʹj.
+Tuâjjpääʹjj õhttan Kuati-nõmmsa sääʹmǩiõllsiʹžže ouddpeâmm mättmateriaalbaŋkk-haʹŋǩǩõʹšše.
+Ø Heli Aikio âânn aanarsääʹmǩiõllsa säʹmmlaž sokksiõrr- tuâjjpääʹj.
+Tekniikk beäʹl tiõrvvʼvuõđ vuässõõttjid
+Sääʹmnuõri čeäppvuõđpeeiʹv 2016 teknla teâđ Sajoozz beäʹlnn
+Sajoozz auditorio jiõntõõjjõs-systtem vuäitt tõõjjâd musiikk, jiõnnkueʹstlmid da håʹt mâka teäʹddmid čuäjtlmi poodd.
+Âânnmõõžžâst liâ še 4 kpl
+headset-mikrofoon da muäʹdd straaŋgteeʹm mikrofon (ouddm.
+särnnai âânnmõʹšše).
+Tuäivvap kuuitâǥ čuäʹjteeji ââʹnnem jiõnes virkkânji!
+Lij še
+tääʹrǩes tieʹtted õuddǩiõʹtte, jõs čuäʹjtõõzzâst liâ ouddm.
+soiʹttjemneävv leʹbe jeeʹres spesiaaltaarbid.
+Čuäʹjtemkriʹlcc lij n. 8 mettar kobddi, 4 mettar čiŋŋâl da õllâdvuõtt siõmmna vuâlla mettar.
+Kriiʹlc õuddläidd puätt leeʹd seämma pääiʹǩest ǥu
+kaart 1 čuʹǩǩ.
+Krilcca jiâ šõõdd vuõiggnalla rekvisiitt pâi juʹrddmõžžân lij pelkkâd kriiʹlc tuâkka da čårrbeäʹlid kaart.
+Kaart vueiʹtte leeʹd pirstõõzz, snimldõõǥǥ,
+teeʹkst leʹbe video.
+Oolâž, koozz kaart pelkkât, ij leäkku tiuddsin vuõigg, pâi årddai.
+Nääiʹt loppšõddmõš ij leäkku tiuddsin realisttlaž di teʹl kaart
+jiâ taarbâš leeʹd nuʹtt tääʹrǩes.
+Ǩiõčč kartt 2, koʹst kartt lij pelkkum tuâǥǥseeiʹn vuâlbeälla.
+Kaartid vueiʹtet taarbšeen vaajted ouddm.
+šõddmõõžži kõõskâst, leâʹša jõs kaart liâ tuõđi jiânnai (da tõk aʹlǧǧe äiʹǧǧeed taaʹrǩid paaiʹǩid), âlgg
+škooulâst käunnʼjed ooumaž kååʹtt kaartid puätt vuejjad.
+Seämma kuâskk še jiõnnmaaiʹlme.
+Noʹrmaalvueʹjjin Sajoozz tekniik vueiʹtte ââʹnned
+huõl kaarti da jiõni vuejjmest.
+Kriiʹlcest vuäitt puʹhtted jiijjâs rekvisiittaid, leâʹša tuäivvap što tõi raajjmõš/sâjjdõõttâm/puʹrǩǩeem šâʹdde jåʹttlânji.
+Raukkâp tuåimmted
+õuddǩiõʹtte ǩiõttǩeeʹrjtõõzzid, koin liâ iʹlmmtum tuäiv jiõnin, čuõvin, rekvisiittain da pukin jeeʹres še aaʹššin.
+Kartt 1 Kartt 2
+TEATRIS 2016
+VUÄʹPSTÕÕZZ
+ü Teatris 2016 lij juʹrddum teaʹtteer staarjõõttjid Lääʹddjânnmest jälsteejid nuõrid.
+ü Teatriʹsse vueiʹtte vuässõõttâd puk 10-25 -ekksa.
+Joukkneeʹǩǩin 1/3 vuäitt čoʹrsted ââʹǩǩjooukâst.
+Čoʹrstem šorradvuõđ eeʹjjin jeät rääʹjtet.
+ü Teatris lij čuäʹjteei čeäppõõzz šõddmõš, koʹst čuäʹjtõs/čuäjtalm vuäitt årrjed särnnamteaʹttrest, taaʹns
+da/leʹbe musiikk seʹst õõʹnni teaʹttrest di še ouddm.
+teaʹtterklovneriast.
+ü Teatris šõddmõõžž liâ juʹrddum nuõri jooukid.
+Jooukâst aʹlǧǧe leeʹd uuʹccmõsân kolmm nuõr.
+Teaʹtteer
+ämmatlâst škooultõõzzâst mättʼtõõtti (nuʹbb tääʹss, TEAK da ämmatõllškooul) jiâ vueiʹt vuässõõttâd.
+ü Tuejjõõzzi uuʹccmõskokkadvuõtt lij 15 minuutt da jäänmõskokkadvuõtt 60 minuutt.
+ü Teatris vuʹvddšõddmõõžžid jäʹrjstet jeeʹres beäʹlnn Lääʹddjânnam.
+Vuʹvddšõddmõõžžid ij leäkku
+ouddkarssmõš, pâi tõid vuäitt vuässõõttâd iʹlmmteeʹl.
+ü Väʹlddkååddliʹžže Teatris -šõddmõʹšše vaʹlljeet vuässõõtti vuʹvddšõddmõõžžin.
+Vaʹlljummu joouk eʹtǩǩee
+jiijjâs vuuʹdes nuõr teaʹtter.
+Vaʹlljummuž tuejjad vuʹvddšõddmõõžž ämmattneeʹǩǩin norrum raatt.
+ü Väʹlddkååddliʹžže šõddmõʹšše seämma joukk vuäitt vuässõõttâd pâi õõutin čuäʹjtõõzzin.
+Liiŋk iʹlmmtõõttâmlomaakkid:
+Škoouli iʹlmmtõõttmõš da tuâjjpaaʹjid iʹlmmtõõttmõš
+Liŋkk:
+Lääʹdd
+https://www.webropolsurveys.com/S/2FF05C6E767A3103.par
+Tâʹvvsääʹm
+https://www.webropolsurveys.com/S/B99780431D393BE9.par
+Aanarsääʹm
+https://www.webropolsurveys.com/S/3F36F36F711787EE.par
+Nuõrttsääʹm
+https://www.webropolsurveys.com/S/60B726DA02D8AEF3.par
+https://www.webropolsurveys.com/S/BF91759612677C6F.par
+https://www.webropolsurveys.com/S/F5D06491E21B6238.par
+https://www.webropolsurveys.com/S/071C6B990A41C6D3.par
+https://www.webropolsurveys.com/S/FE8B7863451154AD.par
+Iʹlmmtõõttâmlomaakkâst liâ tääʹrǩ kõõččmõõžž da pääiʹǩ koid âlgg vaʹstteed.
+Iʹlmmtõõttâmlomaakk liâ ǩiččlõttum tuejjeed vueiʹtlva õõutǩeârddsiʹžžen, leâʹša jõs puäʹtte õuʹdde
+proʹbleeʹm tõin, raukkâp tiʹjjid väʹldded õhttvuõđ Unna-Maari Pulskaaje.
+Õhttvuõđteâđ käunnʼje vueʹlnn.
+Teâđtep aazztõʹsse, mätkka da prograʹmme õhtteei aaʹššin iʹlmmtõõttâmääiʹj mâŋŋa.
+mähss sij jäʹrjstem aazztõõzz.
+Jõs teeʹst puäʹtte õuʹdde kõõččmõõžž, vueiʹttveʹted väʹldded õhttvuõđ
+šõddmõõžž plaannraajjʼja Unna-Maari Pulskaaje.
+Tiõrv pueʹttmest Aanra!
+Ǩeʹnnvõs tiõrvvʼvuõđin,
+unna-maari.pulska@samediggi.fi
+Sää'mǩiõl lǩiõllpie'ssǩiõllân
+ââlddbužže tue'jjeemnää'l õhttsažtuâ'jast sää'mvuu'vd personkåå'dd, puärrsi da jee'res
+Nuõrttjõs jie'llemnää'l kuâsttje jm.
+pihttzin, prääzneǩ- da porrmõšärbbvuõđâst.
+puä'ʒʒtääll lij miârkkšõõvvi puåđkäivv vuõss- sââ'jest Če'vetjääu'r vuu'vdest.
+mie'ldd kue'llstumuužž da puä'ʒʒhåiddmuužž di sää'mvuu'vd kääzzkõõzzi
+peâmm'muužžâst päärna ǩiõl õuddnumuužž õõudeed jeeresnallšem tuåimi mie'ldd.
+ ra'vvad sää'midentiteettes da kulttuures
+ õõudâsviikkâd määŋgbeä'llsa ǩiõlâânnemvueittemvuõđi veäkka ǩiõlâs
+ vuä'ǯǯ veeidas teâđ da kiõ'ččlâsttmuužž jii'jjes ǩiõlâst, kulttuurärbbvuõđâst da
+ tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl
+ õõudâsviikkâd ǩiõlvuađlaž tiâttmuužžâs
+ mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt
+ roolsiõr, kuuhlâžteatter, čuäjjtõõlmõš
+ musiikk, jooik, leeu'd, livđet, laulli
+ radio, video, lõõst, ǩee'rj, speââll, televisia
+ puärrsi, ruåđi da õhttsažkå'ddvui'm ärbbvuâđlaž ee'jj-jårrõzze ko'lle õ'htte
+ ǩe'rjjtum sää'mǩiõl kuâsttjumuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz,
+ ǩe'rjjpõõrtin da muzein kõ'lljumuužž
+ vuârvaaiktõs jeeresâkksai sää'mpäärnaivui'm
+ õhttsažtuâ'jj jä'rrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeä'nn da - ee'jj , sä'mmla
+ saǥstõõllmuš - da škoouljemsõddmuužž puärrsid
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk ǩiõlvuađlaž teâđstumuužž õõdâsviikkmužže8:
+Jeeresnallšem sää'nnpaarid (säännpaar, kook rätkje
+ Hutkás sij aikkaš, Gussa Guossa-Gessa9, Čieža čáppa čáhppes cizáža, Čáhči 10
+ õhttõs- sää'nnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli
+ luâđ jiõnid muuštt' teei sää'nnharjjtõõzz.
+Õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; Lei oktii áhkku (aika ååbleǩ), Beahká viessu
+Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeä'ppvuõtte, tue'jjeed tuââ'jj da âânnet luâđ
+sosiaalvuõđ da mä'rddnalla vuõd.16O'bbvä'lddsaž täävvtõzzân lij õõudeed päärna
+tue'jjeemnää'l
+vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttâd da käunn rä'tǩǩumuužžid pro'blee'mid da
+lij vääžnai sä'mmlai jiõččmie'rreem vuõiggádvuõđ, sää'mõhttsažkåå'ddi viõǥsmâttem,
+Su'st lij tääzzteä'ddláž sä'mmlaž
+identiteett da son silttâd ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures.
+Persoon silttâd sää'm ǩiõl, le-ša ij toobbd jee'res kulttuures vue'ssvuu'vdid.
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk kulttuur- identiteett ravvumužže håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+ päärna vuâmmšem- da ärvvstõõllmušooddai õõudâsviikkmuš raajeel jee'resnallšem
+ raavâs ruåttkõskkvuõđ
+ sä'mmlai teâđai da čeä'ppvuõđi mätt'tumuš ärbbvuõđ čie'ppi vuäpstõõžžâst
+ tiâtt ä'mmlai õhttsaž historiast õhttân mee'rrân neeljj vä'lddkåå'dd vuu'vdest
+ tobbdstõõđât maaddârääi'ji jie'llem jee'res pââ'jid
+ raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuä'sslaid
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk õhttsažkå'ddllisyyden ravvumužže håiddâkksai
+ mättt'tõõđat ruåttnõõmtõõzzid raajeel'l jii'jjes ruåttkaartt
+ tobbdstõõđât päärnai risttjie'nnid da -ee'jjid da kääimaid
+ tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm o'vddmõžže
+ muuštet sä'mmlaid miârkkpeei'vid
+ muuštet ruåđi šõddâmpeei'vid
+ raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst "õhttsažkå'ddlõõnjj", ko'st päärnai piârri da vuä'ssla
+ kõ'lljet puärrsi kruuggin da puärrsipõõrŧâst
+ čââpp vuârvaaiktõs jii'jjes sää'mõhttsažkåå'dd vuä'sslaivui'm; ee'jjårrõõzz mie'lddsa tuââ'j,
+ ǩe'rjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt
+ kaaunõõttmuužž jee'resårnn jällsteeji sä'mmlaivui'm
+ riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjee'resårnnjällsteeji sä'mmlai vui'm
+ prää'zkjet sä'mmlai mee'rlaipeei'v da mättt'tõõđat sää'm sooǥǥ laulli
+ raajât jii'jjes liippkaggâmvue'jj liipptempeei'vi vää'ras da toobdât sää'mliippsymboliikka
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk luâttõhttvuõđ ravvumužže håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+ lââzztet päärna ekologlaž luâđtiâttmõõžž sä'mmla puäresoummu vuäpstõõžžâst, mâid kost
+ viiǥǥâd õõudâs päärna luâđ vuâmmšõõttâm ooddaid da luâđast likkeem čeä'ppvuõtte
+ mättt'tõõđat jeeresnallšem jânnmi nõõmtõõzzid
+ vuâmmšõõttât juõ'ǩǩpeei'v šõõŋ da jee'res luâđõlmstõõǥǥid
+ seurrjet ee'jjaai'ji vaajtõõzzid da tõn vaaiktõõzzid nääu'did da raazzid
+ mättt'tõõđat tobddât låå'ddaid da meä'ccjie'lljied di tõõi ǩiõjjid
+ mättt'tõõđat âânnet luâđ aunnsid jee'res ee'jjaai'jin
+ tobbdstõõđât sää'mpäi'ǩǩnõõmid
+ tobbdstõõđât sä'mmlai pââzzpaaiǩid
+luâđväärai uussmõš lie sä'mmlai ärbbvuâđlaž jie'llemvue'jj, kooi tue'jjumuš lij määŋgaid
+Tõi'd tue'jjeet takainalla õhttuum jie'llemvue'ǩǩen le'be jä'rrsi
+kulttuurlaž miârktõs, tõst puäʒʒhåiddmužže kooll vue'ǯǯpuutt'tem lââzzen o'bb piârri da
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk jie'llemvue'jjid da pirǧǧumuužž lokku vä'lddmest håiddâkksai
+ mättt'tõõđat čau'stõõǥǥ âânnmuužž, puäʒʒmiârkid, puõccuõõmtõõzzid, siõrât puäʒʒ siõrid
+ raajât riižžin puõccuid da u'cc pikalõsääi'daid olggân -da seśt âânnmužže
+ jååđet puäʒʒpikalõõzzin, vue'zzmiârkkumuužžâšt
+ seurrjet puõccu ähttmuužž da jee'res vue'ssi äuǩǩen âânnmuužž
+ kaaggât jeä'kklid, čuõppât vuåššid, suei'nid
+ mättt'tõõđat täǩǩpuõccu čõõnnmuužž jii'jjes da tobbdstõõđât puõccu pââččmužže
+ mättt'tõõđat neeib da sää'mneeib âânnmuužž
+ mättt'tõõđat kue'li nõõmtõõzzid, jee'resnallšem šeellemnaalid da kue'lǩiõtt' tõõllmuužž
+ šeelet ǩea'đđa kue'l kâlddjest vuä'ggee'l, juŋŋsivui'm, kooukivui'm, katiskain, kåålǥtee'l
+ šeelet ǩeä'ssa kue'l sääi'mivui'm, vuä'ggee'l, perhoin, katiskain, kuu'ǩǩes seeimain,
+ šeelet kue'l sääi'mivui'm, nue'ttee'l, kuu'ǩǩes seeimain, kolkktee'l da puä'rrvin
+ šeelet kue'l tä'lvva juŋŋsivui'm, nue'ttee'l, vuä'ggee'l da kooukivui'm
+ mättt'tõõđat sääimaai teevvmuužž, kue'llstem neä'vvai da võnnâs huõ'llmõõžž
+ mättt'tõõđat tue'jjeed ree'ppǩiõlid
+ mättt'tõõđat tobddat jee'res meä'ccjie'llji ǩiõ'jjid da šeellemnaalid siltteeja vuäpstõõžžâst
+ uussât mue'rjid
+ tobbdstõõđât kuuzzi da saauʒi håiddmužže kõ'lljee'l skoott - da sauʒʒtäälain
+ tobbdstõõđât šâddtuâ'jaid, kââlvet pååttáǩ da jee'res raazzid
+ riâššat mie'rrääi'ji mie'ldd sä'mmlaid porrmõspeei'vid da leibbjempeei'vid ärbbvuõđ
+mätteeji vuäpstõõžžâst
+ valmštet porrmõõzz juõ'ǩǩ peei'v
+ suõvstet kue'l da puõccuvue'ǯǯ, valmštet sälttvue'ǯǯ, sälttkuee'l
+ mättt'tõõđat mue'rji seillmõõžž da noorât poorrám luâttraazzid; rää'zz rää'ss (väinönputki),
+ tobbdstõõđât sä'mmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže
+ raajât sä'mmlai ärbbvuâđlaž jeä'llsââ'jid da raajlmid (õuddm.
+kuäđaid, jeeresnallšem ääitaid
+ ceäggtet kååvas da mättt'tõõđat tõzz õ'httekuu'lli vue'jjid; tollǩie'đji da tuõrgg viʒʒmuužž,
+Lää'ddjânnam sä'mmlain li vi'tt sää'mpihttsi vä'lddmaall.
+Pihttsi maall da heä'rvvtumuš
+seurrje sää'm ǩiõll raa'jid.
+Nuõrttsä'mmlai piiutâz rätkkai jäänmõsân jeeres sää'm pihttsin muuštt'
+Pihttzi, keä'ppri, vuõddji heärtem ååbleǩ da
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk ǩiõtt'tuâ'jj ärbbvuõđâst håiddâkksai peâmm'muužžâst:
+ raajât kuuhlâid sää'mpihttzid
+ kååččad ǩiõtt'tuâ'jj da musiikk čeä'ppid vuä'psted sää'mpihttzi âânnmuužžâst
+ tobbdstõõđât jee'res sää'märttli sää'mpihttzid da keä'pprid
+ raajât pe'sser tuâ'jaid
+ kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rää'n
+ raajât oll-lââ'jjtuâ'jaid (ǩee'st, liânti poonjjmõš/pa'rǧǧumuš, raabbâl-liântt, sää'mvaa'cc)
+ valmštet puõccutue'ljâst čeešn, raajât češnn- da čõu'ddtuâ'jaid
+ raajât muõrâst da puõccutääu'test jee'resnallšem neä'vvaid
+ ääutet, nie'sǩet da salttjed kammzid, raajât kaa'mmisuei'nid
+ kåšǩǩeet ǩeađđa nu'ǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâ'jaid da kue'll taautin heä'rvid
+toimmjumuužž miõllsubun ko sest tue'jjumuužž.
+Sä'mmla vuäinnmõõžž mie'ldd mä'rddnalla jeä'llmuš lij ooumžen jeä'llmõš.
+jeä'llmuš da vuõiggâdvuâđlážvuõtt rä'jje oummu vuađ.
+Määŋgkulttuurlaž 'ddest oummu silttee toimmjed õhttsažkåå'ddest vä'lddnoormi mie'ldd
+da šeätte mõõnteǩani persoonlaž jii'jjesnallšemvuõđâs da kulttuures.
+Sä'mmlaid lij
+luâdmie'ĺddsaž
+ooccâd
+ǩiõ'ččlâsttmuužžid
+jeeres
+kulttuurin,
+õhttvuõđid
+räätktõõzzid da šiõtteed õhtte kulttuurlaž risttreiddsažvuõđid jie'llemvaalđšem da pirǧǧeem
+pue'rumužže.
+Pue'rr teä'ttemodd mie'ccest likkumuužžâst, saǥstõõllmuužžin da jurddjin
+õõudee še puee'r jie'llem vaaldšummuužž.
+Päärnavui'm saǥstõõleest vä'ldded lokku
+obbvää'ldelt puk a'ššu vaaikteei raajj' jid, le-ša jeä't čorran ää'ššest.27
+Sosialaž vuâmmšemoodd da kuei'mi lo'kku vä'lddmuš lie vääžnai sosiaalážvuõtte
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk määŋgkulttuurlažvuõđ arvvstumužže da kulttuur fi'ttjõõzz
+ mainsted päärnže määŋgnallšem da -miârkkšeei mainnsid
+ raajât šõddmuužžid, ko'in päärnaž piäžž arvvstõõllâd kulttuurlaž rää'tktõõzzi kõskksaid
+ raajjâd vue'jjid, ko'st päärnaž smeâtt jii'jjes kulttuurlaž ǩiõ'ččlâsttmuužžid
+ viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjstee'l õhttsaid
+čuäjtumuš da tue'jjumuš lij occnam.
+Ärbbvuâđlaž musiikk páldde lij jeä'lljam
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk ärbbvuâđlaž teâđ väältumuužžâst, čeäppvuađlaž
+ raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vue'ss juõ'ǩǩpei'vvsaid tuåimid
+ âânet äi'ǧǧmiermie'lddsa "maainâspeei'v" puäresoummivui'm
+ ǩiõčcát puäresoummivui'm vuä'mm kaartid da "mušttlet" šõddmuužžid
+ kulddlet da mättt'tõõđat pääiklaž ärbbvuõttmusiikk musiikčie'ppivui'm
+ tobbdstõõđât jä'rrsi vuu'vdi musiikkärbbvuõtte
+ raajât jii'jjes õõutilooǥǥâst joiku/leu'dd/livđe, harjjtõõlât jiõnâânnmuužž da čuäjtumuužž
+ siõrât sä'mmlaid siõrid, laaulsiõrid, valmštet sä'mmlaid siõrrneä'vvaid
+ tobbdstõõđât čeä'ppvuõđ veäkka sä'mmlaid eeu'nid, sää'mpihttzid, luõttu jee'res ee'jjaai'ji
+ raajât õõutiloǩǩe läǧǧstum aunnsin miine kartt (lõõstin cuõppum kaartid, põmmâi, eeu'ni
+ raajât čeä'ppǩiõtt-tuâ'jaid (miõl liikkõõzz âânnmuš, ođđ idea raajjmuš)
+ čuäjtet koonn- ne sä'mmla mainnáz, ǩiõčcât sä'mmlaid jie'llikaartid
+ tobbdstõõđât sä'mmlaid tiivtid da ǩe'rjjlažvuõtte, noorât ärbbvuõtt tiâđ jm.
+ kååččad pääiklaž sää'm čeäpptuâ'jjlaid kõ'lljed, kõ'lljet čeä'pptuâ'jj- da
+ tobbdstõõđât sää'm čeäpptuõ'jju da symbolid:
+ riâššat sää'mpäärnai õhttsaid juõ'ǩkâkksaid čeä'ppšõddmuužžid
+Päärnže jeä't vuõiǧǧest säärn, mähtt miine ä'šš aalǥče
+tue'jjeed pe'ce päärna ohjjeed pue'rren vuõinnum tuåimmjemnää'lin uu'vdee'l su'nne
+peäggtõõzzid.. Täävvtõzzân lij vuä'ǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâ'jjáz pohttmõõzzid
+jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže le'be jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs.
+Luáđast vuä'ǯǯad
+kue'htt čiáss liikkumuužž.
+vuelǧǧumuš, ǩiddvä'lldmõš, čihččmõš di tääkkmõš.. Liikkeem- da siõrrámnää'li vue'jjin
+Tue'jjeemnää'l õuddmiârkk sää'msiõrin:
+ kumpp - da puäʒʒ, kue'ʒǯǯ šeellemsiõrid
+ čaustõk- da puäʒʒpikalõs-siõrid
+ nue'ttsiõrid
+ jie'llji ǩiõ'jji tõbđdemsiõrid, re'ppsiõrid
+ pei'vv - da šõŋŋsõrid
+še mättjem mierren lij veäǩǩted päärna tue'jjeed da ju'rdded jiõčč di vä'ldded
+Rää'jj suåvâd õõutsââ'jest obb
+vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõlee'l..
+poorrámšoddmuš, porrmõš- saaǥǥ da šiõttõõttmuš ohjjee päärnai poorrâmnaali
+što tõt õõudáđ päärna puârast pirǧǧumuužž, tiõrvâsvuõđ, šõddmuužž, õuddnumuužž da
+Tuåimmsââ'jin lij vueittemvuõtt še jeeresnallšem sä'mmlai
+kåå'nn vuađđán lie säämhåiddâ'kksai peâmmplaan da sää'm ee'jj-jårrõs.
+puõ'tti seurrjemnalla åårai aa'ššid:
+kulttuuraarvi čõõđtumuš tue'jjeemnää'llen ee'jj- jårrõõzz mie'ldd
+peâmmtuââ'j ohjjumuužžâst tue'jjeet õhttsažtuââj Sää'mtee'ggain.
+ärvvstõõllmuužž tõst, mä'htt sä'mmla kulttuuräärvv tuâtte tue'jjeemnää'llen.
+pá'jjentuõl'lljmužže
+Kuei'mmvuõđást puärraz, ruått da tuâ'jjla lie tääzzverdsaž, le-
+Piârrji jee'resnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvv-
+õuddnumuužž diõtt jååđtem-mie'ldd õuddneei obbvuõđ päärna šõddmuužž da
+seurrjumužže puärrsi, vuä'pstempaaiǩi da pei'vvhååid õhttsažtuâ'jjmall.
+piârtuâ'jjla, särnnam-, toimmjem - da fysioterapeeut, jeeresnallšem määŋgämmatlaž
+Sä'mmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äi'ǧǧen lij sää'mvuu'vd personkåå'ddest
+Sä'mmla håiddâkksai peâmm'muužžást vuastta puõ'tti va'ǯǯlõzzân lij jee'rben
+áánnma.
+Håiddâkksai peâmm'mam siisǩe õõudâsviikkmuš lij vuađđtuââ'j vue'ssen tue'jjeemnalla.
+vuâmmšummuužž uu'cces ärttli vueittemvuõtte, toimmjumužže, sáá'jid da neä'vvaid.
+vuei'nned tuââ'j ođđnallšem čuõ'vâst, páájeed tõn arvvstumuužž, tobdsted jii'jjes
+õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz
+kåå'tt tuejjad vaiggeen õhttsažtuââ'jj tue'jjumuužž da toimmjem õõudâsviikkmuužž.
+Sää'mvuu'vdin taarbšet o'bb sää'mvuu'vd õhttsa sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j
+õuddmätt'tõõzz da vuä'pstempaaiǩivui'm tue'jjuum õhttsažtuâ'jj da ohjjumuš da
+teađtumuš sää'mǩiõlle, kulttuure, peâmm' mužže da määŋgǩiõllsažvuõtte kuulli aa'ššin.
+sää'mǩiõllsain lij vuõiggâdvuõtt ooccõõttád Taarrjânnma mättõõtt'tâd päärnaihååid
+Sää'mvuu'vd škoouljemkõskkõõzzást Aanrest lij järjstum sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-tuâjai
+Päärnai ǩiõlsilttumuužž jeeresnallšem
+tääzz da juõǩǩga jiijjõsnallšem taarbb pe'jje tuâ'jjlaid jii'jjesnallšem vá'ǯǯlõõzzid.
+pelkka päärnaid da håiddpääiǩǩ påreade.
+Lij vääžnai tue'jjeed personkåå'dd
+jii'jjes toimmjemnaalid da saǥstõõllâd jeeresnallšem šõddmuužži šõddeem tobddmuužži
+Sä'mmlai kääzzkõõzzi õõuđâsviikkámhanǩǩõõzz äi'ǧǧen lij puä'ttam õudde tarbb plaanâd
+vue'ss õhttsažkåå'dd viõǥǥin, vuõiggádvuõđ vuä'ssõõttâd jii'jjes kuõskki tummstõõǥǥid da
+kõskksa vuõiggádvuõđ lie õõutverddsažvuõtt, ooumažäärvv lämmte'mesvuõtt, persoon
+Lää'ddjânnam vuađđlää'jj mie'ldd sä'mmlain lij alggmee'rna vuõiggâdvuõtt tuõ'lljed
+YK:N LASTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LYHYESTI
+Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
+Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle.
+Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen
+vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai
+alkuperän vuoksi.
+3 Lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina
+ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
+Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien
+sopimuksen määräämät oikeudet.
+Valtion on kunnioitettava vanhempien tai
+muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja
+velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
+Lapsella on oikeus elämään.
+Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja
+kehitykselle omaan tahtiin.
+Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen.
+Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja
+kansalaisuuteen.
+Lapsella on oikeus tuntea
+vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän
+hoidettavanaan.
+Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä,
+kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
+Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää
+vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja
+turvallista olla heidän kanssaan.
+Vanhemmistaan
+erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää
+säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa.
+Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
+Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri
+valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
+Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen
+maasta toiseen.
+Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa
+Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan
+se ei loukkaa muiden oikeuksia.
+Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja
+uskonnonvapauteen.
+Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia
+niissä.
+Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen.
+Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta
+sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta.
+Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta.
+Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä.
+Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta,
+välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
+Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada erityistä suojelua ja tukea.
+Lapsia voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto
+Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa erityinen huolenpito.
+Vammaisen lapsen pitää saada parasta
+mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen
+itseluottamustaan ja osallistumistaan.
+Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito.
+Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetulla
+lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja
+hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen
+tarkistamiseen.
+Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
+Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
+Lapsella on oikeus saada maksuttomasti
+perusopetusta.
+Koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä
+taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta,
+suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua.
+Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan
+kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa,
+uskontoonsa ja kieleensä.
+Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
+Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
+Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta
+huumekaupalta.
+Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
+Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
+Lasta on suojeltava kaikelta hänen hyvinvointiaan
+uhkaavalta hyväksikäytöltä.
+Lasta ei saa kiduttaa.
+Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla.
+Lapsen vangitsemisen tulee olla
+viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet.
+Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin.
+Aseellisissa
+selkkauksissa on suojeltava lapsia.
+Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on
+autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan
+yhteiskuntaan on edistettävä.
+Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen
+oikeuksiaan on kunnioitettava.
+Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
+Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.
+Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimukseen liittymisestä, muuttamisesta, valvonnasta, siitä raportoimisesta ja
+sopimuksen muusta voimassaolosta.
+JEE'RES LÄÄ'DDJâNNAM:
+SAAMETIIMI
+SÄ'MMLA HÅIDDÂKKSAI PEÂMM ÕÕDÂSVIIKKÂMTIIMI
+Nordberg Aura Maria
+Aikio Ara Utsjoen päiväkoti,saamenkielinen osasto
+Aikio Bigga, saamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Miessi, Enontekiö
+Aikio Satu, inarinsaamenkielinen kielipesä, Inari
+Gaup-Juuso Kirsten Ellen, saamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Miessi, Enontekiö
+Guttorm Aslaug, Utsjoen päiväkoti, saamenkielinen osasto Duottaraski
+Guttorm Else Utsjoen päiväkoti,saamenkielinen osasto
+Guttorm Heidi, saamenkielinen päiväkoti Gollerássi, Karigasniemi
+Halmiainen Eila, Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja
+Huhtamella Eija Ivalon päiväkoti Inarin kunta
+Huhtamella Hanna, pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Násti, Ivalo
+Inkinen Sari, Utsjoen kunnan varhaiskasvatusohjaaja
+Ketola Saara, kaksikielinen ryhmäperhepäiväkoti Touhula, Karesuvanto
+Lehtola Raija, inarinsaamenkielinen kielipesä, Inari
+Magga Inga-Saara, pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Násti, Ivalo
+Magga Katja, pohjoissaamenkielinen kielipesä, Vuotso
+Niemelä Sari, saamenkielinen päiväkoti Beaivelottážat, Rovaniemi
+Näkkäläjärvi Saara, saamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Miessi, Enontekiö
+Pieski Merja, saamenkielinen päiväkoti Gollerássi, Karigasniemi
+Pohjonen Lilja, koltansaamenkielinen kielipesä, Ivalo
+Ruokolainen Jaana, Utsjoen päiväkoti, saamenkielinen osasto Duottaraski
+Valkeapää Liisa, kaksikielinen ryhmäperhepäiväkoti Touhula, Karesuvanto
+Guttorm sij lena, ä'šštobddi
+Kuuva Petra, ä'šštobddi
+Magga-Vars Petra, ä'šštobddi
+Moshnikoff Jouni, ä'šštobddi
+Moshnikoff Satu, ä'šštobddi
+Näkkäläjärvi Riitta, projektituâ'jjlaž, sä'mmlai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâmõõutilookk-
+hanǩǩõš
+Sanila Tarja, ä'šštobddi
+Wesslin Heiini, ä'šštobddi
+www.samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi
+Ulkona -tilan viesti - mallilausekkeet
+Tämä on automaattinen vastaus.
+Tämä on ainoa viesti jonka saat koskien poissaoloani.
+Olen seuraavan kerran tavattavissa 19.11.2011.
+Parhain terveisin
+Sámmol Sápmelaš, kielityöntekijä
+Pohjoissaame
+Dát lea automáhtalaš vástádus.
+Dát lea áidna sátta man oaččut mu eretorrumis.
+Lean eret kantuvrras ja máhcan 19.11.2011.
+Dearvvuođaiguin
+Sámmol Sápmelaš, giellabargi
+Taat lii automaatlâš vástádâs.
+Taat lii áinoo viestâ mon uážuh muu meddâloromist.
+Lam meddâl já maacâm 19.11.2011.
+Tiervuođâguin
+Sámmol Sápmelaš, kielâpargee
+Tät lij automaattlaž vasttõs.
+Tät lij o'dinakai saakk, koon vuäǯǯak meäddaåårrmõõžžâst.
+Leäm puõ'tti vuâra konttrest piâtnâc 19.11.2011.
+Tiõrv'vuõdin
+Sámmol Sápmelaš, ǩiõlltuâjjlaž
+Englanniksi
+This is an automatic reply.
+This is the only message you receive for my absence.
+I'm out of the office and will be back on 19th Oct 2011.
+Kind regards
+Sámmol Sápmelaš, translator
+Lisää mallilauseita:
+Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielipalvelujen mallilausekkeet myös ruotsiksi:
+http://www.vnk.fi/toiminta/kielipalvelut/sanastot/pdf/Ulkonatilan_viesteja_fi-sv-en.pdf
+Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielipalvelujen ohjeet:
+http://www.vnk.fi/toiminta/kielipalvelut/sanastot/fi.jsp
+Koonnut:
+Saamen kielen toimisto | Sámegiela doaimmahat | Sämikielâ toimâttâh | Sää'mǩiõl koontâr
+DUOGÁŠ JA OVDALAŠ VUOITIT:
+Sámegielaid birra
+Lea rehkenastojuvvon ahte sullii 20 000 - 30 000 olbmo sámástit.
+Gollegiella lea ásahuvvon dan
+dihte ahte movttiidahttit sámi gielaid ovddidan- ja ealáskahttinbargguid.
+Stuorimus sámegiella lea
+davvisámegiella mii ságastuvvo Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
+Ruoŧas ja Norggas ságastuvvo maiddái
+lullisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja bihtánsámegiella.
+Suomas gávdno earret
+davvisámi maiddái anárašgiella ja nuortalašgiella.
+Ruoššas leat eanas ságasteaddjit
+gielddasámegielagat ja hui unnán olbmot ságastit nuortalašgiela, áhkkilsámegiela ja
+darjjesámegiela.
+Buot sámegielat leat uhkiduvvon gielat.
+Ovdalaš bálkkašumi vuoitit:
+Divvun ja Giellatekno Romssa Universitehtas ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina
+Jeliseevna Afanasjeva ožžo jagi 2012 giellabálkkašumi.
+Antonova ja Afanasjeva oaččuiga
+bálkkašumi go leaba guhká bargan bajideame gielddasámegiela árvvu go soai leaba čállán girjjiid,
+jorgalan sámegillii ja sámegielas, dasa lassin leaba ortográfalaš gažaldagaiguin bargan.
+Divvun ja
+Giellatekno oaččui bálkkašumi, go lea geavahišgoahtán ođđaáigásaš teknologiija vai sámi
+geavaheddjiide leat geavahanláhkái neahtas sihke riektečállin- ja divvunprográmmat, bagadusat ja
+sátnegirjjit.
+Guokte sámi nissona, Máret Sárá, Kárášjogas ja Lajla Mattson Magga, Guovdageainnus
+juogadeigga jagi 2010 giellabálkkašumi.
+Sárá lea ovddidan davvisámegiela oahpaheaddjin,
+journalistan ja girječállin.
+Son lea čállán oahppogirjjiid ja čohkken sihke stohkosiid ja
+sátnevádjasiid girjin.
+Mattson Magga lea barggustis bokte gáhtten, oahpahan ja ovddidan
+lullisámegiela.
+Son lea čállán lullisámi sátnegirjjiid, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid ja lea dasa
+lassin jorgaladdan ja čohkken gielladeavsttaid.
+Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga jagi 2008
+bálkkašupmi.
+Sámi Siida oaččui bálkkašumi danin go sii leat 1970-logu rájis bargan sámegiela
+sajádaga nannemiin Ohcejoga gielddas.
+Henrik Barruk lea guhká bargan upmisámegiela
+dokumenteremiin ja ealáskahttimiin.
+Vuosttaš čállagat mat prentejuvvojedje 1600-logus ledje
+čállojuvvon upmisámegillii, earret eará okta ABC-girji.
+Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga 2006 giellabálkkašumi.
+Jouni Moshnikoff (1940-2012)
+gudnejahttojuvvui go lea nu guhká ja garrasit bargan nuortasámegiela ovddidemiin.
+Harald Gaski
+lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja lea iežas dutkama bokte leamaš veahkkin loktet stáhtusa
+sámegielat girjjálašvuođas.
+Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (anárašgiela searvi) ožžo easka ásahuvvon davviriikkalaš
+sámegiela Gollegiella-giellabálkkašumi jagi 2004.
+Ella Holm Bull (1929-2006) ražai eallinagi
+lullisámegiela ovddidemiin.
+Su ulbmil lei loktet giela geavaheami sihke njálmmálaš ja čálálaš
+giellan.
+Anarâkielâ servi lea dan rájis go searvi ásahuvvui Anáris jagis 1986 garrasit bargan
+anárašgiela ealáskahttimiin.
+TAUSTAA JA AIKAISEMMAT VOITTAJAT:
+Saamen kielistä
+Lasketaan, että saamen kielillä on noin 20 000 - 30 000 puhujaa.
+Gollegiella on perustettu saamen
+kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.
+Suurin saamen kielistä on
+pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
+Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös
+eteläsaame, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea.
+Suomessa puhutaan pohjoissaamen
+lisäksi inarinsaame ja koltansaamea.
+Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu
+kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea.
+Kaikki saamen kielet ovat
+uhanalaisia kieliä.
+Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:
+Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina
+Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon.
+Antonova ja Afanasjeva saivat
+palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja
+kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta.
+Sen lisäksi he ovat tehneet työtä
+ortografiakysymysten parissa.
+Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian
+hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat
+oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.
+Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat
+vuoden 2010 kielipalkinnon.
+Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana.
+Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm.
+leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi.
+Mattson Magga
+on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea.
+Hän on kirjoittanut eteläsaamen
+sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut
+kielitestejä.
+Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008
+kielipalkinnon.
+Sámi Siida -yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä
+työstä Utsjoen kunnassa.
+Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea.
+Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella,
+ABC-kirja.
+Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon.
+Jouni Moshnikoffia (1940-
+2012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi.
+Harald Gaski on tehnyt laajaa
+kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen
+kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.
+Ella Holm Bulla ja Anarâkielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun
+pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.
+Ella Holm Bull (1929-2006) teki
+koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi.
+Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että
+kirjallisen eteläsaamen käyttöä.
+Anarâkielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa
+vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.
+BAKGRUNN OG TIDLIGERE PRISMOTTAKERE:
+De samiske språkene
+Det fins mellom 20 000 - 30 000 personer som snakker samisk.
+Gollegiella er opprettet for å
+motivere til utvikling og revitalisering av de samiske språkene.
+Det største språket er nordsamisk
+som snakkes i Norge, Sverige og Finland.
+I Sverige og Norge snakkes også sørsamisk, lulesamisk,
+umesamisk og pitesamisk.
+I Finland snakkes enaresamisk og skoltesamisk i tillegg til nordsamisk.
+Russland snakker de fleste samene kildinsamisk og svært få snakker skoltesamisk, akkalasamisk og
+tersamisk.
+De samiske språkene er truet.
+Tidligere prismottakere:
+Språkprisen for 2012 ble delt mellom Divvun og Giellatekno ved Universitetet i Tromsø for
+arbeidet med å lage teknologiske verktøy for samisk språk, og Aleksandra Andrejevna Antonova og
+Nina Jeliseevna Afanasjeva for sin innsats for det kildinsamiske språket.
+To samiske kvinner, Máret Sárá og Lajla Mattson Magga, delte språkprisen i 2010.
+Sárá har som
+lærer, journalist og forfatter arbeidet for å utvikle det nordsamiske språket.
+Hun har gitt ut flere
+lærebøker, rim- og reglebøker for barn og bøker med samiske ordtak.
+Mattson Magga har arbeidet
+for å bevare, undervise og utvikle det sørsamiske språket.
+Hun har utviklet sørsamiske ordbøker og
+gitt ut både skjønnlitteratur og faglige bøker, i tillegg til oversettinger og innsamling av
+språkmateriale.
+2008 års vinnere var organisasjonen Sami Siida i Utsjoki, Finland og språkarbeideren Henrik
+Barruk fra Storuman, Sverige.
+Sami Siida har siden 1970-tallet arbeidet for å styrke det samiske
+språkets stilling i Utsjoki kommune.
+Henrik Barruk har i mange år arbeidet med å dokumentere og
+revitalisere umesamisk.
+De første skriftene som ble trykket på samisk på 1600-tallet var skrevet på
+umesamisk, blant annet en ABC - lesebok.
+Harald Gaski og Jouni Moshnikoff fikk språkprisen i 2006.
+Jouni Moshnikoff ble hedret for stort og
+langvarig engasjement for å fremme skoltesamisk/østsamisk, særlig med utarbeidelse av lærebøker
+og læremidler.
+Harald Gaski kan vise til omfattende språkutviklingsarbeid og har gjennom sin
+forskning bidratt til å høyne statusen på samiskspråklig litteratur.
+Ella Holm Bull og Anarâkielâ servi (Foreningen for enaresamisk) fikk det nyopprettede nordisk
+samisk språkpris - Gollegiella - i 2004.
+Ella Holm Bull (1929-2006) arbeidet hele livet med å
+fremme bruken av sørsamisk som et muntlig og skriftlig språk.
+Anarâkielâ servi har siden det ble
+grunnlagt i 1986 i Enare, Finland gjort et betydningsfullt revitaliseringsarbeid for å fremme
+enaresamisk språk.
+TUÂǤǤA DA ÄIGGSAB VUÕI'TTI:
+Sää'mǩiõlin
+La'sǩǩeet, što sää'mǩiõlin lie nu'tt 20 000 - 30 000 mainsteei.
+Gollegiella lij vuâđđuum sää'mǩiõl
+õõudâsviikkâm- da jälltemtuåimi älšmâ'ttem diõtt.
+Šuurmõs sää'mǩiõlin lij tâ'vvsää'm, koon
+mainstet Taarrâst, Ruõccâst da Lää'ddjânnmest.
+Ruõccâst da Taarrâst mainstet še saujjsää'mǩiõl,
+luulajasää'mǩiõl, uumajasää'mǩiõl da piitimensää'mǩiõl.
+Lää'ddjânnmest mainstet tâ'vvsää'mǩiõl
+lââ'ssen aanarsää'mǩiõl da nuõrttsää'mǩiõl.
+Ruõššâst jäänaš vuä'ss sää'mǩiõl mainstee'jin maainast
+ǩi'lddsää'mǩiõl ja eža ooccanj maainstet nuõrttsää'mǩiõl, ä'ǩǩelsää'mǩiõl da tââ'rjǩiõl.
+sää'mǩiõl lie vaarvuâlaž ǩiõl.
+Äiggsab ǩiõllciist vuõi'tti:
+Divvun da Giellatekno Tromsa universitee'ttest diAleksandra Andrejevna Antonova da Nina
+Jeliseevna Afanasjeva vuåǯǯu ee'jj jagi 2014 ǩiõllciist.
+Antonova da Afanasjeva vuåǯǯu ciist, ko
+suäna lie tuâjjääm kuu'ǩǩ ääi'j ǩi'lddsää'm äärvouddmõõžž kaggmõõžž ǩee'rjid ǩee'rjtee'l di
+jåårǥjâttee'l säämas da sää'mǩiõlâst.
+Tõn lââ'ssen suäna lie tuejjääm tuâi ortografiakõõččmõõžži
+kõõskâst.
+Divvun da Giellatekno vuâǯǯai ciist ođđäiggsaž teknologia äu'ǩǩumuužžâst nu'tt, što tõt
+lij ouddam vuäittmõõžž sää'mǩiõllsaž õõ'nnjid nee'ttest ta'rjjeemnallšem åårrai vuõi'ǥǥestǩe'rjjtõs-
+- le'be vuõigglookkâmprograamm di sää'nnǩee'rjid.
+Kue'htt sää'mneezzan, Máret Sárá Karasjooǥǥâst di Lajla Mattson Magga Koutoǩeäinast juõ'ǩǩe
+ee'jj 2010 ǩiõllciist.
+Sárá lij viikkâm ooudâs sää'mǩiõl u'čtee'len, journalisttân da ǩe'rjjne'ǩǩen.
+Son lij ǩee'rjtam mätt'temǩee'rjid di noorrâm mj.
+siõrid da sää'nnväjjsid ǩe'rjjen.
+lij tuâjees pääi'ǩ ruõkkâm, mätt'tam da viikkâm ooudâs saujjsää'mǩiõl.
+Son lij ǩee'rjtam saujjsää'm
+sää'nnǩee'rjid, mooččâdǩe'rjjlažvuõđ- da ämmatǩe'rjjlažvuõđ di tõn lââ'ssen tuejjääm
+jåårǥlâ'ttemtuâjaid da noorrâm ǩiõlltee'stid.
+Sámi Siida Uccjooǥǥâst Lää'ddjânnmest da Henrik Barruk Straejmiest Ruõccâst juõ'ǩǩe ee'jj 2008
+ǩiõllciist.
+Sámi Siida -õhttõs vuâǯǯai ciist sää'mǩiõl staattuuzz ravveem diõtt tuejjuum tuâjast
+Uccjooǥǥ kåå'ddest.
+Henrik Barruk lij kuu'ǩǩ dokumenttjam da jälltam uumajasää'mǩiõl.
+Vuõssmõs ǩee'rjtõõzz, koid čõõđteš säämas 1600-lååǥǥast, leäi ǩee'rjtum uumajasää'mǩiõlin, jm.
+ABC-ǩe'rjj.
+Harald Gaski da Jouni Moshnikoff vuåǯǯu ee'jj 2006 ǩiõllciist.
+Jouni Moshnikoff (1940-2012) suu
+slävvõtt'eš ku'ǩes da stälbbai tuâjast nuõrttsää'mǩiõll diõtt.
+Harald Gaski lij tuejjääm
+miârkkšõõvvâmnallšem kookkaskuõ'ddi ooudâsviikkâmtuâi ǩiõl diõtt.
+Son lij leämmaž
+tu'tǩǩeemtuåimmjumuužžineez miârkkšõõvvi tuejjeei sää'mǩiõllsaž mooččâdǩe'rjjlažvuõđ
+äärvouddmõõžž kaggmõõžžâst.
+Ella Holm Bulla ja Anarâkielâ servi (aanarsää'mǩiõl õhttõs) vuâǯǯai emansa vuâđđuum
+tâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl Gollegiella-ciist ee'jjest 2004.
+Ella Holm Bull (1929-2006) tuejjii obb
+jie'llempoodd mie'ldd tuâjaid saujjsää'mǩiõl ooudâsviikkmõ'ššen.
+Suu täävtõssân leäi lââ'zzted
+njaa'lmilaž da še ǩe'rjjlaž saujjsää'm âânnmõõžž.
+Anarâkielâ servi lij tõn rää'jest ko õhttõs leäi
+vuâđđuum ee'jjest 1986 tuejjääm jõnn tuâi aanarsää'm ooudâsviikkmõ'šše.
+davvisámegillii/pohjoissaameksi/på nordsamisk
+GOLLEGIELLA - Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2014
+GOLLEGIELLA - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo guđát geardde čakčat
+2014 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis.
+Giellabálkkašupmi
+addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas
+sámegiela ovddideamis.
+Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas
+ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin.
+Bálkkašupmi geigejuvvo juohke nuppi jagi
+ja dat juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004.
+Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro.
+Giellabálkkašumi ulbmil
+Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii ja
+seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
+Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?
+Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, servviide ja ásáhusaide geat
+leat bidjan erenoamáš návccaid ovddidit sámegiela čálalaččat, njálmmálaččat dahje eará
+láhkái.
+Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul.
+Bálkkašumi
+sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái.
+Evttot kandidáhtat!
+Ovttaskas olmmoš, joavkkut, searvvit, ásáhusat ja eiseválddit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja
+Ruoššas sáhttet evttohit kandidáhtaid jagi 2014 giellabálkkašupmái.
+Sádde evttohusat
+bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu,
+maŋimustá miessemánu 30. beaivve 2014 čujuhussii:
+šleađgaboasta: info@samediggi.fi
+Gollegiella - árvvoštallanlávdegoddi
+Sámediggi/Saamelaiskäräjät
+99870 Anár/Inari, Finland
+anárašgillii/inarinsaameksi/på enaresamisk
+KOLLEKIELÂ - Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume juáhhoo čohčuv 2014
+KOLLEKIELÂ - Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhaâšume juáhhoo kuuđâd keerdi 2014
+sämmilâšaašijn västideijee ministerij ja sämitigij saavâjođetteijei kuáhtáámist Helsigist.
+Palhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid tâi siärváduvváid Taažâst, Ruotâst, Suomâst tâi
+Ruošâst sämikielâ oovdedmân.
+Palhâšume láá vuáđudâm Taažâ, Suomâ ja Ruotâ sämmilâšašijn västidijee ministereh oovtâst
+tai enâmij sämitigij saavâjođetteijeiguin.
+Palhâšume juohhui vuossâmuu keerdi ive 2004 já
+tot juáhhoo jyehi nube ive.
+Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod.
+Kielâpalhâšume ulme
+Kielâpalhâšume ulmen lii išediđ sämikielâ oovdedmist tâi siäilutmist Taažâst, Ruotâst,
+Suomâst já Ruošâst.
+Kii puáhtá finniđ palhâšume?
+Kielâpalhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid (meid juávkku) tâi siärváduvváid (meid servi,
+lájádâs) moh láá mávsulávt toimâm merhâšittee vuovvijn sämikielâ oovdedmân tâi siäilutmân.
+Palhâšume puáhtá mieđettiđ om.
+kirjálâš, njálmálâš tâi eres áánsuin, moh sajaduveh vijđáht
+jieškote-uv toimâsuorgijd.
+Palhâšume puáhtá jyehiđ maaŋgâi vyeittei kooskâ.
+Almoot jieijâd iävtukkâs!
+Ovtâskâsolmooš, juávkku tâi siärvádâh Taažâst, Ruotâst, Suomâst já Ruošâst puáhtá toohâđ
+jieijâs iävtuttâs ive 2014 palhâšume uážžost.
+Iävtuttâs palhâšume uážžost já enâmustáá 1-2
+siijđo kukkosâš kirjálâš vuáđustâllâm kalga toimâttiđ majemustáá 30. vyesimáánu 2014
+čujottâsân:
+epostâ: info (@) samediggi.fi
+Kollekielâ - árvuštâllâmkomitea
+99870 Inari, FINLAND
+nuõrttsää'mǩiõll/koltansaame/nuõrttsäämas
+GOLLEGIELLA - Tâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ǩiõllcistt jue'jjet čâhčča 2014
+GOLLEGIELLA - Tâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ǩiõllcistt jue'jjet kuuđad vuâra čõhčča 2014
+sää'maa'šši va'stteei ministrivui'm da sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đtee'ji kaaunõõttmõõžžâst
+He'lssnest.
+Cistt miõttât privatoummid le'be õhttsažkoo'ddid Taarrâst, Ruõccâst,
+Lää'ddjânnmest le'be Ruõššjânnmest sää'mǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst.
+Ciist sää'maa'šši vuâđđeem diõtt lie älttääm Taarrâst, Ruõccâst da Lää'ddjânnmest va'stteei
+minister da tä'st peäggtum jânnmi sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei.
+Ciist juõ'ǩǩeš vuõssmõs
+vuâra ee'jjest 2004 da tõn puä'đet jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj.
+Cistt lij šorradvuõđâst 15 000
+eu'rred.
+Ǩiõllciist täävtõs
+Ǩiõllciist täävtõssân lij jällted pue'rben sää'mǩiõl ooudâsviikkmõõžž le'be ruõkkmõõžž
+Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššjânnmest.
+Ǩiõllciist miõttât privatoummid (ml.
+joukk) le'be õhttsažkoo'ddid (ml.
+õhttõs, strooi'tel),
+kook lie o'nnstam tuejjeed sää'mǩiõl ou'dde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi ǩiõl
+ooudâsviikkmõõžžâst, jälltumuužžâst le'be ǩiõl seillmõõžžâst.
+Ciist vuei'tet miõttâd ouddmiârkkan ǩe'rjjlažvuõđ, njaa'lmilaž le'be jee'res
+o'nnstumuužživui'm, kook sâjjdâ'tte veeidlânji da puârast jee'res tuåimmvuu'did.
+Cistt
+vuei'tet jue'ǩǩed jäänbi vuõi'ttji kõõskâst.
+I'lmmet jiijjad võboršee'ǩǩ!
+Privatoummu, joouk le'be õhttsažkåå'dd Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da
+Ruõššjânnmest vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+E'tǩǩõs ciist vuäǯǯjen da
+jäänmõsân 1-2 seeid ǩe'rjjlaž vuâddjurddi â'lǧǧe tuåimtet mââimõõzzâst vue'ssmannu 30.
+peei'v 2014 räjja addrõ'sse:
+e-påå'št: info@samediggi.fi
+Gollegiella - ärvvtõõllâmjoukk
+Sää′mte′ǧǧ/Saamelaiskäräjät
+Puh.
+julevsámegillii/julevsaameksi/på julevsamiska
+GÅLLEGIELLA - Nuorttarijkaj sáme giellaguddnebálkká juogeduvvá tjavtjan 2014
+GÅLLEGIELLA - Nuorttarijkaj sáme giellaguddnebálkká juogeduvvá gudát bále tjavtjan
+2014, sámeministarijt ja sámedikkepresidentajt jahkásasj tjåhkanimen Helsingforsan.
+Giellaguddnebálkká juogeduvvá aktugattjajda jali organisasjåvnåjda Vuonan, Svierigin,
+Suoman jali Gárjjelin sámegielav åvddånahttem.
+Gållegiella - Nuorttarijkaj sáme giellaguddnebálkká l ásaduvvam sámeministarijs ja
+sámedikkepresidentajs Vuonan, Svierigin, Suoman.
+Guddnebálkká juogeduvvá fert nuppát
+jagev, vuostasj bále jahke 2004.
+Guddnebálkká stuorrudak la 15 000 euro.
+Giellaguddnebálkká ulmme
+Giellaguddnebálkká ulmme l, gielav åvddånahttet ja várjjalit Vuonan, Svierigin, Suoman ja
+Gárjjelin.
+Gut máhttá giellaguddnebálkáv oadtjot?
+Giellaguddnebálkká juogeduvvá aktugattjajda, juohkusijda, organisasjåvnåjda, siebrijda ja
+institusjåvnåjda gudi li arvusmahttám sámegielav tjálalattjat, njálmálattjat jali ietjá láhkáj.
+Gájklágátja álggaga ma åvddånahtti gielav vieleduvvi.
+Guddnebálkká máhttá juogeduvvat.
+Oajvvada åhttsev!
+Viesádijt, organisasjåvnåjt, institusjåvnåjt ja fábmudagájt Vuonan, Svierigin, Suoman ja
+Gárjjelin máhtti nammadit åhttsev giellaguddnebálkkáj 2014.
+Buvte tjálalasj oajvvadusáv
+bálkkávuojtten aktan tjálalasj tjielggidusájn 1-2 biele.
+Sáddi oajvvadusáv åvddål
+moarmesmáno 30. biejve 2014.
+Guládallamdiehto árvustallamjuohkusij:
+e-poassta: info@samediggi.fi
+Gollegiella - árvustallamjuogos
+lullisámegillii/eteläsaameksi/ på sydsamiska
+GULLIEGÏELE - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka vadtasåvva tjaktjen 2014
+GULLIEGÏELE - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka govhteden aejkien vadtasåvva tjaktjen
+2014 dennie fïerhten jaepien tjåanghkosne saemieministeri jïh saemiedigkiepresidenti gaskem
+Helsinkesne.
+Gïelebaalhka vadtasåvva aktegsalmetjidie jallh åårganisasjovnide Nöörjesne,
+Sveerjesne, Såevmesne jallh Russlaantesne mah saemiengïelen evtiedimmien åvteste berkieh.
+Gulliegïele - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka - lea tseegkesovveme ministerijstie mej
+dïedte saemien aamhtesi åvteste jïh saemiedigkiepresidentijste Nöörjesne, Sveerjesne jïh
+Såevmesne.
+Baalhka vadtasåvva fïerhten mubpien jaepien, voestes aejkien lij 2004.
+Gïelebaalhkan stoeredahke lea 15 000 euro.
+Gïelebaalhkan ulmie
+Gïelebaalhkan ulmie lea saemiengïelen evtiedimmiem jïh vaarjelimmiem tsevtsedh
+Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
+Gie maahta baalhkam åadtjodh?
+Gïelebaalhka vadtasåvva aajnehke almetjidie, dåehkide, åårganisasjovnide, siebride jïh
+institusjovnide mah leah åajvoehlaakan tjaaleldh, njaalmeldh jallh jeatjah barkoen tjïrrh
+saemiengïelen evtiedimmien jallh vaarjelimmien åvteste barkeme.
+Gåarede baalhkam juekedh
+jienebi baalhkavitniji gaskem.
+Raeresth dov kandidaatem!
+Almetjh, åårganisasjovnh, institusjovnh jïh reerenassh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh
+Russlaantesne bööresuvvieh kandidaath raeriestidh daan jaepien gïelebaalhkese 2014.
+Dijjieh
+tjoerede baalhkavitnijem tjaaleldh raeriestidh, aktine bïhkedassine mij jeenjemes lea 1-2
+sæjroeh jïh dam daan adressese seedtedh suehpeden 30.b.
+2014 åvtelen:
+Govlehtallemebïevnesh vuarjasjimmiemoenehtsasse:
+e-påaste: info@samediggi.fi
+Gollegiella - vierhtiedimmiemoenehtse
+suomagillii/suomeksi/ på finska
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran
+syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien
+puheenjohtajien tapaamisessa Helsingissä.
+Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai
+yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.
+Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat
+ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Palkinto jaettiin ensimmäisen
+kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi.
+Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
+Kielipalkinnon tavoite
+Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen
+Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Kuka voi saada palkinnon?
+Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml.
+ryhmä) tai yhteisöille (ml.
+yhdistys, laitos),
+jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi,
+kehittämiseksi tai säilymiseksi.
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista
+tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Palkinto voidaan jakaa
+useiden voittajien kesken.
+Ilmoita oma ehdokkaasi!
+Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda
+oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta.
+Ehdotus palkinnon saajaksi ja
+korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 30. toukokuuta 2014
+osoitteeseen:
+sähköposti: info@samediggi.fi
+Gollegiella - arviointikomitea
+ruoŧagillii/ruotsiksi/på svenska
+GOLLEGIELLA- Nordiskt samiskt språkpris delas ut hösten 2014
+GOLLEGIELLA - Nordiskt samiskt språkpris delas ut för sjätte gången hösten 2014 under
+det årliga mötet för sametingspresidenterna och ministrarna för samefrågor i Helsingfors.
+Språkpriset delas ut till enskilda personer eller organisationer i Norge, Sverige, Finland eller
+Ryssland som har gjort en insats för att främja det samiska språket.
+Gollegiella - Nordiskt samiskt språkpris har instiftats av ministrarna för samefrågor i Norge,
+Sverige och Finland samt sametingspresidenterna i Norge, Sverige och Finland.
+Priset delas
+ut vartannat år, första gången år 2004.
+Språkpriset är på 15 000 euro.
+Språkprisets målsättning
+Språkpriset ska medverka till att främja, utveckla eller bevara det samiska språket i Norge,
+Sverige, Finland och Ryssland.
+Vem kan få priset?
+Språkpriset kan tilldelas enskilda personer, grupper, organisationer, föreningar och
+institutioner som har gjort en betydelsefull insats för att främja det samiska språket skriftligt,
+muntligt eller i annan form.
+Initiativ av många slag för att främja det samiska språket beaktas.
+Priset kan delas.
+Föreslå en kandidat!
+Medborgare, organisationer, institutioner och myndigheter i Norge, Sverige, Finland och
+Ryssland kan utse en kandidat för språkpriset år 2012.
+Gör ett skriftligt förslag på en
+prisvinnare med en skriftlig motivering på högst 1-2 sidor.
+Förslaget ska vara kommittén
+tillhanda senast den 30 maj 2014.
+Kontaktuppgifter till bedömningskommittén:
+epost: info@samediggi.fi
+Gollegiella - bedömningskommitté
+Sametinget/Saamelaiskäräjät/Sámediggi
+dárogillii/norjaksi/på norsk
+GOLLEGIELLA - Nordisk samisk språkpris deles ut høsten 2014
+GOLLEGIELLA - Nordisk samisk språkpris deles ut for sjette gang høsten 2014 under det
+årlige møtet mellom sameministrene og sametingspresidentene i Helsingfors.
+Språkprisen
+deles ut til enkeltpersoner eller organisasjoner i Norge, Sverige, Finland og Russland som
+har gjort en innsats for å fremme det samiske språket.
+Gollegiella - Nordisk samisk språkpris er opprettet av ministrene ansvarlig for samiske saker
+og sametingspresidentene i Norge, Sverige og Finland.
+Prisen deles ut annet hvert år, første
+Språkprisen er på 15 000 euro.
+Språkprisens formål
+Språkprisen skal bidra til å fremme, utvikle og bevare samiske språk i Norge, Sverige, Finland
+og Russland.
+Hvem kan få prisen?
+Språkprisen kan tildeles enkeltpersoner, grupper, organisasjoner, foreninger og institusjoner
+som har gjort en betydningsfull innsats for å fremme samiske språk skriftlig, muntlig eller i
+annen form.
+Prisen kan deles ut på bakgrunn av mange ulike språktiltak.
+Prisen kan deles
+mellom flere prismottakere.
+Foreslå din kandidat!
+Enkeltpersoner, organisasjoner, institusjoner og myndigheter i Norge, Sverige, Finland og
+Russland inviteres til å foreslå kandidater til årets språkpris 2014.
+Send inn skriftlig forslag på
+prisvinner med begrunnelse på maks 1 - 2 sider.
+Forslag sendes innen 30. mai 2014.
+Kontaktinformasjon til vurderingskomiteen:
+e-post: info@samediggi.fi
+Gollegiella - vurderingskomiteen
+Sámediggi/Sametinget/Saamelaiskäräjät
+ruoššagillii/venäjäksi/på ryska
+info@samediggi.fi
+Gollegiella - komitet po otsenke
+Finland
+Sei'nnreliefi, Sää'mkultturkõõskõs Sajos, sää'mtee'ǧǧ parlamenttkue'rnec Solju
+Eatnu, eadni, eana
+Juvduu, enni, eennâm
+Jäänn, jeä'nn, jânnam
+Eatnu, eadni, eana - virta, emo, maa
+Eatnu, eadni, eana - stream, mother, ground
+Outi Peiski
+2012, Riikk čeäppõsnorldõk
+materiaal
+- lõsttkå'lluum stää'll da ǩeramiikk
+- tä'htt, sää'mǩiõtt-tuâjj (le'be tä'htt, tä'httlaannjmõš, pe'sser- da tâ'nnsuõnnǩe'rjjõs)
+stää'llvuä'zz: metallrau'ddi Mikko Ramsi
+kå'llumuš: Kultaus Oy Snellman
+pâ'sttem: keraamne'ǩǩ Nathalie Lahdenmäki
+Tuejjõs nårrai määŋgain kå'lluum da viõlggkå'lluum stää'lltiiskin, kook rä'jje
+määŋgtää'zzaž kumccõõtti vee'rd kue'rnec seinna da maainsteeikrii'lcže.
+Õhttân tuejjõõzz visualaž vue'lǧǧema'lggân lij neezzan määccka kuulli
+laustõkzääpneǩ.
+Vuä'mm meerä'rbbvuõđ mie'ldd, hie'rvest repčča kå'lluum u'cc
+laustõkzääpnka, kook suõ'jjee õõ'nnjes nu'tt, što vue'jte pannjiõggid meädda
+leä'dǧineez da ciileei ciilumuužžineez.
+Mu'nne vääžnai persoon lij leämmaž ee'jj-
+jeä'nn - äkk Jovsset Biret.
+Tuejjõs lij cisttčuäjtõs suunallšem viõkkâs sää'mneezznid
+Tuejjõõzz vuä'zz liâ še tiiskmallsa da tõin repččai kåškknjõõzz liâ pâ'sttmen.
+Ǩeramiikk pâ'sttmi åå'bleǩ-ǩiõll puätt sää'm ää'rbvuâlaž tä'httpâ'sttmest.
+Tuejjõõzz tuejje'mmen leäm smiõttâm puõlvvõõǥǥi vee'rd ääi'jest di
+õ'httekuullmõõžž, ko'st ve'rdd poorat juâkksa mee'st.
+Tiiski oolâž pelkk tuõttvuõđ puästoori.
+Tõt lij ideamaa'ilm, kåå'tt pelkk oummust
+åårrai tiuddsavuõđ niõǥǥõõzz da ååsk pue'rabvuõđâst.
+Mu'nne tõt pohtt miõ'lle sää'm
+meerä'rbbvuõ'tte kuulli čeäkkleei'jid, kook jeä'lle määdd vue'lnn seämmanallšem
+jie'llem, ko mij oummu, leâ'ša puästoori.
+Tuejjõõzz elemeent nuu'bbee tiuddsaž
+kruugg, čuõ'vves kåškknjõs lij ceâlai podd ääi'jest.
+Leâ'ša tuejjõõzz obbvuõtt lij
+o'ddjõõttâmnallšem kolggi da nu'tt ääi'j po'dde suåppi vue'jj kaunni.
+Tuejjõõzzâst liâ še o'dinakai maall, kooi åå'bleǩ-ǩiõll puätt sää'm ää'rbvuâlaž
+ommǥi'žže tuejjuum siõrrâmneävvast, ciileei-såittneävvast.
+Stää'llkåå'lzest rajjum
+oobrcest repčča pääsk, koid liâ rajjum muâđ da vattjest kuårrum pihttsin lij
+tâ'nnsuõnn- pe'sserǩe'rjjõs.
+Tuejjõ'šše taarbšum tarbbâz liâ rajjum ǩiõtt-tuâjjan da
+tõ'st kuâsttai ǩiõtt-tuâjjla čeä'ppvuõtt.
+Tõt lij cisttčuäjtõs ǩiõtt-tuâjjä'rbbvuõ'tte,
+kåå'tt lij õhtt vääžnmõs sää'mkulttuur ooudâsviikki.
+Tâ'vvsää'm ǩiõlâst jäänn, jeä'nn da jânnam sää'n liâ seämma ååraš.
+Saa'ni tue'ǩǩen
+åårrai fi'ttõõzzid haa'lääm ci'sttjed; puõlvvõõǥǥi õ'httekuullâm vee'rd, sää'm viõkkâs
+neezznid da rä'ǩsted sää'mjânnam.
+EGIL OLLI puhe 3.4.2012 Sajos koltansaame
+Tiõrvtõs Sää'mtee'ǧǧ vaalpââi 2012-2015 ää'veempooddâst da
+Sää'mkultuurkõõskiõõzz Sajoozz risttmõõžžâst 3.4.
+2012 Aanrest
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei da sää'm parlament aarlaž suåvtõõzz
+saaǥǥjåå'đteei Egil Olli
+Lää'ddjânnam tää'ssvää'ld presidentt, Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥ'jååđteei Sää'mtee'ǧǧ
+vuässla, jee'res kue'ss!
+Mon haa'lääm spä'ssbõõššâd kåččmõõžžâst vuässõõttâd Sää'mtee'ǧǧ vaalpââi
+2012-2015 ää'veempo'dde da sää'mkultturkõõkõõzz ää'veemprää'znka.
+Mu'st lij
+cistt Taarr Sää'mtee'ǧǧ da Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz võborše'ǩǩen
+vuäǩǩad pue'tted kue'ssen tii'ǩ näkam rämmpei'vven
+Määŋgid ee'jjid mââiårra leäi histoorlaž šõddmõš Lää'ddjânnam saa'mid, ko
+vuõssmõs sää'mte'ǧǧ ää'veeš.
+Sää'mte'ǧǧ lij ee'jj 1996 aalǥâst jiijjâznalla
+vuâđđuum saa'mi vaalin va'll'juum organ.
+tuåimmji Sää'mvä'ldduumkå'dd.
+Sää'mte'ǧǧ lij saa'mi pââimõs politiikklaž organ
+da e'tǩǩee saa'mi vee'rjlaž beä'lestvälddmõõžž si'jjis kuõskki aa'ššin.
+Vaalin
+va'll'juum orgaan pääi'ǩ raajât vuäittmõš pue'rad vuârrvaikktõõzz
+ve'rǧǧnee'ǩǩivui'm, da še pue'rab vuäittmõõžžid vaikkted saa'mi aa'ššid da
+vuõiggâdvuõđid.
+Taarr Sää'mtee'ǧǧ peä'lest tuäivtam leekk ođđ da ođđest
+va'll'juum vuässlaid täin vääžnai tuåimin puõ'tti pââ'jest.
+Åå'n älgg tuâjj koozz
+ko'lle nu'tt vuäittmõõžž ko tuejjumuužž.
+Mee'st saa'min liâ õhttsaž tuejjumuužž, da tõ'nt taarbšep õhttsažtuâi še pâ'jjel
+raaji.
+Saa'min lij leämmaž ju'n kuu'ǩǩab ääi'j õhttsažtuâjj raa'ji jee'res orgaani da
+organisaatiai pääi'ǩ.
+Puärsõmâs tõin lij Sää'msuåvtõs, koon vuäđđeeš ju'n ee'jj
+Ođđ õhttsažtuâjjorgan lij peä'lstes ee'jjest 2000 vuâđđuum Sää'm
+parlamentaarlaž suåvtõs, kåå'tt lij Sää'mtee'ǧǧi parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgan,
+ko'st še Ruõšš beä'l sää'm liâ põõšši vuässõõttjen.
+Sää'm parlamentaarlaž
+suåvtõõzz Tuõjju ko'lle sää'm ää'šš pâ'jjel raaji.
+Ko åå'n Sää'mte'ǧǧ puätt ođđ
+äigga, mu'st liâ vuârddmõõžž da tuäiv tõ'st , što tij leä'ped õinn vaalmâš ââ'nned
+huõl da va'stteed mij õhttsažtuejstem Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzzâst.
+Leäm räämmest, što vuäǯǯam vuässõõttâd tij ođđ sää'mkultturkõõskõs risttmõ'šše.
+Ij leäkku vaiggâd lee'd seämma miõlâst sijvui'm, kook peäggte, što põrtt lij fiinâs.
+Arkkteeht da jee'res kruugg, kook liâ leämmaž põõrt plaane'mmen, liâ tuejjääm
+šiõǥǥ tuâi.
+Sää'm Lää'ddjânnmest liâ åå'n vuäǯǯam mooččâs põõrt.
+Åå'n lij tij
+tuâjjan tuejjeed tän põ'rtte jie'llem siisǩaž.
+Täin saa'nin tuäivtam Sää'mtee'ǧǧ vuässlaid leekk puõ'tti ääi'j tuõjju da äi'stam
+ti'jjid pukid ođđ kultturkõõskõõzz diõtt.
+Spä'sseb !
+www.senaatti.fi
+Ärvvsaž tää'ssvää'ld presidentt, šiõǥǥ ää'veempoodd prää'zneǩkue'ss!
+Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz leä'p tä'bbe prää'znǩâ'sttee'l risttmen ââ'nnmõ'šše, da
+ju'n ee'jjest 2000 älggam kultturkõõskõsha'ŋǩǩõs lij vuõǯǯum vee'rjlânji valmmša.
+Sajos-põõrt plaanmõš aa'lji 2-poddsaž arkktehttǩeâšttõõttmõõžžin, koon vuõi'tte nuõr
+Janne Laukka da Tuomas Niemelä Halo-Arkkitehdit Oy:st, da jõs tuõstam särnnad suäna
+le'jje te'l veâl alttõõlli, koin ij leämmaž veâl tobddmõš näkam ha'ŋǩǩõ'sse.
+Nuõrrvuõtt da occnjaž tobddmõš jiâ leämmaž cõggmen näkam jeärmmai tu'mmstõõǥǥid
+da o'nnstam ha'ŋǩǩõõzz čõõđ viikkmõ'šše.
+Janne Laukka da Tuomas Niemelä va'ldde pa'ldde ha'ŋǩǩõõzz vä'lddplaaneei
+va'sttõõzzid kue'dded Janne Pihlajaniemi Arkkitehdit M3 Oy:st.
+Sajos-põõrt ålggarkktehtuur maainast jiijjâz veiddsõs tobddmõõžž rännsmeei da sõtti
+ceäggluu'deezvui'm, kook jee'resnallšem raajjâm ma'llšõs tekniikkin da juâkkain rä'jje
+vaajtõõvvi čõõđvuei'nnem tää'zzid ǩiiččeei ǩiõččâmvue'jjest.
+Põõrt sii'sǩbeä'lnn vuârstes paneel oo'le, koin lij kuuŋârnallšem vuä'mm raajjâmnääll,
+rä'jje vuâstbeä'l ålggseei'ni sõttivuõ'tte da sii'sǩbeä'lnn tobddai raavâs õhttvuõtt luõttu.
+Šiõǥǥ kue'ss!
+Sajos leäi ju'n altteem poodd čuõ'vves ärvvpõrtt.
+Haa'lääm
+spä'ssbõõššâd da ä'jsted šiõǥǥ leekk ha'ŋǩǩõõzz arkktehttnee'ǩǩid, da tuäivam ti'jjid
+älggam ouddu'rddee'jen lââ'zz näkam šiõǥǥ o'nnstumuužžid.
+Põõrt raajjâmtuâjain va'sttii ISS Proko Oy da vä'lddurkkooumžen tuåimmji Keski-
+Suomen Betonirakenne Oy, koon haa'lääm še spä'ssbõõššâd puâ'rast o'nnstam
+ha'ŋǩǩõõzzâst.
+Ha'ŋǩǩõõzz o'nnstumu'šše liâ mie'ttvaikktõõđeel puättam Sajos-põõrt puõ'tti õõ'nni.
+Projeekt valmštõõllâm- da plaaneempoodd puõ'tti õõ'nnji
+tuärjjõs da vuä'pstõs liâ leämmaž ko'rvveete'm, da liâ ouddam vuäittmõõžžid tõn
+ââ'nnemvuõđ- da tuåimmjemtäävtõõzzid, kook liâ tuejjääm Sajos-põõrtâst o'dinakai.
+Toobdam åå'n räämm da lääskvõsvuõđ, ko Lää'ddjânnam Sää'mkulttur lij vuäǯǯam
+ââ'nnem vuâlla jiijjâz kultturkõõskõõžžes.
+Tuäivam põõrt õõ'nnjid, Sää'mtegga, sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõ'šše, ǩe'rjjpõ'rtte,
+arkii've da sää'mõhttõhttõõzzid ku'ǩes, o'nnstem puõ'ttiääi'j õõutsââ'jest Sajos-põõrtin.
+Ååskam, što Sää'mkultturkõõskõs Sajos puätt miârkkšõõvee'l ree'ǧǧsmâ'tted da
+lââ'zzted sää'mkulttur da ǩiõl pue'rjie'llem!
+JUHA GUTTORM Sajos 3.4.2012_koltansaame
+MAAINÂS SÄÄ'MKULTTURKÕÕSKÕS SAJOOZZ RISTTMÕŽŽÂST
+Cisttum Tää'ssvää'ld Presidentt, rouvv Haukio, buorit Sámedikkiid politihkalaš
+jođiheaddjit, šiõǥǥ prää'zneǩkue'ss!
+Tuäiv da niõǥǥõõzz mottje kuä'ss-ne tuõttân, aainâs te'l ko tõid vuäitt ââ'nned huâdast da
+tuejjeed väimmšõs si'tǩǩes tuâi tõõi teâuđđjem diõtt.
+Lää'ddjânnam saa'mi mäŋgglo
+ee'ǩǩed jeällam tuäivv, vuäǯǯad jiijjâz kultturkõõskõõzz, åå'n tõt niõǥǥõs lij šõddâm
+tuõttân.
+Tä'bbe vuei'ttep prää'znkâ'stted tõn risttmõõžž da lee'd räämmast tuâi
+o'nnstumuužžâst.
+Ku'ǩes äi'ǧǧkõskk lij leämmaž tän rämmpeivva, kuä'ss-ne leävvjumuš tuâi
+teâddjummuužžâst, leâ'ša tuâi čõõđ viikkmõš leäi loŋŋteei da positiivlaž tobddmõš.
+Puk tän
+tuâi äiggavuäǯǯmõõžžâst fe'rttai mõõnnâd ääi'jest1994 räjja, te'l Lää'ddjânnam halltõs
+cie'lǩi sää'm kulttur-jiõččvaaldšem kuõskki lää'ǩǩe'tǩǩõõzzstes parlamentta, što le'čči
+ää'ššmie'lddsaž vuäǯǯad sää'mtegga jiijjâz tuåimmpäi'ǩǩ, mâ'te Taarr sää'mtee'ǧǧest ju'n
+lij da Ruõcc sää'mtee'ǧǧest lij e'tǩǩuum raajjâmvuâlla." Tän halltõõzz peä'lestvälddmõ'šše
+nuä'jjee'l sää'mte'ǧǧ jått'tii ee'jjest 2000 sää'mkultturkõõskõsha'ŋǩǩõõzz valmštumuužž
+nu'tt, što ee'jjin 2000 - 2007 čõõđteš määŋgbeällsaž da tää'rǩes vuâđđplaaneemtuâi, koon
+teäggeeš jäänaš Sää'mjânnam EU-ve'rǧǧnee'ǩǩi miõttâm EU-ha'ŋǩǩõstuä'rjjõõzzivui'm.
+Vuâđđplaanumu'šše õ'nneš EU:n raajõsteä'ǧǧruõkkõsprograammi teä'ǧǧvääraid õhttse'žže
+â'lddsin miljon kue'httčue'đ dohat eu'rred.
+Si'tǩǩes valmštõõllâmkõõsk ǩee'jjest vuäǯǯain ha'ŋǩǩõõzz investointt-teäggtõõzz ǩeâđđa
+2007 ää'ššmie'lddsaž på'reâd vuâlla, ko vuõššân Sää'mjânnam mäddkå'dd miõtti
+ha'ŋǩǩõ'sse EU-tuärjjõõzz vitt miljoon eu'rred da mâŋŋa riikksuåvtõs registõõli
+ha'ŋǩǩõõzz riikk-ekonomii raami sizz ee'jjid 2008 - 2011.
+Näkkam tu'mmstõõǥǥi mie'ldd
+ha'ŋǩǩõs lokkõõvi loopplânji vuõiǥǥ årra da riikk tuåimmpaai'ǩi raajteei Senatt-Ǩiddõõzz
+vaa'ldi ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtumuužž huõđđu čõhčča 2007.
+Ha'ŋǩǩõõzz juätkkplaanumuužž õhttvuõđâst tobddem tuâjjan õhttešiõtteed õõ'nnji
+jee'resnallšem õõlǥtõõzzid.
+Esimerkiksi tämän salin, Dolla-kue'rnec, âlgg ââ'nted såbbri di
+konfereenssi âânnmõ'šše, mätt'tem-miârkktõ'sse di musiikk, fiilm da tea'tter čuäjtumu'šše.
+Ååskam veâlainn, što o'nnstiim plaanâmtuâjast miâlggad puârast.
+Spesialspä'ssbõõššmõõžž
+šiõǥǥ õhttsažtuâjast vuä'ǯǯa arkktehttǩeâšttõõttmõõžž vuõi'ttam Halo Arkkteehtt nuõrr
+plaaneei.
+Sää'mte'ǧǧ lij tän põõrt vä'lddõõ'nni da Sää'mvuu'd škoou'l'jemkõõskõs lij nu'bb
+vä'lddõõ'nni.
+Jee'res õõ'nni liâ arkiivstroi'ttel vuâlaž Sää'markiiv, Aanar kåå'dd
+vaaldšemvuâlaž Sää'mǩe'rjjpõrtt, saami sosiaal- da tiõrvâsvuõđ õhttõs SámiSoster, sää'm
+ǩiõtt-tuâjaid kaaupšeei Duodji Shop Oy, aanarsää'mseä'rvv Anarâškiela servi di
+Sää'mjânnam vu'vddvaaldšempravlee'nn'ja da restrantt Galla.
+Sajos lij vuõss'sââjest jurddum saa'mi jiijjâz ââ'nnem diõtt.
+Tõ'st lij mie'rr šõddâd saa'mi
+jiõččvaaldšem di jie'lli da ooudâsviikkâm sää'mkulttuur tiõtt, koon vääžnmõs jurddân lij
+pââibeä'lnn kâ'dded ää'rbvuâlaž sää'm kulttuur da nu'bben ooudâsviikkâd da oođeed tõn.
+Sajos lij saa'mi parlamenttpõrtt da määŋgpeällsaž tuåimmjemkõõskõs di vuõinnlõõttâm- da
+kaaunõõttâmpäi'ǩǩ.
+Tän miârkksõõvvmõõžž čiõlggad puârast põõrt aanarsää'mǩiõllsaž
+nõmm Sajos, kåå'tt âǩǩpââ'ji mie'ldd miârkksââvv kõhttsââi le'be sââidõspääi'ǩ, ko'st lij
+kaaunõttum da jälstum kuu'ǩǩab ääi'jid tollpeällaz lu'nn.
+Nõmm lij aanarsä'mmla Matti
+Morottaja e'tǩǩeem.
+Vä'lddmiârkktõõzzes kuâŋŋad Sajos tarjjad ođđäiggsaid da tää'zz mie'lddsaid såbbarpääi'ǩi
+di samai ânn'jõžaiggsai studialõõnji diõtt šiõǥǥ vuäittmõõžž riâššâd o'dinakai pirrõõzzâst
+määŋgnallšem såbbrid, konfereenssid da noorõõttmõõžžid.
+Tän pääi'ǩ Sajos puätt čuõvted
+vuu'd jie'llemvue'ǩǩtuåimmjumuužž da ravveed še muđoi tõn jie'llemviõkkvuõđ.
+Ju'nn åå'n muädd mannu ââ'nnemtobddmõõžž vuâđain vuäitt tuõttâd, što
+peäggtum täävtõõzz liâ teâuddje'mmen.
+Sajoozzâst leät alggee'jjest riõššum määŋgnallšem
+noorõõttâmpooddid da såbbrid.
+Põrtt lij ǩeässam jiânnai kue'ssid sa ålddjânnam rää'jest,
+saakk lij puârast leävvnam pirr ålggjânnmi da peerstumuš tõn mie'ldd.
+Sää'mtegga da
+jeä'rben tõn piisarkådda Sajoozz valmštumuš lij leämmaž jõnn hiâlptõs, ko määŋgid ee'jjid
+pe'šttam kolkkrõõžž â'lnn jeällmõš lij vaajtõõvvâm põõšši päikka, ko'st vuei'ttep lee'd
+seämma laaǥǥ vue'lnn da tuejjeed tuâjaid kuddnallšem tuâjjlõõnjin da veâl seämma
+riâddest da seämma uu'lcest.
+Seämmanalla lij še põõrt jee'res õõ'nnji beä'lnn.
+Heärr Presidentt, rouvv Haukio, siõǥǥ prää'zneǩkue'ss!
+Teâđam, što saa'mi kõskkvuõđâst
+da tääu'jmõsân tän vuu'dest Sajo'sse leät norrum jiânnai määŋgnallšem vuârddmõõžžid da
+õõlǥtumuužžid.
+Emansa muä'dd ee'jj ǩee'jjest mâŋŋa tobddmõõžži vuei'ttep ärvvtõõllâd, mõõn puârast
+põrtt praksiizzâst tuåimmai da mõõn puârast täävtõõzz da vuârddmõõžž teâuddje.
+Tuäivam
+da ååskam, što mij tääi'ben Sajoozzâst tuåimmjeei kruugg, vuei'ttep va'stteed täid tuâjaid,
+ko vuõššân piâssâp kuddnalla åårsted põ'rtte da jeällmõ'šše da vuäǯǯap põ'mmjeen da
+jordmõõžžeen på'reâd vuâlla, põõrt tuåimmjumuužž mie'ldd mâŋŋa jått'temǩirrsi.
+Looppâst haa'lääm särnnad jiijjan da sajoozz õõ'nnji peä'lest lää'đes spä'ssbõõššmõõžžid
+Sajoozzteâuddjumu'šše vaikktam da vuässõõttâm privat tuåimmjee'jid da organisaatiaid;
+nu'tt teäggtee'jid, Senatt-Ǩiiddõõzzid, Aanar kådda, arkktehttplaanee'jid da jee'res
+plaanee'jid, vahssjid ko urkku'vddjid.
+Spesialspä'ssbõõššmõõžžid oou'dam
+vä'lddurkku'vddi Kõskk-Lää'ddjânnam Betonraajõõzz tuåimmjid vaađlaž da
+kääzzkõsoddsaž tuâjjvä'lddmõõžžâst.
+Õhttsažtuâjj pukivui'm lij leämmaž siõǥǥ.
+Tijtää
+sää'mkultturkõõskõs ij le'jje ni kuäss mottjed tuäivest tuõttân.
+Jõnn spä'ssbõõššmõõžž
+ti'jjid!
+Leäǥǥas Sajos äu'ǩǩen saa'mid da jee'res naroo'de da räjjas Sajos jeä'rben nuõrid sää'm
+puõlvvõõǥǥid ååsk da intoa jiijjâz kulttur seeiltem da oođeem peä'lest!
+Juha Guttorm,
+vaaldšemšuurmõš
+JUSSI NUORTEVA puhe 3.4.2012 Sajos koltansaame
+Nuõrttsää'msiid Kreäppast luõvtõs Sää'markii've
+Jussi Nuorteva, vä'lddjåå'đteei, riikkarkiivhoi'ddjeei
+Cisttum tää'ssvää'ld presidentt, programmšuurmõš Haukio, ärvvsaž Sää'mtee'ǧǧ
+saaǥǥjåå'đteei, šiõǥǥ prää'zneǩkue'ss.
+Lää'ddjânnam arkiivid e'tǩǩeei arkiivi peei'v tuåimmkå'dd va'lljii ee'jj 2006 arkiivtuâjjan
+nuõrttsaa'mi ku'ǩesäiggsaž ouddoummu da nuõrttsaa'mi kulttuur kâ'ddeei Matti Sverloff
+personnallšem kreäppast luõvtõõzz arkiivstroi'ttla.
+Seämma ee'jj jäämmam Sverloff leäi piijjâm
+luõvtõs mäinnen tõn, što personnallšem kreäppast see'rdet jiijjâz arkii've, ko nåkkam kuä'ss-ne
+valmštââvv sää'mvoudda.
+Juurd sää'markiivâst leäi siõmmna ääi'jab kaggõõttâm
+saaǥǥstõõllmõõžžin arkivstroi'ttel da sää'mtee'ǧǧ kõõskâst.
+Õhttsaž täävtõssân leäi pijjum, što
+ä'ššǩe'rjjlaž kultturpreeddan âlgg ruõkkâd sää'mvuu'dest.
+Tõn diõtt õõlǥči vuâđđeed sää'markiiv
+seämmanalla ko tõt lij vuâđđuum Taarr Kautoǩieinnu.
+Saa'mi arkiivpreeddan tiõtt lij â'lddsin legendaarlaž staattuuzz vuäǯǯam Peäccam Suõ'nn'jelsiid
+nuõrttsaa'mi jânnamâkksaž kreäppast.
+Tõn puärsõmâs ä'ššǩe'rjj lij ju'n ee'jjest 1601 da ma'ŋŋlab
+ee'jjest 1775.
+Ärvvsõmâs ä'ššǩee'rj liâ Ruõšš caari vuâllaǩee'rjtum.
+Tõk ǩiõtt'tâ'lle Suõ'nn'jelsiid
+da Peäccam nuõrttsaa'mi staattuuzz da vuõiggâdvuõđid.
+Ä'ššǩee'rj le'jje tää'rǩeld njââ'mtum
+ä'ššǩe'rjj, ä'ššǩerjja ǩidd da ǩiõssum turaškanalla, kåå'tt leäi ruõkkum koollatǩ sizz.
+Koollatǩa
+le'jje čue'đi ee'jji mie'ldd ko'rvvuum ođđ, ânn'jõž pie'ccmuõrâst ǩiõtt-tuâjjan rajjum koollatǩa,
+tõõzz leäi roggum ee'ǩǩlååkk 1865, kåå'tt lij vuâsti valmštemee'ǩǩ.
+Suõ'nn'jeljooǥǥ nuõrttsaa'mi kreäppast leäi puârast õ'nnum da ǩiõččum ä'rbb, nuõrttsaa'mi
+vuõiggâdvuõđi vuâđđǩe'rjj.
+Maainstet, što tõn ruõkkâmpääi'ǩ tiõ'tte tå'lǩ kolmm nâ'ddåumma.
+Te'l ko kåå'tt-ne see'st jaami, va'lljee suu sâjja ođđ nâ'ddåumma.
+Nääi't kreäppast seillteš čõõđ
+čue'đi ee'jji.
+Teâtt Suõ'nn'jelsiid Kreäppastest šõõddi takainalla tobddum emansa 1920-lååǥǥ looppâst.
+Tät cistt
+kooll jânnamtiõđnekka Väinö Tanner äiggsaž tuõjju.
+Son leäi 1910-lååǥǥast tuåimmjam kuei't
+vuâđđmie'lddsaž tää'rǩes tuei tuejjääm riikki kõskksaž puäʒʒpääi'ǩ-komitea saaǥǥjåå'đtee'jen.
+Tanner leäi ee'jji mie'ldd jälstam Sää'mjânnam puäʒʒhåiddvuu'dest da mättjam tobddât da u'vdded
+äärv saa'mi kulttuu're.
+Suu jåå'đtem puäʒʒpääi'ǩ-komitea veiddsõs smiõtldõk da tõn
+valmštõõllmõõžžâst norrum aunnstõõzz, liâ miâlggâd peerstemnallšem dokumeentt puõcci
+palggmõõžžâst da tõõzz kuulli jeälstemjårrõõzzâst da jee'res palggâmtobddmõõžžin.
+Ee'jjest 1923 Väinö Tanner tuåimmji riikkgeoloogân da va'sttii maalmooccmõõžžâst Lää'ddjânnma
+Tarto rääuhast ee'jjest 1920 õhttuum Peäccmest.
+Mää'tǩi äi'ǧǧen son tobdstõõđi nuõrttsaa'mi
+jie'llma Suõ'nn'jeljooǥǥ, Peäccam, Mue'tǩ, Njauddâm da Paaččjooǥǥ vuu'din.
+Ee'jjest 1929
+očntõõđi Tanner tobddmõõžžid da vuâmmšõõzzid vuâđđuum ruõccǩiõllsaž, pâ'jjel 500 seeid
+tu'tkkumuš Peäccam nuõrttsaa'mi jie'llmest.
+Suõ'nn'jelsiid Kreäppast puõ'đi tu'tǩǩumuužžâst tobddâmnalla 1930-lååǥǥ aalǥâst.
+Peäccam
+kruunvoudd F.W.
+Planting uu'di ee'jjest 1931 koollatǩ se'st åårrai Kreäppast lääinas, Peäccmest
+kõ'll'je'mmen jååttam veä'ǩǩsiisǩminister Niilo Solja mie'ldd, kåå'tt viiǥǥi aunnstõõzz He'llsna
+tu'tǩǩeem diõtt.
+Ko tõ'st le'jje valddum fotostaattkopia, âlggveârlaž ä'ššǩee'rjid koollatǩin
+maaccteš kuei't ee'jj ǩee'jjest Suõ'nn'jelsi'jdde.
+Tä'lvv-vääin äi'ǧǧen Peäccam nuõrttsää'msiidi aazzji vuâlggmõš evakkomätkka vääin vue'lnn.
+Suõ'nn'jelsiid Nuõrttsaa'mid si'rddeš vuõššân Tervola da tå'ben ääi'j mie'ldd Če'vetjäurra.
+Ju'rddeš, što Kreäppast lä'ppji vääin šumm'mõõžž mie'ldd.
+Nääi't ij leämmaž kiâvvâm.
+vuu'dest tuåimmjam majur Matti Tiitola maainsti riikkarkii've - ânn'jõž Meersažarkii've -
+9.3.1942 ǩee'rjtem ǩee'rjest, što son leäi rosttovmannust 1939 evakkomää'tǩi da siid kuârsmâ'ttem,
+mie'ldd ǩiččjen vuäǯǯam huõđđu nuõrttsää'msiid koollatǩ sizz ruõkkum Kreäppast.
+Tõn vuõltteeš
+Ruä'vnja'rǧǧe Sää'mjânnam Raajjväärdtõ'ǩǩe, koon kä'šnnruõkkâmkammrest tõn seillteš väinn
+ääi'j.
+Tiitola ǩee'rjti, što son leäi tu'mmjam, što jõs Peäccam seeilči Lää'ddjânnma kuulljen, son
+maaccte'či Kreäppast Suõ'nn'jelsiid staa'rste.
+Leâ'ša jõs Peäccam mõõnte'čep, son luõvte'či
+Kreäppast riikkarkii've.
+Nääi't ǩiâvi, ko Peäccam leäi mõõntum.
+Nuõrttsaa'msiid Kreäppast luõvtõs riikkarkii've, ij leämmaž Suõ'nn'jelsiid saa'mi teâđast da nu'tt
+tõt kuâđđji määŋglo ee'jj tuâkka.
+Ee'jjest 1996 sää'm-mu'zei Siidast a'lǧǧe noorrâd aunntõõzzid
+"Nuõrttsää'mjie'llem"-čuäjtõõzz diõtt, maainsti He'lssen universiteett kultturjânnamtiõtti professor
+Kalevi Rikkinen, što nuõrttsää'msiid kreäppast leäi ruõkkum Meersažarkiivâst.
+Son leäi
+tu'tǩǩe'mmen Lää'ddjânnam tiõtti histoor, jânnamtiõđneǩ Väinö Tanner äiggsaid ruõkkmõõžžid, da
+vuâmmšam tän koollatǩ.
+Nuõrttsää'msiid Kreäppast leäi ee'ttam ou'dde näkam ää'šš õhttvuõđâst.
+Vuei'ttep vuâsti ju'rdded, što Kreäppast ođđest käunnjumuš leäi še saa'mi kruuggâst čue'tt ee'ǩǩed
+mââiårra, tuejes alttääm da sij kulttuures da jie'llemvue'jjes äärvast âânnam Väinö Tanner tuâi lekk.
+Nuõrttsää'msiid Kreäppast ruõkkâm koollatǩ da tõn ä'ššǩee'rjin valddum kopia le'jje tõn leklvaž
+kaunnmõõžž diõtt vuei'nnemnalla Siidast 1.4.1998 ää'vuum čuäjtõõzzâst.
+Nuõrttsaa'mi
+ouddooumaž Pekka Fofanoff e'tǩǩii raukkmõõžž, što alggveârlaž Kreäppast fe'rttai pu'htted
+Če'vetjäurra risttâm diõtt nuõrttsaa'mi prää'znǩen.
+Meersaža'rkiiv mie'stte raukkmõ'šše da E'čč
+Ambrosius riisti Kreäppast mâŋŋa prää'zneǩliturgii Če'vetjääu'r ceerkvest Pââ'zzteei Treeffan
+Peäccamnee'ǩǩ čää'ʒʒristtâm õhttvuõđâst 29.8.1998.
+Nuõrttsaa'mi Sää'm Nu'ett ǩee'rjat
+puõ'ttinalla Kreäppast pirr šõddâm läppjumuužžât:" Tät leäi vuõssmõs vuârr mâŋŋa Peäccmest
+vuâ'lǧǧem ee'jjest 1939, ko maainâsčuävvjõs, voo'ps luäppjam nää'it juu'rdim, Suõ'nn'jelsiid
+Kreäppast caarivuâllaǩee'rjtum gramotoineez leäi mij kõskkvuõđâst, mij vue'innemnalla.
+Prää'zneǩ podd leäi prää'znkâ'stteei da lää'đes.
+" Mâŋŋa ko Siida čuäjtõs podd leäi puuttâm,
+Meersažarkiv sǩiâŋki nuõrttsaa'mi Kreäppast ruõkkâm koollatǩ Siida sää'm-mu'zeeja.
+Alggveârlaž
+ä'ššǩee'rjid maaccteš He'lssen Meersažarkii've.
+Šiõǥǥ prää'zneǩkue'ss: Tä'bbe Suõ'nn'jelsiid Nuõrttsaa'mi Kreäppast lij puättam sää'mvoudda.
+Arkivstrooi'tel lij tu'mmjam, što nuõrttsaa'mi alggveârlaž Kreäppast, kook seillu koollatǩ se'st,
+sâ'dde lee'd kultturkõõskõs Sajos Sää'markiivâst, kåå'tt lij ta'nni ee'jj aalǥâst alttääm
+tuåimmjumuužžes.
+Raaukam, što Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, nuõrttsaa'mi ouddooumaž
+Veikko Feodoroff da Sää'markiivâst va'stteei arkivstrooi'tel tu'tǩǩeei Suvi Kivelä vä'ldde vuâstta
+tän o'dinakai Kreäppast .
+Seämmast i'lmmtam, što mainnsan aalǥâst peäggtum Matti Sverloff sǩiâŋkk, nuõrttsaa'mi
+kultturpreeddan da Suõ'nn'jeljooǥǥ mainnâz, koid son lij ruõkkâm da tät personnallšem Kreäppast
+see'rdet ǩiiđ äi'ǧǧen, suu täätt mie'lddsânji Oulu mäddkå'ddarkiivâst Sää'markii've.
+LEIF JAKOBSSON puhe 3.4.2012 Sajos koltansaame
+Hoavda Leif Jakobsson
+Svenska kulturfonden
+Svenska kulturfonden peä'lest haa'lääm šiõǥǥ miõlâst äi'sted Aanar cerrkav siid, tä'bbe
+sää'mkultturkõõskõs Sajoozz ää'veempei'vven.
+Äi'stumuužž mâ'nne sää'mnaroo'de tän tij
+ođđ vaadšem, kulttur, škoou'l'jem da siltteem kõõskõõzz ää'veem diõtt.
+Tät arkteknolanji fiinâs obbvuõtt puä'tt lee'd raavâs raamm saa'mi da vuu'd jee'res aazzji
+tuåimmjumu'šše.
+Lää'ddjânnam ruõccǩiõllsaž narod lij histoorlaž määi'ni diõtt vuäittam tuåimmjed jiijjâz
+pääi'ǩest da tõn peä'lest noorõõttâd , tuåimmjed õõutsââ'jest, raajjâd õhttõõzzid, ââ'nned
+kulttuur, tõn vuäittmõõžžin, što lää'ddruõccvuõtt veâl tän peei'v še, lij bie'ǩǩ mij jânnam
+määŋgpeällsažvuõtt da ta'rjjad vääjtõsmäinnsaid vuei'nnemvue'jjid.
+Tä'bbe rämmšõõttve'ted ođđ fiinâz kultturkõõskõõzzed, leâ'ša tie'ttve'ted, što tå'lǩ seei'n
+jiâ ri'jtte, põrtt jeäll emansa ko tõ'st lij tuåimmjumuš.
+Plaan, koid leä'ped plaanääm põõrt
+tuåimmjemvuõ'tte liâ šiõǥǥ da täävtõõzz liâ ärvvsânja pâ'jjen - šiõǥǥ nääi't.
+čiõ'ǩǩe vuällai põõrt õõlǥte personkåå'dd, što tuåimmjumuš vuäitči jåttjed kuddnalla, nääi't
+jõnn pirrõõzzâst.
+Svenska kulturfonden haa'lad vuässõõttâd näkam õhttsažtuâjjveäkka da ođđ
+kultturkõõskõõzz tuåimmjem alttempo'dde ta'rjjee'l personresuurssid põõrt vuõssmõs
+tuåimmjemekka.
+Jurddân lij u'vdded vuäittmõš nuõ'rre, ruõcc- le'be kuei'tǩiõllsa puârast
+škoou'l'jum persoo'ne, miõđtum veä'ǩǩtie'ǧǧin, tuejjeed tuâi Sajoozzâst, bie'ǩǩen põõrt
+õhttsažtuâi õõut ee'jj äi'ǧǧen.
+Haa'leep tännalla tue'rjjeed sajoozz.
+Tuäivvmõššân lij
+teâđast, što veä'ǩǩtie'ǧǧ vuäǯǯai puätt mååusat da pohtt mie'ldd tobddmõõžžid da teâđ
+sää'mkulttuurest, ko'st su'nne le'čči personnalla rämm, leâ'ša koon son vuäitt jue'ǩǩed še
+järrsivui'm.
+Sajoozz teâđtõõzzâst põõrt e'tǩǩeed määŋgkultturvuõđ kaaunõõttâmpäi'ǩǩen.
+Muu miõlâst
+tõt lij vääžnai, što sä'mmla da lää'ddjânnam ruõccǩiõllsa ve'ǩǩa ooudâs ođđ kontakvuõđid.
+Histoorlaž jee'resvuõđâst huõlkâni vuei'ttep õõutsââ'jest ooudâs viikkâd määŋgkulttuursaž
+Lää'ddjânnam.
+Hå't maai'lm ođđ teknlaž vuäittmõõžži mie'ldd åimm da pue'ttep pâi â'lddlab kuei'mm
+kuei'meen, mee'st liâ jânnmest še nåkam jee'res kruugg, kooi lää'ddmaai'lm kärttõ'sse ij
+čaaǥǥ jee'resnallšemvuõtt, kulttuursaž määŋgvuõtt da ǩiõli ǩe'rjjõs.
+Tij vääžnai täävtõs - Sajos - lij čuäjtõs tõ'st, što Lää'ddjânnam sää'mnarod ǩeäčč
+puõ'ttiääi'j čuõvvnam čõõ'lmin da i'lbbes vuä'ssen lij še määŋgkulttuursaž ǩiččmõs
+jânnma.
+MARJA HELANDER
+Čeäppõstuejjõõzz Sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst
+Riikk čeäppõsnorldõk / Riikk čeäppõstuejjõstuåimmkåå'dd ti'll'jemtuejjõõzz
+"Tuõddrest"
+Piõgg pååssam õhttu šõddi tuõddârsue'jj, liâ muu jiõggsaž dommkue'stelm.
+Tõk
+liâ kuâđđjam miõ'lle ju'n pä'rnnpoodd čuõiggâmreeisain, e'ččam šõddâmpääi'ǩin
+Uccjooǥǥâst.
+Tuõddârsue'jji si'tǩǩesvuõtt lij tõn jiijjâsnallšem puâllmõš, ko tõt lij võõrâs
+le'be jiõŋŋâm.
+Nääi't tõt lij ääi'ji mie'ldd ouddam vuäittmõõžžid da ååsk, sä'mmlai
+puäʒʒhååid da aazztumuužž leävvnumu'šše tuõddârpâjj-jännmid.
+Tuõddrest -čuõvvtuejjõ'sse leäm haa'lääm se'rdded tuõddârsue'jji åå'bleeǩǩ da
+pu'htted kooska poostjânnmest Aanar siidid.
+Čuõv šuävvjem tuejjõs kägg ođđest miõ'lle
+smiõttõõzzid kolggi jannu da možât-i veâl kuuzzkõõzzid.
+"Nu'tt puk pi'rǧǧee"
+Kuei'tvuäzzas tuejjõs vuäǯǯai aalǥes uccjokknee'ǩǩ e'ččam Piera Johannes
+Helander škooulâst, 1950-lååǥǥast norrum Sää'mjânnam šââddain.
+Šââdd le'jje koškkuum da
+tiudduum tää'rǩe'ld nõmmlaappivui'm da ruõkkum herbaarioo'ne le'be sâddnorldõ'ǩǩe.
+Juõ'ǩǩ šâdd leäi tiõđlânji tärkka klasstõllum jiijjâs-i jou'ǩǩe.
+Loŋŋnem tõn risttreeidast, mii
+leäi tõn poddsaž sââddai mooččâdvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di oummu klasstõõllâm- da
+kåårbõõššâmtaarb kõõskâst.
+Seämma poodd puõ'đi miõ'lle saa'mi histoor da tõn ääi'j
+ǩiõččlõõttâmvue'ǩǩ, klasstõõllâd saa'mid vue'lab roodd vuâlla kuullven.
+Veâl 1930-lååǥǥast
+Aanarjääu'r ruõkkâmsââ'jest le'jje kuäivvam saa'mi vuei'vvkäällaid rooddmättnallšem
+tu'tǩǩumuužžid (åå'n täk vuei'vvkääll liâ kâ'l maacctum mååusat).
+Tuejjõõzzâst liâ snimmum 30 ânn'jõžpeei'v sämmla.
+Vuâđđan lij Statistikk-kõõskõõzz da
+Sää'mtee'ǧǧ vaal-lu'vddkåå'dd ee'jj 2011 statistikk.
+Tõ'st Lää'ddjânnam õhttse'žže nu'tt
+10 000 sä'mmla liâ klasstõllum ââ'jj mie'ldd sää'm dommvuu'dest jälsteei'ji mie'ldd, pirr
+Lää'ddjânnam jälstee'ji mie'ldd di ålggjânnmest jälsteei'ji mie'ldd.
+Persoon liâ klasstõllum še
+jie'nnǩiõl mie'ldd.
+Ǩiõllsaž klasstõõllmõš lij stäbbjab ä'šš: Sää'mtee'ǧǧ mie'ldd statistiikkid
+âlgg ââ'nnet tå'lǩ koon-ne årra puu'tt u'vddjen, ko vuâlla 18-âkksai jie'nnǩiõl i'lmmtumuužž
+liâ sä'ttnallšem, jiâ tää'rǩeld u'vddum da jiõnstemvuõiggâdvuõttâkksain määŋgas kue'dde
+i'lmmteǩâni jie'nnǩiõles.
+Persoon jie'nnǩiõllân mie'rǩǩeed te'l loǥstõ'ǩǩe lää'ddǩiõll.
+Lââ'ssen määngas to'bdde, što sij liâ kuei'tǩiõllsaž.
+Snimmum 30 persoon ââ'ǩǩ-, ǩiõll- da jälstempäi'ǩǩvuä'zzõõzz va'sttee
+prosenuttuaalânji tän ooudbeä'lnn peäggtum statistiikk tuõttaa'ššid.
+Juâkksa persoon paaldâst
+lij u'cc sâddnorldõklapp, ko'st očndââtt lââ'ssen persoon jälstempäi'ǩǩ da jie'nnǩiõll.
+Miõđlõsân ärvvtõõlee'l tå'lǩ 10 persoon 30:st maainste jie'nnǩiõllân sää'mǩiõl, da tääzz lååi
+jou'ǩǩe čääkk õhtt aanarsää'm da õhtt nuõrttsää'm maainsteei.
+Snimldõõǥǥi persoon liâ
+meä'rtõllum tiõđlâž fi'tt'jemnalla.
+Homo sapiens -šla'jje kuullven, vuâsttačâckken vuä'mm
+ju'n ääi'j tuâkksaž rooddmeärtumuužžid, kook liâ rooddmeärtumuužžineez ââ'nnam saa'mid
+vue'lab rooddan.
+Tuejjõõzz nu'bb vuä'ss lij jõnn snimldõk, ko'st liâ tuõddârkue'stelm ool snimmum
+sâddnorldõk sââdd.
+Tõk rä'jje heä'rvvǩe'rjjõsnallšem oo'le, kook õõŋtõõlee'l pâ'jjlab ââ'lm
+årra, piâzzee meädda meä'rtum da klasstõllum nuä'đest.
+Lââ'ssteâđaid: Čeäppneǩ Marja Helander, te'l.
+marja.helander@saunalahti.fi
+Čeäppõspiisar Erika Hyyryläinen, te'l.
+0400 847 026, erika.hyyrylainen@fng.fi
+ALMOTTÂS / I'LMMTÕS /ALMMUHUS/ ILMOITUS
+Kolme harjoittelupaikkaa haettavana
+Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa Inarissa
+Saamelaiskäräjät tarjoaa kolmea harjoittelupaikkaa inarin-, koltan- tai pohjoissaamen
+kielen taitoisille yliopisto-opiskelijoille.
+Harjoittelupaikat ovat saamelaiskäräjien
+yleisessä toimistossa, saamen kielen toimistossa ja koulutus- ja oppimateriaalitoimis-
+tossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
+Harjoitteluun kuuluvista työtehtävistä, tarkemmasta ajasta ja kestosta sovitaan erik-
+Palkka määräytyy yliopiston tukeman harjoittelupalkan ja saamelaiskäräjien
+palkkajärjestelmän mukaan.
+Tehtävään valittavalta odotetaan harjoittelurahan saamis-
+ta yliopistolta.
+Jos olet kiinnostunut harjoittelusta, lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen (CV
+ja opintorekisteriote) 12.4.2013 mennessä osoitteeseen:
+Saamelaiskäräjät/ hallintosihteeri, Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja antavat:
+- hallintopäällikkö Juha Guttorm puh.
+juha.guttorm@samediggi.fi ,
+- kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+siiri.jomppanen@samediggi.fi ja
+- koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari puh.
+ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi .
+SAAMELAISKÄRÄJÄT ALMOTTÂS / I'LMMTÕS /ALMMUHUS/ ILMOITUS
+Golbma hárjehallanbáikki ohcan láhkái
+Sámedikki čállingottis Sajosis Anáris
+Sámediggi fállá golbma hárjehallanbáikki anáraš-, nuortalaš- dahje
+davvisámegielmáhtolaš universiteahta stuđeanttaide.
+Hárjehallanbáikkit leat sáme-
+dikki almmolaš doaimmahagas, sámegiela doaimmahagas ja skuvlen- ja oahppamate-
+riáladoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
+Hárjehallamii gullevaš bargguin, dárkilut áiggis ja guhkkodagas sohppojuvvo sierra.
+Bálká meroštallojuvvo universiteahta dorjon hárjehállanbálkká ja sámedikki
+bálkáortnega mielde.
+Vuordit, ahte bargui válljejuvvon stuđeanta oažžu
+hárjehallanruđa universiteahtas.
+Jos leat beroštuvvan hárjehallamis, sádde friijahápmásaš ohcamuša ovttas mildosii-
+guin (CV ja válddus oahpporegisttaris) 12.4.2012 rádjái čujuhussii:
+Sámediggi/ hálddahusčálli, Sajos, 99870 Anár.
+Lassedieđuid addet:
+- hálddahushoavda Juha Guttorm tel.
+- gielladorvočálli Siiri Jomppanen tel.
+- skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari tel.
+Kolmm mätt'tõõttâmpääi'ǩ liâ ooccâmnalla
+Sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'ddest Sajoozzâst Aanrest
+Sää'mte'ǧǧ ta'rjjad kolmm mätt'tõõttâmpääi'ǩ aanar-, nuõrttsää'm- le'be
+tâ'vvsää'mǩiõl ǩiõllsilttee'jid universitett-mätt'tõõttjid.
+Mätt'tõõttâmpääi'ǩ liâ
+sää'mtee'ǧǧ takai konttrest, sää'mǩiõl konttrest da škoou'l'jem- da mätt'tem-
+materialkonttrest sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanrest.
+Mätt'tõõttmõ'šše kuulli tuâjain, tää'rǩab ääi'jest da peešttõõzzâst suåvât jee'rben.
+Pä'lǩǩ meä'rrââtt universiteett tuärjjeem mätt'tõõttâmpää'lǩ da sää'mtee'ǧǧ
+pä'lǩǩriâššmõõžž mie'ldd.
+Tuõjju va'lljuum mätt'tõõttjest vue'rdet
+mätt'tõõttâmtie'ǧǧ vuäǯǯmõõžž universiteettest.
+Jõs perstak mätt'tõõttmõõžžâst, vuõltted frijjåå'blkažnallšem ooccmõõžž
+mie'lddõõzzineez (CV da mättjemregistervä'lddõk) 12.4.2013 mõõnee'st addrõ'sse:
+Sää'mte'ǧǧ/ vaaldšempiizar, Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid ou'dde:
+- vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm te'l.
+- ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen te'l.
+- škoou'l'jermpiizar Ulla Aikio-Puoskari te'l.
+Kulmâ hárjuttâllee saje uuccâmnáál Sämitige
+čäällimkoddeest Sajosist Anarist
+Sämitigge fáálá kulmâ hárjuttâllâmsaje anarâš-, nuorttâlâš- teikâ tavesämi-
+kielâtáiđusâš ollâopâttâh uáppeid.
+Hárjuttâllâmsajeh láá sämitige almos toimâttuvâst,
+sämikielâ toimâttuvâst já škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst sämikulttuurkuávdáš
+Sajosist Anarist.
+Hárjuttâlmân kulloo pargoin, tärkkilub ääigist já kukkoduvvâst soppuu sierâ.
+Pälkki miärášuvá ollâopâttuv tuárjum hárjuttâllâmpäälhi já sämitige
+pálkkááttemvuáháduv mield.
+Vyerdih, ete paargon väljejum uáppee uážžu
+hárjuttâllâmruuđâ ollâopâttuvâst.
+Jis lah kiddiistum hárjuttâlmân, te vuolgât rijjâhámásii ucâmuš lahtosijdiskuin (CV
+já oppâregisterváldus) 12.4.2013 räi čujottâsân:
+Sämitigge/ haldâšemčällee, Sajos 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid adeleh:
+- haldâšemhovdâ Juha Guttorm puh.
+- kielâtorvočällee Siiri Jomppanen puh.
+- škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari puh.
+Sámediggi ohcá
+MEARREÁIGASAŠ PROŠEAKTABARGI FILBMAGUOVDDÁŽII
+Prošeaktabargi doaimmaide gullet ee.
+Skábmagovat eamiálbmogiid filbmafestivála mánáid beaivvi ordnen,
+ja mediabajásgeassin materiála gárven.
+Bargu álgá dalán ja bistá vejolaččat 28.2.2015 rádjai.
+Doaimma
+menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi sihke sámegielamáhttu.
+Prošeaktabargi bálká
+mearrášuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdasi V/II mielde (vuođđobálká 2110,20 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde mearrášuvvi
+ahkelasit.
+Prošeaktabargi doaibmasadji lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 30.9.2014 dmu 16.00 rádjai čujuhussii
+Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá filbmaguovddáža vs. plánejeaddji Tarja Porsanger tel.
+6065, tarja.porsanger (at) samediggi.fi.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja eamiálbmogiid
+filbmadáhpáhussii čujuhusas: www.skabmagovat.fi
+Anáris 16.9.2014 Sámediggi
+Saamelaiskäräjät hakee
+MÄÄRÄAIKAISTA PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ ELOKUVAKESKUKSELLE
+Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm.
+Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin lastenpäivän
+järjestelyt ja mediakasvatusmateriaalin kokoaminen.
+Työ alkaa heti ja kestää mahdollisesti 28.2.2015
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus sekä saamenkielentaito.
+Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason
+V/II mukaan (peruspalkka 2110,20 euroa/kk).
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja
+työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee
+saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.9.2014 klo 16.00 mennessä
+osoitteeseen Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä antaa elokuvakeskuksen vs. suunnittelija Tarja Porsanger
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja alkuperäiskansojen
+elokuvatapahtumaan osoitteessa: www.skabmagovat.fi
+Inarissa 16.9.2014 Saamelaiskäräjät
+Sämitigge ocá
+MERIÁIGÁSII PROOJEEKTPARGEE ELLEEKOVEKUÁVDÁŽÂN
+Proojeektpargee pargoid kuleh el.
+Skammâkoveh algâaalmugij elleekovefestivaal párnáipeeivi orniimeh já
+mediašoddâdemmateriaal nuurrâm.
+Pargo álgá tállân já pištá máhđulávt 28.2.2015 räi.
+Pargo miänástuvvee
+hoittám išedeh heivejeijee škovlim sehe sämikielâ táiđu.
+Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ sämitige
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi V/II mield (vuáđupälkki 2110,20 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen
+máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Proojeektpargee
+toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 30.9.2014 tme 16.00 räi čujottâsân Sajos,
+Lasetiäđuid pargoost addel elleekovekuávdáá vuávájeijee Tarja Porsanger puh.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já algâaalmugij
+elleekovetábáhtusân čujottâsâst: www.skabmagovat.fi
+Anarist 16.9.2014 Sämitigge
+MIE'RRÄIGGSAŽ PROJE'KTT-TUÂJJLA JIEʹLLIKARTTKÕÕSKÕ'ŠŠE
+Skábmagovat alggmeerai jieʹllikarttfestivaal päärnaipeeiʹv riâššmõš da
+mediapeâmm-materiaal noorrmõš.
+Tuâjj älgg tâʹlles da peštt moožna 28.2.2015 räjja.
+Tuâi o'nnstam
+håiddmõõžž õõudee tõõzz suåppi škoou'l'jumuš da sää'mǩiõl silttõs.
+Proje'ktt-tuâjjla pä'lǩǩmõš meä'rrââtt
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz V/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2110,20 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'ss da tuâi tobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõvvi
+tuâjjmättlââ'zz.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 30.9.2014 čiâss 16.00 räjja
+mõõneeʹst addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd jieʹllikarttkõõskõõzz plaaneei Tarja
+Porsanger teʹl.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da alggmeerai
+jieʹllikarttfestivaaʹle addrõõzzâst www.skabmagovat.fi
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad
+1.8.2015 õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu
+juätkkha'ŋǩǩõõzz, kåå'tt poott 31.5.2018.
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU:n Interreg Tâʹvv-
+programm
+Projee'kt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+mie'rräiggsaž proje'kttpiisar
+Proje'kttpiisar tuõjju ko'lle projee'kt juõ'ǩǩpeivvsaž
+koontârtuâj, såbbri riâššmõš di projee'kt ǩee'rjtue'lljõstuâjain huõlâânnmõš.
+Tuâjjli'žže vuei'tet
+mie'rreed jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz
+juätkkeemha'ŋǩǩõsse.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lää'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei
+tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩee'rjtue'lljõstuâjain.
+Õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di lää'ddǩiõll da
+ruõcc/taarrǩiõl.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânmmlaž
+ǩiõllõhttsažtuâj ravvummuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvummuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što
+tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da sää'mǩiõl
+jeälltummuš da staanummuš puõ'ttiääi'jest.
+Proje'kttpiisar lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam
+sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz VI/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 1 842,14 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte
+ä'šštobddâmlââ'zz.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkåå'ddest Sajoozzâst.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piisarkådda
+10.7.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar siiri.jomppanen@samediggi.fi
+mä.
+ǩiõllstaanpiisar Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjummša
+Sámediggi almmuha, ahte dan čállingotti skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas Sajosis lea
+ohcanláhkái
+DOAIMMAHATČÁLLI VIRGI
+Doaimmahatčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 41 §:s. Seađáhusvuđđosaš
+gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu
+(sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995).
+Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit buorre sámegiela
+njálmmálaš ja čálalaš dáidu sihke doarvái hárjánupmi doaimmahatbargguin.
+Virggi deavdimis čuv-
+vojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga
+gáibádusdási VI ja das II luohká mielde (vuođđobálká 1796,98 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin
+máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan vásáhuslasit.
+Oh-
+camušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 31.10.2012
+dmu 16.00 rádjai čujuhusain: Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid virggis addá hálddahusčálli Anneli
+Länsman, tel.
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
+Sämitigge almoot, et ton čäällimkode škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst Sajosist lii uuccâmnáál
+TOIMÂTTÂHČÄLLEE VIRGE
+Toimâttâhčällee pargoin lii meridum sämitige pargo-oornig 41 §:st. Asâttâsvuáđustâslâš tohálâš-
+vuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ t��iđu (sämitiggeest adelum
+Virge miänástuvvee tipšom išedeh šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu
+sehe kelijdeijee hárjánem toimâttâhpargoin.
+Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VI já tast II juávhu mield
+(vuáđupälkki 1796,98 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase ja par-
+gohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Ucâmušâid oppâ- já pargotuođâštusâidiskuin kalga
+toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 31.10.2012 tme 16.00 räi čujottâssáin: Sajos, 99870 Aanaar.
+La-
+setiäđuid virgeest addel haldâttâhčällee Anneli Länsman, puh.
+Sämitige tooimân
+puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sämitigge
+Sää'mte'ǧǧ i'lmmat, što tõn piizarkåå'dd škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttrest Sajoozzâst lij
+ooccâmnalla
+KOONTÂRPIIZAR VE'RǦǦ
+Koontârpiizar tuâjain lij mie'rruum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžž 41 §:fâst.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl
+silttõõzz (sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõõzz 1727/1995).
+Tuâi õ'nnstem håiddmõõžžâst
+ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tobddmõš koontârtuâjain.
+Vee'rj tiuddumuužžâst jää'ǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ
+pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VI da tõ'st II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 1796,98 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti
+tuâjjtobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõžž mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed
+sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 31.10.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+vee'rjest oudd vaaldšempiizar Anneli Länsman, te'lf.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše
+vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa Sajoksessa
+on haettavana
+TOIMISTOSIHTEERIN VIRKA
+Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä.
+Säädösperus-
+teisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen
+taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995).
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat
+hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä.
+Viran
+täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien
+palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1796,98 euroa/kk).
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät
+kokemuslisät.
+Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeris-
+töön 31.10.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja virasta antaa hallin-
+tosihteeri Anneli Länsman, puh.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua net-
+tiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai
+HÁLDDAHUSHOAVDDA VIRGGI
+Hálddahushoavdda váldobargun lea jođihit sámedikki stivrra vuollásažžan sámedikki hálddahusa, ekonomiija
+ja bargoveaga, ollašuhttit sámedikki mearrádusaid sihke plánet ja ovddidit sámedikki doaimma.
+Dohkálašvuođagáibádussan lea heivvolaš alit allaskuvladutkkus sihke sámeáššiid ja hálddahusbargguid
+dovdan.
+Lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Barggu ceavzilis dikšun eaktuda buorre
+jođihandáiddu,
+hárjánumi
+bargoveahkahálddahusas,
+návcca
+gáibideaddji
+ja
+vásttolaš
+bargamii.
+Ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela máhttu gehččojuvvojit ovdun.
+gáibádusdási II mielde (vuođđobálká 3266,47 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24%
+sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
+Virggi doaibmabáiki lea
+sámekulturguovddáš Sajosis.
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.11.2015
+dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapoasttain čujuhussii info@samediggi.fi.
+Lassidieđuid addá ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá
+oahpásmuvvat ruoktosiidduin www.samediggi.fi
+Sämitigge almoot uuccâmnáál
+HALDÂTTÂHHOOVDÂ VIRGE
+Haldâttâhhoovdâ váldupargon lii jođettiđ sämitige stiivrâ vuálásâžžân sämitige haldâttuv, ekonomia já
+pargojuávhu, tooimânpieijâđ sämitige miärádâsâid sehe suunnâttâllâđ já ovdediđ tige tooimâ.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lii hiäivulâš aaleeb ollâškovlâtuđhos sehe uápásmem sämiaašijd já haldâttâhpargoid.
+Lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo miänástuvvee tipšom váátá šiev jođettemtááiđu,
+hárjánem pargojuávkkuhaldâttuvvâst, naavcâ vättee já ovdâsvástádâslâš porgâmân.
+Ruotâ-/tárukielâ já
+eŋgâlâskielâ táiđu kiäččoo hiättun.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi II
+mield (vuáđupälkki 3266,47 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já
+pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Virge toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáá Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.11.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin
+Sajos, 99870 Aanaar teikâ šleđgâpostáin čujottâsân info@samediggi.fi.
+Lasetiäđuid addel saavâjođetteijee
+Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ päikkisiijđoinis
+VAALDŠEMŠUURMÕÕŽŽ VEE'RJ
+Vaaldšemšuurmõõzz vä'lddtuâjjan lij jåå'đted sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sää'mtee'ǧǧ vaaldšem,
+ekonoom da personkåå'dd, tuåi'mme piijjâd sää'mtee'ǧǧ tu'mmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juä'tǩǩed
+sää'mtee'ǧǧ tuåi'mmjumuužž.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di ri'jttjeei ä'šštobddmõš
+sää'maa'ššid da vaaldšemtuâjaid.
+Lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+o'nnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald šiõǥǥ jåå'đtemsilttõõzz, tuâjjtobddmõõžž personkå'ddvaaldšmest, ooddid
+vä'ǯǯlõs da vaađvuâlažvuõđ re'ttlâsttmõ'šše.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij kõõskin
+Tuâjjpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd
+meä'rrõõtti tuâjjtoobdâlmlââ'zz.
+Ooccmõõžž
+mie'lddõõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 15.11.2015 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos,
+99870 Aanar le'be ne'ttpåå'št addrõ'sse info@samediggi.fi.
+Lââ'ssteâđaid oudd saaǥǥjåå'đteei Tiina Sanila-
+Aikio, tel.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
+HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN
+Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien
+hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää
+käräjien toimintaa.
+Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys
+saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin.
+Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Tehtävän
+menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä
+vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn.
+Ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3266,47
+euroa/kk).
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Hakemukset liitteineen tulee
+toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.11.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai
+sähköpostitse osoitteeseen info@samediggi.fi.
+Lisätietoja antaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi
+MEARREÁIGÁSAŠ ÁŠŠEMEANNUDEADDJI
+barggu.
+Áššemeannudeaddji
+váldobargun
+lea
+doaibmat
+sosiála-
+dearvvasvuođalávdegotti
+áššemeannudeaddjin ja čállin.
+Bargu álgá dalán ja nohká 19.6.2015.
+Bargi doaibmabáiki lea čállingotti
+váldodoaibmabáikkis sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
+Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea
+virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
+Barggu menestuvvi
+dikšuma
+ovddida
+heivvolaš
+allaskuvladutkkus,
+buorre
+sámi
+sosiála-,
+dearvvasvuođa-
+árrabajásgeassinsuorggi dovdamuš.
+Buorre
+hálddahusbargguid ja
+ekonomiahálddahusa dovdamuš
+gehččojuvvo ovdun.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu
+lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit.
+Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot
+sámedikki čállingoddái 27.2.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár/Inari.
+Lassedieđuid
+barggu birra addá má.
+hálddahushoavda Pia Ruotsala tel.
+Sámedikki doibmii sáhttá
+oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+MERIÁIGÁSII OOVDÂNPYEHTEE
+tooimâ.
+Oovdânpyehtee váldupargon lii toimâđ sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikode oovdânpyehten já čällen.
+Pargo álgá tállân já nohá 19.6.2015.
+Pargee toimâsaje lii čäällimkode váldutoimâsaajeest sämikulttuurkuávdáš
+Sajosist, Anarist.
+Siäđusvuáđuslâžžân tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo
+sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Tooimâ miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, šiev
+sämmilii sosiaal-, tiervâsvuođâ- já arâšoddâdemsyergi tubdâm.
+Šiev haaldâtlij pargoi já ekonomiahaldâttuv
+tubdâm keččih hiättun.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige
+čäällimkoodán 27.2.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid pargoost addel má.
+haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala puh.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst
+Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što ooccamnalla lij
+MIEʹRRÄIGGAŽ AAʹŠŠI OUʹDDEPUʹHTTI
+tuâjj.
+Aaʹšši ouʹddepuʹhtti ouddtuâjjan lij tuåimmjed sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd aaʹšši ouʹddepuʹhttjen
+da piisren.
+Tuâjj älgg mââʹjeeǩâni da poott 19.6.2015.
+Tuâjjla tuåimpäiʹǩǩ lij tuâjjlažkååʹdd ouddtuåimpääiʹǩest
+sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst, Aanrest.
+Šiõttõsvuâđđliʹžžân lij veeʹrj ooudldem škoouʹlʼjumuš da
+lââʹssen õõlǥtet sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudad ââʹnteei
+õllškooultuʹtǩǩõs, šiõǥǥ sääʹm sosiaal-, tiõrvâsvuõđ- da vuõsspeâmmamämmatvuuʹđ tobddmõš.
+Šiõǥǥ
+vaaldšemvuõđlaž tuâjai da täällvaaldšem tobddmõš ǩiõččât ouddõssân.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ
+päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/IV-II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij välillä 2 457,04 - 2 560,57 eeuʹr kõõskâst
+määʹnnpââʹj).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:n sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddâmlââʹzz mieʹldd
+meäʹrrõõtti tuâjjtobddâm lääʹzz. . Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʼʹlǧǧe tuåimtet sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda
+27.2.2015 čiâss 16.00 mõõʹneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimjumuʹšše vuäitt tobddstõõttâd
+neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+MÄÄRÄAIKAISEN ESITTELIJÄN
+tehtävän.
+Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Työ alkaa
+heti ja päättyy 19.6.2015.
+Työntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen
+taitoa (asetus 1727/95).
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä
+saamelaisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan tuntemus.
+Hyvä hallinnollisten tehtävien ja
+taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän
+vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 - 2 560,57 euroa/kk).
+Peruspalkan lisäksi
+maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Hakemukset
+liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos,
+Lisätietoja työstä antaa ma.
+hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc Sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad
+õhttsažtâ'vvjânnmlaž
+sää'mǩiõl
+ämmat/resursskõõskõõzz
+Sámi
+Giellagáldu
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU Interreg Tâʹvv -
+programm.
+Tuâi praksiizz čõõđtem diõtt Lää'ddjânnam Sää'mte'ǧǧ ååcc äigga 1.8.2015 - 30.4.2018
+1 mie'rräiggsaž nuõrttsää'm ǩiõlltuâjjla
+1 mie'rräiggsaž aanarsää'm ǩiõlltuâjjla da
+1 mie'rräiggsaž tâ'vvsää'm ǩiõlltuâjjla
+Ǩiõlltuâjjla tuõjju koʹlle ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mummuš da
+teâđtem- da vuä'pstemtuâjj.
+Ǩiõlltuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle
+õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz juätkkeemha'ŋǩǩõsse.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl
+silttõõzz.
+Ha'ŋǩǩõ'sse ooʒʒât vuõss'sââ'jest persoon, ǩeä'st lij jie'nnǩiõllân sää'mǩiõll le'be va'stteei
+ǩiõllsilttõs.
+Tuäivvap ooccjest suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuužž (õllškooul/universiteʹtt), toobdâlm
+va'stteei tuâjain da õhttsažkåå'dd da -ǩiõli tobddmõõžž.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatlaž silttumuužž,
+õhttsažtuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da
+täävtõsvuõđlânji.
+Õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di lää'ddǩiõll da
+ruõcc/taarrǩiõll.
+Ämmat
+resursskõõskõõzz
+tuâjjan
+sää'mtee'ǧǧivui'm
+õhttsažtâ'vvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da
+ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss
+vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+Ǩiõlltuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ
+pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz V/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 110,20 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ
+lââ'ssen määu'set
+%:tt
+sää'mvuu'đ
+lââ'ss
+tuâjjtobddmõõžž
+vuâđđâ'vve
+Tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââ'tt ko'st-ne Sää'mtee'ǧǧ tuåimmpaai'ǩin le'be ko'st-ne
+suåppmõõžž mie'ldd.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 10.7.2015
+čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast ouʹdde ǩiõllstaanpiisar
+Siiri
+Jomppanen
+siiri.jomppanen@samediggi.fi
+ǩiõllstaanpiisar
+Marko
+marko.marjomaa@samediggi.fi Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst
+www.samediggi.fi.
+lââ'ssen
+määu'set
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 4.9.2015
+proje'kttjåå'đteei
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Saamen kielen toimiston vakinaisen
+KOLTANSAAMEN KIELENKÄÄNTÄJÄN VIRAN
+jonka toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa
+Inarin kirkonkylässä.
+Viran kelpoisuusvaatimukset ovat saamelaiskäräjistä annetun asetuksen 5 §:n
+Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Palkkaus määräytyy
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V/II - IV/IV mukaan (peruspalkka 2 118,64
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen
+mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien
+sihteeristöön 2.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja virasta antaa saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla Sääʹm ǩiõl konttâr põõšši
+NUÕRTTSÄÄʹM ǨIÕLLJÅÅRǤLÕʹTTI VEEʹRJ
+koon tuåimmpäiʹǩǩ sâʹjjdââtt sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoʹsse Aanar
+ceerkavsiidâst.
+Veeʹrj ââʹntemõõlǥtõõzz lie sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum asetõõzz 5 § (1727/1995)
+meâldla.
+Päʹlǩǩummuš mieʹrrââtt
+sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-taaʹzzi V/II - IV/IV mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 118,64 -
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd
+mieʹrrõtti tuâjjmättlââʹzz.
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda
+2.10.2015 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõssin: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari.
+tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sámediggi almmuha, ahte dan čállingotti Sámegiela doaimmahagas Anára doaibmabáikkis lea
+ohcanláhkai
+SÁMI GIELLAÁŠŠIIDČÁLLI VIRGI
+Giellaáššiidčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 35 §:s. Seađáhusvuđđosaš
+gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi (sámedikkis addojuvvon ásahus
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáiggi.
+Virggi ceavzilis
+dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš dáidu ja
+ruoŧa dahje/ja dárogiela ja eaŋgalsigiela dáidu sihke doarvái hárjánupmi gáibideaddji
+hálddahusbargguin.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja das III-II luohká mielde
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu
+lassi
+bargohárjánumi
+vuođul
+boahtti
+bargovásáhuslasit.
+Ohcamušaid
+oahppo-
+bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 17.9.2012 dmu 16.00 rádjai
+čujuhusain: Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid virggis addá gielladorvočálli Siiri Jomppanen, tel.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Sämitigge almoot, et ton čäällimkode Sämikielâ toimâttuvâst Aanaar toimâsaajeest lii uuccâmnáál
+SÄÄMI KIELÂAŠIJČÄLLEE VIRGE
+Kielâašijčällee pargoin lii meridum sämitige pargo-oornig 35 §:st. Asâttâsvuáđustâslâš
+tohálâšvuođâvátámâžžân lii pargo vaattâm škovlim (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995).
+Virge
+tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.
+Virge miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš
+ollâškovlâtuđhos, šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu já ruotâ- tâi/já tárukielâ já eŋgâlâskielâ
+táiđu sehe kelijdeijee hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin.
+Pälkki miärášuvá sämitige
+pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV já tast III-II juávhu mield (vuáđupälkki 2448,54 - 2505,49
+eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksoo 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield
+miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Ucâmušâid oppâ- já pargotuođâštusâidiskuin kalga toimâttiđ sämitige
+čäällimkoodán 17.9.2012 tme 16.00 räi čujottâssáin: Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid virgeest
+addel kielâtorvočällee Siiri Jomppanen, puh.
+Sämitige toimáid puáhtá uápásmuđ
+nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+Sää'mte'ǧǧ i'lmmat, što tõn piizarkåå'dd sää'mǩiõl konttrest Aanar tuåimmpääi'ǩest lij
+SÄÄ'M ǨIÕLLAA'ŠŠIPIIZZAR VE'RǦǦ
+Ǩiõllaa'ššipiizzar tuâjain lij mie'rruum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžž 35 §:fâst.
+Šiõttõsvuâđđlaž
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem (sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõõzz 1727/1995).
+Vee'rj
+tiuddumuužžâst jää'ǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Vee'rj õ'nnstemvuõđlaž håiddmõõžžâst
+ooudâsve'ǩǩe suåppi õllškooultu'tǩǩõs, šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs da ruõcc le'be/da
+taarrǩiõl da eŋgglõsǩiõl silttõs di ri'jttjeei ǩiõččlâ'sttmõš vaaldšemvuõđlaž tuâjain.
+Pä'lǩǩmõš
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da
+tuâjjtobddmõõžž mie'ldd vuâđđâ'vve ä'šštobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõžž mätt'tõõttâm da
+tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 17.9.2012 mõõnee'st čiâšš 16.00 räjja
+addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lää'ssteâđaid vee'rjest oudd ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen, te'l.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön Saamen kielen toimistossa Inarin toimipisteessä on
+haettavana
+SAAMEN KIELIASIAINSIHTEERIN VIRKA
+Kieliasiainsihteerin
+tehtävistä
+on
+määrätty
+saamelaiskäräjien
+työjärjestyksen
+§:ssä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä
+annettu asetus 1727/1995).
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamen kielen
+suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin tai/ja norjan kielen ja englannin kielen taito sekä riittävä
+kokemus
+vaativista
+hallinnollisista
+tehtävistä.
+Palkkaus
+määräytyy
+palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 -
+Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa
+saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.9.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja virasta antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puh.
+Saamelaiskäräjien
+toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee
+kielityöntekijää
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 2-3 kuukauden ajaksi alkaen 1.6.2015.
+Tehtävät
+liittyvät muun muassa saamen kielilakiin ja muihin saamen kielen asiantuntijuutta vaativiin
+tehtäviin.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja hyvä
+saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat
+hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti.
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/III-I mukaan, peruspalkka 2043,27 -
+Hakemukset tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön
+26.5.2015 klo 16. mennessä osoitteella Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja
+työstä antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Saamelaiskäräjiin voi tutustua
+nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá
+giellabargi
+mearreáigásaš ja ollesáigásaš virgegaskavuhtii 2-3 mánotbadjái 1.6.2015 rájes.
+Barggut laktásit
+earret eará sámi giellaláhkii ja sámegiela áššedovdamuša gáibideaddji eará bargguide.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela
+buorre njálmmálaš ja čálalaš dáidu.
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorit adg-dáiddut sihke
+nákca bargat iešráđálaččat ja iehčanasat.
+gáibádusdási V/III-I mielde, vuođđobálká 2043,27 - 2341,01 euro/mb.
+máksojuvvojit 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit.
+Ohcamušaid galgá
+doaimmahit sámedikki čállingoddái 26.5.2015 dmu 16. rádjai čujuhusain Sámekulturguovddáš
+Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Siiri Jomppanen tel.
+Sámediggái sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá
+kielâpargee
+meriáigásii já olespiäiválii virgekoskâvuotân 2-3 mánuppaje ááigán 1.6.2015 rääjist.
+Pargoh lohtâseh
+eres lasseen säämi kielâlaahân já eres pargoid, moh väätih sämikielâ äššitobdeevuođâ.
+Siäđusvuáđuslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já šiev sämikielâ njálmálâš já
+kirjálâš táiđu.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh šiev atk-tááiđuh sehe nahcâ porgâđ jiešráđálávt já
+jiečânâs.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi V/III-I mield,
+Ucâmušâid kalga toimâttiđ sämitige
+čäällimkoodán 26.5.2015 tme 16. räi čujottâssáin Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Siiri Jomppanen puh.
+Sämitiigán puáhtá
+uápásmuđ internetčujottâsâst www.samediggi.fi
+Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmǩiõl koontâr ååcc
+ǩiõlltuâjjla
+mieʹrräiggsaž da obbpeiʹvvsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte 2-3 mannu ääiʹjas ääʹljeeʹl 1.6.2015.
+Tuâi koʹlle
+jeeʹrbi mieʹldd sääʹmǩiõll-lakka da jeeʹres sääʹmǩiõl äʹšštobddi õõlǥtem tuâjaid.
+Šiõttemvuâđđlânji
+ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ouddlâʹsttem škoouʹlʼjumuš da šiõǥǥ sääʹmǩiõl njaalmilaž da ǩeʹrjjlaž
+silttõs.
+Tuâi oʹnnstem håiddmõõžž oouʹdee šiõǥǥ atk-silttõõzz di oodd tuõjjstõõllâd jiõččalteelânji da
+jiõččšânji.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz V/III-I mieʹdd,
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss
+da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tobddâmlääʹzz.
+Ooccmõõžž âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ
+tuâjjlažkådda 26.5.2015 čiâss 16. mõõneeʹst addrõõzzin Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajos, 99870 Aanar.
+Sääʹmtegga vuäitt
+tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+SKUVLENČÁLLI
+virgesadjásašvuođa, mii álgá 18.8.2014 ja nohká 14.11.2014.
+Skuvlenčálli doaibmabáiki lea čállingotti
+váldodoaimmahagas
+sámekulturguovddáš
+Sajosis,
+Anáris.
+Skuvlenčálli
+bargá
+skuvlen-
+oahppamateriáladoaimmahaga ovdaolmmožin ja skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti áššemeannudeaddjin
+ja čállin.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo
+sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái
+sámi skuvlenáššiid ja hálddahusdoaimma bures dovdan.
+gáibádusdási III/II mielde (vuođđobálká 2 887,03 euro/mb).
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit
+sámedikki čállingoddái 11.7.2014 dmu 16.00 rádjái čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus
+addá má.
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat
+neahtta čujuhusas www.samediggi.fi
+ŠKOVLIMČÄLLEE
+virgesajasâšvuođâ, mii álgá 18.8.2014 já nohá 14.11.2014.
+Škovlimčällee toimâsaje lii čäällimkode
+váldutoimâsaajeest säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+Škovlimčällee tuáimá škovlim- já
+oppâmateriaaltoimâttuv hovdân já škovlim- já oppâmateriaallävdikode oovdânpyehten já čällen.
+Siäđusmiäldásii tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vááttám škovliittâs já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos sehe šiev säämi škovlimašij já
+haldâttâhtooimâ tubdâm.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi III/II mield
+(vuáđupälkki 2 887,03 eurod/mp).
+Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 11.7.2014
+tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+haldâttâhhovdâ Pia
+Ruotsala puh.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sää'mte'ǧǧ oudd teâttân, što pue'tti ve'rǧǧsâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla
+ŠKOOUʹLʼJEMPIISAR
+ve'rǧǧsâjjõsvuõđ, kåå'tt älgg 18.8.2014 da peštt 14.11.2014 räjja.
+Škoouʹlʼjempiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij
+piisarkåå'dd vä'lddtuåimmpääi'ǩest sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Škoouʹlʼjempiisar tuåimmai
+škoou'l'jem- da mätt'tem-materialkonttâr ouddooumžen da škoou'l'jem- da mätt'tem-material-lu'vddkåå'dd
+aa'šši ou'ddepu'httjen di piisren.
+Sää'mte'ǧǧasetõõzz (1727/95) mie'lddsânji ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj
+õõlǥtem škoou'lʼjumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttumuužž.
+Vee'rj o'nnstemnallšem håiddmõõžž ve'ǩǩe
+ooudâs ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ sä'mmlai škoou'l'jemaa'šši da vaaldšemtuåimmjumuužž
+tobddmõš.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz III/II mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ
+2887,03 eu'rred määnpââ'jest).
+Ooccmõõžžid mie'lddõõzzineez âlgg tuåimted sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkådda
+11.7.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+vaaldšemjåå'đteei Pia Ruotsala te'l.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd
+ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+KOULUTUSSIHTEERIN
+viransijaisuuden, joka alkaa 18.8.2014 ja päättyy 14.11.2014.
+Koulutussihteerin toimipaikka sijaitsee
+sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Koulutussihteeri toimii koulutus-
+ja oppimateriaalitoimiston esimiehenä ja koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä
+hyvä saamelaisten koulutusasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus.
+palkkausjärjestelmän vaativuustason III/II mukaan (peruspalkka 2 887,03 euroa/kk).
+Hakemukset liitteineen
+tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+MEARREÁIGÁSAŠ GIELLABEASSEJOĐIHEADDJI
+doaimma.
+Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2016 rádjai (jos ruhtadeapmi ollašuvvá).
+Giellabeassejođiheaddji bargui gullet ee.
+sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja
+ovddideapmi sámeguovllus ja dan olggobealde sihke giellabesiid bargoveahkahálddahus.
+Seađáhusvuđot
+gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+menestuvvi dikšuma ovddida buorre árrabajásgeassinsuorggi ja giela ealáskahttinmetodaid dovdan sihke
+hárjánupmi sámekultuvrii ja hálddahuslaš doaimmaide.
+Bálká mearrášuvvá sámedikki bálkávuogádaga
+gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2 512,83).
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:n sámeguovllu
+lassi ja bargohárjánumi mielde mearrášuvvet ahkelasit.
+Doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
+Ohcamušaid čuvvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 8.2.2016 dmu 16.00 rádjai čujuhusain
+Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala tel.
+Sámedikki
+doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+MERIÁIGÁSŠ KIELÂPIERVÂLSTIVREJEIJEE
+pargo.
+Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2016 räi (jis ruttâdem ornâšuvá).
+Kielâpiervâlstivrejeijee
+pargoid kuleh eres lasseen sämmilij kielâpiervâltooimâ stivrim, koordinistem já ovdedem sämikuávlust já ton
+ulguubeln sehe kielâpiervâlij pargojuávkkuhaldâttâh.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii virge
+vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed šiev
+arâšoddâdemsyergi já kielâ iäláskittemvuovij tubdâm sehe hárjánem sämikulttuurân já haaldâtlâš pargoid.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/III mield (vuáđupälkki 2 512,83).
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánelaseh.
+Toimâsaje lii Säämi kuálttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+čäällimkoodán 8.2.2016 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Inari.
+Lasetiäđuid pargoost eddel
+Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla
+MIEʹRRÄIGGSAŽ ǨIÕLLPIEʹSSJÅÅʹĐTEEI
+tuâi.
+Tuâjj älgg suåppmõõž mieʹldd da peštt 31.12.2016 räjja (jõs teäggtõs riâššjââvv).
+Ǩiõllpieʹssjååʹđteei
+tuâjaid kooll jm.
+säʹmmlai ǩiõllpieʹsstuåim jååʹđtumuš, koordinâsttmõš da õõudâsviikkmõš sääʹmvuuʹdest da
+tõn oolǥbeäʹlnn di ǩiõllpieʹzzi personkåʹddvaaldšumuš.
+Siõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õõlǥtem
+škoouʹlʼjumuš da sääʹm ǩiõl silttõs (asetõs 1727/95).
+Tuâi onstam håiddmõõžž ooudâsveekk šiõǥǥ
+õuddpeâmmäʹššvuuʹd da ǩiõljeälltem-mõõntõõllmõõžži tobddmõš di häʹrjjnumuš sääʹmkulttuuʹre da
+vaaldšemtuâjaid.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV/III mieʹldd
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjmäätt mieʹldd mieʹrrâʹtte
+tuâjjmättlââʹzz.
+Tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Ooccmõõžžid mieʹlddõõzzineez
+âlgg tuåimted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 8.2.2016 čiâss 16.00 mõõʹneest addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Pia Ruotsala teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuʹšše
+vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+MÄÄRÄAIKAISEN KIELIPESÄOHJAAJAN
+Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2016 saakka (mikäli rahoitus järjestyy).
+Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm.
+saamelaisten kielipesätoiminnan ohjaaminen, koordinointi ja
+kehittäminen saamelaisalueella ja sen ulkopuolella sekä kielipesien henkilöstöhallinto.
+Säädösperusteisena
+kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä varhaiskasvatusalan ja kielen elvytysmenetelmien tuntemus sekä
+perehtyneisyys saamelaiskulttuuriin ja hallinnollisiin tehtäviin.
+palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2 512,83).
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24
+%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Toimipaikka sijaitsee
+saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+sihteeristöön 8.2.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä antaa
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa
+KULTURČÁLLI
+virgesadjásašvuođa, mii álgá 8.8.2014 ja nohka 7.8.2015.
+Kulturčálli doaibmabáiki lea čállingotti
+váldodoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
+Kulturčálli váldobargun lea doaibmat
+kulturlávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi
+eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Virggi ceavzilis dikšuma
+veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái sápmelaš kultureallima ja hálddahusdoaimma bures dovdan.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká 2 437,04 -
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 11.7.2014 dmu 16.00
+rádjái čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá má.
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahtta čujuhusas www.samediggi.fi
+KULTTUURČÄLLEE
+virgesajasâšvuođâ, mii álgá 8.8.2014 já nohá 7.8.2015.
+Kulttuurčällee toimâsaje lii čäällimkode
+váldutoimâsaajeest sämikulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+Kulttuurčällee váldupargon lii toimâđ
+kulttuurlävdikode oovdânpyehten já čällen.
+Siäđusmiäldásii tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vááttám
+škovliittâs já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš
+ollâškovlâtuđhos sehe šiev säämi kulttuureellim já haldâttâhtooimâ tubdâm.
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki kooskâst 2 437,04 - 2 540,57
+Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 11.7.2014 tme 16.00 räi
+čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+010 839 3106.Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sää'mte'ǧǧ i'lmmat ooccâmnalla
+KULTTURPIISAR
+ve'rǧǧsâjjsažvuõđ, kåå'tt älgg 8.8.2014 da peštt 7.8.2015 räjja.
+Kultturpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij piisarkåå'dd
+vä'lddtuåimmpääi'ǩest sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Kultturpiisar vä'lddtuâjjan lij tuåimmad
+kultturlu'vddkåå'dd aa'šši valmštõõllʼjen da ou'ddepu'httjen di piisren.
+Sää'mte'ǧǧasetõõzz (1727/95)
+mie'lddsânji ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj õõlǥtem škoou'lʼjumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttumuužž.
+Vee'rj o'nnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ sää'mkultturjie'llem
+da vaaldšemtuåimmjumuužž tobddmõš.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz
+IV/IV-II mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ kõõskâst 2437,04 - 2540,57 eu'rred määnpââ'jest).
+Ooccmõõžžid
+mie'lddõõzzineez âlgg tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 11.7.2014 čiâss 16.00 mõõ'neest addrõõzzin Sajos,
+KULTTUURISIHTEERIN
+viransijaisuuden, joka alkaa 8.8.2014 ja päättyy 7.8.2015.
+Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön
+päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Kulttuurisihteerin päätehtävänä on toimia
+kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran
+edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Tehtävän menestyksellistä
+hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisen kulttuurielämän ja
+hallintotoiminnan tuntemus.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason
+IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 437,04 - 2 540,57 euroa/kk).
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa
+saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+työstä antaa ma.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi
+tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sámediggi lea ožžon oahpahus- ja kulturministerias stáhtadoarjaga geavahanláhkai sámegielat
+árrabajásgeassinmateriálabáŋkku gárvvisin oažžumii.
+Fidnu geavatlaš ollašuhttima várás sámediggi ohcá
+ ovtta nuortalašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)
+ ovtta anárašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)
+ ovtta davvisámegielat plánejeaddji (70% bargoáiggiin)
+Plánejeaddji bargguide gullet ee.
+árrabajásgeassinmateriála plánen, gárvvisteapmi, jorgalusaid
+válbmen, giela dárkkisteapmi sihke materiála čohkken materiálabáŋkui.
+Bargu álgá soahpamuša
+mielde ja bistá 31.12.2015 rádjai.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš
+skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
+Barggu menestuvvi dikšuma ovddida
+árrabajásgeassinsuorggi dovdamuš sihke hárjánupmi materiálabarggus.
+Bálká mearrašuvvá
+Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV mielde (vuođđobálká 2457,04 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja ahkelasit.
+Plánejeaddji
+doaibmabáiki
+Sajosis.
+Ohcamušat
+oktan
+mildosiiguin
+galget
+doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 27.2.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870
+Anár/Inari.
+Lassedieđuid barggu birra addá Sámedikki má.
+hálddahushoavda Pia Ruotsala 010 839
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst staatâtorjuu kevttimnáál sämikielâlii
+arâšoddâdemmateriaalpaaŋki valmâšin rähtimân.
+Haavâ keevâtlii olášuttem várás sämitigge ocá
+ oovtâ nuorttâlâškielâlii vuávájeijee (100% pargoäigi)
+ oovtâ anarâškielâlii vuávájeijee (100% pargoäigi)
+ oovtâ tavesämikielâlii vuávájeijee (70% pargoäigi)
+Vuávájeijee pargoid kuleh el.
+arâšoddâdemmateriaal vuávám, rähtim, jurgâlusâi rähtim, kielâ
+tärhistem sehe materiaal čokkim materiaalpaaŋkin.
+Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2015 räi.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lává pargo vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo
+miänástuvvee hoittám išedeh arâšoddâdemsyergi tubdâm sehe hárjánem materiaalpargoost.
+Pälkki
+miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV miäldásávt (vuáđupälkki
+Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24% sämikuávlu lase já hárjánemlaseh.
+Vuávájeijee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Ucâmušah lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ
+sämitige čäällimkoodán 27.2.2015 tme 16.00 räi čujottâsân Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid
+pargoost addel Sämitige má.
+haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala 010 839 3106.
+Sämitige tooimân puáhtá
+uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam mättʼtõs- da kulttuurministeriast riikkveäʹǩǩvuõđ ââʹnnemnalla sääʹmǩiõllsaž
+vuõsspeâmammateriaalbaaŋk valmmša vuǯǧǧmõʹšše.
+Haʼŋǩǩõõzz vueʹjj čõõđtumuužž diõtt sääʹmteʹǧǧ ååcc
+õõut nuõrttsääʹmǩiõllsaž plaaneei (100% tuâjjääiʹjin)
+õõut aanarsääʹmǩiõllsaž plaaneei (100% tuâjjääiʹjin)
+õõut tâʹvvsääʹmǩiõllsaž plaaneei (70% tuâjjääiʹjin)
+vuõsspeâmmam-materiaal plaanumuš, raajjmõš, joortõõzzi valmstumuš, ǩiõl
+taʹrǩǩumuš di materiaal noorrmõš materiaalbaʹŋǩǩe.
+tuâjj älgg suåppmõõžž mieʹldd da peš� 31.12.2015
+Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudad vuõsspeâmmamämmatvuuʹđ tobddmõš di
+tobddmõš materiaaltuâjast.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz
+IV/IV-II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24%:n
+sääʹmvuuʹd lââʹzz da tuâjjtobddâmlââʹzz.
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʼlǧǧe tuåimtet sääʹmteeʹǧǧ
+tuâjjlažkådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimjumuʹšše vuäitt
+tobddstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjät on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta käytettäväksi saamenkielisen
+varhaiskasvatusmateriaalipankin valmiiksi saattamiseen.
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten
+saamelaiskäräjät hakee
+ yhtä koltansaamenkielistä suunnittelijaa (100% työajalla)
+ yhtä inarinsaamenkielistä suunnittelijaa (100% työajalla)
+ yhtä pohjoissaamenkielistä suunnittelijaa (70% työajalla)
+Suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm.
+varhaiskasvatusmateriaalin suunnittelu, laatiminen, käännösten
+valmistaminen, kielen tarkistaminen sekä materiaalin kokoaminen materiaalipankkiin.
+sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2015 saakka.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä
+soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista
+edesauttaa varhaiskasvatusalan tuntemus sekä kokemus materiaalityöstä.
+Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaisesti (peruspalkka 2457,04
+Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja kokemuslisät.
+Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos,
+Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien ma.
+hallintopäällikkö Pia Ruotsala 010 839
+sámemusihkkaguovddáža mearreáigásaš plánejeaddji sadjásašvuođa
+Plánejeaddji bargguide gullet musihkkaguovddáža doaimma plánen, ollašuhttin sihke ovddideapmi.
+Sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji doaibmá maid ee.
+Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa
+buvttadeaddjin.
+Bargu álgá 7.1.2015 ja joatkašuvvá 12.10.2015 rádjai.
+Bargu lea sadjásašvuohta.
+Plánejeaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2560,57
+euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet
+bargohárjánumi mielde.
+Plánejeaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 30.12.2014 dmu 16.00 rádjai
+čujuhussii Sajos, 99870 Anár/Inari.
+hálddahushoavda Pia
+S��medikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.
+säämi muusikkuávdáá meriáigásii vuávájeijee sajasâšvuođâ
+Vuávájeijee pargoid kuleh muusikkuávdáá tooimâ vuávám, olášuttem sehe ovdedem.
+Säämi muusikkuávdáá
+vuávájeijee tuáimá meid el.
+Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusiktábáhtus pyevtitteijen.
+Pargo álgá 7.1.2015 já
+Pargo lii sajasâšvuotâ.
+Vuávájeijee pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II miäldásávt
+(vuáđupälkki 2560,57 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksojeh 24% sämikuávlu lase já
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 30.12.2014 tme 16.00 räi čujottâsân Sajos,
+Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige má.
+haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala p. 010 839 3106.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+Sääʹmteʹǧǧ oudd teâttân, što pueʹtti mieʹrräiggsaž plaanraajji sâjjõsvuõtt lij ooccâmnalla
+Sääʹmteeʹǧǧ sääʹmmusikk-kõõskõõzz mieʹrräiggsaž plaanraajji sâjjõsvuõđ
+Plaanraajji tuõjju kooll musikk-kõõskõõzz tuåimmjumuužž plaanumuš, čõõđtumuš di ooudâsviikkmõš.
+Sääʹmmusikk-kõõskõõzz plaanraajji tuåimmai še jm.
+Ijahis idja- alggmeerai musikkpoodd puutˈteeʹjen.
+Tuâjj
+Tuâjj lij sâjjõsvuõtt.
+Plaanraajji päʹlǩǩmõš meäʹrrâââtt Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâsldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/II mieʹlddlânji (vuâđđpäʹlǩǩ
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen tuâjast määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž
+mieʹldd meäʹrrõõtti ǩiõččlõõttâmlââʹzz.
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 30.12.2014 čiâss 16.00 mõõneeʹst
+addrõʹsse Sajos, 99870Aanar.
+vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala
+saamelaismusiikkikeskuksen määräaikaisen suunnittelijan sijaisuuden
+Suunnittelijan tehtäviin kuuluu musiikkikeskuksen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen sekä kehittäminen.
+Saamelaismusiikkikeskuksen
+suunnittelija
+toimii
+Ijahis
+idja-
+alkuperäiskansojen
+musiikkitapahtuman tuottajana.
+Työ on sijaisuus.
+Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaisesti
+(peruspalkka 2560,57 euroa/kk).
+Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja
+työkokemuksen
+mukaan
+määräytyvät
+Suunnittelijan
+toimipaikka
+sijaitsee
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.12.2014 klo 16.00 mennessä
+hallintopäällikkö Pia Ruotsala
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Sääʹmteʹǧǧ ååcc
+SAAǤǤJÅÅʹĐTEEI VEÄʹǨǨTEEI
+mieʹrräiggsaž veʹrǧǧkõskkvuõʹtte.
+Tuâjj älgg suåppmõõžž mieʹldd da peštt 31.12.2015 räjja.
+Âântem-
+mai'nnen lij tuâi oudldem ââʹnteei pââimõs õllškooultuʹtǩǩõs da sääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ooudald vaiddâz sääʹmkulttuur tobddmõõžž di šiõǥǥ eŋgglõskiõl silttõõzz.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv
+sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV/III mieʹldd (vuâđpäʹlǩǩ 2502,82 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ
+lââʹssen määuʹset 24%:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjõõvvâm tuâjjtobddâmlääʹzz.
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzinees âʹlǧǧe tuåimted sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 16.4.2015 čiâss 16.00 räjja
+addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar leʹbe info@samediggi.fi Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei
+Tiina Sanila-Aikio, teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuʹšše vuäitt tobdstõõttâd neʹttaddrõõžžâst
+SAAVÂJOĐETTEIJEE IŠEDEIJEE
+meriáigásâš virgekoskâvuotân.
+Tohálâšvuođâiähtun lii
+tooimâ vaattâm heivejeijee aaleeb ollâškovlâtuđhos já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Tooimâ miänástuvvee
+hoittám váátá vijđes sämikulttuur tubdâm sehe šiev eŋgâlâskielâ tááiđu.
+Pargokován kuleh táválij išedeijee
+pargoi lasseen vättee valmâštâllâmpargoh.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi
+IV/III mield (vuáđupälkki 2502,82 eurod/mp).
+čäällimkoodán 16.4.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar teikâ info@samediggi.fi Lasetiäđuid
+pargoost addel sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, puh.
+SÁGAJOĐIHEADDJI VEAHKI
+mearreáigásaš
+virgegaskavuhtii.
+Bargu
+álgá
+soahpamuša
+mielde
+bistá
+rádjai.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu gáibidan bajit allaskuvladutkkus ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Barggu menestuvvi dikšun gáibida viiddis sámekultuvrra dovdama sihke buori eaŋgalsgiela dáiddu.
+Doaibmagovvii gullet veahki bargguid lassin gáibideaddji válmmaštallanbarggut.
+Bálká mearrášuvvá
+sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2502,82 euro/mb).
+máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrášuvvet ahkelasit.
+čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 16.4.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870
+Anár dahje info@samediggi.fi Lassidieđieđuid barggus addá sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio,
+PUHEENJOHTAJAN AVUSTAJAA
+määräaikaiseen virkasuhteeseen.
+Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2015 saakka.
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja saamen kielen taito (asetus
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta sekä hyvää
+englannin kielen taitoa.
+Tehtävänkuvaan kuuluu tavanomaisten avustajan töiden lisäksi vaativia
+valmistelutehtäviä.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan
+(peruspalkka 2502,82 euroa/kk).
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön
+16.4.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa
+saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh.
+Kulttuurikeskus Sajos
+FIN-99870 Aanaar/ Anár/ Inari
+NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLLSAŽ MÄTTʼTEM-MATERIAAL PROJEʹKTT-TUÂJJLA
+tuâi pâjja 2.1.
+Projeʹktt-tuâjjla tuåimmpäiʹǩǩ lij piisarkååʹdd väʹlddtuåimm-
+pääiʹǩest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Projeʹktt-tuâjjla tuâjjan lij nuõrtt-
+sääʹmǩiõllsaž mättʼtemmateriaal plaaneem, tueʹjjeem, ǩiõl taʹrǩǩeem da jåårǥlâʹttem.
+Šiõt-
+teemvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjumuš da lââʹssen õõlǥtet
+nuõrttsääʹmǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+Päʹlǩǩumuš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõđtääʹzz IV/IV mieʹldd
+(vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 euʹrred/mp).
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzivuiʹm âʹlǧǧe tuåimted
+sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 22.12.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aa-
+nar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd mättʼtemaaunâspiisar Hannu Kangasniemi
+hannu.kangasniemi@samediggi.fi, teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimid vuäitt
+tobdstõõttâd interneʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+KOLTANSAAMENKIELISEN OPPIMATERIAALIN PROJEKTITYÖNTEKIJÄN
+tehtävän ajalle 2.1.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee sihteeristön
+Projektityöntekijän
+tehtävänä on koltansaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tar-
+kistaminen ja käännösten valmistaminen.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena
+on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan koltansaamen kielen taitoa (asetus
+IV/IV mukaan (peruspalkka 2 457,04 euroa/kk).
+saamelaiskäräjien sihteeristöön 22.12.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870
+Lisätietoja työstä antaa oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi han-
+nu.kangasniemi@samediggi.fi, puh.
+Mearreáigásaš prošeaktabargi Sámemusihkkaguovddážii
+Bargu álgá 9.6. ja bistá 28.8.2015 rádjai.
+Prošeaktabargi bargguide gullet ee.
+sámemusihkkaguovddáža
+veahkkin doaibman sihke Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji barggut.
+Barggu menestuvvi dikšumis veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela máhttu sihke doarvái buorre
+eaŋgalsgiela máhttu.
+Prošeaktabargi bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga
+gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1711,31euro/mb).
+sámeguovllu lassi sihke ahkelasit, mat mearrašuvvet bárgohárjánumi mielde.
+Prošeaktabargi
+doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 30.4.2015 dmu 16.00 rádjai
+Lassedieđuid barggu birra addá sámemusihkkaguovddáža
+plánejeaddji Oula Guttorm tel.
+Sámedikki doaimmaide
+sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja -eamiálbmogiid
+musihkkadáhpáhussii čujuhusas: www.ijahisidja.fi
+Anáris 8.4.2015 Sámediggi
+Mieʹrräiggsa projeʹktt-tuâjjla Sääʹm-musikk-kõõskõʹšše
+Tuâjj älgg 9.6 da peštt 28.8.2015 räjja.
+Projeʹktt-tuâjjla tuõjju kooll jm.
+sääʹm-musikk-kõõskõõzz
+veäʹǩǩteeʹjen tuåimmjumuš di Iinteʹmes iinn alggmeerai musikkfeʹsttvaal veäʹǩǩpuuʹtʼteei tuâi.
+oʹnnstemvuõđlaž håiddmõõžž oouʹdad ââʹnteei škoouʹlʼjumuš, sääʹmǩiõlsilttõs di riʹjttjeei eŋgglõsǩiõl
+Projeʹktt-tuâjjla päʹlǩǩmõš meäʹrrjââvv Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ
+väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz VII/I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ lij 1711,31euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset
+24%:t sääʹmvuuʹd lââʹss da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrjâʹvve tuâjjtobddâmlääʹzz.
+Projeʹktt-tuâjjla
+tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõõzz Sajoozzâst.
+Ooccmõõžž mieʹlddõõzzineez âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 30.4.2015 čiâss 16.00
+mõõneeʹst addrõʹsse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââʹssteâđaid tuâjast oudd sääʹm-musikk-kõõskõõzz plaaneei
+Oula Guttorm teʹl.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjumuʹšše vuäitt
+tobdstõõttâd neʹttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinteʹmes iinn-alggmeerai musikkpoʹdde
+addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi
+Meriáigásii proojeektpargee Säämi muusikkuávdážân
+Pargo álgá 9.6 já pištá 28.8.2015 räi.
+säämi muusikkuávdáá išedeijen
+toimâm sehe Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoh.
+hoittám išedeh hiäivulâš škovlim, sämikielâ táiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu.
+pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII/I mield (vuáđupälkki
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield
+Proojeektpargee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 30.4.2015 tme 16.00 räi čujottâsân
+Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid pargoost addel säämi muusikkuávdáá vuávájeijee Oula Guttorm p.
+www.samediggi.fi já Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusiktábáhtusân čujottâsâst: www.ijahisidja.fi
+Anarist 8.4.2015 Sämitigge
+Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle
+Työ alkaa 9.6 ja kestää 28.8.2015 saakka.
+saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen
+musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät.
+Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa
+soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
+palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan
+(peruspalkka 1711,31euroa/kk).
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.4.2015 klo 16.00 mennessä
+Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija
+Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula.guttorm (at) samediggi.fi.
+tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan
+osoitteessa: www.ijahisidja.fi
+Inarissa 8.4.2015 Saamelaiskäräjät
+MEARREÁIGASAŠ PROŠEAKTABARGI SÁMEMUSIHKKAGUOVDDÁŽII
+sámemusihkkaguovddáža veahkkin doaibman sihke Ijahis idja-
+eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji doaimmat.
+Doaimma menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi, sámegielamáhttu sihke
+duhtahahtti
+eaŋgalasgiela
+máhttu.
+bálká
+mearrášuvvá
+Suoma
+sámedikki
+bálkávuogádaga gáibádusdasi VII/I mielde (vuođđobálká 1711,31euro/mb).
+máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde mearrášuvvi ahkelasit.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 2.5.2014 dmu 16.00 rádjai
+čujuhussii Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji Anu
+Magga t. 050 567 2204, anu.magga (at) samediggi.fi.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja-
+eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii čujuhusas: www.ijahisidja.fi
+Anáris 9.4.2014 Sámediggi
+MERIÁIGÁSII PROOJEEKTPARGEE SÄÄMI MUUSIKKUÁVDÁŽÂN
+säämi muusikkuávdáá išedeijen toimâm sehe Ijâttes ijjâ-
+algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoh.
+Pargo álgá 9.6 já pištá 30.8.2014 räi.
+miänástuvvee hoittám išedeh heivejeijee škovlim, sämikielâ táiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu.
+Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII/I
+mield (vuáđupälkki 1711,31eurod/mp).
+pargohárjánem
+mield
+miärášuvvee
+hárjánemlaseh.
+toimâsaje
+lii
+säämi
+kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 2.5.2014 tme 16.00 räi čujottâsân
+Lasetiäđuid pargoost addel säämi muusikkuávdáá vuávájeijee Anu Magga p.
+050 567 2204, anu.magga (at) samediggi.fi.
+www.samediggi.fi já Ijâttes ijjâ-algâaalmugij muusiktábáhtusân čujottâsâst: www.ijahisidja.fi
+Anarist 9.4.2014 Sämitigge
+MIE'RRÄIGGSAŽ PROJE'KTT-TUÂJJLA SÄÄ'M-MUSIKK-KÕÕSKÕ'ŠŠE
+Tuâjj âlgg 9.6 da peštt 30.8.2014 räjja.
+Sää'm-musikk-kõõskõõzz
+veä'ǩǩtee'jen tuåimmjumuš di Iinte'mes Iinn- alggmeerai musikkfe'sttvaal veä'ǩǩpuu'tʼteei tuâi.
+o'nnstem håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe tõõzz suåppi škoou'l'jumuš, sää'mǩiõl silttõs di ri'jttjeei
+eŋgglõsǩiõl silttõs.
+Proje'ktt-tuâjjla pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ
+õõlǥtemtää'zz VII/I mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 1711,31eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:t
+sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõvvi ǩiččlõddâmlââ'zz.
+Proje'ktt-tuâjjla
+tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt sää'mkultturkõõskõs Sajõõzzâst.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted
+sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkådda 2.5.2014 čiâss 16.00 räjja addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+tuâjast oudd sää'm-musikk-kõõskõõzz plaanraajji Anu Magga te'l.
+samediggi.fi.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi da Iinte'mes Inn -
+alggmeerai musikkpo'dde addrõõzzâst: www.ijahisidja.fi
+MÄÄRÄAIKAISTA PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ SAAMELAISMUSIIKKIKESKUKSELLE
+saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä
+Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät.
+Työ alkaa 9.6 ja kestää
+menestyksellista
+hoitamista
+edesauttaa
+soveltuva
+koulutus,
+saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
+Projektityöntekijän palkkaus määräytyy
+Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.5.2014 klo 16.00 mennessä
+Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Anu
+Magga p. 050 567 2204, anu.magga (at) samediggi.fi.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua
+nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa:
+www.ijahisidja.fi
+Inarissa 9.4.2014 Saamelaiskäräjät
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan)
+alttad 1.9.2012 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz,
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU Interreg Sápmi Nord IV A da tuâi
+praksiizz čõõđtem diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+mie'rräiggsaž nuõrttsää'm ǩiõlltuâjjtuâllja
+äigga 1.9.2012 - 31.5.2014 (23 määnpââi ääi'jas) čõhččmannust 2012 ää'ljee'l, nåkam oudldõõzzin,
+što ha'ŋǩǩõõzz obbteäggtõs lij pravvum.
+Ǩiõlltuâjjtuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl
+ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mumuš da teâđtâm- da vuä'pstemtuâjj.
+Ǩiõlltuâjjtuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânnmlaž
+sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõsse.
+Ha'ŋǩǩõ'sse ooǯǯât vuõss'sââ'jest persoon, ǩeä'st lij jie'nnǩiõllân sää'mǩiõll le'be
+va'stteei ǩiõllsilttumuš.
+Tuäivvap ooccjest suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuužž
+(õllškooul/universitett), tobddmõš va'stteei tuâjast da õhttsažkåå'dd da -ǩiõli tubddmõõžž.
+Lââ'ssen
+tuäivvap ämmatlaž silttumuužž, õhttsažtuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjlaž silttumuužž di ooddid
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânnmlaž
+ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što
+tä'st peäggtum ǩiõlljoouk o'dinaknallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurzz vää'ldet lokku, da nu'tt še
+sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+Ǩiõlltuâjjtuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâššâm mie'lddlânji.
+Tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt ko'st-ne
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmpaai'ǩin le'be ko'st-ne suåppmõõžž mie'ldd.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez
+â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 10.8.2011 čiâss 16.00 mõõnee'st
+ǩiõllstaanpiizar Outi Paadar te'l.
+010 839 3119 le'be ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen, te'l.
+Sää'mtee'ǧǧ
+tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien
+yhteistyöelin) aloittaa 1.9.2012 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti/resurssikeskuksen
+perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Hankkeen päärahoittaja on EU Interreg Sápmi Nord
+IV A ja tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee
+määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää
+ajalle 1.9.2012 - 31.5.2014 (23 kuukaudeksi) syyskuusta 2012 alkaen, sillä edellytyksellä, että
+hankkeen
+kokonaisrahoitus
+varmistuu.
+Kielityöntekijän
+tehtäviin
+kuuluu
+kielenhuolto,
+kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö.
+Kielityöntekijälle
+voidaan
+määrätä
+muita
+toimia,
+jotka
+kuuluvat
+yhteispohjoismaisen
+saamen
+kielen
+ammatti/resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan
+saamen kielen taitoa.
+Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai
+vastaava
+kielitaito.
+Toivomme
+hakijalta
+soveltuvaa
+koulutusta
+(korkeakoulu/yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja -kielten
+tuntemusta.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista
+taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti/resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä
+suomen kieli ja ruotsin/norjan kieli.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa
+yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja
+kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan,
+ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen
+palkkausjärjestelmän
+mukaisesti.
+Toimipaikka
+jossakin
+saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan.
+toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.8.2011 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos,
+kieliasiainsihteeri Outi Paadar puh.
+kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puh.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi (Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggaha
+čakčamánu 1. beaivve 2012 Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža
+vuođđudanprošeavtta, mii bistá geassemánu 30. beaivái 2014.
+Prošeavtta ruhtada EU-Interreg
+Sápmi Davvi IV A ja barggu čađaheami várás Suoma sámediggi ohcá
+mearreáigásaš nuortalašgielat giellabargi
+Álggaheapmi čakčamánu álggus 2012 dainna eavttuin, ahte
+prošeavtta ollislaš ruhtadeapmi sihkkarastojuvvo.
+Giellabargái gullet čuovvovaš barggut
+sámegielas: giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin.
+Bargui sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet Davviriikkalaš sámegiela fága- ja
+resursaguovddáža doibmii.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan leat barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin
+gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+Bargui ohcat vuosttažettiin olbmo, geas lea sámegiella eatnigiellan
+dahje vástideaddji giellagelbbolašvuohta.
+Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas/universitehtas)
+sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
+Dasa
+lassin deattuhat ámmátlaš gelbbolašvuođa, ovttasbargo- ja gulahallannávccaid, čálalaš
+ovdanbuktinnávccaid sihke návccaid bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat.
+Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža virgegiellan leat sámegiella, ruoŧagiella,
+dárogiella ja suomagiella.
+Guovddáža ovddasvástádussan lea ovttas Sámedikkiiguin čuovvovaš
+barggut: davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi, sámegiela nannen ja
+ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii,
+ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
+Giellabargi virgegaskavuohta lea Suoma sámedikkiin ja bálká mearriduvvo Suoma sámedikki
+bálkávuogádaga mielde.
+Doaibmabáiki lea muhtun Sámedikki doaibmabáikkiin dahje earásajis
+soahpamuša mielde.
+Ohcamušat oktan čuvvosiin galgá sáddet Suoma sámedikki čállingoddái
+Lassedieđuid addiba má.
+giellaáššiidčálli
+Outi Paadar tel.
+010 839 3119 dahje gielladorvočálli Siiri Jomppanen, tel.
+doibmii sáhtát oahpásmuvvat eanet čujuhusas www.samediggi.fi
+1.1.2013 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz, kåå'tt poott
+1 mie'rräiggsaž nuõrttsää'm ǩiõlltuâjjja
+Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mumuš da teâđtem- da
+vuä'pstemtuâjj.
+Ǩiõlltuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânnmlaž
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuäivvap ooccjest suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuužž (õllškooul/universitett), toobdâlm va'stteei tuâjain da
+õhttsažkåå'dd da -ǩiõli tobddmõõžž.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatlaž silttumuužž, õhttsažtuâjjooddid,
+sää'mǩiõl ǩe'rjjlaž silttõõzz di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji.
+ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st
+peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl
+jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz V/II - IV/IV mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 051,23 - 2 391,60 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd vuâđđâ'vve
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 10.12.2012
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar
+Tarja Porsanger te'l 050 343 1299.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin)
+aloittaa
+ammatti-
+resurssikeskuksen
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord
+Sápmi.
+Tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee ajalle 1.1.2013 - 31.5.2014
+1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää,
+1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja
+1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää.
+Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja
+tiedotus- ja neuvontatyö.
+Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat
+yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
+vastaava kielitaito.
+Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu/yliopisto),
+kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja -kielten tuntemusta.
+Lisäksi toivomme
+ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä
+itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä
+kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja
+saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V/II - IV/IV mukaan (peruspalkka 2 051,23 -
+Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai
+muualla sopimuksen mukaan.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.12.2012 klo
+16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä antaa vs. kieliturvasihteeri Tarja
+Porsanger puh.
+Sámi parlamentarálaš ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggaha
+ođđajagimánu
+beaivve
+Davviriikkalaš
+sámegiela
+fága-
+resursaguovddáža
+vuođđudanprošeavtta, mii bistá geassemánu 30. beaivái 2012.
+Prošeavtta ruhtada EU Interreg IV A
+Nord Sápmi.
+Dán oktavuođas Sámediggi ohcá
+mearreáigásaš doaimmahatčálli
+Bargu bistá 30.6.2014 rádjai.
+Doaimmahatčálli bargguide gullet dikšut prošeavtta beaivválaš
+doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja veahkehit prošeavtta rehketdoallobargguin.
+Bargái sáhttet
+maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža doibmii.
+Gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš dáidu sihke doarvái
+hárjánupmi doaimmahat- ja rehketdoallobargguin.
+Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bargogiellan leat sámegiella sihke suomagiella ja
+ruoŧa-/dárogiella.
+Guovddáža
+ovddasvástádussan
+ovttas
+sámedikkiiguin
+davviriikkalaš
+giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat
+ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
+Doaimmahatčálli lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki
+bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (vuođđobálká 1 796,98 euro/mb).
+máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuođul boahtti bargovásáhuslasit.
+Bargobáiki
+lea sámedikkis Sajosis.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 9.1.2013 dmu 16.00
+rádjai čujuhusain: Sajos, 99870 Anár.
+Barggu ovdalis ohcan olbmot váldojuvvojit vuhtii almmá
+ođđa ohcamuša haga.
+Lassidieđuid barggus addá vs. gielladorvočálli Tarja Porsanger tel.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee
+määräaikaista toimistosihteeriä
+Työ kestää 30.6.2014 asti.
+Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät,
+kokousten järjestäminen sekä avustaa projektin kirjanpitotehtävissä.
+Työntekijälle voidaan määrätä
+muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen
+perustamishankkeeseen.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä
+riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Toimistosihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaan (peruspalkka 1 796,98 euroa/kk).
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.1.2013 klo
+Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan huomioon
+ilman uutta hakemusta.
+Lisätietoja työstä antaa vs. kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi (Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij oovtâstpargo-orgaan) aalgât 1.1.2013
+ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já reesuurskuávdáá vuáđudemproojeekt, mii nohá 30.6.2014.
+Proojeekt válduruttâdeijee lii EU Interreg IV A Nord Sápmi
+Taan ohtâvuođâst Suomâ sämitigge ocá
+meriáigásâš toimâttâhčällee
+Pargo pištá kiddâ 30.6.2014 räi.
+Toimâttâhčällee pargoid kuleh proojeekt piäiválâš toimâttâhpargoh,
+čuákkimij ornim sehe išediđ proojeekt reekkigtuálupargoin.
+Pargei puáhtá meridiđ eres-uv tooimâid,
+moh kuleh ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já reesuurskuávdáá vuáđudemprojektân.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu.
+miänástuvvee tipšom išedeh šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu sehe kelijdeijee hárjánem
+toimâttâhpargoin.
+Ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já reesuurskuávdáá pargokielah láá sämikielâ sehe
+suomâkielâ já ruotâ-/tárukielâ.
+Kuávdáá pargon lii oovtâst sämitiggijn ohtsâštave-eennâmlâš
+kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem nuuvt, et jieškote-uv
+kielâjuávhu ohtâgâslâš táárbuh, hástuseh já naavcah váldojeh vuotân, sehe sämikielâ virkosmittem já
+turvim puátteevuođâst.
+Toimâttâhčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Suomâ sämitige
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi VI/II mield (vuáđupälkki 1 796,98 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi
+lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Toimâsaje sämitiggeest Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ sämitige čäällimkoodán 9.1.2013 tme 16.00 räi
+čujottâssáin: Sajos, 99870 Aanaar.
+Pargo ovdil uuccâm occeeh váldojeh vuotân uđđâ
+ucâmuuttáá.
+Lasetiäđuid pargoost addel vs. kielâtorvočällee Tarja Porsanger puh.
+ođđee'jjmannu 1. peei'v 2013 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz
+vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz da ha'ŋǩǩõš peštt ǩie'ssmannu 30. peei'v 2014 räjja.
+Ha'ŋǩǩõõzz
+vä'lddteäggteei lij EU Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Projeekt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+mie'rräiggsaž koontârpiizzar
+Tuâjj peštt ǩie'ssmannu 30. peei'v 2014 räjja.
+Koontârpiizzar tuõjju ko'lle juõ'ǩǩpeivvsaž koontârtuâi,
+såbbri riâššmõš di veä'ǩǩted pro'jeekt rekknâ'sttemtuâjast.
+Tuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed še jee'res
+tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat-da resursskõõskõõzz
+vuâđđeemha'ŋǩǩõsse.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuâi õ'nnstem
+håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tobddmõš koontâr- da
+rekknâ'sttemtuâjast.
+Õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di lää'ddǩiõll da
+Koontârpiizzar lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VI/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 1 796,98
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd
+vuâđđâ'vve ä'šštobddâmlââ'zz.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ personkåå'ddest Sajoozzâst.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda
+ođđee'jjmannu 9. peei'v 2013 räjja, čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Äiggsab tuâjjooʒʒi jiâ taarbâž tuejjeed ođđ tuâjjooccmõõžž, si'jjid vää'ldet lokku äiggsab
+tuâjjooccmõõžž mie'ldd.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd vs. ǩiõllstaanpiizar Tarja Porsanger te'l 050 343
+Aanrest 13.12.2012 Sää'mte'ǧǧ
+Sää'mte'ǧǧ lij jå'tt'te'mmen SaKaste - saa'mi sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi
+ooudâsviikkâmraajõs -ha'ŋǩǩõõzz.
+Ha'ŋǩǩõs peštt 31.10.2013 räjja.
+Ha'ŋǩǩõõzz praksiizz
+čõõđtem diõtt sää'mte'ǧǧ ååcc
+HA'ŊǨǨÕÕZZKOORDINAATTOR
+mie'rräiggsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 15.11.2011 looǥǥee'l.
+Ââ'ntem-mäi'nnan lij tuâi oudldem
+škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõǥltet sää'mǩiõl silttumuužž (asetõs 1727/95).
+Tuâi o'nnstemnallšem
+håiddmõõžž veä'ǩǩte ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, šiõǥǥ sosiaal- da tiõrvâsvuõđhåiddvuu'd da
+sää'mkulttuur tobddmõš di tobddmõš ha'ŋǩǩõs- da ooudâsviikkâmtuâjast, šiõǥǥ
+vuârrvaikktemsilttõõzz di oodd innovaatlaž tuâjjvälddmõ'šše.
+Koordinaattor tuåimmpâi'ǩǩ lij
+sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'ddest Aanar ceerkavsiidâst.
+Tuâjj ouddlâstt mõ'nne vee'rd jååttmõõžž
+sää'mvuu'd koo'ddin.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩeemriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz IV
+da tõ'st II klaass mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2 458,77 eu'rred/mp).
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzeezvui'm
+â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 28.10.2011 čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin Angelintie
+Lââ'ssteâđaid: sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiizar Pia Ruotsala, 040 - 726 2688, vs.
+plaaneei Lydia Heikkilä 040 - 743 2393 da www.samediggi.fi.
+Sámedikki oktavuođas doaibmi eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma lea guovlluguovdasaš filbma- ja
+audiovisuála suorggi resursaguovddáš, man bargun lea ovddidit sámi filbmamuitaleami máŋggahámatvuođa
+ordnemiin skuvlejumi, márkanastimiin sámi filmma ja bagademiin mánáid ja nuoraid filbmamuitaleami
+máilbmái.
+Filbmaguovddáža bargguide gullá maid lassin sámemánáid mediabajásgeassima gárgeheapmi.
+Dán barggu váras Sámediggi ohcá MEARREÁIGÁSAŠ PLÁNEJEADDJI.
+Bargu álgá 7.1.2015 ja bistá álggos 31.12.2015 radjái.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea Sámedikkis addon
+ásahusa (1727/1995) mielde barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela máhttu.
+Barggu iešvuođaid dihte
+heivvolaš allaskuvladutkkus lohkko ohccái ovdun.
+Bargi bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga
+gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 560,57 euro/mb).
+Vuođđobálká lassin mákso 24%:a sámeguovllu
+lassi ja bargovásáhusa mielde meroštallon vásáhuslasit.
+Bargi doaibmabáikin lea sámekulturguovddáš Sajosis
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 30.12.2014 dmu 16.00 rádjái čujuhusain
+Almmuhus lea oaidninláhkái davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii čujuhusas www.samediggi.fi
+Sämitige ohtâvuođâst tuáimee algâaalmugij elleekovekuávdáš Skábma lii kuávlulâš elleekove- já
+audiovisuaallii syergi reesuurskuávdáš, mon pargon lii ovdediđ sämmilii elleekovemainâstem
+maaŋgâhámásâšvuođâ orniimáin škovlim, jyehimáin sämmilii elleekove sehe šoddâdmáin párnáid já nuorâid
+elleekovemainâstem mailmân.
+Elleekovekuávdáá pargoid kulá lasseen meid sämipárnái mediašoddâdem
+ovdedem.
+Taan tooimâ várás Sämitigge ocá MERIÁIGÁSII VUÁVÁJEIJEE
+Pargo álgá 7.1.2015 já pištá aalgâst 31.12.2015 räi.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lii Sämitiggeest adelum asattâs
+(1727/1995) miäldásávt pargo vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu.
+Pargo luándu tiet hiäivulâš ollâškovlâtuđhos
+kiäččoo occei hiättun.
+Pargee pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II mield
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem
+mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Pargee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 30.12.2014 tme 16.00 räi čujottâssáin
+Almottâs lii uáinimnáál tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškieláid čujottâsâst www.samediggi.fi
+Sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei alggmeerai jie'llikarttkõõskõs Skábma lij vooudlaž jie'llikartt- da
+audiovisuaalâž vuu'd resursskõõskõs, koon tuâjjân lij viikkâd ooudâs sä'mmlai jie'llikarttmainstemvue'jj
+määŋgnallšemvuõđ, riâžžee'l škoouljumuužž, liâvtee'l sä'mmlai jie'llikaart di šõddee'l päärnaid da nuõrid
+jie'llikarttmainstemvue'jj
+maai'lma.
+Jie'llikarttkõõskõõzz
+tuõjju
+kooll
+še sää'mpäärnai
+mediašõddumuužž ooudâsviikkmõš.
+Tän tuâi diõtt Sää'mte'ǧǧ ååcc MIE'RRÄIGGSAŽ PLAANRAAJJI
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij Sää'mtee'ǧǧest uvddum asetõõzz
+(1727/1995) mie'lddlânji tuâi oudldem škoouljumuš da sää'mǩiõl silttõs.
+Tän tuâjast õllškooultu'tǩǩõs looǥǥât
+ooccja ouddõssân.
+Tuâjjla pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšltõõǥǥ õõlǥtemtää'zz IV/II
+mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2560,57 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määuset 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da
+tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte tuâjjtobddâmlââ'zz.
+tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt sää'mkultturkõõskõs
+Sajõõzzâst Aanrest.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkådda 30.12.2014 čiâss 16.00 räjja
+addrõõžžin Sajos, 99870 Aanar.
+I'lmmtõs lij vuei'nnemnalla tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõlin addrõõzzâst www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma on alueellinen elokuva- ja
+audiovisuaalisen alan resurssikeskus, jonka tehtävänä on edistää saamelaisen elokuvakerronnan
+monimuotoisuutta järjestämällä koulutusta, levittämällä saamelaista elokuvaa sekä kasvattamalla lapsia ja
+nuoria elokuvakerronnan maailmaan.
+Elokuvakeskuksen tehtäviin kuuluu lisäksi myös saamelaislasten
+mediakasvatuksen kehittäminen.
+Tätä tehtävää varten Saamelaiskäräjät hakee MÄÄRÄAIKAISTA SUUNNITTELIJAA
+Työ alkaa 7.1.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka.
+Kelpoisuusvaatimuksena on Saamelaiskäräjistä
+annetun asetuksen (1727/1995) mukaisesti tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa.
+luonteesta johtuen soveltuva korkeakoulututkinto luetaan hakijalle eduksi.
+Työntekijän palkkaus määräytyy
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2560,57 euroa/kk).
+Työntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
+osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Ilmoitus on nähtävissä pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä osoitteessa www.samediggi.fi
+Sámi parlamentáralaš ráđđi lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ja Ruošša sápmelaččaid parlamentáralaš
+oktasašbargoorgána.
+Ráđđi ovddasta sápmela��čaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja gieđahallá áššiid, mat
+gusket sápmelaččaid eamiálbmogin.
+Parlamentáralaš ráđi čállingotti bargguid ja eará dasa laktáseaddji
+riikkaidgaskasaš áššiid dikšuma várás Sámediggi ohcá
+Gelbbolašvuođaeaktun lea barggu eaktudan skuvlejupmi
+ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
+Barggu menestuvvi dikšun gáibida heivvolaš allaskuvladutkosa, buori
+sáme-, suoma-, dáro-/ruoŧagiela máhtu sihke duhtadahtti eaŋgalasgiela njálmmálaš ja čálalaš máhtu.
+Barggus
+gáibiduvvo maid davviriikkalaš sámehálddahusa ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ja -
+doaibmiid áššedovdamuš.
+Bargui gullet čálli- ja čoahkkinordnemiid lassin oktavuođadoallan iešguđet riikkaid
+sámedikkiide ja Ruošša sámeorganisašuvnnaide sihke áššemeannudanbarggut.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki
+bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká gaskkas 2 457,04 - 2 560,57 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit.
+Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 27.2.2015 dmu 16.00 rádjai
+čujuhusain Sajos, 99870 Anár/Inari dahje info@samediggi.fi.
+Lassedieđuid barggu birra addá má.
+010 839 3106 dahje boahttevaš parlamentáralaš ráđi ságadoalli Klemetti
+Näkkäläjärvi, tel.
+Sámedikki ja parlamentáralaš ráđi doibmii sáhttá oahpásmuvvat
+neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Säämi parlamentaarlâš rääđi lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitiigij já Ruošâ sämmilij parlamentaarlâš
+oovtâstpargo-orgaan.
+Rääđi oovdâst sämmilijd aalmugijkoskâsijn ohtâvuodâin já kieđâvuš aašijd, moh kyeskih
+sämmiláid algâaalmugin.
+Parlamentaarlii rääđi čäällimkode pargoi já eres toos lohtâseijee aalmugijkoskâsij
+aašij hoittám várás Sämitigge ocá
+Tohálâšvuođâiähtun lii pargo vaattâm škovlim já sämikielâ
+táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo miänástuvvee hoittám váátá hiäivulii ollâškovlâtutkos, šiev sämikielâ,
+suomâkielâ, táru-/ruotâkielâ tááiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ njálmálii já kirjálii tááiđu.
+Pargoost váttoo
+meid tave-eennâmlii sämihaldâttuv já aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuođâsopâmušâi já -tuáimei
+äššitubdâm.
+Pargokován kuleh čällee- já čuákkimorniimij lasseen ohtâvuođâtoollâm sierâ enâmij sämitiggijd
+já Ruošâ sämiservijd sehe ääšioovdânpyehteepargoh.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv
+vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki 2 457,04 - 2 560,57 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh
+24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga
+toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 27.2.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar teikâ
+info@samediggi.fi.
+puáttee parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, puh.
+Sämitige já
+parlamentaarlii rääđi tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sääʹm parlameentlaž suåvtõs lij Lääʹddjânnam, Taarr da Ruõcc sääʹmteeʹǧǧi da Ruõšš säʹmmlai
+parlamentaarlaž õhttsažtuâjjorgaan.
+Suåvtõs eeʹttkâʹstt säʹmmlaid meeraikõskksaž õhttvuõđâânnmõõžžin da
+ǩiõttʼtââll aaʹššid, kook kuâʹsǩǩe säʹmmlaid alggmeeran.
+Parlamentaarlaž suåvtõõzz tuâjjlažkååʹddtuâjai da
+jeeʹres tõõzz kuulli meeraikõskksaž aaʹšši håiddam diõtt Sääʹmteʹǧǧ ååcc
+MIEʹRRÄIGGSAŽ AAʹŠŠI OUʹDDEPUʹHTTI
+Tuâjj älgg 19.3.2015 da peʹštt vuõʹššen 31.12.2015 räjja.
+Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem
+škoouʹlʼjumuš da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95).
+Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei
+õllškooultuʹtǩǩõõzz, šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr/ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl
+njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž silttõõzz.Tuâjast ooudldet še tâʹvvjânmmlaž sääʹmvaaldšem da meeraikõskksai
+ooumažvuõiggâdvuõđsuåppmõõžži da-tuåimjeeʹji äʹšštobddmõõžž.
+Tuõjju kooll piisar- da sååbbar-
+riâššmõõžži lââʹssen õhttvuõđââʹnnmõš jeeʹres jânnmi sääʹmteeʹǧǧid da Ruõšš sääʹmorganisaatiaid di aaʹšši
+ouʹdde puʹhttemtuâi.
+Päʹlǩǩmõš meäʹrrââtt sääʹmteeʹǧǧ päʹlkkmõšriâšldõõǥǥ õõlǥtemtääʹzz IV/IV-II mieʹldd
+(vuâđđpäʹlǩǩ lij 2 457,04 - 2 560,57 eeuʹr kõõskâst määnpââʹjj).
+sääʹmvuuʹđ lââʹzz da tuâjjtobddmõõžž mieʹldd meäʹrrõõtti tuâjjtobddâmlââʹzz.
+0ccmõõžž mieʹlddõõzzineez
+âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 27.2.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar
+leʹbe info@samediggi.fi.
+leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi, teʹl.
+da parlameentaarlaž suåvtõõzz tuåimmjumuʹšše vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Venäjän
+saamelaisten parlamentaarinen yhteistyöelin.
+Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja
+käsittelee
+asioita,
+koskevat
+saamelaisia
+alkuperäiskansana
+Parlamentaarisen
+neuvoston
+sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät
+hakee
+MÄÄRÄAIKAISTA ESITTELIJÄÄ
+Työ alkaa 19.3.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka.
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus
+ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa
+korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan/ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista
+ja kirjallista taitoa.
+Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten
+ihmisoikeussopimusten
+-toimijoiden
+asiantuntemusta.
+Tehtävänkuvaan
+sihteeri-
+kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä
+asianesittelytehtävät.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II
+mukaan (peruspalkka välillä 2 457,04 - 2 560,57 euroa/kk).
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n
+saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai
+parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh.
+Saamelaiskäräjien ja
+parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Bargu álgá 1.6.2015 ja bistá vuos 31.12.2015 rádjai.
+Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 15.5.2015 dmu 16.00 rádjai
+010 839 3106 dahje boahttevaš parlamentáralaš ráđi ságadoalli Tiina Sanila-
+Sámedikki ja parlamentáralaš ráđi doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
+toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.5.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar teikâ
+puáttee parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Ââʹntemvuõđmäiʹnnen lij tuâi ooudldem škoouʹlʼjumuš
+da sääʹmǩiõl silttõs (asetõs 1727/95).
+Tuâi oʹnnstemvuõđlaž håiddmõš ouddlâstt ââʹnteei õllškooultuʹtǩǩõõzz,
+šiõǥǥ sääʹmǩiõl, lääʹddǩiõl, taarr/ruõccǩiõll silttõõzz di miâlggad pueʹr eŋgglõsǩiõl njaaʹlmilaž da ǩeʹrrjjlaž
+silttõõzz.Tuâjast
+ooudldet
+tâʹvvjânmmlaž
+sääʹmvaaldšem
+meeraikõskksai
+âʹlǧǧe vuõltteed sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda 15.5.2015 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar
+leʹbe pueʹtti parlameentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tiina Sanila-Aikio, tel.
+Sääʹmteeʹǧǧ da
+parlameentaarlaž suåvtõõzz tuåimmjumuʹšše vuäitt tobddstõõttâd neʹttadrõõzzâst www.samediddi.fi
+Työ alkaa 1.6.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka.
+toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.5.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai
+parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tel.
+VÁLGALÁVDEGOTTI ČÁLLI
+mearreáigásaš barggu álggos áigodahkii 11.8.-31.12.2014.
+Válgalávdegoddi mearrida mearreáigásaš
+virgeoktavuođa joatkimis.
+Válgalávdegotti doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
+Čálli
+bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan válmmaštallat ja doibmiibidjat válggaid sihke doaibmat
+válgalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čálliin čoahkkimis.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan
+lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja hálddahuslaš bargguid ja sápmelaččaid guoskevaš
+vuoigatvuođalaš áššiid dovdan.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I-III-IV/II
+mielde (vuođđobálká gaskkal 3002,48 - 2540,57 euro/mb).
+Ohcamušaid oktan čuvvosiiguin galgá
+doaimmahit sámedikki čállingoddái 28.7.2014 dmu 16.00 rádjái čujuhussii Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid
+barggus addá má.
+Sámedikki bargui sáhttá oahpásnuvvat
+VAALJÂLÄVDIKODE ČÄLLEE
+meriáigásâš pargo vistig ááigán 11.8.-31.12.2014.
+Vaaljâlävdikodde meerrid meriáigásâš virgekoskâvuođâ
+joođhâst.
+Vaaljâlävdikode toimâsaje lii Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+Čällee pargon lii toimâđ
+vaaljâlävdikode vuálásâžžân valmâštâllâđ já olášutteđ vaaljâid sehe toimâđ vaaljâlävdikode oovdânpyehten já
+čällen čuákkimijn.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed hiäivulâš ollâškovlâtuđhos sehe haaldâdlâš pargoi já
+sämmilijd kyeskee vuoigâdvuođâlâš aašij tubdâm.
+Pálkkááttem miärášuvá sämitige pálkkáátemvuáháduv
+vátávâšvuoâtääsi III/I-III-IV/II mield (vuáđupälkki kooskâst 3002,48 - 2540,57 eurod/mp).
+Ucâmušâid
+lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 28.7.2014 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Inari.
+uápásmuđ nettičujottâsât www.samediggi.fi
+VAAL-LUʹVDDKÅÅʹDD PIISAR
+mieʹrräiggsa tuâi aalǥâst pââjas 11.8.-31.12.2014.
+Vaal-luʹvddkåʹdd tummai mieʹrräiggsa veʹrǧǧkõskkvuõđ
+juätkast.
+Vaal-luʹvddkååʹdd tuåimmpäiʹǩǩ lij sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest.
+Piisar tuâjjan lij vaal-
+luʹvddkååʹdd vuâllsiʹžžen valmštõõllâd da tuåimmepiijjâd vaalid di tuåimmjed vaal-luʹvddkååʹdd aa'šši
+ou'ddepu'httjen da piisren såbbrin.
+Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij tuâi õõlǥtem škooulʼjumuš da sääʹm
+ǩiõl silttõs (asetõs 1727/95).
+Tuâi onstam håiddmõõžž ooudâsveekk ââʹnteei õllškooultu'tǩǩõs di
+vaaldšemtuâjai da säʹmmlaid kuõskki vuõiggâdvuõđlaž aaʹšši tobddmõš.
+pä'lǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz III/I-III-IV/II mieʹldd (vuâđđpä'lǩǩ kõõskâst 3002,48 - 2540,57 eu'rred mp).
+Ooccmõõžžid mie'lddõõzzineez âlgg tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 28.7.2014 čiâss 16.00 mõõ'neest
+addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+VAALILAUTAKUNNAN SIHTEERIN
+määräaikaisen tehtävän aluksi ajalle 11.8.-31.12.2014.
+Vaalilautakunta päättää määräaisen virkasuhteen
+jatkosta.
+Vaalilautakunnan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Sihteerin
+tehtävänä on vaalilautakunnan alaisena valmistella ja toimeentoimeenpanna vaalit sekä toimia
+vaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on
+tehtävä edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hallinnollisten tehtävien ja saamelaisia koskevien
+oikeudellisten asioiden tuntemus.
+III/I-III-IV/II mukaan (peruspalkka välillä 3002,48 - 2540,57 euroa/kk).
+toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 28.7.2014 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Saamelaiskäräjien toimintaan
+voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+VÁLMMAŠTALLI
+mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 27.6.
+- 31.8.2012 gaskasaš áigái bargun
+válmmaštallat lagamustá ruvkelohpeohcamušaide gulavaš cealkámušaid.
+Seađáhusvuđđosaš
+gelbbolašvuohtagáibádussan leat barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela
+dáidu.
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit nákca bargat iešráđálaččat sihke erenomáš buorre
+suomagiela čálalaš dáidu.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV
+mielde (vuođđobálká 2 391,60 euro/mb) vejolaš sámeguovlo- ja vásáhuslasiiguin.
+oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 25.6.2012 dmu 16.00
+rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá láhkačálli Aimo Guttorm, tel.
+Sämitigge oca
+VALMŠTELLEE
+meriáigásâš já ubâpiäiválâš virgekoskâvuotân 27.6.
+- 31.8.2012 koskâsâš ááigán.
+Suu pargon lii
+valmâštâllâđ eromâšávt ruukilopeucâmuššáid lohtâseijee ciälkkámušâid.
+Asâttâsvuáđustâslâš
+tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu.
+miänástuvvee tipšom išedeh naavcah jiečânâs porgâmân sehe eromâš suomâkielâ kirjálâš táiđu.
+Pálkkááttem
+miärášuvá
+sämitige
+pálkkááttemvuáháduv
+vátávâšvuođâtääsi
+IV/IV
+(vuáđupälkki 2 391,60 eurod/mp) mahđulij sämikuávlu- já hárjánemlasattâsâidiskuin.
+oppâ- já pargotuođâštusâidiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 25.6.2012 tme 16.00 räi
+Lasetiäđuid pargoost addel lahâčällee Aimo Guttorm, puh.
+VALMŠTÕÕLLI
+mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 27.6.
+- 31.8.2012 kõskssaž äigga tuõjju valmštõõllâd
+jeä'rben kuåivâslåå'ppooccmõõžžid kuõskki ceâlklmid.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi
+ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+ooudâsve'ǩǩe oodd tuejjeed jiõččtuåimmsânji di šiõǥǥ lää'ddǩiõl ǩe'rjjlaž silttõs.
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV/IV mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ 2 391,60
+eu'rred/mp) vuäittmõõžži mie'ldd sää'mvuu'd- da tuâjjtobddmõõžž lââ'zz.
+mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 25.6.2012 čiâss
+16.00 mõõnee'st addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lää'ssteâđaid tuâjast oudd lää'ǩǩpiisar Aimo
+Guttorm, te'l.
+VALMISTELIJAA
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 27.6.
+- 31.8.2012 väliseksi ajaksi tehtävänään
+valmistella
+erityisesti
+kaivoslupahakemuksiin
+liittyviä
+lausuntoja.
+kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa kyky työskennellä itsenäisesti sekä erinomainen
+suomen kielen kirjallinen taito.
+vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka 2 391,60 euroa/kk) mahdollisine saamelaisalue- ja
+kokemuslisineen.
+Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien
+sihteeristöön 25.6.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+lakimiessihteeri Aimo Guttorm, puh.
+Sámedikki Sámemusihkkaguovddáš ohcá
+VEAHKKEBARGI
+mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 4.6.
+- 31.8.2012 gaskasaš áigái sámekulturguovddáš Sajosii
+Anárii.
+Veahkkebargi bargun lea veahkehit Sámemusihkkaguovddáža doaimmas iešguđetlágan
+kulturbuvttadeami bargguin.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan
+skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit musihkka- ja eará
+kultursuorggi dovdan ja skuvlen, buorit gulahallandáiddut, máŋggabealat giellamáhttu, buorit adg-dáiddut ja
+maiddái nákca bargat ráđálaččat, iehčanasat ja njuovžilit (maiddái eahket- ja vahkuloahppabarggut).
+Bálká
+mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde, vuođđobálká 1 639,98 euro/mb.
+Vuođđobálkká lassin mákso 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvet vásáhuslasit.
+Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 23.5.2012 dmu
+16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá musihkkaguovddáža plánejeaddji
+Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, tel.
+Sámediggái ja Sámemusihkkaguovddážii sáhttá
+Sää'mtee'ǧǧ Sää'm-musikk-kõõskõs ååcc
+VEÄ'ǨǨTEEI
+Mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 4.6.
+- 31.8.2012 kõskssaž äigga sää'mkultturkõõskõs
+Sajo'sse Aanra.
+Veä'ǩǩteei tuâjjan lij veä'ǩǩted Sää'm-musikk-kõõskõõzz tuåimmjumuužžâst jee'resnallšem
+kultturpuu't'teem tuâjain.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuõjju ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen
+õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuâi õ'nnstem håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe musikk- da jee'res kultturvuu'd
+tobddmõš da škooul'jumuš, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsaž ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di
+ooddid tuejjeed jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lue'ǯǯjee'l (še jeä'ǩǩes- da neä'ttellopptuâjaid).
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VII/I mie'ldd, vuâđđpä'lǩǩ 1 639,98 eu'rred/mp.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti
+Ooccmõõžž mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ
+piisarkådda 23.5.2012 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd musikk-
+kõõskõõzz plaaneei Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, te'l.
+Sää'mtegga da Sää'm-musikk-
+kõõskõ'sse vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Sämitige Säämi muusikkuávdáš ocá
+IŠEPARGEE
+meriáigásâš já olespiäiválâš virgekoskâvuotân 4.6.
+- 31.8.2012 koskâsâš ááigán säämi kulttuurkuávdáš
+Sajosân Anarân.
+Išepargee pargon lii išediđ Säämi muusikkuávdáá tooimâst jieškote-uv kulttuurpyevtittem
+pargoin.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ
+táiđu.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh muusik- já eres kulttuursyergi tubdâm já škovlim, šiev
+vuáruvaikuttâstááiđuh, maaŋgâpiälásâš kielâtáiđu, šiev atk-tááiđuh sehe nahcâ porgâđ jiešráđálávt, jiečânâs
+já njyebžilávt (meid eehid- já oholoppâpargoh).
+vátávâšvuođâtââsi VII/I mield, vuáđupälkki 1 639,98 eurod/mp.
+Vuáđupäälhi lasseen máksoo 24%
+sämikuávlu
+lase já
+hárjánemlaseh
+miärášuveh
+mield.
+oppâ- já
+pargotuođâštusâidiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 23.5.2012 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos,
+Lasetiäđuid pargoost addel muusikkuávdáá vuávájeijee Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, puh.
+Sämitiigán já Säämi muusikkuávdážân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus hakee
+AVUSTAJAA
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6.
+- 31.8.2012 väliseksi ajaksi saamelaiskulttuurikeskus
+Sajokseen Inariin.
+Avustajan tehtävänä on avustaa Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa erilaisissa
+kulttuurituottamisen tehtävissä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä
+koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+musiikki- ja muun kulttuurialan tuntemus ja koulutus, hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito,
+hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja
+viikonlopputöitä).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I
+mukaan, peruspalkka 1 639,98 euroa/kk.
+Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee
+toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.5.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä antaa musiikkikeskuksen suunnittelija Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, puh.
+Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+MÁRKANASTINHOAVDDA VIRGGI
+Márkanastinhoavda fuolaha Sámekulturguovddáš Sajosa čoahkkinlanjaid márkanastimis ja
+vuovdimis, dáhpáhusaid ordnemii gulavaš geavada áššiin sihke bálvalusovttadaga hovdenbargguin.
+Son doaibmá maiddái áššemeannudeaddjin doaibmasuorgái gulavaš bargguin Sámedikki
+doaibmaorgánain.
+Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja
+Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus,
+márkanastinsuorggi ja sámekultuvrra bures dovdan sihke buorre eaŋgalsgiela dáidu.
+Barggu dikšumis
+dárbbašuvvojit ovttasbargo- ja fierpmáiduvvandáiddut, márkanastinvuoigŋa, organiseren- ja
+jođihannákca sihke streassahálddašeapmi.
+gáibádusdási IV/I mielde (vuođđobálká 2 686,76 euro/mb).
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24
+%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit.
+Virggi deavdimis
+čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki
+čállingoddái 27.2.2016 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Ohcamušat eai máhcahuvvo.
+Sajosa ja Sámedikki
+doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.sajos.fi ja www.samediggi.fi
+MARKKÂNISTEMHOOVDÂ VIRGE
+Markkânistemhovdâ ana huolâ Sämikulttuurkuávdáš Saijoos čuákkimsoojij markkânistmist já
+vyebdimist, tábáhtusâi orniimân lohtâseijein vuáválijn aašijn sehe palvâlemohtâduv hovdâpargoin.
+Lasseen sun tuáimá oovdânpyehten suu toimâsuárgán kullee pargoin sämitige toimâorgaanijn.
+Asâttâsvuáđusâš tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovliittâs já sämikielâ táiđu (asâttâs
+Pargoost cevzim iššeed hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, markkânistemsyergi já sämikulttuur
+šiev tubdâm sehe šiev eŋgâlâškielâ táiđu.
+Pargo tipšomist annojeh oovtâspargo- já
+viärmádâttâmtááiđuh, markkânistemmohtâ, ornim- já stivrimnahcâ sehe tedduuhaldâšem.
+Pálkkám
+meriduvvoo sämitige pálkkámvuáháduv vátámâštääsi IV/I mield (vuáđupälkki 2 686,76 evrod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksoo 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield meridum hárjánemlase.
+Virgeest lii kuuđâ mánupaje keččâlemäigi.
+Ucâmušâid lahtosijdisguin kalga toimâttiđ sämitige
+čäällimkoodán majemustáá 27.2.2016 tme 16.00 čujottâsân Sajos, 99870 Inari.
+Ucâmušah iä
+macâttuvvoo.
+Lasetiäđuin pargoost addel Pia Ruotsala puh.
+Saijoos já sämitige
+toimâmân puáhtá uápásmiđ nettičujottâsâin www.sajos.fi já www.samediggi.fi
+Sääʹmteʹǧǧ čuõjat ooccâmnalla
+MARKKNÂʹSTTEMJÅÅʹĐTEEI VEEʹRJ
+Markknâʹsttemjååʹđteei âânn huõl Sääʹm kulttuurkõõskõs Sajoozz sååbbarpaaiʹǩi markknâʹsttmest da
+kaaupšummšest, šõddmõõžži riâššmõʹšše kuulli vueʹjjmeâldlaž aaʹššin di kääzzkâʹsttemjuâkkaz
+õuddoummutuejain.
+Lââʹssen son toimmai aaʹšši õuddepuʹhttjen jiiʹjjes toimmvoudda kuulli tuejain
+Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjeeʹji seʹst.
+Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemõõlǥtõssân lij veeʹrj õudldem škooultõs da
+sääʹm ǩiõl täidd (asetõs 1727/95).
+Tuej oʹnnsteei håiddmõõžžâst veäʹǩǩat õõudårra ânnʼjõõvvi
+õllškooultuʹtǩǩõs, markknâʹsttemvuuʹd da sääʹmkulttuur puârast tobddmõš di šiõǥǥ eŋgglõs ǩiõl
+silttummuš.
+Tuej håiddmest taarbšet õhttsažtuejj- da säiʹmmõõttâmtääid, markknâʹsttemjiõgg,
+organisâʹsttem- da jååʹđtemooddaid di teäddõõzzvaaldšummuž.
+Paʹlǩǩummuš mieʹrrjââvv
+sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâšldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV/I mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2 686,76 euʹrred/mp).
+Vuâđđpääʹlǩ lââʹssen määuʹset 24% sääʹmvuuʹd lââʹss da tuejast häʹrjjnem mieʹldd mieʹrrjõõvvi
+häʹrjjnemlââʹzz.
+Veeʹrj teuddmest jääʹǩǩtet kuuđ määnpââʹj ǩiččlâʹttemääiʹj.
+mieʹlddõõzzines šâdd tooiʹmted sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 27.2.2016 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzin
+Sajos, 99870 Aanar.
+Ooccmõõžžid jeäʹt maacctuku.
+Lââʹssteâđaid tuejast oudd vaaldâšmjååʹđteei Pia
+Ruotsala teʹl.
+Sajoozz da Sääʹmteeʹǧǧ toimmjummša vuäitt tobdstõõttâd
+neʹttaddrõõzzâst www.sajos.fi da www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi
+MARKKINOINTIPÄÄLLIKÖN VIRAN
+Markkinointipäällikkö huolehtii Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista
+ja myynnistä, tapahtumien järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista sekä palveluyksikön
+esimiestehtävistä.
+hän
+esittelijänä
+toimialaansa
+kuuluvissa
+tehtävissä
+Saamelaiskäräjien toimielimissä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä
+koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa
+soveltuva korkeakoulututkinto, markkinointialan ja saamelaiskulttuurin hyvä tuntemus sekä hyvä
+englannin kielen taito.
+Tehtävän hoitamisessa tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja,
+markkinointihenkisyyttä, organisointi- ja johtamiskykyä sekä paineenhallintaa.
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/I mukaan (peruspalkka 2 686,76
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan
+määräytyvät kokemuslisät.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2016 klo 16.00 mennessä
+Hakemuksia ei palauteta.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia
+Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa
+www.sajos.fi ja www.samediggi.fi
+LÁHKAČÁLLI
+sadjásašvuođa, mii álgá nu jođánit go vejolaš ja bistá 30.9.2013 rádjai, vejolaččat guhkitge.
+Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja
+áššemeannudeaddjin
+hálddahusas.
+Sámediggeásahusa
+dohkálašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus ja sámiid guoski
+vuoigatvuođaáššiid dovdan.
+Ásahusa mielde gáibiduvvo maiddái sámegiela dáidu.
+Sadjásašvuođa
+ceavzilis dikšuma veahkehit lassin hálddahusáššiid dovdamuš ja buorre ruoŧa/dárogiela ja
+eaŋgalsgiela dáidu.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I-III mielde
+(vuođđobálká
+gaskkas
+Láhkačálli
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái
+20.2.2013 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár.
+Lassidieđuid barggus addá
+hálddahushoavda Juha Guttorm, tel.
+Sámedikki doaibmamii sáhttá
+LAHÂČÄLLEE
+virgesajasâšvuođâ, mii álgá nuuvt jotelávt ko máhđulâš já pištá 30.9.2013 räi, máhđulávt kuhheeb-
+uv.
+Lahâčällee váldupargon lii toimâđ sämmilii vuoigâdvuođâi kyeskee aašij valmâštâllen já
+oovdânpyehten sämitige haldâttâsâst.
+Sämitiggeasâttâs (1727/95) mieldi tohálâšvuođâvátámâššân lii
+vuoigâdvuođâtiettuu kandidaat tuđhos já sämmilijd kyeskee vuoigâdvuođâlii aašij tubdâmuš.
+Asâttâs mieldi váttoo meid sämikielâ táiđu.
+Virgesajasâšvuođâ miänástuvvee tipšom išedeh lasseen
+haaldâtlâš pargoi tubdâm sehe šiev ruotâ/tárukielâ já eŋgalâskielâ táiđu.
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtaasij III/I - III mieldi (vuáđupälkki kaskoo 2 733,27 - 2961,03
+Lahâčällee toimâsaje lii säämikulttuurkuávdáš Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin
+kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 20.2.2013 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid sajasâšvuođâst addel haldâttâshovdâ Juha Guttorm, puh.
+Sämitige
+tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+LÄÄ'ǨǨPIIZZAR
+ve'rǧǧsâjjsõžvuõđ, kåå'tt älgg mââ'jeeǩâni sami sõrgg da peštt 30.9.2013 räjja, leâ'ša sätt lee'd, što
+ve'rǧǧsâjjsõžvuõtt peštt kuu'ǩǩab ääi'j.
+Lää'ǩkpiizzar välddtuâjjan lij tuåimmjed saa'mi vuõiggâdvuõđid
+kuõskki aa'šši valmštõõlljen da aa'šši ou'ddepu'httjen sää'mtee'ǧǧ vaaldšmest.
+Sää'mtee'ǧǧasetõõzz
+(1727/95) mie'lddsânji ââ'ntemõõlǥtõssân lij vuõiggâdvuõtt-tiõđ kandidaatt tu'tǩǩõs da saa'mid
+kuõskki vuõiggâdvuõđlaž aa'šši tobddmõš.
+Asetõõzz mie'lddsânji õõlǥtet še sää'mǩiõl silttumuužž.
+Ve'rǧǧsâjjsõžvuõđ õ'nnstem håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe lââ'ssen vaaldšemvuõđlaž tuâjai
+tobddmõš di ri'jttjeei ruõcc/taarr ǩiõl da eŋgglõsǩiõl silttumuš.
+pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz III/I-III mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 733,27 da 2 961,03 kõõskin
+Lää'ǩǩpiizzar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 20.2.2013 mõõ'neest čiâss 16.00 räjja addrõõzzin
+Lââ'zzteâđaid sâjjsõžvuõđâst oudd vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm, te'l.
+LAKIMIESSIHTEERIN
+viransijaisuuden, joka alkaa mahdollisimman pian ja kestää 30.9.2013 asti, mahdollisesti
+pidempäänkin.
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien
+asioiden valmistelijana ja esittelijänä käräjien hallinnossa.
+Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95)
+mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien
+Asetuksen mukaisesti vaaditaan myös saamen kielen taitoa.
+Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hallinnollisten tehtävien tuntemus
+sekä hyvä ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito.
+palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I-III mukaan (peruspalkka välillä 2 733,27 - 2 961,03
+Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 20.2.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella
+Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja sijaisuudesta antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Sámedikki oktavuođas doaibmá sámi mánáidkulturguovddáš MÁNNU, mii lea oassi Lappi
+mánáidkulturguovddášfierpmádaga ja dan bokte maiddái riikkaviidosaš Taikalamppu -fierpmádaga
+lahttu.
+Sámi mánáidkulturguovddáža ulbmilin lea ee.
+lasihit sámemánáid ja -nuoraid dovdamuša
+iežaset kultuvrra ektui ja addit sidjiide vejolašvuođa oahppat iežaset kultuvrra árbedieđuid ja -
+dáidduid sihke nannet sin kulturidentitehta.
+Mánáidkulturguovddáža doaimma pláne, jođiha ja
+geavadis ollašuhttá ollesáigásaš doaimmajođiheaddji, gii lea bálvalangaskavuođas sámediggái.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai mánáidkulturguovddáža
+DOAIMMAJOĐIHEADDJI
+sadjásašvuođa áigodahkii 3.9.2012 - 20.5.2013.
+Jođiheaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea sámedikkis addojuvvon ásahusa
+(1727/1995) mielde barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga mielde ja dat lea eanemustá gáibádusdási IV/III luohká
+mielde (vuođđobálká 2448,54 euro/mb).
+čállingoddái 31.8.2012 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár.
+Sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmai sää'm päärnaikultturkõõskõs MÁNNU, kåå'tt lij bie'ǩǩ
+Sää'mjânnam päärnaikultturkõõskõõzzsäi'mmõõzz da tõn pääi'ǩ še vä'lddkååddlaž Taikalamppu -
+säi'mmõõzz vuässlaž.
+Sää'm päärnaikultturkõõskõõzz täävtõssân lij jm.
+lââ'zzted sää'mpäärnai da
+-nuõri tobddmõõžž jiijjâs kulttuures beälla da oudd si'jjid vuäittmõõžžid tobddâd kulttuures
+ä'rbbvuõtt-teâđaid da -silttõõzzid di ravveed sij kulttur- identteet.
+Päärnaikultturkõõskõõzz
+tuåimmjumuužž plaanad, jåå'đat da vue'jj mie'ldd čõõdat vä'lddtuåimmsaž tuejjumužžvuä'psteei,
+kåå'tt lij kääzzkõsvuõđâst sää'mtegga.
+Sää'mte'ǧǧ i'lmmad ooccâmnalla päärnaikultturkõõskõõzz
+TUEJJUMUUŽŽVUÄ'PSTEEI
+Vuä'psteei tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs
+Sajoozzâst.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõõzz (1727/1995)
+mie'lddsânji tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm mie'ldd, kåå'tt lij jäänmõsân õõlǥtemtää'zz IV/III klaass
+mie'lddsaž (vuâđđpä'lǩǩ lij 2 448,54 eu'rred/mp).
+sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 31.8.2012 mõõnee'st čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Sämitige ohtâvuođâst tuáimá säämi párnáikulttuurkuávdáš MÁNNU, mii lii uási Laapi
+párnáikulttuurkuávdášviärmáduv já tađe mield še Väldikodálâš Tijdâlamppu -viärmáduv jeessân.
+Säämi párnáikulttuurkuávdáá ulmen lii eres lasseen lasettiđ sämipárnái já -nuorâi tobdo jieijâs
+kulttuur kuáttá já adeliđ sijjân máhđulâšvuođâid omâstiđ jieijâs kulttuur ärbitiäđuid já -tááiđuid
+sehe nanodiđ sii kulttuuridentiteet.
+Párnáikulttuurkuávdáá tooimâ vuáváá, joođeet já praktiiklávt
+olášut váldutoimâlâš tooimâstivrejeijee, kote lii palvâluskoskâvuođâst sämitiigán.
+Sämitigge almoot uuccâmnáál párnáikulttuurkuávdáá
+TOOIMÂSTIVREJEIJEE
+Stivrejeijee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii sämitiggeest adelum asâttâs (1727/1995) mield
+pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu.
+pälkkivuáháduv mield já lii enâmustáá vátávâšvuođâtääsi IV/III luoka miäldásâš (vuáđupälkki
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 31.8.2012
+Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Juha
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU, joka on osa Lapin
+lastenkulttuurikeskusverkostoa ja sitä kautta myös valtakunnallisen Taikalamppu -verkoston jäsen.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on mm.
+lisätä saamelaislasten ja -nuorten
+tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan ja antaa heille mahdollisuuksia omaksua kulttuurinsa
+perinnetietoja ja -taitoja sekä vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään.
+Lastenkulttuurikeskuksen
+toimintaa suunnittelee, johtaa ja käytännössä toteuttaa päätoiminen toiminnanohjaaja, joka on
+palvelussuhteessa saamelaiskäräjiin.
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lastenkulttuurikeskuksen
+TOIMINNANOHJAAJAN
+Ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus
+Sajoksessa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on saamelaiskäräjistä annetun asetuksen
+(1727/1995) mukaisesti tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+ollen
+enimmillään
+vaativuustason IV/III luokan mukainen (peruspalkka 2 448,54 euroa/kk).
+tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.8.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos,
+Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+virgesadjásašvuođa áigodahkii 1.10.2013 - 31.7.2014.
+Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid
+vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin sámedikki hálddahusas.
+Sámediggeásahusas (1727/95) meroštallon gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga
+kandidáhta dutkkus ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš.
+Virgesadjásašvuođa
+menestuvvi dikšumis lea ávkin maiddái hálddahuslaš bargguid dovdamuš sihke buorre
+ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalasgiela dáidu.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási
+III/I-III mielde (vuođđobálká 2 771,54 - 3 002,48 euro/mb).
+Láhkačálli doaibmabáiki lea
+26.9.2013 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Inari.
+Lassedieđuid sadjásašvuođa birra addá
+virgesajasâšvuođâ 1.10.2013 - 31.7.2014 koskâsâš ááigán.
+Lahâčällee váldupargon lii toimâđ
+sämmilij vuoigâdvuođâid kyeskee aašij valmâštâllen já oovdânpyehten sämitige haldâttâsâst.
+Sämitiggeest adelum asattâs (1727/95) miäldásii tohálâšvuođâvátámâššân lii vuoigâdvuođâtiettuu
+kandidaat tuđhos já sämmilijd kyeskee vuoigâdvuođâlij aašij tubdâm.
+Virgesajasâšvuođâ
+miänástuvvee tipšom išedeh lasseen haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev ruotâ/tárukielâ já
+eŋgâlâskielâ tááiđuh.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi III/I-III
+mield (vuáđupälkki kaskoo 2 771,54 - 3 002,48 eurod/mp).
+Lahâčällee toimâsaje lii säämi
+kulttuurkuávdáá Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán
+26.9.2013 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid sajasâšvuođâst addel
+haldâttâhhovdâ Juha Guttorm, puh.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ
+nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sää'mte'ǧǧ oudd teâttan, što puõ'tti tuâjjpäi'ǩǩ kåå'tt lij ooccâmnalla, lij
+LÄÄ'ǨǨPIISAR
+ve'rǧǧsâjjõsvuõtt da sâjjõsvuõtt älgg 1.10.2013 da peštt - 31.7.2014 räjja.
+vä'lddtuâjjan lij tuåimmjed saa'mi vuõiggâdvuõđid kuõskki aa'šši valmštõõlljen da ää'šš
+ou'ddepu'httjen
+sää'mtee'ǧǧ
+vaaldšmest.
+mie'lddlânji
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij vuõiggâdvuõtt-tiõđ kandidaatt tu'tǩǩõs da saa'mid kuõskki vuõiggâdvuõđlaž
+aa'šši
+Ve'rǧǧsâjjõsvuõđ
+o'nnstemvuõđlaž
+håiddmõõžž
+veekkad
+lââ'ssen,
+vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš di šiõǥǥ ruõcc-/taarrǩiõl da eŋgglõsǩiõl silttumuš.
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz III/I-III mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ kõõskâst
+Lää'ǩǩpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 26.9.2013 mõõnee'st, čiâss
+16.00 räjja addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid sâjjõsvuõđâst oudd vaaldšemšuurmõs
+Juha Guttorm, te'l.
+viransijaisuuden 1.10.2013 - 31.7.2014 väliseksi ajaksi.
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia
+saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä saamelaiskäräjien
+hallinnossa.
+Saamelaiskäräjäasetuksen
+mukaisena
+kelpoisuusvaatimuksena
+oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus.
+palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I-III mukaan (peruspalkka välillä 2 771,54 - 3 002,48
+liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.9.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella
+NUORAIDČÁLLI VIRGGI
+Nuoraidčálli doaibmabáiki lea čállingotti almmolaš doaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis.
+Nuoraidčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 26 a §:s. Seađáhusvuđđosaš
+gelbbolašvuohtagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu
+nuoraidáššiid ja hálddahusdoaimma bures dovdan.
+Virggideavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji
+geahččalanáigi.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja das III-II luohká
+sámeguovllu lassi ja maiddái vásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
+mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 2.4.2013 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos,
+Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Juha Guttorm, tel.
+NUORÂIČÄLLEE VIRGE
+Nuorâičällee toimâsaje lii čäällimkode almos toimâttuvvâst sämikulttuurkuávdâš Sajosist.
+Nuorâičällee pargoin lii meridum sämitige pargo-oornig 26 a §:st. Asâttâsvuáđustâslâš
+tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs
+Virge miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos sehe šiev nuorâiaašij já
+haldâttâstooimâ tubdâm.
+Virgetevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.
+Pälkki miärášuvá
+sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi IV já tast III-II juávhu mield (vuáđupälkki
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase sehe
+pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ
+sämitige čäällimkoodán 2.4.2013 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+pargoost addel haldâttâshovdâ Juha Guttorm, puh.
+uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+Sää'mteäǧǧ čõõđat ooccâmnalla
+NUÕRIPIIZZAR VEE'RJ
+Nuõripiizzar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozz takai konttrest.
+Nuõripiizzar tuâjain lij
+mie'rruum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžž 26 a §:fâst.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj
+oudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+o'nnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ nuõriaa'šši da
+vaaldšemtuåimmjumuužž tobddmõš.
+Vee'rjtiuddumuužžâst jää'ǩǩtet kuuđmannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt
+sää'mvuu'd lââ'zz di tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte toobdâlmlââ'zz.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 2.4.2013 mõõnee'st čiâss
+klo 16.00 räjja addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd vaaldšemšuurmõs Juha
+NUORISOSIHTEERIN VIRAN
+Nuorisosihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön yleisessä toimistossa saamelaiskulttuurikeskus
+Nuorisosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 a §:ssä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan
+saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa
+korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus.
+Virantäytössä
+noudatetaan
+kuuden
+kuukauden
+koeaikaa.
+palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 448,54 -
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä sekä
+saamelaiskäräjien sihteeristöön 2.4.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi
+máhttinguovddáža sámeossodaga
+PLÁNEJEADDJI VIRGGI
+Plánejeaddji doaibmabáiki lea sámedikki čállingottis sámekulturguovddáš Sajosis.
+Sámeossodat
+vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi
+máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu.
+Plánejeaddji barggut leat meroštallon sámedikki
+bargoortnegis.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo
+dáidu
+(ásahus
+Barggu
+ceavzilis
+veahkehit
+allaskuvladutkkus ja doarvái buorre sosiálafuolahusa dovdamuš.
+bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 570,81 euro/mb).
+máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi
+mielde.
+Jus doaimma várás ii mieđihuvvo dárbbahassii stáhtadoarjja, bargu ollašuhttojuvvo
+vejolažžat oasseáigásažžan.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
+Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.10.2015 dmu 16.00
+rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Inari.
+Lassedieđu barggu birra oažžu má hálddahushoavda Pia
+Ruotsalas tel.
+Sää'mte'ǧǧ čõõđat ooccâmnalla sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei Tâ'vv-Lää'ddjânnam
+sosiaalvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mjuâkkaz
+PLAANEEI VEE'RJ
+Plaaneei
+tuåimmpäi'ǩǩ
+piizarkåå'dd
+sää'mkultturkõõskõs
+Saa'miõõutilååkk va'sttad saa'mi pue'rrjie'llemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kåå'tt lij Tâ'vv-
+Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz vä'lddkååddlaž spesialtuâjj.
+Plaaneei tuâi liâ
+meä'rtõllum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj ooudldem škooul'jumuš
+da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttumuužž (asetõs 1727/95).
+Tuâi o'nnstem håiddmõõžžâst
+ooudâsve'ǩǩa tõõzz ââ'nteei õllškoultu'tǩǩõs da ri'jttjeei sosiaalhuõl tobddmõš.
+meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV/II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2 570,81
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž
+mie'ldd meä'rrâ'tte tuâjjtobddâmlââ'zz.
+Jõs tuåimmjummša jeäʹt miõttu riʹjttjeei riikkveäʹǩǩvuõđ,
+tuâjj
+vueiʹtet
+tieuʹdded
+vueʹssäiggsen.
+tiuddumuužžâst
+jää'ǩǩtet
+kuuđ
+mannu
+ǩiččlõddâmääi'j.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piizarkådda
+15.10.2015 čiâss 16.00 mõõnee'st addrõõzzin Sajos, 99870 Aanar.
+vaaldšemjååʹđteei Pia Ruotsala te'l.
+Sämitigge almoot uuccâmnáál ton ohtâvuođâst tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá
+sämiohtâduv
+VUÁVÁJEIJEE VIRGE
+Vuávájeijee toimâsaje lii sämitige čäällimkoddeest säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
+Sämiohtâdâh
+västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi
+mättim¬kuávdáá väldikodálâš sierânâspargo.
+Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum sämitige pargo-
+oornigist.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed hiäivulâš ollâškovlâtuđhos já kelijdeijee
+sosiaalhuolâttâs tubdâmuš.
+Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II
+mield (vuáđupälkki 2 570,81 eurod/mp).
+Jis tooimân ij mieđettuu tuárvi staatâtoorjâ,
+pargo puáhtá olášuttiđ uásiáigásâžžân.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.10.2015 tme 16.00 räi
+Lasetiäđuid pargoost uážžu má.
+haldâttâhhovdâ Pia Ruotsast
+puh.
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen
+sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön
+SUUNNITTELIJAN VIRAN
+Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-
+Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.
+Suunnittelijan tehtävät on
+määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä
+koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus.
+määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka
+Mikäli toiminnalle ei myönnetä riittävää valtionavustusta,
+tehtävä voidaan toteuttaa osa-aikaisena.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.10.2015 klo
+16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä saa ma hallintopäällikkö Pia
+Ruotsalalta puh.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi
+máhttinguovddáža sámeovttadaga
+PLÁNEJEADDJI VIRGESADJÁSAŠVUOĐA
+barggut leat meroštallon sámedikki bargoortnegis.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan
+skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Barggu ceavzilis dikšuma
+veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja doarvái buorre sosiálafuolahusa dovdamuš.
+mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-III mielde (vuođđobálká gaskkas
+Sadjásašvuohta álgá 1.1.2013 ja bistá 24.5.2013 rádjai.
+oktan mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 3.12.2012 dmu 16.00 rádjai
+čujuhusain Sajos, 99870 Inari.
+Lassedieđu barggu birra oažžu sosiála- ja dearvvasvuođačálli Pia
+PLAANEEI VE'RǦǦSÂJJÕSVUÕĐ
+Plaaneei tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'dd sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Plaaneei tuâi
+liâ meä'rtõllum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij vee'rj ooudldem
+škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttumuužž (asetõs 1727/95).
+Tuâi o'nnstem
+håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩa tõõzz ââ'nteei õllškoultu'tǩǩõs da ri'jttjeei sosiaalhuõl tobddmõš.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV/IV-III mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij
+Sâjjõsvuõtt älgg 1.1.2013 da peštt 24.5.2013 räjja.
+mie'lddõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 3.12.2012 čiâss 16.00 mõõnee'st
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiizar Pia
+Ruotsalalta te'l.
+VUÁVÁJEIJEE VIRGESAJASŠVUOĐÂ
+Vuávájeijee
+pargoh láá miäruštâllum sämitige pargo-oornigist.
+Tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm
+škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed
+hiäivulâš ollâškovlâtuđhos já kelijdeijee sosiaalhuolâttâs tubdâmuš.
+pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-III mield (vuáđupälkki kooskâst 2 391,60 - 2 448,54
+Sajasâšvuotâ álgá 1.1.2013 já pištá 24.5.2013 räi.
+toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 3.12.2012 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid pargoost uážžu sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Pia Ruotsast puh.
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen
+SUUNNITTELIJAN VIRANSIJAISUUDEN
+Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Kelpoisuusvaatimuksena
+on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon
+tuntemus.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-III
+mukaan (peruspalkka välillä 2 391,60 - 2 448,54 euroa/kk).
+Sijaisuus alkaa 1.1.2013 ja kestää
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.12.2012 klo
+Lisätietoja työstä saa sosiaali- ja terveyssihteeri Pia
+Lää'ddjânnam Sää'mte'ǧǧ ååcc mie'rräiggsaž tâ'vvsää'm ǩiõlltuâjjla SÁFÁ2-projekte.
+Tuâjj älgg
+tâ'lles da pe'štt 31.5.2014 räjja.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) lij
+alttääm 1.1.2013 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz,
+Ǩiõlltuâjjla tuõjju kooll ǩiõlhuõll, ǩiõl ooudâsviikkmõš, terminologiituâjj, normm'mumuš da teâđtem-
+Ǩiõlltuâjjli'žže
+vuei'tet
+mie'rreed
+tuåimid,
+kook
+ko'lle
+õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat/resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõsse.
+Tuäivvap ooccjest suåppi sää'mǩiõl škoou'l'jumuužž (õllškooul/universitett), toobdâlm
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 17.5.2012
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudde projektjåå'đteei
+Marko Marjomaa te'l 050 438 2484 da ǩiõllstaanpiisar Siiri Jomppanen te'l 050 493 9018.
+Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána)
+álggahii ođđajagimánu 1. beaivvi 2013 Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža
+Prošeavtta ruhtada EU Interreg
+IV A Nord Sápmi.
+mearreáigásaš prošeaktačálli
+Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 30.6.2014 rádjai.
+Prošeaktačálli bargguide gullet
+dikšut prošeavtta beaivválaš doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja dikšut prošeavtta
+rehketdoallobargguin.
+Bargái sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš
+sámegiela fága- ja resursaguovddáža doibmii.
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi.
+veahkehit buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš dáidu sihke doarvái hárjánupmi
+doaimmahat- ja rehketdoallobargguin.
+Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bargogiellan leat sámegiella sihke
+suomagiella ja ruoŧa-/dárogiella.
+Guovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin
+davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku
+sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja
+dorvvasteapmi boahtte áiggis.
+Prošeaktačálli lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki
+bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (vuođđobálká 1 822,14 euro/mb).
+Vuođđobálkká
+lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuođul boahtti
+Bargobáiki lea sámedikkis Sajosis.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 3.1.2014
+Barggu ovdalis ohcan olbmot
+váldojuvvojit vuhtii almmá ođđa ohcamuša haga.
+prošeaktahoavda Marko Marjomaa tel.
+Sää'm
+parlamentaarlaž
+suåvtõs
+(Lää'ddjânnam,
+Ruõcc
+õhttsažtuâjjorgan)
+alttii
+õhttsažtâ'vvjânmmlaž
+ämmat-
+resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǧǧõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014.
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei
+lij EU:n Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Tuâjj älgg suåppmõõžž mie'ldd da peštt 30.6.2014 räjja.
+Proje'kttpiisar tuõjju ko'lle projee'kt
+juõ'ǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di projee'kt ǩee'rjtue'lljõstuâjain huõlâânnmõš.
+Tuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl
+ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõ'sse.
+Ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž
+ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž
+koontâr- da ǩee'rjtue'lljõstuâjain.
+Õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di
+lää'ddǩiõll da ruõcc/taarrǩiõl.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm
+õhttsažtâ'vvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da
+ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da
+resuurss vää'ldet lokku, da sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumš puõ'ttiääi'jest.
+Proje'kttsihteeri lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt
+Lää'ddjânnam
+pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ
+vä'ǯǯelvuõđtää'zz
+VI/II
+(vuâđđpä'lǩǩ lij 1 822,14 eu'rred/mp).
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ
+lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte ä'šštobddâmlââ'zz.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij
+Sää'mtee'ǧǧ personkåå'ddest Sajoozzâst.
+oʹđđeʹjjmannu 3.1.2014 čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Tuõijju
+ouddâl ooccâm oummu väʹlddet lokku oʹđđ ooccmõstää.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast
+proje'kttjåå'đteei Marko Marjomaa te'l 050 438 2484.
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt
+tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi (Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij oovtâstpargo-orgaan) aalgij
+1.1.2013 ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já reesuurskuávdáá vuáđudemprojekt, mii
+Projekt válduruttâdeijee lii EU Interreg IV A Nord Sápmi
+meriáigásii projektčällee
+Pargo álgá sopâmuš mield já pištá kiddâ 30.6.2014 räi.
+Projektčällee pargoid kuleh projekt
+piäiválâš toimâttâhpargoh, čuákkimij ornim sehe projekt ruttâtuálupargoh.
+Pargei puáhtá
+meridiđ eres-uv tooimâid, moh kuleh ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já
+reesuurskuávdáá vuáđudemprojektân.
+Tohálâšvuotvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh šiev
+sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu sehe kelijdeijee hárjánem toimâttâh- já ruttâtuálupargoin.
+kielâjuávhu ohtâgâslâš táárbuh, hástuseh já naavcah váldojeh vuotân, sehe sämikielâ
+virkosmittem já turvim puátteevuođâst.
+Projektčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Suomâ sämitige
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi VI/II mield (vuáđupälkki 1 822,14 eurod/mp).
+Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee
+Toimâsaje lii sämitiggeest Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ sämitige čäällimkoodán 3.1.2014 tme
+16.00 räi čujottâssáin: Sajos, 99870 Aanaar.
+Pargo ovdil jo uuccâm váldojeh vuotân
+uđđâ ucâmušttáá.
+Lasetiäđuid pargoost addel projekthovdâ Marko Marjomaa puh.
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien
+yhteistyöelin)
+aloitti
+resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Hankkeen päärahoittaja on
+EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+määräaikaista projektisihteeriä
+Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 30.6.2014 asti.
+Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat
+projektin
+päivittäiset
+toimistotehtävät,
+kokousten
+järjestäminen
+sekä
+kirjanpitotehtävistä huolehtiminen.
+Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus.
+Työn menestyksellistä hoitamista
+edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto-
+ja kirjanpitotehtävistä.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli
+sekä suomen kieli ja ruotsin/norjan kieli.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien
+kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen
+vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja
+voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy
+Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaan (peruspalkka 1
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien
+sihteeristössä Sajoksessa.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.1.2014
+klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari.
+Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan
+huomioon ilman uutta hakemusta.
+Lisätietoja työstä antaa projektipäällikkö Marko
+Marjomaa puh.
+Prošeaktačálli bargguide gullet dikšut
+prošeavtta beaivválaš doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja dikšut prošeavtta
+Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo
+sámegiela dáidu.
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš
+dáidu sihke doarvái hárjánupmi doaimmahat- ja rehketdoallobargguin.
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 9.12.2013
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž
+silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩee'rjtue'lljõstuâjain.
+rosttovmannu 9. peei'v 2014 räjja, čiâss 16.00 räjja addrõõzzin: Sajos, 99870 Aanar.
+Lââ'ssteâđaid tuâjast proje'kttjåå'đteei Marko Marjomaa te'l 050 438 2484.
+tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+miänástuvvee tipšom išedeh šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu sehe kelijdeijee
+hárjánem toimâttâh- já ruttâtuálupargoin.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ sämitige čäällimkoodán 9.12.2013 tme
+Lasetiäđuid pargoost addel projekthovdâ
+Marko Marjomaa puh.
+Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin
+päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä
+huolehtiminen.
+Työntekijälle
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen
+taitoa.Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja
+kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön
+9.12.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella: Sajos, 99870 Inari.
+projektipäällikkö Marko Marjomaa puh.
+tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+on aloittanut 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen
+perustamishankkeen, Sámi giellagáldun, joka päättyy 30.6.2014.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n
+Interreg IV A Nord Sápmi.
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee
+määräaikaista projektipäällikköä
+Projektipäällikkö johtaa projektia sekä vastaa projektin
+toteuttamisesta ja koordinoinnista.
+Tehtävään kuuluu suunnitella kielikeskuksen strategioita ja
+organisaatiota sekä saattaa keskuksen toiminta pysyväksi.
+Projektipäällikölle voidaan määrätä muita
+toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu
+asetus 1727/1995) ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Tehtävän menetyksellistä hoitamista
+edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta
+ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan-/ruotsinkielen ja hyvä
+suomen kielen taito.
+Sámi Giellagáldun työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin/norjan kieli.
+Keskuksen
+tavoitteena on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja
+kehittäminen sekä saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Giellagáldun
+tehtävänä on muun muassa kielenhuolto, kielen edistäminen, terminologiatyö, kielen normittaminen ja
+neuvonta saamen kieleen liittyvissä kysymyksissä.
+Projektipäällikön toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarin kirkonkylässä ja hän on
+palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin.
+Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien
+palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 - 2505,49
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.3.2013 klo
+Lisätietoja työstä antaa kieliasiainsihteeri Anne-
+Maria Magga puh.
+010 839 3119 ja kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) lea álggahan
+1.1.2013 davviriikkaid oktasaš sámegiela ámmát- ja resursaguovddáža vuođđudanfidnu, Sámi
+giellagáldu, mii nohká 30.6.2014.
+Fidnu váldoruhtadeaddji lea EU Interreg IV A Nord Sápmi.
+Fidnu geavada ollašuhttima várás sámediggi ohcá
+mearreáigásaš prošeaktahoavdda
+Prošeaktahoavda jođiha prošeavtta ja maiddái vástida
+prošeavtta ollašuhttimis ja koordineremis.
+Bargui gullá plánet giellaguovddáža strategiijaid ja
+organisášuvnna ja maiddái oažžut guovddáža doaimma fástan.
+Prošeaktahovdii sáhttá mearridit eará
+doaimmaid, mat gullet davviriikkaid oktasaš sámegiela ámmát- ja resursaguovddáža vuođđudanfidnui.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi (sámedikkis
+addojuvvon ásahus 1727/1995) ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu.
+ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, hárjánupmi gáibideaddji hálddahusbargguin, hovdemis ja
+davviriikkalaš oktasašbarggus, buorit gulahallandáiddut ja maiddái doarvái buorre dáro-/ruoŧagiela ja
+buorre suomagiela dáidu.
+Sámi Giellagáldu bargogielat leat sámegiella ja maiddái suomagiella ja ruoŧa/dárogiella.
+bargun lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkaid oktasaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi ja
+sámegielaid nannen, ealáskahttin ja sihkkarastin boahttevuođas.
+Giellagáldu bargun lea earret eará
+giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela norbmerenbargu ja rávven sámegiela
+gážaldagain.
+Prošeaktahoavdda doaibmanbáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis Anára kirkosiiddas ja son lea
+bálvalangaskavuođas Suoma sámediggái.
+Bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga
+gáibádusdási IV ja das III-II luohká mielde (vuođđobálká 2448,54 - 2505,49 euro/mb).
+lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja vásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 12.3.2013 dmu 16.00
+Lassidieđuid barggus addá giellaáššiidčálli Anne-Maria Magga
+010 839 3119 ja gielladorvočálli Siiri Jomppanen tel.
+oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi (Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij oovtâstpargo-orgaan) lii algâttâm
+1.1.2013 ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát-já reesuurskuávdáá vuáđudemproojeekt, Säämi
+Kielâkäldee, mii nohá 30.6.2014.
+Proojeekt válduruttâdeijee lii EU Interreg IV A Nord Sápmi.
+Pargo vuáválâš olášuttem várás sämitigge ocá
+meriáigásâš proojeekthoovdâ
+Proojeekthovdâ joođeet proojeekt sehe västid proojeekt
+olášutmist já koordinistmist.
+Paargon kulloo suunnâttâllâđ kielâkuávdáá strategiaid já ornijdume sehe
+rähtiđ kuávdáá tooimâst pisovâš.
+Proojeekthovdân puáhtá meridiđ eres-uv tooimah, moh kuleh
+ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- já reesuurskuávdáá vuáđudemprojektân.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim (sämitiggeest adelum asâttâs
+1727/1995) já lasseen váttoo sämikielâ táiđu.
+ollâškovlâtuđhos, hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin, jođetmist já tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost,
+šiev vuáruvaikuttâstááiđuh sehe kelijdeijee táru-/ruotâkielâ já šiev suomâkielâ táiđu.
+Säämi Kielâkäldee pargokielah láá sämikielâ sehe suomâkielâ já ruotâ/tárukielâ.
+Kuávdáá pargon lii
+oovtâst sämitiggijn ohtsâštave-eennâmlâš kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem sehe sämikielâ
+Kielâkäldee pargon lii eres lasseen kielâtipšom, kielâ
+ovdedem, terminologiapargo, kielâ normâdem já tieđettem.
+Proojeekthoovdâ toimâsaje lii sämikulttuurkuávdáš Sajosist Aanaar kirkkosiijdâst já sun lii
+palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán.
+Pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv
+vátávâšvuodâtääsi IV já tast III-II juávhu mield (vuáđupälkki 2448,54 - 2505,49 eurod/mp).
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ sämitige čäällimkoodán 12.3.2013 tme 16.00
+räi čujottâssáin: Sajos, 99870 Aanaar.
+Lasetiäđuid pargoost adelává kielâašijčällee Anne-Maria
+Magga puh.
+010 839 3119 já kielâtorvočällee Siiri Jomppanen puh.
+puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+1.1.2013 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõ'sse, kåå'tt
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäǧǧteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtem diõtt sää'mte'ǧǧ ååcc
+mie'rräiggsaž projektšuurmõõzz
+Projektšuurmõs jåå'đat projeekt di va'sttad projeekt
+čõõđtumuužžâst da koordinâ'sttmõõžžâst.
+Tuõjju kooll plaaneed ǩiõllkõõskõõzz strategiijaid da
+organisaatiaid di viikkâd tuåimmjumuš nu'tt, što tõ'st sâdd põõšši.
+Projektšuurmõ'sse vuei'tet
+mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz
+vuâđđeemha'ŋǩǩõ'sse.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi oudldem škoou'l'jumuš (sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõs
+1727/1995) da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuâi o'nnstemnallšen håiddmõõžž veä'kkat
+viikkâd ooudâs ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, toobdâlm vä'ǯǯlõs vaaldšemvuâlaž tuâjain,
+jåå'đtumuužžâst da tâ'vvjânnmlaž õhttsažtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd di ri'jttjeei taarr-
+/ruõccǩiõl da šiõǥǥ lää'ddǩiõl silttõõzz.
+Sámi Giellagáldun, Saa'mi ǩiõllka'lddi tuâjjǩiõl liâ sää'mǩiõll di lää'ddǩiõll da ruõcc/taarrǩiõll.
+ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouki o'dinaknallšem
+taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da tõõzz kooll še puõ'ttiääi'jest sää'mǩiõl jeälltumuš da
+staanumuš.
+Giellagáldun, Ǩiõllka'lddi tuâjjan lij jee'rbi mie'ldd ǩiõllhuõll, ǩiõl õõudâsviikkmõš,
+terminologiituâjj, ǩiõl normmumuš da teâđtumuš.
+Projektšuurmõõzz tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst Aanar ceerkavsiidâst da son lij
+tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ
+pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2448,54 - 2505,49
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd
+meä'rrõõtti toobdâlmlââ'zz.
+Ooccmõõžž mie'lddõõzzineez â'lǧǧe tuåimted Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 12.3.2013
+Lââ'ssteâđaid tuâjast oudd ǩiõllaa'ššipiizar
+Anne-Maria Magga 010 839 3119 da ǩiõllstaanpiizar Siiri Jomppanen te'l 050 493 9018.
+Sámekulturguovddáš Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá Sajosii
+ÁŠŠEHAŠRÁVVEJEADDJI
+Áššehasrávvejeaddji
+bargun lea dikšut Sajosa infobáikki, fuolahit čoahkkinlatnjavárremiin, johtaleamigohcimis ja maiddái
+čoahkkin-
+dáhpáhusordnedallamiin
+lassin
+čájehit
+Sajosa
+vistti.
+gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+ceavzilis dikšuma veahkehit buorit gulahallandáiddut, máŋggabealat giellamáhttu, buorit adg-dáiddut ja
+Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
+Säämi kulttuurkuávdáš Sajos váldukevttee sämitigge ocá Sajosân
+ÄŠŠIGŠRÄVVEJEIJEE
+- 31.8.2012 koskâsii ááigán.
+Äššigâšrävvejeijee pargon
+lii tipšođ Sajos infočuágástuv, huolâttiđ čuákkimsajeväärridmijn, jotteemkocemist sehe čuákkim- já
+tábáhtusorniimijn sehe vala oovdânpyehtiđ Sajos táállun.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii
+pargo vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu.
+lase
+já
+oppâ-
+Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Juha Guttorm, puh.
+Sämitiigán já
+säämi kulttuurkuávdáš Sajosân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz vä'lddõõ'nni sää'mte'ǧǧ ååcc Sajo'sse
+ÄÄ'ŠŠLAŽVUÄ'PSTEEI
+Ää'ššlažvuä'psteei tuâjjan
+lij håiddad Sajoozz infopääi'ǩ, ââ'nned huõl såbbarpäi'ǩǩva'rrjumuužžin, jåå'ttemvahssmõõžžâst di sååbbar-
+poddriâššmõõžžin da lââ'ssen tobdstâ'tted da čuä'jted Sajoozz põrttân.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân
+lij tuõjju ooudldem škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz.
+ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, määŋgpeällsaž ǩiõllsilttõs, šiõǥǥ atk-silttõõzz di ooddid tuejjeed
+jiõččtuåimmsânji, jiõččânji da lue'ǯǯjee'l (še jeä'ǩǩes- da neä'ttellopptuâjaid).
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt
+sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VII/I mie'ldd, vuâđđpä'lǩǩ 1 639,98 eu'rred/mp.
+lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti ä'šštobddâmlââ'zz.
+Ooccmõõžž mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 23.5.2012 čiâss
+Sää'mtegga da sää'mkultturkõõskõs Sajo'sse vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Sajokseen
+ASIAKASNEUVOJAA
+- 31.8.2012 väliseksi ajaksi.
+Asiakasneuvojan
+tehtävänä on hoitaa Sajoksen infopistettä, huolehtia kokoustilavarauksista, kulunvalvonnasta sekä kokous- ja
+tapahtumajärjestelyistä ja lisäksi esitellä Sajosta rakennuksena.
+on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+hoitamista edesauttavat hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky
+työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöitä).
+määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan, peruspalkka 1 639,98
+euroa/kk.
+sihteeristöön 23.5.2012 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.
+hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus
+Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Sámekulturguovddáš Sajos Anára kirkosiiddas válmmaštuvvá jagi 2011 loahpa rádjai ja váldojuvvo
+atnui jagi 2012 álggu rájes.
+Golmmageardásaš, 4800 bruttonjealjehasmehtera viidosaš Sajos boahtá
+leat sámiid hálddahusa, kultuvrra ja čehppodaga guovddáš sihke máŋggabealat ja ođđaáigásaš
+kongreassa- ja dáhpáhusdállu.
+Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá dál Sajosii
+DOAIBMALATNJAFUOLAHEADDJI
+ollesbeaivásaš
+virgegaskavuhtii
+rájes.
+doaibmalatnjafuolaheaddji fuolaha fáktameašttirbálvalusaide, infobáikki dikšumii, čoahkkimiid ja
+dáhpáhusaid lágideapmái gulavaš bargguin sihke dárbbu mielde čorgemis.
+gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi.
+Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit
+doaibmalatnjafuolaheaddji dutkkus dahje vástideaddji dutkkus ja doarvái olu bargohárjánupmi
+suorggi bargguin ođđaáigásaš almmolaš doaibmalanjain, buorit gulahallandáiddut, iešráđálašvuohta
+ja njuovžilvuohta sihke bargguid dáfus doarvái buorre sáme-, eaŋgals- ja ruoŧagiela dáidu.
+mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde, vuođđobálká 1 748,73 euro/mb,
+man lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvet
+bargohárjánupmelasáhusat.
+Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit
+sámedikki čállingoddái 16.12.2011 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Angelintie 696, 99870 Anár.
+Sámediggái ja
+sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Säämi kulttuurkuávdáš Sajos valmâštuvá Aanaar markkânân ive 2011 loopâ räi já váldoo kiävtun
+ive 2012 aalgâ rääjist.
+Kuulmâkiärdásâš já 4800 bruttoneljihâšmeetter vijđosâš Sajos šadda leđe
+sämmilij haldâttâs, kulttuur já mättim kuávdáš sehe maaŋgâpiälásâš já uđđâáigásâš kongres- já
+tábáhtustáálu.
+Sajos váldukevttee sämitigge ocá tääl Sajosân
+TOIMÂSAJEHUOLÂTTEIJEE
+meriáigásii já olespiäiválii virgekoskâvuotân 28.12.2011 rääjist.
+Sajos toimâsajehuolâtteijee huolât
+vahtâmiäštárpalvâlussáid, infosaje tipšomân, čuákkimij já tábáhtusâi orniistâlmáid kullee pargoin
+sehe táárbu mield čurgiimist.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâžžân lii pargo vaattâm
+škovlim.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh toimâsajehuolâtteijee tuđhos tâi västideijee já
+kelijdeijee pargohárjánem syergi pargoin uđđâáigásijn almos viistijn, šiev vuáruvaikuttâstááiđuh,
+jiešalgâlâšvuotâ já njyebžilvuotâ sehe pargoi tááhust kelijdeijee sämi-, eŋglâlâs- já ruotâkielâ táiđu.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VI/II mield, vuáđupälkki
+1 748,73 eurod/mp, mon lasseen máksoo 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih
+pargotuođâštusâidiskuin
+kalga
+toimâttiđ
+čäällimkoodán 16.12.2011 tme 16.00 räi čujottâssáin Angelintie 696, 99870 Aanaar.
+Sämitiigán já säämi
+kulttuurkuávdáš Sajosân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Aanar ceerkavsi'jdde sâjjdõõtti sää'mkultturkõõskõs Sajos valmštââvv ee'jj 2011 loopp räjja da tõt
+vää'ldet ââ'nnem vuâlla ee'jj 2012 looǥǥee'l.
+Koolmriâdd pâjjlõšpõrtt da 4800 bruttmettarkõõsk
+šõõraž Sajos šâdd lee'd sää'm vaaldšem, kulttuur da siltteemkõõskõs di määŋgbeällsaž da
+ođđäiggsaž kongress- da määŋg pooddpõrtt.
+Sajos vä'lddõõnni, kåå'tt lij sää'mte'ǧǧ, ååcc åå'n
+Sajos põ'rtte
+mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l.
+Sajos Tuåimmpäi'ǩǩteevvai
+ââ'nn huõl vahssimäästarkääzzkõõzzi, infopääi'ǩ håiddmõ'šše, såbbri da noorõõttâmpooddi
+riâššmõ'šše kuulli tuâjain di taarbše'mmen čiistmõõžžâst.
+Šiõtt'teemvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân
+lij tuâi oudldem škooul'jumuš.
+Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõžžâst veä'ǩǩte
+Tuåimmpäi'ǩǩteevvai tu'tǩǩõs le'be va'stteei da ri'jttjeei tuâjjtobddmõš vuu'd tuâjain ođđäiggsaž
+õõlmâs paai'ǩin, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd, jiõčča'lttemvuõtt da lue'ǯǯjeeivuõtt di tuâi beä'lnn
+ri'jttjeei čie'ppes sää'm, eŋŋlõsǩiõl da ruõccǩiõl silttumuš.
+Pä'lǩǩvuõtt meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm vä'ǯǯelvuõtt'tää'zz VII/II mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ
+1 748,73 eu'rred/mp, koon lââ'ššen määu'set 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd
+meä'rrõõtti tuâjjtobddâmlââ'žž.
+Õõccmõõžž mätt'tõõttâm- da tuâjjtuõđštõõzzineez â'lǧǧe tuåimted
+sää'mtee'ǧǧ piizarkådda16.12.2011 mõõnee'st čiâss 16.00 räjja addrõõzzin Angelintie 696, 99870
+Aanar.
+Sää'mtegga da sää'mkultturkõõskõs Sajos põ'rtte vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst
+Inarin kirkonkylään sijoittuva saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu vuoden 2011 loppuun
+mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien.
+Kolmikerroksinen, 4800
+bruttoneliömetrin laajuinen Sajos tulee olemaan saamelaisten hallinnon, kulttuurin ja osaamisen
+keskus sekä monipuolinen ja uudenaikainen kongressi- ja tapahtumatalo.
+Sajoksen pääkäyttäjä
+saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen
+TOIMITILAHUOLTAJAA
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+Sajoksen toimitilahuoltaja
+huolehtii vahtimestaripalveluihin, infopisteen hoitamiseen, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin
+kuuluvista tehtävistä sekä tarvittaessa siivouksesta.
+työn edellyttämä koulutus.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat toimitilahuoltajan
+tutkinto tai vastaava ja riittävä työkokemus alan tehtävistä uudenaikaisissa julkisissa tiloissa, hyvät
+vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja joustavuus sekä työtehtävien kannalta riittävä saamen,
+englannin ja ruotsin kielen taito.
+vaativuustason VI/II mukaan, peruspalkka 1 748,73 euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n
+Hakemukset opinto- ja
+työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.12.2011 klo 16.00 mennessä
+osoitteella Angelintie 696, 99870 Inari.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm,
+Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua
+BIRASČÁLLI
+mearreáigásaš barggu, mii álgá nu johtilit go vejolaš ja bistá 31.8.2013 rádjai, vejolaččat guhkitge.
+Birasčálli bargun lea dikšut birasdikšumii ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit
+válmmaštallat
+ruvkelága
+biodiversitehtastrategiija
+ollašuhttimii
+gulavaš
+bargguid.
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin
+gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš
+allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusáššiid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
+Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá
+Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 25.1.2013 dmu 16.00 rádjai
+PIRÂSČÄLLEE
+meriáigásâš pargo, mii álgá nuuvt forgâ ko máhđulâš já pištá 31.8.2013 räi, máhđulávt kuhheeb-uv
+ääigi.
+Pirâsčällee pargon lii tipšođ pirâštiipšon já eennâmkevttimân lohtâseijee aašijd, eromâšávt
+valmâštâllâđ
+ruukilaavâ
+biodiversiteetstrategia
+tooimânpieijâmân
+kullee
+pargoid.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, pirâsašij já
+haaldâtlâš pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgalâskielâ táiđu.
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki lasijttáá 2 347,01 - 2 458,77
+Čällee toimâsaje lii säämikulttuurkuávdáš Sajosist.
+toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 25.1.2013 tme 16.00 räi čujottâsân Sajos, 99870 Aanaar.
+PIRRÕSPIIZZAR
+mie'rräiggsaž tuâi, kåå'tt älgg mââ'jeeǩâni da peštt 31.8.2013 räjja, leâ'ša vuäittmõõžži mie'ldd
+tuâjj sätt pe'štted še kuu'ǩǩab.
+Pirrõskõõskõõzz tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da
+mäddâânnmõ'šše kuõskki aa'ššid, jeä'rben valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversiteettstrategiija
+tuåimmapiijjmõ'šše kuulli tuâjaid.
+Šiõttõsvuâđđlaž ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem
+škooul'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet sää'mǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, pirrõsaa'šši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai
+tobddmõš di ri'jttjeei eŋgglõsǩiõl silttõs.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm
+õõlǥtemtää'zz IV/IV-II mie'ldd, (vuâđđpä'lǩǩ lââ'zzitää lij 2 347,01 - 2 458,77 eu'rred/mp).
+Piizar
+tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+sää'mtee'ǧǧ piizarkådda 25.1.2013 mõõnee'st čiâss 16.00 räjja.
+Addrõ'sse Sajos, 99870 Aanar.
+tuåimmjumu'šše vuäitt tobstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+YMPÄRISTÖSIHTEERIN
+määräaikaisen tehtävän, joka alkaa mahdollisimman pian ja kestää 31.8.2013 asti, mahdollisesti
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä
+asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettistrategian toimeenpanoon liittyviä
+tehtäviä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi
+vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä
+IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2 347,01 - 2 458,77 euroa/kk).
+Sihteerin toimipaikka
+saamelaiskulttuurikeskus
+liitteineen
+tulee
+toimittaa
+saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.1.2013 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari.
+BIRASČÁLLI VIRGGI
+Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit
+biodiversitehtasoahpamuša
+Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo
+birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
+mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit
+sámedikki čállingoddái 12.2.2014 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár.
+PIRÂSČÄLLEE VIRGE
+Pirâsčällee pargon lii hoittáđ pirâstipšomân já eennâmkevttimân lohtâseijee aašijd, eromâšávt
+biodiversiteetsopâmuš
+olášutmân
+lohtâseijee
+tooimâid.
+Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, pirâsaašij já
+haaldâtlij pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu.
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki losijttáá 2540,57 eurod/mp).
+Čällee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáá
+Sajosist.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 12.2.2014 tme 16.00 räi
+čujottâsân Sajos, 99870 Aanaar.
+Anarist 8.1.2014 Sämitigge
+Sää'mte'ǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla puõ'tti
+PIRRÕSPIISAR VEE'RJ
+Pirrõspiisar vee'rj tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõ'šše kuulli aa'ššid, jeä'rben
+valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversitee'ttsuåppmõõžž tiu'ddepiijjmõ'šše kuulli tuâjaid.
+Šiõtteemvuâđđli'žžen ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem škoou'l'jumuš da lââ'ssen õõlǥtet
+sää'mǩiõl silttõõzz.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe suåppi
+õllškooultu'tǩǩõs, pirrõsaa'šši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da ri'jttjeei eŋgglõsǩiõl
+silttumuš.
+Pä'lkkmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz IV/II mie'ldd
+(vuâđđpä'lǩǩ
+mie'lddõõzzineez â'lǧǧe vuõltteed sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 12.2.2014 čiâss 16.00 räjja addrõ'sse:
+Aanrest 8.1.2014 Sää'mte'ǧǧ
+YMPÄRISTÖSIHTEERIN VIRAN
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita,
+erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva
+korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin
+kielen taito.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II
+mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2540,57 euroa/kk).
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden
+kuukauden koeaikaa.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.2.2014 klo 16.00
+mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari.
+hallintopäällikkö Pia
+Inarissa 8.1.2014 Saamelaiskäräjät
+BIRASČÁLLI VIRGESADJÁSAŠVUOĐA
+Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái
+gulavaš áššiid, erenomážit válmmaštallat ruvkelága ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii
+gulavaš bargguid.
+Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja
+lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš
+allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji
+Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá
+doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár.
+Sámedikki doibmii
+sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+PIRÂSČÄLLEE VIRGESAJASŠVUOĐÂ
+Pirâsčällee pargon lii hoittáđ pirâstipšomân já eennâmkevttimân
+lohtâseijee aašijd, eromâšávt valmâštâllâđ ruukilaavâ já biodiversiteetsopâmuš olášutmân lohtâseijee
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo
+Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos,
+pirâsaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu.
+pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki losijttáá 2457,04 - 2 560,57
+Virge tevdimist lii kuevti mánuppaje keččâlemäigi.
+Čällee toimâsaje lii säämi
+Anarist 16.6.2015 Sämitigge
+Sää'mte'ǧǧ oudd teâttan, što lij piijjâm ooccâmnalla pue'tti
+PIRRÕSPIISAR VEE'RJSÂJJÕSVUÕĐ
+Pirrõspiisar tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõ'šše kuulli
+aa'ššid, jeä'rben valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversite'ttsuåppmõõžž tiu'ddepiijjmõ'šše kuulli
+tuâjaid.
+Šiõttõsvuâđđli'žžen ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâj oudldem škoou'l'jummuš da lââ'ssen õõlǥtet
+sää'mǩiõl silttõõzz (asetõs 1727/95).
+Tuâj o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe suåppi
+Pä'lǩǩummuš meä'rtââvv Sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩeemriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõtt-tää'zz IV/IV-
+II mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij kõõskin 2457,04 - 2 560,57 eu'rred/mp).
+Veʹrǧǧsâjjõsvuõđ tiuddummšest
+jää'ǩǩtet kuei't mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Piisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Ooccmõõžžid mie'lddõõzzineez âlgg vuõltteed Sää'mtee'ǧǧ piisarkådda 15.7.2015 čiâss 16.00 räjja
+addrõ'sse: Sajos, 99870 Aanar.
+tuåimmjummša
+vuäitt
+tobdstõõttâd
+interne'ttaddrõõzzâst
+Aanrest 16.6.2015 Sää'mte'ǧǧ
+YMPÄRISTÖSIHTEERIN VIRANSIJAISUUDEN
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja
+maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen
+toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän
+menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja
+hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito.
+saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä
+Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden
+liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen
+Inarissa 15.6.2015 Saamelaiskäräjät
+ÄʹŠŠLISTT 1/2016
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 23.2.2016
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ RIŠŠÕÕTTÂMSÅÅBBAR 1/2016
+Äiʹǧǧ mâ 23. peeiʹv täʹlvvmannust 2016 čiâss 10
+Päiʹǩǩ
+Solju, Sajos, Aanar
+Â
+Âʹldd/
+meädda
+Kyrö Kari
+såbbar ääveei
+Aikio Jouni
+vuäzzlaž
+Holmberg Aslak
+Jääskö Neeta
+Keskitalo Pigga
+Kustula Kirsti
+Magga Ulla-Maarit
+Paltto Heikki
+Pieski Pentti
+Saijets Janne
+Sara Magreta
+väärrneʹǩǩ
+vaaldâšmjååʹđteei,
+påʹrddǩeeʹrjõõnni
+Varis Kalle
+vs lääʹǩǩpiisar
+Tapiola-Länsman Kaisa
+nuõripiisar
+Jomppanen Siiri
+juätkkai...
+Aikio Anne Kirste
+tulkk
+Magga Arla
+Aikio Heli
+Morottaja Matti
+Harju Terhi
+Feodoroff Anna-Katariina "
+SaKä 1 §
+SÄÄʹM SOOǤǤ LAAUL
+Läullap säʹmmlai meersažlaulli neellj ǩiõʹlle nuʹtt, što 1. vueʹss nuõrttsäämas, 2. vueʹss
+aanarsäämas, 3. vueʹss lääddas da 5. vueʹss tâʹvvsäämas
+SaKä 2 §
+SÅBBAR ÄÄVUMMUŠ
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 55 § mieʹldd ođđ sääʹmteeʹǧǧ
+vuõssmõõzz såbbar kåčč õʹhtte eeʹjjes beäʹlest puärrsummus teeʹǧǧ vuäzzlaž, kååʹtt še
+toimmai såbbar saaǥǥjååʹđteeʹjen, sa tegga lij vaʹlljuum ođđ saaǥǥjååʹđteei.
+Toimmpââjas 2016 - 2019 vaʹlljuum sääʹmteeʹǧǧ eeʹjjes beäʹlest puärrsummus
+vuäzzlaž Kari Kyrö äävad vaalpââʹj vuõssmõs såbbar.
+SaKä 3 §
+SÅBBAR LÄÄǤǤLAŽVUÕTT DA MIEʹRREEMVÄʹLDD
+Eʹtǩǩõs:
+Riikksuåvtõs lij tuʹmmstõõǥǥines 10.12.2015 vuõiggâdvuõttministeria
+čuäʹjtõõzzâst šiõttääm sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd raaveem puåtti
+vuâđald vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid tuejjses 1.1.2016 aʹlǧǧi neelljekksaž
+toimmpââjas (mieʹlddõs 1).
+Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij vuõlttääm 22.1.2016 såbbar õʹhttekåččai
+raajjâm tuʹmmstõõǥǥ meâldlânji vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid ǩeerjlaž
+iʹlmmtõõzz šåbbrest.
+Takai sååbbarkåčč-äʹššlistt mieʹlddõõzzineez lij
+vuõlttuum vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid 11.2.2016.
+Tuõđšet såbbrest âʹlddåårrjid.
+Såbbar tuõđžet lääǥǥliʹžžen da mieʹrreemvääʹldliʹžžen.
+Tuʹmmstõk:
+SaKä 4 §
+PÅʹRDDǨEEʹRJ TARʹǨSTEEʹJI DA JIÕNILAʹSǨǨEEʹJI VAʹLLJUMMUŠ
+Vaʹlljeet
+kuõʹhtt
+påʹrddǩeeʹrj
+taʹrǩsteei,
+kookk
+toiʹmmje
+jiõnilaʹšǩǩeeʹjen.
+SaKä 5 §
+VÄʹLDDTOIMMSAŽ SAAǤǤJÅÅʹĐTEEI VAʹLLJUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 11 § mieʹldd sääʹmteʹǧǧ vaʹlljad kõskkvuõđstes saaǥǥjååʹđteei da
+kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei.
+Saaǥǥjååʹđteei toimmai tuejstes väʹlddtoimmsânji.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 3 § mieʹldd saaǥǥjååʹđteei vaʹlljeet vaalpâjjavuârstes.
+Halltõõzz eʹtǩǩõs:
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes väʹlddtoimmsa saaǥǥjååʹđteei
+SaKä 6 §
+TAKAI SÅÅBBARAAʹŠŠI ǨIÕTTʼTÕÕLLÂMRIŠŠMÕÕŽŽ
+PRIIMʼMÕŠ
+Priimât tän aaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššmõõžž:
+7 § I väärrsaaǥǥjååʹđteei vaʹlljummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+8 § II väärrsaaǥǥjååʹđteei vaʹlljummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+9 § Halltõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+10 § Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 -
+11 § Škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+12 § Kulttuurluʹvddkååʹd šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+13 § Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+14 § Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+15 § Nuõrisuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016 - 2017
+16 § Tiiltaʹrǩsteei da tän väärrneeʹǩǩ vaʹlljummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+17 § Vuäzzlai da väärrniiʹǩǩi nõõmummuš saaʹmi parlamentaarlaž suåvtõʹsse
+18 § Säʹmmlai eʹtǩǩeei da tän väärrniiʹǩǩi vaʹlljummuš ceerkvallaš såbbra pueʹtti
+nelljeeʹjj pââjas
+19 § Säʹmmlai škooultõsaaʹšši õhttsažtuejjorgaan šiõttummuš da sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹji
+nõõmummuš tõõzz toimmpââjas 2016 - 2019
+20 § Säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõttaaʹšši õhttsažtuejjorgaan šiõttummuš da
+sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹji nõõmummuš tõõzz toimmpââjas 2016 - 2019
+21 § Õhttsažtâʹvvjânnmallaš sääʹm ǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi
+Giellagáldun (sääʹm ǩiõllkaʹlddi) tâʹvv-, nuõrtt- da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõõzzi vuäzzlai
+nõõmummuš toimmpââjas 2016 - 2019
+22 § Sääʹmteeʹǧǧ mainstõs riikksuåvtõʹsse eeʹjjest 2015
+SaKä 6 § juätkkai...
+23 § Vuõlttõs-saǥstõõllmõš Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj toimmjem- da täällprograammâst
+24 § Markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj aalǥtummuš
+25 § Jeeʹres õuʹdde pueʹtti ääʹšš
+26 § Såbbar jõskkmõs
+SaKä 7 §
+I VÄÄRRSAAǤǤJÅÅʹĐTEEI VAʹLLJUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 3 § mieʹldd saaǥǥjååʹđteei da kuõʹhtt väärrsaaǥǥjååʹđteei
+vaʹlljeet vaalpâjjavuârstes.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes I väärrsaaǥǥjååʹđteei
+SaKä 8 §
+II VÄÄRRSAAǤǤJÅÅʹĐTEEI VAʹLLJUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad kõskkvuõđstes II väärrsaaǥǥjååʹđteei
+SaKä 9 §
+HALLTÕÕZZ ŠIÕTTUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 5 § mieʹldd " Teeʹǧǧ sååbbar nõõmat teeʹǧǧ
+saaǥǥjååʹđteeʹjid še halltõõzzâst vaʹstteei tuejaid da vaʹstteei toimmpââjas.
+Teeʹǧǧ
+sååbbar vaʹlljad lââʹssen teeʹǧǧ takai vuäzzlain halltõʹsse nellj jeeʹres vuäzzliʹžžed
+teeʹǧǧ vaalpâjja vuârstes.
+Halltõõzz šâdd eʹttkâʹstted pueʹrmõõzz mieʹldd Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlʼlaž da
+vooudlaž joukid."
+Halltõõzz vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai kõskksaž
+tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani
+seʹst eeʹtkâʹsttem pirr.
+Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko
+åumma kuhttu uuʹccmõsân 40%, ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat halltõõzz toimmpââjas 2016 - 2019
+nääiʹt:
+1) sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjid nõõmtet halltõõzz saaǥǥjååʹđteeʹjen,
+2) lââʹssen halltõʹsse vaʹlljeet sääʹmteeʹǧǧ takai vuäzzlain nellj jeeʹres
+vuäzzliʹžžed.
+SaKä 10 § JIEʹLLEMVUEʹǨǨ- DA VUÕIGGÂDVUÕTTLUʹVDDKÅÅʹDD
+ŠIÕTTUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 8 § mieʹldd: "Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad jieʹllemvueʹǩǩ- da
+vuõiggâdvuõttluʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei,
+väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+Saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla.
+Luʹvddkååʹdd šâdd pueʹrmõõzz mieʹldd eeʹttkâʹstted Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõlʼlaž
+da vooudlaž jooukid di šiõǥǥ äʹšštobddmõõžž toimmvuuʹdstes.
+Luʹvddkååʹdd vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai
+kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij šiõttuum neezzni da åummai
+toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr.
+Lääʹjj mieʹldd toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt
+neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40%, ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla
+šõõdd.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat jieʹllemvueʹǩǩ- da
+vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 - 2019 da vaʹlljad tõõzz
+1) saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei,
+2) vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed da lââʹssen
+3) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+SaKä 11 § ŠKOOULTÕS- DA MÄTTMATERIAAL-LUʹVDDKÅÅʹDD ŠIÕTTUMMUŠ
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 10 § mieʹldd "Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad škooultõs- da
+mättmateriaal-luʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei,
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat škooultõs- da mättmateriaal-luʹvddkååʹdd
+toimmpââjas 2016 - 2019 da vaʹlljad tõõzz
+SaKä 12 § KULTTUURLUʹVDDKÅÅʹDD ŠIÕTTUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 -
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 12 § mieʹldd: " Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad
+kulttuurluʹvddkådda vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt
+jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+Saaǥǥjååʹđteei da
+väärrsaaǥǥjååʹđteei šâʹdde leeʹd teeʹǧǧ takai vuäzzla.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat kulttuurluʹvddkååʹdd toimmpââjas 2016 -
+2019 da vaʹlljad tõõzz
+SaKä 13 § SÄÄʹM ǨIÕLLSUÅVTÕÕZZ ŠIÕTTUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 -
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 14 § mieʹldd: " Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Sääʹm
+ǩiõllsuåvtõʹsse teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei da vitt
+Ǩiõllsuåvtõõzzâst šâdd leeʹd uuʹccmõsân õhtt vuäzzlaž juõʹǩǩ Lääʹddjânnam säʹmmlai
+ǩiõlljooukâst.
+Lââʹssen ǩiõllsuåvtõõzz šâdd eʹttkâʹstted pueʹrmõõzznalla ǩiõl
+tuʹtǩǩummuž da huõllâm äʹšštobddmõõžž."
+Ǩiõllsuåvtõõzz vaʹlljeen šâdd lââʹssen väʹldded lokku, tõn mii neezzni da åummai
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz toimmpââjas 2016 -
+SaKä 14 § SOSIAAL- DA TIÕRVÂSVUÕTTLUʹVDDKÅÅʹDD ŠIÕTTUMMUŠ
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 16 § mieʹldd: "Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad sosiaal- da
+tiõrvâsvuõttluʹvddkådda teeʹǧǧ vaalpâjjavuârstes saaǥǥjååʹđteei, väärrsaaǥǥjååʹđteei
+da vitt jeeʹres vuäzzliʹžžed di juʹõǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd
+SaKä 15 § Nuõrisuåvtõõzz šiõttummuš toimmpââjas 2016-2017
+NUÕRISUÅVTÕÕZZ ŠIÕTTUMMUŠ TOIMMPÂJJA 2016-2017
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 17 a § mieʹldd: "Teeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad nuõrisuåvtõʹsse
+kuõiʹt eeǥǥas vuârast čiččâm vuäzzliʹžžed di juõʹǩǩkiʹžže jiiʹjjes-i vääʹrrneeʹǩǩ.
+Nuõrisuåvtõs vaʹlljad kõskkvuõʹđstes suåvtõʹsse kuõiʹt eeǥǥas vuârstes saaǥǥjååʹđteei
+da vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei.
+Suåvtõõzz vuäzzla šâdd vaʹlljeem poodd leeʹd 18-28 -ekksaž.
+Nuõrisuåvtõs vuäitt vaʹlljeed suåvtõʹsse kuõiʹt eeǥǥas vuârstes jäänmõsân vitt põõšši
+äʹšštobbjed.
+Nuõrisuåvtõõzz äʹšštoobdi šâʹdde vaʹlljeem poodd leeʹd 15-17 -ekksa.
+Nuõrisuåvtõõzzâst vuäitt leeʹd jiiʹjjes toiʹmmjem vääras õhtt leʹbe mäŋggsab
+vueʹlljuâǥǥtõs.
+Nuõrisuåvtõs šiõttat mieʹrrääiǥas vueʹlljuâǥǥtõõzzid da nõõmat
+juâǥǥtõʹsse vuäzzliʹžžen 15-28 -ekksaid sääʹmnuõrid.
+Suåvtõõzz di suåvtõõzz
+äʹšštoobdji šâdd eettkâʹstted pueʹrmõõzznalla Lääʹddjânnam säʹmmlai ǩiõllsallaš da
+vooudlaž jooukid."
+Sääʹmteeʹǧǧ Nuõrisuåvtõs lij såbbrestes 1/2016 22.1.2016 (6 §) tuʹmmääm čuäʹjted
+Sääʹmteeʹǧǧ såbbra nuõrisuåvtõʹsse vaʹlljeemnalla åårrai vuäzzlaid da vääʹrrniiʹǩǩid
+(mieʹlddõs 1).
+Nuõrisuåvtõs lij välddam eʹtǩǩõõzz raajeen lokku:
+ tõn mii neezzni da åummai kõskksaž tääʹssäärvast uʹvddum lääʹjjest (609/86) lij
+šiõttuum neezzni da åummai toimmorgaani seʹst eeʹtkâʹsttem pirr.
+Lääʹjj mieʹldd
+toimmorgaanin šâʹdde leeʹd nuʹtt neezzan ko åumma kuhttu uuʹccmõsân 40%,
+ǥõõi ij jeerab määin diõtt nuuʹbbnalla šõõdd.
+ što Lääʹddjânnam sääʹm ǩiõlljoouk, sääʹmvuuʹd da Lääʹddjânnam obbnes šâdd
+pueʹrmõõzz mieʹldd eeʹttkõʹsttum nuõrisuåvtõõzzâst.
+Nuõrisuåvtõõzz eʹtǩǩõʹsse vaaikti še vuäzzlai aktiivlažvuõtt, ââʹǩǩ di haall vaaikted
+sääʹmnuõri aaʹššid.
+Nuõripiisar eʹtǩǩõs (KTL):
+Halltõs čuäʹjat Sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt šiõttat nuõrisuåvtõõzz
+toimmpââjas 2016 - 2017 da vaʹlljad tõõzz nuõrisuåvtõõzz eʹtǩǩõõzz
+mieʹldd
+1) čiččâm vuäzzliʹžžed,
+2) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i vääʹrrneeʹǩǩ.
+Mieʹrǩǩeš, što Kaisa Tapiola-Länsman vuõʹlji šåbbrest mâŋŋa tuʹmmstõõǥǥ raajjmest čiâss 16.16.
+SaKä 15 § juätkkai...
+SaKä 15 § Halltõõzz eʹtǩǩõs:
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar šiõttat nuõri suåvtõõzz toimmpââjas
+2016 - 2017 da vaʹlljad tõõzz nuõri suåvtõõzz eʹtǩǩõõzz meâldlânji
+(mieʹlddõs 1)
+2) juõʹǩǩ vuäzzliʹžže jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+SaKä 16 § TIILTAʹRǨSTEEI DA TÄN VÄÄRRNEEʹǨǨ VAʹLLJUMMUŠ
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 c § mieʹldd: "Sääʹmteeʹǧǧest lie kuõʹhtt tiiltaʹrǩsteei da kuhttuin
+väärrneʹǩǩ, koiʹd vaʹlljeet sääʹmteeʹǧǧ toimmpââʹj vaʹstteei iiʹjjid vaaldâšm da tääl
+taʹrǩstem vääras.
+Paragraaf 2 momeeʹnt mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ da vuõiggâdvuõttministeria vaʹlljee kuhttu
+õõut tiiltaʹrǩsteei da tän väärrneeʹǩǩ.
+Aainâs nuuʹbb tiiltaʹrǩsteei da suu väärrneeʹǩǩ šâdd
+leeʹd Kõõskõskauppkäämmar leʹbe kauppkäämmar priimâm tiiltaʹrǩsteei leʹbe
+õõlmâsvaaldâšm da -tääl tiiltaʹrǩstemluʹvvkååʹdd priimâm tiiltaʹrǩsteei.
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 d §:st lij šiõttuum tiiltaʹrǩsteei takai ââʹntemvuõđâst.
+Tiiltaʹrǩsteeʹjest šâdd leeʹd nåkam laʹšǩǩeemtoiʹmme di täälsallaš da vuõiggâdvuõđlaž
+aaʹššid harjjnummuš, kååʹtt lij tarbbân sääʹmteeʹǧǧ tiiltaʹrǩtem håiddma.
+Väʹnnvälddsaž
+leʹbe konkuursâst leʹbe põõrǥâstoiʹmmjemǩiõlddjest leʹddi oummu jeäʹt vuõittu vaʹlljeed
+tiiltaʹrǩsteeʹjen.
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 18 e da f paragraaffin lij lââʹssen šiõttuum tiiltaʹrǩsteei
+čõnnsaʹttemvuõđâst da cõglvažvuõđâst.
+toimmpââʹjest
+tiiltaʹrǩsteeʹjen
+toimmjam
+vuõiggâdvuõttministeria vaʹlljeʹmmen JHTT Klaus Krokfors da sääʹmteeʹǧǧ
+vaʹlljeʹmmen KHT Risto J. Hyvönen (väärrneʹǩǩen Tiina Mikkonen-Brännkärr).
+Vuõiggâdvuõttministgeria ij leäkku veâʹl nõõmääm tiiltaʹrǩsteeʹjid toimmpââjas 2016 -
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad tiiltaʹrǩsteei da suʹnne väärrneeʹǩǩ
+toimmpââjas 2016 - 2019 vaaldâšm da tääl taʹrǩstem vääras.
+SaKä 17 § VUÄZZLAI DA VÄÄRRNIIʹǨǨI NÕÕMUMMUŠ SÄÄʹM
+PARLAMENTAARLAŽ SUÅVTÕʹSSE TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz (täʹst õõudâs SPS) kuõskki suåppmõõžž 5 artikla
+mieʹldd Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs nårrjââvv kuõʹhttloõõutâst (21) sääʹm
+parlamentaarneeʹǩǩest, koiʹd Lääʹddjânnam, Taarrjânnam da Ruõccjânnam sääʹmteeʹǧǧ
+lie vaʹlljääm jiiʹjjes vaalin vaʹlljuum eʹtǩǩeeʹjeez jooukâst.
+Artikla 6 mieʹldd juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ vaʹlljee Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõʹsse
+neellj (4) eeʹjj toimmpââjas vitt (5) eʹtǩǩeei.
+Vaʹlljummuš âlgg šõddâd vuõssmõs
+tiuddsåbbrest mâŋŋa ođđ sääʹmteʹǧǧvaalin.
+Lââʹssen sääʹmteeʹǧǧ poliittlaž jååʹđteei šâdd
+kuullâd vuäzzliʹžžen Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz tiuddsåbbra.
+Seämmanalla
+juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ halltõs/suåvtõs vaʹlljad õõut (1) eʹtǩǩeei Sääʹm
+Parlamentaarlaž Suåvtõõzz tiuddsåbbar vuäzzliʹžžen.
+Juõʹǩǩ jânnam sääʹmteeʹǧǧ
+delegaatiooʹje koʹlle nuʹtt õhttsiʹžže čiččâm (7) parlamentaarneʹǩǩed.
+Suåppmõõžžâst ij leäkku peäggtõs väärrniiʹǩǩin.
+Sääʹmteʹǧǧ lij nõõmääm õõudab
+põõʹjin takai vuäzzlaid še jiiʹjjes-i väärrniiʹǩǩid.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar nõõmai vitt vuäzzliʹžžed da siʹjjid jiiʹjjes-i
+väärrniiʹǩǩid Säʹmmlai parlamentaarlaž suåvtõʹsse toimmpââjas 2016 -
+SaKä 18 § SÄʹMMLAI EʹTǨǨEEI DA TÄN VÄÄRRNIIʹǨǨI VAʹLLJUMMUŠ
+CEERKVALLAŠ SÅBBRA PUEʹTTI NEELLJ EEʹJJ PÂJJA
+Säʹmmlai eʹttkâsttmõõžž evaŋkeelʼlaž-luterlaž ceerkav ceerkvallâš såbbrest kuõskki
+ceerkavlääʹjjšiõttõs šõõddi viõʹǩǩe 1.1.2000.
+Tõn kuõskki šiõttõõzz lie ceerkavlääʹjjest
+(1164/99), ceerkavriâššmõõžžâst da ceerkav vaalriâššmõõžžâst.
+Ceerkavlääʹjj 20 looǥǥ 2 § mieʹldd säʹmmlai eʹtǩǩeeʹjen vueiʹtet vaʹlljeed sieʹbrrkååʹdd
+rakai vuäzzlaž (maallikkojäsen), kååʹtt lij sääʹmteeʹǧǧest uʹvddum lääʹjjest (974/1995)
+jurddum säʹmmlaž, vaalânnsaž sieʹbrrkååʹdd oskkum tooimid da lij låppõõttâm.
+Ceerkavlääʹjj 7 looǥǥ 3 § mieʹldd vaalânnsaž sieʹbrrkååʹdd oskkum tooimid lij krtiistlaž
+väiʹmmjurddjest tobddum sieʹbrrkååʹdd konfirmõsttum vuäzzlaž 1) ǩeäʹst lij 8 looǥǥ 3
+§ 1 momeeʹnt mieʹldd jiõnstemvuõiggâdvuõtt seämmast leʹbe kooʹst-ne jeeʹres
+sieʹbrrkååʹddest da 2) ǩii ij leäkku ni ǩeän peâmman.
+Ceerkavlääʹjj 8 looǥǥ 3 § 1
+momeeʹnt mieʹldd pukin 18 eeʹǩǩed teâuddam ceerkav vuäzzlain lij vaalin õõutnallšem
+jiõnstemvuõiggâdvuõtt.
+Ceerkavriâššmõõžž 19 looǥǥ 12 da 18 §:in lij šiõttuum säʹmmlai eʹtǩǩeei sââʹjest
+aarhelkåʹddsååbbar da rovasttkåʹddsååbbar vuäzzliʹžžen.
+Säʹmmlai eʹtǩǩeei lij Oulu
+aarhelkåʹddsåbbar vuäzzlaž da rovasttkåʹddsåbbar vuäzzlaž tõn rovasttkååʹddest, koozz
+tääujmõõzz säʹmmlai dommvuuʹd sieʹbrrkååʹdd koʹlle.
+Ceerkvallâš sååbbar ođđ nelljeeʹjjpââʹjj älgg 1.5.2016 da poott 20.4.2020.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad evaŋkeelʼlaž-luterlaž ceerkav ceerkvallaš
+såbbra sen 1.5.2016 aʹlǧǧi nelljeeʹjj pââjas
+1) säʹmmlai eʹtǩǩeei, da suʹnne
+2) vuõssmõõzz väärrneeʹǩǩ da
+3) nuuʹbb väärrneeʹǩǩ
+SaKä 19 § SÄʹMMLAI ŠKOOULTÕSAAʹŠŠI ÕHTTSAŽTUEJJORGAAN
+ŠIÕTTUMMUŠ DA SÄÄʹMTEEʹǦǦ EʹTǨǨEEʹJI NÕÕMUMMUŠ TÕÕZZ
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 6 looǥǥâst lij mieʹrtõllum õhttsažtuejjorgaan juurd, sââʹjj,
+tuej, šiõttummuš da norrõs.
+Õhttažtuejjorgaan jurddjen lij õõudeed õhttsažtuej säʹmmlai
+škooultõsaaʹššin da veäʹǩǩted õõudâs õhttsažtuõjju vuässõõtti organisaatioi kõskksaž
+teâđjååʹttem da õhttvuõđââʹnnem.
+Õhttsažtuejjorgaan toimmai vuäʹpsteei vueʹssen
+čåårast sääʹmteeʹǧǧ linjjorganisaatiost.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 82 § mieʹldd: "Teeʹǧǧ sååbbar šiõttat õhttsažtuejjorgaan
+toimmpââʹjes vaʹstteei ääiǥas.
+õhttsažtuejjorgaanâst lij uuʹccmõsân lååi vuäzzliʹžžed.
+Teeʹǧǧ sååbbar nõmmai
+orgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩkast sääʹm ǩiõlljooukâst.
+Mättʼtõs- da
+kulttuurministeria, Lappi vuʹvddvaaldâšmveʹrǧǧkåʹdd, säʹmmlai dommvuuʹd kååʹdd
+Enontekiö, Aanar, Suäʹđjel da Uccjokk di jeeʹres sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõllsaž
+mättʼtõõzz jäʹrjteei kååʹdd juõʹǩǩkaž õõut vuäzzla da jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+Õhttažtuejjorgaan saaǥǥjååʹđteeʹjen da väärrsaaǥǥjååʹđteei toiʹmmje sääʹmteeʹǧǧ
+nõõmeem vuäzzlaid.
+Õhttažtuejjorgaan piisren toimmai sääʹmteeʹǧǧ škooultõspiisar."
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar
+1) šiõttat õhttsažtuejjorgaan sääʹmteeʹǧǧ toimmpââjas 2016 - 2019,
+2) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩ
+ǩiõlljooukâst,
+3) nõmmai õhttsažtuejjorgaaʹne saaǥǥjååʹđteei da väärrsaaǥǥjååʹđteei,
+4) räukk
+mättʼtõs-
+kulttuurministeria,
+Lappi
+vuʹvddvaaldâšmveʹrǧǧkååʹdd da sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz riâšši bieʹlid
+nõõmeed eʹtǩǩeeʹjes õhttsažtuejjorgaaʹne.
+SaKä 20 § SÄʹMMLAI SOSIAAL- DA TIÕRVÂSVUÕTTAAʹŠŠI
+ÕHTTSAŽTUEJJORGAAN
+ŠIÕTTUMMUŠ JA SÄÄʹMTEEʹǦǦ EʹTǨǨEEʹJI NÕÕMUMMUŠ TÕÕZZ
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 7 looǥǥâst lij mieʹrtõllum õhttsažtuejjorgaan juurd, sââʹjj,
+pueʹrrjieʹllemvuõđâst da veäʹǩǩted õõudâs õhttsažtuõjju vuässõõtti organisaatioi
+kõskksaž meerlaž da rååst raaʹji vuâllai õhttsažtuej.
+Õhttsažtuejjorgaan toimmai
+vuäʹpsteei vueʹssen čåårast sääʹmteeʹǧǧ linjjorganisaatiost.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 87 § mieʹldd: "Teeʹǧǧ sååbbar šiõttat õhttsažtuejjorgaan
+Õhttsažtuejjorgaanâst lij eʹtǩǩõs sääʹmteeʹǧǧest, sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeriast,
+säʹmmlai
+tiõrvâsvuõttkääskõõzzi
+riâššmest,
+raajtummšest
+õõudâsviikkmest vaʹstteei ǩiõʹlin di säʹmmlai dommvuuʹd kååʹddin.
+Teeʹǧǧ sååbbar nõmmai orgaaʹne kolmm vuäzzliʹžžed, õõut juõʹǩǩ ǩiõlljooukâst, jeeʹres
+beäʹl nõõmee juõʹǩǩkaž õõut vuäzzla.
+Lââʹssen juõʹǩǩkaž bieʹll nõmmai vuäzzliʹžže
+jiiʹjjes-i väärrneeʹǩǩ.
+Lââʹssen õhttsažtuejjorgaanâst vuäiʹtte leeʹd äʹšštobddivuäzzla
+õhttsažtuejjorgaan tuʹmmeem nalla.
+nõõmeem vuäzzla.
+Õhttažtuejjorgaan piisren toimmai Sääʹmteeʹǧǧ sosiaal- da
+tiõrvâsvuõttpiisar."
+4) räukk sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeria, sääʹmvuuʹd kååʹddid da
+tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi
+raajjtummšest da õõudâsviikkmest vaʹstteei bieʹlid nõõmeed
+eʹtǩǩeeʹjes õhttsažtuejjorgaaʹne.
+SaKä 21 § ÕHTTSAŽTÂʹVVJÂNNMALLAŠ SÄÄʹM ǨIÕL ÄMMAT- DA
+RESURSSKÕÕSKÕÕZZ SÁMI GIELLAGÁLDU (SÄÄʹM ǨIÕLLKAʹLDDI)
+TÂʹVV-, NUÕRTT-, DA AANARSÄÄʹM ǨIÕLLJUÂǤǤTÕÕZZI VUÄZZLAI
+NÕÕMUMMUŠ TOIMMPÂÂJAS 2016 - 2019
+Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõõzz altteem sääʹm ǩiõllõhttsažtuej oʹđđest organisâʹsttem
+mâŋŋa sääʹm ǩiõll-luʹvddkåʹdd jõõski toimmjummšes 2012 da õhttsažtâʹvvjânnmallaš
+sääʹm ǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz Sámi Giellagáldu toimmjummuš jåʹttji 1.1.2013
+interregteäggtem Sáfá2-haʼŋǩǩõõzz teäggteʹmmen.
+Toimmjummuš årsti 30.6.2014
+haʼŋǩǩõõzz puuđeen, leša jåʹttji oʹđđest 1.8.2015 interregteäggtem Giellagáldu-
+haʼŋǩǩõõzz veäkka, kååʹtt poott 30.5.2018.
+Haʼŋǩǩõõzz äiʹǧǧen põõrǥât vuäǯǯad põõšši
+teäggtõõzz ämmat- da resursskõõskõõzz toimmjummša.
+Ämmat- da resursskõõskõõzz
+tuejjan lie jeerab miʹeldd ǩiõlhuõll, ǩiõl õõudâsviikkmõš, terminologiatuejj,
+noormtummuš da päiʹǩǩnõmmkääzzkõs.
+Ǩiõlljuâǥtõõzz oudde siâzztõõzzid sääʹm ǩiõli
+ââʹnnma kuulli aaʹššin, mâʹte noormtummšest da ođđ terminologiast.
+Ǩiõlljuâǥtõõzzi
+vuäzzlain õõlǥtet sääʹm ǩiõl tääid da ǩiõllämmtallaš silttummuž.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 14 § mieʹldd säʹmmlai õhttsažtâʹvvjânnmallaš ǩiõlltuej
+vääras aalǥtum toiʹmmjeeʹjid Lääʹddjânnam vuäzzlain uuʹccmõsân õõut vaʹlljeet sääʹm
+ǩiõllsuåvtõõzz vuäzzlai seʹst.
+Tâʹvv-, nuõrtt-, da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõõzzid
+vaʹlljeemnalla åårrai oummin šâdd juõʹǩǩ ǩiõlljuâǥtõʹsse vaʹlljeet aainâs õhtt vuäzzlaž
+sääʹm ǩiõllsuåvtõõzzâst.
+Sámi Giellagáldun kõskkpoddsaž vuâkkõõzzi mieʹldd Lääʹddjânnam Sääʹmteʹǧǧ nõõmai
+tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse pueʹtti vuäzzlaid da väärrniiʹǩǩid, kookk jie leäkku juõʹǩǩka
+Tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 2 takai vuäzzliʹžžed da 2
+väärrneʹǩǩed da aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 3 takai vuäzzliʹžžed da 3
+väärrneʹǩǩed.
+Giellagáldu-haʹŋǩǩõs
+juätkk
+Sáfá2-haʼŋǩǩõõzznalla
+ǩiõlljuâǥtõõzz toimmjummuž õhttsažtuejast Ruõššjânnam nuõrttsäʹmmlaivuiʹm nuʹtt, što
+nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet õhtt nuõrttsääʹm vuäzzlaž Ruõššjânnmest.
+Nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse nõõmtet 3 vuäzzliʹžžed Lääʹddjânnmest da 1 Ruõššjânnmest
+di siʹjjid väärrniiʹǩǩid, koin Ruõššjânnam nuõrttsääʹm eʹtǩǩeei väärrneʹǩǩ lij jiiʹjjes-i
+väärrneʹǩǩ.
+Sääʹm Parlamentaarlaž Suåvtõs nõmmai loopplânji pukid vuäzzlaid ǩiõlljuâǥtõõzzid.
+Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩeeʹjen Sámi Giellagáldust toiʹmmje 1.1.2013-31.12.2015
+kõskksaž äiʹǧǧen täk vuäzzla da väärrneeʹǩǩ:
+ Aanarsääʹm: takai vuäzzla Anna Morottaja, Petter Morottaja da Maja-Liisa
+Olthuis da vääʹrrneʹǩǩen Tanja Kyrö, Hannu Kangasniemi da Mervi Skopets.
+ Nuõrttsääʹm: takai vuäzzla Erkki Lumisalmi, Tiina Sanila-Aikio, Seija
+Sivertsen da Natalia Vaskova (Ruõššjânnam) da väärrneeʹǩǩ Miika Lehtinen,
+Hilkka Fofonoff, Raija Lehtola da Zoja Nosova (Ruõššjânnam).
+ Tâʹvvsääʹm takai vuäzzla Ellen Pautamo da Kaarina Vuolab-Lohi da
+väärrneeʹǩǩ Ulla-Maarit Magga da Ailu Valle.
+SaKä 21 § juätkkai...
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Sámi Giellagáldun ǩiõlljuâǥtõõzzid
+toimmpââjas 2016-2019
+1) tâʹvvsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 2 takai vuäzzliʹžžed da 2 väärrneʹǩǩed,
+2) aanarsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 3 takai vuäzzliʹžžed da 3 väärrneʹǩǩed,
+3) nuõrttsääʹm ǩiõlljuâǥtõʹsse 3 vuäzzliʹžžed da 3 väärrneʹǩǩed
+Lääʹddjânnmest di õõut vuäzzla Ruõššjânnmest da suʹnne jiiʹjjes-i
+väärrneeʹǩǩ.
+SaKä 22 § Sääʹmteeʹǧǧ mainstõs riikksuåvtõʹsse eeʹjjest 2015
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ MAINSTÕS RIIKKSUÅVTÕʹSSE
+EEʹJJEST 2015
+Sääʹmteʹǧǧ lääʹjj 7 § meâldlânji Sääʹmteʹǧǧ rääjj juõʹǩǩ eeʹjj riikksuåvtõʹsse halltõõzz
+mainstõõzz raajjâm diõtt mainstõõzz tõʹst, mii miârkkšõõvvi lij šõddâm säʹmmlaid
+jeeʹrben kuõskki aaʹšši õuddnummšest.
+Vuõiggâdvuõttministeria lij raukkâm tooiʹmted
+mainstõõzz 1.3.2016 mõõneeʹst.
+Sääʹmteeʹǧǧ mainstõs õhtteet parlamentta uʹvddum halltõõzz eeʹǩǩmainstõʹsse eeʹjjest
+Mainstõõzz šâdd leeʹd jäänmõsân viiđ seeid kookkaž.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 25 § 5 pääiʹǩ mieʹldd lääʹǩǩpiisar tuejjan lij raajjâd kå.
+mainstõs.
+Lääʹǩǩpiisar lââʹssen mainstõõzz valmštõõllmõʹšše lie vuässõõttâm juõʹǩǩ
+luʹvdkååʹdd piisar toimmvuuʹdes beäʹlest.
+Sääʹm ǩiõll-lääʹjj 29 § mieʹldd ǩiõllmainstõs uuʹvdet Sääʹmtegga õʹhttešt vaalpââʹjest.
+Riikksuåvtõõzz sääʹm ǩiõll-lääʹjj tiuʹddepiiʹjjmest uʹvddum asetõõzz 4 § mieʹldd ǩiõll-
+lääʹǩǩmainstõõzz õhtteet sääʹmteʹǧǧlääʹjj 7 §:st jurddum Sääʹmteeʹǧǧ mainstõʹsse
+mieʹlddõsân.
+Mainstõõzzâst puuʹtet õuʹdde sääʹm ǩiõl kuõskki lääʹjjšiõttâm
+suåvldummuš, säʹmmlai ǩiõllsallaš vuõiggâdvuõđi teâuddmõš da ǩiõllvueʹjj
+õuddnummuš.
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs ǩiõttʼtõõli mainstõõzz såbbrestes 19.1.2016 da siirdi ääʹšš
+tuʹmmeemnalla pueʹtti såbbra.
+Äšša kuulli äʹššǩeeʹrj, kook lie vueiʹnnemnalla sååbbarpääiʹǩest:
+Vuõiggâdvuõttministeria raukkmõš 15.1.2016 Sääʹmteʹǧǧ lääʹjj 7§ meâldlaž mainstõõzz
+tooiʹmtem diõtt.
+Vs. lääʹǩǩpiisar eʹtǩǩõs (KV):
+Halltõs preemm Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 da tõn mieʹlddõsân
+leʹddi ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbra čuäʹjtemnalla.
+Tuʹmmstõk
+Halltõs priimi Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 (mieʹlddõs 2) da tõn
+mieʹlddõsân leʹddi ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz muttsivuiʹm (mieʹlddõs 2 a)
+Sääʹmteeʹǧǧ såbbra čuäʹjtemnalla.
+Mieʹrǩǩeš, što Petra Magga-Vars pueʹđi såbbra ääʹšš ǩiõttʼtõõllâm poodd čiâss 16.26.
+Mieʹrǩǩeš, što Siiri Jomppanen vuõʹlji šåbbrest mâŋŋa tuʹmmstõõǥǥ raajjmest čiâss 17.21.
+SaKä 22 § juätkkai...
+SaKä 22 § Halltõõzz eʹtǩǩõs:
+Halltõs preemm Sääʹmteeʹǧǧ mainstõõzz eeʹjjest 2015 (mieʹlddõs 2) da
+mainstõõzz
+mieʹlddõsân
+leʹddi
+ǩiõll-lääʹǩǩmainstõõzz
+vuõiggâdvuõttministeriaaʹje tooimtemnalla.
+SaKä 23 § VUÕLTTEEMSAǤSTÕÕLLMÕŠ SÄÄʹMTEEʹǦǦ VAALPÂÂʹJ
+TOIʹMMJEM- DA TÄÄLLPROGRAAMMÂST 2016 - 2019
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 4 § 5 pääiʹǩ mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm teeʹǧǧ
+kuuʹǩǩab äiʹǧǧkõõsk toiʹmmjemprograamm da täällplaan, kookk täʹrǩsmâʹvve juõʹǩǩ
+eeʹjj primmum toiʹmmjemplaanâst da täällarvvlõõzzâst.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 45 § mieʹldd täi prograammi da plaani priiʼmmõš šâdd
+kuõiʹt vueʹzzest.
+Teʹǧǧ âânn vuõʹššen ääʹšš pirr vuõltteemsaǥstõõllmõõžž, koonn
+jurddjen lij oʹhjjeed eʹtǩǩõõzzi valmštõõllmõõžž.
+Juätkkvalmštõõllmõõžž vuâđald teʹǧǧ
+tuʹmmad plaani da prograammi priimʼmõõžžâst.
+Sääʹmteeʹǧǧ piisarkåʹdd lij valmštõõllâm vuõltteemsaǥstõõllâmaunstõõzz, koonn
+vuâđđan lij õõudbu vaalpââʹj ärvvtõõllmõš da pueʹttiääiʹj väʹǯǯtõõzz (mieʹlddõs 3).
+Vaalpââʹj ärvvtõõllmõõžž čõõʹđteš webropol-kõõjjõssân halltõʹsse da luʹvddkååʹddid.
+sååbbar
+âânn
+vuõltteemsaǥstõõllmõõžž
+toiʹmmjem- da täällprograamm 2016 - 2019 vuâđain da siiskõõzzâst.
+Vuõltteemsaǥstõõllmõõžžâst
+raajât
+jeerab
+påʹrddǩeeʹrjõõʹnni
+vuâllaǩeeʹrjtem muuštâspõmmai, koozz mieʹrǩǩeet rajjum eʹtǩǩõõzzid.
+Markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj aalǥtummuš
+JEEʹRES ÕUʹDDE PUEʹTTI ÄÄʹŠŠ
+Sääʹmteʹǧǧ jåʹttii kulttuurkõõskõshaʼŋǩǩõõzz eeʹjjest 2000.
+Sääʹmkulttuurkõõskõõzz
+kuõskki smiõtldõõǥǥâst tuõʹđšet, što kõõskõõzz jurddjen lij jiiʹjjes beäʹlest raajjâd
+säʹmmlaid pueʹrab õõudldõõzzid jiõččvuâlǥlânji tuõʹllʼjed da õõudâsviikkâd ǩiõlâs,
+kulttuuʹres da jieʹllemvueʹǩǩtoimmjumšes, hoiddad da õõudâsviikkâd kulttuur-
+jiõččvaaldšmes di tuäʹrjjeed säʹmmlai takai jieʹllemvueʹjji õuddnummuš.
+Sääʹmteʹǧǧ lij
+Sajoozz väʹlddposttšeʹǩǩ da -toimmjeei.
+Senaatti-kiinteistöt lij vuåkrjam Sajoozz
+ǩiiddâlm sääʹmtegga, kååʹtt lij õõudâs väʹlddam jeeres õõʹnnjin vueʹllposttšiiʹǩǩid
+sõõʹjid.
+Sääʹmteeʹǧǧ vuåkrjemsuåppmõõžž vuõssmõs čåuʹddempeiʹvv lij 31.12.2030.
+Sajoozz vuåkrjemsuåppmõšvalddummuš lij rajjum riikkin kääʹtteeʹl sääʹmteeʹǧǧ da
+riikktoiʹmmjeeʹji võõurid (1 481 000/eeʹǩǩ).
+Riikk eeʹjj 2016 täällarvvlõõzzâst
+vuåkrjemsuåppmõšvalddummuš lij ǩerjjuum eeʹjjest 2021 vuelʹljeeʹl leeʹd 1 481 000 €.
+Sajoozz kääzzkâʹsttemjuâkkaz toimmjummuž teäggtet sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2016
+täällarvvlõõzz mieʹldd vuõiggâdvuõttministeria miõttâm riikkveäʹǩǩtõõzzin, põõšši
+õõʹnniorganisaatioin peʹrrjum vuåkrrpuåttjivuiʹm da kääzzkõõzzi kaaupšempuåttjivuiʹm
+di sååbbarpaaiʹǩi kõskkpoddsaž vuåkrjummšest vuõʹǯǯum puåttjivuiʹm da tõõzz kuulli
+kääzzkõõzzi kaaupšummšest vuõʹǯǯum puåttjivuiʹm.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 21b § mieʹldd sääʹm kulttuurjiõččvaaldšma kuulli tuejai
+teknlaž čõõʹđtem vääras toimmai kääzzkâʹsttemjuâǥǥas, kååʹtt vaʹsttad Sääʹmteeʹǧǧ
+vueʹlnn jeerab miʹeldd kulttuurkõõskõõzz markknâʹsttmest di teknlaž da logiistlaž
+kääzzkâʹsttmest da ǩiiddâlm tuõʹlljummšâ kuulli tuejain di jeeʹresnallšem šõddmõõžži
+riâššmest.
+Tuejjriâššmõõžž
+pääiʹǩ
+veʹrǧǧkõskksaž
+markknâʹsttemjååʹđteei håidd Sajoozz sååbbarpaaiʹǩi markknâsttmõõžž da kaaupšem
+lââʹssen jeerab miʹeldd såbbri da šõddmõõžži raajtummša (riâššmõʹšše) kuulli
+vueʹjjmeâldlaž aaʹššid di vaʹsttad kääzzkâʹsttemjuâkkaz täälast da toimmai tõn
+õuddooumžen.
+Markknâʹsttemjååʹđteei tuejaid kooll lââʹssen tuejjses da toimmvouddses
+kuulli aaʹšši õuʹddepuʹhttemtuej Sääʹmteeʹǧǧ halltõʹsse da teeʹǧǧ såbbra
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 16.2 § mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ veʹrǧǧniiʹǩǩid, veeʹrjid da veʹrǧǧkõʹsǩǩe
+suåvldet, mâiʹd riikk veʹrǧǧniiʹǩǩin, veeʹrjin da veʹrǧǧkõõskin šiõʹtteet da mieʹrreed.
+Riikk veʹrǧǧneʹǩǩlääʹjj (750/94) 4.1 § mieʹldd veeʹrjid vueitʹtet aalǥted paaʹlǩid
+ââʹnnemnalla åårrai mieʹrrtieʹǧǧi raaʹji sest.
+Veʹrǧǧneʹǩǩâsetõõzz (971/94) 5.1 § mieʹldd
+veeʹrj aalǥteen šâdd mieʹrreed veeʹrj nõmm da vuađđ, koonn mieʹldd veeʹrj
+paʹlǩǩummuš meäʹrrjââvv.
+Sakä 24 § juätkkai...
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõõžž 4 § 13 pääiʹǩ mieʹldd teeʹǧǧ sååbbar aalǥat teeʹǧǧ veeʹrjid.
+Tuejjriâššmõõžž 6 § 11 pääiʹǩ mierrõõzz mieʹldd veeʹrj tieuʹddmest eʹpet tuʹmmad teeʹǧǧ
+halltõs.
+Markknâʹsttemjååʹđteei tuej lij 18.11.2013 looǥǥeel mieʹrräigsânji håiddam Johanna
+Alatorvinen.
+Alatorvinen lij čåuʹddõõttâm tuejstes 21.1.2016.
+Vaaldâšmjååʹđteei lij õõlmtam veeʹrj ooccâmnalla 27.1.2016.
+Veʹrǧǧ lij tuejjriâššmõõžž
+meâldlânji ooccâmnalla 30 peeiʹv ooccâmaaiʹjin.
+Äšša kuulli äʹššǩeeʹrj, kookk lie vueiʹnnemnalla sååbbarpääiʹǩest:
+Lääʹǩǩ sääʹmteeʹǧǧest (974/1995)
+Riikk veʹrǧǧneʹǩǩlääʹǩǩ (750/1994)
+Riikk veʹrǧǧneʹǩǩasetõs (971/1994)
+Sääʹmteeʹǧǧ tuejjriâššmõš
+Vaaldâšmjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR):
+Halltõs čuäʹjat sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt
+1) aalǥat takai koontar vueʹlnn toiʹmmjeei kääzzkâʹsttemjuâkksa väʹlddtoimmsa
+markknâʹsttemjååʹđteei veeʹrj 1.3.2016 looǥǥeel,
+2) mierrad veeʹrj päʹlǩǩen sääʹmteeʹǧǧ paʹlǩǩeemriâššldõõǥǥ väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV
+da tõʹst joouk I meâldla määnpââʹjjpääʹlǩ.
+Halltõs tuʹmmii eʹtǩǩõõzz mieʹldd.
+SaKä 24 § Halltõõzz eʹtǩǩõs:
+1) takai
+koontar
+vueʹlnn
+toiʹmmjeei
+kääzzkâʹsttemjuâkksa
+väʹlddtoimmsa
+SaKä 25 § JEEʹRES ÕUʹDDE PUEʹTTI ÄÄʹŠŠ
+SÅBBAR JÕSKKMÕŠ
+ÄʹŠŠLISTT 2/2015
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ SÅÅBBAR 2/2015
+Äiʹǧǧ su pâʹzzlâšttam-mannu 28. peeiʹv 2015 čiâss 12.
+Sajos, Aanar.
+Mieʹldd/
+I vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei
+II vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei
+Tapiola Nilla "
+vääʹrrvuäzzlaž
+påʹrddǩeeʹrjjõõʹnni,
+vaaldšemjååʹđteei
+lääʹǩǩpiisar
+Aikio Leena
+SaKä 1 § Såbbar äävumuš
+SaKä 2 § Såbbar lääʹǩǩvuõđ da mieʹrreemväʹlddvuõđ tuõttmõš
+SaKä 3 § Påʹrddǩeeʹrj taʹrǩǩeeʹji da jiõnnlaʹsǩǩeeʹji vaʹlljumuš
+SÅBBAR ÄÄVUMUŠ
+SÅBBAR LÄÄʹǨǨVUÕTT DA MIEʹRREEMVÄʹLDDVUÕTT
+Iʹlmmtõs såbbrest lij vuõlttuum vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid
+11.3.2015 da sååbbarkåčč-äʹššlistt mieʹlddõõzzineez 20.2.2015.
+Såbbar tuõđžet lääʹǩǩvuõttân da mieʹrreemväʹlddvuõttân.
+PÅʹRDDǨEEʹRJ TAʹRǨǨEEJI DA JIÕNILAʹSǨǨEEʹJI VAʹLLJUMUŠ
+Vaʹlljeet kueʹhtt påʹrdǩeeʹrj taʹrǩǩeei, kook tuåimmje taaʹrbšeʹmmen
+tän mieʹrruum såbbar äiʹǧǧen jiõnilaʹsǩǩeeʹjen.
+Šiõttʼteem-meâldlaž sååbbaraaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššâm priimmʼmõš
+ŠIÕTTʼTEEM-MEÂLDLAŽ SÅÅBBARAAʹŠŠI ǨIÕTTʼTÕÕLLÂMRIŠŠÂM
+PRIIMMʼMÕŠ
+Priimât pueʹtti aaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššmõš:
+5 § Vääʹrrjååʹđteeʹji ǩiõčldõk
+6 § Jeäʹrdõõzz miõttmõš sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei tuâjast Klemetti Näkkäläjärvi
+raukkmõõžž mieʹldd
+7 § Õđđ saaǥǥjååʹđteei vaʹlljumuš veeʹrjest räʹtkkjam Klemetti Näkkäläjärvi sâjja.
+8 § Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš
+9 § Ââltemääʹšš
+10 § Såbbar puttumuš
+Vääʹrrsaaǥǥjååʹđteeʹji ǩiõčldõk
+VÄÄʹRRSAAǤǤJÅÅʹĐTEEʹJI ǨIÕČLDÕK
+Jeäʹrdõõzz miõttmõš sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei tuâjast Klemetti Näkkäläjärvi
+JEÄʹRDÕÕZZ MIÕTTMÕŠ SÄÄʹMTEEʹǦǦ SAAǤǤJÅÅʹĐTEEI TUÂJAST
+KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI RAUKKMÕÕŽŽ MIEʹLDD
+Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Klemetti Näkkäläjärvi lij 10.3.2015 peiʹvvjum ǩeeʹrjin
+raukkâm jeäʹrdõõzz Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei tuâjast, halltõõzz vuäzzlažvuõđâst da
+jeeʹres suʹnne åskkumtuâjain (mieʹlddõs 1).
+Klemetti Näkkäläjärvi lij raukkâm
+riikksuåvtõõzzâst
+peiʹvvjum
+ǩeeʹrjin
+jeäʹrdõõzz
+sääʹmteeʹǧǧ
+vuäzzlažvuõđâst.
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj (974/1995) 10 § 2 momeeʹnt mieʹldd riikksuåvtõs mieʹrrad
+sääʹmteeʹǧǧ vaali vuâđast sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid siʹjjid tõʹst
+mieʹrruum tuâjai paʹldde, meâtt raukkmõõžžâst jeärdõõzz tuâjast da mieʹrrad
+peäggtum jiõnnmeäʹri vuâđ mieʹldd ođđ vuäzzla da vääʹrrvuäzzla tõn sâjja, kååʹtt lij
+vaalpââi äiʹǧǧen jõskkâm vuäzzlaž leʹbe vääʹrrvuäzzlaž åskkum tuâjain.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 3 §: mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad šiõttʼteem-
+meâldlaž vuäzzlain väʹlddtuåimmsaž saaǥǥjååʹđteei.
+vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR):
+Halltõs oudd eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt meâtt jeäʹrdõõzz
+Klemetti Näkkäläjärvi raukkmõõžžâst sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei tuâjast,
+halltõõzz vuäzzlažvuõđâst da jeeʹres åskkumtuâjain.
+Halltõs tuʹmmai eʹtǩǩõõzz mieʹldd.
+Sakä 6 §
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar meâtt jeäʹrdõõzz Klemetti Näkkäläjärvi
+raukkmõõžžâst sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei tuâjast, halltõõzz
+vuäzzlažvuõđâst da jeeʹres åskkumtuâjain.
+Ođđ saaǥǥjååʹđteei vaʹlljumuš veeʹrjest räʹtkkjam Klemetti Näkkäläjärvi sâjja
+OĐĐ SAAǤǤJÅÅʹĐTEI VAʹLLJUMUŠ VEEʹRJEST RÄʹTKKJAM
+20.3.2015 KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI SÂJJA
+sääʹmteeʹǧǧ vaali vuâđast sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid siʹjjid mieʹrruum
+tuâjai paʹldde, meâtt raukkmõõžžâst jeäʹrdõõzz tuâjast da mieʹrrad peäggtum
+jiõnnmeäʹri vuâđast ođđ vuäzzla da vääʹrrvuäzzla tõn sâjja, kååʹtt lij vaalpââi äiʹǧǧen
+jõskkâm vuäzzlaž leʹbe vääʹrrvuäzzlaž tuâjain.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž mieʹldd (3 §) sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad sääʹmteeʹǧǧ
+šiõttʼteem-meâldlaž vuäzzlain väʹlddtuåimmsaž saaǥǥjååʹđteei.
+Riikksuåvtõs lij miõttâm 19.3.2015 Klemetti Näkkäläjärvi raukkmõõžžâst
+jeäʹrdõõzz sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla tuâjast di mieʹrrääm suu sâjja sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla
+tuõjju sääʹmteʹǧǧ vääʹrrvuäzzla Janne Oula Näkkäläjärvi, kååʹtt lij nõõmtum vaalpââi
+jiõnnmeäʹri vuâđ mieʹldd vääʹrvuäzzliʹžžen da suu sâjja sääʹmteeʹǧǧ vääʹrrvuäzzla
+tuõjju Tuomas Aslak Juuso tän loppeeʹjj tuåimmpââi ääiʹjas leʹbe 31.12.2015 räjja.
+Halltõs oudd eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt vaʹlljad sääʹmteeʹǧǧ
+šiõttʼteem-meâldlaž vuäzzlain ođđ väʹlddtuåimmsaž saaǥǥjååʹđteei.
+Halltõs tuʹmmji uʹvdded eʹtǩǩõõzz sääʹmteʹǧǧ såbbra, što tõt vaʹlljad
+tuâjjriâššmõõžž 3 § da 5 § meâldlânji sääʹmteeʹǧǧ šiõttʼteemvuâlaž
+vuäzzlain väʹlddtuåimmsaž saaǥǥjååʹđteei da taarbšeʹmmen
+vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei da/leʹbe ođđ halltõõzz vuäzzla.
+SaKä 7 § juätkkai...
+Sakä 7 §
+Halltõs oudd eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt vaʹlljad
+tuâjjriâššmõõžž 3 § da 5 § meâldlânji sääʹmteeʹǧǧ šiõttʹteemvuâlaž
+vääʹrsaaǥǥjåʹđteei da/leʹbe ođđ halltõõzz vuäzzla.
+Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš
+JEEʹRES OUʹDDE PUEʹTTI ÄÄʹŠŠ
+ÂÂLMTEMÄÄʹŠŠ
+ÂÂLMTEM ÄÄʹŠŠ
+Mieʹrǩǩeet teâttân pueʹtti ââlmtemaaʹssid.
+Täk ââlmtemääʹšš jiâ leäkku jåårǥlõttum.
+Såbbar puttumuš
+SÅBBAR PUTTUMUŠ
+ÄʹŠŠLISTT 3/2015
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 25.6.2015
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ SÅÅBBAR 3/2015
+Äiʹǧǧ ne ǩieʹssmannu 25. peeiʹv 2015 čiâss 10
+Solju, Sajos, Aanar.
+mieʹldd/
+vääʹrrväzzlaž
+nuõrisuåvtõõzz võboršeʹǩǩ
+vaaldšemjååʹđteei,
+påʹrddǩeʹrjjõõʹnni
+Kukkonen Hilkka
+teäʹǧǧââʹnnempiisar
+škoouʹlʼjempiisar
+mättmateriaalpiisar
+vs kulttuurpiisar
+Aikio Maria Sofia
+Huovinen Heli
+SaKä 1 § Såbbar äävummuš
+SaKä 3 § Påʹrddǩeeʹrj taʹrǩǩeeʹji da jiõnnlaʹsǩǩeeʹji vaʹlljummuš
+Iʹlmmtõs såbbrest lij vuõlttuum vuäzzlaid da vääʹrrvuäzzlaid 4.5.2015
+da sååbbarkåčč- äʹššlistt mieʹlddõõzzineez 18.6.2015.
+Sååbbar tuõđžet lääʹǩǩvuõttân da mieʹrreemväʹlddvuõttân.
+PÅʹRDDǨEEʹRJ TAʹRǨǨEEʹJI DA JIÕNNLAʹSǨǨEEʹJI VAʹLJUMMUŠ
+Vaʹlljeet kueʹhtt påʹrddǩeeʹrj taʹrǩǩeei, kook tuåimmje taarbšeʹmmen
+še jiõnnlaʹsǩǩeeʹjen.
+Šiõtteem-meâldlaž sååbbaraaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššâm priimmʼmõš
+ŠIÕTTŠŠM_MEÂLDLAŽ SÅÅBBARAAʹŠŠI ǨIÕTTʼTÕÕLLÂMRIŠŠÂM
+5 § Saaǥǥjååʹđteei da Sääʹmteeʹǧǧ võborkâsttam vuäzzlai ǩiõčldõk
+6 § Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2014 teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõõzz priimmʹmõš
+7 § Eʹtǩǩõs sääʹm-mättʹtõõzz ooudâsviikkâm da sääʹmǩiõllsaž mätt-materiaaltuâi
+kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân eeʹjj 2017 riikk mäʹhssemmplaanâst
+8 § Eʹtǩǩõs sääʹm kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen riikk mäʹhssemplaaʹne eeʹjjest 2017
+9 § Eʹtǩǩõs sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi,
+vuõsspeâmmamkääzzkõõzzi da ǩiõllpieʹsstuåimmjummuš staanummšen da
+ooudâsviikkmõššân riikk mäʹhssemplaaʹne eeʹjjest 2017
+10 § Jeäʹrdõõzz miõttmõš Veikko Porsanger raukkmõʹšše sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-,
+kulttuur-vuõiggâdvuõtt- da jieʹllemvueʹǩǩluʹvddkooʹddi vuäzzlažvuõđâst da ođđ
+vuäzzlai vaʹlljummuš Porsanger sâjja
+11 § Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš
+12 § Ââlmtemääʹšš
+13 § Såbbar puttummuš
+Saaǥǥjååʹđteeʹji ǩiõčldõk
+SAAǤǤJÅÅʹĐTEEʹJI DA SÄÄʹMTEEʹǦǦ EDUSTANEIDEN
+VUÄZZLAI ǨIÕČLDÕK
+Mä vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR):
+ouʹdde
+ǩiõčldõõǥǥ
+sääʹmaaʹšši
+ouddnummšest mâŋŋa Sääʹmteeʹǧǧ såbbar 2/2015.
+jeeʹresnallšem
+tuâjj-jooukin
+sååbbarpooddin
+võborkâsttam Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla ouʹdde ǩiõčldõõǥǥ sääʹmaaʹšši
+Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2014 teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõõzz priimmʼmõš
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ EEʹJJ 2014 TEÄʹǦǦÂÂʹNNEMČIÕʹLǦǦTÕÕZZ
+Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 3 a lokku koʹlle šeâttmõõžž Säʹmteeʹǧǧ ǩeʹrjjtuõʹllʼjõõžžâst da
+tiilltaʹrǩǩummsest.
+Lääʹjj 18 b § šiõtteet tiillpooddâst da teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõõzzâst.
+Tõn mieʹldd sääʹmteeʹǧǧ tiillpodd lij kaʹlndareeʹǩǩ.
+Tiillpooddâst âʹlǧǧ raajjâd
+teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõs, kååʹtt fiʹttjâtt obblaaskâlm, balaans da tõõi mieʹlddõsteâđaid di
+tuåimmjem-mainnâz.
+Teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõõzz vuâllaǩeeʹrjte sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vuäzzla.
+paragraaffâst šiõtteed veâl nuʹtt, što teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõs âlgg vuäʒʒad sääʹmteeʹǧǧ
+(såbbar) raʹvveem vuâlla juõʹǩǩ ǩieʹssmannu loopp räjja.
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs priimi såbbrest 11.5.2015 Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjem-mainnâz 2014
+tiilltaʹrǩǩeeʹjid tuåimmtemnalla ouddâl eeʹǩǩtiilltaʹrǩǩummuž.
+tiilltaʹrǩǩeei
+Klaus
+Krokfors
+Risto
+Hyvönen
+praavje
+eeʹǩǩtiilltaʹrǩǩummuž 18.
+Tiilltaʹrǩǩeeʹji õhttepiijjâmraportt valmštââvv
+mâŋŋa eeʹǩǩtiilltaʹrǩǩummuž, da puuʹtet haalltõõzz ǩiõttõõllâm vuâlla.
+Teäʹǧǧââʹnnempiisar eʹtǩǩõs (HK):
+Halltõs preemm eeʹjj 2014 tiillpoodd teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõõzz, kååʹtt
+fiʹttjâtt obblaaskâlm, bilaans da tõõzz kuulli mieʹlddõsteâđaid di
+tuåimmjem-mainnâz da vuâllaǩeeʹrjat teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõõzz eʹtǩǩeeʹl
+tõn sääʹmteeʹǧǧ såbbra raʹvveem vuâlla.
+Halltõs priimi eeʹjj 2014 teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõõzz obblaasklmineez
+balaansineez da tõõzz kuulli mieʹlddõsteâđaineezz.
+priimi tuåimmjem-mainnâz teevvmõõžžineez di vuâllaǩeeʹrjti
+teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧtõõzz da uuʹdi eʹtǩǩõõzz, što täk äʹššǩeeʹrj mâŋŋa
+tiilltaʹrǩǩeem-mainnsin uuʹdet sääʹmteeʹǧǧ såbbra ǩiõttʼtõõllam da
+raʹvveem diõtt.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar ǩiõttʼtââll tiilltaʹrǩǩeem-mainnâz tiillpooddâst 2014
+(mieʹlddõs 1) da ravvad sääʹmteeʹǧǧ teäʹǧǧââʹnnemčiõʹlǧǧtõõzz
+tiillpooddâst 2014 (mieʹlddõs 2).
+Eʹtǩǩõs sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâm da sääʹmǩiõllsaž mätt-materiaaltuâj
+kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân eeʹjj 2017 riikk mäʹhssemplaanâst
+EʹTǨǨÕS SÄÄʹM-MÄTTʹTÕÕZZ OOUDÂSVIIKKÂM DA
+SÄÄʹMǨIÕLLSAŽ MÄTTMATERIAALTUÂJ KUÕSKKI
+RIIKKVEÄʹǨǨVUÕTTÂN EEʹJJ 2017 RIIKK MÄʹHSSEMPLAANÂST
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 11 § (päiʹǩǩ 10) mieʹldd škoouʹlʼjummuš- da mätt-
+materiaal-luʹvddkåʹdd âlgg raajjâd sääʹmteeʹǧǧ såbbra eʹtǩǩõs piirieeʹjji sääʹm
+mättmateriaalmieʹrrtieǧǧest.
+Sääʹmteʹǧǧ lij eeʹjjest 2006 rääʹjest eʹtǩǩääm pååđ
+riikkveäʹǩǩvuõđâst še sääʹm-mättʹtõõzz ooudâsviikkmõʹšše.
+Škoouʹlʼjummuš- da mättmateriaal-luʹvddkåʹdd lij såbbrest 22.5.2015 (8 §) priimmâm
+eʹtǩǩõõzz sääʹm-mättõõzz ooudâsviikkmõõžž da sääʹmǩiõllsaž mättmateriaaltuâj
+kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân eeʹjj 2017 mäʹhssemplaanâst.
+Škoouʹlʼjemkõõskõõzz eʹtǩǩõs (UAP):
+Halltõs preemm eʹtǩǩõõzz sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâm da
+sääʹmǩiõllsaž mättmateriaal tuâj kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân eeʹjj 2017
+mäʹhssemplaanâst da tõʹst ooudâs sääʹmteeʹǧǧ såbbra.
+Halltõs priimi eʹtǩǩõõzz lââʹzztummšin sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâm
+da sääʹmǩiõllsaž mättmateriaal tuâj kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân eeʹjj
+2017 mäʹhssemplaanâst da tõʹst ooudâs sääʹmteeʹǧǧ såbbra.
+Halltõs oudd eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što tõt preemm eʹtǩǩõõzz
+sääʹm-mättʼtõõzz ooudâsviikkâm da sääʹmǩiõllsaž mätt-materiaaltuâj
+kuõskki riikkveäʹǩǩvuõttân riikk mäʹhššemplaaʹne eeʹjjest 2017 eʹtǩǩeem
+diõtt mättʼtõs- da kulttuurministeriooʹje (mieʹlddõs 3).
+Eʹtǩǩõs sääʹm kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen riikk mäʹhssemplaaʹne eeʹjjest 2017
+EʹTǨǨÕS SÄÄʹM KULTTUURMIEʹRRTEÄʹǦǦEN RIIKK
+MÄʹHSSEMPLAAʹNE EEʹJJEST 2017
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž (13.6 §) mieʹldd kulttuurluʹvddkååʹdd tuâjjan lij halltõõzz
+vuâlžen raajjâd sääʹmteeʹǧǧ såbbra eʹtǩǩõs piirieeʹjji sääʹm kulttuurmieʹrrtieʹǧǧest.
+Sääʹmteʹǧǧ rääjj piirieeʹjji eʹtǩǩõõzz sääʹm kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen ââʹnnemnalla
+sääʹmǩiõllsaž kulttuur oouʹdeem da sääʹmorganisaatioi riikk tõn pueʹtti eeʹjj budjetta.
+Kulttuurluʹvddkåʹdd priimi såbbrest 3.6.2015 eʹtǩǩõõzz sääʹm kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen
+riikk eeʹjj 2017 mäʹhssemplaaʹne da tõʹst ooudâs halltõʹsse da sääʹmteeʹǧǧ såbbra
+eʹtǩǩeem diõtt.
+Vs. kulttuurpiisar eʹtǩǩõs (ROB):
+Halltõs preemm eʹtǩǩõõzz sääʹm kulttuurmieʹrrteäǧǧen riikk
+mäʹhssemplaaʹne 2017 da tõʹst ooudâs sääʹmteeʹǧǧ såbbra.
+Halltõs priimi eʹtǩǩõõzz lââʹzztummšin da teevvmõõžžin sääʹm
+kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen riikk mäʹhssemplaaʹne 2017 da tõʹst ooudâs
+eʹtǩǩeem diõtt sääʹmteeʹǧǧ såbbra.
+Sakä 8 §
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm eʹtǩǩõõzz sääʹm kulttuurmieʹrrteäʹǧǧen
+riikk mäʹhssemplaaʹne 2017 eʹtǩǩeem diõtt mättʼtõs- da
+kulttuurministeriooʹje (mieʹlddõs 4).
+Eʹtǩǩõs sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi,
+vuõsspeâmmamkääzzkõõzzi da ǩiõllpieʹsstuåimmjummuž staanummšen da
+EʹTǨǨÕS SÄÄʹMǨIÕLLSAŽ SOSIAAL- DA
+TIÕRVÂSVUÕTTKÄÄZZKÕÕZZI DA VUÕSSPEÂMMAMKÄÄZZKÕÕZZI
+STAANUMMŠEN DA OOUDÂSVIIKKMÕʹŠŠEN EEʹJJEST 2017
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž (17.6 §) mieʹldd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd
+tuâjjan lij halltõõzz vuâlžen raajjâd sääʹmteeʹǧǧ såbbra eʹtǩǩõz piirieeʹjji sääʹm
+sosiaal- da tiõrvâsvuõttmieʹrrtieʹǧǧest.
+Eʹtǩǩõʹsse säʹmmlai sosiaal- da tiõrvâsvuõtt- da vuõsspeâmmamkääzzkõõzzi di
+ǩiõllpieʹsstuåimmjummšen da ooudâsviikkmõššân eeʹjjest 2017 liâ siiʹsǩõttum
+säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddi eʹtǩǩõõzz.
+Sääʹmteeʹǧǧ sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd lij ǩiõttʼtõõllâm ääʹšš såbbrest
+Halltõs preemm sääʹmteeʹǧǧ såbbra eʹtǩǩeemnalla
+1) eʹtǩǩõõzz sääʹmǩiõllsaž sote-kääzzkõõzzi staanummšen da
+ooudâsviikkmõššân eeʹjjest 2017,
+2) eʹtǩǩõõzz sääʹmǩiõllsaž vuõsspeâmmanplaani staanummšen da
+ooudâsviikkmõššân eeʹjjest 2017.
+Halltõs priimi sääʹmteeʹǧǧ såbbra eʹtǩǩeemnalla
+ooudâsviikkmõššân eeʹjj (est) 2017,
+2) eʹtǩǩõõzz lââʹzztummšin sääʹmǩiõllsaž vuõsspeâmmamplaani
+staanummšen da ooudâsviikkmõššân eeʹjjest 2017.
+Sakä 9 §
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm
+1) eʹtǩǩõõzz sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi
+staanummšen da ooudâsviikkmõʹššân riikk mäʹhššemplaaʹne
+eeʹjjest 2017 eʹtǩǩeemnalla sosiaal- da tiõrvâsvuõttministeriooʹje
+(mieʹlddõs 5),
+2) eʹtǩǩõõzz sääʹmǩiõllsaž vuõsspeâmmamkääzzkõõzzi
+staanummšem da ooudâsviikkmõššân riikk mäʹhššemplaaʹne
+eeʹjjest 2017 eʹtǩǩeemnalla mättʹtõs- da kulttuurministeriooʹje
+(mieʹlddõs 6).
+Jeäʹrdõõzz miõttmõš Veikko Porsanger raukkmõʹšše sosiaal- da tiõrvâsvuõtt-, kulttuur-
+vuõiggâdvuõtt- da jieʹllemvueʹǩǩluʹvddkooʹddi vuäzzlažvuõđâst da ođđ vuäzzlai
+vaʹlljummuš Porsanger sâjja
+JEÄʹRDÕÕZZ MIÕTTMÕŠ VEIKKO PORSANGER RAUKKMÕʹŠŠE
+SOSIAAL- DA TIÕRVÂSVUÕTT-, KULTTUUR-, VUÕIGGÂDVUÕTT- DA
+JIEʹLLEMVUEʹǨǨLUʹVDDKOOʹDDI VUÄZZLAŽVUÕDÂST DA OĐĐ
+VUÄZZLAI VAʹLLJUMMUŠ PORSANGER SÂJJA
+Veikko Porsanger on sähköpostitse 7.4.2014 pyytänyt terveydellisistä syistä eroa
+sosiaali-
+terveyslautakunnan
+puheenjohtajuudesta,
+kulttuurilautakunnan
+varapuheenjohtajuudesta ja elinkeino- ja oikeuslautakunnan varajäsenyydestä.
+Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan käräjien kokous valitsee lautakuntiin
+käräjien vaalikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta
+jäsentä
+jokaiselle
+henkilökohtaisen
+varajäsenen.
+Puheenjohtajan
+varapuheenjohtajan tulee olla käräjien varsinaisia jäseniä.
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd norrõs: sj Veikko Porsanger (Elle Aikio), vääʹrrsj
+Nihkolas Valkeapää (Ulla Magga), Heidi Eriksen (Pentti Morottaja), Pentti Valle
+(Laila Aikio), Marjo Semenoff (Pauliina Feodoroff), Katja Magga (Tuula-Maija
+Magga-Hetta) da Pekka Pekkala (Marja Selkälä).
+Kulttuurluʹvddkååʹdd norrõs: Haltta Tauno, sj.
+(Hänninen Heidi), Porsanger
+Veikko vsj.
+(Laiti Martti), Näkkälä Jouni (Näkkäläjärvi Minna),Helander Marjukka
+(Pajuranta Maarit), Hetta Martti (Portti Timo), Paadar Outi (Lehtola Raija), Orti-Berg
+Riitta luõvâsvuõtt 7.8.2015 räjja (Länsman Sisko).
+Jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd norrõs: Tapiola Nilla, sj.
+(Nillukka
+Merja), Hetta Jouko, vsj.
+(Aikio Antti), Halonen Terhi (Porsanger Veikko),
+Näkkäläjärvi Janne (Juuso Per Oula), Sanila-Aikio Tiina (Feodoroff Veikko),
+Seurujärvi Osmo (Kustula Arvi), Linnanmäki Teija (Nikula Kaisu).
+Halltõs oudd eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ såbbra, što
+1) sääʹmteeʹǧǧ sååbbar meâtt jeäʹrdõõzz Veikko Porsanger
+raukkmõʹšše sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd,
+kulttuurluʹvddkååʹdd di jieʹllemvueʹǩǩ- da
+vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd vuäzzlažvuõđâst,
+2) sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Porsanger sâjja sosiaal- da
+tiõrvâsvuõttluʹvddkådda ođđ saaǥǥjååʹđteei, di jieʹlemvueʹǩǩ- da
+vuõiggâdvuõttluʹvddkådda ođđ vääʹrrvuâzzla.
+Halltõs tuʹmmji eʹtǩǩõõzz mieʹldd.
+2) sääʹmteeʹǧǧ
+vaʹlljad
+Porsanger
+sâjja
+tiõrvâsvuõttluʹvddkådda ođđ saaǥǥjååʹđteei,
+3) sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Porsanger sâjja kulttuurluʹvddkådda
+ođđ vääʹrrsaaǥǥjååʹđteei,
+4) sääʹmteeʹǧǧ sååbbar vaʹlljad Porsanger sâjja jieʹllemvueʹǩǩ- da
+SaKä 11 § Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš
+SaKä 11 § JEEʹRES OUʹDDE PUEʹTTI ÄÄʹŠŠ
+Ââlmtemääʹšš
+Mieʹrǩǩeet teâttan pueʹtti ââlmtemääʹšš.
+Såbbar puttummuš
+SÅBBAR PUTTUMMUŠ
+ÄʹŠŠLISTT 15/2015
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ HALLTÕÕZZ SÅÅBBAR 15/2015
+Äiʹǧǧ
+pi skamm-mannu 13. peeʹiv 2015 čiâss 10
+Heikki Paltto
+Ulla Maarit Magga
+II "
+vuâzzlaž
+mä vaaldšemjååʹđteei,
+Maria Sofia Aikio
+SÄBBAR ÄÄVUMMUŠ
+SÅBBAR LÄÄʹǨǨVUÕTT DA TUʹMMJEMVÄʹLDDVUÕTT
+Sååbbar tuõđžet lääʹǩǩvuõttân da tuʹmmjemväʹlddvuõttân.
+Iʹlmmtõs
+såbbrest lij vuõlttuum halltõõzz vuäzzlaid 3.11.2015.
+Sååbbarkåčč- äʹššlistt mieʹlddõõzzivuiʹm lij vuõlttuum vuäzzlaid.
+PÅʹRDDǨEEʹRJ TAʹRǨǨEEʹJI VAʹLLJUMMUŠ
+Eʹtǩǩõs: Vaʹlljeet kueʹhtt påʹrddǩeeʹrj taʹrǩǩeei.
+AAʹŠŠI ǨIÕTTʼTÕÕLLÂMRIŠŠMÕÕŽŽ PRIIMMÕŠ
+Priimât pueʹtti aaʹšši ǩiõttʼtõõllâmriâššmõõžž:
+5 § Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2015 vaalid kuõskki vuõiǥeemõõlǥtummši ǩiõttʼtõõllmõš
+6 § Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž oodummuš
+7 § Joonas Saari pääʹlǩ pââʹjdem kuõskki eʹtǩǩõs
+8 § Sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrtieʹǧǧeʹtkkõõzz taʹrǩǩummuš eeʹjjid 2017 - 2020
+9 § Čiõlǥtõs sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raʹvvjem diõtt čuäʹjtum
+mieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst 2014
+10 § Jeeʹres ouʹdde pueʹtti ääʹšš
+11 § Såbbar puttummuš
+SÄÄʹMTEEʹǦǦVAALI EEʹJJ 2015 VAALID KUÕSKKI
+VUÕIǤEEMÕÕLǤTUMMŠI RÄʹTǨǨUMMUŠ
+Čõõuč 2015 Sääʹmteeʹǧǧvaali lopp-pohttmõõžž diõtt liâ šiõttuum mieʹrrääiʹjest
+tuejjuum õhttseʹžže vitt vuõiǥeemõõlǥtummšed.
+Vuõiǥeemõõlǥtummšin liâ õõlǥtum
+jeeʹrbi mieʹldd, što vaali pohttmõõžž âʹlǧǧe jaukkeed da ââʹnned ođđ vaal.
+Vuõiǥeemõõlǥtummši
+šiõtteem-mieʹlddliʹžžen
+vuâđđan
+õnnum
+ââʹlmõs
+vaaldšemvuõiggâdvuõđ tuʹmmstõõǥǥin jiõnstemvuõiggâdvuõđes vuäǯǯam åʹhcclo
+koolm ođđ jiõnstemvuõiggâdvuõttneeʹǩǩ piâssmõš jiõnsted Sääʹmteeʹǧǧ vaalin vuâstta
+sääʹmteeʹǧǧ vaal-luʹvddkååʹdd da halltõõzz tuʹmmstõõǥǥitää.
+Vs lääʹǩǩpiisar eʹtǩǩõs (KV):
+Halltõs räʹtǩǩad priimâd-a avi heelǥeed-a läittmõõžžid leʹbe kååʹtt-ne
+tõin.
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ TUÂJJRIŠŠMÕÕŽŽ OOĐUMMUŠ
+Halltõs nõõmti såbbrest 16.9.2014 (8 §) tuâjjriâššmõõžž obboođummuž valmštõõllâm
+tuâjj-jouʹǩǩe sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei, vaaldšemjååʹđteei di tuâjjlažkååʹdd nõõmtem
+vobõršeeʹǩǩ.
+Tuâjj-joouk ääʹšš ouʹddepuʹhttjen tuåimmai lääʹǩǩpiisar.
+Tuâjj-joukk õõlǥi
+kuullâd ǩeʹrjjlânji sääʹmteeʹǧǧ luʹvddkooʹddid da suåvtõõzzid di uʹvved täid
+vuäittmõõžžid ceäʹlǩǩed jiijjâs luʹvddkååʹdd/suåvtõõzz vaaldšemvuuʹd šiõttõõzzin
+tuâjjriâššmõõžžâst.
+Tuâjj-joukk õõlǥi še vaʹstteed tuâjjlažkååʹdd kuullmõõžžâst
+õhttsažtuåimmjummušlääʹjj mieʹlddlânji ääʹšš valmštõõllâm beäʹlnn da ǩiõttʼtõõllâd
+eʹtǩǩõõzz tuâjjlažkåʹddsåbbrin.
+Tuâjj-joukk õõlǥi seämma ääiʹjest vuäǯǯad valmmša
+eʹtǩǩõõzz sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩšeâttmõõžž taʹrǩǩeem diõtt.
+Tuâjj-joukk lij såbbrin 28.9.2015 da 5.10.2015 ǩiõttʼtõõllâm luʹvddkooʹddid di
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkååʹddest vuåǯǯum eʹtǩǩõõzzid tuâjjriâššmõõžž oođeem diõtt da
+tääi vuâđâst raajjâm hämmâz Sääʹmteeʹǧǧ ođđ tuâjjriâššmõššân.
+Häämâs lij čuäʹjtum
+sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkådda tuâjjlažsåbbrest 3.11.2015 (mieʹlddõs 1).
+Tuâjjlažkådda lij
+vaʹrrjum veâl poodd eʹtǩǩeed lokku väʹlddmõõžžid hämmâz diõtt vuõssaarǥ 9.11.2015
+Vaʹstteei vuäittmõš lij vaʹrrjum še luʹvddkooʹddid, kooi eʹtǩǩõõzzid jeät nåkkmen
+leäkku tuâjj-joouk tuâjast leäkku primmum juäʹtǩǩvalmštõõllmõʹšše, bieʹǩǩen
+tuâjjriâššâmhämmsest.
+1) tuʹmmai priimâd-a tuâjjlažkååʹdd leʹbe luʹvddkooʹddi lokku väʹlddem
+seʹst ââʹnnem eʹtǩǩõõzzid ooudâs bieʹǩǩen tuâjjriâššâmhämmâz da
+2) tuʹmmai mâŋŋa tuâjjriâššâmhämmaz priimmʼmõõžžâst ooudâs
+čuäʹjtem diõtt sääʹmteeʹǧǧ såbbra.
+JOONAS SAARI PÄÄʹLǨ PÂÂʹJDEM KUÕSKKI EʹTǨǨÕS
+Sääʹmteʹǧǧ lij välddam vuâstta AV-teknikk Joonas Saari pääʹlǩpââʹjdemraukkmõõžž
+Saari lij alttääm Av-tekniikkân Sääʹmteeʹǧǧest 1.7.2011-15.9.2015, teʹl suu tuâjjan lij
+leämmaž vaʹhssâd da ââʹnned huõl õõʹnnji taarbin sääʹmkulttuurkõõsskõs Sajoozz AV
+uurk õhttvuõđâst, ama kartt- da studiotekniikkâst di håiddad jeeʹres vaaldšemjååʹđteei
+suʹnne jeeʹrben mieʹrruum kõõččmõõžžâst åårrai tuâjjobbvuõʹtte kuulli tuâj.
+Päʹlǩǩ-klass
+lij leämmaž teʹl väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz V mieʹldd, tääʹss 1 (vuâđđpäʹlǩǩ kääzzkõskõskkvuõđ
+äʹlǧǧem poodd lij leämmaž 2 235,26 euʹrred /mp).
+Veʹrǧǧkõskkvuõtt lij juatkkum 1.1.2012. ääʹljeeʹl, tuõjju vaʹstteed, ââʹnned da
+ooudâsviikkâd sääʹmteeʹǧǧ/sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozz AV-riâšldõõǥǥ, ama kartt- da
+studiotekniikk beäʹlnn di håiddad jeeʹres vaaldšemjååʹđteei suʹnne jeeʹrben mieʹrruum
+tuâj.
+Päʹlǩǩ-klass lij leäʹmmaž teʹl väʹǯǯeʹlvuõtt-tääʹzz IV mieʹldd, tääʹss IV (vuâđđpäʹlǩǩ
+tän mieʹrreemǩeeʹrj uvddempoodd 2 347,01 euʹrred/mp)
+Ânnʼjõõžžâst Saari veʹrǧǧkõskkvuõđ nõmmõk lij vaʹstteei AV-teknikk, tuâjjan ääiʹjben
+mieʹrruum tuâj.
+Päʹlǩǩ-klass lij veâl väʹǯǯelvuõtt-tääʹzz IV mieʹldd, tääʹss IV
+(vuâđđpäʹlǩǩ nõõmtemǩeeʹrj uvddempoodd 2457,04 euʹrred/mp).
+Saari lij raukkmõõžžâst vuâđđääm pääʹlǩpââʹjdummuž, jm.
+päʹlǩǩtääʹss ij vaʹstted
+teänab ânnʹjõžtuâjjkaart, di tuâjjmeäʹr lâʹssnem diõtt da še Sajoozz teknlaž proʹbleeʹmin.
+Saari räukk päʹlǩǩtääʹzz kaggmõõžž 20% ânnʼjõõžžâst mäʹcceemnallšeʹld eeʹjj 2015
+aalǥâst.
+Teaʹtter- da mediatuâjjlai leeʹtt raʹvvjõõzzi mieʹldd (mieʹlddõs 3) AV-tekniikk päʹlǩǩ
+meäʹrrââtt päʹlǩǩtääʹzz II mieʹldd; čiâsspäʹlǩǩ lij 13,81 laʹsǩǩeemnallšeʹld sääʹmteeʹǧǧ
+määnpââʹjjpääʹlǩ vaʹstteei päʹlǩǩ lij 2112,93.
+Päʹlǩǩtässa III koʹlle vaʹstteemvuõđlaž
+ämmat-tuâjjla; čiâsspäʹlǩǩ lij 18,24, määnpââʹjjpäʹlǩǩ lij 2790,72.
+Päʹlǩǩtässa IV koʹlle
+plaanraajji da tuâjj-jååʹđteei; čiâsspäʹlǩǩ lij 24,50, määnpääʹjjpäʹlǩǩ lij 3748,50.
+Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ mieʹldd väʹǯǯelvuõttʼtääʹss IV, tääʹss IV vaʹsttad
+ǩiõlljåårǥlõõʹtti pääʹlǩ.
+Väʹǯǯelvuõttʼtääʹss IV vuâđđpääʹlǩ 1.8.2015 looǥǥeeʹl:
+Juâkksi ouddoummu I
+Luʹvddkooʹddi ääʹšš ouʹddepuʹhttipiisar da projeʹkttjååʹđteei II
+Jeeʹres väʹǯǯelvuõttʼtääʹzz vaʹstteei tuâj III
+Ǩiõlljååʹrǥlõõʹtti IV
+Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ 4 § mieʹldd vuâđđpääʹlǩ vueiʹtet pââʹjted vergga
+pååđtuʹmmstõõǥǥin lââʹzztum tuâjai diõtt jäänmõsân 20%:t. Pââʹjdummšest tuʹmmai
+sääʹmteeʹǧǧ halltõs.
+Sh 7 § juätkkai...
+Halltõs tuʹmmai pääʹlǩpââʹjdummšest.
+SÄÄʹMTEEʹǦǦ MIEʹRRTIEʹǦǦEʹTǨǨÕÕZZ
+TAʹRǨǨUMMUŠ EEʹJJID 2017 - 2020
+Sääʹmteeʹǧǧ halltõs priimi såbbrest 4.9.2015 mieʹrrteäʹǧǧeʹtǩǩõõzz eeʹjjid 2017 - 2020
+tuåimtemnalla vuõiggâdvuõttministeriooʹje
+Vuõiggâdvuõttministerio,
+riikkteäʹǧǧministerio
+budjeʹttsaaǥǥstõõllmõõžž såbbrõʹššeš Heʹlssnest 21.10.2015.
+Riikktääl sõggnam
+raamm ouddlâstt še Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzz ođđest ärvvtõõllmõõžž da priorisâsttmõõžž.
+Eeʹjjin 2016-2020 sääʹmteeʹǧǧ mieʹrrteäʹǧǧtääʹzz (raam) liâ leämmaž 3 164 000 euʹrred.
+Mieʹrrteäʹǧǧtääʹzz vuâllnummuš, šâdd tõʹst, ko Senatt-ǩiiddõs lij vueʹlääm vååurid.
+% eeʹjj 2016 aalǥâst.
+Sääʹmteʹǧǧ âʹlgg tuåimted vuõiggâdvuõttministeriooʹje taʹrǩǩuum priorisõsttum
+Halltõs ǩiõttʼtõõli ääʹšš såbbrest 30.10.2015 da siirdi ääʹšš pueʹtti såbbra.
+Halltõs preemm taʹrǩǩuum raammeʹtǩǩõõzz eeʹjjid 2017 - 2020
+(mieʹlddõs 4).
+Mieʹlddõõzz čuäʹjtet såbbrest.
+ČIÕLǤTÕS SÄÄʹMǨIÕLLSAŽ SOSIAAL- DA TIÕRVÂSVĐʹUÕTT
+13.11.2015 KÄÄZZKÕÕZZI RAʹVVJEM DIÕTT ČUÄʹJTUM MIEʹRRTIEʹǦǦ
+ÂÂNNMÕÕŽŽÂST 2014
+Parlameʹntt priimi riikk eeʹjj 2014 mäʹhssemplaanâst 480.000 eeuʹr šooraž mieʹrrtieʹǧǧ
+ââʹnnem diõtt sääʹmǩiõllsaž sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanâm diõtt säʹmmlai
+dommvuuʹd kooʹddin.
+Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžž 17 §:f 5 pääiʹǩ mieʹldd sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd
+âʹlgg
+såbbra
+piirieeʹjji
+čiõlǥtõs
+sääʹm
+tiõrvâsvuõttkääzzkõsmieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst.
+Sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkåʹdd lij såbbrest 18.6.2015 priimmâm čiõlǥtõõzz
+tuåimtem diõtt Lappi vuʹvddvaaldšemveʹrǧǧnekka.
+M. vaaldšemjååʹđteei eʹtǩǩõs (PR):
+Halltõs preemm sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd čiõlǥtõõzz eeʹjj
+2014 mieʹrrtieʹǧǧ âânnmõõžžâst etʹǩǩeem diõtt sääʹmteeʹǧǧ såbbra
+(Mieʹlddõs 5).
+SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS
+SÄMINUORÂI TAAIĐÂTÁBÁHTUS
+SÄÄ'MNUÕRI ČEÄ'PPVUÕÐPEI'VV
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma
+TEÁHTER ja EaLLIGOVVA Vuohčus
+TEATTER já ELLEEKoVE VuáčusT
+TEA'TTER dA jIE'LLIKARTT VuõccâsT
+SÁMI SOGA LÁVLLA D SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ D Sää'mSooǥǥ laull
+TEÁHTER - TEaTTER - TEa'TTER
+Muitaleaddjit: Boares muittut , 10 min
+musihkkateáhter
+Vuohccu skuvla 1.-2. luohka ja 5.-6. luohka oahppit
+Bagadeaddji: Marja Magga
+Beaivvi áhkubat: Beaivvi bártni soakŋomátki, 15 min.
+Anára badjedássi (8-9 lk)
+Bagadeaddji: PetraBiret Magga
+Ailegas nuorat: Bihcabáhcatmeahcis , 10 min hállanteáhter
+Gáregasnjárgga skuvlla sámeluohkát 1-6
+Bagadeaddji: Maarit K. Pieski
+4. johttiteahter nabander: Dáidda ja miessedutkamušat, 20 min.
+hállanteáhter
+Avvila badjedássi
+Čálli Siiri Magga-Miettunen Bagadeaddjit: Marjaana Aikio ja ieža čájáhallit
+Buoidagat: Gos boagán, gos liidni , 15 min hupmanteáhter
+Gáresavvona skuvla
+Bagadeaddji: Anna-Reetta Niemelä
+Eallit: Guovžža riegadanbeaivi, 5 min.
+hupmanteáhter
+Heahtá vuođđoskuvla ja Bealdovuomi skuvla
+Čálli Siiri Magga-Miettunen Bagadeaddji: Elna Magga
+7. háloo sápmi: Beaivvi bárdni , 20 min hállanteáhter
+Avvil logahat
+Bagadeaddjit: Čájáhallit ieža ja Marjaana Aikio
+Aleksanteri kenan skuvlla 4-5 luohkká sámegiela lohkkit: Máhtte 10 min
+9. gollegielagat: Gollegiella - Sámegiella?!?
+15 min hupmanteáhter
+Eanodaga badjedássi
+Bagadeaddjit: Anne-Mari Kukkonen ja Berit-Ellen Juuso
+Oalggaid ja rissiid: Golbma uhca spiinnáža, 7 min.
+Vuohccu skuvla
+Bagadeaddjit: Katja Magga ja Anna Leinonen
+EaLLIGOVVA - ELLEEKOVE - jIE'LLIKaRTT
+1) Skábmagovat 08 - Workshop
+u Unna Junna Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 3'00 v Sahara 2'00
+(Anára skuvlamánát) w Ofelaš (Sirpmá, Ohcejoga ja Anára skuvlamánát)
+2) Sää'm Idols!
+Če'vetjääu'r škooulneeǩǩ
+3) Media workshop - Skábmagovat 2008
+u Uldda guossis 2'18
+vLottežanolmmoš ja guhtta
+Českesnieidda 3'34 (Kääpiö ja 6 Lumikkia)
+4) Gáregasnjárgga filbma workshop 2008
+u Gálbbenjunni ja mun 1'40
+v Vuodjin 1'00 w Návet 1'14
+xGuolásteaddji 1'30 ySkihpáraččat 1'10
+5) Nuorgam workshop 2008:
+u Ođđa BMV 2'30
+v Gobmevisti 4'30
+w Boazoeamiđa oahpahus
+2'30 xDracula 0,45 yUlddaid rockkonseartta 5'00 zBOM!!!
+6) Jeera medialeaira
+u Beaivi Anáris 2'20 v Birdbirdie 0'50 w Láikes olbmo deattán 1'19
+7) Avvila vuolledássi - Giđđa 2009
+u Hei ártet 0'50 vFuones oahpaheaddji 1'14 w Gárgideaddji 1'31
+xGuovža ja njoammil 1'00 yOkta boddu 1'31 zSámi ođđasat 1'20
+8) Animaatioh.
+Elleekoveh anarâškielâluokka 0-1
+u Kaavpug čohčâ 1'40
+vKirdemmaašin 0'50
+w Kyelipivdo 0'55
+xLiisá já Heikkâ 0'45
+yMáiju Siggá 1'00 zSaammâl 1'40
+ Sipi já Siipi 0'45
+9) Weekend Áŋŋeles 3'00
+SÁMI SOGA LÁVLLA
+Sánit: Isak Saba
+Nuohtta: Arne Sørlie
+Guhkkin davvin Dávggaid vuolde
+sabmá suolggai Sámieatnan:
+Duottar leabbá duoddar duohkin,
+jávri seabbá jávrri lahka,
+cohkat cilggiin, corut cearuin
+allánaddet almmi vuostá;
+šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
+cáhket ceakko stállenjárggat
+máraideaddji mearaide.
+Máttárádját mis leat dovle
+vuoitán vearredahkiid badjel;
+vuostálastot, vieljat, miige
+sitkatvuodain soardiideamet!
+Beaivvi bártniid nana nálli!
+Eai du vuoitte vašálaccat,
+jos fal gáhttet gollegielat,
+muittát máttarmáttuid sáni:
+Sámieatnan sámiide!
+SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ
+Tääbbin tavveen Távgái vyelni
+mist lii stuorrâ Säämieennâm.
+Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,
+jävri šiärráá jäävri alda.
+Coheh cielgijn, coroh cuumâin
+alanedeh alme vuástá.
+šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
+cäähih ciägu stälinjaargah
+meendu muávroo meerâ siis.
+Madâräijiheh láá tovle
+vuáittâm verrušeijee vievâid.
+Vuástálistup viiljah mij-uv
+si hesvuo áin suárdálâsâid.
+Peeivi parnij noonâ nääli,
+iä tuu vyeiti vajaliihkin,
+jis tun toolah kollekielâd,
+muštáh maddârijdâd sääni:
+Säämieennâm sämmiláid!
+Sää'mSooǥǥ laull
+Ku'kken tâ'vven juu'se vue'lnnõ,
+Sää'm ciõkkõ, Sää'mõ jânnam.
+Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue'kken,
+jääu'rõ špelkka jääu'rõ veâlgga.
+Ceäggõ tuõddâr cokkõ laagg,
+pajjõna'dde ââ'lmõ vuâstta.
+Šuâlee jooggõ, šuuvee väärõ,
+ciäggõ njaargõ ru'vddõ raaddõ
+cäkka'tte šuârmm miâr vuâstta.
+Maaddârääjjõ mee'st lie tuu'lõ
+vuäittam veäreld tue'jjeei pâ'jjel.
+Vuâsttla'sttepõ viilljõ, mij še,
+sitkkâdvuõdin suärddeejeemõ!
+Sokkõ rää'ves Pei'vv päärnai
+ij tuu vuei'tõ vâjjlažžatõ
+jos veâl määttak kå'llõkiõlad,
+mooštak maaddâr maddji saa'nid:
+Sää'mõjânnam Saa'mi lij!
+Ordnejeaddjit:
+Sámediggi ja Soađegili gielda
+Sääʹm ǩiõl-laauǥ škooulâst - mäʹhtt tueʹrjjääm jiõččan ǩiõl da
+kulttuur mättʼtõõzzâst 6 mc (162 č)
+Âʹlddmättʼtõs õhttsiʹžže 60 č mättʼtõõđi jiõččvälddsaž tuâi 102 č
+24 teoriamättʼtõõzz
+36 jooukohjjumuš
+102 mättʼttõõđi jiõččvälddsaž tuâi (aktiivlaž tuâjjpõrtt-tuejjumuš /ǩeʹrjjlažvuõđ da/leʹbe essee
+da/leʹbe mäʹttjemtuâjj)
+Sääʹm-mättʼtõs miârkksââvv sääʹm ǩiõl da sääʹmǩiõllsa di sääʹm kulttuur mättʼtõõzz.
+Tõi tuâkksen
+lij vuâđđjuurd päärnai da nuõri vuõiggâdvuõđâst jiiʹjjes etnlaž identiteetta da kulttuurlaž juätǩǩma.
+Sääʹm ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzin juuʹrdet tõn sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz, koʹst sääʹm iʹlla päärnai
+vuõssmõsân mättjum jieʹnnǩiõll da koon täävtõsân lij raavsmâʹtted kiõlʼlânji rââžžap
+vueʹlǧǧemsââʹjest pueʹtti päärnai sääʹm ǩiõl.
+Ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž tobddmõš da suåvldumuš
+sääʹm-mättʼtõʹsse tuäʹrjjad še sääʹm jieʹnnǩiõllân mainsteeʹjid uʹvddem sääʹmǩiõllsa mättʼtõõzz.
+Še
+jieʹnnǩiõllsai kiõlʼlaž tuâǥǥas lij täujja heterogeenlaž.
+Sääʹm-mättʼtõõzz pedagoglaž õõudumuš
+miârkkšââvv jm.
+uʹččteeʹli ämmatsilttõõzz õõudmumuužž nuʹtt, što sij pâʹstte ääiʹjbuužž pueʹrben
+väʹldded mättʼtõõzzâst lokku ǩiõlʼlânji da kulttuurlânji heterogeenlaž mättʼttõõđijoouk.
+Sääʹmuʹččteeʹlin liâ jiânnai ǩiõččlâsttmõõžž heterogeenlaž mättʼtõõđijoouk mättʼtumuužžâst.
+Määŋgas liâ juʹn kuuʹǩǩ ääiʹj čõõđtam ǩiõll-lauggi vuâđđjurddjid mättʼtõõzzstes, håt-i mättʼtõõzz
+iʹlla mieʹrtõllum veerǥlânji ǩiõll-lauggjen mättʼtõsplaanâst.
+Škooultõs vueiʹtlvâstt jeeʹres vuuʹdin da
+jeeʹresâkksai päärnaivuiʹm tueʹjjeeji uʹččteeʹli teâđ da ǩiõččlâsttmõõžži juâkkmõõžž.
+Škooultõõzz vuõss-sâʹjjsiʹžžen täävtõsân lij uʹvdded uʹččteeʹlid vueiʹttemvuõđid õõudeed ođđ
+mõõntõõllmõõžžid sääʹm ǩiõlin mättumuʹšše da ǩiõl jeälltumuʹšše škooultuâjast, taʹrjjeed siʹjjid
+tueʹjjeemareena da neäʹvvaid ǩiõlmättʼtõsse juõǩǩpeiʹvvsaž škooultuâjast.
+Nuʹbben vääznai
+täävtõsân lij valmštõõttmõs oudd- da vuâđđmättʼtõõzz ođđ mättʼtõsplaani âânmavälddma sääʹm-
+mättʼtõõzzâst.
+Škooultõõzz täävtõsân lij raajjâd čââvab teâđvaajtem vueʹjjid da lââʹssted
+mättʼtõstuâjjlažkååʹdd
+teâđ
+lääʹjjšeâttmõõžž
+uʹvddem
+sääʹm-mättʼtõõzz
+vueiʹttemvuõđin
+juõǩǩpeiʹvvsaž tuâjast.
+Ǩiõllkõõčmõš sääʹm-mättʼtõõzzâst siisǩad ǩiõl seillmõõžž täävtõõzz: jiiʹjjesǩiõllsa mättʼtõõzz
+vueiʹtlvâʹsttmõõžž sääʹm jieʹnnǩiõllân mainsteeʹjid da ǩiõl mättumuužž ǩiõl siltteeǩâni leʹbe tõn
+hueʹnben mainsteeʹjid.
+Õõutsââʹjest täk tueʹjjee ǩiõl revitalisaatia vuâđđjurddi leʹbe tõn, što ǩiõll
+serddai õõudårra veeidmõs vueiʹtlvaž mainsteeʹjivuâđast.
+Pukid õhttsaž täävtõsan lij päärnai da
+nuõri šõddmõš aktiivlaž da tuåimmsallaž kueiʹtǩiõllsažvuõʹtte da nuʹtt sääʹm ǩiõli aktiivlaž õõʹnnji
+meäʹr šorrnumuš.
+Kulttuurkõõččmõš sääʹm-mättʼtõõzzâst čuäjad mättʼttõõzz rool årra ǩiõl, kulttuur
+da äʹrbbvuâđlaž teâđ da määttai seʹrddjen nuõrab puõlvvõõǥǥid.
+Sääʹmuʹččteeʹli silttumuužž
+tueʹrjjumuš da säʹmmlai peâmmäärvai meâldlânji pedagoglaž rääʹtǩtõõzzi da didaktlaž tuåimm-
+maalli õõudumuužžâst mättʼtõõzzâst lij ääiʹjpoddsaž da taarblaž tuejjõs.
+Škooultõõzz siiʹsǩež:
+I Jååʹđtõs / Äiggsaž tiuddsallaž ǩiõll-laauǥ Lääʹddjânnmest /
+Ǩiõll-laauǥ da päärna ǩiõlʼlaž õuddnumuš 1 mc
+Täävtõõzz:
+Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuäǯǯ vuâđđeei teâđaid päärna ǩiõlʼlaž
+ouddnumuužžâst, ǩiõll-lauggjest mättʼteem-moontõõllmõšân, fiʹttõõzzin, teoreettlaž raamin,
+vueʹjjmeâldlaž čõõʹđtumuužžâst, ǩiõččlâsstmõõžžin da mäʹttjempuåđõõzzin.
+Tuâjjpõrtt-tuejjumuužž
+mieʹrren lij ǩiõttʼtõõllâd mõõnn-nalla tät teâtt lij suåvldemnalla sääʹm-mättʼtõʹsse.
+Tueʹjjeemnääʹll:
+Âʹlddmättʼtõs, ohjjuum tuâjjpõrtt-tuejjumuš da mättjemtuâi.
+II Sääʹmǩiõllsa ǩiõll-lauggi vuâđđtõõzz 1 mc
+Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuâǯǯ vuâđđeei teâđaid õhttlõõvvum oummu da
+õhttsažkååʹdd ǩiõlljeälltumuužžâst, ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžžin sääʹm õhttsažkååʹddest, kueiʹt- da
+määŋgǩiõllsažvuõđâst sääʹmpäärnai mättʼtõõzzâst di säʹmmlaž pedagogiikkâst sääʹm ǩiõll-lauggi
+vuâđđan.
+III Konkreettlaž ǩiõll-laauǥ mõõntõõllmõõžž 3 mc
+Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkååʹdd ǩiõll-laauǥmättʼtõõzz pedagoglâž da aaunâsvaaldšmõʹtti silttõõzzi
+lââʹsstumuš, koivuiʹm vueiʹtet õõudeed ođđ sääʹm ǩiõl da kulttuur lokku vaʹlddi pedagoglaž vueʹjjid.
+Sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd vuäǯǯ teâđ da silttõõzzid ǩiõll-laauǥmättʼtõõzzâst ââʹnnem ǩiõll-
+laauǥmõõntõõllmõõžžin da tõʹst, mõõnn-nalla mõõntõõllmõõžž liâ suåvldemnalla sääʹm-mättʼtõʹsse.
+IV Sääʹm ǩiõll-lauggjin aktiivlaž ǩiõlõõʹnnjen 1 mc
+Täävtõsân lij, što sääʹm-mättʼtõõzz tuâjjlažkåʹdd raavad jiiʹjjes silttõõzz sääʹm kulttuur da ǩiõl
+siʹrddjen.
+Mättjempââʹjest mättʼtõõđât ǩiõll-lauggi miârktõs sääʹm ǩiõl mättjumuužžâst da sääʹm
+ǩiõli jeälltumuužžâst, täʹrǩstõõlât päärna mättpälggaz ǩiõlʼlaž šõddmõõžž vueiʹnlmest.
+Tueʹjjeemäiʹǧǧtauʹll:
+I pi-su täʹlvvmannust
+II pi-su ǩeâđđa 2015
+III pi-su čâhčča 2015
+IV pi-su čâhčča 2015
+Doseʹntt, FT Marja-Liisa Olthuis
+Jååʹđteei Anni-Siiri Länsman
+marja-liisa.olthuis (at) oulu.fi
+anni-siiri.lansman (at) oulu.fi
+Vs škooultõspiisâr Irmeli Moilanen
+TEÂĐTÕS
+Raportt: saa'mi ää'rbvuâlaž teâđ suõ'jjumuš õõlǥat tuåimid
+Võõrâs raportt õõlǥat Lää'ddjânnam, što tõt aa'lǥči pue'rben ǩiõččâd saa'mi luâđ määŋgnallšem-
+vuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđ staanmõõžžâst.
+Rapoort mie'ldd saa'mi ää'rbvuâlaž teâđain da
+ää'rbvuâlaž luâđâânnmõõžžin lij vääžnai miârkktõs jeärben tââ'v luâđ määŋgnallšemvuõ'tte.
+Tä'bbe pirrõsministeriaa'le u'vddum rapoort tuejjii pirrõsministeria nõõmtum veiddsõs vuõđđu
+vuâđđõõvvi ä'šštobddituâjj-joukk.
+Saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâtt lij luândes beä'lnn âânnmõ'šše kuulli
+da kåå'tt očndââtt sää'mǩiõlâst, pirrõskõskkvuõđâst da luâttjie'llemvue'jjin.
+Saa'mi ää'rbvuâlaž
+luâttjie'llemvue'jj le'be puäʒʒhåidd, mie'cstumuš, kue'llšeellmõš, norrõõzz da sää'mǩiõtt-tuâi
+se'rdde ää'rbvuâlaž teâđ puõlvvõõǥǥâst nobba.
+Saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki
+ää'rbvuâlaž teâtt lij vaar vue'lnn huânn'ned õhttsažkåå'ddlaž muttõõzzi diõtt.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vue'jj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõžžid.
+Tuåimmtuâjain
+uu'det alttõs luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđai lokku välddmõõžžâst
+lää'jjšeâttmõõžž da vaaldšem ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõõzzin di škoou'l'jumuužžâst.
+Tuâjj-joukk
+oudd alttõõzz, što resuurzzid jåå'đtet saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđai
+ruõkkmõ'šše, tu'tǩǩumu'šše da jeälltumu'šše.
+Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što åå'n oođeem
+määŋgnallšemvuõttstrategiia da tuåimmjemprogra'mme, mie'rǩǩeet veâl på'rddǩerjja ođđ tuåimm-
+tuâjaid ää'rbvuâlaž teâđai suõ'jjeem diõtt.
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuužž miârkksõõvvâm-
+nallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ
+määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vääžnmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâs-
+viikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđaid.
+Lij vääžnai, što tuâjj ij åå-
+rast tääzz da tuâjj-joouk čuä'jtum tuåimid ää'ljet čõõđted", Särnn Näkkäläjärvi.
+Raportt veekk ooudâs peä'lstes meeraikõskksaž biodiversiteettsuåppâm aartikla 8 (j) tuåimme-
+piijjmõõžž Lää'ddjânnmest.
+Aartikla sue'jjad alggmeerai luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki
+ää'rbvuâlaž teâđaid, vue'jjid da innovaatiaid.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem
+plaanumuužžâst da
+jåå'đtumuužžâst
+suåvvtet
+biodiversiteettsuåppmõõžž Akwé: Kon -vuä'ppõõzzid
+meersaž
+lää'jjšeâttmõõžž räämmi
+se'st.
+Meä'cchalltõs lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧin ju'n alttääm
+vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž
+Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst,
+vuõssmõssân maai'lmest.
+"Vuäǯǯap
+Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst ärvvsaž
+tobddmõõžžid, da Meä'cchalltõs lij
+čõnnõõttâm
+raajjâd põõšši mõõntõõllâmvue'jj Akwé: Kon -
+vuä'ppõõzz
+suåvvtumu'šše
+Meä'cchalltõõzz tuåimmjumuužžâst", tuâjj-joouk
+saaǥǥjåå'đteei Näkkä-
+läjärvi lij rämm-miõlâst.
+Tuâjj-joukk âânn vääznai ä'ššen, što kåå'dd še vä'ldde lokku vuä'ppõõzz
+ha'ŋǩǩõõzzeez beä'lnn.
+Pääkkte'm Akwé: Kon vuä'ppõõzz liâ valmštõllum õõutsââ'jest alggmee-
+rai võboršee'ǩǩivui'm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuä'ssbie'llsåbbrest ee'jjest 2004.
+Lää'ddjânnmest vuä'ppõõzz kuâ'sǩǩe nåkam saa'mi dommvuu'dest čõõđtem ha'ŋǩǩõõzzid, kook
+vuei'tte vaikkted saa'mi kulttuu're da luâttjie'llemvue'jjid.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što
+ko
+pirrõõzz ââ'nnem da
+ää'rbvuâlaž sää'mjie'llemvue'jjid jåå'đteei
+lää'jjšeâttmõõžž viiǥǥât ooudâs,
+vää'ldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paai'ǩin Akwé: Kon -
+vuä'ppõõzzid.
+oudd alttõõzz,
+što
+pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon
+vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst
+di mäddââ'nnem- da
+raajjâmlää'jj tuåimmepiijjmõõžžâst.
+Tuâjj-joukk lij
+ǩee'rjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuä'ppõõzzid.
+Lää'ddǩiõ'lle jåårǥlõttum
+joortõõzzin, kåå'tt lij õhtt maai'lm vuõssmõs vuä'ppõõzzin tuejjuum joortõs.
+Tuâjj-­joouk
+raportt:
+www.ymparisto.fi/lumonet/8j
+Akwé:
+Kon
+-vuä'ppõõzz:
+http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=385633&lan=fi
+määŋgnallšemvuõtt
+da
+sä'mmla
+-­čiõlǥtõs
+(Lää'ddjânnam
+pirrõs
+http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=385727&lan=fi
+http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=184&Itemid=325
+Lââssteâđaid:
+Saaǥǥjåå'đteei
+Klemetti
+Näkkäläjärvi,
+Sää'mte'ǧǧ,
+te'l.
+etunimi.sukunimi@samediggi.fi
+Luâđsuõ'jjeemjåå'đteei
+Ilkka
+Heikkinen,
+pirrõsministeria,
+etuni-­‐
+mi.sukunimi@ymparisto.fi
+Tuâjj-­‐joouk
+piizar,
+pâ'jjta'rǩǩeei Liinu
+Törvi,
+Sää'mjânnam
+jie'llemvue'jj-­‐,
+trafikk-­‐
+pirrõskõõskõs,
+etunimi.sukunimi@ely-­‐keskus.fi
+BOVDEHUS / KÅČČ / POVDIM / KUTSU
+Sámediggi ordne sámi álbmotbeaivve ávvudoaluid Anáris Siida museas 6.2.2010 dmu 17.00-20.00.
+Dilálašvuohta lea olgun guovssahasteáhteris.
+Prográmmas lea musihkka, boradeapmi ja
+servvoštallan.
+Mánáide lágiduvvo ee.
+čierastallan ja heargevuodjin.
+Sámediggi ordne bussesáhtuid
+Heahtás, Ohcejogas ja Vuohčus Anárii sihke ruovttoluotta.
+Sáhtu haddi lea 10 € olbmos.
+Almmuheamit doaluide ja sáhtuide maŋimustá bearjadaga 29.1.2010
+0504350177 dahje kaisa.tapiola@samediggi.fi
+Bures boahtin!
+Sámedikki ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi
+Sää'mte'ǧǧ reäšš saa'mi meerlažpeei'v prää'zneǩ Aanar Siida mu'zee'est 6.2.2010 čiâss 17.00-
+Meerlažpeei'v podd lij åuggan kuuskõõzztea'ttrest.
+Prograammâst lij musiikk, stuällõõttmõš
+da sie'brjõõttmõš.
+Päärnaid riâžžât hå't čiõrstõõllmõš da jie'rjin vuejjmõš.
+Sää'mte'ǧǧ reäšš
+bussjåå'đtumuužžid Hettast, Uccjooǥǥâst da Vuõccust Aanra.
+Mää'tǩ hâ'dd 10 € persoonâst.
+I'lmmtõõttmõõžž meerlažpeei'v prääznka da jåå'đtumuužžid mââimõõzzâst 29.1.2010
+0504350177 le'be kaisa.tapiola@samediggi.fi
+Sämitigge uárnee säämi aalmugpeeivi juhle Aanaar Sijdâmuseost 6.2.2010 tme 17.00-20.00.
+Tilálâšvuotâ lii olgon kuovsâkkâsteatterist.
+Ohjelmist muusik, purâdem já siärvástâllâm.
+Párnáid
+läjiduvvoo el.
+čierâstâllâm, já ergivyeijim.
+Sämitigge uárnee bussisáátuid Hettaast, Ucjuuvâst já
+Vuáčust Anarân sehe maasâd.
+Sáátu hadde lii 10 € ulmust.
+Almottâtmeh juuhlán já sáttoid majemustáá vástuppeeivi 29.1.2010
+0504350177 tâi kaisa.tapiola@samediggi.fi
+Pyereestpuáttim!
+Sämitige saavâjođetteijee Juvá Leemit, Klemetti Näkkäläjärvi
+Saamelaiskäräjät järjestää saamelaisten kansallispäivän juhlan Inarin Siida museossa 6.2.2010 klo
+Tapahtuma on ulkona revontuliteatterissa.
+Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja
+seurustelua.
+Lapsille järjestetään mm.
+laskettelua ja poroajelua.
+Saamelaiskäräjät järjestää
+bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta ja Vuotsosta Inariin sekä takaisin.
+Kuljetuksen hinta on 10 €
+henkilöltä.
+Ilmoittautumiset juhlaan ja kuljetuksiin viimeistään perjantaina 29.1.2010
+0504350177 tai kaisa.tapiola@samediggi.fi
+Tervetuloa!
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+EVTTOHASA BIDJAN SÁMEDIKKI VÁLGGAIN
+Sámedikki válggat doaimmahuvvojit 3.9-1.10.2007.
+Sámedikkis addojuvvon lága (974/95, nupp.1279/02) 27 §:a mielde evttohasa Sámedikki válggain
+sáhttet bidjat uhcimustá golbma olbmo, geat leat merkejuvvon jietnavuoigadahtton sápmelažžan
+Sámedikki válgalogahallamii.
+Evttohasásaheami várás devdojuvvojit válljensearvvi
+vuoññudanáššegirji ja evttohasa miehtanskovvi, mat máhcahuvvojit, nu ahte leat vuolláičállojuvvon
+válgalávdegoddái maŋimustá borgemánu 3. beaivve 2007 dmu 16.00.
+Skoviid ja dárkilut dieñuid
+oažžu válgalávdegotti doaimmahagas čuj.
+Saarikoskentie 4, 99870 Anár,
+Skoviid sáhttá maiddái printet www.samediggi.fi.
+Válgalávdegoddi
+IÄVTUKKÂS ASÂTTEM SÄMITIGE VAALJÂIN
+Sämitiggevaaljah toimâttuvvojeh 3.9-1.10.2007.
+Sämitiggeest adelum laavâ (974/95, nubástum 1279/02) 27 § mield iävtukkâs sämitige vaaljâin
+pyehtih asâttiñ ucemustáá kulmâ ulmuu, kiäh láá merkkejum jienâstemvuoigâdvuoñâlâžžân
+sämitige vaaljâluvâttâlmân.
+Iävtikkâsasâttâllâm várás tiävdoo väljejeijeeseervi vuáñudemäššikirje já
+iävtukkâs miettâmluámáttâh, mon kalga macâttiñ vuáláčaallumhäämist vaaljâlävdikoodán
+majemustáá porgemáánu 3. peeivi 2007 tme.16.00.
+Luámáttuvâid já tärhibijd tiäñuid finnee
+vaaljâlävdikode toimâttuvâst čuj.
+Saarikoskentie 4, 99870 Aanaar,
+Luámáttuvâid puáhtá meiddei printtiñ www.samediggi.fi.
+Vaaljâlävdikodde
+VÕBORŠEE'²² PIIJJMUŠ SÄÄ'MTE'™™VAALIN
+Sää'mtee'¡¡est u'vddum lää'jj (974/95, mott.
+sää'mte'¡¡vaalin vuäi'tte piijjâd uu'ccmõsân koumm ooum¿ed, kook lie miõ'r³³uum
+jiõnstemvuõiggâdvuõttne³³en sää'mtee'¡¡ vaal-lo¥stõ'³³e.
+Võboršee'³³ piijjâm vääras tiuddeet
+va'lljeemõhttõõzz altteemä'šš³ee'rj da võboršee'³³ låppõõttâmpõ'mmai, kook vuâlla³ee'rjtum
+â'l¡¡e maaccted vaal-lu'vddkådda mââimõsân på'r¡¡mannu 3. peei'v 2007 "iâss 16.00.
+Lomaakid da tää'r³ab teâ˜aid vu䈈 vaal-lu'vddkåå'dd konttrest addr.
+Saarikoskentie 4, 99870
+Inari te'lf.
+Lomaakid vuäitt printteed še www.samediggi.fi.
+Vaal-lu'vddkå'dd
+EHDOKKAAN ASETTAMINEN SAAMELAISKÄRÄJIEN VAALEISSA
+Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 3.9-1.10.2007.
+Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, muut.1279/02) 27 §:n mukaisesti ehdokkaan
+saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty
+äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
+Ehdokasasettelua varten täytetään
+valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on
+palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 3. päivänä 2007 klo.16.00.
+Lomakkeita ja
+tarkempia tietoja saa vaalilautakunnan toimistosta os.
+Saarikoskentie 4, 99870 Inari,
+Lomakkeita voi myös tulostaa www.samediggi.fi.
+Vaalilautakunta
+Säämi kielâtaho
+-palhâšume vuáđuStâSah
+Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já
+sämikielâ sajattuv oovdedmân porgum ansulii pargoost Suomâst.
+Säämi kielâtaho -palhâšume mieđettuvvoo Iänuduv kieldâ juávkkupeerâpeivikiäčču
+Miessin čuávvoo agâiguin:
+Juávkkupeerâpeivikiäčču Miessi lii ánsulávt olášuttâm jieijâs tooimâst sämmilij kielâ-
+lijd vuoigâdvuođâid já ovdedâm sämikielâ sajattuv já ton siäilum.
+Juávkkupeivikiäčču
+Miessi lii ovdâmerkkâ tast, maht uccâ resurssijguin já meritiätuláin pargoin puáhtá
+uážžuđ ááigán merhâšittee tavvoid sämikielâ siäilumân.
+Juávkkupeivikiäčču Miessi lii toimâm Iänuduvâst 10 ihheed já ton ääigi Miessi
+lii tipšom ivijmield aldasáid 40 sämipárnážid.
+Iänuduv kieldâ kulá sämikuávlun já
+kieldâ sämikielâlâš aalmug lii uccâ ucceeblohhoon.
+Miessi tipšokiellân lii tavesämi-
+kielâ já tipšoi eenikielâ lii tavesämikielâ.
+Sämikielâi puátteevuođâ turviimân lii tehálâš, et sämipárnááh uážžuh sämi-
+kielâlii peivitipšo.
+Lasseen peivitipšo vuáđuduvá sämikulttuur árvoid.
+Miessi lii
+ovdâmerhâlâš peivitipšosaje ton tááhust, et ton pargeeh láá eenikielâs peeleest
+sämikielâliih já ij lah lonâttâm kielâs suomâkielân, veikkâ uási párnáin láá mát-
+tâm sämikielâ hyeneeht.
+Lasseen pargeeh láá čonnâsâm paargon.
+Tain tipšoi
+čoonnâsmáin jieijâs paargon já noonâ sämikielâ- já kulttuur maaŋgâpiälásáin já
+njyebžilis mättimáin láá olášittum puohâi sämipárnái kielâliih vuoigâdvuođah,
+meid toi sämipárnái, kiäi sämikielâtáiđu lii lamaš hiäđub.
+Meritiätuláin pargoin lii
+lamaš merhâšume sämikielâ siäilumân mii oppeet uáinoo tast, et vuáđuškoovlân
+láá puáttám ihásávt sämikielâliih uáppeeh, kiäh loheh sämikielâ tâi sämikielân.
+Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume uážžoo pyerediđ
+ovdiist-uv pargo, maid pargeh sämikielâ oovdân já movtijdittiđ puohâid Iänuduv
+kieldâ já eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv.
+Säämi kielâtaho palhâšume
+mield Iänuduv kieldâ ovdâsvástádâs sämikielâlij palvâlusâi oovdedmist lassaan.
+Sämitigge tuáivu, et palhâšume movtijdit Iänuduv kieldâ pyerediđ sämikielâ
+sajattuv ovdedem kieldâ puohâin uásisuorgijn já meid eres virgeomâháid pyerediđ
+sämikielâlijd palvâlusâid.
+Sámi gielladahku
+-bálkkašumi vuođuStuSat
+Sámi gielladahku -bálkkašumi ulbmilin lea addit árvvu sámegielat bálvalusaid ja
+sámegiela dili ovddideami várás dahkkojuvvon ánssolaš barggu ovddas Suomas.
+Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvo Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu
+Miessái čuovvovaš ákkaid vuođul:
+Bearašbeaiveruoktu Miessi lea ánssolaččat ollašuhttán doaimmastis sámiid gielalaš
+vuoigatvuođaid ja ovddidan sámegiela dili ja dan seailuma.
+Bearášbeaiveruoktu
+Miessi lea ovdamearka das, mo smávva resurssain ja sitkadis bargguin sáhttá
+oažžut áigái mearkkašahtti daguid sámegiela seailluheami várás.
+Bearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dán áigge Miessi
+lea dikšon jagiid mielde measta 40 sámemáná.
+Eanodaga gielda gullá sámiid ruovt-
+tuguvlui ja gielddas sámegielat álbmot leat smávva unnitlohkun.
+Miesi dikšungiellan
+lea sámegiella ja dikšunbargoveaga eatnigiella lea sámegiella.
+Sámegielat boahtteáiggi sihkkarastima geažil lea dehálaš, ahte sámemánát
+ožžot sámegielat beaivedivššu ja ahte beaivedikšu dasa lassin vuođđuduvvá sáme-
+kultuvra árvvuide.
+Mánáiguin barggadettiin lea hirbmat dehálaš systemáhtalaččat
+geavahit sámegiela váldogielaid nana sajádagas fuolakeahttá.
+Miesi bargoveah-
+ka lea lihkostuvvan dán barggus ovdamearkkalaččat, daningo bargoveahka lea
+čatnasan iežas bargui.
+Dáinna dikšunbargoveaga čatnasemiin iežas bargui ja nana
+sámegiela- ja kultuvra máŋggabealat ja soddjilis dáidduin leat ollášuhttojuvvon
+buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat, maiddái daid sámemánáid, geaid sá-
+megiela máhttu lea leamaš heittodut.
+Sitkadis bargguin lea leamaš mearkkašupmi
+sámegiela seailumii, mii fas oidno nu, ahte vuođđoskuvlii leat boahtán jahkásaččat
+sámegielat oahppit, geat lohket sámegiela dahje vázzet oahpu sámegillii.
+Sámi gielladahku -bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu
+buoridit ovddežis dan barggu, mii bargojuvvo sámegiela ovdii ja movttiidahttit
+buot Eanodaga gieldda ja eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela dili.
+gielladahku -bálkkašumi mielde Eanodaga gieldda vástu sámegielat bálvalusaid
+ovdáneamis ja ovddideamis stuorru.
+Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Eanodaga gieldda buori-
+dit sámegiela dili buot gieldda oassesurggiin ja maiddá eará virgeoapmahaččaid
+buoridit sámegielat bálvalusaid.
+Sääʹm ǩiõlltuâ jj
+-ciiSt vuâđđjurddi
+Sää'm ǩiõlltuâjj -ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da
+sääʹmǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lääʹddjânnmest.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist miõttât Enontekiö kååʹdd joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessja
+puõʹttinallšem vuâđai mieʹldd:
+Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij miõđlõsân čõõđtam tuåimmjumuužžstes saaʹmi
+ǩiõllʹlaž vuõiggâdvuõđid da viikkâm ooudâs sääʹmǩiõl staattuuzz da tõn ruõkkmõõžž.
+Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjooʹtti čuäʹjteei tõʹst, mõõnnalla uʹcc
+resuurssivuiʹm da ääiʹj mieʹldd siʹtǩǩes tuâjain vueiʹtet vuäʒʒad äigga kookkas kuõʹddi
+da miârkkšõõvvi tuâjaid sääʹmǩiõl seʹrddmõõžžâst nuʹtt, što ǩiõl iskrdeei jieʹllemiiskâr
+lij ruõkkum veäʹlkõs puõlvvõõǥǥi tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd.
+Joukkpiârpeiʹvvpäiʹǩǩ Miessi lij tuåimmjam Enontekiöst 10 eeʹǩǩed da tõn äiʹǧǧen
+Miessi lij håiddam eeʹjji mieʹldd âlddsin 40 sääʹmpäʹrnned, jooukâst liâ nijddpääʹrn da
+ååumpääʹrn.
+Enontekiö kåʹdd kooll sääʹm dommvoudda da kååʹddest sääʹmǩiõllsaž nar-
+od lij uʹccen minoritettneǩǩen.
+Miessi håiddǩiõllân lij sääʹmǩiõll da håiddpersonkååʹdd
+jieʹnnǩiõll lij sääʹmǩiõll.
+Sääʹmǩiõli puõʹttiääiʹj staanumuʹšše lij vääžnai, što sääʹmpäärna vuäʹǯǯe
+sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhååid da lââʹssen peiʹvvhåidd vuâđđââvv sääʹmkulttuur äärvid.
+Päärnaivuiʹm tuõjstõõllmen lij aaibâs vääʹžnai systtem'maatnalla ââʹnned sääʹmǩiõl
+väʹlddǩiõl raʹvves staattuuzzâst huõlǩâni.
+Miessi personkåʹdd lij oʹnnstam tän tuâ-
+jast ooudâstjooʹttjen, tõn diõtt ko personkåʹdd lij čõnnõõttâm tuâjes ouʹdde.
+Tän
+personkååʹdd čõnnõõttmõõžžin jiijjâz tuõjju da raʹvves sääʹmǩiõl- da kulttuur
+määŋgbeällsaž da lueʹǯǯjeei silttumuužžin leät čõõđtum puki sääʹmpääʹrnai ǩiõllʹlaž
+vuõiggâdvuõđid, lokku vääʹldeeʹl še tõid sääʹmpääʹrnaid, koin sääʹmǩiõl silttumuš lij
+leämmaž ääʹpptap.
+Siʹtǩǩes tuâjain lij leämmaž vääžnai miârkktõs sääʹmǩiõl seillmõʹšše,
+kååʹtt-ǥõs kuâsstai tõʹst, što vuâđđškoouʹle liâ puättam piirieeʹjji sääʹmǩiõllsa
+škooulneeʹǩǩ, kook mättʹtâtte sääʹmǩiõl leʹbe sääʹmǩiõlin.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist jorddmõš lij kaggâd ciist vuäǯǯai pueʹreed sääʹmǩiõl ouʹdde
+tuejjeem tuâi da kaggâd pukid Enontekiö kååʹdd da jeeʹres veʹrǧneeʹǩǩid pueʹreed
+sääʹmǩiõl staattuuzz.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj ciist mieʹldd Enontekiö kååʹdd vaʹsttõs
+sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst da ooudâsjuätkkjummuužžast lâs-
+san.
+Sääʹmteʹǧǧ tuäivv, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö kåå��dd pueʹreed sääʹmǩiõl
+staatuuzz ooudâsviikkmõõžž kååʹdd pukin vuäʹssvuuʹdin da še jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩid
+pueʹreed sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid.
+Saamen kieliteko
+-palkinnon peruStelut
+Saamen kieliteko -palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten
+palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä
+Suomessa.
+Saamen kieliteko -palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti
+Miessille seuraavin perustein:
+Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelais-
+ten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä.
+Ryh-
+mäperhepäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjän-
+teisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen säilymiseksi.
+Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aika-
+na Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta.
+Enontekiön kunta
+kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on
+pienenä vähemmistönä.
+Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön
+äidinkieli on saamen kieli.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saa-
+vat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin
+arvoille.
+Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyt-
+tää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta.
+Miessin henkilökun-
+ta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut
+tehtäväänsä.
+Tällä hoitohenkilöstön sitoutumisella omaan työhönsä sekä vahvalla
+saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu
+kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden
+saamen kielentaito on ollut heikompi.
+Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä
+saamen kielen säilymiselle, joka taas näkyy siinä, että peruskouluun on tullut vuo-
+sittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä.
+Saamen kieliteko -palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa paran-
+tamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enon-
+tekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa.
+Saamen
+kieliteko -palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen
+edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa.
+Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan
+saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita vi-
+ranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja.
+Säämi kielâtaho Sámi gielladahku
+Sääʹm ǩiõlltuâjj Saamen kieliteko
+Viäddáin rahtum Veddikoori luhhijn, leibikoVli já Sukkârlitte
+matleena FoFonoFF
+Viäddáid kuáivuh enâmist tállán tuálu suddâm maŋa já taid puáhtá kuáivuđ ton räi ko čohčuv
+oppeet eennâm jiäŋu já šadda tuálu.
+Pyeremus äigi putestiđ viäddáid lii njollâäigi, talle ko
+ulâštooŋâs liäđu, talle putestem lii älkkeb já "luándu iššeed" putestempargoost.
+Tyejiniävuh
+láá kuáhčá, puuvko, raigum tähti tâi čuárvi.
+Raigum tähti lii rahtum poccuu oođâtäävtist siäm-
+máá ko kođemist kevttum náskál-uv.
+Putestum viäddáid kuškâdeh já siäilutteh uccâ uáiváát-
+tân koške já iptoos saajeest ovdâmerkkân ääitist.
+Aamnâstijn pieijih viäddáid kume čáácán njyebžiluđ já kuuđâlm lyeddejuvvoo.
+Tuu-
+vdâveedâ lii juurbâs.
+Tuuvdâviäddá lihâttâlmáin finnee tuáján halijdum häämi.
+Kođemist kevt-
+tih tyejiniävvun poccuu täävtist rahtum náskál.
+Uccâ puuvkoš lii šiev iše viäddái luáddum
+aalgâst, mut tast maŋa viäddái luáddum tábáhtuvá kieđâiguin.
+Tyeje sessiisteleh ivniimáin ton
+ostoost já loopâst vala vuoidâmáin oljoin.
+(Tekstâ Matleena Fofonoff)
+Vettiin ráhkaduVVon Veaddegore lohkiin, láibelihtti ja Sohkarlihtti
+Veattit roggojuvvojit eatnamis dalán go doallu lea suddan ja daid sáhttá roggat dassážii, go
+eana fas galbmá čakčat ja šaddá doallu.
+Buoremus áigi buhtistit vettiid lea njallaáigi, dal-
+lego guohcarássi lieđđu, dalle buhtisteapmi lea álkit ja "luondu veahkeha" buhtistanbarggus.
+Bargoneavvun leat guohkki, buvku, ráigojuvvon dákti dahje čoarvi.
+Ráigojuvvon dákti lea
+ráhkaduvvon bohcco čuožžamasas dego gođđimis geavahuvvon soairuge.
+Buhtistuvvon veat-
+tit goikaduvvojit ja seailluhuvvojit goike ja itkos sajis ovdamearkan áittis smávva nođđun.
+Ávdnedettiin veattit sodjalahttojuvvojit báhkka čázis ja gođa luddejuvvo.
+Duvddav-
+eaddi lea jorbbas.
+Duvddaveatti lihkahemiin oažžu duodjái háliduvvon hámi.
+Gođđimis adno-
+juvvo bargoneavvun bohccodávttis ráhkaduvvon soairu.
+Smávva buvkkoš lea buorre veahkki
+vettiid luddemii álggos, muhto dan maŋŋá veattit luddejuvvojit gieđaiguin.
+Duodji báidnoju-
+vvo ostočáziin ja loahpas dat vel vuoiddaduvvo oljjuin.
+(Teaksta Matleena Fofonoff)
+juuriSta ValmiStettu kannellinen juurikori, leipäVati ja Sokerikko
+Juuret kaivetaan maasta heti roudan sulettua ja niitä voidaan kaivaa siihen asti kun taas syksyl-
+lä maa jäätyy ja tulee routa.
+Paras aika puhdistaa juuret on nila-aika, silloin kun suopursu kuk-
+kii, silloin puhdistaminen on helpompaa ja "luonto auttaa" puhdistamistyössä.
+Työvälineinä
+ovat kuokka, puukko, reiʹitetty luu tai sarvi.
+Reiʹitetty luu on tehty poron sääriluusta samoin
+kun kudonnassa käytettävä naskali.
+Puhdistetut juuret kuivataan ja säilytetään kuivas-sa ja
+varjoisassa paikassa esimerkiksi aitassa pienissä kerissä.
+Työstäessä juuret notkistetaan kuumassa vedessä ja kude halkaistaan.
+Tukijuu-
+ri on pyöreä.
+Tukijuurta liikuttamalla saadaan työlle haluttu muoto.
+Kudonnassa käytetään
+työvälineenä poronluusta valmistettua naskalia.
+Pieni puukko on hyvä apu juurien halkai-
+sun alussa, mutta sen jälkeen juurien halkaiseminen tehdään käsin.
+Työ viimeistellään park-
+kivedessä värjäten ja lopuksi voidellaan öljyllä.
+(Teksti Matleena Fofonoff)
+Vueʹddin njõđđum Vuäʹddčuʹǩǩ looʹǩǩin, VuäʹddtiSkk da Säähharneʹcc
+Vueʹddid kââʹccet määddast, ko taal lij suddâm da tõid vuäitt kâʹcced mõŋŋu čõõuč räjja.
+Mâŋŋa njââʹllääiʹjest vueʹdd jiâ leäkku nuʹtt pueʹr ko njââʹlläiʹǧǧen.
+Pääʹres vueʹddi kâʹccem
+äiʹǧǧ lij, teʹl ko olžvueiʹvv lij lieʹđeei.
+Vueʹddi puʹtstumuš lij šiõǥǥ da aʹlǩǩes tuejjeed juʹn
+mieʹccest, tõt lij njââʹllääiʹj ouddõs da "luâtt veäʹǩǩad" puʹtstemtuâjast.
+Vueʹddid vuäitak
+laannjâd še mieʹccest valmmša, jõs lij âsttäiʹǧǧ.
+Tuâjjneävvan feʹrttje leeʹd mieʹldd, kueʹǩǩ,
+neiʹbb, täʹhtt leʹbe čuäʹrvv.
+Čueʹrvest vuäitt tuejjeed määŋgnallšem tuâjjneävvaid.
+Puõccu
+čueʹrv jiâ leäkku seämmanallšem, tõid vuäitt jueʹǩǩed puõcci sooǥǥ mieʹldd.
+Čâʹlmmsõs
+ǩiõtt-tuejjlaž vuäinn juʹn čueʹrvest, måkam čuäʹrvv kõõskast leʹbe njiõccjõstääuʹtest raajât
+vääžnai ääʹrbvuâlaž tuâjjneävvaid.
+Õhtt ääʹrbvuâlaž tuâjj lij vuäʹddtuâjj, koozz âʹlǧǧe leeʹd
+jiijjâs i tuâjjneävv.
+Puõccu njiccjõstähtta liâ pokkum valmmša vueʹddi âssasvuõđ mieʹldd
+uʹcc jeeʹres šoora rääiǥa.
+Näkam tuâjjneävvain lij aʹlǩǩes puʹtsted õiʹdde kõccum vueʹddid.
+Njiccjõstääuʹtest raajât veâl vuäʹrid, vueʹddi njââʹđđem diõtt.
+Puʹtstum vueʹdd, kook liâ
+šnåppuum uʹcc snåppen da koškkuum, tõid vuäitak ruõkkâd äitta.
+Kove/govva/snimldõk/valokuva Anni Näkkäläjärvi
+Vuäʹddtuâi tuâjjpoodd da jeeʹres tuâjjkõõski äiʹǧǧen vueʹddi diõtt âlgg leeʹd ǩieʹmnest
+valmmša liõgguum čääʹcc.
+Liõgguum čääʹʒʒest åårrai soojjlõs obbvueʹddid vuäitak tuâjjkõõski
+mieʹldd laannjâd da tuâi täävvmõš oʹnnast pueʹrmõšân soojjlõs vueʹddivuiʹm.
+Uʹcc neeibaž
+lij šiõǥǥ veäʹǩǩ vueʹddi laannjâm poodd.
+Obbvueʹdd laannjmõš tuejjeed nuʹtt, što vuäʹdd
+laanjât pieʹljivuiʹm kueiʹtt årra.
+Vuäʹddtuâi vuäitt ââʹnned pärkkčääʹʒʒest eeuʹn vuäʒʒam diõtt
+da looppâst tuâjj pååusat ooljin.
+(Teʹkstt Matleena Fofonoff)
+SÄÄ'MNUÕRI ČEÄ'PPVUÕÐPEI'VV SÄMINUORÂI TAAIĐÂTÁBÁHTUS
+SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma
+Vuõccâst 26.3.2009 nelljdpeei′v nu′tt čiâss 11.00 ää′ljee′l
+Õhttvuõttoummu da tel'fon:
+fax:
+Bu′sse puä′tte õhttsi′žže (škooulnee′ǩǩ, u′čtee′l, ǩiõčči) ooumžed: __________________
+Kaikki linja-autoon tulevat yhteensä:
+I'lmmtõõttmõõžž mââimõsân 2.3.2009.
+Ilmoittautumiset sekä muut lomakkeet lähetetään viimeistään 2.3.2009 osoitteeseen:
+SÄÄ'MNUÕRI ČEÄ'PPVUÕÐPEI'VV,
+Sää'mte'ǧǧ/Saamelaiskäräjät
+Lehtolantie 1,
+99 870 ANÁR/INARI
+I′lmmtõõttmõõžžid vuei′tet vuõltteed ne′ttpåå′štin še:
+anni.nakkalajarvi@samediggi.fi
+Lassedieđut: Anni Näkkäläjärvi, tel.
+Lââ′ss Nuori Kulttuuri -šõddmõõžžâst 2008 addrõõzzâst: www.nuorikulttuuri.fi
+TEA'TTER (X)
+1. särmmantea'tter _______
+2. musiikktea'tter _______
+3. improvisaatio _______
+4. jee'res (kuuhlaž- da uu'lectea'tter, performance-čuäjtõõzz, stand up da non-verbaal
+čuäjtõõzz).
+I'lmmtõõttmõõžž â'lǧǧe tuåimmted mââimõõzzâst 2.3.2009.
+Tea'tterjoouk nõmm (âlgg lee′d!
+Joouk puki vuässlai nõõm:
+Čuä′jtõõzz nõmm, raajji da kokkadvuõtt (siâssõttum peeštõš: 5-20 minutted) _____
+JIE'LLIKARTT:
+nõmm, raajji, kokkadvuõtt da vaalmštumušee'ǩǩ:
+Po'dde vuei'tet vuõltteed ee'jjin 2006- 2009 rajjum vuänkõsjie'llikaartid, koin jäänaš raajji liâ
+nuõr le'be päärna.
+Jie'llikaarti ǩiõllân âlgg lee'd sää'm ǩiõll.
+Jie'llikaartin voddõõtti päärnai da
+nuõri puärrsin âlgg raukkâd ǩe'rjjlaž låå'pp jie'llikaart čuä'jtem diõtt õlmmsest Vuõccâst.
+Čuäjtõs
+lij mätt'temtuâjj da šâdd lee'd škooulääi'jest.
+Låå'pp kuâskk tå'lǩ tä'st peäggtum poodd
+Jie'llikaartid jeät ǩeâšt'tõttu, tå'lǩ Vuõccâst ââ'net MINIFESTIVAAL.
+Jie'llikaart â'lǧǧe lee'd mââimõõzzâst piâtnâc 13.3.2009
+Sää'mtee'ǧǧ / Anni Näkkäläjärvi
+Poodd riâšši ǩeäčč puk jie'llikaartid da cagg vuõiggâdvuõđ tu'mmjed mõõk fiilm čuä'jtet.
+Ǩeäid-
+ne vuei'tet u'vdded sme'llkâ'ttemciistid!
+Lââ'ssteâđaid oudd poodd koordinâ'tteei
+Anni Näkkäläjärvi
+e-mail: anni.nakkalajarvi@samediggi.fi
+Kulttuurilautakunta
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
+Kultturseminar
+26.11.2012, Sää'mkultturkõõskõs Sajos, Aanar
+Kåččap pukid sää'mtuåimmjee'jid smiõttâd puõ'ttiääi'j teäddceäkldõõzzid da ooudâsviikkâd
+veä'ǩǩtie'ǧǧi tillõõvvmõõžž õhttsažkåå'dd vääžnai ha'ŋǩǩõõzzid.
+Seminaar tue'lespei'vv
+ouddan čeäppnee'ǩǩid vääžnai ooccâm-mõõntõõllmõõžž di kultturmie'rrtie'ǧǧ teknlaž
+vuä'pstõõzzi pirr di lââ'ssen kuulât jee'res teäggtemkruuggi pirr da jeä'ǩǩespeei'v altteep
+valštõõllâm vue'lnn åårrai Sää'mtee'ǧǧ "čeäppõs-, ǩiõtt-tuâjj da kultturpolitiikklaž "-
+programmhämmsest.
+Seminaar looppâst čõõđtet Sää'mtee'ǧǧ kultturlu'vddkåå'dd miõttâm kultturciist.
+Määu'ste'mes da pukid čeäppnee'ǩǩid plaanuum seminarpoodd reäšš Sää'mtee'ǧǧ
+kultturlu'vddkå'dd.
+Programm käunnai adrõõzzâst: www.samediggi.fi
+Lââ'ssteâđaid da i'lmmtõõttmõõžž:
+plaaneei, Marjukka Helander, marjukka.helander (at) samediggi.fi, te'l.050-911 9675
+Kultturpiizar, Inker-Anni Sara, inker-anni.sara (at) samediggi.fi, te'l.040-840 0383
+Sámi giellaráđđi
+Säämi kielârääđi
+Saa'm ǩiõllsååbbar
+Saamen kielineuvosto
+Sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusat
+Bálkkašupmi
+Bálkkašumi namma lea Sámi gielladahku bálkkašupmi.
+Bálkkašumi lea vuođđudan Suoma sámediggi.
+Bálkkašumi dárkkuhus
+Sámi gielladahku bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegielat bálvalusaid ja
+sámegiela sajádaga ovddideapmin dahkkon ánssolaš barggus Suomas.
+Sámegielain dárkkuhuvvo
+davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella.
+Bálkkašumi dárkkuhussan lea movttiidahttit bálkkašumi
+oažžu buoridit ain ovddežis sámegiela ovdii dahkkon barggu ja movttiidahttit buot
+virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela sajádaga.
+Bálkkašumi oažžu válljen
+Sámi gielladahku- bálkkašumi mieđiha sámi giellaráđđi.
+Mearrádusas ii sáhte váidalit.
+Sámi gielladahku bálkkašupmi lea dáiddabálkkašupmi, mii galgá govvidit sámegiela ja kultuvrra
+riggodaga ja máŋggahámatvuođa.
+Bálkkašupmi rievdá juohke nuppi jagi ja dan dahkamis vástida
+Sámi Duoji rs válljen sámedáiddár dahje -duojár.
+Bálkkašumi mieđiheapmi
+Bálkkašumi oažžu sáhttet evttohit sámi giellaráđi lahtut ja várrelahtut giellaráđi čoahkkimis.
+Bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi sámi giellaráđi mearridan áigge.
+mieđihuvvo ovdasajis virgeoapmahaččaide ja servošiidda ja dušše sierra vuođustusaiguin
+priváhtaolbmui.
+Bálkkašumi oažžu válljema galgá vuođustallat čálalaččat sámegillii ja suomagillii.
+Bálkkašumi ii sáhte mieđihit seamma orgánai jotkkolaččat almmá sierra vuođustusaid haga.
+Bálkkašumi oažžu geatnegasvuođat
+Bálkkašupmi geatnegahttá oažžu joatkit barggu sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid
+buorideami várás.
+Bálkkašumi oažžus lea vuoigatvuohta geavahit ávkin bálkkašumi ja dan
+vuođustusaid iežas diehtojuohkimis.
+Njuolggadusaid nuppástuhttin
+Dáid njuolggadusaid sáhttá nuppástuhttit sámedikki stivrras.
+Njuolggadusat dohkkehuvvon sámedikki stivrra čoahkkimis 25.5.2010.
+Nupp.
+dohkk.
+stivrra čoahkkimis 19.12.2011.
+Dát njuolggadusat leat dahkkon seamma sisdoaluin davvisáme-,
+nuortalaš- ja anárašgillii sihke suomagillii.
+Säämi kielâtaho-palhâšume njuolgâdusah
+Palhâšume
+Palhâšume nommâ lii Säämi kielâtaho palhâšume
+Palhâšume lii vuáđudâm Suomâ sämitigge.
+Palhâšume uáivil
+Säämi kielâtaho palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv
+oovdedmân toohum mávsulii pargoost Suomâst.
+Sämikieláin uáivilduvvoo tave-, aanaar- já
+nuorttâsämikielâ.
+Palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume uážžoo pyerediđ ovdiistuv
+sämikielâ pyerrin toohum pargo já movtijdittiđ puohâid virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv.
+Palhâšume uážžoo valjim
+Säämi kielâtaho-palhâšume mieđeet säämi kielârääđi.
+Miärádâsâst ij pyevti väidiđ.
+Säämi kielâtaho palhâšume lii taaidâpalhâšume, mii kalga spejâlistiđ sämikielâ já kulttuur riggoduv
+já maaŋgânálásâšvuođâ.
+Palhâšume muttoo jyehi nube já ton rähtimist västid Sámi Duodji ry valjim
+sämitaaidâr tâi -tuáijár.
+Palhâšume mieđettem
+Palhâšume uážžoo pyehtih iävtuttiđ säämi kielârääđi jesâneh já värijesâneh kielârääđi čuákkimist.
+Palhâšume mieđettuvvoo jyehi nube ive säämi kielârääđi meridem äigimudo.
+mieđettuvvoo vuosâsajasávt virgeomâhâžân já siärvusân já tuše sierânâsvuáđustâsâiguin
+priivaatulmui.
+Palhâšume uážžoo valjim kalga agâstâllâđ kirjálávt sämikielâiguin já suomâkielân.
+Palhâšume ij pyevti mieđettiđ siämmáá uážžoi nubetove sierânâs vuáđustâsâittáá.
+Palhâšume uážžoo kenigâsvuođah
+Palhâšume kenigit uážžoo juátkiđ pargo sämikielâ sajattuv já sämikielâlij palvâlusâi pyereedmân.
+Palhâšume uážžost lii vuoigâdvuotâ ávhástâllâđ palhâšumijnis já toi vuáđustâsâiguin jieijâs
+viestâdmist.
+Njuolgâdusâi rievdâdem
+Täid njuolgâdusâid puáhtá rievdâdiđ sämitige stiivrâst.
+Njuolgâdusah láá tuhhiittum sämitige stiivrâ čuákkimist 25.5.2010.
+Rievdâdem tuhhiittum sämitige
+stiivrâ čuákkimist19.12.2011.
+Taah njuolgâdusah láá rahtum siskáldâsâs peeleest siämmáálágánin
+tave-, nuorttâ- já aanaarsämikielân sehe suomâkielân.
+Sää'm ǩiõlltuâjj -ciist šeâttmõõžž
+Ciist nõmm lij Sää'm ǩiõlltuâjj cistt
+Ciist lij vuâđđääm Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ.
+Ciist vuâđđjuurd
+Sää'm ǩiõlltuâi ciist jurddân lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl
+staattuuzz ooudâsviikkmõššân tuejjuum o'nnstem tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'mǩiõlin juu'rdet
+tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõlid.
+Ciist jurddân lij sme'llkâ'tted ciist vuäǯǯai lââ'zzted, veâl
+ânn'jõõžžâst sää'mǩiõl ou'dde tuejjuum tuâi da sme'llkâ'tted pukid ve'rǧǧnee'ǩǩid pue'reed
+sää'mǩiõl staattuuzz.
+Ciist vuäǯǯai va'lljumuš
+Sää'm ǩiõlltuâjj -ciist meâtt sää'm ǩiõllsuåvtõs.
+Tu'mmstõõǥǥâst ij vuei't läittad.
+Sää'm ǩiõlltuâi cistt lij čeäppõscistt, ko'st âlgg pelkkâd da kåå'tt âlgg suei'mkrâ'stted sää'mǩiõl da
+kulttuur ree'ǧǧesvuõđ da määŋgnallšemvuõđ.
+Cistt vaajtââvv juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj da tõn
+tuejjumuužžâst va'sttad Sámi Duodji rõ:zz va'lljeem sää'mčeäppneǩ le'be -ǩiõtt-tuâjjlaž.
+Ciist miõttmõš
+Ciist vuäǯǯai vuei'tte e'tǩǩeed sää'm ǩiõllsuåvtõõzz vuässla da vää'rrvuässla ǩiõllsuåvtõõzz
+såbbrest.
+Cistt miõđtet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj sää'm ǩiõllsuåvtõõzz tu'mmjem ääi'jpoddân.
+miõđtet vuõss-sââ'jest ve'rǧǧnee'ǩǩid da õhttsažkoo'ddid da spesialvuâđđjurddjin privatpersoonid.
+Ciist vuäǯǯai va'lljumuš âlgg lee'd tuejjuum ǩe'rjjlânji da vuâđđeed sää'mǩiõlle da lää'ddǩiõ'lle.
+Ciist ij vuei't miõđted čuu't täujja seämma kruu'ǧǧe spesialvuâđđjurddjitää.
+Ciist vuäǯǯai õõlǥtumuužž
+Cistt ooudald vuäǧǧai juä'tǩǩed tuâi sää'mǩiõl staattuuzz kaggäm pirr da sää'mǩiõllsaž
+kääzzkõõzzi pue'reem ou'dde.
+Ciist vuäǯǯjest lij vuõiggâdvuõtt äu'ǩǩeed ciist da tõn
+vuâđđumuužžid jiijjâz sakkumuužžstes.
+Šeâttmõõžži mutt'tumuš
+Täid šeâttmõõžžid vuei'tet mutt'ted sää'mtee'ǧǧ halltõõzzâst
+Šeâttmõõžž liâ primmum sää'mtee'ǧǧ halltõõzz såbbrest 25.5.2010.
+Muttâz liâ primmum sh.
+Täk šeâttmõõžž liâ tuejjuum seämmasiisklânji tâ'vvsäämas, nuõrttsäämas da
+aanarsäämas di lääddas.
+Saamen kieliteko -palkinnon säännöt
+Palkinto
+Palkinnon nimi on Saamen kieliteko palkinto
+Palkinnon on perustanut Suomen saamelaiskäräjät.
+Palkinnon tarkoitus
+Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen
+kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamen kielellä tarkoitetaan
+pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan
+entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan
+saamenkielen asemaa.
+Palkinnon saajan valinta
+Saamen kieliteko- palkinnon myöntää saamen kielineuvosto.
+Päätöksestä ei voi valittaa.
+Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin
+rikkautta ja moninaisuutta.
+Palkinto vaihtuu joka toinen vuosi ja sen tekemisestä vastaa Sámi
+Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai -käsityöntekijä.
+Palkinnon myöntäminen
+Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston
+kokouksessa.
+Palkinto myönnetään joka toinen vuosi saamen kielineuvoston päättämänä
+ajankohtana.
+Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain
+erityisperusteluin yksityishenkilöille.
+Palkinnon saajan valinta tulee perustella kirjallisesti saamen
+kielellä ja suomeksi.
+Palkintoa ei voi myöntää samalle taholle toistuvasti ilman erityisperusteluja.
+Palkinnon saajan velvollisuudet
+Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen
+parantamiseksi.
+Palkinnon saajalla on oikeus hyödyntää palkintoa ja sen perusteluja omassa
+viestinnässään.
+Sääntöjen muuttaminen
+Näitä sääntöjä voidaan muuttaa saamelaiskäräjien hallituksessa.
+Säännöt hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 25.5.2010.
+Muut.hyv.sh.
+Nämä säännöt on tehty samansisältöisinä pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi sekä
+suomeksi.
+KULTURDOARJAGIID OHCAN
+Jagi 2009 stáhta bušeahttaárvalusas lea evttohuvvon 205 000 euro
+SÁMEGIELAT KULTUVRRA OVDDIDEAPMÁI JA SÁMESERVVIID DOAIBMAMII
+almmuha
+doarjagiid,
+mat
+mieñihuvvojit
+dán
+mearreruñas.
+Doarjjaohcamušaid galgá doaimmahit kulturlávdegoddái maŋimustá 30. skábmamánu 2008 rádjai
+čujuhusain:; Sámediggi, Kulturlávdegoddi, PL 41, 99981 OHCEJOHKA.
+Ohcanskoviid ja
+lassedieñuid fidne kulturčállis tel.
+010 839 3103 ja fáksa 010 839 3131 sihke šleañgapoastta bokte
+inker-anni.sara@samediggi.fi.
+Skoviid sáhttá maiddái čálihit Sámedikki internetsiidduin čujuhusas
+KULTTUURTORJUI UUCCÂM
+Staatâ budjetist ive 2009 lii iävtuttum 205 000 eurod
+SÄMIKIELÂLŠ KULTTUUR OOVDEDMÂN JÁ
+SÄMISEERVIJ TOOIMÂN
+Sämitigge almoot taan meriruuñâst torjuid uuccâmnáál.
+Toorjâucâmušâid kalga toimâttiñ
+kulttuurlävdikoodán
+majemustáá
+skammâmáánu
+räi
+čujottâssáin;
+Sämitigge,
+Kulttuurlävdikodde, PL 41, 99801 UCJUUHÂ.
+Uuccâmluámáttuvâid já lasetiäñuid finnee
+kulttuurčällest
+fax
+sehe
+šleñgâpoostâst
+inker-anni.sara@samediggi.fi Luámáttuvâid puáhtá meiddei printtiñ Sämitige viermisiijñoin
+čujottâsâst www.samediggi.fi
+KULTTUURVEÄ'
+KULTTUURVEÄ'LjLjTIE'dždžI OOCCM
+LjLjTIE'dždžI OOCCM
+LjLjTIE'dždžI OOCCMÕŠ
+ÕŠ
+Riikk ee'jj 2009 budjeettest lij maadârdum 205 000 eu'rred
+SÄÄ'MLjIÕLLSA KULTTUUR OOUDÂSVIIKKÂM DA SÄÄ'MSIE'BRI TUÕJJU
+Sää'mte'LJLJ ââlmad tän mie'rrtie'LJLJest miõttum veä'ljljtie'LJLJid ooččâmnalla.
+Veä'ljljtie'LJLJooccmõõžžid âlgg vuõltteed kulttuurvu'vddkådda mââimõõzzâst
+skamm'mannu
+peei'v
+mõõnee'st
+addrõõzzin;
+Sää'mte'LJLJ,
+Kulttuurvu'vddkå'dd PČ 41, 99981UTSJOKI.
+Ooccâmblaaŋkid da lââ'ssteâñaid
+vuäǏǏ kulttuurpiisrest tel.
+Blaaŋk
+liâ
+internee'ttest
+printteemnalla
+Sää'mtee'LJLJi ne'ttseeidâst addrõõzzâst www.samediggi.fi
+UccjõõDžDžâšt 24.10.2008
+Sää'mte'
+Sää'mte' LJLJ
+LJLJ
+KULTTUURIAVUSTUSTEN HAKEMINEN
+Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä on esitetty 205 000 euroa
+SAAMENKIELISEN KULTTUURIN EDISTÄMISEEN JA SAAMELAISJÄRJESTÖJEN
+TOIMINTAAN
+julistaa
+tästä
+määrärahasta
+myönnettävät
+avustukset
+haettaviksi.
+Avustushakemukset on toimitettava kulttuurilautakunnalle viimeistään 30. marraskuuta 2008
+mennessä osoitteella; Saamelaiskäräjät, Kulttuurilautakunta, PL 41, 99981 UTSJOKI.
+Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh.
+sähköpostitse
+Lomakkeet
+ovat
+tulostettavissa
+Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteessa www.samediggi.fi.
+SÁMI MÁNÁIDKULTURGUOVDDÁŠ
+LAPPI MÁNÁIDKULTURFIERPMÁDAGA OASSIN
+ÁLGGAHII OĐĐA VIĐAJAGI ÁIGODAGA !
+Diidalámppá lea mánáidkulturguovddážiid fierpmádat, man dárkkuhussan lea ovddidit mánáid ja
+nuoraid dáidda- ja kulturbálvalusaid olles riikkas doarjumiin dálá mánáidkulturguovddážiid
+doaimma ja ovddidit dás namuhuvvon bálvalusaid šaddama dohko, gos dat eai vel leat.
+Juohke
+Diidalámpá-fierpmádaga lahtus lea iežas dáidasuorgeguovdasaš ovddidansuorgi mánáidkultuvrras.
+Diidalámppá mánáidkulturdoaibma lea viidánan jagiid áigge árbevirolaš kultursektoras oassin
+viidásut dáidda- ja kulturbajásgeassima, ja oassin dearvvasvuođa ja buorredili guoskevaš barggu.
+Viđajahkásaš doaibmaáigodagas 2009-2013 Lappi mánáidkulturfierpmádahkii gullet Giema,
+Giemajávrri, Roavvenjárgga ja Durdnosa gávpogat, Ranua gielda ja Sámediggi, mii doaibmá
+Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain.
+Sámi mánáidkulturguovddáža doaimma ruhtadit Oahpahusministeriija, sámeguovllu gielddat
+(Eanodat, Ohcejohka, Soađegilli ja Anár) ja Sámediggi.
+Fierpmádaga lahtuid bušeahtain
+Oahpahusministeriija doarjaga oassi sáhttá leat eanemustá bealli ja lahtuid iežasruhtaoassi fas
+uhcimustá bealli.
+Ruhtadanmearrádusat bargojit jahkásaččat.
+Sámi mánáidkulturguovddáš joatká sámemánáid- ja nuoraid giela ja kultuvrra doarjuma
+bargobájiid, teemabeivviid ja dáhpáhusaid bokte.
+Dáiddasurggiin dorjojuvvojit erenomážit sáme
+kultuvra ja maiddái ráidogovvii ja mediabajásgeassimii gullevaš doaibma.
+Cuoŋománnu lea šuvggihan ja álggahan Sámi mánáidkulturguovddáža ja skuvllaid ja maiddái
+beaiveruovttuid oktasaš plánaid čohkkema doaibmajahkái 2009.
+Giđa áigge juohkimii buktojuvvo
+skuvllaid mediabajásgeassima dárbbuide dahkkon DVD-hápmásaš oahppamateriálapakeahtta
+Gullosii !
+ja vuosttas Suomas sámegillii almmustahtton ráidogovvasárguma rávvagat Smávva
+oahpis ráidogovaid sárgumii.
+Jagi 2009 Diidalámpá-doaimmas váldojuvvo maiddái vuhtii Máná
+vuoigatvuođaid ávvujahki.
+Dán jagi dollojuvvo ON:id Máná vuoigatvuođaid soahpamuša 20- jagi
+ávvujahki.
+Doaibmajođiheaddji
+Petra B. Magga
+040 7325503 petra.magga@samediggi.fi
+SAAMELAINEN LASTENKULTTUURIKESKUS OSANA
+LAPIN LASTENKULTTUURIVERKOSTOA
+ALOITTI UUDEN VIISIVUOTISKAUDEN!
+Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten verkosto, jonka tarkoituksena on kehittää lasten ja
+nuorten taide- ja kulttuuripalveluita koko valtakunnassa tukemalla jo olemassa olevien
+lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja edistää edellä mainittujen palveluiden syntymistä sinne,
+missä niitä ei vielä ole.
+Jokaisella Taikalamppu-verkoston jäsenellä on oma taiteenalakohtainen
+kehittämisalueensa
+lastenkulttuurin
+kentällä.
+Taikalampun
+lastenkulttuuritoiminta
+laajentunut vuosien aikana perinteiseltä kulttuurisektorilta osaksi laajempaa taide- ja
+kulttuurikasvatusta, terveyttä ja hyvinvointia koskevaa työtä.
+Viisivuotisella toimikaudella 2009-2013 Lapin lastenkulttuuriverkostoon kuuluvat Kemin,
+Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupungit, Ranuan kunta sekä Saamelaiskäräjät, joka toimii
+Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueella.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintaa rahoittavat Opetusministeriö, saamelaisalueen
+kunnat (Enontekiö, Utsjoki, Sodankylä ja Inari) ja Saamelaiskäräjät.
+Verkoston jäsenten
+budjeteista Opetusministeriön avustuksen osuus voi olla korkeintaan puolet ja jäsenten
+omarahoitusosuus vastaavasti vähintään puolet.
+Rahoituspäätökset tehdään vuosittain.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkaa saamelaislasten- ja nuorten kielen ja kulttuurin
+tukemista
+toiminnallisten
+työpajojen,
+teemapäivien
+tapahtumien
+Taiteenalakohtaisesti
+tuetaan
+saamelaista
+kulttuuria
+sarjakuvaan
+mediakasvatukseen liittyvää toimintaa.
+Huhtikuu on humahtanut ja käynnistänyt Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen ja koulujen sekä
+päiväkotien yhteisten suunnitelmien kokoamisen toimintavuodelle 2009.
+Kevään kuluessa
+jakeluun
+saatetaan
+koulujen
+mediakasvatuksen
+tarpeisiin
+tehty
+DVD-muotoinen
+oppimateriaalipaketti
+Kuuluviin!
+ensimmäinen
+Suomessa
+saameksi
+julkaistu
+sarjakuvapiirtämisen opas Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Vuoden 2009 Taikalamppu-
+toiminnassa tullaan myös huomioimaan Lapsen oikeuksien juhlavuosi.
+Kuluvana vuonna vietetään
+YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20- vuotisjuhlavuotta.
+Lisätietoja:
+Toiminnanohjaaja
+SAA'MI PÄÄRNAIKULTTUURKÕÕSKÕS BIE'ǨǨEN
+SÄÄ'MJÂNNAM
+PÄÄRNAIKULTTUURSÄÄI'M
+ALTTII OĐĐ VIIĐEE'ǨǨPÂÂI!
+Priddiǩläämpa lij päärnaikulttuurkõõskõõzz säi'mm, koonn jurddân lij ooudâsviikkâd päärnai da nuõri
+čeäppõs- da kulttuurkääzzkõõzzid obb vä'lddkåå'ddest tue'rjjee'l ju'n åårrai päärnaikulttuurkõõskõõzzi
+tuåimmjumuužž da ooudâsviikkâd ooudbeä'lnn peäggtum kääzzkõõzzi šõddmõõžž tok, ko'st tõk jiâ veâl
+leäkku.
+Juõ'ǩǩain Priddiǩläämpa-sääi'm vuässlast lij jii'jjes čeäppõsvoudda kuulli ooudâsviikkâmvu'vdd
+päärnaikulttuur ǩee'ddest.
+Priddiǩläämpa päärnaikulttuurtuåimmjumuš lij veiddnam ee'jji äi'ǧǧen
+ä'rbbvuõđ kulttuursektoo'rest bie'ǩǩen veiddjab čeäppõs- da kulttuuršõddmõõžž, tiõrvâsvuõđ da
+pue'rrjie'llem kuõskki tuâi.
+Viiđee'jj tuåimmpâjja 2009-2013 Sää'mjânnam kulttuursäimma ko'lle Kemi, Kemijääu'r, Ruä'vnjaarǥ da
+Tornio gåårad, Ranua kå'dd di Sää'mte'ǧǧ, kåå'tt tuåimmai Enontekiö, Aanar, Suä'đjel da Uccjooǥǥ
+koo'ddi vuu'dest.
+Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõõzz tuåimmjumuužž teä'ggte Mätt'tõsministeria, sää'mvuu'd kåå'dd
+(Enontekiö, Uccjokk, Suä'đjel da Aanar) da Sää'mte'ǧǧ.
+Sääi'm vuässlai Budjee'ttin Mätt'tõsministeria
+teä'ǧǧveä'ǩǩvuõđ vuässõs vuäitt lee'd jäänmõsân pie'll da vuässlai jiõččteäggtemvuässõs seämmanalla
+uu'ccmõsân pie'll.
+Teäggtemtu'mmstõõǥǥ tue'jjeet piirie'jji.
+Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs juätkk sää'mpäärnai- da nuõri ǩiõl da kulttuur tue'rjjumuužž tuåimmjem
+tuâjjpõõrti, teemmpeei'vi da čeä'ppvuõđpeei'vi pääi'ǩ.
+Čeäppõsvu'vddlânji tue'rjjeet eärben sää'm
+kulttuur di räiddka'rtte da mediašõddmõ'šše kuõskki tuåimmjumuužžid.
+Njuhččmään lij mõõnnâm da jåttam sää'm päärnaikulttuurkõõskõõzz da škoouli di pei'vvpõõrti õhttsaž
+plaani noorrmõõžž tuåimmjemekka 2009.
+Ǩiiđ äi'ǧǧen juâkkmõ'šše valmštet škoouli mediašõddeem taarbid
+rajjum DVD-åå'bleǩnallšem mätt'temaaunâspa'ǩat Kuulli!
+da vuõssmõs Lää'ddjânnmest säämas čõõđtum
+räiddkaa'rtipirstem vue'ppes Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Ee'jj 2009 Priddiǩläämpa-
+tuåimmjumuužžâst puä'đet vä'ldded lokku Päärnai vuõiggâdvuõđi pää'zneǩee'ǩǩ.
+Joo'tti ee'jj ââ'net YK
+Päärnai vuõiggâdvuõđi suåppmõõžž 20- ee'jjprää'zneǩee'ǩǩ.
+Tuejjumuužžvuä'psteei
+Te'lf.
+LEHDISTÖTIEDOTE
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto/ Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat/
+Škovlim-já oppâmateriaaltoimâttah/ Škooultõs- da vuä'pstemaaunâskoontâr/
+Office on Education and Instruction Material
+Fax.
+ovdanamma.sohkanamma@samediggi.fi
+Sää'mnuõri musiikk puätt Ruä'vnja'rǧǧe
+- pâ'jjel 300 nuõrrâd sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeivva
+Ruä'vnjaarǥ gåårad nuõripäi'ǩǩ Mondellast lääulet, juõikkjet da musiikkâ'stted tâ'vv-, aanar- da
+nuõrttsää'm
+ǩiõlin
+mâŋŋa
+ee'jjpeei'vi.
+Sää'mnuõri
+čeä'ppvuõđpei'vv
+(Sámenuoraid
+dáiddadáhpáhus) nåårr pâ'jjel 300 sää'mnuõrrâd Ruä'vnja'rǧǧe njuhččmannu 7.-8. peei'v
+Čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât åå'n vuõssmõs vuâra sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn.
+haa'leeš riâššâd Ruä'vnjaarǥâst, ko gåårdest liâ eža jiânnai sää'mnuõr, kook jiâ leäkku ääi'jab
+vuässõõttâm čeä'ppvuõđpeivva da occnjaž mie'rr sää'mnuõrin lij vuäǯǯam sää'mǩiõl mätt'tõõzz
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vid liâ riâššâm ju'n 1970-lååǥǥast ää'ljee'l
+Vä'lddriâšši sää'mte'ǧǧ haa'lad, što čeä'ppvuõđpei'vv lij vuäittmõõžži mie'ldd mäŋggsi
+sää'mnuõri vuällamvuõđâst.
+Čeä'ppvuõđpei'vv tuärjjad nuõri čeäppõs-staarjõõzzid da sää'mǩiõl âânnmõõžž.
+Määŋgas tobddum
+čeäppnee'ǩǩ liâ vuäǯǯam vuõssmõs voddõõttâmtobdstõõttmõõžžes čeä'ppvuõđpeei'vi mie'ldd.
+Čeä'ppvuõđpei'vv lij o'dinakai juõ'ǩǩekksaž sää'mǩiõllsaž nuõripodd Lää'ddjânnmest.
+Teemmân musiikk
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vin teemmân
+lij tän ee'jj
+musiikk
+jee'res šlaajeezvui'm.
+Čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed le'be â'rttled, koin liâ õhttse'žže 150
+ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõttjed.
+Nuõr
+puä'tte čeä'ppvuõđpeivva sõrgg juõ'ǩǩ sää'mvuu'd škooulin.
+Ruä'vnjaarǥâst mie'ldd liâ
+i'lmmtõõttâm kolmm ä'rttel/voddõõtti.
+Čeä'ppvuõđpeivva riâžžât buss jåå'đtumuužž juõ'ǩǩ å'rnn
+sää'mvuu'din.
+Čeä'ppvuõđpei'vv älgg seärad njuhččmannu 7. peei'v Nivavaara vue'llškooul škooulâst čiâss 18.30
+Kiiruna Sää'm Tea'tter čuäjtõõzzin Ovtta guovvamánoija (Õhttân tä'lvvmannu innân).
+Jeä'ǩǩääž
+juätkkai nuõripäi'kk Mondellast čiâss 20.30 riõššum säämas rokkmusiikk mie'lddsaž SomBy
+konseertin.
+Mõõnni
+čõõuč sij pu'htte eurooplaž minoritettä'rttli laaulǩeâšttõõttmõõžžâst Liet internationaalsaž ciist
+Lää'ddjânnma.
+SomBy äävad Ruä'vnjaarǥ čeä'ppvuõđpeei'v debyyttialbumes Álas eana (päälljas
+mädd) čõõđtempoodd.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv kooll vä'lddkååddlaž Nuõri kulttuur čeä'ppvuõđpeivva, koon jeät
+riâššu tä'n ee'jj.
+Čeä'ppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruä'vnjaarǥ gåårad da
+Ruä'vnjaarǥ sää'mseä'rvv Mii ry.
+Čeä'ppvuõđpei'vv lij hää'sǩes da eunnsaž sää'mnuõri prää'zneǩ, ko määccǩivui'm raakktõõttâm
+sää'mnuõr puä'tte Ruä'vnjaarǥ uu'lecpirrõõzz hiârvted!
+Pukid čeä'ppvuõđpei'vv pooddid lij
+määuste'mes piâssmõš.
+Õhttõssân:
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'v plakaatt, koon lij plaannâm nuõrttsä'mmlaž čeäppõsmätt'tõõtti
+Tanja Sanila
+Čeä'ppvuõđpeei'v takai programm da čuäjtõõttâmriâššmõš.
+Saarikoskentie 4
+SÄÄ'MTEE'ǦǦI TE'LFO��ÂÂMAR MOTTJE 1.9.2008
+Sää'mtee'ǧǧi te'lfonnââmar mottje1.9.2008 ää'ljee'l.
+Nââmrajåå'dtem ođđ nââmar lij
+Te'lfon nââmraohjjeei kääzzkâ'stt arggân čiâss 9.00-15.00.
+Sää'mtee'ǧǧi
+Muttõõzzi mie'ldd Sää'mtee'ǧǧi ä'ššlazkääzzkâ'sttmuš da saaǥǥstõõllmõš oummivui'm
+te'lfonpääi'ǩ puârrne.
+Ä'ššlaz vuäitt soi'ttjed persoon te'lfonõhtõ'sse vuõiǧǧest persoon
+vuõiggva'lljeemnââmrin 010 839 +neelljnââmar vuâllnââmar le'be mä'tǩǩnââmrin.
+Sää'mtee'ǧǧi personkåå'dd ođđ te'lfonnââmar käunnje addrõozzâst www.samediggi.fi >
+Vuõiggva'lljeemnââmar 1.9.2008 ää'ljee'l
+�ââmraohjjeei
+Fakss, takai koontâr, Aanar
+Fakss, Škoou'ljem- da mätt'temaaunâskoontâr, Aanar
+Fakss, Uccjooǥǥ tuåimmpäi'ǩǩ
+Saaǥǥjåå'đteei duumšeǩ
+Kaisa Korpijaakko-Labba
+Takai koontâr
+Te'lfon
+Mä'tǩǩte'lfon
+Juha Guttorm
+Čiõ'lǧǧeei
+Aimo Guttorm
+Sos- da tiõrvâsvuõttpiisar Pia Ruotsala
+Inker-Anni Sara
+Plaanraajji
+Anne Näkkäläjärvi
+Anneli Nuorgam
+Ritva Tammela
+Susanna Magga
+ATK-plaanraajji
+Petra Magga
+Projektreâugglaž
+Marja-Riitta Lukkari
+Annukka Hirvasvuopio-Laiti 010 839 3123
+S ÄÄ'MTE'ǦǦI
+Sää'm ǩiõl koontâr
+Ǩiõllaa'ššipiisar
+Ellen Näkkäläjärvi
+Ǩiõlljåå'rǥlõ'tti
+Irma Laiti
+Veikko Holmberg
+Kirsti Guttorm
+Seija Järviluoma
+Škoou'ljem- da mätt'temaaunâskoontâr
+Škoou'ljempiisar
+Ulla Aikio-Puoskari
+Mätt'temaaunâspiisar
+Mätt'temaaunâsplaanraajji Anni Näkkäläjärvi
+Anja Vest
+Suvi West
+Maarit Magga
+Soi'ttjumuš 010- alggsaid nââmrid mähss 8,21 se'ntted/te'lfonsaakk + 5,90
+se'ntted/minut pukveezz Lää'ddjânnmest sträŋggte'lfoonâst soi'ttjee'l.
+Mä'tǩǩte'lfoonest
+soi'ttjee'l hâdd lij 8,21 se'ntted/minut + 16,90 se'ntted/minut.
+Hââ'dd â'nne se'st 22%
+ärvvlââ'sspiiđ.
+Ålggjânnmest soi'ttjee'l hââ'dd mie'rtââll pääi'klaž operaattor.
+Sää'mtee'ǧǧi mä'tǩǩte'lfonnââmrid soittum te'lfonsaaǥǥi hâ'dd lij ä'ššla ââ'nnem
+operaattor mä'tǩǩte'lfonhâ'ddumuužž mie'lddsaž.
+Sää'mǩiõlltuâjj Saamen kieliteko
+kääri
+Säämi kielâtaho -palhâšume lii säämi tyeji, mon rähtee lii valjim Sami Duo-
+dji ry.
+Palhâšume lii tyeji, suáhipäähist rahtum kääri já ton lii ráhtám tuáijár,
+lehtor ilmari laiti Anarist.
+Kääri lii muorâst rahtum purrâmâšlitte.
+Sämmilijn
+láá ärbivuáválávt lamaš maaŋgah käärih jieškote-uv purrâmâšâi siäilutmân
+tâi fálusin piejâmân.
+gárri
+Sámi gielladahku - bálkkašupmi duodji, man ráhkadeaddji lea válljen Sámi
+Duodji rs.
+Bálkkašupmi lea duodji, báhkis duddjojuvvon gárri ja dan lea
+duddjon duojár, lektor ilmari laiti Anáris.
+Gárri lea muorra boradanlihtti.
+Sápmelaččain leamašan árbevirolaččat máŋggat gárit sierra borramušaid
+seailluheami várás dahje fállun stellema várás.
+kää'rr
+Sää'm ǩiõlltuâjj - cistt sää'm ǩiõtt-tuâjj (duodji), koon valmšteei lij va'lljääm
+Sami Duodji ry.
+Cistt lij ǩiõtt-tuâjj, sue'jj pää'ǩǩest valmštum kää'rr da tõn
+lij valmštam duojár, lehtor ilmari laiti Aanrest.
+Kää'rr lij veärrle'tt.
+Saa'min
+liâ leämmaž čõõđ ääi'j ää'rb mie'lddsânji joo'tti da veärrkulttuu're kuulli
+kää'r, koid leät õ'nnum jee'res veärršlaaji seeiltem diõtt le'be stuäl'lõõttâm
+poodd, ko'st ta'rjjeet porrmõõžžid.
+kaara
+Saamen kieliteko - palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan
+on valinnut Sami Duodji ry.
+Palkinto on käsityö, koivun pahkasta valmistettu
+kaara ja sen on valmistanut duojár, lehtori ilmari laiti Inarista.
+Kaara on
+pui-nen ruoka-astia.
+Saamelaisilla on perinteisesti ollut useampia kaaroja
+eri ruokalajien säilyttämiselle tai tarjolle asettamiselle.
+-palhâšume vuáđuStâSah
+Säämi kielâtaho -palhâšumáin adeluvvoo tubdâstâs Suomâ sämikielâlâlij palvâlusâi já
+sämikielâ sajattuv ovdedem pyerrin toohum ánsuliist pargoost.
+Säämi kielârääđi lii čuákkimistis 18.11.2010 meridâm mieđettiđ oovtmielâlávt ive 2010 sää-
+mi kielâtaho -palhâšume Meccihaldâttâsân čuávvoo vuáđustâsâiguin:
+Sämikielâi puátteevuođâ turviimân lii tehálâš, et sämikielâlijn palvâlusâin tahhoo luándulâš,
+uáinojeijee já pissoo uási virgeomâhâštooimâ, palvâlusâid já rekrytistem.
+Rekrytistmáin
+sämikielâtáiđusijd - aasâtmáin sämikielâ tááiđu virgehoittám iähtun tâi ánsun - puáhtá
+pyerediđ luándulâš vuovvijn jieijâskielâlijd palvâlusâid.
+Meccihaldâttâsâst lii joođoost
+kuháskyeddee proosees sämikielâlâlij palvâlusâi oovdedmân.
+Meccihaldâttâs lii toimâm ovdâmerhâlávt sämikulttuur ärbitiäđu siäiluttem pyerrin
+sämikielâlâlij päikkinoomâi nuurrâm- já almostittemtoimâinis.
+Sii almostittem čielgiittâs
+Nuorttâ-Aanaar sämikielâlijn päikkinoomâin lii eromâš tehálâš nuorttâ- já aanaarsämikielâi
+kulttuurlâš luándun kullee tiäđu siäilumân.
+Meccihaldâttâs lii ánsulávt olášuttám säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid já ovdedâm
+sämikielâ sajattuv viärmádâhviestâdmistis, äššigâšpalvâlusâinis já tieđettemtoimâinis.
+Sämmilij tááhust Meccihaldâttâs lundui.fi-viärmádâhpalvâlem lii eromâš.
+Tast láá kavnuu-
+mist ávháliih tiäđuh Meccihaldâttâs palvâlusâin já tooimâst.
+Lasseen tast láá sierâlágán
+tiäđáttâsah sehe hoittám- já kevttimvuáváámeh kulmáin Suomâst sarnum sämikieláin:
+tave-, nuorttâ- já aanaarsämikieláin.
+Sämikielâi ucceeblovokielâi vuotânväldim Mecci-
+haldâttâs almostittemtooimâst lii ovdâmerhâlâš.
+Virgeomâhâšpalvâlusah láá viehâ távjá almostittum kirjálâžžân; Meccihaldâttâs fáálá
+tágárij äššigâšpalvâlusâi lasseen meiddei sämikielâlâš palvâlus.
+Tot lii pálkkááttâm vuos-
+sâmužžân virgeomâhâžžân Suomâst, sämitigge fáárun luuvân, sämikielâlii tieđetteijee.
+Jieijâskielâlii tieđetteijee pálkkááttem sämikuávlun lii pyeredâm ovdiist-uv ton sämikielâlijd
+palvâlusâid: Meccihaldâttâs tuáimá návt ovdâkovveen meid eres-uv virgeomâhâšpeelijd.
+Meccihaldâttâs lii toimâm puohnâssân ovdâmerhâlávt säämi kielâlaavâ olášutmân, já
+sämitigge tuáivu, et palhâšume mield Meccihaldâttâs viggá pyerediđ ovdiist-uv eromâšávt
+aanaar- já nuorttâsämikielâlijd palvâlusâid tohâmáin tain uási Meccihaldâttâs luándulâš
+Säämi kielâtaho -palhâšume mield Meccihaldâttâs ovdâsvástádâs sämikielâlâlij
+palvâlusâi oovdedmist stuáru, já unnuuččijm ton puáttee toimâstis vala-uv juátkiđ ovdâ-
+merhâlii tooimâs sämikielâlâlij palvâlusâi oovdedmân.
+Sämitigge tuáivu, et palhâšume
+movtijdit Meccihaldâttâs juátkiđ sämikielâ sajattuv ovdedem ohtsâškoddeest já jieijâs
+uásild movtijditáččij meid eres-uv virgeomâháid pyerediđ jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid.
+- bálkkašumi vuođuStuSat
+Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus Suoma sámegielat bálvalusaid ja
+sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus.
+Sámi giellaráđđi lea čoahkkimis 18.11.2010 mearridan mieđihit ovttamielalaččat jagi 2010
+sámi gielladahku -bálkkašumi Meahciráđđehussii čuovvovaš vuođustusaiguin:
+Sámegielaid boahttevuođa sihkkarastima várás lea dehalaš, ahte sámegielat bálvalu-
+sain dahkkojuvvo lunddolaš, oinnolaš ja lávga oassi virgeoapmahašdoaimmaide, bál-
+valusaide ja rekryteremii.
+Sámegielat bargiid rekryteremiin - bidjamiin sámegiela dáiddu
+virggidikšuma eaktun dahje ánsun - sáhttá buoridit lunddolaš vugiin iežasgielat bálvalu-
+said.
+Meahciráđđehusas lea jođus guhkálaš proseassa sámegielat bálvalusaid ovddideap-
+min.
+Meahciráđđehus lea doaibman ovdamearkkalaččat sámekultuvrra árbedieđu seailuma
+buorrin sámegielat báikenamaid čoaggin- ja olggosaddindoaimmain.
+Sin almmustahttán
+čielggadeapmi Nuorta-Anára sámegielat báikenamain lea erenomáš dehalaš nuortalaš- ja
+anárašgielaid lundui gulavaš kulturdieđu seailumii.
+Meahciráđđehus lea ánssolaččat ollašuhttán sámi giellalága geatnegasvuođaid ja ovd-
+didan sámegiela sajádaga internetgulahallamis, áššehasbálvalusas ja dieđihandoaimmas.
+Sámiid dáfus Meahciráđđehusa lundui.fi-internetbálvalus lea erenomáš.
+Das leat gávd-
+nomis ávkkálaš dieđut Meahciráđđehusa bálvalusain ja doaimmain.
+Lassin das leat sierra
+dieđáhusat sihke dikšun- ja geavahanplánat Suomas hállon golmmain sámegielain: dav-
+visáme-, nuortalaš- ja anárašgielain.
+Vehádatsámegielaid vuhtii váldin Meahciráđđehusa
+olggosaddindoaimmas lea ovdamearkkalaš.
+Virgeoapmahašbálvalusat leat fállojuvvon oalle dávjá čálalažžan; Meahciráđđehus fállá
+dákkár áššehasbálvalusaid lassin maiddái sámegielat bálvalusa.
+Dat lea bálkáhan vuost-
+tas virgeoapmahažžan Suomas, sámediggi fárrui logadettiin, sámegielat dieđiheaddji.
+Iežasgielat dieđiheaddji bálkáheapmi sámiid ruovttuguovllus lea buoridan ovddežis
+dan sámegielat bálvalusaid: Meahciráđđehus doaibmá nappo ovdagovvan maiddái eará
+virgeoapmahaččaide.
+Meahciráđđehus lea doaibman buohkanassii ovdamearkkalaččat sámi giellalága
+ollašuhttima várás, ja sámediggi sávva, ahte bálkkašumi mielde Meahciráđđehus figgá
+buoridit ain ovddežis erenomážit anáraš- ja nuortalašgielat bálvalusaid bargamiin dain
+Meahciráđđehusa lunddolaš doaimma oasi.
+Sámi gielladahku -bálkkašumi mielde Meah-
+ciráđđehusa vástu sámegielat bálvalusaid ovddideamis lassána, ja sávašeimmet ahte dat
+boahttevaš doaimmain joatká ovdamearkkalaččat doaimma sámegielat bálvalusaid viidá-
+sabbot ovddideapmin.
+Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Meahciráđđehusa
+joatkit sámegiela sajádaga ovddideami servodagas ja movttiidahttá bealistis maiddái eará
+virgeoapmahaččaid buoridit iežaset sámegielat bálvalusaid.
+Sää'mǩiõlltuâjj
+- ciiSt vuâđđjurddi
+Sää'm ǩiõlltuâjj -ciistin uu'det tobdstõs Lää'ddjânnam sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi da
+sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšem tuâjast.
+Sää'm ǩiõllsuåvtõs lij såbbrstes 18.11.2010 tu'mmjam miõttâd õõutmiõllsânji ee'jj 2010
+sää'm ǩiõlltuâjj -ciist Meäcchalltõ'šše puõ'ttinallšem vuâđain:
+Sää'mǩiõli puõ'ttiääi'j staanumuužž diõtt lij vääžnai, što sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzin tuej-
+jeed luâđlaž, kuõ'stti da põõšši vuä'ss ve'rǧǧne'ǩǩtuåimjumuužžin, kääzzkõõzzin da per-
+sonkå'ddha'ŋǩǩumuužžin.
+Sää'mǩiõllsilttee'ji personkå'ddha'ŋǩǩumuužžid - pii'jee'l
+sää'mǩiõl silttumuš vee'rjhååid oudldõssân le'be pue'rrvuõttân - vuei'tet pue'reed
+måå'ǩǩtõõlǩani jiijjâsǩiõll-sai kääzzkõõzzid.
+Meä'cchalltõõzzâst lij jåå'ttmen ǩiõrddlõs
+prosess sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi ooudâsviikkâm diõtt.
+Meä'cchalltõs lij tuåimmjam juurdlânji sää'mkulttuur ä'rbbvuõtt'teâđ ruõkkâm diõtt
+sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmi noorrâm- da čõõđtemtuåimmjumuužžineez.
+Sij čõõđtem čiõlǥ-
+tõs Nuõrti-Aanar sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmin lij spesialnalla vääžnai nuõrttsää'm- da aanar-
+sää'm ǩiõli kulttuursaž luõttu kuulli teâđ seillmu'šše.
+Meä'cchalltõs lij o'nnstemnallše'ld čõõđtam sää'm ǩiõll'lää'jj õõlǥtõõzzid da ooudâsvi-
+ikkâm sää'mǩiõl staattuuzz säi'mmsakkuumuužžstes, ä'ššlažkääzzkõõzzstes da teâđtem-
+tuåimmjumuužžs-tes.
+Saa'mi peä'lest Meä'cchalltõõzz lundui.fi-säi'mmkääzzkõs lij
+jiijjâsnallšem.
+Tõ'st liâ kaunnâmnalla äukkas teâđ Meä'cchalltõõzz kääzzkõõzzin da
+tuåimmjumuužžâst.
+Lââ'ssen tõ'st liâ jee'res teâđtõõzz di håidd- da ââ'nnemplaan koolmin
+Lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõlin: tâ'vvsää'm-, nuõrttsää'm- da aanarsää'm ǩiõlin.
+Uu'ccbõsân åårrai sää'mǩiõli lokku välddmõš Meä'cchalltõõzz čõõđtemtuåimmjumuuž-
+žâst lij juurdlaž.
+Ve'rǧǧneǩǩ kääzzkõõzz liâ čõõđtum čuu't jiânnai ǩe'rjjlânji; Meä'cchalltõs tarj-
+jad näkkmi ä'ššlažkääzzkõõzzi lââ'ssen še sää'mǩiõllsa kääzzkõõzzid.
+Tõt lij pa'lǩǩääm
+vuõssmõsân ve'rǧǧne'ǩǩen Lää'ddjännmest, sää'mte'ǧǧ mie'ldd looǥǥee'l, sää'mǩiõllsa
+teâđteei.
+Jiijjâsǩiõllsa teâđteei palǩǩumuš saa'mi dommvoudda lij pue'rääm veâl jäänab
+tõn sää'mǩiõllsaid kää'zzkõõzzid: Meä'cchalltõs tuåimmai nääi't ouddvue'ǩǩen še järrsid
+ve'rǧǧneǩǩkruugid.
+Meä'cchalltõs lij tuåimmjam pukvee'zz juurdlânji sää'm ǩiõll'lää'jj čõõđtem diõtt, da
+sää'mte'ǧǧ tuäivv, što ciist mie'ldd Meä'cchalltõs ǩiččlââtt pue'reed veâl jäänab jeärben
+aanar- da nuõrttsää'mǩiõllsai kääzzkõõzzeez tuejjee'l tõin bie'ǩǩ Meä'cchalltõõzz jeär-
+ben luânddlaž tuåimmjumuuž.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-ciist mie'ldd Meä'cchalltõõzz vast-
+tõs sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst šâdd, da tuäivvap tõn puõ'tti
+tuåimmjumuužžstes juä'tǩǩed juurdlaž tuåimmjumuužžâs sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi
+ooudâsviikkâm diõtt.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv ciist sme'llkâ'tted Meä'cchalltõõzz juä'tǩǩed
+sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžž õhttsažkåå'ddest da sme'llkâ'tted peä'lstes še
+jee'res ve'rǧǧnee'ǩǩid pue'reed jiijjâz sää'mǩiõllsaid kääzzkõõzzeez.
+Saamen kieliteko -palkinnolla annetaan tunnustusta Suomen saamenkielisten palvelujen ja
+saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
+Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 18.11.2010 päättänyt myöntää yksimielisesti vuo-
+den 2010 saamen kieliteko -palkinnon Metsähallitukselle seuraavin perustein:
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että saamenkielisistä palveluista
+tehdään luonnollinen, näkyvä ja kiinteä osa viranomaistoimintaa, palveluita ja rekrytoin-
+tia.
+Saamenkielen-taitoisten rekrytoinnilla - asettamalla saamen kielen taito viranhoidon
+edellytykseksi tai ansioksi - voidaan parantaa luontevalla tavalla omakielisiä palveluja.
+Metsähallituksella on käynnissä pitkäjänteinen prosessi saamenkielisten palvelujen kehit-
+tämiseksi.
+Metsähallitus on toiminut esimerkillisesti saamelaiskulttuurin perinnetiedon säilymisen
+hyväksi saamenkielisten paikannimien keräämis- ja julkaisutoiminnallaan.
+Heidän julkai-
+semansa selvitys Itä-Inarin saamenkielisistä paikannimistä on erityisen tärkeä koltan- ja
+inarinsaamen kielten kulttuurisen luontoon liittyvän tiedon säilymiselle.
+Metsähallitus on ansiokkaasti toteuttanut saamen kielilain velvoitteita ja edistänyt saa-
+men kielen asemaa verkkoviestinnässään, asiakaspalvelussaan ja tiedotustoiminnassaan.
+Saamelaisten kannalta Metsähallituksen lundui.fi-verkkopalvelu on erinomainen.
+Siitä on
+löydettävissä hyödyllistä tietoa Metsähallituksen palveluista ja toiminnasta.
+Lisäksi siinä
+on erinäisiä tiedotteita sekä hoito- ja käyttösuunnitelmia kolmella Suomessa puhuttavalla
+saamen kielellä: pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielellä.
+Vähemmistönä olevien saamen
+kielten huomioiminen Metsähallituksen julkaisutoiminnassa on esimerkillistä.
+Viranomaispalvelut on julkaistu kovin usein kirjallisina; Metsähallitus tarjoaa tällaisten
+asiakaspalveluiden lisäksi myös saamenkielistä palvelua.
+Se on palkannut ensimmäisenä
+viranomaisena Suomessa, saamelaiskäräjät mukaan lukien, saamenkielisen tiedottajan.
+Omakielisen tiedottajan palkkaaminen saamelaisten kotiseutualueelle on parantanut en-
+tisestään sen saamenkielisiä palveluja: Metsähallitus toimii täten esikuvana myös muille
+viranomaistahoille.
+Metsähallitus on toiminut kaiken kaikkiaan esimerkillisesti saamen kielilain toteut-
+tamiseksi, ja saamelaiskäräjät toivoo, että palkinnon myötä Metsähallitus pyrkii paran-
+tamaan entisestään erityi-sesti inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluitaan tekemällä niistä
+osan Metsähallituksen luontaista toimintaa.
+Saamen kieliteko -palkinnon myötä Metsähal-
+lituksen vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä kasvaa, ja soisimme sen tulevassa
+toiminnassaan jatkavan esimerkillistä toimintaansa saamenkielisten palvelujen edelleen
+kehittämiseksi.
+Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Metsähallitusta jatkamaan
+saamen kielen aseman edistämistä yhteiskunnassa ja kannustamaan osaltaan myös muita
+viranomaisia parantamaan omia saamenkielisiä palveluitaan.
+SÁMI ÁLBMOTBEAIVVE ÁVVUDEAPMI
+6.2.2010 Siida, Guovssahasteáhter, Anár
+Heli Aikio: livđe ja lávlla
+Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, sáhka
+Buresboahtincearkki lokten
+Tiina Aikio: luohti ja lávlla
+Čeavetjávrri skuvlamánát: katrilla
+Juha Tornensis: luohti ja lávlla
+Sámisoga lávlla
+Servvoštallan ja boradeapmi
+Dilálašvuohta dollojuvvo ollásit olgun.
+Mánáide lágiduvvo doaibma, ee.
+Dilálašvuohta nohká dmu 20.00.
+Sámediggi lágida linnjabiilasáhtu Heahtás, Ohcejogas ja Vuohčus.
+Linnjabiila vuolgá Heahtás Jussan Tupa šiljus dmu 10.00 (Guovda-
+geainnu bokte), Ohcejogas Uulan Säästö šiljus dmu 11.30 ja Vuohčus
+Porokylä šiljus dmu 11.30.
+Linnjabiillat leat Anáris sullii dmu 13.-14.
+Ruovttoluotta Anáris biila vuolgá dmu 20.00.
+Mátkkis berrojuvvo 10€/
+olmmoš.
+Almmuheamit ávvudeapmái ja linnjabiilasáhttui maŋimustá 27.1.2010
+Kaisa Tapiolai tel.
+050-435 0177 dahje kaisa.tapiola@samediggi.fi
+SAA'MI MEERLAŽPEEI'V PRÄÄ'ZNE'Ǩ
+6.2.2010 Siida, Kuuskõõzztea'tter, Aanar
+Heli Aikio: livđe da laaul
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, maainâs
+Tiõrvtem cie'rǩ pââ'jdumuš
+Tiina Aikio: juõi'kk da laaul
+Če'vetjääu'r škooulnee'ǩǩ: ka'dre'l
+Juha Tornensis: juõi'kk da laaul
+Sää'msooǥǥ laaul
+Sie'brjõõttmõš da stuällõõttmõš
+Meerlažpeei'v podd riâžžât ålggan.
+Päärnaid riâžžât tuåimmjumuužžid, jm.
+čiõrstõõllmõš da jie'rjin
+vuejjmõš.
+Meerlažpeei'v podd poott čiâss 20.00.
+Sää'mte'ǧǧ reäšš dussjåå'đtumuužžid Hettast, Uccjooǥǥâst da Vuõccust.
+Busslinnj vuâlgg Hettast Jussa Põõrt šeelljast čiâss 10.00 (Kautokeino
+pääi'ǩ), Uccjooǥǥâst Uulan Säästö šeelljast čiâss 11.30 da Vuõccust
+Puäʒʒsiid šeelljast čiâss 11.30.
+Bussliinj liâ Aanrest nu'tt čiâss 13-14.
+Mååusat sä'tt vuâlgg Aanrest čiâss 20.00.
+Mää'tǩest pe'rrjet 10€/person.
+I'lmmtõõttmõõžž meerlažpeei'v präänka da bussjää'đtumuužžid
+mââimõõzzâst 27.1.2010 Kaisa Tapiola nââmra soi'ttjee'l
+050-435 0177 le'be kaisa.tapiola@samediggi.fi
+SÄÄMI AALMUGPEEIVI JUHLE
+6.2.2010 Sijdâ, Kuovsâkkâsteatter, Aanaar
+Heli Aikio: livđe já laavlá
+Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, saahâ
+Tiervâpuáttimceerhi luptim
+Tiina Aikio: juáigus já laavlá
+Čevetjäävri škovlâliih: katril
+Juha Tornensis: juáigus já laavlá
+Säämi suuvâ laavlâ
+Siärvástâllâm já purâdem
+Tilálâšvuotâ tuálloo ollásávt olgon.
+Párnáid uárnejuvvoo toimâ, el.
+čierâstâllâm já ergivyeijim.
+Tilálâšvuotâ nohá tme 20.00.
+Sämitigge uárnee bussisáátu Hettaast, Ucjuuvâst já Vuáčust.
+Bussi
+vuálgá Hettaast Jussan Tupa šiljoost tme 10.00 (Kuovdâkiäinu pehti),
+Ucjuuvâst Uulan Säästö šiljoost tme 11.30 já Vuáčust Porokylä šiljoost
+Buusih láá Anarist suullân tme 13-14.
+Sáttu Anarist maasâd
+vuálgá tme 20.00.
+Sáátust piärroo 10€/olmooš.
+Almottâtmeh juuhlán já bussisáátun majemustáá 27.1.2010
+Kaisa Tapiolan puh.
+050-435 0177 tâi kaisa.tapiola@samediggi.fi
+SAAMELAISTEN KANSALLISPÄIVÄN JUHLA
+6.2.2010 Siida, Revontuliteatteri, Inari
+Heli Aikio: livđe ja laulu
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puhe
+Tervetuliaismaljan nosto
+Tiina Aikio: joiku ja laulu
+Sevettijärven koululaiset: katrilli
+Juha Tornensis: joiku ja laulu
+Saamensuvun laulu
+Seurustelua ja ruokailua
+Tilaisuus järjestetään kokonaisuudessaan ulkona.
+Lapsille on toimintaa, mm.
+mäenlaskua ja poroajelua.
+Tilaisuus päättyy klo 20.00.
+Saamelaiskäräjät järjestää linja-autokuljetuksen Hetasta, Utsjoelta ja
+Vuotsosta.
+Linja-auto lähtee Hetasta Jussan Tuvan pihalta klo 10.00
+(Kautokeinon kautta), Utsjoelta Uulan Säästön pihalta klo 11.30 ja
+Vuotsosta Porokylän pihalta klo 11.30.
+Linja-autot ovat Inarissa noin
+Paluukyyti Inarista lähtee klo 20.00.
+Matkasta peritään 10€/
+hlö.
+Ilmoittautumiset juhlaan ja linja-autokuljetukseen viimeistään 27.1.2010
+Kaisa Tapiolalle puh.
+050-435 0177 tai kaisa.tapiola@samediggi.fi
+DIEĐÁHUS - TIÄĐÁTTÂS - TEÄĐTÕS - TIEDOTE
+Säminuorâi taaidâtábáhtus 2011 Ucjuuvâst
+Säminuorâi taaidâtábáhtus uárnejuvvoo 31.3.2011 Ucjuvnjäälmi škoovlâst.
+Válduteeman lii tanssâ, já ton lasseen uárnejuvvojeh sierâlágán pargopáájáh.
+Taaidâtábáhtusâst väljejuvvojeh säminuorâi ovdâsteijeeh Nuorâ Kulttuur MOVES -
+tábáhtusân, mii uárnejuvvoo Oulust 20.-22.5.2011.
+Sämitigge tieđeet škovláid tärhibeht puorijn aaigijn.
+Mieldi lahtosin väldikodálii tábáhtus
+njuolgâdusah, maid nuávdittep meid jieččan kuávlutábáhtusâst.
+http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011/
+Taaidâtábáhtus valmâštellen sämitiggeest tuáimá oppâmateriaalvuávájeijee Anni
+Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) oovtâst nuorâčällee Niina Siltalain
+(niina.siltala (at) samediggi.fi).
+Ruávinjaargâst uárnejum taaidâtábáhtus raapoort 2010 lii uánimnáálá sämitige
+päikkisiijđoin: www.samediggi.fi/ Toimâ / Nuorâi taaidâtábáhtus.
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2011 Ohcejogas
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo 31.3.2011 Ohcejotnjálmmi skuvllas.
+Váldofáddán lea dánsa, ja dasa lassin ordnejuvvojit sierralágan bargobájit.
+Dáiddadáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit Nuorra Kultuvra MOVES -
+dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Oulus 20.-22.5.2011.
+Sámediggi dieđiha skuvllaide
+dárkkileabbot ordnemiid birra áiggil.
+Dán reivve mielddusin leat riikkaviidosaš dáhpáhusa
+njuolggadusat, maid mii čuovvut maiddái iežamet guovlodáhpáhusas.
+Dáiddadáhpáhusa válmmašteaddjin sámedikkis doaibmá oahppamateriálaplánejeaddji
+Anni Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) ovttas nuoraidčálli Niina Siltalain
+Roavvenjárgga dáhpáhusa raporta 2010 lea oaidnin láhkai sámedikki ruovttusiidduin:
+www.samediggi.fi/ Doaibma / Nuoraid dáiddadáhpáhus.
+DIEĐÁHUS - TIÄĐÁTTÂS - TEÄĐTÕS - TIEDOTE 1.12.2010
+Saa'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2011 Uccjooǧǧâst
+Saa'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât 31.3.2011 Uccjokknjää'lm škooulâst.
+Vä'lddtee'man
+lij pleässjumuš, da lââ'ssen riâžžât jee'resnallšem tuâjjpõõrtid.
+Čeä'ppvuõđpeei'vest
+va'lljeet sää'mnuõri võboršee'ǩǩid Nuõri kulttur MOVES --po'dde, kåå'tt ââ'net Oulust
+Sää'mte'ǧǧ teâđat škooulid tää'rǩben riâššmõõžži diõtt ääi'jbeä'lnn.
+Mie'ldd
+õhttsažteâđtõssân vä'lddkåå'ddlaž čeä'ppvuõđpeei'v šeâttmõõžž, koid jää'ǩǩtep še jii'jjen
+vu'vddčeä'ppvuõđpeei'vin.
+Čeä'ppvuõđpeei'v valmštõõlljen sää'mtee'ǧǧest tuåimmai mätt'tem-materiaalplaanraajji
+Anni Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) õõutsââ'jest nuõripiizar Niina Siltalain
+Ruä'vnjaarǥâst riõššum čeä'ppvuõđpeei'v čiõlǥtõs 2010 lij vuei'nnemnalla sää'mtee'ǧǧ
+dommseeidain: www.samediggi.fi/ Tuejjumuš / Nuõri čeäppvuõđpei'vv.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla.
+Pääteemana
+on tanssi, ja lisäksi järjestetään erilaisia työpajoja.
+Taidetapahtumassa valitaan
+saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES -tapahtumaan, joka pidetään Oulussa
+Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille tarkemmin järjestelyistä hyvissä ajoin.
+Ohessa liitetiedostona valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös
+omassa aluetapahtumassamme.
+Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni
+Näkkäläjärvi (anni.nakkalajarvi (at) samediggi.fi) yhdessä nuorisosihteeri Niina Siltalan
+(niina.siltala (at) samediggi.fi) kanssa.
+Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien
+kotisivuilla: www.samediggi.fi/ Toiminta / Nuorten taidetapahtuma.
+Valtakunnallinen Nuori kulttuuri MOVES -tapahtuma
+Säännöt http://nuorikulttuuri.fi/nuori-kulttuuri-moves-2011/
+Ikäsarjat ja rajoitukset
+10-15 -vuotiaat (vuosina 1995-2000 syntyneet)
+16-20 -vuotiaat (vuosina 1990-1994 syntyneet)
+Nuori Kulttuuri kutsuu osallistujiksi ryhmiä.
+Ryhmän jäsenistä 1/3 voi poiketa ikäsarjasta.
+Poikkeaman
+suuruutta vuosissa ei rajoiteta.
+(HUOM!
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa Utsjoella on lisäksi oma sarjansa kaikkein pienimmille: 6-9 -
+vuotiaat eli vuosina 1997-2004 syntyneet.
+MOVES -tapahtumaan valitaan edustaja kahdesta muusta sarjasta.)
+Lajit
+1) katutanssit (street, break ym.)
+2) nykytanssi
+3) baletti (tässä lajissa sallitaan myös sooloesitykset)
+4) jazz- ja showtanssi, steppi/
+5) etniset tanssit (kansantanssi, flamenco, karakteri ym.)
+Teosten enimmäispituus on 6 minuuttia.
+Tanssin ammatillisessa koulutuksessa (toinen aste, amk tai
+teatterikorkeakoulu) opiskelevat eivät voi osallistua tapahtumaan.
+Valtakunnalliseen tapahtumaan sama
+ryhmä voi osallistua vain yhdellä esityksellä.
+Edellä mainittujen lajien lisäksi Nuori Kulttuuri -toimikunta julistaa avoimeksi myös vapaan sarjan, johon
+esitykset voivat hakea erikseen hakemusmenettelyn kautta.
+Vapaa sarja on tarkoitettu haavoittuvassa
+asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja -nuorten ryhmille, ja siihen haetaan erillisen hakemuksen ja
+video/dvd-liitteen kanssa.
+Nuori Kulttuuri -toimiston kokoama raati valitsee edellä mainittujen kriteerien
+perusteella suoraan Ouluun pääsevät ryhmät.
+Sarjaan päässeet julkaistaan 11.4.2011.
+Kaikkiin sarjoihin ilmoittautuminen loppuu 1.4.2011.
+Ilmoittautumislomakkeet valtakunnalliseen tapahtumaan
+ja lisätietoja löydät tapahtuman kotisivuilta www.nuorikulttuuri.fi
+Aluetapahtumiin ilmoittaudutaan omilla lomakkeilla, joita saat oman kuntasi/kaupunkisi nuorisotoimesta.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj
+-ciist miârkktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõl staattuuzz da sääʹm-
+ǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miârkkšõõvvi tuâ-
+jast Lää'ddjânnmest.
+Sääʹm ǩiõllsuåvtõs meâtt Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist Yle
+Sápme puõʹtti vuâđain:
+Yle Sápmi lij siʹtǩǩesvuõđin mäŋgglo eeʹjji tuâjain oʹnnstam viikkâd
+ooudâs sääʹmǩiõli staattuuzz da taʹrjjääm kääzzkõõzzid sääʹmǩiõlin.
+Yle Sápmi lij vuâđđtuâjes saaǥǥjååʹđtem kuâŋŋad tuåimmjam jeällsaž
+sääʹmǩiõli ruõkkâm da še sääʹmǩiõli jeälltem peäʹlest.
+Yle Sápmi lij tuåimmjumuužžineez kaggâm sääʹmǩiõli staattuuzz saaʹmi
+dommvuuʹdest da nuʹtt še obb Lääʹddjânnmest.
+Sääʹmnaroodâst pâʹjjel
+pieʹll jeälast lääʹddǩiõllsaž pirrõõzzâst saaʹmi dommvuuʹd åålǥbeäʹlnn
+pirr Lääʹddjânnam.
+Jälstempirrõõzzâst, koʹst sääʹmǩiõl kooll sami occanj,
+teʹl sääʹmǩiõllsaž ođđâz da jeeʹres sääʹmǩiõllsaž prograammi vääžnai-
+vuõđ miârkktõõzz ärvv pâʹjjan.
+Yle Sápmi pohtt õlmmsa pukid Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõlid.
+Aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm koll'je Yle Sápmi vuõlttõõzzin
+juõʹǩǩ peeiʹv, leâʹša Yle Sápmi äiʹsmâʹttet lââʹzzted aanarsääʹmǩiõllsaž
+da nuõrttsääʹmǩiõllsaž programmpuuʹt'tõõzzid.
+Yle Sápmi sääʹmǩiõllsaž
+radiavuõlttõõzz, õʹhttsažtâʹvvjânnmlaž tv-ođđâz Ođđasat di Yle Sápmi
+rosttovmannu 2013 aalǥâst alttuum jeäʹǩǩespeeiʹv tv-ođđâz liâ leämmaž
+miârkkšõõvvi lääuʹǩ jieʹnnǩiõllsaž saaǥǥjååʹđtem ooudâsviikkmõõžžâst
+da tõk liâ lââʹzztam sääʹmǩiõli ǩiõččâm- da koʹlljemvuõđ.
+Yle Sápmi lij
+ooudâsviikkâm programmpuuʹt'tõõzz pukid ââʹǩǩjooukid.
+Oođmõsân
+lij nuõrid jurddum radiaprogramm, kååʹtt jååʹđtet aanarsääʹmǩiõlle da
+tâʹvvsääʹmǩiõʹlle.
+Yle Sápmi lij ooudâsviikkâm kääzzkõõzzid še interneeʹttest.
+Yle
+Sápmi interneʹttseeidin vueiʹtte leeʹd lookkâmnalla ođđâz še koolmin
+sääʹmǩiõlin di lääddas.
+Tåʹben vuäitt noorrâd liâdǥ sääʹmǩiõllsaž radia-
+da tv-prograammid.
+Seeidin lij še sääʹmǩiõllsaž, pukid äävai Shoutbox-
+chatlinnj, kååʹtt lij vääžnai nuõri ǩiõllââʹnnemkriʹlcc.
+Yle Sápmi radialiinj
+lij vuäittmõš kuʹvddled Interneʹttradia pääiʹǩ obb lääʹddjânnmest da
+koon åʹrnn maaiʹlm täättas.
+Sääʹmteʹǧǧ da Sääʹm ǩiõllsuåvtõs tuäivv, što Sääʹm -ǩiõlltuâjj - ciist
+äiʹsmâʹttem mieʹldd Yle Sápmi oʹnnsteʹči juäʹtǩǩed da kaggâd veâl
+jäänab sääʹmǩiõli ouʹdde tuejjeem ääiʹjmieʹlddlaž šiõǥǥ tuâi.
+Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt 2013, koʹst liâ Outi Pieski kueʹhtt kälkkõõzz
+"Nuvvos Áiligas, mädd sodd" da "Ǩåʹlljânnam".
+"Kälkkõõzzi vueʹlǧǧemalggân lij kõskkvuõtt âʹlddpirrõõzz kueʹstlma, jeeʹres
+kueʹstelmpääiʹǩi histooʹre, mainnsid da jiijjan toobdlmid.
+Ǩiõččlõõđâm veeideed
+juʹrddmõõžžid kueʹstelm ǩiõččmõõžžâst nuʹtt, što kueʹstlma kuulli åskkmõõžži
+da mainnsi mieʹldd vuäitči tobddâd toobdlmid da kälkkõõzzi čeâlaivuõđ.
+Mon
+haaʹlääm tobddâd da õõmšam tõn, mäʹhtt tuõddârluâtt vuäitt leeʹd õhttna
+poostjânnam da še kultturpirrõs.
+Nuvvos Áiligas lij tuâl'jõžäiggsaž pââʹss tuõddâr,
+koon tuõddârrõddjin liâ jiânnai miârkkšõõvvâmnallšen miârkktõõzz.
+Kälkkõõzzi raamid hiâʹrvte trieʹpǩ (riessamat), mâʹte määccaǩ šolkkreeʹppǩin.
+Muu tuejjõõzzin kuâsttje täujja ääʹrbvuâlaž sääʹmǩiõtttuâi elemeeʹnt, kook
+poʹhtte õhttvuõđ oummid, kook jeäʹlle leʹbe liâ leäʹmmaž jieʹllemääiʹjes äiǧǧen
+kälkkõõzzâst peäggtum pääiʹǩin.
+Mon haaʹlääm liikkeed karttčeäʹppõõzz da duodji
+ruõbdteʹmesvuõđ kõõskâst," maainast Outi Pieski kälkkõõzzeez pirr.
+Karttčeäppneǩ Outi Pieski (s. 1973) jäälast da reʹttlâstt Uccjooǥǥâst da Heʹlss-
+nest.
+Tâʹvv luâtt laaʹvai leeʹd määŋgin suu tuejjõõzzin.
+Pieski čeäppõõzz âʹnne seʹst
+kälkkõõzzid, noorlmid da karttčeäppõsšlaai tuejjõõzzid, koin kälkkumuš lij täujja
+tuejjuum sääʹmǩiõtt-tuâjjtekniikkin.
+Reʹttlâsttmõõžžâst kuâsttai luâđ da kulttuur
+raʹvves õhttvuõtt.
+Realismm veiddan personnallšemvuõđ da ääiʹjteʹmesvuõđ
+tobddmõʹšše.
+Outi Pieski lij valmštõõvvâm Karttčeäppõsakatemiast eeʹjjest 2000.
+Son lij ââʹn-
+nam privatčuäʹjtõõzzid tâʹvvjânnmin da suu tuejjõõzz liâ leämmaž vueiʹnnemnalla
+määŋgin joukkčuäʹjtõõzzin Euroopâst da Tâʹvv-Äʹmmriikkâst.
+Pieski lij tuejjääm še
+õlmmsaž tuejjõõzzid, jm.
+eeʹjjest 2012 Sääʹmkultturkõõskõs Sajoʹsse, lââʹssen suu
+tuâi liâ määŋgin õlmmsaž da privat norldõõǥǥin.
+Vuõiggâdvuõttministeria ââlmad ooccâmnalla sää'm ǩiõll'lää'jj (1086/2003) 31 §:fâst
+jurddum veä'ǩǩtie'ǧǧid, kooi vääras tän ee'jj liâ ââ'nnemnalla õhttse'žže
+Veä'ǩǩtie'ǧǧid vuei'tet miõttâd sää'm dommvuu'd koo'ddid,
+sie'brrkoo'ddid da paalǥâskoo'ddid di lää'jj 18 §:fâst jurddum privatnee'ǩǩid
+peäggtum lää'jj suåvvtumuužžâst šõddi jeä'rdum lââ'sskuuli kä'ttem diõtt.
+Pååđåå'bleǩnallšem ooccmõõžž â'lǧǧe tuåimmted vuõiggâdvuõttministerja
+Vuõiggâdvuõttministeria påå'štaddrõs lij
+PL 25, 00023 Valtioneuvosto, da jåå'ttemaddrõs Eteläesplanadi 10.
+Ooccmõõzzâst â'lǧǧe čiõlggeed tõk jeä'rdumnallšem lââ'sskuul, kooi kä'ttem diõtt
+veä'ǩǩtie'ǧǧid ooccât.
+Tel ko ooccmõš tuejjeet sää'm ǩiõll'lää'jj 18 §:f vuâđast,
+ooccmõõžžâst âlgg čiõlggeed še, što oocci lij peäggtum lää'jjest jurddum privatne'ǩǩ.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr,
+õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsažkåå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr kuõskki
+registervä'lddõk di mââimõsân ravvjum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjem-
+maainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Ooccâm-mõõntõõllmõõžžâst jä'ǩǩtet valdiaveä'ǩǩvuõttlää'jj (688/2001).
+Lââ'ssteâđaid oudd halltõsduumše'ǩ Mirja Kurkinen, te'lf.
+(mirja.kurkinen@om.fi).
+FI-99870 Inari-Anár-Aanar
+Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus -
+Säminuorâi taaiđâtábáhtus -
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2009
+ŠEÂTTMÕÕŽŽ:
+TEA'TTER:
+Vuõccu tea'tterpooddâst jiâ leäkku ââ'ǩǩklasstõõllmõõžž, pâi 4 räiddad šlaaji mie'ldd
+vä'lddkåådlaž podd šeâttmõõzzin.
+1. särmmantea'tter
+2. musiikktea'tter
+3. improvisaatio
+4. jee'res (kuuhlaž- da uu'lectea'tter, performance-čuäjtõõzz, stand up da
+non-verbaal čuäjtõõzz).
+Vuõccu pooddâst čuäjtõõzzi siâssõttum peeštõš: 5-20 minutted.
+Lappeenranta va'lljuum čuäjtõõzz vuei'tet veâl pue'reed da peeštõõzz
+kuu'ǩǩeed.
+Nuõrr Kulttuuri - poodd sää'm-mie'rr lij tän ee'jj 1 čuäjtõs,
+koon kookkadvuõtt vuäitt lee'd 15- 60 minutted.
+(www.nuorikulttuuri.fi).
+Uu'ccap škooulin jäänaš 2 čuäjtõssâd, šuurab jäänaš 3 čuäjtõssâd.
+Po'dde vuei'tet vuõltteed ee'jjin 2006- 2009 rajjum vuänkõsjie'llikaartid, koin jäänaš raajji liâ nuõr
+le'be päärna.
+Jie'llikaartin voddõõtti päärnai da nuõri
+puärrsin âlgg raukkâd ǩe'rjjlaž låå'pp jie'llikaart čuä'jtem diõtt õlmmsest Vuõccâst.
+Čuäjtõs lij
+mätt'temtuâjj da šâdd lee'd škooulääi'jest.
+Låå'pp kuâskk tå'lǩ tä'st peäggtum poodd 26.3.2009.
+Jie'llikaart â'lǧǧe lee'd mââimõõzzâst piâtnâc 13.3.2009 Sää'mtee'ǧǧ konttrest Lehto-
+lantie 1, 99870 Aanar.
+Poodd riâšši ǩeäčč puk jie'llikaartid da cagg vuõiggâdvuõđ
+tu'mmjed mõõk fiilm čuä'jtet.
+Ǩeäid-ne vuei'tet u'vdded sme'llkâ'ttemciistid!
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos vuäǯǯ påå'štmiârk
+Påå'štmiârkkee'ǩǩ 2012 jåttai neellj čõõđtem rääidain ođđee'jjmannu 23 peei'v.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos prääznkâ'sttet jiijjâs u'ccaa'rǩin.
+Jee'res ođđee'jjmannu
+miârk ko'lle Word Desing Capital Helsinki 2012-ha'ŋǩǩõ'sse, Helene Schjerfbecki
+150-ee'jjšõddâmpeivva da ää'rbvuâlaž na'zvaanpeivva.
+Vuâđđpirstõs uu'di miõrkku åå'blee'ǩǩ
+Neellj påå'štmiârk Sää'mkulttuur -u'ccaarkâž lij vuäǯǯam jiijjâsnallšem åå'blǩes
+Sää'mkultturkõõskõs Sajos vuâđđpirstõõzzâst.
+Tä'bbe Aanrest Juutuajooǥǥ reeddast
+ää'veem Sajos šâdd lee'd Lää'ddjânnam saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Tõt
+šâdd lee'd noorõõttâmpõrtt, kongresskõõskõs da sååbbarpäi'ǩǩ.
+Sää'mkulttuur -miârkkarkk lij plaanuum aivv tââ'v viõǥǥin.
+Aark kärttõs lij
+sää'mčeäppneǩ Merja Aletta Ranttila kärtteemnää'll.
+Aark kue'sttemnalla
+piijjmõõžžin va'sttat sää'mjânnamneǩ Markku Virtanen.
+Põõštõspåå'štmiârkkpõ'mmja tie'ddtum miârkkaark vuâ'đđǩe'rjjõs muštt'tad čoou'd.
+Kõ'sǩǩe miârk lij suei'mkrõsttum nåiddrumbb.
+Aark ǩe'rjjõõzz čuä'jte kolmm sää'm
+neezzane'mmel.
+"Juksahkka suõ'jjad mie'cstee'jid da varjjal ååumpää'rnid
+jie'llemǩee'rd ääi'j".
+"Sarahkka lij neezznid da niõđid vuõzzâst ää'ljee'l suõ'jjeei da
+šõddmõõžž šiõtteei." ."Uksahkka lij domme'mmel, kåå'tt suõ'jjad oummi jälstumužž
+di jie'llji, da loo'ddi pie'zzid".
+Neezzane'mmli da nåiddruumb lââ'ssen miârkka'rǩǩe liâ suei'mkrõsttum nåidd,
+puäʒʒsijdd, puõccu da kuä'đ.
+Jiõčč põõštõspåå'štmiârki åå'bleǩ liâ tuõddrinallšem.
+Sää'mkulttuur-u'ccaa'rǩest liâ nellj 1. klaass påå'štmiârkkad, aark teädldõkmie'rr lij
+Sámedikki válggat 2007
+Sámedikki válggat leat 3.9.
+Válgalogahallan dollojuvvo oaidninláhkai njukčamánu 15.
+čuovvovaš báikkiin:
+Sámedikki doaimmahat
+Heahttá, Duottar-Sámi luondduguovddáš, Peuratie 15
+Anár, Saarikoskentie 4
+Ohcejohka, Gielddadállu
+Vuohču skuvla
+Vuohčču, Ivalontie 8716
+Juohkehaččas lea vejolašvuohta dárkkistit iežas guoski dieñuid, mat leat merkejuvvon
+válgalogahallamii, njuolgga válgalávdegotti doaimmahagas tel.
+050493 9018, fax (016) 671 323 dahje vaalit@samediggi.fi dahje juo, ahte fitná geahččamin
+válgalogahallama bajábealde namuhuvvon báikkiin máinnašuvvon áigge.
+Guhte oaivvilda, ahte son lea eahpevuoiggalaččat guññojuvvon eret válgalogahallamis dahje
+su guoski merkejupmi válgalogahallamis lea boastut, sáhttá čálalaččat gáibidit njulgema
+válgalávdegottis maŋimustá cuoŋománu 11. beaivve ovdal dmu 16.00.
+Njulgenrávvagiid oaččot válgalávdegotti doaimmahagas dahje daid sáhtát čálihit www.samediggi.fi
+Sämitige vaaljah 2007
+Sämitige vaaljah toimâttuvvojeh 3.9.
+Vaaljâluvâttâllâm tuálloo uáinimnáálá njuhčâmáánu 15.
+čuávvoo paaihijn:
+Sämitige toimâttâh
+Hetta, Tuodâr-Laapi luándukuávdáš, Peuratie 15
+Aanaar, Saarikoskentie 4
+Ucjuuhâ, Kieldâtáálu
+Vuáču škovlâ
+Vuáčču, Ivalontie 8716
+Juáhhást lii máhñulâšvuotâ tärhistiñ jieijâs kyeskee vaaljâluvâttâlmân merkkejum tiäñuid njuolgist
+vaaljâlävdikode toimâttuvâst puh.
+vaalit@samediggi.fi teikkâ elimáin keččâmin vaaljâluvâttâlmist paajaapiäláin paaihijn nomâttum
+Juáháš, kote uáiná, et sun lii vuoigâdvuoñâttáá kuoññum meddâl vaaljâluvâttâlmist tâi suu
+kyeskee merkkim lii vaaljâluvâttâlmist puástud, puáhtá kirjálávt vaattâñ njuolgim
+vaaljâlävdikoddeest majemustáá cuáŋuimáánu 11. peeivi ovdil tijme 16.00.
+Njuolgimmonâttâllâmravvuid finnee vaaljâlävdikode toimâttuvâst tâi taid puáhtá printtiñ čujottâsâst
+Sää'mte'¡¡vaal 2007
+Sää'mte'¡¡vaal ââ'net 3.9.
+Vaal-lo¥stõk lij vuei'nnemnalla pâ'zzlâšttam-mannu 15.
+täin paai'³in:
+Sää'mtee'¡¡ koontâr
+Hetta, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15
+Aanar, Saarikoskentie 4
+Uccjokk, Kå'ddve'r¡¡põrtt
+Vuõccu škooul
+Vuõccu, Ivalontie 8716
+Juõ'³³ka¿ vuäitt še ta'r³³eed jii'jjes kuõskki vaal-lo¥stõ'³³e mie'r³³uum te☠vuõi'¡¡est vaal-
+lu'vddkåå'dd konttrest te'lf.
+vaalit@samediggi.fi le'be jie'lee'l kiõ""men vaal-lo¥stõõ¥¥âst pââibeä'lnn sarnnum pääi'³in
+äävaiåårramääi'jest.
+Kåå'tt ³eä"", što suu leät ku☘am vuõiggâdvuõ˜tää meädda vaal-lo¥stõõ¥¥âst le'be
+što suu kuõskki mie'r³³õs vaal-lo¥stõõ¥¥âst lij puästtad, vuäitt raukkâd vuõi¥õõzz
+³ee'rjtee'l vaal-lu'vddkådda mââimõõzzâst njuh""mannu 11. peei'v ouddâl "iâss
+Vuõi¥eem-mõõntõõllâmvuä'ppõõzz vu䈈 vaal-lu'vddkåå'dd konttrest le'be tõid vuäitt kuõrrâd
+Saamelaiskäräjien vaalit 2007
+Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 3.9.
+- 1.10.2007 välisenä aikana.
+Vaaliluettelo pidetään nähtävänä maaliskuun 15.3 - 28.3.2007 päivien aikana kello 10.00 - 14.00
+seuraavissa paikoissa:
+Saamelaiskäräjien toimisto
+Inari, Saarikoskentie 4
+Utsjoki, Kunnantalo
+Vuotson koulu
+Vuotso, Ivalontie 8716
+Jokaisella on mahdollisuus tarkistaa itseään koskevat vaaliluetteloon merkityt tiedot suoraan
+vaalit@samediggi.fi taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna
+aikana.
+Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai häntä koskeva
+merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta
+viimeistään huhtikuun 11. päivänä ennen kello 16.00.
+Oikaisumenettelyohjeet saa vaalilautakunnan toimistosta tai ne voi tulostaa www.samediggi.fi
+DIEĐAHUS TEÂĐTÕS TIEDOTE MEDDELANDE 22.11.2010
+SÄÄ'MTEE'ǦǦ RÄMMŠE TÂ'VVJÂNNAMLAŽ SÄÄ'MSUÅPPMÕÕŽŽ PRIIMMÂM
+OUDDNUMUUŽŽÂST
+Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnumuš lij leämmaž ku'ǩes prosess da tõt
+lij valmštõllum tâ'vvjânnamlaž ä'šštobddiä'rttlest kolmm ee'jj.
+Suåppmõšvuõssǩee'rjtõõzz mâŋŋa
+ouddmõõžž ee'jjest 2005 tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ooudâsviikkmõš puuđi valdiai
+kõskksaž õhttsažtuâjast määŋg eeǥǥas.
+Åå'n saaǥǥstõõllâm suåppmõõžž priimmâm diõtt ä'lǧǧe
+Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar valdiai da sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjan ee'jjest 2011 ää'ljee'l.
+tu'mmješ Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar sää'maa'ššin vastee'ji ministeerji da kõõččmõõžžâst åårrai
+jânnmi sää'mtee'ǧǧ presideenti õhttsažsåbbrest tä'bbe 22.11.2010 Tukholmast.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž priimm'mõš lij suåppum viikkâd tu'mmstõ'ǩǩe viiđ ee'jj sizz.
+Sää'mtee'ǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jie'lled sõõrǥab äi'ǧǧtaaulin, leša
+vääžnmõš lij ää'šš ouddnumuš.
+Saaǥǥstõõllmõõžž liâ vuârddmõõžžâst vä'ǯǯlõs.
+Suåppmõš le'čči
+histoorlaž da tõn priimm'mõš miârkkšõõvvči maai'lm vuõssmõš valdiasuåppmõõžž šõddmõõžž,
+koon jurddân lij pue'reed määŋg valdia vuu'dest jälsteei vuõssnarood, saa'mi staattuuzz.
+Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar Sää'mtee'ǧǧ di Ruõšš saa'mi õhttsažtuâjjorgan, Saa'mi
+Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ooudâsviikkâd saa'mi
+raajid pâ'jjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pue'rab årra, lââ'zztee'l saa'mi õ'httekuullmõõžž da raajjâd
+SPN:st saa'mi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin.
+Hå't
+sää'mtee'ǧǧ liâ tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bie'ǩǩen valdiai
+ee'ttkâ'sttõõzz, saa'mi jiõnn lij õhttsaž.
+SPN saaǥǥstââll õhttân vu'vdden tâ'vvjânnamlaž
+sää'msuåppmõõžž priimmâm diõtt.
+SPN ouddlâstt, što tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõš saaǥǥstõõlât
+obbvuõđstes da puk suåppâmvuõssǩee'rjtõõzz stannum vuõiggâdvuõđ teâuddje.
+Ruõcc sää'mtee'ǧǧ halltõõzz saaǥǥjåå'đteei Ingrid Inga särnn, što lij pue'rr kuullâd, što kolmm
+sää'mtee'ǧǧ vuässâ'tte tää'ssärvvsen vuä'sspie'llen saaǧǧstõõllmõõžžin tâ'vvjânnamlaž
+sää'msuåppmõõžžâst.
+Vue'lǧǧep tõ'st, što Sää'mtee'ǧǧ oudldõõzz vuässõõttâd saaǥǥstõõllmõõžžid
+staaneet kõõččmõõžžin åårrai valdiai tuåimest.
+Tõt ä'šš što saaǥǥstõõllmõõžž â'lǧǧe puuttâd viiđ
+ee'jj se'st, miârkksââvv še, što Ruõcc tän ee'jj äi'ǧǧen vuäitt i'lmmted, što jordd ravveed da
+staaneed saa'mi vuõiggâdvuõđ jiõččmie'rrummu'šše da jânnmi da čaa'ʒʒi da luâttree'ǧǧesvuõđi
+vaaldšumu'šše meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ vuâđđjurddji mie'lddsânji.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi särnn, što sää'mtegga
+saaǥǥstõõllmõõžž tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž primm'mõš lij aaibâs vääžnai, tõ'nt ko
+Lää'ddjânnam joudd tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž pääi'ǩ staaneed sää'mjie'llemvue'jji da -
+kulttuur suõi veâl pue'rbuben, rä'tǩǩeed saa'mi vuõiggâdvuõđid jânnma da čäcca di staaneed
+sää'mtegga ri'jttjeei resuursid tuåimmjed.
+Lää'ddjânnam valdia lij piijjâm mäŋggsab lååi ee'jj ääi'j
+täävtõssân vuäǯǯad meersaž rä'tǩǩumuš saa'mi mädd- da čää'ccvuõiggâdvuõđin, leša rä'tǩǩem
+ooccmõš i'lla veâl ni alttuum.
+Lää'ddjânnam ij vuei't teänab lõõmmâd meersaž rä'tǩǩeem
+ooccmõõžž tuâkka.
+Lää'ddjânnam valdia âlgg rä'tǩǩeed saa'mi mä'dd- da čää'ccvuõigâdvuõđid
+mââimõõžžâst bie'ǩǩen tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž, â'te viiđ ee'jj sizz.
+Taar sää'mtee'ǧǧ presidentt Egil Olli särnn, što lij kuärǥast tõ'st, što saaǥǥstõõllmõõžž peä'sse
+åå'n ä'lǧǧed."Mâ'te tie'ttep, što liâ leämmaž mõõn-ne vee'rd jee'resmiõllsažvuõđ
+saaǥǥstõõllâmplaanâst, jeärben Taarrâst, leša ko mij åå'n tie'ttep, što Lää'ddjânnam da Ruõcc
+sää'mtee'ǧǧ da tõõi jânnmi halltõõzzi kõõskâst lij õhttmiõllsažvuõtt, nu'tt alttumuš ij vuäǯǯ lee'd
+Taarrâst ǩidd.
+Hää'lääm ââ'nned tän poodd äu'ǩǩen ǩei'ttad Lää'ddjânnam da Ruõcc tän poddsaž
+šiõǥǥ proseezzâst.
+Da vuârdam ää'lšest, što ä'lǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ää'šš pirr, le'be
+nu'tt, što vuäǯǯap äigga sää'msuåppmõõžž kolmmen jânnmest, ko'st jälstep", juä'tkk Egil Olli.
+Ruõcc sää'mte'ǧǧ
+Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ
+Taar sää'mte'ǧǧ
+s
+M E D
+G G
+DIEDÄHUS/TLDÄTTÅS/
+s Ä M
+G G E
+TEÅDTÖ/TIEDOTE
+SÄÄMTEc
+AA M
+K A
+A JÄI
+Stivrra lahtuide/ stiivrä jesånåid/
+ha'lltöözz vuä'sslaid/ hallituksen jäsenille
+SÄMEDIKKI STIVRRA OAHKMN 9/20 13
+SÄMITIGE STIIVRÅ UÅKMM 9/2013
+SÄÄ'MTEE' HA'LLTÖÖZZ SÅÅBBAR 9/2013
+SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 9/2013
+Såmedikki stivrra uovvova oahkkin dollojuvvo akaminu 30. beaivve 2013 dmu 10.00
+räjes Sajosis.
+oahkkima åeIistu uvvosiiguin såddejuvvo maljirnustä iea beaivvi ovdal oahkkima.
+Sämitige stiivrä puåttee uåkkim tuålloo ohämanu 30. peeivi 2013 tme 10.00 rääjist
+uäkkim äiIisto Iahtosijdiskuin vuolgåttuvvoo rnajernustä iåm peivid ovdil uåkkim.
+Sää'mtee' ha'lltöözz puö'tti sååbbar såbbrööåt öhmannu 30. peei'v 2013 iåss 10.00
+ää'ljee'l Sajoozzåst.
+Sååbbar ä'listt mie'lddöözzineez vuöltteet måäimöözzåst iöäm pei'vved ouddäl såbbar.
+Saamelaiskäräjien hallituksen seuraava kokous pidetään 30. pnä syyskuuta 2013
+alkaen klo 10.00 Sajosissa.
+Kokouksen esityslista liitteineen lähetetään viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta.
+:::etti Näcäläjäi
+tto
+sågajodiheaddj i/ saavåj odetteij ee
+hälddahushoavda/haldåttåhhovdä/
+saaggjåå'dtee i/ puheenjohtaja
+vaaldemuurmös/ha1lintopää1likkö
+Diehtunl Tiättun!
+Teättan!
+Tiedoksi:
+- Sämedikki bargit/ Sämitige pargeehl Sää'mtee' personkå'ddi Saamelaiskäräjien henkilöstö
+Saame1askäräjt
+Sajos, FL-99870 Inari-Anår
+etunirnisukunimisamediggi.fi
+s Ä M E D
+SÅMtTGGE
+SÄ Äw T
+S A.
+A ME L A
+S X Ä
+A i Ä T
+DIEDÄHUS/TIÄDÄTTÄS/
+Såmedikki lahtuide/ Sämitige jesänåid/
+Sää'mtee' vuä' sslaid/ Saarnelaiskäräjien jäsenille
+SÄMEDIKKI OAHKKIN 3/2013
+SÄMITIGE UÄKKIM 3/20 13
+SÄÄ'MTEE' SÅÅBBAR 3/2013
+SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 3/20 13
+Smedikki uovvova oahkkin (3/2013) dollojuvvo golggotmänu 23. beaivve 2013 dmu
+10.00 råjes Sajosis, Aniris.
+oahkkima åe1istu uvvosiiguin såddejuvvo marjimustå 10 beaivvi ovdal oahkkima.
+Sämitige puttee &iåkkim (3/2013) tulloo roo rvdmhinu 23. peeivi 2013 tme 10.00 rääjist
+uikkim äilisto lahtosijdiskuin vuolgättuvvoo majemuståå 10 peivid ovdil uåkkim.
+Sää'mtee' puö'tti sååbbar (3/2013) såbbrööåt kålggmannu 23. peei'v 2013 ää'ljee'l
+iäss 10.00 Saj oozzåst, Aanrest.
+Sååbbar ä'listt mie'lddöözzineez vuöltteet mååimöözzåst 10 pei'vved ouddäl såbbar.
+Saamelaiskäräjien seuraava kokous (3/2013) pidetään 23. pnä lokakuuta 2013 alkaen klo
+10.00 Sajoksessa, Inarissa.
+Kokouksen esityslista liitteineen lähetetään viimeistään 10 päivää ennen kokousta.
+merk.
+sågajodiheaddj 1/ saavåj odetteij ee
+saaggjåå'dteei/ puheenjohtaja
+Ja/haldåttåhhovdä/
+vaaldemuurmös/ha1lintopäällikkö
+Diehtunl Tiättun/ Teåttan/ Tiedoksi:
+- Smedikki bargit/ Sämitige pargeebl Sää'mtee'g personkå'ddl Saamelaiskäräjien henkilöstö
+SaameIaskärijät
+Sajos, FI-99870 Inari-Anr
+etunimi.sukunimi (samedieei.fi
+TEÄĐTÕS
+Sää'mnuõri čeäppvuõđpei'vv Ruä'vnjaarǥâst njuhččmannust
+- teemmân lij musiikk rockist juõi'kid
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus/ Sää'mnuõri kuõi'ttpeei'v čeäppvuõđpei'vv riâžžât Ruä'vnjaarǥâst
+Nuõripõrtt Mondellast kâskka gåårad njuhččmannu 7.-8. peei'vi.
+Vä'lddkåådlaž Nuõri Kulttuur -
+poodd jeät riâššu tän ee'jj ni voo'ps, nääi't Sää'mnuõri čeäppvuõđpei'vv lij pååđnallšem jii'jjes-i
+pei'vvpodd.
+Čeäppvuõđpeivva vue'rded vuässõõttjid pukin saa'mi dommvuu'd koo'ddin da še
+jee'res å'rnn.
+Teemmqn musiikk
+Čeäppvuõđpeei'v teemmân lij musiikk.
+Čuä'jtõõzz vuei'tte lee'd laulli, juõi'k (luohti, livđe,
+leu'dd), rockia, räppiä, jiõglvaž musiikk, instrumenttaalaž musiikk le'be minimusiikla.
+Čuä'jtõõzzi
+kookkadvuõtt lij jäänmõsân 5 minuutt.
+Plakaatt
+Juâkksain čeäppvuõđpeivva vuässõõtti škooulâst tuäivat õhtt eunnsaž A2-šoora plakaatt, koon
+teemm da raajjâmvue'ǩǩ lij luõvâs.
+Tuejjeei vuäi'tte jiõčč riâššâd, mâi'd haa'lee čuä'jted jii'jjes
+škooulstes, pirrõõzzstes le'be sää'mvuõđstes.
+Plakaatt noorât čeäppvuõđpeei'v čuä'jtõs päikka.
+Palddlõspoodd
+Saa'mi ǩiõtt'tuâjjtuejjlai seä'rvv Sámi Duodji ry vuässââtt po'dde čuä'jtee'l da kaaupšee'l sää'm
+musiikkid, ǩee'rjid da ǩiõtt'tuâjaid.
+Jee'res čuä'jtõõzz liâ še pue'ttmen - teâđtep tõin mâ'ŋŋlakast!
+Lââ'ssen čuä'jtet sää'mǩiõllsaid jie'llikaartid, kook liâ vuä'niǩ.
+Rock da tea'tter
+Seärad 7.4. riâžžât jii'jjesnallšem kulttuurjeä'kkääž, kåå'tt âânn se'st tâ'vvsää'mǩiõllsa
+tea'tterčuä'jtõõzz Wiljamist di SomByn konseert Mondella.
+Konsertt kooll SomByn ođđ levy
+čõõđtumu'šše.
+Ruõcc Kiirunast kue'ssen puätt Giron Sámi Teáhter čuä'jtõõzzineez "Ovtta guov-
+vamánoija" (Õhttân tä'lvvmannu innân).
+Sää'mte'ǧǧ reäšš oou'dab ee'jji nalla bussjååđtumuužžid čeäppvuõđpeivva da mååusat di inn-
+paai'ǩid Ruä'vnjaa'rǥâst.
+Innpaai'ǩin da stuällõõttmõõžžin i'lmmtet â'lddlest čeäppvuõđpeei'vi.
+I'lmmtõõttmõõžž da plakaatt â'lǧǧe tuäimted Sää'mtee'ǧǧ škoou'l'jem- da
+mätt'temaaunâskonttra pâ'zzlâšttammannu 5. peei'v mõõnee'st.
+Ǩiičč teâđtõõzzid sää'mtee'ǧǧ
+ne'ttseeidain www.samediggi.fi, koozz šâdd takai i'lmmtõõttâmplaŋkk da tää'rǩab vuä'ppõõzz.
+I'lmmtõõttmõõžž tuäivat liâdggsânji.
+Čeäppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Sää'mjânnam päärnaikulttuurkõõskõssä'imm da Ruä'vnjaarǥ
+gåårad.
+TEÄðTŌS/ TIÄðÁTTÂS
+FI-99870 Inari-Anár
+Sää'mtee'ǧǧi vuässlaid / Sämitige jesânáid
+SÄÄ'MTEE'ǦǦI SÅÅBBAR 2/2008 / SÄMITIGE ČUÁKKIM 2/2008
+Sää'mtee'ǧǧi sååbbar (2/2008) ââ'net 2.6.2008 ää'ljee'l čiâss 10.00 Sää'mtee'ǧǧi
+piisarkåå'ddâst Aanrest.
+Sååbbar ä'ššlistt vuōltteet mââimōzzâst neä'ttlest 21.
+Sämitige čuákkim (2/2008) tuálloo 2.6.2008 äälgin tme 10.00 Sämitige čäällimkod-
+deest Anarist.
+Čuákkim äššilisto postâduvvoo majemustáá ohhoost 21.
+saa¥¥jåå'ñteei/ saavâjoñetteijee
+čiō'lǧǧeei/ oovdânpyehtee
+Teâttân/ Tiättun: Sää'mtee'ǧǧi personkå'dd /Sämitige pargojuávkku
+Saa'mi organisaatia/ Sämiorganisaatioh
+SÄÄ'MǨIÕLLSAI SOSIAL- DA TIÕRVÂSVUÕTTKÄÄZZKÕÕZZI VUÄǮǮAMVUÕĐ
+STAANEEM DIÕTT 600 000 EU'RRED
+- Sää'mjânnam vu'vddvaaldšemkoontâr lij staanâm 16.2.2011 Sää'mtee'ǧǧ da saa'mi
+dommvuu'd koo'ddi tuejjeem suåppmõõžžid, sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi
+staaneem diõtt čuä'jtum valdiaveä'ǩǩvuõđ âânnmõõžžâst ee'jjest 2011.
+Saa'mi ǩiõllsaž da kulttuursaž vuõiggâdvuõđi tuõttâm diõtt lij valdia mä'hssemplaanâst leämmaž
+ee'jjest 2002 ää'ljee'l pååđnallšem valdiaveä'ǩǩvuõtt.
+Valdiaveä'ǩǩvuõtt määu'set Sää'mtee'ǧǧ
+pääi'ǩ saa'mi dommvuu'd koo'ddid.
+Sää'mtee'ǧǧ pu'httum alttõs lij mie'rrtie'ǧǧtarbb,
+sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid tän 2011 ee'jjest õhttse'žže 1,6 miljoon eu'rred.
+600 000 eeu'r valdiaveä'ǩǩvuõtt juâkkõõđi saa'mi dommvuu'di koo'ddi mie'ldd puõ'ttinalla:
+Enontekiö kåå'dd sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttse'žže
+Sää'mǩiõllsa pei'vvhååid staanumuš Hettast 22 811 €
+Sää'mǩiõllsa pei'vvhååid staanumuš Karesuvannost vuä'sttemkääzzkõssân Ruõcc
+Karesuando sää'mǩiõllsaž pei'vvpõõrtâst 5 987,50 €
+Sää'mǩiõllsaž dommveä'ǩǩteei Veahkki vuä'sttemkääzzkõssân 25 575 €
+Sää'mǩiõllsaž tiõrvâsvuõtthoi'ddjeei, Enontekiö kåå'dd äävhåidd 39 150 €
+Aanar kåå'dd sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttse'žže 232 120 eu'rred:
+Aanar tâ'vvsää'mǩiõllsa joukkpiârpei'vvpõõrt tuåimmjem staanumuš 27 000 €
+Â'vvel tâ'vvsää'mǩiõllsa joukkpiârpei'vvpõõrt tuåimmjem staanumuš 16 100 €
+Nuõrttsää'mǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Če'vetjääu'r voudda 33 262,50 €
+Tâ'vvsää'mǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Tâ'vv-Aanar vuu'dest 32 332,50 €
+Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkâ'sttemdomm, juâǥǥas Mustikka 31 650 €
+Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkâ'sttemdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka
+Nuõrttsää'mǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Če'vetjäu'rr-Njauddâm voudda 16 050 €
+Sää'mǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Tâ'vv-Aanar voudda 18 600 €
+Sää'mǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Njeä'llem-Keväjääu'r voudda 15 975 €
+Tâ'vvsää'mǩiõllsaž pää'nnhoi'ddjeei 9 500 €
+Suä'đjel kåå'dd Sää'mǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttse'žže 38 025
+eu'rred:
+Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei ââ'ǩǩoummihuõ'lle 38 025 €
+Uccjooǥǥ kåå'dd Sää'mǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staaneem diõtt õhttse'žže
+Sää'mǩiõllsa pei'vvhååid staanumuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 45 675 €
+Sää'mǩiõllsaž piârtuâjj 30 316,50 €
+Karasjooǥǥ kriisi- da insestikõõskõõzz suåppmõõžž juätkkmõš 1 750 €
+Veä'ǩǩteei -Aslak -tuåimmjumuš, Uccjokk 30 750 €
+Veä'ǩǩteei -Aslak -tuåimmjumuš, Karigasnjargg 33 000 €
+Håiddtuâjjlaž 34 440 €
+Sää'mǩiõllsaž tuåimmjemvuä'psteei 33 000 €
+Sää'mǩiõllsaž tiõrvâsvuõtthoi'ddjeei 27 400 €
+Lââ'ssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiizar, Sää'mte'ǧǧ, 040-7262688,
+pia.ruotsala@samediggi.fi
+Saa'mi kultturpreeddan suejj âlgg pue'reed
+Sää'mtee'ǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõ'lleš saa'mi kultturpreeddan suej taarbin.
+Seminaarâst puõ'đi õlmmsa, što sää'mkulttur suej pue'rumuš õõlǥat lââ'ss resuurzzid da
+vuä'pstemvuõđ.
+Seminaar ää'vääm sää'mtee'ǧǧ jie'llemvue'ǩǩ- da vuõiggâdvuõttlu'vddkåå'dd vää'rrsaaǥǥjåå'đtei
+Heikki Paltto maainsti sää'mǩiõl da jie'llemvue'jji kõskksaž kõskkvuõđâst da "Sää'mǩiõl da
+sää'mjie'llemvue'jji puõ'ttivuõtt ko'lle õ'htte.
+Notta jie'llemviõkksaž jie'llemvue'jji sää'mǩiõll
+huânn'nan".
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr maainsti sää'm pannmateriaalaž
+kulttuurpreeddan suejjeem vue'jjest Lää'ddjânnmest da sää'mtee'ǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
+Saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjäu'rr låppii nânsab õhttsažtuâj sää'm meerlažõhttsažkoo'ddin sää'mkulttuur
+staattuuzz pue'reem diõtt." Mij, Sää'mtee'ǧǧ da čeä'ppnee'ǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed
+viõǥǥeez õhttsaž sää'mkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumu'šše.
+Sää'mtee'ǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011
+õhttsažsåbbar saa'mi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivui'm.
+Såbbrest lij jorddmõš õõutsââ'jest
+valmštõõllâd maadârdõõzzid sää'mkulttuur suej pue'reem diõtt.
+Sää'mkulttuur suej pue'rumuš
+õõlǥat lââ'ss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž.
+Sää'm-mu'zei Siida, saa'mi meersažmu'zei, jåå'đteei Tarmo Jomppanen ǩiõtt'tõõli mainnsest,
+koon son õõ'ni sää'm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid.
+"Mu'zeituåimmjumuužž da
+saa'mi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanumuššân Lää'ddjânnam mu'zeei'jin åårrai
+sää'mnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sää'mõhttsažkåå'dd kääzzkõ'sse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad
+õlmmsest čuä'jtõ'sse.
+Puõ'tti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân Sää'm-mu'zei Siida veeidõs da
+veeidõõzz teäggtem staanumuš."
+Sámi Duodji ry:z saaǥǥjåå'đteei Rauna Triumf maainsti sää'm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž
+miârkkšõõvvmõõžžâst da sää'm ǩiõtt-tuâj tuä'rjjeemtaarbin.
+"Duodji lij jie'llemvue'ǩǩ, bie'ǩǩ
+saa'mi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet.
+Duodji lij saa'mi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt
+õlmmsa sää'mkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, ko'st puk vaaikat pukid.Tuõttää'ššest Sámi Duodji
+staattus i'llakku do'volna šiõǥǥ škoou'l'jumuužžâst da õhttsažkåå'ddest.
+Sámi Duodji staanumuš
+ouddlâstt lââ'zz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoou'l'jumuužž õõudâsviikkmõõžž saa'mi vue'lǧǧemaalǥi
+pääi'ǩ.
+Lââ'ssen haa'lääm spä'ssbõõžžâd sää'mtee'ǧǧ da sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Sámi Duodji
+taarbi lokku välddmõõžžâst".
+Joikaaja, sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõ'ǥi vääžnaivuõđâst saa'nin
+di juõi'ǥin: " Juõi'kk čuä'jad da pohtt õlmmsa sää'mkulttuur.
+Juõi'ǥ sää'n tobdstâ'tte
+pääi'klažkulttuur õlmmsa pohttmõ'šše da mätt'te vuei'nned pue'rben juõi'ǥ mie'ldd maaddârpuärr-
+si tuâl'jõž histoor.
+Juõi'ǥ staattus i'llakku Lää'ddjânnmest veâl ri'jttjemnalla tobddum.
+taarbâš jäänab tuä'rjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr Lää'ddjânnam.
+Škooulin
+õõlǥči vä'ldded juõi'kk bie'ǩǩen mätt'templaanid, tännalla juõi'ǥin vuäʒʒat luânddlaž vuä'ss pirr
+õhttsažkåå'dd".
+Seminaar vuõlttii ra'vves saaǥǥ mätt'tõs- da kultturministeria beälla, sää'mtegga da sää'mvuu'd
+škoou'ljemkõõskõ'sse sää'm ǩiõtt-tuâj mätt'tem ooudâsviikkâmtaarbin.
+Sää'mvuu'd
+škoou'l'jemkõõskõõzz sää'm ǩiõtt-tuâj mätt'tumuš ij kääzzkââst sää'mkulttuur taarbid, tõ'nt ko
+mätt'tumuš tuejjeed lää'dd kulttuur vue'lǧǧemaalǥin.
+Seminaar tuõđi, što škooul mätt'tumuš âlgg
+mu'tted nu'tt, što škoou'l'jumuš paaimat še sää'mnuõrid.
+Kultturminister Wallin vuõlttii ǩe'rjjlaž tiõrvtõõzz seminaa're.
+Ǩe'rddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi
+kulttur- da sporttministeer Levi mää'tǩ .
+Minister Wallin peäggti, što son teâtt Lää'ddjânnmest jäls-
+tee'jen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jie'lled ǩiõllminoriteettest.
+Jiijjan tuâkk-
+sa toobdee'l vuäitam puârast tie'tted, mä'htt tij tobddve'ted ko peälšte'ped vuõiggâdvuõđeed.
+Mi-
+nister Wallin ǩee'rjti, što lij rämm miõlâst tõ'st, što sää'mnuõr liâ nu'tt oddel sää'mkulttuur
+kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst.
+"Halltõõzz puõ'tti ee'jj mä'hssemplaanmaadârdõ'sse
+šâ'dde lee'd vääžnai ä'ššen še sää'mǩiõllsa mätt'tem-materialmie'rrtie'ǧǧi pââ'jdumuš.
+Lââ'zztõõz-
+zin peäggtet, što sää'mǩiõllsai mätt'tem-materialmie'rrtie'ǧǧin âlgg tillõõvted do'volna
+teä'ǧǧvää'raid še nuõrttsää'm da aanarsää'mǩiõllsai mätt'temǩee'rjid.
+Wallin ǩee'rjti
+Lââ'ssteâđaid: saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjärvi (050-5242109)
+Seminaar saaǥǥjåå'đteei Aslak Paltto (+358405620354)
+SÄÄ'MTEE'ǦǦI TAKAISÅÅBBAR CIE'LǨI ALGG-HA'ŊǨǨÕÕZZÂST
+Sää'mtee'ǧǧi takaisååbbar koon õ'nneš pâ'zzlâšttammannu 10.peei'v 2009 lij sååbbrs-
+tes
+ceälkkam
+vu'vddvaaldšem
+oođeemha'ŋǩǩõõzzâst
+(ALGG-ha'ŋǩǩõs).
+Sää'mtee'ǧǧi takaisååbbar mie'ldd vu'vddvaaldšem ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõs mâânn
+võõ'ps rââi sä'mmlaid vuâđđlää'jjest da sää'mtee'ǧǧlää'jjest stannum jie'nnǩiõl da
+kulttuur kuõskki årrsa jiõččvaaldšem.
+ALGG-ha'ŋǩǩõõzzâst âlgg tuejjeed tää'rǩes
+arvvõs saa'mi jiõččvaaldšem jäällmõõžžâst da kõskkvuõđâst oođummu'šše.
+ALGG-
+ha'ŋǩǩõõzzâst âlgg tuejjeed e'tǩǩõõzz saa'mi jiõččvaaldšem ooudâsviikkâm diõtt da
+toolkav mie'lddsaž saa'mi jiõččvaaldšem kruu'ǧe kuulli tuâjai serddmõš sää'mtegga
+halltõsprograamm da vuâđđlää'jj mie'lddsânji.
+Vuâđđlää'jj da sää'mtee'ǧǧilää'jj valmstõõllmest da šeâttuum lää'jji takai
+vuâđđjurddjin vuõ'lǧǧeš tõ'st, što saa'mi jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki
+jiõččvaaldšem lij ooudâsviikkâm nallšem, ij-ga mââiårra åårsteeijaž.
+Vuâđđlää'jj šeâttmõõžžid õhttee'l saa'mi jiõččvaaldšemorga'nne, sää'mtegga,
+aalǥtummu'šše miârkksâ'vve aalǥ da politiikk-vaaldšemvuõđlaž räämi oođumuužž
+juätkk ääi'jest šõddi saa'mi jiõččvaaldšem siisǩlažvuõđ aa'šši oođeem regsmâ'ttem
+mie'lddsaž ooudâsviikkmõ'šše.
+Alttuum tuâi vue'lnn åårrai vu'vddvaaldšem
+oođumuš, šâdd ääveed määŋgaid valdia vaaldšemtuâjaid kuõskki šiõttõõzzid da
+mâŋŋa puõ'tti ääi'jest se'rddemnallšem tuâjaid se'rddmen ve'rǧǧnee'ǩǩest nobba
+oudd pue'rab vuäittmõõžžid saa'mi jiõččvaaldšem staannâmvuõ'tte da veâl
+ooudâsviikkmõ'šše ee'jji 1993-1995 lää'jjvaalmstõõllmest tuõttum vuâđđjuurdi da
+täävtõõzzi mie'lddsânji.
+Vu'vddvaaldšem oođeemha'ŋǩǩõõzzâst lij seârvvna vaalmštõllum sää'm ǩiõl, sää'm-
+mätt'tõõzz da sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi valdiaveä'ǩǩvuõđi
+vaaldšem
+muttummuužžid,
+puä'tte
+teâddjumuužži
+miârkkšõõvee'l ju'na hue'need ju'n äigga vuåǯǯum saa'mi jiõččvaaldšem le'be
+heätt'tâ'ttet saa'mi jiõččvaaldšem ooudâsviikkmõõžž.
+Saa'mi staattus da
+vuõiggâdvuõđ jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldšem beä'lnn puä'tte
+huân'n'ned da saa'mi jii'jjes jiõččvaaldšem ooudâsviikkmõš puätt åårsted, le'be
+åårast mââiårra ALGG-ha'ŋǩǩõõzz teâddjumuužž mie'ldd.
+Sää'm jiõččvaaldšeem hue'neemnallšem da tõn ooudâsviikkmõõžž cõggi kolmm
+ođđõ'sse siiskõõvvi e'tǩǩõõzz liâ:
+sää'mǩiõllsa da sää'm ǩiõl mätt'tõ'sse čuä'jtum valdiaveä'ǩǩvuõđi serddmõš
+mätt'tõsministeriast
+vu'vddvaaldšemve'rǧǧkonttra
+(jiâ-ǥa
+sää'm
+jii'jjes
+jiõččvaaldšem tuâjjan) (koo'ddi valdiavuä'ssriâššâm oođummuužžâst),
+sää'm ǩiõll'lää'jjest jurddum valdiaveä'ǩǩvuõđi miõttâm vuâlla kuulli serddmõš
+vuõiggâdvuõttministeriast vu'vddvaaldšemve'rǧǧkonttra (jiâ-ǥa saa'mi jii'jjes
+jiõččvalldšem kruu'ǧe) da
+sää'mǩiõllsa sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt u'vddum val-
+diaveä'ǩǩvuõđi serddmõš meädda saa'mi jiõččvaaldšemmest, e'tǩǩõõzz mie'ldd
+mõõneč vuõi'ǧǧest koo'ddid.
+Peäggtum vaaldšemtuâi ko'lle toolkav mie'lddsanji saa'mi jie'nnǩiõl da kulttur årra
+kuõskki jiõččvaaldšem kruu'ǧe da tõk â'lǧǧe ju'na se'rdded vä'lddkåådlaž
+PEÄ'LEST VÄLDDMÕŠ
+ve'rǧǧnee'ǩǩest vuõi'ǧǧest saa'mi jiõččvaaldšemorga'nne, sää'mtee'ǧǧid, le'be seeil-
+tet (sosial- da tiõrvâsvuõđi valdiaveä'ǩǩvuõtt) sää'mtee'ǧǧi tuâjjan.
+Sää'mte'ǧǧ ij
+priim sä'mmlaid vuâđđlää'jjest stannum jiõččvaaldšem huenummuužž da tõn ooudâs-
+viikkâm åårstummužž.
+Sää'mtee'ǧǧi vääžnmõs e'tǩǩõõzz:
+ALGG-ha'ŋǩǩõõzz
+lää'jjšeâttmõõžžâst
+ha'ŋǩǩõõzz
+pu'httem
+muttummuužžin vaaldšemma da valdiaveä'ǩǩvuõttriâššma âlgg riâššâd
+sää'mte'ǧǧlää'jj § 9 mie'lddsa saaǥǥstõõllmõõžž, čiõlggeed haŋǩǩõõzzi
+vaikktõõzz sää'm ǩiõ'lle da sää'm vuâđđlää'jjlaž kulttuur-jiõččvaaldšemma.
+Sää'm ǩiõll'lää'jj 1086/2003 âlgg jä'ǩǩtet ALGG-ha'ŋǩǩõõzz valmštem ääi'j da
+haŋǩǩõõzz čõõđtõõzzâst.
+Sää'mtee'ǧǧid âlgg se'rdded saa'mi dommvuu'di mäddkåå'dd-prograamm
+raajjmõš di škoou'ljumuužž, luâđree'ǧǧesvuõđi, pirrõõzz da trafiikk
+ouddtu'mmjem- da plaaneemtuâi.
+Vu'vddvaaldšemve'rǧǧnee'ǩǩ â'lǧǧe saaǥǥstõõllâd da raajjâd õhttsažtuâjast
+saa'mi dommvuu'd da sää'mkulttuur kuõskki strategia-ä'ššǩee'rjid.
+Sää'm-mätt'tõõzz
+u'čtee'li
+pä'lǩǩvuõ'tte
+jurddum
+valdiaveä'ǩǩvuõđi
+sää'mtee'ǧǧi tuâjaid.
+Valdiaveä'ǩǩvuõđ kruu'ǧe âlgg sä'tted sää'm-mätt'tõs
+obbnes čårsteǩâni tõn, koon å'rnn mätt'tõõzz riâšši škooul åårram päi'ǩǩkå'dd
+lij.
+Sää'm ǩiõll'lää'jj § 31 mielddsa teäggtemtuâi see'rdet sää'mtee'ǧǧi vaaldšem
+vuâlla.
+Vu'vddvaaldšemve'rǧǧpõõrtid tuejjed sää'mǩiõllsaž kääzzkâ'sttem-õõutilååkk
+saa'mi dommvoudda.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd, što sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi teägg-
+tem-, valvvâm- da valdiaveä'ǩǩtuâi see'rdet sää'mtegga sää'mtee'ǧǧi
+maadârdõõzz mie'ddsânji.
+ALGG-ha'ŋǩǩõs âlgg ǩiõtt'tõõllâd vuâđđlää'ǩǩvälljkåå'ddest.
+ALGG-ha'ŋǩǩõõzzâst
+vää'ldet
+halltõsprograamm
+täävtõs
+kulttuurjiõččvaaldšeem kulttuur staanmõõžžâst da ILO 169-suåppmõõžž ratifi-
+ointmâ'ttem vuei'ttjõõttmõõžžâst di tâ'vv sää'msuåppmõõžž ratifiointmâ'ttem
+vuei'ttjõõttmõõžžâst.
+saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi
+SÄÄ'MTE'ǦǦ LIJ CEÄLKKAM VALDIASÅBBAR
+OOUMÂŽVUÕIGGÂDVUÕTTPOLITIIKKLAŽ ČIÕLGGEEMTUÂJAST
+Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjj âlgg õhttest vaalpââ'jest u'vdded parlamentta,
+ko'st ǩiõtt'tõõlât ooumažvuõiggâdvuõđi ânn'jõš vue'jj Lää'ddjânnmest da mie'rtet vääžnmõs teäd-
+däärvid valdia naroodlaž da meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk beälla.
+Valdiasååbbar
+oudd čiõlggeemtuâi Parlamentta čõhččsååbbarpoodd 2009.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd ceälkkmuužžâst
+määŋgaid vuâraid ta'rǩǩumuužžid ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuõjju.
+maadârd
+sää'mtee'ǧǧlää'jj
+mie'lddsai
+saaǥǥstõõllmõõžži
+âânnmõõžž
+ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast.
+Ceälkkmõõžžâst sää'mte'ǧǧ vaa'ldi ä'ššen eär-
+ben lokku vä'lddmõõžž sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid, sää'm ǩiõll'lää'jj teâdd-
+jumu'šše, sää'mškoou'l'jem vuäǯǯamvuõ'tte, saa'mi mäddvuõiggâdvuõđi di Lää'ddjânnam
+meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk täävtõõzzid.
+Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što Lää'ddjânnam rati-
+fioimââ'ttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin.
+maadârd, što ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast vää'ldet lokku toolkav beä'lest
+vä'lddmõš tõõzz, mä'htt ILO 169-suåppmõõžž ratifioimâ'ttmõõžžâst mõõnât ooud årra da måkkam
+äi'ǧǧtaaulin, ku ju'n oou'dab ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast ee'jjest 2004
+pi'jješ täävtõssân ratifioimâ'tted ILO 169-suåppmõš da täävtõs kuâđđji teâuddjeǩâni.
+vuei'nee'lm mie'ldd saa'mi jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõtt ij teâuddei vuâđđlä'jj oudldemnalla.
+ouddlâ'stt,
+što
+čiõlggeemtuâjast
+täävtõssân
+saa'mi
+jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ ooudâsviikkmõš.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd, što Lää'ddjânnam ratifioimâtt
+UNESCO suåppmõõžž aaunte'm kulttuurpreeddan suõ'jjeem beä'lest ǩiõrggânji da ǩiõtt'tââll ��ä'šš
+Sää'mte'ǧǧ vä'ldd lokku, što ga'zeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sää'mǩiõllsa
+ga'zeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääi'ni diõtt, ku tõk liâ čuu'd kõrrâz.
+Sää'mte'ǧǧ lij obbžurr sää'm
+ǩiõll'lää'jj teâuddjumu'šše Lää'ddjânnmest.
+Puki sää'm ǩiõli vue'ǩǩ lij pe'cclâ'sttemnallšem da
+sää'mnarood jeäll ǩiõlvaaitõõzz vue'lnn.
+Lää'ddjânnma taarbšet ǩiõrggânji sää'm ǩiõli
+jeäll'jâ'ttemprogramm, kåå'tt le'čči tän poodd obbvä'lddlab da kuu'ǩǩab äi'ǧǧpo'dde kuõ'ddi
+si'tǩǩes tuejjumuš sää'm ǩiõli seeiltem da ooudâsviikkâm ainsmâ'ttem diõtt.
+Sä'mmlai ǩiõll'laž
+ooumažvuõiggâdvuõđ jiâ teâuddei do'volna.
+Sää'mte'ǧǧ lij pe'cclest sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn jälsteei sää'mpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi
+teâuddjumuužžâst.
+Vuâđđmätt'tõõzz da lookkjiškooulškoou'l'jumuužž kuõskki tuåimmjeejaž da
+teäggtemlää'jjšiõttõs stä'nne sää'm-mätt'tõõzz riâššmõõžž tå'lǩ saa'mi dommvuu'dest.
+sää'mpäärnain jälste sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn.
+Sää'mte'ǧǧ lij maadârdam, što sää'm-mätt'tõõzz
+staanni teäggtemšeâttmõš (Mätt'tõs- da kulttuurtuåim teäggtõõzzâst u'vddum lää'ǩǩ L 635/1998,
+muuttâs 1186/1998, 43 §, 2 mom) veeide'ččeš kuõskkâd pukvee'zz Lää'ddjânnam.
+Mätt'tõsminis-
+teria õõlǥči piijjâd ǩiõrggânji tuâjjä'rttel, koon tuâjjan le'čči valmštõõllâd sää'm-mätt'tõõzz ooudâs-
+viikkâmplaan, ta'rǩǩeed da laaddâd sää'm-mätt'tõõzz kuõskki tuåimmjeejaž da viõkk-
+vää'ršeâttmõõžžid da valmštõõllâd sää'mtee'ǧǧi staattus sää'm-mätt'tõõzz jiõččvaaldšemorgaanân
+kuõskki mõõntõõllâmnääll da šeâttmõõžž.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd, što sää'mǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staannâm diõtt jurddum
+mie'rrteä'ǧǧ staanât lää'jjšiõttõõzzin da veä'ǩǩvuõtt'tää'zz kaaggât miârkkšõõvee'l ânn'jõõžžâst.
+Sää'mtee'ǧǧi vuei'ne'lm mie'ldd ânn'jõš mie'rrteä'ǧǧ ij faat staannâd sää'mǩiõllsaid sosial- da
+tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid jiâ-ka saa'mi ooumažvuõiggâdvuõđ teâuddei viõkkvää'rai vää'nnvuõđ
+diõtt sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin vuâđđlää'jj da sää'm ǩiõll'lää'jj oudldemnalla.
+Meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast Sää'mte'ǧǧ haale'čči Lää'ddjânnam vääžnje'ben
+ââ'leed ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast eärben vuõssnaroodi jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ
+da -staattus ooudâsviikmõõžž.
+Lää'ddjânnam õõlǥči tuärjjeed saa'mi vaikktemvuäittmõõžžid še
+Euroop
+Unionist.
+vuei'ne'lm
+meeraikõskksaž
+ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikkast da ooudâsviikâmõhttsažtuâjast õõlǥči kõskõõttâd še aatklaž
+vuõssnaroodid, ku Lää'ddjânnam lij čõnnõõttâm Aatklaž suåvtõõzz tuõjju.
+meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikk vääžnmõs teäddäärvin â'lǧǧe vuõssnaroodi beä'lest
+kõskõõttâd jiõččmie'rreemvuõiggâdvuõđ lââ'zztumuužž lââ'ssen še kuånsti kaunmõ'šše äimmõs-
+muttõõzz šiõttlõõvvmõõžžâst da ǩiõččlõõttâd seeiltet vuõssnaroodǩiõlid da -kulttuurid.
+Sää'mtee'ǧǧi vuei'ne'lm mie'ldd Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäd-
+däärvin â'lǧǧe lee'd čõõđtemnallšem pukin Lää'ddjânnam tuejjumuužžâst, jiâ-ka hå't mâka
+energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâ'jjel Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi
+vääžnmõs teäddäärvi.
+Sää'mtee'ǧǧi ceälkkmõš käunnai obbvuõđines sää'mtee'ǧǧi dommseeidain ceälkkmuužž 2009-
+bie'ǩǩtuâjast.
+NJEÄ'LLEM MEÄ'CCREEIDAI SUÅPPMÕŠ
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs primmtõõžži såbbrest 27.8.2009 rämmsest Meä'cchalltõõzz da Paadar viilljži
+suåppmõõžž puõcci viistsõõ'ji juâmmjõõvvmõõžžâst meä'cctäälast 20 ee'jj ääi'jas da puki
+läittmõõžži ǩeässmõš meädda pukin vuõiggâdvuõtt'taa'zzin.
+Reidd Njeä'llem vuu'd ââ'nnem diõtt
+lij pä'rttääm Lää'ddjânnam meeraikõskksaž slää'v da vuäǯǯam äigga säärnõõttmõõžž YK jee'res
+organjai beä'lnn.
+Lij vääžnai što ää'šš vuei'tte suåppâd saaǥǥstõõllmõõžži pääi'ǩ Sää'mte'ǧǧ
+sp'ässbââšš kuhttuid vue'ssbeä'lid, Paadar viilljžid da Meä'cchalltõõzz vaalmâšvuõđâst
+saaǥǥstõõllmõ'šše da täättast suåppâd reeidast.
+Tu'mmstõk čuäjad, što saaǥǥstõõllmõõžžin vuei'tet
+suåvted õ'htte sää'm puäǯǯhååid da meä'cctääl intreezzid seämma vuu'dest.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što Mädd- da meä'cctäällministeria oudd puõ'ttiääi'jest še Meä'cchalltõ'sse
+vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meä'ccreeidaid da Meä'cchalltõõzz puu'tteemtäävtõõzzâst saa'mi
+dommvuu'dest čåuddââđčeš.
+Meä'cchalltõõzz, Sää'msuåvtõõzz da Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥstõllum
+õhttsažmaadârdõs PEFC - meä'ccsertifiointkriteerân sää'mkulttuur da sää'mjie'llemvue'jji
+staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuu'di mäddââ'nnmest.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǧǧjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi,
+e-mail: klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi
+SAAMELAISKULTTUURIKESKUKSEN TOTEUTTAMISPROJEKTI
+www.samediggi.fi/skk
+juha.guttorm@samediggi.fi
+Čõõđtemluõvâs sâraaz
+SÄÄ'MKULTTUURKÕÕSKÕÕZZ NÕMMǨEŠTÕÕTTMÕŠ RIÂŽŽÂT OĐĐEST
+Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ nõmmǩeâštõõttmõõžž, koon jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest
+2012 valmštõõllâm vue'lnn åårrai Sää'mkulttuurkõõskõ'sse tõn miârkksõõvvmõõžž da tuåimmuužž
+mie'lddsaž nõmm.
+Ǩeâštõõttâmäi'ǧǧ lij 18.1.
+Ǩeâštõõttmõõžž rä'tǩǩad 10-vuässla cisttlu'vddkå'dd, koozz ko'lle õhtt võboršeǩ juõ'ǩǩ
+kulttuurkõõskõõzz õõ'nniorgansaatiast - (õhttse'žže 8 võborše'ǩǩed) di võboršee'ǩǩ Senaatt-
+ǩiddõõzzin da kulttuurkõõskõõzz arkktehttuursažǩeâštõõttmõõžž vuäittam plaaneemä'rttlest.
+Lu'vddkå'dd lij nõõmtam kõõskstes 4-vuässla tuâjjvälljkåå'dd ärvvtõõllâd puättam
+nõmme'tǩǩõõzzid di valmštõõllâd cisttlu'vddkådda maadârdõõzz ǩeâštõõttmõõžž
+vuõi'ttivõboršee'ǩǩin.
+Nõmmǩeâštõõttmõš rieššeš vuõssmõš vuâra kålggmannust 2009, kuä'ss mie'rrääi'jest puättam da
+cisttlu'vddkåå'dd såbbrest 10.12.2009 ǩiõtt'tõõllâm da ärvvtõõllâm diõtt primmum nõmme'tǩǩõõzz
+le'jje õhttse'žže 69.
+Cisttlu'vddkå'dd kuõ'đi ääveǩâni kutt mäŋŋlest puättam le'be mudoi šeâttõõzzi
+vuâsttsânji tuåimmtum e'tǩǩõskonfeârtted.
+Nõmmǩeâštõõttmõõžžin occeš sää'mkulttuurkõõskõ'sse vuä'nkõs, miõ'llepâššneei da jeärsmeei
+sää'mǩiõllsaž nõõm, kåå'tt čiõlggad kulttuurkõõskõõzz kulttuur ju'rddemvuâđ da
+miârkkšõõvvmõõžž, sää'm jii'jjesnallšemvuõđ, kookkas vuällai da määŋgpeällsa tuåimmjumuužž di
+tõn arkktehtuursa åå'bleǩǩiõl.
+Cisttlu'vddkå'dd såbbrõõžži Â'vvlest 13.1.2010 ǩiõtt'tõõllâd nõmmǩeâštõõttmõ'šše valljuum
+tuâjjvälljkåå'dd maadârdõõzz nõmme'tǩǩõõzzin di ođđ, ta'rǩǩuum ǩeâštõõttâmšeâttmõõžžin.
+Cisttlu'vddkå'dd leäi seämma miõlâst tuâjjvälljkoo'ddin tõ'st, što ärvvtõõllâm diõtt primmum
+nõmme'tǩǩõõzzin ij käunnjam ni õhtt ǩeâštõõttâm šeâttmõõžži mie'lddsaid õõlǥtõõzzid tiu'ddi
+e'tǩǩõs.
+Tõn nuä'je'ld cisttlu'vddkå'dd riâžži maadârded tuâjjvälljkåå'dd maadârdõõzz
+mie'lddsânji, što Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ, cisttlu'vddkåå'dd primmum šeâttõõzzi mie'lddsa
+ǩeâštõõttmõõžžâst vää'ldet lokku notta jee'res õõlǥtõssâd cisttlu'vddkåå'd 10.12.2009 heelǥuum
+e'tǩǩõõzzid.
+Ođđ ǩeâštõõttmõš šeâttõõzzid di vuõssmõs nõmmǩeâštõõttmõ'šše puättam primmum e'tǩǩõõzz
+käunnje Sää'mkulttuurkõõskõõzz dommseeidain www.samediggi.fi/skk 18.1.2010.
+lââ'ssteâđaid oudd Sää'mtee'ǧǧ vaaldšemšuu'rmõs da cisttlu'vddkåå'dd piisar
+Juha Guttorm te'lf.
+7599 427 di cisttlu'vddkåå'dd vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Eija Leivo te'lf.
+Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnallšemSää'mkulttuurkõõskõs šâdd lee'd Lää'ddjânnam
+saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab
+ouldõõzzid jii'jjesnallšee'l ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuužžâs
+di håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji
+šõddmõõžžid.
+Kulttuurkõõskõs pue'rad še vääžne'ld vuäittmõõžžid liâvted teâđaid saa'min
+sää'mkulttuurkõõskõõzz raajjmõ'šše lij miõttum 5 miljoon eu'rred euroopp union
+vu'vddooudâsviikkâmfoond teä'ǧǧvää'raid
+SÄÄ'MTEE'ǦǦI HALLTÕS ČIE'LǨI PUÄƷƷTÄÄL- DA JIE'LLEMVUE'ǨǨVUE'JJI TEÄGG-
+TEMLÄÄ'JJEST
+Sää'mte'ǧǧ halltõs uu'di 17-seiddsa ceälkkmuužž Mädd- da meä'cctäällministeria valmštõllum
+halltõõzz maadârdõõzzâst puäʒʒtääl- da jie'llemvue'ǩǩjääl teäggtõõzzâst (mâŋŋa POLURA) såb-
+Sää'mte'ǧǧ õõ'ni šiõǥǥân, što maadârdõõzzâst vuäǯǯji ââ'ǩǩraai kaaggât 63 ee'jjest 65-ekka da
+âânn tõn vuâđđõttum.
+Primminallšen teäggtõs ouddõõzz liâ še ânn'jõõžžâst siõmmna pue'rab, ku
+ha'ŋǩǩeemveä'ǩǩvuõđid taarbšet motorǩeâlkai da motorbie'ǩǩi ha'ŋǩǩumu'šše di puäǯǯtäälai
+vuâđđko'rjjumu'šše.
+Sää'mte'ǧǧ lij obbžurr tõn vuâkka mä'htt POLURA-lää'jjšiõttõs lij valmštõllum.
+vuâđđlää'jjvälljkå'dd lij oudldam, što sää'mtee'ǧǧ ee'ttkâ'sttmõš lij ainsmâ'tted aalǥâst ää'ljee'l da
+valdiasååbbar âl'ǧǧed riõmmâd obboođumu'šše, ko'st sää'm kulttuursaž da vuõiggâdvuõđlaž spe-
+sialstaattus
+ää'ššmie'lddsânji
+lokku.
+Vuâđđlää'jjvälljkåå'dd
+vuä'pstõs
+i'llakku
+teâuddjõõvvâm.
+Sää'mte'ǧǧ vuäinn POLURA e'tǩǩõõzz nu'tt, što tõt lij šiõlggsânji sää'mnarood da
+sää'mpuäʒʒhåiddkulttuur čårsteei kõskkvuõđâst puäʒʒhoiddu.
+Sää'mte'ǧǧ lij aaibâs obbžurr
+lää'ǩǩtekstta da tõn sii'sǩest åårrai ä'ššvââ'jjid da teekstest aiccum ǩiõččâmvue'ǩǩvuõ'tte
+sää'mpuäʒʒhååid beälla.
+Sää'mtee'ǧǧ ǩiõččâmvue'jjest maadârdõs POLURA:ssân ij e'tǩǩââst šiõǥǥ
+lää'jjvalmštõõllâmvue'jj.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd, što POLURA le'čči ko'rjjeed le'be valmšted aivv ođđest lokku vää'ldee'l
+vuâđđlää'jjvälljkåå'dd vuä'pstõõzz da sää'mkulttuur suõi.
+Ceälkkmõõžžâst Sää'mte'ǧǧ nuubbad
+POLURA-tuâjjä'rttla ceälkkum maadârdõõzz puäʒʒpeâmmtuärjjõõzzâst, kåå'tt âlgg staannâd PO-
+LURAst tiuddvä'lddvuõđ spesialteäggtõõzzin.
+Sää'mte'ǧǧ maadârd, što saa'mi dommvoudda
+va'rrješ 420 000 eeu'r godovai puäʒʒpeâmmtuärjjõs.
+Tuärjjõs vuâđđââtt sää'mvuu'd paalǥâskoo'ddi
+teâuddjam rekknâ'sttumu'šše puäʒʒhåiddee'jjest 2007-2008.
+Tuärjjõõzz la'sǩǩeem vuâđđan lij
+mååžnaivuõtt da ooudverddsažvuõtt.
+Tuärjjõõzz jurddân lij ko'rvveed puäʒʒpeâmmast šõddâm
+pâi'lmeärrsaž
+puälddemaaunâs-
+neävvkuul.
+tuärjjõõzz
+pääi'ǩ
+puäʒʒhoi'ddjeejai ooudnallšem ci'sttjumuš.
+Jee'res puäʒʒhåiddvuu'dest puäʒʒhoi'ddjeei puåtti-
+tää'zz
+pââ'jde
+suei'nn-
+peälddko'rvvõõzzid.
+Vuõsstuâjjan
+tuärjjõõzzin
+sää'mpuäʒʒhåiddmaal juä'tǩǩjemvuõđ.
+maadârd,
+valdiasåbbrest
+riâmât
+jå'ttlânji
+valmštõõllât
+puäʒʒhåiddlää'jj
+obboođumuužž ko'st vää'ldet lokku sää'puäʒʒhååid meeraikõskksažvuõiggâdvuõđlaž da
+vuâđđlää'jjlaž suõi.
+Puäʒʒhåiddlää'jj oođumuužžâst âlgg smiõttâd še kuånstid kooi vie'ǩǩin
+sää'mneezzni vuäittmõõžž ââ'nned puäʒʒjie'llemvue'jj staanât.
+Sää'mte'ǧǧ tuâtt, što POLURArest e'tǩǩõsttum nuõri puäʒʒtäällvue'ǩǩnee'ǩǩi altteemtuärjjõs lij
+tuõttum tuåimmjemnallšem riâššmõššân da takainalla vääžnai saa'mi dommvuu'dest.
+Tuärjjõõzz
+teäggtõs lij puuttâm tääu'je'ld kõõskrää'jest, ij-ǥa pukid taarbseejid da tuärjjõsmääi'nid tiuddeeja
+ooccjid leäkku vuõittum miõttâd teaggtõs.
+Teäggtõs ij vuäǯǯči vuâđđõõttâd tu'mmjem vuäivva da
+teäggtõs oudd staanâd tuärjjõsmääi'nid tiuddeeja ooccjid.
+Altteem mie'rin da miõttmõõžžâst âlgg
+vuâđđlää'jjlaž
+staattus
+dommvuu'd
+ra'vves
+sää'mpuäʒʒhåiddä'rbbvuõtt.
+Sää'mtee'ǧǧ ceälkkmuš käunnai obbvuõđineez addrõõzzâst www.samediggi.fi -ceälkkmõõžž 2009.
+I vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja Seurujärvi-Kari
+irja.seurujarvi-kari@samediggi.fi
+Vuõssnaroodi vuässõõttâmvuõtt âlgg staaneed tââ'v vuälvuõđ õhttsažtuâjast.
+Tä'bbe puu'đi nu'bb tââ'v vuälvuõđ parlamenttaarlaž foorum.
+Foorumest sää'm parlamenttaarlaž
+suåvtõõzz (SPS) ee'ttkõõ'sti Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ da ja SPS:z saaǥǥjåå'đteei Klemetti
+Näkkäläjäu'rr.
+Foorum vuõlttii kõrr saaǥǥ tââ'v vuälvuõđ õhttsažtuõjju vuässõõtti valdiaid.
+Fooruum õõlmâsceäkkmõõžžâst õõlǥteš valdiaid õhttsažtuâjast vuõssnaroodivui'm raajjâd
+alttõõzzid, mä'htt vuõssnaroodi vuässõõttâm- da vaikktemvuäittmõõžžid staaneet tââ'v vuälvuõđ
+õhttsažtuâjast" maainast Näkkäläjäu'rr, kåå'tt leäi SPS:z da o'dinakai vuõssnaroodi võborše'ǩǩen
+valmštõõllmen fooruum õõlmâsceäkkmõõžž.
+Tââ'v vuälvuõtt (PU) lij õhttsažtuâjj, tä'st peäggtum neellj tää'ssäärv sǩeâpprin: Euroop Unioonin,
+Ruõššin, Taarin da Islaandin.
+Jânnamtiõđlânji Tââ'v vuälvuõđ vu'vdd kätt Reddviõstâr-Ruõšš,
+Nuõrtimiâr da aartklaž vuu'd, mie'ldd looǥǥee'l Barents vuu'd.
+Yhdysvalta da Kanada liâ Tââ'v
+vuälvuõđ vä'hsseeijânnam.
+Tââ'v vuälvuõđâst liâ nellj sǩeâppervuõttâd: pirrõs-, sosiaal- da
+tiõrvâsvuõtt-, trafiikk- da logistiikk- di kulttursǩeâpparvuõtt.
+Vuõssmõs tââ'v vuälvuõđ
+parlamenttaarlaž fooruum õ'nneš Brysslest ee'jjest 2009.
+Sää'm vuässõ'tte fooru'mme SPS:z da
+aartiklaž parlamentaarnee'ǩǩi põõšši komitea pääi'ǩ.
+Parlamenttaarlaž foorum põhtt ou'dde vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi lokku vä'lddmõõžž, tââ'v
+vuälvuõđ tuâjast.
+"Leäm aaibâs šiõǥǥ miõlâst fooruum õõlmâsceäkkmõ'šše da SPS tuejjii jiânnai
+tuâi
+õõlmâsceäkkmõõžž
+ou'dde.
+Piizarkåå'dd
+vâlmštem
+vue'lnn
+åårrai
+čuä'jtõõžžâst
+õõlmâsceäkkmõššân, i'lleämmaž vuõššân ni sää'nn vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđin.
+Åå'n liâ
+vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđ va'lddum vaiddsânji lokku õõlmâsceäkkmõõžžâst, nu'tt mâ'htt tõn
+sǩeâpperprograammin.
+Lij aaibâs vääžnai ä'šš, što vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđ vää'ldet lokku
+horisoontnallsânji " maainast Näkkäläjäu'rr šiõǥǥ miõlâst.
+Foorum õõlǥti õõlmâsceäkkmõõžžstest, što tââ'v vuälvuõđ da vuõssnaroodi õhttsažtuâjj âlgg
+lââ'zzted da tõn vääžnaivuõtt ��lgg veâl jäänab reksmâ'tted.
+Pirrõs-sǩeâpparvuõđâst foorum au'ǯǯii
+valdiaid staaneed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid, te'l ko ooudâs viikkâm tuâjjan lij ođđsmeei
+energii.
+luâđresuurzzi
+äu'ǩǩumuužžâst
+pue'rben
+ǩiõččâd
+vuõssnaroodi
+vuõiggâdvuõđid da kulttuursaž da pirrõõzzi mie'lddsaž vaikktõõzzi årra.
+"Leäm aaibâs šiõǥǥ miõlâst ko õõlmâsceäkkmõõžžâst õõlǥteš, što ođđsmeei energiiåå'blǩi da
+luâđresuurzzi äu'ǩǩumuš ij vuâǯǯ sträššjed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid.
+Ruõšš valdia še priimi
+kuâŋŋad åårrai åå'bleemvue'jjid.
+Piõggviõkkmuõrrǩee'dd liâ juõ'ǩǩ beä'lnn saa'mi jälstem vuu'di
+pirr, sträššjam puäʒʒhååid.
+Luâđresuurzzi äu'ǩǩumuš, mâ'te oolj poǥškuättmõš, lij jeärben
+Ruõššâst sträššjam määŋgi vuõssnaroodi pi'rǧǧumuužž da kulttuur juä'tkkjemvuõđ.
+Tuäivvap, što
+õõlmâsceäkkmõš vää'ldet lokku Ruõšš energiipolitiikkâst.
+Foorum pu'httem ođđ alttõs lij näkam, što sosial- ja tiõrvâsvuõttsǩeâpparvuõ'tte vääldčep ođđ
+vuässõõzz, kåå'tt kuâskk ää'brvuâlaž jie'llemvue'jji staanumuužž da ooudâsviikkmõõžž." Tätt lij
+sami tuõtt da vääžnai maainâs.
+Ää'brvuâlaž jie'llemvue'jji ǩeähnas kanntemvuõtt da jie'llemvue'jji
+ââ'nnemoudldõõzzi njuõrsmumuš lij ǩiâssam måttmid vuõssnaroodõhttsažkoo'ddid tuõđi
+â'ǩǩesnallšem pro'blee'mi årra.
+Hå't mâka Kanadast, ko nue'rjčååu'd kaupp lij EU:n ǩiõlddi diõtt
+occnam, mie'cstee'ji puõttitää'zz liâ luâšttam nu'tt vuâlas, što määŋgas liâ jouddam looppted
+jie'llemvue'jjes, kooi ǩee'jjest sij pue'rrjie'llem da pi'rǧǧumuš lij leämmaž.
+Tät lij viikkâm tõõzz,
+što mâŋŋa liâ puättam sosiaalaž pro'blee'm, mâ'te ku'ǩesäiggsaž veei'n âânnmõõžžâst ǩiâvv da
+ou'dde puätt jiijjâs aaštčõõttmõš, ko tõn tåå'sǩest i'lla teänab piâssmõš, ij-ǥa ni tõn pâ'jjel puä'đ
+vuäittmõš pue'rab årra da nu'tt â'tte mâŋŋa jiijjâs ǩiõdeez pääi'ǩ i mâ'nne sårmma." Näkkäläjäu'rr
+maainast, näkkam tuõttsõs jie'llemääi'jest, kåå'tt lij šõddâm ou'dde.
+Tââ'v vuälvuõđ ođđsumuš sǩeâpparvuõtt lij kulttursǩeâpparvuõtt.
+Foorum čiõlggii veâl tõn, što
+mä'htt vuõssnaroodi jiõččaltteejes vuässõõttmõš kulttursǩeâpparvuõ'tte lij jiijjâsnalla vääžnai.
+Vuõssnaroodin liâ jiânnai ouddmõõžž kulttursǩeâpparvuõ'tte.
+Vuõssnaroodi musikk,
+čeä'ppõs, ǩiõtt-tuâjj da čuä'jtem čeä'ppõõzz õõlǥči lee'd sǩeâpparvuõđ kõõskmõš pääi'ǩest" Nääi't
+Näkkäläjäu'rr vuäinn.
+"Åå'n leä'p vuäǯǯam vääžnai aa'ššid fooruum õõlmâsceäkkmõ'šše da mee'st fe'rttai âânned huõll
+tõ'st, što tõk šõõddči valddum lokku tââ'v vuälvuõđ jee'res sǩeâpparvuõđin da õhttsažtuâjast.
+Mee'st vuõssnaroodin da sää'm parlamenttaarlaž suåvtõõzzâst âlgg raajjâd alttõõzzid tõ'st, što
+mä'htt čõõđtumuužžâst åårrai vääžnai aa'ššid vuei'tet piijjâd tuåimme.
+Jeärben mee'st âlgg
+smiõttâd tõt, mä'htt vuõssnaroodi vuässõõttâmvuõtt vuei'tet pue'rmõsân staanâd tââ'v vuälvuõđ
+õhttsažtuâjast.
+Pue'ttep ǩiõtt'tõõllâd ää'šš njuhččmannust SPS:z halttõõzz puõ'tti såbbrest da tuäiv
+mie'ldd vuäǯǯap te'l valmštõõllâmtuâi puâ'rast altteem vuâlla", maainast Näkkäläjäu'rr.
+Kuämad tââ'v vuälvuõđ parlamenttaarlaž foorum riâžžât Ruõššâst ee'jjest 2013.
+Klemetti
+Näkkäläjärvi,
+klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi,
+TIEDOTE
+DIEĐÁHUS
+TIÄĐÁTTÂS
+SA��A GUTTORM SAAMELAISKÄRÄJIE� ESITTELIJÄ� SIJAISEKSI
+Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa haettavana olleen esittelijän (Kati Eriksen) si-
+jaiseksi on otettu oikeustieteen kandidaatti Sanna Guttorm.
+Esittelijän tehtävänä on
+hoitaa hallintopäällikölle kuuluvia päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten huolehtia
+saamelaiskäräjien hallituksen ja yleiskokouksen valmistelusta hallintopäällikön hoita-
+essa osa-aikaisesti Saamelaiskulttuurikeskuksen projektipäällikön tehtäviä.
+Sanna Guttorm aloittaa tehtävässään 14. tammikuuta 2009.
+Hänen toimipaikkansa on
+Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa Inarin Riutulassa.
+Esittelijän sijaisuutta haki Sanna Guttormin lisäksi neljä henkilöä: Raisa Järvenpää,
+Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
+Päätöksen esittelijän ottamisesta teki Saame-
+laiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukai-
+Juha Guttorm, hallintopäällikkö, p. 010 839 3102/juha.guttorm@samediggi.fi
+SA��A GUTTORM SÁMEDIKKI ÁŠŠEMEA��UDEADDJI SADJÁSAŽŽA�
+Sámedikki almmolaš doaimmahagas ohcanláhkai leamašan áššemeannudeaddji (Kati
+Eriksen) sadjásažžan lea váldojuvvon juridihka kandidáhta Sanna Guttorm.
+Áššemeannudeaddji bargun lea dikšut hálddahushovdii gullevaš beaivválaš háldda-
+husbargguid, nugo fuolahit sámedikki stivrra ja dievasčoahkkima válmma��tallamis
+hálddahushoavdda
+divššodettiin
+oasseáigásaččat
+kulturguovddáža
+prošeaktahoavdda bargguid.
+Sanna Guttorm álggaha barggustis ođđajagemánu 14. beaivve 2009.
+Su doaibmabáiki
+lea Sámedikki almmolaš doaimmahagas Anára Rivdolas.
+Áššemeannudeaddji sadjásašvuođa ohce Sanna Guttorm lassin njeallje olbmo: Raisa
+Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
+Mearrádusa áššemeannudeaddji
+váldimis barggai Sámedikki hálddahushoavda Juha Guttorm Sámedikki bargoortnega
+Lassidieđut Juha Guttorm, hálddahushoavda, t. 010 839 3102/juha.guttorm@samediggi.fi
+SA��A GUTTORM SÄMITIGE OOVDÂ�PYEHTEE SAJASÂŽŽÂ�
+Sämitige almos toimâttuvâst uuccâmnáálá lamaš oovdânpyehtee (Kati Eriksen)
+sajasâžžân lii valdum riehtitieđâ kandidaat Sanna Guttorm.
+Oovdânpyehtee pargon lii
+hoittáđ haldâttâshoovdân kullee piäiválâš haaldâtlâš pargoid, tegu huolâttiđ sämitige
+stiivrâ já almosčuákkim valmâštâlmist, ko haldâttâshovdâ tipšo uásiáigásávt Säämi
+kulttuurkuávdáá proojeekthoovdâ pargoid.
+Sanna Guttorm aalgât pargoost 14. uđđâivemáánu 2009.
+Suu toimâsaje lii Sämitige
+almos toimâttuvâst Aanaar Rivdulist.
+Oovdânpyehtee sajasâšvuođâ uccii Sanna Guttormin lasseen nelji ulmuu: Raisa Jär-
+venpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila já Nina West.
+Miärádâs oovdânpyehtee väldimist
+toovâi Sämitige haldâttâshovdâ Juha Guttorm Sämitige pargo-oornig mield 9.1.2009.
+Lasetiäđuh Juha Guttorm, haldâttâshovdâ, p. 010 839 3102/juha.guttorm@samediggi.fi
+SA��A GUTTORM SÄÄ'MTEE'ǦǦI ČIÕ'LǦǦEEI SÂJJSAŽVUÕTT TUÅI'MME
+Sää'mtee'ǧǧi takai konttrest ooccâmnalla leämmaš čiõ'lǧǧeei (Kati Eriksen)
+sâjjsažvuõ'tte lij valddum vuõiggâdvuõtt'tiõđ kandidaatt Sanna Guttorm.
+tuâjjan lij håiddad vaaldšemšuurmõ'sse kuulli juõ'ǩǩpeivvsaž vaaldšemvuõđlaž
+tuâjaid,
+mâ'te
+ââ'nned
+huõl
+sää'mtee'ǧǧi
+takaisååbbar
+valmštõõllmest
+vaaldšemšuurmõõzz
+håiddmen
+vuä'ssäiggsen
+Sää'mkulttuurkõõskõs
+projektšuurmõõzz tuâjaid.
+Suu tuåimmpäi'ǩǩen lij
+Sää'mtee'ǧǧi takai koontâr Aanar Riutulast.
+Čiõ'lǧǧeei sâjjsažvuõđ o'cce Sanna Guttorm lââ'ssen nellj persoon: Raisa Järvenpää,
+Tu'mmstõõǥǥ čiõ'lǧǧeei vä'lddmest tuejjii
+Sää'mtee'ǧǧi vaaldšemšuurmõs Juha Guttorm Sää'mtee'ǧǧi tuâjjriâššâm mie'lddsânji
+Lââ'ssteâđaid Juha Guttorm, vaaldšemšuurmõs, t. 010 839 3102
+Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaanâst te'stteet Akwé:Kon -vuä'pstemvuõđ
+Vuõssnaroodi ää'rbvuâlaž teâđaid kuõskki biodiversiteettsuåppmõõžž 8j aartiikli'žže kuõskki
+Akwé:Kon -vuä'pstemvuõtt lij valddum testtâânnmõ'šše Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da
+ââ'nnemplaan ta'rǩǩeem poodd.
+Akwé:Kon vuä'ppõõzz liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõžž 5. vuä'ssbie'llsåbbrest.
+Akwé:Kon -
+vuä'ppõõzz liâ vuõss-sââ'jest mõõntõõllâmvue'ǩǩ le'be prosess, koon pääi'ǩ staaneet saa'mi vaikktem-
+vuäittmõõžžid håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst da ooʒʒât kuånstid, kooi pääi'ǩ ǩiõldlaž vaikktõõz-
+zid sää'mkulttuu're vuei'tet tue'll'jed.
+Sää'mtee'ǧǧ teâđai mie'ldd Meä'cchalltõs lij vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst vuõssmõs ve'rǧǧneǩ obb
+maai'lm mettkää'vest.
+Sää'mte'ǧǧ da Meä'cchalltõs liâ puättam saaǥǥstõõllmõõžžeez mie'ldd tõõzz, što nõõmtum tuâjjä'rttel
+valmštââll Akwé:Kon -vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan
+raajjmõõžžâst.
+Sää'mtee'ǧǧ halltõs lij nõõmtam tuâjjä'rttel da tõn leät tiuddääm paalǥâskoo'ddi
+võboršee'ǩǩiin.
+Tuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đtee'jen tuåimmai Heikki Paltto da jee'res vuässla liâ Juhani Läns-
+man, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West da Inga-Briitta Magga
+di puäʒʒee'žžed: Jouni Lukkari (Pää'nntuõddâr), Harri Hirvasvuopio (Sää'mjânnam paalǥâskå'dd),
+Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sallivää'rr).
+Tuâjjä'rttel saaǥǥjåå'đteei Heikki Paltto åskk, što tät lij šiõǥǥ vue'ǩǩ aa'šši plaanumuužžâst.
+- Tät oudd pääiklaž oummid vuäittmõõžžid tõõzz, što si'jjid puä'đet kuullâd.
+Mõõntõõllâmvue'ǩǩ põhtt
+nääi't luâđlaž o'nnstemvuõđ plaanumu'šše, Paltto tuâtt.
+- Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaantuâjast vuä'ppõõzzi te'sttumuš lij Meä challtõ'sse vääžnai.
+Pri'meârlaž jeä'rdõs äiggsab plaantuõjju lij tõt, što ärvtõõllmõõžž tuejjeet čõõđ ääi'j plaanproseezz
+äi'ǧǧen, te'l ääi'jben ärvvtõ'lleš tå'lǩ vaalmâš plaan vaikktõõzzid sää'mkulttuu're,
+vu'vddšurr Elina Stolt maainâst.
+Saa'mi vuõiggâdvuõttstaattuuzz da saa'mi dommvuu'd mäddââ'nnem ooudâsviikkmõ'šše
+Akwé:Kon -vuä'ppõõzzin lij šiõǥǥ vaikktõs.
+- Te'l ko Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan valmštõõllmõš o'nnast puârast, Akwé:Kon -vuä'ppõõzzi
+suåvvtumuš vuei'tet vä'ldded bie'ǩǩen jee'res håi'dd da ââ'nnemplaaneem raajjmõõžž da še
+luâđree'ǧǧesvuõttplaani raajjmõ'šše, sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjäu'rr smeâtt.
+Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan ta'rǩǩeem valmstõõllmõš peštt tän ee'jj da taarbše'mmen tuâi
+jue'tǩet veâl puõ'tti ee'jj.
+Jiõččvääldlaž vuä'ppõõzz liâ nõõmtum tõõi obbvääldlaž luând čiõlggǩiõlin mohawk ǩiõl õõlmtumuužžin
+Akvé:Kon, kåå'tt miârkksââvv tõn, što puk mii lij jânnamkåå'ddest.
+Vu'vddšurr Elina Stolt, Meä'cchalltõs, 0400 398 983
+Lââ'ssteâđ Akwé:Kon -vuä'ppõõzzin sää'mtee'ǧǧ ne'ttseeidain www.samediggi.fi/art8j
+SÄÄ'MTEE'ǦǦ SÄÄ'M PÄÄRNAIKULTTURKÕÕSKÕS TEÂĐAT
+Mätt'tõs- da kultturministeria, sää'mte'ǧǧ da sää'mvuu'dkoo'ddi teäggtem Sää'm
+päärnaikultturkõõskõõzz Tuåimmjemee'ǩǩ 2011 juätkkai tuâjjpõõrti, teemmpeei'vi, pooddi da
+pei'vvmaa'tǩi pirr.
+Vääžnmõs täävtõssân liâ õinn sää'mpäärnai kiõl da kulttuur nâânumuš saa'mi
+dommvuu'dest.
+Alggǩiiđ sää'm päärnaikultturkõõskõõzz tuåimmjumuužžâst va'sttii Johtti Nuorra -ha'ŋǩǩõs,
+koonn Sää'mjânnam ELY- kõõskõs teäggti.
+Johtti Nuorra -ha'ŋǩǩõs tuâjjtõõ'tti kreevsõs nuõr
+vuä'psteei, kåå'tt joo'đi sää'mvuu'd škooulin vuä'pste'mmen nuõrid.
+čeä'ppvuõđpeivva valmštõõttâm plaaneemtuâjj kuuli še Johtti Nuorran tuâjjpõõrti progra'mme.
+Mätt'tõs- da kultturministeria (OKM) liâ miõttâm sää'mtegga jii'jjesnallšemteäggtõõzz
+sää'mkulttuur ooudâsviikkmõ'šše ee'jjest 2011.
+Tän teäggtõõzzâst lij še sää'm
+päärnaikultturkõõskõs da ee'jj budjett lij lâssnam 15 000 eeu'rin.
+Päärnaikultturkõõskõõzz tän ǩiiđ ääi'jpoddsaž riâššâm po'dde ko'lle nõmmǩeâšttõõttmõš da
+päärnai pei'vvmää'tǩ miârr-riddu.
+Sää'm päärnaikultturkõõskõs lij tuåimmjam ee'jjest 2004 da lij
+ju'n äi'ǧǧ riâššâd nõmmǩeâšttõõttmõš, koon päärna da nuõr smiõttee.
+Ânn'jõž ku'ǩes nõõm sâjja
+õõlǥči ho'hssjed vuä'ŋkõs da hää'sǩes, miõ'lle pâššneei siõrrnõõmaž, kåå'tt suei'mkrâ'stt
+tuåimmjumuužž nu'tt, što nõmm sä'rnn da oudd puu't.
+Ǩiiđ pei'vvmä'tǩǩ "Johtin meara gáttai"/"miârr-riddu" riâžžât ǩie'ssmannu aalǥâst vuâlla
+škooulekksaid.
+Pei'vvmaa'tǩid tuejjeet Altavuõn da Porsangervuõn reeddaid, Taarr beälla.
+Maa'tǩin teâđtet veâl pue'rben da tää'rǩben vue'st mä'tǩǩpeei'v.
+Sää'm päärnaikultturkõõskõs -ha'ŋǩǩõõzz tuejjumuužžjåå'đteei Petra Magga-Vars lij puättam
+mååusat tuõjju da va'sttad ha'ŋǩǩõõzz koordinâttmõõžžâst da tuåimmjumuužžâst vue'ssmannust
+ää'ljee'l.
+Õhttvuõđteâđ:
+petra.magga@samediggi.fi
+Sää'm parlamenttaarla suåvtõõzz äimmpolitiikklaž tuåimmjemplaan
+Primm'mum sää'm parlamenttaarla suåvtõõzz såbbrest 14.04.2010
+Sää'm parlamenttaarlaž suåvtõs (SPN) lij pue'rr miõlâst YK ooumažvuõiggâdvuõttkomissio diõtt,
+ku tõt teäddad pue'rben tu'mmstõõǥǥin mâi'd tu'mmai da tuåimmjumuužžin mä'htt tuåimmai1.
+teäddad pue'rben äimm-muuttõõzz da takaimaai'lmlaž ooumažvuõiggâdvuõđi õhttvuõđ di vä'ldd
+čiõlggsânji lokku vuõssnaroodi nää'lte'mes ǩeâhssai vue'jj äimm-muuttõõzz diõtt.
+SPN
+ǩiõččâmvue'jj mie'ldd äimm-muuttõõzz vuârrvaikktõõzzâst tuejjeem tuåim vaikkte määŋgnalla
+ooumažvuõiggâdvuõđid, da tõ'nt vuõssnaroodi
+jiõnn âlgg ko'lljed še
+meeraikõskksaž äimm-muuttõš-saaǥǥstõõllmõõžžâst.
+SPN vuäinn äimm-muuttõõzz veiddsab vuârrvaikktõõzzâst: juätkkjeei pirrõskueârmtumuš da
+lâssnam luâđree'ǧǧesvuõđi äu'ǩǩumuš tuejjee šiõttlõõvvmõõžžâst vai'ǧǧääb da seämma vaikktõs
+lij še sää'mjie'llemvue'jji da jie'llemvue'jj/pi'rǧǧeemvuõđ šiõttlõõvvmõõžž vuârrvaikktõõzzâst
+muttstõõvvi äimmåårrmõõžžid.
+SPN teäddad pue'rben, što sää'mõhttsažkå'dd šiõttlââvv äimm-
+muuttõ'sse pue'rben nu'tt, što nää'lte'mes ǩe'hssvuõđ ǩie'ppeet da ooudâsviiǥǥât Sää'mjânnam
+oummi, šee'vti da luâđ ǩeâll'jemvuõđ seillmõõžž.
+Pukvee'zz obb maai'lm kuõskki õhttsaztuâjjan lij tõt, što äimm-muuttõs rä'tǩǩumuužž vuei'tet
+tuejjeed tå'lǩ õhttsažtuâj pääi'ǩ da tän diõtt vää'ldet vääžnai ju'n valmmša åårrai teâđaid - saa'mi
+vääžnai ä'rbbvuõđ mie'lddsaž teâtt lij bie'ǩǩen tän tuâj rä'tǩǩumuužžâst.
+Sää'mǩiõll da tõn se'st åårrai klasstõõllâmriâššmõš kuâdd saa'mi kulttuur da tõn ä'rbbvuõđ
+puõlvvõõǥǥâst nobba.
+Äimm-muuttõõzz tevvlõõttâmplaanâst da šiõttlõõvvmõõžž viõkkvää'rest
+â'lǧǧe vä'ldded lokku sää'mǩiõl staattus da staanâd sää'mǩiõl seillmõš.
+Sää'mǩiõl da tõn
+jie'llemvue'jjid kuõskki ä'šštobddmõõžž seillmõš ouddlâstt, što sää'mjie'llemvue'jj sei'lle
+jie'llemviõkksânji.
+Sää'mte'ǧǧ âlgg pâ'stted vuässõõttâd tää'ssärvvse'ld äimm-muuttõõzz kuõskki
+tu'mmstõktuâjjpooddid naroodlaž da meeraikõskksaž tää'zzest.
+Sää'mtegga âlgg u'vdded šoorab
+mie'rreemvä'ldd jiijjâz vuu'des vaaldšem da jåå'đtumu'šše, ku tõt oudd pue'rab vuäittmõõžžid
+šiõttlõõvvâd äimm-muuttõ'sse sää'mkulttuur šõddâmaalǥi beä'lnn.
+SPN vuäinn, što Lää'ddjânnam da Ruõcc valdiain fe'rttai ravveed ILO 169-suåppmõš2 da
+valdiain fe'rttai vä'ldded YK čõõđtumuš vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđin bie'ǩǩen naroodlaž
+lää'jjšeâttmõõzz.
+Valdiain âlgg staanâd saa'mi ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuš še äimm-
+muuttõõzzâst.
+ouddlâstt,
+tâ'vvjânnamlaž
+sää'msuåppmõš3
+ravveet
+ä'šštobddiä'rttel čuäjtem maadârdõõzz mie'ldd.
+Suåppmõš vuei'ttjââtt'či sää'mkulttuur
+ooudâsviikkmõõžž koolm valdia vuu'dest, ko'st liâ sää'mkulttuur šõddâmaalǥ da hiâlpte'či nääi't
+šiõttlõõvvmõõžž äimm-muuttõ'sse da staan'či saa'mi ooumažvuõiggâdvuõđi čõõđtumuužž.
+1 Resolution 7/28, 28 March 2008, Resolution 10/4, and Report of the Office of the United Nations
+High Commissioner for Human Rights on the relationship between climate change and human rights
+Resolution 10/4, para 7 and 8 explicitly mention indigenous peoples among the most
+vulnerable groups who will feel the most acute affects of climate change:
+" Recognizing that will these implications affect individuals and communities around the world, the
+effects of climate change will be felt most acutely by those segments of the population who are already
+in vulnerable situations owing to factors such as geography, poverty, gender, age, indigenous or
+minority status and disability,"
+2 C169 The Indigenous and Tribal Peoples Convention, 1989 (International Labor Organisation ILO)
+3 Nordisk samekonvensjon.
+Utkast fra finsk-norsk-svensk-samisk ekspertgruppe.
+SPN õõlǥat, što Meksikost rosttovmannust 2010 såbbrõõššâm vuâlla puõ'tti (YK) äimm-
+muuttõõzz
+raammtakaisuåppmõõžž
+vue'ssbie'llsåbbrest4,
+COP16-
+äimmsaaǥǥstõõllmõõžžin âlgg suåppâd lää'jjlânji čõnnõõttâm kaa'stuuccumuužžâst da
+suåppmõõžž
+pa'rtteem
+polstjõsriâššmõõžžâst.
+õõlǥat,
+skääđsuõllu
+kõskkteemperaturvue'ǩǩ ij vuäǯǯ kaggõõttâd pâ'jjel 1,5 celsiuskraadd.
+Tän pâ'jjlab teemperatuur
+kaggõõttâm vaikktõõzz le'čče vai'ǧǧe'ld ouddtu'mmjumuužžâst da aainâs vaarrte'či aartklai
+vuõssnaroodi määŋg kulttuur jie'llemvuäittmõõžžid aartklažnallšem vuu'din.
+Valdiain, kook jiâ
+jä'ǩǩte'či kaa'stõõlǥtumuužžeez, õõlǥ'či mä'hssed eža jiânnai štraaffid piiriee'jji.
+Štraaffid
+ââ'nn'češ ooudâsviikkâmjânnmi kaa'st'te'mes energiipuu't'temvue'jji ooudâsviikkmõ'šše.
+Suåppmõõžž čõõđtem diõtt âlgg vuâđđeed YK vuâlšažvuõ'tte meeraikõskksaž orgaan, koon
+õhttvuõ'tte âlgg vuâđđeed vuõssnaroodorgaan, kåå'tt välvv suåppmõõžž čõõđtumuuž da tõn
+vaikktõõzzid vuõssnaroodid.
+SPN õõlǥat, što kaa'stid âlgg uu'cceed eža jiânnai.
+Kioto protokoollast5 kaa'sti uuccumuužž
+ve'rddõõllâmpââ'jjen lij u'vddum ee'ǩǩ 1990.
+SPN vuäinn, što pâi õõut ee'jj kaa'sti piijjmõš
+ve'rddõõllâmpââ'jjen kääzzkââst'či jee'res valdiaid panntää'zznallšem ärvvsânji da vuei'ttjââtt'či
+vue'jj, ko'st praksiizzâst måttmin valdiain ij taarbâž tuejjeed ni voo'ps kaa'stuuccummuužžid.
+SPN maadârd, što ve'rddõõllâmpââ'jjen le'čči valdiai kõskkmie'rrsa kaa'st ee'jjin 1990-2000.
+SPN õõlǥat, što valdiain âlgg uu'cceed šâddpõrttkaa'steez tän kõskkäärvest 40% ee'jj 2020
+mõõnee'st da 90% ee'jj 2050 mõõnee'st.
+SPN vuäinn, što kaa'sti meä'r âlgg čõggâd ođđsmõõvvi energiipuu't'temvue'jjid ooudâsviiǥǥee'l
+da seämmaääi'jest vuäǯǯad tõk šoorab ǩiiččeei meä'r âânnmõ'šše vuõkksõs hõõ'ddin.
+Raajjmõõžž
+energiiviõkksõsvuõtt âlgg pue'reed raajjâmšeâttmõõžžin da veä'ǩǩvuõđin.
+Naroodlaž tää'zzest
+âlgg raajjâd äimmlää'jjid, kooi vie'ǩǩin čõõggât kaa'stid da teäggtet äimm-muuttõõzz
+čõggâmtuåimid da staanât vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid äimm-muuttõõzzâst.
+SPN vuäinn, što meeraikõskksaž vuõssnaroodpolitiikk beä'lnn âlgg åårsted smiõttâd eärben
+äimm-muuttõõzz diõtt hääitai uuccumu'šše vuõssmeeraid da vuõssmeerai äiggavuäǯǯamvää'ld
+staanmõ'šše äimm-muuttõõzz kuõskki tu'mmjemtuâjast.
+Äimm-muuttõõzz uuccumu'šše
+ǩiččlõttâm tuåim â'lǧǧe tuejjeed nu'tt, što tõin jiâ leäkku ǩe'lddemnallšem vaikktõõzz
+vuõssmeerai tiõrvâsvuõ'tte da jie'llemvuäittmõõžžid.
+SPN peälašt eärben pei'vvenergii äu'ǩǩeem lââ'zztumuužž.
+Piõggviõǥǥ lââ'zztumuužžâst saa'mi
+ä'rbbvuõđ mie'lddsânji aazztum vuu'did âlgg suåppâd äv.
+sää'mtee'ǧǧin, di äv.
+vuu'di pääiklaž
+ä'rbbvuõđ mie'lddsaž jie'llemvue'jji6 võboršee'ǩǩivui'm, eärben puäʒʒhååid
+(paalǥâskoo'ddivui'm).
+Piõggviõkk ij vuâǯǯ šõddeed jäänab hääit saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsaž
+jie'llemvue'jjid mâ'te sää'mpuäʒʒhoiddu.
+Ođđsmõõvvi energiivue'jji lââ'zztumuš ouddlâstt še
+bioenergii ââ'nnem lââ'zztumuužž, kåå'tt vuäitt lââ'zzted u'ccčuõmârkaa'stid notta
+ää'ššmie'lddsai si'lljee'ji.
+Koin-ne vuu'din bioenergii noorrmõš sträššai vuõssnaroodi
+jie'llemåårrmõõžžid.
+Bioenergii noorrmõš âlgg šõddâd ǩeâll'jem nalla da proseezzâst âlgg
+ci'sttjed vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid.
+SPN ouddlâstt, što bioenergii âânnmõõžž lââ'zztumuš ij
+vuâǯǯ lââ'zzted u'ccčuõmârkaa'stid da õõlǥat, što u'ccčuõmârkaa'stid âlgg cõggâd viõkksõs
+si'lljee'jin.
+Čää'ccviõǥǥ lââ'zztumuš ij vuâǯǯ sträššjed luâđree'ǧǧesvuõđid ij-ga šõddeed jäänab
+hääit sää'mkulttuu're.
+SPN teäddad veâl tõn, što lâu'ŋŋ i'llakku ođđsmõõvvi energiivue'ǩǩ.
+vuâstta
+atomviõǥǥ
+lââ'zztumuužž.
+Saa'mi
+muu'štee'st
+veâl
+Tšernobyl
+atomviõkkpääi'ǩpä'rttšõõvvmõš ee'jjest 1986 da koonn vaikktõõzz sää'mõhttsažkoo'ddid da
+4 United Nation's Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), 1994.
+5 Kyoto protocol, 1997
+6 Saamelaisporonhoito, -maatalous, keräily, metsästys ja muut metsävarantojen hyödyntämiseen
+perustuvat elinkeinot.
+saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsai jie'llemvue'jjid lij tobddâmnalla veâlâinn.
+Atomviõkk i'llakku
+puu'ttes
+energiipuu't'temvue'ǩǩ,
+leša
+šõddad
+kaa'stid
+nu'tt
+tõn
+raajjmu'šše,
+uraan
+ha'ŋǩǩummu'šše da kuåivvâztuâj äi'ǧǧen mâ'te še njie'šši mâ'ŋŋsâjjdõõttâm äi'ǥǥen.
+Tâ'vvjânnmin, Lää'ddjânnmest da Ruõšš õõldâsvuu'din uraan kuåivvâztuâjj da ha'ŋǩǩumuš,
+kuåivvâstuåimmjumuš da atompä'rttšõõvvmõš vuäit'či pråppâ'tted saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsai
+jie'llemvue'jji tuåimmjemoudldõõzzid.
+Ođđ äimmsuåppmõõžžâst âlgg suåppâd u'ccčuõmârkaa'sti vääžnai ǩeäppnumuužžâst, tõi
+praavjumu'šše âlgg raajjâd meeraikõskksaž valvvemriâššmõš da valdiain âlgg rää'jted
+u'ccčuõmârkaa'stid faabriikâst, trafiikâst di dommtäälain šeâttmõõžžin da energiiveä'ǩǩvuõđin.
+U'ccčuõmârkaa'stid jeät veâl rää'jtukku eärben, leša rää'jtõõzz kuâ'sǩǩe tå'lǩ takainalla
+u'ccčuõmârkaa'stid.
+Eärben ooudâsviikkâmjânnmi dommtäälaid da faabri'ǩǩe âlgg valmšted
+jiijjâz teäggtemriâššmõš, koon pääi'ǩ riâžžât vuõkksõs si'lljee'jid tõi âânnmõ'šše.
+Nää'it vuäit'češ
+hää'lbe'ld da viõkkšânji cõggâd u'ccčuõmârkaa'stid pukvee'zz obb maai'lmest.
+Panntiuddsaž pue'llmõõžžâst sâ'dde u'ccčuõrmmâz mâ'te ča'ppes ill da re'nn liâ vuõss'sâjjsab
+tuâjast, skääđsuõllu pakknumuužžâst.
+U'ccčuõmârkaa'stin liâ še vuõss'sâjjsa
+tiõrvâsvuõttvaikktumuužžid šõddeei påå'mh da tõk veǩǩa ooudbeä'läiggsaid jäämm'mõõžžid
+globaale'ld.
+Näkkam kaa'sti ǩeäppnumuš pohtt jå'ttlõs da miõttlaž pohttmõõžžid.
+U'ccčuõrmmâz
+loŋŋnâ'tte äimm-muuttõõzz eärben aartklažnallšem vuu'dest da näkkam kaa'sti uuccumuš lij
+vuõssärvvsânji vääžnai äimm-muuttõõzz cõggmõõžžâst.
+Jäänaš u'ccčuõrmmsin jåått
+äimmräu'nnji mie'ldd aartklažnallšem voudda Aasiast.
+Luâšttõõttmen muõtti da jiõŋ ool re'nn
+čâppad čää'ʒʒoo'le da jânnamoo'le.
+Ča'ppes oolâž njeemm šuõnstõõzz pue'rben da nääi't muõtt
+da jiõŋŋ so'dde jå'ttlubân.
+Prosess loŋŋnad pakknumuužž eärben aartklažnallšem vuu'dest.
+SPN tuäivv, što motorǩeâlkai da motorbie'ǩǩi energiiviõkksõsvuõđ pue'reet jå'ttlânji.
+ä'rbbvuõtt mie'lddsa jie'llemvue'jj taarbše täid niâvvaid tuâjstes, leša täidd õõlǥ'či ooudâsviikkâd
+nu'tt, što tõk le'čče uu'ccab kaa'st tuejjee'jen da eärben motorbie'ǩǩid õõlǥ'či raajjâd staanje'ben
+da luõttu uu'ccben ǩiõjid kue'đđjen.
+Tät tuärjje'či še biodiversiteet suõ'jjumuužž.
+SPN maadârd,
+što valdia kõskksa tu'tǩǩeemstrooi'tel õõutsââ'jest põrggji da saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsai
+jie'llemvue'jji võboršee'ǩǩivui'm altte'či näkkam ooudâsviikkâmtuâj jå'ttlânji.
+vuäinn,
+äimm-muuttõõzz
+vuâsttatuâsttmõõžžâst
+jä'ǩǩted
+YK
+biodiversiteetsuåppmõõžž8 artiik 8 (j):st9 da vä'ldded lokku saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsaž teâtt10,
+praksiizz da innovaatiaid da saa'mi äiggavuäǯǯamvaikktõõzz še meeraikõskksaž orgaanin
+kõõččmõõččâst åårrai artiik nuäjin.
+SPN haa'lad vä'ldded lokku pue'rben še suåppmõõžž artiikka
+10 (c) 11, kåå'tt mie'rrad, što suåppâmvue'ssbeä'lin âlgg suõ'jjeed da peälšted biologiinallšem
+resuurzi ä'rbbvuõđ mie'lddsa âânnmõõžž, ä'rbbvuõđ mie'lddsa kulttuurlaž vue'jji mie'lddsânji,
+esim..: Co-Chair's Summary: Melting Ice: Regional Dramas, Global Wake-Up Call Tromsø, 28 April
+8 United Nation's Convention on Biological Diversity, 1992.
+9 Article 8 (j): Subject to national legislation, respect, preserve and maintain knowledge, innovations
+and practices of indigenous and local communities embodying traditional lifestyles relevant for the
+conservation and sustainable use of biological diversity and promote their wider application with the
+approval and involvement of the holders of such knowledge, innovations and practices and encourage
+the equitable sharing of the benefits arising from the utilization of such knowledge innovations and
+practices.
+10 Perinteinen tieto eri kielillä:
+Dávvisámegillii: árbevirolaš diehtu
+English: traditional knowledge
+Norsk: tradisjonell kunnskap
+11 Article 10 (c) Protect and encourage customary use of biological resources in accordance with
+traditional cultural practices that are compatible with conservation or sustainable use requirements;
+kook ââ'nte suõ'jjeem da ǩeâll'jem âânnmõõžž õõlǥtõõzzid.
+SPN vuäinn, što artiika õõlǥat
+valdiaid ci'sttjed saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsa luâđâânnmõõžž.
+SPN lij pe'cclest tõ'st, što valdia jiâ leäkku vuäittam õstteed täävtõõzzes åårstâ'tted luâđ
+määŋgpeä'llsažvuõđ vääivõõttmõõžž ee'jj 2010 mõõnee'st12.
+SPN au'ǯǯai valdiaid suõ'jjeed luâđ
+määŋgpeä'llsažvuõđ da staanâd eärben meeraikõskksi'žžen biodiversiteetee'jjest 2010.
+SPN âânn
+vääžnai ä'ššen, što äimm-muuttõõzz äiggavuäǯǯmõõžžid ä'rbbvuõttmie'lddsa tiõttu da tõn
+primmtõõššmõõžž
+äimm-muuttõštu'tǩǩumuužžâst
+tu'mmstõktuâjst
+ǩiõtt'tõõll'češ
+biodiversiteettsuåppmõõžž teksttõhttvuõđâst da vääld'češ lokku ee'jj 2010 mââibu biodiversiteet
+täävtõõzzin.
+SPN maadârd, što suåppmõõžž COP10-såbbrest 2010 Nagoyast 18.-29.10.2010 tu'mmje'češ, što
+artiik 8 (j) määŋgekksa tuâjjprogra'mme vääld'čes ođđ tuâj: äimm-muuttõš da ä'rbbvuõtt
+mie'lddsaž teâtt.
+SPN räukk valdiaid oou'deed såbbrest tän tuâj čõõđtumuužž.
+YK äimm-muuttõssuåppmõõžž õhttvuõ'tte âlgg vuâđđeed vuõssnaroodi veerjlaž orgaan, kåå'tt
+valmštââll da välvv vuõssnaroodi kuõskki äimm-muuttõstu'mmštõktuâj.
+Õrgaan õõlǥ'či
+tuåimmjed õhttsažtuâjast.
+YK vuõssnaroodi põõšši da biodiversiteetsuåppmõõžž WG8J-
+tuâjjä'rttlin13 Orgaan tuejjumuužž vuâđđân õõlǥ'či lee'd YK čõõđtumuš vuõssnaroodi
+vuõiggâdvuõđin14 (vuõssnaroodčõõđtumuš).
+Orga'nne âlgg staanâd ri'jttjemnalla tuåimmjem- da
+ä'šštobddiresuurzz.
+Tõt âlgg še tuåimmjed õhttsažtuâjast halltõõzzkõskksa äimm-muuttõs paneel15
+da Aartkla Suåvtõõzzin.
+Orgaanâst â'lǧǧe lee'd ee'ttkâ'sttmen jäänab vuõssnaroodi
+võboršeǩnallšem orgaan da organisaatiad, kook ee'ttkâ'stte vuõssnaroodid lokku vää'ldee'l
+jânnamtiõđlaž kä'ttemvuõtt.
+Valdiain
+sää'mtegga
+piiriee'jji
+põõšši
+teäggtõõzz
+šiõttõõvvmõ'šše, tõn tu'tǩǩumu'šše da jiijjâz äimmpolitiikk ooudâsviikkmõ'šše.
+sää'mtee'ǧǧin
+tuåimmjed
+pirrõs-
+äimmaa'ššin
+va'stteei
+ve'rǧǧooumaž
+ä'šštobddilu'vddkå'dd kåå'tt ǩiõtt'tââll täid kõõččmõõžžid.
+Valdiain âlgg u'vdded põõšši teäggtõs
+näkkam tuâjai hoiddu.
+SPN vuäinn, što äimm-muuttõštu'tǩǩumuužž âlgg lââ'zzted da tu'tǩǩumuužžâst âlgg åårsted
+smiõttâd eärben äimm-muuttõõzz vaikktõõzzi da hääitai uu'cceem diõtt aartkla vuõssnaroodi
+jälstemvuu'did.
+Tu'tǩǩumuužž da tu'tǩǩeemteäggtõõzz õõlǥ'či koordinoida õhttsažtuâjast valdiai,
+aartkla suåvtõõzz da äv.
+vuõssnaroodin.
+Saa'mi parlamenttaarlaž suåvtõs au'ǯǯai Taarr, Ruõcc da Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧid čõnnõõttâd
+ooudâsviikkâd tuåimid ǩeâll'jem šõddmõõžži mie'lddsânji energiiäu'ǩǩeem viõkksmâ'ttem diõtt
+da äimm-muttõõzz šõddeei kaa'sti cõggâm diõtt.
+SPN âlgg tuåimmjed ooudâsviiǥǥee'l
+ođđsmõõvvâm energiivue'jji âânnmõõžž.
+SPN čõnnââtt raajjâd äimmpolitiikkla prograamm.
+12 Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP6 vuonna 2002 päätti, että sopimusosapuolet
+sitoutuvat pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2010 mennessä.
+13 Ad Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions
+14 United Nations Declaration on The Rights of Indigenous Peoples, 2007.
+15 Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)
+SÄÄ'MTEE'ǦǦ VAAL JIÕNNMIE'RR
+Sää'mtee'ǧǧvaali jiõnnmie'rr
+Sää'mtee'ǧǧ vaal-lu'vddkå'dd li såbbrstes 5.10.2011 ravvääm sää'mtee'ǧǧvaali jiõnnmeä'rid.
+Sää'mtee'ǧǧvaali jiõnstemprosentt lij 49,6%.
+Jiõnnvuõiggâdvuõđ vaalin õ'nne õhttse'žže 2720
+jiõnstemvuõiggâdvuõttne'ǩǩed.
+Vaal-lu'vddkå'dd kuõ'đi jiõnstumuužžâst 114 jiõnnâd lokku
+vää'ldǩâni sää'mtee'ǧǧest u'vddum lää'jj 35 §:f mie'lddsânji da heelǥii 7 jiõnstemlippâd lää'jj 37
+§:f mie'lddsânji.
+Sää'mte'ǧǧ vuä'ssla ee'jjin 2012 -2015
+Enontekiö:
+Näkkäläjärvi Heikki Klemetti
+142 jiõnnâd
+Valkeapää Johan Nihkolas
+Magga Ellen Ulla-Maarit
+Vää'rrvuä'sslaž:
+Näkkäläjärvi Janne Oula
+Aanar:
+Sanila- Aikio Tiina Juulia
+148 jiõnnâd
+Suä'đjel:
+Äärelä Rauni Irja Anneli
+81 jiõnnâd
+Magga-Vars Petra Biret
+Aikio Antti Uula Sammeli
+Uccjokk:
+Nuorgam Mirva Anne Marjatta
+101 jiõnnâd
+Jiõnnmeä'ri mie'ldd:
+Pohjanrinne Arto Juhani
+88 jiõnnâd
+Guttorm Veikko Armas Johannes
+Tapiola Jouni Ilmari
+Heikkuri Pertti Olavi
+Näkkäläjärvi Pirita Susanna
+Morottaja Anna Margareeta
+Musta Yrjö Oskari
+SÁMEDIKKI MEARRÁDUS
+sámegiela doaimmahaga bálvalusaid mávssuin
+Heivehansuorgi
+Dát mearrádus heivehuvvo sámegiela doaimmahaga (L 1086/2003, Stáhtaráđi ásahus
+sámi giellalága ollašuhttimis 12.2.2004/108, A 1727/95) bálvalusain berrojuvvon
+mávssuide.
+Jorgalanbálvalusat
+Sámegiela doaimmahaga addin jorgalusas berrojuvvo máksu
+suomagielas sámegillii dahje nuppegežiid 65 euro siiddus 2000 mearkka, ii
+sisttisdoala gaskamearkkaid.
+Juos deaksta, mii jorgaluvvo, lea dábálaš deavstta váddásut, jorgalanmávssu sáhttá
+bearrat nu, ahte lea bajiduvvon eanemustá 50%:in, seammago hohpolaš barggu
+jorgalanmávssu sáhttá bajidit eanemustá 50%:in.
+Ohcejoga gieldda virgeoapmahaččaide addon sámi giellalágas (1086/03)
+dárkkuhuvvon jorgalusain ii berrojuvvo máksu.
+Eará bálvalusat
+Sámegiela doaimmahaga addin eará gielalaš bálvalusain ja
+dulkonbálvalusain berrojuvvo diibmohaddi, mii lea 50 euro juohke álgi diimmus.
+Fápmuiboahtin
+Dát mearrádus boahtá fápmui ođđajagimánu 1 beaivve 2011.
+Dohkkehuvvon 1.3.1996 sámedikki čoahkkimis, nuppástusat dohkkehuvvon
+SÄMITIGE MIÄRÁDÂS
+sämikielâ toimâttuv palvâlusâi mávsulâšvuođâst
+Heiviittemsyergi
+Taat miärádâs heiviittuvvoo sämikielâ toimâttuv (L 1086/2003, Staatârääđi asâttâs
+säämi kielâlaavâ olášutmist 12.2.2004/108, A 1727/95) máávsuin, moh piärrojeh
+palvâlusâin.
+Jurgâlempalvâlusah
+Sämikielâ toimâttuv adelem jurgâlusâst piärroo máksu suomâkielâst sämikielân tâi
+nubijkejij 65 eurod siijđost 2000 merkkâd, mii ij toolâ siste koskâmeerhâid.
+Jis jurgâlum tekstâ lii táváliist vaigâdub, te jurgâlemmáávsu puáhtá luptiđ enâmustáá
+50% siämmáá ko huápulii pargo jurgâlemmáávsu puáhtá luptiđ enâmustáá 50%.
+Ucjuv kieldâ virgeomâháid adelum säämi kielâlaavâ (1086/03) miäldásijn jurgâlusâin
+ij perruu máksu.
+Eres palvâlusah
+Sämikielâ toimâttuv adelem eres kielâlijn palvâlusâin já tulkkumpalvâlusâin piärroo
+tijmemáksu, mii lii 50 eurod jyehi älgee tiijmest.
+Vuáimánpuáttim
+Taat miärádâs puátá vuáimán uđđâivemáánu 1. peeivi 2011.
+Tuhhiittum 1.3.1996 sämitige čuákkimist, nubástusah tuhhiittum 22.2.2005 já
+SÄÄ'MTEE'ǦǦ TU'MMSTÕK
+sää'mǩiõl konttâr kääzzkõõzzi mä'hssemvuõđâst
+Suåvvtemvu'vdd
+Tän tu'mmstõõǥǥ suåvvtet sää'mǩiõl konttâr (L 1086/2003, Valdiasuåvtõõzz
+asetõõzz sää'm ǩiõll'lääjj tiu'ddepiijjmõõžžâst 12.2.2004/108, A 1727/95)
+kääzzkõõzzin pe'rrjem määusaid.
+Sää'mǩiõl konttâr u'vddem joortõõzzâst pe'rrjet pä'lǩǩõõzz
+lää'ddǩiõlâst sää'mǩiõ'lle le'be nu'bioori 65 eu'rred seeidast 2000 miârkkad, tän
+miârkkmeärra da hâdda jiâ kuul kõskkmiârk.
+Te'l ko jåårǥlâ'ttem tekstt lij vai'ǧǧääb, ko takai tekstt, jåårǥlâ'ttempä'lǩǩõs vuei'tet
+pe'rrjet jäänmõsân 50%:in pââ'jdee'l seämma ko ǩirrlaž tuâj jåårǥlâ'ttempä'lǩǩõõzz
+vuei'tet pââ'jded jäänmõsân 50%:in.
+Uccjooǥǥ kåå'dd ve'rǧǧnee'ǩǩid u'vddem sää'm ǩiõll'lää'jj (1086/03) mie'lddsain
+joortõõzzin jeät perjukku määus.
+Jee'res kääzzkõõzz
+Sää'mǩiõl konttâr u'vddem jee'res ǩiõll'laž kääzzkõõzzin da tu'lǩǩeemkääzzkõõzzin
+pe'rrjet čiâssveâ'ljtumuš, kåå'tt lij 50 eu'rred juõ'ǩǩ a'lǧǧi čiâssest.
+Viõ'ǩǩepuättmõš
+Tät tu'mmstõk puätt viõ'ǩǩe ođđee'jjmannu 1. peei'v 2011.
+Primmum 1.3.1996 sää'mtee'ǧǧ såbbrest, muttõõzz primmum 22.2.2005 da
+SAAMELAISKÄRÄJIEN PÄÄTÖS
+saamen kielen toimiston palvelujen maksullisuudesta
+Soveltamisala
+Tätä päätöstä sovelletaan saamen kielen toimiston (L 1086/2003, Valtioneuvoston
+asetus saamen kielilain täytäntöönpanosta 12.2.2004/108, A 1727/95) palveluista
+perittäviin maksuihin.
+Käännöspalvelut
+Saamen kielen toimiston antamasta käännöksestä peritään palkkiota
+suomesta saameksi taikka päinvastoin 65 euroa sivulta 2000 merkkiä, ei sisällä
+välimerkkejä.
+Jos käännettävä teksti on tavanomaista vaikeampi, käännöspalkkio voidaan periä
+enintään 50%:lla korotettuna samoin kuin kiireellisen työn käännöspalkkiota voidaan
+korottaa enintään 50%:lla.
+Utsjoen kunnan viranomaisille annettavista saamen kielilain (1086/03) mukaisista
+käännöksistä ei peritä maksua.
+Muut palvelut
+Saamen kielen toimiston antamista muista kielellisistä palveista ja
+tulkkauspalveluista peritään tuntiveloitus, joka on 50 euroa jokaiselta alkavalta
+tunnilta.
+Voimaantulo
+Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
+Hyväksytty 1.3.1996 saamelaiskäräjien kokouksessa, muutokset hyväksytty
+ÕHTTÕÕVVÂM MEERKOOʹDDI ČÕÕĐTÕS ALGGMEERAI VUÕIGGÂDVUÕĐIN
+Takai sååbbar, kååʹtt
+tuåimmai Õhttõõvvâm Meerkooʹddi vuâđđǩeeʹrj täävtõõzzi da vuâđđjurddji mieʹldd di nuäjjââtt tõõzz,
+što riikk tiuddee vuõiggmiõlâst vuâđđǩeeʹrj mieʹldd kuulli õõlǥtõõzzeez,
+ååskat nuʹtt, što alggmeer liâ õõutverddsa puki jeeʹres meeraivuiʹm, seämmast ko tõt toobdast puki
+meerai vuõiggâdvuõđ leeʹd jeeʹresnallšem, ââʹnned jiijjâz jeeʹresnallšmen da šõddâd slävvõttum
+nåkkmen,
+ååskat še tõn, što puk meer vaikkte peäʹlstes ooumažkååʹdd õhttsaž preddan tuejjeeʹji sivilisaatiai da
+kulttuuri määŋgvuõʹtte da reeʹǧǧesvuõʹtte,
+ååskat lââʹssen, što puk määtt, tuåimmjemvuâđđjurddi da vueʹjj, kook vuâđđâʹtte jorddmõʹšše måttmi
+meerai leʹbe persooni pueʹrabvuõđâst täi meersaž alggvuâđ leʹbe nääʹll'laž, ååskvaž, etnlaž leʹbe
+kulttuursaž jeäʹrdõõzzi vuâđain leʹbe peälšte tän jorddmõõžž, liâ rasistla, tiõđlânji puästtad,
+vuõiggâdvuõđlânji
+pââʹstteʹm,
+moraal
+suudâmnallšem
+sosiaalânji
+pannvuõiggvuõđmieʹlddla,
+nâânad tõn, što alggmeer õõlǥče vueiʹtted ââʹnned vuõiggâdvuõđeez nuʹtt, što leʹčče juõʹǩǩnallšem
+čårstumuužžâst frijjen,
+lij peʹcclõõttâm tõʹst, što alggmeer liâ ǩiõrddâm histoorlaž puästtadvuõđin jeäʹrbi mieʹldd tõn diõtt, što
+tõi vuuʹdid lij aalǥtum serddaazztumuužž da tõi jânnmid, vuuʹdid da luâđreeʹǧǧesvuõđid lij äʹnstum da
+tõid lij tõnnalla cõggum ââʹnned jeäʹrben vuõiggâdvuõđ ouddned jiijjâz taarbi da ouddõõzzi
+mieʹlddlânji,
+toobdast ǩirrlaž taarb slävvõõttâd da ooudâsviikkâd alggmeeraid luâđlânji kuulli vuõiggâdvuõđid, kook
+vuâđđâʹtte tõi politiikklaž, ekonomiilaž da sosiaalaž raajõõzzid di kulttuurid, jiõglvaž äʹrbbvuõđid,
+histoorid da filosofiiaid, da jeäʹrben alggmeerai vuõiggâdvuõđid jânnmeez, vuuʹdeez, da
+luâđreeʹǧǧesvuõđeez,
+toobdast lââʹssen ǩirrlaž taarb slävvõõttâd da ooudâsviikkâd alggmeerai vuõiggâdvuõđid, kook liâ
+raʹvvjum riikkivuiʹm tuejjuum suåppmõõžživuiʹm da jeeʹres ouddneei riâššmõõžživuiʹm,
+fiʹttjââtt miõđeld tõõzz, što alggmeer jäʹrjstâʹtte pueʹreed politiikklaž, ekonomiilaž, sosiaalaž da
+čuõvtemvuõđlaž åårrmõõžžeez di looppted juõʹǩǩnallšem čårstumuuzz da suäʹrddmõõžž tåʹben, koʹst
+tõk očndâʹtte,
+lij ååsktõõttâm tõʹst, što vuäʹpsteeʹl jiõccseez di jânnmeez, vuuʹdeez da luâđreeʹǧǧesvuõđeez årra
+vaikkteei ooudâsviikkmõõžž, alggmeer vuäiʹtte ââʹnned da raaveed pueʹrben instituutteez, kulttuureez
+da äʹrbbvuõđeez di viikkâd ooudâs šõddmõõžžeez jiijjâz ǩiõččlõõttmõõžžeez da taarbeez mieʹldd,
+toobdast tõn, što alggmeerai teâđ, kulttuuri da äʹrbbvuõđi vueʹjji slävvõõttmõš ooudâsveekk peäʹlstes
+pirrõõzz ǩeâll'jem da õõutnallšem ooudâsviikkmõõžž da ääʹššmieʹlddlaž hååid,
+kägg ouʹdde alggmeerai jânnmi da vuuʹdi demilitarisumuužž vuässõõzz rääuʹhe, ekonomiilaž da
+sosiaalaž ouddnumuʹšše da ooudâsviikkmõʹšše di õhttsažfiʹttjõʹsse da ǩeʹnnvõs kõskkvuõđid maaiʹlm
+meerkooʹddi da meerai kõõskâst,
+toobdast jeäʹrben alggmeeraid kuulli piârrji da õhttsažkooʹddi vuõiggâdvuõđ seeilted päärna
+vuõiggâdvuõđi mieʹddlaž juõkkum vasttõõzz päärneez peâmmʼmumuužžâst, škoouʹl'jumuužžâst da
+pueʹrrjieʹllmest,
+ǩeäčč, što riikki da alggmeerai kõskksaž suåppmõõžžin da jeeʹres ouddneei riâššmõõžžin ravvuum
+vuõiggâdvuõđid koʹlle koin-ne pooddin meeraikõskksaž miârkktõõzz, ouddõõzz, vasttõõzz da luând,
+ǩeäčč še, što tõk suåppmõõžž da jeeʹres ouddneei riâššmõõžž di tõi očndõõttâm kõskkvuõtt räʹjje vuâđ
+sǩeâpparvuõđ raavumuʹšše alggmeerai da riikki kõõskâst,
+lij leämmaž tõn teâđast tõʹst, što Õhttõõvvâm Meerkooʹddi vuâđđǩeʹrjj, ekonomiilaž da sosiaalaž da
+čuõvtemvuõđlaž vuõiggâdvuõđi kuõskki meeraikõskksaž takaisuåppmõš da meerlažvuõiggâdvuõđid
+da politiikklaž vuõiggâdvuõđid kuõskki meeraikõskksaž takaisuåppmõš di Wien čõõđtõs da
+tuåimmjemprogramm ravvee puki meerai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ vuâđđeem miârkktõõzz; tän
+vuõiggâdvuõđ vuâđain meer mieʹrree friijeld politiikklaž staattuuzzeez da ooudâsjuäʹtǩǩe friijeld
+ekonomiilaž, sosiaalaž da čuõvtemvuõđlaž ooudâsviikkmõõžžeez,
+âânn miõlâst tõn, što ij ni mii tän čõõđtõõzzâst vuäǯǯ väʹldded ni koon meerast tõn
+jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ, koon tõt âânn meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ mieʹlddlânji,
+lij ååsktõõttâm tõʹst, što alggmeerai vuõiggâdvuõđi tobdstumuš täin čõõđtõõzzin ooudâsveekk riikki da
+alggmeerai kõskksaž rääuhlõs õhttsažtuâjjkõskkvuõđid, kook vuâđđâʹvve vuõiggvuõđmieʹlddlažvuõđ,
+meervääʹld, ooumažvuõiggâdvuõđi slävvõõttmõõžž, čårsteʹmesvuõđ da vuõiggmiõl vuâđđjurddjid,
+smeʹllkâtt riikkid jäʹǩǩted pukid, jeäʹrben ooumažvuõiggâdvuõđid kuulli õõlǥtumuužžeez, koid
+meeraikõskksaž äʹššǩeeʹrji mieʹldd suåvvtet alggmeeraid, di piijjâd tõid viõkksânji tiuʹdde
+saaǥǥstõõleeʹl da tuåimmjeeʹl õhttsažtuâjast kõõččmõõžžâst åårrai meeraivuiʹm,
+kägg ouʹdde, što Õhttõõvvâm Meerkooʹddin lij vääžnai da juätkkjeei tuâjj, ko ooudâsviiǥǥât da suejjlet
+alggmeerai vuõiggâdvuõđid,
+åskk, što tät čõõđtõs lij ođđ da vääžnai ooudâsviikkâmläuʹǩǩ, ko ǩiččlõõđât alggmeerai vuõiggâdvuõđi
+da friiji tobdstumuʹšše, ooudâsviikkmõʹšše da suõʹjjumuʹšše di ko ooudâsviiǥǥât Õhttõõvvâm
+Meerkooʹddi äššakuulli tuåimmjumuužž tän vuuʹdest,
+toobdast da stään tõn, što alggmeera kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt pukid meeraikõskksaž
+vuõiggâdvuõđâst tobdstum ooumažvuõiggâdvuõđid čårstumuužžtää da tõn, što alggmeerain liâ
+kollektiivlaž vuõiggâdvuõđ, kook liâ vääžnai tõi åårrmõʹšše, pueʹrrjieʹllma da õõudâsviikkmõʹšše
+meeran,
+toobdast tõn, što alggmeerai staattus muttstââll vuuʹdi mieʹldd da jânnmi mieʹldd da što meersaž da
+vooudlaž jiijjâsnallšemvuõđi di jeeʹresnallšem histoorlaž da kulttuursaž tuâǥǥai miârkktõõzz õõlǥči
+väʹldded lokku, da
+čõõđat prääzkjeld puõʹtti Õhttõõvvâm Meerkooʹddi čõõđtõõzz alggmeerai vuõiggâdvuõđi diõtt
+täävtõstääʹssen, koozz âlgg ǩiččlõõttâd kuõmmvuõđ da kõskksaž slävvmõõžž jiõggâst:
+1 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt õhttsažkåʹdden leʹbe persoonân piâssâd vuässliʹžžen tiuddmeârrsânji
+pukid vuõiggâdvuõđid da vuâđđfrijjvuõđid, kook liâ tobdstum Õhttõõvvâm Meerkooʹddi vuâđđǩeeʹrjest
+ooumažvuõiggâdvuõđi
+takaimaaiʹlmlaž
+čõõđtõõzzâst
+ooumažvuõiggâdvuõđid
+meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđâst.
+2 aartikla
+Alggmeer da tõõzz kuulli persoon liâ friij da õõutverddsa puki jeeʹres meeraivuiʹm da persoonivuiʹm, da
+tõin lij vuõiggâdvuõtt, ko âʹnne vuõiggâdvuõđeez, leeʹd frijjen juõʹǩǩnallšem čårstumuužžâst, kååʹtt
+vuâđđââvv jeäʹrben alggmeer tuâǥǥže leʹbe identitetta.
+3 aartikla
+Alggmeerain lij jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõtt.
+Tän vuõiggâdvuõđ vuâđain tõk mieʹrree friijeld politiikklaž
+staattuuzzeez da ooudâsveʹǩǩe friijeld ekonomiilaž, sosiaalaž da čuõvtemvuõđlaž åårrmõõžžeez.
+4 aartikla
+Ko alggmeer âʹnne
+jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđeez,
+tõin
+autonomiia
+jiõččvaaldšemvuõʹtte aaʹššin, kook koʹlle tõi siisklaž da pääiklaž aaʹššid di tõi jiõččvaaldšemtuâjai
+teäggtemkuånstid.
+5 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed da raaveed pååʹđnallšem politiikklaž, vuõiggâdvuõđlaž,
+ekonomiilaž, sosiaalaž da čuõvtemvuõđlaž instituutteez, seeilteeʹl seämmast vuõiggâdvuõđeez
+vuässõõttâd teʹl, ko haaʹlee, tiuddmeârrsânji riikk politiikklaž da sosiaalaž jieʹllma di ekonomii- da
+čuõvtemjieʹllma.
+6 aartikla
+Juõʹǩǩ persoonâst, kååʹtt kooll alggmeera, lij vuõiggâdvuõtt meerlažvuõʹtte.
+7 aartikla
+Alggmeera kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt jieʹllma di personnallšem råpplaž da jiõggsaž
+kuõskteʹmesvuõʹtte, frijja da staanvuõʹtte.
+Alggmeerain lij õhttsaž vuõiggâdvuõtt jieʹlled friijeld, rääuhast da staaneld pååʹđnallšem meeran, ij-
+ǥa siʹjjid vuäǯǯ tillõõvvâd joukkhiâvtumuužž leʹbe jeeʹres pâiʹlviõǥǥ, mieʹldd looǥǥeeʹl päärnai
+seeʹrdtumuš pääkkain jooukâst nobba.
+8 aartikla
+Alggmeerain da tõid kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt tõõzz, što tõid jeät vuõittu päkkassimilâʹtted,
+jeät-ǥa tõi kulttuur vuõittu hiâvted.
+Riikk taʹrjjee viõkkšõs riâššmõõžžid, kooivuiʹm cõõggât da pueʹreet:
+(a) tuåimmjumuužž, koon jurddân leʹbe vaikktõssân lij tõt, što alggmeerain äʹnsted tõi kuõskteʹmesvuõđ
+pååđnallšem meeran leʹbe tõi kulttuursaž äärvid leʹbe etnlaž identiteett;
+(b) tuåimmjumuužž, koon jurddân leʹbe vaikktõssân lij alggmeerai leʹbe tõid kuulli persooni jânnmi,
+vuuʹdi leʹbe luâđreeʹǧǧesvuõđi äʹnstumuš;
+(c) juõʹǩǩnallšem narood päkkseerdid, kooi jurddân leʹbe vaikktõssân lij koon-ne alggmeerai da tõid
+kuulli persooni vuõiggâdvuõđ neuʹrrumuš da hueʹnumuš;
+(d) juõʹǩǩnallšem päkkassimilâʹttmõõžž leʹbe päkkõhttumuužž;
+(e) juõʹǩǩnallšem propaganda, koon jurddân lij ooudâsviikkâd alggmeeraid da tõid kuulli persoonid
+tillõõvvi nääʹllčårstumuužž leʹbe etnlaž čårstumuužž leʹbe auʹǯǯjed tõõzz.
+9 aartikla
+Alggmeerain da tõid kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt kuullâd alggveârlažõhttsažkådda leʹbe -
+meerkådda kõõččmõõžžâst åårrai õhttsažkååʹdd leʹbe meerkååʹdd äʹrbbvuõđi da vueʹjji mieʹldd.
+vuõiggâdvuõđ âânnmõõžžâst jiâ vuäǯǯ seuʹrrjed ni mõõnnallšem čårstumuužž.
+10 aartikla
+Alggmeeraid ij vuäǯǯ seʹrdded pääkkain jânnmesteez leʹbe vuuʹdsteez.
+Alggmeeraid ij vuäǯǯ aazzted
+oʹđđest tõi ouddmiâsttmõõžžtää, koon âlgg raajjâd friijeld da tiõttu vuâđđõõveeʹl, ij-ǥa ouddâl ko lij
+suåppum ääʹššmieʹlddlaž da vuõiggvuõđmieʹlddlaž koʹrvvõõzzâst da vuäittmõõžži mieʹldd mååusat
+mäʹccemvuäittmõõžžâst.
+11 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt spraavdõõttâd da jällted kulttuursaž äʹrbbvuõđeez da vueʹjjeez.
+Tääzz
+kooll vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed, suejjeed da ooudâsviikkâd tõi kulttuuri äiggsab, ânn'jõž da puõʹtti
+očndõõttâmååʹblǩid, mâʹte arkeologiilaž da histoorlaž paaiʹǩid, käälvaid, maallid da seremoonid,
+tekniikk di karttčeäppõõzzid da čuäʹjteei čeäppõõzzid da ǩeʹrjjlažvuõđid.
+Riikk pueʹree viõkkšõs, õõutsââʹjest alggmeeraivuiʹm ooudâsvikkum riâššmõõžži veäkka alggmeerai
+kulttuursaž, jiõggsaž, ååskvaž da jiõglvaž jeällmõõžž, kååʹtt lij vaʹlddum täin meerain, tõi
+ouddmiâsttmõõžžtää, koon âlgg raajjâd friijeld da tiõttu vuâđđõõveeʹl, leʹbe neuʹrreeʹl tõi laaʹjjid,
+äʹrbbvuõđid da vueʹjjid, da tät pueʹrõsmõõntõõllmõš vuäitt ââʹnned seʹst maacctumuužž.
+12 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt puʹhtted õlmmsa, spraavdõõttâd, ooudâsviikkâd da mätt'ted jiõglvaž
+da ååskvaž äʹrbbvuõđeez, vueʹjjeez da seremooneez, vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed, suejjeed da
+ââʹnned rääuhast ååskvaž da kultturpääiʹǩeez, vuõiggâdvuõtt ââʹnned seremoniikäälveez da mieʹrreed
+tõi âânnmõõžžâst di vuõiggâdvuõtt pokaineeʹǩǩi leʹbe tõi paaʒʒtõõzzi dommjânnma da čiõkkâmsâjja
+sättmõʹšše.
+Riikk ǩiččlâʹtte ainsmâʹtted huâđstes åårrai seremoniikäälvai da pokaineeʹǩǩi leʹbe tõi paaʒʒtõõzzi
+õsttâmvuõđ da/leʹbe dommjânnma maacctumuužž alggmeeraid õõutsââʹjest kõõččmõõžžâst åårrai
+alggmeeraivuiʹm ooudâsvikkum vuõiggvuõđmieʹlddlaž, äävai da viõkkšõs riâššmõõžži veäkka.
+13 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt jällted, ââʹnned, ooudâsviikkâd da seʹrdded puõʹtti puõlvvõõǥǥid
+histooreez, ǩiõleez, njaaʹlmilaž äʹrbbvuõđeez, filosoofeez, ǩeeʹrjtemriâššmõõžžeez da ǩeʹrjjlažvuõđeez
+di vuõiggâdvuõtt nõõmted da seeilted jiijjâz õhttsažkååʹdd-, pääiʹǩ- da persoon-nõõmeez.
+Riikk čõõđte viõkkšõs tuåimid ainsmâʹttem diõtt, što tän vuõiggâdvuõđ suejjeet da še tõn, što
+alggmeer vuäiʹtte fiʹttjed politiikklaž, vuõiggâdvuõđlaž da vaaldšemvuõđlaž mõõntõõllmõõžžid da
+alggmeer vuäiʹtte šõddâd jiijj fiʹttjum tõin aaʹššin, taarb mieʹldd tuʹlǩǩeem veäkka leʹbe jeeʹres
+ääʹššmieʹlddlaž kuånstivuiʹm.
+14 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt aalǥted jiijjâz škooulriâššmõõžžid da - stroittlid, kook ouʹdde
+mätt'tõõzzid tõi jiijjâz ǩiõlivuiʹm tõi kulttuursaž mätt'tõs- da mättjem-mõõntõõllmõõžžid suåppâmnalla di
+vuõiggâdvuõtt stuʹvrrjed tõid.
+Alggmeeraid kuulli persoonin, jeäʹrben päärnain, lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad kõõččmõõžžâst åårrai
+riikk škoouʹl'jumuužž tõn pukin tääʹzzin da pukin vueʹjjin čårstumuužžtää.
+Riikk čõõđte õõutsââʹjest alggmeeraivuiʹm viõkkšõs tuåimid, što alggmeeraid kuulli persoon, jeäʹrben
+päärna, še tõi õhttsažkooʹddi åålǥbeäʹlnn åårrai päärna, vuäiʹtte vuäǯǯad jiijjâz kulttuur mätt'tõõzz da
+jiijjâsǩiõllsaž mätt'tõõzz vuäittmõõžži mieʹldd.
+15 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt kulttuureez, äʹrbbvuõđeez, histooreez da ǩiččlõõttmõõžžeez
+äärvouddmõʹšše da määŋgvuõʹtte, kook âʹlǧǧe ääʹššmieʹlddlânji sueiʹmkrâʹstted škoouʹl'jumuužžâst da
+õlmmsaž saakkumuužžâst.
+Riikk čõõđte kõõččmõõžžâst åårrai alggmeeraivuiʹm saaǥǥstõõleeʹl da õhttsažtuâjast tuåimmjeeʹl
+viõkkšõs tuåimid, kooivuiʹm cõõggât ouddkäddmõõžžid, jaukkeet čårstumuužž da ooudâsviiǥǥât
+soovšemvuõđ, õhttsažfiʹttjõõzz da šiõǥǥ kõskkvuõđid alggmeerai da puki jeeʹres õhttsažkåʹddjoouki
+16 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt aalǥted jiijjâz, jiijjâsǩiõllsaž teâđtemneävvaid da ââʹnned jeeʹres ko
+alggmeerai teâđtemneävvai pukid maallid čårstumuužžtää.
+Riikk čõõđte viõkkšõš tuåimid, kooivuiʹm ainsmâʹttet, što tõi vuäʹmstem teâđtemneävv sueiʹmkrâʹstte
+ääʹššmieʹlddlânji
+alggmeerai
+kulttuursaž
+määŋgvuõđ.
+Riikk
+auʹʒʒje
+privatvuäʹmstemnallšem
+teâđtemneävvaid sueiʹmkrâʹstted ääʹššmieʹlddlânji alggmeerai kulttuursaž määŋgvuõđ nuʹtt, što tät ij
+seârvvna rääʹjât tiudd sääʹnnfrijjvuõđ ainsmâʹttmõõžž.
+17 aartikla
+Alggmeerain da tõõzz kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt piâssâd vuässliʹžžen tiuddmeârrsânji pukid
+staanuum vuõiggâdvuõđid, koid suåvvtet meeraikõskksaž da meersaž tuâjjvuõiggâdvuõđâst.
+Riikk čõõđte alggmeeraivuiʹm saaǥǥstõõlee'l da õhttsažtuâjast tuåimmjeeʹl jiijjâsnallšemtuåimid,
+kooivuiʹm suejjeet alggmeerai päärnaid ekonomiilaž äuʹǩǩenâânnmõõžžâst da tuâjast, kååʹtt vuäitt
+leeʹd päärnže vaarlaž leʹbe heâmmõõllâd suu škoouʹl'jumuužž leʹbe heâmmeed päärna tiõrvâsvuõđ
+leʹbe råpplaž, jiõggsaž, moraalaž leʹbe sosiaalaž ooudâsviikkmõõžž, lokku vääʹldeeʹl täi päärnai
+jiijjâsnallšem neuʹrreemvuõđ da škoouʹl'jumuužž miârkktõõzz sij viõkkšõõvvmõõžžeez.
+Alggmeeraid kuulli persoonin lij vuõiggâdvuõtt tõõzz, što siʹjjid jeät suåvvtuku čårstem tuâjjmääinaid
+da -jeällmõõžžid, jeäʹrbi mieʹldd kääzzkâʹsttemkõskkvuõđ leʹbe paʹlǩǩumuužž määinaid.
+18 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt vuässõõttâd jiijjâz tuåimmjemvuâđđjurddji mieʹlddlânji vaʹll'juum
+võboršeeʹǩǩi pääiʹǩ tuʹmmstõktuõjju aaʹššin, kook vuäiʹtte vaikkted täi meerai vuõiggâdvuõđid, di
+vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed da ooudâsviikkâd jiijjâz tuʹmmstõktuâjjorgaaneez.
+19 aartikla
+Riikk saaǥǥstâʹlle vuõiggmiõllsânji da tuåimmje õhttsažtuâjast kõõččmõõžžâst åårrai alggmeeraivuiʹm
+täi jiijjâz eeʹttǩemorgaani pääiʹǩ vuäǯǯad tõi friij da tiõttu vuâđđõõvvi ouddmiâsttmõõžž ouddâl ko riikk
+preʹmme da peʹjje tiuʹdde lääʹjjšiõtteemnallšem leʹbe vaaldšemvuõđlaž tuåimid, kook vuäiʹtte vaikkted
+alggmeeraid.
+20 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed da ooudâsviikkâd politiikklaž, ekonomiilaž, sosiaalaž
+riâššmõõžžeez leʹbe instituutteez, ââʹnned staaneld jiijjâs piʹrǧǧeem- da ooudâsviikkâmkuånstid di
+spraavdõõttâd friijeld pukid ääʹrbvuâlaž tuåimmjumuužžeez da jeeʹres ekonomiilaž tuåimmjumuužžeez.
+Alggmeer, koin liâ äʹnstum tõi jieʹllemvueʹjjid da piʹrǧǧeem- da ooudâsviikkâmkuånstid, liâ
+vuõigg'gõttum ääʹššmieʹlddlaž da vuõiggvuõđmieʹlddlaž pueʹrõʹsse.
+21 aartikla
+Alggmeerain lij čårsteǩâni vuõiggâdvuõtt ekonomiilaž da sosiaalaž jeällmõõžži pueʹrumuʹšše jeäʹrbi
+škoouʹl'jumuužž,
+tuâjjvuõđ,
+ämmatlaž
+škoouʹl'jumuužž
+oʹđđest
+jälstumuužž, pottsânja âânnmõõžž, tiõrvâsvuõđ da sosialstaan vuuʹdin.
+Riikk čõõđte viõkkšõs tuåimid da taarb mieʹldd jiijjâsnallšemtuåimid, kooivuiʹm ainsmâʹttet
+alggmeerai ekonomiilaž da sosiaalaž jeällmõõžži juätkkjeei pueʹrumuužž.
+Jeäʹrben âlgg väʹldded lokku
+alggmeeraid kuulli ââʹǩǩoummi, neezzni, nuõri, päärnai da vâkksaž persooni vuõiggâdvuõđid da
+jiijjâsnallšemtaarbid
+22 aartikla
+Tän čõõđtõõzz tiuʹddepiijjmõõžžâst âlgg väʹldded jeäʹrben lokku alggmeerai ââʹǩǩoummi, neezzni,
+nuõri, päärnai da vâkksaž persooni vuõiggâdvuõđid da jiijjâsnallšemtaarbid.
+Riikk čõõđte õõutsââʹjest alggmeeraivuiʹm tuåimid, kooivuiʹm ainsmâʹttet, što alggmeerai neezzan
+da päärna peäʹsse vuässliʹžžen tiuddmeârrsânji suõʹjjumuužžâst da staanmõõžžâst juõʹǩǩnallšem
+pâiʹlviõǥǥ da čårstumuužž vuâstta.
+23 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed da ooudâsviikkâd vuõss-sâjjsaž täävtõõzzid da strategiaid,
+kook kuâʹsǩǩe tõi ooudâsviikkâmvuõiggâdvuõđ âânnmõõžž.
+Alggmeerain lij jeäʹrben vuõiggâdvuõtt
+vuässõõttâd aktiiveld tõid vaikkteei tiõrvâsvuõđhuõll- da aassâmpõrttprograammi di jeeʹres ekonomiilaž
+da sosiaalaž prograammi ooudâsviikkmõʹšše da tõi tuʹmmstõõǥǥi tuejjumuʹšše di vuõiggâdvuõtt
+vuäittmõõžži mieʹldd vaaldšed täid prograammid jiijjâs tuåimmorgaaneez pääiʹǩ.
+24 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt spraavdõõttâd ääʹrbvuâlaž talkstõõllmõõžžeez da ooudâsjuäʹtǩǩed
+tiõrvâsvuõđhåiddvueʹjjeez, mieʹldd looǥǥeeʹl vääžnai sââddai, jieʹllʼji da mineraali ruõkkmõš.
+Alggmeeraid kuulli persoonin lij še čårsteʹmes vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad pukid sosial- da
+tiõrvâsvuõđhuõllkääzzkõõzzid.
+Alggmeeraid kuulli persoonin lij seämmanallšem vuõiggâdvuõtt ââʹlmus vuäǯǯamnalla åårrai råpplaž
+da jiõggsaž tiõrvâsvuõđ tässa.
+Riikk čõõđte taarbšemnallšem tuåimid, kooivuiʹm ǩiččlõõđât vuäǯǯad
+siõmmnai siõmmnai tän vuõiggâdvuõđ tiuddmieʹrrsaž teâuddjumuužž.
+25 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed da raaveed alggmeernallšem jiõglvaž kõskkvuõđ
+jânnmid, vuuʹdid, čaaʹʒʒid, reddmiârid da jeeʹres luâđreeʹǧǧesvuõđid, koid alggmeer liâ ääʹrbvuâlželd
+vuäʹmstam leʹbe muđoi huâđstes âânnam, di seeilted tääzz kuulli vasttõõzzeez puõʹtti puõlvvõõǥǥid.
+26 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt jânnmid, vuu��did da luâđreeʹǧǧesvuõđid, koid alggmeer liâ
+ääʹrbvuâlželd vuäʹmstam, huâđstes âânnam leʹbe muđoi âânnam leʹbe haʹŋǩǩääm.
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt vuäʹmsted, ââʹnned, ooudâsviikkâd da vaaldšed tõid jânnmid, vuuʹdid
+da luâđreeʹǧǧesvuõđid, kook liâ tõi huâđast ääʹrbvuâlaž vuäʹmstumuužž leʹbe jeeʹres ääʹrbvuâlaž
+huâđastââʹnnmõõžž leʹbe ââʹnnmõõžž vuâđain leʹbe koid tõk liâ muđoi haʹŋǩǩääm.
+Riikk tobdste täid jânnmid, vuuʹdid da luâđreeʹǧǧesvuõđid lääʹjjest da suejjee tõid laaʹjjin.
+tobdstumuužžâst âlgg ääʹššmieʹlddlânji slävvõõttâd kõõččmõõžžâst åårrai alggmeerai vueʹjjid,
+äʹrbbvuõđid da jânnamvaaldšemriâššmõõžžid.
+27 aartikla
+Riikk vuâđđee da peʹjje tiuʹdde õõutsââʹjest ääʹššvuäʹmsteei alggmeeraivuiʹm mõõntõõllmõõžž, kååʹtt lij
+vuõiggvuõđmieʹlddlaž, vääʹldest friijteʹmes, objektiivlaž, äävai da čõõđkuâsttjeei di kååʹtt toobdast
+ääʹššmieʹlddlânji alggmeerai laaʹjjid, äʹrbbvuõđid, vueʹjjid da jânnamvaaldšemriâššmõõžžid, tobdsteem
+diõtt da räʹtǩǩeem diõtt alggmeerai vuõiggâdvuõđid, kook kuâʹsǩǩe tõi jânnmid, vuuʹdid da
+luâđreeʹǧǧesvuõdid, mieʹldd looǥǥeeʹl tõi jânnmid, vuuʹdid da luâđreeʹǧǧesvuõđid, koid alggmeer liâ
+ääʹrbvuâlželd vuäʹmstam leʹbe muđoi huâđstes âânnam leʹbe âânnam.
+Alggmeerain âlgg leeʹd
+vuõiggâdvuõtt vuässõõttâd tän mõõntõõllmõʹšše.
+28 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt pueʹrumuʹšše vueʹjjin, kååʹtt vuäitt ââʹnned seʹst jeäʹrbi mieʹldd
+maacctumuužž, leʹbe teʹl ko maacctumuš ij leäkku vuäittmõõžžâst, alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt
+ääʹššmieʹlddlaž, vuõiggvuõđmieʹlddlaž da mååžna suåvlaž koʹrvvõʹsse jânnmin, vuuʹdin da
+luâđreeʹǧǧesvuõđin, koid alggmeer liâ vuäʹmstam leʹbe muđoi huâđtes âânnam leʹbe âânnam da kook
+liâ suudum mõõntumuužž vuâlla leʹbe vaʹlddum tuâkka, vaʹlddum huõđđu leʹbe äʹnstum leʹbe koid liâ
+âânnam leʹbe päʹrttääm täi meerai ouddmiâsttmõõžžtää, koon âlgg raajjâd friijeld da tiõttu
+vuâđđõõveeʹl.
+Teʹl ko jeät kõõččmõõžžâst åårrai meeraivuiʹm friijeld muđoi jeeʹresnalla suåppu, koʹrvvõõzz
+spraavdõõđât šlaajj mieʹldd, šõrrâdvuõđ mieʹldd da vuõiggâdvuõđlaž staattuuzz mieʹldd vaʹstteei
+jânnmen, vuʹvdden da luâđreeʹǧǧesvuõttân leʹbe teäʹǧǧkoʹrvvõssân leʹbe jeeʹres ääʹššmieʹlddlaž
+pueʹrumuššân.
+29 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ruõkkâd da suejjeed pirrõõzz di jânnmeez leʹbe vuuʹdeez da
+luâđreeʹǧǧesvuõđeez puuʹt'temoodd.
+Riikk väʹldde âânnmõʹšše da peʹjje tiuʹdde alggmeeraid tän
+ruõkkâm da suejjeem diõtt jurddum veäʹǩǩtemprograammid čårstumuužžtää.
+Riikk čõõđte viõkkšõs tuåimid ainsmâʹttem diõtt, što alggmeerai jânnmid leʹbe vuuʹdid jeät ruõkku
+jeät-ǥa ni õʹnnu loppruõkkâmsââʹjjen vaarlaž kuânaid tõi ouddmiâsttmõõžžtää, koon âlgg raajjâd friijeld
+da tiõttu vuâđđõõveeʹl,
+Riikk čõõđte še taarb mieʹldd viõkkšõs tuåimid ainsmâʹttem diõtt, što alggmeerai tiõrvâsvuõđ
+praavjumuʹšše, ooudâsjuäʹtkkmõʹšše da maacctumuʹšše jurddum prograamm, koid vaarlaž kuânai
+vaikktõõzzid vuâlla šõddi meer ooudâsveʹǩǩe da čõõđte, piijât ääʹššmieʹlddlânji tiuʹdde.
+30 aartikla
+Alggmeerai jânnmin da vuuʹdin ij vuäǯǯ spraavdõõttâd sääldatlaž tuåimmjumuužžid, jõs tõt ij leäkku
+vuâđđõõvvâm äʹšša kuulli takai ouddõõzz diõtt, leʹbe jõs tõʹst ij leäkku muđoi friijeld suåppum
+kõõččmõõžžâst åårrai alggmeeraivuiʹm leʹbe jõs tõk jiâ leäkku tõn raukkâm.
+saaǥǥstâʹlle
+viõkksânji
+kõõččmõõžžâst
+alggmeeraivuiʹm
+ääʹššmieʹlddlaž
+mõõntõõllmõõžžin da jeäʹrben tõi meerai eeʹttǩemorgaan pääiʹǩ ouddâl tõi jânnmi leʹbe vuuʹdi
+âânnmõõžž sääldatlaž tuåimmjumuʹšše.
+31 aartikla
+Alggmeerain
+ooudâsjuäʹtǩǩed,
+vaaldšed,
+suejjeed
+ooudâsviikkâd
+kultturpreeddneez, äʹrbbvuõtt-teâđeez da ääʹrbvuâlaž kultturõõlmtumuužžeez di tiõđeez, teknologeez
+da kulttuureez jeeʹres očndõõttâmååʹblǩid, mieʹldd looǥǥeeʹl oummunallšem da geneettlaž resuurss,
+siõmmân, talkkâz, teâtt jieʹll'ji da šââddai jiijjâsnallšemvuõđin, njaaʹlmilaž äʹrbbvuõtt, ǩeʹrjjlažvuõtt,
+ååʹblǩumuužž, sportt di ääʹrbvuâlaž iigr da siõr di karttčeäppõõzz da čuäʹjteei čeäppõõzz.
+Tõin lij še
+vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed, vaaldšed, suejjeed da ooudâsviikkâd tääzz kultturpreeddna,
+äʹrbbvuõtt-tiõttu da ääʹrbvuâlaž kultturõõlmtumuužžid kuõskki jiõggsaž jeällmõõžžeez.
+Riikk čõõđte õõutsââʹjest alggmeeraivuiʹm viõkkšõs tuåimid, kooivuiʹm tobdstet täi vuõiggâdvuõđi
+âânnmõõž�� da suejjeet tõn.
+32 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed da ooudâsviikkâd vuõss'sâjjsaž täävtõõzzid da strategiaid
+jânnmeez leʹbe vuuʹdeez da jeeʹres luâđreeʹǧǧesvuõđeez ooudâsviikkâm leʹbe ââʹnnem vääras.
+vuõiggmiõllsânji
+tuåimmje
+õhttsažtuâjast
+alggmeeraivuiʹm täi jiijjâz eeʹttǩemorgaani pääiʹǩ vuäǯǯam diõtt tõi friij da tiõttu vuâđđõõvvi
+ouddmiâsttmõõžž ouddâl ko riikk preʹmme haʹŋǩǩõõzzid, kook vaikkte alggmeerai jânnmid leʹbe
+vuuʹdid da jeeʹres luâđreeʹǧǧesvuõđid, jeäʹrben teʹl ko leät ooudâsviikkmen, ââʹnnmen leʹbe
+äuʹǩǩeʹmmen mineral- leʹbe čääʹccvääraid leʹbe jeeʹres luâđreeʹǧǧesvuõđid.
+Riikk taʹrjjee viõkkšõs riâššmõõžžid, kooivuiʹm pueʹreet ääʹššmieʹlddlânji da vuõiggvuõđmieʹlddlânji
+ooudbeäʹlnn peäggtum tuåimmjumuužž, da tõin feʹrttai čõõđted ääʹššmieʹlddlaž tuåimid, kooivuiʹm
+uuʹcceet ekonomiilaž, sosiaalaž, čuõvtemvuõđlaž da jiõglvaž häittvaikktõõzzid, kook tillâʹvve pirrõʹsse.
+33 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed jiijjâz idenditeettâst leʹbe vuässlažvuõđâst vueʹjjeez da
+äʹrbbvuõđeez mieʹlddlânji.
+Tät ij hueʹned alggmeeraid kuulli persooni vuõiggâdvuõđ vuäǯǯad
+jeällriikkeez meerlažvuõđ.
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed tuåimmorgaaneez raajõõzzid da vaʹlljeed tõi vuässlaid jiijjâz
+mõõntõõllmõõžžeez jääʹǩǩteeʹl.
+34 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ooudeed, ooudâsviikkâd da ooudâsjuäʹtǩǩed tuåimmorgaaneez
+raajõõzzid di jiijjâsnallšem vueʹjjeez, jiõglvažvuõđeez, äʹrbbvuõđeez, mõõntõõllmõõžžeez di
+tobddmõõžžeez
+mååžnai
+vuõiggâdvuõttriâššmõõžžeez
+leʹbe
+-vueʹjjeez
+ooumažvuõiggâdvuõttnoormi mieʹlddlânji.
+35 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed tõõzz kuulli persooni õõlǥtumuužžin õhttsažkååddeez årra.
+36 artikla
+Alggmeerain, jeäʹrben meeraikõskksaž raaji juõkkum meerain, lij vuõiggâdvuõtt ooudâsjuäʹtǩǩed da
+ooudâsviikkâd pâʹjjel raaji mõõnni õhttvuõđid, kõskkvuõđid da õhttsažtuâi, mieʹldd looǥǥeeʹl jiõglvaž,
+čuõvtemvuõđlaž, politiikklaž, ekonomiilaž da sosiaalaž tuåimmjumuš, di tõõzz kuulli persoonivuiʹm da
+jeeʹres meeraivuiʹm.
+Riikk čõõđte alggmeeraivuiʹm saaǥǥstõõleeʹl da õhttsažtuâjast tuåimmjeeʹl viõkkšõs tuåimid,
+kooivuiʹm hiâlpeet tän vuõiggâdvuõđ âânnmõõžž da ainsmâʹttet tõn teâuddjumuužž.
+37 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt tõõzz, što tõi ääʹššmieʹlddlaž riikkivuiʹm leʹbe täi čuâvvairiikkivuiʹm
+tuejjuum suåppmõõžž da jeeʹres ouddneei riâššmõõžž tobdstet, tõid jääʹǩǩtet da tõid viiǥǥât viõʹǩǩe, di
+tõõzz, što riikk slävvee da jääʹǩǩte täid suåppmõõžžid da jeeʹres ouddneei riâššmõõžžid.
+Ij ni mõõn tän čõõđtõõzzâst vueiʹt tuʹlǩǩeed nuʹtt, što tõk ǩieʹppee leʹbe jaukkee alggmeerai
+vuõiggâdvuõđid, kook liâ mieʹrruum suåppmõõžživuiʹm da jeeʹres ouddneei riâššmõõžživuiʹm.
+38 aartikla
+Riikk čõõđte alggmeeraivuiʹm saaǥǥstõõleeʹl da õhttsažtuâjast tuåimmjeeʹl viõkkšõs ääʹššmieʹlddlaž
+tuåimid, mieʹldd looǥǥeeʹl lääʹjjšeâtteemtuåim, tän čõõđtõõzz täävtõõzzi õsttâm diõtt.
+39 artikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad riikkin da meeraikõskksaž õhttsažtuâi pääiʹǩ ekonomiilaž da
+teknlaž vieʹǩǩ, što vuäiʹtte piâssâd vuäʹssliʹžžen tän čõõđtõõõzzâd åårrai vuõiggâdvuõđin.
+40 aartikla
+Alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt ääʹššmieʹlddlaž da vuõiggvuõđmieʹlddlaž mõõntõõllmõõžžid, koin
+rääʹtǩet tõi konfliiktid da reeidaid riikki leʹbe jeeʹres vuäʹssbeäʹlivuiʹm, vuõiggâdvuõtt vuäǯǯad ääʹšš
+kuõskki tuʹmmstõõǥǥ mââʹjeeǩâni da vuõiggâdvuõtt viõkkšõs vuõiggâdvuõttsuejjeemkuånstid pukid
+oʹdinaknallšem da kollektiivlaž vuõiggâdvuõđeez neuʹrreem vuâstta.
+Näkam tuʹmmstõõǥǥâst âlgg
+väʹldded ääʹššmieʹlddlânji lokku kõõččmõõžžâst åårrai alggmeerai vueʹjjid, äʹrbbvuõđid, šeâttmõõžžid
+da vuõiggâdvuõttriâššmõõžžid di meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõđid.
+41 aartikla
+Õhttõõvvâm Meerkooʹddi riâššmõõžž orgaan da jiijjâsnallšemorganisaatia di jeeʹres halltõõzzi
+kõskksaž organisaatia âʹlǧǧe peäʹlstes ooudâsviikkâd tän čõõđtumuužž tiuddmieʹrrsaž teâuddjumuužž
+jeäʹrbi mieʹldd riâžžeeʹl teäggtemõhttsažtuâi da teknlaž viõǥǥ.
+Âlgg väʹldded ââʹnnem vuâlla kuånstid,
+kooivuiʹm ainsmâʹttet alggmeerai vuässõõttmõõžž aaʹššid, kook vaikkte tõid.
+42 artikla
+Õhttõõvvâm Meerkååʹdd, tõn orgaan, mieʹldd looǥǥeeʹl alggmeerai aaʹššid ǩiõtt'tõõlli põõšši foorum, di
+jiijjâsnallšemorganisaatia,
+mäddtääʹzzest,
+vuässlažriikk
+ooudâsveʹǩǩe
+tän
+čõõđtõõzz
+slävvõõttmõõžž da tiuddmieʹrrsaž suåvvtumuužž di seuʹrrje tän čõõđtõõzz vaikktemvuõđ.
+43 aartikla
+Tän čõõđtõõzzâst tobdstum vuõiggâdvuõđ räʹjje uuʹccmõstääʹzz, koon taarbšet maaiʹlm alggmeerai
+seillmõõžž, äärv da pueʹrrjieʹllem staannâm diõtt.
+44 aartikla
+Pukid tän čõõđtõõzzâst tobdstum vuõiggâdvuõđid da frijjvuõđid staanât alggmeeraid kuulli åummaid da
+neezznid õõut'tääʹsseld.
+45 aartikla
+Ij ni mõõn tän čõõđtõõzzâst vuäǯǯ tuʹlǩǩeed nuʹtt, što tõk rääʹjte leʹbe looppte alggmeerai ânn'jõž leʹbe
+mååžna puõʹtti vuõiggâdvuõđid.
+46 aartikla
+Ij ni mõõn tän čõõđtõõzzâst vuäǯǯ tuʹlǩǩeed nuʹtt, što tõt miârksõõvči tõn, što mõõn-ne riikkâst,
+meerast, jooukâst leʹbe persoonâst leʹčči vuõiggâdvuõtt vuässõõttâd tuåimmjumuʹšše leʹbe
+spraavdõõttâd tuâi, kååʹtt lij Õhttõõvvâm Meerkooʹddi vuâđđǩeeʹrj vuâsttsaž, ij-ǥa tuʹlǩǩeed nuʹtt, što tõt
+soovšeʹči tuåimmjumuužž, kååʹtt obbnes leʹbe bieʹǩǩ piʹǧǧeʹčči/tiuddvälddsaž da pååʹđnallšem riikki
+vooudlaž čââppvuõđ leʹbe politiikklaž õhttnažvuõđ leʹbe hueʹneʹčči tõid, ij-ǥa maazzlââʹstče näkam
+tuåimmjumuʹšše.
+Ââʹnnmen tän čõõđtõõzzâst õõlmtõttum vuõiggâdvuõđid âlgg släävvad puki ooumažvuõiggâdvuõđid
+da vuâđđfrijjvuõđid.
+Tän čõõđtõõzzâst õõlmtõttum vuõiggâdvuõđi âânnmõʹšše vuäǯǯ tillâvved tåʹlǩ
+laaʹjjin šiõttuum rääʹjtõõzzid meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttõõlǥtõõzzi mieʹlddlânji.
+Täk
+rääʹjtõõzz âʹlǧǧe leeʹd čårsteʹm da aainâs vääžnai tåʹlǩ tõn ainsmâʹttem diõtt, što jeärrsi
+vuõiggâdvuõđid da frijjvuõđid tobdstet da tõid slävvõõđât ääʹššmielddsânji da što demokraattlaž
+õhttsažkååʹdd vuõigg'gõʹttum da vääžnmõs õõlǥtõõzz teâuddje.
+Tän čõõđtõõzz âlgg tuʹlǩǩeed nuʹtt, što jääʹǩǩteeʹl vuõiggâdvuõđmieʹlddlažvuõđ, meervääʹld,
+ooumâžvuõiggâdvuõđi släävvmõõžž, tääʹssäärv, õõutverddsažvuõđ, šiõǥǥ vaaldšem da vuõiggmiõl
+vuâđđjurddjid.
+�uõmmjoo�� sää'm�e'dd
+Nuõrti-­Sää'mjânnam
+Su���jel (www.sodankyla.fi)
+Urho Kekkosen meermeä'cc
+Pääi'� håidd Meä'cchalltõs.
+�uõmmjoo�� sää'm�e'dd lij Urho Kekkosen meermie'ccest
+�uõmmjoo�� kuâ��sest kue'htt
+�ilomettar Äi'ttjääu'rest äppla.
+nuõrttsaa'mi jälstemvu'vdd,
+kåå'tt lij suõ'jjuum da ouddlâsttum.
+�uõmmjoo�� sää'm�e'dd leäi
+Semenoff piârri �ie'sspäi'��en
+Tõt lij
+pue'rmõsân seillam nuõrttsaa'mi
+raajjâmvue'��, kåå'tt lij rajjum
+ä'rbbvuõ� mie'lddsânji.
+Päi'�� lij
+põrttraajjâmhistoor da
+nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõ�es
+beä'lnn ärvvai.
+Peäccmest
+evakko jouddâm
+Äävaiåårramääi'j
+�uõmmjoo�� sää'm�edda vuäitt tobdstõõttâd pirree'jj.
+tobddstõõttâd jiijjâz ââst mie'ldd.
+Sääu'n ij vuä�� paakkeed.
+o �uõmmjoo�� sää'm�ee'ddest jiâ leäkku
+vuä'pstempersonkåå'dd.
+Õhttvuõ�te��
+Lââ'sste��aid pääi'�est vuä�� Ääppalskääid luâttkõõskõõzzâst le'be
+Kääzzkõspäi'�� Kuä'c��njõõzzâst.
+Jåå'ttemõhttvuõ�
+Aautin
+Sää'm�ee'ddid o'nnast
+pue'rmõsân Suâl�iõ'lj da Â'vvel
+kõõskâst Paal�âsvuäjast
+Äi'ttjäurra jåår�leei Låttjoo��
+meä'ccautt�uõkku mie'ldd.
+Mä't�� Â'vvlest sâdd lee'd 53
+�m da Suâl�iõ'ljest 48 �m.
+Äi'ttjäurra joo'ttjin lij aainâs
+����� ainsmâ'tted meä'ccautt�uõkku jåå'ttem tue'pp�poodd
+Ääppalskääid luâttkõõskõõzzâst le'be Kääzzkõspäi'��
+Kuä'c��njõõzzâst.
+Äi'ttjääu'rest åårrai årstempääi'�est vuâlgg pää'ljes kuei't �ilomettar
+mää't� tue'��en åårrai Sää'm�eâdda.
+Pää'ljes i'llakku pelkkum luõttu.
+Takai jåå'ttemõhttvuõ�
+Takai jåå'ttemõhttvuõ� sää'm�edda jiâ leäkku.
+Mäddkartt
+Urho Kekkosen meermie'cc mäddkartt.
+Kääzzkõõzz
+�uõmmjoo�� sää'm�e'dd lij ji���tuåimmla� tobdstõõttâmpäi'��, ko'st
+jiâ leäkku vuä'pstempersonkåå'dd.
+Sää'm�ee'dd vu'vdd lij mu'zeivu'vdd, ko'st �����������������
+Ââldmõõzz meä'cc-­ da varrjem�eâmp liâ: Snellmanpõrtt, Ceäggvää'rr
+da Porttikoski.
+Ââldmõõzz tollstõõllâmpääi'� liâ Äi'ttjääu'r da Kue'ttjääu'r reeddast.
+Lââ'sste��aid vuu'd kääzzkõõzzin
+o Suâlseä'l�� (www.saariselka.fi)
+o Aanar (www.inari.fi)
+Lââ'sste��aid �uõmmjoo�� sää'm�ee'dd histoorâst
+Ouddâl nuu'bb maai'lmvääin Peäccam leäi nuõrttsaa'mi jälstemvu'vdd.
+Te'l
+vu'vddluõvtõõzzâst dommvuu'des, puõcceez da miâlggâd puk jee'res
+�����������������a evakkoääi'j sij jiâ piâssâm mååust dommvouddses, nu'tt
+jälstempõõrtid rajj������uõmmjoo�� kue'ttjääu'rest �irrsânji,
+�ie'zz.
+Tä'lvvpäi'�� Semenoffi'��in leäi 12 �ilomettar mää't� tue'��en
+Låttjääu'r reeddast Åå's�ku��������������uõmmjoo�� njää'lm.
+Tä'lvvpäikka
+mååusat vue'ssmannust.
+Sää'm�ee'ddest liâ jälstam ���a����.
+1876) da Nättli (s. 1873) Semenoff di sij
+Pietar piârrja kuuli suu kaav Ee'led (s.1924, os.
+Fofanoff) da Evvan
+���a da Nättli
+niõ�pä'rnn O'nddri �e kuuli piâr������������� (�uõmmjoo�� sää'm�ee'dd
+�uâl)
+Jälstempääi'� lij pirrõõttam nu'tt
+1,5 �ilomettar kookka puä��äidd,
+ko'st liâ leämma� kolmm
+�uâluhssed.
+Ääid saujjbie'll
+Kue'tt-­ da Mukkaperäjääu'r
+kõskksa� �ue'lmest lij leämma�
+saau�i viistsââ'jj, koozz tõid
+vi'��e� võnnsin.
+Ääid
+reddviõstârbeä'lnn åårrai u'cc
+laaddu pirr leäi p�����idd.
+Sää'mjânnam paal�âskåå'dd
+pikalõsäiddan, mâ��a ko
+Semenoffi'��e le'jje serddam
+meädda.
+Sää'm�ee'ddid leät laaddum jm.
+e. 1981 Maai'lm Lu�� S�i��kkisie'brr
+Semenoff da Matti Sverloff le'jje mie'ldd ��������������������������
+vuä'pstee'jen da histoor mainstee'jen.
+Mu'zeipravlee'nja da
+Meä'cchalltõõzz Ääppalskääid muõrr�e'ddvu'vdd â'nne huõl põõrti da kee'dd
+Põrtt da säu'nn liâ rajjum o��est e. 1983.
+Tõid ââ'net meermie'cc
+personkåå'dd vahssâmkõhttpäi'��en.
+Jälstemkue'tt
+Ku��� ra'jje� e. 1946 vuõssmõs jälstemsââ'jjen.
+Tõ'st jälste ���a���
+Nättli, Pietar, Ee'led, Mä'rjj da O'nddri.
+Mâ��a-­ko sij si'rdde Vuâskjäurra, kue'tt
+ku���ji jälste�âni da rääi jåå'ttem �e'ttemkue'tten.
+Põrtt
+Põrtt lij vuâsti valmstõõvvâm e. 1947 da tõ'st jälste Åå�a�, Nättli,
+Pietar, Ee'led, Mä'rjj da O'nddri.
+Põrtt lij rajjum o'��est e. 1983.
+Põõrt
+raajjâmvue'jj, vuä'mm põrtt leäi k���âm da läähhlõõvvâm.
+Säu'nn
+da läähhlõõvvâm.
+ouddâl ålggan jõnn kruâitast.
+Reeddast leäi koolm �ie��j â'lnn åårrai
+jõnn kruâitt, ko'st tuõlddee põzldõõ��id, painnu da ci'cce sääi'mid,
+nue'ttid da �iõudid.
+Leäkk le'be liemu
+raajjâm-­mall.
+Puõccu mõ'nne liõkku mie'��ri le'be �u��kpoodd suõjju.
+Njõlläi'tt le'be ruõkkâmäi'tt
+Njõlläi'tt ij kuul sää'm�eâdda.
+Njõllääi't jue'l�� lij, 260 cm ku'�es
+voudda pue'ttem.
+Njõllääi'test lij veal ku���jam puârast rajjum
+nji����muõrr le'be �iõtkâm da tõõzz luõzzpie'cc�in õhttuum kue'htt
+suäj le'be kue'htt tuä'resmuõr.
+Puä��äidd
+Puä��äidd lij nu'tt 1400 mettar, kåå'tt lij rajjum �e'ddmää'r� pirr da
+vuu'd �õrradvuõtt lij nu'tt 8 ha.
+Ääid âlladvuõtt lij 150 cm.
+"Peässtõkkân" ääid ���nnm����âst liâ õ'nnum väinnäiggsa saksslai
+te'lfonkaa'bel da nääu'l.
+Bie'�� ääidast lij tivvum 1980-­låå��ast.
+Jue'l��äi'tt
+Äi'tt lij rajjum e. 1947 maddu
+kuäivvum �uõldi ool, kookk le'jje
+���luum viâree'l peä'cckõõrâst
+meädda sä'ppleei da smää'tti
+�iiugân
+�iuggân lij mu'rjjam Matti
+Sverloff miâlggâd obbnes o��est
+�iuggna kooll
+räptt�eä'd�� �iuggânnjää'lm ou'dde da reä'ppna seämmnalla.
+Sau��pu'vrr da �äidd
+kuä'ttjie'lli.
+poortemääidast le'be puä��ääidast, koozz tõid vi'��e� võnnsin.
+Låttjoo�� sää'm�ee'dd
+Aanar (www.inari.fi), Su���jel (www.sodankylä.fi)
+Låttjoo�� sää'm�ee'ddin (Åå's�jäu'rr da Åå's�ku�������������
+Semenoff da Fofanoff piârrji jälstempääi'�.
+Sää'm�ee'dd liâ Urho
+Kekkosen meermie'cc tââ'vbeä'lnn, Låttjoo�� nuõrtibeä'lnn nu'tt
+kue'htt �ilomettred Lått-­ da �uõmmjoo��i õhttnempääi'�est pâjj-­
+Urho
+Kekkosen meermie'cc raajjâm mie'ldd tõk liâ suõ'jjuum.
+�ee'ddid
+leät ouddlâ'sttam da laaddum ee'jjin 1981 da 2000 Maai'lm Lu��
+Mu'zeipravlee'nja da Meä'cchalltõs â'nne huõl põõrti da �ee'ddi
+tä'lvvpõõrt Åå's�jääu'r reeddast åårrai põõrt le'jje Evvan Semenoff da
+Fofanoff piârrji põõrt, koin leät jälstum pirree'jji.
+Semenoffi'��i
+�ie'sspäi'�� leäi 12 �m mää't� rää'jest �uõmmjoo�� Kue'ttjää'ur
+reeddast.
+på'r��mannu looppâst da �ie'sspäikka pu���������������
+vue'ssmannust.
+Põõrt le'jje Peäccmest evakko jouddâm Semenoffi'��i
+da Fofanoffi'��i jälstemsââ'jjen ee'jjin 1946-­1948.
+Mâ��a Suõ'nn�jelsiid
+saa'mid aazzte� p����inalla �e'vetjääu'r pirrõ'sse.
+Sää'm�ee'ddi
+�e'ddmärkka kuulli �elljpõõrti da põõrti raajjâmvue'jj liâ jää'��tam
+mie'lddsa ä'rbbvuõ�es beä'lnn.
+Låttjoo�� sää'mpõõrt liâ jiõ��tuåimmla tobdstõõttââmpääi'�.
+Paai'�id
+Joo'sep raajjväärdõkpääi'� räjja.
+Loppmä't�� (nu'tt 3 �m) fe'rttai
+�uõiggâd.
+Kääzzkõspäi'�� Kuä'c��njõõzzâst.
+Raajj-­Joo'sep raajjväärdõkpääi'� puõtt peäss Muurmna mõõnni
+bussliinjin (www.matkahuolto.fi).
+Tõ'st vä'��em-­ da �uõiggâmmä't��
+Urho Kekkosen meermie'cc räjja da tõ'st sää'm�edda lij veâl nu'tt
+kolmm �ilomettar.
+Låttjoo�� sää'm�ee'ddid peäss pue'rmõsân tobdstõõttâd Raajj-­Joospa
+91) nu'tt 7 �m, mâ��a jåår�let Akujää'urest vuä'ljsbeälla vuõi'��est
+Raajj-­Joo'sep da Muurman årra.
+Vuejat vuõi'��est nu'tt 38 �m
+raajjväärdõkpääi'� räjja.
+Raajjväärdõkpääi'� puõtt, �uõkku saaujbeä'l,
+vuâlgg meä'ccautt�uâ��as, kåå'tt veekk Låttjoo�� kuâ��sa, tõ'st
+sää'm�ee'ddid lij veâl nu'tt kolmm �ilomettar mä't��.
+Tälvva
+meä'ccautt�uõkku jeät aurrjukku.
+Mää't� vuäitt juä't��ed sââ'v�ivui'm
+le'be obbsest muõttvä'��emkä'mmivui'm.
+Liâdggsa kaart
+Meä'cchalltõõzz Reisskartt.fi
+Låttjoo�� sää'm�ee'dd �e'ddmä'r�� lij ji���tuåimmla�
+tobdstõõttââmpäi'��, ko'st jiâ leäkku vuä'pstempersonkåå'dd.
+Ââldmõõzz tollstõõllâmpääi'� liâ
+�uõmmjoo�� njää'lmest, ââldmõs lij nu'tt õõut �ilomettar mää't�
+tue'��en Åå's�jääu'r sää'm�ee'ddest.
+Ââldmõõzz meä'cc-­ da varrjem�eâmp liâ Snellmanpõõrt meä'cc�eâmpp,
+Ceäggvää'r meä'cc-­ da varrjem�eâmpp
+Lââ'sste��aid Låttjoo�� sää'm�ee'ddin;; Åå's�jääu'r da Åå's�ku���
+jälstem�ee'dd
+Te'l ko Lää'ddjânnam mõõnti vääinest Peäccam
+Fofanoffi'��i piârri mää�gai jee'res nuõrttsää'm
+piârrji nalla jiijjâz juâkkjännmeez.
+Peäccam leäi
+jälstemvu'vdd.
+Väinnpoodd nuõrttsaa'mid
+��������������� mätkka Lää'ddjânnam beälla.
+Mâ��a Sää'mjânnam vääin, see'st puu�i
+evakkomä't��, le�a sij jiâ vuäittam teänab
+Snimldõk)
+��������������������i da Fofanoffi'��i piârri aazzõ'tte jälsted miâlggâd ââ'lda
+������� dommvuu'd nuõrttraaj âlddsa, �uõmmjoo�� da Låttjoo�� kuâ��sid.
+Semenoffi'��e da Fofanoffi'��e ra'jje jiõcceez tä'lvvpääi'� Låttjoo�� riddu
+ââld �uõmmjoo�� njäälm.
+mää't� tuâkka tä'lvvpääi'�est, �uõmmjoo�� Kue'ttjää'ur riddu.
+�ie'sspääi'�
+liâ leämma� �e Vuâsk-­, Äi'tt-­ da Ruâkkjääu'rest di Låå'tt reeddain.
+Muä'dd
+�e'vetjäurra.
+puõccu le'jje �idd �e'ddmää'r�est.
+saau�.
+Fofanoff)
+���a da Nättli niõ�pä'rnn O'nddri �e kuuli piâr�������������������jääu'r
+nuõrtireeddast jälsti Semenoff ���a uärrsõmõs pä'rnn Evvan ������-­��������
+s. 1908), kappjines Jååffain di sij kue'htt niõ� da pä'rnn.
+Jääu'r
+viõstârbeä'lnn jälsti Fofonoff Å's�� piârrjines.
+Åå's�jääu'rest le'jje kue'htt jälstempõõrt, kook tän poodd liâ teevv�âni da
+k���âmnalla.
+Kuälmad põõrtâst liâ kuâ��jam tå'l� muä'dd hirssriâdd.
+�e'ddmää'r�est liâ veâl tobddjemnalla äi'ttkåå'v ja kue'ttkåå'v.
+Åå's�kuõsk sää'm�e'dd lij 300 mettred
+Åå's�jääu'r jälstem�ee'ddest Låttjoo�� pââ'jj-­
+Åå's�ku��������e'ddmää'r�est käunnai
+põõrt lââ'ssen suõvvsäu'nn, mädd�iiu�ân da
+Saau�i ââ'nnem
+diõtt �ee'ddest le'jje sau��käärd da �puur.
+Lââ'ssen sää'm�ee'ddest lij käunnjemnalla
+äi'ttkue'tt di ku���i paa��tõõzz.
+Suei'ni da jäkkli
+diõtt le'jje jiijjâz ruõkkâmlue'v.
+Saau�id vi'��e� suei'nid kolmmen jee'res pääi'�est.
+Pue'rmõs päi'�� leäi
+âânnam Rääjj-­Joo'sep le'be Joosef Juhonpoika Sallila, kåå'tt jälsti
+Mâ��a Joo'sep jää'mmest ee'jjest 1946
+�iõ�� suei'nn�uõppâmpääi'� le'jje saa'mi âânnm��������
+lu��astjoo'ttji âânnm��������
+Snimldõk: Aazztemkää'vv
+Oudas Semenoff põrtt Åå's�ku������
+Jälstempõrtt, ko'st leäi käämar da å'rnnsââ'jj åårr Låttjoo��
+nuõrttreeddast.
+Põrtt lij rajjum hiirsin sälvvee'l da sii's�peä'l hiirs liâ
+ääusain viõrrum.
+Põrtt leäi ���a da Nättli Semenoff piârri tä'lvvpõrtt
+Põrtt Åå's�ku������
+Jälstempõrtt, kåå'tt leäi Pietar da kappjes Ee'led tä'lvvpõrtt ee'jjin
+Sau��pu'vrr Åå's�ku������
+Semenoffi'��i sau��pu'vrr
+Suõvvsäu'nn Åå's�ku������
+Mädd�iiu�ân Åå's�ku������
+�eâllar Åå's�ku������
+Vuä'pstemtaull Åå's�jääu'rest
+Põrtt Åå's�jääu'rest
+Fofanoff Åå's�� piârri jälstempõrtt.
+(Evvan Semenoff piâr jälsti jääu'r
+nuu'bb beä'lnn.)
+Nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt
+Tâ'vv-Sää'mjânnam
+Aanar (www.inari.fi)
+�e'vetjääu'r-Njauddâm vu'vdd
+Nuõ'rttsa'mi ä'rbbv�õttpõõrt håidd Sää'm-mu'zei.
+Nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt �e'vetjääu'r siidâst tobddstâ'tt nuõ'rttsaa'mi
+ä'rbbvuõ'tte da sää'mkulttuur årra.
+�e'vetjäu'rr lij nuõ'rttsää'mkulttuur
+jäärnâ�päi'�� Lää'ddjânnam sää'mvuu'dest aazzjimeä'r da kulttuur ruõkkâm peä'lest.
+Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõttpõõrt vuâ���uäjtõõzz tii�g, fiilm, snimldõõ�� da teekst maainste
+�e'vetjääu'r-Njauddâm vuu'd histoorâst.
+Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt tuåmmai vuä'mm
+sää'mpõõrtâst.
+Valdia raajti Aanar kåå'dd nuõrtibeälla mää�gaid seämmanall�em põõrtid 1940-
+låå�� looppâst, ko Peäccmest tä'lvv-vääi'n äi'��en evakko vuâlggam nuõrttsaa'mid
+�uä'jte� jälstempaai'�id Lää'ddjânnam beä'lnn.
+�e'vetjäurra aazzõ'tte â'lddsin
+Suõ'nn�jelsiid sää'm, da sij diõtt voudda ra'jje� õhttse'��e 52 sää'mpõrttâd.
+Ä'rbbvuõttpõrtt ee'ttkâstt väinnääi'j loopp aazztem äiggsa
+põrttmaal, koon plaanumuu��âst
+va'ldde� lokku �e nuõrttsaa'mi raajjâmvuâkka.
+Ä'rbbvuõttpõrttân tuåimmjeei ruõ'psses põrtt leäi
+vuõ��ân Kirakkajääu'rest.
+Põõrt lââ'ssen tallu kuuli �e äi'tt.
+Põrtt kuâ��ji jälste�âni, da kuâras åårram põõrt
+si'rdde� ânn�jõ� päikka 1990-låå�� aal�âst.
+Sää'm-mu'zei Siida lij raajjâm Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõ�
+�e'ddmärkka ålggmu'zei.
+Ålggmu'zee'jest liâ
+Suõ'nn�jelsiid äiggsa �ie'sspääi'� rekonstruktio
+põõrtineezz da njõllääi'tineez.
+Äävaiåårramääi'j
+Ä'rbbvuõttpõ'rtte tobdstõõttm�� lij määu'ste'mes.
+Ä'rttli pue'ttmest
+le'��i �iõ�� suåppâd ooudbeä'lnn.
+Õhttvuõ�te��
+Jåå'ttemaddrõs: Sevettijärventie 9041, 99930 Sevettijärvi
+Påå'�taddrõs: Saamelaismuseosäätiö, Inarintie 46, 99870 Inari
+Ne'ttpåå'�t: kolttaperinnetalo (at) samimuseum.fi tai siid (at) samimuseum.fi
+Jåå'ttemõhttvuõ�
+Takai jåå'ttemneävvain
+�e'vetjäurra lij arggpeei'vi
+påå'�tauttõhttvuõtt da �eässa
+lââ'ssen juõ'��peivvsa�
+Äi'��taaul www.matkahuolto.fi
+Aautin
+Nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt lij
+Kaamâs - Njauddâm -�uõkku (nââmar
+971) kuâ��sest �e'vetjääu'r
+ceerkav paaldâst.
+Liâdggsa kaart
+Meä'cchalltõõzz Reisskaart.fi
+Kääzzkõõzz
+Te�� nuõ'rttsaa'mi ä'rbbvuõ��st da Kaldoaivi da Väccâr põõstaijânnamvuu'di da
+â'lddvuu'di lu��ast da lu��astjååttem diõtt.
+P����i �uäjtõs
+Ä'rbbvuõttpõõrtâst lij �uäjtõs, kåå'tt jii'jjesnalla �uäjtââll �i���ja
+nuõ'rttsaa'mi histoor da �������peei'v tii�geezvui'm,
+snimldõõ��eezvui'm da �iõtt-tuâjeezvui'm.
+Ålggmu'zee'jest vuäitt tobdstõõttâd
+nuõ'rttsää'm �ie'sspäikka.
+�e'ddmä'r��
+Ä'rbbvuõttpõõrt �e'ddmää'r�est ä'l��e �e'vetjäu'rr - Pulmank -
+jåå'ttem�eäinn, 60 - 70 �m, da Aanarpää'ljes, 100 �m.
+Ä'rbbvuõttpõrtt lij õhtt Sää'm
+pälggaz, 90 �m vue'l��empaai'�in.
+Liikkeemcõgldõsnall�em oummi kääzzkõõz
+Sää'mjânnam läänn, Tâ'vv-Sää'mjânnam
+Aanar (www.inari.fi), Uccjokk (www.utsjoki.fi)
+�������������- Pulmank -jåå'ttem³eäinn mâânn
+jõnn Kaldoaivi põõstaijânnam ������������
+kookkadvuõtt lij 60 - 70 ³m ³eäinva'lljeem
+kälkkuum malinovruõ'psses
+muõrrstå'lbb³ee'jjivui'm.
+tolvva tu'lvväi'¡¡en.
+Pää'res jåå'ttemäi'¡¡ lij
+evvanpeei'vest kålggmannu aal¥beä'lnn.
+Tä'lvv³eäinn
+��������������- Pulmank kõõskâst mâânn tä'lvv³eäinn, koon kookkadvuõtt lij nu'tt 70 ³m.
+²eäinn lij
+Motor³eâl����������������������������- Nuorgam kõõskâst mâânn ra'nni, kåå'tt lij tiõttum luõttu
+�������������- Pulmank -jåå'ttem³eäinn lij tiõttum da viâhhtum måå¿na
+puârast, da ³eäin kuâ¹¹sest liâ muä'dd meäcc³eâmppad da õhtt
+��������������������Tät peejj joo'ttja ool¥tummuu¿¿ teä'ttemsilttõõzzi
+vä'ldded lokku.
+Luâtt
+²eäinast liâ siõmmna âlladvuõttjeä'rdõõzz, da pää'ljes lij ee¿¿a pue'rr jåå'tted.
+²eäin mää't³ pue't³³eei
+muõttkuâldi.
+Jåå'ttem³eäin vue'll¥a
+³eäinnmeârkkõõzz
+�������������- Pulmank -liinnj kaart da
+Takai jåå'ttemniâvvain
+��������������������saauj å'rnn åårrai vue'l¡¡empäikka, lij bussauttõhttvuõtt (www.matkahuolto.fi)
+vuâr Vadsö/Tana- Ruä'vnjargg da mottje'tem vuâr Nuorgam - Â'vvel) Uccjoo¥¥âst pue'ttmen lij
+Ruä'vnjaargâst lij juõ'³³peivvsa¿ bussauttõhttvuõtt Aanra.
+Â'lddlab ³eäin tââ'v å'rnn åårrai vue'l¡¡empäikka peäss Aanrest Nuorgam årra (mottje'tem vuâr
+Ruä'vnjargg - Nuorgam/Tana, Â'vvel - Nuorgam) mõõnni bussaautin (www.matkahuolto.fi).
+Ââldmõs jarblan³e'dd (www.finavia.fi) lij Â'vvlest.
+tââ'vbeä'lnn.
+²eäin vue'l¡¡em- da årstempaai'³i kõskksaid auttserddkääzzkõõzzid vuäitt kõõjjeed vuu'd
+���������- da takssauttpõrggjin.
+Nee'tt kaart
+Jee'res kaart
+Kaart vuäitt vä'stt������
+Topograaff kaart, nââmar W523, W524 da X513, 1:50 000, Topografikå'dd.
+Kaartid vuäitt vä'stted
+Nuõrttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt
+Â'vvel kääzzkõspäi'³³
+Genimap (www.karttakeskus.fi)
+Reissu vue'l¡¡empääi'³
+ä'rbbvuõttpõõrt ³e'ddmä'r³³, ko'st lij årstempäi'³³ da vuä'pstemtaull.
+Tâ'vven vue'l¡¡empäi'³³ lij Pulmankjääu'rest, ko'st lij årstempäi'³³ da vuä'pstemtaull.
+²eäin vuäitt jåå'tted saaujast tâ'vve le'be tââ'v å'rnn sau'jje.
+²eäinai jåå'ttemmää't³
+�������������- Pulmank -³eäinn lij jue'³³emnalla mä't³³kõõskid meä'cc³eâmpp paai'³i mie'ldd.
+Opukasjäu'rr - Eessakjäu'rr, 6 ³m
+Eessakjäu'rr - Huikkimajokk, 9 ³m
+le'be Eessakjäu'rr - Rousajäu'rr - Huikkimajokk, 15 ³m
+Huikkimajokk - Tsaarajäu'rr, 12 ³m
+Tsaarajäu'rr - Tsuomasjäu'rr , 11 ³m
+Tsuomasjäu'rr - Pulmankjäu'rr, 13 ³m
+²eäinnmeârkkõs
+Jåå'ttem³eäinn lij tiõttum luõttu käälkain kälkkuum malinovruõ'psses muõrrstå'lbb³ee'jjiivui'm.
+Jåå'ttem³eäin
+Rousajääu'rest �������������- Pulmank - ³eäinast rätkkje kue'htt jee'res jåå'ttem³eäin.
+������������������������ylijoo¥¥ rââst le'be mõõnnâd motorpie'³³jid rajjum moost ³ee'jjmie'ldd.
+Nu'tt 2 ³m Opukasjääu'rest lij Pâ'jj 1 -nõmmsa¿ tolstõõllâmpäi'³³.
+Tõt lij Njauddâmjoo¥¥
+�����������������������������e, kåå'tt kää'let rââst le'be tu'lvvääi'j suu¥¥ât/mõõnât troossin
+va'rrjum võnnsin.
+Mää¹gpeällsa¿ kue'stelm årrai mää¹gin elemeentin: pie'ccmie'ccest,
+tuõddârjõlggsest, jie'¡¡in, ka'lljin, juõvin da lääddin.
+Mä't³³kõskk poott Eessakjääu'r
+meä'cc³iõmppu.
+tââ'v årra Huikkimajoo¥¥ meä'cc³iõmppu le'be jåå'tted ääppla Rousajää'ur meä'cc³iõmppu.
+Räätktõõ¥¥âst lij 5 ³m:r mä't³³ kuhttu meä'cc³iõmppu.
+Le'be mä't³³kõskk Eessakjäu'rr - Rousajäu'rr - Huikkimajokk, 15 ³m
+Pää'ljes Rousajäurra rätkkai 4 ³m tââ'v årra Eessakjää'urest.
+Lyöttijääu'r tâ'vv³ee'jjest lij vuåju¿
+kuâ¹¹sest.
+Rousajääu'r meä'cckeâmpp lij Rousajääu'r saaujbeä'lnn, 9 ³m:r ³ee'jjest
+Eessakjääu'rest.
+Rousajääu'r meä'cckeâmpast vue'ljeest pää'ljes mâânn joo¥¥ kuâ¹¹ad Rousajääu'r årra da kârvv
+jääu'r viõstârbeä'l.
+Pää'ljes kaggaatt tuõddâr rõddja, ko'st kue'stelm liâ äävas kookkas
+meä'cckeâmp.
+Pää'ljes mâânn muõrte'mes ������������� ³ie'jjmie'ldd.
+Pälggaz kuâ¹¹sest kaggõõtti Golmmesoaivi
+����������������������Lää'ddjânnam da Taar raajjtiõtt.
+²eäinn mââimõs ³eâmpp lij Tsuomasjääu'r
+meä'cc³eâmpp.
+Pää'ljes mâânn Lää'ddjânnam da Taar raajj kuâ¹¹ ³eäin tââ'v årstempäikka, Pulmankjääu'rr
+saujj³eâcca.
+Jåå'ttem loppmää't³est Pulmankjoo¥¥ pâ'jjel mõõnât moost ³ie'jjmie'ldd.
+�������������- Pulmank -³eäinn kääzzkõõzz
+lij joo'tti jii'jjes vää'ldest.
+²eäin kue'htten tu⥥mõs tââ'vbeä'lnn åårrai meä'cc³eâmpain lij ekopäi'³³, jee'res
+Puä'lddemmuõrrhuõll
+Huõlâst va'sttee
+Roskk- da puä'lddemmuõrrhuõlâst va'sttee Meä'cchalltõs, Sää'mjânnam luâttkääskõõzz.
+WC:t
+Meä'cc³eâmp
+²eâmp, kook liâ saaujest tââ'v årra jåå'ttmen:
+kuâ¹¹sest
+(www.utsjoki.fi) interne'ttseeidin.
+Vuâkkõõzz ³eäinast jåå'ttem diõtt
+Kaldoaaiv põõstaijânnamvuu'dest liâ viõ¥¥âst �������������������������www.ymparisto.fi).
+Staanvuõtt
+Maainest jåå'ttemplaan puärrsid, dååmast åårrjid le'be tobbdsid le'be Pâ'jj - Sää'mjânnam
+ooccâmtuâjast.
+teä'ttevjoo'ttijivui'm.
+Jåå'ttemniâvv
+Mie'ccest da tuõddârvuu'din jåå'ttmen pihttâz â'l¡¡e lee'd piõgg- da ää'rbtue'lljeeja da juâlgga
+lee'd ³e'ttemniâvv, innsuejj, vuõssveä'³³laukk da mä't³³jeä'vves.
+Ee'³³ääi'j
+Tu'ristäi'¡¡
+Suei'nn- da på'r¡¡mannust liâ jäänmõsân joo'tti.
+päi'³³ koozz mõõnnâd.
+Nue'rttsaa'mi ä'rbbvuõttpõrtt (äävai ³eässa)
+Uccjoo¥¥ luâttpõrtt (äävai ³eässa)
+Pâ'jj -Sää'mjânnam luâttkuvddlõs Siida
+Aanar (www.inari.fi) da Uccjoo¥¥ (www.utsjoki.fi) koo'ddi tu'ri'smminfo
+Aanar Sää'mjânnam luâtt- da lå'ddpäi'³³vue'ppes
+�õõ�tõõzzid vuäitt ti'lljed Â'vvel kääzzkõspääi'�est
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd
+Sää'mjânnam lään, Tâ'vv - Sää'mjânnam
+Vuu'd håidd Meä'cchalltõs.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd lij
+Lää'ddjânnam jäu'rr’'reggsummušš vu'vdd.
+�e'vetjäu'rr da Kirakkajäu'rr di uu'ccab
+jääu'r mojjee tän p��õstaijânnam vuu'd.
+Jääu'r liâ vuu'dest �i��âl.
+Äälisjääu'r
+tâ'vv�ee'jj �i��âlvuõtt lij joba 60 mettred.
+Vuu'dest liâ sie'��mie'cc, pe'��hajjsa
+pie'ccmie'cc (kuålvv➾), �eärrsue'��råå�
+di vaiddâz äävtuõddâr.
+Vainosvuei'vv (268
+m) da Õllvää'rr (Villavaara) pâ'jjne
+tuõddrin õll’'jummu'šššše.
+Vu'vdd suäpp pei'vvreissa le'be mää�g peei'v jååttmõ'šššše.
+�uõkku â'lddvuõ�âst da
+�uõkkukuâ��az aazztummuužžžžâst peerste�âni vu'vdd lij põõstainallššem.
+�e'vetjääu'r
+- Njauddâm vu'vdd kooll Aanar kåå'dd nuõrttpeä'l sää'mvoudda.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd luâtt
+"Puärraz maainste Njuh��’'�eäppatjääu'rest da Njauddâm siidâst.
+Lešša Maai'lm
+motstââvv, da täk �uõ'vves da moo��âs kue'stelm kook liâ vuu'dest.
+�ie'ssäiggsa
+joo'tti vä'ldd hie'l�eld juâmasvuõ� tobddmõšš da pei'vv kåå'tt ij lu⚹tõõ� ni voops
+oudd �uõvvâd- da paakkasvuõ� innân pei'vven.
+Äi'�� mâânn aaibâs vuâmmšše�âni
+ma'te kaappâstrââ'dd pe'ccelnallššem jiõnnummušš ku'��en u'cc jie'��est.
+Kuä'ss-ne ee'jjääi'j vaajtõs lij mâ'te Õllvää'r tuõddârkå'ddsä'ppleein kaaunõõttmõšš:
+jäskka jiõk tõ'st ni teâttam, mâ��a tõt vä'ldd tuu vuâmmššemvuõ�.
+Kå'ddsä'ppli
+maainast tu'nne, mä'htt ton suu rääuh sie'jjtak da õu'ddel ko ton �iõrggnak
+toobšštõõttâd sui'n, son lij ju'n meädda.
+Tu'nne kuâ��ai pâi mõõ��âs mõšštt.
+A vuu'd �ää'cc: timaant �uõvvääb jääu'r, kooi �ää'cc vuä�� tuu tobddâd mii lij
+košškklõõvvmõšš da mä'htt tõn �ackkummušš kooll tobddâd.
+Nu'tt ššiõ�� �ää'�� jiõk
+kaaun ni tivttnee'��i maainâs kolmmkääivain.
+Täk jääu'r õu'dde šše kue'llššii'll’'ja
+smakkjeällmõõžžžžid kue'llen, koid ij aainâs vuä�� ni pue'rmõs kue'llkaaupin - lešša ij
+pâi ij-�a juõ'��kaid.
+�õh�� põhtt puä'�een aibbmõõžžžž paradiisâst, nu'tt leei'�as tõt lij: mue'rji vâ'llj da
+smakk, koin jiõk silttääm ni niõ��eed.
+Mie'ccsteei ššee'llem reepp liâ jiõnnân da
+�uäjtõzzân nâkkar räjja, ij kââ'l vuâra meä'ccooumažž kuõ��u nõtta ššilli.
+Jânnam
+ro�kkjummuužžžž põõstaijânnmest vuäinnam ij vuei'n teänab nåkam eu'nn�uõvvõõzz -
+grååma �u puä'�eel mååusat.
+Nåkam ooumažž kåå'tt lij iššttâd åårram seu'nnjnam jeä'��esiinn tollsââ'jest
+Sää'mpalggaz kuâ��ad da �iõ��âm mä'ht iskkâr �iird�e tä'snnâlmma da vuäinnam
+mä'htt tõk liâ õhtt da seämma ââ'lmveeidasvuõtt, fi'ttai vuäzzes da ä'rttles pääi'� tän
+ree'��es, lešša nu'tt ššmiõrkõs põõstaijânnamkue'stlmest.
+Lii�k kääzzkõssid da lââ'sste☘ait kaunnje lää'dd�iõlsai addrõõssin:
+www.luontoon.fi/sevettijarvi-naatamo
+www.luontoon.fi/vatsari
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd histoor
+�e'vetjäu'rr - sää'mkulttuur kuvddlõs
+�e'vetjäu'rr lij sää'mi kuvddlõspäi'�� Lää'ddjânnam
+sää'mvuu'dest aassimie'r di kulttuur da ä'rbbvuõ� seillam
+peä'lest.
+�e'vetjäu'rr lij sää'mvuu'dest.
+Sää'mvuu'd ra'jješš
+sää'mlää'jj mie'ldd Aanar kåå'dd nuõrttbeälla 1940-låå��
+looppâst.
+�e'vetjääu'r lââ'ssen sää'm jälste Njeä'llmest da
+Keväjääu'rest.
+Sää'mvuu'dest jälsteei sää'min liâ
+sää'mlää'jj mie'lddsa vuõiggâdvuõ�, mâ'te
+kue'llššee'llemvuõiggâdvuõtt riikk�aa'��in da vuõiggâdvuõtt raajjâd kue'll- da
+mie'cstem�eâmpaid riikkjânnma.
+Saa'mi histoor
+Suõ'nn’'jel-, Peäccam- da Paa��joo�� sää'm ko'lle saa'mi nuõrtt ä'rttla, koozz ko'lle
+šše Aanrõõžžžž.
+Tuâl’'jõžžääi'j jie'llemvue'jj le'jje kue'llššeellmõõžžžž lââ'ssen
+puä��hoi'ddjummušš da mie'cstummušš.
+Sää'm jälste siidin, kook le'jje piârrji da ruå�i
+kõskksa õhttsažžkåå'dd.
+Kue'llššeellmõšš leäi vä䞾nmõšš pi'r��eemtiânâs, da piârrji da
+ruå�i jälstempääi'� le'jje jääu'ri ââlda.
+Seerdal jååttmõšš tä'lvvsiidâst pâ'jjpäikka le'be
+pâ'jjpääi'�est tä'lvvsi'jdde mie'rrjõõvi ee'jj’'jõrrõõzz mie'ldd.
+See'st le'jje �i��jäll-,
+�ie'ssjäll- da �õh��jällpääi'�.
+Vääi'n ššõddâm diõtt Peäccmest jälstam sää'm jouddu vue'l��ed evakkomätkka
+Lää'ddjânnam sii's�beälla.
+�u Lää'ddjânnam raajj se'rddjõõvi, Suõ'nn’'jelsiid saa'mid
+aazzte �e'vetjäurra.
+Paa��joo�� da Peäccam saa'mid aazzte Njeä'llma da Keväjäurra.
+Serddmõõžžžž mie'ldd ee'jj’'jõrrõs pâ'jjpaai'�i da tä'lvvsiidi kõõskâst puu'�i da raai
+tuâkka kuâ��je šše kue'll�ää'�� da puä��määdd.
+Kulttuur da teâvõõttmõšš
+Tuâl’'jõžžmaall sää'midenteett tobddmõžžžžân õ'nnešš sää'm�iõl maainstummuužžžž da
+ortodoks ååsk.
+Sää'm�iõll leäi kuu'��ääi'j pâi maainstem �iõll: �e'rjj��iõl da
+�ee'rjtemmaal a'l��ešš õõudâsviikkâd 1970-låå��ast.
+Ortodoks åskk kooll
+juõ'��peivvsa jeällma, lešša tuâl’'jõžžäiggsa vue'jj kuâsstje pue'rmõzzân
+ruõkkâmvue'jjest da panahidast.
+Pââ'zzteei Treeffan Peäccamnee'kk
+�ää'��risttâmprââ'zne'� ri⚹ššât på'r��mannu mââimõs neä'ttelloppân Njeä'llmest,
+Â'vvlest da �e'vetjääu'rest.
+Leu'dd�ie'pp liâ ooccanj, lešša ä'rbbvue'�� jeäll veâl.
+Saa'min lij seillam tuâl’'jõžžäiggsažž sijddsååbbar vaaldššemä'rbbvue'��.
+Tuâl’'jõžžääi'j
+sää'mtuõjju ko'lle pe'ssertuâjj, vuä'ddtuâjj da kue'll�uõmmtuâjj, kook liâ
+se'rddjõõvvâm da seillam puõlvvõõ��âst puõlvvõ'��e.
+Sää'mpihttâz liâ vä䞾nai vuä'ss, nu'tt identeett �u kulttuur diõtt.
+Sää'mnezzni pihttsin
+kuâsttai nuõrtti vaikktõs.
+Arggpihttsid ââ'net arggpeei'vi da prää'zne�pihttsid ââ'net prää'zne�peei'vi, nuõr
+tå'l� te'l, �u siidâst prääzkjet prää'zn�id.
+Sää'mi vue'��- da ti�ggkulttuurest lij
+vaikktõs ruõšššš ä'rbbvue'jjest.
+Jie'llem åå'n
+Aanar kåå'ddest jälste nu'tt 600 Suõ'nn’'jel-, Peäccam- da Paa��joo�� sämmla.
+Sij
+jie'llem ij jiânnai mokstõõv lä'ddlai jie'llmest.
+Puä��hoi'ddjummušš juätkkai Njauddâm
+da Väccär paal�âskåå'ddest, lešša puä��hoi'ddjummuužžžž da kue'llššeellmõõžžžž miârktõs
+jie'llemvue'��en lij occnam lååime't ee'jji mââiårra.
+Bie'�� liâ kaunnâm tiânâstuâjaid
+da bie'�� liâ �iõtt’'tuejjla.
+�e'vetjääu'r šškooulâst uu'det sää'm�iõllsa mätt’'tõõzz.
+�e'vetjääu'rest tuåimji vuâlla šškooulâkksai päärnai �iõllpie'ss, ko'st päärna siõ'rre da
+laullu sää'm�iõllsažž pirrõõzzâst.
+Sää'm �iõll- da kulttuursiid tuåimm’'mušš aa'lji �õh��a
+2001, da puu'�i ee'jj 2003 looppâst.
+Sää'm �iõll-
+da kulttuursiid tuåimm’'muužžžž täävtõssân leäi se'rdded ä'rbbvue'jj päärnaid da
+vuõrâsoummuid.
+Tå'ben mätt’'tõ'tte sää'm�iõl, tuâl’'jõžžäiggsaid �iõtt’'tuejaid da
+ä'rbbvue'��porrmõõžžžži raajjmõõžžžž.
+Mâi'd �e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest vuäitt tuejjeed?
+Vä'��ed pelkkum peelktõk da Sää'mpälggaz mie'ldd
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest lij Sää'mpää'ljes - nõmmsažž kruuggpeelktõk.
+Vuu'd luõttu vuäitt šše toobdstõõttâd jii'jjes pälggsid vää'��ee'l.
+Vu'vdd vuâll tââvas
+Kaldoaaiv põõstaijânnma, koon �õõ� jå'tte kue'htt ku'�es �e'vetjääu'rest a'l��i
+peelktõõ��.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd saaujbeä'lnn älgg Väccâr põõstaijânnam.
+Meällad da suukkâd
+Njauddâmjoo�� kuõššk abbsi �õõ� di �e'vetjäurra kuõskki jokk- da jääu'rmaa't�i �õõ�
+mâ'nne meällamvääl.
+Jäu'rr- da jokkmää't� liâ põõstaijânnamnallššem: ââldmõs
+�uâkksa lij mää�g �ilomettar mä't��.
+Jäu'rrjõõr� suä'ppe šše suu��emma.
+�iõ��âd vuei'nelm- da �iõ��âmpaai'�id
+Moo��âs kue'stelm ävvne Õllvää'r da Vainosvuei'v â'lnn Sää'mpälggaz kuâ��sest.
+Njuä'mmelvuäivva kuär��mõšš pa'l��eet moo��âs kue'stlmin pâ'jjel �e'vetjääu'r.
+Tobddstõõttâd luâttpõ'rtte
+Sää'mpõõrt päi'�� lij �e'vetjääu'r siidâst.
+Sää'mpõõrt vuä'mm tii�g da snimldõõ��
+mainste nuõrttsämmlai histoorest da kulttuurest.
+Põõrtâst vuä�� vuä'ppõõzz da tå'ben
+li⠚še kaaupššemnalla sää'm�iõtt’'tuâi di Meä'cchalltõõzz ouddaz.
+Sää'mpõrtt lij äävai
+�eässa.
+�uõiggâd meä'ccjânnmest
+Vuu'dest vuä�� �uõiggâd, ij taarb➾ meä'ccjânnmest jåå'ttemlåå'vid.
+Ruõ'psses
+ruõssin tiõttum �e'vetjäu'rr - Pulmank - �uõiggâmlaatt lij põõstaijânnamnallššem:
+�uõiggâmlaa� jeät äävukku äi'��kõõskinalla da �uõiggi vuä�� jiõ�� �iõppeed obbsest
+bie'�� mää't�.
+Huõlltuâjai da pääi'klažž aazzji jååttmõõžžžž diõtt ššâ'dde �eâlkktuä'l,
+kooi mie'ldd vuäitt šše �uõikkâd pannššo��ân.
+�ue'llššee'lled
+Vuu'd kue'lljääu'r �eä'sse kue'llššii'lljid.
+Vuu'dest vuä�� vuäggad da tälvva vuäggad
+kalddjest nõtta låå'v, lešša ij seârvvna luõss- da ššapššššvââ'llj kuõšškk njee'šš�i da
+vuâllõõ��i ve'rddpaai'�in.
+Jee'res kue'llššeellmõõžžžž �u vuäggam da tälvva kalddjest vuäggam diõtt 18- 64-
+âkksain âlgg mä'hssed kue'llššeellemhåiddmähss da vuä'stted 䚹ššakuulli
+kue'llššee'llemlåå'pp.
+Pâjj-Sää'mjânnam Põõstaijânnam vuudest låå'pp nââmar 1564 kätt miâlddâd ššuu'reld
+vuäjj-, jokk- da jäu'rr�aa'��in �ue'llššeellmõõžžžž Aanar da U'ccjoo�� koo'ddi
+vuu'dest.
+Njauddâmjo'��e kue'llššee'llemlåå'pp nââmar lij 1565.
+Njauddâmjoo��âst
+liâ kue'htt kue'llššee'llemvuu'd, da kue'llššee'llemäi'�� lij 1.6.
+Njauddâmjoo�� kue'llššlaa'jj liâ jiõ��miârluõss, ku'v��, sâ'vvel, ššapšššš, vuâsk, nu'��ešš
+da vue'ššnn - vuä'innmõõžžžž mie'ldd pue'rmõšš poppeei ššiil lij sâ'vvel.
+vuu'dest �aa'��i vä'lddššlaa'jj liâ sâ'vvel, nu'��ešš, vuâsk, ššapšššš da räudd.
+Låå'vid kaaupššet Meä'cchalltõõzz tuåimmpääi'�est Â'vvlest da Pâjj-Sää'mjânnam
+luâ�kuvddlõõzzâst.
+Gyrodactylis salaris-luõssparatiiss i'lla veâl leävvnam ärvvsažž luõssjoo��id.
+Meäccjed
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd kooll kue'htten låå'ppvoudda: 1605 Njauddâm da
+1606 Väccär.
+Vuu'din kaaupššet suutki mie'ldd rää'jtum mie'rr u'ccššiillåå'vid,
+kooivuim åuggpäi'��kåddlažž vuäitt meäccjed meäccjemääi'ji äi'��en reeppaid,
+njuä'mmlid, u'ccnääu'did da �ää'ccloo'ddid.
+Vuu'd â'lddtuõddrin li⠚šiõ��
+reppmäädd.
+Puä��hoi'ddjummušš lij vuu'dest vä䞾nai jie'llemvue'�� da tõn diõtt tiârri
+piânnjest meäccjummušš lij �iõlddum.
+Vuu'din sätta lee'd puä��håiddtuâjj diõtt
+tä'lvvääi'j da �ie'ssää'ij jee'resnallššem rää'jtõõzz.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest pääiklažž mie'csteeiji vä䞾nmõs ššilli liâ sorvv da
+repp.
+Mää�gas pääikla kärdda vuu'dest reeppaid kue'tt’'tar'bbe.
+Mie'cstummušš
+luâtt’'tu'ri'smest lij vuu'dest emansa jeälljemen.
+Enontekiö, Aanar da U'ccjoo��
+koo'ddin põõššššinalla jeälsteeijin lij vä'ldd ššee'llemvuõggâdvuõtt dåmmkåå'dd riikk
+määddin.
+Låå'vid kaaupšše Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpäi'��, Pâjj-Sää'mjânnam
+luâ�kuvddlõs da Tuõddâr- Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs.
+Mue'rji uussmõšš da kuõbbri noorrmõšš
+Vuu'dest ššâ'dde luâmman, jõõ�, sââ'r da �uõ'mmjõõzz.
+Vuu'dest vuä�� uussâd
+mue'rjid da noorrâd kuõbbrid.
+Vuõjdõõttâd
+Pakk �ie'ss�ää'cc lij paašštpeei'vi �ue'zzes.
+Jääu'ri reeddain vuäitt kaunnâd
+luâttvuõddâsreeddaid.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd jåå'ttemõhttõõzz da kaart
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vu'vdd lij Aanarjääu'r ääppalbeä'lnn.
+Vu'vdd lij
+vä'ldd�uõkku 4:st Aanar tââvbeä'lnn rätkkjem �e'vetjääu'r �uõkku (nââmar 971)
+ku�sest.
+Jåå'ttemõhttõõzz
+�uâ��as �e'vetjäurra
+(nââmar 971) rätkkai
+vä'ldd�uõkku 4:st nu'tt
+25 �m Aanrest tââvv årra.
+�e'vetjääu'r si'jdde lij
+Kammâz
+�uâ��asräätktõõ��âst
+�e'vetjäurra da Njauddma lij påå'šštauttõhttõs Aanrest (Â'vvel - Njauddâm -
+påå'šštautt jåått arggpeei'vi) da U'ccjoo��âst (jå'ttlõsvuâr Vadsõ / Tana -
+Ruä'vnjargg, mottjete'm Nuorgam - Â'vvel), Kammsest lij vaajtõs Aanrest
+puõ'tti påå'šštau'tte.
+Ruä'vnjaar�âst lij juõ'��peivvsažž linjauttõhttõs Aanra.
+Ââldmõs seivvam�e'dd lij Â'vvlest.
+Reissu vuõ'l��empääi'�
+Årstempääi'� liâ Sää'mpõõrt ššelljpirrõõzzâst (vuu'd viõstârpie'll,
+vuä'pstemtaull), Njuä'mmelkuõšškâst (�e'vetjäu'rr - Njauddâm �uâ��as,
+vuä'pstemtaull) da Kirakkajääu'rest (�e'vetjäu'rr - Njauddâm �uâ��as).
+Njauddmest (vuu'd nuõrtipie'll) tõ'st šše lij vuu'd vuä'pstemtaull, lešša i'llakku
+veer�lažžnallššem årstempäi'��.
+Võõnâslue'ššttemsäätk liâ �e'vetjääu'r siidâst da Njuä'mmelkuõšškâst
+�e'vetjääu'r - Njauddâm �uâkkaz kuâ��sest.
+Mäddmett’'teemstrooite'l karttpäi'�� õõl�at registâ'ttmõõžžžž.
+�e'vetjääu'r - Nuorgam virksmõõvvâmkartt, 1:100 000, Karttkuvddlõs 1999.
+Kaartid vuäitt vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst, Meä'cchalltõõzz
+Â'vvel tuåimmpääi'�est, Meä'cchalltõõzz påå'šštpääi'�kaaupššummuužžžžâst,
+Genimapilta da �e'rjjkaaupin.
+Kaartid vuäitt vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam
+luâ�kuvddlõõzzâst, Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'�est, Tuõddâr-
+Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst da Mäddmett’'teemstrooitle'st.
+Kaartid vuäitt vuä'sted Genimapilta da
+�e'rjjkaaupin.
+Kaartid vuäitt ti'll’'jed Meä'cchalltõõzz
+påå'šštpääi'�kaaupššummušš le'be vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam
+luâ�kuvddlõõzzâst, Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'�est da Tuõddâr-
+Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst.
+Kaarti kaaupššempääi'�
+Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs
+Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpäi'��
+Tuõddâr- Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs
+Meä'cchalltõõzz påå'šštpääi'�kaaupššummušš
+Genimap
+Mäddmett’'teemstrooite'l
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd peelktõõ��
+Åugganjåå'ttempeelktõõ�� da pälggaz
+Peelktõõ��i vuõ'l��empääi'�
+Peälkkum peelktõõ��i vuõ'lggempäi'�� lij Sää'mpõõrt ššeelljast.
+Kruuggpeelktõõ��
+Sää'mpää'ljes, 87 �m, jåått päi'�� paai'�in vuä'mm sää'm vaa��tõõ��i
+pääi'�.
+Vuõ'l��empäi'��en lij �e'vetjääu'r sämmlai sijdd le'be Njauddâm.
+Pää'ljes jåått �e'vetjääu'rest Njauddma �e'vetjääu'r�uõkku saujjbeä'l da
+juätkkai Njauddmest �e'vetjäurra Njauddâmjoo�� tââ'vbeä'l.
+Pälggaz
+kuâ��sest kue'stelm vaajtâ'vve sie'��mie'ccest äävtuõddra, da päi'�� paai'�i
+peelktõk lij rää'ppes.
+Mää't�est liâ joo��i da vuäjai rââst jååttmõõžžžž.
+Mått-min
+paai'�in jiâ leäkku moost, da ve'rddpääi'� â'l��e kää'lled.
+Pälggsest kännad
+moksted Vainosvuei'v da Õllvää'r õõl, ko'st kue'stelm ävvne da liâ vuei'nnem
+ärvvsa.
+Tu'ri'smmpääi'�: Opukasjääu'r tollsââ'jj, Pie'llkuä'ttläädd,
+U'cckirakka, Kovienpoikienlammen, Källkuõššk da Paikoinlammen kåvvaz,
+Opukasjääu'r, Eessakjääu'r da Rousajääu'r meä'cc�eâmp.
+�e'vetjääu'r�uõkku saujjbeä'lnn mõõnni pää'ljesmää't� â'lddlest liâ
+Ku'v��läädd, Källsaluut da Källsavuei'v våurr�eâmp
+Vuei'nelm: Pââ'zzteei Treeffan Peäccamnee'kk ceerkav - ortodoks
+ceerkav �e'vetjääu'rest, Sää'mpõrtt di Vainosvuei'v, Õllvää'r da
+Njuä'mmelvuei'v tuõddâr.
+Vuä'nuum Sää'mpää'ljes, nu'tt 60 �m, lij šše kruuggpeelktõk, kåå'tt mookkast
+kuu'��ab Sää'mpälggsest nu'tt, ššto peelktõk jåått Njauddâmjoo�� saujjpeä'l
+Källkuõšškâst Opukasjäurra.
+Pää'ljeskõskk Njauddâmjoo�� saujjbeälla puä'�et
+peälkkad på'r��- �õh��mannust 2004 - jiõ�� pää'ljes lij leämmas ju'n
+äi'��põõjid.
+Aainâs vä'��em ärvvsažž vaa��tõk lij Njauddâmjoo�� kuâ��sest
+Õõ�pä'ššttem pääi'� Njuä'mmelvuei'v ool: tå'ben vuäinn �e'vetjääu'r
+pirrõõzz.
+Tu'rismmpääi'�: Säu'nnkuõššk tollsââ'jj, Pie'llkuä'ttläädd, U'cckirakka,
+Kovienpoikienlammen, Källkuõššk da Õõ�pä'ššttem kåvvaz, Opukasjääu'r
+meä'cc�eâmpp di Ku'v��läädd, Källsaluut, Källsavuei'v, Õõ�pä'ššttem,
+Säu'nnkuõššk da Kuosnijoo�� våurr�eâmp.
+Jee'res peelktõõ��
+�e'vetjäu'rr - Pulmanki - peelktõk, 60 - 70 �m.
+Aanarpää'ljes - Anáraššmáde, 100 �m
+Pei'vvreeis: �e'vetjääu'rest da Njauddmest vuäitt vä'��ed vuä'nkõs maa't�id
+Sää'mpälggsest.
+Pei'vvreissu suäpp pää'ljeskõskk Njuä'mmeljääu'rest
+Njuä'mmelvuei'vtuõddâr pâ'jjel Õõ�pä'ššttma Njauddâmjoo�� kuâ��sa da
+mååusat; meä'ccjânnam lij miâlggâd rää'ppes, lešša kue'stelm pa'l��ee
+kuär��mõõžžžž da vä'��mõõžžžž.
+Mää't� kookkadvuõttân ššâdd 12 �m.
+Jee'res peäggtum åugganjåå'ttemreeis
+Jii'jjes pälggaz, Kaart, kompaass da kuddnallššem jåå'ttemniâvvaivuim vuäitt
+joo��ed vuu'd luâ�ast peälkkum peelktõõ��i ååu�beä'lnn.
+�e'vetjääu'r da
+Njauddâm vu'vdd kooll põõstaijânnmid nu'tt saaujâst �u tââ'vest, da jii'jjes
+pälggsi joo'ttjest õõl�tet teä'ttemsilttõõzzid.
+Åugganjåå'ttempääi'� päärnaivaauni da kåå'lezstuu'livuim.
+Vuu'dest jiâ
+leäkku nåkam åugganjåå'ttempääi'�, ššto vuäitt liikkeed päärnaivaauni da
+kåå'lezstuu'livuim.
+Tälvva vuu'd moottor�eâlkktuä'l vuäi'tte hiâlpeed �uõiggi �uõiggmõõžžžž
+pannššoo�i poodd.
+Mie'r��uum �uõiggâmlaa� �e'vetjääu'rest Pulmankijäurra
+jeät äävukku äi'��kõõskinalla moottor�eâlkain.
+Meällamvääl
+�e'vetjääu'r meällamvääll, 120�m, lij kruuggvääll, da tõt mâânn tuâl’'jõžžäiggsa
+kue'llššii'llji ââ'nnem �aa'��in.
+Meällamvääll mâânn bie'��en Väccär
+põõstaijânnam vuu'dest, bie'��en Aanarjääu'r nuõrtibeä'lnn da Nje'��jääu'r
+da �e'vetjääu'r �aa'��in.
+Vääl vuõ'l��empäi'�� lij �e'vetjääu'r siidâst, baar
+puõtt åårrai moost vue'lnn.
+Vääll mâânn �e'vetjääu'r, Solmusjääu'r,
+�ue'lsjääu'r, �ue'lsvuõn, Kuõšškkvuõn, Nje'��jääu'r, Pää'nnjääu'r,
+Kuosnajääu'r da Mihkaljääu'r �õõ� mååusat �e'vetjäurra.
+Meällamvääll lij
+vä'��el: jokk- kuõššk- da jäu'rrmä't�� kõõskin jååttmõšš âlgg lee'd jii'jjes
+vää'ldest da siltteed vue'sttve'rddmeällmõšš, mue't�i pâ'jjel jååttmõšš, kuõšškâst
+lu⚹ttmõšš da kanoot vuõjtummušš troossivui'm.
+�ie'ssemmue't�i �ilomettren
+ššâdd mä't��äi'��en nu'tt 6 �m.
+Jäänašš �ie'ssemmue't� liâ jeälste�âni
+�årrpaai'�in.
+Tu'ri'smmpääi'�: Sollumusjää'ur da �ue'lsmue't� meä'cc�eâmp da
+Sollumusjoo�� da Pää'nnjääu'r tollsââi.
+Njauddâmjoo�� meällamvääll, 30 - 50 - 92 �m.
+Moottor�eâlkktuä'l
+�e'vetjääu'rest Njauddma mõõnni moottor�eâlkktuä'l kruun�uâ��as (nââmar
+971) tââvbeä'lnn da saujjbeä'lnn.
+�e'vetjääu'rest tââvas �e'vetjäu'rr - Pulmanki - pälggaz pääi'� mõõnni
+moottor�eâlkktue'll: �e'vetjäu'rr - Nuorgam.
+Tue'll �e'vetjääu'rest Njeä'llma da Â'vvla.
+Tue'll �e'vetjääu'rest Aanra.
+Lââ'ssteâ�aid da låå'vid vuä�� Meä'cchalltõõzz Â'vvel tu��immpääi'�est da Pâjj-
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd åårstempääi'�
+Ä'ššššlaipalvvlõõzz da vuä'pstummušš
+Sää'mpõrtt, te'lfon (016) 522 226, lij äävai �eässa.
+Nuõrttsaa'mi kulttuur da ä'rbbvue'jj �uäjtõõzz.
+Vuä'sttemnalla u'ccouddaz, �ee'rj da sää'm�iõtt’'tuâi.
+Åuggamjåå'ttem vuä'pstummušš.
+Siida - Sää'mmu'zei da Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs
+Stuällõõttmõšš, pävvrõõššššmõšš da jeävvsi vuästtmõšš.
+Kaaup, �iošškk da restraant
+�e'vetjääu'rest lij porrmõšštarbsi�iošškk da Njauddmest liâ porrmõšškaaup.
+Porrmõšš lij
+ti'll’'jemnalla.
+Tollsââ'jjpääi'� da kåvvaz
+Pie'llkuä'ttläädd, U'cckirakka, Kovienpoikienlammen, Källkuõššk, Paikoinlammen
+da Õõ�pä'ššttem kåvvaz.
+Säu'nnkuõššk da Opukasjääu'r tollsââ'jjpääi'�
+Äävvtoolraajjmõšš meä'ccpuâlljemvaa'rr äi'��en lij kiõlddum šše tollsââ'jjpääi'�in.
+Juukkâm�ää'cc
+Vuu'd �ää'�� liâ juukkâmnalla.
+Ve'rdd�ää'cc lij pue'rab.
+�eässa �ää'�� kännad
+�e'tted.
+Njeä'ššššhuõll
+Meä'cc�eâmpain liâ njeä'ššššnoorrâmpääi'�.
+Tollsõõ'jin liâ njeä'ššššlee'tt.
+Joo'ttjest tuäivat jä'��ted njie'šššštemes jååttmõõžžžž vuâ��juu'rtid:
+jåå'ttemäi'��en ššõddâm njeä'šššš, kåå'tt ij mäddõõv puu'tet mie'ccest meädda
+da tõt rää't�et.
+Loo�� lââ'zz njie'ššššte'mes jååttmõõžžžžâst.
+Juõ'�� tollsââ'jjpääi'�est, kåvvaz da meä'cc�eâmpain liâ kå'šš��nuu'žžne�.
+Instummušš
+Innsuejj da kåvvaz
+Joo'tti vuäitt leeirõõttâd vuu'dest juõ'��oummuvuõiggâdvuõ�in.
+Joo'tti tuäivat insted
+tollsââ'jjpaai'�in da meä'cc�eâmpai lu'nn le'be vuä'mm instempaai'�in, ššto jânnam
+ij ânn’'jõõv�i.
+Vue'��emassi â'l��e lee'd aainâs mie'ldd, hå't-i vue'��en le'��i insted
+meä'cc�eâmpain.
+Meä'cc�eâmp
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest liâ vitt meä'cc�eâmp.
+Sollumusjääu'r
+meä'cc�eâmp lokku vää'ld�âni �eâmp liâ Sää'mpälggaz kuâ��sest, �e'vetjääu'r
+�uõkku tââvbeä'lnn.
+Sollumusjäu'rr lij Sollumusjääu'r ääpalbeä'lnn.
+Opukasjääu'r lij Opukasjääu'r saujj�ee'jjest, jäurra kolggi Ailajoo��
+viõstârbeä'lnn.
+Eessakjäu'rr lij Eessakjääu'r vuärjjalreedast.
+Huikkimajokk lij Huikkimajoo��âst nu'tt 500 m tââvas u'cc luubbla reeddast
+nu'tt 100 m palggaz ku�ad
+Rousajäu'rr lij Rousajääu'r lå'dd�er'ddembeä'lnn kolggi vuåju nuõrtireeddast,
+100m jääu'rest.
+Våurr�eâmp
+Vuu'dest liâ �i��âm Villin Pohjolan våurr�eâmppad.
+Njuä'mmeljäu'rr lij �e'vetjääu'r - Njauddâm�uõkku (971) kuâ��ad
+Njuä'mmeljääu'r saujjbeä'lnn.
+Ku'v��lädd lij Ku'v��läädd tâ'vvreeddast, �e'vetjääu'r nuõrtibeä'lnn.
+Källsaluhtt lij �e'vetjääu'r Källsaluut luhtt�uõ'pp�est.
+Källsavuei'vv lij �e'vetjääu'r Källsaluut reeddast.
+Kuosnijokk lij Njauddâmjoo�� saujjreeddast.
+Säu'nnkuõšškk lij Njauddâmjoo�� saujjreeddast Säu'nnkuõššk pââibeä'lnn.
+Õõ�pä'ššttem lij Õõ�pä'ššttemläädd reeddast Njauddâmjoo�� saujjbeä'lnn;
+Mä't��aaut da -vaaun
+Mä't��aautid da -vaaunid vuäitt åårstâ'tted �uâ��asvaaldššem åårstõkpaai'�id.
+Mä't��aautid da -vaaunid liâ palvvlõõzz; Kue'tt�iõtkâm, te'lfon (016) 673 544 da 0400
+Instummušš â'lddvuu'dest
+Tu'ri'smmpääi'� da põrggi â'lddvuu'dest:
+Lââ'zz â'lddvuu'd instempaai'�in vuäitt kõõjjeed Aanar kåå'dd tu'ri'smm - infost.
+Liikkeemcõgldõsnallššem oummi palvvlõõzz
+Vuu'dest jiâ leäkku palvvlõõzz liikkeemcõgldõsnallššem oummuid.
+Sää'mmu'zei da
+Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs Siidast vuäitt liikkeed kåå'lezstuu'lin, tå'ben lij šše
+inva-wc da åuggmu'zeivuu'dest vuäitt liikkeed �ie'ssäi'��en vie'��teejain.
+Jee'res palvvlõõzz â'lddvuu'dest
+Â'vvlest, nu'tt 155 �m:r �ee'jjest �e'vetjääu'rest, liâ jiânnai jee'resnallššem
+palvvlõõzz.
+�e'vetjääu'rest lij porrmõšštarbsi�iošškk, tiõrvâsvuõ�põrtt, baar da taksi- ja
+jarblanpalvvlõspõrggi.
+Njauddmest, nu'tt 30 �m �e'vetjääu'rest liâ porrmõšškaaup, puä'lddemkuâni
+jue'��empäi'�� da taksipõrggi.
+Â'lddvuu'd porrmõšškaaupin liâ taalkâsšškaap.
+Ââldmõs takaite'lfon lij Aanrest.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd vuâkkõõzz
+Vuâkkõõzz �e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest
+Joo'tti jåått vuu'dest juõ'��oummuvuõiggâdvuõ�in.
+Jee'resnallššem tuåimm’'muužžžži raajjmõšš õõl�ad Meäcchalltõõzz låå'vv
+Jõnn ä'rttlin lij ššiõ�� saa��stõõllâd vuõššššân Meä'cchalltõõzzin.
+Tollstõõllmõšš lij seännum mie'r��uum tollsõõjin.
+Loo�� tool raajjmest.
+Õudde'l mätkka vuâlggmõõžžžž
+Mä't��te'lfooni kolljummušš
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest te'lfoon jiâ kullu juõ'��pääi'�est.
+Väccâr
+põõstaijânnamvuu'dest liâ jiânnai õõtkâspääi'�, ko'st te'lfon jiâ kullu.
+Ko'lljemvuõ� vuäitak ooccâd kuä'r�ee'l õ'lljab päikka le'be �uõkku kuâ��sest.
+Vu'vdd lij põõstaijânnamnallššem, da jååttmõšš ouddlâ'stt teä'ttemsilttõõzzid.
+Veä'��vuä��mõšš jie'�ääi'j veekk jii'jjes-i ääi'j ij-�a leäkku pâi a'l��i.
+Jie'ttnââmar lij 112.
+Lij ššiõ�� i'lmmted jåå'ttem mä't��plaan da äi'��taull puärrsid, taaurõõžžžžid da
+â'lddruå�id.
+Lââ'ssen Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõ'sse, te'lfon 0205 64
+7740, vuäitt kue'��ed i'lmmtõõzz, lešša te'l âlgg aainâs mu'šštted i'lmmted
+mååusat puättmõõžžžžâst.
+Meä'ccjânnam lij vaajtõõvlažž, lešša pälggaz jiâ leäkku rää'ppes.
+�ää'ccpaai'�i
+pâ'jjel mõõnnâmpääi'� liâ ežža jiânnai: mått-mi paai'�in jiâ leäkku moost da
+mått-mi paai'�in âlgg kää'lled.
+Tu'ristäi'��
+Lõstt roo�keemäi'�� älgg �oh��mannu aal�beä'lnn da pešštt kue'htt kolmm
+neä'ttel.
+�e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'd tääu'jmõs kõõ��mõõžžžž
+Liâ-�o Njauddâmjoo�� pâ'jjel moost?
+Liâ, moost liâ �e'vetjääu'r - Pulmanki -peelktõõ��âst Opukasjääu'r viõstârbeä'lnn da
+Sää'mpälggaz kuâ��sest Njauddâm reddviâstârbeä'lnn.
+Ko'st vuä�� tollstõõllâd?
+Tollstõõllmõšš lij seännum pâi tollsõõ'jin da kååvaspaai'�in.
+Meä'ccpue'llemvaa'rr
+äi'��en tool ij vuä�� raajjâd ni tollsââ'jjpaai'�id - pâi reiss�e'ttem�einn�in �eâttmõšš lij
+seännum.
+Lââ'ssteâ�aid �e'vetjääu'r - Njauddâm vuu'dest
+Teâ�
+Sää'mpõrtt
+Vuu'd håidd Meä'cchalltõs, Pâjj-Sää'mjânnam luâ�tuåimmpääi'�,
+�õõ�tõõzz
+Aanar Sää'mjânnam luâtt- da lå'ddpäi'��vue'ppes
+Lää'ddjânnam reissvue'ppes
+Lehtola,V-P.
+2003: Aanar: Aanar histoor jiõ��ääi'jpooddâst
+ânn’'jõššpeivva.
+Aanar kå'dd 560 s.
+Linkola, A da M. 2000: Nuõrttsää'm.
+Siida - Sää'mmu'zei.
+Väccâr põõstaijânnam vu'vdd
+Sää'mjânnam lään, Tâ'vv- Sää'mjânnamvu'vdd
+ŠŠorradvuõtt 1550 �m, rajjum 1991
+Väccâr põõstaijânnam juâmasvuõ�
+kõõskâst joo'tti samai janttââvv.
+Tå'ben jos ko'st vuäitt tobddâd
+tuõ�nallššem põõstaijânnam.
+Väccra ko'lle Aanarjääu'r
+nuõrtipeä'l reed da suõllu de
+Taarr da Ruõššššjânnam kõ's��e
+kuâ��jeei jääu'ri da joo��i
+rä't��em meä'ccvu'vdd.
+raai nuu'bb beä'lnn
+põõstaijânnam juätkkai Övre
+Pasvikin meermie'ccest.
+Väccâr �årrmeä'cc lij �e'vetjääu'r siidâst sau'jje, Jõnn Aanar
+tue'��en, Taarr da Ruõššššjânnam raaji vuâstta da �uâ��aste'mes mue't�i tue'��en
+ainsmâ'tt, ššto põõstaijânnam juâmasvuõtt ama ij tu'ri'st diõtt puä'� ni kuä'ss
+staammltõõvvâd.
+Väccâr lij luâ�stes ra'htti da �eä'd��ai peä'ccmie'cci, jie'��i da �aa'��i mosaikk.
+Põõstaijânnam ääppalpie'll, jiõ�� Väccâr pâjjan muõrte'mes äävtuõddren.
+Vuu'd
+tuõddârs�ie'rrid tuõddârlõsttmääi�ažž poo'ri u'rvvressen 1960-låå��ast, mii lââ'zzti
+vuu'd ra'httivuõ�.
+Joo'tti peä'lest põõstaijânnam lij vä'��el rää'ppesvuõ�es diõtt.
+Tõn
+juõ'vvjid da lubbli labyriintid ij teä'�ate'mes joo'tti kä'nned vue'l��ed jåå'tted.
+Jäänašš joo'tti jå'tte Aanarjääu'rest kuellššee'llmen.
+Väccâr põõstaijânnmest li⠚še
+�årrjääu'r, kook li⠚šiõ�� kue'llššee'llemjääu'r.
+Vuu'd �õõ� mâ'nne kue'htt
+motor�eâlkktuä'l �e'vetjäurra, nu'bb vuâlgg Â'vvlest da nu'bb Njeä'llmest.
+Vää'��ee'l vaa��tõõ�� põõstaijânnma puä'tte tââvbeä'lnn Jankkila da saaujbeä'lnn
+Kessi �õõ�.
+Väccâr põõstaijânnmest lij luâ�jie'llemvue'jjid rajjum jälstummušš juätkkjam
+kuä'ssjažžäiggsai ääi'jin pâi-sa tääi peei'vi räjja.
+Aanarjäu'rr vuõnin liâ veâl �årrtääl,
+koin jie'llemnääll da jie'llemvue'jj liâ seillam miâlggâd muttstõõ��âni.
+Väccâr luâtt
+Juõ'vvji da jääu'ri Väccâr
+jõnn Aanarjääu'r ku'�es keä'dggai lu'htti da vuõ'ppi vuälla põõstaijânnma.
+Ka'lli årrje
+jäänašš gneeisin, kåå'tt lij to'lmmsab ššâddvuâlažž �u mâka viõstârpeä'l Aanrest
+tääu'jmõs granuliitti.
+Väccâr pâ'jj’'jânnam lij miâlggâd
+muõrrte'mes, da jie'�� liâ
+ââldmõsân põõstaijânnam
+saujjbeä'lnn.
+ŠŠââddte'mes kä'rrav
+liâ keä'dggai, päi'kk paai'�i �
+da rää'ppes.
+Juõvv’'vuõ� paaldâs
+Väccär saujjpeä'l vaaldažž põõstai
+pie'ccmeä'cc.
+Vuu'd tâ'vvpeä
+sue'jj ko'šš��e
+äccai
+t
+'l
+u'rvvressen
+låå��ast tuõddârlõsttmääi�a
+poorrâm diõtt.
+Sue'��råå� jiâ
+leäkku mâ��a dââ'st oo�snam.Väccär põõstaijânnam ššâdd- meä'ccjie'lliššla
+ššââddte'mes mie'cci ššlaajj da vâ'llj.
+ajj lij
+Jiõ��miâr �i��loo'ddi puättmõšš Väccra poht
+jii'jjesnal��šem jie'llem.
+Paa��joo��lie'�� Taar beä'lnn lij aasiast, eurooppâst da
+aartklast puättam vââ'llji kaaunõõttâmpäi'��, koon taa�� viiššššlanja tu't��ee.
+a'ppesjeä'��låå'dd vä'lddkå'dd
+anar põõstaijânnam liâ �a'ppesjeä'��låå'dd vä'lddkåå'dd.
+Lå'dd lij mâ'te Aanar
+reslåå'dd
+��lå'dd lij
+�ie'ss - tõt äjjan lee'd vuu'dest siõmmna ääi'j.
+�a'ppesjeä'��lå'dd puätt
+Sää'mjânnma �i��loo'ddinalla Viõstâr-A'friikkâst vue'ssmannust, �u
+�a'ppesjeä'��lå'dd lij kuâddam peässa, tõt vuâlgg mååusat sau'jje.
+Åå
+kuâ��je lää'lled da ra'ddjed låå'ddââlgaid.
+Tõt �iõpp lå'dd lij algg�ie'zz
+põõstaijânnam joo'tti taaurõšš, kåå'tt jiõnnad jeä'�� reeu'nin.
+�a'ppesjeä'
+miõllššõõvvâm Sää'mjânnma, Eurooppâst 65% �a'ppesjeä'��loo'ddi pie'sspääi'� liâ
+Lää'ddjânnmest.
+U'ccnaau'di põõstaijânnam
+aau'din pâi ri'mnnj, puõiddi da nie'tt liâ tääu'jmõs nääu'd Väccâr põõstaijânnmest.
+ää�gššlaajj kue'llvââ'llj
+õõstaijânnam kue'llvââ'llj årrje pää'nnkue'll kue'llvââ'lljin.
+Vuu'd alggpuä�lažž
+i'vv da
+st
+ää'jtõttum Aanarjäu'rr
+â��a vääi'n Ruõššššjânnam aa'lji raajjâd Paa��joo�� viõkkstrooite'l da Aanarjääu'r
+ee'jj
+äccâr histoor
+äccâr vuu'd liâ aazztam aanrõššämmla nu'tt kuu'�� �o tie�et.
+Sij jie'lle
+dtääl
+äll.
+eârvvna raajj
+dda
+Kuõb��vâ'llj lij vuu'di saujjbeä'lnn põõšššši, ij-�a vaarvuâlsažž nie'ttest leäkku leämmašš
+kuu'�� ääi'jest tobddmõšš.
+Kuu'mp jå'tte põõstaijânnam �õõ� nuõrttjest viõsttra.
+kue'llvââ'llj li⠚šapšššš, jäu'rrku'v��, räudd, sâ'vvel, vuâsk, nu'��ešš, vue'ššnn,
+kolmipiikki, kymmenpiikki da reddruvddsažž.
+Aanarjääu'rest liâ mää�gššlaajj
+ššapššššvââ'llj: på'nnššapšššš (jokk- da jäu'rrkå'��sažž), riika da lõsttššapšššš di mä
+riâvâs.
+Pukid oouddbeä'lnn peäggtum ššapššššvââ'lljid �ii��ed, ššto tõk ko'lle seämma
+ššapššššvâllju.
+Räudd le'be paltsaräudd o�ndââtt Väccâr pâ'jj’'jânnmest da Aanarjääu're
+da veâl lââ'ssen jõnnräudd le'be räudd Aanarjääu'rest.
+rää'jtešškuõ'tte ee'jjest 1948 ää'ljee'l.
+Aanarjääu'r le'jje rää'jtam ju'n ee'jjin 1941
+1944, lešša zääbbar leäi muärrum vääi'n poodd.
+Rää'jtâ'ttmušš luä�ti Aanarjääu'r
+kue'llvââ'llj, da riikk aa'lji håiddad jääu'ri kue'llvââ'llj õõl�tõsišštummuužžžžin.
+Õõl�tõsišštummuužžžž a'l��e ee'jjest 1976, išštummuužžžž liâ leämmašš ju'n ouddel
+1976 išštummuužžžži.
+Išštummuužžžži diõtt Aanra liâ puättam kolmm õ�� kue'llššlaajj:
+jäu'rrluõss, rää'nesräudd da riâvâs da õhtt o�� ššapššššvâ'llj: planktonššapšššš.
+kue'llššee'llem da mie'cstummuužžžžâst da mââimõs ee'jj�ue'�in u'ccmäd
+skoott’'täälast saau�id da kuuzzid ââ'nee'l.
+Puä��tääl leäi šše aal�âst u'ccmäddtä
+Taarr puä��sämmla jå'tte vuu'dest tä'lvvnäi'��en.
+Jõnnvä'lddpolitiik
+raajj’'jååttmõõžžžžines piiji raajid �idd ee'jj 1852 äi'��en.
+Puõccu jå'tte s
+pâ'jjel veâl nu'bb ee'jj �ue� ouddâl �u jânnmi kõ's��e rajjum puä��äidd cõõggi
+jååttmõõžžžž.
+Vuõssmõõzz Taarrâst serddam puä��sämmla aazzšškuõ'tte Väccâr vou
+1860-lååggast.
+Aanrõššsämmlai kõõskâst puä��tääl miârktõs kaggõõ�i 1900-låå��
+aal�âst.
+Väccâr põõstaijânnma ko'lle nellj paal�âskåå'dd: Muddusjääu'r, Njauddâm
+Paa��joo�� da Väccâr paal�âskåå'dd, da puä��hoi'ddjummušš lij vä䞾nai
+jie'llemvue'�� vuu'dest.
+Sää'msiid
+äccâr vu'vdd kooll Aanar kodda,
+i
+pâi
+Sää'msiidi raajj årrje kõskkääi'jest da tâ'l aa'lji raa
+kåå'tt lij Aanar sää'msiid le'be
+siid äärblažž.
+Sää'msijdd leäi
+tiõttum piârrji årrjam jii'jjes-
+âânnemvu'vdd, tännallššem raai
+sta'nne mõõntõõllâmvue'jjest
+vuõiggâdvuõ� �äcca da meäcca.
+Jee'res sää'msiidi aazzi vuä��u
+ââ'nned kue'llššee'llmõõžžžž da
+mie'cstummuužžžž tõn vuu'dest
+vuåkrjee'l voudda vuõiggâdvuõ�.
+ji piijjmõšš �ii'rji õõl da meäcca.
+Tâ'vvkalott leäi juõkkum pii�pirrõõzzid sää'msiidi mie'ldd, da ee'jj 1751
+rääuhsuåppmõõžžžžâst ää'ljee'l šše vä'lddkoo'ddi raajj jää'��te sää'msiidi r
+- Lää'ddjânnam
+aajid.
+da Ruõššššjânnam smiõ'tte kue'htt�ue'� ee'jj raai vuõigg pääi'�
+Varjjelvuõn da Paa��joo�� å'rnn nu'tt, ššto jååttmõšš da kaaupâânnmõšš Jiõ��miârr
+reddjânnma le'��i �õõ�temnallššen ä'šššš.
+Mâ��a nuu'b maai'lmvääin seârvvna
+Lää'ddjânnam mõõnti õhttvuõ� âânnmõõžžžž jiõ��mie'rre.
+Nääi't Väccâr lij leäm
+koolm vä'lddkåå'dd histoorest lokku vä'lddem päi'��.
+mašš
+uija p��ä'ljes
+äccâr põõstaijânnam �õõ� liâ jååttam Ruija reddjânnma kauppnee'�� da kue'llššii'lli.
+õžžžž
+aid,
+mansa 1800- låå�� looppâst jåå'ttemmaa't�id da palggsid pue'ree riikk tuåimest.
+m
+Vä䞾nmõšš �eäinn mõõni Aanarjääu'r �õõ� �ue'lsvuõ'nne da tååi� mue't�i pâ'jjel
+vuõn �uõ'ppi��e.
+Jiõ��miârr reddjânnmest õ'nnešš kaaupid da šši'llešš kue'l.
+låå�� looppâst Aanar å'rnn jiõ'lle juõ'�� ee'jj 150 kue'llššii'lli Ruija beä'lnn
+kue'llššee'llmen.
+Ruija markknest liâ peäggtõõzz ju'n 1500-låå��ast.
+Markkne
+sizzmäädd kauppniâvvaid vaajtešš miâr kuâlla da åuggjânnam kauppniâvvaid.
+Aanrõ
+kaaupšše puõccid, puä��ouddsid, nääu'di �ååu'did, kå'dd�id, loo'ddid, meä'ccššillid,
+�iõudid da kåårjid.
+Kauppniâvvaivui'm sij vuä'stte da vaajte sää'rjid vattjid,
+åuggjânnam aunnsid, rueivvsid, veä'šš��kärldõõ��id, see'lljid, peessaid, ääušš
+kåå'rnid, jäävvaid, veei'nid, täbb�id, saa'ltid da pe'pprid.
+Kaaupid tuejjeešš
+ruõ��laivuim da taa��ivuim pâi peäggtum ääi'j kauppššiõtt’'tõõzzi mie'ldd.
+�ue'lsvuõn tâ'vv�ee'jjest ra'jješš palggaz liinnj Taar raai räjja.
+Võõnâsväälid pi'jje
+tiõttid da �ue'lsvuõnmue't� pâ'jjel ra'jješš 45 mettar kõõkka moost võnnsi �ie'sse
+Aanarjääu'r beälla ra'jješš joo'ttji suejjsââ'jjen Pisternjaar�� da �ue'lsvuõn
+meä'cc�eâmpaid.
+Mâi'd Väccrest vuäitt tuejjeed?
+å'tted luâ�ast vää'��ee'l
+äccâr põõstaijânnmest jiâ leäkku peälkkum peelktõõ��.
+Väccâr tâ'vvraai räjja puätt
+eällad da suukkâd
+anarjäu'rr suäpp meällmõ'šššše, hå't-i tõn jõnn jõõr� da �eä'd��reedd õõl�te
+oorjsted da jåå'tted motorvõnnsin
+anarjääu'rest motorvõnnsinjoo'tti vuäitt �ii��eed mõõnee'st moo��âs kue'stlmid.
+jj.
+äccâr vuu'd jääu'ri â'lnn joo'ttjid ou'dde suejjsââi Pisternjaar�� da �ue'lsvuõn
+ccjânnmest
+äccâr põõstaijânnam oudd õhttu joo'ttja jii'jjesnallššem tobddmõõžžžžid.
+Vaalm⚹
+ue'llššee'lled
+õõstaijânnmest liâ jiânnai jääu'r, joo��, luhtti, vuõ'ppi da �årrjääura kue'llššii'llja,
+nam
+ij
+Jå
+seârvvna Kirakkajääu'rest Pakanajoo�� �iõmppu 14 �m kõõkka peälkkum peelktõk.
+joo'ttjest ššiõ�� jõnn �aa'��i â'lnn vaaree'l jååttmõõžžžž.
+Aanarjääu'rest jååttmõšš lij aanarnee'��i tääu'jmõšš �ie'ssääi'j hää's�õõttmõšš da tuâ
+�uõššk jiâ leäkku �e'hssen pei'vv’'va'lddja, ij-�a sue'lnn vii�� mue'rjjššââdd da
+kue'llššeellmõ'šššše suåppâmnallššem ku'vvi liâ doohhti.
+meä'cc�eâmp.
+Jååttmõõžžžž hiâlpeem võõnâsmuâtkõõ��id käunn Ri'mnnj’'njaar�âst
+�ue'lsmue't�est, da Kuuva kanava lij vuei'nnemärvvsažž.
+�uõiggâd meä'
+�uõiggâmlaa� jiâ leäkku, lešša meä'cc�eâmpaid da våurr�eâmpaid tuärjjõõ�ee'l
+�uõiggmõšš Väccrest o'nnast.
+kåå'tt ij pââl jåå'tted põõstaijânnam rääuhast da juâmasvuõ�âst.
+�årrpääi'�vuu'd
+lublin da jääu'rin vuäitt ššee'lled kue'll määusta vuäggee'l da tälvva ka'lddjest
+vuäggee'l di lå'nstee'l Sää'mjânnam läänpäikksažž vuõggkue'llššee'llemlåå'v šše
+vuõggin, meädda loo��ee'l TJ-kuvddlõõzz spesialkue'llššee'llemjääu'rin.
+Meä'cchalltõõzz virksmõõvvâmkue'llššee'llemlåå'pp, 1564 Pâ'jj- Sää'mjân
+põõstaijânnamvu'vdd, låå'pp ââ'n se'st ššuurab vuõiggâdvuõ� da vuõiggad
+kue'llššee'lled šše õu'ddel peäggtum spesialkue'llššee'llemjääu'rin da ko'st l
+ver'ddkolggmõšš kue'llššee'llemvu'vddkaart da låå'ppmääi'ni mie'lddsanja.
+Aanarjäurra, mää�kid vuõggid õhttna õõ'nni vuäggjid lij näkam låå'ppnââmar
+liâ �iõ��âmnalla: virksmõõvvâmkue'llššee'llemlåå'pp 1580 Aanarjäu'rr.
+da teâ�
+nontekiö, Aanar le'be Uccjoo�� koo'ddin põõššššinalla jeälsteejin, kook â'nne
+id, lij
+lee'd kue'llššee'llemlåå'pp, lešša
+ââ'ssteâ�aid Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst Siidast le'be Meä'cchalltõõzz
+ctylus salaris-luõssparasiitt i'lla veâl leävvnam ärvvsažž Jiõ��mie'rre kolggi
+j
+eäccjed
+äccâr põõstaijânnamvu'vdd kooll låå'ppvoudda 1606 Väccâr.
+Voudda kaaupššet suutki
+ššiil’'äi'tten,
+äitt
+'ccššiil ššee'llemlåå'vid Pâ'jj-Sää'mjânnam vuu'did kaaupšše Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+ie'cstummuužžžžin lij jõnn miârktõs pääiklažž aazzjid virkstõõvvâmmiõlâst da ššilljest
+ažž
+nontekiö, Aanar le'be Uccjoo�� koo'ddin põõššššinalla jeälsteejin lij vä'ldd
+ämmatkue'llššeellmõõžžžž, kue'tt’'tarbbkue'llššeellmõõžžžž le'be luâ�jie'llemvue'jj
+seârvvna vuõiggâdvuõtt vuä��ad määuste'mes låå'pp kue'llššee'llem âânnmõõžžžž diõt
+riikk �äcca õu'ddel peäggtum koo'ddin.
+Vuäggmõ'šššše da ka'lddjest vuäggmõ'šššše ij taarb➾
+jee'res kue'llššeellmõ'šššše 18 - 64 âkksain âlgg mä'hssed kue'llššee'llemhåiddmähss.
+tuåimmpääi'�est.
+Gyroda
+oo��id.
+mie'ldd rää'jtum mie'rr u'ccššiillåå'vid, kooivuim åuggpäi'��kå'ddne'� vuäitt
+meäccjed meäccjemääi'ji äi'��en reeppaid, njuä'mmlid, u'ccnääu'did da
+�ää'ccloo'ddid.
+Põõstaijânnamvuu'd ij vuei't takai ra'httivuõ� diõtt kå��ad
+�u tuõddârlõsttmääi�ažž lij poorrâm u'rvvressen reeppai jie'llempirrõõzz.
+Vuu'dest
+käunn’'je veâl ššilli siâssâm vuu'd: Aanarjääu'r tâ'vvreedd jie'��in da tõi kuâ��sin vu
+algg�õõu�est kaunnâd �uõnnjuid da jee'res �ää'ccloo'ddid di mâ��a �âh��a reeppaid.
+Väccâr pâ'jjtuõddâ reu'nnvuu'd di sue'��råå'� kook li⠚še䚹ttjõõvvâm ou'dde ežža
+ššiõ�� reppvââ'llj mie'csteeija, kåå'tt haa'lat jåå'tted põõstaijânnam rääuhast.
+tuåimmpäi'��, Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs Siida da Tuõddâr- Sää'mjânnam
+luâ�kuvddlõs.
+rajjum veär po'htte veärrpårdda o�� smakksaid porrmõõžžžžid.
+Väccâr vuu'dest pääikl
+mie'csteeiji vä䞾nmõõžžžž ššilli liâ sõrvv da repp.
+ŠŠee'let-ba vuudest kuä'ss-ne kuõb�.
+ššee'llemvuõggâdvuõtt dåmmkåå'dd riikk määddin.
+Väccâr jåå'ttemõhttõõzz da kaart
+a mõõnni vä'ldd�uõkku
+å'ttemõhttõõzz
+põõstaijânnamvu'vdd lij
+nn
+a Paa��joo�� moost meä'ccautt�uâkksen, kåå'tt poott
+peei'v Ruä'vnja'r��e, ko'st lij juätkkõhttõs påå'šštaautin
+eeisi vue'l��empääi'�
+suä'ppe hå't mâ'ka põõstaijânnamvuu'd ââldmõs siid:
+äccâr põõstaijânnamvu'vdd lij Â'vvlest Kamms
+(vä'ldd�uâ��as 4, E75) nuõrtibeä'lnn Aanarjääu'r tue'��en.
+autin
+äccâr
+Aanar kåå'ddest Aanarjääu'r
+nuõrtibeä'lnn.
+Aanarjääu'r
+tâ'vvreedd �ie'jjmie'ldd mââ
+vu'vdd�uâ��as nââmar 971
+Kammsest Njauddâm pääi'�
+�uõkku
+kuâ��sest liâ Partakko,
+�e'vetjääu'r da Njauddâm siid.
+Vuu'd saaujbeälla veekk
+Â'vvlest Njeä'llma mõõnni
+vu'vdd�uâ��as nââmar 969
+�uâ��as juätkkai Njeä'llmest
+Kessi årra muttstõõvee'l mâ��
+siõmmnast ouddâl Kessijääu'r.
+akai jåå'ttemniâvvain
+Pojjsin peäss juõ'��
+Â'vvla.
+Â'vvlest liâ arggpeei'vi påå'šštauttvuâr Njeä'llma da Njauddma.
+Jarblaanin peäss juõ'�� peei'v Helssnest Â'vvla.
+Reissu vue'l��empäi'��en
+Njeä'llem, �e'vetjäu'rr le'be Njauddâm.
+Võõnâsmätkka vue'l��empäi'��en suä'ppe Partakko da Njeä'llem siid.
+Kuhttu
+siidâst liâ võõnâslue'ššttempääi'�.
+Võõnâssäätk liâ Aanrest, Veskonjaar�âst da
+Njeä'llmest.
+aart
+’'teemstrooite'l karttpäi'�� õõl�at registâ'ttmõõžžžž.
+r - Nuorgam åugganjåå'ttemkartt, 1:100 000, Karttkuvddlõs 1999.
+Kaartid vuäitt vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst Siidast da
+itt vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam
+i'�est.
+d vuäitt
+õõzzâst Siidast da Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+t.
+å'šštpääi'�kaaupššummušš le'be vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam
+Kaa
+Siida / Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõs
+pääi'�kaaupššummušš
+ii�k kääzzkõssid da lââ'sste☘ait kaunnje lää'dd�iõlsai addrõõssin:
+Nee'tt k
+Mäddmett
+�e'vetjääu'
+Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'�est.
+Aanar addrõs- da virksmõõvvâmkartt, 1:150 000, Sää'mjânnam
+mäddmett’'teemstrooite'l 2001.
+Kaartid vuä
+luâ�kuvddlõõzzâst Siidast da Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpää
+Lää'ddjânnam �uâ��askartt (GT-kartt) 18, 1:120 000, Genimap 2000.
+Kaarti
+vuä'sted Genimapilta da �e'rjjkaaupin.
+Kaartid vuäitt
+vuä'stted Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddl
+Aanarjääu'r võõnâsmä't��kartt, 1:50 000 Miârrjåå'ttemstrooite'l 2002.
+Kaartid
+vuäitt vuä'sted
+Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst Siidast da Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+tuåimmpääi'�es
+Meä'cchalltõs.
+Kaartid vuäitt ti'll’'jed
+Meä'cchalltõõzz på
+rti kaaupššempääi'�
+Â'vvel palvvlõspäi'�
+Meä'cchalltõõzz påå'ššt
+äccâr pälggaz, vääl da tuä'l
+ku peälkkum pälggaz.
+mâânn Kirakkajääu'rest Pakanajoo�� �iõmppu 14 �m mettsažž
+tiõttum vaa��tõk.
+Pakanajoo��âst le'be Jankkilast, mât-a vuä'mm leâsnaitääl šše
+�ää
+äl
+ârast võnnsin suukkmõ'šššše.
+Võõnâssäätk liâ Aanrest,
+Veskonjaar�âst da Njeä'llmest.
+Võõnâslue'ššttempääi'� liâ mä�gg.
+Vääl liâ
+nji da
+jäurra, ko'st lij �ie'ssemmue't��õhttõs
+ääu'rest da �ue'lsmue't�est da Villi Pohjola våurr�eâmpp
+t,
+Motor�eâlkktu
+in Nuorgam - Njauddâm - �e'vetjääu'r - Njeä'llem -
+Â'vvel da Aanar kõõskâst.
+Lââ'ssteâ�aid da låå'vid vuä�� Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+Väccâr põõstaijânnamvuu'dest jiâ leäk
+Jee'res reisspeäggtõõzz
+Väccâr tâ'vvraai räjja
+nõõmtet, vaa��tõk jåår�al mååusat tââv årra da mâânn Njauddma.
+Jankkila -
+Njauddâm jäämkõskk lij nu't 14 �m.
+Täk jiâ kuõsttu veâl ni pukin o��sõmõs
+kaartin.
+'cc- da meällamvä
+Aanarjäu'rr suäpp pu
+väältiõttin tiõttum da Aanarjääu'r võõnâsmä't��kaart hiâlpte jååttmõõžžžž.
+Aanarjääu'rest jåå'ttmen âlgg mu'šštted ššto ššõ�� vuäitt motstõõvvâd jå'ttlâ
+jõnn jõõr�in liâ ku'äss-ne ahttâr.
+�e'vetjääu'r meällamvääl mâ'nne �e'vetjääu'rest �ue'lsjääu'r da �ue'lsvuõn
+�õõ� Aanarjäurra da ooudâs Nje'��
+Källvuõ'nne da ooudâs Partakko.
+Nje'��jääu'rest vääll juätkkai Pää'nnjääu'r,
+Jorbbuljääu'r da Mihkaljääu'r �õõ� mååusat �e'vetjäurra.
+Mää't� kõõskâst
+mä�gg muâtkõõ��.
+�Tu'ri'smmpääi'�: Mää't� kõõskâst liâ kue'htt meä'cc�eâmp,
+Sollumusj
+Ri'mnnj’'njaar�âst.
+Lei'rrsââi mää't� kõõskâst liâ �e'vetjääu'res
+Partakkost da Jorbbuljääu'rest.
+Meällamväällkaart liâ vuä��amnalla
+ä'l da -�eäin
+Motor�eâlkktuä'l da -�eä
+tuåimmpääi'�est da Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst Siidast.
+Väccâr åårstem- da vuä'ppõspääi'�
+'ššššlai vuä'pstummušš
+kaart, �õõ�tõõzz di kue'llššee'llem,
+Pâjj-Sä
+uä'pstummuužžžž.
+tuällõõttmõšš, pävvrõõššššmõšš da jeävvsi vuästtmušš
+ollsââ'jjpääi'�
+Tollsââ'jjpääi'�, koin ââ'net huõl liâ Aanarjääu'rest �ue'lsmue't� da Pisternjaar�
+ool raajjmõ'šššše
+Vuä'pstummušš, vue'��ummušš,
+mie'cstummušš- da motor�eâlkklåå'vid voudda.
+ä'mjânnam luâ�kuvddlõs Siida
+Sää'mmu'zei �uä'jtõõzz, norltõõ�� da jee'res v
+meä'cc�eâmpai di Nammajääu'rest Piilola meä'cc�eâmpai lu'nn.
+Riikk jânnmin Pâjj-Sää'mjânnmest lij Meä'cchaltõs ouddam låå'v t
+rii'ssid da ååu'sid ââ'nee'l nõtta jee'res låå'v.
+Mäddmuõrid le'be maddu viirrâm
+occnjažž ärvvsai muõri vä'lddmõ'šššše da âânnmõ'šššše taarbššet mäddmuõrrlåå'pp,
+kåå'tt mähss 8,50 eu'rred /m�.
+Låå'v vuä�� Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâs
+Siidast le'be Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'�est.
+Tuäivet ââ'nned
+tollsââ'jjpaai'�id.
+Äävvtoolraajjmõšš m
+eä'ccpuâlljemvaarr äi'��en lij kiõlddum šše tollsââ'jjpääi'�in.
+ukkâm�ää'cc
+u'd �ää'�� liâ juukkâmnalla.
+jeä'ššššhuõll
+äccâr põõstaijânnamvuu'd meä'cc�eâmpain liâ ääu'�te'mes
+jii'jjes ääu'�te'mes
+Reiss�e'ttemniâvvaid vuä�� seârvvna ââ'nned.
+Ju
+Vu
+�ää'�� âânnmõšš �eet�âni lij joo'tti jii'jjes vää'ldest.
+påå�njeä'ššššnoorrâmlee'tt, lešša pue'rab lij pu'htted juõ'��kažž
+påå�njeä'ššššnuä'� meädda luâ�ast.
+Meä'cc�eâmpain liâ kå'šš��nuu'žžne�
+stummušš
+eeirrõõttmõšš lij seännum juõ'��oummuvuõiggâvuõtt mie'lddsanja.
+eä'cc�eâmp
+ânnamvuu'dest liâ nellj meä'cc�eâmp, ko'st vuäitt insted iinn le'be
+Pisternjargg lij Aanarjääu'r tââvbeä'lnn.
+Pisternjaar� nuõrtireeddast.
+ääppla cäkkõõttâm �ue'lsvuõn (Tsuolisvuona)
+vai 1.6 - 30.9 da lij Väccâr pâ'jjtuõddâr Raajjvuei'v
+nuõrtireeddast.
+åurr�eâmpp
+Ri'mnnj’'njaar� våurr�eâmpp 10 �m Partakko siidâst lå'dd�erddma.
+stummušš â'lddvuu'dest
+Põrttaazztummušš da leirrsââ'jj põõstaijânnamvuu'd pirrõõzzâst liâ Njeä'llmest,
+Aanarjää'urest
+n-Maura
+anarjääu'rest liâ kutt meä'cc�eâmp, ko'st vuäitt insted iinn le'be kue'htt.
+Zååradsuâll, Aanarjääu'r Källsa�iõ'ljest, tââvbeällsab Zååradsuâll saujjreeddast.
+In
+Väccâr põõstaij
+kue'htt.
+Motor�eâlkktue'll jåått kuâ��ad.
+�ue'lsmue't�� lij Aanarjääu'rest
+�uõ'ppi� da �ue'lsjääu'r (Tsuolisjavri) mue't� kõõskâst.
+Motor�eâlkktue'll jåått
+�eâmp kuâ��ad.
+Raajjvuei'vv lij ää
+Piilola lij Nammijääu'r
+Partakkost, Jorbbuljääu'rest, �e'vetjääu'rest da Njauddmest.
+Leirrõõttmõšš lij seännum juõ'��oummuvuõiggâvuõ� mie'lddsa
+meä'cc�eâmpai lu'nn liâ tollsââ'jjpääi'�i lââ'ssen kuâtt tollsââ'jjpääi'�
+Zååradsuâlljest, Tyllyluutâst da Pielpavuõnâst.
+Tollsââ'jjpääi'� käunnje Jõn
+jiõ��kuõ�⚹m da Veskonjaar� Kuõrbbsuâlljest.
+Aikksuâll, Aanarjääu'r Sie'��es Aikksuõllu reddviâstârreeddast.
+Jiõ��suâll, Aanarjääu'r Jõnn Jiõ��suõllu lå'dd�er'ddemreeddast.
+Kaikunuora, Aanarjääu'r saaujbeä'lnn, Sarminjaar� tâ'vv�ee'jjest.
+'vv�ee'jjest.
+åurr�eâmp
+åurr�eâmpp va'rrjed jii'jjes âânnmõ'šššše
+Källsajäu'rr, Â'vvel da Aanar kõõskâst, Vä'ldd�uâ��as 4 kuâ��ad, nu'tt 16 �m
+õllu viõstârreeddast sue'jjes luhtti
+iâvvai da reisspihttsi vuåkrjummušš
+Programmpalvvlõspõrggi vuåkrje reisspihttsid, kanoottid, võnnsid da motor�eâlkaid.
+iikkeemcõgldõsnallššem oummi palvvlõõzz
+Väccâr põõstaijânnamvuu'dest jiâ leäkku palvvlõõzz liikkeemcõgldõsnallššem
+jânnam luâ�kuvddlõs Siida suäpp puârast kue'ssreisspäi'��en
+õnnsin joo'ttji palvvlõõzz
+Vääl liâ tiõttum väälltiõttin.
+Aanarjääu'r võõnâsmä't��kaart 1:50 000.
+�njaar�âst, Njeä'llmest,
+e'res palvvlõõzz â'lddvuu'dest
+Ââldmõs baa�k, påå'ššt, apteekk, tiõrvâsvuõ�kuvddlõšš, autt’'teevvamstäällj da kaaup
+restraant liâ Njeä'llmest, Aanrest, �e'vetjääu'rest da Kammsest.
+Puõiddisuâll, Aanarjääu'r Varttasuõllu saaujbeä'lnn.
+Puõiddisuõllu tâ
+Kahkusuâll, Aanarjääu'r Viimassuõllu ääppalbeä'lnn.
+Kahkusuõllu
+lå'dd�e'rddemreeddast.
+Â'vvlest tââvas, Källsajääu'r reeddast.
+Aikksuâll, Aanarjääu'r Sie'��es-Aikksu
+käu'llmest.
+oummuid.
+Pâjj-Sää'm
+liikkeemcõgldõsnallššem oummuid.
+Võõnâssäätk liâ Aanrest, Veskonjaar�âst da Njeä'llmest.
+Võõnâslue'ššttempääi'� liâ Â'vvlest, Veskonjaar�âst, Nä�
+Källsajääu'rest, Aanrest, Partakkost da Nje'��jääu'rest.
+Je
+liâ Â'vvlest.
+Sijddkaaup da
+Puä'lddemkuân kaaupššempäi'�� lij Njauddmest.
+Väccâr vuâkkõõzz
+uâkkõõzz Väccrest jåå'ttem diõtt
+Vuu'dest liâ viõ��âst
+vuõ�.
+est lij
+õ'šššše
+ed
+lddum šše
+õzz jiijjad
+rõõžžžžid, puärrsid da â'lddruå�id le'be
+uäitak
+äutai
+udde'l mätkka vuâlggmõõžžžž
+ä't��te'lfooni kolljummušš
+Põõstaijânnamvuu'dest te'lfoon jiâ kullu juõ'��pääi'�est.
+ullu.
+��sest.
+ä't��niâvv
+Väccâr põõstaijânnamvu'vdd suäpp nåkam joo'ttjid, kook liâ jiânnai jååttam
+mie'ccest.
+Palvvlõõzz jiâ leäkku, ij-�a põõstaijânnmest pi'r��ed nõtta
+juõ'��oummuvuõiggâd
+Riikk jânnmin Pâjj-Sää'mjânnm
+meä'cchaltõs ouddam låå'v tool raajjm
+rii'ssid da ååu'sid ââ'nee'l nõtta jee'res
+låå'v.
+occnjažž ärvvsai muõri vä'lddmõ'šššše da
+âânnmõ'šššše taarbššet mäddmuõrrlåå'pp,
+låå'v vuä
+Pâjj-Sää'mjânnam luâ�kuvddlõõzzâst Siidast
+le'be Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+tuåimmpääi'�est Tuäivet ââ'nn
+Äävvtoolraajmõšš
+meä'ccpuâlljemvaa'rr äi'��en lij kiõ
+rajjum tollsââ'jjpääi'�in.
+Muu'ššt kue'��ed i'lmmtõ
+äi'��taaulâst da mä't��plaanâst taau
+Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpäikka.
+Jie'�ššõddmest te'lfonnââmar, koozz v
+vuõssmõššân soi'ttjed lij 112!
+Vuu'd peälšštemveä'�� lij lää'jjššiõtt’'tõõžžžž mie'lddsažž
+tuåimm, da tõn vuä�� pue'rmõššššân da jå'ttlu'bun �idd jie'ttnââmar pääi'�.
+Muu'ššt i'lmmtõõttâd �u leäk puä'ttam reeisast mååusat, ššto tuu jiâ ää'l��i jä
+ooccâd da oo��jid tu'šššše mie'ldd piijjâd.
+Peälšštemveä'�� rääjj tu'šššše ooccmest
+laask.
+Õ
+põõstaijânnamvuu'dest liâ jiânnai õõtkâspääi'�, ko'st te'lfon jiâ k
+Ko'lljemvuõ� vuäitak ooccâd kuä'r�ee'l õ'lljab päikka le'be �uõkku kuâ
+ää'ššššmie'lddsai mä't��niâvvaita: kartt, kompass, innsuejj, pihttâz, vue'��em
+da mä't��jeä'vves liâ vä䞾nai mä't��niâvv.
+Väccâr jäällmõõžžžž liâ aartkla, mä't��niâvv â'l��e lee'd tõnmie'lddsa.
+�ie'ss ššâdd
+emansa �ie'ssmannu peä'lrää'jest da põõšššši
+siâkk
+muõtt kuâdd täujja ju'n
+tam joo'ttja
+äccâr tääu'jmõs kõõ��mõõžžžž
+t lij
+eä'cchaltõs ouddam låå'v tool
+â'nned
+kue'l, jiânnai-a tõt mähss?
+nnâz liâ ko'lljam kookkas.
+uu'dest liâ räudd- da ku'v��jääu'r.
+Vuu'dest vuäitt ššee'lled kue'l läänpäikksažž
+ottor�eâlkk låå'vid?
+ne'� vu�ad
+esiallåå'v jåå'tted rää'jtõõzzi mie'ldd šše tuä'li ååu�beä'lnn.
+Låå'vid vuäitt
+teâ�stõõllâd Meä'cchalltõõzz Â'vvel tuåimmpääi'�est.
+kålggmannust.
+Tä'lvv puõllššipoodd puõl⚹ vuäitt põõššššâd vuâlla -20 graatted.
+Vaalmšštõõ��âni da nõtta ää'ššššmie'lddsai mä't��niâvvaita ooccanj jååt
+mä't�� vuäitt lee'd â'��ed.
+Vuä��-a mie'ccest raajjâd tool?
+Riikk jânnmin Pâjj-Sää'mjânnmes
+raajjmõ'šššše rii'ssid da ååu'sid
+ââ'nee'l nõtta jee'res låå'v.
+occnjažž ärvvsai muõri vä'lddm
+da âânnmõ'šššše taarbššet
+mäddmuõrrlåå'pp, kåå'tt mähss 8,50
+eu'rred /m�.
+Låå'v vuä��
+Meä'cchalltõõzz Â'vvel
+Tuäivet â
+Vuäitam -a ššee'lled
+Väccâr kue'lljääu'rin lij maainstum nu'tt jiânnai, ššto mai
+vuõggkue'llššee'llemlåå'vin le'be ššuurab Pâ'jj- Sää'mjânnam põõstaijânnamvu'vdd
+lååvin 1564, koon hâ'dd lij 7 eu'rred / 3 �iâss, 10 eu'rred / sutkk, 35 eu'rred /
+neä'ttel da 50 eu'rred / ka'lndaree'��.
+Vuä��-a Väccâr vuu'd tuä'li ååu�beälla m
+Pääikla kue'ssen da vuä'pstummuužžžžin vuäitt åuggpäi'��kå'dd
+sp
+Väccâr äi'��poddsa kuullmõõžžžž
+Õhttsažžtuâjj lij viõkk, Kessijoo�� vä'��emmoost ra'jješš õhttsažžtuâjjviõ'��in
+sijoo�� vä'��emmoost Väccâr
+õõstaijânnmest.
+Åå'n mostt lij vuu'd �eâmppnee'��i alttõõzzâst rajjum
+ue'lljääu'rest ââlda Kessivuõn.
+luâ�kuvddlõs Siida
+Vuu
+cchalltõs,
+jj
+luâ
+am põõstaijânnam - �uäjtõs
+Väccâr - põõstaijânnam tue'��en
+am mie'cci ššõddmõšš
+Kaldoaivi da Väccâr põõstaijânnamvuu'di lå'ddvââ'llj
+vue'ppes
+cc�eâmp - Tâ'vv-Lää'ddjânnam �eâmp da
+Aanar, Gummerus.
+ee'jjdoohhat.
+Gummerus.
+�eâ��a 2000 �i��tuu'lv vi'��e mõõnee'st Kes
+p
+õhttsažžtuâjjviõ'��in o'��est.
+Mostt lij tuâl’'jõžž pääi'�est Kessijoo�� njää'lme
+Lââ'ssteâ�aid Väccrest
+tuåimmpäi'��
+Pâjj-Sää'mjânnam
+'d ra'ddai Meä'
+Pâ -Sää'mjânnam
+�palvvlõs, addrõs: P�
+�õõ�tõõzz da �ee'r
+Lää'ddjânn
+Väccâr põõstaijânn
+Aanar Sää'mjânnam luâtt- da lå'ddpäi'��
+Laaksonen, J. da Partanen, S. 2002: Meä'
+mainnâz.
+Edita 200 s.
+Lehtola, T. 1998: Koolm koon�õõzz jânnam - histoor
+Lehtola, T. 1997: Sää'mjânnam
+Paulaharju, S. 1965: Tuâkk-Sää'mjânnam.
+WSOY.
+Lii k kääzzkõssid da lââ'sste☘ait kaunnje lää'dd�iõlsai addrõõssin:
+Paavvâl Taannâl Tiina - Tiina Sanila-Aikio
+Sääʹmteʹǧǧ - Saamelaiskäräjät
+saaǥǥjååʹđteei - puheenjohtaja
+Sajos, FIN-99870 Aanar - Inari
+tiina.sanila-aikio@samediggi.fi
+SAAKK PETTERI LAITI 40-EEʹJJ-JUHLLČUÄʹJTÕÕZZ ÄÄʹVUMMŠEST
+Ärvvsaž Piâttâr, šiõǥǥ juhllkueʹss,
+muʹst lij jõnn rämm leeʹd ääʹveʹmmen čuäʹjtõõzz mueʹddi saaʹnivuiʹm da jurddjivuiʹm.
+Sääʹm ǩiõtt-
+tuâjai raajji da čeäppõsneeʹǩǩ lie eʹtǩǩääm čuäʹjtõsvueiʹttemvuõđ vuäǯǯam Sajoʹsse, lij tâma Sajos
+ikkân še aunnsallaš sääʹmkulttuuʹre.
+Tät eʹtǩǩõs lij oouduum nuʹtt, što vuõssmõs čuäʹjtõõzz
+ääʹveempodd lij täʹbbe.
+Åskkap, što čuäʹjtõstuåimm lij šiõǥǥ da šiõttlõs lââʹss Sajoozz tuåimmjummša
+di tõt rääjj fiin raamid sääʹmčeäppõsneeʹǩǩid da ǩiõtt-tuâjai raajjʼjid vuäǯǯad vueiʹnnemnalla tuâjeez.
+Tuõđi rämmšep, što Sajoozz čuäʹjtõstuåim ääʹvad tät-i Laiti Piâttâr 40-eeʹjj-juhllčuäʹjtõs.
+Juõʹǩǩ säʹmmlaž tåbdd Piâttâr Laiti -nõõm.
+Nõõm mieʹldd pâjjne raʹvves miõllkaart ǩiõtt-tuâjai
+raajjʼjest, čeäppõsneeʹǩǩest, määstrest, uʹčteeʹlest, ǩiõl da kulttuur siʹrddjest.
+Juõʹǩǩkaž haaʹleʹči,
+Piâttâr, piâssâd Tuu mättʼtõʹsse.
+Juõʹǩǩkaž haaʹleʹči piâssâd vueʹssen Tuu jiijjad nääʹl jieʹlled, leeʹd da
+ååʹblkâʹstted pirrõʹtti maaiʹlm.
+Juõʹǩǩkaž haaʹleʹči piâssâd mättjed Tuu nääʹl seʹrdded tõn maaiʹlm,
+koon vuäinak da ǩiõččlââstak, ǩiõtt-tuõjju.
+Piâttâr Laiti lij brändi.
+Tõt lij teâtt kvaliteeʹttest.
+Tõt lij staan puuʹttes sääʹm ǩiõtt-tuâjast.
+Tõt lij miârkk
+säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž teâđast.
+Tõt lij čuäʹjtõs sääʹm ååʹbleǩ-ǩiõlâst, koon puk vueiʹneen tåʹbdde.
+lij tiõtt aunnsi čieʹppes õhttmest da ǩiõttʼtõõllmest.
+Sääʹm õhttsažkåʹdd leʹčči vuâsti samai jeeʹresnallšem, jõs jiõk leʹčče tuejjääm tän veiddsânji ärvvsaž
+jieʹllemtuâjad kulttuur määŋgsiltteeʹjen.
+Leäk leämmaž mij õhttsažkååʹdd tääʹrǩes ooumaž da
+vaaikteei da leäk juâkkam teâđääd, silttõõzzääd di jurddjääd miʹjjid jeärrsid.
+Leäm aivv snäätnai, što
+puk tääiʹben âʹhtte muu saaʹnid.
+Looppâst haaʹlääm peäggted, što tuu pukin tääʹrǩmõs õsttmõššân vuäitt tuõđi ââʹnned tõn, što leäk
+vuäǯǯam tuu jieʹllemtuõjju jueʹtǩǩi tuu jiijjad ââʹljest.
+Juäʹtǩǩem mij puärrsi väʒʒam pälggsi mieʹldd
+äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjjin iʹlla jijstes čiõlǥâs.
+Leäm samai kuärǥast tuännai peäʹlest da tuäivam
+tuännaid veâl määŋgid õhttsaž eeʹjjid da tuâjaid, koi mieʹldd piâssveʹted čiŋlmõõvvâd ǩiõtt-tuâjai
+maailma.
+Späʹsseb pukid, što leäʹped puättam prääzkjed tän historiaalʼlaž peeiʹv mijvuiʹm!
+Da veâl õʹhttešt
+tuäivtam leekk, Piâttâr, tän miârkkšõddmõõžž õsttmest!
+PUHE PETTERI LAITIN 40-VUOTISJUHLANÄYTTELYN AVAJAISISSA
+Arvoisa Petteri, hyvät juhlavieraat,
+minulla on suuri ilo olla avaamassa näyttelyä muutamalla sanalla ja ajatuksella.
+Saamelaiset
+käsityöntekijät sekä taiteilijat esittivät näyttelymahdollisuuden saamista Sajokseen, onhan Sajos
+ikkuna myös aineelliseen saamelaiskulttuuriin.
+Tätä esitystä on viety eteenpäin siten, että
+ensimmäisen näyttelyn avajaiset ovat tänään.
+Uskomme, että näyttelytoiminta on hyvä ja sopiva lisä
+Sajoksen toimintaan sekä se luo hienot puitteet saamelaistaiteilijoille ja käsityöntekijöille saada esille
+töitään.
+Olemmekin erittäin iloisia, että Sajoksen näyttelytoiminnan avaa juuri tämä Petteri Laitin 40-
+vuotisjuhlanäyttely.
+Jokainen saamelainen tunnistaa Petteri Laitin nimen.
+Nimi herättää vahvoja mielikuvia
+käsityöntekijästä, taiteilijasta, mestarista, opettajasta, kielen ja kulttuurin siirtäjästä.
+Jokainen haluaisi
+päästä, Petteri, Sinun oppiisi.
+Jokainen haluaisi päästä osaksi Sinun erityistä tapaasi elää, olla ja
+hahmottaa ympäröivää maailmaa.
+Jokainen haluaisi päästä oppimaan tapasi siirtää näkemäsi ja
+kokemasi maailma käsityöhön.
+Petteri Laiti on brändi.
+Se on tieto laadusta.
+Se on tae aidosta saamelaisesta käsityöstä.
+Se on merkki
+saamelaisesta perinteisestä tiedosta.
+Se on osoitus saamelaisesta muotokielestä, jonka kaikki
+näkiessään tunnistavat.
+Se on tunnus materiaalien taidokkaasta yhdistämisestä ja työstämisestä.
+Saamelainen yhteiskuntamme olisi varmasti hyvin erilainen, jos et olisi tehnyt tätä valtavan arvokasta
+elämäntyötäsi kulttuurin moniosaajana.
+Olet ollut yhteiskuntamme keskeinen henkilö ja vaikuttaja ja
+oletkin jakanut tietojasi, taitojasi ja ajatuksiasi meille muille.
+Olen aivan varma, että kaikki täällä
+yhtyvät näihin sanoihini.
+Lopuksi haluan vielä sanoa, että tärkeimpänä saavutuksenasi voi ehdottomasti pitää sitä, että olet
+saanut elämäntyöllesi jatkajan omasta pojastasi.
+Jatkaminen vanhempiemme kävelemillä poluilla
+perinteisissä elinkeinoissa ei ole nykyaikana itsestään selvyys.
+Olen vilpittömän iloinen puolestanne
+ja toivon vielä monia yhteisiä vuosia ja töitä, joiden parissa pääsette syventymään käsityön
+maailmaan.
+Kiitos kaikille, että olette saapuneet juhlistamaan tätä historiallista päivää kanssamme!
+Ja vielä kerran
+onnittelut, Petteri, tämän merkkipaalun saavuttamisesta!
+SÁHKA PETTERI LAITI 40-JAGI ÁVVUČÁJÁHUSA RAHPAMIIN
+Árvvusadnojuvvon Petteri, buorit ávvuguossit,
+mus lea stuorra illu leat rahpamin čájáhusa mottiin sániin ja jurdagiin.
+Sápmelaš duojárat ja dáiddárat
+evttohedje čájáhusvejolašvuođa oažžuma Sajosii, leahan Sajos klássaráigi maiddái ávnnaslaš
+sámekultuvrai.
+Dát evttohus lea ovddiduvvon nu, ahte vuosttas čájáhusa rahpamat leat odne.
+Mii
+jáhkkit, ahte čájáhusdoaibma lea buorre ja heivvolaš lassi Sajosa doaimmaide ja dat fállá fiinna
+birrasa sámedáiddáriidda ja duojáriidda oažžut oidnosii bargguid.
+Leatge erenomáš ilolaččat, ahte
+Sajosa čájáhusdoaimma rahpá justa dát Petteri Laiti 40-jagi ávvučájáhus.
+Juohke sápmelaš dovdá Petteri Laiti nama.
+Namma bohciidahttá nana miellagovaid duojáris,
+dáiddáris, meaštáris, oahpaheaddjis, giela ja kultuvrra sirdis.
+Juohkehaš háliidivčče beassat, Petteri,
+Du ohppui.
+Juohkehaš háliidivčče beassat oasálažžan Du erenomáš vuohkái eallit, leat ja hábmet
+máilmmi, mii lea min birra.
+Juohkehaš háliidivčče beassat oahppat Du vuogi sirdit duodjái, maid leat
+oaidnán ja vásihan.
+Petteri Laiti lea brändi.
+Dat lea diehtu kvalitehtas.
+Dat lea dáhkádus eakti sámeduojis.
+Dat lea mearka
+sámi árbevirolaš dieđus.
+Dat lea duođaštus sámi hábmemis, man buohkat oainnidettiin dovdájit.
+Dat
+lea dovdomearka materiálaid čeahpes ovttastahttimis ja ávnnasteamis.
+Sámeservodat livčče sihkkarit hui earálágan, juos it livčče bargan dán erenomáš dehálaš eallinbarggu
+kultuvrramet máŋggabealat meaštárin.
+Leamašat min servodaga guovddáš olmmoš ja váikkuheaddji
+ja leatge juohkán dieđuidat, dáidduidat ja jurdagiiddát midjiide earáide.
+Lean áibbas sihkkar, ahte
+buohkat dáppe guorrasit dáid sániide.
+Loahpas háliidan vel namuhit, ahte deháleamos boađusin sáhttá vissásit atnit dan, ahte leat ožžon
+iežat bártnistat joatki eallinbargosat.
+Joatkin vánhemiiddámet bálgá mielde árbevirolaš ealáhusain ii
+leat dán áigge iešalddes čielga ášši.
+Lean duođaige ilus dudno beales ja sávan vel máŋggaid oktasaš
+jagiid ja dujiid, maid oktavuođas beassabeahtti vuodjut dujiid máilbmái.
+Giitu buohkaide, ahte lehpet boahtán ávvudit dán historjjálaš beaivvi minguin!
+Ja vel oktii
+lihkusávaldagat, Petteri, dán mihttomeari juksamis!
+Ärvvsaž joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi personkå'dd, Enontekiö kåå'dd võboršee'ǩǩ da kue'ss.
+Sää'm ǩiõllsuåvtõs lij tu'mmjam miõttâd ta'nni ǩiõllcistt -ciist Enontekiö kåå'dd
+joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessja.
+Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peä'cc vue'ddin njõđđum vuä'ddnää'pp; vuä'ddču'ǩǩ loo'ǩǩin,
+vuä'ddtiskk da säähharne'cc.
+Peä'ccest šõddi vue'ddi miârkktõs lij peäcca seämmanallšem, ko sää'mǩiõl miârkktõs sä'mmlaid da
+sää'mkulttuu're.
+Peä'ccest šõddi vue'dd tuõ'll'je pie'cc ceäggad da jie'llemviõkksânji,
+seämmanalla ko sää'mǩiõll âânn sää'mkulttuur da sää'mõhttsažkåå'dd jie'llemviõkksânji.
+Sää'mkulttuur jie'llem-mäi'nn lij sää'mǩiõl seillmõš puõ'tti puõlvvõõǥǥid da ǩiõll lij sää'mkulttuur
+vääžnmõs vuä'ss, tõt lij sää'mkulttuur väimm.
+Sää'm ä'rbbteâtt lij ra'vves te'l, ko tõt lij kulttuursaž
+da ǩiõll'laž õhttvuõđâst.
+Sää'm ǩiõlltuâjj ciist miârkktõs lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl
+staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-ciist miõttât Enontekiö kåå'dd joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessja puõ'ttinallšem
+vuâđai mie'ldd:
+Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij miõđlõsân čõõđtam tuåimmjumuužžstes saa'mi ǩiõll'laž
+vuõiggâdvuõđid da viikkâm ooudâs sää'mǩiõl staattuuzz da tõn ruõkkmõõžž.
+Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjoo'tti čuä'jteei tõ'st, mõõnnalla u'cc resuurssivui'm
+da ääi'j mie'ldd si'tǩǩes tuâjain vuei'tet vuäʒʒad äigga kookkas kuõ'ddi da miârkkšõõvvi tuâjaid
+sää'mǩiõl se'rddmõõžžâst nu'tt, što ǩiõl iskrdeei jie'llemiiskâr lij ruõkkum veä'lkõs puõlvvõõǥǥi
+tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd.
+Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij tuåimmjam Enontekiöst 10 ee'ǩǩed da tõn äi'ǧǧen Miessi lij
+håiddam ee'jji mie'ldd âlddsin 40 sää'mpä'rnned, jooukâst liâ nijddpää'rn da ååumpää'rn.
+Enontekiö kå'dd kooll sää'm dommvoudda da kåå'ddest sää'mǩiõllsaž narod lij u'ccen
+minoritettneǩǩen.
+Sää'mǩiõli puõ'ttiääi'j staanumu'šše lij vääžnai, što sää'mpäärna vuä'ǯǯe sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid
+da lââ'ssen pei'vvhåidd vuâđđââvv sää'mkulttuur äärvid.
+Päärnaivui'm tuõjstõõllmen lij aaibâs
+vää'žnai systtem'maatnalla ââ'nned sää'mǩiõl vä'lddǩiõl ra'vves staattuuzzâst huõlǩâni.
+Miessi
+personkå'dd lij o'nnstam tän tuâjast ooudâstjoo'ttjen, tõn diõtt ko personkå'dd lij čõnnõõttâm tuâjes
+Näkam personkåå'dd čõnnõõttmõõžžin jiijjâz tuõjju da ra'vves sää'mǩiõl- da kulttuur
+määŋgbeällsaž da lue'ǯǯjeei silttumuužžin leät čõõđtum puki sää'mpää'rnai ǩiõll'laž
+vuõiggâdvuõđid, lokku vää'ldee'l še tõid sää'mpää'rnaid, koin sää'mǩiõl silttumuš lij leämmaž
+ää'pptap.
+Si'tǩǩes tuâjain lij leämmaž vääžnai miârkktõs sää'mǩiõl seillmõ'šše, rämm miõlâst
+vuäitam tuõttâd, što vuâđđškoou'le liâ puättam piiriee'jji sää'mǩiõllsa škooulnee'ǩǩ, kook
+mätt'tâtte sää'mǩiõl le'be sää'mǩiõlin.
+Sää'm ǩiõlltuâjj-ciist jorddmõš lij kaggâd ciist vuäǯǯai pue'reed sää'mǩiõl ou'dde tuejjeem tuâi da
+kaggâd pukid Enontekiö kåå'dd da jee'res ve'rǧnee'ǩǩid pue'reed sää'mǩiõl staattuuzz.
+ǩiõlltuâjj ciist mie'ldd Enontekiö kåå'dd va'sttõs sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst
+da ooudâsjuätkkjummuužžâst lâssan.
+Sää'mtee'ǧǧ ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đtee'jen tuäivam, što cistt kaaggči veâl jäänab Enontekiö
+kåå'dd pue'reed sää'mǩiõl staatuuzz ooudâsviikkmõõžž kåå'dd pukin vuä'ssvuu'din da še jee'res
+ve'rǧǧnee'ǩǩid pue'reed sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzid.
+SÁHKA
+ÁNAR
+Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi
+Ságadoalli - Puheenjohtaja
+Skierri Peuratie 15
+FIN-99400 Enontekiö
+Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ ǩiiččeei.
+Hyvää kansallispäivää!
+Pyeri aalmugpeivi!
+Šiõǥǥ meersažpeeiʹv!
+Lij samai jonn rämm vueiʹnned tiʹjjid tääiʹben juʹhljemen säʹmmlai meersažpeeiʹv.
+Tät lij
+sääʹmteeʹǧǧ vuõssmõs tän vaalpoodd jäʹrjstum meersažpeiʹvvjuhll da kuâđđjeen še maaimõssân, ǥu
+vaalpodd poott tän ekka.
+Meersažpeiʹvv lij sääʹmtegga da säʹmmlaid tuõʹđi tääʹrǩes juhll, ko lääiteeʹl
+ekonoomlaž vueʹǩǩ lij cõggâm juuhli riâššmõõžž tän tääuʹjben.
+Sääʹmteʹǧǧ lij ooudab da
+äiʹǧǧpoddsa vaalpoodd âânnam vääžnmõssân tõn, što meersažpeeiʹv juuhljet sääʹmkulttuurmieʹldd
+da što jeeʹres beäʹlin jälsteei säʹmmlaid uuʹdšet vueiʹttemvuõđ vuässõõttâd juuhlid.
+Juhll lij
+säʹmmlain säʹmmlaid.
+Ååʹn vuõssmõs vuâra juuhlid lij vueiʹtlvažvuõtt seuʹrrjed še interneeʹttast.
+Tän vaalpoodd ääiʹj lij šõddâm jiânnai da võl tän eeʹjj poodd vueʹrddep šuurid oođumuužžid
+säʹmmlai vuõiggâdvuõttstatuʹsse.
+Politiik lij mainstum jiânnai da tõt käggaat võl kõõskõʹsse.
+Ååʹn lij
+kuuitâǥ äiʹǧǧ kueʹđđed peeiʹvpolitiik vääʹnnbeälla da čiŋlmõõvvâp juʹhlljed meersažpeeiʹv, sääʹm-
+meer histoor, õhttnažvuõđ da pueʹttiääiʹj.
+Säʹmmla liâ vuäinnam histoor ääiʹj šuurid måʹlljõõzzid, vääin, čårstumuužžid, ǩiõl
+läʹppemǩiččlõõttmõõžž, päkkserddmõõžžid vääin da tuʹlvvääuʹdai raajjmõõžž seuʹrjumuuššân,
+väʹlddpolitiiklaid täävtõõzzid õhttõõttâd säʹmmlaid da ǩiččlõõttmõõžž piõʹdǧǧeed säʹmmlai
+õhttnažvuõđ.
+Leäʹp seʹlvvnam täin õõutsââʹjest da mij ouddlest puõlvvõõǥǥi kõõrin tuâjin da
+lueʹǯǯjekani.
+Jõuddâp kuuitâǥ teivvad pâi võl ođđsab vaʹǯǯtõõzzid.
+Globalisaatio ääim-muuttâs da
+aarktla vuuʹd väʹldd- da sääldatpolitiik põʹhtte säʹmmlaid aivv ođđnallšem tuåimmjumušpirrõõzz.
+Mäʹhtt siõm sääʹm-meer seʹlvvai väʹlddkulttuur tiâddast?
+Ääiʹjbu puõlvvõõǥǥ liâ raajjâm säʹmmlaid oudldõõzzid piʹrǧǧeed mottjeei õhttsažkååʹddest.
+Leäʹp
+vu��ǯǯam reeʹǧǧes ǩiõl, luâđast liikkeem siltteemvuõđ, äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj, ǩiõtt-
+tuâiäʹrbbvuõđ da luâttkõskkvuõđ - täk liâ võl tuõʹđi tääʹrǩes siltteemvuõđ.
+Leäʹp vuäǯǯam nânnaz
+kulttuurpreddan, säʹmmla identteett da õhttsažkåʹddlažvuõđ.
+Säʹmmla puäʹtte piʹrǧǧeed pâi, jõs
+kaunnâp viõǥǥ nuʹbb nuuʹbbin da ââʹnnep ǩidd sääʹm-meer õhttsažkåʹddlažvuõđâst, sääʹm iden-
+teeʹttest da kulttuurpreʹddnest.
+Mõõnni ääiʹjin čåuddmõõžž säʹmmlai vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõõžžid lij viǯǯum kooi-ne
+kruuggin õõlmtõõđeeʹl jeeʹres sääʹmjooukid jiiʹjjes lääʹjji leʹbe piijeeʹl jeeʹres sääʹmjoouki vuõiggâd-
+vuõđ da äʹrbbvuõđ vuâsttlõõššân nuuʹbbeez.
+Tän lij vaiggâd fiʹttjed.
+Säʹmmlain õlgg pâʹstted
+õõutsââʹjest ooccâd kuånstid säʹmmlai vuõiggâdvuõđi da kulttuur õõudâsviikkâm diõtt jiiʹjjes
+säʹmmlai kulttuurlai äʹrbbvuõđ mieʹldd, ij-ka viǯǯâd maal väʹlddkulttuur tuåimmjem-maalin ij-ka
+piõʹdǧǧeeʹl sääʹm-meer õhttnažvuõđ.
+Säʹmmla liâ samai ravvâz.
+Jõuddâp ǩiõrddâd pâi võl čårstumuužž, pannjurddi, šeämm-mainnsid da
+viggtumuužž.
+Kulttuur meeʹst lij viõǥǥtõllum väʹldded da suâleed meädda.
+Tõʹst jeäʹla onnstam.
+Päärnaid da nuõrid viggtumuš da rasismm liâ jeäʹrben päʹrtteei.
+Lij vääžnai, što viârtep
+juõʹǩǩnallšem čårstumuužž da šeäm.
+Jeäʹp še vueiʹt uʹvdded čårstumuužž leʹbe rasiismm vaikkted
+kulttuuʹre, mij nääʹlid leʹbe teâvõõttmõʹšše.
+Jeäʹp leäkku kuuitâǥ immuun.
+Leâʹša meeʹst feʹrttai
+ââʹnned huõl tõʹst, što jeäʹp vääʹld maal väʹlddkulttuur âʹǩǩed nääʹlin jeäʹp-ka puuʹtt čårsteei leʹbe
+nuuʹbbid kaaʹđõš äʹrbbvuõđ sääʹmkulttuur sizz.
+Säʹmmla liâ tuõʹđi occnja.
+Lääʹddjânnmest nuʹtt-aa 10 000, Ruõššjânnmest mueʹdd dohat,
+Ruoccjânnmest nuʹtt-aa 20 000 da Taarrâst jo-ba čičmlost čueʹttdohta.
+Što säʹmmla vuäitči seillad,
+lij jurddmõõžž säʹmmlain õhtten meeran seillad ij-ka õõlǥ muʹvrjed uurid jeeʹres sääʹmjoouki
+kõʹsǩǩe.
+Sääʹm identeeʹtte, sääʹm-meer õhttnažvuõʹtte da še säʹmmlai statuʹsse Lääʹddjânnmest lij
+vaarlaž, jõs säʹmmlaid ââʹnet kõskkneez tiʹǧǧõõtti meeran.
+Maaiʹlmest, koʹst kõskkmeäʹrin õhtt ǩiõll jääʹmm neäʹttlest, sääʹmkulttuur da tõn seillmõš liâ glo-
+baalnalla vuõiʹǧǧest säärneeʹl õõmâs.
+Muʹnne sääʹmǩiõli da sääʹmkulttuur seillmõš iʹllak õõmâs.
+Säʹmmla liâ siʹtǩǩes mâʹte čeärrsueʹǩǩ, kååʹtt ǩeârdd piõg, puõllâz, pakkvuõđ, tiâddõõzz da lij
+morddjeǩanai.
+Leäʹp čõõđ histoor kuullâm, što säʹmmla jäʹmme sooǥǥteʹmesvuõʹtte da õhttâʹtte
+läʹddlaid.
+Šurr tuʹtǩǩeeijoukk ǩeeʹrjti veʹt nääiʹt juʹn1900-looǥǥ aalǥâst.
+Leäʹp vuäǯǯam kuullâd
+sääʹmǩiõl jääʹmmem, juõiʹǥi da leeuʹdi äʹrbbvuõđ läʹppjem da säʹmmlai õhttõõttâm lääʹddkulttuuʹre.
+Leäʹp vuäǯǯam kuullâd kulttuur ålggbeäʹli õhttsažtuâjjtuâjjlain, što jeäʹp teänab jeääʹl sääʹmkulttuur
+äʹrbbvuõđi mieʹldd, puäʒʒhåiddmõš lij måʹlljõõvvâm motorǩeâlk da motorpieʹjji väʹlddmest ij-ka
+säʹmmlaid rääʹtǩ väʹlddkulttuurast teänab ni mii.
+Täk puk räʹjjtõõzz liâ puääst.
+Nåkam-aa
+tuʹlǩǩumuužž liâ pâi õhtt kuånst läʹpped kulttuur.
+Sääʹmkulttuur jeäll da šeâtt õhttsažkååʹdd puʹhttmid muttõõzzid.
+Motorǩeâlk ij leäkku mõttam pu-
+äʒʒhoiddmõõžž - puõccid ǩiõččât pâi võl tuõddrest da mieʹccest.
+Põrttjälstumuš da päʹlǩǩtuâjj liâ
+tuõʹđi mõttam kulttuur aunnsaala vuâđ, leâʹša ij čâđđmeen ij-ka jurddmõõžžeen.
+Dohateeʹjji poodd
+nårrjam teâtt luõđâst, puõccin, kueʹlin da jeeʹres meäʹccjieʹlljin lij põhttam miʹjjid oudldõõzz
+seʹlvvned õhttsažkååddlain måʹlljumuužžin.
+Sääʹmkulttuur da säʹmmla liâ šiõttlõõvvâm da
+mõõnnâm ooudâs.
+Jeeʹres vaajtõsmääin meeʹst jeäʹla leämmaž.
+Leâʹša jeäʹp leäkku čåuddõõttâm mij
+kulttuur pirr, äʹrbbvuõđâst, ǩiõlâst jeäʹp-ka identeeʹttest.
+Kulttuur ij vueiʹt läʹpped ij-ka vännšed tõn
+diõtt, što jälstep põõrtin leʹbe vuejjap aautin.
+Äʹrbbvuõđlâž teâtt da silttumuš liâ pâi võl tääʹrǩmõš
+vueʹss äʹrbbvuõđla sääʹm jieʹllemvueʹjj da ǩiõtt-tuâi.
+Tõk liâ ǩeâlki da moottri tääʹrǩab silttumuužž
+da jiiʹjjesnallšemvuõđ.
+Meeʹst feʹrttai leeʹd ilbbâd, što jiânnja teknologia mieʹldd jeäʹp leäkku ni võl
+čåuddõõttâm jiijjânnalšeeʹm kulttuur pirr.
+Saaʹmi juõiʹkk-da leuʹddäʹrbbvuõtt lij puättam mååusat võl friiskben.
+Juõiʹkk äʹrbbvuõtt jeäll nuʹtt
+äʹrbbvuõđla juõiʹkkmusiikkist ko še modernist populaarmusiikkist.
+Sääʹm čeäʹppõs jeäll
+lieʹđđâmpââʹjes.
+Sääʹm čeäppneeʹǩǩ liâ põhttam sääʹmkulttuur äʹrbbvuõđid da õhttsažkååddlažvuõđ
+bieʹǩǩen ođđ modeern čeäʹppõõzz, kååʹtt ij jeäll pâi galleriain, pâi še arggpeeiʹvest, interneeʹttest da
+sosiaala mediain.
+Čeäʹppõõzzin lij frijjvuõtt da čõõđ histoor čeäʹppõs lij leämmaž kuånst puʹhtted
+õhttsažkååʹdd pannääʹššid da kulttuur äʹrbbvuõđid ouʹdde mieʹrreejaid.
+Čeäʹppõõzzin vuäitt muʹtted
+maaiʹlm.
+Nuõr čeäppneeʹǩǩ, kook tueʹjjee õhttsažkååddla da õhttsažkåddlažvuõđlaid čeäʹppõõzzid
+modeern teknologia vieʹǩǩin, liâvvte teâđid säʹmmlain aivv ođđnalla da pâʹstte puʹrǩǩeed
+väʹlddkulttuur raajjâm stereotypioid säʹmmlain.
+Sääʹmõhttsažkåʹdd lij määŋgpeällsan šõddâm.
+Meeʹst liâ siltteei, ǩiõllmainsteei da škoouʹlʼjum
+sääʹmnuõr maaiʹlmest da tääiʹben dommvuuʹdest.
+Sääʹm liâ škoouʹlʼjam jiiʹjjes tuʹtǩǩeejen,
+uʹčteeʹlen, mieʹrreejen da jååđteejen.
+Määŋg sääʹmnuõr puäʹtte dommvoudda škoouʹlʼjumuužž
+mâŋŋa da õhttee mättjum äʹrbbvuõđla sääʹmjieʹllemvueʹjjid, tueʹjjee ođđ teâđ sääʹmõhttsažkådda,
+ođđ kulttuursiiʹsǩid tuʹtǩǩeempuʹhttõõzzid, škoouʹlje ođđ sääʹmpuõlvvõõǥǥ da räjja sääʹmkulttuuʹre
+juäʹtǩǩemvuõđ.
+Leäm täʹst čuuʹt ilbbâd.
+Šurr vueʹss säʹmmlain jäälast dommvuuʹd åålǥpeäʹln.
+Pääikla sääʹmohttõõzz liâ šõddâm
+lâʹnnsääʹmõhttsažkooʹddi vueiʹnnlõõttâmpäiʹǩǩen da kuånsten tuäʹrrjeed sääʹmkulttuur da ǩiõl
+seillmõõžž lâʹnnåårrmõõžžin.
+Tõk tueʹjjee ärvvsa tuâi sääʹm-meer pueʹttiääiʹj staannmõʹšše.
+Säʹmmlai dommvuuʹdest tuåimmjeejin sääʹmõhttõõzzin lij tääʹrǩes rooʹll sääʹm õhttsažkååʹddest.
+Sámi Duodji- organisaatiotaa ärvvsa tuâi sääʹm status leʹčči jeänab vaarvuâlab da ǩiõtt-
+tuâiäʹrbbvuõđ šiõǥǥânâânnmõš leʹčči ânnʼjõõžž šõõrab.
+Tääiʹben Aanrest aanarsääʹm ǩiõl õhttõs da
+Saaʹmi Nueʹtt liâ tueʹjjääm ärvvsa tuâi uuccbi sääʹmǩiõli jälltem diõtt, mätteem diõtt da ooudâs
+viikkâm diõtt.
+Säʹmmla taarbše ravvâz organisaatioǩeeʹdd da organisaatioaktiiv vuäǯǯa šuur
+späʹssbõõšš tuejjeemest tuâjast.
+Sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõl jiâ seeil, jõs ǩiõl jeät mainstukku leʹbe sääʹm-meer äʹrbbvuõđid da
+nääʹlid jeät ââʹnet oummi kõõsk.
+Juõʹǩǩkast säʹmmlast lij šurr vasttõs tõʹst, seill-a sääʹmkulttuur.
+Valdiain õlgg raajjâd vueiʹttemvuõtt tõõzz, što sääʹmkulttuur vuäitt seillad, leâʹša juõʹǩǩkaž
+säʹmmlaž tuejjad looppâst jiõčč vaʹlljumuužž tõʹst, seill-a sääʹmkulttur da muʹvddemnallšem-a veʹt
+tõt seill pueʹttiääiʹjest.
+Juõʹǩǩkaž sääʹm puäʹres, kååʹtt määttˈtad äʹrbbvuõđid da äʹrbbvuõđlaid
+jieʹllemvueʹjjid päärneez, älgg mainsted säämas pärnses, peeʹjj päärnes ǩiõlpeässa leʹbe mättˈtaat
+läʹppjam sääʹmǩiõl, tuejjad kulttuurtuei da lij jiiʹjjesnalla staanemen sääʹmǩiõl da meer pueʹttiääiʹj.
+Späʹsseb tiʹjjid, sääʹm puärraz, ääkk da ääʹjj da maaddârääʹjj da maaddârääkk miʹjjid kuõđđum
+preddnast!
+Sääʹmǩiõll da kulttuur jiâ seeil sääʹm uʹčteeʹlitaa da peiʹvvhåiddpersonkååʹddtaa.
+Ǩiõllpieʹzz,
+sääʹmǩiõllsaž peiʹvvhåidd da sääʹmǩiõllsaž vuâđđmättˈtumuš liâ lokkčååud sääʹm-meer pueʹttiäigga.
+Puk säʹmmla, kook liâ vuâlggam uʹčteeʹlen da peiʹvvhåiddtuâjjlan, räjja sääʹmkulttuuʹre
+Tij-taa samai ärvvsa tuâi pirr tuejjeei, sääʹmǩiõl pueʹttiäiʹǧǧ leʹčči ânnʼjõõžž
+hueʹnab.
+Haaʹlääm veʹt späʹssbõõššâd, šiõǥǥ uʹčteeʹl da puärraz, tueʹjjeemest ärvvsast tuâjast.
+Sääʹmõhttsažkååʹdd tuärjjeemuur, kook seʹrdde äʹrbbvuõđ puõlvvõõǥǥâst nuʹbbe, taarbšet.
+Äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj da ǩiõtt-tuâi liâ možât šõõrab vaarest läʹppjed leʹbe mottjed
+âʹlddpueʹttiääiʹjest.
+Äimm-muttâz, kuåivâshaʹŋǩǩõõzz, täällsysttem, byrokratia da lääʹjjšeâttmõõžži
+vääʹn vueiʹtte leeʹd čuuʹt mäŋggsa sääʹmnuõʹrre leeiǥas da sij jõudda vaʹlljed jeeʹres ǥu sooǥǥ
+äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj.
+Leâʹša õõutsââʹjest vueiʹttep seʹlvvned täin vaarin.
+Õlgg muʹštted, što
+määŋgas nuõrr võl haaʹlad spraavdõõttâd äʹrbbvuõđlaid jieʹllemvueʹjjid pukin vaarin persteeǩani.
+Äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj liâ tuärjjeemjueʹlj ij pâi tõi puʹhttem ekonoomila pohttmõõžž, porrmõõžž
+leʹbe tävvri diõtt.
+Tõk liâ bieʹǩǩ kulttuurla sääʹm preddan, koon ij ni ǩii vueiʹt väʹldded meeʹst
+Jieʹllemvueʹjj liâ šõddâm õõutsââʹjest luâđ da meäʹccjieʹlljivuiʹm da šiõttlõõvvâm tiiʹǩ
+aarktla åårrmõõžžid, räjja õudldõõzzid reeʹǧǧes sääʹmǩiõʹlle, tuäʹrjjee sääʹm õhttõsorganisaatio
+seillmõõžž da liâ bieʹǩǩ sääʹm jieʹllemnääʹll.
+Meersažpeiʹvven õlgg muʹštted še ââldasjieʹllimäädd säʹmmlaid da alggmeerid jeeʹres åʹrnn
+maaiʹlmest.
+Jeäʹt vueiʹt veâlǥtââʹtted Ruõššjânnmest säʹmmlaid, kook jõuʹdde čoouǥõõttâd jiiʹjjes
+ǩiõl, kulttuur da jieʹllemååʹbleǩ peäʹlest vaʹldia tuärjjeemtaa.
+Jeäʹp vueiʹt še veâldââʹtted Ruõccjân-
+nam säʹmmlaid, kook ǩiččlâʹtte håiddad puõcceez kuåivvâz teäddõõzzâst.
+Ruåđ da naʹzvaan
+Taarrâst vueiʹtte jõuddad looppted puäʒʒhååid da čåuddõõttâd jieʹllemnääʹlest, jõs pâi Taar vaʹldia
+päkk-kåʹddemčiõʹlǧǧtõõzz teâuddje.
+Alggmeer juõʹǩǩ åʹrnn maaiʹlmest jõuʹdde čåuddõõttâd seämma
+probleemi da vaʹǯǯtõõzzin aivv mäʹhtt mij še.
+Alggmeer liâ viʹlljam da vuäbbam jiâ-ka puk meer
+vueiʹt ni ââʹnned meersažpeeiʹv.
+Leäkkap rämmsai tõʹst, mii meeʹst lij da muʹštted pukid algg-
+meerõhttsažkååʹdd da õhttsa preddan.
+Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ naʹzvaan.
+Sääʹm-meer pueʹttiäiʹǧǧ ij leäkku pannaainâs nuʹtt kuuʹǩǩ, ko see-
+iltep kulttuur äärvid, äʹrbbvuõđid da õhttsažkååʹdd.
+Pueʹttiäiʹǧǧ lij čuõʹvves.
+Sääʹm identteett lij
+raavâs.
+Mij tieʹttep, ǩeäk mij leäʹp, koʹst pueʹttep da koozz leäʹp mõõnnmen.
+Globaal ääiʹjpoodd ko
+maaiʹlmest liâ šuur aalmijååʹttmõõžž, na tõndiõtt kulttuurlaž juäʹtǩǩemvuõtt da tieʹttemvuõtt jiʹjstes
+da jiijjân šâddvuõđin lij šurr reeʹǧǧesvuõtt.
+Maaiʹlmpolitiik da äimm-muttâz diõtt tiettumuššân
+luâđast, äimmõõzzâst da äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj vueiʹtte käggõõttâd šurre ärvve da taʹrbbe nuʹtt
+tuʹtǩǩumuužžid ko pukveeʹzz õhttsažkådda.
+Pukin räʹtǩǩeei lij jiiʹjjes kulttuur, ǩiõl, äʹrbbvuõđ da äärvi seeiltumuš, âânnmõš da seʹrddmõš puõʹtti
+puõlvvõõǥǥid.
+Äʹrbbvuõđ, ǩiõtt-tuei, äärv, jieʹllemvueʹjj ouddm.
+puäʒʒhåidd da juõiʹkk, leuʹdd tõn
+puki variaatioinees jeeʹres sääʹmǩiõlin âʹnne pâʹjjen õhttvuõđ mõõnni puõlvvõõǥǥid da põʹhtte
+õhttvuõđ puõʹtti puõlvvõõǥǥid.
+Ärvvsa säʹmmla, šiõǥǥ naʹzvaan, siõǥǥ meersažpeeiʹv võl õʹhttešt!
+SAAKK | PUHE
+Unesco Maaiʹlm moštt -loǥstõk da kreäpast -šõddmõõžž 9.10.
+Čeʹvetjääuʹrest di 10.10.
+Njeäʹllmest
+Unescon Maailman muisti -luettelo ja gramota -tilaisuudet 9.10.
+Sevettijärvellä sekä 10.10.
+Nellimissä
+Sijddriâšldõk, nääʹlvuâkksaž lääʹǩǩ da kreäpast - rääʹǩǩesvuõttâm tillʼlõõveeʹl meeran årra
+Siitajärjestelmä, tapaoikeus ja gramota - rakkautemme omaa kansaamme kohtaan
+Šiõǥǥ saaʹmi ouddooumaž, šiõǥǥ kuvddleei,
+Tän saaǥǥ ǩeeʹrjteʹmen mieʹrreem, što tõn pâʹjjǩeʹrjjtõssân puätt "Sijddriâšldõk, nääʹlvuâkksaž
+lääʹǩǩ da kreäpast - rääʹǩǩesvuõttâm tillʼlõõveeʹl meeran årra".
+Hyvä kolttien luottamusmies, hyvät kuulijat,
+Tätä puhetta laatiessani päädyin otsikoimaan sen nimellä "Siitajärjestelmä, tapaoikeus ja gramota -
+rakkautemme omaa kansaamme kohtaan".
+Mij meer lij leämmaž väjldâʹttemsuõlâst tõin aaʹššin, mii kreäpast lij, mâiʹd tõt âânn seʹst da mâiʹd
+tõt miʹjjid tuõđi miârkkšââvv.
+Leäʹp väjldâʹttmen, mii kreäpast lij sijddriâšldõõǥǥâst.
+Leäʹp še
+väjldâʹttmen, što måkam aaʹššid juʹn sijddriâšldõõǥǥâst käunnʼje čåuddmõõžž.
+väjldâʹttemsuõlâst nääʹlvuâkksaž laaʹjjineen, kååʹtt lij šõddâm eeʹǩǩčuõʹđi mieʹldd raʹvvjed mij
+sijddriâšldõõǥǥ tuʹmmstõktuâj.
+Kansamme on ollut unohtamaisillaan, mikä gramota on, mitä se pitää sisällään ja mitä se meille
+todella merkitsee.
+Olemme unohtamaisillamme, mikä gramota on suhteessa siitajärjestelmään.
+Olemme unohtamaisillamme myös sen, mihin kaikkiin asioihin jo pelkästään siitajärjestelmästä
+löytyy ratkaisu.
+Olemme unohtamaisillamme tapaoikeutemme, joka on muovautunut vuosisatojen
+aikana ohjaamaan siitajärjestelmämme päätöksentekoa.
+Tõn diõtt ko tåʹlǩǩ måtam meeʹst teänab moʹštte täid aaʹššid, lij vääžnai, što leäʹp noorõõttâm täʹbbe
+prääzkjed da kâʹdded kreäpast da tõn moštt-teâđ, koon tõt âânn seʹst.
+Lij vääžnai, što leäʹp
+noorõõttâm täʹbbe ââʹnned ciistâst mij sijddriâšldõõǥǥ, koon ääʹrb siidsåbbar veâlâinn juäʹtǩǩe.
+vääžnai, što leäʹp noorõõttâm täʹbbe mošttjed nääʹlvuâkksaž lääʹjj, koon kroota meädda pääccmõš lij
+vaaiktam mij õõutstõʹsse räʹmbbjeeʹl tuåimmâmoddân.
+Koska vain harvat meistä enää muistavat nämä asiat, on tärkeää, että olemme kokoontuneet tänään
+juhlistamaan ja vaalimaan gramotaa ja sen sisältämää muistitietoa.
+On tärkeää, että olemme
+kokoontuneet tänään kunnioittamaan siitajärjestelmäämme, jonka perinnettä kyläkokoukset edelleen
+jatkavat.
+On tärkeää, että olemme kokoontuneet tänään muistelemaan tapaoikeutta, jonka
+yhtäkkinen pois jääminen on vaikuttanut yhteisöömme rampauttaen toimintakykyämme.
+Sijddriâšldõk, nääʹlvuâkksaž lääʹǩǩ da kreäpast koʹlle õʹhtte.
+Nuuʹbbtää iʹlla nuʹbb.
+Kreäpastʼtää
+sijddriâšldõk da nääʹlvuâkksaž lääʹǩǩ leʹjje koškkâd mij meerast še meädda.
+Nääiʹt miâlggâd ǩiâvi,
+ko tärkka seeiltum kreäpast iʹllvânji ij meeʹst juʹn läppjam.
+Siidsååbbar ij leʹčče ânnʼjõžääiʹj seämma
+tuåimmjeei kreäpastʼtää.
+Ko ǩiõččâp mij meer historia, lij ååskteʹm, vuâstta puki jijstes seʹlvv aaʹšši,
+što leäʹp da jieʹllep veâl tän poodd meeran.
+Meeʹst feʹrttai leeʹd maaddârpuärrseen varjjlõs da
+pirrõsʹtti, kuestʼteʹmes maaiʹlm suõjjõs.
+Täʹst lij tuõđštõssân še tõt, što kreäpast lij mäccam mååust
+miʹjjid ko leäi kuuʹǩǩ läppjam.
+Siitajärjestelmä, tapaoikeus ja gramota kuuluvat yhteen.
+Ilman toista ei ole toista.
+Ilman gramotaa
+siitajärjestelmä ja tapaoikeus olisivat kuihtuneet meidänkin kansaltamme pois.
+Näin melkein
+kävikin, kun tarkoin säilytetty gramota miltei katosi.
+Kyläkokous ei olisi nykyisellään sama toimija
+ilman gramotaa.
+Kun katson kansamme historiaa, on uskomatonta, vastoin kaikkia
+todennäköisyyksiä, että olemme ja elämme vielä tässä hetkessä kansana.
+Meillä täytyy olla
+esivanhempiemme varjelus ja ympäröivän, näkymättömän maailman suojelus.
+Tästä on todisteena
+myös se, että gramota on palautunut meille oltuaan kauan kadoksissa.
+Kreäpast ooccâm Unesco Maaiʹlm mooštai sizz lij eʹpet pohttam miʹjjid kuâsttjeeʹjen tõn, što meeʹst
+lie tuõttaaʹššid vuâđđõõvvi vuõiggâdvuõđ.
+Vuõiggadvuõđ, kook årra õinn viõǥǥâst.
+Vuõiggadvuõđ,
+koid jeäʹp leäkku ouddam meädda leʹbe kook jie leäkku valddum meeʹst meädda.
+Kreäpast lij
+tuõđštõs.
+Tuõđštõs, kååʹtt lij sääʹm mettkääʹvest oʹdinakai da kååʹtt tuõđâšt, što säʹmmla lie
+vaaldšam määddaid da čaaʹʒʒid ouddâl pukid.
+Leâʹša kreäpast lij še tuõđštõs, kååʹtt lij
+maaiʹlmveiddsânji alggmeeraid miârkkšõõvvi seämma vââʹjj diõtt; alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt
+määddeez da čaaʹʒʒeez.
+Määddeez da čaaʹʒʒeez, koid nuuʹbb meer lie čuuʹt määŋg vuâra tuõttâm
+leeʹd sij määdd da čääʹʒʒ.
+Gramotan hakeminen Unescon Maailman muisti -kohteeksi on tuonut jälleen meille näkyväksi sen,
+että meillä on tosiasioihin perustuvia oikeuksia.
+Oikeuksia, jotka ovat yhä voimassa.
+Oikeuksia,
+joita me emme ole antaneet pois tai joita ei ole otettu meiltä pois.
+Gramota on todiste.
+Todiste, joka
+on saamelaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen ja joka todistaa saamelaisten hallinneen maita ja
+vesiä ennen muita.
+Mutta gramota on myös todiste, joka on maailmanlaajuisesti alkuperäiskansoille
+merkittävä samasta syystä; alkuperäiskansoilla on oikeus maihinsa ja vesiinsä.
+Maihinsa ja vesiinsä,
+jotka muut kansat ovat liian usein julistaneet omikseen.
+Maaddârpuärrseen lie čuäʹjtam rääʹǩǩesvuõđ mij meera, ko sij lie kâddam mij vuõiggâdvuõđid
+määddaid da čaaʹʒʒid leʹbe ko sij lie teâuddam mij õõlǥtõõzzid täid määddaid da čaaʹʒʒid.
+Maaddârpuärrseen lie nääiʹt suõjjääm mij pukin pââʹzzmõõzz; mij määddaid da čaaʹʒʒid.
+Määdd,
+koʹst sij lie jeällam, kååʹtt lij siʹjjid jeäʹltam.
+Čaaʹǯǯid, koitää ij leäkku pâsttam jieʹlled.
+Tän vääras sij
+lie raajjâm sijddriâšldõõǥǥ nääʹlvuâkksaž laaʹjjineez di tiuddääm täid veâl kreäpstin.
+Esivanhempamme ovat näyttäneet rakkauden omaa kansaamme kohtaan, kun he ovat vaalineet
+oikeuksiamme maihin ja vesiin tai kun he ovat täyttäneet velvollisuuksiamme näitä maita ja vesiä
+kohtaan.
+Esivanhempamme ovat näin suojelleet kaikista pyhintämme; maitamme ja vesiämme.
+Maata, jossa he ovat eläneet, joka on heidät elättänyt.
+Vesiä, joita ilman ei ole pystynyt elämään.
+Tätä varten he ovat luoneet siitajärjestelmän tapaoikeuksineen sekä täydentäneet näitä vielä
+gramotalla.
+Mij muʹšttep veâl mij meer nääʹlvuâkksaž lääʹjj, koon maacctummuš vueʹssen ânnʼjõž siidsååbbar-
+riâšldõõǥǥ leʹčči vueiʹtlvaž.
+Nääʹlvuâkksaž lääʹǩǩ lij oʹhjjääm sijddriâšldõõǥǥ čåuddmõõžžines.
+Leäi
+kõõččmõõžžâst juʹn-a kueʹllčaaʹʒʒi leʹbe ääʹrb jueʹǩǩem, reeidai leʹbe reäʹǩǩõõzzi suåvtem leʹbe
+kõskkvuõđi håiddam pirrõʹtti siidid.
+Ååskam, što nääʹlvuâkksaž lääʹjj mååust maacctem vueʹssen
+mij õõutstõõzz da tuåimmâmnaaʹlid leʹčči veâl vueiʹtlvaž.
+Maacctem leʹčči mij meer pueʹreei,
+nââneei da tõrǥsmõʹtti äʹšš, mij rääʹǩǩesvuõtt, kååʹtt tillʼlõõvči mij meera.
+Ååskam, što
+nääʹlvuâkksaž lääʹjj tobddâm da tobdstem ooudči tuåimeen nuuʹbbnallšem perspektiiv ǩiõttʼtõõllâm
+vueʹlnn åårrai aaʹššid.
+Mij meer ouddlõs tuåimmâmnääʹll maaccteʹči mij miõlid tõn, mii lij tuåimeen
+tääʹrǩmõs: pirrõʹtti luâđ suõjjummuš, što tõt riʹjttjeʹči miʹjjid veâl pueʹtti eeʹjj, 20 eeʹjj ǩeeʹjjest leʹbe
+kooum puõlvvõõǥǥ ǩeeʹjjest.
+Meillä on muistissa vielä kansamme tapalaki, jonka palauttaminen osaksi nykyistä
+kyläkokousjärjestelmää olisi mahdollista.
+Tapalaki on ohjannut siitajärjestelmää ratkaisuissaan.
+Oli
+kyseessä sitten kalavesien tai perinnön jako, riitojen tai rikosten sovittaminen tai suhteiden hoito
+naapurisiitoihin.
+Uskon, että tapalain takaisin palauttaminen osaksi yhteisöämme ja
+toimintatapojamme olisi vielä mahdollista.
+Palauttaminen olisi kansaamme parantava, vahvistava ja
+voimauttava asia, rakkautemme omaa kansaamme kohtaan.
+Uskon, että tapalain tunnistaminen ja
+tunnustaminen antaisi toimiessamme toisenlaisen perspektiivin käsiteltäviin asioihin.
+Kansamme
+aiempi toimintatapa palauttaisi mieliimme sen, mikä on toimiessamme tärkeintä: ympäröivän
+luonnon suojeleminen, jotta se riittäisi meille vielä ensi vuonna, 20 vuoden päästä tai kolmen
+sukupolven päästä.
+Mâiʹd sijddriâšldõk, nääʹlvuâkksaž lääʹǩǩ da kreäpast ânnʼjõžääiʹj vaʹsttee?
+Sijddriâšldõõǥǥ
+mââimõs seillam očndõõttâmvueʹǩǩ lij siidsååbbar-riâšldõk.
+Nääʹlvuâkksaž lääʹjj kooska lie
+vueiʹnnemnalla ouddmiârkkân mäʹhtt piârri ââʹnnem kueʹllpääiʹǩ lie juâkkõõttâm da mäʹhtt tän juâǥǥ
+õinn ââʹnned äärvast.
+Kreäpast pieʹlstes leʹčči ânnʼjõžääiʹj čiõlgg suåppmõšvuõiggâdvuõtt.
+Mitä siitajärjestelmä, tapaoikeus ja gramota nykyaikana vastaavat?
+Siitajärjestelmän viimeinen
+säilynyt ilmentymä on kyläkokousjärjestelmä.
+Tapaoikeuden pieniä jäämiä on huomattavissa
+esimerkiksi miten perheiden käyttämät kalapaikat ovat jakautuneet ja miten tätä jakoa yhä
+kunnioitetaan.
+Gramota puolestaan olisi nykyaikana selvää sopimusoikeutta.
+Lij samai miõlǩieʹssi vueiʹnned, koon årra mij meer tän proseeʹss mieʹldd vuâlgg.
+Pâʹsttep-a mij
+kâʹdded tõn ääʹrb da tõid vueiʹttemvuõđid, koid maaddârpuärrseen sijddriâšldõk, nääʹlvuâkksaž
+lääʹǩǩ da kreäpast miʹjjid taʹrjjee.
+Jeäʹrben Njeäʹllem-Keväjääuʹr vuuʹd di Njauddâm vuuʹd saaʹmin
+lij jõnn vaađ tõʹst, što siidsååbbar-riâšldõk tuåimmai, ođđsmââvv vaʹstteed ânnʼjõžääiʹj tarbbsid da
+siirdšââvv pueʹtti puõlvvõõǥǥid.
+Nåkam veäʹlǧǧ meeʹst lij maaddârpuärrseen.
+On erittäin mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan kansamme tämän prosessin myötä lähtee.
+Pystymmekö vaalimaan sitä perintöä ja niitä mahdollisuuksia, joita esivanhempiemme
+siitäjärjestelmä, tapaoikeus ja gramota meille tarjoavat.
+Erityisesti Nellim-Keväjärven alueen sekä
+Näätämön alueen kolttasaamelaisilla on suuri vastuu siitä, että kyläkokousjärjestelmä toimii,
+uudistuu vastaamaan nykyajan tarpeita ja siirtyy tuleville sukupolville.
+Sen olemme
+esivanhemmillemme velkaa.
+Haaʹlääm veâl looppâst späʹssbõõššâd tän õhttvuõđâst Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv tõn tuâjast,
+koon leäʹped mij meer ouʹdde tuejjääm.
+Ååskam, što tät proseʹss leäi pääʹcced tijtää čõõđteǩani.
+Jeäʹrben haaʹlääm späʹssbõõššâd tõn äärv uʹvddmest, koon leäʹped čuäʹjtam mij meer
+Haluan vielä lopuksi kiittää tässä yhteydessä Kansallisarkistoa sekä Saamelaisarkistoa siitä työstä,
+jonka olette kansamme hyväksi tehneet.
+Uskon, että tämä prosessi olisi ilman teitä jäänyt
+toteuttamatta.
+Erityisesti haluan kiittää siitä arvon antamisesta, mitä olette osoittaneet kansamme
+oikeuksia kohtaan.
+TIÕRVʼVUÕĐ
+Ođđ eeʹjj tiõrvʼvuõđ
+Šiõǥǥ lookki,
+eeʹjjvaajtõõzzâst da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpõõʹji vaajtõõzzâst lij šiõǥǥ vuäʹnkânji õʹhtte ǩieʹssed måttmid
+mõõnni eeʹjj di vaalpââʹj oʹnnstummšid di ođđ ääiʹj ooudpeäʹlnn leʹddi vaʹǯǯtõõzzid.
+Eeʹǩǩ 2015
+õõʹni seʹst nuʹtt maaiʹlmveiddsânji, meersânji ko še pääiklânji määngid miârkteei šõddmõõžžid,
+kook paʹcce historiaaʹje da oummui miõlid.
+Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjj 2012-2015 lij leämmaž tiudd
+tuâjain.
+Jiânnai vuåǯǯuš äigga, leâʹša seämma ääiʹj määŋg vaalpââʹj täävtõõzzin jie teâuddjam.
+Eeʹǩǩ
+2015 leäi še säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlnn kueiʹti tääʹrǩes vaali, parlameʹntt- da sääʹmteʹǧǧvaali,
+eeʹǩǩ.
+Pukin miârkteei šõddmõõžž
+Kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da pukin vääžnʼjummuš mõõnni eeʹjj ouddnummuš tâʹvven jälsteei
+da jieʹlli oummid lij Pariisâst tuejjuum äimmõs-suåppmõš.
+Alggmeerai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹǩǩ
+taarbaš luâđ.
+Tän poddsa krootai da viõusâs muttâz luâđast, koi vueʹrdet viõkkšmed pueʹttiääiʹjest
+äimmõõzz pakknummuž diõtt, lie alggmeerai jieʹllemviõkksažvuõʹtte samai jõnn vaarr.
+Alggmeer
+lie lââʹssen täujja tõt-i vueʹss meerast, mii ij leäkku tuåimeezvuiʹm vaaiktam jiânnai
+äimmõspakknummša.
+Gåårõʹtti lij, što alggmeer joudda ååʹn tõʹst mäʹhssed.
+Aarktlaž vuuʹdest
+äimmõs pakkan miâlggâd kueiʹt vuâra jeeʹres maaiʹlm jåʹttlubun, što juʹn pieʹllneʹb graadd pakknem
+vuäitt leeʹd aarktlaž meeraid joba koumm graadd.
+Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij positiivlaž tõt, što vuåǯǯuš äigga suåppmõõžž, koin
+äimmõõzz pakknummuž põõrǥât rääʹjted vuâlla kueʹhtt graadd ouddindustriaalʼlaž ääiʹj veʹrddeeʹl.
+põõrǥeeʹl pieʹllneʹb graaʹdde.
+Tääzz piâzzât tobddjeei peästtmõõžžid tuejjeeʹl, koi pirr mainstet
+äävnalla.
+Lââʹssen âlgg ââʹnned samai tääʹrǩes äʹššen suåppmõõžž auʹǯǯjummuž ââʹnned huõl
+peästtmõõžži ruõkki illnjiõlõõǥǥi, jeärben mieʹcci, suõjjummšest.
+Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij negatiivlaž tõt, što alggmeerai vuõiggâdvuõđid
+peäggte tåʹlǩ suåppmõõžž jååʹđtemsaaʹnin, jie-ǥa tuåimmjummuž oʹhjjeei, operatiivlaž vueʹzzest.
+Suåppmõõžžâst õnnum sääʹnnvaʹlljummuž alggmeervuõiggâdvuõđin lie še miâlggâd rââʹžž.
+Lââʹssen suåppmõšteʹkstt liʹnjjai alggmeerai teâđast, ij-ǥa alggmeerai äʹrbbvuõđlaž teâđast, nuʹtt
+mäʹhtt alggmeerpolitiikkâst lij liʹnnjum.
+Pariisâst lie čuäʹjtam maailma viâhhid da ååʹn jiõčč tuâjj eman älgg.
+Mon tuäivam, što Sääʹmteeʹǧǧ
+vääʹldet mieʹldd meersaž tääʹzz tiuʹddepiijjmõõžžâst nuʹtt plaanma ko še tieuʹddmest, vuõiggnalla da
+šiõǥǥ jiõggâst di nuʹtt vuõss lääuʹǩest ko vueiʹtlvaž.
+Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ puätt liʹnnjed
+jiijjâs äimmõsmuttâz tuõʹllʼjemtäävtõõzzees ouddmiârkkân vieʹǩǩteeʹl äʹrbbvuõđlaž teâđ veäkka
+äimmõsmuttsa šiõttlõõvvmõõžžâst di lââʹzzteeʹl tieʹttemvuõđ äimmõsmuttâz tuõʹllʼjummuž
+konkreettlaž vuõʹjjin sääʹmõhttsažkååʹddest.
+Nuõrttsäʹmmla vuåǯǯu kålggmannust kuullâd, što nuõrttsäʹmmlai
+kreäpast leäi primmum Unesco Maaiʹlm mooštai sizz.
+Tät leäi samai miârkkšõõvvi oođâs ceâlai
+sääʹmõhttsažkådda leâʹša seämmast pukid maaiʹlm alggmeeraid.
+Kreäpast ooccâm Unesco Maaiʹlm
+mooštai sizz lij eʹpet pohttam miʹjjid säʹmmlaid kuâsttjeeʹjen tõn, što meeʹst lie tuõttaaʹššid
+vuâđđõõvvi vuõiggâdvuõđ.
+Vuõiggâdvuõđ, kook årra õinn viõǥǥâst.
+Vuõiggâdvuõđ, koid jeäʹp
+leäkku ouddam meädda leʹbe kook jie leäkku valddum meeʹst meädda.
+Kreäpast lij sääʹm arkiivääʹrb
+symbol leâʹša tõt lij še tuõđštõs.
+Tuõđštõs, kååʹtt lij sääʹm mettkääʹvest oʹdinakai da kååʹtt tuõđašt,
+što säʹmmla lie vaaldšam määddaid da čaaʹʒʒid ouddâl pukid.
+Leâʹša kreäpast lij še tuõđštõs, kååʹtt
+lij maaiʹlmveiddsânji alggmeeraid miârkkšõõvvi seämma vââʹjj diõtt; alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt
+Mõõnnâm eeʹjjest jõnn vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin ǩiõttʼtõõli mäddââʹnnem.
+Sääʹmteʹǧǧ kååččai
+säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di Saaʹmi siidsåbbar õhttsažsåbbra, koʹst saǥǥstõʹlleš jm.
+kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmest säʹmmlai dommvuuʹdest, puõccuhåiddamlääʹjj oođeemtaarbin di
+näuʹddpolitiikkâst.
+Sääʹmteeʹǧǧ pirrõspiisar lij še alttääm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz
+raajjmõõžž kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmõʹšše õõuteeʹl säʹmmlai dommvuuʹdest.
+Vuõssmõs määʹttest
+Sääʹmteʹǧǧ lij vuäinnam tarbbsen altteed saǥǥstõõllmõõžžid Saaʹmi siidsåbbrin da sääʹmvuuʹd
+paalǥâskooʹddivuiʹm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjâm diõtt.
+Lââʹssen mädd- da čääʹccââʹnnem kueʹsǩǩe meäʹcchalltõslääʹǩǩoođõs di Teänjooǥǥ
+kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõš.
+Oođõõzzid, koin lie kuʹǩesäiggsa, kookkas pueʹttiäigga
+vaaikteei da miârkteei vaaiktõõzz säʹmmlai pueʹttiäigga, leâʹša koivuiʹm tuâjj õinn juätkkai.
+Kuhttuid proseeʹssid priorisõʹstteš Sääʹmteeʹǧǧest eeʹjj 2015.
+Leäm maantõõttâm jeäʹrben
+mõõntõõllamvuâkka, koin meäʹcchalltõslääʹǩǩoođummuž ooudeeš riikkvaaldšummšest ooudårra.
+Lääʹǩǩhämmsest lääʹjjvalmštõõllâm vuâđđan tuõʹtteš teeʹkstest, što tõʹst lie leämmaž vuâđđan
+ouddlõž halltõõzzi liʹnnjõõzz da vuâđđjurddi, leâʹša kuuitâǥ säʹmmlaid kuõskki paragraaffid jie
+maacctam hämmsa, håʹt määŋg orgaan tõi kaggâm rauʹǩǩe.
+Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõš lij
+määngnalla miârkteei, ij-ǥa uuʹccmõsân tõnt, ko tõt rääjj raamid pueʹtti Njauddâmjooǥǥ
+kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž oođeemtuõjju.
+Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ juätkk tääʹrǩes
+ouddõsvuåppâmtuâj täi oođõõzzivuiʹm da što tõn tuejjeet šiõǥǥ õhttsažtuâjast jeeʹres
+sääʹmtuåimmjeeʹjivuiʹm veiddsânji, nuʹtt mäʹhtt eeʹjjest 2015.
+Späʹssbõõžžam täʹst jm.
+Sámiráđđi,
+Saaʹmi siidsåbbar sääʹmsuåvtõõzzeesvuiʹm, sääʹmõhttõõzzid, säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid
+di jeeʹres sääʹmaktiivid.
+Vaaleeʹjj diõtt še Sääʹmteeʹǧǧ vaal jeeʹres vuõʹjjineesvuiʹm tuejjte vaaldšummuž di leʹjje jiânnai
+jeeʹres mediain ooudâst.
+Mainstummuš ǩii lij säʹmmlaž da ǩeäk tõʹst mââimõs ǩiõđâst tuʹmmje di
+säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđâst meeran juätkkjež vaalpââʹj 2016-2020 čõõđ.
+Tän mätta
+mainstummšest lie joba eʹtǩǩääm, što riikk tuʹmmai oʹđđest Sääʹmteeʹǧǧ tobstummuž di ekonoomlaž
+tuärjjummuž.
+Vuäinam, što vaalpââʹj 2016-2020 õhttân tääʹrǩes linnjân lij Sääʹmteeʹǧǧ legitimiteeʹtt
+nââneem Lääʹddjânnam årra.
+Jeeʹres šõddmõõžž
+Sääʹmteʹǧǧ vuässõõđi njuhččmannust ÕM:i alggmeerai aaʹšši põõšši fooruuʹme ooudab iiʹjjin
+čoʹrsteeʹl alggmeerai parlameeʹnti kõõlb vueʹlnn Lääʹddjânnam riikk delegaatio sââʹjest.
+Ǩiiđ
+riikkpeeiʹvi tuʹmmstõõǥǥi mâŋŋa Sääʹmteʹǧǧ ij vuäinnam vueiʹtlviʹžžen vuässõõttâd Lääʹddjânnam
+delegaatio vueʹssen.
+Fooruumâst ǩiõttʼtõʹlleš määŋgid alggmeeraid
+tääʹrǩes aaʹššid, koin ouddmiârkkân nuõri jiõččsårmmʼmõõžž kuäʹsǩǩe sääʹmõutstõõzz jeäʹrben
+Täʹst lie vaaiktõõzz še Lääʹddjânnam sääʹmnuõrid.
+Tät äʹššvuʹvdd lij kaggum eeʹjj 2015
+äiʹǧǧen määŋg õhttvuõđâst.
+Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) saaǥǥjååʹđtemvuõtt serddji Lääʹddjânnam Sääʹmtegga 1.6.
+ääʹljeeʹl.
+SPS vuäǯǯai-i tâʹlles šiõǥǥ ođđsid, ko õhttsažtâʹvvjânnamlaž ǩiõllõhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõs,
+Ǩiõllkaʹlddi - sääʹmǩiõli ämmat- da resursskõõskõs, vuäǯǯai teäggtõõzz miâlggâd kooum eeʹjj
+tuåimmjummša Interreegg Tâʹvv-prograamm Sápmi-vueʹssprograammâst di jeeʹres meersaž
+teäggteeʹjin, mâʹte Lääʹddjânnmest Lappi leettast.
+Ǩiõllkaʹlddi (sääʹmǩiõʹlle Giellagáldu, Kielâkäldee, lääddas Kielikaltio) lij tuåimmâm 1.8.2015
+ääʹljeeʹl ämmatlaž äʹšštobddiorgaanân.
+Tõt taʹrjjad ǩiõllvieʹǩǩ di raʹvvai sääʹmǩiõli ââʹnnem õhtti
+Terminologia- da normmeemtuâjai lââʹssen kõõskõõzz tuâjaid koʹlle še ǩiõllhuõll di teâđ
+jueʹǩǩem sääʹmǩiõli da tõi ämmatlaž kõõččmõõžži diõtt.
+Ååuʹc sääʹmǩiõlâst lie mieʹldd saujj-,
+luulaja-, tâʹvv-, aanar- di nuõrttsääʹmǩiõl.
+Haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij täävtõssân seʹlvvted, mäʹhtt jeeʹres,
+ouddmiârkkân Ruõccâst mainstum uumajasääʹmǩiõl da Ruõššâst mainstum ǩiʹlddsääʹmǩiõl,
+vuäǯǯčeš kõõskõõzz tuåimmjummša mieʹldd.
+Haaʹlääm-i späʹssbõõššâd teäggteeʹjid tääʹrǩes
+tuärjjõõzzâst sääʹmǩiõli pueʹttiääiʹj staanâm diõtt.
+Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz di Sääʹmteeʹǧǧ
+vaalpââʹj 2016-2020 tääʹrǩmõs ââldasääiʹj täävtõõzzid kooll Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuž põõšši
+teäggtõõzz haʹŋǩǩeem.
+Vuõiggâdvuõttministeriast rieʹššeš kålggmannust sääʹmaaʹššid hoiʹddjeei veʹrǧǧoummi da
+Sääʹmteeʹǧǧ eeʹttǩeeʹji kõskksaž nuʹtt koččum sääʹmaaʹšši saǥǥstõõllâmpeeiʹv.
+Mieʹrren leäi ooudeed
+riikksuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsažtuâj.
+Šõddmõõžžâst jieʹlleš ministeriai mieʹldd čõõđ
+ääiʹjpoddsaž sääʹmaaʹššid.
+Looppâst saǥǥstõʹlleš vuäʹnkânji veʹrǩǩneeʹǩǩi sääʹmteʹǧǧlääʹjj meâlddsaž
+kuullâmõõlǥtemvuõđ pirr.
+Mieʹrren leäi še smiõttâd jueʹtǩ da jeeʹres õhttsažtuâjjmaallid di -naaʹlid.
+Čõhččtääʹlv mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddivuiʹm.
+Kaaunõõttmõõžž
+leʹjje šiõǥǥjiõggsa da raajji.
+Kaaunõõttmõõžžin saǥǥstõʹlleš veiddsânji ääiʹjpoddsaž aaʹšši di
+vaʹǯǯtõõzzi pirr.
+Späʹssbõõžžam veâl pukid kaaunõõttmõõžžid vuässõõttâm kooʹddi eeʹttǩeeʹjid.
+Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummuš lij tuejjääm tuâj še määŋgi vaaldšummuž kuõskki oođummšivuiʹm eeʹjj
+Täällvaaldšemsektorr leäi puki veiddsummus ooudummšest jeäʹrbi mieʹldd ođđ liâdggsaž
+riâšldõõǥǥi ââʹnnma välddmõõžž peäʹlnn.
+Lââʹssen vuõiggâdvuõttministeria jieʹli škooulteʹmmen
+piisarkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid vuõiggâdvuõttministeria vaaldšemvuuʹd ryytmâst
+ouddmiârkkân täällarvvlõõzzi plaaneem vueʹzzeld.
+Tän vuâđald Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummšest
+tuʹmmješ põrggâd seämma äiʹǧǧtauʹlle riikk vaaldšummšin.
+Ouddmiârkkân raammtäällarvvlõõzzi
+raajjâm neellj eeʹjj pââjas lij õhtt ođđ, riikk vaaldšummšin õhttneei plaanummuš tuâjjneävvain.
+Tuâjjriâššmõõžž še ooudeeš.
+Sääʹmteʹǧǧ lij tuåimmâm vuõssmõs neellj eeʹjj pââʹj sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
+Raam
+Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummša da politiikklaž tuåimid di sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõli ooudummša lie
+leämmaž historiaalʼla.
+Sajoozzâst lie neellj eeʹjj äiʹǧǧen riâššâm jäänmõs vueʹzz Sääʹmteeʹǧǧ
+såbbrin, kaaunõõttmõõzzin di še jõnn vueʹzz saǥǥstõõllmõõžžin.
+Sajoozzâst leät še vuäinnam
+määŋgnallšem šõddmõõžžid čuõvvumus sääʹmartiisti konseeʹrtin Lääʹddjânnam Meersažbaleeʹtt
+čuäʹjtõʹsse.
+Sajos lij-i leämmaž čiõlggsânji virksmâʹttmen kulttuurjieʹllem.
+Sajoozz ooudeem tän
+mätta lij kaiʹbbjam määŋgi tuåimmjeeʹji čââpp õhttsažtuâj.
+Haaʹlääm-i spässbõõššâd pukid tän tuõjju
+vuässõõttâm oummid da orgaanid.
+Samai huõl counnʼjen âlgg ââʹnned Lääʹddjânnam tän poddsaž vueʹjj, koon vââʹjjsaaǥǥ
+sueiʹmkrâʹstte.
+Nåkam jeät leäkku ouddâl ǩiõččlâsttam lääʹdd ni sääʹm õhttsažkååʹddest.
+samai nääʹlteʹm.
+Vââʹjjsaaǥǥ vuâđald tooldâlm Lappi vuuʹdest,
+jeäʹrben säʹmmlai dommvuuʹdest lij miâlggâd paasmiõllsaž, da vââʹj čuäʹjtummuš tillʼlõõveeʹl
+säʹmmlaid lij lâssnam miârkteeinalla.
+Vââʹjjsaaǥǥi kõskksaž äʹššen lij Sääʹmteeʹǧǧ legitimiteeʹtt
+systemaattlaž kõõččâm-miârk vuâlla piijjâm, mii lij tåʹlǩ õhtt vueʹǩǩ kåittad uuʹcceed säʹmmlai
+jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ meeran.
+Tän vueiʹtet vueiʹnned kolonialiism ânnʼjõžpeeiʹv ååʹblǩen,
+mõõn očndõõttâmvueʹǩǩen eeʹjjest 2015 leät vuäinnam missʼji sääʹmpihttsid jiuǯǯi
+eeʹttkâʹsttempihttsid ko še jeeʹres sääʹmorganisaatioi eksisteeʹns da ekonoomlaž tuärjjõõzz
+priimmâmnallšemvuõđ kõõččâm-miârk vuâlla piijjâm.
+Toobdâlm lie kõrsmam peʹce Lääʹddjânnmest, še Tâʹvvjânnmin da jeeʹres åʹrnn maaiʹlmest.
+Tät
+kuâskk še alggmeerkõõččmõõžžid.
+Lij samai vääžnai, što Tâʹvvjânnam leʹčče ooudpeäʹlnn jooʹtti
+alggmeeraid kuõskki vââʹjjsaaǥǥ tuõʹllʼjummšest.
+Säʹmmlaid kuõskki aaʹššid õõlǥči ooudeed tän
+vueʹjjest jeäʹrben tâʹvvjânnamlaž tääʹzzest da tõnt leʹčči-i vääžnai, što tâʹvvjânnamlaž
+sääʹmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõõžžid ǩiõrǥteʹčeš mââimõõzzâst da suåppmõõžž ratifiââstčeš da
+tueiʹmmepiijčeš.
+Tuäivam, što Tâʹvvjânnamlaž miniʹsttersuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeivuõttpââʹjj, koon
+Lääʹddjânnam täʹbbe alttii, lij vueʹzzstes ooudeʹmmen tän täävtõõzz, lij tâma kooum Tâʹvvjânnmest
+õhtt õhttsaž alggmeer.
+Mõõnnâm da pueʹtti eeʹjj leiʹmmje hueʹnes täällvueʹǩǩ da tääl õinn juätkkjeei pannaainâsvuõtt.
+Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12.2015 priimi eeʹjj 2016 tuåimmplaan-täällarvvlõõzz, kååʹtt lij tääl peäʹlnn
+samai čoouǥas.
+Ođđ Sääʹmteʹǧǧ alttad tuåimmpââʹjstes määŋgi, joba jõnn vaʹǯǯtõõzzi ooudâst.
+Tuäivam, što sääʹmkulttuur da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹǩǩid peälšteei linnj di sääʹmǩiõli kâʹddem
+lie jååʹđteei vuâđđjurddjen še ođđ Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin.
+Späʹsseb mõõnnâm eeʹjjest da lekk ođđ ekka 2016!
+Späʹsseb še mõõnnâm Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjest
+da lekkvuõtt vaalpâjja 2016-2020!
+S äʹm m la
+S koltesam ene - K olttasaam elaiset - С аам ы -скол ьты - S kolt S ám i
+S äʹm m la lie alggm eer, koʹst lij jiiʹjjesnallšem kulttur da histoor.
+Tuuʹl sääʹm jälste pirr eeʹjj m äŋggan
+sââʹjest.
+M âŋŋa eeʹjj 1826 lie saaʹm i jälstem vuuʹd rââst ǩiõssum m ääŋgid valdiaraajid.
+Tät piʹdǧǧii
+tuuʹl sooǥǥid da raaji vaiggeen juäʹtǩǩed ooudâs eeʹjj-jårrõõzz m ieʹlddlaž serddm õõžž.
+Tääʹl
+sääʹm fam iiʹljin lie uuʹccm õsân dohat ooum žed.
+Jäänm õs siʹjjin lie Taarrjânnam , Lääʹddjânnam da
+R uõššjânnam m eerla.
+S koltesam ene er en urfolksgruppe m ed en unik kultur og historie.
+Tidligere fyttet skoltesam ene m ellom fere boplasser gjennom året.
+S iden 1826 har fere riksgrenser blitt etablert på tvers av skoltesam enes leveom råde.
+D ette splittet slekter og gjorde årstidsfyttingen vanskelig å opprettholde.
+I dag er m inst tusen personer av skoltesam isk slekt.
+D e feste er fnske, russiske eller norske
+statsborgere.
+K olttasaam elaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on ainutlaatuinen kulttuuri ja historia.
+E ntisaikaan kolttasaam elaiset asuivat vuoden m ittaan useassa paikassa.
+V uoden 1826 jälkeen on kolttasaam elaisten asuinalueen poikki vedetty useita valtionrajoja.
+Täm ä
+hajotti aikoinaan sukuja ja teki vaikeaksi ylläpitää vuotuiskierron m ukaista m uuttoa.
+N ykyään
+kolttasaam elaisiin sukuihin kuuluvia on vähintään tuhat.
+V altaosa heistä on N orjan, S uom en ja V enäjän kansalaisia.
+The S kolt S ám i are an indigenous people w ith a unique culture and history.
+In earlier tim es, the S kolt S ám i m oved betw een several places of living at certain tim es during the
+year.
+S tarting in 1826, several state borders w ere draw n through the S kolt S ám i hom e region.
+This
+splitted fam ilies and m ade it diffcult to keep up the seasonal m igration pattern.
+Today, at least a
+thousand people can claim S kolt S ám i ancestry.
+M ost of them are citizens of N orw ay, Finland and R ussia.
+S ääʹm kåčča jiiʹjjez säʹm m liʹžžen.
+Jeärraz lie ouddam siʹjjid jiiʹjjâsǩiõllsaid nõõm tõõzzid.
+S ääʹm lie
+priim m âm âânnm õʹšše koid-ne täin.
+S ääʹn skoltesam e, østsam e ja skolt lie âânnm õõžžâst
+Taarrjânnm est.
+M ij ââʹnnep nõõm tõõzz säʹm m laž, ko tõt lij täin pukin jäänm õsân õnnum .
+S äʹm m laž er hva skoltesam ene kaller seg på sitt eget språk.
+Folk utenfra har gitt dem andre navn.
+N oen av disse navnene er blitt akseptert som selvbetegnelser.
+I N orge er skoltesam e, østsam e og
+skolt i bruk.
+V i bruker skoltesam e siden dette er vanligst.
+K olttasaam elaiset käyttävät itsestään nim itystä säʹm m laž.
+M uut kansat ovat antaneet heille
+om ankielisiään nim ityksiä.
+K olttasaam elaiset ovat hyväksyneet käyttöön näistä joitakin.
+S anat
+kolttasaam elainen, itäsaam elainen ja koltta ovat käytössä N orjassa.
+M e käytäm m e nim itystä kolttasaam elainen, koska se on näistä yleisin.
+The S kolt S ám i call them selves säʹm m laž in their ow n language.
+O ther people have called them by
+other nam es.
+S om e of these nam es have been accepted by the S kolt S ám i.
+In N orw ay, the nam es
+S kolt S ám i, E astern S ám i and S kolt are used.
+W e use the term S kolt S ám i, as it is the m ost
+com m on one.
+Dutkansearvvi dieđalaš áigečála
+Dutkansearvi
+Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura
+Nr.
+Sámegielaid ealáskahttin - geasa ávkin?
+Sämikielâi iäláskittem - kiäs ävkkin?
+Sääʹmǩiõli jeälltummuš - ǩeäzz äuʹǩǩen
+Almmustahtti
+Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi
+Doaimmahan / Toimâttâm
+Marja-Liisa Olthuis & Irja Seurujärvi-Kari
+Irja Seurujärvi-Kari
+Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi /
+Sämikielâ já -kulttuur tutkâmservi /
+Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbrr
+Doaimmahusa dearvvahussánit /
+Toimâttuv tiervâttâssäänih
+Artihkkaliid sisdoallu
+Artihkkalat / Artikkeleh /
+Artikkee'l
+Dos, FT Marja-Liisa Olthuis
+Kielâiäláskittem - jyehi ulmuu vuoigâdvuotâ
+Tuâjj-joukk Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna
+Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff
+Sääʹmǩiõl da kulttuur jeälltummuš Sääʹm
+mošttbaŋkk -haʹŋǩǩõõzzâst
+Risten Mustonen, Gáppe Piera Jovnna Gáhteriinná Risten
+Livččiigo buoret ahte don humat suomagiela?
+Mari Keränen
+Davvisámegiela standardiseren - mo lea dáláš čáll-
+invuohki ovdánan?
+Annika Pasanen
+Uđđâ jienah - anarâškielâ oppâm rävisolmožin
+Torkel Rasmussen
+Eanet sápmelaččat go goassege ovdal
+Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi / Sämikielâ já -kulttuur tutkâmservi /
+Sääʹmǩiõl da -kulttuur tuʹtǩǩeemsieʹbrr / Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura
+vuođđuduvvui jagis 2014.
+Dutkansearvvi ulbmilin lea:
+Gáhttet sámegiela ja -kultuvrra dutkamuša ja ovddidit dan paradigmma
+dovddusin dahkama álmmotlaččat ja álbmogiidgaskaččat
+Dahkat dakkár dutkamuša, mii konstruere dutkanvullosaččaid ja dutkiid
+gaskasaš dásseárvosaš vuorrováikkuhusa
+Lasihit ipmárdusa sihke dieđu ja diđolašvuođa unnitlogu ja álgoálbmogiid
+gielaid ja kultuvrraid birra
+Lasihit sámegiela geavaheami ja máhcahit giela geavahussii doppe, gos
+dan geavahus sierralágan giellageavaheami oktavuođain lea jávkan dahje
+geahppánan.
+Dutkansearvvi dárkkuhussan lea erenomoamážit lasihit dieđamáilmmi ja sámegielat
+servošiid gaskasaš oktavuođaid, ja ná oažžut dutkiid buvttadan dieđu ain eanet
+álgoálbmotgiellaservošiid geavahussii.
+Dutkansearvvi dieđalaš áigečála lea vuosttaš
+Suomas almmustahtton sámegielat dieđalaš áigečála.
+Dan ulbmilin lea hukset nana
+sáme- ja álgoálbmotdutkiid gaskasaš fierbmádaga sihke lasihit sámegielaid girjjálaš
+geavaheami ja oinnolašvuođa.
+Ulbmilin lea maid fidnet sihke dutkiid ja aktivisttaid
+čállit ain viššalut sámegillii, ja fállat ná sámegielat lohkkiide beroštahtti deavsttaid.
+Sávvamis lea, ahte elektrovnnalaččat almmustahtton deavsttat movttidahttet lohkkiid
+maiddái oassálastit dieđalaš háleštallamii.
+Áigečállaga nubbi nummir lea plánejuvvon almmustahttot giđđat 2018.
+Nuppi
+nummira temán lea lingvistihkka.
+Doaimmahussii leat juo boahtán moanat deavsttat,
+muhto ain lea dilli ja áigi čállit dange nummirii.
+Goalmmát nummir boahtá olggos
+čakčat 2018 temáin Álgoálbmotdutkamuš.
+Daid čállosiid birra lohkkit ja čállit ožžot
+lassedieđuid dutkansearvvi ruoktosiidduin (http://www.dutkansearvi.fi).
+Dutkansearvvi blogga lea rabas háleštallankanála sámi ja álgoálbmogiid dieđalaš áššiin
+sihke sin áigeguovdilis gielalaš ja kultuvrralaš áššiin ja vuoigatvuođain.
+Dan bokte
+lea maiddái vejolaš juohkit dieđu áigeguovdilis konferenssain ja eará dáhpáhusain.
+Dutkansearvi sávvá oažžut lasi bloggačállosiid!
+Ulbmilin lea almmustahttit moadde
+blogga mánotbajis.
+Ulbmilin lea čállit bloggaid sámegillii, muhto maiddái earágielat
+bloggačállosat leat buresboahtin.
+Sámegielaid ealáskahttin - geasa ávkin?
+Sámiid njálmmálaš árbi, máinnas-, juoigan-, livđe- ja leu'ddárbi, lea hui rikkis
+ja dat lea guoddán sámegiela ja -kultuvrra agibeaivve.
+Girjjálaš dahje čállingiela
+dáiddu sámit dárbbašišgohte eanet easkka hui maŋŋit dalle, go modernitehta ja
+institušuvnnat, nugo skuvla, bohte maiddái Sápmái.
+Sámit leat máhttán máŋggaid gielaid, daningo sii leat eallán máŋggaid álbmogiid ja
+kultuvrraid gaskkas.
+Našuvnnastáhtaid huksen ja nationalistalaš politihka leavván
+váikkuhišgođii sápmelaččaide nu, ahte dat heahpanišgohte iežaset kultuvrra ja giela-
+Sámegiella goittot ii jávkan ja olbmot jotke giela hállama iežaset árbevirolaš birrasis,
+nugo ruovttus, boazodoalus ja eará árbevirolaš bargguin ja ealáhusain.
+Eatnigiellagat leat doallan giela ja kultuvrra badjin ja ná dat leat seilon ja sirdon.
+Stuorámus oassi giellamáhttiin eai goit goassige olus geavat čállingiela.
+Čállingiella
+lea dikotomalaš iđa dan láhkai, ahte muhtumat geavahit dan ollu ja muhtumat eai jur
+ollenge.
+Liikká čáĺlingiela geavaheapmi lea ávkkálaš ja dárbbalaš moderna máilmmis,
+nugo medias, hálddahusas, skuvlla ja diehtagis.
+Árbevirolaš domenaid lassin lea boahtán ođđaáigásaš domenat.
+Daid sáhttá juohkit
+guovtti oassái: heajos ja gievrras domenat.
+Heajos domenat leat dábálaččát passiivat.
+Dat sáhttet leat virggálaš lágain suodjaluvvon domenat dahje eahpevirggálut
+nugo gávpi ja boasta.
+Gievrras domenat leat dakkárat, main giella gullo ja oidno;
+sámegiella oahpahusgiellan skuvllas, sosiálalaš media, dieđalaš giella sihke
+friijaáigge ja
+Toimâttâs tiervâttâssäänih
+giellaservošiid doaimmain.
+Giellaaktivisttaid ja dutkiid bargun lea dalle gávdnat
+dássedeattu árbevirolaš ja moderna domenaid badjin doallamis.
+Hástalussan lea
+maŋimuš logiid jagiid šaddan árbevirolaš sámeguovllu olggobealde ássi sápmelaččáid
+giela seailluheapmi.
+Dán áigge gievrras dahje moderna domenat leat šaddamin giela
+seailluheaddji domenan.
+Dutkansearvvi ágečáĺa lea dát ođđááigásaš ja gievrras
+domena.
+(Olthuis, Paksi, Rauhala & Seurujärvi-Kari 2017: Learning through
+language and digital technologies.
+Indigenous epistemologies in a dialogue with
+Euro-American academia.
+Doaimmahangottis leage illu sávvat váimmolaččat buresboahtin lohkat Sámegiela ja
+-kultuvrra dutkansearvvi vuosttaš dieđalaš áigečállaga!
+Dán vuosttaš nummira temán
+lea válljejuvvon giellaealáskahttin: olbmuin galgá leat mokta geavahit ja várjalit iežaset
+giela ja kultuvrra.
+Dán nummira siidduin mii oaidnit dutkiid čállimin dan fátta birra.
+Dán nummiris leat fárus guhtta artihkkala.
+Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvi háliida
+lieggasit giitit dán nummára čálliid.
+Manin dát ođđa almmustahttinkanála galggai šaddat?
+Sivvan lea dat, ahte
+sámedutkamuš ii leat nu boares suorgi, ja ovttaláhkai dieđalaš máilmmis lea
+dovdan konkrehtalaččat dan, ahte sámegiella ii leat Suoma bealde bures dohkken
+dieđalaš almmustahttingiellan.
+Muđuige dieđalaš čállin sámegillii lea ođđa ášši, ja
+muhtunláhkai lea ain leamaš álkit dorvvastit eanetlohkogielaide - oassin juo dan dihte,
+ahte dieđalaš almmustahttinkanálat leat leamaš eará gillii go sámegillii.
+Dán nummiris
+leat geavahuvvon buot golbma Suomas hállon sámegiela.
+Das duohkoge jurddan lea
+dohkkehit buot sámegielaid geavaheami čállingiellan.
+Dát áigečála fállá goit ovtta
+lasseforuma dieđalaš čállimii sámegillii.
+Dutkansearvi ávžžuha, ahte dutkit ja aktivisttat geavahit dán foruma roahkkadit ja
+ovdagattuid taga.
+Mii galgat hukset vuođu earret sámegillii čállimii maiddái dasa
+ahte mii bastit gaskaneamet čájehit stuorát gielalaš doarjaga ja toleránssa.
+Dalle
+lea sámegielas boahttevuohta ovdánit čállingiellan.
+Dalle lea dutkiin ja aktivisttain
+vejolaš lonuhallat oaiviliid ja nie hukset buoret sámebirrasa sámetgielat olbmuide.
+Sämikielâi iäláskittem - Kiäs ävkkin?
+Sämikielâ njálmálâš ärbi, tego mainâs- já juoigâm-/livđe-leu'dd-ärbi, lii riges, já
+tot lii kuáddám sämikielâ já kulttuur avepeeivi.
+Kirjálii kielâtááiđu vuod sämmiliih
+tarbâškuottii eskin mannjeed talle ko moderniteet já instituutioh, eromâšávt škovlâ,
+juksii Sämikuávlu.
+Sämmiliih láá meiddei máttám maaŋgâid kielâid tondiet ko sij láá iällám maaŋgâi
+almugij já kulttuurij kooskâst.
+Eskin aalmuglâšstaatâi huksim já nationalistlâš politiik
+levânem vaaigutškuottii sämmiláid nuuvt et sij heeppânškuottii jieijâs, kulttuuris
+sehe kielâs.
+Sämikielâ kuittâg siäilui jieijâs ärbivuáválii pirrâsist tego pääihist,
+puásuituálust já eres ärbivuáválijn pargoin já eellimkiäinuin.
+Eenikielâliih láá ain toollâm kielâ já kulttuur paijeen, já näävt toh láá siäilum
+já sirdum.
+Stuárráámus uási kielâmättein ij kuittâg kuássin ennustkin keevti
+čäällimkielâ.
+Čäällimkielâ lii digotomlâš almoon: motomeh kevttih tom ennuv,
+motomeh iä jur ollágin.
+Liijká-uv čäällimkielâ máttu lii ávhálâš tááláá moodeen
+maailmist tego mediast, haldâttâsâst, škoovlâst já tiettust.
+Ärbivuáválâš domenij paaldân láá puáttám uđđâáigásiih domeneh.
+Taid puáhtá jyehiđ
+hiäjus já kievrâs domenáid.
+Hiäjus domeneh láá táválávt passiivliih.
+Taah pyehtih
+leđe virgáliih laavâ suoijim domeneh teikâ epivirgáliih tego kävppi já postâ.
+Kievrâs
+domeneh vuod láá tagareh, main kielâ kulloo já uáinoo: sämikielâ máttááttâskiellân
+škoovlâst, sosiaallâš mediast, tieđâlâš kiellân, rijjâäigi já kielâsiärvus tooimâin.
+Kielâaktivistij já totkei pargon šadda-uv talle kavnâđ täsitiädu ärbivuáválâš já
+moodeern domenij paijeentolâmist.
+Hástun majemui love ive ääigi lii vala šoddâm
+ärbivuáválii Sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij kielâtááiđu siäiluttem.
+Taan ääigi
+taah modern domeneh láá-uv šoddâmin kielâ siäilutteijen já uđđâ sirdemsaijeen.
+Tutkâmseervi äigičaalâ lii taan ääigi uđđâ, kievrâs kielâdoomeen!
+Nuuvtpa toimâttâskoddeest lii-uv ilo tuáivuttiđ váimulávt tiervâpuáttim luuhâđ
+Sämikielâ já -kulttuur tutkâmseervi vuossâmuu tieđâlii äigičalluu!
+Taan vuossâmuu
+nummeer teeman lii väljejum kielâiäláskittem: ulmuin kalga leđe motivaatio kevttiđ
+já varjâliđ jieijâs kielâ já kulttuur.
+Taan nummeer siijđoin mij uáinip totkeid čälimin
+taan fáádást.
+Taan numerist láá fáŕust kuttâ artikkâl.
+Sämikielâ já -kulttuur tutkâmservi
+haalijd-uv lieggâsávt kijtteđ taan nummeer čälleid.
+Mondiet taat uđđâ almostittemuáli koolgâi šoddâđ?
+Suijân lii tot, et sämitutkâmuš ij
+lah nuuvt puáris syergi, já oovtmottoom lii tieđâlii maailmist tubdâm konkreetlávt
+tom, et sämikielâ ij lah Suomâ peln nuuvt pyereest tuhhim tieđâlii almostittemkiellân.
+Mudoi-uv sämikielân čäällim tieđâlávt lii uđđâ äšši, já mottoomnáál lii ain lamaš
+"älkkeb" turvâstiđ eenâblovokielân - uássin jo tondiet, et tieđâliih almostittemuálih láá
+lamaš eres kielân ko sämikielân.
+Taan numerist láá kevttum puoh kulmâ Suomâ pele
+sämikielâ.
+Täst ovdâskulij-uv juurdân lii tuhhiittiđ puoh sämikielâid čäällimkiellân.
+Taat addel kuittâg oovtâ lasefoorum sämikiel tieđâlii čälimân.
+Tutkâmservi ávžoo, et totkeeh já aktivisteh kiävtáččii taan foorum ruokkâdávt já
+muneoskoittáá.
+Mij kolgâp huksiđ vuáđu sämikielân čälimân já meiddei toos, et mij
+koskânân čäittip stuárráb kielâlii torjuu já tolerans.
+Talle sämikielâst lii puátteevuotâ
+ovdániđ čäällimkiellân.
+Talle lii totkeid já aktivistáid máhđulâš lonottâllâđ uáivilijd já
+toin naalijn huksiđ pyereeb sämipirrâs sämmiláid já eres-uv sämikiel sárnoid.
+Artihkkaliid guovddášdoahpagat leat giela ealáskahttin, gielalaš toleránsa, gielalaš
+olggušteapmi, davvisámegiela standardiseren, nuortalašgiela dokumenteren sihke
+sámegiela ceavzinnávccaid mihtidangažáldagat.
+Marja-Liisa Olthuis gieđahallá giellaealáskahttima doahpaga ja dan, mii lea
+giellaplánen.
+Mo giellaealáskahttinprošeavttat huksejuvvojit ja makkár áššit daidda
+váikkuhit.
+Dán nummiris oktan guovddáš doaban badjána gielalaš toleránsa.
+Risten Mustonena
+artihkal gieđahallá, mo lea davvisápmelažžan sámástišgoahtit olles olmmožin ja
+makkár traumáhtalaš giellageavahanvásáhusaid olbmot leat šáddan vásihit.
+Son lea
+čohkken konkrehta rávalisttu, man vuođul juohke davvisámegielat sáhttá ealáskahttit
+gielas ja nuppe dáfus fuomášit, mii sáhttá caggat earáid sámásteamis.
+Annika Pasanen čállá čállosisttis Uđđâ jienah - anarâškielâ oppâm rävisolmožin
+anárašgiela dilis, nappo dilis mas giella lea manahuvvon ja váldon ruovttoluotta:
+" -- materiaalist uáinoo uđđâ anarâškielâ sárnoi lieggâ vuástáväldim,
+vijđes tolerans jieškote-uvlágán kielâsárnoi já kielâtááiđu kuáttá já
+meiddei ij-anarâš anarâškielâ sárnoi tuhhiittem.
+Puárásub kielâsárnooh
+ilođeh anarâškielâ uđđâ paijaanmist já imâštâlleh uđđâ sárnoi čiäppuduv.
+Meiddei kriittâlub jurduuh kielâ tááláá tiileest já kielâ muttuumist kullojeh
+motomin, mutâ kritiik ij lah šoddâm kielâiäláskittem iästun."
+Son govve, makkár olbmot anárašgiela rávesolmmožin oahppan olbmot leat, geat
+vulget lohkat anárašgiela, makkár sivaid dihte, makkár vásáhusat sis leat jagi
+skuvlejumis, mo sii ohppet giela ja mo geavahit dan iežas eallimis.
+Nuortalašgielat artihkkala lea čállán bargojoavku, masa gullet Marko Jouste, Markus
+Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff.
+Artihkkalis
+govviduvvo Skolt Saami Memory Bank -prošekta ja metoda nuortalašgiela ja
+-kultuvrra ealáskahttimis arkiivamateriálaid bokte.
+Mari Keränen govve iežas artihkkalis, mo dávvisámegiela plánen 1970-logus lea
+dáhpáhuvvan ja mii lei giellalávdegottis čállinvuogireforma ulbmilin.
+Son lea geavahan
+metodan dáža gielladutki Lars S. Vikøra korpusplánema analyserenmodealla, mii
+sisttisdoallá sullii guoktelogi prinsihpa.
+Son lea jearahallan guokte giellalávdegotti
+miellahtu.
+Torkel Rasmussena artihkkalis jerro, man lahkái sáhttá mihttidit ovtta giela dili ja
+dan ceavzinnávccaid.
+Mo sápmelaččat leat dál juohkásan giellamáhtuid mielde?
+Mat leat sápmelaččáid ja sámegiela hálliid duođálaš logut?
+Giela ceavzinnávccaid
+sáhttá gávnnahit máŋgga vuogi mielde, earret loguid dutkama, maiddái giellalága ja
+dan ollašuvvama, sierralágan giellaprográmmaid, gielladoalladumiid ja eará vugiid
+dutkama mielde.
+Logut ná eai iešalddes duođas buot gielladilis.
+Sámiid ektui logut
+muđuige leat unnit, vaikko dát logut orrot nuppe dáfus hirpmástuhtti: Rasmussena
+mielde lea fuolastuhtti dat, ahte Norgga bealde dušše unnit go 25% máhttet dahje
+hállet sámegiela ja vejolaččát eanet go 75 000 eai máhte.
+Toimâttâskode peeleest - Doaimmahusa beales
+Helsigist / Helssegis 13.2.2018
+Gáldut
+Olthuis, Marja-Liisa, Attila Paksi, Ilona Rauhala & Irja Seurujärvi-Kari 2017:
+Learning through language and digital technologies.
+Indigenous epistemologies in a
+dialogue with Euro-American academia.
+Norway: Tromsø.
+FT. Dos.
+Oulu ollâopâttâh
+Giellagas-instituut
+FT
+Helssega universitehta
+Álgoálbmotdutkamuš
+Artihkkalat / Artikkeleh / Artikkee'l
+Marja-Liisa Olthuis: Kielâiäláskittem - jyehi ulmuu vuoigâdvuotâ
+Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria
+Kiprianoff (bargojoavku): Sääʹmǩiõl da kulttuur jeälltummuš Sääʹm mošttbaŋkk
+-haʹŋǩǩõõzzâst
+Risten Mustonen: Livččiigo buoret ahte don humat suomagiela?
+Mot davvisámegielat
+giellasearvvuš sáhttá doarjut ja nuppe dáfus váttásmahttit sámásteami?
+Mari Keränen: Davvisámegiela standardiseren - mo lea dáláš čállinvuohki ovdánan?
+Sosiolingvisttalaš analysa 1978- čállinvuogi ja giellalávdegotti barggu birra
+Annika Pasanen: Uđđâ jienah - anarâškielâ oppâm rävisolmožin
+Torkel Rasmussen: "Eanet sápmelaččat go goassege ovdal" - Leago vejolaš mihttidit
+ovtta giela dili?
+Kielâiäláskittem - jyehi ulmuu vuoigâd-
+vuotâ
+Oulu ollâopâttâh, Giellagas-instituut
+Laiđiittâs
+Taan nummeer kuávdáš teeman lii kielâiäláskittem.
+Kielâ kalga iäláskittiđ ton
+uhkevuálásâšvuotâ tiet - tondiet, et kielâ sirdum čuávuvâš suhâpuolváid lii jo-uv
+potkânâm teikâ aštum.
+Talle ko kielâsiärvus luápá jieijâs kielâ kevttimist já sirdoo
+kevttiđ eenâblovo kielâ meiddei jieijâs juávhu siste, lii saahâ kielâlii assimilaatiost
+adai kielâmolsomist.
+Taat artikkâl addel uáinu toos, maid kielâ siäilum oovdân kalga
+já puáhtá porgâđ.
+Mii kielâiäláskittem lii?
+Kielâiäláskittem ulmeh
+Kielâiäláskittem tuálá sistees taid tooimâid, moi ulmen lii potkiđ kielâlii assimilaatio
+teikâ kielâmolsom ovdánem.
+Taah tooimah kyeskih ohtsâškoodán, kielâsiärvusân já
+ovtâskâs ulmui.
+Jieččân luvâldâlmijn mun lam ovdebái lasseen miäruštâllâm kielâiäláskittem
+"aalgâaalmugkielâ / ucceeblovokielâ káijumân viggee kielâvuáváámin (kielâvuávám,
+eng.
+Language planning) ".
+Muštottâm meiddei tom, et kulttuurist lii čovgâ ohtâvuotâ
+kielân, ton siäilumân já lappuumân.
+Kulttuurtooimâi paijeentoollâm kieláin oovded
+sehe kielâ et kulttuur siäilum.
+Mut jis kulttuur já ärbi láppoo, tot läävee tuálvuđ kielâ-
+uv fárustis.
+Kielâiäláskittem ulmen lii macâttiđ kielâ aktiivlii anon nuuvt et sehe naatiivsárnooh
+já L2-sárnooh (= ij-nativeh jo-uv etnisii juávhu siste teikâ ton ulguubeln) kevttih
+kielâ.
+Kuohtuuh sárnootiijpah annojeh.
+Eenikielâliih sárnooh láá kielâ pyeremuuh
+äššitobdeeh, kiäh siäilutteh tááláid
+kielâkevttimohtâvuođâid, moin kielâ lii sirdum.
+Sii kielâlii já kulttuurlii
+máátu tuárjumân kalga kevttiđ naavcâid.
+L2-sárnoi peht kielâ finnee uđđâ
+kevttimohtâvuođâid, mii pelestis iššeed kielâ paijeentolâmist pääihist já ton ulguubeln.
+Kielâohtâvuođâi mere lasettem luhostuvá toin naalijn, et kielâ uáppih sehe etnisii
+juávhu ulmuuh et ulguupiälásiih, kiäh čonnâseh kielâ paijeentolâmân.
+TSKE
+mield (2012, 56) kielâsárnoi mere lasettem lii kuávdáš äšši talle ko suhâpuolvah
+láá monâttâm kielâs, ko sárnooh láá uccáá já ko etnisâš juávkku lii ucce.
+Smavvâ
+populaatioh láá nonniihánnáá meendu heerkih ulguubeln puáttee teddui já
+nubástussáid.
+Kielâiäláskitmân viggee kielâvuáváámist láá kulmâ váldusyergi:
+Kielâ kevttimohtâvuođâi huksim
+Kielâ lingvistlâš ovdedem
+Kielâ máttááttem
+Mun kieđâvušâm taid tärhibeht čuávuváin pittáin.
+Kielâiäláskitmân viggee kielâvuávám
+statusvuávám
+Kielâ statusáin uáivilduvvoo kielâ saje ohtsâškoddeest eres kielâi kuáttá (Kj.
+Edwards
+Statusvuávám lii kielâiäláskittem váldu-uáinu.
+Tast kiddejuvvoo huámášume
+kielâpolitiikân, ucceeblovokielâi kiävtun eres kielâi kuáttá, kielâlii variaation sehe kielâ
+sajan ohtsâškoddeest já kielâsiärvusist.
+Váldu-ulmen lii ucceeblovokielâ ohtsâškoddálii
+status pajedem toin naalijn, et huksejuvvojeh uđđâ kielâkevttimohtâvuođah siämmást
+ko ärbivuáváliih kielâohtâvuođah paijeentuállojeh.
+Anoliih jurduuh láá om.
+kielâ
+finnim škoovlâ máttááttâskiellân, peivipaaihij toimâmkiellan, pargosojij piäiválâš
+kiellân, media kiellân, rijjâääigi tooimâi já oovtâstorroom kiellân.
+Adai kielâst
+kolgâččij šoddâđ nuuvt aktiivlâš ko máhđulâš.
+William Steward mield (1968) kielâkevttim kuávdáš kevttimohtâvuođah láá
+čuávuvááh:
+Kielâ kevttim eennâm virgálâš kiellân
+Kielâ kevttim läänij kiellân
+Vijđásub kommunikaatio kielâ, mon ohtâvuođâst kielâ puáhtá leđé virgálâš
+teikâ läänist kevttum kielâ:
+Almugijkoskâsâš kielâ: tuáimá kommunikaatiokiellân väldikode rajij rasta
+(pajekelâ sämikielsárnoi kooskâst)
+Uáivikaavpug kielâ
+Juávhu, om.
+etnisii juávhu teikâ eres juávhu, kielâ kielâsiärvusist
+Škovlim - máttááttâskielâ škoovlâin kuávlui mield já máhđulávt meiddei
+aalmuglávt ]
+Oppâaamnâs škoovlâin
+Kirjekielâ sajattâh
+Kiävttu oskoldâhlijn rituaalijn
+Steward nomâttem kielâkevttimohtâvuođâin puohah iä olášuu sämikielâi tááhust.
+Eennâm virgálâš kiellân sämikielâst lii vala kuhes mätki, siämmáánáál meiddei ubâ
+lääni / sämikuávlu kiellân, veik sämikielâ sämikuávlust kiävttoo-uv.
+Kuálmád tääsi
+adai virgálâš kielâ status kuittâg olášuvá Sämi kielâlaavâ peht.
+Ton iššijn kielâid
+puáhtá kevttiđ virgeomâháin já mii meiddei meerrid virgálij almottâsâi jurgâlem
+sämikiellân.
+Virgeomâháin kielâ ij lah kuittâggin kievrâs kevttimohtâvuotâ tondiet ko
+tot illá kiävttoo, Liijká kielâlaavâ peht tohhum virgáliih jurgâlusah nannejeh kielâ já
+vijđedeh sänirááju.
+Sämikielâi kevttim škoovlâ máttááttâskiellân lii taan ääigi puoh kievrâmus uđđâ
+kevttimohtâvuotâ.
+Taat tiätá meiddei oppâmateriaalij rähtim aktiivlávt.
+Sämikielâ
+kevttim kielâsiärvusist, almostittemtooimah já media nannejeh kielâ.
+Kielâst lii fáámu
+meiddei čaallum häämist.
+Virgálii sajattuv adelem kielân lii-uv ohtâ tehelumosijn
+kielâideologiain.
+Kielâideologiah Säämi ohtsâškoddeest
+Kyevtkielâg / maaŋgâkielâg ulmuuh já maaŋgâkielâgvuotâ
+Maaŋgâkielâgvuotâ läävee leđe ohtâ stuárráámuin kielâideologisijn povčâssoojijn uccâ
+kielâsiärvusist.
+Maaŋgâkielâgvuotâ kiäččoo čuávumuššân tast, et eenâblovokielâ váldá
+saje ucceeblovokielâst já vijmâloopâst väldid ton saje ollásávt.
+Ucceeblovosiärváduv
+uáinust maaŋgâkielâgvuotâ puáhtá keevâtlávt merhâšiđ sárnoomere kiäppánem,
+kielâ kevttimohtâvuođâi káržudem já monnii eres kielâ, táválávt váldukielâ, kevttim
+argâkiellân.
+Eenâblovokielâ vievsâs status keežild jyehi sämikieltáiđusâš olmooš kalga mättiđ
+enâmis eenâblovokielâ.
+Nuuvtpa jyehi sämikiel sárnoo lii ucemustáá kyevtkielâg,
+maŋgii meiddei maaŋgâkielâg.
+Kielâtáiđu lii págulâš ohtsâškode vátámâšâi tááhust.
+Algâaalgâst taat ideologia lii toimâm suddâdemideologian, mut šiev peeli lii tot, et tom
+puáhtá kevttiđ meiddei jorgoppel kielâmolsomân.
+Sämikielâ kielâiäláskittemuáinust
+älkkeemus lii valjiđ uáinu, et kielah iälusteh paldâluvâi.
+Maccâm oovtkielâg
+sämikielâlii tilán ij innig lah.
+Ucceeblovokielâi siäilumân ávhálumos lii kyevtsundásâš kyevtkielâgvuotâ - nubij
+sanijgijn tot, et sehe algâaalmug ovdâsteijeeh et eenâblovo ovdâsteijeeh mättih
+kuohtuid kielâid.
+Tággáár tiileest ulmuuh sárnuh já tuárjuh maaŋgâid kielâid siämmáá
+kuávlust.
+Ko ulmuuh halijdeh eenâb sämikielâlijd palvâlusâid,
+kyevtsundásâš kyevtkielâgvuotâ lii ávhálâš.
+Táválávt jieijâs käržis siärvusist
+iä kavnuu puoh suorgij äššitobdeeh, veik motomij kielâkevttimohtâvuođâi
+paijeentoollâm jieijâs navcâigijn luhostuuččij-uv pyerebeht.
+Kielâ finnee meiddei
+eenâb status, ko tot kiävttoo eenâb.
+(Kj.
+Sari Pietikäinen čáálá tast, et ohtâ vyehi čoonnâđ kielâideologisijd já ovtâskâs
+kielâsárnoo kielâkevttimvuovijd oohtân lii kielârepertuaar uáinu.
+Tot vuálgá
+kielâkevttimist já čuujoot puoh ton kielâi já kielâkevttimvuovij valjiimân, moh
+ulmust láá aanoost vuáruvaiguttâstiileest.
+Koččâmuš ij nuuvtkin lah kielâtááiđust
+mut vuáruvaiguttâsresursij - kielâi, diskursij, stiijlâi, genre - áárvustanemist já
+funktionaallâšvuođâst sierâ tiilijn.
+Mottoom kielâ tuáimá njyebžilávt maaŋgâ
+saajeest, motomáin iärásáin vuod piergee uápis pirrâsist já kuálmád puáhtá kevttiđ
+rituaalnálásávt.
+Maaŋgâkielâg siärvusijn ovtâskâs kielâsárnoo kielârepertuaar já tast
+hiettâm lává čovgâdávt ohtâvuođâst toos, kii uážžu já puáhtá leđe ucceeblovokielâ
+sárnoo, moos ucceeblovokielâ puáhtá kevttiđ já kii táin aašijn uážžu meridiđ.
+Adai mađe eenâb kielâ lii "omâstum", tađe kääržib lii sárnoi juávkku-uv.
+Täsitiäddu ulmuu kevttim kielâi kooskâst šadda keevâtlii elimist já tast, kost, kiäigijn
+já moin naalijn sun kielâidis kiävttá.
+Kielâ kevttimohtâvuođâi paijeentoollâm já huksim
+Uápis kielâkevttimohtâvuođâi siäilutmist lii sämikielâi tááhust ennuv pargo -
+eromâšávt tondiet ko sämmilijn paijeel peeli já párnáin jobâ 70% ääsih jo sämikuávlu
+ulguubeln, já sii ohtâvuotâ ärbivuáválii sárnumkuávlun já sämikulttuurân ij lah nuuvt
+Meiddei ärbivuáváliih eellimkiäinuh já -vyevih láá aštum,
+já eidu toh láá pääihi lasseen lamaš kielâ pyeremuuh siäilutteijeeh (TESK 2012, 26).
+Keevâtlávt ucceeblovokielân lii ávhálâš, et tot kiävttoo nuuvt ennuv já nuuvt maaŋgâi
+ulmuigijn ko máhđulâš já et olmooš almoot tom vuossâmuu kielânis.
+Tánávt kielâ
+šadda vijđásub kommunikaatio kiellân.
+Toin naalijn puáhtá tuárjuđ meiddei ulmui
+etnisii identiteet.
+Uđđâ kielâkevttimohtâvuođah šaddeh jo-uv toin naalijn, et kielâ finnee pyereeb
+status, mon peht puátih uđđâ kevttimohtâvuodah (tego kielâ väldim máttááttâs
+kiellân škoovlâst), teikâ toin naalijn, et sárnooh pyehtih kielâ jieijâs pargo- teikâ
+puđâldemsuárgán já kevtiškyeteh tom tobbeen.
+Älkkeemus lii ovdediđ eidu tágárijd
+aktiivlijd virgálijd ohtâvuođâid.
+Mottoom muudon puáhtá ovdediđ meiddei lavváin
+turvâstum domenijd tego sämikielâ kevttim virgálii kiellân virgeomâháin.
+Taat ij
+kuittâggin keevâtlávt tooimâ aktiivlávt, eereeb virgálij jurgâlmij puotâ.
+Sosiaal- já
+tiervâsvuotpalvâlusâin sämikielâ kevttim olášuvá vala hyeneeht.
+Epivirgáluboh kielâkevttimohtâvuođah iä lah mahten turvâstum, mut toi siäilumân
+ovtâskâs ulmuuh pyehtih nuuvt haalijddijnis vaiguttiđ.
+Tágáreh láá maŋgii kielâsiärvus
+siskáldâs tooimah jna.
+Uđđâ kevttimohtâvuođâin kielâ paijeentoollâm luhostuvá váiváábeht.
+Taan pálgá
+oolâ lii väädis lavkkiđ tondiet ko uđđâ kevttimohtâvuođah táválávt labdaseh kielâ tile
+merhâšittee puárránmân.
+Toi huksim váátá ennuv kielâvuávám já šiev kielâlii tolerans:
+tarbâšuvvoo haalu máttááttiđ kielâ párnáid, haalu ovdediđ nuorâi já nuorâ vuorâsulmui
+kielâtááiđu, haalu finniđ palvâlusâid já škovâmáttááliittâs ucceeblovokielân.
+Kielâ
+vijđásub kiävttu, tađe mield ko tot luhostuvá, kale addel kielân ain nanosub saje
+ohtsâškoddeest.
+Nubben vaiguttemsyergin lii kielâ lingvistlâš ovdedem.
+Ulmen lii finniđ kielâ
+luándulâš kevttimkiellân sehe tááláin et uđđâ kevttimohtâvuođâin.
+Kielâ kalga toimâđ
+sehe njálmálávt et čaalâlávt, mut kielâiäláskittem aalgâst lii ain eenâb tárbu njálmálii
+kielâtááiđun.
+Čäällim lii aalgâst ucceeb uásist ko sárnum.
+Olthuis, Kivelä &
+Skutnabb-Kangas 2013.)
+Kielâ lingvistlâš ovdedem läävee juohhuđ kuulmâ suárgán: grafisistmân,
+standardistmân já modernisistmân.
+Taat kočoduvvoo meiddei korpusvuáváámin.
+Grafisistem uáivild kielâ čaallum häämist já ohtsii ortografiast sooppâm.
+ortografia lii stáđásmâm, veik tast láá-uv motomeh normiihánnáá teikâ hyeneeht
+nuármejum sajeh (kj.
+http://www.giella.org.)
+Standardistem pelestis meerhâš "kirjekielâ" normim adai valjim, moh kielâ
+jiešvuođah tuhhiittuvvojeh kirjekielân já moh vuod pääcih kuávlukielâi jiešvuottân
+(kj.
+Jieččân kove taan pargoost lii, et anarâškielâ lii lamaš
+uáli tolerant puohmuđusij variantij tuhhitmist.
+Masa jo áinoo "korrâsub" njuolgâdus
+oro lemin tot, et kuulmâstaavvâlsijn veerbâin maajeeb staavvâl redusistum â čálloo
+ain i:n: kačâttiđ, veik ulmuuh sättih-uv ettâđ /kačâttâđ/.
+Meiddei infinitivhaamijn
+säniloopâst lii ain đ, ij i teikâ j tego tavesuomânijn.
+Moodeern grafisistmân já standardistmân kulá meiddei kielâteknologisâš ovdedem
+nuuvt et kevttei kiävtust láá elektronisiih sänikirjeh, tivvoomohjelm já máhdulávt
+meiddei jurgâlemohjelmeh.
+Taah láá rahtum Taažâ arktisii ollâopâttuvvâst Romssaast
+kielâteknouásáduvvâst.
+(http://giellatekno.uit.no/cgi/index.smn.sme.html)
+Modernisistem vuod labdas kielâ sajattuv stuorrâ nubástussáid.
+Tijpâlâš almoon kielâ
+modernisistmist lii sänirááju jotelis vijdánem talle ko kielâ sirdoo uđđâ domenân.
+Sämikielah láá moonnâm sänirááju ovdánemproosees čoođâ ovdâmerkkân talle
+ko kielâ lii kevttuuškuáttám máttááttâskiellân teikâ uđđâ oppâamnâs máttátmist.
+Ovdâmerkkân biologia sänirááju rahtui talle ko biologia oppâkirjeh jurgâlškuottii.
+Majemui ivij historjá máttááttâs lii vaattâm uđđâ saanijd, já toi
+rähtimân lii tarbâšum škoovlâ já kielâpargei ohtsâšpargo (kj.
+http://www.giella.org).
+Kielâ máttááttâs labdas kielâ eres ovdánmân, mast kielâ status lii puáránâm.
+Máttááttâs
+lii pyeri smiettâđ kuhheeb ääigi perspektiivist: vyeliškoovlâst ollâopâttuv räi.
+Toin
+naalijn lii máhđulâš rähtiđ potkânhánnáá joođhâ kielâ kevttimist jyehi ahekiärdán
+- loogisii rááiđu čuovviittâs já kielâlii rávásmâm várás.
+Tárbu lii nonniđ sehe
+eenikiel sárnoi et L2-sárnoi kielâtááiđu.
+Ulmen kalga leđe kielâ sirdem suhâpuolvâst
+nuubán toin naalijn, et kielâ kevttim lii máhđulâš puoh ahepuolvâin.
+Olmooš taarbâš
+eresmuđusii kielâtááiđu sierâ avveest.
+Vuálá škovlâahasii párnáá kielâlâš kompetens
+já maailmkove lii nubbe ko om.
+pargoahasii ulmuu kielâ teikâ puárásub sárnoo riges
+Máttááttâs vuáváámist savâstâlloo meiddei tast, kalga-uv vistig škovliđ
+pärnisuhâpuolvâ vâi rävisulmui suhâpuolvâ.
+Puoh lii tast kiddâ, mon kuhás kielâ
+lappum lii ovdánâm.
+Jis tuše pärnisuhâpuolvâ lii monâttum, tastoo lii pyeremus
+macâttiđ tom.
+Jis kuittâg meiddei rävisulmui suhâpuolvâ lii monâttum, talle lii pyeri
+juurdâ nonniđ tom vistig.
+Anarâškielâst li algâttum pärnisuhâpuolváin, mut meiddei
+rävisulmui suhâpuolvâ lii tarbâšum.
+Rävisulmui suhâpuolvâ maacâtmist lii lamaš
+meiddei ävkki toos, et sämikielâ lii maccâm päikkikiellân suullân 20 - 30 perrust.
+Rävisulmuuh pasteh meiddei pargoos peht ovdediđ sämikielâ já -kulttuur.
+Taat toimâ
+lii eromâšávt avžuuttum talle, jis kielâsárnooh láá jo elilâm ulmuuh já máhđulávt
+sosiaallávt já eennâmtieđâlávt kukkeláá eres kielâsárnoin.
+Maid vala?
+Keevti kielâ, toolâ kulttuur paijeen!
+Tehelumos raavâ kielâ já kulttuur pyereestpiergiimân lii tot, et jyehi olmooš
+smietâččij kielâiäláskittem jieijâs rooli peht - kiävtáččij kielâ ain já jyehi saajeest ko
+tot lii máhđulâš, tolâččij kulttuur paijeen.
+Táid puáhtá porgâđ pääihist, jieijâs piäiválii
+aargâst, peivitipšoost, škovlâmáttááttâsâst, pargoost, áášášmist, virgeomâháin já
+mediast, alemuu škovliimist, politiikist sehe páihálávt et väldikode tääsist.
+Keevâtlávt
+kale maŋgii kiävá nuuvt, et mađe kukkeláá jieijâs pirrâsist olmooš mana, tađe eenâb
+olmooš lii ohtuu.
+Kielâ kevttimân tarbâšuvvoo ennuv kielâtiäđulâšvuotâ (su.
+kielitietoisuus).
+Sämikielâ uássin šadda ain eenâb piergiittâllâđ váldukielâigijn oovtâst, nuuvt et
+tondiet eromâšávt perruid já vaanhimáid kalga orniđ kielâlii torjuu já meiddei
+identiteettorjuu.
+Taat kuáská eromâšávt soojijd, kost kielâ sirdoo ovdâskulij.
+Mudoi-
+uv tarbâšuvvojeh šiev pargovyevih, moh tuáimih já tiätu tast, moin naalijn toh
+kielâlávt vaigutteh.
+Háástuh láá sämikuávlust eresmuđusiih ko kaavpugijn.
+Mut
+kihheen ij piergii kielâiäláskitmist ohtuu, iäráseh tarbâšuvvojeh.
+Taas tarbâšuvvoo
+čielgâ toimâvuávám.
+Táágubeht pargo ij lah aldagin vaalmâš.
+Käldeeh
+Edwards, John, 1996: Language, Prestige, and Stigma.
+Contact Linguistics.
+Ed.
+Goebel.
+New York: De Gruyter.
+http://giellatekno.uit.no/cgi/index.smn.sme.htm, 13.2.2018.
+Mäntynen, Anne, Mia Halonen, Sari Pietikäinen & Anna Solin, 2012: Kieli-
+ideologioiden teoriaa ja käytäntöä.
+Virittäjä n:o 3: 325 - 348. https://journal.fi/virittaja/
+article/view/6815.
+Pasanen, Annika 2016: Saamebarometri 2016.
+Selvitys saamenkielisistä palveluista
+saamelaisalueella.
+Helsinki: Oikeusministeriö.
+Selvityksiä ja ohjeita 39/2016.
+Stewart, William A.
+1968: Sociolinguistic Typology of Multilingualism.
+In: Readings
+in the Sociology of Language.
+Joshua Fishman.
+The Hague: Mouton Publishers.
+TSKE 2012 = Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi.
+Opetus- ja
+kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7.
+Helsinki: Opetus- ja
+kulttuuriministeriö.
+http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75374/tr07.pdf?sequence=1.
+TSKE 2014 = Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi.
+http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/toimenpideohjelma-saamen-kielen-
+elvyttamiseksi.
+Tuâjj-joukk Marko Jouste, Markus Juutinen, Miika Lehtinen, Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kipri-
+anoff
+Alggsää'n
+Tuâjj-joouk artikklest ǩeeʹrjte Skolt Saami Memory Bank-haʹŋǩǩõõzz tuâjast da
+metoodâst sääʹmǩiõl da -kulttuur jeälltummšest, koon vuâđđan lij arkiivmateriaali
+maacctummuš.
+Haʹŋǩǩõõzzâst lij rajjum ođđnallšem metood, kååʹtt âânn seʹst
+täid vueʹzzid: 1) Arkiivtuâjj da arkiivtuʹtǩǩummuš, koin ooʒʒât, riâžžât> jäʹrjstet,
+analysââʹstet da valmštet materiaal âânnmõõžž da maacctummuž vääras.
+Aktiivlaž arkiivmateriaali maacctummuš, koon tuejjee sääʹm ǩiõll- da kulttuurtuâjjla
+sääʹmõhttõõzzâst.
+3) Lij leämmaž vääžnai tuejjeed pälggaz arkiiv da sääʹmõhtõõzz
+Tät haʹŋǩǩõs lij tuejjuum õõutâst säʹmmlaivuiʹm.
+Tän lââʹssen čiõʹlǧǧeep tän
+juʹn alttuum tuâj tuâjj-jiârǥid da miârkâlvuõđ sääʹmǩiõʹlle da kulttuuʹre.
+Loppeeʹjjest 2016 aaʹlji Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst Sääʹm mošttbaŋkk
+-haʹŋǩǩõs (Skolt saami Memory Bank), kååʹtt lij Lääʹddjânnam Akatemia teäggtem
+pââimõs haʹŋǩǩõs.
+Haʹŋǩǩõs juätkkai eeʹjj 2018 čõõuč räjja.
+Tõt lij õõutnalla vueʹss
+FT Marko Jouste projeeʹktest Historialliset käännekohdat Suomen kolttasaamelaisten
+musiikkiperinteessä, koon vääras son vuäǯǯai tuʹtǩǩeeitohtorteäggtõõzz Lääʹddjânnam
+Akatemiast eeʹjjest 2014.
+Jouste tuʹtǩǩad nuõrttsäʹmmlai musikk-kulttuur historiallaš
+pooddid 1900-lååǥǥ aalǥâst 1970-lååǥǥ räjja.
+Tuʹtǩǩummšest vuâđđan lie
+arkiivmateriaal, koid noʹrreš jiânnai 1900-lååǥǥast.
+Vaiggâdvuõđ arkiivmateriaal maacctummšest
+Sääʹm mošttbaŋkk -haʹŋǩǩõõzz täävtõssân lij maaccted tuʹtǩǩeem pohttmõõžžid
+da tuʹtǩǩummšest õnnum arkiivmateriaalid mååust säʹmmlaid.
+Tõid vuäitt ââʹnned
+sääʹmǩiõl da sääʹmkulttuur nâânummšest da jeälltummšest.
+Tän räjja vaiggâdvuõttân lij leämmaž tõt, što oouʹdab puõlvvõõǥǥin norrum materiaal
+jie leäkku leämmaž sami puârast ânnʼjõž oummid ââʹnnemnalla.
+Tõõzz lie mäŋgg
+mäinnad, kooin peäggtep täʹst måttmid.
+Kookkas 1900-lååǥǥ beälla takai nääʹll tuʹtǩǩummšest da arkiivin leäi tõt, što
+äʹrbbvuõttmateriaalid noʹrreš kuhttu, nuʹtt tuʹtǩǩeem ko läppjeei teâđ seeiltem vääras.
+Tuʹtǩǩummuš leäi täin kuuitâǥ tääʹrǩab, jie-ǥa tuʹtǩǩeei jiânnai jorddam aunstõõzz
+maacctummuž ouddâl 1990- lååǥǥast.
+Mâŋŋa vääinai rieʹššeš måtam lååi eeʹjj äiʹǧǧen
+mäŋgg jõnn aunstõsnoorõssâd.
+Teʹl juʹrddeš, što norrum aunstõõzzid ij õõlǥče viikkâd
+mååust, tõn diõtt što tõk jie vaaikteʹče puõʹtti noorõõzzid.
+Tõn lââʹssen Lääʹddjânnam
+lääʹjj, mõõk kuõʹšǩǩe arkiivid, persoonteâđai ǩiõttʼtõõllmõõžž da raajjivuõiggâdvuõđid,
+ǩiõʹldde vueʹjj mieʹldd materiaal kopiâsttmõõžž arkiivi åålǥbeälla.
+Materiaalid õʹnneš jäänmõsân tiõđmaaiʹlm seʹst.
+Saaʹmid jiõccseez materiaalid uʹvddeš
+jäänmõsân tuʹtǩǩeem- da õlmstâʹttemhaʹŋǩǩõõzzin, koin tueʹjjeeš õhttsažtuâi tuʹtǩǩeeʹji
+da säʹmmlai kõõskâst.
+Kuuitâǥ arkiiv jie ni teʹl ouddam lååʹv jueʹǩǩed materiaal
+veiddsubun säʹmmlaid.
+Âlgg kuuitâǥ vuâmmšed, što seämmanallšem vueʹǩǩ leäi pukin
+Lääʹddjânnmest norrum äʹrbbvuõttaunstõõzzin, ij tåʹlǩ sääʹmaunstõõzzin.
+Lij leämmaž da võl õinn lij nåkam praktiikklaž probleeʹm, što nuõrttsääʹm materiaal,
+mâʹte jeeʹres sääʹm materiaal še, lie miâlggâd kuõiʹtlo arkiivâst Lääʹddjânnmest,
+Ruõccâst, Taarâst, Ruõššjânnmest da Virojânnmest.
+Ouddâl probleeʹmen leäi tõt še,
+što aunstõõzz leʹjje pâi analooglaž formaattâst ǩieʹll-liântin da c-kaseeʹttin, kooi vääras
+õõlǥi leeʹd jõnn ruõkkâmsââʹjj da kooi ǩiõttʼtõõllmõš da kopiâsttmõš leäi meälǥas tuâjj.
+Nuʹbb probleeʹm, mii kuõski aunstõõzz âânnmõõžž, leäi tõt, što arkiivin jie leämmaž
+tuâjjla da tuʹtǩǩeei, kook silttee sääʹmǩiõl.
+Tõn diõtt aunstõõzzi looǥǥõõttmõõžž
+jie leäkku vuäittam tärkka tuejjeed.
+Teʹl ij vueiʹt tärkka tieʹtted, mâiʹd âânn seʹst
+liânttarkiiv, koʹst lie mäŋgg čueʹtt čiâssâd mainstum materiaal.
+Teʹl teâđ ooccmõš še lij
+samai vaiggâd.
+Ânnʼjõžääiʹj arkiivmateriaalin lij jiânnai äuʹǩǩ ǩiõl da kulttuur jeälltummšest.
+Âlgg
+kuuitâǥ muʹštted, što võl vääinai mâŋŋa jäänmõs Lääʹddjânnmest pääiklaž ǩiõlin
+da kulttuurin leäi jieʹlli.
+Teʹl ij leämmaž tarbb jeällted tõid.
+Vueʹǩǩ mottji 1960- da
+1970 -looǥǥin ko jiânnai oummu siirdčõʹtte gåårdid da Lääʹddjânnmest siʹrddeš
+mäddtäällõhttsažkååʹddest modernn industriaõhttsažkådda.
+Mäŋggan vuuʹdest puʹtte
+pääiklaž ääʹrb da vuäʹmm moštt-teâđ serddmõõžž puõlvvõõǥǥâst puõlvvõʹǩǩe.
+Nuʹtt
+še sääʹmkulttuurin ǩiâvi tõn ääiʹjest.
+Tõõzz vaaikti jiânnai tõt, što jäänmõs päärnain
+jälsti škooulaazztõkpõõrtin.
+Tõn diõtt šõõddi ođđ tarbb jeällted kulttuur da ǩiõl da
+raajjâd ǩeʹrjjǩiõl ouddmiârkkân sääʹmǩiõʹlle.
+Sääʹm materiaal arkiivin
+Ânnʼjõž ääiʹj arkiiv tuåimmje sääʹmõhttsažkååʹdd vueʹssen.
+Sääʹm-museo Siida
+(snimldõõǥǥ da kääuʹn), Sääʹm arkiiv (äʹššǩeeʹrj) da YLE Sääʹmjânnam tuåimmje
+sääʹmvuuʹdest da ouʹdde vuäittmõõžž piâssâd ǩiõččâd arkiivmateriaalid.
+kulttuurarkiiv, kååʹtt tuåimmai Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituuttâst, täävtõssân
+lij noorrâd õʹhtte puk säʹmmlain norrum jiõnnaunstõõzzid.
+Giellagas-instituutt arkiiv
+pääiʹǩ vuäitt juʹn ååʹn ââʹnned šuurmõs vueʹzz aunstõõzzin.
+Lääʹdd arkiivin altteeš
+2000-lååǥǥast jõnn digitâʹsttem projeeʹktid.
+Tõk lie pohttam še sääʹm jiõnn- da
+snimldõkaunstõõzz digitaalʼlaž ååʹblka.
+Ânnʼjõõžžâst aunstõõzzid lij hiâlpab ââʹnned
+ko ouddâl leäi.
+Sääʹm materiaal vuäitt kaunnâd Lääʹddjânnmest juʹn ouddâl peäggtum arkiivi lââʹssen
+ouddmiârkkân täin arkiivin: Lääʹdd Ǩeerjlažvuõđ Sieʹbrest (SKS), Dommjânnmallaš
+ǩiõli kõõskõõzzâst (KOTUS), Lääʹdd-Uugrlaž Sieʹbrest, Meermusiikk-instituuttâst,
+Maaiʹlm Musiikk Kõõskõõzzâst, Turku universiteeʹtt Kulttuur tuʹtǩǩeemarkiivâst,
+Tampere universiteeʹtt meeräʹrbbvuõđ arkiivâst da Aanar kååʹdd arkiivâst.
+Ruõššjânnmest sääʹm-materiaal lie Petroskoi Ruõšš tiõđakatemia Kaʹrjjel
+tiõđkõõskõõzz Ǩiõl, ǩeerjlažvuõđ da historia jiõnnliânttarkiivâst,
+Pietari Ruõšš tiõđakatemia meertiõđlaž juâkkaz jiõnnliânttarkiivâst da Herzen-
+instituutt arkiivâst.
+Virojânnmest sääʹm aunstõõzz lie Virojânnam ǩeerjlažvuõttmuseo
+Meeräʹrbbvuõđ arkiivâst da Viroǩiõl instituutt Viroǩiõl suõmi da lääʹdd-uugrlaž
+ǩiõli arkiivâst Talliinnâst.
+Ruõccjânnmest materiaal lie Suõm- päiʹǩǩnõõm- da
+meeräʹrbbvuõđ arkiivâst (DAUM), koon norldõõǥǥ lie Uppsala gåårdest.
+Taarrâst
+aunstõõzz vuäitt kaunnâd Trooms universiteeʹtt museo norldõõǥǥin da Njauddmest
+Äʹvv-museost.
+Tõõi arkiivi lââʹssen aunstõõzzid vuäitt kaunnâd še oummi privat
+norldõõǥǥin.
+Mâʹte oouʹdbuž liistâst vuäitt aʹrvveed, lij samai jõnn tuâjj kaunnâd liântid.
+mošttbaŋkk -haʹŋǩǩõõzzâst lie kaunnum ođđ norldõõǥǥ.
+Tän diõtt peštt võl kuuʹǩǩ,
+ouddâl ko ni inventâʹsttemtuâjj lij tuejjuum.
+Sääʹm mošttbaŋkk-haʹŋǩǩõõzz täävtõõzz
+Haʹŋǩǩõõzzâst lie täk kueʹhtt vueʹzz:
+Arkiivtuâj täävtõssân lij seʹlvvted, måkam materiaal lie norrum säʹmmlai pirr, koʹst
+tõid seeiltet da mäʹhtt tõid vuäitt vuäǯǯad âânnmõʹšše.
+Tuõjju kooll norldõõǥǥi
+inventâsttmõš, looǥǥõõttmõš, mainnsi siiskõõzz čiõʹlǧǧummuš da analysâsttmõš (håʹt
+mâka litterâsttmõš).
+Nääiʹt haʹŋǩǩõõzzâst vueiʹtet kaunnâd nåkam aunstõõzzid, koid
+säʹmmla haaʹlee kulddled leʹbe koid haaʹleet ââʹnned tuʹtǩǩummšest.
+Nuʹbb vueʹss lij aktiivlaž materiaal maacctummuš.
+Tõn tuejjee sääʹm ǩiõll- da
+kulttuurtuâjjla sääʹm-meer seʹst.
+Lij täʹrǩǩ, što materiaalid maacctet määŋgnalla, tõn diõtt
+ǥu oummin lie jeeʹresnallšem taarb.
+Tõid vuäitt maaccted håʹt mâka nuʹtt, što oummu
+vuäǯǯa tiʹllʼjed Sääʹm kulttuurarkiivâst mâiʹd haaʹlee, säʹmmla kulttuurtuâjjla taʹrjjee
+materiaal sääʹm-meeru leʹbe materiaal tuåimtet ǩeʹrjjen leʹbe jiõntõssân (CD-bliin dno.).
+Lij tääʹrǩes raajjâd pälggaz arkiiv da sääʹm-meer kõʹsǩǩe õõutsââʹjest säʹmmlaivuiʹm.
+Haʹŋǩǩõõzz tuâjjla da õhttsažtuâjjla
+Haʹŋǩǩõõzz jååʹđat Marko Jouste.
+Tohtormättʼtõõttjen lij FM Markus Juutinen,
+kååʹtt arkiivtuʹtǩǩummuž lââʹssen ǩeeʹrjat näggtõsǩeeʹrj.
+Son tuʹtǩǩad sääʹmǩiõl
+ǩiõllkontaaktid da tõn, mäʹhtt tõk kontaakt lie vaaiktam sääʹmǩiõʹlle.
+Son âânn
+tuʹtǩǩummšeʹstes jeeʹresnallšem arkiivmateriaal.
+Näggtõsǩeeʹrjest lie nellj artikkel,
+koin juõʹǩǩkaž ǩiõttʼtââll jeeʹres ǩiõllkontaaktid, ouddmiârkkân Njauddâm suõm da
+tâʹvvsääʹm kontaaktid di valdiaraaji da väʹlddǩiõli vaaiktõõzz mainstum sääʹmǩiõʹlle
+1970-lååǥǥ aalǥbeäʹlnn.
+Juutinen näggtõsǩeʹrjj ǩiõttʼtââll saaʹmi historia ǩiõl
+perspektiivâst da Jouste tuʹtǩǩad tõn musikkäʹrbbvuõđ perspektiivâst.
+Haʹŋǩǩõõzz tuʹtǩǩeemveäʹǩǩteei lij HuK Miika Lehtinen, kååʹtt õõutveäkka
+Juutinenin looǥǥââtt da litterâstt materiaalid.
+Säʹmmlaivuiʹm tuejjee Anna Lumikivi
+da Hanna-Maaria Kiprianoff, kooi tuâjjan lij viikkâd äʹrbbvuõđ säʹmmlaid.
+Suäna
+reäʹšše haʹŋǩǩõõzzâst tuâjjpõrtt-tuejjummuž äʹrbbvuõđ pirr di jeeʹres šõddmõõžžid
+ǩiõllpieʹzzin, škooulin, puärrsipõõrtin da jeeʹresnallšem kulttuuršõddmõõžžin.
+Tän lââʹssen sij vueiʹvvtuâjjan eeʹjjest 2017 lij tuåimmad Jenny ja Antti Wihurin
+rahasto -foond teäggtem haʹŋǩǩõõzzâst Laaulkäivv, kååʹtt stään sääʹmpäärnai ǩiõl
+mättjummuž päärnai laaulmateriaalin.
+Suäna nåʹrre musikk- da siõrrmateriaal sääʹm
+päärnai laaulǩerjja.
+Suäna åʹcce materiaal arkiivin da mainstâʹtte oummuid, kook võl
+silttee päärnai l laulläʹrbbvuõđ.
+Suännai laaulǩeʹrjj âânn seʹst še säämas jåårǥlõttum
+toobdâs päärnailaullʼjid da aivv ođđ laullʼjid, koid suäna lie raajjâm säämas.
+Sääʹm mošttbaŋkk -haʹŋǩǩõõzzin lie õhttsažtuâjast õlmmlaž organisatioin Sääʹmteʹǧǧ,
+Saaʹmi siidsååbbar, Sääʹmvuuʹd škoouʹlʼjemkõõskõs, Sääʹm-museo Siida da Heʹlssen
+universiteʹtt.
+Kuälmad sektoor tuåimmjeeʹjin õhttsa��tuâjast lie Sääʹm kulttuurfondd
+Kolttakulttuurisäätiö, Saaʹmi nueʹtt da SámiSoster.
+Lââʹssteâđ
+Sääʹm mošttbaŋkk (Skolt Saami Memory Bank - A Pilot for Data Management and
+Revitalisation of Endangered Skolt Saami Music, Language, and Culture).
+http://www.oulu.fi/giellagasinstitute/skolt_saami_memory_bank.
+FT Marko Jouste haʹŋǩǩõs "Historialliset käännekohdat Suomen kolttasaamelaisten
+musiikkiperinteessä" (Historical Turning Points of Multilayered Music Tradition
+among the Skolt Saami in Finland)
+http://www.oulu.fi/giellagasinstitute/skolt_saami_music.
+Mot davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá doarjut ja nuppe dá-
+fus váttásmahttit sámásteami?
+Oulu universitehta, Giellagas-instituhtta
+Abstrákta
+Artihkkala fáddán lea mot davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá doarjut daid
+davvisápmelaččaid, geat leat oahpahallan sámegiela rávesolmmožin ja/dahje
+geaid sámásteapmi lea boatkanan.
+Mot ovttaskas olbmot sáhttet veahkehit earáid
+sámástit ja dakko bokte ealáskahttit davvisámegiela?
+Artihkal vuođđuduvvá iežan
+oahppočájánašbargui Go dat ii goittotge leat mii beare gielaid, muhto baicce
+massojuvvon eatnigiella (Mustonen 2017), mii gieđahallá sámegiela ruovttoluotta
+váldima ja giellatrauma.
+Lahkonan fáttá giellaealáskahtima, sosiolingvistihka
+ja massojuvvon eatnigiela giellatrauma geahččanguovlluin.
+Buvttán ovdan
+čuozáhatjoavkku giellageavahanvásáhusaid ja guorahalan daid váikkuhusaid sin
+sámásteapmái.
+Lean čohkken čoahkkáigessui konkrehta rávalisttu, man vuođul juohke
+davvisámegielat sáhttá ealáskahttit davvisámegiela ja nuppe dáfus fuomášit, mii
+sáhttá caggat earáid sámásteamis.
+Fáddásánit: giellaealáskahttin, massojuvvon eatnigiella, giellatrauma, davvisámegiella
+Álggahus
+Measta buot davvisámegielagiin - juos juo eai buohkain - dáidet leat juogo fuolkkit,
+skihpárat, verddet ja/dahje eará oahpes olbmot, geat eai leat jámma sámástan: sii
+leat juogo heaitán sámásteames guhkes áigái dahje dasto sámástišgoahtán easkka
+rávesolmmožin.
+Soaitá leat leat nu ahte maiddái mii ieža leat muhtun gaskka čiehkan
+sámegiela sámegiela dáiddumet ja nu sámásteapmi lea boatkanan.
+Vaikko sámásteami
+boatkaneapmi orru leamen viehka dábálaš
+albmoneabmi sámegielagiid gaskkas (gč.
+omd.
+de goit dutkamušain deaddočuokkis lea hárve leamaš das, mot lea davvisápmelažžan
+sámástišgoahtit.
+Maid dadjet?
+Mot de nie jietnadit?
+Livččiigo buoret suomastit vai gulahalle?
+Hás mii
+oastit dutnje sátnegirjji, orut dárbbašeamen dan!
+Dál in ožžon čielgasa - humatgo
+anárašgiela?
+Lean máŋgii leamaš duođašteamen dáhpáhusaid, main davvisámegielagat leat
+kritiseren earáid hupmama: sii leat sáhttán leaikkastallat dahje njulgestaga njuolga
+bilkidit.
+Bajábeale ovdamearkkat muitalit muhtun duođalaš ovdamearkkaid das, man
+jurddašmeahttumit muhtun davvisámegielagat sáhttet láhttet eará hubmiid vuostá.
+Vaikko hui máŋgii giellaealáskahttima konteavsttas leš sáhka das ahte olbmot illudit go
+besset sámástit ođđa hubmiiguin, gávdnojit maiddái negatiiva giellageavahanvásáhusat.
+Dán artihkkala figgamuššan lea loktet bajás sihke buriid ja heajos vásáhusaid.
+Dán čállosis buvttán ovdan davvisápmelaččaid vásáhusaid dan birra, mot lea
+davvisápmelažžan sámástišgoahtit guhkes gaskka maŋŋá dahje easkka rávesolmmožin.
+Fikkahan addit lohkkái juogalágan gova das makkár lea váldit sámegiela ruovttoluotta
+ja čájehit ahte olbmuin sáhttá leat giellatrauma sámegiela buohta.
+Dát artihkal
+vuođđuduvvá iežan pro gradu -bargui "Go dat ii goittotge leat mii beare gielaid,
+muhto baicce massojuvvon eatnigiella." Sámegiela ruovttoluotta váldin ja giellatrauma
+(Mustonen 2017).
+Mu ulbmilin lea čájehit deháleamos áššiid ja dutkanbohtosiid
+earenoamážit dan geahččanguovllus, mot giellasearvvuš sáhttá váikkuhit
+čuozáhatjoavkku sámásteapmái.
+Fikkan dutkat mot davvisámegielat giellasearvvuš
+sáhtálii doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami buoremus lági mielde ja dakko bokte
+ealáskahttit davvisámegiela.
+Seammas fuomášahtán mot ovttaskas olbmot soitet caggat
+earáid sámásteamis,
+vaikko mu áigumuššan ii gal eisige leat ávžžuhit dasa.
+Pro gradu -barggustan
+(Mustonen 2017: 52) čielgá ahte oktage informánta ii sivat earáid cuiggodeamis.
+Cuiggodeaddjit eai várra leat oba fuomášange man heajos miela leat dagahan nubbái.
+Dánge barggu ulbmilin ii leat sivahallat geange muhto baicce lasihit ipmárdusa
+sámástišgoahtima sensitiivvalašvuođas.
+Čuovvovaš logus guokte meroštalan ja
+ráddjen dán artihkkala fátta, dutkangažaldagaid ja guovddáš doahpagiid.
+Logus
+golbma buvttán ovdan čuozáhatjoavkku giellageavahanvásáhusaid ja logus njeallje
+čalmmustahtán mot sámástanvásáhusat leat váikkuhan sin sámegiela geavaheapmái.
+Logus vihtta fálan čoahkkáigeassun listtu, man rávvagiid vuođul lea vejolaš doarjut
+davvisápmelaččaid sámásteami ja nu ovdánahttit giellaealáskahttima.
+Dutkamuša duogáš
+Ii leš ovttage dán áigečállaga lohkkái ođas ahte davvisámegiella lea čielgasit
+áitatvuloš giella (Seurujärvi-Kari 2012: 20), vaikko dat leage stuorimus sámegiella
+(Aikio-Puoskari & Pentikäinen 2001: 8).
+Giellaealáskahttin lea dán artihkala
+vuolggasadji ja sosiolingvistihkka teorehtalaš geahččanguovlu.
+Dan sadjái ahte
+guorahalalin áitatvulošvuođa sivaid dahje davvisámegiela ealáskahttindárbbuid,
+vuojulduvan baicce dasa, maid davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá dahkat
+ealáskahttin dihte giela.
+Fikkan fállat lohkkái vejolašvuođa identifiseret iežas
+čuozáhatjoavkku vásáhusaide ja addit konkrehta rávvagiid dan várás mot sin
+sámásteami sáhttá doarjut, juos dárbu.
+Dutkamuša várás lean jearahallan gávcci Suoma beal davvisápmelačča
+beallestruktuerejuvvon temájearahallamiid vuođul.
+Beallestruktuerejuvvon
+jearahallamis informánttat ožžot vástidit gažaldagaide friija hámis iežaset sániiguin
+Temájearahallamis gažaldagain ii leat čavga ortnet
+dahje čavga hápmi, mii livččii ovddalgihtii meroštallojuvvon (Hirsjärvi ja earát 2000:
+Lean ráddjen
+dutkanjoavkku olggobeallái daid davvisápmelaččaid, geat leat navdimis mánnávuođa
+rájes gitta otná beaivvi rádjái hupman davvisámegiela iežaset vuosttas nana giellan.
+Dutkamuša čuozáhatjoavkku davvisápmelaččat leat juogo heaitán sámásteames guhkes
+áigái ja/dahje sámástišgoahtán eambbo easkká rávesolmmožin.
+Informántan leat guktot
+sohkabealit: njeallje dievdo- ja njeallje nissonolbmo.
+Lean anonymiseren sin nu guhkás
+go vejolaš ja heivehan sin muitalusaid iežan suopmanii, vai sii eai leat dovdamis
+suopmana vuođul.
+Lean govvidan čuozáhatjoavkku gielalaš duogážiid gielalaš eallingeardi -doahpagiin.
+Gielalaš eallingeardi lea persovnnalaš govvideapmi giela hubmi gaskavuođas iežas
+gillii dahje gielaide (Pasanen 2015á: 161).
+Annika Pasanen (2015á) lea dutkan anárašgiela revitalisašuvnna ja meroštallan
+anárašgielat giellaservoša giellahubmiid kategoriijaid.
+Heivehan su doahpagiid
+dán davvisámegielat giellaservošii guoski dutkamuššii ja geavahan su meroštallan
+doahpagiid: 1. giela aktiverejeaddji, 2.
+L2-hubmi/ođđa hubmi ja 3. passiiva hubmi.
+Giela aktiverejeaddji lea oahppan sámegiela mánnán ruovttus, muhto lea heaitán
+sámásteames ja sámástišgoahtán ođđasit rávesolmmožin.
+L2-hubmi/ođđa hubmi fas lea
+oahppan sámegiela rávesolmmožin.
+Passiiva hubmi ipmirda giela, muhto ii ieš bastte
+sámástit (Pasanen 2015á: 164.).
+Dán dutkanmateriálas golmmas leat L2-hubmi/ođđa
+hubmit, golmmas passiiva hubmit ja guovttis fas leaba giela aktiverejeaddjit.
+Lean
+meroštallan passiiva hubmin maiddái daid informánttaid, geat leat rávesolmmožin
+oahppan sámástit, muhto eai dattetge dábálaččat ieža láve sámástit.
+Nuppe gežiid go pro gradu -barggustan (Mustonen 2017), ráddjen dán čállosa
+olggobeallái gielalaš identitehta-, guovttegielatvuohta-, passiiva gielladáidu- ja
+gielahuvvan -doahpagiid.
+Gielalaš identitehta birra lea čállán omd.
+Iskanius (2004),
+Skutnabb-Kangas (1988) lea suokkardallan guovttegielatvuođa meroštallamiid, ja
+Pasanen (2015á: 189) fas lea čuoččuhan ahte passiiva gielladáidu lea
+eahpitkeahttá gielladáidu.
+Gielahuvvan-sáni mearkkašumiid sáhttá rokkastit
+Sammallahti (1989) sátnegirjjis.
+Dáid dearpmaid sadjái dehálaš doahpagat dán
+artihkala dáfus leat massojuvvon eatnigiella ja giellatrauma.
+Eatnigiela doahpaga
+lea guorahallan viidásit earenoamážit eatnigielladutkamuša njunuš Tove Skutnabb-
+Kangas (gč.
+In áiggo geardduhit
+eatnigiela iešguđetlágan meroštallamiid muhto baicce buktit ovdan fuomášumi, mii
+lea dán dutkamuššii mávssolaš: sámegiela sáhttá atnit sápmelačča eatnigiellan dalle,
+go giella lea massojuvvon soga assimilerema dihte (Skutnabb-Kangas 2008: 86-88).
+Nuppiiguin sániiguin dán oainnu vuođul lea vuoiggalaš lohkat ahte sámegiella sáhttá
+leat buot sápmelaččaid eatnigiella gielladáiddu dásis fuolakeahttá - maiddái dan
+dáhpáhusas, go gielladáidu ii leat ollenge.
+Dulkon dan nu ahte sámegiella lea buot
+sápmelaččaide juogo eatnigiella - dahje juos dan lea váttis dohkkehit - unnimustáge
+massojuvvon eatnigiella.
+Maiddái Pasanen (2015á: 189) oaivvilda ahte olbmo
+eatnigiella sáhttá leat dat giella, man son máhttá funet dahje ii ollenge.
+Pro gradu -barggustan (Mustonen 2017: 54) čuoččuhan ahte massojuvvon eatnigiella
+soaitá leat dagahan muhtun čuozáhatjoavkku olbmuide giellatrauma.
+Vaikko
+sápmelaččaid traumáhtalaš giellageavahanvásáhusat, daid sivat ja čuovvumušat
+leat gal dutkangirjjálašvuođas viidát máinnašuvvon (gč.
+99; Sara 2016: 86), mun in leat gávdnan giellatrauma-derbmii vuogas meroštallama.
+Čállosisttán (Mustonen 2017) lean meroštallan massojuvvon eatnigiela giellatrauman.
+Lean gávnnahan golbma siva giellatraumai: 1. informánta ii leat hupman sámegiela
+vuosttas giellan, 2. informánta ii leat ožžon s��mástit ja/dahje 3. informánta lea
+cuiggoduvvon go lea sámástan.
+Pro gradu -bargon vuođul massojuvvon giellatrauma
+čuovvumušat leat njeallje: 1. dievaslaš giela gáibádus, 2. sámásteami tabu, 3. heahpat
+ja/dahje 4. informánta heaitá sámásteames - vearrámus dilis eallinahkái.
+(Mustonen
+Dán čállosis vuojulduvan giellatrauma sivain cuiggodeapmái, dannego
+dat lea ášši masa giellasearvvuš sáhttá otná beaivve váikkuhit.
+Gieđahalan čuovvovaš
+logus čuozáhatjoavkku sámástanvásáhusaid.
+Positiiva ja negatiiva sámástanvásáhusat
+Dán logus vuojulduvan dutkamuša informánttaid sámástanvásáhusaide.
+Dutkamušasttán (Mustonen 2017: 41) boahtá hui čielgasit ovdan, mot earát sáhttet
+vuohkkasit doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami.
+Juos informánta lea dadjan man nu
+sáni boastut dahje váldogillii, ságastallanguoibmi sáhttá divustit dan nu ahte dadjala
+rivttes sáni gaskii, giddekeahttá dasa dađe eambbo fuomášumi.
+Dalle divusteapmi
+šaddá lunddolaš ja ávkkálaš oasáš ságastallamis iige dat oro logaldallan dahje
+bilkideapmi.
+Dan sadjái logaldallan rivttes sátneválljejumi birra dahje dájuheapmi orru
+unohas.
+Oahpes gili olbmot ja ustibat leat figgan dájuhit ovtta informántta sámástit,
+vai beasale divodit su giela (Mustonen 2017: 37).
+Eará dutkamušain in dán rádjái leat
+oaidnán ahte earát livčče dáhtul áigon bolget nuppi, vaikko olggušteamis gal gávdnojit
+ovdamearkkat (gč.
+Länsman & Tervaniemi 2012: 34).
+Informánttaid rašimus vásáhusat leat leamaš mánná- ja nuorravuođas; dušše guovtti
+informánttas lea šaddan lagas oktavuohta sámegillii easkka rávesolmmožin.
+Fuolkkit
+leat bilkidan ovtta informántta, go lea iskan sámástit.
+Go son ii máhttán albma ládje,
+earát leat gohččon orrut jaska.
+Seamma ládje maiddái nuppi informántta fuolki lea
+cuiggodan su: informánta lávllui muđuid bures, muhto ii livčče "ožžon" jietnadit
+muhtun sániid nu mot jietnadii.
+Fulkkiid láhttema duohken orru
+leamen puristtalaš giellaideologiija, man mielde lea buoret orrut jaska, juos ii máhte
+(Pasanen 2015a).
+Maiddái Länsman ja Tervaniemi (2012: 34) dutkamušas sámegielagat
+leat deaivan garra riekta hupmama gáibádusa.
+Mus ledje muhtun fuolkkit, geat givssidedje mu dalle unnin, go geahččalin hupmat
+ja in máhttán albma ládje [sámástit].
+Ja dasto dat lohke ahte maid don humat go
+it máhte, oro jaska.
+Ja de mu fuolki dajai ahte gal don muđuid bures lávlot, muhto dajai dasto muhtun
+sániid birra ahte ii daid nie oaččo jietnadit!
+Mánná- ja nuorravuođa vásáhusaid lassin negatiiva vásáhusat leat leamaš maiddái
+Kritihkka sáhttá boahtit njuolga dahje eahpenjuolga; eahpenjulges
+cuiggodeapmi orru mihtilmas vuohki sápmelaččaide.
+Earát leat sáhttán ovdamearkka
+dihte bogostallat nuppi gillii, cuskkihit dahje moddját vearálaččat.
+Nonverbála vugiid
+lassin earát leat sáhttán bilkidit njálmmálaččat: vástidit nubbái seamma boasttosániin
+man nubbi lea geavahan.
+Njulges máhcahat sáhttá leat ovdamearkka dihte logaldallan
+rivttes sátneválljejumis, eahpedievaslaš gielladáiddu imaštallan dahje suopmana
+Ovtta informántii fuolki lea láhttestan njuolga
+ahte livččiigo buoret geavahit váldogiela sámegiela sadjái:
+Ja dat logai dan [čállosa] čađa ja dajai ahte livččiigo buoret ahte don humat
+suomagiela?
+Todala (2002: 134-136) dutkamušas boahtá ovdan ahte sámegielat giellasearvvuš
+ii oro álkit váldime vuostá ođđa hubmiid.
+Mu dutkamuš (Mustonen 2017: 39-40)
+nanne dán oainnu: muhtun informánttat árvalit ahte sápmelaččat leat ieža dagahan
+sámásteami nu váttisin dannego dohkkehit dušše ovttalágan sámegiela - sin iežaset
+suopmana.
+Davies (1996: 27) fuomášahttá ahte vehádatgielain lea dávjá digaštallan
+"albma" gielas.
+Maiddái Juuso (2009: 37) ipmárdusa mielde máŋggat vuoras
+sámegiela hubmit eai leat hárjánan iešguđetlágan suopmaniidda ja vuostálastet daid
+dan dihte.
+Ásodagain maid lea leamaš olggušteapmi suopmanerohusaid dihte (Rasmus
+Earenoamáš miellagiddevaš lea mot
+sápmelaččaid gillii leat alla gáibádusat, muhto ii-sápmelaččaid gielladáiddu lávejit
+atnit sámegiellaservošis badjelmeare buorrin ja árvvus (Mustonen 2017: 40; Scheller
+Moattis muitalit dan birra go leat mearridan luohtehahtti olbmuiguin molsut giela
+váldogielas davvisámegillii.
+Dan maŋŋá eai leat jolggadan suomastit ja leat ožžon
+sihkkarvuođa hupmamii.
+Okta informánta čájeha guokte konkrehta evttohusa iežas
+sámásteami doarjjan: soahpamuš sámásteamis - vaikko son ribahivččii suomastit -
+ja oadjebas biras.
+Nubbi evttohus lea dat ahte ságastallanguoibmi sihkkarastá nuppi
+oažžut hupmat nu mot ieš hupmá, vaikko giella livččii iežas mielas heittot.
+Buot buohkanassii oadjebas biras ja luohttehahtti olbmot veahkehit
+informánttaid nagodit sámástit, juos dat orru váttis.
+Oadjebas ságastanguoimmit
+sáhttet leat nubbái seammadását sámegielagat (gč.
+maiddái Seine 2011:63), nubbái
+boares olbmot (gč.
+maiddái Rasmussen 2013: 194) dahje ovdamearkka dihte
+ustibat (Mustonen 2017: 43).
+Moilanen (2014: 230) fuomášahttá ahte udnovaš biras
+roahkasmahttá sámástit ja Huss (1999: 24) lasiha ahte dakko bokte ovttaskas olmmoš
+ealáskahttá giela.
+Oppalohkái mu dutkamuša (Mustonen 2017: 44) informánttat liikojit
+sámegielat ságastallamiidda, vaikko soitet muhtumin leat gealdagasas.
+Ovdamearkkain fuolakeahttá máŋga informántta deattuhit ahte eai leat ožžon nu
+ollu negatiiva máhcahaga.
+Soaitá baicce leat nu ahte ieža ballet kritihkas, dovdet
+fuonitvuođa gielahuvvamis ja ásahit alcceseaset dievaslašvuođa gáibádusaid.
+Čuoččuhan dutkamušasasttán (Mustonen 2017) ahte massojuvvon eatnigiela
+giellatrauma čilge oasi sámásteaddji kritihka balus, fuonitvuođa dovddus ja
+dievaslašvuođa gáibádusain.
+Vaikko earát eai cuiggodivččege, ii goit veahket juos ferte
+ballat earáid cuiggodeamis.
+Sámástanvásáhusaid váikkuhus sámásteapmái
+Čuozáhatjoavkku informánttat leat váldán stuorra lávkki, go leat mearridan
+váldigoahtit giela fas atnui.
+Earenoamážit giela rávesolmmožin oahppan informánttat
+leat gártan rahčat; moattis gáibidit alddiset dievaslaš sámegiela.
+Sámegiella ii leat
+sidjiide mii beare gielaid muhto baicce massojuvvon eatnigiella.
+Danne dat čatnasa
+dovdduide ja negatiiva kommeanttat sámegielas loavkašuhttet.
+Kritihkka iežas
+eatnigielas sáhttá váikkuhit nu garrasit ahte olmmoš heaitá sámásteames - goit
+cuiggodeddjiin.
+Vaikko earáid ulbmilin ii leamaš givssidit dahje bieguhit, árvvoštallan
+duođaid lea sáhttán jaskkodahttit olbmuid.
+Heiten hupmamis.
+In oba geahččalange šat.
+In oba háliidan.
+(Mustonen 2017:
+Na, dathan lea jaskkodahttán mu vehá dalle álggus.
+In duostan nu ollu geavahit.
+Manne máŋga jagi, ovdalgo fulkkiin dusten hupmat sámegiela.
+Bođii dakkár
+dovdu ahte orun milloseappot dasto jaska, juos mu giella ii dohkke.
+Das lea juoga čiekŋalut dan duššástuvvamis dahje heahpadis, dahje mii dat lea,
+go ii bastte hupmat sámegiela.
+[...] Das leat mat nu eastagiid duoppe vuoigŋašiin
+ja duššástuvvamat, dahje buđđoseamit sieluid čiekŋalasas, mat de hui hearkkit
+bohtet albma juo unna cuiggodeamisge.
+Dat várra nu laktása dovdduide.
+[...] Dain geain eai leat seammalágan čatnasat
+min kultuvrii dahje gillii, lea oahppan álkit.
+Dathan lea okta giella earáid
+joavkkus.
+Muhto mii, geain dat giella galggalii leat juo mánnávuođa rájes,
+min gáibádusat leat mannan juo aivve endorii.
+Dan ferte dál máhttit.
+Bággu.
+In sivat sin.
+[...] Dat máinnašumit eai vealttakeahttá leat leamaš - eaige leatge
+leamaš - daddjon givssidan dihte.
+Muhto dat leat goittotge loavkašuhttán, (--)
+dat leat oalle ollu dagahan dan ahte lean heaitán sámásteames.
+Juos informánttaid sámegiella ii oro dohkkeme ságastallanguimmiide, giellabolesiid
+kritihkka láve jaskkodahttit sin.
+Muhtumat leat heaitán sámásteames máŋgga dahje
+máŋggalot jahkái.
+Okta informánta lea heaitán sámásteames oalát.
+Cuiggodeapmi
+sáhttá nappo dagahit giellatrauma ja doalvut hearkkit dasa ahte son ii nagot šat
+sámástit goit cuiggodeddjiin.
+Earenoamážit giellačeahpis boahtán kritihkka šlunduda
+miela, vaikko nuppe dáfus giellačehpiin ja earáin boahtán positiiva máhcahat láve
+roahkasmahttit sámástit lasi dahje dasto das ii leat ollenge váikkuhus sámásteapmái.
+Positiiva máhcahagas eai oro leamen negatiiva čuovvumušat.
+Cuiggodeapmi orru
+goittotge báhcime buorebut millii ja váikkuha eanet; máŋgasiin orru leamen garra
+kritihkka iežaset vuostá earáid roahkasmahttimis fuolakeahttá.
+Nuppe dáfus kritihkka
+soaitá oažžut olbmo sitnáduvvat: garradit iežas, heaitit berošteames cuiggodeddjiin
+ja mearrediđolaččat joatkit sámásteami.
+Dan sadjái rápmi ja árvvosmahttin soitet
+buoremusat veahkehit informánttaid sirdašuvvat passiiva gielladáiddus aktiiva
+gielladáidui.
+Čoahkkáigeassu
+Lean čohkken vulobeallái konkrehta rávvagiid dan birra, mot davvisámegielat
+giellasearvvuš sáhttá doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami.
+Seammás dain boahtá
+ovdan, mot lea vejolaš dahje mot soaitá leat vahágis caggan earáid sámásteamis.
+Rávvagat leat:
+Atte positiiva máhcahaga.
+Dat dábálaččat roahkasmahttá olbmuid sámástit lasi, ja giella
+ealáska.
+Vaikko das eai álo livččege positiiva čuovvumušat, dat ii dagat vahágage.
+Láhtte sensitiivvalaččat.
+Máŋga sápmelačča leat massán sámegiela, eaige buohkat
+sáhte dalán sámástit seamma njuovžilit go dat, geaidda sámegiella lea leamaš vuosttas
+nana giella olles eallima áigge.
+Ii gánnet báhcit imaštallat nuppi gielladáiddu, muhto
+baicce joatkit ságastallama.
+Dutkamuša čuozáhatjoavkku gielladáidu lea dasa lassin
+hui iešguđet dásis: nuppis sámegiela dáidu sáhttá leat juo hui nanus, nubbi fas ii leat
+hárjánan hupmat muhto ipmirda bures.
+Juos áiggožat divustit nuppi, daga dan fuomášmeahttumit.
+Divusteami gánneha dahkat
+jođánit ságastallamis iige giddet dasa dađe eanet fuomášumi.
+Ságastallamis sáhttá
+dadjalit sámegielat sáni gaskii, juos nubbi geavaha váldogielat sáni sámástettiin dahje
+addit rivttes sáni nuppi hubmi boasttosáni sajis.
+Lunddolaš divusteapmi ii vásihuvvo
+unohassan.
+Kritiseren ii vealttakeahttá gánnet.
+Earenoamážit dalle, go lea sáhka massojuvvon
+eatnigiela birra, olbmot sáhttet váldit kritihka lossadit.
+Gánnehešgo cuiggodit - vaikko
+dárkkuhus livččii veahkehit nuppi - juos dat sáhttá váikkuhit nu ahte nubbi heaitá
+sámásteames?
+Mu dutkamuša vuođul cuiggodeapmi báhcá millii ja váikkuha eanet go
+positiiva máhcahat.
+Ovttaskas olbmuid jurddašmeahttun, negatiiva kommaenttat soitet
+dagahit ollu vahága - vearrámusat loahppaeallimii.
+Soaba sámásteamis, váldde mielde gielaservošii ja láže oadjebas sámástanbirrasa.
+Soaba ahte sámegiella lea gulahallangiella - goabbáge ii dárbbat árvaladdat guhtemuš
+giela galggalii geavahit iige nuppi áigi mana árggastallamii seamma olu.
+Veahket nuppi
+beassat sisa davvisámegielat giellaservošii.
+Seammas sáhttá soahpat ahte juohkehaš
+oažžu hupmat nu mot ieš hupmá iige das cuiggoduvvo.
+Aikio, Inger-Mari.
+"Kirjoittaessa lakaisen sydämen roskia." Ei alkua, ei loppua.
+Saamelaisten puheenvuoro: 101-118.
+Helsinki, Like.
+Aikio, Marjut.
+Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä.
+Kielisosiologinen
+tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910-1980.
+Helsinki, SKS.
+Aikio-Puoskari, Ulla.
+Gullos sámegiella!
+Sámegielaid ealáskahttima
+buoremus vuogit ja álbmotlaš politihka linját Suomas, Ruoŧas ja Norggas.
+Sámegiela
+doaimmahat, Waasa Graphics Oy.
+Aikio-Puoskari, Ulla & Pentikäinen, Merja.
+The Language Rights of the
+Indigenous Saami in Finland - under Domestic and International Law.
+Rovaniemi,
+Lapland's University Press.
+Davies, Emyr.
+"Muhtun bealit giellaoahpaheamis.
+Go geahččá walesalaččaid
+bealis.
+Duostta hupmat.
+Gulahallanvuohki sámegieloahpahusas: 11-47.
+Guovdageaidnu, Sámi oahpahusráđđi.
+Eskola, Jari & Suoranta, Juha.
+Johdatus laadulliseen tutkimukseen.
+Tampere,
+Vastapaino.
+Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula.
+Tutki ja kirjoita.
+Helsinki,
+Kustanusosakeyhtiö Tammi.
+Huss, Leena.
+Reversing Language Shift in the Far North.
+Linguistic
+Revitalization in Northern Scandinavian and Finland.
+Uppsala, Studia Uralica
+Upsaliensia 31.
+Iskanius, Sanna.
+"Venäjänkieliset toisen asteen opiskelijat Suomessa: pohdintoja
+identiteetistä ja kielestä." Äidinkieli ja toiset kielet: 28-42.
+Tampere, Tampere
+University Press.
+Johansen, Inger.
+"Det er ikkje eit museumsspråk - det har noko med framtida
+å gjera" - Ei sosiolingvistisk undersøking av revitaliseringa av sørsamisk.
+Mastergradsavhandling i nordisk språkvitskap, våren 2006.
+Institutt for nordistikk og
+litteraturvitskap, NTNU.
+Juuso, Jane.
+Válddán giellan ruovttoluotta.
+Isak Saba guovddáš, Dagfinn
+Hansens trykkeri AS.
+Korpilähde, Outi.
+Kun pohjoisen matkasta tuli elämän mittainen.
+Suomalaisvaimot saamelaisyhteisössä.
+Rovaniemi, Lapin yliopistopaino.
+Länsman, Anne & Tervaniemi, Saara.
+Sámegiela geavaheapmi Ohcejogas.
+Sámedikki sámegiela doaimmahat ja "Sámi giellaguovddáš" -ovdačielggadanfidnu.
+Moilanen, Irmeli.
+Inarinsaamen elvytys yhteisöllisenä oppimisprosessina.
+Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä: 229-247.
+Rovaniemi, Lapin
+yliopistopaino.
+Mustonen, Risten.
+"Go dat ii leat goittotge mii beare gielaid, muhto baicce
+massojuvvon eatnigiella." Giellatrauma ja sámegiela ruovttoluotta váldin.
+Pro gradu
+-dutkamuš.
+Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta.
+Orispää, Oili.
+"Äidinkielensä vuosikymmeniksi menettänyt Seija:
+'Vasta viisikymppisenä päästin tuskan ulos sisältäni'." Yle uutiset.
+http://yle.fi/
+Pasanen, Annika.
+Kielikylpy, kaksikielisyys ja kielenelvytys.
+Anár, logaldallan
+Sámegielat giellalávgun skuvllas - mo doarjjun iežan giela ja kultuvrra oahpahusas?
+2015á: Kuávsui ja peeivičuovâ.
+'Sarastus ja päivänvalo'.
+Inarinsaamen kielen revitalisaatio.
+Uralica Helsingiensiea 9.
+Helsinki, Unigrafia Oy.
+Pietikäinen, Sari, Laihiala-Kankainen Sirkka, Huss, Leena & Salo, Hanni.
+"Kieli ja kokemus.
+Vähemmistökieli kolmen perhesukupolven kielielämäkerroissa."
+Rasmus, Minna.
+"Pakko lähteä, pakko pärjätä." Saamelaisten kansanopetuksen
+ja koulunkäynnin historia Suomessa: 251-262.
+Siirtolaisinstituutti.
+Tutkimuksia A 50.
+Turku, Painosalama Oy.
+Rasmussen, Torkel.
+"Go ealáska, de lea váttis dápmat".
+Davvisámegiela
+etnoligvisttalaš ceavzinnávccaid guorahallan guovtti gránnjágielddas Deanus ja
+Ohcejogas 2000-logu álggus.
+Dieđut 5/2014, Universitetet i Tromsø.
+http://munin.uit.
+no/bitstream/handle/10037/5593/thesis.pdf?sequence=6.
+Ravna, Solbjørg.
+"Vásáhusat Buolbmát ja Deanu sámeskuvllas." Sámi
+skuvlahistorjá 2: 261-266.
+Karasjok, Davvi Girji.
+Sammallahti, Pekka.
+Sámi-Suoma sátnegirji.
+Ohcejohka, Jorgaleaddji Oy.
+Sara, Magreta.
+Davvisámegiela gielladilli Anára ja Eanodaga gielddain -
+meroštallojuvvon UNESCO Language Vitality and Endangerment -dokumeantta
+fáktoriid mielde.
+Pro gradu -dutkamuš.
+Scheller, Elisabeth.
+"Samisk språkrevitalisering i Ryssland - möjligheter och
+utmaningar." NOA Norsk som andrespråk.
+Tromsø, Universitet i
+Tromsø.
+Seine, Sini.
+Giellagas-instituhta studeanttaid gielalaš identitehta.
+Seurujärvi-Kari, Irja.
+Ale jaskkot eatnigiella: Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen
+kielen merkitys saamelaisten identiteetille.
+Helsinki, Helssega universitehta.
+Skutnabb-Kangas, Tove.
+"Bilingual Education and Sign Language as the
+Mother Tongue of Deaf Children." English in International Deaf Communication:
+Berlin, Peter Lang.
+Linguistic genocide in education or worldwide
+diversity and human rights?
+Mahwah, New Jersey, Lawrence Erlbaum Associates.
+Vähemmistö, kieli ja rasismi.
+Helsinki, Painokaari
+oy.
+Tvåspråkighet.
+Lund, LiberLärömedel.
+Todal, Jon.
+"...jos fal gáhttet gollegielat".
+Vitalisering av samisk språk i Norge
+på 1990-talet.
+Tromsø, Universitet i Tromsø.
+Davvisámegiela standardiseren - mo lea dáláš
+čállinvuohki ovdánan?
+Sosiolingvisttalaš analysa 1978- čállinvuogi ja giellalávdegotti
+barggu birra
+UiT - Norgga árktalaš universitehta, Giela ja kultuvrra instituhtta
+Mu nákkosgirjedutkamuš guorahallá mo girjegiela dahje giellastandárda plánen
+váikkuha erenoamážit áitatvuloš gielaide, nugo davvisámegillii ja kvenagillii.
+Mun geavahan metodan dáža gielladutki Lars S. Vikøra korpusplánema
+analyserenmodealla, mii sisttisdoallá 21 prinsihpa.
+Dáiguin prinsihpaiguin lea
+vejolaš govvidit makkár čovdojumiid giellaplánenorgánat leat dahkan ja manin.
+Dán
+artihkkalis mun govvidan mo davvisámegiela plánen lea dáhpáhuvvan 1970-logus
+ja mii giellalávdegottis lei čállinvuogi ođasmahttima ulbmilin.
+Mun lean jearahallan
+guokte ovddeš giellalávdegotti miellahtu, geat leigga mielde plánemin vuosttaš
+oktasaš davviriikalaš ortografiija.
+Dát jearahallamat leat vuođđun go lean analyseren
+giellalávdegotti barggu ja gávnnahan mo čállinvuogi ođasmahttin lea váikkuhan
+davvisámegiela čállimii ovddit ortografiijaid ektui.
+Fáddásánit: davvisámegiella, ortografiija, standardiseren, čállinvuohkeođasmahttin,
+giellapolitihkka
+Láidehus
+Davvisámegiela čállinvuohki lea standardiserejuvvon jagis 1978.
+Muhto mii
+dáhpáhuvai ovdalgo giellalávdegoddi čájehii gárvves ortografiija sámekonferánsii
+Árjeluovis.
+Makkár čovdojumiid ja mearrádusaid giellalávdegoddi dagai ja manin?
+Dán artihkkalis mun analyseren davvisámi giellalávdegotti barggu sosiolingvisttalaš
+metodain.
+Materiálan mus leat guokte áššedovdijearahallama ovddeš áirasiiguin.
+Dát
+dutkamuš gullá dutkansuorgái language policy and planning,
+giellapolitihkka ja -plánen, mas leat iešguđetláganat lahkananvugiid.
+Mun guorahalan
+unnit dovddus analyserenmodealla man lea dáža nordista Lars Vikøra ovdánahttán.
+Dainna modeallain mun govvidan ja analyseren ortografiijabarggu proseassan,
+muhto in guorahala lingvisttalaš sárgguid dahje makkár nuppástusaid dálaš ja ovddeš
+ortografiijain gaskkohagaid ledje.
+Ole Henrik Magga (1985a; 1985b) ja Samuli
+Aikio (1987) leaba govvidan ortografiijabarggu lingvisttalaš sárgguid vuođul ja dat
+artihkkalat leat leamašan maiddái vuođđun go plánejin jearahallamiid.
+Giellaplánemis leat máŋggat synonymat: standardiseren, normeren, giellagáhtten
+ja nu viidáseappot.
+Buot dárkkuhit sullii seamma doaimmaid, nu ahte mun háliidan
+čilget dan terminologiija man mun geavahan dán artihkkalis.
+Giellaplánemiin
+mun dárkkuhan dihtomielalaš ja konkrehtalaš doaimmaid, mat váikkuhit giela
+struktuvrii grammatihkalaččat ja/dahje leksikálalaččat.
+Giellaplánen lea synonyma
+korpusplánemis (gč.
+kapihttala 3), korpusplánen lea dušše sosiolingvisttalaš dárkilut
+tearbma.
+Mun geavahan bálddalagaid tearpmaid ortografiija ja čállinvuohki.
+Ovddeš davvisámegiela ortografiijat
+Davvisámegiela, nugo earátge sámegielat, lea čállojuvvon juo máŋga čuođi jagi.
+Solbakk (1997, 17) namuha, ahte vuosttaš čálalaš sámegiel dokumeanta lei eŋgelas
+mearraolbmá Stephen Burrougha sátnelistu jagis 1557.
+Dan listtus leat 95 sáni
+ja dajaldaga, maid son čohkkii Guoládaga sápmelaččain.
+1600-logu rájes leat
+almmustahtton kristtalaš teavsttat, go miššonearat háliidedje sárdnidit ja oahpahit
+kristtalašvuođa sápmelaččaide sámegillii.
+Davvisámegiela čálalaš árbevierru álggii 1700-logu álggus go Thomas von Westen
+ja Morten Lund álggiiga jorgalit kristtalaš teavsttaid davvisámegillii.
+Maŋŋelgo von
+Westen jámii jotkkii su oahppi Knud Leem giellabarggu
+giellabarggu ja ovdánahtii čállinvuogi, čálii davvisámegiel grammatihka ja sátnegirjji
+ja jorgalii eambbo kristtalaš teavsttaid.
+1800-logu álggus Čáhcesuolu báhppan bođii
+Nils Vibe Stockfleth gii stuđerii ja dutkkai sámegiela su barggu vuođul.
+Stockfleth
+ja su sápmelaš giellabargi Hans Mortensen Kolpus válddiiga oktavuođa dánskalaš
+lingvistii Rasmus Raskii gii lei dutkan earret eará suomaugralaš gielaid.
+Ovttas sii
+barge ođđa ortografiijain ja sii maiddái čálle grammatihka, lohkangirjji, dáro-sáme-
+sátnegirjji ja kristtalaš girjjiid.
+Raska ja Stockfletha maŋisboahtti lei Jens Andreas
+Friis gii buoridii ja ovddidii ovdalaš ortografiijii.
+Friis lei sáme- ja suomagiela
+professor Oslo universitehtas jagi 1866 rájes.
+Friisa maŋŋá professoran lei Konrad
+Nielsen.
+Son ráhkadii ortografiija mii lei fonologalaččat hui dárki ja detáljalaš.
+Mikko Korhonen govvida Nielsena ortografiija "belohahkii fonemáhtalažžan ja
+belohahkii morfofonemáhtalažžan" (Korhonen 1981, 58).
+Dan ortografiija ulbmil
+leige veahkehit earágielagiid jietnadit davvisámegiela riekta iige leat skuvlagirjegiela
+nugo dán áigge ortografiijat máilmmi gielain eanaš ledje.
+Maŋimus ortografiija mii
+geavahuvvui dušše Ruoŧas ja Norggas lei ng.
+Bergsland-Ruong-ortografiija.
+boahtá su ovddideddjiid Knut Bergslanda ja Israel Ruonga mielde.
+Dat ortografiija lei
+geavatleabbo go dan ovddasmanni.
+Suoma bealde ortografiijabarggut álge easkka 1800-logus.
+Vuosttas davvisámegiela
+čállit leigga Jakob Fellman ja Anders Andelin.
+Soai jorgaleigga osiid Biibbalis ja eará
+vuoiŋŋalaš teavsttaid.
+Čuovvovaš ortografiija ovddideaddji Suomas lei Paavo Ravila.
+Erkki Itkonen ovdánahtii dasto Ravila ortografiija ja su čállinvuohki lea gohčoduvvon
+maiddái "Sámi Čuvgehussearvvi"-ortografiijan.
+Itkonena ortografiija áigge
+geavahuvvui Norggas ja Ruoŧas Bergsland-Ruong ortografiija, ja 1940-logu loahpas
+Itkonen, Bergsland ja Ruong geahččaledje ovttastahttit dáid guokte ortografiijaid
+muhto duššás.
+Sin mielas lei menddo váttis ovdánahttit čállinvuohki mii heive bures
+sihke davvisámegiela nuorta- ahte oarjesuopmaniid čállimii (Itkonen, 1951).
+Nuba
+geavahusas ledje guokte bálddalaš čállinvuogi 1970-logu rádjái.
+(Solbakk 1997;
+Tabealla 1 ovddasta buot geavahuvvon davvisámegiela ortografiijaid
+1700-logus rájes gitta dássážii.
+Tabealla 1.
+Davvisámi ortografiijat Norggas, Ruoŧas ja Suomas kronologalaš ortnegis.
+(Korhonen 1981;
+Solbakk 1997.)
+Norga ja Ruoŧŧa
+Suopma
+Thomas von Westen (1682-1727) ja
+Jakob Fellman (1795-1875) ja
+Anders Andelin (1809-1882)
+Aukusti Hakkarainen (1854-1921)
+Konrad Nielsen (1875-1953)
+Knut Bergsland (1914-1998) ja
+Sámi Čuvgehussearvvi ortografiija
+Giellalávdegoddi/1978-ortografiija
+Tabealla 2 govvida teakstaovdamearkkaid vehkiin erohusaid njeallje maŋimuš
+ortografiijaid gaskkas, ja galle diakrihtalaš mearkka dain leat.
+Teaksta lea Sámi soga
+lávlaga álggus.
+Tabealla 2.
+Ovdamearkkat njeallje maŋimuš ortografiijain Korhonena (1981) mielde.
+Ortografiija
+Teakstaovdamearkkat
+Diakrihtalaš mearkkat
+Konrad Nielsen
+Duoddâr læb'ba duod'dâr
+duokken,
+jaw're sæb'ba jawre lâkkâ,
+čokkâk čīlgiin, čorok
+čǣroin,
+âllanâd'dik âlme vuos'tai;
+LSS (Suopma)
+Tuoddar leäbba tuoddar
+tuohkin,
+javri seäbba javri lâhka,
+čohkak čilggiin, čoruk
+čeäruin,
+âllanaddek âlmmi vuostai;
+Bergsland-Ruong (Norga ja
+Ruoŧŧa)
+Duoddar læb'bá duod'dar
+duokkin,
+jáv'ri sæbá jávri lakka,
+čåkkat čilgiin, čårot čæroin,
+allánad'det almi vuos'tá;
+Dáláš ortografiija
+Duottar leabbá duoddar
+duohkin,
+čohkat čilggiin, čorut
+čearuin,
+1Konrad Nielsen álggahii mearkkašit guhkes dási dan mearkkain, ja dat lei geavahusas maiddái Bergslanda ja Ruonga
+ortografiijas.
+Mearka geavahuvvo viidáseappot davvisámi lingvistihkas (Lehtinen 2007, 296), gč.
+ovdamearkka dihtii
+Sammallahti 1998.
+Dutkanmetoda ja -materiála
+Language policy and planning (oanádus LPP) gullo sosiolingvistihkalaš dutkansuorgái.
+Dat sisttisdoallá máŋga lahkananvuogi, main Vikøra modealla lea okta.
+LPP lea viehka
+nuorra dutkansuorgi; Einar Haugen čájáhalai tearpma "language planning" vuosttas
+gearddi virggálaččat jagi 1959 artihkkalis Planning for a Standard Language in Modern
+Jagis 1966 Haugen hutkkai vuosttaš giellaplánenmodealla man son
+lea redigeren (1983) nu ahte dat lea ain dán áigge vuođđun giellaplánendutkamušain
+ja -modeallain.
+Thomas Ricento ([2006] 2009, 129) mielde LPP gullá heaveheaddji
+lingvistihkkii ja lea máŋggadieđalaš dutkansuorgi mii gáibida dieđu ja ipmárdusa
+máŋggain metodain ja perspektiivvain.
+Giellaplánen juhkko lingvistihkas
+árbevirolaččat golbma dássái: stáhtus-, korpus- ja Robert L. Coopera (1989)
+modeallas maiddái giellaoahpahusplánemii (acquisititon planning).
+Stáhtusplánen
+sikte giela stáhtusa buorideapmái ovdamearkka dihte láhkaásaheamis.
+Korpusplánen
+lea dihtomielalaš giela siskkáldas doaibmabidju ovdamearkka dihte grammatihka ja
+sátneráju birra, dávjá juste dat bargu maid giellalávdegottit barget, nugo ortográfalaš
+čovdojumit, sátnerádjobargu ja grammatihkaid čállin.
+Giellaoahpahusplánen gieđahallá
+namas mielde giellaoahpahusa plánema sihke eatni- ahte vierrogielain.
+Dát dutkamuš
+vuodju guorahallat ná davvisámegiela korpusplánema.
+Eambbo LPP-modeallaid ja
+teoriija birra sáhttá lohkat ovdamearkka dihtii Hornbergeris ([2006] 2009).
+Dutkanmetodan mun geavahan dáža gielladutki Lars Sigurdsson Vikøra (2007;
+2011) korpusplánema analyserenmodealla.
+Dat sisttisdoallá 21 prinsihpa mat leat
+korpusplánema vuođđun.
+Prinsihpat leat juhkkojuvvon njealji kategoriijai: siskkáldas
+lingvisttalaš prinsihpat, prinsihpat mat govvidit gaskavuođaid eará gielaide, prinsihpat
+mat govvidit gaskavuođaid giela ja dan geavaheddjiid gaskkas ja prinsihpat mat bohtet
+servodatlaš ideologiijain.
+Tabealla 3 čájeha oppa eaŋgalasgielat modealla.
+Vikør lea
+ieš geavahan modealla bokmåla, nynorska ja malaijigiela analyseremis (Torp & Vikør
+Tabealla 3.
+Lars Vikøra (2011) korpusanalysamodealla.
+Internal linguistic principles
+a) phonemicity
+b) morphophonemicity
+c) simplicity
+d) etymology
+e) invariance
+f) stability
+Principles related to attitudes toward
+other languages
+a) rapprochement (adaptation) (mutual and
+unilateral)
+b) reaction (purism)
+Principles concerning the relationships
+between the language and its users
+a) majority
+b) liberality
+c) prestige
+d) counter-prestige
+e) usage
+f) esthetism
+g) rationalism
+Principles derived from societal
+ideologies
+a) nationalism
+b) traditionalism
+c) democracy, egalitarianism
+d) liberalism
+e) modernity
+f) authority
+Vuosttaš joavku, siskkáldas lingvisttalaš prinsihpat, govvida lingvisttalaš
+(phonemicity ja morphophonemicity) ja giela siskkáldas (simplicity, etymology,
+invariance ja stability) iešvuođaid.
+Nubbi joavkku prinsihpain analyserejuvvo mo
+giela gaskavuohta lea eará gielaide,
+davvisámegiela dáhpáhusas dáro-, ruoŧa- ja -suomagielaide.
+Goalmmát joavkkuin
+guorahallo giela ja dan geavaheddjiid gaskavuohta ja njealját joavkku prinsihpat
+almmuhit makkár servodatlaš ideologiijat leat leamaš mielde giellaplánemis.
+Mun lean jearahallan guokte ovddeš giellalávdegotti áirasa ja geavahan kvalitatiivvalaš
+bealstrukturerejuvvon áššedovdijearahallama (qualitative semi-structured expert
+interview; Fontana & Frey 2003, Bogner ja earát 2009; Littig 2009) metodan.
+Mu muitaleaddjit leigga Ole Henrik Magga ja Samuli Aikio.
+Magga válljejuvvui
+ságajođiheaddjin ortografiijabarggu álggus ja Aikio lei Suoma áirras giellalávdegottis.
+Mus lei evttohus jearaldagain, ja dan maŋŋelgo ledjen presenteren mu dutkamuša ja
+Vikøra modealla mun dikten Magga ja Aikio muitalit friddja ortografiijabarggu birra.
+Jearahallamat mun lean báddán ja transkriberen ja de analyseren Vikøra modealla
+Mun lean ohcan ovdamearkkaid jearahallamis mat ovddastit prinsihpaid Vikøra
+modeallas.
+Dasa lassin mun lean geavahan materiálan artihkkaliid guhte govvidit
+ortografiijabarggu, ovdamearkka dihte Aikio 1987, Magga 1985a ja b ja Itkonen 1951.
+Mo dáláš ortografiija lea ovdánan?
+Čihččet sámekonferánssas Jielleváris jagi 1971 mearriduvvui, ahte lea dehálaš
+bargagoahtit ođđa oktasaš ortografiija ovdii.
+Jagi 1973 vuođđuduvvui davviriikkalaš
+sámi giellalávdegoddi mii barggai vuosttaš ortografiijain ja man barggus lei
+dárkkuhussan heivehit dan buot sámegielaide, muhto dat lei menddo gáibideaddji
+ulbmil go mátta- ja lullisámegielaide háliidedje ortografiijaid mat galge vuođđuduvvat
+skandinávalaš gielaide (jearahallan Samuli Aikioin).
+Dáláš sámi giellalávdegoddi
+ovddasta ain buot sámegielaid muhto juohke gielain lea iežas bargojoavku mii bargá
+korpusplánenáššiiguin.
+Magga (1985a) lea namahan giellalávdegotti iežas prinsihpat man dat geavahii
+vuođđun ortografiijabarggus.
+Dat prinsihpat eai leat seamma go Vikøra modeallas,
+muhto dat vuođđuduvvet Karl-Hampus Dahlstedta terminologiijai (1967),
+Inez Boona modellii ja Sverre Hatlea metodii (Magga 1985a).
+Jearahallamis
+Magga muitalii mo vuođđojurddan lei, ahte ortografiija ferte leat dakkár ahte
+skuvlamánát ohppet dan.
+Maiddái Aikio namaha álkivuođa vuolggasadjin
+barggus.
+Jearahallamiid vuođul Vikøra siskkáldas lingvisttalaš prinsihpain leat
+phonemicity, morphophonemicity, simplicity, invariance ja stability leamaš vuođđun.
+Fonemavuohta mearkkaša, ahte juohke grafema čállojuvvo okta fonemain ja
+morfofonemavuohta ahte juohke morfema čállojuvvo ovttalašlágan vuohkái
+njuolgguslaččat, vaikko morfemat sáhttit jietnadit eará láhkai, omd.
+eŋgelasgiela
+preterihta geažus čállojuvvo álo <-ed> vaikko dat sáhttit jietnadit juogo /d/, /t/ dahje /
+id/.
+Davvisámegiela ovddeš ortografiijat leat maiddái čuvvon
+dáid prinsihpaid.
+Álkivuođa ovddasta maid Magga muitalii skuvlamánáide oahppamis
+ortografiija ektui ja stabilitehta mearkkaša, ahte ortografiija ii ođasmahttošii dan
+maŋŋil go dat lea dohkkehuvvon.
+Maggas lei buorre ovdamearka; veháš dasto go
+ođđa ortografiija lei dohkkehuvvon bođii evttohus, ahte dat galgá ođasmáhttot.
+Ortografiija lei juo geavahuvvot máŋgga girjjis ja eará publikašuvnnain nu ahte dat
+ođasmahttin ii šat lean vejolaš.
+Stargatvuohta (invariance) dárkkuha, ahte ii lea vejolaš čállit ovtta sáni máŋga
+lágiin nugo dárogielas.
+Sihke bokmålas ahte nynorskas lea leamaš árbevirolaččat
+nu gohčoduvvon sidestilte former dahje báldalashámit, ovdamearkka dihte
+nynorska adjektiivva "vejolaš" sáhttá čállit jogo mogleg dahje mogeleg, ja bokmåla
+substantiivva "geaidnu" lea jogo vei dahje veg.
+Magga ákkastii stargatvuođa go
+son kommenterii, ahte unnitlohkogielat leat dávjá áitatvuložat gos korpusplánema
+dárbbašuvvo doarjut ealáskahttindoaimmaid, dalle stargatvuohta lea veahkkin go
+ođđa gielageavaheaddjit ohppet giela vierrogiellan.
+Stuorra gielat, nugo eŋgelasgiella,
+geavahuvvojit máŋgga domeanain ja gielat oidnojit ja gullojit olles áiggi, iige gielas
+leat dalle várra jápmit.
+Vikøra prinsihpain lei ovdal mielde pedagogalašvuohta, mii
+mun mielas heivešii bures davvisámegiela plánema prinsihpaide.
+Sivvan dasa lea ahte
+Magga lea sihke čállán ahte muitalan jearahallamis ahte dat lei ortografiijabarggu
+deháleamos prinsihppa.
+2 Tearpmat lea artihkkala čálli jorgalan eŋgelasgielas sámegillii
+Korpusplánenmodealla nubbi joavkkus lea dušše guokte prinsihpa.
+Lahkaneapmi,
+mii lea jogo bilaterála dahje ovttabeallásaš, ja reakšuvdna (dahje purisma) mii sáhttá
+leat ollislaš dahje oassálas.
+Vikøra mielde ovttabeallásaš lahkaneapmi lea dábálaččat
+go bilaterála lahkaneapmi, go giella mas lea unnit árvofápmu lahkona giela guhte lea
+eambbo árvofápmu, seamma láhkai go kreolagielat lahkonit stuorra gielaid (omd.
+eŋgelas- dahje fránskkagiela) gos dat leat álgoálggus riegádan.
+Vikør namuha, ahte
+bilaterála lahkaneapmi gáibida guktuin gielain sullii seamma árvofámu ja positiivvalaš
+áibmogearddi vai lahkaneapmi lihkostuvvá.
+Reakšuvdna lea dieđusge vuostegeahči
+lahkaneapmái, jogo buot vieres váikkuhusa vuostá (ollislaš reakšuvdna/purisma) dahje
+dušše muhtumiid gielaid vuostá (oassálaš reakšuvdna/purisma).
+Dán kategoriijas ortografiijabarggus lea geavahuvvon mu mielas oassálaš reakšuvnna
+prinsihppa.
+Magga muitalii jearahallamis, ahte giellalávdegoddi ii háliidan dárogiela
+bustávaid æ ja ø ortografiijai danin go háliidii earuhit davvisámi dárogielas.
+Goalmmát joavkku prinsihpat govvidit giela ja dan geavaheddjiid gaskavuođaid.
+Majority mearkkaša, juos lea omd.
+guokte molssaeavttu (sánis, hámis, čállinvuogis
+ja nu viidáseappot), de válljejuvvo dat alternatiiva maid eanetlohku servodagas
+geavaha.
+Liberality lea vuostegeahči ovddit invariance- dahje stargatvuođaprinsihppii.
+Lea mihtilmas dárogielaid giellapolitihkkii nugo mun čilgejin ovdal.
+Prestige dahje
+árvofápmoprinsihpa mielde geavahuvvojit dakkár hámit main lea alimus árvofápmu
+servodagas, ja counter-prestige dahje vuosteárvofápmu lea dieđusge dan vuostegeahči.
+Usage (geavaheapmi) mearkkaša, ahte nuppástusat ovdánan giellageavaheamis
+galggašedje reflekterejuvvot giellaplánemis.
+Estehtalašvuođain Vikør oaivvilda, ahte
+giellaplánema ulbmilin lea estehtalaččat "čáppa" giella.
+Buorre ovdamearka lea esttelaš
+ođasteaddji Johannes Aavik 1900-logus.
+Son ođastii esttegiela morfologalaččat ja
+ráhkadii ođđa sániid juoba boares sániid sadjái, erenoamážit estehtalaš sivain (Tauli
+Rašuvnnalašvuođa ulbmilin lea ahte giella lea "nu beaktil,
+rašuvnnalaš ja ekonomalaš go vejolaš", nugo Vikør ieš meroštallá.
+Dán kategoriijas lean geavahan eanetlogu ja rašuvnnalašvuođa prinsihpaid.
+Eanetlohkoprinsihpa oažžu čilgehusa nu ahte bargojoavku lea plánen ortografiija
+dan láhkái, ahte dat sáhttá geavahuvvot buot suopmaniin (sihke Magga ahte Aikio
+jearahallamat).
+Ja go Magga muitalii, ahte ulbmilin lei ahte skuvlamánát sáhttet
+oahppat ođđa ortografiija, lei dat maiddái rašuvnnalaš vuođuštus.
+Njealját ja maŋimuš kategoriijas leat prinsihpat mat almmustahttet makkár servodatlaš
+ideologiijat leat leamaš mielde giellaplánemis.
+Našunalismmain Vikør oaivvilda
+dan ahte giellaplánemis nannejuvvo giela našuvnnalaš luondu.
+Árbevirolašvuođain
+háliiduvvo suodjalit lingvisttalaš, čálalaš dahje kultuvrralaš árbevierru buot
+váikkuhusain.
+Demokratiija mearkkaša ahte giellaplánen gálgá ovddidit sosiálalaš
+dássearvvu buohkaide.
+Liberalisma dán dáhpáhusas dárkkuha dan ahte giellaplánema
+ii čađat mihkkige virggálaš ásahusaid dahje stáhtalaš orgánaid, muhto millosepmosit
+giella sáhttá ovdánit friddja.
+Modernisma ovddida giela ovdáneami nu ahte dat sáhttá
+vástidit ođđaáigásaš kultuvrra ja teknologiija dárbbuide.
+Autoritehta prinsihppan
+mearkkaša, ahte giellaplánen vuoruha čavga lingvisttalaš norpmaid ja dat čađahuvvo
+autoritehtalaččat.
+Nationalisma ii heive dakkárin prinsihppan go
+guorahalan davvisámi giellaplánema.
+Mun evttohan vuolit tearbman minoritisma,
+mii govvida buorebut dan ideologiija mii lea gávdnon ortografiijabarggus.
+Jurdda
+lea seamma go našunalismmas muhto davvisámegiela oktavuođas ii leat jearaldat
+našuvnna-stáhtas (nation-states) nugo Vikør oaivvilda.
+Ovdamearkan našunalisma-
+dahje minoritismaprinsihpas lea nugo Samuli Aikio govvádus jearahallamis
+gemináhtaid bb/dd/gg konsonántamolsašumi birra.
+Okta evttohus lei, ahte dat
+merkejuvvošedje bárain bb-bp/dd-dt/gg-gk, muhto okta áirras kommenterii, ahte dát
+vuohki ii heive danin go dárogielas guhkes konsonánta merkejuvvo seamma láhkai.
+Goappašiin jearahallamiin ledje maiddái eará dáhpáhusat main áirasiid mielde lei
+dehálaš doallat davvisámegiella sierra dáro-, ruoŧa- ja suomagielain.
+Ovdamearka árbevirolašvuođas lea maiddái Ole Henrik Magga muitalii diakrihtalaš
+mearkkaid birra.
+Jagi 1976 giellalávdegottis digaštalle ahte galgego ođđa ortografiijas
+leat ollánge diakrihtalaš mearkkat.
+Giellalávdigoddi oaččui veháš máŋga reivve
+davvisámejoavkkus Suomas mii vuostálasttii diakrihtalaš mearkkaid sihkkuma.
+Joavku ákkastii iežas proteasta sámi čálalaš ja kultuvrralaš árbevieruin, daningo
+dat mearkkat leat leamašan gielas juo máŋga čuođi jagi.
+Mun jerren Maggas, ahte
+leigo suoma-, ruoŧa- dahje dárogielain váikkuhus ortografiijabargui, ja son vástidii,
+ahte sámegiela árbevierus lei stuorit váikkuhus.
+Mun lean gávnnahan maiddái
+demokratiijaprinsihpa jearahallanmateriálas; Magga muitalii ovtta giellalávdegotti
+čoahkkima birra masa Nils Jernsletten lei bovdehuvvon digaštallat ođđa ortografiija
+birra fonologaš oaidninguovllus.
+Muhtun áirasiid mielas giellalávdegoddái ii galgan
+gullat universitehta áššedovdi.
+Mun lean dulkon dan autoritehta vuostálastimin
+ortografiijabarggus Vikøra demokratiija-/egalitaranismaprinsihpa vuođul.
+Loahppasánit
+Dán artihkkalis mun lean analyseren davvisámegiela ortografiijabarggu 1970-logus.
+Mun geavahin Lars Vikøra korpusanalyserenmodealla ja materiálan mus leat
+guovtte giellalávdegotti áirasa jearahallama.
+Vikøra modealla heive bures maiddái
+davvisámi giellaplánema analyseremii.
+Modeallas lea buorre dat go dainna sáhttá
+analyseret sierralágán materiálaid, nu jearahallamiid go čálalaš materiála.
+kommenteren, ahte su mielas lea dušše buorre juos dutkit geat geavahit dan sáhttet
+modifiseret modealla, go lea vejolaš lasihit ja nuppástuhttit prinsihpaid dan mielde
+go iešguhtege dárbbaša.
+Giellalávdegotti ulbmilin lei hábmet ortografiija mii heive
+buot suopmaniidda.
+Danin ortografiija lea Ole Henrik Magga mielde kompromissa,
+muhto su mielas ortografiijat leat alo kompromissat.
+Analysa mielde davvisámi
+ortografiijabarggus 1970-logus lea bivnnuhat dakkár prinsihpat ja ideologiijat mat
+nannejit unnitálbmoga vuoiŋŋa.
+Ortografiijabarggus lei dehálaš
+ahte davvisápmi lea iežas giella sierra suoma-, ruoŧa ja dárogielain.
+Go barggu
+čuozáhatjoavkun ledje skuvlamánát, lei dehálaš ahte ortografiija lea nu álki ja
+systemáhtalaš go vejolaš.
+Jietnadagaid ektui ortografiija čuovvu suomagiela
+čállinvuogi (fonemalaš dárkilvuođa birra).
+Giellalávdegotti barggus sáhttá maiddái
+oaidnit dan, ahte bargu lei demokráhtaš eaige áirasat liikon autoritehtaide.
+Mun lean
+maiddái gávdnan ođđa prinsihpa mii heivešii Vikøra modellii ja lean namahan dan
+minoritisman.
+Dat govvida mo giellaplánenorgána, dan oktavuođas giellalávdegoddi,
+háliida seailluhit unnitlogugiela iešheanalažžan ja guhkit eanetlogugielain.
+Aikio, Samuli.
+Yksi mieli, yksi kieli.
+Pohjoissaamen kirjakielen
+yhtenäistyminen.
+Virittäjä: Kotikielen Seuran aikakauslehti 91:4: 457-490.
+Bogner, Alexandra, Beate Littig & Wolfgang Menz (doaimm.).
+Interviewing
+Experts.
+Basingstoke: Palgrave.
+Cooper, Robert L. 1989.
+Language planning and social change.
+Cambridge:
+Cambridge University Press.
+Dahlstedt, Karl-Hampus.
+Språkvård och samhällssyn.
+Sture Allén & Karl-
+Hampus Dahlsted & Gunnar Fant & Konrad Marc-Wogau & Ulf Telemann
+(doaimm.).
+Språk, språkvård och kommunikation.
+Fontana, Andrea & James H. Frey.
+The Interview.
+From Structured Questions to
+Negotiated Text.
+Norman K. Denzin & Yvonna S. Lincoln (doaimm.).
+Collecting and
+Interpreting Qualitative Materials.
+Haugen, Einar.
+Planning for a Standard Language in Modern Norway.
+Anthropological Linguistics 1 (3): 8-21.
+The implementation of corpus planning: theory and practice.
+Juan
+Cobarrubias & Joshua A. Fishman (doaimm.).
+Progress in Language Planning.
+Berlin:
+Hornberger, Nancy.
+Frameworks and models in language policy and
+planning.
+Thomas Ricento (doaimm.).
+An Introduction to Language Policy Theory and
+Method.
+Language and Social Change: 1.
+Oxford: Blackwell: 24-41.
+Itkonen, Erkki.
+Suomen tunturilapin kirjakielen kehitysvaiheet.
+Virittäjä:
+Kotikielen Seuran aikakauslehti 55: 169-183.
+Jensen, Eivind Bråstad.
+Skoleverket og de tre stammers møte.
+Tromsø: Eureka
+Forlag.
+Korhonen, Mikko.
+Johdatus lapin kielen historiaan.
+Helsinki: Suomalaisen
+Kirjallisuuden Seura.
+Lehtinen, Tapani.
+Kielen vuosituhannet.
+Suomen kielen kehitys kantauralista
+varhaissuomeen.
+Tietolipas 215.
+Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
+Littig, Beate.
+Interviewing the elite - Interviewing experts: Is there a difference?
+Alexander Bogner & Beate Littig & Wolfgang Menz (doaimm.)
+Interviewing Wxperts.
+Basingstoke: Palgrave & MacMillan: 98-113.
+Magga, Ole Henrik.
+Davvisámegiela čállinvuogi gielalaš vuođđu.
+Dieđut 2:
+Språkforskning og språkplanlegging i det samiske samfunnet.
+Acta
+Ricento, Thomas.
+Methodological perspectives in language policy: An
+overview.
+An Introduction to Language Policy.
+Theory
+and Method.
+Oxford: Blackwell: 129-134.
+Saami Languages: An Introduction.
+Kárášjohka: Davvi
+Girji.
+"We Took Our Language Back" - The Formation of a
+Sámi Identity within the Sámi Movement and the Role of the Sámi Language from
+Riho Grünthal & Magdolna Kovács (doaimm.).
+Ethnic and
+Linguistic Context of Identity: Finno-Ugric Minorities.
+Uralica Helsingiensia 5: 37-
+Solbakk, Aage.
+Sámi čállingiela historjá.
+Kárášjohka: Davvi Girji Os.
+Tauli, Valter.
+Johannes Aavik's Language Reform 1912-1962.
+Viktor Kõressaar
+& Aleksis Rannit (doaimm.).
+Estonian poetry and language: studies in honor of Ants
+Oras.
+Stockholm: Kirjastus Vaba Eesti: 106-124.
+Torp, Arne & Lars S. Vikør.
+Hovuddrag i norsk språkhistorie.
+Oslo: Gyldendal.
+Vikør, Lars S. 2007.
+Språkplanlegging - prinsipp og praksis.
+Oslo: Novus.
+Principles of Corpus Planning - As applied to the Spelling Reforms of
+Indonesia and Malaysia.
+Olof Almenningen & Marit Hovdenak & Dagfinn Worren
+Språk og samfunn - heime og ute.
+Festskrift til Lars S. Vikør 65 år.
+Oslo.
+Artikkâl vuáđđun lii jieččân post doc -haahâ Saamen kielten intensiivisen
+aikuisopetuksen vaikutukset Suomessa.
+Lam porgâm hahhuinân ive 2017 rääjist,
+já tom ruttâdeh tááláá tiäđu mield Suomâ Kulttuurruttârááju já Helsig ollâopâttâh.
+Hahhust mun tuuđhâm Suomâst iivij 2009 - 2016 uárnejum sämikielâi - anarâškielâ,
+nuorttâlâškielâ já pajekielâ - ubâ ive pištevâš intensiivmáttááttâs vaikuttâsâid
+sämikielâi tilán.
+Amnâstâhhân must lii cuáŋuimáánust 2017 uárnejum koijâdâllâm,
+mon lam vuolgâttâm puohháid, kiäh láá luuhâm sämikielâ Säämi máttááttâskuávdáá
+(ovdâskulij kiävtám uánádâs SMK) ubâ ive škovliittâsâst ivveest 2011 ovdâskulij, já
+anarâškielâ tááhust meiddei toid, kiäh uásálistii luuhâmpaje 2009-2010
+tievâsmittemškovliittâsân, mon Oulu ollâopâttâh ornij oovtâst SMK:áin já
+Anarâškielâ servijn.
+Čieŋâlub sahhiittâllâmmateriaal uáppein čuákkejuvvoo maŋeláá.
+Amnâstuv nubbe uási tuálá sistees neelji máttáátteijee vuáđulâš fáddásahhiittâlmijd.
+Koččâmuš lii ulmuin, kiäh pargeh teikâ láá tutkâmuš äigipaajeest (2009-2016)
+porgâm váldumáttáátteijen SMK sämikielâ já kulttuur linjeest.
+Taan artikkâlist kieđâvušâm kielâ intensiivmáttááttâs já kielâ oppâm rävisolmožin
+iänááš anarâškielâ uáinust.
+Finnejim Webropol-koijâdâlmân 85 vástádâssâd, main 31
+pajekielâ lohhein, 14 nuorttâlâškielâ lohhein já 40 anarâškielâ lohhein.
+Anarâškielâ
+lohheeh lijjii ohtsis 64:s ivij 2009-2016 kuuđâ kielâškovliimist (tievâsmittemškovlim
+já vittâ SMK-škovlim).
+Koijâdâlmist 40 västideijed taha 63%, mon puáhtá toollâđ
+viehâ šiev vástádâsmeerrin.
+Ton keežild keejâm, et must lii šiev vuáđu analysistiđ
+anarâškielâ rävisulmui škovlim.
+Tievâsmittemškovliittâsâst 2009-2010 kávnoo ovdil
+almostum materiaal.
+Ovdemužžân tast kalga mainâšiđ Olthuis, Kivelä já Skutnabb-
+Kangas monografia Revitalising indigenous languages: How to recreate a lost
+generation (2013), mii kovvee oles škovlim tuáváá,
+vuávámpargo, olášuttem já puátusijd.
+Muu anarâškielâ iäláskitmân kyeskee
+náguskirjetutkâmuš (Pasanen 2015) ohtân fokusin vuod lii tievâsmittemškovlim
+kielâmiäštár-uáppee-hárjuttâllâm, mon mun kuvviim sehe uárnejeijee ete uáppei já
+kielâmiäštárij uáinust.
+Uđđâ sárnoi koččâmuš lii puáttám oovdân meiddei motomijn
+tieđâlijn artikkâlijnân (Pasanen 2014; Pasanen, teddilmist).
+Mun irâttâm taan artikkâlist hammiđ kove tast, magareh ulmuuh vyelgih luuhâđ
+anarâškielâ já magarij suujâi keežild, magareh feeriimeh ulmuin láá ive pištee kielâ-
+já kulttuurškovliimist, moin naalijn sij uáppih kielâ já maht sij kevtiškyetih tom
+eellimstis.
+Koččâmuš sämikielâi uđđâ sárnoin lii anarâškielâ tááláá tile já puátteevuođâ
+tááhust eellimtehálâš.
+Eenikielâlij sárnoi puáris puolvâ kiäppán ja uđđâ páárnášpuolvâ
+lii esken šoddâmin.
+Monâttum suhâpuolvâ (kj.
+1. vyelilovo) sii kooskâst lii tot, kote
+kolgâččij toollâđ kielâ eellimvuáimálâžžân já sirdeđ tom párnáid.
+Intensiivmáttááttâs
+puátusijn, vaikuttâsâin já vädisvuođâin finnejum tiätu puáhtá leđe ävkkin sämikielâi
+máttááttâs já iäláskittem vuáváámist já išediđ eres-uv almugijd sii viggâmušâin huksiđ
+monâttum suhâpuolvâ uđđâsist.
+Artikkâl vuosmuu vyelilovvoost mun kuvviim anarâškielâ tááláá tilán vaikutteijee
+historjálijd tábáhtuumijd já prosessijd.
+Tot lii taarbâšlâš ton ibbeerdmist, mane
+rävisulmui kielâškovlim lii anarâškielâ siärváduvâst nuuvt tehálâš.
+Mun puávtám
+meid oovdân almugijkoskâsij kielâsosiologisâš tutkâmkiedist majemui aaigij pajanâm
+new speaker ('uđđâ sárnoo') -tutkâmuš, mii kieđâvuš ucceeblovokielâi sárnoid, kiäh
+láá oppâm kielâ pääihi ulguubeln.
+Távjá koččâmuš lii eidu kielâ oppâmist já kiävtun
+väldimist rävisolmožin.
+Artikkâl nubbe vyeliloho kieđâvuš tom, magareh anarâškielâ rävisolmožin uáppeeh
+láá já maggaar tuáváást sij puátih.
+Kuálmád lovvoost mun kuvviim sii feeriimijd
+anarâškielâ oppâmist ja niäljád lovvoost ive pištee kielâškovlim puátusijd já
+vaikuttâsâid.
+Motomij soojij spejâlistám uáppei
+Uđđâ jienah - anarâškielâ oppâm rävi-
+solmožin
+koijâdâllâmvástádâsâid SMK sämikielâ já kulttuur linjái uáivimáttáátteijei jurduid ja
+feeriimáid sehe eres materiaalân, mii fáádást kávnoo.
+Mun viärdádâlâm anarâškielâ
+lohhei vástádâsâid eres sämikielâ lohhei vástádâssáid.
+Viiđâd vyelilovvoost kiäsám
+koijâdâllâm puátusijd oohtân já analysistám taid čieŋâlubbooht sehe puávtám oovdân
+tutkâmuš jotkâkoččâmušâid.
+Historjálâš já kielâsosiologisâš tuávááš
+Toi aaigij rääjist, kuus ulmuu tiätu uulât, anarâškielâ lii sarnum tááláá Aanaar kieldâ
+jävri- já juhâkuávluin.
+Historjálij käldei vuáđuld lii oskottettee, et sárnoojuávkku
+ij lah kuássin dramaatlávt stuárrum ige kiäppánâm - koččâmuš lii ain lamaš
+muádičyeđe ulmust (kj.
+ovdm.
+Anarâšah láá meiddei
+aassâm viehânáál siämmáá kuávlust.
+Sii elimân já kielân vaikutteijee tileh láá kuittâg
+uáli radikaallávt muttum.
+Aanaar lii kuhháá lamaš uáli maaŋgâkulttuurlâš já -kielâlâš
+kuávlu.
+Jieškođeh-uv kulttuurlâš já kielâjuávhuh láá jottáám Aanaar kuávlust,
+tuálvum anarâšâin maidnii já puáhtám sijjân maidnii, vaikuttâm sii elimân já loopâ
+loopâst meid asâiduttâm sii ärbivuáválijd enâmijd.
+Syemmilij já pajekielâlij varrim
+Anarân 1800-lovvoost, eellimvuovij nubástus piivdost maŋgâmuddosii päikkituálun
+já puásuituálun, espanjatavdâ, suomâkielâ pajanem váldukielâ sajattâhân 1900-
+lovo aalgâbeln, suáđih já evakko sehe nuorttâlâšâi asâiduttem 1940-lovo loopâst
+láá ovdâmeerhah anarâškielâ tilán korrâsávt vaikuttâm tábáhtuumijn.
+Val 1900-lovo
+aalgâst anarâškielâ lâi kuávlu váldukielâ, mut suomâkielâ vuoitij viehâ jotelávt
+suomâkielâlij värrejeijei, almolâš modernisaatio já suomâkielâlii škovlâlájádâs
+keežild.
+Soođij maŋa kielâtile huánánij ain, ko evakko- já uđđâsisthuksimäigi nannejii
+suomâkielâ sajattuv Anarist.
+Veikâ anarâškielâliih rävisulmuuh jotkii anarâškielâ
+sárnum koskânis, te ain eenâb perrui kiellân šoodâi suomâkielâ já ain härvibeht
+párnááh oppii anarâškielâ.
+Ko ovdil soođij anarâškielâ val kullui perruin viehâ
+vijđáht, te 1960-lovvoost šoddâm párnáin innig häärvis sárnuškuottii anarâškielâ
+eenikiellân.
+(Anarâškielâ šoddâmist uhkevuálásâžžân kj.
+Olthuis 2000; Olthuis & al.
+Motomeh, aainâs Lesk-Ant Uulá (Uula Morottaja), huámmášii kal jo ovdil soođij, mii
+lii tábáhtuumin, já vađâškuođij staatâst já sämmilijn tooimâid anarâškielâ paijeedmân
+Muádi vuođâlohán ij kuittâg ennuskin mihheen tábáhtum, pic
+kielâ tuše kuuloold monâttij sárnoidis já roolis.
+Ko sämmilij etnisâš lihâdâs aalgij
+Suomâ peln vaikuttiđ 60-70-lovvoost, anarâškielâ já anarâšâi rooli tast lâi kuhháá viehâ
+uáinimettum.
+Vuosmuuh ovdánemmeerhah lijjii škovlâmáttááttâs älgim 70-lovvoost,
+anarâškielâ kevttim radiotooimâst 80-lovo aalgâst, kiirjij almostittem tyellittälli já
+uánihis kielâkuursah rävisulmuid.
+Merkkâtábáhtus lâi Anarâškielâ seervi vuáđudem 1986.
+Lam jieččân nágustutkâmušâst
+miäruštâllâm tom anarâškielâ iäláskittem vuosmuu páárrun.
+Talle lâi almolávt ettum
+jiänusân, et kielâ láppoo forgâ, jis mihheen ij porguu.
+Tast aalgij tátulâš já pisovâš
+pargo ton estimân.
+Anarâškielâ servi vuájui algâivij ennuv kirjálâšvuođâ kuástidmân já astoääigi tooimâi
+orniimân.
+Uáivipargon šoodâi Anarâš-loostâ almostittem.
+Taah tooimah lasettii čuuvtij
+kielâ kevttimdomenijd já kielâ áárvu, mut uđđâ sárnoid toh iä puáhtám.
+Kielâ pisoi
+ain koskâahâsij já puárásij kiellân - spiekâstâhhân tuše seervi jođetteijeekuáhtás
+párnááh, nelji kaandâ, kiäh lijjii oppâm anarâškielâ eeni- vâi kolgâččij-uv ettâđ
+eejikiellân.
+Tile kuittâg muttuuškuođij jotelávt, ko servi algâttij kielâpiervâltooimâ ive
+Anam taam anarâškielâ iäláskittem nubben páárrun já äigipaijeen, mon rääjist
+kielâsiärváduvâst lii lamaš joođoost jorgokielâmolsom (eŋg.
+reversing language
+shift, suom.
+käänteinen kielenvaihto).
+Uđđâ anarâškielâ sárnoi puolvâ lâi vistig
+oovtâ piervâljuávhu stuárusâš, 8 párnážid, mut ivveest ihán tot kuuloold stuárui, ko
+škovlâahasiih vuolgii škoovlân já sii sajan pottii uđđâ párnááh piervâlân.
+Ive 2000 Suomâ vuáđumáttááttâslaahân poođij nubástus, mon mield staatâ koolgâi
+mävsiškyettiđ sierâ ruttâdmáin sämikielâlii máttááttâs ornim Säämist.
+Tot merhâšij
+tom, et kielâpiervâlpárnááh pessii luuhâđ škoovlâst masa puoh amnâsijd anarâškielân.
+Vuosmuu keerdi oles historjást anarâškielâ finnij
+virgálâš sajattuv párnái čuovviittâskiellân.
+Taat nubástus uuigâi joton stuorrâ aašijd,
+tego oppâmateriaalij rähtim anarâškielân já sánáduv huksim maaŋgâ syergist, moin
+anarâškielâ ij lamaš kuássin ovdil kevttum.
+Kielâiäláskittempargo stuárráámus vädisvuottân lâi aalgâ rääjist pargeevääni.
+90-lovo
+pelimuddoost tile lâi taggaar, ete vuálá 30-ahasiih sárnooh lijjii muádis.
+Pargoahasiih,
+kiäh liččii kiävttám kielâ aktiivlávt, lijjii ubâ paje uccáá - sárnuhánnáá tagarijn,
+kiäh liččii máttám sehe sárnuđ ete luuhâđ já čäälliđ anarâškielâ.
+Toh, kiäh liččii
+kolgâm oppâđ anarâškielâ 60-lovvoost ovdâskulij, lijjii pááccám anarâškielâttáá.
+Maaŋgâ suuvâst kielâsirdem lâi tiäđust-uv potkânâm jo tolebiššáá, nuuvt et saahâ lâi
+eenâb ko oovtâ kielâttis suhâpuolvâst.
+Taggaar juávhust sárnoo termáin "monâttum
+suhâpuolvâ" (eŋg.
+lost generation).
+Kielâ maassâd finnim monâttum suhâpuolvân lii
+korrâ pargo, maaŋgânáál korrâsub ko kielâsirdem párnáid (kj.
+Grenoble & Whaley
+Motomeh pasteh oppâđ kielâ uánehis kuursâin já jiešmáttááttâlmáin,
+mut iänáás ulmuid taat ij lah tuárvi.
+Tarbâšuvvojeh intensiivuápuh, moh pišteh tuárvi
+kuhháá já moh fäälih tuárvi máhđulâšvuođâid kielâ kevttimân.
+Tot vuod váátá ennuv
+orniistâllâm já ruuđâ-uv.
+Vuosmužžân tarbâšuvvoo tiäđust-uv motivaatio, haalu
+finniđ olssis kielâ.
+Maaŋgâ anarâš perrust motivaatio stuárui, ko perruu párnááh
+sárnuškuottii kielâ piervâlist já škoovlâst.
+Anarâškielâ vuosmuš intensiivlâš kielâškovlim uárnejui kiđđuv 1999.
+Tot piištij
+kiđđâluuhâmpaje já vuolgij aaibâs algâtääsist.
+Uáppeeh lijjii suullân 15:s, já
+motomijn sist lijjii párnááh kielâpiervâlist.
+Škovlim piejâi joton maaŋgâ ulmuu
+persovnlii kielâmolsom anarâškielân mut ij pastam čuávdiđ pargeevänivuođâ.
+Sahhiittâllâmmateriaalist, mon lam nuurrâm ivij 2005-2006 anarâš kielâsiärváduv
+jesânijn - kielâpiervâlpárnái vanhimijn, kielâpargein já eres ulmuin - kulloo uáli
+čielgâsávt ilo uđđâ pärnipuolvâst, mutâ siämmást huolâ tast, et párnái vanhimeh iä
+määti kielâ, mut párnáid ij kavnuu kielâlâš toorjâ ige kielâfalâldâh kielâpiervâl já
+škoovlâ ulguubeln.
+Ive 2007 šoodâi juurdâ rävisulmui intensiivškovliimist,
+moos rekrytistuuččii toh ulmuuh, kiäid kielâsiärvádâh enâmustáá tarbâšičij.
+Taan
+jurduu puáđus lâi anarâškielâ tievâsmittemškovlim 2009-2010.
+Škovlim piištij oles
+ive, já ton maŋa maailmist lijjii 17 uđđâ, pargoahasâš anarâškielâ sárnod jieškote-uv
+pargosuorgijn.
+Tievâsmittemškovlim algâttij oppeet uđđâ mudo anarâškielâ iäláskitmist.
+puáđusin vuáđudui uđđâ kielâpiervâljuávkku, aalgij anarâškielâlâš amnâsmáttááttâs
+paješkoovlâst, anarâškielâst šoodâi ohtâ Aanaar servikode pargokielâin, mediafalâldâh
+lasanij já anarâškielâ máttááttâs Oulu ollâopâttuvâst vijđánij válduamnâs táásán.
+Ton puáđusin meid maŋgâseh kevtiškuottii anarâškielâ párnáidiskuin, huolhijguin,
+skipárijguin já ubâ siärváduvâst já sosiaal viärmáduvâin.
+Ohtâ puoh tehálumos
+puátusijn lâi tot, et anarâškielâ intensiivlâš máttááttâs rävisulmuid šoodâi Säämi
+máttááttâskuávdáá škovlimfalâlduv pisovâš uássin.
+Ivveest 2011 ovdâskulij lii toimâm
+oles ive pištevâš anarâškielâ já kulttuur linje, mon siskáldâs lii maaŋgâin oosijn
+siämmáásullâsâš ko tievâsmittemškovliimist.
+(Olthuis & al.
+Uđđâ sárnoi mere ij lah máhđulâš rekinistiđ tárkká, ko kihheen ij pyevti keessiđ
+čielgâ raajijd kielâsárnoo já ij-sárnoo kooskân.
+Jis kuittâg kiäččá tuše toi párnái
+lohomere, kiäh láá kyevtlov ivveest uásálistám kielâpiervâltooimân Aanaar já Avveel
+juávhuin, tot aldanškuát čyeđe párnáá.
+Jieškote-uv suujâin puohah sist iä lah kuássin
+sárnuškuáttám anarâškielâ aktiivlávt teikâ kielâtáiđu lii škoovlâavveest teikâ ton maŋa
+vájáldum.
+Mun uáinám kuittâg realistlâžžân, et eenâbloho toin vááijuv čyeđe párnáást
+láá šoddâm mottoom tääsist kyevtkielâgin.
+Uđđâ rävisolmoošsárnoi meereest puáhtá
+ettâđ masa siämmáá.
+Ko váldá vuotân puoh intensiivškovliittâsâid ja tom, et meiddei
+jiečânâs uápui, uánihis kuursâi já ollâopâttâhmáttááttâs peht láá šoddâm mottoom verd
+sárnooh, te rävisulmui meeri-uv aldanškuát čyeđe.
+Čielgâs lii, et sii-uv kielâtááiđust já
+kielâkevttimist lââ uáli stuorrâ iäruh.
+Uđđâ sárnooh láá jo taan räi lamaš uáli merhâšittee roolist anarâškielâ siärváduvâst
+Anarâškielâ sirdemân lahtâseijee pargoin - máttátmist já
+párnái tipšomist - masa puoh pargeeh láá uđđâ sárnooh.
+Siämmáánáál uđđâ sárnooh
+láá meiddei toh, kiäh tááláá ääigi sárnuh uccâpárnáid päikkikiellân anarâškielâ.
+Uđđâ
+sárnoi oppâmproosees, kielâtááiđu, kielâlii identiteet, kielâvaljiimijd, háástuid já
+táárbuid lii tehálâš tutkâđ, vâi anarâškielâ siärvádâh piäsá ovdániđ nuuvt pyereest ko
+máhđulâš toi resursijguin já ton tiileest, moh tast onnáá peeivi láá.
+Kielâoppâm, tego eenikielâlij kielâovdánem já nubben kiellân máttááttâllee
+oppâmproosees, láá maailm kielâtutkâmuš kiedist tutkum ennuv já kuhháá.
+Kielâi
+uhkevuálásâšvuotâ já iäláskittem pajanii mailmvijđosii tutkâmfáddán 1990-lovvoost,
+já tađe mield šoodâi tárbu kuvviđ pyerebeht meid taid uđđâ kielâoppâmtiilijd já
+kielâsárnoojuávhuid, moh lahtâseh nomâlâsân kielâmolsom já kielâi iäláskittem
+konteekstân.
+Ohtâ majemui iivij ovdánâm tutkâmsuorgijn kočoduvvoo new
+speakers -tutkâmuššân, adai uđđâ sárnoi tutkâmuššân.
+Tot lii porgum enâmustáá
+Euroop kuávlulij ucceeblovokielâi (eŋg.
+regional minority languages), tego
+baskikielâ, iirikielâ ja manksikielâ sárnoi kooskâst.
+O'Rourke, Pujolar já Ramallo
+(2015: 2) huámášuteh, et uđđâ sárnoi tutkâmuš puáhtá siämmáá pyereest kuoskâđ
+algâalmugij kielâi "uđđâsist opâttâllâm", kielâ maasâd väldim kielâmolsom maŋa.
+Tutkâmsyergi kieđâvuš ucceeblovokielâid, maid lii máhđulâš oppâđ pääihi ulguubeln,
+institutionaallávt uárnejum haamijn.
+Tágáreh láá om.
+uccpárnái kielâlávgu,
+kielâlávgumáttááttâs teikâ rävisulmui kielâškovlim.
+Tot meerhâš táválávt meiddei
+tom, et kii peri puáhtá oppâđ kielâ, adai kielâoppâm ij lah räijejum etnisávt.
+Uáinám,
+et new speaker -tutkâmuš algâvuolgâ já metodeh heivejeh pyereest meiddei
+anarâškielâ tááláá tile kuvviimân, já jieččân post doc -hahhuu ohtân ulmen lii-uv
+heiviittiđ new speaker -tutkâmuš anarâškielâ kielâsosiologisâš tutkâmân.
+máttááttâlmân, kielâkevttim jieškote-uv domenijn, uđđâ gaeli sárnoi identiteet,
+koskâvuotâ eenikielâlâš sárnoiguin, jurduuh gaelikielâst já ton puátteevuođâst.
+Huámášume kiddee uđđâ sárnoi juávhust tot, et nubenáál ko Säämist (kj.
+vyelilovo), eenâbloho sist láá almaah.
+Pujolar já Puidgevall (2015) vuod láá tutkâm
+espanjakielâlâš nuorâ rävisulmuid, kiäh láá oppâm já kevtiškuáttám katalaankielâ
+Katalonia kuávlust.
+Suoi kuvviv uđđâ katalaan sárnoi kielâlâš eellimkeerdijd já toin
+nomâlâsân nubástusâid, jorgálduvâid, maid suoi kočodává katalaankielâlâš termáin
+muda, mudes.
+Toh pyehtih leđe tábáhtumeh, kuás espanjakielâ sárnoi lii šoddâm
+kontakt katalaankieláin teikâ kuás kielâi rooli ulmuu elimist lii muttum.
+Toi jorgálduvâi
+peht suoi halijdává kuvviđ, maggaar lii šoddâđ katalaan sárnon, maggaar proosees tot
+lii já mii toos vaaikut.
+Kiäsnii merhâšittee jorgáldâh lii lamaš uđđâ škoovlâ algâttem, já
+kiäsnii veikâbâ tot, et uđđâ pargosaajeest hovdâ lii tiervâttâm pargee katalaankielân já
+sun lii iberdâm, et tääl ferttee sárnuškyettiđ katalaan.
+Anarâškielâ uđđâ sárnooh - kiäh sij láá?
+Mun toohim Webropol-koijâdâllâm Säämi máttááttâskuávdáást sämikielâi já kulttuurij
+linjáin luuhâm ulmuid cuáŋuimáánust 2017.
+Koijâdâllâm lâi suomâkielâlâš, ko
+siämmáš luámáttâh vuolgâttui puoh sämikielâi lohheid.
+Piejâm motomin čielgâsvuođâ
+tiet uáinusân meid suomâkielâlijd vástádâsmuulsâiävtuid.
+Koijâdâlmân västidii 40
+anarâškielâ oppâm olmožid.
+Sist 11:s lijjii uásálistám tievâsmittemškovliittâsân
+Luuhâmive 2011-2012 SMK anarâškielâ já kulttuur linjá uáppein käävcis
+västidii, luuhâmive 2012-2013 uáppein čiččâmâs, luuhâmive 2013-2014 uáppein
+kuuđâs,
+luuhâmive 2014-2015 uáppein meiddei kuuđâs já luuhâmive 2015-2016 uáppein
+kyevtis.
+Vástádâsâid tuđhâdijn ferttee mušteđ, et västideijeeh láá kielâsárnon uáli
+jieškote-uvlágán muddoost: motomeh láá oppâm kielâ käävci ihheed tassaaš já
+motomeh tuše ihe tassaaš.
+Koijâdâllâm tuáváášuásist koijâdui västideijee alemus
+škovliittâs, vuođâloho kuás sun lii šoddâm, suhâpeeli já etnisâš juávkku, moos
+västideijee vuosâsajasávt identifist jieijâs.
+Koijâdui meid tehálumos motiiveh
+škovliittâsân uásálistmân, máhđulâš anarâškielâ táiđu ovdil škovlimive sehe tot,
+maatij-uv västideijee monnii eres sämikielâ ovdil anarâškielâ u��pui.
+Anarâškielâ lohheeh láá viehâ škuávlejum juávkku: jobâ ohtnubálovásist lâi aaleeb
+ollâopâttâhtođhos já siämmáánáál ohtnubálovásist vyeleeb ollâopâttâhtođhos.
+Käävci
+uáppee alemus tođhos lâi koskâtääsist, vittâsist lâi opâttâhtääsi škovlim, niäljás
+alemus škovlim lâi luvâttâh já oovtâst vuáđuškovlâ.
+Ave peeleest västideijeejuávkku
+lâi viehâ heterogeenâlâš.
+Stuárráámus aheluokka lijjii 80-lovvoost šoddâm ulmuuh,
+14 västideijed.
+Čuávuvâžžân enâmustáá lijjii 70-lovvoost šoddâm västideijeeh,
+oovces.
+Čiččâmâs lijjii šoddâm 60-lovvoost já siämmáánáál čiččâmâs 50-lovvoost.
+90-lovvoost šoddâm västideijeeh lijjii kuulmâs.
+Suhâpelijuáhášume lâi uáli čielgâs: 40 västideijest 36 ađai 90% lijjii nisoneh, já
+almaah lijjii neeljis, ađai 10%.
+Anarâškielâ lohhei kooskâst nisonij uási lâi kustoo val
+stuárráb ko oles koijâdâlmân västideijei juávhust: tast nisoneh lijjii 85% já almaah 15
+Máttáátteijei sahhiittâlmij já SMK sämikielâ uáppei nommâlistoi vuáđuld čiälgá,
+et taah lovoh kovvejeh tuođâlii tile sämikielâi lohhei koskâvuođâst.
+Koččâmuš ij
+lah tast, et nisoneh liččii tuše västidâm ennuv iäljárubbooht.
+Mane almaah láá nuuvt
+čielgâ ucceeblohhoon sämikielâi škovliittâsâst?
+Čuávuvâš ääših mainâšuvvojeh
+máttáátteijei sahhiittâlmijn:
+Suhâpeelij pargoroolih perrust: Nisonij rooli kielâsirden lii stuárráb já sij jurdâččeh
+eenâb párnáidis já sii puátteevuođâ.
+Tavekuávlu almaah láá ennuv meddâl pääihist,
+ige sist lah äigi kielâaššijd.
+Almaah láá eenâb kiddâ luánduiäláttâsâin, moin lii vaigâd
+vyelgiđ ihán meddâl: turist- já puásuipargoh.
+Almoliih suhâpeli-iäruh: Lii maggaarnii kulttuurlâš trendi, et kielâi luuhâm lii eenâb
+nisonij äšši.
+Kieldâ já staatâ pargosoojijn eenâblovvoost láá nisoneh, já sij oceh
+sämikielâid luuhâđ viehâ ennuv.
+Almaah iä ane kielâ- já kulttuurtooimâid nuuvt
+tehálâžžân, pic sij aneh jieijâs puđâldâsâid ennuv tehálubbon.
+Škovlâjotemist láá kenski
+pááccám hyenes muštoh tävjibeht almaid.
+Almaah iä távjá ane kielâ rooli identiteetist
+nuuvt tehálâžžân.
+Marjut Aikio kieđâvuš uánihávt nisonij já almai jieškote-uvlágán koskâvuođâ
+sämikielâin jieijâs tutkâmušâst Vuáču kuávlu kielâmolsomist.
+Sun maainâš, et távjá
+eidu perruu enni viggá oppâđ sämikielâ, meiddei talle ko enni lii syemmilâš já eeči
+sämmilâš.
+Suu mield siärváduv ulguubeln puáttee ulmui lii älkkeb kevtiškyettiđ
+sämikielâ ko siärváduvâst šoddâm ulmui, kii puáhtá kyeddiđ fárustis "myötäsyntyisenä
+painolastina saamea kieltävää tabua".
+Aikio mainâšem tile lii uáli
+táválâš meiddei anarâškielâ siärváduvâst.
+Perruin, moin enni lii syemmilâš já eeči
+sämmilâš, nomâlâsân enni lii táválubbooht tot, kote máttááttâl anarâškielâ, siämmást
+ko eeči távjá máttá kielâ váhá teikâ ij ollágin (Pasanen 2015: 167).
+Puohah sämikielâi
+máttáátteijeeh (neeljis) mieđetteh sahhiittâlmijn, et lii vaidâlittee, mon uccáá almaah
+uásálisteh intensiivmáttáttâsân teikâ ubâpaje loheh sämikielâ, já et maidnii kolgâččii
+porgâđ toos.
+Tot "miinii" sátáččij leđe eenâb persovnlâš tääsi kielâmáttááttâs, mii
+tábáhtuuččij ulmui lunne, sii luándulâš eellim- já pargopirrâsist, teikâ eenâb toimâlâš
+kielâmáttááttâs, mii sátáččij heiviđ tavekuávlu almaiulmuid pyerebeht ko kielâoopâ
+luuhâm luokkavisteest.
+Taggaar vyevih vuod iä šoodâ jiešmeidlist, pic taid kolgâččij
+vuáváđ pyereest.
+Kielâmáttááttâs priivaatulmuid mávsáččii luándulávt ennuv eenâb ko
+máttááttâs oles juávkun.
+Koijâdim, magarin västideijeeh enâmustáá aneh jieijâs etnisávt.
+Muulsâiävtuh lijjii:
+"sämmilâš", "syemmilâš", "miinii eres", "jiem haalijd västidiđ teikâ miäruštâllâđ".
+ulmust 14:s aneh jieijâs vuosâsajasávt sämmilâžžân já 19:s syemmilâžžân.
+Ohtâ lâi
+valjim muulsâiävtu "miinii eres", já kuuđâs iä halijdâm västidiđ teikâ miäruštâllâđ.
+Lijjim adelâm majemuu muulsâiävtu, ko lii tiäđust, et ulmuu etnisâš identiteet ij lah
+távjá máhđulâš oovtâkiärdánávt miäruštâllâđ.
+Meiddei sämisiärváduvâin láá ulmuuh,
+kiäh láá mottoomnáálá syemmilâšvuođâ já sämmilâšvuođâ rääji alne, identifisteh
+jieijâs kuohtuid juávhoid teikâ iä haalijd valjiđ paječalluu jieijâs etnisâšvuotân (om.
+Sarivaara 2012).
+Viärdádâllâm 85 ulmuu västideijeejuávhoin čáittá, et anarâškielâ
+lohheeh lijjii valjim majemuu muulsâiävtu täävjib ko eres sämikielâi lohheeh.
+Tot puáhtá lahtâsiđ anarâšâi historján.
+Mottoom kuávluin om.
+anarâšâi uđâstáálui
+vuáđudem já syemmilij já sämmilij koskâsiih ávuslitoh láá vijđedâm etnisijd raajijd
+jo 1900-lovo aalgâbeln (Nahkiaisoja 2006: 97).
+Västideijei etnis��š identifistem uáinoo
+kovosist 1.
+Kovos 1: Västideijei etnisâš identifistem.
+Sämmilâš
+Syemmilâš
+Miinii eres
+Ij haalijd västidiđ teikâ
+miäruštâllâđ
+Västideijei etnisâš identifistem
+Magarij suujâi keežild ulmuuh tastoo oceh sämikielâ uáppoid?
+Västideijeeh ožžuu
+valjiđ oovtâst kuulmâ räi váldumotiiv sämikielâ máttááttâlmân.
+Puoh enâmustáá, 22
+kerdid, lâi väljejum muulsâiähtu "jieččân kielâ teikâ jieččân suuvâ kielâ oppâm".
+Taat
+puáđus lii mielâkiddiivâš: ton keežild anarâškielâ lii 22 västideijee jieijâs teikâ jieijâs
+suuvâ kielâ.
+Kuittâg tuše 14 olmožid lijjii västidâm, et sij aneh jieijâs sämmilâžžân.
+Čielgiittâs puáhtá leđe tot, et meiddei toi ulmui, kiäh iä halijdâm miäruštâllâđ jieijâs
+etnisâš identiteet, suuvâst sämikielâ lii "jieijâs kielâ".
+Sáttá leđe nuuvt-uv, et olmooš
+lii miäruštâllâm jieijâs syemmilâžžân, mut suuvâst lii tovle sarnum anarâškielâ.
+Teikâ ohtâ, mii puáhtá čielgiđ ruossâriijđo, lii tot, et mottoom sämisuuhân naaijâm
+västideijeeh láá nabdam pelikyeimis suuvâ "jieijâs suuhân".
+Tagarij tábáhtusâi várás
+mun lijjim adelâm čuávuváá muulsâiävtu "muu pelikyeimi teikâ párnái kielâ oppâm".
+Tom lijjii valjim čiččâmâs.
+"Tárbu pargoelimist" lâi lamaš motiivin käävci västideijei
+já pargomáhđulâšvuođâi vijđedem 14 västideijei.
+Toi kyevti muulsâiävtu iärrun lijjim
+nabdam tom, lii-uv olmooš jo lamaš pargoost, mast lii konkreetlâš tárbu anarâškielâ
+tááiđun, vâi lii-uv sun keččâm almolubbooht ovdâskulij, et anarâškielâ táiđu liäkká
+sunjin eenâb uuvsâid.
+Haalu tuárjuđ sämikielâlii siärváduv lâi lamaš suijân 14 ulmuu
+kielâuáppoid ja čiččâm västideijed lijjii ubâ paje lamaš kiddiistum anarâškielâst.
+Käävcis lijjii valjim muulsâiävtu "miinii eres", já motomeh lijjii čáállám ton
+ohtâvuotân jieijâs motiivijd.
+Toh motiiveh labdasii haalun vuáháduđ pyerebeht jieijâs
+aassâmkuávlun, toollâđ koskâive argâelimist teikâ ubâ paje ovdediđ jieijâs tááiđuid já
+tiäđuid.
+Ulmui motiiveh sämikielâ luhâmân uáinojeh kovosist 2.
+Väs�deijei mo�ivih anarâškielâ luhâmân
+Suuvâ kielâ
+Pargomáhđulâšvuođâi
+vijđedem
+Haalu tuárjuđ kielâsiärváduv
+Tárbu pargoelimist
+Pelikyeimi / párnái kielâ
+Kiddiistum anarâškielâst
+Kovos 2: Västideijei
+váldumotiivih anarâškielâ
+luhâmân.
+Ovdil anarâškielâ uápuid viehâ uccâ uási lohhein maatij kielâ muuneeld aktiivlávt,
+mut stuárráb uási iberdij kielâ.
+Västideijein viiđâs mattii sárnuđ kielâ mahtnii já
+lovvees váhá - loopah iä sárnum.
+Ohtâ maatij čäälliđ viehâ pyereest, kuulmâs
+mahtnii já kuuđâs váhá.
+Kyevtis almottáin, et suoi iberdáin kielâ njyebžilávt jo ovdil
+luuhâmive, já siämmáánáál kyevtis iberdáin viehâ pyereest, 11:s mahtnii já oovces
+váhá.
+Ađai tuše 16 olmožid 40:st iä iberdâm anarâškielâ jieijâs mielâst ollágin.
+Maht
+taat talle lii máhđulâš?
+Ohtâ suijâ toos lii tot, et viehâ stuorrâ uási maatij monnii eres
+sämikielâ ovdil anarâškielâ máttááttâllâm.
+Kuuđâs västidii, et mattii eres sämikielâ
+njyebžilávt, já 15:s mattii váhá.
+Tallehân lii luándulâš, et olmooš ibbeerd mottoomnáál
+meiddei anarâškielâ, veikâ ij liččii tom kuássin máttááttâllâm.
+19 västideijed iä
+máttám muuneeld eres sämikielâ.
+Tärhibeht ij koijâdum, mon sämikielâst lii saahâ, mut lii ervidemnáál, et iänáážin
+pajekielâst.
+Tom máttááttâlmân láá kuhháá lamaš ennuv pyerebeh máhđulâšvuođah
+ko eres sämikielâi máttááttâlmân: tot lii máttááttum škoovlâst já kielâkuursâin,
+já SMK máttááttâsohjelmist tot lii jo kuhháá lamaš ive teikâ ihepele pištevâš
+intensiivmáttááttâssân.
+Pajekielâ lii tiäđust-uv meiddei puoh sämikielâin enâmustáá
+eellimvuáimálâš já viijđásumosávt sarnum, tot lii maaŋgâin kuávluin siäilum
+päikkikiellân já puoh suhâpuolvâi savâstâllâmkiellân.
+Pajekielâ lii meiddei tot
+kielâ, mon anarâšah láá motomijn kuávluin ärbivuáválávt oppâm nubben kiellân, ko
+ohtâvuođah pajekielâlijguin láá lamaš valjeest (om.
+Kyevtkielâlâšvuotâ anarâškielâ já pajekielâ kooskâst lii kuittâg lamaš oovtpiälálâš:
+pajekielâliih láá harvii oppâm anarâškielâ nuuvt et liččii sárnuškuáttám-uv tom.
+Kielâi já toi sárnoi kooskâst lii 1900-lovo ääigi Anarist lamaš tiätulágán hierarkia,
+mon konteevstâst lii orroom tego luándulaahân, et ucceeb kielâ sárnoo viggá sárnuđ
+stuárráb kielâ.
+Ääigi mield ohtâsâš savâstâllâmkiellân lii távjá väljejum eidusâš
+eenâblovokielâ adai
+suomâkielâ.
+Morottaja 1991.)
+Taat hierarkia ja kielâvaljimstrategia Suomâst
+kevttum sämikielâi kooskâst lii muttuuškuáttám esken 1900-lovo loopâst já 2000-
+lovo ääigi, ko ucceeb sämikielah láá iäláskâm já finnim uđđâ sárnoid já uđđâ
+kevttimkuávluid.
+Toi mield kielâi árvu lii pajanâm já sämikielah láá šoddâm eenâb
+täsiárvusâžžân.
+Lam jieččân nágustutkâmušâst (Pasanen 2015: 379-381) puáhtám
+oovdân nk.
+maaŋgâsämikielâlii kielâkevttimstrategia, mii meerhâš tom, et jieškođeh-
+uv sämikielah kiävttojeh paldâluvâi om.
+mediast já pargosoojijn.
+Uáinám, et tot lii
+sehe kielâiäláskittem puáđus et tom čuuvtij nanosmittee almoon, mii taha pyere puoh
+sämikieláid já sämisiärvádâhân.
+Kielâ oppâmin
+Koijâdâllâm nube uási fáddá lâi anarâškielâ máttááttâllâm ja feeriimeh luuhâmivveest.
+Koijâdim, magarin ulmuuh onnii máttááttâllâm, mon muddoost sij sárnuškuottii
+sämikielâ, maht sii mielâst eenikielâliih anarâškielâ sárnooh valdii kielâmáttááttâlleid
+vuástá, mii tooimâi uápuin pyereest já maid ličij västideijei mielâst puáhtám porgâđ
+eresnáál.
+Pajedâm tast taan ohtâvuođâst kyehti koččâmuš: anarâškielâ aktiivlâš
+sárnum älgim sehe eenikielâlij tolâduumijd.
+Kielâlâš tolâdumeh (su.
+kieliasenteet,
+eŋg.
+language attitudes) uáivildeh kielâ kyeskee jurduid, munejurduid, oskomušâid já
+tobdoid.
+Tot, maht eenikielâliih väldih vuástá uđđâ kielâsárnoid, lii uáli merhâšittee
+äšši kielâsiärváduvvâst, eromâsávt ko saahâ lii uhkevuálásâš kielâ iäláskitmist.
+Anarâškielâ já kulttuur linje máttáátteijee kielâkevttimstrategia lii lamaš taggaar, et sun
+sárnu aalgâ rääjist nuuvt ennuv anarâškielâ ko máhđulâš, mut aalgâst máttát enâmustáá
+suomâkielân.
+Muádi máánu siste máttááttâs-uv jo tábáhtuvá uássin anarâškielân, mut
+suomâkielâ lii loopâ räi fáárust išekiellân, om.
+váddásumos kielâoppâaašij čielgiimist.
+Máttáátteijee mield lii ennuv juávhust já juávkkudynamiikast
+kiddâ, mon muddoost já mon aktiivlávt uáppeeh kevtiškyetih anarâškielâ.
+Táválávt
+luoka ohtsâš kiellân kiävttoo anarâškielâ jo ovdil juovlâi.
+Västideijein kuulmâs
+västidii, et sij sarnuu anarâškielâ aktiivlávt aalgâ rääjist já kuuđâs vuod luuhâmive
+aalgâbeln.
+Enâmustáá uáppeeh lijjii valjim muulsâiävtuid "muádi máánu siste" (14
+västideijed) ja "luuhâmive loppâbeln" (še 14 västideijed).
+Neeljis iä jieijâs vástádâs
+mield lamaš sárnuškuáttám ollágin.
+Puáđus uáinoo kovosist 3.
+Kovos 3: Anarâškielâ aktiivlâš sárnum algâttem luuhâmive ääigi.
+Tot, maht eenikielâliih sárnooh väldih vuástá kielâ máttááttâlleid, lii uáli kuávdáš
+koččâmuš mon peri kielâsiärváduvâst.
+Tot lahtâs kielâiäláskittem máhdulâšvuođáid,
+kielâ eellimvuáimán, uđđâ sárnoi integristmân, suhâpuolvâi koskâsijd koskâvuođáid,
+ärbivuovij siirdâšmân jna.
+Anarâškielâ ubâihásii máttááttâsâst lii aalgâ rääjist, ađai
+tievâsmittemškovlim 2009-2010 rääjist, lamaš kiävtust nk.
+kielâmiäštár-uáppee -
+hárjuttâllâm.
+Puáhtá-uv ettâđ, et anarâškielâ uđđâ sárnoi ohtâvuođah eenikielâlâš
+sárnoiguin láá aalgâ rääjist valdum vuotân já ovdedum.
+Kielâmiäštár-uáppee -
+hárjuttâllâm vuávájui tievâsmittemškovlim tárboid Kalifornia algâaalmugkielâi
+iäláskitmist hämmejum Master-Apprentice Language learning program vuáđuld.
+Anarâškielâ ak�ivlâš sárnum ive ääigi
+Aalgâ rääjist
+Luuhâmive aalgâbeln
+Muáddi máánu siste
+Luuhâmive loopâbeln
+Ij ollágin
+Tot meerhâš tom, et kielâ X máttááttâllee olmooš viättá ääigi kielâ X njyebžilávt sárnoo
+ulmuin, kii táválávt lii puárásub olmooš, já ohtsâš sárnumkiellân kiävttoo tuše kielâ X.
+Tievâsmittemškovlim positiivlâš feeriimij keežild kielâmiäštárhárjuttâllâm lii valdum
+anon SMK anarâškielâ já kulttuur linjeest.
+Linje máttáátteijee vuávái toos lasseen val
+nk.
+pärnikielâmiäštárhárjuttâllâm, mast miäštárin láá párnááh, kiäh láá oppâm kielâ
+kielâpiervâlist já škoovlâst, máhđulávt meiddei pääihist.
+Pajekielâ já kulttuur linjeest
+kielâmiäštárhárjuttâllâm ij lah eidusâš uási uápuin, mut mottoom uáppeeh láá jiejah
+finnim olssis kielâmiäštár, táválávt kietâtuojij ohtâvuođâst.
+Nuorttâlâškielâ linjeest
+kielâmiäštárhárjuttâllâm lii valdum ohjelmân anarâškielâ myenster mield.
+(Hinton
+2002; Olthuis et al.
+Iäruh oppâohjelmijn uáinojeh koijâdâllâm koččâmušâst, mii kuáská eenikielâlij
+tolâdume kielâmáttááttâllei kuáttá.
+Toin, kiäi uápui uássin lii kielâmiäštárhárjuttâllâm,
+láá jiešmeidlist ohtâvuođah eenikielâlijguin, ko iärásijn toh sättih pääcciđ ennuv
+vánásubbon.
+Anarâškielâ eenikielâlij kielâmiäštárij tolâdumeh uđđâ sárnoi kuáttá
+láá kielâmiäštártooimâ aalgâ rääjist lamaš positiivliih (Pasanen 2015: 263-309).
+Hárjuttâllâmuási lasseen puátusáid vaikutteh vissásávt eres-uv ääših, moid mun
+maacâm artikkâl viiđâd lovvoost, ko siämmáá ääših uáinojeh meiddei mottoom eres
+puátusij ohtâvuođâst.
+Anarâškielâ lohhei feeriimeh eenikielâlij tolâduumijn láá čielgâsávt positiivluboh ko
+eres sämikielâi lohhei.
+Jobâ 29 västiđeijed ađai 73% anarâškielâ uáppein lijjii feerim
+tolâduumijd uáli movtijditten (suom.
+erittäin kannustavana), 10 västideijed ađai 25
+% iänáážin movtijditten (suom.
+pääosin kannustavana) já 2% ađai oovtâ västideijee
+mielâst tolâdumeh lijjii jieškote-uvlágáneh jieškote-uv ulmuin (suom.
+henkilöstä
+riippuen vaihtelevana).
+Oles koijâdâllâm 85 ulmuu västideijeejuávhu (anarâškielâ,
+pajekielâ já nuorttâlâškielâ lohheeh) kooskâst 39% lijjii valjim vástádâsmuulsâiävtu
+"uáli
+movtijdittee" já 35% muulsâiävtu "iänáážin movtijdittee".
+25% mielâst tolâdumeh
+lijjii ulmui mield jieškote-uvlágáneh, já 1% ađai oovtâ ulmuu mielâst tolâdumeh
+lijjii lamaš uáli kriittâliih teikâ negatiivliih.
+Meiddei oles västideijeejuávhu puátuseh
+láá tiäđust-uv uáli ruokâsmitteeh: čielgâ eenâbloho sämikielâi lohhein lii feerim
+eenikielâlij tolâduumijd movtijditten.
+Anarâškielâ lohhei feeriimeh ääšist puátih
+oovdân kovosist 4.
+Kovos 4: Anarâškielâ lohhei feeriimeh eenikielâlij tolâduumijn.
+Uđđâ kieláin ovdâskulij
+Kielâ máttááttâllâm lii proosees, mii ij kuássin nuuvâ.
+Ohtâ ihe lii jotelávt lappâd, já
+ton maŋa kielâmáttááttâllee lii olgon škoovlâst nanosub teikâ hiäjub kielâtáiđuinis já
+jieštobdoinis.
+Maht talle kiävá?
+Toos mun uuccim vástádâsâid koijâdâllâm kuálmád já
+kenski tehálumos uásist.
+Váhá paijeel peeli anarâškielâ lohhein, 21 olmožid muštâlii, et sij kevttih anarâškielâ
+tááláá ääigi (ađai kiiđâ 2017) piäiválávt.
+13 västideijed kevttih kielâ aktiivlávt mut iä
+jyehi peeivi, já kuuđâs västidii, et sij kevttih kielâ harvii.
+Kihheen ij lamaš
+Eenikielâlij tolâdumeh
+kielâmá�áá�âllei kuá�á
+Uáli mov�jdi�ee
+Iänáážin mov�jdi�ee
+Ulmust kiddâ
+(Iänáážin krii�âliih teikâ
+nega�ivliih)
+(Uáli krii�âliih teikâ nega�ivliih)
+valjim muulsâiävtu "jiem keevti kielâ".
+Ko tolebiššáá neeljis lijjii västidâm
+koččâmušân kielâ sárnum aalgâtmist, et sij iä sárnuškuáttám luuhâmive ääigi ollágin,
+te kustoo ääigi mield sij-uv láá kevtiškuáttám kielâ.
+Kovos 5 kovvee taid puátusijd.
+Anarâškielâ lohhei vástádâsah iäránii oppeet oles koijâdâllâm vástádâsâin váhá
+positiivlubbooht.
+Ko puoh västideijein 42% kiävttá sämikielâ jyehi peeivi, anarâškielâ
+lohhein tot uási lii 53%.
+Kovos 5: Anarâškielâ lohhei aktiivlâš kielâkevttim koijâdâlmân västidem ääigi.
+Kost já kiäin anarâškielâ uđđâ sárnooh talle kevttih kielâ?
+40 uáppest joba 17:s
+lijjii luuhâmive maŋa algâttâm uđđâ pargo, kost sij peesih kevttiđ sämikielâ.
+Maid
+kielâkevttim pargoost kiäs-uv meerhâš, tom puáhtá smiettâđ.
+Mun tárguttim tom,
+et sämikielâ kulloo pargokován virgálâš já pisovâš uássin, ijge koččâmuš lah tuše
+tyellittälli sämikielân savâstâlmist kähvivisteest pargoskipárijguin.
+Oovce västideijed
+lijjii västidâm, et uápui maŋa sist jotkui tooleeb pargo, mut sij kevtiškuottii tast
+Ohtâ lâi juátkám pargo, kost sun lâi jo ovdil kiävttám sämikielâ.
+Ađai 40
+västideijest joba 27:s lijjii anarâškielâ uápui maŋa peessâm kevttiđ pargoost sämikielâ.
+Tom puáhtá anneeđ uáli jo šiev puáđusin.
+Anarâškielâ ak�ivlâš kev�m väs�dem ääigi
+Piäiválávt
+Ak�ivlávt, mut ij jyehi peeivi
+Harvii
+(Ij ollágin)
+Kielâ eellimvuáimálâšvuođâ tááhust lii kuittâg val tehálub koččâmuš, kevtiškyetih-
+uv uđđâ sárnooh anarâškielâ jieijâs privaatelimist.
+Tom mun kärttejim kulmáin
+koččâmuššáin: kielâkevttim párnáiguin, kielâkevttim skipárijguin já kielâkevttim
+huolhijguin.
+Västideijein 30:st lijjii párnááh.
+Sist 17:s västidii, et luuhâmihe lâi
+vaikuttâm kielâkevttimân párnáiguin mottoom verd: sij lijjii sárnuškuáttám eenâb
+sämikielâ párnáiguin.
+Čiččâmâsâst vaikuttâs lâi lamaš merhâšittee: anarâškielâst lâi
+uápui mield šoddâm päikkikielâ.
+Päikkikielâ puáhtá oppeet iberdiđ váhá jieškote-
+uvnáálá; mun uáinám tom kiellân, mii kiävttoo pääihist piäiválávt, juo-uv eres
+kielâi lasseen teikâ ohtuunis.
+Iärásijn anarâškielâ oppâm ij vaikuttâm, ko juo-uv
+sij lijjii jo ovdil uápui sárnum sämikielâ párnáiguin teikâ sij iä ubâ paje kiävttám
+Masa puohâin anarâškielâ uápuh lijjii lasettâm anarâškielâ
+kiävtu ustevijguin, uáppásijguin, naaburijguin jna.
+21 tábáhtusâst kielâkiävttu lâi
+lasanâm čuuvtij, já 15 västideijee mield mottoom verd.
+Niäljásist tile lâi pissoom
+siämmáálágánin ko ovdil uápui.
+Anarâškielâ sárnum párnáiguin já sosiaallâš
+viärmáduvâin uáinoo kovosist 6.
+Ohtâ koččâmuš lâi tárguttum tuše toid, kiäin
+láá sämikielâliih hyelhih.
+Mun uáivildim nomâlâssân västideijee jieijâs suuvâ, ij
+ávuskyeimi suuvâ, mut lii oppeet máhđulâš, et kiinii lii tulkkum koččâmuš jieijâsnáál.
+22 olmožid lijjii västidâm taan koččâmušân.
+Koijâdim kielâsárnoin sii kielâkiävtust
+vanhimijguin, áhuiguin já äijihijguin, obijguin já viljâiguin já eres huolhijguin.
+Čielgâsávt enâmustáá, 19 västideijee mield, anarâškielâ kiävttu lâi lasanâm eres
+huolhijguin - kiäh toh talle ležeh-uv.
+Toi vittâsist, kiäin lâi sämikielâlâš ákku teikâ
+äijih elimin, kulmâsist sämikielâ kiävttu lâi lasanâm čuuvtij ja kyevti västideijest
+pissom siämmáá tääsist.
+Vanhimijguin já obijguin já viljâiguin sämikielâ kiävttu lâi
+lasanâm muáddásist mottoom verd, harvii čuuvtij.
+Enâmustáá muulsâiähtu "pissom
+siämmáá tääsist" lâi väljejum oobij já vieljâi tááhust, ađai sijguin kielâmolsom
+suomâkielâst anarâškielân lâi tábáhtum puoh härvimustáá.
+Kovos 6: Anarâškielâ uápui vaikuttâs anarâškielâ lohhei kielâkevttimân a) jieijâs párnáiguin já b) uste-
+vijguin, uáppásijguin, nááburijguin jno.
+Västideijeeh ožžuu árvuštâllâđ jieijâs kielâtááiđu sämikielâst tállân luuhâmive maŋa já
+västidem ääigi.
+Oppeet ferttee mušteđ, et toi koskâsâš äigi lâi jieškote-uv västideijest
+uáli ereslágán: motomijn ihe já nuubijn vuod čiččâm ihheed.
+Lijjim kiddiistum tast,
+lii-uv kielâtáiđu västideijei mielâst ääigi mield eenâb-uv puáránâm vâi huánánâm.
+Kielâtááiđu lijjim juáhám kuuđâ uásán: sárnum, čäällim, kielâoppâ, sánádâh, sárnum
+kielâ iberdem já čaallum kielâ iberdem.
+Tego táválávt, ulmuuh lijjii jieijâs mielâst
+ennuv pyerebeh sämikielâ ibbeerdmist ko aktiivlâš pyevtitmist.
+Nuuvt lâi meiddei
+anarâškielâ lohhein: kyehti nanosumos kielâtááiđu uási lijjii kuohtui äigipojij sarnum
+kielâ já čaallum kielâ iberdem.
+Kyehti hiäjumus vuod lijjii sehe tállân uápui maŋa ete
+västidem ääigi kielâoopâ já sánáduv haldâšem.
+Neelji kielâtááiđu uásist anarâškielâ
+lohhei árvuštâlmeh jieijâs kielâtááiđust lijjii algâaalgâst koskâmiärálávt váhá pyerebeh
+ko pajekielâ já nuorttâlâškielâ lohhei árvuštâlmeh.
+Kielâoopâ já sánáduv haldâšem
+tááhust vuod pajekielâlij árvuštâlmeh, já kielâoopâ tááhust meiddei nuorttâlâškielâlij
+árvuštâlmeh lijjii algâaalgâst váhá ollâguboh ko anarâškielâ lohhein.
+Uáli merhâšittee
+puáđus lii tot, et anarâškielâ lohhei árvuštâlmeh jieijâs kielâtááiđust lijjii
+a) Párnáiguin
+b) Skipárijguin jno.
+Merhâši�ee vaiku�âs
+Mo�oom verd vaiku�âs
+Ij vaiku�âs, pisoi siämmáá
+tääsist
+puáránâm ääigi mield puoh eres oosijn peic čälimist.
+Tom sij lijjii árvuštâllâm
+ucánjáhháá pyerebin tállân luuhâmive maŋa.
+Puoh enâmustáá anarâškielâ lohhei
+mielâst lijjii puáránâm sarnum kielâ iberdem já sárnum.
+Pajekielâ lohhein vuod
+kielâtáiđu puoh uásih lijjii árvuštâllum váhá hiäjubin västidem ääigi ko tállân uápui
+maŋa.
+Nuorttâlâškielâ lohhei áárvuin čäällimtáiđu já kielâoopâ haldâšem lijjii
+hiäjunâm, eres uásih puáránâm.
+Ulmuu feerim jieijâs kielâtááiđust lii uáli persovnlâš äšši, moos vaikutteh suu tuávááš
+já jiešvuođah.
+Ij lah kuittâgin oskottettee, et aaibâs heeviimist anarâškielâ lohhei kove
+jieijâs kielâtááiđust já ton ovdánmist ličij nuuvt maaŋgâpiälásávt positiivluboh ko eres
+sämikielâi lohhein.
+Almoon tyehin ferttejeh kavnuđ siärvádâhliih suujah.
+Toh pyehtih
+lahtâsiđ kielâsiärváduv tolâduumijd: maggaar kielâtáiđu kielâsárnost vuárdoo já
+maggaar macâttâs olmooš finnee jieijâs kielâtááiđust.
+Konkreetlub čielgiittâs puáhtá
+uuccâđ viärdádâlmáin anarâškielâ já eres sämikielâi lohhei vástádâsâid koččâmuššáid,
+moh kyeskih sämikielâ kevttimân västidem ääigi: kielâ kevttim ubâ paje, kielâ rooli
+pargoelimist uápui maŋa, kielâ kevttim perrust já sosiaal viärmáduvâin.
+lohheeh oroh kevttimin anarâškielâ puoh toin domenijn koskâmiärálávt mottoom verd
+eenâb ko eres sämikielâi lohheeh jieijâs sämikielâ.
+Kevttih-uv sij kielâ eenâb tondiet
+ko sij aneh jieijâs kielâtááiđu pyerebin - vâi aneh-uv sij jieijâs kielâtááiđu pyerebin
+tondiet ko sij kevttih kielâ eenâb?
+Toos lii máhđuttem västidiđ taan amnâstuv
+vuáđuld, mut mun arvâlâm, et sehe ete.
+Mun kieđâvušâm ääši kieŋâlubbooht viiđâd
+lovvoost.
+Ohtâ tehálumos koččâmušâin koijâdâlmist lii muu mielâst tot, aneh-uv sämikielâi
+uđđâ sárnooh jieijâs kielâsiärváduv jesânin vâi ton ulguupiälásâžžân.
+Aneh-uv sij
+jieijâs "olmâ" kielâsárnon?
+Já aneh-uv iäráseh sii "olmâ" kielâsárnon?
+Uásálisteh-
+uv sij sämikielâlâš toimáid já savâstâlmáid?
+Tobdeh-uv sij oohtânkulâvâšvuođâ eres
+kielâsárnoiguin?
+Anarâškielâ lohhein 14:s västidii, et sij aneh jieijâs kielâsiärváduv
+aktiivlâš
+uássin.
+21:s kuleh jieijâs mielâst monnii verd kielâsiärvádâhân.
+Kyevtis västidáin,
+et sij tobdeh ulguupiälásâšvuođâ, já kuulmâs iä máttám miäruštâllâđ.
+Ko taam
+viärdádâl oles koijâdâllâm puátusáid, tile lii tággáár: puoh västideijein 21% tuubdâi
+jieijâs kielâsiärváduv aktiivlâš jesânin, anarâškielâ lohhein 35%; puoh västideijein
+52% já anarâškielâ lohhein 53% kulá jieijâs mield mottoomnáál kielâsiärvádâhân;
+ulguupiälásâžžân jieijâs tobdá puoh västideijein 15% já anarâškielâ lohhein 5%;
+puoh västideijein 12% já anarâškielâ lohhein 8% iä máttám västidiđ.
+Kovos 7 čáittá
+anarâškielâ lohhei puátusijd.
+Kovos 7: Anarâškielâ uđđâ sárnoi feeriim jieijâs roolist anarâškielâ siärváduvâst.
+Anarâškielâ máttááttâs tehálâšvuotâ čiälgá pyereest tast, et 24:s lijjii valjim
+vástádâsmuulsâiävtu "jorgâldâhtahhee" (suom.
+käänteentekevä) luuhâmive merhâšume
+kuvviimist.
+12:s miäruštâllii tom tehálâžžân, já loopah neeljis västidii, et kal tast miinii
+merhâšuumijd lâi.
+Kihheen ij västidâm, et tast ij liččii lamaš mihheen merhâšuumijd.
+Mondiet talle kielâmáttááttâllâm lii nuuvt maŋgâsân eellimnubásteijee fiäráán?
+Anarâškielâ máttááttâlleid tot lii merhâšittee tiäđust-uv jo ohtuu tondet, et stuorrâ
+uási sist lii finnim anarâškielâ uápui maŋa uđđâ pargo.
+Eellim lii tastoo kielâ mield
+konkreetlávt muttum.
+Nube tááhust vissâ eidu toh ulmuuh, kiäh láá annaam anarâškielâ
+oppâm
+Anarâkielâ uđđâ sárnooh anarâškielâ
+siärváduvâst
+Aná jieijâs siärváduv ak�ivlâš
+jesânin
+Kulá siärvádâhân mo�oom verd
+Aná jieijâs ulguupiällásâžžân
+Ij mää� väs�diđ
+tehálâžžân olssis, láá uuccâm anarâškielâlijd pargoid.
+Vástádâs tyehin puáhtá uáiniđ
+meiddei ennuv eres aašijd.
+Eenâbloho västideijein láá sárnuškuáttám anarâškielâ
+jieijâs párnáiguin já sosiaal viärmáduvâin.
+Tego koijâdâllâm tuáváášuásist čiälgá,
+táválumos motiiv anarâškielâ máttááttâllâm lii lamaš jieijâs teikâ jieijâs suuvâ
+kielâ máttááttâllâm.
+Taggaar prosesist puáhtá sárnuđ kielâ maasâd väldimist (eŋg.
+reclamation).
+Kielâ merhâšume lii jieškote-uv kulttuurijn já jieškote-uvlágán ulmuid ereslágán.
+Smolicz (om.
+1981: 75-90) lii kieđâvuššâm kulttuurij kuávdáš áárvuid (eŋg.
+core
+values), moin kielâ puáhtá leđe ohtâ.
+Lam ennuv smiettâm, vyelgih-uv sämikielâ
+máttááttâllâđ eromâšávt ulmuuh, kiäid kielâ lii taggaar kuávdáš árvu.
+Halijdim
+kuullâđ máttáátteijei uáinuid tast, maid sämmilijn váátá väldiškyettiđ maasâd jieijâs
+Lii-uv tot äšši, mon kii peri puáhtá porgâđ, vâi pargeh-uv tom nomâlâs
+tiätulágán ulmuuh?
+Oovtâ máttáátteijee mield enâmustáá meerhâš ulmuu siskáldâs
+proosees.
+Tot, et sämmilâš vuálgá oles ihán taggaar korrâ paargon ko sämikielâ
+máttááttâllâđ, váátá tom, et sun lii pastam kieđâvuššâđ kielâ merhâšume.
+Sun lii
+mieđettâm olssis, et sust váilu miinii: sun ij lah ubâlâš sämikielâttáá.
+Puohah iä paste
+toos, já sist pijsájeh čielgiittâsah toos, mane sij iä pyevti máttááttâllâđ sämikielâ.
+Nubbe västidij, et eenâb-uv lii nuuvt pelij, et luuhâmihe mield kielâ merhâšume
+ulmuid stuáru já sämikielâ uápuh taheh maŋgâsijn tiätulágán kielâaktivistijd.
+Sämikielâ uáppeeh muttojeh luuhâmive mield, tom tiäduttii puoh nelji máttáátteijee.
+Kielâoppâm puáhtá vaikuttiđ uáppei identiteetân, jieštobdon, maailmkován,
+äigiajanâssáid, kárvudâtmân, sosiaallâš koskâvuođáid já ennuv eres aššijd.
+Máttáátteijeid lii stuorrâ ilo peessâđ čuávvuđ tom nubástus já jotteeđ taan čoođâ
+uáppeiguin.
+Tego ohtâ máttáátteijee kuvvij: "Ulmuuh tego liäđuškyetih ton ive ääigi".
+Uđđâ jienah anarâškielâ siärvusist
+Oovdeb vyelilovoin čiälgá viehâ ennuv, magareh láá 40 anarâškielâ uđđâ sárnoo
+tuávááh, feeriimeh anarâškielâ oppâmist já kielâvaljiimeh luuhâmive maŋa.
+Oohtânkiässun uáppei tuáváin puáhtá ettâđ, et sij láá uáli maaŋgâahasiih ja
+koskâmiärálávt viehâ škuávlejum ulmuuh, kiäin suullân peeli aná jieijâs vuosâsajasávt
+syemmilâžžân já nubbe peeli aná jieijâs sämmilâžžân teikâ ij haalijd miäruštâllâđ
+jieijâs etnisâš identiteet.
+Anarâškielâ uđđâ sárnoo lii táválávt nissoon.
+Táválumos
+motiiv anarâškielâ uáppoid lii jieijâs teikâ jieijâs suuvâ kielâ maasâd väldim, ton maŋa
+táválumoseh haalu tuárjuđ anarâškielâlii siärváduv já jieijâs pargomáhđulâšvuođâi
+vijđedem.
+Suullân peeli västideijein maatij monnii eres sämikielâ ovdil anarâškielâ
+uápui.
+Aktiivlávt anarâškielâ mattii tuše motomeh, mut maŋgâsist lâi passiivlâš
+kielâtááiđu.
+Uáppeeh sárnuškuottii anarâškielâ jieškote-uv mudoin luuhâmive.
+Váhá paijeel
+peeli uáppein muštâlii, et algâttii sárnum majemustáá muádi máánu siste, já váhá
+vááijuv peeli lâi sárnuškuáttám aktiivlávt luuhâmive loopâbeln - muádis iä ollágin.
+Koijâdâlmân västidem ääigi váhá paijeel peeli uáppein keevtij anarâškielâ jyehi
+peeivi, já loopah váhá härvibeht teikâ harvii, mutâ kihheen ij lamaš joskâm kevttimist
+Čielgâ eenâbloho uđđâ sárnoin lâi peessâm kevttiđ anarâškielâ pargoelimist
+uápui maŋa.
+Masa puohâin anarâškielâst lâi šoddâm kielâ, mii kiävttoo ustevijguin
+já uáppásijguin, ja čielgâ eenâbloho toin, kiäin láá párnááh, lijjii sárnuškuáttám
+anarâškielâ párnáid, eenâb teikâ ucceeb.
+Toin, kiäin lijjii anarâškieltáiđusiih hyelhih
+elimin, motomeh lijjii sárnuškuáttám siiguin anarâškielâ.
+Tast peerusthánnáá, lijjii-uv uáppein anarâškielâ sárnooh jieijâs pirrâsist, kielâuápui
+ääigi sij uápásmuvvii eenikielâlâš sárnoiguin aainâs-uv kielâmiäštáhárjuttâlmist.
+Uáppei feeriimeh eenikielâlij tolâduumijn lijjii hirmâd positiivliih: čielgâ eenâbloho
+miäruštâlâi taid uáli movtijditten.
+Västideijein váhá
+paijeel peeli tuubdâi, et kulá anarâškielâ siärvádâhân mottoomnáál, já ucceeb uási
+oonij jieijâs siärváduv aktiivlâš uássin.
+Muádis tuubdâi jieijâs ulguupiälásâžžân teikâ
+ij máttám västidiđ.
+Anarâškielâ uápui merhâšume lâi lamaš västideijeid uáli styeres,
+čielgâ eenâblohon njuolgist eellim nubástittee fiäráán.
+Loopân tot lâi lamaš tehálâš
+teikâ ij nuuvt hirmâd tehálâš.
+Muu post doc -hahhuu váldu-ulmen ij lamaš, ige taan artikkâl váldu-ulmengin,
+viärdádâllâđ jieškote-uv sämikielâi lohhei puátusijd koskânis.
+Lam kuittâg vyelilovoin
+2, 3 já 4 mottoom oosijn viärdádâllâm anarâškielâ lohhei puátusijd koijâdâllâm
+oles västideijeejuávhu puátusijguin.
+Maaŋgâ koččâmuš ohtâvuođâst uáinojeh
+siämmáálágán čielgâ iäruh, já toi peht lii máhđulâš analysistiđ anarâš kielâsiärváduv
+jiešvuođâid pyerebeht ko suogârdmáin anarâškielâlij puátusijd ohtuu, kontevstâttáá.
+Anarâškielâ lohhei feeriimeh iäráneh eres sämikielâi lohhei puátusijn positivlubbon
+čuávuvâš koččâmušâin: sämikielâ sárnum algâttem luuhâmive ääigi, eenikielâlâš
+kielâsárnoi tolâduumeeh kielâmáttááttâllei kuáttá, aktiivlâš kielâkevttim västidem
+ääigi, jieijâs kielâtááiđu árvuštâllâm tállân uápui maŋa já västidem ääigi, sämikielâ
+kevttim párnáiguin, sämikielâ kevttim sosiaal viärmáduvâin, sämikielâ kevttim
+huolhijguin já kuullâm kielâsiärvádâhân.
+Puoh čielgâsumos iäru lâi eenikielâlij
+tolâduumij háárán.
+Tast ko anarâškielâ lohhein 73% árvuštâllii eenikielâlij
+tolâduumijd uáli movtijditten, pajekielâ lohhein 10% já nuorttâlâškielâ lohhein
+7% lijjii valjim tom muulsâiävtu.
+Nube tááhust ferttee tiäduttiđ, et iä pajekielâ já
+nuorttâlâškielâ lohheehkin jur lamaš valjim muulsâiävtuid "iänáážin / uáli kriittâliih
+teikâ já negatiivliih".
+Eenâb positiivâlij kulij sii-uv vástádâsah juáhášuvvii.
+Tego jo mainâšum, tot, mon ennuv já mon muddoost sämikielâ uáppeeh peesih
+ohtâvuotân eenikielâlâš sárnoiguin, vaaikut luándulávt toos, magareh feeriimeh sijjân
+šaddeh eenikiel sárnoin.
+Pajekielâ linjeest kielâmiäštárhárjuttâllâm váilu, já tot
+uáinoo puátusijn, moh lahtâseh pajekielâ lohhei kielâkevttimân já ohtâvuođáid
+kielâsiärváduváin.
+Anarâškielâ já nuorttâlâškielâ linjeest kielâmiäštárhárjuttâllâm
+lii pisovâš uássin.
+Anarâškielâ siärváduv tolâdumeh puátih oovdân muu
+nágustutkâmušâst, já puárrásub eenikielâlij tááhust nomâlâsân kielâmiäštárij
+sahhiittâllâmmateriaalist, mii tievâsmittemškovlimprojektist nurrui (Pasanen 2015:
+Meiddei Olthuis, Kivelä já Skutnabb-Kangas kiddejeh huámášume
+Puoh taan materiaalist uáinoo uđđâ anarâškielâ sárnoi lieggâ
+vuástáväldim, vijđes tolerans jieškote-uvlágán kielâsárnoi já kielâtááiđu kuáttá
+já meiddei ij-anarâš anarâškielâ sárnoi tuhhiittem.
+Puárásub kielâsárnooh ilođeh
+anarâškielâ uđđâ paijaanmist já imâštâlleh uđđâ sárnoi čiäppuduv.
+Meiddei kriittâlub
+jurduuh kielâ tááláá tiileest já kielâ muttuumist kullojeh motomin, mutâ kritiik ij lah
+šoddâm kielâiäláskittem iästun.
+Eromâsávt anarâškielâlij já pajekielâlij puátusij koskâsâš iäruid kalga tutkâđ uáli
+vijđes konteevstâst.
+Vistig-uv toi kyevti kielâ sárnumkuávluh já sárnoojuávhuh láá
+uáli ereslágáneh.
+Anarâškielâ sárnumkuávlu já sárnoosiärvádâh láá čielgâsávt Anarist,
+já nuuvt meiddei anarâškielâ intensiivmáttááttâs.
+Pajekielâ sárnoo čuuvtij vijđásub
+kuávlust, jieškote-uv staatâin.
+Aanaar lii tuše ohtâ maaŋgâin soojijn, ijge aldâgin
+pajekielâ nanosumos sárnumkuávlu.
+Pajekielâ Anarist máttááttâllee ulmust ij lah jieijâs
+pirrâsist siämmáálágán siärvádâh ko anarâškielâ lohhest.
+Nubbe, maid kalga väldiđ
+vuotân, lii kielâi kielâsosiologisâš tile.
+Anarâškielâ uhkevuálásâšvuotâ já iäláskittem
+láá ääših, maid jyehi kielâsárnoo tobdá.
+Puohah tietih, et kielâ masa láppui já lii tääl
+iäláskittemnáálá.
+Lii čielgâs, et kielâ kalga máttááttiđ já máttááttâllâđ uđđâsist já
+tuhhiittiđ tom, et kielâmáttááttâllei kielâ ij lah "tievâslâš", já ete kielâ muttoo.
+Tego
+mainâšum, meiddei anarâškielâlij kooskâst láá tiäđust-uv uáli jieškote-uvlágán uáinuh
+já jurduuh toin aašijn, mut kielâiäláskittempaargo já ton pargei čielgâ prinsiipin lii ain
+lamaš vijđes tolerans, puoh sárnoi já "epitievâslâš" kielâtááiđu tuhhiittem (Pasanen
+Pajekielâ lii meiddei uhkevuálásâš kielâ, mut ij siämmáá dramaatlávt ja
+čielgâsávt ko anarâškielâ.
+Pajekielâ máttáátteijei mielâst eenikielâliih iä ain oro
+ibbeerdmin kielâ tuođâlii tile: tom, et meid sij tarbâšeh kielâiäláskittem já uđđâ
+sárnoid.
+Pajekielâlijd pargosoojijd - nubenáál ko anarâškielâlijd - puáhtá pyeremuu
+tábáhtusâst kavnâđ pargoahasijd eenikielâ sárnoid.
+Kielâ sosiologisâš tile vaaigut
+toos, maggaar kielâtááiđu ovdâmerkkân pargest puáhtá vyerdiđ já vaattâđ, ja maggaar
+kielâtáiđu ubâpaje annoo pyerrin já maggaar hiäijun.
+Taggaar kielâtááiđu tääsi, mii
+puáhtá leđe anarâškielâ sárnoi juávhust kielâ tááláá tiileest aaibâs tuhhiittettee ja
+normaal, puáhtá onnuđ pajekielâlij kooskâst eresnáálá.
+Jis uđđâ sämikielâ sárnoo
+tobdá, et sun tuhhiittuvvoo kielâsárnon, suu kielâtáiđu pijsáá, te sun eeppidhánnáá
+kiävttá kielâ ruokkâdubbooht ko taggaar tiileest, et sun tobdá jieijâs sämikielâ hiäijun
+já váijuvâžžân.
+Nabdam, et ovdâmerkkân toi iärui vaikuttâsah uáinojeh meiddei
+muu koijâdâllâm puátusijn.
+Mon ennuv talle lii koččâmuš kielâsiärváduv noormijn
+já eres kielâsárnoi macâttâsâst, já mon ennuv uđđâ kielâsárnoo jieštobdoost já
+jieijâs vátámušâin olssis, toos mun koolgâm uuccâđ vástádâsâid tutkâmuš maŋŋeeb
+muddoost.
+Luámáttâhkoijâdâllâm lii ohtâ šiev vyehi finniđ tiäđu siämmáá ääigi stuorrâ
+juávhust.
+Tot kuittâg kuáđá ávusin ennuv koččâmušâid, moi várás tarbâšâm čieŋâlub
+sahhiittâllâmmateriaal.
+Lam kiddiistum ovdâmerkkân tággáár anarâškielâ uđđâ
+sárnoid lahtâseijee fáádáin:
+Maid uđđâ sárnooh arvâleh jieijâs kielâtááiđust?
+Moos sij láá tuđâviih já
+maggaar vänivuođâid sij uáinih?
+Maggaar macâttâs sij láá uážžum anarâškielâ máttááttâlmist já sárnumist?
+Maggaar kielâlâš torjuu uđđâ sárnooh tarbâšiččii anarâškielâ uápui maŋa?
+Mii taha tom, et uđđâ sárnoo tobdá, et sun kulá teikâ ij kuulâ anarâškielâ
+siärvádâhân?
+Maggaar vuovijguin uđđâ sárnoid puávtáččij val pyerebeht väldiđ
+vuotân já čoonnâđ siärvádâhân?
+Kiäiguin uđđâ sárnooh sárnuh anarâškielâ?
+Maht sii taheh kielâvaljiimijd
+argâpeeivist?
+Mon pyereest sij tietih, kiäs puáhtá sárnuđ anarâškielâ?
+Mon kielâ
+sij kevttih eres sämikielâi sárnoiguin?
+Maht lii luhostum jorgokielâmolsom suomâkielâst anarâškielân huolhijguin teikâ
+eres koskâvuođâin, moin lii tolebiššáá kevttum suomâkielâ?
+Maht anarâškielâ oppâm lii vaikuttâm perrust?
+Maggaar lii lamaš sárnuškyettiđ
+anarâškielâ jieijâs párnáid?
+Magarin syemmilâš anarâškielâ sárnooh aneh jieijâs sajattuv anarâškielâ
+siärváduvâst?
+Maggaar proosees kielâ maasâd väldim lii lamaš anarâššáid, kiäh láá opâttâllâm
+anarâškielâ?
+Uáinám, et uđđâ rävis sárnoi lasseen anarâškielâ tááláá tiileest kolgâččij jotelávt
+peessâđ tutkâđ uđđâ pärnisárnoi suhâpuolvâ já kielâiäláskittem suhâpuolvâi koskâsâš
+prosesin.
+Tárbu ličij nuuvt párnái já nuorâi anarâškielâ lingvistlâš tutkâmân ko
+kielâsosiologisâš koččâmušâi seelvâtmân-uv.
+Ko saahâ lii párnáin já nuorâin, te uáli
+tehálâš ličij suogârdiđ taid fáádáid kuhheeb ääigi čuávvumtutkâmuš häämist.
+Uáli
+ennuvhân anarâškielâ puátteevuođâ miäruštâl tot, maggaar anarâškielâ párnááh uáppih
+kielâpiervâlist já škoovlâst, maggaar kielâlâš identiteet sijjân šadda, magareh láá sii
+kielâvaljiimeh já magarin anarâškielâ rooli šadda škoovlâave maŋa.
+Aikio, Marjut 1988: Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä.
+Kielisosiologinen tutkimus
+viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910-1980.
+Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seuran toimituksia 479.
+Grenoble, Lenore A.
+& Lindsay Whaley 2006: Saving languages.
+An introduction to
+language revitalization.
+Cambridge: Cambridge University Press.
+Hinton, Leanne 2002: How to keep your language alive.
+A commonsense approach to
+one-on-one language learning.
+Heyday Books.
+McLeod, Wilson & Bernadette O'Rourke & Stuart Dunmore 2014: 'New Speakers'
+of Gaelic in Edinburgh and Glasgow.
+A Report for Soillse.
+<http://www.soillse.
+ac.uk/wp-content/uploads/New-Speakers%E2%80%99-of-Gaelic-in-Edinburgh-and-
+Glasgow.pdf>
+Morottaja, Matti 1991: Uccâ sämikielâš.
+Anarâš-lostâ čohčâmáánu, s. 2.
+Nahkiaisoja, Tarja 2006: Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun
+puolivälistä vuoteen 1925.
+Oikeusministeriön julkaisuja 2006:7.
+Helsinki:
+Oikeusministeriö.
+<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75978/
+omju_2006_7_asutus_ja_maankaytto.pdf?sequence=1>
+Nickul, Erkki 1968: Suomen saamelaiset vuonna 1962.
+Selostus Pohjoismaiden
+saamelaisneuvoston suorittamastra väestöntutkimuksesta.
+Tilastotieteen pro gradu -
+tutkielma.
+Helsingin yliopisto.
+Olthuis, Marja-Liisa 2000: Inarinsaamen kielen vuosisadat.
+2003: Uhanalaisen kielen elvyttäminen: esimerkkinä inarinsaame.
+Virittäjä 107,
+Olthuis, Marja-Liisa & Suvi Kivelä & Tove Skutnabb-Kangas 2013: Revitalising
+indigenous languages.
+How to recreate a lost generation.
+Multilingual Matters.
+O'Rourke, Bernadette & Joan Pujolar & Fernando Ramallo 2015: New speakers of
+minority languages: the challenging opportunity.
+Foreword.
+The International Journal
+of the Sociology of Language, Issue 231, s. 1-20.
+<https://www.degruyter.com/
+Pasanen, Annika 2014: "Kuolee se kumminkin!" Miksi inarinsaamen kieli ei sittenkään
+kuollut.
+- Pigga Keskitalo & Veli-Pekka Lehtola & Merja Paksuniemi (toim.
+Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa.
+Turku: Siirtolaisinstituutti.
+<http://www.migrationinstitute.fi/files/
+pdf/A50.pdf>
+2015: Kuávsui já peeivičuovâ.
+'Sarastus ja päivänvalo'.
+Inarinsaamen kielen
+revitalisaatio.
+Uralica Helsingiensia 9.
+Helsinki: Helsingin yliopisto & Suomalais-
+<http://www.sgr.fi/uh/uh9.pdf>
+teddilemnáál: "This work is not for pessimists." Revitalization of Inari Saami
+language.
+- Leanne Hinton & Leena Huss & Gerald Roché (toim.
+): Handbook on
+Routledge.
+Pujolar, Joan & Maite Puidgevall 2015: Linguistic mudes: how to become a new
+speaker in Catalonia.
+The International Journal of the Sociology of Language, Issue
+<https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/ijsl.2015.2015.issue-231/
+Sarivaara, Erika 2012: Statuksettomat saamelaiset.
+Paikantumisia saamelaisuuden
+rajoilla.
+Dieđut 2.
+Guovdageaidnu: Sámi Allaskuvla.
+Smolicz, Jerzy 1981: Core values and cultural identity.
+Ethnic and Racial Studies vol.
+Valtonen, Taarna 2014: Kulttuurista onomastiikkaa.
+Neljän saamen kielen
+paikannimien rakenne, sanasto ja rinnakkaisnimet vähemmistö-enemmistö-suhteiden
+kuvastajina.
+Publications of the Giellagas Institute 15-e. Oulu: Oulun yliopisto.
+Äimä, Frans 1902: Matkakertomus Inarin Lapista.
+Suomalais-Ugrilaisen Seuran
+Leago vejolaš mihttidit ovtta giela dili
+Sámi allaskuvlla 1. amanueansa
+PhD Giellasosiologiija
+Galle sápmelačča leat Norggas ja man stuorra oassi sápmelaččain máhttet sámegiela?
+Dáid gažaldagaide geahččalan vástidit dán čállosis, mii lea čállon logaldallama
+vuođul maid dollen Norgga Sámedikkis guovvamánu 13. beaivvi 2007.
+leat ođasmahtton jagi 2017 loahpas, muhto ovtta čuoččuhus bissu ain.
+Norggas
+eai dáidde leamaš nu ollu sápmelaččat ja sámegiel hállit go dál.
+Álgen dáid áššiin
+beroštit go guorahallagohten vugiid maiguin sáhttá mihttidit vehádatgiela dili.
+Sihke
+vehádatálbmoga sturrodat ja vehádatgiela hálliid lohku leat dehálaš mihttárat dákkár
+Mun namuhan dattetge maiddái eará dehálaš beliid dákkár dutkanbarggus.
+Áigi rievdá
+Sámegielaide leat mihttilmas áššit čuohtejagi assimilašuvdnaviggamušat.
+Okta
+boađus dás lea sápmelaččaid viiddis giellamolsun.
+Dálá áiggi sáhttáges gohčodit
+ealáskahttináigodahkan.
+Dat álggii juo 1970-logus go sámegiella váldojuvvui eanet
+ahte eanet atnui girjjálašvuođas, medias, almmolaš hálddahusas ja skuvllas sihke
+oahpahusgiellan ja nubbin giellan.
+1990-logijagi molsumis bođii sihke Sámediggi ja
+Sámi giellaláhka, mainna láhččui dilli viidát ealáskahttimii.
+Ođđa áiggi politihkka ii
+leat dattetge dálkkodan buot háviid mat báhce assimilašuvdnapolitihkas.
+Dannego
+ollu sápmelaččat eai máhte sámegiela, sáhttá dadjat ahte assimilašuvdnapolitihka
+váikkuhusat joatkášuvvet ain ja leat oassi sápmelaččaid dálá gielladilis.
+(Norgga
+Leat ollu digaštallon ja čállon das, man ollu sápmelaččat leat Norggas.
+Dábálaččat
+daddjo ahte leat gaskal 40 000 - 60 000 sápmelačča Norggas, muhto eanaš virggálaš
+teavsttain čállo dán áigge, ahte sápmelaččat leat sullii 40 000 (Pettersen 2012,18).
+Mu
+čuoččuhus lea goittotge, ahte dát lohku lea menddo uhcci.
+Rivttes lohku dáidá leat
+badjel 100 000 sápmelačča Norgga bealde.
+Lea dehálaš gávdnat rivttes logu sihke
+sápmelaččain ja sámegiela hálliin go áigu árvvoštallat sámegiela dili.
+Danne geavahan
+veaháš saji čájehit mo mun vuođuštan čuoččuhusa.
+Sápmelaččat Riikkaidgaskasaš guorahallamis 1995
+Mun lean árvvoštallan sápmelaččaid logu Riikkaidgaskasaš guorahallama vuođul
+našunála identitehta birra, man - Norsk samfunnsvitenskapelig datatjeneste - NSD -
+(Norgga servodatdieđalaš diehtobálvalus) čađahii jagis 1995 (Kalgraff Skjåk ja Bøyum
+Guorahallan lei oassin stuorát eurohpalaš dutkanprošeavttas našunála identitehta birra,
+muhto dušše Norggas guorahalle sápmelaččaid logu.
+Dat dahkkui dannego Gieldda ja
+bargodepartemeanta dáhtui guorahalliid jearrat Norgga ássiin sápmelaš identitehta birra
+ja Sámedikki jienastuslogu laktaseaddji áššiin (Ib 1995, 15).
+Govus 1: Riikkaidgaskasaš guorahallan našunála identitehta birra.
+Gažaldat Sámedikki jienastuslogu
+birra.
+Gáldu: Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995: Mielddus 1 s. 13
+Govus 1 čájeha ahte lea vuos čilgen makkár eavttut ledje beassat Sámedikki
+jienastuslohkui jagi 1995.
+Galggai ieš atnit iežas sápmelažžan, ja juogo galggai alddis
+leat sámegiella ruovttugiellan, dahje lea leamaš váhnen dahje áhkku/áddjá geas lea
+leamaš sámegiella ruovttugiellan.
+Dasto jerrojuvvui deavddátgo don daid eavttuid, ja
+gažaldahkii lei vejolaš fástidit 1.
+"Deavddán", 2.
+"In deavdde" dahje 3.
+"In dieđe".
+Dat geat devde eavttuid galge vástidit 40. gažadaga maid.
+Das jerrojuvvui leatgo
+registrerejuvvon Sámedikki jienastuslogus?
+Lei vejolaš vástidit: 1.
+"Juo, ledjen juo
+registrejuvvon mannan válggas 1993", 2.
+"Juo, lean registreren iežan maŋŋá" dahje 3.
+"In.
+In leat registrerejuvvon".
+Govus 2: Riikkaidgaskasaš guorahallan našunála identitehta birra.
+Gažaldat manne olbmot eai leat
+registreren iežaset Sámedikki jienastuslohkui.
+Sámediggi háliidii maid diehtit manne olbmot eai lean registreren iežaset Sámedikki
+jienastuslohkui vaikko devde eavttuid beassat dohko.
+Govvosis 2 čájehuvvojit
+molssaeavttut maid vehkiin olbmot sáhtte čilge dan.
+In háliit registreret iežan dannego ii leat dehálaš munnje.
+Mun vuosttildan dákkár registtara leahkima.
+Mun vuosttildan Sámedikki leahkkima.
+In dieđe mo dan dahká.
+In dieđe maid Sámediggi bargá.
+Ii gávdno bellodat mii sáhttá ovddastit mu.
+Guorahallama metoda ja doallevašvuohta
+Guorahallamis ledje fárus guokte joavkku dahjege válljenmuni maid Statens
+Datasentral (Stáhta Diehtaguovddáš) válljii Norgga guovddáš álbmotregisttaris
+juovlamánus 1994.
+Informánttat galge leat 16-79 jahkásaččat.
+Vuosttaš válljenmunis
+ledje 2.300 olbmot miehta riikka.
+Dain vástidedje 1.527 gažaldagaide.
+Nubbi
+válljenmunis ledje 699 olbmo Finnmárkkus ja gávcci gielddas Romssas (Báhccavuona,
+Gálssa, Ivggu, Oamasvuona, Gáivuona, Skiervvá, Ráissá ja Návuona suohkanat).
+Dain
+vástidedje 459:s gažaldagaide.
+Raporttas boahtá ovdan maid jienastangelbbolaččat - nappo informánttat agis 19-79
+jagi - leat vástidan gažaldagaide Sámedikki birra.
+Riikkaviidosaš válljenmunis ledje
+1.449 informántta dán agis ja Tromssa/Finnmárkku válljenmunis ledje 442 informántta
+geat ledje agis 19-79 jagi.
+Dáid vástádusaid vuđol leat Kalgraff Skjåk ja Bøyum (1995: 18) gávnnahan ahte ledje
+birrasiid 56.000 sápmelačča Norggas agis 19-79 jagi 1995.
+Seammás ledje Sámedikki
+jienastuslogus 7 236 olbmo.
+Soai leaba geavahan 90 proseantta konfideansainterválla
+rehkenastidettiin guorahallama jáhkehahttivuođa.
+Bajimus intervállarádjá lea 73.803 ja
+vuolimus intervállarádjá lea 38.044.
+Dát mearkkaša ahte lea 90 proseantta jáhkehahtti
+ahte sápmelaččaid duohta lohku 1995 lei gaskal 73.803 ja 38.044.
+Informánttaid mearri lea nu stuoris ahte guorahallan deavdá gáibádusaid maid
+International Social Survey Programme (ISSP) lea bidjan dákkár deaivilisvuhtii.
+ISSP mielde 1.000 vástideaddji leat unnimus mearrin, ja 1.400 vástideaddji leat
+válljenmunnesturrodaga norbman.
+Dat addá dohkálaš unna boastomargiinnaid,
+seammás go golut dákkár guorahallamiid čađaheamis eai šatta badjelmearálaččat (Ib
+Kalgraff Skjåk ja Bøyum (1995, 17) ákkastallaba maid ahte lea jahkehahtti
+ahte sápmelaččaid duohta lohku lea lagat 56.000 go goappáge intervállarájá.
+Mii eat leat dattetge gávdnan olles sápmelaš álbmoga logu dáinna guorahallamiin.
+Das lea dušše sáhka sápmelaččain geat leat 19-79 jahkásaččat.
+Dan lohkui ferte vel
+lasihit 0-18-jahkásaš ja badjel 79-jahkásaš sápmelaččaid logu.
+Ii leat vejolaš gávdnat
+sihkkaris loguid dán guovtti ahkejoavkkus, muhto lea vejolaš ráhkadit estimáhta
+guovtte dieđu vuođul.
+Vuosttaš diehtu lea galle ássi ledje Norggas 1.1.
+nubbi diehtu lea galle proseantta álbmogis ledje 0-18 jagi ja badjel 79 jagi.
+Daid
+dieđuid gávdná Statistisk Sentralbyrå -SSB (Statistihkaid Guovddášdoaimmahaga)
+diehtobáŋkkus neahtas (SSB 2017).
+Olles Norgga veahkádagas ledje 4 348 410
+olbmo.
+Ahkejoavkkus 19-79 ledje 3 116 689, mii lea 71,7 proseantta.
+Nuppiin
+sániin leat 28,3 proseantta álbmogis 0-18 jagi ja badjel 79 jagi.
+Mii eat dieđe, lea
+go sápmelaččain seammá ahkejuohku go álbmogis muđui.
+Muhto jos lea, de sáhttá
+gorrelogu mielde rehkenastit gallis gullet ahkejoavkkuide vuollel 19-jahkásaš ja
+badjel 79-jahkásaš sápmelaččaide.
+Vástádus lea 22 103.
+Sápmelaččaid olles lohku
+1995 livččii dán árvvu mielde 78 100.
+Dan maŋŋá Sámedikki rievdadii Sámi jienastuslogu eavttuid ja attii vejolašvuođa
+sápmelaččaide čálihit iežaset jienastuslohkui jos atnet iežaset sápmelažžan ja
+unnimustá okta máttarváhnen lei hállan dahje hállá sámegiela ruovttugiellan.
+Danne
+sápmelaččaid lohku dáidá leat lassánan, ja 100.000 sápmelačča lei jáhkehahtti lohku
+Ii leat goit jahkehahtti ahte sápmelaččaid lohku lea geahpánan 2017 rádjái.
+Sámegielagiid gáldut Norggas
+Mu váldogáldu sámegielagiid lohkui Norggas lea iskkadeapmi maid Sámi giellaráđi
+čađahii jagi 2000 (Ravna 2000a; Ravna 2000b).
+Sámi giellaráđđi lei Sámedikki
+vuollásaš orgána, ja Sámediggi lei ruhtadan daid dieđuid háhkama.
+Sámi ealáhus- ja
+guorahallanguovddáš Deanus čađahii ges geavatlaš bargguid.
+Norggas leat maid guokte eará buorre gáldu, gos gávdná dehálaš dieđu sámegiela dilis.
+Sámediggi čoaggá dieđu Sámi mánáidgárddiin mas bohtet ovdan sihke mánáidgárddiid
+ja mánáid logut ja das leat dieđut mánáidgárddiid giellageavaheamis.
+Visot dát dieđut
+leat jahkásaččat almmuhuvvon Sámi logut muitalit raportaráiddus 2007 rájes.
+(Sámi
+Nubbi buorre gáldu lea Grunnskolens informasjonssystem på internett- GIS
+(Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádagas Interneahtas) mas gávdná dieđuid sámegiela
+geavaheamis Norgga vuođđoskuvllain.
+Das leat dieđut galli mánás lea sámegiella 1.
+giellan, 2. giellan dahje eará sámegielat fálaldat vuođđoskuvllas.
+Jagi 2007 lei vel
+vejolaš gávdnat dieđu sihke ovttaskas skuvllain, gielddain, fylkkain ja riikkadásis.
+Dieđut ledje maid sirrejuvvon kategoriijaide nu ahte lei vejolaš oaidnit leago sáhka
+davvi-, julev- dahje máttasámegielas, mii geavahuvvui oahpahusgiellan dahje
+fállojuvvui nubbin giellan.
+(Grunnskolens informasjonssystem på internett 2017.)
+Dat gáldu ii leat šat nu buorre go eiseváldit leat heaitán almmuheamis dárkilis dieđuid
+gielddaid ja skuvllaid dásis dannego atnet sámegielaid dieđuid sensitiivan.
+Fylkka
+ja riikkadásis leat ain vejolaš gávdnat dieđuid rabas gáldus, ja dutkama várás sáhttá
+ohcama vuođul fidnet dárkilut dieđuid oahpahusdirektoráhtas (Rasmussen 2015a)
+Riikadási dieđut almmuhuvvojit dattetge bajábeale namuhuvvon Sámi logut muitalit
+raportaráiddus juohke jagi.
+Sámi giellaráđi guorahallan
+Sámi giellaráđi guorahallan jagi 2000 lea viidámus guorahallan mii lea dahkkon
+sámegiela geavaheamis Norggas goassege, ja das gádná olu miellagiddevaš dieđuid.
+Oassi dán guorahallamis lea iskkadeapmi,
+maid OPINION-diđoštallanfitnodat čađahii.
+Sii jerre 5 751 olbmos sin
+giellamáhtu birra dihto guorahallanguovllus.
+Dain ledje 17 proseantta dahje 954
+sámegiellaga.
+Guorahallanguvlui gulai: Olles Finnmárku, Davvi-Romsa, vihtta
+gieldda márkosámeguovllus, guokte gieldda julevsámeguovllus ja čieža gieldda
+máttasámeguovllus.
+Okta boađus lei ahte guorahallanguovllus ásse 16.000 sámegiellaga, geat ledje
+badjel 18 jagi.
+Eará gálduid vuođul gávnnahuvvui, ahte muđui Norggas ásset 5.000
+sámegiellaga ja oktiibuot leat 4.000 sámegiela máná ja nuora, geat leat vuollel 18 jagi.
+Maŋimuš lohku orru leamen menddo stuoris.
+Dat ii doala
+deaivása obba dallege, jos eanaš mánát, geat leat sámi mánáidgárddiin ja geat ohppet
+sámegielat skuvllas, loahpa loahpas šaddet sámegielagin.
+Danne árvvoštalan ahte
+iskkadeami boađus mas daddjo ahte ledje 25000 sámegielaga Norggas jagi 2000, lea
+veahá menddo stuoris.
+Ferte maid guorahallat iskkadeami kritihkalaččat dannego das geavahuvvui viehka
+láivves meroštallan sámegiellagiin.
+Sámegielagin adnojuvvojit buohkat geat áddejit
+beaivválaš ságastallama sámegillii.
+Joatkkagažaldagain leat čielggadan man buorre
+sámegiela máhttu sámegiellagiin lea.
+Mun namuhan dás
+dušše moadde čuoggá, ja ávžžuhan iežan lohkkiid lohkat Sámi giellaráđi raportta:
+10% sámegielagiin áddejit sámegiela, muhto eai máhte hállat giela
+31% sámegielagiin eai máhte lohkat sámegiela
+46% sámegielagiin eai máhte čállit
+Sámegielagiin sámegiela máhtus leat stuorra erohusat guovllus guvlui.
+Muhtin
+mearrasámeguovlluin leat 90 proseantta analfabehtat iežas gielas
+Man ollu sámegielagat geavahit sámegiela, lea maid guorahallon (Ravna 2000a, 6, 22):
+Bealli sámegielagiin geavahit sámegiela beaivválaččat earret máttásámiin geain
+dušše 19 proseantta vástidit ahte geavahit giela beaivválaččat.
+24% máhttet sámegiela buorebut go eará giela
+54% máhttet eará giela buorebut go sámegiela.
+Eanaš oktavuođain, muhto ii fal
+álo lea eará giella dárogiella.
+2/3 oassi sámegielagiin dovdet dárbbu máhttit sámegiela buorebut
+Guorahallanguovllu olggobealde ii leat diehtu, makkár s��megiela olbmot máhttet.
+Muhto guorahallanguovllus leat olbmot vástidan, makkár sámegiela sii áddejit.
+(Ravna
+14 550 olbmo áddejit davvisámegiela
+1 700 olbmo áddejit julevsámegiela
+1 000 olbmo áddejit máttasámegiela
+500 olbmo áddejit eará sámegiela
+Ii sáhte bidjat dáid olbmuid loguid oktii ja gávnnahit sámegielagiid logu.
+Sivvan dasa
+lea ahte vástádusaid mielde muhtin olbmot áddejit eanet go ovtta sámegiela.
+Dat lohku
+lea dattetge unnit go logi proseantta.
+Danne lea eandalit mátta- ja julevsámegielagiid
+lohku stuorát go duohta lohku.
+Veaháš erenoamáš lea maid dat, ahte eanaš olbmot geat áddejit eará sámegiela go
+davvi-, julev- ja máttasámegiela, ásset Mátta-Várjjagis, Deanus ja Finnmárkku
+riddogielddain (Ravna 2000b, 4-5).
+Lea veaháš váttis analyseret dáid bohtosiid, muhto
+dán guovllus ásset sihke nuorttalašgiela, anárašgiela ja gielddasámegiela hállit.
+Sáhttá
+leat nu ahte dátge hállit leat vástidan guorahallamis.
+Muhtimat, geat leat vástidan ahte
+máhttet eará sámegiela, soitet leat mearrasápmelaččat dahje márkosápmelaččat, geat
+eai ane iežaset suopmana gullevažžan davvesámegillii.
+Maid logut muitalit?
+Bajábeale logut čujuhit dasa ahte birrasiid 75 proseantta Norgga beale sápmelaččain
+eai máhte sámegiela ja 25 proseantta máhttet.
+Dattetge lea sámegiella beaivválaš
+geavahusas, vaikko mearkkat giellamolsumis leat čielgasit oidnosis.
+Boahtá maid
+čielgasit ovdan ahte buot sámegielat olbmot eai geavat sámegiela beaivválaččat.
+Máttasámegiellagiin dilli lei vearrámus go badjel 80 proseantta eai sámástan
+beaiválaččat jagi 2000.
+Eará giellamolsunmearka lea ahte bealli sámegielagiin lohket
+iežaset máhttit eará giela buorebut go sámegiela.
+Dat ge ii leat nu čielga mearka.
+Sáhttá baicce leat nu ahte muhtin olbmuid guovdu dát seammá mearkkat duođaštit
+giellamolsuma jorgalahttima ja dan ahte olbmot leat oahppamin sámegiela.
+sáhttá leat sivvan dasa ahte sii máhttet eará giela buorebut, eaige geavat sámegiela
+beaivválaččat.
+Sámedikki giellaiskkadeamis boahtáge ovdan ahte viehka stuorra oassi
+- 25 proseantta - sámegielagiin leat oahppan sámegiela nuorran ja olles olmmošin.
+proseantta nuorran, 15 proseantta ollesolmmožin ja 75 proseantta leat ges oahppan
+sámegiela mánnán.
+Buorre mearka lea almmatge dat ahte oalle ollu mánát ja nuorat juogo máhttet
+sámegiela dahje ohppet dan skuvllas ja mánáidgárddiin.
+Galgga maid atnit buorrin
+mearkan, ahte sámegiela sirdáseapmi mánáide dáhpáhuvvá eanaš ruovttuin gos
+lea okta sámegiela hálli.
+Guokte goalmmát oassi sámegielat váhnemiin muitalit
+giellaiskkadeamis ahte sin mánát máhttet sámegiela.
+Seammás
+lea dieđusge heajos mearka ahte okta goalmmátoassi sámegielat mánnáolbmuin ii leat
+sámástan iežaset mánáiguin.
+Deattuhan ahte dát ledje jagi 2000 iskkadeami bohtosat
+ja dálá dilis dáidá stuorát oassi sámegielat váhnemiin oahpahit sámegiela mánáide.
+Earret eará mu dutkanbargu (2014, 139-142) Deanu ja Ohcejoga gielddain čájeha ahte
+sámegiela sirdáseapmi mánáide lea lassánan.
+Mo mihtidit vehádatgiela dili?
+Dutkit geat guorahallet vehádatgielaid dili, dadjet dávjá, ahte sii dutket vehádatgiela
+ceavzinnávccaid (Gč.
+Fishman 1991; 2001; Hyltenstam ja Stroud1991; Hyltenstam
+sáhttá gávnnahit máŋgga vuogi mielde, ja mun namuhan dás dušše muhtin faktoriid
+maid livččii dehálaš dutkat Sámis oažžut čielgasa makkár ceavzinnávccat sámegielain
+leat.
+Sáhttá ovdamearkka dihte dutkat almmolaš doaladumiid ja eandalit makkár
+lágat ja prográmmat leat ásahuvvon suodjalit vehádatgiela.
+Norggas bohtet almmolaš
+doaladumit ovdan omd.
+: Vuođđolágas § 108, Sámediggelágas, Giellalágas (mii rivttiid
+mielde lea Sámelága oassin), Oahpahuslágas ja Báikenammalágas.
+Sihke Giellaláhka
+ja Oahpahusláhka addet nannosut vuoigatvuođaid sámegiellagiidda Sámegiela
+hálddašanguovllus go eará sámi guovlluin.
+Lágaid ollašuhttin lea maiddái okta
+dutkanvejolašvuohta, man mielde sáhttá árvvoštallat gielladili.
+Lea maid vejolaš dutkat, makkár doaladumit leat olmmošjoavkkus, dán oktavuođas
+sápmelaččain, iežas giela hárrái.
+Sámi giellaráđi iskkadeamis leat ollu dieđut
+sámegiellagiid doaladumiid birra, muhto lea uhccán diehtu das, maid sápmelaččat,
+geat eai máhte sámegiela, oaivvildit!
+Maid mii leat oaidnán, lea leamaš čielga dáhttu
+ealáskahttit giela skuvlla ja mánáidgárddi bokte.
+Mánáid lohku sámi mánáidgárddiin
+lea lassánan ja maiddái daid mánáid lohku, geat lohket sámegiela nubbin giellan
+lassánii bures 2006 rádjái.
+Dan maŋŋá 2015 rádjái lohku geahpánii 41,6 proseantta,
+muhto geahpáneapmi ii dáidde leat váillevaš beroštumi dihte, muhto ođđa
+oahppoplánabuktosa boađus (Rasmussen 2015, 22; Todal 2011, 35-41).
+Vehádatgielagiid ahkejuohkáseapmi lea maid okta dutkanfáttáin.
+Dalle sáhttá dutkat,
+galle máná ja nuora máhttet giela gaskaahkásaččaid ja boaresolbmuid ektui ja
+árvvoštallat, man bures giela sirdáseapmi dáhpáhuvvá ollesolbmuin mánáide.
+Juste
+giela sirdáseapmi mánáide juogo ruovttus dahje oahppoásahusaid bokte adnojuvvo
+buot deháleamos áššin vehádatgiela seailluheamis.
+Vehádatgielatjoavkku sturrodat iežas etnalaš joavkkus ja guovllu álbmogis adnojuvvo
+maid dehálaš faktorin vehádatgiela ceavzinnávccaid mihttideamis, ja dasa lassin
+sáhttá dutkat makkár almmolaš fálaldagat gávdnojit vehádatgillii ja leago sierra
+bargomárkan vehádatgiellagiidda.
+Loahpaheapmi
+Sámegielain lea giellamolsun joavdan guhkás, muhto sápmelaččat leat maid álgán
+jorgalahttit giellamolsuma ja danne sáhttá gohčodit dálá áiggi ealáskahttináigodahkan.
+Dattetge sápmelaččat leat dál juohkásan giellamáhtuid mielde.
+Vejolaččat eanet go
+75 000 sápmelačča eai máhte sámegiela dušše Norggas, ja sis leat earálagan dárbbut
+identitehtanannejeaddji, kultuvra- ja gielaovddideaddji doaimmaide go sámegielat
+sápmelaččain.
+Lean ovdanbuktán ahte aktiiva leat unnit aktiiva giellageavaheaddjit go
+sámegielagat.
+Sámegielagiin leat nana vuoigatvuođat ráddjejuvvon guovllus
+sihke joavkun ja ovttaskas olmmožin.
+Sis leat eará dárbbut go sis geat eai máhte
+sámegiela.
+Dákkár dárbbut leat ovdamearkka dihte sámegielat oahpahus, media,
+dearvvasvuođabálvalusat ja bargosajit.
+Boahtte áiggi gielladilli lea vejolašvuođaid ja beroštumi veagas.
+Okta vuohki lasihit
+sámegielagiid logu lea addit buot sápmelaččaide vuoigatvuođa ealáskahttit iežaset
+giela.
+Dat mearkkašivččii ahte giellabeassi, giellalávgun ja sámegielat oahpahus
+šaddá buot sápmelaččaid vuoigatvuohtan.
+Sáhttá maid addit buot sápmelaččaide vuoigatvuođa geavahit sámegiela eiseváldiid
+guovdu beroškeahttá das gos riikkas orrot.
+Dákkár vuoigatvuođat leat dál
+ráddjejuvvon giellahálddašanguovlluide.
+Mu árvvoštallan lea maid ahte ealáskahttinbargu ii sáhte lihkostuvvat dušše dainna ahte
+lága mielde dahká ealáskahttima sápmelaččaid vuoigatvuohtan.
+Mii dárbbašit maiddái
+fágaolbmuid geat sáhttet čađahit ealáskahttima iežaset bargguid bokte.
+Dasa dárbbaša
+oahpu ja livččii vuoiggalaš gáibidit ahte alitoahpu ásahusat fállet giellaealáskahttima
+oahppofálaldahkan.
+Dat livččii vuohki háhkat sámeservodahkii boahtte buolvva
+giellabargiid.
+Loahpaloahpas
+Máŋgasat háliidivčče sihkkarit diehtit mo sápmelaččat čilgejedje dan ahte eai leat
+čálihan iežaset Sámedikki jienastuslohkui.
+Dat ii ovdanbuktojuvvo raporttas, dušše
+mildosis, govvosis maid ferte ieš dulkot (Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995, 53).
+Dan
+mielde orru leamen nu ahte:
+45 proseantta eai háliit registreret iežaset dannego ii leat dehálaš sidjiide
+9 proseantta vuosttildit Sámedikki jienastuslogu leahkima
+9 proseantta vuosttildit Sámedikki leahkkima.
+0 proseanta ii dieđe mo registrere iežas Sámedikki jienastuslohkui
+9 proseantta eai dieđe maid Sámediggi bargá.
+0 proseanta ii gávnna bellodaga mii sáhttá ovddastit su.
+27 proseanttas lea eará sivva
+Dalle go NSD - Norgga servodatdieđalaš diehtobálvalus - čađahii iežas guorahallama
+jagi 1995 ledje 7.236 olbmo Sámedikki jienastuslogus.
+Jagi 2017 ledje 16 958 olbmo
+Sámedikki jienastuslogus (Sámediggi 2017).
+Livččii miellagiddevaš dutkat manin
+sápmelaččat geat eai lean ovdal jienastuslogus, dál leat válljen registreret iežaset go
+dasa ge ii oro leamen dušše okta vástádus.
+Grunnskolens informasjonssystem på internett 2017.
+Online: http://www.wis.no/gsi/
+Hyltenstam, Kenneth ja Christopher Stroud.
+1991: Språkbyte och språkbevarande:
+om samiskan och andra minoritetsspråk.
+Lund: Studentlitteratur.
+Hyltenstam, Kenneth, Christopher Stroud,ja Mikael Svonni 1999: "Språkbyte,
+språkbevarande och revitalisering.
+Samiskans stelning i svenska Sápmi".
+Hyltenstam,
+Kenneth (doaim.)
+Sveriges sju inhemska språk - ett miniritetsspråksperspektiv.
+Studentlitteratur.
+Lund.
+Kalgraff Skjåk, Knut ja Bjug Bøyum 1995: Intervjuundersøking om nasjonal identitet
+NSD rapporter nr 103.
+Norsk Samfunnsvitenskapelig Datatjeneste (Norgga
+Servodatdieđalaš Diehtobálvalus).
+Bergen.
+Online: http://www.nsd.uib.no/om/rapport/
+nsd_rapport103.pdf Lohkkojuvvon: 17.12.
+Landweer, Lynn 2008: Endangered Languages.
+Indicators of Ethnolinguistic Vitality.
+Orginála deaddiluvvon čállosis Notes on Sociolinguistics.
+Online:
+http://www-01.sil.org/sociolx/ndg-lg-indicators.html Lohkkojuvvon 20.12.
+Pettersen, Torunn 2012: Sápmelaččat Norggas - 40 jagi 40 000?
+Sámi logut muitalit
+5: Čielggaduvvon sámi statistihkka 2012, doaim.
+Else Grete Broderstad, Magritt
+Brustad, Kevin Johansen, Paul Inge Severeide ja JonTodal , 18-21.
+Guovdageaidnu:
+Rasmussen, Torkel 2015a: Iežan vásáhusat go čállen artihkkala Sámegiella
+vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas girjái Sámi logut muitalit.
+Čielggaduvvon sámi
+statistihkka 2015.
+Rasmussen, Torkel 2015b: Sámegiella vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.
+Girjjis:
+Broderstad, Else Grete, Magritt Brustad, Kevin Johansen, Paul Inge Severeide &
+Jon Todal.
+Sámi logut muitalit.
+Čielggaduvvon sámi statistihkka 2015.
+Raport Sámi
+allaskuvla 1/2015.
+Rasmussen, Torkel 2005: Jávohuvvá ja ealáska.
+Davvisámegielagiid demografiija ja
+buolvvaidgaskasaš sirdáseapmi Norggas ja Suomas.
+Sámegiela váldofágadutkamuš.
+Romssa Universitehtta.
+Romsa.
+Ravna, Ellen 2000a: Tabeallagihpa.
+Iskkadeapmi mo ovttaskas olbmot sámi guovlluin
+geavahit sámegiela.
+OPINION ja Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš.
+Deatnu.
+Ravna, Ellen 2000b: Raporta.
+Iskkadeapmi sámegiela geavaheami birra.
+giellaráđđi ja Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš.
+Sámediggi 2017: Jienastuslohku.
+Norgga Sámedikki ruovttusiidu interneahtas.
+https://samediggi.no/Valga/Jienastuslohku.
+Lohkkojuvvon 16.12.
+SSB 2017: Statistisk Sentralbyrå.
+Historisk statistikk.
+Online: http://www.ssb.
+no/a/histstat/tabeller/3-13.html).
+2011: Duođalaš njiedjan fágas sámegiella nubbingiellan.
+Sámi logut
+muitalit 4.
+Čielggaduvvon sámi statistihkka 2011, doaim.
+Else Grete Broderstad,
+Magritt Brustad, Johan Ailo Kalstad, Paul Inge Severeide ja Jon Todal , 19-43.
+Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
+Todal, Jon 2002: ... jos fal gáhttet gollegielat" Vitalisering av samisk språk i Noreg på
+Dr.art gráda nákkosgirji.
+Romssa universitehtta.
+UNESCO 2003: Language Vitality and Endangerment.
+Document submitted to the
+International Expert Meeting on UNESCO Programme Safeguarding of Endangered
+Languages Paris, 10-12 March 2003, doaim.
+Intangible Cultural Heritage Unit's Ad
+Hoc Expert Group on Endangered Languages.
+Paris: UNESCO.
+UNESCO 2009: Endangered languages.
+Online: http://www.unesco.org/new/en/
+culture/themes/endangered-languages/ Lohkkojuvvon 16.10.
+UNESCO 2011: Atlas of the World's Languages in Danger.
+Online: http://www.
+unesco.org/culture/languages-atlas/ Lohkkojuvvon 16.10.
+Lágat maidda čujuhan artihkalis gávdno Lovdata-nammasaš siiddus interneahtas.
+Online: http://www.lovdata.no/all/index.html
+Rovaniemi 2015
+acta univeRsitatis lapponiensis 305
+Outi Korpilähde
+Kun pohjoisen matkasta tuli elämän
+mittainen
+suomalaisvaimot saamelaisyhteisössä
+Akateeminen väitöskirja,
+joka Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella
+esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa 2
+elokuun 29. päivänä 2015 klo 12
+lapin yliopisto
+Kasvatustieteiden tiedekunta
+© outi Korpilähde
+Kannen kuva: Merja aletta Ranttila
+Taitto: torste aikio
+Myynti:
+lapin yliopistokustannus
+96101 Rovaniemi
+julkaisu@ulapland.fi
+www.ulapland.fi/lup
+lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2015
+Painettu:
+acta universitatis lapponiensis 305
+Pdf:
+acta electronica universitatis lapponiensis 172
+TiivisTelmä
+Suomalaisvai-
+mot saamelaisyhteisössä.
+Tarkastelen tutkimuksessani suomalaisnaisten tuloa ja
+asettumista saamelaisyhteisöihin vaimoina ja miniöinä.
+Tut-
+kimuksen tavoitteena on purkaa yleisiä käsityksiä suomalais-
+naisten toiminnasta ja paikasta tuomalla keskusteluun heidän
+omia elämäkerrallisia kertomuksiaan saamelaisyhteisöihin
+liittymisestä.
+Tutkimukseni tarjoaa kuulluksi tulemisen tilan
+ryhmälle, joka aiemmin on jäänyt tutkimuksissa sivuun.
+Saamelaisalueella on ollut pitkään kaksikulttuurisia pari-
+suhteita ja perheitä.
+Omaan tutkimukseeni haastattelemistani
+naisista vanhimmat ovat tulleet saamelaisalueelle jo noin 60
+vuotta sitten, joten he ovat nähneet monia suuria muutoksia.
+Osallistun tutkimuksellani kaksikulttuurisia parisuhteita
+ja perheitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun.
+Kysyn tut-
+kimuksessani, minkälaisiksi arjen käytännöt kerrotaan saa-
+melais-suomalaisissa parisuhteissa ja perheissä: mitä uusia
+tietoja ja taitoja tulokkaan on tarpeen opetella ja minkälaisia
+voimavaroja hän tarvitsee asettuessaan elämään ja asumaan
+saamelaisalueelle ja - yhteisöön.
+Arjen kokemuksia lähestyn
+toimijuus-käsitteen avulla ja voimavarakysymystä pohdin
+kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman kehyksessä.
+Tutkimukseni perusteella on ilmeistä, että olennaisinta
+uuteen yhteen asettumisessa on tarvittavan kulttuurisen ja
+sosiaalisen pääoman hankkiminen ja yhteisön pelisääntöjen
+opetteleminen.
+Haasteelliseksi sen tekee yhteisön tarve suojel-
+la omia rajojaan, mikä johtaa aika ajoin suomalaisnaisten ko-
+kemaan ulkopuolisuuden tunteeseen.
+Analyysin perusteella
+tuon tutkimuskeskusteluun uuden käsitteen saamelaistapai-
+suus, joka tarkoittaa elämistä samantapaisesti kuin saamelais-
+yhteisössä eletään.
+Tutkimukseni tuloksena näen saamelaisyhteisön suo-
+malaisvaimoilla olevan merkittävän roolin kulttuuritulkkina
+saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä.
+Heistä kehittyy
+monikulttuuriosaajia, jotka tuntevat sekä oman suomalaisen
+lähtökulttuurin että toimivat aktiivisesti oppiakseen olennai-
+sia taitoja ja tietoja saamelaiskulttuurista.
+AVAINSANAT: kaksikulttuurisuus, parisuhde, perhe,
+saamelaisuus, kulttuurinen pääoma, sosiaalinen pääoma, toi-
+mijuus, Bourdieu
+AbsTrAcT
+When a northern journey became life-long: Finnish wives in
+Sámi communities.
+The thesis examines the lives of Finnish women who
+have entered and settled in Sámi communities as wives and
+daughters-in-law.
+Of particular interest in the research are
+public perceptions of the agency and place of the women.
+Through its analysis of the women's biographical reports on
+joining the Sámi community, the study offers space for their
+voices, the voices of a group that to date has been overlooked
+in the literatureresearch.
+The Sámi region has long been a site of intercultural re-
+lationships and families.
+The women studied in the present
+work are older women in the community who came to the
+Sámi area some 60 years ago and have thus have seen many
+extensive changes.
+The research contributes to the scientific debate on inter-
+cultural relationships and families.
+My study analyses the de-
+gree to which everyday practices explain the course taken by
+relationships between Sámi and Finnish families.
+Specifically,
+it addresses the question: What new knowledge and skills is an
+entrant required to learn and what kind of resources does she
+need in settling down in the Sámi region and a Sámi commu-
+nity?
+I approach the study of everyday experiences through
+the concept of agency and consider the question of resources
+in terms of cultural and social capital.
+The research shows that the essence of settling in a new
+community is acquiring the necessary cultural and social ca-
+pital and learning the rules of the game.
+One challenge that
+the Finnish women encountered was the community's need
+to protect its own boundaries, which led from time to time
+to the women feeling that they were outsiders.
+Based on the
+analysis, I introduce a new concept, saamelaistapaisuus, or
+Sámi habitus, which the women adopted gradually, but never
+completely.
+In light of my findings, I see Finnish wives in Sámi com-
+munities as having a significant role as cultural interpreters
+between the Sámi and Finnish cultures.
+They develop into
+multicultural professionals who are both familiar with Fin-
+nish culture and actively engaged in acquiring the essential
+skills and knowledge of Sámi culture.
+KEYWORDS: biculturalism, relationship, family, Sámi
+culture, cultural capital, social capital, agency, Bourdieu
+coAhkkáigeAssu
+Go mátkkis davás bođii eallima guhkkosaš.
+Suopmelaš eamidat
+sámeservošis.
+Guorahalan dutkamušastan suopmelaš nissonolbmuid
+boahtima ja sajáiduvvaman sámeservošii eamidin ja mannjin.
+Dutkamuša ulbmilin lea burgit almmolaš oainnuid suopmelaš
+nissonolbmuid doaimmain ja sajádagas buktimiin ságastalla-
+mii sin iežaset eallingeardelágan muitalusaid sámeservošiid-
+da searvamis.
+Dutkamuš fállá jiena dan jovkui, mii ovdal lea
+báhcán dutkamušaid olggobeallai.
+Sámeguovllus lea leamaš guhká guovttekultuvrralaš
+olmmošgaskavuođat ja bearrašat.
+Iežan dutkamuša nissonol-
+bmuin, geaid jearahallen, boarrásamosat leat boahtán sáme-
+guvlui juo sullii 60 jagi dassái, nu ahte sii leat oaidnán máŋg-
+gaid stuorra rievdadusaid.
+Válddán dutkamušainan oasi guovttekultuvrralaš olm-
+mošgaskavuođaid ja bearrašiid guoski dieđalaš ságastalla-
+mii.
+Jearan dutkamušastan, makkárin árgabeaivvi geavadagat
+muitaluvvojit sápmelaš-suopmelaš olmmošgaskavuođain ja
+bearrašiin: maid ođđa dieđuid ja dáidduid ođđa boahtti galgá
+oahpahallat ja makkár resurssaid son dárbbaša go ealligoahtá
+ja ássagoahtá sámeguovllus ja -servošis.
+Árgabeaivvi vásá-
+husaid lahkonan doaibmama doahpaga vehkiin ja resursa-
+gažaldaga suokkardalan kultuvrralaš ja sosiála oaiveopmoda-
+ga rámmaid siste.
+Dutkamuša vuođul lea čielggas, ahte dehálamos ođđa
+servošii vuogáiduvvamis lea dat, ahte skáhppo kultuvrralaš ja
+sosiála oaiveopmodaga ja oahpahallá servoša oktasaš njuolg-
+gadusaid.
+Hástaleaddjin dan dahká servoša dárbu suodjalit
+iežas rájáid, mii doalvu duollet dálle dasa, ahte servošii boaht-
+ti suopmelaš nissonolbmot dovdet iežaset olggobeale olm-
+možin.
+Analysa vuođul buvttán dutkamušságastallamii ođđa
+doahpaga sámevuohki, mii dárkkuha eallima seamma láhkai
+go sámeservošis ellet.
+Dutkamuša boađusin oainnán sámeservoša suopmelaš
+eamidiin leamen mearkkašáhtti rolla kulturdulkan sápmelaš
+ja suopmelaš kultuvrra gaskkas.
+Sis sáddet máŋggakultuvr-
+ratmáhttit, geat dovdet sihke iežaset suopmelaš kultuvrra, gos
+leat boahtán, ja doibmet aktiivvalaččat vai oahpašedje dehálaš
+dáidduid ja dieđuid sámekultuvrras.
+ČOAVDDASÁNIT:
+guovttekultuvrralašvuohta,
+olm-
+mošgaskavuohta, bearaš, sápmelašvuohta, kultuvrralaš oai-
+veopmodat, sosiála oaiveopmodat, doaibman, Bourdieu
+cuákánkiäsu
+Ko tave määđhist šoodâi eellim kukkosâš.
+Syemmiliih káálguh
+sämmilâš siärváduvvâst.
+Mun suogârdâm tutkâmušâstân tom, maht syemmiliih
+nisoneh láá puáttám já sajaidum sämmilâš siärvádâhân kál-
+gun já manjen.
+Tutkâmuš ulmen lii raččođ almos uáinuid sy-
+emmilâš nisonij tooimâin já saajeest.
+Puávtám taa savâstâlmân
+sii jieijâs eellimkerdimuštâlusâid sämisiärváduvvááid servâ-
+mist.
+Muu tutkâmuš fáálá saje, kost puáhtá kuullâđ taam juá-
+vhu, mii ovdil lii pááccám tutkâmušâi ulguubel.
+Sämikuávlust láá kuhháá lamaš kyevtkulttuurliih kyei-
+mikoskâvuođah já perruuh.
+Puárásumos nisoneh, kiäid mun
+sahhiittillim tutkâmušâsân, láá puáttám Sämikuávlun jo
+suulân 60 ihheed tassaaš, ađai sij láá uáinám maaŋgâid stuor-
+râ nubástusâid.
+Tutkâmušâinân mun vááldám uási tieđâlii savâstâlmân,
+mii kuoskât kyevtkulttuurlijd kyeimikoskâvuođâid já per-
+ruid.
+Mun koijâdâm tutkâmušâstân, magarin aargâ vuáválâš-
+vuođah muštâluvvojeh sämmilâš-syemmilâš kyeimikoskâ-
+vuođâin já perruin: maid uđđâ tiäduid já tááiđuid ulguubeln
+puáttee olmooš kalga opâttâllâđ já magarijd aapijd sun taar-
+bâš, ko sun eliškuat já asâškuát sämikuávlust já sämmilâš siär-
+váduvvâst.
+Aargâ fiäráánijd mun aldanâm tuáimeevuotâ-tuá-
+vaduvváin já ääpih-koččâmuš suogârdâlâm kulttuurlii já
+sosiaallii uáiviomâduv raamij siste.
+Muu tutkâmuš vuáđuld lii čielgâs, ete tehálumos äšši
+uđđâ siärvádâhân vuáháduumist lii tot, ete olmooš hááhá tar-
+bâšlii kulttuurlii já sosiaallii uáiviomâduv já opâttâl siärváduv
+ohtsijd njuolgâdusâid.
+Hästen tom taha tot, ete siärváduvvâst
+lii tárbu suojâliđ jieijâs raajijd já tot toovvât tyellittälli tom
+olgopiälálâšvuođâ tobdo, maid syemmilâš nisoneh tobdeh.
+Analyys vuáđuld mun puávtám tutkâmušsavâstâlmân uđđâ
+tuáváduv sämivyevináálá, mii uáivild, ete iälá siämmáánáálá
+ko sämmilâš siärváduvvâst eelih.
+Tutkâmušân puátusin mun uáinám, ete sämmilâš siärvá-
+duv syemmilâš káálguin lii merhâšittee roolâ kulttuurtulkkân
+sämmilii já syemmilii kulttuur kooskâst.
+Sij šaddet maaŋgâ
+kulttuur čeppin.
+Sij tobdeh sehe jieijâs syemmilii kulttuur,
+mast sij láá pajasšoddâm, ete pargeh aktiivlávt vâi sij opâččii
+tehálijd tááiđuid já tiäđuid sämmilii kulttuurist.
+ČOOVDÂSÄÄNIH: kyevtkulttuurlâšvuotâ, kyeimikos-
+kâvuotâ, peerâ, sämmilâšvuotâ, kulttuurlâš uáiviomâdâh, so-
+siaallâš uáiviomâdâh, tuáimeevuotâ, Bourdieu
+vuännõs
+Ko määʹtǩest tââvas šõõddi jieʹllem kokksaž.
+Lääʹddkaappi
+sääʹmõutstõõzzâst.
+Taʹrǩstõõlam tuʹtǩǩõõzzstan lääʹddneezzni pueʹttem
+da jäälõõttâm sääʹmõutstõõzzid kaappjen da mââʹnnjen.
+Tuʹtǩǩõõzz täävtõssân lij puʹrǧǧeed takai fiʹttjõõzzid lääʹdd-
+neezzni tuåimmjumuužžâst da sââʹjest puuʹteeʹl saǥǥstõõllma
+sij jiijjâz jieʹllemǩerddsaž mainnsid sääʹmõutstõõzzid õhttâm
+Tuʹtǩǩõssan taʹrjjad sââi jouʹǩǩe, kååʹtt lij ääiʹjben pääc-
+cam tuʹtǩǩõõzzi åålǥpeälla, nuʹtt što sij šâʹdde kullum.
+Sääʹmvuuʹdest lie leämmaž kuuʹǩǩ kueʹhttkulttuursa
+paarrkõskkvuõđ da piârri.
+Jiõččan tuʹtǩǩõʹsse mainstâttam
+neezznin puärrsõmmâz lie puättam sääʹmvoudda juʹn nuʹtt 60
+eeʹǩǩed mââiårra, da sij lie-i vuäinnam määŋgid jõnn muttsid.
+Vuässõõđam tuʹtǩǩõõzzinan kueʹhttkulttuursaž paar-
+rkõskkvuõđid da piârrjid kuõskki tiõđlaž saǥǥstõõllmõʹšše.
+Kõõjjam tuʹtǩǩõõzzstan, måkkmen aarǥ vueʹjjid muštt-
+let sääʹm-lääʹdd paarrkõskkvuõđin da piârrjin: måkam ođđ
+teâđaid da silttõõzzid ođđ oummust feʹrttai mättʼtõõllâd da
+måkam viõkkvääraid son taarbaš, ko jäälââtt sääʹmvoudda
+da -õutstõʹsse.
+Aarǥ ǩiõččlâsttmõõžžid âlddnam tuåimmjeei-
+vuõtt-fiʹttjõõzz veäkka da viõkkväärrkõõččmõõžž tuʹmmjam
+kulttuursaž da sosiaalʼlaž resuurs raamâst.
+Tuʹtǩǩõssan vuâđald vuäitt särnnad, što tääʹrǩmõs äʹšš
+ođđ õutstõʹsse jäälõõttmest lij, što haʹŋǩǩad taarbšum kulttuur-
+saž da sosiaalʼlaž resuurs da mättʼtââll õutstõõzz vuâkkõõzzid.
+Tõʹst lij vaʹǯǯtõs tõnt, ko õutstõõzzâst lij tarbb suõjjeed jiijjâs
+raajid, mii jååʹđat teʹl tuʹl lääʹddneezzni tobddâm ålggpeällsaž-
+vuõđ tobddmõʹšše.
+Analyys vuâđald pooutam tuʹtǩǩõs-saǥǥs-
+tõõllma ođđ fiʹttjõõzz sääʹmvuâkksažvuõđ, kååʹtt miârkkšââvv,
+što jeäʹlet seämmavuâkksânji ko sääʹmõutstõõzzâst jeäʹlet.
+Tuʹtǩǩõssan pohttmõššân vuäinam, što sääʹmõutstõõzz
+lääʹddkaappjin lij miârkteei rooll kulttuurtulkkân sääʹm da
+lääʹdd kulttuur kõõskâst.
+Seeʹst šâʹdde määŋgkulttuursiltteei,
+kook tåʹbdde nuʹtt jiijjâz lääʹdd vuâlggkulttuur ko še tuåimmje
+aktiivlânji, što mättje tääʹrǩes silttõõzzid da teâđaid sääʹmkult-
+tuurâst.
+ČOOUDSÄÄʹN: kueʹhttkulttuursažvuõtt, paarrkõskk-
+vuõtt, piâr, sääʹmvuõtt, kulttuursaž resurss, sosiaalʼlaž resurss,
+tuåimmjeeivuõtt, Bourdieu
+kiiTokseT
+Tässä tutkimukseni loppuvaiheessa haluan kiittää monia.
+Suurimmat kiitokset osoitan teille, saamelaisyhteisön suoma-
+laisvaimot, jotka kerroitte elämänkokemuksianne tähän tut-
+kimukseen.
+Tämä on meidän yhteinen tarinamme pohjoisen
+matkasta, josta tuli elämän mittainen.
+Ilman asiantuntevaa ja hienoa ohjausta rämpisin edelleen
+alkusuossa.
+Suuret kiitokset osaaville ohjaajilleni Päivi Naska-
+lille ja Seija Keskitalo-Foleylle.
+Kiitos tukemisesta ja ohjaami-
+sesta sekä kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä.
+Myös Lapin
+yliopiston sukupuolentutkimuksen tutkijaryhmä on mahtava:
+Kirsti Lempiäinen, Miia Rantala, Hanna Peltomaa, Sari Vidén,
+Shahnaj Begum, Outi Ylitapio-Mäntylä, Virpi Vaattovaara -
+kiitos monista hienoista keskusteluista.
+Virpiä ja Sanna Val-
+kosta kiitän myös hyvistä kommenteista loppuseminaarissa.
+Työni esitarkastajia Pirkkoliisa Ahposta ja Vappua Sunnaria
+kiitän hyvistä ja selkeistä ohjeista ja kommenteista.
+Helena
+Herralaa kiitän tukevasta opiskelukaveruudesta.
+Torste Aikiota kiitän taitavasta taitosta, Merja Aletta Rant-
+tilaa ihanasta kansikuvasta ja Katja Soikkelia erinomaisesta
+kielenhuollosta.
+Tiivistelmän saamenkieliset käännökset te-
+kivät opettajakollegani Outi Länsman (pohjoissaame), Tiina
+Sanila-Aikio (koltansaame) ja Anna Morottaja (inarinsaame),
+englannin korjasi Richard Foley - kiitoksia teille kaikille.
+Mieluisana tehtävänä listaan teitä, ihanat ystävät ja suku-
+laiset, jotka olette olleet tukena, ilona ja ymmärtäjinä: Annuk-
+ka Hirvasvuopio-Laiti, Auli ja Aimo Aikio, Päivi Magga, Ima
+Aikio-Arianaick, Sari Pietikäinen, Ritva Säilä sekä koko Ahla-
+korven perhe.
+Isääni Paavo Korpilähdettä kiitän elinikäisestä
+tuesta.
+Veljeni Aimo harjoitti minua jo lapsena väittelemään,
+siitäkin kiitos (vaikka aina hävisin).
+Aslak Näkkäläjärveä ja
+muuta lasteni isän puoleista lähisukua kiitän pääsystä saame-
+laisperheeseen ja -sukuun.
+Kaipauksella ja kiitoksella muistan
+kahta edesmennyttä hienoa naista, jotka opettivat ja antoivat
+minulle niin paljon: äitiäni Leila Korpilähdettä ja anoppiani,
+ahkuamme Inga Näkkäläjärveä.
+Tärkeimpinä kaikista ovat
+lapseni: edesmennyt esikoisemme Juhan Aslak, jonka oivalta-
+vaa huumorintajua usein muistelin ja Mikke-poikani, Mikkel
+Antte, joka on elämäni ilo ja valo.
+Kiitos lapseni!
+Rahallisesta tuesta tutkimukselleni kiitän Suomen Kult-
+tuurirahaston Lapin rahastoa, jonka apurahan turvin uskal-
+tauduin aloittamaan tutkimuksen sekä Lapin yliopistoa rehto-
+rin apurahasta, jonka avulla viimeistelin työni.
+Inarissa kevätaamuna 2015
+"Esi-isäni hakivat esiäitejämme Kautokeinosta.
+Runsaudesta.
+Nyt ovat tavat muuttuneet.
+Nyt meidän poikamme kilpailevat oppineimmista tytöistä.
+Reippaita, rohkeita, aloitekykyisiä ovat vieraat tytöt.
+Opettelevat nutukkaiden tekoa,takkien kaavoja vaihtavat keskenään,
+hervanauhoja opettelevat sommittelemaan.
+Hyviä tyttöjä ovat.
+Tekevät omaa työtään
+ja sitä kipeästi tarvitsee murrosvaiheessa oleva elinkeinomme.
+Oppivaisia tyttöjä.
+Kieltämme taitavat ja uskaltavat opetella elämään tavallamme."
+sisällyslueTTelo
+Johdanto
+Tutkimuksen lähtökohdat
+Suomalaisvaimoja haastattelemassa
+Elämäkerrallinen kerronta
+Kokemuskerronta työvälineenä
+Paikantuva tieto ja tutkimuseettistä pohdintaa
+Toimijuus ja pääomat
+Pääoma voimavarana
+Oman elämänsä subjekti
+Saamelaisalueen naiset ja avioliitot tutkimuksissa
+Saamenmaa kutsuu
+Tuumin, että tänne haluaisin tulla.
+Tuli mies
+Näytillä - ensikokemuksia perheiden tapaamisesta
+Yhteenveto
+Neuvottelua saamelaistapaisuudesta
+Tosi paljon oon saanu henkistä pääomaa.
+Aktiivinen kielitoimijuus - kielellisen pääoman
+hankinta
+Kieli kulttuurisena ja sosiaalisena tekijänä -
+ryhmässä vai ei
+Saamenpuku symbolina - vaimon kuuluukin pitää
+Lapinpuvulla ryhmän jäseneksi
+Alkaa saamelaiseksi
+Naisena saamelaisperheessä - arjen ulottuvuuksia
+Mä osasin tehdä jotakin kaunista.
+Minä oon kieltäny ryynien laiton lihakeittoon.
+Sano se täsmällisesti, joku yleinen aikakäsitys!
+Meillä mies on oppinut jopa riitelemään.
+Yhteenvetoa
+Paikantumassa
+Miniänä - "Miten olla mielevänä, kuten kuuluna asua" 235
+"Nato nauloina pihalla"
+Kenen sukuun sinut on naitu?
+Sisäpiirissä vai vilttiketjussa - subjektina positiossa
+Tiedä paikkasi riuku
+Kyllä sen aistii, semmosta vierauentunnetta.
+Väliinputoajana en ollut enää täysin suomalainen.
+Kyllä mä varmaan jollain lailla oon yhteisön jäsen.
+Ja he elivät... elämänsä loppuun saakka
+Elämän mittainen matka
+Yhteenveto tutkimuksesta
+Tutkimuksen tuloksia ja arviointia
+kAAvioT jA TAulukoT
+Kaavio 1.
+Suomalaisvaimojen Saamenmaahan tulosyyt
+(pystyakselilla vaimojen lukumäärä)
+Kaavio 2.
+Asukasluvun muutos saamelaisalueella vuosina
+1970-2010 (Lapinliitto 1970-2010, Saamelaiskäräjät
+Kaavio 3.
+Saamen taito ikäluokittain.
+Kaavio 4.
+Saamenpuvun käyttäminen ikäryhmittäin.
+liiTTeeT
+Liite 1.
+Kutsu tutkimukseen
+Liite 2.
+Yhteenveto taustatietolomakkeista
+Liite 3.
+Koonti haastatelluista
+1. johdAnTo
+Tämä on tutkimus saamelaismiesten suomalaisvaimois-
+ta, heidän tulostaan ja asettumisestaan Saamenmaalle puo-
+lisoksi, miniäksi ja yhteisön jäseneksi.
+Tutkimuksen aikana
+esitin itselleni usein kysymyksen, miksi tehdä tutkimusta
+saamelaismiesten suomalaisvaimoista.
+Mimmi (ir21) totesi,
+kun keskustelimme haastattelusta, että on se hyvä, että meiltä-
+kin joskus kysytään.
+Kuulin silloin ja kuulen edelleen Mimmin
+puheessa painotuksen -kin -päätteellä.
+Tulkitsen sen pitävän
+sisällään ajatuksen siitä, että saamelaisia, saamelaiskulttuuria,
+saamen kieliä ja saamelaisyhteisöä on tutkittu paljon, mutta
+saamelaismiesten suomalaisvaimoja ei kukaan ole tutkimuk-
+sellisesti kuunnellut tähän mennessä.
+Haluankin antaa pu-
+heenvuoron, äänen, kokemuksistaan tähän asti vaienneille.
+Tutkin saamelaismiesten suomalaisvaimojen toimin-
+taa ja heidän tarvitsemiaan voimavaroja saamelaisperheessä
+ja -yhteisössä.
+Olen kuunnellut näiden naisten kertomuksia
+siitä, minkälaista oli asettua asumaan entuudestaan outoon
+yhteisöön ja elää siinä.
+Tutkimuksen fokus on suomalaisvai-
+mojen kerronnassa, joten en kysynyt muiden yhteisön jäsen-
+ten kokemuksia.
+Määrittelen tutkimani ilmiön vaimouden ja
+minijyyden kokemuskertomuksissa rakentuvana naiseutena
+ja vaimo-/miniätoimijuutena.
+Rajaan ilmiön Suomen saame-
+laisalueen suomalais-saamelaisiin parisuhteisiin ja niissä elä-
+vien suomalaisnaisten kokemuksiin vaimoudesta ja asemasta
+saamelaisyhteisössä.
+Kysyn tutkimuksessani, miten suomalaisnaiset neuvot-
+televat paikastaan ja toimijuudestaan saamelaisalueen saa-
+melaisyhteisöissä.
+Toimijuuden avaamiseksi esitän aineistolle
+tarkentavia kysymyksiä: Miten saamelaisyhteisöön asettumi-
+1 ir2 = ikäryhmä 2.
+Jaoin haastateltavat kolmeen ikäryhmään (ir1, ir2, ir3),
+joista ir1:een kuuluvat vanhimmat ja ir3:een nuorimmat haastatellut.
+Käytän haasta-
+teltavistani pseudonyymejä anonymiteetin turvaamiseksi.
+nen rakentuu saamelaismiesten suomalaisvaimojen kokemus-
+kertomuksissa?
+Minkälaisiksi arjen käytännöt kerrotaan?
+Kun kuuntelin haastatteluja, puheeksi nousivat usein osaami-
+nen ja voimavarat, joita suomalaisvaimot kokevat tarvitsevan-
+sa toimiessaan saamelaisyhteisössä.
+Kysyn aineistoltani: Min-
+kälaisia voimavaroja suomalaisnaiset kertovat tarvitsevansa
+saamelaisyhteisön perhe- ja sukusuhteissa?
+Miten toimimalla
+naiset saavuttavat saamelaisyhteisössä tarvitsemaansa osaa-
+mista ja voimavaroja?
+Osallistun tutkimuksellani keskusteluun naisen roolista
+perheessä ja yhteisössä erityisesti kaksi- tai monikulttuuri-
+sessa kontekstissa.
+Globalisoituvassa maailmassa kulttuuri-
+en väliset rajat ylitetään joka päivä lähes jokaisen elämässä.
+Ajankohtaiseksi tutkimukseni aiheen tekee koko suomalaisen
+yhteiskunnan monikulttuuristuminen2.
+Saamelaisalueella mo-
+nien kulttuurien olemassaolo on vanha ilmiö.
+"Etelän ihmisiä"
+on tullut vuosikymmeniä Saamenmaahan ja asettunut tänne
+vakinaisesti asumaan.
+Ajankohtaisuutta tutkimukseeni lisää
+saamen kielien ja kulttuurin vahvistuminen, mikä ilmenee
+saamen kielien lisääntyneenä opiskeluna3 sekä saamelaisyh-
+teisön kaksikulttuuristen lasten identifioitumisena saamelai-
+siksi.
+Tutkimukseni kuuluu sukupuolentutkimukseen, jossa
+tutkimuskontekstina on usein arki ja arjen toimintaympäris-
+tö.
+Oma tutkimukseni keskittyy arjessa toimimiseen, siihen,
+2 Kaksi- ja monikulttuuristen avioliittojen määrä on nelinkertaistunut 20
+vuodessa (Kinnunen & del Angel 2010).
+Kaksikulttuurisia avioliittoja synnyttää en-
+sisijaisesti avioliittomuutto, joka viittaa tilanteeseen, jossa Suomessa pysyvästi asuva
+henkilö solmii avioliiton ulkomailla asuvan kanssa ja he asuvat Suomessa (Säävälä
+2013; Familia club ry.
+3 Saamen kieli ja kulttuuri: Hakijamäärät Saamelaisalueen koulutuskeskuk-
+sessa ovat lisääntyneet seuraavasti: pohjoissaame vuonna 2005 hakijoita 21, vuonna
+2013 hakijoita 37; inarinsaamen koulutus järjestetty vuodesta 2011 alkaen, tuolloin ha-
+kijoita 18, syksyllä 2013 hakijoita 26; koltansaame vuonna 2012 hakijoita 32, syksyllä
+2013 hakijoita 13 henkilöä (koulutus järjestetty vain kahtena vuonna) (Saamelaisalu-
+een koulutuskeskus 2013).
+miten arki eletään ja miten se näyttäytyy suomalaisvaimojen
+elämässä saamelaisyhteisössä.
+Olen haastatellut tähän tutki-
+mukseen kaikkiaan 33 suomalaisnaista, joilla on saamelainen
+miespuolinen puoliso ja jotka asuvat Suomen saamelaisalu-
+eella.
+Pyrin voimaannuttavaan tutkimusotteeseen ja emansi-
+patoriseen tiedon vapauttamiseen.
+Tavoitteenani on "toisen"
+tarinan julkituominen eli suomalaisvaimot kertovat kokemuk-
+sistaan omasta näkökulmastaan ja omalla äänellään.
+Tutkimukseni kertoo siis kokemuksista: toisesta kulttuu-
+rista tulevien ihmisten kokemuksista, miten he kokevat saa-
+melaisen yhteisön ja kulttuurin.
+Se kertoo siitä, miten ulko-
+puolinen kokee ja ymmärtää itselleen entuudestaan vieraita
+asioita, tapoja, toimintaa ja asenteita.
+Minkälaisten "lasien"
+läpi hän katsoo uutta yhteisöä?
+Mihin hän kiinnittää huomio-
+ta ja miten kokee ja ymmärtää asioita?
+Miten ja kuinka paljon
+vaikuttaa tulijan tai yleensä ulkopuolisen oma lähtökulttuuri?
+Toivon, että tutkimukseni lisää mahdollisuuksia ymmärtää
+eri kulttuurien välisiä eroavaisuuksia ja syitä "väärinymmär-
+tämiseen".
+Näen tutkimuksellani olevan merkitystä pohdit-
+taessa ennakkoluulojen, väärinkäsitysten ja tulkintojen syitä
+ja seurauksia.
+Tein haastattelut pääosin kesällä 2010.
+Sen jälkeen saa-
+melaiskysymyksestä on käyty ankaraa kiistaa.
+Vuonna 2012
+kiista roihahti ilmiliekkiin muutaman saamelaisuus-lappalai-
+suus-asetelmaa koskevan tutkimuksen myötä.
+Kiista kulmi-
+noitui kysymykseen siitä, kuka on saamelainen ja millä pe-
+rusteella.
+Sammallahti 2013, Sarivaara 2012a, Stoor 2013.)
+Saamelaiskäräjät valmisteli uuden saamelaismääritelmän
+ja hyväksyi sen yleiskokouksessaan kesällä 2014.
+Uudessa
+määritelmässä painotettiin saamelaiskulttuurin omaksumis-
+ta sukusiteiden kautta ja yhteyden ylläpitämistä saamelais-
+kulttuuriin.
+Eduskunta hylkäsi uuden saamelaismääritelmän
+maaliskuussa 2015.
+(Eduskunta 2015) Oma tutkimukseni ei
+osallistu saamelaismääritelmää koskevaan debattiin eli en ota
+kantaa suomalaisvaimojen puolisoiden saamelaisuuteen.
+En
+ole tiedustellut miesten "syntyperää" enkä asettanut heidän
+saamelaisuuttaan kyseenalaiseksi.
+Tieto suomalaisvaimojen
+saamelaispuolisoiden saamelaisuudesta perustuu haastateltu-
+jen ja tutkijan omaan, vuosikymmenien aikana kertyneeseen
+arkitietoon.
+Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt elämäkerrallista
+tutkimusta, jossa kertojien eli haastattelemieni henkilöiden
+avulla avautuu näkymä tutkimuskontekstiin.
+Yksittäisten ih-
+misten kertomien avulla voidaan peilata kulttuurista todelli-
+suutta ja ymmärtää, että kokemukset ovat hyvin moninaiset ja
+jokaisella yksilölliset.
+Tutkimukselle ei ole relevanttia pohtia
+tarinoiden todenmukaisuutta, koska todellisuuden vangitse-
+minen on mahdotonta ja jokainen tarina syntyy sen kertojan
+omasta kokemusmaailmasta omaa taustakulttuuriaan heijas-
+taen.
+Sukupuolentutkimukselle tunnusmaisesti pohdin myös
+omaa tutkijan asentoani ja paikantumistani tutkimusyhtei-
+söön, erityisesti koska kuulun itsekin tutkittavaan ryhmään.
+Suomalaisnaisista käytetään usein saamelaisalueella il-
+maisua nimitystä riuku4 riippumatta siitä, onko hän parisuh-
+teessa saamelaisen kanssa vai ei.
+Sana on saamenkielistä perua
+ja sinällään neutraali eli tarkoittaa ei-saamelaista naista.
+Riuku,
+pohjoissaameksi rivgu, tunnetaan kaikissa saamen kielissä.
+Al-
+kuperäinen kantasana rygr on muinaisskandinaavinen laina
+ja tarkoittaa emäntää (lady, housewife) (Aikio 2009, 273).
+Áile
+Aikio (2012) kuvaa tutkimuksessaan riuku-ilmaisua: "Sana ei
+ole täysin vapaa arvolatauksesta ja sitä käytetään usein halut-
+taessa korostaa suomalaisten ja saamelaisten välisiä eroja ja
+puhuttaessa negatiivisesti suomalaisista, erityisesti saamelais-
+ten kesken." (mts.
+4 En käytä itse aktiivisesti riuku-sanaa tässä tutkimuksessa, koska se on osal-
+le haastatelluista vastenmielinen ilmaisu.
+Sana tosin vilahtelee paikoitellen tekstissä,
+erityisesti haastateltavieni kertomusten katkelmissa, mutta pääosin olen pyrkinyt
+käyttämään neutraalia ilmaisua suomalaisvaimo.
+Saamelaisistaki voi sanoa, että käyttäytyy ku riuku.
+Mies saat-
+taa sanoa, että sinähän oot ku riuku, jos tulee riita.
+Jos saa-
+melainen sanoo ... onhan siinä vähän semmonen maku, että
+hienostelija, kaupunkilainen, ei osaa tehä käsitöitä.
+Riuku on
+vähän alentava, en halua olla riuku.
+Saamelaiset pitää riukuja
+semmosina, jotka ei ossaa tehä mittään, ei osaa luonnossa liik-
+kua.
+(Taru, ir2)
+Taru kuvaili riuku-nimityksen käyttöä alentavana ja vä-
+heksyvänä.
+Lisäksi sanaa käytetään adjektiivinomaisesti hen-
+kilöstä, joka on taitamaton.
+Se, mitä käsitteitä ja ilmaisuja
+käytetään, ei ole yhdentekevää, koska käsitteillä määritellään
+ilmiötä ja sijoitetaan se tiettyy kontekstiin.
+Kielelliset valinnat,
+kuten käsitteet, rakentavat sosiaalista todellisuutta ja niillä on
+myös seurauksensa.
+Käsitteet pitävät aina sisällään tulkintaa
+ja selitystä todellisuudesta (Koivunen & Liljeström 1996, 29).
+Käsite saattaa pitää sisällään semanttisen merkityksen, esi-
+merkiksi stereotypian, joka yksinkertaistaa ilmiötä ja asettaa
+sen tiettyyn kategoriaan (Krok 2009, 64).
+Itse yritän välttää ky-
+seisen ilmauksen käyttämistä, koska monet haastattelemistani
+naisista eivät pidä siitä sen mahdollisesti halventavan merki-
+tyksen takia.
+Näen, että sana riuku on esimerkki stereotypiaa
+sisältävästä ilmaisusta, ja sillä voidaan nimetä koko ryhmän
+lisäksi yksittäiset henkilöt koko ryhmän edustajiksi.
+Tutkimusraportti koostuu kuudesta luvusta.
+Ensimmäi-
+sessä luvussa eli johdannossa pohdin tutkimukseni perustei-
+ta ja sitä, miksi tutkin valitsemaani aihetta, mikä siitä tekee
+ajankohtaisen.
+Toisessa luvussa paikannan tutkimuksen kon-
+tekstiinsa ja pohdin, mitä saamelaisyhteisö tarkoittaa, minkä-
+lainen on suvun ja laajemmin yhteisön merkitys ja minkälaista
+ajankohtaista keskustelua saamelaisyhteisössä käydään.
+Esit-
+telen lyhyesti pääkäsitteet, aineiston ja tutkimusmenetelmä-
+ni.
+Paikannan tutkimukseni aikaisempaan aihetta sivuavaan
+tutkimukseen eli kaksikulttuurisia parisuhteita ja saamelai-
+salueen naisia koskeviin tutkimuksiin sekä pohjoiseen su-
+kupuolentutkimukseen.
+Sijoitan tutkimukseni käyttämääni
+teoreettiseen viitekehykseen, pohdin pääoma- ja toimijuus-kä-
+sitteiden merkitystä ja esittelen tutkimuskysymykseni.
+telen tarkemmin menetelmäni elämäkertatutkimuksen sekä
+kokemuskerronnan merkityksen.
+Avaan myös omaa tutkijan
+asentoani yhtenä saamelaisyhteisön suomalaisvaimoista sekä
+pohdin eettisiä kysymyksiä.
+Kolmas luku käsittelee haastattelemieni naisten tuloa
+Saamenmaahan: miksi he tulivat alueelle ja minkälaista vaih-
+telua tulosyissä on ikäluokittain.
+Luvun alussa kuvaan ensin
+saamelaisyhteisön yhteiskunnallisia muutoksia ja muuttoliik-
+keen merkitystä.
+Niin ikään kerron haastattelemieni naisten
+ensimmäisistä tapaamisista tulevan puolison kanssa sekä ana-
+lysoin naisten tulkintoja saamelaisen miehen erilaisuudesta
+verrattuna suomalaiseen mieheen.
+Ensimmäiset tapaamiset
+miehen perheen kanssa toivat esille kulttuurisia eroja, ensisi-
+jaisesti kielen ja erilaisia tapoja.
+Tärkeä perhekoheesio nousi
+esille jo alkuvaiheessa.
+Naisten omat vanhemmat kantoivat
+huolta tyttärensä työmahdollisuuksista saamelaisalueella.
+Tutkimuksen varsinaiset aineistoluvut eli neljäs ja viides
+luku keskittyvät suomalaisnaisten kokemuksiin saamelaisyh-
+teisöön asettumisesta erityisesti arkikontekstissa.
+Neljännessä
+luvussa keskityn tarkastelemaan yhteisöön asettumista saa-
+melaistapaisuus-käsitteen avulla.
+Määrittelen käsitteen tavak-
+si elää "saamelaiskaltaista" elämää saamen kieltä käyttäen,
+yhteisön tapoja opetellen ja noudattaen, mutta oman lähtö-
+kohdan muistaen.
+Käsittelen luvussa suomalaisvaimojen tar-
+vitsemia voimavaroja ja tarvittavia taitoja vaimon roolissa.
+Teoretisoin voimavaroja Pierre Bourdieun kulttuurinen pääoma
+ja sosiaalinen pääoma -käsitteiden kautta.
+Viides luku keskittyy suomalaisnaisten paikantumi-
+seen saamelaissukuun ja -yhteisöön.
+Teoreettisena käsitteenä
+käytän sosiaalista pääomaa.
+Keskeisenä käsitteenä on myös
+toimijuus, jonka miellän kykynä ja mahdollisuutena neuvo-
+tella sosiaalisia järjestyksiä sellaisiksi, että ne mahdollistavat
+mielekkään toiminnan.
+Toimijuus-käsite
+on hyvin monitahoinen.
+Tätä kuvastavat sen monet määreet.
+Honkasalo, Ketokivi ja Leppo (2014) esittelevät artikkelissaan
+yli kymmenen toimijuuden tapaa.
+Toimijuus voi olla muun
+muassa moniselitteinen, hämärä, hauras, kykenevä, aikaan-
+saava ja sidottu.
+Feministiseen tutkimukseen toimijuus kyt-
+keytyy emansipatorisen merkityksensä kautta.
+(Mts.
+Pohdin viidennessä luvussa myös suomalaisvaimoja koskevaa
+kiistanalaista nimitystä riuku ja sen paikantavaa merkitystä.
+Viimeisessä eli kuudennessa luvussa kokoan yhteen
+haastateltujen "elämän mittaisen matkan".
+Naiset tekevät
+välitilinpäätöstä elämästään ja pohtivat sitä, ovatko he koto-
+naan saamelaisalueella.
+Loppuyhteenvedossa kerron tuloksia,
+tutkimuksen synnyttämiä ajatuksia ja esitän jatkotutkimusai-
+heita.
+Päätän raporttini epilogiin, joka on ote Mimmiltä (ir2)
+saamastani sähköpostiviestistä.
+Mimmi "vie sanat suustani":
+Jokaisen miniän tarina on erilainen.
+Kaikki ovat kuitenkin halun-
+neet oppia uusia taitoja ja tapoja, ja he ovatkin oppineet paljon
+omaa lähtökohtaansa unohtamatta.
+TuTkimuksen lähTökohdAT
+Tutkimukseni haastateltaviksi olen valinnut saamelais-
+miesten ei-saamelaiset puolisot, jotka ovat suomalaissyntyisiä
+ja asuvat saamelaisalueella.
+Tämä valinta rajasi tutkimuksen
+ulkopuolelle jonkin verran ulkomaalaissyntyisiä naisia sekä
+runsaasti saamelaisalueen ulkopuolella asuvia.
+Tein rajauksen
+osin käytännön syistä: saamelaisalueen ulkopuolella asuvia
+on mahdotonta tavoittaa edes kohtuullisessamäärin, mutta
+erityisesti siitä syystä, että halusin tutkia nimenomaan saame-
+laisyhteisössä elävien suomalaisnaisten kokemuksia.
+Olen hankkinut tutkimusaineistoni sellaisilla tavoilla,
+jotka mahdollistavat naisten kertoa vapaasti ajatuksistaan ja
+kokemuksistaan (ks.
+Näitä ovat tut-
+kimuksessani haastattelut, esitietolomakkeiden vapaamuotoi-
+set kysymykset ja sähköinen kirjeenvaihto (sähköposti).
+Olen
+itse ollut kauan saamelaisyhteisön jäsen, ja asioiden tuntemus
+on kasvanut arjen toiminnoissa.
+Olen myös opiskellut sekä
+pohjoissaamen kieltä että saamelaiskulttuuria ja osallistunut
+vuosien mittaan lukuisiin seminaareihin, konferensseihin ja
+tapahtumiin.
+Lisäksi työni on osa saamelaiskulttuurista toi-
+mintaa5.
+Omiin havaintoihin liittyvä aineisto on osa tutkijan
+omaa ymmärrystä (Ojala 2011, 96).
+Tutkimusmetodina ha-
+vainnointi tulee olla tietoista ja järjestelmällistä.
+Niin ikään on
+pidettävä erillään tutkijan tulkinnat ja kokemukset suorista
+havainnoista (Ronkainen ym.
+Havainnot voidaan
+jakaa edellä mainittuihin suoriin havaintoihin, tulkintoihin
+ja vaikutelmiin sekä tutkijan omaan tuntemukseen ja koke-
+5 Olen työskennellyt pitkään opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuk-
+sessa.
+mukseen liittyviin muistoihin.
+Lisäksi kenttämuistiinpanot
+ja niiden pohjalta kirjoitetut tarinat ovat havainnointia.
+Olenkin kartuttanut saamelaiskulttuurista tunte-
+mustani vuosien mittaan omaan havainnointiin perustuvalla
+arkitiedolla, joka luonnollisesti on epämuodollisena aineisto-
+na tutkimuksessani.
+Keräsin saamelaisten suomalaisvaimojen (avio- tai avo-
+vaimojen) nimilistaa niin sanotulla lumipallomenetelmällä eli
+tein alkulistaa eri puolilta saamelaisaluetta olevien tuttavieni
+ja ystävieni avustuksella ja pyysin mukaan kutsumiani levittä-
+mään tietoa tutkimuksesta.
+Tämän lisäksi Yle Sámi radion toi-
+mittaja teki tutkimuksesta raportin, jossa pyysin kaikkia kiin-
+nostuneita ottamaan yhteyttä minuun ja tulemaan mukaan
+tutkimukseen.
+Tunnen itsekin varsin monta kriteerit täyttävää
+henkilöä.
+Minkäänlaista rekisteriä ei saamelaisten suomalais-
+puolisoista ole.
+Lähetin ensin mahdollisille tutkittaville kirjeitse tiedus-
+telun osallistumisesta tutkimukseen (liite 1).
+Vastauksia alkoi
+tulla nopeasti ja runsaasti.
+Halukkuutensa ilmoittaneille lähe-
+tin taustatietolomakkeen.
+Pohdin pitkään lomakkeeseen tule-
+via kysymyksiä: mitä pyrin selvittämään lomakkeen avulla.
+Hyvän kyselylomakkeen laatimiseksi tutkijan tulisi olla hyvin
+perehtynyt aiheeseensa, myös teoreettisesti (Ronkainen ym.
+Aihe oli minulle tuttu ja omakohtainen, mutta huo-
+masin, että teoreettinen tietämykseni aiheesta ei ollut riittävä
+lomaketta laatiessani.
+Olin kuitenkin siinä vaiheessa jo luke-
+nut useita kaksikulttuurisia avioliittoja koskevia tutkimuksia6,
+jotka olivat vahvistaneet näkemystäni ydinkysymyksistä.
+Kyselylomakkeen (Liite 3.)
+kysymykset laadin siltä poh-
+jalta, mitä pidin tärkeänä suomalaisvaimon elämässä.
+Tällai-
+siksi määritelin saamen kielen taidon ja saamelaiskulttuurista
+koskevan tietouden sekä perhe-elämään, sukulaissuhteisiin ja
+6 Muun muassa Breger - Hill 1998, Järvinen-Tassopoulos 2005, Kuusisto
+yhteisölliseen elämään liittyvät asiat.
+Kysyin ensin henkilötie-
+toja kuten ikää, kotiseutua, koulutusta, saamelaisalueelle tu-
+lon ajankohtaa ja sekä omaa että miehen työtilannetta.
+Näiden
+jälkeen kysyin saamen kielen osaamisesta, saamenkäsitöiden
+tekemisestä ja saamenpuvun käyttämisestä.
+Näillä kysymyk-
+sillä sain alustavan käsityksen haastateltavien elämäntilan-
+teesta ja lähestyin kieli- ja kulttuurikysymyksillä tutkimuksen
+yhtä pääkäsitettä eli kulttuurista pääomaa.
+Kysyin myös lap-
+suudenkodin ja nykyisen perheen välisistä eroista (tavat ym.).
+Sosiaalisia suhteita ja toimintaa kartoitin alustavasti kysy-
+mällä yhteydenpidosta miehen suvun kanssa sekä omasta ase-
+masta yhteisössä esimerkiksi kokeeko haastateltava olevansa
+yhdenvertainen yhteisön jäsen vai ulkopuolinen.
+Niin ikään
+tiedustelin syrjimiskokemuksista: onko haastateltava kokenut
+syrjintää ja jos on, minkälaista, missä yhteydessä ja mistä syys-
+Lopuksi tiedustelin suhtautumista riuku-nimitykseen sekä
+esitin ehdotuksia tutkimuksen työnimeksi.
+Työnimiehdotuk-
+silla pyrin alustavasti kartoittamaan haastateltavien tunte-
+muksia sekä tutkimusta että sen fokusointia kohtaan.
+Nimieh-
+dotuksissa oli muun muassa riuku- ja rivgu-ilmaisun (esim.
+Riukuminiänä Saamenmaassa) ja siirtolainen/maahanmuuttaja
+-ilmaisun sisältäviä ehdotuksia.
+Mahdollisimman neutraalina
+vaihtoehtona oli otsikko Suomalaisminiänä saamelaisyhteisössä.
+Näistä viimeksi mainittu sai eniten kannatusta, joten käytin
+sitä tutkimuksen työnimenä.
+Vaikka käyttämäni elämäkertatutkimus kuuluu meto-
+disesti laadulliseen tutkimukseen, koin lomakkeella kerätyn
+kvantitatiivisen aineiston tukevan hyvin tutkimusta.
+Kvanti-
+tatiivista aineistoa en varsinaisesti tulkinnut, vaan hyödynsin
+lähinnä lukumääräisiä tekijöitä, esimerkiksi saamen kielen
+osaajien määrää koko haastateltujen ryhmästä.
+Näistä tein
+taulukon selkeyttämään tilannetta (liite 3).
+Kyselylomakkeeseen vastanneista olen haastatellut 33
+henkilöä, jotka edustavat kaikkia ikäluokkia ja eri alueita saa-
+melaisalueella.
+Muutamat kyselyyn vastanneista eivät olleet
+innostuneita haastattelusta (En minä osaa mitään ihmeellistä ker-
+toa.)
+tai jäivät pois luonnollisista syistä (matka, sairaus, elä-
+mäntilanne).
+Litteroin kaikki haastattelut sitä mukaan kuin
+tein ne, yleensä samana iltana, ja lisäilin tekstien loppuun
+omia havaintojani ja tuntemuksiani haastattelutilanteesta.
+Lähetin muutamille haastatelluille pyynnöstä heidän oman
+haastattelunsa puhtaaksikirjoitettuna.
+Koko ajan olen pyr-
+kinyt painottamaan tutkimuksen vuorovaikutteisuutta eli
+pyytänyt kommentteja ja kysymyksiä haastateltaviltani.
+kimuksen edistymisestä kerroin sähköpostitse pari kolme ker-
+taa vuodessa.
+Alkuun sain runsaasti vastauksia, mutta noin
+neljän vuoden tutkimusprosessin kuluessa viestittely väheni.
+Arvelisin joidenkin odotelleen valmista nopeammin.
+Marja
+Tiilikainen (2003, 110) kertoo joidenkin informanttien ihmetel-
+leen tutkimuksen pitkää kestoa.
+Pyrin käyttämään feminististä haastatteluotetta, joka
+kunnioittaa haastateltavan omaa kerrontaa, perustuu vallan ja
+tiedon analyysiin (Oinas 2004, 227) ja mahdollistaa vuorovai-
+kutteisen keskustelun.
+Muotoilin kysymyksiä siten, että haas-
+tateltava voisi itse päättää, mihin ja miten vastaa (ks.
+Rosenthal
+Tavoitteena on ollut vapauttaa ja valtauttaa naisia eli
+antaa "äänivalta" ja puheenvuoro heille, joilla sitä ei ole en-
+nen ollut tai jotka eivät ole sitä käyttäneet.
+Olennaisen tärkeänä haastatteluissa Lois Presser (2005) pitää
+sitä, mitä kysytään ja sitä, miten kysytään.
+"Tutkijan tavoite ei
+ole vapauttaa autenttista kertomusta, vaan ennemminkin pal-
+jastaa niin paljon kuin pystyy suhteista, jotka vaikuttavat ker-
+rotun tarinan rakentumiseen" (mts.
+Tämä sisältää sekä
+kerrontatilanteen, tutkijan ja kertojan tiedostetun paikantumi-
+sen sekä kertomusten sisältämät arvot ja asenteet.
+Ensisijaista
+on haastateltavan ja hänen kertomuksensa kunnioittaminen
+(DeVault & Gross 2007, 188) ja haastateltavan aito kuuntelemi-
+nen, koska kiertotietä puhuminen voi avata sitä, mikä on pu-
+heen takana eli esimerkiksi yhteisön näkökulmien ja arvojen
+vaikutusta (mts.
+Kun kaksi ihmistä kohtaa, kyseessä
+on aina puhujien suhde muihin, omaan historiaan, sukuun ja
+uskomusjärjestelmiin.
+Puhuminen on tapa olla maailmassa.
+Suoritin haastattelut lähinnä tee-
+mahaastatteluina alustavien kyselylomakkeiden pohjalta, jos-
+kin väliin keskustelu polveili muihinkin aiheisiin.
+Toimin kir-
+jurina suomalaisnaisten omaelämäkerrallisille kertomuksille
+nauhoittamalla ja litteroimalla heidän kertomaansa.
+Kävin jonkin verran myös sähköistä kirjeenvaihtoa haas-
+tateltavieni kanssa kysyen tarkennuksia joihinkin asioihin.
+Jotkut naisista kirjoittivat hyvinkin syviä ajatuksiaan sähkö-
+posteissa.
+Yhdeltä haastateltavalta sain tavallisen kirjeen, jos-
+sa hän kertoi elämästään.
+Näin ollen voin sanoa aineistonani
+koostuvan vähäisessä määrin kirjeenvaihdosta.
+Eräs haasta-
+teltavani ehdotti, että perustaisimme yhteisen, muilta suljetun
+Facebook-tilin.
+Ajatus sinänsä oli hyvä, mutta omalta osaltani
+se jäi toteuttamatta, koska en ole Facebookissa.
+Sähköpostitkin
+lähetin piilokopiokomennolla, jolloin vastaanottaja ei nähnyt,
+ketkä muut saivat saman viestin.
+Ehdotin haastateltavilleni
+ryhmäviestiketjua jonkinlaisen ryhmäkeskustelun virittämi-
+seksi, mutta kaikki eivät olleet siitä innostuneita, joten sekin
+jäi toteuttamatta.
+Jäin miettimään ryhmäkeskustelun ja -haas-
+tattelunkin mahdollisuutta, mutta pitäydyin kuitenkin kah-
+denkeskisessä tiedonhankinta- ja vaihtoasetelmassa.
+Haastattelu on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa on
+läsnä valtasuhde.
+Tutkijan ja tutkittavan valtasuhde on ensi-
+sijaisesti tutkijapainotteinen, koska hänellä on intressinsä saa-
+da tutkimus toteutettua.
+Myös haastateltavalla voi olla omat
+tiedonintressinsä sekä halu tuottaa oma kertomus kokemuk-
+Ann Oakley (2000, 47) kuvaa haastat-
+telun imitoivan keskustelua, mikä pitää sisällään lupauksen
+molemminpuolisesta kuuntelemisesta.
+Barbara Czarniaska
+(2004) muistuttaa vuorovaikutuksen tärkeydestä.
+Hän toteaa,
+että haastattelussa kaksi ihmistä etsii tietoa ja ymmärrystä yh-
+teisin ponnistuksin.
+Niin ikään Czarniaska painottaa sitä, että
+haasteltava on paras oman kertomuksensa asiantuntija, onhan
+kyseessä heidän kertomuksensa.
+Oman tutkimuk-
+seni haastatteluissa puhe rönsyili mielenkiintoisesti aiheesta
+toiseen, mutta pidin kuitenkin huolen, että sain vastauksia
+suunnittelemiini teemoihin.
+Teemat olin miettinyt niiden
+asioiden pohjalta, joita pidin olennaisena suomalaisvaimojen
+kokemuksissa.
+Osittain hyödynsin tässä omaa pitkää koke-
+mustani "riukuminiänä".
+Virikkeenä minulla on ollut koke-
+mustenvertailutekniikka, jossa haastattelija esittämiensä kysy-
+mysten lisäksi voi kertoa myös omia kokemuksiaan ja antaa
+näin haastatellullekin mahdollisuuden vertailla kokemuksia
+(Ronkainen 1990, ks.
+myös Keskitalo-Foley 2004, 43).
+Suvi Ronkainen (1989, 72) kirjoittaa tutkimuskontekstin
+arkistamisesta: haastattelu etenee tapahtumien ja kokemusten
+kautta kahden naisen välisenä arkisena vuorovaikutuksena.
+Hanna Ojala (2011, 99) arkistaa myös haastattelun ulkoiset
+puitteet tekemällä haastattelut tutussa ympäristössä.
+Itse tein
+haastattelut ensisijaisesti kunkin haastateltavan kotona.
+syin kaikilta, missä voisimme tavata ja useimmat kutsuivat
+kotiinsa.
+Muutaman haastattelun tein muissa haastateltavan
+työpaikalla, omassa kotonani tai jossakin muualla aina sen
+mukaisesti, miten parhaiten sopi.
+Koska tunsin monet haas-
+tateltavistani entuudestaan, oli mukavaa tavata vanhoja tuttu-
+ja, joista joitakin en ollut tavannut vuosikausiin.
+Sisään men-
+nessäni istuimme yleensä ensin kahvipöytään ja juttelimme
+kuulumisia, joskus hyvinkin pitkään.
+Tilanne oli joka paikas-
+sa vapautunut, miellyttävä ja niin luonnollinen kuin haastat-
+telutilanne ylipäänsä voi olla.
+Kestoltaan haastattelut olivat
+keskimäärin 1,5-2 tuntia.
+Oheisjutteluineen saattoi vierähtää
+puolikin päivää jonkun haastateltavan luona.
+Kutakuinkin kaikki haastateltavat halusivat puhua rau-
+hassa ilman lasten ja miehen kuulevia korvia.
+Oletettavaa oli,
+että miehen läsnäolo saattaisi vaikuttaa naisen kertomaan si-
+sällöllisesti.
+Marja Tiilikainen (2005, 108) toteaakin, että nais-
+ten muistoja on vaikea tavoittaa miesten läsnä ollessa.
+haastateltavistani oli laittanut miehensä asioille: Ei ole kiirettä
+takaisin.
+Toinen taas oli sanonut suoraan miehelleen, ettei ha-
+lua tämän olevan kuuntelemassa.
+Eräs haastateltava huomaut-
+ti topakasti miehelleen, joka halusi osallistua keskusteluun:
+Älä sinä sotkeudu nyt tähän asiaan.
+Sinunhan piti mennä ver-
+koille.
+Yksi mies pyrki mukaan kertomaan sanomalla: anna-
+pa ku mie kerron, miten se meni, mutta hänetkin vaimonsa
+lähetti muualle.
+Joku vaimo kertoi sanoneensa miehelleen,
+että minä tiedän, ettet sinä pidä siitä, että minä kerron kaikkia
+näitä huonoja kokemuksia, mutta minäpä kerron silti.
+Hänen-
+kään miehensä ei vastustanut sinällään haastattelun tekemis-
+tä, eivätkä miehet ylipäänsä suhtautuneet mitenkään kieltei-
+sesti vaimonsa haastattelemiseen.
+Kaikki tulivat tervehtimään
+ja juttelimme yhdessä kuulumisia, ja yksi mies oli laittanut
+meille piharakennukseen haastattelutilan ja kattanut pöytään
+mehua ja viipaloituja hedelmiä!
+Hyvärinen ja Löyttyniemi kirjoittavat, että "kertomus
+tuotetaan vasta kertomisen hetkellä" (2005, 201).
+Muutamat
+haastateltavat totesivat haastattelujen lopussa, että eivät olleet
+aikaisemmin ajatelleetkaan elämäänsä kertomuksena.
+Kaikki
+pitivät haastattelu- ja kertomiskokemusta mielenkiintoisena
+ja omia ajatuksia selkeyttävänä.
+Kertoessaan kokemuksistaan
+henkilö järjestää omaa elämäänsä (ks.
+Gubrium & Holstein
+Kokonaisuutena kesälomani 2010 kului hyvin miellyttä-
+vissä merkeissä matkustaen pitkin Lappia.
+Maantieteellinen
+hajonta kattoi alusta alkaen koko Suomen saamelaisalueen.
+Välillä katselin Saanaa, välillä Tenoa, joskus kylien liikennettä.
+Utsjoella majoituin moneen otteeseen ystäväperheen luona.
+Välillä istuimme juttelemassa teetä juoden ja käsitöitä tehden,
+välillä litteroin iltakauden päivällä tekemääni haastattelua.
+Kirjoitin haastattelukesän jälkeen Vaikutelmia-tekstiä, johon
+kirjasin vapaasti ajatuksiani kertyneestä aineistosta eli kuun-
+telemistani kokemuskertomuksista.
+Olin tulostanut kaikki lit-
+teroidut haastattelut vihkoseksi, jota luin ahkerasti.
+Merkitsin
+kyseiseen vihkoseen eri väreillä eri teemoja, haastattelujen ti-
+hentymiä, ydinkohtia, avainsanoja ja kommentteja.
+Vihkonen
+kulki kanssani useamman vuoden.
+Tutkimuksen aikana on
+synnytty ja kuoltu, kuten eräs haastateltava kuvasi omaa elä-
+määnsä.
+Koska tutkimuskontekstini on ihmisen elämä, siihen
+kuuluu monenlaista.
+Nuoremmat haastateltavani saattoivat
+itse saada lapsia tutkimuksen aikana, jostakin vanhemmasta
+tuli isoäiti.
+Joku haastateltavani sai tutkimuksen aikana mi-
+niän tai vävyn ja siirtyi siten jo niin sanotusti vastaanottavan
+perheen jäseneksi.
+Kuulin tutkimuksen aikana jonkun tutkimuksen ulko-
+puolelle jääneen naisen arvelleen, että jospa hänen miehensä
+ei ole "tarpeeksi saamelainen".
+Myönnän oitis, että en missään
+tapauksessa tavoittanut kaikkia mahdollisia haastateltavia.
+Kyse ei siis ole lajittelusta, onko joku "tarpeeksi" saamelainen.
+Kutsun haastattelemiani naisia tässä tutkimuksessa yleis-
+nimityksellä haastateltava.
+Informantteja kutsutaan nykyisin
+tutkimuksissa usein tutkimuskumppaneiksi (Sarivaara 2012)
+tai kanssatutkijoiksi (Ikonen & Ojala 2005).
+Tutkijalla ja infor-
+manteilla on tutkimuksessa jaettu valta tutkimuksen sisällös-
+Viimekätinen vastuu on kuitenkin aina tutkijalla.
+Hän päät-
+tää jo siitä, mitä tutkii ja aiheen valittuaan, keitä haastattelee,
+mikä on näkökulma ja miten tutkimus rajataan.
+Syrjälä ym.
+(2006) muistuttavat kuitenkin yltiöoptimismista kanssatutki-
+juuskysymyksessä.
+Heidän mukaansa ei juurikaan löydy tut-
+kimuksia, joissa tutkittavat olisivat rakentamassa tutkimus-
+tarinaa tasavertaisina tutkijoiden kanssa (mts.
+Kutsun
+omia informantteja haastateltaviksi, mutta tällä valinnalla
+en suinkaan väheksy heidän ensisijaisuuttaan tutkimuksessa
+saatavaan tietoon.
+Näen oman roolini tutkijana kuitenkin sii-
+nä määrin vastuullisena, että en sysää omaa tehtävääni haas-
+tateltavilleni.
+Lähetin kirjeen tutkimuksesta kaikkiaan 127 henkilölle ja
+pyysin tutkimukseen.
+Heistä vastasi 80 henkilöä, joille lähetin
+taustatietolomakkeen.
+Vastanneista noin kolmasosa oli Inaris-
+ta ja reilu puolet Utsjoelta.
+Vuotsosta ja Enontekiöltä vastan-
+neita oli suhteessa vähiten.
+Olettaisin yhden syyn inarilaisten
+ja utsjokisten runsaaseen vastaamiseen olevan tuttuuden: tun-
+nen henkilökohtaisesti varsin monta haastateltavaa.
+Halusin
+jättää tutkimukseen osallistumisen täysin vapaaehtoisuuden,
+ja mukaan pyytämieni haastateltavien oman aktiivisuuden
+varaan.
+En perännyt vastauksia vastaamatta jättäneiltä, joten
+en pysty sanomaan syytä siihen, miksi moni jätti vastaamat-
+Kolme henkilöä ilmoitti, ettei osallistu tutkimukseen: yksi
+kertoi "seuraavansa tutkimuksen etenemistä", yksi vanhem-
+pi henkilö kertoi, että ei jaksa alkaa muistella vanhoja aikoja
+("ne olivat sen verran raskaita aikoja") ja yksi kertoi olevansa
+itsekin saamelainen.
+Kuulin joidenkin olevan jo ikääntyneitä
+ja/tai sairaita eivätkä sen takia jaksa vastata.
+Vastausten pe-
+räämistä en pitänyt miellyttävänä enempää haastateltavieni
+kuin omaltakaan kannalta.
+Halusin mukaan ihmisiä, jotka
+ovat aidosti kiinnostuneita tutkimuksesta.
+Kyselylomakkei-
+siin vastasi kaikkiaan 52 henkilöä.
+Tutkimuksessa mukana
+olevat edustavat kaikkia ikäluokkia 26-vuotiaasta 86-vuoti-
+aaseen.
+Alueellinen jakauma kattaa koko saamelaisalueen eli
+Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Vuotson alueen.
+Kaikki kolme
+Suomen saamelaisryhmää ovat edustettuina: mukana on sekä
+koltan-, inarin- että pohjoissaamelaisten puolisoja.
+Pidin kyse-
+lynlomakkeiden perusteella tilastoa, josta näin koko ajan ikä-
+ja aluejakauman (liite 3).
+Jaoin haastateltavat karkeasti kolmeen ryhmään sen mu-
+kaisesti, kuinka kauan he olivat olleet saamelaismiesten suo-
+malaisvaimoja eli käytin ikänä "vaimoikää": vanhemmat nai-
+set (yli 30 v. saamelaisparisuhteessa olleet), keski-ikäiset (noin
+15-30 v.) ja uudet (alle 15 v. saamelaisparisuhteessa olleet).
+Tämä noudattaa pääsääntöisesti haastateltavien ikäjakaumaa,
+joskaan ei täysin.
+Ryhmittely menee pääpiirteissään seuraavasti:
+• ir1 = ikäryhmä 1, vanhimmat eli yli 35 vuotta sitten avioi-
+tuneet
+• ir2 = ikäryhmä 2, keski-ikäiset eli 15-34 vuotta sitten avioi-
+• ir3 = ikäryhmä 3, nuoret eli alle 15 vuotta sitten avioituneet
+Ruksasin taulukkoon myös nykyisen kotiseudun, saa-
+men taidon, koulutuksen, lapinpuvun käytön, aktiivisuuden
+saamelaisasioissa, kokemuksia kielteistä kohtelusta ja hyvän/
+huonon anoppisuhteen.
+Edellä mainitsemani asiat ovat var-
+sin vaikeita määritellä yksiselitteisesti ja niihin on vielä vai-
+keampia vastata, joten taulukko on parhaimmillaankin vain
+suuntaa-antava.
+Sain kyseisestä taulukosta kuitenkin hyvää
+tukea useampaan otteeseen tutkimusta tehdessäni: esimerkik-
+si kielen merkitystä pohtiessani saatoin tarkistaa taulukosta,
+kuinka monet kertoivat osaavansa saamea tai pukukysymyk-
+sessä, miten yleistä saamenpuvun käyttö oli haastattelemieni
+naisten keskuudessa.
+Tämän tutkimuksen perusteella kolme neljäsosaa (noin
+76%) vastanneista saamelaisten suomalaispuolisoista on
+Etelä-Suomesta (noin Oulun seudulta etelään).
+Lapin läänin
+alueelta on neljäsosa, josta taas Pohjois-Lapista puolet (12%
+kaikista).
+Näiltä osin riukuvaimon etelästä kotoisin oleminen
+näyttää pitävän paikkansa (ks.
+liite 2).
+Koulutustaso suomalaisvaimoilla on hyvä: haastatelta-
+vista noin 40 prosentilla on yliopistotutkinto.
+Ammattikorkea-
+koulu- tai entinen opistoasteen tutkinto on neljäsosalla.
+Ehkä
+tutkimukseen valikoitui hyvin koulutettuja naisia, sitä en ole
+erikseen selvittänyt.
+Tällä perusteella paljon toistettu lausah-
+dus "saamelaisten maisterivaimot" pitää tässä aineistossa
+paikkansa.
+Kaksi kolmasosaa saamelaisten suomalaisvaimois-
+ta käy töissä.
+Muutamia on jo eläkkeellä, jotkut opiskelevat
+päätoimisesti ja muutamia on kotiäiteinä.
+Työttömänä oli vain
+harva.
+Merkillepantavaa (mutta ei yllättävää) on ammatillisen
+jakauman suuntautuminen opetus- sekä sosiaali- ja terveys-
+alalle.
+Noin puolet tutkimuksessa mukana olevista on aviolii-
+tossa, eronneita on 15 prosenttia ja leskiä noin 10 prosenttia.
+Eronneista ja leskistä jotkut ovat uudessa avo- tai avioliitossa.
+Uudelleen avioituneilla uusi puoliso oli muutamaa poikkeus-
+ta lukuun ottamatta saamelainen.
+Reilu viidesosa elää avolii-
+Lapsia oli lähes kaikilla (95%) tavallisimman perhekoon
+ollessa 2-3 lasta.
+Päästäkseni alkuun tutkimukseni analyysissä hahmot-
+telin ensin kokonaiskuvaa aineistostani.
+Tämän jälkeen tut-
+kimus oli helpompi paikantaa alueellisesti ja henkilötasolla
+sekä nähdä laajempana kokonaisuutena.
+Tutkimusprosessissa
+on tärkeää ensin tunnistaa materiaalin kokonaisuus ja sitten
+luoda järjestelmä erityisten aspektien tunnistamiseksi (Acker-
+Jukka Valkonen (2007) kuvaa oman väi-
+töstutkimuksensa analyysiä kaksivaiheisena: ensimmäisessä
+vaiheessa hän pyrki vastaamaan kahteen ensimmäiseen tutki-
+muskysymykseen, joita ohjasi aineiston luenta "alkuperäiset
+tutkimuskysymykset unohtaen", vaikka hän pitääkin unoh-
+tamista hieman naiivina, koska tutkimuskysymykset on jo
+muotoiltu (mts.
+Kolmanteen tutkimuskysymykseen-
+sä Valkonen pyrki vastaamaan tutkimuksen edetessä.
+Tapio
+Nykänen (2012) erittelee väitöskirjassaan selkeästi, milloin7
+hän vastaa tutkimuskysymykseen.
+Tämä tekee helpommak-
+si löytää vastauksia.
+Pyrin selkeyttämään tutkimusraporttiani
+edellä mainitulla tavalla.
+Pohtiessani koko tutkimusraportin
+7 "Nyt on mahdollista vastata ensimmäiseen tutkimuskysymykseen /.../"
+(mts.
+172) ja " /.../ toiseen tutkimuskysymykseen" (mts.
+muotoa harkitsin mahdollisen "suomalaisvaimon mallitari-
+nan" kirjoittamista ja käyttämistä analyysissä.
+Mallitarina on
+jostakin tapahtumasta tai asiasta yleisesti tunnettua tarina, jo-
+hon sisältyvät yhteisön hyväksymät arvot, normit ja suhtautu-
+mis- sekä toimintatavat (Hänninen 2003, 51).8
+Litteroin tekemäni haastattelut heti tehtyäni ne.
+Luin litte-
+roimiani haastatteluja useampaan otteeseen ja tarkistin välillä
+joitakin kohtia audioaineistosta ja kenttämuistiinpanoistani.
+Mieltäni kalvoi kuitenkin epäilys, olinko kysynyt "oikeita",
+tärkeitä asioita.
+Helena Hurme (2006) opastaa tutkijaa kiinnit-
+tämään huomiota moniin seikkoihin: olosuhteisiin, toimin-
+toihin, tapahtumiin, prosesseihin, strategioihin ja suhteisiin.
+Mietin, kuvaanko tarpeeksi selkeästi tilanteita, ihmisten toi-
+mintaa ja erilaisia suhteita.
+Lohduttauduin John McLeodia
+(2001) siteeraten sillä, että laadullinen tutkimus vaatii käsityö-
+taitoa (mts.
+119) lopulta menetelmät unohtaen ja tutkimusteh-
+tävään sitoutuen (Valkonen 2007, 69).
+Kirjoitin haastattelujen tekemisen jälkeen johdannossa
+mainitsemani "mallitarinan", fiktiivisen Suvin tarinan (liite
+), jonka lähetin haastateltavilleni luettavaksi saatteella "ei
+niin vakavasti otettava".
+Itselleni sen kirjoittamisesta oli hyö-
+tyä, kun jollakin tavalla yritin hahmottaa saamelaismiehen
+suomalaisvaimon elämäntarinaa.
+Kirjoittamani Suvi - riu-
+kuminiä -tarinassa on joitakin elementtejä haastattelemieni
+naisten kokemuskertomuksista, mutta se on kuitenkin täysin
+fiktiivinen kertomus suomalaisnaisen vaimo- ja miniäelämäs-
+Sain haastateltaviltani hyviä kommentteja tarinasta.
+Osa
+kommentoi tarinaa huvittavaksikin, mutta suurelta osin sitä
+pidettiin ankeahkona ja surullisenakin.
+8 Suvi Raitakari (2004, 60) määrittelee kulttuurisen mallitarinan käsitteen
+viittaavan jaettuihin tapoihin ymmärtää, miten arkea eletään tai miten tietyssä tilan-
+teessa ihmisen oletetaan käyttäytyvän.
+Mikäli joku poikkeaa mallitarinasta, se perus-
+tellaan.
+Mallitarinoihin varastoituu kulttuurista tietoa, malleja tavoiteltaville elämän-
+kuluille (Jokinen-Huttunen - Kulmala 2004, 16).
+Tarinasta välittyi ikävä ulkopuolisuuden ja uhrautumisen tun-
+ne loppuun asti.
+(Noora, ir3)
+Miksi siitä tuli sellainen kuva, että nainen luopuu omista ju-
+tuistaan ja mies katoaa omiin touhuihinsa?
+Onko se oikeasti
+niin mustavalkoista?
+(Siiri, ir3)
+Ilona nosti esille monikulttuurisuuden tärkeyden.
+Voisi hyvinkin olla jonkun Suvin tarina.
+Itse jäin miettimään
+tuota monikulttuurisuutta.
+Olenko tuonut tarpeeksi vahvasti
+esiin omaa kulttuuriani.
+Jotenkin kuitenkin kuvittelen, että val-
+takulttuuria ei voi välttää.
+Se pitää huolen itsestään.
+Vähem-
+mistö, vähempiosaiset tarvitsevat kaiken tuen.
+Olen yleensäkin
+heikompien puolella.
+(Ilona, ir1)
+Myös omat juuret nousivat esille voimavarana.
+Ehkä meikäläiselle tuo eka vaihtoehto olisi tutuin, siis omien
+juurien läsnäolo, siitä voiman ammentaminen.
+Kun on ollut
+ne juuret, niin on tämän elämän jaksanut, siis sen poromiehen
+rinnalla.
+(Veera, ir2)
+Vaikka en käytäkään Suvin tarinaa tässä tutkimuksessa
+kehys- tai esimerkkikertomuksena tuota enempää, sain kui-
+tenkin kommenteista paljon ajattelemisen aihetta ja osviittaa
+teemoitukseen esimerkiksi ulkopuolisuuden tunteesta, mus-
+tavalkoisuudesta ja omien juurien tärkeydestä.
+Helmi (ir1) muistutti yleistyksen vaaroista.
+Minusta on tärkeää tutkimuseettisestikin muistaa, että mitään
+homogeenista saamelaista perhettä tai saamelaista miestä ei
+varmasti ole olemassa.
+Yhteneväisyydet ja erot saattavat olla
+ihan sattumaakin tai tietyn aikakauden mukanaan tuomaa.
+En siis pyri tuottamaan saamelaismiehen suomalaisvai-
+mon mallitarinaa, jonka mukaisesti kaikki olisivat samanlaisia
+ja toimisivat samalla tavalla, vaan jokaisella kertojalla ja hänen
+kertomallaan on oma syntyhistoriansa ja -kontekstinsa.
+Haastattelujen litteroinnin jälkeen aloin teemoittaa ai-
+neistoa.
+Ensin pohdin, mitä teema itse asiassa tarkoittaa.
+Se
+on jonkinlainen sanoma tai johtoajatus, tutkimuksen idea.
+Tutkimuksen aikana minun on pitänyt ajoittain hetkeksi py-
+sähtyä miettimään, mikä oikeastaan on tutkimukseni idea.
+Tämä konkretisoitui muun muassa tutkimuskysymysten poh-
+timisessa ja muotoilussa yhä uudestaan.
+Tässä vaiheessa koin
+jossakin määrin vaikeaksi erottaa aineistosta nousevat teemat
+niistä, joita olin haastatteluissa kysynyt.
+Teemat ja alateemat
+olivat sekä tutkimuskysymysten pohjalta etukäteen muotoi-
+lemiani että aineiston perusteella rakentamiani.
+Epäilin, että
+sidon analyysiä liikaa ennalta päättämiini teemoihin eli etsin
+vastauksia omiin kysymyksiini antamatta aineiston puhua.
+Onneksi aloin tunnistaa aineistosta asioita, joita ein ollut etu-
+käteen kysynyt.
+Tämä on tutkimuksen tarkoituskin eli selvit-
+tää ennen tietämättömiä, tiedostamattomia ja ääneen sano-
+mattomia asioita.
+Nimiä näille asioille osasin kuitenkin sanoa
+vasta perehtymällä paremmin teoreettiseen kirjallisuuteen ja
+muuhun tutkimukseen.
+Analyysi liittyy tutkimukseen alkuvaiheista lähtien.
+Sharlene Nagy Hesse-Biber (2007, 4) muistuttaa, että suku-
+puolta voidaan pitää analyysin kategoriana.
+Omassa tutki-
+muksessani sukupuoli on lähtökohta, haastattelenhan vain
+naisia.
+Aineiston hankintaa pohtiessaan tutkija joutuu päät-
+tämään, mitä kysyy, mitkä ovat kysymisen arvoisia asioita ja
+miten asioita kysyy.
+Konkreettiset missä- ja milloin-kysymyk-
+set kuuluvat tutkimusprosessiin.
+Aineistoa hankkiessaan tut-
+kija - joko tietoisesti tai huomaamattaan - tekee jo jonkinlaista
+analyysiä kuulemastaan ja näkemästään.
+Itse kirjoitin muis-
+tiin aina litteroimani haastattelun yhteyteen tuntemuksiani ja
+ajatuksiani, joita keskustelu haastateltavan kanssa synnytti.
+Pidin koko ajan kenttäpäiväkirjaa, johon tein välillä muun
+muassa analyysikaavioita.
+Koska aiheeni on minulle hyvin lä-
+heinen, yritin aina välillä "katsoa kauempaa" eli pyrin etään-
+nyttämään itseäni aineistosta ajattelemalla, miten nämä asiat
+näkee ja ymmärtää ihminen, jolla ei ole taustatuntemusta.
+Pyrin kuuntelemaan ja lukemaan keräämääni aineistoa
+mahdollisimman avoimesti omat ennakkokäsitykseni unoh-
+Suvi Ronkainen ym.
+(2011, 122) muistuttavat siitä, että
+aineisto on vain aineistoa, sillä on syntyehtonsa eikä se kuvaa
+tutkittavaa ilmiötä suoraan.
+Aineiston sisältöä ovat ohjanneet
+tutkijan esittämät kysymykset.
+Niin ikään myös haastatelta-
+vat valitsevat sanottavansa: he reflektoivat kokemuksiaan,
+valitsevat keskeiset aspektit ja muotoilevat niistä koherentin
+kokonaisuuden eli sen, mitä kertovat ja mitä mahdollisesti
+jättävät kertomatta.
+Eli jo ennen varsi-
+naista analyysiä mahdollinen tuleva aineisto on jo valikoitu-
+nut.
+Analyysin avainhenkilö on kuitenkin tutkija: hän nostaa
+pinnalle tärkeiksi kokemiaan asioita (ks.
+mts.
+Minulla oli
+tutkimusta aloittaessani aiheesta selkeitä ennakkokäsityksiä,
+jotka nojautuivat arkitietooni, ja pelkäsinkin, että huomaan ai-
+neistossa vain omia käsityksiäni tukevia ajatuksia ja komment-
+teja.
+Koin hyvin tarpeelliseksi pyrkiä etäännyttämään itseäni
+aineistosta.
+Ensimmäisen raaka-analyysiversion tein haastateltuani
+kutakuinkin kaikki.
+Kirjoitin ensin muutaman sivun mittaisen
+Vaikutelmia-kirjoitelman, jossa kuvailin empiirisen aineiston
+pohjalta tutkimuksen keskeisiä havaintoja.
+Pidin kuitenkin
+mielessäni sen, että ihmisten vastaukset eivät ole tutkimus-
+tuloksia, vaan johtolankoja (Alasuutari 2011, 79-81).
+Tein
+alkuun perussisällönanalyysiä, jossa kiinnitin huomioni sii-
+hen, mitä aineistossa sanotaan asioista, ilmiöistä, paikoista,
+itsestä, sosiaalisista suhteista ja yhteisöistä: olen siis kysynyt
+puheen sisältöjä.
+Aineiston ryhmittelytapa
+voi olla kolmivaiheinen: aineistosta muodostetaan karkeahko
+kokonaiskuva.
+Sen jälkeen aineistosta etsitään kiinnostavia,
+analyyttisiä solmu- tai taitekohtia.
+Loppupuolella tehdään
+yksityiskohtien analyysiä lähiluvun muodossa.
+(Ruusuvuori,
+Nikander & Hyvärinen 2010, 22-23.)
+Vaikka tutkijana on tarpeellista päästä mahdollisimman
+pian kiinni empiiriseen aineistoon eli tehdä haastattelut alku-
+vaiheessa, huomasin varsin pian teoreettisen viitekehyksen
+ja keskeisten käsitteiden määrittelyn hyvin tärkeäksi.
+Tunsin
+tutkimusta tehdessäni tarpovani ajoittain aikamoisessa hettei-
+kössä.
+Suvi Ronkainen (ym.
+2011) muistuttaa, että "tieto ei pii-
+le tuloksissa, tutkija nostaa tiettyjä asioita" (mts.123) ja "vasta
+tulkinta tekee aineistosta esiin nostetuista tuloksista tietoa"
+Päästäkseni tulkintaan asti aineistoa oli purettava:
+järjestettävä, ryhmiteltävä, teemoitettava, etsittävä ytimiä, yh-
+disteltävä, luettava ja oivallettava, yhdistettävä teoriaan, käsit-
+teellistettävä ja tulkittava.
+Käytän analyysissäni Suvi Ronkai-
+sen esittelemää "pienen ja ison a:n menetelmää": pikku-a on
+ensimmäinen porras, aineistoa ruoditaan, haetaan merkittäviä
+asioita, ryhmitellään ja niin edelleen.
+Iso-A pitää sisällään sekä
+pikku-a:n eli analyysin että tulkinnan ja luennan.
+(Ronkainen
+2011; Ronkainen ym.
+Pidän mielessäni sen, että
+aineistolle voi esittää kuitenkin vain sellaisia kysymyksiä, joi-
+den analysointiin se on riittävä.
+Feministisen tutkimuksen perusasioita ovat tutkimuksen
+avoimuus ja tutkijan paikan avaaminen.
+Pyrin monien haas-
+tateltavieni kertomusten katkelmilla avoimuuteen tutkimus-
+tilanteen kuvaamisessa muistaen kuitenkin, että analyysi on
+uusien merkitysten rakentamista (Eskola & Suoranta 2000,
+225) eli pelkkä haastateltavan siteeraaminen ei riitä.
+Pohdin-
+kin jatkuvasti teorian merkitystä tutkimuksessani.
+Teoria on
+tutkimuksessa työkalu (ks.
+Autti 2013, 54), ei itsetarkoitus.
+Janet Parr (1998) toteaa artikkelissaan, että naisten kertomuk-
+set ovat haaste ja vaatimus teorialle (mts.
+Pohdin, mikä ja
+minkälainen teoria olisi omien haastateltavieni kertomuksille
+relevantti, sekä miten minun olisi hyvä käyttää teoriaa tutki-
+muksessani, miten saisin teorian ja empirian haastettua vuo-
+ropuheluun.
+Yhdyn näkemykseen, että aineisto on tärkein,
+kun taas teorialla järjestetään ja käsitellään aineistoa, tuodaan
+siihen näkökulmia ja menetelmiä (ks.
+Kirjallisuuden9 lukemisen ja ohjaajieni kanssa käytyjen
+lukemattomien keskustelujen myötä alkoi tutkimukseni saa-
+da teoriaa selkärangakseen.
+Päädyin aloittamaan analyysin
+ensin aineistolähtöisesti.
+Tarkastelin siis sitä, mitä haastatel-
+tavani kertovat.
+Toin teoriaa ohjaamaan aineiston avaamista
+ja myöhemmin havaintojen käsitteellistämiseksi.
+Kulttuurisen
+ja sosiaalisen pääoman käsitteet alkoivat tuntua omilta tutki-
+muskontekstissani.
+Naisten kokemuskertomuksissa painottui
+monenlainen aktiivinen toiminta.
+Saamelaisuuden ja saame-
+laiskulttuurin merkityksen pohdinta tuotti käyttökelpoisen
+käsitteen saamelaistapaisuus, jolla liitin tutkimukseni feminis-
+tiseen tutkimustraditioon.
+Päivi Naskali (1998a) toteaa väitös-
+kirjassaan, että "käsitteiden avulla ei voi tietää mitään, ellei
+itse ole luonut niitä, jolloin tuohon luomiseen liittyy oma ko-
+kemuksellisuus" (mts.
+Näen saamelaistapaisuus-käsitteen
+sisältävän suomalaisvaimon kokemusmaailman keskeiset
+elementit: saamelaisuuden, saamen kielen ja kulttuurin sekä
+tavan elää.
+Määrittelen saamelaistapaisuuden tavaksi elää ja
+toimia saamelaisen tavoin, ei saamelaistuen, "alkaen saame-
+laiseksi", vaan opetellen saamelaiskulttuurista sille tunnus-
+omaisia piirteitä.
+Edellä kuvailemassani viitekehyksessä tut-
+kimukseni alkoi elää: haastattelemani naiset ovat aktiivisia,
+symbolista pääomaa hankkivia toimijoita.
+Käytän tutkimusraportissani runsaahkosti haastatelta-
+vieni omia lausumia, suoria lainauksia heidän puheestaan,
+9 Erinomaisen hyödylliseksi koin kehotuksen "avata" monia aiemmin tehty-
+jä väitöskirjoja eli tutkia niiden metodologisia ratkaisuja.
+- Kiitos Sari P!
+jolloin lukija "kuulee" haastatellun äänen ja voi muodostaa
+paremmin oman käsityksensä asioista.
+Näin todentuu se, että
+tutkittava on tutkimuksen subjekti (Gordon 2006, 252).
+Tutki-
+jan tulkinta on aina yhden henkilön tekemää tulkintaa eikä
+suinkaan ainoa mahdollinen (ks.
+Sääskilahti 2011, 17).
+kitseminen on aina subjektiivista.
+Sen perustana yksilön tieto
+ja vuorovaikutustilanne (Patton 2002, 114).
+Jouduin tutkijana
+kaiken aikaa pohtimaan tulkintani oikeellisuutta.
+Sen vuoksi
+näin tärkeäksi säilyttää keskeisenä naisten omat sanat tutki-
+jan koodien ja kategorioiden sijaan (ks.
+Messias & DeJoseph
+Haastateltavieni anonymiteetin varmistamiseksi
+muutin kuitenkin haastateltujen kieltä (murretta) jonkin ver-
+ran yleiskieliseksi.
+Tämä luonnollisesti köyhdyttää kieltä, mut-
+ta estää tai ainakin hidastaa tunnistamista.
+Tutkimuksessani
+haastattelujen analysoinnin painopiste on puheen sisällössä,
+joten tarkka foneettinen litterointi ei ole relevanttia.
+Pyrin kui-
+tenkin huomaamaan ilmaisujen oheistietoja eli äänenkäyttöä,
+tauotusta ja pohdinnan synnyttämää puhenopeutta (mietiske-
+ly ym.
+hidastelu) eli mitä ja minkälaista sanatonta viestintää
+haastateltavat käyttävät.
+Voidaan kysyä, edustavatko haastattelemieni naisten
+kokemukset ja näkemykset kaikkien suomalaisvaimojen ko-
+kemuksia.
+Näen tulokset jossakin määrin siirrettävinä, koska
+kysymyslomakkeisiin vastanneita oli noin 50 ja heistä haastat-
+telin 33 henkilöä.
+Luonnollisesti tulokset koskevat vain tähän
+tutkimukseen osallistuneita.
+Tutkimusotteena käytän elämäkerrallista lähestymista-
+paa eli tutkimukseni kertomukset ovat haastateltavien omaa
+kertomaa.
+Ulkopuolista aineistoa en käytä.
+Haastatteluissa
+naiset kertovat elämästään ja elämänkulustaan, omasta elä-
+mänhistoriastaan.
+Keskityn ensisijaisesti heidän toimintaansa
+parisuhteessa ja yhteisössä eli teen naisten toimijuuselämä-
+kertatutkimusta parisuhdekontekstissa.
+Elämänhistoria (life
+history) tarkoittaa ihmisten elämästään kertomia kertomuksia,
+joita kerätään, analysoidaan ja tulkitaan.
+Aiheellista on kui-
+tenkin muistaa, että kerrottu tarina on kertojan valikoima osa
+ja osia elämänkulusta.
+Kaikkea ei voi eikä halutakaan kertoa,
+aina jää jotakin kertomatta.
+Elämäkertametodin vahvuudet ovat siinä, että
+se kuvaa olennaista osaa henkilön elämästä, on hedelmällinen
+lähde hypoteesien testaamiseen ja sen avulla voi havainnol-
+listaa sosiaalisen ryhmän toimintaa.
+Kertomukset elämästä
+auttavat ihmistä ymmärtämään ja luomaan itse ymmärrystä
+kertomusten kautta.
+Ne tarjoavat pääsyn tietoon siitä proses-
+sista, miten yksilö tulee ryhmän jäseneksi.
+(Marshall & Ross-
+Liz Stanley (1995, 3) käyttää termiä auto/biography katta-
+maan kaikkia elämäkerrallisia kirjoitustapoja kuten kirjeitä,
+päiväkirjoja, itse kirjoitettuja omaelämäkertoja ja jonkun toi-
+sen kirjoittamia elämäkertoja.
+Auto/biography-tutkimus ei
+etene lineaarisena tapahtumien jatkumona, vaan näkee fakto-
+jen ja argumenttien hajanaisuuden ja kontingenttisuuden eli
+ei-ennustamattomuuden.
+Ymmärrän Anni Vilkon (1997, 25) tavoin omaelämäkerran
+ja elämäkerran olevan näkökulmia samaan asiaan; näkökul-
+mia, jotka kohtaavat luennassa.
+En näin ollen näe relevantiksi
+erottaa metodologisesti tiukasti toisistaan elämäkerrallista ja
+omaelämäkerrallista tutkimusta, vaan hyödynnän molempia.
+Painopiste on kuitenkin elämäkerrallisessa metodissa, koska
+aineistonani ovat haastateltavien minulle kertomat kokemuk-
+set eli kokemuskertomukset.
+Feministisessä oma/elämäkerta-
+tutkimuksessa keskiössä ei ole pelkästään yksittäinen ihminen
+ja hänen kokemuksensa, vaan kokemuksia tulkitaan usein
+toisten ihmisten elämän ja kokemusten kautta ja ne huomioo-
+nottaen.
+Elämäkerrallisen
+tutkimuksen
+totuus
+muodostuu
+konstruoinnin tuloksena.
+Totuus on suhteellinen ja se raken-
+netaan sosiaalisessa prosessissa.
+(Vuokila-Oikkonen 2002;
+Kerronnallinen tutkimus ei pyri yleistettävään,
+vaan paikalliseen tietoon.
+Kerronnallisella ajattelulla luodaan
+yksittäisiä todentuntuisia yhteyksiä tapahtumien välillä ja ta-
+rinoissa painottuu ajallisuus (Tolska 2002, 92).
+Jerome Bruner
+puhuu tarinoiden kaksoismaisemasta: tarina kertoo saman-
+aikaisesti todellisuudesta eli tapahtumista ja toiminnoista,
+toisaalta osallistujien suhtautumisesta tähän todellisuuteen
+- heidän uskomuksiaan, toiveitaan, pelkojaan.
+Tarinoilla on
+sekä toiminnan että tietoisuuden maisema (Tolska 2002, 95-
+Kertomuksilla on myös valta-aspekti, niiden avulla voi-
+daan vaikuttaa (Ronkainen ym.
+Käsitän tutkimuksessani oma/elämäkerralliset kerto-
+mukset performatiivisina: kertojien henkilökohtaiset merki-
+tykset ja uskottavuus on tärkeämpiä kuin totuus faktisena te-
+kijänä.
+Marja Kaskisaari (2000, 42) tulkitsee omaelämäkerran
+performatiivina sen ilmaisukeinojen perusteella: kertomukset
+ovat minämuotoisia, kuvailevia ja tunteita sisältävää kerron-
+Omaelämäkerta on performatiivin kaltainen sen vuoksi,
+että siinä keskeisiä henkilökohtaiset merkitykset ja uskotta-
+vuus, ei totuus sinänsä.
+Kaskisaari kirjoittaa omaelämäkerran
+olevan "kokemuksia toistava, todellisuuteen viittaava" (mts.
+Vastaavanlaiset määreet soveltuvat myös elämäkertatut-
+kimukseen: kertoja kertoo omista kokemuksistaan omasta
+näkökulmastaan ja omin ilmaisuin, tutkija (tai elämäkerturi)
+yrittää kirjata ja välittää nämä kokemukset mahdollisimman
+koskemattomina.
+Kuitenkin jonkun toisen kirjoittama elämä-
+kerta on aina tämän toisen eli kirjoittajan oma tulkinta, "mi-
+nun tarinani heidän tarinoistaan" (Birch 1998, 182).
+Performatiivisuuden ajatus perustuu John L. Austinin
+1960-luvun alussa julkaisemaan puheaktiteoriaan, jossa hän
+kuvailee "tekeviä" ilmaisuja eli esimerkiksi verbiä, joka teon
+ilmaisemisen lisäksi saa kuulijan tai lukijan tekemään jotakin
+Feministiseen tutkimukseen performatiivisuu-
+den käsitteen toi ensisijaisesti Judith Butler, joka käsittää su-
+kupuolen tekemisenä, ei olemisena.
+Sukupuoli ei myöskään
+ole yksittäinen teko, vaan toistoa ja rituaali (Butler 2006, 25).
+Omaelämäkerrassa ei ole kyse performanssista eli jonkin esit-
+tämisestä, vaan performatiivisesta ilmaisusta, jolle ominaista
+on olemassa olevien normien toisto (Liljeström 2002, 68) sekä
+kulttuurisesti hyväksytyt ja vallitsevat merkitykset.
+Anna
+Hynninen (2004) näkee omaelämäkerran performatiivisuu-
+den sisältävän ajatuksen subjektin representaatioiden raken-
+tumisesta valmiiden esittämistapojen kautta.
+Sanna Valkonen
+(2010, 307) pohtii saamelaisten poliittisen identiteetin perfor-
+matiivisuutta ja saamelaisuuden essentiaalisia kategorioita.
+Hän soveltaa Butlerin sukupuolen performatiivisuusajatuksia
+identiteetin ja poliittisen toiminnan analyysiin.
+Puntaroin tut-
+kimuksessani, onko suomalaisvaimous essentiaalinen kate-
+goria vai voiko sen nähdä ja kokea toisin; voiko siitä kertoa
+toisenlaisia kertomuksia ja purkaa valmiita performatiiveja
+kuten Judith Butler (1990) käsittäessään sukupuolen olevan
+tekemistä.
+Elämäkerrallisuuteen liitetään kerronnallisuus eli nar-
+ratiivisuus: "elämän kokemus kerronnallistetaan" (Rytkönen
+Tutkimukseni sijoittuu siis kerronnalliseen tutki-
+mustraditioon.
+Olen kiinnostunut haastateltavien kertomus-
+ten sisällöistä.
+En niinkään kiinnitä huomiota haastateltavien
+muotoihin, kieleen tai puhuntaan, vaan ymmärrän, että ker-
+ronnalla sijoitamme sekä itsemme että toisemme maailmaan.
+Henkilökohtaiset kertomukset edesauttavat identiteetin luo-
+mista ja oman elämän ymmärtämistä (Ronkainen ym.
+Kertomukset ovat ihmisten identiteettejä sekä sisällöltään
+että muodoltaan (Lieblich, Tuval-Mashiach & Zilber 1998, 7).
+Kertomuksien avulla tuotamme koherenssia ja jatkuvuutta
+kokemuksiimme, ja niillä on keskeinen rooli vuorovaikutuk-
+sessamme toisten kanssa.
+Kerronnallisuutta käytetään väylänä
+ymmärtää yhteiskuntaa ja omaa elämää, se on keino näyttää
+inhimillinen olemassaolo paikantuvana toimintana (Polking-
+Tarinan ja kertomuksen eron tulkitsen Vilma Hännisen
+(2009, 20) määritelmän mukaisesti siten, että tarina on tapah-
+tuman tulkinta ja kertomus on tarinan esitys.
+Ero hahmottuu
+selvemmin Hännisen määrittelyillä sisäinen tarina ja ulkoinen
+kertomus (mts.
+Kertomus on se, joka kerrotaan toisille, joko
+kirjoitettuna tai suullisesti.
+Sisäinen tarina on mielen sisäinen
+prosessi, jossa henkilö käsittelee omaa elämäänsä ja kokemuk-
+siaan.
+Kenenkään mielen sisään en pääse, joten käsittelen ja
+yritän ymmärtää tässä tutkimuksessa ääneen kerrottuja tari-
+noita eli kertomuksia.
+Käsittelen haastattelujen pohjalta ker-
+tyvää aineistoa haastateltavien suullisena omaelämäkertana.
+Ihmisten ja yhteisöjen tarinat muodostavat sosiaalisen ja
+kulttuurisen tarinavarannon.
+Tarina-varanto koostuu kaikista
+niistä tarinoista ja kertomuksista, joita ihmiset kertovat itsel-
+leen ja toisilleen.
+Sosiaalisia tarinavarantoja on kaikilla kult-
+tuureilla, osakulttuureilla, yhteisöillä ja ihmisryhmillä.
+Yksi
+keskeinen tarinallinen yhteisö on perhe, naiset saavat usein
+merkityksensä suhteessa mieheen, miehen kautta.
+(Hänninen
+Sosiaalisista tarinavarannoista ihminen voi aina
+ottaa mallia omaan tarinaansa ja liittää oman tarinansa osaksi
+yhteistä varantoa.
+Suomalaisvaimot liittyvät omilla kokemus-
+kertomuksillaan saamelaisyhteisön sosiaaliseen tarinavaran-
+toon tuoden siihen "toisen kertojan" näkökulman.
+Kerrontaan
+liittyy aina sosiaalinen aspekti: se käsittää kertojan ja kulttuu-
+rin välisen suhteen ja on kulttuurisesti muotoiltu (Chase 2003,
+Yksittäisten kertomusten lisäksi olen kiinnostunut niistä
+kulttuurisista merkitysjärjestelmistä, joiden kautta kokemuk-
+sia voidaan tulkita ja joita kertomuksien tulkinnoista muodos-
+tuu.
+Kulttuuriin kasvamiseen kuuluu lähtökohtaisesti yhteiset
+kokemukset ja merkitykset, mutta myös erojen näkeminen ja
+tekeminenkin.
+Kulttuurin jäseneksi kas-
+vetaan, ja näenkin suomalaisnaisten asettumisen saamelaisyh-
+teisöön kulttuuriin kasvamisena, sen lainalaisuuksien, sääntö-
+jen ja normien sekä arvostusten oppimisena.
+Vanhimmilla haastatteluista on jo vuosikymmeniä aikaa
+siitä, kun he tulivat Saamenmaahan.
+Muistikuvien oikeelli-
+suudesta voidaan luonnollisesti keskustella, mutta Helena
+Saarikoski (2012) ei näe olennaista eroa olevan siinä, ovatko
+tapahtumat viime vuosilta vai vuosien takaa.
+Olennaista on
+"muistojen elävyys ja tunnevoimaisuus" (mts.
+Juuri ku-
+kaan haastatelluista ei todennut, ettei muista, vaan alkoi heti
+kertoa alkuaikojen kokemuksistaan.
+Tämän tulkitsen todenta-
+van muistojen elinvoimaisuuden.
+Kertomukset ovat konstruk-
+tioita menneisyydestä, ja niihin ovat voineet vaikuttaa asiat,
+joita olemme nähneet vaikkapa televisiosta tai lukeneet josta-
+kin kokematta välttämättä niitä itse (ks.
+Olennaista elämäkerrallisissa kertomuksissa ei ole niinkään
+historiallinen todellisuus, vaan sen merkitys kertojalle (Saa-
+rikoski 2012, 56): miten juuri minä koin jonkun tapahtuman,
+tilanteen tai vaikkapa vuorovaikutuksen.
+Marja Rytkönen
+(2004, 168) muistuttaa, että ihmisillä on taipumusta muistaa,
+mitä haluaa, ja totuus on subjektiivinen mielipide tapahtu-
+mista.
+Oma totuutemme saattaa poiketa yleisesti kerrotusta,
+vaikka tarkoituksena ei olisikaan huijata lukijaa tai kuunteli-
+Monet tutkijat puhuvatkin totuuden sijasta todentuntui-
+suudesta, verisimilitudesta sekä elämänkaltaisuudesta, jot-
+ka ovat kerronnallisen tiedon uskottavuuskriteerejä (Bruner
+Todentuntuisuut-
+ta ja elämänkaltaisuutta edistää kerronnallinen koherenssi
+eli aikaisemman tarinan suhteuttaminen uuteen (Heikkinen,
+Huttunen & Kakkori 1999, 42).
+Näen kerronnallista koherens-
+sia vahvistavana tekijänä samankaltaisuuksien ilmenemisen
+haastateltavieni kertomuksissa.
+Kertomukset eivät ole raportteja elämästä ja kokemuk-
+sista eivätkä ne välttämättä heijasta suoraan todellisuutta,
+vaan antavat merkityksen kokemuksille (Elliott 2005, 23-24).
+Kertomuksissa elämästä, kuten kaikessa suullisessa histo-
+riassa ja muistitiedossa, on kyse muistelijan omakohtaisista
+kokemuksista, näkemyksistä ja tulkinnoista.
+Niiden oikeel-
+lisuus ja totuudellisuus on aina suhteellista, jokainen katsoo
+asioita "omien lasiensa" läpi.
+Taina Ukkonen siteeraa Luisa
+Passerinia: "Elämäkerrallinen muisto on aina esittäjänsä nä-
+kökulmasta kokemuksellisesti ja psykologisesti totta ja että
+tutkijan tehtävänä on ratkaista, missä mielessä ja missä tar-
+koituksessa se on totta" (Ukkonen 2002/Passerini 1989, 197).
+Koska "se, mitä ajattelemme kokemuksistamme, ei ole samaa
+kuin tuo kokemus" (Varto 1994, 45).
+Todellisuus tuotetaan ta-
+rinoiden välityksellä ja "kertomusten totuus on sitä, kuinka
+me haluamme todellisuuden olevan" (Lettinen 2004, 48).
+On
+jokseenkin hedelmätöntä etsiäkään niin sanottua totuutta elä-
+mäkerroista.
+Hedelmällisempää on lukea ja kuunnella niitä
+kertojan omasta näkökulmasta kertomuksina elämästä.
+Nähtyä, kuultua, tunnettua, koettua, niin omakohtaistakin,
+nauratti, surutti
+Luuliko päällysteen liimaksi saamelaisuuteen,
+mielsikö kielen teipiksi sukuun
+Arvasiko mielen jutaavat tavat ja tavattomuudet
+Vastako kuolleena oli tarpeeksi hyvä hyväksytyksi?
+(Laura, ir2)
+Laura kuvasi omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan suo-
+malaisvaimona.
+Hän ilmaisi nähneensä, kuulleensa, tunte-
+neensa ja kokeneensa.
+Kyseessä on siis Lauran kuvaus oma-
+kohtaisesta kokemuksesta eli Laura kertoo runomuodossa
+kokemuksiaan suomalaisvaimona ja -miniänä.
+Kokemukset
+syntyvät suhteessa johonkin: ihmiseen, ympäristöön, paik-
+kaan, kerrottuun - nähtyä, kuultua, tunnettua, koettua - kuten
+haastateltavani Laura kuvaili.
+Kokemukset syntyvät ja muo-
+toutuvat suhteessa omiin tulkintoihimme ja toisiin ihmisiin
+sekä ympäröivään maailmaan (Saresma 2010, 62).
+Kokemuk-
+sien syntymisessä ja ymmärtämisessä ajalla on merkitystä:
+erilaisina historiallisina aikoina syntyy erilaisia kokemuksia.
+Niitä tarkastellaan nykyhetkestä käsin.
+Kokemukset syntyvät,
+muotoutuvat ja muuttuvat.
+Myös niiden tulkinta voi muuttua
+Kokemuskerronnassa tulkitaan sekä tapahtumia mennei-
+syydestä että kerrotaan itsestä muille, kertomuksia kertojasta.
+Tämä korostaa kerronnan kokemuksellisuutta.
+Kertoja ei vält-
+tämättä ole itse mukana tapahtuneessa, mutta se koskettaa
+häntä jollakin tavalla joko konkreettisesti tai asiana (Ukkonen
+2000, 27; Saarinen 2003, 89), kuten vaikkapa Saara kertoi suh-
+tautumisestaan saamen puhumiseen: Sekään ei oo hyvä, että nää
+riuut ovat opetelleet saamea, koska ne tulevat neuvomaan ja käyttä-
+vät kummallisia sanoja... liekö yleinen mielipide, oon kuullu (Saara,
+Pia Houni (2000,66) kuvaa kokemuskerrontaa muistojen
+uudelleen tulkinnaksi, jonka seurauksena muistot ikään kuin
+syntyvät, aktualisoituvat tai muodostuvat kertomuksiksi.
+Tii-
+na kuvaa ajatuksiaan myöhemmin, haastattelun jälkeen:
+Jännä juttu on muuten se, että nyt tämän sun tutkimuksen
+takia olenkin alkanut uudelleen miettimään asennettani tähän
+suomalaisminiä-aiheeseen.
+Ehkä olen ollut liian jyrkkä omissa
+mielipiteissäni.
+(Tiina, ir3)
+Näen tässä Tiinan kertomassa kokemuksien tulkinnan
+muutosta ajan kuluessa: hän alkaa pohtia omia aiempia, varsin
+tiukkoja mielipiteitä.
+Alkuperäisessä haastattelussa hän kertoi
+ikäviä kokemuksiaan ja tuntemuksiaan.
+Tiinan kertoma viit-
+taa myös tutkimuseettiseen kysymykseen siitä, miten tutki-
+musprosessi käynnistää muistia, toisin sanoen tutkimuksem-
+me tuottaa tietynlaisia muistoja ja kokemuksia, ei vain kirjaa
+Usein tapahtuu niin, että vasta kun kerromme asioista,
+alamme rakentaa niistä mielessämme juonellista kertomusta
+(Estola, Kaunisto, Keski-Filppula, Syrjälä & Uitto 2007, 55).
+Tutkimukseni painottuu naisten kokemuksiin elämän-
+tavallisista eroista: miten ihmiset elävät pohjoisessa, mitä he
+arvostavat, mistä puhuvat ja miten saamelaisten suomalais-
+vaimot löytävät paikkansa itselleen aiemmin vieraassa yhtei-
+sössä.
+Naiset kertovat kokemuksistaan, he käyttävät usein sa-
+naa kokemus tai kokea.
+Kokemus-sanalla he kuvaavat tunteitaan
+ja tuntemuksiaan, sekä fyysisiä että psyykkisiä.
+Kyllä sillon ku ... mä oon kokenu olevani koko ikäni... mää
+varmaan oisin ulkopuolinen missä tahansa... kyllä mää täällä-
+ki koen...ei sitä kuule, mutta se on mun oma kokemus... oma
+sisäinen... (Sonja, ir1)
+Sonja kuvasi tunnetta ulkopuolisuudestaan sanoilla kuule
+ja sisäinen.
+Hän ottaa kokemuksensa kuvaamiseen aistihavain-
+non, kuulemisen.
+Sisäinen-sanalla hän ilmaisee nähdäkseni
+sitä, että kokemus on ihmisen sisällä; sitä ei näe välttämättä
+ulkopuolelle.
+Ihminen voi kätkeä kokemuksensa ja siitä juon-
+tuvat tunteensa sisälleen, kertomatta siitä kenellekään.
+Koke-
+muksen todellisuutta voi myös arvioida.
+Erityisen selkeästi
+kokemus ja sen merkitys nousee esille, kun naiset arvioivat
+elämäänsä, kertovat kokemuksestaan elämästä.
+Mie mahuin tänne - keväthanget, kelkkaretkillä, minä tunsin,
+että mie hajoan, että antaa tulla vaan, mie olen tässä - kyllä
+minä kestän.
+(Siiri, ir2)
+Tutkimuksellisesti kokemuksen käsite on ongelmalli-
+nen: sitä ei voi määritellä tarkasti, sitä voi kuvailla sanallisesti,
+mutta viime kädessä se on aina yksilöllinen.
+Se on jossakin
+määrin epämääräinen, kokemuksia hierarkisoidaan ja nor-
+mitetaan ja niin sanottu yhteinen kokemus sulkee kokijoista
+aina osan pois.
+ristolaisten elämää tutkinut Eva Lettinen (2004, 45) pohtiikin,
+jääkö kokemus aina sanallisesti tavoittamatta.
+Kokemus on
+naistutkimuksessa kuten elämäkertatutkimuksessakin keskei-
+nen käsite.
+Tärkeää on kuitenkin kokemuksia tuottavien pro-
+sessien näkyväksi tekeminen eli miten kokemukset syntyvät,
+ei niinkään kokemukset itse (Koivunen & Liljeström 2004, 280;
+Tärkeää on myös persoonallisen kokemus-
+maailman ymmärtäminen ja kuvaaminen sekä kokemusmaa-
+ilman rakentuminen elämänkestävänä prosessina (Erkkilä
+Prosessien näkyvyyden lisäksi tulisikin huomata
+niitä merkityksiä, joihin sanat viittaavat (Lettinen 2004, 45).
+Kokemusta autenttisena ilmiönä on mahdoton tavoittaa
+ja rajata.
+Suvi Ronkainen (2011b) kuvaa: "aidon kokemuksen
+tavoittaminen elettynä on naiivi ajatus" (mts.
+Kokemus
+on itsessään tulkintaa ja siitä kertominen on tuon tulkinnan
+tulkintaa ja tutkimusta tehdessä tutkija tulkitsee kertojan
+tulkintaa.
+Kari Huotari (2003, 119) näkee kokemuksen aina
+suhteellisena.
+Se saa merkityksensä kielessä ja historiallis-kult-
+tuurisissa tiedon järjestelmissä.
+Kokemus itsessään on sosi-
+aalisten suhteiden muotoilema (Harding 1991, 123).
+Ihmisen
+kokemukset perustuvat hänen omaan kulttuuriinsa; niihin
+tietoihin ja tuntemuksiin, joita hän on saanut kulttuurinsa jä-
+senenä (Lettinen 2004, 44).
+Tutkimukseni suomalaisvaimojen
+kokemuksia reunustavat sekä heidän oma kulttuuritaustansa
+että uuden, saamelaisyhteisön kulttuuri.
+Sen lisäksi, että kokemus on suhteellinen, siinä on myös
+eri tasoja: tapahtumien, sosiaalisen, ruumiillisen, tunteiden,
+arvojen ja merkitysten taso (Saresma 2010, 63).
+Tapahtumien
+tasolla ovat kokemuksemme asioita, joita meille todella ta-
+pahtuu.
+Sosiaalisella tasolla pääpaino on suhteissa.
+Tuntei-
+den taso yhdistyy vahvasti kokemusten sosiaaliseen tasoon.
+Sosiaalinen kokemus voi ilmetä kielellisenä, käyttäytymisenä
+tai esineellisenä, esimerkiksi kokemuksena erilaisista ruuista.
+Se muodostuu osallistumisen ja verkostojen kautta saatavana
+turvallisuuden tunteena ja tukena.
+Perhe on merkittävä sosiaa-
+lisen kokemuksen muodostaja.
+jen tasolla puhutaan tapahtumien arvottamisesta.
+Merkitysten
+taso pitää sisällään teorian, kielen, diskurssin ja kommunikaa-
+tion, joiden kautta kokemuksiin päästään käsiksi (mts.
+Ne
+välittyvät verbaalisen sisällön lisäksi kuvien ja vaikutelmien
+avulla (Salmi-Niklander 2006, 204).
+Polkinghorne (2007, 481)
+muistuttaa, että kaikkia muistoja ja kokemuksia ei kuitenkaan
+voi kuvata sanoilla.
+Kokemukset voivat olla myös ruumiillisia.
+/.../ on semmonen tunne, että on tässä keskellä ja joka puolelta
+ne vaateet on niin kovat, siinä vaan käpertyy keskelle.
+(Terhi,
+ir3)
+Mie muistan semmosenki, tuli miehen lähisukulaisia, niin
+kaikki muut käteltiin, mutta ei minua.
+Kyllä tuli semmonen
+häpeän tunne, että kutistun.
+(Erja, ir2)
+Erjalla kutistuminen oli fyysistäkin:
+Mie muistan, ku mie muutin tänne, miehän olin kauhian nuo-
+Asuimme ensin miehen kotona... Mie laihuinki kaheksan
+kiloa, ko en mie viittiny syyä.
+Terhi ja Erja kuvasivat tunnettaan käpertymiseksi ja ku-
+tistumiseksi eli jollakin tavalla pienenemiseksi.
+Vaikka kysy-
+mys ei olisikaan ruumiillisesta pienenemisestä, on kokemus
+epäilemättä ruumiillinen.
+Eeva Jokinen (1996, 75) puhuu
+varjossa istuvasta ruumiillisesta subjektista, joka on moni-
+nainen, haljennut tai lohkoutunut.
+Iris Marion Young (2005,
+17) kirjoittaa ruumiin olevan aina sopeutuvan, se oppii hyvin
+aikaisessa vaiheessa siihen, mitä siltä (häneltä) odotetaan tai
+vaaditaan.
+Kokivatko Terhi ja Erja, että heidän olisi parempi
+olla näkymättömiä tai peräti olemattomia?
+Istuvatko he "var-
+jossa", piilossa katseilta?
+Kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarella (2013)
+kirjoittaa uudessa kirjassaan Elämä sanoiksi kokemusimpe-
+rialismista: "piirrän kuvaa, toistan näkemääni ja kuulemaani,
+mutta en yritä kuvata heitä sisältäpäin, väittää tietäväni hei-
+dän sisimmistä ajatuksistaan ja tunteistaan" (mts.
+Maz-
+zarella ei yritä omistaa toisten kokemuksia, vaan vain välittää
+Olennaista onkin haastateltavan ja hänen kertomuksen-
+sa kunnioittaminen (DeVault & Gross 2007, 188).
+Kokemuksen
+haltija eli kokija on oman kokemuksensa paras asiantuntija,
+ja kokemuksilla on arvo sinänsä (Kaskisaari 2000, 33).
+muksen yhteydessä ei mielestäni ole tarpeen pohtiakaan sen
+totuudenmukaisuutta tai oikeellisuutta, koska se on jokaisen
+oma subjektiivinen tunne.
+Agnes Heller (1984, 192) ymmär-
+tää kaiken tiedon tulevan henkilökohtaisesta kokemuksesta.
+Näin ollen kokemus on myös epistemologinen kysymys eli
+kysymys siitä, mikä ja kenen tieto on oikeaa.
+Stanley & Wise
+(2002, 99) muistuttavat, että kokemusta ei voi tietää, mutta on
+mahdollista rakentaa näkemys siitä, mitä kokemus voisi olla.
+Aiheellista lienee muistaa myös ihmisen taipumus vierasko-
+reuteen eli niin sanottujen vieraskertomusten kertomiseen
+Olen kuunnellut yksittäisiä ihmisiä, yksitellen, henkilö-
+kohtaisissa tapaamisissa.
+Kuulemani kokemuskertomukset
+kertovat siis yksittäisten ihmisten kokemuksista.
+Se ei kuiten-
+kaan sulje pois kertomusten yhteisöllistä ja yhteiskunnallista
+ulottuvuutta.
+Olisin halunnut antaa
+enemmän tilaa haastateltavien suoralla puheelle, ja ottaa mu-
+kaan kaikkien kertomukset, koska ne ovat uniikkeja ja kiin-
+nostavia (ks.
+Jouduin kuitenkin rajaamaan
+aineistoa aiheen laajuuden takia.
+Rajasin pois naisten äiti- ja
+työelämäroolit, koska niiden merkitys on ihan oman tutki-
+muksensa arvoinen.
+Tutkimukseni kantava tiedonintressi10 on emansipatori-
+nen, joka tarkoittaa kriittistä, vapauttavaa ja "toisin tietämistä"
+Emansipatorinen tiedonintressi pyrkii
+tuomaan näkyviksi yhteiskunnan lainalaisuuksia ja tiedosta-
+mattomia valtasuhteita.
+Sen tehtävänä on kehittää ja visioida
+uusia valtakäsityksiä ja toimijuuden mahdollisuuksia.
+Anu
+Koivusen (2004, 105) mukaan kielteisestä tai tukahduttavas-
+ta vallasta vapautuminen voi viitata vallan ulkopuolelle, tyh-
+jiöön astumiseen.
+Tutkimukseni näkökulma olisi voinut olla
+valta-analyysissä.
+Päädyin lähestymään aihetta kulttuuristen
+neuvottelujen näkökulmasta, koska näen neuvottelun olevan
+toimijuuden ydintä.
+Samalla tavalla esimerkiksi Johanna Jär-
+vinen-Tassopoulos (2005, 240) käsittelee omassa tutkimukses-
+saan kaksikulttuurisen parisuhteen toimintoja neuvottelun
+näkökulmasta.
+Haluan tuoda julki "toisen" kertomuksen saamelaisyh-
+teisön suomalaisvaimojen elämästä, heidän omilla sanoillaan
+kerrottuna.
+Kuulen kriittisyyttä vallitsevaa puhetapaa koh-
+10 Tiedonintressejä ovat tekninen, praktinen ja kriittinen.
+Tekninen tiedo-
+nintressi näkee tiedon välineenä.
+Praktinen perustuu käytännöllisyyteen eli miten
+tietoa voidaan käyttää.
+Kriittinen tiedonintressi paneutuu valtaan ja opettaa suhtau-
+tumaan kriittisesti valtaan ja sen seurauksiin
+taan ja vapauttavaa tiedonhalua Erjan ja Tiinan sanomissa:
+Mie olen ajatellu, että meiän se pitäs se vähemmistö perustaa.
+(Erja,
+Kuuleman samantyyppistä on ollut muillakin, mie olen luullu,
+että minussa on jotaki vikaa (Tiina, ir3).
+Erja viittaa saamelaisuu-
+teen vähemmistökulttuurina ja arvioi meiän suomalaisvaimo-
+jen olevan vähemmistöä vähemmistössä eli saamelaisyhtei-
+Tiina vertaa osakseen tullutta huonoa kohtelua toisten
+kohteluun.
+Molemmat lausumat pitävät sisällään halun "toi-
+sen" kertomuksen kerrontaan eli suomalaisvaimojen itsensä
+kertomiin kokemuksiinsa.
+Se, minkälaista tietoa tavoittelen
+tutkimuksellani, kytkeytyy tutkimuksen tavoitteisiin.
+muksen tavoitteena voi olla itsestäänselvyyksien tai vallitse-
+vien ajattelutapojen paljastaminen ja purkaminen, ilmiön kä-
+sitteellistäminen, asiantilan todentaminen ja uuden tulkinnan
+avaaminen (Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavi-
+Tämän kaltainen toiminta ei ole kiistaton-
+ta, koska uusi tieto pakottaa muuttamaan käsityksiä.
+Vanhois-
+sa ajatusmalleissa ja uskomuksissa pysyttäytyminen säästää
+energiaa (Naskali 2013, 37), uusi vaatii voimaa ja uskallusta
+kyseenalaistaa asioita, ajattelumalleja ja toimintatapoja.
+Marginaalisessa ja alistetussa asemassa olevilla oletetaan
+olevan kaksinkertainen ymmärrys yhteiskunnasta (Skaffari
+Johanna Matero (2004, 258) kirjoittaa, että naisilla on
+miehiä laajempi käsitys tiedosta, koska naiset ovat alistetus-
+sa asemassa ja heidän kokemusmaailmansa poikkeaa miesten
+maailmasta.
+Heillä on näin ollen mahdollisuus uusiin tietämi-
+sen paikkoihin.
+Tämä ei kuitenkaan ole yksiselit-
+teisen selvää.
+Naisten kokemukset voidaan idealisoida ja ro-
+mantisoida (Koivunen & Liljeström 2004, 276) ja näin kuvitella
+naisilla olevan kaksinkertaisen ymmärryksen.
+Näen oman tut-
+kimukseni naisilla olevan naisen kaksoisymmärryksen lisäksi
+kulttuurista kaksoisymmärrystä ja -tietoisuutta, koska he ovat
+sekä saamelaisen että lähtöjään suomalaisen yhteisön jäseniä
+(ks.
+Kaksoistietoisuus (double consciousness)
+on vanha termi, jolla William Du Bois yli sata vuotta sitten ku-
+vasi Atlantic Magazinessa mustien amerikkalaisten kaksois-
+tietoisuutta sekä mustana että amerikkalaisena (Du Bois 1986;
+Koulututkimuksessa ilmeni, että
+vähemmistöihin kuuluvat lapset kehittävät kaksoistietoisuu-
+den.
+He "katsovat itseään muiden silmin ja muokkaavat oma-
+kuvaansa katseiden kertoman säälin ja halveksunnan kautta"
+Tavoitteenani on purkaa "luonnollistettuja totuuksia"
+suomalaisvaimojen paikasta ja toiminnasta saamelaisyh-
+teisössä.
+Mark Freemanin (1993, 142) tavoin voidaan kysyä,
+onko "uusi totuus" välttämättä parempi vai vain erilainen.
+Keskustelu totuuksien paremmuudesta on tutkimukselli-
+sesti epäolennaista.
+Pyrin vapauttamaan suomalaisvaimojen
+tietoa asemastaan ja toiminnasta sekä yleensä saamelaisyh-
+teisön toimintastrategiasta muualta tulleita kohtaan (tiedon
+vapauttaminen, ks.
+en niinkään arvottamaan "totuuksia".
+Naisten tietoa pidetään
+usein fragmentaarisena ja arkisena.
+Tavoitteenani on eheyttää
+naisten tietovarantoa ja nähdä sen yhteys kulttuuriseen ja yh-
+teiskunnalliseen toimintaan.
+Nostan esille suomalaisvaimojen
+ristiriitaisen aseman toimijana ja tiedon tuottajana.
+Tutkimukseni tietäjät eli tutkittavat, haastattelemani
+naiset, paikantuvat yhteisössään useaan rooliin: vaimoksi,
+miniäksi, äidiksi, työntekijäksi, harrastajaksi, yhteiskunnalli-
+seksi osallistujaksi sekä erilaisten yhteisöjen jäseneksi.
+Tämä
+mahdollistaa monenlaisen tietämisen paikkoja ja ilmentää
+tiedon sosiaalista luonnetta: tietäminen on suhteessa suku-
+puoleen, ikään, luokkaa, etnisyyteen, alueeseen ja valtaan (ks.
+Tutkittavan tietäminen on juuri se tekijä,
+jonka tutkija tarvitsee, niinpä tietämisen voimasuhteita tulisi
+murtaa tutkimusprosessissa (Stanley & Wise 1995, 32-33, 118).
+Voimasuhteiden purkamiseksi tutkijan tulee tuottaa "intellek-
+tuaalia autobiografiaa" (intellectual autobiography), mikä tar-
+koittaa tutkijan itsensä kirjoittamista sisään tutkimukseen eli
+tutkijan oman paikantumisen, asennon ja tietämisen tiedosta-
+Tutkijan ja tutkittavan välillä on aina valtasuhde (Hän-
+Tutkija päättää viime kädessä tutkimuksen
+aiheen, näkökulman, haastateltavat, tiedonkeruun tavan ja
+tekstin sisällön, analyysin ja tulkinnan.
+Tutkija on aina kak-
+soisroolissa: hänelle muodostuu läheinen suhde haastatelta-
+viinsa ja hän on vastuussa heille, toisaalta hän on vastuussa
+tiedeyhteisölle tutkimuksensa oikeellisuudesta, ja siitä, että se
+täyttää tieteenkriteerit (Josselson 2007, 538).
+Tutkija on kak-
+soisroolissa suhteessa tutkittaviinsa: toisaalta heidän välilleen
+voi syntyä ystävyyssuhde, toisaalta tutkija aineiston tulkit-
+sijana muuttuukin "vierasta kieltä käyttäväksi henkilöksi"
+Tutkittavalle tilanne on ainutkertainen,
+tutkijalle tutkittavan kertomus on vain yksi muiden joukos-
+Tutkimusraportin lukeminen voi synnyttää haastatelluille
+tunteen heidän kokemustensa vähättelystä, sillä kaikkia haas-
+tatteluja ei siteerata tutkimuksessa.
+Tutkijana olenkin kokenut
+halua ja tarvetta kertoa kaikkien tarinat, koska ne ovat uniik-
+keja ja kiinnostavia (ks.
+Kuitenkin tutkijan on
+muistettava, että hän ei ilmaise ensisijaisesti ihmisten autent-
+tista ääntä, vaan yrittää kuulla, mitä yksittäiset ihmiset sano-
+vat, miten elävät, ja yrittää edustaa heitä, julkisessa ja yleisessä
+muodossa (Edwards & Ribbens 1998, 17).
+Feministisen, erityisesti standpoint-epistemologian mu-
+kaisesti tutkimuksessa on olennaista sekä tiedon että tutkijan
+ja tutkittavien paikantuminen.
+Feministiselle tutkimukselle
+on ominaista tutkijan ja tutkittavan välisen suhteen tiedosta-
+minen, heidän mahdollisesti erilainen todellisuutensa ja ym-
+märryksensä sekä tunteen merkitys tutkimuskokemuksena ja
+-kokemuksessa.
+Perinteisessä epistemologiassa tunteet näh-
+dään tietoa häiritsevinä, vahingollisina ja turmiollisina tiedol-
+le.
+Tunteet ovat kuitenkin elintärkeitä systemaattiselle tiedolle
+sosiaalisesta maailmasta, koska kaikki sosiaalinen tieto on ai-
+kaansaatu inhimillisen sosiaalisen kokemuksen osana ja tuo-
+toksena.
+Suvi Ronkainen (2000, 169) nimeää standpoint-episte-
+mologian sijoittautumisen ja sitoutumisen epistemologiaksi.
+Sijoittautuminen tarkoittaa tiedon ja ennen kaikkea tietäjän
+paikantumista.
+Sitoutuminen sisältää arvot, jotka ovat tiedon
+taustalla.
+175) Sandra Harding (1993) painottaa sosiaali-
+sesti paikantunutta tietoa, joka on "vahvan objektiivisuuden"
+edellytys (mts.
+"Vahva objektiivisuus" ottaa huomioon
+erilaisia näkökulmia tietoon ja sen tuottamiseen.
+Se kattaa tie-
+don kulttuurisen ja ideologisen ulottuvuuden (Matero 2004,
+264) ja tietämisestään ja tietämättömyydestään tietämisen
+Myfanwy Franks (2002, 41) kirjoittaa
+kuitenkin, että objektiivisuus on "saavuttamaton fantasia".
+Olennaista tutkijan asennossa on vuorovaikutussuhteet
+Asento voi olla täysin ulkopuolisen, mutta
+laadullisessa tutkimuksessa yhä useammin tutkija voi olla
+itse tutkittavan yhteisön jäsen.
+Tämä synnyttää tutkijalle tar-
+peen pohtia oman asemansa ja asentonsa merkitystä, sisä- ja
+ulkopuolisuusasemien hyötyjä ja haittoja.
+Tutkijalla voi olla
+"vahva mutta reflektoimaton esiymmärrys", joka saattaa vah-
+vistaa omia ennakko-oletuksia (Ronkainen ym.
+kija on ehkä "omien esioletustensa vanki" (Mahlakaarto 2010,
+Tutkija voi olla tutkimuksen teossa ulkopuolinen sivus-
+taseuraaja, osallistuva havainnoija tai, kuten toimintatutki-
+muksessa, aktiivinen osallistuja ja vaikuttajakin tutkimusyh-
+teisössään.
+Tutkijan asema oman yhteisön tutkijana voi olla
+ongelmallinen.
+On mahdollista, että hän ei huomaa asioita ja
+pitää niitä itsestäänselvyyksinä.
+Hän voi siirtää omia arvojaan
+ja näkemyksiään tutkimukseensa.
+Toisaalta taas tutkijalla on
+omasta takaa tietoa yhteisön, sen kulttuurin ja kielen lainalai-
+suuksista (ks.
+Tutkimuksen refleksiivisyys edellyttää, ei vain tutkijan
+ja tutkimustilanteen kuvausta ja tutkijan suhdetta haastatel-
+taviinsa, vaan ennen muuta tutkijan tietoa omasta tietämises-
+tään ja tietämisensä kontekstista (Ikonen & Ojala 2005, 19).
+Olennainen kysymys sukupuolentutkimuksessa on tietämi-
+sen etiikka, johon kytkeytyy aina vaatimus oman tietämisen
+tietämisestä (Ronkainen 1999, 17).
+Kuulun itse tutkimaani
+ryhmään, joten minulla on sisäpiirin tietoa.
+Tämä tilanne ke-
+hottaa minua pohtimaan tiedon alkuperää, sidonnaisuutta ja
+oikeellisuutta: täytyykö kuulua "meihin" omatakseen oikeaa
+tietoa?
+Aiheellista kuitenkin on muistaa, että kuuluminen
+meihin (naisiin, yhteisön jäseniin tms.)
+ei ole todiste oikeasta
+tiedosta tai oikeuta ainoaan oikeaan tietoon (ks.
+Naskali 2013,
+Oma asemani yhtenä tutkittavan ryhmän jäsenenä nos-
+taa esille tutkittavien ja minun välisen suhteen sekä yhtäläis-
+ten kokemusten kautta että tutkimuksellisena valta-asemana.
+Tutkijan ja tutkittavan välinen suhde kuin myös tutkijan oma
+feministinen tietoisuus ja kokemus naisena olemisesta ovat
+keskeisiä tekijöitä feministisessä tutkimuksessa (Stanley &
+Tutkimuksessani valtasuhteet, yhteisölliset ja
+yksilölliset rajanvedot sekä sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä
+elementtejä suomalaisvaimojen toimijuuden rakentumisessa.
+Tutkijan positio tarkoittaa tutkijan suhdetta tutkimusongel-
+maan, -kohteeseen ja tutkittaviin.
+Se muodostuu tutkijan ko-
+kemuksista ja hänen ottamastaan tutkimuksellisesta asennos-
+(Ronkainen & Naskali 2007, 65.)
+Tulin vaimoksi ja miniäksi saamelaisyhteisöön kolmisen-
+kymmentä vuotta sitten ja tunnen henkilökohtaisesti monia
+suomalaisvaimoja, tutkimukseni haastateltavia.
+Tutkimusta
+tehdessä tutkijan tulee aina tiedostaa oma asemansa tutkimus-
+ja tutkijakentässä, reflektoida omaa paikkaansa ja puntaroida
+omaa ymmärrystään (Naskali 2003, 34).
+Tutkijanpaikastaan
+huolimatta tutkijan on otettava aiheeseen, kertomuksiin ja ko-
+kemuksiin välillä etäisyyttä, vaihdettava tietämisen ja tietäjän
+paikkaa.
+Olen tutkimusta tehdessäni koko
+ajan tiedostanut vahvasti olevani yksi "meistä".
+Tutkijana
+tulkitsen kaiken aikaa aineistoani, ja jotta voin tulkita tämän-
+tyyppistä tutkimusaineistoa, minulla tulee olla paljon erilaista
+oheistietoa asiasta.
+Omakohtaiset kokemukset edesauttavat
+tulkintaa erityisesti emotionaalisten ja muiden hienovaraisten
+asioiden tulkinnassa.
+Useimmat tutkimuksen haastateltavista ovat henkilö-
+kohtaisesti tuttuja.
+Tämä helpotti yhteydenottoa, koska minun
+ei tarvinnut erikseen tutustua ihmisiin.
+Toisaalta taas liika
+tuttuus voi aiheuttaa edellä mainitsemani "likinäköisyyden".
+Arvelisin, että kaikkia asioita en tullut kysyneeksi sen takia,
+että oletan itse tietäväni ne.
+Niin ikään voi olla, että minulle ei
+kerrota asioista kaikkea haastattelutilanteessa siitä syystä, että
+haastateltava olettaa minun tietävän jo ne.
+Lievää epävarmuut-
+ta aiheuttaa minulle myös se, että voin itse omilla mielipiteil-
+läni vaikuttaa haastateltavien asenteisiin: me tunnemme toi-
+semme ja tiedämme toistemme mielipiteet.
+Sama paikallisuus
+kuin haastateltavilla synnyttää meille yhteisen kielen, ymmär-
+rän aineistoa eli haastateltavieni kertomuksia paremmin kuin
+täysin ulkopuolinen.
+Vastaavasti Anne K. Ollila (2008, 82) ku-
+vaa ymmärtäneensä paremmin Lapin nuorten huumoria kuin
+etelän nuorten.
+Toisaalta taas yhteisön jäsenyys tuo mukanaan
+sen ehkä ongelmallisen seikan, että tutkimustulokset koskevat
+tutkijaa henkilökohtaisesti (Hirvasvuopio-Laiti 2008, 7).
+Kult-
+tuurin sisäpuolisuusasetelmasta kirjoittavat monet pienten
+yhteisöjen tutkijat, jotka ovat itse saman yhteisön jäseniä kuten
+saamelaistutkijat.
+Hirvasvuopio-Laiti 2008, 24; Hirvonen
+Kieli on olennainen tekijä
+sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jossa todellisuus rakentuu.
+Se "/.../ on sosiaalinen järjestelmä, joka rakentuu sosiaalisten
+normien ja arvojen mukaisesti ja kielenkäyttö tekee ihmisistä
+sosiaalisia toimijoita." (Mäntynen & Pietikäinen 2009, 12-14).
+Tutkimuksessani kieli nousee esille useampana elementtinä:
+faktisesti puhuttuna kielenä (saame/suomi) ja puhetapana esi-
+merkiksi perheessä.
+Jaan monien haastateltavieni kanssa aikalaiskokemuksen
+Keskitalo-Foley 2004, 47).
+Tunsin monet haastateltavat jo
+entuudestaan eli meillä on samankaltaisia kokemuksia eri ai-
+kakausilta.
+Tähän viittaakin joku haastateltavista sanoessaan
+niinku säki varmaan tiedät.
+Helena Saarikoski (2012) pohtii
+aikalaiskokemuksen todistusarvoa ja neutralisaatiotekniik-
+Hän kirjoittaa, kuinka "/.../ tuskalliset kokemukset olisi
+mukavampi kieltää valehtelemisena kuin antaa niille todis-
+tusarvo" (mts.
+Erityisesti mahdollinen kaunisteleminen
+voi kohdentua omiin asioihin, omien ihmisten sanomisiin ja
+tekemisiin.
+Kielteisten kokemusten neutralisointi helpottaa
+niiden käsittelyä ja niistä kertomista.
+Arvelen haastateltavieni
+- niin kuin itsenikin - jonkin verran "suodattavan" hankalista
+asioista kertomista.
+Tämä on kuitenkin jokaisen oma valinta.
+Korostin haastatteluja tehdessäni, että kukin vastaa kysymyk-
+siini oman halunsa mukaisesti.
+Vastaamattakin voi jättää ja
+kertoa niitä asioita, joita kokee tärkeiksi.
+Arvioimatta tämän
+enempää kokemuskertomusten todenmukaisuutta koin haas-
+tateltavieni kertovan vaikeistakin asioista hyvin avoimesti tie-
+täen, että ne jäävät meidän välisiksi asioiksi ja säilytän tutki-
+muksessa kertojien anonymiteetin.
+Tutkimusta tehdessäni olen lukemattomia kertoja poh-
+tinut eettisiä kysymyksiä: olenko ylipäänsä oikeutettu pen-
+komaan ihmisten henkilökohtaisia ja arkojakin asioita.
+pohtinut, aiheutuuko tutkimuksesta haittaa haastateltavilleni,
+edistääkö vai peräti haittaako tai heikentääkö tutkimukseni
+heidän olosuhteitaan ja elämäänsä.
+Olen miettinyt, miten ylei-
+nen mielipide suhtautuu tutkimukseeni, aihehan on saame-
+laisalueella jossakin määrin kiistelty.
+Tutkijan on pohdittava
+tutkimuksensa mahdollisia seurauksia: onko tutkimuksesta
+hyötyä ja kenelle siitä voisi olla hyötyä vai onko siitä mah-
+dollisesti jollekin, erityisesti haastateltaville, haittaa.
+Yksi tut-
+kimuksen tehtävä on kehittää, edistää ja parantaa ihmisten
+ja yhteisöjen tilaa ja olosuhteita (ks.
+Ronkainen ym.
+Tutkijan on aiheellista tiedostaa, että tut-
+kimustulos on aina tulkintaa ja on olemassa monta totuutta
+Olen muistuttanut itseäni, että tutki-
+mukseni ei ole mikään "totuuskomission mietintö", vaan yksi
+tulokulma käsittelemääni aiheeseen.
+Tuon esille niitä asioita,
+jotka haastateltavieni mielestä ja myös omasta mielestäni ovat
+muistamisen, kertomisen ja säilyttämisen arvoisia (ks.
+Ukko-
+Jäin miettimään tutkimusetiikkaa luettuani Sven-Erik
+Klinkmannin (2012) artikkelin, joka koskee yhtenä lähdeai-
+neistona ja vertailututkimuksena käyttämääni Riie Heikkilän
+(2011) väitöskirjaa Bättre folk, bättre smak?
+Suomenruotsalais-
+ten maku ja kulttuuripääoma11.
+Tutkimus harvoin koskettaa
+vain varsinaisia tutkittavia, osansa vaikutuksesta saa ohessa
+tutkittavien lähipiirikin.
+Vilma Hänninen (2008, 134) pohtii
+sitä, miten turvata tutkimukseen osallistuneiden ihmisten lä-
+heisten ei-tunnistettavuus.
+Omassa tutkimuksessani haastatel-
+tavien lähipiiri ja koko saamelaisyhteisökin on välillisesti mu-
+kana, käsitteleväthän aiheet sosiaalista pääomaa sisältäviä ja
+tuottavia verkostoja.
+(2006, 198) puhuvat eettisestä
+oikoluvusta, jossa arvioidaan tutkittavien tunnistettavuutta ja
+heille tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.
+muksen tekoa tulee kaiken kaikkiaan määrittää välittämisen
+etiikka (ks.
+mts.).
+Pidän tutkimuksessani tarkoin huolta haastateltavien
+tunnistamattomuudesta erityisesti siitä syystä, että tutkittavi-
+11 Klinkman (2012) syyttää Heikkilää suomenruotsalaisia koskevien stero-
+typioiden ylläpitämisestä ja vahvistamisestakin ja ko.
+väestönosan käsittelemisestä
+yhtenäisenä ryhmänä.
+Riie Heikkilä ja Keijo Rahkola (2013) vastaavat painottamalla
+muun muassa sitä, että Heikkilän tutkimustulokset koskevat vain hänen tutkimus-
+ryhmäänsä, ei koko suomenruotsalaista väestönosaa.
+Heikkilä ja Rahkonen muistut-
+tavat myös siitä, että vaikka tutkimustulokset eivät miellyttäisi fokusryhmää, kyse on
+tulkinnan osuvuudesta, ei tutkimusetiikasta.
+eni yhteisö on kokonaisuudessaan pieni.
+Samasta syystä olen
+muuttanut joidenkin haastattelujen litteraatteja yleiskieliseksi,
+erityisesti jos haastateltavalla on vahva murre.
+Testasin tätä
+metodia kysymällä haastateltaviltani suoraan, pystyvätkö he
+tunnistamaan ihmisiä litteraateista, kun lähetin heille yhteen-
+vetoja haastatteluista.
+("Pystyttekö tunnistamaan ihmisiä?" -
+tyyliin) Eräs haastateltavani oli tunnistavinaan jonkun haasta-
+telluista tämän kertoman perusteella.
+Tyytyväisenä kuitenkin
+totesin hänelle, että tunnistaminen ei onnistunut.
+Itse en ole
+kertonut, keitä olen haastatellut.
+Jotkut haastatelluista ker-
+toivat jutelleensa toisten, haastateltaviksi arvelemiensa ja to-
+teamiensa henkilöiden kanssa ja kertoneensa omasta osallis-
+tumisestaan.
+Tällöin asia on luonnollisesti ollut henkilöiden
+omassa päätösvallassa.
+Tutkijan rooli on keskeinen ja ratkaiseva tutkimuksen
+kannalta.
+Hänen eettiset perusvelvollisuudet ovat velvolli-
+suus luotettavan tiedon tuottamiseen, tieteellisen julkisuuden
+ylläpitämiseen ja tutkittavien oikeuksien kunnioittamiseen.
+(Lapin yliopisto 2009, 5.)
+Ammattietiikan näkökulmasta tut-
+kimusetiikka sisältää totuuden ja tiedon luotettavuuden vaa-
+timuksen, tutkittavien ihmisarvon kunnioittamisen ja muiden
+tutkijoiden osaamisen arvostamisen (Kuula 2011, 24).
+musta ja tutkijan roolia ja toimia määrittävät tutkimuseetti-
+set kysymykset.
+Ne koskevat koko tutkimusprosessia aiheen
+päättämisestä, ja aineiston hankinnasta tutkimuksen julkaise-
+Käsitteenä tutkimusetiikka sisältää
+tutkimuksen oikeuttamiseen ja toteuttamiseen liittyviä periaat-
+teita, mutta myös yleisempiä hyvään tieteelliseen käytäntöön
+tähtääviä toimintaohjeita (Lapin yliopisto 2009, 4).
+Tutkimus-
+eettinen toimikunta (2013) on antanut yleisesti noudatettavat
+toimintaohjeet muun muassa koskien tutkittavien itsemäärää-
+misoikeutta, vahingoittamisen välttämistä sekä yksityisyyttä
+ja tietosuojaa.
+Tieteellisen tutkimuksen oikeuttaa aina siitä saatava tie-
+dollinen hyöty (Ronkainen ym.
+2011, 34) ja tutkimuseettiset
+kysymykset ovat myös tietoteoreettisia kysymyksiä (mts.
+Tutkijan on siis tiedettävä, minkälaista tietoa on hakemassa ja
+mahdollista saada ja hankkia.
+Arkitiedon ja tieteellisen eli tut-
+kitun tiedon oikeellisuuden kriteereissä on eroa.
+Arkitiedon
+oikeellistaa se, että se on niin sanotusti yleisesti tiedettyä tai
+jonkun "tietäjän" lausumaa.
+Tieteellisen tiedon pohjana on
+kriittinen tarkastelu.
+Tutkimus asetetaan julkisesti luettavaksi
+ja tiedeyhteisö ottaa kantaa, korjaa ja tarkentaa saatua tietoa
+eli itsekorjaa sitä (mts.
+Eettisten tekijöiden huomioimi-
+nen on olennaista myös tutkimuksen laadun kannalta.
+Vilma
+Hänninen (2008) muistuttaa, että kerrottua ei pidä epäillä ja
+kyseessä on viime kädessä tutkijan tulkinta kerrotuista asiois-
+ta (mts.
+Omaa tutkimustani koskevista mahdollisista ris-
+keistä kuten väärinymmärrys, yksipuolisuus, stereotypioiden
+ylläpitäminen, huolimatta olen nähnyt tarpeelliseksi ja aiheel-
+liseksi tehdä tutkimuksen, joka perustuu saamelaisyhteisön
+suomalaisvaimojen kokemuksiin.
+Näen saamelaisyhteisön suomalaisnaisten aseman ja
+heihin suhtautumisen määrittyvän nimenomaan heidän toi-
+mintansa kautta: mitä he tekevät ja puhuvat sekä, miten he
+asemoituvat ja suhtautuvat uuteen yhteisöön ja sen kulttuu-
+riin sekä elämisen tapaan.
+Tutkin, minkälaisella toimijuudella
+suomalaisvaimot toteuttavat vaimoutta ja minijyyttä yhtei-
+sössään ja minkälaisia voimavaroja he kokevat tarvitsevan-
+Käyttämäni elämäkertatutkimusmenetelmän avulla pyrin
+mahdollistamaan naisille kertomista, oman paikan luomista
+Ylitapio-Mäntylä 2009, 126) ja oman toimijuuden määrit-
+tämistä.
+Toimijuuden avulla kiinnitän huomiota siihen, miten
+Saamenmaa asuinpaikkana ja sen sosiaaliset ja kulttuuriset
+suhteet määrittävät suomalaisvaimojen elämää saamelaisyh-
+teisössä (ks.
+Keskitalo-Foley 2011, 42).
+Marja-Liisa Honkasalo
+(2008) kirjoittaa: "naisessa on monta toimijaa" (mts.
+Myös Honkasalo, Ketokivi & Leppo 2014).
+Tällä Honkasa-
+lo kuvaa naisten toimijuuksien vaihtelua ja muuttumista eri
+elämänvaiheissa.
+Naisen rooli on perinteisesti ja yhä nyky-
+äänkin moninainen, olla "moni nainen".
+Saamelaisyhteisön
+suomalaisnaisten toimijuuksia ovat muun muassa vaimous,
+minijyys, äidin rooli, työntekijän ja harrastajan rooli Monet
+haastattelemistani naisista ovat myös yhteiskunnallisesti ja
+kulttuurisesti aktiivisia.12
+Feministisessä tutkimuksessa on nostettu esiin käsitteet
+arjen toimijuus (Jokinen 2005) ja pieni eli minimaalinen toimi-
+juus (Honkasalo 2008) tarkoittamaan jokapäiväistä, arkista
+tekemistä, niin sanottuja naisten töitä, jotka eivät näyttäydy
+selkeästi.
+Omassa tutkimuskontekstissani arki fokusoituu
+keskeiseksi toimijuuden tilaksi.
+Tutkittavani pohtivat, miten
+toimia jokapäiväisessä elämässä ja mitä konkreettisesti teh-
+dä selviytyäkseen uuden yhteisön haasteista.
+Arki näyttäytyi
+suomalaisvaimolle monessa suhteessa erilaisena verrattuna
+heidän "entiseen" tai "edelliseen elämäänsä"13: ruoka-aineet,
+ruuanvalmistustavat ja ruokailu kaikkiaan, esimerkiksi ruo-
+kailuajat, olivat luonnonläheisempiä kuin mihin naiset olivat
+tottuneet.
+Aikakäsitys kaikkiaan oli erilaista, aikatauluista
+vapaampaa ja vaihtelevaa.
+Arkea leimasi usein tiiviihkö su-
+kuyhteys, miehen sukulaisten kanssa oltiin varsin runsaasti
+12 Karkeahkon arvion (oma kyselyaineisto) mukaan tutkimukseni suoma-
+laisvaimoista neljä viidesosaa oli aktiivisia kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti tai jot-
+kut myös virkansa kautta.
+Varsinaisessa poliittisessa toiminnassa haastattelemistani
+oli vajaa kolmannes.
+Suomalaisvaimojen poliittista toimintaa en tässä tutkimuksessa
+tarkastele muutoin kuin heidän saamelaiskulttuurisen toiminnan kontekstissa.
+13 Muutamat haastateltavistani puhuivat "entisestä" tai "edellisestä elämäs-
+tä" tarkoittaessaan elämäänsä ennen asettumista saamelaisyhteisöön vaimon ja mi-
+niän rooliin: /.../ ei koskaan edellisessä elämässä - aina puhun, että edellisessä elämässä /.../
+(Terhi, ir1)
+tekemisissä verrattuna naisten aiempiin, omiin sukulaisuus-
+yhteyksiin.
+Saamelaiskulttuuri kaikkiaan ja erityisesti saamen
+kieli toivat uusia ulottuvuuksia suomalaisvaimojen elämään.
+Uusia taitoja oli runsaasti opittavana.
+Alussa uusi viehätti,
+mutta aikaa myöten se saattoi muuttua rasittavaksi, kuten
+Pirkko (ir2) kertoo:
+Uutuudenviehätys kaikkosi aika nopeasti arjen pyörittämises-
+sä... päivät töissä ja sitten kotiin lasten kanssa... Ei se mies nyt
+mitenkään loistanut kotitöiden tekemisellä (naurahtaa) ... teki
+kyllä, jos jakso aina sanoa, että tee tuo tai tämä.
+(Pirkko, ir2)
+Jos arki väsyttää, voi arjen naisten töiden toistuvuus, ru-
+tiininomaisuus ja tavanmukaisuus olla myös vahvistavaa toi-
+mintaa, joka luo kodintuntuisuutta, ylläpitää tiettyjä käytän-
+töjä ja muodostaa normikoodistoja.
+Arki on keskeinen naisten
+kokemuksen tila.
+Felski
+(2000) näkee jokapäiväisen elämän arvona ja vahvuutena, rea-
+listisena tunteena maailman toimimisesta (mts.
+Arkeen
+kuuluu sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, mutta lisäksi rajojen
+vahtiminen ja vallankäytön mahdollisuudet (Jokinen 2003,
+Marja-Liisa Honkasalo (2008) lainaa Carla Pasquinel-
+lilta käsitteen tilaistuminen, joka kuvaa kodin tekemistä.
+ei tarkoita pelkästään kodin tilaa, vaan myös juuria, joiden
+avulla ihminen kiinnittyy maailmaan.
+Tutkimukse-
+ni naisten juuret ovat muualla kuin saamelaisyhteisössä.
+Toi-
+miakseen uudessa yhteisössä heidän on "juurruttava" uuteen,
+kasvatettava uusia juuria tai siirrettävä entisiä juuria uuteen.
+Toimijuuden käsitteellä viitataan yksilöiden voimava-
+roihin ja mahdollisuuksiin tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä
+Hanna Ojala (2010) määrittelee toimijuu-
+den henkilön käsitykseksi ja tuntemukseksi omista toimin-
+tamahdollisuuksista.
+Se muotoutuu ja on sidoksissa ikään,
+sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan ja muihin sosiaalisiin teki-
+jöihin.
+Toimijuus on toimijan tilanteinen ulottuvuus,
+ei yksittäisen henkilön ominaisuus (mts.
+Honkasalo, Keto-
+kivi & Leppo (2014) pohtivat toimijuutta ontologisesta näkö-
+kulmasta: onko se jotain, jota toimijalla on vai hankitaanko se?
+Toimijuuden koordinaatteja ovat iän, sukupuolen
+ja yhteiskuntaluokan lisäksi sukupolvi, kulttuurinen tausta,
+ympäristö ja toimijuuden ajankohta.
+Näiden koordinaattien
+avulla ihminen sijoittuu toimintansa "kartalle".
+(Jyrkämä
+Tässä tutkimuksessa edellä mainittuja koordinaat-
+teja ovat ainakin ikä, ympäristö ja ajankohta.
+Toimintamallien
+hallitseminen kehittyy iän myötä: kokemus opettaa.
+man ja nuoremman sukupolven välisissä kokemuksissa on
+eroja, toisin sanoen toimijuuden mahdollistuminen on suku-
+polvikysymys sekä toimijan että yhteisön kannalta.
+toimijan oma kulttuurinen tausta voi helpottaa - tai vaikeuttaa
+- hänen kykyään toimia.
+Sukupuoli sisältyy jo tutkimukseni
+määrittelyyn.
+Kohteena ovat heteroseksuaaliset parisuhteet,
+avio- ja avioliitot.
+Yhteiskuntaluokkaa en käsittele, joskin se
+kuuluu joissakin kommenteissa: Etelän miniät ovat aina rikkaita
+... Jos on hienosta perheestä, ne on hyväksytty.
+(Erja, ir2).
+Suoma-
+laisvaimojen "sisäinen hierarkia" olisi kiinnostava tutkimus-
+kohde, mutta rajaan sen kuitenkin tämän tutkimuksen ulko-
+Toimijuuden mahdollistumisessa ja toteutumisessa on
+olennaista, että henkilöllä on sekä henkistä, kulttuurista että
+sosiaalista tilaa toimia.
+Niin ikään hänen toimijuutensa on ol-
+tava hyväksyttyä, legitimoitua, jotta sillä olisi arvoa.
+Seija Kes-
+kitalo-Foley (2011) kirjoittaa tutkimuksessaan noteeraamises-
+Hän käyttää noteerata-verbiä merkityksessä ottaa huomioon
+Täydennän kyseisen verbin merkitystä vielä siten,
+että noteeraaminen pitää sisällään tunnepohjaisen sävyn "pi-
+tää jonakin" merkityksessä arvostaa tai ei-arvostaa, esimerkik-
+si eipä ne alussa noteeranneet minua paljon miksikään.
+(Paula, ir2).
+Toimijuus on yleensä sidoksissa valtaan: "olla mahdollisuus"
+pitää sisällään ajatuksen "olla valta mahdollistaa jotakin" sekä
+itse toimijana että toisen toimijuuden säätelijänä.
+Edellä mai-
+nittu noteeraaminen sisältää vallan määritellä jonkun arvo ja
+sitä myöten mahdollistaa tai estää hänen toimijuutensa.
+Toimijuus voi olla aktiivista tai passiivista.
+Kaikissa ta-
+pauksissa se on mahdollisuus toimia tai olla toimimatta.
+Olen-
+naista toimijuudelle on vuorovaikutteisuus, se muodostuu
+suhteissa.
+Beverly Skeggsille (1997, 40) toimijuus on toimi-
+joiden kykyä neuvotella sosiaaliset järjestykset itselleen mie-
+lekkäiksi niin, että ne mahdollistavat heille toiminnan.
+Kyvyt
+neuvotella (toimijuudesta) määrittyvät suhteessa pääomiin
+Tutkimuksessani toimijuus ja pääoma (t) liitty-
+vät olennaisesti toisiinsa: kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma
+ovat voimavaraa, joka edesauttaa neuvottelua toimijuudesta,
+kyvystä ja mahdollisuuksista olla aktiivinen toimija.
+Kuunnellessani haastattelemieni naisten kertomuksia
+elämästään ja kokemuksistaan sekä lukiessani litteroituja
+haastatteluja nousivat selkeästi esille naisten voimavarat.
+syinkin heidän voimavaroistaan, mutta he kertoivat paljon
+oma-aloitteisesti, mitä ovat saaneet - ja mahdollisesti myös
+menettäneet - asuessaan pohjoisessa ja eläessään saamelais-
+yhteisössä.
+Kyllä mää ehdottomasti koen, että kyllä mää hyvin paljon täällä
+oon elämältä saanu... että se on rikastanu.
+Kyllä mää paljon
+yksulotteisempi olisin, jos mä jossaki Suomessa14 oisin ollu ja
+eläny.
+Onhan Suomessaki erot... kuiten tää on ollu niin paljon
+14 Kaikki haastateltavani asuvat Suomen saamelaisalueella.
+Pohjoisessa pu-
+hutaan usein pelkästään "Suomesta" tarkoitettaessa eteläisempää Suomea erotukse-
+na Norjasta.
+Veli-Pekka Lehtola (1994) kertoo utsjokisten toivottaneen "tervei-
+siä Suomen puolelle", kun joku lähti Inariin (mts.
+erilaista ja vaikka vaikeaa on ollu... jotkut asiat... ne on sitte
+parhaita ollu.
+Että en mää oo täällä menettäny, vaan päinvas-
+toin.
+(Sonja, ir1)
+Sonja ei kokenut menettäneensä mitään, vaan rikastu-
+neensa ja arvioi, että Saamenmaalla eläminen on tehnyt hä-
+nestä moniulotteisemman.
+Tulkitsen tämän rikastumisen
+syntyneeksi ja kertyneeksi pääomaksi eli resurssiksi ja voi-
+mavaraksi15, jonka avulla suomalaisnaiset ovat asettuneet ja
+selvinneetkin itselleen entuudestaan oudossa yhteisössä ja
+ympäristössä.
+Johanna Järvinen-Tassopoulos (2005) hahmot-
+telee omassa tutkimuksessaan kreikansuomalaisten vaimo-
+jen selviytymisstrategioita.
+Selviytymisen edellytyksenä ovat
+riittävät resurssit eli pääoma.
+Otan käyttööni kulttuurisen ja
+sosiaalisen pääoman käsitteet kuvaamaan tarkoittamiani re-
+sursseja.
+Auli Pekkala (2011) nimeää väitöstutkimuksessaan
+useita pääomalajeja eli inhimillisen, sosiaalisen, taloudellisen,
+fyysisen, kulttuurisen, emotionaalisen, symbolisen ja poliitti-
+sen pääoman (mts.15).
+Pääomaluokitus ei ole tiukkarajainen.
+Käsitteet menevät päällekkäin ja sisäkkäin.
+Alejandro Portes
+(1998) kuvaa ihmisten inhimillisen pääoman sijaitsevan "hei-
+dän päänsä sisällä", kun sosiaalinen pääoma "piilee heidän
+suhteidensa rakenteissa" (mt.
+Ihmisten pään sisällä sijait-
+sevia pääomalajeja näen olevan ainakin kulttuurisen, emoti-
+onaalisen, symbolisen ja osittain poliittisen sekä sosiaalisen
+pääoman, jotka kaikki luen inhimilliseen pääomaan.
+Suh-
+teiden rakenteissa piileviksi pääomalajeiksi luen sosiaalisen
+pääoman lisäksi emotionaalisen sekä osittain kulttuurisen ja
+poliittisenkin pääoman.
+Oman tutkimukseni pääomakäsitteet liittyvät ensisi-
+jaisesti ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun kenttä- tai
+15 Riikka Korkiamäki (2013) kuvaa väitöstutkimuksessaan sosiaalista pää-
+omaa voimavaraksi ja resurssiksi, joka kertyy toisten ihmisten kanssa tekemisissä
+olemisessa (mts.
+toimintateoriaan.16 Kulttuurinen pääoma jaetaan Bourdieun
+(1986) teoriassa kolmeen eri lajiin: yksilön ominaisuuksiin eli
+ruumiillistuneeseen (embodied) pääomaan, objektifioitunee-
+seen pääomaan eli kulttuurisiin hyödykkeisiin (kirjat, taide-
+teokset ym.)
+ja institutionaaliseen kulttuuriseen pääomaan
+eli esimerkiksi koulutukseen.
+Ruumiillistunut (embodied) kulttuurinen pääoma ilmenee
+Bourdieulla hyvän maun hallintana sekä tietoisuutena yhtei-
+sön arvoista, symboleista ja vaadittavista taidoista, joita voi
+olla esimerkiksi kielitaito.
+Se on kulttuurisen pääoman ruu-
+miillistumista, "mieleen ja ruumiiseen omaksuttua ja sisäistet-
+tyä kentän kulttuurin hallintaa" (Suopajärvi 2001, 148).
+Taru
+(ir2) kuvaa omaa, saamaansa ja hankkimaansa pääomaa:
+Tosi paljon oon saanu henkistä pääomaa ja se identiteetti, oon
+löytäny täällä, ja kielitaito, mahtava ku oon oppinu.
+Se on ku
+olis avautunu uus maailma, ku on oppinu saamea.
+Kuten Taru kuvaili, saamelaisyhteisössä eläminen on an-
+tanut hänelle pääomaa.
+Hän käytti ilmaisua henkinen pääoma,
+jonka tulkitsen tässä kulttuurista pääomaa (esim.
+kielitaito)
+tarkoittavana arkikielisenä käsitteenä17.
+Näen ruumiillistuneen
+kulttuurisen pääoman elementeiksi tutkimukseni kontekstis-
+sa kielen, pukeutumisen (lapinpuvun käyttö), kädentaidot eli
+osaamisen sekä yhteisön arvojen ja tapojen eli käyttäytymis-
+16 Bourdieun kenttäteorian peruskäsitteet ovat kenttä, pääoma, habitus ja
+doksa.
+Kenttä on toiminta-alue, jota voidaan kutsua myös yhteiskunnaksi, joka koos-
+tuu kentistä.
+Pääoma on muun muassa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan kentällä toimi-
+miseen sekä toimintaa hyödyntäviä verkostoja.
+Doksa voidaan määritellä toimintajär-
+jestykseksi, tavaksi toimia.
+Habitus on toimijaan sisäistynyt käyttäytymismalli, hänen
+olemuksensa.
+17 Vygotsky (1982) jakaa käsitteet arkikäsitteisiin eli spontaaneihin ja tie-
+teellisiin eli ei-spontaaneihin käsitteisiin (mts.
+Hän toteaa, että tieteellisillä ja
+arkikäsitteillä on erilainen suhde henkilön kokemukseen (mts.
+Käsitteiden arki-
+kielisyys eli arkikielinen käyttö johtaa usein siihen, että niitä pidetään itsestään selvi-
+nä ja yksiselitteisinä (Kouki 2009, 88), jolloin niitä ei tarvitse määritellä.
+Tieteellisten
+käsitteiden käyttö edellyttää niiden määrittelyä.
+koodien tuntemisen.
+Näiden elementtien omaamisen tulkit-
+sen kyvyksi toimia ja asemoitua suvun ja perheen jäseneksi.
+Kulttuurisen pääoman osalta painotan edellä mainitsemaani
+kulttuurisesti hyväksyttyä käyttäytymistä eli yhteisön tapojen
+ja sääntöjen oppimista, mutta myös omien tapojen tuomista
+eli neuvottelua käyttäytymismalleista (ks.
+toimijuus).
+Sym-
+bolinen pääoma tarkoittaa kaikkia pääoman muotoja silloin,
+kun ne on tunnistettu ja tunnustettu todellisiksi.
+Symbolinen
+pääoma on eräänlaista pääomien pääomaa.
+Se tarkoittaa mai-
+netta ja arvostusta sekä vakuuttavuutta, kykyä vakuuttaa, olla
+vakuuttava (Bourdieu 1991, 128).
+Symbolinen pääoma on siis
+pääoman muoto, jonka toiset pääomat (taloudellinen, kult-
+tuurinen ja sosiaalinen) voivat saada merkityksellistyessään
+eli muuttuessaan merkitykselliseksi.
+Toisin sanoen muut pää-
+omat muuttuvat tuolloin symboliseksi pääomaksi.
+Bourdieul-
+le (1994, 8) symbolinen pääoma on tärkein pääoman laji, koska
+se pitää sisällään vaikutusvaltaa.
+J. P. Roos (2013) luokittelee ihmiset pääomien (ja habi-
+tuksen) perusteella kolmeen pääkategoriaan: "niihin jotka
+voivat muuttaa (sosiaalista) todellisuutta, niihin jotka voivat
+hyödyntää annettua todellisuutta ja niihin joilla ei ole todelli-
+suuteen vaikutusta, eivätkä hyödy siitä.
+Tai perinteisimmin:
+niihin, joilla on valtaa, niihin, jotka palvelevat valtaa ja hyöty-
+vät siitä ja niihin, jotka eivät hyödy, vaan joutuvat vain alis-
+tumaan" (mts.
+Ihmiset luokitellaan sen mukaisesti,
+mikä on heidän pääomansa kokonaisvolyymi, koostumus ja
+pääomien suhteellinen "paino" (Skeggs 1997, 8).
+Inhimillinen
+pääoma (human capital) laajana käsitteenä on tunnettu ja ol-
+lut käytössä pitkään.
+Viime vuosikymmeninä inhimillinen
+pääoma ja erityisesti siihen sisältyvä sosiaalinen pääoma ovat
+olleet tutkimuksellisesti varsin suosittu käsite.18
+18 Sosiaalinen pääoma -käsite esiintyy jo vuonna 1956 kanadalaisten John
+R. Seeleyn, Alexander R. Simin ja Elizabeth Loosleyn kirjassa "Crestwood Heights:
+A Study of the Culture of Suburban Life", joka käsittelee esikaupunkielämää (Fors-
+Ranskalaisen Pierre Bourdieun kuuluisin teos "The Forms of Capital"
+Kulttuurisen pääoman lisäksi symbolista pääomaa on so-
+siaalinen pääoma.
+Sosiaalisen pääoman lähteitä19 ovat yhteisö
+ja verkostot sekä lähipiiristä perhe ja suku.
+Perhe on "hyvän-
+laatuisen sosiaalisen pääoman synnyn ehto" (Siisiäinen 2003,
+Myös James Coleman painottaa perheen sisäisiä suhteita
+ja perheen suhteita ympäröivään yhteiskuntaan (mts.
+Forsander 2002).
+Mitä saanu - perhe ja tärkeät ihmiset, sillä pärjää jo pitkälle - ei
+ehi kaipaamaan, ku on pieniä lapsia... mikä menetetty... Ehkä
+ystävät - mulla ei täällä ole sydänystäviä, että se on monesti
+ollu että ku olis joku jolle sais käyä purkamassa ittiänsä.
+sitä yrittää niitten kans jotka siellä on, että rakentaa niitten
+kans yhteyttä - siihen on vaan mukautunu, sitä on niin tottu-
+nu siihen elämään.
+(Heli, ir3)
+Heli nostaa "saamapuolelle" voimakkaasti perheen ja
+miehen tuoman verkoston.
+Toisaalta kuten Heli mainitsee,
+muu verkostoituminen eli ystävät saattavat olla hakusessa.
+Omassa tutkimuksessani perheen, suvun ja yhteisön merki-
+tys painottuu.
+Tutkin suomalaisnaisten kokemuksia sukuun
+ja perheeseen tulemisesta ja niiden yhteydessä olemisesta.
+Suku on saamelaisyhteisöissä hyvin tärkeä.
+Andrea Amftn
+(Pääoman muodot) ilmestyi 1983, mutta jo sitä ennen, vuonna 1979 ilmestyi hänen
+teoksensa "La Distinction", jossa hän kytkee ihmisten mieltymykset ja maun hänen
+sosiaaliluokkaansa.
+Yhdysvaltalainen James Coleman julkaisi vuonna 1988 artik-
+kelin inhimillisestä pääomasta "Social capital in the creation of human capital" ja
+Robert Putnam "Making democracy work civic traditions in modern Italy" vuonna
+1980-1990 -luvut olivat hyvin (pohjois) amerikkalaispainotteisia ja
+englanninkielisiä poikkeuksena ranskalainen Pierre Bourdieu (Forsman 2005, 132).
+2000-lukua lähestyttäessä alkoivat muutkin eurooppalaiset maat ja tutkijat kiinnos-
+tua inhimillistä pääomaa koskevista tekijöistä.
+Suomen Akatemia käynnisti erityisen
+tutkimusprojektinkin sosiaalisesta pääomasta vuosille 2004-2007 Sosiaalinen pää-
+oma ja luottamusverkostot / Social Capital and Networks of Trust (Suomen Akatemia
+19 Maailmanpankki on listannut sosiaalisen pääoman tärkeimmiksi lähteiksi
+perheen, lähiyhteisön, yritykset, vapaaehtoiset organisaatiot, virallisen sektorin, etni-
+siteetin, sukupuolen ja informaatioteknologian (Eriksson 2003, 20).
+(2007, 75) kirjoittaa, että ulkopuolisesta voi tulla saamelaisen
+kaltainen, ei koskaan saamelainen.
+Yhteisön jäseneksi tulemi-
+nen perustuu tietämiseen, osaamiseen (Bourdieu 1986, 246)
+ja kykyyn "luovia erilaisissa sosiaalisissa instituutioissa" eli
+jäseneksi tuleminen vaatii navigationaalista pääomaa (Keski-
+Sukupuolisessa toimijuudessa perheellä, su-
+vulla ja yhteisöllä on olennainen rooli.
+Sukupuoli toimii myös
+symbolisen pääoman muodostajana (Lempiäinen 2007, 116),
+joskaan sukupuoli ei ole sellaisenaan pääomaa, vaan tarjoaa
+suhteita ja yhteyksiä, joissa pääoma voi tuottua ja saada arvoa
+Sosiaalinen pääoma on resurssi, sitä voidaan käyttää eri
+tavoitteisiin ja se täydentää muita pääomia.
+Olennaista sosiaa-
+lisessa pääomassa on kollektiivisuus.
+Se painottaa yksilöiden
+välistä yhteistyötä ja vaatii ylläpitoa.
+siaalinen pääoma kattaa sekä suhteet ja verkostot että kyvyn
+toimia näissä yhteisöissä.
+Pääomaa ilmenee myös kotipääoman21
+muodossa.
+Kotipääoma on emotionaalista pääoma, joka kattaa
+tunnepitoiset suhteet (Nowotny 1981).
+Diane Reay sisällyttää
+(2000, 569) äidin tunteet ja arvostukset perheeseen kuuluvaan
+sosiaalisen pääoman.
+Tarja Tolonen muistuttaa (2005, 346)
+vanhempien tuen ja sosiaaliseen pääomaan sisältyvän emoti-
+onaalisen työn merkityksestä.
+Emotionaaliset kyvyt opitaan jo
+lapsuus- ja nuoruusvaiheessa perheen, naapuruston, kaverei-
+den ja harrastusten parissa (Gendron 2004, 10).
+Perhe-, suku-
+lais- ja kaveripiirin tuottamat sosiaaliset suhteet voivat korva-
+ta muuta puuttuvaa pääomaa (Holt, Bowlby & Lea 2013).
+20 Keskitalo (2010, 233) kirjoittaa navigationaalisesta pääomasta Tara J. Yos-
+Yosso kuvaa kulttuurisen yhteisöllisen hyvinvoinnin
+syntyvän eteenpäinpyrkivän, familiaarisen, sosiaalisen, navigaationaalisen, kestävän
+ja kielellisen pääoman kautta.
+(Yosso, T. J.
+Critical race counterstories along the
+Chicana/Chicano educational pipeline.
+New York, NY: Routledge.
+Young, M. F. D.
+21 Voidaan puhua myös yksilötoimijan alkupääomasta (Bourdieu 1984, 109-
+Sosiaalinen pääoma voidaan jakaa kolmeen tasoon: mak-
+ro-, meso- ja mikrotaso.
+Makrotaso pitää sisällään yhteiskun-
+nalliset instituutiot ja (mahdollisen) luottamuksen niiden toi-
+mintaan.
+Sosiaalinen pääoma mesotasolla on lähiyhteisöllistä
+toimintaa, jossa painottuu paikallinen vastavuoroisuus ja luot-
+tamus.
+Mesotasolla keskeistä voi olla erilaisuuden sietäminen
+ja yhteisön rajojen määritteleminen ja ajoittain koetteleminen-
+kin.
+Mikrotaso on yksilön toimintakenttää häntä lähinnä ole-
+vissa yhteisöissä kuten perheissä.
+Täs-
+sä tutkimuksessa keskityn ensisijaisesti mikro- ja mesotason
+sosiaaliseen pääomaan ja sen käyttöön eli suomalaisnaisten
+lähipiiriin, perheeseen ja lähisukuun sekä yhteisölliseen toi-
+mijuuteen.
+Suomenruotsalaisten kulttuurista pääomaa ja hyvää ma-
+kua tutkinut Riie Heikkilä (2011) painottaa ruumiillistunutta
+kulttuurista pääomaa, joka kattaa ihmisen mieleen juurtuneen
+kulttuurisesti hyväksytyn käyttäytymisen.
+Ruumiillistunutta
+kulttuurista pääomaa tarvitaan kulttuuristen esineiden (ob-
+jektifioitunut pääoma) omistamisessa ja käytön hallinnas-
+Olennaista kulttuurisen pääoman käytössä ja säätelyssä
+on kollektiivinen legitimointi eli se, että yhteisö hyväksyy ja
+todentaa pääoman arvon.
+Bourdieun pääoma-
+teoretisoinnin alkulähde on kulttuurisessa eli perhetaustan
+välittämässä pääomassa (Bourdieu & Wacquant 1995, 195).
+Kulttuurinen pääoma on sidoksissa yhteiskuntaluokkaan,
+mutta se on myös yksittäiseen yksilöön sitoutuvaa.
+Se tuot-
+taa vaikutusvaltaa ja arvonantoa, mikä mahdollistaisi pääsyn
+haluttuihin työpaikkoihin, avioliittoihin sekä ihmis- ja liike-
+suhteisiin (Forsander 2002, 56).
+Suomenruotsalaiset ovat kie-
+lellinen vähemmistö.
+Lapset ja nuoret eivät ole vähemmistö,
+mutta "vajaavaltaisempia" kuin aikuiset.
+Näen saamelaisyh-
+teisön suomalaisvaimot myös "vajaavaltaisempina" heidän
+tullessaan saamelaisyhteisöön sekä etsiessään ja luodessaan
+positiotaan uudessa yhteisössä.
+Suomalaisvaimot eivät kui-
+tenkaan ole passiivisia vastaanottajia - kuten eivät lapset ja
+nuoretkaan22 - vaan aktiivisia toimijoita.
+Ihminen paikantuu
+elämänsä aikana tiettyyn pääomaympäristöön, joka muokkaa
+yksilöä ja siten myötävaikuttaa pääomien suuntaamiseen ja
+uudelleen tuottamiseen (Ojala 2011, 41).
+Tutkimukseni naisille
+"tietty pääomaympäristö" on saamelaisyhteisö, jonka toimin-
+taa arvottaa ja säätelee siinä yhteisössä arvostettu pääoma.
+Pääoma-käsite koetaan usein myönteiseksi käsitteeksi,
+vaikkakin sen ohella epätasa-arvon ja riistonkin mahdollis-
+tajaksi.
+Myönteisen yhteisöllisyyden ohella sosiaalisessa pää-
+omassa on myös kielteinen puolensa: sen avulla voidaan sulkea
+ulkopuolisia pois, rajoittaa yksilöllistä vapautta ja asettaa koh-
+tuuttomia vaatimuksia (Portes 1998, 15).
+Tarja Tolonen (2004,
+3; 2008b, 9) kritisoi pääoma-termin taloudellista mielleyhtymää
+ja erityisesti Bourdieun pääomateoretisointia toimijuuden ja
+sukupuolen merkityksen puuttumisesta.
+Feministisessä tutki-
+muksessa muistutetaan eri sukupuolten pääomien erilaisuu-
+desta ja perinteisten pääomateorioiden miesten hallitseman
+pääoman painottuneisuudesta (Reay 2004; Skeggs 1997; Kor-
+Iiris Aaltio (2010, 456) painottaa sitä, että
+sosiaalinen pääoman voi kätkeä sisäänsä yksinkertaistuksia ja
+monimuotoisuutta kuten sukupuolisokeutta.
+Tietoon ja toimijuuteen kietoutuu aina subjektiviteetti.
+Varsin yleisesti käytetty termi puhuttaessa identifioitumisesta
+on identiteetti, joka ilmenee joidenkin haastateltavieni kerto-
+muksissa.
+Käsitän identiteetin tässä tutkimuksessani subjek-
+tipositiona, kuten Suvi Ronkainen (1999, 37) asian ilmaisee,
+ja subjektiposition/-iden subjektiviteetin muodostumispaik-
+kana.
+Subjektipositio on tilanteinen identiteetti, min��ä ku-
+Korkiamäki 2013; Ollila 2008
+vaava jäsenkategorisointi tai narratiivinen itsemäärittely tai
+henkilöhahmotelma23 (mts.
+Subjektiviteetti on yksilön
+minuus, kokemus itsestä, subjektin tietynlaisuus eli millainen
+subjekti on (mts.
+Subjektiviteetti tuotetaan sosiaalisesti,
+sosiaalisessa toiminnassa.
+Subjektia koskeva problematiikka on ollut keskeistä femi-
+nistisissä keskusteluissa 1970-luvun lopulta saakka.
+Subjektia
+koskevien käsitysten suuntaukset feministisessä tutkimukses-
+sa voidaan jakaa kolmeen ryhmään eli sukupuolieroon keskit-
+tyvään, naisten keskinäisiä eroja pohtivaan ja naisen sisäiseen
+eroon painottuvaan (Kosonen 2004, 192).
+Sukupuolieroon kes-
+kittyvä suuntaus lähti asetelmasta, jossa mies on normi ja nai-
+nen "toinen sukupuoli".
+Tunnetuimpia tämän suuntauksen
+edustajia on Simone de Beauvoir, joka kirjoittaa naisen määri-
+teltävän aina suhteessa mieheen (mts.
+Monet haastatelta-
+vani kokevat tulevansa määritellyiksi miehensä kautta, kuten
+esimerkiksi Sonja (ir1) kertoi: Äärimmäisen harvoin on kysytty
+sitä, mikä itse olen omaa sukuani ja tai mistä olen kotoisin.
+Toisen suuntauksen mukaan painotus on naisten keski-
+näisissä eroissa.
+Tämä suuntaus kritisoi länsimaista feminis-
+miä, joka keskittyy valkoiseen naissubjektiuteen.
+1980-luvulla
+tapahtui feministisessä ajattelussa murros: painotettiin nai-
+serityisyyttä, naiskeskeistä näkökulmaa ja naisten kokemuk-
+"Valkoisen naisen feminismiä" on kri-
+tisoinut myös saamelaistutkija Rauna Kuokkanen (2004), joka
+kirjoittaa, miten valkoinen feminismi on yksiulotteista, koska
+se kiinnittää huomiota vain sukupuolten väliseen alistamiseen
+ja jättää muut alistamisen ja sorron muodot huomioimatta.24
+Kolmas feministisen ajattelun suuntaus siirtää painopistettä
+subjektiuden määrittelyssä yksilötasolle eli yksittäisen nai-
+23 Suomennoksia: henkilöhahmo tai puhujapaikka (Ronkainen 1999, 231).
+valkoisen naisen feminismi, Carby 1996; Kuokkanen 2004, 2007; Mo-
+reton-Robinson 2000.
+sen sisäisiä eroja tähdentävään subjektikäsitykseen (Kosonen
+Maire Antikainen (2010, 200) havaitsi tutkimuksessaan
+venäläis- ja virolaisnaisten hoitotyöntekijöiden tulevan tois-
+tuvasti positioiduksi maahanmuuttajiksi.
+Kun henkilö asettuu
+tiettyy subjektipositioon, hän tekee tulkintoja tältä paikalta kä-
+sin, kyseiseen paikkaan kytkeytyvien metaforien ja käsitteis-
+tön sekä diskursiivisten käytäntöjen kautta (Ronkainen 1999,
+Antikainen arvioi Suomeen muuttaneiden haastatel-
+tujensa positioinnin maahanmuuttajiksi vaikuttavan myös
+heidän subjektiviteettiinsä eli käsitykseen omasta itsestään
+tulijana, "ei-riittävänä suomalaisena" (mts.
+Määrittely
+ei-riittäväksi tai ylipäänsä johonkin kategoriaan kuuluvak-
+si pitää sisällään valta-aspektin: jollakin on valtaa määritellä
+toinen tai toiset joksikin tai johonkin ryhmään kuuluvaksi.
+Haastattelemistani suomalaisvaimoista vanhimpien ikäluok-
+kaan kuuluva Sirkku (ir1) arvioi ryhmään kuulumista puhuen
+minästä.
+Koska on vaikea arvioida, kumpaan kulttuuriin kuulun, ajatte-
+len, että olen vain yksinkertaisesti minä ... aika omahyväistä,
+mutta tavallaan "elinehto".
+Sirkku ei puhunut identiteetistä, hän ei kielellisesti il-
+maissut olevansa suomalainen, vaimo tai äiti, vaan hän halusi
+olla minä.
+Sirkku määritteli itsensä minäksi, minkä näen tarkoit-
+tavan subjektia, tekijää, ei kohdetta.
+Hän halusi määrittää itse
+itsensä, ei tulla määritetyksi jompaan kumpaan ryhmään, suo-
+malaisten tai saamelaisten ryhmään kuuluvaksi.
+Näennäisesti
+hänen itsemäärittelynsä voisi nähdä haluna neutraalisuuteen.
+Näen kuitenkin siinä vahvaa subjektin toimijuutta ja myös eli-
+nehtoa, kuten Sirkku itse sanoi.
+Hän halusi pitää määrittelyval-
+lan itsellään, vaikka totesikin olevan aika omahyväistä määritel-
+lä itsensä yksinkertaisesti minäksi.
+Subjektius ei ole pysyvä ominaisuus, vaan muotoutuu
+subjektipositioiden kautta.
+Subjektipositiot rakentuvat sosi-
+aalisten positioiden kautta.
+Näitä sosiaalisia positioita ovat
+eron kategoriat kuten sukupuoli ja yhteiskuntaluokka (Skeg-
+Näen etnisyyden25 olevan vastaavanlaisen eron
+kategorian.
+Chris Weedon (1987) on todennut, että se, mitä ja
+millaisia olemme, syntyy asemoitumisestamme eli siitä, miten
+ja mihin meidät on asemoitu (mts.
+Ihmisellä on erilaisia
+minuuksia, jotka ovat sosiaalisissa käytännöissä tuotettavia
+vaihtelevia subjektipositioita.
+Niinpä ihmisellä voi olla monia,
+ristiriitaisiakin subjektipositioita.
+(Jokinen, Juhila & Suoninen
+Subjektipositiot määräävät subjektiutta muun
+muassa kielen tai aseman kautta.
+Subjekti tarkoittaa toimijaa,
+mutta myös positiota tiedon subjektina.
+Vallan ja subjektin
+suhde on kahtalainen: toisaalta toimijalla voi olla valta-asema,
+joka mahdollistaa toimijuutta, toisaalta hänen toimijuuttaan
+voi rajoittaa vallan alaisuus (Rossi 2010, 30).
+Suomalaisnaisista Suomen saamelaisalueella, varsinkaan
+yhteisön jäsenenä puolison ominaisuudessa, ei ole olemassa
+tutkimuksia.
+Kaunokirjallisuuskin kertoo ensisijaisesti suo-
+malaisnaisista töissä saamelaisalueella, ei saamelaisen puo-
+25 Käsitän etnisyyden Laura Huttusen (2005) tavoin kulttuuriseksi ominais-
+laaduksi, joka tiettyy aina suhteessa johonkin toiseen (ryhmään) (mts.
+syys-käsitettä voidaan käyttää koskemaan sekä enemmistö- että vähemmistöryhmiä
+Näin ajatellen saamelaisten suomalaisvaimot voidaan tulkita etniseksi ryh-
+mäksi, erittäinkin, kun muistetaan, että he ovat vähemmistönä saamelaisyhteisössä,
+vaikka kuuluvatkin kansallisesti enemmistöön eli suomalaiseen valtaväestöön.
+Haas-
+tatelluista Erja (ir2) konkretisoi tämän: mie olen ajatellu, että meiän se pitäs se vähemmistö
+perustaa.
+Oheisen kaltaisella laajennetulla etnisyys-käsityksellä päästää nähdäkseni
+lähemmäksi todellista monikulttuurista yhteiskuntaa.
+Tuolloin eivät olosuhteita mää-
+rittele yhden ryhmän määrittelemät säännöt (ks.
+lisona.26 Tutkimuksista ainoita on Aslak Aikion vuonna 1998
+tekemä historiallinen tarkastelu saamelaisten ja suomalaisten
+avioitumisesta Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä 1731-1920.
+Lűdger Műller-Wille käsittelee väitöskirjassaan (alkup.
+suomenkiel.
+versio 1996) saamelaisten ja suomalaisten avioliit-
+toja Utsjoella.
+Sekä Aikion että Műller-Willen tutkimukselli-
+nen lähestymistapa on ensisijaisesti demografinen.
+Gabriella
+Nordin on selvittänyt tutkimuksessaan "Äktenskap i Sápmi"
+(2009) Ruotsin saamelaisten avioitumista 1700- ja 1800-luvul-
+Saamelaiset ovat solmineet kulttuurien välisiä avioliittoja
+jo 1700-luvulla, joskaan ei kovin monia.
+taitteessa sekä Utsjoella että Inarissa avioliittoja, joissa vaimo
+oli saamelainen ja mies suomalainen, oli noin kolme prosent-
+tia kaikista pariskunnista.
+Enontekiöllä vastaava luku oli noin
+seitsemän prosenttia.
+1900-luvulle tultaessa näiden avioliitto-
+jen määrä pysyi Utsjoella kutakuinkin samana, Inarissa määrä
+lähes kaksinkertaistui, mutta Enontekiöllä edellä mainittu-
+jen avioliittojen määrä puolittui seitsemästä prosentista noin
+3,5 prosenttiin.
+Enontekiöllä
+muutos johtui saamelaismiesten taloudellisen toimeentulon
+heikkenemisestä poronhoidossa tapahtuneiden muutosten
+takia.
+Inarissa määrää taas ilmeisesti nostivat uudisasutus ja
+muuttoliike.
+Utsjoella suomalaisten määrä oli lukumääräisesti
+ylipäänsä varsin pieni ja he solmivat paljon avioliittoja saame-
+laisten kanssa.
+Sitä vastoin suomalaisvaimoja oli vastaavina
+ajanjaksoina Pohjois-Lapissa hyvin vähän tai ei ollenkaan.
+Utsjoella yhdelläkään saamelaisella miehellä ei 1700-luvulla
+ollut suomalaista vaimoa, 1900-luvulle tultaessa heitä oli ai-
+van muutama.
+myöskään Inarissa ei saamelaisilla 1700-luvul-
+la ollut suomalaisvaimoja, mutta heidän lukumääränsä kasvoi
+1800-luvun aikana huomattavasti, joskaan heidän prosentuaa-
+26 Poikkeuksena Hannele Pokan romaani "Marja ja Niila" (1998), Mooses
+Mentulan "Isän kanssa kahden" (2013) ja Mikko-Pekka Heikkisen "Jääräpää" (2014).
+linen osuutensa ei ollut merkittävä asukasluvun lisääntyessä.
+Enontekiöllä suomalaisvaimoista on kirkonkirjoissa merkintö-
+jä jo 1700-luvulla lukumäärän pysyessä 1900-luvulle tultaessa
+samana, prosentuaalisesti hyvin vähäisenä, noin 1,5 prosent-
+tina solmituista avioliitoista.
+Vertaillessani oman tutkimukseni kontekstia Lűdger
+Műller-Willen (1996) tutkimukseen voin todeta tapahtuneen
+selkeää muutosta: nykyvuosina suomalais-saamelaisia pari-
+suhteita on huomattavasti enemmän kuin Műller-Willen tut-
+kimuksen aikana.
+Hänen tutkimuksensa sijoittuu 1960-luvun
+Utsjoelle.
+Tuolloin suomalais-saamelaisia avioliittoja, joissa
+vaimo oli suomalainen ja mies saamelainen, oli noin 14 pro-
+senttia kaikista avioliitoista.
+Suomalaisen miehen ja saamelai-
+sen naisen liittoja oli suurin piirtein saman verran.
+taulukko 35 a.)
+Näiden määrä lisääntyi 1950-luvulta lähtien.
+Műller-Wille kirjoittaa, että ihmiset suhtautuivat varauksetto-
+masti näihin liittoihin.
+Hänen mukaansa yleisesti vallalla oli
+käsitys, että seka-avioliitto27 merkitsi saamelaiselle aviopuo-
+lisolle nousua sosiaalisessa hierarkiassa.
+Utsjoella
+avioliitoista oli koko Aikion tutkimusaikana (1730-1921) saa-
+melaisia noin 90 prosenttia ja Inarissa 75-80 prosenttia.
+vastoin Enontekiöllä saamelaiset avioliitot vähenivät 1700-lu-
+vulta 1900-luvulle 70 prosentista noin 25 prosenttiin kaikista
+avioliitoista.
+Tämä johtui kuitenkin muuttoliikkeen aiheutta-
+masta suomalaisväestön voimakkaasta lisääntymisestä.
+27 Kaksikulttuurisista parisuhteista käytetään erilaisia termejä.
+Varsin
+yleisesti esiintyy (vieläkin) termi seka-avioliitto, joka sai omilta haastateltaviltani
+yksimielisen tyrmäyksen.
+Sitä pidetään vähättelevänä, halventavana ja jopa rodul-
+listavana.
+Taru Kuusisto (2007) kirjoittaa, että seka-avioliitto-termi olisi suomen kie-
+lessä painolastiton, mitä se esimerkiksi saksan kielessä ei ole.
+Saksalais-suomalaisessa
+avioliitossa olevat ystäväni vahvistivat seka-avioliitto-termin (Die Mischehe) olevan
+Saksassa pannassa sen kansallissosialistisen taustansa takia.
+Englanninkielisessä
+maailmassa käytetään edelleen mixed marriage -ilmaisua, mutta kautta linjan on siir-
+rytty käyttämään neutraalimpia ilmaisuja kuten intercultural, cross-cultural, bi-cultu-
+ral, multicultural ja interethnic marriage (Breger & Hill 1998, Apter 1999, Dugan 1997,
+Johnson & Warren 1994, Linn & Breslerman 1996).
+Käytän itse tässä tutkimuksessa
+kaksikulttuurinen avioliitto - tai parisuhde-ilmaisuja.
+Seka-avioliitto -termiä käytän
+vain sitaateissa, jolloin se on alkuperäisessä tekstissä.
+malaisavioliittoja kaikista liitoista oli reilusti yli puolet (noin
+Aslak Aikio kirjoittaa, että kaksikulttuurisilla avioliitoil-
+la ei ole ollut suurta merkitystä saamelaisuuden häviämisel-
+Usein tilanne oli päinvastainen: porosaamelaisen nainut
+lantalainen28 saamelaistui hyvin nopeasti.
+Tilallisen nainut
+taas sulautui lantalaisyhteisöön.
+Samoin kävi tilalliseksi ryh-
+tyneelle saamelaiselle yleensäkin.
+Sopeutuminen ja kulttuu-
+rin omaksuminen oli siis kaksisuuntaista.
+Ero Műller-Willen
+kuvailemaan edellä mainittujen avioliiton edesauttamaan so-
+siaaliseen nousuun selittynee tutkimusajanjaksolla: Aslak Ai-
+kion tutkimusajanjakso päättyy 1920-luvulle, kun taas Lűdger
+Műller-Wille teki tutkimustaan 1960-luvun tilanteesta, jolloin
+väestön liikkuvuus oli aiempaa helpompaa kulkuyhteyksien
+kehittyessä.
+Saamelaisyhteisön suomalaistumiseen vaikutti
+suuresti evakkoaika: utsjokiset olivat evakossa Pohjanmaalla,
+jossa he omaksuivat suomalaisia tapoja, kuten pukeutumista
+Áile Aikion (2012) tut-
+kimuksessa Utsjoen saamelaisyhteisön muutoksesta toisen
+maailmansodan jälkeen eräs haastateltava toteaa olleen "muo-
+tia, että jompi kumpi on suomalainen" (Aikio 2012, 108).
+mänhetkisestä saamelaisalueen kaksikulttuuristen avioliitto-
+jen tilanteesta ei ole tutkimuksia.
+Aihetta sivuaa Kaisa-Maria
+Tapiola-Länsman pro gradu -tutkielma perheiden kielipolitii-
+kasta Utsjoella vuodelta 2013.
+Saamelaisnaisen ja -perheen asemasta on tehty joitakin
+tutkimuksia.29 Oman tutkimukseni kannalta mielenkiintoisia
+olivat Maarit Maggan (2001) tutkimus naisista poronhoitaja-
+perheissä sekä Jaana Länsman (2002) ja Birgit Vuorion (1997)
+tutkimukset saamelaisperheiden elin- ja toimintatavoista.
+28 Lantalainen -nimitystä täytetään yleensä ei-saamelaisesta henkilöstä.
+Riv-
+gu-sanaa vastaavaa sanaa koskien miespuolista ei-saamelaista ei ole olemassa.
+Maggan, Länsmanin ja Vuorion tutkimuksista käy ilmi saa-
+melaisperheen dynamiikka, esimerkiksi suvun suuri merkitys
+ja perheen ajatteleminen laajempana kuin vain ydinperhee-
+Niin ikään mainituissa tutkimuksissa kuvaillaan naisen
+roolia, kuten käsillä tekemisen ja perinteisten elinkeinojen ja
+-tapojen arvostusta.
+Maiju Saijets (2000) pohtii omassa tutki-
+muksessaan saamelaisnaisen roolia työnsä nimen mukaisesti
+äidin, poromiehen tai käsityöntekijän tehtävien kannalta.
+näkee naisten ja miesten töissä selkeän eron, sukupuolijaon ja
+roolien muodostuvan työtehtävien kautta.
+Luin
+saamelaisista arvoista, kuten perheen ja suvun merkitykses-
+tä, myös kokoomateoksesta "Árvvut Árvo Vierhtie Samisk
+Lähimpänä nais- ja sukupuolentutkimusta
+lienee Rauna Kuokkanen monilla artikkeleillaan saamelaisen
+naisen asemasta ja Vuokko Hirvonen (1999) väitöskirjallaan
+saamelaisnaiskirjailijoista.
+Hirvonen pohtii saamelaisten nais-
+kirjailijoiden tuotannon kautta saamelaista ja erityisesti saa-
+melaisnaisidentiteettiä, kielen merkitystä, sukupuolijärjestel-
+mää ja eri sukupolvien kokemuksia.
+Kuokkanen tarkastelee
+kriittisesti muun muassa vahva ja tasa-arvoinen saamelais-
+nainen -problematiikkaa: väitteet eivät hänen mukaansa pidä
+ainakaan täysin paikkaansa, koska myös saamelaisyhteisös-
+sä esiintyy naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
+Kuokkanen
+Kaikkien edellä mainitsemieni tutkimusten avulla olen
+pyrkinyt syventämään tietoani saamelaisnaisten ja -perheiden
+toimintakulttuurista.
+Kuriositeettina voidaan mainita, että
+riuku- (rivgu-) ilmaisu esiintyy tutkimuksissa todella harvoin.
+Ruotsin saamelaisia tutkineen Andrea Amft:n (2000, 2007)
+30 Kuokkanen (2014) viittaa muun muassa vuonna 2005 Norjan Kautokei-
+nossa ilmenneisiin useisiin naisiin kohdistuviin seksuaalisen väkivallan muotoihin.
+Monet saamelaisnaistutkijat (Kuokkanen 2004, Balto 1991, Eikjok 1988) muistuttavat
+siitä, että saamelaisnaiset kokevat rakenteellista eriarvoisuutta erityisesti perinteisissä
+elinkeinoissa, uskonnollisessa kontekstissa ja seksuaalinen väkivalta saamelaisyhtei-
+sössä on ollut vaiettu asia.
+teksteissä saamelaisyhteisöstä esiintyy ilmaisu rivgu, samoin
+Katharina Gutingin (1991) teoksessa.
+Sekä Amft että Guting
+käsittelevät asioita ensisijaisesti saamelaisyhteisön näkökul-
+masta eikä heidän tutkimuksissaan "riuku" saa puheenvuo-
+roa.
+Lappi- ja saameaiheista kaunokirjallisuutta on runsaasti.31
+Suurelta osin Lappia koskeva kirjallisuus on ollut miesten tuo-
+tosta, mitä vahvistaa Veli-Pekka Lehtolan (1997) tutkimus lap-
+pilaisuuden rakentumisesta kirjallisuudessa: tutkimuksen ai-
+neistossa 19 kirjailijasta yksi on nainen.
+Naisten puuttuminen
+historiallisista teksteistä ei ole mitenkään Lappia koskeva eri-
+tyinen piirre, sillä historia on yleensä miesten historiaa (Nur-
+minen 2008) eli miehet ovat toimineet historiankirjoittajina ja
+-kertojina.
+Naisten kokemukset naisina on usein hiljennetty ja
+jopa mykistetty, erityisesti jos naisten kiinnostuksen kohteet,
+kokemukset ja kertomukset poikkeavat miesten vastaavista
+Saamelaisnaisten ääni on alkanut
+kuulua kirjallisuudessa32 muutamaa poikkeusta lukuun otta-
+matta vasta 1970-luvulta alkaen.
+31 Muistelmia Lapissa olostaan ovat kirjoittaneet ainakin suomalaiset Hilja
+Vartiainen ja Saimi Lindroth.
+Vartiaisen kirja kertoo kouluoloista (Koulupaikan nei-
+tinä kolttain parissa, 1929) ja Saimi Lindrothin terveydenhoitajan kokemuksistaan
+Utsjoella 1930-luvulla (Terveyssisarena tunturipitäjässä, 1970).
+Vartiainen ja Lindroth
+kuvaavat pitkälti saamelaisten arkielämää, joskin myös luonnon ja maisemien ihai-
+lu "kuvittaa" kirjoja.
+Lindroth kirjoitti myös varsin dramaattisen pienoisromaanin
+Taamottu (1948), joka kertoo suomalaisen miesopettajan ja nuoren saamelaistytön
+rakkaussuhteesta.
+Lappi-aiheisesta kaunokirjallisuudesta nostan esille myös Annikki
+Kariniemen.
+Naisina Kariniemi, Lindroth ja Vartiainen olivat miespuolisten kirjailijoi-
+den joukossa poikkeuksellisia Lapin kuvaajia.
+32 Käsittelemättä enempää saamelaisnaiskirjailijoiden tuotantoa nostan esil-
+le Utsjoen Pulmankijärveltä kotoisin olevan Inger-Mari (Ima) Aikio-Arianaick'n, jota
+haastattelin myös itse tämän tutkimuksen aikana.
+Aikio-Arianaick on kirjoittanut
+useita kirjoja, käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttifilmejä sekä tehnyt laulusanoi-
+tuksia, erityisesti lastenlauluja.
+Hänen "runoissa runon minä ottaa itselleen sukupuo-
+li- ja rakkauselämän alueella samanlaisia valtuuksia, kuin on hyväksytty miehille."
+Ima Aikio-Arianaick on käsitellyt filmeissään myös kulttuurien
+välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä oman perheensä kautta.
+Tutkimukseni sijoittuu pohjoiseen sukupuolentutkimuk-
+Tärkeänä vertailu- ja lähdeaineistonani on muun muassa
+Seija Keskitalo-Foleyn väitöskirja Kohti kuulumisen maisemia
+(2004), josta sainkin alkuvirikkeen sijoittaa tutkimukseni su-
+Eija Kurjen (2005) tutkimus naisista
+helluntailaisyhteisössä ja Satu Saarisen (2005) tutkimus nais-
+papeista ovat avartaneet runsaasti näkökulmaani naisten ase-
+maan yhteisössä, jossa naisille on määritelty selkeä paikka.
+Yksi tutkimuksellinen lähtöajatukseni oli, että suomalais-
+vaimot ovat "maahanmuuttajia" omassa maassaan, siirtolai-
+sia saamelaisalueella.
+Käytän edellä mainittuja ilmaisuja tässä
+yhteydessä vertauskuvallisina, joten en avaa niitä tarkemmin.
+Tutkimukseni keskeinen keskusteluyhteys muodostuu kult-
+tuurienvälisiä avioliittoja koskeviin tutkimuksiin, joita on
+runsaasti.33 Merkittävimpiä näistä tutkimuksista ovat oman
+tutkimukseni kannalta Johanna Järvinen-Tassopouloksen
+(2005) tutkimus kreikansuomalaisten vaimojen elämästä mie-
+hensä kotimaassa ja omista selviytymisstrategioistaan sekä
+Outi Tuomi-Nikulan (1997) tutkimus saksansuomalaisten vai-
+mojen tilanteesta.
+Rosemary Bregerin ja Rosanna Hillin toimit-
+tamassa teoksessa (1998) "Cross-Cultural Marriage" käsitel-
+lään seka-avioliittoja monessa kontekstissa ja näkökulmasta,
+samoin Augustin Barbara teoksessaan "Marriage across fron-
+Näiden avulla olen pystynyt avaamaan katsetta-
+ni laajempaan kuin kotimaiseen kontekstiin.
+Merkille panta-
+vaa on, että perheiden ja sukujen kohtaamista ei ole tutkittu
+Saamelaiskontekstissa näiden tutkiminen
+voisi olla mielenkiintoista voimakkaan perhe- ja sukukohee-
+sion vuoksi.
+Kaikkia avioliittoja voisi sanoa kulttuurienvälisiksi, kos-
+ka kulttuurisissa käytännöissä on aina eroavuuksia (Breger
+Leimallista näitä parisuhteita ja avioliittoja
+koskeville tutkimuksille on niiden ongelmakeskeisyys: hyvin
+usein pohditaan, mitä ongelmia eri kulttuurit tuovat avioliit-
+Saksassa kaksi-
+kulttuurisia avioliittoja pidetään alttiina ongelmille ja vieras-
+maalaisuuden (foreignness) oletetaan automaattisesti olevan
+ihmisten välisten suhderiitojen juuri (Woesthoff 2013, 422,
+Kuitenkin uudesta perhebarometrista (2012) nähdään
+suomalaisnaisten ja ulkomaalaisten liitoissa ihmisten olevan
+yleensä tyytyväisempiä kuin yksikulttuurisissa liitoissa.
+tymättömyyttä aiheuttavat ensisijaisesti konkreettisiin tekoi-
+hin liittyvät asiat kuten kotityöt ja rahankäyttö.
+(Lainiala-Sää-
+myös erot sukupuolirooleissa ja eri uskonnot
+voivat olla ongelmallisia (Kalmijn 2007, 259).
+Vastaavanlai-
+sista solmukohdista kerrotaan kaksikulttuurisista avioliitois-
+ta tehdyissä tutkimuksissa (Barbara 1989, 58; Breger & Hill
+Eri kulttuuritaustaiset puolisot tuovat parisuhteeseen
+kumpikin omaa tausta- ja kasvukulttuuriaan, sen arvoja, nor-
+meja, tottumuksia ja mahdollisesti eri kielen.
+Nämä ohjaavat,
+monesti huomaamatta, toimintaa jokapäiväisessä elämässä.
+Omien toimintamallien toimimattomuus uudessa kulttuuris-
+sa saattaa olla aluksi kulttuurishokki.
+Ulkomaille avioituneet suomalaisnaiset pohtivatkin selviyty-
+misstrategiaa, jossa olennaista on paikallisten pelisääntöjen eli
+tapojen, normien ja arvojen huomioiminen tekemällä "komp-
+romissin taidetta"34.
+Niin ikään naiset käyttävät vastapuhetta
+eli voivat kääntää moitteet huumoriksi ja mitätöidä erottelut
+tavanomaistamispuheella, vaikenemalla ja muutoin huomiot-
+ta jättämisellä.
+(Järvinen-Tassopoulos 2005, 233-243; Kuusisto
+Yksi merkittävä eroavaisuus kaksikulttuuristen ja suo-
+malaisten avioliittojen välillä nousee yhteisöllisyydestä.
+Au-
+gustin Barbara (1989) kuvaa tätä lausumalla, että aviopuolison
+kanssa naimisiin meno tarkoittaa samalla koko maan naimis-
+34 "art of compromise" (Alex-Assensoh & Assensoh 1998, 105.)
+ta35 (mts.
+Johanna Järvinen-Tassopoulos (2005) kuvaa
+Kreikan vahvaa perheverkkoa, perheen laajuutta ja koheesio-
+ta: isovanhemmat hoitavat lapsia ja vastaavasti aikuiset lapset
+vanhempiaan (mts.
+Myös italiansuomalaiset naiset
+pohtivat parisuhteen yksityisyyttä (Kuusisto 2007, 110).
+Kak-
+sikulttuuriset avioliitot tuovat useimmiten muutostarpeita pa-
+risuhteen reunaehtoihin; suhteissa tehdään kompromisseja ja
+haastetaan sukupuolisopimusta36 (Kuusisto 2007, 101; Sirkkilä
+Sukupuoliroolien eroavaisuuksia voidaan selittää
+kultuuristamisella37.
+Kuttuuriperustaisina eli kyseessä ei olisi
+sukupuolten väliset erot esimerkiksi kotitöiden jaossa, vaan
+kulttuuriset tavat.
+Jutta Lauth Bacas (2002, 10) kertoo artikke-
+lissaan kreikkalais-saksalaisista avioliitoista esimerkkinä eri-
+laiset linssinkeittotavat: on saksalainen tapa ja kreikkalainen
+tapa.
+Monet haastattelemistani naisista kertovat vastaavanlai-
+sia esimerkkejä muun muassa ajankäyttöön liittyen.
+Paikannan tutkimukseni sukupuolentutkimukseen, jos-
+sa painottuu mahdollisuus tutkia toisin, nähdä yhteisö ulko-
+puolisen silmin.
+Näen tutkimukseni suhteen feministiseen
+tutkimukseen laajempana yhteiskunnallisena ja kulttuuristen
+merkitysjärjestelmien tutkimuksena.
+Kysymyksenä tiedon
+tuottamisesta, kenen tai minkä tiedontuottajan tai -haltijan tie-
+to on "oikeaa" ja mikä on kokemuksen merkitys tiedon tuottu-
+misessa.
+Suhteet, rajat ja valta ovat feministisen tutkimuksen
+etiikan perusteita (Ackerly & True 2010, 181); tutkimus poh-
+tii hallitsevia normeja, kyseenalaistaa valtaa ja siinä on kyse
+uudenlaisesta tiedon järjestämisen tavasta (Liljeström 2004,
+Se "kyseenalaistaa olemassa olevia luonnollistettuja to-
+tuuksia" (mts.
+Feministinen tutkimus ei kuitenkaan kes-
+35 "in marrying her husband, she also married Spain" (Barbara 1989, 68).
+36 Sukupuolisopimus tarkoittaa sukupuolisia käytäntöjä, naisiin ja miehiin
+liitettyjä normeja, velvoitteita ja odotuksia (Hirdman 1988, 51-52).
+37 "culturalization of gender conflicts" (Lauth Bacas 2002, 10).
+kity sukupuolten välisiin eroihin, vaan myös muihin naisen
+elämää määrittäviin tekijöihin, kuten yhteiskuntaluokkaan,
+ikään, etnisyyteen, uskontoon ja koulutuksen mukanaan tuo-
+miin tekijöihin (Juvonen, Rossi & Saresma 2010, 11).
+Feminis-
+tinen tutkimus pyrkii tiedon tuotannossa tekemään valtasuh-
+teita näkyviksi (Stanley & Wise 1995, 202, 228; Naskali 2013,
+haastamaan valtarakenteita (Suoranta & Ryynänen 2014, 127)
+ja huomaamaan vallitsevia arvoja ja otaksumia (Harding 2007,
+Omaa kiinnostustani tutkimukseni tekemiseen nosti kiin-
+nostus ja halu erilaisten maailmojen ymmärtämiseen, mikä on
+naistutkimuksen suurin voima (ks.
+Tutkimukseni sijoittuminen pohjoiseen sukupuolentut-
+kimukseen nostaa tiedon paikantumisessa kulttuurisen ja so-
+siaalisen kontekstin lisäksi myös alueellisen paikantumisen.
+Lapissa usein kuultu kysymys "Mistä sinä olet pois (= kotoi-
+sin)?" on keskeinen myös kriittisessä tutkimuksessa: tutki-
+jan täytyy tietää, mistä hän tulee ja mikä on hänen maailman
+katsomisensa näkökulma (Naskali 2013, 22).
+Naskali nostaa
+keskusteltavaksi kysymyksen siitä, missä on Pohjoinen (the
+North), kuka sen määrittelee ja mikä on tiedon suunta.
+Feminismin suuntauksista tukeudun tutkimuksessani
+ensisijaisesti standpoint-feminismiin38, joka painottaa naisten
+kokemuksia, niihin perustuvaa tietoa ja tietämistä.
+Naisten
+kokemukset39 ovat tiedon lähtökohta ja tieto on aina suhtees-
+sa yksilön yhteiskunnalliseen asemaan.
+38 Feminismin suuntauksia ovat empirismi, standpoint- ja postmoderni
+feminismi.
+Feministiset empiristit luottavat tiedon intressittömyyteen ja metodien
+puhtauteen, sitoutumattomuuteen.
+Postmodernit feministit korostavat kielen merki-
+tystä ja naisten välisiä eroja; sitä onkin kutsuttu sekä-että-feminismiksi erotuksena
+empiristisen ja stand-point-feminismien joko-tai-feminismistä.
+39 Perehdyn tarkemmin kokemuksen merkitykseen tutkimuksessa metodi-
+pohdinnan yhteydessä.
+Stanley & Wise (2002, 119) muistuttavat, että
+naisten kokemukset perustuvat erilaiseen näkemykseen todel-
+lisuudesta, erilaiseen ontologiaan ja sitä myöten erilaiseen tie-
+tokäsitykseen.
+Standpoint-epistemologiassa tietämisen tavat
+ovat erilaisia, ja tiedolla luodaan erilaisia sosiaalisia todelli-
+suuksia ja tutlkintoja (Suoranta & Ryynänen 2014, 133).
+Oman
+tutkimukseni perustana ovat naisten kokemuskertomukset.
+En allekirjoita yksioikoisesti näkemystä naisten paremmasta
+tai laajemmasta tietopohjasta miehiin verrattuna siitä syystä,
+että naisella sukupuolensa perusteella olisi "näkevämmät sil-
+mät ja kuulevammat korvat".
+Paremman tietämisen perustana
+näen naisten aseman toisena/-sina miesten johtamassa maa-
+ilmassa.
+Tutkimukseni sivuaa feminis-
+tistä postmodernismia niiltä osin, että pyrin näkemään myös
+naisten väliset erot.
+Saamelaismiesten suomalaisvaimot, ku-
+ten naiset yleensäkään, eivät ole yhtenäinen joukko ihmisiä,
+vaan kullakin on omat yksilölliset piirteet, näkemykset ja ko-
+kemukset.
+Pohtiessani suomalaisvaimojen "selviytymisstrategiaa"
+Järvinen-Tassopoulos 2005, 240-243) nousi useampaan
+otteeseen esille välitilan ja rajamaan40 käsitteet.
+Kun vanhem-
+paan suomalaisvaimoikäluokkaan kuuluva Sonja (ir1) miettii
+loppuelämäänsä, hän ilmaisee välitilan tuomaa epävarmuut-
+Kyllä mää joskus mietin, että oonko mää täällä vai siellä.
+En oo
+siitä päässy selvyyteen.
+En mää varmaa ikääni oon kaivannu
+(takaisin etelään), mutta nyt ku on eläkkeellä, on aikaa miettiä.
+On mulla tietokoneessa kotisivuna sikäläinen lehti...Kyllä se
+merkitsee.
+En mä tiiä, oonko mä jossaki kauheassa välitilassa.
+40 Veli-Pekka Lehtola (1997b) pohtii kirjassaan "Rajamaan identiteetti" lap-
+pilaista identiteettiä ja identiteettiongelmaa 1920- ja 1930-luvuilla.
+Hän kirjoittaa,
+kuinka "lappilainen kulttuuri oli kahden voimakkaan kulttuurin välissä, joilla identi-
+teetti oli vahva: suomalaisen ja saamelaisen.
+/.../ Lappilainen kulttuuri oli välitilassa."
+Olli Löytylle (2005) rajamaassa "ollaan ei-kenenkään-maalla" (mts.
+Sonja kuvasi välitilaa adjektiivilla kauhea.
+Onkin hyvä poh-
+tia, onko välitila kauhea vai voiko se olla hedelmällinen kulttuu-
+rien välinen vuorovaikutustila.
+(En tosin ole varma, tarkoittiko
+Sonjakaan sananmukaisesti kauheaa.)
+Näen välitilan hyvänä
+ilmauksena myös omassa tutkimuksessani, joskaan en keskity
+siihen.
+Feministisessä tutkimuksessa välitila-käsitettä käyttää
+muun muassa Luce Irigaray (1996, 29), joka kirjoittaa välitilan
+olevan samanaikaisesti sekä sisäänkäynti että välissä ja muis-
+tuttaa välitilan olevan kahdensuuntaista liikettä.
+Pirjo Pöllänen
+(2013, 35) kuvaa välitilaa käyttökelpoiseksi käsitteeksi, jonka
+avulla voidaan päästä eroon dualismeista.
+Irigaray 1996,
+Se mahdollistaa muutoksen, mutta ei pakota siihen, vaan
+antaa uuden mahdollisuuden.
+Kulttuurista välitilaa ja sen mer-
+kitystä pohditaan muun muassa romanitutkimuksessa (Sten-
+roos 2012) ja suomalais-kreikkalaisia parisuhteita koskevassa
+tutkimuksessa (Järvinen-Tassopoulos 2004).
+Tarja Kupiainen ja
+Sinikka Vakimo (2006, 7) painottavat sitä, että välitila ei vält-
+tämättä ole marginaalia, vaan kahden maailman limittymistä.
+Marginaalissa oleminen ja kaksinkertainen ymmärrys
+mahdollistavat vastapuheen.
+Vastapuhe kohdistuu kulttuuri-
+sesti vakiintuneisiin kategorioihin.
+Se toteutuu tavallisuusreto-
+riikassa tai eron tekemisessä.
+Vastapuhe on yleensä sanallista,
+mutta myös ei-kielellinen toiminta voi toisinaan olla vastapu-
+hetta.
+Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi vaikeneminen, ve-
+täytyminen ja tietynlaiset ilmeet ja eleet.
+Yksi keskeinen asia tutkimuksessani onkin se, kokevatko suo-
+malaisnaiset olevansa marginaalissa ja minkälaista vastapu-
+hetta he tuottavat mahdollisesta marginaalisesta asemastaan.
+Standpoint-epistemologiassa nähdään marginaalisen aseman
+mahdollistavan monipuolisemman ja jopa totuudenmukai-
+semman maailman kuin mitä valtavirta antaa (Naskali 2013,
+Aiheellista kuitenkin on muistaa, että marginaalinen ja
+sorrettu asema saattaa myös kaventaa näkökulmaa.
+Olennaista
+lienee marginaalisuuden ja sorron määrä ja voimakkuus.
+3. sAAmenmAA kuTsuu
+Saamelaisyhteisöstä puhutaan usein yksikkömuotoisesti
+ikään kuin se olisi yhtenäinen.
+Tämä on kuitenkin harhaan-
+johtavaa: Utsjoki on poikennut yleisesti muusta saamelaisalu-
+eesta vahvasti saamelaisena alueena.
+Sitä vastoin Inarissa ja
+Enontekiöllä kanssakäyminen (mm.
+avioliitot) suomalaisten
+kanssa on pitkään ollut yleistä.
+Lehtola
+muistuttaa myös, että pienikin yhteisö on moniääninen (mts.
+452) ja niin suomalais- kuin saamelaisyhteisökin koostuu jou-
+kosta hyvin erilaisia ihmisiä (mts.
+(2009) on tutkinut yhtenäinen saamenkansa -diskurssia ("yh-
+den kansan kertomuksia"41, mts.
+125), jossa saamelaisista teh-
+dään kulttuurisesti ja etnisesti yhtenäistä kansaa.
+Tällaiseen
+yhtenäinen kansa -ajatteluun liittyvät puheen me-muodot
+("me saamelaiset/suomalaiset/naiset/nuoret" jne.
+), joilla py-
+ritään puheen painokkuuteen ja uskottavuuteen (Lempiäinen
+2002, 22) ja tuotetaan yhteisöä.
+Irja Seurujärvi-Kari (2014) tote-
+si Yleisradion Ajankohtainen Ykkönen -ohjelmassa Saamelais-
+ten kansallispäivänä42, että saamelaisyhteisö on muuttumassa.
+Yhteisöllisyys on saamelaisten keskuudessa vähenemässä,
+modernisaatio tuo hajanaisuutta ja esiintyy sisäisiä ristiriitoja.
+Seurujärvi-Kari kertoi tarvittavan tilannetta, jossa ollaan avoi-
+mia ja otetaan vastaan vaikutteita.
+Vaikka käytän tutkimuksessani termiä saamelaisyhteisö,
+on kuitenkin muistettava, että yhteisöt eivät ole samanlaisia ja
+valtaosa saamelaisalueella asuvista on ei-saamelaisia.
+Saame-
+laisyhteisöksi määrittelen tässä tutkimuksessa ryhmittymän
+ihmisiä, jotka asuvat saamelaisalueella ja joilla on saamelais-
+41 Valkonen viittaa "yhden kansan kertomuksilla" kansadiskurssiin, jossa
+korostetaan saamelaisten yhtenäisyyttä.
+Esimerkiksi Saamelaisparlamentaarikot pai-
+nottivat konferenssissaan vuonna 2011 "me saamelaiset olemme yksi kansa, jolla on
+yhteinen historia, identiteetti, kulttuuri, kieli, maa-alueet ja arvot" (Saamelaisparla-
+mentaarikkojen vuoden 2011 konferenssin julistus).
+42 Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta.
+kulttuurinen elämäntapa, vaikkakin viimeksi mainittua on
+vaikea määritellä.
+Tunnusomaisiksi piirteiksi saamelaisyh-
+teisöille on nimetty vahva perhe- ja sukuyhteys: yhteisöissä
+tiedetään, kuka kuuluu mihinkin sukuun.
+Yhteenkuuluvuu-
+dentunnetta vahvistaa kieli, pukeutuminen, erilaiset tavat
+juhlat) ja osittain elinkeinot.
+Oman arkitietoni ja yli 30
+vuoden saamelaisalueella asumisen perusteella näen Lehtolan
+(2012) tavoin saamelaisalueella suuria alueellisia ja kulttuuri-
+sia eroja, eivätkä kulttuuriset rajat ole mitenkään ehdottomia.
+Erityisesti Inari on monikulttuurista aluetta: väestössä on
+kolmea eri saamen kieltä puhuvia saamelaisia, niin sanottuja
+vanhoja suomalaisia, jotka ovat asuneet alueella vuosisatoja
+(ensimmäinen uudisasukas 1700-luvulla), uudempia suoma-
+laisia, joita ovat esimerkiksi virkamiehet ja muut alueelle ny-
+kyvuosikymmeninä muuttaneet.
+Myös ulkomaalaistaustaista,
+erityisesti venäläissyntyistä, väestöä on muuttanut alueelle
+runsaahkosti.43 Utsjoella on havaittavissa varsin selkeä suo-
+malaiset - saamelaiset-jako.
+Alueelta puuttuu niin sanottu
+vanha suomalaisasutus.
+Enontekiöllä sitä vastoin on vanhaa
+suomalaisasutusta, ja saamelaiset ovat perinteisesti poronhoi-
+tajaväestöä, joskin elinkeinorakenne on sielläkin muuttunut.
+Vuotson alueen väestö noudattelee pitkälti Enontekiön asu-
+tusmallia.
+Kaikilla saamelaisalueilla nykyinen väestöpohja on
+monikulttuurinen: eri saamelaisryhmät sekä saamelaiset ja
+suomalaiset ovat sekoittuneet kaikkina aikoina toisiinsa.
+melaisia asuu saamelaisalueen ulkopuolella nykyisin jo enem-
+män kuin saamelaisalueella.44 (Ks.
+myös Magga & Ojanlatva
+43 Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta
+noin 12% on saamenkielisiä, 2% ruotsin- tai muunkielisiä ja 86% suomenkielisiä
+(kooste tilastoista, Tilastokeskus 2012).
+44 Saamelaisalueen ulkopuolella saamelaisia asui vuonna 1992 kaikista Suo-
+men saamelaisista 38%.
+Vastaavat luvut olivat vuonna 2003 54% ja vuonna 2011 jo 65
+% (Saamelaiskäräjät 2014a).
+Yhteisö voidaan määritellä lukemattomilla tavoilla.
+Yh-
+teisötutkimuksessa yhteisö voidaan käsittää alueellisesti ra-
+jattavissa olevana yksikkönä, sosiaalisen vuorovaikutuksen
+yksikkönä ja/tai yhteenkuuluvuuden tunteiden ja muiden
+symbolista yhteisyyttä osoittavien ilmiöiden yksikkönä (Leh-
+Eva Lettinen (2004, 38) käsittelee yhteisöä
+kulttuurisena elämäntapana suhteessa ympäristöönsä.
+naista yhteisössä on jonkinlainen yhteys jäsentensä välillä
+sekä usein yhteisen kaltainen toimintatapa.
+Yhteisöt valitsevat
+jäsenensä, jos eivät aina fyysisesti, niin ainakin jossakin mää-
+rin henkisesti eli pohjautuen tunteeseen siitä, ketkä kuuluvat
+yhteisöön.
+Viime vuosikymmenien ajalta saamelaisyhteisössä on
+havaittavissa sukupolvijakoa suhteessa kulttuuriseen tiedos-
+tamiseen.
+Tämä lienee vaikuttanut muun muassa yleiseen
+suhtautumiseen suomalaisvaimoihin.
+Sotien jälkeisessä su-
+kupolvijaottelussa on kolme aikakautta: niin sanottu vanhan
+sukupolven aika, 1970-luvun radikaalisukupolvi ja 1990-lu-
+vun nuoret.
+Vanhin, sodanjälkeinen sukupolvi kuului jälleen-
+rakennuspolveen.
+1950- ja 1960-luvulla syntyneet pääsivät
+mukaan saamelaisten etniseen nousuun.
+Voimakas etnopo-
+liittinen työ alkoi saamelaisväestön keskuudessa 1960-lopulta
+lähtien.
+Tämä heijastaa yleistä, Euroopan laajuista radikaalia
+kulttuuriaikaa ja globaalia alkuperäiskansaliikettä.
+(Lehtola
+1970-luvulle oli leimallista saamelaisen ja saamenkielisen kir-
+jallisuuden, musiikin ja kuvataiteen lisääntyminen.
+Tähän ai-
+kaan sijoittui myös saamelaisten vastarintaliikkeeksikin kut-
+suttu ČSV-liike45.
+Yhteiskunnallisella kentällä saamelaisuus sai
+uutta ulottuvuutta Saamelaisvaltuuskunnan (nyk.
+Saamelais-
+käräjät) perustamisesta vuonna 1973.
+Saamelaisalueen koulu-
+tuskeskus (SAKK) perustettiin vuonna 1978 saamelaisalueen
+45 ČSV tulee saamen (ps) sanoista Čájehekot Sámi Vuoiŋŋa, Näyttäkäämme
+Saamen Henki (Hætta Kalstad 2013; Pääkkönen 2008, 162; Morottaja 1984, 334).
+ammatillista koulutusta antavaksi oppilaitokseksi46.
+vulla saamelaisliike institutionalisoitui saamelaisinstituutioi-
+den toiminnan vakiintumisen myötä.
+Muun muassa Saame-
+laisradiosta tuli itsenäinen alueradio vuonna 1986 (Lehtola &
+Kuvaavaa ajanjaksolle oli Saamelaisalueen
+koulutuskeskuksen tiimoilta 1980-luvulla käyty ankara kiiste-
+ly niin oppilaitoksen kulttuurisesta pohjasta, opiskelijapohjas-
+ta kuin oppisisällöstä.
+SAKK:n nähtiin suomalaistavan nuo-
+ria suomalaisten (ei-saamelaisten) opettajien ja opiskelijoiden
+myötä.
+(Korpilähde 2008.)
+1990-luvun muutosta voi kuvata sirpaleiseksi ja mo-
+niääniseksi.
+Tämä liittyi laajempaan yhteiskunnalliseen ke-
+hitykseen (Lehtola & Länsman 2012, 15).
+Saamelaiskulttuu-
+rin rinnalle ilmestyi monikulttuurisuus-termi muun muassa
+opetussuunnitelmiin (Korpilähde 2008, 115).
+Vuosituhannen
+vaihtumisen aikoihin alkoi saamelaiskeskustelu moniäänis-
+tyä, joskin jonkinlaista lappalaisliikettä oli jo edellisellä vuo-
+sikymmenellä (1990-luvulla).
+Uusi Saamelaiskäräjälaki annet-
+tiin vuonna 1996.
+Tämä laki on olennainen edellä mainitun
+kiistan kannalta, koska siinä määritellään saamelainen eli
+henkilö, jolla on äänioikeus Saamelaiskäräjävaaleissa.
+laisalueen niin sanottujen valtionmaiden käyttöoikeutta ja hal-
+lintaa pohtinut Saamelaistoimikunta (ns.
+Pokan47 toimikunta)
+antoi mietintönsä vuonna 2001.
+Kiistassa kytkeytyvät toisiinsa
+valtionmaiden käyttö ja hallinta sekä saamelaisten oikeudet.
+Kiistan ytimessä on ILO-sopimuksen48 ratifiointi.
+(Pääkkönen
+2000-luvun kehitystä
+ei ole vielä laajemmin tutkittu, mutta keskustelua saamelai-
+46 Alkuperäiseltä nimeltään oppilaitos oli Saamelaisalueen ammatillinen
+koulutuskeskus (SAAKK).
+47 Toimikunnan puheenjohtajana toimi silloinen Lapin läänin maaherra
+Hannele Pokka.
+48 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus
+ILO 169 (International Labour Organisation 1989).
+suudesta ja saamelaiskulttuurista käydään monisisältöisillä
+puheenvuoroilla.
+Suomalaisnaisia on vuosikymmeniä tullut pohjoisim-
+paan Lappiin.
+Saamelaisalueelle on tultu ja tullaan monista
+syistä, kuten kiinnostuksesta luontoon, retkeilymahdollisuuk-
+siin ja kulttuuriin.
+Monet saamelaisalueelle asumaan asettu-
+neet ovat alun perin tulleet käymään, väliaikaisesti töihin tai
+kyläilemään.
+Jotkut naisista tulivat pohjoiseen kuin tutkimus-
+matkalaiset eli katsoivat kartasta, mihin on menossa ja mitä
+siellä on.
+Minä olin lähdössä kesätöihin ja katsoin vielä kartasta, että voi
+ei, se on vielä pohjoisempana ja sitte vielä katsoin, että se on
+tundraa ja ajattelin, että voi hyvänen aika, miten minä kestän
+siellä koko kesän.
+Houkuttelin sitten nuoremman siskoni mu-
+Sanoin, että mä en kyllä selviä tästä yksin.
+(Helena, ir1)
+Helenan kertomassa heijastuu varsin yleinen käsitys
+Lapista äärimmäisenä periferiana.
+Hänen kuvitelmansa Poh-
+jois-Lapista on esimerkki tavallisesta aluestereotypiasta (Ollila
+2008, 85, 88), jonka mukaan Lapissa ollaan keskellä ei-mitään.
+Ollila näkee stereotypioilla olevan todellisuuskosketusta, mut-
+ta pitää niitä kohtuuttoman mustavalkoisina (mts.
+Tun-
+tematta ollenkaan aluetta ja sen ihmisiä Helena kauhistelee
+pärjäämistään ja haluaakin turvaksi sisarensa.
+Samanlaista
+periferia-ajattelua heijastelevat Sonjan ajatukset.
+Enhän mää ikinä kuvitellu, että mä täällä olisin.
+Jos joku ois
+sanonu, että täällä mä tuun asumaan, niin en olis uskonu.
+Tää
+on niin jumalan selän takana ku olla ja voi, ei mitään siteitä
+entuudestaan.
+Sonja ja Helena ovat kotoisin etelämpää Suomesta, kuten
+suurin osa haastattelemistani naisista.
+Heille koko Lappi on
+jumalan selän takana pitkän välimatkan ja tuntemattomuuden
+Inarin-Saariselän alueesta tehty matkailututkimus ku-
+vaa kyseistä aluetta aidon, kiireettömän ja lumivarman lisäksi
+muun muassa kaukana ja yksin olevaksi, karuksi ja syrjään
+vetäytyväksi (Haantie 2013, 85-8649).
+Sama pätenee moniin
+muihin Lapin matkailualueisiin.
+Lapin matkailua yleensä on
+harjoitettu vuosikymmeniä ja -satojakin, jos mukaan lasketaan
+erilaiset tutkimusmatkat.
+Kuitenkaan nuori "etelän tyttö" ei
+välttämättä tiennyt olosuhteista muuta kuin sen, mitä koulu-
+kirjoista ja ehkä joistakin Lappi-kuvauksista50 oli oppinut ja ne
+vahvistivat periferia-ajattelua.
+Kyllä mie muistan, ku tulin tänne ens kertaa... jossakin Kit-
+tilän korkeuella olin kyllä käyny.
+Mie tulin postiautolla ja se
+matka kesti ja kesti.
+Se kiersi varmaan jokaikisen kylän ja pos-
+tilaatikon.
+Mie muistan, ku tosissaan ajattelin siinä autossa,
+että kai ne jotenki ilmasee, jos mennään Norjan puolelle.
+Että
+ei ikinä se matka enää Rovaniemeltä voi niin kauan kestää...Se
+oli vielä kevättä ja lunta alko olla maassa ja mie ajattelin, että
+kyllä mie olen pöljä, ku Keski-Suomen keväästä tänne lähen.
+Mutta ajattelin, että käyn mie ees kattomassa, minkälaista siellä
+on... Ei se kyllä mitään lapinkuumetta ollu, kuhan kesätöihin.
+(Liisa, ir1)
+49 Haantien (2013) tutkimusaineisto koostuu yli 300 vastauksesta, jotka hän
+sai Inarin-Saariselän alueen matkailijoilta.
+50 Tunnettuja ensimmäisiä Lapin kuvaajia olivat mm.
+Samuli Paulaharju,
+M.A.
+Castrén ja Lauri Itkonen.
+Ensimmäisiä Lapin matkaoppaita oli vuonna 1888
+julkaistu "Matkasuuntia Suomessa".
+Leimallista vanhalle Lappi-kirjallisuudelle oli
+topeliaanisuus eli Z. Topeliuksen myyttinen Lappi.
+Liisa vahvistaa käsitystä saamelaisalueesta jonakin todel-
+la kaukana olevasta, kun hän kuvasi, että matka kesti ja kesti.
+Hän suhtautui samalla tavalla hieman varauksellisesti poh-
+joisimpaan Lappiin kuin Helena ja Sonja, aikomus oli käydä
+ees kattomassa.
+Helena, Sonja ja Liisa kuuluvat tutkimukseni
+suomalaisvaimojen vanhimpien joukkoon.
+Heidän ensim-
+mäiset kokemuksensa pohjoisimmasta Lapista olivat aika ka-
+rut.
+Myös Alli ja Sirkku ovat vanhempaa ikäpolvea, mutta he
+kuuluvat naisiin, jotka tulivat pohjoisimpaan Lappiin nimen-
+omaan töihin.
+Olin minä käynyt täällä aikaisemmin... ollut opiskeluaikana
+kesätöissä.
+Tulin töihin tänne, heti kun pääsi.
+Pohjoiseen veti,
+äidin isän mummo oli tullut pohjoisesta, jäänyt orvoksi.
+Olin
+kuunnellut äidin isän kertomana.
+Kävinkin enon kanssa... vit-
+sailin enolle, että mä tuun tänne yhdeksi vuodeksi Eno sanoi,
+että kaikkea säkin keksit ja mitä sä täällä tekisit, että et sä kyllä
+osaa mitään, mitä siellä tarvitaan.
+(Alli, ir1)
+Allilla oli jo entuudestaan kokemusta Lapista.
+Hän oli
+ollut alueella kesätöissä, joten aivan tuntematonta seutua se
+ei hänelle ollut.
+Niin ikään Allia vetivät pohjoiseen sukujuu-
+ret, joista oli kuullut kerrottavan.
+Eno epäilee, ettei Allilla ole
+pohjoisessa tarvittavia taitoja.
+Mitä nämä taidot ovat, jää epä-
+selväksi.
+Epäilyksistä huolimatta Alli haki saamelaisalueelle
+töihin heti valmistuttuaan, kuten myös Sirkku.
+Edellisenä vuonna olin käynyt eka kerran pohjoisessa ja seissyt
+tuossa.
+Viimeisenä vuonna
+opiskelemassa oli jo kaikkien tiedossa, että lähden kauas pohjoi-
+(Sirkku, ir1)
+Sirkulla oli Allin tapaan kokemusta pohjoisimmasta
+Suomesta, joskin hän oli käynyt siellä vain kerran.
+Hän ker-
+toi kuitenkin tienneensä jotain saamelaiskulttuurista.
+vanhimmat naiset tulivat ensisijaisesti "kansansivistäjiksi"
+eli opetushenkilöstöksi sekä terveyssisariksi, sairaanhoitajiksi
+tai kätilöiksi, joiden heidänkin työnsä sisälsi paljon "opetta-
+mista".
+Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1927.
+ennen ja sen jälkeenkin lapset saivat opetusta katekeetta- eli
+kiertokouluissa, joissa opettajina saamelaisalueella oli suoma-
+laisten lisäksi useita saamensyntyisiä henkilöitä.
+Viimeiset ka-
+tekeettakoulut suljettiin 1950-luvulla.
+Varsinaiset kansakoulut
+aloittivat kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella.
+(Lassila 2001,
+Terveyssisarkoulutus alkoi 1920-luvulla, ja terveyssisar-
+toiminta tuli kuntien tehtäväksi 1930-luvulla (Kuusisto 2011,
+Johdannossa mainitsemani Saimi Lindroth oli 1930-lu-
+vun Utsjoella uranuurtaja pohjoisimman Lapin terveyssisare-
+Tämän tutkimuksen teemana ei kuitenkaan ole suomalais-
+vaimojen työskentely Saamenmaassa, joten en paneudu siihen
+syvemmin, vaan käsittelen sitä tässä vain Saamenmaahan tu-
+lemisen syynä.
+Minä olen lähtenyt systemaattisesti Lappiin töihin, heti ku val-
+mistuin.
+Se oli hyvin tämmönen tunneperäinen lähtö.
+Sitkeesti
+jäätiin, vaikka oli välillä vaikea saada töitä.
+Se oli tämä luonto
+ja elämän ... miten sen nyt sanoisi, koska senhän näkee sitten
+kun tulee paikalle, että ihmisetkin on vähän erilaisia... Ja siinä
+oli tiukka paikka, kun oli ollu vuoden eikä meinannu mistään
+löytää töitä.
+Mä muistan, että mä ajattelin, se minun likkaka-
+veriki oli menny takaisin sinne (etelään), niin mä päätin, että
+en lähe takaisin etelään (töihin), että en pääse sieltä sitten ikinä
+pois... Kyllä niitä töitä sitte tuli aina.
+(Elli, ir1)
+Elli hakeutui Sirkun ja Allin tavoin nimenomaan Lappiin
+töihin.
+Hän kuitenkin kertoo tunteella olleen suuri merkitys:
+tämmönen tunneperäinen lähtö.
+Elli, kuten useat muut haastatte-
+lemistani, kertoi luonnon olleen merkittävä tekijä pohjoiseen
+hakeutumisessa.
+Hän pysyi sitkeästi Lapissa, vaikka töitä ei
+aina ollut tarjolla.
+Elli kertoi olleensa jossakin välissä töissä
+myös Norjassa ja eri puolilla Lappia poiketen näin useimmista
+haastattelemistani naisista.
+Pääasiallisesti tulijat asettuivat sil-
+le paikkakunnalle, johon olivat töihin tulleet ja sieltä tulevan
+puolisonsa löytäneet.
+Muutamat haastattelemistani naisista
+olivat tavanneet tulevan puolison etelässä vaikkapa opiskelu-
+elämässä ja muuttivat perheineen pohjoiseen.
+Muutettiin pohjoiseen.
+Me asuttiin aika kauan etelässä.
+Me
+oltas voitu jäädä sinne.
+Me mietittiin aika tarkkaan, mitä teh-
+dään, miehelle oli tarjolla hyvä työpaikka pohjoisessa.
+Se oli tie-
+toinen valinta muuttaa pohjoiseen, lähdetään yhdeksi vuodek-
+si, katsotaan, selviääkö lapset.
+Ei me omasta selviämisestämme
+oltu huolissamme.
+/.../ Me ei oltu onnistuttu opettamaan lap-
+sille saamea Etelä-Suomessa, vaikka meillä oli hyvä ja kova tar-
+koitus.
+Nyt oli mahdollisuus, me tykättiin, että nyt meillä oli
+mahdollisuus saattaa se saamen kieli lapsille takaisin... Meillä
+oli semmonen muuttokuorma niinku Afrikkaan olis lähdetty.
+Yhdet kupit ja lautaset jokaiselle ja petivaatteet ja kissalta henki
+pois ja menoksi.
+(Helmi, ir1)
+Helmi on haastattelemistani ainoa, joka asui etelässä
+varsin pitkään ja muutti 1980-luvun lopussa perheineen poh-
+joiseen nimenomaan kulttuurisista ja kielellisistä syistä.
+Per-
+heen asuessa etelässä lapset eivät oppineet saamea.
+Muutto
+oli kuitenkin ensi alkuun kokeiluluonteinen, päätettiin katsoa,
+miten lapset pärjäävät.
+Saamen kielen elvyttäminen muuttui
+1980-luvulla entistä aktiivisemmaksi.
+Muun muassa saamen-
+kielistä päivähoitoa alettiin järjestellä vanhempien toivomuk-
+sesta, ja saame tuli peruskoulu-uudistuksen myötä opetusai-
+neeksi ja -kieleksi.51
+OK: Oliko se tietoista valintaa, että pohjoiseen?
+Sonja: Tai tiedotonta.
+(nauraa) Kyllä siinä jonkinlainen tie-
+toinen... Se oli varmaan se, että mä sain tän paikan.
+Ja mieski
+sitten haki ja sai täältä töitä.
+Kyllä mä muistan, en mä tiedä,
+mitä mies ajatteli, mutta kyllä mä itte ajattelin, että ei meidän
+perhe etelässä niinku jollain lailla pärjää... Että se on miehen
+kannalta parempi, että pohjoisessa.
+En mä tiedä, oonko mä sitä
+koskaan miehelle sanonutkaan.
+Niin mä ajattelin ja se oli sitte
+aika selvä, ku täältä tuli minun aineyhdistelmään sopiva virka.
+Sonjan kertomassa ei saamen kieli painotu, vaan hän huo-
+lehti perheensä ja erityisesti miehensä pärjäämisestä eteläi-
+semmässä Suomessa.
+Sonja ja Helmi osoittavat kertomassaan
+selkeää kulttuurista tiedostamista ja kulttuurisensitiivisyyttä.
+Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa halua ymmärtää ja kunnioit-
+taa toisen kulttuurisia erityispiirteitä ja perustaa toimintaa
+tälle ymmärrykselle (Näre 2007, 542).
+Saamelaiskontekstissa
+se voi tarkoittaa esimerkiksi tiivistä luontokontaktia, yhteyttä
+sukuun ja saamen kielen käytön tukemista.
+Vastaavanlaisesta
+tiedostamisesta kertoo Johanna Järvinen-Tassopoulos (2007)
+tutkimuksessaan kreikansuomalaisista naisista.
+Nämä naiset
+kuvaavat miehen sopeutumattomuutta Suomeen metaforilla
+esimerkiksi oliivipuusta, sen mahdottomuudesta juurtua vie-
+raaseen, pohjoiseen maahan tai puun syvälle ulottuvista juu-
+51 Äidinkielen oppiaineeksi saame tuli Suomen peruskouluun vuonna 1994
+(Suomen säädöskokoelma 2012).
+Epävirallisesti saamea käytettiin opetuskielenä
+suomen rinnalla Utsjoen Outakosken koulussa opettaja Josef Guttorm toimesta jo
+1900-luvun alussa, mikä piispantarkastuksessa vuonna 1907 laitettiin tyytyväisenä
+merkille (Lehtola 2012, 88).
+rista, jolloin puuta on vaikea saada irti kasvualustastaan (mts.
+Luonto painottuu myös tämän tutkimuksen vanhempien
+naisten kertomuksissa painokkaasti.
+Se on yksi pohjoiseen
+muuton merkittävimpiä syitä.
+Mä tulin ihan tutustumaan Lappiin.
+Mun sisareni kanssa, en
+ollut koskaan käynyt Lapissa.
+/.../ Päätettiin lähteä vaelluksel-
+le, mutta olla ensin vähän aikaa töissä.
+Ja sitten mä kuulin, että
+on semmonen paikka kuin X, että silleen mä menin.
+Mähän oon
+maalta ja tykänny kulkee, kuulun retkeilykerhoihin ja aattelin,
+että lähden vaeltamaan.
+Et kyl mä läksin sen luonnon vuoksi,
+katsomaan, minkälaista se on.
+Joka kesä oon tehny semmosia
+kymmenen päivän, paljon oon kulkenu reppu selässä.
+Mua on
+aina ärsyttäny, ku yhden pojan äiti sano, että jaa, tänne on tul-
+tu poikia kattelemaan.
+En mä ainakaan tullut poikia kattele-
+maan, vaan retkeilemään.
+Ilona halusi painokkaasti torjua oletuksen ja väittämän
+siitä, että nuoret naiset tulisivat pohjoiseen miesten takia.
+ei myöskään kuvaillut hurmioituneena Lapin luontoa, kuten
+monissa kirjoissa tehdään.
+Lapinaiheinen kaunokirjallisuus
+vilisee tarinoita Lapin lumosta.
+Esimerkiksi Hannele Pokan
+romaanissa "Marja ja Niila" (1998) etelän tyttö Marja ajattelee
+tunturin laella: "Katselin kauan edessäni olevaa maisemaa.
+Nyt tunsin, että olin tullut matkani päähän: maan äärelle.
+Tämä on minun maani." (mts.
+Sitä vastoin saamelaismie-
+hen suomalaisvaimolle saattoi ensi kosketus olla aika häm-
+mentäväkin.
+Eka kertaa tulin appelaan... oltiin häämatkalla, keskellä talvea.
+Ei ees tietä... Oli se aika unenomainen kokemus, ei paljon ku-
+vaa jäänyt.
+Kyllä minä olen tykännyt täällä olla, vaikka oli se
+eka reissu aika hurja.
+(Kirsti, ir1)
+Kirsti ei, kuten eivät muutkaan haastattelemani naiset,
+antanut ensivaikutelman lannistaa, vaan asettui asumaan
+Saamenmaahan.
+Myöhemmin haastattelussa Kirsti kertoi,
+että itestähän se on kiinni, miten viihtyy ja perheestä eli hän pitää
+olennaisena omaa toimijuuttaan ja sosiaalisten suhteiden mer-
+kitystä viihtymisessä.
+Tutkimukseni keski-ikäpolvi eli 1970-luvun loppupuolel-
+la ja 1980-luvulla tulleet naiset hakeutuivat saamelaisalueelle
+ensisijaisesti töiden takia, ensi alkuun kesätöihin tai vuodek-
+Ryhmänä tämä keski-ikäisten joukko on tutkimuksessani
+suurin.
+Mulla on ollu semmonen ainainen kaipuu... Lapsuudenkodissa
+on tehty semmonen, useampana kesänä semmonen pohjoismai-
+nen rengasmatka autolla enkä tiedä, onko se sieltä asti... Mulla
+on ollu semmonen haave, että mä saisin asua Lapissa ympäri
+vuoden, muutaman vuoden ehkä... Kävin kaikki hiihtolomat
+täällä, hiihtelemässä... Olin käynyt taas edellisenä vuonna,
+seisonut tuossa ja ajatellut, että tänne haluan.
+(Aurora, ir3)
+Aurora kertoi Lapissa asumisen olleen haave.
+Hän kuvaa
+hyvin tunnepohjaisesti haluaan asua Lapissa sanoilla ainainen
+kaipuu.
+Hänen muistonsa tuolta ajalta on elämyksellistä, hän
+palaa kertoessaan tunnetilaan, tuottaa uudelleen tunnetta (ks.
+Kertoessaan kaipuustaan Aurora mer-
+kityksellisti muistoaan nykytilasta käsin.
+Muisto ei ole fak-
+tojen kokoelma, vaan aktiivinen merkitysten luomisprosessi
+(Abrams 2014, 90), jonka aikana kertoja tekee edestakaista lii-
+kettä menneen ja nykyhetken välillä.
+Abrams kuvaa muistoja
+tiekarttana, josta näemme, missä olemme olleet, missä olem-
+me nyt ja minne olemme menossa (mts.
+Tutustuin työpaikassa täkäläiseen naiseen, joka alko houkkaa-
+maan, että tule tänne.
+En tule!
+Mie aina sanoin.
+Neljä vuotta
+houkkasi... Sitte tulin hiihtämään, jäin sitä suoraa, lahjoitin
+linja-auton paluulipun kaverin äitille... Keväthanget, kelkka-
+retkillä, minä tunsin, että mie hajoan, että antaa tulla vaan, mie
+olen tässä - kyllä minä kestän, mie mahuin tänne!
+Siiri sinnitteli kauan ennen kuin suostui lähtemään poh-
+joiseen, mutta olikin sitten aivan "myyty".
+Johanna Järvi-
+nen-Tassopoulos (2007) kuvailee etelää mentaaliseksi tilaksi,
+myyttiseksi, kuvitelluksi ja utooppiseksikin (mts.
+Väitän,
+että pohjoinen Lappi on monilla samankaltainen satumaa tai
+ainakin muita seutuja parempi paikka luontoineen, ihmisi-
+neen ja tunnelmineen - mukana usein ripaus romantiikkaa,
+jos ei ihan henkilötasolla, niin yleisellä tunnetasolla.
+Romant-
+tista voidaan ympäristöyhteydessä kuvata tavallisen arkiym-
+päristön tuolla puolen olevaksi, menneisyyttä muistuttavaksi,
+eksoottiseksi tai luonnon helmaksi (Jallinoja 2000, 31-32).
+ikään Lappiin liitetään myyttejä alkuperäisyydestä, luonnolli-
+suudesta ja erämaisuudesta (Naskali 2003, 22-23).
+Ku tulin tänne, muistan mu tulin, sen kaamoksen... olin jotain
+kolme viikkoa ollu täällä, kävelin vanhaa tietä, kuulin poronkel-
+lon kilkatuksen.
+Minusta tuntu, että oon tullu kotiin.
+Ihan hätkähdin, että miten niin, tullu kotiin - täällä on ihan
+erilaista ku minun lapsuudenkodissa... Oon välillä asunu
+Itä-Suomessa, en sopeutunu, en ollenkaan, että sieltä oli vähän
+niinku pakko lähteä, tänne ei ole ollu mitään vaikeuksia sopeu-
+tua.
+(Mimmi, ir2)
+Mimmi kuvaili tulleensa kotiin, kun tuli saamelaisalueel-
+le, mutta ihmetteli itsekin omaa tuntemustaan.
+Hänen kerto-
+mansa muisto on eloisa, episodinen välähdys, joka jää mieleen
+ja perustuu tunnetilaan ja aistimukseen52: Mimmi voi taval-
+laan kuulla poronkellon kilkatuksen muistellessaan tilannetta
+kertomahetkellä.
+Tutkimukseni ydinhenkilöt eli naiset, joista tuli myöhem-
+min saamelaisten puolisoita, eivät olleet aivan peruslapinkävi-
+jöitä, koska monet heistä jäivät "sille tielle".
+Monille kuitenkin
+pohjoisen matkasta tulee "elämän mittainen"53.
+"Sille tielle"
+jääminen ei välttämättä tapahtunut ensimmäisestä käyntiker-
+rasta: paikkakunnalle asettuminen vaati usein muutaman ke-
+sätyttö-kesän eli tultiin kerran ja sitten taas uudestaan.
+Useim-
+miten uudestaan tulon syy ja selitys löytyy ihmissuhteista,
+tunteista.
+Vastaavanlaisesta tunnesiirtolaisuudesta puhuu
+Johanna Järvinen-Tassopoulos (2005) tutkimuksessaan Kreik-
+kaan asettuneista suomalaisnaisista (mts.
+Niin ikään Mar-
+sissaan tarinat kesätytöistä, jotka tulevat uudelleen, löytävät
+puolison ja asettuvat vakinaisesti asumaan Pohjois-Norjaan.
+Haastattelemillani saamelaismiesten suomalaisvaimoil-
+la noin kahdella kolmasosalla (noin 70%) on korkeakoulu-
+tai entinen niin sanottu opistotason tutkinto.
+Koulutetuilla
+on ehkä helpompi osallistua tutkimukseen, mutta merkille-
+pantavaa kuitenkin on, että käytännöllisesti katsoen kaikilla
+suomalaisvaimoilla on jonkinasteinen koulutus tai he tulivat
+pohjoiseen hankkimaan koulutusta.
+Monet nimenomaan ha-
+keutuivat pohjoiseen töihin, jos kohta sattuman kautta tullei-
+takin joukossa on.
+Pohjoinen tarjosi myös erilaisen elinympä-
+ristön ja toisenlaisen elämäntavan.
+Keskitalo-Foley 2004,
+Jo pitkään jatkunut muuttoliike pohjoisesta etelään töihin
+ja opiskelemaan jätti avoimen tilan "etelän tytöille" hakeutua
+pohjoiseen töihin, erityisesti jos heillä oli soveltuva koulutus.
+eloisa muisto: Korkiakangas 1999, 169; 2005, 134
+53 "Kun pohjoisen matkasta tuli elämän mittainen" oli otsikkona joskus
+1980-luvun alussa eräässä lehtijutussa, jossa toimittaja Pasi Haarahiltunen haastatteli
+tämän tutkimuksen tekijää.
+(Lähde tuntematon so.
+muistamaton)
+Mainitsemastani avoimen tilan käyttämisestä kuulin takavuo-
+sina joidenkin saamelaisnaisten sanovan, että "olette vieneet
+meidän paikan saamelaisyhteisössä".
+Oli kyse sitten avoimen
+tilan käyttämisestä tai paikan ottamisesta, löysivät kaikki
+haastattelemani naiset paikkansa yhteisössä, joskaan ei aina
+aivan mutkattomasti.
+Monilla paikka oli alkuun vain työpaik-
+Töihin minä tulin enkä nyt ajatellu välttämättä olla täällä lop-
+puelämääni, mutta näyttää siltä, että ehkä olen.
+/.../ Hain työtä
+ja sitten tulin valituksi.
+Kyllähän minä hain monenlaista työtä
+eri puolelta Suomea.
+Ei se ollut, että Lappiin pitää päästä, se oli
+vaan yks paikka, johon hain.
+(Riikka, ir2)
+Riikka edustaa haastateltavieni joukossa vähemmistöä
+tuloperustelullaan eli hän olisi lähtenyt töihin minne vain eri
+puolelle Suomea.
+Saamenmaa ei ollut hänelle erityisesti mikään
+haavemaa.
+Hain työpaikkaa ja pääsin tänne, 18 vuotta sitten tulin.
+kotoisin Itä-Suomesta ja siellä jo tottunut vuodenaikoihin.
+Ete-
+lässä opiskelupaikkakunnalla oli kurjat talvet, päätin, että en
+jää etelään.
+Pääsin minä johonkin muuallekin, mutta hyvä, et-
+ten sinne menny, että pääsin tänne.
+(Venla, ir2)
+Myös Venla haki työpaikkaa muualtakin kuin pohjoi-
+sesta, mutta oli kuitenkin tyytyväinen, että pääsi pois etelän
+kurjista talvista.
+Useimpia pohjoinen luontoineen ja ihmisineen
+kiinnosti sinällään.
+Joillakin oli pitkäaikainen haave päästä
+Useille matkalaisille Lappi onkin jonkinlainen
+unelmamaa: "Lantalaisten (etelän ihmisten) Lappi on yhä pit-
+kälti henkilökohtainen haaveiden näyttämö, sisään rakennettu
+maailma, jonne matkailukeskusten häly, monitoimikoneiden
+ärinä tai maankäyttöä koskeva kiistely eivät erotu." (Lehto-
+Saman unelmamaa-ajattelun myöntävät monet
+haastattelemani naiset.
+Keski-ikäryhmässä on vanhempiin
+naisiin verrattuna runsaasti kesätyttöjä, jos kohta vakituiseen
+työhön tulijoitakin oli runsaasti.
+Meitä kesätyttöjä oli 1970- ja 80-luvuilla aika paljon.
+Hotel-
+leissa ja matkailupaikoissa oli paljon enemmän kesätyönteki-
+jöitä kuin nykyään.
+Monet meistä tuli kesä toisensa jälkeen
+tänne ja tutustuivat tietysti paikallisiin nuoriin miehiin.
+Kyllä
+me älyttiin, että ne (paikalliset nuorukaiset) parveili aina al-
+kukesästä hotellien nurkilla tsekkaamassa uudet kesätytöt.
+kuuleman löivät vetoakin, kuka saa kenetkin.
+Ja sitte ne vaki-
+tapaukset tai joista tuli vakitapauksia myöhemmin, kerto, että
+toiset oli pettyneitä, jos samoja tyttöjä tuli.
+Varsinki jos ne oli jo
+jonku vakityttöystäviä.
+Ei me tytöt mitenkään halpaan menty,
+samalla lailla mekin juteltiin keskenämme pojista.
+Osattas me
+monta mehevää juttua kertoa nykyisistä kohta papparaisista,
+kuinka ne teki ittiään tykö kesätytöille.
+(nauraa) (Paula, ir2)
+Paula toi esille nuorten miesten vaikutuksen saamelais-
+alueella viihtymiseen, tultiin kesä toisensa jälkeen.
+Kiinnostus
+oli molemminpuolista.
+Paula viittasi kertomassaan muiston
+pohjautumiseen "emotionaalisesti merkittävään tapahtu-
+maan" (Korkiakangas 1996, 28).
+Tapahtuma tai tapahtumat,
+jotka ovat tunneperäisesti merkittäviä, jäävät mieleen.
+muskontekstissani miesjutut, kertomukset kontakteista pai-
+kallisiin nuorukaisiin ovatkin merkityksellisiä, johtivathan ne
+usein vakituiseen parisuhteeseen.
+Niiden elävyys ja muista-
+minen ilmentävät niiden merkityksellisyyttä haastattelemieni
+naisten kertomuksissa ja elämässä.
+Vanhemmista haastateltavistani poiketen nuorimmat
+haastattelemani naiset tulivat saamelaisalueelle opiskelemaan.
+(Kaavio 2.)
+Opiskelumahdollisuuksia oli vanhastaan Ivalossa
+emäntäkoulu ja Inarissa kansanopisto sekä 1970-luvun lopul-
+la perustettu Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus.
+Myös kansanopistoissa oli runsaasti kotitalous- ja käsityöope-
+tusta tytöille.
+Ensimmäinen Saamelaisalueen ammatillisen
+koulutuskeskuksen (SAAKK) koulutusalakin oli käsi- ja tai-
+deteollisuus.
+Alkuvuosien opiskelijat olivat etupäässä pohjoi-
+sen tyttöjä, mutta pikkuhiljaa alkoi tulla opiskelijoita ympäri
+Suomea.
+Tulin opiskelemaan.
+Minua kiinnosti silloin, että yliopistoon
+kansatiedettä.
+Mä olin kyllä käyny täällä vaeltamassa ja silleen.
+Ajattelin, että mä pidän sellasen välivuoden ja voin sitten liit-
+tää nää opiskelut täällä siihen kansatieteeseen.
+Niin mä tuli
+sitte viettään sitä välivuotta ja seitsemän vuotta oon nyt ollu,
+sitä välivuotta.
+En sitte lähteny yliopistoon ja se tuntuki ihan
+tyhmältä se juttu.
+...Me oltiin perheen kans käyty muutaman
+kerran ja sitte se alko se kulttuuriki kiinnostaa.
+Mä tein lukios-
+saki pitemmän tutkielman aiheesta Saamenmaa.
+Minä tulin pitämään välivuotta, opiskelemaan tänne.
+kyllä käyny täällä retkeilemässä isän kans pikkutytöstä saak-
+Mulla oli tunne, että täällä on jotaki - pinnan alla - myös
+kulttuurisesti.
+Aika nopeasti tein sen päätöksen... Kävin kesän
+sitten töissä , piti irtisanoa, jos en jää etelään töihin.
+En tullut
+kyllä jäädäkseni tänne.
+(Terhi, ir3)
+Noora ja Terhi tulivat selkeästi vain väliaikaisesti poh-
+joiseen, pitämään välivuotta.
+Molemmilla oli Lapin matkoista
+kokemusta lapsesta saakka, erityisesti luonto oli tullut tutuksi.
+Kumpikin kertoi kuitenkin kulttuurisen kiinnostuksen synty-
+neen saamelaisalueella olon myötä.
+Tänne mie ihastuin heti, tulin opiskelemaan, olin kuullut täs-
+tä...Olin töissä, se oli niin ihana paikka, että mie ajattelin, että
+jos tähän jään, niin jään lopuksi ikää...Mie olin hautonu pit-
+kään, varmaan pari vuotta, että uskallanko jättää kaiken ja läh-
+teä tänne.
+Tiina halusi muutosta elämäänsä.
+Hän kertoi viihtyneen-
+sä työssään, mutta myös hautoneensa lähtemistä pitkään.
+Juuri
+kukaan opiskelemaan tulleista ei tullut sillä ajatuksella, että
+jää lopuksi ikää.
+Toisin kuitenkin kävi.
+Nooralla, Terhillä ja
+Tiinalla Saamenmaahan jäämisen syy oli mies.
+Haastattelemieni suomalaisnaisten saamelaisalueelle tu-
+lon syitä on monia.
+Aineistoni perusteella voi tulosyyt jakaa
+kolmeen ryhmään: töihin tulo, sekä vakinaiseen että lyhytai-
+kaisempaan (yleensä kesätyöt) työsuhteeseen, opiskelemaan
+tulo sekä miehen mukana muuttaminen.
+Minkäänlaisia lu-
+kumääriä en suomalaisvaimoista saamelaisalueella voi sanoa
+muuta kuin hyvin karkeana arviona: meitä on täällä kym-
+meniä, jopa satojakin, joten ihan pienestä ryhmästä ei ole
+kysymys.
+Hahmottaakseni haastateltavieni tulosyitä laadin
+oheisen yksinkertaisen kaavion (Kaavio 1.).
+Se on luonnolli-
+sesti vain suuntaa-antava, koska monella haastateltavallani oli
+useita syitä tulla pohjoiseen, esimerkiksi luonto ja työ, työ ja
+tuttavia/sukulaisia tai porukassa kesätöihin tulo.
+Miehen mu-
+kana tulijat olivat kaikki tavanneet tulevan puolisonsa etelässä
+esimerkiksi opiskeluympäristössä, ja he muuttivat parina tai
+perheenä Saamenmaahan.
+Suomalaisvaimojen Saamenmaahan tulosyyt54 (pys-
+tyakselilla vaimojen lukumäärä)
+Kaaviosta on selkeästi nähtävissä, että ylivoimaisesti
+suurin syy saamelaisalueelle tuloon on työ.
+Tällä tarkoitan va-
+kituiseen työsuhteeseen tulemista.
+Kaaviossa nimitys "kesä"
+tarkoittaa kesä- tai muuta lyhytaikaista ja/tai väliaikaista työs-
+kentelyä.
+Opiskelemaan tuleminen oli nuorimmilla tulijoilla
+selkeästi tärkein tulon vaikutin.
+Jos tulon syynä olikin työ
+tai luontoharrastus, oli asumaan asettumisessa tärkein tekijä
+mies, paikkakunnalta löytynyt puoliso.
+Useat haastatelluista
+kertoivat ajatuksen ensin olleen tulla katsomaan, minkälaista
+Lapissa on, ja jääneensä sitten "sille tielle".
+Pohjoisimmassa
+Lapissa on pitkään ollut naisvajetta muuttoliikkeen takia (ks.
+Espon 2013; Keskitalo-Foley 2004, 53-56), joten seurustelu- ja
+parisuhteiden syntymiselle on ollut niin sanottua sosiaalista
+tilausta.
+Suomalaisen yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos
+1900-luvulla näkyi myös Lapissa: alkutuotannon osuus alkoi
+54 Ikäkaudet kaaviossa menevät siten, että vanhimmat ovat 1950-70-luvuilla
+tulleita, keski-ikäiset 1970-1980-luvuilla tulleita ja nuoret 1990-2000-luvulla tulleita.
+vähentyä, ja muuttoliike asutuskeskuksiin verotti pohjoisen
+väestöä.
+Lappi on lähtijöiden aluetta: Lapista lähdetään Ete-
+lä-Suomeen, Norjaan, muualle ulkomaille töihin ja opiske-
+lemaan.
+"Mielikuvissa Lapista on aina lähdetty, muutettu
+etelään työn perässä." (Kari 2009, 47).
+Lappi-työryhmän lop-
+puraportissa vuodelta 2008 todetaan, että muuttoliike Lapista
+kohdistuu ensisijaisesti nuoriin, koulutettuihin ja naisiin.
+saalta taas 2000-luvun loppupuolella kirjattiin saamelaisalu-
+eesta Utsjoella väestönkasvua, erityisesti lapsiperheitä.
+(Lap-
+Kuten yllä olevista kaaviosta on havaittavissa, väestö-
+määrä saamelaisalueella kääntyi kokonaisuudessaan laskuun
+1990-luvulla.
+Kaaviosta puuttuu Vuotson alue, koska sen tieto-
+ja on vaikea erottaa koko Sodankylän kunnan tiedoista.
+Luvut
+55 Kaavio kooste tilastoista Lapinliitto 1970-2010, Saamelaiskäräjät 2012.
+Saamelaiskäräjiltä oli saatavissa tietoa saamelaisväestön määrän kehityksestä vasta
+1990-luvulta alkaen.
+osoittavat noin kolmasosan saamelaisväestöstä muuttaneen
+pois saamelaisalueelta edellä mainittuna aikana.
+Lapin nuoret
+hakeutuivat kouluun ja töihin etelämmäksi (Ollila 2008, 92-94;
+Lapin liitto 2011, 2005; Keskitalo-Foley 2004, 53-56; Jurvansuu
+2000, 9), mutta matkailu toi saamelaisalueelle sekä turisteja
+että työntekijöitä eteläisemmästä Suomesta.
+"Etelän tyttöjä"56
+on vuosikymmeniä tullut pohjoisimpaan Lappiin töihin opet-
+tajiksi, sairaan- ja terveydenhoitajiksi ja matkailupaikkojen
+kesätytöiksi.
+Monet heistä tulivat vain käymään, töihin ly-
+hyeksi aikaa, mutta monet löysivät puolison saamelaismiehes-
+Aikansa pohjoisessa kulkeneista jotkut asettuivat alueelle
+asumaan.
+Usein etelästä tulleet olivat virkaihmisiä.
+Opettajista
+oli pulaa ja joskus heidät napattiin "lennosta".
+Muun muas-
+sa Inarin kirkonkylän uuteen kouluun saatiin opettaja lapin-
+matkalaisesta, Ida Liliuksesta, jolla oli työpaikka Viipurissa.
+Lilius oli tullut Inariin suunnittelemaan lastenkotia.
+Riutulan
+lastenkodin perustajaksi tuli samana vuonna 1902 diakonis-
+sa Naemi von Bonsdorff.
+Pohjoiseen
+suomalaisnaiset tulivatkin tuolloin pääosin joko opetus- tai
+terveyden- ja sairaanhoitotehtäviin.
+Vaikka tutkimuskohteenani on saamelaismiesten suo-
+malaisvaimojen asettuminen Saamenmaahan, itse saamelai-
+suudella ei sinänsä ollut paljoakaan merkitystä tutustumis-
+vaiheessa.
+Vanhemmista vaimoista monet sanoivat, etteivät
+olleet tienneet saamelaisuudesta juuri mitään, mikä selittynee
+pitkälti sillä, että esimerkiksi 1960-luvun suomalaisessa kou-
+56 Etelämpää tulleita nuoria naisia kutsuttiin yleisesti "etelän tytöiksi" vii-
+taten sekä maantieteelliseen että kulttuuriseen ilmansuuntaan.
+Tyttö-ilmaisun käyttö
+viittasi oman kokemukseni mukaan lähinnä nuoreen naiseen, ei niinkään vähättele-
+vään "tytöttelyyn".
+Feministisessä tutkimuksessa tytöttelyn on tutkittu kuvastavan
+naisen toimijuuden trivialisointia (ks.
+lussa ei paljoa saamelaisista puhuttu.
+Tai jos saamelaisista
+puhuttiinkin, vilisivät tarinat vahvoja kliseitä ja stereotypioita
+Topeliuksen Maamme kirjan (1927) tapaan: "Lappalaisen var-
+talo on lyhyt, otsa matala, silmät pienet ja poskipäät ulkone-
+vat.
+Luonteeltaan hän on hidas, raskasmielinen ja juro.
+Häntä
+syytetään kateelliseksi, leppymättömäksi ja viekkaaksi, mutta
+toiset kiittävät hänen hyvää sydäntään, hänen vieraanvarai-
+suuttaan, jumalanpelkoaan ja siveätä käytöstään, milloin hän
+ei joudu viinan kiusaukseen." (mts.
+Me oltiin tunnettu jo jotaki puoli vuotta.
+Jossakin vaiheessa
+hän sanoi, että on saamelainen.
+Mähän nauroin, että mistä
+haudasta se on noussut, että eihän niitä ole olemassakaan enää.
+Historiassa oli opetettu, että niitä on joskus ollut, mutta ei niitä
+oo enää vuosituhansiin ollut.
+Ja tää yks väitti, että on saamelai-
+nen ... käsitys saamelaisten ulkonäöstä, no tommonen kodas-
+sa ollu, pieni, musta, likainen ja semmonen historiasta jostaki
+tuhannen vuoden takaa.
+Että ku se sano, että on saamelainen,
+mä nauroin sitä pitkän aikaa, että mitä hulluja juttuja se mulle
+keksii.
+Ja ku ei se oo yhtään pieni ja musta.
+... Kyllä sitte, ku
+keskusteltiin, että on niitä olemassa, mutta ei se ollu semmonen
+asia, että ois kiinnostanu.
+(Anu, ir2)
+Keski-ikäpolveen kuuluvista haastatelluista Anu oli tu-
+tustunut tulevaan mieheensä etelässä opiskelupaikkakun-
+Vaikka saamelaisalue ja koko pohjoinen Suomi on
+matkailullisesti tärkeää ja suosittua aluetta, oli varsinainen
+saamelaiskulttuuri monille pohjoiseen tuleville naisille varsin
+outoa.
+Monet kertoivat, että eivät tienneet juuri mitään saame-
+laisista, olipa joillakin käsitys, että saamelaiset ovat kuolleet
+sukupuuttoon, kuten Anu kertoi.
+Helmi (ir1): Minua ei koko saamelaiskulttuuri kiinnostanut
+enkä ollut ikinä Lapissa käynyt.
+Me tutustuimme etelässä opis-
+kelupaikkakunnalla.
+OK: Oliko saamelaisuudella sinulle jotakin merkitystä?
+Helmi: Ei pienintäkään.
+En ajatellut sitä ollenkaan, ei saame-
+laisuus erikseen kiinnostanut, se oli yks kulttuuri.
+Ei miehen
+saamelaisuudella ei ollu merkitystä ensi tapaamisessa.
+Vaikka
+tiesin kyllä, että on saamelainen.
+Helmin kertomassa käy ilmi tulijan kulttuurisen pää-
+oman vähäisyys, jos sitä arvioidaan tietämyksellä saamelais-
+kulttuurista.
+Hän myönsikin tietonsa saamelaisista ja saa-
+melaiskulttuurista olleen puutteellisen.
+Omaa kulttuurista
+pääomaa haastattelemillani naisilla oli luonnollisesti oman
+koulutustaustansa ja kasvatuksensa ansiosta.
+Liisa (ir1): Kyllä minä tiesin, että se on saamelainen.
+Olinhan
+ollut jo parina kesänä täällä ja tiesin jotakin jo saamelaiskult-
+tuurista.
+Mutta ei se saamelaisuus mitenkään erityisesti ollut
+niinku pinnalla.
+Eikä se ainakaan ollut mitenkään eksoottinen
+tai eksoottisen näköinen.
+Oli vaan semmonen jännä tyyppi,
+erilainen ku Keski-Suomen pojat ja mukava.
+Ja aika klassinen
+saamelaisnimi.
+Totta se se oli sitä eksoottista.
+(nauraa)
+Väite siitä, että "etelän" naisia kiinnostaisi saamelaises-
+sa miehessä nimenomaan saamelaisuus, miehen syntyperä
+ja kulttuuri, ei näy totena Liisan eikä Helmin kertomuksissa.
+Suurin merkitys oli miehen henkilökohtaisilla ominaisuuksil-
+Kyseessä ei siis ollut kulttuurien välinen suhde, vaikka Lii-
+sa viittasikin nauraen eksoottisuuteen miehen klassisen saa-
+melaisnimen osalta.
+Nuorempi sukupolvi näyttää olevan jo enemmän tietoi-
+nen saamelaiskulttuurista.
+Yhtenä syynä lienee saamen kielen
+ja kulttuurin opiskelumahdollisuuksien lisääntyminen.
+Muun
+muassa ensimmäinen saamen radiokurssi oli 1980-luvulla
+Nuorimmista vaimoista osa on opiskellutkin
+saamea, sekä kieltä että kulttuuria, jo ennen pohjoiseen tu-
+loaan.
+Yleensä suhteessa on kuitenkin kysymys henkilökoh-
+taisista tunteista eikä kulttuurisista mieltymyksistä.
+Pohjoisen miehen vetovoimaa kysellessäni monet ker-
+toivat hänen olevan erilainen.
+Joissakin muissa kaksi- tai
+monikulttuurisia parisuhteita koskevissa tutkimuksissa vah-
+vistetaan tulevan puolison henkilökohtaisten piirteiden mer-
+kitys (ja erilaisuus), ei niinkään itse kulttuurin (ks.
+Kha-
+Riikka, (ir2): Hän oli erilainen mitä etelän miehet... luulen,
+että se minkä oon täällä muissaki saamelaismiehissä tavannu,
+että ne katsoo toisella tavalla, jotenkin se oli se, mihin kiinnitti
+huomiota.
+En mä osaa oikein selittää, toisenlainen katsekontak-
+ti, pilke silmäkulmassä.
+Terhi (ir3): Oli ... oli niin (erilainen).
+Hänhän on sillä lailla
+huolehtivainen.
+Varmaan ensimmäinen mies, joka on kysynyt
+minulta, että paleltaako sulla varpaita... Semmonen mielen-
+kiintoinen sekoitus, että alussa tuntu, että hyvinkin avoin,
+semmonen helposti lähelle tuleva, hirvittävän hurmaava ...
+hyvin nopeasti meni jalat alta, saamelaisilla miehillä on sem-
+monen ominaisuus.
+Riikka kertoi toisenlaisesta katsekontaktista, pilkkees-
+tä silmäkulmassa.
+Terhi muisteli miehen vieneen jalat alta.
+Molemmissa heijastuvat miehen ominaisuudet, jotka tuovat
+jännitettä tutustumiseen eli erilaisuutta.
+Pilkkeen silmäkul-
+massa koen kertovan sanattomasta viestinnästä, joka on Aimo
+Aikion (2007) mukaan olennaista saamelaisessa viestinnässä.
+Aikio kertoo kasvatuksen ihanteena olevan sen, että tunteita ei
+sovi näyttää julkisesti (mts.
+Terhi kertoi alussa tunteneen-
+sa, että mies oli hyvinkin avoin, mikä antaa osviittaa siihen,
+että avoimuus voisi olla ensivaikutelmaa.
+Terhi kertoi myös
+miehen huolehtivaisuudesta tämän kysyessä, paleltaako sulla
+varpaita.
+Tämä viittaa miehen luonnonolojen tuntemukseen,
+minkä näen miehen kulttuurisena pääoma, osaamisena.
+Saamelainen mies on erilainen, ei yksiselitteisesti.
+Saamelainen
+mies on ... semmonen pehmonen ja verkkainen, mitä minun
+mies ei kyllä oo - minun äiti on sanonu, että se on sypäkkä,
+hyppelehtivä ja aikaansaapa.
+Myös Siiri kuvasi miestä erilaiseksi.
+Erilaisuus kiehtoo
+aina.
+Kaarina Määttä (1999, 46-47) kirjoittaa kyseessä olevan
+vaihtoteorian eli tavoitellaan parisuhdetta, joka on palkitseva
+ja tasapainoinen; etsitään tasapainoa ominaisuuksien välillä.
+Kaiken kaikkiaan kiinnostavaa on ihminen kokonaisuutena.
+Tietysti tämä tumma, mie olin miettiny aina, että mie haluan
+tumman miehen.
+Ja ehkä tämä tempperamenttinen, ei ollu ta-
+vallinen suomalainen... Ehkä justiinsa siinä alussa, että oli
+aloitekykyisempi, oli vähän niinku nämä ulkomaalaiset miehet,
+että tuli vähän sillä lailla,sillä silmällä juttelemaan... pilkettä
+silmäkulmassa.
+Taru kertoi halunneensa tumman miehen.
+Viittaako tämä
+käsitykseen saamelaisista tummina, on tulkinnanvarainen
+asia.
+Hän vertasi miestä ulkomaalaisiin erityisesti tempera-
+mentin osalta: mies oli aloitekykyisempi.
+Taru Kuusisto (2007)
+kertoo tutkimuksessaan suomalais-italialaisista parisuhteista
+"tumman miehen valitsemisen mallitarinasta" (mts.
+Näis-
+sä tarinoissa oletetaan naisten kiinnittävän erityisesti huomio-
+ta miehen ulkonäköön ja käytökseen, "etelän" miehen avoi-
+muuteen, iloisuuteen ja miesten kaiken kaikkiaan poikkeavan
+juroista suomalaismiehistä.
+Vastaavanlaisia, suo-
+malaismiehestä poikkeavia kuvauksia antoivat haastateltava-
+ni Lapin miehistä.
+Kuka sitä osaa sanoa, miksi ja minkä takia rakastuu: se vain
+iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta.
+Suuri rakkaus, ilman pienintäkään epäilystä.
+Tämä se on ja
+tätä mie olin oottanu.
+En kyllä aivan toimettomana (nauraa),
+olihan niitä ehtiny olla... täälläkin... Mutta tämä oli kyllä sem-
+monen once in a lifetime.
+Sillon tuntu... Älykäs ja mukava, oli
+paljon juteltavaa.
+(Paula, ir2)
+Rakastumisen kokemus on aina yksilöllinen, jokaisella
+on omat rakkausodotuksensa ja -käsityksensä.
+Toisaalta taas
+eri kulttuuriyhteisöillä on erilaisia perusteita rakkaussuhteel-
+Käsitys rakkaudesta siirtyy sukupolvelta toiselle mallien,
+tarinoiden, sääntöjen, ohjeiden ja rituaalien mukaan.
+(Määttä
+Mä olin vähän vastahankaan, se kävi vähän salakavalasti, en
+mä kehdannu sanoa, etten mä oo.
+Syksyllä oli jo varsin vakavaa,
+me oltiin sillä asenteella.
+Hän oli hirveen luotettava ja me men-
+tiin molemmat sekaisin, että se jo vähän lähenteli sairautta, se
+oli suurta rakkautta.
+(hymyilee) (Soile, ir3)
+Soile kertoi hymyillen, kuinka me mentiin molemmat sekai-
+sin ja vertaa tunnetta lähes sairauteen.
+Hän muisteli tunnetta
+suureksi rakkaudeksi.
+Tunne oli molemminpuolinen ja hyvin
+vahva.
+Ei siinä menny kauan, muutama viikko, ku alettiin, ystävys-
+tyttiin heti.
+Mie olin päättänyt, että haluan olla rauhassa, en
+halua miesjuttuja... Se oli erilainen ku muut miehet, rauhal-
+linen ja luonnonläheinen, en tiiä vaikuttaako se saamelaisuus.
+En ollu kuullu saamelaisista ku tulin tänne enkä poromiehistä
+enkä mittään.
+Oltiin niinku sielunkumppaneita, ollaan aika
+lailla ystäväpohjalta.
+Yritin mie vastaan pyristellä, se oli me-
+noa sitte ...me täydennetään toisia.
+Tiina kuvaili suhdettaan ensin ystäväpohjaiseksi ja omaa
+suhtautumistaan aluksi vähän varovaiseksi ja vastahakoisek-
+sikin, vastaan pyristelyksi.
+Suhde ei aina alkanut pikavauh-
+tia, vaan ensin "katseltiin".
+Tiina, kuten useat muutkin haas-
+tatelluista, kuvasi miestä erilaiseksi.
+Mikko Lehtonen ja Olli
+Löytty (2003) toteavat, että erilaisuus ei ole valmis ominaisuus
+erilaisessa, vaan se tuotetaan, kun erilainen kohdataan.
+laisuus ole vain toisissa, vaan meissä kaikissa (mts.
+Erilaisuus-käsitteen myötä tulee tutkimukseeni monikulttuu-
+risuusnäkökulma.
+Laajentamatta tässä vaiheessa tutkimustani
+monikulttuurisuuskeskusteluun totean käsittäväni monikult-
+tuurisuuden tilanteena, jossa on yhtä aikaa läsnä monia eri
+kulttuureja (ks.
+Huttunen, Löytty & Rastas 2005, 25-26).
+saamelaisalueella vahvasti läsnä oleva kulttuuri on elinkeinol-
+linen eli poronhoito.
+Tässä tutkimukseen haastatelluista nai-
+sista noin kolmasosa on poromiesten vaimoja.
+Kaks vuotta meni ennenku tutustuin mieheen.
+Eka kerralla
+ajattelin, että ai joku tyyppi, mukavan oloinen, leppeät silmät.
+Sitte sen kaveri kysy, alkasitko sinä poromiehelle emännäksi.
+X (tuleva mies) sano, ei kukaan nykynuori ala poromiehelle
+emännäksi.
+En mä ainakaan alkas, liian iso kulttuuriero, mä
+sanoin.
+En tykänny poromiehistä, liian isottelevia, mahtailevia,
+moukkia tai sitte liian humalassa, ei mun makuun yhtään.
+Sil-
+lä kertaa ei edenny mihinkään, jäin miettimään, että mukavan
+oloinen.
+Noora kertoi ensi alkuun olleensa kielteinen sille ajatuk-
+selle, että alkaisi poromiehen vaimoksi.
+Hän koki kulttuurie-
+ron olevan liian suuri.
+Nooran kertoman mukaan hänellä on
+sellainen käsitys, että poromiehet juopottelevat, ovat moukka-
+maisia ja isottelevat.
+Tämä on (yleisesti) varsin tiukassa oleva
+käsitys.
+Saamelaisten ja suomalaisten matkailussa kohtaami-
+sesta tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että suomalaismiesten
+(matkailijoiden) puheessa saamelaiset määritellään juopoiksi
+ja samalla viinan persous koko kansanryhmän ominaisuu-
+deksi.
+Kukaan haastateltavistani
+ei maininnut viinan persoutta parisuhteen ongelmakohdaksi
+myöhemmässäkään vaiheessa.
+Tämä ei toki tarkoita, että on-
+gelmia ei olisi ollut.
+Useimmiten saamelaismiehiä kuvailtiin
+mukaviksi ja helpoiksi lähestyä, kuten saamelaisia yleensäkin.
+Vaikka kukaan haastattelemistani ei kuvaile tulevaa
+miestään laatusanoilla miehinen tai maskuliininen, tulkitsen
+hyvin monien, kuten Ilonan, Veeran ja Raunin kertomuksiin
+sisältyvän miehisyyden kuvausta: kykyä selvitä luonnossa ja
+pärjätä omillaan.
+Kaiken kaikkiaan "saamelaismiehen mallita-
+rinassa" esiintyy runsaasti pohjoista maskuliinisuutta.
+Pohjoiseen liitetään usein maskuliinisuus: se on "itses-
+täänselvyys, Lappi on patriarkaalinen maakunta" (Naskali
+Lappiin lähdetään (so.
+miehet lähtevät) selviämään
+erämaassa, kalastamaan, metsästämään, olemaan miehiä kos-
+kemattoman luonnon armoilla ja valloittamaan ankaraa luon-
+Joku haastateltavistani vertasi tulevaa miestään sankariin
+toinen taas tähteen.
+Ilona (ir1): Alkuun musta tuntu, että A. on täällä joku sankari,
+joka hallitsee, ku se osaa kaikki ja tietää kaikki.
+Mä taas tuolla
+eteläpäässä, ku A. tuli käymään, niin mä hoidin siellä asiat,
+mutta täällä taas, musta tuntu, että mäpä en osaakaan, että se
+onkin A., joka osaa kaikki ja tietää kaiken.
+OK: Että vähän niin kuin hänen valtakuntaansa...
+Ilona: Niin, niin juuri.
+Ilonan kertomassa kuuluu miehen kyky toimia omassa
+toimintaympäristössään, jossa hän osaa kaikki.
+Etelässä Ilona
+taas oli vahvoilla.
+Ilona ei kertonut tarkemmin, mitä kaikki
+tarkoittaa: toisaalta se voi viitata luonnossa liikkumiseen ja
+olemiseen, toisaalta hän viitannee myös sosiaaliseen ja kult-
+tuuriseen ympäristöön, kuten perhe- ja sukuyhteisöön.
+Veera (ir2): Mä olin kyläpaikassa ja tää mies oli siellä kylässä.
+Mä muistan, että ku mä oon tullu tämmöseen pieneen kylään,
+että tämä on niinku tähti!
+... Mä tulin saunasta ja nää miehet
+puhu poroasioita ja mä muistan, ku tää mies vähän niinku vil-
+kas minua ja mä sanoin, kuka mä oon, niin tämä vaan vilkas
+minua ja sano nimensä, ei kiinnittäny minuun mitään huomio-
+ta ja mä ajattelin, että ohhoh.
+OK: Ei noteerannut sinua...
+Veera: Niin.
+Että se oli aika haasteellinen, että ohhoh!
+Veeran (tuleva) mies puhui toisen miehen kanssa po-
+roasioita eli töihin liittyviä asioita.
+Johtuiko Veeran miehen
+reagointi eli uuteen naiseen huomion kiinnittämättä jättämi-
+nen hänen keskittymisestään työasioihin, jää avoimeksi.
+Joka
+tapauksessa Veera koki tilanteen haasteellisena eli tulkintani
+mukaan hän otti vastaan haasteen miehen huomion kiinnittä-
+miseksi, mitä kuvaa jo ilmaisu ohhoh, jossa kuulen sekä häm-
+mästystä että haastetta.
+Marjo Ruokamo (2010) käsittelee pro gradu -työssään
+"Uudelleen kolonisoitu pohjoinen" saamelaisia, erityises-
+ti saamelaismiehiä, koskevia stereotypioita Hannele Pokan
+romaanissa Piritta57.
+Yleisiä perusstereotypioita ovat värikäs
+pukeutuminen, porot, myyttisyys ja eksoottisuus sekä se, että
+saamelaiset ovat persoja viinalle, köyhiä ja sivistymättömiä
+luonnonlapsia.
+Ruokamo puhuu matkailuteollisuu-
+den "kiiltokuva-stereotypiasaamelaisuudesta" (mts.
+melaisesta sydäntenvalloittajasta, maskuliinisesta ja komeasta
+eränkävijästä.
+Toisaalta stereotypian mukaan saamelaismies
+on epäsiisti, laiska (mts.
+91) ja kiero, mutta saamelaiset ovat
+myös ystävällisiä, välittömiä, avoimia ja helposti lähestyttä-
+viä.
+Toisaalta tämä voidaan Ruokamon sanoin tulkita junttiu-
+deksi (mts.
+Topelius (1927) kuvaa "lappalaisukkoa" hel-
+läksi Castrénia siteeraten: "Vaimoaan ja lapsiaan hän rakastaa
+hellästi." (mts.
+Saamelaisia koskevia vahvoja stereotypioita esiintyy niin
+kaunokirjallisuudessa, tavallisessa puheessa kuin myös van-
+hemmissa tutkimuskirjallisuuteen luokiteltavissa teoksissa.
+Veli-Pekka Lehtola (1999) kirjoittaa lähtökohdan stereotyyppi-
+selle kuvalle olevan oletuksen kansan tai ryhmän olemuksesta
+eli essentiaalisuudesta (mts.
+18), jonka mukaan vain "aidot"
+saamelaiset ovat oikeita saamelaisia.
+Saamelaiset eivät ole "ai-
+toja", jos he ovat käyneet kouluja ja osaavat kieliä.
+Aitoudella
+ja alkuperäisyydellä on myös oma "salaperäinen, kiihottava
+puolensa" (mts.
+Keskeinen eronteko stereotypioissa saa-
+melaisten ja suomalaisten välillä on suhde luontoon.
+laiset ovat sivistyneitä, saamelaiset luonnonkansaa (Tuulentie
+57 Piritta (2000) on itsenäinen jatko aiemmin mainitsemalleni Hannele Pokan
+kirjoittamalle romaanille Marja ja Niila.
+Piritta on kirjassa suomalaisen Marjan ja saa-
+melaisen Niilan tytär.
+Monet haastattelemistani kertovat ihailleensa mie-
+hen kykyä tehdä käsillään jotakin, ja luontotietämys ja luon-
+nossa liikkuminen viehätti monia naisia.
+Pohjoisen mies on
+erämaassa omalla maallaan.
+Mä olin maalta kotoisin ja kaikkea ja mä arvostin sellasta, että
+osaa tehdä käsillään jotakin muuta ku kääntää paperia, että saa
+käsillään jotakin aikaseksi, että mä en olisi voinut kuvitella-
+kaan, että menen virkamiehen tai jonku sellasen kanssa kans-
+sa naimisiin.
+Mulle oli hirmu tärkeetä ja itte elän edelleenkin
+semmosta vuodenaikaelämää, että tehdään tuona aikana tuota
+ja tuona tuota.
+(Rauni, ir1)
+Päivi Naskali (1998b, 36) kirjoittaa, että "/.../ on mahdol-
+lista, että nykyiseen pohjoiseen maskuliinisuuteen kietoutuu
+vahvasti länsimaisen sivilisaation edustajien, uudisraivaajien,
+mukanaan tuomaa maskuliinisuutta." Saamelaisten keskuu-
+dessa "reilu jätkyys", joka usein liitetään Lappiin (Naskali
+2003, 21) ei sisällä samaa myönteistä latausta kuin eteläm-
+pänä (Lapissakin).
+Saamelainen kutsuu usein jätkäksi lanta-
+laismiestä, eikä se ole mitenkään mairitteleva nimitys.
+"Jon-
+ku jätkän kans kulkee", saatetaan sanoa saamelaistytöstä ja
+-tytölle, kun hänellä on ei-saamelainen poikaystävä.
+Ilmaisu
+pitää sisällään varautuneisuutta samoin kuin riuku-sana.
+Mitä
+ilmeisimmin kyseessä on kuitenkin maskulinismi, jota Naska-
+li kutsuu reiluksi jätkyydeksi ja jota haastateltavani kuvailevat
+kykynä selvitä luonnossa ja osata tehdä kaikenlaista käsillään,
+muun muassa rakentaa.
+Näytillä - ensikokemuksia perheiden
+tapaamisesta
+Seurustelun muuttuessa vakinaiseksi vietiin miniäkoke-
+las yleensä tutustumaan miehen perheeseen.
+Mieheentutus-
+tumiskertomuksissa haastattelemani naiset eivät kerro kie-
+lellisistä kysymyksistä.
+Sitä vastoin yhteisön vahva symboli
+eli oma kieli nousi kynnykseksi osalle suomalaisminiöistä
+heidän mennessään "näytille" miehen perheeseen.
+Kielikyn-
+nys oli kuitenkin vähemmistöllä haastatelluista.
+Kutakuinkin
+kaikki vanhemmat osasivat suomea ainakin kohtuullisesti ja
+useimmat pyrkivät sitä käyttämäänkin poikansa suomalaisen
+tyttöystävän kanssa.
+Joo puhu, puhu saamea, tietenki ... Se oli vähän keljumaista ja
+se se oliki, että en mä tienny, miten ne suhtautu, ku ne puhu
+saamea keskenään.
+Mähän oli pihalla... Mutta kyllä ne mulle
+puhu suomeksi ja varsinki miehen äiti, se on semmonen ulos-
+päin suuntautunu.
+Ihan mukavia ihmiset ne oli, ei mulla oon
+jääny selkeesti mieleen.
+Siellä oli niitä muita ... miehen vel-
+jiä kotona...Semmonen muistikuva, että talossa oli porukkaa.
+Musta tuntu, että oli ne vähän kummissaan, että tämmösen
+riukun toi tänne.
+Kyllä se varmaan tuli esille, että riuku, mutta
+ei ne mitenkään... eivät ainakaan näyttäneet.
+Sonja kuuluu vanhempaan suomalaisminiäsukupolveen
+eli 1970-luvun miniöihin.
+Sonjaa ei kielellä suljettu ulkopuo-
+lelle, vaan tuleva anoppi pyrki kommunikoimaan miniäkoke-
+laan kanssa.
+Muutoinkin hän koki ensitapaamisen mukavaksi,
+joskin vähän oltiin kummissaan, puolin ja toisin, Sonja kielen
+takia, miehen perhe Sonjan tuntemattomuuden.
+Myös Helena
+on 1970-luvun miniöitä.
+Hänen kokemansa vastaanotto oli lä-
+hes ylitsevuotava.
+Esitteli ensin isälle ja se isä niin hirveen ihanasti sano, että
+tervetuloa ja silleen hirveen ystävällisesti tervehti ja kans se
+äiti, isä jäi silleen mieleen... En minä tiiä, ei siitä (kielestä)
+ollu koskaan puhetta, oisko he halunneet semmosen, joka osais
+saamen kieltä, ei siitä koskaan puhuttu.
+Kieli ei Helenalle ollut kynnyskysymys miehen vanhem-
+pien kanssa.
+Haastattelun edetessä Helena sanoi välillä mie-
+helleen, ennen kuin puhuu kieliasioista, ettei halua tämän
+olevan kuuntelemassa haastattelutilanteessa.
+Kun mies lähti
+ulos, Helena kertoi, että kieliasia on ollut hänen miehelleen
+aina vaikea.
+Mies ei ole puhunut lapsilleen saamea.
+Mies on
+kouluiässä Helenan kertoman mukaan kokenut saamen kie-
+len häpeällisenä.
+Se on ollut hänelle niin traumatisoivaa, ettei
+pysty siitä puhumaan vieläkään.
+Sen takia Helena kertoi ha-
+lunneensa, että mies lähtee pois kuuntelemasta, sillä nousee
+heti karvat pystyyn.
+Helena kertoi kuitenkin, ettei kieliasiasta
+koskaan puhuttu (appivanhempien) kanssa.
+Niinpä hän ei
+osannut arvioida, olisivatko appivanhemmat halunneet saa-
+melaisen miniän.
+Helmi (ir1): Olimme talven seurustelleet, menimme sinne ke-
+säksi.
+Mies oli mennyt etukäteen, minä tulin juhannukseksi.
+Tulin siis heille kotiin.
+Kyllä minä menin sinne niin kuin P:n
+(miehensä) vakitapauksena.
+Miehen äiti ei ollut kotona, oli jo
+dementoitunut.
+Häneen ei ehtinyt muodostua minkäänlaista
+suhdetta.
+Isä kyllä oli hyväkuntoinen.
+Näitä sisaruksia siinä
+oli.
+OK: Miten he ottivat sinut vastaan?
+Helmi: Eivät ne puhuneet mitään mulle.
+Se oli ČSV-aikaa58,
+kenelläkään riukulle ei sanottu mitään.
+OK: Sanoivatko sinua riukuksi?
+Helmi: Eivät sanoneet mikskään.
+OK: Etkö sinä ollut (heille) olemassa?
+Helmi: En ollut olemassa, minä tiskasin vaan.
+Kun mä en
+osannu muuta tehdä.
+OK: Mitä kieltä siellä puhuttiin?
+Helmi: Saamea tietysti, se oli perhe, jossa ei koskaan käytetty
+muuta ku saamea.
+... Ei puhuneet mitään mulle.
+P:n isä oli
+ystävällinen.
+Nuorempi joukko oli ... poissaolevaa.
+Minä en
+ollut olemassa!
+OK: Mitä sinä ajattelit siellä olemisesta?
+Helmi: Olin tutustunut ČSV-liikkeeseen.
+Mä ymmärsin, ajat-
+telin, että heillä on oikeus olla näin, heillä on oikeus ajatella
+minusta näin.
+En ottanu sitä henkilökohtaisesti.
+En minä saa-
+nut alemmuuskompleksia - ajattelin, että he ovat erilaisia.
+Mä
+tiesin, että me ollaan vaan kesä siellä.
+/.../ Koko se ens kesän
+torjunta, että tuo varastaa meidän veljen.
+Mutta ku me mentiin
+naimisiin ja saatiin lapsia, kaikki on ollu hirveän ystävällisiä.
+Ei ne inhonneet minua, vaan sitä, että joku tulee etelästä ja
+kaappaa heidän kalliin veljensä
+58 ČSV oli 1970-luvulla vaikuttanut saamelaisten "kansallisuusliike".
+Johdanto.
+Helmi sitä vastoin joutui nuorena morsiamena, 1970-lu-
+vun saamelaisaktivismin59 aikana, kokemaan kovia, ohitta-
+mista ja näkymättömyyttä.
+Hänen kertomassaan voi havaita
+vahvaa välimatkan pitämisen halua miehen perheen tahol-
+ta: hänet jätetään huomiotta, vaietaan olemattomaksi.
+ei kuulunut sosiaalisen pääoman edellyttämään verkostoon.
+Helmiin kohdistui yleistämistä.
+Hänen katsottiin edustavan
+laajemmin suomalaisnaisia, minkä kuulen lausumassa kenellä-
+kään riukulle ei sanottu mitään.
+Kaukana ei ole ajatus, että Helmi
+oli "joku riuku" ilman omaa nimeä tai minuutta, joskaan häntä
+ei sanottu riukuksi, koska miehen perheenjäsenet eivät sanoneet
+mikskään.
+Kulttuurisen pääoman vaje ilmeni Helmillä saamen
+kielen osaamattomuutena.
+Niin ikään hän kertoi tiskanneensa
+vaan, koska ei oman kertomansa mukaan osannut tehdä muu-
+Mitä muuta olisi pitänyt osata, ei käy kertomuksessa ilmi.
+Tulkitsen sen kuitenkin viittaavan taitoihin, osaamiseen, ta-
+poihin ja muuhun symboliseen pääomaan kuuluvaksi.
+Helmi
+kuitenkin ymmärtää, että häntä itseään ei inhottu, vaan hän
+edusti vaarallista ulkomaailmaa, joka kaappaa heidän kalliin veljen-
+Välimatkan pitämisen ja omien rajojen suojelemisen lisäksi
+Helmin kokemuksesta voi tulkita pelkoa: hän on muukalai-
+nen, joka voi tuoda tullessaan muutoksia.
+Järvinen-Tas-
+Hänen kertomansa (tuo varastaa meidän
+veljen) kuvastaa mielestäni Johanna Järvinen-Tassopouloksen
+(2005) omassa tutkimuksessaan kuvailemaansa yhteisöllistä
+dilemmaa.
+Yhteisöllinen dilemma kattaa parisuhteeseen liit-
+tyviä olosuhteisiin pohjautuvia sekä symbolisia välimatkoja.
+Olosuhteisiin liittyviä välimatkoja ovat fyysisiin matkoihin
+liittyvät ja ajalliset välimatkat.
+Symboliset välimatkat liittyvät
+59 Saamelaisaktivismi, saamelaiskulttuurinen "herääminen" (moriheapmi,
+ps) liittyy maailmanlaajuiseen vähemmistöjen omia oikeuksien puolustamiseen.
+Lehtola (1997a) kirjoittaa kyseessä olleen ensisijaisesti vastareaktio sotien jälkeiselle
+sulautumiskaudelle.
+Ajanjaksoa kutsutaan myös "saamelaisrenessanssiksi", koska
+tuolloin tapahtui voimakas saamelaisen kirjallisuuden ja musiikin esiinmarssi.
+myös Lindgren 2000, 18.)
+kulttuurisuuteen ja muukalaisuuteen.
+Veljen kaap-
+paaminen tulkittiin ilmeisesti tämän poisviemiseksi, yhteisöstä
+erilleen ottamiseksi.
+Anu edustaa 1990-luvun vaihteen suomalaisvaimoja eli
+nuorempaa sukupolvea.
+Hänen saamassaan vastaanotossa
+kieli oli kynnyskysymys eikä olo muodostunut miniäkoke-
+laalla helpoksi.
+Anu: Pääsiäislomalle mentiin, minä odotin jo vauvaa.
+Tiesi-
+vät (miehen vanhemmat) minun olemassaolosta, mutta ei oltu
+tavattu eikä oltu puhelinyhteydessä.
+/.../ Meneminen oli kyl-
+lä mukavaa, semmonen ajatus, että näen ja oli kutsuttu ja oli
+niinku tervetullut.
+Itellä oli semmonen, että mukavalla mielellä
+mennä.
+Mutta itte se kohtaaminen, se on jääny pahaksi asiaksi
+mieleen.
+Muistan tultiin ovesta sisälle ja isä ja äiti olivat jo
+eteisessä vastassa ja isä, että tervetuloa, mukava ku tulit, mutta
+meillä on kotikielenä saamen kieli, että se on sinun hyvä tietää.
+Ja naks ja kieli muuttui saameksi ja minä en ymmärtäny mis-
+tään mitään, olin ihan peitossa.
+OK: A.
+(tuleva mies) oli tulkkina sulle?
+Anu: Ei se oikein uskaltanu tulkata.
+Ne puhu vaan keskenään
+saamea ja minä yritin ilmeistä ja eleistä tulkita, että mistä tässä
+puhutaan.
+A. välillä hymyili minulle, ettei tässä oo mitään pa-
+haa...Tilanteena vähän... minä suomalainen, odotin vauvaa, ei
+mennyt niin kuin kotoa olis toivottu, että oli vähän hävettävä
+tilanne.
+/.../ Miehen kanssa sitten siinä huoneessa, missä nu-
+kuttiin, siellä puhuttiin suomea.
+Anu joutui kokemaan ensimmäisessä tapaamisessaan
+miehensä vanhempien kanssa vahvaa ulkopuolelle sulkemis-
+Hänelle ei puhuttu lainkaan hänen osaamallaan kielellä,
+vaan perhe (miehen vanhemmat) piti tiukasti kiinni omista
+tavoistaan ja ennen kaikkea kielestään.
+Johanna Järvinen-Tas-
+sopoulos (2005) toteaa, että "kontekstin ulkopuolinen rikkoo
+tasapainon" (mts.
+Anun tulevat appivanhemmat pyrki-
+vät mitä ilmeisimmin säilyttämään oman perheensä tasapai-
+non eli tilanteen sellaisena kuin se on ollut aiemminkin.
+kertoi tunteneensa, että ei mennyt niin kuin kotoa olis toivottu
+eli miehen vanhemmat olivat ilmeisesti tyytymättömiä sekä
+poikansa valintaan (suomalainen morsian) että vauvan tule-
+miseen.
+Anun kannalta tilanne oli vaikea, ahdistava ja alenta-
+va. Hän itse kuvasi tilannetta hävettäväksi.
+Anulta puuttui täs-
+sä ensitapaamistilanteessa miehen vanhempien edellyttämää
+kulttuurista pääomaa eli saamen kielen taitoa.
+Mies yritti toi-
+mia välittäjänä, mutta Anu ei pystynyt tuottamaan tilanteessa
+muuta kuin olemassaoloa eli passiivista toimijuutta.
+Kaikki miniäkokelaat eivät kuitenkaan kokeneet tulleen-
+sa "asetetuksi paikalleen", vaan vastaanotto oli pääosin ystä-
+vällinen.
+Miehen äitiin suhde muodostui hyvin äkkiä oikein lämpimäksi,
+miehen isä suhtautui alkuun varauksella ja siihen mä tiedän
+syyn, että se oli tämän entisen naissuhteen päättyminen.
+aistin isän katseesta, että mikä se sinä sitten olet, että olisitko
+sinä sitten parempi vaihtoehto.
+Että sillä hetkellä hän varmaan
+ajatteli, uskoisin, että ajatteli, että olis parempi, että olis saame-
+laisista lähtökohdista ... Sisaruksiin... mä tunsin niistä pari jo
+ennestään.
+Varmaan ne oli tyytyväisiä, näki että veli on onnel-
+linen.
+Auroran kertomassa kuuluu miehen isän varovainen ja
+jossakin määrin epäluuloinen suhtautuminen poikansa suo-
+malaiseen naisystävään: olisitko sinä sitten parempi.
+Aurora
+arvioi suhtautumiseen vaikuttaneen kokemukset miehen ai-
+emmasta naisystävästä sekä pohdiskelee ei-saamelaisen syn-
+typerän vaikutusta.
+Kuitenkin miehen äiti otti uuden tulijan
+lämpimästi vastaan, eikä suhde miehen sisaruksiinkaan ollut
+vaikea.
+Vaikka Auroralla puuttui kielellistä pääomaa, hänen
+mahdollista tulevaa miniätoimijuutta edesauttoi parin sisa-
+ruksen aiempi tunteminen.
+Ihan puhuivat mulle, suomea tietysti.
+Näin jälkeenpäin ajatel-
+len, niiden siskoille se saatto olla kovempi pala, mutta eihän
+siinä käytännössä asunut kuin yksi sisko.
+Mun mielestä tosi
+hyvin anoppi ja appi ottivat vastaan.
+Ei kumpikaan koskaan
+puhunut silloin eikä myöhemminkään, mitään sillai, ku et oo
+saamelainen, mitään tän tyyppistä.
+(Martta, ir1)
+Marttaa eivät appivanhempikokelaat luokitelleet synty-
+perän perusteella.
+Tapaamisessa puhuttiin suomea, Marttaa
+ei suljettu kielen avulla ulkopuolelle.
+Tulevaa miniää kuiten-
+kin "testattiin" ruualla.
+Ruoka ja ruuan valmistus ovat kielen
+ohella kulttuurin ja yhteisön symboleja.
+Ruualla ja kulinaa-
+risilla käytännöillä voidaan vahvasti luoda rajaa "meidän"
+ja "heidän" välille, joskin rajat hämärtyvät nykymaailmassa
+Muistan sillon ku syötiin, verimakkaroita oli áhkku (miehen
+äiti) tehny, en mä sellasia ollu koskaan syöny, mutta nehän oli
+hyviä.
+Myöhemmin opetti mutki tekemään.
+Ja syötiin jotain li-
+hakeittoa ja áddja (miehen isä) siihen sitte, että mitenkähän sinä
+täällä pärjäät, kun täällä syödään aika paljon lihaa.
+Mä siihen
+sitte, että mä oon tottunu siihen, että syödään sitä, mitä on, että
+ei sen pitäs olla mikään ongelma.
+Ku niillä oli ollu, joku sem-
+monenki oli käyny... heinänsyöjä.
+Martta osoitti käyttäytymisellään ja suhtautumisella ruo-
+kaan kulttuurista pääoma ja sopeutuskykyä.
+Hän piti tarjottu-
+ja ruokia hyvinä eikä minään ongelmana.
+Miehen vanhemmat
+eivät osoittaneet halua sulkea Marttaa ulkopuolelle, koska
+huolehtivat tämän pärjäämisestä.
+Tulevan miehen perheen suhtautumisessa suomalaiseen
+miniäkokelaaseen on havaittavissa vaihtelua torjuvasta ja
+"ohittavasta" suhteellisen lämpimään.
+Selkeitä ikäluokkaero-
+ja en suhtautumisessa näe, vaan vaihtelu näyttää olevan ihan
+perhe- ja henkilökohtaista.
+Hyvin monet "vieraaseen kulttuu-
+riin naiduista" suomalaisnaisista kokevat miehen äidin eli tu-
+levan anopin olevan avainhenkilön perheeseen ja sukuunkin
+hyväksytyksi tulemisessa.
+Kun tässä tutkimuksessani tiedus-
+telin anopin suhtautumista miniäkokelaaseensa, anopin rooli
+ei noussut esille kielteiseen sävyyn kuin muutamassa haas-
+tattelussa.
+Useimmat muistelivat tulevan anopin ja appivan-
+hempien ensi tapaamisen sujuneen kohtuullisen miellyttävis-
+sä merkeissä.
+Naisen omien vanhempien suhtautuminen saamelaisen
+vaimoksi ryhtymiseen ja yleensä pohjoiseen asettumiseen
+vaihteli varottelusta iloitsemiseen.
+Sitten kun olin muuttamassa, pitivät mulle käännytyspuhetta.
+Äiti että etkö sinä ole ollenkaan itsenäinen nainen.
+Kyllä mä
+loukkaannuin siitä.
+Varmaan se äiti ajatteli mun parasta, ar-
+velutti, että tuonne hornan tuuttiin, tekeekö siellä työtä, onko
+opiskelu menny hukkaan.
+Pitkä välimatkakin.
+Martan äiti ilmaisi huolensa tyttärensä tulevista työmah-
+dollisuuksista ja opiskelun hukkaan menemisestä.
+Tutkimuk-
+seni naisista noin kahdella kolmasosalla on vähintään toi-
+sen asteen koulutus, korkeakoulututkinto on lähes puolella.
+Koulutustaso heillä on siten lähellä suomalaista keskiarvoa:
+suomalaisnaiset ovat selkeästi koulutetumpia kuin euroop-
+palaiset sisarensa.
+Niin ikään suomalaisnaisten työllisyysaste
+on eurooppalaista huippua muiden pohjoismaiden ohella.60
+Martan äidin huoli oli hänen taholtaan todellista.
+Hän poh-
+tinee tyttärensä työmahdollisuuksia pohjoisen pienellä paik-
+kakunnalla sekä työn ja perheen yhteensovittamista.
+oli pohjoiseen muuttaessaan lähempänä kolmeakymmentä
+ikävuotta, joten ihan nuoresta tytönhupakosta ei ollut kysy-
+mys.
+Hänen äitinsä ilmaisi myös huolen tyttärensä asemasta
+puhumalla itsenäisyydestä.
+Arveliko hän tyttärensä tilanteen
+muuttuvan saamelaisen vaimona epäitsenäisemmäksi, jää
+avoimeksi.
+Kuitenkin kyseinen äiti vaikuttaa ottaneen asian
+vakavasti, koska piti tyttärelleen käännytyspuhetta.
+Ku mä hain tänne töihin, kannustivat, että hae vain ja kyllä
+sinä sieltä pois pääset.
+Olivat iloisia, että vakiviran.
+Kyllä sillon
+alkuun, muistan, että isäkin lähetti lehtileikkeitä, että täällä on
+tämmönen virka haussa, mutta kyllä se sitten jossakin vaihees-
+sa lopetti sen... No varmaan ne vanhemmat olivat tyytyväisiä,
+että mullaki oli vihdoin joku poikakaveri.
+(nauraa) Kyllä ne
+suhtautu ihan, että tervetuloa.
+Riikka tuli Saamenmaahan 1970-luvun lopulla.
+tulonsa syy oli työpaikka, mies tuli kuvaan mukaan vasta
+Hänen isänsä edustaa varsin tyypillistä etelän
+vanhempaa eli hän pitää saamelaisaluetta kovin kaukaisena ja
+otaksuu sen olevan tyttärelleen vain väliaikainen asuinpaikka.
+Haastattelemani naiset kertoivat vanhempiensa suhtautuneen
+pohjoisen vävypoikaan myönteisesti, joskin jotkut hieman
+varauksellisesti.
+Niin ikään tutkimuksissa italian- sekä krei-
+kansuomalaisista vaimoista nousee esille huoli naisen ase-
+masta ja opiskelemalla hankitun ammattitaidon käyttämisestä
+(Kuusisto 2007, 63; Järvinen-Tassopoulos 2005, 137).
+Kreikka
+60 Suomessa 47 prosentilla naisista oli vuonna 2012 korkea-asteen tutkinto,
+koko Euroopassa 30 prosentilla (Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2013,12).
+työllisyysaste Suomessa tuona vuonna oli 68 prosenttia.
+Vastaava luku oli esim.
+Krei-
+kassa 45 prosenttia ja Italiassa 46,5 prosenttia (mts.
+ja Italia ovat ainakin Suomen näkökulmasta katsottuna varsin
+patriarkaalisia maita, ja niissä yhteisössä naisen asema lienee
+säädellympi ja perinteisempi kuin Suomessa.
+Kyllä ne (vanhemmat) olivat aika yllättyneitä, jos ei jo jär-
+kyttyneitäkin.
+Me olimme nimittäin kihlojen ostomatkalla eikä
+äitillä ja isällä ollut vielä kuin semmonen epämääräinen käsi-
+tys, että mulla on täällä joku.
+Vaikka oli ne ennenkin nähneet
+minun poikakavereita, mutta että kihloissa.
+Muistan kun isä
+kysy, olivat menossa J:n kanssa saunaan, ku J. ei ollut kuuloe-
+täisyydellä, että ei kai tämä ole X:n kylästä.
+Vastasin kuuleman,
+että ei se nyt ihan mettästä ole.
+Myöhemmin sitten selvisi, että
+isä oli huolehtinu, etten minä niin pienessä kylässä ku X tule
+viihtymään.
+Paulan isä epäili tyttärensä viihtymistä pienellä paikka-
+kunnalla.
+Uuden asuinpaikan pienuus olikin monilla haasta-
+telluilla yksi suurimpia muutoksia aikaisempaan verrattuna,
+koska noin kaksi kolmasosaa oli kotoisin kaupungista tai ai-
+nakin isommasta taajamasta.
+Vanhempien suuri huolenaihe
+tuntui olevan tyttären tulevan asuinpaikan etäisyys ja mah-
+dollisesti pieni koko.
+Vaikka monet haastattelemistani ovat
+itsekin maalaistyttöjä, tuntui etäinen pohjoinen monista van-
+hemmista vaikealta.
+Isä, joka oli täällä ollu, sehän oli hyvin luonnollinen, mutta äiti
+ei sitä koskaan, koskaan ... Äiti sanoi, että kuule, se maa on
+siellä ihan oma juttunsa.
+Vielä minä ymmärtäisin hämäläiset
+ja savolaiset, pohjalaiset ja savolaiset, mutta se kansa siellä, ne
+on ihan... ei pidä sotkeutua.
+/.../ Varmaan, ettei totu, erilai-
+set tavat ja ... ei paljon matkusteltu.
+Savolaiset on Savossa.
+Minun äitihän tykkäs K:sta (tuleva mies) ihmisenä, saame-
+laisena, poromiehenä, mutta ei minun puolisona.
+Ei se suhtau-
+tuminen muuttunu, ku lapsia tuli.
+Että täällä salolla, salolla...
+Veeran äiti ei hyväksynyt tyttärensä suhdetta saamelai-
+seen mieheen.
+Suurin huoli oli kulttuurien erilaisuudesta: eri
+puolelta Suomea olevia ihmisiä olisi helppo ymmärtää, mutta
+se kansa siellä, ne on ihan... ei pidä sotkeutua.
+Veeran kertomasta
+ei käy ilmi, mitä hänen äitinsä täsmällisesti tarkoittaa.
+Lau-
+sumassa voi kuitenkin nähdä viittauksia endogaamisen pari-
+suhteen paremmuuteen verrattuna eksogamiseen suhteeseen.
+Endogaamisen eli sisäryhmäavioliiton vaatimus on yleistä
+monissa kulttuureissa.
+Se voi kohdistua rodullisten, etnisten,
+kielellisten, kulttuuristen ja uskonnollisten tekijöiden lisäksi
+sosiaaliluokkaan eli yhteiskunnalliseen asemaan.
+Eksogamia
+eli ulkoryhmäisyys koetaan usein uhkana omalle kulttuurille,
+kielelle tai uskonnolle.
+Rotuendogaamisuus on monissa yh-
+teisöissä ihanne, joissakin eksogaamisuus hyvin torjuttavaa.
+Maija Ur-
+ponen (2012) kertoo tutkimuksessaan lehtikirjoituksista, joissa
+suomalaisen Armi Kuuselan avioliitto filippiiniläisen miehen
+kanssa merkitsi "valkoisuuden tahraamista" (mts.
+ikään Helsingin olympialaisten aikana vuonna 1952 suoma-
+laisia naisia varoitettiin vakavasti seurustelemasta "tummien"
+miesten kanssa (mts.
+Nuorimman miniäpolven vanhempien suhtautuminen
+saamelaisvävyyn näyttää olleen varsin myönteinen.
+Monet
+vanhemmat olivat kulkeneet Lapissa ja ulkomailla eikä saa-
+melaiskulttuuri ollut heille välttämättä kummajainen.
+Kyllä ne on aina tykänny, käyneet täällä varmaan joka vuosi,
+eivät säälittele, tykkäävät minun miehestä ja arvostavat.
+Mun
+vanhemmat on matkustellu paljon, osaa katsoa maailmaa...
+Mutta yhen mun kaverin isä, se ei voinu muuta ku nauraa hal-
+veksuvasti, että poromies (Noora, ir3)
+Noora perusteli omien vanhempiensa avointa ja myön-
+teistä suhtautumista paljolla matkustelulla, he osaa katsoa
+maailmaa eli vanhemmilla on kulttuurista osaamista, joka
+mahdollistaa uuden kulttuurin ymmärtämistä.
+Sitä vastoin
+Nooran kaverin isä toisti halveksivasti nauramisellaan ste-
+reotyypistä ajattelua poromiehestä jotenkin vähäarvoisena tai
+jopa sivistymättömänä.
+Meillä äitin puolelta, heti niinku kunniavieras, oli heti että vä-
+vypoika.
+Äiti tykkää ihan hullun lailla minun miehestä, kalas-
+taa ittekki ja semmosta.
+Tiinan äiti edusti taas aivan vastakkaista näkökantaa
+kuin Nooran kaverin isä.
+Hän piti tyttärensä saamelaista poro-
+mies-poikaystävää heti kunniavieraana eli arvosti vävypoikaa
+sekä ihmisenä että luonto-osaajana.
+Äiti ensimmäiseksi, kun kerroin, että tuon tällaisen miehen
+näytille ja että hän on täältä pohjoisesta ja saamelainen, niin
+äiti meni vähän hiljaseks ja ensimmäinen ajatus oli, että sinne-
+kö se tyttö nyt, että se tuli tämä välimatka.
+Mutta kyllä sitten
+ku mentiin kihloihin, ilmoitettiin että kihloihin tai ei ilmoitettu,
+vaan mieheni perinteisesti kysyi, joulusaunassa.
+Oli kysynyt ja
+miehet myhäillen tulivat sieltä takaisin, joulusaunasta ja isäni
+sanoi, että arvatkaa, miten erikoinen sauna meillä on ollut tänä
+jouluna.
+Että tämä (mies) ei enää ookaan pelkkä ystävä, että se
+on kysynyt tyttären kättä.
+Ja äiti siihen parahti, että eiks hän
+saa tähän sanoa mitään.
+Miehissä myhäilivät, että et sinä tähän
+asiaan saa nyt sanoa mitään, että se on hoidettu jo.
+/.../ Kaikki
+sisarukset ovat hirveen positiivisesti suhtautuneet.
+Varmaan
+mieheni on kokenut, että on pidetty.
+Otettu ihminen ihmisenä,
+ei oo ehkä niin paljon kyselty... Pidetty aivan sivistyneenä ih-
+misenä.
+Auroran loppulausahdus Pidetty aivan sivistyneenä ihmi-
+senä.
+pitää mielestäni sisällään ajatuksen mahdollisuudesta,
+että mies ei olisi kelvannut tuleville vanhemmille; että hän
+olisi ehkä edustanut sivistymätöntä kansanryhmää.
+"sivistymättömyyshän" on varsin yleistä erityisesti vanhem-
+missa saamelaisia koskevissa ilmaisuissa.
+Tähän ilmaisukate-
+goriaan katson myös kuuluvan Nooran edellä kertoman ka-
+verin isän halveksivan suhtautumisen poromiehiin.
+Auroran
+vanhempien suhtautuminen on esimerkki suhtautumisesta
+ottaa tyttären tuleva mies yksilönä.
+Vastaavanlaisesta miehen
+yksilönä ottamisesta kertoo myös Taru Kuusisto (2007, 63) tut-
+kimuksessaan suomalais-italialaisista pareista.
+Kun kahdesta
+seurustelevasta henkilöstä tulee vakituinen pari, he astuvat
+askeleen kohti tulemista perheeksi, jolle kulttuuriyhteisöillä
+on erilaisia perusteita ja odotuksia.
+Vanhimmat suomalaisvaimot tulivat Saamenmaahan
+lähes poikkeuksetta töihin, vakinaisiin virkoihin ja toimiin.
+Monilla oli erityinen kiinnostus pohjoiseen alueeseen ja saa-
+melaiskulttuuriin.
+He tutustuivat jo työnsäkin puolesta hyvin
+yhteisöön ja löysivät saamelaisen puolison.
+Keski-ikäluokka
+pitää sisällään monia virkanaisia.
+Heistä osa oli tullut vakinai-
+seen työhön, osa aluksi kesätöihin ehkä useampaankin ottee-
+Pohjoinen luonto veti monia, mutta useampi mainitsi,
+ettei juuri saamelaisalue ollut se, mihin he nimenomaan tähtä-
+sivät.
+He hakivat vain työpaikkaa.
+Nuorimmissa tulijoissa oli
+suhteellisen paljon opiskelijoita, jotka ovat jääneet "sille tiel-
+le", joskaan pohjoiseen jääminen ei juurikaan ollut tavoittee-
+Lähes kaikilla tulijoilla oli kiinnostusta saamen kulttuuriin
+ja kieleen.
+Myös luonnolla on ollut suuri merkitys.
+Vain muu-
+tama haastatelluista tuli miehen mukana eli jo parisuhteessa
+olevana.
+Saamelainen mies valloitti monen suomalaistytön61 sydä-
+men ja oli näin hyvä syy asettua vakituisesti asumaan Saamen-
+maahan.
+Miestä (än) naiset kuvasivat erilaiseksi, luonnolliseksi ja
+pilke silmäkulmassa olevaksi.
+Miehen luontotuntemus, luonnos-
+sa pärjääminen, kiinnitti monen tulijan huomiota.
+Merkille-
+pantavaa on, että kulttuurilla ei alkuaikoina ollut paljoakaan
+merkitystä parisuhteessa, mikä kuvastaa sitä, että suhteen
+muodostumisen perusteet olivat henkilökohtaiset.
+Kyseessä ei
+siis ollut eksoottisuuden tavoittelu.
+Muutamat kertoivat, ettei-
+vät mieheen tutustuessaan olleet tienneet saamelaisista juuri
+mitään.
+Seurustelusuhteen vakiinnuttua suomalainen tyttöystävä
+vietiin "näytille" miehen kotiin.
+Ensikohtaamiset miehen per-
+heen kanssa sujuivat pääsääntöisesti hyvin, joskin muutama
+törmäsi kielieroon heti ensi käynnillä.
+Puolin ja toisin ehkä vä-
+hän "katseltiin", vaikka suomalaisvaimoja oli alueella jo ollut.
+Saamelainen poikaystävä kävi myös tyttöystävän kotona tu-
+tustumassa tai tytön vanhemmat kävivät pohjoisessa.
+vanhemmista pitivät pitkää välimatkaa huonona asiana, mut-
+ta muutoin saamelaisvävykokelaat olivat suhteellisen mielei-
+siä.
+Jokunen kohtasi omassa kotonaan vähän epäröintiä vie-
+raaseen kulttuuriin naimisestaan ja työmahdollisuuksistaan.
+Vaikka suomalaisnaiselta ei edellytetty saamen taitoa, sen
+puute kävi kuitenkin ilmi varsinkin perheiden tapaamisessa.
+Suhteessa perheeseen ilmeni mitä myös erilaisen sosiaalisen
+pääoman tarvetta kiinteiden perhesuhteiden vuoksi: monet
+mainitsevat ensitapaamisten yhteydessä miehen vanhempien
+lisäksi myös muut sukulaiset, kuten Sonja (ir1) kertoo: Siellä
+oli niitä muita... miehen veljiä kotona...Semmonen muistikuva, että
+61 Käytän tässä tyttö-ilmaisua kuvaamaan sitä, että tulijat olivat nuoria.
+talossa oli porukkaa.
+Saamelaisyhteisön suomalaista laajempi
+perhekäsitys kävi varsin pian ilmi, vaikkakaan varsinaisia mo-
+nen sukupolven muodostamia suurperheitä eivät haastattele-
+mani naiset kohdanneet.
+Arjen erot eivät kuitenkaan nousseet
+esille ennen yhdessä asumista.
+Kun tarkastelen suomalaisnaisten saamelaisalueelle tu-
+loa ja miehen tapaamista tutkimukseni teoreettisten pääkä-
+sitteiden - toimijuuden ja symbolisen pääoman - kehykses-
+sä, käy ilmeiseksi aktiivisen toimijuuden ja uuden pääoman
+hankkimisen odotus.
+Naisilla on tullessaan omaa pääomaa,
+valmiutta ja pätevyyttä toimia työelämässä sekä oman kult-
+tuuritaustansa myötä tulleita tapoja ja arvostuksia, olivathan
+tulijat täysi-ikäisiä, joskin muutamat varsin nuoria.
+Uuden yh-
+teisön symbolisessa pääomassa oli runsaasti myös haasteita ja
+opeteltavaa: uusi kieli, kulttuuriset piirteet kuten pukeutumi-
+nen, käden taidot, ruoka, suvun merkitys ja yhteisön toimin-
+tatavat.
+Asettuessaan saamelaisen vaimoksi, perheen ja suvun
+jäseneksi nainen tarvinnee runsaasti toimijuutta, Beverley
+Skeggsin (1997) sanoin "kykyä neuvotella sosiaaliset järjestyk-
+set itselleen mielekkäiksi" (mts.
+Suomalainen (valtaväes-
+töä edustava) nainen tuo tullessaan omat kulttuuriset tapansa
+ja arvonsa.
+Hän tulee saamelaisyhteisön ulkopuolelta ja voi
+tullessaan haastaa yhteisön sosiaaliset, kulttuuriset ja symbo-
+liset arvot (ks.
+Järvinen-Tassopoulos 2005, 286).
+Yksi tärkeim-
+piä yhteisön arvoja ja symboleja on oma kieli ja toimintatilan-
+teena on arki, joka kattaa sekä perhe- ja muut yhteisösuhteet
+että naisen oman toimijuuden ja resurssit.
+Se on tilanne62, jossa
+arki konkretisoituu sekä fyysisenä että henkisenä paikkana ja
+Haastattelemieni naisten kertomukset ovat muistinvarai-
+sia, he kertovat omia muistikuviaan tapahtumista, teoista ja
+62 Taitelija Maaria Wirkkala kertoo tilanne-sanan synnyttämästä mielikuvas-
+ta: "Tilanne on hieno sana.
+Siinä on sekä tila että aika." (Suomen Kuvalehti 23/2007,
+Luce Irigaray (1996, 11, 35) puhuu tila-ajasta, johon sisältyy tilan ja ajan yhteen-
+liittyminen.
+tunteista, näistä muistikuvista koostuvat muistot (ks.
+Kemp-
+Muistoissa kuuluu sosiaalisen, kulttuurisen
+ja historiallisen kontekstin vaikutus ja niitä suodatetaan kult-
+tuurisen mallin läpi.
+Muistot kertovat siitä, miten sijoitum-
+me sosiaaliseen maailmaan.
+(Abrams 2014, 90; Korkiakangas
+Naisten kulttuurinen malli on
+peräisin heidän lapsuudenkodistaan, kokemuksistaan ja kou-
+lutuksestaan.
+He punnitsevat uutta pääomaa ja toteuttavat toi-
+mijuuttaan omien arvojensa ja normiensa perusteella.
+Tuon tutkimukseeni tapaisuus-käsitteen innoittamana
+uuden ilmaisun eli saamelaistapaisuuden.
+muksessa puhutaan muun muassa arjen tapaisuudesta sekä
+nais- ja äititapaisuudesta (ks.
+ka kuvaavat tapoja toimia.
+Tapaisuus on tapa tehdä erilaisia
+asioita jollakin tietyllä tavalla.
+Se tulee siitä kulttuurista, josta
+ihminen on "kotoisin" (Krok 2009, 193).
+Eeva Jokinen (2004,
+288) kuvaa tapaisuutta kulttuurisella tavalla olla ja viittaa
+Pierre Bourdieun habitus-käsitteeseen (ks.
+Bourdieun kenttä-
+Jokinen viittaa myös Lisa
+Adkinsin ilmaisuun habituksen inertia, joka viittaa siihen,
+että esimerkiksi sukupuolitapoja noudatetaan olosuhteiden
+muuttumisen jälkeenkin.
+Habitus on "ajan mukana kasvanut
+merkityspotentiaali" (Lempiäinen 2007, 116), joka ilmenee ta-
+poina toimia ja merkityksellistää asioita.
+Se koostuu ihmisen
+kokemuksista, sosiaalisista suhteista ja kohtaamisista (Kivelä
+Katariina Hakala (2007, 20) vertaa habitus-käsitettä
+subjektifikaatio-käsitteeseen, jolla hän kuvaa yksilön sosiaalisen
+aseman näkymistä hänen käyttäytymisessään sekä tavoissa
+ilmaista itseään, pukeutua ja valita mieltymyksiä.
+Saamelaista-
+paisuus-käsitteellä kuvaan toimimista samankaltaisella tavalla
+kuin saamelaisyhteisöissä toimitaan pyrkimättä kuitenkaan
+identifioitumaan saamelaiseksi.
+Saamelaistapaisuus tuo suo-
+malaisvaimon habitukseen ulkoisia piirteitä, kuten saamen
+puhumisen ja lapintakkiin pukeutumisen, sekä sisäistä tietoi-
+suutta perheen, suvun ja yhteisön merkityksestä ja toiminta-
+tavoista.
+Tapaisuus-käsite kytkeytyy myös toimijuuteen: arjen
+toimijuus on arjen tapaisuutta eli itsestään selvyyttä (Felski
+Suomalaisnaisen pyrkimys saamelaistapaisuuteen si-
+saltää runsaasti toimijuutta.
+Rakennan tutkimukseni sille lähtöoletukselle, että vie-
+raaseen kulttuuriin asettumisessa konkretisoituu henkilön
+symbolinen pääoma, sen olemassaolo, omaksuminen ja hal-
+linta.
+Se on olemassa siihen kohdistuvassa arvostuksessa ja
+luottamuksessa.
+Tästä seuraa se, että symbolinen pääoma
+vähenee ja jopa lakkaa olemasta pääomaa, mikäli sitä ei ar-
+vosteta eikä sillä ole paikkaa yhteisön arvostaman pääoman
+joukossa.63 Käsittelen tässä tutkimuksessa kielitaitoa, pukeu-
+tumista, kädentaitoja, ruokakulttuuria sekä yhteisön arvoja ja
+tapoja kulttuurisen pääoman ilmentymänä, koska näen niis-
+sä symbolisen pääoman ilmenevän selkeimmin.
+Saamen kie-
+li, saamelainen pukeutuminen ja saamelaiset kotitavat ovat
+vahvoja saamelaiskulttuurin symboleja (ks.
+Kulttuurisessa pääomassa
+tärkeimpiä muuttujia ovat ihmisen taidot ja ominaisuudet,
+muun muassa hyvä maku, koulutustaso ja osaamisen tuotok-
+sena syntyneet artefaktit kuten taideteokset.
+Sosiaalinen pää-
+oma sisältyy verkostoitumiseen, suhteisiin muihin ihmisiin
+ja paikkaan erilaisissa yhteisöissä.
+Se pitää sisällään yhteisön
+arvot, normit ja käyttäytymiskoodit.
+Bourdieun pääomateore-
+tisoinnin alkulähde on perhetaustan välittämässä pääomassa
+(Bourdieu & Wacquant 1995, 195), joka tukee perheessä tapah-
+tuvaan toimintaan.
+Sosiaalisen pääoman kartuttamiseen ja il-
+menemiseen keskityn seuraavassa luvussa.
+Toinen tutkimukseni pääkäsite pääoman ohella on toimi-
+juus, joka tarkoittaa toimijoiden "kykyä neuvotella sosiaaliset
+63 Esimerkki symbolisen pääoman merkityksestä on Eija Kurjen (2005) tut-
+kimus naisen asemasta helluntailiikkeessä, jossa symbolinen pääoma muodostuu us-
+konnollisesta traditiosta, hyväksytyistä ja vaadituista toimintakäytännöistä ja rituaa-
+leista kuten pukeutumisesta (mts.
+järjestykset itselleen mielekkäiksi" (Skeggs 1997, 40).
+Skeg-
+gs'n määrittelyssä näen painotuksen olevan sanoissa kykyä ja
+neuvotella.
+Nämä sisältävät osaamista, omaksumista ja oppi-
+Neuvottelukyky on oppimisen tulosta: ihminen oppii
+tuomaan esille omat näkemyksensä, kuuntelee toisen näke-
+myksiä ja sitoo nämä itselleen mielekkääksi kombinaatioksi.
+Tutkimukseni naiset puhuvat usein opettelemisesta ja omak-
+sumisesta: uusien taitojen kuten saamen kielen ja käsityötaito-
+jen opettelusta, ruokakulttuurin oppimisesta ja opettamisesta,
+uuden yhteisön erilaisiin tapoihin ja normeihin opettelemi-
+sesta, mutta myös omien, toisenlaisten tapojen opettamisesta.
+Näen symbolisen pääoman tuottuvan erilaisten toimijuuksien
+Suomalaisnainen rakentaa tutkimuksessani naistoimi-
+juutta vaimona, miniänä ja yhteisön jäsenenä.
+Hän siis neuvot-
+telee asemastaan.
+Käsittelen toimijuutta aktiivisesta ja eman-
+sipatorisesta hiljaiseen ja huomaamattomaan (ks.
+Honkasalo
+Sukupuoli on tutkimuksessani yksi keskeinen tekijä.
+Pälvi Rantala (2011, 21) tarkastelee analyysissään sukupuo-
+len tekemistä mediassa: sukupuoli voidaan neutralisoida tai
+luonnollistaa.
+Pyrin nostamaan esille naisten kokemusten su-
+kupuolisidonnaisuusen eli sen, minkälaisena suomalaisnaiset
+kokevat naisen roolin ja aseman saamelaisyhteisössä sekä jul-
+ki- että piilomerkityksissä.
+Pohdin lisäksi, neutralisoinko tai
+luonnollistanko itse sukupuolta tutkimuskontekstissani; pi-
+dänkö naisten toimijuutta luonnollisena, koska se on naisten
+toimintaa vai näenkö laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnalli-
+sia tekijöitä ja kykenenkö valtavirtaistamaan64 sukupuolinäkö-
+kulmaa tutkimuksessani.
+Tutkimuksessani painottuu suomalaisnaisten näkökul-
+ma: heidän kokemuksensa, ajatuksensa ja kertomuksensa.
+64 Valtavirtaistaminen (gender mainstreaming) tarkoittaa tasa-arvonäkökul-
+man näkyväksi tekemistä ja sisällyttämistä kaikkeen toimintaan eli valtavirtaan (UN
+Olen kuunnellut saamelaisyhteisön suomalaisvaimojen ker-
+tomuksia heidän kokemuksistaan.
+Pohdin, mikä on suoma-
+laisnaisten merkitys kulttuurin kehittymisessä, mahdollisessa
+muuttumisessa ja siirtymisessä.
+Tutkimusotteeni on feministi-
+nen ja emansipatorinen, mikä ei sinällään rajaa miehiä ulos tut-
+kimuskontekstista.
+Olen halunnut kuitenkin päästää ääneen
+naiset.
+Aiheellista kuitenkin muistaa, että äänen antaminen tai
+ääneen päästäminen saattaa korostaa tutkijan ja tutkittavien
+välillä olevaa valtaeroa.
+Kertomus, puhe ja viime kädessä tut-
+kittavan ääni suodattuu tutkijan kautta.
+Ryhdyn tutkimaan suomalaisnaisten ko-
+kemuskertomuksia vaimona ja miniänä naiseus ja sukupuo-
+liset käytännöt mielessäni.
+Tutkin heidän kertomuksiaan eri
+asioiden omaksumisesta, opettelemisesta ja opettamisestakin
+eli toimijuudesta symbolista pääomaa hankkien ja hyödyn-
+täen.
+4. neuvoTTeluA sAAmelAisTApAisuudesTA
+Merkittävä haaste tulijalle eli tässä tutkimuksessa saa-
+melaisen suomalaisvaimolle oli uusi kieli.
+Haastattelemistani
+saamelaismiesten suomalaisvaimoista melkein kaikki ker-
+toivat osaavansa saamea ainakin jossakin määrin.
+Kukaan ei
+kertonut olevansa täysin ummikko, vaan itse kieltä aktiivises-
+ti käyttämättömätkin kertoivat ymmärtävänsä jonkin verran
+Tämä lienee luonnollista, jos kieltä kuulee usein, jopa
+päivittäin.
+Kielen oppimista helpottaa, jos se on perheen toi-
+nen kotikieli tai työpaikalla käytettävä kieli.
+Alli (ir1): Mulla oli jotakin sanastoa tullessa, ei se minua sillä
+lailla kauhistuttanut.
+Kylästeltiin, minä tein käsitöitä, valitte-
+lin joskus, että teidän pitäisi puhua mulle saamea.
+No ei sinun
+kans voi puhua, ku sulla on niin vähän sanoja, sanoivat.
+Pyy-
+sin, että opettakaa minua, tehkää vaikka sanalistoja.
+Niin ne te-
+kivät, yksi teki kalastuksesta, yksi kulkemisesta, niitä oli 10-12
+sanaa aina listassa ja sitten toisena iltana tulivat tenttaamaan.
+Sirkku (ir1): Olen opetellut ja oppinut saamea.
+Aluksi täkäläi-
+set opettivat minulle kaikenlaisia hävyttömyyksiä, joita sitten
+viljelin ja sain aikaan hihitystä ja punastelua.
+Mutta kun ihmi-
+set huomasivat, että olen tosissani halukas oppimaan kieltä, he
+vastasivat asiallisesti kyselyihini.
+- Tosin kaikki haluavat edel-
+leen puhua kanssani vain suomea ja saamenkielinen keskustelu
+jatkuu suomenkielisenä, kun saavun paikalle.
+Noina aikoina eli noin 1960-luvulla pidettiin hyvinkin
+positiivisena asiana, jos muualta tullut halusi opetella saa-
+Olen itsekin kuullut näistä iäkkäämmistä sanottavan,
+että nämä arvostivat saamea, koska opettelivat sitä.
+Olihan
+vuosikymmenien aikana totuttu siihen, että virkamiehet oli-
+vat etelämpää tulleita, eivät puhuneet saamea ja vaativat saa-
+melaisia puhumaan suomea.
+Toki virkakunnassa oli saamea
+tukevia, esimerkiksi pappeja, jotka pyrkivät edistämään saa-
+men käyttämistä.
+Sirkku toi omassa
+lausumassaan esille valikoivan saamen puhumisen eli kenelle
+saamea puhutaan.
+Hänelle kyllä opetettiin saamea ja vastattiin
+hänen kysymyksiinsä, mutta sanallinen kanssakäyminen ta-
+pahtui kuitenkin suomeksi sekä hänen kanssaan että hänen
+läsnä ollessa.
+Tähän lienee selityksenä saamen heikko asema
+senaikaisessa yhteiskunnassa, koululaitoksessa ja niin sano-
+tuissa virallisissa yhteyksissä: koulunkäynti ja kaikkinainen
+asioiminen tapahtuivat suomeksi, usein kylläkin varsin hei-
+kolla suomen taidolla.
+Tavallisin selitys suomen puhumiselle
+ei-saamelaiselle lienee tottumus: ei ollut totuttu puhumaan
+saamea muiden kuin saamelaisten kanssa.
+Saamen opettele-
+minen 1960-luvulla ja aiemmin vaati aktiivista toimintaa eli
+oli täysin opettelijan omassa varassa, sillä tuolloin ei saamen
+kursseja ollut.
+Inarin kansalaisopisto järjesti 1970-luvun lopul-
+la saamen kielen opetusta iltakursseina (Torikka 2013).
+Sonja (ir1): Se kans vaikutti, just sillon eka käynnit miehen ko-
+tona, en ymmärtäny ihmisten puheita... ja työpaikalla ja tääl-
+lä muuallaki.
+Sitte ku tuli nämä kurssit, mä lähin kans.
+Siellä
+sitte meni tää kieli johonki lokeroon ja pääsin tään kynnyksen,
+uskalsin puhua.
+Kyllä ihmiset tykkäs, että puhu saamea täällä,
+mutt jotkut puhu mulle suomea takasin... ilmeisesti mä pu-
+huin niin epäselvästi.
+Ei mulle ikinä sanottu, että älä puhu.
+Kyllä ihmiset ilahtu.
+Olihan se sillon hämmästyttävä ilmiö.
+(että puhui saamea 1970-luvulla)
+Sonja vahvisti saamen kielen osaamista koskevalla lau-
+sumallaan hämmästyttävä ilmiö sen tosiseikan, että suomalaiset
+eivät tuolloin juurikaan osanneet saamea.
+Kuitenkin Sonjalla
+oli sama kokemus kuin Sirkulla, että ihmiset usein vaihtoivat
+kielen saamesta suomeksi, kun puhuivat ei-saamelaisen kans-
+Saamea puhuvat suomalaiset olivat outo ilmiö eikä heidän
+kanssaan ollut totuttu saamestamaan eli puhumaan saamea.
+Saame kuului mitä ilmeisimmin tuolloin kotipiiriin ja omien
+ihmisten165 väliseen kanssakäymiseen.
+Sonjan kertomassa ku-
+vastuu pyrkimys monikulttuuriseen ja -alaiseen kompetens-
+siin.
+Hän opetteli aktiivisesti saamea ja saikin siitä myönteistä
+palautetta.
+Kielitaidon tarpeellisuuden hän näki sekä yksityis-
+elämässään että töissä.
+Sonja sen enempää kuin Alli tai Sirkku
+ei vaatinut yhteisöä sopeutumaan ehdottomasti omaan kie-
+leensä (suomeen), vaan he kaikki osoittivat arvostusta saamen
+kieltä ja sen puhujia kohtaan.
+Saamea käytettiin paikoitellen opetuskielenä suomen
+apuna alaluokilla.
+Vuonna 1921 annettu oppivelvollisuuslaki
+mahdollisti sekä suullisen että kirjallisen opetuksen äidinkie-
+lellä eli myös saameksi.
+Käytännössä suomi veti useimmiten
+voiton.
+Vuoden 1957 kansakoululaki rajasi saamen käyttämi-
+sen suulliseen opetukseen.
+Vanhemman
+ikäluokan vaimot törmäsivät traumaan66, joka liittyy monien
+vanhempien saamelaisten oman kielen puhumiseen.
+Olivat-
+han he koulussa tottuneet, että suomi oli koulukieli ja saamen
+puhumisesta saatettiin jopa rangaista lapsia.
+Saamen käyttö-
+kielto synnytti kielitrauman, stigman ja joudutti käyttökielen
+vaihtoa saamesta suomeksi (ks.
+Pietikäinen ym.
+Myös asuntola-asuminen vieraannutti saamen kielestä ja moni
+65 Käytän "omien ihmisten" -ilmaisua tässä yhteydessä saamelaisittain tar-
+koittamaan kunkin omaa lähipiiriä.
+Rasmus 2006.
+Vastaavanlaista kielitraumaa on havaittavissa
+Torniolaakson meänkielen puhujilla (Vaattovaara 2009).
+kertoo kokeneensa jopa syrjintää ja halveksuntaa saamelaisen
+syntyperänsä vuoksi (Hirvonen 1999, 113).
+Mähän oon niin lapsellinen, että raivostuin, kun mies ei puhu-
+nut lapselle saamea.
+Mutta kyllä mä ymmärrän miehenki, se
+on varmaan semmonen psyykkinen salpa.
+Mutta mä en sillon,
+ku se oli ajankohtanen, ku me oltiin niin puhuttu se valmiiks.
+Mies oli sanonut jossaki vanhempainillassa, että hän ei pys-
+tynytkään puhumaan lapselle, pystynytkään puhumaan sille
+saamea... Siinä voi olla niin monta... Että kauhea kuri ja vai-
+keaa koulussa.
+Ellin miehellä oli niin huonoja kokemuksia omasta lap-
+suudestaan, että hän ei pystynyt puhumaan saamea lapsensa
+kanssa.
+Elli osoitti omaa haluaan lapsen saamen oppimiseen
+eli kielellisen pääoman karttumiseen kertomalla haastattelus-
+sa miehelle raivostumisestaan, vaikkakin myöntää ymmärtä-
+neensä miestään tämän huonojen kokemusten takia.
+Miehen kohala se kieliasia, täällä käy minun sisaruksia, ne ei
+oo kukaan kuullu sen puhuvan yhtään sanaa eikä se ole omille
+lapsilleen puhunu yhtään sanaa saamea.
+Ite on kokenu sen niin
+häpeällisenä sen saamen kielen, se on sitä ikäluokkaa, että kiel-
+letty puhumasta saamea, varsinki X:ssa koulussa.
+Se on ollu
+niin traumatisoivaa, ettei se pysty siitä puhumaan vieläkään.
+Mies kyllä puhu vanhempiensa kanssa, varsinki isän, ei osannu
+kunnolla suomea.
+Ne puhu keskenään aina saamea, ne minun
+miehen vanhemmat.
+/.../ Minä menin saamen kurssille, oli että
+totta kai minä opettelen saamen kielen.
+Mutta mies ei tykänny
+siitä yhtään.
+Se on aina vastustanu sitä minun saamen kielen
+opiskelua eikä se ois halunnu, että lapsetkaan oppii.
+Sano, että
+se on kuoleva kieli eikä siitä oo mitään hyötyä, se sano.
+Minä
+oon yrittäny sitä auttaa, mutta ei se... (Helena, ir1)
+Helenan kertomus vahvistaa Ellin kokemusta saamelai-
+sen miehensä saamen puhumattomuudesta.
+Hän vahvisti tun-
+netta voimakkaalla häpeällisenä-ilmaisulla.
+Helena pyrki avio-
+liiton alkuvuosina opettelemaan saamea, mutta mies oli sitä
+vastaan.
+Hän kertoi yrittäneensä kannustaa miestään saamen
+puhumiseen, mutta tuloksetta.
+Helena kertoi, että sai myö-
+hemmin, avioliiton kriisiaikana, kuitenkin kuulla mieheltään,
+että ei ole arvostanut saamea, kun ei ole opetellut sitä.
+olisi ilmeisesti odottanut vaimoltaan aktiivista kielipääoman
+hankkimista, vaikka olikin näennäisesti sitä vastaan.
+Suhtautuminen saamen kielen osaamiseen ja puhu-
+miseen on ollut hyvinkin ambivalentti: joidenkin vaimojen
+saamen taitoa on jopa ihailtu, joidenkin kielen opiskeluinto
+oli nujerrettu.
+Haastattelemistani vanhemmista suomalais-
+vaimoista jotakuinkin kaikki kuitenkin ymmärsivät saamea.
+Helmikin (ir1) kertoi opetelleensa myöhemmin saamea.
+puhuu, kirjoittaa ja lukee saamea sujuvasti.
+Kielen opiskelu
+oli Helmillä tarvelähtöinen: ihmisten kanssahan sitä oppi, pakko-
+han niille oli jotaki sanoa.
+Kuten Helmi kuvaili, saamen opiskelu
+oli tarvelähtöistä, oli tarpeellista osata saamea.
+Saamella oli
+kulttuurisena pääomana Helmille vahva instrumentaalinen
+luonne (ks.
+Saame oli väline tulla
+toimeen eli keskustella ja ymmärtää saamelaisia heidän omal-
+la kielellään.
+Helmi kuitenkin kertoi, että miehen sukulaisten
+kanssa puhuttiin suomea.
+Monet keski-ikäiset haastatellut kertoivat saamen opet-
+telu- tai ainakin käyttämisinnon alkaneen muuttua.
+Edelleen
+saamen taito koettiin tarpeellisena, välineenä, mutta saame-
+laisyhteisön kulttuuriset muutokset 1970-luvulla alkoivat
+heijastua voimakkaasti suhtautumisessa valtaväestön edus-
+tajiin.
+Saamen puhumiseen ja muiden saamelaisuuden sym-
+bolien käyttämiseen saatettiin suhtautua täysin kielteisesti.
+Saamelaisten etnopoliittinen aktivismi alkoi 1960-luvulla ja
+huipentui 1970-luvulla alkaneeseen saamelaisen kulttuurin
+"renessanssiin" (Lehtola - Länsman 2012, 16).
+Monessa tut-
+kimukseni muuttujassa kuten kielitaidossa ja saamenpuvun
+käyttämisessä oli selvästi havaittavissa samankaltaista jakau-
+tumista iän ja vuosikymmenen mukaisesti.
+Tässä näen selviä
+yhtymäkohtia saamelaisyhteisön tilaan kunakin aikakautena.
+Keski-ikäisten suomalaisvaimojen saamen taito heidän
+oman arvionsa perusteella jakautuu selkeästi osaamiseen ja
+toisaalta ymmärtämiseen (ks.
+kaavio 3.
+Saamen taito ikäluo-
+kittain).
+Kumpaankin ryhmään kuuluu noin 40 prosenttia tä-
+män ikäluokan suomalaisvaimoista.
+Keski-ikäisissä on myös
+naisia, jotka kertoivat, etteivät osaa saamea.
+Vanhemmas-
+sa ikäluokassa saamea osaamattomia ei ollut.
+Tähän lienee
+luonnollinen syy eli kielitaito karttuu iän myötä, jos sitä on
+innokas kartuttamaan.
+Huomionarvoista on kuitenkin se, että
+vasta 1980-luvulla alkoivat saamen opiskelumahdollisuudet
+parantua erilaisten kurssien muodossa.
+Jaoin haastateltavani
+ikäluokittain kolmeen ryhmään, jotta näen kielitaidon eri ai-
+koina ja voin verrata kielitaidon kehittymistä eri ikäluokkien
+Ikänä käytän tutkimuksessani, en haastateltavieni fyy-
+sistä ikää, vaan heidän "miniäikäänsä" eli kuinka kauan he
+ovat olleet saamelaisen puolisona.
+Suurimmalta osalta fyysi-
+nen ikä- ja miniäikäjako ovat yhteneviä.
+Mukana on kuitenkin
+myös hieman vanhemmalla iällä avioituneita, jotka luen nuo-
+riin eli he ovat nuoria (uusia) puolisoina ja miniöinä.
+Vanhim-
+mat tutkimuksessani olevat suomalaisminiät ovat avioituneet
+1950-luvulla, nuorimmat aivan viime vuosina eli 2010-luvulla.
+Kuten oheisesta kaaviosta näkyy, saamen kielen osaa-
+misessa eri ikäluokkien välillä on selkeitä eroja.
+Vanhimmista
+haastatelluista noin 85 prosenttia sanoi osaavansa saamea ja
+loputkin ymmärtävänsä eli kaikki vanhemman ikäluokan mi-
+niät tulivat toimeen saamen kielellä.
+Jo kaikista iäkkäimmät
+kertoivat päämäärätietoisesti opetelleensa saamen kielen sa-
+noja ja ilmaisuja.
+Kielen opiskelun myötä opittiin arvioimaan kielitaitoa.
+Käsitykseni mukaan haastateltavani ovat taipuvaisia ennem-
+minkin vähättelemään saamen taitoaan kuin korostamaan
+En minä sitä niin hyvin osaa ja no kyllä minä jotenkin pärjään
+- vastaukset olivat aika yleisiä, vaikka tarkemmin asiaa tie-
+dustellessani kävikin monesti ilmi haastateltavan kielitaidon
+olevan varsin hyvän.
+Saamen kieli koetaan yleisesti varsin
+vaikeaksi kieleksi eli sen opettelemisessa on työtä.
+Saamessa
+on selkeät alueelliset murre-erot, joten tärkeäksi koetaan pu-
+hua alueen omalla murteella, ettei esimerkiksi Utsjoella mene
+puhumaan enontekiöläisittäin.
+Jonkun verran kiinnitetään
+huomiota lisäksi siihen, kuinka sujuvasti ihminen puhuu vai
+kuuluuko hänen kielest��än, että se on opeteltu kieli.
+laisvaimot puhuivat varovaisesti omasta saamen taidostaan.
+Varovaisuutta lisäsi kritiikki näiden naisten kielitaitoa ja
+yleensä saamen puhumista kohtaan.
+Siiri (ir2): Oon kuullu (ku puhuu saamea) että ku riuku pu-
+huu saamea, että sanovat että se pilaa kaunista saamen kieltä.
+Että riukut käyttää niin outoja sanoja, katsovat sanakirjasta ...
+enhän minä tiedä, mikä sana ...On semmostakin, että ei saa
+puhua saamea, tulee semmosesta, että minä niinku suomalai-
+sena ryysään jolleki saamelaiselle läheiselle alueelle.
+Ku sehän
+on sen asian toinen puoli, että kielen kautta tulee läheisemmät
+suhteet, niin siinähän on myös se, että mie tunkeilen.
+Mie olen
+tehny selväksi, että en ole tai tuu saamelaiseksi.
+Silloin alussa
+oli ihmisiä, jotka vaan kieltäyty puhumasta mulle saamea... ne
+jotenki sulki sen vaihtoehdon pois, että mulle saamea.
+Ehkä se
+on ollu, että helpommalla pääsee, jos suomea.
+Siiri kertoi, että riukua saatetaan arvostella kielen pilaa-
+misesta67, kun hän puhuu saamea.
+Hän tunnisti saamen puhu-
+misessa sensitiivisen aspektin: yhteisen kielen kautta tulevat
+läheisemmät suhteet.
+Hän oli kuitenkin halunnut pitää selvän
+eron siinä, että ei ole saamelainen.
+Siiri on aktiivinen saamen
+puhuja, mutta on kokenut, etteivät kaikki ala puhua saamea
+hänelle.
+Erja (ir2): Kyllä mie siksi olen opetellu että näyttää, että kyllä
+mie pystyn, ei se niin ole kuningaslaji.
+Vaikka tuntuu, ettei sitä
+saa kohta puhua.
+Tuhahtelevat, että mitä tuoki menee kurssille.
+Haluavat pitää, ettei siihen saa ketään muita tulla tai kenet on
+hyväksyneet.
+Sitte jos opit kielen ja yrität puhua, niin sitte sa-
+novat, että eihän se ossaa.
+Erja kuvaili Siirin tavoin tuntemuksiaan, että hänen ei
+haluta suomalaisena puhuvan saamea.
+Ehkä huomautellaan
+huonosta kielestä tai kummallisista sanoista, mikä viittaa kie-
+lelliseen purismiin.
+Esimerkiksi itse sain alkuvuosina yhden
+arvion saamen taidostani eräältä vanhemmalta saamelaisnai-
+selta, joka ei kuulunut lähipiirini: "Ku riuku puhuu saamea,
+67 Muistan kuulleeni joskus ilmaisun riukusaame, jolla tarkoitettiin sitä, että
+ei-saamelainen yrittää puhua saamea, mutta ei osaa sitä kunnolla.
+se on ku vasaralla pöytää hakkais." Monet suomalaisvaimot
+kokivat, että heidän saamen opettelemistaan ei arvosteta, ei
+pidetä minään ja halutaan jollakin tavalla varata saamen pu-
+huminen vain saamelaisille.
+Siiri kuvasi tilannetta että mie tun-
+keilen, Erja määritteli, ettei siihen saa ketään muita tulla.
+kielen huonous oli puhumista estävä tai ainakin hidastava
+tekijä.
+Saara (ir2): Sitä oon miettiny, ettei täällä oo tilaa edelleenkään
+sille, että ihminen sais puhua huonoa saamea, jos on suomalai-
+nen, pitäs heti osata puhua hyvin, että jos ei osaa, niin saa olla
+puhumatta.
+Täällä ei kukaan ollu innoissaan, että riuku osaa
+Jotenki mulla oli semmonen olo, että niinku mustalai-
+silla, ne ei halua, että joku heidän kieltään.
+Tuli semmonen olo,
+ettei oo tarkotus tai että se ei oikein passaa, että muut opiskelee
+(saamea).
+Yks sano joskus, että jos kylään tulee joku japanilai-
+nen, niin kyllä koko kylä sen tarmolla opettaa puhumaan saa-
+mea, että siinä kylässä osataan opettaa vieras puhumaan saa-
+Mutta ei se koske suomalaisia.
+Saara toi esille monia suomalaisvaimoja vaivaavan asian
+eli että he eivät osaisi tarpeeksi hyvin saamea.
+Hänen mukaan-
+sa saamelaisyhteisö ei hyväksy, jos puhuu huonoa saamea.
+Muistan myös itse arastelleeni saamen puhumista alkuvuosi-
+na juuri huonon kielitaidon vuoksi.
+Suurin kynnys oli saames-
+taminen miehen sukulaisten kanssa, koska saame on heidän
+äidinkielensä.
+Vaikka en itse muista kenenkään vikoneen puut-
+teellista kielitaitoani tai kokeneeni, etten saisi puhua heidän
+kieltään.
+Meni kuitenkin vuosikausia ennen kuin rohkaistuin
+saamea puhumaan.
+Endre Brunstad'n (2001, 8) tutkimuksessa
+norjan kielen purismissa tärkeä puoli on nationalismi, jossa on
+kyse erottelusta "omien" ja vieraiden välillä sekä solidaarisuu-
+den ja yhteisyyden luomisesta.
+Myös Niina Liljan (2012) haas-
+tattelututkimuksen eräs informantti toteaa, että saamen kieli
+kuuluu syntyperäisille saamelaisille (mts.
+Kuitenkin sa-
+mainen informantti toteaa, että tilanne on nykyisin muuttunut.
+Eräät haastattelemani suomalaisvaimot kokivat, että hei-
+dän kanssaan halutaan pitää välimatkaa puhumalla heille suo-
+Maahanmuuttajanaiset kertovat vastaavanlaisista tilan-
+teista, joissa natiivit eivät puhu omaa kieltään tulijan kanssa.
+Elli Kulmala (2011) kuvailee tutkimuksessaan, kuinka maa-
+hanmuuttajat olisivat halukkaita puhumaan ja opettelemaan
+suomea, mutta kokevat tilaisuuksia suomen puhumiseen ole-
+van varsin vähän (mts.
+Esimerkkinä kielen opettami-
+sesta ulkopuoliselle Saara kertoo, kuinka japanilaiselle opete-
+taan saamea, mutta suomalaiselle ei.
+Tämä selittynee sillä, että
+suomalainen kuuluu kotimaiseen valtaväestöön, jonka jotkut
+edustajat ovat väheksyneet ja torjuneet saamen kieltä muun
+muassa koululaitoksessa.
+Japanilainen on lähtökohtaisesti niin
+vieras ja etäällä, ettei vastaavanlaista traumaa ole olemassa.
+Anne Länsmanin ja Saara Tervaniemen (2012) tutkimuk-
+sessa ilmeni, että aikuisena saamea oppinut henkilö oli kokenut
+häntä kielletyn puhumasta saamea, koska hänen saame kielen-
+sä on huonoa (mts.
+Kaisa-Maria Tapiola-Länsman (2013,
+63) 68 toteaa tutkimuksessaan kielellisen dilemman: toisaalta
+vaaditaan saamen kielen taitoa kaikilta, toisaalta taas kaikki
+saamelaiset eivät kuitenkaan käytä saamea sitä osaavien ei-saa-
+melaisten kanssa.
+Tällainen menettely ei hänen mukaansa ole
+hyväksi saamen kielen tulevaisuudelle.
+Tapiola-Länsman pitää
+hyvänä inarinsaamen mallia, jossa syntyperästä riippumatta
+kaikkien saamen opettelua ja käyttöä tervehditään ilolla.69
+68 Tapiola-Länsmanin pro gradu -tutkimus käsittelee perheiden kielipolitiik-
+kaa Utsjoella 2010-luvulla.
+69 "Mu mielas anáraččat leat bures fidnen olles servodaga mielde gádjut
+anárašgiela.
+Lean ádden, ahte sii váldet ilus suomagielagiid mielde oahpahallat aná-
+rašgiela, eaige ráddje olbmuid eret ovdamearkkadihte etnalaš duogáža mielde." (Ta-
+piola-Länsman 2013, 63)
+Aktiivinen kielitoimijuus - kielellisen pääoman hankinta
+Kritiikistä huolimatta suomalaisnaisten halu opetella
+saamea eli hankkia kulttuurista pääomaa kielitaidon muodos-
+sa lisääntyi aikaa myöten.
+1980- ja 1990-luvun suomalaisvai-
+mot halusivat oppia saamea sekä konkreettisen ymmärtämi-
+sen takia että siitä syystä, että saame oli miehen äidinkieli ja
+varsinkin vanhemmilla ihmisillä selkeästi parempi kieli kuin
+suomi.
+Välttämättömyys saamen taito ei suomalaisvaimoille
+kuitenkaan ole, sillä suomen kielellä selviää kaikkialla Suo-
+men saamelaisalueella.
+Puhuivat (saamea) ja minä itse kehotin, että puhukaa.
+Sanoin,
+että ku mä tulen, ette käännä kieltä.
+Minusta on tärkeä, että
+mies saa puhua täällä saamea.
+En mä kokenut sitä ahdistavaksi.
+Onko se sitten sitä, että olen asunut ulkomailla.
+Kyllä mä ka-
+toin, että se on minun velvollisuuteni, miksi kaikki vääntää sen
+minun takia suomeksi.
+Mieheni äiti on ollut se, joka on mulle
+aina puhunut saamea.
+Sitä myöten olen oppinut hyvin paljon
+ymmärtämään.
+Aurora otti aktiivisen roolin saamen kielen puhumiseen
+siten, että kielsi kääntämästä puhetta saamesta suomeksi hä-
+nen takiaan.
+Hän ilmaisee menettelyllään kulttuurista sen-
+sitiivisyyttä.
+Kulttuurisensitiivisyys ilmentää kulttuurista
+herkkyyttä, kykyä ja halua huomioida eri kulttuurien erityis-
+piirteet ja toimia vuorovaikutuksessa molempien kulttuurien
+piirteet huomioiden.
+(Keskitalo 2010, Heikkilä, L. 2011a, Miet-
+Auroran kulttuurisensitiivisyys sisältää halun
+oppia vastaanottajayhteisön kieltä niin, ettei hänen takiaan ole
+tarpeen vaihtaa puhekieltä saamesta suomeksi.
+Muistan niinku erotuskämpässä minua keljutti, ku en ym-
+märtäny mitä puhuvat enkä voinu osallistua keskusteluun.
+Kyllä ne kaikki puhu mulle suomea, ei se ollu mikään kynnys-
+Aloin sitte aktiivisesti opiskelemaan ja opettelemaan
+Minusta se oli jotenki ittestään selvää, ku täällä kerta
+asun.
+Opettelisinhan mie vaikka ranskaa, jos Ranskassa asusin.
+Pitäähän sitä paikallista kieltä.
+Liisa oli aktiivinen toimija saamen opettelussa, ja hän
+ryhtyi hankkimaan puuttuvaa kulttuurista pääomaa.
+näki olevan ittestään selvää opetella saamea ku täällä kerta asun
+eli hän suhteuttaa oman saamen opettelunsa minkä hyvänsä
+asuinalueen kielen opetteluun.
+Johanna Järvinen-Tassopoulos
+(2005) kirjoittaa kreikansuomalaisia naisia koskevassa tutki-
+muksessaan, kuinka omalla aktiivisuudella, esimerkiksi opet-
+telemalla paikallista kieltä, tulija voi yrittää "suhteellistaa
+ulkopuolisuuttaan" ja toivoo näin lunastavansa paikkansa yh-
+teisössä (mts.
+Liisalla lienee samankaltainen tarve olla enemmän paikallinen
+opetellessaan saamea.
+Siksi tietenki opettelin, että ymmärrän ku ne puhuvat.
+Kerran
+oltiin kalalla, puhuttiin jonku verran saameksi.
+Kysy, että ym-
+märsitkö... ja ku luulin väärin, se sano, että "gáigá!"70 ...Sit-
+te mulle jotenki jäi se gáigá ja ajattelin, että hemmetti, minun
+pittää opetella sen verran saamea, ettei toista kertaa ei tartte
+sanoa.
+Taru ei halunnut toista kertaa olla gáigá eli hän harmis-
+tui nimittelystä.
+Vaikka suomalais-saamelaisissa parisuhteissa
+kieli ei faktisesti olekaan erottava tekijä, koska kaikkien haas-
+tattelemieni naisten miehet puhuvat hyvin suomea, on kieli
+usein avain kulttuuriin.
+Kieli on informatiivisen luonteensa li-
+säksi sosiaalinen tekijä.
+Niin ikään kieli kertoo puhujasta itses-
+tään ja hänen ajatus- ja arvomaailmastaan; siitä, miten puhuja
+70 gáigá (ps) = houkka, pöhkö
+ymmärtää ympäröivän maailman.
+Gáigá-ni-
+mitys voi oheisessa esimerkissä tarkoittaa nähdäkseni sekä
+kielen että kalalla olon osaamattomuutta: yksinkertaistetusti
+voisin väittää sanojan tarkoittaneen, että se, joka ei osaa olla
+kalalla, on pöhkö.
+Vaikka suomalaisnaisten saamen opetteleminen ja pu-
+huminen synnytti kritiikkiä, he opettelivat saamea yhä ene-
+nevässä määrin.
+1980-luvun alkuvuosina Lapin kesäyliopisto
+järjesti Inarissa saamen appron koulutusta kaikkiaan neljänä
+kesänä peräkkäin.
+Koulutus oli kahdessa ryhmässä eli vieraan
+kielen opiskelijat ja äidinkieliset.
+Vieraan kielen opiskelijoi-
+den ryhmässä oli monta "virkariukua", jotka sittemmin ovat
+käyttäneet aktiivisesti saamen taitoaan.
+Muistan itse kurssin
+ajalta, kun Saamen radion toimittaja heitti (kai) vähän vitsi-
+nä, että "Ketkä osaavat 20 vuoden päästä saamea.
+- Ne, jotka
+ovat opetelleet sitä yliopiston kurssilla." Näin ei kylläkään ole
+käynyt, vaan saamen opiskeluinto kaikilla koulutustasoilla on
+lisääntynyt vuosi vuodelta.
+Myös uudet suomalaisvaimot eli 1990- ja 2000-luvuilla
+saamelaisyhteisöön miehen kautta liittyneet kertoivat saamen
+osaamattomuuden olevan puute.
+Silja (ir2): Se tietenki, ku ei yhteistä kieltä ole, se vähän hanka-
+laa.
+Mutta hän (anoppi) on hyvin ystävällinen ja hällä enneki
+riukuminiöitä ollu talossa, että sinällään se hänelle ei ollu uus
+tilanne, minulle tietenkin.
+/.../ Ei minua ikinä häirinny, vaikka
+ne toiset puhu eri kieltä.
+Sehän on tavallaan puute minussa, ku
+en sitä ymmärtäny enkä osannu.
+Ja puhuhan ne muut mulle
+suomea, muuthan osas paitsi anoppi... Ei ne kielet ja semmo-
+nen ole keneltäkään pois.
+Soile (ir3): Kyllä se on niin, että mua loppujen lopuksi hävetti
+hirveesti, ku en osannu ja kyllä mä tajusin, että ei voi tehdä
+töitä saamenkulttuurin parissa, jos ei osaa saamea.
+Ja sitte ku
+on itse oppinu, niin kyllä sitä on tajunnu, että kyllä sitä tosiaan
+oliki tynkä, ennen ku osas... että eihän niinku eihän suomen
+kieli riitä mihinkään /.../ että kyllä se oli sydämen asia... Tun-
+tu tarpeelliselta, ja lapsen tähden tietenki.
+Silja koki kielitaidon puutteen perhe-elämässä, koska hä-
+nen anoppinsa ei juurikaan osannut suomea.
+Soile taas painotti
+sekä perhe-elämää että työyhteyksiä perustellessaan saamen
+taidon tarvetta.
+Molemmat arvottivat itsensä jollakin tavalla
+puutteellisiksi.
+He myös ottivat kielen osaamisesta vastuuta
+itselleen.
+Koska kulttuurinen pääoma on "mieleen ja ruumii-
+seen omaksuttua ja sisäistettyä" (Suopajärvi 2001, 148), ilme-
+nee Siljan ja Soilen arvioinnissa oman kulttuurisen pääoman,
+tässä tapauksessa saamen taidon, puutetta.
+He ruumiillistivat
+pääoman omaksi ominaisuudekseen kuvailemalla tilannetta,
+että sehän on tavallaan puute minussa, ku en sitä ymmärtäny enkä
+osannu (Silja) ja kyllä sitä tosiaan oliki tynkä, ennen ku osas.
+(Soi-
+Varsin tyypillisesti haastattelemilleni naisille Silja ja
+Soile eivät jääneet osaamattomuuden tilaan, vaan opettelivat
+He ottivat kieliasetelmassa aktiivisen toimijan roolin.
+Kielenkäytössä on yleensä myös sukupuolinen elementti: eri
+kulttuurien miehet voivat kommunikoida tekemisellä, yhteis-
+ten töiden71 lomassa ilman yhteistä kieltäkin, kun taas naisten
+kommunikoinnissa sanoilla on suurempi merkitys (Breger &
+Kieli on keskeinen kulttuurinen symboli myös saame-
+laiskulttuurissa.
+melainen arvokomissio, Tervaniemi 2012.)
+Haastateltavani
+kertoivat, että heidän saamen kielen opettelemisen motiivei-
+na oli käytännön tarve osata yhteisön kieltä, saamen kielen
+ja kulttuurin arvostus sekä halu kuulua ryhmään.
+Kielellä on
+71 Saamelaisten päihdetyöhön kehitetyssä Mettäterapiassa on myös havait-
+tu, kuinka miehillä on helpompi puhua vaikeista asioista tekemisen, kuten verkkojen
+laskemisen, lomassa.
+suomalaisvaimoille siis instrumentaalinen, kulttuurinen ja so-
+siaalinen merkitys.
+Auli Hakulinen (2001) toteaa, että naisen
+tehtävä on sopeutuminen ja heijastelu (mts.
+Näenkin
+suomalaisnaisten halun ja tarpeen opetella saamea olevan tar-
+velähtöisyyden lisäksi pyrkimyksenä sopeutua ja mukautua
+saamenkieliseen yhteisöön.
+Uudehko ilmiö saamelaisyhteisössä on äidinkielenta-
+soisesti saamea taitavat "lantalaiset".
+Uutena asiana on tul-
+lut suomalaisäidin saamen puhuminen lapsille.
+Aiemminhan
+opetettiin muun muassa neuvoloissa, että kukin puhuu omaa
+äidinkieltään lapselle.
+Suomenkielisen vanhemman saamen-
+puhumisen vastaanotto on jossakin määrin ristiriitainen.
+Venla (ir2): Siitä syytetty, että ku mie olen vaihtanu kielen näit-
+ten lasten kans.
+Luopion nimen minä oon kuullu useamman
+ku yhen kerran.
+Ei se tunnu enää pahalta, ku mie tiiän, että se
+on ymmärtämättömyyttä.
+OK: Ootko saanu kuulla, ettei pitäis?
+Venla: Oon, oon näitten suomalaisten puolelta, että oot pettä-
+ny oman kansasi ja oot petturi ja luopio, miten sinä voit puhua
+omille lapsille saamea.
+Merkillepantavaa Venlan kertomassa on se, että suoma-
+laiset ovat syyttäneet häntä saamen puhumisesta lapsilleen.
+Moitteiden takana lienee ajatus äidinkielen puhumisesta.
+Kaksikielisyysoppaissa painotetaan sitä, että kumpikin van-
+hempi puhuu omaa äidinkieltään.
+Tätä menetelmää kutsu-
+taan yksi kieli, yksi ympäristö -menetelmäksi.
+Tutkimusten
+mukaan edellä mainittu menetelmä ei kuitenkaan ole välttä-
+mätön lapsen kehittymiselle kaksikieliseksi.
+(Hassinen 2002,
+Niin Venla kuin muutama muukin kotikielenä saamea
+puhuva informanttini perustelee valintansa sillä, että haluaa
+tukea saamen kielen kehitystä ja lapsi kyllä oppii suomea.
+Edel-
+lytys muun kuin äidinkielen käyttämiselle on hyvä vieraan
+kielen, tässä tapauksessa saamen taito.
+Rajasin tutkimukseni
+ulkopuolelle suomalaisvaimojen äititoimijuuden aiheen laa-
+juuden takia.
+Useampi haastateltu kertoo lapsien saamen tai-
+don tärkeydestä, ja muutamat ovat vaihtaneet suomen sijaan
+saamen kotikieleksi eli puhuvat myös itse lapsilleen saamea
+lapsen saamen taidon turvaamiseksi.
+Tätä saamen käytön li-
+sääntymistä tukevat kielen revitalisaatiohankkeet.
+Myöskään 2000-luvulla noussut ilmiö saamen revitali-
+saatio eli kielen elvyttäminen ei saa aina myönteistä vastaan-
+ottoa.
+Siinä vaiheessa ku lapset meni kielipesään.
+niin semmosta...
+Nyt ku saamelaiset on ollu esillä, että on muotia, että sen takia
+sunki lapset kielipesään ... sanovat.
+Sanottiin, että siksi ku se
+on ilmanen hoito.
+Erityisesti inarinsaamea on elvytetty tehokkaasti lasten
+kielipesätoiminnalla ja kielikursseilla.
+Ensimmäinen vuoden
+mittainen inarinsaamen koulutus toteutettiin Inarissa luku-
+vuoden 2009-2010 aikana.
+Koulutuksen tavoitteena oli saada
+inarinsaamen taito kurssin osallistujilla niin hyvälle tasolle,
+että he voisivat toimia inarinsaamen opettajina.
+Suurimmal-
+la osalla kurssilaisista oli inarinsaamelainen tausta, mutta
+joukossa oli kielitaustaltaan myös suomalaisia.
+Monet näistä
+koulutuksen käyneistä ovat ottaneet inarinsaamen aktiiviseen
+käyttöön.
+(Olthuis, Kivelä & Skutnabb-Kangas 2013.)
+kurssilainen kertoo lehtiartikkelissa, että inarinsaamelainen
+yhteisö on suorastaan adoptoinut hänet: "Inarinsaamen pu-
+hujat ovat avoimesti ottaneet ulkopuolisen apua vastaan kie-
+lenelvytyksessä, mikä saattaa olla merkitsevää kielen säilymi-
+sen kannalta." (Upola 2013).
+Toimenpideohjelmassa saamen kielen elvyttämisen yh-
+deksi tavoitteeksi on asetettu "saamen kielen puhujien ko-
+konaismäärän kasvattaminen ja kielen oppimisen mahdol-
+listaminen mahdollisimman monille etniseen tai kielelliseen
+alkuperään katsomatta.
+Saamen kielen oppimisen mahdollis-
+taminen myös valtakulttuurin edustajille on tärkeää saamen
+kielilain toteutumisen kannalta, mutta varsinaisesti tavoite ei
+kuulu toimenpideohjelmaan." (Saamelaiskäräjät 2012).
+ohjelmassa ei siis erotella puhujia syntyperän mukaan.
+Äidinkielentasoisesti saamea puhuva suomalainen voi-
+daan rinnastaa kaksikieliseen ihmiseen.
+Tuottaako opeteltu
+kaksikielisyys samanlaista kulttuurista kompetenssia kuin
+synnynnäinen kaksikielisyys, on tutkimaton asia.
+Haastattele-
+mani naiset pitivät kuitenkin hyvää saamen taitoa etuna sekä
+työmarkkinoilla että yksityiselämässä.
+Kulttuurinen pääoma
+on tiedollista pääomaa (Bourdieu 1995, 149; Suopajärvi 2001,
+Kieli ja kulttuurinen pääoma liittyvät toisiinsa konkreet-
+tisesti myös siinä mielessä, että kaksikielisyydestä katsotaan
+olevan etua (Heikkilä R. 2011, 30).
+Virallista saamen kielipolitiikkaa kohtaan esitetään myös
+kritiikkiä kaksikielisen toiminnan tukemattomuudessa.
+Suomalaisten asema huonompi: tulee kieliasioissa, joka paik-
+kaan saamenkielinen on etusijalla, mutta kuitenkaan ei anneta
+lapsille tasapuolisesti mahollisuutta, ollu kielipesiä ja muuta...
+joustoa ei juurikaan ole siinä päässä.
+On että saamelaisille
+vaan.
+Ja käräjät ei tue kakskielistä toimintaa, vaan pelkästään
+vain saamenkielistä.
+(Linda, ir3)
+Eihän se voi olla tosi, että toinen saamelainen polkee toista.
+Mie
+piän tärkeänä, että lapset oppii saamen.
+Ollu, että joku lapsi
+ei saa tulla saamenkieliseen, ku ei osaa hyvin.
+Olen ollu ehot-
+tamassa, että päivähoito olis kakskielinen niinku on kotonaki,
+emme saa siihen Saamelaiskäräjiltä avustusta.
+Ollu erottelua
+lasten välillä.
+Linda moitti tasapuolisuuden puutetta, ja Erja kuvaili
+saman asian erotteluna lasten välillä.
+Saamelaisessa varhais-
+kasvatussuunnitelmassa (2010, 8) puhutaan kuitenkin simul-
+taanisesta samanaikaisesta monikielisyydestä.
+Pääsääntönä
+saamelais-suomalaisissa perheissä 1980- ja vielä 1990-luvuilla
+pyrittiin pitämään jakoa, että saamelainen vanhempi puhuu
+saamea ja suomalainen suomea eli lapsi kasvaa kaksikielisek-
+En muista, että me oltas mitenkään keskusteltu, mikä se on per-
+heen kieli.
+Se oli itsestään selvää, että mies saamea ja minä suo-
+Eihän se ole mitenkään poikkeuksellista maailmalla, että
+on kaksikielisiä perheitä.
+Sitä ei vaan täällä meinata muistaa.
+Tuolloin (1980-luvulla) alettiinkin voimakkaasti tukea
+kaksikielisyyskasvatusta.
+Tehtiin muun muassa esitteitä äi-
+dinkielen merkityksestä ja kaksikielisyydestä jaettavaksi neu-
+voloissa ja lapsiperheissä.
+Niin ikään saamenkielistä päivähoi-
+toa kehitettiin.
+Esimerkiksi 1980-luvun alkupuolella hakivat
+inarilaisvanhemmat lastensa saamenkieliselle perhepäivä-
+hoitajalle saamen kielilisää.
+Kunta alkoikin maksaa sitä.
+rältään se oli tuolloin 60 markkaa kuukaudessa, kovin pieni
+summa siis.
+Myös saamenkielisiä päiväkoteja perustettiin
+vähitellen.
+Pienten saamen kielien, inarin- ja koltansaamen
+asemaa alettiin 2000-luvulla vahvistaa kielipesätoiminnalla.
+Utsjoella ryhdyttiin vuonna 2010 toimeen täysin saamenkie-
+lisen koulun saamiseksi kuntaan.
+Perusteluna tälle on se, että
+nykyisellä mallilla, jossa oppilaat ovat jakaantuneet saamen-
+ja suomenkielisiin luokkiin samoissa koulutiloissa, jää lasten
+saamen taito huonommaksi kuin täysin yksikielisessä koulus-
+(Sámi siida 2010.)
+Saamea on nykyisin hyvät mahdollisuudet opetella sekä
+lähiopetuksena, pääasiassa saamelaisalueella, että virtuaa-
+lisesti missä päin maailmaa vain.
+Nykyisillä saamen opis-
+kelijoilla ei suinkaan kaikilla ole mitään kiinnekohtaa saa-
+melaisyhteisöön, vaan yleinen mielenkiinto kieltä kohtaan.
+Kursseille osallistuu myös paljon saamensukuisia, jotka eivät
+kieltä ole lapsuudessa oppineet.
+Kaikesta kritiikistä ja kulttuurisen legitimoinnin epäva-
+kaudesta huolimatta suomalaisnaisten rooli lastensa saamen
+taidon edistäjänä myönnetään saamelaisyhteisössä.
+Saamelai-
+nen kirjailija ja filmintekijä Inger-Mari (Ima) Aikio-Arianaick
+(2010) kuvaa tilannetta: "Monesti saattaa olla, että mies on saa-
+melainen, se puhhuu vain suomea lapsille.
+Tahtoo olla, että se
+on se riukuminiä, joka sitä kieltä pittää yllä lasten kans.
+Sehän
+monesti pelastaa koko perheen kielen, että se riukuminiäki
+opiskelee saamen.
+Lapsetki ruppee sitte puhumaan saamea."
+Kieli itsessään tuottaa ja sen avulla voidaan tuottaa sekä ak-
+tiivista että huomaamatonta toimijuutta (ks.
+Honkasalo 2008,
+Aktiivisesti yhteisön kieltä opettelemalla ja käyttämällä
+haetaan ja osoitetaan omaa paikkaa tasavertaisena yhteisön
+jäsenenä.
+Yhteisö voi tämän hakemisen hyväksyä tai torjua.
+Yhteisö voi myös olla antamatta kulttuurista oikeutusta ulko-
+puolelta tulleen kielen opettelulle ja käytölle.
+Hiljaista ja huo-
+maamatonta toimijuutta kielikontekstissa suomalaisvaimo voi
+tuottaa hyväksymällä saamenkäytön ja ymmärtämällä kieltä,
+vaikka ei itse sitä aktiivisesti käyttäisikään.
+4.1.2. kieli kulttuurisena ja sosiaalisena tekijänä - ryhmässä
+vai ei
+Tutkimusjaksoni alkuvuosien suomalaisvaimot puhuvat
+kielestä sekä puheen ja ymmärtämisen välineenä että avai-
+mena kulttuuriin.
+Perinteisesti on opittu ajattelemaan, että
+kieli ei pelkästään heijasta todellisuutta, vaan luo sitä (ks.
+Berger-Luckmann, 1994).
+Niinpä on aiheellista tutkia, min-
+kälaista todellisuutta saamen kielen taito tai taidon puute luo
+saamelaisyhteisön suomalaisvaimoille.
+Pohdin myös sitä, voi-
+ko suomalaisnainen "ansaita" paikkansa saamelaisyhteisössä
+kielellisellä pääomalla eli saamen taidolla.
+Vappu (ir2): Kyllä se kieli kuuluu, jos asut muussa kulttuu-
+rissa, pitää oppia se kieli, ei pääse kulttuuriin sisälle jos ei osaa
+kieltä, sama kokemus ulkomaillakin.
+Ilman kieltä on vaikea ym-
+märtää asioita.
+Kyllä se periaatteessa kuuluu, jos asuu täällä,
+pitää edes vähän ymmärtää ja osata.
+Vapun näkemyksessä yhteisön kieli kuuluu oppia eli hän
+piti luonnollisena ja välttämättömänä opetella saamea.
+pitää kieltä avaimena kulttuuriin sisälle pääsemiseen.
+Mikko
+Lehtonen (2000) näkee kielellä runsaasti tehtäviä: se on väli-
+neenä olemisen lisäksi "erottamaton osa ihmisenä olemista"
+Kielellä on hyvin vahva sosiaalinen luonne, se on osa
+kanssakäymistä, yhteenkuuluvuutta ja yleistä sosiaalisuutta.
+Kieli ja yhteisö kuuluvat yhteen.
+Saamelaiskirjailija ja eloku-
+vantekijä Inger-Mari (Ima) Aikio-Arianaick (2010) määrittelee
+saamen merkityksen yhteisöön kuulumisessa: "Jos joku suo-
+malainen opettelee saamea, heti tunnen sen meikäläisemmäk-
+si ja läheisemmäksi, että toinen on vaivaantunu opettelemaan
+kielen ... se ei sitä tee vaan huvikseen." Aikio-Arianaickn
+ilmaisu " vaivaantunu opettelemaan" pitää sisällään kielen
+opettelun myönteisen aspektin eli joku on nähnyt vaivaa, toi-
+minut tavoitteellisesti.
+Hän ei siis näe saamen opettelua "tun-
+keutumisena" saamen alueelle, mistä Siiri kertoo aiemmin täs-
+sä tekstissä: minä niinku suomalaisena ryysään jolleki saamelaiselle
+läheiselle alueelle.
+Aikio-Arianaick näkee päinvastoin suomalai-
+sen, joka on opetellut saamen kieltä, "meikäläisemmäksi ja lä-
+heisemmäksi" eli tavallaan ryhmään kuuluvaksi.
+Siiri (ir3): Mie opettelin heti ku tulin.
+Ajattelin, että ku se on
+ihmisellä äidinkieli, se on se kieli, jolla puhutaan semmoset sy-
+vät asiat ja tunteen asiat ... Se on semmonen, että silloin tu-
+lee semmonen suora yhteys ihmisten välillä.
+Mie tykkään niin
+hirveästi siitä, että saa jutella, että mie kyllä alotin heti sen.
+Asenne se on tärkein, että jos sie olet itte, että puhutaan, niin
+kyllä ihmiset selkeesti tekee rajan tai ryhtyy sitte juttelemaan.
+Siiri kuvaili kielen tunnemerkitystä, sillä puhutaan sem-
+moset syvät asiat ja tunteen asiat.
+Stuart Hall (2003, 80) näkee
+jonkun kielen puhumisen merkitsevän sitä, että tuntee mui-
+den kielenkäyttäjien arvot, vaikka ei itse jakaisikaan niitä.
+Henkilö osaa siis käyttää kieltä ja yhteinen kieli auttaa häntä
+pääsemään - halunsa mukaan - yhteisöön.
+Hall puhuu kielen
+antamasta kulttuurisesta identiteetistä.
+Saamelaiskulttuurin
+professori Veli-Pekka Lehtola (1997a) kirjoittaa: "Kieli ei ole
+vain informaation väline, vaan se pitää sisällään myös kes-
+keiset kulttuurin elementit.
+Se voi avata muillekin tien koko-
+naisnäkemykseen saamelaiskulttuurista." (mts.
+Kielellä
+pääsee (ehkä) sisälle yhteisöön.
+Se antaa valmiuksia ymmär-
+tää yhteisön jäsenten ajattelumallia ja maailmankuvaa.
+Sisälle
+pääsemisessä Siiri muistuttaa oman asenteen tärkeydestä, toi-
+sin sanoen tulija haluaa itse puhua yhteisön kieltä.
+Tämä jättää
+kielestä päättämisen kuitenkin yhteisölle, joka voi vetää rajan
+siihen, haluaako puhua tulijan kanssa saamea vai ei.
+Anu (ir2): Meillä mies on puhunut lapselle koko ajan saamea
+ja kun se lapsen kielen kehitys on niin nopeaa, niin mä kohta
+jään ulkopuoliseksi omassa kotona.
+Että halusin opetella ja tie-
+tää, mitä puhutaan ja mistä puhutaan.
+/.../ On ollu saamelle
+käyttöä, töissäki.
+Mut hyvin paljon on ollu sitä, että toinen pu-
+huu saamea ja mä puhun suomea takaisin... Vuosien myötä,
+vähän tullu semmosta vastustustaki, että jos toinen ymmärtää
+suomea, niin minähän puhun suomea.
+Anu kuvaili kielen yhteisöllistä merkitystä: hän ilmaisee
+halunsa olla kulttuuriyhteisön jäsen ja opettelee saamea.
+nen ensi kokemuksensa miehen vanhempien tapaamisesta oli
+"tyrmäävä": puhekielenä käytettiin saamea eikä hänelle kieltä
+osaamattomana tulkattu puhetta tai puhuttu suomea.
+Anu ei
+kuitenkaan lannistunut, halunnut jäädä ulkopuoliseksi omassa
+kotona, joten hän opetteli saamea.
+Hän kyllä myönsi myöhem-
+min tunteneensa semmoista vastustustaki omaa saamen puhu-
+mista kohtaan silloin, kun puhekumppanit hallitsevat suomen
+kielen.
+Kielellä on hyvin vahva institutionaalinen luonne; se on
+yhteisön elämässä olennainen sosiaalinen instituutio (Hakuli-
+nen 2001, 331), mikä todentuu myös Anun kertomassa saamen
+työyhteisöllisestä käytöstä: on ollu saamelle käyttöä, töissäki.
+Monet haastattelemistani naisista puhuvat siitä, mi-
+ten kielellä rajataan ulkopuolelle tai hyväksytään yhteisöön.
+Riie Heikkilä (2011) kysyy tutkimuksessaan, voiko kieli tai
+kielellinen erottautuminen olla kulttuurista pääomaa ja vas-
+taa Bourdieuun viitaten, että kieli on keskeinen kulttuurisen
+pääoman muoto (mts.
+Näen kielen osaamisen olennaise-
+na osana suomalaisvaimon sosiaalista pääomaa eli ryhmään
+kuulumista.
+Heikkilä (2011) painottaa ruumiillistunutta kult-
+tuurista pääomaa, joka kattaa ihmisen mieleen juurtuneen
+kulttuurista pääomaa tarvitaan myös kulttuuristen esineiden
+(objektifioitunut pääoma) omistamisessa ja käytön hallinnas-
+Olennaista kulttuurisen pääoman käytössä ja sen säätelys-
+sä on kollektiivinen legitimointi.
+Kieli vaikuttaa ajatteluun, maailmankatsomukseen ja
+maailman jäsentämiseen (Pääkkönen 2008, 226).
+Portugalin
+suomalaisia haastatellut Mari Hakola (2006, 58) toteaa, että
+yhteisöön hyväksyminen tapahtuu kielen oppimisen kautta.
+Mikäli henkilö opettelee paikallista kieltä, hänen kanssakäy-
+misensä ihmisten kanssa helpottuu ja näin hänet voidaan si-
+joittaa tai hän voi ainakin pyrkiä kulttuuriseen kategoriaan.
+Saamelaisten kielenvaihtoa tutkinut Marjut Aikio (1988, 38)
+toteaa, että kielen valinnalla ihminen päättää, mihin ryhmään
+puhuja haluaa samaistua ja mihin ryhmään hän toivoo kuuli-
+jan hänet samaistavan.
+Alussa sitä ku ei yhtään osannu, tuntu että on aivan ulkopuo-
+linen, mutta sitte ku alko osaamaan... Vaikka kyllä kai sitä aina
+on jonku verran ulkopuolinen, mutta enpä mie muista, että oi-
+sin kokenu kovinkaan paljon sitä, että vasiten puhuvat saamea,
+että mie en ymmärtäs.
+Ja kyllä ne sitte puhu mulleki, ku aloin
+itte puhua.
+Mutta tavallaan se piti minun tehä se alote.
+Mutta
+oli se hauskaaki, ku osas...Ahku72 joskus mulle niinku vaikka
+sairaalareissulla puhu välillä saamea, sano (saameksi), että
+puhutaan saamea, eivät ymmärrä ... se oli vähän niinku sala-
+kieli meillä.
+(hymyilee) Kyllä se mukavalta tuntu, niinku olis
+vähän niinku omia ihmisiä - ja niin ne kyllä sanooki, että omia
+ihmisiä.
+Paula koki saamen puhumisen ansiosta ryhmään eli
+"omiin ihmisiin" kuulumista.
+Kieli on olennainen osa kulttuu-
+ria kokonaisuudessaan.
+Se on eräs perustavimmista kulttuuri-
+sista järjestelmistä.
+Kieli sijoittaa ihmisen tiettyyn kielikartan
+72 Ahku, oik.
+áhkku (ps) = isoäiti, mummi; voidaan käyttää myös yleisnimi-
+tyksenä vanhahkosta naisesta (Sammallahti 2001, 20).
+"Väännöstä" muodossa ahku
+käytetään yleisesti suomeksi puhuttaessa.
+osaan.
+Tvallaan vahvistaa sen, että henkilö kuuluu johonkin
+tiettyyn kieliyhteisöön.
+Suomalaisvaimon yh-
+teisöön kuuluminen ei ole mitenkään itsestään selvyys.
+Ikä-
+polvesta riippumatta informanteillani on kokemuksia sekä
+myönteisestä kohtelusta, yhteisöön ottamisesta että torjuvasta
+suhtautumisesta.
+Mie olen ajatellu, että pojat kuuluu siihen verenperintönä, niil-
+lä on kielitaito ja tausta, että ehkä mä en oo hakeutunutkaan
+miniänä ... enkä mä ois varmaan päässykkään, ku en kieltä
+taida.
+En mä koskaan oo ajatellu sillai, että mä oisin ollu siinä
+Mä oon irtain ollu, mutta pojat on kuulunu.
+(Lau-
+ra, ir2)
+Laura nosti esille eron oman paikkansa ja lastensa pai-
+kan välillä.
+Lapset kuuluvat saamelaisyhteisöön verenperintö-
+nä, mutta omaa oloaan ja asemaansa Laura kuvaili irtaimek-
+Syynä mahdolliseen yhteisöön kuulumattomuuteen hän
+arvioi saamen kielen osaamattomuutensa, mutta lisäksi sen,
+että ehkä mä en oo hakeutunutkaan.
+Lauran lapset ovat kuitenkin
+saamentaitoisia.
+Saamelaisalueella on havaittavissa pyrkimys-
+tä saamen- ja suomenkielisten kouluryhmien erottamisesta
+täysin toisistaan.
+Utsjoen saamenkielisen koulun perus-
+tamishanke, Sámi siida 2010) Tutkija Torkel Rasmussen (2013)
+kirjoittaa, että kaksikielisessä koulussa, kuten Utsjoella, olevat
+lapset puhuvat huonommin saamea ja käyttävät sitä vähem-
+män kuin täysin saamenkielisessä koulussa olevat.73 Rasmus-
+senin mukaan Suomessa on nousemassa saamen puhujien
+sukupolvi, joiden suomi on sujuvampaa kuin saame.
+kaksikulttuuristen perheiden lapset katsotaan kuuluvan saa-
+73 Vertailukohteena Rasmussenilla oli Tanan saamenkielinen koulu Norjan
+melaisyhteisöön, eikä heidän saamelaisuuttaan juurikaan ase-
+teta kyseenalaiseksi.74
+Ei haluta jakaa toisille, se on vaan ommaa, ei haluta ulkopuo-
+lisia ottaa
+OK: Eihän esim teiän lapset ole ulkopuolisia...
+No kenen mielestä on, kenen ei.
+Että jos ei kotona puhuta saa-
+mea, mieshän ei puhu, niin sillon ne on jo jonku silmissä, että
+ne ei ole saamelaisia.
+Nuori vaimo, Linda, kuvaili kuitenkin, että valikointia
+tapahtuu eli ehdollistetaan, kuuluvatko lapset yhteisöön vai
+ovatko ulkopuolisia.
+Hän arvioi, että heidän lapsiaan ei pidet-
+täisi saamelaisena, jos kotona ei puhuta saamea.
+Sanna Valko-
+nen (2009) pohtii saamelaista etnisyyttä yksilötasolla eli kuka
+on saamelainen.
+Saamelaisen määritelmä on Suomessa ensisi-
+jaisesti kieliperustainen.75 Kaikki saamelaiset eivät kuitenkaan
+puhu saamea ainakaan vahvasti ensimmäisenä kielenään.
+Utsjoella maaliskuussa 2013 pidetyssä seminaarissa
+Professori Leena Huss (2013) kertoi Tukholman ruotsinsuo-
+malaisen koulun periaatteista ja ideologiasta, jossa eri kielet
+ja identiteetit nähdään samanarvoisina, korostetaan kaksi- ja
+monikielisyyttä, kannustetaan käyttämään molempia kieliä
+ja vahvistetaan kaikkien identiteettiä ja alkuperää kodin kie-
+lestä riippumatta.
+Riie Heikkilä (2011) kirjoittaa, miten kak-
+sikielisyyden lisäksi ja ohella kulttuurinen kaikkiruokaisuus
+osoittautui suomenruotsalaisten keskuudessa tavoiteltavaksi
+kulttuurisen pääoman muodoksi (mts.
+Kielikysymys on
+kuitenkin saamelaisalueella kiistanalainen asia: onko kielitai-
+74 Aihe vaatii tutkimusta, ks.
+Jatkotutkimusaiheet.
+75 Suomen säädöskokoelma.
+Laki saamelaiskäräjistä.
+to vaadittavaa kulttuurista pääomaa eli vaikuttaako kielitaito
+ryhmään kuulumiseen saamelaisalueella.
+Kieli kuuluu olennaisena asiana symboliseen vallankäyt-
+töön: "Symbolinen vallankäyttö perustuu suureksi osaksi sa-
+noihin ja asioita luodaan sanoin." (Kurki 2005, 25).
+keskeinen merkitys valtasuhteissa, jotka ovat usein näkymät-
+tömiä (ks.
+Kielellä ja kielen puhu-
+misen haltijoilla on yhteisössä suuri valta.76
+Kurssivetäjä oli sitä mieltä, että suomalaiset eivät saa opetella
+Kurssin lopuksi sanoi, että kurssi mennyt pilalle kun
+ollut suomalaisia mukana, ei ole voitu kertoa salaisuuksia ym.
+kulttuurijuttuja.
+(Vappu, ir1)
+Vanhempaan polveen kuuluvalla Vapulla oli hyvin konk-
+reettista kokemusta siitä, miten kielellä käytetään valtaa, sulje-
+taan joku yhteisön ulkopuolelle.
+Hänen kokemuksensa ulko-
+puolelle sulkemisesta oli myös hyvin konkreettinen: hänelle
+sanottiin, että suomalaiset eivät saa opetella saamea ja kurssi oli
+mennyt pilalle mukanaolevien suomalaisten takia.
+Ehkä sitä oli vähän semmosta se kieliasia ja tilanne, että tämä
+toinen (miehen) sisar, joka ei asunut täällä, että kun hän oli,
+niin alettiin niin kuin tarkoituksella puhua saamea, että minä
+en ymmärrä.
+Vanhemmat eivät koskaan tehneet sillä tavalla.
+Rauni on kokenut, että saamen puhumisella hänet tar-
+koituksellisesti suljetaan ulkopuolelle.
+Sanna Valkonen (2009)
+toteaa tutkimuksessaan, että kieletön eli henkilö, jolla ei ole
+saamen kielitaitoa, jää ulkopuolelle.
+Tämä pätee myös saame-
+76 Esimerkkinä puhujan vallasta voidaan nähdä myös uskonnollisten yh-
+teisöjen "puhevaltaiset" jäsenet, joihin naiset eivät julkisesti kuulu.
+Leppänen 2011, Nykänen 2012.)
+laisiin: kielitaidottomien paikaksi jää marginaali saamelais-
+yhteisön reunamilta.
+Saamen kielen käytön vallan
+välineenä havaitsi myös saamen kielen ja kulttuurin koulu-
+tustarpeita selvittänyt Minna Rasmus.
+Hän kirjoittaa saamen
+kieltä taitamattomien suljettavan helposti keskustelun ulko-
+puolelle puhumalla vain saamea.
+Saamea opiskelleet suoma-
+laiset ovat kokeneet, että heidän saamen opiskeluaan ei ar-
+vosteta ja vähätellään heidän saamen taitoaan.
+Niin ikään Anne Länsman ja Saara Tervaniemi (2012,
+34) saivat vastaavanlaisen tuloksen: joka ei osaa saamea, jää
+helposti saamelaisten ryhmän ulkopuolelle.
+Tämä koski lisäk-
+si heikosti tai ei ollenkaan saamea puhuvia saamelaisia.
+Kieli kantaa mukanaan sosiaalista pääomaa, joka ilmen-
+tyy ryhmään kuulumisessa ja verkostoitumismahdollisuute-
+Symbolisen pääoman tavoin sekä kulttuurinen että sosi-
+aalinen pääoma vaativat kollektiivista legitimointia eli että ne
+tunnistetaan ja niiden arvo tunnustetaan.
+Suomalaisvaimojen
+saamen taito ei näytä olevan itsestään selvästi pääomaa yh-
+teisön kannalta: osittain saamen taitoa arvostetaan, mutta
+saamea ei välttämättä puhuta suomalaisvaimolle.
+ryhmään kuuluminen kielitaidon perusteella ei ole mitenkään
+selvää.
+Mahdollisesta kiistanalaisuudesta huolimatta Taru
+(ir2) nauttii hankkimastaan ja saamastaan pääomasta:
+löytäny täällä... kielitaito - tosi mahtava ku oon oppinu.
+Taru on onnellinen saamastaan henkisestä pääomasta,
+jonka tulkitsen tässä tutkimuksessa kulttuuriseksi ruumiillis-
+tuneeksi pääomaksi.
+Kielitaidon lisäksi hän viittaa identiteet-
+tiin, jonka oon löytäny täällä, minkä näen tarkoittavan saame-
+laistapaista toimijuutta, johon tulen seuraavassa luvussa.
+Saamenpuku symbolina - vaimon kuuluukin
+pitää
+Tutkimukseni suomalaisnaiset toimivat monessa roolis-
+He ovat miestensä vaimoja, perheen äitejä, miniöitä, kä-
+lyjä sekä suvun ja yhteisön jäseniä.
+Eri roolit sisältävät erilai-
+sia vaatimuksia, odotuksia ja kriteerejä.
+Tutkin, mitä naisilta
+odotetaan tai täsmällisemmin, mitä he kokevat heiltä odotet-
+tavan tai odotetun ollakseen kelvollisia rooleihinsa.
+jo seurusteluaikana suomalaisnaiset huomasivat kulttuurisia
+ja kielellisiä eroja saamelaisyhteisön ja naisten alkuperäisen
+suomalaisyhteisön välillä, parisuhteen vakiintumisen myötä
+kuvaan tuli monia uusia asioita.
+Heti liiton alkuvaiheessa nä-
+kyvimpänä piirteenä oli pukeutuminen.
+Liki kaikki haastatte-
+lemani naiset olivat avioliitossa saamelaisen miehensä kanssa.
+Tutkimukseni kannalta ei ole kylläkään olennaista, ollaanko
+avio- vai avoliitossa, koska käsittelen kaikkia informanttejani
+vaimoina ja miniöinä kiinnittämättä huomiota suhteen viral-
+lisuusasteeseen.
+Avioliiton solmimiseen kuuluu usein jonkin-
+lainen juhla ja juhlatilaisuuteen pukeudutaan arjesta poik-
+keavalla tavalla.
+Useimmat haastattelemani naiset joutuivat
+vihkipukeutumista pohtiessaan yleensä ensimmäistä kertaa
+kohdakkain saamenpukuun77 pukeutumisen kanssa: pukeu-
+tuako saamenpukuun vai niin sanottuihin lannan vaatteisiin
+eli tavanomaiseen suomalaisen naisen vihki- tai yleensä juh-
+la-asuun.
+Vihkivaatteena, niin.
+Silloin me vähän siitä keskusteltiin, kun
+ruvettiin naimisiinmenosta puhumaan, että missäs asussa sitä
+sitten.
+Ja silloin ehkä enemmänkin puhuttiin, että saako suo-
+malainen pitää saamenpukua, enemmän kuin nykyään ja kun
+77 Saamenpuvusta käytetään arkikielessä myös ilmaisuja lapinpuku, lapin-
+takki ja saamenkielistä (ps) gákti-sanaa.
+miehellä oli ihan selvä näkemys, että han haluais, että minulla
+olis saamenpuku, niin se oli sitten itsestään selvä.
+OK: Ja oot sitte käyttäny?
+Oon käyttänyt, itse asiassa oon tehny semmosen kesäpuvun.
+Ei
+mulla niitä niin monta ole, kaksi pukua.
+Käytän saamenpukua,
+kun olen juhlissa niin kuin miehen rouvana tai perheen juhlia,
+jossa koen, että olen saamelaisen perheen äiti.
+Riikalle lapinpuvun käyttö vihkipukuna oli selkeä ratkai-
+su: hän kertoi keskustelleensa asiasta miehensä kanssa ja mies
+piti puvun käyttämistä selvänä.
+Hän kertoi käyttävänsä pu-
+kua esiintyessään miehen rouvana ja saamelaisen perheen äitinä.
+Vihittiin... oli itsestään selvä se puku... Miten sitä pyhässä
+kirjassa sanotaan, kun yhteen mennään, niin yhdeksi tullaan,
+että heistä tulee yksi... Kyl mä halusin, kyl mä varmasti ky-
+syin.
+En mä oo koskaan halunnu mitään jyräysmentaliteetilla,
+että varmaan kysyin, että eiks meidät vihitä saamenpuvuissa.
+Hän on varmaan sanonut, että totta kai.
+/.../ Se oli sitä, että
+menin saamelaisen kanssa naimisiin.
+Aurora viittasi pyhään kirjaan, Raamattuun, kertoessaan
+saamenpuvun käyttämisestä: heistä tulee yksi eli hän kokee
+aviopuolisoiden muodostavan yhden kokonaisuuden.
+Kui-
+tenkin hän halusi muistuttaa kysyneensä asiasta.
+Tämä "vai-
+mo toimii miehen mukaan" -ajattelutapa on yleistä laajasti
+Maija Urponen (2012) kuvailee tutkimuksessaan
+suomalaisen missin Armi Kuuselan filippiiniläisasuun pu-
+keutumista: "Avioitumisen jälkeen ternoon (filippiiniläisten
+naisten kansallisasuun) pukeutumisen merkitys vaihtui filip-
+piiniläiselle kulttuurille suodusta kunnianosoituksesta filip-
+piiniläistymisen merkiksi.
+/.../ Sen symbolismi siirsi entisen
+Miss Universumin lännen vallan haltijasta osaksi kansallista
+sukupuolten järjestystä." (Mts.
+Tuliko suomalaisnai-
+sista saamenpuvussa "osa kansallista sukupuolten järjestys-
+tä", on moniulotteinen kysymys.
+Näen kuitenkin sen kaltaista
+käyttäytymistä ja perinnettä miehen mukaan toimimisessa.
+Kaikille saamenpuvun käyttö ei kuitenkaan ollut itsestään sel-
+vä asia.
+Monet pitivät kuitenkin selvänä, että eivät laita saa-
+menpukua vihkipuvukseen eivätkä käytä muutenkaan.
+Kyllä mulle niinku ehotettiin, että naimisiin lapintakissa, tai
+siis miehen sukulaisnaiset ehotti, että tekevät mulle lapintakin.
+Mutta ei se kyllä tullu kyseeseen ollenkaan.
+Enhän minä ole
+saamelainen!
+En minä voinu kuvitellakaan, että laittasin lapin-
+takin vihkipuvuksi.
+Luulenpa, että minun omat sukulaiset olis
+pitäneet minua vähän pöljänä.
+Minä mietin, että semmonen
+tavallinen valkonen tai joku semmonen.
+Miehellä tietenki oli
+lapintakki, sehän oli itestään selvä.
+Liisan näkemys suomalaisvaimon saamenpuvun käyttä-
+misestä oli selkeä: ei käytä, koska ei ole saamelainen.
+Miehen
+sukulaiset olisivat kyllä hyväksyneet ja ehkä jopa odottaneet-
+kin, että Liisalla olisi lapinpuku vihkipukuna eli hän olisi saa-
+nut suvun hyväksynnän puvun käytölleen.
+Silloin ku menimme naimisiin, tietenkin tuli, että teetkö saa-
+menpuvun, koska miehellä on, mutta sitten päädyttiin siihen
+näin perhepiirissä, että tehdään ihan omanlainen puku.
+Eli
+mulla ei ollut lapintakkia enkä oo ajatellutkaan tekeväni.
+Ym-
+märrän hyvin sellaisia, että ku on saamelainen puoliso, että on
+(saamenpuku), mutta se on jokaisen oma ratkaisu.
+Semmosta
+muunneltua pukua, että on saamenpuvun elementeistä, että
+silla lailla muunneltua, semmosta en halua itelleni.
+(Vappu,
+ir2)
+Vappu kertoi pohdiskelleensa pukua ja päätyneensä
+omanlaiseen pukuun.
+Hän vetää kuitenkin selvän eron pukui-
+hin, joissa on saamenpuvun elementtejä, sellaista hän ei halua.78
+Haastattelemieni saamelaismiesten suomalaisvaimojen ryh-
+mässä on havaittavissa selkeää muutosta ikäluokittain van-
+himmasta nuorimpiin suhteessa saamenpuvun käyttöön.
+Monet vanhemmat vaimot ovat käyttäneet saamenpukua
+säännöllisesti avioiduttuaan.
+Monet mainitsevat saamenpu-
+vun kuuluvankin saamelaisen vaimolle.
+Useimmille puvun
+on ommellut joku miehen lähisukulaisista.
+Ilona (ir1): Kysyin aikoinaan, mä en oo koskaan yrittänyt-
+kään antaa kuvaa, että mä oon saamelainen.
+Niin mä kysyin,
+ku ahku kysymättäkään multa teki mulle lapintakin ja lakin
+myöskin, että voinko pitää.
+OK: Missä vaiheessa?
+Ilona: Silloin kun me oltiin sitten naimisissa.
+Mä kysyin sitten
+sitä, että ku en oo saamelainen, että voinko mä pitää lapintakkia,
+niin mulle sanottiin, että kyllä, sillon ku kuljen miehen kans,
+minun kuuluuki pukeutua samaan.
+Mulla oli ahkun tekemä
+lapintakki, ku oltiin yhdessä liikenteessä.
+Yleensä se on ollut
+niin, että jos mulla on ollut lapintakki, niin J:lla (miehellä)
+myöskin... Ku olen ollu niin kuin puolison ominaisuudessa.
+Ilonalle miehen äiti teki lapintakin ja näin ollen piti sel-
+vänä, että saamelaisen vaimo pitää pukua.
+Ilona halusi kui-
+tenkin varmistaa, voiko käyttää pukua, vaikka ei ole saamelai-
+78 Keskustelu saamenpuvuista ja niiden malleista kiihtyi yleisen saamelais-/
+lappalaiskeskustelun (ks.
+Johdanto) myötä 2010-luvulla.
+Professori Pekka Sammal-
+lahti totesi asiasta: "Kaikki saamenpuvuntapaiset eivät ole saamelaisten heimovaat-
+teita" (Yle Sápmi 2013).
+Kyseinen Sámi radion uutinen koski Itä-Lapissa järjestettyä
+alueen pukujen näyttelyä.
+Uutinen kirvoitti - kuten monet muut asiaa koskevat
+- kymmenittäin kommentteja sekä puolesta että vastaan.
+Hänkin korosti monien muiden haastattelemieni naisten
+tavoin, että pitää saamenpukua silloin, kun on ollut niin kuin
+puolison ominaisuudessa.
+Toisin sanoen naiset korostavat pu-
+keutumisellaan puolisoutta eivätkä pidä pukua omin päin eli
+silloin, kun ovat jossakin ilman puolisoaan.
+Helmi (ir1): Pidetään itsestään selvänä, että sukuun tulleet pi-
+tävät lapintakkia.
+Olen käyttäny, käytän edelleen.
+Miehen sis-
+ko ompeli, tuli aloite häneltä.
+Kun olimme olleet jo aika kauan
+naimisissa ja muutimme tänne pohjoisemmaksi.
+... Se tuntu
+itsestään selvältä, lannan vaatteissa erottu joukossa.
+Oli pal-
+jon yksinkertaisempaan olla lapintakissa.
+Pidän tilaisuuksissa,
+joissa olen mieheni vaimona.
+Omissa juhlissa en pidä, koska on
+hauska osoittaa, että on tämäkin puoli olemassa.
+/.../ Ei se ollut
+identiteettikysymys.
+Ei siinä voi olla mitään arvoarvostelmaa:
+lapintakki on käyntikortti, samalla tavalla ne muutki vaatteet.
+Filippiineillä suomalaisvaimon) pukeutuminen ternoon
+vihkimisen jälkeen katsottiin filippiiniläistymisen merkiksi
+En kuitenkaan väitä, että saamenpukuun
+pukeutuminen olisi suomalaisnaisella ollut merkki saamelais-
+tumisesta.
+Ilona ja Helmi, jotka edustavat vanhempia suoma-
+laisvaimoja, kiistävätkin saamenpuvun käytön saamelaistu-
+misen merkkinä.
+Ilona painottaa, ettei ole koskaan yrittänyt
+antaa sellaista kuvaa, että olisi saamelainen ja Helmi haluaa
+suomalaisasulla muistuttaa, että on tämäkin puoli olemassa.
+Molemmat kuitenkin pitävät selvänä ja luonnollisenakin, että
+saamelaisen vaimona he pitävät saamenpukua.
+Terhi Utriai-
+nen (2006, 217) kirjoittaa, kuinka saduissa uusien vaatteiden
+avulla päästään tilanteisiin, joihin muutoin olisi vaikea pääs-
+tä.79 Jollakin tavalla näen saamenpuvun jonkinlaisena pääsy-
+79 Utriainen (2006) kuvaa pukua sisäänpääsyn mahdollistajana Tuhkimo-sa-
+dun mukaan: Tuhkimo sai tanssiaispuvun hyvältä haltijattarelta ja pääsi siihen pu-
+keutuneena tanssiaisiin.
+lippuna, johon viittaa Helmin kertoma: lannan vaatteissa erottu
+joukossa.
+Oli paljon yksinkertaisempaan olla lapintakissa.
+Lapinta-
+kissa ikään kuin sulautui joukkoon.
+Se, että lapintakin käyttö
+sidotaan saamelaismiehen vaimona olemiseen, käy selvimmin
+ilmi parin erottua.
+Yks vanhempi ihminen sano, että miten sie voit laittaa gáktin,
+ei sinun kuulu pitää gáktia.
+Mie että miksi, miksi en voi pitää.
+Se, että et sinä oo naimisissa kenenkään saamelaisen kanssa, ei
+sinun kuulu pitää gáktiä.
+Ja sitte se toinenkin sano, että oikias-
+taan se on ihan totta.
+Sillon mulla tuli semmonen paniikki, että
+mitä minä oon menny tekemään, että en minä ookaan naimisis-
+Sen jälkeen en pitkään aikaan pitäny, mulla oli semmonen
+olo, että jos se on niin herkkää, etten voi enää pitää.
+Silloin mie
+jätin sen pois.
+Erokontekstissa tiettyy selkeästi saamenpuvun käyttä-
+misen yhdistyminen vaimon rooliin.
+Venlalle sanottiin, että
+ei sinun kuulu pitää, koska ei ole (enää) avioliitossa.
+Lausuma
+pitää sisällään myös ajatuksen, että vaimon kuuluu pitää saa-
+menpukua.
+Arvioin Venlan kokevan itsensä miehestään eroa-
+misesta huolimatta saamelaisperheen äidiksi ja halusi osoittaa
+sitä pukuvalinnallaan.
+Kuitenkin hän säikähti sen verran pu-
+vun käytöstä huomauttamisesta, että luopui siitä.
+Irmeli (ir1): Sitte jossaki vaiheessa ku ero tuli, mies oli pyytä-
+ny sen (lapintakin) takasin.
+OK: Mies mieltää, että se (takki) on nimenomaan hänen kaut-
+ta?
+Irmeli: Joo ja kyllä minä sen hyväksynki, mutta totta kai mua
+ärsytti se... ja sillä lailla koin, että ku minä olin sen itelleni lait-
+tanu ... Mies jossaki vaiheessa haki sen takin ja vei x:lle (uu-
+delle vaimolle) ... siinä meni kaikki minun kalleuteniki, riskut
+ja semmoset.
+Kyllä minä koin, että sen on minun oma.
+sitte tulin järkiini, että enhän minä voi sitä enää pitää missään,
+ku ollaan erottu.
+Irmeli kertoi ymmärtävänsä - tulin järkiini - ettei voi erot-
+tuaan pitää enää saamenpukua, vaikka kokikin omista ris-
+kuistaan (saamenpuvun kanssa käytettävä koru) luopumisen
+ärsyttäväksi.
+Mies teki menettelyllään selväksi, että saamen-
+puku on sidoksissa vaimouteen eikä pelkästään sanonut asias-
+ta, vaan haki puvun entiseltä vaimolta uudelle vaimolleen.
+Hän teki näin selvän eron vaimon ja ei-vaimon välillä.
+Lapin-/saamenpuvun käyttäminen vaihtelee ikäryhmit-
+täin.
+Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että saamenpuvun käyt-
+täminen on vähäisempää nuoremmilla vaimoilla kuin van-
+hemmilla.
+Kun vanhimmissa ikäluokissa kaikki kertoivat käyttä-
+vänsä tai joskus käyttäneensä pukua, nuorimmista selväs-
+ti yli puolet kertoi, että eivät käytä koskaan saamenpukua.
+Joskus-käyttäjistä suunnilleen kaikki kytkivät saamenpuvun
+käytön vaimon rooliin eli käyttävät, jos ovat paikalla esimer-
+kiksi juhlissa vaimon ominaisuudessa.
+Niin ikään monet mai-
+nitsivat, että saamelaisyhteisön tilaisuuksissa puettiin usein
+saamenpuku, että ei erotu joukosta.
+4.2.1. lapinpuvulla ryhmän jäseneksi
+Puku voidaan kulttuurisena ilmiönä rinnastaa kieleen
+Saamenpuku on objektivoitunut eli se
+on kulttuurinen hyödyke siinä kuin taideteokset mukaan luet-
+tuna kädentaitojen tuotokset.
+Puvun valmistaminen kaikki-
+ne osineen (mm.
+silkkihuivi solmittuine hapsuineen, niisivyö
+ja paulat) vaatii kehittynyttä kädentaitoa ja esteettistä silmää.
+Saamenpuku on selkeä saamelaiskulttuurin symboli.
+Ruotsin
+saamelaisia tutkinut Andrea Amft (2000, 181) kuvaa saame-
+laisuuden symboleiksi muun muassa saamen puhumisen,
+lapintakin käyttämisen, saamenkäsitöiden tekemisen, saa-
+melaisten ruokien valmistamisen, poronhoidon, saamelaisen
+sukunimen, suopunginheiton ja yhdistystoiminnan.
+Anton
+Hoëm (1995, 40) määrittelee saamelaisen ihmiseksi, joka tu-
+lee tietyltä alueelta, kuuluu tiettyyn sukuun, puhuu saamea,
+työskentelee porojen kanssa, työskentelee merellä ja maalla,
+pyydystää sekä osaa tehdä saamelais- ja käyttöesineitä.
+jassa perustetussa arvokomission määrittelyssä keskeisiksi
+saamelaisiksi arvoiksi määriteltiin saamen kieli, saamenpu-
+ku eli gákti, muodot ja koristeet, perhe ja suku, tieto ja tun-
+ne luonnosta, peritty tieto ja kansanviisaus sekä tapatietous
+Saara Tervaniemi (2012) jakaa tutkimuksessaan saamelai-
+sen mielenmaiseman symbolit määrittäviin (mm.
+suku, kieli,
+puku, liikkuva elämäntapa), perinteisiin (elinkeinot, suopunki
+ja leuku, duodji), kansallistaviin (puku, lippu, instituutiot, lau-
+lu), alkuperäiskansallistaviin (luontosuhde, maaoikeudet, ta-
+pahtumat, musiikki), kiisteltyihin (suku, puku, noitarumpu ja
+kuviot, kieli), suojattuihin (duodji ja suhde ILO-sopimukseen
+ja nykyaikaisiin symboleihin (media, musiikki, järjestöt, ta-
+pahtumat).
+Käsittelen saamelaisuuden keskeisinä symboleina
+tässä tutkimuksessa saamenpuvun lisäksi yleensä duodjia eli
+saamelaisia käsitöitä ja niiden tekemisen taitoa, saamenkieltä
+sekä yhteisön arvojen ja tapojen muun muassa suvun mer-
+kitystä.
+Näistä Tervaniemi määrittelee puvun määrittäväksi,
+kansallistavaksi ja kiistellyksi.
+Kieli ja suku ovat määrittäviä ja
+kiisteltyjä symboleja.
+Käsityöt (duodji eli saamenkäsityö) kuu-
+luvat perinteisiin ja suojattuihin symboleihin.
+Tulkitsen saamenpuvun käytön merkkinä ryhmään kuu-
+lumisesta.
+Romaninaisen puku eli hame tai pitkät vaatteet, ku-
+ten romaninaiset itse sanovat, on tärkeä romaniuden tunnus.
+Pukeutuminen romaaniasuun tuo naisen sukupuolena kult-
+tuurinsa erontekijäksi ja kulttuurin kantajaksi.
+Puku merkit-
+see aikuisuutta ja vastuuta, romaniyhteisön kulttuurin ja kun-
+nioittamista ja noudattamista.
+(Laatikainen 2009, 9; Åkerlund
+Vastaavanlaiseksi ilmiöksi voidaan katsoa saamenpu-
+vun käyttöönotto.
+Monet varsinkin vanhemmista suomalais-
+vaimoista viittaavat epäsuorasti puvun merkitykseen kulttuu-
+rissa ja perheyhteisössä.
+Venla (ir2): En mie ihan sillon alussa, ei mulla tullu mieleen,
+että gáktin (saamenpuvun) että mulla pitäs olla tai mie ha-
+luaisin.
+Sitten joihinki suvun häihin, mies rupes puhumaan,
+että sullekki se gákti.
+Mie aattelin, että voinko mie ja se (mies)
+sano että totta kai.
+Ja mie sanoin, että en mie huoli toisten teke-
+mää, että mie ompelen itte.
+Sitte se tuli yks miehen sukulaisnai-
+nen ja se aina sano, että ompele tuo nytte, eikä se hänen mieles-
+tä ollu yhtään kummallista, että mie teen gáktin.
+Mie aattelin,
+että voinkohan mie.
+OK: Olet sitte sen jälkeen pitänyt...
+Venla: Niin.
+En minä varmaan olis alkanu sitä ikinä pitämään,
+jos en olis menny saamelaisen kans naimisiin.
+Tiiän, että en
+varmaan olis pitäny.
+Venla korosti lapintakin pitämisen olevan sidoksissa
+saamelaisyhteisöön: mentyään naimisiin saamelaisen kanssa
+hän alkoi pitää pukua.
+Hän korosti näin ryhmään kuulumista.
+Omaa toimijuuttaan Venla halusi kuitenkin toteuttaa ompe-
+lemalla itse pukunsa: en mie huoli toisten tekemää, että mie
+ompelen itte.
+Taru (ir2): Vihkipukuna mulla ei ollu, anoppi kyllä kysy,
+haluatko.
+Sillon tuntu, että ei se oo minun vaate.
+Vuokrasin
+prinsessapuvun.
+Nyt oon pitäny, oon itteki ommellu yhen pu-
+vun.
+Käytän juhlissa ja virallisissa.
+Sillon en laita, jos mies ei
+laita, jos ollaan yhessä.
+Aloin sitte vasta käyttämään, ku opin
+saamenkielen.
+Minusta se tuntuu pöljältä, jos joku tulee kysy-
+mään jotaki saameksi, jos ei ossaa sanoa mitään.
+OK: Miksi lapintakki?
+Taru: Ehkä sen takia, että tuntuu, että suku on hyväksyny ja
+ehkä näyttääkseni, että hyväksyn saamelaisuuden ja että joten-
+ki se kuuluu, ku on saamelaisia lapsia.
+/.../ Ei mulle varmaan
+oo huomautettu, en muista.
+Oon kyllä kuullu, että joskus on
+pilkattu, että miksi joku laittaa takin, ku ei se ossaa saamea,
+varsinkaan jos ei oo naimisissa.
+Taru kertoi ikään kuin kasvaneensa tai kypsyneensä
+saamenpuvun käyttöön.
+Alussa puvun käyttäminen ei tullut
+mieleen tai sitä ei koettu omaksi asuksi.
+Aikaa myöten Taru
+ja Venla kuitenkin ottivat puvun käyttöön, koska kokevat sen
+olevan sopivaa saamelaisen vaimolle.
+Kumpikin koki kui-
+tenkin tarvitsevansa käytölleen miehensä ja miehen suvun
+hyväksynnän eli perheyhteisön tuen, kuten Saamelaiskäräjät
+(2010) lausunnossaan ilmaisee.
+Saamenpuvun käyttäminen
+vaatii hyvää makua, joka on ruumiillistunutta kulttuurista
+pääomaa.
+Riie Heikkilä (2011, 54) painottaa ruumiillistunut-
+ta kulttuurista pääomaa, joka pitää sisällään kulttuurisesti
+hyväksytyn käyttäytymisen.
+Saamenpuvun käyttöä säätelee
+kulttuurisesti hyväksytty käytäntö.
+Saamelaiskäräjät (2010)
+on lausunnossaan saamenpuvun käyttämisestä todennut, että
+sen käyttö on perinteisesti sidottu saamelaiseen alkuperään,
+mutta erityistapauksissa valtaväestöön kuuluvat voivat käyt-
+tää saamenpukua.
+Saamelaispuolison saamenpuvun käyttä-
+misestä lausutaan erikseen: "Saamelaiskulttuuriin avioliiton
+kautta tullut voi käyttää saamenpukua perheyhteisön tuke-
+mana." (mts.
+Olennaisena näen edellä mainitussa lausu-
+massa ilmaisun "perheyhteisön tukemana", jonka tulkitsen
+tarkoittavan puolison perheyhteisön hyväksymää puvun käyt-
+töä, kuten usein jopa oletetaan saamelaisen puolison tekevän.
+Vanhempien suomalaisvaimojen keskuudessa on tapah-
+tunut myös saamenpuvun käytöstä luopumista.
+Pääsääntöi-
+sesti luopumisen syyksi sanottiin ympäristön nuiva suhtau-
+tuminen.
+Sonja (ir1): En mä mitään kansallispukuakaan.
+Ja toinen syy
+on se, että ku -76 muutettiin, sai seurata ja kuulla monien saa-
+melaisten näkemyksiä ja lukeen, sillonhan arvosteltiin aika pal-
+jon, että ku suomalaiset naiset tai muut käyttää saamenpukua.
+Että kyllä se varmaan minuun vaikutti.
+OK: Sehän oli sitä ČSV-aikaa...
+Sonja: Niin, Sillonhan oli aika kovia, kärkevästi, että jos joku
+onneton oli pukeutunu, sai kuulla kunniansa,.
+Että jos ei niin-
+ku mediassa, niin kyllä silloin täällä kuuli ihmisiltä, että eivät
+ne pitäneet hyväksyttävänä.
+Eiks se ollutki sitä aikaa...
+OK: No et oo sitte kokenu että miehesi vaimona sulla pitäs olla?
+Sonja: En, kai mää oon jääräpäinen...Ehkä joskus on ollu ti-
+lanne, että lojaalisuus tai joku muu periaate, että sen mukaan
+ois hyvä olla.
+Sitte mää aattelin, että... Ja kolmas syy on se, että
+kuinka vaikea se on pukea.
+Sitäki on arvosteltu, että jos suo-
+malaiset naiset pukee sen, että se on väärin puettu, väärät lakit
+ja silkki on huonosti solmittu ja sitte kengät paulotettu miten
+sattuu... Että viimästään se, jos mä rupeen kuvitteleen, että mä
+kyllä tuskastuisin, että meneekö se oikein... Nyt ei ehkä oo niin
+kovaa ku se oli sillon.
+Sonja perusteli saamenpuvun käyttämättömyyttään
+usealla tavalla.
+Hän rinnasti saamenpuvun kansallispukuun:
+en mä mitään kansallispukuakaan.
+Hän kertoi myös saamen-
+puvun hyvän ja oikean pukeutumisen vaikeudesta: herkästi
+arvostellaan, jos on pukeutunut huolimattomasti tai väärin.80
+Sonjalla oli pientä ristiriitaa lojaalisuudessaan miehensä vai-
+mona, mutta Sonja näkee tilanteen sen verran vaikeana, että ei
+halunnut pukeutua saamenpukuun.
+Liisa (ir1): Alkuun käytin paljon, mutta saamelaisaktivistit
+eivät hyväksyneet riukun pukuvalintaa.
+Kuitenkin sukulaiset
+paheksuivat sen pois jättämistä, että oletko alkanut ylönkattoa
+meitä.
+Vaatehuoneessa on vähän ristiriitaiset tunteet.
+80 Kirste Aikio ja Suvi West kertovat "Saamelaisten käyttöopas" -kirjassaan
+myös "takkipoliiseista", jotka vahtivat silmä tarkkana saamenpuvun käyttöä (Aikio,
+Suvi West kertoo, kuinka hänet sisaruksineen suomalai-
+sen äidin lapsina "nappasi aina ensimmäinen vastaantuleva saamelaisnainen kome-
+roon, vessaan tai keittiöön" korjatakseen puvun, silkin, lakin, paulojen ja koko asun
+asettelua lasten tullessa johonkin juhlapaikalle (mts.
+Liisa kertoi hänen puvuttomuuttaan paheksutun.
+saalta suomalaisvaimolta jopa edellytettiin saamenpuvun
+käyttöä, toisaalta sitä arvosteltiin.
+Saamelaisyhteisössä oli
+1970-luvulla nousemassa kansallinen herääminen, oman eli
+saamelaiskulttuurin tietoinen nostaminen ja edistäminen.
+Saamenpuvun symbolisesta merkityksestä kertoo Ve-
+li-Pekka Lehtola kirjassaan "Saamelaiset.
+Historia, yhteiskun-
+Perinteisesti puvun mallista näkee ihmisen
+kotiseudun ja saamelaisryhmän.
+Pohjoissaamelaisten puvut
+jakautuvat läntisiin ja itäisiin malleihin (pääjako Suomessa
+Enontekiön ja Utsjoen mallit).
+Vuotson saamelaisilla ja ina-
+rinsaamelaisilla on omat mallinsa.
+Kolttasaamelaisten naisten
+puku poikkeaa muista malliltaan, sillä se on puseron ja ha-
+meen yhdistelmä.
+Muiden saamelaisten puku on yhtenäinen,
+mekkomallinen.
+Pukujen värit, koristeet, lakit, paulat ja vyöt
+poikkeavat alueellisesti toisistaan.
+Aiemmin puvusta saattoi
+nähdä myös kantajansa suvun.
+Nykyisin saamenpukuja teh-
+dään enemmän tekijän ja puvun pitäjän mieltymysten mu-
+kaan, kuitenkin alueellista jakoa seuraten.
+(Suomâ sämimác-
+cuheh Lääddjânnam säämpihttâz Suoma Sámegávttit Suomen
+saamelaispuvut 2010).
+Saamenpuku sisältää viestejä: esimer-
+kiksi miesten vyön napit (erityisesti käytössä Enontekiön mal-
+lisen puvun kanssa) ovat poikamiehellä pyöreät ja naimisissa
+olevalla nelikulmaiset.
+Avoliittojen myötä tähän käytäntöön
+on tullut horjuvuutta.
+Kolttasaamelaiset naiset vaihtavat pää-
+hineensä mallia sen mukaan, ovatko he naimattomia, aviolii-
+tossa vai leskiä.
+Puvusta voi nähdä jopa henkilön luonteenpiirteitä.
+Pu-
+keutumisen oikeellisuudesta ollaan tarkkoja.
+"Pahin laatusana
+huonosti pukeutuneelle naiselle saattoi olla rivgu." (Lehtola
+Huomattavaa tuossa ilmaisussa on mielestäni sen
+sisään kirjoitettu viesti, että suomalaisnainen eli rivgu ei osaisi
+tai osaa pukeutua oikeaoppisesti saamenpukuun.
+Lehtola kir-
+joittaa saamelaisten harmistuksesta tai suuttumuksesta "vää-
+rin" pukeutumisesta.
+Sitä pidetään välinpitämättömyytenä ja
+loukkaavana saamelaiskulttuuria kohtaan (mts.
+Äimä totesi lehtihaastattelussa Lapissa vierailtuaan vuonna
+1929: "paheksuttiinpa sitäkin, jos lappalainen otti vaimokseen
+suomalaisnaisen, joka ei osannut hänelle edes saamenpukua
+valmistaa" (Lehtola 2012, 29).
+Ilmaisussa "edes saamenpu-
+kua" näen selvän viittauksen suomalaisnaisen yleiseen taita-
+mattomuuteen ja sopimattomuuteen lappalaisen vaimoksi.
+Taitamattomuuteen kytkeytyy myös rivgu-sanan joh-
+dannainen riwgosuonte (pohjoissaame, vanha ortografia), joka
+tarkoittaa "kömpelöä (osaamaton, taitamaton) naista, naista
+joka ei ole pieni ja nätti /.../ erityisesti ei-saamelainen nainen
+joka matkii heitä, jotka ovat saamelaisia" (Nielsen 1979, 596).
+Eräs saamelainen ystäväni kertoi äitinsä muistelleen, että
+suonte/-i-sanaa käytettiin merkityksessä hepsankeikka.
+Voimak-
+kaimmillaan saamelaisaktivistit konkretisoivat ei-saamelaisen
+saamenpuvun käyttämisen vastustamisen "tarttumalla kiin-
+ni".
+Se oli -74 oli se juttu, ku yks saamelaisnainen jossaki tilaisuu-
+dessa Norjan puolella veti lantalaismiehen lapintakin leukulla
+halki.
+Sano, että sillä ei oo oikeutta tuommosta takkia pitää.
+teki minut hirveen varovaiseksi, -70-luku oli sitä kiivasta ai-
+kaa... Se oli mulle liian kova kynnys, minusta tuntu että ih-
+miset testaa, olenko saamelainen.
+Jotenki ihmisten käytöksestä
+luin sen... tää on ollu mulle arka paikka, mulla menee raja sii-
+Minulta oli otettu luulot pois ilman lapintakkiaki.
+(Irme-
+li, ir1)
+81 Maaliskuussa 2014 alppihiihtäjä Tanja Poutiainen pukeutui lapinpukua
+etäisesti muistuttavaan "feikkipukuun" eräässä urheilutapahtumassa.
+Poutiaisen
+puku herätti laajan keskustelun lapinpuvun käyttämisestä mielipiteiden vaihdellessa
+paheksumisesta saamelaisten "herkkähipiäisyyden" arvosteluun.
+(Lapin Kansa 2014,
+Yle Sápmi 2014.)
+Vastaavanlaisesta tilanteesta kuin Irmelillä kertoo Jorma
+Lehtola (2006) Sámi Duodji ry:n82 historiikissa, että "Inarin
+hotellissa saattoi nuoriso loppuillasta pistää jonkun lantalai-
+sen järjestykseen ja repiä puvunkin päältä" (mts.
+Duodji ry:n kanta saamenpuvun käyttämiseen oli sen yhdis-
+täminen saamelaisuuteen.
+Yhdistys ei puvun käyttöä lanta-
+laisilta suorastaan kieltänyt, mutta muiden kuin saamelaisten
+saamenpuvun käyttöön suhtauduttiin nyreästi (mts.
+net suomalaisvaimot katsoivatkin parhaaksi olla ärsyttämättä
+saamelaisaktivisteja, vaikka miehen sukulaiset olisivat puvun
+pitoa odottaneet.
+Vaimot pääsääntöisesti ymmärsivät, etteivät
+kritiikki ja jopa aggressiivinen käytös olleet välttämättä koh-
+dennettuja keneenkään henkilökohtaisesti, vaan kysymys oli
+suhtautumisesta yleensä saamenpuvun ei-saamelaiseen käyt-
+töön.
+Mä oon ajatellu sen asian aika tarkkaan, että vaikka sanottas
+mulle (puvun käytöstä), se ei tartte olla niin ... Mä muis-
+tan kerran, ku mäki käytin ja joku sano jotaki ja toinen suuttu
+hirveesti, toinen riuku.
+Mä oon ajatellu, että eihän se oo mulle
+henkilökohtasesti, ei sitä tartte niin ottaa.
+Muistan ku sano-
+vat, että mua on kielletty, niin ku että miehen sisko tai joku ois
+kieltäny pitämästä.
+Mä sanoin, että se on kyllä kukkua, ei mua
+kukaan oo kieltäny.
+/.../ En mä alussa osannu ees ajatellekaan,
+että se ketään ärsyttäs - pikkuhiljaa tajusin.
+Mummothan niin
+tykkäs, ku pidin takkia.
+... Kyllä siitä keskusteltiin ... turha
+semmosia negatiivia, ei oo ollu kynnyskysymys.
+Saamenpuvun käyttöä ohjaavat kirjoittamattomat sään-
+nöt ja normit, ja sitä säätelee sosiaalinen kontrolli.
+Sen mer-
+kitys vaatteena on muuttunut välttämättömästä suojasta
+sisäisten viestien välittäjäksi ja kulttuurin ylläpitäjäksi.
+(Saa-
+82 Sámi Duodji ry, aikaisemmalta nimeltään Sábmelaš Duoddjárat ry., on
+saamelaisten käsityöntekijäin yhdistys, joka perustettiin vuonna 1975.
+melaiskäräjät 2010.)
+Saamenpuvun käyttö noudattaa osittain
+myös yleisiä pukeutumisen motiiveja.
+Näitä kirjoittaa Ritva
+Koskennurmi-Sivonen (2008) olevan muun muassa roolit,
+sosiaaliluokka, kommunikointi, status ja ryhmädynamiikka
+pukeutumisen perustehtävän eli suojautumisen ohella.
+menpuku luokitellaan kansanpuvuksi, jonka käyttöohjeistus-
+ta voidaan verrata kansallispuvun käyttösääntöihin: "Siinä
+yhdistyvät suomalaisuus, kotiseutu, arvokkuus, puhtaus ja
+pyhyys." (Hänninen 1999 / Orkoneva 1994).
+Saamenpuvussa
+yhdistyvät saamelaisuus, kotiseutu, puvun ja kulttuurin ar-
+vostaminen ja käyttöoikeus.
+Saamenpuku osoittaa kotiseutua,
+joko omaa tai puolison.
+Sen käyttöä kontrolloidaan kiinnittä-
+mällä huomiota oikein pukeutumiseen ja siihen, kuka pukua
+saa käyttää.
+Saamenpuku on paljon enemmän kuin vain vaa-
+teparsi, se on kulttuurinen viesti.
+Siiri (ir3): Se (lapintakin pitäminen) on jo askel siihen suun-
+taan, että alkaa saamelaiseksi, minun mielestä.
+Sanotaan niin-
+ki, että alkaa saamelaiseksi.
+Taru (ir2): Kerran miehen sisko sanoi, että täällähän nämä
+suomalaiset on enemmän saamelaisia kuin itte saamelaiset...
+Lajittelua... tavallaan on ja tavallaan ei, jos yrittää olla elä-
+mäntapasaamelainen...
+Laura (ir2): Naapuri sanoo, että opiskeltu saamelaisuus voi
+ylittää verenperimää, saamelaistaustaa.
+Näen näissä Siirin, Tarun ja Lauran puheenvuoroissa
+ajatuksen saamelaistapaisuuden haastavuudesta.
+Määritte-
+len saamelaistapaisuuden tavaksi elää ja toimia saamelaisen
+tavoin, en "saamelaiseksi alkaen", vaan omaan habitukseen
+soveltuvin osin.
+Tapaisuus tarkoittaa tapaa tehdä asioita jol-
+lakin tietyllä tavalla.
+Sen lähtökohta on kunkin ihmisen koti-
+Tapaisuus-käsitettä kehitellyt Eeva
+Jokinen (2005, 50) kirjoittaa tapojen kuvaavan sosiaalista to-
+dellisuutta, sekä viittaavan normeihin, sääntöihin ja pakkoi-
+Tapaisuus-käsite auttaa saamaan otteen "niistä arkisista
+käytännöistä, joissa institutionaaliset normit ja rakenteelliset
+pakot materiaalistuvat ihmisten teoiksi, toiminnaksi ja elä-
+mänrytmiksi".
+Se on itse kunkin ruumiiseen kerrostunutta
+historiaa, puoliautomaattista toimintaa (mts.
+Koska tapaisuus tulee siitä kulttuurista, jossa ihminen
+elää (Krok 2009, 193), ottavat saamelaismiesten suomalais-
+vaimoiksi ryhtyneet tapaisuusoppinsa saamelaisyhteisöjen
+Kulttuuria, elämistä kulttuurin sääntöjen tavoin,
+on mahdollista oppia, vaikkakin tunnistan Siirin ja Lauran
+sanomassa ajatuksen opiskellun kulttuurin toissijaisuudesta
+verenperimään verrattuna ja jopa jonkin verran paheksutta-
+vana ja "tehtynä".
+Haastatelluista suomalaisvaimoista Siiri
+käyttää ilmaisua alkaa saamelaiseksi, Taru puhuu elämäntapasaa-
+melaisuudesta.
+Laura puhuu opiskellusta saamelaisuudesta.
+Kai-
+kissa noissa lausumissa on sisäänkirjoitettu ajatus opetellun
+saamelaisuuden arveluttavuudesta.
+Hyväksyttävä saamelais-
+tapaisuus vaatii hyvää kulttuurista ymmärrystä ja osaamista.
+Saamelaistuminen saattaa synnyttää kritiikkiä myös kielen
+käytön osalta.
+Täällä on kyllä paljon niitä ja mikä pahinta, että ne riukut,
+jotka on tänne naitu, niitä on muutama, nehän on saamelai-
+sempia ku saamelaiset itte ja vaativat tulkkia viranomaisissa
+ollessa ... minä olen kuullu ihan tosijuttuna, että suomalainen
+pohjimmiltaan äidinkieleltään suomalainen puhuu saamea ja
+vaatii tulkkia.
+(Hilkka, ir3)
+Hilkka viittasi lausumassaan nykyisin jonkin verran
+yleistyneeseen käytäntöön, jonka mukaan suomenkielinen-
+kin vanhempi puhuu lastensa kanssa saamea, mitä käsittelin
+edellisessä luvussa.
+Hilkka paheksui suomalaisvaimon saa-
+melaistumista ja erityisen omituisena hän piti sitä, jos suo-
+malaisnainen vaatii tulkkia saamenkieliselle asioimiselleen.
+Merkillepantavaa oheisessa Hilkan kertomassa on sisäänkir-
+joitettu ajatus, että myös suomalaisvaimojen, ei pelkästään
+saamelaisten, parissa paheksutaan "tekosaamelaisuutta".
+Suomalaisvaimo tasapainoilee hyväksyttävän ja arveluttavan
+ja jopa tuomittavan saamelaistapaisuuden välillä.
+Saamelaisen merkityskartan mukaan saamenpuvulla
+osoitetaan kuulumista kulttuuriin, mutta myös etnistä taus-
+taa ja identiteettiä (Hirvonen 1999, 186).
+Enenevässä määrin
+suomalaisvaimot pohtivat omaa minäänsä, ja siihen liittyvää
+mahdollista saamelaisuuttaan.
+Se saamenpukuhan on vähän sen merkki, että sinut hyväksy-
+tään ...Minä en oo saamelainen, en halua antaa sitä kuvaa.
+Mie kunnioitan sitä rajaa, mikä on, että minä suomalaisena en
+ikinä tule ... se tulee aina säilymään mulle mysteerinä, se tulee
+aina olemaan, se on luonnonlaki.
+Siiri viittasi lausumallaan saamenpuvun merkitykseen
+"pääsylippuna" yhteisöön eli siihen, että ihmiselle annetaan
+ikään kuin lupa pitää saamenpukua ja näin hänet hyväksy-
+tään yhteisöön.
+Hän kunnioittaa kuitenkin rajaa suomalaisen
+ja saamelaisen välillä eikä halua esittää saamelaista.
+Ku muutin tänne osa mummoista sanoi, että pitää tehdä puku
+ja osa sanoi, ettei saa, ku ei ole saamelainen.
+Oli paljon mum-
+moja, heidän sanansa oli painava.
+Sitä jäi semmonen, että pää-
+tin, että oon suomalainen, en ole saamelainen, minulla ei ole
+tarvetta pukeutua kuin saamelainen.
+(Vappu, ir2)
+Niin ikään Vappu kertoi haluavansa ilmaista omaa suo-
+malaisuuttaan erityisesti sen vuoksi, että koki ristiriitaista suh-
+tautumista suomalaisvaimon saamenpuvun käyttöön.
+Vappu
+painotti omaa minäänsä, oon suomalainen eikä näe tarpeellisek-
+si esittää muuta.
+Kaks kertaa on ollu päällä.
+Tunsin kyllä olevani aivan väärissä
+vaatteissa.
+En mie saattanu pitää lapintakkia... siksi tietenki ku
+en oo saamelainen.
+Tuntu, että mie petkutan ihmisiä, jos olisin
+lapintakin laittanu.
+Kyllä ne anto ymmärtää miehen sukulai-
+set, että voisin kyllä pitää tai ehkä jopa että kuulus pitää, mutta
+ku sanoin, etten voi, ei ne siitä sen enempää.
+Mie olen kyllä
+pitänyt aina vähän... niinku holmönä, että riuku tai yleensä
+lantalainen pitää lapintakkia.
+Ei se minusta kuulu muille ku
+saamelaisille.
+Miehän olen aika ranttu kansallispuvunki kans,
+että pittää olla omalta alueelta.
+En halua enkä saata niinku
+esiintyä saamelaisena.
+Paula kertoi hyvin painokkaasti, ettei halunnut pitää
+saamenpukua.
+Hän kertoi kokeneensa jopa petkuttavansa ih-
+misiä, jos pitäisi pukua.
+Siiri, Paula ja Vappu kokivat, että he
+eivät voi eivätkä halua pitää lapintakkia, koska se liittyy heil-
+lä niin vahvasti saamelaiseen syntyperään.
+He kunnioittivat
+saamelaisen ja ei-saamelaisen välillä olevia erottavia toimin-
+toja, jotka kuuluvat saamelaistoimijuuteen.
+Irmeli (ir1) kertoo
+aiemmin tässä tekstissä siitä, miten 1970-luvulla saamenpuku
+lantalaisella saattoi synnyttää hyvinkin aggressiivisen reak-
+tion, sillä ei oo oikeutta tuommosta takkia pitää.
+Nuoremmat suo-
+malaisvaimot eivät ihan vastaavaa kielteisyyttä ole kokeneet,
+joskin jotakuta on kielletty käyttämästä saamenpukua.
+Minä koen sen niin symbolisena eikä minun mies ois antanu
+minun pitääkään.
+Kerran mulla oli päällä, mies sano, että et
+missään tapauksessa, minä ymmärrän sen. Joskus oon nähny
+unta, että mulla on lapintakki päällä - painajaisia näinä vuo-
+sina - ja häpesin sitä, olin jossaki kulkueessa.
+Että nyt pitää
+nopeesti lähteä pois, että vaan kukaan näe.
+Veeralle saamenpuvun käyttökiellon antoi hänen mie-
+hensä.
+Haastattelemistani 33 naisesta Veera oli ainoa, jolle
+mies oli selvästi ilmaissut, ettei hyväksy suomalaisvaimonsa
+saamenpuvun käyttöä.
+Veeralle asia oli niin arka, että hän oli
+nähnyt siitä jopa painajaisia, hän oli pelännyt käyttäytyvänsä
+väärin.
+Silloin ku me puhuttiin naimisiin menosta, mies sanoi, että sil-
+lon mulla ei voi olla lapintakkia, että ku mennään naimisiin,
+mentävä omana itsenä.
+Ja musta se oli ihan loogista.
+Että sen
+jälkeen, jos haluat, voit sen hankkia, mutta en mä oo koskaan
+tuntenu...Mullahan on semmonen kesätakki, ahku ompeli sen
+silloin, kun vanhin tyttö oli pieni.
+Se vaan halus tehä mulle
+takin.
+On mulla lakkiki, en mä oo sitäkään koskaan pitäny.
+(Martta, ir2)
+Martan mies puolestaan piti rajan siinä, että vihkimisen
+jälkeen, kun on virallisesti vaimo, voi käyttää saamenpukua.
+Mies osoittaa vahvaa kulttuuritajua ilmaistessaan, että on men-
+tävä omana itsenä eli ihmisen on tiedostettava oma minuuten-
+sa, minkä Martta itsekin vahvistaa.
+Toisaalta mies vahvistaa
+kulttuurista sukupuolijärjestystä eli että vaimolle on eri sään-
+nöt kuin tyttöystävälle.
+Vastaavanlaisesta siirtymisestä ker-
+too myös Maija Urponen (2012) Armi Kuusela-Hilariota kos-
+kevassa tutkimuksessaan.
+Siirtymäriitit tarkoittavat yksilön
+siirtymistä ryhmän sisällä uuden identiteetin piiriin.
+Roma-
+ninaiselle tällainen riitti on pukeutuminen.
+Romaneilla nuori
+nainen on korkea-arvoinen mustalaispuku päälle puettuna,
+ja tämä puku saadaan yleensä 14-23-vuotiaana.
+(Laatikainen
+Romaninaisella oman puvun käyttäminen vaihte-
+lee nykyaikana: osa käyttää koko ajan, osa lähinnä juhlissa ja
+omissa tilaisuuksissa, osa ei käytä ollenkaan.
+Romaninainen
+voi myös luopua puvun käytöstä.
+Tällöin asiasta ja luopumi-
+sen syystä (esim.
+selkävaivat) ilmoitetaan muille.
+(Åkerlund
+Asun käyttöön vaikuttaa myös valtaväestöön sulautu-
+Esimerkiksi monet harrastukset ovat vaikeita tai mah-
+dottomia perinneasu päällä.
+Monet romaninaiset kertovat
+lisäksi, että asu, erityisesti hame, saisi olla hieman käytännöl-
+lisempi ja kevyempi.
+Lisäksi on yleistä, että asua käytetään
+silloin, kun ollaan tekemisissä muiden romanien kanssa, kun
+taas esimerkiksi Suomessa valkolaisten kanssa seurustellessa
+pukeudutaan valtaväestön trendien mukaisesti.
+(Markkanen
+Saamelaisyhteisössä ei vastaavanlaista ikään sidottua
+siirtymäriittiä ole.
+Itse tulkitsen suomalaisvaimon saamenpu-
+vun käytön jonkinlaisena siirtymisenä, kasvamisena "täysi-
+valtaiseksi saamelaiseksi", yhteisön jäseneksi.
+Mulla oli hyvin vahva mielipide, että se on semmonen vaate-
+kappale joka ei kuulu suomalaisena mulle.
+Se on semmonen
+asia, johon kasvetaan, siihen liittyy niin paljon - pitää olla
+hirvittävän hyvät perusteet, tietenki itselläki olla hyvät perus-
+teet.
+... Aloin kuitenkin ajatella saamenpuvun käyttöä.
+Erotuin
+aina juhlissa joukosta... ympäristö oli verrattain hyväksyvä ja
+siinä vaiheessa tein jo aika paljon saamenkäsitöitä, joita olin
+oppinut anopilta, se tuntui luontevalta (saamenpuvun käyt-
+täminen).
+(Soile, ir3)
+Soile kuuluu nuorimpaan suomalaisvaimoikäpolveen.
+Hän pohti pitkään omaa saamenpuvun käyttöään.
+Pikkuhil-
+jaa Soile alkoi kuitenkin käyttää pukua varsinkin liikkuessaan
+miehensä ja perheensä kanssa.
+Pääsääntöisesti vain harvat
+nuorimmista saamelaismiesten suomalaisvaimoista käyttävät
+saamenpukua, tutkimukseni mukaan noin joka kymmenes.
+Ei oo tullu ajatusta, en tajua miks mun pitäs pitää.
+Mä koen,
+että jos mä laittaisin, ihmiset ajattelis, että mä oon joku wan-
+nabe-saamelainen vähintään, joka katsoo vain jotaki miestä...
+tiiäkkö ... .
+Mä oon aina vähän ihmetelly, että pitävät pukua.
+Paitsi kyllä mä tiiän, että jos suvun naiset tekee tai pyytää,
+että pitäs, se on ehkä vähän loukkaus, jos kieltäytyy.
+Siitä se on
+kiinni, ku en oo saamelainen.
+Noora kuvaili lapinpuvun käytössä esiintyvää ristiriitai-
+suutta: hän ei tajunnut, miksi hänen pitäisi käyttää lapinpukua,
+ja kertoi ihmetelleensä toisten suomalaisnaisten lapinpuvun
+käyttöä ja viittaa wannabe-saamelaiseen.
+Wannabe-saamelainen-il-
+maisulla Noora tarkoittanee samofiiliä83 eli ihmistä, joka intoi-
+lee ylenpalttisesti saamelaisuudesta.
+Toisaalta hän pohdiskeli,
+onko puvun käytöstä kieltäytyminen loukkaavaa suvun nai-
+sille.
+Miehen sisko sano mulle, että jos he tekis mulle 40-vuotislah-
+jaksi lapintakin.
+Mie sanoin.
+että älä tee sitä mulle, sitte sä ase-
+tat mut niin hankalaan välikäteen.
+Kyllä se oli niin kova paikka
+ne ihmisten syytökset, että aiotko muuttua saamelaiseksi.
+(Ter-
+hi, ir3)
+Terhi koki Nooran tavoin ristiriitaisuutta.
+Hänelle mie-
+hen sisko tarjoutui tekemään puvun, mutta Terhi ei halunnut
+sitä kokemiensa syytösten takia, epäilysten, että hän yrittäisi
+esittää saamelaista.
+83 Samofiili-ilmaus ei ole mitenkään tieteellinen käsite, vaan esiintyy arki-
+kielessä hieman humoristisesti: "Samofiili on etelästä tullut ei-saamelainen, joka ra-
+kastaa saamelaisia ylenpalttisesti.
+Samofiili haluaisi olla itsekin saamelainen ja pyrkii
+siihen kaikin tavoin.
+Samofiilin mielestä saamelaisten ei pitäisi käyttää sähköä eikä
+moottoriajoneuvoja, vaan elää edelleen laavuissa ja pukeutua saamenvaatteisiin.
+mofiili on näppärä käsistään ja oppiikin saamelaiskäsityöt ja saamenkielen alta ai-
+kayksikön, mutta suuttuu, kun saamelaiset eivät siltikään pidä häntä saamelaisena.
+Kaikesta huolimatta samofiili on kuitenkin hyvin harmiton tyyppi.
+Tuntomerkit: vil-
+lahuivi tai vasananhkalakki." (Aikio 2014.)
+En käyttänyt alkuaikoina.
+Lasten syntymän myötä minullekin
+teetettiin saamenpuku.
+Nyt tuntuu kuin kuuluisin perheeseen
+ja samalla sukuunkin.
+On kunnia-asia saada pukeutua samoin
+kuin mieheni ja lapseni.
+Olen kasvanut tavallaan kiinni saame-
+laiskulttuuriin, mutta se ei silti tee minusta saamelaista, mi-
+nulla on omakin identiteettini.
+Tiinan kertomassa näkyy suhtautumisen muutos.
+ei itse halunnut pitää pukua avioliiton alkuaikoina, mutta
+kokee lasten myötä kuuluvansa perheeseen ja siten olevan-
+sa oikeutettu pitämään lapinpukua.
+Tiina kuvaili vuosien
+mittaan tapahtunutta saamelaisuuteen eli kulttuuriin kasva-
+mistaan (ks.
+Paalumäki 2004, 18), mutta kiistää saamelaiseksi
+alkamisen.
+Terhi Utriainen (2006, 216) kirjoittaa vaatteen ole-
+van vuorovaikutuksen ja itsen esittämisen keskeinen väline
+ja pukeutumisen sosiaalisessa maailmassa tapahtuvaa yhtei-
+söllistä toimintaa.
+Tiinan kertomassa itsen esittäminen tapah-
+tuu muuttuneen ajattelutavan ja sitä myöten pukeutumisen
+Hän toteuttaa yhteisöllisyyttä pukeutumalla samalla
+tavoin kuin miehensä ja lapsensa.
+Jos saamenpuvun käyttö
+suomalaisvaimoilla vaihtelee täysin käyttämättömyydestä
+yleiseen käyttöön, pitävät kaikki selvänä, että lapset käyttävät
+Sitä pidetään ihan kunniakysymyksenä.
+Erja (ir2): Meiän lapset pitää lapintakkia, ilman muuta, mie
+olen neulonu itte, mutta kyllä ne mekkoaki pitää.
+Helmi (ir1): Lapsilla on takit, se on selvä asia.
+Aina ovat pitä-
+neet.
+Tätit tai sukulaiset niitä on tehneet.
+Paula (ir2): Ylpeinä patseeraa lapintakki päällä.
+Meinaa poika,
+että se niinku lisää itsetuntoa.
+Saamenpuku on näkyvin saamelaisuuden symboli84.
+Puku
+lienee kiistellyin edellä mainituista symboleista eli kiistellään
+siitä, kuka, missä ja milloin saamenpukua saa käyttää.
+Saamen-
+puvun väärinkäyttö vaikkapa matkailussa on yleisesti tiedetty
+epäkohta.
+Sitä vastoin mielipiteet yksityishenkilöiden saamen-
+puvun käytöstä vaihtelevat.
+Saamelaiskäräjien antaman lau-
+sunnossa (2010) gáktin käyttö on sidoksissa saamelaiseen alku-
+perään.
+Tästä voidaan poiketa saamelaisen puolison kohdalla
+tai gákti voidaan antaa lahjaksi jollekin arvostetulle henkilölle.
+Näin tapahtui viimeksi talvella 2011, kun saamelaispapille an-
+nettiin inarinmallinen lapintakki.
+Lapintakki on kulttuurinen
+symboli, jolla voidaan toteuttaa erontekoa meihin ja muihin
+Saamenpuku kaikkine lisineen (lakki, huivi, kengät jne.)
+pitää sisällään paljon sanatonta viestintää.
+Pukeutumisessa on
+aina ollut tärkeää niin sanottu oikein pukeutuminen, että ei esi-
+merkiksi sekoiteta keskenään eri alueiden asuja ja niiden osia tai
+ettei pukeuduta toisen sukupuolen asuun, esimerkiksi nainen
+käyttäisi miehen pauloja.
+Pukeutuminen viestittää arvostusta
+ja kunnioitusta, mutta joskus myös väheksyntää.
+Esimerkiksi
+vanhat, kuluneet vaatteet häissä kertovat, että miniä tai vävy
+ei ole mieleinen.
+Nurin päin oleva la-
+pintakki on varsinainen mielenosoitus.
+Muistan itsekin, kuinka
+miniäkokelas sai tiukkoja ohjeita oikein pukeutumisesta kuten
+"paulat oikein päin", "luhka on miesten mettävaate"85, silkki-
+84 Vaatteen/asun symbolinen merkitys on ymmärretty kulttuurisesti laajasti.
+Esimerkkeinä voi mainita erilaiset univormut, ns.
+aatteelliset asut (esim.
+uskonnolli-
+set ja poliittiset) ja ainakin vanhempina aikoina yhteiskunnallista asemaa kuvaavan
+pukeutumisen.
+Outi Sipilä (2012) näki väitöstutkimuksessaan esiliinan symbolisen
+merkityksen perheenemännän, vaimon, työnjaon, pystyvyyden, puhtauden, sivey-
+den ja jopa statuksen merkkinä.
+85 Luhka on viitan tai ponchon tapainen päällysvaate.
+Sen käyttö nykyisin
+on yksi selkeä esimerkki saamelaisasujen ja -asusteiden käytön muuttumisesta: "Luh-
+ka on ollu miesten mettävaate, mutta tuossa kymmenkunta vuotta sitten alko näkyä
+luhkia yhä enemmän ja enemmän myös naisilla.
+Nuoret käyttää luhkaa jonku verran.
+Varsinki kesällä festareissa ruukaa aika monella olla luhka, erityisesti tytöillä ja nai-
+huivi pitää olla suorassa ja siististi, tukka ei saa hapsottaa ja
+niin edelleen.
+Muistan sanonnan: "jolla ei pysy lakki päässä, ei
+pysy housut jalassa".
+Pukeutumisen säädyllisyyteen kiinnitet-
+tiin siis huomiota.
+Huonosti tai väärin pukeutuneelle riukulle
+naurettiin ja häntä pilkattiin: "pukee niin kuin riuku, ei osaa".
+Kyselin informanteiltani, mitkä saamelaisuuden sym-
+boleista nousivat parisuhteen alussa selkeimmin esille.
+mainitsivat tavalla tai toisella saamen kielen ja suvun sekä su-
+kulaisuuden yleensä.
+Myös saamenpuku tuli monilla esille jo
+vihkivaiheessa.
+Arkipäivän eroavaisuuksista mainittiin usein
+ruoka, sekä sen valmistustavat että tarvikkeet.
+Ennen pitkää
+lähes kaikilla tuli jollakin tavalla esille duodji.
+Poromiehen
+vaimoksi asettuneet kertoivat aina poronhoidon asemasta ja
+perheen roolista siinä.
+Naisena saamelaisperheessä - arjen
+ulottuvuuksia
+Saamelaisnaiset kokevat olevansa vastakkaisten vaati-
+musten ristitulessa.
+Toisaalta korostetaan naisten itsenäisyyt-
+tä, kouluttautumista, kykyä yhteiskunnalliseen toimintaan,
+toisaalta edelleenkin arvostetaan perinteisiä taitoja kuten kä-
+sitöiden tekemistä.
+Saamelaiseen naiseen kohdistuvat kahtalaiset vaatimukset:
+toisaalta on oltava itsenäinen ja kouluttautua, toisaalta hänen
+on hallittava perinteiset taidot.
+Maiju Saijets (2000) kirjoittaa,
+että tilanne ei ole aivan yksinkertainen.
+Kun vanhat normit,
+arvot ja tavat ovat muuttuneet, syntyy epävarmuutta siitä,
+mitä normeja pitäisi noudattaa, vanhoja vai uusia.
+Kohdistuvatko saamelaisyhteisössä samat vaatimukset suo-
+malaiseen naiseen?
+silla.
+Perinteisiä luhkia näkyy pääasiassa, mutta sitte näkyy sellasia, johon on tuohon
+etumukseen kirjailtu joku logo tai kuva." (Länsman 2014).
+Kysyn tutkimuksessani, minkälaisia vaatimuksia suo-
+malaisvaimoon kohdistuu eli miten suomalaisnainen kokee
+vaatimukset, mitä hänen tulee oppia, osata ja omaksua.
+Min-
+kälainen suomalaisnaisen tulee olla ollakseen kelvollinen saa-
+melaisen vaimoksi ja saamelaisyhteisön jäseneksi; mitä hänen
+tulee osata, tehdä, toimia; mitä hänen tulee arvostaa; mitä ei
+auta tehdä, jos meinottelee olevansa kunnon vaimo: Minkä-
+laisten tekojen kautta naiset rakentavat vaimoutta ja minijyyt-
+tä?
+Mitkä tekijät voivat aiheuttaa eroavaisuuksia?
+Minä oon koulutettu ja itsellinen ihminen... tää saattaa olla
+kans niitä ongelmatekijöitä... Täällähän oli totuttu siihen, että
+vaimo kotona, hellan vieressä ja minä taas oon ollu töissä koko
+ajan.
+Että olin tavallaan aivan eri maailmasta, ei pelkästään se,
+että saamelainen ja suomalainen... ja se, että on ihan erilaisesta
+toimintakulttuuristakin.
+Vappu kuvasi eroa elämäntavassa erilaisena toimintakult-
+tuurina.
+Ero ei välttämättä ole kulttuurissa - saamelaisessa ja
+suomalaisessa - vaan tavassa elää ja toimia, miesten ja naisten
+tehtäväjaossa, samalla tavalla kuin suomalaisessa yhteisöissä
+yleensä.86
+Kyllähän täällä aika tiukassa on ne perinteiset työnjaot, että
+nainen hoitaa kotihommat ja lapset.
+Samanlainen niinku kaik-
+kialla Suomessa.
+Täällä tietenki vielä korostuu, jos mies on
+jossaki luontoammatissa niinku kalastaja tai porotöissä.
+nuoret isät kyllä aika hyvin on ottanut kotitöitä hoitaakseen.
+Ne onki niitä meiän kasvattamia poikia.
+86 Monissa tutkimuksissa käy ilmi, että vanha sukupuolijako naisten ja mies-
+ten välillä mm.
+kotitöissä on edelleen voimassa.
+Vaikka tavoitteena onkin kahden elät-
+täjän ja hoivaajan perhemalli, oletetaan ensisijaisesti naisten edelleen toimivan lasten
+hoivaajina.
+Vappu ja Paula kuuluvat jo ikääntyneempiin vaimoihin,
+heillä on samankaltainen näkemys toimintatavoista ja naisen
+roolista nykyaikaisena, itsellisenä naisena.
+Minkälainen naisen
+malli saamelaisyhteisössä on?
+Keskustelimme informanttieni
+kanssa keskeisistä eroista elämässä ja elämäntavoissa saame-
+laisalueen ja eteläisemmän Suomen välillä.
+Selkeimpinä eroi-
+na nousivat esille ruoka, aikaan liittyvät asiat, kiireettömyys
+ja toisaalta epätarkkuus.
+Aikakäsitys heijastuu niin kotitöihin
+kuin muuhun työhön, monet kertoivat heitä vaivanneen suur-
+piirteisyyden, "jos ei tänään, niin ehtii sen huomennakin" -
+ajattelutavan.
+Puhuminen lienee monesti kynnyskysymyksiä
+parisuhteessa eivätkä saamelais-suomalaiset suhteetkaan tee
+asiassa poikkeusta.
+Muita keskeisiä eroja on paikoittain edel-
+leen esiintyvä perinteinen ajattelutapa naisten ja miesten töis-
+Yhtenä merkittävänä tekijänä nousi informanttieni kerto-
+muksissa suvun suuri merkitys saamelaisyhteisössä.
+Lähestyn vaimon roolia arjen, toimijuuden ja arjen toimi-
+juuden kautta.
+Toimijuus on suhde henkilölle mahdollisen ja
+häneltä odotetun toiminnan sekä toteutuneen välillä (Ronkai-
+Hanna Ojala (2010, 36) määrittelee toimijuuden
+henkilön käsitykseksi ja tuntemukseksi omista toimintamah-
+dollisuuksista.
+Se muotoutuu ja on sidoksissa ikään, sukupuo-
+leen, yhteiskuntaluokkaan ja muihin sosiaalisiin tekijöihin.
+Arjen ulottuvuuksia ovat toimijuus ja tapaisuus, jotka yhdisty-
+vät naisen arjessa.
+Arki on naisen aluetta ja arjen kuosittelu on
+naistapaista (Jokinen 2005, 14).
+Feministisessä tutkimuksessa
+käytetään käsitteitä arjen toimijuus (Jokinen 2005) ja pieni,
+minimaalinen (Honkasalo 2008) tarkoittamaan jokapäiväistä
+tekemistä, ns.
+naisten töitä, jotka eivät tiety voimakkaasti tai
+näyttäydy selkeästi.
+Vaikka kieli ja käsityöt kuuluvat suoma-
+laisvaimon arkeen, näen varsinaisen arjen konkretisoituvan
+tavallisissa arjen askereissa kuten ruuan laitossa.
+Kyllä se arki poromiehen vaimona koitti hyvin nopeesti...
+Mieshän teki jo seurusteluaikana selväksi, että ensin on porot
+ja sitte on kalat ja sitte on metsästys ja sinä tuut vasta neljänte-
+nä, se oli ihan rehellinen.
+Lapset ku synty niin minä olin vielä
+alempana... Käytännössähän se on näin, porohommissa siihen
+aikaan ku oltiin vielä paljon mettässä, viikkotolkulla, niin kyl-
+lähän se oli näin.
+Sehän tuntu, että ihan ok, se oli niin rehellis-
+Veera puhui arjesta, siitä, mitä arki on ja mitä se on eri-
+tyisesti saamelaisen suomalaisvaimona.
+Eeva Jokinen (2005, 5)
+kuvaa arkea tapana ymmärtää elämää, antaa teoille ja tunteille
+merkityksiä ja muodostaa normikoodistoja.
+Veera ei puhunut
+normeista, mutta hänen kertomansa sisälsi selkeän arvojär-
+jestyksen, miehen elämän toimintajärjestyksen.
+Veeran mies
+korosti, että (poro) miehellä on ja kuuluukin olla järjestykses-
+sä ensimmäisenä elannon hankkiminen, porotyöt ja kalastus
+ovat elannonhankkimistapoja.
+Porotalous saamelaisalueella
+ei kuitenkaan ole pelkästään joidenkin henkilöiden, ensisijai-
+sesti miesten elinkeino, vaan elämätapa, jossa koko perhe on
+tavalla tai toisella mukana.
+Veera osoitti rehellisyyttä lausu-
+mallaan, että hän jäi vielä alemmaksi, kun lapsia syntyi.
+pitää sisällään ajatuksen poronhoidollisen elämäntavan jat-
+kuvuuden tärkeydestä.
+Tämän vahvistaa myös Maiju Saijets
+(2000) totemalla, että poro ohjaa koko elämää, myös naisten
+elämää (mts.
+Poromiesten vaimoja haastattelemistani naisista on noin
+kolmasosa.
+Kuta kuinkin kaikkien elämään poro liittyi jolla-
+kin tavalla, jos ei muuten niin ruuan raaka-aineena.
+Poro on
+itsenään jo normikoodittaja: se määrittelee ruokalistaa, aika-
+taulutusta, taloudellista toimeentuloa, lasten kasvatusta ja
+kaiken kaikkiaan myös vaimon tehtäviä ja rooleja sekä sosiaa-
+lisia suhteita.
+Se pitää sisällään arjen sosiaalisuuden muotoja
+kuten perinteitä, pakkoja, tapoja ja sopimuksia (ks.
+Jokinen
+On kuitenkin aiheellista muistaa, että poronhoito ei
+suinkaan ole ainoa saamelaisten elinkeino, saamelaisissa on
+yrittäjiä, erilaisia työntekijöitä, virkamiehiä eli kaikkia samo-
+ja elinkeinoja, mitä valtakulttuurisessa yhteisössäkin.
+Poro ja
+muut luontoelinkeinot ovat vain saamelaisuuden näkyvimpiä
+tunnusmerkkejä, jopa stereotypioita.
+Suomalaisvaimoihin pätenevät varmasti samat hyvän
+vaimon kriteerit, mitä on ollut kaikissa kulttuureissa kautta
+aikojen: viisas, kätevä ja hyvä työihminen.
+Tavalla tai toisel-
+la ne pätevät edelleen.
+Naistapaisuus tarkoittaa naisten tapaa
+toimia tietyllä tavalla vaikkapa kotitöissä.
+Tämä ei mitenkään
+sulje pois vaikkapa kotitöiden jakamista naisten ja miesten
+kesken, vaan tarkoittaa kummankin tapaa tehdä ja toimia
+tietyllä tavalla.
+Naistapaisuus ei ole yksittäisten naisten omi-
+naisuus, vaan rakenteellinen käsite, joka liittyy sosiaalisiin ja
+yhteiskunnallisiin instituutioihin ja käytäntöihin (Veijola - Jo-
+Naistapaisuuteen liitetään "asioiden pyö-
+rittäminen", pikkutehtävien tekeminen, järjesteleminen, asioi-
+den varmistaminen ja toisten palveleminen, sivuuttaminen,
+ohittaminen ja tytöttely (Naskali 2007b, 182).
+Naistapaisuus ja rooliajattelu eli vallitseva sukupuolijär-
+jestelmä kattaa myös saamelaisyhteisön huolimatta siitä, että
+saamelaisyhteisöä on mainittu vahvojen naisten yhteisöksi:
+saamelaisyhteisö on tasa-arvoinen, jopa matriarkaalinen, saa-
+melaisnaiset ovat vahvoja eikä sortoa esiinny.
+Rauna Kuokka-
+nen (2004) näkee tämän yleisen käsityksen olevan kuitenkin
+myytin, jonka avulla on mahdollista ylläpitää perinteisiä su-
+kupuolirooleja ja kätkeä epäkohtia.
+Saamelaisyhteisössä on ol-
+lut vanhastaan selkeä työnjako, joka noudattelee samaa mallia
+kuin työnjako esimerkiksi suomalaisessa maatalousyhteisös-
+sä: naiset kotona, miehet ulkotöissä.
+Mies, joka ei noudatta-
+nut tätä työnjakoa vaikkapa navettatöissä, ei ollut "/.../ oikea
+mies, hän oli vaihtanut sukupuolta" (Balto 1991).
+Saamelaisen
+varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen oppaassa kirjoitetaan,
+kuinka tärkeää saamelaislapsille on kehittää itseään ilman
+sukupuolirooliodotuksia.
+Oppaassa muistutetaan kuiten-
+kin, että tasa-arvo voi merkitä alkuperäiskansayhteisössä eri
+asioita kuin valtaväestön keskuudessa.
+Niin ikään neuvotaan
+kiinnittämään huomiota naisten ja miesten erilaiseen tapaan
+ajatella, toimia ja tehdä päätöksiä.
+Oppaassa ei kerrota, miten
+em.
+erilainen tapa ilmenee, vaan todetaan, että tasa-arvon tuli-
+si merkitä valinnanmahdollisuuksia.
+(Pohjois-Suomen sosiaa-
+lialan osaamiskeskus 2014, 19.)
+Osittain miesten ja naisten rooleihin, mutta se on myös kult-
+tuurieroa... Onhan niitä rooleja, odotuksia, mutta toisaalta on
+aika tasa-arvosta.
+Kaiken kaikkiaan äitit tekee enemmän töitä,
+saa siitä jotakin pointseja.
+Onko se suorittamista vai mitä se
+on... (Noora, ir3)
+Kotitöissä yhdistyy naisten arjen toimijuus: rutiininomai-
+suus, toistuvuus, tavanomaisuus ja sukupuolijako (Jokinen
+Naisen on pystyttävä yhdistämään kodin ja työ-
+elämän vaatimukset.
+Saamelaisyhteisön suomalaisvaimoilla
+tämä on jokapäiväistä, koska liki kaikki heistä (haastattele-
+mistani naisista) ovat työelämässä kodin ulkopuolella.
+Noora
+arvioi äidin töistä saatavan pointseja, minkä näen viittaavaan
+arvostuksen, symbolisen pääoman, ansaitsemiseen.
+Kun kysyin haastateltaviltani, eroaako heidän nykyinen
+perhe-elämänsä heidän lapsuuden perhe-elämästään, nousi
+esille selkeästi muutamia asioita: ruoka ja ruokailutavat sekä
+juhlatavat, elämänrytmi ja aikataulut, keskustelukulttuuri,
+käytöstavat ja harrastukset sekä suvun suurempi merkitys
+verrattuna suomalaiseen yhteisöön.
+Kaikki edellä mainitut
+eroavaisuudet liittyvät symboliseen pääomaan ja tavalla tai
+toisella ns.
+hyvään makuun, hyviin tapoihin.
+Erilaiset tavat
+ovat kulttuurista pääomaa; mitä ihminen on oppinut ja omak-
+sunut elämäntavoikseen.
+Pierre Bourdieu'n (1986) luokka-
+teoria nostaa esille kulttuurisen pääoman, kuten hyvän maun,
+ja yhteiskuntaluokan yhteyden.
+Bourdieu määrittelee maun
+eräänlaiseksi luokittelujärjestelmäksi, jonka kautta voidaan
+erotella elämäntyylejä ja kulttuurituotteita.
+Riie Heikkilän (2011) tutkimuksessa suomenruotsalaiset ko-
+rostivat, että "hyvä maku ja estetiikka olivat heille keskeinen
+elämänalue, hyvän maun tavoittelu ja toteuttaminen jopa
+eräänlainen elämäntehtävä" (mt., 52).
+Jossakin määrin saman-
+kaltaisuutta näen myös suomalaisvaimojen vastauksissa.
+Erilaisia tapoja olen tuonut ... niinku vierailutavat, että kun
+mennään vierailulle, siitä sovitaan etukäteen ja viiään aina jo-
+takin tuliaisia.
+Varsinki jos pitemäksi aikaa, yöksi ja semmosta.
+Että ei niinku vaan tupsaheta sisään.
+Vaikka en mie sitä, että
+pitäs mitään ajanvaraussysteemiä (nauraa), mutta vois sitä
+vähän etukäteen, että ollaanko kotona ja mitä tehhän.
+täälähän on semmonen avoimien ovien systeemi... siis että tul-
+laan ja mennään.
+(Kaija, ir2)
+Kaija toi esille hyvät tavat, joita hän oli oppinut ilmeisesti
+lapsuuden kodissaan.
+Hyvät tavat kuuluvat Bourdieu'n mää-
+rittelemään hyvään makuun.
+Kaijan lausumasta on luettavissa
+viesti, että hän on tuonut nykyiseen elämäänsä tapoja, joita ei
+miehen elämässä ole aikaisemmin ollut.
+Näen Kaijan näke-
+myksessä hyvien tapojen arvottamista: omassa mielessään
+itse tuomansa tavat ovat (ehkä) parempia kuin yhteisön tavat,
+ne ovat opettamisen arvoisia.
+Kaijan tavat ovat aktiivista toi-
+mijuutta kulttuurisen pääoman kartuttamiseksi, joskaan sen
+legitimoinnista ei ole takeita eli suomalaisnainen ei voi olla
+varma, hyväksytäänkö hänen tapansa.
+Jokaisella suvulla, per-
+heellä ja kulttuuriryhmällä on omat tapansa, kuten myös yk-
+silöillä.
+Mitkä erot ovat yksilöpohjaisia, mitkä taas perustuvat
+laajempaa pohjaan, on ajoittain vaikea erottaa.
+Eeva Jokinen
+(2005, 11) kirjoittaa arjen kätkevän sisäänsä paljon valtataiste-
+lua ja neuvotteluja.
+Tapoihin sisältyy vallankäyttöä ja pakotta-
+via puolia (mt., 30), mitkä tulkitsen kattavan sekä ruodussa pi-
+tämisen että toisten vaihtoehtojen ohittamisen.
+En kuitenkaan
+pyri tässä tutkimuksessa laatimaan minkäänlaisia luokituksia
+suomalaistavat ja saamelaistavat, vaan annan informanttieni
+kertoa, minkälaisia eroja he ovat havainneet ja kokeneet pari-
+suhteessa ja perhe-elämässä eli mihin he ovat joutuneet tottu-
+maan ja oppimaan.
+Vaimous ja sen merkitys nousee tässä tutkimuksessa
+esille jo tutkimusasetelmassa, käsittelenhän saamelaismiesten
+suomalaisvaimoja eli naisia vaimoina (ja miniöinä), en työn tai
+äitiyden kautta.
+Naiset saavat usein merkityksensä suhteessa
+mieheen, miehen kautta (Hänninen 2000, 50-52).
+parisuhdeoppaissa nainen nähdään useimmiten alisteisena
+miehelle, jos ei konkreettisesti, niin ainakin semanttisessa mie-
+lessä: mies esitetään aina ennen naista/vaimoa (Tainio 1999).
+Pohjoismaissa vaimo on ollut jo pitkään muodollisesti tasa-ar-
+voinen miehen kanssa.
+Käytännössä mies kuitenkin määrää
+usein vaimonsa aseman oman asemansa, tulotasonsa ja saa-
+mansa arvostuksen kautta.
+Minun miehellä ei oo mitenkään merkittävä asema.
+Niinku yks
+rouva, jonka miehellä on merkittävä asema, niin siinhän nousee
+se naisenki asema... Mutta ku meillä ollaan tällaisia pienelä-
+jiä... (Mimmi, ir2)
+Vaikka en käsittelekään tässä tutkimuksessa saamelais-
+yhteisön yhteiskuntaluokka-asetelmaa, nousee se paikka pai-
+koin esille naisten kertomuksissa kuten Mimmin puheessa
+miehen asemasta.
+Saamelaisyhteisön sisäisistä yhteiskuntaluo-
+kista ei ole olemassa varsinaista tutkimusta.
+Erkki Pääkkönen
+(2008, 236-239) puhuu tutkimuksessaan saamelaiseliitistä ja
+-sivistyneistöstä ja Sanna Valkonen (2009) oikeasta saamelai-
+suudesta, jonka yhteydessä hän käsittelee mm.
+saamelaisalu-
+een ulkopuolella asuvien saamelaisten saamelaisuutta (mt.,
+Veli-Pekka Lehtola (2012, 457) tähdentää kuitenkin
+eri saamelaisryhmien välisiin luokitteluihin viitatessaan, että
+kyse on myös sukujen välisistä valtasuhteista.
+Perinteinen kuva saamelaisesta naisesta on vireä ja tai-
+tava käsityötekijä, kodista huolehtiva, kaikkeen pystyvä.
+esimerkiksi Saijets 2000.)
+Kuva on kuitenkin muuttunut.
+Koti-
+äitejä ei saamelaistenkaan keskuudessa ole siinä määrin kuin
+ennen.
+Taitavaa käsityöntekijää kyllä arvostetaan.
+Mutta yhä
+enemmän saamelaisnaiset ovat samoilla työmarkkinoilla kuin
+valtaväestöön kuuluvat "serkkunsa".
+Naisia on runsaasti kult-
+tuuria sivuavissa ammateissa kuten opettajina, mutta suuri
+joukko vähemmän ääntä pitäviä saamelaisnaisia on mis-
+sä-vain-töissä niin kuin muutkin naiset kautta maailman.
+Län-
+simaistuminen asettaa saamelaisnaiselle suuria haasteita: toi-
+saalta hänen on kunnioitettava perinteitä, toisaalta vastattava
+nykyajan haasteisiin.
+(Korpilähde 2012.)
+Aivan vastaavanlai-
+sia vaatimuksia näyttää kohdistuvan myös saamelaismiesten
+suomalaisvaimoihin.
+Monet suomalaisvaimoista ovat pitäneet tärkeänä opetel-
+la tekemään saamenkäsitöitä eli duodjia.
+Useimpia on opetta-
+nut miehen äiti tai joku muu miehen sukulaisnainen.
+Kätevää
+naista pidetään arvossa kaikissa kulttuureissa, ja erityisesti
+maalaisyhteisössä on naisen ollut tärkeää osata tehdä mm.
+tar-
+peellisia pukineita.
+Myös Saamelaiskäräjät nostaa lausunnos-
+saan (2010) lapintakin käytöstä esille käsitöiden kulttuurisen
+merkityksen ja arvon: "Käsityöt ovat myös olleet perinteisesti
+keskeisessä asemassa kulttuurinomaksumisprosessissa sekä
+kulttuurisen identiteetin rakentamisessa.
+/.../ Kädentaitoja
+arvostetaan edelleen ja taitava käsityöntekijä on tarpeellinen
+ja arvostettu yhteisössään." Niin ikään saamelaissymboleja
+määritelleet näkevät duodjin eli saamenkäsityön keskeisenä
+symbolina (Amft 2000, Hoëm 1995, Triumf 2004/Saamelainen
+arvokomissio, Tervaniemi 2012).
+Käsitöitä tekevällä miniällä
+saattaa olla yhteinen kiinnostuksen aihe anoppinsa kanssa.
+Anopin kans ollu hirveän hyvät välit, oon ollu kiinnostunu saa-
+melaiskulttuurista, hän opetti mua tekemään, meitä yhdistää
+käsityöt, yhdessä mietitään.
+Kaikki saamenkäsityöt ovat niin
+ihania... Olin silkintekokurssi, se kolahti heti, että mä osasin
+tehdä jotakin kaunista.
+Mulla on kunnioittava suhtautuminen
+heidän kulttuuriin, ihailen käsitöitä ja kieltä.
+Soilen kertomasta heijastuu ilo osata saamenkäsitöitä: mä
+osasin tehdä jotakin kaunista.
+Hän iloitsi myös yhdistavästä toi-
+minnasta anopin kanssa.
+Suomalaisminiä pystyi näin vahvis-
+tamaan osuuttaan kulttuurinsiirtäjänä.
+Mie teen karvakenkiä, ku niitä käytetään, lapsetki opetettu
+pitämään.
+Ahkulta olen ottanut mallia, olen pyytäny, että
+Kallokkaat, miten tehä.
+Ahku on halukas opettamaan .
+Anoppi on opettanu ... joskus ku se teki karvakenkiä, sano
+haluatko opetella.
+Oon aina kysyny, että voitko neuvoa... on
+neuvonu.
+Ne on kauniita, luonnonmateriaalista.
+Oon ite tehny
+luhkat ja puvut ja muut.
+Myös Heli ja Taru ovat kokeneet, että saamelainen anop-
+pi opettaa mielellään suomalaissyntyistä miniäänsä.
+Kaija
+Heikkinen (1997, 80) kirjoittaa, kuinka omin käsin tehdyt vaat-
+teet toimivat valmistajan ja puvun vastaanottajan välisenä yh-
+dyssiteenä.
+Jokin esine voi olla tärkeä myös sen tekijän vuoksi
+ja kuten itse tulkitsen, sen tunteen takia, joka liittyy esineen
+tekemiseen.
+Useinhan käsitöitä tehdessä myös kerrotaan esi-
+neen käyttötavoista ja muista siihen liittyvistä kulttuurisista
+piirteistä eli siirretään hiljaista tietoa.
+Korpilähde 2008, 90,
+Helin, Tarun ja Soilen anopit eivät sulkeneet suomalais-
+miniäänsä naisten ketjun ulkopuolelle, vaan opettamalla heil-
+le saamenkäsitöitä loivat sidettä miniän ja anopin välillä.
+tuleva vaimo päässyt anopin koulutukseen tiukemminkin.
+Tuleva anoppi oli kihlauduttuamme pitänyt minulle puhutte-
+lun siitä, mitä kaikkea saamelaisen vaimon tulee osata ja lopuk-
+si kysynyt, että olenko aivan varma, että haluan tätä ja pystyn
+tähän.
+Kun sanoin olevani, hän alkoi opettaa minulle käsitöitä.
+Myös mieheni mummo alkoi opettaa käsitöitä.
+Sirkun kertomassa näkyy selkeästi naisen rooli ja asema
+perinteisessä saamelaisyhteisössä, hänen tulee saamelaisen
+vaimona osata tehdä muun muassa käsitöitä.
+Aiemmin äidit
+opettivat tyttärilleen taitoja, joita tämä tarvitsee ollakseen "oi-
+kea saamelainen nainen ja kelvollinen aviovaimoksi" (Hir-
+vonen 1999, 181) ja koska "naisen tärkein tehtävä on valmis-
+tautuminen vaimon osaan" (Lukkari&Aikio 1992, 76).
+duodjista väitellyt Gunvor Guttorm (2001, 20) vahvistaa, että
+perinteisesti käsityöntekotaito on ollut edellytys hyvään nai-
+makauppaan ja on suuri vahinko, jos nainen on taitamaton.
+Käsitöiden osaamisella nainen osoittaa kuuluvansa yhteisöön.
+Sirkun tuleva anoppi osoittaa menettelyllään paitsi käden
+taitojen osaamisen tärkeyttä, mutta hän myös ilmaisee Sirkun
+tulevan yhteisön jäseneksi.
+Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä,
+että kyseinen tuleva anoppi hyväksyi suomalaisnaisen miniäk-
+seen opettamalla häntä ja näin turvaamalla hänelle yhteisössä
+vaadittavat taidot ja sitä myöten aseman kelvollisena miniänä.
+Samaa anopin osoittamaa hyväksyntää voi edellä kuulla myös
+Soilen, Helin ja Tarun kertomasta.
+Anopin osoittama hyväk-
+syntä on olennaista suomalaisvaimon aseman yhteisöllisessä
+hyväksynnässä: vanhemmat naiset ovat "sosiaalisen järjestyk-
+sen ylläpitäjiä" (Somby 2003, 42).
+Suomalaisvaimoista monet
+ovat käyneet myös erilaisia käsityöalan kursseja, joita saame-
+laisalueella järjestetään varsin paljon.
+Käsityöt - mie en pehmeistä välitä, oon tehny puukkoa ja kuk-
+saa ja kaaraa.
+Oli aivan mahtava kurssi, puu- ja luutyö.
+Se oli
+aivan riemastuttavaa, se puupölyn haju ja sarven.
+Siiri ylitti toiminnallaan naisen roolin raja-aitoja.
+Vuok-
+ko Hirvonen (1999) puhuu saamenkäsityön yhteydessä myös
+sukupuolinäkökulmasta.
+Naiset ovat saamelaisyhteisössä teh-
+neet perinteisesti ns.
+pehmeitä töitä eli nahka- ja kangastöitä
+kuten kenkiä, asuja (peski) ja asusteita (lakki, kintaat) poron-
+nahasta ja kankaisia saamenpukuja ja lakkeja sekä neuletöitä.
+Naisen tehtävä on ollut vaatettaa mies ja koko perhe.
+Hirvo-
+nen kuvaa, kuinka "vaatettamalla miehen nainen pääsee osoit-
+tamaan naisellisuuttaan" (mt., 191) ja "naisen tieto-taito on
+muuttunut naisvoimaksi" (mt., 188).
+Kaija Heikkinen (1991)
+kirjoittaa, kuinka käsitöissä on selvä sukupuolijako, johon
+liittyy myös arvottamista.
+Naisten ja miesten käsitöihin suh-
+taudutaan eri tavalla.
+Käsityöhön kuuluu olennaisena osana
+kollektiivisuus, jota vastaan Heikkinen näkee sukupuolijaon
+sotivan.
+Huomion arvoista sukupuolijaossa on sen syvään
+juurtuminen.
+Erja nostaa esille käsitöiden merki-
+tyksen ihmisen arvostuksessa:
+Mie olen itte tahallani opetellu takkeja neulomaan.
+Olen katto-
+nu sommitteluja, huivit olen ite solminu.
+Kyllä mie siksi olen
+opetellu, että näyttää, että kyllä mie pystyn, ei se niin ole ku-
+ningaslaji.
+Niinku se kieliki.
+Läpi elämän on että pittää osoittaa,
+että kyllä mie osaan.
+Sitähän mie noilla käsitöillä.
+Erjan kertomassa kiinnittää huomiota lausuma Läpi elä-
+män on että pittää osoittaa, että kyllä mie osaan.
+Näen tässä laa-
+jemmankin merkityksen kuin kädentaitojen osoittamisen: on
+pakko osata, osaaminen pitää näyttää toteen, yhteisö edellyt-
+tää osaamista.
+Kuulen Erjan kertomassa jonkinasteista tur-
+hautumista osoittamiseen, oman osaamisen ja pätevyytensä läpi
+elämän jatkuvaan arvioimiseen.
+Duodjihan ei ole pelkkä "myk-
+kä esine" (Somby 2003, 7), vaan se kantaa mukanaan arvoja,
+rooleja, kulttuurin monimuotoisuutta.
+Käsityö ja sen tekemi-
+nen voi myös olla arvon mitta: kuka on taitava ja osaava (mt.,
+Kaikki eivät kuitenkaan ole käsityöihmisiä eivätkä
+koe saamenkäsitöitä omakseen.
+Muita saamenkäsitöitä ... en oo tehny, olin kyllä lapintakin-
+neulomakurssilla.
+Tein tytölle takin - siitä kuulin myöhem-
+min, että mitä se (nimi) semmoselle kurssille menee.
+Karva-
+kengät ja muut, ei oo oikeestaan mun juttu, en oo saamelainen.
+Martta oli kuullut arvostelua saamenkäsityökurssille
+menostaan.
+Aika ajoin on käyty tiukkaakin keskustelua siitä,
+kuka saa tehdä saamenkäsitöitä, erityisesti myyntiin.
+laisalueen koulutuskeskus (SAKK) on vuodesta 1972 lähtien
+järjestänyt käsityöalan koulutusta.
+Opiskelijat ovat kaikkialta
+Suomesta, ei pelkästään saamelaisalueelta eivätkä saamelaisia.
+Sámi Duodji ry.
+on useampaan otteeseen ottanut kantaa yleen-
+sä saamenkäsityön opetukseen ja erityisesti sen opettamiseen
+ei-saamelaisille.
+Oppilaitos ei voi valita opiskelijoita syntype-
+rän perusteella, mutta lantalaista (ei-saamelaista) perinteisen
+saamenkäsityöntekijänä ei aina katsota hyvällä.
+(Korpilähde
+2008, 81-85) Vaikka Martan kertomasta voidaan kuulla arvos-
+telua, voi sanotun tulkintani mukaan kuulla myös siten, ettei
+Martan tarvitsisi mennä kurssille, koska suvun naiset huoleh-
+tivat lapintakeista myös suvun suomalaisen äidin lapsille.87
+Sanomalehti Lapin Kansa otsikoi vuonna 1993 aiheesta
+artikkelin "Saako riuku-vaimo tehdä saamenkäsitöitä Ina-
+rissa?" Artikkelissa kolme suomalaissyntyistä naista kertoo
+vaikeuksistaan tehdä ja myydä "saamelaistapaisia" käsitöitä.
+Saamelaissyntyinen Lea Magga arvioi artikkelissa, että ei ole
+"erityisen suotavaa, jos suomalainen vaimo ryhtyy tekemään
+saamelaiselle miehelleen nutukkaita tai peskejä, puhumatta-
+kaan, että ryhtyy valmistamaan myyntiin saamelaisuuteen
+viittaavia matkamuistoja." (Lapin Kansa 1993).
+Tämä on niitä
+harvoja kertoja, kun olen nähnyt suomalaisnaisesta käytettä-
+vän julkisesti ilmaisua "riuku".
+Käsityössä tuottuu valmiin tuotteen lisäksi tekemisen
+prosessi, tekijätoimijuus.
+Duodjia tehdessä siirretään tietoa
+itse tuotteen tekemisen lisäksi yleisesti materiaaleista, tuotteen
+käytöstä ja kulttuurisesta merkityksestä.
+Käsitöiden historia
+on naisten ja arjen historiaa: niissä naiset konkretisoituvat his-
+torian toimijoina ja niissä tiettyy naisten arkipäivä sekä yhtei-
+sön arvot ja normit (Sipilä 2004, 174).
+Käsityöt voidaan nähdä
+kertomuksina niitä valmistaneiden ja valmiita tuotteita käyttä-
+neiden ihmisten elämästä ja kokemuksista (mt., 175).88 Myös
+Vuokko Hirvonen (1999) pitää käsitöiden tekemistä ajatusten
+ja elämäkerran kirjoittamisena (mt., 187).
+Niitä voidaan tulki-
+87 Käytännössä asia useimmiten onkin näin: miehen naispuoliset sukulaiset
+ompelevat myös suomalaisäidin lapsille, koska pidetään kunnia-asiana, että kaikilla
+sukuun kuuluvilla on lapinpuku.
+Pukuja voidaan toki myös tilata maksua vastaan
+joltakin taitavaksi tunnetulta käsityöntekijältä, kuitenkin on tärkeää, että puku on
+"oikean mallinen" koristeluja myöten.
+Pienten lasten pukuja myös kierrätetään su-
+kulaisten kesken, esimerkiksi ristiäis-gákti on yleensä ollut monella vauvalla kuten
+suomalaisyhteisössäkin on tapana kastemekkoa käyttää.
+88 Outi Sipilä (2004) vertaa tutkimuksessaan "Tekstiilit teksteinä - käsityöt
+kulttuurin kuvina" (Louise Waldénia siteeraten) tekstiilejä naisten kirjoittamiin teks-
+teihin.
+Sekä tekstiili- että teksti-sanat ovat peräisin samasta latinan sanasta texo (kir-
+joitus, kirjoittaminen).
+Myös suomen sana kirjoa juontuu samaan alkuun kuin kirjoit-
+taminen.
+Sipilä kertoo, kuinka "Valmistaessaan tekstiileitä naiset ovat kirjoittaneet
+omaa historiaansa.".
+ta myös viesteinä omaan aikakauteensa liittyneistä arvoista ja
+asenteista.
+Koska duodjilla on vahva kulttuurinen merkitys,
+kyseessä on enemmän kuin jonkun tuotteen valmistaminen.
+Kädentaidoilla osoitetaan, että kuuluu yhteisöön, täyttää kel-
+poisuusehdot.
+Samat vaatimukset koskevat myös kieltä: Niin-
+ku se kieliki.
+Erjan ilmaisu läpi elämän osoittaa, että kyseessä on
+elinikäinen tehtävä; jatkuva prosessi, jossa suomalaisvaimon
+toimijuus joutuu koetukselle ja hänen kulttuurinen pääoman-
+sa punnitaan.
+Duodjin tekeminen koetaan myös nuorten saamelais-
+naisten keskuudessa tärkeäksi.
+Edelleen saamenpuvut ja
+muut duodji-tuotteet ovat kotitekoisia, vaikka niitä voi myös
+tilata käsityöntekijöiltä.
+Puvun ja muiden saamenkäsitöiden
+itse tekemistä pidetään arvossa: "Kulttuurin sisäinen arvo on
+osata itse vaatettaa perheensä." (Aikio 2013).
+Kaikki käsityöt
+kuuluvat kulttuurisen pääoman muotoihin: ruumiillistunee-
+seen pääomana sekä kykynä tehdä käsitöitä että valmiina
+kulttuurituotteena.
+Käsityö toimii myös kommunikaation
+välineenä ja sen kautta siirretään kulttuurista tietoutta.
+Käsi-
+työtuotteet luovat kulttuurisia suhteita ja tuotteiden merkitys
+on moniulotteista (Käsityö kulttuurisen toiminnan muotona
+Omassa tutkimuskontekstissani näen käsityön, erityi-
+sesti duodjin, vahvana kulttuurisena symbolina ja yhteisölli-
+sen toiminnan ilmentymänä, jonka kautta naiset toteuttavat
+nais- ja myös vaimo-/miniätoimijuuttaan.
+Liittyessään naisten
+käsityöketjuun myös suomalaisvaimo voi paikantaa itseään
+Ruokakulttuuri näyttäytyi uudelle suomalaisvaimolle
+saamelaisalueella alussa varsin outona.
+Vaikka poromiesten
+vaimoja informanteista on vain noin kolmasosa, on poro tär-
+keä raaka-aine ruoanlaitossa kaikilla.
+Kaksi kolmasosaa vai-
+moista on kotoisin Lapin alueen ulkopuolelta ja niinpä poro ei
+ollut kovinkaan tuttu syötävä heille entuudestaan.
+Lapin alueelta tulevat olivat syöneet poroa aikaisemminkin,
+varsinkin Pohjois-Lapista kotoisin olevat.
+Heitä informanteis-
+tani on kuitenkin vain noin kymmenesosa.
+Poroon arkiruu-
+an raaka-aineena totuttiin kuitenkin hyvin nopeasti, samoin
+itse pyydettyyn kalaan.
+Poro raaka-aineena tuotti kyllä ensi
+alkuun yllätyksiä.
+Se, että ruuanlaitto pitää aloittaa poronpaistista, se oli aika epä-
+toivoinen alku... se oli aika erilaista ja että mistä ruhon osasta
+mitäkin voi tehdä, se on pitäny opetella.
+Poro oli uusi raaka-ai-
+ne kerta kaikkiaan ja kalat ne on tuossa järvessä, ne käydään
+sieltä hakemassa.
+(Saara, ir2)
+Saaran lausumassa näkyy yksi olennaisista eroista kau-
+punkiympäristöstä kotoisin olevan vaimon ja saamelaisyh-
+teisön välillä: raaka-aineita ei osteta kaupasta, vaan haetaan
+itse luonnosta.
+Hän piti myös aika epätoivoisena aloittaa ruuan
+laitto kokonaisesta paistista.
+Saaran "epätoivoisuus" tarkoitta-
+nee sitä, että isoa, jäistä paistia on vaikea käsitellä.
+Yleisem-
+pää kaupunkiyhteisössä lienee hankkia johonkin asti käsitelty
+suikaleet) raaka-aine kaupasta.
+Mentiin kesäpäivänä jokea ylös ja aika me verkoteltiin siellä,
+että tarvottiin ahvenet verkkoon, että köytenä vaan ja mä ajatte-
+lin, että no joo varmaan ruokaa riittää.
+Haastattelemissani naisissa oli toki myös maalaistyttöjä
+kuten Rauni, joten esimerkiksi kalastus oli useille tuttua, mut-
+ta kalastaminen varsinaisesti ruuanhankkimismielessä ja jo-
+kapäiväisenä toimintana ei kaupunkilaistytölle ollut jokapäi-
+väistä elämää.
+Jotkus vähän erikoisemmat pororuoat tekivät
+kyllä joillekin suomalaisvaimoille ja -vaimokokelaille tiukkaa.
+Anoppi kutsu syömään, oli keittäny koparakeittoa, mulla pyö-
+rähti vatta suuhun, anoppi luokitteli minut varmaan täysin
+virkaheitoksi riukuksi.
+Terhi kertoi alkuajoista, jolloin oli raskaana eikä kopara-
+keitto innostanut.
+Myöhemmin Terhi kyllä oppi mm.
+verimak-
+karoiden teon: (Anoppi) opetti tekemään verimakkaroita.
+Sanoi
+jopa, että riu'uksi hyvät makkarat teki.
+(Terhi, ir2)
+Verimakkaroiden tekoa olen itse leikillisesti kutsunut
+riukuminiätestiksi, jossa punnitaan suomalaisminiän halu ja
+kyky oppia tekemään ja myös syömään perinteistä ruokaa.
+Perustelen tätä testi-nimitystä sillä, että suomalaisnaiselta
+odotetaan kykyä asettua vaimon ja miniän rooliin, tarpeellis-
+ten taitojen kuten ruokatarvikkeiden käytön opettelemista.
+Terhin kertomassa opetteleminen ja oppiminen näkyy.
+Ano-
+pin sanomassa kuuluu kuitenkin epäilys siitä, että suomalais-
+nainen ei osaa eikä ehkä oppisikaan vaadittavia taitoja, kuten
+perinteisten ruokien laittoa: riu'uksi hyvät makkarat teki pitää
+sisällään ajatuksen ikään kuin suomalaisnainen ei osaa eikä
+ehkä olisi oppimiskykyinenkään.
+Verimakkarat kuten eivätkä
+monet muutkaan pohjoisen ruuat olleet aina kynnyskysymys
+suomalaisvaimoille.
+Pääsääntöisesti suomalaisvaimot ovat
+oppineet ja sopeutuneet hyvin saamelaiseen ruokakulttuuriin.
+Poronlihaa ja kalaa pidetään erityisessä arvossa niiden puh-
+tauden ja terveellisyyden vuoksi.
+Lapset mielellään söis vain niitä (pororuokia, perinteisiä).
+Mielellään söisivät lihakeittoa ja kieltä ja kalansilmiä.
+Allergiat
+lisäksi rajoittaneet, että on ollu tosi hyvä, että on ollu oma liha
+ja pottuja, että ei oo tarvinnu eineksillä elää.
+Joo, lapset tottu kotiruokaan, ettei niille meinannu baariruoka
+kelvata, ku reissussa oltiin.
+Ja piltit sylkästiin pois.
+Mutta an-
+napa ku käristystä sai, niin jo maistu.
+Poromies-isästä se oli
+kauhean hauskaa.
+Lasten ruokailutottumukset osoittavat selkeästi ruuanlait-
+tajan (äiti?)
+osaavan perinteisten ruokien laiton.
+Kieli ja kalan-
+silmät eivät kaupunkilaisnaisen lapsille ole kaikkialla tuttuja.
+Paulan sanomassa kuulen jopa pienen kehaisun kotiruuan - ja
+sen laittajan - paremmuudesta.
+Joltakin myös kyseltiin pari-
+suhteen alkuaikoina, ensimmäisellä käynnillä miehen kotona,
+miten tämä selviää ruokataloudessa.
+Áddja (miehen isä, oik isoisä, ps) kysyi, että mitenkähän sie
+täällä pärjäät, ku täällä syyään aika paljon lihaa.
+Mie vasta-
+sin siihen, että oon tottunu siihen, että syödään sitä, mitä on.
+Sitte ne muistelivat, että jollakin M:n (tuleva mies) veljistä
+oli ollu joku heinänsyöjä, ei se oikein ollut sopeutunut tänne.
+Áddja osoittaa kysymyksellään epäilyksen ja huolen li-
+säksi myös jonkinlaista solidaarisuutta tulevaa miniää koh-
+taan kysymällä pärjäämisestä.
+Ruokakulttuurin oppimisessa
+on anopilla ja joskus suvun muillakin jäsenillä on merkittävä
+rooli, joskaan mies ruuanlaittajana ei saamelaistalouksissa-
+kaan ole mikään outo näky.
+Miehethän ovat tottuneet ruuan-
+laittoon poro-, metsä- ja kalareissuilla.
+Useissa perheissä näyt-
+tää olevan tapana, että jos mies laittaa ruokaa, hän tekee ns.
+perinteiset ruuat kuten käristyksen ja lihakeiton.
+Mies on kotitarvekokki, tekee kumpukset ja lohet, se on pippa-
+loissaki.
+Semmonen mies, joka on laittanu mielellään ruokaa.
+hänellä oli, että lapset asus ympärille ja laittas kaikille ruokaa.
+Miehen ruuanlaittotapa saattoi kyllä poiketa suomalais-
+vaimon tavoista, jopa niin pitkälle, että vaimo näki tarpeelli-
+seksi kieltää jonkun tavan.
+Mies tekee selkäkeiton, mutta minä oon kieltäny ryynien laiton.
+Minusta se, että puurot ja lihat sekotetaan, niin uh... mulla
+alkaa kaulasta kuristaa... että ei voi olla totta.
+Että puurot ja
+keitot syöään ihan eri aikaan, ei yhtä aikaa./.../ Ja se, että ku
+äiti on kotona tehny lihakeittoa, ne on semmosia kauniisti pa-
+loteltuja lihapaloja ja saatto siinä luuta olla, mutta se oli otettu
+pois.
+Mutta sitte täällä!
+Semmonen iso lohkare, josta alat sitte
+järsimään lihaa, että joo joo lihakeitto.
+/.../ Koko ruokakulttuuri
+on muuttunu ... tirrikastike, ei tule lapsilla mitään mielikuvaa.
+/.../ Kyllä minä teen, teen niitä normaalia ruokia ja lapset tekee
+kans ja mies tekee käristystä, ku se pittää vuolla.
+Mimmin sanomasta kuuluu haikeutta.
+Hän puhui kau-
+niisti palotelluista lihapaloista, mikä pitää sisällään viestin oman
+koti-lihakeiton paremmuudesta.
+Olen kuulevinani kaipausta
+myös lapsuuden ruokia kuten tirrikastiketta kohtaan.
+tapaa, että puurot ja lihat sekotetaan Mimmi piti sopimattoma-
+na uh ...mulla alkaa kaulasta kuristaa... että ei voi olla totta.
+ikään maininta isosta lohkareesta, josta pitää järsiä, osoittaa sel-
+keästi huonompaa lihakeittomallia.
+Näin Mimmi arvotti saa-
+melaisen miehen ja omia tapojaan, häviölle näyttävät jäävän
+miehen tavat.
+Mimmillä ei vaikuta olevan aikomustakaan op-
+pia paikallisille ruokatavoille: teen niitä normaalia ruokia, joina
+hän pitää kalaa, makaronilaatikkoa ja muita tavallisia suoma-
+laisia ruokia.
+Mimmin kertomassa ilmenee myös sanatonta
+vastapuhetta (ks.
+Hän sanoo kieltäneensä
+ryynien laiton, mutta varsinainen vastapuhe ilmenee omana
+toimintana, omien ruokien laittamisena.
+Saamelaisten ruokatarvikkeiden käytön opettelemisen
+ohella suomalaisvaimot ovat tuoneet mukanaan omia ruoka-
+lajeja ja -tarvikkeita, joskin niiden suosio on ollut vaihteleva.
+Suomalaisia ruokia yritin etenkin avioliiton alkuaikoina val-
+mistaa, mutta jotkut niistä kuten lipeäkala, karjalanpaisti ja
+kaalikeitto eivät saavuttaneet liiemmin menestystä.
+Luovuin
+näistä.
+Sonja huomasi parhaaksi luopua joitenkin tuomiensa
+suomalaisten ruokien valmistamisesta.
+Hän vaihtoi omaa kult-
+tu
+Ei oo ollu ongelmia ruuan kanssa, sienipulliaki tein ... ukki
+sano "Nyt mennään kuoppaan kaikki".
+Se oli sanaleikkiä, ku
+sieni on saameksi guobbar.
+Sienet, olin luullu että ne pitää appiukolta piilottaa niin, ettei
+varmaan tiedä... tein ruuaksi keltahaperoita ja appikin niitä
+otti ja otti loputkin itelle... vanha poromies osas ekasta kerrasta
+syödä sieniä.
+Saara ja Elli testasivat appiukkonsa kykyä syödä sieniä,
+Saara kehui apen oppimiskykyä eka kerrasta syödä sieniä.
+Ellin
+kertomassa ukki myös osoitti huumorintajuaan sanaleikillä.
+Monet haastateltavat kertoivat saamelaismiestensä suhtautu-
+van ihan ennakkoluulottomasti uusiin ruokalajeihin.
+Erityises-
+ti nuoret miehet ovat tottuneet syömään kaikenlaisia ruokia.
+Ruualla ja syömisellä on vahva tunnemerkitys.
+Kulttuu-
+rienvälisten parisuhteiden potentiaalisten ongelmakohtien
+listalla ruoka ja yleensä ateriointi ovat varsin kärjessä, heti
+toisella sijalla arvojen (values) jälkeen, Arvojen ja ruuan (ja
+juoman) jälkeen tulevat seksi, miehen ja naisen roolit, aika ja
+Ruoka ei ole pelkkää syömis-
+tä, nälän poistamista, vaan siihen kuuluu runsaasti tapoja ja
+rituaaleja erityisesti uskonnollisessa kontekstissa.
+Ruokailuun
+liittyy ruuan valmistus, miesten ja naisten roolit, ruokailutavat
+sekä suvun ja perheen rooli aterioinnin yhteydessä.
+Perintei-
+sesti ruoka liittyy myös rakkauteen ja huolenpitoon.
+Kotitekoista ja omista raaka-aineista tehtyä ruokaan pidetään
+arvossa.
+Tutkimukseni ja omien kokemusteni mukaan saame-
+laisessa ruokakulttuurissa ei ole esimerkiksi arvojärjestystä eli
+kuka ottaa ensimmäisenä.
+Myöskään kiellettyjä ruoka-aineita
+ei ole.
+Sitä vastoin ruokailuajat saattoivat olla uusia suomalais-
+vaimoille.
+Ruoka-aikojen päivärytmin olen tuonut eli pääruoka syödään
+15-18 välillä.
+Täällähän pääruoka on perinteisesti saatettu syö-
+dä melko myöhään.
+Sonja puhui ruokailuajan erilaisuudesta.
+Ruokailuajat-
+han eivät liity pelkästään erilaisiin elämäntapoihin ja aikatau-
+luihin, vaan niillä on myös vahva perheen koheesiota lujittava
+tai heikentävä merkitys ja vaikutus sosiaalisten taitojen kehit-
+tymiseen (Lupton 1996, 38).
+Nyt minäkin olen jo päässyt siihen vaiheeseen, että minä en
+sunnuntaiaamuna tiedä, mitä me syödään päivällä ja tässä
+meillä ei anopin kanssa kulttuurit kohdanneet.
+luulin, että sitä ruokaa pitää hirveesti laittaa ... en ollenkaan
+ymmärtäny että keitetään kalat ja rasvaa ja sipulia ja se olis
+kokonainen ruokalaji.
+Saara toi esille ruuan suunnittelemattomuuden, jonkin-
+laisen vapauden, joskin hän kertoi tottuneensa siihen.
+Saara
+myönsi, että kulttuurien erilaisuus näkyy myös ruuanlaitossa:
+ruokaa ei tarvitse niin paljon laittaa.
+Hän viittasi myös keitti-
+ön valtasuhteeseen ilmaisussa olen jo päässyt siihen vaiheeseen,
+mikä pitää sisällään uuden kulttuurin omaksumisen, miniän
+toimijuuden oppijana.
+Niin ikään viitaus kulttuurien kohtaa-
+mattomuuteen anopin kanssa sisältää viestin anopin asemasta
+keittiön hallitsijana.
+Ruokaan liittyvät tekijät osoittavat kodin tilan hallin-
+taa: "Joka hallitsee keittiötä, hallitsee sen kautta koko kodin
+tilaa." (Järvinen-Tassopoulos 2005, 155).
+Kreikkalaisessa talo-
+udessa, jota Johanna Järvinen-Tassopoulos kuvaa, keittiö on
+naisten valtakuntaa.
+Perheen emäntä päättää ruuasta tietyissä
+puitteissa kuten uskonto, taloudelliset ja kulttuuriset tekijät.
+Myös itse ruokailuun liittyvät tavat ja seremoniat vaihtelevat
+kulttuureittain.
+Niin ruoka-asioissa kuin monessa muussakin
+suomalaisvaimot törmäsivät erilaiseen aikakäsitykseen: poh-
+joisen ihmisten joustavaksi sanottuun aikaan.
+Ruokapolitiikan lisäksi suurimmat erot suomalaisnai-
+sen lapsuuden kodin ja nykyisen saamelaiskodin välillä oli-
+vat ajankäytössä ja täsmällisyydessä.
+Jotkut olivat ihmetelleet
+myöhään nukkumista.
+Useammat kertoivat saamelaiselle
+puolisolle olevan mahdotonta sanoa jotakin täsmällistä aikaa
+esimerkiksi reissuun lähdölle.
+Aikakäsityksen erilaisuudessa
+näkyykin selvästi erilaisen kulttuuriympäristön ja ajatteluta-
+van vaikutus.
+Ajan merkitys ja vaikutus kulttuurienvälisis-
+sä parisuhteissa ja perheissä on varsin vähän käsitelty asia.
+Usein erilainen aikakäsitys todetaan ja myönnetään se paikka
+paikoin ongelmalliseksi.
+Käsitykseni mukaan näkemys ajas-
+ta on perustavanlaatuinen tekijä kaikissa parisuhteissa, niin
+yksi- kuin monikulttuurisissa.
+Aika on kulttuurisidonnainen
+tekijä, mutta enenevässä määrin se on henkilökohtainen teki-
+jä, sidoksissa henkilöön ja hänen toimintatapoihinsa.
+ns.
+perinteisten eli luontosidonnaisten saamelaiselinkeinojen
+merkitys on saamelaisyhteiskunnassa aiempaa pienempi yh-
+teiskunta- ja elinkeinorakenteen muutoksen takia, myöntävät
+monet haastattelemistani naisista erilaisen aikakäsityksen tiet-
+tyvän parisuhteessaan ja perheessään.
+Aurora (ir3): Ehkä se semmonen, ku tulin isosta kaupungista,
+se semmonen kiireettömyys... Nyt ku kysyit, tuli tämmönen
+mieleen, että minua oikeastaan ärsytti semmoset asiat, kun
+kysyin, tarvitsin tietää, sanotaan nyt vaikka joku etäisyys,
+että paljonkohan siihen menisi aikaa, niin vastaus oli, eihän,
+no eihän siihen kauankaan mene.
+(nauretaan) Siitä se oli, jos
+ei nyt ihan riitoja, mutta ensimmäisiä minun hermostumisia,
+minä sanoin, että sano mulle suurin piirtein.
+Että älä sano, että
+kauankos tuo kestää ja että no riippuu mitä vauhtia ajaa, vaan
+sano, että kyllä siihen kannattaa varata kaksi tuntia tai kolme
+tuntia tai joku ... niin hänellä oli hirveen vaikeaa, että mistä
+hän sen tietää ... Nyt huomaan, että olen itse mennyt samaan,
+että kun joku kysyy, niin sanon, että se riippuu siitä, kuinka
+kauan haluat varata siihen aikaa.
+Tähän haluan vielä, että vuo-
+det kyllä opetti siihen äänensävyyn, että noo, eihän tuo kauan-
+kaan... että mä tiedän sanojen valinnasta, että millä venytyk-
+sellä se tulee se arvelu ... että se on sanavalinta ja äänenpaino,
+millä selviää se aika ... Enää mun ei tarvitse sanoa, että sano
+onko se tunti vai kaks, että mä tiedän, että ahaa, siihen tarttee
+varata kaks tuntia.
+OK: Mutta mies on kuitenkin töissä joutunut oppimaa, että
+tiettyyn aikaan tehdään jotakin ja semmoseen...
+Aurora: Se on hirveintä, mitä hänen kohalleen on voinu osua!
+(nauraa) ... että pitää minuuttiaikataululla, että ku mies on,
+että kauankos tuohon menee, että minä tuun tästä kun saan
+syötyä, että pikkuhiljaa, niin ihminen pakotetaan semmoseen
+aikarajaan, ilmeisesti se on tänä päivänä... että se on sitten va-
+paa-aika, mistä hän ottaa kaiken...
+OK: No ei sinua ole ahistanu tämä, että kauanko siinä menee?
+Aurora: Ahisti, ahisti alussa ... Minä kyllä saatoin kiivastua,
+että sano nyt järkevästi, että paljonko, että sano se ajallisesti,
+sano se jossakin tunneissa tai viikoissa tai jossakin, joku ylei-
+nen aikakäsite eikä tämmöstä, että noo arvellaan!
+Mutta ei se
+mua enää ärsytä, minä olen mennyt siihen samaan.
+Mulle ete-
+län tuttavat sanoo, että sano täsmällisesti.
+Että minä löydän
+itsestäni samaa.
+Näin ollen tämä elämänrytmi on muuttanu
+minua, että ei ole enää tarvetta sanoa, että siihen tarvitaan seit-
+semän ja puoli minuuttia... että sanon, varaa siihen jonku ai-
+kaa, ja ne kysyy, mitä se tarkoittaa se jonku aikaa... (nauraa)
+Aurora kertoi saamelaismiehensä joustavasta aikakä-
+sityksestä, joka varsinkin töissä käyvän naisen rytmiin sopii
+huonosti lasten hoitoon ja kouluun viemisineen, ruuan laittoi-
+neen ja muine rutiineineen.
+Hän kuitenkin kertoi myös omas-
+ta ajatusmallistaan ja sen muuttumisesta sanomalla olen itse
+mennyt samaan.
+Romano Dugan (1997) kertoo monien kulttuu-
+rien erilaisesta kulttuurisesta rytmistä Edward T. Halliin viita-
+ten: "Tärkeämpää on käyttää aikaa kuin olla ajoissa." (mt., 60).
+Monien alkuperäiskansojen perinteisarvoja ovat muun muas-
+sa syklinen aikakäsitys89 ja tässä hetkessä eläminen (Stevenson
+89 Syklinen ja polykroninen aikakäsitys yhdistetään useimmiten niin sanot-
+tuihin luonnonkansoihin eli luonnosta toimeentulonsa hankkiviin ihmisiin: Aika
+toistuu sykleissä, luonnon kiertokulussa.
+Polykronisen käsityksen mukaan useita
+tehtäviä voidaan hoitaa samanaikaisesti.
+Lineaarisessa aikakäsityksessä aika etenee
+pisteestä toiseen eikä toistu, jokainen hetki on ainutkertainen.
+Monokronisesti toimi-
+va hoitaa asian kerrallaan eikä pidä vireillä monia tehtäviä yhtäaikaa.
+Salo-Lee ym.
+1996) Roberto Cipriano (2013) muistuttaa kuitenkin, että aika ei ole
+koskaan homogeenista, se on moni-ilmeistä ja vaihtelee kontekstin mukaan (mt., 25).
+Raija Julkusen (1985, 301) kirjoittaa naisten ajasta, kuin-
+ka se on syklistä ja polykronista.
+Nainen elää ruumiinsa, per-
+heensä ja lastensa elämänrytmissä.
+Nainen hoitaa samanaikai-
+sesti useita tehtäviä ja tyypillistä naisten arjen toiminnoille on
+toistuvuus, syklisyys.
+Julkunen siteeraa Berit Åsia lausumalla
+"Elämä on naisten kello, kello on miesten elämä." (mt., 303).
+Naisen aika -käsitettä voidaan myös kritisoida sen dikotomi-
+suudesta.
+Naisten aikakokemuksissa on todettu lineaarisen
+ajan ja syklisen ajan yhdistymistä.
+Nina Sääskilahti (2011) ni-
+meää naisen aika -käsitteen tulkintakehykseksi, keskusteluk-
+si, jota käydään naisten sukupuolieroista ja emansipaatiosta
+naisten kokemusten pohjalta (mt., 154-156).
+Barbara Adam
+(1995, 99) kuvaa, kuinka työntekoaika ei ole sukupuolineut-
+raalia ja miehet ovat rationalisen ja standardoidun ajan pää-
+arkkitehtejä.
+Suomalaisen vaimon ja saamelaisen miehen aikarytmi-
+tyksen voisi kuvitella sopivan hyvin yhteen naisen ja luon-
+nonkansan edustajan syklisen aikakäsityksen kautta.
+Näin ei
+kuitenkaan välttämättä ole, vaan ajallisia ristiriitoja syntyy.
+Ku ei koskaan mittään aikatauluja.
+On siinä eroa niinku ylei-
+sesti ottaen, että vuodenkierron havaitseminen ja sen mukkaan
+eläminen, kuinka se vaikuttaa kaikkeen ja semmonen suurpiir-
+teisyys kaikissa asioissa.
+Minä panin sen kyllä merkille jo töis-
+säki ollessa, että pittää hirveesti tarkentaa, että millon ja mitä ja
+paljonko se maksaa, semmoset täsmälliset tiedot.
+Minä en tiiä,
+onko se tämän minun miehen oma ominaisuus tai kyllä se saat-
+taa olla vähän yleisempiki, että ku kyssyy jotaki vaikka viikon
+päähän, niin se on täysin mahoton ajatus, tietää että sillon ja
+sillon lähetään - se on aivan mahottomuus.
+Hän tuo aikakäsityskeskusteluun myös jo muinaisten kreikkalaisten käsityksen kah-
+talaisesta ajasta, kronoksesta ja kairoksesta.
+Kronos ilmaisee mitattavaa ajan määrää,
+kairos taas on subjektiivista aikaa, "oikea-aikaisuutta", otollisuutta (mt., 10).
+Hilkka kertoi varsin tuskastuneena havainneensa jo
+töissä ollessaan saamelaisen suurpiirteisyyden aikakäsityk-
+sessään.
+Selitys suomalaisen vaimon ja saamelaisen miehen
+aika-ristiriitaisuuteen onkin useimpien suomalaisvaimojen
+työssäkäymisessä.
+He ovat oppineet työssään täsmällisyyttä ja
+selkeää aikataulutusta.
+Monet suomalaisnaiset ovat virkateh-
+tävissä ja niihin liitetään yleisesti käsitys kellon mukaan toi-
+mimisesta: töihin mennään tiettyyn aikaan ja pois lähdetään
+tiettyyn aikaan.
+Useampi kertoi kuitenkin aikatauluttamisen
+vähän löysänneen, ainakin vuosien mittaan ja toisaalta arvos-
+tavansa kiireettömyyttä.
+Mies on semmonen arjen sankari, tyytyväinen, mä haluaisin
+yheksän elämää, matkustella.
+Miehelle riittää että pääsee met-
+Mulla tulee mieli levottomaksi, ärsyttää miehen tyyty-
+väinen pysähtyneisyys.
+Enemmän mä kuitenki ihailen, että
+ollaan semmosia tasapainosia ja rauhallisia.
+Noora ihaili miehensä rauhallisuutta, vaikka miehen
+tyytyväinen pysähtyneisyys välillä arsyttää.
+Se kiireettömyys ja
+"vapaaverisyys", mikä saattoi suhteen alkuaikoina on kiehto-
+vaa, alkoi ajoittain ärsyttää arkielämässä parisuhteen vakiin-
+nuttua ja varsinkin lasten synnyttyä.
+Mahdollinen ristiriita suomalaisvaimon ja saamelaismie-
+hen aikakäsitysten ja -käytänteiden välillä lienee seurausta
+elinkeinojaosta, tottumuksista, ajattelutavasta ja käytänteis-
+tä sekä opituista malleista.
+Yhä useammat saamelaiset ovat
+kuitenkin työelämässä ei-perinteisissä ammateissa (noin ⅔
+haastattelemieni naisten miehistä) ja niin ollen heidän päi-
+värytmiään määrittää pitkälti kello eli työajat.
+Varsin laajasti
+vallalla oleva käsitys saamelaisten kellonajoista vapaasta päi-
+värytmistä toteutuu ensisijaisesti luontoperustaisissa elinkei-
+nossa, joskin esimerkiksi poromiesten arkea määrittävät jossa-
+kin määrin mm.
+määräykset porojen kuljetuksista, poronlihan
+ostajien ja eläinlääkäreiden aikatauluista, veroilmoituksen
+teko ja lakisääteiset paliskuntakokoukset.90
+Ajan jakaminen perinteiseen ja moderniin aikaan on liian
+yksinkertaistettua (Adam 1995, 30), niin ikään jako yksioikoi-
+sesti naisen ja miehen aikaan.
+Aika on pohjimmiltaan konteks-
+tisidonnaista (mt., 29).
+Dualistinen aikäkäsitys unohtaa ajan
+monikerroksisuuden ja monivivahteisuuden ja tuo mukanaan
+vastakohta-ajattelun, todellisuuden jäsentymisen vastakoh-
+taperien kautta (Ollila 2000, 12).
+Käsitys ajasta riippuu ja on
+sidoksissa sukupuolen lisäksi mm.
+ikään, kehoon, ympäris-
+töön, rakenteisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteis-
+kunnan rakenteisiin.
+Voiko ja kannattaako aikaa mitata kuten
+kronos-aikakäsityksen mukaan ajatellaan, vai onko "oikea-ai-
+kainen" kairos-aikakäsitys soveliaampaan suomalais-saame-
+laisessa parisuhteessa, on tulkinnanvarainen asia.
+Merkillepantavaa kulttuurienvälisten parisuhteiden tut-
+kimuksissa on se, että niissä usein lähdetään olettamuksesta,
+että ongelmia esiintyy enemmän moni- kuin yksikulttuurisis-
+sa suhteissa.
+Erot ovat usein eri uskontoon perustuvia, mutta
+vahvana nousee esille myös kieli.
+Suomalais-saamelaisissa pa-
+risuhteissa ei yleensä ole kysymys siitä, puhuvatko puolisot
+faktisesti samaa kieltä.
+Kaikki suomalaisen koululaitoksen
+saamelaiset kasvatit osaavat hyvin suomea.
+Toinen asia on se,
+mikä on ihmisen tunnekieli.
+Varsinkin vanhemmilla saame-
+laisilla saame on selkeästi vahvempi kieli kuin suomi ja näin
+ollen voisi olettaa, että vaikeista asioista puhuminen olisi hel-
+pompaa saameksi kuin suomeksi.
+Kun katselin internetistä, minkälaisia ovat parisuhteen
+ongelmakohdat, nousi sadoilla keskustelufoorumeilla esille
+Suomen säädöskokoelma: Poronhoitolaki ja -asetus 1990
+kysymys miehen puhumattomuudesta.
+Saman toteaa Liisa
+Tainio (1999) tutkimuksessaan parisuhdeoppaista: "Sadat vai-
+mot ovat kysyneet, miksi mies ei puhu." (mts.
+Erityisesti
+suomalaista miestä moititaan puhumattomuudesta.
+Minkä-
+laista puhuminen tai puhumattomuus on saamelais-suoma-
+laisissa parisuhteissa: kysyin asiasta informanteiltani "Puhu-
+taanko teillä?"
+Meillä puhutaan ja paljon... Joskus sisko ihmettelee, kuun-
+teleeko täällä talossa kukaan ketään, kun suut vaan käy, ja
+useimmiten yhtä aikaa.
+Niin, siis puhutaan politiikasta, päivän
+uutisaiheista, yhteisistä harrastuksista, omista töistä ja toisen
+töistä, parisuhteesta, kasvatusperiaatteista, kaikesta, mitä mie-
+lessä liikkuu kulloinkin.
+Me pystymme puhumaan kaikesta.
+Yleensä pikku-taaperosta
+nykyisin ja hyvänä kakkosena puhutaan poroista eli työasiois-
+Politiikka ja maailman meno eivät kauhiasti kiinnosta, eikä
+kylän juorutkaan kuulu meille.
+Talousasiat ovat myös useasti
+jutun aiheena.
+Nuorimpiin vaimoihin kuuluvat Heli ja Tiina vastasivat
+epäröimättä, että heillä puhutaan kaikesta.
+Heli jopa mainitsi
+puhumisen olevan runsasta.
+Tiinan kertomassa näkyy nuor-
+ten lapsiperheiden puheen keskittyminen lasta koskeviin
+asioihin.
+Runsaan puhumisen vahvisti parikymmentä vuotta
+parisuhteessa ollut Anu.
+Minä olen lapsuuden perheessä oppinut keskustelemaan todella
+paljon ja olen tämän piirteeni säilyttänyt kyllä täälläkin... ihan
+kaikesta jutellaan, maailman talousasioista ja maailman me-
+nosta yleensäkin, sukulaisten ja tuttavien kuulumisista, työ- ja
+opiskeluasioista ja koti- ja parisuhdeasioista... säästä ja milloin
+mistäkin... koko perhe, välillä kaikki yhdessä ja välillä minä
+ja mies tai minä ja tytär kahden kesken.
+Ja kyllä myös mies ja
+tytär puhuvat välillä myös kaikenlaista keskenään.
+Anu kertoi tuoneensa keskustelukulttuurin lapsuuden-
+kodistaan.
+Hän tuo mukanaan kulttuurista pääomaa ja tuot-
+taa sitä lisää parisuhteessa.
+Puhuminen ja viestintä yleensä
+ovat kulttuurisidonnaisia asioita.
+Suomalaisten viestintäkult-
+tuuria pidetään usein jäykähkönä, pidättyväisenä, vähäelei-
+senä ja välimatkaa pitävänä.
+kuitenkin havaittu muutoksia: se on avoimempaa ja vapautu-
+neempaa kuin ennen (Kaunisto 2012, 59).
+Myös saamelaisiin
+yhdistetään usein stereotypia puhumattomuudesta.
+Aimo Ai-
+kio (2010) kirjoittaa tutkimuksessaan, että saamelaisille ei-kie-
+lelliset ilmaukset ovat tärkeitä, puhumattomuutta pidetään
+myönteisempänä ominaisuutena.
+Vaikeneva ihminen luja,
+viisas ja henkisesti voimakas, hiljaisuudella kommunikoidaan
+Puhuminen on myös ikäkysymys.
+Elli (ir1): Me puhuttiin paljon alkuaikoina - vaikka vaikea us-
+koa nyt!
+- Oltiin hyviä ystäviä ... käytiin paljon tunturissa,
+vaeltamassa, puhuttiin paljon, mies lukee paljon.
+Ajateltiin sa-
+malla lailla, kyllä meillä oli paljon puhumista.
+Vanhimpiin vaimoihin kuuluva Elli kertoi puhumisen
+vähenneen parisuhteen ikääntymisen myötä.
+Suhteen alku-
+puolella olennaista oli samalla tavalla ajatteleminen, joka hel-
+potti puhumista.
+Heli Narinen (2014) toteaa tutkimuksessaan
+miesten ja naisten vuorovaikutustavoista, että puhumisen ta-
+vat naisilla ja miehillä lähenevät toisiaan iän myötä: miehetkin
+oppivat puhumaan ihmissuhteista (mts.
+Toisaalta Nari-
+nen toteaa, että naiset mukauttavat viestintätapaansa miehen
+tavan mukaiseksi, koska miesmäinen puhetapa on arvostet-
+Kirsti (ir1): Ei me mitään lörpöttelijöitä olla, mutta kyllä asiat
+tulee toimitettua.
+Lähes kaikesta voimme puhua, mutta arvos-
+telemaan ei voi alkaa.
+Mies väittää olevansa aina oikeassa, tie-
+tää ja osaa ja jopa muistaa kaiken.
+Olen kyllä muutaman ker-
+ran joutunut itsekseni toteamaan, että välttämättä näin ei ole.
+Varsinkin tämän muistamisen kanssa on niin ja näin.
+Sirkku (ir1): En minä osaa sanoa muuta kuin että me ainakin
+puhumme kaikesta, mitä sylki suuhun tuo.
+Erilainen koulutus
+vaikutti siten, etteivät minun työasiani kiinnostaneet isäntää ja
+minä olin ihan uuno poroasioissa.
+Väliin isäntä kyllästyi vas-
+tailemaan "tyhmiin" kysymyksiini.
+Kirsti ja Sirkku, jotka kuuluvat vanhempaan vaimoikä-
+polveen, laajensivat puhumisasiaa sisällöllisesti.
+Kirsti arvioi,
+ettei kannata ryhtyä arvostelemaan (miestä) ja Sirkku myön-
+si kysyneensä mieheltään tyhmiä poroasioista.
+Näissä lausu-
+missa näen viitteitä siitä, että naisten ja miesten viestimistavat
+eivät ole tasa-arvoisia.
+Vaiennettujen ryhmien teorian91 mu-
+kaan valtaa pitävät ryhmät voivat määritellä viestinnän rajoja,
+normeja ja tapoja omien näkemystensä mukaisesti.
+(Kramarae
+Yksi asia, jota välttelemme, on rahasta puhuminen.
+Meillä
+on yhteiset tilit ja kummallakin käyttöoikeus kaikkiin tileihin.
+Minä hoidan siinä mielessä talouden... Joskus kiistaa tulee sii-
+tä, kuka perhettä elättää.
+Tai ei oikeastaan... siis hän (mies)
+väittää tienaavansa paljon enemmän kuin minä.
+Arkiset asiat kuten talous ja hankinnat näyttävät olevan
+puheenaiheina saamelais-suomalaisissa (kin) parisuhteissa.
+91 Vaiennettujen ryhmien teorian kehittivät Edwin ja Shirley Ardener huo-
+matessaan, että useimmiten tutkimusinformantit ja yhteisöjen puhevaltaa käyttävät
+olivat miehiä, jolloin naisten näkökulma "vaiennettiin".
+Ardener 2005, Kramarae
+Joistakin asioista kuitenkin vältetään puhumista, kuten Kirsti
+kertoi.
+Yleensä parisuhteissa pyritään välttämään asioita, jois-
+ta arvioidaan tulevan erimielisyyksiä tyypillisenä esimerkki-
+nä rahan ja ajan käyttö sekä kotitöiden jako.
+Erityisesti nuoris-
+sa parisuhteissa välteltyjä puheenaiheita ovat parisuhteen tila
+ja tulevaisuus sekä mahdolliset aiemmat parisuhteet (Ojamies
+Riikka (ir2): Yleisistä asioista puhutaan jonkin verran, enem-
+män kommentoimalla ja ihmettelemällä.
+Väittelyä emme saa
+aikaiseksi.
+Taloudenpidostakin jonkin verran niin kuin ruoan-
+laitto, siivoukset ja rahankäyttö.
+Mutta yleensä hyvin kiihkotto-
+masti.
+Parisuhteesta harvemmin.
+Riikka kertoi keskustelemisen olevan kiihkotonta.
+Varsi-
+naisista perisuhdeasioista puhuminen koetaan useimmissa
+kulttuureissa vaikeaksi, vaikka aitoutta, välittömyyttä ja avoi-
+muutta pidetään onnistuneen parisuhdevuorovaikutuksen
+Tunteista puhumista pi-
+detään kuitenkin tyypillisenä naisille, miesten puhe keskittyy
+työhön, talouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin.
+Kaiken kaik-
+kiaan naisten puhetapa on monipuolisempaa kuin miesten.
+(Narinen 2014)
+Aika huonoja meillä oltiin hoitamaan keskustelemalla.
+rassas kelkkaa, kävi kylillä, toi kuulumisia, kylän yhteisiä
+asioita.
+Mies ei ottanut kantaa lastenhoitoon, koulumenestys
+tärkeää ja hiihtoharrastukset.
+Mies kerto kyllä kylillä lapsista.
+Martta on ylempää keski-ikää edustava nainen.
+toi aika vähäisestä keskustelukulttuurista miehensä kanssa.
+Muutoinkin Martan perheessä vaikutti olevan selkeä suku-
+puolijako: nainen hoitaa lapset, mies rassaa kelkkaa eli työs-
+sään tarvitsemaansa kulkuvälinettä.
+Jaa, että puhuttiinko?
+Minulla ja miehelläni ei mielestäni ollut
+kovin vahvaa keskustelukulttuuria.
+Yleisimmät yhdessä pohdit-
+tavat asiat olivat varmaankin: vapaa-ajanvietto, lomasuunni-
+telmat, suuret hankinnat, mitä ruoaksi.
+Tekniikasta, mootto-
+reista ym.
+en valitettavasti ole ollut koskaan kiinnostunut.
+ole kovin puhelias.
+Serkkuni mies oli sanonut vaimostaan, että
+puhuu tarvittaessa.
+Taitaa olla sukuvika tai hyve... (Ilona, ir1)
+Niin ikään Ilona kertoi ei-vahvasta keskustelutavasta.
+Hänkin viittasi sukupuolijakoon mainitessaan, ettei ollut kiin-
+nostunut tekniikasta.
+Vastoin stereotypistä kuvaa paljon pu-
+huvasta naisesta Ilona kertoi olevansa varsin vähäpuheinen.
+Ei meillä kyllä mitään parisuhdekeskusteluja koskaan käyty.
+Sitte ku alko mennä muutenki huonosti, se oli yleensä sitä, että
+mie riitelin ja mies vastas häipymällä johonki.
+Parisuhteesta juttelimme varmaan alussa paljon enemmän.
+Nyt sitä tyytyy olemaan onnellinen, kun mitään katastrofia ei
+tapahtua.
+On ikään kuin pienestä onnellinen.
+Parisuhteen tasoittumisesta ja tasaisuudesta kertoo Mim-
+min lausuma onnellisuudesta, ettei mitään katastrofeja ole.
+Paulan kertomassa mies sitä vastoin käyttää valtaa ja vastapu-
+Hän vetäytyy pois tilanteesta, jolloin puhumismahdol-
+lisuus mitätöityy.
+Vastapuhetta on myös vaikeneminen.
+Näen vaikenemisvastapuheen olevan myös
+vaiennettujen ryhmien teorian mukaista vallan pitoa.
+Paulalla
+ei tilanteessa todellisuudessa jää mitään puhumismahdolli-
+suutta eli puhevaltaa.
+Laura arvioi puhumattomuuden varsi-
+naisesti ongelmakohdaksi, hän pohtii lisäksi kielen merkitystä
+kommunikoinnissa.
+Taisit osua avioliittoni ongelmakohtiin... Mies sanoi, ettei
+kanssani voi puhua!
+Tarkoittiko tahallaan loukaten, että vain
+saameksi voi puhua.
+Vai oliko kuitenkin niin, että hän koki,
+että puhun hänenkin puolestaan.
+Kerran hän ilmaisi tyyty-
+mättömyyttä jotenkin näin, että sinulle ei riitä mikään.
+kait pyytänyt maalaamaan jotain tai hienosäätämään.
+Näitä en
+ymmärtänyt silloin, jos ei nytkään ja sitä kuvittelee tuntevan-
+sa jonkun niin hyvin, ettei tarvi puhua... vai miten se lie...
+Laura pohdiskelee, ettei tarvitsisi puhua, jos tuntee toi-
+sen hyvin.
+Tämän kaltainen toisen pitkäaikainen tunteminen
+johtaa usein "ajatusten lukemiseen".
+Toisen ajatusten tunte-
+minen ei kuitenkaan ole parisuhteelle yksiselitteisesti hyvä
+Se voi johtaa kuuntelemattomuuteen ja liialliseen suhtee-
+seen tottumiseen.
+Mies oli hyvin avoin kun tapasimme.
+Sittemmin jotain muut-
+tui ja tämä tapahtui ehkä pari kuukautta lapsen syntymää en-
+Lapsen kasvatuksesta puhutaan nyt nuo pakolliset, mutta
+ei meillä mitenkään yhdessä asiaa pohdita, harmi.
+Parisuhtees-
+ta ei meillä puhuta.
+Ennen puhuttiin.
+Meillä meni aika huo-
+nosti lapsen syntymän aikoihin ja sitten noin pari vuotta sen
+jälkeen.
+Minä en oikein ymmärtänyt, mistä oli kysymys ja yri-
+tin puhua.
+Olen kuullut, että hän ei osaa puhua, eikä aio ope-
+tella, koska se puhuminen ei lopu koskaan.
+Eikä me juuri olla
+puhuttukaan.
+Pääosin yritetään säilyttää hiljainen tasapaino ja
+kumpikin tekee omiaan.
+Soile kertoi kokemustaan varsin hiljaisesti ja allapäinkin,
+tilanne ei selkeästi ole hänen mielestään hyvä.
+Hän ei tunnu
+pitävän mukavana tilannetta, että mies ei osaa puhua eikä aio
+opetella.
+Näin toimimalla mies hallitsee tilannetta vaikenemis-
+vastapuheella.
+Saamelaisyhteisölle on ominaista vaikenemi-
+sen kulttuuri, perheen asioista ei puhuta ulkopuolisille (Heik-
+Myöskään perheen sisällä ei näytä olevan
+helppoa puhua vaikeuksista.
+Huhhuh... Minusta tuntuu, että meillä joskus puhuttiin kai-
+kenlaista, enimmäkseen kyllä melko arkista.
+Nyt on hiljaisem-
+paa, mutta se ei taida selittyä vain kulttuurieroilla.
+Me ei oikein
+osata tapella kunnolla ja muutenkin taitaa olla hiipumassa koko
+suhde.
+Mies on kyllä ollut aktiivisempi puhuja esim.
+parisuh-
+deasioissa.
+Yksi ero on selkeä ja kuuluu olevan myös joissakin
+vastaavanlaisissa suhteissa naapurustossa.
+Me etelän naiset ei
+lässytetä ja leperrellä kuten nämä pohjoisen ukot odottaa ja ha-
+luaa.
+Itse olen sitä mieltä että teot puhuu puolestaan mitä rak-
+kauteen tulee.
+Sanat on sellasta tyhjän lätinää... Minä taidan
+olla meidän perheessä se suomalainen mies, joka ei puhu eikä
+pussaa.
+Linda otti reippaasti kantaa lässytykseen.
+Tiedustellessa-
+ni tarkemmin, mitä hän tarkoittaa lepertelyllä, hän totesi, että
+no semmosta vain ... tyhjää lätinää.
+Päinvastoin kuin moni muu
+haastatelluista Linda kertoi miehensä olevan aktiivisempi pu-
+huja kuin hän itse.
+Pääsääntöisesti tutkimukseni naiset koke-
+vat puhumisen sen verran tärkeäksi, että kertovat tyytyväise-
+nä miehensä oppineen puhumaan.
+Niin, aktiivisen harjoittelun jälkeen mies oppi minusta puhu-
+maan hyvinkin avoimesti vaikeistakin asioista, vaikka alussa
+törmäsinkin tähän, että ei ole oikein tottunut tällaisesta puhu-
+maan... (Terhi, ir3)
+Terhi kertoi miehensä oppineen puhumaan, tämä ei ollut
+tottunut vaikeistakin asioista puhumiseen.
+Suomalainen vai-
+mo toi omaa toimintakulttuuriaan parisuhteeseen, mikä ilme-
+nee maininnasta aktiivisen harjoittelun jälkeen.
+Oli vähäpuhei-
+suus sitten kulttuurisidonnaista ja miestapaisuutta, miehisen
+käyttäytymismallin toteuttamista, näyttää miesten puhumat-
+tomuus olevan myös suomalais-saamelaisessa parisuhteessa
+jonkinlainen ongelmatekijä.
+Luonnollisestikaan ei voi vetää
+yksioikoista johtopäätöstä, että sama pätisi kaikissa em.
+pa-
+risuhteissa, vaan yksilöllisiä eroja esiintyy.
+Hanna Ylöstalo
+(2012) toteaa tutkimuksessaan, että tasa-arvo saavutetaan työ-
+elämässä toimimalla miestapaisesti ja miestapainen toiminta
+kyseenalaistamatonta (mt., 178).
+Miestapaista on tunteista
+puhumattomuus, puhumista pidetään tyypillisenä naisille eli
+naistapaisena.
+Sie ajat tietenkin takaa parisuhteessa puhumattomuutta tai pu-
+En ole koskaan filosofimiehestä haaveillut, mutta kyllä
+viime aikoina on meinannut monesti itku päästä, kun yrittää
+jotain selvittää.
+Vasta tulin siskolle sanoneeksi, että mä haluun
+viisaan miehen!
+Meillä mies on kuitenkin oppinut jopa riite-
+lemään!
+Sivistyneesti keskustelemalla.
+Se oli aluksi minusta
+outoa, kun ei häntä meinannut millään saada kimpaantumaan
+mistään.
+Ilmeisesti koulutus on kehittänyt tätä taitoa, joka
+minusta on oikein hyvä taito.
+Eipä tarvi murjottaa, kun saa
+päästellä ulos aivan surutta.
+Kumpikin on oppinut tällä tavalla
+ottamaan vastaan kritiikkiä omaa mielipidettä vastaan, ja pys-
+tytään kyllä keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta.
+Heli nosti esille koulutuksen viittaamalla ilmeisen lei-
+killisesti filosofimieheen.
+Useissa näissä naisten kertomissa
+kuuluu oppiminen ja opettaminen.
+Suomalaisvaimot lienee
+yrittäneet opettaa miestä puhumaan eli he pyrkivät neuvot-
+telemaan puhetavasta tuomalla omaa kulttuurista pääomaa
+parinpuhemaailmaan.
+Yksi paljon puhuttava tekijä ulkopuolisten arvioidessa
+suomalais-saamelaisia parisuhteita onkin koulutusero.
+Tähän
+tutkimukseen haastattelemistani naisista noin 70 prosentilla
+on korkeakoulututkinto (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai
+vastaava) ja heidän puolisoillaan noin neljäsosalla vastaava
+koulutus eli suomalaisvaimoilla näyttää olevan kautta linjan
+korkeampi koulutus kuin heidän saamelaispuolisoillaan.92
+Koulutuserojen on oletettu vaikuttavan parisuhteeseen sen
+onnellisuuteen.
+Vuoden 2009 perhebarometrissa Osmo Kon-
+tula (2009) toteaa koulutuserojen vaikutuksen parisuhdeon-
+nellisuuteen.
+Erojen vaikutus näyttää olevan suurin nuorilla
+naisilla eron vaikutuksen tasautuessa ikää myöten.
+silla miehillä koulutuseron vaikutus parisuhteen onnistumi-
+seen on kautta linjan pienempi kuin naisilla, joskaan erot eivät
+ole huomattavan suuria.
+Koulutuksen vaikutusta suurempi
+merkitys näyttää olevan arvojen samankaltaisuudella.
+En selvitellyt enemmälti koulutuserojen vaikutusta
+suomalais-saamelaisissa parisuhteissa eikä se noussut esil-
+le mitenkään erityisesti.
+Tiedustelin asiaa kuitenkin lyhyesti
+sähköpostitse.
+Sonja (ir1): Koulutusero vaikuttaa, sitä ei voi kieltää, mutta
+jotenkin taustalla ja kiertyneesti.
+Emme varmaan koskaan ole
+suoraan puhuneet koulutuserosta.
+Minusta on tuntunut, ettei
+minun ole ollut sopivaa ottaa asiaa puheeksi ja/tai keskustel-
+la mieheni kanssa yliopistollisesta tutkinnostani tai joistakin
+siihen liittyvistä seikoista.
+Olen siis pitänyt hyvin pientä ään-
+tä koulutuksestani niin perheessä kuin muualla saamelaisyh-
+teisössä... ehkä koulutuserosta johtuen.
+Toisaalta luulen, että
+92 Naisten ja miesten välinen koulutusero lisääntyy mitä pohjoisempana ol-
+laan.
+Saamelaisalueella korkeakoulututkinto on 160 naisella suhteessa 100 mieheen.
+Utsjoella ero on hieman pienempi.
+(Nordregio 2015)
+mieheni on jollain tavoin ollut ylpeä avioituessaan ns.
+luke-
+neen naisen kanssa.
+Mieheni on kyllä innokkaasti ja omatoimi-
+sesti ottanut eri asioista selvää ja näin tasannut koulutuksen
+tuomaa eroa, etten sanoisi pintasilausta.
+Koulutuseroa on molempiin suuntiin, enhän suomalaisena
+ymmärrä kaikkea saamelaisuudesta, vaikka olen täällä viettä-
+nyt vuosikymmeniä elämästäni.
+En ymmärrä joitakin kielen,
+tapojen ja uskomusten ja asenteiden vivahteita, ymmärrys on
+jäänyt aavistuksen varaan, koska asioita ei aina välttämättä se-
+litetä.
+Jotkut asiat jäävät varmaan ikuisesti salaisuudeksi.
+Sonja viittasi arvoihin arvioidessaan miehensä olleen
+ylpeä saadessaan vaimokseen ns.
+lukeneen naisen eli koulun-
+käyntiä arvostetaan saamelaisyhteisössä.
+Kuitenkaan oppinei-
+suutta ei ole sopivaa ottaa puheeksi enemmälti.
+Hän toi esille
+koulutuseron molempiin suuntiin, joskin hän viittaa omaan
+ymmärtämättömyyteensä kulttuuriasioissa, mikä ei käsityk-
+seni mukaan ole pääosiltaan riippuvainen koulutuksesta,
+vaan halusta ja kyvystä oppia ymmärtämään sekä samankal-
+taisista arvoista.
+Sonjan kertomasta heijastuu halu kulttuuri-
+seen arvostamiseen, kun hän mainitsee miehensä pyrkineen
+tasaamaan koulutuseroa eli pintasilausta, kuten Sonja asian
+ilmaisee.
+Olen käsitellyt tässä luvussa saamelaismiesten suoma-
+laisvaimojen toimijuutta kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman
+tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi.
+Ensisijaisina kulttuurisen
+pääoman muotoina näen tutkimuksen kontekstissa kielitai-
+don sekä kulttuurisen tapaosaamisen pukeutumisen ja arjen
+toimijuuksien tuottumisessa.
+Suomalaisvaimot opettelivat uu-
+den yhteisön tapoja ja sääntöjä, mutta he toivat myös omien
+tapoja, toisin sanoen he kävivät neuvottelua käyttäytymismal-
+leista eli tapatoimijuuden vaihtoehdoista.
+Olen käsitellyt tässä
+luvussa suomalaisnaisten kokemuksia ensisijaisesti vaimon
+roolissa.
+Äiti-roolin rajasin pois sen laajuuden takia (ks.
+jatko-
+tutkimusaiheita).
+Lähtökohtana on arjen toimijuus, ns.
+tavalli-
+sessa elämässä, kodissa ja kokemuksissa siitä.
+Vaimotoimijuu-
+dessa painottuvat arjessa tarvittavat ja vaadittavatkin taidot:
+käsityöt ja kotityöt kuten ruuanlaitto.
+Kulttuurisena pääomana kieli on yksilön ominaisuus ja
+omaisuutta, ruumiillistunutta pääomaa.
+Se kuuluu myös insti-
+tutionaaliseen kulttuuriseen pääomaan, esimerkiksi koulutuk-
+seen, suomalaisillahan saamen kielen osaaminen on tietoisella
+toiminnalla hankittu taito.
+Saamelaismiesten suomalaisvai-
+mot ovat ahkeria saamen opettelijoita.
+Lähes kaikki kertoivat
+puhuvansa tai ainakin ymmärtävänsä saamea.
+Joidenkin saa-
+men taito on lähellä äidinkielen tasoa.
+Kielen opiskelun perus-
+teeksi useimmat mainitsivat välineellisyyden: naiset halusivat
+osata yhteisön kieltä, jotta heidään takiaan ei tarvitsisi puhua
+suomea.
+Monet kertoivat myös saamen kielen ja kulttuurin ar-
+vostamisesta.
+Kielitaito kuuluu kulttuuriseen pääomaan.
+sä luvussa olen käsitellyt sitä ensisijaisesti ruumiillistuneena,
+ruumiiseen sisällytettynä ja omaksuttuna pääomana, vaikka-
+kin kielitaidon hankkiminen on pääsääntöisesti ollut institu-
+tionalisoitunutta eli kieltä on tietoisesti opiskeltu kursseilla ja
+oppilaitoksissa.
+Haastattelemani naiset toteuttavat tässä aktii-
+vista kielellistä toimijuutta.
+Suomalaisvaimot pyrkivät myös
+aktiivisesti käyttämään hankkimaansa saamen taitoa.
+Tämä ei
+ole kohdannut kuitenkaan varauksetonta hyväksyntää, vaan
+naisten saamen kielen taitoa kuin myös yleensä saamen puhu-
+mista on voitu arvostella.
+Niin ikään jotkut haastatelluista oli-
+vat kokeneet, että saamen puhumisella on pyritty sulkemaan
+suomalainen ulkopuolelle.
+Olennaista kulttuurisen pääoman
+käytössä ja sen säätelyssä on yhteisöllistä legitimointi eli että
+yhteisö hyväksyy ja tukee saamen puhumista.
+Suomalaisten
+vaimojen saamestamiseen suhtauduttiin siis kahtalaisesti: toi-
+saalta sitä odotettiin, toisaalta se sai osakseen arvostelua.
+Nais-
+ten saamen opetteleminen tuki kuitenkin myös kielen elävänä
+pysymistä: perheen puhekieli saattoi muuttua suomesta saa-
+meksi suomalaisvaimojen (ja -äitien) oppiessa saamea.
+Saamenpuku on tuotteena kulttuurisen pääoman ilmen-
+tymä.
+Sen valmistaminen on vaativaa ja edellyttää hyvää kult-
+tuurista tietoutta ja ymmärrystä.
+Pukua tulee osata myös käyt-
+tää oikein: eri alueiden pukuja ei saa sekoittaa keskenään ja
+kaikki puvun elementit tulee olla oikeaoppisia, joskin varsin-
+kin nuoremmilla näkee uusia sovelluksia esimerkiksi vyön ja
+riskun käyttämisessä.
+Saamenpuvun käyttämisen kolmannes
+haastatelluista suomalaisvaimoista kytki vaimouteen eli vai-
+mon kuuluikin heidän mukaansa käyttää miehensä kulttuurin
+mukaista asua.
+He kertoivat miehen perheen jopa edellyttä-
+neen saamenpuvun käyttämistä.
+Erityisesti vanhemmat nai-
+set asettuivat näin vaimon paikkaan pukeutumisellaan.
+si suomalaisvaimoa kolmesta joko ei pitänyt saamenpukua
+ollenkaan tai oli luopunut sen käytöstä.
+Pääsääntöisesti pu-
+vun pitämättömyyttä naiset perustelivat ei-saamelaisuudella.
+Muutamalla varsinkin vanhemmista naisista oli myös kieltei-
+siä kokemuksia saamelaisten suhtautumisesta suomalaisnai-
+sen saamenpuvun käyttöön.
+Muutama kertoi myös puvun
+oikein käyttämisen olevan vaativaa.
+Puvun teon ja käyttämi-
+sen ohella suomalaisnaiset olivat opetelleet myös duodjin eli
+saamenkäsitöiden tekemistä.
+Tässä opettelussa he olivat pääs-
+seet perinteensiirtäjiksi, osaksi sukupolvien ketjua eli töitä oli
+opettanut miehen äiti tai joku muu lähisukulainen.
+Muita arjen toimijuuksia tuottavat kotityöt kuten ruoka
+ja sen valmistus.
+Uudet raaka-aineet, ensisijaisesti poronliha,
+tuottivat ensi alkuun totuttelemista.
+Suomalaisvaimot kertoi-
+vat tuoneensa perheeseen myös uusia ruokalajeja ja ruokai-
+lutapoja.
+Yksi näistä on ruokailuaika, jossa tiettyy saamelai-
+suuteen liitetty joustava aikakäsitys.
+Erilaiset aikataulutukset
+ja ylipäänsä aikaymmärrys turhauttivat suomalaisnaisia.
+ikään erilaiset näkemykset puhumisen tarpeellisuudesta kuu-
+luivat myös suomalais-saamelaiseen parisuhteeseen.
+Koulu-
+tuserojen merkitystä suomalaisvaimot eivät sitä vastoin mai-
+ninneet muuta kuin kysyttäessä.
+Useimmat haastateltavani
+kertoivat tuoneensa omia tapojaan ja tottumuksiaan, suoma-
+laista elämäntyyliä mukanaan.
+Itse asiassa olen tuonut paljonkin asioita lapsuudenkodista-
+ni ... koko suomalaisen elämäntavan paketin, suomen kielen,
+suomalaisen ajattelutavan.
+Suomalaisuus on laahuksen tavoin
+seurannut minua ja mukanani ja ymmärrän olevani yksi osa-
+tekijä saamelaisten sulauttamisessa länsimaiseen ja suomalai-
+seen elämänmenoon.
+Perheeni elämä on muodostunut, kun se
+on hienosti mennyt, paikoin kiistojenkin kautta siksi kulttuuri-
+en sekametelisopaksi, mitä se nykyisellään on.
+Pelkään pahoin
+kuitenkin, että suomalainen elämänmuoto on voittanut.
+(Son-
+ja, ir1)
+Sonja arvioi tuoneensa vahvasti suomalaisen elämänta-
+van suomalais-saamelaiseen perheeseensä.
+Hän kutsui sitä
+laahukseksi, jonka käsitän kuvaavan painolastia, "perässäve-
+dettävää", josta ei pääse eroon.
+Niin ikään Sonja lähes syyl-
+listi itseään saamelaisuuden sulauttamisesta suomalaiseen ja
+yleensä länsimaiseen kulttuuriin eli hän tiedosti kulttuurien
+epätasapainon ja -arvon, valtakulttuurin ylivallan suhteessa
+pienempään kulttuurin.
+Perheensä kulttuuria hän kuvaili se-
+kametelisopaksi, jonka tulkitsen tarkoittavan monikulttuurisuut-
+ta, kulttuurista tasapainoa tai ainakin pyrkimystä siihen.
+Tulkitsen suomalaisvaimojen saamenpuvun käytön, saa-
+men kielen ja muiden saamelaisuuden tunnusmerkkien ja
+symbolien opettelemisen pyrkimyksenä, en niinkään integroi-
+tumiseen, vaan saamelaistapaisuuteen.
+Saamelaistapaisuuden
+tulkitsen olevan samantapaista käyttäytymistä, samanlaisten
+tapojen noudattamista kuin miten saamelaiset toimivat.
+melaisten tapojen, elämäntavan määrittely on monialainen
+Se pitää sisällään muun muassa saamen kielen, pukeutu-
+misen, saamelaiset käsityöt ja ruuat, sukuyhteyden ja luonto-
+suhteen.
+Liitän saamelaistapaisuuden sosiaaliseen ja kulttuu-
+riseen pääomaan.
+Omatakseen sosiaalista pääoma ihmisen on
+kyettävä verkostoitua, hankkia ja omata sosiaalisia suhteitä.
+Mitä paremmat suhteet hänellä on, sitä enemmän hänellä on
+sosiaalista pääomaa.
+Luonnollisten sosiaalisten suhteiden on
+oltava sopivia eli hyöty ja ilo suhteista on molemminpuolista.
+Yksi kulttuurisen pääoman lajeista on kyky, osaaminen.
+Sosi-
+aalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen vaativat hyvää
+ja kehittynyttä kykyä luoda ja ylläpitää suhteita.
+Ollakseen ar-
+vostettavaa symbolinen pääoma, sekä sosiaalinen että kulttuu-
+rinen, tarvitsee muiden yhteisön jäsenten hyväksyntää ja anta-
+maa oikeutusta.
+Symbolinen pääoma vaatii legitimoituakseen
+aktiivista toimijuutta, henkilöillä on oltava halu, kykyä ja pyr-
+kimystä kyseisen pääoman hankintaan.
+Symbolinen pääoma
+menettää arvonsa, jos sitä ei ylläpidetä oikealla, hyväksytyllä
+tavalla.
+Epäaito pääomittuminen - saamelaiseksi alkaminen -
+ei kannata.
+Saamelaistapaisuus pitää sisällään tilanteisen ulot-
+tuvuuden: onko suomalaisvaimolla mahdollisuuksia, tilaa
+toimia ja voimavaroja toteuttaa toimijuuttaan.
+5. pAikAnTumAssA
+Miniänä - "Miten olla mielevänä, kuten kuuluna
+asua"
+"Osmotar, oleva vaimo, Kalevatar, kaunis impi:
+Hänpä neittä neuvomahan, orpoa opastamahan,
+miten olla mielevänä, kuten kuuluna asua,
+mielevänä miehelässä, kuuluna anoppelassa."
+"Kysyvät kylän miniät tahi muut kyläiset naiset:
+'Antoiko anoppi voita kuin ennen emo kotona?'
+Ellös konsana sanoko: 'Ei anna anoppi voita.'
+Sano aina annettavan, kapustalla kannettavan,
+jos kerran kesässä saanet, senki toisentalvellista!"
+Naisten kertomukset sisältävät kokemuksia omista anop-
+pisuhteistaan ja omasta paikantumisestaan miehen sukuun ja
+yhteisöön erilaisia toimijuuksia tuottaen.
+Apuna toimijuudes-
+saan naiset pyrkivät käyttämään omaa ja hankkimaan uutta
+sosiaalista pääomaa ja pohtivat, minkälaista symbolista pää-
+omaa he kokevat tarvitsevansa paikantumisessaan yhteisöön.
+Koska tutkimusaineistonani ovat naisten kertomukset omista
+kokemuksistaan yhteisössä, on perehdyttävä suhdeverkostoi-
+hin, sillä kokemus syntyy aina suhteessa johonkin (Koivunen
+Tutkin, minkälaista sosiaalista pää-
+omaa suomalaisnaiset kertovat tarvitsevansa perhesuhteissa,
+miten sitä voi saavuttaa, minkälaisissa toimijuuksissa ja tapai-
+suuksissa.
+Haastattelemani naiset kertovat kokemuksistaan
+saamelaisen vaimona, miniänä ja saamelaisyhteisön jäsene-
+He pohtivat paikkaansa perheen ja suvun jäsenenä: onko
+heillä paikkaa, ovatko he jäseniä vai jäävätkö / ovatko jääneet
+Tiedustelin myös, kokevatko haastateltavani it-
+sensä miniäksi, eli mieltävätkö he itsensä miehen ja miehen
+suvun kautta tai avulla.
+Venla (ir2): Kai sitä ensimmäisenä on äiti ja sitte on vaimo ja
+sitte tietysti työn kautta.
+En minä ikinä silleen oon ajatellu, että
+identifioisin itteni miniäksi, mutta ku oon niin oon.
+mat ihmiset kysyy, että kenen miniä tai ootko sinä sen emäntä
+tai miniä.
+Nuoremmat aattelee varmaan.
+että suurperheen äiti
+tai että A:n vaimo, suomalaiset varmaan aattelee työn kautta...
+Kyllä ne kuttuuki, että miniä ... Sanoo ne naapuritki (miehen
+setä), että meiän miniä.
+Näen Venlan puheessa heijastuvan nykyajan käsitystä
+naisen roolista.
+Hän pohdiskeli, mikä hänen roolinsa ensisijai-
+sesti on.
+Teimme haastattelua hänen kotonaan, joten arvelen
+senkin vaikuttavan Venlan näkemykseen juuri sillä hetkellä.
+Vaikka sainkin tehtyä haastattelun ihan rauhassa, reagoi Ven-
+la välillä esimerkiksi lasten tarpeisiin.
+Hänen äititoimijuuten-
+sa korostuminen selittynee paljoudessa pienillä lapsilla, mutta
+miniä-paikantaminen on myös tuttu.
+Kysyin ensin haastatel-
+taviltani anoppi-miniä-suhteesta, joka on tärkeä ja keskeinen
+suhde, mutta arkitiedon mukaan voi olla vaikea.93 Haastatte-
+lemieni saamelaismiesten suomalaisvaimot kertoivat suhteen
+anoppiin olevan tai olleen suhteellisen hyvän.
+Tätä helpotti
+se, että käytännössä kaikki muuttivat asumaan miehen kanssa
+93 Tv-sarjan "Märät säpikkäät" Kirste Aikio ja Suvi West kertovat uudessa
+kirjassaan, että suomalaisnaisen tie saamelaismiehen kanssa ei ole helppo.
+Avainhen-
+kilö on anoppi, joka vaikuttaa uuden miniän muihin suhteisiin: "Jos anoppi ei ota
+suojiinsa oppimaan, voi suku jättää ulkopuolisen naisen hyvin yksin." (Aikio, Salmi-
+omaan asuntoon.
+Vain muutama kertoi alkuaikoina asuneen-
+sa tulevan miehensä kotona.
+Merkillepantavaa oli, että kaikki
+vanhimman polven miniät kertoivat pääasiassa hyvästä anop-
+pisuhteestaan.
+Ilona (ir1): Aina oon kokenu, että hyväksytty ja arvostettu
+eikä ole ohjeistettu lasten kasvatuksessa.
+Kaikki mun ruuatki
+oli hyviä, mä oon saanu pelkästään myönteistä.
+Aina se ahku
+toivo, että tullaan käymään, hirveen vieraanvarainen, ahku oli
+hirveen kiinnostunut kaikesta.
+Ahku huolehti, mutta ei ollu mi-
+tenkään tiukka.
+Helena (ir1): Miehen äiti sano, joskus että minä olin heille
+niinku rukousvastaus, ei sitä sen ihanammin voi sanoa miniäl-
+Ilona ja Helena kertoivat todella hyvästä anoppisuhtees-
+Ilonan anoppi ei tehnyt sitä anopin varsin yleistä virhettä
+eli hän ei sekaantunut lasten kasvatukseen.
+Hän lisäksi sitoi
+miniän sosiaaliseen yhteisöön toivomalla, että tullaan käymään,
+eikä ole asetanut yhteisölle rajoja.
+Helenan anoppi puhui ru-
+kousvastauksesta, josta tulkitsen, että anoppi on toivonut hy-
+vää miniää rukoilemalla, ja saanut Helenan vastaukseksi pyyn-
+töönsä.
+Tähän sisältynee pelko, että miniä voisi myös olla
+jollakin tavalla epäsopiva.
+Meillä on anopin kans ollu hirveän hyvät välit.
+Mä oon ollu
+kiinnostunu saamelaiskulttuurista, hän opetti mua tekemään,
+meitä yhdistää käsityöt - yhdessä mietitään.
+Soilen kertomasta on kuultavissa yhteys anopin ja mi-
+niän välillä eli miniätoimijuus.
+Anoppi on opettanut miniäl-
+leen tarpeellisia taitoja ja samalla sitonut miniän naisten ket-
+juun opettamalla hänelle käsitöitä.
+Miniät ja anopit kantavat
+esiäitiensä perintöä, käsitystä siitä, minkälainen on anopin ja
+miniän suhde.
+Tosi asiassa anoppi ja miniä hyödyntävät tai ai-
+nakin voivat hyödyntää toisiaan monella tavalla.
+Stereotyyppisellä käsityksellä anopin ja miniän suhteiden
+hankaluudesta on vastineensa todellisuudessa.
+Ristiriitoja
+saattaa aiheuttaa kilpailuasetelma, joka kohdistuu kotitalou-
+den sisäisen, ideologisen ja käytännöllisen järjestyksen naisel-
+le antamaan asemaan ja arvovaltaan (Toivanen 2005, 155).
+Elämään monesti kuuluu, että anopin ja miniän välit ovat aika
+vaikeat.
+Minähän oon tässä saanu tavallaan yhen anopin ja sit-
+te ... tässä oli kaks kylän ahkua, että jos anopilta jäi jotaki teke-
+mättä, niin kyllä ne huolehti, että anoppeja tuli naapuritalosta
+lisää, jos oma anoppi alko käydä riittämättömäksi, mutta nää
+oli tällaset nämä vara-anopit, että ne lauko vähän kaikkea...
+Saara on kokenut lähiyhteisön olevan laajemman kuin
+pelkästään oman anoppinsa.
+Hän puhui vara-anopeista.
+ra-anopit kuuluivat vahvasti sosiaaliseen verkostoon, joka oli
+laajempi kuin perhe.
+Hän myönsi verkoston merkityksen kut-
+sumalla naapurinkin naisia anopeiksi.
+Ruotsalainen historioit-
+sija Kalle Bäck (1999, 52) kuvaa, kuinka anoppi puhuu paljon,
+hänellä on mielipide joka asiaan, hän on kriittinen nuorta pa-
+ria kohtaan, anoppi löytää aina puutteita heidän taloudestaan
+ja sekaantuu jatkuvasti nuorten elämään.
+Konfliktit anopin ja
+miniän välillä ovat yleensä sanallisia, mutta hiljaisuutta, vai-
+kenemista ja ruumiinkieltä voidaan käyttää tehokkaasti.
+Se tuli mulle yllätyksenä, ettei minua hyväksytty sukuun.
+tautuminen ollu negatiivinen vanhempien taholta... kärsimään
+joutunu, minun mies ja katkeruutta, ku minua on huonosti ko-
+hellu.
+Ja ku oon köyhä eikä oo poroja.
+Ei niiden vanhempien
+kansa voi keskustella ... olemme jonku verran tekemisissä, ei
+mitenkään lämpimät välit.
+Ei meiän perheessä ahku ole mum-
+mo, lämmin.
+Ku poika synty, sanovat että viimein se riuku teki
+pojan.
+/.../ Se on aina semmonen muuri... muistan ku tyttö
+kastettiin, niin ahku suuttu että niin ruma nimi, lähti kesken
+pois, oli vähän noloa.
+Miehen isä... kyllä hänki ollu hankala.
+Asuttiin alkuun miehen kotona, laihuin kaheksan kiloa, ku en
+viittiny syyä.
+Ahku (anoppi) on ärhäkämpi ku muut, hänki
+ollu epätoivottu miniä, jatkaa sitä.
+Erjan miniäkertomus on ankea.
+Hän on kokenut olevansa
+ei-hyväksytty, aina ollut semmonen muuri.
+Yhteisöllä oli asete-
+tut rajat, muuri, johon Erja oli törmännyt.
+Hyväksymättömyys
+aiheuttaa jopa fyysisiä reaktioita, hän ei viittiny syyä.
+Erja il-
+maisi kuitenkin jonkinlaista ymmärrystä anoppiaan kohtaa
+kertomalla, että hänki ollu epätoivottu miniä.
+Anoppi ilmaisi
+tyytymättömyyttään sekä sanallisesti että sanattomasti, ja Erja
+totesikin, että ei niiden vanhempien kans voinut keskustella.
+Anoppi suuttui rumasta nimestä lapsen ristiäisissä ja poistui
+paikalta.
+Kirsi Juhila (2004, 29) kirjoittaa, että vastapuhetta voi
+olla myös vetäytyminen.
+Erjan anoppi "puhui vastaan" ja käyt-
+ti vahvasti symbolista valtaa poistumalla tärkeästä juhlasta, ja
+teki sen lähes mielenosoituksellisesti.
+Mies on kertonu, että se (anoppi) oli sanonu, että oisit sinä
+voinu ottaa saamelaisen.
+Mutta ku mies nuorena seurustellu,
+niin kaikista sanottiin, että se on sinun serkku, ... että miten-
+käs otat saamelaisen, ku ne on kaikki serkkuja eikä voi mennä
+naimisiin.
+OK: Miksi olisi pitänyt olla saamelainen?
+Oishan se ollu semmonen tuttu ja kotosa, ja anoppi ois tuntenu
+sen suvun ja historian.
+Että minä oon semmonen ilman histo-
+riaa oleva olento, joka tuli sinne jostaki... taivaasta tiputettu-
+na eikä minusta tiedetä mitään muuta, niinku anopin silmin.
+Mimmi kuvaili itseään ilman historiaa olevaksi olennoksi.
+Näissä puheenvuoroissa kuuluu oman yhteisön paremmuus:
+jos on saamelainen, on parempi miniäksi kuin ei-saamelainen.
+Tässä näyttäytyy yhteisö- ja usein myös sukusidonnaisuuden
+tärkeys saamelaisyhteisössä.
+Mimmin historiattomuuden voi
+nähdä saamelaishistorian puutteeksi eli muualta historiansa
+hankkinut ei ollut niin kelvollinen kuin "oma" ihminen.
+Mummot puhuivat saamea keskenään, oltiin jo kihloissa, toi-
+nen sanoi yhtäkkiä suomeksi, että mitä sinä taajot, hyvä se on
+suomalainen miniä, ei se haittaa jos ei ole saamelainen.
+Var-
+maan anoppi oli puhunu, että muuten hyvä, mutta ku on suo-
+malainen.
+Vappu koki suoraan olevansa muuten hyvä, mutta ei ole
+saamelainen.
+Ludger Műller-Wille (1996) totesi tutkimuk-
+sessaan Utsjoen perhesosiaalisista suhteista 1960-luvulla,
+että tuolloin oli yleisesti vallalla käsitys, että "seka-avioliitto
+merkitsi saamelaiselle aviopuolisolle nousua sosiaalisessa
+hierarkiassa" (mts.
+Sosiaalisesta nousun mahdollisuudes-
+ta seka-avioliiton myötä ei yksikään haastattelemani nainen
+kuitenkaan kertonut.
+Tutkimuskontekstissani edellä maini-
+tun kaltainen nousu voisi hyvinkin olla mahdollista suoma-
+laisvaimojen hyvän koulutuksen vuoksi.
+Tällaista nousua on
+kuitenkin vaikea, jos ei mahdotonta, mitata tai todentaa sel-
+keästi.
+Saamelaisten sukuun hyväksymisestä tai oikeammin
+sukujen paremmuudesta kirjoittaa muun muassa Asta Balto
+Balto toteaa, että aikaisemmin sukulaiset ja muut ero-
+tettiin selvästi.
+Nykyisin yhteydet eri paikkojen välillä ovat
+laajentuneet ja puoliso saattaa löytyä naapurista, "vieropalki-
+sesta"94 tai valtaväestön edustajasta (mts.
+Aiemmin, kun
+suosittiin ulkoryhmä- eli eksogamista avioliittojärjestelmää,
+haettiin puoliso usein oman yhteisön ulkopuolelta.
+poronhoitajasaamelaiset löysivät puolisonsa vuotuiskierron
+varrelta (Näkkäläjärvi 2007, 37).
+Nykyisin, kun suurin osa
+Suomen saamelaisista asuu jo saamelaisalueen ulkopuolella95,
+on sukuyhteyksien merkitys kuin myös koko saamelaisyhtei-
+sö muuttunut.
+Seurujärvi-Kari 2014.)
+Ahkulla oli monta miniää, mie olin siellä muitten seassa.
+Eikä
+ahku koskaan erotellu, onko saamelainen vai suomalainen.
+ainakaan mie kuullu... Piti arvossa, ku oon käsityöihminen.
+opiskellu, oma työ.
+Se oli semmonen itsellinen ihminen ittek-
+ki... vähän niinku emansipoitunu.
+(hymyilee) (Paula, ir2)
+Paulan kokemus miniä-anoppikontekstissa on ollut
+hyvä, hän ei ole kokenut tulleensa arvotetuksi syntyperänsä
+Hänen anoppinsa (ahku) päinvastoin nosti esille
+miniän ominaisuuksia, kulttuuriseen pääomaan kuuluvia tai-
+toja ja hankittua koulutusta.
+Anopin osoittama arvostus hei-
+jasteli myös hänen omaa asennoitumistaan naisen asemaan:
+Paula arvioi anoppinsa olleen vähän niinku emansipoitunu eli
+tämä ei asettunut pelkästään perinteiseen naisen rooliin.
+Anoppi-miniä-suhde ja miniä-asetelma tai asema... no, mää
+oon olemassa, ei sen kummempaa.
+En koe, että minusta oltas
+kiinnostuneita, mä oon se, joka täällä asustaa miehen kans.
+mä oo missään vaiheessa kokenu, että ne (appivanhemmat)
+94 Vieropalkinen on puhekielinen ilmaisu, joka tarkoittaa naapuripaliskun-
+taa (viero ← viereinen), mutta voi olla myös mikä hyvänsä muu kuin omaa palkinen
+eli paliskunta.
+95 Noin 60% saamelaisista asuu tätä nykyä varsinaisen saamelaisalueen ul-
+kopuolella (Saamelaiskäräjät 2013).
+oli pahalla, pahaa tarkoittanu, että se on ollu vaan erilainen
+tapa toimia.
+Anun kokemus oli, että hänestä ihmisenä ei olla kiinnos-
+tuneita, hän vaan asustaa miehen kans, melkein kuin kuka hy-
+vänsä.
+Kuitenkin Anu pyrki ymmärtämään appivanhempiaan
+erilaisen toimintatavan perusteella.
+Anu koki kiinnostumatto-
+muuden ikävänä.
+Ilmaisut oon olemassa ja ei sen kummempaa
+heijastelevat näkemykseni mukaan jonkinlaista arvostuksen
+ja yhteisöön kuulumisen kaipuuta, ehkä halua ja tarvetta olla
+kummempi.
+Miehen entinen tyttöystävä oli hirvittävän mieleinen, anoppi
+kokeili jänniä syyllistämisiä niinku, että se (aikaisempi tyt-
+töystävä) ruukas pestä ikkunat... Kerran sanoin anopille, että
+hän sanos mulle sen asian ja syyllistämällä mä en tee mitään,
+siitä me päästiin eteenpäin ja lähennyttiin.
+Ja oli se sitte myö-
+hemmin sanonu, ettei parempaa äitiä pojan lapsille olis voinu
+saada kuin minä.
+Terhin anoppisuhteessa on nähtävissä myönteistä kehi-
+tystä, jota ehkä tapahtui ajan myötä, mutta Terhi toimi aktii-
+visesti asemansa eteen sanomalla anopille syyllistämisestä.
+Anoppi ja samalla isoäiti saattaa kantaa huolta poikansa ja las-
+tenlastensa hyvinvoinnista.
+Sari Tontin (2011, 35) tutkimuk-
+sessa isovanhempien ja lastenlasten välisestä suhteesta kävi
+ilmi isoäidin huoli oman poikansa hyvinvoinnista miniän voi-
+makkaan tahdon alla.
+Haastattelemani suomalaisvaimot eivät
+juurikaan kertoneet anopin sekaantumisesta lasten kasvatuk-
+seen, ja kaikki korostivat tavalla tai toisella sukupolvia ylittä-
+vän suhteen tärkeyttä lapsille.
+On meillä kyllä anoppi-miniä-suhde, ollu aina apuna jos on
+tarve.
+Asutaan samassa pihapiirissa, lapset sahaavat eestaka-
+Lähekkäin asuminen: kyllä se aluksi ahisti, koska miehen
+äiti oli tottunu käymään siivoamassa ja se on se ens kesä ku
+mie siellä asuin, niin se kävi sillonki.
+Me oltiin reissussa ja se
+oli sillä välin käyny (siivoamassa) ja minusta tuntu vähän
+kummalliselta tulla kotia, ku kaikki pöytäliinat oli vaihettu ja
+ikkunaverhot ja kukkia, että sillon tuli ajatus, että voi vitsi, lo-
+pettaakohan tuo ikinä tuota.
+Mutta kyllä se on menny ohi, ei
+me olla otettu yhteen.
+Vaikka hän on vähän semmonen vanhan-
+kansan ihminen, että huolehtii ja joskus nuuskii vähän liikaaki
+meiän asioita.
+Mie olen ajatellu, että se on vain sen tapa, olen
+antanu monien asioitten olla.
+Muutama harva haastateltu kertoi kokemuksista yhdessä
+tai lähellä asumisesta.
+Familiaalinen96 asumismalli ei ole saa-
+melaisalueellakaan enää yleistä.
+Helillä siitä oli kokemusta:
+miehen äiti kävi siivoamassa Helin ja miehensä taloudessa
+myös näiden läsnä ollessa.
+Hän toteutti toiminnallaan sopeu-
+tumistoimijuutta: hän on antanu monien asioitten olla, ymmär-
+tänyt anoppiaan eikä riitauttanut asiaa.
+Oltiin samaa ruokakuntaa, minä emäntänä tavallaan, anoppi
+oli sairas.
+...Täällä oli totuttu siihen, että vaimo kotona ja minä
+oon ollu töissä koko ajan.
+Olin tavallaan aivan eri maailmasta,
+Meillä ei kauhean paljon ollu yhteistä,
+anoppi oli omassa huoneessa paljon (Vappu, ir2)
+Vappu toi esille erilaisen toimintakulttuurin.
+Hänen anop-
+pinsa sairasteli ja pysytteli paljon omassa huoneessaan, joten
+Vappu pääsi toteuttamaan vaimo- ja miniätoimijuutta, halusi
+sitä tai ei.
+Miniälle perheen yhtenäisyys voi olla velvoite, pa-
+kottaminen tai jopa sortamisen keino (Määttänen 1993, 157);
+miniän on myönnyttävä, jotta perheen maine säilyy.
+Erityi-
+sesti tämän kaltaisten voimamittelöiden kertoo Johanna Järvi-
+96 "suvuttain esiintyvä" (Suomisanakirja 2013.)
+nen-Tassopoulos (2005) olevan kreikkalaisperheissä tavallisia.
+Perhe- ja sukukoheesion kannalta on tärkeää kokonaisuuteen
+kuuluminen, ja kokonaisuuden säilyminen ehjänä.
+Helppo tulla sukuun, ku tunsi ihmisiä.
+Ei ainakaan kukaan
+tykänny huonoa.
+Miehen sisko sano, ku joku sano, että riuku-
+miniän aikoo tuoda, niin sisko sano, että älä huoli, isä se taitaa
+kaikkein eniten tykätä.
+Yksi vanhimmista haastattelemistani naisista kertoi ap-
+pensa pitäneen suomalaisminiästään.
+Anoppiinsa Alli ei eh-
+tinyt tutustua.
+Allin asettumista miehen perhe- ja sukuyh-
+teisöön helpotti se, että hän tunsi perhettä jo entuudestaan,
+ennen avioitumistaan.
+Kuitenkin joku oli arvottanut suoma-
+laisminiää: riukuminiän aikoo tuoda.
+Tämä sinänsä neutraalil-
+ta vaikuttava lausahdus pitää nähdäkseni sisällään kuitenkin
+pyrkimyksen tulevan vaimon paikantamiseen riukuna, ei saa-
+melaisyhteisöön kuuluvana.
+Allin uusi perheyhteisö kuiten-
+kin tuki häntä.
+Todella hyvin minut on vastaanotettu, minulla on ollu hyvä
+olla miniänä.
+Mutta ei me yhdessä asua oltas kestetty - anopin
+kans - me oltas tultu hulluksi.
+Elli myönsi suoraan, ettei olisi kestänyt voimakasta ko-
+heesiota anopin ja oman perheensä välillä.
+Mennessäni haas-
+tattelemaan Elliä hän oli kotonaan anoppinsa kanssa ja kertoi
+tämän olleen yötäkin.
+Vaikka Elli ei olisikaan kestänyt varsi-
+naista asumista anopin kanssa, hän kuitenkin huolehti ano-
+pistaan eli tuotti hyvää miniätoimijuutta.
+Ellin ja hänen anop-
+pinsa välisessä suhteessa on havaittavissa luottamusta, joka
+on sosiaalisen pääoman peruspilareita.
+Luottamus vahvistaa
+suku- ja perheverkostoa ja ilmenee jäsenten välillä sosiaalise-
+na apuna ja resursseina.
+Kalle Bäck (1999) kirjoittaa kansainvälisen kirjallisuuden
+osoittavan, että anoppien ja miniöiden välillä on edelleen po-
+tentiaalinen konfliktimahdollisuus, vaikka yhdessä asumisen
+muoto on muuttunut.
+Keskeisimmät kiistan aiheet koskevat
+miestä (anopin poika ja miniän mies), kodinhoitoa ja lasten
+kasvatusta.
+Työasiat eivät nykyaikana enää paljon aiheu-
+ta erimielisyyksiä, koska useilla naisilla, niin anopeilla kuin
+miniöillä, on kodin ulkopuolinen työ.
+Kreikansuo-
+malaiset naiset kertovat hyvin vahvasta perheyhteisyydestä
+ja monenlaisista vaikeuksista sopeutua toimimaan miniänä.
+Kreikassahan useamman sukupolven yhdessä asuminen on
+edelleen yleistä, ainakin nuoren parin avioliiton alkuaikoina.
+(Järvinen-Tassopoulos 2005, 155-157.)
+Elli (ir1): Kyllä varsinkin vanhemmat ihmiset... että ku kuuli-
+vat, että oon NN:n miniä, se helpotti mummoilla heti, että jaa
+- sehän on sitte eri asia.
+Vanhempaan ikäluokkaan kuuluva Elli ymmärsi hy-
+vin mummojen suhtautumisen: uuden suomalaisnaisen pai-
+kantamisessa helpotti huomattavasti, kun tuli tietoon hänen
+kytkentänsä yhteisöön miehen ja appivanhempien kautta.
+Kuulen lausahduksessa sehän on sitte eri asia arvottamista,
+täysin yhteisöstä irrallaan olevaan olisi vaikeampi suhtautua
+myönteisesti.
+Tämä todentaa mielestäni sosiaalisen pääoman
+eli verkostoon (sukuun, yhteisöön) kuulumisen arvoa.
+sosiaalinen pääoma on näin legitimoitua eli yhteisö tunnistaa
+ja tunnustaa uuden miniän paikan yhteisössä.
+Elli käytti ker-
+tomassaan ilmaisua se helpotti mummoilla heti, mikä kuvastaa
+sekä mummojen tunnetta että Ellin ymmärrystä siitä, että ou-
+toon ihmiseen suhtautuminen voi olla vaikeaa.
+Tutuksi hänet
+teki "lähiosoite" jonkun heidän tuntemansa ihmisen miniänä.
+Familiaalinen-sana on ensisijaisesti lääketieteessä käytetty
+termi, joka tarkoittaa "suvuittain esiintyvä".
+Käytän sitä täs-
+sä yhteydessä painottaakseni laajemman perheyhteisön kuin
+ydinperheen merkitystä naisen elämässä.97 Monet toiminta-
+tavat ovat ydinperheen lisäksi sidoksissa tai kotoisin suvun
+perinteistä eli ne ovat familiaalisia eli suvuttain esiintyviä.
+Minkälainen ihmisen tulee olla päästäkseen sisään johon-
+kin yhteisöön, ja tullakseen hyväksytyksi yhteisön jäsenenä?
+Perhe on sosiaalisen pääoman kasvualusta ja naisen vastuul-
+la on perheen sukulaissuhteiden hoito (Bourdieu 1998, 122;
+Alanen 2009, 176, 189) sekä toimiminen sukupolvien välisenä
+siteenä (Hirvonen 1999, 254).
+Ihmisen alkupääoma on yleen-
+sä peräisin kotoa, perheestä ja suvusta.
+Tähän familiaariseen
+(familiaaliseen) pääomaan kuuluu tiedon, normien ja tapojen
+siirtyminen sukupolvelta toiselle yhteisöllisen ja kulttuurisen
+muistin välityksellä (Keskitalo 2010, 233).98
+Yksilön ja erilaisten ryhmittymien välillä on (ainakin)
+kahdenlaisia siteitä: heikot ja vahvat siteet sijoittuvat yksilön
+ja ryhmän kuten perheen, suvun ja yhteisön välille.
+Heikot
+siteet, jotka voidaan nimetä siltaaviksi (bridging), yhdistävät
+yksilöä laajempaan tai etäämmällä olevaan yhteisöön kuten
+työpaikkaan.
+Vahvat eli sitovat (bonding) siteet yhdistävät
+lähipiiriä kuten perhettä, lähisukua ja joskus naapurustoakin.
+Sosiaalisessa pääomassa on ensisijaisesti kysy-
+mys suhteista: vuorovaikutuksesta ja kuulumisesta erilaisiin
+suhdeverkostoihin.
+Suvun ja sukulaissuhteiden tärkeydestä
+saamelaisilla kertoo sukulaisuussanojen määrä.
+Se selkeäs-
+ti runsaampi kuin nykysuomessa.
+Miniälle on luonnollisesti
+97 Perheen määritelmä on vuosien mittaan muuttunut.
+Esimerkiksi ydinper-
+heeksi ei enää käsitetä perinteistä isä-äiti-lapset-kokoonpanoa (Lamanna & Ried-
+98 Yritystaloudessa perhepääomaksi kutsuttu pääoman laji korostuu perhe-
+yrityksissä.
+Menestyvän perheyrityksen (kuten mahdollisesti myös perheen ja suvun
+/lis.
+OK) menestyksen salaisuus on iso sosiaalinen pääoma ja vahva yhteenkuulu-
+vuus, "yhteen hiileen puhaltaminen", joka parhaimmillaan toimii kumulatiivisesti.
+oma ilmaus mannji (ps), tulevalle miniälle mannjesássa (ps) ja
+suomalaisminiä on rivgomannji, (ps).99
+Anopin ja miniän suhteesta on tehty vähän tutkimuk-
+Suomessa tehdyistä tutkimuksista Jenni Toivasen tutki-
+mus (2005) sijoittuu agraariaikaan 1700-luvulle ja painottuu
+ensisijaisesti lesken elämään.
+Sari Tontin (2011) tutkimus
+keskittyy isoäitien ja lastenlasten suhteisiin ja sivuaa hieman
+miniä-aihetta.
+Jani Törmä (2007) on tutkinut suomalaisia nais-
+tenlehtien anoppi- ja miniäaiheisia kirjoituksia.
+Ruth Linn'n
+ja Sara Breslerman'n (1996) tutkimuksen100 miniöiden mielestä
+anopit odottavat arvostusta ja sekaantuvat perheen elämään,
+miniät taas ovat anoppien mielestä taitamattomia.
+Terri Ap-
+terin (1999) tutkimuksessa101 anoppi-miniä-suhde koettiin
+hyvin sensitiiviseksi ja perheen äidin asema kiistanalaiseksi
+eli monien miniöiden mielestä anoppi piti poikaansa edelleen
+tiukasti omanaan.
+Anoppi kokee valta-asemansa uhatuksi ja
+99 Vastaavanlaiset nimitykset pohjoissaamessa (ps) ovat vävylle vivva ja vi-
+vvasássa.
+Anoppi on vuoni ja tuleva anoppi edellisten kaltaisesti vuonesássa, samoin
+appi vuohppa ja vuohppasássa (tuleva appi).
+Mutta sitten suomen kielestä poiketen saa-
+messa on oma sanansa láža tarkoittamaan appea tai anoppia suhteessa miniän van-
+hempiin (appivanhemmat ristiin (Sammallahti 2001, 225).
+Mannji-sanaa käytetään
+miniän lisäksi kälystä ja natosta (mts.
+Käyttökelpoinen sana on myös gálojeatni,
+monikossa gálojeannit, joka tarkoittaa veljesten vaimoja keskenään.
+100 Ruth Linn ja Sara Breslerman (1996) haastattelivat anoppi-miniä-tutki-
+muksessaan kaikkiaan 154 israelilaista (juutalaista) naista, joista 73 oli anoppeja ja
+81 miniöitä ja näistä suurin osa eurooppalaista syntyperää.
+Noin kaksi kolmasosaa
+anopeista kuvaili suhdetta positiivisella tavalla.
+Anopit odottivat miniöiltä arvostusta
+ja anopin aseman kunnioitusta sekä pitivät miniöitä mm.
+taitamattomina ja miniät
+pitivät heidän mielestään liikaa välimatkaa.
+Miniät kokivat anoppiensa sekaantuvan
+liikaa poikansa perheen elämään: anoppi on esimerkiksi omistushaluinen, häiritsevä
+ja omahyväinen sekä hemmottelee liikaa.
+Kaikkiaan 75 prosenttia miniöistä ei ollut
+tyytyväisiä anoppisuhteeseensa.
+101 Terri Apter (1999) Cambridgen yliopistosta haastatteli tutkimustaan var-
+ten yhteensä lähemmäs sata anoppia, appea, miniää ja vävyä.
+Hallitsevaksi aiheeksi
+haastatteluissa nousi anopin ja miniän välinen suhde.
+Pääosin muita appivanhempi-
+suhteita kuvailtiin "ihan mukaviksi" ja "kunnossa oleviksi", mutta monet anopit ku-
+vasivat miniä-suhdettaan kireäksi, epämukavaksi, rasittavaksi tai teennäiseksi.
+miniät kokivat anoppinsa vaikeaksi ja tungettelevaksi, anopin kontrolloivan heitä ja
+että heidän tuli anopin mielestä uhrata uransa miehensä vuoksi.
+joutuvansa taistelemaan poikansa rakkaudesta (Bäck 1999,
+Vastaavanlaisesta symbioottisesta äiti-poika-suhteesta
+ei aineistossani ole mitään havaintoja.
+Haastattelemieni nais-
+ten kertomukset eivät pääosin tue Kalle Bäck'n kirjoittamaa
+eli anoppien ja miniöiden huonoja välejä (ks.
+kimuksia aiheesta on tehty vähän, mutta miniä-anoppi-suh-
+teesta käydään runsaasti keskustelua - esimerkiksi internetin
+keskustelufoorumeilla - ja siitä on kirjoitettu monia lehtiar-
+tikkeleita ja (parisuhde) oppaita.
+Näitä en kuitenkaan käytä
+tutkimuksessani lähdeaineistona.
+Saamelaisyhteisön miniä-
+anoppi-suhteita koskevia tutkimuksia - enempää kuin vitse-
+jäkään - en ole löytänyt.
+"nato nauloina pihalla"102
+Jos anopit pääsääntöisesti ottivat tulevan suomalaismi-
+niän hyvin vastaan, heijastui muutamista puheenvuoroista
+miehen sisarusten varauksellista suhtautumista suomalais-
+naiseen.
+Mahdollisesti nuoremmat kokivat "yhteisön koko-
+naisidentiteetin olevan uhattuna" (Järvinen Tassopoulos 2005,
+143) suomalaisnaisen myötä.
+Alejandro Portes (1998) näkee
+sosiaaliseen pääomaan kytkeytyvän sosiaalisen kontrollin.
+Perhe ja suku voivat olla tukena, mutta ne voivat myös sulkea
+Ryhmän, kuten perheen, jäseneksi pääsemistä
+voidaan rajoittaa ja ryhmässä ollessa vaatia yhdenmukaista
+käyttäytymistä (mts.
+Haastattelemani naiset painottivat
+asemaansa perhekontekstissa miehensä vaimona.
+Varsinainen
+miniäasema nousi esille vasta, kun kysyin siitä.
+Kaikki kui-
+tenkin kertoivat suvun ja laajan perheen merkityksestä.
+Nai-
+sen asema perhe- ja sukukontekstissa ei kuitenkaan määräydy
+pelkästään aviomiehen perusteella, vaan hänen on asetuttava
+Nato = miehen sisko (Hyvärinen 2005)
+naisten piiriin, luotava itselleen tilaa ja suhteita perheen mui-
+hin naisiin (Järvinen-Tassopoulos 2007, 149).
+Lisään anopin, natojen ja muiden lähisukulaisten myö-
+tä käsittelyyni laajennettu perhe -käsitteen.
+Perhe voidaan
+käsittää todellisuutena, joka on suurempi kuin siinä olevat
+jäsenet.
+Perhe-käsite ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.
+Ei ole
+olemassa ilmiötä, jota voisi itsestään selvästi nimetä perheek-
+Perheenjäsenten välillä on voimasuhteita
+ja valtataisteluita.
+Perheen sisäiset voimat voivat olla fyysisiä,
+taloudellisia ja symbolisia.
+Koti saattaa toimia kilpailukenttä-
+nä, jonka sisällä mitataan voimasuhteita.
+"Perhediskurssissa kotiyksikkö ymmärretään aktii-
+viseksi, tahdolla varustetuksi toimijaksi, joka kykenee ajatte-
+lemaan, tuntemaan ja toimimaan.
+Se perustuu joukolle tiedol-
+lisia esioletuksia ja normatiivisia suosituksia, jotka koskevat
+oikeata perhesuhteissa elämisen tapaa." (Bourdieu 1998, 118).
+Bourdieun "oikeat perhesuhteet" sekä valta-asemat nousivat
+esille haastattelemieni naisten kokemuskertomuksissa erityi-
+sesti suhteessa natoihin tai muihin miehen naispuolisiin su-
+kulaisiin.
+Talon naisväki torjui minut moneksi vuodeksi.
+Lasten synty-
+mä muutti tilanteen ja sain paikkani perheessä.
+Kait kaikki oli-
+vat toivoneet toisenlaista, varmaan saamelaista miniää taloon.
+Sain kuulla riukuttelua ja vähättelyä milloin mistäkin ja senkin
+joku sanoi, ettei sinusta tule ikinä poromiehelle emäntää.
+sin kävi.
+(hymyilee) (Tiina, ir3)
+Tiinaa "riukuteltiin" ja vähäteltiin ensi alkuun ja hän jou-
+tui talon naisväen torjumaksi, häntä ei otettu perheen naisten
+joukkoon.
+Hän itse arvioi oman kohtelunsa johtuneen ei-saa-
+melaisuudestaan.
+Lasten syntymät liittivät Tiinan kuitenkin
+sukupolviketjuun eli hänelle kehittyi paikka perheessä.
+Koko se ens kesän torjunta, että tuo varastaa meidän veljen.
+Mutta ku me mentiin naimisiin ja saatiin lapsia, kaikki on ollu
+hirveän ystävällisiä.
+Ei ne inhonneet minua, vaan sitä, että joku
+tulee etelästä ja kaappaa heidän kalliin veljensä.
+Suvun kans
+oleminen oli kummallista ku niitä oli niin paljon.
+Helmi torjuttiin miehen perheen naisten toimesta.
+Tämän
+kaltaisessa kohtelussa on kuultavissa perheen rajojen suoje-
+lemista.
+Bourdieu (1998) kirjoittaa, että perheet keskittyvät
+rajojensa ylläpitoon ja näiden rajojen sisäpuolen ihannointiin
+ja käsittävät perheen erillisenä sosiaalisena maailmana (mts.
+Merkillepantavaa on se, että sekä nuorimpiin haastatel-
+tuihin kuuluva Tiina että vanhimpiin kuuluva Helmi kertovat
+samankaltaisesta kohtelusta, vaikka heidän kokemuksillaan
+on yli 30 vuotta eroa.
+Varovainen ja torjuva suhtautuminen
+suomalaisnaiseen elää vuosikymmenestä toiseen.
+Tästä kertoi
+myös keski-ikäryhmään kuuluva Paula:
+Miehen siskon kans oli aivan hyvät välit.
+Asuttiin kyllä aika
+etäällä toisistamme.
+Kamalimmat kommentit sain miehen su-
+kulaistytöltä, suunnilleen samanikäiseltä ku minä.
+Se näytti
+mulle kyllä paikan!
+Että on se vahinko ku on riukuvaimo, se tu-
+hoaa kulttuurin.
+Vieläkin ahistaa, ku ajattelee.
+Että syntyperän
+perusteella... (Paula, ir2)
+Paulan kokemuksissa lähi-ihmisiin kuului myös su-
+kulaistyttö, joka katsoi asiakseen "kouluttaa" suvun uutta
+miniää.
+Hän ottaa esille kulttuurin ja sen mahdollisen tuho-
+amisen.
+Tälle ajattelutavalle on luonnollisesti pohjaa vuosi-
+kymmenien kokemuksesta, kuinka perheet saattoivat suoma-
+laistua suomalaisen, uuden perheenjäsenen myötä.
+Nuorena ja uutena mieheni tyttökaverina olin vain suomalai-
+nen, jolle ei tarvinnut välttämättä edes puhua, näin toimi osa
+sisaruksista, ei kuitenkaan enää myöhemmin kun minusta tuli
+vakituinen suvun jäsen ja identiteettiasiat ovat rauhoittuneet
+saamelaisväestönkin keskuudessa.
+Appivanhempani ottivat mi-
+nut kuitenkin vastaan samanvertaisena.
+(Kaarina, ir2)
+Myös Kaarina kertoi miehen sisarusten nurjasta suhtau-
+tumisesta ensi alkuun, mutta hänkin vahvisti tilanteen muut-
+tuneen aikaa myöten.
+Kaarina kuitenkin kertoi samaa, mitä
+useat haastatellut, että vaikka muiden lähisukulaisten kanssa
+olisikin erimielisyyksiä, appivanhemmat suhtautuivat hyvin
+tai ainakin neutraalisti.
+Lopulta Kaarinankin elämässä aika
+teki tehtävänsä, ja suomalaisminiästä tuli enemmän perheen-
+jäsen.
+Olen miehen sukulaisten kans paljon tekemisissä.
+Miniä-anop-
+pi ei ehkä niinkään, mutta miehen mummoon.
+Miehen äiti on
+mukava, vissiin ollu vähän hankalampaa, yrittää ettei semmo-
+nen jatkus... äitikään ei puhu saamea, halus ilmasta että he ei
+oo niitä kiihkosaamelaisia ... että ei tartte aristella.
+(Noora,
+Nooran anoppi halusi katkaista kielteisyyden ketjun ker-
+tomalla, ettei ole kiihkosaamelaisia.
+Ottamatta enempää kantaa
+kenenkään kiihkosaamelaisuuteen, totean, että suomalaisvaimo-
+jen kohtelussa on suuriakin eroja perhe- ja sukukohtaisesti,
+mutta lapsien myötä kohtelu muuttuu pääsääntöisesti myön-
+teisemmäksi.
+Suomalaisvaimo lunastaa näin lapsen avulla
+paikkansa yhteisössä.
+Nooralla oli kokemusta laajemmasta
+kuin ydinperheestä.
+Hän kertoo suhteestaan miehensä mum-
+moon eli yhteys sukupolvien yli toimii.
+2000-luvun sukulaissuhteet Suomessa ovat ylipäänsä
+muuttuneet pitkäkestoisimmiksi mutta kapeammiksi ja su-
+kupolvet ylittävät suhteet korostuvat sisarusmäärän pienen-
+tyessä.
+Biologiset sukulaiset ovat paljon läheisempiä kuin
+avioliiton kautta saadut sukulaiset.
+Yhteyttä pidetään tiiviim-
+min pystysuoraan, kahden peräkkäisen sukupolven välillä
+(vanhempi ja lapsi), kuin vaakasuoraan (sisarukset ja serkut).
+(Haavio-Mannila ym.
+Saamelaisyhteisössä ovat
+sukulaissuhteet tiiviimmät kuin yleissuomalaisessa, mitä to-
+dentavat muun muassa edellisessä luvussa kuvailemani su-
+kulaisnimitykset.
+Myös jotkut niin sanotut saamelaisammatit,
+erityisesti poronhoito, perustuvat hyvin pitkälle yhteistyöhön
+eli sisarukset ja muut lähisukulaiset muodostavat yhteenliitty-
+miä.
+Suvun merkitys täällä, on selkee ero, se on ollu mulle yllätys.
+Täällä jotenki se perhe niin tärkee, koko suku, laajempi ku ydin-
+perhe.
+Miehen vanhemmat kävi paljon mun miehen veljen luo-
+Siitä mä huomasin että se on tärkeetä.
+Mies jotenki pahas-
+tu, että miksi ne ei meillä yöpyny.
+Kyllä ne kävi aina kylässä.
+Siinä huomasin, että hänelle se on niin hirveen tärkee.
+Oisko
+mulle ollu, ehkä ei... (Sonja, ir1)
+Perheen ja suvun merkitys saamelaisyhteisössä on suuri,
+minkä Sonjakin vahvisti.
+Sukulaisiksi mainitaan kaukaisem-
+mat sukulaiset kuin suomalaisyhteisössä ja lisäksi kummit
+saatetaan laskea sukulaisiksi.103 "Suku on kivijalka" toteaa
+Tom Kappfell (2003, 72) pohtiessaan suvun merkitystä teok-
+sessa "Saamelaiset arvot".
+Myös Rainer Erke (1995) korostaa
+suvun ja sukulaisuuden arvoa ihmisen identiteetin muodos-
+tumisessa (mts.
+Hän kertoo laajaan sukulaisryhmään kuu-
+103 "Kun menee saamelaisen kanssa naimisiin, menee naimisiin koko suvun
+kanssa.", toteavat nuoret saamelaiset Kirste Aikio ja Suvi West (Aikio, Salminen &
+luvan myös kummiuden ja avioliiton kautta syntyvät "tekosu-
+kulaiset" eli saameksi dahkofuolkkit (mts.
+Aimo Aikio
+(2010, 45) kirjoittaa, että jopa pitkään yhdessä työskennelleet
+tai koulua käyneet voivat kutsua toisiaan kouluveljiksi ja -sis-
+koiksi.
+Riitta Jallinoja (2000) kuvaa rakastumista ja pariksi alka-
+mista "kahden ihmisen joukkoliikenteen synnyksi" (mts.
+Saamelaisyhteisössä tähän "joukkoliikenteeseen" eli pariksi
+alkamiseen kuuluu laajempi yhteisö kuin vain kaksi ihmistä.
+Vaikka saamelaisyhteisössä ei nykyään ole enää varsinaisia
+suurperheitä (ks.
+90), yhä edelleen ollaan hyvin kiinnostuneita, mihin sukuun
+kukin kuuluu.
+Tästä mainitsevat useammat informanttini.
+On kyllä kysytty, että kenen sukuun sinut on naitu... aika
+useinkin kun joku saamelainen tutustuu minuun, kysyy, ke-
+nen vaimo tai miniä minä olen.
+Tarulta kysyttiin, kenen vaimo tai miniä hän on, mihin su-
+kuun hän kuuluu.
+Saamelaisyhteisö haastaa näin yhä edelleen
+individualistisen perhekäsityksen jonkinasteisella familisti-
+sella perhekäsityksellään.
+Individualistinen perhe kattaa vain
+ydinperheen, jonka perusmuodoksi käsitetään 1-2 aikuista ja
+yksi tai useampia lapsia sisältävä kokoonpano.
+Familistinen
+perhe voi kattaa useita sukupolvia ja sukulaisia, esimerkiksi
+aikuisia naimattomia sisaruksia.
+romaneilla sukukoheesio on voimakas.
+Anna Maria Viljanen
+(2012) käyttää romanikontekstissa ilmaisua sukuryhmä, joka
+voi koostua muutamasta perheestä, mutta voi olla laajempikin
+kattaen useampia perheitä ja sukupolvia.
+Romanit ovat kiin-
+nostuneita siitä, mihin sukuun tai sukuryhmään outo romani
+kuuluu: "Keitä olet?" kysytään vieraalta (mts.
+Saamelaisittain erityisesti poronhoitajayhteisössä perhe-
+ja sukukoheesio on suuri: "Minä näen koko suvun, minulla ei
+koskaan ole ollut vain isä ja äiti se perhe." (Länsman 2002, 48).
+Myös Maiju Saijets (2000, 34) toteaa poronhoidon olevan su-
+vun ja perheen elintavan, ei yksittäisen ihmisen.
+Yhä edelleen,
+vaikka poronhoito on muuttunut, on tärkeää kokoontua koko
+suvun voimin ainakin erotuksiin talvella ja vasanmerkityksiin
+kesällä.
+Läheskään kaikki paliskunnat eivät kuitenkaan har-
+joita poronhoitoa enää perinteisellä tavalla, vaan vasotus saat-
+taa tapahtua aitauksissa.
+Perinteisen mallin mukaisesti porot
+kootaan alkukesästä isoihin aitauksiin, joissa vasat merkitään
+emojensa mukaisesti.
+Vasojen perässä on tuolloin juoksemas-
+sa kaikki jaloillaan pysyvät lapsia ja suomalaisvaimoja myö-
+ten.
+Poronhoitoon liittyvät vuotuistapahtumat ovatkin edel-
+leen tärkeä areena tuoda uusi tyttö- tai poikaystävä näytille.
+Nyt kun vanhana miniänä katsoo näitä uusia tulijoita, niin
+kyllä mulla vähän hirvittää, miten sitä oli kuin puusta pudon-
+nut, kun oli eka kertaa vasanmerkityksessä ja sitten talvella
+erotusaidalla.
+Tuntu, että pitäs tehdä jotakin, mutta eihän sitä
+mistään mitään älynnyt.
+Jaloissa pyöri pääasiassa.
+Tai oikeas-
+taan ei uskaltanu tehä mitään.
+Ja nyt ku tietää, että aina kat-
+sotaan, ku on joku uus... Kyllä nämä virkamiesten ja muitten
+riukuvaimot ovat helpommalla.
+(nauraa) (Liisa, ir1)
+Minä alussa, ku olin mukana kans tuolla poroaijalla ja ne lait-
+to aina laskemaan ja lukemaan niitä, ne puhu saamea, sillon
+aina tuntu, ettei kuulu tänne, että en minä osaa täällä mitään.
+Sekä Taru että Liisa kokivat osaamattomuuttaan ja riittä-
+mättömyyttään poroasioissa.
+Toinen perinteinen elinkeino,
+kalastus, on useimmille jollakin tavalla tuttua, mutta porot oli-
+vat uusi tuttavuus melkein kaikille suomalaisvaimoille.
+ikään poronhoidon yhteisöllisyys asetti uudet tyttöystävät
+kerralla koko suvun katsottavaksi.
+Jaana Länsman (2002) kuvaa saamelaista perhettä laajak-
+si verrattuna länsimaiseen perheeseen.
+Tilanne on kuitenkin
+muuttunut, nykyisin ollaan enemmän tekemisissä vain lähi-
+sukulaisten kanssa.
+(Mt.
+Myös Birgit Vuorio (1997, 12)
+korostaa tutkimuksessaan saamelaisperheen ja -suvun voima-
+kasta yhteenkuuluvuutta.
+Hän vahvistaa saman kuin Jaana
+Länsman edellä eli että saamelaisessa perheyhteisössä on ta-
+pahtunut muutosta suomalaisen perheyhteisön suuntaan.
+Sukulaisten kans ollaan paljon tekemisissä.
+Niillä oli semmo-
+nen tapa, että paljon ollaan yhessä, tosi paljon tekemisissä...
+juhannusta ne aina vietti yhessä.
+Olin kyllä tottunut, että su-
+kua ympärillä, isän puolelta karjalainen.
+Talkoisiin oon tottu-
+nu, minusta se oli niin ihanaa ja hauskaa.
+Ei ollu outoa olla
+isosa suvussa, se niinku kuulu asiaan.
+OK: Olitko kotonas siinä yhteisössä?
+No ihan sillon alussa ei oikein tienny, että missä tässä oikein
+... Sillon alussa tuntu että ne katto vähän että kukako tuo, mut-
+ta sitte ku tutustuttiin ne alko ihan kysellä, että tuuttako eikä
+myöhemminkään minua ainakaan ole syrjitty eikä katottu pa-
+hasti.
+Venla myönsi alussa etsineensä omaa paikkaansa, mutta
+tottuneensa laajaan sukuun.
+Sopeutumisessa uuteen sukuun
+heijastuu selkeästi lapsuuden koti.
+Jos ei ole tottunut isoon su-
+kuun, tuntuu laaja ja tiivis saamelainen sukuyhteisö oudolta.
+Kyllä minua alkuun se rasitti, että saatettiin tupsahtaa yöksi
+ilmottamatta mitenkään etukäteen.
+Ja että ku mie tulin töistä ja
+lapset hakenu, niin olis pitäny alkaa ruuan laittoon koko sakille.
+Ja ku sitä sukua on niin paljon... Olinhan mieki tietenki niissä
+sukuhommissa niinku syntymäpäivillä ja semmosta, mutta en
+mie kyllä siellä niin kotosaksi oloani tuntenu.
+Kaija oudoksui tapaa tulla ilmoittamatta ja suvun laa-
+juutta sekä ilmaisi, ettei ole oikein kotonaan suvun juhlissa.
+Saamelaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (2010) painote-
+taan vahvaa yhteisöllisyyttä ja tietoisuutta omista juuristaan,
+suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan.
+Perhe on laaja
+sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuu-
+luvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä.
+Saamelaisille tärkeä
+sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen
+yhteenkuuluvuuden tunnetta.
+Naisen kannalta mer-
+kittävä ryhmä voi saamelaisessa yhteisössä olla saman per-
+heen miniät eli veljesten vaimot (gálojeatni/-nit, ps).
+Miniöiden
+välillä voi olla luonnollista "arvojärjestystä" miniänäoloiän ja
+syntyperänki perusteella.
+Muistan, ku järjestettiin jotaki perheen juhlaa, kyllä kaikki
+kynnelle kykenevät oli paikalla, miniät hääräämässä ja muut.
+Valmistelu saatto viedä monta päivää leipomisineen ja ruuan
+laittoineen.
+Eihän juhlat ole koskaan pieniä juttuja, vaan ih-
+misiä on liikkeellä kymmenittäin, jopa sadoittain.
+Lihakeittoa
+tehtiin kattilakaupalla ja täytekakkuja monta kymmentä.
+mieki siellä yleensä mukana, mutta en missään tapauksessa
+minään päätekijänä.
+Perunoita kuorin ja semmosta.
+Hyvin ne
+toiset miniät otti porukkaan, vaikka en mie mihinkään ydinryh-
+mään oo koskaan kuulunu, riukuminiä.
+Vaikka ei ne ainakaan
+minun kuullen koskaan moittineet tai nimitelleet.
+Paula kuvaili juhlien järjestämistä laajalla joukolla.
+totesi olleensa mukana, yhtenä muiden joukossa.
+erottelevat usein sukulaiset ja muut ihmiset toisistaan.
+Muis-
+tan itsekin ahkumme, lasteni isoäidin, puhuneen "omista ih-
+misistä" - miniä laskettiin omiin.
+Edellä mainituista syistä joh-
+tuen käsittelen tutkimuksessani sukua ja perhettä laajempana
+käsitteenä kuin ydinperheenä.
+Usein puhutaankin "meidän
+miniästä".
+Suomalaisessa yhteiskunnassa lähisuvun koko on
+muuttunut aikojen myötä: aiemmin sukuun laskettiin kaukai-
+semmatkin sukulaiset kuin nykyisin (Latvala 2005, 162-163).
+Suvun ja perheen merkitys on yhteiskunnallisesti kuitenkin
+vähentynyt saamelaisessakin yhteisössä.
+Aiemmin sukulaiset
+huolehtivat nykyistä enemmän lasten- ja vanhustenhoidosta.
+Nykyaikana saamelaiset käyttävät yhtä lailla yhteiskunnal-
+lisia palveluja kuin muutkin ihmiset.
+Sukulaisuudelle ei ole
+enää niin tarvetta.
+Vakituinen parisuhde, oli avioliitossa tai ei, integroi pa-
+rin osaksi yhteisöllistä elämää (Järvinen-Tassopoulos 2005,
+Parin on otettava huomioon muun perheen, suvun ja
+yhteisön odotukset, arvot, normit ja jopa vaatimukset.
+Riitta
+Jallinoja (2000) kuvaa tilannetta Zygmunt Baumanilta lainaa-
+mansa käsitteen kolmannet avulla.
+Jallinojan kirjoittaa, että
+"kolmannet ovat keitä ja mitä tahansa, jotka astuvat paris-
+kunnan pienoismaailmaan" (mts.
+Näitä kolmansia voivat
+olla työ, arjen rutiinit, lapset, ystävät ja suku, jotka vaikuttavat
+parin elämään.
+Myös avioliitto sinällään on kolmas, koska se
+tuo suhteeseen viralliset normit ja säännöt; avioliitto on "yh-
+teiskunnallisesti merkitty suhde" (Jallinoja 2000, 88).
+Näen
+saamelaisyhteisössä tämän "kolmannen" olevan laajennetun
+perheen, suvun ja yleensä yhteisön.
+Ehkä mä kuulun sukuun ja yhteisöön... kyl mä sitte kuulun
+kalustoon siinä, ku ketkä muut tahansa.
+Ja sitte ... en mä tiiä,
+mikä täällä on niinku miehen suvun status ... (Saara, ir2)
+Saara pohti sukuun ja yhteisöön kuulumista aluksi mah-
+dollisena (ehkä), mutta totesi saman tien vahvemmin, että kyllä
+hän kuuluu.
+Hän jatkoi miehen suvun statuksen pohtimisella.
+Tällä hän viittasi kirjoittamattomaan yhteisön sisäiseen tie-
+toon sukujen erilaisista statuksista.
+"Huonoon" sukuun kuu-
+luminen, saattaa olla taakka.
+Jotakin sukua saatettiin kutsua
+"varassuvuksi" (suolasohkan), taitamattomaksi (čuorbbes), tai-
+tavaksi (čeahpes) tai koppavaksi (čeavlás) suvuksi (Balto 1997,
+Yksi yhteisöön tai ainakin perheeseen liitetty symboli on
+sukunimi.
+Sukunimellä henkilö paikallistetaan osaksi perhet-
+tä, sukua, aluettakin.
+Nimi suuntaa yksilön identifioitumista
+sukuun.
+"Nimeäminen on osa yksilöistä koostuvaa symbolis-
+ta merkitysjärjestelmää." (Kotilainen 2008, 80.
+Otin mieheni sukunimen yleisen tavan vuoksi ja myös sopeu-
+tuakseni paremmin tänne.
+Onhan se tietenkin myös kunnia
+saada rakkaan mieheni nimi!
+Tiina noudatti nimikäytännössä yleistä tapaa, mutta hän
+koki kunniaksi saada miehensä sukunimen.
+Suvun nimenä
+hän ei sitä mainitse, vaan miehensä.
+Oletan Tiinan kuitenkin
+tarkoittaneen sitä ymmärrystä, että ihminen paikannetaan yh-
+teisöön nimen perusteella.
+Vasta nyt olen havainnut, että sukunimi ei ole vain GPS-mer-
+kintä, vaan sen myötä luullaan, että toimin jollakin tietyllä
+sukuperinteellä... ajattelen jollain tavalla sukunimen tuoman
+muotin mukaan... /.../ Kyllähän mielessä oli perheyhteisö -
+tapa toimia ja hoitaa vastuuta yhdessä - ei perheenjäsenet erik-
+104 Kotilainen (2008) tutki nimeämiskäytäntöjä varhaisempina aikoina.
+keskittyy etunimiin, mutta toteaa samojen lainalaisuuksien liittyvän osittain sukuni-
+miinkin.
+Laura vertasi kertomassaan nimeä GPS105-paikantimeen
+eli nimen perusteella tiedetään, missä ihminen on: missä yh-
+teisössä ja ympäristössä.
+Sosiaalinen pääoma ilmenee ja tuot-
+tuu siinä vuorovaikutuspaikassa, joka ihmisellä on yhteisös-
+Arvostettuun sukuun kuuluminen lisää ihmisen sosiaalista
+tähän nimellä paikantamiseen liittyy Lauran mukaan tietoa
+toimintatavoista.
+Lauran kokemuksen vahvistaa Sofia Kotilai-
+nen (2008, 85) tutkimuksessaan: yhteisö saattaa uskoa yksilön
+tekojen juontuvan hänen sukutaustastaan.
+Kyllä minusta tuntu hankalalta, että yhtäkkiä muuttua toisek-
+si... nimi on niin tärkeä.
+Ja ku se nimi on niin tyypillisen saa-
+melainen ... Vähän minusta tuntu, että huijaan, ku saamelai-
+nen sukunimi.
+Että muka oisin ite saamelainen.
+Ja sitte tietenki
+aina selittää, että minkä perän x:iä (miehen sukunimi) oon.
+ku en oo, ku se minun mies on.
+Paula pohti hieman emansipatorisesti oman itsensä
+muuttumista miehen sukunimen myötä.
+Hän koki vaikeaksi
+esiintymisen miehensä nimellä sen vahvan saamelaisuuden
+vuoksi.
+Hän ei halunnut huijata ketään luulemaan, että olisi
+itse saamelainen.
+Miehen sukunimi, minusta se oli niinku ittestään selvää, en
+mie sitä ikinä aatellukkaan muuta - saamelainen sukunimi -
+kyllähän ne kaikki tietää, etten mie ole.
+(Silja, ir2)
+Silja taas ei nähnyt saamelaista sukunimeä ongelmana,
+vaan arvioi kaikkien tietävän, ettei ole itse saamelainen.
+Ny-
+kyinen sukunimilaki mahdollistaa oman sukunimen säilyt-
+tämisen ainoana nimenä avioiduttuaankin.
+Yhä edelleen on
+105 Global Positioning System, maailmanlaajuinen (satelliitti) paikannusjär-
+jestelmä
+kuitenkin vahvasti voimassa vanha tapa naisella ottaa avioi-
+tuessaan miehen sukunimi.106 Tätä samaa tapaa noudattavat
+pääsääntöisesti haastattelemani saamelaismiesten suomalais-
+vaimot.
+Suvun merkitykseen liittyy saamelainen tapa nimetä
+ihminen yleensä isänsä mukaan eli genealogiasta lähtevällä
+nimityksellä, kuten varhaisempina aikoina suomalaisessakin
+yhteiskunnassa.
+Saamelaisittain käytetään usein kolmea su-
+kupolvea tyyliin "Jussin Pekan Antti".
+Vaimoja kuulee nimet-
+tävän miehensä mukaisesti esimerkiksi "Pekan Antin Kaija".
+Tämän yleisyyttä tiedustelin haastateltaviltani.
+Useimmille
+menettely on tuttu, joskaan ei vaikuta olevan enää kovin ylei-
+sesti käytössä.
+Oma kokemukseni asiasta on se, että miehen
+(ja isän) mukaisesti nimeäminen on yleisesti käytössä saamek-
+si puhuttaessa.
+Suomeksi puhuttaessa tunnutaan käytettävän
+yleissuomalaista muotoa eli sukunimi-etunimi-yhdistelmää
+("Niemisen Kaija").
+Mä olin kuitenki jo aikuinen nainen tänne tullessani ja mulla
+oli ollu oma elämä ja omat meriitit olemassa, niin esmes se, että
+minua ei puhuteltu omalla etunimellä, se oli aika rumaa ... mä
+olin aina X:n tyttöystävä tai Y:n miniä, hyvin harvoin vielä-
+kään puhutellaan esim.
+omalla sukunimellä, tai siitä tehdään
+semmosia viritelmiä, että mä oon automaattisesti - kyllä se aika
+vahvasti on suvun ja miehen kautta.
+Terhi puhui tässä suomalaisvaimon "nimettömyydestä":
+hänet identifioitiin miehen tai appivanhempien kautta.
+Tällä
+tavalla Terhikin asetettiin osaksi yhteisöä.
+Toisaalta tämä teki
+106 Suomessa tuli voimaan vuoden 1986 alusta uusi sukunimilaki, jonka
+mukaan nainen sai säilyttää pelkästään oman sukunimensä avioituessaan.
+Vuoden
+1930 laki määräsi vaimon ottamaan miehen sukunimen eli perinteiseksi mielletty tapa
+miehen sukunimestä perheen nimenä on virallisesti varsin nuori.
+Uuden sukunimi-
+lain antamaa mahdollisuutta naisen oman sukunimen säilyttämisestä käytti lain voi-
+maantullessa vain noin seitsemän prosenttia naisista.
+2000-luvulle tultaessa määrä on
+noussut noin 18 prosenttiin.
+(Väestörekisterikeskus 2011.)
+Terhistä anonyymin, toisaalta se saattoi tuoda myös turvalli-
+suuden tunnetta, tunnetta, että on osa yhteisöä, että on terve-
+tullut porukkaan.
+Sonja (ir1): Äärimmäisen harvoin on kysytty sitä, mikä olen
+omaa sukuani ja tai mistä olen kotoisin, ja avioliiton alkuvuo-
+sina esittelin itseni aina mieheni kautta, mieheni vaimona.
+Lä-
+hellä väijyy ajatus siitä, että minusta suomalaiseen suureen
+massaan kuuluvana, ei olla kiinnostuttu.
+Tai sitten itse luulin
+jostakin syystä, että suomalainen taustani ei kiinnostaisi tai
+että se olisi etäinen asia.
+OK: Oletko koskaan pitänyt kiusallisena kertoa, että "en minä,
+ku se on miehen nimi" tai miten nyt asiaa selostatkin?
+Sonja: Siis ilman muuta koin itseni epäaidoksi tai ihmisen puo-
+likkaaksi, kun esittelin itseni mieheni vaimona.
+Vaikka tykkä-
+sinkin miehestäni.
+Sonja koki itsensä epäaidoksi tai ihmisen puolikkaaksi esi-
+tellessään itsensä miehensä kautta.
+Sonja koki nimen myötä
+"uppoavansa" yhteisöön, kun hän arveli, ettei hänestä itses-
+tään olla kiinnostuneita.
+Sekä Terhin että Sonjan kokemukset
+kertovat rajatusta toimijuuden tilasta: lähellä on ajatus, että
+heille asetetaan vaimoksi identifioimisella raamit eli he ikään
+kuin lakkaavat olemasta omalla nimellä varustettuja omia
+itsejään.
+Yhteisön ulkopuolelle saamelainen sukunimi vies-
+tittää saamelaisuudesta.
+Oman pohdinnan voisi käydä siitä,
+tuleeko vaimon käyttämästä omasta nimestä "reikä" perheen
+yhteisyyteen, "vuotaako" yhtenäisyys siitä.
+Nimeä pidetään
+identiteettiä ilmentävänä tekijänä.
+Mia Kotron (2012, 73) tutki-
+muksessa107 moni kokee sukunimen osaksi identiteettiä, mutta
+107 Kotron (2012) tutkimus keskittyi miespuolisten henkilöiden sukunimen
+vaihtamiseen avioliiton myötä.
+yksikään hänen tutkimuksensa informanteista ei kertonut ko-
+keneensa varsinaista identiteetin muutosta nimenmuutoksen
+yhteydessä.
+Osalle sukunimi ei ole olennainen identiteetin
+kannalta (mts.
+Pääsääntöisesti saamelaisten suomalaisvaimot ovat ot-
+taneet miehensä sukunimen avioituessaan.
+Useimmat pe-
+rustelivat sitä sillä, että nimen muutos on yleinen tapa, joskin
+muutamat miettivät sukunimen merkitystä ihmisen paikantu-
+Mitään selkeää sukupolvieroa sukunimikäytännössä
+ei naisten kesken ole havaittavissa: sekä vanhemmat että aivan
+nuoret vaimot ovat ottaneet miehen sukunimen ja toisaalta
+jotkut, iästään riippumatta, ovat pohtineet sukunimen merki-
+tystä.
+Oma kysymyksensä on lasten nimiin liittyvät tavat.
+Van-
+hastaan lapset on nimetty suvun nimien mukaan.
+Joissakin
+suvuissa saattaa kaikilla lapsilla olla isovanhempiensa nimi
+tai sen muunnos ainakin jonakin nimenä.
+Vanha uskomus ker-
+too, että lapsi saa kaimansa ominaisuuksia, joten nimeksi saa-
+tettiin antaa suvun merkkihenkilön nimi.
+Nimet yhteisöllisenä
+tekijänä ovat varsin merkittäviä.
+Sen lisäksi, että ne ilmentävät
+syntyperää, niissä on aina sosiaalista muistia (Tiilikainen 2005,
+Ne kuljettavat mukanaan tietoa ja perinteitä.
+Monet nimet
+ovat luonnollisesti kansainvälistä perua, esimerkiksi Máhtte
+(Matti ← Matteus) tai Maria-johdannaiset kuten Máijá, Ma-
+riánná tai Magreta.
+Varsin tyypillistä on kahden etunimen
+käyttö, mutta ei yhdysviivallisena, esimerkiksi Máret Ánne.
+Nimissä heijastuu selkeästi muoti: 1970- ja 80-luvuilla lapset
+usein nimettiin suomalaisittain Jariksi, Petriksi tai vaikkapa
+Minnaksi.
+2000-luvulla alkoivat nimien saamenkieliset muo-
+dot lisääntyä eli lapsen nimeksi ei laitettu Maarit vaan Máret.
+Nykyvuosina ovat yleistyneet vanhat, saamelaiset etunimet,
+kuten Jovsset ja Ibbá.
+Tätä käytäntöä on edesauttanut 1990-lu-
+vulla tullut saamelainen nimipäiväkalenteri.
+Yliopiston
+nimipäiväalmanakka 2005.)
+Sisäpiirissä vai vilttiketjussa - subjektina
+positiossa
+Pohdin tässä luvussa saamelaisten suomalaisvaimojen
+paikkaa, kuulumista yhteisöön: kokevatko vaimot kuuluvan-
+sa yhteisöön ja kumpaan yhteisöön, saamelaiseen vai suoma-
+laiseen, sekä miten he kokevat yhteisöön kuulumisen tai kuu-
+lumattomuutensa.
+Yhteisö voidaan määritellä lukemattomilla
+tavoilla.
+Saamelaisyhteisössä selkeä yhtenäisyyttä kuvaava
+piirre on voimakas suku- ja perhekoheesio.
+Tuon tekstiini tässä luvussa tarkemmin tutkimukse-
+ni ydintermin, joka on siitä erikoinen, että en käytä sitä ak-
+tiivisesti muualla tutkimustekstissäni, mutta se on olemassa
+oleva ja arkipuheessa käytetty.
+Termi on riuku tai riukuvaimo
+ja riukuminiä.
+Riuku-sanaa olen pyrkinyt välttämään, koska
+monet informanteistani eivät pitäneet siitä (ks.
+Johdanto).
+Kuvaan seuraavassa, miten haastattelemani naiset kokevat ja
+ovat kokeneet riuku-nimityksen.
+Onko niin, että riuku-ilmai-
+sulla "osoitetaan naiselle paikka" eli että hän on yhteisöön
+kuulumaton nainen?
+Asettaako "riukuttelu" suomalaisnaisen
+tiettyyn, ennalta määritettyyn positioon?
+Painopisteeni ei ole
+niinkään itse paikassa, vaan paikantumisessa eli toiminnassa,
+jolla naiset paikantavat/ovat saavuttaneet paikkansa saame-
+laisyhteisössä.
+Pidän mielessäni myös kielen ja käsitteiden sosiaalisen
+todellisuuden rakentamisfunktion ja -mahdollisuuden.
+Jokai-
+nen kielellinen valinta rakentaa merkitystä ja kantaa muka-
+naan ilmaisun aiempaa painolastia.
+(Mäntynen & Pietikäinen
+Mäntynen ja Pietikäinen muistuttavat kielen valtaa
+rakentavasta ja kantavasta merkityksestä sekä sen ideologises-
+ta ulottuvuudesta (mts.
+Viime vuosien saamelaisdebatti
+Johdanto) on esimerkki tästä ja perustuu osittain termis-
+töön eli mitä ja keitä tarkoitetaan ilmaisuilla saamelainen, lap-
+palainen, uussaamelainen, saamelaiseliitti ja niin edelleen.
+Painopiste tutkimuksessani on saamelaisyhteisön suo-
+malaisvaimojen arjen toimijuudessa ja käytännöissä: miten
+toimijuuden paikat rakentuvat, mitkä asiat jäsentävät ole-
+mista, mikä on sosiaalisten suhteiden merkitys, miten sub-
+jektiposition rakentuminen toteutuu arjen käytännöissä sekä
+minkälaista kulttuurista tilannetajua (aika, paikka, olosuhteet)
+itselleen vieraaseen yhteisöön asettuminen ja kotiutuminen
+edellyttää.
+Mikä on suomalaisvaimon "riukupositio" subjek-
+tiviteetti- ja subjektipositio-näkökulmasta?
+Suvi Ronkainen
+(1999) kirjoittaa subjektiviteetin olevan yksilön minuuden, jota
+tuotetaan sosiaalisesti, sosiaalisessa toiminnassa.
+Sen muo-
+dostumispaikkoina ovat subjektipositiot (mts.
+37), jotka ra-
+kentuvat sosiaalisten positioiden kautta.
+Näitä positioita ovat
+eron kategoriat kuten sukupuoli ja yhteiskuntaluokka (Skeggs
+Itse luen myös kulttuuriset olemukset, kuten saa-
+melais- tai suomalaistavat, eron kategorioihin.
+Edellisissä lu-
+vuissa olen käsitellyt valtasuhteita, kielen ja arjen toimijuuden
+valta-aspekteja, ja sitä, kuinka niiden avulla käytetään valtaa.
+Valtasuhteet, symbolinen pääoma ja subjektipositio liittyvät
+tiiviisti toisiinsa "riukuttelussa".
+Riuku-nimitys on tuttu kaikille haastatelluille.
+Koltta- ja
+inarinsaamelaisten keskuudessa sen käyttö ei tunnu olevan
+kovinkaan yleistä.
+Myös pohjoissaamelaisten suomalaisvai-
+moista muutamat kertoivat, ettei heillä päin riuku-sanaa käy-
+tetä tai se ei ainakaan ole kovin yleisessä käytössä.
+Osa ker-
+toi itsekin käyttävänsä riuku-nimitystä erityisesti puhuessaan
+saamea ja sanoi sen olevan vain nimitys ei-saamelaiselle nai-
+Vastaavanlaisesti mustalainen- vai romani-ilmaisusta Sa-
+rita Friman-Korpela (2009; 2014) kertoo, että romanit kokevat
+mustalainen-nimityksen leimaavana ja halventavana oman yh-
+teisönsä ulkopuolisen henkilön käyttämänä.
+Mustalainen-ter-
+miä käytetään kuitenkin edelleen romanien itsensä keskuu-
+dessa.
+) 108 Kaikilla haastateltavillani oli tiedossa,
+että riuku-sanalla voi olla hyvinkin halventava merkitys: lais-
+ka, ei osaa tehdä esimerkiksi käsitöitä tai ruokaa) tai kulkea
+metsässä.
+Rivgu-ilmaisua saameksi ei kuitenkaan koeta niin
+loukkaavana kuin riuku-sanaa suomenkielisessä puheessa.
+Noin viidesosa haastatelluista on tullut nimitellyksi
+riukuksi109 hyvinkin negatiivisessa mielessä.
+"Riukuttelijat"
+olivat usein toisia naisia: natoja, anoppeja tai muita miehen
+naispuolisia sukulaisia tai muita naisia.
+Onko kyseessä tilan-
+ne, jossa suomalaisvaimoihin "kolahtaa" enemmän toisten
+naisten antama arvostelu vai onko niin, että todellisuudessa
+paikotellen naiset lajittelee naisia (Laura, ir2).
+Se jäänee arvioita-
+vaksi ja avoimeksi.
+Maarit Maggan (2001) tutkimuksessa saa-
+melaisnaisten identiteetin kehittymisestä eräs haastateltava
+toteaa: "Eaihan rivgut dainna lágiin ane árvvus, eaige máhte,
+eaige beroš"110 (mts.
+94), kun puhutaan perinteisistä töistä eli
+riuku määritellään osaamattomaksi ja kulttuuria ymmärtämät-
+tömäksi.111
+108 1970-luvulla alkoi Suomessa romanien etnopoliittinen aktivoituminen.
+Siitä lähtien mustalaisia alettiin virallisesti kutsua romaneiksi (Stenroos 2012a, 4).
+Vertailun vuoksi otin selvää siitä, miten romaniyhteisössä nimitään ei-romani naista.
+Yleisnimitys naiselle, joka ei ole romani on kääji tai kaaji, myös räkli/rakli on valko-
+laisnainen.
+Naispuolinen romani on juuli.
+Mutta kaikkia vaimoja kutsutaan romniksi
+riippumatta syntyperästä.
+(Åkerlund 2012)
+109 Taivutan riuku sanan suomen kielen vastaisesti muodossa riukuI: riukun
+erottaen siten ilmaisun suomen kielen riuku-sanasta (ohut, karsittu puu, esim.
+riuku-
+aita), em.
+taivutusmuoto on yleisesti käytössä puhekielessä.
+110 "Eiväthän riukut sillä lailla pidä arvossa, eivätkä osaa, eivätkä välitä...
+" (suom.
+OK)
+111 Esimerkkinä tästä käy Märät säpikkäät -tv-sarjassa (2013) tilanne, jossa
+"áhkku" (vanhempi, saamelainen nainen) tokaisee tytölle "riu'un tytär", kun tyttö ei
+osaa tehdä karvakenkiä eli nutukkaita; toisin sanoen riukuus tekee naisesta osaamat-
+toman.
+Kondrad Nielsenin (1979) alun perin vuodelta 1938 ole-
+va saamen sanakirja kertoo monia riuku-johdannaisia.
+han ortografian mukaisesti Nielsen kirjoittaa sanan riwgo,
+nykymuodossa pohjoissaamessa se on rivgu.
+Johdannaisia on
+muun muassa skuwlariwgo (kouluriuku), riwgoluvvât (lanta-
+laistua, norjalaistua; ko.
+sanakirja on tehty Norjassa), riwgos-
+tâllât (pukeutua norjalaisittain, lantalaisittain) (mts.
+Ku-
+riositeettina, joka viittaa suomalaisnaisen pukeutumiseen, on
+erään kasvin nimi: keräpääpoimulehti on saameksi rivgovuol-
+pu eli riukun hame (Álgu 2011).
+Alkuperäinen kantasana rygr
+on muinaisskandinaavinen laina ja tarkoittaa emäntää (lady,
+Kantasana ei ole väheksyvä tai
+halventava ilmaisu, näen siinä jopa arvostusta.
+Saamenkielessä (ps) on myös yleensä lantalaista, ei-saa-
+melaista, tarkoittava sana láddelaš tai láddán.
+Nämä ilmaisut
+liitetään usein suomalaiseen sanaan lanta eli niillä koetaan
+myös olevan halventava merkitys Yleisen käsityksen mukaan
+laddelas- ja láddán-sanat tulevat kuitenkin skandinaavisesta
+maata tarkoittavasta sanasta land.
+Puhutaan
+"lannanmaasta", joka tarkoittaa saamelaisalueen ulkopuolista
+osaa valtiosta tai maasta.
+Tämä liittyy siihen, että hyvin mo-
+nilla kansoilla on heitä itseään tarkoittava sana ja toinen sana
+kuvaamaan henkilöä, joka ei ole yhteisön jäsen eli tässä ajatus-
+mallissa riuku ei kuulu yhteisöön.
+Kysyin informanteiltani tutkimuksen alussa, mitä he pi-
+tävät siitä, jos käytän tässä tutkimuksessa heistä (meistä) riu-
+ku-sanaa työn nimessä.
+Varsin monet eivät pitäneet sitä hyvä-
+nä tai sopivana nimityksenä, mutta muutama lupasi käyttää.
+Riukuminiät - No, niitähän me olemme, mutta... Tietenkin
+voit ajatella jotain tieteellisempää, jos on tarve, vaikka tuo sana
+pitää sisällään niin paljon, niin paljon.
+Joskus se riukuttelu sil-
+loin nuorena, vihreänä, saattoi meikäläistäkin ärsyttää ja kävi
+vähän ylpeyden päälle, mutta ajan saatossa, kun ehkä jo elä-
+määkin kokeneena ja jonkin verran viisastuneena, asian tiedos-
+taa eri tavalla.
+Riukuminiä on nimi hyvä - yksinkertaisen selkeä - siitä selviää
+asian ydin - karjalainen ku mie oon ei asia muuks muutu, riu-
+kuminiä se on fakta tieto.
+Kielteinen tunne riuku-nimitystä kohtaan johtuu sanan
+yleisesti pejoratiivisesta, vähättelevästä tai muutoin kieltei-
+sestä merkityksestä.
+Siljalla oli realistinen ote asiaan, riukuna
+oleminen on fakta.
+Veera kuvasi selkeästi ajallista kehitystään:
+nuorempana nimitys ärsytti, mutta ikää myöten asetelmaa on
+alkanut ymmärtää tai ainakin tiedostaa.
+Usein kielteisiin asioi-
+hin tottuu, mutta se ei tee niitä olemattomiksi.
+Aiheellista lie-
+nee kysyä, onko kielteisyyteen tarpeen tottua vai onko Veeral-
+lakin kysymys faktisesti ymmärtämisestä, mikä on yhteisön
+ulkopuolelta tulleen asema ja mahdollinen vaikutus.
+En alussa tykänny siitä.
+Ajattelin just, että jotaki kakkimista,
+siihen liittyy tämmönen.
+Ajattelin, että käyttääkö ihmiset sitä
+siihen, että tiedä paikkasi ja istu koira.
+Mie hyväksyn sen sem-
+mosena määritelmänä, että riuku, ettei oo saamelainen.
+(Siiri,
+Siiri kuvasi riuku-sanan paikkaa tai asemaa osoittavaa
+merkitystä.
+Ilmaisulla ihminen sijoitetaan tiettyyn positioon.
+Riuku-määreellä voidaan ilmaista hyvinkin voimakkaasti nai-
+sen paikattomuutta, kuten Laura (ir2) kertoi kuulemastaan
+määrittelystä: Miehen sukulaispoika määritteli riukun henkilök-
+si, joka ei kuulu joukkoon.
+Tämä joukkoon kuulumattomuus
+liittyy yhteisön tarpeeseen ja haluun määritellä jäsenensä eli
+ketkä kuuluvat yhteisöön.
+Kirsti Lempiäinen (2002) toteaa,
+että "osoittamalla ja nimeämällä vieraat, ne, jotka eivät kuulu
+/.../, nimetään samalla tutut ja omat, meidät" (mts.
+seessä on rajojen suojeleminen, jota käsittelin edellisissä vai-
+mo- ja miniäpositioita koskevissa luvuissa.
+(2009) pohtii tutkimuksessaan saamelaisuutta ja saamelaisen
+positioitumista useammalta kannalta kuten kansaan, erityi-
+sesti alkuperäiskansaan, kuulumisena.
+Vaikka kansa on kol-
+lektiivinen ilmaisu, saamelaisuuden kokemus on kuitenkin
+aina yksilöllinen (mts.
+Suomalaisvaimojen kohdalla kyse
+ei kuitenkaan ole saamelaisuudesta tai saamelaiseksi identi-
+fioitumisesta, tekeytymisestä tai alkamisesta, vaan yhteisöön
+kuulumisesta.
+Vaikka rivgu-sanan perusmerkitys on neutraa-
+listi ei-saamelainen nainen, kokevat suomalaisvaimot "riu-
+kuttelun" kaiken kaikkiaan usein ikävänä, vähättelevänä ja
+haukkumasanana.
+Tiina (ir3): Riukuttelua olen kuullut monessakin eri paikas-
+sa, yleensä naisten suusta ja aina negatiivisessa mielessä.
+kerta oli kun en tarjonnut autokyytiäni , niin tokastiin eihän
+tuommoselta riukulta voinut sitä olettaakkaan.
+Nuoren polven miniä Tiina kertoi tulleensa nimitellyiksi
+riukuiksi nimittelijöiden ollessa usein toisia naisia.
+Kun Tii-
+na ei tarjonnut autokyytiä, hänet todettiin tuommoseksi riukuk-
+Lausahdus kuulostaa hieman oudolta: miten autokyyti ja
+riukuus liittyvät yhteen.
+Tulkitsen tokaisun pitävän sisällään
+ajatuksen, että riuku ei ymmärrä, että autokyytiä tulee tarjota.
+Suomalaisnainen ei siis näin hallitsisi kulttuurista käytäntöä,
+ja hänen kulttuurisessa ja sosiaalisessa pääomassa olisi puut-
+teita.
+Heli (ir3): On se mulleki tuttu nimitys, se minun entinen
+poikakaveri, hänen suku on kärkäs ja nimitteliki minua jossaki
+vaiheessa ... vanhempia naisia, keski-ikäsiä (ne jotka nimitteli).
+Se tuli negatiivisessa yhteydessä, ei mulle kukaan sanonu, että
+mikämerkitys sillä on.
+Helin kokemus oli (entisestä) lähipiiristä.
+Hänen nimitte-
+lynsä tapahtui piiloisesti, koska hänelle ei kerrottu riuku-sa-
+nan merkitystä.
+Hän kuitenkin ymmärsi sanan merkityksen
+asiayhteydestä.
+Helin kokemus nimittelijöistä oli sama kuin
+Tiinalla eli nimittelijät olivat naisia.
+Tämä liittynee naisen roo-
+liin perheen rajojen suojelemisessa, josta olen kirjoittanut jo
+aiemmin.
+Linda (ir3): Kerran yks lapsi itki sylissä, että ethän sinä oo
+riuku ku sinä oot kiva.
+Että yritti väkisin saada multa sitä, että
+en oo oikeasti.
+Siinä perheessä oli opetettu näin.
+Ja muuten-
+kin siinä perheessä oli hyvin selkeä jaottelu, kuka on mistäki ja
+mikä on riuku.
+Linda kertoi lapsesta, joka on oppinut, että riuku ei ole
+kiva.
+Lapsella lienee ristiriitaa omien tuntemustensa ja saa-
+mansa kasvatuksen välillä.
+Noora (ir1): Kerran baarissa yks nainen alko selittää jostaki
+kamalasta riukunaisesta, sano, että kaikki te ootta ... pitäs vie-
+dä saunan taakse, alko urputtaan mulleki... Siitä kyllä tuli tosi
+paha olo ja fiilis.
+Paula (ir2): Kyllä jotku, etupäässä naiset, kutsuvat ihan suo-
+raan riukuksi ja siinä mielessä, että eipä oo kaksinen.
+Että riuku
+on huonompi ja tyhmempi ja liian iso!
+Noora ja Paula tuovat riukuttelu-kokemuksiin perheen
+ja suvun ulkopuolisen kontekstin.
+Myös näissä nousee esille
+naisten osuus.
+Samaa naisten välistä skismaa kuulee joissa-
+kin muissakin puheenvuoroissa, kuten Laura asian ilmaisi:
+paikotellen naiset lajittelee naisia.
+Nimittelyllä ihminen voidaan
+positoida huonommaksi, vähäarvoisemmaksi, ja ylipäänsä
+kielteisillä määreillä.
+Suomalaisnaisten kuulemia riuku-nimit-
+telyilmaisuja ovatmuun muassa kamala, ei-kiva, ei-kaksinen,
+tyhmä, iso, ei mitään hyvää.
+Ilmaisua käytetään negatiivisessa
+Riuku-sanaa ei käytetä pelkästään ilmaisemaan
+naisen kuulumista tiettyy ryhmään (ja ei-kuulumista toiseen
+ryhmään).
+Sitä käytetään myös ilmaisemaan naisen toimintaa,
+ja osaamattomuutta, kuten Veli-Pekka Lehtola (1997a) kirjoit-
+taa: "Pahin laatusana huonosti pukeutuneelle naiselle saattoi
+olla rivgu." (mts.
+Osaamisessa on kysymys symbolisen
+pääoman omaamisesta: henkilö, jolla on yhteisössä arvostet-
+tuja taitoja, on symboliselta pääomaltaan, jos ei varakas, niin
+ainakin hyvin toimeentuleva.
+Sonja (ir1) kertoi mahdollisesta
+"huonosta" pukeutumisesta ja reaktioista siihen: Niin, sillon-
+han oli aika kovia, kärkevästi, että jos joku onneton oli pukeutunu,
+sai kuulla kunniansa.
+Sonja kuvasi edellä tilannetta 1970-luvulla
+vahvan saamelaiskulttuurisen "heräämisen" aikana.
+Erja (ir2)
+kertoi opetelleensa käsitöitä, jotta olisi kelvollinen; hän kokee,
+että se on lähes pakko: Läpi elämän on, että pittää osoittaa, että
+kyllä mie osaan.
+Ruotsin poronhoitosaamelaisnaisia tutkineen Kathari-
+na Gutingin informantti määritteli riukun seuraavasti: "Jos
+ei osaa tehdä (valmistaa) jotakin, on riuku; ei saa olla hieno,
+silloin on riuku; jos seisoo kampaamassa itseään, on riuku;
+jos pitää viikolla hienoja vaatteita, on riuku.
+Riuku oli ruma
+ja väheksyttävä.
+Riuku-sanaa käytetään selvästi kielteises-
+sä mielessä, silloin on ruotsalaistunut.
+Saamelaisen naisen ei
+pidä meikata, ei saa olla laiha, pitää kasvattaa monta lasta, olla
+vähäpuheinen ja käyttäytyä hyvin." (Guting 1991, 246; suom.
+OK).
+Gutingin informantin antamaa määrittelyä lähestyy Ta-
+runkin näkemys.
+Ahkuki puhuu riukuista.
+Saamelaisistaki voi sanoa, että käyt-
+täytyy ku riuku.
+Jos saamelainen sanoo ... onhan siinä vähän
+semmonen maku, että hienostelija, kaupunkilainen, ei osaa tehä
+käsitöitä.
+Saamelaiset pitää riukuja semmosina, jotka ei osaa
+tehä mittään, ei osaa luonnossa liikkua.
+Kiinnostava yksityiskohta Tarun kertomassa on riuku-il-
+maisun käyttäminen adjektiivinomaisesti: käyttäytyy ku riuku.
+Vastaavanlainen ilmaisu on "riukustella".
+Tämä pitää sisäl-
+lään "tiedon" siitä, mitä riuku tarkoittaa tai oikeammin, mitä
+sen ajatellaan tarkoittavan.
+Riuku tässä kontekstissa kuuluu
+samaan stereotypioiden kategoriaan kuin mitä on olemassa
+vaikkapa eri alueiden suomalaisista, kuten leppoisat savolai-
+set, jäyhät pohjalaiset tai leuhkat hesalaiset ja juopot saame-
+laiset (sic).
+Laura Huttunen (2004, 139) kutsuu stereotyyppejä
+kulttuurisiksi figuureiksi haluten painottaa niiden sosiaalista
+ja kulttuurista merkitystä.
+Ymmärrän riuku-ilmaisun ensisijai-
+sesti kulttuurisena nimityksenä eli se perustuu henkilön läh-
+tökohtaiseen taustakulttuuriin.
+Riuku määritellään kuitenkin
+usein negaation kautta: henkilö on ei-jotakin (ei-saamelainen,
+ei yhteisöön kuuluva).
+Tämä johtunee osin myös siitä, että
+saamelaisalue kattaa neljä maata ja ei-alkuisuus määräytyy
+aina kunkin maan mukaan (ei-norjalainen, ei-ruotsalainen).
+"Riukuus" kytkeytyy aina valtakulttuuriin, esimerkiksi inuiit-
+ti-naista tuskin kutsuttaisiin riukuksi, arvioi Inger-Mari Ai-
+kio-Arianaick (2010) ja jatkaa "jos mie ajattelen riukua, mie
+ajattelen suomalaista" eli Suomessa valtakulttuurin edustajaa.
+Kyselin satunnaisesti saamelaisilta tuttaviltani, minkälai-
+sia riukut oikein ovat.
+Vastauksiksi sain, että tuputtavat omia
+tapojaan ja pitävät eksoottisina.
+"Enempi semmonen taitama-
+ton tyyppi ja joka on vähän hukassa meiän kanssa.
+Ja sitte jos
+pukee hepeneitä päälle." (Aikio-Arianaick 2010).
+Tai kuten eräs
+saamelaisnainen kuvaili sukulaismiehensä suomalaisvaimon
+toimintaa: "Tuo erotusaidalle kasvispihvejä." Tämä lausuma
+kattaa yksinkertaisuudessaan monta ulottuvuutta saamelais-
+miehen suomalaisvaimon elämästä.
+Elinkeinona poronhoito
+on uusi ja outo useimmille.
+Nainen tuo ruokaa erotusaidalle
+sisältää tiedon, että myös nainen on erotusaidalla.
+Poronhoito
+on yhteisöllistä toimintaa, mukana ovat kaikki kynnelle ky-
+kenevät vauvasta ahkuun, suomalaisvaimot mukaan luettui-
+Kasvisruoka, jonka nainen tuo erotusaidalle, on monien
+mielestä sopimattominta mahdollista.
+Poroihmisten joukossa
+ei tiedetä olevan kovin paljon kasvissyöjiä, ei ainakaan van-
+hemmassa väessä.
+Kasvisruoka lienee turhan kevyttä raskasta
+työtä tekeville, se ei lämmitä talvipakkasessa.
+Ennen kaikkea
+kasvisruuan tuominen sisältää joko naisen tietämättömyyden
+kelvollisesta erotusruuasta tai hänen halunsa opettaa uusia
+ruokailutapoja, tyrkyttää omia tapojaan.
+Mutta sanotaan riukuista myös, että he ovat "pelasta-
+vat/-neet kieltä" (Aikio-Arianaick 2010) eli näin todennetaan
+suomalaisvaimon kulttuurinen toimijuus.
+Vanhemmat naiset eivät muistele kovin raskaista koke-
+muksista.
+Tähän mahdollisesti vaikuttaa sekä miniän tottumi-
+nen sukuun, oppiminen suvun ja perheen tavoille että suvun
+tottuminen miniään, kuten vanhemmat informantit kertovat.
+Martta (ir2): Riuku-sanan käyttö huomattavasti vähentynyt,
+ehkä saamelaiset on oppinu suvaitsevaisemmiksi.
+Helmi (ir1): Kun tulee näin vanhaksi, ei kuule kaikkia.
+Kaija (ir2): Kuka se näin vanhaa kehtaa ees riukutella.
+Ja vaik-
+ka riukutteliski, niin eipä se haittaa.
+Maalaisperheestähän mie
+olenki, lantalainen eli landista elanto on saatu meiän suvussa
+monta sukupolvea.
+Eikä se itte riuku-nimitys, sehän tulee saa-
+mesta, mutta sitte ku sitä käytetään haukkumasanana, niin se
+tietenki on eri asia.
+Vanhemmat suomalaisminiät Martta, Helmi ja Kaija osoit-
+tavat lausumallaan huumorintajua, mutta myös kriittisyyttä,
+kuten Martta puhuessaan suvaitsevaisuudesta.
+Pidän itse su-
+vaita-verbiä ja sen johdannaisia jossakin määrin "kiikkeränä".
+Ilmaus sisältää valta-asetelman: on valtaa suvaita, mutta myös
+olla suvaitsematta.
+Suvaitsevan ja suvaittavan välinen valta-
+suhde on hierarkkinen (Suurpää 2005, 46).
+Joka on suvaitse-
+vainen toista kohtaan, asettaa tämän itsestään erilleen, mutta
+ei kuitenkaan samanarvoiseksi tai -kaltaiseksi.
+Samanarvoista
+ei tarvitse suvaita, hänen kanssaan tarvitsee vain elää.
+Voi toki
+olla niinkin, että vanhemmat naiset eivät halua muistella ikä-
+viä asioita tai jopa niin, että vahvasti "syrjityt" eivät halunneet
+informanteiksi.
+Yksi iäkkäämpi miniä, joka ei halunnut haas-
+tateltavaksi, kertoikin, ettei halua enää muistella vaikeita aiko-
+ja, sen verran ikäviä ne olivat.
+Hän viittaa 1960-luvun lopulla
+virinneeseen saamelaisyhteisön kulttuuriseen "heräämisai-
+kaan", jolloin otteet saattoivat olla varsin kovia ei-saamelaisia
+kohtaan ja nimenomaan riukuvaimoja ja -miniöitä kohtaan,
+jotka tulivat saamelaissukuihin.
+Olen riuku enkä muuta voi, toisaalta käytän itsekin.
+Itsekäyttö
+tekee siitä vähemmän halveksivan ja lisäksi helpottaa.
+(Soile,
+Kyllä mie ruukasin sanoa, että mie olen ahkun riukuminiä.
+Niinku jos olis vaikka Liisa-ahkun miniä.
+Varsinki jos saameksi
+puhuttiin.
+Aika aikasessa vaiheessa opin.
+Tietenki sanoin ni-
+meniki.
+Ei se minusta varsinkaan saameksi puhuttaessa niin
+kauhea ole.
+Näen itsekäytön vertautuvan vastapuheeseen.
+Itsekäy-
+töllä voidaan vähentää ilmaisun merkitystä, tehdä siitä merki-
+tyksetön.
+Kirsi Juhila (2004) toteaa, että vastapuheella voidaan
+tehdä tavallisuusretoriikkaa, jonka avulla irrottaudutaan lei-
+maamisesta (mts.
+Käyttämällä itse leimaavaa ilmaisua vie-
+dään "aseet" ilmaisun käyttäjiltä.
+Ottamalla tilanteen haltuun
+suomalaisvaimo voi aktiivisesti toteuttaa subjektiuttaan, ottaa
+aktiivisen toimijan subjektiposition.
+Suvi Ronkainen (1999)
+pohtii subject-sanan (engl.)
+eri merkityksiä, kuinka substantii-
+vina se merkitsee alamaista ja kohteeksi joutumista, verbinä
+alistamista tai tulla alistetuksi (be subjected to), mutta kieli-
+opillisesti lauseenjäsenä subjekti on tekijä, se, joka tekee, on
+ja toimii.
+Subjekti on sidoksissa valtaan, joko vallan kohteena
+olemiseen tai siihen, jolla on mahdollisuus (valta) toimia.
+Riuku-ilmaisun itsekäyttö mahdollistaa alistetun subjek-
+tin muuttumisesta valtaa, tai paremminkin mahdollisuuksia,
+omaavaksi subjektiksi.
+Riukuksi määritelty, alistetun subjek-
+tipositiossa oleva voi aktiivisella toimijuudellaan valtauttaa
+itsensä ja määritellä itse oman positionsa.
+En pidä riuku-nimityksestä sen antaman negatiivisväritteisen
+mielikuvan vuoksi.
+Muuta nimitystä en ole koskaan kuullut,
+mutta olisi hyvä, jos keksittäisiin jokin neutraali uusi nimi
+meille tänne avioituneille.
+Meitä on nykyiseltään melko paljon,
+joten hyvä nimi olisi tarpeen.
+Sirkun ehdotusta uudesta, neutraalista nimityksestä voi-
+daan verrata Sarita Friman-Korpelan (2009) mainintaan mus-
+talainen-sanan luvanvaraisuudesta: "Romani-sanan poliittista
+luonnetta kuvaa sen vastapoolin kiistanalaisuus: mustalai-
+nen-sana on edelleen romanien käyttämä, mutta se on muiden
+käytettävissä vain luvanvaraisesti." (mts.
+Ehkä riuku-il-
+maisun stigmatisoivaa vaikutusta vähentäisi sen suomen-
+kielisestä käytöstä luopuminen.
+Saamenkielisenä sitä eivät
+suomalaisvaimot vaikuta pitävän niin kielteisenä, vaan ym-
+märrettävänä omakielisenä saamen sanana ei-saamelaiselle
+naiselle.
+Riuku-ilmaisua käyttävät kuitenkin suomalaisnaiset
+itsekin.
+Kun yhteisöön tulee uusi jäsen, hänen myötä voi yhteisön
+pelisääntöihin kohdistua muutospainetta.
+Tulijalle positioitu-
+minen vaatii "uudenlaisen pelin tajun sisäistämistä" (Kivelä
+Bourdieun teoriassa tätä kutsutaan symboliseksi
+taisteluksi (Roos 1985, 12) eli uuden tulokkaan on osoitettava
+hallitsevansa yhteisön säännöt, normit ja arvot.
+Eva Lettisen
+(2004, 240) tutkimuksessa saaristolaiskulttuurista todetaan
+yhtenäisyyden toimivan puolustuksena ulkopuolisia kohtaan.
+Ulkopuolisille ei kerrota kaikkia asioita eikä ulkopuolisia - tai
+heiksi luokiteltuja - välttämättä noteerata.
+Etnisyyteni vuoksi, olen riuku, ei siis kannata edes tutustua
+ennen tuomitsemista.
+Yleistä on myös, että minua ylenkatso-
+taan ja ollaan hyvin epäystävällisiä tai sitten ei noteerata ollen-
+Tapauksesta riippuen olen tullut rahoittamaan mieheni
+hankintoja tai ryöväämään kulttuuria ja miehen pororahoja...
+En tiedä, onko tämä oleellista, mutta joskus joku on todennut,
+että poromiehen puolisona minun on helppo olla, kun rahaa on
+niin paljon.
+Joskus taas joku on epäillyt, että minä olen hank-
+kinut kaiken, esim.
+moottorikelkat ja mönkijän jne miehelleni,
+että se rahariuku on hankkinut ne... (Soile, ir3)
+Soile puhuu etnisyydestään, hänet positioidaan etnisyys-
+Pohdin tätä tutkimusta tehdessäni etnisyys-sanan
+merkitystä ja käyttöä.
+Päädyin jättämään sen pois keskeisis-
+tä käsitteistäni, koska haluan painottaa suomalaisvaimojen
+toimijuutta ja pääomia, en niinkään heidän syntyperäänsä.
+Pohdin tässä hetkisen kuitenkin etnisyyttä.
+Saamelaisia kos-
+kevissa tutkimuksissa puhutaan yleisesti etnisyydestä.
+melaisdiskurssissa on totuttu siihen, että etnisyydestä ja syrji-
+misestä puhuttaessa negatiiviset toiminnot ja asennoituminen
+kohdistuvat saamelaisiin.
+Entä jos katson asiaa saamelaisyh-
+teisön vähemmistön eli suomalaisvaimojen kannalta: Ovatko
+he etninen vähemmistö?
+Ajattelen ikään kuin vastakarvaan.
+Vastakarvaan lukeminen, ei tavanomaisesti, totutulla taval-
+la, kuuluu olennaisena feministiseen tutkimukseen (ks.
+Vastakarvaan lukemisella
+tarkoitetaan tulkinnan tapaa, jossa aineistoa ei tulkita suoraan
+sen mukaisesti, miten se on tarkoitettu tulkittavaksi (ks.
+Rossi
+Etnisyys-käsite tulee kreikankielisestä sanasta ethnos, joka
+tarkoittaa "sisäisesti enemmän tai vähemmän kiinteää, outoa
+ja vierasta joukkoa joko ihmisiä tai eläimiä" (Viljanen 1994,
+Suomalaisvaimot eivät tätä määritelmää täytä, koska he
+eivät muodosta mitenkään kiinteää joukkoa.
+Ei ole olemassa
+kiinteää joukkoa, ryhmää "saamelaisten suomalaisvaimot" tai
+"riukuvaimot/-miniät" muuta kuin arkipuheessa.
+Kun kysyin
+informanteiltani alkukyselylomakkeessa, miten he haluaisivat
+itseään kutsuttavan tässä tutkimuksessa, noin puolet kannat-
+tivat työnimeä "Suomalaisminiät/-nä saamelaisyhteisössä".
+Useat kuitenkin korostivat sitä, että he eivät ole mitenkään yh-
+tenäinen ryhmä, eivät ole tulleet joukkona eivätkä esimerkiksi
+kokoonnu mihinkään yhteisiin suomalaisminiät-palavereihin.
+Kuitenkin ethnos-sanan määrittelyssä ilmaisu "outoa ja vieras-
+ta" ajattelutti merkityksessä "tuntematon ja erilainen".
+"vieras" voi tarkoittaa myös henkilöä, joka on vain käymässä,
+esimerkiksi juhlissa oli paljon vieraita.
+Georg Simmel (2005)
+puhuu muukalaisesta.
+Onko suomalaisvaimo "muukalainen,
+joka tulee tänään ja asettuu huomenna pysyvästi aloilleen"
+Etnisistä ryhmistä puhuttaessa erotetaan yleensä me ja
+muut.
+Kun puhutaan etnisistä vähemmistöistä, ajatellaan ter-
+min pitävän sisällään rasistisia asenteita.
+(Kupiainen 1994,
+Rasismi kohdistuu tässä ajatte-
+lussa aina vähemmistöön eli valtaväestöön kuulumattomiin.
+Mutta tilanne voi olla toisinkin.
+Mie olen saanu niin huonoa kohtelua täällä, se tuli mulle yl-
+lätyksenä, ettei minua hyväksytty sukuun.
+Suhtautuminen
+ollu negatiivinen vanhempien taholta.
+Jos mie en ole päässy
+helpolla, ei varmasti minun mieskään.
+Mie ymmärtäisin, että
+vanhemmat vastustaa, jos mie olisin hepsankeikka.
+Suku anto
+ymmärtää, että mitä sie täällä (porohommissa).
+Ja kyllä kans,
+jotka tuli Norjasta, kyllä mie sain tuntea, että olen toisen luo-
+kan kansalainen.
+Mie muistan semmosenki, tuli norjalaisia,
+miehen lähisukulaisia, niin kaikki muut käteltiin, mutta ei mi-
+nua.
+Kyllä tuli semmonen häpeän tunne, että kutistun.
+Minut
+jätettiin aivan ulos, kyllä mie siivoamaan kelpaisin ja ruuan
+laittoon.
+Ku menimme naimisiin, yks poromies sano, ettei hän
+kyllä anna lahjaa ku on lantalainen vaimo.
+Ja vielä tänäki päi-
+vänä on... Vaikka saamelaiset sanoo, että heitä sorretaan, mut-
+ta kyllä hekki osaavat sortaa.
+Kaikki sanoo, että saamelaiset on
+lämpimiä, kyllä mie olen vähän eri mieltä ... osaavat arvostel-
+Nannestad ym.
+(2008) puhuvat sosiaalisen pääoman
+"aurinkoisesta" ja "pimeästä" puolesta (mts.
+Pimeän
+sosiaalisen pääoman he näkivät kielteisissä ja jopa rikollisis-
+sa liittoutumissa kuten mafiassa.
+Suomalaisvaimojen kokema
+pimeä sosiaalinen pääoma ilmenee Erjan kertomassa huonona
+kohteluna, toisen luokan kansalaisena kohteluna ja ulos sulkemi-
+sena.
+Ulossulkijoina olivat lähipiiri eli suku.
+Vastaavanlaisista
+kokemuksista kertoo Jaana Anglé (2014) maahanmuuttajien
+puolisoita koskevassa tutkimuksessa: "Monissa tapauksis-
+sa juuri kuitenkin lähipiiri on ollut se tuomitsevin foorumi."
+Anglé kuitenkin kirjoittaa, että ennakkoluulot ovat
+usein hävinneet, kun on tutustuttu paremmin.
+Maarit Kum-
+pula (2012) tutki sosiaalisen pääoman merkitystä nuorten
+kaverisuhteissa.
+Hän kirjoittaa, miten negatiivinen sosiaali-
+nen pääoma toimii ulossulkevasti, sisäänpääsyä rajaavasti
+ja yhteisön sisällä jopa ahdistavasti (mts.
+Sosiaalisen
+pääoman puute ilmenee nuoren kokemana onnellisuuden ja
+hyvinvoinnin vajeena (mts.
+Erja kertoo häpeän tunteesta
+ja jopa syömättömyydestään (ku en viittiny syyä), koska ei tun-
+tenut olevansa hyväksytty.
+Erjan kokemus heijastaa selkeästi
+sosiaalisen pääoman pimeää puolta.
+Kyllä sen aistii semmosta vierauentunnetta sinne sukuun päin,
+sen takia ettei oo saamelainen.
+Ei sitä ole tuotu esille ... on ehkä
+täällä, että ku se kiihkosaamelaisuus tullee esile, niin aletaan
+sitä suomalaista vieroksua, en mitään konkreettisesti omalla
+kohalla.
+Minun mies haluais olla mahollisimman kaukana kai-
+kista kiistoista ja pitää niinku höpönä niitä kaikkia, mitä pul-
+pahtaa pinnalle, että malttia, ne tekevät hallaa.
+Että sitä kul-
+taista keskitietä kulkien nostas sen saamelaisuuen siihen, alkaa
+ihan selvästi ärsyttää sekä malttisaamelaisia että suomalaisia,
+että tuommosta pössiä.
+Täällä on kyllä paljon niitä ja mikä pa-
+hinta, että ne riukut, jotka on tänne naitu, niitä on muutama,
+nehän on saamelaisempia ku saamelaiset itte ja vaativat tulk-
+kia viranomaisissa ollessa.
+/.../ Tämä on enempi rajottunutta
+vielä, katopa päätöksentekoa ... joka asiasta äänestetään.
+Ja se
+rajottaa, ku olet jotaki sukua.
+Vieläki minä jaksan hämmästel-
+lä tämmöstä, vaikka minun pitäs jo tietää.
+Muutaman kerran
+vuojessa, että suu loksahtaa, pienet piirit.
+Hilkka käytti mielenkiintoista käsitettä malttisaamelaiset.
+Tällä hän viittasi maltillisiin, kultaista keskitietä kulkeviin ero-
+tuksena kiihkosaamelaisuuteen.
+Niin ikään hän viittasi pieniin
+piireihin ja johonkin sukuun kuulumiseen.
+Nähdäkseni hän ei
+kertomassaan viittaa erityisesti sukuyhteisöihin ja niiden tii-
+viyteen, vaan yleisempiin asenteisiin ja suhtautumistapoihin
+kuten esimerkiksi todetessaan katopa päätöksentekoa.
+Vastak-
+kainasetteluna tässä nähdään maltillisuus ja kiihkomielisyys
+suhteessa etnisiin kysymyksiin.
+Myös suomalaisnaiset saavat
+kritiikkiä jo aiemminkin tässä tutkimuksessa esiintyneellä il-
+maisulla saamelaisempia ku saamelaiset itte.
+Onhan se semmonen turvallinen yhteisö, mutta se se henki jos
+on... olis mitä parhain ympäristö kasvaa, mutta itse siellä ih-
+miset vaikuttaa, ettei siellä oo (niin hyvä).
+Se kauhea kyräily
+ja negatiivinen asenne elämään... se on ollu täällä vaikeinta
+oppia... se kateus, ajatusmaailma on erilainen.
+Linda kuvasi saamelaisyhteisöä turvalliseksi, mutta ker-
+toi myös kyräilystä ja negatiivisesta asenteesta.
+Aini Pehko-
+nen (2005) puhuu kyläänmuuttotutkimuksessaan suljetuista
+ja avoimista verkostoista ja niiden sisäänpääsyrajoituksista
+Pienien asujaimistojen verkostot ovat usein
+varsin suljettuja, ihmisiä on vähän ja outoa katsotaan pitkään.
+Maija Urponen (2011) toteaa Sara Ahmediin viitaten, että vaik-
+ka joku toivotettaisiin tervetulleeksi, se ei tarkoita kaikkien
+rajojen ylittämistä.
+Tilalle saattavat tulla toisenlaiset ja toisin
+perustellut rajat (mts.
+Luonnollisesti on suomalais-saame-
+laisdiskurssissakin erotettava yksilökohtainen "tervetulleeksi
+toivottaminen" ja yleinen, keneenkään nimeltä mainittuun,
+mutta yleensä lantalaiseen kohdistuva epäluulo, ulkopuoli-
+seksi rajaaminen tai suoranainen torjunta.
+OK: Vaivaako ulkopuolisuuden tunne ja arvosteleminen?
+Tiina (ir3): Ulkopuolisuuden tunne ei vaivaa enää ollenkaan,
+vaikka alkuun ensimmäiset vuodet olivat todella vaikeita.
+tuu kuin minut lopulta oltaisiin hyväksytty sukuun ja perhee-
+seen ihan täysvaltaisena jäsenenä.
+Aikansa se ottikin.
+Arvoste-
+lu ja ulkopuolisuuden tunne on mennyttä aikaa, onneksi.
+Enkä
+ole enää niin herkkä sellaisille, kuin nuorempana.
+Lapset tekee
+ihmeitä omalle ajatusmaailmalle!
+Tiina ymmärsi yhteisön varovaisuuden uutta tulokasta
+Kuitenkin hän arvioi itse sopeutuneensa hyvin.
+kuuluu uusimpien miniöiden ryhmään, joten hän ei ole koke-
+nut aikaisempaa torjuntaa.
+1970-luvulla, kun saamelaisyhtei-
+sö oli kulttuurisessa käymistilassa, jako "meihin ja muihin"
+oli tiukasti vallalla.
+Saamelaisyhteisössä tapahtui kansallinen
+herääminen, jonka myötä suhtautuminen lantalaisiin, kuten
+suomalaisvaimoihin, tiukkeni.
+Oltiin Norjan puolella, viimeisenä iltana ne tulee ne, jotka jär-
+jesti juhlan, tulivat sanomaan että sinä et sinne tule, se on vain
+Se oli kyllä katala teko minun mieheltä, ettei se
+yhtään minua puolustanu.
+Se lähti niitten kans ja jätti minut
+yksin sinne.
+Se oli aika ratkaisevaa, meillä meinas mennä vä-
+lit poikki, siinä meni varmaan kuukausi, ettei me puhuttu ees
+puhelimessa.
+Mies vaan kuittas sen sillä, että ne jotka järjestää
+juhlat, saa valita ketä sinne tulee ja sano mulle, että minullekin
+oikein terveellistä kokea, että voi olla, että ei hyväksytä johon-
+Tavallaan sitä, että ku minä oon suomalainen niin luulen,
+että voin mennä minne haluan.
+Että hyvä tietää, miten saame-
+laiset sen kokee, ettei voi mennä johonkin.
+(Irmeli, ir1)
+Irmeli, "heräämisen" vuosikymmenen miniänä, rajat-
+tiin yksioikoisesti ja konkreettisesti ulos ryhmästä.
+Irmelin
+asema saamelaisen vaimona ei tehnyt hänestä sisäpiiriläistä.
+Vaikeammaksi tilanteen teki vielä se, että Irmelin välittäjäper-
+soona112 eli hänen saamelainen miehensä piti mitä ilmeisim-
+min rajaamista oikeutettuna.
+Poissulkeminen tapahtui näin
+Irmelin lähi- eli perhepiirissä, vaikka itse tapahtuma olikin
+muu kuin perhetilaisuus.
+Alkuperäiset ulossulkijat olivat ul-
+kopuolisia.
+Ulkopuolisuus on ilmaisu, joka esiintyy monissa
+112 Välittäjäpersoonaksi voidaan kutsua henkilöä, joka kuuluu vastaanotta-
+vaan yhteisöön ja opastaa tulijoita tavoissa, normeissa ja menettelytavoissa.
+squ-
+suomalaisvaimojen kokemuskertomuksissa.
+Kysyin sitä alku-
+kyselyssä: Minkälaiseksi koet asemasi saamelaisyhteisössä?
+Vastausvaihtoehtoina olivat 1.
+Olen yhdenvertainen yhteisön
+jäsen, 2.
+Pääsääntöisesti yhdenvertainen, ulkopuolisuuden
+tunnetta ja 3.
+Tunnen olevani ulkopuolinen, muualta tullut.
+Jakauma oli varsin selkeä.
+Vaihtoehdon 2 valitsi lähes puolet
+vastaajista eli monilla on sopeutumisestaan huolimatta ajoit-
+tain ulkopuolisuuden tunnetta.
+Mutta sitte yks tilanne, jossa en ole kuulunu joukkoon on se,
+että ku miehen vanhemmat oli uskovaisia ja kerran naapuri
+oli lähdössä sairaalaan ja hänellä oli semmonen tunne, että ei
+välttämättä tule takaisin, niin hän kävi pyytämässä anteeksi,
+ei mitään yksilöityä... ja hän pyys anteeksi myös minun mie-
+heltä, mutta minulta ei tarvinnut pyytää anteeksi, koska minä
+en kuulunut siihen joukkoon, joilta pitää pyytää anteeksi, jos
+aikoo taivaaseen päästä.
+Saaraan kohdistuvassa ulkopuolelle rajaamisessa ilme-
+ni ihmisen syvimpiä arvoja ja uskonnollista arvomaailmaa.
+Naapuri voi toimia tahattomastikin, mutta tahallisena tekona
+suomalaisvaimon ohittaminen on tehokasta olemattomaksi te-
+kemistä.
+Toisaalta tahattomuuden voidaan nähdä heijastavan
+arvomaailmaa.
+Vaikka asiaa ei katsoisikaan uskonnolliselta
+kannalta, Saaran ohittaminen rakentaa tiukan rajan yhteisöön
+kuulumiselle.
+Kyllä minusta tuntuu, että en mä oikeastaan kuulu minnekään,
+että mä oo ...niinku pari ystävää suomalaista ja joku saamelai-
+nen, mutta ei semmosta yhteisöllisyyden riemua, ku palatessa
+omien ystävien joukkoon - semmonen turvallisuuden tunne
+siitä, että on omiensa joukossa, ettei tartte koko ajan tarkkailla,
+mitä sanot, miten sanot ja kuulla se sitte.
+... Hetkittäin tuntee
+kuuluvansa yhteisöön, mutta suurimman osan aikaa on vähän
+semmonen, että on tipahtanu ulkoavaruudesta - sosiaalinen
+elämä on kovin haastavaa, on semmonen tunne, että on tässä
+keskellä ja joka puolelta ne vaateet on niin kovat, siinä vaan
+käpertyy keskelle.
+Terhi uudehkona vaimona koki elämän saamelaisyhtei-
+sössä haastavaksi.
+Hän kaipasi omaa, entistä yhteisöllisyyttä,
+että on omiensa joukossa.
+Nykyisessä yhteisössä hän ei mitä il-
+meisimmin kokenut olevansa omiensa joukossa.
+En mä tajuu, miks yks väittämä, että tuutte tänne ja viette
+meiän miehet.
+Asema yhteisössä... vähän koen olevani ulko-
+puolinen.
+Ehkä joskus on osoitettu, ehkä se on jossaki alitajun-
+nassa, ehk�� omalähtöistä ajattelua, että itte etten osaa, oon siis
+ulkopuolinen.
+Se on fakta, että oon muualta tullu.
+Se on vaan
+piristystä että erilaista.
+Noora toi esille naisen aseman yhteisössä, tunnisti oman
+ulkopuolisuutensa, mutta myönsi sen olevan ehkä omaakin
+ajattelua.
+Nooran kertoma viette meiän miehet viittaa tulkinta-
+ni mukaan useaan otteeseen mainitsemaani yhteisön rajojen
+suojelemiseen ja yhteisön kiinteänä pitämiseen.
+Näin sanojilla
+lienee huoli oman yhteisön ja sitä myöten kulttuurin elinvoi-
+maisena pitämiseen.
+Kyllä mie olen tuntenu itteni ulkopuoliseksi ja niinhän mie
+olenki, muualta tullu.
+Ei saamelaisyhteisö ole eikä voikaan olla
+koskaan minun ihan oma yhteisö.
+En oo saamelainen ja on pal-
+jon semmosta sisäpiirin tietoa ja ehkä enemmän vielä tunnetta,
+että en kuulu täysin porukkaan.
+Vaikka on kai se paljon mi-
+nusta ittestäniki kiinni, että oon pitäny jonkulaista välimatkaa.
+Minä en tiedä oikeastaan, mikä minun asema on.
+Kyllähän
+minä taidan olla aika lailla ulkopuolinen.
+Havahuin, että mi-
+nulla ei ole täällä kenenkään kans yhteistä historiaa - ei ole
+kyllä vanhoja sukukaunoja, mulla ei oo semmosta painolastia.
+Paula ja Mimmi kuuluvat keski-ikäisten suomalaisvaimo-
+jen ryhmään.
+Heillä on avioitumisesta jo pari-kolmekymmentä
+Näiden vuosien jälkeenkin monet kertoivat ulkopuo-
+lisuuden tunteestaan.
+Paula perusteli yhteisöön kuulumatto-
+muuttaan suomalaisella syntyperällään, mutta kertoi myös
+pitäneensä itse jonkulaista välimatkaa.
+Välimatkan pitäminen
+sisältyy "oman paikan tajuun" eli taipumukseen "pysytellä
+omassa lokerossaan" (Kivelä 2012, 21).
+Mimmin kertomassa
+yhteisen historian puutteesta heijastuivat monien maahan-
+muuttajien kokemukset (Antikainen 2010, Rastas 2007) kuin
+suomalaistenkin kokemukset ulkomailla asumisessa.
+Ulkopuolisuuden lisäksi suomalaisvaimot kertoivat yksi-
+näisyydestä.
+Päivi Kivelä (2012) käyttää omassa tutkimukses-
+saan keski-ikäisten perheenäitien paikantumisesta käsitettä
+pieni kärsimys.
+Hän tarkoittaa tällä "selviytymisen ja arjen san-
+karuuden kääntöpuolia" (mts.
+Maaseudusta ja sen ihmi-
+sistä puhuttaessa nostetaan usein esille yhteisöllisyys.
+nurja puoli on kuitenkin se, että jos ei jostakin syystä kuulu tai
+jopa halua vahvasti kuulua yhteisöön, jää herkästi kokonaan
+Kivelän tutkimuksessa naiset kertovat, kuinka
+"pienet ympyrät käyvät ahtaiksi" (mts.
+101), miten tavallisesta
+poikkeava työura voi ulkopuolistaa yhteisössä muuten sisällä
+olevan ihmisen (mts.
+Oon yrittänyt itteä johonkin lokeroon, että minkälainen minun
+pitäs olla, että oon hyväksytympi ja sitte kokenut, etten mää oo
+sittekään hyväksytty ja sitte kokeillu johonki toiseen lokeroon,
+mutta sitte oon kokenu, että ääh, minä oon oma itteni.
+Aina
+ollu semmonen ulkopuolinen, yrittäny ja yrittänyt, niin sitte
+on noussu, että mitä mä oo, että karjalaisuus.
+Anu yritti sopeutua paikalliseen muottiin, lokeroon, kuten
+hän itse sanoo.
+Sosiaalisen pääoman saavuttaa vain, jos yh-
+teisö hyväksyy yksilön piiriinsä.
+Vastaavanlaisesti olennaista
+kulttuurisen pääoman käytössä ja sen säätelyssä on kollektii-
+vinen legitimointi (Heikkilä R. 2011, 29-30).
+Anu, eri lokero-
+jen kokeilujen jälkeen, päätyi olemaan oma itsensä.
+Hänellä
+on karjalaistaustaa ja hän kertoikin ajatelleensa, että hänenkin
+"maattomuutensa" olisi yhdistävä tekijä saamelaisten kanssa.
+Ei mulla ole enää tarvetta todistella, kasvatan lapset, kehitän
+itteäni.
+Mä oon kiltisti pysyny ruodussa nää 12 vuotta.
+Terhi puhui ruodussa pysymisestä.
+Näin hän kuvaa ko-
+kemuksiaan vaatimuksesta olla samankaltainen ja noudattaa
+yhteisön sääntöjä.
+Sekä Terhi että Anu viittasivat lausumallaan
+yhteisön pelisääntöihin.
+Terhi yritti pysyä tietyssä positiossa,
+Anu puhui aktiivisesta paikan etsimisestä eli Päivi Kivelän
+(2012) sanoin "oman paikan tajusta".
+Kummankin puheen-
+vuorosta heijastuu jonkinasteinen alistuminen tilanteeseen eli
+tunne todellisen, arvostetun position puuttumisesta.
+Selviyty-
+miskeinona he käyttävät omaa vahvuuttaan.
+He tiedostavat
+oman positionsa ja elävät sen mukaisesti.
+Samalla tavalla krei-
+kansuomalaiset naiset kokevat, että kyse ei ole "lohduttomas-
+ta tilanteesta, vaan tiedostavasta suhtautumisesta elämään"
+Järvinen-Tassopoulos 2005, 240).
+Kukaan ei oo sanonu, että mä en kelpaa, jotenki on vain välit-
+tyny semmonen, että ei kelpaa.
+En koe, että saamelaiset ryh-
+mänä olis halunnu jättää minun ulkopuolelle, itte olen kokenu,
+että olen muuta ku he, ehkä olen itteki jättäytyny ulkopuolelle.
+Missään vaiheessa en ole ollu vastaan, vaan pikemminki puo-
+lesta - saamelaisten kannalta sitä ei lasketa miksikään, että on
+puolesta.
+Muutamat suomalaisvaimot asettuvat kiistatilanteessa
+saamelaisten puolelle.
+Kaikkiaan vajaa puolet haastatelluista
+ilmaisi ottavansa jollakin lailla kantaa saamelaisasioihin myös
+kodin ulkopuolella, jotkut hyvinkin aktiivisesti nimenomaan
+saamelaismyönteisesti.
+Anu kuitenkin kertoi, että sitä ei lasketa
+miksikään eli hän koki, ettei saamelaismyönteisyys helpota yh-
+teisöön sijoittumista.
+Miehen sisaruksia, ei siinä ollu mitään ongelmaa.
+Ja kuulun
+siihen kyläänki, ku olin niin paljon porohommissa ja mettässä.
+En koskaan kokenu sitä ongelmallisena, ulkopuolisena.
+Nyt on
+riukuminiä tulossa, monta kertaa ajattelen, että tiiätkö mihin
+oot tulossa.
+On paljon hyvää, mutta paljon yksinäisyyttä ja
+ymmärtämättömyyttä, ku on eri arvot.
+Veera puhui yksinäisyydestä ja ymmärtämättömyydes-
+tä ja kantoi huolta tulevan miniänsä selviytymisestä.
+Veeran
+oma kokemus näyttää kuitenkin olevan rohkaiseva, hän kokee
+kuuluvansa siihen kyläänki.
+En ole alistettu, mutta mie olen ollu paljon yksin.
+Nuorena sitä
+usko, että kyllä se muuttuu.
+Huonommin otetaan naiset vas-
+taan kuin että tulee lantalainen mies.
+En mie enää välitä, mie
+olen koventunu.
+Erja toi lausumassaan esille myös sukupuolinäkökulman.
+Hänen mukaansa lantalaisella miehellä on helpompi päästä
+sisälle yhteisöön kuin naisella.
+Naiseen kohdistuu voimak-
+kaampia vaatimuksia ja odotuksia, niin vaimona, miniänä,
+äitinä kuin yhteisön jäsenenä kuin mieheen.
+Merkille pantava
+yksityiskohta riuku-nimittelyssä on se, että suomalaisvaimot
+itsekin saattavat käyttää riuku-sanaa, kun puhuvat kielteisessä
+mielessä eli he ovat ikään kuin sisäistäneet ilmaisun kielteisen
+sisällön.
+Nykysin on näitä riukuja, että ne on saamelaisempia ku saame-
+laiset.
+Monet oikeat saamelaiset katsoo vähän karsaasti näitä
+riukuja.
+(Kirsti, ir2)
+Nyt kun on näitä riukuminiöitä, jotka itse tulkitsevat kuulu-
+vansa saamelaisten ryhmään, niin heitä kyllä molemmissa lei-
+reissä pidetään kummallisina.
+Kirsti ja Saara viittasivat lausumassaan ilmiöön, jossa
+suomalaisvaimot itse tulkitsevat kuuluvansa saamelaisten ryh-
+mään eli samaistuvat tai identifioivat itsensä ennemmin saa-
+melaisiksi kuin suomalaisiksi.
+Tätä jossakin määrin ylilyövää
+saamelaistapaisuutta pidetään kuitenkin kummallisena.
+Naapuri sanoo, että opiskeltu saamelaisuus voi ylittää verenpe-
+rimää, saamelaistaustaa.
+Vaan oisko riukuminiät muokanneet
+yhteisöä, tuoko ne siihen rikkautta.
+Laura viittasi opiskeltu saamelaisuus -ilmaisullaan var-
+sin runsaaseen saamen kielen ja kulttuurin opiskeluhaluun.
+Luonnollisestikaan kyseessä ei voi olla saamelaisuus, mikäli se
+käsitetään saamelaisena olemiseksi.113 Katkelmassa mainittu
+naapuri tarkoittanee sitä, että joku arvottaisi opiskelun kautta
+hankitun saamelaiskulttuurisen tuntemisen syntyperään pe-
+rustuvaa tuntemusta paremmaksi.
+Laura nosti esille suoma-
+113 Anna-Riitta Lindgrenin (2000, 138) tutkimuksessa Helsingin saamelaisis-
+ta jotkut hänen haastattelemistaan määrittelivät saamelaisuuden saamelaisena olemi-
+seksi, että on saamelainen.
+laisvaimojen vaikutuksen saamelaisyhteisön monikulttuuris-
+tumiseen sekä suomalaisvaimojen kulttuurisen ja sosiaalisen
+pääoman arvostamisen.
+Etelän miniät ovat aina rikkaita, professoroita ym.
+ne on vähän
+niinku enemmän saamelaisia, mutta ei niitä silti tulla koko-
+naan hyväksymään.
+Jos on hienosta perheestä, ne on hyväksyt-
+ty.
+Kaikki ei miellä ittiään riukuksi.
+Erja toi esille suomalaisvaimojen ja -miniöiden mahdol-
+lista sisäistä hierarkiaa.
+Noin kolme neljäsosaa haastatelluista
+on etelästä, jonka rajasin Oulun eteläpuoleksi.
+Monet haasta-
+telluistani kritisoivat tätä rajausta liian ylimalkaiseksi.
+joisimmasta Lapista oli kotoisin reilu kymmenen prosenttia.
+Erjan ilmaisun etelän miniät tulkitsen kuvaavan yleistä pohjoi-
+nen-etelä-dilemmaa eli etelä vastaan pohjoinen.
+Tähän vas-
+takkaisuuteen kuuluu hyvinvoinnin kasaantuminen "etelän"
+yhteisöihin, mitä Erja kuvasi ilmaisuilla aina rikkaita ja hienos-
+ta perheestä.
+Ilmaisussa ei niitä silti tulla kokonaan hyväksymään
+tulkitsen Erjan kuitenkin kyseenalaistaneen sen, että suoma-
+laisvaimon omat yhteiskunnalliset ja erityisesti taloudelliset
+lähtökohdat varmentaisivat muita paremmat lähtökohdat hy-
+väksyttävyydessä.
+Olen jo aiemmin todennut, että en käsittele
+tässä tutkimuksessa yhteiskuntaluokan mahdollista vaiku-
+tusta suomalaisvaimon asemaan.
+Kuitenkin se nousee paikka
+paikoin esille haastattelemieni kertomuksissa, mihin Erja viit-
+taa sanomalla kaikki ei miellä ittiään riukuksi.
+Tulkitsen tämän
+tarkoittavan sitä, että olisi olemassa enemmän ja vähemmän
+riukuja eli jotkut suomalaisnaiset olisivat saamelaisempia
+kuin toiset.
+Väliinputoajana en ollut enää täysin suomalainen, jolle olisi
+voinut kertoa kaikkea.
+Eli suomalaiset eivät kerro kaikkea tai
+ota asioihin mukaan saamelaisten sukuyhteyksien takia.
+(Kaa-
+rina, ir2)
+Kaarina toi esille suomalaisvaimon rajamaalla.
+Useat
+haastatelluista kertoivat ajoittaisesta ulkopuolisuuden tun-
+teesta saamelaisyhteisössä, mutta tunne ei perustunut pelkäs-
+tään saamelaisten suhtautumiseen.
+Myös suomalaiset jossakin
+määrin sulkivat saamelaisen suomalaisvaimon rajalle.
+Suomalaisnaiset kertoivat erimielisyyksistä tulevan toi-
+minnan kautta ja takia.
+Mitä ilmeisimmin heidän saamelaista-
+painen toimijuutensa synnytti hämmennystä sekä saamelais-
+ten että suomalaisten joukossa.
+Reilu puolet vastaajista kertoi
+kokeneensa "joskus" syrjintää omaan syntyperäänsä liittyvän
+tekijän takia.
+Kolmasosa kertoi, ettei ollut kokenut syrjintää.
+Puolison syntyperän takia syrjintää oli kokenut "joskus" vajaa
+kolmasosa naisista.
+Yleensä haastateltujen "saamelaissuhtei-
+densa" takia kokemastaan syrjinnästä noin neljäsosa tapahtui
+suomalaisyhteisön toimesta ja vastaavasti 40 prosenttia kertoi
+kokeneensa yleensä syrjintää saamelaisyhteisön taholta (ks.
+liite 2.)
+Myös Jaana Anglé (2014, 155) toteaa tutkimuksessaan
+maahanmuuttajan suomalaiseen puolisoon suhtauduttavan
+nimenomaan maahanmuuttajan puolisona.
+Suomalaisvaimo-
+jen asema näyttää olevan "comme çi comme ça" (niin ja näin)
+eli heillä on monia, ristiriitaisiakin subjektipositioita (ks.
+Joki-
+Ihmisten suhtautuminen, että muuttuko (avioliiton myötä),
+niinku suomalaiset ... no tuota kyllä ne saatto salaa pitääki
+kummallisena, mutta ne oli enemmän niinku hämmentyneitä
+... ei varmaan arvostelevia, mutta hämmentyneen odottava.
+Kyllä se liitty siihen miehen habitukseen ja työhön ja saame-
+laisuuteen... saamelaisuus oli osa sitä epäilyttävää... ihmetelly
+ja se ku ei ole käyny kouluja, sehän on aika iso merkitys sillä.
+Hilkka kertoi miehen saamelaisuuden lisäksi tämän
+koulutuksen vähäisyyden aiheuttavan hämmentyneisyyttä.
+Saamelaisuus on osa sitä epäilyttävää, millä Hilkka ilmeisesti
+tarkoitti sitä, ettei oikein tiedetä, miten saamelaiseen ja hänen
+puolisoonsa pitäisi suhtautua, mutta ilmaisu pitää selkeästi si-
+sällään myös arvottamista.
+Toinen merkittävä asia, josta usein
+mainitaan, on koulutusero, jota käsittelin lyhyesti jo edellises-
+sä luvussa.
+Joskus kun olen kuullut joidenkin saamelaisten moittivan tai
+yleisesti manaavan suomalaisia ja suomalaisten edesottamuk-
+sia tai jonkun suomalaisen töppäyksiä, olen kokenut moitteen
+jollakin kummallisella tavalla kohdistuvan myös itseeni.
+ikään kuin kokenut häpeää tai syyllisyyttä siitä, mitä kansan-
+ryhmäni jäsenet ovat tehneet tai sanoneet.
+Tällaisissa tilanteis-
+sa olen myös kokenut, miten jotkut saamelaiset pitävät minua
+heitä vuosisatoja sortaneen pääväestön edustajana, enkä pidä
+tästä roolista.
+Minua ei nähdä yksilönä.
+Sosiaalinen pääoma toteutuu verkostoissa, suhteissa ih-
+misiin ja ihmisryhmiin; se on olemassa toimijoiden välisissä
+suhteissa (Siisiäinen 2003, 210).
+Todentuakseen ja ollakseen
+käytettävissä sosiaalinen pääoma tarvitsee paikan eli henki-
+lön, jolla on paikka verkostossa.
+Sonja koki itsensä paikan-
+netuksi yleisesti sortaneen pääväestön edustajana, ei omana yk-
+silönä omine mielipiteineen.
+Sonjaan kohdistui stereotypia
+"sortavasta pääväestön edustajasta".
+Eri vähemmistöryhmiin
+kuuluvat kokevat usein ryhmäleimaamista.
+Marko Stenroosin
+(2012b) kirjoittaa romaneja ajateltavan usein yhtenäisenä ryh-
+mänä, mikä synnyttää ryhmästigmaa (mts.
+Suomalaisyhteisön taholta on annettu ymmärtää sanoilla, käyt-
+täytymisellä ja piiloviestinnällä, että kun on naimisissa saa-
+melaisen kanssa, on jotenkin outo ja ollut harkintakyvytön,
+siis ei myöskään hallitse asioittensa tai virkatehtäviensä hoitoa.
+(Ritva, ir1)
+Ritva kertoi kokeneensa, että hänet määriteltiin oudoksi ja
+harkintakyvyttömäksi ja hänen kykyään hoitaa työtehtäviään oli
+epäilty, koska hänen puolisonsa on saamelainen.
+Tämä epäily
+kyseenalaistaa vahvasti suomalaisnaisen oman pätevyyden,
+ikään kuin hänen koulutuksen ja työkokemuksen kautta saa-
+maansa pätevyyteen vaikuttaisi puolison syntyperä.
+Eräs työkaveri puhui hyvin halventavasti saamelaisista minun
+läsnäollessa, vaikka hyvin tiesi, että mieheni on saamelainen.
+Rauni kertoi halventavasta puhumisesta.
+Raunin kuten
+Ritvankin kertomat heijastelevat yleistä vieraaseen, tässä ta-
+pauksessa saamelaisiin, suhtautumista.
+Veli-Pekka Lehto-
+la (1999) mainitsee stereotypian perustaksi "essentiaalisen
+oletuksen kansan tai ryhmän olemuksesta" (mts.
+Edellä
+olevien katkelmien perusteella voisi päätellä, että saamelai-
+sen miehen oletettaisiin jollakin tavalla "haittaavan" vaimon
+työntekoa ja vaikuttavan tämän ominaisuuksiin (outo ja har-
+kintakyvytön).
+Tämänkaltainen suhtautuminen on halventavaa
+sekä saamelaisen miehen että suomalaisen vaimon kannal-
+Hannu Sirkkilä (2005) kuvailee tutkimuksessaan, kuinka
+suomalaisen miehen kaverit ovat suhtautuneet miehen ulko-
+maalaiseen vaimoon selkeästi kielteisemmin kuin sukulaiset.
+Kaveripiirissä on saatettu ihmetellä, miksi miehellä on ulko-
+maalainen vaimo.
+Jotkut olivat jopa arvelleet, että thaimaalai-
+sen naisen kanssa avioitunut mies on halunnut itselleen piian.
+Sirkkilä kirjoittaa tämän viittaavan suomalaisten yleiseen va-
+raukselliseen suhtautumiseen ulkomaalaisiin.
+Vastaavanlaisesta varauksellisuudesta ulkomaalaisia kohtaan
+kertoo Maija Urponen (2012) tutkimuksessaan.
+Luku Saa-
+menmaa kutsuu: Näytillä - ensikokemuksia perheiden tapaa-
+misesta.)
+Nähdäkseni tutkimukseni aihetta koskevissa, edellä
+olevissa katkelmissa, ilmenevät arviot saamelaisuuden vaiku-
+tuksista suomalaiseen naiseen ovat vahvasti samankaltaisia
+kuin Sirkkilän ja Urposen kuvailema varauksellisuus.
+Ei syrjimistä, mutta ehkä jonkinlaista vieroksuntaa.
+Puolison
+takia ei ehkä ole syrjitty, pikemminkin närkästyneesti arvos-
+teltu (paikallisen lantalaisväestön taholta).
+Suomalaisyhteisön
+taholta on ollut paheksuntaa, uhkailua, panettelua.
+Täällä on
+ollut - ja on edelleen - erittäin voimakas saamelaisvastaisuus.
+(Kaija, ir1)
+Kaijan kertomassa ilmeni suomalaisten taholta suora-
+naista uhkailuakin.
+Hän kuitenkin kytki tämän yleiseen saa-
+melaisvastaisuuteen, josta saamelaisen vaimokin saa osansa.
+Merkittävää näissä luokituksissa on suomalaisvaimon leimaa-
+minen sekä saamelais- että suomalaisväestön taholta.
+Väitän-
+kin suomalaisvaimon olevan subjektina "erilainen": hän voi
+olla samanaikaisesti sekä ryhmän jäsen että ulkopuolelle ra-
+jattu.
+Hän on "erilainen" sekä saamelais- että suomalaisyhtei-
+sön silmin katsottuna.
+Ihmiset otti hirveän ihanasti minut vastaan, riitän semmose-
+na ku oon... hyväksytään.
+Mie mahuin tänne.
+Mie kunnioitan
+sitä rajaa, mikä on, että minä suomalaisena en ikinä tule ... se
+tulee aina säilymään mulle mysteerinä, se tulee aina olemaan,
+se on luonnonlaki.
+Plus että saamelaisilla on enemmän vielä
+tarve suojella sitä ydintä saamelaisuudesta, sen aistii ja vais-
+toaa, ja minullekin on monesti vuosien mittaan sanottu, että älä
+kuvittelekaan ja mitä luulet.
+Saamelaisilla on semmonen oma
+salainen sisin, täytyy hyväksyä että sinne ei pääse, ei pääse.
+Saamelaisia on hirveen väärinki kohdeltu, että tänne saatetaan
+tulla ylimielisesti.
+Oon hirveen paljon nähny, että tänne tulee
+ihmisiä sillä lailla tuulta purjeissaan ... niinku muuttuvat saa-
+melaisiksi - sekin ja sitte toisaalta, eivät kestä olla täällä.
+Vähän
+on semmonen, mie taas ajattelen että ne on vähän ylimielisiä,
+että pitäs enemmän kunnioittaa sitä, että he on tänne tulleet.
+Siiri kuvaili hyvin myönteiseen sävyyn omaa yhteisöön
+tuloaan: Mie mahuin tänne.
+Kuulen tuossa hänen sanomassaan
+oman tilan saamista ja yhteisön avaruutta, siihen mahtuu.
+kuvaili joidenkin saamelaisalueelle tuloa ilmaisulla tuulta pur-
+jeissaan, minkä tulkitsen yliampuvaksi innostukseksi saame-
+laiskulttuurista ja hän muistuttaakin ylimielisyyden vaarasta.
+Hänen kertomuksensa antaa kuvan kulttuurisensitiivisestä
+elämänotteesta.
+Siiri kunnioittaa rajaa ja saamelaisten tarvetta
+suojella omaa kulttuuriaan.
+Sensitiivinen ote ei korosta kult-
+tuurien erilaisuuksia, vaan huomioi ja etsii samankaltaisuuk-
+Se perustuu erilaisuuksien yhteydelle, jonka pohjalta voi
+kehittyä aito ja luonnollinen monikulttuurisuus.
+Aimo Aikion
+(2007) sanoin "erilaisuuksien yhteys edistää molempien kult-
+tuurien kehittymistä, koska silloin kulttuurit ovat voimak-
+kaassa vuorovaikutuksessa toisiinsa ilman sulauttamisen tar-
+koitusta" (mts.
+Sosiaalinen pääoma vaatii osallistumista (Hyyppä 2002,
+178) eli hakeutumista yhteisiin toimintoihin ja yhteyteen ih-
+misten kanssa.
+Sosiaalinen pääomahan ei ole olemassa an sich
+(itsenään), vaan se toteutuu yhteistoiminnassa, verkostoissa ja
+toimijoiden välisissä yhteyksissä.
+Eihän tämä kulttuuri ole mulle pahaa tehny eikä miehen suku-
+laiset, oon osa perhettä, sukua, aina ollu tervetullu.
+Oon päässy
+siihen sisälle, se on ollu isoksi avuksi ja ku kieltä on oppinu.
+sen oon oppinu, että ei kannata olla jyrkästi jotaki mieltä, että
+kuulostella, asioitahan voi tehä monella tavalla.
+Täällä vanhuk-
+set ovat suvaitsevaisia.
+Kyllä ihmiset on ihan samanarvosia, en
+ainakaan koe olevani sorretussa asemassa.
+Silja kertoi luottaneensa rauhalliseen rinnakkaiseloon: ei
+kannata olla jyrkästi jotaki mieltä.
+Rauhanomainen rinnakkaiselo
+vaatii kaikilta osapuolilta halua toimia ja elää yhdessä, arvos-
+taa toinen toisensa kulttuuria.
+Yhteisössä olen yhdenvertainen, en oo huonommassa asemas-
+En oo koskaan ollu barrikadiaktivisti, en koe, että olis ollu
+hankalaa.
+Enkä oo ei-kenenkään-maalla.
+Riikka torjui kaikki epäilyt suomalaisvaimon "maatto-
+muudesta".
+Hän kokee olevansa yhdenvertaisessa asemassa
+muiden kanssa.
+Barrikadiaktivisti-sanalla hän tulkintani mu-
+kaan lähetti viestin ihmisille, jotka ottavat vahvasti kantaa
+asioihin ilmaisten kannattavansa itse rauhallista suhtautumis-
+Mä oon erityisesti vaalinut sitä ajatusta, että mä en niinku
+kuulu kummallekaan puolelle.
+Minä en niinku suostu siihen,
+että olisi kaksi eri puolta ja minä niinku olen toisella puolella.
+Saara vaalii ajatusta mä en niinku kuulu kummallekaan puo-
+lelle, ja haluaa elää "puolettomasti".
+Näen hänen puolueetto-
+muudessa mahdollisuuden siltana olemiseen.
+Sosiaalisessa
+pääomassa voidaan erottaa sitovat ja siltaavat muodot.
+Näistä
+sitovat yhdistävät lähipiiriä kuten perhettä ja sukua, siltaavat
+taas vaikkapa eri yhteisöjä.
+(Granovetter 1973; Nannesstad
+ym.
+Pääomamuotojen toimijoiden väliltä saattaa kui-
+tenkin puuttua suhde eli sosiaalisessa rakenteessa on aukkoja.
+Ronald S. Burt kutsuu näitä aukkoja rakenteellisiksi (structu-
+ral holes) (Burt 1992; Burt 2004; Ruuskanen 2001).
+Aukkojen
+ylittäminen vaatii erityistä tulkintatyötä.
+Burt (1997) kutsuu
+tätä työtä tiedon välittämiseksi rakenteellisessa aukossa.
+Ra-
+kenteellinen aukko antaa mahdollisuuden tietoja vaihton ih-
+misten kesken sekä kehittää yhteistyömuotoja, joilla tuodaan
+yhteen ihmiset aukon vastakkaisilta puolilta.
+Toimija, joka ky-
+kenee yhteistoimintaan näiden aukkojen yli ja etsimään tietoa
+itselleen uudenlaisista viiteryhmistä, saa todennäköisemmin
+hyviä ideoita kuin sellainen toimija, joka kommunikoi ainoas-
+taan omissa joukoissaan.
+Me kaikki tarvittiin toinen toisiamme.
+En ole kokenu ulkopuo-
+lisuutta, päinvastoin.
+Kun naapurikuntaan kyselivät töihin,
+nämä sanoivat, että älä hyvä ihminen sinne mene, kun juuri
+olet tottunut ja ihmiset, uskaltaa soittaa.
+Vanhimpaan miniäikäluokkaan kuuluva Alli kertoi kuu-
+lumisesta verkostoon.
+Hänellä oli sosiaalista pääomaa, joka
+ilmeni tilan ja paikan omaamisena.
+Alli kertoi, kuinka ihmiset
+sanoivat, että hänelle uskaltaa soittaa eli häntä kohtaan tunne-
+taan luottamusta.
+Luottamus onkin sosiaalisen pääoman yksi
+tärkeistä ulottuvuuksista (Coleman 1988; Putnam 2000).
+aalista pääomaa voi kuvata kokemukseen perustuvaksi suh-
+deluottamukseksi (Aaltio 2010, 453).
+Se perustuu keskinäiseen
+tunnistamiseen ja tunnustamiseen (Siisiäinen 2003, 210).
+Allin
+kertomasta ilmenee yhteisön sekä tunnistaneen että tunnusta-
+neen hänet jäsenekseen.
+Se on semmonen yhteisö, en ole tuntenu ittiäni tarpeettomak-
+Semmonen yhteisö, että antaa tilaa monenlaiselle ihmiselle.
+En tiiä, olisko samanlaista suomalaisessa, se on jotenki saa-
+melaiselle ominaista, että annetaan olla, mutta on yhteisö pi-
+täny huolta.
+Tämä on pieni kyläyhteisö.
+Ei minua ole pidetty
+kaupunkilaishempukkana, samanlainen kyläläinen ku muutki.
+Martta kuvaili, kuinka yhteisö pitäny huolta.
+Näen hänen
+lausumassaan yhteisön jäseneksi tunnistamista ja hyväksy-
+mistä, hän on samanlainen kyläläinen ku muutki.
+Vanhimpien
+suomalaisvaimojen roolia voi määritellä maltilliseksi.
+He pyr-
+kivät elämään sopusoinnussa omissa positioissaan saamelais-
+ten vaimoina ja ovat näin toimien saavuttaneet paikkansa yh-
+Ei minun käyttäytyminen sen kummempaan ole, asuinpa tääl-
+lä tai muualla.
+En oo niinku nykysin nämä jotku, että se on
+mahtava juttu.
+En oo koskaan ollu saamelaisuutta vastaan.
+vallisten ihmisten keskuudessa ei ole konfliktia eikä ristiriita.
+Saamelaisilla on tosi hyvät olot, niin hyvät olot ku voi vain
+olla, muutamia ihmisiä vaan, jotka intoilevat.
+1960-luvulla tilanne oli suhteellisen rauhallinen, mutta
+1970-luvun saamelaiskulttuurinen "herääminen" (ks.
+Johdan-
+to) muutti tilannetta: suomalaisvaimot joutuivat arvioinnin
+kohteeksi.
+Vanhempaan ikäluokkaan kuuluva Kirsti edustaa
+sopuisia toimijoita.
+Näitä sopuisia vaimoja on suomalaisvai-
+moissa runsaasti: suurin osa pyrkii elämään "maan tavalla",
+soveltuvin osin saamelaistapaisesti.
+Kirstin sopuisuudessa
+kuuluu kuitenkin myös kritiikkiä sekä saamelaisia että suo-
+malaisvaimoja kohtaan.
+Vuosikymmeniä sitten mummoni sanoi: Maassa maan tavalla
+tai maasta pois.
+Olen tullut tänne vaimoksi, en muuttamaan
+mieheni tapoja.
+Hyvin on mennyt, olemme tasavertaisia.
+mitään moitittavaa miehessä eikä suvussa.
+Kaija on asettunut rooliin vaimona, jonka tehtävä ei ole
+muuttaa miehen tapoja.
+Kaijan kertomassa kuulen terveisiä
+itselleni tutkijana.
+Terveiset kohdistuvat siihen mahdolliseen
+lähtöoletukseeni, että suomalaisvaimoilla olisi moitittavaa ase-
+mastaan saamelaisen vaimona ja miniänä.
+Tutkimuksenteossa
+onkin tärkeää kuulla ja kuunnella "kunnolla" eli kuulla myös
+se, mitä ei odottanut kuulevansa (ks.
+DeVault & Gross 2007,
+Suomalaisvaimojen kertomuksissa heijastuikin usein
+heidän sopeutumishalunsa, mutta ei kritiikittömästi.
+Varsin monet haastatelluista kokevat kuitenkin olevansa
+jossakin määrin saamelaisyhteisön ulkopuolella, ulkopuolisia.
+Haastattelemistani naisista noin joka viides kertoi kokeneen-
+sa, että on ulkopuolinen saamelaisyhteisössä.
+Yhdenvertaisik-
+si yhteisön jäseneksi tunsi itsensä reilu kolmasosa (38%).
+Yli
+neljäkymmentä (43) prosenttia haastatelluista määritteli itsen-
+sä pääsääntöisesti yhdenvertaisiksi, mutta koki ajoittain ulko-
+puolisuuden tunnetta.
+Alkuvuosina ulkopuolisuuden tunne
+oli naisilla voimakkaampi, mutta lientyi vuosien mittaan.
+läyhteisössä varsin monet olivat tunnettuja ja paikannettuja
+työnsä tai muun toimintansa esimerkiksi luottamustoimien,
+kautta ja sikäli mahdollisesti "sisäpiirissä".
+Kyllä mä varmaan jollain lailla oon (saamelaisyhteisön jäsen).
+Mä en oo kovin avoin enkä ulospäin suuntautunut, en mää
+sillä lailla oo kanssakäymisessä kovin paljon... Ulkopuolinen
+... mä oon kokenu olevani koko ikäni... mää varmaan oisin
+ulkopuolinen missä tahansa... kyllä mää täälläki koen.
+täällä jonkilainen ero on peruskaluston ja muualta muuttanei-
+den ihmisten välillä.
+Mää valehtelisin, jos sanosin, että ei oo
+vaivannu.
+Mutta se on asettunu, ikää myöten.
+Niin ikään pitkään saamelaisen vaimona ollut Sonja arvi-
+oi olevansa yhteisön jäsen.
+Aini Pehkonen selvitteli tutkimuk-
+sessaan (2005) maaseudun tulomuuttoprosesseja, "kylään
+kuulumista".
+Hän näkee sosiaalisen pääoman olevan merki-
+tyksellistä kyläyhteisön inkluusio- ja ekskluusioprosesseissa
+16).114 Sonja arvioi, ettei ole kovin aktiivinen sosiaalisessa
+kanssakäymisessä ja arveli ehkä tuntevansa ulkopuolisuutta
+missä tahansa.
+Sonja näin määritti itse omaa sosiaalista pää-
+omaansa ja positiotansa.
+Omassa "kylään kuulumisessa" hän
+kertoi alkuvuosien jälkeen ilmenneistä vaikeuksista.
+Olisko se klassisen seittemän vuoden jälkeen kulttuuritärsky.
+Alko kokeen kaikki keljut puolet täällä ja koki, että ihmiset pyt-
+tyilee vaan... Olin näkevinäni sen välittömyyden taakse, jo-
+hon olin ihastunu ja siihen huumoriin... Se oli kulttuuritör-
+mäysvaihe shokki.
+Minua sillon autto, ku me käytiin yhdellä
+luennoilla ja mulle siinä avautu se, että sehän on yksi seurus-
+telumuoto, jolla ihmiset koettelee, pysäyttää toisen kohdalleen,
+että se on oikeesti läsnä.
+Sitte minä selvisin siitä shokista.
+mulle hirveen isosta merkityksestä.
+Aloin ymmärtää ihmisten
+puheita, joskus oli aika rankkaaki se yhteydenotto.
+Ne heittelee
+semmosia aika koviaki kommentteja ... katsoakseen, pysäyttää-
+kö se... Siinä on semmonen mystisyyski... mä oon suomalai-
+nen, ei ne avaudu mulle.
+jotku sanontatavatki täällä... Kyllä
+114 Inkluusiolla mahdollistetaan pääsy yhteiskunnan järjestelmiin ja insti-
+tuutioihin , kutsutaan ihminen mukaan.
+Ekskluusiolla hänet suljetaan ulos ryhmästä.
+täällä niitä hienouksia on löytyny, mutta se on vaatinu vuosia.
+Sonja kuvaili tuntemustaan vahvalla ilmaisulla kulttuu-
+ritärsky, joka viittaa siihen, että törmää johonkin, hänen ta-
+pauksessaan kulttuuriin ja törmäys oli shokki.
+Shokissa usein
+mennään "pois tolaltaan", ei osata toimia.
+Sonja ryhtyi kuiten-
+kin hoitamaan asiaa ja osallistui luennolle, jossa asia avautui.
+Hän ymmärsi, että pyttyily on tapa pysäyttää ihminen, jotta
+hän olisi oikeasti läsnä.
+Tulkintani mukaan Sonja osoitti vah-
+vaa kulttuurista toimijuutta, toisin sanoen sekä halua ja kykyä
+opetella ymmärtämään.
+Vaikka Sonjan aiempi kulttuurinen
+tuntemus ei ilmeisesti sisältänyt mainitun kaltaista pysäyttä-
+mistä (Ne heittelee semmosia aika koviaki kommentteja) kommu-
+nikaatiotapana, hän pyrki kuitenkin laajentamaan pääoma-
+varantoaan.
+Toisaalta Sonja kyllä myönsi, etteivät kaikki asiat
+avaudu.
+Hän vahvisti kuitenkin samaa, mitä muutamat muut-
+kin vanhemmat haastattelemani suomalaisvaimot, että aikaa
+myöten on mahdollista oppia uusia ajattelu- ja toimintatapoja.
+Kehitystä voi myös verrata suomalaisvaimon "oman paikan
+tajun" (ks.
+Kivelä 2012) kehittymiseen eli itselleen sopivan pai-
+kan löytämiseen.
+Aini Pehkonen kirjoittaa kylän muodostavan
+hierarkkisen kokonaisuuden.
+Se sisältää suljettuja ja avoimia
+verkostoja.
+Suljetut verkostot ovat valikoidusti avoimia.
+Nii-
+hin pääsemiseksi tarvitaan usein välittäjää eli jotakuta yh-
+teisön jäsentä (mts.
+Näen Sonjan kertomassa suljettujen
+ja avoimien verkostojen olemassaolon, hän koki kulttuuritör-
+mäysvaiheen.
+Niin ikään verkostoon pääsyssä katsotaan, py-
+säyttävätkö kovatkin kommentit.
+Pyrkijää koetellaan, onko hän
+"sopiva" verkostoon
+Mulla on vähän semmonen asema, että kiukkunen täti, ku
+heittää humalaisia poikia pois talosta.
+Kunnioittava asenne,
+varsinkin naapurin vanhoilla pojilla, kunnioittavat sitä, että
+koulutettu, pikkasen ulkopuolinen asema - olen ollu työasiois-
+sa täältä pois.
+On minut hyväksytty jäseneksi, ei kukaan tuu
+haukkumaan, mitä sinä suomalainen täällä teet.
+Olen sopeutu-
+nut, mutta on vienyt pitkän ajan... vaikeampi ilman että olisin
+matkustanut joka vuosi, se on yks joka pitää vireänä.
+Yhteisön osittain ulkopuolisen asema voidaan kokea
+myös myönteisenä, kuten Vappu kuvaili.
+Hän kertoi yhteisön
+jäseneksi hyväksymisestään aikaa myöten, mutta kertoi tar-
+vitsevansa varaventtiilin eli matkustamisen.
+Hän matkustaa
+sekä kotiseudulle että ulkomailla.
+Esimerkiksi niin sanotut
+ulkosuomalaiset kokevat usein monipaikkaisuutta suhteessa
+kotipaikkaproblematiikkaan.
+Toisin sanoen he voivat kokea
+kotimaakseen uuden maan, entisen kotimaan tai molemmat
+Mitä pitempään ihminen on asunut
+toisessa maassa, sitä oletettavampaa on, että hän on kotiutunut
+uuteen kotimaahansa ja entinen kotimaa koetaan paikkana,
+jossa käydään lomailemassa ja sukulaisia tapaamassa.
+Palaan
+tähän aiheeseen viimeisessä luvussa, jossa haastattelemani
+naiset pohtivat jäämistään Saamenmaahan loppuiäkseen.
+5.2.5. ja he elivät... elämänsä loppuun saakka
+Haastattelujen lopussa pyysin kaikkia tekemään jonkin-
+laista välitilinpäätöstä elämästään, mitä he ovat saaneet tai
+menettäneet, mikä on ollut parasta.
+Heli (ir3): Mitä saanu: perhe ja tärkeät ihmiset, sillä pärjää jo
+pitkälle - ei ehi kaipaamaan, ku on pieniä lapsia.
+Hilkka (ir3): Mitä oon saanu... turvan.
+Ja valtava helpotus
+ku ei tartte ite osata tehä kaikkea, kädentaidot ja on kumppani
+ja apua ja tietenki parisuhde ja rakkaus, sehän on ihan päivän-
+selvä asia.
+Heli ja Hilkka korostivat perheen merkitystä eli per-
+hekeskeisyyttä asuinpaikasta riippumatta.
+Uusfamilistinen
+suuntaus painottaa perheen merkitystä ihmissuhteiden lisäk-
+si ihmisen hyvinvoinnissa ja jopa elämän sisältönä (Sirkkilä
+Saamelaiseen perhe- ja suku-
+koheesiota korostavaan yhteyteen perheen merkityksen ko-
+rostaminen "istuu" hyvin.
+Oma lapsuuden perhe ja suku voivat olla etäälläkin, mut-
+ta naiset ovat luoneet oman uuden perheen saamelaisen puo-
+lisonsa kanssa ja korostavat sen tärkeyttä.
+laaja perhekäsitys korostaa perheen ja suvun merkitystä.
+kontekstissa omien sukulaisten puute voi korostua, kuten Erja
+kertoi kaivanneensa isovanhempiaan.
+Erja (ir2): Mitä oon kaivannu ... isovanhemmat, että olisivat
+lähempänä, en ole voinu sanoa kuuluvani isoon perheeseen.
+Ehkä mie en olis siellä kotikylässä saanu näin kovaa elämää ku
+täällä, mie olen pumpulissa kasvanu.
+Erja on kokenut kovia tullessaan uuteen yhteisöön: hä-
+net ohitettiin, tehtiin "olemattomaksi" ja häntä arvosteltiin ja
+moitittiin suoraan.
+Erjakin kuitenkin kertoi "selviytymiskerto-
+muksessaan"115 omasta aktiivisesta toimijuudestaan kielen, ta-
+pojen ja kulttuurin omaksumisessa.
+Mimmi korosti lapsia rik-
+kautena, mutta naiset kertovat saaneensa muutakin.
+He tuovat
+115 Johanna Järvinen-Tassopoulos (2005) kuvaa tutkimuksessaan kreikan-
+suomalaisista vaimoista näiden "selviytymisstrategiaa", paikallisten pelisääntöjen eli
+tapojen, normien ja arvojen huomioimista ja opettelemista (mts.
+esille kulttuurisen "saamapuolen", kahden kulttuurin tuoman
+laajemman näkökulman.
+Irmeli (ir1): Kaksikulttuurisuus rikastuttaa elämää.
+Ja sekin
+on hyvä, että kaikki ei ole itsestään selvää.
+Kaikki se mitä olen
+kokenu, kyllä se menee plussan puolelle.
+Arvot on aika paljon
+siellä (saamelaisuudessa).
+Alussa kertoessaan tutustumisestaan tulevaan mieheen
+monet haastatelluista kertoivat, ettei kulttuurilla ollut merki-
+tystä kiinnostuksessa mieheen tai parisuhteen muodostumi-
+Suomalaiset vaimot ovat osoittaneet aktiivista toimijuut-
+ta hankkiessaan yhteisössä tarvittavaa kulttuurista pääomaa.
+He opettelivat saamen kieltä ja kulttuurisia tapoja alusta al-
+kaen.
+Oppimisen myötä lisääntyi kulttuurin arvostus.
+Kaksi-
+kulttuurisuuden koetaan rikastuttavan elämää, kuten Irmeli
+Tämän vahvisti myös Paula.
+Paula (ir2): En mie koe, että oisin jotaki menettäny.
+Hyvä täällä
+on ollu elää niinku konkreettisesti.
+Miehän olen aika pikkuky-
+lästä, ei minua se vaivaa.
+Saamapuolela olen paljon enemmän.
+Oon monesti ajatellu ja sanonutki, että oon oikeasti kiitollinen,
+että oon saanu oppia tuntemaan saamelaista elämäntapaa ja ih-
+misiä ja kieltä ja semmosta.
+Paljon yksoikosempaa ois ollu jos
+oisin johonki etelämmäs jämähtäny.
+Eikä se etelässä asuminen
+koskaan ollutkaan mulle mikään vaihtoehto.
+Paula nosti esille kahden kulttuurin monipuolistavan, ja
+rikastuttavan elämää maininnallaan yksoikoisuudesta, jos olisi
+etelämmäs jämähtäny.
+Hän toi esille sen, ettei ole halunnutkaan
+asua etelämpänä eli pohjoinen asuinpaikkana oli mieluinen.
+Vappu (ir2): Oon saanu täällä paljon, en oo koskaan katunu,
+takana kaupunkielämään monta vuotta ... tää on mun paik-
+Aina tykänny olla luonnossa, mutta turvaverkko ... mies
+osaa tehdä ja toimia.
+Kulttuuri läheinen, elämäntapa, pohjosen
+ihmiset ollu aina lähellä minun sydäntä.
+Nämä ihmiset on mu-
+kavia.
+Onhan ne joskus pottumaisia ja tulee erimielisyyksiä,
+mutta ku ei ota siitä pulttia.
+Mulle sopiva elämäntapa, mun
+paikka on täällä.
+Saamapuolella olosta kertoi myös Vappu.
+Hän painotti
+luonnon lisäksi turvaverkkoa.
+Hän osoitti hyvää sopeutumis-
+tahtoa mainitessaan ajoittaisesta erimielisyydestä, mutta pyr-
+kimyksestään olla ottamatta siitä pulttia.
+Elli (ir1): Mitä oot saanu - voi kauhee - no kyllä, olipa nyt
+vaikee.
+Se on kyllä tämä, mitenhän sen nyt sanos... Tää on aika
+tärkee tää maisema ja väljyys.
+Kyllä se ihminen aika samanlai-
+nen on - siellä ja täällä - ennakkoluulonsa on täälläki vierasta
+Kyllä mä oon voiton puolella ku oon täällä.
+Elli painotti toisten haastateltujen tavoin luonnon mer-
+kitystä ja saama- eli voiton puolella olemisesta.
+Irmeli, Paula ja
+Vappu puhuivat vuosien ja vuosikymmenien kokemuksella.
+Vaikeudet varsinkin alkuaikoina ovat jääneet taustalle ja nai-
+set näkivät sen, mitä ovat saaneet, joskin jostakin on jouduttu
+myös luopumaan.
+Soile (ir3): Mulla oli valtavan iso ystäväpiiri etelässä, mä oon
+jättäny valtavan paljon.
+Mulla on maailman ihanin lapsi ja
+kyllä tuossa miehessäki on hyvät puolet, mutta jos mä tapaisin
+semmosen ihmisen kuin minä, kyllä minä sanosin, että ota järki
+käteen... en tiedä, menenkö maitojunalla vielä takaisin.
+mä tuun vanhaksi, täällä ei oo ketään, ketkä välittäis minusta,
+ei täällä oo minun ihmisiä.
+Soile toi vahvasti esille sosiaalisen yhteisön merkityk-
+sen. Vaikka oma perhe (lapset ja puoliso) vakiinnuttaa elämää
+uudelle asuinseudulle, eivät ystävyyssuhteet synny nopeasti.
+Kysyin vielä kaikilta, missä on saamelaismiehen suomalais-
+vaimon koti, missä hän aikoo viettää loppuelämänsä ja mihin
+on ajatellut tulla haudatuksi.
+Muutamat haastateltavistani
+ensin vähän ihmettelivät kysymystäni hautaamisesta, mutta
+ymmärsivät asian, kun kerroin, että tavoittelen sillä ajatuksia
+kodin paikasta.
+Riikka (ir1): Koti on täällä.
+Täällä olen suunnitellut asuvani.
+En ole paluumuuttaja etelään.
+Olen asettunut tänne.
+Hyvä elä-
+mä... on ollu aika hyvä elämä, oon ollu ihan tyytyväinen.
+Ollu
+hyvä elämä etelässä, täällä kans.
+En vaihtaisi mitään.
+Sirkku (ir1): En tule muuttamaan entiselle kotiseudulleni,
+vaan kotini on täällä.
+Haluan aikanaan tulla haudatuksi tän-
+ne kauniille ja rauhalliselle hautausmaalle, en sukuhautaamme
+etelään, jonka koen kovin vieraaksi ja hälyiseksi.
+Vaikka eihän
+loppujen lopuksi ole merkitystä sillä, minne on haudattu, mutta
+nyt tuntuu mukavalta ajatella, että viimeinen leposijani tulee
+olemaan täällä, missä olen suurimman osan elämääni elänyt.
+Taru (ir2): En vois kuvitella, että sinne kotikylään menisin ta-
+kasin... en ikinä.
+Ku mie kuolen, minut pittää tuhkata ja viiä
+tuonne vaaran pääle ku siitä näkyy joka suuntaan... tuntuu
+että siellä ois vapaana tunturissa... se ois luonnollinen paikka.
+Riikka, Sirkku ja Taru ovat kotonaan saamelaisalueella,
+vaikka "koti voi olla samaan aikaan monessa paikassa" (Tiili-
+Riikka arvioi elämänsä olleen hyvää, vaikka
+ei moiti etelässä asumistakaan.
+Sirkulla ja Riikalla oli selkeä
+näkemys viimeisestä sijastaan eli mihin haluavat tulla hauda-
+tuiksi.
+Sirkku muistutti siitä, että on elänyt suurimman osan
+elämästään pohjoisessa.
+Riikalle luonnollinen tuhkauspaikka
+on tunturi.
+Kaikki tutkimuksessani mukana olevat asuvat edelleen
+Ehkäpä "välitilinpäätös" olisi erilainen, jos
+olisin kutsunut tutkimukseen mukaan myös he, jotka ovat
+eronneet ja muuttaneet pois.
+Olen puolitosissani kutsunut
+meitä saamelaismiesten suomalaisvaimoja Saamenmaan siir-
+tolaisiksi tai maahanmuuttajiksi.
+Vaikka faktisesti asumme
+samassa Suomessa, ovat kulttuurierot paikka paikoin niin
+suuret, että voisi kuvitella olevansa jossakin muussa maas-
+Saamelaisaluetta kutsutaankin maaksi: Saamenmaaksi eli
+Sápmiksi.
+Miniän rooli sitoo naisen osaksi perheyhteisöä, joka saa-
+melaisyhteisössä kattaa yhä edelleen usein laajemman koko-
+naisuuden kuin ydinperheen.
+Anoppi-miniä-suhteen suo-
+malaisvaimot kokivat pääsääntöisesti hyväksi, ehkä vastoin
+yleisiäkin käsityksiä.
+Anoppi oli usein hän, joka opetti uudelle
+miniälle tarvittavia kädentaitoja.
+Torjuvaa suhtautumista, mi-
+käli sellaista esiintyi, uudet miniät saivat osakseen yhteisön
+muilta jäseniltä, usein myös toisten naisten taholta.
+Perhe- ja
+sukuyhteisössä toimiminen vaatii uudelta (kin) tulokkaalta
+sosiaalista pääomaa, ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä.
+Haastattelemani naiset kokivat sukukoheesion olevan lei-
+maavaa eli tulokas saatettiin nimetä miehen ja suvun mukaan
+olettamalla miniältä tietynlaista käyttäytymistä.
+Laura (ir2)
+kuvasi tilannetta siten, että sukunimi toimii gps-merkintänä,
+joka paikantaa miniän toimimaan suvulta osoitetulla tavalla.
+Monet mainitsivat hankaluudesta tulla paikannetuksi edellä
+mainitulla tavalla.
+Suomalaisvaimojen ja -miniöiden toimi-
+juudessa painottuvat pyrkimys saamelaistapaisuuteen sekä
+kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma.
+Miniänä nainen paikan-
+tuu perheen ja suvun jäseneksi.
+Saamelaisyhteisössä suvun
+merkitys on suuri, joten ilmaisu "meidän miniä" voi kuvastaa
+laajempaakin joukkoa kuin vain varsinaisia appivanhempia.
+Miessuhteella on naiselle yhteisössä suuri merkitys, kos-
+ka naiset kiinnittyvät yhteisöön miessuhteen kautta.
+Haastat-
+telemistani naisista monet kertoivat, että heidät paikannetaan
+miehensä kautta.
+Tämän kaltaista suhtautumista kertoivat
+muutamat pitävänsä pahana.
+Sonja (ir1) kertoi, että minusta
+suomalaiseen suureen massaan kuuluvana ei olla kiinnostuttu.
+Ter-
+hi (ir2) kuvaili vastaavanlaisista tuntemuksistani: Minua ei pu-
+huteltu omalla etunimellä, se oli aika rumaa ... mä olin aina X:n tyt-
+töystävä tai Y:n miniä, hyvin harvoin vieläkään puhutellaan esim.
+omalla sukunimellä.
+Haastattelemistani naisista suurin osa otti
+miehensä sukunimen avioituessaan.
+Tällä tavalla he kytkeyty-
+vät perheyhteisöön.
+Suomalaisnaisia saatetaan paikantaa "riukuttelemalla",
+kutsumalla riukuksi, henkilöksi, joka ei kuulu joukkoon (Laura,
+Sinänsä neutraalin alkuperän (rygr) omaavasta riuku (riv-
+gu, ps) -ilmaisusta on tullut lähes adjektiivi, kielteinen ja pejo-
+ratiivinen.
+Haastattelemani naiset kertovat riukuttelun ja sitä
+myöten yhteisöön kuulumattomaksi määrittelemisen olevan
+ikävää ja alentavaa.
+Tunneskaala vaihtelee vierauden tuntees-
+ta suoran torjunnan kokemiseen.
+"Riukuminiän" positio on
+tehnyt suomalaisnaisista myös väliinputoajia (ks.
+Kaarina, ir2:
+Väliinputoajana en ollut enää täysin suomalainen.)
+eli sekä suo-
+malais- että saamelaisyhteisö voi katsoa heitä karsaasti.
+Vä-
+litilassa (väliinputoajana) suomalaisvaimo voi kuitenkin olla
+kahden maailman välissä välittäjänä (ks.
+Kupiainen & Vaki-
+Välitila voi mahdollistaa sisäänkäynnin.
+Välitila
+voikin olla positiivinen tila, jossa mennyt ja nykyisyys ovat
+kumpikin läsnä mutta ei pyri tukahduttamaan toista (Pöllä-
+Täysin yhdenvertaiseksi muiden yhteisön jäsenten kans-
+sa koki itsensä vain kolmasosa informanteista.
+Aikaa myöten
+suomalaisvaimojen tilanne yleensä tasoittui, vastaanottanut
+yhteisö ja tulija tottuivat toisiinsa, oppivat toistensa tavoille
+ja suomalaisvaimot siirtyivät osaksi sukupolvien ketjua.
+malaisvaimon subjektiviteetti vahvistui ja hänen subjektipo-
+sitionsa selkiintyi eri toimijuuksissa.
+Hän toteutti vaimo- ja
+miniätoimijuuden lisäksi yhteisön jäsentoimijuutta.
+telemani suomalaisnaiset kertoivat pääsääntöisesti kotiutu-
+neensa saamelaisyhteisöön, joskin useampi mainitsi omien
+ystävien vähäisyydestä sekä ajoittaisesta ulkopuolisuuden
+tunteesta.
+6. elämän miTTAinen mATkA
+Suomalaisnaiset saamelaismiesten puolisoina on ennen
+tutkimaton ryhmä.
+Heitä ei ole aiemmin tutkimuksellisesti
+kuultu.
+Olenkin antanut paljon tilaa naisten omalle kertomal-
+le, heidän kokemuskertomuksilleen.
+Kysyn tutkimuksessa-
+ni, minkälaista on suomalaisnaisten toimijuus vaimon ja mi-
+niän positiossa saamelaisyhteisössä.
+Kartoittaakseni naisten
+toimijuutta kysyin, miten saamelaisyhteisöön asettuminen
+rakentuu saamelaismiesten suomalaisvaimojen kokemusker-
+tomuksissa.
+Naiset kertoivat tulostaan Sápmiin, Saamenmaa-
+han ja tänne asumaan asettumisestaan, omasta "tunnesiirto-
+laisuudestaan".
+Miehen myötä suomalaisnaiset paikantuivat
+vaimon rooliin ja toteuttamaan vaimoutta kaksikulttuurisessa
+parisuhteessa.
+Suomalaisvaimot loivat suhdetta miehen lähi-
+sukulaisiin, anoppiin, appeen, miehen sisaruksiin, muihin su-
+kulaisiin ja koko yhteisöön.
+Vanhimmat tulijat olivat lähes poikkeuksetta virkanai-
+sia, ensisijaisesti opettajia sekä sosiaali- ja terveysalan ihmisiä.
+He olivat tulleet Saamenmaahan 50-60 vuotta sitten, joten he
+olivat nähneet monet muutokset saamelaisyhteisössä, muun
+muassa muuttoliikkeen vaikutukset.
+Myös keski-ikäpolves-
+sa oli runsaasti saamelaisalueelle töihin tulleita, osa vakinai-
+siin paikkoihin, osa kesätöihin ensisijaisesti matkailun pariin.
+Nuorimmat haastattelemistani naisista olivat tulleet pääosin
+opiskelemaan.
+Monet kertoivat luonnon suuresta merkityk-
+sestä.
+Pohjoisin Lappi on mentaalinen tila, jossa fyysiseen
+luontoon sisältyy myös tunnelma, vaikka muutamat kuvaili-
+vat saamelaisaluetta ja Lappia yleensä jumalan selän takana
+(Sonja, ir1) olevaksi.
+Saamelaisalueen suomalaisvaimot eivät
+pääosin tulleet "miehelään" tai miehen mukana, vaan oma-
+toimisesti ja työhön ja opiskeluun liittyvistä syistä.
+vaikutti mitä ilmeisimmin naisten yhteisöön asettumiseen ja
+heihin suhtautumiseen, nauttiihan esimerkiksi opettaja työn-
+sä perusteella yleensä arvostusta yhteisössä.
+He paikantuivat
+yhteisöön ensi alkuun usein työroolinsa kautta.
+Asettuessaan saamelaisyhteisöön vaimon ja miniän po-
+sitioon suomalaisnaiset kokivat tarvitsevansa uusia tietoja ja
+taitoja sekä voimavaroja.
+Minkälaisia voimavaroja he kokivat
+tarvitsevansa ja miten toimimalla näitä voimavaroja voi kar-
+tuttaa?
+Olen kuvannut ja pyytänyt naisia itse kuvaamaan tar-
+peelliseksi kokemaansa kulttuurista osaamista ja toimijuutta,
+jotka olen teoretisoinut tässä tutkimuksessa kulttuuriseksi ja
+sosiaaliseksi pääomaksi.
+Saamelaisyhteisöön asettuminen tapahtui haastatelluil-
+la ensisijaisesti miessuhteen avulla.
+Tutustumisessa mieheen
+painottuivat henkilökohtaiset piirteet, kun taas kulttuurisella
+taustalla ei ollut merkitystä.
+Monet haastatelluista kertoivat
+jopa, etteivät tienneet saamelaisista ennakkoon paljoakaan.
+Miestä kuvailtiin erilaiseksi.
+Kuitenkaan mitään saamelaisen
+miehen mallitarinaa enempää kuin stereotypioiden vaikutus-
+ta naiset eivät kertoneet omanneensa.
+Miehen välittömyys,
+luonnollisuus sekä myös luonnon tuntemus tekivät vaiku-
+tuksen.
+Tutustuessaan miehen perheeseen naiset huomasivat
+kulttuurisia eroja muun muassa kielessä ja perheen suuressa
+merkityksessä.
+Eräs miniäkokelas suljettiin kielellä (saame)
+keskustelun ulkopuolelle.
+Toinen muisteli, kuinka hän ei ollut
+olemassa ensi alkuun, hänelle ei puhuttu mitään.
+Myös viittei-
+tä endogamiasta eli saamelaisen miniän mieleisemmyydestä
+ilmeni.
+Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ensitapaami-
+set miehen perheen kanssa olivat kuitenkin ongelmattomia.
+Haastattelemieni naisten omat vanhemmat ja muu perhe saat-
+toivat olla huolissaan tyttärensä työmahdollisuuksista saa-
+melaisalueella sekä pitkästä välimatkasta.
+Kysyin aineistoltani, minkälaisiksi arjen käytännöt ker-
+rotaan naisten kokemuskertomuksissa.
+Arjen erot eivät isom-
+min nousseet esille ennen yhdessä asumista.
+Parisuhteen
+vakiintuessa kulttuurisia eroja alkoi ilmetä.
+Ensimmäisiä nä-
+kyviä merkkejä oli saamenpuvun käyttäminen.
+vaimolta usein jopa edellytetään saamenpuvun käyttämistä ja
+monet valitsivatkin jo vihkipuvukseen saamelaisten kansal-
+lisasun, joskin useampi haastatelluista kertoi vaikeudestaan ja
+haluttomuudestaan pitää saamenpukua.
+Saamenpuvun käyt-
+tö edellyttää sekä pukeutumis- että käyttötapojen tuntemis-
+Väärin pukeutuva sai osakseen arvostelua, ja jotkut pitivät
+sopimattomana suomalaisnaisen saamen puvun käyttöä.
+saalta vaimon roolissa naisen odotettiinkin pukeutuvan saa-
+men pukuun.
+Useimmat suomalaisvaimoista ovat opetelleet
+aktiivisesti kädentaitoja ja arjen toimijuuteen kuuluvia kotitöi-
+tä, kuten ruuan laittoa entuudestaan oudoista aineksista.
+ovat yrittäneet tottua erilaiseen, väljempään aikakäsitykseen ja
+totuttaa miestään parisuhteen ja perheen asioista puhumisen
+tarpeellisuuteen.
+Arjen käytännöt esimerkiksi ruoka-asioissa
+saattoivat olla hyvinkin outoja erilaisten ruokalajien muodos-
+Niin ikään ajankäyttö ja aikakäsitys tuottivat joillekin suo-
+malaisvaimoille yllätyksiä.
+Myös suhteen ensitaipaleilla esille noussut saamen kie-
+li ja sen osaamattomuus saattoivat painottua, joskin kaikki
+suomalaisnaisten puolisot puhuivat sujuvasti suomea.
+naisista ryhtyivät päämäärätietoisesti opettelemaan saamea,
+koska he pitivät kyseistä kielitaitoa tarpeellisena kanssakäy-
+misessä, pitivät luonnollisena opetella yhteisön kieltä ja ar-
+vostivat saamelaiskulttuurin kielellistä ilmenemistä.
+puhuminen ei saanut yhteisössä varauksetonta hyväksyntää,
+ei-saamelaista saamen puhujaa saatettiin arvostella huonosta
+Useat haastatelluista kertoivat, että heidän kanssaan
+puhutaan yleensä suomea, vaikka naisen saamentaito olisi tie-
+Sosiaalinen pääoma ilmenee ensisijaisesti perheen, su-
+vun ja yhteisön verkostoissa.
+Ollakseen arvokasta kulttuuri-
+nen ja sosiaalinen pääoma tarvitsevat kuitenkin legitimointia
+eli yhteisön hyväksyntää.
+Suomalaisvaimojen asettumisessa
+painottuu aktiivinen arjen toimijuus uusien tapojen opettele-
+misen muodossa.
+Naiset eivät unohtaneet omaa taustaansa,
+vaan yrittivät neuvotella tapakulttuurista sovitellen omaa ja
+saamelaisyhteisön kulttuurisia tapoja keskenään.
+Monis-
+ta tavoista, esimerkiksi ruokalajeista, he kuitenkin kertoivat
+luopuneensa ja pyrkineensä sopeutumaan uuden yhteisön-
+sä tapoihin.
+Vaimo-, miniä- ja yhteisön jäsentoimijuudessa
+suomalaisnaiset kävivät neuvottelua paikastaan yhteisössä.
+Monet kertoivat tulleensa paikannetuiksi miehen ja tämän
+perheen kautta.
+Heitä saatettiin kutsua saamelaisittain "Ma-
+tin-Jounin-Antin-Liisaksi" tai "Matin-Jounin miniäksi".
+Liki
+kaikki naiset ottivat avioituessaan miehensä sukunimen, joten
+tavallinen suomalainen sukunimi-etunimi-yhdistelmällä kut-
+suminenkin oli yleistä.
+Vastoin yleisehköä käsitystä miniä-anoppi-suhteen on-
+gelmallisuudesta saamelaisanopit ja suomalaisminiät tulivat
+pääsääntöisesti hyvin toimeen.
+Anoppi saattoi myös edesaut-
+taa uuden miniän liittymistä yhteisöön opettamalla hänelle
+tarpeellisia taitoja kuten saamenkäsitöitä.
+Suomalaisnaisen
+asettumisessa perheen ja suvun muiden naisten "ketjuun" to-
+sin ilmeni alkuaikoina joissakin perheissä vaikeuksia.
+laisnaista saatettiin katsoa karsaasti ja suojella näin yhteisöä
+vierailta vaikutteilta.
+Parisuhteen vakiinnuttua ja erityisesti
+lasten syntymän jälkeen ristiriidat kuitenkin tasoittuivat aikaa
+myöten.
+Alkutaival saamelaisen suomalaisvaimona ei aina ollut
+ongelmatonta.
+Sopeutumista edellytettiin puolin ja toisin eikä
+eriäviä näkemyksiä voitu välttää.
+Suomalaisnaista saatettiin
+pyrkiä sulkemaan yhteisön ulkopuolelle "riukuttelemalla"
+eli kutsumalla häntä riuku-ilmaisulla, joka yleisesti koetaan
+vähätteleväksi.
+"Riukuttelu" eli riukuna paikantaminen on
+performatiivista toimintaa, siinä toistetaan lausumia ja teko-
+Muutamat haastatelluista kertoivatkin pohtineensa oloaan
+välitilassa, kulttuurien rajamailla ja tiedostivat kulttuurisen
+epätasapainon.
+Yhteisöllisyydestä puhuttaessa kaksi kolmesta
+haastatellusta kertoi kokeneensa ainakin ajoittain ulkopuoli-
+suuden tunnetta.
+Vieroksuntaa saamelaisen suomalaispuoli-
+soa kohtaan ilmeni myös suomalaisyhteisössä.
+Suurimmalta
+osin haastattelemani suomalaisvaimot kertoivat kuitenkin ko-
+tiutuneensa Sápmiin, kokevansa kodin olevan Saamenmaas-
+Vain aivan muutama kertoi palaavansa tai harkitsevansa
+palaamista entiselle kotiseudulle eläköidyttyään ja lasten ai-
+kuistuttua.
+Tämä tutkimus on kuvaus siitä, miten yhteisön ulkopuo-
+lelta tuleva näkee ja kokee yhteisön.
+On se hyvä, että meiltäkin
+joskus kysytään, totesi Mimmi haastattelussaan.
+Olen pyrki-
+nyt kysymään saamelaisyhteisön suomalaisvaimoilta, minkä-
+laista oli tulla ja perustaa perhe, asettua entuudestaan outoon
+Vastaus on monialainen: haastavaa, vaativaa, mie-
+lenkiintoista, antoisaa.
+Tutkimusaineistoni kertoo paljosta opettelemisesta.
+opittava uusi kieli, pukeutuminen, kädentaitoja, uudenlaisen
+ruuan laittoa, toisenlainen aikakäsitys.
+Tulijan on tutustuttava
+uusiin ihmisiin, heidän tapoihin, arvoihin ja normeihin.
+neuvoteltava omasta paikasta ja sopivasta toiminnasta.
+Tulija tarvitsee oppimishalua, joustavuutta, neuvottelu-
+taitoa, kykyä katsella, kuunnella, aistia.
+ja -miniöiden toimijuudessa painottuvat saamelaistapaisuus
+sekä kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma.
+Saamelaistapaisuu-
+della tarkoitan tapaa elää ja toimia saamelaisen tavoin, ei saa-
+melaistuen, "alkaen saamelaiseksi", vaan omaksuen saame-
+laiskulttuurista sille tunnusomaisia piirteitä.
+Feministisessä
+tutkimuksessa puhutaan arjen tapaisuudesta, nais- ja äitita-
+paisuudesta.
+Liitän tutkimukseni feministiseen tutkimustra-
+ditioon myös tapaisuus-käsitteen avulla.
+Saamelaisyhteisön suomalaisvaimosta kehittyy aikaa
+myöten monikulttuurisuusosaaja.
+Hänellä on oman kulttuu-
+rinsa arvot ja tavat, joiden oikeutusta ja soveltuvuutta uuteen
+yhteyteen hän joutuu pohtimaan.
+Parhaimmillaan suomalais-
+vaimo on kulttuuritulkki: hän tuntee sekä lähtökulttuurin että
+pyrkii oppimaan tulokulttuuriaan.
+Näen suomalaisen ja saa-
+melaisen yhteisön välillä "suomalaisvaimon mentävän aukon"
+eli mahdollisuuden toimia välittäjänä.
+Monilla haastattelemil-
+lani naisilla on kuitenkin kokemusta siitä, että heitä katsotaan-
+kin karsaasti molemmista ryhmistä käsin, sekä saamelaisten
+että suomalaisten.
+Suomalaisvaimon asema "vedenjakajalla"
+tai välitilassa ilmenee useiden naisten kertomuksissa.
+Toisaal-
+ta hän pyrkii elämään ja toimimaan saamelaisyhteisön hyväk-
+symällä tavalla, toisaalta hänen toimintaansa taustoittaa suo-
+malainen syntyperä ja alkuperäinen perhepääoma arvoineen
+ja normeineen.
+Suomalaisnaisten kokemuskertomukset sisältävät paljon
+sopeutumisvaikeuksia, kokemuksia vähättelystä, torjunnas-
+ta, jopa "olemattomuudesta" sekä paikantamisesta miehen,
+perheen ja suvun kautta.
+Naiset haluavat tulla paikannetuiksi
+omana itsenään, ei niinkään "Jounin" vaimona tai "Jussan-Iis-
+kon" miniänä.
+Näen huomattavan tärkeänä painottaa naisten
+oppimis- ja sopeutumishalua, halua oppia ymmärtämään
+kulttuuria, tapoja ja tottumuksia, puhumaan alueen kieltä eli
+elämään ja toimimaan saamelaistapaisesti.
+Näen merkittävä-
+nä naisten aktiivisen toimijuuden sekä symbolisen pääoman
+kartuttamiseksi että oman subjektiuden tuottamiseksi.
+Aktii-
+vinen toimijuus sisältää heillä myös kulttuurista vastapuhetta:
+"toisin" lukemista ja kirjoittamista.
+Oma roolini yhtenä saamelaisalueen "tunnesiirtolaisis-
+ta" on avannut polkuja sekä haastateltavien luo että tuonut
+vahvaa omaa ymmärrystä aiheeseen, joskin se on myös anta-
+nut aihetta moniin kriittisiin pohdintoihin.
+Lähtökohtana olen
+pyrkinyt pitämään tutkijan avointa subjektiviteettia eli avaa-
+maan omaa tutkijanasentoani ja sen subjektiivisuutta.
+Mitä tulee tekemiini analyyseihin ja tulkintoihin, on ai-
+heellista muistaa, että kysymys on rajatusta joukosta, joten
+mahdolliset yleistykset koskevat vain tutkimukseeni osallis-
+tuneita ja heidän kokemuksiaan.
+Kysymykseen, ovatko teh-
+dyt tulkinnat ainoita mahdollisia, on helppo vastata: eivät ole.
+Tämä on yksi kuvaus saamelaisyhteisön suomalaisvaimojen
+kokemuksista saamelaisyhteisössä elämisestä.
+Eskolan ja Suo-
+rannan (1998) sanoin tämä tutkimus ja tulkinta on "kerrallaan
+totuudellinen, toisella kertaa toinen" (mts.
+Saamelaismiesten suomalaisvaimot ja heidän vaikutuk-
+sensa saamelaiskulttuuriin on paljon kiistelty asia.
+Leimal-
+lista saamelaismiesten suomalaisvaimojen positioitumisessa
+on dualistisuus: toisaalta naiset kokevat olevansa yhteisön
+jäseniä perhesuhteidensa perusteella, toisaalta he tuntevat
+ulkopuolisuutta.
+Naiset kertovat historiattomuuden ja nimet-
+tömyyden kokemuksista.
+Suomalaisvaimot kokevat myös
+valtasuhteiden olemassaolon, kuinka symbolisella pääomalla
+ja arjen toimijuudella on valta-aspektit: kielellä, duodjilla tai
+muilla saamelaissymboleilla voidaan osoittaa suomalaisvai-
+mon osaamattomuutta, ja arjessa tarvittavalla symbolisella
+pääomalla joukkoon kuulumattomuutta.
+Suurin osa suomalaisvaimoista on kotiutunut saame-
+laisyhteisöön.
+Yhteisöllisessä elämässä suomalaisvaimot ovat
+saavuttaneet paikkansa, subjektipositionsa, oman aktiivisen
+toimijuutensa kautta.
+Heidän subjektipositionsa ei ole stabiili
+tai tiukkarajainen.
+Rajoja ylitetään ja uutta pääomaa pyritään
+symbolistamaan, jotta se olisi arvostettua, legitiimiä ja käyttö-
+kelpoista.
+Oman tutkimukseni perusteella saamelaisyhteisön
+suomalaisvaimot ovat monikulttuurisuuden asiantuntijoita.
+He ovat toimineet aktiivisesti yhteisössä tarvittavan kulttuu-
+risen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseksi.
+Samalla he säilyttä-
+vät vahvasti oman kulttuurisen taustansa ja ymmärryksensä
+myönteisen hyödyntämisen koko saamelaisyhteisön ja erityi-
+sesti kaksikulttuuristen perheiden lasten kulttuurisen ymmär-
+ryksen syventämiseksi.
+Erilaisuus antaa mahdollisuuden uu-
+denlaiseen ymmärrykseen (ks.
+Tutkimukseni pääkäsitteiden, kulttuurisen ja sosiaalisen
+pääoman, kautta sain työhöni arvonäkökulman.
+Pääoma on
+arvokasta, rikkautta ja se tuottaa sitä lisää.
+Pääomaa voi periä,
+mutta sitä on myös itse kartutettava.
+Se voi tuottaa eriarvoi-
+suutta ja kasautumista.
+Kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman
+käsitteiden avulla koen saaneeni tähän tutkimukseen eteen-
+päin suuntautuvaa myönteisyyttä.
+Löydettyäni pääomakäsit-
+teet tutkimukseeni tunsin päässeeni eteenpäin tarkoitukses-
+sani tuottaa tietoa, jolla on arvoa.
+Pääomalla en koe olevan arvoa itsessään.
+Sen arvo on
+käytettävyydessä: onko se sopivaa, arvokasta, käyttökelpois-
+ta, hyväksyttyä.
+Pääoman käyttöarvosta neuvotellaan.
+Olisin
+voinut lähestyä tutkimusaihettani valta-analyysin kautta.
+Pää-
+dyin kulttuuristen neuvottelujen näkökulmaan, koska suoma-
+laisvaimon toimijuus kulminoituu neuvotteluissa sosiaalisista
+ja kulttuurisista järjestyksistä.
+Toimijuus on kykyä neuvotella.
+Tutkimukseni naiset tuottavat kaiken aikaa vaimo- ja miniä-
+toimijuutta sosiaalisissa suhteissaan.
+He toimivat opettelus-
+saan aktiivisesti, mutta myös passiivisesti, sopeutuen ja sovel-
+Saamelaisyhteisön suomalaisnaiset pyrkivät toimimaan
+saamelaistapaisesti, ei saamelaisena, vaan yhteisön jäseneksi
+tulleena, toiveenaan tulla hyväksytyksi yhdenvertaisena.
+melaistapaisuus on käsite, joka syntyi tämän tutkimuksen ai-
+Se sisältää olemassaolon, mutta myös tavoitteen.
+Käyttämäni elämäkerrallinen tutkimusmetodi on mah-
+dollistanut hyvin naisten kokemuskerronnan: kuulen heidän
+oman äänensä tutkimustekstissä.
+Vaikka emme haastatelta-
+vieni kanssa rakentaneet kokonaisia elämäkertoja, oli käsitte-
+lytapani varsin kronologinen.
+Haastatteluaineisto on varsin
+laaja (33 henkilöä), minkä olen kokenut hyvin haastavana.
+Toisaalta aineiston laajuus on auttanut tutkimuksen luotetta-
+vuuden luomisessa ja ylläpitämisessä.
+Luotettavuudesta olen
+pyrkinyt huolehtimaan mahdollisimman avoimen aineiston
+käsittelyn kautta, jotta tekemäni valinnat olisivat perusteltuja.
+Erityisen haasteellisena olen kokenut tutkimukseni eettisyy-
+den, koska kyseessä on pieni yhteisö ja hyvin henkilökohtaiset
+asiat.
+Olenkin suuresti kiitollinen haastatelluille avoimesta ja
+myönteisestä suhtautumisesta tutkimukseen.
+Se on antanut
+hyvän pohjan tutkimuksen tärkeydelle.
+Elämäkerrassa ei ole kyse performanssista eli jonkin
+esittämisestä, vaan performatiivisesta teosta.
+toisenlaisia kertomuksia ja purkaa valmiita performatiiveja.
+Tavoitteenani on ollut haastaa lukija ja myös itseni pohtimaan
+toista mahdollisuutta, erilaista kertomusta saamelaisyhtei-
+sön suomalaisvaimoista.
+Olen purkanut essentiaalista nä-
+kemystä "riukuvaimoista" ja ennen kaikkea mahdollistanut
+toisenlaisen, naisten kokemuksiin perustuvan puheen saame-
+laisyhteisön arjesta, arjen toimijuudesta ja siinä tarvittavista
+resursseista eli pääomasta.
+Olen halunnut tuottaa toisenlaisen
+kertomuksen Saamenmaan kaksikulttuurista parisuhteista,
+nähdä kulttuurisen monimuotoisuuden pääomana, rikkaute-
+na, jossa vastaanottava yhteisö ja tulija rikastuvat toinen toisis-
+Globaalissa maailmassa kaksi- ja monikulttuuriset yhtei-
+söt alkavat olla enemmistönä, moni kulttuuri tuo monenlaista
+rikkautta ja ymmärrystä.
+Tieteen tekemiseen kuuluu epäily.
+Suunnittelin tätä tut-
+kimusta mielessäni epäily, että kuva suomalaisvaimoista ei
+liene niin mustavalkoinen kuin monesti on annettu ymmärtää,
+vaan värikuva, jossa on monia sävyjä.
+Oman arvioni mukaan
+sain kuvasta kohtalaisen värillisen eli pystyin tuomaan esille
+monia ääniä ja äänensävyjä.
+Olen oppinut tämän tutkimusprosessin aikana paljon:
+tutkiminen on hyvin haasteellista toimintaa.
+Paljon on uutta
+opittavaa, teoriaa, metodeja, fokusoimista, käsitteellistämistä.
+Ehkäpä suurimpana haasteena on oman itseni koetteleminen,
+miten jaksan, osaan ja pystyn.
+Erityisesti omien ennakkonä-
+kemysten tunnistaminen ja tunnustaminen vaatii paljon.
+Lop-
+putulos ei välttämättä ole se, mitä itse odotti - ja ehkäpä toi-
+voikin.
+Näen tärkeänä jatkotutkimusaiheena saamelaisalueen
+kaksikulttuuristen perheiden kasvattamien lasten kulttuu-
+risen paikantumisen tutkimisen: miten he kokevat kulttuu-
+ritaustansa, onko se kaksinainen vai kaksinen, ovatko he
+saamelaisia vai suomalaisia vai, niin kuin olen nähnyt, sekä
+saamelaisia että suomalaisia.
+Oma mielenkiintoinen aiheensa
+olisi luonnollisesti tutkia myös saamelaisen miehen, perheen
+ja koko yhteisön kokemuksia tulijoista, suomalaisnaisista, jot-
+ka asettuivat asumaan Saamenmaahan kotiinsa.
+Paikallaan on kansainvälinen vertailu valtaväestön nai-
+sista muissa alkuperäiskansa- ja vähemmistöyhteisöissä.
+Tutkimusta tehdessäni muistelinkin usein keskustelujani ka-
+nadalaisen opettajakollegani kanssa.
+Hän on samalla tavoin
+valtaväestöön kuuluva nainen, joka on ollut pitkään aviolii-
+tossa inuiitti-alkuperäiskansaan kuuluvan miehen kanssa.
+Näillä tutkimuksilla näen olevan vahvaa vaikutusta yhden-
+vertaisuuden sekä kulttuurisen ymmärryksen ja arvostuksen
+lisäämiseen sekä paikallisella, kansallisella että kansainväli-
+selläkin tasolla.
+Tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi pohjoisia yhteisöjä,
+myös saamelaisyhteisöä, koskien näen tutkimuksen yhteis-
+kunnallisista muutoksista: miten yleissuomalainen, -euroop-
+palainen ja -maailmallinen kehitys on vaikuttanut pohjoisiin
+alueisiin ja täällä asuviin ihmisiin.
+Muuttoliike on vaikuttanut
+voimakkaasti myös saamelaisalueella: mitkä ovat sen vaiku-
+tukset saamelaisyhteisön elinmahdollisuuksiin, elinkeinoihin,
+kulttuuriin ja erityisesti nuorten ja naisten asemaan; ketkä vai-
+kuttavat kehitykseen ja miten.
+epilogi
+Aluksi tarinan loppuun.
+Jokaisen miniän tarina on varmaan
+erilainen.
+Voi voi, minä olin niin pöljä tultuani tänne.
+Minusta
+oli kamalaa, kun lapsilla ei ollut koulussa saamenvaatteet pääl-
+lä!
+Pikkuhiljaa on ymmärrys lisääntynyt.
+Se kielestä ja saa-
+melaisuudesta vouhkaminen tuntui tyhmältä.
+Ajattelin: Koska
+minä en tee mitään pahaa saamelaisille, vaan olen ystävällinen,
+ei saamelaisilla ole mitään syytä olla vihainen tai ilkeä minul-
+Kieli ei tuntunut aluksi haitalta eikä ole myöhemminkään
+ollut.
+Riukuminiä varmaan opetti lapsille suomalaisia asioita,
+tapoja.
+Eiköhän niitä saamelaisia ollut kyllin opettamaan omat
+Minulta ei ole vaadittu mitään saamelaisia taitoja.
+Itse
+olen halunnut opetella.
+Olen kotonani täällä.
+Vaille tietysti jääny teattereista ja eloku-
+vista ja semmosista.
+Kyllä minä enemmän olen saanu ja lapset-
+ki on saanu.
+Oon saanu kauniin luonnon ja se, että ei heti tule
+mikään vastaan.
+Että tilaa ja minä luulen, että olen semmonen
+ihminen, joka tarttee tilaa.
+Olen... olisin hullu, jos en olisi tyy-
+tyväinen elämään, talossa on tavaraa ihan nokko ja mulle on
+hirvee rikkaus ne lapset.
+Kulttuurisesti saanu... olen, olen op-
+pinu paljon... todella paljon.
+(Mimmi, ir2, sähköpostilla haastattelun jälkeen.)
+lähTeeT
+Aaltio, Iiris 2010.
+Sosiaalinen pääoma kriittisessä perspektii-
+Liiketaloudellinen aikakauskirja.
+Abrams, Lynn 2014.
+Memory as both source and subject of
+study: The Transformations of oral history.
+In: Stefan
+Berger and Bill Niven (ed.)
+Writing the History of Me-
+mory.
+London: Bloomsbury Publishing Pic.
+Ardener, Shirley 2005.
+Ardener's "muted groups": The ge-
+nesis of an idea and its praxis.
+Women & Language 28,
+Ackerly, Brooke & True, Jacqui 2010.
+Doing Feminist Re-
+search in Political and Social Science.
+Palgrave Macmil-
+lan.
+Houndmills, Basingstoke, Hampshire: Macmillan
+Publishers Limited.
+Adam, Barbara 1995.
+Timewatch.
+The Social Analysis of
+Time.
+Oxford: Polity Press with Blackwell Publishers.
+Ahmed, Sara 2000. Who knows?
+Knowing Strangers and
+Strangerness.
+Australian Feminist Studies 15 (31): 49-68.
+Aikio, Aimo 2010.
+Olmmošhan gal birge.
+Kárášjohka: Čálliid-
+Lágádus.
+Aikio, Aslak 1998.
+Avioliitto ja identiteetti.
+Saamelaisten ja
+suomalaisten avioituminen Utsjoella, Inarissa ja Enonte-
+Oulu: Oulun yliopisto.
+Aikio, Áile 2012.
+Utsjoen saamelaisyhteisön muutos toisen
+maailmansodan jälkeen.
+Helsinki: Helsingin yliopisto.
+Aikio, Ánte 2009.
+The Saami Loanwords In Finnish and Kare-
+lian.
+Oulu: Oulun Yliopisto.
+Aikio, Kirste Haastattelu.
+Aikio, Kirste Sähköpostiviesti.
+Aikio, Kirste, Salminen, Esa & West, Suvi.
+Märät sä-
+pikkäät.
+Sápmi undeground - Saamelaisten käyttöopas.
+Helsinki: Johnny Kniga Kustannus.
+Aikio, Marjut 1988.
+Suomalaisen kirjallisuuden seura.
+Aikio-Arianaick, Inger-Mari 2010.
+Kirjailija.
+Haastattelu.
+Pul-
+makjärvi, Utsjoki.
+Alanen, Leena 2009.
+"Kolmissakymmenissä ja perheellinen:
+perhe sosiaalisena pääomana" Teoksessa Siisiäinen,
+Martti & Alanen, Leena (toim.)
+Erot ja eriarvoisuudet:
+paikallisen elämän rakentuminen, 175-209.
+Jyväskylä:
+Koulutuksen tutkimuslaitos.
+Alasuutari, Pertti & Ruuska, Petri 1999.
+Post Patria?
+Globa-
+lisaation kulttuuri Suomessa.
+Tampere: Osuuskunta
+Alasuutari, Pertti 2011.
+Laadullinen tutkimus 2.0.
+Tampere:
+Osuuskunta Vastapaino.
+Alex-Assensoh, Yvette and Assensoh A.B 1998.
+The Politics
+of Cross-Sultural Marriage: An Examination of a Gha-
+naian/African-American Case.
+In: Breger, Rosemary &
+Hill, Rosanna (Ed.)
+Cross-Cultural Marriage.
+Oxford:
+Berg
+Saamelaiskielten sanojen alkuperä.
+www.kotus.fi/
+algu.
+Amft, Andrea 2000.
+Sápmi i förändringens tid.
+Samiska studi-
+er.
+Umeå Universitet.
+Amft, Andrea 2007.
+Etnisk identitet hos samerna i Sverige
+- en komplex bild.
+Teoksessa Autti, Mervi, Keskita-
+lo-Foley, Seija, Naskali, Päivi & Sinevaara-Niskanen,
+Heidi (toim.)
+Kuulumisia.
+Feministisiä tulkintoja naisten
+toimijuuksista.
+Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
+Anderson, Kathryn and Jack, Dana C. 1991.
+Learning to
+Listen: Interview Techniques and Analyses.
+In: Berger
+Gluck, Sherna - Patai, Daphne (ed.)
+Women's Words:
+The Feminist Practice of Oral History.
+New York: Rout-
+ledge.
+Anglé, Jaana 2014.
+Maahanmuuttajan puolisona Suomessa.
+narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista
+Rovaniemi: Lapin yliopisto.
+Antikainen, Maire 2010.
+Matkalla suomalaiseksi ja hoiva-alan
+ammattilaiseksi?
+Venäläis- ja virolaistaustaisten naisten
+ja suomalaisuuden kohtaamiset kuulumista rakentamas-
+Anttonen, Marjut 1984.
+Suomalaissiirtolaisten akkulturoitu-
+minen Pohjois-Norjassa.
+Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
+Anttonen, Marjut 1999.
+Etnopolitiikkaa Ruijassa.
+Suomalais-
+lähtöisen väetön identiteettien politisoituminen 1990-lu-
+vulla.
+Vammala:
+Vammalan Kirjapaino Oy.
+Apter, Terri 1999.
+Mothers-in-law and Daughters-in-law:
+Friendship at an Impasse.
+http://www.motherinlawsto-
+ries.com/terri_apter_research_paper.htm.
+Árvvut Árvo Vierhtie Samisk verdier 2003.
+Austin, John L. 1962.
+How to do Things with Words.
+Oxford University Press.
+Autti, Outi 2013.
+Valtavirta muutoksessa.
+Vesivoima ja pai-
+kalliset asukkaat Kemijoella.
+Oulu:Oulun yliopisto.
+Barbara, Augustin 1989.
+Marriage across frontiers.
+Clevedon:
+Multilingual Matters Ltd.
+Balto, Asta 1991.
+"Ruhtagiehta" ja "ballobiiga", Sohkabeal-
+rollat ja kontrolla ovtta sámi birrasis.
+Teoksessa Gaski,
+Harald (toim.)
+Cafe boddu.
+Davvi Girji O.s.
+Balto, Asta 1997.
+Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá.
+Oslo: Ad Notam Gyldendal.
+Barr, Jean 1999.
+Liberating knowledge: research, feminism
+and adult education.
+Leicester: NIACE.
+Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas 1994.
+Todellisuuden
+sosiaalinen rakentuminen.
+Suom.
+Vesa Raiskila.
+Helsin-
+ki: Gaudeamus.
+(Alkuteos: The social construction of
+reality.
+Birch, Maxine 1998.
+Re/constructing Research narratives: Self
+and Sociological Identity in Alternetive Settings.
+In Rib-
+bens, Jane & Edwards, Rosalind (ed.)
+Feminist dilemmas
+in qualitative research: public knowledge and private
+lives.
+London: Sage.
+Boine, Reidun 2011.
+Meahcceterapiija - terapi med samiske
+familier.
+Boström, Ann-Kristin 2003.
+Klassmorfar - kostnad eller in-
+täkt?
+Stockholm: Stockholms universitet.
+Bourdieu, Pierre 1979.
+Distinction.
+A Social Critique of the
+Judgement of Taste.
+London: Routledge & Kegan Paul.
+Bourdieu, Pierre 1986.
+The Forms of Capital.
+Teoksessa
+Richardson J.E.
+Handbok of Theory of Research for the
+Sociology of Eduction.
+New York: Greenwood press,
+Bourdieu, Pierre.
+In Other Words.
+Essays Towards a
+Reflexive Sociology.
+Cambridge: Polity Press.
+Language and Symbolic Power.
+Cam-
+bridge: Polity Press.
+"Rethinking the State: Genesis and
+Structure of the Burocratic Field".
+Sociological Theory
+Bourdieu, Pierre & Wacquant, Loïc J.D.
+Refleksiiviseen
+sosiologiaan.
+Suomeksi toimittaneet M'hammed Sabour
+ja Mikko A. Salo.
+Joensuu University Press Oy.
+Breger, Rosemary & Hill, Rosanna, 1998.
+Introducing Mixed
+Marriages.
+In: Breger, Rosemary & Hill, Rosanna (Ed.)
+Oxford: Berg, 1-33.
+Bruce Jr. & Dickson D. 1992.
+W.E.B.
+Du Bois and the idea of
+double consciousness.
+American Literature.
+Jun92, Vol.
+Bruner, Jerome.
+Actual minds, possible worlds.
+bridge: Harward University Press.
+Brunstad, Endre.
+Det reine språket.
+Om purisme på
+dansk, svensk, færøysk og norsk.
+Bergen: Universitetet
+i Bergen.
+http://www.hf.uib.no/forskerskole/Brunstad1.
+pdf.
+Butler, Judith 1990.
+Gender Trouble.
+Feminism and the Sub-
+version of Identity.
+New York: Routledge.
+Butler, Judith 1993.
+Bodies That Matter.
+On the Discursive
+Limits of Sex.
+Butler, Judith.
+Hankala sukupuoli.
+Feminismi ja iden-
+titeetin kumous.
+Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija
+Rossi.
+Helsinki: Gaudeamus.
+Burt, Ronald S. 1992.
+Structural Holes.
+The social structure of
+competition.
+Cambridge: Harvard University Press.
+Burt, Ronald S. 2004.
+Structural Holes and Good Ideas.
+AJS
+http://
+www.econ.upf.edu/docs/seminars/burt.pdf .
+Bäck, Kalle.
+Den besvärliga svärmodern - myt, nidbild
+eller verklighet.
+En historisk studie av förhållandet
+mellan svärdöttrar och svärmödrar.
+Klockrike: Noteria
+Förlag.
+Carby, Hazel V. 1996.
+White Woman Listen!
+Black Feminism
+and the Boundaries of Sisterhood.
+In: Houston A. Baker,
+Jr., Manthia Diawara, Ruth H. Lindeborg (Ed.)
+Black
+British Cultural Studies: A Reader.
+Chicago: University
+of Chicago Press.
+Chase, Susan E. 2003.
+Taking narrative Seriously: Conse-
+quences for Method and Theory in Interview Studies.
+In: Lincoln, Yvonna S. and Denzin, Norman K. Turning
+points in qualitative research: Tying knots in the Hand-
+kerchied.
+Walnut Creek: AltaMira Press.
+Cipriani, Roberto.
+The many faces of social time: A so-
+ciological approach.
+Coleman, James S. (1988) Social Capital in the Creation of
+Human Capital.
+AJS Volume 94 Supplement, 95-120.
+Czarniawska, Barbara.
+Narratives in Social Science
+Research.
+London: Sage Publication.
+DeVault, Marjorie L. & Gross, Glenda.
+Feminist In-
+terviewing: Experience, Talk and Knowledge.
+In: Hes-
+se-Biber, Sharlene Nagy (Ed.)
+Handbook of Feminist
+Theory and Praxis.
+Thousand Oaks: Sage
+Publications.
+Du Bois, William.
+The souls of black folk.
+Teoksessa N.
+Huggins (toim.)
+DuBois: Writings.
+New York:
+Library of America.
+Dugan, Romano.
+Intercultural Marriage: Promises and
+Pitfalls.
+Yarmouth: Intercultural Press Inc.
+Eduskunta 2015.
+Täysistunnon pöytäkirja PTK 169/2014 vp.
+10.3.2015. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/
+akxtmp/ptk_169_2014_p.shtml#kohta_linkki1.
+Edwards, Rosalind & Ribbens, Jane.
+Living on the
+Edges: Public Knowledge, Private Lives, Personal
+Experience.
+In Ribbens, Jane & Edwards, Rosalind (Ed.)
+Feminist dilemmas in qualitative research: public kno-
+wledge and private lives.
+Eikjok, Jorunn.
+Sámi almmái- ja nissonrolla rievdamin.
+Diehtogiisá 1: 10-12.
+Socio-cultural Transformantions and
+New Challenges.
+Indigenous Affairs 1- 2/04
+Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
+Naiset ja miehet
+työelämässä.
+http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_jul-
+kaisut/2013/3_maalis/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf.
+Elliott, Jane.
+Using narrative in Social Research: Quali-
+tative and Quantitative Approaches.
+London: Sage
+Publication.
+Eriksen, Thomas Hylland 2004.
+Toista maata?
+Johdatus antro-
+pologiaan.
+Suomen antropologinen seura.
+Gaudeamus,
+Eriksson, Malin 2003.
+Socialt kapital.
+Umeå: Umeå universi-
+tet.
+Erke, Reidar 1995.
+Sosiálalaš organisašuvdna.
+Mii leat fuol-
+kevuohta.
+movt dat šaddá, makkár fuolkevuođat gávd-
+nojit ja movt fuolkevuohta midjiide guoská?
+Erke, Reidar & Høgmo (doaim.)
+Identitehta ja eallin.
+Artihkalčoakkáldat moanaálbmotlaš servodagain, mas
+sápmelččaid dilli lea guovddažis.
+Sámi oahpahusráddi
+ja Davvi Girji o.s.
+Erkkilä, Raija 2008.
+Narratiivinen kokemuksen tutkimus:
+Koettu paikka, tarina ja kuvaus.
+Teoksessa Perttula, Juha
+& Latomaa, Timo (toim.)
+Kokemuksen tutkimus.
+Merkitys - tulkinta - ymmärtäminen.
+Rovaniemi: Lapin
+yliopistokustannus.
+Eräsaari, Risto 2005.
+Inkluusio, ekskluusio ja integraatio sosi-
+aalipolitiikassa.
+Kiistakysymysten kartoitusta.
+Sosiaali-
+poliittinen yhdistys.
+Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2000.
+Johdatus laadulliseen
+Tampere: Vastapaino.
+Estola, Eila, Kaunisto, Saara.Leena, Keski-Filppula, Ulla,
+Syrjälä, Leena & Uitto, Minna 2007.
+Lupa puhua.
+Kerto-
+misen voima arjessa ja työssä.
+Jyväskylä: PS-kustannus.
+Familia club ry.
+Kahden kulttuurin parit ja perheet Suo-
+messa - tilastokatsaus 2011. www.duoduo.fi 9.11.2013
+Felski, Rita 2000.
+The Invention of Everyday Life.
+New For-
+Fisiak, Tomasz 2011.
+Feminist Auto/biography as a Means
+of Empowering Women: A Case Study of Sylvia Plath's
+The Bell Jar and Janet Frame's Faces in the Water.
+Text
+Forsander, Annika 2002.
+Luottamuksen ehdot.
+Maahanmuut-
+tajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla.
+ki: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.
+Forsman, Maria 2005.
+Development of research networks:
+the case of social capital.
+Åbo: Åbo Akademi.
+Franks, Myfanwy 2002.
+Feminisms and Cross-ideological
+Feminist Social Research: Standpoint, Situatedness and
+Positionality -Developing Cross-ideological Feminist
+Journal of International Women's Studies,
+Available at: http://vc.bridgew.edu/jiws/vol3/
+Freeman, Mark 1993.
+Rewriting the Self: History, Memory,
+Narrative (Critical Psychology).
+London: Routledge.
+Freeman, Mark 2010.
+Telling Stories.
+Memory and Narrative.
+In: Radstone, Susannah & Schwarz, Bill.
+Memory:
+Histories, Theories, Debates.
+Fordham: Fordham Uni-
+versity Press.
+Friman-Korpela, Sarita 2009.
+Mustalaisesta romaniksi.
+manien itsenimeämisen politiikkaa.
+Julkaisussa Varokaa
+Mustalaisia!
+Väärinymmärryksen historiaa.
+romanien vaiheita ja kulttuuria.
+Helsingin kaupungin-
+museo: Näyttelyjulkaisuja.
+Friman-Korpela, Sarita.
+Romanipolitiikasta romanien
+politiikkaan.
+Poliittisen asialistan ja toimijakonseption
+muutos 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa.
+Jyväskylän yliopisto.
+Gendron, Bénédicte 2004.
+Why Emotional Capital Matters in
+Education and in Labour?
+Toward an Optimal Exploita-
+tion of Human Capital and Knowledge Management, in
+Les Cahiers de la Maison des Sciences Economiques, sé-
+rie rouge, n° 113, Paris: Université Panthéon- Sorbonne.
+http://econpapers.repec.org/paper/msewpsorb/r04113.
+Gordon, Tuula 2005.
+Toimijuuden käsitteen dilemmoja.
+Teok-
+sessaMeurman-Solin, Anneli & Pyysiäinen, Ilkka (toim.)
+Ihmistieteet tänään.
+Gordon, Tuula.
+Naistutkimus ja eettisyyden teoriat ja
+käytännöt.
+Teoksessa Hallamaa, Jaana, Launis, Veikko,
+Lötjönen, Salla & Sorvali, Irma (toim.)
+Teoksessa Etiik-
+kaa ihmistieteille.
+Tietolipas 211.
+Granfelt, Riitta 2004.
+Hetkeksi jaetut maailmat?
+Kokemuksia
+vankilasta ja tuetun asumisen yhteisöstä.
+Janus - Sosiaa-
+lipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 12
+Granovetter, Mark S. 1973.
+The Strength of Weak Ties.
+Ame-
+rican Journal of Sociology Vol.
+Gubrium, Jaber F. & Holstein, James A.
+(eds.)
+Hand-
+book of intervies research: Context and method.
+CA:
+Sage.
+Gudmundsdottir, Sigrun 1996.
+The teller, the tale, and the
+one being told: The Narrative nature of the research
+interview.
+Guting, Katharina 1991.
+Rivgu.
+Zur marginalisierung der
+Frau in der Sámischen Renzüchterbevölkeryng Schwe-
+dens.
+Holos Verlag.
+Bonn.
+Guttorm, Inga, Jernsletten, Johan & Nickel, Klaus Peter.
+versio: Guttorm, Inga & Holmberg, Veikko 1984.
+Davvin saamen kielen peruskurssi.
+Helsinki: Yleisradio
+: Valtion Av-keskus.
+(kirja ja äänikasetti)
+Guttorm, Inka 2002.
+Gáktista nykypäivään.
+Saamelaisten van-
+ha pukeutumisviisaus tämän päivän vaatteessa.
+Rova-
+niemi: Lapin yliopisto.
+Haantie, Minna-Carita 2013.
+Matkailukohteen identiteetin
+selvittäminen asiakasnäkökulmasta.
+Kyselytutkimus
+Inari-Saariselän matkailijoille osana alueen brändin
+identiteettiperustaista kehitystyötä.
+yliopisto.
+Haavio-Mannila, Elina, Majamaa, Karoliina, Tanskanen,
+Antti, Hämäläinen, Hans, Karisto, Antti, Rotkirch, Anna
+& Roos, JP.
+Sukupolvien ketju.
+Suuret ikäluokat ja
+sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa.
+ja terveysturvan tutkimuksia 2009/107.
+Helsinki: Kelan
+tutkimusosasto.
+Habermas, Jürgen 1974.
+Theory and Practice.
+Great Britain:
+Heinemann.
+Hagan, Helene E. 2013.
+Fifty Years In America.
+Bloomington:
+XLIBRIS.
+Hakala, Katariina 2007.
+Paremmin tietäjän paikka ja toisin
+tietämisen tila.
+Opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena
+suhteena.
+Hakola, Mari 2006.
+Juurtuvat juuret ja reitit.
+Kielellisesti
+rakentuva kulttuuri-identiteetti Portugalissa asuvien
+suomalaisten haastatteluissa.
+Tampere: Tampereen yli-
+opisto.
+Hakulinen, Auli 2001.
+Lukemisto.
+Kirjoituksia kolmelta vuo-
+sikymmeneltä.
+Laitinen, Lea, Nuolijärvi, Pirkko,
+Sorjonen, Marja-Liisa & Vilkuna, Maria.
+Helsinki: Suo-
+malaisen Kirjallisuuden Seura.
+Hall, Stuart 2003.
+Kulttuuri, paikka, identiteetti.
+Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.)
+Erilaisuus.
+Tam-
+pere: Osuuskunta Vastapaino.
+Haraway, Donna 1988.
+Situated knowledges: the science
+question in feminism and the privilege of partial perspe-
+ctive.
+Feminist Studies, 14: 575-599.
+Harding, Sandra 1991.
+Whose Science?
+Whose Knowledge?
+Thinking from Women's Lives.
+Ithaca, New York: Cor-
+nell University Press.
+Harding, Sandra 1993.
+Rethinking Standpoint Epistemology:
+What Is "Strong Objektivity"?
+Teoksessa Alcoff, Linda &
+Potter, Elisabeth (Ed.)
+Feminist Epistemologies.
+London:
+Harding, Sandra 2007.
+Feminist Standpoints.
+In: Hesse-Biber,
+Sharlene Nagy (Ed.)
+Handbook of Feminist Research.
+Thousand Oaks: Sage Publications.
+Hassinen, Sirje 2002.
+Simultaaninen kaksikielisyys.
+Lähei-
+set sukukielet viro ja suomi rinnakkain.
+Oulu: Oulun
+Heikkilä, Riie 2011.
+Bättre folk, bättre smak?
+Suomenruotsa-
+laisten maku ja kulttuuripääoma.
+Helsinki: Helsingin
+Heikkilä, Riie & Rahkonen, Keijo.
+Tutkimuseettisistä
+kysymyksistä ja "skandaalista ankkalammessa.
+ELORE,
+vol.
+Heikkinen, Hannu L. T. , Huttunen, Rauno & Kakkori, Leena.
+"Ja tämä tarina on tosi...".
+Narratiivisen totuuden
+ongelmasta.
+Tiedepolitiikka 4/99, 39-52.
+Heikkinen, Kaija 1997.
+Käsityöt naisten arjessa.
+Akatiimi Oy.
+Heikkinen, Mikko-Pekka 2014.
+Jääräpää.
+Helsinki: Johnny
+Kniga Kustannus.
+Hesse-Biber, Sharlene Nagy 2007.
+Feminist Research: Exp-
+loring the Interconnections of Epistemology, Mothodo-
+logy, and method.
+In: Hesse-Biber, Sharlene Nagy (Ed.)
+Hirvasvuopio-Laiti, Annukka 2008.
+Gárddi luhtte - lávddi
+ala. Poroaidalta esiintymislavalle.
+Tampere: Tampereen
+Hirvonen, Vuokko 1999.
+Saamenmaan ääniä.
+naisen tie kirjailijaksi.
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-
+ran Toimituksia 725.
+Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuu-
+den Seura.
+Hoëm, Anton 1995.
+Sámemánáid ovddešáiggi bajášaddandil-
+li.
+Teoksessa Erke, Reidar & Høgmo (doaim.)
+Identitehta
+ja eallin.
+Artihkalčoakkáldat moanaálbmotlaš servoda-
+gain, mas sápmelččaid dilli lea guovddažis.
+Sámi oahpa-
+husráddi ja Davvi Girji o.s.
+Holt, Louise, Bowlby, Sophie & Lea, Jennifer 2013.
+Emotions
+and the habitus: Young people with socio-emotional
+differences (re) producing social, emotional and cultu-
+ral capital in family and leisure space-times.
+Emotion,
+Space and Society 9 (2013) 33-41. www.elsevier.com/
+locate/emospa 3.1.2014.
+Honkasalo, Marja-Liisa 2004.
+Jotain jää yli.
+Ruumiillisuus
+konstruktionismin ja eletyn jälkeen.
+Teoksessa Jokinen,
+Eeva, Kaskisaari, Marja & Husso Marita (toim.)
+Ruumis
+töihin!
+Käsite ja käytäntö.
+Tampere:Vastapaino, 305-328.
+Honkasalo, Marja-Liisa 2008.
+Reikä sydämessä.
+Honkasalo, Marja-Liisa, Ketokivi, Kaisa & Leppo, Anna.
+Moniselitteinen ja hämärä toimijuus.
+Sosiologia.
+51. vuosikerta.
+Honkasalo, Veronika.
+Nuorten ääni vai tutkijan tulkin-
+toja?
+http://www.fsd.uta.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/
+lapset_ja_nuoret_2008/T2_4_VeronikaHonkasalo_
+Houni, Piia 2000.
+Näyttelijäidentiteetti.
+Tulkintoja omaelämä-
+kerrallisista puhenäkökulmista.
+Helsinki: Teatterikor-
+keakoulu.
+Hurme, Helena 2006.
+Teemahaastattelu: haastattelusta ana-
+lyysiin.
+https://www.jyu.fi/erillis/agoracenter/tutkimus/
+acprojektit/soca/ajankohtaista/Hurme.ppt.
+Huss, Leena 2013.
+Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa?
+www.magma.fi/images/stories/leena_huss_13032013.
+pdf .
+Huttunen, Laura 2005.
+Etnisyys.
+Luokittelusysteemejä ja elet-
+tyä yhteisöllisyyttä.
+Teoksessa Rastas, Anna, Huttunen,
+Laura & Löytty, Olli.
+Suomalainen vieraskirja.
+Huttunen, Laura, Löytty, Olli & Rastas, Anna 2005.
+nen monikulttuurisuus.
+Teoksessa Rastas, Anna, Hut-
+tunen, Laura & Löytty, Olli.
+Tampere: Osuuskunta Vastapaino.
+Huotari, Kari 2003.
+Hiv-positiivisten elämä ja terveyden ko-
+kemus.
+Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo, Ilkka Kangas
+& Ullamaija Seppälä (toim.)
+Sairas, potilas, omainen.
+Näkökulmia sairauden kokemiseen.
+Tietolipas 189.
+Hel-
+sinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 118-141.
+Hynninen, Anna 2004.
+Toisto ja variaatio omaelämäkerral-
+lisessa kerronnassa.
+http://www.elore.fi/
+arkisto/2_04/hyn204.html .
+Hyvärinen, Matti & Löyttyniemi, Varpu 2005.
+Kerronnallinen
+haastattelu.
+Teoksessa Ruusuvuori, Johanna & Tiittula,
+Liisa (toim.)
+Haastattelu tutkimus, tilanteet, vuorovaiku-
+tus.
+Hyvärinen, Riitta.
+Kielijuttu: Putosiko eno veneestä?
+Turun Sanomat 9.1.2005. http://www.ts.fi/teemat/sun-
+nuntai/1074017826/Kielijuttu+Putosiko+eno+veneesta.
+Hyyppä, Markku T. 2002.
+Elinvoimaa yhteisöstä.
+Sosiaalinen
+pääoma ja terveys.
+PS-kustannus, Jyväskylä.
+Hyyppä, Markku T. 2005.
+Me-hengen mahti.
+PS-kustannus
+Hänninen, Marjo 2012.
+Suomi-lomien merkitykset ulkosuo-
+malaisille monipaikkaisuuden näkökulmasta.
+Rovanie-
+mi: Lapin yliopisto.
+Hänninen, Vilma 2003.
+Sisäinen tarina, elämä ja muutos.
+Tampere: Tampereen yliopisto.
+Hänninen, Vilma 2008.
+Narratiivisen tutkimuksen eettiset
+haasteet.
+Julkaisussa: Pietilä, Anna- Maija & Länsi-
+mies-Antikainen, Helena (toim.)
+Etiikkaa moni-
+tieteisesti.
+Pohdintaa ja kysymyksiä.
+Kuopio: Kuopion
+http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-
+Hänninen, Vilma 2009.
+Mitä ihmettä on narratiivinen tutki-
+mus?
+Metodifestivaalit.
+Hætta Kalstad, Johan Klemet 2013.
+ČSV - sámi nationalisttaid
+dahje sámenašuvnna doaimmalaččaid muitun.
+dieđalaš áigečála.
+Ikonen, Hanna-Mari & Ojala, Hanna 2005.
+Yhteisyyden
+luomista ja eron kokemuksia - haastattelu, konteksti ja
+feministinen tietäminen.
+Naistutkimus Kvinnoforskning
+Irigaray, Luce.1996.
+Sukupuolieron etiikka.
+(Suom.
+Pia Sive-
+nius) Tampere: Gaudeamus.
+Itkonen, Tuija & Talib, Mirja-Tytti 2012.
+Aito yhdenvertaisuus
+koulussa.
+Syrjinnän vastainen pedagogiikka.
+Www.
+yhdenvertaisuus.fi
+Jallinoja, Riitta 1984.
+Perhekäsityksistä perhettä koskeviin
+ratkaisuihin.
+Teoksessa Haavio- Mannila, Elina, Jalli-
+noja, Riitta.
+& Strandell, H (toim.)
+Perhe, työ ja tunteet.
+Ristiriitoja ja ratkaisuja.
+Juva: WSOY
+Jallinoja, Riitta 2000.
+Perheen aika.
+Helsinki: Kustannusosa-
+keyhtiö Otava.
+Johnson, Walton R & Warren, D. Michael 1994.
+Introduction.
+Teoksessa W.R. Johnson & D.M.
+Warren (toim.)
+Inside
+the mixed marriage.
+Accounts of changing attitudes,
+patterns and perceptions of cross-cultural and interracial
+marriages.
+Lanham: University press of America.
+Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero (toim.) 1993.
+Diskurssianalyysin aakkoset.
+Jokinen, Eeva 1996.
+Väsynyt äiti.
+Äitiyden omaelämäkerralli-
+sia esityksiä.
+Jokinen, Eeva 2003.
+Arjen kyseenalaisuus.
+Naistutkimus
+kvinnoforskning 1/2003, 4-17.
+Jokinen, Eeva 2005.
+Aikuisten arki.
+Joks, Solveig 2001.
+Boazosámi nissonolbmot.
+Dieđut nr
+Sámi instituhtta.
+Norge.
+Josselson, Ruthellen 2007.
+The Ethical Attitude in narrative
+Principles and Practicalities.
+In Clandinin, D.J.
+Handbook of narrative Inquiry.
+Thousand Oaks,
+Canada: Sage Publications, 537-566
+Juhila, Kirsi 2004.
+Leimattu identiteetti ja vastapuhe.
+sessa Jokinen, Arja, Huttunen, Laura & Kulmala, Anna
+Puhua vastaan ja vaieta.
+Neuvottelu kulttuurisis-
+ta marginaaleista.
+Julkunen, Raija 1985.
+Naisen aika.
+Tiede ja edistys.
+Jurvansuu, Hanna 2000.
+Jäädä, muuttaa, palata?
+Lapin yli-
+opiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja.
+B. Tutkimusra-
+portteja ja selvityksiä 32.
+Juvonen, Tuula, Rossi, Leena-Maija & Saresma, Tuija.
+Kuinka
+sukupuolta voi tutkia?
+Teoksessa Saresma, Tuija
+& Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.)
+Käsikirja
+sukupuoleen.
+Jyrkämä, Jyrki 2008.
+Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä -
+hahmottelua teoreettis- metodologiseksi viitekehykseksi.
+Järvinen-Tassopoulos, Johanna 2005.
+Muukalaisuuden laby-
+rintissa - kreikansuomalaisten naisten matka jälkimo-
+derniin arkeen.
+Kajanoja, Jouko 2009.
+Sosiaalinen pääoma: yhteisöllisyyden
+paluuta vai henkistä väkivaltaa.
+Yhteiskuntapolitiikka
+Kalevala 2009.
+Kolmaskolmatta runo.
+Helsinki: Otava.
+Kirjan-
+tekstinä Kalevalan 2., laajennettu laitos, ns.
+Uusi Kaleva-
+la, alkup.
+ilm.
+Kalmijn, Matthijs 2007.
+Explaining cross-national differences
+in marriage, cohabitation, and divorce in Europe, 1990-
+Kappfell, Tom 2003.
+Sohka/Bearaš.
+Teoksessa Árvvut Árvo
+Vierhtie Samisk verdier.
+Hætta Eriksen, Edel
+(Doaimm./red.)
+Kárášjohka: Davvi Girji OS.
+Kari, Irmeli 2009.
+Naistoimijuuden sulkeumia ja avauksia
+alueella ja työssä.
+Naistutkimus Kvinnoforskning 2009:4,
+Kaskisaari, Marja 2000.
+Kyseenalaiset subjektit.
+SoPhi.
+Jyväs-
+kylä: Jyväskylän yliopisto.
+Kaunisto, Päivi.
+Suomalainen puhekulttuuri ulkomailta
+katsottuna.
+Kemppainen, Jaana 2001.
+Kotikasvatus kolmessa sukupolves-
+Keskinen, Suvi & Vuori, Jaana 2012.
+Erot, kuuluminen ja
+osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa.
+Teoksessa Keski-
+nen, Suvi, Vuori, Jaana & Hirsiaho, Anu.
+Monikulttuuri-
+suuden sukupuoli: kansalaisuus ja erot hyvinvointiyh-
+teiskunnassa.
+Tampere: Tampere University Press.
+Keskitalo, Pigga 2010.
+Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivi-
+syyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin.
+Keskitalo-Foley, Seija 2004.
+Kohti kuulumisen maisemia.
+mijuuden tilat ja paikat lappilaisen maaseudun naisten
+elämänkerroissa.
+Keskitalo-Foley, Seija 2008.
+Aktivismia ja arjen feminismiä
+- näkökulmia lappilaisen maaseudun naisten toimijuu-
+Julkaisussa: Ikonen, Hanna-Mari (toim.)
+Syrjäsil-
+mällä - sukupuolen jäsennyksiä maaseudulla.
+Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 4/2008,
+Keskitalo-Foley, Seija 2011.
+Lappilaisia naisia uuden talouden
+ajassa.
+Keskitalo-Foley, Seija & Naskali, Päivi 2013.
+Tracing Places
+and Deconstructing Knowledge.
+Teoksessa Keskita-
+lo-Foley, Seija, Naskali, Päivi & Rantala, Pälvi (toim.)
+Northern Insights - Feminist Inquiries into Politics of
+Place, Knowledge and Agency.
+LUP.
+yliopistokustannus, 7-15.
+Khatib-Chahidi, Jane, Hill, Rosanna & Paton, Renée 1998.
+Chance, choise and circumstance: A study of woman
+in cross-cultural marriage.
+In: R.Breger & R. Hill (eds.)
+Cross-cultural marriage, identity and choice.
+Mid-Gla-
+morgan: Berg.
+Kinnunen, Hanna & del Angel, Tanja 2010.
+Kaksikulttuuris-
+ten parien ja perheiden Duo-projekti.
+http://www.kataja-
+ry.fi/wp-content/uploads/2011/09/5Kolmas%20kulttuur
+%20mahdollisuutena.pdf .
+Kivelä, Päivi 2012.
+Oman paikan taju.
+Keski-ikäiset perheen-
+äidit paikallisilla kentillä.
+Jyväskylä: Jyväskylän yliopis-
+to.
+Klinkmann, Sven-Erik 2012.
+Forskning som förstärker ste-
+reotypisering.
+En kritisk diskussion om forskningsetik
+i Riie Heikkiläs avhandling Bättre folk, bättre smak?
+Suomenruotsalaisten maku ja kulttuuripääoma.
+ELORE
+Knif, Pirjo 2012.
+Keski-ikäiset ikääntyvien omaistensa aut-
+tajina?
+Tutkimus sukupolvien välisestä informaalista
+hoivasta.
+Koivunen, Anu 2004.
+Emansipaatio.
+Teoksessa Koivunen,
+Anu & Liljeström, Marianne (toim.)
+Avainsanat.
+kelta feministiseen tutkimukseen.
+2. painos.
+Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne 2004.
+Paikantumi-
+Teoksessa Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne
+10 askelta feministiseen tutkimuk-
+Kontula, Osmo 2009.
+Parisuhdeonnen avaimet ja esteet.
+Perhebarometri 2009.
+Väestöntutkimuslaitos - katsa-
+Helsinki: Väestöliitto ry.
+http://vaes-
+toliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/898b176a56c74b4b9be-
+hebarometri%202009.pdf.
+Korkiakangas, Pirjo 1996.
+Muistoista rakentuva lapsuus.
+Agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien
+muistelussa.
+Korkiakangas, Pirjo 1999.
+Muisti, muistelu, perinne.
+sessa B. Lönnqvist, E. Kiuru & E. Uusitalo (toim.)
+tuurin muuttuvat kasvot.
+Johdatusta etnologiatieteisiin.
+Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,155-176.
+Korpilähde, Outi 2008.
+Saamenmaan ammatilliset oppivuo-
+det.
+Saamelaisalueen (ammatillisen) koulutuskeskuksen
+organisaatioidentiteetin muodostuminen tieto- ja kult-
+tuurikontekstissa.
+Lisensiaatintyö.
+Oulu: Oulun yliopis-
+Korpilähde, Outi 2012.
+Tutkielma "Saamelaisnaisen repre-
+sentaatioita".
+Saamelaiskulttuurin representaatioita.
+julkaistu.
+Lappin yliopisto: Davvi-koulutus.
+Korkiamäki, Riikka 2013.
+Kaveria ei jätetä!
+pääoma nuorten vertaissuhteissa.
+Kosonen, Päivi.
+Subjekti.
+Teoksessa Koivunen, Anu &
+Liljeström, Marianne (toim.)
+Avainsanat.10 askelta femi-
+nistiseen tutkimukseen.
+Tampere: Osuuskunta Vastapai-
+Kotilainen, Sofia 2008.
+Suvun nimissä.
+Suomalaisen kirjalli-
+suuden seura.
+Kotro, Mia 2012.
+"Epäperinteisen päätöksen takana oli perin-
+teinen ajatus": Mistä syistä miehet ovat vaihtaneet suku-
+nimensä avioitumisen yhteydessä?
+Kouki, Elina 2009.
+"Käsitteitä tarpeen mukaan": kirjallisuus-
+tieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa.
+Turku: Turun yliopisto.
+Kramarae, Cheris 2005.
+Muted group theory and communi-
+cation: Asking dangerous questions.
+Women & Langua-
+Krok, Suvi 2009.
+Hyvä äitejä ja arjen pärjääjiä.
+Yksinhuoltajia
+marginaalissa.
+Kulmala, Anna (toim.)
+Neuvot-
+telu kulttuurisista marginaaleista.
+Gaudeamus.
+Kulmala, Elli 2011.
+Toisen kielen oppijan identiteetti ja arki-
+elämän vuorovaikutustilanteet − tapaustutkimus viiden
+maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta.
+Kumpula, Maarit 2012.
+Nuorten sosiaalisen pääoman muo-
+toutuminen kaverisuhteissa.
+Kuokkanen, Rauna 2004.
+Saamelaisnaiset, feministinen
+analyysi ja saamelaisyhteiskunnan dekolonisaatio.
+Teoksessa Kailo, Kaarina, Sunnari, Vappu & Vuori, Heli.
+Tasa-arvon haasteita globaalin ja lokaalin rajapinnoil-
+Northern gender Studies 5.
+University of Oulu and
+Lapland.
+Oulu.
+Kuokkanen, Rauna 2007.
+The Politics of Form and Alternati-
+ve Autonomies: Indigenous Woman, Subsistence Econo-
+mies and the Gift Paradigm.
+Institute on Globalization
+and the Human Condition.
+Canada.
+Kuokkanen, Rauna 2014.
+Gendered Violence and Politics in
+Indigenous Communities, International Feminist Jour-
+Kupiainen, Tarja & Vakimo, Sinikka 2006.
+Kulttuurintutki-
+muksen välimatkoilla.
+Teoksessa Kupiainen, Tarja &
+Vakimo, Sinikka.
+Välimatkoilla.
+Kirjoituksia etnisyydes-
+tä, kulttuurista ja sukupuolesta.
+Kultaneito VII.
+Joensuu:
+Suomen Kansantieouden Tutkijain Seura, 7-22.
+Kurki, Eija 2005.
+Näkyvä ja näkymätön.
+Nainen Suomen hel-
+luntailiikkeen kentällä.
+Kuula, Arja 2011.
+Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
+uudistettu painos.
+Kuusisto, Taru 2007.
+Toinen mies.
+Suomalais-italialaiset pari-
+suhteet etnisyyden ja sukupuolen neuvottelussa.
+Turku:
+Turun yliopisto.
+Käsityö kulttuurisen toiminnan muotona.
+Opettajankoulutuslaitos.
+www.helsinki.fi/okl/tutkimus%20ja%20jatkokoulutus/
+kasityotiede/tkhankkeet2.html.
+Laatikainen, Arja 2007.
+Romaninaisen pukeutuminen.
+Kok-
+kola: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
+Labba, Ellen Anne.
+Goaikkanas - Mettäterapia.
+Lainiala, Lassi & Säävälä, Minna 2012.
+Rakkautta, rikkautta
+ja ristiriitoja.
+Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset
+avioliitot.
+Perhebarometri 2012.
+Väestöntutkimuslaitos -
+Katsauksia E 46/2012.
+Helsinki: Väestöliitto.
+Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli 2001.
+"Ei tää niin syrjässä":
+Tutkimus elämisen mahdollisuuksista ja palveluista
+syrjäkylissä.
+Lapin yliopisto, Rovaniemi.
+Lamanna, Mary Ann & Riedmann, Agnes 2009.
+Marriages
+and families.
+Making choices in a diverse societi.
+Netti-
+väki raivostui Poutiaisen aprillikaupasta hankitusta"la-
+pinpuvusta".
+Nettikeskustelu.
+www.lapinkansa.fi.
+Lapin liitto.
+Nuorten Lappi.
+http://www.lappi.fi/lapin-
+liitto/c/document_library/get_file?
+folderId=53982&na-
+me=DLFE-3228.pdf.
+10 painos.
+Thomson: USA.
+Lapin Kansa 1993.
+Sanomalehti.
+Saako riuku-vaimo tehdä
+saamenkäsitöitä Inarissa?
+Lapin liitto 2011.
+Muuttoliike Lapin seutukunnissa kunnittain
+iän mukaan 31.12.2010. http://www.lappi.fi/lapinliit-
+Lapin yliopisto 2009.
+Hyvä tieteellinen käytäntö.
+opiston tutkimuseettiset toimintaohjeet.
+Lappalainen, Sirpa 2012.
+Beverley Skeggs * Sukupuolen ja
+yhteiskuntaluokan piilotetut agendat.
+Teoksessa Aittola,
+Tapio (toim.)
+Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä.
+Helsinki: Helsinki University Press.
+Gaudeamus OY.
+Lappi-työryhmän loppuraportti 2008.
+Työ- ja elinkeinominis-
+teriön julkaisuja 32.
+Lapponica.
+Rovaniemen kaupunginkirjasto 2011.
+Naiset
+ja lestadiolaisuus.
+Kirjallisuusluettelo.
+http://www.
+rovaniemi.fi/loader.aspx?id=45b40e37-616d-4e20-b982-
+Lassila, Juhani 2001.
+Lapin koulutushistoria - kirkollinen
+alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 1.
+Oulu:
+Oulun yliopisto.
+Latvala, Johanna, Peltonen, Eeva & Saresma, Tuija.
+kijat kertovat, konventiot murtuvat?
+Teoksessa Latvala,
+Johanna, Peltonen, Eeva & Saresma, Tuija (toim.)
+Tutkija
+kertojana.
+Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen.
+Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 79.
+Latvala, Pauliina 2005.
+Katse menneisyyteen.
+Folkloristinen
+tutkimus suvun muistitiedosta.
+kirjallisuuden seura.
+Launimaa, Jaakko 2008.
+Historian kuiskaus kulttuurin nykyi-
+syydessä.
+Identiteetti, kulttuurinen rajanmuodostus ja
+minuus Zadie Smithin romaanissa White Teeth.
+Laurén, Kirsi 2010.
+Kirjoitetun kokemuksen kiehtovuus.
+Teoksessa Pöysä, Jyrki, Järviluoma, Helmi & Vakimo,
+Sinikka (toim.)
+Vaeltavat metodit.
+Kultaneito VIII.
+Joen-
+suu: Suomen kansantietouden Tutkijain Seura.
+Lauth Bacas, Jutta 2002.
+Cross-border marriages and the
+formation of Transnational Families: A case study of
+Greek-German couples in Athens.
+http://www.tran-
+scomm.ox.ac.uk/working %20papers/WPTC-02-10%20
+Bacas.pdf.
+Lehrer, Keith 1990.
+Theory of Knowledge.
+London: Routled-
+ge.
+Lehtola, Jorma 2006.
+30 vuotta käsityö sydämellä.
+Duodji ry.
+Inari: Kustannus- Puntsi.
+Lehtola, Jorma 2007.
+Laulujen Lappi.
+Tarinoita haavemaasta.
+Inari: Kustannus-Puntsi.
+Lehtola, Teuvo 1998.
+Kolmen kuninkaan maa.
+Historian Ina-
+Inari: Kustannus Puntsi.
+Lehtola, Veli-Pekka 1994.
+Saamelainen evakko.
+Rauhan kansa
+sodan jaloissa.
+Helsinki: City-Sámit.
+Lehtola, Veli-Pekka 1997a.
+Saamelaiset - historia, yhteiskun-
+ta, taide.
+Lehtola, Veli-Pekka 1997b.
+Rajamaan identiteetti.
+Pieksämäki:
+Suomalaisen kirjallisuuden seura
+Lehtola, Veli-Pekka 1999.
+Aito lappalainen ei syö haarukalla
+ja veitsellä.
+Stereotypiat ja saamelainen kulttuurintut-
+kimus.
+Teoksessa Tuominen, Marja, Tuulentie, Seija,
+Lehtola, Veli-Pekka & Autti, Mervi (toim.)
+Outamaalta
+tunturiin.
+Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit.
+Osa 1.
+Inari: Kustannus-Punt-
+Lehtola, Veli-Pekka 2012.
+Saamelaiset suomalaiset.
+Kohtaa-
+Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden
+seura.
+Lehtola, Veli-Pekka & Länsman, Anni-Siiri 2012.
+liikkeen perintö ja institutionalisoitunut saamelaisuus.
+Teoksessa Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla & Snellman,
+Hanna (toim.)
+Saamenmaa.
+Kulttuuritieteellisiä näkö-
+kulmia.
+Kalevala-seuran vuosikirja 91.
+Helsinki: Suoma-
+laisen kirjallisuuden seura.
+Lehtonen, Heikki 1990.
+Yhteisö.
+Tampere: Osuuskunta Vasta-
+paino
+Lehtonen, Mikko 2000.
+Merkitysten maailma.
+Miksi Erilai-
+suus?
+Teoksessa Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (toim.)
+Lehtonen, Mikko 2004.
+Johdanto: Säilöstä suhdekimppuun.
+Teoksessa Lehtonen, Mikko, Löytty, Olli & Ruuska, Pet-
+Suomi toisin sanoen.
+Lempiäinen, Kirsti 2002.
+Kansallisuuden tekeminen ja toisto.
+Teoksessa Gordon, Tuula, Komulainen, Katri & Lem-
+piäinen, Kirsti (toim.)
+Suomineitonen hei!
+Kansallisuu-
+den sukupuoli.
+Lempiäinen, Kirsti 2007.
+Sukupuolinen toimija: kysymys
+olemuksesta, roolista ja tavasta.
+Sosiologia 2/2007.
+Leppiman, Anu 2012.
+Arjen elämyksiä - leiri- ja elämyspoh-
+jainen Arkipäivät-perhepalvelu sosiaalisen kokemuksen
+tuottajana.
+Leppänen, Mari 2011.
+Naispappeuspuhe vanhoillislestadio-
+laisessa herätysliikkeessä vuosina 1975- 2010.
+Leskelä-Kärki, Maarit 2008.
+Narrating life stories in between
+the fictional and the autobiographical.
+Qualitative Re-
+Letherby, Gayle 2003.
+Feminist research in theory and prac-
+tice.
+Buckingham: Open University Press.
+Lettinen, Eva 2004.
+Saaristolaisen kokemus omasta kulttuu-
+ristaan.
+Eläminen merestä ja meren kanssa.
+Lieblich, Amia, Tuval-Mashiach, Rivka & Zilber, Tamar 1998.
+Narrative Research.
+Reading, Analysis and Interpretati-
+on.
+Applied Social Research Methods Series Volume 47.
+Tousand Oaks, London, New Delhi: SAGE Publications.
+Lilja, Niina 2012.
+Kieli saamelaisuutta määrittämässä - Saa-
+melaissyntyisten henkilöiden haastattelupuheessa ra-
+kentuvat saamelaisuuden kategoriat.
+Puhe ja kieli, 32:3,
+Liljeström, Marianne 1996.
+Sukupuolijärjestelmä.
+Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.)
+Avainsa-
+nat.
+10 askelta feministiseen tutkimukseen.
+Osuuskunta
+Vastapaino, Tampere, 43-60.
+Liljeström, Marianne 2002.
+Omaelämäkerta performatiivina.
+Liljeström, Marianne 2004.
+Feministinen metodologia - mitä
+se on?
+Teoksessa Liljeström, Marianne (toim.)
+Feministi-
+nen tietäminen.
+Keskustelua metodologiasta.
+Lincoln, Yvonna S. & Denzin, Norman K. 1994.
+The Fifth
+Moment.
+Teoksessa Denzin N.K.
+& Lincoln, Y.S.
+Handbook of Qualitative Research.
+Thousand Oaks:
+Lindgren, Anna-Riitta 2000.
+Helsingin saamelaiset ja oma
+kieli.
+Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
+Lindroth, Saimi 1948.
+Taamottu.
+Romaani Lapin suuren luon-
+non keskeltä.
+Jyväskylä: K. J. Gummerus osakeyhtiö.
+Lindroth, Saimi 1970.
+Terveyssisarena tunturipitäjässä.
+Mänt-
+sälä: Tekijän kustantama.
+Laakapaino Oy.
+Linn, Ruth & Breslerman, Sara 1996.
+Women in conflight: On
+moral knowledge of daughters-in- law and mothers-in-
+law.
+Journal of Moral Education; Sep96, Vol.
+Lukkari, Rauni Magga 1995.
+Čalbmemihttu - Silmämitta.
+Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo.
+Lukkari, Rauni Magga & Aikio, Marjut 1993.
+vaatteella on sanomansa.
+Teoksessa Huopainen, Raili
+Selviytyjät.
+Näyttely pohjoisen ihmisen sitkey-
+destä.
+Lapin Maakuntamuseon julkaisuja 7.
+Rovaniemi:
+Lapin Maakuntamuseo.
+Lupton, Deborah 1996.
+Food, the Bofy and the Self.
+Länsman, Anne & Tervaniemi, Saara 2012.
+Sámegiela gea-
+vaheapmi Ohcejogas.
+Ohcejohka: Sámediggi sámegiela
+doaimmahat ja "Sámi giellaguovddáš"- ovdačielgga-
+danfidnu.
+Länsman, Anni-Siiri 2004.
+Väärtisuhteet Lapin matkailussa.
+Kulttuurianalyysi suomalaisten ja saamelaisten kohtaa-
+misesta.
+Länsman, Jaana 2002.
+Kahden kulttuurin keskellä: tutkimus
+saamelaisesta perhekulttuurista.
+Rovaniemi: Lapin yli-
+Länsman, Outi 2014.
+Sähköpostivastaus tiedusteluun luhkan
+käytöstä.
+Magga, Maarit 2001.
+Sámi nissonolbmuid identitehta gárggii-
+deapmi.
+Oulu: Oulun yliopisto
+Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.)
+Ealli Biras.
+Elävä
+ympäristö.
+Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
+Inari: Sámi museum - Saamelaismuseosäätiö.
+Mahlakaarto, Salme 2010.
+Subjektiksi työssä.
+Identiteettiä
+rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa.
+Jyväskylä Studies in Education, psychology and Social
+research 394.
+Markkanen, Airi 2003.
+Luonnollisesti.
+Etnografinen tutkimus
+romaninaisen elämänkulusta.
+Joensuun yliopiston hu-
+manistisia julkaisuja n:o 33, Joensuun yliopisto.
+Marshall, Catherine & Rossman, Gretchen.
+B.
+Desing-
+ning qualitative research.
+4. painos.
+Thoudans Oaks:
+Mazzarella, Merete 2013.
+Elämä sanoiksi.
+Helsinki: Tammi.
+McLeod, John 2001.
+Qualitative research in counselling and
+psychotherapy.
+Mentula, Mooses 2013.
+Isän kanssa kahden.
+Helsinki: WSOY.
+Messias, DeAnne K. Hilfinger & DeJoseph, Jeanne F. 2004.
+Feminist narrative Interpretations: Challengers, Tensi-
+ons and Interpretations for Nurse Researchers.
+Revista
+Aquichan Aňo 4 -no 4.
+Colombia: Bogotá.
+Miettunen, Tuuli 2012.
+Pärjäämistarinoita hyvinvointivaltion
+reunoilta.
+Saamelaisten kansaneläkeläisten sosiaalinen
+turva.
+Mikluha, Arja 1998.
+Kommunikointi eri maissa.
+Kauppakaari.
+Moreton-Robinson, Aileen 2000.
+Talkin' Up to the White Wo-
+man: Indigenous Women and Feminism.
+Queensland:
+University of Queensland Press.
+Morottaja, Matti 1984.
+Saamelaisuusliike.
+Teoksessa Lap-
+Elävä, toimiva maakunta 2.
+Hämeenlinna: Karisto,
+Műller-Wille, Ludger 1996.
+Kahden kulttuurin kohtaaminen.
+Saamelaiset ja suomalaiset Utsjoella.
+Arktisen keskuk-
+sen tiedotteita 18.
+Rovaniemi: Lapin yliopisto, Arktinen
+keskus.
+Mäntynen, Anne & Pietikäinen, Sari 2009.
+Kurssi kohti dis-
+kurssia.
+Märät säpikkäät 2013.
+Tarinatalo.
+Määttä, Kaarina 1999.
+Rakastumisen lumous.
+Porvoo; Helsin-
+ki; Juva: WSOY.
+Määttänen, Kirsti 1993.
+Äidit ja tyttäret, anopit ja miniät.
+Teoksessa Piela, Ulla (toim.)
+Aikanaisia.
+Kirjoituksia
+naisten omaelämäkerroista.
+Tietolipas 127.
+Nannestad, Peter, Svendsen, Gunnar Lind Haase & Svend-
+sen, Gert Tinggaard 2008.
+Bridge Over Troubled Water?
+Migration and Social Capital.
+Journal of Ethnic and
+Migration Studies Vol.
+Narinen, Heli 2014.
+Käsityksiä ja kokemuksia miesten ja
+naisten vuorovaikutustavoista.
+Jyväskylä: Jyväskylän
+Naskali, Päivi 1998a.
+Tyttö.
+Äiti, kasvatus.
+Kohti feminiinistä
+kasvatusfilosofiaa.
+Acta Universitatis Lapponiensis 18.
+Naskali, Päivi 1998b.
+Pohjoisen näkökulmia naistutkimuk-
+Naistutkimus Kvinnoforskning 1998:4, 33-38.
+Naskali, Päivi 2003.
+Sukupuolen, kansallisuuden ja tutkijuu-
+den risukoissa.
+Lappilaista sukupuolikulttuuria jäljit-
+tämässä.
+Julkaisussa Tuulia.
+Feministisiä näkökulmia
+lappilaiseen sukupuolikulttuuriin.
+yliopisto, 13-39.
+Naskali, Päivi 2006.
+Naistutkimus uusien tietämisen tilojen
+avaajana.
+Virkaanastujaisesitelmä 28.2.2006.
+Lapin yliopisto.
+Naskali, Päivi 2007a.
+Feministisen tutkimuksen nykyisyys ja
+tulevaisuuden haasteet muuttuvassa yliopistokulttuuris-
+Naistutkimus - kvinnoforskning 1/2007, 64-68.
+Naskali, Päivi 2013.
+Rethinking positionality - Universalism
+and Localism in Contact.
+Teoksessa Keskitalo-Foley,
+Seija, Naskali, Päivi & Rantala, Pälvi (toim.)
+Northern
+Insights - Feminist Inquiries into Politics of Place, Kno-
+wledge and Agency.
+Rovaniemi: Lapin yliopisto-
+kustannus, 19-42.
+Nielsen, Kondrad 1979.
+Lappisk (samisk) ordbok.
+Vol.
+III.
+Universitetsforlag.
+Nikanne, Urpo 2002.
+Kieli ja ihminen.
+Virkaanastujaisesitel-
+mä Åko Akademissa 18. lokakuuta 2002. http://www.
+kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_77.pdf.
+Nordin, Gabriella 2009.
+Äktenskap i Sápmi.
+Giftermålsmöns-
+ter och etnisk komplexitet i kolonisationens tidevarv,
+Umeå: Umeå universitet.
+Nordregio 2015.
+Persons with tertiary level education
+- Gender difference.
+http://www.nordregio.se/en/
+Maps--Graphs/04-Economy-trade-and-industry/Per-
+sons-with-tertiary-level-education---Gender-difference/
+Nowotny, Helga 1981.
+Women in Public Life in Austria.
+Teoksessa Fuchs Epstein & Laub Coser (toim.)
+Acces to
+Power: Cross-National Studies of Women and Elites.
+Lontoo: George Allen & Unwin.
+Nurminen, Marjo T. 2008.
+Tiedon tyttäret.
+Oppineita euroop-
+palaisia naisia antiikista valistukseen.
+Helsinki: Werner
+Söderström Osakeyhtiö.
+Nykysuomen sanakirja 2.
+Porvoo Helsinki Juva: WSOY.
+Nykänen, Tapio 2012.
+Kahden valtakunnan kansalaiset.
+hoillislestadiolaisuuden poliittinen teologia.
+Näkkäläjärvi, Klemetti 2007.
+Piirteitä Suomen saamelaisten
+vuotuiskierrosta ja asumisesta 1900- luvulla.
+Julkaisussa:
+Elo, Tiina & Magga, Päivi (toim.)
+Eletty, koettu maise-
+ma - näkökulmia saamelaiseen kulttuurimaisemaan.
+Suomen ympäristö 34/2007.
+Rovaniemi: Lapin ympäris-
+tökeskus.
+Näre, Sari 2007.
+Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen tyttötyö.
+Kirjassa Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (toim.)
+Nuoriso-
+työtä on tehtävä.
+Menetelmien perustat, rajat ja mahdol-
+lisuudet.
+Julkaisuja 76.
+Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
+Oakley, Ann 2000.
+Experiments in Knowing: gender and met-
+hod on the social sciences.
+Oinas, Elina 2004.
+Haastattelu: kokemuksia, kohtaamisia,
+kerrontaa.
+Feministinen tietäminen.
+Keskustelua meto-
+dologiasta.
+Ojala, Hanna 2011.
+Opiskelemassa tavallaan.
+Vanhat naiset
+ikäihmisten yliopistossa.
+Ojamies, Maiju 2006.
+Keskusteleminen parisuhteessa.
+Tampe-
+re: Tampereen yliopisto.
+Oksi-Walter, Päivi 2008.
+Kulttuurishokki monikulttuurisessa
+perheessä.
+Julkaisussa: Julkaisussa: Heikkilä, Elli (toim.)
+Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina.
+Seminaari-
+raportti.
+http://www.migrationinstitute.fi/pdf/webreports32.pdf
+Ollila Anne 2000.
+Aika ja elämä.
+Aikakäsitys 1800-luvun lo-
+pussa.
+Ollila, Anne K. 2008.
+Kerrottu tulevaisuus.
+Alueet ja nuoret,
+menestys ja marginaalit.
+Rovaniemi: Lapin yliopistokus-
+tannus.
+Olthuis, Marja-Liisa, Kivelä, Suvi & Skutnabb-Kangas, Tove
+Revitalising Indigenous Languages.
+How to Rec-
+reate a Lost Generation.
+Bristol.
+Buffalo.
+Toronto.
+Multi-
+lingual Matters.
+Paalumäki, Anni 2004.
+Keltaisella johdetut.
+Turku: Turun
+kauppakorkeakoulu.
+Parr, Janet 1998.
+Theoretical Voices and Women's Own
+Voices: The Stories of Mature Woman Students.
+Ribbens, Jane & Edwards, Rosalind (Ed.)
+Feminist di-
+lemmas in qualitative research: public knowledge and
+private lives.
+Passerini, Luisa 1989.
+Women's Personal Narratives: Myths,
+Experiences, and Emotions.
+- Personal Narrative Group
+(ed.
+), Interpreting Women's Lives.
+Feminist Theory and
+Personal Narratives.
+Bloomington and Indianapolis:
+Indiana University Press.
+Patton, Michael Quinn 2002.
+Qualitative research and evalua-
+tion methods.
+3rd.
+Edition.
+Thousand Oaks: Sage.
+Pehkonen, Aini 2004.
+Kylä kutsuu... Tutkimus tulomuutto-
+prosesseista maaseudulle.
+Siirtolaisuusinstituutti: Siirto-
+laisuustutkimuksia A 26.
+Pekkala, Auli 2011.
+Mestaruus pääomana.
+Huippu-urheilun
+tuottama pääoma yrittäjäksi ryhtymisen kannalta.
+Pietikäinen, Sari, Laihila-Kankainen, Sirkka, Huss, Leena &
+Salo, Hanni 2011.
+Kieli ja kokemus.
+Vähemmistökieli
+kolmen perhesukupolven kielielämänkerroissa.
+Puhe ja
+Pirinen, Riitta 2006.
+Urheileva Nainen lehtiteksteissä.
+Pirkkalainen, Jaana 2003.
+Työhön, työssä, työstä oppiminen.
+Toimijuus ja työn muutos.
+Tampere: Tampereen yliopis-
+Pokka, Hannele 1998.
+Marja ja Niila.
+Porvoo Helsinki Juva:
+Werner Söderström Osakeyhtiö.
+Pokka, Hannele 2000.
+Piritta.
+Porvoo Helsinki Juva: Werner
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.
+Davvi-Suoma
+sosiálasuorggi máhttinguovddáš 2014.
+SaKaste - Saame-
+laisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne
+Saamelaisen varhaiskas-
+vatuksen arjen käytäntöjen opas.
+https://vk.sosiaali-
+kollega.fi/hankkeet/pakaste2/sakaste/varhaiskasvatus/
+SaamphArjenopas.pdf.
+Polkinghorne, Donald E. 1995.
+Narrative configuration in
+qualitative analysis.
+Teoksessa Hatch, J. Amos & Wis-
+niewski, Richard.
+Life History and Narrative.
+London
+and New York: RoutledgeFalmer.
+Porsanger, Jelena 2007.
+Bassejoga čáhci.
+Gáldut nuortasámiid
+eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis.
+Vaasa: Davvi Girji A.S.
+Portes, Alejandro 1998.
+Social Capital: Its Origins and Appli-
+cations in Modern Sociology.
+Annual Review of Socio-
+logy 24.
+Presser, Lois 2005.
+Negotiating Power and Narrative in Re-
+search: Implications for Feminist Methodology.
+Journal
+of Women in Culture and Society 2005, vol.
+Putnam, Robert D. 1993.
+Making Democracy Work.
+Civic
+Traditions in Modern Italy.
+Princeton: Princeton Univer-
+sity Press.
+Putnam, Robert D. 2000.
+Bowling Alone.
+The Collapse and
+Revival of American Community.
+Simon and Schuster,
+New York.
+Pääkkönen, Erkki 2008.
+Saamelainen etnisyys ja pohjoinen
+paikallisuus.
+Saamelaisten etninen mobilisaatio ja pai-
+kallisperustainen vastaliike.
+Acta Universitatis Lappo-
+niensis.
+Pöllänen, Pirjo 2013.
+Hoivan rajat.
+Venäläiset maahanmuut-
+tajanaiset ja ylirajainen perhehoiva.
+Väestöntutkimus-
+laitoksen julkaisusarja D 57/2013.
+(Joensuu: Joensuun yliopisto.)
+Raitakari, Suvi 2004.
+Nuoren elämänhallinta: toivottua arkea
+ohjeistamalla?
+Teoksessa Puhua vastaan ja vaieta.
+Neu-
+vottelu kulttuurisista marginaaleista.
+Helsinki: Gaudea-
+mus.
+Rantala, Pälvi 2011.
+Sukupuoli ja tasa-arvo journalismissa.
+Tapaus Lappi.
+Rasmus, Minna 2010.
+Saamen kielten ja saamelaiskulttuurin
+koulutustarpeet Suomessa.
+Publications of the Giellagas
+Institute 13.
+Oulu: Oulun yliopistopaino.
+Rasmussen, Torkel 2013.
+What a bilingual education system
+means for Sámi children and youth in Utsjoki.
+www.
+utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripal-
+velut/ovttas- projekti/ajankohtaista.php .
+Rastas, Anna 2010.
+Haastatteluaineistojen monet tehtävät
+etnografisessa tutkimuksessa.
+Teoksessa Ruusuvuori, Jo-
+hanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti (toim.)
+tattelun analyysi.
+Reay, Diane 2000.
+A Useful Extension of Bourdieu's Concep-
+tual Framework?
+Emotional Capital as a Way of Un-
+derstanding Mothers' Involvement in their Children's
+Education.
+The Sociological Review 48 (4), 568-585.
+Reay, Diane 2004.
+Gendering Bourdieu's concept of capitals?
+Emotional capital, women and social class.
+Feminism
+After Bourdieu, ed.
+L. Adkins and B. Skeggs, 57-74.
+Oxford: Blackwell.
+Rojola, Lea 2004.
+Sukupuolieron lukeminen.
+Ronkainen, Suvi 1990.
+Ikääntyvän naisen seksuaalisuus.
+sinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
+Ronkainen, Suvi 1999.
+Ajan ja paikan merkitsemät.
+Oy Yliopistokustannus University Press
+Finland.
+Ronkainen, Suvi 2000.
+Sandra Harding - Sijoittautumisen ja
+sitoutumisen tietoteoreetikko.
+Teoksessa Anttonen, An-
+neli, Lempiäinen, Kirsti & Liljeström, Marianne (toim.)
+Feministejä - aikamme ajattelijoita.
+Tampere: Osuuskun-
+ta Vastapaino.
+Ronkainen, Suvi 2011.
+Analyysi, tulkinta, luenta.
+Luento
+tutkijakoulutuskurssilla, Lapin yliopisto 18-19.3.
+(Julkaisematon lähde)
+Ronkainen, Suvi & Naskali, Päivi 2007.
+Paikka ja paikatto-
+muuden etuoikeus.
+Naistutkimus - kvinnoforskning
+Ronkainen, Suvi, Pehkonen, Leila, Lindblom-Ylänne, Sari &
+Paavilainen, Eija 2011.
+Tutkimuksen voimasanat.
+ki: WSOYpro.
+Taistelusta yhteistoimintaan.
+Pierre Bourdieu
+hyvinvointivaltion puolustajana.
+Teoksessa Juho Saari,
+Sakari Taipale ja Sakari Kainulainen (toim.)
+Hyvinvoin-
+tivaltion moderneja klassikoita.
+Sosiaalipoliittisen yhdis-
+tyksen tutkimuksia, 64.
+Diakonia-ammattikorkeakoulun
+julkaisuja A Tutkimuksia 38.
+Helsinki: Diakonia- ammat-
+tikorkeakoulu, 135-150.
+Rosenthal, Gabriele 2004.
+Biographigal research.
+In: C. Seale,
+G. Gobo, J.F.
+Gubrium & D. Silverman (eds.)
+Qualitative
+Research Practice.
+Rossi, Leena-Maija 2003.
+Heterotehdas.
+Televisiomainonta
+sukupuolituotantona.
+Helsinki: Gaudeamus
+Rossi, Leena-Maija 2010.
+Sukupuoli ja seksuaalisuus.
+Eroista
+eroihin.
+Teoksessa Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija
+& Juvonen, Tuula (toim.)
+Käsikirja sukupuoleen.
+Rotkirch, Anna 2000.
+Pirstoutunut vanhemmuus.
+Hoikkala, T. & Roos, J.P.
+2000- luvun elämä.
+siologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta.
+Ruoho, Iiris 1990.
+"Naisnäkökulman" ongelmia.
+Yhdysvalta-
+laisista standpoint-teorioista ja postmodernista feminis-
+mistä.
+Ruokamo, Marjo 2010.
+Uudelleen kolonisoitu pohjoinen.
+Jälkikoloniaalinen luenta saamelaisista Hannele Pokan
+romaanissa Piritta.
+Ruuskanen, Petri 2001.
+Sosiaalinen pääoma - käsitteet, suun-
+taukset ja mekanismit.
+VATT- tutkimuksia 81.
+Valtion
+taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki.
+Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti
+Haastattelun analyysi.
+Tampere: Osuus-
+kunta Vastapaino.
+Rytkönen, Marja 2004.
+About the Self and the Time.
+Tampereen yliopisto.
+Rytkönen, Marja 2012.
+Omaelämäkerta, fakta ja fiktio.
+Femi-
+nistisiä tulkintoja.
+Teoksessa Lempiäinen, Kirsti, Lep-
+pänen, Taru & Paasonen, Susanna (toim.)
+Erot ja etiik-
+ka feministisessä tutkimuksessa.
+UTU.
+Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma 2010. http://www.
+sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2/sakaste/varhaiskas-
+vatus/1sote- savasusuomenkielinen.pdf.
+Saamelaiskäräjät 2010.
+Saamelaiskäräjien lausunto saamen-
+puvun käyttämisestä.
+Inari: Saamelaiskäräjät.
+www.samediggi.fi/index.php?
+option=com_docman&-
+task=cat_view&gid=171&Itemid=165.
+Saamelaiskäräjät 2012.
+Saamelaiskäräjien lausunto toimenpi-
+deohjelmaehdotuksesta saamen kielen elvyttämiseksi.
+http://www.samediggi.fi/index.
+php?
+option=com_docman&task=cat_view&gid=206&I-
+temid=165.
+Saamelaiskäräjät 2014a.
+Saamelaisten määrän kehitys
+http://www.samediggi.fi/index.php?
+op-
+tion=com_content&task=blogcategory&id=105&Ite-
+Saamelaiskäräjät 2014b.
+Saamelaiskäräjien päätös saamelais-
+käräjälaista.
+http://www.samediggi.fi/index.php?op-
+tion=com_content&task=view&id=891&Itemid=39.
+Saamelaisparlamentaarikkojen vuoden 2011 konferenssin
+julistus.
+file:///c:/documents%20and %20settings/ibm/
+omat%20tiedostot/downloads/kirkkoniemen_julis-
+tus_2011_lopullinen.pdf.
+Saarenheimo, Marja 2012.
+Muistamisen vimma.
+Saari, Milja 2006.
+Yksijalkainen tuoli - sukupuolinäkökulman
+valtavirtaistamisesta Suomessa.
+Teoksessa Moring, Anna
+Sukupuolen politiikka.
+Naisten äänioikeuden 100
+vuotta Suomessa.
+Helsinki: Otava, 109-117.
+Saarikoski, Helena 2012.
+Mistä on huonot tytöt tehty?
+ki: Partuuna.
+Saarinen, Satu 2003.
+Kutsuttuna ja kiellettynä.
+Naispappina
+Oulun hiippakunnassa.
+Julkaisussa: Tuulia.
+Feministisiä
+näkökulmia lappilaiseen sukupuolikulttuuriin.
+Saarinen, Satu 2005.
+"On sovelias ikeeni ja keveä on kuorma-
+Naispastoreiden kokemuksia pappeudestaan Oulun
+hiippakunnassa 1980-luvulta 2000-luvun alkuun.
+Inari:
+Kustannus-Puntsi.
+Saijets, Maiju 2000.
+Eadni, badjeolmmoš dahje duojár?
+diskursaanalyhtalaš dutkamuš golmma badjenissona
+jearahallamiin.
+Salmi-Niklander, Kirsti 2006.
+Tapahtuma, kokemus, kerron-
+Teoksessa Fingerroos, Outi, Haanpää, Riina, Heimo,
+Anne & Peltonen, Ulla-Maija (toim.)
+Tietolipas 214.
+Salo-Lee, Liisa, Malmberg, Raija & Halinoja, Raimo (toim.)
+Me ja muut: Kulttuurienvälinen viestintä.
+Jyväsky-
+lä: Gummerus.
+Sámi siida 2010.
+Ohcejoga priváhtaskuvlla ráđđádallamat
+álgán.
+http://www.samisiida.org/web/index.php?o-
+Sammallahti, Pekka 2001.
+Sámi-suoma-sámi sátnegirji.
+melais-suomalais-saamelainen sanakirja.
+Ohcejohka:
+Girjegiisá Oy.
+3. painos.
+Sammallahti, Pekka 2013.
+Saamelaismääritelmästä.
+Julkaisus-
+Pohjoinen filosofiyhdistys AGON
+ry.
+Sangster, Joan 2006.
+Telling our stories: feminist debates
+and the use of oral history.
+Women's History Re-
+view, 3:1, 5-28. http://www.tandfonline.com/doi/
+Saresma, Tuija 2010.
+Kokemuksen houkutus.
+Teoksessa Sares-
+ma, Tuija, Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.)
+Sarivaara, Erika 2012.
+Statuksettomat saamelaiset.
+Paikan-
+tumisia saamelaisuuden rajoilla.
+allaskuvla.
+Semigra.
+Valikoiva muuttoliike ja vinoutunut su-
+kupuolirakenne maaseutualueilla.
+http://www.semigra.
+eu/fi/about_semigra_fin.html .
+Seurujärvi-Kari, Irja 2014.
+Yleisradio: Ajankohtainen yk-
+könen.
+Vaihto-oppilaaksi saamelaislukioon.
+http://areena.yle.fi/radio/2167370.
+Shibata, Yoshiko 1998.
+Crossing Racialized Boundaries: Inter-
+marriage between 'Africans' and 'Indians' in Contempo-
+rary Guyana.
+Cross- Cultural Marriage.
+Siisiäinen, Martti 2003.
+Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa:
+Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma.
+Sosiologia
+Simmel, Georg 2005.
+Suurkaupunki ja moderni elämä.
+sinki: Gaudeamus.
+Sipilä, Outi 2004.
+Tekstiilit teksteinä-käsityöt kulttuurin kuvi-
+Teoksessa J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen
+Tutkiva opettajankoulutus-taitava opettaja.
+Jo-
+ensuun yliopisto.
+Savonlinnan opettajankoulutuslaitos,
+Sipilä, Outi 2012.
+Esiliina aikansa kehyksissä - moniaikaista
+tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä,
+puhtaudesta ja käsitöistä 1900-luvun alkupuolen Suo-
+messa.
+Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
+Sirén, Kirsi 1999.
+Suuresta suvusta pieneen perheeseen:
+itäsuomalainen perhe 1700-luvulla.
+Sirkkilä, Hannu 2005.
+Elättäjyyttä vai erotiikkaa.
+Miten suo-
+malaiset miehet legitimoivat parisuhteensa thaimaalai-
+sen naisen kanssa?
+Skaffari, Pia 2010.
+Rajat ylittävä prostituutio - Tutkimus nais-
+ten kokemuksista pohjoisen itäprostituutiossa.
+Skeggs, Beverley 1997.
+Formations of Class & Gender, Beco-
+ming Respectable.
+Skeggs, Beverley 2004.
+Class, Self, Culture.
+Lontoo: Routled-
+ge
+Skeggs, Beverley 2005.
+Context and Background: Pierre
+Bourdieu's analysis of class, gender and sexuality.
+The
+Sociological Review Special Issue: Sociological Review
+Monograph Series: Feminism After Bourdieu, edited
+by Lisa Adkins and Beverley Skeggs.
+Volume 52 Issue
+Supplement s2, pages 19-33, October 2004.
+Solbakk, Aage 1997.
+Sámi historjá 2.
+Karasjok: Davvi girji OS.
+Somby, Seija Risten 2003.
+Beaivenieidda duodji.
+Duodjeár-
+bevieru kultuvrralaš mearkkašumit ja enkulturašuvdna
+golmma sohkabuolvva áigge Gáregasnjárgga ja Kárášjo-
+ga guovllus 1900- logus.
+Stanley, Liz 1992.
+The Auto/biographical I: The Theory and
+Practice of Feminist Auto/biography.
+Manchester: Man-
+chester University Press.
+Stanley, Liz & Wise, Sue 1983.
+Breaking out: Feminist Con-
+sciousness and Feminist Research.
+London (etc.
+): Rout-
+ledge & Kegan.
+Stanley, Liz & Wise, Sue 2002.
+Breaking out again: Feminist
+ontology and epistemology.
+2nd, new edition.
+Lon-
+don: Routledge.
+Published as an e-book in the Taylor
+& Francis e-Library.
+http://cdn.preterhuman.net/texts/
+thought_and_writing/philosophy/breaking%20out %20
+again.pdf .
+Stanley, Liz & Wise, Sue 2013.
+Method, methodology and
+epistemology in feminist research processes.
+In: Stanley,
+Liz.
+Feminist Praxis (RLE Feminist Theory): Re-
+search, Theory and Epistemology in Feminist Sosiology.
+Oxon: Routledge.
+(ens.
+julk.
+Stordahl, Vigdis 1997.
+Sami Generations.
+Harald (Ed.)
+Sami Culture in a New Area.
+Norwegian Sami Experience.
+Karasjok: Davvi Girji.
+Stenroos, Marko 2012.
+"Sitä ei voi olla tuntosarvet teipissä".
+Romanikulttuurin performatiivisuus kulttuurien väliti-
+lassa.
+Stevenson, Mark G. 1996.
+Indigenous Knowledge in Environ-
+mental Assessment.
+http://www.jstor.org/pss/40512004.
+Stoor, Maritta 1999.
+"Enköhän mie itte tiiä parhaiten, kuka
+mie olen".
+Suomea puhuvien saamelaisten ja nk.
+Lappa-
+laisten etnisyys.
+Teoksessa Outamaalta tunturiin, Pohjoi-
+set identiteetit ja mentaliteetit, osa.
+Jyväskylä: Gummerus, 67-79.
+Stoor, Maritta 2013.
+Saamelaiseksi ei vieläkään voi alkaa.
+Julkaisussa: Agon N.ot 37-38.
+Pohjoinen filosofiyhdistys
+AGON ry.
+Suomâ sämimáccuheh Lää'ddjânnam sää'mpihttâz Suoma
+Sámegávttit Suomen saamelaispuvut.
+Inari: Sámi
+Suomen Akatemia 2003.
+Sosiaalinen pääoma ja luottamusver-
+kostot -tutkimusohjelman hankkeet valittu.
+aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet/
+Tiedotteet-2003/Sosiaalinen-paaoma-ja-luottamusver-
+kostot--tutkimusohjelman-hankkeet-valittu/ 5.1.2014.
+Suomen Kuvalehti 2007.
+Tilanne Venetsiassa.
+Suomisanakirja 2012. http://suomisanakirja.fi/vaimo.
+Suopajärvi, Leena 2001.
+Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailujen
+kentät ja merkitykset Lapissa.
+Rovaniemi: Lapin yliopis-
+Suoranta, Juha & Ryynänen, Sanna 2014.
+Taisteleva tutkimus.
+Helsinki: Into Kustannus Oy.
+Suurpää, Leena 2005.
+Suvaitsevaisuus.
+Syrjälä, Leena, Estola, Eila, Uitto, Minna & Kaunisto, Saa-
+ra-Leena 2006.
+Kertomuksen tutkijan eettisiä haasteita.
+Teoksessa Hallamaa, Jaana, Launis, Veikko, Lötjönen,
+Salla & Sorvali, Irma (toim.)
+Etikkaa ihmistieteille.
+Tietolipas 2011.
+Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden
+Seura.
+Sääskilahti, Nina 2011.
+Ajan partaalla.
+Omaelämäkerrallinen
+aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri.
+Nykykulttuuri.
+Jyväskylä: Bookwell Oy.
+Säävälä, Minna 2013.
+Monikulttuuriset avioliitot näkyvät yhä
+enemmän suomalaisessa arjessa.
+http://www.duoduo.fi/
+Tainio, Liisa 2001.
+Opaskirjojen kieli ikkunana suomalaiseen
+parisuhteeseen.
+Naistutkimus 1/99.
+Opiskelijakirjasto.
+Tapiola-Länsman, Kaisa-Maria 2013.
+"Dáppe gal ii lunddo-
+laččat oahpa, jos ieš ii hálit".
+Bearrašiid giellapolitihkka
+Ohcejogas 2010-logus.
+Oulu: Oulu universitehta.
+Tervaniemi, Saara 2012.
+Saamelaissymbolit: Politiikkatieteelli-
+nen tutkielma saamelaisista yhteisöllisyyden symboleis-
+Tiilikainen, Marja 2003.
+Kerrottuja ja vaiettuja tarinoita.
+malinaiset Suomessa.
+Teoksessa Honkasalo, Marja-Liisa,
+Utriainen, Terhi & Leppo, Anna (toim.)
+Arki satuttaa.
+Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä.
+Tiilikainen, Marja 2005.
+Arjen islam.
+Somalinaisten elämää
+Tilastokeskus 2012.
+Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan
+kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 -
+2012. http://193.166.171.75/Database/StatFin/vrm/vaerak/
+vaerak_fi.asp.
+Yhteisöpalveluiden käyttö iän, toimin-
+nan, koulutusasteen, asuinpaikan kaupunkimaisuuden
+ja sukupuolen mukaan 2012, %-osuus väestöstä.
+tau_019_fi.html .
+Toivanen, Jenni 2005.
+Lesken elämää.
+Leskeys naisen elämän
+osana ja sosiokulttuurisena ilmiönä 1700-luvun lopun
+sisäsuomalaisella maaseudulla.
+Tolonen, Tarja 2004.
+Vanhemmuuden puutteen heijastuminen
+nuorten sosiaaliseen pääomaan.
+Nuorisotutkimus (Jour-
+nal of Youth Research) 4/2004, vol.
+Tolonen, Tarja 2005.
+Locality and gendered capital of wor-
+king-class youth.
+Young Nordic Journal of Youth Re-
+Tolonen, Tarja 2008a.
+Yhteiskuntaluokka: menneisyyden
+dinosauruksen luiden kolinaa?
+Teoksessa Tolonen,
+Tarja (toim.)
+Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli.
+tutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 83.
+Tolonen, Tarja 2008b.
+Social and cultural capital meets youth
+research: a critical approach.
+http://blogs.helsinki.fi/tato-
+lone/files/2008/04/tolonen07capitalbook.pdf 1.1.2014.
+Tolska, Timo 2002.
+Kertova mieli.
+Jerome Brunerin narratiivi-
+Helsinki: Yliopistopaino.
+Tontti, Sari 2011.
+Isoäitien ja lastenlasten välisen yhteydenpi-
+don haasteita ja esteitä.
+Topelius, Sakari 1927.
+Maamme kirja.
+Porvoo: Werner Sö-
+derström Osakeyhtiö.
+(31. korjattu painos)
+Torikka, Kari 2013.
+Saamen kielen kurssitoiminnasta.
+Lapin
+aluehallintovirasto, Opetustoimen ylitarkastaja.
+Sähkö-
+postiviesti 12.3.2013.
+Triumf, Rauna 2004.
+Máttariid máhttut maŋisbohttiide.
+Duoji
+árvvut ja daid gaskkusteapmi skuvllas.
+Høgskolen i
+Avd.
+for estetiske fag.
+Duoji vál-
+dofága.
+Tuomi-Nikula, Outi 1989.
+Saksansuomalaiset.
+Tutkimus
+syntyperäisten suomalaisten akkulturaatiosta Saksan
+Liittotasavallassa ja Länsi-Berliinissä.
+Tuomi-Nikula, Outi 1997.
+Kaksikulttuurinen perhe eu-
+rooppalaisen etnologian tutkimuskohteena.
+Korhonen, Teppo & Leimu, Pekka.
+Näkökulmia
+kulttuurin tutkimukseen.
+Turku: Turun yliopisto.
+Tuori, Salla 2009.
+The politics of multicultural encounters:
+feminist postcolonial perspectives.
+Åbo: Åbo Akademi
+Tutkimuseettinen toimikunta 2013. www.tenk.fi
+Tuulentie, Seija 1999.
+Kansallinen velvollisuus ja aito tahto.
+Teoksessa Outamaalta tunturiin, Pohjoiset identiteetit ja
+mentaliteetit, osa.
+Jyväskylä: Gum-
+Törmä, Jani 2011.
+Anoppi ja miniä, ystäviä vai vihamiehiä?
+Tutkimus naistenlehtien anoppi- ja miniäaiheisista kir-
+joituksista.
+Ukkonen, Taina 2000. menneisyyden tulkinta kertomalla.
+Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten
+tuottamisprosessina.
+Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuen
+Ukkonen, Taina 2002.
+Mietteitä muistitietohistorian eettisistä
+ja lähdekriittisistä ongelmista.
+Elore 2/2002, 9. vuosiker-
+UN Women 2001.
+United Nations Entity for gender Equality
+and the Empowerment of Women.
+Supporting gender
+mainstreaming.
+http://www.un.org/womenwatch/osagi/
+pdf/report.pdf .
+Uotinen, Johanna 2010.
+Aistimuksellisuus, autoetnografia ja
+ruumiillinen tietäminen.
+Elore, vol.
+www.elore.fi/arkisto/1_10/katsart_uotinen_1_10.pdf.
+Upola, Terhi 2013.
+Äiti elvytti isän unohtaman kielen.
+sinkiläinen Suvi Kivelä opetteli inarinsaamen, jotta
+hän voisi välittää sen omille lapsilleen.
+Helsingin Sa-
+nomat.
+6.2.2013. http://www.hs.fi/paivanlehti/#ihmi-
+set/%C3%84iti+elvytti+is %C3%A4n+unohtaman+kielen/
+Urponen, Maija 2011.
+Ylirajaiset parisuhteet näkökulmana
+suomalaisuuden historiaan.
+Naistutkimus Kvinnoforsk-
+ning.
+Urponen, Maija 2012.
+Ylirajaisia suhteita.
+Helsingin olympia-
+laiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia.
+Utriainen, Terhi 2006.
+Välttämätön, välissä ja vasten.
+Puku ja
+halu riisuutua.
+Teoksessa Kupiainen, Tarja & Vakimo, Si-
+nikka.
+Kirjoituksia etnisyydestä, kulttuu-
+rista ja sukupuolesta.
+Joensuu: Suomen
+Kansantieouden Tutkijain Seura, 216-232.
+Vaattovaara, Johanna 2009.
+Meän tapa puhua: Tornionlaakso
+pellolaisnuorten subjektiivisena paikkana ja murrealu-
+eena.
+Valkonen, Jarno.
+Lapin luontopolitiikka.
+Tampere: Tam-
+pereen yliopisto.
+Valkonen, Jukka 2007.
+Psykoterapia, masennus ja sisäinen ta-
+rina.
+Kuntoutussäätiön tutkimuksia ● Research reports
+Valkonen, Sanna 2009.
+Poliittinen saamelaisuus.
+Valkonen, Sanna 2010.
+Essentiaalisten kategorioiden koet-
+telua.
+Performatiivisuus saamelaisten poliittisen iden-
+titeetin ja subjektiuden analyysissa.
+Politiikka 52.4, s.
+Varto, Juha 1994.
+Filosofian taito.
+Helsinki: Kirjayhtymä.
+Vartiainen, Hilja.
+Koulupaikan neitinä kolttain parissa.
+Jyväskylä: Gummerus.
+Vehkanen, Laura 2008.
+"Valehtelu ei auta, mutta kaikkea ei
+kannata kertoa." Kertomatta jättäminen parisuhteen
+vuorovaikutuskontekstissa.
+Helsinki: Helsingin yliopis-
+Veijola, Soile & Jokinen, Arja.
+Voiko naista rakastaa?
+Avion ja eron karuselli.
+Veijola, Soile & Jokinen, Arja 2001.
+Viljanen, Anna Maria 1994.
+Etnisyys = Rotu = Kulttuuri?
+Teoksessa Kupiainen, Jari.
+& Sevänen, Erkki.
+Kulttuurintutkimus.
+Suomalaisen kirjallisuu-
+den seura.
+Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino
+Viljanen, Anna Maria 2012.
+Romanikulttuurin muuttuvat
+muodot ja pysyvät rakenteet.
+Teoksessa Pulma, Panu
+Suomen romanien historia.
+Helsinki: Suomalai-
+sen Kirjallisuuden Seura.
+Vilkko, Anni 1997.
+Omaelämäkerta kohtaamispaikkana:
+naisen elämän kerronta ja luenta.
+Vuori, Jaana 1989.
+Perheen käsitteellistäminen.
+Vuorio, Birgit 1997.
+Saamelaisten perhedynamiikka.
+Vygotski, Lev Semjonovitš 1982.
+Ajattelu ja kieli.
+Helkama ja Anja Koski-Jännes.
+Espoo: Weilin + Göös.
+Väestörekisterikeskus 2004.
+Yhä useammat avioparit säilyttä-
+vät omat sukunimensä.
+aspx?site=3&docid=2835.
+Väkeväinen, Niina 2005.
+Murhasta tuomittuna - elinkautista
+vankeutta suorittavien naisten elämä vankilassa.
+ki: Helsingin yliopisto.
+Waris, Elina 1999.
+Yksissä leivissä: ruokolahtelainen perhelai-
+tos ja yhteisöllinen toiminta 1750- 1850.
+men Historiallinen Seura.
+Weedon, Chris 1987.
+Feminist Practice & Poststructuralist
+Theory.
+Oxford: Basil Blackwell.
+Widerberg, Karin 1995.
+Kunskapens kön.
+Stockholm: Norst-
+edts Förlag Ab.
+Williams, Lucy 2010.
+Global marriage.
+Cross-border marriage
+migration in global context.
+England: Palgrave Macmil-
+Woesthoff, Julia 2013.
+Grassroots Organizing, and the Quest
+for Legal Equality in Post-1968 Germany "Foreigners
+and Women Have the Same Problems": Binational
+Marriages, Women's.
+Journal of Family History 2013 38:
+Yle Sápmi 2013.
+Emeritusprofessor: Buot gávtteláganat eai
+leat sápmelaččaid čeardabiktasat.
+http://yle.fi/uutiset/
+emeritusprofessor_buot_gavttelaganat_eai_leat_sapme-
+laccaid_ceardabiktasat/66 96652.
+Yle Sápmi 2014.
+Poutiainen ávvudii gávtteláganis.
+http://yle.
+fi/uutiset/sapmi/.
+Yliopiston nimipäiväalmanakka 2005.
+Helsinki: Helsingin yli-
+http://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/
+nimiallakat/NimAll2005.pdf.
+Ylitapio-Mäntylä, Outi 2009.
+Lastentarhanopettajien jaettuja
+muisteluja sukupuolesta ja vallasta arjen käytännöissä.
+Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 51.
+Ylöstalo, Hanna 2012.
+Tasa-arvotyön tasa-arvot.
+Young, Iris Marion 2005.
+On Female Body Experience: "Thro-
+wing Like a Girl" and Other Essays (Studies in Feminist
+Philosophy).
+New York: Oxford University Press.
+Åkerlund, Ellen ja Feija 2012.
+Lait, asetukset ja komiteamietinnöt
+International Labour Organisation (ILO).
+Indige-
+nous and Tribal Peoples Convention, 1989 (No.
+http://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?
+p=NORMLEX-
+Poronhoitoasetus 21.9.1990/883.
+http://www.finlex.fi/fi/laki/
+Suomen säädöskokoelma.
+http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-
+Laki peruskoululain muuttami-
+http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941448.
+Saamelaistoimikunnan mietintö.
+Komiteamietintö n:o
+Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietintö.
+2013. http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/
+MIETINTO_196_s.pdf .
+Jomppasenpolku 4
+outi.korpilahde@iki.fi
+Hei
+Mistä tässä on kysymys
+Lähestyn Sinua tutkimusmielessä.
+Olen Oulun yliopiston Giellagas-institu-
+utin jatko-opiskelija ja kaavailen väitöskirjaa aiheesta "Suomalaissyntyiset
+miniät saamelaisyhteisössä" (alustava työnimi tutkimukselle).
+Tutkin siis
+ei-saamelaisten naisten profiilia, asemaa, sopeutumista jne.
+saamelaisen
+miehen puolisona (oletko avo- vai aviovaimo - sillä ei nyt ole merkitystä)
+eli kansanomaisesti sanottuna riukuminiöitä.
+Tiedän, että tuosta riuku-
+miniä-nimityksestä eivät kaikki pidä, joten en käytä sitä tässä laajemmin,
+etten loukkaisi ketään.
+Nimilistaa teistä tämän kirjeen vastaanottajista olen
+kerännyt "omasta päästäni" - aika monia teistä tunnenkin.
+Lisää nimiä
+olen saanut ystäviltä ja tuttavilta.
+Listassa on nyt noin 140 henkilöä, joille
+kaikille lähetän tämän kirjeen.
+Kaikkia en varmaankaan tiedä, joten jos tun-
+net kohderyhmästä jonkun, joka ei ole tätä saanut, anna toki tämä hänelle-
+kin luettavaksi.
+Omasta taustastani - että tietäisitte, keneltä tämä kirje on
+Olen itsekin ei-saamelainen, syntyisin Rovaniemen maalaiskunnasta ja
+asunut Ranualla kouluajan.
+Tulin tänne Saamenmaahan noin 30 vuotta
+sitten - "kesätytöksi" hotelliin.
+Enpä tietystikään tullessani arvannut, että
+tästä tulee kotiseutu.
+Erosimme poromies-mieheni kanssa yli kymmenen
+vuotta sitten, mutta välit ovat hyvät jälkikasvuni saamelaisiin sukulaisiin.
+liite 1. kutsu tutkimukseen
+Työkseni olen opettajana SAKK:ssa ja koulutukseltani filosofian lisensiaat-
+Ikää minulle on kertynyt 55 vuotta.
+Miksi tämä tutkimus
+Tavoitteeni on selvittää, keitä ei-saamelaiset miniät oikein ovat: mistä
+me olemme kotoisin, mikä on meidän kulttuuritaustamme, mistä syystä
+olemme täällä saamelaisalueella, mitä teemme täällä työksemme ja ennen
+kaikkea, miten olemme kokeneet asemamme saamelaisyhteisössä.
+Moni
+meistä on opetellut saamen kieltä ja tuntee tapoja ja elinkeinoja.
+Olemmeko
+"asettuneet" yhteisöön?
+Ja ensimmäisenä "kuulostelen", mitä mieltä olette/
+olemme tuosta riukuminiä-nimityksestä.
+Arvoperusta ja näkökulma
+Tieteellisen tutkimuksen tavoite on "ottaa asiat asioina", pyrkiä objek-
+tiivisuuteen ja puolueettomuuteen.
+En tietenkään pysty olemaan tässä tut-
+kimuksessa ulkopuolinen, koska kuulun yhteisöön, olen itsekin riukuminiä.
+Tavoite on kuitenkin pysyä sillä tavoin ulkopuolisena ja avoimena, että en
+ota kantaa arvoihin, kulttuurien eri- tai tasa-arvoisuuteen tai paremmuu-
+teen/huonommuuteen.
+Näkökulma tässä tutkimuksessa on naisten - ei-saamelaisten vaimojen
+ja miniöiden; ei tällä erää saamelaisyhteisön, miesten tai lasten.
+Ne ovat
+tärkeitä näkökulmia, mutta nyt on tarkoitus tuoda esille naisten ääni.
+Luonnollisesti kaikki haastateltavat esiintyvät nimettöminä eli kaikkien
+henkilöllisyys on vain tutkijan tiedossa.
+Häivytän haastatteluista MYÖS
+muut henkilöiden tunnistamiseen liittyvät asiat.
+Nyt pyytäisin SINUA MUKAAN TUTKIMUKSEEN.
+Ensimmäinen askel on, että ottaisit minuun yhteyttä: kirjeitse, kortilla, säh-
+köpostilla, puhelinsoitolla, tekstiviestillä tai vaikka "kylällä" nähdessämme.
+Seuraavaksi laadin taustoituslomakkeen, jolla kerätään faktoja eli ikää,
+työtä, kotiseutua, kuinka kauan on täällä ollut ym.
+Informanteiksi (haastateltaviksi) suostuvat jututan suullisesti nauhoittaen
+haastattelun ja tarpeen mukaan teen jatkohaastatteluja.
+Näiden kaikkien pohjalta pyrin tekemään selvitystä tutkimusaiheestani.
+Koko ajan TE olette ensisijaisen tärkeitä henkilöitä ja toivoisin, että teemme
+tutkimusta yhdessä.
+Mikäli haluat ensin kysellä tutkimuksesta enemmän, tee se epäröimättä.
+Hyvää marraskuun hämärää
+Jään odottamaan yhteydenottoasi!
+Ystävällisin terveisin
+Yhteystietoni:
+Saamelaismiesten suomalaisvaimot
+TUTKIMUSKYSELY
+Minkä ikäinen olet:
+Milloin olet "alkanut yhteen" miehesi kanssa
+1. alle 10 v. sitten
+4. yli 30 v. sitten; kuinka kauan siitä on aikaa?
+(Syntymä) kotiseutusi:
+Etelä-Suomi (Oulun seudulta etelään)
+Oulun seutu
+Etelä- tai Keski-Lappi
+Pohjois-Lappi
+Koulutuksesi:
+1. ammattikoulu (esim.
+kokki, ompelija tms.)
+2. ammattikorkeakoulu tai ent.
+opistoaste (esim.
+sairaanhoitaja)
+3. korkeakoulututkinto (maisteri tms.)
+4. muu koulutus (esim.
+kesken jäänyt tutkinto, kursseja tms.)
+5. ei peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta
+liite 2. yhteenveto taustatietolomakkeista
+Perhesuhteesi
+1. avoliitossa, ei lapsia
+2. avoliitossa, lapsia
+3. avioliitossa, ei lapsia
+4. avioliitossa, lapsia
+5. eronnut, ei lapsia
+6. eronnut, lapsia
+7. leski, ei lapsia
+8. leski, lapsia
+9. eronnut tai leski, uudelleen avo-/avioliitossa, ei lapsia
+10. eronnut tai leski, uudelleen avo-/avioliitossa, lapsia
+Lapsia
+1. ei lapsia
+1-2 lasta
+3-4 lasta
+5-6 lasta
+7 tai enemmän
+Pääsääntöinen työtilanteesi
+1. töissä
+2. työtön (ilmoittautunut työnhakijaksi)
+3. satunnaisia töitä
+4. kotiäitinä
+5. miehen kanssa töissä (esim.
+kalastaja, poronhoito,
+maanviljelijä, oma yritys)
+6. opiskelee
+7. eläkkeellä
+Miehesi työ:
+1. yrittäjä (oma yritys)
+2. ammattitaitoinen työntekijä (esim.
+kirvesmies)
+3. poromies
+4. virkamies
+5. yhdistelmä (esim.
+kalastus + poronhoito)
+6. muu
+Missä tutustuit mieheesi
+1. töissä saamelaisalueella
+2. vapaa-ajalla saamelaisalueella
+3. harrastuksissa
+4. opiskeluun liittyen muualla
+5. jossakin muualla (esim.
+netin kautta) opiskelemasa saam.
+al.
+Miksi tulit saamelaisalueelle
+1. vakinaiseen työhön
+2. väliaikaiseen työhön (sijaisuus, kesätyöt ym.)
+3. opiskelemaan
+4. seudun takia (Lappi)
+5. miehen vuoksi
+6. miehen mukana
+7. kylästelemään
+8. asun saam.
+alueella
+Olitko ennen saamelaisalueelle muuttoa
+1. vakinaisessa työssä
+2. väliaikaisessa työssä
+3. opiskelemassa
+4. työtön
+5. kotiäiti
+Osaatko saamea
+1. en osaa ollenkaan
+2. osaan vähän
+3. puhun tarpeen mukaan esim.
+Norjassa kaupassa
+4. puhun sujuvasti
+Miten olet oppinut saamea
+1. arkielämässä, kotona ym.
+2. suorittanut kursseja
+3. opiskellut saamea (esim.
+korkeakoulussa tai vast.)
+Kotikielesi (mitä kieltä puhutte kotona pääsääntöisesti)
+1. pääsääntöisesti suomea
+2. pääsääntöisesti saamea
+3. suomalainen (vanhempi) puhuu suomea, saamelainen saamea
+4. sekä saamea että suomea, tilanteen mukaan
+Oletko opetellut tekemään saamenkäsitöitä, saamelaisia ruokia tms.
+1. vähän jotakin
+2. aika paljon
+3. en mitään tai vähän
+Käytätkö lapinpukua
+1. en koskaan
+2. perhejuhlissa
+3. aina juhlissa
+4. satunnaisesti
+5. muulloin (minkälaisissa tilaisuuksissa)
+Käyttääkö miehesi ja lapsesi lapinpukua
+1. ei koskaan
+Kuinka paljon olet tekemisissä miehesi suvun kanssa
+1. päivittäin
+2. viikoittain
+3. noin kerran kuukaudessa
+5. en juurikaan ole tekemisissä heidän kanssaan
+Kenen/keiden kanssa miehesi sukulaisista olet eniten tekemisissä
+1. miehesi äidin ja/tai isän
+2. miehesi sisarusten
+3. joku tietty henkilö miehesi sukul serkku tms.)
+Miten sinua kutsutaan miehesi suvun keskuudessa
+1. omalla nimelläsi (esim.
+Makkosen Maija)
+2. miehen mukaan (esim.
+Makkosen Jussin Maija tai vaimo)
+3. saamelaisittain miehen mukaan (esim.
+Antin Jussin Maija)
+4. miniä (esim.
+Antin Liisan miniä)
+5. riukuminiä, Jussin riukuvaimo tai muu riuku-nimitys
+Kuinka paljon olet tekemisissä oman sukusi kanssa
+Poikkeaako nykyisen perheesi elämä lapsuuden perheesi elämästä
+1. huomattavasti; minkälaisissa asioissa?
+2. jossakin määrin (esim.
+juhlatavat, ruoka ym.)
+3. ei huomattavaa eroa
+Minkälaisia asioita, tapoja ym.
+olet tuonut nykyiseen perhe-elämääsi
+omasta lapsuudenkodistasi
+1. juhlatapoja
+2. ruokia
+3. muuta, mitä, esim.
+aikakäsitys
+Minkälaiseksi koet asemasi saamelaisyhteisössä
+Olen yhdenvertainen yhteisön jäsen
+Pääsääntöisesti yhdenvertainen, ulkopuolisuuden tunnetta
+Tunnen olevani ulkopuolinen, muualta tullut
+4. muu, minkälainen
+Toimitko aktiivisesti "yhteisissä asioissa"
+1. kunnallisena tai seurakunnan luottamushenkilönä
+2. jossakin järjestössä
+3. saamelaiskulttuuriin liittyvässä toiminnassa, minkälaisessa
+4. jokin muu
+5. en toimi
+Otatko kantaa saamelaiskulttuuriin (yhteisöön, kieleen, toimintaan
+ym.)
+liittyviin asioihin
+1. usein
+2. vain jos koskee "meitä" (esim.
+koulu, paliskunta ym.)
+3. vain perhettäni koskevissa asioissa
+4. muuten
+5. en ota kantaa
+Onko sinua joskus syrjitty oman syntyperäsi, kielesi tai muun ominai-
+suutesi takia
+2. joskus
+3. aika usein
+Onko sinua joskus syrjitty puolisoosi liittyvän asiansyntyperän, kielen,
+ammatin tai muun asian takia
+2. joskus, mistä syystä
+3. aika usein, mistä syystä
+Jos olet kokenut "saamelaissuhteidesi" takia syrjintää, minkälaista se
+on ollut ja onko sitä tapahtunut
+1. saamelaisyhteisön taholta, minkälaista (nimittelyä tms.)
+2. miehesi lähipiirin taholta, minkälaista (nimittelyä tms.)
+3. suomalaisyhteisön taholta, minkälaista (nimittelyä tms.)
+4. omien tuttaviesi taholta, minkälaista (nimittelyä tms.)
+5. työyhteisössä, minkälaista (nimittelyä tms.)
+6. muuten, muualla
+Miten suhtaudut riuku-nimitykseen
+1. vastustan sen käyttöä
+2. inhoan sitä
+3. käytän sitä itsekin
+4. yhdentekevää
+5. sitä ei käytetä lähipiirissäni
+5. muuten
+Oletko ajatellut palaavasi asumaan alkuperäiselle kotiseudullesi
+2. ehkä vanhemmiten
+3. joskus juolahtaa mieleen
+4. heti, kun mahdollista
+5. en osaa sanoa
+* Mikä olisi sopiva työnimi (alustava ja suunnilleen, muokkaa ja ehdota
+vapaasti) tälle tutkimukselle
+Suomalaisminiät saamelaisyhteisössä
+Riukuminiänä Saamenmaassa
+Saamensuomalaiset naiset
+Saamenmaan maahanmuuttajat/siirtolaiset
+(eli suomalaisminiänä saamelaisyhteisössä)
+Lannan riukuna
+Rivgu-miniänä (Saamenmaassa/saamelaisalueella)
+7. muu, mikä
+liite 3. koonti haastatelluista
+Ikäryhmät
+Kieli
+Tulosyy
+Kotiseutu etelä
+saam.
+akt.
+kielt.
+kokem.
+Hyvä anoppis.
+ir1
+ir2
+ir3
+saame
+ymm-saame
+ei
+vak.työ
+kesätyö
+mies
+opisk
+Lydia Heikkilä &
+Elsa Laiti-Hedemäki &
+Anneli Pohjola
+Saamelaisten hyvä elämä ja
+hyvinvointipalvelut
+Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat
+Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah
+Saa'mi šiõǥǥ jie'llem da pue'rrjie'llemkääzzkõõzz
+Rovaniemi 2013
+© kirjoittajat ja Lapin yliopistokustannus
+Kansi:
+Niina Huuskonen
+Taitto:
+Sirpa Immonen
+Kuvat:
+Nilla-Máhtte Magga
+Tiede- ja taidekirjakauppa Tila
+Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2013
+Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa ja Pohjola Anneli
+Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut
+Rovaniemi, Lapin yliopisto, 2013
+Tutkimuksen tehtävänä on selvittää saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia
+palveluista hyvinvoinnin tärkeinä osatekijöinä sekä palvelutarpeista.
+Tarkastelu
+kohdistuu saamelaisten kotiseutualueen kuntien peruspalveluihin ja erityistar-
+kastelun kohteena ovat saamenkieliset palvelut.
+Universaalien tekijöiden ohella
+saamelaisten palvelujen saatavuutta ja palvelutyytyväisyyttä koskevia kokemuk-
+sia määrittävät kielelliset ja kulttuuriset erityistekijät sekä vähemmistöasema.
+Tutkimuksen tavoitteena on saada saamenkansalaisten ääni kuuluviin.
+neistoina ovat saamelaisille suunnattu lomakekysely sekä avaintoimijahaastat-
+telut.
+Tulokset tulkitaan kulttuurista kontekstia vasten.
+Pyrkimyksenä on ym-
+märtää palvelujen paikka ja merkitykset saamelaisten elämässä sekä sitä kautta
+määrittyvät odotukset, tarpeet, käyttö ja tyytyväisyys.
+Tarkastelun keskiössä
+ovat ihmisten arjessa selviytyminen ja yhteiskunnallisten palvelujen rooli sekä
+toimivuus sen mahdollistajana.
+Tulosten mukaan saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus
+ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia.
+Etäisyys
+palveluista on yksi tärkeimmistä palvelujen saatavuuteen vaikuttavista tekijöistä.
+Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelai-
+set ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen.
+Internetin käyt-
+tö parantaa vain pankkipalvelujen saatavuutta, eivätkä ikäihmiset useinkaan voi
+hyötyä siitä.
+Asioinnin muuttuminen puhelinperustaiseksi vaikeuttaa palvelujen
+saavutettavuutta, koska saamenkielisten on vaikea asioida sen välityksellä.
+Äidinkieli ja arkikieli vaikuttavat palvelutyytyväisyyteen siten, että vastaa-
+jat, joilla oli suomen kieli arkikielenä, kokivat palvelujen saatavuuden selväs-
+ti helpommaksi kuin muut kieliryhmät.
+Saamenkielisten palvelujen saatavuus
+on edelleen vähäistä.
+Parhaiten on tarjolla saamenkielistä päivähoitoa ja kieli-
+pesätoimintaa sekä vanhusten kotiapua.
+Lisäksi Utsjoen saamenkielinen yleis-
+lääkäripalvelu on tärkeässä asemassa.
+Kunnilla on vain vähän suunnitelmallista
+toimintaa saamenkielisten palvelutason parantamiseksi.
+Saamenkielen taitoa
+ei nähdä erityisosaamisena, eikä sitä huomioida palkkauksessa.
+STM:n erityis-
+määrärahalla on suuri merkitys saamenkielisen palvelujen tuotannossa.
+laisjärjestöjen rooli on merkittävin saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa.
+Tulkkipalvelua on tarpeen kehittää edelleen, jotta asiakkaat voisivat hyödyntää
+Koska saamenkieliset palvelut ovat uusia ja usein määräaikaisia, kaivataan
+lisäksi parempaa tiedottamista niistä.
+Avainsanat: saamelaiset, hyvinvointi, peruspalvelut, saamenkieliset palvelut, pal-
+velutyytyväisyys, vähemmistöt
+ČOAHKKÁIGEASSU
+Roavvenjárga, Lappi universitehta, 2013
+Dutkamuša bargun lea čielggadit sámiid oainnuid ja vásáhusaid bálvalusain bu-
+resveadjima deahalaš oassedahkkin sihke bálvalandárbbuin.
+Geahčadeapmi guos-
+ká sámiid ruovttuguovllu gielddaid vuođđobálvalusaide ja sierrageahčadeami
+čuozáhahkan leat sámegielat bálvalusat.
+Oppalaš dahkkiid lassin sámiid bálvalu-
+said oažžuma ja bálvalusduđavašvuođa guoski vásáhusaid meroštallet gielalaš ja
+kultuvrralaš erenoamášdahkkit sihke unnitlohkusajádat.
+Dutkamuša ulbmilin lea oažžut sámeálbmoga jiena gullot.
+Materiálan leat
+sámiide čujuhuvvon skovvejearahallan sihke čoavddadoaibmijearahallamat.
+Bohtosiid dulkot kultuvrralaš konteavstta vuostá.
+Figgamuššan lea áddet bál-
+valusaid báikki ja mearkkašumiid sámiid eallimis ja dan bokte mearrášuvvi
+vuordámušaid, dárbbuid, geavahusa ja duđavašvuođa.
+Geahčadeami guovddážis
+leat olbmuid árggas čielgan ja servodatlaš bálvalusaid rolla sihke doaibman dan
+vejolažžan dahkkin.
+Bohtosiid mielde sámiid bálvalusduđavašvuohta ja bálvalusaid oažžun leat
+oppalaš dási dáfus čielgasit Suoma gaskamearálaš dási fuonit.
+Gaska bálvalusaide
+lea okta dehalamos bálvalusaid oažžumii váikkuheaddji dahkkiin.
+Iešguhtege
+gildii guoskevaš erohusat leat stuorrá, muhto maiddái gielddaid eará guovlluin
+ássi sámit leat sierraárvosaš sajis bálvalusaid oažžuma ektui.
+Interneahta gea-
+vahus buorida dušše báŋkobálvalusaid oažžuma, eaige ahkeolbmot dávjá sáh-
+te ávkašuvvat das.
+Áššiid dikšuma nuppástuvvan telefonvuđot áššiid dikšumin
+váttismahttá bálvalusaid juksanmuttu, daningo sámegielagiidda lea váttis dikšut
+áššiid daid bokte.
+Eatnigiella ja árgagiella váikkuhit bálvalusduđavašvuhtii nu, ahte vástideadd-
+jit, geainna lei suomagiella árgagiellan vásihedje bálvalusaid oažžuma čielgasit
+álkibun go eará giellajoavkkut.
+Sámegielat bálvalusaid oažžun lea ain unni.
+Buoremusat lea fállun sámegielat beaivedikšu ja giellabeassedoaibma ja lassin
+boarrásiid ruovttuveahkki.
+Lassin Ohcejoga sámegielat dábálašdoaktárabálvalus
+lea dehalaš sajádagas.
+Gielddain lea dušše unnán plánejuvvon doaibma sá-
+megielat bálvalusdási buorideami várás.
+Sámegiela máhttu ii dollojuvvo
+erenoamášmáhttun, iige dat váldo vuhtii bálkádásis.
+SDM:a sierramearreruđas
+lea stuorra mearkkašupmi sámegielat bálvalusaid buvttadeapmai.
+Sámeservviid
+rolla lea dehalamos sámegiela ja kultuvra nannemis.
+Dulkabálvalusaid lea dárbu
+ovddidit viidásabbot, vai áššehasat sáhtášedje atnit ávkin dan.
+Dannego sáme-
+gielat bálvalusat leat ođđa ja dávjá mearreáigásaččat, váillahuvvo lassin buoret
+dieđiheapmi dain.
+Čoavddasánit: sámit, buresveadjin, vuođđobálvalusat, sámegielat bálvalusat,
+bálvalusduđavašvuohta, unnitlogut
+ČUÁKÁNKIÄSU
+Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa já Pohjola Anneli
+Ruávinjargâ, Laapi ollâopâttâh, 2013
+Tutkâmuš tohâmušân lii selvâttiđ sämmilij uáinuid já vuáttámušâid tast, maht
+palvâlusah láá pyereestvaijeem teháliih uásitahheeh sehe palvâlustáárbuin.
+Tark-
+kum čuácá sämmilij päikkikuávlu kieldâi vuáđupalvâlussáid já sierânâstarkkum
+čuásáttâhhân láá sämikielâliih palvâlusah.
+Ubâlâš tahhei paaldâst kielâliih já
+kulttuurliih sierânâstahheeh sehe ucceeblovosajâttâh miärušteh sämmilâš palvâ-
+lusâi uážžum já palvâlustuđâvâšvuođâ kyeskee vuáttámušâid.
+Tutkâmuš ulmen lii finniđ sämiaalmugjesânij jienâ kulosân.
+Amnastâhhân láá
+sämmilijd čujottum luámáttâhkoijâdâllâm sehe čoovdâtuáimeesahhiittâlmeh.
+Puátusijd keččih kulttuurlâš kontekst vuástá.
+Viggâmušân lii iberdiđ palvâlusâi
+saje já merhâšumeh sämmilij elimist sehe vuárdámušah, táárbuh, kevttim já
+tuđâvâšvuotâ, moh miäruštuveh ton pehti.
+Tarkkum kuávdáást lii ulmui aargâst
+piergim já ohtsâskodálij palvâlusâi rooli sehe toimâm tom máhđulâžžân tahhen.
+Puátusij mield sämmilij palvâlustuđâvâšvuotâ já palvâlusâi uážžum láá almos-
+tääsist čielgâsávt Suomâ koskâmiärálâš tääsi vyeleeb.
+Koskâ palvâlusâin lii ohtâ
+tehálumos äšši, mii vaaikut palvâlusâi uážžumân.
+Kieldâkuáhtásiih iäruh láá
+stuárráh, mutâ meid kieldâ jieškote-uv kuávluin ässee sämmiliih láá eresárvusâš
+sajaduvâin palvâlusâi uážžum uáinust.
+Interneet kevttim pyereed tuše pankki-
+palvâlusâi uážžum , iäge aheulmuuh maŋgii pyevti tast ávhástâllâđ.
+Ásástâllâm
+muttum puhelinvuáđusdâlâžžân taha palvâlusâi juksâmvuođâ vaigâdubbon, tas-
+tko sämikielâlijn lii vaigâd ásástâllâđ toin.
+Eenikielâ já argâkielâ vaikutteh palvâlustuđâvâšvuotân nuuvt, ete västi-
+deijeeh, kiäin lâi suomâkielâ argâkiellân, tubdii palvâlusâi uážžum čielgâsávt
+älkkeebin ko eres kielâjuávhuh.
+Sämikielâlijd palvâlusâid uážžuh ain uccáá.
+Enâmustáá lii fálusist sämikielâlâš peivitipšo já kielâpiervâltoimâ sehe puárásij
+päikki-iše.
+Lasseen Ucjuuvâ sämikielâlâš almostuáhtárpalvâlus lii tergâdis saja-
+duvâst.
+Kieldâin lii tuše váhá vuáválâš toimâ sämikielâlij palvâlustääsi pyeredem
+várás.
+Sämikielâmáátu iä uáini eromâš máttun, ege tot váldoo vuotân pálkkáát-
+STM sierânâsmeriruttâ lii lamaš merhâšittee roolist sämikielâlij palvâlusâi
+pyevtitmist.
+Sämiornijduvâi rooli lii puoh merhâšittee sämikielâ já kulttuur na-
+nodmist.
+Tulkkâmpalvâlus lii tárbu ain ovdediđ, vâi äššigâšah pyehtih anneed
+tom ävkkin.
+Tastko sämikielâliih palvâlusah láá uđđâseh já maŋgii meriáigásiih,
+käibiduvvoo lasseen pyereeb tieđettem tain.
+čoovdâsäänih: sämmiliih, pyereestvaijeem, vuáđupalvâlusah, sämikielâliih palvâ-
+lusah, palvâlustuđâvâšvuotâ, ucceeblovoh
+Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa da Pohjola Anneli
+Ruä'vnjargg, Lapin universitett, 2013
+Tu'tǩǩeem tuâjjan lij čiõ'lǧǧeed saa'mi vuäinlmid da toobdlmid kääzzkõõz-
+zi beä'lnn, kook liâ pue'rrjie'llem vääžnmõs vuä'sstuejjee'jen da še
+kääzzkõstaarbin.
+Tu'tǩǩeem ta'rǩǩõõllmõõžžâst liâ saa'mi dommvuu'd
+koo'ddi vuâđđkääzzkõõzz da tää'rǩab tu'tǩǩeem ta'rǩǩõõllmõõžžâst liâ
+sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzz.
+Takaimaai'lmlaž tuejjee'jai kuâŋŋad saa'mi
+kääzzkõõzzi o'nnstumuužž da kää'zzkõõzzi šiõttâmvuõđ kuõskki toobdl-
+mid meä'rte ǩiõll'laž da kulttuursaž jiijjâsnallšem tuejjeei di minoritetts-
+taattus.
+Tu'tǩǩumuužž täävtõssân lij vuäǯǯad sää'm-meerlai jiõnn ko'lljempâjja.
+Aunnstõssân lij saa'mid rajjum kõõjjõsblaŋkk di mainstâttmõõžž liâ
+tuejjuum čooudtuåimmjee'jivui'm.
+Va'sttõõzzid tu'lǩǩeet kulttuursaž
+kontee'kst vuâstta.
+Ǩiččlõõttmõžžân lij tobddâd kääzzkõõzzi päi'ǩǩ da
+miârkktõõzz saa'mi jie'llmest di tõn pääi'ǩ puõ'tti vuârddmõõžž, taarb,
+âânnmõš da o'nnstemvuõđ tobddmõš.
+Ta'rǩǩõõllâm mie'rren liâ oummi
+spraavdõõttmõõžž arggjie'llmest da õhttsažkååddlaž kääzzkõõzzi vue'ǩǩ
+di tuåimmjemvuõtt.
+Va'sttõõzzi mie'ldd saa'mi kääzzkõõzzi šiõttâmvuõđ da kääzzkõõzzi
+vuäǯǯmõõžž liâ takai tää'zz mie'ldd da Lää'ddjânnam kõskkmie'rrsaž
+tää'zz mie'ldd ǩeähn.
+Ku'ǩes mä'tǩǩ-kõõsk liâ õhttân vääžnmõs
+vaikktee'jen kääzzkõõzzi peä'lest, kooi vaikktõs vuäll še takai arggji-
+ellma.
+Kå'ddpuõttlaž jeä'rdõõzz liâ eža vaajtõõlli, tuõttää'ššest lij še
+nu'tt, što jee'res å'rnn koo'ddin jälsteei sää'm, liâ jee'res ärvvsaž staat-
+tuuzzâst kääzzkõõzzi peä'lest.
+Internee'tt âânnmõš pue'rad tå'lǩ baŋkk-
+kääzzkõõzzi kõskksaž âânnmõõžž.
+Täujja lij nu'tt, što puä'rrsab oum-
+mid tõn kääzzkõõzz âânnmõõžžâst ij leäkku nåkam äu'ǩǩ, nu'tt mä'htt
+tõn juu'rdet.
+Ää'ššumuužž mottjumuš te'lfonvuâđđli'žžen vaigg'gad
+kääzzkõõzzi vuäǯǯmõõžž tõn diõtt, ko sää'mǩiõllsain lij vaiggâd ä'ššeed
+ođđnallšem vä'ǯǯlõs aparaattjivui'm.
+Jie'nnǩiõll da arggǩiõll vaikkte kääzzkõõzzi o'nnstemvuõ'tte nu'tt,
+što va'stteei, koin leäi lää'ddǩiõll arggǩiõllân to'bdde kääzzkõõzzi
+vuäǯǯamvuõđ hiâlppân, ko jee'res ǩiõlljoouk.
+Sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi
+vuäǯǯamvuõtt lij veâl occnjaž.
+O'nnstam sää'mǩiõllsaž ta'rjjeemnallšem
+kääzzkõõzz liâ pei'vvhååidast da ǩiõllpie'sstuåimmjumuužžâst di puärr-
+si dommveä'ǩǩvuõđâst.
+Lââ'ssen Uccjooǥǥ sää'mǩiõllsaž takaidåhttar-
+kääzzkõs lij vääžnai staattuuzzâst.
+Koo'ddin liâ occanj plaaneemvuâlaž
+tuåimmjumuužž
+sää'mǩiõllsaž
+kääzzkâ'sttemtää'zz
+pue'rumu'šše.
+Sää'mǩiõl silttõõzz jeät vuõinnu spesialsilttõssân, jeät-ka tõn valddu lokku
+pä'lǩǩmõõžžâst.
+STM:a spesialmie'rrtie'ǧǧest lij lokku vä'lddemnallšem
+miârkktõs
+kääzzkõs
+puu't'tõõzzi
+Sää'morganisaatiai tuâjj lij sää'mǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst
+pri'meârlaž staattuuzzâst.
+Tu'lǩǩeemkääzzkõõzzid âlgg ooudâsviikkâd,
+što ää'ššla vuäi'tči äu'ǩǩeed tõn.
+Sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzz liâ ođđ da
+täujja mie'rräiggsa, ton diõtt kai'bbjed lââ'ssen pue'rab kääzzkõõzzi
+teâđtumuužž.
+Čooudsää'n: sä'mmla, pue'rrjie'llem, vuâđđkääzzkõõzz, sää'mǩiõllsaž
+kääzzkõõzz, kää'zzkõõzz o'nnstemvuõđ tobddmõš, minoritettnee'ǩǩ
+SISÄLLYS
+2 Saamelaisten palvelukokemuksia koskevan tutkimuksen
+2.1 Tutkimuksen taustana oleva hyvinvointi- ja palveluymmärrys ........23
+4 Palvelujen paikka osana saamelaisten hyvinvoinnin rakentumista 59
+4.2 Yhteiskunnallisten instituutioiden tulo ja tukiverkostojen synty .....61
+Hyvinvointivaltiojärjestelmän nopea leviäminen ................................64
+4.3 Hyvinvointivaltion huippu ja julkisten palvelujen
+5.1 Saamenkielinen ja kulttuurilähtöinen palvelutuotanto tänään .......89
+Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen rahoitus..................91
+6.2 Palvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa ............................100
+Saamenkielisten palvelujen tarjonta kunnissa...................................116
+Saamenkielisten palvelujen saatavuuskokemukset...........................119
+6.5 Arjen selviytymisen kannalta tärkeän avun saanti ..........................130
+6.7 Internetin käyttö arjen palvelujen täydentäjänä .............................140
+Pohdinta: saamelaisen palvelutuotannon tulevaisuuden haasteet...155
+ESIPUHE
+Tämä raportti on osa saamelaisten hyvinvointia ja palveluja koskevaa tutki-
+muskokonaisuutta, joka on Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen, Pohjois-
+Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, sen Saamelaisyksikön, Saamelaisalueen
+koulutuskeskuksen sekä SámiSoster ry:n yhteistyössä suunnittelema ja yliopis-
+ton sosiaalityön oppiaineen toteuttama.
+Tutkimushanke on kaksivaiheinen.
+Nyt raportoitava ensimmäinen vaihe toteutettiin saamelaisalueella.
+Se on luo-
+teeltaan pilottimainen, ja siinä selvitetään hyvinvointipalvelujen toteutumaa
+ja erityisyyttä osana saamelaisten hyvinvoinnin rakentumista.
+Näkökulmana
+on saamenkansalaisten oma ääni.
+Erityistarkastelun kohteena ovat omakieliset
+palvelut.
+Kyselyn avulla hankitun kansalaismielipiteen rinnalla on analysoitu
+haastateltujen pitkäaikaisten avaintoimijoiden näkemyksiä saamelaisten palve-
+lutilanteesta ja kehittämistarpeista.
+Hyvinvointia koskevan tiedon tuottamisen
+osana pyrittiin myös kehittämään käyttökelpoisia, kulttuurisensitiivisiä tutki-
+mus- ja mittausmenetelmiä saamelaisten palvelujen saatavuuden ja palvelutyy-
+tyväisyyden seurantaan.
+Rahoituksen saaminen tutkimukseen oli pitkällisen työn ja monien toimi-
+joiden yhteisponnistelujen tulos.
+Saamelaisten palvelukokemuksia ja palvelujen
+yhdenvertaisuuden toteutumista koskevan ajantasaisen tiedon tarve on tiedos-
+tettu jo pitkään, mutta sen tuottamista koskeva rahoitusvastuu on ollut epäsel-
+vä.
+Tämä pilottitutkimus toteutettiin alle vuoden intensiivisenä työrupeamana
+Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä tutkimusrahoituksella.
+Lisäksi La-
+pin yliopiston sosiaalityön oppiaine, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskes-
+kuksen Saamelaisyksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan yksikkö sekä SámiSoster ry.
+antoivat panoksensa tutkimuksen ohjaushenkilöstön työaikana, työtiloina ja
+talouden hallinnointina.
+Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet eri tavoin tutkimus-
+projektin valmisteluun ja ohjaukseen mahdollistaen tutkimuksen toteuttamisen.
+Tutkimuksen ohjausryhmään saatiin monipuolinen edustus: Viveca Arrhenius
+STM:stä, Pia Ruotsala Saamelaiskäräjiltä, Ristenrauna Magga SámiSoster ry:stä,
+Heidi Eriksen sekä Annikki Kallioniemi saamelaisalueen kuntien sosiaali- ja ter-
+veystoimesta, Petri Kinnunen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
+ohjausryhmän puheenjohtajana ja Anneli Pohjola Lapin yliopistosta.
+Erityiskii-
+tos kuuluu teille asiantuntevista kommenteistanne ja ohjauksestanne.
+Suuri kiitos kuuluu myös kvantitatiivisen analyysin ja graafisen esittämisen
+osaamista ja tukea tarjonneille asiantuntijoille.
+Lapin yliopiston tietojenkäsitte-
+lyn lehtori Helena Laukkala ohjasi vaivojaan säästämättä aineiston koodauksen,
+perusanalyysien teon ja graafisten esitysten laatimisen.
+Professori Petri Kinnu-
+nen ja tutkija Petri Vuorijärvi toimivat aineiston syväanalyysin korvaamatto-
+mina menetelmäasiantuntijoina ja avasivat meille moniulotteisen korrespon-
+denssianalyysin tähtitaivaat.
+Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yliopettaja
+Leena Viinamäki tarjosi kokemustaan ja arvokkaita näkökulmiaan tutkimuksen
+suorittamisen eri vaiheissa.
+Kiitos myös taloudenhoitaja Mirja Helppikankaalle
+tiukan budjetin asiantuntevasta taloushallinnasta.
+Ennen kaikkea kiitos kuuluu tietysti niille saamelaisille, jotka vastasivat ky-
+selyymme ja antoivat meille monia rakentavia kommentteja.
+Lämmin kiitos
+myös kaikille avaintoimijoille, jotka luovuttivat aikansa ja asiantuntemuksensa
+tutkimuksen käyttöön.
+Kiitämme myös teitä monia tutkimusaineistojen han-
+kinnassa eri tavoin avustaneita toimijoita: Kolttien kyläkokous, SámiSoster ry,
+Enontekiön kirjaston henkilökunta, Pia Ruotsala, Annikki Kallioniemi, Ulla
+Aikio-Puoskari ja Terttu Guttorm sekä saamelaiskäräjien kielitoimiston kääntä-
+jät kyselylomakkeen ja esipuheen monimutkaisen termistön ansiokkaasta kään-
+nöksestä kolmelle saamen kielelle.
+Päävastuullisena tutkijana toiminut YTT Lydia Heikkilä kiittää lisäksi läm-
+möllä kannustavia työyhteisöjään Rovaniemellä, Inarissa ja Hetassa.
+"Suurikaan
+kantamus ei tunnu raskaalta, kun tie on mukava kulkea." Tämän allekirjoittavat
+mielellään myös tutkimuksen eri vaiheiden etenemisestä ja erityisesti aineistojen
+hankinnasta tutkimusapulaisena huolehtinut YM Elsa Laiti-Hedemäki sekä tut-
+kimushankkeen vastuuhenkilönä ja ohjaajana toiminut professori Anneli Poh-
+jola.
+Lydia Heikkilä & Elsa Laiti-Hedemäki & Anneli Pohjola
+Álggos - Aluksi
+Maa
+Äiti
+Aurinko
+Ylimmäinen
+Ja syntyi tuli
+Sade satoi
+joeksi, järveksi
+Keinui tuuli
+huoahti meri
+viheriöi kivitunturi
+hyökyi
+Tänne
+taivaan sineen
+lyhyeen kesään
+pikkulinnut visersivät
+saamelaiset
+tuulen puhalluksia kasvoilla
+Nils Aslak Valkeapää 1992
+Eanan
+Eadni
+Beaivi
+Báris
+Ja riegádii dolla
+Arvi arvvii
+johkan, jávrin
+Sugadii biegga
+šuohkihii mearra
+Runodii geađgeduottar
+máraidii
+Deike
+almmi alihii
+oanehis geassái
+cizážat vizarde
+sámit
+biekka bossumat ámadajus
+Nils-Aslak Valkeapää 1991
+Aluksi
+Tämä pilottitutkimus avaa latua saamelaisten hyvinvoinnin tutkimiseen.
+Hy-
+vinvointi, pärjääminen, hyvä elämä - mistä oikeastaan puhumme?
+Hyvinvointi on määriteltävissä monin eri tavoin.
+Peruslähtökohdiltaan se
+voidaan tiivistää tarkoittamaan sitä, että voimavarat, tarpeet ja tarpeista huo-
+lehtiminen kohtaavat ja ovat sopusoinnussa keskenään.
+Hyvinvointia voi tarkas-
+tella niin ulkoisten tekijöiden kuin yksilön kokemuksen valossa.
+Se sisältää sekä
+universaaleja, ihmisiä yhdistäviä ulottuvuuksia että kulttuurisia erityispiirteitä ja
+painotuksia.
+Hyvinvoinnin määrittelyissä esiintyvät ihmisten terveys, elinolot,
+työ ja toimeentulo sekä sosiaaliset suhteet.
+Se ymmärretään itsenäisenä, turval-
+lisena, terveellisenä ja sosiaalisena selviytymisenä arjessa sekä tarpeen mukaisen
+tuen ja avun saantina.
+Se on myös elämän mielekkäänä kokemista, vaikutus-
+mahdollisuuksia ja osallisuuden kokemusta.
+Hyvinvoinnin eri ulottuvuudet
+ovat sidoksissa toisiinsa ja vahvistavat toinen toisiaan.
+Hyvä terveys, elinolot ja
+sosiaaliset suhteet sekä turvattu toimeentulo heijastuvat koettuna hyvinvointi-
+na, mutta eivät välttämättä takaa sitä.
+(Vaarama ym.
+Vastaavasti yhteiskunnan peruspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ihmis-
+ten ja yhteisöjen hyvinvoinnin toteutumista.
+Ne tukevat ja edistävät kansa-
+laisten toimintaedellytyksiä elämän eri vaiheissa sekä riskien ja ongelmien eh-
+käisemistä.
+Peruspalveluiden toimivuus ja palveluiden saatavuus tukevat myös
+keskeisellä tavalla ihmisten omatoimisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä.
+(Kinnu-
+nen 1998, 37; Kurkinen ym.
+Tämän tutkimuksen tulokulmana on hyvinvoinnin kulttuurinen ja paikalli-
+nen erityisyys.
+Tarkemmin määriteltynä tutkimuksen kohteena on hyvinvoin-
+tipalvelujen toimivuus saamelaisten hyvän elämän ja kokeman hyvinvoinnin
+mahdollistajana.
+Lähtökohtana on alkuperäiskansoille luonteenomainen laajan
+hyvinvoinnin käsitys, jonka mukaisesti perinteiset elinkeinot, kieli ja kulttuuri,
+luontosuhde sekä (saamelais) yhteisö ovat tärkeässä roolissa hyvinvoinnin synty-
+misessä ja kokemisessa.
+Hyvinvoinnin kulttuuriseen ulottuvuuteen on toistaiseksi kiinnitetty ver-
+rattain vähän huomiota suomalaisessa hyvinvointi- ja palvelutyytyväisyystut-
+kimuksessa.
+Kieli- ja kulttuuriryhmäkohtaisia eroja universaalien palvelujen
+käytössä on tutkittu viime vuosina suomenruotsalaisten ja joidenkin maahan-
+muuttajaryhmien osalta.
+Sen sijaan hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kulttuu-
+rista rakentumista on aiemmin selvitetty kattavasti vain kuurojen hyvinvointi-
+ja elinolotutkimuksessa (Luukkainen 2008).
+Keskeisessä asemassa ovat ihmisen
+ja kulttuurisen yhteisön erityistarpeet sekä kulttuurinen taustaymmärrys palve-
+lujen roolista, palvelutarpeen syntymisestä ja olosuhteista, asenteista sekä nor-
+meista, jotka vaikuttavat niiden käyttöön.
+Lisäksi kielellinen ja kulttuurinen vä-
+hemmistöasema puitteistaa kohderyhmän palvelutarpeita ja kokemuksia.
+Kulttuurisuuden ohella paikallisuus määrittelee vahvasti saamelaisten hyvin-
+voinnin toteutumista ja palvelutarpeita.
+Saamelaisalueen erityiset olosuhteet ja
+historialliset kehityspiirteet määrittävät sekä ihmisten pärjäämistä että palvelu-
+jen ja sosiaalisen turvan tarvetta sekä toteutusta.
+Perinteiset, luontoa hyödyntä-
+vät elinkeinot ovat säilyttäneet asemansa ihmisten toimeentulon kulmakivenä
+näihin päiviin asti.
+Toimeentulon ohella poronhoito ja muut perinteiset elinkei-
+not muodostavat kulttuurin ja yhteisöllisten suhteiden perustan, joka on muun-
+tunut yhteiskunnan rakenteellisten muutosten keskellä säilyttäen kuitenkin kes-
+keiset ominaispiirteensä.
+Rinnakkain tapahtunut nopea modernisaatiokehitys ja sen mukanaan tuo-
+mat uudet haasteet ja mahdollisuudet ovat muuttaneet merkittävällä tavalla
+myös perinteisten elinkeinojen harjoittamisolosuhteita.
+Saamelaiskulttuuri ja
+-elinkeinot ovat murroksessa voimakkaan yhteiskunnallisen rakennemuutoksen
+johdosta, jolloin entiset elämisen ratkaisut - ja myös niihin tarvittava tuki -
+joutuvat tarkistettaviksi ja edellyttävät nopeitakin sopeutumisratkaisuja.
+Voidaankin sanoa, että saamelaisten hyvinvointia 2010-luvun maailmassa ja
+Suomessa luonnehtivat sekä jatkuvuudet että katkeamat.
+Monimutkaistuneen
+yhteiskunnan ja paikallisten elinehtojen muutosten mukanaan tuomat uudet
+haasteet heijastuvat osaltaan saamelaisten palvelutarpeisiin, käyttöön ja niihin
+kohdistettuun odotusarvoon.
+Toisaalta palvelutarpeisiin vaikuttavat yleiset vä-
+estölliset ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, suurena pysynyt
+alueellinen työttömyys sekä voimakas poismuutto alueellisiin kasvukeskuksiin.
+Muuttoliikkeen seurauksena saamelaisväestö on hajaantunut laajalti eri puolille
+Samanaikaisesti vastavoimana toiminut saamen kielen ja kulttuurin el-
+pyminen sekä kulttuuri-itsehallinnon vahvistuminen ovat luoneet uusia kieli- ja
+kulttuuriperustaisia ansiotyön mahdollisuuksia hidastaen osaltaan poismuuttoa.
+Nopea siirtymä moderniin ja perinteisten tapojen rinnakkaiselo ovat aikaan-
+saaneet monenlaisia muutosprosesseja.
+Niiden seurauksena kulttuurisen yhtei-
+söllisyyden ja perinteisen sosiaalisen turvan rakenteet sekä instituutiot ja käy-
+tännöt sekä toimintatavat ovat osin murentuneet, muuttuneet tai määrittyneet
+uudestaan.
+Samanaikaisesti yhteiskunnallisten palvelujen rooli osana saamelais-
+ten elämää on lisääntynyt tarjoten uusia mahdollisuuksia, jotka paikkaavat, täy-
+dentävät tai korvaavat saamelaisten perinteisiä arjen selviytymisstrategioita.
+Mitä on säilynyt, mikä on muuttunut, miten nämä heijastuvat saamelaisten
+palvelutarpeisiin?
+Mikä on "palvelujen" paikka saamelaisten elämässä ja hyvin-
+voinnin tukemisessa?
+Miten palvelut mahdollistavat ja tukevat saamelaisalueen
+saamelaisten arjessa pärjäämisen tämän päivän EU-Suomessa ja globaalissa maa-
+ilmassa?
+Miten saamelaiset kokevat itse omakielisten palvelujen saatavuuden ja
+laadun?
+Miten palvelut vastaavat heidän erityisiin tarpeisiinsa saamelaisalueella?
+Mikä on perinteisen suvun ja yhteisön tuen osuus ja suhde julkisiin palveluihin?
+Mihin arjen avun tarpeisiin saamelaisjärjestöt vastaavat?
+Millaisia merkityksiä
+omakielisillä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavilla palveluilla on saa-
+melaisille ja saamelaisyhteisöille?
+Pureutumalla edellä kuvattuun monisyiseen tematiikkaan tämän tutki-
+muksen konkreettisena tavoitteena on ymmärryksen lisääminen saamelais-
+ten hyvinvoinnin ja palvelujen eri näkökohdista ja monimutkaisista suhteista.
+Tutkimuksella pyritään tekemään näkyväksi ja parantamaan saamelaisten hy-
+vinvointipalveluiden saatavuutta, kohdentumista ja laatua sekä tukemaan pal-
+velujärjestelmän suunnitelmallisuutta ja saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten
+palvelujen pitkäjänteistä kehitystyötä saamelaisalueen kunnissa.
+Ajantasaista
+ja kattavaa tutkimustietoa palveluiden toteutumisesta ja tarpeista tarvitaan re-
+surssien tarkoituksenmukaiseen mitoitukseen, palvelujen vaikuttavuuden arvi-
+ointiin ja kehittämiseen sekä palvelutarpeiden ennakoinnin pohjaksi.
+Tarvitaan
+kattava selvitys palvelutilanteesta ja -tarpeista, jotta saamenkielisten ja -kulttuu-
+risten palveluiden uudistaminen saadaan kulkemaan muun palvelukehityksen ja
+-resursoinnin mukana.
+Lisätekijänä hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja kehittämisen haasteille
+on kunnallisten palveluiden meneillään oleva syvällinen rakennemuutos.
+Sii-
+nä tulisi huomioida myös saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet
+yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisesti.
+Samoin on tärkeä tunnistaa ja turvata
+saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon mukaiset oikeudet vaikuttaa palveluntuo-
+tantotapoihin.
+Saamelaisten palvelukokemuksia koskevan
+tutkimuksen tavoite ja tutkimusasetelma
+2.1 Tutkimuksen taustana oleva hyvinvointi- ja
+palveluymmärrys
+Tutkimus kohdistuu saamelaisten käytettävissä olevien hyvinvointipalvelujen
+tilanteeseen ja asemaan palvelujärjestelmässä.
+Tutkimuksen kohteena ovat saa-
+melaisten palvelukokemukset ja -tarpeet.
+Hyvinvointipalvelujen saatavuutta,
+tarvevastaavuutta ja niihin kohdistuvia odotuksia tarkastellaan kulttuurisena
+sekä paikallisena erityiskysymyksenä saamelaisten elinolosuhteista ja kokemus-
+maailmasta käsin.
+Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan yhteiskunnan ja kolmannen sektorin
+tuottamia tai yksityisiä sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluja.
+Laajemmassa
+merkityksessä myös muilla sektoreilla (esimerkiksi nuoriso, liikunta, kaavoitus,
+asuminen, liikenne) tehtävät palveluratkaisut ovat merkittäviä etenkin ennalta
+ehkäisevästä näkökulmasta.
+Kunnan palveluiden lisäksi muut julkiset toimijat,
+kuten Kansaneläkelaitos, työhallinto sekä yksityiset palveluntuottajat, kolmas
+sektori ja kansalaistoiminta, jotka muodostavat toisistaan riippuvaisen hyvin-
+voinnin tuottamisverkoston, vaikuttavat kukin omalla toiminnallaan ja valin-
+noillaan kokonaisuuteen.
+Kokonaisuudessa on huomioitava myös esimerkiksi
+kauppa-, posti-, pankki- ja muut vastaavat palvelut, jotka kansalaisten arjen hy-
+vinvoinnin näkökulmasta ovat välttämättömiä.
+(Kurkinen ym.
+Tutkimuksellisena lähtökohtana hyvinvointi voidaan määritellä tilaksi, jossa
+yksilöllä on mahdollisuus saada keskeiset aineelliset ja sosiaaliset tarpeensa tyy-
+dytetyiksi, ja hänellä on käytössään hyvinvoinnin uusintamisen voimavarat sekä
+mahdollisuudet.
+Hyvinvointi toteutuu viime kädessä yksilötasolla, mutta se to-
+dentuu kansalaisen tarpeiden ja voimavarojen sekä yhteiskunnan hyvinvoinnin
+toiminta- ja jakomekanismien vuorovaikutuksessa.
+Hyvinvoinnin toteutuminen
+on aina riippuvainen sille edellytyksiä tai esteitä asettavista ulkoisista tekijöistä,
+ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, päätöksenteosta sekä palvelujärjes-
+telmästä.
+Hyvinvoinnin paikallisella toteutumisareenalla kohtaavat yksilöllisten
+elämäntilanteiden ja -prosessien erilaistumisen "mikromaailma" ja toisaalta ylei-
+sen yhteiskuntakehityksen ja alueiden uudelleen järjestymisen "makromaailma".
+Lähtökohtaisena ymmärryksenä tutkimuksessa on koettu hyvinvointi.
+on tärkeä hyvinvointitutkimuksellinen näkökulma materiaalisen ja normatiivi-
+Tutkimuksen tavoite ja tutkimusasetelma
+sen näkökulman lisäksi.
+Koetun hyvinvoinnin tutkimus on saanut vahvemman
+jalansijan elämänlaadun tutkimuksen hyvinvointiteoreettisessa suuntauksessa,
+jossa hyvinvointia lähestytään yksilön (objektiivisten tai koettujen) elinolojen
+ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisenä vuorovaikutuksena.
+Myös elämänlaa-
+dun tutkimusperinteessä on korostettu, että ihmisen kokemus hyvinvoinnista
+ja elämänlaadusta perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon omasta elämästä ja sosi-
+aalisesta tilanteesta, jota terveys ja toimeentulo toisaalta muovaavat ja toisaalta
+raamittavat.
+Cummins 1997; Eckersley 2000.)
+Hyvinvoinnin toteutuman paikallisuus ja paikallisten kudosten erityispiirteet
+ovat olleet analyysin kontekstina useissa hyvinvointi- ja palvelututkimuksissa
+(mm.
+Hokkanen ym.
+1991; Kinnunen 1998; Laitinen & Pohjola 2001).
+sijaan kulttuuriseen ulottuvuuteen on suomalaisessa hyvinvointitutkimuksessa
+toistaiseksi kiinnitetty verraten vähän huomiota.
+Hyvinvointivaltion univer-
+saalin sosiaaliturvan idea on perustunut muodollisen tasa-arvon periaatteel-
+Tavoitteena on ollut tarjota samantasoisia ja samanlaisia palveluita kaikille
+riippumatta sosioekonomisesta asemasta, asuinpaikasta ja muista eroista, kuten
+etnisestä taustasta.
+Palvelut on tuotettu enemmistökulttuurin lähtökohdista ja
+kielellä.
+Stakesin lausunnon mukaan (2006): "tasa-arvon pohjalle rakennettu
+yhteiskuntamalli tukee myös vähemmistöjä (http://www.stakes.fi/ajankohtaista/
+Suomen perustuslain 6 § mukaan ihmiset ovat
+yhdenvertaisia lain edessä." Hyvinvointivaltiokehitys on muuttanut merkittäväl-
+lä tavalla väestön elinolosuhteita.
+Se on pyrkinyt tasoittamaan alueellisia eroja
+ja nostanut myös saamelaisväestön elinolojen sekä terveyden ja hyvinvoinnin
+tasoa.
+Kuitenkaan kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen näkökulmasta se
+ei ole toiminut täysin yhdenvertaisesti.
+Anttonen & Sipilä 2000.)
+Terveys ja hyvinvointi kietoutuvat läheisesti yhteen.
+Määrittelytavasta riippu-
+en terveys sisältyy hyvinvointiin, tai terveys ymmärretään hyvinvoinnin tilana.
+WHO:n määritelmän mukaan terveys ymmärretään laaja-alaisesti "täydellise-
+nä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana eikä vain sairauksien tai
+vajavuuksien puuttumisena".
+Sosiaali- ja terveysministeriön Terveys 2015 -stra-
+tegia rakentuu tämän ymmärryksen varaan.
+Strategiassa todetaan, että "vanhe-
+neminen sekä kulttuurinen ja etninen moninaistuminen ovat terveyspolitiikan
+haasteita.
+Kaikille väestöryhmille on turvattava mahdollisuus terveytensä edis-
+tämiseen ja osallisuus yhteiskunnalliseen toimintaan.
+Ikään tai kulttuuriseen
+erilaisuuteen perustuva syrjäytyminen on kyettävä välttämään myös sen vuoksi,
+että sillä olisi ilmeisiä terveysvaikutuksia".
+(Valtioneuvoston periaatepäätös...
+Kuitenkaan tätä seikkaa ei ole huomioitu erikseen strategian terveys-
+poliittisissa päätavoitteissa.
+Tavoitteet on edelleen kirjoitettu Suomen kansalai-
+sen (suomalaisen) yleistetystä, universaaliksi tulkitusta näkökulmasta.
+Lisäksi ta-
+voitteet heijastavat varsin kapea-alaista terveysmääritelmää.
+Hyvinvoinnin ja terveyden kulttuurisuudella ymmärretäänkin tavallisim-
+min taiteiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle (ks.
+Reunanen
+Sen sijaan käsitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kulttuurisesta
+rakentumisesta sekä kulttuurisista ominaispiirteistä tekee vasta tuloaan hyvin-
+vointitutkimukseen.1 Etnisyyden merkitys sosiaalityössä ja terveydenhuollossa
+on tiedostettu kylläkin jo pitkään, ja etenkin maahanmuuttajien kohdalla se
+huomioidaan yhä enenevässä määrin kehitettävissä työmenetelmissä.2 Sen si-
+jaan kulttuurisesti määräytyneenä orientaationa hyvinvointikokemuksen ja tar-
+peiden perustalla sitä on käsitelty vähemmän.
+Saamelaisten kohdalla sitä ovat
+vieneet eteenpäin muun muassa Markku Laatu 1997, Tarja Kilpeläinen 1998 ja
+Tuuli Miettunen 2012.
+Vähemmistökansalaisten ääni
+Kansalaisten palvelukokemukset nostavat ihmisten oman äänen ja asiantunte-
+muksen viranomais- ja asiantuntijanäkemysten rinnalle.
+Ne tarjoavat ajankoh-
+taista tietoa ihmisten hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan ja palveluiden tilantees-
+ta ihmisten näkökulmasta.
+Kansalaisnäkökulman ja ihmisten subjektiivisten
+kokemusten huomioiminen on tärkeä osa palauteketjua, jonka avulla voidaan
+kehittää palveluja, puuttua erityyppisiin hyvinvoinnin vajeisiin ja näin paran-
+taa hyvinvointia.
+Kansalaiskyselyihin perustuvat hyvinvointitutkimukset ovat
+liitettävissä myös empowerment-ajatteluun, joka on usein suomennettu valtais-
+tumiseksi tai voimaantumiseksi.
+Tämä tarkoittaa erilaisten toimijoiden pyrki-
+mystä parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja asemaa omaa elämäänsä
+koskevissa asioissa.
+Tähän sisältyy myös ajatus heikoimpien ryhmien puolesta
+puhumisesta ja rakenteiden kyseenalaistamisesta (esim.
+Kansalaisten omiin kokemuksiin perustuva tiedontuotanto on myös sinällään
+perusteltua.
+Makrotason tilasto- ja rekisteriaineistoon sekä näiden pohjalta
+muodostetut erityyppiset makrotason tietoon pohjautuvat indikaattorit ja teh-
+dyt tutkimukset antavat kuvan yleisellä tasolla esimerkiksi tulojen jakautumises-
+ta tai palvelujen käytöstä, ne kuvaavat heikosti ihmisten subjektiivista kokemus-
+Sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti kulttuuri ymmärretään "jaettuna merkityksellistä-
+misjärjestelmänä".
+Saman kulttuurin jäsenet jakavat keskenään tärkeimmät käsitejärjestelmät,
+mielikuvat ja aatteet, joiden välityksellä he ajattelevat ja kokevat sekä tulkitsevat maailmaa pää-
+piirteiltään samanlaisin tavoin (mukaan lukien käsitteet, arvot, normit).
+Kielellä on keskeinen
+rooli arvojen ja merkitysten varastoijana, uusintajana sekä tuottajana.
+Anis 2006; Anis 2008; Hännikäinen 2011; Kunnari & Panayotova 2007; Lehtonen
+2006; Martikainen-Ata & Vesivalo 2009.
+ta eri elämäntilanteissa ja eri tilanteiden taustalla olevia tekijöitä.
+(Siltaniemi
+Ihmisten hyvän elämän perusarvoihin kuuluvat itsemääräämisoikeus, oikeu-
+denmukaisuus, tasa-arvon kokemus, eriarvoisuuden poistaminen ja ihmisen
+osallisuus (Haverinen ym.
+Palveluiden oikeudenmukainen kohden-
+taminen edellyttää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta palveluihin.
+Oikeuden-
+mukaisuus näkyy palveluiden yhtenäisinä myöntämisperusteina sekä ihmisten
+tarpeisiin vastaamisen tapana, toimintaa ohjaavana päämääränä.
+Kysymys on
+siitä, miten kansalaiset voivat luottaa palvelulupauksiin (Muuri & Nurmi-Koik-
+Vähemmistöjen kohdalla oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus saavat uu-
+det ulottuvuudet.
+Yhdenvertaisuudessa on kyse eriarvoisuuksien tasoittamisesta,
+kaikkien ihmisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja oikeuksista osallistua,
+kehittyä ja saada palveluita (http://www.alli.fi/yhdenvertaisuus).
+Yhdenvertai-
+suuden toteutumisen edellytyksenä on, että palvelut ovat omakielisiä ja kult-
+tuuriset erityispiirteet huomioivia ja että vähemmistöjen palvelusaatavuus sekä
+saavutettavuus on turvattu.
+Erilaiset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset kansalaisten palvelutyy-
+tyväisyyttä ja käyttäjien kokemusta mittaavat tutkimukset ja selvitykset ovat
+yleistyneet Suomessa 2000-luvulla.
+Siihen ovat osaltaan vaikuttaneet uuden
+julkishallinnon tiedontarpeet vastata palvelutuotannon tulosvastuullisuudesta
+ja laadusta.3 Vähemmistöjen tilannetta on selvitetty Kielibarometri 2012 -tut-
+kimuksessa, joka kohdistui ruotsinkieliseen vähemmistöön.
+Siinä saattoi ottaa
+kantaa julkisten palvelujen toimivuuteen suomeksi ja ruotsiksi.
+Hankkeen tar-
+koituksena oli mitata kansalaisnäkökulmasta, miten paikallista vähemmistöä
+kohdellaan yleisellä tasolla sekä selvittää kuntapalvelujen kielellistä laatua toimi-
+alakohtaisesti.
+Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa MAAMU
+-tutkimuksessa tutkittiin yksityiskohtaisesti kolmen maahanmuuttajaryhmän
+terveyttä ja hyvinvointia sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen käyttöastetta uni-
+versaaleilla mittareilla mitattuina (Castaneda ym.
+Vastaavasti maahan-
+muuttajien kuntoutuspalveluihin hakeutumista ja sinne pääsemistä selvitettiin
+rekisteriaineistojen ja asiantuntijahaastattelujen avulla Kelan "Maahanmuuttajat
+Stakes, sittemmin THL, ja Kela ovat toteuttaneet valtakunnallista hyvinvointi- ja palvelutut-
+kimusta 2000-luvulla ja julkaisseet useita raportteja tuloksista (mm.
+Helne & Laatu 2006;
+Hirvilammi & Laatu 2008; Muuri 2008; Virkki ym.
+2011; Vaarama ym.
+STKL, sit-
+temmin SOSTE, on vuodesta 1995 lähtien tuottanut alueellisia, kansalaiskyselyihin perustuvia
+hyvinvointianalyysejä.
+Lisäksi Kuntaliiton selvityksissä on selvitelty kansalaisten ja asiakkaiden
+mielipiteitä palvelujen saatavuudesta ja laadusta (Pekola-Sjöblom 2006; 2012, Ilmapuntari
+Myös Valtiovarainministeriö tuottaa Julkisten palveluiden laatubarometriä (http://
+www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20111024Julkis/Julkisten_
+palvelujenlaatubarometri_verkkopalvelut2011.pdf).
+kuntoutuspalvelujen asiakkaina" -tutkimuksessa.
+Tutkimuksen toteuttivat Kun-
+toutussäätiö ja Lapin yliopisto.
+(Härkäpää ym.
+Sen sijaan muiden kie-
+li- tai etnisten vähemmistöjen palvelukokemusten erityisnäkökulmia on tutkittu
+vain vähän.
+Saamelaisten palvelujen saatavuutta on selvitetty viranomaisnäkökulmas-
+ta useissa eri selvityksissä.4 Sen sijaan saamelaisten palvelukokemuksia on tut-
+kittu kattavasti vain vähän.5 Vuonna 1997 valmistui Lapin lääninhallituksen
+toteuttama Birge ja eale dearvan -selvitys (Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997),
+jossa viranomaisnäkökulman ohella kysyttiin myös saamelaisten palvelukäyt-
+täjien kokemuksia.
+Vastaavasti Vähemmistövaltuutetun toimisto toteutti pää-
+kaupunkiseudun saamelaisille kohdennetun palvelukyselyn (Länsman 2008).
+Saamelaisnäkökulmaa on käsitelty lisäksi joidenkin saamelaisalueen alueellisten
+hyvinvointibarometrien ja kuntakohtaisten hyvinvointikertomusten yhteydessä
+toteutetuissa kansalaiskyselyissä (Viinamäki 2007; Alatalo ym.
+Parasta
+aikaa käynnissä on myös Lapin korkeakoulukonsernin Pohjoisen hyvinvoinnin
+tietopaikka (2011-2013) -hanke, jonka tarkoituksena on koota yhteen moni-
+tasoinen hyvinvointitieto alueelliseen hyvinvointitietokantaan, luoda Lappiin
+kohdistettava hyvinvointibarometri sekä uudet kokemukselliset hyvinvointi-in-
+dikaattorit.
+Saamenkielisten palvelutilanne on huomioitu siinä yhtenä erityisky-
+symyksenä.
+Arktisen neuvoston hallinnoima laaja Arktisten alkuperäiskansojen
+elinolotutkimus selvitti hyvinvoinnin ja elinolojen ohella myös palvelukäyttö-
+kokemuksia (Survey of Living Conditions in the Arctic, SLiCA) 6.
+Suomi aino-
+ana Pohjoismaana ei ole kuitenkaan toteuttanut kyselyä.
+Omakielisten sosiaalipalvelujen saatavuutta selvittäneen työryhmän muistio 1985:41; Saamen-
+kielisten peruspalvelujen kartoitus, työryhmämuistio 2001:1; Näkkäläjärvi 2008.
+Saamelaiskäräjät ja Kynnys ry.
+toteuttivat vuosina 1995 - 96 saamelaisten vanhusten ja vam-
+maisten tukiprojektin.
+Projektiin sisältyi teemahaastattelu, jolla kartoitettiin saamelaisten van-
+husten ja vammaisten näkemyksiä saamelaisten oikeuksien toteutumisesta sekä kokemuksia
+asiakkuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
+SámiSoster ry toteutti vuosina 2002 -2003 Kolt-
+taväestön hyvinvointipalveluiden kehittämisprojektin.
+Projektissa kartoitettiin koltta-alueen
+asukkaiden mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, käytöstä ja tyytyväisyydes-
+tä sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille tehdyllä kyselyllä saamenkielen tai-
+dosta, kulttuurisesta tuntemuksesta, kokemista kieliongelmista sekä työn kehittämisehdotuksis-
+ta (Kolttaväestön hyvinvointipalvelujen... 2003).
+Kolttasaamelausten palvelutarpeita on myös
+kysytty vuonna 2005 toteutetussa kolttien elinoloselvityksessä (Jefremoff 2005).
+SámiSoster
+ry:n toteuttamassa Virkus Gilli/Vireä kylä -hankkeessa pyrittiin löytämään ja kokeilemaan
+mallia, jossa saamenkieliset ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottavia palveluita tuotetaan
+kyläyhteisön tasolla.
+Hankkeen yhteydessä selvitettiin kyselylomakkeen avulla palveluiden saa-
+tavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja tarpeita neljässä kylässä eri puolilla saamelaisaluetta.
+(Magga
+& Palojärvi 2006; Palojärvi & Magga 2006.)
+http://www.arcticlivingconditions.org (20.12.2013)
+Saatavuus, tyytyväisyys, tarpeet
+Julkisen vallan velvoite turvata jokaiselle riittävät peruspalvelut on määritelty
+lainsäädännössä.
+Sosiaaliset oikeudet ovat julkista valtaa velvoittavia kansalaisoi-
+keuksia7.
+Ne varmistavat tietyn hyvinvoinnin tason, joka on riippumaton hen-
+kilön kyvystä hankkia toimeentulo tai huolenpito.
+Sosiaaliset oikeudet voidaan
+erotella niiden sääntelytavan perusteella sekä sen suhteen, miten sitova niitä
+koskeva järjestämisvelvoite on.
+Vahvimpia ovat subjektiiviset oikeudet, joiden
+keskiössä on PeL 19 § 1 momentin nojalla syntyvä oikeus välttämättömään toi-
+meentuloon ja huolenpitoon.
+Tavallisella lailla säädettyjä subjektiivisia oikeuk-
+sia ovat oikeus toimeentulotukeen, päivähoitoon, lasten kotihoidontukeen sekä
+oikeudet eräisiin vaikeavammaisten palveluihin ja lastensuojelun palveluihin.
+Muilta osin palvelujen tulee lain mukaan olla alueen tarpeeseen nähden riit-
+tävät.
+Tämä tuo tiettyä harkinnanvaraisuutta palvelutarjontaan.
+Viimeaikaiset
+yhteiskuntapoliittiset ratkaisut ovat vahvistaneet kuntien itsemääräämisoikeutta
+palvelutuotannon toteutuksessa.
+Taloudellisten puitteiden kaventumisen myötä
+palvelutarjonnan onkin todettu erilaistuneen ja eriarvoistuneen eri puolilla Suo-
+Saamen kielilain (1086/2003) mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saa-
+melaisten kotiseutualueella viranomaisissa asioidessaan saamen kieltä.8 Saamen
+kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: inarinsaamea,
+koltansaamea ja pohjoissaamea.
+Laki on kaksisuuntainen ja se velvoittaa myös
+viranomaisia.
+Saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä valtion että kunnal-
+listen viranomaisten velvollisuus on oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että saa-
+melaisten kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä (§ 24).
+Viranomaisen on
+henkilöstöä palvelukseen ottaessaan muun muassa huolehdittava siitä, että hen-
+kilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi ja koulutusta järjestämällä
+tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen
+tehtävien edellyttämä saamen kielen taito (§14).
+Jos viranomaisessa ei ole sellais-
+ta saamen kielen taitoista henkilöä, joka voisi käsitellä asiaa, on viranomaisen
+järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta (§ 19).
+Vi-
+ranomaisen tulee myös tiedottaa saamenkielillä.
+Palvelun saatavilla olo on lähtökohta, mutta se ei vielä kerro, onko palvelu
+myös ihmisten kannalta hyvin toimiva ja saavutettavissa.
+Tutkimusten mukaan
+palvelujen käyttö vähenee kodin ja palvelupaikan välisen etäisyyden kasvaessa.
+Ne on kirjattu perusoikeuksiin (Laki Suomen hallitusmuodon muuttamisesta 969/1995) ja
+Suomen perustuslakiin 731/1999.
+Saamelaisella on oikeus käyttää viranomaisessa asioidessaan valintansa mukaan suomen tai saa-
+men kieltä.
+Sama oikeus on saamelaisella saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolellakin valtion
+viranomaisissa silloin, kun nämä muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät kotiseutualueen vi-
+ranomaisessa vireille tulleita asioita.
+Lisäksi osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle, koska saavutettavuus on
+heikko.
+Palvelujen saavutettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat myös viimeaikaiset ide-
+ologiset, rakenteelliset ja toiminnalliset palvelujärjestelmän muutokset.
+Hyvin-
+vointivaltion onkin todettu muuttuneen yhä enemmän palveluvaltioksi.
+Palve-
+luja keskitetään ja karsitaan, ja henkilökohtaisesta kohtaamisesta on siirrytty yhä
+useammin puhelinpalveluun tai palvelujonokäytäntöön.
+Vastaavasti asiakkuus
+on muuttunut yhä enemmän kuluttaja-asemaksi.
+Universaalin, kaikille yhte-
+näisen palvelutarjonnan sijaan palvelu suunnitellaan yhä enenevässä määrin yh-
+dessä asiakkaan kanssa.
+Palvelua tai etuutta saadakseen asiakkaan eli kuluttajan
+on kuitenkin selvittävä palvelun hankkimisen prosesseista.
+Hänen on osattava
+ja pystyttävä toimimaan monimutkaisissa palvelujärjestelmissä saadakseen tie-
+toa palveluista.
+Myös vastuu palvelujen laadusta (tarvittaessa valittaa tai saada
+hyvitystä) on siirtynyt asiakkaalle.
+Sosiaalisten oikeuksien toteutumisen velvoit-
+teet ja vastuu ovat sen seurauksena siirtyneet yhä enemmän yksilölle (aktivoin-
+titoimet, joissa edellytetään että toimii laissa määritellyllä tavalla tai menettää
+etuuden).
+Nämä muutokset asettavat palvelunkäyttäjille uusia haasteita.
+koskee erityisellä tavalla vajaakuntoisia, mutta myös henkilöitä, jotka eivät hal-
+litse palvelujärjestelmän kieltä tai kulttuurisesti eriytyneitä menettelytapoja.
+Saamenkielisen väestön osalta näiden muutosten voidaan
+ajatella vaikeuttaneen monella tavalla palvelujen saatavuutta.
+Laadun lähtökohtana on palvelujen tarvevastaavuus.
+Saamelaisten kohdalla
+ensisijaisina kriteereinä nousevat esiin palvelujen omakielisyys ja kulttuuriläh-
+töisyys.
+Sen ohella että palvelut tarjoavat tukea ja apua arjessa selviytymiseen, ne
+ehkäisevät ongelmien syntyä ja auttavat selviytymään niistä.
+Palveluilla on myös
+monia laaja-alaisempia tehtäviä.
+Omakieliset ja kulttuurilähtöiset palvelut lisää-
+vät saamelaisten mahdollisuutta edistää omaa hyvinvointiaan ja vaikutusmah-
+dollisuuksiaan.
+Ne edesauttavat osaltaan kielen ja kulttuurin elävänä säilymistä
+luomalla monipuolisia kielenkäyttöympäristöjä, mahdollistavat perinteisen elin-
+keinotoiminnan jatkuvuuden ja kannattelevat sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä.
+Samalla ne turvaavat osaltaan saamelaisten kansalaispoliittisten ja sosiaalisten
+oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen.
+Mahdollisuus ja oikeus päät-
+tää palvelujen järjestämistavoista edistää myös osaltaan saamelaisten kulttuuri-
+itsehallinnon toteutumista.
+Palvelu- ja asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksia on yleisesti kritisoitu sii-
+tä, että useasta syystä johtuen niistä tavanomaisesti välittyy ylipositiivinen kuva.
+Vastausten on havaittu tuottavan aina melko tai erittäin tyytyväisten suuren
+enemmistön, mikä ei vastaa muiden menetelmien avulla saatuja tuloksia.
+(Ed-
+wards ym.
+Ilmiötä on selitetty muun
+muassa sillä, että potilaiden ja asiakkaiden asema sosiaali- ja terveyssektorilla
+ei kaikin osin vastaa ihmisten toimintaa tavaroiden ja palveluiden käyttäjinä
+muilla palvelusektoreilla.
+Asiakastyytyväisyyskyselyjen taustalla olevan kon-
+sumeristisen9 ajattelun mukaan kuluttajalla on mahdollisuus tehdä valintoja
+palvelujen suhteen.
+Jos tuotteet tai palvelut eivät miellytä, asiakas voi vetäytyä
+ja siirtyä toisten palveluiden käyttäjäksi (exit).
+Hänellä on myös mahdollisuus
+käyttää ääntään protestoimalla, tekemällä valituksia tai osallistumalla palvelun
+kehittämistoimintaan (voice).
+Lisäksi organisaatiouskollisuuden (loyalty) on to-
+dettu vaikuttavan asiakaskokemukseen.
+Sillä tarkoitetaan asiakkaan vaikenemis-
+ta ja todettujen puutteiden tai ongelmien tulkitsemista organisaation kannalta
+myönteisellä tavalla.
+Neljäntenä vaihtoehtona on nostettu esiin mahdollisuus
+jättää käyttämättä palvelua (neglegt).
+Hirschman
+1970; Järvikoski ym.
+Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla asiakkaan vaikutusmahdollisuudet
+palveluihin ovat kehittyneet paljonkin, mutta ne eivät silti toimi kaikin osin
+toivotusti.
+Muun muassa kansalaisen riippuvuus saamastaan julkisesti järjeste-
+tystä tuesta, hoivasta ja turvasta sekä vaihtoehtojen puute avun tarpeen ollessa
+kipeä vaikuttavat merkittävästi asiakasasemaan ja palvelukokemuksiin.
+Kansa-
+lainen määrittyy yhä helposti hallintoalamaiseksi, joka kunnioittaa virkamiehiä
+ja asiantuntijoita.
+Etenkin terveyspalvelujen käyttäjien
+odotuksiin vaikuttaa terveyspalvelujen erityinen arvostus ja hierarkkinen asema
+yhteiskunnassamme.
+Toisaalta verovaroin tuotetuilla palveluilla on yleisesti kansalaisten vahva tuki
+takanaan.
+Kansalaisilla on syytä uskoa, että asiakastyytyväisyyskyselyn tulok-
+set vaikuttavat palvelutarjontaan, organisointiin ja toteutukseen.
+Asiakkaiden
+palvelupalaute kontekstoituu siten ajallisesti, paikallisesti ja toiminnallisesti.
+Asiakastyytyväisyys on yhteydessä kansalaisten odotuksiin palvelutuottajan vel-
+vollisuuksista, toimintatavoista ja keinoista.
+Vastaavasti kansalaisilla on myös
+tiettyjä odotuksia asiakkaan kohtelusta, asemasta ja oikeuksista.
+Odotukset vai-
+kuttavat suuresti palvelukokemukseen, mutta myös asiakkaan yleisen tyytyväi-
+syyden omaan elämäntilanteeseensa on todettu värittävän palvelutyytyväisyyttä.
+Asiakas on taipuvainen suhtautumaan palveluihin myönteisemmin, jos hänen
+hätänsä on suuri, reaalisia palveluvaihtoehtoja ei ole, hänellä ei ole riittävästi
+voimavaroja, tietoa tai taitoa vaihtoehtoisten palveluiden hyödyntämiseen, pal-
+velujen piiriin pääsy on erityisen haastavaa tai jos palvelutta jääminen merkitsee
+kurjuutta.
+Näiden ohella kuluttajien vastauksiin voi liittyä myös strategista har-
+kintaa niin, että esimerkiksi ei haluta valittaa palveluista, jotta niitä ei menetet-
+täisi.
+Edwards ym.
+Konsumerismillä tarkoitetaan kansantaloustieteen näkemystä, jossa kulutus on keskiössä ja
+markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta.
+Vähemmistöjen palvelutyytyväisyyteen vaikuttavat lisäksi monet erityisteki-
+jät.
+Saamelaisten näkemykset palvelutyytyväisyydestä heijastavat sitä kulttuuris-
+ta ja historiallista kontekstia, jossa he saamelaisalueella elävät sekä kulttuurisia
+käytäntöjä, tapoja, arvoja ja normeja.
+Myös vähemmistöasema aktivoituu pal-
+velutyytyväisyyden taustalla.
+Palvelut koetaan valtayhteiskunnan tuottamiksi ja
+hallinnoimiksi, ne ovat usein suomenkielisiä ja hyvinvointivaltion universaalin
+normi-ihmisen tarpeista luotuja ja niihin vastaamaan pyrkiviä.
+2.2 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen
+Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa saamelaisten hyvinvoin-
+tipalveluiden toteutumisesta, tilasta ja palvelutarpeista saamelaisalueella.
+voitteena on välittää saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia palveluista hy-
+vinvoinnin tärkeinä osatekijöinä sekä välittömistä palvelutarpeista.
+Tarkastelun
+kohteena ovat saamelaisalueen kuntien peruspalvelut ja erityistarkastelun piiris-
+sä saamenkielisten palvelujen saatavuus sekä palvelutarpeet.
+Saamelaisten pal-
+velukokemuksia tarkasteltaessa nousevat esiin universaalien tekijöiden ohella
+palvelujen käyttöä ja palvelukokemusta määrittävät kulttuuriset erityistekijät:
+saamelaiset palvelujen käyttäjinä saamelaisalueen kunnissa sekä kieli- ja kulttuu-
+rivähemmistönä.
+Mitä saamelaisten pal-
+velutyytyväisyys on?
+Miten erityiset olosuhteet, historian kehitys, tavat, arvot,
+normit vaikuttavat palvelutarpeiden syntymiseen, palvelujen käyttöön ja palve-
+lukokemukseen?
+Koska saamelaisten sosiaalihistoria on vain osin tunnettua, ei
+kontekstia voida ottaa annettuna, vaan se on luotava tutkimuksen osana.
+Huo-
+mion kohteena ovat kulttuuriset ja paikalliset erityispiirteet, jotka ovat historian
+kuluessa muovanneet ja eriyttäneet saamelaisten elinehtoja.
+Tarkastelun keskiös-
+sä ovat ihmisten arjessa pärjääminen ja yhteiskunnallisten palvelujen rooli sekä
+Julkisten palvelujen saatavuuden lyhyt historia
+saamelaisalueella ja tarjonnan rajallisuus tai satunnaisuus määrittävät niiden
+paikkaa sekä niihin kohdistuvia odotuksia ihmisten elämässä.
+Arjen selviytymi-
+sen kannalta tärkeän avun saamisessa epäviralliset yhteisölliset auttamismuodot
+ovat säilyneet merkittävinä pitkään.
+Pääpaino tutkimuksessa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
+Osa kysy-
+myksistä koskee laajemmin hyvinvointipalvelujen, kuten koulu-, kauppa-, pank-
+ki- ja apteekkipalvelujen saatavuutta.
+Lisäksi tarkastellaan Kelan ja työhallinnon
+palvelujen saatavuutta.
+Pääasiallisena kohteena on kunnallinen palvelutuotanto,
+joka vastaa valtaosasta peruspalveluja.
+Sen ohessa tarkastellaan kolmannen sek-
+torin tuottamia ja yksityisiä palveluja sekä rajat ylittävää palvelutarjontaa ja sen
+käyttöä.
+Saamelaisaluekohtaisen palvelutilanteen ohella selvitetään saamelaisalu-
+een palvelutarjonnan kirjoa.
+Yksittäisiä palvelukokemuksia tai esteitä palvelujen
+saatavuudelle ei eritellä tarkemmin, koska se vaatisi huomattavasti pidempää ja
+yksityiskohtaisempaa kyselylomaketta.
+Lisäksi halutaan säilyttää vertailukelpoi-
+suus vuonna 1997 toteutetun (Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997) saamelaisten
+hyvinvointipalvelukyselyn kanssa.
+Tulosten tulkinnassa tärkeintä on palvelukokemusten relevanssi saamelaisten
+kannalta katsottuna.
+Palvelujärjestelmän toimivuutta arvioidaan suhteessa sii-
+hen, miten se vastaa saamelaisten palvelutarpeisiin hyvinvoinnin ja arjen pär-
+jäämisen mahdollistajana sekä kulttuurisesti ja historiallisesti määrittyneisiin
+odotuksiin.
+Vähemmistötutkimuksen suurena haasteena on ilmiön erityispiir-
+teiden kuvaamisen ohella ilmiökentän kirjon säilyttäminen ja esiin tuominen.
+Vähemmistökulttuurin erityispiirteet ja -asema yhdistävät heitä suhteessa val-
+takulttuuriin ja -yhteiskuntaan.
+Samalla kuitenkin erot paikallisissa olosuhteis-
+sa ja yksilöllisissä elämäntilanteissa on tärkeä pitää näkyvillä.
+Erityistarkastelun
+kohteena on sukupolvisuuden merkitys palvelukokemuksissa ja niiden taustalla
+olevissa tekijöissä.
+Nopean modernisaatiokehityksen seurauksena sukupolvien
+väliset erot palvelutarpeissa ja käyttötottumuksissa ovat suuret.
+Lisäksi tarkastel-
+laan, miten yleinen ydinperheistymiskehitys (vrt.
+asutusrakenne, ansiotyö, pri-
+vatisaatio ym.)
+näkyy saamelaisten palvelukokemuksissa ja arjen selviytymisen
+kannalta tärkeän avun saamisessa.
+Tietoa saamelaisten palvelujen toteutumisesta, kuntakohtaisista erityisolo-
+suhteista ja toteutumattomista tarpeista tarvitaan vastaamaan palvelujärjestel-
+män kehittämisen ja ennakoinnin haasteisiin.
+Tutkimustulosten antamaa kuvaa
+tarkastellaan myös suhteessa suomalaisen valtaväestön palvelukokemuksiin.
+Tavoitteena on saada tietoa yhdenvertaisuuden toteutumisesta palvelujen saata-
+vuudessa ja palvelutyytyväisyydessä.
+Menetelmällisten ja muiden erojen vuoksi
+tutkimustulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia viimeaikaisten suomalaisten
+palvelutyytyväisyystutkimusten tuloksiin.
+Tutkimus tarjoaa kuitenkin suuntaa-
+antavan kuvan tilanteesta nostaen esiin ja kohdentaen tarkemman lisätutkimuk-
+sen tarpeet.
+Keskeiset tutkimuskysymykset ovat:
+1) Miten yhteiskunnalliset ja palvelujärjestelmän erityispiirteet todellistu-
+vat saamelaisten pärjäämisessä saamelaisalueella?
+2) Miten palvelujärjestelmä vastaa saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin
+erityistarpeisiin, eriytyviin olosuhteisiin ja niiden muutoksiin?
+3) Millaisia haasteita tästä seuraa saamelaisalueen kuntien palvelujen kehit-
+tämiselle?
+Menetelmät ja aineistot
+Tutkimuksen toteutus rakentuu saamelaisten kulttuuristen käytäntöjen ja tapo-
+jen tuntemukselle ja niiden huomioimiselle.
+Hyvinvoinnin ja palvelujen kult-
+tuurinen erityisyys saamelaisille huomioitiin kysymysvalinnassa, kysymysten
+muotoilussa, kyselyn toteutuksessa, analyysissa ja tulosten tulkinnassa.
+Tutkimuksessa käytetään moniaineistollista lähestymistapaa ja laadullisia
+sekä määrällisiä menetelmiä.
+Tutkimusmateriaali koostuu kyselylomakkeen ja
+avaintoimijahaastatteluiden avulla kerätystä tiedosta sekä toissijaisesti doku-
+menttiaineistosta ja tutkimuskirjallisuudesta.
+Tutkimusaiheen kontekstointi
+ja kyselyaineiston kulttuurinen taustoittaminen on tehty kirjallisuusanalyysin
+avulla.
+Saamelaisten asutus-, kulttuuri- ja oikeushistoriaa käsittelevän tutkimus-
+kirjallisuuden kautta on tarkasteltu toimintaympäristöön, saamelaisten hyvin-
+vointiin, palvelutarpeisiin ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen vaikuttavia
+taustatekijöitä ja niiden muutoksia saamelaisalueella.
+Tutkimuksen pääaineiston muodostaa saamelaisille suunnattu kansalais-
+kysely.
+Saamelaisalueen hyvinvointipalvelujärjestelmän toimivuutta arvioitiin
+saamelaisten kuntalaisten ja erityisesti palvelujen käyttämisen näkökulmasta.
+Kyselyn avulla pyrittiin saamaan kattava kuva erilaisissa elämäntilanteissa ole-
+vien ja eri puolilla saamelaisaluetta asuvien saamelaisten näkemyksistä koskien
+palvelujen saatavuutta, palvelutyytyväisyyttä ja tarpeita.
+Tarkasteltavana olevassa
+ilmiössä on kaksi tasoa: 1) tyytyväisyys kotikunnan palvelutarjontaan ja 2) tyy-
+tyväisyys saamenkieliseen palvelutarjontaan.
+Saamenkielisen palvelutarjonnan
+tilanne vaihtelee eri saamelaisalueen kunnissa siten, että Utsjoella on eniten saa-
+menkielisiä julkisia palveluja tarjolla, kun Enontekiöllä, Inarissa ja Sodankylässä
+saamenkielisten palvelujen saatavuus on vähäistä.
+Lomakekyselyn määrälliset vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avul-
+Lapin yliopiston tilastotieteen asiantuntija ohjasi koodauksen ja perusajot,
+kuten suorat jakaumat ja ristiintaulukoinnit.
+Syväanalyysin summamuuttujat,
+ryhmittelyt, faktorianalyysi ja moniuloitteinen korrespondenssianalyysi toteu-
+tettiin intensiivisenä työpajatyöskentelynä, jossa Pohjois-Suomen sosiaalialan
+osaamiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan yksikön hyvinvointitutkimusosaaminen
+ja tutkimushenkilöstön saamelaiskulttuurinen osaaminen kävivät aktiivista vuo-
+ropuhelua.
+Toisen keskeisen aineiston muodostavat avaintoimijoiden näkemykset.
+Avaintoimijoiksi määriteltiin saamelaisalueen kuntien saamelaiset sosiaali- ja
+terveysalan johtavassa asemassa olevat henkilöt, saamenkielisistä palveluista vas-
+taavat viranhaltijat, saamelaiset järjestötoimijat ja -aktiivit, saamelaiskäräjien
+sosiaali- ja terveysalan viranhaltijat sekä muut keskeiset julkiset toimijat, jot-
+ka ovat vastuussa saamelaisten hyvinvointipalvelutarjontaan liittyvistä asioista.
+Avaintoimijoille suoritettiin puolistrukturoitu haastattelu, jossa heitä pyydettiin
+vastaamaan edustamansa organisaation näkökulmasta.
+Toimijat kuuluvat pää-
+osin hyvinvointipalveluita tuottaviin tai niiden tuottamisesta päättäviin tahoi-
+Monet heistä edustavat myös saamelaisten kansalaisten näkökulmaa, koska
+he toimillaan tyypillisesti edistävät samalla saamelaisten asemaa palvelujärjestel-
+mässä.
+Avaintoimijahaastattelut litteroitiin Näkövammaisten keskusliiton Annapu-
+ra-palvelussa.
+Litteroitua tekstiä seitsemästä haastattelusta syntyi yhteensä 76 si-
+vua.
+Aineiston analyysissä hyödynnettiin laadullisia sisällönanalyysimenetelmiä.
+Aineisto tiivistettiin ja järjestettiin teema-alueisiin ja luokkiin.
+Analyysi eteni
+aineistolähtöisenä prosessina jäsentämällä esiin tutkittavan ilmiön ja tutkimus-
+ongelman kannalta merkitykselliset teemat.
+(Eskola 2010, 34; Ruusuvuori ym.
+Analyysi toteutettiin kaksivaiheisena tarkentaen ja täsmentäen luo-
+kituksia.
+Ensimmäisessä vaiheessa materiaali teemoitettiin pääkohdittain seu-
+raavasti: 1) saamelaisten hyvinvoinnin tilanne ja viimeaikaiset kehityspiirteet
+sekä tärkeimmät eroavaisuudet verrattuna suomalaisväestön hyvinvointiin, 2)
+saamelaisten hyvinvointipalvelujen tuotanto ja toteutuminen (eri ikäryhmien
+tilanne ja onnistuneet palveluratkaisut), 3) hyvinvointipalvelujen kehittäminen,
+tärkeimmät tulevaisuuden haasteet ja keskeiset toimijat.
+Toisessa vaiheessa tee-
+moitettu aineisto tulkittiin tutkimusongelmalähtöisesti keskusteluttaen ja täy-
+dentäen lomakekyselyn analyysissä syntyneitä näkökulmia.
+Analyysissa ja johtopäätöksissä eri aineistollisia näkökulmia käsiteltiin sa-
+manaikaisesti yhdistäen ja suhteessa kokonaisuuteen.
+Metodologisen triangulaa-
+tion avulla pyrittiin lähestymään samaa tutkimuskohdetta erilaisin menetelmin
+syvällisemmän kuvan saamiseksi ilmiöstä (Kinnunen 1998, 38).
+Haastatteluja
+tarkasteltiin ensisijaisesti aineistonäytteinä ja kvantitatiivisia menetelmi�� sovel-
+lettiin ilmiön määrällisten jakaumien hahmottamiseen sekä eri ulottuvuuksien
+välisten kytkentöjen osoittamiseen.
+Analyysin tulokset ja alustavat tulkinnat työstettiin yhteisessä työpajassa
+haastatteluissa mukana olleiden keskeisten avaintoimijoiden kanssa.
+kulttuurisen dialogin avulla pyrittiin vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken
+löytämään relevantteja tulkintoja analyysissa esiin nousseille ilmiöille.
+Gulahal-
+lat eli "kuulettaminen" on perinteinen saamelainen vuorovaikutustapa, jossa
+toimijoiden kesken tuodaan esiin ja prosessoidaan eri näkökulmia käsillä olevas-
+ta asiasta tavoitteena löytää yhteinen ymmärrys tai jaettu käsitys hyväksyttävissä
+olevista toimintatavoista (ks.
+Empiirinen analyysi ja tulokset esitellään luvussa 6.
+Tarkasteltavasta ilmiöstä
+rakennetaan yleinen kuvaus keskiarvo- ja erilaisin tunnusluvuin, ja ilmiökoko-
+naisuuden hajontaa tarkastellaan laatikkojanakuvioin.
+Lopuksi ryhmittely- ja
+korrespondenssianalyysia soveltaen hahmotetaan kuvaa tarkasteltavia osailmiöi-
+tä yhdistävistä ulottuvuuksista.
+Lomakekyselyn toteutus
+Kyselylomakkeen sisältö suunniteltiin yhteistyössä tutkimuksen ohjausryhmän
+Koska lähiaikoina on tehty selvityksiä sisältäen myös kartoitusta saame-
+laislasten ja -nuorten hyvinvoinnista (Rasmus 2008; Kouluterveyskysely 2010;
+Sutinen 2010), tutkimuksen painopisteeksi valittiin työikäiset ja ikäihmiset.
+selyä laadittaessa huomioitiin vertailtavuus aiempiin saamelaisten palvelutyyty-
+väisyys- ja -tarvekyselyihin (Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997) sekä vertailtavuus
+tuoreimpiin vastaaviin alueellisiin sekä valtakunnallisiin hyvinvointitutkimuk-
+siin (Kurkinen 2004; Saari & Viinamäki 2006; Viinamäki 2007; Haapola ym.
+2006; Siltaniemi ym.
+2007; Siltaniemi ym.
+Vertailtavuus huomioitiin
+erityisesti kuntalaisten hyvinvointipalveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa.
+Kysely muokattiin saamelaiskulttuuriin sekä saamelaisalueen paikallisiin
+oloihin sopivaksi.
+Mielipidetutkimusten vastausten on todettu olevan herkkiä
+sille, miten kysymykset muotoillaan, kuinka yleisiä tai konkreettisia kysymykset
+ovat ja minkälaisten teemojen yhteydessä kysymykset esitetään (Muuri 2008,
+Kysymysten kehys, sananmuodot ja tarjotut vaihtoehdot hiottiin avaintoi-
+mijoiden kesken ja niiden toimivuutta testattiin.
+Lomakkeet käännätettiin kol-
+melle saamenkielelle saamelaiskäräjien kielitoimistossa.
+Lomake sisälsi yhteensä 33 kysymystä.
+Kysymystyyppeinä käytettiin pääosin
+asteikkokysymyksiä ja lisäksi oli kaksi avokysymystä.
+Taustakysymykset koski-
+vat vastaajan asuinkuntaa, sukupuolta, ikää, koulutusta, työmarkkina-asemaa ja
+perherakennetta.
+Lisäksi vastaajaa pyydettiin määrittelemään sekä äidinkielensä
+että arkikielensä.
+Palvelutyytyväisyyttä ja -saatavuutta sekä palvelutarpeita kos-
+kevat asiakokonaisuudet olivat:
+Kuinka helpoksi vastaajat kokivat eri hyvinvointipalvelujen saatavuuden
+kunnassaan
+Kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat saamiinsa palveluihin
+Mitä saamenkielisiä palveluita he saivat ja mitä pitivät tärkeinä saada
+Mitkä olivat vastaajien mukaan tärkeimmät tahot arjen avun saamiseksi
+Millaisena he näkivät saamelaisjärjestöjen roolin itselleen tärkeissä asiois-
+sa
+Näitä koskevat asteikkokysymykset muotoiltiin viisiportaisen Likert-asteikon
+mukaisesti niin, että vastaajilla oli myös mahdollisuus valita "ei kokemusta ky-
+seisen palvelun käytöstä"- vaihtoehto.
+Saamenkielisten palvelujen saatavuutta ja
+tarvetta kysyttiin kaksiportaisella asteikolla.
+Saamenkielisiin palveluihin liittyen
+tiedusteltiin myös tulkin käyttökokemuksista ja tarpeista sekä saamenkielisten
+palveluiden käyttöä Ruotsin ja Norjan lähialueilla.
+Tulkin käyttökokemuksista
+pyydettiin kertomaan lisäksi avokysymyksen avulla.
+Viimeisenä oli avokysymys,
+jossa vastaajalla oli mahdollisuus antaa vapaasti palautetta hyvinvointipalvelujen
+saatavuudesta tai toimivuudesta.
+Kyselylomake ja saate esitetään raportin liittee-
+nä (Liite 1).
+Perusjoukon luominen ei ole tässä tapauksessa aivan yksinkertaista, sillä Suo-
+men saamelaisia koskevaa kattavaa rekisteriä tai tietokantaa ei ole saatavilla10.
+Saamelaiskäräjien hallitukselta anottiin tutkimuskäyttöön lupaa saamelaiskärä-
+jien vaaliluettelosta tapahtuvaan otantaan.
+Lupaa ei kuitenkaan saatu siitä huo-
+limatta, että käytännön työ esitettiin tapahtuvaksi saamelaiskäräjien virkahenki-
+löiden toimesta ilman, että kukaan ulkopuolinen olisi saanut tietoonsa otantaan
+kuuluvien saamelaisten nimiä tai yksilön intimiteettisuoja olisi muuten vaaran-
+tunut.
+Väestörekisterikeskus kirjaa myös henkilöiden äidinkielen.
+Rekisterin tie-
+dot saamenkielisestä väestöstä eivät kuitenkaan ole kattavat.
+Tiedot perustuvat
+vuonna 1970 toteutettuun väestölaskentaan sekä sen perustana olleeseen vuon-
+na 1962 Erkki Nickulin toimesta suoritettuun saamelaisväestön henkilötietojen
+keruuseen ja sitä koskevaan tilastolliseen tutkimukseen (Nickul 1968).
+Siitä läh-
+tien väestörekisteritietojen päivitys on ollut henkilön omalla vastuulla.
+Kukin
+saamelainen on itse ilmoittanut äidinkielensä rekisteriin.
+Rekisteri ei ole kat-
+tava, koska ilmoitus on riippuvainen henkilön omasta aktiivisuudesta, eivätkä
+kaikki saamenkieliset ole syystä tai toisesta ilmoittaneet erikseen tätä tietoa.
+menkielisen väestön määrä väestörekisterikeskuksen mukaan on koko Suomessa
+1870 ja saamelaisalueen kunnissa 1356.
+Heistä täysikäisiä on Suomessa 1413 ja
+saamelaisalueella 1031 (580 miestä ja 451 naista).
+(Tilastokeskus, Väestö iän,
+sukupuolen ja kielen mukaan 2011).
+Saamenkielisistä valtaosa (70%) puhuu
+äidinkielenään pohjoissaamea, inarinsaamea 14% ja koltansaamea 16% (Saa-
+melaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011).
+Saamelaiskäräjien määritelmän mukaan saamelaisia11 on uusimpien tilastojen
+mukaan Suomessa yhteensä 9 919 ja saamelaisalueella 3 459 eli 44%.
+Heis-
+10 Henkilötietolain (1999/523) pääsäännön mukaan rotua, etnistä alkuperää tai uskonnollista
+vakaumusta koskevien tietojen käsittely on kielletty.
+Vaikka tähän sääntöön on useita poikke-
+uksia, ovat mahdollisuudet hankkia tilastotietoja vähemmistöistä tästä syystä rajoitetut.
+(www.
+stakes.fi/ajankohtaista/lausunnot/2006/060505.htm.)
+Poikkeuksina mainitaan muun muassa
+tietojen käsittely historiallista ja tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.
+11 Saamelaisella tarkoitetaan saamelaiskäräjälaissa (974/1995) henkilöä, joka pitää itseään saame-
+laisena, edellyttäen:
+1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut
+saamen kielen ensimmäisenä kielenään, tai
+2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalap-
+palaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, tai
+tä äänioikeutettuja eli täysikäisiä on saamelaisalueella 2393, muualla Suomessa
+2679 ja ulkomailla 411 (Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011).
+Sodankylä
+Miehet
+Kuvio 1.
+Saamenkielinen aikuisikäinen väestö sukupuolen mukaan jaoteltuna
+saamelaisalueen kunnissa, lkm.
+(Tilastokeskus/Väestörekisteri 2011).
+Taulukko 1.
+Äänioikeutettujen saamelaisten määrä saamelaisten kotiseutualu-
+een kunnissa (Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011).
+Kunta
+Äänioikeutetut
+Kaikki ikäluokat yhteensä
+Yht.
+saamelaisten kotiseutu-
+(Suomessa ja ulkomailla)
+3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi
+saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
+Tutkimuksen perusjoukko luotiin lopulta Itellan saamenkielisten talouksien
+osoiterekisteriä hyödyntäen.
+Se perustuu väestörekisterikeskuksen tietoihin hen-
+kilön äidinkielestä.
+Saamelaisalueen saamenkielisiä talouksia on tässä rekisterissä
+yhteensä 670.
+Taloudet on luokiteltu päämiehen mukaan.
+Tämän historialli-
+sen perinteen pohjalta miehet ovat rekisteröintitavasta johtuen jonkin verran
+yliedustettuja.
+Saamelaisalueen kunnista Inari on vahvasti aliedustettu, koska
+inarin- ja koltansaamen kielten puhujien määrä on vähentynyt voimakkaasti
+kulttuuriassimilaation seurauksena.
+Perusjoukkoa voidaan kuitenkin pitää tut-
+kimuksen aiheen kannalta edustavana, koska palvelutyytyväisyyttä on ratkaise-
+vaa selvittää nimenomaan saamenkielisen väestön osalta.
+Suomen-, pohjoissaamen-, inarinsaamen- ja koltansaamenkieliset kyselylo-
+makkeet saatteineen lähetettiin kirjepostissa palautuskuorineen.
+Kysely lähetet-
+tiin satunnaisotannalla osoiterekisteristä valituille 412 henkilölle.
+Heistä miehiä
+oli 248 ja naisia 164.
+Saamelaisalueen kuntien välinen jakauma oli seuraava:
+Taulukko 2.
+Lähetetyt kyselylomakkeet kunnittain ja sukupuolittain.
+yht.
+Kysely toteutettiin lyhyen tutkimusprojektin tiiviin toteutusaikataulun vuoksi
+kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 2012.
+Kyselyn ajankohta ei ollut paras mah-
+dollinen, sillä alkukesä on porotalouden ja Tenojoen kalastajien kiireisintä aikaa,
+ja voidaan olettaa, että se vähentää vastaushalukkuutta.
+Myöskin osa ansiotyös-
+sä olevista on todennäköisesti lomalla ja ehkä vaikeasti tavoitettavissa.
+Toisaalta
+voidaan taas ajatella, että joillakin on loman vuoksi enemmän aikaa ja mahdol-
+lisuuksia vastata kyselyyn.
+Lähetettyihin lomakkeisiin ei laitettu tunnisteita, koska kokemusten mu-
+kaan vastaajan henkilöllisyyden tunnistettavuusmahdollisuuden ennakoitiin
+vähentävän vastaushalukkuutta.
+Saamelaisalueen saamelaisväestö on pieni, ja
+siksi vastaajien henkilöllisyyssuojan turvaaminen on erityisen tärkeä näkökoh-
+Lisäksi epäluottamus valtaväestön taholta toteutettuun tutkimustoimintaan
+ja väsymys tutkimuksen kohteena olemiseen vähentävät halukkuutta vastata.
+Tunnistetietojen puuttumisen vuoksi kysely toteutettiin kertaluonteisena, eikä
+karhukirjeitä tai uusintakyselyjä voitu lähettää.
+Kyselytutkimuksesta uutisoitiin
+paikallislehdissä (Enontekiön sanomat ja Inarilainen) sekä Yle Sámi Radiossa,
+minkä toivottiin edistävän kyselyyn vastaamista.
+Vastaamista motivoitiin myös
+eri tilaisuuksissa.
+Postitse lähetettyjen lomakkeiden lisäksi suoritettiin yksi kohdennettu ja yksi
+tuettu lomakejakelu.
+Näiden tavoitteena oli yhtäältä täydentää otantaa eri saa-
+menkielisen väestön ja sukupuolivinouman osalta.
+Toisaalta haluttiin testata eri
+menetelmien toimivuutta kyselyn toteuttamisessa.
+Kolttien kyläkokous postitti
+lomakkeen satunnaisotannalla valitsemalleen 30 jäsenelle.
+Lisäksi saamelaisten
+ikäihmisten syysretkellä Varangerin markkinoilla mukana ollut tutkimusapulai-
+nen ja SámiSoster ry:n työntekijät suorittivat lomakkeiden tuettua täyttöä sekä
+jakoivat lomakkeita ja vastauskuoria yhteensä 100 osallistujalle.
+Tämän loma-
+kejaon kunta- ja sukupuolijakaumaa ei saatu kirjatuksi luotettavasti ylös, ja ne
+puuttuvat yllämainitusta taulukko 2:n joukosta.
+Voidaan kuitenkin olettaa, että
+iäkkäämpien naisten osuus painottui jälkimmäisessä ryhmässä tasapainottaen
+osaltaan postitettujen kyselylomakkeiden sukupuolijakaumaa.
+Yhteensä kysely-
+lomakkeita oli kaikkiaan vastattavana 542 eri toteutustapojen kautta.
+Vastaajat
+Vastauksia saatiin yhteensä 118, joista postitse 98 ja tuetun kyselyn kautta 20.
+Vastausprosentti lähetetyistä ja jaetuista lomakkeista (542) on 22 prosenttia.
+Kertakyselynä toteutettuna tätä vastausosuutta voidaan pitää kohtuullisena.
+Kyselylomake lähetettiin valtaosalle (412) käytettävistä osoitteista (670), joten
+kaikkiaan saadut vastaukset edustavat hyvin perusjoukkoa.
+Vastauksia koko
+perusjoukkoon suhteutettuna saatiin 18% kotitalouksista eli laskennallisesti
+keskimäärin joka viidennestä taloudesta.
+Tietoa siitä, kuinka monia kysely ei
+todellisuudessa tavoittanut tai mahdollisesta päällekkäisjakelusta voidaan vain
+arvioida.
+Vastaajat jakautuvat varsin tasapuolisesti suhteessa väestörekisterin saamen-
+kielisen väestön määrään eri saamelaisalueen kunnissa.
+Inarin osuus on aliedus-
+tettu ja Enontekiön osuus jonkin verran yliedustettu.
+Kuten aiemman taulukon
+1 tilastomateriaali osoitti, aikuisikäisiä saamelaisia asuu eniten Inarin kunnan
+alueella (1434), mutta heistä on Väestörekisterin mukaan saamenkielisiä vain
+Sen sijaan Utsjoen 560 saamelaisesta saamenkielisiä on 487.
+Tässä tutkimuksessa tarkastellaan saamen kielen asemaa palveluissa vastaa-
+jan äidinkielen ja arkikielen näkökulmasta.
+Arkikielellä tarkoitetaan kieltä, jota
+ihminen pääasiassa käyttää päivittäin.
+Tätä jaottelua on käytetty aiemmissa sel-
+vityksissä (Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997).
+Erkki Nickulin (1968) tutkimuk-
+sessa käytettiin nimitystä kotikieli.
+(Vrt.
+Näkkäläjärvi 2008; Länsman &Terva-
+Kuvio 2.
+Vastaajien asuinkunta (%).
+Kuvio 3.
+Vastaajien äidinkieli asuinkunnittain (%).
+Vastaajista 97 (82%) ilmoittaa äidinkielekseen jonkun saamen kielistä, seit-
+semän (6%) on kaksikielisiä (suomi ja saame) ja 13 (11%) suomenkielisiä.
+Saamen kielten puhujien keskinäiset osuudet ovat tutkimuksessa hieman epä-
+suhtaiset.
+Pohjoissaamenkielisten osuus on ylivoimaisesti suurin (73%), inarin-
+saamenkielisten määrä on selvästi aliedustettu (2%) ja koltansaamenkielisten
+määrä hieman aliedustettu (7%).
+liitekuvio 1.)
+Saamenkielen käyttö arkikielenä on kuitenkin olennaisesti vähäisempää äi-
+dinkieleen verrattuna.
+Vastaajista yhteensä 40% ilmoittaa arkikielekseen jon-
+kun saamenkielistä.
+Sen sijaan suomen kieli arkikielenä on 41%:lla vastaajista
+ja kaksikielisiä on 18%.
+liitekuvio 2.)
+Arkikielessä on suuria kuntakohtaisia eroja siten, että yleisintä saamen kielen
+käyttö arkikielenä on Utsjoella.
+Vastaavasti Sodankylän alueen vastaajista kaikki
+ilmoittavat arkikielekseen suomen kielen tai suomen- ja saamenkielen yhdistel-
+män.
+Tämä tulos kuvaa merkittävällä tavalla saamen kielten asemaa eri puolilla
+saamelaisaluetta.
+Vaikka tilanne viime vuosikymmeninä onkin parantunut mer-
+kittävästi ja saamenkielinen palvelutarjonta on lisääntynyt, on saamelaisalueen
+asuinympäristö Utsjoen kuntaa ja joitakin syrjäisiä kyläyhteisöjä lukuun otta-
+matta voittopuolisesti suomenkielinen.
+Äidinkielen ja nykyisen arkikielen suuri
+ero kertoo osaltaan selvästi kielellisestä ja kulttuurisesta suomalaistumisproses-
+sista.
+Saamen kielen elvytyksestä huolimatta sen arkikäyttö ei ole merkittävästi
+lisääntynyt.
+Vastaajien sukupuolijakauma vastaa melko hyvin perusjoukon ominaisuuk-
+sia, mutta siinä on joitakin kuntakohtaisia eroja.
+Sodankylässä ja Utsjoella pai-
+nottuu selvästi miesten osuus, kun taas Inarissa ja Enontekiöllä on naisvastaajia
+enemmän.
+Tämän tuloksen voidaan ajatella heijastavan aikaa myöten muodos-
+tuneita sukupuoliroolien eroja eri puolilla saamelaisaluetta.
+Porosaamelaisis-
+sa yhteisöissä naisten rooli on tyypillisesti ollut itsenäisempi kuin pyyntiin ja
+monipuoliseen elinkeinotoimintaan erikoistuneissa joki- ja järvialueiden saa-
+Porosaamelaisten yhteisöissä naiset ovat perinteisesti olleet ak-
+tiivisempia hoitamaan suhteita valtayhteiskuntaan ja hallinneet suomen kielen
+miehiä paremmin, kun taas Utsjoella miehet ovat olleet - ja ovat edelleenkin
+- yhteiskunnallisesti aktiivisempia kuin naiset.
+Samalla kielitaito on pitkään ol-
+lut eriytynyt niin, että Utsjoella miehet ovat hallinneet suomen kielen naisia
+paremmin.
+Vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumassa painottuvat 40-64 -vuotiaiden nais-
+ten ja 65-81 -vuotiaiden miesten ryhmät.
+Nuorin vastaaja on 27-vuotias ja van-
+hin 81-vuotias.
+Nuorin ikäryhmä (27-39 -vuotiaat) on selvästi aliedustettuna.
+Ikäjakaumassa on myös joitakin selviä kuntakohtaisia eroja siten, että Sodanky-
+lässä on enemmän iäkkäämpiä vastaajia.
+Kuvio 4.
+Vastaajien arkikieli asuinkunnittain (%).
+Kuvio 5.
+Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma (%).
+Vastaajien työmarkkina-asema jakaantuu melko tasan työelämässä ja eläkkeel-
+lä olevien kesken.
+Työelämässä on vastaajista lähes puolet (49%).
+Ansiotyössä
+ilmoittaa olevansa 32% vastaajista, poro- ja muiden luontaiselinkeinojen har-
+joittajia 13% ja yrittäjiä 4%.
+Eläkkeellä on 44% ja osa-aikaeläkkeellä 1%
+vastaajista.
+Äitiys- tai vanhempainlomalla on vain 1 vastaaja.
+Työttömät ovat
+aliedustettuja, sillä työttömiä on vain kaksi vastaajista.
+Kuvio 6.
+Vastaajien työelämäntilanne (%).
+Vastaajista selvä enemmistö (66%) asuu ydinperheen kanssa.
+Useimmissa tapa-
+uksissa tämä tarkoittaa avio- tai avopuolisoa ja lapsia.
+Omien vanhempien kans-
+sa asuu vain yksi vastaaja.
+Yksinasuvia on noin neljäsosa, ja yksinhuoltajia oli 6
+Tämän voidaan katsoa kuvastavan omalla tavallaan saamelaisen suurperhe-
+mallin murenemista, jossa myös eri sukupolvet ovat asuneet yhdessä.
+Yksinasu-
+minen onkin yhä useammin iäkkäiden yksinjäämisestä johtuvaa.
+Taustalla vai-
+kuttavat myös saamelaisalueella toteutetut asutuspoliittiset toimenpiteet, jotka
+ovat ohjanneet asutuskantaa voimakkaasti ydinperhekeskeiseen suuntaan.
+Vas-
+taajien perhemuodoissa on joitakin kuntakohtaisia eroja.
+Eniten yksinasuvia ja
+yksinhuoltajia on Inarissa, mutta myös ainoat suurperhemallit löytyvät Inarista.
+Ammatillinen koulutus ei yleisesti ole tässä kontekstissa kovin selitysvoimai-
+nen muuttuja, sillä sitä on perinteisesti ollut ja on edelleenkin tarjolla saame-
+laisalueella vain rajoitetusti.
+Poro- ja muiden luontaiselinkeinojen osalta am-
+matillisella koulutuksella ei ole näihin päiviin asti juuri ollut merkitystä, vaan
+ammattiin oppiminen on tapahtunut perinteisesti siihen kasvamalla.
+Lii-
+tekuvio 3.)
+Kuvio 7.
+Vastaajien perhemuoto (%).
+Luokiteltu ammatillinen koulutus ikäluokittain tarkasteltuna vastaa hyvin pit-
+kälti tavanomaista tilannetta siten, että vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla
+(65-81 -vuotiaat) on vähiten tai ei lainkaan ammatillista koulutusta.
+Ylemmän
+tason ammatillista koulutusta (yliopisto-, korkeakoulu tai opistotason tutkinto)
+on kuitenkin lähes 40%:lla keskimmäisestä ikäluokasta (40-64 -vuotiaat) ku-
+ten myös nuorimmalla ikäluokalla (27-39 -vuotiaat).
+Sen sijaan heidän joukos-
+saan ammatillisen tai oppisopimuskoulutuksen saaneiden osuus on merkittäväs-
+ti suurempi (puolet ikäryhmästä).
+Kuvio 8.
+Vastaajien luokiteltu ammatillinen koulutus ikäluokittain (%).
+Menetelmällinen pohdinta
+Tutkimuksessa arvioitiin erilaisten aineistonkeruumenetelmien soveltuvuutta ja
+toimivuutta kohderyhmän erityistarpeiden osalta.
+Kaikissa käytetyissä menetel-
+missä havaittiin omat etunsa ja puutteensa.
+Lomakekysely mahdollisti kohtuul-
+lisen suuren otoksen.
+Vastausprosentti jäi kuitenkin kertakyselyssä suhteellisen
+alhaiseksi, tosin se vastaa kutakuinkin sitä keskitasoa, mikä postitse toteutetulla
+hyvinvointikyselyillä nykyisin usein saavutetaan.
+Alhainen vastaustaso näyttää
+olevan kyselytutkimusten varsin yleinen ongelma.
+Tässä tutkimuksessa otos
+kattoi kuitenkin valtaosan perusjoukosta, jolloin tutkimus on lähellä kokonais-
+tutkimusta.
+Tähän suhteutettuna vastausosuutta voi pitää riittävänä.
+Silti ky-
+selytutkimuksen hyötysuhde suhteessa työtä vaativaan otoksen poimintaan ja
+postitukseen jää heikoksi.
+Lisäksi suhteellisen pieni vastaajien määrä heikentää
+osaryhmittäisten analyysien mahdollisuuksia.
+Strukturoidut monivalintakysymykset mahdollistavat vertailukelpoiset ja
+helposti toteutetut vastaukset.
+Niiden kautta välittyy kuitenkin varsin suppea
+näkökulma ilmiöstä, ja ne pystyvät parhaimmillaankin kuvaamaan vain rajalli-
+sesti ilmiön taustalla olevaan kirjoa.
+Vastausvaihtoehdot voivat tulla tulkituik-
+si eri tavoilla, ja eri vastaajilla voi olla erilainen tyyli käyttää vastausasteikkoa.
+Tästä on esimerkkinä muun muassa "en osaa sanoa" -vastausten paikoin suuret
+jakaumat (ks.
+Ronkainen 1999).
+Tutkija ei myöskään pysty jäljittämään vas-
+taajien ajatteluprosessia vastausvaihtoehtojen valinnassa.
+Jotkut vastaajat olivat
+kommentoineet lomakkeen puutteita ja saamenkielisten käännösten sanavalin-
+toja.
+Tosin yksi vastaaja kehui nimenomaisesti kyselyä, ja harmitteli, kun ei ollut
+kopioinut sitä ja vienyt naapurillekin vastattavaksi.
+Tuetun kyselyn on osoitettu toimivan postikyselyä paremmin ja lisäävän mer-
+kittävästi vastausprosenttia etenkin ikäihmisten ja työttömien kohdalla (esim.
+Laitinen & Pohjola 2001).
+Saamelaisväestön osalta asiaan vaikuttavat myös tie-
+tyt kielelliset ja kulttuuriset erityisnäkökohdat.
+Monet saamelaiset ikäihmiset
+eivät ole harjaantuneet lukemaan ja kirjoittamaan äidinkielellään, koska eivät
+ole saaneet saamenkielistä kouluopetusta.
+Vaikka kyselylomake käännettiin kai-
+kille saamenkielille, se ei tästä syystä aina helpottanut vastaamista.
+Lisäksi uudet
+saamenkieliset termit ja ilmaisut eivät välttämättä aukea heille välittömästi, vaan
+kysymysten ymmärtäminen edellyttää usein lisäselvityksiä ja täsmennyksiä.
+Esi-
+merkiksi kysymys "Mitä saamenkielisiä palveluja tarvitsee" aiheutti epäselvyyttä.
+Jotkut vastaajista tulkitsivat sanan "tarvita" niin, ettei sellaisia palveluja voi tar-
+vita, joita ei ole tarjollakaan.
+Myös kyselyn toteuttamispaikalla ja -tavalla on suuri merkitys kohderyhmän
+vastaushalukkuuteen.
+Julkisessa tilaisuudessa toteutettu tuettu kysely ei osoit-
+tautunut kovin toimivaksi ratkaisuksi.
+Monet osallistujat suhtautuivat hyvin
+varauksellisesti tietojen keruuseen, ja osa koki sen jopa kiusallisena.
+set vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että kotona täytetty tuettu
+kysely tai mieluiten teema- tai syvähaastattelu ovat todennäköisesti toimivimpia
+aineistonkeruumenetelmiä saamelaiskulttuurissa.
+Lisäksi on tärkeää, että vastaa-
+ja saa puhua omaa äidinkieltään.
+Kulttuurisensitiivisyys edellyttää, että haastat-
+telijan ja haastateltavan välisen luottamuksen syntyminen turvataan.
+(Rasmus
+Saamelaiset ovat olleet monien erilaisten
+tutkimusten kohderyhmänä, eivätkä heidän kokemuksensa aina ole olleet erityi-
+sen hyviä, mikä tuottaa lisähaasteita luottamuksen rakentumiselle.
+Avaintoimijahaastattelu osoittautui hyväksi tiedonhankkimismenetelmäksi.
+Pitkäaikaisilla saamelaisilla sosiaali- ja terveysalan viranhaltijoilla ja aktiivisilla
+saamelaistoimijoilla on paljon kokemustietoa, jonka hyödyntäminen on tutki-
+muksellisesti arvokasta ja tuottaa kyselyä tehokkaammin tietoa.
+Vaihtoehtona
+vähemmistöryhmien palvelutarvetutkimuksessa voisikin olla keskittyminen
+avaintoimijoiden haastatteluihin.
+Avaintoimijoiksi tulisi valita edellisten lisäksi
+saamenkansalaisia.
+Tosin kattavamman kokemustiedon saamiseen tarvitaan li-
+säksi kyselyä.
+Saamelaisten hyvinvoinnin kulmakivet
+3.1 Pärjääminen ja "hyvä elämä"
+Saamelaisessa ajattelutavassa ja kielenkäytössä hyvinvointi yhdistetään usein sa-
+naan pärjääminen.
+Hyvin.pärjääminen/bures.birgen (pohjoissaame) - tai hyvässä.
+elämäntilanteessa.eläminen/buorre.dilis.eallin (pohjoissaame) rakentuvat monista
+ainesosista ja ulottuvuuksista, joista osa noudattelee yleisiä hyvinvoinnin edel-
+lytyksiä ja määreitä, osa on saamelaiskulttuurille luonteenomaisia.
+Materiaali-
+nen turva ja toimeentulo nähdään hyvinvoinnin perusedellytyksenä, mutta sen
+ohella terveys ja "elämä ilman huolia, hyvissä olosuhteissa" ovat hyvinvoinnin
+perustekijöitä.
+Hyvin pärjäämisen peruselementit voidaan jakaa seuraavasti: 1)
+materiaalinen puoli: elinkeinot ja elanto, 2) fyysinen puoli: terveys ja hyvät voi-
+mat, 3) psyykkinen puoli: luovuus, kekseliäisyys ja kyky hyödyntää lahjojaan,
+4) sosiaalinen puoli: yhteisöllisyys ja yhteiskuntaan kuuluminen, 5) emotionaa-
+linen puoli: kyky tuntea ja havaita sekä hallita tunne-elämäänsä, 6) henkinen
+puoli: mielenrauha, tasapaino ja tyytyväisyys sekä 7) eettinen puoli: yksilön ja
+yhteisön arvot sekä luottamus.
+Perinteisissä yhteisöissä elävi-
+en ihmisten kokonaisvaltaisessa maailmankuvassa eri elämäalueita ei kuitenkaan
+voida erottaa toisistaan.
+Hyvinvoinnin toiminnallinen ja tilanteinen ulottuvuus korostuvat saame-
+laisessa kontekstissa.
+Saamelaiset tutkijat näkevät pärjäämisen usein erilaisina
+selviytymisstrategioina, joiden tavoitteena on hyvän.
+elämän saavuttaminen -
+buorre.eallin.
+Pärjääminen lähtee yksilön ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja
+valinnoista, ja sen yksi tärkeä edellytys on, että ihmisellä on käsitys hyvästä elä-
+mästä, jota kohti hän määrätietoisesti pyrkii (mt., 14).
+Kahden keskeisen arvon
+ihmisyys/olmmošvuohta (pohjoissaame) ja kohtuullisuus/govttolašvuohta (pohjois-
+saame) voidaan ajatella puitteistavan sekä yleisellä että myös hyvin konkreetti-
+sella tasolla ihmisten toimintaa ja pyrkimyksiä hyvään elämään.
+Yksinkertaistetusti hyvinvointi tai pärjääminen voidaan pelkistää kolmen
+ulottuvuuden keskinäiseen vuorovaikutukseen: omatoimisuus, sukulaisten ja
+yhteisön apu sekä yhteiskunnan tuki.
+Näiden eri osatekijöiden keskinäiset mit-
+tasuhteet, roolit ja merkitykset saamelaisten ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa
+ovat vaihdelleet elinolosuhteiden, paikan, elinkeinon, kulttuurin ja historiallisen
+tilanteen puitteissa.
+Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi käytettävissä olevat tie-
+to, arvot, normit ym.
+säätelevät kulloinkin hyväksyttäviä tavoitteita ja toiminta-
+tapoja sekä asettavat raamit voimavarojen käytölle.
+Saamelaisessa ajattelutavassa
+osaaminen eli tietotaito/máhttu (pohjoissaame) nähdään keskeisenä tekijänä,
+joka mahdollistaa olemassa olevien resurssien käytön ja sitä kautta pärjäämisen
+Perinteisen saamelaisen ajattelutavan mukaisesti pärjäämiseen ei kuitenkaan
+riitä pelkkä tieto ja taito, vaan siihen tarvitaan myös "onnea".
+Poro-onni/boazo-
+lihkku, kalaonni/guollilihkku, koiraonni/benalihkku ja vastaavat eivät ole satun-
+naistekijöitä, vaan kyseessä on sangen monimutkainen elinkeinon harjoittami-
+seen, luontoon, yhteisöön ja ihmiselämään liittyviä perinteisiä arvoja ja normeja
+yhteenkokoava ajatusjärjestelmä, joka kattaa myös eettiset ja moraaliset tekijät.
+Nils Oskalin mukaan ei ole tietoa, mistä "kalaonni" tai "koiraonni" varsinaises-
+ti tulevat, mutta ne ovat joillekin ihmisille luontaisia ominaisuuksia ja liittyvät
+siihen, miten ihminen suhtautuu ja kohtelee järveä, kaloja tai koiraa.
+mukaisesti kalaa tulisi pyytää vain sen verran kuin tarvitsee ja saalista käsitellä
+asianmukaisesti ja arvostaen.
+Poro-onni on muista poiketen riippuvainen myös
+siitä, miten ihminen elää elämäänsä, miten hän suhtautuu kanssaihmisiin ja
+luontoon sekä ilmentää ihmisyyttä olemalla rehellinen/rehalaš, oikeudenmukai-
+nen/vuoiggalaš ja kunniallinen/gudnalaš.
+Ihminen voi tietyissä rajoissa omilla toi-
+millaan, käyttäytymisellään, sanoillaan ja ajatuksillaan muokata poro-onnea sitä
+heikentäen tai vahvistaen.
+Perinteisessä ajattelussa ja elämäntavassa pärjäämisen mittana pidettiin vau-
+rautta/jábalaš.
+Sillä tarkoitettiin riittävää tai tyydyttävää elintasoa: taloudellista,
+sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia.
+Johan Lemet Haetta-Kalstadin (1996,
+27) mukaan tietoa ja taitoa hyödyntämällä elintasoa on kuitenkin mahdollista
+nostaa yli näin määritellyn vaurauden tason.
+Hän toteaa poropaimentolaisuu-
+den olevan esimerkki siitä.
+Se on tuonut mukanaan käsitteellisen muutoksen,
+jossa pororikkaus/rikkis on keskeinen termi.
+Esimerkiksi Eila Utriainen (1976,
+75), Hugh Beach (1981, 326) ja Robert Paine (1994, 116) ovat yhtä mieltä
+siitä, että paimentolaisen poronhoidon kehittyminen 1600-luvulta lähtien laa-
+jamittaiseksi ja päätoimisesti harjoitetuksi elinkeinoksi mahdollisti ylijäämän
+syntymisen.
+Heidän mukaansa pororikkaus tai maksimaalinen tuotto eivät
+kuitenkaan ole olleet sinänsä tavoiteltavia asioita, vaikka pororikkautta arvos-
+tettiinkin yhteisössä.
+Luontaiselinkeinojen tuotto, samoin kuin myös pororik-
+kaus, olivat luonteeltaan epävakaita omaisuuksia.
+Perinteisen sanonnan mukaan
+"boazoolmmoš.ii.leat.goassige.rikkis" ("poroihminen ei ole koskaan rikas").
+Kato-
+vuodet tai sosiaalisten suhteiden muutokset saattavat nopeastikin horjuttaa toi-
+meentuloa ja varallisuutta sekä muuttaa hierarkkisia asemia yhteisössä.
+(Oskal
+Pärjääminen ja olosuhteisiin mukautuminen ovat saamelaisia selviytymiskei-
+noja muuttuvassa ympäristössä.
+Pärjäämistä ja tyytymistä olemassa olevaan ku-
+vastaa sanonta "birget vaikko čáhcegeađgge alde" ("pärjää vaikka vedessä, kiven
+päällä").
+Haetta-Kalstadin (1996, 27) mukaan sanonta kuvastaa pärjäämistä kai-
+kissa olosuhteissa ja taitoa sekä kykyä hyödyntää olemassa olevat niukat resurs-
+sit.
+Pärjääminen on samalla ymmärrettävissä myös imperatiiviksi, joka korostaa
+kykyä tulla toimeen vähällä.
+Se ei koske vain toimeentulon hankintaa, vaan se
+määrittää myös sosiaalisia suhteita ja siten edelleen saamelaisten suhtautumista
+valtakulttuurin kasvaneeseen vaikutukseen.
+Sari Valkonen (1998, 50) ja Min-
+na Rasmus (2008, 94-95) käyttävät sanaa pärjäämisen pakko/birgenbággu, joka
+kuvastaa saamelaisille tyypillistä asennetta olosuhteisiin ja vastoinkäymisiin suo-
+menkielisessä koulu- ja asuntolamaailmassa.
+Ellacarin Blind (2003, 34) puhuu
+oppimisesta pärjäämään kaikkien asioiden kanssa valittamatta ja vetoamatta ai-
+kuisiin, vaikka olisi ollut tarvettakin.
+Saamelaisessa arvomaailmassa ihmisen omatoimisuutta ja pystyvyyttä on
+perinteisesti arvostettu paljon.
+Pärjäävää ihmistä on määritelty sanoilla fitmat.
+(lahjakas, etevä) ja árjjalaš (tarmokas, ponteva).
+Esimerkiksi poronhoitoyhtei-
+sössä fitmat tarkoittaa ihmistä, joka tuntee poromerkit, merkkijärjestelmän ja
+tunnistaa poron erityispiirteet.
+Árjjalas puolestaan kuvastaa yksilön toiminta-
+ominaisuuksia ja työkykyä.
+(Haetta-Kalstad 1996, 26.)
+Pärjääminen rakentuu
+kuitenkin aina läheisessä vuorovaikutuksessa paikallisen luonnonympäristön ja
+lähiyhteisön kesken.
+Se edellyttää verkostoitumista, olemassa olevien resurssien
+ja mahdollisuuksien joustavaa hyödyntämistä sekä sopeutumiskykyä tilanteisiin.
+Sosiaaliset taidot
+ja kyky hankkia luonnosta elanto vaihtelevissa olosuhteissa ovat määrittäneet
+luontaiselinkeinojen harjoittajien ja erityisesti porosaamelaisten hyvinvointia
+3.2 Pärjäämisen malli
+Saamelaisten pärjäämisen keskeiset osatekijät ja toimintatapa voidaan jäsentää
+seuraavan mallinnuksen avulla (Kuvio 9).
+Kaavakuvan muoto mukailee kodan
+pohjaa.
+Sisäosassa, kodan ydinpaikoilla ovat ihmisen omat kyvyt, sukulaissuh-
+teet ja báiki (paikka, joka tarkoittaa sekä yhteisöä että ympäristöä).
+Keskellä,
+tulisijan kohdalla on máhttu (osaaminen).
+Alaosan oviaukko ilmentää yhteis-
+kunnan tukien ja toimien kasvavaa merkitystä saamelaisten elämässä.
+Toimin-
+takenttänä on paikallisympäristö ja lähialue, jonka resursseja hyödyntämällä
+pärjääminen toteutuu ajallisten, paikallisten ja kulttuuristen erityisolosuhteiden
+puitteissa.12
+Etnologiassa ja kulttuuriantropologiassa on kehitetty ihmisekologisen adaptaation mallia
+hahmottamaan alkuperäiskansojen erityistä kulttuuri- ja luontosuhdetta.
+Se pyrkii systemati-
+soimaan kolme painopistealuetta ja niiden väliset suhteet: kulttuuria kehystävä luonto, yksilöä
+Kuvio 9.
+Saamelaisten pärjäämisen toimintamalli.
+Materiaalinen turva ja elanto ovat pärjäämisen perusta.
+Ne takaavat ihmisen
+toimeentulon tason ja määrittelevät yhteisöllisen sekä yhteiskunnallisen avun
+tarpeen.
+Elannon hankkiminen luonnon ehdoilla pyyntielinkeinoja ja poron-
+hoitoa harjoittamalla asettaa tiettyjä reunaehtoja ihmisen ja yhteisön toimin-
+Perinteisille pyynti- ja paimentolaiskulttuureille onkin luonteenomaista
+liikkuvuus sekä suhteellisen joustavat yksilölliset ja yhteisölliset toimintamallit.
+Kykyä vastata olosuhteiden ja tilanteiden nopeisiinkin muutoksiin, hyödyntää
+uusia mahdollisuuksia ja palautumiskykyä (resilience) 13 on pidetty luontaista-
+louteen ja paimentolaisuuteen perustuvien kulttuurien säilymisen kynnyskysy-
+ympäröivä yhteisö vuorovaikutusjärjestelmänä sekä yksilön suora ja yhteisön välityksellä tapah-
+tuva suhde makrokulttuuriin.
+Resilience voidaan kääntää myös sanoilla sitkeys, joustavuus, sietokyky, toipumiskyky.
+Tätä
+kehityspsykologian alun perin yksilöllistä ominaisuutta kuvaavaa käsitettä on käytetty myös ku-
+vaamaan alkuperäiskansa yhteisöjen ominaisuuksia erilaisissa kulttuurien välisissä vastakkain-
+asettelutilanteissa.
+Sillä tarkoitetaan vapaasti suomennettuna tietyn yhteisön tai kulttuurisen
+järjestelmän kykyä absorboida häiriöitä ja järjestyä uudelleen osana käynnissä olevaa muutos-
+prosessia säilyttäen omaa erityisyyttään kannattelevat rakenteelliset ja identiteettiin liittyvät
+avainelementit.
+(Fleming & Ledogar 2008, 7.)
+myksinä.
+Vaikka elinkeinoperusta eriytyikin historian kuluessa eri puolella Suomen
+saamelaisaluetta synnyttäen tunnusomaisia paikallisia kulttuuripiirteitä, samalla
+säilyi myös monia yhdistäviä ominaisuuksia.
+Veli-Pekka Lehtolan (2012a, 36-
+53) mukaan saamelaiskulttuurin leimallisin erityispiirre suhteessa valtaväestöön
+on kielen ja kulttuuriperinnön ohella vuotuiskiertoon perustunut elämäntapa ja
+sen mahdollistama resurssiperustan monipuolinen käyttö.
+Elannon hankkiminen ja yhteisö kuuluvat erottamattomasti yhteen.
+Pärjää-
+misen perustan muodostavat yksilön kyvyt, sukulaisuhteet ja yhteisö.
+nen siida/lapinkylä/pyyntiyhteisö ja sukujen jäsenyys loivat pohjan resurssien
+hyödyntämiselle ja jaolle sekä tietotaidon välittymiselle.
+Saamelaisten keskuu-
+dessa sukulaissiteet ja keskinäinen huolehtiminen ovat vielä keskeisemmällä si-
+jalla kuin vanhoissa suomalaisyhteisöissä.
+Sukulaisista huolehtimista voidaankin
+pitää normina, joka velvoittaa sosiaalisesti ja taloudellisesti.
+Sen voidaan nähdä
+ulottavan vaikutuksensa nykypäiviin saakka.
+Saamelaiskulttuurille ominaiset yhteisöllisen avun muodot poikkesivat jon-
+kin verran suomalaisista.14 Varhaisimmissa, pyyntiin perustuvissa siida-yhtei-
+söissä saaliin jakaminen tarjosi kaikille yhteisön jäsenille toimeentulon - myös
+niille, jotka eivät olleet pyyntiyhteisön jäseniä (Itkonen 1984:I, 152; 1984:II,
+Poronhoidon vahvistuminen ja nouse-
+minen päätoimisesti harjoitetuksi elinkeinoksi mahdollisti tulon uudelleenjaon
+vähäosaisille.
+T.I.
+laiset olivat hyvin avokätisiä ja jakoivat lihaa sitä tarvitseville.
+Tasa-arvo ei ollut
+lähtökohtainen ideaali, mutta ihmisyys ja inhimillisyys velvoittivat armeliaisuu-
+teen sekä avustustoimintaan.
+Yhteisö vastasi myös avuntarpeesta eri elämäntilanteissa muun muassa saira-
+uksien, vanhuuden, onnettomuuksien tai ikävien sattumien seurauksena.
+Yhtei-
+söllinen avunanto koostui erilaisista vakiintuneista käytännöistä ja puoliviral-
+lisista instituutioista: hyväntekeväisyys ja armeliaisuus, huutolaisuus, syytinki,
+kasvattilapset, kummit, piiat ja rengit, sekä Ruijaan otto- tai kasvattilapseksi
+lähettäminen.
+Saamelaisten yhteisöllisen avun järjestelmät poikkesivat vastaavista suomalai-
+sista järjestelmistä muun muassa siinä suhteessa, että kummeilla on keskeinen
+merkitys.
+Ristahcci ja -eadni (kummisetä ja -täti) vastasivat lapsen elinolosuh-
+teista, tukivat taloudellisesti ja ottivat tarvittaessa lapsen huoltajuuden vanhem-
+pien menehtyessä tai ollessa muuten kykenemättömiä huolehtimaan lapsesta.
+14 Sukulaisuussuhteet, armeliaisuus ja yhteisöapu ovat olleet sosiaalisen tuen kulmakiviä lähes kai-
+kissa ihmisyhteisöissä ennen yhteiskunnallisten instituutioiden muotoutumista (Pulma 1994,
+Myös vähälapsisten tai lapsettomien parien tapa ottaa kasvattilapsia suurilapsi-
+sista perheistä oli yleistä.
+Varsinainen biebmománná (huutolaisjärjestelmä) säilyi
+pohjoisimmissa kunnissa pisimpään Suomessa.
+Pärjääminen koostui osaltaan myös kiinteiksi käytännöiksi ja institutionaa-
+lisiksi suhteiksi rakentuneista vastavuoroisista palveluista.
+Paimentolainen po-
+ronhoito perustui vastavuoroisiin väärtisuhteisiin15 talvi- ja kesälaidunten lähellä
+asuvan paikallisväestön kanssa.
+Tilapäismajoitus, vanhusten ja sairaiden hoito,
+säilytysaittojen sijainti, porojen taamominen16 ajokkaiksi ja elintarvikkeiden
+vaihto mahdollistivat liikkuvan elämäntavan ja toimivat yhteisöllisen kanssa-
+käymisen perustana eri väestöryhmien kesken.
+Vastaavasti pyynti- ja yhdistel-
+mäelinkeinoja harjoittavilla saamelaisilla sekä uudisasukkailla tai -tilallisilla oli
+omia väärtisuhteisiin ja vaihdantaan perustuvia pärjäämisstrategioitaan ja ver-
+kostojaan, jotka mahdollistivat elämisen niukoissa luonnonolosuhteissa.
+(Itko-
+Pärjäämisen marginaalit olivat usein varsin niukat, ja ne
+vaihtelivat alueittain ja paikallisesti suuresti, eikä aina voida puhua hyvinvoin-
+nista sanan nykyisessä merkityksessä.
+Ulkosuhteet laajensivat resurssiperustaa tärkeällä tavalla.
+Lähialueet, ennen
+kaikkea Jäämeren rannikolle suuntautunut kalastus, kaupankäynti ja kuljetuk-
+set, ovat kautta aikojen tuoneet toimeentulolisää.
+Eri puolilla Ruijaa pidetyt
+markkinat mahdollistivat elinkeinotuotteiden hankinnan ja tavaranvaihdannan.
+Myös Vienanmeren venäläisten ja Varangin alueen asukkaiden välillä käytiin
+merkittävää niin sanottua pomorikauppaa vuodesta 1740 vuoteen 1917, jol-
+loin Venäjän vallankumous lopetti kaupankäynnin.
+Eino Siuruaisen (1976, 44)
+mukaan vielä 1970-luvulla Ruija oli kuitenkin parempien kulkuyhteyksien
+vuoksi merkittävämmällä sijalla Suomen saamelaisten asiointikohteena kuin La-
+pin läänin pääkaupunki.
+Lisäksi rajat ylittävät sukulaissuhteet pitivät yllä luon-
+tevaa kanssakäymistä yli rajojen.
+3.3 Arktisten alkuperäiskansojen hyvinvointi
+Alkuperäiskansoille on luonteenomaista laaja-alainen hyvinvointikäsitys, johon
+kuuluvat sosiaali- ja terveyskysymysten lisäksi kieli, kulttuuri, identiteetti, elin-
+keinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, perinteinen tietämys, uskomukset.
+15 Väärti (pohjoissaameksi verdde) on pitkäaikainen, vastavuoroiseen lahjanantoon tai palveluk-
+siin perustuva kontaktihenkilö tai tuttava (Länsman 2004, 11).
+16 Kesyttäminen, kouliminen (pohjoissaameksi dápmat)
+Lisäksi ympäristöllä (luonnolla) ja yhteisöllä on erityisiä merkityksiä alkuperäis-
+kansojen hyvinvoinnin perustekijöinä.
+Alkuperäiskansaoikeuksien kansainvälinen tunnustaminen perustuu ILO
+169 -sopimukseen, joka solmittiin vuonna 1989.
+Pohjoismaista vain Norja on
+ratifioinut ILO-sopimuksen.
+Suomessa ratifioinnin eteen on tehty töitä vuosi-
+kymmeniä.
+Se on kirjattu hallitusohjelmaan toista kertaa, ja toteutumisedel-
+lytyksiä selvitellään parasta aikaa.
+ILO 169 -sopimuksessa alkuperäiskansojen
+terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ymmärretään laaja-alaisesti.
+Terveyden
+ohella huomioidaan sosioekonomiseen hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten yk-
+silöiden ja yhteisöjen mahdollisuus toimeentuloon sekä yhteiskunnalliseen ja
+sosiaaliseen osallistumiseen.
+Siihen sisältyvät myös ympäristöön kiinnittyvät
+asiat, esimerkiksi kuuluvuus ja oikeudet käyttämiinsä maihin ja psykososiaali-
+nen hyvinvointi eli identiteetin ylläpito, kieli ja kulttuuriperintö.
+Sopimuksessa
+turvataan alkuperäiskansojen oikeus kontrolloida omia instituutioitaan, elä-
+mäntapojaan ja taloudellista kehitystä sekä ylläpitää ja kehittää identiteettejään,
+kieliään ja uskontojaan niiden valtioiden puitteissa, joissa he asuvat.
+Artiklassa
+7 todetaan: "alkuperäiskansoilla on oikeus itse päättää elämäänsä, uskomuk-
+siinsa, instituutioihinsa, henkiseen hyvinvointiinsa sekä asuttamiinsa tai muu-
+toin käyttämiinsä maihin vaikuttavien kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä".
+(http://www.tem.fi/files/25956/ilo_yleissopimukset.pdf.)
+WHO korostaa myös kulttuurisen perinnön merkitystä hyvinvoinnille.
+Vaikka kulttuuriperintö ei ehkä ole yhtä konkreettinen kuin fyysiset tarpeet, se
+on siitä huolimatta yhteiskunnissa yleisesti korkeassa arvossa pidetty tekijä.
+Li-
+säksi ekosysteemien hyödyntämiseen liittyvillä perinteisillä elinkeinoilla ja käy-
+tännöillä on suuri merkitys sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin luomisessa.
+YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus hyväksyttiin syksyllä 2007.
+artiklassa 43 todetaan, että julistuksessa tunnustetut oikeudet muodostavat mi-
+nimistandardit maailman alkuperäiskansojen selviytymiselle, arvokkuudelle ja
+hyvinvoinnille.
+Tämän lisäksi julistus tunnustaa ja korostaa, että alkuperäiskan-
+soilla on kollektiivisia oikeuksia, jotka ovat välttämättömiä heidän olemassaolol-
+leen, hyvinvoinnilleen ja yhtenäisyydelleen kansana.
+Arktisten alkuperäiskansojen hyvinvoinnin erityispiirteitä ja reunaehtoja
+on selvitelty viime vuosikymmenen aikana.
+Arktisen neuvoston rahoittamassa
+hankkeessa kartoitettiin ja määriteltiin tärkeimmät arktisten alueiden hyvin-
+voinnin kulmakivet.
+Arktisten alkuperäiskansojen hyvinvoinnin kulmakivet
+ovat: 1) mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon, 2)
+kulttuurin elinvoimaisuus sisältäen yhteisöllisen kuuluvuuden ja 3) luontoyhte-
+ys.
+(Arctic Human Development Report, AHDR 2004.)
+Näitä mukaillen on kehitetty sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattorit (Arctic
+Social Indicators ASI), joiden avulla alkuperäiskansojen hyvinvoinnin tilaa ja
+kehitystrendejä pystyttäisiin paremmin seuraamaan.
+Ne ovat:
+mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen (fate control)
+kulttuurin elinvoimaisuus (cultural integrity)
+luontoyhteys (contact with nature)
+Sekä lisäksi seuraavat YK:n Inhimillisen kehityksen indikaattorit (UNHDI):
+elinajan odote (life expectancy)
+lukutaito (literacy)
+elintaso (standard of life) sovellettuna arktiseen kontekstiin: terveys/vä-
+estö/koulutus/materiaalinen hyvinvointi
+(Nymand Larsen ym.
+Verrattaessa alkuperäiskansan jäsenten kokemaa hyvinvointia suhteessa valtavä-
+estöön on havaittu tiettyjä poikkeavia valtakehitystrendejä.
+Perinteisten elinkei-
+nojen harjoittaminen ja luontoyhteys ovat tärkeässä asemassa.
+Toimeentulollisen
+merkityksen ohella ne ylläpitävät kulttuuria ja yhteisöllistä kuuluvuutta.
+Ihmis-
+ten todettiin jopa tyytyvän alempaan tulotasoon voidakseen säilyttää tämän
+yhteyden.
+Tähän liittyen havaittiin myös, että arktisen alueen asukkaat kokivat
+hyvinvointinsa suhteellisen hyväksi, vaikka UNHDI-indikaattoreilla mitattuna
+tulos olisi matala, esimerkiksi elinajanodotteen, koulutuksen ja bruttokansan-
+tuotteen (BKT) jakautumisen osalta.
+Materiaalinen hyvinvointi ei siten välttä-
+mättä korreloi koetun hyvinvoinnin kanssa.
+Onkin ilmeistä, että koulutus, toimeentulo ja muut laajasti hyväksytyt hy-
+vinvoinnin indikaattorit eivät välttämättä ole niin määrääviä alkuperäiskansojen
+hyvinvoinnille, kuin yleisesti on ajateltu.
+Vastaavasti arktisten alkuperäiskanso-
+jen hyvinvoinnista puhuttaessa henkinen hyvinvointi saa uusia ulottuvuuksia.
+Purkamattomat kolonialistiset traumat ja kolonisaatiokehitykseen liittyvät hen-
+kilökohtaiset vajeet, kuten esimerkiksi kielitaidottomuus, äidinkielen menetys,
+koulutuksen puute, identiteetti- ja itsetunto-ongelmat, riippuvuus- ja mielen-
+terveysongelmat, heikentävät monen selviytymistä ja hyvinvointia.
+Palvelujen paikka osana saamelaisten
+hyvinvoinnin rakentumista
+4.1 Paikallisuuden kudos
+Seuraavaksi hahmotetaan saamelaisalueen17 paikallisen kudoksen erityispiirteitä
+ja niitä tärkeimpiä rakenteellisia sekä toiminnallisia muutoksia, jotka lähihis-
+torian kuluessa ovat muovanneet ja asettaneet raamit saamelaisten sekä saame-
+laisyhteisöjen pärjäämiselle.
+Tavoitteena on tiivis toimintaympäristön kuvaus,
+joka auttaa ymmärtämään palvelujen paikkaa saamelaisten elämässä.
+Se toimii
+samalla heuristisena kehyksenä, jota vasten palvelukokemuskyselyn tuloksia tul-
+kitaan ja keskustelutetaan myöhemmissä luvuissa.
+Kehys auttaa hahmottamaan
+sitä monimutkaista vaikutusten kenttää, jossa saamelaisten kokema hyvinvointi
+rakentuu.
+Se nostaa esiin taustalla vaikuttavat moninaiset tekijät ja osoittaa, että
+palvelutyytyväisyyden sekä hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeitä tekijöitä
+löytyy sekä palvelujärjestelmän toiminnasta että sen ulkopuolisesta toimintaym-
+päristöstä.
+Palvelujärjestelmän ja sosiaalisen tuen syntyvaiheita sekä niiden kult-
+tuurisia erityispiirteitä on tarpeen tarkastella historian perspektiivissä myös siksi,
+että ne valottavat hyvinvointipalvelujen roolia saamelaisten elämässä.
+Nämä vai-
+kuttavat eri tavoin ihmisten palvelujen käyttötottumusten, palveluille asetettu-
+jen odotusten ja palvelutyytyväisyyden taustalla.
+Paikallisuuden kudoksen voidaan ajatella koostuvan tuotannollisista ja sosi-
+aalisista sidoksista, jotka ovat monien kansallisten ja kansainvälisten taloudellis-
+ten ja yhteiskunnallisten kehitystrendien vaikutusten alaisina.
+Modernisaatio ja
+globalisaatio ovat edenneet eriaikaisesti ja erilaisella volyymilla eri puolilla maa-
+tamme tuottaen paikallisesti eriytyneitä toimintaympäristöjä.
+(Kinnunen 1991,
+Vastaavasti hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvan toteutumisen kehityskulussa
+voidaan erottaa tiettyä kerroksisuutta ja selkeitä juonteita, jotka ovat määrit-
+17 Käsitevalinta ei ole aivan yksiselitteinen, sillä käsitteet ovat sidoksissa niihin oikeus- ja yhteis-
+kuntajärjestyksien muotoihin, jotka ovat vallinneet eri historiallisina aikoina.
+Käsitevalinnat
+sisältävät myös tärkeitä poliittisia kannanottoja.
+Lapinmaa-käsite viittaa lapinkylistä eli siidois-
+ta koostuneisiin hallinnollisiin alueisiin eli Lappeihin (vrt.
+Tornion Lappi ja Kemin Lappi).
+Sápmi/Saamenmaa on uudempi käsite, ja se tarkoittaa koko saamelaisten asuttamaa aluetta
+Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Kuolan niemimaalla.
+Suomen saamelaisalue määriteltiin vuo-
+den 1973 Saamelaiskomitean mietinnössä käsittämään Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat
+sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan (Lapin paliskunta).
+Asetuksessa saamelaisvaltuuskunnasta
+(824/1973) se vahvistettiin saamelaisten kotiseutualueeksi.
+Sittemmin laki saamelaiskäräjistä
+(974/1995) ja saamen kielilaki (1086/2003) määriteltiin koskemaan näitä saamelaisten koti-
+seutualueen kuntia.
+Palvelujen paikka osana hyvinvoinnin rakentumista
+täneet saamelaisten yksilöllisen ja yhteisöllisen pärjäämisen mahdollisuuksia ja
+rajoitteita.
+Ne ovat osin päällekkäisiä, voimistuvia ja heikkeneviä kehityspiirtei-
+tä, eivätkä välttämättä erotettavissa selkeiksi toisiaan seuraaviksi ajanjaksoiksi.
+Saamelaisalueen saamelaisten nykypäivässä on läsnä monta eri historian tasoa.
+Käytännössä nämä on havaittavissa muun muassa sukupolvisuuden eroina,
+mutta myös alueellisina eroina ja paikallisuuden kirjona.
+Yhtäältä voidaan erottaa perinteiset pärjäämistavat, jotka perustuivat ihmi-
+sen omiin kykyihin ja yhteisöön.
+Elannon saanti peruselinkeinoista ja vaihdanta
+loivat puitteet hyvinvoinnille ja avuntarpeesta vastasivat yhteisön sisäinen apu ja
+paikallisten, vastavuoroisten väärtisuhteiden kaltaiset palveluverkostot.
+Toisena
+kehitysjuonteena erottuu paikallisyhteisön monimuotoistuminen ja sitä kautta
+tapahtuneet toimijuuksien ja toimintadynaamiikan paikalliset siirtymät, uudet
+haasteet ja mahdollisuudet.
+Elinkeinotoiminta ja elannon saanti loivat edelleen
+perusedellytykset hyvinvoinnille, mutta kilpailu resursseista ja elinkeinonvaih-
+dokset loivat turvattomuutta ja yhteiskunnallisen avun tarvetta.
+Yhteisöllisen
+avun rinnalle alkoi syntyä yhteiskunnallista köyhäinapua ja hoivaa tuottavia
+mekanismeja.
+Kolmantena kehitysjuonteena voidaan erottaa yhteiskunnan hy-
+vinvoinnin toiminta- ja jakomekanismien leviäminen kiihtyvällä intensiteetillä
+1960-luvulta lähtien.
+Yhteiskunnallisten instituutioiden nopea tulo, teollistu-
+minen, uudet elinkeinot ja markkinoistuminen muovasivat ja muuttivat paikal-
+lisyhteisön toimintaperusteita.
+Monimuotoiset kehitysprosessit, jotka eriyttivät
+työn, toimeentulon, sosiaalisen turvan ja avuntarpeen alueet, murensivat samal-
+la perinteisen yhteisön asemaa hyvinvoinnin ensisijaisena toteutumispaikkana.
+Sosiaaliturva ja julkiset palvelut korvasivat yhteisöllisen avuntarpeen.
+Neljänte-
+nä ja uusimpana kehitysjuonteena on saamelaisten etnisen heräämisen kautta
+käynnistynyt kielellinen ja kulttuurinen elpyminen.
+Omakielisten ja kulttuuri-
+lähtöisten palvelutarpeiden esiin nostamisen ohella yhteisön roolia hyvinvoin-
+nin toteutumisessa ja avun tarpeen täyttämisessä vahvistetaan.
+Tämä toimii
+uudenlaisena vastavoimana yleisen yhteiskunnallistumiskehityksen sulautuspyr-
+kimyksille.
+Tarkastelun lähtökohtana ovat erityisesti alkuperäiskansojen hyvinvoinnin
+kannalta kriittiset osatekijät, kuten resurssien käyttö ja elinkeinotoiminta, vä-
+hemmistöasema, päätösvalta, yhteisöllisyys ja kielen sekä kulttuurin elävänä
+säilyminen.
+Katsauksessa on käytetty saamelaisia ja saamelaisaluetta käsitteleviä
+asutus-, oikeus- ja kulttuurihistoriallisia tutkimuksia.
+Niistä välittyvää kapeah-
+koa sosiaalihistorian kuvaa on täydennetty aikalaislehtikirjoitusten avulla.
+Näkökulmana on kulttuurien kohtaaminen.
+Kehityskulkua tarkastellaan
+vuorovaikutuksen näkökulmasta, jossa saamelaiset ja saamelaisyhteisöt nähdään
+itsenäisinä toimijoina eikä yksinomaan lisääntyneen valtiointervention ja julki-
+sen sektorin palvelu-, turva- ja kontrollijärjestelmien kohteina - mitä kehitys
+osaltaan toki myös ilmentää.
+Yleisten kehityspiirteiden ohella huomio kiinnit-
+tyy paikalliseen kirjoon ja alueellisiin eroihin.
+Olosuhteet vaihtelevat eri puolilla
+saamelaisten asuinaluetta ja väestöryhmien kehityskulut eriytyvät osin merkittä-
+västikin luoden erilaisia hyvinvoinnin toteutumisen mikromaailmoja.
+Saamelaisten sosiaalihistoriaa on käsitelty vain vähän aiemmissa historian-
+tutkimuksissa.
+Markku Laatu (1997) on lähestynyt saamelaisten ja suomalai-
+sen hyvinvointivaltion suhdetta hyvinvointikolonisaation uhrin näkökulmasta
+kiinnittäen huomiota ongelmiin.
+Saamelaisia koskevaa, edustavaa väestö-, elin-
+keino- tai muuta tilastomateriaalia on koottu satunnaisesti 1950-luvulta lähti-
+en.
+Saamelaisyhteisön kannalta katsottuna relevantti aikaperspektiivi ulottuu
+kuitenkin esimerkiksi elinkeinojen ja paikallishallinnon osalta 1500-luvulle,
+ellei vielä varhaisempaan aikaan.
+Muutamaa erillistä selontekoa ja tutkimusta
+lukuun ottamatta saamelaiset ovat olleet näkymättömiä kansallisissa väestö- ja
+elinolotutkimuksissa.
+Saamelaisenemmistöistä Utsjoen kuntaa lukuun ottamat-
+ta julkinen tilastomateriaali ei kerro kattavasti saamelaisten asemasta ja erityis-
+piirteistä.
+Toisaalta alkuperäiskansanäkökulman kannalta tärkeitä ulottuvuuksia
+ei ole tilastoitu valtayhteiskunnan toimesta.
+4.2 Yhteiskunnallisten instituutioiden tulo ja
+tukiverkostojen synty
+Verkkainen alku
+Saamelaisalue on säilynyt pitkään omaleimaisena, vaikka kontaktit ulkomaail-
+maan ovatkin olleet vireät kautta aikojen (Lehtola 2012a, 443).
+Kirkko, verotus
+ja lapinkäynti olivat varhaisimmat yhteiskunnalliset instituutiot, jotka ulotti-
+vat 1500-luvulta lähtien toimintansa saamelaisalueelle.
+Kirkon merkitys säilyi
+keskeisenä kuntien roolin ollessa pitkään niiden perustamisen jälkeen (vuon-
+na 1865) melko vaatimaton.
+Kirkon ylläpitämä kansansivistyslaitos ulotti vai-
+kutuksensa pohjoisten ihmisten elämään jo varhain.
+Jukkasjärven lapinkoulu
+Ruotsissa koulutti katekeettoja 1740-luvulta alkaen.
+Utsjoen pedagogio toimi
+vuosina 1743-52 tavoitteenaan saamelaisten kristillisen uskon opetuksen pa-
+rantaminen ja koulujen perustaminen.
+Katekeettojen pitämät kiertokoulut
+1750-luvulta lähtien vastasivat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opetuksesta ja
+kansansivistyksestä.
+Kiertokoulut olivat kansankielisiä (saamen- tai suomen-
+kielisiä) ja ne jalkautuivat ihmisten pariin ympäri pitäjää.
+Opettajina toimivat
+useimmiten paikkakunnan nuoret, jotka pappi oli opettanut lukemaan.
+Kirkon
+hallinnoima kiertokoulu toimi pitkään rinnakkaisena instituutiona kansakou-
+lujärjestelmälle, ja viimeinen katekeettojen pitämä Inarin itäinen kiertokoulu
+lakkautettiin vuonna 1954.
+Opettajakoulutuksen yleistyessä siirryttiin keskitettyyn kansakoulujärjes-
+telmään.
+Utsjoelle, Hettaan, Sodankylään ja Inariin perustettiin kansakoulut
+1880-luvulla.
+Keisarillisen asetuksen mukaan opetusta oli mahdollisuuksien
+mukaan tarjottava myös saamen kielellä.
+Määräystä toteutettiin kuitenkin var-
+sin sattumanvaraisesti.
+Vuonna 1921 voimaan tullut ja 1946 uudistettu oppi-
+velvollisuuslaki avasi kaikille mahdollisuuden koulutukseen.
+Koulunkäynnin
+esteenä toimivat kuitenkin pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet.
+Pohjoi-
+simmissa kunnissa toimikin pitkään niin sanottu supistettu kansakoulu, jonka
+mukaisesti alakoulua pidettiin vain 4 kk vuodessa.
+Kouluihin kuului yleisesti
+myös asuntola.
+Käytännössä tämä tarkoitti sivukylien lapsille pitkäaikaista asun-
+tolaelämää, irtautumista omista kulttuuri- ja sukuyhteisöistä sekä pakkointeg-
+roimista suomenkieliseen kasvatusympäristöön, jossa saamenkielen käyttämi-
+nen usein kiellettiin kokonaan.
+Kirkko harjoitti myös jonkin verran köyhäinhoitoa paikallisten avustuksien
+turvin.
+Esimerkiksi Enontekiöltä raportoitiin, että "porosaamelaisilla oli mui-
+noin tapana onnelliselta Ruijan matkalta tultuaan uhrata eli lahjoittaa kirkkoon
+yhden eli kaksi juustoa, poronpaistin ja neljä poronkoipea.
+Nämä otti kirkko-
+väärti vastaan ja kuulutetussa huutokaupassa kaupattiin ne sitten kirkon ja köy-
+häin hyväksi." (Oulun Wiikkosanomia 1859.)
+Saamen kieli huomioitiin varhaisessa palvelujärjestelmässä vaihtelevasti.
+Uts-
+joen ensimmäinen saamenkielinen saarnaaja ja koulumestari saatiin vuonna
+Kuitenkin suomen kieli otettiin Kemin piispainkäräjien päätöksellä käyt-
+töön opetuskielenä, ja vielä vuonna 1828 vanhempia sakotettiin, jos he eivät
+opettaneet lapsilleen suomen kieltä.
+Sittemmin Utsjoen ja Inarin papit opette-
+livat ja käyttivät saamen kieltä vaihtelevalla mielenkiinnolla.
+Toiset papit suh-
+tautuivat myönteisesti saamen kieleen ja edistivät voimakkaasti saamen kielen
+käyttöä sekä materiaalin käännöstyötä, kun taas toiset vastustivat henkeen ja
+vereen saamen kielen käyttöä.
+Enontekiön seurakunnassa toimi aluksi saamen-
+kielen taitoisia pappeja ja katekeettoja, mutta toiminta suomalaistui nopeasti.
+Saamenkielistä kouluopetusta ja oppimateriaalia oli saa-
+tavilla vain satunnaisesti ja tarjonta riippui yksittäisten viranomaisten asenteista.
+Kuntien tehtäväkenttä laajeni vähitellen, kun vuoden 1865 kunnallisase-
+tuksella kunnille siirrettiin vastuu myös terveydenhuollon ja sairaanhoidon
+Kuntakokouksen oli järjestettävä rokotus, kätilöiden palkkaaminen
+ja mielisairaiden hoito, ja kunnallislautakunnan tehtävänä oli toimia terveysvi-
+ranomaisena vastaten muun muassa kulkutautien ehkäisemisestä.
+Pitkien etäi-
+syyksien pohjoisissa kunnissa toimi harvalukuisten koulutettujen kätilöiden ja
+diakonissojen (rajaseutusisaret) rinnalla myös kansankätilöitä aina 1920-luvun
+asetukseen asti.
+Piirilääkärijärjestelmä ulotettiin Kittilään 1850-luvulla ja aluelääkärijärjes-
+telmä pohjoisimpiin kuntiin 1900-luvun alussa.
+Valtion sairaalat perustettiin
+1900-luvun alussa Inariin (siirtyi 1930-luvulla Ivaloon), Sodankylään ja Muoni-
+onniskaan.
+Suomen Punainen Risti perusti lisäksi sairasmajat Utsjoelle vuonna
+1932, Inariin 1933 ja Hettaan vuonna 1935.
+Vasta vuonna 1944 säädetty laki
+äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta sekä kunnallisista terveyssisarista ja kätilöistä
+nosti merkittävällä tavalla julkisen terveydenhuollon tasoa ja kattavuutta Lapin
+pohjoisimmissa kunnissa.
+Sairasmaja-terveystaloja perustettiin Inariin, Utsjoel-
+le, Sevettijärvelle, Hettaan ja Vuotsoon.
+Niissä oli terveydenhoitajan, kätilön ja
+kunnanlääkärin vastaanotto.
+Kiertävästä neuvolatoiminnasta ja kotisairaanhoi-
+dosta vastasivat monin paikoin Mannerheim-liitto ja Suomen Punainen Risti,
+kun viranomaistoiminta käynnistyi hitaasti.
+Koska etäisyydet olivat pitkät ja
+kulkuyhteydet paikoin erittäin huonot, perinteiset parannuskonstit säilyivät.
+Parantajat sekä sairaan hoitaminen kotona ja kotikonstein oli tavanomaista soti-
+en jälkeen vielä pitkään.
+Yhtenä osoituksena siitä on, että vielä 1950-luvulla sai-
+raaloiden kuormitus oli matalin Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.
+(Manninen
+Vastuu vaivais- ja köyhäinhoidosta siirtyi kirkolta kunnille 1800-luvun lop-
+pupuolella.
+Vaivais- ja köyhäinhoidon osuus säilyi kuitenkin pohjoisimman La-
+pin kunnissa pitkään vaatimattomalla tasolla verrattuna Oulun läänin ja maan
+keskitasoon.
+Utsjoki mainitaan yhtenä "vaivaishoidon vähiten rasittamana kun-
+tana" (Päivälehti 1898).
+Myöskään köyhäinhoidon ohjesääntöä ei Utsjoella ja
+Inarissa saatu pitkään laadituksi senaatin ohjeista huolimatta (Pohjois-Suomi
+Seurakuntien ja sittemmin kuntien köyhäin- ja vaivaiskassatulot olivat
+satunnaisia ja perustuivat enimmäkseen vapaaehtoisiin lahjoituksiin.
+Kolmen
+pohjoisimman kunnan "ulostekojen suuruus" (eli kunnallis- ja valtionverot) oli
+vuonna 1890 maan alhaisimmalla tasolla (Oulun ilmoituslehti 1890).
+Selittä-
+vinä tekijöinä alhaisiin köyhäinhoitomenoihin on esitetty muun muassa sitä,
+ettei maanviljelystä, joka oli arktisissa oloissa haavoittuva elinkeino, harjoitettu
+Utsjoella laajemmassa mittakaavassa ennen toista maailmansotaa.
+Katovuosien
+seurauksena köyhyys ja nälänhätä kohtasivat nimittäin lähinnä uudisasukkaita.
+Toisaalta Utsjoella ja Inarissa ilmoitettiin vuonna 1870 kaikkien köyhien "ole-
+van sukulaistensa hoidossa".
+Kolmantena mahdollisena syynä on esitetty, ettei-
+vät saamelaiset halunneet joutua riippuvaisiksi köyhäinhoidollisista kontrollitoi-
+menpiteistä.
+Alueella ainoana laitoksena toimi pitkään NNKY:n vuonna 1907 Riutu-
+laan, alunperin lähetysasemaksi perustama, lasten ja vanhusten turvakoti.
+diakonissa-työntekijät tekivät aluksi myös sairaskäyntejä kotiin.
+Vuonna 1920
+Inarin kunta perusti Espanjan taudin jättämiä orpoja varten Toivoniemen tur-
+vakodin, josta sittemmin tuli kunnallis-/vanhainkoti.
+Utsjoen vanhukset hoidettiin
+Sallan kunnalliskodissa ja Enontekiön vanhukset Pellon kunnalliskodissa.
+nojen kulkuyhteyksien aikaan nämä jopa 200-300 kilometrin päässä sijainneet
+vanhainkodit merkitsivät suomen kieltä taitamattomille vanhuksille totaalista
+eristymistä.
+Vanhusten hoitaminen kotona, paikoin sangen puutteellisissakin
+oloissa, oli pitkään yleistä (Saamelaiskomitean mietintö 1973, 272; Erkkilä
+Kuvio 10 havainnollistaa yhteiskunnallista muutosta ja palvelujen hidasta
+etenemistä saamelaisalueella (kuvion yläosa) sekä niiden lomittumista osaksi
+saamelaisten perinteisiä pärjäämismalleja (kuvion alaosa).
+Hyvinvointivaltiojärjestelmän nopea leviäminen
+Toinen maailmansota ja evakkoaika käynnistivät monia muutosprosesseja, joilla
+oli suuria vaikutuksia saamelaisten elämään ja elintapoihin.
+Evakkokokemuk-
+set muodostuivat käännekohdiksi erityisesti Utsjoen mutta myös niille Inarin ja
+Sompion alueen saamelaisille, jotka lähetettiin Pohjanmaalle evakkoon.
+Monet,
+aiemmin suhteellisen eristyksissä, perinteisissä yhteisöissä eläneet saamelaiset
+joutuivat ensi kertaa kasvokkain suomalaisen kulttuurin ja elintapojen kanssa.
+Varsinaisesti kuitenkin jälleenrakennuskausi ja 1960-luvulta lähtien Suomes-
+sa voimakkaasti ajettu aluepolitiikka käynnistivät laajamittaiset rakenteelliset ja
+sisällölliset muutokset, jotka muovasivat saamelaisalueen elinolosuhteita ja pal-
+velutarjontaa.
+Aluepolitiikkaa toteutet-
+tiin sosiaalipolitiikan, asutuspolitiikan, elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan
+keinoin.
+Tunnusomaista tälle kaudelle oli laaja sosiaalipolitiikka ja valtion nä-
+kyvä rooli.
+Sosiaalipolitiikasta tuli yhteiskunnan integroitunut osa, joka tarjosi
+kansalaisille palveluja ja etuuksia markkinoiden ulkopuolelta.
+Sosiaalipolitiikan
+kohteena oli koko väestö eivätkä vain markkinoilta pudonneet tai lähiyhteisöjen
+suojaa vaille jääneet marginaaliryhmät.
+Sosiaalipolitiikalla nähtiin olevan tuloja
+uudelleenjakava tehtävä ja sen avulla pyrittiin tasoittamaan tuloeroja.
+(Hellsten
+Kuvio 10.
+Saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisen puitteet saamelaisalueella
+1500-luvulta 1960-luvulle.
+Jälleenrakennustoiminnalla oli merkittävä työllistävä ja aluetaloudellinen vai-
+kutus.
+Vilkas julkisten rakennusten ja maanteiden rakentaminen jouduttivat
+suurin harppauksin yhteiskunnallisten instituutioiden ja palvelujen saapumista
+saamelaisalueelle, kuten esimerkiksi kauppa, poliisi, rajavartiolaitos.
+Utsjoki lii-
+tettiin kansalliseen tieverkostoon vuonna 1958.
+Lisäksi koululaitos ja tervey-
+denhuolto laajenivat kansakoululain (1957), peruskoulu-uudistuksen (1968,
+1983, 1998) ja kansanterveyslain (1972) uudistusten myötä, jolloin kuntien
+velvollisuudet palvelutuotantoon laajenivat merkittävästi.
+Kaikki nämä julkiset
+laitokset toimivat Outakosken koulua lukuun ottamatta pääosin suomen kielel-
+Vastaavasti sodanjälkeinen asuntorakentaminen, jota säätelivät asutustilala-
+ki (1922, 1936), maanhankintalaki (1945), kolttalaki (1955), allasasutuslaki
+(1963), porotilalaki (1969), kolttien maanjärjestelylaki (1969) ja luontaiselin-
+keinolaki (1984), nosti merkittävästi saamelaisalueen väestön asumistasoa.
+malla lakien toimenpiteet yhdenmukaistivat tehokkaasti saamelaisten asumis- ja
+elinoloja valtakunnallisten asumisstandardien mukaisiksi sekä muuttivat elä-
+mäntapoja.
+Nopeasti käynnistyneestä kehityksestä huolimatta julkinen palvelutarjonta
+oli kuitenkin vielä 1970-luvun alussa sangen puutteellinen ja sen saavutetta-
+vuudessa oli monia ongelmia.
+Saamelaiskomitean mietinnön (1973) mukaan
+vakituinen lääkärin vastaanotto oli vain Ivalossa.
+Sen lisäksi Utsjoella, Karigas-
+niemellä ja Hetassa oli muutama vastaanottokerta kuukaudessa.
+Palveluselvityk-
+sen mukaan saamelaiset hakeutuivat lääkärinhoitoon yleensä varsin myöhäisessä
+vaiheessa sairauden tai vamman ollessa vakava.
+Vähäiseksi koetussa avuntarpees-
+sa ei käännytty terveydenhuollon henkilökunnan puoleen yhtä usein kuin taa-
+jamissa tai Etelä-Suomessa.
+Terveydenhuoltohenkilökunnan puutteen todettiin
+sinänsä aiheuttavan vakavia ongelmia palvelujen saatavuudessa.
+Puhelimitse
+annetut hoito-ohjeet ja oma-aloitteisesti aloitettu lääkehoito suoraan apteekis-
+ta postitse tilattavien lääkevalmisteiden avulla olivat verrattain yleisiä.
+pitkien etäisyyksien todettiin aiheuttavan kohtuuttomia kustannuksia vähäva-
+raisille, kun julkisten kulkuneuvojen puuttuessa joudutaan käyttämään taksia.
+Tämä koski erityisesti terveydenhoito-, neuvola- ja hammaslääkäripalveluja,
+sillä sairausvakuutuslain mukaan korvauksia saa vain sairauden aiheuttamiin
+matkakuluihin.
+Tämä näkyy selvästi palvelujen vähäisessä käytössä.
+Varsinkin
+hammaslääkärimatkoja saamelaiset tekivät vain "viimeisenä keinona" matkusta-
+essaan revityttämään pois hampaansa.
+Norjan rajan läheisyydessä asuvat käytti-
+vät kuitenkin norjalaisia hammaslääkäripalveluita.
+(Saamelaiskomitean mietintö
+Vuonna 1965 saamelaisalueella toimivat Inarin paikallissairaala Ivalossa ja
+yksityinen Outakosken sairasmaja.
+Se luovutettiin vuonna 1973 Utsjoen kun-
+Tilastojen mukaan vähiten sairaansijoja asu-
+kasta kohti oli Utsjoella.
+Vastaavasti Inarin sekä Sodankylän kunnansairaalat
+kuuluivat läänin ruuhkaisimpien sairaaloiden joukkoon.
+Erikoissairaanhoito
+keskittyi vuoden 1957 sairaalalain mukaan Lapin keskussairaalaan ja lasten eri-
+koissairaanhoito vuonna 1952 perustettuun Lapin Lastensairaalaan.
+Tuberku-
+loosi oli merkittävä kansansairaus vielä 1960- ja 70-luvuilla.
+Sen hoito tapahtui
+Muurolan parantolassa.
+Hoitojaksot olivat pitkiä, eivätkä saamelaisalueen poti-
+laat päässeet useinkaan käymään välillä kotonaan.
+Lasten suojaamiseksi tuber-
+kuloosilta perustettiin vuonna 1948 Suomen Punaisen Ristin ja ulkomaisten
+avustusten turvin Rovaniemelle lasten suojakoti.
+Avointa eli tarttuvaa tuber-
+kuloosia sairastavat lapset lähetettiin Etelä-Suomen parantoloihin.
+Sittemmin erityissairaanhoito on keskittynyt
+Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jonne enimmillään on Nuorgamista matkaa
+Sosiaaliturvaa laajennettiin koko yhteiskunnan kattavaksi, ja palvelut ulottui-
+vat vähitellen myös saamelaisalueen kuntiin.
+Lakiuudistuksista toteutettiin laki
+lapsilisistä (1948), uudistettu kansaneläkelaki (1957, 1960 lisät, 1980-1985
+uudistukset ja tasokorotukset), sairaus- ja äitiysvakuutuslaki (1963), perhe-
+eläkejärjestelmä (1969), maatalousyrittäjien eläkejärjestelmä (1969).
+laisten sosiaaliturvan käyttö oli Eino Siuruaisen (1976, 101) mukaan 1970-lu-
+vulla kasvamaan päin, mutta se oli edelleen alhaisempaa kuin suomalaisväestön
+keskuudessa.
+Poikkeuksen muodostivat sosiaaliturvaetuuksien muodot, kuten
+vanhuuseläke, lapsilisät, perheiden tuet, joiden osuus saamelaisperheiden toi-
+meentulossa oli merkittävämpi, koska lapsiluku oli korkeampi ja vanhuksia
+hoidettiin useammin kotona.
+Hänen mukaansa etenkin porosaamelaiset suh-
+tautuivat edelleenkin hyvin varauksellisesti harkinnanvaraisiin sosiaalitukiin ja
+kokivat mieluummin puutetta tai pyrkivät selviytymään omin tai sukulaisten
+tuen turvin kuin alistuivat menettämään identiteettinsä ja vapautensa, kuten
+asia koettiin.
+Poikkeuksen muodostivat vähän koulutetut ammattitaidottomat
+henkilöt ja perheet, joiden toimeentulossa sosiaalituet näyttelivät merkittävää
+roolia yli etnisten rajojen.
+Sen sijaan kunnallinen sosiaalihuolto institutionalisoitui hitaasti saamelais-
+alueen kunnissa.
+Huoltoapulaki oli ollut voimassa vuodesta 1956 lähtien kor-
+vaten köyhäinhoitolain.
+Huoltoapu oli saamelaisalueen kunnissa kuitenkin vielä
+pitkään varsin vaatimatonta, ja sitä hoiti sosiaalilautakunnan puheenjohtaja tai
+erikseen nimetty virkamies.
+Saamelaiskomitean mietinnön (1973, 122) mukaan
+1970-luvun alussa vain Inarin ja Sodankylän kunnissa olivat sosiaalisihteerit
+toimineen pitempään.
+Sodankylän kunnassa oli myös sosiaalitarkkaaja.
+Utsjo-
+en kuntaan oli juuri saatu sosiaalisihteerin virka, mutta Enontekiöllä ei ollut
+kumpaakaan mainituista viroista.
+Sosiaalialan henkilöstön puuttuminen vaikut-
+ti komiteanmietinnön mukaan siihen, ettei väestölle voitu toimittaa riittävästi
+asianmukaista ja ajantasaista tietoa erilaisista sosiaaliturvaetuuksista.
+perhe-eläke- ja erityislapsilisäkysymyksissä sekä sosiaaliavustuskysymyksissä to-
+detaan asianmukaisen tiedon puuttumisen estäneen etuuksien saantiin oikeutet-
+tuja henkilöitä hakemasta etuuksia.
+Saamelaisten kannalta tärkeimmiksi sosiaalipalveluiksi komitea nimesi ko-
+dinhoitoavun, oikeusavun ja kasvatusneuvolatoiminnan.
+Vanhusten hoitamis-
+ta varten olivat hoitolaitokset olemassa, mutta komitean mietinnön mukaan
+saamelaisille oli edelleen ominaista, että vanhuksia pidettiin perheissä kiinte-
+ästi perheenjäsenenä.
+Kunnallista kodinhoitoapua komitea piti tärkeimpänä
+sosiaalipalvelun muotona saamelaisille.
+Perheenäidin koti- ja taloustöissä avus-
+tamista ennen kaikkea lapsirikkaissa ja niihin verrattavissa olevissa kodeissa
+pidettiin tärkeänä.
+Vuonna 1972 saamelaisalueen kunnissa oli 2-5 kodinhoi-
+tajaa ja kotiavustajia koulutettiin parhaillaan.
+Sosiaalialan ammattitaitoisen ja
+kokopäivätoimisen viranomaisen puuttumisen todettiin osaltaan vaikuttaneen
+kodinhoitoavun puutteelliseen tai epätarkoituksenmukaiseen kohdistamiseen.
+(Saamelaiskomitean mietintö 1973, 123.)
+Kunnallinen lasten päivähoito (1973) ja etenkin lasten perhepäivähoito lisä-
+sivät merkittävästi naisten ansiotyömahdollisuuksia myös saamelaisalueella.
+miteanmietinnön (mt.)
+mukaan lasten päivähoitokysymys ei kuitenkaan ollut
+saamelaisten kannalta niin ajankohtainen ongelma kuin muun väestön osalta,
+koska saamelaisäidit olivat ennen muuta kotiäitejä.
+Poronhoidon ammatillistu-
+minen, koneistuminen ja miehistyminen ovat muuttaneet saamelaisnaisten roo-
+lin yhteiskunnan silmissä "kotiäidiksi", vaikka heillä käytännössä edelleenkin on
+tärkeä rooli poronhoidon uusintamistyössä.
+Heidän työpanoksestaan on tullut
+kuitenkin näkymätöntä, eikä se takaa heille useinkaan edes minimisosiaaliturvaa
+1950 ja -60-luku olivat myös laitoshoidon kasvun aikaa.
+Lapin sodassa pol-
+tettujen kunnalliskotien tilalle rakennettiin koti- ja ulkomaisen avun turvin uu-
+sia, eriytettyjä laitoksia: esimerkiksi vanhainkoti perustettiin Utsjoelle vuonna
+1965 RAY:n tuen turvin.
+Toivoniemen kunnalliskoti siirtyi Ivalon Männikköön
+vuonna 1978.
+Enontekiön "Luppokoti" rakennettiin viimeiseksi, ja se otettiin
+käyttöön vuonna 1983.
+Sosiaalihallitus rakennutti uuden lastenkodin Riutulaan
+vuonna 1966.
+Lastenkodin toiminta jatkui vuoteen 1978 asti, jolloin viimei-
+set lapset sijoitettiin perhehoitoon.
+Kehitysvammaisten ja psyykkisesti sairai-
+den laitoshoitopaikat sijaitsivat pitkään kaukana saamelaisalueen ulkopuolella.
+Mielisairaanhoito järjestettiin Oulun A-mielisairaalassa (keskusmielisairaalassa).
+Rovaniemelle oli perustettu Rovaharjun B-mielisairaala, joka vuonna 1975 siir-
+tyi Muurolaan muuttuen A-mielisairaalaksi.
+Saamelaisalueen psykiatrinen eri-
+koissairaanhoito tapahtuu edelleenkin pääosin siellä ja sen ohjauksessa.
+Utsjoen
+kunnassa hyödynnetään Karasjoen saamenkielisiä nuorten ja perheiden psykiat-
+risen erikoissairaanhoidon palveluja.
+Kehitysvammaisten laitoshoito alkoi Ro-
+vaniemellä Kolpeneella vuonna 1962 (Vajaamielislaki 1958, Erityishuoltolaki
+1978, Vammaispalvelulaki 1987).
+(Erkkilä 2007, 87; Manninen & Junila 2005,
+Inarin ja Sodankylän kunnissa on kehitysvammaisten ryhmäkoti ja tuet-
+tua asumispalvelua.
+Enontekiön ja Utsjoen kunnat ovat ostaneet ASPA-säätiöltä
+kehitysvammaisten asumispalvelutoimintaa 2000-luvulta lähtien.
+Kunnissa on
+myös omaa kehitysvammaisten päiväkeskustoimintaa sekä kuntouttavaa työpa-
+jatoimintaa.
+Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus ei ole lisääntynyt samassa mit-
+takaavassa.
+Palvelujen saatavuuden ei aina ole todettu vastaavan lakisääteistä
+tasoa (Kokko ym.
+Inarin ja Sodankylän kunnilla on mielenterve-
+ys- ja perheneuvola ja Sodankylässä lisäksi myös mielenterveystoimisto.
+Muissa
+kunnissa mielenterveyshuollon avopalvelut on pääosin järjestetty psykologin ja
+psykiatrisen sairaanhoitajan toimintana.
+Utsjoki ostaa nuorten ja lapsiperheiden
+psykiatrista avopalvelua Norjan Karasjoelta.
+Mielenterveyskuntoutujien vertais-
+tukitoimintaa ja kolmannen sektorin auttamistoimintaa on tarjolla rajoitetus-
+ti, eikä niiden käyttö ole kovin yleistä.
+PAV-lain (Laki päihdyttävien aineiden
+väärinkäytön huollosta 1961) voimaantulon myötä vuonna 1968 Inariin perus-
+tettiin tuetun asumisen yksikkö.
+Päihdekuntoutusyksiköt sijaitsevat kuitenkin
+edelleen kaukana saamelaisalueelta, kuten Rovaniemellä tai Etelä-Suomessa.
+Inarin kuntaan muodostettiin päihdetyöntekijän toimi 2000-luvulla, mutta
+muissa kunnissa päihdehuollon avotyötä tehdään pääosin mielenterveystyön
+Päihdetyön yhdyshenkilöverkostojen toiminta on ollut vaihtelevaa.
+Yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa on kehitetty hankelähtöisesti päihde-
+huollon avopalvelutoimintaa.
+Esimerkiksi Enontekiöllä on kehitetty luontoa
+hyödyntävää, ammatillisesti ohjattua, sosiaalista kuntoutusta.
+nopea vetäytyminen
+Hyvinvointivaltion huippukausi ajoittui 1980-luvun puoleenväliin, ja se näkyi
+saamelaisalueella valtion roolin voimakkaana kasvuna kaikilla yhteiskuntaelä-
+män osa-alueilla.
+Kuntien saamat kustannusperusteiset valtionosuudet olivat
+huipussaan, ja työllisyys sekä investointiaste olivat korkeat.
+Kuntien palvelutar-
+jonta oli suhteellisen kattavaa ja syrjäseutulisä takasi ammattitaitoisen henkilös-
+tön saatavuuden.
+Keskeisten arjen palvelujen, kuten peruskoulun ala-aste, posti,
+pankki ja päivittäistavarakauppa, saatavuus sivukylillä oli kohtuullisen hyvä, ja
+toimiva julkinen liikenne takasi kuntakeskusten palvelujen saavutettavuuden.
+Palvelut olivat kuitenkin lähtökohdiltaan suomenkielisiä, ja saamenkielisiä
+palveluja sai satunnaisesti, jos viranhaltija oli saamelainen.
+Päivähoitolakiin oli
+kirjattu oikeus omakieliseen hoitoon jo vuonna 1981.
+Kuitenkin saamenkieli-
+nen päivähoito oli vielä 1990-luvun alussa varsin sattumanvaraisesti toteutettu.
+Vasta subjektiivisen oikeuden voimaantulo käynnisti saamenkielisen päivähoito-
+toiminnan systemaattisemman tarjonnan ja kehittämisen.
+Vastaavasti saamen-
+kieltä on opetettu vuodesta 1970-lähtien osana perusopetusta.
+Peruskoululaissa
+(1983) annettiin mahdollisuus saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen,
+mutta niiden asema oppiaineina vakiintui vasta vuosina 1992 ja 1994 toteu-
+tetuissa lakiuudistuksissa.
+Saamenkielisen opetuksen erityisresursointi vahvis-
+tettiin vuoden 1998 opetuslainsäädännön uudistuksen yhteydessä, ja saame-
+laisalueen kunnat ovat siitä lähtien voineet saada valtionosuutta saamenkielisen
+opetuksen järjestämiskulujen kattamiseksi.
+Myös sosiaaliturvan taso nousi.
+Sosiaalihuoltolaki (1982) ja laki toimeen-
+tulotuesta (1997) pyrkivät takaamaan kaikille väestöryhmille oikeuden vähim-
+mäisturvaan.
+Työttömyysturvalaki (1984) ja peruspäivärahan tarkistus vuosit-
+tain lailla sekä 1980-luvun lopulla poronhoitajien ja 1990-luvun puolivälistä
+lähtien myös porotalous- ja luontaiselinkeinotilallisten pääseminen edes osit-
+taisten työttömyyskorvausten piiriin takasivat monelle saamelaiselle kotitalou-
+delle ensimmäistä kertaa osittaisen kuukausitulon - vaikkakin määräaikaisen,
+kausiluonteisen tai elämänvaiheeseen sidotun.
+Vastaavasti poronhoidon luopu-
+mistukijärjestelmä (1994) mahdollisti ikäihmisten siirtymisen eläkkeelle, pois
+poronhoidosta.
+Kulttuuriset erot elinkeinotoiminnassa ja elämäntavassa eivät
+kuitenkaan istu kaikin osin universalismin mukaisesti normitettuun sosiaalitur-
+vajärjestelmään.
+Poronhoitajien ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittajien so-
+siaaliturvassa onkin todettu olevan suuria aukkoja (Faurie 2011, 38).
+Jos hyvinvointivaltion tulo oli nopea, niin oli myös sen vetäytyminen syr-
+jäseuduilta.
+1990-luvun alun taloudellinen taantuma, valtionosuusjärjestelmän
+uudistukset vuonna 1993 ja julkisen talouden säästötoimet sekä 2000-luvun
+uusliberalistisen talouspolitiikan vaikutukset ovat muuttaneet merkittävällä
+tavalla myös saamelaisalueen asukkaiden elinolosuhteita ja mahdollisuuksia.
+Kuntien säästötoimien seurauksena toteutettu palvelujen supistaminen on vä-
+hentänyt palvelutarjontaa etenkin sivukyliltä.
+Kuntien on kuitenkin tarjottava
+lakisääteiset palvelut.
+Koska yksityisiä palvelutuottajia on vain vähän, kunnat
+vastaavat edelleen pitkälti saamelaisalueen palvelujen tuotannosta.
+Kolmas sek-
+tori tuottaa merkittäviä saamenkielisiä palveluita, mutta muuten järjestöjen
+osuus palvelutuotannossa ei ole vielä näissä kunnissa merkittävää.
+muutamista valtakunnan rajat ylittävistä lähialueiden palvelukokeiluista on saa-
+tu hyviä kokemuksia.
+PARAS-uudistuksen edellyttämät yhteistoiminta-alueiden laajennukset eivät
+ole toistaiseksi vaikuttaneet saamelaisalueen palvelutuotantoon.
+Kuntien väes-
+töpohjat ja olosuhteet vaihtelevat suuresti.
+Inarin väkiluku on suurin (6 700),
+mutta Enontekiöllä ja Utsjoella on kummassakin alle 2000 asukasta.
+Vanhas-
+taan kuntien kesken on ollut kansanterveystyön kuntayhtymätason yhteistyötä.
+Pitkien etäisyyksien vuoksi palvelujen järjestäminen seutukunnallisesti tai muun
+yhteistoiminta-alueen puitteissa on kuitenkin haasteellista.
+Saamenkielisten pal-
+velujen tuottaminen muodostaa tärkeän erityiskysymyksen kuntarakenneuudis-
+tusta koskevien suunnitelmien yhteydessä.
+Valtion tuottavuusohjelman seurauksena toteutetuilla mittavilla säästötoi-
+milla on suuri merkitys saamelaisalueen arjessa.
+Ne näyttäytyvät julkisen palve-
+lutarjonnan supistamisena ja etääntymisenä, palvelujen muuttumisena puhelin-
+perustaisiksi ja suoranaisina lakkautuksina.
+Esimerkiksi Kela on siirtynyt laajasti
+puhelinpalveluihin ja TE-toimistoja pienissä kunnissa on lakkautettu.
+Suurten
+julkisten instituutioiden vetäytymisellä on myös merkittäviä aluetaloudellisia
+vaikutuksia.
+Etenkin rajavartiosto, poliisi ja tulli ovat olleet tärkeitä työllistäjiä
+alueella, ja niiden toimintojen supistaminen on vähentänyt merkittävästi mies-
+ten työllistymismahdollisuuksia.
+Tämä näkyy osaltaan voimakkaasti kasvanee-
+na poismuuttona saamelaisalueelta.
+Lisäksi kyläkouluverkoston karsiminen ja
+pankki- sekä päivittäistavarakauppojen ketjujen harventuminen ja julkisen lii-
+kenteen leikkaukset koskettavat etenkin sivukylien väestöä ja ikäihmisiä.
+Kuvioon 11 on koottu saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisen nykypuittei-
+ta jäsentäviä tekijöitä, kuten hyvinvointivaltion palvelujärjestelmän nopea laaje-
+neminen (kuvion alaosa) ja saamenkielisten palvelujen selvitystyö, saamenkieli-
+sen palvelutuotannon käynnistyminen sekä saamelaisten asemaan vaikuttaneet
+yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset muutokset (kuvion yläosa).
+Kuvio 11.
+Saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisen puitteet 1960-luvulta ny-
+kypäivään.
+4.4 Elinolot ja väestölliset muutokset
+Suomessa harjoitettu asutus- ja elinkeinopolitiikka ovat muovanneet voimak-
+kaasti saamelaisalueen elinolosuhteita.
+Ne ovat myös panneet liikkeelle väestöl-
+lisiä ja elinkeinollisia kehitysprosesseja, jotka ovat saaneet aikaan paikallisuuden
+kudoksen eriytymisen.
+Kehitys on kohdellut saamelaisalueen eri osia eri tavoin,
+mikä näkyy nykypäivänäkin esimerkiksi erilaisina elinkeinonharjoittamis- ja
+toimeentulomahdollisuuksina, palvelutarjontana ja kieliympäristöinä.
+Elinolo-
+suhteiden erot asettavat puitteet yksilötason käytettävissä oleville mahdollisuuk-
+sille ja selviytymisstrategioille.
+Elannon saantiin ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat hyvinvoinnin
+toteutumisen kannalta avainasemassa.
+Saamelaisten kannalta erityisesti po-
+ronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytykset ovat
+ratkaisevia.
+Negatiiviset muutokset elinkeinon harjoittamismahdollisuuksissa
+kumuloituvat toimeentulovajeiksi ja kanavoituvat suoraan tai välillisesti palve-
+lutarpeisiin (Pohjola & Valkonen 2012).
+Perinteisten elinkeinojen harjoittami-
+nen kannattelee myös merkittävällä tavalla yhteisöllisyyden, kielen ja kulttuurin
+elinvoimaisena säilymistä.
+Saamelaisalueen asutus- ja elinkeinoperustaa muovanneen koloniaalisen ke-
+hitysprosessin alku voidaan nähdä jo uudisasutuksessa, joka toi mukanaan mer-
+kittävät elinkeinolliset muutokset vaikuttaen elannon hankintaan ja sosiaalisen
+turvan tarpeen muutokseen.18 Laajamittainen poropaimentolaisuus pitkine ju-
+tamismatkoineen oli tunturisaamelaisten sopeutumiskeino lapinkylien muut-
+tuneisiin elinoloihin.
+(Linkola 1972; 1985; Pennanen & Näkkäläjärvi 2000;
+Lehtola 2012a.)
+Uudisasutus erotteli selvästi saamelaisalueen kuntia.
+Se suun-
+tautui ensimmäiseksi voimakkaimmin Sompion alueelle, joka sijaitsee aivan saa-
+melaisalueen eteläosassa.19 Muista saamelaisalueen kunnista poiketen Sompion
+alueen saamelaisväestö sulautui miltei kokonaan suomalaisväestöön 1800-luvun
+18 Alueelle juurrutettu maatalous oli karuissa ilmasto-olosuhteissa haavoittuva elinkeino, eikä riit-
+tänyt turvaamaan toimeentuloa tilallisille.
+Uudistilalliset ryhtyivätkin harjoittamaan pyyntie-
+linkeinoja ja 1800-luvun lopulta lähtien myös porotaloutta.
+Seurauksena oli kasvava kilpailu
+metsästyksessä ja kalastuksessa sekä suoranaiset riista- ja kalakantojen katoamiset.
+Tämä vai-
+keutti myös saamelaisten perinteistä toimeentulon hankkimista monipuolisesta elinkeinotoi-
+minnasta.
+1800-luvun lopulta lähtien katovuosien aiheuttama köyhyys ja nälkä ajoivat uudis-
+tilallisia kuntien vähäisten köyhäinhoitokassojen piiriin sekä muuttamaan Jäämeren rannoille.
+(Itkonen 1984:I, 118; II, 218; Saamelaisasiain komiteanmietintö 1952, 40; Laatu 1997, 87;
+19 Uudisasutusplakaatit annettiin vuosina 1673 ja 1695.
+loppuun mennessä.
+Enontekiöltä ja Norjan Kautokeinosta tullut muuttoliike
+elvytti kuitenkin alueen saamelaisasutuksen.
+Myös Enontekiölle suuntautunut uudisasutus käynnistyi suhteellisen var-
+hain.
+Uudisasukkaiden määrä ylitti saamelaisten lukumäärän vuonna 1809.21
+Saamelaisväestön osuus on sittemmin vakiintunut noin 17-20%:iin kunnan
+väkiluvusta.
+Enontekiön saamelaiset ovat säilyttäneet perinteisen paimentolais-
+poronhoidon nykypäivään asti, ja poronhoito onkin tärkeässä asemassa vahvan
+identiteetin, kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymisessä.
+(Itkonen 1984:I,
+Inarin uudisasutus käynnistyi sata vuotta myöhemmin ja uudisasukkaiden
+määrä kasvoi aluksi melko hitaasti.
+Se ylitti saamelaisväestön määrän 1920-lu-
+Inarissa ja Utsjoella tosin myös osa saamelaisista ryhtyi uudistilallisiksi.22
+Inarinsaamelaiset harjoittivat perinteisesti kalastusta ja pienimuotoista poron-
+hoitoa, metsästystä ja maataloutta.
+Elinkeinoperustan ja elämäntavan samankal-
+taisuuden vuoksi suuri osa inarinsaamelaisista sulautui enemmistökulttuuriin
+ja menetti äidinkielensä.
+Kolttasaamelaisten asuttamisen, pohjoissaamelaisen muuttoliikkeen sekä ina-
+rinsaamen kielen ja kulttuurin elpymisen seurauksena saamelaisten määrä on
+kuitenkin noussut.
+Lukumääräisesti Inarin kunnassa asuu tänä päivänä eniten
+saamelaisia, ja he muodostavat noin 30% osuuden kunnan väkiluvusta.
+Muista
+saamelaisalueen kunnista poiketen kasvava metsätalous, kullankaivu, Petsamon
+liikenne ja matkailu ovat tuoneet Inariin eri ajankohtina runsaasti uutta väkeä
+Etelä-Suomesta.
+Ne ovat tarjonneet ansiotyömahdollisuuksia myös osalle pai-
+kallisväestöä, mutta aiheuttaneet samalla myös elinkeinollisia intressiristiriitoja
+perinteisten elinkeinojen kanssa.
+Utsjoki on säilynyt ainoana saamelaisenemmistöisenä kuntana Suomessa.
+Kunnan väestöstä noin 60% on saamelaisia ja heistä 45% saamenkielisiä.
+karien ilmasto- ja luonnonolosuhteiden vuoksi Utsjoelle ei voitu toteuttaa laa-
+jamittaista uudisasutusta.
+Sen sijaan saamelaisväestön elinkeinoperusta eriytyi
+jo varhain siten, että jokilaakson asukkaat eli "Tenonihmiset" harjoittivat mo-
+20 Rajasulkujen jälkeiseen tilanahtauteen ja muuttuneisiin laidunolosuhteisiin liittyen muutti
+1870-90 -luvuilla paljon poronhoitajasukuja ja -perheitä Sodankylän kunnan pohjoisosaan ja
+Inariin.
+Tämän seurauksena paimentolaistyyppinen poronhoito yleistyi näissä kunnissa kor-
+vaten pienimuotoisemman hihnavasotusporonhoidon.
+(Lehtola 2012, 54; Nahkiaisoja 2003,
+21 Tuolloin solmitussa rauhassa valtakunnan raja vedettiin Tornio-Muoniojokeen-Könkämä-
+enoon, ja Enontekiön pitäjä halkaistiin kahtia.
+22 Taustalla olivat sekä käytännölliset toimeentuloon liittyvät ratkaisut että olosuhteiden sanele-
+mat strategiset valinnat, kuten turkis- ja riistaeläinten loppuminen sekä se, että maankäyttörii-
+tojen ratkaisut tapahtuivat enenevässä määrin uudistilojen eduksi.
+Uudistilojen ohella Inariin
+perustettiin myös useita kruununmetsätorppia 1800- ja 1900 -luvun vaihteessa.
+(Nahkiaisoja
+nipuolista elinkeinotoimintaa, johon kalastuksen ja metsästyksen ohella kuului
+muutama lehmä ja lampaita sekä vähän poroja.
+Porosaamelaiset eli "yläihmiset"
+ovat vähemmistönä kunnan väestössä.
+Sittemmin Tenon kalastusmatkailusta on
+tullut tärkeä elinkeinomuoto.
+Suurimmat yksittäiset asutustoimenpiteet kohdistuivat kolttasaamelaisten
+asuttamiseen sekä Lokan ja Porttipahdan allasevakkojen asuttamiseen.
+Suoniky-
+län kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle ja Nellimiin vuoden 1944 jälkeen.
+Uusille asuin- ja laidunalueille siirto merkitsi siirtymistä kiinteisiin asumuksiin
+ja perinteisiin nautinta-alueisiin perustuneen vuotuiskierron loppumista.
+Po-
+ronhoidon osuus päätoimeentulon lähteenä romahti, työttömyys ja sosiaaliset
+ongelmat lisääntyivät.
+Erityisesti kolttien keskuudessa on ollut voimakas muut-
+toliike pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen.
+Samoin kokonaisten kyläkuntien evakuoinnit perinteisiltä nautinta-alueil-
+taan Lokan ja Porttipahdan altaan alta muuttivat dramaattisella tavalla näiden
+saamelaisyhteisöjen elinoloja ja elinkeinotoimintaa.
+Erityisesti nämä saamelais-
+alueen eteläosat ovat joutuneet muutenkin raaka-aineen tuottajan rooliin voi-
+makkaasti kasvaneessa valtiontaloudessa.
+Suuret ympäristömuutokset ja kasva-
+neet maankäyttöristiriidat porotalouden, luontomatkailun, metsätalouden ja
+kaivosteollisuuden kesken ovat nykyisin arkipäivää joka puolella saamelaisalu-
+eella, mutta Vuotson saamelaiset ovat joutuneet kokemaan kaikki kasaantuvat
+vaikutukset omassa lähiympäristössään.
+Paikallista asutuskuvaa laajemminkin muovanneet muutosprosessit käyn-
+nistyivät 1960 ja 1970-luvuilla.
+Monet tuolloin liikkeelle lähteneistä kehitys-
+prosesseista ulottavat vaikutuksensa aina nykypäivään asti.
+Aiemmin mainittu
+jälleenrakennuskausi toi julkisten instituutioiden myötä uusia asukkaita varsin-
+kin Inarin kuntaan.
+Entisten taloryhmien tai sivukylien yhteyteen muodostui
+Ivalon ja Karigasniemen kaltaisia uusia asutustaajamia.
+Saamelaisalueen sisälle
+syntyi selväpiirteisesti suomalaisia asutuskeskittymiä, kun Ivalon, Kaamasen ja
+Nellimin kylien asukaskanta sekä kieli suomalaistuivat nopeasti.
+Myös Hetan,
+Utsjoen ja Inarin kirkonkylien yhteyteen sekä Vuotsoon syntyivät vahvat suo-
+malaiset asutuskeskittymät.
+Muista kunnista poiketen suomalaisasutus levisi
+kuitenkin Enontekiöllä suhteellisen tasaisesti eri puolille kuntaa ja sivukyliä.
+Vastaavasti kuntien sisälle muodostuivat selkeät saamelaisenemmistöi-
+set kylät: Kuttura, Lisma, Angeli, Menesjärvi, Iijärvi, Sevettijärvi, Nunnanen,
+Näkkälä, Palojärvi ja Purnumukka.
+Lisäksi Tenojokivarren, Käsivarren ja Ina-
+rijärven pohjoispuolen haja-asutusalueet olivat tyypillisesti saamelaisenemmis-
+töisiä.
+Näille asutuskeskittymille oli tyypillistä, että ne sijaitsivat keskimääräistä
+kauempana kuntakeskuksesta, asukkaat saivat toimeentulonsa pääosin perus-
+elinkeinoista ja saamen kieli säilyi arkikielenä.
+Luonteenomaista olivat myös
+perheiden suuremmat koot, mikä johtui sekä keskimääräistä korkeammasta lap-
+siluvusta että voimakkaista sukulaissiteistä ja useamman sukupolven asumisesta
+saman katon alla.
+Väestöryhmien taustat erosivat myös liikkuvuuden suhteen
+sikäli, että saamelaisten syntymä- ja asuinpaikka olivat useammin samat, kun
+taas suomalaiset olivat yleisemmin muuttaneet muualta.
+Niin ikään porotalo-
+uden ja muiden perinteisten elinkeinojen merkitys toimeentulon lähteenä oli
+keskimääräistä suurempi saamelaisille kuin suomalaisväestölle.
+Perinteisten
+elinkeinojen harjoittajien tulotaso oli tilastojen mukaan jonkin verran alempi
+kuin suomalaisen väestön, mutta sen sijaan porotalouden harjoittajien tulot oli-
+vat vielä 1970-luvulla selvästi yli paikallisen väestön keskitason ja verrattavissa
+alueen keskustaajamissa asuvien ansiotyötuloon.
+melaisalueen kuntien sisäisen erilaistumisen ovat todenneet myös Marjut Aikio
+(1988) ja Anna-Riitta Lindgren (2000) saamenkieltä ja identiteettiä koskevissa
+tutkimuksissaan.
+Sittemmin asutustila-, porotila-, koltta- ja luontaiselinkeinolaki ovat muo-
+vanneet saamelaisalueen asutuskuvaa voimakkaasti.
+Nämä valtiojohtoiset asu-
+tustoimenpiteet loivat perustan normitetulle asumiskulttuurille ja ydinperheis-
+tymiselle.
+Tila-ajatteluun perustunut poro- ja luontaiselinkeinojen harjoittajien
+tukeminen nosti merkittävästi asumisen tasoa, mutta ei juuri edistänyt elinkei-
+notoimintaa.
+Asuinrakennuksen rakentaminen yhdessä elinkeinon harjoitta-
+misen vaatimien mittavien investointien kanssa nosti kustannustasoa voimak-
+kaasti.
+Moni poro- ja luontaiselinkeinojen harjoittaja onkin joutunut kasvavien
+taloudellisten vaikeuksien vuoksi luopumaan elinkeinotoiminnasta.
+(Heikkilä
+Sisäisen muuttoliikkeen ohella saamelaisten muuttoliike saamelaisalueen ul-
+kopuolelle käynnistyi 1970-luvulla ja voimistui 1990-luvulla.
+Se ei ole osoitta-
+nut vieläkään tyrehtymisen merkkejä.
+Seurauksena on ollut mittava väestökato,
+joka on ollut valikoivaa.
+Kun vuonna 1992 jopa 60% saamelaisista asui saa-
+melaisalueella, oli tilanne vuonna 2010 toteutetussa väestölaskennassa päinvas-
+tainen.
+Saamelaisista 60% ja saamelaislapsista jopa 70% asuu saamelaisalueen
+ulkopuolella (Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011).
+1990-luvun taantuma ja työttömyyden jääminen pysyvästi korkealle tasol-
+le, poronhoidon kannattavuuden lasku, yhdessä pitkään jatkuneen negatiivisen
+muuttoliikkeen kanssa ja palvelujen voimakas karsiminen ovat muokanneet
+merkittävällä tavalla pärjäämisen reunaehtoja nykypäivän saamelaisalueella.
+Eritoten tämä korostuu sivukylissä, joiden asukaskunta ikääntyy hyvää vauhtia
+samaan aikaan, kun palvelut ohenevat tai pakenevat.
+Lapsiperheköyhyys ja kan-
+saneläkeläisten suuri määrä sekä porotalousperheiden jääminen köyhyysrajan
+alapuolelle kertovat työttömyyden ohella karua kieltään tuloerojen kasvusta ja
+ihmisten aseman eriarvoistumisesta.
+Vähemmistöasema
+Asutus- ja elinkeinopolitiikan ohella harjoitetulla saamelaispolitiikalla on suo-
+rat ja välilliset vaikutukset saamelaisalueen elinkeinojen kehittymiseen sekä
+elinolojen muutoksiin.
+Suomen saamelaispolitiikkaa on leimannut julkilausu-
+mattomuus ja tilanteisuus.
+Suomessa saamelaisia ei ole julkisella tasolla yleisesti
+tunnustettu erityisryhmäksi vaan sulautettu osaksi kansallisvaltioajattelua (Aikio
+Veli-Pekka Lehtolan (2012a, 453)
+mukaan saamelaiset ovat tasa-arvoisesti vaietut.23 Tätä voidaan pitää rakenteelli-
+sena.tai.kulttuurisena.assimilaationa24 tai rakenteellisena.syrjintänä.25 Rakenteelli-
+nen syrjintä tarkoittaa olemassa olevan lainsäädännön, palvelujen ja käytäntöjen
+syrjivyyttä.
+Vaikkei Suomessa ollut julkilausuttuja saamelaispoliittisia tavoittei-
+ta, vallalla oleva lähtökohtainen ymmärrys oli pitkälti samansuuntainen kuin
+muissa Pohjoismaissa.
+Saamelaisuutta pidettiin pitkälle 1900-luvun puoliväliin
+asti kuolevana kulttuurina, eikä nähty tarvetta ryhtyä erityistoimiin saamen kie-
+len aseman parantamiseksi26.
+Saamelaisten asemaa kyllä selviteltiin useissa eri
+Norjassa julkistettiin määrätietoinen norjalaistamispolitiikka 1800-luvun puolivälistä läh-
+tien.
+Sen tavoitteena oli saamelaisten sulauttaminen norjalaiseen yhteiskuntaan.
+Tästä politii-
+kasta irtisanouduttiin näkyvästi 1980-luvulla, jonka jälkeen saamelaisille ja saamelaisyhteisöille
+koituneita ongelmia on pyritty aktiivisen saamelaispolitiikan kautta korvaamaan monin eri ta-
+voin.
+24 John W. Berryn (1992, 73) mukaan assimilaatio, integraatio, marginalisaatio ja segregaatio
+ovat akkulturaation muotoja, jotka ilmenevät kontekstista riippuen eri tavoin sekä yksilö- että
+yhteisötasolla.
+Akkulturaatiolla eli sopeutumisella tarkoitetaan kulttuuri-ilmiöiden ja -vaikut-
+teiden leviämistä kulttuurista toiseen siten, että ne aiheuttavat vastaanottavassa kulttuurissa
+rakenteellisia muutoksia, sopeutumista vaikutteisiin ja muutoksia kulttuuripiirteissä.
+monimutkaisesta sosiokulttuurisesta prosessista, jonka vieraiden ja uusien vaikutusten tulo
+aiheuttaa kulttuurissa.
+Yksilötason akkulturaatio sisältää käyttäytymiseen liittyviä muutoksia
+kuten arvojen, asenteiden, normien ja motiivien muutoksia.
+Ryhmätason akkulturaatio kos-
+kee kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia muutoksia.
+Ne voivat olla konkreettisia
+asuinympäristöä ja paikkaa ja elinolosuhteita tai -mahdollisuuksia koskevia muutoksia, joskus
+jopa biologisia muutoksia kuten esim.
+uusia tautimuotoja.
+Assimilaatio tarkoittaa sulautumista tai sulauttamista.
+Sen mukaisesti erilaisten yksilöiden ja
+ryhmien odotetaan paitsi toimivan osana yhteiskuntaa myös sulautuvan valtaväestöön ja tule-
+van identiteeteiltään valtaväestön kaltaisiksi.
+Assimilaatio tässä merkityksessä koetaan yleensä
+negatiiviseksi, sillä se tarkoittaa oman etnisen, kulttuurisen tai muun identiteetin hylkäämistä
+ja toisenlaisen, valtaväestön identiteetin omaksumista.
+25 http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=syrjinnan-kielto&next_page=4
+26 Maria Wingstedt (1998) nimeää kolme vaihetta Ruotsin vähemmistöpolitiikassa: 1) integraatio
+ilman assimilaatiota (1850-luvulle saakka), 2) 1850-1950 assimilaatiopolitiikka, 3) ambiva-
+yhteyksissä, heidän erityistarpeensa tunnustettiin ja aloitteita tehtiin muun mu-
+assa kouluhallinnolle saamenkielisen opetuksen järjestämiseksi, mutta ne eivät
+johtaneet tuloksiin ennen kuin 1970-luvun loppupuolella, jolloin kielellinen
+ja kulttuurinen assimilaatio olivat ehtineet edetä jo pitkälle.
+Huomionarvoinen
+piirre Lehtolan mukaan on se, että useimmiten erityiskohtelun vastustus on
+ollut suurinta nimenomaan Lapin läänintason virkamiesten keskuudessa, kun
+taas valtakunnan tason virkamiehet saattoivat periaatteessa suhtautua erityis-
+kohteluun paljon myönteisemmin.
+Kansallisvaltion ohella hyvinvointivaltiota voidaan pitää tasa-arvoistavaa in-
+tegraatiota tai assimilaatiota toteuttavana institutionaalisena toimintatapana.
+Hyvinvointivaltion lähtökohtainen idea yleisenä periaatteena ei ole sensitiivinen
+kulttuurisille eroille.
+Ratkaisevaa on se, miten ideaa halutaan soveltaa toteutu-
+vien palvelukäytäntöjen kautta.
+Suomessa harjoitetun sosiaalipolitiikan mukai-
+sesti palvelut perustuvat universaalisuuden ja tasa-arvon periaatteeseen.
+Se on
+ymmärretty siten, että palvelujen tulisi olla tasa-arvoisesti samanlaisia ihmisen
+taustasta tai asuinpaikasta ja muista eroista riippumatta.
+Ajattelumalli ei kuiten-
+kaan takaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta etnisesti moniäänisessä yhteis-
+kunnassa.
+Se on myös perustunut tasa-arvon ymmärtämiselle hyvin kaavamai-
+sesti, ehkä enemmänkin samanlaisuutena kuin tasa-arvona.
+Veli-Pekka Lehtolan (2005, 168-170) mukaan vuodet 1969-70 olivat kään-
+teentekeviä Suomen saamelaispolitiikassa.
+Saamelaisasiat nousivat vilkkaan kes-
+kustelun aiheeksi, ja erilaisia komiteoita asetettiin pohtimaan kielen asemaa,
+maa- ja elinkeino-oikeuksia ja saamelaishallintoa.
+Kansainväliset virtaukset ja
+ihmisoikeuskysymykset kietoutuivat yhteen saamelaisasian kanssa.
+Ratkaisevaa
+oli hänen mukaansa se, että nuori, radikalisoitunut saamelaisälymystö haastoi
+paitsi suomalaisen yhteiskunnan päättäjät myös vanhemman saamelaispolven.
+Saamelaisvaltuuskunnan perustaminen ensimmäisenä Pohjoismaista, vuonna
+1972, edusti perinteistä hallinnollista tapaa ratkaista saamelaiskysymys.
+asetuksen tasoinen edustuselin, jonka tehtävä oli valvoa saamelaisten oikeuksia.
+Ilman riittäviä valtuuksia tai resursseja sen rooli oli lähinnä neuvonantajaluon-
+teinen.
+Tärkeä saavutus oli kuitenkin saamen kielilakiehdotuksen valmistelu.
+lenssi pluralistisemman politiikan ja assimilaatiopolitiikan jatkamisen välillä.
+27 Myös päinvastaisia piirteitä on esiintynyt, sillä muutamat yksittäiset virkamiehet ja akateemiset
+tutkijat ovat suhtautuneet myönteisesti saamen kielen ja kulttuurin edistämiseen sekä vaatineet
+niille erityisasemaa.
+Leimallista tälle on ollut tietty hyvää tarkoittava mutta holhoava asenne
+saamelaisiin.
+Esimerkkinä tästä voidaan pitää niin sanottuja lapinystäviä ja vuonna 1932 Hel-
+singissä perustetun Lapin Sivistysseuran - Sámi Čuvgetusseärvin toimintaa.
+Seura teki aloittei-
+ta Suonikylän suojelualueen saamiseksi, saamenkielisen opetuksen saamiseksi saamelaisalueen
+kouluihin sekä vastasi saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemisesta ja käännättämistyöstä.
+Vuonna 1992 voimaan astunut laki antoi lähinnä suosituksia, mutta periaat-
+teellisella tasolla se oli tärkeä edistysaskel saamen kielen aseman huomioimiselle.
+Vuonna 1995 toteutettu perusoikeusuudistus takasi saamelaisille perustus-
+laillisen aseman alkuperäiskansana sekä kulttuurisen itsehallinnon saamelaisten
+kotiseutualueella.
+Saamelaisten asema ja oikeus omaan kieleen ja syrjimättö-
+myyteen alkuperänsä vuoksi onkin edennyt suotuisasti 2000-luvulla.
+Kuiten-
+kin tämän kielellisen ja kulttuurisen vähemmistön sekä alkuperäiskansan mat-
+ka todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin, päätösvaltaan saamelaisia koskevissa
+kysymyksissä ja yhdenvertaisuuteen on vielä pitkä.
+Ongelmana on edelleen se,
+ettei perusoikeuksia ole vielä kaikin osin viety alemman tason lainsäädäntöön.
+Saamelaisalueen maankäytön hallintaa koskevan
+kysymyksen ohella ratkaisematta ovat edelleen perinteisten elinkeinojen asema,
+jonka jo vuoden 1952 Saamelaisasiain komiteanmietintö nosti esiin.
+4.5 Saamelaiset modernissa yhteiskunnassa
+Saamelaisten mukautumiskyky (resilience) paikallisyhteisön ja elinolojen muu-
+toksiin sekä uusien toimintaratkaisujen löytäminen muuntuneissa olosuhteissa
+omista kulttuurisista lähtökohdista käsin ja omat ominaisuudet säilyttäen ovat
+luoneet perustan saamelaisyhteisöjen selviytymiselle ja saamelaiskulttuurin säi-
+lymiselle meidän päiviimme asti.
+Epäsymmetristen valtasuhteiden sekä alue- ja
+yhteiskuntapoliittisten kehitysprosessien kolonisoivien piirteiden vuoksi saa-
+melaiset ovat joutuneet sopeutumaan tai mukautumaan kasvaviin valta- ja yh-
+teiskuntapoliittisiin intresseihin ja toimiin, jotka ovat historian kehityksen eri
+vaiheissa muokanneet voimakkaasti paikallisia elinolosuhteita ja asettaneet reu-
+naehtoja yhteisölliselle ja yksilölliselle pärjäämiselle sekä selviytymisstrategioille.
+Mukautumiskyky määrittää saamelaisten hyvinvoinnin toteutumismuoto-
+ja ja reunaehtoja myös nykypäivän yhteiskunnassa.
+Millaisia henkilökohtaisia
+selviytymisstrategioita on muodostunut ja muodostuu, miten niissä kulloinkin
+yhdistyvät tai painottuvat perinteisten elinkeinojen, elämäntapojen ja pärjää-
+miskeinojen sekä modernin hyvinvointivaltion toimeentulomahdollisuuksien ja
+sosiaaliturvan osuudet?
+Valtiojohtoisen hyvinvointi- ja kansallisvaltiokehityksen ohella yleinen mo-
+dernisaatio on muuttanut voimakkaasti saamelaisten elinolosuhteita, elämän-
+tapoja ja kielenkäyttöä.28 Samat kehitysprosessit, jotka ovat assimiloineet tai
+28 Modernisaatiolla viitataan tässä yhteydessä uuden teknologian käyttöön ottamiseen ja tuotan-
+non, kaupan, liikenteen, viestinnän, koulutusjärjestelmän sekä muiden rakenteellisten muutos-
+ten kerrannaisvaikutuksiin sekä arvomaailman, elämäntavan ja mentaliteetin toisiinsa kietoutu-
+viin muutosprosesseihin tai trendeihin (vrt.
+integroineet saamelaiset nyky-yhteiskuntaan, ovat tuottaneet vastareaktionaan
+myös etnopoliittisen heräämisen ja mobilisaation sekä kielellisen ja kulttuurisen
+elpymisen.
+Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnollisen aseman vahvistuminen sekä
+kielen, kulttuurin ja koulutuksen voimistuminen ovat luoneet kasvavan määrän
+uusia työtilaisuuksia saamelaisalueella.
+Inariin on syntynyt saamelaiskulttuurin,
+palvelujen, koulutuksen ja itsehallinnon keskittymä.
+Elpymisestä huolimatta as-
+similaatioprosessit ovat edelleen käynnissä ja uhkaavat vähemmistökielten tilaa.
+Lisäksi globalisaatio tuo ja ylläpitää kielten valtavirtaistumista.
+Kuten edellisessä luvussa todettiin, kielen vaihto ja elämäntapojen yhden-
+mukaistuminen, muutto taajamiin ja poismuutto saamelaisalueelta työn sekä
+työvoimapoliittisten toimien perässä käynnistyivät jo 1960- ja 1970-luvuilla.
+Siitä kertoi esimerkiksi se, että tuolloin perheenpäistä 72%:lla oli äidinkielenä
+joku saamen kielistä, mutta vain 49% puhui sitä arkikielenä.
+Saamen kielen
+käyttö oli selvästi sukupuolittunut, ja siinä erottuivat selkeät elinkeinolliset eri-
+tyispiirteet siten, että yli 60 -vuotiaat poromiehet puhuivat yleisimmin saamea
+arkikielenään.
+Kielen vaihto liittyi modernisaatioon ja
+valtayhteiskunnan vaikutuksen leviämiseen, jossa merkittäviä olivat koulu, tie-
+donvälitys ja eriytyneet ammatit.
+Se nähtiin monella tavalla pärjäämisen edelly-
+tyksenä suomalaistuvassa yhteiskunnassa.
+Minna Rasmus (2008, 94) nostaa esiin normatiivisen pärjäämisen ulottuvuu-
+den, eräänlaisen pärjäämispakon, joka on hänen mukaansa luonnehtinut saame-
+laisten arvomaailmaa ja kanssakäymistä muiden kulttuurien kanssa.
+Rakenteellinen ja kulttuurinen assimilaatio on tuottanut kielten eriarvoi-
+suutta ylläpitäviä yhteiskunnallisia käytäntöjä ja ideologioita.
+Epäsymmetriset
+valtasuhteet ja vähemmistökulttuurin vähäisempi arvostus tai suoranainen syr-
+jintä ja rasismi ovat voimistaneet saamelaisten kielenvaihtoa.
+Sen ohella saame-
+laisuuteen ja saamenkieleen kohdistuneet negatiiviset asenteet ovat vaikuttaneet
+saamen kielten yhteiskunnallisen, yhteisöllisen ja yksilötason arvostuksen sekä
+käytön vähenemiseen.
+Assimilaatio tai assimilatiiviset käytännöt pyrkivät sulaut-
+tamaan vähemmistön enemmistöön.
+Kun vähemmistö luopuu oman kielensä
+käytöstä ja siirtyy käyttämään enemmistön kieltä myös oman ryhmän keskuu-
+dessa, puhutaan kielenvaihdosta.
+Kielenvaihto voi kulkea käsi kädessä identi-
+teetin vaihtumisen kanssa, mutta etninen identiteetti voi pysyä samana, vaikka
+kieli vaihtuukin.
+Esimerkiksi saamelainen
+poronhoito ja muut perinteiset elinkeinot sekä muut kulttuuriset ja yhteisölliset
+käytännöt voivat melko tehokkaasti ylläpitää yhteisöllistä kuuluvuutta.
+kieli on niissäkin olennainen peruste, sillä saamenkielen sanasto on kehittynyt
+näiden elämänpiirien osalta suomenkieltä huomattavasti rikkaammaksi ja mo-
+nivivahteisemmaksi.
+Kielentutkijat ovat todenneet, että monikielisessä yhteisössä kielten käyttö
+eriytyy helposti siten, että niitä totutaan käyttämään eri yhteyksissä.29 Kielet
+muodostavat myös keskenään hierarkioita, joissa enemmistökieli on usein vah-
+vemmassa asemassa.
+Suomenkieltä käytetään enemmän virallisissa ja julkisissa
+tilanteissa sekä eri kieliryhmien välisessä yhteydenpidossa, ja saamenkieltä yk-
+sityisessä, oman ryhmän välisessä kanssakäymisessä.
+Tämä on yleistä etenkin
+silloin, kun kielet ovat selvästi eriarvoisessa asemassa.
+Eri elämänalueilla käytet-
+tävä kieli voi myös muuttua aikojen kuluessa.
+Esimerkiksi modernisaatio on vai-
+kuttanut siihen, että aiemmin vähemmän merkitykselliset elämänalueet, kuten
+koululaitos, joukkoviestintä ja asioiden hoitaminen virallisissa yhteyksissä ovat
+kasvaneet arkielämässä erittäin tärkeiksi.
+Kieli liittyy olennaisesti identiteetin säilymiseen tai heikentymiseen.
+Iden-
+titeetti paikantuu uudelleen muuttuneissa kulttuurisissa ja toiminnallisissa
+puitteissa.
+Se ei ole enää samalla tavalla itsestäänselvyys, kuten vanhemmalle
+sukupolvelle, vaan nuorempi sukupolvi joutuu määrittelemään sen omalla koh-
+dallaan uudestaan.
+Sukupolvisuuden erot elinolosuhteissa, historian kokemuk-
+sissa, tavoissa ja tottumuksissa ovat saamelaisten kohdalla merkittävä tekijä, joka
+määrittää yhteisöllisyyden koostumusta ja toimintaa.
+(Aikio-Puoskari 2010,
+Sukupolvierojen ohella paikallisyhteisöjen kesken on suuriakin eroja.
+Assi-
+milaatio ja revitalisaatio ovat edenneet eriaikaisesti eripuolilla saamelaisaluetta
+tuottaen erilaisia kielenkäytön ja identiteetin samaistumisympäristöjä.
+Samalla
+myös yksilötason reagointitavat assimilaation haasteisiin ja kulloisetkin sopeu-
+tumistavat ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri alueilla asuvien välillä.
+Veli-Pekka
+Lehtola (2012a, 450-451) nimeää seuraavat tyypit: "suomalaissuuntautuneet
+saamelaiset", "vanhakantaiset saamelaiset", "myötäilijät tai sopeutujat" sekä
+"kansallistietoiset osallistujat".
+Eino Siuruainen (1976, 32) erottaa "onnistunei-
+den sopeutujien" ja "väliinputoajien" ryhmät sen perusteella, miten saamelais-
+alueen kuntien eri osien väestön tilanne näyttäytyy taloudellisesti, toimeentu-
+lollisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti.
+Hän määrittelee "identiteetti-ongelmien
+sektorin", joiksi tilastojen mukaan määrittyvät taajamien lähialueet, joissa ei
+enää pärjää perinteisillä saamelaiselinkeinoilla eikä taajamien ammattitaitoa vaa-
+tivissa ansiotöissä.
+29 Tätä kielten tehtävänmukaista erikoistumista kutsutaan diglossiaksi (Lindgren 2000, 24; ks.
+Fischman 1967.)
+Tärkeimmät haasteet ja voimavarat
+Kaiken kaikkiaan hyvinvointivaltiokehitys ja modernisaatio ovat muovanneet
+saamelaisten elämää monin tavoin.
+Samalla kehityksellä on valo- ja varjopuo-
+lensa.
+Yhteiskunnalliset tukitoimet ovat nostaneet saamelaisten elintasoa ja vä-
+hentäneet lapsi- ja äitiyskuolleisuutta, tartuntatauteja ja vähäosaisuutta.
+Samoin
+myös asumistaso ja perusturvan taso ovat nousseet.
+Saamelaiset on integroitu
+monin eri tavoin osaksi suomalaisen yhteiskunnan palvelu- ja sosiaaliturvajärjes-
+telmää.
+Tämä on kuitenkin viime vuosikymmeniin asti tapahtunut oman kielen
+ja kulttuurin kustannuksella.
+Yhtäältä voidaan ajatella, että saamelaiset voivat
+joustavasti hyödyntää hyvinvointivaltion tarjoamia mahdollisuuksia osana hen-
+kilö- tai perhekohtaisia selviytymisstrategioita.
+Toisaalta on myös todettu pal-
+velujen ja sosiaaliturvan kulttuuriperustaista alikäyttöä (Miettunen 2012, 20).
+Saamelaisten elämäntavat, elinkeinot ja ravitsemus ovat muuttuneet moder-
+nisaation myötä nopeasti, mikä näkyy elämäntapasairauksien huolestuttavana
+kasvuna.
+Saamelaiset ovat tyypillisesti aiemmin olleet tilastollisissa tutkimuk-
+sissa valtaväestöä jonkin verran terveempiä.
+Tämä terveysero on avaintoimijoi-
+den mukaan kaventunut huolestuttavan nopeasti viimeisten vuosikymmenten
+aikana saamelaisten tappioksi.
+Kattavaa tutkimustietoa ei ole saatavilla, mutta
+valtakunnallisten tilastojen ja pitkäaikaisten viranhaltijoiden kokemusten mu-
+kaan aiemmin vähäiset tai tuntemattomat elämäntapasairaudet, kuten tuki- ja
+liikuntaelinsairaudet, astma ja mielenterveys- sekä riippuvuusongelmat vaikut-
+tavat yleistyneen.
+Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleistyneet saamelaisalueen
+kunnissa Utsjokea lukuun ottamatta, missä niiden esiintyvyys on valtakunnan
+tasoon nähden alhainen.
+Lisäksi muistisairaudet näyttävät lisääntyneen saame-
+laisten ikäihmisten keskuudessa.
+Erityisryhminä avaintoimijoi-
+den haastatteluissa nostettiin esiin poronhoitajien terveys ja toimintakyky, jotka
+alenevat jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa.
+Nämä kaikki kehityspiirteet näky-
+vät lisääntyneenä palvelutarpeena eri sektoreilla.
+Saamelaisten sosiaalinen hyvinvointi on avaintoimijoiden mielestä terveyttä
+jonkin verran suurempi huolenaihe.
+Avaintoimijat nostivat esiin saamelaisyhtei-
+söjen murenemisen, nuorten poismuuton saamelaisalueelta ja nuorten perhei-
+den tukiverkoston ohenemisen.
+Privatisaatio on edennyt nopeasti saamelaisyh-
+teisöissä.
+Kun perheen tuki muodosti aiemmin keskeisimmän sosiaalisen tuen
+lähtökohdan, on julkisista palveluista tullut yhä suurempi osa saamelaistenkin
+jokapäiväistä elämää.
+Nämä ovat osin korvanneet perinteiset auttamisrakenteet.
+Lisäksi ne ovat muuttaneet perinteisten instituutioiden ja pärjäämiskeinojen
+merkitystä sekä toimintaedellytyksiä.
+"Kahden vuosikymmenen aikana on sosiaalisessa hyvinvoinnissa tapah-
+tunut se muutos, että se on ainakin mennyt heikompaan suuntaan siinä
+suhteessa, että saamelaiset yhteisöt ovat aika lailla pirstoutuneet.
+Ovat
+nuoret aikuiset joutuneet lähtemään koulutusmahdollisuuksien perässä
+ja työmahdollisuuksien perässä aika paljon pois täältä saamelaisten koti-
+seutualueelta ja omilta perinteisiltä asuinalueiltaan, niin sehän tietenkin
+vaikuttaa tähän sosiaaliseen hyvinvointiin, elikkä että miten pystyy sitten
+siellä muualla Suomessa asuessaan ylläpitämään näitä yhteisösuhteita ja
+yhteyttä omaan yhteisöön, eli kieleen ja kulttuuriin." (Avaintoimijahaas-
+tattelu)
+"Perheitten tukiverkko on heikko.
+[Se] aikaisemmin vahvat suku- ja
+perheyhteisöt, ja joissakin suvuissa ja perheissä edelleenkin, mutta ei ole
+enää sillä tavalla, kun aiemmin, vaan tämä tukiverkosto on heikentynyt
+ja repaloitunut.
+Ja kun perheet muuttavat paikasta toiseen, niin sitä ei
+synny sitä verkostoa, vahvaa tukiverkostoa niin, kun se oli ennen, kun
+oltiin... Eivät enää nuoret tunne omia juuriaan yhtä lujasti näitä ja suku-
+aan." (Avaintoimijahaastattelu)
+Yhteisöllisyyden ja perinteisen tukiverkoston oheneminen näyttäytyy ajallemme
+tyypillisinä yleisinä syrjäytymispiirteinä mutta myös kulttuurisina erityispiirtei-
+"Lasten huolet... lapset kantavat huolta vanhemmistaan ja vanhempien
+alkoholin käytöstä.
+Ei ole itsestään selvää, että jaksetaan huolehtia lapsis-
+ta, on sitten tämä vanhemmuus hukassa." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Ikäihmisten yksinäisyys on uusi asia, joka tulee tänä päivänä." (Avain-
+toimijahaastattelu)
+"Tuo sosiaalinen hyvinvointi, niin minusta tämmöistä jonkin sorttista
+syrjäytymistä siellä haja-asutusalueella tapahtuu aika helepostikin, mikä
+vaikuttaa sitten suoraan siihen toimintakykyyn ja sitten jostakin syystä
+oma-aloitteisuuteen." (Avaintoimijahaastattelu)
+Elinolojen ja toimeentulon hankkimistapojen muutoksiin liittyen yksi huomi-
+onarvoinen kehityspiirre kytkeytyy rahatalouden kasvaneeseen rooliin.
+Raha-
+talouden kasvaneesta merkityksestä huolimatta luontaistaloudella on meidän
+päiviimme asti ulottunut merkitys monien saamelaisten toimeentulossa.
+tarvekäyttö ja vaihdanta ovat kautta aikojen taanneet talouden sopeutumisrat-
+kaisuja varsinkin porosaamelaisille, kun he pyrkivät mahdollisimman pitkään
+pysyttelemään sosiaalisen avun ulkopuolella.
+Taloudel-
+lisina huolenaiheina avaintoimijahaastatteluissa nousi ennen kaikkea perinteis-
+ten elinkeinonharjoittajien tilanne.
+Myös kansaneläkkeellä elävien ikäihmisten
+pienituloisuus nostettiin esiin.
+"No huolenaiheita, niin erityisesti, jos ajattelee työssäkäyvistä, niin näitä
+perinteisessä saamelaiselinkeinoissa työskentelevien osalta, niin heidän
+taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava ja se, että jatkuvasti medi-
+assa ylläpidetään tämmöistä negatiivista kuvaa poronhoidosta." (Avain-
+"No taloudellinen tilanne saamelaisilla varsinkin alkutuotannon osalta
+on heikko tällä hetkellä, tai ainakin se näyttäytyy tässä minun työssäni
+sitten selkeästi, että se jää paljon keskitason alapuolelle.
+Ja samoin ikäih-
+misillä, joilla ei sitten ole muuta, kun kansaneläke, ei työeläkkeitä, niin
+se taloudellinen tilanne jää heikohkoksi, ja sama pätee myöskin pitkäai-
+kaistyöttömille, joita jonkin verran on." (Avaintoimijahaastattelu)
+Positiivisina muutoksina ja voimavaroina avaintoimijat totesivat viimeisen kah-
+den vuosikymmenen aikana tapahtuneen saamelaisidentiteetin ja kielen sekä
+kulttuurin aseman vahvistumisen.
+"No kyllä minusta ainakin ensinnäkin tuota saamen kieltä ja kulttuuria
+nyt ihan eri lailla arvostetaan ja panostetaan siihen, että ymmärretään,
+että sitä kannattaa oppia ja opettaa ja antaa lapsille mahdollisuus op-
+pia siihen.
+Ja sitten se, että myöskin viranomaisten luona voi saamek-
+si asioida, enkä välttämättä ole hankala asiakas sen vuoksi, että haluan
+saamenkielistä palvelua.
+Mutta kyllä siinäkin vielä asenteissa on paljon
+vielä parantamista, mutta kyllä tämmöinen positiivinen suuntaus minun
+mielestä on koko ajan ollut." (Avaintoimijahaastattelu)
+Huolenaiheena nähtiin kuitenkin kielen aseman parantumisen eteen tehtyjen
+toimien myöhäsyntyisyys sekä purkamattomat koloniaaliset traumat, jotka vai-
+kuttavat monin tavoin taustalla ja ilmenevät henkilökohtaisina selviytymisvajei-
+na sekä ylisukupolvisena syrjäytymisriskinä.
+Identiteetin vahvuudesta tai heik-
+koudesta on tullut uudella tavalla saamelaisten hyvinvoinnin määrittelijöitä.
+Saamelaiskulttuurin aseman vahvistumisen myötä on syntynyt ikään kuin kah-
+den kerroksen väkeä: yhtäältä ne, jotka voivat hyötyä kulttuurin vahvistumisen
+myötä syntyneistä uusista työmahdollisuuksista koulutuksensa ja kielitaitonsa
+vuoksi ja toisaalta ne, jotka syrjäytyvät kielen menetyksen tai puutteellisen kou-
+lutuksen vuoksi.
+"... että nyt kun kieltäkin elvytetään, niin ollaanko me vähän liian myö-
+hässä näissä asioissa?
+Että nyt, kun tämä, jotka nyt on vanhoja ihmisiä,
+tämä sukupolvi kuolee, niin sittenpä se on enää oikeastansa minun su-
+kupolvea edellä ehkä yksi sukupolvi vielä, joka sillä lailla oikein vahvasti
+puhuu, ja sitten se heikkenee koko ajan.
+Että riittääkö nämä toimet?"
+(Avaintoimijahaastattelu)
+" jos ei ole identiteetti niin vahva, niin ei pärjää siinä.
+Saamelainen iden-
+titeetti tai identiteetin heikkous tai vahvuus näyttäytyy siinä sitten siinä
+yksilön elämässä." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Tietenkin se, että jos on semmoisesta perheestä, missä ei oikein, missä
+on hyvinkin voinut olla semmoinen traumaattinen koulukokemus sil-
+loin aikanaan, että ei oikein arvosteta sitä.
+Niin sehän tahtoo olla, että se
+asenne siihen koulun käyntiin kyllä voi olla, että se tarttuu sitten jälki-
+polveen, että ei niin kiinnosta mikään opiskelu.
+Ja onhan niinku yliopis-
+to kaukana [...lta] käsin." (Avaintoimijahaastattelu)
+Saamenkielisten palvelujen roolia saamelaisten hyvinvoinnin toteutumisessa pi-
+dettiin erittäin tärkeänä.
+Palvelujen saatavuuden paraneminen todettiin yleises-
+ti, mutta samanaikaisesti kiinnitettiin huomio kehityksen hitauteen ja käsillä
+olevien palveluhaasteiden laajuuteen.
+"Palveluja jo aika hyvin saatavilla, että suunta on hyvä, mutta kehitys-
+vauhti on hidas." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Tuo asenne ensinnäkin, että jos vähän jossakin kuuluu saamen kieltä,
+niin se ei tarkoita, että se vahvana elää niinku sanotaan lasten ja nuorten
+keskuudessa, vaan se, että tyydytään liian vähään." (Avaintoimijahaastat-
+telu)
+Kuntien rooli saamenkielisten palvelujen tuotannossa nähtiin tärkeänä.
+leen on työtä asenteissa.
+Monet avaintoimijat mainitsivat palveluntuotannosta
+päättävien ja vastaavien tahojen asenteet saamenkieliseen palvelutuotantoon.
+"No kyllähän saamelaisten nämä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on
+niin lasten kengissä, että se on justiinsa, että jos nyt silloin tällöin jossa-
+kin viranomaisen luona tosiaan pystyy käyttämään saamen kieltä, niin
+se on suuri, siis miten sen nyt sanois, se on suuri semmoinen.
+Pitäis olla
+kauhean vähään tyytyväinen, että saa edes sen verran, että kyllähän sii-
+nä niinku semmoisesta yhdenvertaisuudesta ja tasavertaisuudesta ei kyl-
+lä voi oikeastaan puhua ollenkaan ennen.
+Kun ne pitäis olla niin vielä
+ajateltu, että ne kielet on ei pelkästään niin, että saamea ja suomea yhtä
+paljon, koska eihän sitä, ei se niin mene, koska suomeksi on kaikkea
+muutakin ja se valtakieli on suomea, vaan sitä saamea pitäis jotenkin vie-
+lä korostetusti niitä palveluita painottaa.
+Niin minusta tuntuu, että siinä
+tulee se semmoinen negatiivinen aalto vielä, että jos pikkuisen annetaan
+ja sitten kehdataan siitä valittaa, että no näin vähän, niin sitten on vä-
+hän, että hm, että nuokaan ei tyydy mihinkään ja ne vaan aina niinku
+siis tämmöinen saamelaisten ja saamelaiset joukkona leimataan tämmöi-
+siksi valittajiksi, jos ei tyydytä siihen, että saa silloin tällöin satunnaisesti
+käyttää sitä saamea tai, että..." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Saamelaisten tilanne eroaa suomalaisväestön hyvinvoinnista erityisesti
+kielellisten palvelujen osalta... Se on niin rajallista, että ihan surettaa
+saamenkielen osaaminen sosiaalipalvelujen tuottamisessa." (Avaintoimi-
+jahaastattelu)
+Vastaavasti palvelurakenteessa tulisi ottaa paremmin huomioon yhteisölliset ja
+kulttuuriset näkökohdat.
+Palvelujen keskittyminen kuntakeskuksiin pakottaa
+esimerkiksi ikäihmiset muuttamaan pois perinteisestä yhteisöstään, mikä hei-
+kentää merkittävällä tavalla osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
+"Ihan erityinen huoli on kolttayhteisön heikentyminen, kun kolttasaa-
+melaisyhteisössä ikäihmiset, joilla on vahva kielen ja kulttuurin osaa-
+minen joutuvat siirtymään pois omalta perinteiseltä alueelta ja sinne
+Ivaloon ja se heikentää yhä enemmän kolttayhteisöä." (Avaintoimija-
+haastattelu)
+Myös saamenkielisten palvelujen kulttuuristen sisältöjen kehittämistarpeet nos-
+tettiin esiin.
+Esimerkiksi päiväkodit, peruskoulu toimivat kyllä saamen kielellä,
+mutta toiminnot eivät useinkaan ole kulttuurilähtöisiä.
+Palvelujen kulttuurinen
+muotoilu onkin aikamme suuri haaste omakielisen palvelutarjonnan lisäämisen
+ohessa.
+"Päiväkoditkinhan toimivat tietenkin ihan suomalaisen järjestelmän
+mukaan, mutta oikeasti siellä nyt ei saamelaisuudesta voi puhua, niin ei
+vahvista saamelaista identiteettiä eikä saamelaisten kieltä." (Avaintoimi-
+Saamelaisten palvelut ja keskeiset toimijat
+Saamenkielinen ja kulttuurilähtöinen
+palvelutuotanto tänään
+Saamelaisten erityisasema ja -tarpeet on periaatteessa tiedostettu Suomessa jo
+varhain30.
+Erityisesti saamenkielen ja kulttuurin turvaamisesta on käyty Veli-
+Pekka Lehtolan mukaan (2012a) jo itsenäisyyden alkuvuosikymmenistä lähtien
+ajoittain vilkastakin yhteiskunnallista keskustelua31.
+Saamelaisten asema alku-
+peräiskansana on periaatteellisella tasolla turvattu perustuslailla, kansalaispo-
+liittisilla oikeuksilla ja kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla.
+Saamelaisille
+on turvattu myös omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto.
+Itsehal-
+linnolla pyrittiin parantamaan saamelaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kieltään
+ja kulttuuriaan koskeviin asioihin ja päätöksentekoon sekä ylläpitää ja kehittää
+taloudellisia ja sosiaalisia olojaan.32 Perusoikeussopimus säätää myös yhdenver-
+taisuudesta ja syrjinnän kiellosta.
+Lisäksi useat säädökset sallivat erityisolosuh-
+teiden huomioimisen ja tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamiseksi tehdyt toimen-
+piteet eli positiivisen erityiskohtelun.
+Saamen kielilain (1086/2003) tavoitteena
+on turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa
+kieltään ja kulttuuriaan.
+Vaikka kulttuuristen ja kielellisten vähemmistöjen asema on nykyään peri-
+aatteellisella tasolla aikaisempaa paremmin turvattu, käytännön sovellutukset
+ovat vasta ensiaskelmilla.
+Saamenkielisten hyvinvointipalvelujen tuotanto on
+verrattain nuorta.
+Saamelaisten perustuslaillisen aseman ja saamen kielilain vel-
+voitteiden vieminen alempaan lainsäädäntöön on kesken.
+Lisäksi monet käyn-
+nissä olevat taloudelliset kehitysprosessit vaikuttavat siihen, että paikallistasolla
+käytettävissä olevat resurssit niukkenevat jatkuvasti, toimintoja tehostetaan ja
+supistetaan sekä perustetaan yhä laajempia ja keskittyneempiä sosiaali- ja ter-
+veyspalveluiden tuotantoyksiköitä.
+Saamenkielisten ja kulttuuriset erityispiirteet
+huomioon ottavien palveluiden toteuttaminen ja oikeuksien turvaaminen vaatii
+näissä olosuhteissa erityistä tarkkaavaisuutta ja toimenpiteitä varsinkin, kun nä-
+kökulma on "uusi" ja poikkeaa sosiaali- ja terveyspolitiikan totutuista ajattelu-
+30 Saamelaisasiain komitean mietintö 1952; Nickul 1968; Saamelaiskomitean mietintö 1973.
+31 Saamelaisten erityistarpeet on kirjattu ylös Komiteanmietintöön 1905:3 sekä kolmeen eril-
+listoimikuntien mietintöön: Saamelaisasiain komitean mietintö 1952:12, Saamelaiskomitean
+mietintö 1973:46 ja Saamelaistoimikunnan mietintö 2001.
+Lisäksi poronhoitokomiteoiden
+yhteydessä on käsitelty saamelaisen poronhoidon erityisasemaa.
+tavoista sekä institutionaalisista käytännöistä.
+Yksilöistyvät palvelutarpeet ovat
+yksi aikamme trendi.
+Sen ohella tulisi pohtia, miten huomioida "kulttuurisesti
+yksilölliset ja yhteisölliset" palvelutarpeet.
+Saamelaisalueen kunnat vastaavat saamelaisten perustuslaillisten ja kielel-
+listen oikeuksien toteutumisesta palvelutuotannossa.
+Kunnat voivat järjestää
+palvelunsa itsenäisesti lainsäädännön asettamien vastuiden puitteissa.
+Yhden-
+vertaisuuslain (21/2004) mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toi-
+minnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä
+muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
+velvollisuuden täyttääkseen viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunni-
+telma.
+Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän etnisen taustan perusteella.
+sovelletaan myös, kun kyse on lakisääteisistä peruspalveluista, tuista tai etuuk-
+sista.33
+Kuten aiemmin todettiin, laissa lasten päivähoidossa saamenkielinen pal-
+velu on turvattu jo varhain (Laki lasten päivähoidosta 875/1981; 239/1973;
+1338/1994) ja palvelut alkavat vakiintua saamelaisalueen kunnissa.
+Myös pe-
+rusopetuslain (826/1998) mukaan saamelaisille on turvattu saamelaisten koti-
+seutualueella oikeus saada omakielistä opetusta.
+Saamenkielistä opetusta onkin
+tänä päivänä tarjolla saamelaisalueen kunnissa kohtuullisen hyvin.
+saamenkielisen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa ja opetussuunnitel-
+mien sekä -materiaalin kehittämisessä on vielä suuria haasteita.
+(Aikio-Puoskari
+Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on periaatteessa myös jo pitkään
+velvoittanut palvelemaan asiakasta äidinkieli huomioon ottaen (Sosiaalihuol-
+tolaki 710/1982; Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
+380/1987; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000;
+Laki potilaan asemasta ja oikeuksista785/1992).
+Kuitenkin vasta uuteen tervey-
+denhuoltolakiin (1326/2010) on kirjattu velvoite noudattaa saamen kielilakia,
+jonka voidaan ajatella velvoittavan palvelutuottajia systemaattisemmin toteutta-
+maan saamelaisten kielelliset oikeudet.
+Sosiaalihuoltolakia ja sosiaali- sekä terve-
+ydenhuollon järjestämisen lainsäädäntöä muutetaan parhaillaan ajanmukaisiksi.
+Vastaavasti käynnissä olevassa sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistuksessa ja
+kuntarakenneuudistuksessa on tarpeen huomioida saamenkielisten palveluiden
+tuotanto ja osaamisen välittyminen eri tasoilla sekä saamelaisten perusoikeuksi-
+en turvaaminen.
+Lisäksi niissä tulee huomioida ILO 169 -sopimuksen mukaiset
+kriteerit alkuperäiskansojen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannolle.
+Keskeisiä
+asioita ovat, että palvelut ovat lähiperustaiset ja alkuperäiskansoille turvataan
+riittävät vaikutusmahdollisuudet palvelutuotantotapoihin.34
+33 http://www.yhdenvertaisuus.fi
+Valtakunnallisella ohjelmatasolla saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosi-
+aali- ja terveyspalvelujen asema on edennyt viime vuosikymmen aikana.
+kirjattu yhdeksi tavoitteeksi Kansalliseen sosiaali- ja terveysalan kehittämisoh-
+Lisäksi saamenkielisten päihdepalvelujen tarve
+on huomioitu myös valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdealan Mieli 2009
+-ohjelmassa.
+Saamelaiskäräjät on laatinut oman sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjel-
+Sen tavoitteena on muun muassa saamenkie-
+listen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisääminen ja vaikuttavuuden pa-
+rantaminen, palvelujen suunnittelu saamelaisista lähtökohdista, kulttuuritausta,
+perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen ja palvelu-
+jen järjestäminen kulttuuri-itsehallinnon perustalta.
+Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen rahoitus
+Saamelaisalueen kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt voivat hakea kielilain
+toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin korvausta oikeusministeriöstä.
+Vuoden 1999 alusta lähtien saamen kielen ja saamenkielisen perusopetuksen
+keskimääräisiin palkkakuluihin on lisäksi ollut mahdollista saada täysimääräi-
+nen valtionavustus.
+Saamelaisalueen kunnat ovat myös vuodesta 2010 lähtien
+saaneet sisäasiainministeriöstä harvaan asuttujen alueiden lisättyä valtionavus-
+tusta, jota on korotettu saamenkielisen väestön osuuden perusteella.
+Tämä huo-
+mattava summa, jota kunnat saavat 1 milj.-800 000 € vuodessa, on yleiskatteis-
+ta valtionosuutta.
+Sitä ei ole korvamerkitty, ja kunnat ovat voineet käyttää sen
+harkintansa mukaan.
+Saamelaisalueen kunnille on lisäksi vuodesta 2002 lähtien myönnetty sosi-
+aali- ja terveysministeriöstä (STM) erityismäärärahaa sosiaali- ja terveyspalvelu-
+jen turvaamista varten.
+Määräraha maksetaan saamelaiskäräjien kautta saame-
+laisalueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
+Määrärahan käyttö perustuu saamelaiskäräjien ja kuntien välisiin sopimuksiin.
+Sovittujen palvelujen tuottaminen kuuluu kunnille, sillä rinnakkaista palvelu-
+järjestelmää ei ole tarkoitus luoda.
+Määrärahalla tulee tuottaa palveluja kaikilla
+saamen kielillä.
+Määräraha oli aluksi 200 000 euroa ja vuodesta 2004 lähtien
+se on ollut 600 000 euroa.
+Saamelaiskäräjät on esittänyt summan huomattavaa
+korotusta, sillä se on todettu olemassa oleviin tarpeisiin nähden riittämättömäk-
+(Saamelaiskäräjien esitys saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen...2012.)
+Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman (2008-2011)
+arviointiraportin mukaan tällä STM:n määrärahalla on saatu hyviä kokemuk-
+sia erityisesti varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhuollossa.
+Se on myös osaltaan
+vahvistanut saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa
+saamenkielisten palvelujen tuotantoon.
+Osaamisen vahvistaminen on oma palvelutuotantoon liittyvä erityiskysy-
+myksensä, joka tukee merkittävällä tavalla palvelujen kehittämistyötä.
+jois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityis-
+tehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon
+ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.
+Saamelaiskäräjien yhteyteen sijoitettu osaa-
+miskeskuksen saamelaisyksikkö vastaa tästä ja toteuttaa kehittämisyhteistyötä
+Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yksiköiden kanssa.
+Saamelaisten erityisasema ja
+tarpeet on siten tunnustettu osaksi sosiaalialan osaamiskeskusjärjestelmää, ja
+sillä on oma erillinen määrärahansa sosiaali- ja terveysministeriön Posken val-
+tionosuuden kokonaisuudessa sekä oma palvelujen kehittämistyöhön suunnattu
+henkilöresurssi.
+Sen ohessa yhteistyössä saamelaisalueen kuntien kanssa toteute-
+tut kehittämishankkeet vahvistavat osaltaan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveys-
+palvelujen edistämiseen yhteistyökentän muiden palvelujen kehittäjien kanssa
+Lapissa.
+Järjestöt saamelaispalvelujen kehittäjinä
+Saamelaisjärjestöillä on ollut 1940-luvulta lähtien keskeinen rooli saamelaisten
+oikeuksien sekä etujen ajajana yhteiskunnan eri toimintasektoreilla.35 Muun
+muassa Lapin Sivistysseuran - Sámi Čuvgetusseärvin tavoitteena oli edistää
+'lappalaisten' terveydentilaa sekä levittää 'lapinkielistä kirjallisuutta'.
+Seura teki
+monia aloitteita saamenkielen opetuksen saamiseksi kansakouluihin sekä esi-
+tyksen, että esimerkiksi käsitöissä ja terveysopissa otettaisiin paremmin huo-
+mioon paikalliset ja kansalliset (siis etniset) näkökohdat.
+Rikasta julkaisu- ja
+tiedotustoimintaa lukuun ottamatta konkreettiset tulokset jäivät kuitenkin
+sangen vähäisiksi.
+Suomalainen hallintokoneisto ei ollut suopea minkäänlaisiin
+erityisjärjestelyihin saamelaisten hyväksi.
+Seura julkaisi hengellisen ja kauno-
+kirjallisuuden ohella lehteä sekä saamenkielisen terveysoppaan (Salokannel &
+Savonen 1942).
+Seura edisti tärkeällä tavalla saamenkielistä palvelutuotantoa
+järjestämällä saamelaisille vapaaoppilaspaikat sairaanhoitaja- ja kätilökouluihin
+sekä jakamalla avustuksia saamelaisnuorille, jotka opiskelivat seminaareissa ja
+kansanopistoissa.
+Sittemmin kolmannen sektorin toiminta on ollut keskeisessä asemassa saa-
+melaisen järjestölähtöisen auttamistyön kehittämisessä mutta myös saamenkie-
+listen palvelutarpeen näkyväksi tekemisessä ja edistämisessä sekä saamelaisten
+sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämi-
+35 Ensimmäiset saamelaisyhdistykset olivat evakkoaikana perustettu Sami Litto ja 1960-luvulla
+toimintansa käynnistäneet Sami Nuorak, Teänupakti, Johtti Sápmelaccat rs.
+sessä.
+SámiSoster ry on 14-vuotisen uransa aikana käynnistänyt Raha-automaat-
+tiyhdistyksen, STM:n, Kirkkopalveluiden ja muun rahoituksen turvin lukuisia
+sosiaali- ja terveydenhuollon alan kehittämishankkeita, joista osa on myöhem-
+min juurtunut osaksi kuntien palveluja.
+Toiminta on koostunut saamelaisyhtei-
+sön koko elämänkaaren eri vaiheet huomioon ottavista hankkeista: vanhustyö,
+lapsiperhetyö, nuorisotyö, terveyden edistäminen ja päihdetyö työikäisen väes-
+tön keskuudessa sekä saamenkielisen terveysviestintämateriaalin tuottaminen ja
+osallistuminen saamenkielisen lääketieteellisen sanaston kehittämistyöhön.
+Järjestöjen rooli palvelujen tuottajina on kuitenkin toistaiseksi varsin pieni.
+SámiSoster ry on tuottanut ostopalveluna kulttuurilähtöistä kotipalvelutyötä
+(Veahkki).
+Vastaavasti paikalliset saamelaisyhdistykset Ánaraškiela servi rs ja
+Saa'mi Nue'tt rs ovat osallistuneet historiansa aikana aktiivisesti varhaiskasva-
+tuspalvelujen ja kielipesätoiminnan hankepohjaiseen tuotantoon sekä pyrkineet
+edistämään kuntien saamenkielisen varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa.
+yhdistysten aloittamat palvelukokeilut ovat siirtyneet osaksi kuntien tuottamia
+saamenkielisiä palveluja.
+Järjestöjen vahvuutena ovat matalan hierarkian luontevat toimintatavat sekä
+ennen kaikkea hyvä paikallistuntemus ja kulttuurin tuntemus.
+Nämä ovat mah-
+dollistaneet toimintakelpoisten kulttuuristen toimintatapojen kehittämisen ja
+sitä kautta näkyvien tulosten saavuttamisen.
+5.2 Saamenkielisten palveluiden tilanne
+Saamenkielisten peruspalveluiden saatavuutta ja tarjontaan liittyviä ongelmia
+on selvitetty vuodesta 1985 lähtien erillisissä Sosiaalihallituksen (Omakielis-
+ten sosiaalipalvelujen saatavuus 1985), Lapin lääninhallituksen (Välimaa &
+Laiti-Hedemäki 1997) ja Oikeusministeriön Saamelaisasiain neuvottelukunnan
+(Saamenkielisten peruspalvelujen kartoitus 2001) sekä Vähemmistövaltuute-
+tun (Länsman 2008) toteuttamissa selvityksissä.
+Lisäksi yksittäisten tutkijoiden
+(Guttorm 1986; Juuso 2001; Pitkänen 2000; Näkkäläjärvi 2007) sekä kolman-
+nen sektorin toimesta (Kolttaväestön hyvinvointipalveluiden... 2003; Jefremoff
+2005; Magga & Palojärvi 2006) on tehty suppeampia erikoisaloja koskevia sel-
+vityksiä.
+Näiden ohella saamelaiskäräjät toteuttaa saamen kielen asemaa ja käyt-
+töä koskevia seurantatutkimusta, jossa käsitellään myös peruspalvelutuotantoa
+(Näkkäläjärvi 2008; Länsman & Tervaniemi 2012).
+Samoin valtioneuvosto
+on selvittänyt kielilainsäädännön soveltamista (Kertomus kielilainsäädännön...
+Tulokset näistä selvityksistä ovat olleet samansuuntaisia.
+Yleisellä tasolla tar-
+kasteltuna saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä edelleenkin
+varsin sattumanvaraisesti.
+Saamen kielen suullista käyttöä tapahtuu yleensä vain
+tilanteissa, joissa se on luontevaa, eli kun molemmat osapuolet hallitsevat saa-
+men kielen.
+Yhä edelleen saamelaiset joutuvat kielellisten oikeuksiensa toteut-
+tamiseksi nimenomaisesti vaatimaan saamen kielen käyttöä.
+Saamen kielilain
+toteutus ei ole onnistunut lisäämään saamenkielisten palveluiden tarjontaa.
+Joil-
+takin osin tilanne on jopa huonontunut iäkkäämpien työntekijöiden eläköityes-
+(Kertomus kielilainsäädännön... 2009; Näkkäläjärvi 2008, 135; Länsman &
+Yhtenä suurimpana ongelmana on todettu olevan päättäjien ja johtavien vi-
+ranhaltijoiden asenteet.
+Saamelaisalueen kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon
+kuntayhtymien sekä sairaanhoitopiirin päättäjät eivät ole nähneet saamenkie-
+listen ja kulttuuristen erityispalvelujen tarvetta olevan tai sitä ei pidetä tärkeänä
+(Lukkarinen 2001; Näkkäläjärvi 2008; ks.
+myös Vähemmistövaltuutetun lau-
+sunto "Saamenkielisten lasten päivähoito, saamenkieliset vanhustenpalvelut,
+saamenkieliset terveyspalvelut sekä saamenkielinen perusopetus Enontekiön
+Palvelutuottajan taholta syiksi on nimetty puut-
+teelliset resurssit sekä ammatti- ja kielitaitoisen henkilökunnan puute.
+Kiireellisimmiksi omakielisiksi palveluiksi selvityksissä on nimetty saame-
+laislasten ja -vanhusten omakieliset palvelut, saamenkielisen neuvonta- ja tiedo-
+tusmateriaalin tuottaminen sekä tulkkikokeilu Lapin keskussairaalassa.
+esitettiin, että saamelaisten omakielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaami-
+seksi tulisi osoittaa täysimääräinen korvamerkitty valtionavustus, ja että suun-
+nittelussa sekä valmistelutyössä on parannettava saamelaisten osallistumis- ja
+vaikutusmahdollisuuksia.
+Vastaavasti nimettiin tarve käynnistää henkilöstön
+kouluttaminen osaamisen turvaamiseksi.
+(Omakielisten sosiaalipalvelujen...
+1985; Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997; Saamenkielisten peruspalvelujen kar-
+Pohjois-Lapin hyvinvointibarometrin palvelutyytyväisyyskyselyn mukaan
+saamelaisvastaajien mielestä saamenkielisten palvelujen saatavuus oli seutukun-
+nan alueella verrattain vähäistä.
+Merkittävä osa vastaajista piti saamenkielisten
+palveluiden parempaa saatavuutta erittäin tärkeänä.
+(Viinamäki 2007.)
+Saman-
+suuntainen tulos saatiin Enontekiön hyvinvointikertomuksen yhteydessä teh-
+dyssä kyselyssä (Alatalo & Heikkilä & Jokiniemi 2011).
+Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva tutkimus- ja selvitystyö
+on rajautunut pääosin saamelaisalueelle.
+Vähemmistövaltuutetun toimisto to-
+teutti kuitenkin vuonna 2008 pääkaupunkiseudun saamelaisille kohdennetun
+palvelukyselyn.
+Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitä palveluita saamen
+kieleen ja kulttuuriin liittyen on tarjolla pääkaupunkiseudulla asuville saamelai-
+sille, ja mitä toiveita sekä tarpeita saamelaisilla on omakielisistä palveluista Hel-
+singin seuduilla.
+Kysely kohdistettiin pääkaupunkiseudulla ja sitä ympäröivissä
+kunnissa asuviin saamelaisiin, jotka ovat äidinkieleltään saamelaisia tai muuten
+läheisesti tekemisissä kielen kanssa perhesyistä tai työstä johtuen.
+Selvityksen tu-
+losten mukaan pääkaupunkiseudulla asuvat saamelaiset käyttäisivät saamenkie-
+lisiä palveluja, mikäli sellaisia olisi tarjolla.
+Erityisesti saamenkielistä päivähoitoa
+ja kouluopetusta kaivattiin lisää sekä parannuksia niiden käytännön järjeste-
+lyihin ja laatuun.
+Lisäksi nousi esiin tarve valmistautua väestön ikääntymisen
+tuomaan saamenkielisten vanhusten- ja hoivapalvelujen tarpeen lisääntymiseen
+pääkaupunkiseudulla.
+Asenneilmapiiriin liittyen saamelaiset eivät ilmoittaneet
+kokeneensa niinkään suoraa syrjintää, vaan pikemminkin Helsingin seudun
+asenteita leimasi tietämättömyys saamelaiskulttuuria ja sen kohtaamia haasteita
+Saamelaisten sosiaaliturvan käyttöön liittyen Juha Guttorm (1984) teki Saa-
+melaisvaltuuskunnan sosiaali- ja terveysjaoston toimesta pro gradu-tutkielman
+haastattelemalla Utsjoen saamelaisia sosiaaliturvan käytöstä ja niiden hakemi-
+seen liittyvistä ongelmista.
+Markku Laatu (1997) teki KELA:n rahoittama-
+na yksityiskohtaisen selvityksen saamelaisten sosiaaliturvan toteutumisesta ja
+pääasiallisista ongelmakohdista.
+Hän sovelsi tutkimuksessaan avaintoimija-
+haastatteluita sekä dokumenttiaineistoa.
+Maija Faurie (2011) sovelsi samoja
+menetelmiä tehdessään tutkimuksen saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien
+toteutumisesta Kelan sosiaaliturvan käyttäjinä.
+Tulokset ovat yhdensuuntaisia
+ja osoittavat etenkin peruselinkeinojen harjoittajien sosiaaliturvassa olevan vielä
+mittavia aukkoja.
+Lisäksi luontevan saamenkielisen asiakaspalvelun ja tiedotus-
+materiaalin puutteen on todettu haittaavan asiointia.
+Edelleen etenkin iäkkäi-
+den ihmisten kielteinen asenne sosiaalituen käyttöön sekä vaikeus asioida todet-
+tiin estävän sosiaalituen käyttöä (Miettunen 2012).
+Saamelaisten palvelukokemukset
+Seuraavaksi esitellään kansalaiskyselyn ja avaintoimijahaastatteluiden tulosten
+antamaa kuvaa saamelaisten palvelukokemuksista.
+Tarkastelun kohteena ovat
+eri hyvinvointipalveluiden saatavuus sekä tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalve-
+luihin.
+Näkökulmana on saamelaisalue yleisesti ja saamelaisalueen kunnat erik-
+Ilmiöitä tarkastellaan myös ikäryhmä-, ammattiasema- ja kielikohtaisista
+näkökulmista.
+Saamenkielisten palvelujen saatavuus ja tarpeet käsitellään oma-
+na lukunaan (6.4).
+6.1 Etäisyydet palveluihin
+Saamelaisalue on Suomen harvaan asutuinta aluetta (Inari 0,45 as/km², Utsjoki
+ja Enontekiö 0,25 as/km²).
+Palvelutarjonta on pääosin keskittynyt Ivalon, Uts-
+joen ja Hetan kuntakeskuksiin.
+Niiden ohella kuhunkin kuntaan on muodos-
+tunut myös yksi pienempi arjen ydinpalveluiden keskittymä, joita ovat: Sevetti-
+järvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto, Kilpisjärvi ja Vuotso.
+Valtaosa vuotsolaisten
+palvelutarjonnasta on kuitenkin saamelaisalueen ulkopuolella Sodankylän kun-
+takeskuksessa.
+Kuvio 12.
+Kartta saamelaisalueesta (1727/1995 Asetus saamelaiskäräjistä, liite).
+Pitkät etäisyydet luonnehtivat saamelaisalueen asukkaiden arkea.
+Vastaajien
+asuinpaikan etäisyys kuntakeskukseen oli enimmillään 200 km ja keskiarvo
+Vertailun vuoksi suomalaisten keskimääräiset matkat hyvinvointipal-
+veluihin olivat 2-20 km (Siltaniemi ym.
+Sen sijaan muissa Lapin
+kunnissa pitkät kunnan sisäiset palvelumatkat ovat yleisiä, harvemmin kuiten-
+kaan yli 100 km mittaisia.
+Etäisyys erikoissairaanhoidon palveluihin on saa-
+melaisalueella omaa luokkaansa.
+Utsjoen Nuorgamista on 480 kilometriä La-
+pin keskussairaalaan ja 700 kilometriä Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.
+Saamelaisalueen asukkaiden elämän peruslähtökohdissa on myös suuria eroja
+riippuen siitä, missä osassa kuntaa he asuvat.
+Tämä vaikuttaa osaltaan sekä pal-
+velutarpeisiin että niiden saatavuuteen.
+Vastaajista noin kolmasosa asui kunta-
+keskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä, reilulla kolmasosalla oli matkaa
+kuntakeskukseen 6-80 km ja vajaalla kolmasosalla sitä enemmän.
+elinkeinojen harjoittajat asuvat keskimäärin edelleen kauempana keskustasta,
+tosin 1970-luvulla käynnistynyt elinkeinorakenteen murros ja muuttoliike kun-
+takeskuksiin sekä asutuspoliittiset toimet ovat muuttaneet tätä kehityspiirrettä.
+Toisen erityisryhmän muodostavat ne ikäihmiset, jotka ovat jääneet asumaan
+kotipaikalleen sivukyliin.
+Kuvio 13.
+Matkan pituus keskustaan (N= 118, keskiarvo 54 km).
+Pitkien etäisyyksien ohella palvelujen saavutettavuuteen vaikuttaa merkittävällä
+tavalla 2000-luvulta lähtien jatkunut voimakas julkisen liikenteen karsiminen.
+Saamelaisalueen kunnat ovat järjestäneet joillekin lakkautetuille joukkoliiken-
+nereiteille korvaavaa palveluliikennettä tiettyinä viikonpäivinä, mutta tarjonnan
+peitto ei ole kattava.
+Joissakin kunnissa on myös kehitetty kutsutaksijärjestelmä,
+mutta se toimii pääosin suomenkielellä, ja varsinkin saamenkielisten ikäihmis-
+ten on vaikea hyödyntää tätä palvelumuotoa.
+Vastaajien enemmistön pääasiallinen kulkuneuvo olikin oma auto tai muu
+oma kulkuneuvo (kävellen, polkupyörä, moottorikelkka, vene, mönkijä ym.).
+Kunnan kuljetuspalveluilla tai julkisella liikenteellä oli niiden vähäisyyden tai
+puuttumisen vuoksi keskimäärin vain marginaalinen osuus.
+Joidenkin yksit-
+täisten ihmisten tapauksessa niillä voi kuitenkin olla suuri merkitys palveluihin
+pääsemisessä.
+Julkisen liikenteen suhteen kuntakohtaiset erot olivat suuret.
+Jul-
+kisten kulkuneuvojen osuus oli selvästi Vuotsossa (Sodankylä) merkittävämpi
+kuin muissa saamelaisalueen kunnissa.
+Tämä johtuu pitkälti Vuotson sijainnista
+E 75 -tien varrella, josta on hyvät julkiset kulkuyhteydet Sodankylän kunta-
+keskukseen.
+Vastaavasti kunnan kuljetuspalveluita käyttäneiden osuus oli suurin
+Enontekiöllä.
+Inarissa puolestaan oman auton käyttö oli yleisintä.
+Kuvio 14.
+Julkisten kulkuvälineiden toimivuus saamelaisalueella (N=116; %).
+Tilanne heijastuu selvästi vastaajien kokemuksiin julkisten kulkuvälineiden toi-
+mivuudesta.
+Vuotson (Sodankylä) vastaajista puolet koki julkisten kulkuneuvo-
+jen toimivuuden hyväksi tai erittäin hyväksi.
+Sitä vastoin Utsjoen vastaajista yli
+80% koki niiden toimivuuden huonoksi tai erittäin huonoksi.
+Yli 10% Inarin
+vastaajista ilmoitti, ettei alueella ole julkisia kulkuneuvoja.
+Julkisten kulkuyhte-
+yksien toimivuuden puutteita kuvaakin se, että vain neljäsosa vastaajista totesi
+voivansa asioida linja-autolla tai joukkoliikenteellä kuntansa alueella olevissa
+palveluissa saman päivän aikana.
+6.2 Palvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa
+Yleisellä tasolla tarkasteltuna saamelaisalueen sosiaali- ja terveyspalvelujen saa-
+tavuus koettiin sekä maan keskitasoa että Lapin maakunnan keskitasoa huo-
+nommaksi.
+Täysin vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla, mutta viimeaikaiset
+tutkimukset antavat suuntaa eri puolilla maata asuvien ihmisten palvelukoke-
+musten eroista.
+Kansalaisbarometrin (Siltaniemi ym.
+2011, 97) tuloksiin ver-
+rattuna sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus koettiin selvästi huonommaksi
+Saamelaisvastaajista keskimäärin vain runsas kolmasosa (38
+%) koki näiden palveluiden saatavuuden hyväksi.
+Valtakunnan tasolla ja Lapis-
+sa keskimäärin kaksi kolmesta (61% ja Lapissa 63%) piti niiden saatavuutta
+hyvänä.
+Palvelujen saamisen huonoksi kokevien osalta ero on vielä silmiinpistä-
+vämpi.
+Saamelaisvastaajista noin 42% katsoi näiden palveluiden saatavuuden
+huonoksi, kun vastaava luku valtakunnan tasolla oli vain 16% ja Lapissa 14%.
+Hyvinvointipalvelujen saatavuudessa oli suuria eroja eri saamelaisalueen kun-
+tien kesken, mutta myös kuntien sisäiset erot olivat merkittävät.
+Tulos heijastaa
+saamelaisalueen kuntien palvelujärjestelmän ominaispiirteitä.
+Etäisyys kunta-
+keskukseen on merkittävä saatavuutta määrittävä tekijä, mutta eroja selittävät
+myös muut tekijät.
+Vaikka palvelut ovat pääosin keskittyneet kuntakeskuksiin,
+niiden ohella kuhunkin kuntaan on muodostunut myös yksi pienempi palve-
+lukeskittymä.
+Sevettijärvellä, Karigasniemellä, Kaaresuvannossa, Kilpisjärvellä
+ja Vuotsossa sijaitsevat peruskoulun ala-aste ja päivittäistavaramyymälä.
+näissä kylissä on pysyvä tai määräajoin järjestetty terveydenhoitajan sekä ter-
+veyskeskuslääkärin vastaanotto.
+Norjan tai Ruotsin rajan läheisyys laajentaa
+myös merkittävällä tavalla päivittäistavarakaupan palvelutarjontaa näissä kylissä.
+Inarin kirkonkylään on lisäksi muodostunut selvä saamenkielisten palvelujen
+keskittymä Saamelaiskäräjien, Saamelaiskulttuurikeskuksen, Saamelaisalueen
+koulutuskeskuksen, Yle Sámi Radion, Saamelaismuseon sekä Sámi Duodjin
+(Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys) ympärille.
+Kuvio15.
+Päivittäispalvelujen saatavuus saamelaisalueella (%).
+Kyselyn tulosten mukaan päivittäistavarakauppa- ja ala-asteen koulupalvelujen
+saatavuus oli selvästi parhainta.
+Vastaajista jopa kolme neljästä (75%) koki päi-
+vittäisten kauppapalveluiden saatavuuden helppona tai erittäin helppona.
+Lisäk-
+si kauppojen yhteydessä sijaitsevat postin palvelupisteet lisäsivät postipalvelui-
+den saatavuutta.
+Erityisesti Vuotson ja Utsjoen vastaajien mielestä päivittäisten
+kauppapalvelujen saatavuus oli helppoa.
+(Liitekuvio 4.)
+He ilmoittivat myös
+saavansa saamenkielistä kauppapalvelua.
+Inarin ja Enontekiön vastaajista sen si-
+jaan lähes 40% koki kauppapalvelujen saatavuuden vaikeaksi.
+Samoin postipal-
+veluiden saatavuus oli vaikeinta Inarissa, jossa 40% vastaajista piti sitä vaikeana
+tai erittäin vaikeana.
+Myös Enontekiöllä kolmannes vastaajista piti sitä vaikeana.
+Utsjoella ja Vuotsossa sen sijaan palvelun saatavuus oli helppoa tai erittäin help-
+poa noin 70%:lle vastaajista.
+(Liitekuvio 5.)
+Valtaosa vastaajista koki ala-asteen koulun saatavuuden helpoksi tai erit-
+täin helpoksi.
+Vaikeimmaksi sen kokivat Inarin ja Enontekiön vastaajat, tosin
+heistäkin vain vajaa 10% oli tätä mieltä.
+Tulos heijastaa näiden kuntien pit-
+kiä etäisyyksiä sekä kyläkoulujen lakkauttamisten vaikutuksia.
+(Liitekuvio 6.)
+Vastaajien ikäjakauman painottuminen iäkkäämpään väestöön näkyi kuitenkin
+tuloksissa siten, että lähes 45% vastaajista totesi, ettei tarvitse kyseistä palvelua.
+Kuvio 16.
+Terveyspalveluiden saatavuus saamelaisalueella (%).
+Terveyspalvelujen saatavuuden suhteen kuntien väliset erot eivät olleet kovin
+suuret, mutta hajonta oli suuri.
+Vastaajista puolet koki kunnallisten terveys-
+palvelujen saatavuuden helpoksi tai erittäin helpoksi, kun taas puolet piti sitä
+vaikeana tai erittäin vaikeana.
+Saatavuus koettiin vaikeimmaksi Vuotsossa ja
+Inarissa.
+Yksityisten terveyspalvelujen saatavuus oli sitä vastoin selvästi vaikeata.
+Utsjoen ja Vuotson vastaajista jopa kolme neljäsosaa sekä Inarin ja Enontekiön
+vastaajista yli puolet piti niiden saatavuutta vaikeana tai erittäin vaikeana.
+Julki-
+nen sektori onkin selvästi tärkein terveyspalvelujen tuottaja näissä kunnissa, eikä
+niissä ole havaittavissa muualla Suomessa tapahtunutta yksityisten terveyspalve-
+lujen osuuden kasvua.
+(Liitekuvio 7.)
+Sosiaalipalvelujen saatavuus oli keskimäärin vaikeampaa kuin terveyspalvelu-
+jen saatavuus.
+Vaikeimmaksi kunnallisten sosiaalipalvelujen saatavuus koettiin
+Utsjoella ja Inarissa, missä yli puolet (57%) ilmoitti saatavuuden vaikeaksi tai
+erittäin vaikeaksi.
+Enontekiön vastaajista sen sijaan vain kolmasosa koki saata-
+vuuden helpoksi tai erittäin helpoksi.
+Huomattavaa on kuitenkin "en osaa sa-
+noa" -vastausten suuri määrä.
+Vuotson vastaajista jopa 43% ei osannut mää-
+ritellä kantaansa.
+Yksityisten sosiaalipalvelujen saatavuus oli keskimäärin yhtä
+huono kuin yksityisten terveyspalvelujen saatavuus.
+Vain Inarin kunnassa vii-
+desosa vastaajista piti niiden saatavuutta hyvänä tai erittäin hyvänä.
+(Liitekuvio
+Päivähoitopalvelut on käsitelty erikseen, koska ne olivat vuonna 2012 osassa
+kunnista sivistystoimen alaisuudessa.
+Päivähoidon saatavuus oli selvästi helpoin-
+ta Utsjoella, missä jopa 65% vastaajista piti sitä helppona tai erittäin helppona.
+Enontekiöllä ja Inarissa tilanne on selvästi huonompi, sillä vastaajista kolmasosa
+piti päivähoitopalvelujen saatavuutta huonona tai erittäin huonona.
+Muista kunnallisista hyvinvointipalveluista kirjastopalvelun saatavuus koet-
+tiin hyväksi.
+Vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti palvelun saatavuuden olevan
+helppo tai erittäin helppo.
+Sen sijaan kokemukset liikuntapalvelujen saatavuu-
+desta jakautuivat melko voimakkaasti.
+Vastaajista puolet koki liikuntapalvelui-
+den saatavuuden vaikeaksi ja melkein saman verran piti sitä tai helppona.
+kuntapalvelujen tarjonta on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta keskittynyt
+voimakkaasti kuntakeskuksiin ja toiminnassa olevien kyläkoulujen yhteyteen.
+Tarjonta vaihtelee eri kunnissa ja kunnan osa-alueilla voimakkaasti.
+Vastauspro-
+fiilin voidaan ajatella heijastavan vastaajien asuinpaikkaa ja liikuntamieltymyk-
+Kuvio 17.
+Sosiaalipalveluiden saatavuus koko saamelaisalueella (%).
+Kuvio 18.
+Kelan ja Te-toimiston palvelujen saatavuus saamelaisalueella (%).
+Vaikeimmin saavutettaviksi hyvinvointipalveluiksi koettiin pankki- ja apteek-
+kipalvelut.
+Vastaajista lähes 70% piti pankkipalveluiden saatavuutta vaikeana
+(Liitekuvio 9.)
+Vuotson tulos poikkesi kuitenkin muusta
+vastausprofiilista, sillä puolet koki pankkipalveluiden saatavuuden helpoksi tai
+erittäin helpoksi.
+Pankkipalveluiden saatavuus on huonontunut saamelaisalu-
+een kunnissa, kun pankit ovat vähentäneet konttoreitaan ja supistaneet niiden
+aukioloaikoja.
+Kuntakeskuksissa sijaitsevat pankkiautomaatit lisäävät pankki-
+palvelutarjontaa kuntakeskuksissa.
+Utsjoella ei kuitenkaan ole yhtään pankki-
+automaattia koko kunnassa.
+Ikäihmiset kokevat pankkiautomaatin käytön myös
+vaikeaksi.
+Apteekkipalvelujen saatavuus oli selvästi huonoin Utsjoella, jossa yli 80%
+vastaajista ilmoitti sen vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi.
+Utsjoen kunnassa ei ole
+apteekkia, ja lähin apteekki sijaitsee Ivalossa, mikä näkyy selvästi kyselyn tulok-
+sissa.
+Helpointa palvelujen saatavuus oli enontekiöläisten mukaan, sillä heistä
+70% koki palvelun saatavuuden helpoksi tai erittäin helpoksi.
+(Liitekuvio 10.)
+Työ- ja elinkeinotoimen ja Kelan palveluiden saatavuudessa saamelaisalu-
+een eri kuntien asukkaat ja eri puolilla kuntia asuvat näyttävät olevan melko
+eriarvoisessa asemassa.
+Kaikista vastaajista vain kolmannes piti TE-palvelujen
+saatavuutta helpohkona.
+Sitä vastoin Utsjoen ja Inarin vastaajista lähes 70%
+koki TE-palveluiden saatavuuden melko vaikeaksi.
+Vuotson vastauksia oli vain
+viisi, mikä ei mahdollista tilastollista päättelyä.
+(Liitekuvio 11.)
+Työ- ja elinkei-
+nopalveluilla on merkittävä rooli saamelaisalueen ihmisten arjen pärjäämisessä,
+sillä Utsjokea lukuun ottamatta alueen kuntien työttömyysprosentti on suhteel-
+lisen korkea.
+Enontekiöllä se on ollut pitkään selvästi yli maan ja maakunnan
+keskitason.
+Tulos heijastaa työ- ja elinkeinotoimistojen lakkauttamista pienistä
+kunnista ja palvelujen keskittämistä.
+Uuden palvelukäytännön mukaisesti hen-
+kilökohtaista palvelua ilman aikavarausta saa Ivalossa, Hetassa ja Sodankylässä
+kerran viikossa ja muina arkipäivinä vain aikavarauksella.
+Lisäksi Hetan ja Uts-
+joen yhteispalvelupisteessä on mahdollisuus omatoimiseen asiointiin.
+Tilanne on vielä kärjistetympi Kelan palvelujen kohdalla.
+Niiden saatavuut-
+ta piti helpohkona ainoastaan neljännes kaikista vastaajista.
+Vuotsossa kuiten-
+kin puolet kymmenestä vastaajasta ja Inarissakin 40% vastaajista koki Kelan
+palvelujen saannin helpohkoksi.
+Sen sijaan Utsjoella jopa 85% vastaajista piti
+Kelan palvelujen saantia vaikeana tai erittäin vaikeana.
+(Liitekuvio 12.)
+Kela
+on kuitenkin valtion organisaatioista näkyvimmin panostanut saamenkieliseen
+palvelutuotantoon.
+Vastaajien avoimien kommenttien mukaan palvelujen saa-
+vutettavuutta vaikeuttaa merkittävällä tavalla Kelan, pankin ja työvoimatoimen
+uusi, keskitetty puhelinpalvelujärjestelmä.
+Pitkien etäisyyksien vuoksi saamelais-
+alueen asiakkaat ovat toki tottuneet asioimaan puhelimen välityksellä.
+Asiointi
+on kuitenkin aiemmin tapahtunut kuntakeskuksessa olevien tuttujen viranhal-
+tijoiden kanssa, jotka ovat ymmärtäneet asiakkaan kontekstin ja tarpeet.
+on mahdollistanut asioinnin myös heikommalla suomenkielen taidolla.
+Yleisesti
+ottaen saamelaiset asiakkaat myös arvostavat edelleen henkilökohtaista kontak-
+Miettunen 2012.)
+Vastaajat kokivat, että Kelan asioimiskäytäntö on muuttunut vaikeaksi ja
+palvelun laatu huonontunut.
+Saamen kielellä asiointi onnistuu vain harvoin ja
+palveluiden saaminen edellyttää monimutkaisen tilausjärjestelmän hallitsemista
+sekä usein myös internet-yhteyttä.
+Lisäksi osa puhelinpalveluista on kallistunut
+huomattavasti, mikä tuntuu etenkin pienituloisten kukkarossa.
+Etäisyys, kieli ja palvelujen saatavuus
+Tarkasteltaessa palvelujen saatavuutta selittäviä tekijöitä kunnan sisäinen palve-
+lurakenne, etäisyydet kuntakeskukseen ja kulkuyhteydet ovat ratkaisevassa ase-
+massa.
+Pitkien etäisyyksien ja vaikeiden kulkuyhteyksien on aiempien tutkimus-
+ten mukaan todettu selvästi vaikeuttavan palvelujen saatavuutta.
+Yksin asuvien
+ikäihmisten kohdalla nämä tekijät voivat muodostua jopa kynnyskysymykseksi
+palvelujen käytölle.
+Etäisyyden ja palvelujen saatavuuden välisen suhteen lähempää tarkastelua
+varten vastaajien etäisyydet eri palveluihin standardoitiin keskiarvon perusteel-
+Sen jälkeen luotiin ryhmittelyanalyysin avulla kaksiluokkainen jaottelu.
+mukaisesti "matka palveluihin lyhyt" -ryhmään kuuluvilla vastaajilla suurin osa
+palveluista on lähellä.
+Matkaa palveluihin oli keskimäärin 5 km ja enimmillään
+50 km, tosin Inarin ja Utsjoen kunnissa oli pari poikkeavaa havaintoa.
+muodosti poikkeuksen tässä profiilissa, sillä etäisyys palveluun oli lähes puolel-
+la vastaajista vähintään 50 km.
+"Matka palveluihin pitkä" -ryhmässä vastaajien
+palveluista suurin osa oli kaukana.
+Keskimääräinen matka kuntakeskukseen oli
+noin 80 km.
+Poikkeuksen tekivät kauppa, posti ja ala-aste, jotka olivat useasti
+lähipalveluja sijaiten keskimäärin alle 10 km etäisyydellä.
+(Liitekuvio 13.)
+Tuloksen kuntakohtaiset erot olivat silmiinpistäviä.
+Vuotson vastaajista kah-
+della kolmasosaa matka palveluihin oli pitkä.
+Sitä vastoin Utsjoen vastaajista
+melkein yhtä usealla matka palveluihin oli lyhyt.
+Enontekiön ja Inarin vastaa-
+jat jakautuivat melko tasaisesti molempiin ryhmiin.
+Tämä kuvaa hyvin kuntien
+maantieteellisiä ominaisuuksia ja palvelurakenteen eroja.
+Vuotson palveluista
+valtaosa sijaitsee Sodankylän kuntakeskuksessa (noin 100 km:n päässä).
+kunnassa etäisyys kuntakeskukseen on enimmillään yhtä pitkä.
+Kuitenkin Nor-
+jan rajan läheisyys lisää jonkin verran sivukylien lähipalvelutarjontaa.
+Taulukko 3.
+Ryhmittely palveluiden etäisyyden mukaan asuinkunnittain (%).
+Asuinkunta
+Yhteensä
+Ryhmittely
+palveluiden
+etäisyyden
+matka
+palveluihin
+pitkä
+lyhyt
+Vastaajien kokemukset eri hyvinvointipalvelujen saatavuudesta ryhmiteltiin kol-
+meen: 1) helpohko saada palveluita, 2) lähipalvelut helppo, erityispalvelut vai-
+kea saada, 3) vaikeahko saada palveluita.
+Lähipalveluja tässä tarkastelussa ovat:
+päivittäiset kauppapalvelut, postipalvelut, ala-aste, yläaste, kirjasto ja päivähoi-
+topalvelut.
+Erityispalveluita ovat pankkipalvelut, yksityiset terveyspalvelut, yksi-
+tyiset sosiaalipalvelut, apteekki-, Te-toimiston ja Kelan palvelut sekä järjestöjen
+järjestämä harrastetoiminta.
+Lähi- ja erityispalveluiden välimaastoon sijoittuvat
+kunnalliset terveyspalvelut, kunnalliset sosiaalipalvelut ja liikuntapalvelut.
+Edellä kuvattujen ryhmiteltyjen muuttujien välillä todettiin selvä vastaavuus.
+Matkojen pituus ja kokemus palvelujen saatavuuden helppoudesta tai vaikeu-
+desta olivat suoraan yhteydessä toisiinsa.
+Matkojen ollessa pitkät, palvelujen
+saatavuus koettiin selvästi vaikeammaksi ja päinvastoin.
+Tulos oli odotettavissa
+ja vahvistaa aiempia tutkimustuloksia.
+Vaikkakaan tulos ei ole yllättävä, se on
+harvinaisen yksiselitteinen.
+Kuvio 19.
+Ryhmittely palveluiden etäisyyden mukaan (%).
+Matkan pituuden ja palvelujen saatavuuden välinen vastaavuus oli selvin Ina-
+rissa ja Vuotsossa.
+Utsjoen tilanne poikkeaa muista kunnista sikäli, että kolmas-
+osa vastaajista koki lähipalvelujen saatavuuden helpohkoksi ja erityispalveluiden
+saatavuuden vaikeaksi.
+Erot antavat viitteitä siitä, että palveluiden saatavuuden
+kokeminen eroaa myös paikallisesti.
+Ikäryhmittäiset ja sukupuolierot eivät kumpikaan yksistään selitä ilmiötä.
+Pitkämatkalaiset naiset kokivat kuitenkin keskimäärin useammin palveluiden
+saatavuuden vaikeammaksi kuin muut.
+Työmarkkina-asema ja ammatillinen
+koulutustausta näyttäisivät jossakin määrin selittävän ilmiötä.
+Nimenomaan
+pitkämatkaiset, eläkkeellä olevat naiset ja peruselinkeinoja harjoittavat miehet
+(riippumatta matkan pituudesta) pitivät palvelujen saatavuutta muita vaikeam-
+pana.
+Kun taas se oli helpohkoa eläkkeellä oleville naisille ja palkkatyöläisille,
+joilla oli lyhyt matka palveluihin.
+Keskimääräistä yleisemmin myös ylemmän
+ammatillisen koulutustaustan omaavat henkilöt matkasta riippumatta pitivät
+saatavuutta vaikeahkona.
+Tuloksissa oli joitakin mielenkiintoisia kuntakohtaisia eroja.
+Matkan pituus
+palveluihin vaikutti selittävän palvelujen saatavuuden kokemusta selvimmin
+Inarissa ja erityisesti inarilaisten naisten kohdalla.
+Samoin Utsjoella pitkämat-
+kaiset naiset kokivat keskimääräistä useammin palveluiden saatavuuden vaike-
+ahkona.
+Sen sijaan Enontekiöllä pitkämatkaiset miehet erottuivat omana ryh-
+mänään, joka koki palveluiden saatavuuden keskimääräistä vaikeammaksi.
+Vastaajien kokemuksissa hyvinvointipalvelujen saannista oli joitakin huomi-
+onarvoisia kieliperustaisia eroja.
+Tämä heijastaa selvästi sitä, että palvelujärjestel-
+mä on voittopuolisesti suomenkielinen ja kuvastaa ihmisten eriarvoisuutta pal-
+velujärjestelmässä.
+Vastaajat, joilla oli suomen kieli arkikielenä (n=48) kokivat
+hyvinvointipalvelujen saatavuuden selvästi helpommaksi kuin muut kieliryh-
+mät.
+Myös arkikieleltään kaksikieliset kokivat palveluiden saatavuuden selvästi
+helpommaksi kuin saamenkieliset.
+Arkikieleltään koltansaamenkieliset (n=2) ja
+inarinsaamenkieliset (n=2) ryhmät eivät ole riittävän edustavia johtopäätösten
+tekemiseksi.
+Kielikysymys liittyy myös henkilön asuinpaikkaan, minkä aiemmin
+todettiin vaikuttavan palvelujen saatavuuteen.
+Saamen kieli on säilynyt aiem-
+pien tutkimusten mukaan arkikielenä keskimääräistä voimakkaammin perus-
+elinkeinoja harjoittavissa perhekunnissa, jotka usein asuvat sivukylissä kaukana
+kuntakeskuksista.
+Tulosten mukaan juuri tämä ryhmä koki palveluiden saata-
+vuuden vaikeimmaksi.
+Kokemukset palvelujen saatavuudesta suhteessa vastaajan äidinkieleen ei
+poikennut merkittävästi arkikielen tilanteesta, mutta erot olivat selvemmät.
+Äi-
+dinkieleltään suomenkieliset (n=13) kokivat palveluiden saatavuuden selvästi
+kaikkein helpoimmaksi.
+Sen sijaan äidinkieleltään koltansaamenkielisten (n=9)
+ja kaksikielisten (n=7) ryhmät vaikuttavat pitävän palvelujen saatavuutta selvästi
+muita vaikeimpana.
+Näiden ryhmien pienet koot eivät kuitenkaan salli tilastol-
+listen johtopäätösten tekoa.
+Tulosta voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana,
+ja sitä on tarpeen selvittää tarkemmin jatkotutkimuksissa.
+Voidaan olettaa, että
+koltansaamenkielisen terveydenhoitajan toimen loppuminen Sevettijärvellä sekä
+koltansaamenkielisen terveyspalvelun puute kaiken kaikkiaan vaikuttavat tulok-
+Pohjoissaamenkieliset (n=82) sen sijaan kokivat useimmin lähipalveluiden
+saatavuuden helpoksi, mutta erityispalveluiden saatavuuden vaikeaksi.
+(Liiteku-
+Kokemuksia saamenkielisistä palveluista käsitellään tarkemmin luvussa
+Kuvio 20.
+Ryhmittely hyvinvointipalvelujen saatavuus suhteessa vastaajan arki-
+kieleen (%).
+Kaiken kaikkiaan tulos antaa aihetta pohtia käynnissä olevan palveluntuotan-
+non uudelleenorganisoinnin perusideoiden velvoittavuutta.
+Palvelurakenne-
+uudistuksessa on ollut korostettuna lähtökohtana se, että tulevissa rakenteissa
+lähipalvelut turvataan.
+Suurena haasteena on, miten ne ajatellaan toteutuvaksi
+saamelaisalueen kaltaisilla alueilla, joissa välimatkat palveluihin ovat tosi pitkät
+ja palvelujen saatavuus koetaan jo nykyisellään hyvin ongelmalliseksi.
+Palvelu-
+jen yhdenvertaiseen toteutumiseen eri saamenkielisten ryhmien osalta sekä eri
+osissa saamelaisalueen kuntia tulee jatkossa myös kiinnittää entistä enemmän
+6.3 Palvelutyytyväisyys
+Saamelaisten palvelutyytyväisyys oli yleisellä tasolla tarkasteltuna selvästi valta-
+kunnan keskitasoa alhaisempi.
+Kun Kansalaisbarometrin (Siltaniemi ym.
+95) mukaan keskimäärin noin kaksi kolmasosa suomalaisista (61%) oli tyyty-
+väisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin saamelaisalueen saamelaisista selvästi
+alle puolet ilmoitti olevansa niihin tyytyväisiä.
+Terveyspalveluihin oltiin jonkin
+verran tyytyväisempiä kuin sosiaalipalveluihin.
+Vastaajista keskimäärin 55% oli
+tyytyväisiä terveyspalveluihin ja 28% tyytyväisiä sosiaalipalveluihin.
+Tämä tulos
+vastaa aiempien tutkimusten luomaa kuvaa, jonka mukaan palvelutyytyväisyy-
+den on todettu olevan sitä huonompi mitä kauempana kaupungeista asutaan.
+(Siltaniemi ym.
+Palvelutyytyväisyyden tarkastelua vaikeuttaa kuitenkin "en osaa sanoa" -vas-
+tausten suuri määrä etenkin sosiaalipalvelujen osalta.
+Palvelukokemuksen omaa-
+vista keskimäärin neljäsosa ei osannut määritellä tarkemmin tyytyväisyyttään.
+Kielipesätoiminnan, lastensuojelun, vammaispalvelujen ja omaishoidon tuen
+osalta en osaa sanoa -vastauksia oli jopa lähes puolet.
+Tämän ilmiön taustal-
+la voidaan ajatella olevan monia tekijöitä.
+Yhtäältä palvelujen lyhyen historian,
+saatavuuden satunnaisuuden tai muiden tekijöiden vuoksi palveluihin koh-
+distuvat odotusarvot eivät ole välttämättä vakiintuneet.
+Toisaalta kulttuurisilla
+kommunikaatiokäytännöillä on todennäköisesti suuri merkitys.
+Saamelaiskult-
+tuurissa ei useinkaan ole tapana tai pidetä hyvänä äärevien kannanottojen lau-
+sumista.
+Asiat ilmaistaan mieluummin "en osaa sanoa"-kommentilla tai niistä
+vaietaan.
+Asioilla koetaan myös usein olevan tilanteesta riippuen niin monta eri
+puolta, että on vaikea lausua yleistystä.
+Tätä asiaa pohditaan lisää luvussa 6.5.
+Etsittäessä tyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä ei minkään yksittäisen muuttujan
+suhteen löytynyt yhtä selvää yhteyttä kuin saatavuuden ja etäisyyden kohdal-
+Sosiaalipalvelujen osalta matkan pituus ja palvelutyytyväisyys olivat jossain
+määrin yhteydessä toisiinsa etenkin Enontekiöllä ja Inarissa.
+Ilmiö oli kuitenkin
+huomattavasti loivempi kuin saatavuuden suhteen.
+Sosiaalihuollon palvelutyytyväisyys
+Sosiaalipalveluihin oltiin selvästi tyytymättömämpiä kuin terveyspalveluihin.
+Vastaajista vajaa kolmasosa (28%) oli tyytyväisiä sosiaalipalveluihin ja lähes sa-
+man verran (26%) oli niihin tyytymättömiä.
+Toisaalta sosiaalipalvelujen käyttö
+oli myös huomattavasti vähäisempää kuin terveyspalvelujen käyttö.
+Sosiaalipal-
+veluista keskimäärin tyytyväisimpiä oltiin lasten päivähoitopalveluihin ja tyyty-
+mättömimpiä vanhuspalveluihin.
+Näiltä osin tulokset vastaavat yleistä valtakun-
+nallista suuntausta (Muuri 2008, 45; Siltaniemi ym.
+Tämän kyselyn
+tulosten perusteella sosiaalipalvelujen käyttö vaikuttaisi kuitenkin olevan ylei-
+sempää kuin maassa keskimäärin.
+Noin puolet vastaajista ilmoitti käyttäneensä
+jotakin sosiaalipalvelua, kun valtakunnan tasolla vain noin neljäsosa kertoi käyt-
+täneensä sosiaalipalveluja.
+Palvelutyytyväisyydessä ei ollut suuria ikäryhmä- tai sukupuolikohtaisia ero-
+Eläkeläiset olivat kuitenkin hieman muita tyytyväisempiä sosiaalipalveluihin.
+Tämä poikkeaa valtakunnallisesta kehityssuuntauksesta, jossa tyytymättömyy-
+den sosiaalipalveluihin on havaittu kasvavan iän myötä (Siltaniemi ym.
+Voidaan ajatella, että saamelaisten kohdalla kyse on iäkkäämmän sukupol-
+ven maailmankatsomuksesta ja elämänkokemuksista, joiden perusteella he ovat
+vähempään tyytyväisiä.
+Perinteisten elinkeinojen harjoittajat olivat kuitenkin
+jonkin verran tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin kuin palkkatyössä olevat ja
+eläkeläiset.
+He myös kokivat palvelujen saatavuuden selvästi vaikeammaksi.
+Sosiaalipalvelutyytyväisyydessä oli joitakin kuntakohtaisia eroja.
+Inarin ja
+Enontekiön vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisimpiä sosiaalipalveluihin.
+Vuotson vastaajat olivat selvästi tyytymättömämpiä, mutta johtopäätöksiä teh-
+täessä täytyy huomioida, että vastaajia oli vain 12 ja joidenkin osakysymysten
+kohdalla vain 4, mikä ei mahdollista tilastollisten johtopäätösten tekoa.
+Kunta-
+kohtaiset erot ovat muutenkin lähinnä suuntaa-antavia väestöryhmien pienuu-
+den johdosta.
+Kuvio 21.
+Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin kunnittain (%).
+Yksittäisiin sosiaalipalveluihin liittyvät tyytyväisyyskokemukset vaihtelivat kun-
+takohtaisesti.
+Eroja ei kuitenkaan voida kaikin osin pitää tilastollisesti merkit-
+tävinä palvelukokemuksen puuttumisen ja en osaa sanoa -vastausten suuren
+määrän vuoksi.
+Näyttää siltä, että palveluita ei välttämättä tunneta, jolloin nii-
+hin ei myöskään voida ottaa kantaa.
+Palveluittain tarkasteltuna vaikuttaa siltä,
+että saamenkieliseen kielipesä- ja kerhotoimintaan oltiin Inarissa jonkin verran
+tyytyväisimpiä.
+Myös vammaispalveluihin, sosiaalityöntekijän palveluihin, toi-
+meentulotukiasioiden hoitoon, palveluasumiseen, vanhuspalveluihin ja koti-
+palveluihin oltiin Inarissa keskimääräistä tyytyväisempiä.
+Toisaalta lasten päivä-
+hoitoon ja kylätyöntekijän palveluihin oltiin keskimääräistä tyytymättömämpiä
+Kuvio 22.
+Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin Inarissa (N=32, %).
+Enontekiön vastausten joukossa oli eniten "en osaa sanoa" -vastauksia, useim-
+missa tapauksissa vaihtoehdoista jopa puolet.
+Enontekiön vastaajat olivat keski-
+määrin muita tyytyväisempiä lasten päivähoitoon samoin kuin saamenkieliseen
+ja kulttuurilähtöiseen kotiaputoimintaan (Veahkki).
+Suurimmaksi tyytymättö-
+myyden kohteeksi nousi omaishoidon tuki.
+Vastaajista neljä oli tyytymätön tai
+erittäin tyytymätön omaishoidon tukeen ja yksi melko tyytyväinen.
+Seitsemän
+ei osannut määritellä mielipidettään.
+Utsjoella oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä lasten päivähoitoon ja lasten-
+suojeluun.
+Lähes puolet vastaajista oli tyytyväinen niihin, mutta melkein yhtä
+suuri osa ei osannut määritellä mielipidettään.
+Sen sijaan vanhuspalvelut, sosiaa-
+lityöntekijän palvelut ja kotipalvelut herättivät selvästi eniten tyytymättömyyt-
+Yli kolmasosa vastaajista oli tyytymättömiä niihin.
+Saamenkieliseen Auttaja
+Aslak -kotiapuun oltiin selvästi tyytyväisempiä.
+Kolmasosa vastaajista oli tyyty-
+väinen siihen, mutta lähes puolet ei osannut määritellä kantaansa.
+Kuvio 23.
+Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin Enontekiöllä (N=28, %).
+Kuvio 24.
+Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin Utsjoella (N=46, %).
+Vuotson vastauksia oli vähän (12), joten tuloksia ei esitetä erillisenä taulukkona.
+Vastaajat vaikuttivat olevan kauttaaltaan keskimäärin hieman muita tyytymättö-
+mämpiä sosiaalipalveluihin.
+Erityisen tyytymättömiä oltiin vanhusten palvelui-
+hin, vammaispalveluihin ja palveluasumiseen.
+Saamenkielinen kielipesä- ja ker-
+hotoiminta jakoi mielipiteitä niin, että kaksi vastaajaa oli tyytymättömiä, yksi
+tyytyväinen ja yksi ei osannut määritellä mielipidettään.
+Tyytyväisyys terveyspalveluihin
+Tyytyväisyys kunnallisiin terveyspalveluihin oli keskimäärin suurempaa kuin so-
+siaalipalveluihin.
+Yli puolet vastaajista (55%) oli tyytyväisiä terveyspalveluihin
+ja tyytymättömiä heistä oli vain 12%.
+Tilanne on samansuuntainen kuin valta-
+kunnallisissa hyvinvointitutkimuksissa, jossa kolme neljännestä ilmoitti olevan-
+sa tyytyväinen terveyspalveluihin (Siltaniemi ym.
+Ilmiön taustalla
+voi olla moninaisia syitä, jotka liittyvät terveyspalvelujen tarpeeseen asiakkaan
+elämässä, palveluiden hierarkkiseen asemaan yhteiskunnassamme tai muihin te-
+kijöihin, joiden vuoksi niihin kohdistuu erilaisia odotusarvoja kuin sosiaalipal-
+veluihin.
+Terveyspalvelut voivat myös olla paremmin resursoituja kuin sosiaali-
+Terveyspalvelujen käyttö oli myös selvästi yleisempää ja en osaa sanoa
+-vastausten määrä vähäisempi kuin sosiaalipalvelujen osalta.
+Vastaajista 96%
+oli käyttänyt yleislääkäri- ja laboratoriopalveluja.
+Vähiten käyttökokemusta oli
+koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä mielenterveyspalveluista.
+Tuloksissa
+oli havaittavissa selviä kuntakohtaisia eroja.
+Utsjokelaiset olivat keskimääräistä
+tyytymättömimpiä terveyspalveluihin kuin muiden saamelaisalueen kuntien
+vastaajat.
+Siellä vain 36% oli tyytyväisiä terveyspalveluihin.
+Sen sijaan Inarissa
+ja Enontekiöllä oltiin valtakunnalliseen tasoon nähdenkin kohtuullisen tyyty-
+väisiä terveyspalveluihin.
+Kuvio 25.
+Tyytyväisyys terveyspalveluihin kunnittain (%).
+Tyytyväisyydessä oli suuria eroja eri terveyspalvelujen välillä.
+Selvästi kaikkein
+tyytyväisimpiä oltiin yleislääkäripalveluihin.
+Vastaajista 76% ilmoitti olevansa
+tyytyväinen tai melko tyytyväinen yleislääkäripalveluihin.
+Myös laboratorio- ja
+röntgenpalveluihin sekä työterveyshuoltoon oltiin Utsjokea lukuun ottamatta
+tyytyväisiä.
+Suurin tyytymättömyys kaikissa kunnissa kohdistui erikoislääkäri-
+palveluihin, joihin yli puolet (52%) oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättö-
+Inarin vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisimpiä terveyspalveluihin yleen-
+Inarilaisista 71% oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä terveyspalveluihin.
+Inarissa oltiin muihin kuntiin verrattuna tyytyväisempiä kotisairaanhoitoon ja
+sairaala- ja vuodeosastopalveluihin.
+Kuvio 26.
+Tyytyväisyys terveyspalveluihin Inari (N= 31, %).
+Enontekiöllä tyytyväisyys yleislääkäripalveluihin oli harvinaisen korkea.
+Jopa 88
+% vastaajista oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä.
+Enontekiön vastaajat olivat
+myös keskimääräistä tyytyväisempiä laboratoriotutkimuksiin ja työterveyshuol-
+Hammashoito jakoi mielipiteitä niin, että kaksi kolmannesta oli tyytyväi-
+siä ja yksi kolmasosa oli tyytymättömiä siihen.
+Kuvio 27.
+Tyytyväisyys terveyspalveluihin Enontekiö (N=25, %).
+Utsjoellakin tyytyväisimpiä oltiin nimenomaan yleislääkäripalveluihin, vaikka
+yleinen tyytymättömyys muuten oli selvästi korkeampaa tasoa kuin muissa kun-
+nissa.
+Vastaajista 74% oli tyytyväisiä yleislääkäripalveluihin.
+Lisäksi kohtuulli-
+sen tyytyväisiä oltiin sairaala- ja vuodeosastopalveluihin sekä laboratoriotutki-
+muksiin.
+Utsjoen vastaajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä röntgen- ja
+fysioterapiapalveluihin.
+Tyytyväisyys hammashoitoon jakoi mielipiteet tasan
+tyytyväisten ja tyytymättömien kesken.
+Kuvio 28.
+Tyytyväisyys terveyspalveluihin Utsjoki (N=44, %).
+Puolet Vuotson vastaajista oli tyytyväisiä terveyspalveluihin.
+Vastaajien määrä
+vaihteli 3-12 välillä eri alakysymysten osalta, mikä ei mahdollista tilastollisten
+johtopäätösten tekoa.
+Tuloksista ei myöskään sen vuoksi esitetä erillistä tauluk-
+koa.
+Laboratorio- ja röntgenpalveluihin oltiin keskimäärästä tyytyväisempiä
+kuin muissa kunnissa.
+Muita kriittisemmin vuotsolaiset suhtautuivat muun mu-
+assa hammashoitoon, neuvolatoimintaan, kotisairaanhoitoon ja fysioterapiaan.
+Palvelutyytyväisyyden suhteen kieliperustaiset erot olivat samansuuntaiset
+kuin palveluiden saatavuuskokemuksissa.
+Ilmiö ei kuitenkaan ole yhtä suoravii-
+vainen ja joitakin selviä poikkeuksiakin löytyi.
+Arki- ja äidinkieleltään suomen-
+kieliset olivat keskimääräistä tyytyväisempiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin
+kuin muut kieliryhmät.
+Sitä vastoin arki- ja äidinkieleltään kaksikieliset olivat
+selvästi tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin kuin muut.
+Terveyspalvelutyyty-
+väisyyden suhteen tilanne oli kuitenkin päinvastainen, ja kaksikieliset olivat hie-
+man tyytyväisempiä terveyspalveluihin kuin saamenkieliset, jotka olivat selvästi
+muita vähemmän tyytyväisiä terveyspalveluihin.
+Kuitenkin kieliryhmien pienet
+koot ja "en osaa sanoa" -vastausten suuri määrä vaikeuttavat johtopäätösten te-
+koa, joten näitä tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavana.
+Pohjoissaamenkielisten vastaajien joukossa "en osaa sanoa" -vastauksia oli
+jopa 62% vastauksista.
+Tämä on aineiston suurin kieliryhmä, jonka osalta myös
+tilastollinen vertailu olisi mahdollista, mutta kantaa ottamattomien suuri määrä
+haittaa analyysia.
+Arvaukseksi jää, kertooko "en osaa sanoa" -vaihtoehdon ylei-
+syys palvelutyytyväisyyden kohdalla siitä, että saamelaiset eivät ehkä halua ottaa
+kantaa palveluihin, jotta jäljellä olevat palvelut eivät vaarantuisi.
+Toisaalta se
+kertonee siitä, että palveluja ei tunneta, eikä siten osata sanoa mielipidettä.
+Tätä asiaa on käsitelty tarkemmin seuraavassa luvussa, kohdassa "Tyytyväisyys
+saamenkielisiin palveluihin".
+6.4 Saamenkielisten palvelujen saanti ja tarve
+Saamenkielisten palvelujen tarjonta kunnissa
+Saamenkielisiä hyvinvointipalveluja on tarjolla vain rajoitetusti.
+Utsjoki saame-
+laisenemmistöisenä kuntana tuottaa eniten saamenkielisiä palveluja osana kun-
+nan palvelujärjestelmää.
+Inari tuottaa rajoitetusti palveluja kolmella saamen kie-
+lellä.
+Saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut jonkin verran kaikissa
+saamelaisalueen kunnissa etenkin varhaiskasvatus- ja vanhuspalveluiden osalta,
+mutta yleistasoltaan saamenkielinen hyvinvointipalvelutarjonta on edelleen var-
+sin sattumanvaraista ja riippuvainen kuntien kulloisistakin preferensseistä.
+Sosiaali- ja terveysministeriön erillismäärärahalla on keskeinen rooli saamen-
+kielisten palveluiden saatavuuden parantamisessa.
+Tämän saamelaiskäräjien
+kautta hallinnoitavan määrärahan kautta saamelaiset voivat myös itse vaikuttaa,
+minkä palvelujen tuotantoon se kohdistetaan ja miten palvelu tuotetaan.
+(Heik-
+Varhaiskasvatuksen ja vanhusten kotiavun kulttuurilähtöisiä
+toimintamenetelmiä ja palvelujen sisältöä on kehitetty myös osana STM:n ra-
+hoittamaa, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyk-
+sikön, Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien toteuttamaa Saamelaisten
+sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö -hanketta (2007-2009), ja kehittämistyö
+jatkuu parasta aikaa Posken Kaste-ohjelmaan kuuluvan SaKaste-hankkeen kaut-
+Kaste-rahoitteinen kehittämistyö perustuu määräaikaisiin hanketoimintoi-
+hin, ja kehittämisyksiköihin alun perin liittynyt pysyvyyden idea on valitetta-
+vasti kadonnut.
+Utsjoen kunta on myös toteuttanut kaksi STM:n rahoittamaa
+Utsjoen ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishanketta
+ja Inarin kunta EU-Interreg -rahoitteisen Rajatonta hoivaa -terveyspalveluko-
+keiluhankkeen (2009-11).
+Osa haastatelluista avaintoimijoista kritisoi sitä, että kunnat ovat STM:n
+erillismäärärahan ohella vain vähän panostaneet saamenkieliseen palvelutuotan-
+"No sosiaali- ja terveyspalvelut, niin nehän on järjestetty nimenomaan,
+voi sanoa että lähestulkoon pelkästään, näillä sosiaali- ja terveysministe-
+riön saamelaiskäräjien kautta tulevan lisämäärärahan kautta." (Avaintoi-
+mijahaastattelu)
+Saamenkielinen palvelutuotanto ei edelleenkään ole itsestäänselvyys saamelais-
+alueen kunnissa, vaan sitä pitää erikseen vaatia.
+"Suomalaisella väestöllähän se on itsestäänselvyys, että kaikki palvelut
+tulevat niin kun omalla äidinkielellä ja omasta kulttuurista perustuvalla
+Mutta saamelaisen pitää aina vaatia ja eikä sittenkään saa, ja saa-
+melainen väestöhän tyytyy sitten siihen mitä saa.
+Ja sitten jos vaaditaan
+jotakin, niin sitten helposti tulee semmoista, että ollaan vaatimassa kaik-
+kea vähän ekstraa, vaikka sehän ei tieten, että semmoinen.
+Tulee vähän
+semmoinen varsinkin vaatimattomille vanhuksille, että ei he kehtaa rui-
+kuttaa." (Avaintoimijahaastattelu)
+Saamenkielisen palvelutuotannon ongelmaksi on koettu palvelun tarvitsijoiden
+vähäisyys ja asuminen hajallaan ympäri kuntaa.
+"Ongelma on se, että niitä palvelujen tarvitsijoita on liian vähän ja he-
+kin asuvat hajalla toisistaan... ja tämä tekee sen, että pystytäänkö me
+ikinä tuottamaan kaikille omalla äidinkielellä palvelut.
+Ja tämä on sellai-
+nen kysymys, jota mä pohdin niin kun jatkuvasti ja koko ajan, pohdin
+ihmisten tasavertaisia palveluita suhteessa suomenkielisiin palveluihin,
+saamenkielisiin palveluihin.
+Mutta minun mielikuvitus ei riitä ratkaise-
+maan tätä ongelmaa." (Avaintoimijahaastattelu)
+Myös saamenkielisen ammattihenkilöstön saatavuus rajoittaa merkittävästi pal-
+"Saamenkielisistä työntekijöistä on huutava pula."
+"No kyllähän me aina etsitään saamenkielisiä työntekijöitä ja jos me
+semmoinen jostakin löydetään, niin yritetään kyllä pitää kynsin ham-
+pain kiinni... Saamelaiskäräjiltähän saa paljon tukea siihen, että saa näi-
+tä saamenkielisiä palveluja kehittämiseen, mutta ongelma on ollut se,
+että yrittää saada näistä juurrutettua kunnan omaksi toiminnaksi, niin
+se on kyllä ollut kieltämättä kunnallakin vähän ongelma." (Avaintoimi-
+Avaintoimijat painottivat koulutustoimien kiireellisyyttä.
+Kielellinen koulut-
+taminen nähtiin tärkeäksi, mutta hitaaksi keinoksi parantaa tilannetta.
+Se ei
+kuitenkaan korvaa äidinkielisten ja saamelaiseen kulttuuriin kasvaneiden am-
+mattikoulutettujen työntekijöiden tarvetta.
+Osasyynä ammattihenkilöstön
+puutteeseen on myös se, ettei saamenkielen osaamista edelleenkään nähdä lisä-
+arvona.
+Saamenkielilisä, mikäli sellaista kunnissa maksetaan, on merkityksettö-
+män pieni, eikä se riitä toimimaan kannustimena.
+Kielellinen ja ammatillinen
+osaaminen asetetaan usein myös vastakkain rekrytointitilanteesta.
+"... kun me kilpailemme nyt näistä asioista kuitenkin niin monen kans-
+sa, niin minun mielestä kielilisä (nyt huimat 11 euroa) ... mutta se pitäis
+olla niin merkittävä taloudellinen etu siitä, että se motivoi myöskin niitä
+suomenkielisiä opiskelemaan ja toisaalta se motivoi niitä saamenkielisiä
+palaamaan kotiseudulle." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Ja tuemme työntekijöitten saamenkielen koulutusta sillä tavalla, että
+meillä oli tänä vuonna kaksi opiskelemassa tällä oikeusministeriön ra-
+hoituksella saamenkieltä, ja sitten mikäli henkilö ite hakeutuu opiske-
+lemaan, niin sitä sitten tuetaan antamalla työstä lomaa ja osallistumalla
+joihinkin kustannuksiin." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Se on tärkeä asia, että meillä ei makseta saamenkielen osaamisesta yh-
+tään muuta, kun se mikä koko SAKK:n (Saamelaisalueen koulutuskes-
+kuksen) saamenkielen koulutuksen ilmoittama summa on.
+Taloudelli-
+sesti muuten ei tueta.
+Palkkauksessa se ei näy." (Avaintoimijahaastattelu)
+" Me ei voida pitää palkkauksen kriteerinä pelkästään sitä kielen osaa-
+mista, vaan meiän täytyy kiinnittää heiän ammatilliseen osaamiseen...
+Mutta pyritään siihen, että joka puolella kuntaa haja-asutusalueella on
+joku saamenkieltä puhuva ihminen.
+Mutta emme pysty palkkaamaan
+ympäri kuntaa kaikkea kolmea saamenkieltä puhuvaa ihmistä... tää
+ylimääräinen valtionavustus saamenkielisten palveluihin on suunnattu
+niin, että ollaan tasapuolisesti palkattu sillä määrärahalla jokaisen kielen
+edustaja tänne." (Avaintoimijahaastattelu)
+Saamenkielisten palvelujen saatavuuskokemukset
+Yleisellä tasolla tarkasteltuna saamenkielisten hyvinvointipalvelujen saatavuutta
+ja tarvetta koskeviin kysymyksiin tuli vähän vastauksia.
+Saamenkielisten terveys-
+palvelujen saatavuutta koskeviin kysymyksiin oli vastattu useammin niin, että
+puuttuvia vastauksia oli keskimäärin 20-45%.
+Sen sijaan eri sosiaalipalveluja
+koskevien alakysymysten kohdalla puuttuvien vastauksien määrä vaihteli 44-52
+% osuudessa, eli noin puolet ei vastannut näihin kysymyksiin ollenkaan.
+Eniten
+oli vastattu saamenkielisen sosiaalityöntekijän saatavuutta, vanhusten kotiapua
+ja -palveluja sekä varhaiskasvatusta koskeviin osakohtiin.
+Puuttuvien vastausten
+suuri määrä voi liittyä kaksiosaisen kysymyksen vaikeahkoon muotoiluun tai
+sanavalintoihin.
+Kysymyksen muotoilussa hyödynnettiin aiemmissa kyselyissä
+käytettyä mallia, mutta se osoittautui tämän tutkimuksen käyttötarkoitukseen
+melko huonosti soveltuvaksi.
+Palvelujen saatavuuden ja tarpeen hahmottaminen
+samassa taulukossa koettiin vaikeaksi.
+Osaltaan kaikki vastaajat eivät luonnolli-
+sesti myöskään koe palveluja itselleen ajankohtaisina.
+Tilanne kuvastanee myös sitä, ettei saamenkielisten palvelujen paikka ole
+vakiintunut.
+Saamenkielisen palvelutarjonnan lyhyt historia (ks.
+luku 4.3) ja
+tarjonnan satunnaisuus sekä määräaikaiset palvelut, joilla ei ole jatkuvuutta,
+vaikuttavat merkittävällä tavalla palvelujen käyttöön ja niihin kohdistuvaan
+odotusarvoon.
+Monesta eri syystä johtuen saamelaiset ovat myös tottuneet asi-
+oimaan viranomaisten kanssa suomen kielellä, vaikka kielitaito olisi puutteel-
+linenkin.
+Monille saamelaisille koko kysymys saamenkielisistä
+palveluista on vielä uusi, eikä sitä osata pohtia.
+Erään vastaajan ihmettelevä
+kommentti on kuvaava:
+"Miten saamenkielisiä palveluja voi tarvita, kun ei niitä kumminkaan
+ole?"
+Toisaalta palvelu-käsitteen sisältö ei välttämättä ole tuttu kaikille vastaajille.
+Etenkin ikäihmiset liittävät palvelun usein sitä tarjoavaan henkilöön.
+Sitä, että
+esimerkiksi "Elle-Máret" käy kotona auttamassa, ei mielletä välttämättä kotipal-
+veluksi tai -avuksi.
+Varsinainen palvelun tuottajataho voi olla asiakkaalle epäsel-
+Tulos voi myös osaltaan heijastaa oman kielen ja identiteetin arvostuksen on-
+gelmia.
+Assimiloivia kehitysprosesseja ja traumaattisia kokemuksia läpikäyneen
+sukupolven on ymmärrettävästi edelleen vaikea suhtautua arvostavasti omaan
+kieleensä ja kulttuuriinsa.
+Kielteisten vastausten määrä oli silmiinpistävän suuri saamenkielisten palve-
+lujen saatavuutta koskeviin kysymyksiin.
+Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että
+yleisesti ottaen saamenkielisiä palveluja on edelleenkin heikosti tarjolla, joten
+niitä ei ole käytännössä saatu.
+Sosiaalipalvelujen osalta enemmistö myönteisiä
+vastauksia antaneista ilmoitti saaneensa vanhusten saamenkielistä ja kulttuu-
+rilähtöistä kotiapua sekä kotipalvelua.
+Tulos heijastaa vastaajien ikäjakaumaa,
+jossa painottuvat iäkkäämmät väestöryhmät.
+Auttaja-Aslak -toiminta Utsjoella,
+Veahkki-toiminta Enontekiöllä ja Inarin kunnan kotipalvelu- sekä kylätyönteki-
+jät Sevettijärvellä, Nellim-Keväjärvellä ja Pohjois-Inarissa ovat vakiinnuttaneet
+viime vuosina asemansa ja toimintatapansa.
+Kotiaputoiminta on pyrkinyt vas-
+taamaan asiakkaiden sosiaalisen vuorovaikutuksen tarpeisiin ja varaamaan aikaa
+kiireettömään yhdessäoloon, keskusteluun ja kuunteluun, jotka ovat kulttuuri-
+sesti tärkeitä toimintatapoja.
+Palvelutarjonnassa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja.
+Varsinkin Ina-
+rissa kotiapu- ja kylätyöntekijäpalvelun saatavuudessa kolmella eri saamenkielel-
+lä on puutteita.
+Vaikka kylässä olisi saatavilla inarinsaamenkielistä palvelua, se ei
+hyödytä koltansaamenkielisiä asukkaita ja päinvastoin.
+Saamenkielistä vanhus-
+ten kotipalvelua on muilta osin saatavilla vain satunnaisesti, ja etenkin Utsjoella
+tarve on suuri.
+Kaiken kaikkiaan syrjäseudulla asuvien saamelaisvanhusten ko-
+tiin annettavat palvelut ovat kehittyneet selvästi heikoiten Sodankylän kunnas-
+sa, Vuotson alueella.
+Kuvio 29.
+Mitä sosiaalipalveluja saat tai perheesi saa saamenkielellä?
+lkm.)
+Seuraavaksi eniten oli saamenkielisen lasten päivähoidon sekä kielipesä- ja kieli-
+kylpykerhopalveluita saaneita.
+Juuri näiden palvelujen saatavuus on kohentunut
+saamelaisten kotiseutualueen kunnissa 2000-luvulla.
+Tällä hetkellä saamenkie-
+listä päivähoitoa on tarjolla Utsjoella, Karigasniemellä, Inarissa, Ivalossa, Hetas-
+sa ja Vuotsossa.
+Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitopalve-
+lua Ruotsin Karesuandosta.
+Kieli- ja kulttuuripesätoiminta ovat tärkeällä sijalla saamelaisten palvelutuo-
+tannossa, koska kulttuuriassimilaation seurauksena saamenkieli on joutunut
+väistymään.
+Pohjoissaamenkieli on UNESCON:n mukaan uhanalainen kieli ja
+koltan sekä inarinsaame erittäin uhanalaisia kieliä.
+Koltankielinen kielipesätoi-
+minta on käynnistynyt Sevettijärvellä jo 1990-luvulla.
+Sen jälkeen on perustettu
+toinen koltansaamenkielinen kielipesä Ivaloon, inarinsaamenkieliset kielipesät
+Ivaloon ja Inariin sekä pohjoissaamenkielinen kielipesä Vuotsoon, Karigasnie-
+melle ja Utsjoelle.
+Kielipesätoiminnan järjestämisestä vastaavat kunnat sekä pai-
+kalliset saamelaisyhdistykset (Ivalossa Anaraškiela servi ja Sevettijärvellä Saa'mi
+Nu'ett).
+Lisäksi Enontekiöllä on tarjolla kielikylpykerhotoimintaa.
+Kielipesätoimintaa rahoitettiin vuodesta 2002 lähtien pääasiallisesti STM:n
+erillismäärärahan turvin määräaikaisilla päätöksillä.
+Vuonna 2010 Opetus- ja
+kulttuuriministeriö (OKM) teki päätöksen pysyvästä rahoituksesta kielipesille.
+Tämä on merkittävä edistysaskel toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen tur-
+vaamiseksi, vaikkei rahoitus vielä kata koko tämänhetkistä tarvetta.
+Muiden saamenkielisten sosiaalipalveluiden käyttö oli lähinnä muutamien
+tai yksittäisten tapausten varassa.
+Saamenkielinen sosiaalipalvelutarjonta vaih-
+telee saamelaisalueen kunnissa suuresti, mikä vaikeuttaa yleistyksen tekoa.
+menkielistä perhetyötä on saatavilla vain Utsjoella ja saamenkielistä sosiaalityötä
+vain Enontekiöllä.
+Saamenkielisistä terveyspalveluista yleislääkäripalveluja oli vastaajien mukaan
+parhaiten saatavilla.
+Utsjoella on saamenkielinen johtava lääkäri ja Inarissa on
+aloittanut saamenkielinen terveyskeskuslääkäri, mutta Enontekiöllä saamenkie-
+listä yleislääkäripalvelua ei ole ollenkaan tai sitä saa vain satunnaisesti.
+STM:n
+erillismäärärahalla on tuotettu saamenkielisen terveydenhoitajan palveluja Uts-
+joella ja Enontekiöllä, mikä näkyy selvästi asiakkaiden kokemuksena koulu- ja
+opiskelijaterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan saatavuuden paran-
+Utsjoella on lisäksi saatavilla saamenkielistä kotisairaanhoitoa, mikä
+myös näkyy tuloksissa.
+Sevettijärvellä ja Vuotsossa aiemmin olleet terveydenhoi-
+tajan pysyvät toimipisteet on lakkautettu, ja tämä on heikentänyt merkittävästi
+omakielisten lähipalveluiden saamista.
+Saamenkielentaitoisesta hoitohenkilöstöstä on kuitenkin suuri pula niin sosi-
+aali- kuin terveydenhuollon laitos- ja avopalveluissa kaikissa kunnissa.
+kielentaitoisena pidetään Saamen kielilain määritelmän mukaan äidinkielisiä
+tai korkeimman kielitason tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka pystyvät
+käyttämään kieltä asianmukaisesti työkielenä.
+Saamenkielen opetus sosiaali- ja
+terveydenhuollon henkilöstölle ei toistaiseksi ole mainittavasti lisännyt saa-
+menkielentaitoisen ryhmän kokoa vaikka suppean kielitaidon omaavan hoi-
+tohenkilöstön määrä onkin kasvanut.
+Tämä on kriittinen asia ennen kaikkea
+vanhuspalveluissa, joissa iän ja muistisairauksien lisääntymisen myötä on suu-
+ri tarve omakielisille hoitajille.
+Saamenkielistä laitoshoitoa on edelleen tarjolla
+vain rajoitetusti ja vuorotyön vuoksi saamenkielistä palvelua ei ole aina paikalla,
+kun sitä tarvittaisiin.
+Inarin kunnan koltan-, inarin- ja pohjoissaamenkieliset
+lähihoitajat sijoittuvat Männikön palvelutaloon Ivaloon sekä terveyskeskuksen
+vuodeosastolle.
+Utsjoella on palkattu saamenkielinen hoivatyöntekijä ja ter-
+veyskeskuksen vuodeosaston toiminnanohjaaja.
+Enontekiöllä on yksi saamen-
+kielinen hoitaja kuntayhtymän vuodeosastolla Muoniossa ja lisäksi vanhusten
+laitoshoidossa suppeamman kielitaidon omaavia työntekijöitä.
+Sodankylässä on
+saamenkielinen lähihoitaja palveluasumisyksikössä.
+Merkittävää on, että mielenterveyspalveluja ei juuri ole saatavissa saamen
+Vain kaksi vastaajaa ilmoitti saaneensa saamenkielistä palvelua.
+kin kyseessä on sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintaympäristöön kiinnittyvä
+ongelma-alue, jonka käsittely perustuu kielelliseen vuorovaikutukseen.
+Usein on
+lisäksi todettu mielenterveydellisten kysymysten lisääntyneen yhteiskunnassam-
+me.
+Kuvio 30.
+Mitä terveyspalveluja saat tai perheesi saa saamenkielellä?
+Kaikkiaan saamenkielisen palvelutarjonnan laajuus ei ole tarpeeseen nähden
+riittävä, eikä sen jatkuvuutta ole kielipesätoimintaa lukuun ottamatta turvattu.
+Erityismäärärahasta päätetään vuosittain valtion talousarvioin yhteydessä ja sen
+käytöstä vuosittain saamelaisalueen kuntien ja saamelaiskäräjien kesken.
+Pal-
+velun tarve kolmella saamenkielellä on saamelaiskäräjien ja kuntien laskelman
+mukaan moninkertainen.36
+Rajaseutualueella Norjan ja Ruotsin puolen palvelutuotanto paikkaa osal-
+taan saamelaisalueen kuntien palvelujen saatavuuden vajeita.
+Varsinkin Norjan
+Karasjoella oleva nuorten psykiatrinen hoitoyksikkö, perheyksikkö, sekä kriisi-
+ja insestikeskus ovat avainasemassa voidessaan tarjota saamenkielisiä palveluja.
+Utsjoen kunta on hyödyntänyt näitä palveluja ja käytäntö alkaa vähitellen va-
+kiintua.
+Näätämön ja Norjan Neidenin yhteinen terveydenhoitajakokeilu on
+kuitenkin päättynyt kieli- ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuusongelmien
+Enontekiö on ostanut Ruotsin Karesuandosta saamenkielistä päivähoi-
+36 Saamelaiskäräjien esitys saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämi-
+seksi vuonna 2014 sekä esitys saamelaisten varhaiskasvatuspalvelujen, kulttuuri- ja kielipesätoi-
+minnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2014, Dnro:580/Da.2/2012.
+to- ja hammaslääkäripalveluja.
+Valtaosa vastaajista ei kuitenkaan ollut käyttänyt
+mitään hyvinvointipalveluja Norjan tai Ruotsin puolelta.
+Tyytyväisyys saamenkielisiin palveluihin
+Saamenkielisiä palveluja kohtaan koettua tyytyväisyyttä ei voida arvioida vas-
+tausten perusteella kattavasti.
+Sen selvittäminen edellyttää palvelunkäyttäjiin
+kohdistettua tarkennettua jatkotutkimusta.
+Merkittävällä osalla vastaajista ei
+ollut kokemusta lasten kielipesä- ja kielikylpykerhotoiminnasta (46%) tai saa-
+menkielisestä kotiavusta (37%).
+Lisäksi suuri en osaa sanoa -vastausten valinta
+vaikeuttaa merkittävästi tulosten tulkintaa.
+"En osaa sanoa" -vastausten tulkinta
+on tärkeää.
+Usein ne saattavat kertoa kantaaottamattomuudella paljonkin (Ron-
+Tässä kyselyssä ne liittyvät tyypillisesti kuitenkin siihen, että eri
+vastaajille kaikki tarjolla olevat palvelut eivät olleet tuttuja, tarpeellisia tai ajan-
+kohtaisia.
+En osaa sanoa -vaihtoehdon valinta kertoo siten eri ikäryhmien ja eri
+elämäntilanteessa olevien vastaajien eroista palvelujen tarvitsijoina.
+Saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen kotiavun sekä kielipesätoiminnan osal-
+ta voidaan tehdä vain suuntaa antavia johtopäätöksiä, ja muiden saamenkielis-
+ten palvelujen osalta vähäinen aineisto ei salli edes sellaista.
+Auttaja-Aslakiin,
+Veahkkiin, kylätyöntekijään tai muuhun saamenkielisen kotiapuun tyytyväisiä
+tai melko tyytyväisiä oli 23 vastaajaa.
+Tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä
+oli vastaajista 13.
+Lähes puolet vastaajista (33) ei osannut määritellä tarkemmin
+kantaansa.
+Tämä työmuoto on otettu hyvin vastaan saamelaisalueen kunnissa.
+Omakie-
+linen ja kulttuurilähtöinen kotiapu on onnistunut luomaan saamelaisten ikäih-
+misten tarpeet huomioivia toimintatapoja.
+Palvelumuoto on kuitenkin uusi, ja
+se hakee edelleen paikkaansa asiakkaiden arjessa osana ikäihmisten kotona asu-
+mista tukevaa palvelutarjontaa.
+Asiakkailla voi sen vuoksi olla selkiintymätön
+kuva kotipalvelun ja kotiavun toimenkuvista.
+Asiakkaiden odotukset ja tarpeet
+sekä kotiavun määritellyt tehtävänkuvat eivät välttämättä aina kohtaa.
+Tämä käy
+ilmi täyttymättömiä avuntarpeita koskevassa osiossa (luku 6.5).
+Avaintoimijoi-
+den haastattelujen mukaan vanhukset odottavat apua kodinhoitotöissä, kuten
+ruokahuoltoa, vaatehuoltoa, siivousta, kylvetystä sekä erilaisia kulttuurisia toi-
+mintoja.
+Saamelaisvanhusten elämässä perinteinen ruoka ja perinteisen vaate-
+tuksen huoltaminen ja säilyttäminen sekä vuodenaikakohtaiset tehtävät ovat
+tärkeällä sijalla ja vaativat paljon työtä (Palojärvi & Labba 2010, 130-132).
+tipalvelussa on kuitenkin tänä päivänä usein ulkoistettu siivouspalvelu.
+Mikäli
+ostopalvelua ei ole saatavilla tai palveluntarjoaja ei ole muuten sopiva, siivous-
+palvelu jää saamatta kokonaan.
+Iäkkäiden ihmisten kotiin annettavien palvelu-
+jen kohdalla myös henkilökohtainen luottamus palvelun tuottajaan on tärkeä.
+Kotiin ei välttämättä haluta päästää ketä hyvänsä palveluntarjoajaa.
+Lähes puolella ei ollut kokemusta kielipesä- ja kielikerhotoiminnasta.
+Vastaa-
+jista 16 oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun ja 13 oli tyytymättömiä.
+Melkein puolet (25) ei osannut määritellä tarkemmin kantaansa.
+Kielipesä- ja
+kielikerhotoiminnasta on saatu hyviä tuloksia.
+Yhdessä muiden kielenelvytystoi-
+mien kanssa näiden uhanalaisten ja erittäin uhanalaisten kielten tilanne on saatu
+selvästi parantumaan.
+Kielipesä- ja päivähoitotoiminnan järjestämistavoissa on
+kuitenkin ollut vuosikymmenien mittaan monia ongelmia, jotka voivat heijas-
+tua vieläkin palvelutyytyväisyyteen.
+Palvelut on järjestetty osin niin, että lapset
+on sijoitettu samaan yksikköön riippumatta kielitaidosta.
+Tämä on epäedullista
+äidinkieleltään saamenkielisten lasten kielen kehitykselle, sillä kieli kääntyy ko-
+kemusten mukaan usein suomeksi tällaisissa tilanteissa.
+Kuvio 31.
+Mahdollisuudet vaikuttaa kunnan saamenkielisten hyvinvointipalve-
+lujen tarjontaan (N=80, %).
+Palvelutarpeiden näkyväksi tekemiseksi tarvitaan saamelaisten osallisuutta ja
+vaikuttamiskeinoja.
+Alkuperäiskansan hyvinvoinnin ja kulttuuri-itsehallinnon
+kannalta tärkeä näkökulma on saamelaisten mahdollisuus vaikuttaa omakielis-
+ten palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen.
+STM:n erillismäärärahan hallinnointi
+saamelaiskäräjien kautta on lisännyt saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia saa-
+menkieliseen palvelutuotantoon.
+Kansalaisten tilanteessa on kuitenkin edelleen
+paljon parantamisen varaa.
+Vastaajat olivat melko yksimielisiä siitä, että heidän
+mahdollisuutensa vaikuttaa kunnan saamenkielisten hyvinvointipalvelujen tar-
+jontaan olivat huonot (61%).
+Vain 8% piti vaikutusmahdollisuuksiaan melko
+hyvinä, ja erittäin hyvinä ei yksikään.
+Kolmasosa ei osannut määritellä kantaan-
+Huomionarvoinen seikka kyselyn tuloksissa oli lisäksi se, että vastaajat olivat
+erityisen tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen.
+46% vastaajista koki, että tiedottaminen on hoidettu huonosti tai erittäin huo-
+nosti.
+Kansalaisten tyytymättömyys palveluista tiedottamiseen on tullut tois-
+tuvasti esille muissakin hyvinvointi- ja palvelutyytyväisyystutkimuksissa (esim.
+Eräs vastaaja kommentoi näin:
+"Vaikka olisi palveluja, me emme tiedä niistä."
+Saamenkielisten palveluiden osalta tiedottamisella on vielä tärkeämpi rooli kuin
+palvelutuotannossa keskimäärin.
+Saamenkieliset palvelut ovat uusia, eikä ihmi-
+sillä useinkaan ole entuudestaan kokemusta tai käsitystä niistä.
+Tiedottamista
+parantamalla voidaan suhteellisin pieninkin ponnisteluin edistää merkittävällä
+tavalla asiakkaiden ja palvelujen kohtaamista.
+Kelan palveluista tiedottaminen YLE Sámi Radion kautta (vuosina 1992-
+2000) oli hyvä esimerkki kulttuurisesta tiedonvälityksestä.
+Viikoittaisessa Eal-
+limis mielde -ohjelmassa tiedotettiin Kelan eri palvelumuodoista ja ajankoh-
+taisista asioista tavalla, joka saavutti asiakaskunnan hyvin.
+Ohjelma lopetettiin
+kuitenkin vuonna 2000.
+Kela tuottaa edelleen kohtuullisen runsaasti saamen-
+kielisiä esitteitä ja muuta materiaalia, mutta Kelan toimipisteiden karsiminen
+ja nettipalvelun vähäinen toimivuus tämän asiakasryhmän osalta vaikeuttaa tie-
+donkulkua.
+Tulkin käyttökokemukset ja tarve
+Vain pienellä osalla vastaajista oli kokemusta tulkin käytöstä hyvinvointipalve-
+luissa.
+Eniten tulkkia oli käytetty terveyspalveluissa.
+Suurimpana syynä tulkin
+käyttämättömyyteen oli vastaajien mukaan se, ettei hyvää tulkkia ollut saatavil-
+Kokemukset tulkinkäytöstä vaihtelivat suuresti.
+Osa vastaajista piti sitä erit-
+täin tärkeänä, kun taas jotkut näkivät sen jopa tarpeettomana.
+Osalla vastaajista
+oli omakohtaisia kokemuksia huonosta tai huonosti toteutetusta tulkkauksesta.
+Osa ilmoitti itse toimineensa tulkkina joko läheiselleen tai laajemminkin.
+kin ammattitaitoa painotettiin vastauksissa.
+Yksi kommentoi, että "tulkin tulee
+tulkata oikein ja varmistaa, että asia tulee ymmärretyksi".
+Toisen mukaan "tär-
+keätä on, että tulkki osaa asian hyvin, jolloin hän voi toimia muutenkin apuna,
+ei vain tulkata".
+Onkin ilmeistä että kielitulkin ohella tarvittaisiin kulttuuritulk-
+kia tai asiointiapua (ks.
+Lindgren 2000, Miettunen 2012).
+On todennäköistä, että tulkkien saatavuusongelmat tai huonot tulkkaus-
+kokemukset vaikuttavat myös vastaajien mielipiteeseen tulkin käyttötarpeesta.
+Toisaalta on selvää, että asiakkaat asioisivat mieluiten äidinkielellään, kuten eräs
+vastaaja erikseen totesi.
+Tulkin välityksellä koetaan usein kiusalliseksi puhua
+omista tunteista, ongelmista tai hoitaa intiimejä henkilökohtaisia asioita.
+Apua
+kuitenkin tarvitaan, sillä muutama vastaaja kertoi, "ettei ymmärrä sairauksien
+uusia saamenkielisiä nimiä tai muita palvelun avaintermejä".
+Eräs vastaaja puo-
+lestaan painotti, että "kun on tärkeätä vaikuttaa, ei kannata puhua viranomaisel-
+le tulkin välityksellä".
+Tulokset ovat hyvin samansuuntaiset verrattuna aiempiin tutkimustuloksiin
+(Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997).
+Tilanne ei ole juuri edennyt 15 vuoden
+aikana tässä suhteessa.
+Tulkkauksen tarjonta on yhä satunnaista ja asiakkaan
+oman aktiivisuuden varassa.
+Omakielistä palvelua tarvitaan varhaiskasvatus- ja
+vanhustyössä sekä erityisesti mielenterveys-, perheterapia- ja päihdetyön palve-
+luissa, joissa kieli on olennainen osa itse palvelutapahtumaa.
+Tällaisia palveluita
+ei voida useinkaan tuottaa mielekkäästi tulkin välityksellä niin, että asiakas am-
+mattihenkilö molemmat kokisivat palvelutilanteen laadukkaaksi.
+Saamenkielisiä etätulkkausmahdollisuuksia on kokeiltu Uudenmaan erityis-
+palvelujen kuntayhtymän hallinnoiman Etätulkki.fi -kehittämishankkeen osana
+Menetelmä osoittautui toimivaksi yksittäisissä asiointitilanteissa.
+Simultaanitulkkaus sen sijaan edellyttää välinekehittelyä.
+Lisäksi tarvitaan saa-
+menkielinen tulkkipalvelukeskus, jonka yhteyteen tulkkausta voidaan kehittää.
+Oman erityiskysymyksensä muodostaa lisäksi saamenkielinen kirjoitustulkki-
+palvelu, jota kuulovammaiset käyttävät.
+Myös tämä asia nousi esiin kyselytutki-
+muksen avovastauksissa.
+Saamenkielisten palvelujen tarve
+Kuten aiemmin todettiin lomakekyselyn vastaajat eivät vastanneet kattavasti
+saamenkielisten palvelujen tarvetta koskevaan kysymykseen.
+Kysymyksen vaike-
+ahkon muotoilun ohella myös kysymyksenasettelu palvelutarpeesta oli monelle
+hieman vaikeasti ymmärrettävä ja teoreettinen.
+Ihmisen, joka ei ole käyttänyt
+mitään palveluja aiemmin tai käyttänyt vain vähän, voi olla vaikea hahmottaa
+etukäteen palvelujen tarvetta tai tietää, mitä palveluja voisi tarvita tulevaisuu-
+Yksi vastaaja oli kommentoinut osuvasti:
+"Tarvii jos tarvii."
+Ilmoitetut sosiaalipalvelutarpeet olivat yksittäisiä.
+Eniten tarvetta katsottiin ole-
+van saamenkielisiin vanhustenpalveluihin, kotipalveluihin ja kotiapuun.
+Toisek-
+si useimmin tarvittiin saamenkielisen sosiaalityöntekijän palveluita.
+Utsjokea
+koskevia palvelutarpeita oli selvästi runsaimmin.
+Utsjoen vastaajat ilmoittivat
+tarvitsevansa kaikkia sosiaalipalveluita.
+Edellä mainittujen palvelujen lisäksi
+kaivattiin esimerkiksi saamenkielistä palveluasumista.
+Enontekiön vastauksissa
+nousi selvimmin esiin saamenkielisen kotipalvelun tarve.
+Vuotsossa asuvat olivat
+vastanneet lähinnä vain päivähoitoa ja kielipesää koskeneisiin kysymyksiin.
+Terveyspalvelujen osalta saamenkielisen palvelun tarvetta oli vastauksissa sel-
+västi enemmän kuin sosiaalipalvelutarvetta.
+Yleisimmin oli saamenkielisen ko-
+tisairaanhoidon tarvetta.
+Seuraavaksi eniten tarvittaisiin saamenkielisiä yleis- ja
+erikoislääkäripalveluja.
+Myös saamenkielistä vuodeosastopalvelua ja fysioterapi-
+aa kaipasi aika moni.
+Saamenkieliset palvelutarpeet olivat suurimmat Utsjoella,
+mutta huomionarvoista on, että myös muissa kunnissa kaivattiin saamenkielisiä
+terveyspalveluja selvästi useammin kuin sosiaalipalveluja.
+Avovastauksissa nousi esiin myös avun tarve kaupassa asioinnissa ja muis-
+sa palveluissa koltankielisille ja lukutaidottomille.
+Koltankieli on enimmäkseen
+puhekieli, jolloin varsinkin vanhemmat ikäryhmät eivät osaa lukea kieltä.
+taajan mukaan "oli vaikea vastata noihin kysymyksiin, kun ei ymmärrä kaik-
+kea".
+Toinen vastaaja esitti, että Kelan korvaamissa taksikyydeissä pitäisi olla
+mahdollisuus valita saamenkielinen palvelu.
+Nyt se on hänen mukaansa aivan
+mahdotonta, kun tilaus tehdään ajonvälityskeskukseen.
+Kolmas vastaaja kertoi
+kaivanneensa eniten saamenkielistä puheterapeuttia ja perheneuvojaa, kun lap-
+set olivat pieniä.
+Neljäs muistutti, että tutkimuksessa on unohdettu poliisin pal-
+velut ja saamea puhuvan poliisin tarve.
+Myös saamenkielisen kriisiavun tarve ja
+vertaistuki sekä tarve avata keskustelu asuntolan ajoista nousivat esiin.
+Haastatelluilla avaintoimijoilla oli pitkällisen kenttätyön ja kokemuksen pe-
+rusteella syntyneitä selkeitä käsityksiä saamenkielisistä palvelutarpeista, jotka
+vastasivat pääosin kyselyn tuloksia.
+Saamenkieliset palvelutarpeet ovat kaiken
+kaikkiaan hyvin laaja-alaiset.
+Varsinkin Inarissa, jossa on eniten saamelaisia ja
+kolme saamenkieltä, palvelutarpeet ovat suuret.
+Koulutettu ja kielitaitoinen
+henkilöstö ei välttämättä hakeudu hoitotyöhön, ja henkilöstön työssä jaksami-
+sessa on ongelmia.
+Kiireellisimmiksi ja välittömiä toimenpiteitä vaativiksi avaintoimijat nimesi-
+vät terveydenhuollon saamenkieliset erityispalvelut, kuten psykologin palvelut
+ja erilaiset terapiapalvelut.
+"No ehkä minä näkisin, että varsinkin tuolla terveyspuolella erityispal-
+velut, niin niitähän ei juurikaan ole saatavilla, että omakielisiä terapia-
+palveluja, psykologin palveluita ja tämmöisiä palveluita, jotka perustuvat
+ja ottavat huomion saamelaiskulttuurin.
+Semmoisten palvelujen kehittä-
+Se koskee myöskin tätä, jos miettii sosiaalista puolta, niin myös-
+kin sosiaalista puolta ja ehkä sitten vielä ikäihmisten palvelut, koska se
+on myöskin semmoinen, mikä näkyy nyt, kun ikäihmisten määrä lisään-
+tyy koko ajan.
+Että saamenkielisiin omakulttuurisiin palveluihin tai pal-
+velutarpeeseen vastaaminen." (Avaintoimijahaastattelu)
+"Porotalousperheitten kokonaisvaltainen tuki ois semmoinen kiireel-
+linen toimenpide, mitä pitäis tehdä.
+Sitten nousee kyllä esille mielen-
+terveys- ja päihdetyö.
+Mielenterveysasioitten puheeksi ottaminen saa-
+melaisyhteisössä ei ole helppoa.
+... päihdetyön puheeksi ottaminen ja
+näitten tukitoimien kehittäminen olis tämmöinen, joka vaatis toimen-
+piteitä.
+Ja kyllä perheitten tuki myös on se, millä tavalla tukea saame-
+laisperheitä siinä identiteetin rakentamisessa ja arjen pyörittämisessä."
+Saamenkielisten ikäihmisten laitoshoito ja muistisairaiden hoito nousivat esiin
+ikäihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvaessa.
+Tarvitaan omakielistä ja kult-
+tuurilähtöistä palveluasumista, joka mahdollistaa ikäihmisen hoidon osana yh-
+teisöä.
+Etenkin kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten osalta tilanne on akuut-
+"Saamenkielisten ikäihmisten laitoshoito ja muistisairaiden hoito."
+Myös saamelaisen nuoriso- ja perhetyön puuttuminen mainittiin kiireellisiä toi-
+menpiteitä kaipaavina tarpeina.
+Lisäksi tarvitaan identiteetin ja kaksikielisyyden
+tukea neuvolatoiminnassa.
+Samoin saamenkieliset terveydenhuollon testit tulisi
+saada käyttöön.
+"Esimerkiksi, jos mietitään näitä terveyspalveluita, niin meillä puuttuu
+diagnostisia testejä saameksi, mitä vois tehdä, semmoisia meidän kult-
+tuuriin ympättyjä neuvolatestejä, näitä ikäkausitestejä.
+Ja sitten toisaalta
+muistisairauksien tutkimisessa on vaan semmoinen hyvin karkea tämä
+käännetty versio siitä Minimental-testistä." (Avaintoimijahaastattelu)
+Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten terveydenedistämismenetelmien kehittä-
+minen on kokonaisuudessaan iso haaste.
+Tällä hetkellä työterveyshuolto toimii
+Inarin ja Sodankylän kunnissa kokonaan suomenkielisenä.
+Enontekiöllä ja Uts-
+joella on mahdollista saada osin myös saamenkielistä palvelua.
+Lopuksi tarvitaan tulkkauksen ja etätulkkauksen kehittämistä.
+Kyse ei ole
+vain kielen tulkkauksesta vaan myös kulttuurisen asiointituen tarpeesta.
+Sá-
+miSoster ry:n kehittämisprojektin (2004-2006) ja Lapin keskussairaalan palve-
+lukokeilun tuloksena syntynyt toimintamalli tulisi muokata, ja ottaa uudelleen
+käyttöön niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee muun muassa eri-
+koissairaanhoitoon tulevia saamelaisia.
+Etenkin ensiavussa ja tehohoidossa kieli-
+kysymys voi olla kriittinen tekijä.
+6.5 Arjen selviytymisen kannalta tärkeän avun saanti
+Kansalaisten arjen selviytymisen kannalta tärkeän avun saannissa julkiset pal-
+velut muodostavat luonnollisesti vain osan.
+Ihmisten arjessa selviytyminen to-
+dentuu tyypillisesti ydinperheen, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän, järjestöjen
+ja muiden tarjoaman avun yhteisvaikutuksena.
+Kuten monissa aiemmissa tut-
+kimuksissa on nostettu esiin, ovat ydinperheen ja lähiyhteisön "epäviralliset"
+avunlähteet monessa tapauksessa yksilön selviytymisen kannalta paljon suuri-
+arvoisempia kuin yhteiskunnan tarjoama apu.
+(Hokkanen & Kinnunen 1991;
+Kinnunen 1998; Laitinen & Pohjola 2001).
+Erityisesti saamelaisten kannalta
+tämä voi olla hyvinkin tärkeä, koska julkisten palvelujen rooli saamelaisalueella
+on nuori ja palveluverkosto harva.
+1960-luvulta lähtien tapahtuneesta voimak-
+kaasta yhteiskunnallisesta muutoksesta huolimatta julkisten organisaatioiden
+tarjoamat palvelut eivät ole sen vuoksi saaneet tai voineet saada yhtä merkittävää
+roolia saamelaisten ja saamelaisperheiden elämässä kuin valtaväestön keskuudes-
+Eri auttaja- ja tukitahojen merkitykset yksittäisten vastaajien elämässä vaih-
+televat suuresti.
+Analyysia varten eri auttajatahojen tukea kuvaavat summa-
+muuttujat ryhmiteltiin seuraavasti: 1) ydinperheen merkitys (kaksiluokkainen
+merkitys: suuri, pieni), 2) lähiyhteisön merkitys (kolmeluokkainen: suuri, kes-
+kitasoinen, pieni) ja 3) julkisen organisaatioavun merkitys (kolmeluokkainen:
+suuri, keskitasoinen, pieni).
+Ydinperhe koostui valtaosin puolisosta ja omista
+lapsista, vain muutama vastaaja ilmoitti siihen kuuluvan myös omat tai puoli-
+son vanhemmat.
+Lähiyhteisöön laskettiin muut sukulaiset, ystävät ja naapurit.
+Jaottelu ei ota huomioon kaikkia paikallisia ja kulttuurisia erityispiirteitä, kuten
+esimerkiksi sukulaisten erityistä merkitystä.
+Toisaalta ystävät ja naapurit voivat
+olla, ja pienissä yhteisöissä usein ovatkin, myös sukulaisia.
+Tämä ryhmittely
+mahdollisti kuitenkin vertailukelpoisten ryhmien luomisen.
+Kun tarkastellaan kolmen ryhmitellyn auttajatahon keskinäisiä mittasuh-
+teita ja eroja, havaitaan, että julkinen organisaatioapu on yleisimmin merkitty
+vaihtoehto.
+Auttajatahojen keskinäisessä tärkeysjärjestyksessä sen merkitys on
+kuitenkin pienin.
+Tärkeimmälle sijalle (asteikolla 1-3) arjen avun lähteenä vas-
+taajat ovat useimmin merkinneet ydinperheen.
+Sukulaisten, ystävien ja naapu-
+rien rooli arjen kannalta keskeisen avun lähteenä on melko tärkeä ja joillekin
+ensisijainen avun lähde.
+Julkisen organisaatioavun merkitys on pienin, mutta
+tapauskohtaisesti tarkasteltuna sillä on joidenkin ihmisten elämässä suuri mer-
+kitys.
+Tärkeimmäksi yksittäiseksi julkisen avun muodoksi nimettiin kotisairaan-
+hoito.
+Kun avun saamista verrataan valtakunnallisten hyvinvointitutkimusten
+tuloksiin, nousee lähiyhteisön (sukulaiset, ystävät, naapurit) merkitys hieman
+suuremmaksi kuin Suomessa keskimäärin.
+Tämä kertonee osaltaan siitä, että
+yhteiskunnallisesta kehityksestä ja yhteisöllisyyttä murentavista piirteistä huoli-
+matta saamelaisten keskuudessa on säilynyt vahvoja yhteisöllisen avun piirteitä.
+Sivukylissä lähiyhteisön tuki voikin todellisuudessa monesti olla lähestulkoon
+ainoa tarjolla oleva apu.
+Moniulotteisen korrespondenssianalyysin avulla on mahdollista tarkastella
+useita ristiintaulukointeja samassa avaruudessa.
+Tätä kuvailevaa monimuuttuja-
+menetelmää käytetään luokiteltujen muuttujien graafisessa analyysissa.
+Analyysi
+kuvaa muuttujien luokkien välisiä etäisyyksiä moniulotteisessa tilassa.
+Tämä me-
+nettely avaa osaltaan ilmiön ominaisuuksien välisiä suhteita, joita olisi muuten
+vaikea havaita.
+Kun kolme ryhmiteltyä arjen avun saamisen lähteitä koskevaa
+muuttujaa (ydinperhe, lähiyhteisö ja julkiset organisaatiot) sijoitetaan suhteessa
+vastaajan asuinkuntaan, palvelujen saatavuuskokemukseen ja palvelutyytyväi-
+syyteen saadaan valaistusta muuttujien keskimääräisistä mittasuhteista sekä eri
+komponenttien keskinäisistä suhteista ja merkittävyydestä.
+(Liitekuviot 15-17.)
+Tulos antaa mielenkiintoisen kuvan saamelaisalueen eri osien palvelujen ja
+arjen avun saannista sekä eri tahojen merkityksestä arjessa pärjäämisessä.
+takohtaisessa tarkastelussa selviää, että eri auttajatahojen rooli ja tärkeys arjen
+selviytymisessä vaihtelee eri puolilla saamelaisaluetta.
+Vastaavasti arjen avun
+muodostumisessa näyttäisi olevan ikäryhmäkohtaisia erityispiirteitä.
+Vuotson ja
+Enontekiön tulos näyttää eroavan selvästi Inarin ja Utsjoen tilanteesta.
+Enonte-
+kiöllä ydinperheen merkitys on selvästi suurin arjen avun lähteenä.
+Enontekiön
+vastaajista 71% ilmoitti, että ydinperhe on arjen selviytymisessä kannalta tär-
+kein.
+Lähiyhteisön ja julkisen organisaatioavun merkitykset ovat kumpikin kes-
+kitasoa.
+Vuotson alueella lähiyhteisö on keskeisin arjen avun lähde.
+Vastaavasti
+julkisen organisaatioavun merkitys on siellä selvästi pienin.
+Inarin ja Utsjoen
+tilanteet eivät aukea yhtä selväpiirteisinä.
+Inarissa sekä lähiyhteisön, julkisen or-
+ganisaatioavun että ydinperheet merkitykset ovat keskitasoa.
+Utsjoki poikkeaa
+siinä suhteessa, että ydinperheen merkitys ja lähiyhteisön merkitys ovat siellä
+jonkin verran pienempiä kuin muissa kunnissa.
+Sitä vastoin julkisen organisaa-
+tioavun merkitys on hieman muita kuntia suurempi.
+Kuvio 32.
+Arjen sujumisen kannalta tärkeän avun saamisen lähteet (summa-
+muuttujat ryhmiteltynä kolmeen ryhmään).37
+Vastaajien erot sukupuolen, iän ja perhetilanteen mukaan selittävät ilmiötä joil-
+takin osin.
+Enontekiön vastaajien enemmistö oli 40-65 -vuotiaita naisia, kun
+Utsjoen vastaajista enemmistö oli iäkkäämpiä miehiä.
+Ikäryhmittäinen tarkas-
+telu osoittaa, että julkisen organisaatioavun merkitys on suurin iäkkäimmän
+väestöryhmän keskuudessa.
+Sen sijaan ydinperheen rooli arjen avun lähteenä ei
+näytä riippuvan vastaajien iästä.
+Sen merkitys on jonkin verran suurempi keski-
+ikäiselle (40-64 -vuotiaalle) väestölle.
+Lähiyhteisön merkitys on selvästi suurin
+nuorimmalle ikäluokalle.
+Itse asiassa nuorimmasta väestöryhmästä (27-39-vuo-
+tiaat) kukaan ei nimennyt julkista organisaatioapua kolmen tärkeimmän autta-
+jatahon joukkoon.
+Sukupuoli oli keskeisin selittäjä ainoastaan suhteessa ydin-
+perheen merkitykseen.
+Naisten mielestä ydinperheen asema arjen avun lähteenä
+oli selvästi suurempi kuin miesten.
+37 Laatikko-jana -kuvion lukuohje: Laatikon päätepisteet määräytyvät aineiston ala- ja yläkvartii-
+lin mukaan.
+Laatikon keskiviiva kuvaa tässä tapauksessa aineiston aritmeettista keskiarvoa (vrt.
+tavallisimmin käytetään keskilukua eli mediaania).
+Laatikon päässä olevien janojen päätepis-
+teinä on havaintojen pienin arvo (alareuna) ja suurin arvo (yläreuna), ts.
+laatikon yläreuna on
+siis 75%:n prosenttipiste ja laatikon alareuna on 25%:n prosenttipiste.
+Poikkeavat arvot on
+esitetty erillisinä merkintöinä.
+(Kuha & Laukkala 2010.)
+Kuvio 33.
+Moniulotteisen korrespondenssianalyysin avulla luotu kuva eri ta-
+hoilta saadun arjen avun merkityksestä eri saamelaisalueen kunnissa.
+Tarkasteltaessa arjen avun ja palvelujen saatavuuden sekä palvelutyytyväisyyden
+välisiä suhteita löytyi muutamia mielenkiintoisia vastaavuuksia.
+Yhtäältä vaikut-
+taa siltä, että ydinperheen keskeinen rooli arjen avun lähteenä ja tyytyväisyys
+sosiaalipalveluihin liittyvät toisiinsa.
+Toisaalta julkisen organisaatioavun suuri
+merkitys ja tyytyväisyys sosiaalipalveluihin näyttävät myös liittyvän toisiinsa.
+Vastaavasti tyytymättömyys sosiaalipalveluihin ja lähiyhteisön avun suuri merki-
+tys sekä organisaatioavun pieni merkitys liittyvät selvästi toisiinsa.
+Tarkasteltaes-
+sa tyytyväisyyttä terveyspalveluihin tilanne on samankaltainen.
+Tyytymättömyys
+terveyspalveluihin ja ydinperheen pieni merkitys näyttävät vastaavan toisiaan ja
+Sen sijaan organisaation avun tärkeys ja lähiyhteisön pieni merkitys
+liittyvät tyytymättömyyteen terveyspalveluihin.
+Palvelujen saatavuus ja julkisen organisaatioavun sekä lähiyhteisön avun
+suuri merkitys arjessa ovat yhteydessä toisiinsa.
+Ne, joiden arjessa lähiyhteisön
+merkitys arjen avun lähteenä on suuri, kokivat myös palveluiden saatavuuden
+vaikeimmaksi ja päinvastoin.
+Kun matka palveluihin oli pitkä ja palveluiden
+saatavuus koettiin vaikeana, niin tukeuduttiin enemmän lähiyhteisön apuun.
+Vastaavasti julkisen organisaatioavun rooli arjen avun lähteenä oli tärkeämpi
+niille, joilla oli lyhyt matka palveluihin.
+Kun tarkastellaan palvelutyytyväisyyttä, saatavuutta ja etäisyyttä palveluihin
+samassa avaruudessa muodostuu tuloksista melko selkeä kokonaiskuva.
+lutyytymättömyys, palvelujen vaikeahko saatavuus ja pitkä matka palveluihin
+näyttäisivät olevan aika läheisesti yhteydessä keskenään, kun taas palvelutyy-
+tyväisyys, palvelujen saatavuuden helppous ja lyhyt matka palveluihin liittyvät
+toisiinsa.
+Kuvio 34.
+Moniulotteisen korrespondenssianalyysin avulla luotu kuva palve-
+lujen saatavuus- ja tyytyväisyyskokemusten ja palveluetäisyyden kokemuksista
+saamelaisalueen kunnissa.
+Kuntakohtaiset erot eivät ole kovin selviä tässä suhteessa.
+Kuitenkin Vuotson
+vastaajat vaikuttaisivat näiden analyysitulosten mukaan olevan tyytymättö-
+mämpiä palveluihin ja he myös kokivat palvelujen saatavuuden vaikeammaksi.
+Palvelut sijaitsevat tyypillisesti Sodankylän keskustassa, jonne matkaa on noin
+Julkisen organisaatioavun pieni merkitys kuvastanee sitä, ettei palve-
+lujärjestelmä ole pystynyt vastaamaan heidän palvelutarpeisiinsa.
+Lähiyhteisön
+suuri rooli kertoo siitä, että se paikkaa osaltaan organisaatioavun puutteita.
+voi myös kuvastaa perinteisten arvojen säilymistä.
+Utsjoen vastaajat puolestaan
+kokivat lähipalveluiden saatavuuden helpoksi, mutta erityispalveluiden saata-
+vuuden vaikeaksi.
+Heidän kokemansa palvelutyytyväisyys oli keskitasoa, tosin
+terveyspalvelujen osalta he olivat keskimäärin tyytymättömimpiä.
+Julkisen or-
+ganisaation hieman suurempi merkitys Utsjoella kuvastaa sitä, että palvelujär-
+jestelmä pystyy vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeisiin kuin esimerkiksi
+Vuotsossa.
+Utsjoella tilannetta parantavat toisaalta palvelukylät, joihin palvelui-
+ta on osaksi hajautettu sekä saamenkielisten palveluiden laajempi toteuttami-
+Enontekiön ja Inarin osalta tilanne on heterogeenisempi, eikä tarjoa näin
+selkeitä suuntauksia.
+Näiden kuntien asukkaat vaikuttavat kokevan palvelujen
+saatavuuden vähän helpompana kuin muut ja olevan jonkin verran tyytyväi-
+sempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
+Vastaavasti tarkasteltaessa ilmiökenttää eri ammatinharjoittajien ja työmark-
+kinatilanteiden osalta vaikuttaa siltä, että perinteisten elinkeinojen harjoittajat
+ovat tyytymättömimpiä palveluihin ja kokivat palvelujen saatavuuden vaikeim-
+Juuri heidän kohdallaan palvelujärjestelmä onnistuu ehkä huonoiten vas-
+taamaan palvelutarpeisiin.
+Heillä usein myös etäisyys on pitkä sivukylillä asu-
+misen vuoksi, jolloin palvelujen soveltuvuus on hankalaa.
+Sen sijaan yrittäjät ja
+osa-aikaeläkkeellä olevat olivat selvästi muita tyytyväisimpiä palveluihin ja koki-
+vat niiden saatavuuden helpoksi.
+Kaiken kaikkiaan tulos antaa viitteitä siitä, että aluetta yhdistävien ominais-
+piirteiden ohella eri saamelaisalueen kuntiin on muodostunut omaleimaiset sel-
+viytymisstrategioita määrittävät kulttuurit.
+Taustalla voidaan olettaa olevan ai-
+emmassa luvussa kuvattu saamelaisalueen eri osien eriytymiskehitys, joka kattaa
+väestölliset muutokset, kuten vähemmistöaseman, assimilaation sekä kielelliset,
+elinkeinolliset muutokset ja edelleen historialliset, palvelujärjestelmän tuloon
+liittyvät kehityspiirteet.
+Analyysin tuloksia työstettiin yhteisessä työpajassa avaintoimijoiden kanssa.
+Kulttuurisena tulkintana nousivat esiin muun muassa seuraavat piirteet.
+Perin-
+teinen poronhoito kannattelee ydinperheen ja lähiyhteisön yhteenkuuluvuutta
+ylläpitäviä rakenteita.
+Varsinkin Enontekiöllä tämä piirre on säilynyt voimak-
+kaana ja vaikuttanee tuloksen taustalla.
+Enontekiön saamelaiset ovat olleet pe-
+rinteisesti liikkuvia ja tottuneet asioimaan kulttuurien välisissä vuorovaikutus-
+verkostoissa säilyttäen vahvan identiteettinsä.
+Vuotso on kokenut voimakkaan assimilaation ja kielen vaihdon.
+Kielen ja
+kulttuurin elpyminen on käynnistynyt siellä viimeisenä.
+Poronhoitotapa on
+muuttunut tokkakuntapaimennuksesta paliskuntapohjaiseksi, vaikkakin se on
+edelleen elinkeinona tärkeä yhteisöllisyyden, kulttuurin ja identiteetin kulmaki-
+Lähiyhteisön merkitys arjen avun lähteenä on muodostunut suureksi myös
+sen vuoksi, että vuotsolaiset ovat kokeneet konkreettisesti palvelujen etääntymi-
+sen. Lähipalvelujen saatavuus oli Vuotson kyläkeskuksessa aiemmin kohtuulli-
+sen hyvä.
+Viime vuosikymmenen aikana palveluja on kuitenkin karsittu ja siir-
+retty Sodankylän kuntakeskukseen.
+Kuvio 35.
+sekä vastaajan asuinkunnasta saamelaisalueen kunnissa.
+Utsjoen saamelaiset ovat tulleet kosketuksiin valtakulttuurin kanssa myöhään
+ja äkillisesti.
+Kulttuurinen vuorovaikutus ei ole kaikin osin vakiintunut tasa-
+puoliseksi, vaan monet saamelaiset ovat ikään kuin "kahden maailman välissä"
+(guovtti.áimmu.gaskkas).
+Yhtäältä utsjokelaisilla on vahva saamelaisidentiteetti ja
+Toisaalta etenkin asuntoloissa asuneella sukupolvella voi olla traumaattisia
+kokemuksia identiteetistään.
+Varsinkin nuoret ottavat mielellään vaikutteita val-
+takulttuurin tavoista ja arvoista.
+Myös perinteinen saamelainen pärjäämisen ide-
+aali vaikuttaa taustalla voimakkaana.
+Monet ihmiset kokevat, että heidän pitää
+pärjätä omillaan, eikä apua haluta hakea lähisukulaisilta.
+Utsjoen elinkeinora-
+kenne, johon kuuluvat vahvoina kalastus, maatalous ja matkailu ei pidä samal-
+la tavalla yllä yhteisöllisyyttä kuin vahvoissa poronhoitoyhteisöissä.
+muuttoliike paikasta toiseen aiheuttaa sen, ettei nuorilla perheillä ole vahvaa
+turvaverkostoa tukenaan.
+Inarin suhteen on vaikea tehdä yleistystä.
+Inarissa asuvien saamelaisten ase-
+maa määrittävät monet eri kehityspiirteet.
+Inarinsaamen kieli ehti jo melkein
+kadota, ennen kuin kielen elvytys aloitettiin.
+Kolttasaamelaisten elinoloja ja
+yhteisöllisyyttä määrittävät edelleen sodan jälkeinen siirtoasutus Suonikylästä
+Sevettijärvelle ja Nellimiin.
+Enontekiöltä ja Kautokeinosta Inariin muuttaneet
+pohjoissaamenkieliset porosaamelaiset ovat säilyttäneet kielensä, identiteettin-
+sä sekä perinteisen yhteisöllisyytensä poronhoidon puitteissa.
+Muista kunnista
+poiketen Inarissa on eniten uusia kulttuurilähtöisiä työpaikkoja, jotka tarjoavat
+uusia ansiotyömahdollisuuksia nuorille, saamenkielen taitoisille ja koulutetuille
+henkilöille.
+Inarin saamenkielisen palvelutarjonnan haasteet ovat suurimmat,
+koska palveluita tarvitaan kolmella saamen kielellä.
+Avaintoimijaryhmässä pohdittiin myös, missä määrin tulos kertoo perintei-
+sen suurperhekeskeisyyden murenemisesta ja modernisaation mukanaan tuo-
+masta ydinperheistymisestä.
+Vai kertooko se osin myös ydinperheen merkityk-
+sen heikentymisestä joissakin osissa saamelaisaluetta?
+Suurperhekeskeisyyden murenemista todettiin kuvaavan sen, että vanhusten
+palvelutarvetta siirretään yhä enenevässä määrin julkisille organisaatioille.
+ten palkkatyö, pienentyneet perheet, nuorten perheiden poismuutto alueelta ja
+muut tekijät ovat saaneet aikaan sen, ettei ikäihmisille ole enää huolehtijoita
+kotona.
+Vanhusten kokema yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat uusia
+asioita saamelaiskulttuurissa.
+Toisaalta vanhusten hoitolaitosten sijoittaminen
+kuntakeskuksiin kauas kotikylältä heikentää tämän tärkeän kielen ja kulttuu-
+rin kantajaryhmän mahdollisuuksia elää osana yhteisöä ja turvata perinteisen
+tiedon siirtymistä.
+Julkisen organisaatioavun suuri merkitys ja tyytyväisyys so-
+siaalipalveluihin viittaavat puolestaan palvelujen käytön normaalistumiseen ja
+hyväksymiseen saamelaisyhteisöissä.
+Vähäisesti alkaa erottua myös pieni palve-
+luiden suurkäyttäjien ryhmä, joka on valtayhteisöstä tuttu kehityspiirre (havait-
+tavissa esimerkiksi kuntakeskusten lähelle muuttaneiden, iäkkäämpien, leskeksi
+jääneiden naisten kohdalla).
+Sen sijaan terveyspalvelujen osalta tilanne on toinen.
+Terveyspalvelut ovat ta-
+vallisesti yksilökohtaisia, eikä niitä haluta välttämättä jakaa lähiyhteisön kanssa.
+Kuitenkin jos on kyse jostain pitkäaikaissairaudesta, lähiyhteisön merkitys arjen
+auttajana korostuu.
+Toisaalta se ei voi korvata kotisairaanhoidon roolia.
+sen organisaatioavun suuri merkitys ja lähiyhteisön pieni merkitys avun lähteinä
+heijastuvat todennäköisemmin palvelutyytymättömyytenä, koska palvelut eivät
+pysty vastaamaan asiakkaan suureen tarpeeseen.
+Yleensä terveyspalvelutyytyväi-
+syys oli kuitenkin korkeampaa tasoa kuin sosiaalipalvelutyytyväisyys.
+Tyytyväi-
+simpiä terveyspalveluihin olivat ne, joilla oli jonkin verran kaikkea erilaista arjen
+tukea.
+Vähiten tyytymättömiä olivat ne, joilla ydinperheen merkitys oli suuri
+arjen pärjäämisessä.
+Nuorempien todettiin tarvitsevan lähiyhteisön tukea elämänvaiheeseensa
+liittyen muun muassa lastenhoitoon, kulttuuriin opastamiseen ja elinkeinoon
+kasvamiseen, jolla on varsinkin poroyhteisössä suuri merkitys.
+Tuloksia tulkit-
+tiin niin, että nuoret eivät useinkaan miellä päivähoitoa "julkiseksi organisaa-
+tioavuksi" ja sen ohella muita palveluja tarvitaan aika vähän.
+Voi myös olla,
+että he eivät ole tyytyväisiä julkisen organisaation tuottamiin palveluihin, vaan
+turvaavat sen vuoksi lähiyhteisöön.
+Lähiyhteisöt saattavat siten osaltaan paikata
+arjen avun tarvetta.
+Keskustelun kuluessa nousi esiin kysymys, kertovatko nämä tulokset siitä,
+että on olemassa eräänlainen "kulttuurinen apu", jota ei saa julkisilta organisaa-
+tioilta, toisin sanoen organisaatio ei pysty vastaamaan tarpeisiin tai palvelu ei so-
+vellu asiakaskunnalle.
+Esimerkiksi tämä tulkinta tehtiin perinteisten elinkeino-
+jen harjoittajien osalta.
+Toisaalta pohdittiin myös sitä, että perinteistä auttamista
+ei aina mielletä "arjen avuksi" vaan luontevaksi osaksi elämää, eikä siitä välttä-
+mättä osata tai haluta kertoa ulkopuolisille.
+Näiden näkökulmien vaikutukset
+tuloksiin jäävät kuitenkin jatkotutkimuksilla analysoitaviksi.
+6.6 Arjen avun tarpeet
+Palvelujen vastaamista asiakkaiden tarpeisiin ei voi tarkastella vain toteutunei-
+den palvelujen osalta.
+Siksi tiedusteltiin puuttuvaa arjen apua, jota ihmiset koki-
+vat tarvitsevansa, mutta eivät saaneet palvelujärjestelmän tai läheisavun kautta.
+Siivousapu näyttää olevan selvästi vastaajien eniten kaipaama apu.
+Neljäsosa vas-
+taajista ilmoitti tarvitsevansa apua siivouksessa.
+Kunnallisessa kotipalvelussa on
+viime vuosikymmenien aikana pääosin luovuttu sen tarjoamisesta.
+Tämä näkyy
+myös kyselyn tuloksissa.
+Yksityisiä siivouspalveluja on vain vähän tarjolla ja ne
+ovat keskittyneet tiettyihin osiin saamelaisaluetta.
+Toisaalta monet kansaneläk-
+keen perusosalla elävät ikäihmiset tai muut pienituloiset avun tarvitsijat eivät
+pysty maksamaan kovin korkeita hintoja siivouspalvelusta.
+Toiseksi eniten apua
+tarvitaan muihin kotitöihin ja harrastustoimintaan.
+Saamenkielinen kotiapu ja
+erilaiset kylätyöntekijät ovat paikanneet tämän avun tarvetta, mutta toiminta on
+tarpeeseen nähden riittämätöntä.
+Avuntarve palveluihin pääsemiseksi oli myös yleistä.
+Neljäsosa vastaajista tar-
+vitsee kuljetusapua tai muuta apua palveluihin pääsemiseksi.
+Joukkoliikenteen
+karsiminen tai lakkauttaminen ja iäkkäiden ihmisten kotona-asuminen lisäävät
+tätä tarvetta voimakkaasti, mikä näkyy osaltaan tutkimustuloksissa.
+Aiempien
+tutkimustulosten mukaan kyse ei ole aina pelkästä kuljetusavusta, vaan varsin-
+kin iäkkäämmät saamelaiset asioivat mielellään usein suomenkielentaitoisen ja
+viranomaiskäytäntöjä hyvin hallitsevan sukulaisen, naapurin tai muun läheisen
+ihmisen kanssa.
+Kuvio 36.
+Mitä arjen apua tarvitaan (%)?
+Viidesosa vastaajista ilmoitti tarvitsevansa apua perinteisten elintarvikkeiden
+(poronliha, riista, kala, marjat ym.)
+saamiseksi kotitarpeiksi sekä elinkeinotoi-
+Perinteisten elinkeinojen harjoittaminen ja perinteisten ruokien naut-
+timinen ovat tärkeä osa alkuperäiskansojen hyvinvointia.
+Lisäksi yhteisöllinen
+yhteenkuuluvuus säilyy ja uusiutuu luontevasti juuri perinteisten elinkeinojen
+Sen ohella, että tulos kertoo näiden toimeentulomuotojen merkityksen
+säilymisestä saamelaisten keskuudessa, se heijastanee myös lähiyhteisössä tapah-
+tuneita muutoksia.
+Varsinkin ikäihmiset, jotka ovat jääneet yksin kotisijoilleen
+sivukyliin, eivät välttämättä saa riittävästi tarvitsemaansa apua sukulaisiltaan tai
+lähiyhteisöltä perinteisten elintarvikkeiden saannissa, käsittelyssä ja valmistuk-
+Jotain yhteisöllisyyden murenemisesta kertonee myös se, että 13% vas-
+taajista kaipasi keskusteluapua.
+Suurperheisiin ja vanhaan kylästelykulttuuriin
+tottuneet ikäihmiset kokevat helposti jääneensä sosiaalisen kanssakäymisen pait-
+sioon.
+Lisäksi he tuntevat usein myös turvattomuutta.
+Vastaajakunnan painottuminen iäkkäämpiin näkyy myös siinä, että lasten-
+hoitoapua ilmoitti tarvitsevansa vain 8% vastaajista.
+Päivähoitojärjestelyt vas-
+tannevat kohtuullisen hyvin lastenhoitotarpeisiin virka-aikana, mutta luon-
+taiselinkeinojen harjoittamisen epäsäännöllisten työaikojen tarpeisiin ne eivät
+kykene vastaamaan.
+Omat iäkkäät vanhemmat ja lähisukulaiset kantavat edel-
+leen vastuuta luontaisesti tästä hoitotarpeesta.
+6.7 Internetin käyttö arjen palvelujen täydentäjänä
+Internet-pohjaiset palvelut ovat voimakkaasti yleistyneet viime vuosikymme-
+nien aikana.
+Samanaikaisesti henkilökohtaisten palvelujen määrää on karsittu
+voimakkaasti.
+Esimerkiksi pankkien konttoreita on vähennetty ja keskitetty
+suurempiin taajamiin sekä niiden aukioloaikoja on lyhennetty merkittävästi.
+Syrjäseutujen pääasiallinen pankkipalvelu onkin usein verkkopankki.
+Myös Ke-
+lan ja työhallinnon asiointi on siirtynyt pitkälti sähköiseksi.
+Verkkoyhteyksien
+paraneminen syrjäkylillä on luonnollisesti merkittävä kynnyskysymys nettipal-
+veluiden käytölle.
+Kyselyn tulosten mukaan internet-palvelujen käyttö arjen palvelutarjonnan
+täydentäjänä oli melko rajallista.
+Vaikka kaksi kolmasosaa vastaajista hyödynsi
+internetiä arjessa, pääasiallisia käyttötarkoituksia oli vain muutama.
+Verkko-
+pankki oli ylivoimaisesti yleisimmin käytetty internet-palvelu.
+Sitä hyödynsi 64
+% internetiä käyttäneistä.
+Tämä on luonnollista, kun vertaa sitä pankkipalvelun
+saatavuuden vaikeuteen saamelaisalueella.
+Toiseksi yleisintä oli tiedonhaku jul-
+kisista ja yleisistä palveluista.
+Noin 40% vastanneista käytti internetiä tiedon-
+hakuun.
+Kuvio 37.
+Internetin käyttö arjen palvelujen täydentäjänä.38
+Internetiä käytettiin kohtalaisen vähän verkkoasiointiin.
+Tämä kertoo, että asi-
+oinnin siirtyminen internetiin ei ole saamelaisten keskuudessa vielä saavuttanut
+lukuohje kuvion 32 alaviitteessä.
+tavoitteitaan.
+Verkkoasioiminen oli yhtä vähäistä kuin tavaroiden ostaminen,
+tv:n katselu ja lehtien lukeminen verkossa.
+Viihdekäyttö oli harvinaista, sil-
+lä vastaajista vain pieni osa ilmoitti käyttävänsä internetiä sosiaaliseen kanssa-
+käymiseen.
+Myöskään uudet sosiaali- ja terveysalan sähköiset palvelut eivät vielä
+ole tehneet itseään kovin tunnetuiksi tämän väestöryhmän keskuudessa.
+Vain
+yksittäiset vastaajat ilmoittivat käyttävänsä terveysneuvontaa, terveydenhuollon
+sähköistä ajanvarausta tai sosiaalihuollon saamenkielistä verkkoneuvontaa.
+tenkin varsinkin sosiaalihuollon saamenkielisen verkkoneuvonnan merkitys oli
+joidenkin vastaajien elämässä suuri.
+Tulosten mukaan nettipalvelut täydentävät vain murto-osaa saamelaisalueen
+palvelutarpeista.
+Suurimpana syynä internetin käyttämättömyyteen oli taitojen
+puute.
+Noin 37% vastaajista totesi, ettei osaa käyttää internetiä ja 16% ilmoit-
+ti tarvitsevansa tukea internetin käytössä.
+Internet-yhteyksien puuttuminen oli
+pääsyynä vain 13%:lla vastaajista.
+Tulokset ilmentävät hyvin yleisiä ikäjakau-
+makohtaisia eroja nettipalvelujen käytössä.
+Etenkin maaseudulla iäkkäämmät
+ihmiset kokevat tämän palvelumuodon käytön edelleen itselleen vieraaksi.
+laajakaistayhteyksien puutteet, hidas toimivuus tai kalleus vähentävät interne-
+tin käyttömahdollisuuksia.
+Tosin yhteydet ovat parantuneet merkittävästi viime
+vuosien aikana eri puolilla saamelaisaluetta, mutta ne ovat vieläkin paikoin huo-
+not tai operaattorivalikoiman vähäisyyden vuoksi mahdollisuudet valita edulli-
+sempia vaihtoehtoja puuttuvat.
+"Laajakaistayhteys on yks hyvinvointipalvelu joka puuttuu... Kaikki on
+viety nettiin, Kelan palvelut, työvoimatoimiston palvelut, pankkipalve-
+lut, kaikki on netissä.
+Jos nettiyhteyttä ei ole, niin siinä sitä sitten ol-
+laan... mutta myöskin se, että heillä ei ole osaamista, ihmisillä ei ole
+laitteita... Hyvinvointipalveluissa on tämä, että ihmisiltä viiään mahdol-
+lisuus tähän normaaliin asiointiin toimistossa." (Avaintoimijahaastatte-
+lu)
+Tulos kertoo osaltaan myös kulttuurisista arvoista ja normeista.
+Henkilökoh-
+tainen asiointi ja kohtaaminen ovat edelleenkin tärkeässä asemassa.
+ovat perinteisesti arvostaneet viranomaisten kasvokkaista kohtaamista ja tunte-
+Käytäntö näyttää muuttuvan näiltä osin hitaasti.
+6.8 Saamelaisten järjestöjen merkitys
+Kolmannen sektorin merkitys hyvinvointipalvelujen ja arjen turvaverkostojen
+täydentäjänä sekä vapaa-ajan toiminnan tarjoajana on kasvanut voimakkaasti
+viime vuosikymmeninä.
+Siihen kohdistetaan paljon odotuksia, kun julkista pal-
+velutuotantoa on karsittu säästösyistä.
+Etenkin pienten ryhmien erityispalvelu-
+jen tarjoamisessa erilaiset kolmannen sektorin toimijat ovatkin osoittautuneet
+monissa tapauksissa menestyksellisiksi.
+Järjestötoiminnalla on saamelaisalueella varsin pitkät juuret kielen ja kulttuu-
+rin alalla sekä saamelaisten aseman ja poliittisten oikeuksien ajajina.
+saamelaisten palvelujen täydentäjinä järjestöjen rooli on vielä verrattain nuori.
+Saamenkielisen päiväkerho- ja kielipesä- sekä kielikerhotoiminnan käynnistäjinä
+järjestöt ovat olleet monella tavalla avainasemassa.
+Tälläkin hetkellä Ánaraškiela
+servi ja Sami Nue'tt vastaavat ostopalvelusopimuksella osasta saamenkielisten
+varhaiskasvatuspalveluiden tuotantoa.
+Avaintoimijat näkivätkin järjestöjen roolin merkittävänä, koska ne pystyvät
+nopeasti vastaamaan esiin nouseviin avuntarpeisiin.
+"... Yhdistykset pystyy nopeasti reagoimaan ja toimimaan, kuten esi-
+merkiksi SámiSoster."
+"No, ainakin täällä Enontekiön alueella järjestöt, varsinkin SámiSoster
+ry:llä, on ollut merkittävä rooli näitten palvelujen kehittämisessä ja tuot-
+tamisessa.
+Että kyllä monet näistä toiminnoista, mitä meillä nyt on, läh-
+teneet SámiSosterin kokeilusta."
+"Järjestöjen osuus osallistumismahdollisuuksien takaamisessa, harrastus-
+toiminnassa... no kuule kyllähän se on melkeinpä 100 prosenttia."
+"On erittäin tärkeää, että järjestötoiminta tässä niin sanotusti vireällä ta-
+solla elää ja toimii.
+Mutta se on hyvin pitkälti muutaman ihmisen aktii-
+visuudesta kiinni, jos vaan joku jaksaa."
+Kyselylomakkeessa tiedusteltiin saamelaisjärjestöjen merkitystä vastaajille tär-
+keissä asioissa.
+Summamuuttujat ryhmiteltiin neljään: 1) kielen- ja kulttuurin
+elvyttäminen ja vahvistaminen, 2) sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen, 3)
+sosiaalisen kanssakäymisen vahvistaminen ja 4) poliittinen vaikuttaminen saa-
+melaisten asemaan.
+Yleisellä tasolla tarkasteltuna järjestöjen merkitys näissä asioissa ei ollut vas-
+taajille kovin suuri.
+Kuitenkin yksittäisten ihmisten elämässä järjestöillä voidaan
+ajatella olevan suurikin vaikutus.
+Suurimmaksi järjestöjen merkityksen itselleen
+näkivät Enontekiön vastaajat, ikäihmiset ja pohjoissaamenkieliset.
+Suurin merkitys järjestöillä koettiin olevan nimenomaan saamenkielen ja
+kulttuurin vahvistajana.
+Painotukset vaihtelivat eri vastaajaryhmien välillä.
+Iäk-
+käämmät ihmiset näkivät kielen ja kulttuurin roolin vahvistamisen järjestöjen
+tärkeimpänä tehtävänä.
+He arvostivat myös järjestöjen tarjoamaa sosiaalista
+kanssakäymistä.
+Kuvio 38.
+Saamelaisjärjestöjen merkitys itselle tärkeissä asioissa iän mukaan tar-
+kasteluna.
+Vastaajien äidinkielellä ja arkikielellä oli merkitystä tuloksiin siten, että ne, joilla
+oli suomen kieli äidinkielenä, pitivät saamelaisten kanssakäymisen lisäämistä ja
+vaikuttamista saamelaisten asemaan ja palveluihin tärkeämpinä tehtävinä kuin
+muut kieliryhmät.
+Järjestöjen merkitys oli kautta linjan suurempi äidinkielel-
+tään suomenkielisille ja kaksikielisille kuin saamenkielisille ryhmille.
+Myös avaintoimijat näkivät saamelaisjärjestöjen roolin saamelaisten aseman
+nostamisessa tärkeänä.
+"Minusta pikkuhiljaa aletaan ymmärtää, että saamelaisuus ei se ole taak-
+ka vaan rikkaus, mutta kyllä se on hidas prosessi, että siinä on kyllä nämä
+järjestöt kaikki on olleet avainasemassa."
+Kuvio 39.
+Saamelaisjärjestöjen merkitys itselle tärkeissä asioissa äidinkielen mu-
+kaan tarkasteluna.
+Ne, joilla oli pohjoissaamen kieli arkikielenä tai olivat kaksikielisiä, näkivät
+järjestöjen merkityksen suurempana kuin suomenkieliset.
+Kielen ja kulttuurin
+vahvistamisen ohella arkikieleltään pohjoissaamenkieliset pitivät tärkeänä vai-
+kuttamista saamelaisten asemaan ja palveluihin.
+(Liitekuvio 18.)
+Kunnittain tarkasteltuna Enontekiöllä ja Sodankylässä kielen sekä kulttuurin
+vahvistaminen nähtiin tärkeimpinä tehtävinä.
+Inarissa ja Utsjoella taas vaikut-
+taminen saamelaisten asemaan ja palveluihin oli vastausten mukaan järjestöjen
+keskeisin rooli.
+Järjestöjen merkitys palvelujen tuottajina koettiin melko vähäi-
+seksi.
+Järjestölähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisella oli Enonte-
+kiöllä isoin merkitys, mutta ero ei ollut kovin suuri.
+Sodankylässä ja Utsjoella
+tätä tehtävää ei nähty ollenkaan tärkeänä.
+Vastaavasti äidinkieleltään suomen-
+kielisten tai kaksikielisten mielestä palvelujen tuottaminen oli keskimäärin mer-
+kittävämpää kuin äidinkieleltään saamenkielisten.
+Sen sijaan arkikielen suhteen
+tilanne oli päinvastainen.
+Pohjoissaamenkieliset ja kaksikieliset vastaajat pitivät
+luonnollisesti saamenkielisten palvelujen tarjontaa tärkeämpänä kuin arkikielel-
+tään suomenkieliset.
+Varsinaista järjestölähtöistä palveluntuotantoa on vähän tarjolla saamelaisalu-
+eella, mutta useinkaan ihmisillä ei ole tarkkaa käsitystä palvelun tuottajatahosta.
+Toisaalta avaintoimijat näkivät kolmannen sektorin resurssina, jota voitaisiin
+jatkossa hyödyntää paremmin.
+"Jos on samanlainen visio, samanlainen näkemys, mitä ihmiset tarvii ja
+millä konstilla, niin yhteistyö vois olla loistavaa.
+Ja esimerkiks' minä oli-
+sin valmis kyllä ostamaan haja-asutusalueelta niin järjestöiltä ja yhdistyk-
+siltä palveluita ja näin varmasti moni muukin vastais.
+Että kiinnostusta
+yhteistyöhönhän kolmannen sektorin kanssa on.
+Mutta edellyttää sitä,
+ett on yhteinen näkemys."
+6.9 Muuttohalukkuus
+Palveluihin vaikuttaa myös alueen väestöllinen kehitys.
+Saamelaisalueelta pois-
+muutto on nähty uhkana palvelujen tulevaisuudelle.
+Selvää muuttohalukkuut-
+ta ilmenee vastaajien keskuudessa.
+Vastaajista noin viidesosa kertoi aikovansa
+muuttaa tai harkinneensa muuttoa.
+Varmana muuton todennäköisyyttä piti
+vain neljä vastaajaa.
+Kuvio 40.
+Vastaajien ilmoittamat muuttoaikeet.
+Muuttohalukkaiden luku on suhteellisen iso, kun vertaa sitä siihen, että suurin
+osa vastaajista on ikääntyneitä, joiden ei olettaisi paljonkaan muuttavan, paitsi
+kunnan sisällä kuntakeskukseen.
+Muuttohalukkuuden suurimpina yksittäisinä
+syinä mainittiinkin palvelujen ja erityisesti saamenkielisten palvelujen parem-
+pi saatavuus sekä muutto palveluasuntoon.
+Palvelutyytymättömyys lisää jon-
+kin verran muuttohalukkuutta.
+Sen sijaan oma tai puolison työ, opiskelu tai
+työttömyys eivät olleet yhtä tärkeitä muuton syitä.
+Muina syinä mainittiin kus-
+tannuksiltaan halvempi kunta, sosiaalinen kanssakäyminen, yhteydet lapsiin ja
+lastenlapsiin, leudompi ilmasto ja maailman näkeminen.
+Vastaajien muuttohalukkuus kohdistui melko tasapuolisesti saamelaisalueen
+sisä- ja ulkopuolelle.
+Hieman useammat harkitsivat muuttoa kotikunnan sisällä
+tai naapurikuntaan kuin muualle Lappiin tai Suomeen, mutta erot olivat hiuk-
+senhienoja.
+Ulkomaille muuttoa suunnitteli neljä vastaajaa.
+Raja-alueen lähei-
+syyden, sen toiselle puolella olevien parempien työmarkkinoiden ja perinteisen
+saamelaisen kanssakäymisen näkökulmasta tätä voidaan pitää tavanomaisena
+liikkuvuutena.
+Kaikkiaan saamelaisalueen asukkaat ovat suhteellisen kotipaikkauskollisia
+ja kiintyneitä asuinsijoilleen.
+Yhtäältä tämä voi tarkoittaa vahvaa sitoutumista
+saamelaisyhteisöön ja perinteiseen ympäristöön sekä kielen ja identiteetin mer-
+Toisaalta monet käytännön tekijät saattavat vähentää muuttomahdol-
+lisuuksia.
+Monella perinteisten elinkeinojen harjoittajilla ei ole muuta amma-
+tillista koulutusta, työkokemusta tai osaamista.
+Perinteiset elinkeinot koetaan
+edelleen myös kulttuurisesti arvostetuiksi huolimatta monista elinkeinonhar-
+joittamisen ongelmista.
+Nämä elinkeinot kannattelevat myös yhteisöllisyyttä,
+kieltä ja kulttuuria.
+Lisäksi asunnon heikot myyntimahdollisuudet sivukylillä
+voivat rajoittaa muuttomahdollisuuksia.
+Johtopäätökset ja pohdinta
+Saamelaisten palvelujen toteutuminen
+Saamelaisten palvelukokemuksia ja palvelutarpeiden toteutumista on lähestytty
+tässä tutkimuksessa kulttuurisista ja paikallisista lähtökohdista käsin.
+Palvelujen
+toimivuutta on tarkasteltu osana saamelaisten hyvän elämän mahdollistamista.
+Saamelaisten hyvinvointi eli pärjääminen syntyy yksilöllisten kykyjen, yhteisöl-
+lisen avun ja julkisten palvelujen yhteisvaikutuksessa ja toteutuu paikallisesti ja
+kulttuurisesti erityisin tavoin.
+Hyvinvointia määrittävät yleisten hyvinvoinnin
+osatekijöiden ohessa alkuperäiskansojen laaja-alaisen hyvinvointikäsityksen mu-
+kaisesti perinteiset elinkeinot, yhteisö, kulttuurinen integriteetti ja mahdollisuus
+vaikuttaa tulevaisuuteen.
+Julkiset hyvinvointipalvelut ovat valtayhteiskunnan yhteiskuntapoliittisten
+pyrkimysten ja saamelaisten sekä saamelaisyhteisöjen kohtaamisareenoita.
+Väes-
+töryhmien väliset epäsymmetriset suhteet ja paikallisuuden historialliset kehitys-
+piirteet elävät arjen palvelujen tasolla vaikuttaen muun muassa palvelutarpeisiin
+ja niihin kohdistuviin odotuksiin.
+Utsjoki saamelaisenemmistöisenä kuntana
+pääsee lähimmäksi saamelaisten vaikutusmahdollisuutta peruspalvelutuotan-
+Kuitenkin yhteiskunnan normatiivinen perusta on säädellyt palvelutuo-
+tantoa kohtuullisen voimakkaasti, eikä kulttuurisesti eriytyneille toimintatavoil-
+le ole toistaiseksi ollut sijaa palvelujärjestelmätasolla.
+Toisaalta saamenkielisen
+palvelutarjonnan parantamista vaikeuttaa jatkuva pula saamelaisesta ja saamen-
+kielisestä ammattihenkilöstöstä.
+Kuntien henkilökunta on saanut saamenkielen
+koulutusta, mutta saamenkielen taitoa ei edelleenkään nähdä erityisosaamisena,
+joka tulisi huomioida palkkauksessa.
+Enontekiöllä, Inarissa ja Sodankylässä saamelaiset ovat vähemmistöasemas-
+sa, ja heidän erityistarpeidensa toteuttaminen palvelutuotannossa on riippunut
+hyvin pitkälti kuntien viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien kulloisistakin
+Viranomaiset ovat valtaosin olleet, ja ovat edelleen suomalaistaus-
+taisia.
+Valtion normiohjauksen väheneminen on lisännyt kuntien itsehallintoa
+palvelujen järjestämisessä.
+Saamelaisalueen kunnat voivat siten harkintansa mu-
+kaan käyttää niille myönnetyn erityisen saamelaisväestön perusteella korotetun
+valtiontuen käytöstä.
+Saamelaisilla ei vähemmistöasemansa vuoksi ole, Utsjokea
+lukuun ottamatta, useinkaan todellista mahdollisuutta vaikuttaa enemmistöde-
+mokraattiseen päätöksentekoon.
+Vaikka perusoikeuksien tasolla saamen kielen ja kulttuurin asema sekä kult-
+tuurinen itsehallinto on turvattu, käytännön toteutukset ovat osin vielä ensias-
+kelmilla.
+Saamen kielen opetus ja saamenkielinen opetus on huomioitu lain-
+säädännössämme parhaiten ja toteutettu systemaattisimmin myös käytännössä.
+Päivähoitolaissa on jo 1980-luvulla ja peruskoulu-uudistuksissa 1990-luvulla
+vahvistettu saamen kielen asema ja oikeus omakieliseen opetukseen.
+Perusope-
+tukseen on turvattu valtion taholta myös erillinen resurssiperusta tämän tehtä-
+vän toteuttamiseen.
+Lisäksi subjektiivinen oikeus päivähoitoon merkitsee sitä,
+että palveluihin panostetaan kunnissa, ja niiden saatavuus on turvattu säästö-
+toimista huolimatta.
+Muilta osin saamenkielinen palvelutuotanto ei ole edennyt
+yhtä pitkälle.
+STM:n erillismääräraha, jota saamelaiskäräjät hallinnoivat, on merkittävästi
+parantanut saamenkielisten palvelujen tarjontaa saamelaisalueen kunnissa.
+on myös mahdollistanut saamelaisten oman päätöksenteon palvelujen suunnit-
+telussa yhteistyössä kuntien kanssa.
+Rahoitustarve on kuitenkin selkeästi nykyis-
+tä monin verroin laajempi, ja määrärahan tasoa tulisikin nostaa tarvetta parem-
+min vastaavaksi.
+Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu saamelaisten oikeus saamen kieli-
+lain mukaiseen omakieliseen palveluun tai tulkkaukseen.
+Tämä on merkittävä
+askel ja tullee jatkossa parantamaan saamenkielistä terveyspalvelutarjontaa.
+siaalihuollon lakiuudistus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
+samoin kuin kuntarakenneuudistus ovat parhaillaan käynnissä.
+Onkin tärkeä-
+tä, että niissä kiinnitetään entistä määrätietoisemmin huomiota saamelaisten ja
+muiden vähemmistöjen tosiasiallisen palvelujen saatavuuden ja erityistarpeiden
+turvaamiseen.
+Ilman velvoittavaa lainsäädäntöä ja riittävää, kohdennettua re-
+surssiperustaa saamenkielinen palvelutuotanto ei ole edennyt merkittävästi.
+Saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat saamen kielilaista
+huolimatta edelleenkin varsin satunnaisesti.
+Saamelaisten täytyy edelleen vaatia
+omakielisiä palveluja, vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huo-
+lehtia aktiivisesti, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat.
+Syrjintälauta-
+kuntaan viedyt kanteet ovat kohentaneet tilannetta joiltakin osin.
+Se edellyttää
+kuitenkin saamelaisilta aktiivisuutta tarttua näihin asiakohtiin ja viedä ne valta-
+kunnan tasolle.
+Tällä hetkellä saamelaisalueen kunnat eivät systemaattisesti suunnittele saa-
+melaisten hyvinvointipalvelujen järjestämistä siitä huolimatta, että niiden teh-
+tävänä on järjestää kuntalaisille tasapuolisesti palveluja.
+Terveydenhuoltolaki
+velvoittaa kuntia seuraamaan kuntalaistensa hyvinvoinnin kehitystä ja erityistar-
+peita.
+Nämä tulee kirjata hyvinvointikertomukseen, joka luo perustan tulevalle
+palvelutuotannolle ja resurssien kohdentamiselle.
+Saamelaisten palvelutarpeita
+ja niihin vastaamista tulisi jatkossa tarkastella näkyvämmin osana kuntien hy-
+vinvointistrategista toimintaa ja suunnitella palvelujen toteutus kulttuuri-itse-
+hallinnon mukaisesti yhteistyössä saamelaistoimijoiden kanssa.
+Tämän tueksi
+tarvitaan myös systemaattista seurantaa.
+Tärkeimmät havainnot saamelaisten palvelutilanteesta saamelaisalueella osoit-
+tavat, että julkisilla palveluilla on tärkeä rooli osana saamelaisten hyvinvoin-
+nin toteutumista.
+Tulokset kertovat osittain myös karua kieltä alueellisesta ja
+kielellisestä eriarvoisuudesta suhteessa palvelujen saatavuuteen.
+Yleisellä tasolla
+tarkasteltuna sekä saamelaisten kokema palvelujen saatavuus että tyytyväisyys
+niihin ovat alhaisemmat kuin keskimäärin Suomessa.
+Tämä vastaa osin yleistä
+valtakunnallista trendiä, jonka mukaan palvelujen saatavuuden ja tyytyväisyy-
+den on todettu heikkenevän mitä kauemmas kaupungeista tai kasvukeskuksista
+mennään.
+Silti saamenkielisyys ja perinteisiin elinkeinoihin sijoittuminen näyt-
+tävät tämän tutkimuksen mukaan heikentävän palvelujen saatavuutta entises-
+Palvelujen etäisyys on kielen ohella yksi tärkeimmistä palvelujen toteutu-
+maan vaikuttavista tekijöistä.
+Palveluetäisyys säätelee palvelujen saatavuutta ja
+vaikuttaa osaltaan myös palvelutyytyväisyyteen.
+Matkojen pituus ja kokemus
+palvelujen saatavuudesta ovat suoraan yhteydessä toisiinsa.
+Matkojen ollessa pit-
+kät palvelujen saatavuus koettiin selvästi vaikeammaksi ja päinvastoin.
+Tulos oli
+odotettavissa ja vahvistaa aiempia tutkimustuloksia.
+Tulos on myös harvinaisen
+yksiselitteinen.
+Pitkä etäisyys vaikutti yhtenä tekijänä palvelutyytymättömyyden
+Etenkin sosiaalipalvelujen osalta matkan pituus ja palvelutyytymättö-
+myys näyttävät liittyvän yhteen.
+Kuntien väliset erot ja kuntien sisäiset erot sekä palvelujen saatavuudessa että
+palvelutyytyväisyydessä viittaavat siihen, että eri puolilla saamelaisaluetta asu-
+vat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa.
+Erityisesti pitkien etäisyyksien päässä
+asuvat perinteisten elinkeinojen harjoittajat ja iäkkäät naiset kokivat palvelujen
+Lisäksi Sevettijärven kolttasaamelaiset näkevät palvelujen
+saatavuuden ja palvelutyytyväisyyden huonoksi.
+Koltan- ja inarinsaamenkielis-
+ten vastaajien pienet määrät eivät mahdollista kuitenkaan kunnollista vertailua
+saamen eri kieliryhmien välillä.
+Peruselinkeinojen harjoittajien kohdalta kyse
+voi olla myös siitä, että palvelun muoto, palveluajat tai muut seikat eivät sovellu
+heidän elämäntilanteeseensa ja tarpeisiinsa.
+Peruspalvelujen saatavuutta heikentää osaltaan talouden säästötoimien käyn-
+nistämä kehitys, jonka myötä lähipalvelujen verkostoa on karsittu voimakkaasti
+sivukyliltä.
+Ongelman vakavuutta lisää se, että myös julkista liikennettä on kar-
+sittu samanaikaisesti.
+Kulkuneuvosta tai kuljetusmahdollisuudesta onkin tullut
+merkittävä palvelujen saavutettavuuden kynnyskysymys.
+Kussakin kunnassa on
+löydettävissä kuntakeskuksen ohella yksi pienempi palvelukeskittymä, joissa on
+ala-asteen ja päivittäistavarakaupan ohella myös asiamiesposti.
+Näiden kolmen
+päivittäispalvelun saatavuus koettiinkin selvästi parhaimmaksi saamelaisalueella.
+Myös Norjan ja Ruotsin palveluiden saatavuus valtakunnan rajan läheisyydessä
+sijaitsevissa sivukylissä täydentää merkittävällä tavalla päivittäispalvelutarjontaa.
+Sen sijaan vaikeimmaksi koettiin pankki-, apteekki- ja yksityisten lääkäripal-
+velujen saatavuus.
+Myös Kelan ja TE-toimistojen palveluihin pääsyn koettiin
+vaikeutuneen henkilökohtaisen asiointimahdollisuuksien vähenemisen ja puhe-
+linperustaisten palvelukäytäntöjen vuoksi.
+Myös palvelutyytyväisyydessä on havaittavissa joitakin selviä eroja eri palve-
+luiden välillä sekä kunta-, ammattiasema- ja ikäryhmäkohtaisia eroja.
+Terveys-
+palvelutyytyväisyys on keskimäärin suurempaa kuin sosiaalipalvelutyytyväisyys.
+Sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan koetun tyytyväisyyseron taustalla vaikutta-
+vat näiden palvelusektorien erilaiset asemat sekä tunnettuus ihmisten elämässä
+ja yhteiskunnassamme.
+Tyytyväisyys yleislääkäripalveluihin vastaa valtakunnan
+keskitasoa ja on osin sen yli.
+Sosiaalipalvelujen käyttö oli kuitenkin oleellisesti
+vähäisempää kuin terveyspalvelujen käyttö.
+Tyytyväisimpiä oltiin lasten päivä-
+hoitoon ja kriittisimpiä vanhuspalveluihin.
+Saamelaiset ikäihmiset olivat keski-
+määräistä tyytyväisimpiä sosiaalipalveluihin, mikä liittynee heidän elämänkoke-
+mukseensa, vähällä toimeentulemisen tottumukseen ja sitä kautta muotoutuviin
+Saamelaisten palvelutilanteen kannalta tärkeä huomio on se, että äidinkieli ja
+arkikieli vaikuttavat sekä kokemuksiin palvelujen saatavuudesta että palvelutyy-
+tyväisyyteen.
+Ne, joilla oli pohjoissaamen kieli arkikielenä, kokivat palvelujen
+saatavuuden vaikeammaksi kuin muut kieliryhmät.
+Sen sijaan ne, joilla oli suo-
+men ja saamen kieli arkikielenä, olivat selvästi keskimääräistä tyytymättömim-
+piä palveluihin.
+Osa tästä tuloksesta selittynee sillä, että saamen kieli on säilynyt
+vahvimpana perinteisten elinkeinojen harjoittajien keskuudessa ja heillä myös
+oli pisin matka palveluihin.
+Kuitenkin tulos kertoo samalla myös selvin sanoin
+siitä, että saamenkielisen väestön on vaikeampi saada palveluja, koska ne ovat
+pääasiassa suomenkielisiä.
+Saamenkielisten palvelujen saatavuus on edelleen rajallista.
+Vastaajien mu-
+kaan parhaiten on tarjolla kielipesä- ja kielikylpykerhotoimintaa, päivähoitoa
+sekä saamenkielistä ja kulttuurilähtöistä kotiapua.
+Tämä osoittaa, että STM:n
+erityisrahoituksella on keskeinen merkitys saamenkielisen palvelujen tuotannos-
+sa, sillä se on mahdollistanut näitä kielilähtöisiä palveluja.
+Kunnilla on muilta
+osin vain vähän suunnitelmallista toimintaa saamenkielisten palvelujen järjestä-
+miseksi.
+Saamenkielisten palvelujen tarpeet ovat kuitenkin merkittävät.
+Usein
+vaihtoehtona on tulkkaus, mutta tulkin käyttöä pidetään pääosin vieläkin han-
+kalana.
+Tulkkauksen laatuun ja toteutukseen tulisikin panostaa entistä enem-
+män muun muassa kehittämällä etätulkkausmenetelmiä.
+Lisäksi saamenkieli-
+sistä palveluista tiedottamista tulisi tehostaa.
+Tiedotus on avainasemassa, koska
+palvelut ovat uusia ja usein myös määräaikaisia, eikä kuntalaisilla ole sen vuoksi
+riittävästi tietoa omakielisistä palveluista.
+Arjen avun saamisessa ydinperhe ja lähiyhteisö (sukulaiset, ystävät, naapurit)
+ovat tärkeimmät tahot.
+Julkisten organisaatioiden apu on joidenkin kohdalla
+merkittävä, mutta sen keskimääräinen merkitys on usein edelleen vähäinen.
+Tutkimustulos antaa viitteitä siitä, että yhdistävien ominaispiirteiden ohella eri
+saamelaisalueen kuntiin on muodostunut omaleimaiset selviytymisstrategioita
+määrittävät kulttuurit.
+Taustalla voidaan ajatella olevan eriytymiskehitys, joka
+liittyy eri alueiden väestöllisiin, kielellisiin ja elinkeinollisiin muutoksiin sekä
+historiallisiin ja palvelujärjestelmän tuloon liittyviin kehityspiirteisiin.
+Havait-
+tavissa on myös merkkejä perinteisen yhteisöllisyyden murenemisesta, mikä nä-
+kyy muun muassa siinä, että vanhusten palvelutarvetta siirretään yhä enenevässä
+määrin organisaatioille.
+Sen sijaan nuoremmat ikäluokat vaikuttaisivat turvaa-
+van lähiyhteisöön arjen avun saamiseksi, mikä kertoo edelleen yhteisöllisyyden
+voimavarasta.
+Tulokset heijastavat samalla myös aluekohtaisia eroja palvelujär-
+jestelmän onnistumisessa vastata ihmisten palvelutarpeisiin.
+Kolmannen sektorin merkitys nähdään suurena saamen kielen ja kulttuurin
+ylläpitämisessä, sosiaalisen kanssakäymisen edistämisessä sekä saamelaisten ase-
+man ajamisessa.
+Sen sijaan saamelaisten yhdistysten merkitys ei ole kovin suuri
+varsinaisessa palvelutuotannossa, vaan ne ovat tärkeitä enemmänkin julkisten
+palvelujen täydentäjänä.
+Ne tuottavat kuitenkin ostopalvelusopimuksella joita-
+kin hyvin keskeisiä palveluita, kuten kielipesä- ja kielikerhotoimintaa sekä van-
+husten kotipalvelua.
+Ne ovat lisäksi kokeilleet uusia palvelumuotoja, jotka ovat
+usein siirtyneet myöhemmin osaksi kunnan toimintaa.
+Uusien kulttuurisensitii-
+visten palvelukonseptien ja työmenetelmien kehittämiseksi järjestöjen toimin-
+nan tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.
+Internet ei juurikaan paranna palvelujen heikkoa saatavuutta.
+Poikkeuksena
+ovat pankkipalvelut joidenkin ryhmien osalta.
+Tämä on heidän kohdallaan mer-
+kittävä parannus, kun pankkien palveluverkosto on harventunut voimakkaasti
+viimeisen vuosikymmen aikana.
+Kuitenkin pankkipalveluiden saatavuuden on-
+gelma on säilynyt varsinkin ikäihmisten kohdalla merkittävänä.
+Heistä moni on
+tottunut henkilökohtaiseen asiointiin ja käteisrahan käyttöön, eivätkä he usein-
+kaan pysty hyödyntämään edes useimmissa kuntakeskuksissa sijaitsevia pankki-
+automaatteja ilman ulkopuolista apua.
+He kokivat myös Kelan saamenkielisen
+puhelinperustaisen palvelun vaikeaksi hyödyntää, koska puhelimessa asiointi
+edellyttää suhteellisen hyvää kielitaitoa ja palveluiden tuntemusta.
+Palvelukokemusten kulttuurinen tulkinta
+Palvelutyytyväisyyteen ja käsitykseen palveluiden saatavuudesta vaikuttavat voi-
+makkaasti käyttäjäryhmän tottumukset, odotukset, valinnanmahdollisuudet
+ynnä muut tekijät.
+Kun tuloksia palvelujen saatavuudesta tulkitaan kulttuurista
+ja historiallista kontekstia vasten, avautuu kuva palvelujen paikasta saamelaisten
+elämässä.
+Se tarjoaa näkemyksiä ja selityksiä sekä palvelutyytyväisyyden tulkin-
+taan että palvelujen kulttuurisiin käyttötottumuksiin yleensäkin.
+Palvelutyytyväisyyttä tutkittaessa on tärkeä muistaa palvelujen lyhyt historia.
+Hyvinvointipalvelut ovat myöhäsyntyisiä saamelaisalueella.
+Palveluiden saata-
+vuus on ollut 1970-luvulle asti varsin rajallista.
+Voidaankin sanoa, että saame-
+laisten arjessa elää monta historian tasoa, joihin kuhunkin kietoutuu oman-
+lainen toimintalogiikka, arvot ja normit.
+Saamelaisen ajattelutavan mukaan
+erilaiset joustavat ja päivittyvät pärjäämisstrategiat luonnehtivat ja määrittävät
+arjen selviytymistä.
+Jotkut universaalit palvelut, kuten sosiaaliturva ja terveyden-
+huolto, on omaksuttu osaksi arjen pärjäämisstrategioita jo alkuvaiheessa.
+sijaan monista muista palveluista ei tiedetä, niitä ei haluta tai osata käyttää.
+sinkin sosiaalipalvelujen suhteen on todettu alikäyttöä etenkin iäkkäimmän vä-
+estöryhmän keskuudessa.
+Tässä kyselyssä työttömät ovat kokonaan aliedustettu
+ryhmä, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekoa, sillä usein juuri heillä on elämän-
+tilanteensa vuoksi monia kriittisiäkin palvelutarpeita.
+Yleisellä tasolla voidaan ajatella, että ihmisten pärjäämisstrategiat arjessa
+selviytymiseksi noudattelevat heidän kulloisiakin elinolosuhteitaan ja mah-
+Siten sivukylissä ja taajamissa tai niiden välittömässä läheisyy-
+dessä asuville ihmisille ovat muodostuneet erilaiset pärjäämisstrategiat.
+si ne heijastavat eri sukupolvien ikäkokemuksia.
+Palvelujen odotusarvot ovat
+pärjäämisstrategioiden mukaiset.
+Käytännössä vaikuttaa siltä, että sivukylissä
+elävät saamelaiset ovat yleisesti tottuneet asioimaan kaukana sijaitsevissa kun-
+takeskuksissa.
+Samalla kuitenkin tietyt arjen kannalta tärkeät palvelut, kuten
+päivittäistavarakauppa- ja ala-aste, on pitkään totuttu saamaan lähiperustaisesti
+tai kohtuullisen etäisyyden päästä.
+Pienemmissäkin kylissä oli parhaimmillaan
+koulu, kauppa, posti ja postipankin konttori sekä kaupan yhteydessä lääkekaap-
+Niissä saattoi asioida suhteellisen joustavasti omilla kulkuneuvoilla (kävellen,
+hiihtäen, polkupyörällä, veneellä, moottorikelkalla, mönkijällä jne).
+Etenkin ikäihmisten kokemusmaailmassa paikalliset palvelut ovat kokonai-
+suudessaan myöhäsyntyisiä ja ne ovat sijainneet tyypillisesti etäällä.
+Lyhyt hy-
+vinvointivaltiokausi toi keskeiset palvelut lähemmäksi, mutta toimintoja on
+karsittu viimeisen vuosikymmenen aikana, ja palvelut ovat etääntyneet.
+Vanha
+pärjäämisstrategia ja asiointimalli toimivat yhä niissä muutamassa sivukylässä,
+joissa päivittäispalvelut ovat säilyneet (Sevettijärvi, Karigasniemi, Kaaresuvanto,
+Kilpisjärvi, Vuotso).
+Sen sijaan muissa sivukylissä asuva väestö on entistä riip-
+puvaisempi kulkuyhteyksistä jopa arjen kannalta tärkeisiin päivittäispalveluihin
+pääsemiseksi.
+Kuntakeskuksissa tai niiden läheisyydessä asuvat sen sijaan ovat
+tottuneet helpompaan palvelujen saatavuuteen.
+Heillä on usein myös vahvempi
+suomen kielen taito, mikä helpottaa palvelujen saatavuutta.
+Palvelujen käytön sukupolviset erot kertovat omaa kieltään saamelaisyhteis-
+kunnan muutoksista.
+Yhtäältä nuoremmat väestöryhmät ovat integroituneet
+lujemmin osaksi valtayhteiskuntaa ja sen mahdollisuuksia.
+Toisaalta vastareak-
+tiona on myös syntynyt saamelaisuuden herääminen ja saamen kielen sekä ase-
+man vahvistuminen.
+Nuoremmilla on enemmän rohkeutta vaatia omakielisiä
+palveluja ja muita heille kuuluvia oikeuksia.
+Nuoremmat ikäryhmät myös nä-
+kevät usein kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeyden toisin kuin kolonisaa-
+tioprosessin läpikäyneet vanhempansa, joilla monilla on hyvinkin traumaattisia
+kokemuksia saamen kieleen ja identiteettiin liittyen.
+Saamelaisten palvelujen käyttökontekstissa aktivoituvat edellisten seikkojen
+lisäksi myös monet kulttuuriset ja vähemmistöasemaan liittyvät tekijät.
+jen saatavuus on perinteisesti ollut vaikeaa, ne on yhdistetty valtayhteiskuntaan,
+ne ovat pääosin suomenkielisiä ja toimivat sen hallintokulttuurin ehdoilla.
+veluista ei ole katsottu sen vuoksi voitavan valittaa.
+Toisaalta kulttuurisen etike-
+tin mukaisesti valittamista ei yleensä pidetä suotavana tai hyvänä.
+Kolmanneksi
+palveluista ei esimerkiksi haluta valittaa, jottei leimattaisi koko vähemmistöryh-
+mää vaativaisiksi tai valittajiksi.
+Vastakkaisena kehityspiirteenä ovat kielellisen ja
+kulttuurisen elpymisen tuottamat aktiiviset kansalaiset, jotka tietävät oikeutensa
+ja ovat valmiita vaatimaan omakielisiä palveluja.
+Koska saamelaisalueen kuntien
+saamenkielinen palvelutuotanto ei ole riittävää, kuntalaisen täytyy edelleen erik-
+seen vaatia niitä.
+Tämä vaikuttaa epäsuotuisasti palvelujen käyttöhalukkuuteen
+tai tarvemäärittelyyn.
+Pohdinta: saamelaisen palvelutuotannon tulevaisuuden haasteet
+Yhdenvertaisuusnäkökulmasta tarkasteltuna voidaan sanoa, että saamelaiset
+ovat eriarvoisessa asemassa palvelutuotannossa valtaväestöön nähden etenkin
+niiden palvelujen suhteen, jotka perustuvat kielen käyttöön.
+Sellaisia palveluja
+ovat lapsi- ja vanhuspalvelut sekä erilaiset terapia- ja kuntoutuspalvelut, esimer-
+kiksi mielenterveyspalveluita ei ole lainkaan saatavissa saamenkielellä.
+Päivähoi-
+to- ja kielipesätoiminnan saatavuus on parantunut merkittävästi viime vuosina.
+Kuitenkin palvelujen sisällön kehittämisessä on vielä suuria haasteita.
+ikäihmisten kasvaviin saamenkielisten palvelujen tarpeeseen ei ole pystytty vas-
+taamaan riittävän tehokkaasti.
+Äidinkieleltään saamelaiset ikäihmiset ja muis-
+tisairaat joutuvat edelleenkin heille vieraskielisiin hoiva- ja laitospalveluihin ja
+usein etäälle läheisverkostoistaan.
+Henkinen hyvinvointi on aikamme suuri haaste.
+Se koskettaa niin enemmis-
+töä kuin vähemmistöjäkin.
+Suurin huolenaihe on, että saamenkielisiä psykososi-
+aalisia palveluja ei ole saatavilla.
+Vain Utsjoen kunta ostaa niitä Norjan puolel-
+Enontekiöllä on kehitetty saamenkielistä ja kulttuurilähtöistä päihdetyötä.
+Henkinen hyvinvointi on myös saamelaisten työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen
+hyvinvoinnin suuri haaste, johon tulisi entistä vireämmin tarttua.
+Lisäksi tar-
+vitaan laajemminkin kulttuurisensitiivisten psykososiaalisten menetelmien ke-
+hittelyä.
+Esimerkiksi saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen diagnostisen testistön
+puuttuminen vaikeuttaa diagnoosin tekoa ja lastenneuvolatyöskentelyä.
+Palvelujen saamenkielisyyden ohella on tärkeä turvata myös niiden kulttuuri-
+lähtöisyys.
+Palvelutuotannossa tulisi pystyä entistä paremmin räätälöimään pal-
+veluja käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi niin, että ne huomioivat asiakkaiden
+elämäntilanteet.
+Esimerkiksi perinteisten elinkeinojen harjoittajien epäsäännöl-
+liset työajat ja työhuiput edellyttävät joustavia palveluratkaisuja.
+Myös tämän
+ryhmän sosiaaliturvassa on edelleen suuria aukkoja, jotka pitäisi paikata.
+Saamelaisen palvelutuotannon suurena haasteena onkin pystyä tuottamaan
+palveluja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä sekä kielen ja kulttuurin elinvoimaisena
+säilymistä.
+Hyvinvointipalvelut ovat yhtenä tärkeänä tekijänä luomassa moni-
+puolisia kieliympäristöjä, jotka turvaavat osaltaan kielen kehittymismahdolli-
+suudet.
+Tämä on erityinen haaste Inarissa, jossa palvelut tulee turvata kolmella
+saamen kielellä hajallaan asuvalle väestölle.
+Näihin haasteisiin eivät pohjoisten
+pienten kuntien mahdollisuudet yksinään riitä, vaan on pohdittava kattavaa,
+saamelaisia palvelunkäyttäjiä osallistavaa palveluiden taloudellista turvaamista.
+Toisaalta palvelurakenneuudistuksen suurena haasteena on, miten saame-
+laisalueella turvataan tulevaisuudessa lähipalvelut.
+Kun etäisyydet palveluihin
+ovat jo nykyisellään pitkiä, palvelujen mahdollinen keskittäminen suurempiin
+keskuksiin tulisi moninkertaistamaan matkoja ja vaikeuttamaan entisestään pal-
+velujen saatavuutta.
+Tulevaisuudessa tuleekin selvittää jalkautuvien palvelujen
+mahdollisuutta syrjäseuduilla sekä pitää huoli, että kansalaisten kulkuyhteydet
+turvataan.
+Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen tason parantami-
+seksi on tärkeä turvata myös henkilöstön riittävä koulutus sekä saamenkielisen
+ja kulttuurisen osaamisen välittyminen kaikilla palveluntuotantotasoilla.
+Hyvinvointipalvelut tukevat osaltaan kielen ja kulttuurin elinvoimaisena
+säilymistä sekä takaavat monipuolisten kielenkäyttöympäristöjen kehittymistä.
+Hyvinvointipalvelujen rooli osallisuuden lisäämisessä ja yhteisöllisyyden vah-
+vistamisessa onkin tärkeä näkökulma, joka tulee nostaa paremmin esiin saame-
+laisten palveluja suunniteltaessa.
+Palveluilla voikin todeta olevan niiden omaa
+perusfunktiota laajempi tehtävä kielivähemmistön kohdalla.
+Palvelujen asia-
+kaslähtöisyyden pitää lähteä ihmisten paikantumisesta ja toimintaympäristös-
+Tähän liittyy myös tarve eriytyviin palveluihin alueellisten, kuntakohtaisten
+ja yhteisöllisten kulttuuristen erojen pohjalta.
+Omakieliset ja kulttuurilähtöiset
+palvelut ovat laadukkaan asiakaspalvelun lähtökohta.
+Kieli voi joissakin tapauk-
+sessa olla jopa kriittinen tekijä palvelun onnistumiselle, esimerkiksi kun on kyse
+vakavasti sairaasta (ensiapu, tehohoito), psykososiaalisista palveluista, erilaisista
+terapioista tai muistisairaista.
+Samalla on myös erittäin tärkeä lisätä kulttuurista
+ymmärrystä ja pyrkiä vaikuttamaan valtaväestön ja päättävässä asemassa olevi-
+en henkilöiden asenteisiin.
+Arjen palvelutuotannon tasolla saamenkielisten pal-
+velujen tarpeellisuutta ei vieläkään aina haluta nähdä tai tarvetta väheksytään.
+Tämä viranomaisten ja valtaväestön sitkeä asenne vaikuttaa saamelaisiin ja hei-
+dän palvelukäyttäytymiseensä.
+Tämä tutkimus on analysoinut ja tehnyt näkyväksi saamelaisten hyvinvoin-
+nin rakentumisen erityispiirteitä sekä palvelujen merkitystä hyvinvoinnin to-
+teutumisessa.
+Tutkimus on avannut monia näkökulmia, ja pystynyt vastaamaan
+vain pieneen osaan esiin nousevista tilastollisista, teoreettisista ja sisällöllisistä
+kysymyksistä.
+Valtakunnalliset ja globaalit kehitystrendit ovat ulottaneet vai-
+kutuksensa saamelaisalueellekin.
+Siten 1990-luvun puolivälissä alkanut hyvin-
+voinnin epätasainen jakautuminen, eriarvoisuus, tuloerojen kasvu, köyhyys ja
+erityisesti lapsiperheköyhyys vaikuttavat myös saamelaisten elämään ja yhteisön
+toimintamahdollisuuksiin sekä sitä kautta pärjäämiseen ja palvelutarpeisiin.
+Näistä eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta tuottavista mekanismeista sekä niiden
+vaikutuksista palvelutarpeisiin tarvitaan lisää tietoa eritoten kielellisten ja kult-
+tuuristen vähemmistöjen osalta.
+Saamelaiset elävät kaksinkertaisen syrjäytymis-
+riskin alla.
+Yleisten syrjäytymisuhkien osalta yksilö voi kokea syrjäytymistä tai
+osallisuuden puutetta suhteessa omaan kulttuuriin.
+Kysymys on laajasti myös
+kieli- ja kulttuurivähemmistön elinolojen rakentumisesta, josta tarvitaan tutki-
+mustietoa yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioimiseksi.
+Tämän ohella tarvi-
+taan myös lisää yksityiskohtaisempaa tietoa palvelujärjestelmän sisällä olevasta
+ja sen käytäntöjen tuottamasta rakenteellisesta syrjinnästä, jotta palvelut voisivat
+jatkossa entistä paremmin tukea saamelaisia hyvän elämän saavuttamisessa.
+Aikio, Aimo 2000: Olbmo ovdáneapmi.
+Davvi Girji OS.
+Vaasa: Ykkös-Offset
+Oy.
+Aikio, Aimo 2007: Saamelainen elämänpolitiikka.
+Lisensiaatintutkielma, Kas-
+vatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto.
+Aikio, Aimo 2010: Olmmošhan gal birge.
+Áššit mat ovddidit birgema.
+Čálliid
+Vaasa: Vaasa Graphics Oy.
+Suomalaisen
+Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 479.
+Aikio, Pekka & Aikio, Antti 2001: Saavatko saamelaiset elää rauhassa?
+Martin Scheinin & Taina Dahlgren (toim.)
+Toteutuvatko saamelaisten ih-
+misoikeudet.
+Helsinki: Yliopistopaino, 92-119.
+Aikio-Puoskari, Ulla 2006: Raportti saamelaisopetuksesta pohjoismaisissa pe-
+ruskouluissa.
+Pohjoismainen vertailu opetuksen perusedellytysten näkökul-
+masta.
+Inari: Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaiskäräjät.
+Aikio-Puoskari, Ulla 2010: Saamelaisesta elämänmuodosta saamelaiseen kult-
+tuuriin - Isoäidin elämä muutoksen mittatikkuna.
+Teoksessa Ulla Aikio-
+Puoskari & Päivi Magga (toim.)
+Kylä kulttuurien risteyksessä.
+Artikkeliko-
+koelma Vuotson saamelaisista.
+Vuohču Sámiid Searvi: Arkmedia, 108-123.
+Alatalo, Anne & Heikkilä, Lydia & Jokiniemi, Sointu (toim.)
+2011: Enonteki-
+ön hyvinvointikertomus 2010.
+Kolari: Luoteislappi.
+Anis, Merja 2006: Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttaja-
+sosiaalityössä, Janus 14 (2), 109-126.
+Anis, Merja 2008: Sosiaalityö ja maahanmuuttajat.
+Lastensuojelun ammatti-
+laisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat.
+Väestöntutkimuslaitoksen
+julkaisusarja D 47.
+Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma 2000: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa.
+pere: Vastapaino.
+Arctic Human Development Report (AHDR) 2004.
+Akureyri: Stefansson
+Arctic Institute.
+Asp, Erkki 1965: Lappalaiset ja lappalaisuus.
+Turun yliopiston julkaisuja, An-
+nales Universitatis Turkuensis.
+Sarja C 2.
+Scripta Lingua Fennica Edita.
+Forssa: Turun yliopisto.
+Balto, Asta 1997: Sámi mánáidbajásgeassin nuppástuvvá.
+Oslo: Ad Notam Gyl-
+dendal.
+Beach, Hugh 1981: Reindeer-Herd Management in Transition.
+The Case of
+Tourpon Saameby in Northern Sweden.
+Uppsala Studies in Cultural Antro-
+pology 3.
+Acta Universitatis Upsaliensis.
+Stockholm: LiberTryck.
+Berry, John W. 1992: Adaptation and acculturation in a new society.
+Internatio-
+nal migration 30, 69-86.
+Blind, Ellacarin 2003: Språktryck i nomadskolor?
+Fyra före detta elever berättar.
+Teoksessa Raija Kangassalo & Ingemarie Mellenius (toim.)
+Låt mig ha kvar
+mitt språk.
+Den tredje SUKKA-raporten.
+Umeå: Umeå Universitet, 63-75.
+Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki &
+Koskinen, Seppo (toim.)
+2012: Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi.
+Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa.
+Raportti 61.
+Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
+http://www.julkari.fi/bitstream/
+handle/10024/90907/THL_RAP2012_061_verkko.pdf?sequence=1.
+Luet-
+Cummins, Robert A.
+1997: Assessing Quality of Life.
+Teoksessa Roy I.
+Brown
+Quality of life for people with disabilities.
+Models, research and
+practice.
+Cheltenham: UK Stanley Thornes Ltd, 116-150.
+Eckersley, Richard 2000: The mixed blessings of material progress: diminishing
+returns in the pursuit of happiness.
+Journal of Happiness Studies 1, 267-
+Edwards, Carol & Staniszweska, Sophie & Crichton, Nicola 2004: Investigati-
+on of the ways which patients' reports of their satisfaction with healthcare
+are constructed.
+Sociology of health & illness 26 (2), 159-163.
+Egger de Campo, Marianne 2007: Exit and voice: an investigation of care servi-
+ce users in Austria, Belgium, Italy and Northern Ireland.
+European Journal
+Eriksen, Heidi 2011: Hyvinvointivaltion ja modernin elämäntavan vaikutukset
+saamelaisten terveyteen.
+Poske-päivät, Inari 12.6.2012.
+Erkkilä, Veikko 2007: Lapin löytäjät.
+Alhainen Herra ja Pikku-Jussi.
+Saarijärvi:
+Levi Kustannus.
+Eskola, Jari 2010: Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat.
+Laadullisen aineis-
+ton analyysi vaihe vaiheelta.
+Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.)
+Ikkunoita tutkimusmetodeihin II.
+Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tut-
+kimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
+Jyväskylä: PS-
+Faurie, Maija 2011: Saamelainen Kelan asiakkaana.
+Saamelaisten oikeudet ja
+asema alkuperäiskansana Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa.
+ja terveysturvan selosteita 75.
+Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
+Fellman, Jacob 1980: Poimintoja muistiinpanoista Lapissa.
+Fleming, John & Ledogar, Robert J.
+2008: Resilience, an Evolving Concept: A
+review of Literature Relevant to Aboriginal Research.
+Pimatisiwin, Summer
+Guttorm, Juha 1984: Utsjoen saamelaiset sosiaaliturvajärjestelmän käyttäjinä.
+Tutkimusraportti yli 30-vuotiaiden Utsjoen saamelaisten sosiaaliturvatieto-
+udesta, sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäyttämättömyydestä ja sen käyttä-
+miseen liittyvistä vaikeuksista.
+Hallintotieteen pro gradu-tutkielma.
+reen yliopisto.
+Guttorm, Juha 1986: Alle kouluikäisten saamelaislasten kasvuolosuhteet ja nii-
+den kehittämismahdollisuudet Utsjoen kunnassa.
+Julkaisuja 2.
+Helsinki: So-
+siaalihallitus.
+Haapola, Ilkka & Karisto, Antti & Konttinen, Riikka 2006: Huomaamaton
+Hämeen helmi.
+Päijät-Hämeen alueellisen hyvinvointibarometrin 2005 tu-
+loksia.
+Lahti: Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus
+Verso.
+Hall, Stuart 1997: Representation.
+Cultural Representations and Signifying
+Haverinen, Riitta & Muuri, Anu & Nurmi-Koikkalainen, Päivi & Voutilainen,
+Päivi 2007: Hyvä arki ja tulevaisuuden sosiaalipalvelut.
+Yhteiskuntapolitiik-
+Heikkilä, Lydia 2012: Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisoh-
+Arviointiraportti.
+Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen so-
+siaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö.
+Julkaisematon käsikirjoitus.
+Heikkilä, Marja-Terttu & Magga, Risten-Rauna 1995: Luontaiselinkeinotilal-
+lisen elämän leipä.
+Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C 20.
+Heikkilä, Matti & Lahti, Tuukka (toim.)
+2007: Sosiaali- ja terveydenhuollon
+palvelukatsaus 2007.
+Helakorpi, Satu & Holstila, Anna-Leena & Virtanen, Suvi & Uutela, Antti
+2012: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät
+THL, Raportti 45.
+Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
+Helander, Johannes 1991: Suomen saamelaisväestö ja heidän elinkeinonsa.
+Dieđut Nr.
+Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
+Hellsten, Katri & Lehto, Markku 2009: Sosiaaliturvan kehityspiirteitä.
+www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=41254&name=DL
+Hellsten, Katri 2011: Onko puhe Suomesta pohjoismaisena hyvinvointivaltiona
+perusteltua?
+Teoksessa Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.).
+Sosiaalipo-
+litiikka.
+Hukassa vai uuden jäljillä?
+THL, Teema 12.
+Helsinki: Terveyden ja
+hyvinvoinnin laitos, 181-203.
+Helne, Tuula & Julkunen, Raija & Kajanoja, Jouko & Laitinen-Kuikka, Sini
+& Silvasti, Tiina & Simpura, Jussi 2003: Sosiaalinen politiikka.
+Helne, Tuula & Laatu, Markku (toim.)
+2006: Vääryyskirja.
+Vammala: Kelan
+Hiltunen, Mauno 2007: Norjan ja Norlannin välissä.
+Oulun Historiaseuran jul-
+kaisuja, Scripta Historica 32.
+Raahe: Oulun Historiseura, Societas Historica
+Ouluensis.
+Hirschman, Albert O.
+1970: Exit, Voice, and Loyalty.
+Responses to Decline
+in Firms, Organizations and States.
+Cambridge, MA: Harvard University
+Press.
+Hirvilammi, Tuuli & Laatu, Markku 2008: Toinen vääryyskirja.
+Lähikuvia sosi-
+aalisista epäkohdista.
+Hokkanen, Liisa & Kinnunen, Petri 1991: Kemijärven hyvinvointipalvelujär-
+jestelmän toimivuus tilastojen valossa.
+Teoksessa Liisa Hokkanen & Pet-
+ri Kinnunen & Anneli Pohjola & Kyösti Urponen & Reijo Väärälä 1991:
+Palvelutilkuista yhteiseen työhön.
+Kemijärven hyvinvointipalveluprojektin
+osaraportti.
+Lapin yliopiston täydennyskeskuksen julkaisuja 32.
+Lapin yliopisto, 65-94.
+Hokkanen, Liisa & Kinnunen, Petri & Pohjola, Anneli & Urponen, Kyösti &
+Väärälä, Reijo 1991: Palvelutilkuista yhteiseen työhön.
+Kemijärven hyvin-
+vointipalveluprojektin osaraportti.
+Lapin yliopiston täydennyskeskuksen
+julkaisuja 32.
+Hokkanen, Liisa 2012a: Sosiaalitoimistojen asiakastyytyväisyyskyselyn tulkinta.
+Teoksessa Anneli Pohjola & Tarja Kemppainen & Sanna Väyrynen (toim.)
+Sosiaalityön vaikuttavuus.
+Rovaniemi: LUP Lapin yliopistokustannus, 116-
+Hokkanen, Liisa 2012b: Interpreting a client satisfaction survey on shared agen-
+cy in plan-based practice at the welfare office.
+Nordic Social Work Research
+Hukkinen, Janne & Jääskö, Outi & Laakso, Ari & Muller-Wille, Ludger &
+Raitio, Kaisa (toim.)
+2002: Poromiehet puhuvat: Poronhoidon ongelmat,
+ratkaisumahdollisuudet ja tutkimustarpeet Suomen Lapissa poromiesten nä-
+kökulmasta.
+Technology, Society and Environment 1.
+Espoo: Helsinki Uni-
+versity of Technology Laboratory of Environmental Protection.
+Hyvärinen, Heikki J.
+2010: Saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen sääntely.
+Teoksessa Kai T. Kokko (toim.)
+Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta.
+Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja B 30.
+Jyväskylä: WS Bookwell,
+Hännikäinen, Päivi 2011: Kulttuurisensitiivistä ja voimaannuttavaa perhetyötä
+suomalaisvenäläisin voimin.
+Empowerment of families with Children -han-
+Palmenia 2. http://www.helsinki.fi/palmenia/asiakasleh-
+ti/0211/efc.htm.
+Härkäpää, Kristiina & Vuorento, Mirkka & Buchert, Ulla & Lehikoinen, Tuu-
+la, 2012: Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa.
+Kuntoutusta ha-
+keneet, kuntoutuspäätökset ja myönnetyt toimenpiteet.
+Kuntoutus 35 (2),
+Hætta Kalstad, Johan Klemet 1996: The Modern Challenge Facing Knowledge
+in Sami Subsistence.
+Teoksessa Elina Helander (toim.)
+Awakened Voice.
+return of Sami Knowledge.
+Guovdageaidnu: Sámi Insti-
+tuhtta.
+Ilmapuntari 2010-11: Kansalaismielipide ja kunnat.
+Kunnallisalan kehittämis-
+säätiö, Polemia-sarjan julkaisu 79.
+Sastamala: Pole-Kuntatieto OY.
+ILO 169 sopimus.
+http://www.tem.fi/files/25956/ilo_yleissopimukset.pdf.
+Ingold, Tim 1981: Hunters, pastoralists and ranchers: reindeer economics and
+their transformations.
+Itkonen, T. I.
+1984: Suomen lappalaiset vuoteen 1948.
+Por-
+voo: WSOY.
+Jefremoff, Irja 2005: Kolttasaamelaiset nyt.
+Tutkimus kotoutetun kansan elä-
+mäntilanteesta uuden vuosituhannen alussa.
+Maa- ja metsätalousministeri-
+ön poro- ja luontaiselinkeinojen tutkimusvarat.
+Jyväskylä: Gummerus kir-
+japaino.
+Johansen-Lampsijärvi, Lahja & Kangasniemi, Helena & Kankaanpää, Kirsi &
+Kiviniemi, Eeva Maarit & Koskinen, Simo 1991: Saamelaisalueen nuorten
+elinolot ja elämäntapa.
+Projektin loppuraportti.
+Lapin yliopiston yhteiskun-
+tatieteellisiä julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 11.
+Julkisten palveluiden laatubarometri 2011.
+Valtiovarainministeriö.
+vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20111024Julkis/
+Julkisten_palvelujenlaatubarometri_verkkopalvelut2011.pdf.
+Luettu
+Juuso, Berit-Ellen 2001: Saamelaisten kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyden-
+huollossa.
+Julkisoikeuden pro gradu -tutkielma.
+Järvikoski, Aila & Hokkanen, Liisa & Härkäpää, Kristiina (toim.)
+kaan äänellä.
+Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten kuntoutuksesta.
+toutussäätiön tutkimuksia 80.
+Helsinki: Kuntoutussäätiö.
+Kainulainen, Sakari & Rintala, Taina & Heikkilä, Matti 2001: Hyvinvoinnin
+alueellinen erilaistuminen 1990-luvun Suomessa.
+Sosiaali- ja terveysalan
+tutkimus- ja kehittämiskeskus.
+Tutkimuksia 114.
+Helsinki: Terveyden ja hy-
+vinvoinnin laitos.
+Kauppinen, Sari (toim.)
+2010: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen asiantunti-
+joiden arvioita peruspalveluiden tilasta.
+Peruspalvelujen tila 2010 -raportin
+tausta-aineisto.
+Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009.
+Helsinki: Valtioneuvosto.
+Kielibarometri - Språkbarometern 2012 http://oikeusministerio.fi/material/at-
+tachments/om/ajankohtaista/uutiset/uutiset2012/6CqqXMGJj/SPRAKBA-
+ROMETERNfigurer.pdf.
+Kilpeläinen, Tarja 1998: Saamelainen vanhuus - ikäkokemuksista yhteiskunnal-
+liseen orientaatioon.
+Sosiologian pro gradu -tutkielma.
+Kinnunen, Petri 1991: Huomioita Kemijärven alueellisista, tuotannollisista
+ja sosiaalisista sidoksista.
+Teoksessa Liisa Hokkanen & Petri Kinnunen &
+Anneli Pohjola & Kyösti Urponen & Reijo Väärälä 1991: Palvelutilkuista
+yhteiseen työhön.
+Kemijärven hyvinvointipalveluprojektin osaraportti.
+pin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 32.
+yliopisto, 40-64.
+Kinnunen, Petri 1998: Hyvinvoinnin ruletti.
+Tutkimus sosiaalisen tuen verkos-
+tojen jäsentymisestä 1990-luvun lopun Suomessa.
+niensis 20.
+Kokko, Simo & Jokiranta, Virve & Veikkolainen, Marja & Silvennoinen, Anu
+2007: Tunturi-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisselvi-
+Alue- ja kuntapalvelujen kehittämisselvityksiä 32.
+Helsinki: Stakes.
+Kolttaväestön hyvinvointipalveluiden kehittämisprojektin loppuraportti 2003.
+Inari: SámiSoster ry.
+Komiteanmietintö 1905:3.
+Komitea Lapin taloudellisten olojen tutkimista var-
+Korpijaakko-Labba, Kaisa 2000: Saamelaisten oikeusasema Suomessa.
+Kehi-
+tyksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun.
+Rovaniemi: Pohjolan painotuote.
+Koskiaho, Briitta 2002: Onko osallisuus vahvaa demokratiaa?
+Maankäyttö- ja
+rakennuslain soveltamisesta.
+Teoksessa Pia Bäcklund & Jouni Häkli & Har-
+ry Schulman (toim.).
+Osalliset ja osaajat.
+Kansalaiset kaupungin suunnitte-
+lussa.
+Helsinki: Gaudeamus, 36-57.
+Kouluterveyskysely 2010.
+Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
+http://www.thl.fi/
+fi_FI/web/fi/sivu?id=31116.
+Kuha, Anne & Laukkala, Helena 2010: SPSS-kurssi kevät 2010.
+Lapin yliopis-
+to, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
+Moniste.
+Kunnari, Jenni & Panayotova, Tanya 2007: Monikulttuurinen suun terveyden-
+hoitotyö.
+AMK Opinnäytetyö, Stadia ammattikorkeakoulu.
+http://urn.fi/
+Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäi-
+vänä.
+Teoksessa Joel Kuortti & Mikko Lehtonen & Olli Löytty (toim.)
+Kolonialismin jäljet, keskustat, periferiat ja Suomi.
+Helsinki: Gaudeamus,
+Kurkinen, Jorma 2004: Raahen seudun hyvinvointi.
+Kansalaisten kokemuksia
+hyvinvoinnista ja palveluista.
+Julkaisu 11.
+Oulu: Pohjois-Suomen sosiaa-
+lialan osaamiskeskus.
+Kurkinen, Jorma & Vuorijärvi, Petri & Kinnunen, Petri 2008: Hyvinvointi ja
+palvelut Kuusamossa.
+www.kuusamo.fi/dman/Document.phx?documentId=sv04809215505512
+&cmd=download.
+Laatu, Markku 1997: Saamelaiset ja sosiaalinen turva.
+Sosiaali- ja terveysturvan
+tutkimuksia 17.
+Helsinki: Kansaneläkelaitos.
+Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli 2001: "Ei tää niin syrjässä".
+Tutkimus elämi-
+sen mahdollisuuksista ja palveluista syrjäkylissä.
+tatieteellisiä julkaisuja B 37.
+Tutkimusraportteja ja selvityksiä.
+JN ja HR: SPR luovutti Outakosken sairasmajan
+Inarin-Utsjoen kansanterveystyölle.
+Lehtola, Teuvo 1996: Lapinmaan vuosituhannet.
+Saamelaisten ja Lapin historia
+kivikaudelta 1930-luvulle.
+Jyväskylä: Kustannus-Puntsi.
+Lehtola, Veli-Pekka 1994: Saamelainen evakko.
+Rauhan kansa sodan jaloissa.
+Helsinki: City Sámit.
+Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide.
+Lehtola, Veli-Pekka 2003: Espanjantauti - inarilaisten mustasurma.
+Veli-Pekka Lehtola (toim.)
+Inari - Aanaar.
+Inarin historia jääkaudesta nyky-
+päivään.
+Oulu: Inarin kunta, 338-339.
+Lehtola, Veli-Pekka 2003: Elämää Riutulasssa.
+Teoksessa Veli-Pekka Lehtola
+Inarin historia jääkaudesta nykypäivään.
+Oulu: Ina-
+Lehtola, Veli-Pekka 2005: Saamelaisten parlamentti.
+Oulu: Kustannus-Puntsi.
+Lehtola, Veli-Pekka 2012a: Saamelaiset ja suomalaiset - kohtaamisia 1896-
+Toimituksia 1351, Tiede.
+Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seura.
+Lehtola, Veli-Pekka 2012b: Lapin Sivistysseura ja saamenystävät 1930-luvulla.
+Teoksessa Matti Enbuske & Matti Mäntylä & Matti Salo & Reija Sato-
+kangas (toim.)
+Historian selkosilla.
+Jouko Vahtolan juhlakirja.
+Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 511-524.
+Lehtonen, Neringa 2006: "Ei saa moittia".
+Inkerinsuomalaisten ikäihmisten
+kokemuksia julkisista palvelutilanteista.
+AMK Opinnäytetyö, Pirkanmaan
+ammattikorkeakoulu.
+http://www.tampere.fi/tiedostot/5AA5m7OCl/Leh-
+tonen_inkerinsuomal_ja_julkisetpalv.pdf.
+Lindgren, Anna-Riitta 2000: Helsingin saamelaiset ja oma kieli.
+Toimituksia
+Linkola, Martti 1972: Enontekiön lappalaisten poronomadismi: poronhoidon
+ja asutuskuvan kehitys Enontekiön Lapin paliskunnan alueella rajasuluista
+vuoteen 1965.
+Kotimaisen ja vertailevan kansatieteen pro gradu -tutkielma.
+Linkola, Martti 1985: Saamelaisen poropaimentolaisuuden vaiheet.
+Martti Lin-
+kola (toim.)
+Lappi 4.
+Saamelaisten ja suomalaisten maa.
+Hämeenlinna: Ka-
+Lipsonen, Tero 1976: Rajaseutuyhteistyötä.
+Raportti 1 A: Väestö, työllisyys ja
+Enontekiö, Muonio, Kautokeino, Karesuando.
+Haja-asutuspoliit-
+tisen työryhmän NÄRP perusselvitysosa.
+Pohjoismaiden ministerineuvosto.
+Lukkarinen, Margit 2001: Omakielisten palveluiden turvaaminen sosiaali- ja
+terveydenhuollossa.
+Julkaisuja 2000:1.
+Helsinki: Sosiaali- ja terveysministe-
+riö.
+Luukkainen, Minna 2008: Viitotut elämät.
+Kuurojen aikuisten kokemuksia
+viittomakielisestä elämästä Suomessa.
+Loviisa: Kuurojen palvelusäätiö.
+Länsman, Anne 2008: Saamen kieli pääkaupunkiseudulla.
+Vähemmistövaltuu-
+tetun julkaisusarja 5, Vähemmistövaltuutettu.
+Helsinki: Edita.
+Länsman, Anne & Tervaniemi, Saara 2012: Saamen kielen käyttö Utsjoella.
+Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ja Saamen kielikeskus Utsjoelle
+-esiselvityshanke.
+Utsjoki: Studio Borga.
+Länsman, Anni-Siiri 2004: Väärtisuhteet Lapin matkailussa.
+Kulttuurianalyysi
+suomalaisten ja saamelaisten kohtaamisesta.
+Saarijärvi: Kustannus-Puntsi.
+Magga, Aini 2010: Elämää sotavuosina.
+Teoksessa Ulla Aikio-Puoskari & Aini
+Magga (toim.)
+Artikkelikokoelma Vuotson
+saamelaisista.
+Vuohču Sámiid Searvi.
+Arkmedia, 64-79.
+Magga, Ristenrauna & Palojärvi, Leena 2006: Virkus Gilli - Vireä kylä.
+Loppu-
+Manninen, Tero & Junila, Marianne 2005: Lapin sairaanhoidon historia.
+kylä: Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
+Martikainen-Ata, Tuula & Vesivalo, Tanja 2009: Maahanmuuttajanuorten
+seksuaalikasvatus Helsingissä.
+AMK Opinnäytetyö, Metropolia ammatti-
+korkeakoulu.
+http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1854/
+SexEdMaM.pdf?sequence=1.
+Massa, Ilmo 1994: Pohjoinen luonnonvalloitus.
+Suunnistus ympäristöhistori-
+aan Lapissa ja Suomessa.
+Tampere: Gaudeamus.
+Miettunen, Tuuli 2012: Pärjäämistarinoita hyvinvointivaltion reunalla.
+laisen kulttuurin pro gradu -tutkielma.
+Giellagas-instituutti, Oulun yliopis-
+Muuri, Anu 2008: Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?
+Sosiaali- ja terveys-
+alan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Tutkimuksia 178.
+Muuri, Anu & Nurmi-Koikkalainen, Päivi 2006: Sosiaalipalvelut ja piiloutuva
+oikeudenmukaisuus.
+Teoksessa Juha Teperi & Lauri Vuorenkoski & Kristii-
+na Manderbacka & Eeva Ollila & Ilmo Keskimäki (toim.)
+Riittävät palvelut
+jokaiselle.
+Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
+Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
+Helsinki: Stakes, 66-
+Müller-Wille, Ludger 1996: Kahden kulttuurin kohtaaminen: saamelaiset ja
+suomalaiset Utsjoella [1974].
+Rovaniemi: Arktinen keskus, Lapin yliopisto.
+Nahkiaisoja, Tarja 2003: Inarilaisyhteisön muutoksen aika (1877-1920).
+sessa Veli-Pekka Lehtola (toim.).
+Inarin historia jääkaudesta
+nykypäivään.
+Oulu: Inarin kunta, 216-287.
+puolivälistä vuoteen 1921.
+Julkaisu 2006:7 Lapinmaan maaoikeudet.
+sinki: Oikeusministeriö.
+saamelaisneuvoston suorittamasta väestöntutkimuksesta.
+Tilastotieteen pro
+gradu -tutkielma.
+Nymand Larsen, Joan & Schweitzer, Peter & Fondahl, Gail (toim.)
+Arctic Social Indicators Report.
+A Follow up to the AHDR.
+TemaNord 519.
+Copenhagen: Nordic Council of Ministers.
+Nyyssönen, Jukka 2009: De finska samernas etnopolitiska mobilisering inom
+statliga ramar.
+Teoksessa Lars Elenius & Patrik Lantto & Matti Enbuske
+Fredens konsekvenser: samhällsförandringar i norr efter 1809.
+Luleå:
+Luleå tekniska universitet, 168-169.
+Näkkäläjärvi, Anne & Magga, Ristenrauna 2006: Saamelaisväestön sosiaali- ja
+terveyspalveluiden oikeudenmukainen kohdentuminen ja kehittämistar-
+peet.
+Teoksessa Juha Teperi & Lauri Vuorenkoski & Kristiina Manderbacka
+& Eeva Ollila & Ilmo Keskimäki (toim.)
+Riittävät palvelut jokaiselle.
+Näkö-
+kulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
+Sosiaali- ja terve-
+ysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
+Helsinki: Stakes, 100-110.
+Näkkäläjärvi, Anne-Maria 2007: "Se on tilanthen mukhaan..." Itä-Enontekiön
+saamelaisten alkoholikulttuurin muuttuminen osana yhteisöllistä ja yhteis-
+kunnallista muutosta.
+Sosiaalityön pro gradu -tutkielma.
+Näkkäläjärvi, Klemetti 2001: Siita eli lapinkylä yhteiselämän perustana.
+sessa Jukka Pennanen & Klemetti Näkkäläjärvi (toim.)
+Siiddastallan: siidois-
+ta kyliin: luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
+Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-
+2006: Kertomus saamen kielilain toteutumisesta.
+Saamen kielineuvosto,
+Saamen kielen toimisto.
+Omakielisten sosiaalipalvelujen saatavuutta selvittäneen työryhmän muistio.
+Työryhmämuistio 1985:41.
+Helsinki: Sosiaalihallitus.
+Oskal, Nils 1995: Det rette, det gode og reinlykke.
+Tromsø: Universitet i
+Kaukainen: Wähän tilastoa.
+digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=13&
+action=entryPage&id=66762&pageFrame_currPage=1.
+Lgnhd: Enontekiäisistä ja Muo-
+nionniskasta.
+http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?act
+ion=directory&id=2673&pageFrame_currPage=3.
+Paine, Robert 1994: Herds of Tundra.
+A Potrait of Sámi Reindeer Pastoralism.
+Washington & London: Smithsonian Institution Press.
+Pajukoski, Marja 2011: Muuttuvat sosiaaliset oikeudet.
+Teoksessa Elina Palola
+& Vappu Karjalainen (toim.)
+Sosiaalipolitiikka.
+Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 79-100.
+Palola, Elina & Karjalainen, Vappu (toim.)
+2011: Sosiaalipolitiikka.
+Hukassa
+vai uuden jäljillä?
+Teema 12.
+Palojärvi, Leena & Labba, Ellen-Anne 2010: Järjestölähtöinen auttamistyö
+saamelaisessa vanhustyössä.
+Teoksessa Ristenrauna Magga & Sari Guttorm
+Bálga nálá.
+Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä.
+Oulu: SámiSoster
+Palojärvi, Leena & Magga, Ristenrauna 2006: Virkus Gilli - vireä kylä.
+vointipalvelujen kehittämistä saamelaisalueella.
+Teoksessa Arja Kilpeläinen
+& Yrjö Nikunlassi (toim.)
+Kylät murroksessa.
+Hankkeet kylien hyvinvoin-
+nin edistäjinä?
+Julkaisusarja 23.
+Oulu: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamis-
+Pekola-Sjöblom, Marianne 2012: Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsi-
+joina.
+Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä kunnallisista palveluista ARTTU-
+tutkimuskunnissa vuosina 2008 ja 2011.
+Suomen Kuntaliitto.
+kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusmoduulit/demjoh/kuntalais-
+tutkimus/Documents/RAPORTTI%20Kunnallisista%20palveluista%20
+Pekola-Sjöblom, Marianne & Helander, Voitto & Sjöblom, Stefan 2006: Kun-
+talainen - Kansalainen.
+Acta nro 182.
+Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
+Pennanen, Jukka 2000: Jos ei ole poropaimenia kansa häviää.
+Kuolan poronhoi-
+tajien sosiokulttuurinen adaptaatio 20. vuosisadalla.
+Toimituksia 779.
+sinki: Suomen Kirjallisuuden Seura.
+Pennanen, Jukka & Näkkäläjärvi, Klemetti (toim.)
+2000: Siiddastallan: siidois-
+ta kyliin: luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen.
+Pohjoinen.
+Perttilä, Kerttu & Orre, Soili & Koskinen, Sari & Rimpelä, Matti 2004: Kunti-
+en hyvinvointikertomus.
+Hankkeen loppuraportti.
+Aiheita 7.
+Helsinki: Sosi-
+aali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
+Pitkänen, Asta 2000: Tasa-arvon toteutuminen saamelaislasten hammashuollos-
+Köyhäinhoidon ohjesääntöjä.
+digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=8&ac
+tion=entryPage&id=483842&pageFrame_currPage=2.
+Pohjola, Anneli & Valkonen, Jarno (toim.)
+2012: Poronhoitajien hyvinvoinnin
+uhat ja avun tarpeet.
+Pulma, Panu 1994: Vaivaisten valtakunta.
+Teoksessa Jouko Jaakkola & & Panu
+Pulma & Mirja Satka & Kyösti Urponen (toim.)
+Armeliaisuus, yhteisöapu,
+sosiaaliturva.
+Suomalaisten sosiaalisen turvan historia.
+Jyväskylä: Sosiaalitur-
+van keskusliitto, 15-70.
+Päivälehti no.
+Vaivaishoitotilasto.
+http://digi.lib.helsinki.
+fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=13&action=entryPag
+e&id=543396&pageFrame_currPage=2.
+Rajavaara, Marketta 2008: Unohdettu ihminen?
+Asiakaslähtöisyys kuntoutuk-
+sen kehittämisessä.
+Rasmus, Minna 2006: Bággu vuolgit, bággu birget.
+Sámemánáid ceavzinstrate-
+giijat Suoma álbmotskuvlla ásodagain 1950-1960 -logus.
+Publications NR
+Oulu: Gieallagas Institute.
+Rasmus, Minna 2008: "Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka" - "Saamelaisuus on
+kuin lahja".
+Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutumi-
+nen Suomen saamelaisalueella.
+Selvityksiä 2008:1.
+Helsinki: Lapsiasiainval-
+tuutetun toimisto.
+Reunanen Liisa (toim.)
+2012: Tiedosta terveys.
+Vuoropuhelua kulttuurisesta
+hyvinvoinnista.
+Tieteen ja kulttuurin Turku, hyvinvoiva kaupunki Turku
+Turku: Turun kaupunki.
+Riihinen, Olavi 2011: Keskiluokkaistuva ja eriarvoistuva Suomi - hyvinvointi-
+valtio koetuksella.
+Teoksessa Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.)
+aalipolitiikka.
+Helsinki: Tervey-
+den ja hyvinvoinnin laitos, 103-145.
+Ronkainen, Suvi 1999: Ajan ja paikan merkitsemät.
+Subjektiviteetti, tieto ja toi-
+mijuus.
+Ruusuvuori, Johanna & Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti (toim.)
+Saamelaisasiain komitean mietintö 1952:12.
+Saamelaiskomitean mietintö 1973:46.
+Saamelaiskäräjien esitys saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisek-
+si ja kehittämiseksi vuonna 2014 sekä esitys saamelaisten varhaiskasvatus-
+palvelujen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi
+Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011. http://www.samediggi.fi/index.
+php?option=com_docman&task=cat_view&gid=114&Itemid=10.
+Saamelaistoimikunnan mietintö 2001.
+Saamenkielinen aikuisikäinen väestö sukupuolen mukaan jaoteltuna saamelais-
+alueen kunnissa 2011.
+Tilastokeskus/Väestörekisteri.
+http://pxweb2.stat.fi/
+Dialog/varval.asp?ma=055_vaerak_tau_124&ti=V%E4est%F6+i%E4n+%
+281%2Dv%2E%29%2C+sukupuolen+ja+kielen+mukaan+alueittain+199
+0+%2D+2011%2C+laaja+alueluokitusryhmittely&path=../Database/Stat-
+Fin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi.
+Saamenkielisten lasten päivähoito, saamenkieliset vanhustenpalvelut, saamen-
+kieliset terveyspalvelut sekä saamenkielinen perusopetus Enontekiön kun-
+Syrjintälautakunta 1424/65/2006 TM.
+Saamenkielisten peruspalvelujen kartoitus 2001.
+Saamelaisasiain neuvottelu-
+kunta.
+Työryhmämuistio 2001:1.
+Helsinki: Opetusministeriö.
+Saari, Erkki & Viinamäki, Leena 2006: Kemi-Tornion seutukunnan hyvin-
+vointibarometri 2005.
+Julkaisuja sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 4/2006.
+Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
+Salokannel, Artturi & Savonen, Severi 1942: Sami nieidai ja kandai
+teärvasvuođaoappa.
+Sami Cuvgitusseärvi toaimatusak 11.
+Helsset: Suoma
+Kirjalašvuođa Seärvi Prentimrakkanusast.
+Sara, Mikkel Nils 1993: Reindriftsnaeringens tilpassning og reindriftspolitikk.
+Diedut 2.
+Sara, Mikkel Nils 1996: Boazu lea biegga buorri.
+Studie av reindriftens tilpas-
+ningsformer i öste del av Kautokeino reignsogn på 1950-tallet.
+Tromsö:
+Universitet i Tromsö.
+Siltaniemi, Aki & Perälahti, Anne & Eronen, Anne & Londén, Pia 2007: Hy-
+vinvointi, palvelut ja elämänlaatu Keski-Suomessa.
+Helsinki: Sosiaali- ja ter-
+veysturvan keskusliitto.
+Siltaniemi, Aki & Perälahti, Anne & Eronen, Anne & Londén, Pia & Pelto-
+salmi, Juha 2008: Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa.
+Kansalaiskyselyn
+tuloksia.
+Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
+Siltaniemi, Aki & Hakkarainen, Tyyne & Londén Pia & Luhtanen, Marjukka
+& Perälahti, Anne & Särkelä, Riitta 2011: Kansalaisbarometri.
+Hyvinvointi,
+palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä.
+Helsinki: Sosiaali- ja terveystur-
+van keskusliitto.
+Siuruainen, Eino 1976: The Population in the Sámi Area of Finnish Lapland.
+A regional study with special emphasis on rates and sources of income.
+Universitatis Ouluensis.
+Series A. Scientiae Rerum Naturalium No.
+Geograohica No.
+Department of Geography and the Research Institute
+of Northern Finland.
+Oulu: University of Oulu.
+Sjölander, Per & Hassler, Sven & Janlert, Urban 2008: Incidence and mortality
+of stroke and acute myocardial infarction in the Swedish Sami population.
+Scandinavian Journal of Public Health 36, 84-91.
+Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2009.
+Helsinki: Terveyden
+ja hyvinvoinnin laitos.
+Sosiaali- ja terveyskertomus 2010.
+Julkaisuja 2010:1.
+veysministerio.
+Sutinen, Riikka 2010: Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hy-
+vin.
+Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit.
+Yhteiskuntatieteellisia jul-
+kaisuja C53.
+Tiilikainen, Leena 1990: Utsjokilaakson karjanhoitajat.
+Maatalous saamelaisessa
+elinkeinokokonaisuudessa 1930-luvulta 1980-luvulle.
+Lapin maakuntamu-
+seon monisteita 3.
+Tilastokeskus, Väestö iän, sukupuolen ja kielen mukaan 2011. http://pxweb2.
+stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=055_vaerak_tau_124&ti=V%E4est%F6+i%E
+4n+%281%2Dv%2E%29%2C+sukupuolen+ja+kielen+mukaan+alueittain
++1990+%2D+2011%2C+laaja+alueluokitusryhmittely&path=../Database/
+StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi.
+Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra [1910].
+Jokkmokk: Sámi Girjjit.
+Tuulentie, Seija 2001: Meidän vähemmistömme.
+Valtaväestön retoriikat saame-
+laisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa.
+Toimituksia 807.
+Utriainen, Eila 1976: Saamelaisten taloudessa tapahtuneista muutoksista Enon-
+tekiöllä: luontaistaloudesta markkinatalouteen.
+Pro gradu -tutkielma.
+singin kauppakorkeakoulu.
+Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari 2010: Johdanto.
+Teokses-
+sa Marja Vaarama & Pasi Moisio & Sakari Karvonen (toim.)
+hyvinvointi 2010.
+Teema 11.
+Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
+Valkeapää; Nils-Aslak 1991: Beaivi, áhčážan.
+DAT.
+Vaasa: Vaasa Oy.
+Valkeapää, Nils-Aslak 1992: Aurinko, isäni.
+Valkonen, Sari 1998: "Että tämmönen saamelainen minä olen".
+identiteetti asuntolasukupolven elämäkertojen valossa.
+Pro gradu -tutkiel-
+Tampere.
+Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta.
+Julkai-
+Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
+Viinamäki, Leena (toim.)
+2007: Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointi-
+barometri.
+Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja A 6.
+http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Viinamaki_A_6_2007.pdf.
+2011: Utsjoen hyvinvointiselonteko.
+Kemi-Tornion
+ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja A 2. http://www3.tokem.fi/kirjasto/
+tiedostot/Viinamaki_A_2_2011.pdf.
+Virkki, Tuija & Vartiainen, Antti & Kettunen, Pekka & Heinämäki, Liisa 2011:
+Sosiaalipalvelut muutoksessa.
+Kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä Pa-
+ras-uudistuksesta.
+Välimaa, Aimo & Laiti-Hedemäki, Elsa 1997: Birge ja eale dearvan.
+ten sosiaali- ja terveyspalveluprojektin loppuraportti.
+Monisteita 1997: 25.
+Wingstedt, Maria 1998: Language ideologies and minority language policies in
+Sweden: Historical and contemporary perspectives.
+Centre for Research on
+Bilingualism.
+Stockholm: Stockholm University.
+Äänioikeutettujen saamelaisten määrä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.
+Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus 2011. http://www.samediggi.fi/in-
+dex.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=114&Itemid=10.
+Lu-
+http://www.alli.fi/yhdenvertaisuus.
+http://www.arcticlivingconditions.org.
+http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=syrjinnan-kielto&next_page=4.
+http://www.stakes.fi/ajankohtaista/lausunnot/2006/060505.htm.
+http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_
+asiakirjat/20111024Julkis/Julkisten_palvelujenlaatubarometri_verkkopalve-
+lut2011.pdf.
+http://www.yhdenvertaisuus.fi.
+Asetus saamelaiskäräjistä 1727/1995, Liite.
+http://www.finlex.fi/data/sdliite/
+kart/1355.gif.
+Asetus saamelaisvaltuuskunnasta 824/1973.
+HE 248/1994 vp.14 Hallituksen esitys Eduskunnalle saamelaisten kulttuuri-
+itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja
+muuhun lainsäädäntöön.
+Henkilötietolaki 523/1999.
+Huoltoapulaki 116/1956.
+Kansakoululaki 247/1957.
+Kansanterveyslaki 66/1972.
+Kunnallisasetus 1865.
+Laki eräiden Kemijoen vesistön säännöstelyn johdosta maansa luovuttaneiden
+asuttamisesta 556/1963.
+Laki eräiden kolttien asuttamisesta 273/1955; 339/1955; Kolttien maanjärjeste-
+Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.
+Laki koulujärjestelmän perusteista 467/1968.
+Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista 224/1944.
+ten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta 875/1981; Laki lasten päivä-
+hoidosta annetun lain 11a§ muuttamisesta 630/1991; 1129/1996.
+Laki lukiolain 18§ muuttamisesta 426/1992.
+Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin, Lex Kallio 278/1922; Asutuslaki
+Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta 1293/1994.
+Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998; 1186/1998.
+Laki oppivelvollisuudesta 101/1921.
+Laki peruskoululain muuttamisesta 1448/1994.
+Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.
+Laki päihdyttävien aineiden väärinkäytön huollosta 96/1961.
+Laki saamelaiskäräjistä 974/1995.
+Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 516/1991.
+Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000.
+Laki Suomen hallitusmuodon muuttamisesta 969/1995.
+Laki toimeentulotuesta 1412/1997.
+Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
+Lapsilisälaki 541/1948.
+Luontaiselinkeinolaki 610/1984.
+Maanhankintalaki 369/1945.
+Maatalousyrittäjien eläkelaki 467/1969.
+Perhe-eläkelaki 38/1969.
+Peruskoululaki 476/1983; Perusopetuslaki 628/1998.
+Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki 45/2000.
+Porotalouslaki 161/1990.
+Porotilalaki 590/1969.
+Saamen kielilaki 1086/2003.
+Sairaalalaki 49/1956, Laki sairaalalain voimaantulon osittaisesta siirtämisestä
+Sairausvakuutuslaki 364/1963.
+Sosiaalihuoltolaki 710/1982.
+Suomen perustuslaki 731/1999.
+Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
+Työttömyysturvalaki 602/1984.
+Vajaamielislaki 107/1958.
+Yhdenvertaisuuslaki 21/2004.
+SAAMELAISTEN HYVINVOINTIKYSELY
+Tämän kyselyn tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa saamelaisten hyvinvointipalveluiden
+toteutumisesta ja palvelutarpeista.
+Omakielisillä ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon
+ottavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä muilla hyvinvointipalveluilla on suuri merkitys
+saamelaisten kokemassa hyvinvoinnissa.
+Kysely on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Saamelaisten hyvinvointipalvelujen
+toteutumista koskevaa tutkimusta.
+Kysely toteutetaan saamelaisten kotiseutualueella vuonna
+Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine.
+Tutkimuksesta saadun tiedon avulla on tarkoitus parantaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden
+kohdentumista ja laatua, palvelutarpeiden ennakointia sekä tukea palvelujen kehittämistyötä.
+Kyselyyn vastataan nimettömänä.
+Vastaajan henkilöllisyys ei paljastu vastausten perusteella.
+Jos sinulla on kyselyyn liittyen kysyttävää, ota yhteyttä puhelimitse Elsa Laiti-Hedemäkeen
+040-4844252 tai sähköpostitse elsa.laiti-hedemaki@ulapland.fi ja lydia.heikkila@samediggi.fi.
+Pyydämme vastaustasi 30.06.2012 mennessä.
+Voit lähettää vastauksesi oheisella kirjekuorella,
+postimaksu on maksettu.
+LIITE 1.
+Näiden kysymysten avulla kartoitetaan saamelaisten omia näkemyksiä ja kokemuksia
+lähialueensa hyvinvointipalveluista, niiden saatavuudesta sekä siitä miten hyvin ne
+vastaavat heidän palvelutarpeitaan.
+Erityishuomion kohteena on saamenkielisten
+palvelujen tilanne.
+Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan julkisia, yksityisiä ja järjestöjen
+tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kauppa-, pankki-, posti yms.
+palveluja.
+Vastausohje: Ympyröi mielipidettäsi parhaimmin vastaavaa vaihtoehtoa osoittava numero tai
+kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan tai noudata kysymyskohtaista ohjetta.
+Mikä on asuinkuntasi?
+Mikä on sukupuolesi?
+1 nainen
+2 mies
+Mikä on syntymävuotesi?
+Mikä on äidinkielesi?
+1 pohjoissaame
+2 koltansaame
+3 inarinsaame
+4 suomi
+Mikä on arkikielesi (päivittäisiä asioita hoitaessasi pääasiallisesti käyttämäsi kieli)?
+Ketä perheeseesi kuuluu sinun lisäksesi?
+1 asun yksin
+2 avio-/avopuoliso
+3 avio-/avopuoliso ja lapsia
+4 omat vanhempani tai puolisoni vanhemmat
+5 lapsi tai lapsia
+1 kiertokoulu tai muu lyhytaikainen koulu
+2 kansakoulu, kansalaiskoulu tai peruskoulu
+3 lukio, ylioppilastutkinto
+Mikä on ammatillinen koulutuksesi?
+1 ei ammatillista koulutusta
+2 ammatillinen kurssi
+3 kansanopistotutkinto, oppisopimuskoulutus
+4 ammattikoulututkinto
+5 opistoasteen tutkinto
+6 ammattikorkeakoulututkinto
+7 yliopistotutkinto
+8 useampia koulutuksia, mitä_________
+Oletko tällä hetkellä?
+1 palkkatyössä
+2 työtön
+3 työhallinnon kautta väliaikaisesti työllistettynä
+4 lomautettu
+5 äitiys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla
+6 päätoiminen opiskelija
+7 yrittäjä
+8 pitkäaikaisella (yli 6 kk) sairauslomalla
+9 osa-aikaeläkkeellä
+10 eläkkeellä
+11 poroelinkeinon, kalastuksen tai muun luontaiselinkeinon harjoittaja
+Kuinka pitkä matka sinulla on asuinkuntasi keskustaan?
+Kun sinulla on tarvetta asioida kuntakeskuksessa, käytätkö?
+1 omaa autoa
+2 sukulaisten, naapurien tai tuttavien autokyytiä
+3 julkisia kulkuvälineitä
+4 kunnan kuljetuspalveluja (kutsutaksi, palvelutaksi tms.)
+5 polkupyörää, mönkijää, moottorikelkkaa, kävelen jne.
+Kuinka kaukana seuraavat palvelut ovat kotoasi?
+Missä niistä voit asioida linja-
+autolla tai joukkokuljetuksella päivän aikana?
+Matka
+Mahdollisuus asioida
+palveluun
+linja-autolla tai
+joukkokuljetuksella
+Palvelu
+km
+Lähin kauppa
+Mikä on yleissivistävä koulutuksesi?
+Lähin pankki
+Lähin posti
+Lähin terveyskeskuksen toimipiste
+Sairaalan lääkärinpäivystys
+Kuntakeskuksen kunnanvirasto
+Kunnan sosiaalivirasto
+Työvoimatoimisto
+Lasten peruskoulun ala-aste
+Millaiseksi
+arvioit
+julkisten
+kulkuvälineiden
+toimivuuden
+asuinalueellasi?
+(Asuinalueella tarkoitetaan kylää ja kunnan osaa, jossa asut.)
+1 erittäin huono
+2 melko huono
+3 en osaa sanoa
+4 melko hyvä
+5 erittäin hyvä
+6 alueellani ei ole julkisia kulkuvälineitä.
+Kuinka helppoa sinun tai perheesi on saada seuraavia palveluja?
+(asteikolla 1-5)
+Palvelutyyppi
+Erittäin
+Vaikeaa
+Melko
+vaikeaa
+En osaa
+sanoa
+helppoa
+Helppoa
+kokemusta
+palvelusta
+Päivittäiset
+kauppapalvelut
+Pankkipalvelut
+Postipalvelut
+Ala-aste/-koulu
+Yläaste/-koulu
+Kirjasto
+Liikuntapalvelut
+Kunnalliset
+terveyspalvelut
+Yksityiset
+Apteekkipalvelut
+Työ- ja
+elinkeinotoimiston
+palvelut
+Kelan palvelut
+sosiaalipalvelut
+Päivähoitopalvelut
+Järjestöjen järjestämä
+harrastetoiminta
+Miten tyytyväinen olet asuinkuntasi sosiaalipalvelujen toimivuuteen (asteikolla 1-5)?
+tyytymätön
+tyytyväinen
+Lasten päivähoito
+kielikerhotoiminta
+Lastensuojelu
+Kotipalvelu tai
+perhetyö
+Auttaja-Aslak,
+Veahkki,
+kylätyöntekijä tai
+muu kotiapu
+Vanhusten palvelut
+Vammaispalvelut
+Päihdepalvelut
+Toimeentulotukiasiat
+Omaishoidon tuki
+Sosiaalityöntekijän
+Palveluasuminen
+(vanhukset,
+vammaiset)
+Miten asuinkuntasi on huolehtinut kunnallisista saamenkielisistä sosiaalipalveluista
+tiedottamisen ja neuvonnan?
+1 erittäin huonosti
+2 melko huonosti
+4 melko hyvin
+5 erittäin hyvin
+Mitä sosiaalipalveluja saat tai perheesi saa saamen kielellä.
+Mitä palveluja tarvitsisit saamen kielellä?
+Lisää kyseisen palvelun kohdalle rasti.
+Saatko seuraavia palveluja
+saamenkielellä?
+Rastita palvelut, joita tarvitsisit
+saamenkielellä.
+Kielipesä- ja kielikerhotoiminta
+Kotipalvelu tai perhetyö
+Auttaja-Aslak, Veahkki,
+kylätyöntekijä tai muu kotiapu
+Sosiaalityöntekijän palvelut
+Palveluasuminen (vanhukset,
+Miten tyytyväinen olet asuinkuntasi terveyspalveluiden toimivuuteen?
+tyytymä-
+tön
+tyytyväi-
+nen
+tyyty-
+väinen
+Yleislääkäripalvelut
+Erikoislääkäripalvelut
+Äitiys- ja lastenneuvola
+Koulu- ja
+opiskelijaterveydenhuolto
+Työterveyshuolto
+Kotisairaanhoito
+Laboratoriotutkimukset
+Röntgentutkimukset
+Fysioterapia
+Hammashoito
+Sairaala- ja vuodeosastohoito
+Mielenterveyspalvelut
+Mitä terveydenhuoltopalveluja saat tai perheesi saa saamenkielellä.
+Mitä palveluja
+tarvitsisit saamen kielellä?
+opiskelija-
+terveydenhuolto
+Sairaala- ja vuodeosasto
+Miten
+asuinkuntasi
+huolehtinut
+kunnallisista
+saamenkielistä
+terveyspalveluista tiedottamisen ja neuvonnan?
+Mitä muita hyvinvointipalveluja saat tai perheesi saa saamen kielellä?
+palveluja tarvitsisit saamen kielellä?
+Rastita palvelut, joita
+tarvitsisit saamenkielellä.
+Kauppapalvelut
+Koulutuspalvelut
+Kulttuuripalvelut
+Nuorisotyö
+Työ- ja elinkeinotoimiston
+Julkinen liikenne
+(kutsutaksi yms.)
+Hyödynnätkö internettiä arjen asioinnissa?
+vähän
+paljon
+Paljon
+internet-
+tiä
+käytettä-
+vissä
+En käytä,
+vaikka
+internet
+Verkkoasiointi Kelan,
+Työhallinnon, ELY-keskuksen,
+verotoimiston tms.
+julkisen
+tahon kanssa
+Tiedon haku julkisista palve-
+luista (kunta, työhallinto, Kela
+Tiedonhaku yksityisistä
+palveluista
+Terveysneuvonta
+Sosiaalihuollon saamen-
+kielinen verkkoneuvonta
+Terveydenhuollon sähköinen
+ajanvaraus
+Tavaroiden ostaminen/
+tilaaminen netin kautta
+Sosiaalinen kanssakäyminen
+(sosiaalinen media: facebook
+Lehtien lukeminen, tv-
+kanavien katsominen ym.
+Muu, mikä
+Mikäli vastasit kysymykseen 22 ettet ole hyödyntänyt internettiä arjen asioinnissa,
+niin vastaa seuraavaan kysymykseen siitä miksi:
+Ei ole nettiyhteyksiä
+En osaa käyttää internettiä
+Tarvitsen tukea internetin käytössä
+Millaisena näet, saamelaisjärjestöjen ja -yhdistysten merkityksen itsellesi
+seuraavissa asioissa?
+pieni
+suuri
+Suuri
+Ei koke-
+musta
+palve-
+lusta
+Sosiaalipalvelujen tarjoaminen
+Terveyspalvelujen tarjoaminen
+Samassa asemassa olevien ihmisten
+keskinäinen tuki (vertaistuki)
+Harrastus- ja virkistystoiminta, retket
+elvyttäminen/vahvistaminen
+Tiedonsaanti
+Vaikuttaminen saamelaisten
+asemaan
+Lasten ja nuorten toiminta-
+mahdollisuuksien parantaminen
+Jokin muu, mikä
+Kuinka tärkeitä seuraavat tahot ovat sinulle arjen sujumisen kannalta
+merkittävän avun ja tuen saannissa?
+Merkitse Sinulle 3 tärkeintä, merkitse
+tärkeysjärjestykseen 1-3.
+Merkitse
+numerojärjestyksessä 3
+tärkeintä
+Omat vanhemmat/ lapset
+Muut sukulaiset
+Ystävät
+Naapurit
+Järjestöt ja yhdistykset
+Seurakunta (diakoniatoimi, kerhot ym.)
+Kunnan sosiaalitoimi (kotipalvelu tai perhetyö)
+Auttaja-Aslak, Veahkki, kylätyöntekijä tai muu
+kotiapu
+Kunnan terveystoimi (kotisairaanhoito)
+Kaipaatko jotain apua arjen toiminnoissa?
+Mihin tarkoitukseen tarvitset apua
+ensisijaisesti?
+Rastita 3 tärkeintä.
+Avuntarve
+Kuljetusapu
+Tulkkausapu
+Neuvot ja muu apu palveluihin pääsemiseksi
+Siivous
+Muut kotityöt ja/tai harrastustoiminta
+Lastenhoito
+Omaishoito
+Elinkeinotoiminta
+Poronlihan, kalan, marjojen tms.
+saanti kotitarpeiksi
+Taloudellinen apu
+Mahdollisuus keskustella jonkun toisen kanssa
+En tarvitse apua mihinkään edellisistä (laita rasti)
+Millaiset ovat mielestäsi
+mahdollisuutesi vaikuttaa kuntasi saamenkielisten
+hyvinvointipalveluiden tarjontaan ja kehittämiseen?
+1 erittäin huonot
+2 melko huonot
+4 melko hyvät
+5 erittäin hyvät
+Oletko aikeissa muuttaa toiseen kuntaan lähiaikoina?
+1 en
+2 olen harkinnut muuttamista
+3 kyllä, tulen muuttamaan
+Jos olet aikeissa muuttaa, minne suunnittelet muuttavasi?
+1 kotikuntani sisällä
+2 naapurikuntaan
+3 muualle Lapin maakuntaan, minne?
+4 muualle Suomeen, minne?
+Jos olet aikeissa muuttaa kunnasta toiseen kuntaan, mikä on tärkein syy muuttoosi?
+1 oma tai puolison työ
+2 työttömyys
+3 oma tai puolison opiskelu
+4 muutto pienempään/isompaan asuntoon
+5 muutto palveluasuntoon tai -taloon
+6 tarvitsemieni palvelujen vuoksi
+7 saamenkielisten palvelujen parempi saatavuus
+Oletko käyttänyt saamen kielen tulkkia tai muuta tulkkausapua asioidessasi
+sosiaali- ja terveyspalveluissa tai muissa hyvinvointipalveluissa?
+käyttänyt,
+ei ole
+saatavissa
+Kunnan sosiaalipalveluissa
+Kunnan terveyspalveluissa
+Erikoissairaanhoidossa
+Työvoimapalveluissa
+Kelan palveluissa
+Muualla, missä
+Millaiset ovat kokemuksesi tulkin käytöstä?
+Oletko käyttänyt saamenkielisiä hyvinvointipalveluita Norjan tai Ruotsin puolelta?
+Harvoin
+harvoin
+usein
+koulupalvelut
+kodinhoitoapu
+mielenterveyspalvelut
+terveydenhoitajan vastaanotto
+lääkärin päivävastaanotto
+lääkärin ilta-, yö-, ja
+viikonloppupäivystys
+yksityisen erikoislääkärin vastaanotto
+röntgen, laboratoriokokeet ym.
+10. sairaalahoito
+11. erikoissairaanhoidon laitoshoito
+12. päihdepalvelut
+13. kriisi- ja insestikeskus
+Muuta,
+Mitä muuta palautetta saamenkielisten hyvinvointipalveluiden saatavuudesta tai
+toimivuudesta haluat sanoa?
+KIITOS VASTAUKSESTASI !
+LIITEKUVIO 1.
+Vastaajien äidinkieli (N=118, %).
+LIITEKUVIO 2.
+Vastaajien arkikieli (N=118, %).
+LIITEKUVIO 3.
+Vastaajien ammatillinen koulutus (N=114, %).
+LIITEKUVIO 4.
+Päivittäisten kauppapalvelujen saatavuus kunnittain (N=104; %).
+LIITEKUVIO 5.
+Postipalvelujen saatavuus kunnittain (N= 107; %).
+LIITEKUVIO 6.
+Peruskoulun ala-asteopetuksen saatavuus asuinkunnittain (N= 59; %).
+LIITEKUVIO 7.
+Terveyspalvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa (N= 102-112; %).
+LIITEKUVIO 8.
+Sosiaalipalvelujen saatavuus saamelaisalueen kunnissa (N=80-88, %).
+LIITEKUVIO 9.
+Pankkipalvelujen saatavuus kunnittain (N=109, %)
+LIITEKUVIO 10.
+Apteekkipalveluiden saatavuus kunnittain (N=107, %).
+LIITEKUVIO 11.
+Työ- ja elinkeinotoimiston palvelujen saatavuus kunnittain (N=70, %).
+LIITEKUVIO 12.
+Kelan palveluiden saatavuus kunnittain (N=101, %).
+LIITEKUVIO 13.
+Ryhmittely arki- ja hyvinvointipalvelujen
+etäisyyden mukaan (km).
+LIITEKUVIO 14.
+Ryhmitelty hyvinvointipalvelujen saatavuus suhteessa
+vastaajan äidinkieleen (%).
+LIITEKUVIO 15.
+Ydinperheen merkitys arjen kannalta tärkeän avun saannissa
+kunnittain tarkasteluna.
+LIITEKUVIO 16.
+Lähiyhteisön merkitys arjen kannalta tärkeän avun saamisessa
+kunnittain tarkasteltuna.
+LIITEKUVIO 17.
+Julkisten organisaatioiden merkitys arjen kannalta tärkeän avun saamisessa
+LIITEKUVIO 18.
+Saamelaisjärjestöjen merkitys suhteessa vastaajien arkikieleen.