diff --git "a/bitext/smj-sme/train/train.sme" "b/bitext/smj-sme/train/train.sme"
new file mode 100644--- /dev/null
+++ "b/bitext/smj-sme/train/train.sme"
@@ -0,0 +1,14283 @@
+10.15 Norgga Sámedikki presideantta Aili Keskitalo
+10.30 Eino Koponen: Giellagáhttema prinsihpaid heivehallan nuortalašgillii
+109 oahppi ožžo oahpahusa oarjilsámegielas, sis 18 ohppe dan vuosttasgiellan.
+10 § Ovttaskasain lea álo riekti geavahit suomagiela ja sámegiela sin čálalaš oktavuođain Riikkabeaivvi áššeolbmáiguin.
+§ 10 Skaitelandet / Anttis Norrbottena leanas
+11.10 Johanna Ijäs: Davvisámegiela goallossánit ja daid čállin
+11.50 Sámi Oahpahusguovddáža sámemusihkaohppiid musihkkačájáhusat auditorias
+11,5 miljovnna kruvnno geahččui ja sihkkarastimii, go ráđđehuskoartila ja Olgoriikkadepartemeantta teknihkalaš installašuvnnaid mearri lassána.
+1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
+1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.
+1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
+1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
+§ 11 Beatnakvuopmi Nordlándda fylkkas
+11 čoagganeapmi
+1.1 Girjás Sápmi 1.2 Makkár kristtalašvuođa dovdomearkkat leat sámi konteavsttas
+11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin.
+120 000 kruvnnu sámi giellabálkkašupmái Sámi giellabálkkašupmi Gollegiella geigejuvvo juohke nuppi jagi Davviriikalaš sámi áššiid ámmátorgána bokte.
+12 § Hálddahuseiseválddit ožžot mearridit sierra áiggiid ja sierra báikki vuosteváldit guossin ovttaskasaid mat ságastit suomagiela, meängiela ja sámegiela, ja maid doallat sierra telefonáiggiid.
+§ 12 Njuorjjonjunni Nordlándda fylkkas
+12 vahku maŋŋil aborta ferte dahkkot guovtti lávkkis.
+13.30 Petter Morottaja: Mot anárašgiela galgá gáhttet?
+13 jagi: 13 jagis sáhtat váldit álkkes bargguid nugo ovdamearkkadihtii čoaggit murjjiid dahje juohkit áviissaid.
+13-jagi skuvlavázzin
+§ 13 Skávhlá Nordlándda fylkkas
+13. vahku rádjái, sáhttá dahkkot man gohčoduvvo kirurgalaš aborta, dalle dahkko ráhpun.
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Giellaoahpalaš njuolggadusat julevsámegiela giellanormerema vuođđun
+14 čoagganeapmi
+14 § Riekti geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaáššiin dahje áššiin duopmostuoluin 13 § mielde siskkilda rievtti guođđit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa dán gillii, rievtti oažžut áššebáhpiriid mat gullet vuoigatvuođaáššái dahje áššái njálmmálaččat jorgaluvvon dán gillii ja rievtti njálmmálaš šiehtadallamis duopmostuolus dán giela ságastit.
+§ 14 Stuorrijda Nordlándda fylkkas ja Norrbottena leanas
+15,1 miljovnna kruvnno ođđa geahččoguovddážii.
+15 - 20 proseanta máilmmi dálkkádatgássaluoitimin boahtá juste vuovdenjáskamiin ja vuovdešláddjivuođa goarideamis trohpalaš guovlluin.
+15 b. cuoŋománus berre ohcamuš čáliheami birra nominerenjoavkkus ja ilmmuhus evttohasain leahkit bismágoddestivrras dehe girkostivrras.
+15 čoagganeapmi
+15 § Dat gii hálida geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis duopmostuolus 13 § mielde galgá gáibidit dan vuoigatvuođaášši dahje ášši álggaheami oktavuođas dahje vuosttaš gearddi go oassebealli galgá cealkit vuoigatvuođaáššis dahje áššis.
+15 jagi: Go leat badjel 15 jagi sáhtat váldit bargguid mat eai leat lossat dearvvašvuhtii ja ovddánahttimii, nugo ovdamearkkadihtii bargat buvddas dahje kantuvrras.
+169) lea guovddáš álbmotriekteinstrumeanta álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái.
+169), muhto maiddái eará álbmotrievttálaš njuolggadusaide.
+16 čoagganeapmi
+§ 16 Slahpenjárgga Nordlándda fylkkas
+1751-mannosaš lappekodisilla lea vuosttaš šiehtadus mii gieđahallá sápmelaččaid vuoigatvuođa doaimmahit boazodoalu rastá rájiid.
+17 § Go okta gielda hálddahusguovllus fállá saji ovdaskuvladoibmii skuvlalága (1985:1100) 2 kapihttala, 1 ja 7 §§ mielde, de galgá gielda fállat mánáide geaid fuolaheaddjit gáibidit dan saji ovdaskuvladoibmii gos olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo suomagillii, meängillii ja sámegillii.
+§ 17 Ruonasvágge Nordlándda fylkkas
+1800-logus bohte soames ođđa bustávat mat leat sámegielain geavahuvvon muhto mat eai leat adnon eará gielain daid seamma guovlluin (omd. dárogielas, ruoŧagielas, suomagielas ja ruoššagielas).
+1800-logus šaddá dađistaga eanet lassáneaddji dihtomielalašvuohta norgga našuvnna hárrái.
+1848:s čuoččuha ráđđehus ja stuorradiggi ahte stáhta lea eaiggáduššan Finnmárkku eatnamiid don doloža rájes.
+1,85 miljovdna doarjjan åarjel- ja julevsámi gielladoaimmaide - regjeringen.no
+18 b. čakčamánus, 2005 lea jienasteapmi Válgalanjas, báiki ja áiggit bohtet ovdan jienastangoarttas.
+18 čoagganeapmi
+18 § Gielda hálddahusguovllus galgá fállat dasa gii dan gáibida vejolašvuođa oažžut olles dahje osiid dan bálvalusas ja fuolahusas mii fállojuvvo boarrásiidfuolahusa rámma siskkobealde dakkár bargoveagas mii hálddaša suomagiela, meängiela ja sámegiela.
+18 jagi, beroškeahttá doaibmannávccain.
+18 jagi: Go leat deavdán 18 jagi de lea dus lohppi váldit ollesolbmobargguid nugo ovdamearkkadihtii vuovdit vuolaid, viinnaid, duhppáhiid, ja earret go leat deavdán 20 jagi de lea lohppi vuovdit buolliviinnid.
+1900-logus álgá biergobuvttadeapmi šaddat dábáleabbut boazodoalus ja ekstensiiva boazodoallu váldá badjel.
+1902:s mearridii Stuorradiggi ođđa eanavuovdinlága.
+1924:s dadjá earret eará parlamentáralaš skuvlakommišuvdna ahte " Samisk åndsliv og kultur er noe som ikke finnes.
+1953 duopmu nannii dan ahte ássan, ja guolleresursageavaheapmi rittuin, duddjojit báikkálaš vieruiduvvannjuolggadusaid mat lea guovddážis Haag duopmostuolu mearrádusas.
+1956:s nammaduvvui Sámekomitea (lávdegoddi čielggadit sámeáššiid).
+1960- ja 1970-jagiid rájis dálážii mii leat vásihan máŋga gielalaš ealáskahttinlihkadusa máilmmi miehtá.
+1960 ja 1970 logus lassána dađistaga ođđa sámi sohkabuolvva gaskkas dihtomielalašvuohta ja radikaliseren.
+1960-logu rájis olbmot guđet beroštit kymrigiela boahtteáiggis, leat jođihan árjjalaš áŋgiruššama ealáskahttin dihtii giela.
+1960-rájis lea boazodoallu eanet álgán teknihkalaš veahkkeneavvuid dárbbašit, justte dego iežá oasit servodagas.
+1970-jagiin lassánišgođii sámegielat girjjálašvuohta dovdomassii, muhto easka dalle go sámegiella šattai oahpahusgiellan vuođđoskuvllas, bođii buoret vuođđu aktiivvalaččat geavahit sámegiel čálagiela sihke lohkan- ja čállingiela.
+1973:s ásahuvvui kulturguovddáš Sámi Instituhtta Guovdageidnui.
+1980-logus čuožžilii mánáidgárdelihkadus maōriálbmogis mii lea Aotearoas / Ođđa Zealánddas.
+1984:s geigii Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš oassečielggadusa, "Sámiid riektedili birra ", ja dat bijai vuođu Stuorradikki mearrádussii 1987:s Sámelága hárrái (Láhka Sámedikki ja eará sámi riektidiliid hárrái).
+1988:s, jagi ovdalgo vuosttaš Sámediggi rahppojuvvui, oaččui vuođđoláhka ođđa mearrádusa mii sihkkarasttii sámi álbmogii erenoamáš stáhtusa ja suodjaleami:
+19 § Jus gávdnojit sierra ákkat, de oažžu ráđđehus dieđihit njuolggadusaid ahte muhtin eiseváldi ráđđehusa vuolde galgá spiehkastuvvot 8 § geavaheamis.
+§ 19 Sijddas Nordlándda fylkkas ja Rastesvárre Norrbottena leanas
+1) áddejit maid galget oahppat, ja mii sis vurdojuvvo 2) ožžot máhcahemiid mat muitalit sidjiide sin barggu dahje olahusa kvalitehta birra
+§ 1 Dán šiehtadusas leat dárkilet mearrádusat das makkár guovlluid čearut ja orohagat ožžot geavahit nuppi riikkas Norgga ja Ruoŧa rádjerasttildeaddji boazodoalu konvenšuvnna artihkal 6 olis.
+1 § Dát láhka sisdoallá njuolggadusaid našuvnnalaš unnitloguid, našuvnnalaš unitlogugielaid, hálddahusguovlluid ja rievtti birra geavahit unnitlogugielaid hálddahuseiseválddiid ja duopmostuoluid luhtte ja njuolggadusaid muhtin geatnegasvuođaid birra ovdaskuvladoaimmas ja boarrásiidfuolahusas.
+1. Gaskal Loarte boazoorohaga ja Jovnevaerie čearu Stor-Kingen jávrri rájes Björkvattnet rádjái (se § 46).
+1) Geasuheapmi vuođđoealáhusaid fitnodagain
+1) Girku alimus stivra dehe njuolggaválljejuvvon girkoráđđi.
+1: Oahppi ja oahpaheaddji / ráhkkaneapmi 2: Oahppi / váhnemat - ráhkkanit ruovttus 3: Ovdánanságastallan, masa buohkat leat bures ráhkkanan.
+1. oskkuartihkkal
+1. Riikkaráji mielde Rr 287 rájes Rostojávrri bokte dan báikái gos álbmotmeahccerádji boahtá oktii riikkarájiin, viidásit Rostoeanu davábealde Rostobartta lusa.
+2000:2) ja eurohpalaš njuolggadusa riikaoasse- dahje unnitlogugielaid birra (SÖ.
+2000 čađahii dalá Sámi giellaráđđi iskkadeami mii meroštalai galle olbmo máhttet sámegiela man nu dásis Norggas.
+2001 njukčamánus álggahuvvojedje šiehtadallamat davviriikkaid sámekonvenšuvnna birra Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid gaskkas.
+2005 loguid mielde eaiggáduvvojit 77 proseantta riikka bohccuin dievdduin.
+2005:s álggahuvvui bargu ásahit heivehuvvon dearvvašvuođafálaldaga julevsámi álbmogii, dat mii dalle gohčoduvvui "Sámi dearvvašvuođaguovddáš julevsámi guovllus ".
+2007 ođđajagimánu rájes gitta 2008 geassemánu rádjai ledje ráđđádallamat ođđa minerálalága birra gaskal Sámedikki ja Ealáhus-ja gávpedepartemeanta.
+2008:s viiddiduvvojedje plánat dan jurdagii ahte ásahit bistevaš máŋggakultuvrralaš dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš fálaldaga, heivehuvvon sámi kultuvrii julevsámi guvlui Nordlánddas.
+2009 almmolaš ásahusat dahke háhkamiid 327 miljárdda kruvnno ovddas (earret oljosuorggi).
+2009 Šs Ráđđehus doarjjui fylkkamánni doaibmabiju 1,5 milj. ruvnnuin.
+2010 geassemánu mearridii Sámedikki minerálaveahki mii galgá sihkkarastit ahte sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima beroštumit vuhtiiváldojit iskkademiid, Iskkadanroggamiid ja mineráladoaimmaid oktavuođas árbevirolaš sámi guovlluin.
+2010 rájis ealáskahttinbijuide daid nášuvnnalaš
+2010 rájis vuođđoskuvllas gielddain. Dát
+2010:s mearridii ON váldočoahkkin čađahit máilmmikonferánssa álgoálbmogiid birra New Yorkas 2013:s.
+2011 rájes lea nammaduvvon áššedovdijoavku bargan dáinna áššiin.
+2011:s biddjojuvvui bargojoavku mas ledje mielde sorjjasmeahttun áššedovdit, Finnmárkku fylkkagielda, Unjárgga gielda ja Sámediggi.
+2011:s lea maiddái áigumuš prošekteregoahtit Sámi dáiddamusea Kárášjogas.
+2012 čavčča almmuhedje Sámediggi ja Justiisadepartemeanta ovttas dutkanprošeavtta namahusain: Veahkaválddálašvuohta lagaš gaskavuođain sámi servodagas.
+2012 prošekterejit viidáseappot Ullersmo fáŋgala, Bergena diggedálu, Molde diggedálu ja Bergena dáiddaallaskuvlla.
+2012 sámegiela iskkadeapmi čájehii, ahte julev- ja máttasámenuorat leat geavahišgoahtán eanet sámegiela.
+2012:s ásahedje Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkit, Norgga Boazosámiid Riikasearvi (NBR) ja Ruoŧa Sámiid Riikasearvi (RSR) bargojoavkku mii galggai evttohit rievdadusaid boazoguohtonkonvenšuvdnii.
+2013 rájes lea maiddái Røyrvik suohkan Davvi-Trøndelágas mielde hálddašanguovllus.
+2013:s bovdejuvvui sápmelaš Frode Fjellheim searvat musihkain Disney - filbmii, " Frozen ".
+2014:s lea duojáriin vejolaš hospiteret dakkár eará duojáriid luhtte, geain lea erenoamáš gelbbolašvuohta duddjomis.
+2015 rájes lea ohcanvuđot doarjjaortnegis sámi giellaprošeavttaide rabas ohcanáigemearri.
+20 čoagganeapmi
+20 gažaldaga ođasášši birra
+20 § Hálddahuseiseválddiid geavaheapmi dán lágas galgá čuvvojuvvot.
+21 § Eiseváldi čuovvunovddasvástádusain galgá dasa lassin bagadallama, diehtojuohkima ja seammasullasaš doaimma bokte veahkehit eará hálddahuseiseválddiid lága geavaheami oktavuođas.
+§ 21 Gráddas Nordlándda fylkkas Gráddas guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Davil ja oarjin: Rr 235 rájes Bálljávrre nuortalulimus luovtta rádjái, dán jávrri rastá gitta lulimus luktii, das njuolga linjjás dasságo Arggalijjåhkå ja Skiejddejåhkå bohtet oktii, das fas Skiejddejåhkå mielde dasa gokko dat boahtá oktii Gráddasjåhkåin.
+2.1 Ollisvuohta ja bajitdási mihtuid dulkon
+2.1 Ollisvuohta ja bajitdási mihtuid dulkon 2.2 Oahppama čalmmustuhttin ja sierra oahppomihtut
+§ 22 Älvsbyn Norrbottena leanas
+2.2 Oahppočalmmustahttin ja sierra oahppomihtut Našovnnalaš plánas Ipmil addá - Mii juogadit leat
+§ 23 Svanjggá Nordlándda fylkkas
+§ 24 Storsund Norrbottena leanas
+§ 25 Aahkavaerie / Andfjellet Nordlándda fylkkas
+25 sátni ovddasrohkos 3 Ipmil, don dovddat min ja ráhkistat min.
+§ 27 Gierkietjahke Västerbottena leanas
+§ 28 Ovlevuelie Nordlándda fylkkas
+291 miljovnna Ráđđehuskoartila lassigoluide - regjeringen.no
+§ 29 Ramsele Västerbottena leanas
+§ 2 Boazoorohagas ja čearus mas lea vuoigatvuohta guođohit nuppi riikka guovllu, lea vuoigatvuohta johttit guvlui ja das eret.
+§ 2 bustávva b mearrida ahte láhka galgá vuhtiiváldit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu.
+2. guovlluráji mielde Ainettijoki njálmmis Lávnnjiteanus Duortnoseanu rádjái Paavosaari bokte.
+2. jahkeceahkki
+2 § Juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat leat našuvnnalaš unnitlogut Ruoŧa geatnegasvuođaid mielde mat čuvvot Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna suoji birra našuvnnalaš unnitloguide (SÖ.
+2) Movt geasuhit gussiid
+2. oskkuartihkkal
+2. Øvergård rájes Oteren rádjái E6 oarjjabealde.
+2. Ráhkadit álkes sohkamuora
+2. Rátkkagárdi vuogas báikkis Virvassdalenis.
+2) Searvegoddeovttastus
+2. Vuohpi rájes 1 km nuortalulábealde Čuolbmaeanu njálmmi Skierreluktii.
+§ 30 Kruvhtegenvaerie / Vaekie Nordlándda fylkkas
+3.0 Prinsihpalaš oassi
+31 b. borgemánus galget jienastangoarttat leahkit olggossáddejuvvon jienasteddjiide.
+3.1 Čatnašupmi Norgga láhkii ja girkolaš plánaideNorgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga
+§ 31 Mejvankilen Västerbottena leanas
+§ 32 Råaksoentjahke Nordlándda fylkkas
+3.3 Oahppan - dáhpáhuvvá mánás, ja sosiála searvevuođas
+§ 33 Raajnese Nordlándda fylkkas
+§ 34 Lögdeå Västerbottena ja Västernorrlándda leanain
+§ 35 Jitnemen Nordlándda ja Davvi-Trøndelága fylkkain
+§ 36 Sipmehke Davvi-Trøndelága fylkkas
+38 girkolaš doaimmahusat
+§ 38 Mesklumpen Jämtlándda leanas
+3) Bismágotti áirrasgoddi
+3 § Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.
+3. oskkuartihkkal
+3) rávvejuvvojit mo sáhttet čeahpput 4) servet iežaset oahppanbargui earret eará nu ahte árvvoštallet bargguset ja ahtanuššameaset
+40 gástaipmilbálvalus
+§ 40 Mealhkoe Davvi-Trøndelága fylkkas
+4.1 Gelbbolašvuođalokten 4.2 Vásihusaid juogadeapmi ja gelbbolašvuođa juohkin 4.3 Ovttasbargu ruovttuiguin 4.4 Eaktodáhtolaš mieldebargit girkus
+-420 kVfápmolinnjá lea stuorra ja viiddes sisabahkken.
+4.2 Vásihusaid juogadeapmi ja gelbbolašvuođa juohkin
+§ 43 Bealjehkh Lulli-Trøndelága fylkkas
+4.4 Eaktodáhtolaš mieldebargit girkus
+§ 44 Grövelsjön Dalarna leanas
+§ 45 Sierra riikkarádjeáiddit Davvi- Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkain ja Jämtlándda ja Dalarna leanain
+§ 47 Ovddasvástádusa juohkin dán guovtti riikka gaskka cegget ja máŧasdoallat áiddiid mat namuhuvvojit dán šiehtadusas, čilgejuvvo šiehtadusa mildosis (Sierra mielddus).
+48 gástaipmilbálvalus
+§ 48 Jus goappáge riikka našuvnnalaš eiseváldi, ovdalgo konvenšuvdna rádjerasttildeaddji boazodoalu hárrái lea boahtán fápmui, lea addán lobi doibmii mii mearkkašahtti láhkái dagaha váttisvuođaid doaimmahit boazodoalu guohtunguovllus dán šiehtadusa olis, de galgá dat riika sihkkarastit boazoguohtundárbbu nuppi riikka guoskevaš boazoorohaga dahje čearu várás.
+§ 49 Dat guokte riikka galget ovdalgo rádjerasttildeaddji boazodoalu konvenšuvdna lea boahtán fápmui, dahkat sierra soahpamuša áiddiid ja rusttegiid ceggema ja gaikuma áigeplána hárrái.
+4. Gaskal Gaasken-Laante boazoorohaga ja Kall čearu Skalsvattnet rájes Teveldal stašuvnna rádjái (geahča § 46).
+4 § Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlogugielaid.
+4) Girkočoahkkin
+4) GIRKOČOAHKKIN Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin.
+§ 4 Saivomuotka Norrbottena leanas
+50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái.
+51 konfirmašuvdna dahje
+5.1 Kontekstuella jurddašeapmi 5.2 Báikkálaš oskkuoahpahusplána ovdanáhttin 5.3 Báikkálaš máhtuid ja gelbbolašvuođa geavaheapmi 5.4 Kárten
+§ 5-3 Áššedovdi árvvoštallan
+53 konfirmašuvdna
+§ 5-4 Áššemeannudeapmi erenoamášoahpahusa mearrádusa oktavuođas § 5-6 Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus
+55 konfirmašuvdna
+56 konfirmašuvdna
+§ 5-7 Erenoamášpedagogalaš veahkki ovdal skuvlaagi
+5. Gaskal Essand boazoorohaga ja Handölsdalen ja Mittådalen čearuid Ekornåa rájes Rr 153 rádjái (geahča § 46).
+5 § Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide ja nu guhkás go lea vejolaš ráđđádallat unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain.
+5. ja 8. cehkiid oahppit oaivvildit ovdánanságastallama birra earret eará dán:
+§ 5 vuosttaš lađđasis mearriduvvo gii sáhttá ovddidit nammaášši.
+66 miljovnnain kruvnnuin prošekterejit viidáseappot ođđa Nationálamusea Oslo Vestbanenii.
+69 hávdádanipmilbálvalus
+6. Gaskal Riast-Hylling boazoorohaga ja Mittådalen čearu ja maiddái gaskal Riast-Hylling boazoorohaga ja Ruvhten siijte čearu Hyddsjön rájes Rr 146 Aa rádjái.
+71 hávdádanipmilbálvalus
+72 hávdádanipmilbálvalus
+73 hávdádanipmilbálvalus
+74 hávdádanipmilbálvalus
+75 hávdádanipmilbálvalus
+77 oahppi ohppet julevsámegiela; sis 27 oahppis julevsámegiella lea vuosttasgiella, ja 101 oahppi ohppet oarjilsámegiela.
+79 oahppi ožžo oahpahusa julevsámegielas; sis 25 oahppi ohppe julevsámegiela vuosttasgiellan.
+§ 7 Duoddaras Tromssa fylkkas
+7 § Eará gielddat go dat mat almmuhuvvojit 6 § sáhttet maŋŋel almmuheami oažžut gullat hálddahusguvlui suomagiela, meängiela dahje sámegiela várás.
+800 máná Finnmárkkus ja Frankriikkas leat juo searvan dáiddaprošektii mii lea čájehuvvon Frankriikkas.
+80 hávdádanipmilbálvalus
+85 hávdádanipmilbálvalus
+86 hávdádanipmilbálvalus
+87 hávdádanipmilbálvalus
+§ 8 Njuoravuopmi Norrbottena leanas
+8 § Ovttaskasain lea riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela iežaset njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain ovttain hálddahuseiseváldiin man geográfalaš doaibmaguovlu ollát dahje muhtin muddui oktiivástida unnitlogugiela hálddahusguovlluin.
+§ 9 Báhcajeagil Norrbottena leanas
+9 § Olggobealde hálddahusguovllu lea ovttaskasain riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain hálddahuseiseválddiid áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus ášši sáhttá gieđahallojuvvot bargoveagas mii hálddaša unnitlogugiela.
+Aag mánáidskuvllas, Bergenis
+Aahkavaerie / Andfjellet lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; Aahkavaerie ja Andfjellet.
+Aahkavaerie lea dat oassi Aahkavaerie / Andfjellet guovllus mii lea oarjjabealde Virvassåga - Bjoråga gitta koordináhta 33 W 510805 7350489 rádjái, das viidásit njuolga linjjás Kvepsendalstjønna davimus luovtta rádjái.
+a) Álgogursa 1 sámegielas
+Åankere Åankere kapealla.
+Åarjelhsaemien Teatere / Sydsamisk teater lea dehálaš oarjilsámi kultuvrra, giela, ihčodaga ja iešdovddu nannemii.
+Aasrud lea aitto máhccan maŋŋil mátkkošteami Finnmárkkus.
+Aasrud muitala maid ráđđehusa mearridan ahte ráđđehuskvartála ovddideapmi galgá dáhpáhuvvat stáhtalaš, iige gielddalaš plánain.
+a. beatnagiid, heasttaid dahje eará elliid
+Aborta dahkan ii daga váddáseabbon šaddat áhpeheapmin maŋibus.
+Aborta dahkko álo buohcceviesus dehe eará spesialistaklinihkain, abortta ii sáhte dahkat omd. nuoraid-vuostáváldimiin.
+Aborta dahkko dalle seamma ládje go vahku 12 maŋŋel.
+Abortalágas lea čállon.
+Aborta mearkkaša gaskaduhttit áhpehisvuođa.
+Abortavuostáváldimiin ja nuoraidvuostáváldimiin sáhttá beassat deaivat soapmása ja ságastit juogo goappešagat ovttas dehe akto.
+Aborttadahkan ii galgga dagahit ahte bidjo dakkár dilálašvuhtii gos sáhttá geavvat heajuid.
+Abortta maŋŋel
+Abortta maŋŋel soaitá dovdat iežas gehppon dehe morašlažžan.
+Abortta maŋŋel soitet muhtimat dovdat miela gehppon go nuppit fas dovdet iežaset surolažžan.
+Abortta sáhttá dahkat máŋgga ládje.
+Abortta sáhttá loahpahit maid ruovttus, ng. ruovttuaborta.
+ACT-aktavuohta gávdno olles máilmmis.
+addá - Mii juogadit plána golmma bealis.
+áddet eaŋgalsgiel giellajienaid ja bustávaid oktavuođaid ja máhttit bidjat jienaid sátnin
+áddet iešguđetlágan njálmmálaš teavsttaid váldosisdoalu ja detáljjaid dábálaš fáttáin ja fágalaš fáttáid birra mat gusket iežas oahppográmmii
+áddet ja geavahit dábálaš sátneriggodaga mii gullá iešguđet fáttáide
+áddet ja geavahit dábálaš sátneriggodaga mii guoská iešguđet fáttáide
+áddet ja geavahit eaŋgalsgiel sániid, dadjanvugiid ja cealkkaminstariid mat gusket iežas dárbbuide ja dovdduide, árgabeaivái, astoáigái ja beroštumiide
+áddet ja geavahit iešguđetlágan vugiid ovdanbuktit loguid ja eará dáhtaid gulahallamis
+áddet ja geavahit muhtun eaŋgalsgiel sániid, dadjanvugiid ja cealkkaminstariid mat gusket lagašbirrasii ja iežas beroštumiide
+áddet ja geavahit nana dábálaš sátneriggodaga ja fágalaš sátneriggodaga mii gullá iežas oahppoprográmmii
+áddet ja geavahit nana dábálaš sátneriggodaga ja fágalaš sátneriggodaga mii gullá iežas oahppoprográmmii
+áddet ja geavahit oahpes fáttáide gullevaš sátneriggodaga
+áddet ja geavahit sániid ja dadjanvugiid mat gusket hattiide, hivvodagaide, hámiide ja sturrodagaide go gulahallá árgabeaieallima, astoáiggi ja beroštumiid birra
+áddet ja geavahit sátneriggodaga mii gullá oahpes fáttáide
+áddet riimmaid, hoahkamiid, lávlagiid, máidnasiid ja muitalusaid váldosisdoalu
+áddet sániid ja dadjanvugiid mearkkašumi das makkár oktavuođas dat leat geavahuvvon
+Áddet sosiála beliid ja proseassaid ja sosiála gálggaid máhte stuvvama gáibida vásáhusaid ja oassálasti ma searve vuođas.
+áddet váldosisdoalu álkes teavsttain oahpes fáttáid birra
+áddet váldosisdoalu ieš válljen teavsttain
+áddet váldosisdoalu ja detáljjaid iešguđet guhkkosaš teavsttain iešguđet fáttáid birra
+áddet váldosisdoalu ja detáljjaid iešguđetlágan njálmmálaš teavsttain iešguđet fáttáid birra
+áddet váldosisdoalu ja detáljjaid ieš válljen teavsttaid
+áddet váldosisdoalu njálmmálaš teavsttain oahpes fáttáid birra
+Addit mánáide vejolašvuođa váldit vuostá ja addit fuola lea vuođđun ovdá nahttit sosiála gelbbolašvuođa ja lea dehálaš oassi agibeaivvi oahppamis.
+addit ovdamearkkaid vitamiinnaide, minerálaide ja binnánašávdnasiide maid rumaš dárbbaša, ja mo sáhttá olmmoš sihkkarastit máŋggabealat biebmodoalu
+Áddjá muitala dan birra go su máttaráddjá galggai heajaide.
+Ádjá muitalus
+Advokáhta - advokat
+Afruvvá (sámi máinnas)
+Agape, ipmillaš ráhkesvuohta, ráhkesvuohta mii boahtá Ipmilis.
+Ággan hilgumii geavahuvvo ahte dás ii leat sámi servodagas olus beroštupmi, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Agibeaigeavahus lea boares eananlágaid mielde oamastanriekti mii lea háŋkejuvvon go guhkes áiggi lea eatnama geavahan iežáid gieldima haga.
+Agibeaigeavahus lea juridihkalaš riekti go álohii lea eatnama geavahan iige riekti man stáhtta lea sámiide addán.
+Agibeaigeavahus lea vuođđun boazodoalloriektái iige leat mihkkege maid sámiid leat " ožžon " stáhtas.
+Agibeaigeavahus lea vuođđun sámi riektái boazodollui, bivdui ja guolásteapmái guovlluid geavahit.
+A guovlu lea dat guovlu Ánjavuomis mii lea nuorttabeale linjjá mii manná Kirkeselva njálmmi rájes Målselvas, viidásit Kirkeselva mielde Sauskarselva njálbmái Kirkeselvas, ja das viidásit njuolga linjjás Kirkestind (aláš 1677) bokte Gaskasjoga njálbmái Álttesjávrris.
+A guovlu lea dat oassi Dolppis mii lea lulábeale linjjá Čieknjalvuovdi (Signaldalen) - Bulljáraš (Stordalen) - Stordalselva dasságo boahtá oktii Govdajogain ja nuorttabeale linjjá Sørkjosen - Marknesdalen - Svensborgdalen - Fjellfroskvatn nuorttamus luovtta, das njuolga linjjás Stormyra rádjái Dápmotjoga (Tamokelva) buohta, dan joga mielde dassá go boahtá oktii Rostoeanuin.
+A guovlu lea dat oassi Svanjggá guovllus mii lea Dybenåga davvelis.
+A guovlu lea guohtunguovlu Leaváža čearu váste.
+Á. Háleštehket ovttas das mo mánáidgárdi sáhttá láhčit dili stoahkamii
+Áhččámet
+Áhččán, guhte lea addán daid munnje, lea stuorit go buohkat, ii ge oktage sáhte gaikkihit eret ovttage Áhččán gieđas.
+Áhčči
+Áhčči min ja rohkos
+Áhči, Bártni ja bassi Vuoiŋŋa nammii
+Áhči, Bártni ja bassi Vuoiŋŋa nammii.
+Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii.
+Áhči ja Bártni ja bassi Vuoiŋŋa nammii.
+Áhči ja eatni sajit leat leamaš boaššu lahka, árrana goabbáge bealde.
+Áhči moraš, Bártni ráhkisvuohta ja bassi Vuoiŋŋa searvevuohta
+Áhčit, eatnit, oappát, vieljat, ádját ja áhkut fertejedje vázzit dan losses geainnu hávdeeatnamii.
+Ahkepenšuvdna, man leat álgán máksit, galgá muddejuvvot bálkágoargŋuma mielde, ja das gessojuvvo 0,75 proseantta.
+Ahkepenšuvnna sáhttá dávgasit geavahit go deavdá 62 jagi gitta dassá go deavdá 75 jagi seammá prinsihpaid vuođul go álbmotoaju.
+Áhkilsámegiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella
+Áhkku
+Áhpeheamit sáhttet guođđit iskosa
+Ahte álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođat nannejuvvojit
+Ahte álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođat nannejuvvojit.
+Ahte ásahuvvo bistevaš sámi dulkonoahpu oahppofálaldat
+Ahte ásahuvvojit eanet giellalávddit, dakko bakte ahte ásahuvvojit eanet sámi giellaguovddážat seammás go doarjut ovttaskas gielladoaimmaid
+Ahte bealálaččat galget sihkkarastit ahte dákkár oassálastin adnojuvvo áibbas guovddážis dan barggus mii dáhpáhuvvá CBD oktavuođas art. 8 (j) ja 10 (c) geatnegasvuođaide galget bidjat konkrehta sisdoalu.
+Ahte beassá gullat ja oaidnit sámegielain almmolaš oktavuođain
+Ahte buot alit oahpahus ja dutkan áimmahuššá sámi perspektiivva
+Ahte buot alit oahpahus ja dutkan vuhtiiváldá sámi perspektiivva
+Ahte Davviriikkat vuolláičállet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna ja dohkkehit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.
+Ahte Davviriikkat vuolláičállet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna mii dohkkeha álgoálbmogiid iešmearrideami
+Ahte eambbogat guldalivčče sámi musihka
+Ahte eambbogat logašedje sámegielat girjjálašvuođa
+Ahte galgá liikot muhtin áššiin, oidnot bajil muhtin ládje dehe olbmos galget leahkit dihto beroštumit.
+ahte galgá ráhkaduvvot ollislaš oahpahuspolitihkka vuođđooahpahussii ja joatkkaoahpahussii
+ahte giliskuvllat sámi guovlluin galget bisuhuvvot
+Ahte guovttis geat orruba ovttas, heaitaleaba?
+Ahte kulturmuittut ja kulturduovdagat seailluhuvvojit ja adnojit vuođđun sámi identitehtas ja kultur- ja servodatovdánahttimis.
+Ahte leat girjás sámi kultuvrralaš doaimmat
+Ahte leat lágádusat main lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja servodatáššiin
+Ahte luonddušláddjivuohta oktan biologalaš, eatnanlaš ja ekologalaš mannolagain seailluhuvvo ceavzilis geavaheami ja suodjaleami bakte, nu ahte dat addá vuođu sámi kultuvrii.
+ahte muhtin unnitlogovuoigatvuođat galget
+Ahte nannet Sámi parlamentáralaš ráđi sajádaga sámi servodaga ovdánahttimis Davviriikkain ja Ruoššas.
+ahte oahpaheddjiide geažosáigge leat lassioahpahusvejolašvuođat
+Ahte oažžut ceavzilis ovdáneami mii sihkkarastá sámiid ja eará álgoálbmotkultuvrraid ávnnaslaš vuođu
+ahte ohppiidlohku geat čađahit joatkkaskuvlla lassána
+ahte ovddasvástádus láhččet dearvvašvuođabálvalusa mas lea sámi gielat ja kultuvrralaš máhttu ja gelbbolašvuohta loktejuvvo bajitdássái.
+Ahte ovttasbargu sámiid gaskkas riikarájáid rastá viidána
+Ahte sáhttá háhkat, gaskkustit ja vásihit girjás sámi dáiddalaš ja kultuvrralaš čájehemiid
+Ahte sámegiella galgá leat ealli giellan maiddái boahtteáiggis, mánáid ja nuoraid vuoruheami bakte
+Ahte sámi álbmogis lea duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegiela ja sámegillii mas lea buorre ja dohkálaš kvaliteahta
+ahte Sámi Allaskuvla ovdánahttojuvvo álgoálbmot universiteahttan
+ahte Sámi Allaskuvla ovdánahttojuvvo álgoálbmotuniversiteahttan
+Ahte sámiid álbmotválljen ásahusat besset iežaset ovddastit riikkaidgaskasaš mearridanproseassaide main lea njuolga váikkuhus sápmelaččaide ja álgoálbmogiidda.
+Ahte sámi kulturhistorjá suodjaluvvo, hálddašuvvo ja gaskkustuvvo
+Ahte sámi mánáin ja nuorain lea nana identitehta ja gullevašvuohta sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii
+ahte sosiálabálvalusláhka rievdaduvvo.
+Ahte yoghurta veahkeha guobbara vuostá lea cuvccas masa ii leat dieđalaš duođaštus.
+AHVL lea jo guhkit áiggi ožžon eanet ja eanet ođđa áššiid.
+áiccuid bokte suokkardallat máilmmi lagašbirrasis
+Áicilis bargit fuomášit go mánát čatnet ođđa oktavuođaid, ja sii leat várrogasat amaset seaguhit iežaset daidda ja bilidit dákkár proseassaid.
+Áiddit: Áiddit galget leat:
+Áiddit: Áiddit galget leat Loamejávrri rájes Bieskehávrre rádjái.
+Áiddit: Áiddit galget leat Vaaltanjaevrie rájes dasa gokko Råtnoenjohke ja Ranserelva bohtet oktii.
+Áiddit: Áidi galgá leat geaidnu 99 rájes Palolaki buohta guovlluráji mielde oarjin ja lulde gitta geainnu 99 rádjái Kahtovaara buohta.
+Áiddit: Áidi galgá leat Grövlan njálmmi rájes Grövelsjönis guohtunguovllu ráji mielde gitta Rr 140 A rádjái.
+Áiddit: Áidi galgá leat Jitnemenjaevrie, Bijjie rájes guohtunguovllu ráji mielde Vuelie-Sipmehke rádjái.
+Áiddit: Áidi galgá leat Långnäset rájes Jävsjönis Torrön rádjái.
+Áiddit: Áidi galgá leat Lill-Väktaren jávrri rájes sullii 2 kilomehtera Lill-Blåsjön guvlui (se § 46).
+Áiddit: Áidi galgá leat Raentserenjeanoe njálmmis Bijjie Raentsere rájes guohtunguovllu ráji mielde gitta Jitnemenjaevrie rádjái, Bijjie.
+Áiddit: Áidi galgá leat Ritterifjellet rájes guohtunguovllu ráji mielde Raastetjahke rádjái ja das fas Vaaltanjaevrie rádjái.
+Áiddit: Áidi galgá leat Rr 223 rájes guohtunguovllu ráji mielde Kaldvatnet rádjái, das jávrri nuorttabeale ja lulábeale gátti mielde guohtunguovllu ráji rádjái Kjerrtjønna bokte, viidásit dán ráji mielde Rr 220 A rádjái.
+Áiddit: Áidi galgá leat Rundhögenis guohtunguovllu ráji mielde riikkarádjái Svaletjahkes.
+Áiddit: Áidi galgá leat Sipmehkejaevrie rájes Ankarvattnet rádjái.
+Áiddit mat leat ceggejuvvon dán guovtti riikka ovddeš soahpamušaid vuođul, ja mat eai leat mielde dán šiehtadusas galget gaikojuvvot.
+Aiddo dan dihte Kristus jámii ja eallái fas, vai son sáhtášii leat sihke jábmiid ja elliid Hearrá.
+Áidna vuohki oažžut sihkkaris logu das, lea jearrat buohkain Norggas.
+Áigeamearri daid buktit lea geassemánu 1. b..
+áigečállagat (Š, Nuorat, Samefolket)
+Áigegeavaheapmi mii lea ovdamearkkain, lea árvalus.
+Áigeguovdilin lea ovdamearkan rátkin, njuovadeapmi ja lohkan.
+Áigeguovdilin sáhttá bidjat earuhuvvon oahppomihttomeari daid ohppiide geain juo lea buorre máhttu fáttá birra.)
+áigeguovdilis ášši bájuheames dárkilit ja čilgejeaddjin
+áigeguovdilis ášši bájuhit dárkilit ja čilgejeaddjin
+Áigeguovdilis doaibmabijut galget álggahuvvot ovttasráđiid bihtánsámiiguin, Árraniin - julevsámi guovddážiin ja Sámedikkiin.
+Áigeguovdilis gažaldagat leat: Maid lean oahppan?
+Áigeguovdil
+Áigeguovdil
+Áigeguovdil lea maid árvvoštallat daid árvalusaid maid Sámediggi ja Sámi girkoráđđi leat buktán, ja mat gusket hálddašanguovllu girkuid guovttegielalašvuođa doibmii.
+Áigemearri buktit listaevttohusa lea cuoŋománu 2. b. válgajagi 2013.
+Áigemearri doalvvuheames ášši meahcceduopmostuolu ovdii lea 18 mánu maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea ovddidan raporttastis ja dat lea almmuhuvvon.
+Áigeplána
+Áiggiid mielde leat máŋgga sámegielat sálbmagirjjit almmuhuvvon. Eanáš dát leat davvisámegillii ja julevsámegillii.
+Áiggi mielde bargit ovddi dit vuogi mo hábmet ja loktet oidnosii daguid molssaeavttuid mat sáhttet šaddet vejolaš strategiijan mánáide.
+Áiggot go láigohit orronsáji, lanja dahje áodaga?
+Áiggun dávjá dahkat dakkára maid mu váhnemat eaba suova... Čájehuvvo maŋŋá ahte soai diđiiga mii lei riekta, mun livččen galgan guldalit sudno ráđiid!
+áigi
+Áigi
+Áigi gažaldagaide
+Áigi mii dasa gollá sáhttá molsasaddat, moatti diimmus máŋgga jándorii muhto eatnasiin dat dáhpáhuvvá jándoris.
+Áigin Lávra - Bassegohpi geassi
+áigi oahpaheddjiide ráhkadit ja heivehit oahppoávdnasiid iešguđetge gielaide
+Áigi oktasaš smiehttamušaide iežaset ja mánáidgárddi geavada ektui lea dehálaš vai dađistaga sáhttá nannet barggu kvalitehta.
+Áigi: Vihtta oahpahusdiimmu
+Áigodaga diŋga
+Áigodaga diŋga lea seamma buot apotehkain.
+Áigodaga diŋgga dárkkuhus lea ahte dat vearroruđat mat leat dárkkuhuvvon dálkasa doarjjaruhtii galget rehkket nu ollugii ja nu máŋgasii go vejolaš.
+Áigodaga mihttomeriid čuovvoleapmi
+Áigodagas ođđajagimánu / guovvamánu áigu presideanta Aili Keskitalo galledit g...
+Áigodahkii gullevaš gielladomeanat:
+Áigodat
+Áigodat: skuvlaálgin čakčat (Eaktuduvvo ahte oahppit máhttet lohkat ja čállit.)
+Áigumuš berre leat háhkat bargiid geain lea máhttu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Áigumuš dieđáhusain lea nannet Sámedikki politihka gažaldagain areála- ja biraslaš hástalusaid oktavuođas maid sámi servodat ferte dustet boahtteáiggis.
+Áigumuš lea addit buohkaide guđet dan háliidit, oáhpahusa sámegielas - jogo davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjilsámegielas.
+Áigumuš lea ahte buot dokumeanttat maid stáhtalaš orgánat jorgalahttet, galget leat giellafágalaččat dárkkistuvvon, ja daid ođđa terminologiijat leat dohkkehuvvon rivttes vuogi mielde.
+Áigumuš lea ahte buot dokumeanttat maid stáhtalaš orgánat jorgalahttet, galget leat giellafágalaččat dárkkistuvvon, ja daid ođđa terminologiijat leat dohkkehuvvon rivttes vuogi mielde.
+Áigumuš lea ahte joavku galgá geiget sierra evttohusaid politihkkaovddideapmái sámi meahccegeavaheamis.
+Áigumuš lea ahte láidestusat sámegillii vuosttasgiellan ja sámegillii nubbegiellan galget leat válbmasat 15.05.2010.
+Áigumuš lea ahte Romssa fylkkas oahppoguovddážat viđa guđa báikkis čađahit kurssaid.
+Áigumuš lea álggahit riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáža Guovdageidnui.
+Áigumuš lea beassat álggahit gurssaid lulli- ja julevsámi guovlluin, ja Norgga stuorimus gávpogiin.
+Áigumuš lea bidjat álgoprošeavtta johtui jagi 2009.
+Áigumuš lea ealáskahttit, nannet ja ovddidit oarjilsámegiela.
+Áigumuš lea fállat sámi nuoraide doaimmaid main sii beroštit, ja seammás sidjiide oahpahit beroštit sámegiela ja sámi kultuvrra seailluheamis ja ovddideamis.
+Áigumuš lea ovddidit dieđáhusa Sámedikki meannudeapmái jagis 2016.
+Áigumuš lea ráhkadit jahkásaš dilleraporttaid.
+- Áigumuš njuolggadusaid nuppástuhttimiin lea oččodit eanebuid searvat válgii, álkkásmahttit ja njuovžžálmahttit válgga lágideami, ja vel dat ahte sámedikki legitimitehta ja árvofápmu galggašii buorránit, cealká bargo- ja searvadahttinministtar Dag Terje Andersen.
+Áigumuššan lea ahte oanehis áiggi maŋŋil geahččalančađaheami sáhtát atnit daid bohtosiid oahpaheami heiveheapmái ja muitalit ohppiide ja fuolaheddjiide dáid bohtosiid birra.
+Áigumuššan lea oččodit dakkár konvenšuvnna mii fuolaha buot áššebeliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buriin vugiin.
+Áigumuššan ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssain Álttás 2013:s lea váikkuhit dasa ahte ovttasbargu lassána, ja identifiseret ja koordineret deaŧalaš čuolbmačilgehusaid ja áššiid mat gusket máilmmi álgoálbmogiidda dan barggus ahte sihkkarastit álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid máilmmikonferánssas (UN World Conference on Indigenous Peoples, WCIP) 2014:s.
+Aili Keskitalo
+aili.keskitalo@samediggi.no
+aili.keskitalo@samediggi.no
+Aili Keskitalo
+Áimmahuššamis iežat vuoigatvuođaid Finnmárkokommišuvnna barggus de lea dehálaš ovddidit duođaštusaid ja dieđuid guovllu anu birra kommišuvdnii.
+Ain doarjut máttasámegiela
+Ain goikeguoli buvttadeapmi rošerejuvvon guolis / Mearraealáhusat / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Ain goikeguoli buvttadeapmi rošerejuvvon guolis
+Ain leat ollugat geat eai oainne nissoniid ollislaš, dievasahkásaš olmmožin, sihke báikkálaččat ja riikkaidgaskasaččat.
+Ain ovddas guvlui lea mearrideaddji dehálaš ahte sámit ieža geavahit gieldaideaset viššalit.
+Ain váilot ollu oahpponeavvut oarjilsámegielas, julevsámegielas ja davvisámegielas mat livčče ráhkaduvvon Máhttoloktemii - Sámegilli.
+Ain váilot ollu sámegielalaš bargit almmolaš ja bođolaš surggiin.
+Áitojuvvon gielaid ovdamearkan namahuvvui iragiella, ruonáeatnangiella, báskalašgiella, katalánagiella, maorigiella, hawaii-giella, skotlándda geallagiella ja kymrigiella.
+Áitojuvvon unnitgiellaservodagain leat dávjá fámut mat vuostálastet giellamolsuma unnitlohkogielas eanetlohkogillii.
+áittarduvvon giella fas álgá ealáskit ja eanet olbmot
+Áittit leat geavahuvvon máŋggalágan ulbmiliidda ja leat huksejuvvon máŋgga láhkai.
+A. Juogadehket vásáhusaid main dii lehpet veahkehan positiivvalaččat
+Ákkat ahte háliida dahkat abortta soitet leahkit máŋga.
+ákkatallat oainnut áššálaččat ja iežat árvvuid vuođul
+ Aktiivvalaš bearráigeahččo- ja váiddaorgána sámelága giellanjuolggadusaid dáfus
+Aktiivvalaš demokratiija dárbbaša olbmuid geat máhttet guorahallat, áddet ja kritihkalaččat árvvoštallat kvantitatiiva dieđuid, statistihkalaš analysaid ja ekonomalaš prognosaid.
+ Aktiivvalaš ja ceavzilis sámi giellaguovddážat
+Aktiivva laš mánát sáhttet geassádit stohkosiin, eai ohcal earáid nu olu go ovdal ja šaddat passiivvalažžan.
+albmanahttit iežas vásáhusaid ja ákkastallat iežas oaiviliid
+albmanahttit ja muitalit njuovžilit dovdduidis, muosáhusaidis ja oaiviliiddis birra
+albmanahttit muosáhusaid ja vásáhusaid
+Albmi ja almmiid albmi eat du čáhkat.
+Álbmoga gáibádusat jávkadedje stivrejeddjiid giellásiid ja bággejedje dovddastit rievdadusaid.
+Álbmot čájehii iežas buoremus beali deaivvadettiin eallimis vearrámus dáhpáhusa.
+Álbmot geas ledje návccat hálddašit bahávuođa buorrevuođain dalle go mii geassit vásiheimmet surgadis fallehemiid.
+Álbmotrievtti ja sámi vuoigatvuođaid oktavuođas lea deaŧalaš čujuhit ahte:
+Ale atte gehpesjuhkosiidge daningo dain ii leat sohkar obanassiige.
+Ale doalvvo min geahččalussii,
+Ale doidde dan vulos hivssetráigái.
+Alege doalvvo min geahččalussii, muhto beastte min bahás eret.
+Ale ovttastahte sierra dálkasiid.
+Ale seagut sierra dálkasiid.
+Ale vajálduhte suddjet iežat hiv, hepatit B, gonorrea ja ieža
+Algebra geavahuvvo maiddái eará váldoosiid oktavuođas.
+Algebra geavahuvvo maiddái geometriija- ja funkšuvnnat-váldoosiid oktavuođas.
+Algebra skuvllas generalisere lohkorehkenastima dan bokte ahte bustávat dahje eará symbolat ovddastit loguid.
+álget ságastit dan.
+Álggadettiin fáttáin bargat, galget oahppit čállit logga ja dohko merket daid doahpagiid maid máhttet fáttá birra ja doahpagiid maid háliidivčče oahppat.
+Álggahalli dutki galgá oahpahusas fuolahit dáid dimenšuvnnaid ja integrerejuvvot eará váldoosiide.
+Álggahalli dutki
+Álggahalli dutki
+álggahandoaimmaid nugo girjjiid ja pedagogalaš ávdnasiid oastin
+Álggahansáhkavuorru Sámedikki areala ja biraskonferanssas
+álggahansánit 1 Don guhte leat sivdnidan máilmmi ja buot mii dan alde lea, guhte maiddái leat almmi ja eatnama Hearrá, don it oro tempelis mii lea ráhkaduvvon olmmošgieđain.
+álggahansánit 3 Dál lea Ipmila áigi.
+álggahansánit 8 Duoddariid ja rabas eatnamiid Ipmil, mehciid ja rikkis máŋggabealatvuođa Ipmil,
+• Álggahit buriid ortnegiid lágaid, láhkaásahusaid ja almmolaš dokumeanttaid jorgaleami várás davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii
+álggahit, doalahit ja heaittihit ságastallamiid mat gusket oahpes dilálašvuođaide
+álggahit, doalahit ja loahpahit ságastallamiid iešguđet fáttáid birra gažadettiin ja čuovvolettiin árvalusaiguin
+álggahit, doalahit ja loahpahit ságastallamiid ja digaštallamiid dábálaš fáttáid ja fágalaš fáttáid birra mat gusket iežas oahppoprográmmii
+álggahit ja jođihit digaštallamiid
+Álggahus
+Álggahusas čujuhuvvo dasa ahte minoritehtaáššit lea šaddan eanet áigeguovdilat:
+Álggahus
+Álggahuvvon lea sámi neahttabáiki oarjilsámegillii, julevsámegillii, davvisámegillii, ja dárogillii: www.osko.no " Osku " mearkkaša tro dahje tillit dárogillii.
+Álggahuvvui mottiin ealljáris eallinsmiehtadeaddjit geat háliidedje hámohis joavkun beassat ságastallat eksisteanssalaš áššiid, ja erenoamážit sámi oktavuođas.
+Álggat addimiin una meriid gearddiinis vai oainnát bissugo biebmu siste.
+Álggat barggu dainna ahte ráhkadat muitalusaid mat movttiidahttet ja addet čállinmovtta ohppiide.
+Álgge čiččeruoppi birra ja heaitte gieđavuollái.
+Álgge ohcat geassebarggu cuoŋománus dahje miessemánus, jus dus ii leat juo lávvardatbargu.
+Álgge vaikko vel hui árrat ohcat danin go ollusat plánejit geassái ja maiddái dalle meannudit ohcamiid.
+Álggos bomba ja báhčimat suorggahedje min.
+Álggos dahkko eará dutkamat
+Álggos dovdu šaddá garrasit ja garrasit, muhto veháš áigge geažis doarggástus ii laso.
+Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
+Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
+Álggos snuolga lea dávjjimus girkkis ja čađačuovgi ja moatti beaivvi geažis šaddá suohkadit, ja fiskadin ja ruonádin.
+Álggu rájis dát vierru boahtá dan áiggis go nissonolbmuin ii lean mearridanváldi ja ovddasvástádus nissonolbmos ná guđđojuvvui áhčis boadnjái.
+Álggu rájis risttalaččat leat čoahkkanan ipmilbálvalusaide.
+Álggus han eai lean nu olus.
+Álggus mediat šaddet leat dehálaččat diehtojuohkima dáfus das ahte Snoasa lea guovttegielalaš suohkan.
+Álgoálbmogat čoagganit Áltái
+- Álgoálbmogat dárbbašit min dohkkeheami
+- Álgoálbmogat dárbbašit min dohkkeheami - regjeringen.no
+Álgoálbmogat leat unnitlogus measta buot riikkain, danin Sámediggái lea mearihis mávssolaš, ahte álgoálbmogat ovddidit oktasaš oaiviliid, nu guhkás go dat lea vejolaš.
+Álgoálbmogiidda deaŧalaš nammadeapmi dahkkojuvvon
+Álgoálbmogiid ektui guoská artihkal 27 maiddái ávnnaskeahtes kulturbargui ja árbevirolaš ealáhusdoibmii mii čatnasa eatnamiid ja luondduriggodagaid geavaheapmái.
+Álgoálbmogiid lagas oktavuohta lundui leage duogáš dasago Sámi vuoigatvuođalávdegoddi juo NAČ 1984:18 čielggadeamis árvalii suddjet sápmelaččaid luondduvalljodaga geavaheami.
+Álgoálbmogiid máilmmikonferánssa čuovvoleapmi ja dan 2014 loahppadokumeanta.
+Álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš koordinerenjoavkkus (GCG) leat máilmmi iešguđet álgoálbmotregiovnnaid ovddasteaddjit.
+Álgoálbmogiid vealaheapmi gullá NVK vuollái.
+Álgoálbmogiid vuoigatvuođaide gullet dat vuoigatvuođat mat dain olbmuin geat ovtta guovllus ledje álgoálggus ovdal go stáhtat vuođđuduvvojedje, muhto mat eai dohkkehuvvon ovttaárvosažžan.
+Álgoálbmogiin lea oktasaš ja oktagaslaš riekti oažžut iežaset ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kultuvrra suddjejuvvot.
+Álgoálbmotdoaba ii čatnas sidjiide geat bohte ovddimusat.
+Álgoálbmotdoaba ja álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai čatnas arkeologalaš duođaštusaide dan ektui geat bohte ovddimužžan.
+álgoálbmotfestiválaid ja dakkáriid bokte.
+Álgoálbmotgeahččanbeali searvevuođahuksemis galgá vuhtiiváldit sihke agi, geografiija, kultuvrralaš
+Álgoálbmotjoavkkuid eksisteansa ja eallin vuođđuduvvá ovddideapmái ja makkár faggi dan ovddideamis lea báikkálaččat, našunalalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
+- Álgoálbmotnissoniidda lea deaŧalaš čalmmustahttit vealaheami vuođđun veahkaváldái, álgoálbmotnissoniid mat gillájit veahkaválddálašvuođa eiseválddiid ja militeara bealis ja nissoniid mat gillájit veahkaválddálašvuođa soađi ja miidnagilvima geažil.
+Álgoálbmotoassálastin Norggas muddejuvvo stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallansoahpamušain mas daddjo ahte galget ráđđádallat go lea lágat ja doaibmabijut mat njuolgut váikkuhit sámiid beroštumiide.
+Álgoálbmotriekti geatnegahttá stáhtaid kártet ja identifiseret álgoálbmogiid oktagaslaš ja oktasaš oamastan- hálddašan- ja geavahanvuoigatvuođaid.
+Álgoálbmotrivttiin sihkkarastojuvvo ahte sámiin galget leat seammalágan vejolašvuođat go dážain bargat kultuvrrain, bisuhit sin eallinvuogi ja vejolašvuohta bissut álbmogin maiddái boahtteáiggis.
+Álgoálbmotvuoigatvuođaid doaibmaplána ON váldočoahkkima juovlamánu 21. b. 2010 mannosaš mearrádusa vuođul (A / RES/65/198), galgá máilmmikonferánssa boađusin leat doaibmavuđot plána nannen dihtii máilmmi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
+álgoálggus juo buohkaid leat mielde searvevuođas, ja ahte sin oasálastin lea seammaárvosaš, vaikko velá iešguđet ge eavttuiguin.
+Álgodásis
+Álgogovaid bilidii beaivváščuovga, govaid kopiijat heŋgejuvvojedje giđđat 2004 bibliotehkii.
+Álgogursa 2 sámegielas
+Alimusriektejustitiarius Carsten Smith nammaduvvui áššedovdijoavkku jođiheaddjin.
+Alit ivdni lea almmi ivdni. Dán láhkái galgá áltárgovva muitalit ahte dušše ruossa čájeha almmi midjiide.
+Alit oahpahus ja rekruhtten
+álkidahttit máŋggalađat cealkagiid ja čoavdit vuosttašpoteansa ovttamađodagaid ja álkes poteansaovttamađodagaid
+Álkimus vuohki lea bircut ja jitnosit dadjat dan logu maid bircu čájeha.
+• Álkit lea ságastallat váttes áššiid birra mánáid gulakeahttá.
+Alkohola bisána gorudii maŋŋil go lea leamaš gárremiin, ja soaitá váldit guhkit go ovtta beaivvi ovdalgo vuoigŋašat doibmet albma ládje ahte ovdamearkka dihte muitá ja oahppá áššiid.
+Alkohola, duhpát, gárrenmirkkut
+Alkoholain dárkkuhuvvo juhkosiid dego vuola, viidna ja viidni.
+Alkoholamirkkohus
+Alla árvvut, mas dat bohtet?
+Allabasiidáigge leat iešguđetlágan vierut iešguđet guovlluin girkus, ruovttuin ja læstadiánalaš čoakkalmasain.
+Alla feber dagaha ahte mánná massá vel eanet golgosa.
+Alla geardeviesus leat eanemus divodandárbbut lassin daid vahágiid maid bombba dagahii.
+Allagollodiehtovuđđui čatnaseapmi lea eaktodáhtolaš.
+Allagollodiehtovuođđu
+Allagolloduođaštusaš lohká man olles iežasmávssu ovttaskas lea máksán.
+Allagollosuodji guoská dálkasiid mat ovttaskas oažžu reseaptas ja TVL:s lea mearridan galget leat dorjojuvvon doarjjaruđain.
+Allagollosuodji guoská dasa gii orru dehe geas lea bargobáiki Ruoŧas dehe das geas lea eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta eará EES-riikkas dehe Sveitsas.
+Allagollosuodji ii govčča dávjjimus
+Allagollosuodji mearkkaša ahte olmmoš máksá 12 mánu siste 1100 ruvnna buohccemávssu.
+Allagollosuodji mearkkaša ahte ovttaskas máksá eanemus 2200 ruvnna ovtta periodas jagis.
+Allagollosuodji sáhttá maid leahkit vuoimmis jus olbmoš lea skibasvuohta gos bátnedikšun lea oassi medisiinnalaš dálkkodeamis.
+allameassu / meassu / ipmilbálvalus
+Allaskuvllatge leat main geavahit maorigiela.
+Allaskuvllat ja universitehtat
+Alla ulbmilolahusa eavttuid ovdamearkkat:
+Allet bala, dii han lehpet eanet veara go ollu cizážat!
+Alloset din váimmut suorganehko.
+Almmá dán fuolaheami haga vahágahttojuvvojit sámi mánát ja nuorat.
+Almmatge.
+Almmá viiddis searvama sámiid beales ii livččii lean vejolaš čoavdit hástalusaid rádjaguovlluin, dadjá Keskitalo.
+Almmolaččat
+• Almmolaš ásahusat galget diđolaččat geavahit sámegielaid, sihke davvisámegiela, julevsámeagiela ja oarjilsámegiela
+Almmolaš bálvalusfálaldat sámegielat álbmogii ii leat doarvái, ja dađistaga eanebut dieđihit ahte sii eai leat duhtavaččat.
+ Almmolaš hálddašeapmi
+Almmolaš hálddašeapmi lea stáhtalaš ovddasvástádus mii lea nannejuvvon gustovaš lágain.
+Almmolaš hálddašeapmi Sámegiella mii lea almmolaš giella ferte geavahuvvot almmolaš hálddašeamis mihá eambbo, ja almmolaš dieđut fertejit maid addot sámegillii.
+Almmolaš neahttabáikkiide orru leamen viehka álki váldit atnui UTF-8, muhto ovdalgo loahpalaš mearrádus dahkkojuvvo, de ferte čađahuvvot váikkuhusguorahallan, vai lea vejolaš garvit vuorddekeahtes váttisvuođaid.
+Almmolaš ohcciidlisttut
+Almmolaš suorggi organiseren lea sakka rievdaduvvon dan rájes go giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:s.
+Almmolaš suorggis lea čielga ovddasvástádus gozihit ahte sierranas IKT- ja neahttabálvalusat eai buvtte ođđa heađuštusaid.
+almmolaš váldegottiin lea eareliiggánis ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit riikkalaš unnitlogugielaid ja galget maid ovddidit unnitloguid máŧolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas,
+almmolašvuhtii, eaige addojuvvo ovddos guvlui váhnemiid dohkkeheami haga.
+• Almmuheapmi sámegillii sámegielalaš guovlluin
+ Almmuhit eambbo girjjálašvuođa, aviissaid ja áigečállagiid sámegillii
+Almmuhusas ii dárbbat namuhit gii dehe geat guddet vásttu dáhpáhusas.
+Almmuhusat mat leat hálddašanguovllu juogo olles álbmoga várás dahje álbmotoassái, galget leat sihke sámegillii ja dárogillii.
+Almmuhus galgá ovdamearkka dihte guoskat nuppi olbmo jápmima mielddisbuktima.
+Almmuhus sáhttá maid guoskat kritihka organisašuvnna vuostá dehe almmolaš váilevašvuođaid buohccesihkkarvuođas mii dárbbahuvvo buoriduvvot.
+Almmuhuvvon 2010 njukčamánus.
+álo ja agálašvuhtii ja mus leat jápmima ja jábmiidriikka čoavdagat.
+Álo lea stáhtalaš ovddasvástádus bidjat dárbbašlaš rápmaeavttuid sámegiela gáhttejupmái ja ovddideapmái.
+Álot sáhttá riŋget buohccedikšurávahahkii oažžun dihte ráđiid.
+Áltá 2013 lágiduvvo Finnmarkshallenis Álttás.
+Áltá-ášši bijai áigeráji Norgga sámepolitihkkii.
+Áltái vurdojuvvojit boahtit sullii 800 álgoálbmotáirasa, ráđđeaddit, iešguđet dárkojeaddjit ja preassaovddasteaddjit miehtá máilmmi Áltái 2013 geassemánus ráhkkanahttit ON váldočoahkkima máilmmikonferánssa álgoálbmogiid birra New Yorkas 2014:s.
+Áltá: Norut.
+Áltá:Norut.
+Altinn II-prošeakta joatkašuvvá, ja ráđđehus árvala juolludit 162 miljovnna kruvnno dán bargui 2012.
+Altinn metadatačovdosa ovddideapmái árvalit juolludit 37,8 miljovnna kruvnno, mas 17,6 miljovnna kruvnno manašii Brønnøysundregistariid ovddideapmái, ja 1,5 ja 18,7 miljovnna kruvnno Bargo- ja čálgoetáhta ja Vearroetáhta ovddidanbargguide.
+Álttá-konferánssa lágideaddjin lea Sámediggi Norggas, ja lea lágideami geavatlaš čađaheaddjin.
+Älvsbyn guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Holmsel rájes geaidnoráigge Åträsket nuortalulimus geahčái, dás njuolga linjjás Manjärv jávrri oarjjimus luktii, das fas geaidnoráigge Manjärv rájes geainnu 94 rádjái Vistheden bokte, viidásit geainnu 94 mielde Bihtámeanu (Piteälven) rádjái, das fas dán eatnoráigge oarjjás Holmsel rádjái.
+Älvsbyn lea guohtunguovlu Balvatn boazoorohaga váste ja sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Á. Maid dagat don / dahkabehtet dii go mánná muitala ahte ii loavtte?
+A. Maid háliidat don / háliidehpet dii dahkat hukset buriid oktavuođaid
+A. Makkár hástalusaid oaidnibehtet mánáid gaskasaš ovttasdoaibmamis?
+Á. Makkár kvalitehtat hábmejit bargiid ovttasdoaibmama?
+Ámen
+Ámen.
+Ámen.
+Ámen.
+Ámen.
+Ámen.
+Amma hal dát ollašuvvá dievaslaččat go mii diktit biekka bossut hilaide dola?
+Á. Mo sáhtát don / sáhttibehtet dii oktilassii addit váhnemiidda
+Á. Mo sáhtát don / sáhttibehtet dii váikkuhit dasa ahte ođđa mánát
+Analysa čájeha ahte muhtun gielddain lea dattetge buoret dilli, nugo Deanus ja Evenáššis.
+Analysa čájeha ahte sámi guovlluid gielddain leat geahppánan olbmot, maiddái 2010:s, dan jagi goas eanaš gielddain Norggas lassánedje olbmot.
+analyseret guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid iešvuođaid ja válddahit fysalaš diŋggaid teknologiijas ja beaivválaš eallimis geometralaš doahpagiiguin
+analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál
+analyseret ja selvehit gulahallanvugiid ja gulahallanstrategiijaid sámi servodagain ovdal ja dál
+analyseret máŋggabealat čuolmmaid, identifiseret fásta ja molsašuddi sturrodagaid, čatnat máŋggabealat čuolmmaid oahpes čoavdinmetodaide, čađahit meroštallamiid ja ovdanbuktit bohtosiid ávkkálaš láhkai
+analyseret praktihkalaš čuolmmaid mat gusket beaivválaš eallimii, ekonomiijii, statistihkkii ja geometriijii, gávdnat minstariid ja struktuvrraid iešguđet dilálašvuođain ja válddahit sturrodagaid oktavuođaid matematihkalaš modeallaid vehkiin
+analyseret sámegiela dili ja ovdáneami Norggas
+analyseret teavsttaid iešguđet šáŋrain vai sáhttá oaivvildit maidege dain gažaldagain mat teavsttain bohtet ovdan ja árvvuin maid dat ovddastit
+analyseret teorehtalaš ja praktihkalaš čuolmmaid, gávdnat minstariid ja struktuvrraid iešguđet dilálašvuođain ja válddahit oktavuođaid matematihkalaš modeallaid vehkiin
+Anárašgiela hubmet Anár gielddas suomas (Anárjávrri čázádatguovlluin).
+Anárašgiella
+Anársámegiela hubmet dušše Suomas, gielddasámegiela ja darjjesámegiela hubmet dušše Ruoššas, ja nuortalašgiela ges hupmet sihke Suomas ja Ruoššas (ja ovdan nai Norggas).
+Anašeapmi sáhttá leahkit somá, suohtas ja gelddolaš.
+Anašit sihkkaris báikkis sáhttá dahkat álkibun muossánit.
+Ándagassii addin
+ándagisluoitinrohkos 3 Mon dovddastan dutnje, bassi Ipmil, ahte dávjá ja máŋgga láhkái
+ándagisluoitinrohkos 4 s: Jesus Kristus, mon boađán du lusa ohcalaeme dálkkasteami och čuoččáldahttojumi.
+Andersen, Svanhild ja Strömgren, Johan (2007): Sámelága giellanjuolggadusaid evalueren.
+Andfjellet lea dat oassi Aahka- vaerie / Andfjellet guovllus mii lea nuorttabealde Virvassåga - Bjoråga gitta koordináhta 33 W 510805 7350489 rádjái, das viidásit njuolga linjjás Kvepsendalstjønna davimus luovtta rádjái.
+Andfjellet lea Svaipa ja Gran čearuid guohtunguovlu.
+Android-telefovnnaide gávdno davvisámegiela boallobeavdi.
+Ane áinnas daid ovdamearkkaid mat leat Oahpahusdirektoráhta neahttasiidduin.
+Ane kaleandara oktan dálke- ja siivogoarttaiguin maid oahppit darvvihit kaleandarii.
+Ane konkrehta diŋggaid veahkkin nugomat dohkáid, stohkosiid ja sámi konkrehta diŋggaid, nugomat suohpana, lávžži, rággasa jna. ja muitalusaid, riibma, sátnestullán, luđiid ja lávlagiid.
+Ane muittus ahte oahpahusláhču ii álohii govčča olles gelbbolašvuođamihtomeari.
+Ane vuođđun dan go klássaoahppit finadedje árbevirolaš ealáhusdoalli guossis oahppamis su ealáhusa birra.
+Áŋggirdeamivuoruheamit earret eará bargiidsuorggis gáibidit olu resurssaid.
+Áŋgiris olbmot mat sihkkarastet mánáide valáštallanfálaldaga.
+Áŋgiruššansuorggit
+Áŋgiruššansuorgi 1: Ovddasvástádus sámegillii
+Áŋgiruššansuorgi 2: Sámegiela rámmaeavttut
+Áŋgiruššansuorgi 3: Giellageavaheaddjit
+Áŋgiruššansuorgi 4: Sámegiela geavaheapmi
+Áŋgiruššet ain ulbmillaččat sámegielaid ovdii
+animisttalaš eallindulkon ahte buot heakkalaččain lea siellu, ja ahte sihke dat mii lea olmmošlaš ja dan mii ii leat olmmolaš leat dan bokte lahka oktiičadnojuvvon.
+Anita Persdatter Ravna - Nubbin jođiheaddji
+Ánjavuomis leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Kirkeselva njálmmi rájes Målselvas, viidásit Målselva mielde Dieváideanu (Divielva) njálbmái.
+Ánjavuopmi lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; A ja B. A guovlu lea guohtunguovlu Sárevuomi (Saarivuoma) čearu váste.
+Anna-Eva Bergman Gova Finnmark i gull metállaivnniiguin (1965) lea ráhkadan dáiddár Anna-Eva Bergman.
+Anne Dalheim (jođiheaddji),
+Anne Maia Raanes Sørensen lea baleahttadánsu.
+ann-mari.thomassen@samediggi.no
+Anolaš ealli
+Antibiotihkadikšun ferte muddejuvvot juohke persovnna sierra váttuide.
+Antibiotika dehálaš válmmastallan
+Aotearoas / Ođđa Zealánddas háliidus lei ahte nuoramus mánát galge beassat leat boarrásat olbmuid luhtte guđet máhtte maorigiela eatnigiellan.
+Apotehka dárbbaha diehtit man dásis allagolloráhpas ovttaskas lea oažžun dihte rabáhta.
+Apotehka oažžu dalle vuovdit dan čuovvovaš mánu nai.
+Árbediehtu
+Árbediehtu hálddašeamis - Sámi allaskuvlla Árbediehtoprošeakta
+Árbediehtu lea ovttasbargoprošeakta mas galget duođaštit ja suddjet sámi árbedieđuid mas njealji Norgga bealde sámi ásahusat ovttasbarget: Saemien Sijte, Árran, RiddoDuottarMuseat ja Mearrasámi gealboguovddáš.
+Arbetsstipendier till samiska författare D - Sametinget
+Árbevieruguoddit Otná boazodoalu ulbmil lea ovddemusat bierggu buvttadit.
+Árbevierut vuhttojit ipmilbálvalusa iešguđet osiin, musihkas ja girkolanja čiŋain.
+Árbevirolaččat sámegielat gullet suoma-ugralaš giellajovkui mii fas gullá urálalaš giellajovkui, muhto gielat leat leamašan sirrejuvvon lagamus giellajoavkkuin (Balto-suoma) badjel 3.000 jagi.
+Árbevirolaš diehtu ja
+Árbevirolaš kulturilbmaneamit (álbmotmuitodieđa): Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo vuogádat árbevirolaš kulturilbmanemiid suodjaleami várás.
+Árbevirolaš kulturilbmaneapmi: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás.
+Árbevirolaš máhttu
+Árbevirolaš máhttu
+Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Árbevirolaš máhttu váldooasis deattuhuvvo ovdánahttit giela mii guoská árbevirolaš doabageavaheapmái ja dadjanvugiide.
+Árbevirolaš máhttu váldooasis lea giellaovdánahttin.
+Árbevirolaš máhtu fievrredeapmi buolvvas bulvii lea deaŧalaš.
+Árbevirolaš máhtu fievrredeapmi buolvvas bulvii lea guovddážis.
+Árbevirolaš sámi geavaheapmi seailluhuvvo ja ovdánahttojuvvo nu ahte luonddušláddjivuohta seailluhuvvo.
+Árbevirolaš sámi girkostallamat leat buktán máŋgga muitinveara vásáhusaid.
+Árbevirolaš sámi rehkenastin sáhttá maiddái leat sierra fáddán.
+ Árbevirolaš sánit ja dadjanvuogit leat dokumenterejuvvon ja almmuhuvvon
+Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Areálahálddašeapmi ja areálageavaheapmi - Else Grete Broderstad ja Eva Josefsen
+Areopagosárdni čájeha ahte kristtalaš sivdnádusteologiija sáhttá doalahit dan ahte Ipmil lea min gaskkas, maiddái ovdal miššovnna álggaheami Sámis.
+Árgabeaivvis sáhttet čuožžilit dilálašvuođat mat ovttaskasmáná mielas leat lossadat dahje váddásat.
+Arkitektonalaš bealli
+Arkitektonalaš bealli / Sámediggevisti / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Arne Sørli bija nuohta diktii, ja šuokŋa dohkkehuvvui 15.
+árpmit min.
+Árpmolaš Ipmil, mii guođđit NN:a du gieđaide.
+Árra ja oahpes ovdamearka oarje-eurohpalaš giellaealáskahttimis lea dattetge riika mii daid áiggiid lei geafes stáhta.
+Árra muttus ii sáhte earuhit dan guovtti borašdávdahámi ja lea várra dikšut borašdávdahámi mas ii livččii ožžon mangelágán váivviid eallináiggistis.
+Árran áigu rekrutteret sámi ealáhusálggaheddjiid áŋgiruššat sámi mátkeealáhusaiguin, ásahit deaivvadansajiid ja vuolggahit ovdáneami julevsámi guovllus.
+Árran julevsáme guovdásj oažžu dán jagi 300 000 kruvnno doarjaga biŧonsámeguovllu sámi báikenammaprošektii.
+Árran lea eallingáldu symbolan.
+Árran lea lunddolaš čoahkkebáiki.
+Árran lea maid jorbbas.
+Artihkal 17 (d) ásaha geatnegasvuođa stáhtii das ahte dat váikkuha dan ahte mediat váldet sierra vuhtii álgoálbmotmánáid gielalaš dárbbuid.
+Artihkal 1 mas válddahuvvo iešmearridanriekti lea seammalágan go SP vuosttaš artihkal.
+Artihkal 27 cealká ahte: "dain stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, eai galgga sii geat gullet daidda, manahit vuoigatvuođa ovttas earáiguin joavkkus gudnejahttit iežaset kultuvrra, dovddastit ja doaimmahit iežaset oskku, dahje geavahit iežas giela ". Dát konvenšuvdna manná ovdalii jus šaddet vuostálasvuođat Norgga eará lágaid mearrádusaid hárrái.
+Artihkal 28 čuodjá: "Galget ovddiduvvot doaibmabijut mat suddjejit ja ovddidit guoskevaš olbmuid álgovuolggalaš giela ovdáneami ja geavaheami ".
+Artihkal 30 lea measta seammalágan go SP artihkal 27, dainna erohusain ahte álgoálbmot lea čielgasit namuhuvvon MK artihkkalis 30.
+Artihkal 7 geatnegahttá našunálastáhtaid čađahit konkrehta doaibmabijuid suddjen dihte minoritehtagielaid nu ahte dat bohtet oidnosii sihke politihkas, lágain ja geavatlaččat.
+Artihkalčoakkáldat galgá doaibmat máhttovuođđun ja vuolggahit govda digaštallama sihke guovddáš ja regionála eiseválddiiguin ja sámi báikegottiiguin.
+Artihkkal, čálalaš prošeaktabargu
+Artihkkalis 2 nr 2 ja 13 nannejuvvo ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon dáhkidit ahte vuoigatvuođat mat leat ESL:s duohtan dahkkojuvvojit almmá makkárge vealaheami haga.
+Artihkkall Čálalaš prošeaktabargu
+Árvalit nannet Statsbygg 2012 doaibmabušeahta 130 miljovnnain kruvnnuin, vai dat sáhttá fuolahit gaskaboddasaš doaibmalanjaid departemeanttaide, mat eai šat sáhte bargat lanjaineaset terrorfalleheami maŋŋá.
+Árvalus aiddostahttá ahte dákkár šiehtadallamat eai mearkkaš minerálalága olggušteami.
+Árvalusaid sáhttá sáddet deike: biras@samediggi.no
+Árvalusas leat čuovvovaš váldooasit sámegiela hárrái:
+Árvalusat vástidit eanaš ođđa penšuvdnaortnega rievdadusaid mat gustojit stuoradiggeáirasiidda ja ráđđehusmiellahtuide.
+Árvalusa váldočuoggát:
+Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
+Árvalus mearkkaša ahte galget čađahuvvot šiehtadallamat gaskal Sámedikki, guoskevaš sámi beroštumiid geaidda ášši guoská ja minerálafitnodagaid dainna ulbmiliin ahte olahit soahpamuša go ohcet iskkadanrievtti, iskosiid roggat, rogganrievtti ja doaibmalobi minerálalága mielde.
+- Árvalus mearkkaša ahte otná guovttesuorat vuogádat šaddá čielgaseabbo ja álkit, mat máŋgasiid mielas leat váddásat ja eahpečielgasat.
+Árvalus mielddisbuktá ođđa láhkarievdadusa man vuođul áiddo ásahuvvon fidnovihkeovttadat galgá buhtadusgáibádusaid mearridit.
+- Árvalus suddje fidnovaháguvvan olbmuid vuoigatvuođaid, hábme áigeguovdilis regeliid fidnovigiid várás positiiva dásseárvováikkuhusaiguin ja bargoaddiid golut maiddái dollojuvvojit dohkálaš rámmaid siskkobealde, dadjá bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Árvaluvvon ođđa láhka nationála unnitloguid ja unnitlohkogielaid birra Ruoŧas
+árvvo
+Árvvoštaladettiin iežaset, de sáhttet oahppit árvvoštallat makkár ođđa doahpagiid sii leat oahppan.
+Árvvoštallama čađahii Sámi instituhtta Kultur- ja girkodepartemeantta ovddas.
+Árvvoštallama dat áigu čađahit ráđđádaladettiinis Sámedikkiin.
+Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
+Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
+Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.
+Árvvoštallama ovdamearka:
+Árvvoštallama ovdamearkan
+Árvvoštallamis ja evttohusas Riikaantikvárii vihkke Sámediggi nuppi bealis ođđaáiggi servodatlaš gáibádusaid kulturmuitoárvvuid vuostá.
+Árvvoštallan
+Árvvoštallan Digitála máhpat sáhttet leat heivvolaš árvvoštallanvuohkin.
+árvvoštallaneavttuid ovdamearkkat, njálmmálaš gelbbolašvuohta
+Árvvoštallaneavttut govviduvvon skovis:
+Árvvoštallan fágas
+Árvvoštallan ja bagadallan galgá addit ohppiide beroštumi fágii, movttiidahttit ohppiid bargat fágain ja hálti bargui.
+Árvvoštallan ja bagadeapmi
+Árvvoštallan
+Árvvoštallanlávdegoddi čállá iežas ákkastallamis earret eará:
+Árvvoštallanlávdegoddi oaidná Vuolab ánsun earenoamážit davvisámegiela sátneriggodaga seailluheamis ja ovddideamis.
+Árvvoštallanmáhppii bidjet gárvves buktagat ja ohppiid iežaset jurdagat bargguset ja buktagiiddiset birra.
+Árvvoštallan mii lea ovdamearkkain, galgá leat oahppanmovttiideaddjin.
+Árvvoštallan mii lea ovdamearkkain galgá leat oahppanovddideaddjin go ožžot dieđuid vássán ja boahtti doaimmaid birra ja mat movttiidahttet ja dahket ohppiid diđolažžan.
+Árvvoštallanraporta čájeha ahte almmolaš orgánat maidda sámelága giellanjuolggadusat gustojit, eai ollašuhte lága dievvasii.
+Árvvoštallanraporttas danne árvaluvvo ahte njuovžilat geográfalaš ráddjema ášši árvvoštallojuvvo sierra.
+Árvvoštallanreaiddu VUK geavahit buot skuvllat dán guovtti gielddas ja lea hui deaŧalaš oassi ovdánanságastallamiin.
+árvvoštallat ávkkálaš strategiijaid movt oahppat ođđa sániid ja dajaldagaid
+árvvoštallat gáldogeavaheami sisdoalu, dahkkivuoigatvuođa ja persovdnagáhttema dáfus
+árvvoštallat iešguđet digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid kritihkalaččat ja iešheanalaččat, ja geavahit daid iežas giellaoahpahallamis
+árvvoštallat iešguđet gálduid ja geavahit gálduid sisdoalu iešheanalaš, kritihkalaš ja dárkkisdahtti láhkai
+árvvoštallat iežas čálalaš barggu ja iežas čálalaš gulahallama ovdáneami
+árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid
+árvvoštallat iežas ovdáneami eaŋgalsgieloahpahallamis
+árvvoštallat ja buktit oaiviliid iežas ja earáid njálmmálaš ovdandivvumiidda
+árvvoštallat ja geavahit heivvolaš guldalan- ja hállanstrategiijaid mat leat heivehuvvon ulbmiliidda ja dilálašvuhtii
+árvvoštallat ja geavahit heivvolaš lohkan- ja čállinstrategiijaid mat leat heivehuvvon ulbmilii ja teakstašládjii
+árvvoštallat ja geavahit iešguđet dilálašvuođaid, bargovugiid ja oahpahallanstrategiijaid ovdánahttit iežas eaŋgalsgielgálggaid
+árvvoštallat ja geavahit iešguđetlágan guldalanstrategiijaid heivehuvvon ulbmiliidda ja dilálašvuođaide
+Árvvoštallat ja kritihkalaččat guorahallat bohtosiid ja dataovdanbuktimiid lea dehálaš statistihkas.
+Árvvoštallat ja kritihkalaččat guorahallat bohtosiid ja dataovdanbuktimiid leat guovddáš oasit dán proseassas.
+árvvoštallat ja ságastallat vejolašvuođaid beaivválaš oktavuođain, spealuin ja geahččaladdamiin, ja meroštallat jáhkehahttivuođa álkes dilálašvuođain
+árvvoštallat máidnosiid ja guoimmuhanmediaid váikkuhangaskaomiid ja reflekteret movt dat váikkuhit
+árvvoštallat njálmmálaš doaimma daid eavttuid vuođul mat vuolábealde namuhuvvojit
+árvvoštallat njálmmálaš giellaanu daid eavttuid mielde mat leat čállojuvvon vuolábealde
+árvvoštallat sámegielaid dili servodagas ja buohtastahttit eará eamiálbmogiid gielladiliin
+árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui
+árvvoštallat Sámelága giellanjuolggadusaid ja Sámedikki ásaheami gielladili ja guovttegielalašvuođa ektui
+árvvoštallat, válljet ja geavahit matematihkalaš metodaid ja veahkkeneavvuid čoavdit čuolmmaid iešguđetge fágain ja servodatsurggiin, ja jurddašit, árvvoštallat ja ovdanbuktit čovdosiid ávkkálaš láhkai
+Árvvoštallet čoahkkima ja čállet rávvagiid čuovvoleapmái ja boahtte čoahkkimii.
+Árvvoštallet rutiinnaid jeavddalaččat, ja ohcet rievdadusaid mat sáhttet dagahit din eanet olámuddui.
+Árvvoštallojuvvot galgá leago dárbu vuođđudit fierpmádaga politiija- ja leansmánneetáhta bargiide, geain lea máhttu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Árvvusatnin ja gierdilvuohta leat eará doahpagat mat čatnasit dása.
+Ásahit ja doalahit ustitvuođaid lea dehálaš oassi sosialiserenproseassas ja eastadeaddji faktor váivves ja negatiivvalaš ovdáneapmái.
+Ásahit oktavuođaid máilmmiviidosaš girku eará álgoálbmogiidda mišonbargguid dahje ustitvuođašiehtadusaid bokte, addá oktavuođaid mat boktet beroštumi ja eaiggátvuođadovddu girku gohččosii.
+ Ásahit sámi almmolaš lávdegotti mii čielggada lágaid, válddi, rámmaeavttuid ja
+Ásahusain ferte leat dárbbašlaš váldi gozihit ahte giellabarggu organiseren guovllus addá nu buriid bohtosiid go sáhttá.
+Ásahuvvo láhka man mielde kártet ja identifiseret sámiid oktasaš ja oktagaslaš vuoigatvuođaid árbevirolaš sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku.
+Aslak Ole Eira lea guhkesmátki čuoigi, ja vázzá dál Ráissa čuoiganjoatkkaskuvllas.
+áššái čállit čoavddasániid
+• Áššáigullevaš skovit, jorgaluvvojit seammás
+áššáiguoskivaš. Sámi oskkuoahpahus berre háhkat ja čatnat alccesis formála gelbbolašvuođa kulturgelbbolašvuođas, máŋggagielatvuođas,
+áššálaš vuogi mielde máhttit ákkastallat oainnuset
+Ássanminstara rievdan ja ođđa suohkaniid fátmmasteapmi sámegiela hálddašanguvlui maŋemus jagiid čájeha ahte lea dárbu ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Ášše čájeha man stuorra váttisvuođat ráđđehusas leat go ieža galget čađahit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid konkrehta áššiin, dadjá Muotka.
+Áššedovdi árvvoštallan / ávžžuhus Guorahallama vuođul PP-bálvalus čállá áššedovdi árvvoštallama (čálalaš raportta),
+Áššedovdi árvvoštallan Dokumeanta PP-bálvalusas mii čájeha dárbbaša go mánná earenoamášpedagogalaš veahki, ja mas neavvu makkár fálaldaga mánná, vánhemat dahje mánáidgárdi berre oažžut.
+Áššedovdi čielggademiid maid kommišuvdna lea bivdán earáid ráhkadit juohke ovttaskas čielggadeaddji / dutkanásahus ieš ovddasvástidit sisdoalu ektui.
+Áššefáttát soitet leat omd. musihkka, teáhter, girjjálašvuohta, dáidda, media, giella, osku, kulturárbi, ii-materiála vuoigatvuođat ja árbevirolaš máhttu, báikenamat, dearvvašvuođa- ja sosiálasuorgi, mánáidgárddit, oahppu, dutkan, opmodat- ja geavahanvuoigatvuođat, areálaid eará atnui váldin ja areálageavahanáššit, ealáhusovddideapmi, boazodoallu, guolástus, eanadoallu, mineráladoaimmat, bieggafápmu, čáhcefápmu, nana ovdáneapmi, kulturmuitosuodjaleapmi, biogirjásvuohta ja luonddusuodjaleapmi.
+Áššegieđahallama oktasaš mearrádusat
+Áššegieđahallan lea njálmmálaš, čálalaš dahje dahkkojuvvo earáládje, dan mielde movt lávdegottit mearridit.
+Áššemeannudanvuohki sámegielat báikenammaáššiid gieđahallamis:
+Áššemeannudeaddjit veahkehit ee. čilgedettiineaset makkár dieđut leat diehtojuohkinávdnasiin mat dušše leat dárogillii.
+Áššeosolaččat dahje earát geaidda mearrádus čuohcá sáhttet váidalit Guohtunlávdegotti mearrádusaid Dárkkistangoddái.
+Áššeosolaččat gohččot ieža vihtaniiddiset ja áššedovdiideaset ja mákset goluid mat čuvvot gohččuma.
+Áššeosolaš galgá ovddasteaddjái addit fápmudusa juogo njálmmálaččat lávdegottis dahje čálalaččat.
+Áššeráhkkaneami dáfus sáhttá jođiheaddji akto mearridit.
+Áššeráhkkaneamis, dahje lágalaš gohččumiid gárvvisteamis 25. artihkkala vuosttaš oasi mielde ja 26. artihkkala vuosttaš oasi mielde sáhttá jođiheaddji akto mearridit.
+Áššiide, mat leat nu oppalaččat, ahte daid navdet váikkuhit olles servodahkii, ii dábálaččat gusto konsultašuvdnageatnegasvuohta.
+Áššiin, main stáhta áigu konsulteret sámi báikkálaš servodagaiguin ja/dahje dihto sámi beroštumiiguin, maidda láhka dahje doaibma veadjá guoskat njuolga, stáhta galgá nu árrat go vejolaš almmuhit guđe beroštumiide / organisašuvnnaide stáhta oaivvilda ášši guoskat, ja ságastallat Sámedikkiin konsultašuvdnaproseassaid ovttastahttima hárrái.
+Áššiin, mat laktásit ávnnaslaš kulturvuđđui, nu mo areálageavaheamis, areálaid eará atnui váldimis ja eanavuoigatvuođain, konsultašuvnnaid geográfalaš doaibmaviidodahkii gullet (árbevirolaš sámi guovllut) Finnmárku, Romsa, Nordlánda ja Davvi-Trøndelága fylka, ja Mátta-Trøndelága gielddat Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Plassje (Røros), ja Hedmárkku fylkka gielddat Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal, ja Møre ja Romsdal gielddat Surnadal ja Rindal.
+Ášši lea jođiheamis vuordime mearrádusa ja čađaheami!
+Ášši mii guoská soapmása vuoigatvuođaidgáržžideapmái sáhttá čuoččaldahttojuvvot dan riikkas gos vuoigatvuođat gáržžiduvvojit.
+Áššit mat bohtet juohkehačča ovdii danin go ii gii ge eale iežas eallima akto.
+Astat rohkadallat ja geavahit dan áiggi iežainis ja rohkosiinnis lea eaktun oažžut aktavuođa Ipmiliin.
+Astri Aasen Dáiddára Astri Aasen vuosttaš sámi čoahkkima govat mii dollojuvvui Troanddimis 1917:s leat earret eará feaskáris dievasčoahkkinsála guoras.
+Áŧestusa sáhttá oažžut maid jus juhká viinni dehe geavtá gárrenmirkkuid.
+Áŧestusas sáhttá beassat luovos.
+Áŧestus áŧestusa dihte
+Áŧestus dagaha ahte olmmoš nohkká heajubut.
+Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin.
+Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin.
+Áŧestus leat reakšuvnnat nearvasystemas maid ii sahte stivret ieš.
+Áŧestus sáhttá addit garra dovdduid ja reakšuvnnaid gorudis ahte olmmoš sáhttá jáhkkit ahte jápmá dehe šaddá jallan.
+Áŧestus sáhttá dovdot balddihahttin.
+Áŧestus sáhttá dovdot iežálágánin sierra gerddiid.
+Áŧestus sáhttá leahkit unohas, muhto olmmoš galgá goit dahkat dan man háliida iige vealtit dilálašvuođaid main jáhkká oažžut áŧestusa.
+Áŧestus sáhttá leahkit unohas, muhto olmmoš galgá goit dahkat dan man háliida iige vealtit dilálašvuođaid main jáhkká oažžut áŧestusa.
+Áŧestus sáhttá maid dahkat ahte olmmoš šaddá leaboheapmin, gierdameahttumin ja erdui dehe nu ahte álkibut šaddá surolažžan ja álgá čierrut.
+Áŧestus sáhttá šaddat maid olbmo dieđikeahttá manin, dehe áššiin main jurddaša eai galggale addit áŧestusa.
+Áŧestus sáhttá unnut jus lihkada, hárjehallamiin ja vázzimiin.
+Atnen go eará vugiid báhkkodeapmái?
+Atnet go ávkkálaš lohkanstrategiijaid?
+Atnimis sámegiela almmolaš ásahusaiguin gulahallamis
+Atnimis sámegiela seammás go barget praktihkkalaš fágain lea hui ávkkálaš giellaoahpahusa oktavuođas.
+atnit árgabeaivválaš giela árbevirolaš ealáhusa birra mii gullá konkrehta dillái
+atnit dáid doahpagiid dávjá miehta jagi jahkodagaid mielde
+atnit eará vugiid gulahallat earáiguin:
+atnit govalaš gaskaomiid mat dagahit ahte mánus dahje plakáhta šaddá geasuheaddjin
+atnit govalaš gaskaomiid mat dagahit m��idnosa dahje plakáhta geasuheaddjin
+atnit iešguđetlágan adjektiivvaid riggodahttit giela
+atnit loguid go mihtidit galle mm ja cm lea arván- ja borgan, ja mihtidit temperatuvrraid guovtti vahkus čakčat ja dálvet ja hupmat dálke- ja temperatuvrramihtidemiid birra lohkosániiguin, ortnetadjektiivvaiguin ja mihtidandoahpagiin.
+atnit loguid mihtideames man galle mm ja cm lea arván- ja borgan ja temperatuvrra mihtideames guokte vahku čakčat ja dálvet ja hupmat dálkemihtidemiid birra lohkosániiguin, ortnetloguiguin ja mihtidandoahpagiiguin
+atnit olles ja ipmirdahtti cealkagiid
+atnit rupmaša ja gieđaid
+atnit rupmaša ja gieđaid
+atnit sániid mat čilgejit dálkki
+atnit sániid mat govvidit beaivválaš dilálašvuođaid
+atnit spealu oktan earáiguin ja ráhkadit sámegielat boaluid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra. Guokte ja oahppi searválaga joavkun.
+Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami.
+Atnui váldit ođđa doahpagiid
+atoma- ja molekyladoahpagiiguin čilget mo ávdnasat leat huksejuvvon ja mo ávdnasat sáhttet nuppástuvvat
+Atte čállosiid bargiid ovddasvástádeaddjái.
+Atte máhcahemiid ja rávvagiid mo joatkit Árvvoštallama sáhttá atnit ohppiide máhcahemiide, mat muitalit sidjiide barggu dahje olahusa kvalitehta birra, ja rávvagiid mo sáhttet čeahpput.
+Atte máná vuoiŋŋastit ja juhkat olu
+Atte mánnái mas dat liiko ja ieš háliida borrat ja juhkat, ovdamearkka dihte lákcajieŋa, vatnosa dehe juvcca.
+Atte midjiide ándagassii maid du ja sivdnádusaidat vuostái leat rihkkon, lagamuččaideamet ja ieš iežamet vuostái.
+Atte midjiide láđisvuođa, givrodaga ja mášu.
+Atte midjiide min juohkebeaivválaš láibbi..
+Atte midjiide odne min beaivválaš láibámet.
+Atte midjiide odne min beaivválaš láibámet.
+Atte min rabas čalmmiiguin vuostáiváldit maid siđat midjiide addit.
+Atte mu meaddimiid ándagassii (maid dál jávohaga dutnje dovddastan..) Jesusa nammii.
+Atte munnje ándagassii maid sivdnádusaidat vuostái, lagamuččaidan ja ieš iehčan vuostái lean suddudan.
+Atte sidjiide fámu ja roahkkatvuođa kristtalaš eallimii.
+Atte sutnje / sidjiide doaivvu ja roahkkatvuođa go eallin lea lossat, birasstahtton searvegotti ovddasrohkosiiguin.
+Atte sutnje / sidjiide fámu veahkehit earáid ja árbmu ieš roahkasmuvvat. Jesusa nammii.
+Atte vai buot unnit ja stuorrát ožžot maid dárbbašit: biepmu, biktasiid ja viesu mas orrut (...)
+Audacity prográmmain sáhttá jietnafiillaid oanidit jus ii áiggo visot adnit dahje rievdadit jietnafiillaid dan ektui maid galgá atnit.
+Auditiiva oahppit
+Auditiiva oahppit liikojit
+Auditiiva oahppit liikojit
+Aula gárvejuvvui universitehta 200 jagi ávvudoaluide.
+aviissat (Ávvir, Ságat, Snåsningen, Daerpies Diere)
+Ávjovárri
+Ávki sáhttá ovdamearkka dihte leahkit buoret dearvvašvuohta ja lassánan eallinahki.
+Ávkkálaš lea go oahppi ieš beassá oassálastit, muhto ollesolbmuin soaitá muhtumin leat dárbu ságastallat sierra.
+Ávkkálaš sániid ovdamearkkat: miellagiddevaš, hástaleaddjin, čilgejeaddjin, somá, ahkidis, gelddolaš, vuorddekeahttá, jáhkkemeahttun jna..
+Ávkkástala dan álgun mii heive oahppijovkui.
+Ávkkástala sosiála mediaid.
+Ávvudeamit leat iešguđetláganat, dan oainnán go galledan iešguđet suohkaniid ja báikkiid.
+- Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid?
+Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid?
+ávvu lea maid leamaš " Ipmilbálvalusa " báikin.
+Ávžžuhit konfirmánttaid ráhkadit reportášaid sin deaivvademiin.
+Baajme guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Álgá riikkarájis Sipmehkejaevrie bokte Sipmehkejukke rádjái, dán čázádaga mielde dasa gokko boahtá oktii Gavostjukkiin, dán čázádaga Leipikvattnet rádjái, rastá Leipikvattnet ja Bjurälven ja Storälven mielde (Leipikvattnet 1:1 opmodatrádji Straejmie (Strömsund) suohkanis) riikkarádjái ja riikkaráji mielde Sipmehkejaevrie rádjái.
+Baajme lea guohtunguovlu Østre Namdála boazoorohaga váste.
+* Bååstede lea ruovttoluotta máttasámegillii
+Badjebeali artihkkalteavsttaid gávnnat unna leavggažiid mat vuosehit ruoŧagiela, davvisámegiela (D), julevsámegiela (J) ja orjješsámegiela (Å).
+Badjel 1000 jagi manai ovdal go olles Biibbal lei gárvvis.
+Badjel 15-jahkásaš oahppit sáhttet maid ieža gulahallat PPbálvalusain.
+Badjel 60 miljovnna álgoálbmogiidda lea vuovdi dehálaš sin birgema vuođđun.
+Badjel guokte duhát sámi historjjálaš dávvira berrejit buktojuvvot ruovttoluotta sámi museaide.
+Bagadallamiin leat maiddái máŋggalágan evttohusat resurssaide ja lohkamiidda mat laktašuvvet lohkama ja rehkenastima gálggaide ja eŋgelasgiela fága osiide, mat soitet leat ávkkálaččat skuvlla visot oahpaheddjiide.
+Bagadusas deattuhuvvo heivehuvvon oahpahus bargovugiid lonohallan, vuođđogálggaid integreren fága oahpahuslážuide ja dađistaga-árvvoštallan.
+Baga dusa sisdoallu lea vuosttažettiin dan barggu birra mo oččodit buori psykososiála birrasa gos mánát sáhttet ovdánit oadjebas birrasis mas leat hástalusat lea heivehuvvon ovttaskasmánnái.
+Bagadusas leat muhtin ovdamearkkat movt sáhttá bargat váldoosiiguin Čálalaš gulahallan ja Árbevirolaš máhttu.
+Bagadus čuovvu seamma cehkiid go mat oahppoplánas leat.
+Bagadus ii govčča buot gelbbolašvuođamihttomeriid, muhto čájeha muhtin oahpahuslážuid maid sáhttá heivehit maiddái eará gelbbolašvuođamihttomeriide.
+Bagadus ii leat geatnegahtti, muhto galgá leat veahkkin barggus.
+Bagadus lea ráhkaduvvon buot ohppiid váste geain lea oahpahus sámegielas vuosttašgiellan, beroškeahttá gos Norggas sii orrot.
+Bagadus sisttisdoallá hui olu dan mo bargit dárkot mánáid ja sin ovttasdoaibmama ja mo sii ieža positiivvalaččat sáhttet veahkehit mánáid ovttasdoaibmamis earret eará stoahkamis.
+Bággosáhkku ja konvenšuvdnadivat 26. ja 27. artihkkaliid mielde galgá mearriduvvot velggolačča náššuvnnalaš ruhtašlájain.
+Bággosáhkku ja konvenšuvdnadivat galgá máksojuvvot Guohtunlávdegoddái ja adnojuvvot buhtadussan dan orohahkii dahje dan čerrui mii lea vaháguvvan rihkkumuša geažil, ja muđui nai doaimmaide mat leat rádjerasttildeaddji boazodoalu buorrin.
+Bahá orru min siste, mii fertet bargat dan vuostá.
+Báhcajeahkála sáhttá Giellasa boazoorohat geavahit ođđajagimánu 15. b. - cuoŋománu 30.b..
+Báhcajeahkális leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Oarjin ja lulil: Čázádat Duortnosjávri (Torneträsk) - Dárrajávri - Jiegajávri - Alajávri - Váhkujávri - Nuorajávri gitta Gállojávrri (Kallojärvi) rádjái.
+Báhkas leat dárkilis rávvagat.
+Báhkkomat leat čohkkejuvvon duppal ráhkesvuođabáhkkomis: Don galggat ráhkistit Ipmila buot eará badjel, ja galggat ráhkistit lagamuččat nugo iežat.
+Báhkkomat ledje čállojuvvon guokte geađgetávvalii.
+Báhkkomat ledje Ipmila válljejuvvon álbmoga Israelihtaid, eallinnjuolggadusat.
+Báhpain, diakonain ja iežáin geat barget buohcceviesugirkus lea jávohisvuođabággu ja sii eai čále journálaid.
+Báhpa ja áiggi hávdádusipmilbálvalussii ii dárbbaš várret hávdádusdoaimmahaga bakte.
+Báhpat geat virgáduvvojit hálddašanguvlui, fertejit čađahit sámegiel giellaoahpahusa jus ovdalaččas eai máhte sámegiela.
+Báhpat ja diakonat leat hárjánan gávnnadit olbmuiguin mat leat váttis diliin ja sis lea jávohisvuođabággu.
+Báhpat leat maid ain stáhta virgeolbmot.
+Báhppá sáhttá dadjat: Rohkadallot ovttas Hearrá rohkosa.
+Báhppii dát lea buorre vuohki oahpásnuvvat buorebut olbmuiguin ja nu oažžu buori vuođu vihahansárdnái.
+- Báhtareaddji jearaldagaide?
+Báhtareaddji jearaldagaide?
+Baicca guoppar ii sáhte darvvihit njálbmeseksa bakte dehe jus manná seamma hivssegis go soamis geas lea guoppar.
+Báikegoddeprográmma
+Báikegoddeprográmma ollilsaš ulbmil lea ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja sosiála bistevaš ovdáneami báikegottis.
+Báikegoddeprográmma - Sametinget
+Báikenamaid teavsttaid sáhttá seaidnái heŋget vai buohkat besset daid lohkat.
+Báikenamat
+Báikenamat
+Báikenamat Gaivuonas: http://www.gaisi.no
+Báikenamat unnitlogogielain lea árvvolaš oassi
+Báikenammalága § 11 addá Sámediggái válddi nammadit sámi báikenammakonsuleanttaid.
+Báikenammalága § 11 addá Sámediggái válddi nammadit sámi báikenamma oaivadeddjiid.
+Báikenammalága § 11 addá Sámediggá válddi nammadit sámi báikenammakonsuleanttaid.
+Báikenammalága láhkaásahus § 7 nanne ahte jus báikenamas lea máŋggagielat namma, de galget buot gielat mat geavahuvvojit guovllus geavahuvvot luoddagalbbas.
+Báikenammalága mielde sáhttet almmolaš orgánat, dálloeaiggádat, báikkálaš organisašuvnnat main lea čanastat guvlui ja nammakonsuleanttat álggahit nammaášši.
+Báikenammalága ulbmil lea váldit vára báikenamain kulturmuitun, addit daidda praktihkalaččat heivvolaš čállinvuogi ja veahkkin oahpásnuhttit namaide ja aktiivvalaččat geavahit namaid.
+Báikenammaláhka (1990) galgá sihkkarastit ahte sámi báikenamat vuhtii váldojuvvojit našuvnnalaš láhkamearrádusaid ja riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ja konvenšuvnnaid mielde.
+Báikenammaláhka
+Báikenammaláhka galgá sihkkarastit sámegielalaš báikenamaid riikkalaš lágaid ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja konvenšuvnnaid mielde.
+Báikenammaláhka galgá sihkkarastit sámegielat báikenamaid nationála lágaid, riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja konvenšuvnnaid mielde.
+Báikenammaláhka galgá sihkkarastit sámi báikenamaid riikkalaš lágaid ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja konvenšuvnnaid mielde.
+Báikenammaláhka lea gustovaš olles sámi giellaguovllus.
+Báikenammaláhka.
+Báikenammanevvohat ásahuvvui 1991:s seammás go báikenammaláhka fápmuibiddjui.
+Báiki
+Báiki mas dovdá oktasašvuođa dollagáttis, lea maid latnja mas sámegiella, sámekultuvra ja sámi árvvut lunddolaččat bohtet oidnosii.
+Báiki
+Báikkálaš beroštupmi báikegotti ovdáneamis galgá maid movttiidahttojuvvot.
+Báikkálaš dássi
+Báikkálaš dássi go searvegoddi ii leat mielde searvegoddeovttastusas
+Báikkálaš dássi go searvegoddi lea mielde searvegoddeovttastusas
+BÁIKKÁLAŠ DÁSSI GO SEARVEGODDI LEA MIELDE
+Báikkálaš deaivvadanbáikkit leat dehálaččat movttiidahttin dihtii olbmuid sosiála, kultuvrralaš ja sámegielalaš ovttastallamiidda.
+Báikkálaš girkočoahkkin
+Báikkálaš oskkuoahpahusplánain galgá searvegoddi
+Báikkálaš plánabargu
+báikkálaš plánaid báikkálaš eavttuid mielde ja addit saji ráhkadit mihtuid Ipmil addá - Mii juogadit plána láidestemiid mielde.
+Báikkálaš plánaid ráhkadeamis berrejit searvegottit danne ohcat vejolašvuođaid váldit mielde osiid maid leat báikegoddái heivehan, sihke buot váldofáttáid dáfus, ja maid daid dáfus
+Báikkálaš vásihusat leat buorit resurssat dán barggus.
+Báikkiide gullevaš gielladomeanat:
+báikkit gos barget árbevirolaš ealáhusaiguin
+Báikkit sáhttet leat lahka iežaset ássanguovllu dahje eará oahpes guovllus.
+Báikki válljejupmi galgá ee. leat dan deastta mielde ahte máná bajásgeassima bissovašvuohta váldojuvvo vuhtii, ja ahte máná čearddalaš, oskkolaš, kultuvrralaš ja gielalaš duogášge váldojuvvo vuhtii.
+Bajásgeassinvuogit Sámis
+Bajásgeassinvuogit Sámis, Máidnasat
+Bajásgeassinvuogit Sámis, Máidnasat
+Bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegoddi
+Bajemus ovddasvástadus
+Bájila ja Badjedurdnosa gielddaid.
+Bajilčállosat:
+Bajilgovas vuolábealde leat čatnan sámiide guoskivaš oahppočalmmustahttima buot geatnegahtton váldofáttáide mat leat Ipmil
+Bajilgovva váldoosiin:
+bájuhit ášši čilgejeaddjin ja dárkilit
+Bájuhit jearahallama sisdoalus
+bájuhit / muitalit máidnasa mas leat sámi iešvuođat
+bájuhit / muitalit máidnasa mas leat sámi iešvuođat
+Báktegovaid ja seailluhuvvon bivdoroggevuogađagaid bokte luonddus diehtit ahte bivdu gottis, sarvvas ja biertnas gávdno máŋga duhát jagi ovdal min áiggi.
+Bálkes kondoma ribaide.
+Bálkkašumi sáhttet oažžut ovttaskas olbmot, joavkkut, fitnodagat, organisašuvnnat, searvvit, skuvllat dahje eará almmolaš etáhtat mat leat bargan dakkár bargguid, dahje čađahan doaibmabijuid mat leat nannen ja ovddidan dásseárvvu geavatlaččat.
+Bálkkašupmi geigejuvvo čakča čoahkkimis gosa servet davviriikkalaš ministarat geat vástidit sámi áššiid Suomas, Ruoŧas ja Norggas, ja namuhuvvon golmma riikka Sámedikki presideanttat.
+Bálkkašupmi geigejuvvo dál nuppi geardde.
+Bálkkašupmi geigejuvvo juohke nuppi jagi ja juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004.
+Bálkkašupmi geigejuvvo " Menns liv i en samisk kontekst " - nammasaš konferánssas skábmamánu 1. b.. Romssas.
+Bargamiin Sámedikki energiijastrategiijain
+Bargamis dáinna fáttain ávžžuhuvvojit oahppit ráhkadit sátnebáŋkku dahje jurddakártta, geahča ovdamearkka 8. dásis.
+Bargamis jearahallamiin maŋŋil bádden sáhttá dahkkot máŋgga láhkái.
+Bargat aktiivvalaččat ja systemáhtalaččat gielain mánáidgárddis lea danne buorre strategiija hábmet oktavuođaid ja olahit njuovži lis ja positiivvalaš ovttasdoaibmama mánáid gaskkas ovttastallamis ja stoahkamis.
+ Bargat buoridit oahpahusa sámegielas ja sámegillii dutkama ja alit oahpahusa dáfus
+ Bargat buoridit sámegielat bargiid rekrutterema
+- bargat čoavddarieggáin ja árpobreahtain
+ Bargat dan ala ahte ásahusat ja organisašuvnnat buoridit iežaset sámi giella- ja kulturmáhtu.
+ Bargat dan ala ahte gávdno buorre sámegiel tearbma- ja sátnediehtobása, giellafágalaš ja
+ Bargat dan ala ahte giellaguovddážiidda sihkkarastojuvvojit fásta, einnostahtti
+ Bargat dan ala ahte oahppoásahusaid ja giellaguovddážiid ovttasbargui sihkkarastojuvvojit
+ Bargat dan ala ahte ođđa teknologiija ja digitála reaiddut leat heivehuvvon ja ráhkaduvvon maiddái
+ Bargat dan ala ahte ráhkaduvvojit buorit giellaarenat mat doibmet gielalaš doarjjan lagasbirrasis
+ Bargat dan ala ahte sámegiela válljen ruovttugiellan vásihuvvo ávkkálaš ja árvvolaš
+ Bargat dan ala ahte sámi oahppolihtuide sihkkarastojuvvojit buorit rámmaeavttut
+ Bargat dan ala ahte Sámi statistihka analysajoavku oažžu resurssaid jeavddalaččat kártet ja
+ Bargat dan ala ahte skuvllat ja mánáidgárddit ovttasbargagohtet eambbo árbevirolaš
+ Bargat eambbo čalmmustahttit sámi giela ja kultuvrra
+Bargat iešguđetlágan áššečuolmmaiguin sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat laboratoriijain ja luonddus, lea dárbbašlaš vai beassá ieš vásihit luonddudieđalaš metodaid ja jurddašanvugiid ja ovdánahttit máhtu daid birra.
+ Bargat ovddidit sámegiela fágagiellan
+Bargat ráfi ovdii.
+• Barggat go buot
+Barggo
+Barggolašvuohta lassána kulturealáhusain sámi guovlluin.
+Barggolašvuohta lea lagabui duppalastojuvvon ja lea stuorát lassáneapmi go riikkaoasis ja Norggas muđui, čájeha Telemarksforsking raporta.
+Barggu bakte galget oahppit leat diđolažžan ja diehtit movt gulahallandilálašvuohta váikkuha giela.
+Barggu buktimis Oahppit buktet dálkedieđáhusa jietnafiilan oahppanvuđđui.
+Bargguide gullá budjeahttabargu, budjeahttačuovvoleapmi, jahkečielggadus, raporterenáššit, čuovvolanáššit ja eiseválddi ekonomiija proseassaid ja rutiinnaid ovddideapmi.
+bargguin, doaibmabijuin ja resurssain maid leat oskkuoahpahusođastusa geahččalanáigodagas geahččalan. Hápmir ja Sagfjord searvegoddi, Sis
+Barggu loahpas sáhttet oahppit guorahallat makkár hástalusat sis leat leamaš, ja maid sii leat oahppan.
+Barggu oktavuođas leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat guoskevaš gielddain, ja gielddaid politihkkanjunnošat leat addán positiiva ruovttoluottadieđuid.
+Barggus joksat Sámedikki mihtu ahte lasihit sámegiela geavaheddjiid, leat olu hástalusat maid lea dárbu čilget dárkileappot.
+Barggus lasihit giellageavaheddjiid logu leat golbma ášši dehálaččat; sirdin buolvvaid gaskka, sámegielat mánáidgárddit ja buorre giellaoahpahus.
+Barggu ulbmilin lea ahte oahppit galget oahppat ođđa sániid ja doahpagiid.
+Barggu váldoulbmil lea viiddidit ohppiid sátneriggodaga mii guoská boazodollui.
+Bargi guhte dárku riiddu mánáid gaskkas, berre álggos vuordit ja diktit mánáid oažžut vejolašvuođa geahččalit čoavdit riiddu ieža.
+Bargiid barggut leat fuolla ja oahppandilálašvuođain gitta eahpeformálalaš ovttastallamii mánáiguin árgabeairutiinnaid bokte, stoagadettiin ja mátkkiin.
+Bargiid bargu oččodit buori psykososiála birrasa
+Bargiide sáhttá leat stuorra hástalussan olahit buot, erenoamážit huššás áigoda gaid goas olu dáhpáhuvvá oktanaga, nu mo dalle go praktihkalaš barggut dáhpáhuvvet parallealla dainna ahte mánát dárbbašit fuola.
+Bargiid guovddáš bargun lea veahkehit mánáid hukset oktavuođaid guhtet guoibmáseaset.
+Bargiid ovttasbargu oččodit buori mánáidgárdebirrasa
+Bargiin geat loktet barggus, lea eanet energiija.
+Bargiin lea dárbu teo rehtalaš máhttui, praktihkalaš ovda mearkkaide mat duođaštit teoriija, ja iežas vásá husaide.
+Bargiin lea ovddasvástádus ovttasbargat buot váhne miiguin nu, ahte váhnemat vásihit iežaset oidnojuvvon, gullojuvvon ja fátmmastuvvon.
+Bargit báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš ásahusain hálddašanguovllu siskkobealde lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa.
+Bargit
+Bargit berrejit smieht tat iežaset láhttema ja ovttasdoaibmama birra ja bargat ovttas nannet bargoveaga ovttasdoaibmama kvalitehta.
+Bargit čájehit beaivválaččat ahte meannudit mánáid árvvusatnimiin ja gierdavašvuođain.
+Bargit čuvvot mielde ja váldet signálaid duođalažžan.
+Bargit dárkot mánáid rumašgiela, mimihka, dovddolaš dovddahemiid ja sin ovttasdoaibmama earáiguin.
+Bargit deattuhit dan man dehálaš lea ahte váhnemat váldet oktavuođa dakkaviđe jus fuolastuvvet máná dihtii, ja sii deattuhit dan ahte mánáidgárdi maiddái jođánit dieđiha váhnemiidda.
+Bargit dohkkehit mánáid vásá husaid go deaivvadit earáiguin, veahkehit sin smiehttat deaivvademiid birra ja dorjot mánáid rievdan ja ovdánahttinproseassaid.
+Bargit dorjot máná go son geahččaladdá beaivválaš dilálašvuođain.
+Bargit fertejit árvvo š tal lat barggu jeavddalaččat.
+Bargit fertejit dalle čilget mo sii ieža láhttejit árgabeaiv vis.
+Bargit fertejit danne leat erenoamážit dihtomielalaččat dan ektui maid dadjet, ja mo hállet gaskaneaset go mánát leat lahka.
+Bargit fertejit doarjut go mánát huksejit oktavuođaid, doibmet ovttas ja háhket ja ovdánahttet gálggaid mat dagahit mánáid ovttasdoaibmama oadjebassan ja positiivva lažžan. Má
+Bargit fertejit geahččalit leat ovdalis dilálašvuođaid main ballet ovttasdoaibmama bisánit ja mánáid ovtta s tallan navdi mis šaddá negatiivvalažžan.
+Bargit fertejit leat hirbmat dihtomielalaččat mánnájoavkku sosiála proseassaid hárrái ja smiehttat daid birra.
+Bargit fertejit máhttit dovdat negatiivvalaš ovttasdoaibmanvieruid mearkkaid ja aktiivvalaččat hehttet dáid ovdáneamis dahje bistimis.
+Bargit fertejit praktihkalaččat čáje hit ahte sii atnet váhnemiid resursan, ja ahte sin evtto husat leat dehálaččat vai mánná loavttášii.
+Bargit fertejit veahkehit mánáid oadjut ođđa, sosiála birrasii.
+Bargit galget áimmahuššat mánáid, ráhkadit fátmmasteaddji birrasa ja bargat dan ovdii ahte dálá mánáidgárdemánát eai loavkašuhttojuvvo eai ge loavkašuhte earáid boahtteáiggis.
+Bargit galget árvvusatnit ovttaskasmáná seammás go aktiivvalaččat barget dan ovdii ahte buot mánát galget vásihit gullevašvuođa positiivvalaš searvevuhtii.
+Bargit galget láhčit beaivválaš fuollabarggu ja árgabeairutiinnaid nu, ahte dát šaddet buorren vásáhussan ovttaskasmannái.
+Bargit huksejit oktavuođaid mánáide
+Bargit ieža čájehit fátmmasteaddji láhttema.
+Bargit ja váhnemat fertejit ovttasbargat olahit fátmma s teaddji ja buori psykososiála birrasa mii eastada eahpeloakti ma, dorvvuhisvuođa, vealaheami ja loavka šuhttimiid.
+Bargit juogadit ovddasvástádusa
+Bargit leat birrasa ja kultuvrra veahkit mánáidgárddis
+Bargit leat čoavddus kvalitehtii.
+Bargit leat guovddáš resursa go leat ieža reaidun barggus mánáiguin.
+Bargit sáhttet láhčit dili stohkosii ossodagaid rastá vai mánát, geat muđui eai deaivvat, besset stoahkat ovttas.
+Bargit sáhttet veahkehit mánáid go ieža leat buorit rollamodeallat iešguđet stohkosiin ja čájehettiin buriid láhttenvieruid.
+Bargit smihttet dan maid oidnet ja gullet go leat ovttas mánái guin, háleštit ovttas das maid vásihit ja vávjet mánná joavkkus, ja smihttet iežaset árvvuid, miellaguottuid ja daguid birra.
+Bargoaddi sakka deattuha du persovnnalaš iešvuođaid.
+Bargobearráigeahčču galgá láhkačuovvoleami fuolahit, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Bargobearráigeahčču galgá maid bearráigeahččat ođđa njuolggadusaid ságaškuššangeatnegasvuođaid ásahusaid láigohuvvon bargiid ektui.
+Bargobearráigeahčču galgá oaivadit ja juohkit dieđuid ođđa ovttaárvosašvuođa regeliid birra mat gusket láigohuvvon bargiide ja sihkkarastit ahte ovttaárvosašvuođaprinsihpat doahttaluvvojit.
+Bargobearráigeahčču lea 2006 rájes máŋgii ožžon doarjaga, earret eará čađahit ráđđehusa guokte doaibmaplána sosiálalaš vealaheami vuostá.
+  Bargobearráigeahčču oažžu 5 miljovnna kruvnnu bearráigeahččat ásahusaid mat vuvdet ja ostet bargofámu.
+Bargobearráigeahčču oažžu guovddáš rolla doaibmabidjopáhka čuovvoleamis.
+Bargobihtát mat leat Evttohusat smiehtta mušaide ja ovttasbarguibajilčállaga vuolde, leat dušše dán barggu vuolggasadjin ja inspirašuvdnan.
+Bargodepartemeanta árvala ahte penšuvdna sámediggeáirasiidda ja gielddaid ja fylkkagielddaid álbmotválljejuvvon áirasiidda berre heivehuvvot álbmotoaju ođđa ahkepenšuvdnii.
+Bargogohččumušas lea lassin Leanastivrii ja Sámidiggái juohkit stáhtadoarjagiid suohkaniidda ja leanadikkiide mat leat hálddahusguovlluin.
+Bargohivvodat ja leaktu sáhttá leat iešguđet ládje.
+Bargo- ja čálgoetáhta áigu geahčadit iežas lágaid ja láhkaásahusaid mearridan dihtii maid lágaid lea sámelága § 3-2 mielde áigeguovdil jorgalit sámegillii.
+Bargo- ja čálgoetáhta áigu jorgalahttit iežas váldogihppagiid sámegillii.
+Bargo- ja čálgoetáhta galgá bargat nu ahte dat dieđut maid olbmot eanemusat ohcalit, leat dán čujuhusas: www.nav.no, namalassii sámegillii etáhta addosiid ja vuoigatvuođaid birra, ee. dáinna lágiin:
+Bargo- ja čálgoetáhta galgá dieđihit golbmii jahkái mo dat čuovvola sámelága giellanjuolggadusaid ja čađaha sámegiela geavaheami, ja dieđihit mat lágáid, láhkaásahusaid, skoviid ja eará diehtojuohkinávdnasiid dat lea jorgalahttán sámegillii.
+Bargo- ja čálgoetáhta (NAV) galgá vuostáiváldit geavaheaddjiid veahkkáivuođain, árvvusatnimiin, máhtuin, dieđuiguin, asttuin ja buresheivehuvvon bálvalusfáladagaiguin.
+Bargo- ja čálgohálddašeapmi
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu danne várret ruđaid álggahan dihtii bihtánsámi giela ja kultuvrra ealáskahttindoaibmabiju.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu jagi 2009 stuorrudit juolludeami Dutkanráđi sámi dutkama II prográmmii, mii galgá geavahuvvot oarjilsámegillii ja julevsámegillii, maiddái doavttergráda stipendiáhtavirggiide.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu maid ásahit dohkálašvuođa dárkkisteaddji ortnega sámegillii jorgaluvvon lágaid ja eará almmolaš áššebáhpáriid várás, ja ortnega mii sihkkarastá ahte sámegillii jorgaluvvon lágat maiddái ođasmahttojuvvojit sámegillii go láhka ođasmahttojuvvo.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu ovttas heivvolaš departemeanttaiguin, Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain geahčadit otnáš sámegielalaš dulkonbálvalusaid ja árvvoštallat makkár doaibmabijuid lea dárbu álggahit vai lea dohkálaččat doaibmi dulkonbálvalus.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta danne áigu álggahit barggu mas geahčadit sámelága giellanjuolggadusaid riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ektui, ja mas árvvoštallet leago dárbu nuppástuhttit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta doarju prošeavtta.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta doarju prošeavtta jagi 2009.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta goziha dasto sámelága kapihttala 3 njuolggadusaid ollašuhttima.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan buohkanassii 705 000 ruvnnu golmma prošektii maiguin ulbmil lea nannet lulli- ja julevsámegiela.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea juolludan ruđaid jagi 2008 prošektii, ja áigu ain doarjut prošeavtta.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea ovttas Norgga sámedikkiin dahkan álgaga almmuhit jahkásaš raportta oktan komeanttaiguin sámi statistihkkii.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ruhtada doaibmabijuid.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta šaddá maid dan mielde váldit badjelasas ovddasvástádussan oktiiordnet Norgga geatnegasvuođaid čuovvolit unnitlohkogielaidlihtu mearrádusaid.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta sádde odne johtočállosa mas leat dieđut Sámedikki válgaortnega nuppástusaid birra.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ulbmáda ahte Nordlándda fylkkamánni galgá váldit badjelasas hálddašit dáid ruđaid.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas lea ovddasvástádussan oktii heivehit ráđđehusa sámepolitihka.
+Bargo- ja servadahttindepartemeanta lea danne maŋimuš logiid jagiid álggahan arvat doaibmabijuid sámegiela dihtii.
+Bargojoavkku barggu bokte lea čielggasmuvvan ahte rájárasttideaddji boazodoalus Norggas ja Ruoŧas leat ovddabealde stuorra hástalusat, nugo omd. váilevaš riektečielggadeamit, boraspirevahágat, areálalihkahallamat ja ođđa konvenšuvdnaguovllut.
+Bargojoavkku čoahkkáigeassu lei ahte Sámekonvenšuvdnii lei sihke dárbu ja vuođđu ja ahte konvenšuvdnabargu galggašii jotkojuvvot ja árvalii maiddái nammadit áššedovdilávdegotti mii galggai gárvvistis šiehtadallanárvalusa.
+Bargojoavkku jođiheaddji lea Ellinor Marita Jåma Norgga bealde Sámedikkis.
+Bargojoavkku mielas lea áibbas deaŧalaš boahtteáiggi rádjerasttideaddji boazodollui ahte čađahuvvo vuoigatvuođakárten čielggadit riektevuođu, vai boahtteáiggis sáhttá čoavdit guohtunvuođu almmá stuorra riidduid haga.
+Bargojoavkkus lea Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkiid, Ruoŧa sámiid riikkasearvvi ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvi ovddasteaddjit.
+Bargojoavkkus leat mielde ovddasteaddjit Bargo- ja searvadahttindepartemeantas, Justiisadepartemeantas, Gielda- ja guovlodepartemeantas, Olgoriikkadepartemeantas, ja Sámedikkis.
+Bargojoavkkus leat stuorra vuordámušat dasa ahte ráđđehusat bidjet bargojoavkku barggu ja evttohusa vuođđun go Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna fargga dohkkehuvvo.
+Bargojoavkkut bismágottiin Julevu, Härnösanda ja Stockholma bismágottiin leat bargojoavkkut girku sámi doaimmaide.
+Bargojoavku bijai jagi 2008 raportta ovdan NAV-bargiid sámegiela ja kulturmáhtu birra, ja das árvaluvvojedje arvat doaibmabijut.
+Bargojoavku evttoha ahte orohagain ja sámečearuin galggašii leat vejolašvuohta ásahit ovttasbargošiehtadusaid maid bokte sáhtášii gozihit geavatlaš hástalusaid rájárasttideaddji boazodoalus, nugo omd areálageavaheamis.
+Bargojoavku evttoha maiddái nággočoavdin mekanismmaid Norgga ja Ruoŧa beale orohagaid ja sámečearuid gaskka.
+Bargojoavku gulai prosessii, man vuođul ON váldočoahkkin dohkkehii ON julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra 2007.
+Bargojoavku ii galgan árvalit konvenšuvnna sisdoalu, muhto buktit rávvagiid movt ovddasguvlui bargat.
+Bargojoavku lea árvvoštallan áššedovdijoavkku konvenšuvdnaárvalusa, ja ovddidii 2007:s raportta - "Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa árvvoštallan - árvvoštallan lea gaskavuođaid gustovaš álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ja gustovaš Norgga rievtti ektui ".
+Bargojoavku lea bidjan vuođđun ahte ovttasbargošiehtadusat berrejit leat váldonjuolggadussan gaskal orohagaid ja čearuid.
+Bargojoavku lea gulahallama bokte orohagaiguin ja čearuiguin evttohan ođđa konvenšuvdnateavstta.
+Bargojoavku lea ovttasráđiid Unjárgga gielddain, čađahan čoahkkimiid guoskevaš oasálaččaiguin ja álbmotčoahkkimiid gielddain.
+- Bargojoavku man ulbmilin lea leamaš gozihit sámi boazodoalu rádjaguovlluin, ja danne lea leamaš deaŧalaš searvvahit buot beliid bargui, dadjá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
+Bargojoavku ovddidii árvalusastis 1998 geassemánus.
+Bargomáhppii bidjet bargobihtáid maiguin oahppi galgá bargat gárvves buktaga rádjái.
+Bargosajit geahppánit
+Bargostipeanddat sámi čálliide
+Bargoveaga jávohisvuođa geatnegasvuođa sáhttá rihkkut jus don ieš attát lobi ja jus lea du dearvvasvuođavárra soames ládje.
+Bargoveahka doppe sáhttá veahkehit go dovdo váivi ja leat hárjánan jearaldagaide ja jurdagiidda mat gusket sohkabealedávddaide.
+Bargoveahka láve jearrat geasa sii ožžot guođđit dieđuid.
+Bargovuogit čállojuvvojit maiddái.
+Bargovuogit sáhttet maiddái leat ovdánanságastallama fáddán.
+Bargu čađahuvvo ovttasbarggus gielddaiguin, eará fylkkamánniiguin ja sierra skuvllaiguin ja allaskuvllaiguin, ja dainna čuovvulit Sámegiela doaibmaplána.
+Bargu dáinna dieđáhusain álggii stuora giellakonferánssain maid Sámediggi lágidii Romssas miessemánus 2011.
+Bargu ferte danin heivehuvvot ohppiid dássái.
+Bargu hábmet fátmmasteaddji birrasa mas leat buorit ovttasdoaibmanvierut, sáhttá leat dárkkuhuvvon ovttaskasmánnái, mánnájovkui dahje olles mánáidgárdebirrasii.
+Bargu iešguđetlágan teavsttaiguin ja iešguđetlágan gulahallanvugiiguin galgá ovddidit kritihkalaš jurddašeami, estehtalaš dovdaga ja návcca dádjadit ođđaáigásaš mediaduohtavuođas.
+Bargu
+Bargu lea álggahuvvon oktanaga davvisámi guovllus, márkasámi guovllus ja máttasámi guovllus.
+Bargu lea jođus mii galggašii sihkkarastit teáhterii lasi doarjaga Sámedikki ja oarjilsámi guovlluid fylkkasuohkaniid ovttasbargosoahpamušain.
+Bargu mánáidgárdedieđáhusain galgá leat rabas ja searvvaheaddji proseassa vai sihkkarastojuvvo ahte dieđáhusa mihttomearit ollašuhttojuvvojit.
+Bargun lea oassálastimiin, árvvusatnimiin ja aktasaš solidaritehtain gávnnadit olbmuiguin geat leat váttis eallindilálašvuođain.
+Bargun maŋŋel filmma sáhttá leat ahte oahppit ságastallet filmma sisdoalu birra, ja muitalit man birra dát lea.
+Bargu nuoraiguin
+Bargu ođđa konvenšuvnnain lea ožžon ovtta jagi áigemeari čakčamánu 2012 rájes.
+- Bargu ovttadássásašvuođain ja dásseárvvuin gaskal nissonolbmuid ja almmáiolbmuid lea dávjá guhkesáiggi bargu masa gáibiduvvo sihke gierdevašvuohta ja duostilvuohta.
+Bargu
+Bargu sáhttá leat álggahit ságastallanjoavkkuid veahkaválddálaččat uhkiduvvon nisson- ja dievdoolbmuide ja veahkehit veagaid roassodiliin gos váhnemat ja mánát gillájit.
+Bargu sámegiela ovddidemiin lea danne maiddái oppalaš giellapolitihkalaš hástalus, iige duššefal dábálaš sámepolitihkalaš hástalus.
+Bargu seksualálaš veahkaváldima vuostá Ruoŧa girku háliida doarjut mánáid, nuoraid ja rávvásiid geat leat vásihan veahkaváldima girkobirrasis.
+Bargu: Studeanta Girkonjárga joatkkaskuvllas, nubbi jagi studiespesialisering.
+Bargu UNESCO konvenšuvnnain kulturilbmanemiid šláddjivuođaid suodjaleami ja ovddideami ovddas, lea mávssolaš dan barggu ektui mii dahkko WIPO:s.
+Barta bidjá min niegadit.
+Bártida.
+Bártnát Jesus Kristusa, Hearrámet bokte.
+Bártnát Jesus Kristusa min Hearrámet bokte.
+Bártniide geat galget testet iežaset láve cissaiskkus leahkit nuogis.
+Bártniin lávejit návleoaivi, nađđa, bálloskuohput dehe buođggat ruvssodit, goikat ja ganasit.
+Bártnit geat liikojit eará bártniide sáhttet gohčodit iežaset "bögen ".
+Bártnit maid ožžot guobbara.
+Basa čalmmi čáziin
+Basa čalmmi kompressoriin dehe bumbolduhkuin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui.
+Basa čalmmi ráinnasin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui kompressoriin dehe bumbolduhkuin mii lea láktaduvvon loika hátnáčáziin dehe sálteluvvosiin.
+Basa mu vai buhtisin šattan. Dálkkoda mu vai dearvvašin šattan. Gease mu iežat lusa vai váibmu oččošii ráfi.
+Bassegohpi geassi lea mánáid- ja nuoraid- romána mas beasat čuovvut Áigin Lávrra neahkameahttun mátkki gelddolaš ja erenoamaš dáhpáhusaide dološ bassi báikkis.
+Bassi Áhčči, mii doallat daid mállásiid du Bártni gillámuša ja jápmima muitun, su bajásčuožžileami ja albmáimannama muitun.
+Bassi báikkit meahcis
+Bassi Fransa riegádii 1182:s Umbrias Italias.
+Bassi Franssa beaivvášlávlla
+bassi oktasaš girku, bassi olbmuid searvevuođa, suttuid ándagassiiaddojumi, oačči bajásčuožžileami ja agálaš eallima.
+Basuhuvvos du namma.
+Basut láibbi ja viinni vai mii daid bokte oažžut oasi Jesus Kristusis, eallimis mii ii goassege jáme.
+Basut Vuoiŋŋainat dán láibbi ja viinni,
+Bátnedikšun- ja dálkkasovdohálddahus, TLV, lea dat eiseváldi mii mearrida hattiin ja doarjjaruđain.
+Bátnedivššus dávjjimus ii leat vuoimmis buohccedivššu allagollosuodji.
+Bátnestellegiin dehe "piersniin " sáhttá cummistit buorehit.
+Bávččaga dattetge váhnemiidda gullat dahje oaidnit dáhpáhusaid main mánná olgguštuvvo, hárdojuvvo dahje givssiduvvo.
+Bávgi lea guohtunguovlu Bastte čearu váste.
+Bávlosa Areopagossárdni lea buorre ovdamearka dasa movt vuosttaš kristtalaččat greika konteavsttas
+Bávlos addá sihke rámi ja rissii Atenalaččaide. Son rámida sin go ohcet Ipmila, ja
+Beaiveborran (Sámedikkis)
+• Beaiveruđaide guoski referánsateavsttat
+Beaivi ávvuduvvo maiddái doaluiguin siskkáldasat departemeantasearvevuođas.
+Beaivi ávvuduvvui vuosttašgeardde 1993:s.
+Beaivi čalmmustahttojuvvo vuosttaš sámi riikkačoahkkima muitun mii dollojuvvui Metodistagirkus Troanddimis 1917:s.
+Beaivi dohkkehuvvui virggálaš leavgabeaivin Norggas jagi 2004, ja olu almmolaš ásahusat levgejit sihke sámi ja norgga leavggain.
+Beaivválaš oktavuohta ja eahpeformálalaš sága stallan máná birra ja das mii dáhpáhuvvá mánáidgárddis, lea dehálaš vuolggasadji váhnenovttasbargui.
+Beaivváš ii vahágahte du beaivet iige mánnu ihkku.
+Beaivváš Sámi Teáhter lea riikkalaš institušuvdna mii viiddis teáhterfálaldagaiguin vuos ja ovddimusat bálvala sámi álbmoga Norggas, muhto mii maiddái johtá ránnjáriikkaid sámi guovlluinge.
+beaivve.
+beaivve.
+Beaivvi maŋŋel
+Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat.
+Bealálaččaid čoahkkimis 2004:s, COP 7, mearriduvvui loahpahit guovllusuodjaleami eanansuodjaleami bargoprográmma ovdal 2010 jahkemolsuma ja mearraguovlluid suodjaleami bargoprográmma 2012:s.
+Bealálaččaid čoahkkimis, COP 10, Nagoya protokolla mearriduvvui.
+Bealálaččaid čoahkkimis Japánas 2010:s, COP 10, válde mearrádusa 49 iešguđege fáddásurggiin.
+Bealjehkh lea guohtunguovlu Handölsdalen čearu váste.
+Bealljemearkkaid dábáleamos namahusaid
+Bealljenávhllahaga lassin mánná sáhttá dovdat lássasan bealji ja heajut gulu.
+Bealljenávhllahat gaskabealjis álgá fáhkkestaga ja bistá oanehis bottu.
+Bealljenávhllahat mánáin - maid ieš sáhttá dahkat?
+Bealljenávhllahat váivvida gaskabealji
+Bealljevátnivuođat ja bassan
+Bearaš lea deháleamos joret mas bidjat vuođu mánáid gielalaš ovdáneapmái.
+Bearašmánáidgárdditge leat, main lea sámi ossodat / ruoktu.
+Bearašráđđeaddima mielbargiin lea jávohisvuođabággu ja sii eai ge čále journálaid.
+• Bearašsuorgái gullevaš referánsateavsttat
+Bearaš veahkeha go lea dárbu, ovdamearkka dihte rátkkašeamis ja miessemearkumis.
+Beare dat geain lea seamma áigge dán sullásaš HPV dárbbahit dalle boahtit dutkamii.
+Beare dat geat dikšot buohcci ožžot sárdnut gaskaneaset buohcci dearvvašvuođadilis dehe persovnnalaš dilis.
+Beare dat hálbbimus molssaeaktu lea ollásit dorjojuvvon doarjjaruđain.
+Beare moatti sigareahta maŋŋel sáhttát vuoiŋŋahat šaddat sorjavažžan nikotiinnas. Leahkit sorjavaš duhpáhis mearkkaša ahte gorut lea hárjánan oažžut nikotiinna, ahte šaddá váivin jus ii oaččo borgguhit, nu gohčoduvvon biehttalanváivvit.
+Bearráigeahččanlávdegoddi galgá doaimmahit parlamentáralaš bearráigeahču ja bearráigeahččat ásahusaid mat ruhtaduvvojit Sámedikki bušeahta bakte.
+• bearráigeahččat ahte ráhkaduvvo čálalaš raportta earenoamášpedagogalaš veahki
+ Bearráigeahččat ahte suohkaniid ja fylkasuohkaniid golut guovttegielat bálvalusaide
+Bearráigeahčču ja divvun riikkarádjeáiddiin ja rusttegiin
+Bearráigeahčču nannet bargiidsuorggis - regjeringen.no
+Beaska Niillas (Nubbinjođiheaddji)
+Beatnakvuopmi lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; A ja B.
+Beavdegirjjis galgá oanehaččat čilget makkár áššis lea sáhka, oasálaččaid árvvoštallamiid ja oaiviliid, ja loahppajurdaga ášši hárrái.
+beliid.
+BergenaAllaskuvllas
+Beroškeahttá das gii don leat ja makkár duogáš dus lea galgá bargoveahka addit dan dieđu man don dárbbahat.
+Beroškeahttá das leago mearrádus aborttas oktasaš dehe ii, soaitá dat guoibmin leahkit unohas dovdamuš.
+Beroškeahttá lanjas, de lea lunddolaš organiseret ságastallama nu ahte váhnemat, oahppi ja oahpaheaddji čohkkájit seamma beavddi birra.
+Beroškeahttá leago almmolaš dehe priváhta divššus ja beroškeahttá leago doaktárat, buohccedikšárat dehe hálddatlaš bargoveahka.
+Beroškeahttá luohkás dahje skuvllas, de galgá ruoktu ja skuvla ovttasbargat ovdánanságastallamiid dáfus.
+Beroškeahttá makkár seksuálalaš mieđisvuohta ovttaskasas lea, lea olbmos riekti eallit nugo háliida.
+Beroškeahttá makkár seksualálaš sodju iežasis lea mearrida álo ieš jus ja goas háliida muitalit das earáide.
+Beroškeahttá skibasvuođas galgá mannat vuostáváldimii jus lea mášoheapme dehe leat váivvit Jus diehtá ahte lea stuora riska ahte lea ožžon sohkabealedávdda, ovdamearkka dihte ahte das geainna lea leamaš seksa lea dat, sáhttá muhtumin oažžut dikšuma ovdalgo iskkusvástádusat leat válbmasat.
+Beroštupmeriiddut ja fápmoriiddut čuožžilit mánáid gaskkas duos dás.
+Beroštupmi konferánssas leai stuorat ja árvvoštallan vuosehii ahte oasseváldit ledje oalle positiivvalaččat lágideapmái.
+Beroštupmi lea stuorámus sin gaskkas geat lohket ahte sii juogo "ipmirdit dušše "," máhttet veaháš " dahje "máhttet sámegiela ".
+Berret hárjehallat: Hárjehala hupmat almmá ovdalgihtii ráhkkanemiin.
+Berret hárjehallat: Hárjehala nu ahte oahpat rolla bures, ja neavtte dego livččii duođas dáhpáhuvvamin.
+B. Fuomášuhte masa mánát liikojit, ja maid sii háliidit dahkat eanet
+B: Gásta lea Ipmila attáldat, eallima lohpádus mii ii goassege jáme.
+B guovllu sáhttá Geaggánvuomi čearru geavahit cuoŋománu 1.b.-skábmamánu 14. b., ja Basevuovddi (Helligskogen) boazoorohat sáhttá geavahit guovllu skábmamánu 15.b.-njukčamánu 15.b..
+B guovllu sáhttá Sárevuomi čearru geavahit cuoŋománu 1. b. - golggotmánu 15. b., ja Stálonjárgga (Hjerttind) boazoorohat sáhttá geavahit guovllu skábmamánu 1. b. - njukčamánu 31.b..
+B guovlu lea dat guovlu Ánjavuomis mii lea oarjjabealde linjjá Kirkeselva njálmmis Målselvas - viidásit Kirkeselva mielde Sauskarselva njálmmi rádjái Kirkeselvas, ja dasto njuolga linjjás Kirkestind (aláš 1677) bokte Gaskajoga njálbmái Álttesjávrris.
+B guovlu lea dat oassi Svanjggá guovllus mii lea Dybenåga lullelis.
+B guovlu (Márkos-Malla / Markusfjellet) lea dat oassi Dolppis mii lea davábeale linjjá Čieknjalvuovdi - Bulljáraš - Stordalselva dasa gokko boahtá oktii Govdajogain.
+Bibliotehka Bibliotehkas lea oktavuohta olgolatnjii stuorra glássaráiggiid čađa máttás guvlui, bajábealde galleriijas leat dievva girjehildut main leat ollu girjjit.
+Bibliotekára, oahppobagadalli ja eará sámegielat olbmot skuvllas sáhttet leat veahkkin.
+bidjá johtui dakkár doaibmabijuid mat dagahit ahte
+Bidjamiin sániid iežas váttis dovdduide sáhttá dahkat álkibun jurddašit ja ipmirdit daid.
+Bidjat iežas rájáid čájehettiin "bisánš gieđain dahje dadjat ii dahje bissehit jus dáhpáhuvvá juoga masa mánná ii liiko, lea dehálaš gulahallangálga mánáidgárdeárgabeaivvis.
+bidjat oktii álkis sániid oanehis cealkkan
+bidjat ovdan ja čoavdit álkes ovttamađodagaid ja čoavdit ja rehkenastit ruođuiguin loguid addišuvnnas, subtrakšuvnnas ja multiplikašuvnnas
+Biebmanrusttegiid sajáiduhttin
+Biebmobearráigeahču čavgejuvvon buhtisvuođagáibádusat 2013 rájes lea dagahan váddáseabbon ollu guolásteddjiide ieža buvttadit goikeguoli čollejuvvon guolis.
+biebmoelliid ja ávkeelliid
+biebmu ja dearvvašvuohta
+Biepmus ja dearvvašvuohta
+Biepmus ja dearvvašvuohta
+Biergobuvttadeapmi
+Biergu
+Bihtánsámegiela dáfus, de dilli lea nu ahte leat hirbmat unnán hállit Ruoŧa bealde.
+Bihtánsámegiela ja nuortalašgiela nannemis lea vuosttažettiin dárbbašlaš dahkat veaháš vuođđobarggu, nu go dokumenteret ja kártet dálá dili gielaid dáfus.
+Bihtánsámegiela leat árbevirolaččat hupman osiin Nordlándda fylkkas ja guoskevaš guovlluin Ruoŧa bealde ráji.
+Bihtánsámegielas ii leat makkárge standardiserejuvvon riektačállin, mii dahká váttisin geavahit giela čálalaččat.
+Bihtánsámi biras lea odne suohkaniin Sálttus, Báidaris ja Bodeaju ja Fuoskku osiin.
+Bihtánsámit leat maŋimuš logi jagi álggahan bihtánsámi giela ja kultuvrra ealáskahttinbarggu.
+Biibal lea okta girji mas leat ollu girjjit.
+Biibbala apoasttal Paulus čállá girjjis korintalaččaide ahte vuoigŋa lea addán midjiide iešguđetlágan attáldagaid.
+Biibbala leat čállán vaikko guđelágan olbmot iešguđetge áiggis- profehtat, evaŋgelisttat ja apoastalat.
+Biibbalis han muitaluvvo ahte geavahuvvo láppis go galge oaffaruššat.
+Biibbalis leat sihke historját, divttat, sálmmat, čállosat dáhpáhusaid birra ja einnostusat.
+Biibbalis muitala dan birra go máhttájeddjiide bođii vuoigŋa dego garra riđđubiegga, ja oidnojedje dollanjuokčamat máhttájeddjiid oivviid bajábealde.
+Biibbal lea greikkalaš sátni mii máksá girjjit.
+Biibbal lea máŋgga oasát girji mii muitala olbmuid Ipmiliin vásáhusaid birra.
+Biibballohkan
+Biibballohkan
+Biibbal maiddái gohčoduvvo Bassi čálabáikin.
+Biibbal - máksá girji
+Biibbal
+Biilabisánanbáikki rájes Álttesjávrris Koievasselva rádjái gusto vuoigatvuohta cegget dárbbašlaš orrunsaji boazodoallolága mearrádusaid vuođul maiddái Sárevuomi čerrui.
+Bija juohke mildusii (duođaštussii) nummira.
+Bija kondoma návleoaivvi geahčái, deatte suorpmaiguin lihti seamma áiggi go kondoma rullejuvvo vulos nu ahte ilbmi ii beasa cihpa dehe dildu ja kondoma gaskii.
+Bija ohppiid barggadettiin digaštallat iešguđet evttohusaid ja čovdosiid.
+Bija ohppiid lohkat oanehis ja álkes fáktadieđuid ohppiid lagasbirrasa sámi árbevirolaš ealáhusa birra.
+Bija ohppiid válddahit málestanbarggu ja árvvoštallat mállása maid sii leat málestan.
+Bilgádit gámasuinniid
+Biliduvvon dáluin dahket maid viiddis sihkkarastinbargguid, sihke daid dáluin, mat fas geavahuvvojit ja dain, mat eai šat geavahuvvo stuorra vahágiid geažil.
+Binttá goavddis lea okta dain buoremusat vurkejuvvon goavdásiin mat leat ain áimmuin.
+Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna dohkkeha lagas sorjavašvuođa mii lea gaskal álgoálbmogiid ja luonddu.
+Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna lea dehálaš danin go dat dohkkeha álgoálbmogiid árbevirolaš máhtu ja deattuha ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon doahttalit, seailluhit ja ovdánahttit dakkár máhtu mii relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmái ja nanaguoddevaš adnui.
+Biologalaš šláddjivuohta Sámi servodagas, ja eará álgoálbmotservodagain, leat stuora hástalusat mat gáibidit dynámalaš ja suorgerasttideaddji politihka ja hálddašeami mas álgoálbmotvuoigatvuođat, kultursuodjaleapmi ja luondduhálddašeapmi gehččojit oktan.
+b: (Ipmila:) Áhči ja Bártni ja bassi Vuoiŋŋa nammii.
+b.: Ipmila, golbmaoktalačča, nammii.
+b.: Ipmila ráfi, mii manná buot jierpmi badjel, várjala din váimmuid ja jurdagiid Kristus Jesusis. Ámen.
+B: Ipmil, don almmi ja eatnama Sivdnideaddji, don máilmmi Lonisteaddji, don eallima Vuoigŋa,
+Biras anilda dávjá ahte olmmos lea heteroseksualálaš.
+Biras, areála ja kultursuodjaleapmi
+Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+- Birasbargui?
+Birasbargui?
+Birasgáhttendepartemeanta ja Sámediggi ráđđádallet stivrra čoahkádusa (áirraslogu) ja sámi ovddastumi juohke álbmotmeahci stivrraide.
+Birasjođihanvuogádat lea láhkagáibádus.
+Birget luonddus ja ávkkástallat luonddu jierpmálaččat ja bealuštahtti láhkai leat mávssolaš sámi gálggat, ja máhttu oahpahuvvo buolvvas bulvii aktiiva searvama bokte.
+birra álbmogin, sin vuoiŋŋalaš eallima, historjjá ja dán áiggi servodatdiliid birra.
+birra daid joavkkuin.
+Birrajagieanan
+Biseksuálalaš lea go ráhkistuvvá dehe anistuvvá sihke nieiddaide ja bártniide.
+Bismágotti alimus stivra lea alimus mearrideaddji orgána bismágottis.
+Bismágotti alimus stivra Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágottiide.
+Bismágotti stivra
+Bismá- ja searvegottit sáhttet addit eanet dieđuid sámi bargguid birra.
+Bissovaš foruma sešuvnnas lea fáddán nuorat, iežas hávváduhttin ja iežas sorbmen.
+Bistevaš ruhtajuolludeamit
+• Bistevašvuohta
+Bisti, dohkkeheaddji láhtten dagaha oadjebasvuođa, luohttevašvuođa ja loaktima.
+Bivdet maid dái váhne miid evttohit fáttáid maid háliidit váldit ovdan oktasaščoahkkimiin.
+Bivdinriekti guovllus gullá aŋkke duššefal Kall čerrui.
+Bivdoservodagas bivde gottiid ovttas iežá vilda ealliiguin.
+bivdui- ja meahcásteapmái
+Bjørn Olav Megard (40), oahppan cand. polit. ja sus lea sosiálaantropologa váldofága Oslo universitehtas.
+Bjørn Olav Megard nammaduvvon jođihit Sámi- ja minoritehtapolitihkalaš ossodaga - regjeringen.no
+Blogga sáhttá leat sierra gielladomeanan.
+B. Maid sáhttibehtet dii dahkat nannet bargoveaga ovttasbarggu?
+B. Makkár fáttá háliidehpet dii váldit ovdan boahtte váhnenčoahkkimis?
+B: Náittoslihtu attáldahkan lea ovddosguvlui doalvut ráhkisvuođa, mii Ipmilis boahtá.
+b Namma: Ánde Trosten Ahki: 23 Orrunsadji: Deatnu Bargu: Vikára / studeanta Makkár mokta dus lea odne: Hui buorre!
+b Namma: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Ahki: 19 Orrunsadji: Ušlu / Skánit Bargu: studeanta Makkár mokta dus lea odne: lihkolaš ja virkui
+b Namma: Ánne Márget Somby Ahki: 17 Orrunsadji: Báhkiljohka Bargu: Vázzán skuvlla Mo don dovddat iežat otne: veahá váibbas, viimmat bearjadat!
+b Namma: Durra-Lásse Lars-Juhana Johan Ahki: 25 Orrunsadji: Guovdageaidnu / Romsa Bargu: Studeanta Makkár mokta dus lea odne: Movtet ja ilolaš!
+b Namma: Ellen Magdalena A. Sara Orrunbsadji: Leavdnja Ahki: 15 Bargu: Studeantta Makkár mokta lea dus odne: hui buorre
+b Namma: Ellen-Sara Sparrok Ahki: 16 jagi Orrunsadji Aarborte Mun lean studeanta.
+b Namma: Emmi Alette Danielsen Ahki: 17 jagi Orrunsadji: Røros Bargu: Gjøsvika buohcciviessu, Vitus apotek Røros ja dasa lassin vázzá dearvvašvuođadivššárskuvlla Røros joatkkaskuvllas ollesáiggis.
+b Namma: Helge Aslaksen Ravna Ahki: 20 Orrunsadji: Oslo Bargu: Jusstudeanta ja pikkolo Makkár mokta dus lea odne: Mus lea beaktilis beaivi lohkansálas odne, ja dovddan iežan oalle viššalin
+b Namma: Hilje Kristoffer Jåma Ahki: 17 Ássanbáiki: Raavrhvijhke Bargu: Váldá Gråanghke joatkkaskuvllas dearvvašvuođafágabargioahpu, ja muhtumin bargá buohcciruovttus.
+b Namma: Inga Maja Eira Hætta Ahki: 17 Orrunsadji: Áltá Skuvla: Álttá joatkkaskuvla Makkár mokta dus lea odne: Lean hui ilus, go viimmat lea juovlamánnu!
+b Namma: Jon-Christer Mudenia Ahki: 18 jagi Orrunsadji: Gárdat, Deanus Bargu: Studeanta Makkár mokta dus lea odne: Illudeamen ahte boahtá doarvái muohta vuoi beasan ravget skohtera johtui ja dollet meahccái.
+b. Namma: Linn Birgitte Njuolla Ahki: 16 jagi Orrunbáiki: Girkonjárga Bargu: Oahppi Girkonjárgga joatkkaskuvllas Makkár mokta lea odne: Buorre, illudan hirbmadit juovllaide!
+b Namma: Maja Søøfe Larsen Ahki: 18 jagi Orrunsadji: Snåase Bargu: Studeanta Makkár mokta dus lea odne: Odne dovddan iežan ilus, go viimmat lea juovlamánnu ja juovllat lahkonit.
+b Namma: Marit-Sofie Mathisen Jahki: 17 Orrunsadji: Reahpin, Unjárggas eret.
+b Namma: Melissa Annie Fofonoff Ahki: 17 Orrunsadji: Girkonjárga Skuvla: Oahppi Girkonjárgga joatkkaskuvllas Makkár mokta dus lea odne: Lean movttet, ja illudan juovllaide
+b Namma: Mikkel Rasmus Logje (Lojji Gárena Áillu Mihkkal) Orrunsadji: Láhpoluoppal / Guovdageaidnu Ahki: 22 Bargu: Vuođđoskuvlaoahpaheaddjistudeanta Makkár mokta dus lea odne: Oalle buorre mokta.
+b Namma: Naima Khan Nergård Ahki: Aiddo deavdán 18 jagi Ássanbáiki: Váhčir, Ruoŧa bealde Bargu: Váccán goalmmát jagi joatkkaskuvllas Mo dovddat iežat odne: Mus lea ollu bargu muhto lean muđui ilus
+b Namma: Sara Mariell Anti Ahki: 17 Orrunsadji: Kárášjohka Bargu: Studeanta Makkár mokta dus lea odne: Lean hirbmat movttet odne!
+b Namma: Silje Somby Ahki: 17 jagi Orrunsadji: Alta, eret Guovdageainnus Bargu: Giellaambassadevra, oahppi joatkaskuvllas Makkár mokta dus lea odne: Movttet go viimmat lea juovlamánnu.
+b Namma: Tuva Svendsen Ahki: 19 Orrunsadji: Kárášjohka / Romsa Bargu: studeanta Makkár mokta dus lea odne: Juste odne lea hušša.
+b Namma: Viktor Inge Paulsen Ahki: 21 Orrunsadji:Ájluokta (Divtasvuodna) Bargu: Sámediggeáirras Makkár mokta dus lea odne: Hui váibbas, muđui gulul ja miholaš.
+Boađe don, Hearrámet.
+Boađe midjiide bassi Vuoiŋŋain
+Boađus ferte álot árvvoštallot makkár váivvit leat ja maid eará dutkamat čájehit.
+boahkuhemiid
+Boahtá maid leahkit vejolaš lohkat osiid sierra.
+Boahtá maid ovdan ahte oallugat háliidit oahppat eambbo sámegiela.
+Boahtteáigekonferánsa Liksjoes 2010 ja Aerviesjaevries 2011 Sámediggi bovdii sárdnideddjiid geat sáhtte movttiidahttit ja buktit ođđa jurdagiid ságastallamiin árbevirolaš dieđu, giela, (de) koloniserema sohkabealrollaid ja iežá fáttaid birra..
+Boahtteáigekonferánsa Liksjoes
+Boahtteáigekonferánssat Liksjoes ja Aerviesjaevries
+Boahtteáiggi energiija
+Boahtte jagi ON lágida sierra Álgoálbmogiid máilmmičoahkkima, vuosttaš čoahkkima, mas nationálastáhtat ja álgoálbmogat deaivvadit ja guorahallet nationálastáhtaid geatnegasvuođaid álgoálbmogiid ektui.
+Boahttevaš hálddašanmodealla ferte váldit daid iešguđetlágan gielladiliid vuhtii jus galgá sáhttit seailluhit ja ovddidit giela daid dárbbuid mielde mat dain iešguđetge giellaguovlluin leat.
+Boallobeavdevuogádaga galgá leat álki sajáiduhttit dábáleamos operatiivavuogádagaide.
+Boares dehe goikan kondoma beđđo álkibut.
+- Boares sámi viesuin leat ollu kvalitehtat main lea deaŧalaš atnit ávviris.
+Boares testameanttas, mas olbmot sohpe Ipmiliin, leat bassi báikkit dihto báikkiin, earret eará oaččui Moses logi báhkkoma Sinai-vári alde.
+Boares testamenta muitala maid Ipmil dagai ovdal Jesusa riegádeame.
+Boarraseappoš almmolaš registariin eai leat dat čállinmearkkat, ja dat lea dagahan ahte máŋggalágan nuppástuhttinprográmmat mat lonuhit dáid čállinmearkkaid dakkár čállinmearkan maid vuogádagat sáhttet dohkkehit.
+Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi.
+Boarráset oahppit sáhttet maiddái leat veahkkin oahpaheames nuorat ohppiid jus oahpahus lágiduvvo nu ahte dat lea ávkin goappaš ahkásaš ohppiide.
+boarráset oahppit skuvllas
+Boarráset ohppiid berre movttiidahttit gaskaneaset sámástit ja ovttas nuorabut ohppiiguin skuvllas.
+Boarrásiidfuola hárrái árvaluvvo nuppástus sosiálabálvalusláhkii, mas daddjo ahte suohkan galgá bargat dan badjelii ahte leat bargit geain lea suomagiela, meängiela dahje sámegiela máhttu, go dasa lea dárbu boares olbmuid fuolas.
+Boarrásiidsiida - gamlehjem
+Boarrásit ja nuorat ovttas ja okto ráhkadit ealli sámi giellabirrasiid
+Boarrásit mánáide leat maid tableahtat.
+Boaššu lea árvvusadnon lávu eanemus suddjejuvvon báikin. Ii oktage oaččo dan duolbmat dahje dan badjel njuikut.
+Boaššu lei bassi dávviriid ja borramuša báiki.
+Boazodoallin lea sámi boazodoallokultuvrra guoddi ja gaskkusteaddji.
+Boazodoallit ja boazooamasteaddjit Boazodoallu barggaha sullii 2 500 olbmo.
+Boazodoalloámmat lea šaddan ámmat mas leat eanas dievdoolbmot.
+Boazodoalloareálaid suodjaleapmi
+Boazodoallobargu lea garra bargu, muhto lea maid eallinvuohki.
+Boazodoalloealáhus doaimmahuvvo miehtá Sámi.
+Boazodoallofágalaš árvvoštallamat ja konsultašuvnnat mat leat čađahuvvon orohagaiguin, čájehit ahte linnjá negatiiva váikkuhusat šaddet noađđin guoskevaš sámi beroštumiide.
+Boazodoallofitnodat hoaitá dábálaččat bohccuid máŋggaide boazoeaiggádiidda.
+Boazodoalloguovllut gos lea sámi boazodoallu, geavahit sullii 40% Norgga eanaareálain, ja dat leat Finnmárkku rájes davvin Engerdal rádjai Hedmárkkus máddin.
+Boazodoallohálddahus
+Boazodoalloláhka
+Boazodoalloriekti
+Boazodoalloriekti jođihuvvo eanet go goalmmátoasis Ruoŧa viidodagas.
+Boazodoalloriekti lea dušše sámis gii lea miellahttu ovtta čearus.
+Boazodoalloriekti lea nannoseamos birrajagieatnamiin.
+Boazodoalloriekti lea opmodat ja danin lea maid opmodatsuodji čuožžovaš.
+Boazodoalloriekti lea riekti sámiide geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja bohccuidasaset.
+Boazodoalloriekti - Sametinget
+Boazodoallu
+boazodoallu
+Boazodoallu
+Boazodoallu
+Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Boazodoallu jođihuvvo dávjá kombinšuvnnas iežá ealáhusaiguin dego dujiin ja turismmain.
+Boazodoallu lea guovddáš sajis sámi kultuvrras, ja dat lea okta erenoamáš ealáhus kultuvrra ektui sámi ealáhusaid gaskkas.
+Boazodoallu lea hui mávssolaš sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja das lea hui stuorra árvu giella-, kultur-, identitehta- ja ealáhusaktevran sámi guovlluin.
+Boazodoallu rievdá
+Boazodoallu Ruoŧas
+Boazodoallu Ruoŧas - Sametinget
+Boazodoallu viiddit hámis lea gávdnon 1600-logu rájis.
+Boazodoalu areálageavaheami oainnusindahkan ELAR (" Eanandoallu, luonu ja astoáiggeulbmilat, ja boazodoallu ") areálaulbmilis adnojuvvo dehálažžan danin vai plánaeiseválddiid diđolašvuohta boazodoalu birra buoriduvvo.
+Boazodoalu boahtteáigi - Sámi čalmmiiguin
+Boazodoalu hálddašeami regionála dásis doaimmahit vihtta davimus fylkkamanni.
+Boazodoalu historjá
+Boazodoalu historjá - Sametinget
+Boazodoalu ja duoji oahpahuskantuvra oažžu 1,5 miljovnna ruvnno jahkásaš doarjjan duoji fidnooahppiortnegii.
+Boazodoalu nationála dásis hálddaša Eanadoallodirektoráhta, mii njuolga lea eanadoallo- ja biebmodepartemeantta vuollásaš.
+Boazodoalus ferte leat areálavuođđu ceavzilvuođa ja ahtanuššama sihkkarastimii.
+Boazodoalus lea ain stuora rolla sámi kultuvrras.
+Boazodoalu stuorámus hástalus lea areálaid vátnivuohta ja dat go servodaga beales ohpihii bahkkejit geavahit boazodoalu eatnamiid.
+Boazodollui gullet sarvvabivdu ja guolásteapmi.
+Boazoeaiggát, orohat dahje čearru gii ii čuovo mearrádusaid mat dán konvenšuvnnas leat mearriduvvon dahje ii čuovo mearrádusa man Guohtunlávdegoddi dahje Dárkkistangoddi lea dahkan, sáhttá Guohtunlávdegottis oažžut gohččuma mearriduvvon áigái dahkat dahje guođđit dahkamis dihto doaimma.
+boazoealáhusa doahttalus luonddosuodjaleami ja kulturbirassuodjaleami beroštumiide
+Boazoealáhusdiehtu 2 vahku (guovvamánnu 2015)
+Boazoealáhus galgá jođihuvvot ekologalaš, ekonomalaš ja dásseárvosaš vuogi mielde vai dat lea kultuvrralaččat guoddevaš maiddái guhkit áiggi vuollái.
+Boazoealáhus galgá jođihuvvot nu ahte govttolaš mearri boazoealáhusfitnodagain sáhttá oažžut oadjebas birgejumi.
+Boazoealáhus - Sametinget
+• boazoguohtunduoddariin Jämtlandda leanas ja dain guovlluin Jämtlandda ja Kopparberga leanain mat geassemánu loahpas 1992 gulle stáhttii ja main leai boazoguohtunriekti
+Boazoguohtuneana (Renbetesfjället) Blåsjökilen sáhttá geavahuvvot birra jagi.
+boazologahallan (boazoleaŋga)
+boazolohkan
+Boazomearka lea erenoamáš persovnnalaš ja árbejuvvo dábálaččat soga siste.
+Boazomearka lea submi sániin olgeš ja gurut beljjiin mat muitalit gii bohcco eaiggáda.
+Boazomearkaregisttar
+boazomearkkaid hápmi
+Boazomearkkat
+Boazomearkkat - Sametinget
+Boazu guoddá miessemánus, mii lea hehttejupmin áldduid dillái muhto mii guhkida misiid vuosttaš guohtunáigodaga.
+Boazu ja luondu
+Boazu lea čađa historjjá geavahuvvon vuođgŋinboazun, noađđe- ja geassineallin.
+Boazu lea čoraealli sarvvaealli mii eallá davibut oasiin Eurohpas, Ásias ja Davviameriikkas.
+Boazu lea hui čeahppi čoaskima birget guolggaidis dihte, muhto váillaha bivastatrávssáid.
+Boazu lea nu gohčoduvvon selektiiva smirezasealli, mas leat alla gáibádusat biepmu kvalitehttii.
+Boazu lea sarvvaealli erenoamáš attáldagain jeahkáliid ávkkástit.
+Boazu lea smirezasealli ja das lea erenoamáš attáldat jeahkála suddadit.
+Boazu lea stuorra oassái vuođđun sámi kulturtárbái.
+Boazu vájalda vissis jođahagaid mielde guohtuneatnamiid gaskkas.
+Bodeaju allaskuvla addá oahppofálaldaga julevsámegielas, mii lea oassin dábálaš oahpaheaddji- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpahusas dahje joatkkaoahpahusfálaldahkan.
+Bođolaš doaimmahusaide eai guoskka sámelága giellanjuolggadusat.
+bohcco ahki
+Bohcco attáldat jeahkála ávkkástit lea erenoamáš.
+bohccobealljemearka sánit
+bohccobealljemearkat
+Bohccobiergu lea dimis iige dárbbaš heaŋgat ovdal go rihttejuvvo.
+Bohccobiergu lea guoira biergu vildasmáhkuin.
+bohcco čoarvvit
+Bohcco čoavjjit leat geavahuvvon seailluhanlihttin.
+Bohcco eavttut
+bohcco guolga oaivvis ja gorudis
+Bohccot eai dárbbaš beaivválaš reainnu birra jagi, dat vájaldit veaiddális muhtin áigodagaid.
+Bohccot fertejit oažžut vuoiŋŋastan- ja guohtunráfi jođidettiin.
+Bohccot geavahuvvojit fievrridemiide, mielke- ja biergobuvttadeapmái.
+Bohccot mat báhcet dálveguohtunguvlui áiggiid go eai oačču dain leahkit gohčoduvvojit veaiddalis boazun.
+bohccuid mearkun
+Bohccuid sáhttá njuovvat nuppi riikkas ja dasto fievrridit ruovttoluotta ruovtturiikii mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot.
+Bohccuid sáhttá njuovvat nuppi riikkas ja vuovdit daid doppe dan riikka sisafievrridan- ja vuovdinmearrádusaid mielde.
+Bohteheamiváidudan njunnesprajjen unnida dievvanjuni ja geahpida máná vuoigŋama.
+Bohtet, buot lea dál válmmas.
+Bohtet ohcamat olu buriid prošeavttaide, muhto go leat olu ohccit, de ferte čavga vuoruhit.
+Bohtet unnán ohcamat sámi eanetloguguovlluin Finnmárkkus.
+Bohtosa árvvoštallan ja mihtidaneahpesihkarvuođa ságaškuššan leat dehálaš oasit mihtidanproseassas.
+- Bohtosa soahpama oktavuođas leat ealáhusa oainnut ja rávvagat deaŧalaččat sámiid bealis, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+- Bohtosa soahpama oktavuođas leat ealáhusa oainnut ja rávvagat deaŧalaččat sámiid bealis, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Bohtos du riika.
+Bohtosiid vuođul berre boahtteáigásaš heiveheapmi árvvoštallojuvvot.
+Bonjaldagaid ráhkadit
+Bön om förlåtelse och Förlåtelseord i förbönen: b / v: Mii boahtit du lusa ohcaleame čuoččáldahttojumi.
+Borašdávdagođus mearriduvvo dasto skála mielde mii gohčoduvvo Gleason.
+Borašdávdašattalmas ovdarávssás sáhttá juogo šaddat hihtásit attitkeahttá mangelágán váivviid dehe šaddat johtilit ja viidut goruda eará osiide.
+Borašdávdda lassin leat máŋga dábálaš rievdama ovdarávssás mat sáhttet dahkat ahte PSA- árvu loktana varas.
+Boraspiret áitet boazodoalu
+Boraspiret áitet ollugiid birgenlági, dadjá bargojoavkku jođiheaddji Ellinor Marita Jåma.
+Borgemánu 9. beaivi lea ON riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeaivi.
+Borgguheapmi sáhttá dagahit sierra vahágiid ja buozanvuođaid, ja sullii juohke nubbi olmmoš gii borgguha jápmá ovdalgo son livččii jápmán borggutkeahttá.
+Borgguheapmi sáhttá dagahit sierra vahágiid ja buozanvuođaid, ja sullii juohke nubbi olmmoš gii borgguha jápmá ovdalgo son livččii jápmán borggutkeahttá.
+Borgguheapmi
+Borramušgálvvut čállojuvvojit nu gohčoduvvon borramušgálvorávvagii ja daid oažžu viežžat alimusat 90 beaivái gearddiinis.
+Borramušgálvvut nai mánáide geat leat vuollái 16 jagi ja geain leat dihto skibasvuođat, ovdamearkka dihte geat eai gierdda glutena, leat dorjojuvvon doarjjaruđain.
+Bovde fitnodatovddideapmái lullisámi guovllus
+Bovdehusas berre oidnot mii ovdánanságastallama sisdoallu lea ja geat galget deaivvadit.
+Bovdehus buktit árvalusaid boazodoallopolitihka ektui
+Bovdehus
+Bovdehus sáddejuvvo dan čujuhussii gosa lea sisačálihuvvon ja lea álo eaktodáhtolaš oassálastit.
+bovdet váhnemiid muitalit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra Nubbi vejolašvuohtan lea ahte oahppit sáhttet finadit soapmása guossis ja sin jearahallan dán birra.
+Brekken skole, mii lea Pláššes, lea ožžon 130 000 ruvdnosaš juolludeami, vai joatkkášii áŋgiruššamiid lullisámegiela ovddideapmái.
+Bruken av samiske språk.
+Budeajju:Nordlandsforskning http://www.sametinget.no/Dokumenter
+Buhtadusat Tjernobyllihkohisvuođa geažil eanadoallofitnodagaide, boazodoallofitnodagaide ja sutnje gii ollasit dehe oasálaččat oažžu birgejumi guolásteamis njuolggadusa mielde buhtadusa birra muhtin lassigoluide Tjernobyllihkohisvuođa geažil (1994:246)
+buktet. Maid iežá gielddat go dát válljejuvvon galget
+buktit muhtun ovdamearkkaid eaŋgalsgiel riikkaide ja dovddus olbmuide geat doppe leat eret
+• Buktit oidnosii sámegiela dainna lágiin ahte almmolaš visttit ja báikenamat ožžot sámegielalaš galbbaid
+buktit ovdamearkkaid dilálašvuođain goas sáhttá leat ávkkálaš máhttit eaŋgalsgiela
+buktit ovdamearkkaid sámi ja eará álbmotmedisiidnii ja digaštallat molssaevttolaš medisiinna ja skuvlamedisiinna erohusa
+Buohcceáššeolmmái sáhttá veahkehit ja neavvut viidáseappot jus ii leat duhtivaš vástádussii dehe vuostáváldimii maŋŋil go vuosttažin lea jorgasan njuolga buohccedikšunbargoveaga beallái.
+Buohccedivššus guoská suollemasvuođasuodji buot buhcciid ja beroškeahttá leago olbmoš riekti orodit Ruoŧas dehe ii.
+Buohcceláhka lea dahkkon dutnje gii leat buohcci.
+BuohcceláhkaPatientlagen
+Buohccelávdegoddi galgá váikkuhit alit buohccesihkkarvuhtii dearvvašvuođa ja buohccedivššus.
+Buohccelávdegoddi ii leat dearvvašvuođa ja buohccedivššu vuoláš iige mávsse maidege jorgasit dohko jearaldagaiguin ja váidagiiguin.
+Buohccelávdegoddi sáhttá ovdamearkka dihte veahkehit du beassat oktavuhtii vásttolaš dikšobargoveagain ja oažžut dieđu mot raporteret dan maid leat vásihan.
+Buohccelávdegottis ii leat váldi mearridit leago buohccedikšubargoveahka dahkan juoga vearrut dehe ii.
+Buohccelávdegottis sáhttá ovdamearkka dihte oažžut veahki
+Buohcceorganisašuvnnat sáhttet muhtumin veahkehit áššegieđahallamis mii guoská váidaleami.
+Buohcceviesu dehe dearvvašvuođaguovddáža bargoveagas lea jávohisvuođa gáibádus.
+Buohcceviesugirku Dat gii lea morrašis dehe dárbbaha veahki sáhttá buohcceviesus váldit njuolga aktavuođa girkuin.
+Buohccin dearvvašvuođa - ja buohccedivššus dus lea riekti vuostáváldot gudnejahttimiin ja oažžut ipmirdahtti informašuvnna dearvvašvuođadilis ja dain dutkamiin ja divššuin mat evttohuvvo. Olmmoš galgá oažžut buori divššu mas lea buorre kvaliteahtta.
+Buohkaide geat máhttet sámegiela, lea stuora árvu beassat sámástit nu olu oktavuođain go vejolaš maiddái bearraša ja lagasbirrasa olggobealde, nu go ovdamearkka dihte almmolaš kantuvrraiguin, dearvvašvuođabálvalusain, skuvllain, girkuin ja riektedoaimmahagain.
+• Buohkain galgá leat vuoigatvuohta oahppat sámegiela
+Buohkain lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut girkolaš bálvalusaid Norgga girku searvegottiin mat leat sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde..
+Buohkain lea riekti adnit sámegiela riektevuogádagas.
+Buohkain lea riekti oažžut sámegielat oahpahusa vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas
+Buohkanassii leat logi sierranas sámi suopmana dahje giela, ja giellaráját rasttidit riikkarájáid.
+Buohkat berrejit sámástit, beroškeahttá gielladási.
+Buohkat bidjet hearvaságaid oktasaš elektrovnnalaš vuorkái go gerget.
+Buohkat dii geat lehpet gásttašuvvon Kristusii, lehpet gárvodan Kristusiin.
+Buohkat galget beassat hállat.
+buohkat gásttašuvvon vai mii livččiimet okta rumaš, leažžat dal juvddálaččat dahje greikalaččat, šlávat dahje friddja olbmot, ja mii buohkat leat ožžon juhkat ovtta Vuoiŋŋa.
+Buohkat geat háliidit sámegillii gulahallat hálddašanguovllu báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain, lea riekti oažžut bálvalusa sámegillii.
+Buohkat geat vánddardit ja barget duoddaris duođai dárbbašit álgoveahkkeoahpu.
+Buohkat guđet gohčohallet Sešuvnna vuosttas oassái ja nuppi oassái ožžot Soahtebálvaluslágádusas čujuhusa internehttii, mas gávdnet eanet dieđuid - maiddái sámegilliige.
+Buohkat leat buresboahtin oskkuineaset ja eahpádusaideasetguin.
+Buohkat ožžot buktit árvalusaid.
+Buohkat reagerejit sierra ládje alkoholii ja girdet sierra olu, muhto lea álo rádji gos gorut luohpá.
+Buohkat sáhttet meaddit, eai ge buot beaiv vit leat dábálaččat seamma buorit.
+Buohkat sáhttet oktanaga searvat spellui, muhto dan sáhttá maiddái čađahit seamma lanjas iešguđege " hupmanstašuvnnain " mat de doibmet dege sierra gielladomeanan.
+Buohkat smáhkkejit ja haksojit sierraládje.
+Buohtalasat dainna ahte mánát áŋgiruššet ja golahit áiggi ovttas stoagadettiin, de háliidit sii muhtumin ollesolbmuid mielde stohkosii.
+buohtalasealáhusaide
+buohtastahttit ákkaid geavahit bioteknologiija ja ságaškuššat fágalaš ja ehtalaš čuolmmaid dáid hárrái
+buohtastahttit árbevirolaš sámegielteavsttaid ođđaáigásaš teavsttaiguin
+buohtastahttit čálalaš sámegiela sániid ja grammáhtalaš hámiid hupmangielain ja ovdandivvut buohtastahttima bohtosiid
+buohtastahttit ja árvvoštallat sámegiel neahttasajiid máŋggagielalašvuođa, geavahanvugiid, diehtoávkki ja designa dáfus
+buohtastahttit ja nuppástuhttit olles loguid, desimálaloguid, cuovkkaid, proseanttaid, promilla ja standárdavuogi loguid, ja ovdanbuktit dákkár loguid iešguđet láhkai ja árvvoštallat makkár oktavuođain iešguđet ovddasteamit leat ávkkálaččat
+buohtastahttit sámegielaid dili servodagas eará eamiálbmogiid gielladiliin
+buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin
+buohtastahttit sámi ja dáru lávlla- ja sálbmaárbevieruid
+buohtastahttit sámi ja dáru sátnevádjasiid
+buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid máidnasiid ja eará kultuvrraid máidnasiid
+buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja árvvoštallat daid mearkkašumi kultur- ja identitehtahuksejeaddjin
+buohtastahttit sturrodagaid heivvolaš mihtidanreaidduiguin ja álkes meroštallamiin, ovdanbuktit bohtosiid ja árvvoštallat leat go heivvolaččat
+• buorebut čuovvut čađaheami unnitlogopolitihkkas
+Buorebut vejolašvuođat
+• Buoremus dieđuid oažžu dalle go buohkat leat das: oahppi, váhnemat ja
+Buoremus lea addit máná iežas mearridit man olu nagoda leahkit badjin.
+Buoret vejolašvuođa ieža buvttadit goikeguoli, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+Buoret vejolašvuohta seailluhit (goikadit) guoli addá vejolašvuođa buoridit dietnasa go leat vuovdinváttisvuođat varasguollemárkanis.
+Buori bálvalusfálaldaga eaktun lea dat ahte bargit máhtte sámegiela ja dovdet sámi kultuvrra.
+Buoridan dihtii dili, de Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu ráhkadahttit sámegielalaš " viessogirjji " maid departemeanttat ja vejolaččat daid vuollásaš etáhtatge sáhtte geavahit.
+buorideamis máŋga beliin.
+• Buoridit rávesolbmuide fálaldagaid oahppat davvisámegiela, julevsámegieal ja oarjilsámegiela
+• Buoridit sámegielalaš girjjálašvuođa fállama girjerájuin riikka miehtá
+buoridit sámenuoraid mielmearridanvejolašvuođa ja váikkuhit ahte nuorat beassat váikkuhit Sámedikki politihka.
+Buori hálddašandábis čuovvu ahte čálalaš oktavuođaváldimii mii lea sámegillii, galgá vástádusge leat sámegillii, maiddái dakkár dáhpáhusain main lága mielde ii leat geatnegasvuohta dasa.
+Buori ládje gulahallat suohkaniiguin geat leat pláneneiseváldin ja nu sihkkarastit ahte sámi beroštumit geavatlaččat vuhtiiváldojuvvojit.
+Buori rámmat eallimis sáhttá leat Ipmila ráhkesvuođadahku.
+Buorit ákkat leahkit borggutkeahttá
+ Buorit giellateknologalaš čovdosat sámegiela dáfus
+Buorit giellateknologalaš reaiddut leat dehálaččat sámegiela nannemis ja ovddideamis.
+ Buorit guottut sámegiela geavaheapmái
+Buorit olbmot.
+buorit rámmaeavttut.
+Buorit rollamodeallat eai fuono earáid, eai mánáid, váhne miid eai ge mielbargiid.
+Buorit sámi oahpponeavvut mearkkašit ollu dán oktavuođas.
+Buorit sosiála neahttabáikkit gos gulahallan sáhttá leat sámegillii, sáhttet leat dehálaš giellaarenat erenoamážit mánáide ja nuoraide geat orrot dakkár báikkiin gos muđui leat unnán arenat gos sáhttá sámástit.
+Buorit vásáhusat oadjebas oktavuođain nannejit máná iešgova, nannejit loakti ma ja váikkuhit positiivvalaš ovdáneapmái.
+Buorránan gilvalannávccat eanan- ja meahccedoalus
+Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon.
+Buorre! Dus leat muhtun čállinmeattáhusat, ja don fertet erenoamážit bargat dássemolsumiin.
+Buorre gaskaoapmi rájárasttideaddji boazodollui / Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Buorre gaskaoapmi rájárasttideaddji boazodollui
+ Buorre giellaplánen mii váldá vuođu buriin, áigges áigái kártemiin ja fágalaš analysain
+Buorre giellapolitihkka ferte váldit vuođu dain iešguđetge diliin main giella lea, ja dán ii sáhte dahkat almmá buriid duogášdieđuid ja kártemiid haga.
+Buorre go leat siteren girjjiin ja dan maid čálli ieš lea dadjan.
+• Buorre go oahppi lea mielde, dalle sii sáhttet gullat sihke buriid ja heajos
+Buorre gulahallan ja dialoga ruovttu ja skuvlla gaskka sáhttá eastadit dán dáhpáhuvvamis.
+Buorre jurddahallat jus givssiduvvo:
+• Buorre lea beassat ráhkkanit ságastallamii.
+Buorre mátki!
+Buorre ođđajahki!
+Buorre sámegielgelbbolašvuohta addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu.
+Buorre sámegielgelbbolašvuohta lea deaŧalaš eaktu dasa ahte oassálastit sámi servodat- ja bargoeallimis ja addá vejolašvuođaid válljet oahpu ja barggu ja maid eallinagioahppama.
+Buorre sámegieloahpahus mánáidgárddis, nugomat giellabeasi bakte, lea ávkkálaš go galgá fállat nana giellalávgunmodealla skuvllas.
+Buorresorttat buhkkot dábálaččat
+Buot 10 dásis leat juohke váldooasi gullevaš gelbbolašvuođamihttomearit.
+Buot alit oahpahus ja dutkan galgá maiddái áimmahuššat sámi perspektiivva.
+Buot almmolaš orgánain maidda sámelága kapihtal 3 ja dát lahkaásahus gustojit, lea geatnegasvuohta gozihit ahte njuolggadusat čuvvojuvvojit.
+Buot almmuheamit almmolaš orgánain hálddašanguovllus mat gusket olles álbmogii dahje oassái álbmogis, galget almmuhuvvot sihke dárogillii ja sámegillii.
+Buot apotehkat leat čadnojuvvon seamma diehtovuđđui nu ii mearkkaš maidege man apotehkas gávppaha.
+Buot barggut mat bajábealde leat namuhuvvon, muitalit veaháš giellaplánenvásáhusaid birra sámi guovlluin maŋemus logi jagiid, ja dát girjjálašvuohta lea lunddolaš oassi Sámediggedieđáhusa máhttovuođus sámegiela birra.
+Buot bargiin lea rollamodeallan erenoamáš ovddasvástádus doahttalit ja gaskkustit mánáidgárddi árvvuid.
+Buot boahtá seammá vuoiŋŋas.
+Buot boazodoalloorohagat maidda ášši guoská Norgga ja Ruoŧa bealde leat bovdejuvvon buktit árvalusaid bargui.
+Buot buoremus lea buot fágain oahpahus čađahuvvo sámegillii.
+Buot dáin giellaservodagain čađahit árjjalaš ealáskahttinbargguid.
+Buot dain, mii dáhpáhuvvá, lea bálggis Ipmila lusa.
+Buot dálkkádagain.
+Buot das maid mánáidgárdi dahká, galgá máná buoremus leat vuođđun, ja lagaš ovttasbargu ruovttuin lea dehálaš doarjut máná ovdáneami.
+Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
+Buot dát njeallje guovllu leat Várjjat-sámiid boares geavahus- ja ássanguovllus, das boahtá namma Várjjat Siida máilmmiárbebáiki.
+Buot dát visttit muitalit láhkáseaset sámi ássama guovlluin.
+Buot departemeanttat galget dasa lassin váldit giellapolitihkalaš beliid vuhtii go hábmejit ja čađahit iežaset sektorpolitihka.
+Buot dieđut ohcamiin ja CV:ain galget leat duođalačča ja doallat deaivása.
+Buot eará miellahtuin ja várrelahtuin lea njunuš álbmotrievttálaš ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievtti áššedovdit.
+Buot easkkavirgáduvvon rektoriid várás galgá álggahuvvot master-dássásaš oahppofálaldat skuvlajođiheamis.
+Buot geat gullojit dearvvašvuođa ja buohccedikšubargovehkii, beroškeahttá bargetgo gielddas, eanadikkis dehe priváhta dikšunfitnodagas, sáhttet almmuhuvvot.
+buot gudni ja šearratvuohta álo ja agálaččat.
+Buot gulahallan čađahuvvo sámegillii.
+Buot máilmmi álbmogiiguin buot áiggiid mii giitit ja máidnut du.
+buot mánáide?
+Buot mánáin berre leat unnimusat okta ustit
+- Buot mánáin lea vuoigatvuohta dásseárvosat ohppui.
+Buot mearriduvvon báikenamat čállojuvvojit Guovddášbáikenammaregistara nammasaš diehtovuđđui, maid Stáhta kártalágádus jođiha.
+Buot mii leat čilgejuvvon oahpahuslážus, sáhttá hárjehallat njálmmálaččat.
+Buot nissonat 23 ja 50 gaskkan ožžot bovdehusa seallaiskkusváldimii juohke goalmmát jagi.
+Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset.
+Buot oahppit barget álgoálggus seammá bargobihtáin, heiveheapmi boahtá das maid oahppit ja oahpaheaddjit válljejit.
+Buot organisašuvnnain lea jođihangottis stuor ra mearkkašupmi bargiid vejolašvuhtii ja moktii bargat buori barggu.
+Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid.
+Buot riikkaid ministarat geain lei ovddasvástádus sámeáššiin mearridedje Stockholma čoahkkimis skábmamánu 7. Beaivvi 2001 nammadit áššedovdijoavkku man bargui galggai lea ahte hábmet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa.
+Buot riikka regionála dearvvašvuođadoaimmahagat galget dál dahkat ovttasbargošiehtadusa Davvi Dearvvašvuođain RHF ja SÁNAG:in dikšunfálaldagas iežaset sámi buhcciid várás.
+Buot Sámedikki áirasat leat miellahttun ovtta dain golmma fágalávdegottiin mat meannudit áššiid ja ovddidit mearrádusárvalusaid Sámedikki dievasčoahkkimii.
+Buot sámi árbevirolaš ealáhusain gávdnojit lohkan- ja rehkenastinvuogit maid sáhttá sisafievrridit dán ovdamerkii.
+Buot sámi giellabirrasat galget váldojuvvot mielde dán bargui.
+Buot skovit mat galget sáddejuvvot elektruvnnalaččat Altinn bokte, fertejit registarastojuvvot Dieđihanregistarii, mii ii dohkke sámegiela čállinmearkkaid.
+Buot stáhta eiseválddiid ja Sámedikki konsultašuvdnačoahkkimiin galgá čállit beavdegirjji.
+Buot suohkanat leat plána- ja huksenlága mielde geatnegahtton plánet iežaset doaimma nu ahte dat sihkkarastá sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu, muhto ii dát láhka ge leat doarvái sihkkarastit sámegielagiid vuoigatvuođa oahppat dahje geavahit giela.
+Buot vuollái 18 jahkásaš mánáin seamma dáluveagas, dat mearkkaša geat leat čálihuvvon seamma dálloadressii, lea oktasaš allagollosuodji.
+Buot vuosteosolaččat geat leat dihtosis, galget oažžut dieđu lávdegottis oktan ávžžuhusain vástidit dihto áigemearrái.
+Bures boahtin!
+Bures boahtin!
+Bures boahtin Raavrevijhke
+Buresboahtin Ruoŧa girkui
+Bures boahtin, Sámediggepresideanta Aili Keskitalo bokte
+Bures boahtin sámegiella vuosttašgiellan, sámegiella 1 oahppoplána bagadusa geavaheaddjin
+Buresboahtinsávaldat
+Bures ráhkkanahtton ovdánanságastallama čoahkkáigeasus biddjojit fágalaš ja sosiálalaš ovdánanmihttomearit boahtte áigodaga várás.
+Buressivdnádus lehkos min ipmilbálvalusas. dahje b.:
+Buriid mihttomeriid sámegiela hárrái ii sáhte olahit jus eai leat doarvái ekonomalaš ja olmmošlaš návccat.
+Buriid rámmaeavttuid haga lea sámegiela nannema ja ovddideami višuvnnain ja buriin mihttomeriin unnán árvu.
+Bušeahtaid dohkkehit ráđđehusat.
+Bušeahtas árvalit juolludit 250 miljovnna kruvnno huksengoluide ja doaimmaide, mat laktásit Ráđđehuskoartila ođđasitásaheapmái ja ođđasitceggemii.
+Bušeahtta boahtteáiggi várás
+Bušeahtta boahtteáiggi várás / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Butenschøn-lávdegotti čielggadeapmi deattuha maid dehálašvuođa ovddidit sámegiela dutkangiellan, ja cealká ahte dutkanásahusat fertejit dovdat ovddasvástádusa ráhkadit sámegiel kursafálaldagaid buot dásiide.
+Butenschøn-lávdegotti jođiheaddji Nils Butenschøn lea odne geigen raporttas stáhtaráđđái Kristin Halvorsenii.
+buvttadit iešguđetlágan áigumušaide teavsttaid ja geavahit iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid teakstabarggus
+buvttadit iešguđetlágan teavsttaid mat leat heivehuvvon iešguđet digitála mediaid digitála hábmengáibádusaide
+buvttadit ja ovdanbuktit iežas teavsttaid
+Buvtte mearkkašumiid das makkár govaid sii leat válljen.
+b / v: Dan dihte mii sihtat ovttas buot du oskkolaččaiguin ja oppa almmálaš joavkkuin rámidit du nama ja lávlut:
+b / v: Dát lea dat osku masa mii leat gásttašuvvon (Kristusa máilmmiviidosaš girkus).
+b / v: Ealli Ipmil, mii čohkket buot min buorre jurdagiid, buot maid mii sávvat NN:a buorrin ja rohkadallat: Sálle / sin oskkus eallit ja bajásšaddat dorvvus ja oktavuođas.
+b / v: Guldalehkot evangeliuma Jesusa ja mánáid birra / Guldalehkot Jesusa sániid mánáid birra ovdagovvan oskkus.
+b / v: Gullot Biibbala sániid dorvvolašvuođa birra Ipmila luhtte ealidettiin ja jámidiin.
+B / V: Ipmila, golbmaoktalačča nammii.
+b / v: Ipmileamet, mii rohkadallat máilmmi ovddas man leat sivdnidan.
+b / v: Ipmil, mii giitit NN:a ovddas ja dan ovddas ahte don guottát / sin ráhkisvuođainat.
+b / v: Ipmil vuolggat min juogadit láibbi ja ráfi (máilmmis). s: Mannot dán ipmilbálvalusas, Ipmilii gudnin ja bálvaleabmái olbmuide.
+b / v: Jesus bođii maiddái Nasaretii gos lei bajásšaddan.
+b / v: Jesusii lehkos máidnu, máidnu lehkos min Beastái. Du lusa máidnu dál badjána.
+b / v / konfirmanderna: Konfirmašuvdna cuige Ipmila lohpádussii gásttas.
+b / v: Kristusa varra, du ovddas golggahuvvon.
+b / v: Máidnu gullo Vuigŋii, jeđđejeaddjái nai máidnu!
+b / v: Máidnu Ipmilii, máidnu Sivdnideaddjái, mii máidnumin lávlut ávuin!
+b / v: Munnje lea addojuvvon buot fápmu almmis ja eatnama alde.
+b / v: NN., mii sávvat dutnje / dudnuide / didjiide buresboahtima Kristusa girkui /.. searvegoddái, mii lea oassin girkus máilmmis.
+b / v: Sii gudde unna mánážiid Jesusa lusa vai son guoskkahivččii daid, muhto máhttájeaddjit šiggo sin.
+by, Österåker och Östhammar.
+Čađaha gulaskuddamiid ja ráđđádallamiid smávvafápmorusttegiid ja bieggafápmohuksemiid birra
+čađaheames rollaspealu njálmmálaš vuorrodajaldagaiguin
+Čađaheapmi - Oahpaheaddji čilge ohppiide mat barggu mihttomearit leat, ja muitala sidjiide mainna sii galget bargat.
+Čađahit dán láhčima gáibiduvvojit čuovvovaš prográmmat: iTunes, Media Player, Mp3-čuojanas, Audacity ja jietnabáddenprográmma.
+čađahit doaimmaid luonddus oahppan dihtii luonddu birra, ságastallat manne dát lea dehálaš, ja smiehttat olbmo sajádaga birra luonddus
+čađahit eaŋkalis logaldallamiid, ovdanbuktimiid, muitaleaddji lohkamiid, rollaneavttašemiid ja dramatiserema, heivehuvvon iešguđetlágan vuostáiváldiide
+čađahit eaŋkilis logaldallamiid, ovdanbuktimiid, muitaleaddji lohkamiid, rollaneavttašemiid ja dramatiserema, heivehuvvon iešguđetlágan vuostáiváldiide.
+čađahit geahččaladdamiid čáziin ja čuovggain ja ságastallat dárkomiid birra
+čađahit geahččaladdamiid čuovgga, oainnu ja ivnniid hárrái, ja válddahit ja čilget bohtosiid
+čađahit geahččaladdamiid iešguđetlágan kemiijalaš reakšuvnnaiguin ja válddahit mii daid dovdomearka lea
+čađahit geahččaladdamiid ja ovttageardánis meroštallamiid barggu, energiija ja efeavtta hárrái
+čađahit geahččaladdamiid mat čájehit ahte ávdnasiin ja ávnnasseaguhusain sáhttet iešvuođat rievdat go daid iešguđet láhkai váikkuha
+čađahit geahččaladdamiid radioaktivitehtain, beallidanáiggiin ja duogášsuonjardemiin, čilget fenomenaid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid
+čađahit iskkademiid ja geavahit databásaid ohcat ja analyseret statistihkalaš data ja čájehit gáldokritihka
+čađahit iskkademiid magnetismmain ja elektrisitehtain ja čilget ja ovdanbuktit bohtosiid
+čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá
+čađahit ja ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanbarggu mas fáddá lea giella, girjjálašvuohta dahje eará sámi fáddá
+čađahuvvo. Dát eiseválddit galget maid
+Čađat daid.
+Čáhcesullo giddagasas leat guokte sámegielalaš bargi, ja Finnmárkku friddjafuola kontuvrras lea okta sámegielalaš bargi.
+čájehit dáidduid earuhit positiivvalaš ja negatiivvalaš dadjanvugiid mat refererejit ovttaskasolbmuide ja olmmošjoavkkuide
+čájehit dáidduid earuhit positiivvalaš ja negatiivvalaš dadjanvugiid mat refererejit ovttaskasolbmuide ja olmmošjoavkkuide
+čájehit goal lea váldocealkka ja oalgecealkka, ja geavahit iešguđet cealkkaráhkadusaid
+čájehit movt giella rievddada dilálašvuođa, áiggi ja báikki mielde
+Čájet buot áššiid
+Čájet buot áššiid
+Čájet sutnje / sidjiide ahte son lea / sii leat ráhkistuvvon ja ahte don guottát / sin eallima čađa.
+Čakčamánu 13. b. 2007 mearridii ON váldočoahkkin ON álgoálbmot julggaštusa.
+Čakčamánu 18. beaivvi leat miellahttuin geat leat deavdán 16 jagi ja leat čálihuvvon Ruoŧas vejolašvuohta leahkit mielde ja váikkuhit geat galget oažžut luohttamuša stivret Ruoŧa girku njeallje jagi ovddosguvlui.
+Čakčat 2005 ja giđđat 2006 ledje oktavuođat ruoŧŧilaš ja norgalaš departemeanttain main lea ovddasvástádus sámegiela oahpahusas, ja sii galge divaštallat oarjilsámegiela vuođđooahpahusa rádjaguovlluin.
+Čakčat 2014 gávdnojit guokte joatkkaskuvlaprográmma Bokenskuvllas Jåhkåmåhkes.
+Čálalašbarggu árvvoštallan
+Čálalaš bargguid sáhttet oahppit ruovttus bargat, ja sáhttet bargguideaset njálmmálaččat ovdanbuktit oahpaheaddjái.
+Čálalaš dárkumat dahkkojit njálmmálaš čilgehusa vuođul, ja oahppit sáhttet gaskaneaset molssodit čállimis dárkumiid.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+Čálalaš gulahallamat lávdegottiiguin sáhttet dahkkojuvvot juogo dárogillii, ruoŧagillii dahje sámegillii.
+Čálalaš gulahallan
+Čálalaš gulahallan
+Čálalaš gulahallan váldooasis lea lohkan ja čállin guovddážis ja mearkkaša dan ahte ipmirdit earáid teavsttaid ja čálalaččat gulahallat earáiguin.
+Čálalaš gulahallan váldooasis lea lohkan ja čállin guovddážis.
+Čálalaš gulahallan-váldooasis lea sáhka áddet ja geavahit eaŋgalsgiela logadettiin ja čáledettiin ja geavahettiin ulbmillaš lohkan- ja čállinstrategiijaid.
+Čálalaš prošeakta
+Čálalašvuohta servodagas lassána, earenoamážit digitála gulahallanvugiid ovdáneami geažil.
+Čálalašvuohta servodagas lassána, earenoamážit digitála gulahallanvugiid ovdáneami geažil.
+Čalbmevielgadas ruvssoda ja erdo ja čalmmis golgá ruddi, mii dávjá lea fiskat.
+Čalbmevuolši njoammu álkit.
+Čalbmevuolši njoammu álkit una mánážiid olis daningo sii stohket nu lahka nuppiideaset.
+Čalbmevuolššit mánáin leat dábálaččat, dávjá virusinfekšuvnna oktavuođas dego nuorvu.
+Čalbmevuolššit mánáin - maid sáhttá ieš dahkat?
+Čalbmevuolššit mat eai leat buorránan vahkus sáhttet dárbbahit dikšuma antibiotihkain.
+Čále áinnas dovdomearkkaid listun távvalii.
+Čálgoortnega
+Čális CV ja ohcama.
+Čállagat ja eará áššebáhpirat galget sáddejuvvot áššeosolaččaide ja eiseválddiide maidda ášši guoská.
+Čállet buot távvalii.
+Čálli: Elin Åkerblom, buohccidivššár, Stockholm
+Čálli: Fredrik Sundén, doavttir, spesialiseren monemuččaide ja gožžaráhkuide, Kirurgiska kliniken, Helsingborgs lasarett
+Čálligoddedoaibma lea dan Sámedikki hálddus geasa ráđi presideanta gullá.
+Čálli: Heitti Teder, kirurga, Centralsjukhuset Kristianstad
+Čálli ja redaktevra: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden
+Čálli ja redaktevra:
+Čálli: Martin Enander, doavttir, spesialista almmolašmedisiinnas, Sundsvall
+Čállingálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas mearkkaša oahppat riektačállima ja ovdánahttit ain nannosat eaŋgalsgiel sátneriggodaga ja gielalaš struktuvrraid.
+Čállingálggaid ovdánahttin luonddufágas álgá álkes ovdanbuktinvugiid geavaheamis ja dađistaga ovdána deaivileabbo luonddufágalaš doahpagiid, symbolaid, grafihka ja ákkastallamiid geavaheapmái.
+Čállingoddi lea álggahan diehtojuohkingihppaga ja eará diehtojuohkinávdnasiid jorgalahttima, ja ruovttusiiddu dieđuid ođasmahttima.
+Čállingottit galget leat goabbat sajis muhtin fylkkas dahje leanas gos konvenšuvdna gusto.
+Čállingotti ulbmil lea dađistaga gokčat buot sámegielaid.
+Čállin lea vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurdagiid, muhto maid gulahallanmálle ja oahppanvuohki.
+Čállin lea vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurdagiid, muhto maid gulahallanmálle ja oahppanvuohki.
+Čállin lea vuohki ovdánahttit ja struktureret fuomášumiid ja jurdagiid ja lea maid gulahallanmálle ja oahppanvuohki.
+Čállin matematihkas lea reaidu ovdánahttit iežas jurdagiid ja oahppama.
+Čállinovdáneapmi matematihkas vuolgá álkes ovdanbuktinvugiin ja ovdána dađistaga formálalaš symbolagiela ja aiddolaš fágaterminologiija geavaheapmái.
+Čállinproseassa teavsttaid plánemis gitta gieđahallamii ja ovdanbuktimii mearkkaša ulbmiliidda ja vuostáiváldái heivehuvvon luonddufágalaš doahpagiid, govvosiid ja symbolaid geavaheami.
+čállit beaivválaš dili birra dieđuid ja teavsttaid
+čállit čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosateavsttaid
+čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi
+čállit čielgasit disponerejuvvon teavsttaid main lea čielga fokus ja áššálaš ákkasteapmi
+čállit čilgejeaddji ja ákkastalli teavsttaid mat čujuhit relevánta gálduide, árvvoštallat iežas ja earáid teavsttaid kvalitehta ja dárkkistit teavsttaid
+čállit čoavddasániid ášši sisdoalu ektui
+čállit čoavddasániid ášši sisdoalu ektui
+čállit diđožiid, sániid ja oanehis cealkagiid
+čállit fágateavsttaid dábálaš fágačállinnjuolggadusaid mielde
+čállit hutkkálaš teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain
+čállit hutkkálaš teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain
+čállit iešguđetlágan teavsttaid struktuvrrain ja oktilasat
+čállit iešguđetlágan teavsttaid struktuvrrain ja oktilisvuođain mii lea heivehuvvon ulbmilii ja dilálašvuhtii
+čállit ja ovdandivvut vásáhusaid filbmageahččamis ja girjjálašvuođalohkamis
+čállit máidnasa mii heive sámi máinnasin
+čállit muitaleaddji ja válddahalli teavsttaid
+Čállit muitalusa Álggos ráhkadit oahppit fárrolaga jurddakártta.
+čállit muitalusaid, divttaid, reivviid ja áššeteavsttaid
+čállit muitalusa mii lea sámi vuohkái
+čállit notáhtaid hábmen dihtii iešguđetlágan teavsttaid
+čállit oanehis teavsttaid mat muitalit oaiviliid ja beroštumiid, ja mat čilgejit, muitalit ja jearahit
+čállit oktiičadnon ja doaibmi giehtačállagiin
+čállit oktilaš teavsttaid mat muitalit, ođđasis muitalit, válddahit vásáhusaid ja muitalit iežas oaiviliid
+čállit oktilit persovnnalaš ja doaibmi giehtačállagiin
+Čállit sániid mu bearraša birra
+čállit smávit rollaspealu mas lea doahpagat ja govvida dán ealáhusa doaimma
+čállit teavstta čálalaš gaskaomiiguin
+čállit teavstta gielalaš gaskaomiiguin
+čállit teavsttaid geavahettiin iešguđetlágan gálduid ja váikkuhangaskaomiid
+čállit teavsttaid mat muitalit, válddahallet dahje almmuhit čálli áddejumiid
+čállit unnit rollaspealu mii govvida ealáhusa doaimmaid ja doahpagiid
+čalmmástuhttit unnitloguid ja unnitlogugielaid, o.m.d. galben
+Čalmmustahte ohppiide movt dáhtoniid dadjá sámegillii.
+Čalmmustahttit áigot mo báikkálaš searaid ja doaibmabijuid lea vejolaš geavahit ráhkadan dihtii mánáid ja nuoraid deaivvadanbáikkiid main sii sáhttet ovttastahttit astoberoštumiid ja beroštumi geavahit sámegiela.
+Čanastat gaskal genaresurssaid olaheami ja álgoálbmogiid árbedieđu daid birra lea guovddáš oassi beavdegirjjis.
+Čanastat ovtta dán viđa gillii sámi girjáivuođas ovddasta árvvu sápmelaččaide, ja dát árvu lea ge maid vuođđun gielladieđáhussii.
+Cand. oecon. Stein Storsul lea guorahallan sámi museaid dili ja buohtastahttán daid museaid loguiguin mat eai gula Sámedikki hálddašeapmái.
+Čaváris leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Dieváidjoga njálmmis Rostoeanus ja Rostoeanu mielde Vuolit Rostojávrri rádjái, das viidásit dán jávrri mielde Rostoeanu njálbmái Vuolit Rostojávrris.
+Cavgileapmi movt oahppit sáhttet geardduhit ja oahppat ođđa sániid, geahča artihkkala sátneoahppama birra ja artihkkala oahppanstrategiija birra eaŋgalasgiela bagadusas.
+Cavgileapmin dasa movt oahppit sáhttet geardduhit ja maiddái oahppat ođđa sániid, geahča artihkkala sátneoahppama birra ja artihkkala oahppanstrategiijaid birra eaŋgalasgielat bagadusas.
+CBD barggai 2010 ulbmiliid ektui eastadeames biologalaš šláddjivuođa manaheami vuostá.
+CDB cealká ahte stáhtat galget doahttalit, seailluhit, ja ovdánahttit álgoálbmogiid árbedieđuid, ođasmahttit ja sihkkarastit (doaimmahit) mii lea relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmái ja nanaguoddevaš geavaheapmái (artihkal 8 j), viidáset ahte biologalaš šláddjivuođa vieruiduvvan adnu lea kultuvrralaš doaimma ektui mii galgá suodjaluvvot ja movttiidahttojuvvot (artihkal 10 C), ja ahte dieđuid lonohallamii mii lea relevánta biologalaš šláddjivuođa seailluheapmi ja nanaguoddevaš atnu galgá geasuhit mielde álgoálbmogiid ja sin árbevirolaš máhtuid (artihkal 17.2).
+CDB dohkkeha ahte lagasvuohta mii gaskal álgoálbmogiid ja biologalaš valljodagaid (artihkal 12 ovdasátni).
+CDB ulbmilin lea seailluhit biologalaš šláddjivuođa, biologalaš šláddjivuođa nanaguoddevaš anu ja vuoiggalaččat juohkimis daid ovdamuniid maid biologalaš šláddjivuođa atnu mearkkaša (artihkal 1).
+Ceahkki
+Ceahkki: Jo1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma ja Jo2 - fidnofágalaš oahppoprográmma Fáddá: šáŋrat Áigi: njealji ja guđa diimmu gaskka
+Ceahkki: Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma ja lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii - fidnofágalaš oahppoprográmmaide Fáddá: jorgalit dárogielat teavsttaid sámegillii Áigi: gávcci oahpahusdiimmu
+Ceahkki: Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma ja lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii - fidnofágalaš oahppoprográmmaide Fáddá: sámi máinnasteapmi ja eará eamiálbmogiid máinnasteapmi Áigi: gaskal gávcci ja logi oahpahusdiimmu
+Cealkagiid čállit govvaráiddu govaide sáhttá leat ávkin struktureret muitalusa.
+Čearddalašvuođa sáhttá ovdanbuktit "oinnolašš mearkkaiguin,
+Čearru lea ekonomalaš ja hálddahuslaš searvi mii lága mielde galgá miellahtuid oktasaš buoremusa ovddas jođihit boazodoalu vissis eatnandieđalaš guovllus.
+Čearru oažžu muoraid čuollat main leat lahput jus lea dárbbašlaš fuođđarin bohccuide háhkat.
+Čearru sáhttá sáhkkohallat jus eai sirdde veaiddalis bohccuid.
+Čearuin leat 33 duottarčearut, 10 leat vuovdečearut ja gavcci leat konsešuvdnačearut, main boazodoallu jođihuvvo sierra lobiin.
+Cearut - Sametinget
+Čearut
+Ceavccageađggis lea sámi vássánáigi ja luonddu ja kultuvrra gaskasaš nana ovttasdoaibman čohkkejuvvon oktilis muitalussan.
+Ceavzilis bargosajit sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusas
+Ceavzilis ealáhusa oažžut go:
+Cecilie Hansen, sátnejođiheaddji, Mátta-Várjjat
+celke ahte son eallá.
+čiekŋudit fágalaš fáddái iežas oahppoprográmmas ja ovdanbuktit dán
+Čielga gearddádat olgo- ja sisseinniid gaskka lea geahččaluvvon nanosmahttot dainna ahte vistái galgá mannat njuolga, ja olgo- ja sisgova gaskasaš erohus lea seamma ovttačilggolaš go lávus.
+Čielga mearka giela stuora mearkkašumis lea ahte čanastat sámegillii lea mearrideaddji go galgá čálihit iežas Sámedikki jienastuslohkui.
+Čielgamii lea áigi.
+Čielga prošeavttaiguin guovddáš álggaha ja jođiha sierra dutkamiid, ja bidjá johtui ja oktii heiveha fágaidrasttideaddji dutkan- ja oahpahusovttasbarggu.
+Čielga rekruhttendoaibmabijuin, mat leat álggahuvvon, sáhttit namahit:
+Čielgasit muitalit makkár vuordámušat Sámedikkis leat sámi ásahusaide sin ovddasvástádusa ektui go guoská sámi dáidaga ja kultuvrra ovddideapmái
+Čielggadeamit galget leat vuođđun kommišuvnna konklušuvnnain.
+Čielggas lea dattetge ahte dás lea jurisdikšuvdnaváttisvuohta masa ii leat álki gávdnat buori čovdosa.
+Čieža eará báhkkoma čilgejit olbmuidgaskasaš oktavuođaid.
+Čieža luohtealmmuheami leat maid ožžon doarjaga, ja guokte main leat oskkolaš dovnnat ja guokte almmuheami main lea mánáide musihkka.
+Čilge barggu.
+Čilgehus dasa lea várra ahte fágaplána " sámi giella ja kultuvra " heaittihuvvui jagi 2006, muhto fágalaš guorahallanjoavku oaivvilda leat siva divaštallat nubbegiellaeavttuidge erenoamážit.
+Čilgehus mii dál ovddiduvvo válddaha daid váldohástalusaid mat leat giela ektui ja maid birra lea deaŧalaš digaštallat.
+Čilgehus oaivadussii
+Čilgehus sámegiela birra lea vuođđun digaštallamii Sámedikki boahtteáiggi giellapolitihka birra.
+Čilgehus
+Čilge sidjiide manin.
+čilget dálkkádat-doahpaga, dovdat muhtun sivaid dálkkádatrievdadusaide ja iskat ja registreret ekstremadálkki váikkuhusaid
+čilget deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid suolbmudeami, fievrrideami ja nuppástuvvama rupmašis
+čilget evolušuvdnateoriija váldobeliid ja selvehit dárkomiid mat dorjot dán teoriija
+čilget guhkkodaga, areála ja voluma mihttohuksehusa ja meroštallat guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid birramihtu, areála, olggoža ja voluma
+čilget guovddaš doahpagiid mat gullet sámi máinnastanárbevirrui
+čilget guovddáš doahpagiid mat gullet sámi máinnastanárbevirrui
+čilget ja čájehit ovdamearkkaiguin movt sániid sáhttá suorggidit
+Čilget maid gáibmi-sátni mearkkaša
+Čilget makkár dovdomearkkat njálmmálaš šáŋras leat
+čilget manne ii sáhte iige galgga jorgalit njuolga sánis sátnái
+čilget manne lea dehálaš ohcat oktavuođaid sivaid ja váikkuhusaid gaskka ja čilget manne ákkastallan, máŋggaoaivilvuohta ja almmuheapmi leat dehálaččat luonddudiehtagis
+čilget mat redoksreakšuvnnat leat, čađahit geahččaladdamiid main lea boaldin, galvaniserejuvvon elemeanta ja elektrolysa ja selvehit bohtosiid
+Čilget mii ákkastallan lea
+čilget mii gulahallamii váikkuha, makkár dagaldagat sáhttet ovddidit ja hehttet gulahallama
+čilget mii šaddoviessobeaktu lea ja selvehit mo olbmuid doaimmat rievdadit energiijabalánssa atmosfearas
+čilget mo álgoviđaolju ja luonddugássa leat šaddan
+čilget mo elektromagnehtalaš suonjardeapmi máilmmiávvosis sáhttá dulkojuvvot ja addit dieđuid máilmmiávvosa birra
+čilget mo guovssahasat šaddet, ja addit ovdamearkkaid dasa mo Norga lea leamaš ja ain lea dehálaš riika dán suorggi dutkamis
+čilget mo iežas eallinláhki sáhttá váikkuhit dearvvašvuhtii, dása gullá guoiradeapmi ja borranváttut, buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid, digaštallat mo dearvvašvuođavahágiid sáhttá eastadit
+čilget mo jagiáiggit šaddet, gos ja manne lea gaskaijabeaivváš ja skábma
+čilget movt gielat ja kultuvrra dálá Sámis / Sábme / Saepmie deaivvadit ja hástaluvvojit ...
+čilget movt gielat ja kultuvrrat Sámis deaivvadit ja gilvalit ja movt iežas giella ja kultuvra váikkuhuvvo ja rievdá go lea oktavuohta earáiguin
+čilget movt ođđa sánit ja tearpmat sámegielas ráhkaduvvojit ja loatnasániid geavaheami ja heivehallama
+čilget movt ođđa tearbmat ihtet dahje ráhkaduvvojit
+čilget nálleseaguhus- ja genamodifiseren-doahpagiid ja addit ovdamearkkaid mo bioteknologiija geavahuvvo modifiseret šattuid ja elliid iešvuođaid
+Čilget ohppiide geainna ruovttus sáhttet sámástit.
+čilget ozongearddi mearkkašumi beaivváža suonjardeami hárrái
+čilget proteiidnasyntesa genehtalaš koda ja váldobeliid ja addit ovdamearkka mo árbi ja biras ovttasdoaibmaba
+čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui*
+čilget sámegiela grammatihkalaš iešvuođaid ja buohtastahttit eará gielaiguin ja čilget movt dát váikkuha jorgalanbargui
+čilget sámi giellahistorjjá ja buohtastahttit sámi giellahistorjjá váldolinjjáid davviriikkalaš gielaid historjjáin
+čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin
+čilget sohkadoahpagiid earáide
+čilget váldobeliid teoriijain das mo máilbmi rievdá ja lea rievdan áiggiid mielde, ja čilget dáid teoriijaid duogáža
+Cinneanašeamis dat suddje maid áhpehisvuođa vuostá.
+Cinnebaksamat sáhttet maid ruvssodit ja bohtanit.
+Čoagganeapmi
+ČOagganEaPmi
+Čoaggit jurdagiid sámi giela ja boahtteáiggi birra
+Čoahkádusa maid mii leat olahan ollu evttohusaid ja buori ráđđádallamiid bokte, dadjet Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad, Romssa fylkkaráđđi Line Miriam Sandberg, Nordlándda fylkkaráđđi Arve Knutsen ja Sámedikki sámediggeráđđi Silje Muotka.
+Čoahkkáigeasedettiin lea lunddolaš boahtit ovttaide ahte geas lea váldoovddasvástádus váruhit ahte iešguđet mihttomearri olahuvvo.
+Čoahkkáigeassu (konferánssas ollisladjat), Sámediggepresideanta Aili Keskitalo bokte
+Čoahkkáigeassu
+Čoahkkáigeassu
+Čoahkkaneamit sáhttet ráhkadit sámi mánáide ja nuoraide deaivvadansajiid gos vuhtiiváldet sámi geahččanbeali.
+Čoahkkanemiid ovdamearkkadihte konfirmašunoahpahusa oktavuođas, ferte ovttastahttit juohke oasálasti searvegottiin, vai lea
+Čoahkkanemiid sáhttá organiseret sihke proavássuohkana, bismagotti ja riikka dásis.
+Čoahkkimat dollojuvvojit váldoáššis geassemánus ja juovlamánus. Sámedikki presideanta bovde geassemánu čoahkkimii ja stáhtaráđđi fas juovlamánu čoahkkimii.
+Čoahkkima vuođđun lei raporta mii almmustahtii moaittehahtti diliid máŋgasa ektui geat leat ožžon dálá doaibmadoarjaga.
+Čoahkkimiin ee. árvaluvvui ahte guktot riikkat galget iskat makkár vejolašvuođat ja hehttehusat leat lágain dasa mii guoská ovttasbargui vuođđoskuvlaoahpahusas riikkarájáid rastá.
+Čoahkkimiin galgá earret eará čilget čuovvovaš mánuid áigeguovdilis sámepolitihkalaš áššiid.
+Čoahkkimis Guovdageainnus ságastallojuvvui dan birra ahte ásahit čoahkkananbáikkiid sámi boarrásiid várás ja ásahit sierra buhcciidsiidda gávpogii.
+Čoahkkimis váldojuvvojit ovdan dakkár áššit mat leat deaŧalaččat ja prinsihpalaččat ja proseassat mat leat jođus.
+čoakkalmasaid, guossástalai olbmuid ja jođihii skuvlla ovdalgo stáhta válddii dan badjelasas jođihit.
+čoarvenamahusat
+Čoavddasániid vuođul galget oanehaččat bájuhit ášši sisdoalu.
+čoavdit čuolmmaid mat gusket guhkkodahkii, čihkii, areálii ja volumii
+čoavdit oastimii ja vuovdimii gullevaš praktihkalaš bargobihtáid
+čoavdit vuosttašpoteansa ovttamađodagaid ja vealaid, ja ovttamađodatvuogádagaid main leat guokte amas logu, ja geavahit dán čoavdit praktihkalaš ja teorehtalaš čuolmmaid
+Čoavjebávččas una mánážiin - maid ieš sáhttá dahkat?
+Čoavjebávččas vuolgá dábálepmosit infekšuvnnas man virus lea dagahan.
+• Čoddagis dovdo go ságastallat dan birra mii ii leat nu vuogas.
+Čoggojuvvon penšuvdnavuoigatvuođat ovdal go olggosmáksin lea álggahuvvon muddejuvvojit bálkágoargŋuma mielde.
+čohkket dieđuid ja loguid, ja digaštallat dearvvašvuođavahágiid birra mat sáhttet boahtit iešguđetlágan gárihuhttinávdnasiid geavaheami geažil
+čohkket dieđuid lagasbirrasis diiddaid ja sátnevádjasiid birra ja movt daid geavahit beaivválaš eallimis
+čohkket, sirret, čállit ja govvidit data ulbmillaš vugiiguin lohkosárgáid, tabeallaid ja stoalpodiagrámmaid bokte, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga, ja ságastallat proseassa ja ovdanbuktima birra
+čohkket, sirret, čállit ja govvidit dieđuid lohkansárgáiguin, tabeallaiguin ja stoalpodiagrámmaiguin ja ságastallat proseassa birra ja maid govat muitalit dieđuid birra
+Čohkkirasa girkus davvi-Ruoŧas lea dáiddár Lars-Levi Sunna duddjon orgeltangeanttaid soagis, čoarvvis ja sisttis.
+- Čohkkirasas: Sárevuomis, Dálmmas, Gabnás, Leavážis, Gáinnas ja Háhpáránddis Ruoŧas.
+Čoraealli sarvvaealli
+Čovdosat mat aktiivvalaččat láhččojit vejolašvuođa báikkálaččat searvat mearridanmannolagaide lea dađistaga šaddan dábálaš.
+C. Plánejehket ja čađahehket váhnenčoahkkima mas fáddán lea
+Č. Ráhkat / ráhkadehket plána das mo don sáhtát / dii sáhttibehtet
+c) Ráhkat sátnespealu ovdalgo váldodoaibma álggahuvvo.
+Čuččodettiin galgá buot maid dadjet, leat sámegillii.
+Čujuheapmi dahkkojuvvo dábálaččat sierra čujuhanskoviin, geahča iežat gieldda / fylkkagieldda ruovttusiiddus.
+Čujuhusas www.statkart.no gávdno norggakártta, mas leat maid sámegillii namat.
+Čujuhusat lágaide mat guoskkahit sámi pasieanttaid rivttiid
+Čujuhuvvo Sámediggedieđáhussii oahpahusa ja oahpu birra gos dát ášši maiddái digaštallojuvvo.
+Cummástallan ja ráhkástallan lea juoga masa máŋgasat liikojit.
+Cummástallan ja ráhkástallan lea juoga masa máŋgasat liikojit.
+Cummástallat lea deaddit baksamiid soapmása eará baksamiid vuostá dehe soames eará báikái gorudis, dávjá dahká maid una stoavkkihanjiena seamma áigge.
+Čuohppat gámasuinniid (suidnet)
+Čuohte jagi dás ovdal dát bođii ovdan sámi ovddasmanni nissona Elsa Laula Renberg barggus.
+Čuojahat dalán go gávnnat geassebarggu mii orru heivemin.
+Čuojat ruovttugildii ja jearral leago sis liigebarggut nuoraide.
+Čuovo báhka rávvagiid dárkilit.
+Čuovo báhka rávvagiid dárkilit.
+Čuovo lihkká beaivválaččat áviissaid almmuhusaid.
+Čuovvolan dihtii stuorradiggedieđáhusa Justiisadepartemeanta áigu ráhkadahttit doaibmaplána, mas maiddái sámegielalaš dubmehallan olbmuid čohkkándilálašvuođat ja kriminálafuola sámegiela ja sámi kulturmáhttu gieđahallojuvvojit.
+Čuovvoleames šiehtadusa ruvkedoaimma iskkadanbargguid birra Guovdageainnu suohkanis
+Čuovvovaš čuoggát galget láidestit joatkevaš bargguid dán suorggis:
+Čuovvovaš doaimmat leat čadnon Eallinbirrasii ja árbedihtui:
+Čuovvovaš ulbmilat šaddet leat láidestahkan sámegielalaš almmolaš bálvalusaid joatkevaš buorideapmái:
+Čuovvovaš viiddis DGT-prošeavttaide juolludit ruđa ráđđehusa 2012 bušeahtas:
+čuovvulit man láhkái unnitlogopolitihkka
+Čuovvumuš sáhttá hui farga leat dat ahte sámegiella njuohkána dárogillii, ja ahte beaivválaš dárbu geavahit sámegiela unnu olbmuid gaskkas.
+čuovvut sihkkarvuođadoaibmabijuid mat leat válddahallon DBS-rutiinnain (HMS) ja riskaárvvoštallamiin
+Čuvvot Lex-Maria - almmuhusaid
+CV addá jođánit dieđuid bargo- ohcci virggálaš duogáža ja máhttu birra.
+CV:a sisdoalus galget leat: Ž Heagga- / iežatdieđut: namma, čujuhus / adreassa, telefuvdna nummir, riegádanbeaivi.
+CV (Curriculum Vitae) čájeha oanehaččat čálalaš dieđud oahppoduogáža, bargoduogážá, kurssaid ja eará bargomáhttuid.
+CV gohčuduvvo maiddái čoahkkáigesu dahje diehtolistun.
+Dábálaččat báhppa láve maid jearrat headjabáras movt ja goas soai oahpásnuvaiga, masa soai earenomážit liikuiga goabbat guoimmisteaskka, maid soai láveba dahkat ovttas.
+Dábálaččat berre rávis sápmelaš guhte dárbbaša vuođđoskuvlaoahpahusa, oažžut oahpahusa sámegielas.
+Dábálaččat čalbmi orru bohtas.
+Dábálaččat don goitge sáhtat oažžut válmmasit devdojuvvon válgalihpuid dan nominerenjoavkkus masa áiggut jienastit.
+Dábálaččat fuobmá ahte mánás lea feber.
+Dábálaččat lea beaiveruhta unnit go bálká, ja dan geažil ožžot guolleindustriija bargit geat permitterejuvvojit uhcit ruđa go earát geat leat permitterejuvvon.
+Dábálaččat lea doarvái guovtti golmma mihttomearis.
+Dábálaččat lea lunddolaš ja ávkkálaš ahte oahppi ieš lea mielde ovdánanságastallamis.
+Dábálaččat leat njeallje vahku várrejuvvon lávdegodde- ja dievasčoahkkimiidda.
+Dábálaččat oažžu bovdehusa mearriduvvon áigái man sáhttá molsut.
+Dábálaččat oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas, ovdamearkka dihte
+dábálaš 1 b / v: Doalat máilmmi gieđastat ja namuhat min buohkaid nama mielde.
+dábálaš 2 Mii giitit du., Kristus, mearehis rikkis attáldagat ovddas.
+dábálaš 4 Mii giitit du., Jesus, gii leat min lusa boahtán ja leat addán iežat midjiide.
+Dábálaš ahte jurddaša iežas seksuálalaš mieđisvuođa
+Dábálaš árvvoštallan lea ahte 2 500 olbmo ollát dahje muhtin muddui ellet boazodoalus.
+Dábálaš bargoáiggi maŋŋá Dearvvasvuohta Finnmárku fállá dulkonbálvalusa telefovnnas ja UNNas láigohit dulkkaid dárbbu mielde.
+DÁBÁLAŠ GÁŽALDAGAT VUORDIMIS Ž Manne ohcet barggu?
+Dábálaš gožžaoarreinfekšuvdna sáhttá addit meaddelmanni, muhto garra PSA loktaneami.
+Dábálaš jearaldat lea sáhttá go moarsi diktit áhčis láidet su áltárii.
+Dábálaš lea maid feber.
+Dábálaš mearkan dasa ahte mánáin ii leat buorre dilli, lea ahte eai hálit mánáidgárdái.
+Dábálaš nuorvvu sivvan lea virus, ja virusa vuostá eai leat mangelágán dálkasat mat sáhttet dagahit ahte mánná dearvvaštuvvá jođáneappot.
+dábálaš ságastallan earáiguin:
+Dábálaš sivva veháš loktanan árvui lea buorresorttat ovdaráksástuorrun.
+Dábálaš vuohki álgit cummástallat lea álgit cummestallat.
+Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi.
+Dábáleamos lea ahte lea olbmáiguin go vuosttaš geardde geahččala borgguhit.
+Dábáleamos lea ahte muorra dehe plástelasta sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto gevtojuvvo una dipma borsta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasis.
+Dábáleamos suorggit leat vuollái skuvlaahkásaš mánáid erenoamášpedagogalaš veahkki ja ohppiid erenoamášoahpahus.
+Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis.
+Dađibahábut čájeha raporta ahte mii eat juvssa dan doarvái bures, dálá ortnegiin ja njuolggadusaiguin.
+Dađibahábut duššai okta gádjunbarggus.
+Dađibahábut ii leat sámi boallobeavdi buot telefovnnain vel.
+Dađistaga-árvvoštallama vuođđun berrejit leat eavttut mat gullet oahppoulbmilii.
+Dađistaga-árvvoštallama vuođđun berrejit leat eavttut mat gullet oahppoulbmiliidda.
+Dađistaga-árvvoštallan Dán oahpahuslážus sáhttá oahpaheaddji oahppanulbmiliid árvvoštallama vuolggasadjin, ja čujuhit dasa go addá ohppiide ruovttoluotta dieđu.
+Dađistaga árvvoštallan ja gielladoaimmat ja gáiddusoahpahus leat oassin dagus.
+Dađistaga árvvoštallan ja gielladoaimmat leat oassin dagus.
+Dađistaga árvvoštallan ja gielladoaimmat leat oassin dán fáttás.
+Dađistaga- árvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin dagus.
+Dađistaga-árvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin dagus.
+Dađistagaárvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin láhčimis.
+Dađistaga-árvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin láhčimis.
+Dađistagaárvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin láhčimis.
+Dađistaga-árvvoštallan Oahpaheaddji addá ohppiide njálmmálaš ja/dahje čálalaš dađistaga-árvvoštallama.
+Dađistaga- árvvoštallan Oahppit galget oažžut oktilis bagadallama čálidettiin, ja oahppanulbmilat galget leat vuođđun bagadallamii.
+Dađistaga- árvvoštallan Oahppit sáhttet oažžut njálmmálaš ja/dahje čálalaš dađistaga-árvvoštallama.
+Dađistaga bagadallama bokte ožžot oahppit, oahpaheaddjit ja váhnemat dieđu oahppi bargguid, dovddiidusaid, bohtosiid ja ovdáneami birra.
+Dađistaga eambbo sápmelaččaid fárrejit eret árbevirolaš sámi ássanguovlluin.
+dađistaga eanet ja eanet atnit giela iešguđet dilálašvuođain ja váldit atnui ođđa sániid ja dajaldagaid
+Dađistaga eanet skuvllat geavahišgohtet bargoplánaid, bargovuogi mii mearkkaša ahte oahppi eanet ferte ieš ráhkkanahttit ja gergehit bargobihtáid.
+Dađistaga go eanet riikkaid leat oaidnán ávkki ovddideames daid earenoamáš hástalusaid mat sis leat vuvddii hálddašeami oktavuođas, leat šiehtadallamat guhkkon.
+Dađistaga go sámegiella lea váldojuvvon eambbo ja eambbo atnui almmolaš oktavuođain, de báikenamaid ohcaleapmi lea lassánan.
+Dađistaga leat maid ráhkadan skuvlavuogádaga mas maōrigiella geavahuvvo skuvlafágaid oahpahusgiellan.
+Dađistaga máhttigohtet mánát bidjat sániid iežaset dovdduide, dárbbuide ja jurdagiidda.
+Dađistaga oahpat atnit iežat oahppan sániid ja doahpagiid jurddaškeahttá.
+Dađistaga sáhttá oahpaheaddji iskat ahte máhttá go oahppi luođi, lávlaga dahje sálmma mearriduvvon áigemeari siskkobealde.
+Dadjat bearašláhtuid namaid
+Dadjo ahte olbmos lea áŧestus ovdamearkka dihte go lea geahččaleapmi skuvllas dehe go lea olu bargu.
+Dadjo eaŋkilit duohtatmeahttun sátnin daningo ii leat leamaš seksa.
+Daga girku Jesusa lágážin, vai buohkat leat ovtta seamma buresboahtin.
+Daga mu neavvun du ráfái.
+Daga nu vuogasin go vejolaš
+Daguid baicce eai galgga ollesolbmot dohkkehit.
+• dagut dáhpáhuvvet dihto dávjodagas ja áiggi badjel
+• dagut leat plánejuvvon dahje bahádáhtolaččat
+dahje Giitu go gulat min rohkosa Bohtos du riika, šaddos du dáhttu!
+dahje Gula min rohkosa, dálkkastahte máilmmi min bokte.
+dahje
+dahje oassin suomagillii dahje sámegillii.
+Dahje sii sáhttet lohkiidreivve čállit.
+Dáhkádusgássa webbáikkis lea lasse informašuvdna divššus go lea olgoriikkas.
+Dáhkáduskássa ja dáhkádusfitnodatsearvi
+• dahkat eaŋkilmearrádusa mii muitala galgá go mánná oažžut
+Dahket dan mu muitun.
+Dahkkivuoigatvuohta lea oktasašnamahussan intellektuála dahkosiid riektesuodjaleapmái, nugomat musihka, dáidaga, govaid, girjjálašvuođa, luonddudiehtu ja hutkosat.
+Dahton:
+Dáhton
+Dáhton:
+Dáhtutgo váldit NN:s alccesat áhkkán / boadnjin / ja ráhkistit su iluid ja morrašiid siste?
+Dáidá leat buorre deaivvadit máná bargolanjas ja oaidnit su bargosaji, tevnnegiid ja eará oahppibargguid.
+• Dáidá leat buorre muhtumin deaivvadit maiddái mánáid haga.
+Dáidá leat dábálaš ahte Lásse behtohallá hirbmadit go hilgojuvvo ja čierrugoahtá ja viehkala čiehkádit.
+Dáidá šaddat lunddolažžan konkluderet juoidáin mainna váhnemat ja mánáidgárdi sáhttet ovttasbargat viidáseappot, dahje šiehtadit čuovvoleami ja árvvoštallama boahtte čoahkkimis.
+Daid áššiin maid Bearráigeahččanlávdegoddi meannuda, sii ovddidit mearrádusárvalusaset njuolga Sámedikki Dievasčoahkkimii, juogo sierra áššin dahje lávdegotti jahkedieđáhusa bakte.
+Daid buriid bohtosiid duogáš orro leame dat go álbmot beassá váldit sámegiel kurssa ruovttubáikkis, seammás go sii leat studeanttat geat váldet eksámena allaskuvllas / universitehtas ja ožžot oahppočuoggáid dan ovddas.
+Dáidda bálvalusaide lea dat oktasaš ahte geavaheaddjit dat ieža daid stivrejit.
+Dáidda Feaskára seinniide lea dáiddár Kristin Ytreberg bidjan vuogas sámegiel sátnevádjasiid datneárppuin ja spihkkáriiguin.
+Dáidda - ja kulturbargu
+Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Daidda oahppiide guđet eai hála kymrigiela ruovttuin, lea vejolaš válljet máŋggalágan giellalávgoskuvllaid, main kymrigiella lea oahpahusgiella muhtun fágain dahje buot fágain.
+Dáiddárat Josée Coquelin ja Laila Kolostyák leaba jođihan dan.
+Dáiddárgielda
+Dáiddár Hilde Schanke Pedersen lea čiŋahan stuorra betoŋgapláhta stuorra abstrákta govain mas emalja ja golleivdni leat biddjon stuorra siŋkapláhtaide.
+Dáiddáriid lohku sámi guovlluin lea lassánan 6 proseanttain maŋimus jagi.
+Dáiddáršiehtadus
+Dáiddáršiehtadus lea ovttasbargošiehtadus mii lea dahkkojuvvon Sámedikki ja Sámi dáiddárráđi / Samisk kunstnerråd (SDR) bokte.
+Dáiddársoahpamuša vuođul čađaheaba Sámediggi ja SDR jahkásaš šiehtadallamiid mas čuovvovaš jagi dáiddáršiehtadusa sisdoallu ja ekonomalaš rámma mearriduvvo.
+Dáidda sáhtát jienastit
+Dáidda Sámediggeviesus
+Dáidda Sámediggeviesus / Sámediggevisti / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Daid doaibmabijuid čađaheapmi ja viidodat maid doaibmaplána válddahallá, šaddet heivehuvvot jahkásaš bušeahttaárvalusaide ja dasa mo Stuorradiggi daid meannuda.
+Daid doaibmabijuid gaskkas, mat čađahuvvojedje dahje álggahuvvojedje heivehanlávdegotti rávvaga vuođul, lei risttalašvuođagirjjit guovtti gillii ja sámegieloahpahus Romssa oahpaheaddjiskuvllas 1953 rájes.
+Dáid ealáhusaid dovdomearkan lea dat ahte buktagat vuvdojuvvojit nationála dahje riikkaidgaskasaš márkanis.
+Daid ekonomalaš rámaid siskkobealde mat leat stáhtabušeahtas sámi oahpponeavvuide, Sámedikkis lea ovddasvástádus hálddašit ja vuoruhit rámaid siskkobealde.
+Daid ferte bidjat ohcamis mielddusin dalle go bivdá sámepolitihkalaš organisašuvnna registrerejuvvot.
+Dáid gaskkas lea stuora potensiála lasihit giellageavaheddjiid logu.
+Daid gávnnat olgešspálttas pdf-fiilan ja daidda sáhtát dieđuid deavdit.
+Dáid gažaldagaiguin sáhttá leat ávkkálaš bargat ovdánanságastallamis.
+Dáid gielaid hupmet Guoládatnjárggas Ruoššas.
+Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga
+Dáid gillii sálbmagirjjiin leat eanáš sálmmat mat leat jorgaluvvon dárogielas dahje suomagielas, muhto mat álgoálggus bohtet duiskagielas dahje eará gielain.
+Daid hárve gerddiid go borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusdárkkisteami bokte láve dat leahkit árra muttus ahte dikšun šaddá eaŋkileabbon ja unnit siidováikkuhusaiguin.
+Dáid heive fáttáid álgimis bargat ja gasku go leat bargan fáttáin.
+Daid iešguđetge gielladiliid áigges áigái kárten sáhttá ge leat ávkkálaš reaidu.
+Daid jagiid maid vearroetáhta lea fállan daid, de leat 140 ja 150 olbmo gaskkas geavahan sámegielalaš blankeahtaid.
+Dáid kárttaid sáhttet oahppit čálihit báhpirii ja merket gokko báiki lea.
+Dáid lágaid hálddašaneiseválddit leat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta ja Minerálahálddašandirektoráhtta.
+Dáid lágaid mielde eai dattetge sáhte mearridit almmá ráđđádallamiid haga Sámedikkiin.
+daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat
+Daid maŋemus logijagiid lea dattege leamaš unnit dáhttu searvat dakkár bargguide, ja dađistaga eanet doaimmat leat
+Dáid molssaeavttuid sáhttá molsut gaskaneaset apotehkas.
+Daid oahpaheaddjiid várás guđet doaimmahit gáiddosoahpaheami sámegielas, galgá vuođđuduvvot fierpmádat.
+Dáid prinsihpaid vuođđu addá rievtti leahkit earáláganin sosiála, kultuvrralaš ja fágalaš rámmaid siskkobealde.
+Dáid ruđaid hálddašit Sámi dáiddárráđđi ja og RidduDuottarMuseat.
+Dáid ruđaid lassin juolludit Njávdáma nuortalaš museai ja ovdaprošektii Nuortalaš kultuvra rájáid rastá maiddái dán jagi 700 000 kruvnno.
+Daid sáhttá geardduhit go áigodagas aktiivvalaččat atnit kaleandara.
+Daid searvvis leat máŋga nuorra artistta.
+Dáid skuvllaid gielalaš bohtosat leat buorebut go iragiela árbevirolaš oahpahusa bohtosat.
+Dáid soahpamušaid ulbmil lea ee. nannet sámi giela ja kultuvrra.
+Dáid suohkaniid álbmogis lea stuorát vuoigatvuohta oažžut oahpahusa ja geavahit sámegiela go álbmogis olggobealde hálddašanguovllu.
+Dain aspiránttain guđet gerge oahpus čakčat jagi 2007, lei okta sámegielalaš.
+Dain barget 204 medias, 110 barget iešguđetlágan dáiddalaš bargguiguin, 228 olbmo barget kulturgaskkustemiin, omd. musea- ja girjerádjobargin, ja 52 olbmo barget dáiddaoahpahemiin kulturskuvllas dahje sullasaš sajiin.
+Dain bargguin lea vejolaš oažžut movttiidahttima ja oahpu. Sámi girkoráđđi lágida dasalassin jahkásaš
+Dáin čoahkkimiin čállojuvvo almmolaš beavdegirji.
+Dain dáhpáhusain main ii leat vejolaš addit oahpahusa skuvlalanjas oahpaheaddji bokte, lágat rahpet vejolažžan " molssaeavttot oahpahanvugiid geavahit ".
+Dain dáhpáhusain main ii leat vejolaš dan oahppái fállat skuvlaoahpahussan, de lea vejolaš geavahit ee. gáiddosoahpahusa.
+Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis.
+Dáin doaibmabijuin máŋga doibmet bures, ja leat dagahan dan ahte sámegielat leat ožžon nannosat saji servodahkii.
+Dain galgá dahkkot analysa vai oažžu ovtta syntesa mii sáhttá addit viidábut ja čielgaseappot gova bohcco váikkuhusas eatnamiidda.
+Dain geat testejuvvo máŋgga háve máŋggaid jagiid, boahtá sullii ovttan njealjis leahkit PSA- árvu mii oalgguha lasse dutkamiidda.
+Dain geat vardet sáhttá sivvan leat ahte cinneráiggi ravda lea baski.
+Dáin gielain ii addojuvvo oahpahus guđege vuođđoskuvllas Norggas, eai ge gávdno mánáidgárddit gos dát gielat gaskkustuvvojit.
+Dain gielddain / suohkaniin main leat unnit go logi olbmo čálihuvvon Sámedikki jienastuslohkui, lea vejolaš duššefal ovddalgihtii jienastit.
+Dáin guovlluin ferte jáhkkit sámegiela ain mannat maŋás, go dain leat unnán mánát geain lea sámegiella ruovttugiellan.
+Dáin guovlluin leat ollu mánát geain sámegiella lea ruovttugiellan jogo oktogiellan dahje nubbi ruovttugiellan dárogiela dahje eará giela bálddas.
+Dáin guovlluin leat olu hástalusat.
+Dáin guovlluin leat unnán báikegottit main sámegiella lea oinnolaš oassi olbmuid beaivválaš gulahallan- ja ovttastallangielas, ja unnán bearrašiin lea sámegiella ruovttugiellan.
+Dain guovlluin main sámegiella ii leat olbmuid ovttastallangiella, lea erenoamáš dehálaš bidjat vuođu máná sámegielalaš ovdáneapmái jo mánáidgárddis.
+Dain guovlluin mat leat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde, vuođđoskuvlla ahkásaš sámiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
+Dain ii oačču eatnama geavaheapmi rievdaduvvot dainna lágiin ahte mearkkaša mearkkašahtti váttisvuođaid boazodollui.
+Dain lea áigeguovdilis ja dárkilis informašuvdna sin mávssuin.
+Dain lea Gollevárri Deanu gielddas ja Noiddiidčearru Báhcavuona gielddas hui erenoamážat.
+Dáin leat 33 duottarčearu, 10 vuovdečearu ja 8 konsešuvdnačearu gos boazodoallu jođihuvvo sierra lobiin.
+Dáin leat 53 miljovnna njuolgga doarjagat suohkaniidda, fylkkasuohkaniidda ja sámi giellaguovddážiidda.
+Dáin lohkamiin eai šatta goassege leat ollu studeanttat, ja dat mearkkaša ollu erenoamážit unnibuš sámegielaide, ahte lea sámegielalaš máhttu.
+- Dáinna bálkkašumiin háliida Sámi parlamentáralaš ráđđi movttiidahttit eanet áŋgiruššamii ovttadássásašvuođain ja dásseárvvuin gaskal almmáiolbmuid ja nissonolbmuid riikkarájiid rastá sámi servodagas, dadjá Olli.
+Dáinna dieđáhusain áigu Sámediggi ovddidit bajimus dási politihka sámegiela birra, mii galgá čujuhit ja čielggadit prinsihpalaš áššiid sámegiela geavaheami ja ovddideami olis.
+Dáinna dieđáhusain, ja buriin gulahallamiin guovddáš eiseválddiiguin, vuordá Sámediggi ahte ekonomalaš rámmat sámegiela ovddideapmái Norggas lasihuvvo dovdomassii.
+Dáinna doarjagiin oažžu Sámediggi dál ovddasvástádusa vuoruhit ja organiseret máttasámegiela oahpponeavvo- ja tearbmabarggu viidáset doaimmaid.
+Dainnago Bargo- ja searvadahttindepartemeanttas lea leamaš guovdilis rollan sámegiela gáhtten- ja ovddidanbargu, de sámelága giellanjuolggadusaid formála ovddasvástádus galgá sirdojuvvot Kultur- ja girkodepartemeanttas Bargo- ja searvadahttindepartementii.
+Dainnago dáin giellaguovlluin sámit orrot bieđgguid ja leat unnitlogus stuorát álbmoga ektui, de sin joavkkuide lea erenoamáš váttes hástalus fas ealáskahttit gielaset.
+Dainnago Divttasvuona suohkan ja Snoasa suohkan bohte mielde hálddašanguvlui maŋŋágo namahuvvon iskkadallamat čađahuvvojedje, de eai leat vel logut mat muitalit galle sámegielalaš bargi leat dáin suohkaniin.
+Dainna go ealáhusossodat stuorru, boahtá Sámediggi boahtteáiggis sáhttit váldit vel stuorit ovddasvástádusa servodatplánenáššiid ovddas.
+Dainnago Kultur- ja girkodepartemeanta lea giellapolitihkalaš ovddasvástideaddji departemeanta, de das lea bajimuš ovddasvástádus ollislaš ja surggiidrasttideaddji giellapolitihkas.
+Dainnago lea váillálaš dulkonfálaldat, de Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea Dearvvasvuođadirektoráhta bokte ráhkadahttán árvalussan kursapáhka dearvvasvuođa- ja sosiálabargiid várás Sámi allaskuvlii Guovdageidnui.
+Dainnago olbmuin lea unnán čállinmáhttu ja go vel váilot heivvolaš sámegielalaš sánit otnáš atnui, de orru leamen álkit geavahit dárogiela.
+Dainnago ollu váilot sámi juridihkalaš terminologiijat ja hálddahusterminologiijat, de jorgaluvvon teavsttat sáhttet muhtumassii leat eahpedárkilat terminologiija geavaheami dáfus.
+Dainnago otnáš registariin leat nana čatnasat, de lea dárbu gávdnat jierpmálaš gaskaboddasaš ortnegiid ja heivvolaš vugiid mo čađahit nuppástuhttima.
+Dainnago Sámediggi juogada doarjjaruđaid fylkkagielddaid ja gielddaid báikkálaš prošeavttaide, de Sámedikkisge lea vejolašvuohta váikkuhit dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaide mat fállojuvvojit sámi álbmogii.
+Dainnago sámegiela bissovašvuohta beaivválaš giellan lea boatkanan, de ollu mánát ja nuorat geat oahpahallet sámegiela, eai gula sámegiela olbmuid gulahallangiellan eai iežaset bearrašiin eaige iežaset báikegottisge.
+Dainnago unnitlohkogiella hárvvibut ja hárvvibut sirdašuvvá lunddolaččat buolvvas bulvii ruovttuin, de áiggi mielde dađistaga unnu daid olbmuid lohku guđet máhttet gielaset dievas eatnigiellan.
+Dainna lágiin áitojuvvojit unna sámegielalaš servodagažat mat leat dehálaččat sámegiela seailumii.
+Dáinna lágiin mii oažžut čiekŋaleappot ipmárdusa das maid mearkkaša leat olmmožin.
+Dainna lágiin sáhttá SáNuL veahkehit Sámedikki hábmemis dikki nuoraidprofiilla ja nuoraidpolitihka.
+Dainna mii beaivválaččat bargat.
+Dáinna reaidduin sáhttá differensieret daid iešguđetge sámegielaid, ja sáhttá maid veahkkin árvvoštallat erohusaid das man nanus giella lea iešguđetge geográfalaš guovlluin.
+- Dáinna rievdadusain lea mis buoret vejolašvuohta doarjut buriid giellaovddidanprošeavttaid mat leat čadnon daidda dárbbuide mat leat iešguđetge guovllus, dadjá Keskitalo.
+Dáin ortnegiin lea sierra ohcanskovvi, sierra njuolggadusat ja veaháš sierralágan ohcanáigemearit.
+Dáin visttiin lea divrras kulturárbi, ja dat berrejit sihkkarastojuvvot sámi kultur- ja máhttoguoddin, dadjá De Coninck.
+dajahusat:
+Dakkára lea váttis geavtit una mánážiin go gullankanála lea ila baski.
+Dákkár beliid fertejit bargit oaidnit ja atnit daid duođalažžan.
+Dakkár boahtteáigi mas sámegiella ja sámi kultuvra adnojuvvo riggodahkan ja gelbbolašvuohtan, ii ge noađđin.
+Dákkár čearut gohčoduvvojit konsešuvdnačearrun ja addet historjjálaš ákkaid dihte báikkiolbmuide vejolašvuođa bohccuid oamastit.
+Dákkár čielggadeapmi mielddisbuktá ahte lágat ja rámmaeavttut árvvoštallojuvvojit ja rievdaduvvojit.
+Dákkár čoahkkimiin ferte mánáidgárdi dasa lassin dieđihit váhne miidda jotkkolaš, eastadeaddji barggu birra hábmet buori psykososiála mánáidgárdebirrasa.
+Dakkár čoavddus sáhttá leat áigeguovdil unnit sámi servodagain gos leat unnán eaktodáhtolaš mieldebargit, unnán
+Dákkár dálkasat gávdnojit oastit reseaptahaga iige galgga geavtit guhkit go logi beaivvi maŋŋálaga.
+Dákkár deaivvadeamis sáhttá praktihkkalaš doaimmaid ávkkástallat, nugomat sámi biepmuid, duoji dahje luođi, lávlagiid / sálbmajoavkkuid jna..
+Dakkár dieđuid fáhten lea mávssolaš buohkaide, geat doibmet dearvvašvuođasuorggis.
+Dakkár diehtojuohkin guoská maid rávesolbmuid oahpahussii.
+Dakkár diehtu livččii dehálaš vuođđu joatkevaš bargui sámegielaiguin.
+Dákkár dihtorprográmmaid ovdánahttin lea eaktun dasa ahte sámi gielat galget ceavzit atnugiellan dálá servodagas.
+Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat.
+Dakkár dilis go váhnemat eai huma sámegiela, gáibida giellaoahpahus erenoamáš doarjaga lagasbirrasis, ja lea hui mearrideaddji fáktor ahte gávdnojit arenat gos mánát ožžot giellamovttiidahttima ja doarjaga giellaoahpahusas.
+Dákkár dilis sáhttá ollesolmmoš veahkehit.
+Dákkár dilli gáibida máhtu ja dieđuid daid iešguđetge dárbbuid birra mat dain iešguđetge guovlluin leat.
+Dákkár dilli ii leat buorre sámegiela ovddideami dáfus, ja lea ge dárbu buorebut čielggadit ovddasvástádus- ja rollajuogu.
+Dakkár divaštallamis lea dárbu geahčadit oahppiid ollislaš bargonoađi ja skuvlla ja oahpaheaddjiid eavttuid heivehit oahpahusa daidda oahppiide.
+Dakkár doaibmabijut sáhttet leat oarjilsámegiela resursaguovddážiid vuođđudeapmi ja nannen, dakkár vejolašvuođa lágideapmi go rávesolbmuid oahpahus ja bearrašiid oahpahus julevsámegielas ja oarjilsámegielas ja báikkálaš ja guvllolaš giellajoregiid nannen mánáid, nuoraid ja rávesolbmuid várás.
+Dakkár fágabeaivvit sáhttet leat ovdamearkan das makkár báikegoddái heivvolaš čielga ja ulbmálaš doaibmabijuid lea vejolaš lágidit nannen dihtii dearvvasvuođafitnodagaid giella- ja kulturáddejumi.
+Dákkár fálaldagat leat odne prošeaktavuđot fálaldagat eai ge addojuvvo fásta fálaldahkan.
+Dakkár gáibádus oažžu maid hilgojuvvot jus lea čielggas ahte das lea heivemeahttun ulbmil.
+Dakkár galben ii sorjá sámegiela hálddašanguovllus.
+Dákkár geabbilis ja hutkás miellaguottut rievdademiide ja ođđajurddašeapmái lea dehálaš sámi ealáhusovdáneamis velá odne ge.
+Dakkár geahčadeami ulbmil lea kártet makkár dárbu lea resurssaide ja sierra doaibmabijuide mat dubmehallan sámiide mearkkašit eambbo go duššefal giela geavaheami.
+Dakkár geavaheapmi galgá ovdalgihtii dieđihuvvot Sárevuomi čerrui.
+Dakkár giellabirrasis gos majoritehtagiela geavaheapmi álkit vuoitá, lea dárbu nannet máhtu ja dihtomielalašvuođa giellaválljema birra.
+Dakkár guohtungeavaheapmi galgá ovdalgihtii dieđihuvvot Lávnnjitvuomi čerrui.
+Dákkár guovttesuorat modealla mielddisbuktá dárbbu lasi ekonomalaš resurssaide ja danne lea ge dárbbašlaš ahte sihke giellaresursasuohkanat ja eará suohkanat sihkkarastojuvvojit rámmajuolludusaid sámegielat bálvalusaide stáhtabušeahta bokte.
+Dakkár iešdáhtolaš searvama birra Ráđđehus
+Dákkár joavk kut berrejit bistit muhtun áigge vai mánát oahpá s muv vet guhtet guoibmáseaset, huksejit oktavuođaid ja vásihit oassálasttedettiin buori stoahkamii.
+Dakkár jorbes hápmi sáhttá maid čájehit ahte buohkat leat seammaárvosaččat.
+Dakkár lobi oažžu jus leat erenomáš ákkat abortii.
+Dákkár máhtu ferte háhkat buriid kártemiid ja analysaid bokte.
+Dákkár navdi miid vuođđun leat dávjá vásáhusat.
+Dákkár oinnolaš dásseárvu gielaid gaskkas lea seammás mearkan ahte álbmogiid gaskkas lea dásseárvu.
+Dakkár opmodagaid jođiheapmái ja bajásdollui, main eai čoggo boađut, eanaš kulturhistorjjálaš opmodagaide, árvalit juolludit dán jagi 18,8 miljovnna kruvnno.
+Dákkár orgána mandáhta hábmedettiin galgá Sámedikkis leat guovddáš rolla ja galgá buktit evttohusaid movt váidda- ja bearráigeahččodoaibma galgá hálddašuvvot.
+Dákkár ortnegat eai leat ásahuvvon árbevirolaš sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku.
+Dakkár osku lea muđuid ge
+Dakkár pedagogalaš ávdnasat váilot mat heivešedje sámi mánáide ja mánáidgárddiide, ja mat livčče ávkin mánáidgárddi giellabargui.
+Dákkár rievdadus mielddisbuvttášii maiddái váikkuhusaid dálá hálddašanguvlui.
+Dákkár ságastallamat fertejit dáhpáhuvvat guovttá gaskka.
+Dákkár ságastallamiid vuolggasadjin lea čuolbma, ja mánát jurddašit, hále štit ovttas ja vástidit gažaldagaide main eai leat čielga vástá dusat.
+Dákkár ságastallamiin dárbbašit mánát áiggi jurddašit.
+Dákkár šiehtadus sáhttá sisttisdoallat oahppi, oahpaheaddji ja váhnemiid mihttomeriid.
+Dákkár skovvi sáhttá leat buorre árvvoštallanságastallamiidda vuođđun gaskal oahppi ja oahpaheaddji.
+Dákkár váldi lea mearrideaddji jus galgá sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi.
+dakkár vásáhusat čatnet buolvvaid oktii, ja danin nannejit oktasašvuođa.
+Dakkár vuoigatvuohta lea sihke davvisámi, julevsámi ja oarjilsámi giellaguovlluin.
+Dakkaviđe go dat lea dahkkon de boađán dovdat olu geahppu ja hui ilus.
+Dalá áigge vieru mielde vuide gonagasa oaivvi oljjuin go su bidje ámmáhii.
+Dál áigu sihke gielda ja Sámediggi ráhkadišgoahtit ovttasbargošiehtadusa mii galgá nannet sámi giela, kultuvrra ja dearvvašvuođa Oslos.
+Dálá njuolggadusaid ođasmahttin mearkkašivččii ahte sámelága giellanjuolggadusat gustogohtet miehtá riikka, eai ge ráddjejuvvo ovttaskas guovlluide.
+Dálá rámmajuolludeamit eai leat doarvái buorit, ja Sámediggi oaidná dárbbu eambbo vuoruhit sámegielat fálaldagaid servodagas, sihke fágaolbmuid rekrutterema ja oahpaheami dáfus ja sámegielat fálaldagaid hábmema dáfus.
+Dál bovdet duodjeorganisašuvnnaid geahčadit guđe molssaeavttut gávdnojit.
+Dál das barget dakkár olbmot miehtá riikka, geat háliidit oažžut áigáiboađu iežaset dáidda- ja kulturovdanbuktimis.
+Dál dat maiddái fátmmasta doaibmabijuid soahkešattu buorideami daid vuvddiin mat leat goariduvvon - ja guovlluin main visot vuovddi leat njáskan.
+Dál dilis mii lea mielas geahčadit buot vuovdinvejolašvuođaid guolásteddjiide ja sállašiidda.
+Dál don máhtát máŋga fitnonamahusaid.
+Dá lea bargojoavkku rievdadusevttohus:
+Dá lea govva mas lea soahki njealječiegagiiguin (rámmaiguin) masa sáhttá bidjat oahppi nama ja gova bajimussii.
+Dá lea interneahta buoremus bealli.
+Dá lea ovdamearka maid oahppit sáhttet geavahit go árvvoštallet iežaset, ja go galget ruovttoluottadieđu addit guhtet guoimmiset.
+Dá lea ovdamearka mo sámegiel oahpaheaddji árvvoštallá nuoraidskuvlla oahppi:
+Dá lea ovdamearka movt giehtadohkáin sáhttá dearvvahit ja buorástahttit:
+Dá lea ovdamearka skovvái maid oahppit sáhttet geavahit go árvvoštallet iežaset.
+Dá lea sátnegirjjáš:
+Dá lea stohpoláigoláhka:
+Dá leat guorahallama váldočuoggát.
+Dá leat moadde ášši maid sáhttá geahččalit.
+Dá leat moadde guigosa:
+Dá leat ovdamearkkat maid sáhttá guorahallat: Nákce go oahppi geasuhit lohkki?
+Dále gávdnojit oktavuođadieđut čearuide.
+Dál ferte fidnovaháguvvan olmmoš bargat goabbatlágan njuolggadusaid ektui ja ahte ášši meannuduvvo guovttelágan hálddašanortnegis.
+Dál galgá čađahuvvot konseaptaválljenčielggadus.
+Dál gálgá su sátni min rivttes geainnuid láidet ja veahkehit min oskut.
+Dál gávdnojit 11 sámi giellaguovddáža mat ožžot vuođđodoarjaga Sámedikkis; Sámi giella- ja kulturguovddáš Porsáŋggus Isak Saba guovddáš Unjárggas, Deanu giellagáddi Deanus, Álttá sámi giellaguovddáš Álttás, Sámi giellaguovddáš Gáivuonas, Gáisi giellaguovddáš Romssas, Ástavuona giellagoahtie Loabagis, Várdobáiki Evenáššis, Árran julevsáme guovdasj Divttasvuonas, Gïelem nastedh Snoasas ja Aajege giele- jih maahtoejarnge Rørosas.
+Dál giitit NN:a ovddas, buot dan ovddas maid son mearkkašii buot dan ovddas maid son lei ja attii.
+Dál hukse girku systemalaš oskooahpahusa buohkaide geat leat gásttašuvvon ja leat gaskal 0-18 jagi. Nu girku láhčá vejolašvuođa mánáide ja nuoraide ovddidit iežaset oskku ja gullevašvuođa girkui masa sii gullet.
+Dál ii gávdno makkárge stuorát báikkálaš servodat gos giella lea váldo beaivválašgiella.
+Dál ii leat vuos čađahuvvon ekonomalaš luoitu iešguđet molssaeavttuid ektui.
+Dálkasat leat golgi hámis, bahtabuikun ja tableahttan.
+Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun ja rivttes attus una mánážiidda.
+Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun, mii dolvojuvvo máná bahtaráigái, rivttes attus una mánáide.
+Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
+Dálkasiid mat čállojit dáid dikšungalledemiid áigge ferte goittotge máksit.
+Dálkasiin mat eai gullo allagollosuoji vuollái oažžu ieš máksit olles golu.
+Dálkedieđáhusat sáhttet áinnas leat earáláganin, ráhkaduvvot hutkáivuođain, go dat maid gullat radios dahje oaidnit televišuvnnas.
+Dálke- ja siivogoarttaid sáhttet oahppit dađistaga ráhkadit, atnit máŋgga geardde ja čuovvovaš áigodaga ođastit dieđuiguin seamma fáttás.
+Dálkelottogoarta sáhttá adnot sihke geardduheames ja viiddideames sátneriggodaga.
+Dálkemearkkat ovdal ja dál - leatgo seammaláganat?
+Dálkkádatbarggu ektui lei mannan jahki beahttu.
+Dálkkádatrievdadeamit Dálkkádatrievdadeamit čielgasit váikkuhit álgoálbmogiidda danin go álgoálbmogat dávjá ellet lahka luonddu ja leatge nu ovdalis dálkkádatrievdademiid.
+Dálkkasfitnodagat sáhttet ieža válljet vuovdit dálkasa olggobealde allagollosuoji.
+Dálkkashaddi sáhttá, ohcamuša mielde, rievdat juohke mánu.
+Dálkkashálddahus mearrida maid dálkasiid oažžu lonuhit nubbái.
+Dálkkodeami sáhttá dárbbahit rievdaduvvot
+Dál lea 193 miellahtoriikka leat dohkkehan biokonvenšuvnna ja leat dakko bakte geatnegahttojuvvon čuovvut biologalaš šláddjivuođa seailluheami ja nanaguoddevaš anu mihttomeriid ja ulbmiliid.
+Dál lea áddejupmi váilevaš, muhto dalle dat lea ollislaš, nugo Ipmil dovdá mu ollásit.
+Dál lea áigi dahkat seammá neahta bokte.
+Dál lea dattetge Sámediggi deaŧalaš oassi Norgga demokratiija vuogádagas.
+Dál lea dus vejolašvuohta muitalit mo hábmešit iežat ipmilbálvalusa dahje girku sámi osiiguin.
+Dál lea Ipmila áigi.
+- Dál lea ollu guolli márkanis.
+Dál lea ráhkaduvvomin liturgiijagiehtagirji buot golmma sámegillii, ja dan golmma giela girjjit galget gárvánit ja almmuhuvvot jagi 2009/2010. Jagi 1993 ja jagi 1995 almmuhuvvojedje sálbmagirjjit davvisámegillii, ja julevsámegillii jagi 2005.
+Dál lea Ruoŧa-Norgga ovttasbargu jođus jorgalit biibalteavsttaid oarjánsámegillii, teavsttat mat dávjá geavahuvvojit iešguđet girkomeanuin.
+Dál leat eiseválddiin vejolašvuođat dán dahkat geavatlaš politihkkan, loahpaha várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+Dál leat máŋga læstadiánalaš suorggi Norggas, ja dat ovddastit ain mávssolaš vuoimmi ja identitehtabeali olu davvi- ja julevsámi guovlluin.
+Dál leat olu iešguđetlágan ovttasteaddjit main leat iešguđetlágan doaimmat ja ovddasvástádus sámegiela hárrái, muhto ii ovttasge leat ovddasvástádus ovttastahttit daid iešguđetge gielladoaibmabijuid.
+Dál leat vel dušše moadde goavdása áimmuin, ii oktage sámiaiggátvuođas, ja danne mii leat ilus go goavddis máhcahuvvo, dadjá Olsen.
+Dalle beasan diehtit eambbo das, mii Su dáhttu lea.
+Dalle beassá oaidnit jus nubbi maid sirre baksamiid nu ahte njuokčamat deaivvadit.
+Dálle borašdávda láve leahkit árra dásis ja dikšun sáhttá šaddat álkibun ja unnit liigeváikkuhusaiguin.
+Dalle bovdejuvvo ođđa seallaiskkusváldimii.
+Dalle buohcci máksá olles golu ieš.
+Dalle buot gulahallan go barget máinnus- dahje vuovdalanplakáhtain dáhpáhuvvá sámegillii.
+Dalle čájehat don leat barggán ja hálidat bargat juoga masa dus lea jáhkku.
+Dalle don dárbbašat " reivejienastanpakeahta ", dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas.
+Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas.
+Dalle eai lean hávdádannjuolggadusat nu mo dál.
+Dalle ferte geahččalit dainna vuorustis, daningo lea deháleappo ahte mánná oažžu alccesis golgosa obanassii.
+Dalle fertejit bohccot fievrriduvvot guorbmebiillain.
+Dalle ferte orustit vuostáváldimis ja moatti diimmu geažis álgá vardin ja áhpehisvuohta nordojuvvo olggos.
+Dalle galget mearrádusa oahppavuođu čielggadit dan láhkai, ahte bivdet bismmás ja vástideaddji girkoorgánas cealkámuša.
+Dalle galget oahppit maid čilget mii lea omd. jávri, johka, čázádat, vuopmi, duottar ja vuovdi.
+Dallege oahpahus galgá leat nuvttá oasseváldiide.
+Dalle gessojit oahppit mielde árvvoštallanbargui sihke gasku bargoproseassas ja go oahppibuvtta lea gárvvis.
+Dalle go álgogirku rievddai juvddálaš ovttakultuvrralaš joavkun ja šattai lihkahus mas ledje olbmot geain ledje iešguđet čearddalaš, kultuvrralaš ja oskku
+Dalle go dat dáhpáhuvvá máŋgii ja dat gii gieđahallo heajut veadjá heajuid, de dat rehkenasto givssideapmin.
+Dalle go lea soahpameahttunvuohta Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka, de boahtá dat oidnosii dalle go áššit meannuduvvojit ráđđehusas dahje stuorradikkis.
+Dalle go sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje jagi 1990, gulle guhtta davvisámegielat suohkana hálddašanguvlui.
+Dalle go stuibmi stáhtaeiseválddiid ja sámiid gaskka lei vearrámus 1980-81:s, de lei dárbu politihkalaččat miehtat sámi vuoigatvuođaid ektui.
+Dalle haddebidjan lea friddja, dat mearkkaša dálkkasfitnodagat ieža mearridit hatti.
+Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái.
+Dalle ii dárbbat mannat testeme iežas.
+Dalle juohkehaš guhte lea Kristusis, lea ođđa sivdnádus. Boares dilli lea vássán, ođđa dilli lea boahtán.
+Dalle láve borašdávda leahkit árramuttus ja dikšun sáhttá šaddat álkibun unnit siidováikkuhusaiguin.
+Dalle lea álkit buohkaide oaidnit ahte olaha go oahppi mihttomeriid vai ii.
+Dalle lea buorre diehtit iežat vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.
+Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá.
+Dalle lea dáhkádusfitnodatsearvvis riekti oažžut oasi dain dieđuin mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buhtadussii.
+Dalle lea ealádat vátni ja guohtunkvaliteahtta vuollegas.
+Dalle lea justa dat maid mánná dáhttu: ahte ollesolmmoš oaidná ja duođašta su.
+Dalle lea maid áigi gielddaide ja earáide dahkat formálalaš mearrádusaid das ahte sii dorjot prošeavtta.
+Dalle lea mánáide álkit áddet, ja dát lea vuođđun ovdá nahttit ehtalaš dihtomielalašvuođa ja iežas ehtalaš miella guottuid.
+Dalle lea oahpaheaddji bargun addit ohppiide heivehuvvon hástalusaid.
+Dalle lea ovdamearkka dihtii dehálaš ahte ii sirre mánáid sierra joavkkuide, dahje atte sidjiide fásta saji borranbeavddi guoras dahje čoahkkananboddosajis.
+Dalle maid váldojuvvo kursadivat go oahppolihtut lágidit kurssaid eará fágain ja fáttáin, ee. sámegielas.
+Dalle nammadedje máŋga báikenammaoaivadeddjiid, earret eará sámegielat ja suomagielat báikenamaide.
+Dalle oahppit dárbbašit máhttit geavahit máŋggalágan bargovugiid ja bargomálliid.
+Dalle oažžu apotehkas guitte mii gohčoduvvo allagolloduođaštus go oastá dálkasiid allagollosuoji siste.
+Dalle oažžu mielde nuppi gearddi tableahtaid ja váldá daid ruovttus.
+Dalle oažžu tableahta abortavuostáváldimis.
+Dalle oažžu vuostáváldimis álggos dálkasa mii lea seammalágán tableahtta go mii gevto árra aborttas.
+Dalle olmmoš láve álgit lotkkoduvvat ja áŧestus unnu.
+Dalle olmmoš sáhttá oažžut evttohusa ahte seallarievdamat váldojuvvojit eret dehe sáhttá vuordit ja geahččat jus rievdamat buorránit ieža.
+Dalle ovttaskas vállje ieš geaid sii ožžot informeret.
+Dalle ožžot oahppit dárkilet gova das movt sámi báikenamat leat ráhkaduvvon.
+Dalle rehkke ahte okta dain gullo njoammunsuodjelága vuollái vai ii dárbbat máksit.
+Dalle šaddá oahpaheaddji maiddái ráhkadit ovdanbidjama fitnu birra vai oahppi sáhttá ráhkkanit jearrat gažaldagaid dasa.
+Dalle sáhtát maid leahkit mielde mearrideame iežat divššus.
+Dalle sáhttá dát ságastallangirjjáš leat veahkkin árgabeaiságastallamii sihke davvisámegillii, julevsámegillii ja lullisámegillii.
+Dalle sáhttá leat ávkkálaš ahte bargit veahkehit hábmet birrasa ja rámma stohkosii.
+Dalle sáhttá leat váttis duddjot buori gulahallama.
+Dalle sáhttet dábit ja symbolat hávdádusa oktavuođas leat jeđđehussan ja dorvun váttis ja hearkkes earráneamis.
+Dalle sáhttet oahppit ieža govvet ja daid atnit oanehis muitalussaide vuođđun, ja man sii njálmmálaččat galget ovdanbidjat.
+Dalle sáhttet várret beaivemeari hávdádusipmilbálválussii ovttas ja sogat dihtet álggu rájis ahte ožžot dan báhpa gean háliidit.
+Dalle sii dárbbašit buori sajádagaid, olbmuid ja dilálašvuođaid go gullet ja atnet giela.
+Dalle soapmásat mis manne hávddi lusa ja gávdne dan nu mo nissonat ledje dadjan, muhto Jesusa gal eai oaidnán. "
+Dalle son manai sudnuin sisa ja orui sudno luhtte.
+Dalle studere dynámalaš proseassaid nu go speadjalastima, joraheami ja sirdáseami.
+Dalle váldo iskkus cinni bajimus oasis.
+Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain.
+Dalle várka láve unnut.
+Dál mii ávvudit dan maid mii leat.
+Dál mii leat vuostáiváldán Hearrá Jesus Kristusa.
+Dál rievdan dáhpáhuvai nationála museaođastusa čađaheami oktavuođas, ja maiddái vuođđo geatnegasvuođaid prinsihpalaš doahttaleami vuođul das ahte álgoálbmogat galget beassat hálddašit iežaset kulturárbbi.
+Dál rohkadallat buot ja buohkaid ovddas mii eatnamis lea: Oahpat min guhtet guimmiideamet ovddas ávvira atnit ja moraštit šattuin ja elliin (...)
+Dal šaddá Sámedikki ruovttusiidu máŋggagielalaš.
+Dál sáhtat ohcat stipeandda elektruvnnalaččat
+Dál sáhttá dásseárvvu čilget sohkabealejuogademiin Sámedikkis.
+Dál Sámediggi bargá
+Dál sihtat rohkadallat ja dan vuostáiváldit maid Ipmil sihtá midjiide addit.
+Dálveguohtuneatnamat
+Dálvejahkebeali lávejit maid fuođđariiguin biebmat.
+Dálvet boazu dávjá eallá biebmovánis ja geavaha iežas gorutváriid.
+Dálvet lea jeagil váldobiebmu, muhtumin lahput dakŋasiiguin ja čáhppesmurjjiiguin.
+Dámahuvvon bohccot geavahuvvojit dávjá turismmas dahje " heargegilvvuin " (" renrace ").
+Dan ahte mii bissut su siste ja son bissu min siste, mii diehtit das go son lea addán midjiide Vuoiŋŋastis.
+Dan ahte sámi teáhterat sáhttet ovdánit dáiddalaččat, buvttadit lávdedáidaga alla dásis ja sáhttet gierdomátkkiid dahkat lávdedáidagiin, nu ahte dat doibmet kulturvásihan- ja kulturgaskkustanarenan, ja sámegiela geavaheapmái ja oainnusmahttimii
+Dán áigge čállet ollu áššebáhpáriid dárogillii maiddái sámegiel oktavuođain, danin go dat lea álkit go maŋŋá jorgalit teavstta dárogillii.
+Dan áigge lea váldojuvvon buohccivissui.
+Dánáigge oahppit ožžot stuorát ovddasvástádusa iežaset oahppamii ja ovdáneapmái.
+Dán áiggi galgá almmuhit jápmima báikkálaš vearroeiseváldái.
+Dán áiggi girku oassálastá dán sáddagis gávnnadeame olbmuiguin sihke lagas birrasis ja riikka rájiid olggobealde.
+Dan áiggis go girku lea leamaš Sámis, de leat ovdánan ollu iešguđetlágan vierut ja ipmárdusat ja hábmen sámi kristtalašvuođaipmárdusa dakkárin
+Dán áigodagas galgá huksejuvvot buorre ovttasbargoforum iešguđetge sámegielaid dáfus, ja galgá bargojuvvot dan ala ahte guovddáš šaddá bistevaš ortnegin 01.07.2014 rájes.
+Dan álgaga duogábealde ahte oažžut saji máilmmiárbelistui, lea dat háliidus ahte máilbmi galgá beassat muosáhit daid kulturhistorjjálaš árvvuid maid mii atnit árvvus, ja ahte dakkár fuomášumis galget leat positiiva váikkuhusat báikegottiide ja geavaheddjiide.
+Dán árvvoštallamis kommišuvdna árvvoštallá geavaheami guhkkodaga ja sisdoalu, das maiddái ahte leago leamašan sierra vai intensiiva adnu, ja ahte leago geavaheddjiin leamašan doarvái govttolaš doaivva ahte sin adnu lea leamašan lágalaš.
+Dán árvvoštallanskovi sáhttá geavahit: Árvvoštallanskovvi čálalaš bargu Muitte maid ahte oahapheaddji galgá árvvoštallat man muddui oahppit leat joksan gelbbolašvuođamihttomeari.
+Dán bagadallamis leat válljen deattuhit gelbbolašvuođamihttomearrin searvat ságastallamii sámi árbevirolaš ealáhusaid birra.
+Dán bagadusa fáddán lea mo dii bargit sáhttibehtet doarjut mánáid sosiála ovdáneami ja bargat hukset buori psykososiála birrasa mii eastada givssideami ja loavkašuhttimiid.
+Dán bálvalusa dahket eaktodáhtolaš olbmot vejolažžan.
+Dan barggu, mas ulbmil lea nanusmahttit áitojuvvon unnitlohkogielaid ja jorgalahttit giellamolsašuvvama, mii sáhttit gohčodit gielalaš ealáskahttimin.
+Dán barggus fertejit plánemis, čielggadeamis ja mearrideamis vuhtii váldit ja oidnosii buktit sámi divššohasaid vuoigatvuođa ja dárbbu oažžut alcceseaset heivehuvvon bálvalusaid ".
+Dán barggus sáhttá ja berre oahpaheaddji fágaidrasttideaddji bargat dainna ahte ovttastáhtta sámegiela ja servodatfága.
+Dán barggu ulbmiliin lea ahte oahppit galget oahppat áššálaččat digaštallat ja iežaset oaiviliid ovddidit.
+Dan beaivve heive maid čájehit solidaritehta álgoálbmogiiguin, geat ellet lossa dilis.
+Dán bidjet ovdanbuktinprográmmii oktan govain ja kárttain.
+Dan bokte ožžot eanebut vejolaš juogadit gelbbolašvuođa.
+Dan bokte sáhttá girku, mii juo lea ge dehálaš oassi báikkálaš servodagas, riggudahttit skuvlla.
+Dan botta besse gullat go olbmot johte meattá ealuin.
+Dan čájeha raporta maid Cand. oecon. Stein Storsul lea čállán Sámedikki ovddas.
+Dan čájeha raporta maid Telemarkforsking lea čállán Sámedikki ovddas.
+Dan čájeha raporta maid Telemarksforskning lea dahkan Sámedikki ovddas.
+Dán dáfus dearvvasvuođabálvalus ja riektelágádus leat guovdilat, dasgo jos sámi olmmoš ii gulahala dáin surggiin, de dat sáhttá bahás sutnje čuohcit.
+Dán dáfus ii leat vuođđoealáhusaid giella dehálaš dušše sámi giellaovdáneapmái, muhto lea maiddái dehálaš árbevirolaš sámi árvvuid ja máhtu sirdimis.
+Dan dagai 12 máhttájeddjiidisguin.
+Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta.
+Dán dahkat riikkaidgaskasaččat, ovttas eará álgoálbmogiiguin ja Norgga eiseválddiiguin.
+Dán dásis eai šiehtadala sisdoalu ektui.
+Dan dihte ii leat juohke jahkeceahkkái oahpahusláhču, muhto juohke oahpahuslážu sáhttá heivehit bajit dahje vuolit cehkiide dan mielde goas fáddá galgá oahpahuvvot skuvlla báikkálaš plána mielde.
+Dan dihte lea gulahallan ja olmmošlaš ovttasdoaibman guovddážis fágas ja muosáhusaiguin ja oassálastimiin ovdána oahppi njálmmálaš giella.
+Dan dihte mon guođán iehčan dutnje almmá baluid haga dahje evttuiguin.
+Dán dili dihte dárbbašuvvo rávisolbmuidoahpahus sámegielas, sihke vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla dásis.
+Dán dili mii dáhttut ovttasráđiid buoridit.
+Dán divttas govvida Fjellner sápmelaččaid beaivvi bárdnin ja mánu nieidan.
+Dán doaibmaplána doaibmabidjooasis čilgejuvvo dárkileappot makkár ovddasvástádusoktavuođat leat omd. oahpahussuorggis ja dearvvasvuođasuorggis.
+- Dán doarjjaortnega ulbmil lea ahte mii háliidit ahte dakkár fitnodagat main lea bistevaš vuovdinbáiki, galget oažžut buriid eavttuid nu ahte sáhttet bisuhit doaimmaset.
+Dan don oaččut eará doaktáris go das mii dus juo lea, juogo du iežat eanadikkis dehe eará eanadikkis.
+dan eiseváldis maid ráđđehus mearrida. Eanet
+Dán fáttás sáhttet oahppit oahppodiimmu / beaivvi vuosttaš 5-10 minuvttaid hárjehallat dearvvahallamis earáid ja oanehaččat muitalit iežas birra sámegillii.
+Dan ferte máhttit go galgá gulahallat earáiguin sihke servvoštallamis, bargoeallimis ja almmolaš eallimis.
+Dán ferten oahppat vai olahan oahppomihttomeriid:
+Dan ferte oahpaheaddji váldit vuhtii go ráhkada oahpahuslážuid.
+Dán fertet hálddašit stáđisvuođain.
+Dan ferte vásihit.
+Dán galget mearreáiggis dahkat.
+Dan gávdná maid oastit apotehkas reseavttahaga.
+Dan geažil lea váttis rekruhttemis meroštallat sin logu geain lea unnitlohkoduogáš.
+Dán gihppagis geavahat ovdánanságastallan-sáni váhnenkonferánsasáni sajis.
+Dán gihppagis leat geavahan VUK-prošeavtta materiála.
+Dán girku biras lea sámi biras.
+Dán gollomeroštallama hárrái lea ain eahpesihkkarvuohta, nu ahte dan soitet vel divustit maŋŋá.
+Dán guovllus leat máŋga fylkkasuohkana ja máŋggat suohkanat.
+Dán guovllus ságastit sihke julev- ja davvisámigiela.
+Dan guovllu viidodat lea Mátta-Várjjagis Finnmárkku fylkkas gitta lulás Engerdalii Hedmárkku fylkkas. Našovnnalaš
+Dán guovtti bivdoguovlluide lassin lea stuorra duktásadjeguovlu Ruovdenjunlovttas Unjárgga gielddas, gos leat nu ollu go 90 duktásaji áigodagas gaskal 3 ja 4000 jagi o.Kr., evttohuvvon váldojuvvot mielde.
+Dán guovtti diŋggas sáhttet leat sierra hattit.
+Dán guovtti fylkka guvllolaš stáhtaorgánat galget geavahit guovttegielalaš nama iežaset logoin, reivviin ja galbbain.
+Dán guovtti suopmana lea dainna lágiin dál vejolaš gullat vahkkosaččat riikkaviidosaš sáddagiin mat leat NRK1 tv-kanálas.
+Dan háliidit maiddái mii.
+Dan ii sáhte Eurohpá dohkkehit.
+Dan ija go son behttojuvvui, válddii láibbi, buressivdnidii ja doadjalii dan, attii máhttájeddjiidasas ja celkkii: Váldet ja borret.
+Danin adnojuvvo dehálažžan ahte dát joatkašuvvá ja ovdánahttojuvvo.
+Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
+Danin dat sáhttá addit doaktárii dihto rávvaga mihtidit čadnojuvvon ja friija PSA gaskavuođa.
+Danin eat galgga vajáldahttit ahte dat leat mii, oktan iežamet lagamuččain, geat dahkat ealli searvegotti.
+Danin evttohit mii njeallje kulturmuito- guovllu Várjjagis oktii- čohkkejuvvon máilmmiárbebáikin.
+Danin ferte giella leat positiiva ja láhččojuvvon oasti / vuostáiváldi guvlui.
+Danin ferte váldit ođđa tableahta nu jođánit go máŧolaš muđui lea riska šaddat áhpeheapmin.
+Daningo čoavjedávda lea bahá njoammut lea buorre jus mánná ja buot veagas basset gieđaid golgi sáibbuin ovdal borrama ja hivssegis mannama maŋŋel ja ahte buohkain lea iežas sihkaldat dehe gevtet oktiigeavtinsihkaldaga.
+danin go das váldot ollu mearrádusat mat gusket
+Danin go dát lea du duođaštus ahte vierru lea gesson, ja lea maiddái dáhkádus ahte don leat ožžon bálkká buot dimmuid ovddas maid leat bargan..
+Daningo golgosis lea sálti máhccá golggosdássedeaddu gorudis bures.
+Daningo ii leat mangelágán cuozza ii leatge miige mii sáhttá cuovkanit go anaša.
+Daningo lea eahpečielggas manin oažžu guobbara lea váttis suddjet iežas dan vuostá.
+Daningo passiivvalaš borgguheapmi lea maid váralaš lea borgguheapmi gildojuvvon restauráŋggain, kaféain, bargobáikkiin ja almmolaš báikkiin.
+Danin go rábmi ovdánahttá olbmo, de lea deaŧalaš oahppái dovdat ahte son máhttá ja sáhttá sihke dasa mii gullá fágalaš ja sosiálalaš gelbbolašvuhtii ja bargovugiid geavaheapmái.
+Danin háliidan áinnas dadjat: "Šaddos du dáhttu".Jáhkát go lea álki dahje váttis dahkat dan maid Ipmil háliida, ii fal nu mo ieš háliidat?
+Danin ii leat luođis diehttelas sajádat ipmilbálvalusas.
+Danin lávejedje olbmot hávdádit fulkkiidis luonddus.
+Danin lea áibbas dárbbašlaš máhttit ovttasbargat.
+Danin lea biibaljorgaleapmi sámegielaide dehálaš oassi Sámi ráđi doaimmas, maiddái sálmmaid ja girkolaš girjjiid jorgaleapmi jnv..
+Danin lea buorre guđđet ráhku ovdal dutkama.
+Danin lea dehálaš ahte lea priváhta reaisodáhkádus mii gokčá goluid ovdamearkka dihte givtta.
+Danin lea dehálaš ahte oažžu veahki mii lea heivehuvvon dasa maid ieš dárbbaha.
+Danin lea dehálaš ahte ovttaskas oažžu guobbara ovdal mánnováivviid dehe jus lea áhpeheapme.
+Danin lea dehálaš geahččalit oađđit ortnegiid.
+Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
+Danin leage deaŧalaš jearrat oahppis ahte mo sus lea skuvllas.
+Danin lea ollásit vejolašvuohta válljet eanet doaimmaid.
+Danin leat gelbbolašvuođamihttomearit aiddostahttojuvvon oahppomihttomearis.
+Danin leat kulturdoaimmat dehálaččat sámi servodagas, ja maiddái ássamii.
+Danin leat lágat mat sihkkarastet vuoigatvuođa riddo- ja vuotnabivdui, mat sihkkarastet meahcásteami ja boazodoalu areálavuođu buoremus dálkkádatheivehanpolitihkka.
+Dán in máhte doarvái bures
+Dán in máhte doarvái bures
+Dán in máhte mun
+Dán in máhte nohka bures
+Dán in máhte nohkka bures
+Danin mii boahtit bistevaččat viiddidit ruovttusiiddumet sámegiel teavsttaiguin.
+Danin olles Ruoŧa viidodat, earret stuorragávpogat, juogustuvvo báikegoddin.
+Danin ovdamearkka dihte boahtit čađahit dieđihemiid ja doarjut suohkaniid ja unnitloguid rahčamušain oaččuhit ráđđehallamiid suohkandásis.
+Danin sávvat mii ahte stipeanda movttiidahttá eambbosit válljet sámegiela joatkkaskuvllas, lohká sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
+Dan iskkat iežat heivehemiid vuolde.
+- Dán jagá ohcamat ja juolludeamit čájehit ahte dáhpáhuvvá ollu gelddolaččaid sámi musihkkasuorggis, ja das leat máŋga šáŋgara, ja máŋga nuorra artistta mat dollet alla dási.
+Dán jagi álbmotbeaivi lea dattetge erenoamáš midjiide Norggas.
+Dán jagi ávvudit sihke Sámedikki 25-jagi beaivvi ja vuođđolága 200-jagi beaivvi.
+Dán jagi deavdiba sihke gonagas ja dronnet 75 jagi.
+Dan jagi galgá Vuođđoláhka rievdaduvvot sakka.
+- Dán jagi golbma Gollegiella vuoiti leat leamaš mielde ja leat ain mielde nannemin sámegiela.
+Dán jagi háliidan sáddet erenoamáš liegga dearvvuođaid Majestehtii Gonagas Haraldii ja Majestehtii Dronnet Sonjai.
+Dán jagi lea 25 jagi áigi go Gonagas Ovllá vuosttaš gearddi rabai Sámedikki. Sámediggi lea boađus árjjalaš ja áŋgiris, muhto maiddái ráfálaš vuoigatvuođarahčan Álttá- ášši bokte.
+Dán jagi leat juolludan doarjaga sihke ođđaáigásaš ja árbevirolaš sámi musihkkii.
+Dán jagi levge ráđđehus sámi leavggain Stáhtaministara kantuvrra olggobealde Akershus latnis.
+Dán jagi ON nissonkommišuvnna fáddán lea veahkaválddálašvuohta nissoniid vuostá.
+Dán jagi stáhtabušeahtain čájeha ráđđehus iežas duohta sámepolitihkalaš ámadeaju ii ge illudahte man ge láhkai, cealká presideanta Aili Keskitalo.
+Dán konvenšuvnna nala dat lea 1997 Kyoto-protokolla huksejuvvon, ja geatnegahttá rikkis riikkaid geahpidit dálkkádatgássaluoitimiid mearriduvvon meari mielde.
+Dán lága bokte suodjaluvvojit boazodoalu areálat sámi boazoguohtonguovllus, mat leat boazodoalu deaŧaleamos resursavuođđun.
+Dán lágan gulaskuddan ii dušsindaga ráđđádallangeatnegasvuođa sámi beroštumiid hárrái nu guhká go dán geatnegasvuođa vuođus lea náššuvnnalaš dahje internáššuvnnalaš riekti.
+Dánlágan njuolggadus- ja norbmačoakkáldagat duddjojit buriid guottuid ja daid vuođul hábmejuvvo oadjebas skuvlabiras ja daid galggašedje oahppi, váhnemat ja skuvla ráhkadit ovttas.
+Dánlágan oahppioassálastin sáhttá leat movttiidahtti.
+Dánlágan skovi sáhttá maiddái geavahit ovdánanságastallamis.
+Dan lágas čuožžu ahte dušše norgga stáhtalahtut sáhtte oastit eatnama, ja deaŧalaš lei vuovdit eatnama sidjiide geat ávkkástalle dainna eanadoallin ja olmmožin " ... som kunne tale, lese og skrive det Norske Sprog og benytte det til daglig Brug " (geat máhtte hállat, lohkat ja čállit dárogiela ja geavahit dan beaivválaččat).
+Dán lagas oktavuođadili deattuhii ON Earenoamášdieđiheaddji Josê R. Martinez Cobo raporttastis man ráhkadii 1972-1982 áigodagas.
+Dán láhčui galgá oahpaheaddji geahččalit gávdnat ságastallanbeali boarrásiidsiiddas, nuoraidklubbas, gáffádagas, dollagáttis, johkagáttis ja sullásaš báikkis gos gávdnat sámegielat olbmuid.
+Dan láhkai dearvvasvuođafitnodagaid dárbbut sámegielas ja sámi kultuvrras bohtet oidnosii.
+Dán láhkái ii šat ráddje oskueallima girkui viessun, muhto čatná dan dihto báikkiide luonddus, ja duovdagiidda main lea erenoamáš historjá.
+Dán láhkai lea vejolaš áddet ahte nubbi olmmoš sáhttá vásihit dihto dili eará láhkai go ieš.
+- Dan láhkai mii buoridit almmolaš hálddašeami dási, ja luvvet áiggi, mainna earret eará sáhttit meannudit áššiid johtileappot ja dahkat bargguid, mat eaktudit searvama ja persovnnalaš gulahallama, ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+Dán láhkái rehkenastingálga veahkeha ovdánahttit fágalaš gelbbolašvuođa sámegielas.
+Dán lanjas sáhttá eahpeformalalaččat ságastallat deatalaš áššiid birra, geometriija geažil sáhttá nuppe geahčen orrut dego dat livččii váccáhat, muhto go eanet lahkona dievasčoahkkinlanja, de govdu guhkes feaskkir masa čáhket eanet olbmot.
+Dan lassin ahte manná jeavddalaččat dássedit seallaiskkus- dárkkisteamis galgá danin álo ohcat dikšuma jus oažžu vardimiid go anaša, jus dávjá oažžu vardimiid mánodávddaid gaskkan dehe jus oažžu vardimiid maŋŋel go mánodávddat leat nohkan.
+Dan lassin duhpát lea divrras, ja sáhttá dagahit nákkiid, heajut veadjima ja unnit seksahálu.
+Dan lassin gullo dearvvašvuođa ja buohccedikšun man gielddat jođihit dehe soahpamuša mielde gielddaiguin ja almmolaš fuolaheapmi Sosiálabálvaluslága jelgii man oažžu dearvvašvuođa ja buohccedivššu olis.
+Dan lassin lea geavahanláhkai vuoitu, mii juohke jagi čoaggana sámeálbmotfoanddas.
+Dan lassin lea leahkime allagollosuodji buohccereaissuide ja teknalaš veahkkeneavvuide mat mearriduvvo eanadikkiin.
+Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái.
+Dan lassin sigareahtain gevtojuvvo darvi earet eará asfálttain ja molenfearggain.
+Dán lávdegottis ferte leat mandáhtta čielggadit ja evttohit rievdadusaid sámegillii guoski lágain ja válddis.
+Dán lea hui álki dahkat jus oahppi čállá dihtoriin.
+Dán leat dahkan vai guolásteddjiide láhččet eanet válddi ja váikkuhanfámu go resurssaid geavaheapmi galgá mearriduvvot.
+Dan loahppacealkámuš lea ahte Ceavccageađggi berre árvvoštallat ovttas golmmain eará kulturmuitoguovlluin Várjjagis.
+Dán máhtán bures: Dáhton
+Dán máhtán bures:
+Dán máhtán
+Dán máhtán hui bures
+Dán máhtán hui bures
+Dán máhtán hui bures
+Dán máhtán hui bures:
+Dán máhtán hui bures:
+Dán máhtán oalle bures: Dáhton
+Dán máhtán oalle bures:
+Dán máhtán oalle bures:
+Dán máhtán veaháš: Dáhton
+Dán máhtán veaháš:
+Dán máhtán veaháš:
+Dan maŋibus mearkkašit mii deattu mii biddjo eret- ja sisafárremii mii dál dáhpáhuvvá árbevirolaš kymrigielat guovlluin Cymrus / Walesas.
+Dan maŋŋel juohke viđat jagi dassážiigo lea 60 jagi boaris.
+Dan maŋŋel váldo gođusiskkus ravssas.
+Dan maŋŋil lea maid diakoniijavirgi ásahuvvon. Maŋemus logijagi
+Dan mii ávvudit odne, sámeministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+Dan mii dárbbašit, dan mii leat ánssášan.
+Dán mii háliidit ávvudit ovttas dinguin - bures boahtin gásttašeapmái!
+Dán mun in máhte nohka bures
+Dán mun máhtán
+Dán mun máhtán hui bures
+Dan neahttabáikki bálvalusat leat sihke dárogillii ja sámegillii.
+Danne áiggun ain bargat dan ala ahte dákkár doaibma ii čađahuvvo, ja mii áigut váldit ovdan ášši máŋgii sihke nuoskkidanlága, čáhceláhkaásahusa ja minerálalága ektui, lohpaha Muotka.
+Danne áigu Sámediggi bargat dainna ulbmiliin ahte álgoálbmotnissonat besset searvat riikkaidgaskasaš arenai ja ahte sis lea váikkuhanfápmu doppe.
+Danne ávžžuhan garrasit joatkit prošeavtta, loahpaha Olsen.
+Danne dárbbašit mánát liekkusis, litna ja árvvosmahtti fuola mánáidgárdebargiin.
+Danne dát lea stuorra ja váttes ášši sámi servodahkii.
+Danne eai leat ollu oskkuoahpahusa guovddáš fáttáin mielde bajilgovas vuolábealde.
+Danne evttoha sámediggeráđđi giellakampánja 2013 giellajagi oktavuođas man ulbmilin lea movttiidahttit eanet geavahit sámegiela ja rekrutteret eambbogiid oahppat giela.
+Danne fertejit doaibmabijut heivehuvvot daid iešguđetge gielaid dárbbuide.
+Danne ferte sámegiella nannejuvvot dáin guovlluin dan bokte ahte addojuvvo sámegiel oahpahus, ahte ásahuvvojit sámástanarenat, ahte bohtet resursaolbmot ja ahte sámegiella čalmmustahttojuvvo eambbo.
+Danne ferte váldit vuođu dan guoskevaš giellaguovllu dilis, ja de hábmet strategiijaid dan vuođul.
+Danne háliidit ahte ollesolbmot hállet singuin dábálaš jienain.
+Danne háliidit čielggadit movt mii ipmirdit dáid doahpagiid.
+Danne Justiisadepartemeanta lea lágidan vejolašvuođa čađahit giddagasvirggálačča oahpu gáiddos oahpahussan.
+Danne lassána gávpogiin dárbu giellaarenaide ja oahpahusvejolašvuođaide.
+Danne lea dárbu ahte mii bidjat searaid sihkkarastit ahte julevsámegiella ja oarjilsámegiella šaddet ealli geavahan-, ovttastallan- ja máhttogiellan maiddái boahttevaš buolvvaidege.
+Danne lea dárbu ahte sii buohkat geain lea ovddasvástádus sámegielain, bidjet erenoamáš searaid dáid gielaid nanusmahttimii.
+Danne lea dárbu árvvoštallat leat go lágat ja njuolggadusat doarvái bures heivehuvvon servodaga ovdáneapmái, dadjá Widvey.
+Danne lea dárbu eambbo áŋgiruššat ovddidit sámegielaid.
+Danne lea dárbu guorahallat hálddašanmodealla sihkkarastin dihte ovttaskas olbmo vuoigatvuođa geavahit sámegiela go deaivvada almmolaš hálddahusain.
+Danne lea dárbu hukset dutkanmáhtu oarjilsámegielas ja julevsámegielas.
+Danne lea dárbu ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid, nu ahte fátmmastit olles riikka.
+Danne lea dárbu ođđa hálddašanmodellii mii boahtá dálá sámegiela hálddašanguovllu sadjái.
+Danne lea dárbu ollislaččat árvvoštallat njuolggadusaid sámegielaid birra, ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja iešguđege almmolaš hálddašeami gaskka.
+Danne lea dehálaš ahte bargit jurddašit iežaset láhttema, rolla ja praksisa birra ja árvvoštallet iežaset láhttema mánáid čájehuvvon sávaldagaid ja dárbbuid vuođul.
+Danne lea dehálaš ahte dat vuoruhit oahpahusruđaid njuolggadusaid ja oahpahusdárbbuid vuođul.
+Danne lea dehálaš ahte dilálašvuođat láhččojuvvojit nu, ahte lea vejolaš buoridit sámi mánáidgárdefálaldagaid ja mánáidgárddiid sisdoalu davvisámi, julevsámi ja oarjilsámi guovlluin ja maiddái stuoribuš gávpogiinge.
+Danne lea dehálaš láhčit diliid eambbo čállingiela geavaheapmái.
+Danne lea dehálaš láhčit fysalaš birrasa nu, ahte lea doarvái várddus.
+Danne lea dehálaš nannet álbmoga vejolašvuođaid ja vuoigatvuođaid geavahit sámegiela gávpogiin.
+Danne lea dohkketmeahttun fuotnut mánáid dahje bidjat daidda namaid.
+Danne lea ge deaŧalaš fuomášuhttit dáid hástalusaid birra Norgga ja Ruoŧa stáhta eiseválddiide, ja dan mii áigut ge dahkat, dadjá Keskitalo.
+Danne lea giela suddjen ja viidáset ovddideapmi dehálaš ii ge dárbbaš čilgejuvvot eará ládje.
+Danne lea hirbmat dehálaš ásahit buriid rutiinnaid mat mánáid mielas addet ollesolbmuid olámuddui.
+Danne lea hui deaŧalaš čalmmustahttit ja gudnejahttit dán barggu, joatká Olli.
+Danne lea nana matematihkkagelbbolašvuohta eaktun servodaga ovdánahttimii.
+Danne lean ilus go mii dál doarju guokte nana fitnodaga, loahpaha Muotka.
+Danne lea nu máŧohis surgatlaš go nuorra olmmoš jápmá.
+Danne lea ortnet deaŧalaš sámegiela ovddideapmái ja dihtomielalažžan dahkamii.
+- Danne lea sakka šállošahtti go Sámedikki dáhttu konsulteret Ráđđehusain dan birra ahte ráhkadit strategiija seksuálalaš rihkkumiid ja veahkaválddi birra mánáid vuostá, hilgojuvvui.
+Danne lea Sámediggeráđđi ilus go lea sáhttán lasihit doarjaga dáid organisašuvnnaide maiddái boahtte jagi bušeahtas.
+Danne lea Sámediggi álggahan barggu ođasmahttit ja álkidahttit ovttasbargošiehtadusaid.
+Danne lea Sámediggi evttohan ahte nammaduvvo sámi almmolaš lávdegoddi (SaOU / SáAL) mas leat Ráđđehusa ja Sámedikki ovddasteaddjit.
+Danne leatge ásahushuksen ja ásahusovddideapmi hui deaŧalaččat sámi servodaga ja sámi demokratiija goziheapmái ja ovddideapmái.
+Danne leat namuhuvvon barggut hui ávkkálaččat, muhto eai doarvái giellapolitihka máhttovuođđun.
+Danne leat váldán mielde sámi álbmoga máhtu vuoiŋŋalašvuođas, girkoeallimis ja árbevierus dakkár mávssolaš árbevierrun maid
+Danne mannet ruđat vuosttažettiin doaibmabargguide, ja giellaguovddážat leat buoremuddui prošeaktaruđaid duohken vai sáhttet bargat giellaovddidemiin.
+Danne mii álmmuhit odne bálvalusa dás: www.sátni.org: digitála sátnegirji buot golmma sámegillii ja davviriikkalaš gielaide.
+Danne mii eat bala vaikko eanan doarggistivččii, vaikko várit lihkastivčče ábi čiekŋalasas,
+Danne mii leat dieđihan duodjeorganisašuvnnaide ahte mii bargagoahtit dainna ahte gávdnat molssaeavttuid dálá ortnegii, dadjá Muotka.
+Danne mii namuhit bargiid oassálasti ma, rollaid ja árvalusaid maiddái dán kapihtta lis mas máinnašuvvojit mánáid okta vuođahuksen, oktavuođat ja sin gaska saš ovttas doaibman.
+Danne mis lea buorre jáhku dasa ahte Vuotnaguolástuslávdegoddi váikkuha positiiva ovdáneami riddo- ja vuotnaguolástusas davvin, loahpahit Sjåstad, Sandberg, Knutsen ja Muotka.
+Danne šaddáge dárbbašlaš geavahit vugiid oadjudit sin dánlágan deaivvademiide.
+Danne várrejuvvojit sierra ohcanvejolaš ruđat prošeavttaide mat sáhttet nannet oarjilsámi ja julevsámi giellabirrasiid.
+Dán njuolggadusa lea maid vejolaš váldit atnui sámi ohcciid várás.
+Dán oahpaheaddji earuha ja heiveha ohppiid agi ja ovdalgihtii máhtu ektui.
+Dán oasis addá gieddebargu buori vuođu ovdánahttit máhtu ja guottuid.
+Dan oasis Davvi-Norggas mii ii lohkkojuvvo sámi guovlun lea olmmošlohku lassánan.
+Dán ođđa láhkii gullet visot
+Dán oktavuođas áddejit ollugat boastut go navdet ahte sierra doaibmabijut leat seamma go sierra vuoigatvuođat.
+Dan oktavuođas berrejit árvvoštallojuvvot áššit mat gusket dulkonoahpahussii nugo rekruhtten, vejolašvuođat váldit deavdda- ja joatkkaoahpu, Sámi allaskuvlla ja Oslo allaskuvlla vejolaš ovttasbargu dulkaoahpahusa hárrái, ja dáláš dulkadohkkehanortnet.
+Dan oktavuođas departemeanta áigu maid árvvoštallat dárbbašuvvojitgo ortnegat main leat doarjagat eambbo sámegielalaš aviisafálaldagaid vuođđudeapmái.
+- Dan oktavuođas galget Norgga ja Ruoŧa sámedikkit, Norgga boazosápmelaččaid riikasearvi ja Ruoŧa boazosápmelaččaid riikasearvi, bargat viidáseappot dainna áigumušain ahte soahpat konvenšuvnna.
+Dan oktavuođas go EO sadjásašdoaimmahusdirektiiva lea laktaduvvon EES-šiehtadussii de Ráđđehus dál árvala viiddis doaibmabidjopáhka sihkkarastit ahte direktiivva ovttaárvosašvuođaprinsihpat geavatlaččat čuvvojuvvojit.
+Dán oktavuođas lea deaŧalaš ovdánahttit kritihkalaš árvvoštallandáiddu ja diđolaš gáldogeavaheami.
+Dán oktavuođas lea deaŧalaš ovdánahttit kritihkalaš árvvoštallandáiddu ja gáldogeavaheami.
+Dán oktavuođas lea deaŧalaš ovdánahttit kritihkalaš árvvoštallangálgga ja gáldogeavaheami.
+Dán oktavuođas lea hui mávssolaš ahte árbevirolaš sámi ealáhusaid rolla giellaoahppanarenan suddjejuvvojit ja ovddiduvvojit, nu ahte giella ja dehálaš árvvut seilot ja sáhttet dolvojuvvot viidáseappot boahtteáigái.
+Dán oktavuođas leai áigeguovdil nai namuhit álgoálbmotjulggaštussii man ON váldočoahkkin 2007 čakčamánu 13. Beaivvi mearridii.
+Dán oktavuođas lea maid dehálaš deattuhit ahte sápmelaččat geat eai leat beassan oahppat sámegiela, fertejit ražastit váldit giela ruovttoluotta.
+Dán oktavuođas lea sámiin ja eará eamiálbmogiin máhtolašvuohta luonddu hárrái, man lea dehálaš árvvusatnit.
+Dan oktavuođas leat Sámi allaskuvla ja Sámi statistihka analysajoavku guovddáš ovddasteaddjit dan lagasvuođa geažil mii sis lea sámi giellabirrasiidda.
+Dan oktavuođas ráhkaduvvui ovttasbargošiehtadus Sámedikki ja ovttaskas suohkana / fylkkasuohkana gaskka doarjjageavaheami birra.
+Dán oktavuođas sáhttá leat áigeguovdilin lágidit gallestallamiid, skuvlamátkkiid ja leairaskuvlla.
+Dan olis veahkehit mánáid, nuoraid ja ráves olbmuid, geain leat váttisvuođat ovdánemiin, dahje geain lea váttis oahppandilli.
+Dán orgána barggut šaddet ee. leat gielladutkamat, gielladikšun, giellaovddideapmi, terminologiijabargu, normeremat, nammabálvalus, báikenamat ja diehtojuohkin sámi giellafágalaš áššiin.
+Dán ovdamearkkas adno e.e. teakstameannudanprográmma ja lohkomeannudanprográmma lassin videokonferánsarusttegiidda.
+Dán ovdamearkkaš čilgejuvvojit alla mihttoolahusa eavttuid evttohus.
+Dán ovdamearkkas galget oahppit ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta.
+Dán ovdamearkkas sáhttá atnit joavkologga 1 dáppe http://www.lex.no/vurdering.
+Dán ovdáneami lei vejolaš oaidnit jo jagi 1991 álbmotlohkamis.
+Dán ovddasmanni prošeavtta vásáhusat šaddet váldojuvvot vuhtii maiddái resursaskuvllaid ráhkadeapmái máiddái oarjilsámi ja davvisámi guovlluide.
+Dán plánaveahkis lea eará áššálaš ja geográfalaš doaibmaguovlu go Finnmárkku meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusain.
+Dán prográmmas sáhttá diŋgot radio- ja tv-prográmmaid n. g. podkastan.
+Dán proseassas ráđđehus lea váldán oktavuođa Sámediggái.
+Dán rádjái eai leat čađahuvvon nie dárkilis guorahallamat eat ge leat lihkostuvvan háhkat doarvái buori dokumentašuvnna gielladiliid birra servodagas.
+Dán ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssa áigumuššan lea váikkuhit dan ahte máilmmi álgoálbmogat ožžot vejolašvuođa buoremus lági mielde ráhkkanit dán deaŧalaš máilmmikonferánsii ja álgoálbmotrivttiid ollašuhttimii.
+Dán raporttas bidjá Telemarksforsking ovdan bohtosiid ja dárkilis dieđuid sámi gielddain.
+Dán raporttas válddahuvvo ahtanuššan sámi guovlluin ássama, bargosajiid, oahppodási, ealáhusovddideami, innovašuvnna ja geasuheami ektui.
+Dán riiddu duogáš lei dat go guolástusservodagat ja Norga eai šat háliidan brihttalaš feastonuohttefatnasiid vuonaide.
+Dán rohkosis rohkadallat ahte Ipmila dáhttu galgá šaddat buot áššiin ja juohke olbmos.
+Dan sadjái sáhtt�� allagollosuodji guoskat bátnedivššu jus olbmoš leat stuora ja guhkesáigásaš dárbu persovnnalaš dikšui su beaivválaš eallimis.
+Dan sadjái sáhttá muhtumin leahkit ilá árrat mannat testeme.
+Dan sadjái yoghurta soaitá čoaskudit ja danin lea buorre sakŋasii.
+Dan sáhttá beare jurttamovra dehe doavttir čállit reseaptan.
+Dán sáhttá buoremusat dahkat ovttasbarggus báikkálaš birrasiiguin ja ásahusaiguin main lea gielladieđalaš gelbbolašvuohta.
+Dan sáhttá dahkat buot fágain.
+Dan sáhttá dahkat čálalaččat oahppibargguid oktavuođas, oahppiidságastallama oktavuođas, e-poastta dahje telefuvnna bokte.
+Dan sáhttá dahkat govva- ja sátnelotto, dálkebiŋgo bakte jna..
+Dan sáhttá dahkat ieš bumbolsákkiin man oažžu go manná testeme iežas dehe diŋgo teastta ruoktot.
+Dan sáhttá dahkat jienasteami bakte dehe leahkit mielde válggas nominerenjoavkkus.
+Dan sáhttá dahkat vuostáváldimis gos aborta dahkkui dehe ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis.
+Dan sáhttá darvvihit anašeamis muhto lea eahpedábálaš.
+Dán sáhttá earret eará dahkat dan bokte ahte dihtomielalaččat válljet mánáidgárdemodeallaid ja oahpahusmodeallaid daidda iešguđetge sámegiel ohppiidjoavkkuide.
+Dan sáhttá geardduhit maŋŋil go oahppi lea čađahan fáddáoasi.
+Dan sáhttá maid govvidit ahte smáhkke soamis eará.
+Dán sáhttá oahpaheaddji dahkat go ovdalgihtii humada juohke váhnemiin / ovddasteddjiin ja dasto juohke áidna ohppiin.
+Dán sáhttet álgogillii čállit.
+Dan sáhttet buoremusat árvvoštallat báikegottiin.
+Dan sáhttet dahkat ovdamearkkadihte sámi-dáru ipmilbálvalusain, mas konfirmánttat doaimmahit bálvalusaid oassin konfirmántaoahpahusas.
+Dán sáhttet loahpas čájehit stuora šearbmas earáide luohkás.
+Dán sáhttet njálmmálaččat ovdanbuktit luohkkái.
+Dán sáhttet ráhkadit čálalaš šiehtadussan skuvlla, oahppi ja ruovttu gaskii.
+Dan sajis buohccejournálat ja eará sullásaš áššegirjjit mat gullojit dutkamii gokčet jávohisvuođageatnegasvuođa.
+Dan sajis guoppar sáhttá viidut cinneanašeami bakte vaikko dat lea eahpedábálaš.
+Dan sajis muhtin nieiddat sáhttet vardit go sis lea cinneanašeapmi vuosttas geardde, muhto dábáleamos lea ahte ii vardde.
+Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos.
+Dán Sámediggi dahká golmma dásis;
+Dán šattan oahppat vai olahan oahppoulbmiliid:
+Dan seamma ferte dahkat lohkosániiguin, ortnetloguiguin ja millimehter ja centimehter mihtidandoahpagiiguin.
+Dan siidui lea maid biddjojuvvon Den samiske skrivebua.
+Dan sii oanehaččat ovdanbidjet njálmmálaččat.
+Dan siste oažžut eallit ja jápmit ja oktii bajásčuožžilit agálaš eallimii.
+ Dánskkagiella  Vuolit-duiskagiella  Vuolit-sorbiagiella  Davvi-frisiagiella  Romani  Saterfrisiagiella  Allasorbiagiella DÁNMÁRKU
+Dán sosiálalaš máhtolašvuođa galgá oahppi máhttit geavahit buoremus lági mielde earáiguin ovttastaladettiin ja ovttasdoaimmadettiin.
+Dán spealu sáhttá atnit buotlágan fáttáide.
+Dan strategiija oktavuođas man namma lea "Kompetanse for kvalitet - videreutdanning for lærereš (Máhttu kvalitehta dihtii - joatkkaoahppu oahpaheaddjiide), galgá addojuvvot lohkanfálaldat mii lea gitta 60 oahppočuoggá árvosaš dan golmma sámegielas mat leat Sámi allaskuvllas, Bodeaju allaskuvllas ja Davvi-Trøndelága allaskuvllas.
+Dán váldooasis lea sáhka čálalaš gulahallamis, dat mearkkaša lohkat ja čállit sámegillii.
+Dán váldooasis lea sáhka das ahte oaidnit čanastaga gaskkal giela ja kultuvrra.
+Dán váldooassái gullá maid ovdánahttit dulkongelbbolašvuođa.
+Dan vuođul maid diehtit sámegiela dili birra odne, sáhttá leat ávkkálaš bargat guđain iešguđetge diliin:
+Dan vuođul šaddá árvvoštallojuvvot leago dárbu nannet dán fálaldaga sámi oasi vel eambbo.
+Dán vuođul sáddii Sámediggi 2009 geassemánus gulaskuddamii árvalusa mii gohčoduvvui " Njuolggadusat minerálaid geavaheami birra maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti árbevirolaš sámi guovlluin ".
+Dá ovdamearkkat Ávvir áviisasiidduin:
+Dáppe galget suohkanat láhčit dili nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja iežaset kultuvrra.
+Dáppe galget vásihit ovttasdoaimma earáiguin ja ovdánahttit sosiála gelbbolašvuođa.
+Dáppe gávdná máŋgga guovllu báikenamaid miehtá Norgga.
+Dáppe gávdná olles Norgga kárttaid, dain leat maid sámegillii čállojuvvon báikenamat: www.statkart.no
+Dáppe gávdnojit eanas dárogielnamat, muhtin sámi namat leat registrerejuvvon.
+Dáppe leat maid Várjjaga sápmelaččaid čakčabivdima duktásajit, áigemeroštallojuvvon gaskal 12- ja 1400 m. Kr. Noiddiidčearus leat máŋggaid kilomehteriid vuopmanat mat dolvot gierdogárddiide.
+Dáppe sáhttá čállit báikenamaid sisa ja oažžu daid vástideaddji nama eará gielaide: http://giellatekno.uit.no/cgi/geo.sme.html
+Dáppe vuhtto 12000 jagi ássan, dáppe lea eahpitkeahttá ovdal kristtalašvuođa stuorámus sámi hávdesadjeguovlu, dáppe leat bálvvosbáikkit ja bassi eanadathámit, ja dáppe lea vuolgán rikkes máinnastanárbevierru.
+dárbbašit buoriduvvot dan ládje ahte eiseválddiid
+dárbbašlaččat.
+Dárbbašuvvo erenoamážit ásahit deaivvadansajiid, main sáhttet nannet ja ovddidit sámegiela geavaheami dan guovllus.
+Dárbbu mielde sáhttá áššeosolaččaide addit dieđu náššuvnnalaš dieđihaneiseválddi bokte.
+Dárbbu mielde sáhttá oahpaheaddji veahkehit ohppiid gažaldagaiguin: Sáhtát go namuhit soames dain gielain maid beaivválaččat gulat?
+Dárbbu mielde sáhttet goappaš lávdegottit atnit áššedovdiid veahkkin sierra guorahallanbargguide.
+Dárbbut juohkásit dan láhkai, ahte 75,4 miljovnna kruvnno mannet bargui, ja 24,6 miljovnna kruvnno stuorát reaidduid háhkamii.
+Dárbu lea ahte mánáidgárddit jeavddalaččat árvvoštallet iežaset vugiid oahpahit sámegiela.
+Dárbu lea álggahit doaibmabiju mii nanne sámegielalaš oahpaheaddjiid rekruhttema.
+Dárbu lea álggahit seammamállet doaibmabiju go nuortalašgiela várás.
+Dárbu lea deattastit ahte oahppiid vuoigatvuođat bissot beroškeahttá doarjagiid sturrodagain, ja ahte gielddat fertejit bargat dan badjelii ahte addojuvvo dakkár fálaldat mas lea buorre válljodat, nu ahte oahpahusa ulbmilat ollašuvvet.
+Dárbu lea eiseválddiid beales eambbo buktit dan golbma sámegiela oidnosii politihka hábmemis, doaibmabijuin ja almmolaš áššebáhpáriid jorgaleamis jna..
+Dárbu lea geahčadit maid fertešii dahkat sámegielaid sihkkarastima várás boahtteáiggis, dadjá Keskitalo.
+Dárbu lea liigemovttiidahttimii oaččuhan dihtii ohcciid sámi oahpaheaddjioahpahussii dahje dábálaš dáža oahpaheaddjioahpahussii mas oahppis lea sámegiella fágan.
+Dárbu lea maid ahte mánáidgárdi lea diđolaš sámegiela ealáskahttimis, ja ahte das lea čielga ulbmil dasa, mo áigu bargat sámegiela ealáskahttimiin.
+Dárbu lea maid buoret dieđuide das mo sámegielat ovdánit ovttastallan- ja gulahallangiellan sámi bearrašiin, sámi mánáid ja nuoraid, ja sámi vánhemiid ja eará rávessámiid beaivválaš eallimis, sihke davvisámi, julevsámi ja oarjilsámi guovlluin.
+Dárbu lea maid háhkat dieđuid das makkár oahpaheaddjidilli lea sámi skuvllain olggobealde sámi guovlluid.
+Dárbu lea nannet dutkama ja lohkamiid sámegielas ja sámegillii.
+Dárbu lea oažžut buoret systemáhtalaš dieđuid dáid gielaid ovdánanproseassaid birra vai mii áddet sámegielaid boahtteáigásaš ovdánaneavttuid.
+Dárbu leat dattetge maid addit bajimuš riikkalaš mearrádusaid (láhkaásahusa) áiggiid guhkodagas ja váldoosiid huksehusas (fágaid, pedagogihka, geavada jna.), mat galget gustot maiddái sámige vuođđoskuvlla vástesaš oahpaheaddjioahpahussii.
+Dárbu lea ulbmálaččat doarjut giela ja hutkat ođđa čovdosiid mat heivejit oarjilsámegiela erenoamáš dillái.
+Dárbu livččii geahčadit mo oahppoplána ja diibmologut dárogielas doibmet.
+Dárbu sáhttá leat maid geahčadit sámelága giellanjuolggadusaid riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaideamet čuovggas.
+Dárbu sámegielat gelbbolašvuhtii lea stuoris ii dušše almmolaš ja suohkanlaš bálvalusaid dáfus, muhto maiddái sosiála ja kultuvrralaš fálaldagaid dáfus mat leat servodagas.
+Dárkilit čuovvut areálahálddašeami ja ávkkástallat vuosttaldanválddi sihkkarastimis sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima.
+Dárkkistangoddi galgá hilgut váidalusa jus lea ovddiduvvon soapmásis geas ii leat doarvái gullevašvuohta áššái.
+Dárkkistangoddi lea mearrádusfámolaš go buot lahtut oassálastet mearrádusas.
+Dárkkistangoddi sáhttá ieš gohččut vihtaniid dahje áššedovdiid ja máksit goluid mat čuvvot gohččuma.
+Dárkkistangoddi sáhttá mearridit ahte váidaluvvon mearrádus ii galgga fápmuiduvvvat ovdalgo váidalus lea loahpalaččat mearriduvvon.
+Dárkkistangoddi sáhttá ođđasit gieđahallat ášši mii lea loahpalaččat mearriduvvon jus a) mearrádus lea dieđihuvvon vaikko áššeosolaš ii leat beassan cealkit áššis dahje searvat njálmmálaš šiehtadallamii ja áššeosolaš sáhttá duođaštit alddis leat leamaš dohkálaš ákka jávkamii ja mearrádus lea mannan áššeosolačča vuostá b) ođđa dilálašvuođat ovdanbohtet mat čielgasit čájehit ahte mearrádus lea boastut dahje c) leat áššegieđahallanmeaddimat mat leat mearrideaddji láhkái mearkkašan loahppabohtosii.
+Dárkkistangotti lahttu galgá leat dahkan duopmárváli dahje duopmárdáhkádusa ruovtturiikkas.
+Dárkkistangotti mearrádusa konvenšuvdnadivada hárrái 27. artihkkala mielde, sáhttá son gii lea geatnegahttojuvvon máksit konvenšuvdnadivada, badjelduolbmamiid dihte mat dahkkojuvvojit Norggas váidalit diggegoddái ja Ruoŧas váidalit ášši Leanariektái Norrbottena leanas.
+Dárkkistangotti mearrádusat galget leat eanetlohkomearrádusat (dábálaš eanetlohku).
+Dárkkistangottis galget leat vihtta lahtu geat nammaduvvojit njealji jahkái.
+Dárkkisteaddji: Inga Sjöberg, gynekologa ja riegádahttindoavttir, Ersboda dearvvašvuođa guovddáš, Upmi
+Dárkkuhus ođđa medisiinnalaš árvvoštallama oažžumii lea ahte olmmoš galgá leat sihkkar ahte oažžu dan divššu ja dálkkodeami mii heive buoremusat sutnje.
+Dárkoma bokte ožžot bargit áddejumi das mii dárbbašuvvo doarjut mánáid ovdáneami.
+dárkot guovssahasaid ja eará albmefenomenaid ja muitalit daid birra, ja muitalit myhtaid ja máidnasiid mat gusket nástealbmái ja guovssahasaide sámi árbevierus ja buohtastahttit daid eará árbevieruiguin
+dárkot ja buktit ovdamearkkaid dasa mo olbmuid doaimmat leat váikkuhan dihto luondduguvlui, iskat iešguđet berošteaddjijoavkkuid oainnuid váikkuhussii ja árvalit doaimmaid mat sáhttet gáhttet luonddu boahttevaš buolvvaide
+dárkot ja válddahit mo rumaš reagere iešguđet dilálašvuođain, ja ságastallat iešguđet dovddolaš reakšuvnnaid birra ja fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa oktavuođa birra
+dárkut ja válddahit dálkki ja temperatuvrra juohke beaivvi sierra skovvái man heaŋgut klássalatnjii. Čohkkejuvvon dieđuid vuođul ráhkaduvvo nugomat temperatuvrra statistihkka jna. ja jurddašuvvon dálkedieđáhus bargoáigodaga loahpas.
+Dárogiela ja sámegiela oahpahusa ferte geahčadit ovttas dainnago dárogiellafága "addá " diimmuid sámegiellafágii.
+Dárogielat ja ruoŧagielat teavsttat gustojit dássálaga.
+Dárogillii fas dadjet: "Borte bra, men hjemme best " (Buorre eret ruovttus, muhto ruovttus buoremus).
+Dárogillii
+Dáruiduhttin
+Dáruiduhttin (Fornorsking)
+Dáruiduhttinpolitihka geažil leat olu rávisolbmot geat eai leat oahppan sámegiela.
+Dáruiduhttinpolitihkka mii lei bistán 1800 logu beallemutto rájes lei alimusas Álttá stuimmiid áigge.
+Dáruiduhttinpolitihkka nanosmuvvá nuppi máilmmisoađi rádjai.
+Darvi siskkilda máŋggaid sierra ávdnasiid, oassi dain sáhttet dagahit borasdávdda.
+Dasa čujuhuvvo ahte unnitlohkogiellalihtu geográfalaš ráddjen lea njuovžilat go dat ráddjen mii lea sámelága giellanjuolggadusain, ja ahte árvvoštallanraportta mielde dan geažil lea huksejuvvon nuppe beales ovttadássásašvuođa vuođđojurdaga ja nuppe beales ovttaárvosašvuođa ja ovttadássásašvuođa vuođđojurdagiid gaskii riidu.
+Dása dađibahábut lea váttis ja gáibideaddjin oažžut doarjaga.
+Dása dárbbašit mánát áiggi geahččaladdat ja vásihit iešguđet dilálašvuođaid máŋgii áiggi badjel.
+Dasa gávdnojit nuvtta dihtorprográmmat.
+Dasa gullá diehtu giela birra ja iežas giellaoahpahallama ádden.
+Dása gullá máhttit sámegielaid historjjá, hámi ja ráhkadusa.
+Dása gullá maid geahččat gielaid komparatiiva čalmmiiguin, movt sámegiella nuppástuvvá áiggi mielde ja movt mediat váikkuhit sámegiela.
+Dása gullet njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktimat iešguđet oktavuođain, ja iešguđet njálmmálaš ja čálalaš teavsttat digitála mediain.
+Dasa gullo maid rahčat vuoiggalašvuođa ovdii, omd vuoiggalaš gávppašeami, roassodoaimmaid, olmmošlaš vuoigatvuođaid ja nissonjođiheami.
+Dasa gusket árbevirolaš doabageavaheapmi ja dadjanvuogit.
+Das, ahte oažžut iežas oainnuid guldaluvvot, lea sáhka válddis.
+- Das ahte oažžut ruovttoluotta goavdása sámi opmodahkan lea hui stuorra govastalaš árvu.
+Dasa ii leat geasge earán dahkamuš.
+Dasa lassin árvalit juolludit 20 miljovnna kruvnno Statsbyggii sierralágan prošekterenbargguide terrordagu maŋŋá.
+Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávd-nojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis.
+Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávdnojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis.
+Dasa lassin gáibiduvvo ahte magasiidna- ja čájáhussajit leat museafágalaččat dohkálaččat.
+Dasa lassin galgá Birasdirektoráhta dohkkehit plánaid ja minerálaeiseválddit galget addit doaibmalobi.
+Dasa lassin galgá fága movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
+Dasa lassin galget ráđđehusat ovttasráđiid, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid árvalusa mielde, nammadit ovtta lahtu gii galgá leat dárkkistangotti jođiheaddjin.
+Dasa lassin galget ráđđehusat ovttasráđiid, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid árvalusa mielde, nammadit ovtta lahtu gii galgá leat lávdegotti jođiheaddjin.
+Dasa lassin gávnnat arthikkaliid sámi áššiid birra ja pedagogalaš rávvagiid.
+Dasa lassin geavahuvvo eaŋgalsgiella eanet ahte eanet oahpu váldimis ja bargogiellan máŋgga fitnodagas.
+Dasa lassin Giellagáldu juohká dieđuid sámegielaid birra ja sámegiela fágalaš áššiin.
+Dasa lassin go dievasmahttit ja eanet čiekŋudit ássan- ja oskkoldathistorjái nugo lea čállojuvvon Ceavccageađggis, leat dat golmma eará guovllus iešalddis hui deaŧalaš kulturhistorjjálaš árvvut.
+Dasa lassin gullet Finnmárkku, Romssa, Nordlándda ja Davvi-Trøndelága fylkkasuohkanat hálddašanguvlui.
+Dasa lassin háliida ráđđehus ahte ovddiduvvojit molssaeavttut mat sisttisdollet vejolašvuođaid sirdit Olgoriikadepartemeantta ja Birasgáhttendepartemeantta ráđđehuskvartálii.
+Dasa lassin ii leat fylkkamánniin makkárge bearráigeahččodoaibma giellanjuolggadusaid hárrái.
+Dasa lassin ii sáhte doalvut Dárkkistangotti mearrádusaid diggegoddái dahje váidalit Leanariektái.
+Dasalassin juolluda Sámediggi doarjaga logi giellaguovddážiidda (5,7 milj. ruvnno jagi 2011:s), ja ohcamušaid vuođul doarjaga gielladoaibmabijuide olggobealde hálddašanguovllu (oktiibuot 7,6 milj. ruvnno 2011:s).
+Dasa lassin juolluda Sámediggi njuolggo doarjagiid sámi giellaguovddážiidda.
+Dasa lassin juolluduvvo 150 000 ruvdno prošektii YouTube julevsámegillii.
+Dasa lassin lea čállin giellaoahpahallama reaidun.
+Dasa lassin lea dat bargu maid suohkanat / fylkkasuohkanat dahket nannet ja ovddidit sámegiela, formaliserejuvvon dan bokte ahte šiehtadusas maid lea ovddidanoassi.
+Dasa lassin lea lágiduvvon seminára Stjørdalas guoskevaš orohagaid ja sámečearuid várás.
+Dasa lassin lea Sámedikkis ovddasvástádus kulturprográmmas ja side-events-dáhpáhusain konferánssa áiggi.
+Dasa lassin leat ollu sámit fárredan stuorát čoahkkebáikkiide ja gávpogiidda, ja eret dálá sámegiela hálddašanguovllus.
+Dasa lassin leat sámegiel- ja dárogielfágas ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
+Dasa lassin leat sihke digitála sátnegirjjit, interaktiiva sámegielkurssat ja mášinvuđot jorgalanbálvalus davvisámegielas dárogillii.
+Dasa lassin leat suoma-, sámi- ja meänkieli ságasteddjiin sierra vuoigatvuođat iešguđet hálddahusguovllus.
+Dasa lassin lea vejolaš viiddidit barggu ja váldit ovdan sámegiela eanadatnamahusaid.
+Dasa lassin mii lea namahuvvon bajábealde galgá listaevttohusas:
+Dasa lassin oahpaheaddji maiddái árvvoštallá ja addá dieđu ohppiide.
+Dasa lassin ovddida Sámediggeráđđi dieđáhusaid sierra politihkkasurggiin dárbbu mielde, ja máŋgga suorggis lea maiddái vejolašvuohta ášši loahpalaččat mearridit.
+Dasa lassin rehkenastingálga ja giellagelbbolašvuohta gáibidit ipmárdusa hámis, vuogádagas ja komposišuvnnas.
+Dasa lassin sáhttá Guohtunlávdegoddi maiddái mearridit
+Dasa lassin sáhttet bargit láhčit dili ságastallamiidda smávva mánnájoavkkuin gosa buot mánát besset searvat, ja gos buohkat oidnojit ja gullojit.
+Dasa lassin skuvla oažžu 550 000 kruvnno doaibmadoarjjan.
+Dasa lea geavahuvvon datneherven sámi ornamentihka vuođul ja dasto leat sátnevádjasat ja viissisvuođasánit mat leat vižžojuvvon J. Quigstad čoahkádusain.
+Dása leat čohkken govaid muhtun konfirmašundeaivvademiin.
+Dasa man olu mávssát miellahttudivadin leat guokte váikkuhusa: du sisaboahtu ja man searvegoddái don gullot.
+Dása sáhttá geavahit DHO- skovi dieđuid.
+Dasa sáhttet gullat nugomat sámegielat áviissat, radio- ja tv-sáddagat dahje ođassiiddut interneahtas.
+Dás atnit alla, gaskamuddosaš ja vuollegis meriid mánáiddássái ja árvosániid nuoraidskuvlii ja joatkkaskuvlii.
+Dás čájehuvvojit soames oppalaš oahppoulbmilat, ja oahppodoaimmas čájehuvvojit eanet konkrehta ovdamearkkat.
+Dás čájehuvvo logga árvvoštallanvuohkin.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit aiddostahttojuvvojit oahppoulbmilis, sisdoalus ja bargovugiin, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit duohttandahkkojit oahppoulbmiliin, sisdoallu ja bargovuogit, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit oainnusmahttojuvvojit oahppoulbmiliin, sisdoalu ja bargovuogit, movt vuođđogálggat ovttaiduvvet ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit sáhttet konkretiserejuvvot oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearri aiddostahttojuvvo oahppoulbmilis, sisdoallu ja bargovuogit, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearri duohtandahkko oahppoulbmiliin, sisdoallu ja bargovuogit, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearri duohtandahkko oahppoulbmiliin, sisdoallu ja bargovuogit, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearri duohtandahkko oahppoulbmiliin, sisdoaluin ja bargovugiiguin, movt ovttaiduhttit vuođđogálgga ja movt oahpahusa sáhttá heivehit juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearri duohtandahkko oahppoulbmilis, sisdoallu ja bargovuogit, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahusa sáhttá heivehit juohke ovttaskas oahppái.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomeriid sáhttá konkretiseret oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomeriid sáhttá konkretiseret oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomeriid sáhttá konkretiseret oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Das celkojuvvo ahte " sámiin guđet leat joatkkaoahpahusas, lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ".
+Das čilgejuvvo geat lea mielde, ja mii fáddán lea.
+Dás čujuhuvvo earenoamážiid ON 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvdnii (SP) ja ILO-konvenšuvdnii nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (ILO.
+dás.
+Dás evttohuvvojit oahppodoaimmat mas gáiddusoahpahus ja oahppanvuođđu buohtalastojuvvojit:
+Dás galgá sohkanamahusaiguin bargat.
+Dás galget buohkat čilget sániid sámegillii.
+Dás galget oahppit ieža árvvoštallat: Mii munnje lasiha sátneriggodaga?
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid dasa movt son sáhttá bargat gelbbolašvuođamihttomeriin 4. dásis; sisdoallu ja oahppandoaimmat, vuođđogálggat, heivehuvvon oahpahus, gáiddusoahpahus ja gasku árvvoštallan.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat gealbomihttomeriin 1. dásis.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 3. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 4. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 5. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 8. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 9. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dás gieđahallojuvvojit áššit mat gullojit searvegotti eallimii, o.m.d. doaibma mii jođihuvvo ja makkár ulbmiliid searvegoddi galgá ollašuhttit.
+Dasgo dat mii lea nohkavaš, ferte gárvvohuvvot nohkameahttunvuođain, ja dat mii lea jámolaš, ferte gárvvohuvvot jápmemeahttunvuođain.
+Dasgo dat mii lei ovdal, ii leat šat.
+Dasgo du lea riika, fápmu ja gudni
+Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálasvuhtii!
+Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálasvuhtii!
+Dasgo go mii leat gárvvohuvvon dainna, de eat leat šat álás.
+Dasgo lea čállojuvvon: Nu duohta go ealán, cealká Hearrá, juohke čibbi sodjala mu ovddas, ja juohke njuovčča dovddasta Ipmila.
+Dasgo lea juo eahket beallái, ja beaivi lea vássimin. "
+Dasgo min diehtu lea váilevaš, ja min profehtastallan lea váilevaš.
+Dasgo mon lean vissis das ahte ii jápmin ii ge eallin, eai eŋgelat eai ge
+Dasgo mon manan gárvvistit didjiide saji.
+Dasgo mu geasis lea buorre, ja mu noađđi lea
+Dasgo nu lea Ipmil ráhkistan máilmmi ahte son attii áidnoriegádan Bártnis, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima.
+Das go olmmošlohku njiedjá lea oktavuohta bargosajiid geahppáneapmái.
+Dasgo ovttain Vuoiŋŋain mii leat
+Das go sii geat rievdadit máilmmi, leat sii geain lea jáhkku dasa ahte dat lea vejolaš.
+Dasgo son diehtá mo mii leat sivdniduvvon, son muitá ahte mii leat muolda.
+dasgo son lea vuoiddadan mu sárdnidit illusága váivvážiidda.
+Das govviduvvo ahte don galggat oažžut dieđu du buozalmasas ja makkár dikšumat gávdnojit.
+Dás heive ahte oahppit ohppet sámegielat lohkan- ja rehkenastivuogi, vaikko dat gullá ge 6.
+Dás ii gáibiduvvo ahte rávisolbmot galget čađahit oahpahusa olles fágas.
+Dás ii galgga leat nu ahte sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid kvalitehtadárkkisteapmi galgá leat ovttaskasolbmuid duohken geain lea earenoamášgelbbolašvuohta, dahje earenoamáš beroštupmi sámi gillii ja kultuvrii.
+Dás ii leat juvddálaš dahje greikalaš, šlávva dahje isit, olmmái ii ge nisu, dasgo dii lehpet buohkat okta Kristus Jesusis.
+Dás ii leat juvddálaš dahje greikalaš, šlávva dahje isit, olmmái ii ge nisu, dasgo dii lehpet buohkat okta Kristus Jesusis.
+Dás ii leat juvddálaš dahje greikalaš, šlávva dahje isit, olmmái ii ge nisu, dasgo dii lehpet buohkat okta Kristus Jesusis (Gal 2,28) eai dattege álo almmut čearddalašvuođa, danne go buohkat eai ane daid beaivválaččat iešguđetge
+Das ii leat lossa grammatihkka, muhto ávkkálaš dajaldagat, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo
+Das ii leat mihkkege dahkamuš leago čeahppi dehe čuorbi dahkat soames áššiid, das lea jearaldat dovdamis ahte lea juoga veara beare leahkimin.
+Dás ii sáhte leat nu ahte mii geat unnimusat leat váikkuhan dálkkádatrievdademiide, eanemusat šaddet gillát rievdadusaid ja váidudeaddji doaibmabijuin.
+Dás ja dál, dán eahkedismállásiin, don Vuoiŋŋainat bokte dagat min
+Dás lea čoahkkáigeassu mii lea dáhpáhuvvan Eallinbirasbarggus dan rájis go dohkkehuvvui 2009.
+Dás lea dattetge eará áššis sáhka go dáin vuoigatvuođain mat čuvvot oahpahuslágas, ja dán lága mearrádusa eavttuin celkojuvvo ee. ahte "Vuoigatvuohta mearkkaša ahte juohkehaš sáhttá gáibidit beassat čađahit dárbbašlaš rávesolbmuidkurssa sámegielas eatnigiellan rávesolbmuid oahpahusa gustojeaddji njuolggadusaid mieldeš.
+Dás lea erenoamáš dehálaš gulaskuddat dán ahte leat go ohppiin soames sin lagasbirrasis geainna sáhttet ságastallat fáttá birra dahje gean sáhttet jearahallat.
+Dás lea guovddážis oažžut máhtu ja áddejumi das mo olmmoš sáhttá ávkki atnit luonddus, muhto maiddái das mo olbmuid doaimmat váikkuhit lundui ja rievdadit dan sihke báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat.
+Das lea leamaš mearridanváldi sámi normerengažaldagain ja lea bargan tearbmaovdánahttimiin.
+Dás lea maiddái dat vuoigatvuohta mii mis lea váldit vára iežamet árbevirolaš máhtus dutkamii ja ohppui.
+Das lea maiddái sáhka dovdat, geavahit ja árvvoštallat digitála reaidduid meroštallamiidda, čuolbmačoavdimiidda, simuleremiidda ja modelleremiidda.
+Dás lea maiddái sáhka heivehit giela ulbmilii ja vuostáiváldái, earret eará earuhettiin formálalaš ja eahpeformálalaš njálmmálaš giela.
+Das lea maid ovdamearka movt oahppit árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset barggu.
+Dás lea min vuoigatvuođa birra suddjet, ovddidit ja geavahit sámegiela.
+Dás lea ovdamearka iežas árvvoštallamii ja movt guhtet guoimmiset árvvoštallet.
+Das lea sadji sárgumii dahje oahppi govvii ja oahppi nammii bajimussii.
+Dás lea sáhka dohkkehuvvomis álgoálbmogiin ja ahte stáhtat politihka hábmemis dohkkehit álgoálbmogiid sierranas sajádaga ja beroštumiid olmmožin.
+Das lea sáhka oskkus mii váldá duohtan dán áiggi
+Dás lea sáhka ovddimusat davvisámegielalaš guovlluin mat leat sámegiela hálddašanguovllus Finnmárkkus.
+Dás lea sáhka sihke muosáheamis, kritihkalaš árvvoštallamis, teakstaanalysas ja iežas teakstahábmemis.
+Das lea sisafievrriduvvon čielga ulbmilmearrádus mas daddjo ahte buot plánemat lága mielde galget sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu ja lea dehálaš ovddideapmin.
+Dás leat bealit mat guske eará fáttáide nugomat dahkkivuoigatvuohta árbevirolaš luđiide ja sámi árbedieđuide.
+Das leat buot teavsttat sihke davvisámegillii ja dárogillii.
+Dás leat deattuhan ahte ráhkaduvvo autenttalaš bargobihttá.
+Das leat deattuhan dan go lea ovttavásttolašvuohta doaibmaguovllus, de lea maiddái áššálaš ovttavásttolašvuohta sisdoalus dán plánaveahki ja meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusa gaskkas.
+Das leat evttohusat, rávvagat ja dat čájeha konkrehta ovdamearkkaid.
+Das leat gávpogat ja gilit, mearragáttit ja siseanan, ja sápmelaččat orrot lulde ja davvin, nuortan ja oarjin.
+Dás leat geavatlaš rávvagat mo sáhtát bohtosiid čuovvolit.
+das leat golut, mat dávdda ja vahága vuhtiiváldimiin, orru dárbbašlaš.
+Dás leat maiddái gielalaš bealit, nu go gaskkustit, ságastallat ja resoneret ideaid.
+Das leat maid ovdamearkkat movt oahppit sáhttet árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset bargguid.
+Das leat mii buohkat sivdniduvvon Ipmila gova mielde, mas
+Dás leat soames ovdamearkka movt oahppit sáhttet čađahit iešárvvoštallama:
+Dás leat váldán vuođu dálá lullisámi boazodoalloealáhusas.
+Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.
+Das lea vássánáigi doaimma vuođđun ja galgá min ráhkkanahttit dustet boahtteáiggi.
+Das lea vejolašvuohta sirddašit kárttain, ohcat adreassaid, earáhuhttit koordináhtaid ja unnidit ja stuoridit válljejuvvon guovllu.
+Das maid mii válljet odne dahkat, lea mearkkašupmi sámegielaid boahtteáigái, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Dás mearriduvvojit oktasaš áššit, mat o.m.d. gusket girku njuolggadusaide ja gásttahan-, rihppaskuvla-, vihahan- ja hávdádusáššiide.
+Das mii diehtit ahte mii leat duohtavuođas, ja mii sáhttit oadjudit váimmuideamet su muođuid ovddas.
+das mii manná bures, muhto olmmoš han ferte maid duoddut gullat dan mii lea heittot.
+Dás namahan moadde ovdamearkka giellaealáskahttimis mii lea dáhpáhuvvan álgoálbmogiin ja eurohpalaš unnitlohkosaš čearddain.
+Dás oahppit iežaset árvvoštallet.
+Das oaidná buot eará doaimmaid, buot eará olbmuid ja lea oktavuohta lundui.
+Dás oainnát guđe ráđđelahtus lea ovddasvástádus guđe politihkalaš suorggis.
+Dás oažžu oahpaheaddji maiddái dieđuid ahte leatgo oahppit bargan bihtáid mat leat almmuhuvvon, ja oahpaheaddji sáhttá árvvoštallat vástádusaid iežas raporttaid bakte mat ráhkaduvvojit oahppanvuođus.
+Dás oažžut bagadussániid, mat leat deatalaččat sámi kultuvrras, ovdal go joavdat dievasčoahkkinlatnjii, ja main čielgasit boahtá ovdan oaivil.
+Dássadas ovdáneapmi (gos ođđaáigasaš ja árbevirolaš diehtu ovttastahtto).
+Dás sáhttá addit oppalaš die��uid oahpahusa, fitnuid ja bargoeallima birra.
+Dás sáhttá čoahkkáigeassit nugomat bargojuogu ja ovttasbarggu, muhto deattuhit galgá giellamáhtu ja oahppoulbmilat.
+Das sáhttá čohkket dieđuid báikki historjjá ja árbevieruid birra.
+Dás sáhttá earuhit ohppiid ovdamáhtolašvuođa mielde.
+Das sáhttá gáiddusoahpahusa govvenrusttet máhkaš leat tv-govvenrusttet, ja oahpaheaddji lea prográmma geahčči.
+Dás sáhttá girjerájus adnot gielladomeanan.
+Dás sáhttá leat ávkkálažžan oahppašuhttimis ođđa fáttá dárogillii.
+Dás sáhttá meattáhus deaividit jus ii iskka sáni mearkkašumi sámi-dáru sátnegirjjis.
+Dás sáhttá oahpaheaddji atnit sámi giehtadohkáid mat guhtet guoimmiset dearvvahit ja buorástahttet.
+Das sáhttá oahppi oažžut veahki mo galgá iežas árvvoštallat sihke fágalaš ja sosiálalaš ovdáneami hárrái, ja mo son hálddaša iešguđetlágan bargovugiid.
+Das sáhttá ohcat ja neahttasiidu gávdno dáppe http://www.kulturminnesok.no /.
+Das sáhttá sámegiela oahpahus jeavddalaččat čađahuvvot.
+Das sáhttet leat sierra áššit mat galget árvvoštallojuvvot go olmmoš dutkojuvvo ovdal duopmocealkima, go vuosttamuš fágaidrasttideaddji kárten čađahuvvo dallego loahpalaš duopmu lea celkojuvvon kriminálafuolas, go dubmehallan olbmuin lea ságastallan su vuostáiválddidettiin giddagassii, dahje go suinna lea vuosttamuš ságastallan servodatráŋggáštusa friddjafuollakontuvrras.
+Dás sáhttet oahppit adnit digitála jurddakártta fáttá hábmemis.
+Dás sáhttet oahppit gávdnat máinnus- dahje vuovdalanplakáhtaid ovdamearkkaid mat leat neahtas ja daid atnit inspirašuvdnan iežaset bargguin.
+Dás sáhttet oahppit
+Dás sáhttet oahppit vástidit guđe oahpahanvuohki sin mielas lei buoremus.
+Dassážii ávvudedje Ipmilbálvalusaid priváhta ruovttuin.
+Dassážii dolle dábálaččat ipmilbálvalusaid priváhta ruovttuin.
+Dásseárvobálkkašupmi lea dáidda ja ruhtasupmi man árvu lea oktiibuot €10 000,-.
+- dásseárvosašvuohta oasálastiid gaskkas
+Dássedis seallaiskkusdárkkisteamit addet nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá, muhto dat ii leat ollislaš.
+Dássi
+Dasto áigot 80 miljovnnain prošekteret viidáseappot Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhta ođđa lanjaid, mii mielddisbuktá sihke ođđa huksemiid ja divvumiid.
+Dasto anát ortnetloguid go galggat eará oahppái muitalit dán mánu beivviid.
+Dasto árvvoštallojuvvo galgágo dat jorgalahttojuvvot julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Dasto báikegottit berrejit deattuhit dehálažžan lágidit sámegielalaš joregiid mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, ja fállat dakkár gielddalaš bálvalusaid sámi álbmogii, main vuođus lea sámi giella- ja kulturmáhttu.
+Dasto berre leat vejolaš háhkat máhtolaš olbmuid čállit reivviid ja jorgalit skoviid sámegillii, ja vel dulkotge politiijaide guđet ieža eai máhte sámegiela.
+Dasto bidjet 20 miljovnna kruvnno ráđđehuskoartila prošekterenbargguide suoidnemánu 22. b. terrordaguid geažil.
+Dasto cealká láhka ahte Sámediggi galgá ráhkadit raportta Gonagassii juohke njealját jagi, mas sámegielaid dilli Norggas čilgejuvvo.
+Dasto celkojuvvo ahte oarjilsámegiella, julevsámegiella ja nuortalašgiella leat unna gielažat ja áitojuvvon dilis.
+Dasto čilgejuvvo sámegiela sadji maiddái vuođđooahpahusasge, ja departemeanta atná iežas hástalussan sihkkarastit oahppiide oktagaslaš vuoigatvuođa oahppat sámegiela, ee. atnit fuola das ahte leat fidnemis dohkálaččat oahppan oahpaheaddjit ja ahte ráhkaduvvojit ja buvttaduvvojit buorit sámegielalaš oahpponeavvut.
+Dasto dat váikkuha buorebussii olbmuid miellaguottuid dáfus ja lassánahtášii sin beroštupmái sámegielas servodagas muđuid.
+Dasto dolvojuvvo ultrajietnasoabbi várrogasat moadde centte bahtačoallái.
+Dasto galgá kommišuvdna muitalit čiŋatkeahtes ja vuoiggalaš suoidnemánu 22. b. historjjá.
+Dasto galgá vel rahppojuvvot neahttasadji prošeavtta oasseváldiid várás, mas sii friddja sáhttet geavahit gielaset ja gulahallat guhtet guimmiideasetguin ja prošeaktajođiheaddjiin.
+Dasto galget álgoálbmogat oažžut oasi sisaboađus gálvvuid vuovdimis mat leat ráhkaduvvon genaávdnasiiguin šattuin dahje eará organismmain, jus álgoálbmogiid árbediehtu geavahuvvui genaresurssa ávkkástallamis.
+Dasto galget guokte ja guokte oahppi oahppat goabbat guoimmisteaskka dearvvahit go geardduhit dán cealkaga: Bures, mu namma lea XXXX.
+Dasto galget muitalit iežaset oainnu dan áššái.
+Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin.
+Dasto geavaheaddjit galget aktiivvalaččat bargat veahkkin vai sámegielalaš teavsttaid lohku stuorru sierranas interneahttabálvalusain.
+Dasto gullá ovdáneapmái álkes matematihkalaš giela geavaheamis ovdánit aiddolaš fágaterminologiija ja ovdanbuktinvugiid ja aiddolaš doahpagiid geavaheapmái.
+Dasto gullá ovdáneapmái álkes matematihkkafágalaš dilálašvuođaid válddaheamis ja systematiseremis ovdánit ollislaš kompleaksa oktavuođaid ákkastallamii.
+Dasto iežasmáksu unnu cehkiid mielde nu gohčoduvvon allagolloráhpa mielde.
+Dasto jorgalit oahppit dan ovttas.
+Dasto jorgalit oahppit ieža dárogieldivttas sámegillii.
+Dasto láhkaásahusa § 2 cealká ahte maiddái orgánat maidda sámelága § 3-7 ii gusto, berrejit addit virgelobi bargiide oahppat sámegiela go orgána dárbbaša olbmo guhte máhttá sámegiela.
+Dasto lea das vel formulára gielladili kártema várás.
+Dasto lea dehálaš ahte gávdnojit duohta vejolašvuođat geavahit giellamet máŋgga servodatsuorggis.
+Dasto leat láhkaárvalusas mearrádusat suomagiela, meänkieli ja sámegiela birra mánáidgárddiin ja boarrásiidfuolas.
+Dasto mearkkaša dát dađistaga buorebut oaidnit makkár ávki digitála reaidduin lea oahppamii matematihkkafágas.
+Dasto mearkkaša dát gávdnat dieđuid, analyseret, gieđahallat ja ovdanbuktit dieđuid ulbmillaš reaidduiguin, ja leat kritihkalaš gálduide, analysaide ja bohtosiidda.
+Dasto mearkkaša dát guldalit, áddet ja ságaškuššat iešguđet fáttáid ja čuolmmaid háhkan dihtii fágagealbbu.
+Dasto mearkkaša dát lohkat eaŋgalsgiel teavsttaid njuovžilit ja áddejumiin, ja suokkardit, ságaškuššat, oahppat iešguđetlágan dieđuid ja smiehttat daid birra.
+Dasto mearkkaša dát máhttit dađistaga dahkat váddásat ovdanbuktimiid ja árvvoštallamiid ja geavahit rehkenastima fágalaš ákkastallamis.
+Dasto mearkkaša dát ovdánahttit buotbeallásaš gealbbu čállit iešguđetlágan oppalaš, girjjálašvuođa ja fágalaš teavsttaid eaŋgalsgillii, mat leat heivehuvvon ulbmilii ja vuostáiváldái, eahpeformálalaš ja formálalaš giela geavahemiin.
+Dasto mearkkaša dát ráhkadit tevnnegiid, sárgosiid, govvosiid, gráfaid, tabeallaid ja diagrámmaid mat leat heivehuvvon vuostáiváldái ja dilálašvuhtii.
+Dasto mearkkaša dát váldit vuhtii kultuvrralaš ovttastallanvieruid ja buorremenolašvuođa go geavaha giela.
+Dasto mearkkaša heivehit ovdanbuktinvugiid, doahpagiid ja ovdamearkkaid ulbmiliidda ja vuostáiváldiide.
+Dasto oahpaheaddji hupmá sámegillii ja jorgala jus lea dárbbašlaš vai oahppit ipmirdit.
+Dasto oahpaheaddji logaldallá eamiálbmogiid girjjálašvuođas historjjálaš perspektiivvas.
+Dasto oažžu bovdehusa juohke viđat jagi 50 ja 60 jagi gaskkan.
+Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas.
+Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin.
+Dasto ovdaraksa dutkojuvvo ultrajiena vehkiin.
+Dasto raddi deddojuvvo čoahkkái ja guokte golbma gova váldojuvvot.
+Dasto ráhkaduvvojit eavttut eará dásiide.
+Dasto sáhttet oahppit oahppat eanemus guovddáš doahpagiid iešguđetlágan doaimmaid bakte, ovdamearkka dihte sátnegeardun, sátnebordin seaidnespeallu ja rumašspeallu (kroppskrøll).
+Dasto sii sáhttet gaskaneaset ságastallat fitnu birra.
+Dasto válddahallá ON-julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra ee. álgoálbmogiid gielalaš vuoigatvuođaid.
+Dasto vel čuovvoluvvojit leairaoahppiid vánhemat.
+Dasto vel ovdánanit sámegiela terminologiijat sierranas sámi ásahusaid áššemeannudemiid oktavuođas, omd. Sámedikki áššemeannudeamis.
+Dasto vel viiddiduvvui ortnet mas doarjja juhkkojuvvui julevsámegielalaš siidduid prentemii dárogielalaš aviissain, nu ahte maiddái oarjilsámegielalaš siiddutge oažžot dakkár doarjaga.
+Dás vuollelis lea skovvi man oahpaheaddji sáhttá geavahit.
+Dataanalysii gullá válddahit datamateriála oppalaš iešvuođaid.
+Dát addá einnostan- ja ovddidanvejolašvuođaid, dadjá Larsen.
+Dát addá konkrehtalaš rávvagiid ja ovdamearkkaid das movt oahpaheaddji sáhttá bargat oahppoplánain Sámegiella vuosttašgiella - Sámegiella 1.
+Dát addá midjiide vuogasvuođa smiehttat dárkilit álbmotstivrra ja iežamet demokráhtalaš ideálaid birra.
+Dat addet kulturbargosajiid sámi servodagas ja leat deaŧalaš aktevrrat sámi dáidaga ja kultuvrra ovddideamis.
+Dat ahte árrat juo buktit čielga oainnuid ovddiduvvon árvalusaide ja doaibmabijuide lea hui dehálaš vai oainnut gálget gullot ja vuhtiiváldot ja vai Sámediggi sáhttá čuovvolit oaiviliid.
+Dat ahte earát áddejit go olmmoš muitala iežas jurdagiid birra, juogo njálmmálaččat dahje rumašgielain, lea dehálaš eaktun olbmo iešdovdui, mentála dearvvašvuhtii ja ovttasdoaibmamii earáiguin.
+Dat ahte sámelága giellanjuolggadusat dušše gusket hálddašanguovllu suohkaniidda, lea iešalddis stuora hástalus danne go dát ii atte sámegielat álbmogii Norggas ovttalágan vuoigatvuođaid geavahit ja oahppat sámegiela.
+Dát Áltá-ášši vásihus attii Norgga eiseválddiide dárbbu sierra gulahallat sámi organisašuvnnaiguin ja váldit daiguin oktavuođa.
+Dat álu olgoseaidni, biras, loktana njuolga dakŋasiin, ja dat rabas seaidneskoađas buktá assosiašuvnnaid olbmo náhkkái, dahje liidnái mii biddjojuvvo birra.
+Dát artihkal nanne maiddái sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin geavahit dulkka go deaivvada almmolaš bálvalusaiguin.
+Dát árvvoštallan galgá earret eará leat vuođđun go árvvoštallat doarjaga meroštallannjuolggadusaid ja raporterengáibádusaid.
+Dát ásahusat leat maiddái deaŧalaš sámi kulturbargosajit gos sámegiella lea fokusis.
+Dát ášši orru guoskamin ruđaide.
+Dat áššit galget čađahuvvot mearriduvvon diibmologuin ja mearriduvvon oahppoplánaid vuođul, ja seammás galget oahppiid vuoigatvuođat oažžut heivehuvvon oahpahusa váldojuvvot vuhtii, gč. oahpahuslága § 1-3.
+Dát bagadus ja árvvoštallan galgá muitalit veahá mo oahppi doaibmá fágalaččat ja sosiálalaččat, ja makkár bargovugiid oahppi hálddaša.
+Dát bagadus sisttisdoallá iešguđet vugiid mo bargat dán barggu.
+Dát bargu gáibida oktilaš barggu buohkain áiggi badjel.
+Dat bargu galgá čađahuvvot ovttasráđiid Sámedikkiin, ja go lea dárbu, de departemeanta ráđđádallá Sámedikkiin.
+Dat bávččagahtii min váimmuid.
+Dát berre leat fásta fálaldat ja gáibida ekonomalaš resurssaid.
+Dát bissu goittotge imašlaš guhká.
+Dát boahtá leat dehálaš maiddái boahtteáiggis.
+Dát boahtá ovdan dárkkistuvvon našunálabušeahta árvalusas.
+Dát boahtá ovdan ee. Sámedikki čađahan giellaiskkademiin.
+Dat boahtá váimmus.
+Dát bođii almmolaččat ovdan Norgga bealis 1948:s go Samordningsnemnda for skoleverket (skuvladoaimmahaga heivehanlávdegoddi) ovddidii máŋga evttohusa dainna áigumušain ahte heivehit skuvlafálaldaga sámemánáide.
+Dat bođii čielgasit ovdan dan bargus man olis jagi 2005:s finnmárkoláhka mearriduvvui.
+Dát bohciidahtášii lassi doaimmaid ja buoret čalmmustahttima sámegiela hárrái.
+Dát buhtaduvvo go beaiveruhtabargoáiggieavttut dál vuoliduvvojit 40 prosentii permitterenáiggi.
+Dat buktá áigái nuppástuvvan rápmaeavttuid sámegielaid ovdáneapmái, sihke oktagasaide, sámi báikegottiide ja oppa sámi servodahkii.
+Dat buollá dego dolla, dego fámolaš dollanjuokčamat.
+Dat buoridivččii juohkehačča diđolašvuođa das ahte sámegiella lea dehálaš oassi riikka kultuvrralaš ilmmis.
+Dat bures viiddida ohppiid sátneriggodaga.
+Dát buvttihii ollu vuostálastima, akšuvnnaid ja miellačájáhusaid sihke sámiid ja biraspolitihkalaš lihkadusaid beales.
+Dát čájeha ahte dárbu gielladoaimmaide sámi servodagas lea stuoris.
+Dat čájeha ahte vuođđoláhka vuosttažettiin lea iežas áiggi mánná, dan servodaga man dat galggai muddet.
+Dat čájeha maid ahte sámi ollesolbmuin lea stuorra beroštupmi oahppat sámegiela.
+Dát čájeha mo ávdnasat leat huksejuvvon, mo dat reagerejit guđet guimmiideasetguin ja mo dat gieđahallá guovddáš fenomenaid dego jiena, čuovgga, elektrisitehta, magnetismma ja energiija.
+Dat čállet hávdádan- ja kremerenduođaštusa mii gáibiduvvo hávdádusa várás.
+Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii.
+Dát čilgehus ovddiduvvo dan oktavuođas go leat ráhkadeamen Sámediggedieđáhusas sámegiela birra mii ovddiduvvo dievasčoahkkimii čakčamánus.
+Dat čuggejuvvo čoallešliiveasi čađa ovdaraksii.
+Dát čujuhuvvo maid sámi giellaguovddážiid evalueremis.
+Dat čuohcá guđege oahpahalli sátnevárrái ja giellahálddašandovdui.
+Dát čuovvunovddasvástádus ii mearkkaš gáržžideami bearráigeahččanovddasvástádusas mii gullá eará eiseválddiide.
+Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin.
+Dat dagaha ahte ii oaččo monneseallaluovvaneami dehe monneseallaluovvaneapmi sirdása.
+Dat dagaha ahte oahppit ohppet maiddái ákkastallat oainnuset áššái.
+Dat dagaha ahte siidováikkuhusat sáhttet šaddat eanet mearkkašahtti vaikko dat lea eahpedábálaš.
+Dat dagaha ahte sii šaddet eanet diđolaččat iežaset oahppama hárrái.
+Dát dagaha álkibun muitit sániid, ja sihkkarastá ahte oahppit atnet seamma sáni juohke háve go dihto sáni jorgalit.
+Dát dagaha eahpečielga dili, ja lea hui vahát sámegiela ovdáneapmái.
+Dat dagaha eaiggátvuođa ja oktasaš ipmárdusa dasa man dehálaš lea deattuhit kvaliteahta barggus maid galget doaimmahit.
+Dat dagaha fáttá áigeguovdilin.
+Dát dagahii dan ahte ráđđehus ja sámi organisašuvnnat sohpe ahte dát galget čielggaduvvot lagabuidda.
+Dát dagašii álkibun rekrutteret ja doalahit bargiid geain lea giellamáhttu.
+Dát dagut čájehit min risttalaš árvvuid.
+Dát dahká ahte sáhttá leat váttis gávdnat oktasaš strategiijaid.
+Dát dahká giellasirdima váhnemis mánnái váttisin.
+Dát dahká Sámedikki lunddolaš ovttasbargoguoibmin eará aktevrraide geat maid barget sámegielain, sihke našuvnnalaččat ja davviriikkalaččat / riikkaidgaskasaččat.
+Dat dahká vejolažžan válddahit ja analyseret minstariid ja oktavuođaid.
+Dat dahkko gulahallamis ja ráđđádallamis stáhtalaš birasgáhtteneiseválddiiguin.
+Dát dahkkojuvvo guhkesáiggi ovttasbargošiehtadusaid bokte suohkaniiguin gos mihtut biddjojit giela dárbbuid mielde ovttaskas suohkanis.
+Dát dahkkojuvvo konseaptaválljejumi olgguldas kvalitehtasihkkarastimis (KS.
+Dát dahkkojuvvo sihkkarvuođa ja ovdáneami geažil.
+Dát dahkko sihke ekonomalaš doarjagiiguin ja veahkkebargiiguin, o.m.d. oahpaheddjiiguin, doaktáriiguin, ekonomaiguin dehe báhpaiguin.
+Dat dáhpáhuvai dakkár dilis mas hui unnán mánát gulle gielaset ruovttus.
+Dát dáhpáhuvvá dávjá rihpaskuvlalohkama oktavuođas, oahpahusa maŋŋil dehe risttalaš oskkuságastallanjoavkku oktavuođas.
+Dat dáhpáhuvvá earenoamážiid go galget mearridit luosaid suodjalit ja hálddašit.
+Dat dáhpáhuvvá go almmálaš Áhčči addá midjiide Bassi Vuoiŋŋas, nu ahte mii oažžut árpmu oskut su bassi sátnái ja eallit su dáhtu mielde sihke dáppe dán áiggis ja dasto agálašvuođas.
+Dat dáhpáhuvvá go Ipmil hehtte buot bahás áigumušaid ja meanuid mat bohtet beargalagas, máilmmis ja min suttolaš oaččis. Dat eai dáhto min atnit Ipmila nama bassin eai ge diktit su riikka boahtit.
+Dat dáhpáhuvvá ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Dát dárbu lea erenoamáš čielggas lullisámi giellaguovllus.
+Dát deattuha ahte beroštupmi lassána das ahte mánát galget oažžut oahpahusa sámegielas.
+Dat deattuhuvvo ahte hálddašanguovllu ráddjen lea mearrideaddji dehálaš sámiid oažžumii vuoigatvuođaid sámelága mielde.
+Dát definišuvdna fátmmasta buot smávva ovttaolbmofitnodagaid rájes gitta stuorát fitnodagaid rádjai.
+Dát dieđáhus čuvge daid dárbbuid ja hástalusaid mat servodagas leat, ja evttoha čovdosiid mat sáhttet buoridit sámegiela dili.
+Dát dieđut galget leat fylkkagielddaide, gielddaide ja vánhemiidda ja oahppiide.
+Dát dieđut leat dušše dárogillii.
+Dat dieđut maid váhnemat ožžot sámegiel giellaoahpahusa vuoigatvuođa birra orrot leame hui iešguđetláganat.
+• Dat diehtu ahte sápmelaččat gullet globála álgoálbmotsearvevuhtii lea lassánan ja dan berre čatnat oskkuoahpahusa mišovnna oassái.
+Dát doaibmaplána gullá dán bargui oassin.
+Dát doaibma sulastahttá tv- dahje radioprográmma 20 spørsmål.
+Dát doaimmat eai gáibit nu ollu rámmafáktoriin.
+Dat doavttir gii lea mearridan dálkasa galgá geahččat bearrái ahte dosa unniduvvo ovdal dutkama.
+Dat duođai buorida ohppiid sátneriggodaga.
+Dát eaktuda ahte Sámediggi hábme lávdegotti mandáhta.
+Dát eaktuda ahte Sámediggi hábme lávdegotti mandáhta.
+Dát eaktuda ahte searvegotti lávlunvuohki lea heivehuvvon orgelmusihkkii.
+Dat earrána ovttaláganvuođa
+Dát eastada eahpesihkarvuođa ja huša ja váikku ha aktiivvalaš searvamii ja bargui.
+Dat evttohuvvo čielggadusas mii lea dahkkojuvvon Sámedikki ovddas.
+Dát fálaldat leat lassánan maŋimuš jagiid.
+Dat fállet sámegiela álgokurssaid, mat muhtimat addet oahppočuoggáid ja earalágan geavatlaš kurssaid, gos ovttastit omd. giella- ja duodjeoahpu.
+Dát gáibida ahte oahppit ovttasbarget eará klássaiguin, oahpaheddjiiguin, skuvlla jođiheddjiiguin, váhnemiiguin ja sámi biebmočehpiiguin.
+Dát gáibida ahte son smiehttá ja geavaha ieš gelbbolaš vuođa mánáid ovdáneami, oahppama, sosiali serema, oktavuođaid ja oktavuohtahuksemiid birra vuođđun hábmet buori psykososiála birrasa.
+Dat gáibida aktiiva politihka mii váldá mielde oassin sámegielalaš ja sámekultuvrralaš viidodaga almmolaš bálvalusaide ja fálaldagaide.
+Dat gáibida aktiivvalaš jođiheami, ja gelbbolašvuođa ja dieđu kultuvrralaš, fágalaš ja sosiála erohusain olbmuid gaskkas. Dat eaktuda pedagogalaš jođiheami mas
+Dát gáibida buori servodatplánema, ja eambbo barggu sihke almmolašvuođas ja priváhta ásahusain ja maiddái ovttaskas giellageavaheaddjis.
+Dat gáibida maid heivehuvvon giela.
+Dat gáibida viiddis ja guhkesáigásaš áŋgiruššama buot servodatsurggiin.
+Dat galgá addit vejolašvuođa beassat searvat gulahallamii persovnnalaš, sosiála, girjjálašvuođa ja fágalaš fáttáid birra.
+Dat galgá addit vuođu searvat servodaga demokráhtalaš proseassaide.
+Dat galgá bargat guolástanmuddenáššiiguin, doaibmabijuiguin mat nannejit riddo- ja vuotnaguolásteami, vuotnalinnjáid mearridemiiguin, ja lassi dorskehivvodagaid sturrodagaiguin ja juogademiin rabas joavkkus.
+Dat galgá leat juogo olbmo dahje dáhpáhusa birra.
+Dát galgá ollašuhttojuvvot doaibmabijuid bakte mat nannejit sámegielat oahpahusa mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas, ja láhččet eanet sajádagaid gos sámegiella geavahuvvo ja eanet rekruteret ohppiid sámegielat oahpahusaide ja oahpahusaide main sámegiella lea oassin fágasuorggis.
+Dát gálggat leat deaŧalaš reaiddut giellabarggus go galgá ipmirdit ja geavahit giela ain eanet iešguđetlágan ja gáibideaddji oktavuođain.
+Dát gáržžida plánekeahtes huksema mii dál dáhpáhuvvá viiddis sierralobi mieđihemiid vuođul, ja mat oktiibuot dagahit stuora ja viiddis sisabahkkemiid sámi guovlluin ja nu maiddái dagaha ahte meahci adnu rievdaduvvo.
+Dat gaskkustuvvo maid dan boktemii ii muitaluvvo min birra - skuvllain ja eará almmolaš arenain.
+Dat gávdnojit láddet interneahtas dehe oastit cd:s apotehkas.
+Dát gažaldagat sáhttet leat fágaidrasttideaddji fáddán sámegiela 2 ja luonddufágas / servodatfágas.
+Dát geahppuda barggu daidda geat galget lohkat ohcama.
+Dat geain ii leat leamaš seksa eai dárbbat guođđit iskosa
+Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas, mii golggahuvvo din ovddas suttuid ándagassii addojupmin.
+Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas, mii golggahuvvo din ovddas suttuid ándagassiiaddojupmin.
+Dát gearra lea ođđa lihttu mu varas, mii golggahuvvo din ovddas suttuid ándagassii addojupmin.
+Dat geas lea ollásit priváhtta dehe bargoaddi bakte lea buohccedikšundáhkádus sáhttá leahkit ollásit eará eavttut maid mávssuid galgá máksit.
+Dat geat leat vuollái 23 ja badjel 60 eai bovdejuvvo
+Dát geatnegasvuođat, mat leat čállojuvvon lágaide ja konvenšuvnnaide, leat reaiddut maid Sámediggi geavaha go deaivvada guovddáš eiseválddiiguin, suohkaniiguin, fylkkasuohkaniiguin ja eará beliiguin geaiguin mii ovttasbargat.
+Dat geat vástidit sáhttet maid muitalit man dearvvasvuođaguovddážii don leat čállon.
+Dát gelbbolašvuođa lea dehálaš vai ovttaskasmánná lihkostuvašii ja loavttá šii, ja vai dat árvvusadnojuvvošii ustibin ja dásseárvosaš oassálastin ovttasdoaimmadettiin eará mánáiguin.
+Dátge lea ovdamearka dakkár áššiin main Sámediggi sámelága vuođul berre oažžut vejolašvuođa dovddahit iežas oaiviliid.
+Dát giellaguovlu oidnojuvvo sámi giellaovddideami resursaguovlun.
+Dat giellanjuolggadusat gustojit njuolggadusaid, almmuhusaid ja skoviid jorgaleapmái sámegillii, vuoigatvuhtii oažžut vástádusa sámegillii, viiddiduvvon vuoigatvuhtii geavahit sámegiela riektelágádusas, viiddiduvvon vuoigatvuhtii geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis, oktagaslaš girkolaš bálvalusaide, vuoigatvuhtii oažžut oahpahallanvirgelobi ja vuoigatvuhtii oažžut sámegiela oahpahusa.
+Dát gihpa láidesta ovdánanságastallama sisdollui.
+Dat gii gásttašuvvo loktejuvvo Ipmila ovdii, gii addá midjiide eallima ja háliida oassálastit min illui dan dihte.
+Dat gii lea dahkan soapmása áhpeheapmin ii sáhte okto mearridit galgágo dahkkot aborta vai doalahit máná.
+Dat gii lea gásttašuvvon eará risttalaš searvegottis lea maid bures boahtin miellahttun Ruoŧa girkui, ođđa gásttašeapmi ii dárbbahuvvo.
+Dat gii rihkku jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dubmejuvvot duopmostuolus dehe eará ládje eiseválddit geat bearráigehččet divššu ráŋggáštit.
+Dat gillá buot, osku buot, doaivu buot, gierdá buot.
+Dat go doarjja dál lea njuolgadoarjja addá organisašuvnnaide buoret einnostan vejolašvuođa.
+Dat gođusbinnát mat váldojuvvojit ovdaravssas sáddejuvvojit mikroskohpalaš dutkamii mii addá vástádusa leago ovdaravssas borašdávda dehe ii.
+Dat gohčoduvvo allagollosuodji ja lea hábmejuvvon seamma ládje juohke eanadikkis.
+Dat gohčoduvvo dálkkaslaš aborta.
+Dat gohčoduvvo generalas dálkkas.
+Dat gohčoduvvo passiivvalaš borgguheapmin.
+Dát golbma guovllu leat ovttas Ceavccageđggiin Várjjatvuona sápmelaččaid boares geavahan- ja ássanguovllus, mas lea vuolgán oktasašnamma Várjjat Siidda máilmmiárbebáiki.
+Dat go lea álgoálbmot ii mearkkaš dan ahte sis livčče stuorát vuoigatvuohta go earáin eatnamiidda ja čáziide.
+Dat, go ovttat mánáidgárddi mánáin lea erohus sámegiellamáhtus, lea stuorra hástalus go áigumuš lea nannet sámegiela.
+Dat go sámi mánáin leat seammalágan vuoigatvuođat go dáža mánáin oahppat eatnigielaset skuvllain ii leat makkárge sierra vuoigatvuohta.
+Dat govvida movt giellaovdáneapmi leat jurddašuvvon čadnot gelbbolašvuođamihttomeriide mat leat oaivádusas.
+Dat, guđet guhkimus leat geavahan juoigama ipmilbálvalusas, leat máttasámi guovlu.
+Dat guđet leat buorit nubbi nubbái, leaba maid oskkáldasat nubbi nubbái, nu ahte sudno oktavuohta lea báidnojuvvon buorrevuhtii ja rehálašvuhtii.
+Dat guhte su lusa boahtá ii goassege nealggo ja dat guhte osku sutnje ii goassege goikka.
+Dat gullá sihke luondduvalljodagaid sihkkarastimii, searvan mearridanproseassaide ja oasi doaimma ávkeárvvus.
+Dát guokte siidaoasi sáhttiba maiddái geavahit Jiingevaerie čearu guohtunguovllu Ruoŧas.
+Dát guokte soahpamušbeali leat vuođđudan guorahallanjoavkku sámi statistihka várás, mii galgá čađahit barggu.
+Dat guoská buohkaide geat leat gásttašuvvon ja leat gaskal 0 -
+Dat guoská buot girkolaš dásiide, sihke báikkálaš-, guovllu- ja riikkadásis.
+Dát guoská buot mánáidgárddiide main lea fálaldat sámi mánáide Norggas, čilge várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+Dat guoská buot rikkis riikkaide earret USA:i mii čuožžu olggobealde Kyoto.
+Dat guoská earret eará Biru Baby Álttás eret, Katarina Barrrukii ja Marja Helene Fjellheim Mortensenii.
+Dát guoská ee. aiddofal dakkár registariidda go Brønnøysundregistariidda, Álbmotregistarii, Stáhta kártalágádussii (Norgesglasset), Primusii, Askeladdenii ja NAVii.
+Dat guoská ee. dasa goappá riikkas galgá leat váldi riikkarájá rasttideaddji geavatlaš oahpahusas, go muhtun dáhpáhusainhan lea sierramielalašvuohta oahpahusfálaldaga sisdoalus ja/dahje fálaldagaid ruhtadeamis.
+Dát guoská erenomážit boarrásit mánáide geat vellehit lotka.
+Dát guoská maid dan gii lea dahkan soapmása áhpeheapmin.
+Dat guoská maid jus bártida dehe skihppá ja háliida buhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis.
+Dat guoská maid jus ohcá divššu eará eanadikkis dehe guovllus gos ieš orru.
+Dat guoská olbmo dikšojuvvo varanjárbudan dálkasiin dehe kortasonatableahtaiguin.
+Dat guoská oskuáššiide dego gii Jesus lea ja mii čállo Biibbalis.
+Dat guoská ovdamearkka dihte
+Dát guoská sihke prográmmaide, spealuide ja sullasaččaide, ja mátketelefovnnaide, dihtoriidda, muhto maiddái buriid digitála deaivvadanbáikkiide gos gulahallan sáhttá leat sámegillii.
+Dat guoská vaikko dovdá iežas dearvvasin daningo muhtin sohkabealedávddat eai atte mangelágán symptoma.
+Dát guoská vuosttažettiin árbevirolaš sámi guovlluide olggobealde Finnmárkku.
+Dát guoskkahuvvo maiddái Sámediggedieđáhusas oahpahusa ja oahpu birra.
+Dát guovllut gokčet measta 40 proseantta Ruoŧa viidodagas.
+Dát guovllut leat dehálaš resurssat sámegiela ovdáneapmái Norggas.
+Dát guovlu gohčoduvvo Sápmin.
+Dat gusket atnudiŋggaid maid oažžu nu gohčoduvvon veahkkeneavvokoarttain.
+Dat gusket ovdamearkka dihte dieđuid dan skibasvuođas mii olbmoš lea, dan divššu man oažžu dehe ovttaskasa priváhta dilálašvuođa.
+Dat gusto maid fylkkarájáid geaidnogalbbaide.
+Dat gusto sihke sámiide ja dážaide.
+Dát háliida Muotka ovddidit ášši digaštallamii Sámedikki dievasčoahkkimis.
+Dát hástala nana áŋgiruššama sámi servodaga iežas beales, sámi ásahusaid, Sámedikki ja stáhta eiseválddiid beales.
+Dát hástalusat leat boahtán ovdan ođđa sámekonvenšuvnna bargguid mielde.
+Dát heivejit maid dalle go oahppit galget iežaset dahje guhtet guoimmiset árvvoštallat.
+Dat heive maid dalle go oahppit galget iežaset ja guhtet guoimmiset árvvoštallat.
+Dát hupmanstašuvdna heive ohppiide geain lea nannoset sámegielat máhtolašvuohta, ja boarráset ohppiide geat čuvvot sámegiella 3 oahppoplána.
+Dat iešguđetge departemeanttat fertejit háhkat stuorát gelbbolašvuođa sámi diliid ja sámegiela birra.
+Dat ii bávččat muhto soaitá orrut unohas.
+Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
+Dat ii láve bávččagit.
+Dat ii lean várra áigumuššan go ovddasvástádus sirdojuvvui, ja dat várra rihkku daid riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mat Norggas leat álgoálbmogiid ektui, dadjá Larsen.
+Dat ii leat fátmmasteapmi.
+Dat ii leat iešalddis váralaš muhto goruda bealuštus vuolšši vuostá.
+- Dát ii leat mihkkege oahppogirjjiid, muhto somás vuohki oahpásmuvvat sámegillii.
+Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami.
+Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami.
+Dát ii leat seamma ášši go akuhta p-pillar.
+Dat ii lihkostuvvan, muhto dainnago oahpahusvuogádagas lea sadji iragillii, de odne dili mielde viehka stuorra oassi iralaččain máhttet iragiela.
+Dat ii mearkkaš ahte juoga lea vearrut.
+Dat ii measta geange mielas leat buorre vuosttaš geardde.
+dat ii soaba oktii daid fátmmasteaddji prinsihpaiguin mat ON olmmošvuoigatvuođain leat. Fátmmasteaddji prinsihpa ii dárbbaš dušše
+Dát iskkadeapmi guoskkaha diliid nu go dat ledje duhátjagi molsumis.
+Dát, ja eará hástalusat mat gávdnojit stáhta ja álgoálbmogiid gaskka eai leat vel čovdojuvvon.
+Dát jahki gohčoduvvo allagolloperiodan.
+Dat juhket dieđuid, oahpahit ja čogget ruđaid, omd kolleavttaiguin, báikkálaš márkaniiguin ja doaluiguin gávpogiin.
+Dát jurddašanvuohki oktiivástida nanaguoddevaš ovdáneami doahpaga mii čilgejuvvo leat servodatovdáneapmin mii duste dálá dárbbuid almmá hilgumis boahttevaš buolvvaide vejolašvuođaid ollašuhttimis dárbbuideaset.
+Dát kárten čájeha maid ahte ii ovttage suohkanis oppalohkái leat sámi perspektiiva vuođđun suohkana doaimmas.
+Dát konsešuvdnaášši guoská hui stuorra sisabahkkemii sámi guovllus ja galgá lágiduvvot čađa muhtun dain deaŧaleamos boazodoalloguovlluin Norggas.
+Dát konvenšuvdna galgá dohkkehuvvot ja boahtá fápmui golbmalogi beaivvi maŋŋil go áššeosolaččat leat dieđihan gaskaneaset čálašeami bokte ahte náššuvnnalaš konstitušunála ášševuogit fápmudeami hárrái leat devdojuvvon.
+Dát lágat leat dehálačča danin go dat muddejit doaimmaid main sáhttá leat stuora váikkuhus sámi kultuvrra luondduvuđđui.
+Dat lágiduvvo joatkkaoahpahusa fálaldahkan mii addá logi oahppočuoggá go oahppi lea ceavzán eksámenis.
+Dát láhču sáhttá adnot inspirašuvdnan ja mállen eará doaimmaide nugo oaggumii, guliid dikšumii, oapmedállodollui ja fanassnihkkemii ja nu ain.
+Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa.
+D��t lávdegoddi evttohii ahte sámegiella galggai oažžut eanet saji oahpahussii, ovttas sámi kulturhistorjjáin ja sámi ruovttufidnuin.
+Dat láve mannat jođánit daningo dat gii dutká álkit sáhttá oaidnit leago jearaldat guobbaris.
+Dat lea addán vejolašvuođa kristtalaš oskku gaskkusteami ovdanáhttit viidáseappot sámi konteavsttas.
+Dat lea ahte nannet daid duojáriid geat háliidit ovddidit iežaset duoji gánnáhahtti ealáhussan, deattuha Moutka.
+Dát lea áibbas mearrideaddji jus gielas galget leat buorit ovdánanvejolašvuođat.
+Dát lea áibbas ođđa dilli sámegillii, dakkár dilli mii gáibida sierra strategiija.
+Dát lea árbevirolaš seailluhanvuohki mii guhká lea geavahuvvon ráhkadit guoli ovdalgo dat heŋgejuvvo.
+Dat lea beaktilis bargovuohki oažžut bistevaš rievdadusa.
+Dát lea bircospeallu. Dás galgá háhkat identitehta ja dasa deavdit earálágán dieđuid.
+Dat lea boahtán buorrin Sámi oskkuoahpahusplánii.
+Dat lea buohkaide geat leat gásttašuvvon ja leat gaskal 0 - 18 jagi, beroškeahttá doaibmannávccain.
+Dát lea buorre dutnje Gii háledat vázzit gymnásaoahpu.
+Dát lea buorre, muhto seammás eai atte dákkár šiehtadusat gávpoga sámi álbmogii seamma vuoigatvuođaid go mat sámegiela hálddašanguovllu álbmogis leat.
+Dat lea buorre oahppu jus ieš šaddá ristváhnemin maŋŋil eallimis.
+Dát lea buorre vuolggasadji váhnemiid ságastallamiidda iežaset mánáiguin dan beaivve sisdoalu birra ja mo mánná vásihii mánáidgárdebeaivvi.
+Dat lea čállon abortalágas.
+Dat lea dábáleamos sealla rievdantiipa mii sáhttá buorránit ieš.
+Dát lea dakkár ámmát mii ii leat doaibman nu go lei jurddašuvvon.
+Dát lea dakkár beaivi mainna mii leat rámis: okta álbmot njealji stáhtas.
+Dát lea dakkár dilli masa Sámediggi ii berre duhtat.
+Dát lea dán dieđáhusa váldofokus.
+Dát lea danne go dat giella maid vállje priváhta beaivválašgiellan ruovttus šaddá giela boahtteáiggi deháleamos fáktor.
+Dat lea dan sajis jearaldat doaibmavástideddjiide dehe eiseválddiide dego Sosiálastivra.
+Dát lea dattetge unnon, ja ollu sámi gielddain leat galledanealáhusat lassánan, nugo Raavrhvijkes, Láhpis, Unjárggas, Hápmiris, Snoasas jna..
+Dát lea Davvi Dearvvašvuođa áigodaga 2010-2013 sámi gáiddusdulkoma regionála geahččalanprošeavtta čuovvoleapmi.
+- Dát lea deaŧalaš ja historjjálaš politihkalaš ovdáneapmi danne go dál lea vuosttaš gearddi go álgoálbmotovddasteaddji lea ožžon almmolaš rolla ON váldočoahkkima rámmaid siskkobealde, cealká presideanta Egil Olli.
+Dát lea deaŧalaš oassi dain hástalusain mat leat leamaš rádjerasttideaddji boazodoalu mihtilmasvuohtan.
+Dat lea dego ráhkástallá ja ráhkástallo njuokčamiin ja baksamiiguin.
+- Dát lea dehálaš beaivi sápmelaččaide, beaivi mii čalmmustahttá sámi oktavuođa ja sámi gullevašvuođa.
+Dát lea dehálaš dagus boazodoalu eatnamiid suodjaleami ektui.
+Dát lea dehálaš giellaoahppanbáikin danin go váhnemat, oarbinat, ja eará fuolkkit sáhttet movttiidahttit oahppat sámegiela ja danin go oahppit sáhttet earáiguin sámástit maŋŋil skuvlaáiggi.
+Dát lea dehálaš ii dušše danin go sáhttá lohkat ahte álgoálbmotkultuvrras lea lagas oktavuohta lundui, muhto maiddái danin go riikkaidgaskasaš biraskonvenšuvnnaid ferte geahčat oktii álgoálbmotvuoigatvuođaiguin.
+Dát lea dehálaš máhtu, áddejumi ja árvvusatnima ovdánahttimii eará eallinvugiide ja kultuvrraide.
+Dát lea dehálaš oassi beaivválaš ovttasdoaibmamis.
+Dát lea dehálaš sihke sihkkarastin dihte ovttaskas olbmuid giellavuoigatvuođaid, muhto maiddái čalmmustahttin ja árvvus atnin dihte sámegiela Norggas.
+Dát lea dehálaš vai áddejit iešguđetlágan luonddudieđalaš ja teknologalaš informašuvnna.
+Dat lea dehálaš vai don galggat bastit ipmirdit ja leahkit oasálaš iežat divššus.
+Dat lea dievva iluin ja morrašiin, barggus ja vuoiŋŋastusas.
+Dat lea eaktun ahte suodjaleapmi čielgasit lea ráddjejuvvon ja dássejuvvon.
+Dát lea earenoamážiid dalle go oahppi álggos ohcá dárogielat sáni.
+Dát lea erenoamáš deaŧalaš jos oahppi atná muhtun fága dahje fágasuorggi váttisin.
+Dát lea erenoamáš dehálaš guovlluin gos sámegiella ii leat majoritehtagiella.
+Dát lea erenoamáš duođalaš lulli- ja julevsámegielas.
+Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit.
+Dat lea erohussan skuvlla formálalaš oahpahussii, man sisdoallu lea oskkoldat, eallinoaidnu ja etihkka (OEE).
+Dat lea garra dovdu mii sáhttá dovdot oppa gorudis.
+Dat lea goabbat guoibmáseaskka oskkáldassan bissut ja nuppis fuola adnit, ovttas ruovttus / mánáin ja ruovttus / vástidit, ja ovttas dorvvolaš mielain boahtteáigái geahččat Ipmila árpmuin.
+Dat lea govvajuogadanprográmma mainna sáhtát juogadit govaid.
+Dát lea gustojeaddji áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus áššis lea oktavuohta hálddahusguovlluin.
+Dat lea hui dábálaš nieiddain.
+Dat lea hui dábálaš nieiddain.
+Dát lea hui deaŧalaš giela boahtteáigái, ja mánáid ovdáneapmái, dadje ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen.
+Dát lea hui šállošahtti, cealká Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen.
+Dát lea iešalddis deaŧalaš lávki rivttes guvlui.
+Dat lea kulturguoddi stuorra symbolaárvvuin.
+Dat lea kultuvrralaš árbi mii historjjá čađa lea maŋos mannan, muhto ii dattege
+Dat lea lassin daid várrejuvvon ruđaide mat leat girjjálašvuođa várás dan doarjjaortnegis mii lea sámi girjjálašvuođa ovddideami várás.
+Dát lea maiddái buorre vuolggasadji árvvoštallat máná loaktima ja ávkkálaš vuolggasadji jotkkolaš ovttasbargui mánáidgárddiin.
+Dát lea maid dakkár ášši mii ferte digaštallojuvvot sámi oktavuođain.
+Dat lea maid muitalus oskku ja kosmologiija birra, rievdadusaid birra áiggi mielde ja dan birra mii čatná vássánáiggi dálááigái.
+Dát lea mainna dál bargat:
+Dát lea mainna dál bargat:
+Dat lea Mánáidlága doahpaga mielde "mánáid mieldeváikkuheapmiš.
+Dat lea maŋŋá ovddiduvvon čielggadan- ja dutkaninstituhttan.
+Dát lea mearehis viiddis doaimmat.
+- Dát lea mearkabeaivi sámi álbmogii ja munnje geas lea ovddasvástádus alit oahpus ja dutkamis Sámediggeráđis.
+Dát lea mielddisbuktán ahte mii leat ožžon oalle viiddis sámegiel terminologiija.
+Dát lea mielddisbuktán sávakeahtes dábiid mat dagahit ahte ovttaskas olbmuid vuoigatvuođat eai devdojuvvo.
+Dát lea mielde dahkamin dán beaivvi hui erenoamážin midjiide buohkaide, dadjá sámeministtar Rigmor Aasrud.
+Dát lea mielde nannemin giela dakkár guovllus gos sámegiella lea áitojuvvon, dadjá Larsen.
+Dat lea min oktasaš ovddasvástádus, ovddasvástádus maid mii eat sáhte dodjit earáide.
+Dát lea min vealgi boahttevuhtii.
+Dát lea mu báhkkon: Ráhkistehket guhtet guimmiideattet nugo mon lean ráhkistan din.
+Dát lea mu rumaš, mii addojuvvo din ovddas.
+Dát lea namma maid dušše Jesus iežas birra geavahii.
+Dát lea nannen mu jáhku ahte olbmuin gávdno buorredáhtolašvuohta.
+Dat lea oainnát beare dat mii lea reseaptas ja dat hálbbimus molssuhahtti dálkkas mii gullo doarjjaruđa vuollái.
+Dat lea oalle eaŋkilis ja jođánis dutkan man measta buot sáhttet čađahit.
+Dát lea oalle unna geográfalaš guvlloš mii dahká vejolažžan ovttastahttit doaibmabijuid ja doalahit lagas ovttasbarggu iešguđetge beliid gaskka.
+Dat lea proteiidna mii válbmejuvvo ovdarávssás ja mii čuovvu siepmančázi mielde go oažžu orgásmma ja dahká ahte sagahanseallat šaddet lihkkibun.
+Dat lea ráhkaduvvon ovttasbarggus Sámedikkiin ja eará guoskevaš departemeanttaiguin.
+Dat lea rihkus maid ferte gieđahallat dađi mielde.
+Dat lea rihkus persovdnadiehtolága vuostá.
+Dat lea riikkaidgaskasaš geatnegahtti protokolla CBD mii sihkkarastá ahte luonddu genaresurssaid geavaheami ovdamunit galget vuoiggalaččat juhkkojuvvot.
+Dát lea Sámediggeráđi mielas dohkketmeahttun ja áigu bivdit konsultašuvnnaid Oljo- ja energiijadepartemeanttain ášši birra, cealká Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen loahpas.
+- Dát lea sámi servodaga gáržžideapmi.
+Dát lea stuora bargu mii gáibida dárkilis guorahallama.
+Dát lea stuora hástalus sámegiela nannema viidáset barggus.
+- Dát lea stuorra váttisvuohta mii erenoamážit čuohcá ollu álgoálbmotservodagaide, ja mii gáibida johtilis doaimmaid maiguin eastadit dán negatiivvalaš ovdáneami.
+Dat lea su árbmugas ja buorre dáhttu.
+Dat leat: Aerviesjaevrie, Berg,
+Dat leat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallsta
+Dát leat doaibmabijut mat leat buktán buriid bohtosiid ja maidda ferte sihkkarastit bistevaš ruhtadeami.
+Dát leat doaibmabijut mat leat dehálačča ja váikkuhit ahte smávit gielat ovdánit, lohká stáhtaráđđi.
+Dát leat eavttut mánáid gaskasaš lagašvuhtii.
+Dat leat erenoamáš deaŧalaččat lagasbirrasiidda ja daid olis leat ollu doaimmat iešguđetge guovllus.
+Dat leat erenoamáš dehálaččat lagasbirrasii ja ovddidit olu doaimmaid iežaset guovlluin.
+Dat leat erenoamážat kulturmuittuid divdnavuođa ektui, dili, variašuvnna ja kronologalaš čieŋalvuođa ektui, dan seammás go dat ovddastit guovllu ovdahistorjjá ja sámi historjjá ollislaččat.
+Dát leat guovddáš prinsihpat maiddái geahččalemiid barggus.
+Dát leat heaitán lohkamis álbmoga skoviid deavdima bokte, danne ii leat ge vejolaš gávnnahit sámegielagiid logu dáinna vugiin.
+Dat leat iešguđet láhkai gáibideamen resurssaid ja čilgemin Várjjaga rikkes ovdahistorjjá.
+Dat leat iežas listtut, ja olmmoš ieš mearrida man galgá čuovvut, got háliida dahkat borgguhemiin.
+Dat leat juo máŋggaid jagiid bargan giella- ja kulturoahpahusain.
+Dát leat mearkkašahtti stuorra váilivuođat mat čuhcet máná riektesihkkarvuhtiii.
+Dát leat muhtun gažaldagat maidda mii háliidit vástádusa, dadjá várrepresideanta Vars.
+Dat leat Omasvuona giellaguovddáš Omasvuonas ja Gïelearnie Raavrhvijhkes, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Dát leat ovdaskuvlamánáid giellavuoigatvuođat, vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámegillii, vuoigatvuohta gozihit riektesihkarvuođa iežas gillii ja vuoigatvuohta oažžut girkolaš bálvalusaid sámegillii.
+Dát leat ovddasvástádus sámegillii, sámegiela rámmaeavttut, giellageavaheaddjit ja sámegiela geavaheapmi.
+Dát leat ráfálaš govat beahcepanelas, mat rievddadit beaiwáža mielde, ja čuvget máŋggaláhkái seinne vuostá.
+Dát leat rámmaeavttut mat fertejit leat sajis vai sáhttit sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi.
+Dát leat rámmajuolludeamit maid Sámediggi jahkásaččat oažžu stáhtas.
+Dat leat resurssat maid searvegoddi sáhttá atnit ávkin iežas oskkuoahpahusas sámi mánáide ja nuoraide. Lassin
+Dát leat ruđat mat juolluduvvojit suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sihkkarastin dihte guovttegielat bálvalusaid.
+Dat leat Sámi Giellagáldu, sámi oahpponeavvut, Bååstede prošeakta ja ođđa visttit Saemien Sijtei ja Beivváš Sámi Našunálateáhterii, cealká presideanta Aili Keskitalo.
+Dát leat vuođđoáššit mánáid ovttas doaibmamis.
+Dát leat vuođđogeađggit mat viiddidit giellaanu.
+Dát leat vuoigatvuođat mat juo leat geahččaluvvon duohtandahkkot dálá riikkaidgaskasaš rievttálaš standárddain mat gusket minoritehtaide ja maid buot Davviriikkat juo dovddastit.
+Dat lea veháš čádjidahtti daningo ii leat bággu váldit tableahta anašeami maŋŋel.
+Dát lea vuođđun Sámediggedieđáhussii sámegiela birra.
+Dat lea vuođđun sámi ealáhusdoaimmas, ássamis, kultureallimis ja servodatovdánahttimis.
+Dát lea vuogas ja heivvolaš vejolašvuohta hárjehallat beaivválaš sámegiela.
+Dat lea Wikipedia oalgeprošeakta, mas sátnelisttut ráhkaduvvojit eaktodáhtolaččaid bargovehkiin.
+Dát ledje dan áiggi vuđolaš rievdadusat, ja ain vásihuvvo dát sápmelaččaid dohkkeheapmi álgoálbmogin muhtumiidda nággovuložin.
+Dat ledje ráhkisvuođamállásat go juhke biepmu nuppiiguin.
+Dát logga sáhttá maiddái leat oktagaslaš loggan.
+Dát login gielat dagahit guokte váldo giellajoavkku: oarjesámegiella ja nuortasámegiella.
+Dát lohkanfálaldagat leat ovddimusat oahpaheaddjiid várás, muhto dat leat rabas maiddái earáge dohkálaš ohcciide.
+Dat maiddái veahkeha ohppiid atnit sámegiela máŋgga dilálašvuođain.
+Dat maiddái veahkeha ohppiid sámegiela atnit máŋgga dilálašvuođain sihke árgabeaivvis ja vássán áiggis.
+Dat maid dárkkuhuvvo go dadjá luondducuozza lea duođain ráigi gos goaŧu bajit oassi manná badjel goaŧu siskkit oasi.
+Dat maid guoská oahpahussii sámegielas ja sámegillii.
+Dat maid lea dakkár dehálaš bealli mii movttiidahttá sámi báikkálaš servodagaid bargat nu ahte sámegiella nanusmuvvá guovllus.
+Dat máinnaša maiddái geavahit giela čielga jietnademiin ja intonašuvnnain.
+Dat máinnaša maiddái hábmet teavsttaid struktuvrra ja oktavuođa.
+Dát mállásat, Hearrá eahkedismállásat, en ávvuduvvojit juohke risttalaš girkus oalle dávjá.
+Dat materiála maid giellaguovddážat ráhkadit giellaoahpahusa váste, lea mávssolaš ja berre mihá eambbo almmuhuvvot ja biddjojuvvot maiddái earáide olámuddui.
+Dát mearkavuogádat geavahuvvo viidát ja gokčá ii duššefal sámi girjegielaid dárbbuid, muhto maiddái máilmmi eanaš gielaid čállinmearkkaid.
+Dat mearkkaša ahte áššáigullevaččas lea vejolaš beassat eará doaktára dutkamii go dan gean beallái álggos jorgasii.
+Dát mearkkaša ahte buohkain lea riekti oažžut bálvalusaid sámegillii go váldet oktavuođa almmolaš ásahusaiguin mat leat sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde.
+Dat mearkkaša ahte buohkain lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid sámegillii go sii váldet oktavuođa suohkaniin dahje eará almmolaš etáhtaiguin.
+Dat mearkkaša ahte buot almmolaš orgánat ávžžuhuvvojit váldit vuhtii sámegiela geavaheaddjiid, maiddái guhkkelii go maid lága njuolggadusat gáibidit ja hálddašanguovllu ráddjejupmi geatnegahttá.
+Dát mearkkaša ahte dáid suohkaniid ássiin lea viiddiduvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela go deaivvadat almmolaš orgánaiguin ja ahte suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus fállat bálvalusaid ja dieđuid sámegillii.
+Dat mearkkaša ahte dain gielddain / suohkaniin ja guvllolaš ja stáhtalaš eiseválddiin mat leat dain hálddašanguovllu osiin main dát gielat geavahuvvojit, lea ovddasvástádus giellalága njuolggadusaid čađaheamis guđege giela dáfus.
+Dat mearkkaša ahte dálkkas lea dorjojuvvon doarjjaruđain beare dihto buohccejovkui dehe dihto skibasvuođa dikšumii.
+Dat mearkkaša ahte doppe gos eai leat šat báikkálaš fálaldagat, sáhttá sámi buohcci oažžut iežas dikšundárbbu duhtaduvvot SÁNAG bokte, dadjá ovddasvástideaddji sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Dat mearkkaša ahte eanet oktasaččat
+Dat mearkkaša ahte galgá almmuhit divššu ja fuolaheami dárkkistussii dáhpáhusa jus lea leamaš divššus.
+Dat mearkkaša ahte giellafágalaš bargu čađahuvvo oktilaččat buot sámegielain ja davviriikkalaš dásis.
+Dát mearkkaša ahte hástalusat giellanannema d��fus rievddadit guovllus guvlui.
+Dat mearkkaša ahte iežát eai sáhte " vajálduhttit " sámi perspektiivva.
+Dat mearkkaša ahte juohke ruvnnu ovddas lea buoret divššohasdikšu ja eambbo dearvvasvuohta.
+Dát mearkkaša ahte leat guovttesuorat ovddasvástádusjuohku, gos Stáhtas lea ovddasvástádus almmolaš bálvalusaide ja nu maiddái ekonomalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádus das ahte suohkanat, fylkkasuohkanat ja almmolaš ásahusat bálvalit sámegielat álbmoga sámegillii.
+Dát mearkkaša ahte máhttá earuhit njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheami ja formálalaš ja eahpeformálalaš giellageavaheami.
+Dát mearkkaša ahte maiddái Sámediggi ferte eambbo deattuhit sámegiela geavaheami iežas beaivválaš doaimmas.
+Dat mearkkaša ahte mánáid buot iežasmávssut rehkenasto oktii.
+Dát mearkkaša ahte mii fertet hálddašit oaidnaleami vearredahkkiin.
+Dat mearkkaša ahte njuolggadusat soitet varieret sierra eanadikkiid gaskkan.
+Dát mearkkaša ahte oahpahusásahusat fertejit maid guoddit ovddasvástádusa das mii guoská sámegielat studeanttaid oahpaheapmái.
+Dát mearkkaša ahte oahppi galgá máhttit:
+Dát mearkkaša ahte oahppi galgá máhttit:
+Dát mearkkaša ahte oahppi galgá máhttit:
+Dát mearkkaša ahte oahppit galget máhttit:
+Dat mearkkaša ahte oahppit galget movttiidahttojuvvot ja šaddat gielalaš oadjebasat ahte árgabeaivvis válljejit sámegiela gulahallangiellan.
+Dát mearkkaša ahte sámi álbmogis galgá leat duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
+Dat mearkkaša ahte sámi álbmot ja fitnodagat main lea sámi namma eai sáhte registarastojuvvot rivttes na- main ja čujuhusain registariidda.
+Dát mearkkaša ahte sámi mánáin lea vuoigatvuohta dakkár bajásšaddandillái mas sin čearddalaš gullevašvuohta deattuhuvvo ja oažžu doarvái saji.
+Dát mearkkaša ahte stáhta váldá ovddasvástádusa plánabarggu jođiheamis, muhto dieđusge galget buot áššáigullevaš ásahusat váldojuvvot vuhtii plána- ja huksenlága gáibádusaid ektui.
+Dát mearkkaša ahte ulbmil lea aktiiva ja viiddiduvvon oarjilsámegiela geavaheapmi, ja eambbo oarjilsámegiela geavaheapmi almmolaš oktavuođain.
+Dát mearkkaša árvvoštallat ja heivehit ovdanbuktinvugiid ulbmila, vuostáiváldi ja dilálašvuođa hárrái. Dát mearkkaša dasto oahppat sosiála vieruid ja servvoštallanvugiid eaŋgalsgiel riikkain ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
+Dat mearkkaša čájehit ovddasvástádusa sátnefriddjavuhtii go cealkit: "Ii fal, dus lea boastut ".
+Dat mearkkaša dađistaga eanet geavahit iešguđet veahkkeneavvuid rehkenastimis, modelleremis ja gulahallamis.
+Dát mearkkaša dasto geavahit digitála gálduid čálalaš ja njálmmálaš teavsttain, ja ahte olbmos leat kritihkalaš ja iešheanalaš guottut gáldogeavaheapmái.
+Dát mearkkaša dovdat mihttoovttadagaid mat geavahuvvojit eaŋgalsgiel riikkain, ja áddet ja gulahallat loguiguin, gráfalaš ovdanbuktimiiguin, tabeallaiguin ja statistihkaiguin eaŋgalsgillii.
+Dát mearkkaša duddjot áddejumi, gažadit ja ákkastallat geavahettiin sihke eahpeformálalaš giela, aiddolaš fágaterminologiija ja doahpagiid.
+Dát mearkkaša fuonit geasuheami ássama dáfus.
+Dát mearkkaša geavahit doahpagiid, mihtidanreaidduid, mihtidanovttadagaid, hámuid ja grafihka.
+Dát mearkkaša geavahit matematihkalaš symbolaid ja formálalaš matematihkalaš giela čoavdit čuolmma ja ovdanbuktit čovdosiid.
+Dát mearkkaša hálddašit giela iešguđetlágan arenain, dovdat iežas giela ja ipmirdit ahte giella adno iešguđetládje iešguđetlágan dilálašvuođain.
+Dát mearkkaša hivvodatlohkama mii nanne giellaáddejumi ja teakstagealbbu.
+Dat mearkkaša lohkat eaŋgalsgiel teavsttaid áddet, jurddašit ja háhkat áddejumi ja máhtu kultuvrraid ja fágasurggiid rastá.
+Dát mearkkaša máhttit čállit dađistaga eanet kompleaksa teavsttaid maid vuođđun lea kritihkalaš ja viiddis gáldogeavaheapmi mii lea heivehuvvon ulbmiliidda ja vuostáiváldái.
+Dát mearkkaša máhttit dađistaga eanet geavahit luonddufágalaš doahpagiid ovdanbuktit áddejumi, iežas árvvoštallamiid ja searvat fágalaš digaštallamiidda.
+Dát mearkkaša máhttit identifiseret, dulkot ja geavahit dieđuid ovttastuvvon teavsttain girjjiin, áviissain, rávačállosiin, njuolggadusain, gihppagiin ja digitála gálduin.
+Dát mearkkaša maiddái áddet njálmmálaš eaŋgalsgiela variánttaid iešguđet osiin máilmmis.
+Dát mearkkaša maiddái ahte sihke Sámedikki ja eará ovddasteddjiid váldi rievdaduvvo.
+Dát mearkkaša maiddái bearráigeahččat Sámedikki jahkerehketdoalu ja riikkarevišuvnna vejolaš mearkkašumiid.
+Dat mearkkaša maid kultuvrralaš erohusaid iešguđet sámi guovlluid gaskkas.
+Dát mearkkaša oktiibuot 23 miljovnna ruvnno lassáneami maŋimus golmma jagi badjel sámi gielaid doaibmaplánii Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta bušeahta bakte.
+Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte doavttir oažžu ságastit buohcci dikšumis bargoguimmiin beare jus dat dikšu seamma persovnna.
+Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte don soaittát dárbbahit dulkka dehe čálalaš dieđu, mot dutkan dáhpáhuvvá.
+Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte mávssát seamma olu buohccemávssu go earát geat ohcet rabasdivššu.
+Dát mearkkaša ovdánahttit sátneriggodaga ja gálggaid geavahit giela jietnadatvuogádaga, riektačállima, grammatihka ja cealkka- ja teakstahuksema prinsihpaid, ja máhttit heivehit giela iešguđet fáttáide ja gulahallanoktavuođaide.
+Dát mearkkaša plánet, hábmet ja gieđahallat teavsttaid mat kommuniserejit, ja main lea buorre struktuvra ja oktavuohta.
+Dát mearkkaša searvat ságastallamiidda, muitalit ideaid ja ságaškuššat matematihkalaš čuolmmaid, čovdosiid ja strategiijaid earáiguin.
+Dát mearkkaša sielumorašteami, gástta, vihaheami ja rihpaid.
+Dát mearrádus ásaha álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid stáhtii sámi mánáid bajásšaddaneavttuid ektui ja sin osku, kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid hárrái.
+Dát mearrádus mearkkaša ahte ráđđádallangeatnegasvuohta čađahuvvo ILO nr 169 art. 6 mielde ja vuoigatvuođa searvamis almmolaš rievttálaš hálddašeapmái go luondduvalljodagat galget geavahuvvot, hálddašuvvot ja seailluhuvvot ILO 169 art. 15 (1) mielde.
+Dát mielddiisbuktá ahte jus láigohat dábálaš lanja ja it leat šiehttan láigobisttu dahje eretcealkináigemeari, de doimet stohpoláigolágámearrádusat.
+Dát mielddisbuktá ahte ferte leat čielga juohku Sámedikki ja Ráđđehusa ovddasvástádusa ja válddi gaskka.
+Dát mielddisbuktá ahte maiddái sii geat eai leat sápmelaččat ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela.
+Dát mielddisbuktá ahte sámelága giellanjuolggadusat galget gustot miehtá riikka.
+Dát mielddisbuktá ahte sámi álbmogis leat iešguđetlágan vuoigatvuođat geavahit sámegiela, dan duohken gos sii orrot.
+Dát mielddisbuktá ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta mearridit guđe guvlui boahttevaš giellapolitihkka galgá mannat.
+Dát mielddisbuktá ahte visot dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusat mat váldet vuostá pasieanttaid sámegiela hálddašanguovllu suohkaniin, leat geatnegahtton bálvalit pasieanttaid sámegillii.
+Dát mielddisbuktá dárbbu lagat ovttasbargui giellaguovddážiid ja oahpahusásahusaid gaskka.
+Dát mielddisbuktá geavahit luonddufágalaš doahpagiid gaskkustit máhtu, sátnádit gažaldagaid, ákkastallamiid ja čilgehusaid.
+Dát mielddisbuktá láigoheaddji ii sáhte geavahit lanjastis go lea láigohan dutnje.
+Dát mielddisbuktá maiddái geavahit ohcanreaidduid, hálddašit ohcanstrategiijaid ja kritihkalaččat árvvoštallat gálduid ja válljet relevánta dieđuid luonddufágalaš fáttáid birra.
+Dat mii dábálaččat earuha giellaguoddi ja dakkára gii lea oahppan giela eambbo formálalaš vugiin skuvllas, lea ahte giellaguoddi gullá ja diehtá makkár sániid ja dadjanvugiid galgá geavahit dihto dilis.
+Dat mii doaibmá ovtta persovdnii ii soaitte doaibmat nubbái.
+Dat mii gáržuda lea ahte ovddabealde govvenrusttega gáržu lihkadanvejolašvuohta.
+Dat mii gilvojuvvo gudnehisvuođas, bajásčuožžila hearvásvuođas.
+Dat mii gilvojuvvo, lea nohkavaš, muhto dat mii bajásčuožžila, lea nohkameahttun.
+Dat mii goahcá mánáidgárddit háhkat eanet sámi stoahkanhearvvaid, lea sihke ruhtadilli, dat mii gávdno márkanis lea divrras, daid lea váttis oažžut áigái, márkanis eai šat gávdno eanet stoahkanhearvvat, loahpaha Laila Susanne Vars.
+Dat mii lea iešvuosttaldeaddjin dahje eahpegovttolažžan lea ahte sii geat unnimusat lea váikkuhan dálkkádatrievdademiide leat sii geat álggos ja garrasepmosit šaddet gillát.
+Dat mii mearrida ášši, galgágo galbejuvvot sámegillii, lea dat ahte báikki olbmot geavahit sámegielalaš báikenama.
+Dat mii mu njuorasmahttá persovnnalaččat lea ahte eai šat jáme nu olu mánát ja eanet eatnit cevzet.
+Dat mii registrerejuvvo diehtovuđđui lea namma, persovdnanummir, oastobeaivi, man apotehkas ovttaskas lea viežžan reseaptta, man olu lea máksán, submi masa lea ollán allagollosuojis ja allagolloáigodaga álginbeaivi.
+Dat mii várra sáhttá áddejuvvot sierraláhkai meannudeapmin, ii leat eará go doaibmabidju mii lea dárbbašlaš go ovttaárvosašvuođa, dássásašvuođa ja seammaláganvuođa galggaš sihkkarastit.
+Dát modealla lea juo adnojuvvon sámegiela nubbingiellaoahpahusas, ja adno vel odnege.
+Dát molsašuddá jagis jahkái.
+- Dat movt NVE lea meannudan dán konsešuvdnaohcama dagaha ahte Sámediggi ii oaččo vejolašvuođa dadjat oaivilis áššái.
+Dat muitalit mii lea girku jáhkku ja čilgejit oskku.
+Dat muitalit sámi kultuvrra ja identitehta birra, ja danne lea ge deaŧalaš registreret ja suodjalit sámi visttiid, dadjá prošeaktajođiheaddji Mia De Coninck.
+Dát muitalus lea jápmima birra.
+Dat muitaluvvojit skandálaid bokte medias, ja neahttaaviissaid kommentárasajis.
+- Dát nammadeapmi lea deaŧalaš lávki álgoálbmogiid oktasaš rivttiid dohkkeheami oktavuođas, earret eará nugo boahtán ovdan ON álgoálbmotjulggaštusas.
+Dát namma geavahuvvo govvet Jesus Kristusa doaimma.
+Dat namma lei hui dábálaš Israelas dan áigge.
+Dat namuhuvvon bealit dahket oktiibuot girjáivuođa dan resursariggodagas ja máhttoriggodagas mii sápmelaččain lea, erenoamážit luonddugelbbolašvuođas ja vuoiŋŋalašvuođas.
+Dat nanne sátneoahppama.
+Dát njuolggadusat leat mearreduvvon du várás:
+Dát njuolggadusat sisttisdollet Norgga-ruoŧa guohtunlávdegotti (Guohtunlávdegotti) mearrádusaid ja Norgga-ruoŧa dárkkistangotti (Dárkkistangotti) mearrádusaid konvenšuvnna 23. artihkkala mielde Norgga ja Ruoŧa gaskka rádjerasttildeaddji boazodoalu hárrái.
+Dat nubbi bargojoavku guhkesáiggi oktasaš doaimma várás (AWG-LCA) galgá šiehtadit das movt miehtá máilmmi sáhttet eanet áŋgiruššat ja bargat dálkkádatrievdademiiguin.
+Dat nubbi molssaeaktu lei hábmet njuolggadusaid man mielde Sámediggi árvvoštallá juohke áidna minerálaprošeavtta maid minerálaaktevrrat háliidit čađahit.
+Dát nuppástuhttimat gusket máŋgga oasálažžii.
+Dát oahpahusláhču guoskkaha dan movt sáhttá bargat vai alcces háhká viiddis sátneriggodaga ja movt dan atná iešguđet njálmmálaš rollain.
+Dát oahpahusláhču heive bures gáiddusoahpahussii go sáhttá čađahit doaimmaid sullii seammaládje go dábálaš oahpahusas.
+Dat oahpahusláhču lea dan birra movt čállit muitalusaid ja dát ii govčča olles vuosttaš gelbbolašvuođamihttomeari.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearka dasa movt 4. jahkeceahkis bargá.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearka dasa movt sáhttá bargat 5.- 7. jahkecehkiin.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearkan dasa movt oahppit sáhttet bargat joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearkan dasa movt oahppit sáhttet bargat joksat namuhuvvon gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearkan movt oahppit sáhttet bargat vai ohppet doahpagiid mat adnojit boazodoalus.
+Dát oahpahusláhču lea ovdamearkka movt bargat gelbbolašvuođamihttomeriin 1. ja 2. jahkeceahkis.
+Dát oahpahusláhču sáhttá čadnot hospiteren oahpahussii.
+Dát oahpahus lea ovttasbargu Bokenskuvlla ja Sámij åhpdusguovddáža gaskkas.
+Dat oahppit geain sámegiella lea vuosttasgiella dahje nubbegiella, eai leat geatnegasat válljet vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami vuođđoskuvllas ja vierisgiela joatkkaskuvlla oahpahusas, muhto sis lea vuoigatvuohta oažžut dakkár oahpahusa jos sihtet dan.
+Dat oasit guovllus mat leat birrajagi guohtuma siskkobealde sáhttet geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Dat oassi guovllus mii lea boazoguohtuneatnamiid (renbetesfjäll) siskkobealde sáhttá geavahuvvot birra jagi.
+Dát ođđa ortnet buorida áŋgiruššama sámi dáiddáriid ektui, kulturdieđáhussii dávistettiin.
+Dat ođđa vealahanláhka (SFS
+Dát olbmot ges leat gárvodan nu mo lei dábálaš Jesusa eallinguovllus ja - báikkis.
+Dat ollu resurssat mat leat geavahuvvon kymrigillii Walesas, leat buktán bohtosiid.
+Dát oppalaš mearrádusat eai leat čuovvoluvvon konkrehta njuolggadusain mat dáhkidivčče dákkár čuovvoleami.
+Dat ovcci
+Dát ovdamearka čájeha movt oahppit ohppet atnit sánit ja doahpagiid go suinniid čuhppet ja dikšot daid.
+Dát ovdamearka čájeha movt oahppit sáhttet hupmat dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja lunddolaš siivvu, beaivválaš gielladilálašvuođaid birra.
+Dát ovdamearka heive bures gáiddusoahpahussii.
+Dát ovdamearkan čájeha dráma ja rollaspealu bakte movt oahppit sáhttet humadit sámi árbevirolaš ealáhusaid birra.
+Dát ovdamearka vuhtiiváldá dan vejolašvuođa ahte skovi sáhttá atnit nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas sámegiela 3 (1-4 dássái).
+Dát ovdána stoagadettiin, muosáhettiin, oahpadettiin, jurddašettiin, ovdanbuvttidettiin ja ovttastaladettiin earáiguin.
+Dat ovdanboahtá čielgasit Norgga girku bajitdási oskkuoahpahusplánas, Ipmil addá - Mii juogadit.
+Dat ovddasta min buot buoremus ideálaid - nu mo mii daid defineret áiggis áigái.
+Dat ovddidit dásseárvopolitihkalaš áššiid sámi servodagas ja dat hástalit Sámedikki dásseárvoáššiin, dadjá ráđđelahttu Henrik Olsen loahpas.
+Dát prinsihpalaš ovttaárvosašvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága §:s 110 A. "
+Dát prošeakta ferte jotkojuvvot fásta ruhtademiin nu ahte ain eanebut ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela.
+Dát proseassa gáibida geavahit mihttoovttadagaid ja heivvolaš teknihkaid, mihtidanreaidduid ja hámuid.
+Dát proseassa váldá áiggi ja lea divrras.
+Dát ráhkesvuohta šaddá min váimmuin Bassi vuoiŋŋa bokte.
+Dát rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.
+Dát reaiddut fertejit geavahuvvot.
+Dat rehkenasto vuosttaš galledeamis, beroškeahttá goas jagis dat dahkko.
+Dát riekti guoská beroškeahttá man bures guhtege mis odne máhttá giela.
+Dat riekti mis lea álgoálbmogin.
+- Dát rievdadeapmi mielddisbuktá ahte ohccit galget jođáneappot oažžut vástádusa ohcamiidda, nu ahte besset álggahit prošeavttaideaset nu árrat go vejolaš, dadjá sámediggepresideantta Aili Keskitalo.
+Dat rievdadusat maid Sámediggi dás evttoha, mielddisbuktet ahte máŋga lága mat addet giellavuoigatvuođaid sámegielagiidda fertejit rievdaduvvot.
+Dát rievdadus mielddisbuktá dárbbu lávdegoddái mas lea mandáhtta čielggadit ja evttohit rievdadusaid lágain, válddiin ja ovddasvástádussurggiin mat gusket sámegillii
+Dat rievdamat mat fuomášuvvo sáhttot stuorimus oassái váldot eret eaŋkilis vugiin nu ahte vealtá borašdávdda ovdáneami boahtte áiggis.
+Dát riggodat galgá čájehuvvot maiddái kultuvrra oktavuođas.
+Dát ruđat galget gokčat lassegoluid mat gielddain leat guovttegielalaš gieldan.
+Dát ruđat mannet vuosttažettiin gokčat lassigoluid mat suohkaniin ja fylkkasuohkaniin leat guovttegielat bálvalusfálaldagaid geažil.
+Dát šaddá vejolaš lohkat visot osiid boahtá šaddat vejolaš go dalle lea čohkkehuvvon oahpahus 50% lohkanáiggiin ja lea vejolaš oažžut árvosániid muhtin fáttain.
+Dat sádde jietnabáruid maidda dasto goruda siskkit orgánat dávistit.
+Dat sáhttá addit vahágiid ja skibasvuođaid, dagahit ahte gártá váttis dehe váralaš dilálašvuođaide.
+Dát sáhttá bilidit máná iešgova ja dagahit mánáidgárdebeaivvi dorvvuheapmen ja váivin ovttaskasmánnái, ja dat sáhttá hirbmadit bilidit oppalaččat joavkku birrasa.
+Dát sáhttá čájehit ahte stipeanda movttiidahttá ohppiid válljet sámegiela, ja dat lea hui buorre, lohká Keskitalo.
+Dát sáhttá dagahit ahte árgabeaivvi rámmat adnojuvvojit jierpmálažžan.
+Dát sáhttá dagahit ahte lea unnán ovttastahttin ja unnán kontinuitehta barggus.
+Dát sáhttá dagahit ahte namuhuvvon mánáin eai hálit earát leat ustibin.
+Dat sáhttá dagahit ahte Sosiálastivra almmuha dikšubargoveaga Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN.
+Dát sáhttá dagahit unnán kontinuitehta, váilevaš ovttastahttima doaibmabijuid dáfus, eahpesihkkaris ovddasvástádusjuogu ja ipmárdusa ovttaskas giellageavaheaddjái.
+Dat sáhttá dáhpáhuvvat jus lea ágga mearridit suddjendoaimmain, dat mearkkaša bissehit rutiinnaid ja bargovugiid mat sáhttet leat riskkavuložat.
+Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.
+Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
+Dat sáhttá eastadit buohcuvuođa ja oktovuođa, ja addit olbmuide buoret eallima ja buresloaktima.
+Dat sáhttá guoskat unnit problemain stuorit dilálašvuođaide mat leat dagahan bissovaš vahágiid dehe jápmima.
+Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun.
+Dat sáhttá leahkit illasteapmi dehe seksualálalaš boasttogeavahus.
+Dat sáhttá leahkit nu váivi ahte ovttaskas geahččala dahkat buot vealtin dihte ahte dat ii gearddo.
+Dat sáhttá leahkit olmmái, soamis veagas dehe soamis lagas.
+Dat sáhttá leahkit ráves oabbá, fuolki, kurator dehe skuvlla buohccidivššár dehe soamis iežá gii sáhttá addit doarjaga.
+Dát sáhttá leat áigeguovdil dalle jus mánná olgguštuvvo stoahkamis.
+Dat sáhttá leat buorre vuosttaš lávki jos háliida álggahit proseassa.
+Dat sáhttá leat deaŧalaš gažaldat digaštallat oahppiin ja váhnemiiguin ovdánanságastallamis.
+Dát sáhttá leat hehttehussan giellasirdimii.
+Dát sáhttá leat mielde ovdánahttimin hutkáivuođa, kritihkalaš návccaid, rabasvuođa ja aktiiva searvama dilálašvuođaide main luonddufágalaš máhttu ja čehppodat adno.
+Dat sáhttá leat ohppiid oktasaš giellašilljun gos sii soames háve skuvlajagis barget áigeguovdilis fáttáin.
+Dat sáhttá leat ovdanbidjamii vuolggasadjin.
+Dat sáhttá leat váttis, muhto olmmoš diehtá goittotge manin lea áŧestus.
+Dat sáhttá leat vuollánemiin ja suruin dan badjel mii ii goasge daddjon dehe dahkkon, juobe suhtuin go leat guđđojuvvon.
+Dat sáhttá maid dagahit ahte šaddá himolaš.
+Dat sáhttá maid dahkkot jus ii leat mangelágán almmuhus dehe váidaleapmi buhcciin dehe oapmahaččain.
+Dat sáhttá maiddái viiddiduvvot eanet fitnuiguin dahje iešguđet dilálašvuođaiguin mat gullet dihto fidnui.
+Dat sáhttá maid
+Dat sáhttá maid goikadit vuohččecuocca ja dahkat dan headjun mii sáhttá dagahit eará problemaid.
+Dat sáhttá maid varieret geardi gearddiinis ja olbmos olbmui.
+Dát sáhttá máná veahkehit oaidnit eará láhttenmolssaeavttuid boahtte háve go suhttá.
+Dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan náhpol cinnis, muhto dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan oppanassiige.
+Dát sáhttá nannet mánáid empáhtalaš gálggaid.
+Dát sáhttá ovddastit rohkosiid mat badjánit Ipmilii.
+Dát sáhttá rahpat ođđa márkaniid ja addit vejolašvuođa ođđa buktagiidda, dadjá Balto.
+Dat sáhttá šaddat go olmmoš vásiha soames váttis ášši, dego ahte soamis gean buot dovdet jápmá.
+Dat sáhttá šaddat vuođđun dasa ahte aviisa oažžu sámi aviissaid preassadoarjaga jagi 2010 rájis.
+Dat sáhttá sulastahttit miniriegádahttima ja sáhttá bávččagit seamma ládje go riegádahttá máná.
+Dat sáhttá varieret mánus mánnui man molssaektui apotehka molsu.
+Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
+Dat sáhtte leat biddjojuvvon stoalppuid dahje geađgebelkkuid ala.
+Dat sáhtte leat geahppasat ja ilbmásat dahje lossagat ja lávgalasat.
+Dát sáhttet lea sámi figuvrrat mat govvidit spábbačiekči, giehtaspáppastalli, biilavuoddji, doaktára, guolásteddjiid, boazosápmelačča jna..
+Dát sáhttet leat sivat dasa go mánáin lea váivi, eai loavtte dahje dovdet iežaset hárdojuvvon, givssiduvvon dahje olgguštuvvon.
+Dat sáhttet muhtumin dagahit áŧestusa váivvibun ja dahkat olbmo eanet balolažžan.
+Dat sáhttet ovdamearkka dihte guoskat ahte buohccedikšobargoveahka sivahuvvo seksuálalaš veahkaváldimis dehe illasteamis.
+Dát sámegielalaš birrasat leat leamaš ja leat ain dálge dehálaš resurssat davvisámegiela ovdáneapmái maiddái earáge davvisámegiela guovllud osiinge, ja daid rolla lea dehálaš kultuvrralaš ja gielalaš bissovašvuhtii oppa sámi servodagas.
+Dát sámi gielat ja suopmanat leat sámi šláddjiivuođas dehálaš oassi, ja danne lea dehálaš daid birra seailluhit dieđuid.
+Dat seamme lea gustojeaddji gielddaide olggobealde hálddahusguovllu, jus gielddas lea bargoveahka mas lea máhttu gielas.
+Dat seamme lea gustojeaddji ovttaskasaid oktavuođaiđe Vuoigatvuođakánsleriin, Oadjohálddahusain, Vearrodoaimmahagain ja Vealahanáittardeddjiin áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái.
+Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
+Dát sihke lasiha sámegiela geavaheami ja lokte giela stáhtusa ja árvvu.
+Dat sisdollet earret eará kritihkalaš dieđuid, maiguin sáhttá gádjut heakka, omd. dálkasiid, allergiijaid ja epikrisaid birra.
+Dat siskkilda earret iežá rievtti boazoguohtumii, bivdui, guolásteapmái ja gárddiid ja vuomaid čegget ja njuovahagaid ja iežá rusttegiid bigget maid boazodollui dárbbaša, rievtti meahci váldit biggendávvirin, boaldinmuorran ja duodjeávdnasin.
+Dat siskkilda guokte sierra hormona, østrogena ja fiskesgoruthormona, mat earet eará dagahit ahte ii oaččo monne luovvaneami ja danin ii sáhte šaddat áhpeheapminge.
+Dat siskkilda seamma olu seamma váikkuheaddji ávdnasa dehe ávdnasiid ja das lea seamma vuoibmi.
+Dat sisttisdoallá máŋggabealat teavsttaid main jietna, čála ja govat ovttas duddjojit ollislaš oaivila.
+Dat sisttisdoallá sámi tearbmavuorkkáid, sámi sátnelisttuid ja oarjelsámegiela, julevsámegiela ja davvisámegiela sátnegirjiid.
+Dát skovvi sáhttá maid geavahuvvot go oahppit árvvoštallet guhtet guoimmiset.
+Dat soaitá bávččagit muhto dalle oažžu gibulitnudeami ja maŋŋel seamma beaivvi sáhttá vuolgit ruoktot.
+Dat soaitá leahkit vuogas jus goittotge fargga galgá guođđit iskosa, dehe jus lea missen ovddit seallaiskkusdárkkástusa.
+Dat soaitá orrut unohas, muhto láve jođánit dahkkon iige dovdo nu olu.
+Dat soaitá ovdamearkka dihte leahkit mopeda dehe biila, ahte jorrá ja nordada iežas dehe gahččá čáhcái.
+Dat soaitá vuolgit das ahte lea dahkan áššiid maid gáhtá dehe heahpana, dehe šaddá reakšuvdna gorudis.
+Dat soitet boahtit sierra dálkkasfitnodagain ja dain sáhttet leat sierra hattit.
+Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan.
+Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama.
+Dat statistihkalaš materiála mii mis lea dál, leat dieđut mánáidgárdemánáid ja skuvlamánáid birra geain lea sámegiel fálaldat.
+Dát stuibmi álggii dalle go Stuorradiggi 1978:s mearridii dulvadit Álttá-Guovdageainnu eanu ja hukset elfápmostašuvnna.
+Dat stuora geográfalaš guovlu dahká ahte lullisámegiella lea áibbas erenoamáš dilis gielladoaimmaid ovttastahttima, ovddasvástádusjuogu, oahpahusfálaldagaid ja resurssaid dáfus.
+Dat stuorra duoddarat eatnamiid ráddjema haga ledje vuolggasadjin geavahit eatnama fáddán.
+Dát suohkanat galget leat giellaresursasuohkanat gos sámegielat álbmogis lea viiddiduvvon vuoigatvuohta sámástit ja oažžut bálvalusaid sámegillii.
+Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid.
+Dattege ii leat mihkkege mii eastada departemeanta mearrideames dákkár plánanjuolggadusaid.
+Datte ii berre ságastallan dollot nu čavgadit ahte ii šatta šat vejolaš coggalit gaskii dárbbašlaš áššiid.
+Datte leat muhtun soahpameahttunvuođat dakkárat ahte daid dárbbaša aiddo dalle čoavdit.
+Dattetge ferte oahpaheaddji dárkkistit ahte oahppit ipmirdit maid son sidjiide gaskkusta.
+Dattetge fertet dadjat ahte sámegiella odne lea rašis dilis dáin guovlluin.
+Dattetge ii leat lullisámegiella beaivválašgiella olu báikkiin, ja leat ráddjejuvvon vejolašvuođat sámástit.
+Dattetge lea ovddasvástádus gielddain addit bures heivehuvvon oahpahusfálaldagaid, maiddái sámegielasge ja/dahje sámegilliige, dain skuvllain maidda oahppit sirdojuvvojit.
+Dattetge lea vejolaš lágidit oahpahusa nannoset giellalávgunmodealla mielde go mii odne dahkko, mii mearkkaša ahte viiddida sámegielat domeanaid báikkálaš eavttuid vuođul.
+Dattetge válddii 100 jagi vuođđolága vuosttaš almmuhusa rájes dassážiigo nissonolbmot ožžo dábálaš jienastanvuoigatvuođa.
+Dát ulbmilat leat vuođđun plánaáigodaga doaibmabijuid joatkevaš čađaheapmái.
+Dát ulbmil siskkilda bistevaš buvttadeami borramušain, barggaheami báikegottis, vuhtiiváldin guovlluguovdasaš eavttuin ja bistevaš šaddama.
+Dát váikkuhii maiddái norgga eiseválddiid guottuide minoritehtaid ektui, ja erenoamážit sápmelaččaide.
+Dat váldá vuolggasaji eaŋgalsgiel riikkain ja gokčá guovddáš fáttáid mat gusket servodateallimii, girjjálašvuhtii ja eará kulturovdanbuktimiidda.
+Dát válddahallo matematihkalaččat modeallan mii gieđahallo, ja dan bohtosat dulkojuvvojit álgodili vuođul.
+Dat váldojuvvo čuggemiin seakkes náluin giehtamáhci varrasutnii.
+Dat vástida guovtti dáidárii juohke duhát ássis, dávjodat mii lea sullii bealli riikkagaskamearis.
+Dat vihtta duođaštuvvon unnitlogu Ruoŧas leat juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat (mat maid leat eamiálbmogin), ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat.
+Dát vihtta giela leat nuortalašgiella, davvisámegiella, julevsámegiella, bihtánsámegiella ja lullisámegiella.
+Dát visot lea leamaš hirbmat dehálaš buoridan dihtii unnitlohkogiela árvvu ja dainna lágiin bissehit ruovttuid giellamolsuma kymrigielas eaŋgalasgillii.
+Dát vuhtto maid máŋggaid headjabáraid gáibádusain heajaid birra.
+Dát vuođđuda dan mii lea šaddan REDD / REDD + (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation) šiehtadallamat.
+Dat vuoigatvuođat leat earret iežá:
+Dát vuoigatvuohta vuolgá Oahpahuslága vuođul ja almmá sierra láhkateavstta vealahuvvošedje sámi mánát.
+Dat vuolgá das ahte gorut šaddá heajubun váldit sivrraáimmus jus borgguha, ja nikotiidna mii lea duhpáhis oažžu váimmu časkit jođáneappot.
+Dat vuolgá das ahte ii leat álo oavdu fuomášit ja dikšut árra hámat ovdaráksáborašdávdda.
+Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin.
+Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot.
+Davil ja oarjin: Riikkaráji mielde Rr 272 dan báikki rádjái gokko ruovdemáđii rasttilda riikkaráji.
+Davil: Målselva mielde Dieváideanu njálbmái Målselvas.
+Dávisteami ovdamearkkat:
+Davit bihtánsámegiella (Luokta-Mavas, Stohkke).
+Davit julevsámegiella (Unnačerožis).
+Davit lullisámegiella, maiddái gohčoduvvon Sjeltie (Åsele) (Vápste, Gála, Árborde, Bindal, Namdal Norggas, Vápste Deartnas, Vualtjere, Frööstege Ruoŧas)
+Davit nuortalašgiella (Muotkis, Báhčaveajis, Beahcámis) Lulit nuortalašgiella (Suonnjelis, Njuohttejávrri-Sarvvesjávrris) Norggas ásset skoaltasámit Mátta-Várjjat gielddas, vuosttažettiin Njávdámis, muhto maiddái Girkonjárggas ja Báhčaveaileagis.
+Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin.
+Dávjá buohtalastit máŋga dáin oahpahanvugiin.
+Dávjá dat álmmuhuvvojit báikkálaš aviissain muhto olu searvegottiid gávnnat maid interneahtas.
+Dávjá gusket jurdagat cinneanašeami.
+Dávjá imaštallet dákkár áššiid, ja čájehit maiddái dan go dárkot nuppiid vuđolaččat, kommenterejit dahje jerret gažaldagaid.
+Dávjá in leat áibbas sihkkar mii Ipmila dáhttu lea.
+Dávjá lávejuvvo dadjat ahte lea homo, hetero dehe bi.
+Dávjá láve olmmoš testet iežas máŋgga skibasvuođa dihte seamma áiggi.
+Dávjá lea rávisolbmuin bearaš ja bargu.
+Dávjá leat báikkálaš birrasis sámegielat resursaolbmot.
+Dávjá leat dakkár báikkit hui várdosat, ja čalbmáičuozit.
+Dávjá leat jávrriin, jogain dahje váriin mat leat lahkalagaid seamma álgooassi namas ja nu diehtá ahte báikkit leat lahkalagaid.
+Dávjá leat varalaš doaimmat.
+Dávjá mánát badjánit ihkku várkii daningo bealljebohtaneapmi lassána go sii velledit.
+Dávjá máŋgasat veagas dehe ovdaskuvllas skihppájit.
+Dávjá oahppit ieža dihtet mainna sii liikojit bargat, ja goas sii buoremusat ohppet.
+Dávjá oažžu guođđit cissa-dehe varraiskosa.
+Dávjá oažžu guođđit cissa-dehe varraiskosa.
+Dávjá oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas.
+Dávjá olmmoš sáhttá gávdnat iežas vugiid gieđahallat iežas áŧestusa.
+Dávjá ráhkástallan variere dagadettiin.
+Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo.
+Dávjá várka ihkku
+dávjjibut atnit giela iešguđet dilálašvuođain ja adnui váldit ođđa sániid ja dajahusaid
+Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin.
+Dávjjimusat gevtojuvvo una lasta mii sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto una dipma borstta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasi vuostá.
+Dávjjimusat gielda vástida eaŋkilit ruovttubuohccedivššus go fas eanadiggi dikšu ovdánan buohccedivššu ruovttus.
+Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain.
+Dávjjimusat láve dat čoavdásit ieš go cummásta soapmása.
+Dávjjimusat lea lunddolaš ahte oahpaheaddji jođiha ságastallama.
+Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá.
+Dávjjimustá dat máksá.
+Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid.
+davviguovllut Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Guoládagas, Ruoššas.
+Davvikalohtas leat sámit ássan ja leamaš sierra álbmogin iežaset gielain, árbevieruiguin ja ealáhusheivehemiiguin ollu ovdalgo nationála stáhtat ásahuvvojedje.
+Davviriikkaid Ráđi čoahkkimis Reykjavikas guovvamánu 28. beaivvi 1995 mearridedje davviriikkaid ministarat geat ovddasvástidit sámeáššit ovttasbargat Davviriikkaid sámekonvenšuvnnain.
+Davviriikkaid sámekonvenšuvdna Ahte dárbbašuvvo riikkaidoktasaš suodjaleapmi ja riikkaidoktasaš njuolggadusat mat vuhtiiváldet sámi álbmoga iežamet árbevirolaš guovlluin, lea álot leamašan fáddán sámi organisašuvnnaid čoahkkimiin.
+Davviriikkain ii dárbbat čájehit koartta.
+Davviriikkalaš ekspeartajoavku maid Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtat ja sámedikkit leat nammadan buvttii 2005:s ovttajienalaš evttohusa Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
+Davviriikkalaš ovttasbargu sámegiela hárrái lea 2012 rádjái čuovvoluvvon Sámi giellalávdegotti (SGL) bealis, mii lea SPR vuollásaš orgána.
+Davviriikkalaš ovttasbargu - Sámi parlamentáralaš ráđđi
+Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna.
+Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus lea ráhkaduvvon álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid vuođul mat Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtain leat sápmelaččaid ektui eamiálbmogin.
+Davvi Ruoŧas gávdnojit stuorra guovllut hui vuorjjes bissovaš veagadagain.
+Davvi-Sačča boazoorohat galgá beassat geavahit Langfjellet, A guovllu siskkobealde dálveguohtumin go guohtundilálašvuohta Davvi-Saččas lea heittot.
+Davvisámegielagiid demografiija ja buolvvaidgaskasaš sirdaseapmi Norggas ja Suomas.
+Davvisámegiela guovllus leat mearrasámi ja márkosámi guovllut erenoamážit gillán dáruiduhttindeattu.
+Davvisámegiela hupmet Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
+Davvisámegielalaš ođđa testameantta ođasmahttin gárvánii jagi 1998, ja dál leat ođasmahttimin Boares testameantta.
+Davvisámegielas: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž
+Davvisámegielas leat oalle ollu jietnafiillat gávdnamis.
+Davvisámegiella boallomearka
+Davvisámegiella hállojuvvo eanaš Finnmárkku fylkkas ja Romssa fylkkas, ja Dielddanuori ja Evenášši suohkaniin Nordlánd- das.
+Davvisámegiella: Jonny Inge Nutti
+Davvisámegiella, julevsámegiella ja lullisámegiella leat váldosámegielat Norggas.
+Davvisámegiella lea dat sámegiella mas leat eanemus giellageavaheaddjit, ja oallugat sis orrot hálddašanguovllu siskkobealde.
+Davvisámegiella lea sámegielaid gaskkas stuorimus giellajoavku ja sullii 90% sápmelaččain hupmet eanetlohkogiela.
+Davvisámegiella (nordsamiska)
+Davvisámegiella / Nordsamiska
+Davvisámegiella SámigiellaBarguDearvvšvuohtaStipeandaKultuvra & asttuáigiOahppuVuoigatvođat
+Davvisámegielsálbmagirjji jorgaleapmi ja sálmmaid čohkken lea maid jođus.
+Davvisámegillii
+Dávvisámegillii
+Davvisámi eanetloguguovlu
+Davvisámi eanetloguguvlui gullet suohkanat Finnmárkkus mat leat mielde sámegiela hálddašanguovllus.
+Davvisámi guovlluid vásáhusat čájehit ahte aviissat leat dehálaččat giellaoahpahusas.
+Davvisámiide lea hiđis lávlun ja moduleren.
+Davvisámi sálbmalávlun lean leamaš unnán heivehuvvon orgelmusihkkii, ja danin lea orgelmusihkka mielde heajosmahttimin árbevirolaš sámi lávlunvuogi.
+Davvisámi unnitloguguovllut leat riddoguovllut Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas gos árbevirolaččat leat hupman sámegiela.
+Davvisámi unnitloguguovllut
+Davvi-Sažža (Nord-Senja) boazoorohat galgá beassat geavahit Čavári guovllu Likkás dálveguohtumin, go guohtundilálašvuohta Davvi-Saččas lea heittot.
+Davvi-Trøndelága allaskuvla lea ožžon riikkalaš ovddasvástádusa oarjilsámegielas, mii gullá oahpaheaddjioahpahusa oktavuhtii.
+Davvi-Trøndeláhka
+Dávvjimusat lea dievdu mii bargá ollesáiggi fitnodagas.
+Dáža ja sápmelaš sáŋgárat ceggejedje ovttas jurdaga hukset parlameantta sámiide Norggas.
+deaivvadanbáikkiid gos mánát ja nuorat sáhttet ovttas dahkat kristtalaš searvevuođa, konfirmašunčoagganemiid, mánáid ja nuoraidleairraid, sámi girkobeivviid,
+Deaivvadanbáikkit
+• Deaivvadeapmi galggašii bistit unnimusat 30
+Deaivvadettiin eará riikkaid olbmuiguin, ruovttus dahje mátkkis, de dávjá dárbbaša eaŋgalsgiela.
+Deaivvadit iešguđetlágan teavsttaiguin addá čiekŋudeami ja ipmárdusa mii lea vuođđun ovdánahttit ođđa jurdagiid ja gálgga reflekteredit, dulkot ja árvvoštallat teavsttaid.
+Deanu gieldda ja Kárášjoga gieldda jurdagat.
+dearvvahit (buorástahttit) sámegillii ja iežas oahpásmahttimis earáide
+dearvvahit, giitit ja muitalit gii son lea sámegillii
+dearvvahit, jearrat ja vástidit álkes gažaldagaid ja geavahit muhtun buorremenolaš ovdanbuktimiid
+Dearvvasvuođabargiid váillálaš giellamáhttu sáhttá dagahit boastto dálkkodeami ja dange ahte bahás dávdamearkkat eai fuomášuvvo áiggil.
+Dearvvasvuođadirektoráhta áigu bidjat dan giehtagirjji iežas neathttasiidui.
+Dearvvasvuođafálaldaga vuođus galget leat sámegiella máhttu ja sámi kultuvra ja dearvvasvuođabargiid sámegiela máhttu ja sámi kulturmáhttu.
+Dearvvasvuođafitnodagat berrejit álggahit doaibmabijuid buoridan dihtii iežaset bargiid máhtu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Dearvvašvuođaguovddáš - helsesenter
+Dearvvašvuođaguovddážis sáhtát válljet maid bissovaš doavtteroktavuođa.
+Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
+Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddi
+Dearvvašvuođa ja buohccedivššu lassin gullo buohccelávdegotti doaibmaoassái maid bátnedikšun man jođihit eanadiggi ja priváhttabátnedikšun man eanadiggi goasttida ollásit dehe oassái.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu árvvoštallat joargalahttit vuolit etáhtaid áššáigullevaš dokumeanttaid davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, ja almmuhit daid doaimmahusaid neahttasiidduin.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu divaštaladettiinis Sámedikkiin árvvoštallat prošeavtta man ulbmil lea buoridit dulkonbálvalusa ain eambbo.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin čielggadit dárkileappot mo ovttadássásašvuođa lea vejolaš fuolahit dearvvasvuođabálvalusas julevsámi ja oarjilsámi guovlluin.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu ovttasráđiid Stáhta dearvvasvuođabearráigeahčuin árvvoštallat mo bearráigeahčču fuolaha sámi álbmoga vuoigatvuođa oažžut dearvvasvuođaveahki, ja vel dan mo vuoigatvuohta dárbbašlaš dearvvasvuođaveahkkái ollašuhttojuvvo.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta juolluda doarjagiid doaibmaplána čuovvoleapmái, man namma lea " Mangfold og likeverd for helse- og sosialtjenester til den samiske befolkning " (Sámi álbmoga dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid šláddjiivuohta ja dásseárvu), ja nu maiddái juolluda doarjagiid ee. Sámediggái, Sámi dearvvasvuođadutkama guovddážii ja Suoma-Norgga rádjaovttasbargui.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea jagi 2008 doaibmadokumeanttainis regionála dearvvasvuođafitnodagaide deattuhan ahte plánemis, čielggadeamis ja mearrideamis galget vuhtii váldit ja oidnosii buktit sámi divššohasaid vuoigatvuođa ja dárbbu oažžut alcceseaset heivehuvvon bálvalusaid.
+Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea ožžon dakkár diehtojuohkinávdnasiid ráhkadeapmái juolludettiinis doarjaga "Norsk tannvernš nammasaš bátnesuodjalussii, vai ráhkada DVD-filmma mas leat bátnedearvvasvuođalaš dieđut mánáide ja vánhemiidda.
+Dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis lea váttis fidnet gelbbolaš sámegielat bargiid, vel sámegiela hálddašanguovllus nai.
+Dearvvasvuođalágat muddejit dearvvasvuođabálvalusa doaimmahusaid, bargiid ja dearvvasvuođabálvalusaid geavaheaddjiid gaskavuođaid.
+• Dearvvašvuođastašuvdna ja buohcceviessu, go váhnemat dasa mihtet, jos mánná / oahppi ii leat vel deavdán 15 jagi.
+Dearvvasvuohta Davvi (Helse Nord) ohcá almmuhusainis dearvvasvuođabargiid main lea máhttu sámegielas ja - kultuvrras, ja addá diehttevassii almmuhusteavsttas ahte jos ohccis lea seamma buorre fágalaš máhttu go earáin, de válljejuvvo ohcci geas lea máhttu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Dearvvašvuohta ja sosiála
+Dearvvašvuohta
+Dearvvat buohkaid náno gieđian ja geahča njuolgga čálmmiide go dearvvahat.
+Dearvvat Giellaambassadevrraid!
+Dearvvavuođafitnodagat galget dieđihit dan birra iežaset jahkásaš dieđáhusas.
+Dearvvšvuohta
+Dearvvuođat
+Deaŧalaš govastat guovvamánu 6. b. ávvudeamis lea leavga.
+Deaŧalaš lea ahte boraspirenállemihttu lea dássedeattus guovlluin gos leat bohccot, ja ahte boazodoallu oažžu buhtadusaid duohta vahágiid ovddas.
+Deaŧalaš lea ahte buot váhnemat ožžot daid dieđuid maid galget, ja ahte sis lea vejolašvuohta jearahit ja addit skuvlii dieđuid.
+Deaŧalaš lea ahte oahppi oahppá bidjat rájáid go son dovdá ahte son ii adnojuvvo árvvus.
+• Deaŧalaš lea beassat iežas buohtastahttit
+- Deaŧalaš lea geavahit ođđa joregiid vai sámegiella eambbo geavahuvvošii ja boađášii oidnosii, erenoamážit vai eanet nuorat álggášedje aktiivvalaččat geavahit sámegiela.
+• Deaŧalaš lea ságastallat das mii lea positiiva,
+Deattuhan, ahte ádjána muhtin áigge ovdalgo ráđđehus mearrida makkárin Ráđđehuskoartil šaddá boahtteáiggis, Aasrud cealká.
+Deattuhehket ahte lea mánáidgárddi ovddasvástádus dán hálddašit.
+Deattuhettiin sámi kultuvrra guovddáš árvvuid, sáhttá fága maid čujuhit mainnalágiin sámi árvvuid sáhttá heivehit ja ainovdánahttit ođđa dilálašvuođaide ja rievdi áigái.
+Deattuhit ahte vuolábeale skovvi ii atte dievaslaš gova sámi oskkuoahpahusa relevánta
+Deattuhit ceavzilis ja guhkitáiggi perspektiivva sámi guovlluid eananháldemis.
+Deattuhuvvo ahte álgoálbmotnissoniid árbedieđut leat deaŧalaččat álgoálbmotservodaga ovddideami oktavuođas.
+Deattuhuvvo earret eará ahte álgoálbmogiin sáhttet leat eaiggáduššanvuoigatvuođat genaresurssaide sin guovllus ja ahte earát eai sáhte oažžut árbedieđuid jus dat álgoálbmot geasa dieđut gullet, ii leat ovdalgihtii miehtan dasa.
+Deattuhuvvon lea ahte "sámi mánát fertejit oažžut veahki seailluhit gielaset ".
+Deattut erenoamážit ironiija.
+Deattut erenoamážit šáŋŋerspesifihkka dovdomearkkaid.
+Deavdde fuolkenamahusaid mat heivejit ovdal oahppit geavahit dán skovi.
+Deavdde sin luohttámušain ja iluin.
+Deavtte mu du buriinat, vai šattan buressivdnádussan.
+Deba ii leatge sámegiela hálddašanguovllu olbmuide sihkkarastojuvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela dan muddui go giellanjuolggadusat mearridit.
+De dalle lea čielggas ahte eanaš dáin máilmmi gielain eai leat stáhtain eanetlohkogielat.
+De dat bissot, dát golmmas: Osku, doaivu ja ráhkisvuohta.
+De eaba leat šat guovttis, muhto okta.
+definerejuvvon olgoguovlu
+Dego galggalii heahpanit go lea anašan.
+dego mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas
+dego olggobealde boahtán ásahus, ja olbmot geat leat ovddastan girku eai leat leamaš iežaset olbmot.
+dehálaš ahte nášuvnnalaš unnitlogut ožžot
+Dehálaš bargun iešguđetge stivrraide ja báikkálaš suodjaluvvon guovllu hálddašeddjiide lea ráhkadit (dahje ođastit) suodjaluvvon guovlluid hálddašanplánaid.
+Dehaláš dokumeanttat
+Dehaláš dokumeanttat / Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna / Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Dehálaš eaktu jus sámegiella galgá seailut ja viidáset ovdánit, lea ahte gávdnojit giellaarenat gos gielat duođai geavahuvvojit.
+Dehálaš lea ahte dát dieđut čohkkejuvvojit ja vurkejuvvojit dehálaš oassin sámi kulturárbbis ja vuođđun sámi terminologiijaid ovddideapmái.
+Dehálaš lea ahte gielddat ja bođolaš mánáidgárdeeaiggádat movttiidahttet sámi mánáidgárddiid ja mánáidgárddiid máin leat sámi mánát, ohcat dakkár ruđaid.
+Dehálaš lea ahte mánáidgárdeeaiggát addá bargiidasas vejolašvuođa oahppat sámegiela.
+Dehálaš lea ahte oarjilsámi servodat ja julevsámi servodat ieža besset čilget makkár dárbbut sis leat nannet gielaset.
+Dehálaš lea ahte sámi mánáid vuoigatvuohta oažžut gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon fálaldaga váldojuvvo vuhtii.
+Dehálaš lea diehtit eambbo das mo dakkár áššit go sámegielalaš olbmuid lohku earáid ektui, biđgolas ássan, báikkálaš miellaguottut ja kultuvrralaš ja gielalaš unnitlohkodilli doibmet sierranas eaktun sámegiela ovdáneapmái guđege sámi guovllus.
+Dehálaš lea erenoamážit atnit muittus unnibuš sámegielaid, julevsámegiela ja oarjilsámegiela, ja stuorradiggedieđáhusas čujuhuvvo dasa ahte viggamušaide oččodit oahppiid ohcat dáidda oahpuide ferte leat stuorra deaddu buot ásahusain main lea dat ovddasvástádus dán suorggis.
+Dehálaš lea maid ahte dearvvasvuođafitnodagat ohcalit dakkár máhtu go virgádit bargiid ja go oidnosii buktet dárbbuid oktavuođaineaset oahpahusásahusaiguin.
+Dehálaš lea maid bargat dan badjelii ahte oaččuhit nuoraid geain lea sámegiela ja - kultuvrra máhttu, váldit oahpu dearvvasvuođa- ja sosiálafágalaš oahpu.
+Dehálaš lea oaččuhit olbmuid váldit alit oahpu davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas, ja earáge oahpuid main lea dárbu máhttit sámegiela, vai huksejuvvo sámegielas diehtovuođđu servodahkii, ja vai bargoaddit fidnejit bargiid geain lea buorre sámegiela máhttu.
+Dehálaš lea sáhttit bargat ovttas riikkarájáid rastá, erenoamážit das mii guoská oarjilsámegiela ja julevsámegiela oahpahussii ja ovddideapmái.
+Dehálaš lea sámi báikenamaid galbet sámegillii (ráhkadit báikenammagalbbaid ja geaidnočujuhusgalbbaid), vai sámegiella ja sámiid orrun bohtet oidnosii.
+Dehálaš oasit sáhttet leat olbmuid namat, báiki, áigi ja dáhpáhus.
+Dehálaš oassi dán bargui oarjilsámi guovlluin šaddá Snoasa suohkana 3-jahkásaš dearvvasvuođa- ja sosiálaprošeavtta raporta man namma lea " Sørsamisk rådgivningstjeneste i helse- og sosialspørsmål i sørsamisk område " (oarjilsámi rávvenbálvalus dearvvasvuođa- ja sosiálaáššiin oarjilsámi guovllus).
+Dehálaš oassi luonddudiehtagis lea diehtit ahte luonddudieđa dađistaga ovdána, ja ahte dutkan ja ođđa máhttu luonddudiehtaga ja teknologiija surggiin mearkkašahtti láhkai váikkuha servodatovdáneapmái ja eallinbirrasii.
+Dehálaš oassi sámegiela terminologiija ráhkadanproseassain lea almmolaš dokumeanttaid jorgaleapmi sámegillii.
+Dehálaš ulbmil lea buoridit sámegielalaš olbmuid loguid.
+Deháleamos fáttáid gaskkas lei mearrádus ráhkadit ođđa ulbmilaš plána 20 oassemihttomeriin 4 ulbmilaš váldomihttomeari vuollái mat galget ollašuhttojuvvot ovdal jagi 2020.
+Deháleamos lea geahččalit háhkat nu ollu boaluid go vejolaš, ja ahte gulahallan šaddá leat eahpeallaáiggálažžan.
+Dehe ahte soamis bidjá heajudeaddji govaid nehttii.
+Dehe go galgá dahkat juoidá masa ii liiko.
+Dehe go olbmot ságastallet soabadeami birra dan sadjái go guoddit vaši, ja riiddut molsašuvvet verddevuohtan.
+Dehe ii sáhte dahkat maidege.
+Dehe jus soamis lea leamaš baháguren neahtas, dehe geahččalan beahttit dehe ávkkástallat suinna.
+De juohkehaš mis galgá nappo doallat logu Ipmila ovddas.
+De lonuha dušše mun sáni duinna sániin.
+De maŋŋel álget oahppit čállit muitalusa juogo gieđain ja dahje dihtoriin.
+Demokratiijaođastus lea guorahallojuvvon, vai Stuorradiggi dan vuođul sáhtášii čuovvulit Vuođđolága rievdadusárvalusaid, maid leat ovddidan girkosoahpamuša vuođul.
+Demokratiijas mearrida eanetlohku.
+De oahpaha ja veahkeha Bassi vuoigŋa min bálvalit Ipmila, ja čilge min čállosiid - nu ahte beassat dovdat Ipmila almmálaš fámu dáppe eatnamis.
+Departemeanta áigu doarjut máŋggadássásaš kurssaid ja lohkamiid sámegielas maid Sámi allaskuvla, eará oahpaheaddjioahpahusa ásahusat ja sámi giellaguovddážat lágidit.
+Departemeanta áigu geahčadettiinis sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallat berrego lágas, sámegiela nannen dihtii, mearriduvvot bearráigeahčču das mo gielddat ja fylkkagielddat čađahit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Departemeanta áigu jorgalahttit ávdnasiid davvisámegillii. Dasto árvvoštallojuvvo galgágo jorgaluvvot julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Departemeanta áigu kártet rekruhttenvuođu mii lea sámi alit oahpahusas ja makkár dárbu lea fidnet sámegielalaš oahpaheaddjiid.
+Departemeanta áigu maid árvvoštallat nu dahkat maid julevsámegiela ja oarjilsámegiela várás.
+Departemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallat sámi girjerádjoáššiid dieđáhusa barggu oktavuođas.
+Departemeanta áigu ovttasráđiid Sámedikkiin čilget doaibmabijuid dárkileappot.
+Departemeanta árvala dál steammaláhkái rievdadit sámediggeáirasiid vástesaš penšuvdna láhkaásahusa ja gielddaid ja fylkkagielddaid álbmotválljejuvvon áirasiid vástesaš penšuvdna láhkaásahusa.
+Departemeanta bargá ovttas Sámedikkiin daid ráđđehusa doaibmabijuid čuovvoleamis mat leat ráđđehusa strategiijain mat galget buoridit máhtu ja rekruhttema mánáidgárdesuorgái.
+Departemeanta doaimmaha hálddahuslaš ja ekonomalaš árvvoštallama, ja gárvvista ášši gulaskuddamii.
+Departemeanta doarju máttasámegiela servodatfágatearpmaid ja servodatfágaoahpponeavvuid ovddidanprošeavtta 400 000 kruvnnuin.
+Departemeanta ferte boahtteáiggisge mearridit muhtun áššiid, mat gusket girku ohppii.
+Departemeanta galgá juohkit gihppaga.
+Departemeanta jođiha barggu, mas guorahallet ja prošekterejit Ráđđehuskoartila dáluid divodeami suoidnemánu 22. beaivvi terrordaguid geažil.
+Departemeanta juolluda ruđaid Sámediggái kapihttalis 231, poasttas 50.
+Departemeanta lea guhkebuš áiggi vuohttán duhtameahttunvuođa doarjaga sturrodahkii.
+Departemeanta lea maid ožžon arvat čálalaš árvalusaid, sihke almmolaš doaimmahusain, organisašuvnnain ja oktagasain.
+Departemeanta lea ráhkadahttán ortnegii láhkaásahusa mii fámuiduvvá ođđajagemánu 1. b. 2009.
+Departemeanta oaidná dárbun árvvoštallat giellakártema ja giellamovttiidahttima reaidduid ja vugiid kvalitehta, vai lea vejolaš gávnnahit mo lea buoremus ovddidit sámegiela.
+Departemeanta rievdada láhkaásahusa mii mearriduvvo gonagaslaš resolušuvnna bakte, mii mearkkaša ahte ášši meannuduvvo ráđđehusčoahkkimis.
+Departemeanta ulbmáda buoridit gáiddosoahpahusa fálaldagaid ja gulahit jeavddalaččat ahte oahppiin lea vuoigatvuohta oažžut sámegiela oahpahusa.
+Departemeanta ulbmáda fápmudit iežas válddi Sámi allaskuvlii das mii guoská ođđa sámi oahpaheaddjioahpu struktuvrii ja huksehussii.
+Departemeanta váldá oktavuođa Sámedikkiin ja bivdá sis cealkámuša suohkana ohcamuššii, ja suohkana guovttegielatvuođadoarjaga sturrodaga ektui.
+Departemeanta várre ruđaid rekruhttendoaibmabidjui.
+Departemeanttas, fylkkamánniin ja Sámedikkis lea oktasaš ovddasvástádus ávžžuhit gielddaid ja mánáidgárdeeaiggádiid ásahit mánáidgárdefálaldagaid sámi mánáide.
+Departemeanttas lea mearridanváldi suohkannamaid dáfus.
+Departemeanttat
+Departemeanttat geavahit odne ollu jorgaleaddjiid guđet jorgalit lágaid, njuolggadusaid, stuorradiggedieđáhusaid, preassadieđáhusaid jna. sámegielaide.
+De rahpasedje sudnos čalmmit, ja soai dovdáiga su; muhto dan seammás son šattai sudnuide oaidnemeahttumin.
+De sii máhttigohte buotlágan gielaid.
+De son celkkii sudnuide: " Man jallat dii lehpet, ja nu hiljánat oskut buot daid maid profehtat leat cealkán!
+Detállja skulptuvrras mas leat illustrašvunnat sámi eallimis, duojár lea Lars Levi Sunna.
+Det samiska språket - tre generationer berättar lea Interguovllulaš prošeakta váldobeliiguin Ájtte, Duottar- ja sámemusea ja Árran - julevsáme guovdásj / lulesamiskt senter.
+Devdnejeaddji: Kari C. Toverud, sertifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge
+Devdojuvvon skovvi lea buorre doarjja go oahpaheaddjiin ságastallá.
+Đ. Hállet ovttas humora ja ironiija erohusa birra.
+Diakonain ja báhpain leat jávohisvuođabággu.
+Didjiide čuozai garrasit geat vásiheiddet garra biekkaid billistemiid.
+Diđolašvuohta das berre mearkkašit ahte sámi guovlluin eai galgga buoril heaittihit giliskuvllaid, eaige oppanassiige vuđolaš guorahallamiid haga.
+Diđošteaddji leat geatnegahtton dieđihit Minerálahálddašandirektoráhttii, eananeaiggádii ja eatnama geavaheaddjái golbma vahku ovdal go bargu álggahuvvo (§18).
+Dieđahančálus " Att ställa upp " lea ruoŧagillii ja govvida got galgá dahkat go háliida leahkit mielde Girkoválggas.
+Dieđáhusas celkojuvvo ahte sámegielaid dilli lea bahá.
+Dieđáhusas lea guhkesáigásaš perspektiiva ja lea lunddolaš geahčadit dieđáhusa golmma-njealji jagi geahčen fas, gávnnahan dihte lea go Sámediggi joksan daid mihtuid mat leat biddjon dieđáhusas.
+Dieđáhus čilge viidát deháleamos hástalusaid mat Ráđđehusas leat politihkastis sámi servodahkii.
+Dieđáhus čuovvoluvvo Sámedikki jahkásaš bušeahtaid bokte gos ovttaskas mihtuid doaibmabijut vuoruhuvvojit.
+Dieđáhus galgá maiddái čalmmustahttit áŋgiruššansurggiid ja daid hástalusaid mat mis leat go galgat buoridit mánáidgárddiid.
+- Dieđáhus galgá vástidit mánáidgárddi, mánáid, váhnemiid ja sámi servodaga dárbbuide.
+Dieđáhus gieđahallá dán čuolmma ja nanne ahte almmolaš hálddašeapmi lea stáhta ovddasvástádus ja ahte sámegielat álbmogis lea vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid sámegillii beroškeahttá gos orrot.
+Dieđáhus ságaškuššá dáid hástalusaid ja láhčá dili politihkkii mii galgá fuolahit ahte višuvnnat ja mihttomearit sámegiela nannema ja ovddideami dáfus álggahuvvojit.
+Dieđáhus váldá vuođu dain iešguđetge giellaguovlluin ja dain dárbbuin mat gielas leat vai dat seailu, nanosmuvvá ja ovddiduvvo dain guovlluin.
+Dieđát go don eará sápmelaččaid geat leat jorgalan Biibbala samegillii?
+Dieđát go mii bahá lea?
+Dieđihanáigemearri: miessemánu 15. b..
+dieđiheamit ja jorgalusat
+Dieđiheamit rekvisišuvnna birra mat gusket sámi hálddašanguovlluide, galget maid leat sámegillii, ee. almmuhussan sámi aviissain.
+Dieđuid ášši birra addá seniorráđđeaddi Ingeborg Larssen, tel 78 47 40 00 dahje på e-poasta:: ingeborg.larssen@samediggi.no.
+Dieđuid hápmi
+Dieđuid, maid stáhta eiseválddit ja Sámediggi addet nubbi nubbái konsultašuvnnaid oktavuođas, sáhttá mearridit ii-almmolažžan, jus dasa lea láhkavuođđu.
+dieđuid riikka álgoálbmoga birra buot Norgga girku gásttašuvvon mánáide ja nuoraide.
+Dieđuin galgá deattuhuvvot ahte skuvlaeaiggát válddedettiin oahppiid skuvlii galgá váldit čielgasa das, galgágo oahppái sámegiela oahpahus.
+Dieđusge lea guovvamánu 6. b. midjiide rápmin, muhto seamma ollu dat leat searvevuođabeaivi, máŋggadáfotvuođain ja utnolašvuođain.
+Dieđut áššejođu birra ja referáhtat leat biddjojuvvon Norgga beale Sámedikki neahttasiidduide.
+Dieđut Dáhttu prošeavtta birra, Ragnhild Dalheim Eriksen, Sámedikki bokte
+Dieðut dán birra Biras, areála ja kultursuodjaleapmi
+Dieđut dan birra bohtet maŋŋá.
+Dieðut dán birra Dearvvašvuohta ja sosiála
+Dieðut dán birra Oahpahus
+Dieđut galget fuolahuvvot sámi guovlluid olggobealláige.
+Dieđut iskkusváldimis vurkejuvvo maid kvalitehtaregisterii mii gevtojuvvo divššu buorideapmái.
+Dieđut ja dokumeanttat mat leat čohkkehuvvon dáid visttiid birra galget biddjojuvvot Askeladdenii, mii lea Riikaantikvára kulturmuitodiehtovuđđui.
+Dieđut Pedagogalaš - psykologalaš bálvalusa birra
+Dieđut sáddejuvvojit iskosa mielde ja geahpidit laboratoria dahkat árvvoštallama.
+Dieđut Sámi giellalávdegotti birra, jođiheaddji Bård Magne Pedersen bokte
+DIEHTIT EANET Eanet diehtu nášuvnnalaš unnitloguid,
+- Diehtit mii gal ahte juoga ferte dahkkojuvvot.
+diehtit persovdnasuodjaleami ja dahkkivuoigatvuođa birra ja válljet geavahit sisdoalu iešguđet gálduin dárkkistahtti vuogi mielde
+Diehtojuohkin berre ráhkaduvvot nu ahte heive nehttii, ja diehtogihpan.
+Diehtojuohkinčoahkkimat šaddet lágiduvvot main nuorra politiijaalbmát ja - nissonat geain lea sámi duogáš juhket dieđuid skuvliibeassama, oahpahusa ja fitnu birra.
+Diehtojuohkin / láidestus vuoigatvuođaid birra: Sámediggái bohtet álbmogis arvat jearaldagat das, makkár vuoigatvuođat guđege olbmos leat go sus lea dahkamuš almmolaš ásahusaiguin.
+Diehtojuohkin vuoigatvuođaid ja fálaldagaid birra sámi mánáid várás: Buoret dieđut berrejit addojuvvot daid mánáidgárdefálaldagaid birra mat leat sámi mánáid várás, sihke daid mánáid várás guđet leat sámi mánáidgárddiin, ja daid várás guđet leat dáža mánáidgárddiin.
+Diehtolonohallan ja hutkás ovttasbargu eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin ja ásahusaiguin lea mearrideaddjin jus galgat joksat gosage sámi posišuvnnain riikkaidgaskasaš dásis.
+Diehttelasat dása lassin leat arvevuovddit ja eará vuovdeguovllut mat leat dehálaš ássanguovllut ollu máilmmi badjel 300 miljovnna álgoálbmogiidda geat ásset birrasiid 70 riikkain.
+Diehttelas dát ii mearkkaš ahte ii galgga geahččalit áddet jierpmálaččat dán, muhto osku dahje ráhkesvuođa, dan ii sáhte čilget.
+Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
+Diehtu eará eamiálbmogiid ja kultuvrraid birra váikkuha dasa ahte olmmoš buorebut ipmirda ja árvvusatná earáid, ja maid dasa ahte buorebut ipmirda iežas kultuvrra.
+Diehtu galgá heivehuvvot du dillái ja du iežat eavttuide.
+Diehtu galgá leat veahkkin oahppiide muitaleames maid sii hálddašit ja mainna šaddet eanet bargat ovddasguvlui.
+Diehtun ovddasguvlui
+Dien magihkalaš ravkalanbottus riegáduvvo šiehtadus agibeaivái.
+Dien oktavuođas sáhttet oahppit čuožžut.
+Diet áigemearri lea joavdanáigi.
+Diet ásahusat leat sámi ofelaččat iežaset báikegottiin, ja dat fállet kulturealáhusbargosajiid distrivttain.
+Dievasčoahkkima jođihangoddi
+Dievasčoahkkima jođihangoddi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Dievasčoahkkima jođihangoddi ráhkada áššelisttu, gohčču čoahkkimiidda ja jođiha Sámedikki dievasčoahkkimiid Sámedikki bargoortnegis mearriduvvon njuolggadusaid mielde.
+Dievasčoahkkimat ja lávdegoddečoahkkimat dollojuvvojit sullii njelljii jahkái.
+Dievasčoahkkin
+Dievasčoahkkinjođihangotti bargun lea earret eará mearridit permišuvdnaohcamušaid, ovddidit mearrádusárvalusaid dievasčoahkkimii áššiin mat gusket Sámedikki bargoortnegii ja dahkat dárbbašlaš mearrádusaid ášševálbmemiid ektui dievasčoahkkimiidda.
+Dievasčoahkkinjođihangotti lahtuid sártnit, sáhkavuorut ja artihkkalat.
+Dievasčoahkkinlatnja, bibliotehka, guhkes feaskkir, čoahkkinlanjat bohtet oidnosii, maiddái oasit olgogovas ráddjejuvvon olgoareálas orrot dego leat sisgova oassin.
+'Dievasčoahkkinlatnja lea váldovisttis gitta šaldin mii lea siste.
+Dievasčoahkkinsála sárdnestuolu / lávddi duohken leat siŋkapláhtat betoŋgga alde (emáljjain ja golleivnniin dahkkojuvvon siŋkii) ja seinniin olggobealde dievasčoahkkinsála ja vuolitgearddis olggobealde auditorija leat arkeologalaš luottat (sámi ássan- ja hávdesajit) mat lea sámi kultuvrra bázahusat nugo dutkasajit / gierddut ja labyrinttat, boldojuvvon metállapláhtaide.
+Digaštala áinnas ohppiiguin dan birra movt sii gávdne juste dan ášši ja manin juste dan válljejedje.
+Digaštala singuin makkár strategiijat dat viiddidit sátneriggodaga.
+Digaštallamat geahpideames nuoskkidemiid vuovdenjáskamiid ja vuovdegoaridemiid oktavuođas ovdáneaddji riikkain lea leamašan oassin dálkkádatšiehtadallamin gitta 2005 rájes.
+Digaštallan.
+Digaštallan.
+Digaštallanjođiheaddji: Loabága suohkana sátnejođiheaddji Erling Bratsberg
+digaštallat, ákkastallat ja albmanahttit iežas oaiviliid ja jurdagiid
+digaštallat, ákkastallat ja ovddidit iežas ipmárdusaid ja oaiviliid
+digaštallat eatnigiela, guovttegielalašvuođa ja doaibmi guovttegielalašvuođa doahpagiid iežas gielladili ja vásáhusaid vuođul ja árvvoštallat iežas giellamáhtu guđege gielas ja iešguđetlágan giellaoktavuođain
+digaštallat gielladikšuma
+digaštallat ja buohtastahttit gielalaš ja estehtalaš váikkuhangaskaomiid girjjálašvuođas, TV-ráidduin ja máidnasiin
+digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid gielladáidui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui ja man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtášedje doarjut guovttegielalašvuođa
+digaštallat movt giela árvu servodagas lea váikkuhan sámiid giellamáhttui, guovttegielalašvuhtii ja iešdovdui
+digaštallat movt giella sáhttá albmanahttit ja dahkat miellaguottuid ovttaskas olbmui ja olmmošjoavkkuide
+digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid
+digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
+digaštallat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
+digaštallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid das mo árbediehtu ja dieđalaš diehtu luonddu birra ásahuvvo ja gaskkustuvvo
+digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid
+digaštallat sámi giellapolitihka ja kulturovdánahttima beliid
+Digitála gálga rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.
+Digitála gálggaid ovdánahttin luonddufágas lea máhttit geavahit digitála reaidduid eanet ahte eanet čájehan dihtii iešheanalašvuođa ja árvvoštallannávccaid válljedettiin ja geavahettiin digitála gálduid, reaidduid, mediaid ja dieđuid.
+Digitála gálggaid ovdánahttin mearkkaša bargat ovttastuvvon digitála teavsttaiguin mat šaddet dađistaga váddáseabbun.
+Digitála gálggaid ovdánahttin mearkkaša viežžat ja gieđahallat dieđuid hábmen dihtii iešguđetlágan teavsttaid.
+Digitála gálggat eaŋgalsgielas lea máhttit geavahit iešguđetlágan digitála reaidduid, mediaid ja resurssaid nannet giellaoahpahallama, gulahallat eaŋgalsgillii ja háhkat relevánta máhtu eaŋgalsgielfágas.
+Digitála gálggat luonddufágas leat geavahit digitála reaidduid suokkardit, registreret, meroštallat, visualiseret, duođaštit ja almmuhit iežas ja earáid dutkamiid, geahččaladdamiid ja gieddebargguid dieđuid.
+Digitála gálggat matematihkas mearkkaša geavahit digitála reaidduid oahppamii spealuid, suokkardallama, visualiserema ja ovdanbuktima bokte.
+Digitála gálggat mearkkaša ovdánahttit máhtu dahkkivuoigatvuođa ja personsuodjalusa birra dárkkisdahtti gáldočujuhusaid bokte.
+digitála govva / video / jietna
+Digitála máhpat sáhttet biddjot oahppanvuođu sisa.
+digitála oahppama vuođđu
+digitála reaidduid bokte ráhkadit ja ovdandivvut máŋggabealat teavsttaid maid vuolggan leat girječálli barggut
+Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.
+Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá maid doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.
+Digitála teavsttaid hápmegáibádusat mearkkašit ahte efeavttat, govat, tabeallat, bajilčállagat ja čuoggát leat biddjon oktii deattuhan ja gaskkustan dihtii dieđu.
+Dihto áiggi ruonáeatnama giella orui vuoittahallamin dánskkagillii, ja maōrigiela mii lea Aotearoas / Ođđa Zealánddas, áitá ain eaŋgalasgiella, mii lea eanetlohkogiella.
+Dihto báikkiin sáhttá maid molsut áiggi eará vuostáváldimii.
+Dihto buohcciviesuin sáhttá ovdal dutkama leat ožžon nu gohčoduvvon mikrobahtačoalledoidima man ovttaskas galgá leat váldán ruovttus.
+Dihto dávddaid dihte earet eará gonorrea, váldo teasta seakkes iskkusváldinsákkiin mii lea dego seakkes buiku.
+Dihto dearvvašvuođa- ja buohccedikšun sáhttá leahkit áibbas nuvttá muhtin eanadikkiin.
+Dihto eanadikkit mákset olles dehe oasi iežasmávssuin dihto dálkasiin ja dihto buohccijoavkkuide, ovdamearkka dihte p-pillariid nuorra nissoniidda.
+Dihto eanadikkit váldet mávssu ambulánssa ja helikoptergivttain.
+Dihto luonddušlájaid láhkaásahusain (omd. gieddi, jeaggi, vuovdi)
+Dihtomielalaš jurddašeapmi sámegiela geavaheami birra
+dihtomielalašvuođa nášuvnnalaš unnitloguid birra
+Dihtomielalašvuohta giela ja kultuvrra birra
+Dihtorlingvistihkas dutkit eanaš giddejit fuomášumi čállojuvvon teavsttaid bođđemii, mii ee. ovddida ohcanvejolašvuođaid interneahtas ja automáhtalaš jorgaleami.
+Dihto siiddat besse bivdit ja guođuhit dihto báikkiin.
+Dihtosis galgá leat goas fálaldagat álggahuvvojit.
+Dii. 11.00 danin go dolin galggai boanda beassat gusaid bahččit ovdal go manai girkui.
+Diibmá suodjaledje norgalaš girdit Libya álbmoga Gaddafi garra stivrejumis.
+Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.
+Diibmolohku
+Dii han lehpet dušše suovva mii oidno oanehis áiggi ja de jávká.
+Dii huksebehtet oktavuođaid mánáide ja bargabehtet dehálaš barggu juohke máná eallimis.
+Dii lehpet gohččojuvvon čuovvut Jesus Kristusa
+Dii lehpet guovddáš fuollaolbmot mánáide geat ohppet stoagadettiin ja stohket oahpadettiin.
+Dii lehpet mu ustibat jos dii dahkabehtet dan maid mon gohčun.
+Dii lehpet su ráhkisvuođa fátmmis ja oažžubehtet viežžat fámu Ipmila sánis, eahkedismállásiin ja rohkosis.
+Diimmá njuikenáigodagas lei son riikka nubbin buoremus juniornjuikejeaddji.
+dikšojuvvogo hormonaiguin jorggáldatjahkeváivviid vuostá
+dikšojuvvot servodaga ovddasteddjiin.
+Dikšuma ja dálkasiid mat dárbbahuvvojit go dikšojuvvo nu gohčoduvvon almmolašváralaš skibasvuođa Njoammunsuodjelága jelgii oažžu nuvttá.
+Dikšunbargoveahka lea geatnegas guođđit dieđuid mat leat mearkkašahttit dutkamuššii.
+Dikšunfálaldat sámi buhcciide nannejuvvo eanet dakko bokte ahte Davvi Dearvvašvuohta RHF dál lea ožžon bargun ruhtadit ja čađahit vuosttaš lávkki nationála birrajándor dulkonbálvalusa oččodeamis dearvvašvuođasuorgái.
+Dikšun sáhttá addit bissovaš siidováikkuhusaid impoteanssa ja doallannávccahisvuođa dievdduin gos ovdaráksáborašdávda ii livččii geargan ovdánit maninge váralaš dávdan.
+Diktamuitalus, vuoruhanskovvi, DHO-skovvi
+Diktamuitalus Vuoruhanskovvi DHO-skovvi
+Diktet sin árvvoštállat iešguđet daguid ja ákkastit ovdamearkka dihtii manne sin mielas lea juoga buorre dahje váivi.
+Diliin gos váhnemat ieža eai máhte sámegiela, šaddet mánáidgárddit ja skuvllat erenoamáš dehálaš giellagaskkusteaddjit.
+Dilli gáibida ahte olbmuin lea buoret diđolašvuohta sámegiela geavaheamis sihke oktagassan, sámi servodaga olmmožin, sámi bargosajiin, sámi ásahusain ja almmolaš eiseválddiid luhtte.
+Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii.
+Dilli lea hui vahát giela sajádahkii servodagas, ja sáhttá áiggi vuollái dagahit ahte bohtosat mat leat olahuvvon lága bokte, njeidojuvvojit.
+Diŋgonskovvi
+diskrimineringsfrågor, Integrašuvdna- ja
+Divat galgá goasttidit beaivválaš bargguid mánáiguin, nuoraiguin ja boarrásiiguin, koaraid ja málistangievkkaniid, buohcceviesugirku, bearašráđđeaddima, gearggusbálvalusbáhpaid, čoahkkananbáikkiid ja doaluid aktonasaide ja oruhis olbmuide.
+Divodit áŋgireappot opmodagaid Stáhta stohpoláigoortnega hálddašeapmái, jođiheapmái ja bajásdollui leat bušeteren 1,6 miljárdda kruvnno 2012.
+divššudettiin boarrásiid olbmuid. Dát mearkkaša
+Divttasvuotna lea odne dat suohkan mas eanaš julevsámegielalaččat orrot.
+Divtte agálašvuođa čuovggas čuvget elliid ja jábmiid.
+Divtte máná ieš evttohit čovdosiid, háleš singuin daid birra ja divtte mánáid geahččalit čoavddusevttohusa mii iežaset mielas lea buoremus.
+Divtte min árpmus beassat du riikkii.
+Divtte oahppi válljet fitnu mii su mielas lea geasuheaddjin, dahje fitnu maid ovdalažžas dovdá.
+Divtte ohppiid árvvoštallat makkár árvvuid ášši ovddida, ja makkár árvvuid ieš oahppi deattuha.
+Divtte ohppiid iežaset sániiguin muitalit maid sii leat oahppan go dáinna osiin leat bargan.
+Divtte ohppiid ráhkadit dilálašvuođaid mat leat áigeguovdilat.
+Divtte sin orrut ovddasmorraša ja ovddasrohkosiid suojis.
+Divvagat maid ovdánahttinjuolludeapmi máksá leat earret eará:
+Divvun-prošeakta lea ovdánahttán giellareaiddut nugomat elektrovnnalaš čállindárkkisteami, riektačállinprográmma ja pedagogalaš prográmmaid iešguđet sámi gielaide.
+Divvun-prošeavttas leat earret eará ovddidan stávvaljuohkin- ja riektačállinreaiddu davvi-, julev- ja máttasámegillii ja digitála pedagogalaš reaidduid.
+D. Mii hehtte din leat mánáid olámuttus árgabeaidilis?
+Doaba ciekkai Norgga gillii "min oktasaš boahtteáigi " raportta bakte man ON birrasa ja ovdáneami máilmmikommišuvdna ovddidii jagi 1987:s, ja eanemus beaggán Brundtland-kommišuvnna raporta, mii ásahuvvui jagi 1983:s.
+Doahpaga "nasjonaldag " geavaheapmi Go guovvamánu 6. b. mearriduvvui sámi álbmotbeaivin sámekonferánssas 1992:s, de lei mearrádus sámegillii ja doaba "sámi álbmotbeaiviš geavahuvvui.
+Doahpagat boazodoalus
+Doahpagat geardduhuvvojit juohke bargoáigodaga álggus mas lea fáddán.
+Doahpagat "samefolkets dagš ja "samisk folkedagš leat cieggan eahpeaiddolaš jorgalemiid geažil ja muhtumassii dannego muhtumat leat atnán doahpaga "nasjonaldagš nággovuložin.
+Doahpagiid ferte oassemihttomeriid vuođul čielggadit ja ovdamearkkaid bokte čilget.
+Doahpagiid sáhttá hárjehallat dárogielas sámegillii.
+Doaibma:
+Doaibmabidjopáhka čuovvoleapmi
+Doaibmabidju 10. Sámegielalaš oahpponeavvut - daid buvttadeapmi, fuolaheapmi geavaheaddjiide ja jorgaleapmi
+Doaibmabidju 48.
+Doaibmabidju 62.
+Doaibmabidju 65. Hukset oarjilsámegiela ja julevsámegiela dutkanmáhtu
+Doaibmabidju 9.
+Doaibmabidju ain plánejuvvo, iige dan loahpalaš hápmi dahje ruhtadeapmi leat velá čielgan.
+Doaibmabiju dorjot maiddái Norlándda fylkkasuohkan ja Gjensidige nammasaš vuođđudus.
+doaibmabijuid mas čalmmustahttet sámi oahppomihtuid.
+Doaibmabijuin mat leat heivehuvvon nissonolbmuide lea danin dávjá positiiva váikkuhus álgoálbmotservvodagaide.
+Doaibmabiju ruhtada Sámediggi Sámi Álbmotfoandda ruđaiguin.
+Doaibmabijut álggahuvvojit erenoamážit dain guovlluin maidda dáruiduhttinpolithkka lea čuohcán bahámusat.
+Doaibma
+Doaibmadoarjaga
+Doaibmadokumeanttas regionála dearvvasvuođafitnodagaide lea máŋga jagi gáibiduvvon ahte galget ásahuvvot dulkonbálvalusat divššohasaide geat daid dárbbašit, ja ahte galget álggahuvvot doaibmabijut nannen dihtii bargiid máhtu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Doaibma ja giella dárbbašeaba goabbat guoimmiska.
+Doaibmalobi ohcama ráđđádallamiin ruvkedoaimma ektui Fálesnuori suohkanis
+Doaibmaplána bajimus ulbmil lea láhčit diliid oadjebas boahtteáigái sámegielaide Norggas.
+Doaibmaplána barggu botta leat leamaš bissovaš oktavuođat ja ráđđádallamat, ja loahpalaš ráđđádallančoahkkimat dollojuvvojedje sihke hálddahuslaš ja politihkalaš dásis njukčamánu 31. b. ja čuoŋománu 17. b. 2009.
+Doaibmaplána barggu ja čuovvoleami organiseren Bargo- ja searvadahttindepartemeanta jođiha sámegiela doaibmaplána barggu.
+Doaibmaplána barggu olis lea Sámediggi ovttasbargan muhtun departemeanttaiguin.
+doaibmaplánabargu
+Doaibmaplána doaibmá 5 jagi ja dat nanne geas lea ovddasvástádus čađahit doaibmabijuid mat leat mearriduvvon plánas, ja maiddái movt doaibma galgá organiserejuvvot ja ruhtaduvvot.
+Doaibmaplána lea ráhkaduvvon ovttasráđiid Sámedikkiin, ja dan bargui leat maid searvan earáge áššáigullevaš departemeanttat.
+Doaibmaplána ulbmil lea oažžut eanebuid sámástit.
+Doaibmaplána váld- dahallá danne ráđđehusa barggu guhkibuš áiggi ulbmiliid, namalassii nannet sámegielaid boahtteáigái.
+Doaibmaplána váldočalmmusteapmi lea láhččet dili nu ahte oažžut eanet sámegielat geavaheddjiid.
+Doaibmaplána váldoulbmil lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámegielaid aktiivvalaš geavaheaddjit lassánit.
+doaibmat iešguđetlágan giellarollain rollaneavttašeami ja drámá, lohkama, jearahallamiid ja ovdanbuktimiid bokte
+Doai leahppi dál náittosguoibmin / olmmájin ja nissonin.
+Doaimmahagat olles riikkas
+Doaimmahat - Boazodoallu 1 jagi
+Doaimmahat lea ođasmahtton ovttas ovddasteddjiiguin boazoealáhusorganisašuvnnaiguin, SLU ja Skogsstyrelsenain.
+doaimmaid bokte veahkehit iežá
+Doaimmalaš bijut mat nannejit, seailluha ja
+doaimmalaš ovttasráđđevugiid hálddahussurggiin.
+Doaimmat bargovehkii mii lea čadnon Eallinbirrasii
+doaimmat
+Doaivagii.
+Doala kondoma birra cihppamáddagis, go cihppa gessojuvvo olggos, nu ahte kondoma ii gahča.
+Doallat sámegielat girkomeanuid Ruoŧa girkus sámit dollet girkomeanuid iežaset sámegillii ja čalmmustahttet vásáhusaid unnitloguálbmotjoavkun ja álgoálbmogin.
+Doalut:
+Doalut ja čoahkkimat báikkálaš sámeservviiguin
+Doalvvo sin du geainnuid ja oro sin lahka.
+doarjaga báikkálaš servodagas
+Doarjaga juolludit sámi áviissaid buvttadeapmái ja julevsámi ja máttasámi áviisasiidduid buvttadeapmái.
+doarjaga skuvlajođiheddjiin, hálddahusbargiid ja politihkalaš mearrideddjiin
+doarjaga váhnemiin
+Doarjja álgoveahkkekurssa doallamii boazodoalu / Dearvvašvuohta / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Doarjja álgoveahkkekurssa doallamii boazodoalu
+Doarjja guovttegielat suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda Sámediggi lea jagi 2011. s juohkán 46 milj. ruvnno guovttegielatvuođa doarjaga suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda mat leat sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu siskkobealde.
+Doarjja lulli- ja julevsámegielaide - regjeringen.no
+Doarjja njuolggadusaid oaidná láhkaásahusas (2005:765) nášuvnnalaš unnitloguid stáhtadoarjaga birra.
+Doarjjaortnega ulbmiljoavku lea sámi álbmot.
+Doarjjaruđat galget dasto veahkehit buoridit oahpaheaddjiid máhtu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Doarjjaruđat galget veahkehit ruhtadit sámegiela oahpahusa vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla sámi mánáide.
+Doarjjaruhta čilgejuvvo dálkkasoavdduid lágas.
+Doarjja sáhttá addot báikegotti ovdáneapmái, birasbuorideaddji doaibmabidjosiidda ja lassánan gilvalannávccaide boazoealáhussii, eanan- ja meahccedollui, šaddogárddiide ja borramušovddušteapmái.
+Doarjja sámegielaid digitála reaidduide - regjeringen.no
+Doarjja sámi dásseárvoorganisašuvnnaide lea leamaš ohcanvuđot ja seamma dásis ollu jagiid.
+doarju dieđuid sin mánáid birra?
+Doarju duodjegávppiid Inka AS ja Manndalen Husflidlag / Duodji / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Doarju duodjegávppiid Inka AS ja Manndalen Husflidlag
+Doarju guovlomedisiinnalašguovddáža Divttasvutnii / Dearvvašvuohta / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Doarju guovlomedisiinnalašguovddáža Divttasvutnii
+Doarju sámi mátkeealáhusaid julevsámi guovllus
+Doarju sámi mátkeealáhusaid julevsámi guovllus / Kulturealáhus / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+ Doarjut barggu oažžut eambbo ja ođđa giellaarenaid
+Doarju teáhterčájáhusa nállebiologiija birra
+doarjut ja láhčit saji doaibmabijuide mat vealahit positiivvalaččat fálaldagaid addimis ja doaimmaid álggaheamis sápmelaččaide.
+Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis.
+Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis.
+Doavttir árvvoštallá du medisiinnalaš dárbbu.
+Doavttir dehe jurttamovra sáhttá váldit iskosa máŋgga ládje.
+Doavttir dieđiha dasto iskkusbohtosa.
+Doavttir doalvu instrumeantta viigái.
+Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan.
+Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis.
+Dohkketmeahttun NVE beales
+doibmiifievrridanstivra dárbbaha dieđuid geahččaladdat soapmása heivvolašvuođa oamastit vuodjinkoartta, tráktorkoartta dehe táksivuodjinlegitimašuvn
+Dokumeanttat, resolušuvnnat ja eará čálalaš ávdnasat ráhkaduvvojit dađistaga ja lágiduvvojit nehttii.
+dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami bargguin guorahallat giela geavahusas
+dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami teakstabargguin
+Dola čuvvo attáldagat.
+Dolla addá čuovgga ja lieggasa, ja mii oaidnit buorebut dola čuovggas ja dat veahkeha min eallimis birget.
+Dolla ja hilla govvidit dávjá ráhkisvuođa, buorrevuođa ja ustitvuođa olbmuid gaskkas.
+Dolla lea álo leamaš ja lea ain dál ge mávssolaš min birgejupmái. Muhto amma hal dolla lei ovddeš áigái eambbo dárbbašlaš?
+Dolla lea buressivdnádus. Nuppi bealis dolla sáhttá leat várálaš midjiide ja earáide jus ribahit dola viidánit badjelmeriid.
+Dollet lagaš oktavuođa ja šiehtadehket čoahkkinčuoggáid birra.
+Dolpi lea juhkkojuvvon golmma oasseguvlui, A, B ja C. A guovlu lea Geaggánvuomi (Könkämä) čearu guohtunguovlu.
+Don addet midjiide eallima vai mii dutnje gulašeimmet.
+Don addet sutnje eallima.
+Don anát dáid doahpagiid iešguđet oktavuođain ja veardádalat ja sátnerikkisvuođain čilget dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu jahkodagaid mielde.
+Don bájuhat ášši bures.
+Don čálát soames rollaid rollaspellui, ja govvidat duohta dilálašvuođa ja anát doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
+Don čálát soames rollaid smávit rollaspellui, ja govvidat duohta dilálašvuođa ja anát soames doahpaga mat gullet dán ealáhussii.
+Don čálát soames rollaid smávit rollaspellui, ja válddát mielde soames doahpaga mat gullet dán ealáhussii.
+Don dovddat min heađi.
+Don fertet geavahit jienastangoartta jus jienastat ovdal válgabeaivvi ja jus don jienastat sierra jietnavuostáiváldinbáikkis.
+Don fertet leat unnimusat 18 jahkásaš.
+Don galggat:
+Don galggat gudnejahttit áhčát ja eatnát
+Don galggat máhttit:
+Don galggat máhttit:
+Don galggat maid beassat diehtit gos don sáhtát válljet divššu man dárbbahat.
+Don galggat oažžut dieđu
+Don galggat oažžut dieđu makkár divššu du eanadiggi sáhttá fállat ja sáhtátgo oažžut divššu eará eanadikkis.
+Don galggat oažžut rabasdivššu seamma eavttuiguin go sii geat gullojit eanadiggái.
+Don, geas lea njuolggus jienastit, oaččut jienastangoarttat ruktui boasttain maŋemusat borgemánu 31. beaivvi.
+Don, gii boađát eará eanadikkis, ii guoskkat dikšundáhkádusas dan eanadikkis man válljet.
+Don gii leat guođđán Ruoŧa girku leat bures boahtin ruovttoluotta miellahttun.
+Don guddet dan ruossat alde.
+Don hábmejit miellagiddevaš gažaldagaid bargoeallima birra.
+Don han leat bovdejuvvon jearahallamii!
+Don heivehat gielat jearahalli rollii.
+Don láidet mu ráđiinat, ja dasto bajidat mu gudnái.
+Don leat álo lahka min.
+Don leat bassi.
+Don leat dás - ii guhkkin ovttasge mis.
+don leat lahka. Obba eatnan máidnu du.
+Don leat min álgu ja joksanmearri.
+Don leat minguin lohpádusainat.
+Don leat oahppan máŋga sáni mat gullet sámi lohkan- ja rehkenastin- vuohkái ja máhtát daid atnit iešguđet dilálašvuođain.
+Don leat oahppan ollu sániid mat gullet sámi lohkan- ja rehkenastin- vuohkái ja máhtát daid atnit iešguđet oktavuođain.
+Don leat oahppan soames sáni ja doahpaga mat gullet sámi lohkan- ja rehkenastin- vuohkái.
+Don leat ollis.
+Don logat seamma ávdnasiid go searvegoddeprográmmas.
+Don máhtát atnit loguid, lohkosániid, ortnetloguid ja mihtidandoahpagiid go mihtidat galle mm dahje cm lea arván ja borgan.
+Don máhtát: atnit lohkosániid
+Don máhtát: Don čájehat ahte máhtát eanas vuorrodajaldagaid.
+Don máhtát hui ollu sániid ja doahpagiid mat čilgejit beaivválaš dilálašvuođaid.
+Don máhtát hui ollu sániid ja doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
+Don máhtát hupmat dálkki ja temperatuvrraid birra.
+Don máhtát oalle ollu sániid ja doahpagiid mat čilgejit beaivválaš dilálašvuođa.
+Don máhtát oalle ollu sáni ja doahpaga mat gullet dán ealáhussii.
+Don máhtát: ollu dain deháleamos doahpagiid dálkki birra
+Don máhtát ráhkadit iežat dálkedieđáhusaid ja máhtát maiddái atnit doahpagiid bures ja dárkilit.
+Don máhtát soames sániid ja doahpagiid mat gullet beaivválaš dilálašvuođaide.
+Don máhtát soames sániid ja doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
+Don neavttát dialogaid maid ledjet oahppan dán rollaspealus, ja dagat dan bures.
+Don neavttát rollaspealu dialogaid lunddolaš ja buori ládje.
+Don neavttat soames daid dialogain masa ledjet ráhkkanan.
+Don oaččut ieš máksit reaissuid ja bajásdoalu go don válljet divššu eará eanadikkis.
+Don oainnát maiddái min giitevašvuođa das ahte NN elii min gaskkas.
+Don oainnát min gatnjaliid, min áŧestusa ja suhtu.
+Don ovdanbijat dálkedieđáhusa buori sátnejođuin ja buori jietnadagain.
+Don ráhkadat munnje beavddi mu vašálaččaid čalmmiid ovddas.
+Don šaddet min rohkosa vástádussan ja min nealggi láibin.
+Don sáhtát álo váidalit eaŋkilmearrádusa.
+Don sáhtát birra jándora sárdnut buohccedivššáriin ja oažžut ráđi.
+Don sáhtát birra jándora sárdnut buohccedivššáriin ja oažžut ráđi.
+Don sáhtát eanet hárjehallat ... (oahpaheaddji čállá dan mii lea áigeguovdilin.)
+Don sáhtát maid válljet alladásat rabasdivššu eará eanadikki guovlobuohcceviesus, ovdamearkka dihte borašdávdadikšuma čuovvumis.
+Don sáhtát maid válljet dikšuma nu guhká go lea jearaldagas rabasdikšun, dat mearkkaša ahte it leat sisaváldon.
+Don sáhtát maid válljet gieldit dan divššu mii fállojuvvo.
+Don válljet ieš man aktiivvalaš háliidat leahkit, muhto dus lea álot vejolašvuohta muitalit maid don háliidat.
+Don vuoiddat mu oaivvi oljjuin, mu juhkanlihtti golgá badjel.
+Doppe dovddan erenoamáš ráfi.
+Doppe gávdnojit álo olbmot geat dárbbašit liegga gieđa, ja álo ášši mii dárbbaša doaibmi ja áŋgiris váimmu.
+Doppe geavahuvvojit eatnamat earret iežá meahccedollui, boazodollui, olgodaddamii ja turismii.
+Doppe gos lea vejolašvuohta atnit jietna- ja govvakonferánssa, lea vejolaš eambbosiidda searvat.
+Doppe leat bustávat áčđšž (go guhká deattát bustávaid acdsz), áidna bustávat mat eai leat doppe, leat ŋŧ.
+Doppe leat máŋga prográmma maid sáhttá viežžat nuvttá sihke Google Play:s ja iTune:s.
+Doppe leat oččodeamen loahppadokumentii álgoálbmotnissoniid hástalusaid.
+Doppe mearridit makkár prošeavttaid máilmmis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu Olles máilbmi galgá doarjut ruđalaččat dehe barggu bakte.
+Doppe ráhkadedje loahppadokumeantta, man 600 álgoálbmotáirasa buot máilmmi álgoálbmotguovlluin dohkkehedje.
+Doppe sáhttá doallat gásttašemiid, rihpaskuvllaid, vihahemiid ja hávdádusaid.
+Doppe sáhttet sihke oahpaheaddji ja váhnemat árvalit mii ságastallamis galgá dáhpáhuvvat.
+Doppe soai gávnnaiga čoahkkanan dan oktanuppelohkása ja earáid geat gulle sin jovkui, ja dát dadje: " Hearrá lea duođaid bajásčuožžilan ja lea almmustahttán iežas Simmonii. "
+Dorvvastan go Ipmilii?
+Dorvvolaš ii oro leamen čađahit friddjafuollakontuvrraid ja dubmehallan olbmo gaskasaš ságastallama dulkkain, dannego dat dahká gulahallama fuonibun.
+Dovdaba go soai goabbat guoimmiska ovdalaččas?
+Dovdá go iežas oadjebassan luohkká- ja skuvlabirrasis?
+Dovdá go oahppi ahte oahpaheaddjit ja eará oahppit atnet árvvus su?
+Dovdá iežas ila nuorran dehe ahte ii heive su eallimii juste dalle.
+Dovdameahttun bohccot leat ožžon iežas bajilčállaga gurutfálus.
+Dovdameahttun bohccot
+dovdat álkis, árgabeaivválaš dili sániid, namaid, doahpagiid ja oanehis cealkagiid
+dovdát, geahččaladdat, válddahit ja joatkit lohkominstariid struktuvrraid
+dovdát, geavahit ja válddahit speajalsymmetriija ja paralleallasirdáseami konkrehta oktavuođain
+dovdát historjjálaš luottaid iežas lagasbirrasis, ja guorahallat báikkálaš čoakkáldagaid ja muitomearkkaid.
+dovdát iešguđetlágan gielalaš váikkuhangaskaomiid ja geavahit daid iežas teavsttain
+dovdát ja geavahit muhtin gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas teavsttain
+dovdat ja ipmirdit skuvlla klássa ohppiid namaid
+dovdát ja namuhit muhtun nástegovaid, ságastallat mo olmmoš sáhttá dádjadit nástegovaid mielde
+dovdát ja sirret gierdduid, máŋggačiegahasaid, jorbadasaid, sylindariid ja polyederiid
+dovdát ja válddahit iešguđet huksehusaid guoddi struktuvrraid lagašbirrasis
+dovdát ja válddahit muhtun šaddo- ja eallišlájaid lagašbirrasis ja sirret daid
+dovdát jietnadagaid ja čállit unna ja stuora bustávaid
+dovdat lagamus bearraša namaid
+dovdat lagamus bearraša sohkavuođanamahusaid ja skuvlaklássa ohppiid ja skuvlla nama
+dovdat / máhttit juoigat oahpes luođi, sohkalávlaga (omd. " Eatni eadni lea mu áhkku "), eará sámi lávlaga dahje sámi sálmma
+dovdát movt giellaválljen iešguđet dilálašvuođain sáhttá adnot gaskaoapmin.
+dovdát muhtin suopmansániid iežas suopmanis mat leat ovttaláganat dahje earaláganat go eará suopmanis
+dovdát muhtun eaŋgalsgiel giellajienaid ja stávvalminstariid oktavuođa
+dovdát norgga smávvaruđaid ja bábirruđaid gitta 100 rádjai ja geavahit daid gávppašeamis
+dovdát, ságastallat ja joatkit lohkominstariid struktuvrraid
+dovdat sámi bustávaid
+dovdat sániid ja dajaldagaid čállagiin
+dovdát váralaš ávdnasiid ja váralaš čuovggaid váruhansymbolaid
+Dovddastehkot ovttas girku dovddastusa (mii lea Kristusa máilmmiviidosaš girku oktavuođa mearkan):
+Dovddat go gean ge gii lea ovddidan dásseárvvu sámi servodagas?
+Dovddat go girkoviesuid mas leat symbolat, ornameanttat, dáidda, ivnnit, ja atnindávvirat mat čájehit sámi árbevieru?
+Dovddu ahte dohkke sáhttá hárjehallat.
+Dovddus Binttá goavddis lea okta dain historjjálaš kulturdávviriin mii sáhttá máhcahuvvot sámi museaide Bååstede-prošeavtta oktavuođas.
+Dovddut ja jurdagat soitet molsasaddat áiggi mielde ja muhtumin bohtet easka guhka maŋŋel abortta.
+Dovddut soitet maid molsasaddat ja muhtumin dat bohtet easka guhká maŋŋel.
+DSS oažžu 100 miljovnna kruvnno oktasaš bálvalusaid lassigoluide olles 2012.
+Du árbmu guoddá min eallimis ja jápmimis.
+Dubmehallan sámi olbmuid dáfus, de kriminálafuolla lea eanaš váldán vuhtii doaibmabijuid mat dahket vejolažžan geavahit ja seailluhit sámegiela.
+Duddjo ráfi ja vuoigatvuođa máilbmái.
+du dearvvašvuođadilis
+Duhpátgilvin billista birrasa máŋgga ládje ja gilvit vaháguvvet mirko dustenávdnasiin.
+Duhtavaš giellalávdegottiin
+Duivi
+Du jurdagat
+Dulkkat ja jorgaleaddjit geat barget bargogohcumušas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus lea maid jávohisvuođa gáibádus.
+dulkot áššiid mat gusket skuvlii dárogielas sámegillii
+dulkot beaivválaš áššiid dárogielas sámegillii
+dulkot, gieđahallat, árvvoštallat ja digaštallat matematihkalaš sisdoalu čálalaš, njálmmálaš ja gráfalaš ovdanbuktimiin
+dulkot, gieđahallat, árvvoštallat ja ságaškuššat matematihkalaš sisdoalu iešguđetlágan teavsttain
+dulkot ja geavahit dulkongelbbolašvuođa praktihkalaš dulkondilálašvuođain
+dulkot ja geavahit hámuid mat gusket beaivválaš eallimii ja fidnoeallimii
+dulkot ja ráhkadit bargosárgosiid ja perspektiivasárgosiid main leat máŋga jávkančuoggá, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+dulkot, ráhkadit ja geavahit sárgosiid ja bargotevnnegiid čuolmmaide mat leat kultur- ja fidnoeallimis ja ovdanbuktit ja ákkastit čovdosiid
+Du medisiinnalaš dárbu mearrida
+Du mii máidnut eallima dihte mii álelassii ođasmuvvá.
+Duođaid, mon cealkkán didjiide: Dat guhte ii vuostáiváldde Ipmila riikka nugo unna mánáš, ii eisege beasa dan sisa. "
+Duođaš diŋgojumi
+duođaštusa ja dearvvašvuođadutkamiid
+Duoddaras guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Lenesjávrri (Leinavatn) mielde riikkarájis viidásit Álttesjávrri (Altevatn) ja Álttesjoga (Barduelva) mielde Sørdalselva oivošii Øyvoll bokte.
+Duoddaras lea Dálmmá (Talma) čearu guohtunguovlu.
+Duodjeealáhusa ealáhusšiehtadusa vuođul juohká Sámediggi čuovvovaš doarjagiid:
+Duodjegurssii bohtet ávnnasgolut lassin.
+Duodjeinstituhtta oažžu jahkásaččat badjel golbma miljovnna iežas doibmii.
+Duodjeorganisašuvnnat Sámiid duodji ja Duojáriid ealáhussearvi ožžot jahkásaččat doaibmadoarjaga vai sáhttet bargat duojáriid beroštumiiguin
+Duodji
+Duodji / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Duodji ja designa Atnuduodji ja designa Oahpahusa mihtomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Duodji lea dehálaš identitehtavuođđudeaddji doaibma mas lea stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrii ja gillii.
+Duogáš dasa lea go sápmelaččaid árbevirolaš guovllut leat juhkkojuvvon nu ahte mii dál ássat njealji riikkain.
+Duogáš dása lei go Sámedikki mielas láhkaárvalus ii ollašuhte stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámiid ektui.
+duogáš, de fertejedje mearridit makkár oktavuohta galggai leat gaskal evangeliuma ja kultuvrra.
+Duogáš
+Duogaš
+Duogáš
+Duogáš - Sametinget
+Duogážiin lea oahppoplána hástaleaddji 4. dási gelbbolašvuođamihttomearri.
+Duohta goluid kárten guovttegielat bálvalusfálu oktavuođas ferte leat vuođđun go mearrida rámmajuolludemiid.
+Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela
+Duohtavuohta lea ahte dáruiduhttin ja duolbmun leat min oktasaš historjá, sihke sápmelaččaid ja dážaid.
+Duoid eará láidestusaid ráhkadeami mearridit Sámediggi ja Oahpahusdirektoráhta ovttasráđiid.
+Duoji sáhttá juohkit čoarveduodjái, muorraduodjái, dipmaduodjái ja dáidagii.
+• Duon golmma sámegillii, davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, galget leat ovttaárvosaš ovdánanvejolašvuođat
+Duopmostuolloláhka čujuha sámelága mearrádusaide go sámegiela geavaheamis lea sáhka.
+Duopmostuollu galgá jorgalit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa ruoŧagillii, jus ii leat čielgasit dárbbašmeahttun.
+Duopmostuollu galgá maid muđui rahčat geavahit unnitlogugiela iežas oktavuođain oassebeliin dahje su sadjásaččain.
+Duottarguovlluin Mátta-Norggas lea boazoservviin boazodoallu, láigošiehtadusaid vuođul.
+Duottarmáilmmis lea satelihttatelefovdna dárbbašlaš oktavuođaide olgomáilmmiin.
+duppalastit ja beallidit
+Duppál jienastangoarta fáksejuvvo searvegoddái gos jienastat ja Ruoŧa Girku olgoriikkasearvegottiide.
+Du ráhkisvuođas mii eallit.
+durdnosleagilačča Ruoŧas geain eatnasat orrot Norrbottenis.
+durdnosleagilaččat. Unnitlogugielat leat jiddisch,
+Durdnossámegiella - Girjásis: Nuorta-davábeale Váhčira, Girjásis Ruoŧas - Oarjjimus oasis Eanodagas Suomas, Ofuohtas Ivgu rádjai, gaskal Ivgubađa ja Ráissa Norggas.
+Du reivejietna ferte ollet ovdal čakčamánu 14. beaivvi.
+Dus eai galgga leat eará Ipmilat go mun.
+Du searvegoddi sáhttá muitalit eanet Váldde aktavuođa searvegottiinat jos háliidat diehtit eanet sin sosiálabarggu birra.
+Dus ferte leat vuođđooahppa / vásáhus duddjemis sámiskuvllas, sámiintegreremis dahje sullasaš oahppa dahje máhttu ja vásáhus duddjemis.
+Dus galgá leat duođaštuvvon jođiheaddjehárjáneapmi, ja berret leat bargan almmolaš hálddašeamis.
+DUS LEA AKTORIEKTI GEAVHIT LANJA Láigolaččas lea aktoriekti geavahit lanja.
+Dus lea hui buorre sátneriggodat dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra.
+Dus lea ovddasvástádus hálddašit eiseválddi ekonomiija, ovddidit ekonomiija- ja hálddahusossodaga doaimma ja bargoveagaáššiid, ja fuolahit siskkáldas bálvalusaid.
+Dus lea ovddasvástádus leat hálddahusdoarjjan dakkár áššiin mat gullet presidia ja stivrra j. ea. bargguide.
+Dus leat buorit gulahallanattáldagat it ge deattut iežat prestiša, ja danin nagodat hukset buriid oktavuo��aid sihke siskkáldasat ja organisašuvnna olggobealde.
+Dus leat ollu buorit dieđut teavsttastat girječálli birra.
+Du soabbi ja báimmansoabbi jeđđejit mu.
+Dušše 11% veagalváldimiin váidojuvvojit.
+dušše eatnigielaoahpahusa sámegielas.
+Dušše giela aktiivvalaš geavahemiin sáhttá sámegiella seailut min deháleamos árbevirolaš kulturoassin ja seammás ovdánit nu ahte dainna sáhttá gulahallat buot daid ođđa áššiid birra mat áigges áigái bohciidahttet rievdamiid maiddái sámi servodagas.
+Dušše Guovdageainnus leat 17 musihkkára ja komponistta, čieža neavttára ja guhtta visuála dáiddára.
+Dušše ná sáhttit mii sihkkarastit ahte giella seailu viidáseappot ja boahtte buolvvat sáhttet dan oahppat.
+Dušše ovtta museas lea magasiidna mii lea heivehuvvon dálkkádagaid mielde.
+Dušše Sosiálastivra, Vuoigatvuođaáššeolmmái ja Vuoigatvuođakánsler sáhttet dahkat almmuhusaid Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN:nii.
+dustet mánáid sávaldagaid ja dárbbuid. (Geahča Á ja B).
+Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat.
+Dutkama ovdal dárbbaha nuoladit vuolit oasi gorudis ja velledit gynekologalaš dutkanstullui.
+Dutkamat mat leat dahkkon čájehit ahte leat máŋgasat geat eai leat cinneanašan go gerget gymnásas.
+Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas.
+Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
+Dutkamuš ii bávččagahtte ja čađaheapmi váldá dušše moadde minuhta.
+Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis.
+Dutkan čájeha ahte mánáid návccat ásahit ustitvuođa oalle muddui lea iežaset sosiála gelbbolašvuođa duohken.
+Dutkan ii leat váralaš
+Dutkan ja alit oahpahus
+Dutkan ja alit oahpahus / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget
+Dutkan ja áŋgiruššamis alit oahpahusa lea dehálaš seailluheames, nannemis ja ovdánahttimis sámi servodaga.
+Dutkan manná jođánit
+Dutkan váldá sullii kvártta.
+Dutnje vánhemin gásttašeapmi sáhttá leat vuohkin čájehit giitevašvuođa go don leat beassan šaddat vánhen juste dán unna olbmožii.
+Du váikkuhanvejolašvuohta Sámi vuoigatvuođalaččaid ja báikegottiid beroštumit ja vuoigatvuođat lea dehálaš vuhtiiváldit mearridanproseassas.
+Du váikkuheapmi Fysalaš plánemis lea báikkálaš máhttu ja ipmárdus dehálaš go Sámedikki galgá ášši árvvoštallat ja buktit cealkámušaid.
+Du válgaáššebáhpirat sáddejuvvot du boastačujuhussii njuolga válgaeiseválddis.
+duvdit ja doarjut riikkalaš unnitlogugielaid seailluheami
+DVD-at sámegillii
+Eaba lean Márjá ja Jovsset geat hutkaiga Jesusa nama.
+Eadni
+eahkedismálisrohkos 13 (kan särskilt användas vid sjukkommunion) b.:
+eahkedismálisrohkos 3 b.: Máidnojuvvon lehkos don guhte leat gomuvuođa ollisvuohta.
+eahkedismálisrohkos 5 b.:
+Eahkedismállásiid juohkin
+Eahpedábálaš dáhpáhusas iskosa eai leat sáhttán analyseret, ovdamearkka dihte jus lea leamaš olu mánodávdavarra das.
+Eahpefitnolaš teáhter- doaimmat, erenoamážit dat maidda mánát ja nuorat servet mánáid ja nuoraid várás, lasihit mánáid ja nuoraid sámegielalaš joregiid logu.
+- Eahpesihkkaris dilli lea vuolgán nationála politihkas ja dan berre čoavdit dáid guovlluid vuoigatvuođaid almmolaš kártema ja dohkkeheami bokte, dadjá Jåma.
+eahpesihkkar.
+- Eahpitkeahttá sáhttá nannet ahte álbmogis, dan bokte go dat lea ássan Davvi-Norgga vuonain ja rittuin, leat vuoigatvuođat iežas lagašguovllu ja Barentsábi guoli geavaheapmái ja hálddašeapmái.
+Eai dat ge suohkanat gos sámegiella lea beaivválaš giellan, geavat sámegiela čálalaččat nu erenoamáš olu.
+Eai ge leat juolluduvvon ruđat dan oahpponeavvoloktemii mii nu sakka dárbbašuvvo.
+Eaiggádušat go don boarráset sámi vistti dahje lea máhttu sámi visttiid birra ja háliidat veahkehit, de váldde oktavuođain Sámedikkiin.
+Eai go vihtta cizáža vuvdojuvvo guovtte skillegii?
+Eai leat mangelágan dieđalaš duođaštusat ahte laktása dasa ahte borrá olu sohkkara.
+Eai leat mangelágan dieđalaš duođaštusat ahte liegga, baskkes biktasat galggale dagahit ahte álkibut oažžu guobbara.
+Eai leat mangelágán njuolggadusat got galgá dahkat go cummista goabbat guoimmi, ovdamearkka dihte man guhkás galgá coggalit njuokčama dehe man olu galgá sirret baksamiid, muhto dan mearrida ieš.
+Eai leat máŋggas geat sáhttet speallat sin favorihttalávllu gitárain dieđitkeahttá got váldá akkortta, dehe oppanassiige doallan instrumeantta!
+Eai mangelágán dieđut maid dálkasiid lea ožžon dehe gii doaktáriid lea čállán reseaptta registrerejuvvo.
+EAKTUDA BÁIKENAMA MEARRIDEAMI?
+Eaktu lea ahte ohcci galgá čállit sámegillii ja leahkit doaimmalaš Ruoŧas.
+Eaktu lea, go sámi álbmogii galgá sihkkarastojuvvot ovttadássásaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalus, ahte dearvvasvuođabargiin lea máŋggakultuvrralaš áddejupmi ja sámegiela ja sámi kultuvrra máhttu.
+Eaktun dasa ahte aiddo fal du govat bohtet mielde kampánnjii, lea ahte dus lea rabas profiila.
+Eaktun lea ahte dálkkodeapmi
+Eaktun lea ahte oahppit máhttet vuođđodoahpagiid dálkki ja siivvu birra.
+Eaktun lea, jos sámegiela galgá leat vejolaš geavahit fágalaš oktavuođain, ahte leat fágaterminologiijat ja fágadoahpagat sámegillii.
+ealáhusaiguin giellasirdinarenaid dáfus.
+Ealáhusat
+Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+ealáhusdoaibma mii dagaha ceavzilis báikegottiid gos olbmot háliidit orrut
+ealáhusdoaimmat main vuođđun lea ja doahttalit sámi kultuvrra, luonddu ja birrasa
+Ealáhus- ja kulturlávdegoddi
+Ealáhus- ja servodatovdáneapmi
+Ealáhus mas leat eanas dievddut
+Ealáhusossodat vástida juohke jagi ollu gulaskuddamiid ealáhusa, birrasa ja servodaga birra.
+ealáskahttá nášuvnnalaš unnitlogogielaid leat
+Ealáskahttin
+Eallibohccot ja njuvvojuvvon bohccot ja boazobuktagat iežas atnui sáhttet fievrriduvvot nuppi riikii mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot.
+Ealli Ipmil, buressivdnit NN:a ja NN:a sudno náittoslihtuska siste.
+Ealli Ipmil, deavdde NN:a bassi Vuoiŋŋainat
+Ealli Ipmil, don veahkehat min šaddat oskkus ja luohtámušas. Mii giitit du dán beaivvi ovddas (ja min konfirmašuvdnaáiggi ovddas).
+Eallima láibbis ja buressivdnádusa gearas attát midjiide borrat ja juhkat dassážii go son máhccá hearvásvuođas. Mii rohkadallat du.: Geahča su dievaslaš ja agálaš oaffarii mainna som lea soabahan máilmmi iežainis. Ovttastahte min buohkaid du bassi Vuoiŋŋainat okta rupmašii
+Eallinbirrasa nanusmahttin sámi servodagas
+Eallinbirrasis lea stivrenjoavku mii lea vuoruhan eallinbirasprográmmas áigodahkii 2009-2011.
+Eallinbirrasis Sámediggi bargá nuoraiguin sierra ládje, eanemus ná láhkái:
+Eallin- ja oskkuhistorjá
+eallit kristtalažžan stuorát searvevuođain iežas erenoamáš duogážiin.
+Eambbo bargosajit sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusa olis
+Eambbo dihtomielalašvuohta sámegiela geavaheami birra livččii mielde lokteme giela stáhtusa.
+ Eambbosat geat eai leat sápmelaččat ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela
+Eanadaga luondo- ja kulturárvvut galget gáhttejuvvot ja negatiivvalaš birasváikkuheapmi galgá unnot.
+Eanadikke- ja gielddalašvearut ruhtadit eanaš oasi dearvvašvuođa ja buohccedikšuma Ruoŧas.
+Eanadikkit ja gielddat sáhttet stuorimus oassái ieža mearridit maid mávssuid galgá máksojuvvot doavttergalledemiin ja eará bálvalusain divššus.
+Eanadoallodirektoráhta doaibmá boazodoallostivrra čállingoddin.
+Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama.
+Eanandoallodoaimmahat lea hálddahuseiseváldi prográmmii ođđajagimánu rájis 2007.
+Eanangeavahanplánen
+Eanan lea Ipmilláhji
+Eanaš álgoálbmogiin lea váttis eallindilli, ja ollugiid vealahit ja oaguhit.
+Eanaš báikkiin lea dárbbašlaš siskkáldas struktuvra go sávaldat lea álggahit doaimmaid mat buoridit sámegiela geavaheami.
+Eanas buorrána vahkus divššukeahttá.
+Eanaš dálkasat mat čállojit reseptii dorjojuvvo doarjjaruđain.
+Eanas eanadikkiin mánát ja nuorat vuollái 20 jagi eai mávsse mangelágán mávssu rabas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, ovdamearkka dihte galledettiin dearvvašvuođaguovddážis ja nuoraidvuostáváldimis.
+Eanas giellaguovddážiin leat čállinkurssat mat leat deháleamos ceavzinvuođđun guovddážiidda, ja kurssat leat maŋemus jagiid nannejuvvon dainna ahte leat šaddan gealboovddideaddjin oktan oahppočuoggáiguin.
+Eanas goappeš čalmmit leat erdon ja siedja sáhttá golgat.
+Eanaš iskosiidda oažžu vástádusa vahku siste.
+Eanas kondomat leat vuidon johtinávdnasiin vai dat leat vuohkkasat geavtit eaige ruvve.
+Eanaš kondomat mat gávdnojit oastit dábálaš gávppiin leat oalle seammalágánat, muhto neahtas ja bures sorterejuvvon seksagávppiin sáhttá gávdnat máŋggaid sturrodagaid ja hámiid.
+Eanas lullisámit leat gullan Norgga girkui.
+Eanaš mánáidgárddit leat Finnmárkkus.
+Eanaš mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi mii ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča.
+Eanas mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi muhto dat ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča.
+Eanaš mánát stohket stuorra iluin mánáidgárddis, muhto soames mánát dárbbašit bargiid veahki ja doarja ga vai besset mielde stoahkamii.
+Eanaš matematihkalaš doaimmain mii geavahit veahkkeneavvuid ja teknologiija.
+Eanaš nuortalaččat / golttálaččat orrot Suomas ja Ruoššas, main giella ain geavahuvvo.
+Eanas oassái sáhttá ságastit got galgá dahkat dainna bargoveagain mainna deaivvada.
+Eanas oassi oahpahusas dollo Bokenskuvllas.
+Eanaš ruđain gokčá 1. ja 2. ovddeštanmuttu Domus Medias ja eará guovddášdáluin, mat leat Oslo universiteahta oktavuođas, ja Bergena universiteahta ođđa odontologiijadálu.
+Eanas sámegielagat leat doaibmi guovttegielagat, oallugat maiddái máŋggagielagat.
+Eanaš sámegielalaš olbmot leat odne doaibmi guovttegielalaš olbmot, guđet máhttet sihke dárogiela ja sámegiela.
+Eanas sámegielat rávisolbmot leat guovtte- dahje máŋggagielagat.
+Eanaš seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat álkit rievdamat mat buorránit ieža, muhto muhtimiid ferte váldit eret.
+Eanas seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat geahppasit rievdamat mat buorránit ieža, muhto oassi dárbbaha váldot eret.
+Eanaš vahágat ja skibasvuođat maid borgguheapmi addá, sáhttet jávkat jus heaitá.
+Eanaš vástádusat eai čájet mangelágán rievdamiid
+Eanebut ellet friddjavuođas.
+Eanebut fertejit válljet sámegiela ruovttugiellan, váhnemat fertejit válljet sámegiela mánáid vuosttašgiellan skuvllas, ja dasto fertejit buohkat geat háliidit oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiela.
+ Eanebut geat eai leat sápmelaččat ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela
+Eanet čalbmeeatnit, ođđa riegádahttin-klinihkat ja buoret čorgatvuohta dagahit ahte eanet nissonolbmot cevzet.
+Eanet dieđuid addá bargokonsulta Inger Sundgren, telefovdna 070-3774891 dehe e-boasta: inger.sundgren@se.experis.com Maŋemus ohcanáigemearri lea golggotmánu 5 beaivvi.
+Eanet dieđuid addá:
+Eanet dieđuid addá:
+Eanet dieđuid addet:
+Eanet dieđuid addiba:
+Eanet dieđuid árvvoštallama ja geahččalemiid birra oainnát dás www.udir.no
+Eanet dieđuid fitnet:
+Eanet dieđuid konferánssa birra:
+(Eanet dieđut Sámi Prográmma birra)
+Eanet doarjja eanemusat áitojuvvon sámegielaide - regjeringen.no
+Eanet fokus Sámi nissonolbmuid dearvvašvuhtii
+Eanet gáržžidusat
+Eanet go goalmmátoassi Ruoŧas
+Eanetloguguovlu: Guovlu gos eanetlohku álbmogis geavaha sámegiela beaivválaš giellan.
+Eanetlohkoráđđehusa politihkalaš vuođus de adnojuvvo vuođđun ahte galget joatkit Norgga dálkkádat- ja vuovdevuolgaga, ja lasihit jahkásaš juolludeami sullii 3 miljárdda ruvnno rádjai.
+Eanet oahppodoaimmat
+Eanet ruđat váidalusáššiid meannudeapmái
+Eanet sámi sisdoallu mediain
+Eaŋgalsgiela oahppan ovddida máŋggagielatvuođa ja sáhttá šaddat dehálaš oassin min persovnnalaš ovdáneamis.
+Eaŋgalsgielfága lea sihke reaidofága ja oahppahábmenfága.
+Eaŋgalsgielfágas áddejuvvojit vuođđogálggat ná:
+Eaŋgalsgiel girjjálašvuohta sáhttá addit lohkanmovtta eallinahkái ja čiekŋalat áddejumi earáin ja alddámet.
+Eaŋgalsgiella geavahuvvo filmmain, girjjálašvuođas, lávlagiin, valáštallamis, gávppašeamis, buktagiin, diehtagis ja teknologiijas, ja dáid geavahansurggiid bokte leat olu eaŋgals sánit ja dadjanvuogit sajáiduvvan iežamet gielaide.
+Eaŋgalsgiella lea máilmmigiella.
+Eaŋgalsgiella oahppoplána
+Eaŋkillistta bidjan válgabiirres
+Eaŋkilmearrádus Reive suohkanis mas čuožžu lea go mánás vuoigatvuohta oažžut earenoamášpedagogalaš veahki vai ii, ja mii veahkki galgá leat.
+eaŋkilolbmuide, sáhttá maid gulaskuddat sámi servviin, giella- ja kulturguovddážiin dahje lagas skuvllain ja mánáidgárddiin gos fállet sámi oahpahusa dahje leat sámi fáttát.
+Eanodaga girkus davvi-Suomas čájeha áltártávval gávttehas sápmelaččaid ja bohccuid.
+Eará 1. muddui gullevaš prošeavttat bálddalastojuvvojit 2. muttu bargguiguin, ja gárvejuvvojit 2. jahkenjealjádasas 2014.
+Eará álggahuvvon viiddis prošeavttat, maidda juolludit ruđa 2012: - Oslo allaskuvla, buohccedivššároahppu 200 miljovnna kruvnno.
+Eará ávkkálaš girjjálašvuohta guovttegielatvuođa ja gielladomeanaid birra:
+eará báikkálaš sámegielat resursaolbmot, vuorrásat ja earát geat sáhttet bagadallat dahje vuosihit
+Eará báikkiin máilmmis ledje jo ovddežis sihke giellalávgománáidgárddit ja giellalávgoskuvllat.
+Eará báikkiin máilmmis (ovdamearkka dihte nuorta-asiáhtalaš riikkain) geavahuvvo eatnigiella dan čearddalaš joavkku giela birra masa gullá, beroškeahttá giellamáhtus.
+Eará cavgileamit ja juonat
+Eará dehálaš eavttut mat fertejit leat sajis, lea vejolašvuohta váldit álgooahpahusa ja vuollegis gollodássi.
+Eará dikšuaddiin sáhttet leahkit eará távsttat
+Eará doaimmat
+eará doalut
+Eará ealáhusain nugo eanadoalus ja guolástusas leat iežaset sierra rievttit sorjjakeahttá kultuvrralaš gullevašvuođas.
+eará eastaleaddji divššu, ovdamearkka dihte mammongráfadárkkisteami
+eará fágat, prošeavttat ja fáttát
+Eará gielddain galget dilálašvuođat láhččojuvvot nu, ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. "
+Eará guovdilis láhka lea mánáidgárdeláhka, mii mearrida gielddaid ovddasvástádusa lágidit fálaldagaid sámi mánáide.
+Eará hástalus ođđajagis lea eurohpalaš vealgeroassu.
+Eará háviid sáhttá gis leat ávkkáleamos sáddet oktasaš bovdehusa luohká váhnemiidda masa sáhttet merket heivvolaš áiggi.
+Eará heivvolaš gelbbolašvuođamihttomearit 4.
+Earáid árvvusatnin ja fuolahus leat maiddái dehálaččat dán oasis.
+Eará
+Eará:
+Earáin sáhttá leat garra áŧestus mii dávjá geardu, dehe áŧestus mii bistá guhká.
+Eará jearaldagain sáhttá á��ši ovddiduvvot ruovtturiikka duopmostullui.
+Eará mánáidgárddiin leat sihke sámegiella ja dárogiella gulahallangielat, ja nuppiin fas dušše dárogiella.
+Eará mánát fas hui dávjá dahje álo ožžot rollastohkosis passiiv va rollaid, ovdamearkka dihtii leat mánná dahje beana.
+Eará mánát, geat oidnet dán, sáhttet váldit alcce seaset miellaguottuid maid vávjet.
+eará meahcceealáhusaide
+Eará mearkkat sáhttet leat ahte mánát, geat muđui lea rabasmielalaččat ja buorremielas, jávohuvvet, šaddet duođalažžan ja skuŋkkasin.
+Eará molssaeaktun lea ráhkadit fáddái ovdageahččaleami.
+Eará oahppandoaimma ovdamearkkat
+Eará oahppit sáhttet maiddái ávkkástallat goađi sámi fáttáid oktavuođas.
+Eará oahppodoaimmat
+eará olbmot
+Eará ovdamearka lea ahte mánát dadjet bealki ma sáhttit leat unohassan ja balddihahttin.
+Eará ovdamearkan movt sáhttá hábmet sámegielat sajádaga dahje gielladomeana lea ávkkástallat vuorasolbmuid dahje eará resursaolbmuid gos oahppit dávjá sáhtaše finadit.
+Eará relevánta gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel Njálmmálaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Eará relevánta gelbbolašvuođamihttomearit
+Eará relevánta gelbbolašvuođamihttomearit
+Eará resurssat
+Eará riikii dahje eará kultuvrii gullevaš olbmos sáhttet leat giellaváttisvuođat mat sáhttet goazahit gulahallama.
+Eará sámi árbevirolaš ealáhusain lea maiddái sin ealáhusalaš lohkanvuohki man sáhttá ávkkástallat dán ovdamearkkas.
+Eará sátni dasa lea "straight. "
+Eará seallarievdamat mat sáhtále šaddat goaŧŧočeabetborašdávdan, sáhttet váldojuvvot eret unnit doaibmabijuin.
+Eará sivat loktanan PSA-árvui sáhttet leat jus olbmoš lea infekšuvdna dehe vuolši ovdaravssas, muhto maid jus olbmos lea ovdaraksaborašdávda.
+Eará skibasvuođain sáhttá šaddat guođđit varraiskosa.
+Eará stuorát bargguid dáfus, mat leat dahkkojuvvon sámegiela ja giellaplánema birra maŋŋel 2000, namuhit mii Inger Marie Gaup Eira čielggadeami Sámegiella Davviriikkain - stáhtus- ja domenačielggadeapmi 2001:s ja Torunn Pettersena ja Johanne Gaup čielggadeami almmolaš sámi diehtojuohkinbálvalusa birra, dat maid 2001:s.
+Eará suohkanat galget maid čuovvut sámelága giellanjuolggadusaid, muhto daidda ii galgga leat seamma viiddis láhkamearrádus.
+Earát fas rahčet borramiin ja oađđimiin.
+Earát, geat hálddašit dáid gálggaid bures, sáhttet šaddat sii geat bidjet eavttuid stohkosii, ja jođihit dan.
+Earát liikojit go leat eambbo guldaleaddjit.
+Eará váivvit mat sáhttet dagahit bealljenávhllahaga lea vuolši gullukanálas mii manná bealljecuzzii, váksebunci dehe váivvit olloliin.
+Eará vejolašvuohta lea álggos válljet sáni ja das ráhkadit ođđa sáni, n. g. sátnekárta.
+Eará vuogit - Oahpaheaddji addá golbma dahje vihtta sáni mat galget leat muitalusas, nugo ovdamearkka dihte geassi, lávggodit, oaggut, beana ja gállit.
+Eará vuoruheamit sáhttet rievddadit guovddážis guovddážii, nu go bargu mánáid ja nuoraid ektui mánáidgárddi ja skuvlla siskkobealde ja olggobealde, gáiddusoahpahus, árbevirolaš máhtu čohkken ja dokumenteren.
+Earenoamáš dilálašvuođain sáhttá dieđáhusa almmuhit unnimustá ovtta aviissas man olbmot dábálaččat lohket dán guovllus.
+Earenoamáš mearkkašahtti lea dát lullisámi guovllus gos leat mealgat eanet nubbingielat go vuosttašgielat oahppit.
+Earenoamášpedagogalaš veahkki sáhttá ovdamearkka dihte leat hárjehallan, arvvosmahttin dahje doarjja sidjiide geat barget mánáidgárddis. Don gii leat vánhen,
+Earenoamášpedagogalaš veahkki viđa minuhtas - dutnje gii leat vánhen
+Earenoamážiid dát guoská Arktalaš álgoálbmogiidda gos dálkkádatrievdadeamit jođánepmosit deaividit.
+Earenoamážit sáhttá oahppoplána sámi momeanttaid čađahit sámegilli.
+Earret daid blankeahtaid ja skoviid bissovaš rutiinnaid eai leat ásahuvvon dokumeanttaid jorgaleami ja ođasmahttima várás sámegillii matge rutiinnaid, eaige dakkár dokumeanttaid almmuheami várás ráđđehusa dahje vearroetáhta ruovttusiidduin.
+Earret eará dát mearkkaša mearrádusaid ja politihka hábmema oktavuođas galget guldalit sin geain lea dákkár máhttu ja guovllus orrot ja doaimmahit ealáhusaideaset.
+Earret eará nanne konvenšuvnna artihkal 20 ahte mánáid bajásgeassimis galgá doarvái buorre joatkevašvuohta, ja maiddái vuhtiiváldit máná čearddalaš, vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš ja gielalaš duogáža go máná sirdá eará fuolahussii.
+Earret eará oaidnit ahte daid oahppiid ollislaš lohku guđet válljejit sámegiela fágan, lea njiedjan veahá maŋŋágo Máhttolokten álggahuvvui, ja sin lohku guđet válljejit sámegiela rievddalda fylkkain.
+Earret eará sáhttet leat máŋga sáni, ja dat leat girjái čállojuvvon alfabehta mielde.
+Earret go dát doaibmabijut mat álggahuvvojit
+earuhit bohtosiid ja čuoččuhusaid ja digaštallat metodaid ja iežas ja earáid dieđuid ovdanbuktima ja dulkomiid kvalitehta
+Earut ohppiid sámegielmáhtu ektui.
+Earut válljemis rollaspellui heivvolaš viidodaga, omd. manlágán olbmot ja galle hupmanstašuvnna galget, ohppiidlogu, ohppiid ovdamáhtolašvuođa ja sin agi ektui.
+Easka dalle gehččo dálkkaslaš aborta ollásit čađa-huvvon.
+Eastadanávnnas, ovdamearkka dihte p-pillar ja p- boahkuhanávdnasat, eai gullo dán golmmámánonjuolggadussii.
+Eastadanbargu givssideami vuostá álgá mánáidgárddis
+Eastadan dihte darvviheami earáide lea buorre oahpahit mánáid gastit ja gossat gardnjilmohkkái ja geavtit bábernjunneliinniid.
+Eastin dihte čalbmeinfekšuvnnaid lea buorre leahkit fuolalaš giehtabassamiin jus máŋgasiin birrasis lea nuorvu.
+• eastit vealaheami ja hearkkesvuođa daid nášuvnnalaš unnitloguide
+Eat mii dáhto nuolahuvvot, muhto baicca gárvvohuvvot vai eallin njielašii dan mii lea jámolaš.
+• eatnamat badjelis gilvinráji Västerbottena ja Norrbottena leanain
+Eatnamat gos boazodoallu oažžu jođihuvvot birra jagi, leat
+eatnamiidda, dáččaid ja sápmelaččaid.
+Eatnamin don fas šattat.
+Eatnamis leat don boahtán.
+Eatnasat dihte ahte lea váralaš borgguhit.
+Eatnasat dihtet ahte dat lea váralaš
+Eatnasat dovdet beare mearkkašmeahttun gibu dehe ii oppanassiige gibu.
+Eatnasat geat bohtet riikkain olggobealde EU.
+Eatnasat geat gevtet sáni duohtatmeahttun eai jurddat nu.
+Eatnasat lávejit lean onaneren ovdalgo leat anašan soapmásiin.
+Eatnasat leat juhkan alkohola go gevtet gárrenmirkkuid vuosttaš geardde, soaitá daningo eai jáhke dan nu váralažžan.
+Eatnasat orrot
+Eatnasat ožžot áŧestusa muhtimin, muhto dat lea earálágan man olu ja man dávjá.
+Eatnašat sáhttet deavdit CV:ii buori daguid / dagaldagaid mat leat dehálaš bargoaddái.
+Eatnašat sis guđet máhtte maorigiela ledje dalle badjel 50 jagi boarrásat, ja eaŋgalasgiella lei šaddan beaivválaš giellan eanaš maoribearrašiin, muhto ii buot bearrašiin gal.
+Eatnigielaoahpaheaddji sáhttá leat ressursan ja ovttasbargoguoibmin oahpaheaddjái, oahppái ja váhnemiidda, muhto son datte ii galggašii geavahuvvot dulkan ovdánanságastallamis.
+Eatnigiella: Dán dieđáhusas geavahuvvo doaba dan vuosttaš giela birra maid lea oahppan ruovttus.
+eavttuid maid boahtteáiggis bargat seamma
+Eavttut joksat oahppoulbmiliid mihttomeriid
+Eavttut nu go giellafágalaš ovdáneapmi, giellabarggu organiseren ja rámmat fertejit maid leat sajis jus galgá sihkkarastit buori giellaovdáneami.
+Eavttut oahppomihttomeriid joksat galget leat oahppásat ohppiide dalle go álget bargat.
+Eavttut sisabeassamii
+, EES ja Sveitsa ožžot máksit olles dikšungolu ieža vaikko livččiige jearaldagas fáhkka dikšun.
+, EES ja Sveitsa sáhttá eanaš riikkain oažžut goluidis buhtaduvvot, leago Ruoŧas dehe eará riikkas gos galleda.
+Eiseválddiid sámepolitihka ulbmilin fertii leat sámiid nannen joavkun.
+eiseválddiiguin de galget maid guokte
+eiseválddiiguin, jus ášši sáhttá gieđahallot bargiin
+Eiseválddiin šaddá
+Eiseválddit (Myndigheter)
+Eiseválddit vásihedje ahte vejolašvuohta ja dáidu stivret sámiid lei garrasit hedjonan, seammás go dat movt Norga meannudii iežas álgoálbmogin bovttii beroštumi riikkaidgaskasaččat.
+Eiseváldi galgá maid muđui rahčat váldit vuoste ovttaskasaid dáidda gielaide.
+eiseváldi lea geatnegahtton vástidit njálmmálaččat seamma gillii ja addit čálalaš jorgaleami mearrádusas ja ákkaid mearrádussii jos gáibiduvvo.
+eiseváldi oktavuođain ja eanet ožžot rievtti
+Eiseváldi sáhttá mearridit sierra áiggi ja báikki goas ja gos lea giellabálvalus,
+EKONOMALAŠ JA HÁLDDAHUSLAŠ VÁIKKUHUSAT... 35
+Ekonomalaš ja hálddahuslaš váikkuhusat
+Ekonomalaš rámmat
+Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit
+Ekonomiija
+Ekonomiija- ja hálddahusossodahkii gullá ekonomiijadoaibma, bargoveagadoaibma, IT ja siskkáldas bálvalusat.
+Ekonomiija-váldooassi gieđahallá meroštallamiid ja árvvoštallamiid mat gusket ekonomalaš beliide.
+Eksámen fátmmasta dušše fága lasáhussan oppalaš studerengelbbolašvuhtii (84 tiimma).
+Eksámen galgá čađahuvvot praktihkalaš osiin.
+Eksámen - oahppit
+Eksámen - oahppit
+Eksámen ohppiide
+Eksámen privatisttaide
+Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Elgå boazoorohaga bokte Rr 140 A rájes dan báikái gokko geaidnu 218 rasttilda riikkaráji.
+Elgå skuvle lea bálkáhan olbmuid, geain lea nana máttasámegiela gelbbolašvuohta, ja skuvla áigu ovddidit oahppomateriálaid, main olles máttasámeguovlu ávkašuvvá.
+Ellet rabas mielain Ipmila Vuigŋii,
+Elrávdnjelinjá guoská buohkanassii 30 orohahkii ja ollu sámi kulturmuittuide.
+Empáhtalaš olbmos ii máhte dušše oaidnit lea go nubbi ilus vai váivvis, muhto son ádde maiddái earáid motiivvaid daguid bokte.
+Empatiija ilbmá dávjá daguid bokte.
+Empatiija lea gálga oaidnit ja áddet mo earáin lea.
+Empatiija lea guovddáš gelbbolašvuohta mánáidgárddis
+Empatiija veahkeha mánáid buorebut gulahallat, čájehit fuola ja veahkehit guhtet guoimmiset.
+Enan guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Davil: Riikkaráji rájes E14 mielde Rundhögen luoddaerrui.
+Enan lea guohtunguovlu Essand boazoorohaga váste.
+Energiija ja minerálat / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Energiija ja minerálat
+Engerdal gielda lea ovdal ožžon jahkásaš doarjaga jođihit Elgå skuvlla ja ovddidit oahpponeavvuid ja tearpmaid máttasámegillii.
+Eŋgel finai Jesusa eatni, Márjjá luhtte ja muitalii mii bártni namma galggai leat.
+En ny litteraturdidaktikk.
+EO:strategiija ođđa prográmmaáigodahkii leat:
+Erenoamaš buorre
+Erenoamášdearvvasvuođabálvalusas departemeanta áigu eaiggádin stivret ja gozihit sámi álbmoga vástesaš bálvalusfálaldagaid.
+Erenoamáš dehálaš lea ahte bargiin leat buorit dieđut ja buorre máhttu sierranas árbevirolaš doaimmaid birra, ja ahte sáhttet oahpahit nuorabuidda sániid ja doahpagiid mat leat lunddolaččat dihtolágan dilálašvuođaide.
+Erenoamáš dehálaš lea ahte geatnegasvuođaid ja vuoigatvuođaid birra, mat gullet ráŋggáštusáššiid meannudeapmái ja eará eiseváldegieđahallamiidda, lea vejolaš viežžat dieđuid guđege sámegillii.
+Erenoamáš guovddážis lea artihkal 1 mas válddahuvvo álbmoga iešmearridanriekti, artihkkalat 2, 3 ja 26 mat válddahit vealaheami vuostálastima ja artihkal 27 mas nannejuvvo ahte olbmuin geat gullet etnalaš, oskku dahje gielalaš minoritehtaide ii galgga biehttaluvvot vuoigatvuohta bargamis sin iežaset kultuvrrain, dovddasteames sin oskku, dahje geavaheames sin iežaset giela.
+ERENOAMÁŠ HÁSTALUSAT
+Erenoamášraportevrra James Anaya raporta eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid birra, mii bođii 2011:s, lea dehálaš oassi dán dieđáhusa máhttovuođus.
+Erenoamášraportevrra raporta Norgga, Ruoŧa ja Suoma sápmelaččaid birra čujuha erenoamážit dan duođalaš dillái mas sámegielat leat.
+erenoamáš vejolašvuođa ovddidit oskkuoahpahusa mii sisttisdoallá ja áimmahuššá sámi kristtalaš árvvuid.
+Erenoamážit giđđat go álddut njollot misiid ja go eallu čoahkkána miessemearkuma dahje rátkkašeami dihte.
+Erenoamážit giitit gierdevaš nuoraid geat leat oaivviliideaset buktán, ja Minna Rantasalo go lea teavstta lohkan ihkku ja buktán responssa.
+Erenoamážit julev- ja lullisámegiella namuhuvvojit áitojuvvon giellan.
+Erenoamážit lea dehálaš oažžut čielgasat gova daid gielaid dilis ja ovdánanvejolašvuođain mat leat mearrasámi ja márkosámi guovlluin, ja julevsámi ja oarjilsámi guovlluin.
+Erenoamážit oahpahussuorggis, dearvvašvuođasuorggis, riektesuorggis ja girkus lea dát leamaš okta dain stuorámus hástalusain sámegiela ovddidanbarggus.
+Erenoamážit suohkanat dieđihit dárbbu lassi doarjagii.
+Erenomáš borramušgálvu mánáide
+Erenomáš ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit
+Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo
+Erenomážit árvvoštallamiin mot mánná muđui veadjá sáhttá mearridit dárbbahago váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe ii.
+Erenomážit guovtti dilálašvuođas gođusiskkus lávejuvvo váldot.
+erenomážit meänkieli boahtá vuoruhuvvot. Vai
+Eretfárrejeaddjit árbevirolaš sámi guovlluin Norggas mannet dál gávpogiidda, ja sisafárrejeaddjit guovlluide fas bohtet eambbo ja eambbo olgoriikkas.
+Eretfárremat sáhttet dagahit dan ahte bajásšaddi buolva massá lagašvuođa báikkálaš servodahkii, lundui ja árbevirolaš ealáhusaide ja daidda gullevaš terminologiijaide, ja dieđuid daid birra.
+Erohusat sáhttet áinnas leat čielgasat, ovdamearkka dihtii okta guhte juogada earáiguin, ja okta guhte ii juogat, okta guhte veahkeha ja okta guhte jorgala sealggi ja vázzila eret sus gii dárbbaša veahki.
+Eros lea olbmá ja nissona gaskasaš ráhkisvuođa birra.
+E. Šiehtadehket das maid sáhttibehtet / galgabehtet bargat jus
+Etáhta áigu dasto čađahit báikkálaš geavaheaddjiidjearahallamiid sámi hálddašanguovlluin.
+Etáhta áigu maid ásahit rutiinnaid sámegielalaš dokumeanttaid jorgaleami ja ođasmahttima várás.
+Etáhta galgá geahččalit addit ovttaárvosaš fálaldaga buohkaide. Ođđa NAV-kontuvrraid vuođđudettiin gielddaide main lea sámi álbmot, lea dárbu árvvoštallat bargiid máhtu sámegielas ja sámi kultuvrras sierra.
+Etihkka
+EU:a miellahttoriikkat leat dohkkehan ođđa prográmma báikegoddeovdámeami várás 2007-2013.
+Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta ferte vuosehuvvot nu doavttirgalledeamis go apotehkas.
+Eurohpálaš šiehtadus regiovdna- dahje minoritehtagielaid birra galgá suddjet minoritehtagielaid nu ahte Eurohpá kultuvrra girjáivuohta ceavzá.
+Eurohpálaš soahpamuš regiovdna- dahje minoritehtagielaid birra.
+Eurohpalaš strategiija prográmmii dievasmahttojuvvo juohke riikka náššuvnnalaš strategiijaiguin.
+Eurohparáđđi ii vel leat meannudan dan gárvásii miessemánus 2009.
+Eurohpáráđđi lea iežas dárkkisteamis ruoŧa
+Eurohparáđđi mearridii jagi 1992 Eurohpalaš lihttu regiuvdna- dahje unnitlohkogielaid birra (European Charter for Regional or Minority Languages) áigumušain gáhttet unnitlohkogielaid, vai eurohpalaš kultuvra bisošii ovttastuvvan ja šláddjes kultuvran.
+Eurohparáđi resolušuvdna das mo Norga lea čuovvolan Unnitgielaidlihtu jagi 2007 rájis, buktá čielga árvalusaid čuovvovaš čuoggáiguin:
+Eurohpáráđi unnitlogokonvenšuvnnaid čuovvumat
+Evaluerema duogážin lei ahte Sámediggi háliida oažžut gova das movt suohkanat ja fylkkasuohkanat geavahit guovttegielatvuođadoarjaga.
+Evaluerema lei Kultur- ja girkodepartemeanta diŋgon.
+Evaluerema ulbmilin lea oažžut gova sihke das movt doarjjaoažžut geavahit Sámedikkis ožžon doarjaga ja movt Sámediggi ieš hálddaša doarjjaortnegiid.
+Evalueren buvttii evttohusaid das movt sáhttá meroštallat guovttegielatvuođadoarjaga, muhto deattuhii seammás ahte Sámediggi dán barggus ferte doalahit lagas ovttasbarggu suohkaniiguin.
+Evalueren čájeha ahte doarjjaoažžuid mielas ortnet doaibmá bures.
+Evalueren čájehii ahte olu suohkanat maiddái geavahedje ruđaid giellaovddideapmái, vaikko guovttegielatvuođadoarjja lea gaskaoapmi mii galgá suohkaniidda addit návccaid ollašuhttit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Evalueren čájehii maid ahte suohkanat háliidit lagat ovttasbarggu Sámedikkiin doarjjageavaheami olis.
+Evalueren evttohii maid ásahit "ealáskahttinlávdegotti " sámegielaid hárrái, danne go láhka ii akto nagot ealáskahttit sámegiela guovlluin gos odne lea áigojuvvon.
+Evalueren galggai maiddái sáhttit geavahuvvot vuođđun guovttegielatvuođadoarjaga juolluduseavttuid rievdadanbarggus.
+Evalueren guoská Sámedikki doarjagiid giellaprošeavttaide áigodagas 2007-2011, ja dat gárvvistuvvo 2013 álggus.
+Evalueren konkluderii ahte sámelága giellanjuolggadusat leat doaibman bures sámegiela stáhtusa hárrái, vaikko leat stuora rievddadeamit das movt láhka čuvvojuvvo.
+Evangelalaš-lutherlaš girku Ruoŧa girku gullo evangelalaš-lutherlaš árbevirrui mas lea jagi 1530 augsburgalaš dovddastus aktasaš dovddastusdokumeantan.
+Evangelium láide olbmo Ipmila aktavuhtii, mii lea su máddu ja ulbmil.
+EVENÁŠŠI Várdobaiki
+Evttoha Várjjat SiiddaNorgga UNESCOmáilmmiárbelistii / Artikler / Valgperiode 2009 - 2013 / Arkiv / Sámediggi - Sametinget
+Evttoha Várjjat SiiddaNorgga UNESCOmáilmmiárbelistii
+Evttohit ahte maiddái Romssa sámi vahkku biddjojuvvo Sámedikki bušehttii.
+Evttohusa deaŧalaš árvalus lei sierra sámi guovllu nannema, gos earret eará galge gustot sierra njuolggadusat sámegiela stáhtusa dáfus, sihke skuvllas ja almmolaš hálddahusas.
+Evttohusaid movt oahppit sáhttet oahppat ođđa sániid, geahča sátneoahpama birra artihkkala og oahppanstrategiijaid birra artihkkala eŋgelasgiela oahppoplána bagadeamis.
+Evttohusas ovddiduvvo dakkár vuođđooaidnu mii dojii dáruiduhttinpolitihka.
+Evttohusat ja cealkámušat dieđáhussii sáhttet boahtit digaštallančoahkkimiin, fágaseminárain, jearahallamiin ja jearahallaniskkademiin.
+Evttohusat joatkašuhtti bargui boahtteáige konferánsii gávdno.
+Evttohusat mat bohtet, sáhttet leat sihke miellagiddevaččat ja suohttasat.
+Evttohusat ovdal anašeami soapmásiin earáin
+Evttohusat sáddejuvvojit deike:
+Evttohusat smiehttamušaide ja ovttasbargui
+Evttohus smiehttamušaide ja ovttasbargui
+Evttohus Suoma-Norgga-Ruoŧa-Sámi ekspeartajoavkkus golggotmánu 26. beaivvi 2005.
+Evttohuvvo ahte Mama Sara Education Foundation oččošii bissovaš doarjaga Sámedikkis.
+Evttohuvvon dokumeanttat
+- Fáddá guoská midjiide ja mii áigut muitalit min vásihusaid iežas hávváduhttima ja iežas sorbmema eastadeami birra, dadjá Keskitalo.
+Fáddá sáhttá roahkka leat oahpis ohppiide ovdalaččas.
+Fáddá:
+Fáddá
+Fága diibmolohku
+Fága galgá movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami, ja movttiidahttit oahppi lohkan- ja čállinhálu ja buriid lohkan- ja čállindábiid ovdánahttit.
+Fága galgá nannet oppalaš giellagealbbu guldaleami, hállama, lohkama ja čállima bokte, ja addit vejolašvuođa háhkat dieđuid ja fágamáhtu eaŋgalsgiela bokte.
+Fága galgá ovdánahttit ovttaskas oahppi giella- ja teakstagelbbolašvuođa oahppi iežas návccaid vuođul ja movttiidahttit oahppi ovdánahttit buriid oahppanstrategiijaid ja kritihkalaš jurddašeami.
+Fága galgá ovddidit ipmárdusa ja kritihkalaš árvvoštallama iežas giellaovdáneamis ja dahkat ohppiid diđolaš oasseváldin iežaset oahppanproseassas.
+Fága galgá veahkehit áddet mo eaŋgalsgiella geavahuvvo riikkaidgaskasaš gulahallangaskaoapmin.
+Fága gelbbolašvuođamihttomearit
+Fága guoská olu guovddáš servodatsurggiide nu go medisiidnii, ekonomiijii, teknologiijii, kommunikašuvdnii, energiijahálddašeapmái ja huksendoaimmaide.
+Fága - ja ekonomalaš lávdegotti
+fágakonferánssaid Girkolaš oahpahusguovddážiin Davvin, ja dasa sáhttet virgáduvvon bargit ja eaktodáhtolaš oskkuoahpahusmieldebargit searvat, juogadit vásihusaid ja oažžut lassi gelbbolašvuođa.
+Fágalaš ovdáneapmi
+Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
+Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
+Fága lea juhkkojuvvon váldosurggiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
+Fága lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmaide.
+Fága lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmaide.
+Fága lea oktasašfága, mii gullá buot joatkkaoahpahusa oahppoprográmmaide.
+Fága oahppoplánas leat guokte variántta.
+Fága sámegiella nubbingiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa válljet sámegiela gulahallangiellan.
+Fága sámegiella vuosttašgiellan galgá ovttas dárogielfágain bidjat vuođu ohppiid guovttegielalašvuođa ovdánahttimii, ja leat mielde addime ovttaskas oahppái máhtu, movtta ja oadjebasvuođa seailluhit, nannet ja ovdánahttit gielas sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
+Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
+Fágastáhtaráđid oassálastet čoahkkimiidda dárbbu mielde.
+Fága ulbmil
+Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
+Fága váldooasit Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.
+Fágii gullevaš gielladomeanat:
+Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá.
+Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá.
+Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá.
+Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá maid oažžut jurttamovravuostáváldimiin dehe nissonklinihkain
+Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá váldit 72 diimmu siste, oainnát golmma jándoris anašeamis jus dat galgá doaibmat.
+Fáhkkatlaš p-pillar ii gaskaluhte áhpehisvuođa iige leat seamma ášši go aborta dehe ng. abortapillar.
+Fáhkkatlaš p-pillar ii suddje sohkabealdávddaid vuostá.
+Fáhkkatlaš p-pillar lea tableahtta man nieiddat sáhttet váldit vai eai šatta áhpeheapmin.
+Fáhkkatlaš p-pillar lea tableahtta man nieiddat sáhttet váldit vai eai šatta áhpeheapmin.
+Fáhkkatlaš p-pillar lea vuohki eastit ahte ii šatta áhpeheapmin jus juo lea leamaš suddjetkeahtes anašeapmi ovdamearkka dihte jus lea vajálduhttán geavtit suoji, ii leat beroštan dehe jus lea seksualálaččat veagalváldon.
+Faktadieđut sámi gielaid birra
+Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Fálaldat heivehuvvo daid áiggis áigái návccaide mat leat hálddahusas ja politihkalaš doaimmas visttis.
+Fálaldat neahtas Olles konferánsa streamejuvvo njuolgga neahtas, ja báddemat lágiduvvojit dađistaga.
+• fápmodilálašvuohta ii leat balánssas, nu ahte lea váttis bealuštit iežas
+fápmudit čearu ovddasteaddji Sámedikkis lea ovddasvástádus bearráigeahččat riikkarádjeáiddiid ja muhtin boazodoallorusttegiid.
+Fápmudus lea juhkkojuvvon njealji surggiide main eanet galget deattuhit nuoskkidangeahpidemiid, heiveheapmi dálkkádatrievdademiide, dálkkádatdoaimmaid ruhtadeapmi ovdánahttimis ja juohkimis dálkkádatteknologiija.
+Fápmuiboahtin ja gustonáigodat
+Fásta politihkalaš jahkebeallečoahkkimiin váldet ovdan sámi servodagaid dili ja ovddidandárbbuid, áššiid, mat gusket vuođđoprinsihpaide ja proseassaid, mat leat jođus.
+Fástu ja biehttaleapmi
+Fátmmas NN:a, guotte su váimmot lahka mearehis ráhkisvuođainat.
+fátmmasteaddji.
+Fátmmasteami vuođđu lea
+Fátmmasteapmi galgá leat dán plána vuođđoprinsihppa sámi mánáid ja nuoraid oskkuoahpahusas.
+Fátmmasteapmi lea danin eará go integreren ja assimileren. Integreren
+fátmmastuvvon dan stuora searvevuođas, ja dovdat iežaset duogáža leat searvevuhtii riggodahkan.
+Fáttálaš sámi-dáru sátnelisttut
+Fáttát nugo Mánáidgárddi bargu sosiála gelbbolaš vuođain, Mánáidgárdi hábmenarenán ja Dovdo meark kat mánáidgárdái gos lea buorre psyko sosiála biras leat dehálaččat ja leat ávkkálaččat váhnen čoahkkimiid sisdoal lun.
+F. Digaštallet mo sáhttibehtet hábmet gudnejahtti ja gierdavaš láhttema.
+f. eará dárbbašlaš biergasiid.
+- Feastonuohttefatnasiid álgoálgosaš gáddengeatnegasvuođat gustojit ja galget čađahuvvot mearrádusa sisdoalu vuođu.
+Febera dárbbaha hárve dikšut feberavuolidan dálkasiiguin.
+Febera dárbbaha hárve dikšut febervuolidan dálkasiiguin.
+Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánáide lea dálkkas mii siskkilda paracetamole, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
+Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
+Feber hos barn - vad kan man göra själv?
+Feber lea oassi goruda bealuštusas
+Feber mánáin - maid sáhttá ieš dahkat?
+Feber mearkkaša ahte goruda temperatuvra lea alit go dábálaččat.
+Fenomenat ja ávdnasat
+Ferte gávdnot dakkár vuogádat gos sámegiela sirdin mánáide vuosttašgiellan lea oadjebas válljejupmi.
+Ferte geahččaladdat mii orru buoremus.
+Fertego váhnen dehe fuolaheaddji oažžut diehtit?
+Ferte huolahit ahte dat leat lahkosis go háliida anašit.
+Fertejit álggahuvvot doaibmabijut suohkana álbmoga hárrái ja mat nannejit sámegiela geavaheami, mat lasihit giellageavaheddjiid logu ja čalmmustahttet sámegiela servodagas.
+Ferte láhčit diliid duohta sámegiela geavaheapmái servodagas arenaid ja deaivvadanbáikkiid bokte mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide.
+Ferte láhčit diliid nu ahte sihke nieiddat ja gánddat ožžot buriid vásáhusaid matematihkkafágas, mat hábmejit buriid guottuid ja nana fágagelbbolašvuođa.
+Ferte láhčit dili nu ahte mánná sáhtát ovddidit sihke iežas giela ja iežas kultuvrra.
+Ferte leat duostil ja geavahit buot searaid dáidagii go galgá lihkostuvvat, ja son doaibmá nuorra sámiid jietnan geat leat ohcamin gullevašvuođa ja ruohttasiiddiset.
+Ferte leat rabas dialoga mas bargit ákkastit ja čilgejit maid dahket ja man láhkai.
+Fertet leahkit 18 jahkásaš dahje boarráset.
+Ferte vuordit unnimustá 10 beaivvi ovdalgo lea jierpmálaš váldit PSA-iskosa.
+Festiválaid mat oainnusmahttet, gaskkustit ja ovddidit sámi kultuvrra
+Fidnobuohcuvuođalistu vuogádat joatkkašuvvá, muhto dainna láhkaspiehkastagain ahte buohcuvuođat mat eai leat fievrriduvvon listui sáhttet dohkkehuvvot fidnobuohcuvuohtan maŋŋil juohke ovttaskas ášši konkrehta árvvoštallama.
+Fidnofágalaš oahppoprográmmaid ohppiin galget Jo1:žis leat golbma viđátoasi oahppoplánas matematihkka 1 P dahje 1 T.
+Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea diibmolohku sámegielfágas Jo1:as ja Jo2:is unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas.
+Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea diibmolohku sámegielfágas unnit go Jo1:s ja Jo 2:s studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas.
+* Fidnofágalaš oahppoprográmmain lea Jo1 ja Jo2 diibmolohku unnit go Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain.
+Fidnofágalaš oahppoprográmmat
+(fidnofágalaš oahppoprográmmat)
+Fidnu / Yrke
+fievrredit máhtu dáid birra:
+Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos.
+Filbma heive bures dearvvasvuođastašuvnna geavaheapmái ja sámegielalaš álbmoga geavaheapmái.
+Fille go son lohkki jorggu čuoččuhusaiguin?
+Filmmat main geavahuvvo sámegiella ja filmmat main lea sámegiel teaksta leat ge danne dehálaččat mánáid giellaovdáneapmái.
+Filmmat mánáide ja nuoraide leat dehálaš giellagaskkusteaddjit.
+Finat speadjalastimin ja njulgesteamin biktasiid.
+Finnmárkku allaskuvla, Oslo allaskuvla, Lillehámmera allaskuvla ja Telemárkku allaskuvla.
+Finnmárkku fylkkagielda
+Finnmárkku fylkkagielda, Romssa fylkkasuohkan, Nordlándda fylkkasuohkan ja Sámediggi nammadedje odne iežaset lahtuid Vuotnaguolástuslávdegoddái.
+Finnmárkku Fylkkamánnis lea davvisámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus.
+Finnmárkku klinihkka mii gullá Dearvvasvuohta Finmárku dearvvasvuođafitnodahkii, galgá ovttas SANKSain ovddasvástidit sierra máhtu ovddideamis ja bisuheamis sámi álbmoga várás gárihandivššus.
+Finnmárkku Meahcceduopmostuollu
+Finnmárkku proavássuohkan, Davvi-Rana searvegoddi čađahedje bargguid mat sierraládje čalmmustahtte sámivuođa.
+Finnmárkku sámegiella - Nuorta-Finnmárku: Ohcejogas, ja muhtun guovlluin Anáris Suomas, Kárášjogas, Porsáŋggus ja Deanus Norggas - Oarje-Finnmárku: Eanodagas, Soađegilis, ja muhtun guovlluin Anáris Suomas, Guovdageainnus, Álttás Norggas)
+Finnmárkokommišuvdna galgá čielggadit geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid dain eatnamiin maid sirdojedje Statskog SF hálddus Finnmárkkuopmodaga háldui geassemánu 1. beaivvi 2006.
+Finnmárkokommišuvdna soabahit jus bealit eai leat ovttamielalačča kommišuvnna konklušuvnnain.
+Finnmárkokommišuvnna doaibma muddejuvvo sierra láhkaásahusa bakte.
+Finnmárkokommišuvnna ja Finnmárkku Meahcceduopmostuolu láhkaásahus.
+Finnmárkokommišuvnna ja Finnmárkku Meahcceduopmostuolu láhkaásahus.
+Finnmárkokommišuvnna ráđđehus nammadii maŋŋil go 2008 njukčamánus ráđđádalai Sámedikkiin, ja mas lea jođiheaddji ja njeallje eará miellahtu.
+Finnmárkokommišuvnna raporta galgá almmuhuvvot, ja Finnmárkkuopmodat galgá juogo dohkkehit dahje hilgut kommišuvnna konklušuvnnaid.
+Finnmárkokommišuvnnas lea váldoovddasvástádus ášši dieđuid hárrái.
+Finnmárkokommišuvnna vuosttaš raporta vurdojuvvo gárvvistuvvot sullii 2011-2012 jahkemolsunáigge.
+Finnmárkolága § 4 mielde mearrida Sámediggi njuolggadusaid meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid várás (dás rájes gohčoduvvon meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusat).
+Finnmárkolága mearrideami bakte sajáiduvai ortnet man mielde dákkár vuoigatvuođaid identifiseret ja dohkkehit Finnmárkkus.
+Finnmárkolága mielde lea ásahuvvon kommišuvdna, gohčoduvvon Finnmárkokommišuvdna, mii galgá čielggadit oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat hálddaša.
+Finnmárku
+Fitnan geahččamin 330 vistti
+Fitnodagaid ovdáneapmi analyserejuvvo NæringsNM: s, mii mihtida fitnodagaid gánnáhahttivuođa, ahtanuššama ja ođđaásahemiid ja dasto ealáhuseallima sturrodaga.
+Fitnodagain main leat eanet go 400 bohcco eaiggádit dievddut 93 proseantta ealus.
+fitnodatregisttar boazoealáhusa várás
+Fitnodatstruktuvra - Sametinget
+Fitnodatstruktuvra
+fjallstrom (a) samernas.
+Förbönsledaren kan till exempel avsluta förbönsmomenten med.:
+Förkylning hos barn - vad kan man göra själv?
+Formálalaš mearrádusaid dahket ain stáhta eiseválddit ja Stuorradiggi.
+Formálalaš ságastallamat Formálalaš ságastallamat eai leat seamma go spontána árgabeaiságastallamat, sivas go dat leat plánejuvvon, ja daid jođiha ollesolmmoš.
+Forsvatnet rájes Guovdelasjávrri (Langvatnet) rádjái (geahča § 46).
+Forsvatnet rájes Siiddasjávrái (geahča § 46).
+Forum oaiviliidda Lahtut Sámedikkis govveda sámi servodaga.
+Friddja guohtun luonddus lea vuođđun olles boazoealáhussii.
+Friddjaskuvllain šaddet sámi oahppit earenoamážit ohcat sámegieloahpahusa.
+Friddjaskuvlla ohppiin ii leat vuoigatvuohta oažžut sámegielat oahpahusa.
+Friis-giella Limburgisko-giella Vuolit-saksalašgiella Romani Jiddisch
+FUG giitá maiddái Kristin ja Bjørn Halvor Haukelanda, Lill-Karin Wallema ja Per Olav Søråsa, geat leat rávvagiid buktán sisdoalu ektui.
+FUG (VVL) giitá čálli-guoktá oahpahusinspektevrra Kåre Lutro ja Søfteland skule (Søftelanda skuvlla) adjunkta Marianne Vangsnesa.
+Funkšuvdna válddaha rievdama dahje ovdáneami sturrodagas mii čielgasit sorjá nuppis.
+Funkšuvnnaid analysa mearkkaša ohcat dihto iešvuođaid, nu go man jođánit ovdáneapmi dáhpáhuvvá, ja goas ovdáneapmái šaddet erenoamáš árvvut.
+Funkšuvnnaid sáhttá čállit máŋgga láhkai, ovdamearkka dihtii hámuid, tabeallaid ja gráfaid bokte.
+Funkšuvnnaid sáhttá geavahit ráhkadit matematihkalaš modeallaid praktihkalaš oktavuođain.
+Funkšuvnnat praktihkas-váldooasis lea sáhka geavahit funkšuvnnaid válddahit ja analyseret árgabeai- ja bargoeallindilálašvuođaid.
+fuolahit ahte ovddiduvvo, ja bisuhuvvo sámi dáidda- ja kultureallin dainna lágiin ahte leat fágalaččat buorit ja árjjalaš sámi deaivvadanbáikkit, kulturásahusat ja museat
+fuolahit dan ahte buohkat galget sáhttit muosáhit sámi kultuvrra doppe gos ásset
+fuolahit dan ahte lea eanet barggolašvuohta sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusa vuođul
+- Fuolahit girkoráhkadusaid?
+Fuolahit girkoráhkadusaid?
+Fuolkenamahusat
+Fuolkenamahusat
+Fuolkevuohta lea árbevirolaččat hui nanus álgoálbmotservodagain.
+Fuolla mánáidgárddis sisttisdoallá sihke bargiid ja mánáid oktavuođaid ja mánáid fuola guhtet guoibmáseaset.
+Fuomáš ahte dát oahpahusláhču ii govčča olles vuosttaš gelbbolašvuođamihttomeari.
+Fuomáš ahte ráját muhtun muddui sáhttet leat sorjavaččat dilis dahje ovttaskas olbmos.
+Fylkkadikkiid álgaga dahkama vuođul lea Romssa fylka ja Finnmárkku fylka ožžon guovttegielalaš nama, dárogillii ja sámegillii.
+Fylkkamánneámmát oažžu stuorit rolla NAV-geavaheddjiid ektui
+Fylkkamánni bidjá johtui mánáidgárdepolitihka stáhtalaš doarjagiid hálddašemiinis, mánáidgárdelága geatnegasvuođaiguin ja gielddaid rávvemiin.
+Fylkkamánni Erling Lae ja kulturministarii Thorhild Widvey (Govven: KUD. / Ketil Frøland)
+Fylkkamánni
+Fylkkamánniid bargu daid oahpaheaddjiid fierpmádagain, guđet doaimmahit gáiddosoahpahusa, berre buoriduvvot, ja guvllolaš čoahkkaneamit berrejit ovttasráđiid allaskuvllaiguin lágiduvvot oahpaheaddjiid várás.
+Fylkkamánni ii oaččo báljo ovttage váidaga, seammás go medias dávjá boahtá ovdan ahte ovttaskas olbmuid vuoigatvuođat eai leat devdojuvvon.
+• Fylkkamánniin lea ee. ovddasvástádus bearráigeahčus ja lobálašvuođagoziheamis, váiddaáššiin, diehtojuohkimis ja bagadallamis, lágaid ja njuolggadusaid čuovvoleamis ja fámuiduhttimis, ja doarjagiid oktii ordnet ja juogadit.
+Fylkkamánni juohká dieđuid vuoigatvuođaid ja fálaldagaid birra, ee. daid mánáidgárdefálaldagaid birra mat leat sámi mánáid várás.
+Fylkkamánni lea váiddaorgána váidagiid dáfus mat gusket suohkana dahje fylkkasuohkana orgánaide.
+Fylkkamánni oktii heiveha ja bidjá johtui ovddidanbargguid gielddain ja mánáidgárddiin, ja lágida ovttasráđiid Sámedikkiin sámi mánáidgárdekonferánssaid.
+Fylkkamánnit leat gohčohallan gozihit dan.
+fylkkasuohkaniidda
+Fylkkasuohkaniin lea ovddasvástádus bátnedearvvasvuođabálvalusas.
+Fylkkasuohkaniin leat seamma geatnegasvuođat go hálddašanguovllu suohkaniin.
+Fylkkasuohkan sáhttá muđuidge fállat dakkár oahpahusa ".
+Gáfeboddu ja gáhkožat, šattut
+Gáibádus hálddašit čálalaš ovdanbuktima iešguđet šáŋrain lea sturron.
+Gáibádus hálddašit čálalaš ovdanbuktima iešguđet surggiin lea sturron.
+Gáibádus listtuide / Bellodagat / Válgábargit / Kampanjeside / Válga ja jienastuslohku / Sámediggi - Sametinget
+Gáibádus listtuide
+Gáibádus máhttit kritihkalaččat lohkat ja máhttit identifiseret relevánta dieđuid ja árvvoštallat gálduid jáhkehahttivuođa stuorru, das ahte máhttit geavahit láhččojuvvon gálduid dasa ahte máhttit viežžat ja buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid ja árvvoštallat relevánssa.
+gáibádusmearrádusaid vuođul ráhkadit buktagiid, ja árvvoštallat buktaga funktionalitehta, geavahanmuni ja eallingearddi guoddevaš ovdáneami ektui
+Gáibádus oažžut jorgalusa 14 § goalmmát oasi mielde galgá dahkkot vahku siste maŋŋel go duopmu dahje mearrádus dieđihuvvo, jus dakkár gáibádus ii leat dahkkon ovdal vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis.
+Gáibidit viiddiduvvon bivdoáiggi mearrasámi guolásteddjiide
+GÁIBIDUVVO OVDALGO SÁMEGIELALAŠ GEAIDNOGALBA CEGGEJUVVO?
+GÁIBIT ČÁLALAŠ LÁIGOŠIEHTADUSA Njálmmalaš láigošiehtadus ii leat dohkkehahtti.
+Gáibit duođaštusa, čális CV:ii ja ohcamuššii.
+Gáiddusoahpahusdiibmu Oahppit jotket bargamis fáttáin.
+Gáiddusoahpahusdiimmut Oahpaheaddji oahpaha oahppái doabafáttá goabbat guvlui gulahallama bakte ohppiin, nugomat videokonferánsa bakte.
+gáiddusoahpahus
+Gáiddusoahpahus
+Gáiddusoahpahus:
+Gáiddusoahpahus ja guosseoahppa lea molssaevttolaš oahpahusvuohki man galgá atnit dušše dalle go dábálaš oahpahus ii sáhtte adnot.
+Gáiddusoahpahusoahpaheaddji sáhttá ráhkadit blogga oahpahusvuđđui.
+Gáiddusoahpahus
+Gáiddusoahpahusoahppit hábmejit dálkedárkumiid / dálkedieđáhusaid čálalaččat oahpaheaddjái.
+Gáisi
+Gáisi
+Gáisi
+Galbbaid, dáiddalaš cealkámušaid, dokumeanttaid, ruovttusiidduid ja tekstema bokte galgá giella boahtit oidnosii.
+galbbaide.
+Galbbain dahje kárttain ja sullasaččain gos geavahuvvo eambbo go okta namma, mearrida mearridanorgána movt namat galget leat maŋŋálaga.
+galbbat ja dábálaš dieđut skuvllas
+Galbeneiseváldi sáhttá válljet ahte sámegielalaš namma galgá leat bajimusas dainge guovlluid galbbain mat eai leat sámegiela hálddašanguovllus.
+Gáldu:
+Galgá álo váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin jus mánná lea
+galgá čađahuvvot 2010 rájis. Bušeahtta unnilogopolitihkkii
+galgá dahkat iešguđege mánná- ja nuoraidjoavkku ektui, ja láhčima daid eavttuid mielde mat iešguđege mánás dahje nuoras leat.
+Galgá dakkaviđe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáhkkavuostáváldimiin jus mánná orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat.
+Galgá goit vealtit ila njálgga juhkosiid, dego ovdamearkka dihte limonáda ja sávtta, daningo ila olu sohkar dagaha eanet luhčadávdda.
+Galgá maid álot váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánás golgá čáhci gullukanálas- beroškeahttá leago mánás gihpu dehe ii.
+Galgá maid váldit fáhkkatlaš p-pillara jus lea riska ahte suodji man gevttii ii doaibman, ovdamearkka dihte jus kondoma beđđo dehe jus lea vuovssadan iežas p-pillara.
+Galgá njamahit dávjjibut go dábálaččat.
+galgá oahppi lassin árvvoštallamii árvosániid haga, oažžut fágaárvosániid ja ortnet- ja láhttaárvosániid.
+Galgá oaidnit ahte sii basset gieđaid máŋgii beaivvis.
+Galgá ohcat dikšui dakkaviđe dearvvašvuođaguovddážii dehe heahtevuostáváldimii jus mánás lea feber ja lea juoga, dehe máŋga dáin váivviin:
+Galgá ohcat dikšui dearvvasvuođaguovddážii dehe fáhkkavuostáváldimii dakkaviđe jus mánás leat dávjjit luhčadávddat ja vuovssadeamit ja čájeha mearkkaid golggosvánis, lea čielgasit váiban iige beroš birrasis, cissa unnán dehe hárvuid iige nagot stoahkat.
+Galgá riŋget buohccedikšorávahahkii dehe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánná ii leat šaddan buoret jándoris, dehe mánná čoavjedávdda maŋŋel lea virkui muhto lea leamaš dipma čoavji guhkit go guokte vahku.
+Galgá váldit oktavuođa divššuin jus feber ii leat luoitán njealji jándora geažis, beroškeahttá máná agis.
+Galgá váldit oktavuođa soames ráves olbmuin geasa luohtiha, ovdamearkka dihte váhnemii dehe soames earái gean dovdá.
+• galggat leat searvvis ja miehtat ovdal go suohkan bivdá PP-bálvalusa guorahallat du máná
+• galggat leat searvvis ja miehtat ovdal suohkan mearrida ahte du mánná galgá oažžut earenoamášoahpaheami
+Gálggat
+Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
+Galledeapmi buohccedikšára ja buohccegymnastta luhtte sáhttá máksit 50-220 ruvnna galledeamis.
+Galledeapmi fáhkkavuostáváldimis buohcceviesus sáhttá máksit 220-380 ruvnna.
+Galledeapmi gynekologa ja mánáiddoaktára luhtte máksu variere rievdá 200 ja 350 ruvnna gaskkan.
+Galledettiin eará doavtterspesialisttaid luhtte máksu variere 150 ja 350 gaskkan.
+- gallis máhtte bargamušaid našuvnnalaččat ja du oahppijoavkkus (váttisvuođamuttu)
+Gánddat dadjet iežaset loaktit fuonibut go nieiddat (Nordahl 2012).
+- Gárasavvonis: Geaggánvuomis ja Lávnjitvuomis, Ivgus ja Báhccavuonas Norggas.
+Gárddis galget oahppit čohket dieđuid movt miessemearkun dáhpáhuvvá das rájes go buktet bohccuid gárdái gitta go luitet daid.
+Gárddis galget oahppit jearahit, sárgut ja govvet sihke varris ja njiŋŋálas bohccuid sámegielnamahusaid agi birra.
+ Garraseappot bargat čohkket árbevirolaš máhtu ja sámi báikenamaid
+Gárvána 2014. - Sogn og Fjordane allaskuvla, guovddášdállu Sogndal 146 miljovnna kruvnno.
+Gárvet jearahallama
+Gárvot nugo dutnje orru leamen lunddolaš Ž Mana buorreáiggis jearahallamii vai juovddat šihttonáigái - Go juovddat fitnodahkii de válddát oktavuođa vuostáiválddáhagain ovdal jearahallama.
+Gárvves máinnus- dahje vuovdalanplakáhttii sáhttá ráhkaduvvot gielladomeana.
+Gárvves stohpoláigošiehtadusat gávdnojit girjegávppiin dahje geavaheaddjiid bálvalusas fylkkas.
+gárvvistit gažaldagaid ovdanbidjamii
+Gaskaboddasaš hápmi oahpahusas: Ekonomiija & Hálddahus 2 vahku (golggotmánnu 2014)
+Gaskaboddosaš suodji heajos dálkkis.
+Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas.
+Gaskal Femund boazoorohaga ja Ruvhten siijte čearu Rr 146 Aa rájes Rogshåen rádjái Røa eanus.
+Gaskal golggotmánu 1 b. ja cuoŋománu 30 b. oažžu boazodoallu jođihuvvot dálveguohtuneatnamiin, iežá sániiguin
+Gaskamuddosaš
+Gaskavahkku guovvamánu 11. beaivi
+Gaskavahku golggotmánu 8. b. bijai ráđđehus ovdan stáhtabušeahttaevttohusa jagi 2015 várás.
+Gaskavuohta gaskkal friija ja čadnojuvvon PSA sáhttet addit doaktárii dihto bagadusa go lea jearaldat earuhit buorresorttat ovdaráksáváivviid ovdaráksáborašdávddas.
+GASKI, HARALD 2006: Iešguđet ge čálushámit - esseija, koseriija, petit paper ja artihkal.
+gaskkustit iežas filbma-, teáhter- ja musihkkamuosáhusaid ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami
+gaskkustit iežas lohkanvásáhusaid ja lohkanmuosáhusaid dulkoma ja reflekterema vuođul
+gaskkustit ja kommenteret mediaáššiid iežasválljen mediain ja ráhkadit iežas áššiid iešguđetlágan mediaide
+gaskkustit máhtu lagamus bearraša birra:
+gaskkustit oanehis teavsttaid ieš válljen fáttáid birra
+Gasku čállet dan mii lea oktasaš dán guovtti kultuvrras.
+Gásta, konfirmašuvdna, vihaheapmi ja hávdádeapmi leat maid mávssolaš dáhpáhusat, juoga mii searvvaha stuorabearraša ja fulkkiid.
+Gásta lea ilu ája, girku oktavuođa geaidnu.
+- Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit?
+Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit?
+Gásttašanipmilbálvalus lea ilu ja eallima feasta.
+Gásttašeapmi
+Gásttašeapmi ja miellahttovuohta Gásttašeapmi lea vuođđu miellahttovuhtii Ruoŧa girkui.
+Gásttašeapmi Konfirmašuvdna Vihaheapmi Hávdádeapmi
+Gásttašeapmi nuoraide Dávjjimusat gásttašuvvojit olbmot mánnán Ruoŧa girku bakte, muhto eanet ja eanet nuorat ja beallešaddit háliidit gásttašuvvot.
+gásttašettiin sin Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii
+Gásttas šaddat risttalaš girku miellahttun.
+Gaup čájeha lávdedáidagis bokte ahte sámi kulturgaskkusteapmi guoskkaha.
+Gávdnamis vástádusa dása sáhttet oahppit deavdit VØL-skovi.
+Gávdnan dihte vuogas báikkiid goabbat guoimmi gorudis: sárdnut gaskaneaskka, iskkadit ja dadjat oainnus.
+gávdnat, árvvoštallat ja ovdanbuktit ovdamearkkaid matematihka máŋggakultuvrralaš historjjás ja ságaškuššat makkár mearkkašupmi matematihkas lea luonddudiehtagis, teknologiijas, servodateallimis ja kultuvrras
+gávdnat čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid girjerádjosis alcces lohkandihte
+gávdnat dieđuid teavsttain dahje praktihkalaš oktavuođain, bidjat ovdan ja čilget meroštallamiid ja bargovugiid, árvvoštallat bohtosa ja ovdanbuktit ja digaštallat čovdosiid
+gávdnat dieđuid teavsttain dahje praktihkalaš oktavuođain, válljet rehkenastinvuogi, ákkastit válljema, geavahit tabeallamáhtu ja ávkkástallat rehkenastinvugiid oktavuođaid, árvvoštallat bohtosa ja ovdanbuktit čovdosa
+gávdnat eará sániid
+gávdnat fáttáid iežas čállinbargguide girjerádjosis ja Interneahtas, ja ráhkadit, vurket ja viežžat fas teavsttaid digitála reaidduid geavahemiin
+gávdnat ja gieđahallat luonddufágalaš dieđuid teavsttain iešguđet median ja ráhkadit ovdanbuktima
+gávdnat kondomaid iežá riikkain.
+gávdnat mediána, dávjjimuslogu ja gaskameari álkes datačohkiin ja árvvoštallat iešguđet guovddášmihtuid nubbi nuppi ektui
+gávdnat rivttes virgeolbmá
+gávdnat sániid ja dadjanvugiid mat leat oktasaččat eaŋgalsgielas ja iežas eatnigielas
+gávdnat seammaláganvuođaid eaŋgalsgiel ja iežas eatnigiela sániid ja dadjanvugiid gaskkas
+gávdnat sullásašvuođaid / erohusaid sami máidnasis ja inuihtta máidnasis
+Gávdnojit 45 olgoriikasearvegotti ja vel lassin gávccilogenár ipmilbálvalusbáikki gos čoahkkanaddet.
+gávdnojit buorit oahpponeavvut
+Gávdnojit buorit vejolašvuođat hábmet persovnnalaš ipmilbálvalusa vihaheapmái.
+Gávdnojit garra njuolggadusat makkár bargguid sáhtat váldit go leat bargoagis.
+Gávdnojit go eará sánit mat buorebut heivejit?
+Gávdnojit hui unnán arenat gos lullisámegiella geavahuvvo, ja váilot hui olu resursaolbmot.
+Gávdnojit maid oastit e.e. apotehkas, biebmogávppiin, kioskkain ja neahtas.
+Gávdnojit máŋggalágan bircospealut maid sáhttá atnit geardduheames / oahppamis lohkosániid ja ortnetloguid.
+Gávdnojit olu ođđaset dutkanbarggut, raporttat, čielggadeamit ja evalueremat sámegiela birra servodagas.
+Gávdnojit searvvit maidda sáhttá searvat mat sáhttet doarjut guigosiiguin ja neavvagiiguin.
+Gávdnojit sullii 4 600 boazoeaiggáda, 85 proseantta dáin gávdnojit Norrbottena leanas.
+Gávdnojit sullii 900 boazodoallofitnodaga.
+- Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan?
+Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan?
+(Gävleborggas gávdnojit dálveguohtuneatnamat maid eananeaiggádat eai dohkkehivčče dakkárin muhto main sámit meidnejit lea guohtunriekti.)
+Gávnna heivehuvvon siidduid áviissain jna. dán doibmii.
+gávnnahit gielalaš erohusaid ja ovttaláganvuođaid sámegiela ja dárogiela huksehusain
+gávnnahit ja digaštallat jáhkehahttivuođaid geahččaladdamiin, simuleremiin ja meroštallamiin beaivválaš oktavuođain ja spealuin
+gávnnahit oktasaš namuheaddji ja adderet, subtraheret ja multipliseret cuovkkaid
+Gávnnat mo sáhtát Ipmilii čájehit ráhkisvuođat.
+Gávpotráđđi Anniken Hauglie máhtu ja oahpu gávpotráđđeossodagas lea leamaš čoahkkin sámediggeráđiin Guovdageainnus.
+Gávpotráđđi galledii maiddái iešguđet sámi fágabirrasiid nu go Sámi Allaskuvlla ja Gáldu.
+Gávpotskuvllat main leat sámi oahppit sáhttet gávdnat ja atnit oktasaš meahcce- dahje luonddubáikki gávpoga lagasbirrasis.
+Gávpotsuohkaniin oahppiidlogu lassáneapmi lea leamaš 415% 17 jagis.
+Gávppiin vuvdojuvvo 250 tonna bohccobiergu mas 200 tonna vuvdo cáhppon biergun.
+GCG Facebook-siidu
+GCG neahttasiidu
+GCG:s lea maid ovddasvástádus álgoálbmogiid ráhkkaneaddji konferánssa Áltá 2013 čađaheamis ja sisdoalus.
+GCGs preassagulahallit
+(gč. Ipmil addá - Mii juogadit, kapihttal 2). Oskkuoahpahusplána lea resursadokumenta
+Geahča 2. dási, mas válddahit árgabeaispealu.
+Geahča ahte teavsttain leat iešguđet dássi das man váddásat leat.
+Geahča dás ođđa goarttaid ovdamearkka mas leat ođđa sánit ja doahpagat:
+Geahčadeamit leat čađahuvvot Gaala, Árborde, Skániid, Deanu ja Mátta-Várjjaga gielddain.
+ Geahčadit ovttas giellaguovddážiiguin makkár rolla dain lea sámegiela viidáset ovddideamis
+Geahča Gávnos, Sámedikkiid neahttasiidduid, giella.
+Geahča Gávnos, Sametingenes hjemmesider, giella.
+Geahča maiddái 2. kapihttala, Našuvnnalaš lágat.
+Geahča maiddái 6. ja 7. dásiid gos oahppovugiid válddahallat.)
+(Geahča maiddái Dearvvašvuođa ja sosiálaoasi)
+Geahča maiddái gáiddusoahpahusa gokko digitála máhpat lea namuhuvvon.
+Geahča muđui oppalaš girjjálašvuođalisttu gos lea eará áigeguovdilis girjjit.
+Geahča muđui sierra artihkkala gielladomeanaid birra.
+Geahča ortnega mii gusto ollesolbmuid vuođđoskuvlaoahpahussii.
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Geahča rollagoartta
+Geahča sierra artihkkala gielladomeanaid birra gos gávdnat eanet ovdamearkkaid.
+Geahča sierra artihkkala gos leat eanet gielladomeana ovdamearkkat.
+Geahča sierra teakstabihtá árvvoštallama birra vuollelis.
+Geahča sváldasis " Skuvlla birra-Oahppin skuvllas ".
+Geahča sváldasis " Skuvlla birra-Oahppin skuvllas ". Oahppogirjjiid, oahppoávdnasiid ja duodjeávdnasiid fertet ieš doallat.
+Geahča www.lex.no/vurdering.
+Geahččaladdanortnet áigu eanet geavahit fylkkamánni juridihkalaš ja sosiálafágalaš gelbbolašvuohta.
+Geahččaladdanprošeakta lea geavaheddjiid várás geat ožžot láhkageatnegahttojuvvon gielddalaš bálvalusaid NAV bokte.
+geahččaladdat dulkomiin ja jorgalemiin sámegiela ja eará gielaid gaskkas ja ságastallat movt oaivil rievdá sátneválljema ja konteavstta dáfus
+Geahččala eará gárrenmirkkuid.
+Geahččalanprošeakta boazodoalus Loga eanet
+Geahččal atnit ođđa sániid olles cealkagiin iige dušše eaŋkilsániiguin vástidit.
+Geahččaleami sáhttá atnit vuođđun árvvoštallamis sihke oahppi ja oahpaheaddji.
+Geahččaleapmi Oahppanvuođus galgá ráhkaduvvot geahččaleapmi.
+Geahččaledje dulkot maid Jesusa jápmin ja bajásčuožžileapmi mearkkašii.
+geahččalit lohkat ja čállit eaŋgalsgiel sániid, dadjanvugiid ja álkes cealkagiid mat gusket lagašbirrasii ja iežas beroštumiide
+geahččalit oažžut ovttasbarggu mánáidgárddiiguin, skuvllaiguin ja skuvlaastoáiggeortnegiiguin.
+Geahččal maid oahpahit ahte mánát eai goaivvo njuni dehe čalmmiid.
+Geahččal oaidnit ášši buot bealálaččaid čalmmiiguin.
+Geahččal vehá sierra ládje onaneret ovdal, dalle lea álkit diehtit masa liiko.
+Geahččat bearrái ahte bohccot lohkojuvvojit ja ahte boazologahallan dahkkojuvvo
+Geahččat bearrái ahte čearut vuhtiiváldet luonddosuodjalusa ja kulturbirassuodjalusa beroštumiid
+Geahččat bearrái ahte mearriduvvon njuolggadusat čuovvojuvvojit
+geahpas.
+Geahpedit gulahallama oahpaheaddji ja oahppi gaskkas lea ovdamunnin ahte dokumeanttat juogaduvvojit oktasaš digitála fierpmádagas.
+Geahpeduvvon bálkká lea vejolaš máksit go bargi sámegiela oahpahus lea viidát go dat oahppu maid orgána dárbbaša ja go oahpahus ii leat njulgestaga dárbbašlaš bargi bargui.
+geahpidan dihte oktasaččaid vejolašvuođaid
+Geaidda sáhtát jienastit?
+Geaidnolágádus oažžu bargun eambbo galbet unnitlohkogielalaš báikenamaid.
+geain lea iešguđetlágan kulturduogáš.
+geainna háliida seksa.
+• Geainna ovttastalat skuvllas?
+Gealboduođaštusa oažžu fylkkasuohkanis.
+Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain?
+Gearddi láve váddásit bassat eret go ovdanáhkkevuodja mii dábálaččat lea ovdanáhki vuolde.
+Gearddut dán máŋgga geardde olles skuvlajagis.
+Geasa attát luohttamuša?
+Geasa čállá/hupmá?
+Geassejahkebeali borrá rásiid ja lasttaid.
+Geassemánu 2013 rájis lea divššu ja fuolaheamidárkkistus, IVO, váldán badjelasas Sosiálastivrra bearráigeahččanbargguid.
+Geasuhanpyramiidas čilgejuvvo ovdáneapmi movt dat geasuha golmma dimenšuvnna bokte:
+• Geat galggašedje oassálastit ságastallamis?
+geat máhttet unnitlogogiela.
+geatnegasvuohta dieđihit nášuvnnalaš unnitloguide
+Geatnegasvuohta gáhttet sámegielaid Buot almmolaš doaimmahusain lea ovddasvástádus váldit vuhtii sámegielaid geavaheaddjiid iežaset bargosurggiin suorgeovddasvástádusa vuođđojurdaga mielde.
+Geat sáhttet doarjaga ohcat?
+Geavadis dat mearkkaša omd. gáiddosoahpahusa.
+Geavaha go oahppi ironiija?
+Geavaheaddjiidjearahallamiid bohtosat galget leat vuođđun etáhta bálvalusfálaldagaid buorideapmái.
+Geavaheaddjiidjearahallan maid Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš lea čađahan, čájeha ahte geavaheaddjit leat duhtameahttumat dearvvasvuođabargiid sámegiela máhttui, ja dát jearahallan duođašta čielgasit ahte dulkon lea heahtečoavddus.
+Geavaheaddjiin leat máŋggalágan duogážat sámegiela ja sámi kultuvrra ja vásáhusaid dáfus, ja dat gáibida ahte bálvalusat leat riekta hábmejuvvon ja heivehuvvon.
+Geavaheadnot mat ovttasbarggu ovdánanovdamearkan.
+geavaheames menddo guhkes áiggi, ja oahpaheaddjit eai dárbbaš maŋŋánit
+Geavaheapmi
+Geavaheddjiid ahkečoahkkádus lea hui guovddáš ášši, ja lea dehálaš ahte mánáidlohku geat ožžot sámegiel oahpahusa lassána.
+Geavaheddjiidberoštusaid ja geavahanmáhtu vuhtiiváldin ja buorre ovttasbargu gielddaiguin, ealáhusberoštusaiguin, geavaheaddjiorganisašuvnnaiguin ja eará kultureiseválddiiguin lea hui deaŧalaš.
+geavahit álkes guldalan- ja hállanstrategiijaid
+geavahit álkes lohkan- ja čállinstrategiijaid
+geavahit almmiguovllu doahpagiid ja ságastallat sámi nástegovaid birra
+geavahit animašuvnnaid ja eará modeallaid válddahit planehtaid ja mánu lihkadeami, ja čilget jagiáiggiid ja mánnomuttuid šaddama
+geavahit árbevirolaš bargguide čadnon sániid ja doahpagiid ja ságastallat mii birgejupmi lea
+geavahit árbevirolaš barggu ja ealáhusaid tearpmaid
+geavahit árbevirolaš muitalusaid iežas barggus
+geavahit biepmu, biebmogálvvuid ja biebmoráhkadeami doahpagiid ja ságastit sámi borramušaid birra
+geavahit buorremenolašvuođa ovdanbuktimiid ja dilálašvuhtii guoski dadjanvugiid
+geavahit bustávaid ja geahččaladdat sániiguin, iežas giehtačállosiin ja dihtoriin
+geavahit cealkkaanalysa ja fágatearpmaid gielaid válddaheamis
+geavahit dálke- ja siivusániid ja - doahpagiid, ja muitalit mearkabeivviid ja dálkemearkkaid birra
+geavahit dárkomiid válddahit jagiáiggiid sámi ja norgga árbevierus, ja muitalit mo sámi mánnonamahusat válddahit luonddufenomenaid ja ságastallat mo gárvodit dálkki, siivvu ja jagiáiggi mielde
+geavahit deaddiluvvon ja digitála sátnegirjjiid ja diehtobuktosiid
+geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid
+geavahit deaŧaleamos riektačállinnjuolggadusaid
+geavahit dieđuid gihppagiin ja digitála teavsttain válddahit dábálaš dávdda ja mo dan sáhttá eastadit, ja čilget manin mii boahkuhit muhtun dávddaid vuostá
+geavahit digitála reaidduid čállimis
+geavahit digitála reaidduid čállinproseassas ja interaktiivateavsttaid buvttadeamis
+geavahit digitála reaidduid dieđuid ohcamis ja reaidun teavsttaid ráhkadit
+geavahit digitála reaidduid guorahallat polynomafunkšuvnnaid, ruohtasfunkšuvnnaid, poteansafunkšuvnnaid ja eksponentiálafunkšuvnnaid kombinašuvnnaid mat válddahit praktihkalaš dilálašvuođaid, ja meroštallat nullačuoggá, ekstremálačuoggá ja russenčuoggá, ja gávnnahit gaskamearálaš stuorrunleavttu ja momentána stuorrunleavttu sulliiárvvuid
+geavahit digitála reaidduid háhkat dieđuid ja geahččaladdat hábmet teavstta
+geavahit digitála reaidduid iežas giellaoahppamis
+geavahit digitála reaidduid iežas teakstabarggus
+geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid ovdanbuktimis ja almmuheamis
+geavahit digitála reaidduid ja diehtogieđahallama, teakstabuvttadeami ja gulahallama hápmegáibádusaid
+geavahit digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid gávdnat relevánta dieđuid ja hábmet iešguđetlágan teavsttaid
+geavahit digitála reaidduid ovdanbuktit ja analyseret polynomafunkšuvnnaid, ruohtasfunkšuvnnaid, rationála funkšuvnnaid, eksponentiálafunkšuvnnaid ja poteansafunkšuvnnaid kombinašuvnnaid
+geavahit digitála reaidduid suokkardallamis, modeallahábmemis ja ovdanbuktimis
+geavahit digitála reaidduid teavsttaid systematiseret ja vurket ja iežas bargguid ovdandivvut ja almmuhit
+geavahit digitála resurssaid giellavásiheapmái
+geavahit digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid iežas giellaoahpahallamis
+geavahit digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid suokkardit giela
+geavahit digitála veahkkeneavvuid geahččaladdanbarggus ja gieddebarggus
+geavahit dihtomielalaččat sámegielsániid ja dajaldagaid
+- geavahit doahpagiid bearaš, eadni, áhčči, viellja, oabbá, áhkku, áddjá, vilbealit / oambealit, muoŧŧá / goaski / siessá ja eanu / čeahci / eahki - čilget gáimmi doahpaga mearkkašumi
+geavahit doahpagiid mat čilgejit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu
+geavahit doahpagiid mat gullet sámegiela lohkan- ja rehkenastinvuohkái
+geavahit duolbadasa geometriija analyseret ja čoavdit máŋggabealat teorehtalaš ja praktihkalaš čuolmmaid mat gusket guhkkodagaide, čiegaide ja areálii
+ Geavahit eambbo čálalaš sámegiela digitála mediain
+geavahit elrávdnji-, gealdu-, resistánsa-, efeakta- ja indukšuvdna-doahpagiid čilget geahččaladdanbohtosiid rávdnjebiiriiguin
+geavahit fágaiguoski terminologiija válddahaladettiin giela hámiid ja struktuvrra
+geavahit fáktoriid, poteanssaid, nubbiruohttasiid ja álgologuid meroštallamiin
+geavahit funkšuvnnaid modelleret, ságaškuššat ja analyseret praktihkalaš oktavuođaid
+geavahit fuolkevuođanamahusaid
+geavahit giela aktiivvalaččat iešguđetlágan gielladilálašvuođain ja iešguđetlágan oktavuođain ja doaimmain
+geavahit giela eanet ja eanet iešguđetlágan dilálašvuođain ja atnigoahtit ođđa sániid ja dajaldagaid
+geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema doahpagiid veahkkin iežas barggus
+geavahit giellaoahpa ja teakstahuksema vuođđodoahpagiid
+geavahit girjás máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas*
+geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas*
+geavahit girjás, máŋggabealat gielalaš váikkuhangaskaomiid iežas čállimis, sihke čáppagirjjálašvuođas ja áššeprosas
+geavahit gori praktihkalaš oktavuođain, rehkenastit leavttu ja rehkenastit valuhtaid gaskka
+geavahit guldalan- ja hállanstrategiijaid
+geavahit hálddahuslaš doahpagiid gulahaladettiin almmolaš ásahusaiguin
+geavahit iešguđet dilálašvuođaid, bargovugiid ja oahpahallanstrategiijaid ovdánahttit iežas eaŋgalsgielgálggaid
+geavahit iešguđetlágan dajaldagaid dilálašvuođaid mielde
+geavahit iešguđetlágan dajaldagaid dilálašvuođaid mielde
+geavahit iešguđetlágan lohkanstrategiijaid lohkat iešguđetlágan teavsttaid iešguđet leahtuin
+geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis
+geavahit iešheanalaččat máŋggalágan digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid
+geavahit iežas notáhtaid čállit teavsttaid mat gullet iežas oahppoprográmmii
+geavahit iežas notáhtaid ja iešguđet gálduid čállima vuođđun
+geavahit iežas prográmmafágaid fágamáhtu logaldallamiin ja digaštallamiin skuvlla, servodaga ja bargoeallima birra
+geavahit iežas vásáhusaid ja teavsttaid mat muitalit guovtte- ja máŋggakultuvrralašvuođa birra vuolggasadjin ságastallamii
+Geavahit ironiija, ja váikkuhangaskaomiid mat galget geasuhit lohkki / guldaleaddji duohkot deike.
+geavahit ja ákkastallat ovttahámatvuođa ja Pytagorasa cealkaga amas sturrodagaid meroštallamis
+geavahit ja ákkastit ovttahámatvuođa, mihttoláva ja Pytagorasa cealkaga geavaheami meroštallamis ja praktihkalaš barggus
+geavahit jietnadeami, intonašuvnna, sátnesojaheami ja cealkkatiippaid vuođđominstariid gulahallamis
+geavahit jietnadeami, intonašuvnna, sátnesojaheami ja iešguđet cealkkatiippaid gulahallamis
+geavahit jietnadeami, intonašuvnna, sátnesojaheami ja iešguđet cealkkatiippaid guovddáš minstariid gulahallamis
+geavahit loguid áiggi ja dáhtoniid muitaleamis
+geavahit loguid áiggi ja dáhtoniid muitaleamis
+geavahit loguid go čilge hattiid, hivvodagaid ja sturrodagaid
+geavahit loguid ja variábeliid suokkardallamis, geahččaladdamis ja praktihkalaš ja teorehtalaš čuolbmačoavdimis ja teknologiija- ja designaprošeavttain
+geavahit loguid ságastaladettiin lagašbirrasa ja iežas vásáhusaid birra
+geavahit lohkan- ja čállinstrategiijaid
+geavahit lohkolinnjá meroštallamis ja čájehit lohkosturrodagaid
+geavahit luonddufágalaš doahpagiid válddahit ja ovdanbuktit iežas dárkomiid, evttohit vejolaš čilgehusaid dasa maid lea dárkon ja ságastallat daid birra
+geavahit luonddunamahusaid ja sámi báikenamaid
+geavahit matematihkalaš symbolaid ja ovdanbuktinvugiid ovdanbuktit matematihkalaš oktavuođaid bargobihttáčoavdimis
+geavahit mediaid iežas giellabarggus
+geavahit mihtidanreaidduid, systematiseret dieđuid, árvvoštallat leat go bohtosat govttolaččat, ja ovdanbuktit daid digitála reaidduiguin dahje daid haga
+geavahit mihttoláva gaskkaid meroštallamii ja ráhkadit ja ságastallat kárttaid ja bargosárgosiid, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+geavahit muhtun buorremenolašvuođa ovdanbuktimiid ja álkes frásaid oažžun dihtii veahki áddet ja áddehallat
+geavahit muhtun dábálaš smávvasániid ja álkes stáven- ja cealkkaminstariid
+geavahit ovttageardánis datasimuleremiid dahje animašuvnnaid illustreren dihtii ja čilgen dihtii luonddufágalaš fenomenaid ja iskat hypotesaid
+geavahit prográmmafágaid fágamáhtu fágalaš gulahallamis
+geavahit rehkenastinárkkaid statistihkalaš meroštallamiin ja ovdanbuktimiin
+geavahit riektačállima, sátnesojaheami, cealkka- ja teakstahuksema guovddáš minstariid teakstabuvttadeamis
+geavahit riektačállima, sátnesojaheami, cealkka- ja teakstahuksema vuođđominstariid teakstabuvttadeamis
+geavahit riektačállima, sátnesojaheami ja iešguđet cealkka- ja teakstahuksema minstariid teakstabuvttadeamis
+geavahit sámegiel bivttasnamahusaid ja muitalit iešguđetguovllu sámigávttiid ovttaláganvuođaid ja erohusaid
+geavahit sámegiel doahpagiid čilget iežas dárkomiid muohttaga ja siivvu hárrái, ja ságastallat manne diehtu muohttaga ja siivvu birra leat erenoamáš dehálaččat dorvvolaš vádjoleamis ja árbevirolaš ealáhusdoaimmas
+geavahit sámi bustávaid ja geahččaladdat sámegiel sániiguin
+geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui
+geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui.
+geavahit sániid ja dajaldagaid mat čatnasit árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii ja evttohit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid
+geavahit sániid ja dajaldagaid mat gusket árbevirolaš ja ođđaáigásaš bargoeallimii, árvalit ja árvvoštallat ođđa tearpmaid
+geavahit sátnegirjjiid, diehtobuktosiid, digitála reaidduid ja eará veahkkeneavvuid iežas giellaoahpahallamis
+geavahit sátnehivvodaga mii dárbbašuvvo árgabeaivválaš dilis
+geavahit standardiserekeahtes mihttoovttadagaid ja čilget mihttoovttadagaid standardiserema ulbmila, ja geavahit dábálaš mihttoovttadagaid ja nuppástuhttit daid
+geavahit teakstagieđahallanreaidduid iežas bargguid vurket ja systematiseret
+geavahit teavsttaid maid lea viežžan girjerádjosis, Interneahtas ja mediain kritihkalaččat, ságaskuššat teavsttaid ja čujuhit geavahuvvon gálduide
+geavahit ulbmillaččat girjerádjosa, sámegiel diehtogirjjiid, sámegiel mediaid ja digitála diehtogálduid
+geavahit vahkkobeivviid, mánuid ja dan gávcci jahkodaga namahusaid
+Geavat eará maid sáhtát dadjat jus fertet.
+Geavatlaččat dákkár oahpahusvuohki mearkkaša ahte oahpahus fállojuvvo juogo gáiddusoahpahusa, árjjalašoahpahusa dahje gohttehatskuvlla bakte.
+Geavatlaš ákkaid dihte sáhttá telefovdna, videokonferánsa dahje eará veahkkeneavvu geavahuvvot.
+Geavatlaš bealli galgá čájehit ahte ságatallanguimmežat galget dovdat iežaset ovttaárvosažžan.
+Geavatlaš láhččojuvvon girjjit maid oahpaheaddji sáhttá ávkkástallat beaivválaš giellaoahpahusas:
+Geavat njálmmálaš giela gullat dássemolsuma.
+- Geavat ovtta sáni juohke beaivve, čále cealkaga ja sádde dan iežat ustibii dahje almmut dan iežat instagrámmas.
+geavtágo eastadanávdnasa ja man dan dáhpáhusas
+Geavtte kompressora dehe bumbola ja basa olggul olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui.
+Geavtte suoji, ovdamearkka dihte kondoma dehe njoallunláhpu ja hárjehala ovdal got geavttát dan.
+Geažotbealjit leat čearu oktasaš oapmi.
+Geažotbeallji dahje dovdameahttun boazu fuolahuvvo daid mearrádusaid mielde mat gustojit dan riikkas gos boazu lea.
+Gelbbolaš, liekkusis ja oassálasti ollesolbmuid bero š tup mi lea eaktun mánáid loaktimii mánáidgárddis.
+Gelbbolaš
+Gelbbolašmihttomearit 2 T maŋŋil
+gelbbolaš oahpaheaddjit, mearkaša oahpaheaddjit geain lea pedagogalaš duogáš ja guovttegielat gelbbolašvuohta
+Gelbbolašvuođamihtomearri sáhttá konkretiserejuvvot oahppanulbmilin, mii lea ceahkki barggus olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbol ašvuođa mihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki ma ŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 1 P - Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 1P-Y - Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 1 T - Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 1T-Y - Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki ma ŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 2 P maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki ma ŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki ma ŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttom earit dásiide juhkkojuvvon
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 - fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo 1 studerenráhkkanahtti - ja Jo 2-fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Čálalaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1 - studerenráhkkanahtti oahppográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1:ža - studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid maŋŋil ja Jo2:ža - fidnofágalaš oahppoprográmmaid maŋŋil
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2 - fidnofágalaš oah ppoprográmma maŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2- studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel, ja lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii- fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo 3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmma- ja lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii- fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Čálalaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit:
+Gelbbolašvuođamihttomear it Jo3 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii - fidnofágalaš oahppoprográmma ma ŋŋel
+Gelbbolašvuođamihttomearit lea duohtandahkkon oahppoulbmilis.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat aiddostahttojuvvon oahppoulbmilis.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat duohtandahkko oahppoulbmilis.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliidda, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliin, ja oahppanulbmilat leat ceahkkin dasa ahte joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliin, mat leat ceahkkin dasa ahte olahit daid gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit
+Gelbbolašvuođamihttomearit maid dovdomearkan lea mihttomeriid ollašuhttin ja oahppomihttomearri galgá aiddostahttojuvvot ohppiide.
+Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin * 8. dásis, eai gusto fidnofágalaš oahppoprográmmaid ohppiide.
+Gelbbolašvuođamihttomearit mat leat merkejuvvon násttiin* Jo1:as eai guoskka ohppiide geat čuvvot fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit Oahpahusa ulbmilin lea ahte oahppi galgá máhttit
+Gelbbolašvuođamihttomearit sáhttet konkretiserejuvvot oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit sáhttet konkretiserejuvvot oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuođa-mihttomearit sámegiella 2
+Gelbbolašvuođa-mihtt omearit sámegiella 3
+* gelbbolašvuođamihttomearri ii guoskka ohppiide geat čuvvot fidnofágalaš oahppoprográmmaid
+Gelbbolašvuođa-mihttomearri
+Gelbbolašvuođamihttomearri oainnusmahttojuvvo oahppoulbmilis, mas daddjo maid galgá oahppat.
+Gelbbolašvuođamihttomeriid oahppoplánas gávnnat dáppe http://www.udir.no/grep
+Gelbbolašvuođamihttomeriid sáhttá konkretiseret oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Gelbbolašvuohta áddet iešguđetlágan luonddudieđalaš teavsttaid, metodaid ja teknologalaš čovdosiid lea buorre vuođđun fidnofágalaš oahpuide, viidáset oahppamii ja eallinagi oahppamii sihke barggus ja astoáiggis.
+Gelbbolašvuohta - máhttu - lea servodaga vuođđoveahkkevárri.
+Gelbbolašvuohta máŋggakultuvrralaš pedagogihkas ja kulturvraanalysas lea dán oktavuođas erenoamáš
+Genehtalaš valljodagat: Norga galgá vuoruhit barggu oažžumis sadjái vuogádaga mii mearkkaša ahte pateantasuodjalan ohcamušaid ja šaddošlájaid suodjaleami oktavuođas geatnegahttojuvvojit almmuheames genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid álgovuođu.
+Geográfalaš namat, čilgehusat ja koordináhtat (WGS. 84 Norggas ja SWER EF99 TM Ruoŧas) mat šiehtadusas geavahuvvojit leat váldon almmolaš kárttain.
+Geografiija Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Geometriija skuvllas mearkkaša earret eará analyseret guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid iešvuođaid ja ráhkadit konstrukšuvnnaid ja meroštallamiid.
+Gibuváidudan dálkasat
+Giddagasainge lea vejolaš geavahit dulkonbálvalusa, vaikko dat ii leat buot buoremus čoavddus.
+Giđđat buktá beaivváš gulul ođđa eallima lundui. Dán láhkái buktá Kristus midjiide agálaš eallima skeaŋkan.
+Giđđat jagi 2009 vuođđuduvvo oktasaš bargojoavku man bargun šaddá buktit árvalusaid dakkár doaibmabijuide mat beavttálmahttet sámi oahpponeavvuid buvttadeami.
+Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot.
+Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo.
+Gieđahallá ollu gažaldagaid
+gieđahallat gorrálas ja jorggu gorrálas sturrodagaid praktihkalaš oktavuođain
+Gieđahallat ohcamušaid báikegodderuđaid (bygdemedel) birra - ohcamušat galget sáddejuvvot iešguđege leanastivrii geat buktet cealkámuša ja sáddejit ášši Sámediggái mearrádusa dihte
+Giehtagirjái šaddá dárbu váldit mielde divaštallama das mo rehabiliterenulbmil ja máhcaheapmi sámi báikkálaš servodahkii áddejuvvojit.
+Giela boahtteáigái lea erenoamáš dehálaš ahte nuorain stuorát proseantaoassi go gaskaleamos buolvvas máhttet hállat kymrigiela.
+Giela eahpeformálalaš sirdin buolvvaid gaskkas lea deháleamos dáhkádus ealli sámegillii.
+Gielaid joatkevaš ovdáneapmái lea dutkan dehálaš vuođđu.
+Gielalaš dárkkisteapmi
+Gielalaš ovddideapmi lea dárbbašlaš giela nannen- ja suodjalanbarggus, ja lea vealtameahttun deaŧalaš ahte Sámedikki ja eará aktevrraid rolla ja váldi giellapolitihkas čilgejuvvo, oaivvilda sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma.
+Giela oidnosii buktin ja dan árvvu buorideapmi galget sihkkarastit ahte vánhemat ain oahpahit iežaset unnitlohkogiela mánáidasaset.
+Giela oktavuođas de lea maiddái Sámedikki doarjja oahpahussii - mm.
+Gielat ovdánit ja seilot go olbmot gulahallet ja ovttastallet geavahettiineaset giela.
+Gielda bearráigeahččá leatgo orronsájit njuolggadusaid ja lágaid mielde.
+Gielda, fylkkagielda dahje dearvvasvuođafitnodat galget doaimmahit dárbbašlaš dulkonveahki go bargiin ii leat doarvái giella- ja kulturmáhttu.
+Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Sámediggi ásahit ovttas fágalaš analysajoavkku, mii earret eará sámi statistihka vuođul juohke jagi čállá raportta sámi servodagaid dili ja ovdánansárgosiid birra.
+Gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner ja Sámedikki presideanta Aili Keskitalo sávvaba lávdegoddái lihku bargui.
+gielddaide.
+Gielddaid geatnegasvuohta sihkkarastit sámi mánáide dakkár mánáidgárdefálaldaga mainna sin giella ja sin kultuvra nanusmuvvá, boahtá čielgasit ovdan mánáidgárdelága paragráfas 8: "Gieldda ovddasvástádus lea atnit fuola das, ahte sámi guovlluin sámi mánáid vástesaš mánáidgárdefálaldaga vuođus leat sámi giella ja kultuvra.
+gielddaiguin.
+• Gielddain / fylkkagielddain lea ee. ovddasvástádus mánáidgárdefálaldagaid ja vuođđooahpahusa plánemis, lágideamis ja čađaheamis.
+Gielddain ja fylkkagielddain lea geatnegasvuohta addit oahpahusa sámegielas daidda oahppiide geain oahpahuslága mielde lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
+Gielddain ja fylkkagielddain lea ovddasvástádus almmolaš skuvlastruktuvrras.
+Gielddain lea ovddasvástádus dábálaš doaktáriid bálvalusas, fysioterapiijabálvalusas, sealgeeadnebálvalusas, dearvvasvuođastašuvdna- ja skuvladearvvasvuođabálvalusas, dikšo- ja fuollabálvalusas, veajuiduhttin- ja barguimáhcahanbálvalusain, ja gielddat leat vuosttamuš dikšundássi psyhkalaš dearvvasvuođabarggus ja gárihansuodjalusas.
+Gielddain lea ovddasvástádus lágidit báikkálaš joregiid ja deaivvadansajiid, muhto maiddái eaktodáhtolaš organisašuvnnatge dahket ollu buori barggu dan dáfus.
+Gielddalaš dearvvašvuođas ja buohccedivššus, mii guoská boarrásiid guhkesáigásaš buozalmasain, leat sierra távsttat divššuin maid buohccedivššár addá.
+Gielddalaš suorggi návččaiguin Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu deattuhit dutkama ja máhttoovddideami, pedagogalaš váikkuhangaskaomiid geavaheami, ekonomalaš doarjaga vuoruhuvvon ovddidandoaibmabijuide ja bearráigeahččanvuogi ovddideapmái.
+Gielddasámegiella ja darjjesámegiella čállojuvvo váidudeaddji kyrillalaš alfabehta mielde.
+Gielddat ja fylkkagielddat ožžot jahkásaččat sierra merkejuvvon doarjaga sámegiela oahpahussii, namalassii sámegillii vuosttasgiellan ja nubbegiellan.
+Gielddat mat juo
+Gielddat, skuvllat, mánáidgárddit ja giellaguovddážat leat dat mat dávjjimusat váldet oktavuođa Sámediggái.
+Giella addá gullevašvuođa ja identitehta.
+Giellaarenat: Giellasosiologalaš doaba mii geavahuvvo báikkiid dahje ásahusaid birra gos giella lea anus.
+Giellaarenat leat dehálaš reaiddut deaivvadanbáikkiid lágideamis gos sámegiella gullo ja oidno.
+Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin.
+giellabargui galgalii gullat Sámediggái.
+Giellabargu sáhttá lihkostuvvat dušše dalle go servodagat maidda guoská leat mielde doarjume barggu.
+Giellabeasit leat čájehuvvon beaktilis doaibman giellaoahpahusa nannemis.
+Giellabeassemánáidgárddiid mánát sáhttet álgit daidda skuvllaide, ja dainna lágiin buoridit iežaset giellahálddašeami gitta allaskuvladássái.
+Giellabeassemánáidgárddit ja giellalávgoskuvllat leat dehálaččat.
+Giellabeassemánáidgárddit ja giellalávgoskuvllat leat dehálaččat.
+Giellabesiid erenoamášvuohta lea datge ahte dat deattuhit dehálažžan oahpahit mánáide árbevirolaš kultuvrra.
+Giella dárbbaša veahá veahki.
+Gielladeaivvadeamit:
+Gielladieđáhusa ollislaš viidodat mearkkaša ahte sámegiela boahtteáigái sihkkarastin maid gullá bajimuš giellapolitihkalaš ovddasvástádussii oassin.
+Gielladieđáhusas celkojuvvo ahte ráđđehusa barggu ulbmil lea ráhkadit vuođu ođđa sámi giellapolitihkkii mas lea strategalaš ja ollislaš viidodat sámegillii ja sámi servodahkii.
+Gielladieđáhus čielggada njeallje vuođđo áŋgiruššansuorggi sámegiela nannemis ja ovddideamis.
+Gielladilit leat sierraláganat, iige leat vejolaš mekánalaččat geavahit vásáhusaid sámeguovlluin.
+Gielladoaimmaid dáfus lea maid dehálaš ahte leat ortnegat mat addet gova áigges áigái das movt sámegiella geavahuvvo iešguđetge guovlluin.
+Gielladoaimmat buoret ovttastahttinbarggus lea sámi ásahusain guovddáš rolla.
+Gielladomeanaid ovdamearkkat
+Gielladomeanat
+Giellaealáskahttima ovdamearkkat
+Giellafágalaš ja juridihkalaš máhttu lea leamaš dán tearbmaráhkadanbarggus.
+giellafágalaš ovdánahttin
+Giellafágalaš ovdáneapmi ferte čuovvut servodatovdáneami, ja lea dárbu ráhkadit dađistaga ođđa tearpmaid.
+Giellafágalaš ovdáneapmi
+Giellagáhtten, normeren ja tearbmabargu sámigielain / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Giellagáhtten, normeren ja tearbmabargu sámigielain
+Giellagáldu - joatkkaprošeavtta álggahanseminára lea rabas buohkaide.
+Giellagáldu - joatkkaprošeavtta ruhtadit Interreg V Davvi Sápmi - oasseguovlu, Lapin liitto, Romssa fylkkasuohkan sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit.
+Giellageavaheaddjit dat hábmejit servodaga dárbbuid.
+ Giellageavaheaddjit
+Giellageavaheaddjit gulahallet baicca stuora fierpmádagas mas leat fuolkkit ja ealáhus, ja gielas lea stuora mearkkašupmi identitehtaguoddin dán dilis.
+Giella geavahusas
+Giella geavahusas Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Giella geavahusas váldooasis lea dan birra ahte oažžut máhtu das movt giella doaibmá olbmuid gaskkas.
+Giellagiehtagirjjis leat čielga árvalusat dasa, makkár vuogi mielde sámegiela bargu galgá doaimmahuvvot gielddas, ja giellaprográmmaide ja doaibmaplánaide mállet.
+Giellaguddiin árbevirolaš sámi ealáhusain nu go eanandoalus, boazodoalus, meahcásteamis ja guolásteamis lea dehálaš máhttu sámegiela, sámi árbevieruid ja árvvuid birra.
+Giellaguddiin lea dehálaš rolla giellageavaheddjiid logu lasiheamis.
+Giellaguoddit: Čeahpes giellageavaheaddjit mat geavahuvvojit resursaolmmožin giellaoahppama oktavuođas.
+ Giellaguoddit geavahuvvojit aktiivvalaččat sirdit giela sihke formálalaš ja eahpeformálalaš arenain.
+ Giellaguoddit geavahuvvojit aktiivvalaš resursan giellaoahpahusas ja iešguđetge giellaarenain
+Giellaguoddit leat stuora resursa mat geavahuvvojit unnán giellaoahpahusas sihke mánáid ja rávisolbmuid dáfus.
+Giellaguoddit leat stuora resursa mii berre geavahuvvot mihá eambbo, sihke oahpahusas, dutkamis ja nuoraid ja vuorrasiid ovttastallamis.
+giellaguovddážat ásahuvvot oarjánsámeguovllus
+Giellaguovddážat berrejit maid geavahit resurssaid háhkat rutiinnaid mat mihtidit man duhtavaččat geavaheaddjit leat, ja berre leat aktiivvalaš ja dihtomielalaš rekrutteren goappaš sohkabeliid dáfus giellaguovddáža doaimmaide.
+Giellaguovddážat čujuhit maiddái dasa ahte lea unnán ekonomalaš einnostus.
+Giellaguovddážat dollet máŋggalágan sámegielkurssaid, ja čađahit iešguđetlágan giellaprošeavttaid.
+Giellaguovddážat lágidit doaimmaid nugo mánáideahkediid, vuorrasiid deaivvademiid, temámátkkiid ja ráhkadit ávdnasiid mat leat ávkkálaččat giellaoahpaheamis.
+Giellaguovddážat lágidit juohkelágan kurssaid, nugo sámegielas mánáid stoahkangiellan, sámegiela gielddabargiid várás, ja duojis.
+Giellaguovddážat leat ásahuvvon báikegotti ávžžuhemiin ealáskahttin dihte sámegiela.
+Giellaguovddážat leat guovlluineaset sámi álbmoga deaivvadansajit, ja danne dat leat dehálaš ásahusat sámegiela nannemis ja ovddideamis.
+Giellaguovddážat leat iežaset doaimmaid bokte hui guovddážis čalmmustahttime sámegiela lagasbirrasiin, seammás go leat guovllu sámi álbmoga gávnnadanbáikin.
+Giellaguovddážat leat Sámedikki deháleamos ovttasbargoguimmiid searvvis dain iešguđetge giellaguovlluin.
+Giellaguovddážat váldet vuođu iežaset giellaguovlluin ja čađahit doaimmaid mat leat heivehuvvon dárbbuide mat leat iešguđetge guovllus.
+Giellaguovddážiid bargguide gullá ovddidit ja buoridit oahpahusdoaibmabijuid mat leat sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid várás, ja juohkit dieđuid sámi kultuvrra birra.
+Giellaguovddážiid doaibmamuš lea ealáskahttit, seailluhit ja nanusmahttit sámi giela ja kultuvrra.
+Giellaguovddážiid ekonomalaš dilli ferte nannejuvvot dovdomassii jus galgá buoridit sin vejolašvuođa ráhkadit guhkesáiggi plánaid báikkálaš servodaga dárbbuid mielde.
+Giellaguovddážiid evalueren maid Norut Alta čađahii 2012 giđa, duođašta ahte lea dárbu lasi ekonomalaš ja olmmošlaš návccaide.
+Giellaguovddážiin leat iešguđetlágan hástalusat sihke organiserema dáfus, ekonomalaš resurssaid dáfus ja bargiid rekrutterema dáfus geain lea giella- ja kulturmáhttu.
+Giellaguovddážiin leat maid olu kultuvrralaš ja identitehtaovddideaddji doaimmat, gos giella unnit dahje eanet lea dat mii guoddá buot.
+Giellaguovlu: Giellageográfalaš doaba mii čilge giela leavvama.
+Giellaiskkadeami 2012 mielde lea váilevaš sámegiel oahppofálaldat dávjjimus sivva dasa go oahppit eai oačču sámegiel oahpahusa, vaikko leat ge vuoigatvuođat.
+Giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte oallugat dálá váhnemiin gaskal 30 ja 40 jagi eai máhte sámegiela.
+Giellaiskkadeapmi 2012 čájeha dattetge ahte nuorat muitalit ahte sii eai máhte njálmmálaš giela nu bures go vuorraseappot.
+Giellaiskkadeapmi čájeha ahte julevsámegielas lea nanu doarjja mánáidgárddis ja Árran julevsámi guovddážis.
+Giellaiskkadeapmi čájeha ahte olbmot háliidit oahppat iežaset báikkálaš birrasis ja ahte dán lassin berrejit ásahuvvot hupmanjoavkkut dahje sámástanarenat.
+Giella- ja kulturdiđolašvuohta Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Giellajápmu lea duođalaš áitta duoidda unnibuš sámegielaide.
+Giella ja searvevuohta leat dat maid bokte mii defineret iežamet ja máilmmi min birra. Geat mii leimmet, geat mii leat ja geat mii galgat šaddat.
+Giellakampánnja "Sámás muinna " almmuha dá sierra sátne- ja cealkkačoakkáldaga maid sáhttá geavahit iešguđet oktavuođain.
+• Giella, kultuvrralaš gullevašvuohta ja čearddalaš girjáivuohta leat maid guovddáš dimenšuvnnat olbmo eallimis maiguin mánát ja nuorat berrejit kristtalašvuođa čuovgasa bokte bargat.
+Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte našuvnnalaš unnitlogugielat leat suomagiella, jiddisch, meängiella, románi chib ja sámegiella.
+giellalávgun giellabeasi rámmaid mielde
+Giella lea árbevirolaččat leamaš nanus vuođđoealáhusain, ja dat iešguđetge ealáhusat leat leamaš dehálaš sámegiela ja árbevirolaš máhttosirdima guoddit.
+Giella lea čielgasit sihke priváhta ja almmolaš ášši.
+Giella lea dehálaš bealli kultuvrii ja identitehtii.
+Giella lea diehtogáldu mii addá minsiidda sámi árvovuođu huksejuvvon min historjjás ja dálááiggis
+Giella lea hearkkit go eanetloguguovllus, erenoamážit giliin gos dáruiduhttinpolitihkka lei garas.
+Giellaleairras ledje 70 oasseváldi.
+Giella lea kulturcaggi ja áibbas guovdilis reaidu sámi árvvuid ja máhtuid seailluheamis.
+Giella lea nanus hálddašanguovllus Finnmárkkus ja Divttasvuonas, ja lea arvat rašit Loabágis, Gáivuonas ja Snoasas.
+Giellamáhttu ja giellaipmárdus ovdána aktiivvalaš giellageavahemiin.
+Giellamáhttu ovdána go geavaha giela, ja giellagelbbolašvuohta nanne ipmárdusa man vuogi mielde giela oahppá.
+Giella mii ii geavahuvvo manná maŋás.
+Giellanjuolggadusat addet riikkaolbmuide giellavuoigatvuođaid go sis lea dahkamuš almmolaš orgánaiguin.
+Giellanjuolggadusat galget vuos ja ovddimusat buoridit sámegiela árvodási ja láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámegiella sáhttá geavahuvvot almmolaš bálvalusain.
+Giellaoahpahallama lassin galgá eaŋgalsgielfága veahkehit min áddet eallinvugiid ja kultuvrraid gos eaŋgalsgiella lea váldogiellan dahje almmolaš giellan.
+Giellaoahpahallan dáhpáhuvvá deaivvadettiin máŋggalágan teavsttaiguin, main teaksta-doaba geavahuvvo viiddis mearkkašumis.
+Giellaoahpahallan-váldooasis lea sáhka oahppat ođđa giela, oahppat eaŋgalsgiela ja oaidnit eaŋgalsgiela, eatnigiela ja eará giela oktavuođaid.
+Giellaoahpahusa ohppiidbargguid ja plakáhtaid sáhttá heaŋgut seaidnái iige dárbbaš gilvalit earáiguin seaidnesaji oažžumis.
+Giellaoahpahusdárbu rievddada iešguđetge guovlluid mielde.
+Giellaoahpahus galgá vuođđuduvvot báikkálaš diliide ja deattuhit báikkálaš variánttaid ja nu seailluhit ja nannet báikkálaš sámi gullevašvuođa.
+Giellaovddidanbargu lea dattetge sihke dohkkehuvvon ja sávvojuvvon Sámedikki bealis.
+Giellapolitihkka lea máŋgga dáfus guoskkahan ovttaskas olbmo vuoigatvuođa geavahit ja oahppat sámegiela.
+Giellarájit eai čuovo riikkarájiid.
+Giella sáhttá leat allaáigásaš ja soitet dadjat ja dahkat dakkáriid maid mearkkašupmi lea váttis ipmirdit.
+Giella / Sámediggi - Sametinget
+Giellasáŋgára mielas ii dárbbaš leat álki geavahit sámegiela.
+Giellaseminára oktavuođas čalmmustahtto sámedikkiid golmma jahkásaš rájáid rasttildeaddji giellaovttasbargoprošeavtta álggaheapmi.
+Giellasirdin olggobealde ruovttu
+Giellasirdin ruovttus
+Giellastivrras leat lahtut geat ovddastit davvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela guovlluid. Lahtut davviriikkalaš orgánii Sámi giellalávdegoddái (SGL) válljejuvvojit giellastivrra láhtuid gaskkas.
+giellateknologalaš birrasiid ovttasbarggu bokte
+Giellateknologalaš čovdosat leat ávkkálaččat ja buorit veahkkeneavvut sihke giela geavaheapmái ja oahppamii.
+Giellateknologiija juhkkojuvvo dábálaččat guovtti váldosuorgái, dihtorlingvistihkkii ja jietnadanteknologiijii.
+Giellateknologiija vuođđun leat ee. diehtojuohkinteknologiija, gielladiehtaga, dahkojierpmi, fonetihka ja kognitiiva psykologiija máhtut.
+Giellatekno ruovttusiiddus, http://divvun.no/no/index.htm, sáhtát maid viežžat Divvuma, riektečállinreaidu sihke Windows, MacOS, OpenOffice & LibraOffice ja InDesign várás.
+Gierkietjahke guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Nuortan: Rr 220 A rájes njuolga linjjás Kåtaviken nuorttamus luovtta rádjái Över-Umanis.
+Gierkietjahke lea guohtunguovlu Ildgruben boazoorohaga váste.
+Gihpa galgá dasto vel biddjojuvvot pdf-hámis internehttii, vai olbmot dan álkit gávdnet.
+Gihpa galgá jorgaluvvot sámegillii.
+Gihpa lea čállojuvvon sihke váhnemiid ja oahpaheaddjiid várás.
+Gihppagat beaiveruđaid ja ahkepenšuvnna birra galget gárvánit jagi 2009 álgojahkebealis.
+Gihppagat ja diehtojuohkinpláhkáhat báikkálaš NAV-kontuvrraide hábmejuvvojit sámi kultuvrra vuođul.
+Gihppagat leat juogaduvvon riikka buot mánáidgárddiide.
+Gihppagis geavahat váhnen-sáni go oaivvildat sihke váhnemiid ja fuolaheaddjiid.
+gii boađát lusamet Eatnan attáldagainat láibbi attát láhjinat.
+Gii čállá/hupmá?
+Gii eatnama oamasta
+Gii mun lean?
+Gii sáhttá sidjiide leat veahkkin gávdnamis áigeguovdilis sániid ja dajahusaid?
+Giito doarjaga ovddas man besset addit ja vuostáiváldit.
+Giito ráhkisvuođas man soai leaba goabbat guoimmiska luhtte gávdnán ja sudno oktasaš eallima ovddas.
+giittusrohkos 1 s: Ipmil, min Áhčči, mii giitit go geaidnu du lusa álo lea rabas Jesus Kristusa bokte.
+giittusrohkos 2 s: Giitu, Ipmileamet, go boađát midjiide ándagassiiaddojumiin ja attát midjiide fámu eallit. Ámen.
+Giitu attáldagat ja luohtámušat ovddas man mii leat ožžon eallimis ja man oažžut juogadit gaskaneamet.
+Giitu diŋgomis!
+Giitu, Ipmileamet, go du ráhkisvuohta olle buohkaide.
+Giitu NN:a eallimis eatnan alde, giitu buot das man mii leat suinna beassan vásihit.
+Giitu oktavuođa ovddas, ja dan ovddas go beasaimet ságastallat eallimis ja oskkus.
+Giliskuvllaid heaittiheapmi sáhttá dagahit dan ahte olbmot fárrejit eret sámi gilážiin.
+Giliskuvllain leat, go leat lahka ealli sámi servodagaid ja árbevirolaš ealáhusaid, buot vejolašvuođat duođaid fállat dakkár buori oahpahusa.
+Giliskuvllat Dakkár báikkit mat gohčoduvvojit boaittobeallin riikkalaš oktavuođain, leat dávjá sámi guovddášguovllut ja buorit joregat main lea vejolaš seailluhit sámegiela, kultuvrra ja servodateallima.
+Girjás kultureallin nanne sámi gullevašvuođa ja identitehta, ja dagaha eallás báikegottiid gos olbmot háliidit orrut.
+Girjelágádusa doarjjaortnega váldoulbmil lea sihkkarastit ahte sámi girjjálašvuohta buvttaduvvo ja geavahuvvo eambbo ja bisuhit sámi girjebuvttadanfitnodagaid.
+Girji lea Torkel Rasmussen vuosttas mánáid- ja nuoraidromána.
+Girji sáhttá geahppudit divššáriid ja sámi divššohasaid / lagamus olbmuid gulahallama ásahusas ja gieldda dearvvasvuođabálvalusas.
+Girji Samisk statistikk 2008 maid Statistihkalaš guovddášdoaimmahat lea almmuhan, siskkilda statistihkaid mat čájehit sámi servodatdilálašvuođaid Norggas.
+Girji ulbmil lea addit čohkkejuvvon ja ođasmahttojuvvon gova sámi statistihkas.
+Girjjálašvuohta addá oktasaš muosáhusaid maid birra ságastit ja maid suokkardit, ja seammás oažžut dieđuid gielaid ja kultuvrraid birra.
+Girjjálašvuohta Govvagirjjit ja máidnasat sáhttet vuolggahit jurdagiid ja ságastallamiid dovdduid ja oassádallama birra ja iešguđet doaibmanvejolašvuođaid birra.
+Girjjálašvuohta
+Girjji giella lea dárogiella ja davvisámegiella.
+Girjjit
+girjjit
+Girjji vuođđun lea statistihkka maid Statistihkalaš guovddášdoaimmahat jo lea čohkken ja almmuhan, dahje ávdnasat maid sierranas sámi ásahusat leat diktán geavahit.
+girkobielločuojaheapmi
+- Girkobielločuojaheapmi - Sálbma - Álggahansánit - Ándagisluoitinrohkos, Suttubeastinsánit dahje Lohpádussánit - Giittusrohkos (sáhttá biddjot Girku ovddasrohkosa oktavuhtii) - Kristusčuorvvas - Máidnunlávlla (Gloria ja Laudamus) - Beaivvi rohkos
+- Girkobielločuojaheapmi - Sálbma - Álggahansánit - Suttubeastinsánit ja Lohpádussánit, Giittusrohkos dahje Guođđinrohkos (dás dahje Girku ovddasrohkosa oktavuođas) - Beaivvi rohkos - Teakstalohkan Boares testamenttas - Episttallohkan - Sálbma - Evangelium - Sárdni / Oanehis sárdni - Oskkudovddastus - Sálbma - Girku ovddasrohkos - Hearrá rohkos - Buressivdnádus - Sálbma - Loahppamusihkka - Vuolggahansánit
+Girkočállingottis Uppsalas planejit ruhtačoaggimiid, álbmotskuvlejumiid ja váikkuhanbargguid.
+Girkočoahkkin
+Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin.
+Girkočoahkkin Ruoŧa girku alimus mearrideaddji orgána.
+girkoeallima oassin Norgga girku árbevirrui ja searvevuhtii.
+GIRKOGIEHTAGIRJÁI Válddus davvisámegillii
+Girkohistorjá
+Girkojagi allabasit ja mearkabeaivvit
+Girko- ja oahpahisdepartemeanta mearrádusa vuođul lea Sámedikkis váldi mearridit láhkaásahusa dákkár oahpahusa sisdoalu birra.
+Girkolanjas leat dávjá máŋgga risttalaš symbolat sihke áltárgovain, biktasiin, bácciin ja govain.
+girkolaš bálvalusaid sámegillii (Nidaros: lullisámegiella, Lulli-Hålogalánda: julevsámegiella, Davvi-Hålogalánda: davvisámegiella), dahje Sámi girkoráđis.
+Girkolaš bálvalusat sámegillii
+Girkolaš basit lea mávssolaččat sápmelaččaide.
+girkolaš doaimmahusat
+Girkolaš vihaheapmi lea symbolalaš ipmilbálvalus.
+Girkolávdegoddi
+Girkoráđđi
+Girkošilju birra leat máŋgga goađi.
+Girkoválgga bakte 18 b. čakčamánus lea juohke ovttas, gii gullo Ruoŧa girkui, vejolašvuohta leahkit mielde ja hábmet boahtteáiggi girku.
+Girkoválggain čakčamánu 18. b. don válljet gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámu lagamuš njeallje jagi.
+Girkoválggain don jienastat golbma dehe njeallje válggain, dan mielde makkár báikkálaš organisašuvdna lea dan searvegottis masa don gullot.
+Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain.
+Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga
+Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga
+Girkoválggas mii jienastit ovdagihtii čálihuvvon nominerenjoavkkuid (almmolaš válggain bellodagat).
+Girkoválggat čakčamánu 18. beaivvi.
+Girku áirrasgoddi
+Girku alimus stivra dehe n. g. njuolggaválljejuvvon girkoráđđi lea searvegotti alimus mearrideaddji orgána.
+Girku bargu sámiid gaskkas ja sámegillii fuolahuvvo sierra organisašuvnnas.
+Girku bearašráđđeaddin Ruoŧa girku bearašráđđeaddin lea buohkaide geain leat váttisvuođat lagas aktavuođaideasetguin.
+Girku dárbbaša eaktodáhtolaš mieldebargiid.
+Girku galgá maiddái ovddidit sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.
+Girku
+Girku guovddaš ja eallingáldu Girku guovddaš ja eallingáldu lea Jesus Kristus ja evangelium su birra.
+Girku háliida atnit iešguđet vugiid ovttasbargat váhnemiiguin / váhneovddasdeddjiiguin, nugo addit bagadallamiid ja dieđuid váhnemiidda
+Girku háliida leahkit sadjin jearaldagaide ja ságastallamiidda, sadjin gos oktavuohta, vuoiŋŋalašvuohta ja Ipmila lagašvuohta deaivvadit.
+Girku háliida olahit govdadit bearrašiid, mánáid ja nuoraid.
+Girkuid ja oskubáikkiid hábmemii váikkuhit dávjá báikkálaš vierut ávdnasiid válljemis, hámis ja ovdanbuktimis, dáiddalaš čiŋadeames ja dávviriin mat geavahuvvojit ovdamearkadihte ipmilbálvalusas.
+Girkui lea danne dehálaš ásahit buriid oktavuođaid singuin, vai mánát ja
+Girku lea dohkkehan daid prinsihpaid, ja váldán duohtan daid
+Girku muddejuvvo ain sierra girkolágain ja ruhtaduvvo almmolaš bušeahtain.
+Girkun mii addá doaivvu ja doaibmá juohke olbmo vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa ovddas.
+Girku osku ja árbevierru ja 3.
+Girku osku ja oahppu hábmejuvvo teologalaš jurddahallamiin oskku ja dovddastusa mearkkašumi birra.
+Girku osku mearkkaša vuđolaš luohttevašvuohta Ipmilii ja vuolgá Ipmila issoras daguin, mat leat čilgejuvvon Biibbalis ja bohtet ovdan olbmuid eallimis.
+Girku rohkoslatnja ja bargoveahka lea sadjosis buhcciide, oameolbmuide ja bargovehkii geat dárbbahit sierra ságastallama ja sielufuolaheami dehe háliidit oassálastit ipmilbálvalusain ja ruhkosiin.
+- Girkus lea guovddáš sadji sámi servodagas, ja lea deaŧalaš ahte bisma dovdá bures sámi diliid, árgabeaivvi ja vuoiŋŋalaš eallima.
+Girkus leat mis ipmilbálvalusat, mánnágástta, konfirmašuvdna, náitosat ja hávdádeamit.
+Girkus mii juohke njealljat jagi válljet daid geat galget váldit mearrádusaid searvegottiin, searvegoddeovttastumiin, bismágottiin ja girkočoahkkimiin.
+Girku vahkkosaš ipmilbálvaluslogahallamiin gávnnat dieđuid makkár ipmilbálvalusat dollojuvvojit girkus du orronsaji lahka.
+Girku vuođđobargu Ruoŧa girku vuođđobarggut leat ávvudit ipmilbálvalusaid, oahpahit ja bargat diakoniain ja miššuvnnain.
+Gitta 18 áhpehisvahku rádjái lea riekti dahkat abortta dárbbatkeahttá muitalit geasage manin háliida dahkat dan.
+Givssideapmi
+Givssideapmi rihkku ovttaskasolbmo ja dadjat jo rihkku rievtti árvvusadnojuvvot ja leat oadjebas.
+Givssideapmi sáhttet leahkit savkkuheamit, geahčastagat, boagusteapmi, nordamat, časkimat ja ilgadis sánit.
+Gižžu lei alimusas dalle go 600 politiija bohte čorget sámeleairra ja váldit eret olbmuid geat ledje čanadan iežaset gittalagaid Savvonis Álttás ođđajagimánu 15. b. 1981.
+Goabbatge riikka ráđđehusat nammadit guokte lahtu, mas nuppis sudnos galgá leat nana máhtolašvuohta boazodoalu birra ja nammaduvvo riikka boazoealáhusa árvalusa mielde.
+Go aborta lea dahkkon doavttir dutká viigá.
+Go áibmu lea galmmas dan jiekŋagalbma čuovggas, de galget olbmot dovdat lieggasa ja suoji vistti siste.
+Go álggaha allagolloáigodaga jagis ovttaskas máksá olles dálkkasgolu ja stomiijadiŋggaid ieš dassážiigo lea máksán 1100 ruvnna.
+Goalmmádassii, de sámi ásahusain lea 1990-logu rájis leamaš dihtolágan giellapedagogalaš ovttasbargu Eurohpa unnitlohkosaš giellajoavkkuiguin, guđet eai ane iežaset álgoálbmogin.
+Goalmmát olmmoš boahtá ja jearrá ságaid guohtuma birra, ja movt geassi ja čakča lea leamašan jnv..
+Goalmmát variánta lea filosofalaš ságastallamat.
+Goappašat beliide sáhttá lea ávkkálaš lono hallat dán máhtu.
+Goappašat iskkadeamit konkluderejit dainna ahte sámegielagiid lohku Norggas lea birrasiid 25 000.
+Goappašat variánttat addet oppalaš studerengelbbolašvuođa ovttas oktasašfágain Jo1:ža matematihkain (matematihkka 1 T dahje 1 P).
+Goappašat variánttat addet oppalaš studerengelbbolašvuođa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain ovttas juogo oktasaš prográmmafágain matematihkas Jo2:žis (2T/2P) dahje prográmmafágain matematihkas (R1/S1).
+Goappašiid guovlluin leat maid ollu čilat ja biergočiegát.
+Goappašiid riikkain gosa konvenšuvdna gusto dáhpáhuvvet dávjá sisabahkkemat guohtunguovlluide.
+Goappaš riikkaid guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseválddit galget vieččahit cealkámuša Guohtunlávdegottis ovdalgo gustovaš eiseváldi dahká mearrádusaid mat sáhttet guoskkahit rádjerasttildeaddji boazodoalu.
+Goappaš riikkaid mearkačálihaneiseválddit galget gulaskuddat nuppi riikka mearkačálihaneiseválddiin ovdalgo boazomearka sisačálihuvvo.
+Goarttaide čállojuvvon sánit galget leat duššefal sámegillii.
+Goarttaid sáhttá áinnas lamineret vai sáhttet jeavddalaččat adnot.
+Goarttaid sáhttá lamineret.
+Goarttaid sáhttá maiddái leabbut láhttái.
+Go árvvoštallan hedjona ii ipmir áššiid mat dáhpáhuvvet seamma ládje go čielggusin.
+Goas allagollosuodji lea vuoimmis?
+goas don sáhtát vuordit divššuoažžuma
+Goas galgá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
+Goas guođđit PSA iskosa?
+Goas lea givssideapmi?
+goas maŋemus mánodávdda vuosttaš beaivi lei, dehe leatgo mánodávddat nohkan
+Goas oažžu vástádusa?
+Goas oažžu vástádusa?
+Goas sáddejeaddji čállá / hupmá?
+Goas sáhttá dahkat abortta?
+Goassige ii galgga eahpidit gean sivva lea, ja vearredagus ferte veahkaválddi dahkki guoddit ovddasvástádusa, iige oaffar ieš goassige.
+Go áššiid dáfus lea vealtameahttun, de galgá sáhttit lágidit eanet konsultašuvdnačoahkkimiid, eaige áššiid galgga loahpahit nu guhká go Sámediggi ja stáhta navdet vejolažžan boahtit ovtta oaivilii.
+Go áššiid, maid ráđđehus meannuda, ovdanbuktet eará departemeanttaide, maidda ášši guoská, de galgá čielgasit boahtit ovdan man hárrái leat boahtán ovtta oaivilii Sámedikkiin, ja vejolaččat man hárrái eai leat boahtán ovtta oaivilii.
+Go ášši lea mearriduvvon galgá čálalaš mearrádus dieđihuvvot farggamusat.
+Goaŧŧočeabeha šliiveassi vardá álkit ja lea dábálaš ahte oažžu una ja riskkahis vardima dutkama maŋŋel.
+Goaŧŧočeabetborašdávda albmana beare nissoniin geain leamaš seksa ja geat dalle leat bostohallan dihto tiippat HPV:ai, humant papillomvirusii.
+Goavdásat leat leamaš deaŧalaččat árbevirolaš sámi oskkus das ahte viežžat dieđuid boahtteáiggi birra, dadje sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Go báikegottiin ja gávpogiin leat dakkár deaivvadanbáikkit main lea lunddolaš sámástit, det datge váikkuhit dasa ahte sámegiella sáhttá šaddat lunddolaš servvoštallangiellan.
+Go barggat geahččalemiiguin ja árvvoštallamiin, de lea dehálaš ahte oahppit dihtet manne sii árvvoštallojit, ja mii sis vurdojuvvo.
+Go beaivi ávvuduvvo nu ollu báikkiin riikkas dagaha ahte sámi kultuvrra eanet boahtá oidnosii almmolašvuođas, dadjá ođđa sámeministtar Rigmor Aasrud.
+Go besset oassálastit aktiivvalaččat árvvoštallanbarggus.
+Go biegga šuviha meattá, de dat jávká, báiki gos dat lei ii šat dovdda dan.
+Go biegga šuviha meattá, de dat jávká, báiki gos dat lei ii šat dovdda dan.
+Go boahtit sisa vistái, de oaidnit dán hirbmat stuorra lanja, girjjit dievva, ja dievasčoahkkinlatnja oidno fas stuorra glássaráiggiid čađa.
+Go bohte sierra sámi oahppoplánat buot skuvlafágaide 1990-logu loahpageahčen, de oaččui sámegiel čálagiela ovdáneapmi ođđa vuoimmi mii attii ohppiide buori vuođu geavahit sámegiela čálalaččat.
+Go borgguha njammá alccesis duhatnáriid mirko ávdnasiid.
+Go buohkat dákkár deaivvadeamis galget dovdat iežaset dássálaga, de fertejit buohkat dovdat ságastallama sisdoalu.
+• Go buohkat galggažit ollet dadjat maidege, de lea dárbu unnimusat 30
+Go buohkat leat čađahan iežaset speallangeainnu, de oahppit sáhttet lonuhit spealuid earáiguin ja nu dađistaga ožžot ođđa identitehtaid.
+Go buot bargit doibmet konsekveanta oktasaš prinsihpaid vuođul, de sáhttá mánáid árgabeaivi šaddet einnostahttin, várddusin ja nu maiddái oadjebassan.
+Go bures lea ráhkkanan, de dat duddjo positiiva vuordámušaid ja oadjebasvuođa daidda geat galget deaivvadit.
+Go cummástallá soapmása njálbmi lea gitta.
+Go cummista soapmása nu lávejit sihke baksamat ja njuokčamat guoskkadit nuppiideaset.
+Go čuoččuhusas čuovgá čađa ahte dat lea rasisttalaš dahje gažaldat jerrojuvvo hárdin dihtii, de sáhttá leat váttis diehtit maid ja mo galgá vástidit.
+Go dađistagaárvvoštallan lea čađahuvvon, berrejit ohppiide láhččojuvvot áigi buorideames barggusteaset vai buorida oahppanvejolašvuođaid.
+Go dađistagaárvvoštallan lea čađahuvvon, berre láhččojuvvot áigi ohppiide buoridit bargama vai eanet oahppá.
+Go dan galgá oažžut áigái, de ferte deattuhit mo oahppi doaibmá sihke sosiálalaččat ja fágalaččat.
+Go dán leat bargan, de fertejit heŋget daid goikat.
+Go dán mállet rávisolbmuidoahpahus lea nu bures lihkostuvvan, de ferte dákkár ovttasbargguide sihkkarastit fásta ruhtadeami.
+Go dasa bidjá deattu, de oahppit doalahit dán fáddái ja teaksta heive bures govvii dahje govaide.
+Go dat deddojuvvo ovdaraksii sáhttá dovdot cissahoahppu.
+Go dat lea daddjojuvvon, de mu mielas lea imaš go stáhtaráđđi Jan Tore Sanner dán láhkai duvdá eret álbmotrievttálaš ovddasvástádusa ruvkefitnodahkii das ahte sihkkarastit sin eallinvuođu geat ellet boazodoalus.
+Goddebivdu
+Go deaddilat leavggaide sáhtát gahppat jorgalusaid gaskkas.
+Go dilálašvuođat láhččojuvvojit nu, ahte mánáid vánhemat ja earátge guđet leat mánáid birra, ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela seammás go mánát ieža oahpahallet sámegiela mánáidgárddis ja skuvllas, de mánná sáhttá oažžut doarjaga iežas giellaoahpahallamii.
+Go Divttasvuona suohkan váldojuvvui mielde 2006:s, rievdaduvvui láhka nu ahte hálddašanguovlu dál lea mearriduvvon láhkamearrádusa bokte.
+Go doarjut fanasháhkamiid, báikkálaš vuostáiváldinrusttegii ođasmahttima ja oaččuhit buvttaovdánahttima mearraealáhusain, de sáhttit bisuhit ja nannet ceavzilis guolástusbirrasiid sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.
+Go don ieš finat addimin ohcama ja CV bargoaddái, de lea sus álkkit muitit du go dárbbaša bargi.
+Go don ozat divššu eará eanadikkis du medisiinnalaš dárbbut mearridit goas oaččut divššu.
+Go dovddat ahte ipmirdat makkár molssaeavttut dus leat sáhtát dohkkehit, dehe eará ládje mieđihit.
+Gođusbinnát dutkojuvvojit mikroskohpas
+Gođusiskkus gohčoduvvo maid biopsan.
+Gođusiskkus lea olu unna gođusbinnát mat váldojuvvojit ja dutkojuvvojit.
+Gođusiskosa oktavuođas oažžu dábálaččat antbiotihkatableahta.
+Gođusiskosa oktavuođas ovttaskas oažžu dábálaččat antibiotihkatableahta.
+Gođus váldo olggos biopsanáluin
+Go dutkojuvvo olmmoš velleha gurut gilgga nalde seaŋgabeaŋkkas.
+Go dutkojuvvo ovttaskas veallá seaŋgabeaŋkka nalde.
+Go eahpiduvvo rihkkus mii lea nu duođalaš ahte dat addá unnimus jagi fáŋgala dikšunveagas lea riekti rihkkut jávohisvuođa gáibádusa dahkamiin poliisaalmmuhusa rihkkosis ja vástidit poliissa ja alaguoddieiseválddi jearaldagaide.
+Go eambbogat ožžot oahpu álgoveahkis ja HLR:s, de gáddjojuvvojit eambbogat, dadjá sámediggeráđi lahttuHenrik Olsen.
+Goepsetjahke guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Davil ja oarjin: Rr 223 rájes, gokko Gran ja Ran čearuid rádji álgá, njuolga linjjás Rundbjorvatnet oarjjimus luovtta rádjái, das viidásit njuolga linjjás Kvepsendalstjønna davimus luktii, das fas Goepsejohke mielde dan njálbmái Kvepsendalsbuktas, das njuolga linjjás Kjerrtjønna oarjjimus luovtta rádjái, das fas njuolga linjjás Rr 220A:ii.
+Goepsetjahke lea guohtunguovlu Ran čearu váste.
+Go fádda lea boazodoallu, galget oahppit máhttit - Geavahit sámegieldoahpagiid go hupmet bohcco ja boazodoalu birra - Geavahit sámegieldoahpagiid go čállet bohcco ja boazodoalu birra
+Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
+Go fágalaš nanusmahttimis lea sáhka, de ferte álgit bargat das mo oahppi doaibmá iešguđet fágas.
+Go fáttáin leat geargan, čállá oahppi ođđa logga masa mearku maid lea oahppan oahppanmihttomeriid mihttojoksama eavttuin.
+Go Gáivuona suohkan šattai sámegiela hálddašanguovllu oassin, de dat lea ollu váikkuhan dasa, ahte sámegiella lea ovdánan guovllus.
+Go galgat ohcat dieđuid iežamet beroštumiid mielde dahje fágalaš oktavuođain, de ohcat dávjá eaŋgalsgillii.
+Go galleda doaktáris dearvvašvuođaguovddážis máksu variere 100 ja 300 ruvnna gaskkan.
+Go gámasuoinnit leat goikan, de oahpaheaddji čájeha movt gámasuinniid bilgáda.
+Go gárrudat, de čuorvvut biro.
+Go geahčaduvvo kriminálafuola organisašuvdnavuogádat Romssas ja Finnmárkkus, de galgá maiddái árvvoštallojuvvot galgágo ásahuvvot kriminálafuollaguovddáš mas lea erenoamáš máhttu sámegielas ja sámi kultuvrras.
+Go geahččá servodatperspektiivvas, de doibmet dát lávga ovttasbargguin sihke eará gielladoaibmabijuiguin ja sámi giellapolitihkain maid Sámediggi fievrrida.
+Go gielalaš bissovašvuohta boatkana buolvvas bulvii, de dat dagaha ahte máŋga mearrasámi ja márkosámi suopmana leat jávkamin.
+Go giella geavahuvvo máŋgga iešguđetge oktavuođas, de dasa addo oinnolaš árvu seamma ládje go eará gielaide.
+Go girkuid hukse šattai daid vuođđun romalaš dállodoallu mas lávejedje čoahkkanit beavddi birra.
+Go girkut huksejuvvojedje lei vuolggasadji mo čohkkájedje guhkesbeavddi birra romalaš bearrašis.
+Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid.
+Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid.
+Go goappašat gielain leat juogalágan giellabirrasat guoskevaš rádjeguovlluin, de lea ovttasbargu riikkarájiid rastá dehálaš ovddidan dihte dán guokte sámegiela Norggas.
+Go gođusbinnát váldojuvvojit biopsanáluin dat sáhttá orrut unohas ja muhtimin bávččagit.
+Go guođđá iskosa de láve soabadit vuostáváldimiin got oažžu vástádusa.
+Go guoktenuppelot mánu leat gollan, ovttaskas álgá fas máksit dasságo olle 1100 ruvdnui boahtte hávi.
+Go guoská mánáid dahkko spiehkastat jus dikšunbargoveahka eahpida ahte mánná šaddá rihkkosa čuozáhahkan.
+Gohcá kvalitehta ja sihkkarvuođa
+Gohččumis sáhttá bággosáhkku mearriduvvot.
+gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit maid sátni gáibmi mearkkaša
+gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi
+gohčut ruovttoluotta gelbbolašvuođa doaktáris dehe buohccedivššáris gii lea goaridan iežas barggu
+Go ii jienas de diktá iežáid válljet politihkalaš ovddasteddjiid.
+Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa.
+Go iskkus váldo ferte nuoladit goruda vuolit oasi ja velledit gynekologalaš dutkanstullui.
+Goittotge lea dábálaš ahte borgguhišgoahtá vai lea buorre ja čorgat.
+Go joavddat jearahallamii Ž Leage buhtis ja čáppa.
+Go jo lea sáhka oahppi ovdáneamis, de son ferte aktiivvalaččat leat mielde válljemin ovdánanmihttomeriid, maiddái daid mat galget leat čálalaččat.
+Go jurddašit oahpaheami birra dán áiggi de soaitá rihpaskuvla vuos boahtit millii.
+Go kondoma rullejuvvo aivve vulos, jođit dalle kondoma bajás vehá ja gease vulos dassážiigo ii leat miige rullemuš.
+golbma beali ja oskkuoahpahusa sisdoallu lea daid beliid ollisvuohta.
+Golbma Gollegiellabálkkašumi vuoiti / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Golbma Gollegiellabálkkašumi vuoiti
+Golbma maŋimuš vuođđoskuvlajagi ja joatkkaskuvllas árvvoštallojit oahppit maiddái árvosániid vuođul.
+Golbma njealji nieiddas oažžu muhtin áigge eallimis guoppar váivviid ja máŋgii dat geardu.
+Golbma oasseulbmila mearriduvvojedje vai galgá duohtandahkat dan oppalaš ulbmila:
+golbmaoktalašvuođa áigi 1 b / v: Son lea duohta láibi mii lea boahtán almmis addin dihte eallima máilbmái.
+Go lea áŧestus dovdá iežas balus ja leaboheapmin.
+Go lea buohcceviesus buohcci máksá jándormávssu mii lága jelgii oažžu leahkit alimustá 100 ruvnna.
+Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis.
+Go lea jearaldat buot seallarievdamiin nissoniin geat leat vuollái 30 ja 35 jagi rávvejuvvo dál ahte gynekologa dutká, muhto albmana maid ahte muhtin báikkiin bovdejuvvo dan sadjái ođđa seallaiskkusváldimii jortamovrra lusa.
+Go lea máksán 2200 ruvnna ii dárbbat máksit eanet loahppa allagolloáigodagas.
+Go lea nuorra alkohola geahččaleapmi soaitá dovdot lávkin šaddat rávisin.
+Go lea ožžon bovdehusa seallaiskosa váldá jortamovra lagamus jortamovravuostáváldimis, mii maid gohčoduvvo etniidrávvenguovddážin.
+Go lea sáhka málesteami ja láibuma birra, de rievddada man ollu oahppit birgejit veahkihaga ohppiid iešguđet ahkedásiid mielde.
+Go lea sáhka sámi biebmoráhkadeamis, de sáhttá málesteapmi leat okta gielladoameanain.
+Go lea sáhka válljemis oahppodoaimmain, ferte oahpaheaddji váldit vuođu das mii skuvllas juo gávdno.
+Go lea sierramielalašvuohta buhtadusa sturrodagas, de mearrida Guohtunlávdegoddi dán.
+Go leat eará sivat go borašdávda muttágis PSA-loktanemiin, láve leahkit eanet friddja PSA varas.
+Go leat nu unnán giellageavaheaddjit, de váikkuha dat julevsámegiela dillái.
+Go leat oahppit geat álget sámegielain nubbin giellan, sámegiella 2 ja 3 nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, ferte oahppostoffa heivehuvvot sidjiide.
+Go leat ožžon fálaldaga geassebargui?
+Go leat unnán giellageavaheaddjit julevsámi giellaguovllus, lea váilevašvuohta sámegielat resurssaid dáfus hui čielggas.
+Go lea vuosttaldanváldi de plánaeiseváldi ii dušše galgga árvvoštallat makkár váikkuhus doaibmabijus lea sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii (vrd. plána- ja huksenlága § 3-1 ja finnm��rkolága § 4 njuolggadusat), muhti sii galget maiddái oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin ráđđádallamiid ja soabahemiid bakte jus Sámediggi vuostálastta doaimma ja ovddida vuosttaldeami.
+Golgamat sáhttet šaddat vielgadat, goikát ja rievdnaláganat muhto muhtumin dat leat njárbadat ja muhtin háve eai leat golgamat ollenge go olbmos lea guoppar.
+Golggosbuhttehusa mánáide gávdná oastit apotehkas.
+Gollegiela - davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi ulbmilin lea gáhttet, ovddidit ja seailluhit sámegiela Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
+Gollegiellabálkkašumi geigen dáhpáhuvai davviriikkalaš ministtar- ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis bearjadaga 21.11.14
+Gollegiellabálkkašupmi galgá leat mielde loktemin sámegiela árvvu, ja mii sávvat ahte vuoitit ain barget viidásat sin dehálaš bargguid, lohká Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
+Golleváris leat čuđiid mielde bivdorokkit oktilis vuogádagas.
+Golli ja veaikegávdnostumiid šiehtadusain Kárášjogas gielddas
+Golloárvvoštallama hárrái lea eahpesihkkarvuohta, nu ahte logu soitet divustit maŋŋá.
+Golmma boarráseamos oskkudovddastusain lea sierra árvu mat čájehit oskku ja girku bistevašvuođa áiggiid čađa.
+golmma ja guđa mánu gaskkan ja lea feber badjel 39 gráda.
+Go lohkat Biibbalis, de oahpásmuvvat Jesusiin.
+Golut fertejit gokčojuvvot gielddaid ja fylkkagielddaid rámaid siskkobealde, ja dakkár fálaldagaid lágideapmi lea guđege gieldda / fylkkagieldda iežas ovddasvástádus.
+Golut juogaduvvojit ovttamađe goappaš riikkaide.
+Go mánáin lea čoavjebávččas lea dábálaš ahte sii vuovssadit ja sis lea lužohat.
+Go mánát drámátiserejit máidnasa dahje neavttašit stoaga dettiin, de servet ovttasdoaibmamii mas okta dahje eanet leat mielde.
+Go mánát ovttasdoibmet, de leat bargit oassálastit
+Go mánát rievdadit láhttema, de sáhttá dat mearkkašit eahpeloaktima
+Go máŋggas geain leat iešguđet dáiddut ja attáladagat barget veahkkálaga, de sáhttá šaddat buorre boađus ovttasbarggus.
+Go mánná dov dá iežas oadjebassan ja bures áimmahuššon, de lea oahppa ma ja máhtestuvva ma vuolggasadji buoremus.
+Go mánná háliida álgit borrat lea buorre addit dábálaš biepmu masa seaguha liige vuoja.
+Go mánná lea vuollái guđamánnosaš sutnje ii galgga addit gibuváidudan ráđiskeahttá álggos buohccidivššáriin dehe doaktáriin.
+Go mearreáiggis galgá čilget, de lea dehálaš muitalit nu ahte nubbi ipmirda.
+Go mearrida bággosáhku sturrodaga galgá vuhtiiváldit dan vahága mii sáhttá čuožžilit jus gohččun ii čuvvojuvvo, ekonomalaš diliid sus gii galgá čuovvut gohččuma ja maiddái eará dilálašvuođaid.
+Go mearrida movt namat galget leat maŋŋálaga, de galgá váldit vuhtii giellageavaheami báikkis.
+go mii dan dovdat dál.
+Go mii dán gihppagis geavahat ovdamearkkaid dasa mo ovdánanságastallamat galggašedje leat, de dain leat sihke oahppi, váhnemat ja oahpaheaddji rehkenaston oasseváldin.
+Go mii diehtit man dehálaš ustit vuohta lea, de eat sáhte dohkkehit ahte soapmá sat vásihit ahte sis eai leat ustibat dahje dovdet ieža set okto.
+Go mii leat dihtomielalaččat strategiijaid ektui maid geavahit oahppat giela, ja strategiijaid ektui mat veahkehit min áddet ja áddehallot, de šaddá máhtto- ja gálgaoččodeapmi álkibun ja jierpmáleabbon.
+Go mii oahppat mo eanadaga galgá lohkat, de leahkkasa midjiide buohkaide historjágirji.
+Go moaddásat stohket, de lea álkit mánáide áddet oktavuođaid stohkosis ja čuovvut stoahkan fáttá.
+Go moraš ja jápmin duostu min de dat dovdu sihke gorudii ja sillui.
+Go mun vuolggán Oarje-Norgii moatti beaivvi geažis de háliidan divaštallat gearggusvuođa singuin geat vásihedje garra dálkkiid.
+Gonagas, Dronnet ja Ruvdnaprinsapárra.
+Gonagaslaš opmodagaid hálddašeapmái, jođiheapmái ja bajásdollui leat bidjan 84 miljovnna kruvnno 2012.
+Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis.
+Go oahppi diehtá mii ságastallamis galgá dáhpáhuvvat, de dat buktá oadjebasvuođa.
+Go oahppi galgá čállit jurddakártta, sáhttá oahpaheaddji veahkehit gávdnat sániid ja hábmemis cealkagiid.
+Go oahppi ja váhnemat dovdet ságastallama sisdoalu, de sáhttet maiddái ráhkkanit deaivvadeapmái.
+Go oahppi mielas lea oadjebas oahppodilli.
+Go oahppi ohcá sáni sámegillii, ferte son diehtit guđe sátneluohkkái sátni gullá, ja oahppat dovdat movt sátneluohká oanideapmi adno sátnegirjjis, nugomat: s. = substantiiva ja v. = vearba.
+Go oahppi šaddá boarrásat, de sáhttá leat ávkkálaš geavahit fágalaš ja sosiálalaš ovdáneami iešárvvoštallanskovi.
+Go oahppis lea heajos gullu dahje heajos oaidnu, de dat sáhttá dagahit ahte ii loavtte, oahpa iige ovdán.
+Go oahppit barget doahpagiiguin, de heive geavahit DHO- skovi go oahpaheaddji kártet maid oahppit máhttet boazodoalu birra, makkár doahpagiid sii máhttet ja maid háliidit oahppat.
+Go oahppit barget iehčanassi, de oahpaheaddji sáhttá leat ságastallan guoibmin.
+Go oahppit barget joavkkus, de sáhttet addit nuppiide jurdagiid ja veahkehit guhtet guoimmiset.
+Go oahppit čállet máidnasiid, de ožžot vuosttaš čállosii responssa.
+Go oahppit galget oahppat doahpagiid, de fertejit guldalit, oaidnit, ipmirdit, dadjat ja geavahit doahpaga máŋgga oktavuođain, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
+Go oahppit ieža leat mielde čállimis rollaid, de sii atnet dan máhtolašvuođa maid sii leat háhkan.
+Go oahppit leat bargamin fáttá doahpagiiguin sáhttet sii geavahit vuoruhanskovi.
+Go oahppit leat dán lanjas, de hupmet duššefal sámegiela ja dárbbu mielde jávohisgiela vehkiin.
+Go oahppit leat geargan suinniid čuohppame ja bonjaldagaid ráhkadeame, de oahpaheaddji čájeha ja muitala movt šluvgá suinniid.
+Go oahppit leat lohkan hearvasága ja jurddašallan dan birra maid leat lohkan, de vástidit dáidda gažaldagaide:
+Go oahppit málestit, de sáhttet muitalit maid sii dahket sihke eará ohppiide ja oahpaheaddjái.
+Go oahppit málestit sámi biebmu, de galggaše áinnas hupmat sámegiela.
+Go oahppit ráhkadit jurddakárta, sáhttá oahpaheaddji sin veahkehit gávdnat sániid ja ráhkadit cealkagiid.
+Go oahppit ráhkadit rollaspealu, de lea jurddašuvvondilli man galget neaktit.
+Go oktagasat ieža buohccájit, dahje leat buohcci olbmo lagamus olmmoš ja galget čilget dávdamearkkaid dahje vuostáiváldit dieđuid, de lea giella ja kulturáddejupmi hirbmat dehálaččat go olbmot galget bures gulahallat dearvvasvuođabargiiguin.
+Go okta guovddáš galgá bálvalit riŋgemiid buot golmma etáhta ovddas, de berre leat álkit fidnet gielalaš bargiid ságaide.
+Go oktasaš fágalaš orgána dahje oktasaš fágainstitušuvdna vuođđuduvvo, de šaddá álkit buorebut geavahit olmmošlaš návccaid ja ruđalaš resurssaid sámegielaid nannemii ja ovddideapmái.
+Go olbmot birrasis meannudit heajut soapmása vuostá, gohčoduvvo dat givssideap-min.
+Go ollesolmmoš gulahallá rahpasit, lea konkrehta ja veahke ha, de bagada son máná ulbmillaččat ja oadjebas láhkai.
+Go ollesolmmoš lea mielde stohkosis, de ollesolbmo ja máná oktavuohta báidná symme triija mii lea earálágan go muđui beaivválaš dilis.
+Go olmmoš diehtá ja lea oadjebas das gii son lea, sáhttá dat oskkueallimii leat mávssolaš, ja dávjá geahpidit
+Go olmmoš lea máksán 1100 ruvnna de oažžu friddja koartta mii lea vuoimmis loahppa guoktenuppelot mánnoáigodaga.
+Go olmmoš lea smáđáhkes ja olmmošaddjái, de dalle leat buorit eavttut ahte ságastallan lihkostuvvá.
+Go ovdánanságastallan ráhkkanahtto, de dat sihkkarastá ahte ságastallan geavahuvvo dasa mii lea deaŧaleamos; ovdánahttit oahppi ja movttiidahttit su hálddašit daid hástalusaid mat bohtet su guovdu skuvlaáiggis.
+Go ovttas čoahkkáigeassá geahččaleami bohtosiid, de sáhttá oahpaheaddjijoavku oaidnit mas oahppit bures birgejit, ja mainna
+Go prográmma lea viežžan, de sáhttá jietnafiillaid vurket ovdamearkan mp3-čuojanassii, dahje sáhttá dihtormášiinnas daid geahččat ja guladit.
+Go ráđđehus bidjá eambbo návccaid almmolaš suorggi sámegillii, de háliida nannet guđege sámi olbmo vejolašvuođa áddehallat nuppiiguin sáme- gillii.
+Go ráhkástallá sáhttá maid deaddit ja ruvvet iežaska nuppiideaskka vuostá.
+Go roggá badjel 10.000 m3 minerálaresurssaid gáibiduvvo doaibmalohpi Minerálahálddašandirektoráhtas.
+Goruda hormonabalánsa sáhttá maid váikkuhit.
+Goruda nearvvat dat dikšot dovddu ja sáddejit signálaid vuoigŋasiidda.
+Goruda vuolit oassi lea báljis ja sihkaldat gokčá vuolleoasi.
+Gorut guolgaivdni sáhttá leat muzet, čuoivvat, jievja, gabba, guvgesmuzet jna..
+Gos aborta dahkko?
+Gosa don jámát, dohko monge dáhtun jápmit, ja dohko mon dáhtun hávdáduvvot.
+Go ságastallamii lea bures ráhkkanahtton ja gulahallan doaibmá bures, de dat sihkkarastá ahte buohkaide dahká ságastallan buori.
+Gosa gorudis cummista dehe háliida cummistuvvot mearrida ieš dainna geainna cummástallá ja cummástallo.
+Go sámediggeráđđi dál dattetge mieđiha dán huksemii, de lea ággan vuosttažettiin dat ahte dat sihkkarastá fápmolágideami, dadjá Keskitalo.
+Go Sámediggi lea ožžon dieđu áigeguovdilis áššiin, Sámediggi galgá nu fargga go vejolaš vástidit, háliditgo sii čađahit eambo konsultašuvnnaid.
+Go sámegiela oahpahus nannejuvvo ja sámegiella eambbo geavahuvvo almmolaš ja bođolaš joregiin, de dat buohkanassii sáhttá oaččuhit áigái oktasaš váikkuhusa (synergibeavttu) mii nanne sámegiela beaivválaš dili ja buorida dan dovddu olbmuin ahte ávki lea hálddašit sámegiela.
+Go sámegielat eambbo oidnojit ja gullojit almmolaš báikkiin, nugo min sávaldat lea, de galget leat buohkaide olámuttus.
+Go sámegiella eambbo oidno ja gullo almmolaččat, de dat sáhttá beroštahttit eanebuid váldit gielaset ruovttoluotta, dikšut dan ja ovddidan dan.
+Go sámelága giellanjuolggadusat biddjojuvvojedje doibmii, de čujuhuvvui dasa ahte vuoigatvuohta geavahit sámegiela galgá vuos ja ovddimusat leat dan dilis mas olbmui lea dárbu dovddahit iežas oaiviliid dárkilit ja deaivilit, ja vai ádde dan mii daddjojuvvo.
+Go Sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1992:s, nannejuvvui maiddái lágas guđet suohkanat galge leat mielde sámegiela hálddašanguovllus.
+Go sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje, nannejuvvui maiddái lágas ahte Kárášjohka, Guovdageaidnu, Unjárga, Porsáŋgu, Deatnu ja Gáivuotna galget sámegiela hálddašanguvlui mielde.
+Go sámelága giellanjuolggadusat ođasmahttojuvvojit, maid Sámediggi evttoha gustogoahtit miehtá riikka, de boahtá dovdot bures ahte váilot sámegielat fágaolbmot.
+Go sámeláhka cealká ahte sámegiella ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat, de berrejit buot sámegielagiin leat seammalágan vuoigatvuođat geavahit sámegiela go dárogielagiin lea dárogiela dáfus.
+Go sámi servodagas ovdáneapmi lea viidát mannamin árbevirolaš bargguin ođđaáigásabbo fitnuide, de jávket geavahusas ollu árbevirolaš sánit ja namahusat mat gullet vuođđoealáhusaide, ja máhttuge daid birra.
+- GoSÁNAG dál fállá bálvalusaidis olles riikii, de dat lea sámi dearvvašvuođafálaldaga nannen masa mii sávvat buresboahtima, dadjá sámediggeráđđiHenrik Olsen.
+Go sátnegirjjit váilot, de dat dilli sáhttá hehttet gielaid ovdáneames.
+Gos dahje mas čállá / hupmá?
+Gos gávdná kondomaid?
+Go sii oidne su, de luoitádedje čippiid ala ja gudnejahtte su, muhto muhtumat eahpidedje.
+Go sisačáliha boazomearkka, galgá geahččat bearrái ahte mearka lea earálágan go dohkkehuvvon boazomearkkat guoskevaš guovllus nuppi riikkas.
+Gos iskkus váldojuvvo vuolgá das got lea anašan.
+gos lea dárbu oktavuođaiguin eiseválddiiguin dahje
+Gos leat mii?
+Go soai leigga ain sártnodeamen ja árvaladdamin dán birra, de Jesus bođii ieš ja váccii sudnuin.
+Go soamis jápmá de leat oameolbmot dávjá suorganan.
+Gos oažžu fáhkkatlaš p-pillara
+Gosoha lidnudeapmái sáhttá dan sajis geahččalit addit liegga dehe galbma juhkosa.
+Gosohalitnudan dálkasat dahket váddáseabbon mánnái oažžut bajás šliivvi.
+Gos risttalaš ja olmmošlas árvovuođđu šaddá duohtan praktihkalaččat, sihke dáppe ruovttus ja olgoriikkas, ilus ja morrašis, árgabeaivvis ja bassebeavvis.
+Gos sáhttá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
+Gos sii gávdne govaid?
+Go stáhta eiseválddit dahje Sámediggi oaivvilda, ahte dárbbašit guorahallamiiguin čohkket fákta- dahje formáladieđuid ja dan láhkai nannet ášši árvvoštallan- dahje mearridanvuođu, de galgá dan ovdanbuktit nu árrat go vejolaš, ja oasálaččat galget konsultašuvdnaproseassas váldit ovdan jearaldagaid guorahallamiid mandáhta birra.
+Go stáhtas lea geatnegasvuohta suodjalit biologalaš eatnatgeardáivuođa, de galget dat "doahttalit, suodjalit ja bisuhit máhtolašvuođa, ođđaháhkamiid ja álgoálbmot ja báikkálaš servodaga / álbmoga geavahusa geat ellet árbevirolaš vuogi mielde.
+Go suohkan ohca lobi searvat hálddašanguvlui, de dat dáhpáhuvvá čuovvovaš vuogi mielde:
+Go suohkan váldojuvvo mielde hálddašanguvlui, de váldojuvvo maiddái fylkkasuohkan mielde.
+Got dáhká go ráhkástallá.
+Got dutkamuš dáhpáhuvvá?
+got
+Got guobbaris beassá eret?
+Got ieš teasta manná vuolgá das man skibasvuođa dihte teste iežas ja man láhkái lea leamaš seksa ja got sáhttá leat njoammon.
+Got iskkusvástádus dulkojuvvo?
+got maŋŋedikšun dáhpáhuvvá, man don soaittát dárbbahit
+Got olmmoš fuobmá ahte sus lea guoppar?
+Got ráhkástallá, rievtti mielde?
+Got teasta dáhpáhuvvá?
+Got teasta dáhpáhuvvá vuolgá das man sohkabealedávdda dihte teste iežas.
+Got teasta dáhpáhuvvá vuolgá das man sohkabealedávdda dihte teste iežas.
+Got veadjá maŋŋel?
+Go TVL galgá váldit mearrádusa doarjjaruđain dat gehččet addágo dálkkas ávkki mii vástida golu doarjut dan doarjjaruđain.
+Go váhnemat vižžet mánáideaset, de sáhttet ovdamearkka dihtii oaidnit otná doaimmaid, mánáid vásáhusaid ja mo mánáin lea leamaš.
+Go váhnemiiddát gudnejahtát, de anát sudno árvvus.
+- govaid ja sániid
+- govaid ja sániid
+Govaid ja teavsttaid bokte juohká son máhtu maiddái sámi giela ja kultuvrra birra, ja movttiidahttá sámi nuoraid ge beroštit govvendáidagis.
+Govaid lea oastán Utsmykkingsfondet for offentlige bygg nammasaš ásahus Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas 2000:s.
+Go váldá atnui ođđa ja iešguđetlágan mediaid, de lassánit gielalaš hivvodagat fágaid ja fáttáid rastá.
+Go váldet atnui ođđa ja iešguđetlágan mediaid, de lassánit gielalaš hivvodagat fágaid ja fáttáid rastá.
+Gova leat addán skeaŋkan Davvi-Trøndelága, Norlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddat Sámediggeviesu rahpama oktavuođas skábmamánu 2. b. 2001.
+Govat biddjojit de oktasaš čájáhussan álgoálbmot konferánssas ja dainna sávvat buohkaide bures boahtima.
+Govat galget geavahuvvot bargguide
+govat
+Govat ledje čájáhusas Metodistagirku kealláris Troanddimis.
+govdodatdoaimmain. Searvegottit gos sámi mánát ja nuorat leat unnitlogus, bivdojuvvojit deavdit oahppomihtuid iežaset govdodatdoaimmain. Olu searvegottiide lea áigeguovdil lágidit sierra
+Go veardádallá konvenšuvdnadivada sturrodaga, de galgá vuhtiiváldit earret eará dan vahága man rihkkumuš lea mielddisbuktán ja guoskevačča vejolašvuođa eastadit rihkkumuša.
+go vejolaš resursamateriálain dainna lágiin ahte daid lea álki gávdnat ja váldit atnui, danne galget fuomášumit, sárggástusat, mállet jnv. leat gávdnamis resursabáŋkkuin vai searvegottit sáhttet daid váldit atnui ja heivehit daid báikkálaš anuide.
+Go vuordit ahte sámi ásahusat galget váldit stuorát ovddasvástádusa sámegiela ovddideamis, de ferte maid váldit vuhtii ahte sámegielas váilot sánit ja tearpmat olu ođđa servodatsurggiin.
+Go vuovssadeamit leat meaddel muhto luhčadávddat ain bistet
+Govva assosiere čielgasit sámi kultuvrii, ja vaikko dat lea ge stuoris, de dat ii leat menddo dramáhtalaš dan lanjas, muhto baicce čájeha geainnu lanjas ja buktá ain stuorát magihkalaš dimenšuvnna.
+Govvadáidda čájeha eanáš háviid muitalusaid Biibbalis.
+Govva das movt sámegiela dilli lea
+Govva lea čáhppesvielgat ja addá čađačuhppojuvvon gova ovdaravssas.
+Govva: Marie Enoksson.
+Govva: Marie Enoksson.
+Govva-organisašuvdnagovvideapmi
+Govva: Sámediggi
+Govve áinnas mearkkaid.
+Govven: Ánte Siri, Sámi allaskuvla-Sámi University College
+Govven: Elin Fjellheim, Elgå skuvle
+Govven: Elin Fjellheim, Elgå skuvle
+Govven: Ina Beate Somby, Báhpajávrri skuvla
+Govvidit luonddu, olbmuid jna..
+Gozihit sámi mánáid ja nuoraid ja gielalaš máŋggabealatvuođa Sámedikki kulturpolitihkas
+Gožžaráhkoinfekšuvnna vealtimii lea buorre juhkat valjit nu ahte ráhku doidasa buhtisin.
+Gráddas lea guohtunguovlu Semisjaur-Njarg čearu váste.
+- grammatihkkasiiddu gos leat dieđut oarjel-, julev- ja davvisámegiela grammatihkaid birra
+Greika-gillii leat golbma sáni mat mákset ráhkisvuođa: Eros, phileos ja agape.
+Grövelsjön guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Riikkarájis Grövelsjön bokte, dán jávrri mielde Grövlan njálbmái, dás njuolga linjjás Rr 140 A rádjái, viidásit riikkaráji mielde Grövelsjön rádjái.
+Grövelsjön lea guohtunguovlu Elgå boazoorohaga váste.
+Guđa mánu rájis mánná sáhttá oažžut dálkasa mii siskkilda ibuprofena, mii vuvdojuvvo ovdamearkka dihte namain Ipren dehe Ibumetin.
+Guđa sámegielain lea standárdiserejuvvon čállingiella: lullisámegielas, julevsámegielas, davvisámegielas, anárašgielas ja skoaltasámegielas geavahit viiddiduvvon latiinnalaš alfabehta.
+Guđa vahku siste galgá oažžut reivve iskkusvástádusaiguin, muhto muhtumin dat sáhttá váldit guhkit áiggi.
+Guddet guhtet guimmiideattet nođiid, ja ollašuhttet dainna lágiin Kristusa lága.
+Guđe báikkis lávdegottit galget leat mearridit ráđđehusat ovttasráđiid maŋŋil go leat ráđđádallan sámedikkiiguin Norggas ja Ruoŧas.
+- guđe fágaide sáhttá laktit geahččalemiid lohkamis ja rehkenastimis
+• Guđe fágaid orut iežat mielas hálddašeamen bures?
+Guđege olbmo giellamáhttu buorrána lunddolaččat beaivválaš ovttastallamis eará giellageavaheaddjiiguin.
+- Guđeládje sáhttet váhnemat / váhnenovddasteaddjit ja ristváhnemat oažžut dieđuid relevánta oahpponeavvuid birra mat leat ávkin dahkame oskku duohtan ja dan ruovttus gaskaneaset juogadit?
+- guđe mahtodagas bargamušat leat - du oahppijoavkku bohtosiid našuvnnalaš dási ektui - boddosaš čuoggárájáid birgendásiide Daid bohtosiid maid oaččut dán neavvu anedettiin ii galgga raporteret, muhto atnit du oahppijoavkku pedagogalaš čuovvoleamis.
+Guđe mitalusat Biibbalis leat du mielas čábbaseamos?
+Guđe nama vállje oahppi?
+Guđe sániid vállje doibmii, heivehuvvo ohppiide.
+Guđiid ovdánanmihttomeriid sáhttá oahppi geahččalit olahit go lea sáhka árvvusatnimis ja gierdilvuođas?
+Gudni lea du ja hearvásvuohta dál ja agálaš áigái.
+• Guhkesáigásaš investeremat olbmuin, know-how:as ja oaiveopmodagas
+Guhkes feaskárin Guhkes feaskárin čadnojuvvojit sierralágan doaimmat oktii, seammás go dat lea vistti deataleamos latnja.
+Guhkes mátki
+• Guhkidehket ságastallama 30 minuhttii, de ii dárbbaš ballat
+guhte addá midjiide beaivvi, ja don attát čuovgga midjiide dan bokte.
+Guhtege departemeanttas, mii lea čállojuvvon doaibmabiju ovddasvástideaddjin, lea ovddasvástádus doaibmabiju čađaheamis, dasge mo doaibmabidju galgá organiserejuvvot ja ruhtaduvvot.
+Guhtege oahppi muitala iežas báikenama birra.
+Guktuid gielaid áitá eaŋgalasgiella.
+Gulahallan ja giellabargu
+Gulahallan- ja giellagálggaid ovdáneapmi ja kulturáddejupmi sáhttá ovddidit nannosat ovttasdoaibmama, áddejumi ja árvvusatnima olbmuid gaskii geain leat iešguđetlágan kulturduogážat.
+Gulahallan lea seamma deaŧalaš viidáset plánemis ja ieš huksenáigodagas.
+Gulahallanoahpaheaddji galgá
+Gulahallanoahpaheaddjis lea váldoovddasvástádus gohččut boahtit ovdánanságastallamii, ja son galgá ovttas váhnemiiguin gávnnahit mii sisdoaluid ja vuođuid galgá leat ságastallamis.
+Gulahallanolbmot Oza virggi ja loga eambbo dan birra neahttasiiddus www.experis.se JobID: 942363.
+Gulahallanolmmoš:
+gulahallat digitála reaidduid bokte
+gulahallat guovddáš dáhpáhusaid birra mat gullet giellaguovllu historjái *
+Gulaskuddamii guovtti mánu gulaskuddanáigemeriin.
+Gulaskuddamin ja ráđđádallamiin fápmojođđasa huksema birra
+Gulaskuddanárvalusaid duogáš lea ahte stuoradiggeáirasat ja ráđđehusmiellahtut leat ožžon ođđa penšuvdnaortnega ođđajagimánu 1. beaivvi 2012, ja áimmahuššá seammá prinsihpaid mat leat álbmotoaju ođđa penšuvnnas.
+Gulaskuddančállosis aiddostahttojuvvo ahte minerálalága áššemeannudannjuolggadusat galget čuvvojuvvot.
+gulaskuddan ja ráđđehallamat unnitloguiguin
+Gulaskutta oahppásiiguin gos dárbbašit bargiid / bargofámuid.
+Guldaleames ođđasiid sii galget mearkut ja čállit gaskal guokte ja logi sáni, sániid maid sii ovdalažžas dovdet ja sániid mat leat áibbas apmasat sidjiide.
+Guldalehkot Jesusa sániid bestojumi ja árpmu birra.
+Guldalettiin earáid, de ožžot vejolašvuođa guldalit earáid oainnu áššái ja oaidnit mo earáin lea, nappo empatiija.
+Guldal go eará oahppi muitala dán áigodaga dálkki birra.
+- guldalit, digaštallat, hupmat iežainis dahje earáiguin ja jitnosit lohkat
+- guldalit, digaštallat, hupmat iežainis dahje earáiguin ja jitnosit lohkat
+guldalit earáid, albmanahttit ja ákkastallat oaiviliiddis ja árvvusatnit earáid oaiviliid
+guldalit earáid ovdanbuktimiid, jearahallat ja albmanahttit iežas jurdagiid ja oaiviliid
+guldalit, ipmirdit ja máhttit ságastallat álkis ságastallamiid
+guldalit, ipmirdit ja oassálastit spontánalaš ságastallamiin
+guldalit ja áddet álkes gohččumiid eaŋgalsgillii
+guldalit ja áddet eaŋgalsgiela variánttaid iešguđet autenttalaš oktavuođain
+guldalit ja áddet sániid ja dadjanvugiid eaŋgalsgiel riimmain, hoahkamiin, lávlagiin, máidnasiin ja muitalusain
+guldalit ja áddet sániid ja dadjanvugiid mearkkašumi das makkár oktavuođas dat geavahuvvojit
+guldalit ja geavahit eaŋgals giellajienaid praktihkalaš-estehtalaš ovdanbuktinvugiid bokte
+guldalit ja ipmirdit álkis ságastallamiid ja muitalusaid
+guldalit ja ipmirdit guhkit njálmmálaš ovdanbuktimiid váldosisdoalu
+guldalit ja ipmirdit ságastallamiid, dáhpáhusaid ja muitalusaid
+guldalit ja lohkat teavsttaid čállon eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra
+guldalit ja lohkat teavsttaid eará sámegielaide ja ságastallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra
+guldalit ja oassálastit juoigamis, lávlla- ja sálbmalávlumis, riibmemis, hoahkamis ja divttaid ovdanbuktimis
+guldalit, lohkat ja ovdanbuktit iešguđetlágan mielamiel čáppagirjjálašvuođa teavsttaid ja ságastallat teavsttaid birra
+guldalit, rámidit ja jearahallat go earát muitalit ja lohket
+guldalit, stoahkat ja geahččaladdat sámegiela giellajienaiguin
+Guldal jeavddalaččat rattiid
+Gullat jovkui oadjuda máná ja addá sosiála oktavuođa.
+Gullet dál, dii geat dadjabehtet: "Odne dahje ihttin mii áigut vuolgit duon dahje don gávpogii ja orrut doppe jagi, gávppašit ja dinet ruđaid! š Ehpet han dii dieđe makkár din eallin leažžá ihttin!
+gullet hálddahusguvlui leat Jiellevárri, Haparanda, Giron, Bájil och Badjeduortnus.
+Gullevašvuođadilli ii gula dušše eatnamiid ja valljodagaid háldemii dahje man ollu leat ávkkástallan, muhto seamma dásis maiddái eallima eará bealit, nugomat fuolkevuohta, árbedieđuid seailluheapmi buolvadagaid gaskkas ja gullevašvuohta guovlluide.
+gullevašvuođa ja gielladili dáfus.
+Gullevašvuohta muhtumiidda dahje historjái
+Gullot biibbala sániid ráhkisvuođa attáldagas ja ovddasvástádusas.
+Guobbara sivvan sáhttá maid leahkit ahte vuostálastinnákcabealuštus lea heittot juoga siva dihte, ovdamearkka dihte go olmmoš lea skihpame dehe olbmos lea hirbmat hoahppu.
+Guoddevaš ovdáneapmi
+Guoddevaš ovdáneapmi
+Guoddevaš ovdáneapmi
+Guođđimiin jeavddalaččat gynekologalaš seallaiskosa sáhttá suddjet iežas viigáčeabetboraš-dávddas.
+* guođđin
+guođđinrohkos 1 s: Árbmugas Ipmil, du ráhkisvuođas siđan eallit ja ráhkisvuođa lebbet.
+guođđinrohkos 2 s: Don guhte sihtet mu eallima ja leat sivdnidan mu dáhtot mielde, buot mii lea mu siste don dovddat ja fátmmastat láđisvuođain, heajuid sihke gievrraid, buohcciid ja sin geat leat dearvasat don dovddat.
+Guohtuma gávdnan lea mearrideaddji biergobuvttadeapmái.
+Guohtunlávdegoddi galgá čuovvut rádjerasttildeaddji boazodoalu ovdáneami ja jahkásaččat dieđihit riikkaid ráđđehusaide.
+Guohtunlávdegoddi galgá, jus gohččun ii čuvvojuvvo, mearridit makkár ruhtasubmi loahpalaččat galgá máksojuvvot ja goas maŋemus máksináigi lea.
+Guohtunlávdegoddi ja Dárkkistangoddi bidjet johtui daid iskkademiid ja guorahallamiid mat leat dárbbašlaččat vai sáhttet doaimmahit dán konvenšuvnna mielde mearriduvvon bargguid.
+Guohtunlávdegoddi ja Dárkkistangoddi galget áššiid gieđahallamis leat iešheanalaččat eaige váldit ovttage osolačča beali.
+Guohtunlávdegoddi ja Dárkkistangoddi ráhkadit iešguđege bušeahttaevttohusa juohke jagi.
+Guohtunlávdegoddi ja Dárkkistangoddi sáhttet njuolga váldit oktavuođa eiseválddiiguin goappaš riikkain ja bivdit sin veahki.
+Guohtunlávdegoddi sáhttá goitge mearridit ahte dahkkojuvvon mearrádusa ii galgga bidjat fápmui ovdalgo váidináigemearri lea vássan.
+Guohtunlávdegoddi sáhttá mearridit ahte boazoeaiggát, orohat dahje čearru galgá máksit konvenšuvdnadivada lobihis guođoheami geažil jus nuppi riikka bohccot orrot nuppi riikkas vaikko konvenšuvdna ii atte dan vejolašvuođa, dahje jus iežas riikka bohccot orrot guovllus gos ii leat lobálaš leat konvenšuvnna mielde.
+Guohtunlávdegotti dahje Dárkkistangotti dahkan mearrádusat sáhttet fápmui biddjojuvvot iešguđege riikkas seammá njuolggadusaid mielde go riekteválddálaš duopmu náššuvnnalaš duopmostuolus.
+Guohtunlávdegotti dahkan mearrádusat sáhttet biddjojuvvot fápmui vaikko mearrádus váidaluvvo Dárkkistangoddái.
+Guohtunlávdegotti ja Dárkkistangotti lahtut, áššedovdit ja olbmot geat gullet lávdegottiid čállingottiide sáhttet rasttildit riikkaráji gokko heive lávdegottiid bargguid dáfus, mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot, ja fievrridit fárusteaset dárbbašlaš biergasiid.
+Guohtunlávdegotti ja Dárkkistangotti njuolggadusat leat dán konvenšuvnnas mielddusin (2. mielddus).
+Guohtunlávdegotti mearrádusat galget leat eanetlohkomearrádusat (dábálaš eanetlohku).
+Guohtunlávdegottis ja Dárkkistangottis galgá leat goabbat čállingoddi.
+Guohtunlávdegottis lea ovddasvástádus bággosáhku ja konvenšuvdnadivada oaččuhit sisa.
+Guohtunvuoigatvuođaid kárten ja sihkkarastin
+Guoiggus buoret iešdovdui
+Guokte álbmoga leat goabbat ládje soardašuvván.
+Guokte álbmoga mat ledje mielas dohkkehit čovdosiid, dan ovdii go ain riidalit ja duolbmut.
+Guokte beaivvi maŋŋel ferte boahtit ruovttoluotta vuostáváldimii oažžun dihte ođđa dálkasa mii bidjá mátkái viigá ávttaid nu ahte ohki vehá gerddiinis hoigasa olggos.
+guokte ja guokte oahppi dahje joavkkus galget hupmat dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra
+Guokte ja guokte oahppi sáhttiba bargat ovttas ja nubbi sáhttá nuppis jearrat maid son bargá.
+Guokte mánu dassá riegádii unna Danicaš Manilas.
+Guokte sámi giellaguovddáža ásahuvvojit oarjilsámi guvlui, namalassii Luvlieluspái ja Deardnái.
+Guokte sámi oahppolihtu leat, Sámi oahppolávdegoddi ja Mearrasámi oahppolihttu, ja sin váldoulbmil lea bargat oahpahusa lágidemiin sámegielas ja sámi kulturárbbis.
+Guolásteapmi lea buorre ja friija, ja dat lea mielddisbuktá váddáset vuostáiváldima.
+Guolásteapmi vuonain ja riddoriddoguovlluin, ávnnaslaš kulturvuođđun, lea mearrideaddjin ássamii - ja barggahussii miehta rittu sámi báikegottiin.
+Guolásteapmi vuonain ja riddoriddoguovlluin lea mearrideaddjin ássamii - ja barggahussii miehta rittu sámi báikegottiin.
+- Guolástusat ja guolástanvuoigatvuohta leat eallima eaktun ja vuođđun sihke ássamii ja ovdáneapmái hui ollu giliin ja čoahkkebáikkiin Davvi-Norggas, cealká sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+Guolleindustriija bargit eai oačču bálkká bargoaddis daid vuosttas beivviid permitterenáigodagas, muhto ožžot beaiveruđa vuosttas beaivvi rájes.
+Guolleindustriijas galgá álkit oažžut beaiveruđa jos permitterejuvvo gaskaboddosaččat - regjeringen.no
+Guolleindustriijas ii gusto bálkágeatnegahttin láhka permitteremiid geažil.
+Guoppar dagaha maid ahte sáhttá spiiddistit ja bávččagit go cissa dehe anaša.
+Guoppar ii leat miige sohkabealdávddaid.
+Guoppar ii leat váralaš muhto sáhttá leahkit váivi daningo dat láve sakŋidit ja spiiddistit.
+Guoppar ii viiddo ovdamearkka dihte hivssegiid bakte.
+Guoppar lea dábálaš vuolledábiin eatnasiin.
+Guoppar lea dábálaš vuolledábiin eatnasiin.
+Guoppar vuolledábiin
+Guoppar vuolledábiin
+Guorahallama lágidit mánáidgárddis, skuvllas dahje PP-bálvalusa lanjain.
+Guorahallamat čájehit dange ahte dilli lea unnán rievdan áiggi mielde.
+Guorahallamis maid Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš čađahii jagi 20002 Sámi giellaráđi ovddas, meroštallet ahte leat sullii 25 000 sámegielalačča Norggas.
+Guorahallan galgá maid kártet daid sámiid geain leat unnán dahje váillálaš sámegiela gálggat.
+Guorahallan Go PP-bálvalus oažžu čujuheami, de lea dábálaš gulahallat váhnemiiguin ja
+guorahallat biologalaš eanaiduvvama ja válddahit luonddu birrajođu
+Guorahallat giela geavahusas
+guorahallat ja árvvoštallat iešguđetlágan loanaid ja seastinvugiid
+guorahallat ja válddahit guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid iešvuođaid ja geavahit daid konstrukšuvnnaid ja meroštallamiid oktavuođas
+guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid
+guorahallat teavsttaid ideologiija ja árvvoštallat gálduid ja mediaid
+Guoskevaš riikka ráđđehus galgá dieđihit dakkár rievdadusaid birra nuppi riikka ráđđehussii, Guohtunlávdegoddái ja Dárkkistangoddái.
+- guoskkahit diŋggaid, giehtabarggu, dihtoriin bargat, ráhkadit seaidneplakáhtaid, speallat, čállit, čuohpadit ja liibmet
+- guoskkahit diŋggaid, giehtabarggu, dihtoriin bargat, ráhkadit seaidneplakáhtaid, speallat, čállit, čuohpadit ja liibmet
+- Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid?
+Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid?
+Guosseoahpaheaddji addá erenoamášoahpu earret iežás ivnnis &hámis, silbbas, bádjebarggus, hervemis ja veaddegoarrumis jna..
+Guosseteavsttat;
+Guotte maid min áibbas lahka du ja veahket min joatkit eallimeamet.
+Guotte min odne ja buot beivviideamet ja divtte min go dat boddu lea jápmit ráfis.
+Guottet ja ragat
+Guovdageaidnu: DAT
+Guovdageaidnu lea goalmmát stuorámus dáiddárgielda Norggas.
+Guovdageaidnu: Sámediggi
+Guovdageaidnu: Sámediggi.
+Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla.
+Guovdageaidnu: Sámi instituhtta.
+Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta / Nordisk Samisk Institutt
+Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta / Nordisk Samisk Institutt.
+GUOVDAGEAIDNU Sámi joatkkaskuvla ja boažodoalloskuvla
+Guovdageainnu giđđaloddema láhkaásahusain
+Guovddáš áššit lea sin lagašvuohta mánáide, dárkon, ahte láhtten mii čuohcá earáide, ii dohkkehuvvo, ja ollesolbmot geat dorjot mánáid ovttasdoaibma ma..
+Guovddáš bihtánsámegiella (Semisjaur-Njarg).
+Guovddáš dimenšuvnnat olbmo eallimis
+Guovddáš hástalusat
+Guovddáš julevsámegiella (Sirkásis ja Jåkkågaskas Johkamohkis Ruoŧas, Bálágis, Divttasvuonas, Hápmiris, Stáiggus, Oarjelii-Foaldas ja soames guovlluin Fuoskkus Norgga bealde).
+- Guovddáš mearrasámegiella (Riehpovuonas ja Fálesnuoris).
+Guovddáš, sámi guovlluin gulat sámegiela juohke sajis, ja eará guovlluin ges leat soames bearrašat geat hupmet sámegiela.
+Guovddážis dán váldooasis lea ovdánahttit máhtu luonddu birra ja hárjánit luonddu girjáivuođa árvvus atnit.
+Guovddážis dás lea ahte lea autenttalaš dilli man govvidit.
+Guovdilis bargu lea ráhkadahttit sámegielalaš tearpmaid mat nannejit ja bisuhit sámegiela geavaheami.
+Guovdilis birrasat, organisašuvnnat ja ásahusat Suomas ja Norggas leat ásahan oktavuođaid ja ovttasbarggu, vai lea vejolaš johtui oažžut oktasaš nuortalaš / goltálaš giella- ja kulturdoaibmabijuid jagi 2009 rájis.
+Guovllu hálddaša Sámediggi ovttas Várjjaga Sámi Museain, ja dat lea láhččojuvvon álbmogii.
+Guovlluin gos gávdnojit ollu báikenamat sámegillii, lea lunddolaš ahte oahppit álggos barget iežaset lagasbirrasa namaiguin.
+Guovlluin gos lea váttis gávdnat sámegiel báikenamaid, berre oahpaheaddji ráhkkanan dasa ahte soaitá šaddat oahppái veahkkin ohcat báikenamaid maid galgá oahppat.
+Guovlluin gos sámi kultuvra eallá lea maid lunddolaš váldit sámivuođa mielde oskkuoahpahusplánii. Searvegottit olggobealde
+• guovlluin vuolleis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji mii ii leat birrajagieanan
+• guovlluin vuollelis sámeeananráji ja boazoguohtunduoddariid main boazodoallu árbevirolaččat lea jođihuvvon
+Guovllusuodjaleami láhkaásahusain (álbmotmeahcci, suodjemeahcci, luonddumeahcci)
+Guovllut čájehuvvojit kártamildosiin 1-4.
+Guovlu
+Guovlulaš hálddašeapmi, mas sámit lea mielde mearridemiin, lea álbmotrievtti unnimus standárdda siskkobealde ja álbmotrievtti álgoálbmogiid ja minoritehtaid njuolggadusaid mielde.
+Guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiin lea maiddái ovddasvástádus váikkuhit dan ahte sámi dáidda, kultureallin ja sámi ásahusat ovddiduvvojit ovttas.
+Guovlu lea dat oassi Njuorjjonjunis mii lea davvelis linjjá gokko rádji gaskal Leaváža ja Gapná čearuid boahtá oktii riikkarájiin Rr 263 bokte, viidásit njuolga linjjás Gállančohka guvlui (aláš 1171), njuolga linjjás Stohkkenjunnái (aláš 1226), das njuolga linjjás oarjjás Čáihnavárrái (aláš 1381), das jiehki rastá aláš 1727 rádjái Durmålstinden nuortadavvelis.
+Guovlu lea dat oassi Njuorjjonjunis mii lea lullelis linjjá gokko rádji gaskal Gapná ja Leaváža čearuid boahtá oktii riikkarájiin Rr 263 bokte, das viidásit njuolga linjjás Gállančohka (aláš 1171) guvlui, njuolga linjjás Stohkkenjunnái (aláš 1226), das njuolga linjjás oarjjás Čáihnavárrái (aláš 1381), das jiehki rastá aláš 1727 rádjái Durmålstinden nuortadavvelis.
+Guovlu lea guohtunguovlu Gapná čearu váste.
+Guovlu lea guohtunguovlu Østre Namdála boazoorohaga váste.
+Guovttegielalaš mánáidgárddiin / ossodagain, main lea sihke sámegiella ja dárogiella, bargit fertejit geavahit arvat strategiijaid, vugiid ja vuođđojurdagiid, vai mánáin ovdána guovttegielalašvuođa diđolašvuohta, ja amaset álo garvit sámegiela gulahallangiellan go leat dárogielalaš olmmoš dahje dáro-sámegielalaš olmmoš das.
+Guovttegielalaš vánhemat sáhttet válljet goappá giela soai galgaba oahpahit mánáidasaska ruovttus.
+Guovttegielalašvuođas lea sáhka das, ahte olmmoš hálddaša guokte giela seamma bures.
+Guovttegielalašvuohta galgá joatkit buolvvas bulvii.
+Guovttegielat: Olmmoš gii lea šaddan bajás guvttiin vuosttašgielain ja gii hálddaša goappašat gielaid ovtta bures, dahje olmmoš gii iežas árgabeaivvis geavaha guokte giela ja identifisere iežas goappašat gielaiguin, vaikko giellamáhttu ii leat seamma buorre goappašat gielain.
+Guovttegielat servodagas gos nubbi giella lea áitojuvvon minoritehtagiella lea erenoamáš hástalus maiddái majoritehtagielagiidda geat fertejit bargat maid sáhttet vai minoritehtagiella sáhttá geavahuvvot nu olu oktavuođain go vejolaš.
+Guovttegielatvuođadoarjagat leat stuorámus doarjjapoasta maid Sámediggi hálddaša, ja lea ge dat deháleamos gaskaoapmi mii Sámedikkis lea sámegiela ovddideapmái.
+Guovttegielatvuođadoarjja ii leat lassánan oppalaš haddegoargŋuma mielde servodagas.
+Guovttegielatvuođadoarjja maid Sámediggi hálddaša, galgá geavahuvvot ovddidandoarjjan giellaresursasuohkaniidda.
+Guovttegielatvuohta - otná dilli, hástalusat ja vuordámušat, Sámediggepresideanta Aili Keskitalo bokte
+Guovttegielatvuohta suohkansuorggis
+Guovtti beaivvi antibiotihka dikšuma maŋŋel infekšuvdna ii darvan šat ja mánná sáhttá mannat fas ovdaskuvlii.
+Guovtti ovdánanságastallama gaskkas sáhttá leat ávkkálaš ahte ságastallanguimmežat doalahit oktavuođa ja gaskkohagaid addet dieđuid mo dat orru mannamin.
+Guovttis ja guovttis sáhttiba goabbat guoimmiska divttaid jorgalit ja maŋŋel ságastallat ovttas bohtosa birra.
+Guovvamánu 6. b. b. virggálaš leavgabeaivi Norggas ja čalmmustahttojuvvo miehtá riikka sámi álbmotbeaivin.
+guovvamánu 6. beaivi
+Gursat galget váikkuhit dasa ahte ii sámegiela hubmi olbmot galget beassat fas hupmagoahtit sámegiela, ja ahte sámegielagat galget oahppat lohkat ja čállit sámegiela.
+Gursebáiki lea Jåhkåmåhkke.
+Gursesisdoallu: Rásit, máinnasteapmi, málisteapmi.
+Gurssa sisdoallu
+Gurut kolonnii čállet mii lea dábálaš sámi máidnasiin.
+Gustovaš álgoálbmotrievtti vuođđun lea ahte sámiid historjjálaš vuoigatvuođat earret eará riddo- ja vuotnabivdui iežaset ássanguovlluin dohkkehuvvojit.
+Gymnásaoktasaš ávdnasat: Eaŋgalasgiella, historjjá, valáštallan ja dearvvašvuohta, matemahtihkka, luondo, osku, servodat, ruoŧagiella.
+Gynekologalaš seallaiskkus gullo dearvvašvuođadárkkástusaide, ng. screening masa Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat.
+Gynekologalaš seallaiskkus lea iskkus mii váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis mii gohčoduvvo goaŧŧonjálbmin ja mii luoitá viigái.
+Gynekologalaš seallaiskosa sáhttá guođđit maid jus lea jurttamora dehe gynekologa luhtte ja čađaha gynekologalaš dutkama eará siva dihte.
+Hábmen dihtii buori psyko sosiála birrasa mánáidgárddis, de lea dehálaš ahte jođiheaddji virgáda gelbbolaš ollesolbmuid ja jođiha bisti ja guhkitáigge ovdánahttinbarggu.
+hábmet, gaskkustit ja ságastallat iežas teavsttaid maidda inspirašuvdna lea vižžon eaŋgalsgiel girjjálašvuođas, filmmas ja kultuvrralaš ovdanbuktinvugiin
+haddedoarjja boazoealáhussii
+Haddedoarjja boazoealáhussii njuolggadusa mielde haddelasáhusa birra (1986:255)
+Háhkan- ja ovdánahttindoarjaga
+Háhkat buriid rámmaeavttuid sámi ásahusaide vai dat sáhttet váikkuhit sámi dáidda- ja kultureallima ovddideami ja gaskkusteami
+háhkat ja gieđahallat dieđuid iešguđet gálduid luonddufágalaš fáttáid birra ja almmuhit gálduid
+háhkat ja gieđahallat luonddufágalaš dieđuid, meroštallat ja ovdanbuktit bohtosiid gráfalaččat
+Háhkat ovttasbargoarenaid sámi dáiddáriid ja eará dáiddáriid gaskka guovllu- ja riikadásis
+Hálbbimus molssuhahtti molssaeaktu
+Hálddahusa riektesihkkarvuođa dárkilis guorahallama maŋŋá lea ráđđehus mearridan ahte čálgoáittardeaddji ii galgga ásahuvvot.
+hálddahuseiseválddiid lága čađaheamis ja
+hálddahuseiseválddit galget addit máŧolašvuođaid riikkalaš unnitloguide váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu buresgo sáhttá galgá ráđđidit unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain.
+Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide
+hálddahuseiseválddit galget bargat dan ovddas ahte leat bargit geain lea máhttu unnitlogugielain,
+Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo
+Hálddahuseiseválddit galget
+Hálddahusguovllut
+Hálddahusguovllut
+Hálddahusguovllut
+Hálddahusguovllut
+Hálddahusguovllut
+Hálddahusguovlu meänkilli ii stuoru.
+Hálddahusguovlun meängiela várás oaivvilduvvojit gielddat Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil ja Övertorneå.
+Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa
+Hálddahusguovlu suomagillii viiddiduvvo 18 ođđa
+hálddahusguvlui ja de ožžot rievtti stáhtadoarjagii.
+hálddahusguvlui leat Árjjátluovvi, Jiellevárri,
+Hálddahuslaš ovddasvástádus Beaivváš Sámi Teáhteris lea Sámedikkis, go dat hálddaša Kultur- ja girkodepartemeantta rápmadoarjagiid.
+Hálddahus meannuda juohke sierralohpeohcama sierra.
+Hálddahussátnegirjjiin jorgaleaddjit ožžot elektrovnnalaš reaiddu, mas sii sáhttet ohcat sániid ja doahpagiid ja buohtastahttit ovddit jorgalusaiguin.
+Hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš ásahusaid bargiin lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa (§ 3-7).
+Hálddašanguovllu siskkobealde buohkain guđet leat vuođđoskuvlaagis, lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
+Hálddašanguvlui searvama proseassa Guđe suohkanat gullet sámegiela hálddašanguvlui, lea mearriduvvon sámelága láhkaásahusas.
+Hálddašanplána galgá leat geavatlaš veahkkereaidun seailluheames ja ovddideames suodjalanulbmila ja galgá maiddái mearridit čielga njuolggadusaid movt vihkkedallen guovllu suodjaleami geavaheami ektui.
+Hálddašanplánat leat dehálačča beaivválaš hálddašeapmái sihke danin vai olahat ovttalaš ja čielga hálddašeami ja nu sihkkarastit ahte guovllu suodjalanárvvut váldojit vuhtii.
+hálddašansuohkana leat dušše oasáš árbevirolaš sámi ássanguovllus.
+Hálddašeames areálaid, luonddu ja kulturárbbi lea danin dehálaš vai sihkkarastá vejolašvuođa seailluhit ja ovdánahttit sámi kultuvrra.
+hálddašemiin
+Hálddašit go oahppit atnit jurddakártta veahkkegaskaoapmin čállimii?
+hálddašit iešguđetlágan čállirollaid skuvlla almmolašvuođas ja servodat- ja bargoeallimis
+hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš ovdanbuktinvugiid
+hálddašit iešguđetlágan njálmmálaš rollaid joavkoságastallamiin, logaldallamiin, dramatiseremiin, ovdandivvumiiguin ja čájálmasain sihke oassálastin ja guldaleaddjin
+hálddašit ollu sániid ja ovdanbuktit njálmmálaččat máŋggaládje ja heivvolaččat dilálašvuhtii
+hálddašit riektačállima ja ortografiija ja dábálaš teakstalađastanvugiid
+hálddašit suorggideami bures
+hálddašit viiddis sátneriggodaga
+hálddašit viiddis sátneriggodaga ja ovdanbuktit njálmmálaččat molsudeaddjái ja dilálašvuođa mielde
+hálddašit viiddis sátneriggoda
+Háleš bargoskihpáriiddátguin
+Háleš danne ohppiiguin geahččaleami áigumuša birra, ja maid dat mihtida.
+Háleštehket maiddái mo váhne miid sáhttá čuovvolit ja doarjut barggus.
+Háleštehket mánáiguin sin áddejumiid, vásáhusaid ja jurdagiid birra maŋŋá.
+Háliida čielggadit mánáidgárdepolitihka
+Háliida digaštallama ja rávvagiid Sámedikki giellapolitihka birra / Artikler / Valgperiode 2009 - 2013 / Arkiv / Sámediggi - Sametinget
+Háliida digaštallama ja rávvagiid Sámedikki giellapolitihka birra
+Háliida digaštalla rasismma váikkuhusaid / SáNuL / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Háliida digaštalla rasismma váikkuhusaid
+Háliida evttohasaid Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašupmái / Artikler / Valgperiode 2009 - 2013 / Arkiv / Sámediggi - Sametinget
+Háliida evttohasaid Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašupmái
+Háliida evttohusaid ja cealkámušaid
+Háliida geahččalit got dat smáhkke ja dovdo.
+Háliida nannet duodjeealáhusa / Duodji / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Háliida nannet duodjeealáhusa
+Háliidan geavahit liibba sávvat buot nissoniidda lihku beaivái, loahpaha presideanta Egil Olli.
+- Háliidat gávnnahit, mo dakkár organisašuvnnaid gealbu boađášii ávkin buoremus lági mielde, Aasrud dadjala.
+Háliidat go oahppat sámegielsániid?
+Háliidit buoridit máhtu veahkaválddi birra lagaš oktavuođain
+Háliidit buoridit máhtu veahkaválddi birra lagaš oktavuođain / Sosiála / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Háliidit gulahallat boazodoaluin
+Háliidit gulahallat boazodoaluin
+Halleluja, halleluja, halleluja.)
+Harald Bodøgaard Rød nammasaš bázzi, mii lea granihtas ráhkaduvvon (1999), lea dáiddár Harald Bodøgaard dahkan ja dan lea addán Bjørn Bygg AS.
+Hárdin-, givssidan- dahje olgguštanvásáhus lea álo subjektiivvalaš
+Hárdin ja vealaheapmi dáhpáhuvvá, maiddái min skuvllain ja min báikegottiin.
+Hárjehala: nuppi oahppái muitalit ovddit, ivttá ja otná beaivvi dálkki.
+Hárjehala: oahppat ortnetloguid vai daid sáhtát atnit seamma aktiivvalaččat go lohkosániid
+- Hárjehallanprogramma sutnje gii hálida hárjehallat dávvisámegiela
+Hárve dáhpáhusas sáhttá feber čujuhit váralaš skibasvuhtii.
+Hárvves girjegávppit vuvdet sámegielalaš girjjiid ja unnán girjerájut luiket sámegielalaš girjjiid.
+Hástal sámeservviid meannudit sámegiela ealáskahttima sierra fáddán, ja ásahit bistevaš sajádagaid gos oahppit ja rávisolbmot sáhttet deaivvadit ja searválagaid bargat, nugomat biepmuid ráhkadt, duddjot ja speallat spealuid.
+hástalusaid, ja mii atná iežas kultuvrii ja árbevirrui čatnašumi resursan.
+Hástalus lea ahte ii ovttasge leat bajimus ovddasvástádus álggahit ja oktiiheivehit dákkár ovttasbarggu.
+Hástalus lea dattetge ahte suohkaniin váilu gelbbolašvuohta ja resurssat ollašuhttit gáibádusaid.
+Hástalus lea, lassin vuoigatvuođaperspektiivii, ulbmillaš gaskaomiid bakte ásahit buoret ekonomalaš rámmaeavttuid fanasveaga ođasmahttimii, bisuhit vuostáiváldinbáikkiid gosa báikkálaš guolásteaddjit sáhttet buktit bivdosállaša ja nannet rekruterema guolleealáhussii.
+Hástalus lea oažžut ovttaskas olbmo válljet sámegiela.
+Hástalussan šaddá duddjot buori ovttasbarggu ja ovttaárvosaš gulahallama ságastallanguimmežiid gaskii, muhto dat lea dárbbašlaš sihkkarastit oahppái buori ovdáneami.
+Hávdádandivat Hávdádandivada ferte juohkehaš máksit gii lea čállon Ruŧŧii.
+Hávdádandivatlávdegoddi nammaduvvui borgemánu 12.b.2012 Stoltenberg II-ráđđehusa bokte.
+Hávdádandivatlávdegotti čielggadeapmi galgá dál sáddejuvvot gulaskuddamii.
+Hávdádandivatlávdegotti čielggadeapmi (ođđadárogillii)
+- Hávdádanvierut earáhuvvet dađistaga.
+Hávdádemiin, girkuin, moskeain ja TV-ovddas.
+HáVdáiBidJan / gUnaidliHTi lUOiTin
+Hawaii-lihkadus ii leat viidánan nu ollu go Aotearoa dahje Ođđa Zealándda lihkadus.
+Hawaii-sulluid boares (eaŋgalasgiela ovdalaš) giella lea maid polynesalaš giella.
+h: Dáhttubeahttigo, ahte dudno mánná gásttašuvvo / Dáhtutgo, ahte du mánná gásttašuvvo / Dáhtut go gásttašuvvot / dán oskui ja šaddat oassin Kristusa máilmmiviidosaš girkus?
+• Heahpat gal lea gullat go oahpaheaddji rábmo
+Heahtedieđihanbálvalus
+Heajat leat feasta.
+Heajos báikkit leat maŋŋelumma dehe čuvges lásegárpmas.
+Heajos bealit
+Heajos bealit
+Heajudit dehe givssidit soapmása neahtas lea seamma lágahin go skuvlašiljus, gáhta nalde dehe friddjaáiggedálus.
+Heajut árvvoštallannákca dagaha maid ahte lea váddásit ipmirdit juoidá mii lea riskkavuloš dehe váralaš.
+Heaŋggo goarttaid seaidnái.
+Hearrá bajidivččii čalmmiidis din ala ja attášii didjiide ráfi.
+Hearrá bajidivččii čalmmiidis dudno nala ja attášii dudnuide ráfi.
+Hearrá bajidivččii čalmmiidis du nala ja attášii didjiide ráfi.
+Hearrá buressivdnidivččii din ja várjalivččii din.
+Hearrá buressivdnidivččii din ja várjalivččii din, Hearrá divttášii muođuidis čuovgat din badjelii ja livččii didjiide árbmugas.
+Hearrá buressivdnidivččii din ja várjalivččii din, Hearrá divttášii muođuidis čuovgat din badjelii ja livččii didjiide árbmugas.
+Hearrá buressivdnidivččii din ja várjalivččii din, Hearrá divttášii muođuidis čuovgat din badjelii ja livččii didjiide árbmugas.
+Hearrá buressivdnidivččii dudno ja várjalivččii dudno, Hearrá divttášii muođuidis čuovgat dudno badjelii ja livččii dudnuide árbmugas.
+Hearrá čuvgešii muođuidis didjiide ja livččii didjiide árbmugas.
+Hearrá dahkos munnje maid ihkinassii dáhtoš - dušše jápmin earuha munno. "
+Hearrá don suokkardat mu ja dovddat mu.
+Hearrá, gula min rohkosa.
+Hearrá
+Hearrá, Ipmil Áhčči almmis, Hearrá, Ipmila Bárdni, máilmmi Lonisteaddji. Hearrá, Ipmil, don bassi Vuoigŋa,
+Hearrá / Jesus Kristusa / ráfi lehkos dinguin.
+Hearrá jorgalivččii muođuidis din beallái ja attášii didjiide ráfi.
+Hearrá lea du goziheaddji, Hearrá lea du suoivvan du olgeš gieđa bealde.
+Hearrá lea mu báimman, ii mus váillo mihkkege.
+Hearrámet Jesus Kristusa bokte.
+(Hearrámet) Jesus Kristus ieš lea min oahpahan.
+Hearrá rohkos
+Hearrá várjala du buot bahás, son várjala du heakka.
+Hearrá várjala du vuolgima ja du boahtima dálážis gitta agálaš áigái.
+Hearvaságat maid oahppit čállet, sáhttet leat iešguđetláganat sihke guhkkodaga ja váddodaga dáfus.
+Hearvasáhka
+Hege Fjellheim Vuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš áššiid ossodatdirektevra +47 78 47 40 47 hege.fjellheim@samediggi.no
+Heive bures ja lea ávkin jus resursaolmmoš lea mielde čađat dán proseassas.
+Heive go teaksta govvii?
+Heivehala stoahkansaji.
+Heivehanmunni ja nuppástuhttin, jotkkolašvuohta ja ođasteamit leat guovddáš doahpagat boahttevaš álgoálbmotservodaga hábmemis.
+Heiveheami
+ Heivehit sámegiel álgooahpahusa rávisolbmuide doppe gos olbmot orrot
+Heivehuvvon fálaldat joavkkuide
+Heivehuvvon oahpahusa oktavuođas nuoramus ohppiide lea heivvolaš ovdalgihtii dárkkistit ohppiid sámegielmáhtu.
+Heivehuvvon oahpahus
+Heivehuvvon oahpahus
+Heivehuvvon oahpahus
+Heivehuvvon oahpahus
+Heivet sisdoalu mánáid ahkái ja gelbbolašvuhtii.
+Heivvolaš doahpagat sáhttet leat doahpagat dáid birra / dáidda gullevaččat
+Heivvolaš lohkanbihtáid sáhttet oahppit lohkat ruovttus.
+heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.
+Hele folkets egenart og begavelse peker ikke i den retning " (Sámi vuoigŋaduodji ja kultuvra ii gávdno.
+Helgelándda sámiid searvi čállá ohcamis ahte boazodoalus leat leamaš máŋga lihkohisvuođa maŋimuš jagiin.
+Helgelándda sámiid searvi háliida ovttasráđiid Akut og Katastrofmedicinsk nammasaš guovddážiin Norrlándda universitehtabuohcciviesus Ubmis, ja Norgga áibmoambulánssain čađahit álgoveahkkekurssa boazodolliid ja birastahtti fierpmádaga várás.
+Helikopter geavahuvvo fievrridemiide ja bohccuid vuojehit muhtin dilálašvuođain.
+Heteroseksuálalaš lea go ráhkistuvvá dehe anistuvvá soapmásii nuppi sohkabealis.
+Hilde Skancke Pedersen Dat hirbmat stuorra ja gelddolaš seaidnegovva Luottat - Spor maid dáiddár Hilde Skancke Pedersen lea dahkan lea sihke olggobealde ja siskkobealde Sámedikki dievasčoahkkinsála.
+Hilde Skancke Pedersen lei nubbi dan guoktásis geat giddejuvvon gilvvus masa ledje bovdejuvvon 12 dáiddára Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas vuittiiga.
+- historihkkasiiddu gos leat dieđut dan golmma sámegiela birra maid hupmet Norggas.
+Historjá / Duogáš / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Historjjálaččat lea girku sámi guovlluin leamaš
+Historjjálaš arkiiva
+Historjjálaš unnitlogugielat leat jiddisch, romani, sámigiella, suomagiella meänkieli.
+Hivssega sáhttá maid sihkut dávjá.
+H. M. Gonagas Harald V rabai ođđa sámediggevistti almmolaččat skábmamánu 2. b. 2000. Sámediggevisttis lea Norgga bealde sápmelaččaid álbmotválljen orgána ja Sámedikki hálddahus.
+Hoahppu sáhttá maid dagahit áŧestusa.
+Hoahpuid siste dát sáhttá šaddat vuogas boddu headjabárrii go beassába guođđit plánema oanehažžii ja jurddašit eanet juste dan birra manin náitaleaba jur gaskaneaskka.
+Homoseksuálalaš lea go ráhkistuvvá dehe anistuvvá soapmásii seamma sohkabealis.
+Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon
+Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid.
+Hormona sáhttá váikkuhit ovttaskassii nu ahte ovdamearkka dihte oažžu oaivebákčasa, bávččas rattiid dehe dovdá illáveaje, muhto dat ii dávjá bistte guhkit go jándora.
+Hosianna, hosianna, hosianna. Ipmileamet don leat.
+Hospiterenáigodagas leat oahppit mielde dain bargguin ja govvejit.
+Hospiterenoahpahus lea dat áigodat go oahppi geas lea gáiddusoahpahus sámegiela fágas, hospitere dan skuvllas gos gáiddusoahpahus oahpahuvvo.
+h: Rohkadallot Hearrá rohkosa.
+HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit.
+http://www.sametinget.no/Dokumenter
+hui bures
+Hui deaŧalaš universiealla árvu
+Hui hárve dáhpáhusas sáhttá seallaiskkus čájehit borašdávdda.
+huiká mánná go sukkádettiin sukká
+Huksehusat čužžot nannosit, muhto daid ferte divvut.
+hukset golmmadimenšunálat modeallaid ja tevdnet perspektiivvaid main lea okta jávkančuokkis ja digaštallat proseassaid ja buktagiid
+• Hukset kurssaid sámegielas ja kultuvrras almmolaš bargiid várás
+Humor ja oktasaš ilu vásáhus veahkeha nannet ollesolbmo ja máná oktavuođa ja váikkuha loaktimii mánáidgárddis.
+Humor sáhttá leat movttiideaddjin árgabeaidilis.
+Hupmá go sámegiela?
+Hupman galgá čađahuvvot sámegillii.
+Hupman ja guldaleapmi leat olmmošlaš vuođđodoaimmat mat fágas sámegiella vuosttašgiellan ovdánit systemáhtalaš oahpahemiin iešguđetlágan njálmmálaš šáŋraid ja doaimmaid bokte.
+Hupman ja guldaleapmi leat olmmošlaš vuođđodoaimmat mat ovdánit systemáhtalaš oahpahemiin iešguđetlágan njálmmálaš šáŋraid ja doaimmaid bokte.
+Hupmanstašuvdna 1 Ránnjáorohagas boahtá olmmoš geahčadit leatgo sis mastan bohccuid deike.
+Hupmanstašuvdna 2 Guokte eaiggáda humadeaba makkáraš ja gean bohccot lea čohkkejuvvon mat gullet ránnjáorohahkii.
+Hupmanstašuvdna 3 Soames olbmot čippustit dollagáttis ja hupmet árgabeaivválaš dilálašvuođaid birra
+Hupmanstašuvnnaid lohku sáhttá viiddiduvvot.
+hupmat dan birra movt vuođđoávdnasat árbevirolaččat leat ávkkástallojuvvon ja movt daid dál ávkkástallet
+hupmat fitnuid ja bargoeallima birra
+hupmat fitnuid ja bargoeallima birra
+hupmat iešguđet vuođđoávdnasiid birra, nugomat bierggu, guoli ja murjjiid birra, ja soames sámi biebmošlájaid birra ja málesteami birra
+hupmat ja gulahallat álkes cealkagiiguin
+hutkat divttaid ja ovdanbuktit daid
+Hutkkussuddjeneiseválddiid ektui lea dehálaš ahte sii dán suorggis čájehit várrogasvuođa ja ipmárdusa.
+identifiseret dilálašvuođaid main sáhttá leat ávkkálaš dahje dárbbalaš máhttit eaŋgalsgiela
+identifiseret guovddáš gielalaš seammaláganvuođaid ja erohusaid eaŋgalsgiela ja iežas eatnigiela gaskkas, ja geavahit dán iežas giellaoahpahallamis
+identifiseret ja ávkkástallat gorrálas, jorggu gorrálas, lineára ja kvadráhtalaš funkšuvnnaid iešvuođaid, ja buktit ovdamearkkaid praktihkalaš dilálašvuođain maid sáhttá válddahit dáid funkšuvnnaiguin
+identifiseret ja geavahit iešguđet dilálašvuođaid ja oahpahallanstrategiijaid nannet iežas eaŋgalsgielgálggaid
+identifiseret luonddufágalaš ákkaid, faktaid ja čuoččuhusaid áviissaid, gihppagiid ja eará mediaid teavsttain ja grafihkain, ja árvvoštallat sisdoalu kritihkalaččat
+identifiseret sámegielaid ja muitalit ovttaláganvuođaid ja erohusaid birra dain ja muitalit suoma-ugralaš giellajoavkku birra
+identifiseret variašuvnnaid sámegielain
+identifiseret variašuvnnaid sámegielain*
+Identitehta (Identitet)
+identitehtanannejeaddjin, mánát ja nuorat galget vásihit ahte sin sámi duogážis lea árvu.
+/ IEC. 10646 gullevaš UTF-8 veršuvnna almmolaš neahttabáikkiide ja almmolaš registariidda, muhto ferte vuos árvvoštallat dárkileappot mo dan dahkat ja makkár gaskaboddasaš ortnegat galget geavahuvvot.
+/ IEC. 10646 gullevaš UTF-8 veršuvnna almmolaš neahttabáikkiin ja almmolaš registariin.
+Ieš aborta váldá sullii 20 minuhta.
+Ieš alddis lea čielggas ahte áitojuvvon unnitlohkogielaid ealáskahttimii leat buoremus vejolašvuođat lihkostuvvat rikkis ja demokráhtalaš servodagain.
+ieš álggahit, joatkit ja loahpahit ságastallama, geavahit iešguđetlágan strategiijaid nu ahte gulahallan doaibmá
+Iešárvvoštallama bakte, oahpaheaddjiárvvoštallama ja ohppiidgaskasaš árvvoštallan dihto eavttuid vuođul de sáhttet oahppibarggut buoriduvvot ja viiddiduvvot.
+Iešárvvoštallan
+Iešárvvoštallan:
+Iešdovdu guoskkaha daid jurdagiid ovttaskasas leat iežas birra ja gii ovttaskas lea.
+Iešdovdu
+Ieš dutkan váldá sullii kvártta ja sáhttá dahkkot jámálkeahttá.
+Iešguđet dássi hukse ovddit dásiid ala.
+iešguđet fágain fertejit bargat eanet.
+ Iešguđetlágan gielladilit
+Iešguđetlágan gielladilli
+Iešguđetlágan oahppanbirrasat nugo gieddebargu luonddus, geahččaladdan laboratoriijas ja museaid, dieđaguovddážiid ja ásahusaid galledeamit riggudahttet luonddufága oahpahusa ja láhčet dili imaštallamii, diehtoáŋgiruššamii ja liikomii.
+Iešguđetlágan olbmuin
+Iešguđetlágan teavsttaid lohkan sáhttá leat vuođđun persovnnalaš ovdáneapmái, láddamii ja hutkáivuhtii ja movttiidahttá ieš hábmet teavstta.
+Iešguđetlágan vuogit
+Iešguđet mediaid ja resurssaid geavaheapmi ja nannet gielalaš repertoára fágaid ja fáttáid rastá lea dehálaš dán váldooasis.
+Iešguđet oahppandoaimmat mat leat namuhuvvon skovis vuolábealde, gokčet iešguđet oahppohámiid.
+Iešguđet oahppoulbmilat fertejit čielgasit boahtit ovdan, ja oahppit galget daid máhttit atnit iežaset árvvoštallamis
+Ieš latnja lea vuolil jorbbas ja bajil čohkat, ja lea čiekŋalit nájastuvvon.
+iešmearrideaddji riikkaid álbmogiidda mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulai, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid.
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Ieš Ultra-jietnasoabbi ii atte mangelágán bákčasa muhto sáhttá unohastit vehá.
+iešvuođalágiid Čoahkkáigeassu sáhttá leat sihke njálmmálaččat ja čálalaččat, muhto jos mihttomearit ležžet deaŧalaččat oahppi boahttevaš ovdáneapmái, de daid galggašii čállit.
+Iežá
+iežainis, iige geainnage earáin.
+iežan birra
+iežan birra muitalan earáide
+iežan buorideames
+Iežan jearahallama:
+iežan lagamus bearraša birra
+Iežasárvvoštallan dahje guhtet guoimmiset árvvoštallan Dá lea ovdamearka maid oahppit sáhttet geavahit go iežaset galget árvvoštallat, ja / dahje go galget addit dieđuid guhtet guoibmáseaset.
+Iežas árvvoštallat dahje guhtet guimmiideaset árvvoštallat Dá lea ovdamearka movt oahppi sáhttá iežas árvvoštallat dahje oahppit sáhttet guhtet guoimmiset bargguid árvvoštallat.
+iežaset vuoigatvuođaid birra ođđa lága jelgii.
+iežas giela njulget
+iežas goruda badjel
+Iežasmáksu allagolloráhpa jelgii
+Ieža soai muitaleigga mii lei dáhpáhuvvan mátkkis, ja mo soai leigga dovdán su go son doadjalii láibbi.
+iežas oassin dan searvevuođas.
+Iežá stáhtadoarjagat mat sáhttet guoskat boazoealáhussii ja mat eai gula dán juolludussii lea ee báikegodderuđat, vejolašvuohta ohcat prošeaktadoarjaga mat ruhtaduvvojit ovttas EU struktuvrafoanddaiguin, našuvnnalaš ruhtaduvvon prošeavttat ja iežá ovddidansuorggit dego dásseárvodoarjja.
+Iežá suohkanat maid sáhttet eaktodáhtolaččat ohcat iežaset hálddahusguovllu suohkanin.
+Iežas vástádusas ON:i dovddastii stáhtaráđđi Lysbakken ahte kultuvrralaš ja gielalaš máhttu dearvvašvuođabálvalusas leat dárbbašlaččat jus galgá sáhttit sámi nissoniidda addit ovttadássásaš dearvvašvuohtafálaldaga.
+Iežat soga historjá lea mávssolaš danin go addá dutnje identitehta maid sáhtát viidásut addit boahtte bulvii.
+Iiba unnánge leat dán oktavuođas dehálaš ahte sámegielaid šláddjiivuohta oidno eambbo almmolaš joregiin, nu ahte sihke davvisámegielalaččat, julevsámegielalaččat ja oarjilsámegielalaččat sáhttet deaivvahit gielaset nu ollu oktavuođain go fal vejolaš.
+Ii daga maidege jus mánná borrá heajubut moadde beaivvi.
+Ii dáidde oba máhttit ge bidjat sániid dasa ahte sis ii leat buorre dilli, dahje ahte juoga lea boastut.
+Ii dan sáhte duođaštit sániiguin, ii dan sáhte čájehit dahje čilget dieđalaš teoriijaiguin.
+Ii dárbbat ieš diehtit gii lea dahkan vearrut dehe mii lea váilon dikšumis baicca dat rehkke almmuhit dáhpáhusa dakkárin.
+ii dárbbat máksit maidege atnugálvvuin mat dárbbahuvvojit buvttihit gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret dálkkodeami, ovdamearkka dihte sákkiid varasohkkaramihtideapmái
+Ii dárbbat oažžut heajos vuoigŋama dehe fiskes bániid.
+Ii dárbbat ráhkkanit mange ládje, muhto lea buorre ahte ii leat anašan dehe geavtán mangelágán sálvva čoavjevuođus jándora ovdal dutkama.
+Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje.
+Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje
+Ii dat daga maidege dohkkemeahttumiid ii ge bivdde iežas ávkki, ii dat suhta ii ge vurke baháid.
+Ii dat daga maidege dohkkemeahttumiid ii ge bivdde iežas ávkki, ii dat suhta ii ge vurke baháid.
+Ii dat illut vearrivuođas, muhto baicca duohtavuođas.
+Ii dat mearkkaš ahte ii galgga ságastallat váttisvuođaid birra, muhto soahpameahttunvuođaid berre čoavdit sierra deaivvademiin.
+Ii datte dárbbaš buot fáttáid guoskkahit juohke ságastallamis, muhto deattuhit daid fáttáid mat leat lunddolaččat aiddo dan áigodahkii.
+Ii doavttirge dehe jortamovra sáhte oaidnit jus lea anašan.
+Ii doavttirge dehe jurtamovra sáhte oaidnit dan.
+Ii fal beare sudnuide geat náitaleaba muhto maid sogaide ja olbmáide.
+Ii fal dárkkistit oaiviliid dahje jávkadit divaštallamiid.
+Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis.
+Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis.
+Ii galgga geavtit dábálaš sáibbu vuolledábiin daningo dat goiká.
+Ii galgga goassege leahkit mielde cummástallame ja ráhkástallame beare dan dihte ahte soamis eará háliida dan.
+Ii galgga viggat oažžut persovnna vuovssadit dehe njoarrat galbma čázi su nala, daningo lea riska eará vahágiidda dehe bárttiide.
+Ii galgga vuordit oktavuođa váldimiin dearvvašvuođaguovddážiin jus mánás lea garra vuolši ja boahtá olu siedja.
+Ii gávdno makkárge iešlagan málle mo CV galgá hábmejuvvot.
+Iige álo dieđe ahte dat man dovdá gorudis lea áŧestus.
+Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat.
+Iige gávdno miige vugiid oažžut dan nohkat jođáneappot.
+Ii ge Ipmil vajáldahte ovttage dain.
+Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii.
+Iige sáhte oažžut sohkabealedávddaidge.
+Ii go Messias ferten gillát buot dáid ja mannat hearvásvuohtasis? "
+Ii han mis leat dáppe bissovaš gávpot, muhto mii vuordit ja áibbašit dan gávpogii mii boahtá.
+- Ii lea sáhka geahpedeamis, muhto das ahte geavahit ealáhusruđaid ulbmileappot, dadjáMuotka.
+Ii leat álo áicat dan, go min vássánáiggi olbmuid luottat dávjá leat oassin luonddus.
+Ii leat alo seamma álki diehtit makkár bargguid lea lohppi váldit.
+Ii leat buorre alccet rápmot giellásiid.
+Ii leat buorre vázzilit eret, ii ge leat dohkálaš dagahit earáide fysalaš bákčasiid dahje vahágiid.
+Ii leat dárbbašlaš gaikut goappáge huksehusa vahágiid geažil.
+Ii leat goassege nu ahte ferte sivahit iežas, jus givssiduvvo.
+Ii leat hoahppu.
+Ii leat loahppa sámi rahčamušain dohkkehuvvot, muhto baicce joatkkan.
+Ii leat lohpi registarastit ráŋggástussii dubmehallan olbmuid čearddalaš gullevašvuođa.
+Ii leat mangelágan ahkerádji oažžun dihte dahkat abortta.
+Ii leat mangelágán čielga rádji dán soarttat áŧestusaid gaskkan.
+Ii leat mangelágán rádji man gallii mánodávdagierddus sáhttá váldit fáhkkatlaš p-pillara.
+Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan.
+Ii leat mangelágán rivttes dehe vearu vuohki dovdat muhto oažžu guldalit iežas liikogo ahte lea somá cummástallat ja ráhkástallat dehe háliidago milloseappot dovdat lagašvuođa eará ládje.
+Ii leat miige mii čájeha sihkkarit ahte nu lea.
+Ii leat nu dehálaš man bures rohkadalat.
+Ii leat oktat ahkerádji oažžun dihte dahkat abortta.
+Ii leat ollenge álki rievdadit ovtta johtingeainnu dainna go bohccot leat árgges ealibat sierra dábiiguin.
+ii leat seamma oktavuohta go dábálaččat
+Ii leat sihkkar ahte alccenasas lea sohkabealedávdda, muhto olmmoš lea lága jelgii geatnegas testet iežas unnidan dihte riskka skibasvuođa viidumii.
+Ii leat váralaš anašit go olbmos lea guoppar muhto daningo vuohččecuoccat leat rašit sáhttá oažžut daidda una háviid ja dat sáhttá bávččagahttit go anaša.
+Ii mearkkaš maidege leago dikšoaddi almmolaš vai priváhtta nu guhkágo eanadiggi máksá divššu.
+Ii mihkkege
+Ii mihkkege Ruoŧa girkus gieldde dán vieru, muhto ábuha jurddahit makkár mearkkašupmi dán dagus lea.
+Ii mihkkege ruvkedoaimmaid Nussiris vaikke vel muddenplána lea ge dohkkehuvvon / Energiija ja minerálat / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Ii oktage áhčči galggašii massit nieiddas.
+Ii oktage eadni leat oaivvilduvvon massit bártnis.
+Ii oktage guhte eallá ja osku munnje, jáme agálašvuođas ge. Oskkut go dán?
+Ii oktage leat goassege oaidnán Ipmila, muhto jos mii ráhkistit guhtet guimmiideamet, de Ipmil bissu min siste, ja su ráhkisvuohta ollašuvvá min siste.
+Ii oktage mánáidgárdi sáhte eastadit geavvamis fáhkka dáhpáhusaid main huškot dahje čikčet, hárdet dahje olgguštit, muhto oassálasti bargit fertejit gieđa hallat dáid dáhpáhusaid.
+Ii oktage sáhte okto dahkat mánáidgárddi buorren.
+Ii oskkudovddastus ii ge oahppu leat oskuášši.
+Ii ovttasge leat stuorit ráhkisvuohta go das guhte addá heakkas ustibiiddis ovddas.
+Ii sáhte mearridit erenomaš agi goas lea gearggus anašit soapmásiin, dan ferte ieš dovdat.
+Ii sáhte oaidnit olbmos leago duohtatmeahttun dehe ii.
+Ii sáhte testet iežas beaivvi maŋŋel go lea leamaš suddjekeahtes seksa, daningo virus dehe bakteriija mii dagaha infekšuvnna ii leat geargan lassánit nuogis vai dat oidnolii iskosis.
+Ii Sámediggi ii ge eará almmolaš ásahus sáhte stivret ovttaskas olbmo priváhta giellageavaheami.
+Ii soaitte dovdat iežas gearggusin.
+Ii son divtte du juolggi suoibut, du goziheaddji ii oađestuva.
+Illudan juovllaide ja go šaddá friddja
+Illudan sakka juovlalupmui ja ruoktot beasan borrat buori biepmu.
+Illudan vuolgit lieggariikii 
+Illudit oaidnit du gova ja giitit ovddalgihtii
+Ilmmut maŋemusat 28 b. miessemánus!
+Ilmmut maŋemusat geassemánu 5 beaivvi!
+Ilmmut webba-skovi bokte!
+ILO-konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, 1989 (ILO.
+ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešmearrideaddji stáhtain.
+ILOkonvenšuvdna nr. 169 nanne ovttaskas olbmo vuoigatvuođa oahppat ja geavahit iežas giela.
+ILO konvenšuvnna artihkal 25 sihkkarastá sámiide rievtti leat mielde hábmemis guoskevaš dearvvašvuođafálaldagaid seammás go nanne sámi geavaheddjiid vuoigatvuođa oažžut dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaid.
+ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain čuožžu ahte álgoálbmogat leat:
+ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešbirgejeaddji stáhtain leat artihkkalat mat sihke nannejit eamiálbmogiid vuoigatvuođa suddjet ja ovddidit iežaset giela ja ovttaskas olbmuid vuoigatvuođa oahppat ja geavahit iežaset giela.
+Imašlaččat leat du dagut, ráhkisvuođa Ipmil, ovddolaš láhkái leat don min sivdnidan.
+Implementeren lea juo álgán muhto plána joatkašuhtti bargui lea maid bukton ovdan Sara Larssonis.
+Ina-Theres Andrea Sparrok lea govvideaddji.
+Indeaksa vuođđuduvvo dieđuide máŋgga almmolaš etáhtas, beroštusorganisašuvnnas ja searvvis.
+Informašuvdna mii registrerejuvvo gevtojuvvo beare vai ovttaskas oažžu rivttes rabáhta.
+informašuvnnain man dárbbaha vai sáhttá váldit vára iežas beroštumiin dearvvašvuođa ja buohccedivššus
+Ingar Nikolaisen Kuoljok, julevsámi áirras / Mátta-Hålogalándda bismmaguovlu,
+- In leat hirpmástuvvan, muhto dattetge beahtahallan go gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner addá lobi dakkár doaimma muddenplánii mas lea ráddjejuvvon servodatávki seammás go dakkár ruvkkes leat stuorra negatiiva váikkuhusat birrasii, guolásteapmái ja boazodollui, dadjá Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+Instagrámma prográmma lea nuvttá, nu ahte dat ii mávsse dutnje maidege.
+Instánssa mii sáhttá guođđit oainnuid buohccelávdegoddái, mii muhtumin gohčoduvvo luohttámušlávdegoddin.
+Instrumeanttas lea gitta njammi.
+integrerejuvvon sámegieloahpahussii lassána jagis
+Intensiiva boazodoallu jođihuvvo.
+Interaktiiva gulaskuddanproseassa Ovdal geassemánu 2014 galgá čađahuvvot interaktiiva gulaskuddanproseassa mas álgoálbmogat, ON orgánat, duktan- ja oahppoásahusat, olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnnat, álbmotválljen áirasat, siviila servodat ja nationálastáhtat ávžžuhuvvojit ovddidit árvalusaid ja mearkkašumiid máilmmikonferánssa ráhkkaneapmái.
+Interneahta šaddama ja viidáneami geažil leat ođđa joregat ja vejolašvuođat ihtán unnitlohkogielaide.
+Interneahtas lea vejolaš oahppat ođđa gielaid vaikko goas ja gos.
+Interneahtavuđot giellajoregat sáhttet leat dehálaš gulahallanjoregat - dakkár joregat main mánáin ja nuorain lea ruovttudovdu ja maid sii sáhttet beaivválaččat geavahit, main sii sáhttet gulahallat sámegillii, ja nu ieža aktiivvalaččat geavahit sámegiela.
+Interneahtta lea heajumus go totaliteara doalvvuheaddjit ožžot hállat moaittekeahttá sevdnjes čiegain neahta bokte.
+iPhone dahje Nokia telefovnnain ii lea davvisámegiela boallobeavdi.
+Ipmárdusa bokte das movt servodatnuppástusat váikkuhit sámegillii, galgá čiekŋudanfága arvvosmahttit beroštumi gillii ja gielladikšumii ja movttiidahttit ja addit oahppái eambbo iešluohttámuša geavahit giela aktiivvalaččat.
+Ipmárdus
+Ipmila Bárdni jápmima vuittii, eallima vuoitun addán lea midjii.
+Ipmila bárdni
+Ipmila buorre ja árbmugas dáhttu gal šaddá min rohkadalakeahttá, muhto dán rohkosis mii rohkadallat ahte dat šattašii dáppe min luhtte ge.
+Ipmila čalmmiin juohkehaččas lea árvu.
+Ipmil addá lága álbmogii ráhkesvuođain.
+Ipmil addá - mii juogadit plánas leat olu sajiin čujuhan
+Ipmil addá - mii juogadit plánas leat olu sajiin čujuhan ovddasvástádussii áimmahuššat sámi oaidninbeliid oskkuoahpahusas.
+Ipmil addá - Mii juogadit plánii, ja daid plánaid galgá oktilasat geahččat.
+Ipmila dolla
+Ipmila, golbmaoktalačča nammii.
+Ipmila, golbmaoktalačča, nammii.
+Ipmila ii sáhte giddet dihto báikkiide.
+Ipmila ja dán searvegotti (ja daid vihtaniid) lahka jearan dus, NN:as Dáhtutgo váldit NN:a alccesat áhkkán / boadnjin / ja ráhkistit su iluid ja morrašiid siste?
+Ipmila ja visot vihtaniid ovddas moai lohpidetne goabbat guoibmáseame dikšut ráhkisvuođa ja doarjut goabbat guoibmáseame olles eallima.
+Ipmila muođuid ovddas leat čoahkkanan / Mii leat čoahkkanan vihaheapmái dudno gaskkas.
+Ipmila ráfi, mii manná buot jierpmi badjel, várjala din váimmuid ja jurdagiid Kristus Jesusis.
+Ipmil attii Mosesii 10 báhkkoma Sinai-vári alde.
+Ipmilbálvalusa hámi árbejedje muhtin muddui iežaset ovdalaš judalaš oskkus.
+Ipmilbálvalusas geavahuvvo maiddái sámegiella dan láhkái ahte biibbalteavsttat, sálmmat ja liturgiijaoasit leat sámegillii.
+Ipmilbálvalusas leat máŋga iešguđetge ovdanbuktinvuogit nu mo giella, musihkka, liturgalaš giellasymbolat ja rumašgiella.
+Ipmilbálvalusas oaččut veahki ipmirdit eallimat ja gávnnadit Ipmiliin.
+Ipmilbálvalusat dollojuvvojit juohke sotnabeaivvi Ruoŧa girku searvegottiin, ja dávjá iežá beivviid maid.
+Ipmilbálvalusat Ipmilbálvalus addá vejolašvuođa gávnnadit Ipmiliin ovttas iežá searvegoddeássiiguin.
+Ipmilbálvalusat leat nu máŋgga hámi.
+Ipmilbálvalus
+Ipmilbálvalus juohke searvegottis Ruoŧa girku searvegottiin dollet ipmilbálvalusaid unnimusat juohke sotnabeaivvi.
+Ipmilbálvalus lávus?
+Ipmilbálvalus lávus?
+Ipmilbálvalus lea álo rabas buohkaide.
+Ipmilbálvalus lea Ipmila ja olbmuidgaskasaš deaivvadeapmi bálvaleami ja rohkadallama bokte.
+Ipmilbálvalus lea rabas buohkaide
+Ipmilbálvalus lea rabas buohkaide - Svenska kyrkan - Om oss
+Ipmil berošta min eallimis ja háliida aktavuođa juohkehaččain.
+Ipmil, boađe midjiide ráhkisvuođainat, liekkusvuođainat, veahket min eallit dás maŋás.
+Ipmil, boađe midjiide ráhkisvuođainat, searvevuođainat, veahket min eallit dás maŋás.
+Ipmil, buressivdnit attáldagaid maid dál guoddit dutnje.
+Ipmil čuvge muođuidis midjiide dálkkasteapmin, čuožžileapmin ja eallimin.
+Ipmil, dainna doaivvuin ahte oktii beassat du oaidnit muođus muhtui mii rohkadallat nugo Jesus Kristus ieš lea min oahpahan.
+Ipmil, don addet midjiide eallima ja lohpidit leahkit minguin ealidettiin ja jámidiin, áiggis ja agálašvuođas.
+Ipmil, don guhte dagát girkot eallin, mii giitit du daid ovddas geat ledje ovdal min.
+Ipmil, don guhte leat bajásčuožžileapmi ja eallin, atte NN:ai / sutnje / du ráfi ja čuvgešii du agálaš čuovga (+) sutnje.
+Ipmil, don guhte leat min váimmuin, mii giitit du ilu ja eallinmovtta ovddas.
+Ipmil, don guhte leat sin čuvvon eallima čađa ja gávnnadan singuin gásttas, divtte sin álo dovdat du lahkaorruma ja buressivdnádusa.
+Ipmil, don guottát min ealidettiin ja jámidiin./Ipmil, odne mii oažžut muittuhusa jámolašvuođasteamet.
+Ipmileamet, don guhte leat bajásčuožžileapmi ja eallin, atte NN, su du ráfi ja čuvgešii du agálaš čuovga (+) sutnje.
+Ipmileamet, giitu go gohčut min čuovvut du.
+Ipmileamet, go buot du ráhkisvuhtii čáhká, giitu dan ovddas ahte don ođđa eallima attát ja roahkkatvuođa šaddat ja ahte váikkuhat árbmugasvuođain min siste.
+Ipmil, giitu du lohpádusas ovttastahttit min duinna, gaskaneamet ja olles sivdnádusaidatguin ja ahte gástta čáhci addá midjiide oasi du Bártni eallimis, jápmimis ja bajásčuožžileamis.
+Ipmil, giitu ráhkisvuođa ja oktavuođa ovddas olbmuid gaskkas.
+Ipmil hálddaša buot, muhto bahás vuoiŋŋat sáhttet váldit olbmuid iežaset háldui.
+Ipmil háliida ahte mii buohkat galgat boahtit su lusa, son čuorvu min ja ohcá láhppon mánáidis su Bassi vuoiŋŋa bokte.
+Ipmil háliida ahte mii galgat diehtit eanet Ipmila riikka birra ja ráhkisvuođa birra.
+Ipmil háliida leat min lahka olles eallima, gádjut min visot dain mat návccahuhttet ja dainna lágiin ođastahttit min eallinvejolašvuođaid.
+Ipmilii giitu! Giitot mii Ipmila.
+Ipmilii giitu. Giitot mii Ipmila.
+Ipmilii giitu! Giitot mii Ipmila.
+Ipmil ii leat vuolggahan Bártnis máilbmái dubmet dan, muhto vai máilbmi bestojuvvošii su bokte.
+Ipmilis lea botnihis mearri viissisvuohta, árbmu ja ráhkisvuohta.
+Ipmil Láppis, guhte máilmmi suttuid guottát, du ráfát atte.
+Ipmil Láppis, guhte máilmmi suttuid guottát, o, árpmit min, árpmit.
+Ipmil, lea ilá váigat ipmirdit man čáppat eallin sáhtta leat ja dievva iluin ja dasto sáhttá nuppástuvvat ja nu bákčasin šaddat.
+Ipmil, mii rohkadallat buot sin ovddas geat moraštit.
+Ipmil, mii rohkadallat sin ovddas geat leat konfirmerejuvvon, NN:a ovddas ja ... Buressivdnit ja várjal sin eallingeainnuin.
+Ipmil olmmožin Jesusis lea earenomáš lagas aktavuohta Ipmilii, son lea Ipmil ieš olbmo hámis.
+Ipmirdandihte máŋggabealat teavsttaid ja áššeprosa lea deaŧalaš bargat gráfalaš ovdanbuktimiiguin, tabeallaiguin ja statistihkain.
+ipmirdit doahpagiid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja iešguđege jahkodaga siivvu birra
+ipmirdit doahpagiid jahkodagaid, dáhtoniid, mánuid ja jagiid birra (geardduheapmi maid 4. dásis ohppe)
+Ipmirdit earáid ságaid ja máhttit ovdanbuktit iežas oaiviliid lea deaŧalaš oassi ovttaskas olbmo giellagelbbolašvuođas.
+Ipmirdit go teavstta sisdoalu?
+ipmirdit ja atnit loguid praktihkalaš dilálašvuođain
+ipmirdit ja atnit sámegielat namaid biebmoelliid ja ávkeelliid birra ja atnit daid sámegielat namaid
+ipmirdit ja geavahit loguid geavatlaš dilálašvuođain
+ipmirdit ja muitalit álkis diđožiid, jearaldagaid ja dieđuid sámegillii
+Ipmirdit maid galget oahppat ja mii sis vurdojuvvo.
+Ipmirdit sturrodagaid, hivvodagaid, meroštallamiid ja mihtidemiid lea maid oassi giellagelbbolašvuođas.
+Iragiella lea dattetge spiehkastat dainnago hárve stáhta dáhttu dahkat áitojuvvon unnitlohkogiela iežas boahtteáigásaš váldogiellan.
+iskat fáttá máilmmiávvosa suokkardeamis, ja buohtastahttit ja ovdanbuktit iešguđet gálduid dieđuid
+iskat fenomenaid jiena, gulu ja rieja hárrái, digaštallat dárkomiid ja čilget mo jietna sáhttá bilidit gulu
+iskat funkšuvnnaid mat čilgejit praktihkalaš dilálašvuođaid, ja mearridit nullačuoggá, ekstremálačuoggá ja russenčuoggá ja dulkot bohtosiid praktihkalaš árvvuid
+iskat hydrokarbonaid, alkoholaid, karboksylsuvrriid ja karbohydráhtaid, válddahit ávdnasiid ja addit ovdamearkkaid buvttadanvugiide ja geavahanvugiide
+iskat ja klassifiseret čielga ávdnasiid ja ávnnasseaguhusaid luvvilvuođa čázis, bulešvuođa ja suvrra ja básalaš iešvuođaid mielde
+iskat ja registreret biohtalaš ja abiohtalaš fáktoriid ekovuogádagas lagašbirrasis ja čilget dáid fáktoriid oktavuođaid
+iskat ja válddahit dakkár ávdnasiid iešvuođaid mat adnojit buvttadanproseassas, ja árvvoštallat ávnnasgeavaheami birasgáhttema ektui
+iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid
+iskat soames dábálaš ávdnasiid kemiijalaš iešvuođaid ja dahkat ovttageardánis meroštallamiid mat gusket luvvadusaid láivudeapmái
+Iskkadanvuoigatvuođa sisdoallu čatnasa dasa mii lea dárbbašlažžan go galgá iskat leatgo rogganveara minerálat (§19).
+Iskkadanvuoigatvuohta buoremus vuoruhemiin lea maiddái eaktun oažžumis rogganvuoigatvuođa.
+Iskkadanvuoigatvuohta minerálaide maidda stáhta čuoččuha oamastanvuoigatvuođa gáibida dohkkeheami stáhtas (§13).
+Iskkadeami raporta čilgii maid sámegiela geavaheami iešguđetge servodatoktavuođain.
+Iskkadeamis sáhttá ovdamearkka dihtii jearrat:
+Iskkadeami ulbmilin lea kártet manne sámi servodagas lea veahkaválddálašvuohta lagaš oktavuođain, ja dasto mo ilbmama, eastadeaddji doaibmabijuid ja veahkkedoaibmabijuid sáhtášii buoremusat láhčit sámi álbmoga várás.
+Iskkadeami ulbmil lei gávnnahit man oallugat máhttet guđege sámegiela njálmmálaččat ja čálalaččat, ahkečoakkádusa, guđiin oktavuođain geavahit giela ja man muddui sámegiella geavahuvvo iešguđetge oktavuođain.
+Iskkadeapmi čájeha ahte mihá eambbo nuorat máhttet čállit sámegiela dál go ovdal, seammás geavahuvvo sámegiella unnán čálalaš hálddašangiellan.
+Iskkadeapmi čájeha maiddái ahte sámi guovlluid dovdomearkan lea heajos innovašuvdna.
+Iskkadeapmi čájehii maiddái ahte oallugat dovdet ahte sii máhttet veaháš sámegiela, muhto eai máhte nu olu ahte dustet geavahit giela.
+Iskkadeapmi váhnemiid gaskkas muitala maid muhtumat oaivvildit ságastallanáiggis:
+iskkadit ja válddahit lieđđešattuid ja čilget iešguđet šaddoosiid doaimma teavsttaiguin ja illustrašuvnnaiguin
+iskkadit ja válddahit muhtun fáktoriid mat váikkuhit siepmanšaddui ja šattuid šaddamii
+Iskkus goaŧŧonjálmmis
+Iskkus man olmmoš guođđá seallaiskkusváldimis lávejuvvo vurket.
+Iskkus sáddejuvvo buohcceviessolaboratoriai gos dat analyserejuvvo.
+Iskkus sáddejuvvo laboratoriai gos dat analyserejuvvo.
+Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii.
+Iskkus sáhttá árrat čájehit jus olbmos leat seallarievdamat main sáhttá vuolgit goaŧŧočeabetborašdávda.
+Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas.
+Iskkus sáhttá maid čájehit borašdávdda, vaikko dat lea hui eahpedábálaš.
+Iskkus sáhttá váldot vaikko goas jándoris. Ovdal iskosa váldima ferte čohkkehit 15 minuhta.
+Iskkusváldi, gii lea jortamovra dehe doavttir, lebbe várrogasat cinneseinniid dábálaš gynekologalaš instrumeanttaiguin mat galget leahkit gorutlieggasat.
+Iskkusváldin dáhpáhuvvá jođánit ja váldá beare moadde minuhta.
+Iskkusváldin lea riskkaheapme.
+Iskkusváldin lea riskkaheapme ja iskosa sáhttá dahkat vaikko lea áhpeheapme.
+Iskkus váldo dábálaččat gieđas asehis nálu vehkiin mii čuggejuvvo varrasutnii, venai.
+Iskkus váldojuvvo ovdaraksaravssas
+Iskkusvástádusa ferte álo veardidit makkár váivvit olbmos leat ja maid eará dutkamat čájehit.
+Iskkusvástádusa vuordin sáhttá leahkit váivi.
+Iskosat sáhttet dan lassin gevtojuvvot dutkamii ja eará dárkkuhussii maid dutkanetihkalaš komitéa dohkkeha.
+It dárbbaš muitalit dološ mánnávuođa vásihusaid birra jus ii jerrojuvvo justa dan birra.
+It dárbbat leat risttalažžan beassat buohcceviesugirkui.
+It dárbbat oskut go rohkadalat.
+It dárbbat ráhkkanit ovdal seallaiskosa mange sierra ládje, muhto ferte garvit anašeami dehe geavtit soames vuoidasa dehe sálvva jándora cinnis ovdal dutkama.
+It galgga Hearrá Ipmilat nama atnit duššálažžan.
+It galgga rihkkut náittosdili
+It ge galgga maid guođđit iskosa jus leat mánodávddat.
+Izu lea sámi nuoraid konseapta masa dál jo gullet radio-sáddagat ja sierra neahttasiidu.
+Ja ahte álgoálbmotbealli ovddiduvvo doppe gos lea mávssolaš ja áigeguovdil.
+ja assimileren eaktuda soapmasiid geat leat olggobealde ja geaid galgá váldit searvevuhtii dan bokte ahte dahká sin eanetlogu lágánin.
+Ja atte midjiide min suttuid ándagassii,
+Ja atte midjiide min suttuideamet ándagassii nugo maiddái mii ándagassii addit min velggolaččaidasamet.
+Ja bárdni guhte veahkeha iežas sámegielat eatni ja doaktára gulahallat buorebut ja dakko bokte maiddái sihkkarastit buoremus divššu.
+Jábmit galget áinnas veallát dábálaš johtingeainnu lahka, go dalle eai lean menddo okto báhcán dan botta go veallájedje ja vurde bajásčuožžileami.
+Ja dáhpáhuvvá jámma teknihkalaš ovdáneapmi dárkkuhussan unnidit suonjardosaid vel eanet.
+Ja Danica oažžu govaid maid ii goassige leat oaidnán: Lillehammer njuikenluohkát.
+Ja dat rievdá dađistaga go servodat rievdada iežas ideálaid ja árvvuid.
+Ja de sáhttá oahppi čállit eambbo cealkagiid daidda guoros sajiide nu ahte šaddá eambbo ollislaš muitalus.
+Ja dušše fal muhtumin leat olbmot min ovdal, luonddu veagas ja searválagaid, hábmen kulturmuittuid ja eanadagaid mat ánssášit saji UNESCO máilmmiárbelistui go dain lea erenoamáš ja oppamáilmmálaš árvu.
+Ja fápmu olbmuid dáhtus.
+Ja gádjut dálkkádaga.
+Ja gehččet, mon lean dinguin buot beivviid gitta dálá máilmmi loahpa rádjái.
+Ja gehččet, mon lean dinguin buot beivviid gitta dálá máilmmi loahpa rádjái.
+Ja gehččet, mun lean dinguin buot beiiid gitta dálá máilmmi loahpa rádjái.
+Jagi 1901 álbmotlohkan čáhjehii ahte Walesa álbmogis bealli hálai kymrigiela.
+Jagi 1978 liturgiija lea jorgaluvvon davvisámegillii ja julevsámegilli jagi 2008. Jagi 2007 rájis lea leamaš geahččalanortnegin oarjilsámegielalaš gástaliturgiija.
+Jagi 2004 rájes lea Megard bargan ossodatdirektevran sámi ja minoritehtapolitihkalaš ossodagas.
+Jagi 2005:s áššedovdijoavku ovddidii Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusaset.
+Jagi 2005:s searvvai Divttasvuotna Nordlánddas hálddašanguvlui, 2008:s Snoasa suohkan Davvi-Trøndelagas, ja 2009:s Loabát suohkan Romssas.
+Jagi 2007 nannejuvvojedje báikkálaš kontuvrrat mat leat Divttasvuonas ja Snoasas goabbáge ovttain journalistavirggiin, ja dan geažil leat sámegielalaš ođassáddagat radios ja tvs riggon sisdoalu ja geográfalaš viidodaga dáfus.
+Jagi 2007 rájis lea ođđa dutkanprográmma álggahuv- von - Program for samisk forskning II.
+Jagi 2008 besse guovttis sámi duogážiin Politiijaallaskuvlii.
+Jagi 2008 lágidii Helgelándda buohcciviessu dearvvasvuođafitnodat fágabeaivvi sámiid dearvvasvuođa birra ovttasráđiid Helgelándda sámi ovddasteaddjiiguin.
+Jagi 2008 lasihuvvojedje riikka njealji dearvvasvuođaregiuvnna doaibmadokumeanttaide čuovvovaš sánit: " Divššohasaide ja geavaheaddjiide ferte leat dat oadjebasvuohta ahte dihtet bálvalusaid leat sin várás ja ahte sin vuostáiváldet fuolain ja árvvusatnimiin.
+Jagi 2008 mannosaš raporta mii lea Norgga mánáidáitara, Ruoŧa mánáidáitara ja Suoma mánáidáitara ovttasbargoprošeavttas, man namma lea Sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta mieldeváikkuhussii ja dadjamuššii, čájeha ahte sihke oahpponeavvodilli, oahpaheaddjidilli ja skuvlajođihangotti miellaguottut leat dehálaš váikkuheaddji bealit mat sáhttet čilget manne nu ollu oahppit heitet oahpahallamis sámegiela.
+Jagi 2008 oaččui prošeakta YouTube julevsámegillii 150 000 ruvdnosaš doarjaga, ja vaikko prošeakta maŋiduvvui veaháš de dat dál lea álggahuvvon ja leat virgádan aitto oahppan julevsámegielat journalistta doaimmaheaddjin.
+Jagi 2008 ožžo 19 dáža mánáidgárddi main leat sámi mánát, doarjagiid lágidit sámegiela oahpahusa.
+Jagi 2008 rájis geavahuvvo maid oassi Sámeálbmotfoandda1 vuoittus giellaovddideaddji doaibmabijuide.
+Jagi 2009 álggahuvvui ortnet studeanttaid várás guđet čađahit dihto oahpaheaddjioahpuid, ee. masterprográmma oahpaheaddjioahpus mas lea giella dahje reálafága, nu ahte sin oahppoloanas sihkkojuvvojit oasit. Departemeanta áigu árvvoštallat sullasaš ortnega daidda guđet čađahit unnimusat 60 oahppočuoggá sámegielas iežaset oahpaheaddjivuođđooahpahusa oassin.
+Jagi 2009 čađahii son Public Administration mastereksámena Harvard University nammasaš universitehtas.
+Jagi 2009 galgá ráhkaduvvot gihpa giellabirrasa ja giellamovttiidahttima birra.
+Jagi 2009 giđa mielde lea ásahuvvon sámegielalaš soabahanjoavku davvisámi guvlui (Finnmárkui ja Romsii).
+Jagi 2009 ožžot 10 sámi giellaguovddáža doarjagiid Sámedikkis.
+Jagi 2010 leat plánejuvvon moanat doaimma mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide.
+Jagi 2012 álggahuvvo soalddáhiid geahpadeapmi.
+Jagi 2012 lea Bargobearráigeahčču ožžon oktiibuot 15 miljovnna kruvnnu.
+Jagi 2012 lea Norgga vuorru ruhtadit dán bálkkašumi.
+Jagi 2012 Sámediggi hálddaša 371 miljovnna kruvnno, maid sierra departemeanttat juolludit, ja dat lea sullii 11 miljovnna kruvnno eanet go 2011.
+Jagi 2013 listaevttohusat - man ollu evttohasat listtas
+Jagi 98 m. Kr. čállet romálaš ja greikalaš historjáčállit ártegis olbmuid birra Thules mat leat náhkiiguin bivttastuvvon ja mat bivdet bohccuid ja vájaldit sabehiiguin.
+Jagiid mielde PSA-árvu loktana vehá eanaš dievdduin daningo ovdaráksá šaddá stuoribun go ahki lassu.
+Jagis 2012 vuolláičálii Sámediggi šiehtadusa Norgga álbmotmuseain ja kulturhistorjjálaš museain das ahte oažžut máhcahuvvot badjel 2000 historjjálaš dávvira sámi museaide.
+Jagit ja beaivvit molsašuvvet, muhto don leat seammá.
+Ja go dat mii lea nohkavaš, lea gárvvohuvvon nohkameahttunvuođain, ja dat mii lea jámolaš, lea gárvvohuvvon jápmemeahttunvuođain, dalle ollašuvvá dat sátni mii lea čállojuvvon: Jápmin lea njielastuvvon ja vuitojuvvon.
+Ja go lei čohkkámin sudnuin beavddis, de válddii láibbi, logai giittusrohkosa, doadjalii dan ja attii sudnuide.
+Ja go mon lean mannan ja lean gárvvistan didjiide saji, de boađán fas ja válddán din lusan, vai dii livččiidet doppe gos mon lean.
+Jahkásaččat Leanastivra máksá organisašuvdnadoarjagiid organisašuvnnaide mat ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid juvddálaččaid, romálaččaid, ruoŧasuopmelaččaid ja duortnusleagihiid.
+Jahkásaš bušeahtaid bakte lea Sámediggi ráddjen ruđaid mearraealáhusaide.
+Jahkásaš dieđáhusastis jagi 2008 Dearvvasvuohta Davvi Regionála dearvvasvuođafitnodat dieđiha ahte dearvvasvuođafitnodagaid dulkonbálvalusa čađahanvuohki lea ordnejuvvon, earret Helgelándda buohcciviesus, mas leat bargamin fálaldaga lágidemiin.
+Jahkásaš penšuvdna meroštallojuvvo go čoggojuvvon penšuvdnavuoigatvuođat juhkkojuvvojit einnostuvvon penšunistaagi juohkinloguin, mii mearkkaša ahte penšuvdna heivehuvvo álbmoga eallinlági mielde nugo álbmotoajus.
+Jahkásaš vuoruheamit ja doaibmabijut galget boahtit ovdan Sámedikki bušeahtas ja jahkedieđáhusa boađusolaheamis.
+Jahkeceahki maŋŋel Njálmmálaš gulahallan
+JahkeceahkkiVáldooasit 8.-10. Guorahallat giela geavahusasGiella ja gulahallan
+JahkeceahkkiVuohki 10. jahkeceahkkiGeahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+JahkeceahkkiVuohki 10. jahkeceahkkiOahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
+JahkeceahkkiVuohki 10. jahkeceahkkiOahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Jáhkehahttivuođarehkenastimis čállá lohkun man stuorra jáhkehahttivuohta lea ahte dáhpáhus dáhpáhuvvá.
+Jahki 2012 lea maŋimuš jahki ahte leat oahppit dán skuvllas, go gielda lea mearridan heaittihit skuvlla čavčča rájes.
+- Jahki 2013 lea nationála giellajahki, ja dan dihte leage hui somá almmuhit ahte sámediggeráđđi bušeahtastis evttoha doarjaga guovtti ođđa sámi giellaguovddážii.
+Jáhkkimis čohkkájedje beavddi birra, ná bođii oktasašvuohta ovdan, go buohkat válde oasi.
+Jáhkkimis unnit go bealli lullisápmelaččain geat máhttet gielasteaset.
+Jáhkku lea ahte oahpahusa válljodat ja buorre diehtojuohkin sámegiela oahpahusfálaldagaid birra, váikkuhit dasa man olut válljejit sámegiela skuvlaáiggi miehtá.
+ja ii dušše jođihit - sámi giellabargui.
+Ja Ipmil sivdnidii olbmo iežas govvan, Ipmila govvan son sivdnidii su, olmmájin ja nissonin son sivdnidii sudno.
+ja juohkelágán dálkkis, go dáinna fuolahat eallima sivdnádusásat.
+Jåma dadjá viidáseappot ahte hástalusat leat ollu vaikko maŋimuš logijagis lea ovdáneapmi leamaš positiivvalaš, ja lea hui deaŧalaš ahte Sámediggi ráhkada mihttomeriid ja strategiijaid viidáseappo bargui sámegiela ovddidemiin.
+ja máná ovdáneami birra okte jagis. Maid sáhtán mun dahkat? Don gii leat vánhen
+ja meänkiela ja sámegiela oktavuođaiguin
+Ja mii leat deaivvadan ollu eaiggádiiguin geat leat atnán ávvira dáin visttiin.
+Ja min ealáhusat nu go boazodoallu gártet eanet riidduide stuoraservodaga áibbašemiide roggat eanet minerálaid.
+jámolašvuohta ja ovddasvástádus. Hearrá, don leat leamaš min orrunsadji sogas sohkii.
+Ja mon attán daidda agálaš eallima; dat eai láhppo agálašvuođas ge, ii ge oktage gaikkit daid eret mu gieđas.
+Ja mon gullen truvnnus alla jiena cealkimin: "Geahča, Ipmila orrunsadji lea olbmuid luhtte. Son orru sin searvvis, ja sii leat su álbmot, ja Ipmil ieš lea sin luhtte.
+Ja mo sáhttá oahppi doaibmat bures ja ovdánit árvvusatnima ja gierdilvuođa dáfus?
+Ja mun giittán sin geat árjjálaččat veahkehedje, čorgejedje ja divodedje.
+(Ja mu ráhkisvuođa mearkan mon guottán / mon attán dutnje / mon vuostáiválddán dán suorbmasa.
+Ja nu guhká go dat dahkko dušše sámi áššin, de dat dahká ovdáneami váttisin, sihke dážaide ja sápmelaččaide.
+ja nuoraide Norgga girkus, maiddái sámi.
+ja oahpahettiin sin doallat buot dan maid mun lean gohččun din doallat.
+ja oainnu čalmmehemiide, friddjan dahkat sordojuvvon olbmuid ja sárdnidit Hearrá árpmu jagi.
+ja ollisin šaddat ealli oaffarin Kristusis.
+Jápmima seahčagas lea suddu, ja suttu fápmu lea láhka.
+(Jápminbottus, maŋimuš beaivve,
+Jápmin, gos lea du seahčagas?
+Jápmin gos lea du vuoitu?
+Jápminlohku sáhttá allat šaddat dálvet jus dálvi lea heitot ja sarvát eai leat čakčadálvvi háhppehan ruovttoluotta oažžut oasi gorutbuiddiin.
+ja Ruoŧa álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid birra.
+Ja sámi guovlluin lea oppalaččat stuorra gávpesuođđan.
+Ja sii galget geavahit dihtomiela ¨laččat sámegielnamahusaid.
+Ja soai vulggiiga dan seammás ja máhcaiga Jerusalemii.
+Ja son čilgegođii sudnuide dan mii čuožžu su birra buot čállagiin, gitta Movssesa rájes ja buot profehtain.
+Ja son válddii sin sallasis, bijai gieđaidis sin ala ja buressivdnidii sin.
+Ja váhnemiid birra, geat bidjet áiggi ja searaid ásahit sámegiel oahpahusa doppe gos dát fálaldat ii vuos gávdno.
+ja váikkuhanfápmu vai Ruoŧŧa buorebut galgá
+ja veahket su beaivvis beaivái eallit gásttas.
+Jávohisvuođa gáibádus guoská buot bargoveaga man ovttaskas deaivá divššus.
+Jávohisvuođa gáibádus guoská maid daid geat barget apotehkas.
+Jeagil šaddá hihtásit, sullii 10 proseantta jagis.
+Jeagil suddá jođánit bohcco čoavjjis ja lea danin energiijavallji.
+Jeagil
+Jearahallama sáhttá áinnas báddet nugomat mp3-báddenrusttegii.
+Jearahallama sáhttet juogo báddet dahje filbmet.
+JEARAHALLAMIS Ž Muitte ahte bargojearahallamis sáhttet leat guokte dahje vihtta bargii fitnodagas geat leat mielde jearahallamis.
+jearahallat ja refereret
+Jearahallat
+Jearahallot
+Jearaldagat áššesisdoalu birra vástida Enheten för
+Jearaldagat ja vástádusat guobbaris vuolledábiin
+Jearaldagat maidda galgá vástidit
+Jearaldagat miellahttuvuođa birra Ovdal šadde olbmot Ruoŧas riegádettiin automáhtalaččat miellahttun Ruoŧa girkui.
+Jeara ráđi
+Jearrančoavdda doaibmá nu ahte vástádus almmuhuvvo, ja vástádussii galget dasto oahppit de ráhkadit gažaldaga.
+jearrat jus juoga lea eahpečielggas
+jearrat jus juoga lea eahpečielggas
+Jeavddalaš dárkkástusat
+Jeavddalaš diehtojuohkima báikegoddeprográmma birra sáhtát oažžut jus diŋgot Eanandoallodoaimmahaga ođasreivve sin ruoktosiiddu čađa.
+jeđđehus gievra eallima áigge fámolaš veahkkin. Várjala, cahkkida oskomet Ipmilii.
+jeđđejeaddji, ja guotte min.
+Jesusa bakte mii oahppat eanet Ipmila birra ja maid son háliida.
+Jesusa nammii.
+Jesusa nammii.
+Jesus boahtá máilbmái danin go Ipmil ráhkista min ja háliida rahpat agálašvuođa midjiide, sihke jápmima ovdal ja maŋŋel.
+Jesus cealká: "Dat guhte čuovvu mu, ii goassege vádjol seavdnjadasas, muhto sus lea eallima čuovggas."
+Jesus cealká sutnje: "Mon lean bajásčuožžileapmi ja eallin; dat guhte osku munnje, oažžu eallit vaikko vel jápmá ge.
+Jesus geavaha dán namahusa iežas birra.
+Jesusis ledje eambbo namat:
+Jesus Kristusa (min Hearrá) bokte.
+Jesus Kristus gohčču du máhttájeaddjin orrut.
+Jesus Kristus, guhte beastá buot bahás ja bassi Vuoigŋa, guhte fámu addá
+(+) Jesus Kristus lea bajásčuožžileapmi ja eallin / Jesus Kristus du bajásčuoččáldahttá maŋimuš beaivve.
+Jesus lea vuoitán ja lea Hearrá jápmima badjel.
+Jesus loaiddastii sin ovdii ja sártnui sidjiide:
+Jesus loaiddastii sin ovdii ja sártnui sidjiide: "Munnje lea addojuvvon buot fápmu almmis ja eatnama alde.
+Jesus oaffaruššui soabahussan min suttuide.
+Jesus oahpahii min rohkadallat Áhččámet, das leat čieža rohkosa, ja dát čieža rohkosa rohkodallet buot maid mii dárbbašat.
+Jesus riegádii stáljas Betlehemas.
+Jeusa namma máksá: Ipmil beastá.
+Jienastangoarta gáibiduvvo álo ovdagihtii jienasteamis.
+Jienastangoarta sáddejuvvo dan čujuhussii gos leat čálihuvvon.
+Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit.
+Jienastangoarttas gávdnojit du persovnnalaš dieđut ja das čuožžu maiddái makkár válggain don beasat jienastit, goas ja gos.
+Jienastanvuohki lea sullii seammálágán go eará almmolaš válggain.
+Jienastanvuoigaduvvon lea son gii gullo Ruoŧa girkui ja maŋemusat válgabeaivvi deavdá 16 jagi.
+Jienasteapmi áirrasa bakte dáhpahuvvá sullii seammáláhkai go reivve bakte muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. "
+Jienasteapmi
+Jienasteapmi reivve bakte dehe eará olbmo bakte gáibiduvvojit sierra kuverttat man sáhtát oažžut iežat searvegottis.
+Jierpmálaš sániiguin buoridedje sii bákčasiid.
+Jietnadanprográmmat sáhttet addit olbmuide geain lea lohkan- ja čállinváttisvuođat vejolašvuođa ipmirdit iešguđetlágan teavsttaid, fágagirjjiid rájis aviissaid rádjai.
+Jietnadanteknologiijas lea sáhka olbmo jietnadeami gieđahallat dihtoriin, erenoamážit bidjat dihtora dovdát olbmo jietnadeami ja ráhkadit olbmo jietnadeami.
+Jietnadeapmi lea čájehuvvon leat beaktilis vuohki juohkit dieđuid.
+Jietnafiillat maid oahppit ráhkadit sáhttet leat gárvves buktagat maid oahpaheaddji sáhttá árvvoštallat.
+Jitnemen lea guohtunguovlu Vilhelmina södra čearu váste.
+Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon biepmus ja dearvvašvuohtan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.
+Jo1-dásis lea dát váldooassi gohčoduvvon bioteknologiijan govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.
+Jo1-dásis lea dát váldooassi juhkkojuvvon ja gohčoduvvo energiija ja boahtteáigi ja suonjardeapmi ja radioaktivitehta govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.
+Jo1-dásis leat váldooasit Olmmoš ja luondu ja Luonddu girjáivuohta gohčoduvvon Guoddevaš ovdáneapmin govvidit mii váldooasis deattuhuvvo.
+Jo1 fidnofágalaš oahppoprográmmat
+Jo1:žis leat guokte variántta oahppoplánas.
+Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat
+Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii
+Jo3 lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii
+Jo álggahuvvon prošeavttaide árvalit juolludit 395,6 miljovnna kruvnno joatkkaruhtadeapmin.
+joatkit humadeami:
+Joatkkaoahpahusas skuvlajagi 2006-2007 ledje 285 oahppi ja fidnooahppi guđet ožžo oahpahusa sámegielas.
+Joatkkaoahpahusa vuoigatvuohta gullá sidjiide geat leat čađahan vuođđoskuvlla dahje sullásačča, ja geat ovdal eai leat čađahan ja joatkkaskuvlaoahpu.
+Joatkkaoahpahus man namma lea "Mánáidsuodjalus unnitlohkoperspektiivvas ", galgá árvvoštallojuvvot.
+Joatkkaoahpahussii sáhttá departemeanta mearridit láhkaásahusaid mas daddjo ahte dihto skuvllat galget oahpahusa sámegillii ja sámegielas dahje sierranas sámi fágain.
+Joatkkaskuvlaoahpahus Jåhkåmåhke gieldda joatkkaskuvllas, Bokenskuvllas.
+Joatkkaskuvllat
+Joatkke čállimis sátnebáŋkui sániid dađistaga go ođđa sánit ihtet.
+Joavkku jođiheaddji lea ovddeš sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma, Åarjel-Saemiej Gïelh.
+Joavkkus leat mánáidgárdebargit iešguđet guovllus riikkas.
+Joavkkut čohkkejit sin fáttá birra dieđuid lagamus siiddas.
+Joavkkut sáhttet bargat dán seamma, dahje válljet dahje oažžut fáttá juohke joavku.
+Joavkobargu lea ohppiide sosiála hárjehallan, ja sii ožžot vejolašvuođa geavahit doahpagiid maid ohppet, go ságastallet.
+Joavkologga 2, bargo- / dađistagalogga Bargo- / dađistagalogga govvida dili, bargovugiid ja árvvoštallama lassin oahpaheaddji mearkkašumiide.
+Joavkologga 3, loahppalogga Maŋŋil go rollaspeallu lea čađahuvvon, sáhttá proseassa ja bohtosa čoahkkáigeasu čállit loggii, ovttaskas oahppái dahje olles jovkui.
+Joavku Á - bealljemearkkat: Garddis galget oahppit čohkket siidda boazodoallobearrašiid bealljemearkkaid.
+Joavku A - miessemearkun: Movt čađahuvvo mearkun?
+Joavku B - Oaivvi ja goruda guolgaivnnit: Gárddis galget oahppit jearahit, sárgut ja govvet bohcco oaivvi ja goruda guolgaivnniid.
+Joavku C - Varris ja njiŋŋálas agi mielde
+Joavku doallá vissis meari gávnnademiid hárjánan jođiheddjiiguin ja dát sáhttá heivet dasa gii lea manahan eallinguoimmi, máná dehe boares váhnema.
+Joavku lea dál loahpaheamen barggus.
+Joavku lea doaibman prošeavtta "Kristuskránsa " olis, ja joatká maiddái maŋŋá.
+Joavku oamasta vuoigatvuođaid "Kristuskránsa " - prošektii.
+Jođánis roassoveahkki, guhkálaš ovdáneapmi, rahčamuš vuoiggalašvuođa ovdii ja eanet go čuohtejahkásaš ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias.
+Jođidettiin dálveeatnamiidda dahje dálveeatnamiin sáhttet johtingeainnut siskkildit váttes rastenbáikkiid dego ovda mearkka dihte eanuid, raŧiid dahje ruovderaŧiid.
+Jođihangoddi galgá maiddái válljet ovddasteddjiid ja áirasiid čoahkkimiidda ja konferánssaide maidda Sámediggi searvá, ja fuolahit áššebáhpiriid sáddema Sámedikkis mearriduvvon bargoortnega mielde. Dievasčoahkkima jođihangottis lea vihtta lahttu ja válljejuvvojit dievasčoahkkima áirasiid gaskkas.
+Jođiheaddji čájeha jáhku ja luohttevašvuođa bargiide.
+Jođiheaddji doarju bargiid nu, ahte vásihit máhtestuvvama barggus.
+Jođiheaddji ferte aktiivvalaččat váikkuhit bargui hábmet buriid oktavuođaid mánáid ja ollesolbmuid gaskii, mánáid gaskii ja ollesolbmuid gaskii, oktan váhnemiiguin.
+Jođiheaddji ferte leat dihtomielalaš iežas rolla ektui ja čuovvolit šiehtadusaid ja njuolggadusaid.
+Jođiheaddji galgá fuolahit nu ahte áššit gieđahallojuvvojit farggamusat.
+Jođiheaddji galgá leat duopmár dahje galgá leat nana duopmárhárjánupmi.
+Jođiheaddji giehtaspábba joavkkus IK Driv, Bergenis
+Jođiheaddji ieš berre diehtit ođđa dutkamiid ja teoriijaid birra.
+Jođiheaddji ieš fas ferte leat buorre rolla modealla.
+Jođiheaddji jođiha mánáidgárddi ovdánahttinbarggu
+Jođiheaddji lea guovddáš oktavuođahuksejeaddji
+Jođiheaddji lea mánáidgárddi ollesolbmuid ja mánáid jođi headdji.
+Jođiheaddjis ii leat oktoovddasvástádus
+Jođiheaddjis lea guovddáš rolla proseassa jođiheaddjin.
+Jođiheaddjis lea ovddasvástádus hábmet organisa šuvdnavieruid mat leat doarvái rahpasat dasa ahte bargit sáhttet addit guhtet guoibmáseaset dieđuid mat leat bagadallama, ovttasbarggu, smiehttama ja iežas geavada rievdadeami vuođđun.
+Jođiheaddjis lea stuorra ovddas vástádus mánáidgárddi psykososiála bargobirrasii.
+Jođiheaddjit
+Jođiheaddji váikkuha buori ovttasbargovuigŋii
+Jođiheaddji várrelahttu lea Dárkkistangotti nubbinjođiheaddjin.
+jođihit čoahkkima
+jođihit doaimmaid maid viggamuš lea nannet váikkuhanmáŧolašvuođaid nášuvnnalaš unnitlohkui, ovddidit iežas nášuvnnalaš unnitlogujoavkku iešdovddu, kultuvrra ja giela, vuosttildit vealaheami dahje juohkit máhtu iežas joavkku birra.
+jođihit doaimma olggosguvlui sámegielgeavaheapmi
+jođihit ja refereret čoahkkimiin ja digaštallamiin, albmanahttit oaiviliiddis ja árvvoštallat mii lea áššálaš ákkasteapmi
+Jogo mii dal eležat dahje jámežat, de mii gullat Hearrái.
+John B. Henriksen Riikkaidgaskasaš ovddasteaddji john.henriksen@samediggi.no
+Johtilat válgalohkamat, nu ahte gaskaboddasaš válgabohtosat almmuhuvvojit juo válgaija
+Johtočállosis ja mearrádusain mat leat Sámediggeválgga birra, biddjojuvvojit sámegiel veršuvnnat departemeantta neattasiiduide www.regjeringen.no/aid ja Sámedikki neahttasiidduide www.samediggi.no.
+Johttin galgá dieđihuvvot guoskevaš boazoorohagaide ja čearuide.
+Johttin galgá leat Dolppi davábeale oasi čađa eanemusat 14 beaivvi čakčat ja eanemusat čieža beaivvi giđđat, ja galgá dieđihuvvot Geaggánvuomi čerrui unnimusat čieža beaivvi ovdal.
+Joksamis min mihttomeriid Sámediggi doaimmaha fágalaš bagadallama duojáriidda, duohtandahká duoji ealáhusšiehtadusa ja ruhtada doaibmabijuid mat dagahit ahte duodji ovdánahttojuvvo ealáhussan.
+Jon Gauslaa (jođiheaddji)
+Jonhild Joma, máttasámi áirras / Nidaros bismmaguovlu
+Jorbamállet feaskkir ja rabas sisgovat leat dego rabas lávdi, buohkat oidnet guđet guimmiideaset ja sii - duppalin oidnet - movt ivdnás olbmot rievdadit vistti ivdnás ja ealli lávdin, maid kontrastan leat viiddis duoddarat olggobealde.
+Jorgaleamit dehálaš oassi barggus Sámegiella, visot suopmanat, lea identitehta ja kultuvrra guoddi.
+Jorgaleamit sámegillii ja ipmilbávalusteavsttaid jorgaleapmi ja heiveheapmi buot golmma sámegillii lea biddjojuvvon Girkoráđđái / Sámi girkoráđđái bargun.
+Jorgaleapmi ja dulkon gaskkal sámegiela ja eará gielaid gullá maid váldosuorgái.
+Jorgaleapmi
+Jorgalit / heivehit dárogielas sámegillii
+jorgalit iežas čállin teavsttaid dárogielas sámegillii
+jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii
+jorgalit njálmmálaččat álkis teavsttaid
+jorgalit teavsttaid sámegillii
+jorgalus - ii almmolaš)
+Jorm guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Geainnu mielde riikkarájis Östra Vallervattnet bokte Stora Blåsjön gillái, das fas Stor-Blåsjön - Lill-Blåsjön - Blåsjöälven - Stor Jorm - Kycklingvattnet - Kvarnbergsvattnet gitta Gäddede šalddi rádjái, das viidásit geaidnoráigge Murusjøenii, ja das riikkaráji mielde Östra Vallervattnetii.
+Jortamovra jortamovravuostáváldimis dehe etniidrávaguovddážis sáhttet dávjá maid veahkehit oažžut dan dieđu.
+Jos čohkkejuvvojit systemáhtalaš dieđut sámegielaid birra, de dat šattašii ávkin buot surggiid giellaovddideapmái.
+Jos daid almmolaš bargiid lohku galggaš stuorrut, geain lea máhttu sámegielas, de gáibiduvvojit buorit ortnegat sámegiela oahpahusa várás ja buorit ortnegat sámegiela deavdda- ja joatkkaoahpahusa várás.
+Jos dárbbašuvvo eanet veahkki PP-bálvalusas, de sáhttá máná / oahppi čujuhit PP-bálvalussii.
+Jos dát proseassa ii buvtte čovdosa, de leat sihke Norgga ja Ruoŧa eiseválddit gergosat dohkkehit ja bidjat fápmui dan konvenšuvnna mii juo lea šiehtaduvvon, čilge ráđđelahttu Jåma.
+Jos duostat luohttit guhtet guimmiidasamet, de mii ollet guhkkelii.
+Jos gárddis lea almmolaš boazolohkan de heive dan čuovvut ja oahppat movt ja manin dat dáhpáhuvvá.
+Jos giellahehttehusat heađuštit dan, de lea dearvvasvuođabálvalusa geatnegasvuohta fuolahit bálvalusa dohkálaš vuogi mielde álbmogii / geavaheaddjiide.
+Jos giella ja kultuvrra dovddaheamit leat eambbo oidnosis almmolaš servodagas, de dat sáhttá dasa váikkuhit ahte oarjilsámegiela geavaheapmi lassána, ja dan mielde sáhttet čuovvut dakkár váikkuhusat mat dahket ahte miellaguottut earáhuvvet ja olbmot ožžot eambbo diđolašvuođa sámegielas ja kultuvrras.
+Jos giellamolsašupmi dáhpáhuvvá almmá mange caggama haga, de loahpas ii báze ii oktage eatnigielalaš olmmoš.
+Jos giellamolsun lea joavdan dan muddui ahte ii šat leat vejolaš dahje lea váttis vánhemiidda oahpahit dan mánáidasaset, de mánáidgárddit ja skuvla šaddet dađe dehálat giellajoregin main vel lea vejolaš sidjiide nannet unnitlohkogiela sajádaga, geat dan háliidit.
+Jos giliskuvllat heaittihuvvojit, jogo davvisámi, julevsámi dahje oarjilsámi guovllus, de dakkár heaittiheamit sáhttet funet čuohcit sámi servodagaid giellaovdáneapmái ja nu maiddái oppa sámi servodahkiige.
+Jos girdilivččen iđitroađi soajáiguin ja seivvošin ábi olggumus ravdii, de doppege du giehta fáhte mu, du olgeš giehta doallá mu gitta.
+Jos guovtti ohccis árvvoštallojuvvojit leat ovtta buorit báhpárat, de dat ohcci beassá ohppui guhte máhttá sámegiela.
+Jos háliidit dili ain buorránit ovddos guvlui, de fertet ain áŋgiruššat ulbmillaččat.
+Jos juo leat gásttašuvvon iežá risttalaš searvegottis sáhtát šaddat miellahttun Ruoŧa girkui go leat leamaš girkohearrá ságain.
+Joskos go lea 10 ja 13 jagi gaskkan lávejit eatnasat ollet rávásmanahkái.
+Jos lea dárbu divodit vistti, de ferte dan dahkat ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Jos lea headjabára luhtte, de láve dábálaččat dollot liige čoahkkin girkus vai besset ságastallat seremoniija birra báikki nalde.
+Jos leat eahpesihkkar leat go miellahttu dehe jos dus leat iežá jearaldagat miellahttuvuođa birra de gulahalat searvegottiin gos orut.
+Jos leat eahpesihkkar makkár searvegoddái gullot, sáhtát ohcat dan neahttačujuhusain mii lea olgešbealde.
+Jos mánná ii leat gásttašuvvon de sáhttá bearráigeahčči dieđihit mánás miellahttun Ruoŧa girkui.
+Jos mii atnit álbmotlohkamiid gáldun, de mii oaidnit ahte kymrigielalaččaid lohku dál vuosttamuš geardde čuođi jagis lea lassánišgoahtán.
+Jos mii eallit, de eallit Hearrá várás, ja jos jápmit, de jápmit Hearrá várás.
+Jos mis leat návccat árvvusatnit sierranasvuođaid, de nanusmuvvat.
+Jos mu oažži ja váibmu vuoimmehuvvá, de Ipmil lea agálaččat mu váimmu bákti ja mu oassi.
+Jos mu oažži ja váibmu vuoimmehuvvá, de Ipmil lea agálaččat mu váimmu bákti ja mu oassi.
+Jos mus leat don almmis, de mon in sáva šat maidege eatnama alde.
+Jos nu ii livčče, de mon cealkkášin didjiide dan.
+Jos oahppolihtut baicce lágidit oahpahusa vuođđoskuvlla ja/dahje joatkkaskuvlla dásis almmá mange soahpahmuša gielddain dahje fylkkagielddain, de gáibiduvvo kursadivat.
+Jos oktasaš mihttomearit ja oassemihttomearit deattuhuvvojit menddo sakka, de sáhttet oahppit dovdat iežaset heajubun, ja dat sáhttá goazahit ovdáneami.
+Jos organisašuvdna ii leat registrerejuvvon sámepolitihkalaš organisašuvdnan, de lea liikká vejolaš searvat sámediggeválgii jos bidjá listta man leat vuolláičállán unnimusat 30 olbmo geat leat Sámedikki jienastuslogus válgabiires.
+Jos organisašuvdna lea juo registrerejuvvon sámepolitihkalaš organisašuvdnan Sámedikki registaris, de galgá organisašuvdna maŋimusat ođđajagemánu 2. b. 2013 sáddet ođasmahttojuvvon dieđuid dan birra geat dat leat mielde organisašuvnna doaimmaheaddji orgánas.
+Jos organisašuvdna lea ožžon unnimusat 60 jienastaga válgabiirres dahje unnimusat 200 jienastaga olles riikkas, de lea doarvái jos listaevttohusa leat vuolláičállán unnimusat guovttis organisašuvnna báikkálaš ossodaga stivralahtuin.
+Jos sámegielaid boahtteáigi galggaš leat oadjebas, de gáibiduvvo ahte gielddat ja báikegottit suodjalit ja viššalit geavahit sámegiela iežaset guovlluin dainna fuolain, ahte sámegiela lea vejolaš bures oahpahit mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain, ja dainnage fuolain ahte vánhemiidda ja eará rávesolbmuide maid leat buorit vejolašvuođat oahppat sámegiela.
+Jos soamis ii sáhte boahtit rohkoslatnjii buohccivuođa dihte de báhppa sáhttá fitnalit su luhtte.
+Jos váidaluvvo, de váidalus galgá sáddejuvvot Kultur- ja girkodepartementii.
+journálamáŋggus goluid
+Julevsámegiela dáfus, de celkojuvvo ahte dušše unna mánnálogoš ohppet sámegiela ja hirbmat hárvásat hállet giela.
+Julevsámegielagat leat oalle čoahkis Divttasvuona ja Hápmira suohkaniin Nordlánddas.
+Julevsámegiela ja oarjilsámegiela dáfus, de dat leat maŋimuš logiid jagiid ovdánan veaháš.
+Julevsámegiela nannenbarggus lea Divttasvuona suohkan hui dehálaš danne go dát lea áidna suohkan julevsámi guovllus mii lea mielde sámegiela hálddašanguovllus.
+Julevsámegielas ja oarjilsámegielas leat jáhkkimis unnit go duhát geavaheaddji.
+Julevsámegillii ja lullisámegilli eai vuos gávdno nu ollu, muhto veaháš gal.
+Julevsámi giellaguovlu
+Julevsámi giellaguovlu lea davvin Bálága rájes luksa Sáltoduoddara rádjái, ja fátmmasta earret eará Divttasvuona, Hápmira, Stáiggu, Oarjelii-Foalda suohkaniid ja oasi Fuosku suohkanis i Nuorta-sáltus.
+Julevsámi giellaguovlu manná Bállahis davvin Sáltoduoddarii lullin.
+Julevsámi ja oarjilsámi guovlluin lea gielladilli erenoamáš váttis.
+Julevsámi vahkku lágiduvvo juohke jagi Divttasvuonas ja dalle leat fokusis julevsámegiella ja nuorat.
+Julggaštusas deattuhuvvo maiddái sámiid riekti nannet sin politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid.
+Julggaštusas dohkkehuvvo čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanriekti, nugo sámi álbmoga riekti friija mearridit iežas ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovddideami ja iežas etluondduresurssaid, ja dasto riekti friija mearridit iežaset politihkalaš dili.
+Julggaštusas válddahuvvojit vuoigatvuođat iešmearrideapmái, eatnamiidda ja resurssaide, konsultašuvnnaide friija dieđihuvvon miehtama mielde, kultuvrii, kulturárbái, árbedieđuide, gillii, dearvvašvuhtii ja oahpahussii.
+Julggaštus givssideami vuostá
+Juogadeames Sámedikki 2011 guovttegielatvuođadoarjaga ovdanboahtá Sámedikki 2011 bušeahtas 5.2.1 čuoggás.
+Juoga mii galggašii čuvvojuvvot iešguđetge báikkálaš, nationála ja riikkaidgaskasaš dásis.
+Juohke ahkedásis sáhttet leat oahppit guđet hállet sámegiela njuovžilit, oahppit guđet máhttet veahá sámegiela hállat ja oahppit guđet eai máhte maidege, muhto háliidit oahpahusa sámegielas.
+Juohke áidna dáin ealáhusain sáhttet doaibmat sámegielat domeanan, gos oahppit sáhttet fitnat, ja das ráhkadit rollaspealu.
+Juohke álbmot háliida dohkkehuvvot ja árvvusadnot dan buoremusa dihte, dan ráhkkásepmosa ja čábbámusa dihte iežas kultuvrras.
+Juohke áššis lea iežas áigi, ja eanaš searvevuođat rivdet dađistaga.
+- Juohkebeairasisma lea fáddá man lea deaŧalaš digaštallat ja mii sávvat ahte DON searvvat ja muitalat iežat vásáhusaid ja oainnuid, cealká Sagka Marie Danielsen loahpas.
+Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás ja dasa gullojit visot searvegottit bismágotti geográfalaš guovllus.
+Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás.
+Juohke eanadikkis lea buohccelávdegoddi mii galgá veahkehit jus it dovdda iežat oasálažžan iežat dikšui dehe eará ládje it leat duhtavaš dikšui.
+Juohke geahččaleami ođđa oahpaheaddjibagadallamiin sáhtát lohkat maid galggat dahkat čađaheami ovdal, botta ja maŋŋil.
+Juohkehaččas lea ieš riekti mearridit goas galgá anašit vuosttas geardde.
+Juohkehaččas lea namma.
+Juohkehaš doarju maid guovllu girkoviesuid ja kultuvrralaš árvvuid bearráigeahču boahttevaš buolvvaide.
+Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas.
+Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas.
+Juohke jagi ožžot illá 450 ruoŧŧelaš nissona goaŧŧočeabetborašdávdda dan sadjáigo, sullii 30 000 nissona, ožžot dieđu ahte sis leat seallarievdamat.
+Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda.
+Juohke láhkai galget váldit vuhtii boazodoalu ja iešguđet orohagaid áigodatgeavaheami, loahpaha sámediggepresideanta Keskitalo.
+Juohke lahttui nammaduvvo persovnnalaš várrelahttu seammá eavttuiguin go váldolahttu.
+Juohke lahttui nammaduvvo persovnnalaš várrelahttu seamma eavttuiguin go váldolahttui.
+Juohke miellahttostáhtas EO:as lea báikegoddeprográmma mii lea gustovaš áigodagas 2007-2013.
+Juohke oahppi sáhtášii ieš bovdet váhnemiiddis.
+- Juohke oahppi vállje ovttasráđiid oahpaheddjiin ovtta báikenama man birra ohcá eambbo dieđuid:
+Juohke ođđa oastimis ovttaskas álgá dan golus masa leai ollen ovddit oastimis ja goargŋu ovddos bajás guvlui ráhpa.
+Juohke olbmo leat sivdnidan iežat govvan.
+Juohke orgánas lea ovddasvástádus háhkat dohkálaš sámegielalaš bargiid.
+Juohke sajis barget olbmot eallimeaset váikkuhemiin ja rievdademiin.
+Juohke sámegielagis galgá leat vuoigatvuohta geavahit sámegiela go deaivvada almmolašvuođain beroškeahttá gos orru.
+Juohke sápmelaččas lea vuoigatvuohta oahppat ja geavahit sámegiela.
+Juohke searvegoddi Ruoŧa girkus almmuha iežas searvegoddebagadusas got sii barget omd. sámegillii.
+Juohke searvegoddi sáhttá ieš gávdnat vugiid mii botke jávohisvuođa ja ásaha doaimmaid, vai vel eanebut dovdet ahte girku lea utnolaš ja
+juohkit sániid stávvaliid mielde
+Juoiganárbevierru ja luohti
+Juoigan lea máŋgasiid mielas dat, mii ovdanbuktá sámi identitehta.
+Juoigan lea váttis muhtun girkolaš birrasiidda.
+Juoigan, sámi mánáidlávlagat, sámi musihkka, sálmmat, sámi muitalusat jna..
+Juolludeamit maid odne oažžut stáhtas dušše fal guovttegielat bálvalusfállui, galget mannat sámegiela ovddideapmái ja doaibmabijuide mat ovddidit giellaovdáneami giellaresursasuohkaniin.
+Juolludeamit sámi ulbmiliidda - regjeringen.no
+Juolludeapmi mii lea sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu gielddaid ja fylkkagielddaid várás, máksojuvvo jahkásaččat dihto Sámedikki mearridan eavttuid mielde.
+Juovlamánu 14. beaivve ledjen mielde ávvudeamen Roald Amundsen ja su olbmáid Lullipolas.
+Juovlamánu 1999 mearridii riikkabeaivi Ruoŧŧa (Sverige) galgá oassálastit Europa-ráđi rámmakonvenšuvdnii riikkalaš unnitloguid suoji birra ja europálaš njuolggadussii riikkaguovlluid- dahje unnitlogugielaid birra.
+Juovlamánu 4.
+Juovlamánu 5.
+Juovlamánu 6.
+Juovlamánu 7.
+Juovlamánu 8.
+Juovlamánu 9.
+Juovllat leat nu somás áigi
+Jurdagat ivttábeaivvis, Aili Keskitalo bokte
+Jurdagat vuosttaš geardde
+Jurdda doarjagiin lea doarjut ja leat veahkkin organisašuvnnaid doaimmaide.
+Jurdda lea ahte ovdáneaddjiriikkat mat geahpidit luoitimiid vuovdenjáskamiin galget oažžut ruđalaš buhtadasa.
+Jurddaš ahte heđen dagaha dipma baikka ja váddásit luhčadávddas ferte vealtit dievasgordnejuvcca.
+Jurddašan maid makkár vuollegašvuođain sii lahkonedje dakkár báikkiid.
+jurddašeamis, mii deattuha ovttaláganvuođa eaktun, ja ii almmut nu olu daid erohusaid mat olbmuid gaskkas leat.
+Jurddašehpet mo dii sáhttibehtet láhčit beaivvi nu ahte mánát eanemus lági mielde ožžot oktavuođa muhtumiin dis go dárbbašit dan.
+Jurddašit ja árvvoštallat iežas barggu ovttas earáiguin, muddet ja bargat ulbmillaččat lea dárbbašlaš nannet mánáidgárdebarggu kvalitehta.
+Jurddašit maŋŋel dutkama
+Jurddaš mu ala váibmoláđisvuođain ja atte munnje Jesus Kristusa dihte ándagassii maid lean rihkkon du vuostái.
+Jurddat ahte mánáide geat šaddet gierdat duhpátsuovas birrasis álkibut boahtá nuorvu.
+Jur dego goruda njávkan ja cummisteamit sáhttet maid leahkit ráhkástallan.
+Jur doppe virus álkimusat darvána ja viidu.
+Jurista Ingrid Midtgaard duššai bombafalleheamis ON vuostá Nigerias.
+Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku.
+Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku.
+Jur ovdal sámi álbmotbeaivvi son galledii Oslo sámi mánáidgárddi vásiheames movt sii ávvudit álbmotbeaivvi.
+Jus áigeguovdilis ášši galgá gieđahallot Sámedikki dievasčoahkkimis, dan galgá dahkat nu árrat go vejolaš.
+Jus áigu váldit oktavuođa buohccedivššuin lea buorre ahte lea mihtidan temperatuvrra.
+Jus anilda ahte rihkkoš lea dáhkkon divššus sáhttá almmuhit polesii.
+Jus anilda iežas áššeheamit sierragieđahallon sohkabeali, sohkabealidentitehta, sohkabealeolggosbuktima, agi, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuoainnu, doaibmahehttehusa dehe seksualálaš mieđisvuođa dihte, sáhttá dát almmuhuvvot DO:i.
+Jus ásahit sierra doaibmabijuid sámi dahje sámegielat mánáide, de lea dehálaš ahte daid doaibmabijuid
+Jus áššeosolaš dohkálaš ákka haga ii boađe njálmmálaš šiehtadallamii dahje ii atte dieđu mearriduvvon áigái, de sáhttá Dárkkistangoddi goitge vuodjit ášši.
+Jus bággosáhkku lea loahpalaččat mearriduvvon 26. artihkkala goalmmát oasi mielde, de ii sáhte gáibidit konvenšuvdnadivada dan rihkkumuša ovddas mii gohččumii gullá.
+Jus báikkálaš skuvllas eai leat sámegielat oahpaheaddjit, sáhttá ohppiide jeavddalaččat fállat gáiddusoahpahusa videokonferánssa bakte.
+Jus bargi lea sámegielat, de son sáhttá leat gulahallanolmmoš ja veahkehit gávdnat dieđuid fitnuid birra.
+Jus bealjis golgá golggus galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin, nu ahte mánná dutkojuvvo.
+Jus bealljecuozza lea ráigánan ferte vuordit vuojademiin dassážiigo lea heaitán golgame gullukanálas.
+Jus beljiin leat bohccit dehe bistevaš bealljenávhllahat ii galgga vuojadit oaivi čáze vuolde.
+Jus birgejumi ollát galgá oažžut boazodoalus, de berre fitnodagas leahkit 500-600 bohcco.
+Jus boahtá nuppi EU-riikkas, EES-riikkas dehe Sveitsas galgá leahkit eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, EU-koarta, vai sáhttá čájehit ahte lea riekti fáhkka dikšui dábálaš buohccemávssuin.
+Jus bohccot báldojuvvojit meahciealliin, beatnagiin dahje olbmuin, de sáhttá eallu hádjosit ja boazodoalliid máŋgga beaivásaš bargu duššái mannat.
+Jus borgguha, nuvske, juhká viinni dehe juhká olu gáfe olmmoš sáhttá geahččalit unnidit dan ja oaidnit jus dat veahkeha.
+Jus borgguhišgoahtá leat dihto áššit maid sáhttá fuomášit oalle jođánit, ovdamearkka dihte ahte oažžu heajut veadjima.
+Jus buohccedivššus dehe sosiálabálvalusas eahpiduvvo ahte mánná illástuvvo fuolaheddjiid luhtte dehe fuolaheaddji ii sáhte suddjet máná, ii journála guđđo olggos.
+Jus čuovvu olles dikšuma šaddet measta buot buorrin reseaptagehtes dálkasiin.
+Jus dahká kirurgalaš doaibmabiju ovdaráksái PSA-árvu loktana.
+Jus daid galledemiid aktavuođas oažžu sáddaga röntgenii dehe dan sullásažžii ii láve dárbbahit máksit maidege.
+Jus dáid ulbmiliid galgá olahit, de lea dárbbašlaš čielggadit válddi ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja ráđđehusa gaskka.
+Jus dáid vahágahti dálkkádatrievdademiid eat nagot eastadit de dat dagahit duođalaš váikkuhusaid buot olbmuide.
+Jus dakkár šiehtadus ii dahkkojuvvo dahje jus dat loahpahuvvo de lea Mesklumpen Østre Namdála boazoorohaga guohtunguovlun ja sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Jus dakkár šiehtadus ii dahkkojuvvo dahje jus dat loahpahuvvo, de lea riikkarádji boazoorohaga ja čearu rádji.
+Jus dan ii leat vejolaš čađahit, de hárjehallat juohke vejolaš diimmuin (sámegieldiimmus, ja eará vejolaš diimmuid sámegielat oahpaheddjiin).
+Jus dárbbaha dakkár reseaptta sáhttá váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, seksa- ja ovttaseallinvuostáváldimiin, dearvvašvuođaguovddážiin, jurttamovravuostáváldimiin dehe nissonklinihkain.
+Jus dárbbaha divššu olggobealde EU.
+Jus dárbbaha máksit nu dat máksá sullii 300 ruvnna beroškeahttá man boaris lea.
+Jus dárbbaha olu divššu lea leahkime allagollosuodji, mii čilgejuvvo dárkileappot boahtte kapihttalis.
+Jus dárbbahuvvo buohccesihkkarvuođa dihte sáhttá Sosiálastivra maid dahkat mearrádusaid maid organisašuvdna ferte čuovvut.
+Jus dárbbahuvvo sáhttá dat gean deaivá veahkehit ovttaskasa oažžut oktavuođa ovdamearkka dihte psykologain dehe doaktáriin.
+Jus dárbu de sáhttet sii maid oahpásnuvvat UTM-posišuvnnaide.
+Jus dárogiela šaddet hupmat de ferte "doaimma gaskkalduhttit ".
+Jus dát bargu lihkostuvvá, de háliida Sámediggi jođihit barggu viidáseappot eará fylkkasuohkaniidda.
+Jus dat dárbbašuvvo dahkkot dalle nohkkaduvvo.
+Jus dat gii dutká eahpida ahte olbmos lea herpes, váldojuvvo muhtumiin iskkus herpesráhkus bumbolsákkiin.
+Jus dat lea vuosttas geardi go ovttaskas oažžu problema galgá váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, liike- ja sohkabealevuostáváldimiin dehe dearvvasvuođaguovddážiin oažžun dihte čielgasa leago duođain jearaldat guobbaris.
+Jus dat váilu dalle ferte máksit olles dikšungolu ieš.
+Jus de háliida cummástallat sáhttá sirret baksamiid ja coggalit njuokčama vehá nu ahte dat guoskkaha nuppi baksamiid.
+Jus diehtá ahte galgá guođđit cissaiskosa galgá cissat okta - guokte diimmu ovdal go testehahttá.
+Jus diehtá ahte háliida dahkat abortta soaitá leahkit buorre várret áiggi nu jođánit go vejolaš daningo muhtumiin soitet dihto vuostáváldimiin leahkit vuordináiggit
+Jus diehtá ahte mánás lea bealljenávhllahat sáhttá addit gibuváidudan dálkasa mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedona ja Panodila, dehe dálkasa mii siskkilda ibuprofena, ovdamearkka dihte Iprena ja Ibumetiinna.
+Jus dikšubargoveahka eahpida ahte mánná gieđahallo heajuid bargoveahka galgá almmuhit dakkár eahpidemiid sosiálabálvalussii, mii dutká ja dahká vejolaš poliisaalmmuhusa.
+Jus dikšun ábuha dan fuomáša ahte PSA- árvu luoitá.
+Jus doavttir áicá borašdávdda sáhttá oažžut dikšuma čuohpademiin, suonjardemiin dehe hormonadikšumiin.
+Jus doavttir dan sádjái guldala ovdaráksá dat ii váikkut PSA- árvui.
+Jus doavttir lea čállán reseptii ahte ferte gollat vissis áigi váldimiid gaskkan dalle ii sáhte váldit olggos eanet go doavttir lea namuhan.
+Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái.
+Jus dovdat ahte bahá áitá, de lea mis vearjju.
+Jus dovddaha iežas das sáhttá leahkit áigi testet iežas.
+Jus dovddat ovttage dan bargosajis gos hálidat bargat, de jearral goas galggat ohcat.
+Jus dovdomearkkat ja eavttut čállojuvvojit, nugomat bargoplánii, de sáhttet ohppiid váhnemat / ovddasteaddjit searvat bargui.
+Jus du mánás lea earenoamáš hástalusat, de sáhttá sus leat vuoigatvuohta oažžut earenoamášpedagogalaš veahki.
+jus duopmostuollu, alaguoddi-, poliisa- ruvdnofogda dehe vearroeiseváldi váhtá oažžut diehtit jus dihto persovdna lea dikšunlágádusas
+Jus dus lea heakkaváralaš dehe erenomáš váralaš skibasvuohta dehe vahát ja leat váttis medisiinnalaš mearrádusaid vuoláš sáhtát gáibidit ođđa medisiinnalaš árvvoštallama oažžuma.
+Jus dus lea njuolggus jienastat golbma dehe njeallje válggain, de jienastat Girkočoahkkin- ja bismágotti áirrasgotti válggain ja maiddái ovtta dehe guovtti báikkálaš válggain dan mielde jus searvegoddi gullo searvegoddeovttastussii vai ii.
+Jus eahpida galgágo borgguhit dehe ii, jus sáhttá geahččalit dahkat listtuid oavdduiguin ja heajos beliiguin.
+Jus eahpida sáhttá mihtidit febera mánás, muhto deháleamos lea čuovvut mot mánná veadjá.
+Jus eai gávdno galbbat mat leat jorgaluvvon sámegillii, de sáhttet oahppit digaštallat manne nu lea.
+Jus eai leat soahpamuša bokte mearridan eará, de galgá orohat dahje čearru máksit buhtadusa sutnje gii fuolaha ja fievrrida bohccuid ruovttoluotta.
+Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin.
+Jus gáddegeatnegasvuođat eai čuvvojuvvo, de ferte eriid duoguštit ja addit riddofatnasiidda dainna geatnegasvuođain ahte dat galget gáddejuvvot báikkálaččat, deattuha Muotka.
+Jus gáibádus geavahit unnitlogugiela dahje oažžut jorgalusa dahkko maŋŋel dan mii boahtá ovdan vuosttaš ja nuppi oasis, de dat oažžu hilgojuvvot.
+Jus gáibiduvvo sáddehat du ruovttoeanadikki rabas spesialistadikšui dehe dan eanadiggái gos ozat divššu dus ferte leat sáddehat du iežat dearvvašvuođaguovddážis.
+Jus galgá háhkat eambbo máhtu daid iešguđetge gielladiliid birra, ja nu maiddái deaivat buorebut strategiijaiguin, de lea dárbu jeavddalaččat kártet giela dili.
+Jus galgá Ipmilbálvalusa ávvudit lávus, de livččii lunddolaš ahte báhppa čohkká boaššu lahka.
+Jus galgá lasihit sámegielagiid logu, de lea dehálaš ahte maiddái olbmot geat eai leat sápmelaččat sáhttet válljet sámegiel oahpahusa mánáidgárddis ja skuvllas.
+Jus galgá lihkostuvvát giellalávgunmodeallaiguin namuha Øzerk (2006) čuovvovaš dehálaš dagaldagaid:
+Jus galgá oažžut dákkár máhtu, de ferte áigges áigái kártet gielladili.
+Jus galgá oažžut oahpahusa sámegillii, de fertejit unnimusat 10 oahppi suohkanis gáibidit dan, ja dát vuoigatvuohta bistá nu guhká go leat unnimusat guhtta oahppi vel joavkkus.
+Jus galgá olahit dáid mihtuid, de lea dárbu čielggadit válddi ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja ráđđehusa gaskka.
+Jus galgá ráhkadit buriid ovdánanvejolašvuođaid dain iešguđetge giellaguovlluin, de dárbbaša Sámediggi ásahusaid main leat čielga ovddasvástádusdoaimmat.
+Jus galgá sáhttit divodit, de gáibida dat eanet rahčamuša sihke Norgga eiseválddiin ja Sámedikkis.
+Jus galgá sáhttit fuolahit ovttaskas olbmo vuoigatvuođa geavahit sámegiela, de lea dárbu oinnolaš váiddaorgánii, ja bearráigeahččoorgánii mii bearráigeahččá almmolaš etáhtaid.
+Jus galgá seailluhit ja nannet sámegiela nubbingiellaoahpahusa bakte, berre ohppiide fállat nannoset guovttegielat modeallaid nu movt eará riikkat Eurohpás lágidit nubbingiela oahpahusa báikilaš unnitlohkogielagiidda.
+Jus galgá sihkkarastit giela boahtteáiggi, de lea dehálaš ahte nu oallugat go vejolaš ohppet giela sirdima bokte giellaguddiin.
+Jus galgá sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi, de leat máŋggat rámmaeavttut mat fertejit leat sajis.
+Jus galgat bassi eahkedismállásiid ávvudit lávus, de livččii lunddolaš bidjat eahkedismállásiid dávviriid boššui.
+Jus giellaválljen álo vuolgá das ahte buohkat geat guldalit galget sáhttit ipmirdit, de gal vejolašvuohta geavahit sámegiela unnu sakka.
+Jus gohččun ii čuvvojuvvo, de mearrida Guohtunlávdegoddi gii galgá sáhttit juogo fievrridit bohccuid ruovttoluotta dahje njuovvat ja vuovdit daid boazoeaiggáda nammii.
+Jus guođđá seallaiskosa gynekologalaš dutkama oktavuođas, ovdamearkka dihte gynekologa luhtte dehe prevenšuvnnašávnnasrávvemiin, lávejit iskosat maid registrerejuvvot nu ahte oažžu boahttevaš fálaldaga seallaiskkusdárkkástussii go lea gollan golbma dehe vihtta jagi.
+Jus Guohtunlávdegoddi dahje Dárkkistangoddi lea dahkan mearrádusa man vuođul sáhtášii ovddidit buhtadusášši jus dakkár mearrádus livččii mearriduvvon náššuvnnalaš eiseválddiin, de lea sus geasa mearrádus čuohcá vuoigatvuohta cegget ášši lávdegottiid vuostá náššuvnnalaš lága mielde.
+Jus Guohtunlávdegoddi gávnnaha ahte lávdegotti mearrádus lea čielgasit boastut ođđa dilálašvuođaid dihte dahje eará ákkaid dihte, de galgá lávdegoddi rievdadit mearrádusa jus dan sáhttá dahkat fargga ja álkit iige leat vahágin guhtiige geaid váste mearrádus leai dahkkojuvvon dahje muđui nai guoská.
+Jus Guohtunlávdegoddi gávnnaha ahte ohcamuš ii gullo lávdegotti barggu ovddasvástádusa siskkobeallái, de galgá hilgut ohcamuša.
+Jus háliida de mannat viidáseappot ja ságastit doaktáriin galgá diŋgot áiggi dearvvašvuođaguovddážii dehe fitnodatdearvvašvuođadikšumii.
+Jus háliida diehtit juste maid máksá doppe gos orru nu sáhttá jearrat soapmásis nuoraidvuostáváldimis dehe jurttamovravuostáváldimis.
+Jus háliida geahččalit juoidá mii bisseha dalle sáhttá addit rušpejuvcca, mii lea dahkkon rušpenjuvdosis ja čázi badjel guđa mánnosaš mánnái.
+Jus háliida hupmat soapmásiin, sáhttá riŋget soamis telefonfáktii mat gávdnojit.
+Jus háliida oažžut divššu mii ii leat fáhkka iige hálit máksit eanet go buohccemávssu galgá leahkit duođaštus man čájeha ahte ruovtturiika máksá divššu.
+Jus háliida sáhttá dan sadjái geavtit parfymagehtes oljju.
+Jus háliidat dieđuid sisdoalu ja proseassa birra ovdal konferánssa ja konferánssa áiggi, de váldde oktavuođa riikkaidgaskasaš koordinerenjoavkkuin (Indigenous Global Coordinating Group).
+Jus háliida testet iežas sohkabealedávddaid dihte sáhttá mannat nuoraidvuostáváldimii, liike- ja sohkabealevuostáváldimii dehe dearvvašvuođaguovddážii.
+Jus háliidat oažžut eanet go ovtta gáhppálaga válljejuvvon buktagis / buktagiin, de almmut dása galle háliidat juohke buktaga nammii.
+Jus heive lea buorre jus sáhttá dahkat mearrádusa ovttas.
+Jus ii buorrán dehe jus guoppar geardu dávjjit go guktii jahkebealis ferte váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, liike- ja sohkabealevuostáváldimiin dehe dearvvasvuođaguovddážiin fas veahki oažžumii.
+Jus ii dovdda iežas seksualálažzan sáhttá dagahit ahte dovdá iežas earálágánin, oaidnemeahttumin dehe olggobealde.
+Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
+Jus ii gierdda lateksa (gumme) sáhttá geavtit plásttas dahkkon kondomaid.
+Jus ii goassege leat leamaš seksa ii dárbbat guođđit seallaiskosa.
+Jus ii hálit ahte iskkus galgá vurkejuvvot boahttevaš áigái dan sáhttá dadjat dasa gii váldá iskosa, ja dat duššaduvvo dasto.
+Jus ii hálit ahte su iežas dieđut galget gevtojuvvot dása sáhttá gáibidit ahte dat váldo eret.
+Jus ii hálit dan molssaeavttu masa apotehka molsu iige dasage mii lea reseaptas sáhttá válljet generalas molssaeavttu.
+Jus ii leat dahkan dan soaitá olmmoš niegadit ja ahkiduššá dahkat dan.
+Jus ii leat dahkan dan soaitá olmmoš niegadit ja ahkiduššá dahkat dan. Seamma áigge sáhttá maid dovdot vehá leabohin vuosttas cumma dehe ráhkástallama ovdal. Got dáhká go ráhkástallá.
+Jus ii leat dat sáhttá geavtit ovdamearkka dihte dildu dehe rušppi mainna hárjehallá.
+Jus ii leat dat sáhttá šaddat máksit olles dikšungolu.
+Jus ii leat duhtivaš divššuin man lea ožžon dehe lea eahpeduhtivaš vuostáváldimiin, lea riekti váidalit ja guođđit oainnuid.
+Jus ii leat leamaš seksa geainnage ii sáhte oažžut sohkabealedávdda.
+Jus ii leat leamaš seksa soapmásiin ovttaskasas sáhttet leahkit olu jurdagat mot boahtá dovdot, got háliida ahte galgá šaddat ja goas dat galgá dáhpáhuvvat.
+Jus ii leat ovttaoaivilvuohta de mearrida Boazoguohtunlávdegoddi áššis.
+Jus ii leat ovttaoaivilvuohta geavaheami birra de galgá Boazoguohtunlávdegoddi mearridit áššis.
+Jus ii leat ovttaoaivilvuohta guođoheami hárrái de galgá Boazoguohtunlávdegoddi mearridit áššis.
+Jus ii leat suddjen iežas dehe suodji man lea geavtán ii leat doaibman lea dat okta vuohki unnidit riskka šaddat áhpeheapmin.
+Jus ii oačču jeahkála, de dat ferte buhttejuvvot stuorit osiin iežá šattuiguin.
+Jus ii sáhte muitalit ruovttus ahte galgá dahkat abortta sáhttá muitalit soames eará ráves olbmui geasa luohtiha.
+Jus imaštallá got galgá dahkat go cummástallá ja ráhkástallá, sáhttá leahkit buorre jurddašit ahte eai leat mangelágán njuolggadusat mot dahkat. Jus geahččaladdá ja dahká vugiin mii orro buorre alccesis, orru dat dávjá buorre dasanai geainna cummástallá dehe ráhkástallá.
+Jus iskkus čájeha soameslágan seallarievdamiid dat dutkojuvvo viidáseappot.
+Jus iskkus lea guđđojuvvon gynekologavuostáváldimii dehe eastadanávnnasvuostáváldimii lea dávjjimusat dat gii lea dahkan iskkusváldima geas lea vástu fuolahit vástádusas.
+Jus iskkus siskkilda seallarievdamiid
+Jus it háliit geavahit Scandinavian keyboard, de lea maid vejolaš geavahitHrvatski, kroáhtalaš boallobeavddi, mii lea juo du telefovnnas.
+Jus it leat duhtavaš
+Jus it oaččo bálkáduođaštusa, de gáibit!
+jus ja goas háliida anašit
+Jus jeavddalaččat guođđá seallaiskosa oažžu nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá daningo seallarievdamat sáhttet gávdnojuvvot ovdalgo dat leat ovdánan borašdávdan.
+Jus jienastat de du jietna gullo ja de válljet Sámedikki politihkalaš geainnu.
+Jus jienasteamis ii leat ovttasge eanetlohku, de mearrida jođiheaddji jietna.
+Jus joavkobargu bistá guhkit áiggi, de sáhttá heivvolažžan čállit máŋga dađistagalogga dađistaga go bargu ovdána.
+Jus johtingeainnu hárrái ii leat ovttaoaivilvuohta, de mearrida Boazoguohtunlávdegoddi ášši.
+Jus jorgaleapmi dahje dulkon lea dárbbašlaš, fuolahit lávdegottit dán.
+Jus juhká vai oažžu buoret iešdovddu dehe unnida áŧestusa dehe jus juhká olu, sáhttá juhkan buvttehit boasttogeavahusa.
+Jus jurddaša dahkat abortta soitet leahkit máŋga jearaldaga.
+Jus kondoma bidjo cihppii galgá dat leahkit garas go kondoma rullejuvvo.
+Jus kondoma lea cihpas galgá geassit dan eret ovdalgo erokšuvdna lea luoitán.
+Jus konvenšuvdna ii loahpahuvvoš maŋemusat vihtta jagi ovdal dán áigodaga, de dat gusto velá logi jagi ja galgá maŋŋil guhkiduvvot logi jahkái hávális jus ii oktage dan celkkeš eret guokte jagi ovdalgo logijagi-áigodat vássá.
+Jus láigoheaddji gávdná ođđa láigolačča latnjii de it dárbbaš máksit láiggu olles áigodaga ovddas.
+Jus láigoheaddji hálida cealkit eret láigolačča de ferte dahkat dan čálalaččat.
+Jus láigoheaddjis lea lobálaš doaimmahagat lanjas nugo divvumuččat, de ferte šiehttat heivvolaš áiggi duinna.
+Jus latnja ii leat skuvllas, de sáhttá ráhkadit plakáhta, dahje sáhttet atnit eará govastagaid go dábálaš latnja adno gielladomeanan dahje sámegielat latnjan.
+Jus lea 23 ja 50 gaskkan boahtá bovdehus juohke goalmmát jagi.
+Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain.
+Jus lea badjel 50 jagi sáhttá áigi bovdehusaid gaskkan molsasaddat vuolgá das gos orru riikkas.
+Jus lea badjel 50 jagi sáhttet rutiinnat leat sierralágánat ja vuolgit das man guovllus riikkas orru.
+Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin.
+Jus lea cinneanašeapmi lea maid una riska ahte guoppar viidu.
+Jus lea dat gii lea dahkan soapmása áhpeheapmin sáhttá maid oažžut deaivát soapmása vai beassá ságastit jus háliida.
+Jus lea eahpesihkkar lea buoret váldit iskosa sihkkarvuođa dihte.
+Jus lea fuolastuvvan das man lea juhkan, galgá váldit aktavuođa ráves olbmuin, buohccidikšunneavvumiin, poliissain dehe vuolgit buohccivissui.
+Jus lea galbmon ja olbmos lea infekšuvdna nu sáhttá ovdamearkka dihte njálbmi haksot earáládje go muđuin.
+Jus lea gárremiin sáhttá danin dahkat juoidá mas šaddet váralaš čuovvumušat.
+Jus lea gárremiin soaitá leahkit váttis gieldit, ja dat sáhttá dagahit ahte ieš, dat geaiguin lea seksa dehe earát vedjet heajuid maŋŋel dehe šaddá seksualálaš veagalváldin.
+Jus lea gávdnan soapmása geainna háliida nanu oktavuođa ja pláne heaitit suddjemis iežas, lea maid buorre ahte goappešagat mannaba testeme iežaska álggos.
+Jus lea hearki soames soarttat antibiotikai, ovdamearkka dihte penicilliidna, lea dehálaš váldit oktavuođa dainna klinihkain dehe vuostáváldimiin gos dutkan boahtá dahkkot.
+Jus lea heivvolaš, sáhttá bággosáhku mearriduvvot jotkkolaččat.
+Jus lea heteroseksualálaš ii dábálaččat dárbbat muitalit dan daningo dat máŋgga geardde váldo diehttelassan.
+Jus lea homoseksuála de lea buorre mannat jeavddalaččat seallaiskkusdárkkisteamis daningo virus mii sáhttá dagahit seallarievdamiid jáhku mielde sáhttá bostit maid nissonis nissonii.
+Jus lea homoseksuálalaš dehe biseksuálalaš, sáhttá joskos dovdat ahte háliida dehe dárbbaha muitalit dan.
+Jus lea homoseksuálalaš
+Jus lea huššái olmmoš sáhttá jurddašit got sáhttá unnidit huša, ja dainna lágiin maid unnidit áŧestusa.
+Jus lea lahka olbmuid geat borgguhit, ovdamearkka dihte seamma lanjas, oažžu alccesis gásaid mat leat duhpáhis.
+Jus lea leamaš cinneanašeapmi oažžu guođđit cissaiskosa.
+Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon buozalmas dieđu mii mearkkaša ahte lea váttis dálkkaslaš mearrádusaid ovddas sáhttá áššáigullevaččas leat riekti oažžut ođđa dálkkaslaš árvvoštallama eará doaktáris, nu gohčoduvvon nuppi oainnu.
+Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon skibasvuođadieđu mii mearkkaša ahte lea váttis medisiinnalaš mearrádusa vuoláš olbmos sáhttá leat riekti oažžut ođđa medisiinnalaš árvvoštallama eará doaktáris, ovdal gohčoduvvon second opinion.
+Jus lea leamaš suddjekeahtes seksa lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte.
+Jus lea leamaš suddjekeahtes seksa lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte.
+Jus lea nu ahte ovttaskasa váhnemat dehe fuolaheaddjit eai obanassiige sáhte oažžut diehtit ahte háliida dahkat abortta, daningo dalle soaittálii ovttaskassii dáhpáhuvvat juoga, dikšubargoveahka ii váldde oktavuođa singuin.
+Jus lea nuorra bargoveahka láve evttohit ahte váhnemat dehe fuolaheaddjit ožžot diehtit ahte galgá dahkat abortta.
+Jus lea oassálastán gynekologalaš seallaiskkusdárkkisteapmái ja leat leamaš máŋga normála seallaiskosa go lea deavdán 60 jagi lea riska hui unni ahte maŋibus eallimis ovddida goaŧŧočeabetborašdávdda.
+Jus lea ovdanáhkki dan ferte geassit maŋos.
+Jus lea ráhkisvuohta lundui, de čuovvu maid ovddasvástádus váldit das várá.
+Jus lea šaddan daid vuolážin, ja veadjigoahtá heajuid dan dihte, soaitá dárbbahit veahki vai dat nohká.
+Jus lea sáhka dihto mánáid birra, de ferte dát dáhpáhuvvat ovttas váhnemiiguin, geat galget miehtat dasa.
+Jus lea sámegielat oahppobagadalli dahje ráđđeaddi, berre son oassálastit dán barggu.
+Jus lea skibasvuohta mii gullo njoammusuodjelága vuollái eanadiggi máksá olles golu dálkasis mii unnida njoammuma, ovdamearkka dihte viruseasti dálkasiid Hiva vuostá
+Jus lea suddjekeahtes anašeapmi iige hálit šaddat áhpeheapmin lea danin buoret váldit fáhkkatlaš p-pillara máŋgii seamma mánodávdagierddu áigge go leahkit váldditkeahttá vaikko riska gaskavardimiidda lassána.
+Jus leat bálus it gávnna buoret lanja, dahje jus dus leat eará sivat ahte don it hálit fárret, de sáhtat árvvoštallat áigemearreduvvon láigohan vuogi.
+Jus leat čállojuvvon bargoplánii, de sáhttet váhnemat / ovddasteaddjit searvat bargui.
+Jus leat CDŠat, de daid sáhttá dihtormášiinnas čuojahit.
+Jus leat, de oahppit suokkardit galbbaid ja ságastallet sániid birra mat leat adnon.
+Jus leat eambbo go okta oahppi gáiddusoahpahusas, de sáhttet guldalit nubbi nuppiid ja digaštallat guhtet guimmiineaset lassin oahpaheaddjái.
+Jus leat earenoamáš ákkat, de sáhttá konven��uvdnadivada sihkkut oalát.
+Jus leat erenomáš sivat, ovdamearkka dihte jus ovttaskas galgá leahkit olgoriikkas guhkit áiggi, sáhttá viežžat dálkasa allagollosuoji siste guhkit áigái go golmma mánnui.
+Jus leat gehpes seallarievdamat ja lea deavdán 30 dehe 35 jagi, ahkerádji vuolgá das gos riikkas orru, nu dutkojuvvo dábálaččat iskkus hede virusteasttain.
+Jus leat gehpes seallarievdamat mat eai siskkil dakkár virusa dárbbahuvvo beare váldit ođđa seallaiskkus jagi maŋŋel.
+Jus leat guokte oahppi, de sáhttá nubbi jearahallat nuppi oahppi fáttá birra.
+Jus leat láhppan jienastangoartta dehe jus das leat boasttu dieđut, váldde aktavuođa Girkostivrrain, Svenska Kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Diehtojuohkinbálvalus) dehe diŋgo ođđa goartta ruovttusiiddu bakte; www.svenskakyrkan.se son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain.
+Jus leat máŋga generalas dálkasa ja dat mii lea reseaptas ii leat hálbbimus apotehka ferte molsut dan molssaektui mas lea márkaniid vuolimus haddi.
+Jus leat ng. ráhpun ferte dahkkot ja dalle njammojuvvo dat oasit mat leat báhcán eret.
+Jus leat oahppit geat eai máhte dálke- ja siivodoahpagiid, de ferte daid oahpásmahttit ohppiide, ja áigodaga álggus daiguin bargat.
+Jus leat oinnolaš kondylomat ii mangelágán iskkusváldin dárbbahuvvo, daningo dat gii dutká dávjjimustá sáhttá dakkaviđe oaidnit mii dat lea.
+Jus leat praktihkalaš gursset dego Ruoná goartta rudjensahái oahppi ferte máksit muhtin goluid ieš.
+Jus leat ráhkkanan jearahallamii de čájehat buori beroštumi bargui Ž Čális ákkai mat muitalit iežat máhttuid ja manin oaivvildat ahte don leat rivttes olmmoš dán bárgui.
+Jus leat searvan organisašuvdnii de lea vuoigatvuohta gáibidit mávssu buot barggu ovddas maid barggat badjel mearreáigge mii lea 37,5 dimmu vahkkui.
+Jus leat unnán eará sámegielat bargit skuvllas go oahpaheaddji, de sáhttá ráhkadit gielladomeana plakáhta dahje fitnonamahusaid birra.
+Jus leat valjit vuoras giellageavaheaddjit, de dat ii dárbbaš mearkkašit ahte sámegiel geavaheddjiid lohku lassána.
+- Jus lea váttis čilget mas dihto báikenamma vuolgá, de sáhttá maid guorahallat leat go eará báikenamat main lea seamma álgu dahje loahppa.
+Jus lea váttis guđđet gožžaráhku nu ahte stuorimus oassi goččas geažos áigge lea ráhkus dat lávejuvvo gohčodit gožžaobbon.
+Jus lea vejolaš ávkkástallat guokteoahpaheaddjivuogádaga, de sáhttá nubbi hupmat sámegiela skuvladiimmuin ja nubbi ges molssodit goappaš gielaid gaskkas.
+Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris.
+Jus lea vuollái 23 jagi ii bovdejuvvo seallaiskkusdárkkisteapmái.
+Jus lihkastahttat njuola badjel bajilčállagiid álgosiiddus de badjána tooltips-láse jorgalusaiguin sámegielas.
+Jus máná čalbmi ruddo gitta ja ferte sihkut sieja čalmmis máŋgii beaivvis lea mánás garra infekšuvdna.
+Jus máná njamahit dehe bibmet bohttaliin
+Jus máná njamahit galgá joatkit dainna.
+Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu.
+Jus mánás lea bealljenávllát, iige mana badjel, ferte váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dutkama dihte jándora siste.
+Jus mánás lea feber lea buorre addit liige juhkosa.
+Jus mánás lea gosot lea dehálaš ahte mánná gossá bajás šliivvi vai giegir ráinnasduvvá.
+Jus mánás lea luhčadávda ja jus mánná njamahuvvo jotkojuvvo njamaheapmi dego ovdal.
+Jus mánás lea njunni dievva sáhttá goaikkuhit dehe sprejjet sálteluvvosa njunnái, mii njárbuda snuolggaid.
+Jus mánás lea siedja čalmmiin lea buorre bassat čalmmi ráinnasin nu dávjá go dárbbahuvvo dábálaš čáziin.
+Jus mánás leat váttis váivvit beare nuppi čalmmis ja eahpida ahte mánná lea loavkidan čalmmi ii galgga maid vuordit oktavuođa váldimiin.
+Jus mánát eai nagot čoavdit riiddu ieža, de sáhttá ollesolmmoš veahkehit soabadeaddjin dahje doarjjan.
+Jus mánát muitalit juoidá, de guldalit ollesolmmoš ja áššái seaguhuvvon mánát buohkaid čilgehusaid.
+Jus mánná cissá hárvuid dehe lea šlieddas ja váiban soaitá sivvan leahkit ahte mánná lea juhkan unnán.
+Jus mánná dovdá vuogasin sáhttá diktit máná nohkkat asehis láhkániin dehe beare vuolildus biktasiiguin.
+Jus mánná ieš muitala ahte ii loavtte, dahje go váhnemat dahje bargit juogaman siva geažil fuolastuvvet máná dihtii dahje leat eahpesihkkarat man nu ektui, de fertejit bealit háleštit ja ovttasbargat čovdosiid ja oktasaš ulbmiliid ektui.
+Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin.
+Jus mánná lea das, de lea lunddolaš ahte ollesolbmot váldet máná mielde ságastallamii.
+Jus mánná lea ožžon luhčadávdda olgoriikkareaissu oktavuođas galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe mánáiddoavttervuostáváldimiin.
+Jus mánná lea šliettas, ii nagot stoahkat iige hálit juhkat dehe lea vuollái guhtta mánu galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
+Jus mánná lea unni dat sáhttá dáhpáhuvvat ovttas máná fuolaheddjiin, muhto mađi stuorit mánná lea dađi deháleappo ahte son beassá leat oasálaš iežas divššus.
+Jus mánná luhču ollu ii leat nuogis ahte mánná oažžu raddemielkki, mánná dárbbaha dalle maid oažžut golggosbuhttehusa.
+Jus manna ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimii vai oažžu fáhkkatlaš p-pillara sáhttá maid oažžut ođđa áiggi áhpehisvuođateastta dahkamii ja jus háliida, klamydiateastta.
+Jus mánná vázzá ovdaskuvlla dehe bearašbeaiveruovttu sáhttá dat mannat dohko go ii leat vuovssadan dehe das ii leat leamaš luhčadávda guovtti jándorii.
+Jus mánná veallá oaivi badjugit bohtaneapmi unnu bealjis ja várká unnit.
+Jus manná vuostáváldimii oažžu dahkat dutkama.
+Jus mánná vuovssada ollu dárbbaha addit sullii guokte deadjabastte golgosa juohke viđa minuhtas.
+Jus mánná vuovssada ollu golggosbuhttehus lea buoremus.
+Jus meanohuvvá soaitá dat leahkit váralaš ja dalle ferte buohccivissui.
+Jus mii galgat joksat mihtu oažžut eambbo sámegiel geavaheddjiid ja buoret vejolašvuođa geavahit sámegiela, de fertejit maiddái olbmot geat eai leat sápmelaččat oahppat sámegiela.
+Jus mii ráhkistit soapmása, de beroštit sis, ja de háliidit sin veahkehit ja illudit.
+Jus muhtun orgána ii čuovo mearrádusaid mat leat sámelága giellanjuolggadusain, de sáhttá son geasa ášši čuohcá njuolga váidit dán.
+Jus njuorat mánás lea čalbmevuolši galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
+Jus nu dahkko de lea eaktun ahte dákkár njuolggadusat dušše sáhttet mearriduvvon maŋŋil go leat ráđđádallan Sámedikkiin ja ožžon mieđáhusa Sámedikkis.
+Jus nuppi riikkas rievdaduvvo boazodoalu organiseren dahje almmolaš hálddašeapmi mii mielddisbuktá ahte riektesubjeavttas masa dát konvenšuvdna guoská, rievdá namahus dahje organiserenvuohki, galget konvenšuvnna mearrádusat gustot daidda riektesubjeavttaide mat bohtet daid ovddibuid sadjái.
+Jus oaččot lávvardat barggu, dalle leat jo measta ožžon geassebarggu.
+Jus oahppi lea čállán hui oanehis muitalusaža, de sáhttá oahpaheaddji máŋget dán ja de čuohpadit dan lunddolaš osiide ja liibmet ođđa árkii dan nu ahte šaddá gaska muhtin sajiin.
+Jus oahppit ásset guovllus gos lea váttis gávdnat sámegiel báikenamaid, sáhttá bargat stuora eanadagaid (omd. váriid, gáissáid, vumiid) ja čáhcádagaid (omd. eanuid, jogaid, vuonaid) namaiguin.
+Jus oahppit barget fágaidrasttideaddjit dáinna fáttáin, de dárbbašit eambbo áiggi go jus dušše sámegielas barget fáttáin.
+Jus oahppit besset bargat doaimmain mii rievddada ja lea miellagiddevaš, de doaibma movttiidahttá ohppiid oahppat.
+Jus oahppit háliidit ráhkadit digitála historjjá, de sáhttet govat skánnejuvvot ja biddjojit ovdanbuktinprográmmii.
+Jus oassi olgoguovllus sáhttá definerejuvvot sámegielat guovlun, de dat lea ávkkálaš.
+Jus oastá fáhkkatlaš p-pillara reseavttahaga apotehkas šaddá máksit dan.
+Jus oažžu ovdarávssá váldot eret čuohpademiin PSA-árvu luoitá illá mihtidan dássái.
+Jus ođđa medisiinnalaš árvvoštallan čájeha ahte oažžu molssaevttolaš dikšunevttohusa olmmoš galgá sáhttit oažžut dan dálkkodeami.
+Jus ohcamuš dohkkehuvvo de sáhttet biddjo eavttut ahte dákkár beroštumit galget vuhtiiváldot.
+Jus ohcamuš lea váilevaš, galgá Guohtunlávdegoddi addit gullevažžii áigemeari njulget váilevašvuođa.
+Jus olbmos lea beare unnán váivi guobbaris cinnis dehe náhpolis láve dat measta álot láhppot ieš moatti beaivvi geažis divššukeahttá.
+Jus olbmoš lea insuliinnain dikšojuvvon sohkardávda insuliidna ii mávsse maidege.
+Jus olbmos lea leamaš guoppar ovdal ja dovdá problema sáhttá oastit juoga reseaptagehtes dálkasa guobbara vuostá mii gávdno apotehkas. Dat lea vuoiddas mainna sáhttá vuoidat cinni ja cinnebaksamiid, dehe náhpola ja bálluid.
+Jus olbmoš lea ruovttudáhkádus láve das dábálaččat leahkit reaisosuodji mii gokčá oasi goluin.
+Jus olbmoš lea skibasvuohta mii mielddisbuktá lassánan riskka bátnevahágiidda dehe jus olbmoš lea váttisvuohta dikšut iežas njálbmehygiena sáhttá oažžut maid bátnedivššu buohccedikšomáksui mii gullo allagollosuoji vuollái.
+Jus olbmoš lea sohkardávda dehe dikšojuvvo kortasonatableahtaiguin lea maid dehálaš dieđihit dan vuostáváldimii.
+Jus olbmos leat guokte dehe eanet lagas dievdofuolkki geain lea ovdaráksáborašdávda, lea stuorit riska ahte oažžu skibasvuođa.
+Jus olmmoš buohccin eahpida soamis dikšunbargoveagas lea rihkkon jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dan almmuhit poliisii dehe Sosiálastivrii.
+Jus olmmoš medisiinnalaš siva dihte ferte geavtit erenomáš fabrikáhta dálkasa doavttir sáhttá namuhit reseaptas ahte dálkasa ii oaččo lonuhit earái.
+Jus olmmoš oažžu febera ja dovdá iežas skibasin galgá dakkaviđe váldit oktavuođa doaktáriin dehe mannat fáhkkavuostáváldimii.
+Jus orohat dahje čearru ii fievrrit bohccuid ruovttoluotta nu movt 24. artihkkalis daddjojuvvo, de sáhttá Guohtunlávdegoddi, go son gii lea vaháguvvan dahje gillá heittotvuođa gáibida dan, addit gohččuma orohahkii dahje čerrui mearriduvvon áigái doalvut bohccuid eret.
+Jus ovdamearkka dihte dovdá iežas heajuid vuostáváldon dehe eará ládje lea duhtameahttun divššuin sáhttá váldit oktavuođa singuin.
+Jus ovdamearkka dihtii ollesolmmoš máŋgii namuha ovtta sierra nama go riiddut čuožžilit, de sáhttá namuhuvvon mánná dov dat ahte son adnojuvvo veadjemeahttumin dahje unnán árvvusadnon.
+Jus ovdaraksa lea garrasit go dábálaččat sáhttá dat leahkit mearka borašdávddas.
+Jus ovddasteaddji lea heivetmeahttun, sáhttá lávdegoddi hilgut ovddasteaddji.
+Jus ovttaskasas lea cihppa sáhttá hárjehallat bidjat dan nala go iešduhtada.
+Jus ovttaskasas lea sohkardávda, váibmovihki riegádeami rájes dehe soames soarttat váivi váibmouvssohiin lea dehálaš ahte dan dieđiha vuostáváldimis áiggil ovdal dutkama.
+Jus ovttaskas geavaha suomagiela, meängiela dahje sámegiela dakkár áššis, de lea eiseválddis geatnegasvuohta addit njálmmálaš vástádusa seamme gillii.
+Jus ovttaskas givssiduvvo skuvllas iige oaččo veahki iežas skuvllas dalle sáhttá ilmmuhit dan Mánná- ja oahppiovddasteaddjái.
+Jus ovttaskas lea hearki soames soarttat antibiotihkii, lea dehálaš muitalit dan ovdal dutkama.
+Jus ovttaskas oažžu viežžat reseaptas máŋgii ođđa viežžan dahkko easka go lea gollan guokte goalmmátoassi dan áiggis man dálkkas rehkenasto bistit ovddit viežžama rájis.
+Jus ozat barggu bivttasbuvdii de gárvudat veahá earalahkai go dalle livččet ohcan bárggu advokáhta kantuvrii.
+Jus ozat barggu riebanadolluid, de it galgga muitalit don leat miellahttu Noah ákšuvnnas (danin go sii han dorjot návddiid vuoigatvuođaid).
+Jus PSA-iskosa boađus čájeha alla árvvu, doavttir láve dahkat vel ovtta dutkama Ultra-jienain ja gođusiskosiin ovdarávssás.
+Jus ráđđehusa sámegielaid doaibmaplána galgá čuovvoluvvot, de ferte Sámediggedieđáhus sámegielaid birra biddjot vuođđun.
+Jus reseapta guoská dálkasa mas lea ráddjejuvvon doarjjaruhta mearrideaddji ferte merket maid reseptii ahte allagollosuodji lea vuoimmis.
+Jus rollaspealus lea dušše okta oahppi ja oahpaheaddji mielde, de šaddá rollaspeallu dása heivehuvvot, omd. nu ahte oahppi ja oahpaheaddji goabbánai neaktiba eanet rollaid.
+Jus ruoŧŧelažžan skihppá olgoriikkas
+Jus šaddá gárremiin hehttejuvvojit signálat vuoigŋašiin nu ahte jurddašeapmi, dovddut, balánsa ja árvvoštallan doaibmá heajubut Dat váikkuha maid nákcii koordineret dehkiid lihkastagaid.
+Jus šaddá veahkaváldima vuolážin iežas seksuálalaš mieđisvuođa dihte lea dat erenomáš duođalaš rihkus mii gohčoduvvo vašširihkušin.
+Jus Sámedikkis galgá leat duohta bajimus ovddasvástádus sámegiela ovddideamis, de fertejit muhtun eavttut leat sajis.
+Jus sámegiella adno oahpahusgiellan, de sámegiela atnu mearriduvvo vahku diibmoplána mielde.
+Jus sámegiella boahtteáiggis galgá sirdojuvvot buolvvas bulvii, de lea dárbbašlaš ásahit ođđa ásahusaid ja ođđa vuogádaga gávpogiidda gosa (olu) sápmelaččat fárrejit.
+Jus sii servet dán bargui, de iešárvvoštallan šaddá beaktilet ja sii ohppet eanet.
+Jus sirdá válddi ja ovddasvástádusa ovddidit sámegiela Sámediggái, de bohciida dárbu eambbo rámmajuolludemiide Sámediggái.
+Jus skuvlaeaiggádis ii leat oahpaheaddji guhte sáhttá oahpahit sámegillii, de son ferte fállat ohppiide oahpahusa sámegielas dákkár molssaevttolaš oahpahusvugiid bakte.
+Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon, fertejit sii dakkaviđe váldit čielgasa mii lea dáhpáhuvvan.
+Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon leat sii geatnegaccat bearrái geahččat ahte dat ii joatkašuva.
+Jus skuvllas eai leat sierra ráddjejuvvon gielladomeanat, de sáhttá govastagaid adnit giellamearkan.
+Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii.
+Jus soames siva dihte ii sáhte gožžat ja guđđet gožžaráhku albma ládje, sáhttá maid oažžut gaskaboddosaš loktanan PSA-árvvu.
+Jus soamis dadjá ilgadis áššiid dan dihte go gárvoda dehe lea dihto hámat dehe olbmos lea doaibmahehttehupmi, lea dat givssideapmi.
+Jus soamis lea meanohuvvan galgá riŋget 112.
+Jus stáhta eiseválddit ja Sámediggi leat ovtta oaivilis das, ahte čađahit lasi konsultašuvnnaid dihto ášši hárrái, de galget sii ovttasráđiid soahpat konsultašuvnnaid ollašuhttimis, earret eará boahtte gulahallama áiggi ja báikki (omd. čoahkkima, videokonferánssa, telefonoktavuođa, čálalaš materiála lonuhaddama), vástidanáigemeriid, vej.
+Jus stevnnet dahje váidalus lea ollen ilá maŋŋit, galgá duopmostuollu hilgut váidalusa.
+Justa ovdal jearahallama Ž Geavat moadde minuvtta baluid vajáldahttit.
+Juste seammalágan skovvi darvvihuvvo seaidnái skuvllas.
+Jus teste iežas sohkabealdávdda dihte mii gullo njoammunsuodjelága vuollái ii dárbbat máksit maidege.
+Justiisapartemeanta danne áigu geahčadišgoahtit sámi dubmehallan ja čohkkájeaddji olbmuid čohkkándilálašvuođaid.
+Jus una mánás massá eanet golgosa go dat oažžu sisa sáhttá dat jođánit hedjonit.
+Jus váhnemii dehe eará fuolaheaddjái váldo oktavuohta mearriduvvo dáhpáhus gearddiinis ja vuolgá das maid ieš háliida, dilálašvuođain ja man boaris lea.
+Jus váhnemii dehe fuolaheaddjái váldo oktavuohta nu oažžu goit álo ieš diehtit dan álggos.
+Jus váidalus lea váilevaš galgá Dárkkistangoddi addit váidái áigemeari njulget váilevašvuođa.
+Jus váidalus olle ilá maŋŋit, galgá Guohtunlávdegoddi hilgut váidalusa.
+Jus váilevašvuohta ii njulgejuvvo mearri áigái, sáhttá váidalus hilgojuvvot.
+Jus váilevašvuohta ii njulgejuvvo mearriduvvon áigái, de sáhttá ohcamuš hilgojuvvot.
+Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama.
+Jus vállje ovttastahttit servodatfága ja sámegiela, de heivejit dát gelbbolašvuođamihttomearit:
+Jus veadjá heajuid sáhttá leahkit buorre ságastit soapmásiin iežas jurdagiin ja dovdduin.
+Jus vejolaš, de livččii vuogas ahte buot sámegielat ohppiin lea boradanboddu oktanaga, ovdamearkka dihte oktii vahkus ja ahte sámegielat oahpaheaddji maiddái searvá.
+Jus vejolaš sáhttet oahppit bovdet skuvlii áhku / ádjá ja/dahje eará vuorraset olbmuid go dáinna osiin barget.
+Jus vejolaš, sáhttet oahppit fitnat sámegielaga luhtte válljejuvvon fitnus ja su jearahallat.
+Jus vuollái guđamánnosaš mánná vuovssada ja sus leat luhčadávddat galgá álot váldit oktavuođa buohccedikšorávahagain dehe dearvvasvuođaguovddážiin.
+Jus vuossamátta-bázahusat leat vel soaitá dárbbašit dahkkot viigá ráhpun.
+Jus vuovssada golmma diimmu siste tableahta váldimis dehe jus lea luhčadávda ii leat sihkkar ahte gorut geargá váldit vuostá hormona.
+Jus vuovssadeamit bohtet ođđasit, álggat fas addit golggosbuhttehusa, muhto leage seamma áigge dárkil jus mánná álgá šaddat šliettas dehe váikkuhuvvon.
+Jus vuovssadeamit bohtet ruovttoluotta
+Kampánnja namma lea " Drømmejobben / Gollevirgi ",
+Kan inledas med följande ord.:
+Kapihtal III lea sámi giela ja kultuvrra birra.
+Kárášjoga ođđa girku lea goahtehápmásaš viessu.
+Kárášjogas lea friddjafuola vuollásaš kontuvra, muhto das ii leat bissovaš virggis fágaolmmoš.
+Kárášjohka: Davvi Girji OS.
+Kárášjohka: Davvi Girji o.s..
+[Kárásjohka:] Davvi Girji os.
+Kárášjohka: NRK Sámi Radio / ČálliidLágádus
+Kárášjohka: Sámediggi.
+Kárta skuvllas betaveršuvdna
+Kártema bakte sáhttet oahppit válddahit guđe sámegielat dásis sii leat, ja movt sii sáhttet gielalaččat ovdánit.
+- Kártema duogážiin lea Sámediggi buktán árvalusa guovtti konkrehta doaibmabidjui, lohká várrepresideanta Laila Susanne Vars, geas lea ovddasvástádus sámi mánáidgárddiide.
+Kártemis ja dohkkeheames gávdni vuoigatvuođaid Finnmárkkus.
+Kártemis sáhttá fuomášit domeanaid (giellaarenaid) gos sámegiella lea nanus ja mii sáhttá leat ávkkálaš reaidun giellaoahpahusas.
+Kártenbargguid buriid ovdamearkkaiguin das mo astojoregat sáhttet geavahuvvot giellajoregin, lea áigumuš konferánssas čájehit mo daid lea vejolaš geavahit eará báikkiinge.
+Kárten čájeha ahte ain dárbbašuvvojit ollu sámegiela oahpponeavvut mat heivejit Máhttoloktemii - Sámegillii.
+- Kárten čájeha ahte buot mánáidgárddit háliidit eanet sámi stoahkanhearvvaid, ja eanet sámi oahpponeavvuid.
+Kárten / Eatnan ja resursavuoigatvuođat / Sámediggi - Sametinget
+Kártenraporta sámi stoahkanhearvvain ja pedagogalaš materiálain mánáidgárddiin gos lea sámi mánát
+Kártet mo oahppit árvvoštallet sámegiela oahpahusa
+Katekismus lea erenoamáš relevánta resursa dan fáddái maid namuhit kristtalaš oskku ja árbevieru oasis.
+Kinestetihka (motorihkalaš) oahppit liikojit
+Kinestetihka (motorihkalaš) oahppit / taktiila oahppit
+Kinestetihkka oahppit liikojit
+Kintel AS lea ožžon 150 000 ruvnnu prošektii " YouTube julevsámegillii ", ja das galget leat julevsámi videosáddagat interneahtas.
+Klamydiateastta sáhttá maid diŋgot neahtas dehe oastit apotehkas.
+Knut Vareide, Telemarksforskning bokte
+Kombinašuvdnaealáhus
+Kombinatorihkas bargá systemáhtalaš vugiiguin gávnnahit loguid, ja dát lea dávjá dárbbašlaš jus galgá sáhttit rehkenastit jáhkehahttivuođaid.
+Kombinatorihkas bargá systemáhtalaš vugiiguin gávnnahit loguid, ja dávjá lea dat dárbbašlaš jus galgá sáhttit rehkenastit jáhkehahttivuođaid.
+Kombinatorihkka ja jáhkehahttivuohta
+Komitea oaivvildii ahte positiivvalaš sierra ovddut leat dárbbašlaččat go galgá juksat seamma vuoigatvuođaid sámiid ja dážaid gaskka.
+kommenteret iežas eaŋgalsgieloahpahallama
+Kommišuvdna ferte ieš fuolahit ahte duohta ja historjjálaš dilálašvuođat mat dárbbašuvvojit vuoigatvuođadili čielggadeames, doarvái bures čielggaduvvojit.
+Kommišuvdna galgá árvvoštallat mii lea dahkkojuvvon dán suorggis, identifiseret ođđa hástalusaid, ráhkadit riikkaidgaskasaš standárddaid ja hábmet ođđa politihka dásseárvvu ja nissoniid vuoigatvuođaid suorggis.
+Kommišuvdna konklušuvdna šaddá mearriduvvot maŋŋil go leat árvvoštallan dan geavaheami mii guovllus lea leamašan.
+Kommišuvdna sáhttá maiddái čađahit guorahallamiid ja čielggademiid mat leat dárbbašlačča iežaset loahpamearrideapmái.
+Kondoma biddjojuvvo cihppii mas lea erokšuvdna dehe seksaájanassii.
+Kondoma galgá seailluhit viessolieggasis ja báikkis gos dat ii ruvvasuva juoga vuostá.
+Kondoma lea sihkkaris suodji sihke sohkabealedávddaid ja áhpehisvuođa vuostá jus dat gevtojuvvo njuolga ládje, ja olles áiggi go anaša ja juohke geardde go anaša.
+Kondoma lea una hui asehis (gumme) busse man bidjá cihpa dehe seksaájanasa nala go galgá atnit seksa.
+Kondoma lea una hui asehis lateksa (gumme) busse man bidjá cihpa dehe seksaájanasa nala go galgá atnit seksa.
+Kondoma sáhttá geavtit suodjin sohkabealedávddaid vuostá sierralágán seksas dego cinneanašeamis, bahtaráigeanašeamis ja jus lea njálbmeseksa cihpain.
+Kondoma sáhttá maid geavtit jus hárjeha iešduhtadeami, jus dovdá ahte lea somá ja vai šaddá čeahppi bidjat dan nala ja diehtá mot dovdo oažžut sperpma kondomii.
+Kondomat gávdnojit máŋgga sturrodagas, hámis, fearggas ja mágus.
+Kondomat juhkkojuvvo dehe vuvdojuvvo nuoraidvuostáváldimis.
+Kondomat vuvdojuvvojit dávjá báhkas mas leat máŋga.
+Kondomat vuvdojuvvojit maid automáhtain biográfain, restoráŋŋain ja kluppiin.
+Konferánsa álgá bearjadaga miessemánu 31. b. dii. 14.00 Quality Hotel Olavsgaard:s olggobealde Oslo ja loahpahuvvo sotnabeaivvi geassemánu 2. b..
+Konferánsa Alta 2013 lea riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodaga ráhkkaneapmi máilmmikonferánsii.
+Konferánsa galgá maid čalmmustahttit mánáid ja nuoraid sávaldagaid ja dárbbu nannet sámegiela astofálaldagaiguin.
+Konferánsa lea auditorias.
+Konferánsa šaddá dan suorggi joatkevaš barggu vuođđun.
+Konferánssa fáddán lea juohkebeairasisma.
+Konferánssas ledje logaldallit iešguđetge servodatsurggiin ja attii buori vuođu dieđáhusbargui.
+Konfirmántaáiggi láhčču lea iešguđetlágán iešguđet báikkis.
+Konfirmánttat mátkkis
+konfirmašunáiggi rámma siskkobealde (gč. Ipmil addá - Mii juogadit, kapihttal 5).
+Konfirmašunáiggis lea vejolaš smiehtadit lagabui iežat oskku, oahppat eambbo Biibbala birra, ságastallat risttalaš oskku birra, oahpásmuvvat girkuin, fuobmát ođđa jurdagiid eallima birra, ja váldit oasi girkolaš barggus sihke lagaš servvodagas ja máilmmis.
+Konfirmašuvdna
+Konfirmašuvdna máksá duođašteapmi.
+Konfirmašuvnnas duođašta Ipmil ahte lohpádusaid maid attii gásttas, ain gustojit.
+Konfirmašuvnnas váldá nuorra ieš ovddasvástádusa.
+Konfliktaráđiid čállingoddi lea jagi 2008 álggahan ođđa diehtojuohkinávdnasiid jorgalahttima sámegielaide.
+Konfliktaráđiid čállingoddi
+Konsešuvdnaášši guoská hui stuorra areála duohtadeapmái sámi guovllus.
+Konsešuvdnaboazodoallu
+Konsešuvdnii sáhttet mearriduvvot eavttut (§43).
+Konstruktiivvalaš, sosiála ovdáneapmi dáhpáhuvvá oktavuođain mas ulbmilin lea dásseárvu oassálastiid gaskkas nugo stoahkamis galgá leat.
+Konsultašuvdnageatnegasvuohta sáhttá fátmmastit sámikultuvrra buot ideála ja ávnnašlaš hámiid.
+Konsultašuvdnaprosedyrat gustojit áššiin, mat sáhttet váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide njuolga.
+Konsultašuvdnašiehtadus / Duogáš / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Konsultašuvdnašiehtadus ii atte Sámediggái biehttalanvuoigatvuođa áššiin mat váikkuhit sámi beroštumiid.
+Konsultašuvdnašiehtadus
+Konsultašuvnnaid áššedoaibmaviidodahkii sáhttet gullat iešguđet áššešlájat nu movt lágat, láhkaásahusat, ovttaskas mearrádusat, njuolggadusat, doaimmat ja mearrádusat (omd. stuorradiggedieđáhusain).
+Konsultašuvnnaid bokte leat ráđđehus ja Sámediggi soahpan ahte ođđa mánáidgárdeoahpaheddjiidoahpus galgá biddjojuvvot eanet deaddu dan áddejupmái ahte sámi kultuvra lea deaŧalaš oassin nationála kultuvrii Norggas.
+- Konsultašuvnnain mii leat duođalaččat aiddostahttán dan ahte Statnett lea geatnegahttojuvvon uhcidit hehttehusaid boazodollui lagas gulahallama bokte boazodolliiguin.
+Konvenšuvdnaárvalusa mihttomearrin lea sihkkarastit buoret ja dorvvoleappot boahtteáiggi sámiide sihke Davviriikkaid álbmogiin ja ovttaskas ássin iešguđege riikkain.
+Konvenšuvdnaárvalus ii ovddit eará gáibádusaid iige hástalusaid daid stáhtaide go ahte sámi identitehta, giella, kultuvra ja eallinvuohki árvvusadnojuvvo ja dohkkehuvvo.
+Konvenšuvdnabargui lea áigemearrin biddjojuvvon jahki čakčamánu 2012 rájes.
+Konvenšuvdnadivada galgá máksojuvvot njealji vahku siste dan beaivvi rájes go mearrádus lea dahkkojuvvon.
+Konvenšuvdnaevttohus dohkkeha min iešmearridanvuoigatvuođa ja ulbmil lea ahte ovttasbargu min gaskka oktan álbmogin galgá álkidahttojuvvot riikkarájiid rastá.
+Konvenšuvdna galgá jorgaluvvot davvisámegillii, julevsámegillii ja lullisámegillii.
+Konvenšuvdnaguovllu šiehtadus Norgga ja Ruoŧa rádjerasttildeaddji boazodoalu várás
+- Konvenšuvdnaguovllus lea stuorra boraspiremáddodat goappašiid riikkain.
+- Konvenšuvdna ii man ge láhkai čoavdde buot daid hástalusaid mat boazodoalus rádjaguovlluin leat ovddabealde.
+Konvenšuvdna lea fámus golbmalogi jagi dan rájes go álgá gustot.
+Konvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskka rádjerasttildeaddji boazodollui
+Konvenšuvdnašiehtadallamat leat dál álgán ja galget leat čađahuvvon viđa jagi sisa.
+Konvenšuvnna čiehkageađgin leat konsultašuvnnat ja searvan.
+Konvenšuvnnas válddahuvvojit eanarievttit, bargoeavttut, ámmátoahpahus, dearvvašvuohta ja oahpahus.
+koordináhtaid bokte ráhkadit govvosiid ja suokkardit geometralaš hámiid iešvuođaid, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+ Korn-giella  Iris-giella  Mans-giella  Vuolit-skohtalašgiella  Skohtalaš-gaelikgiella  Ulster-skohtalašgiella  Kymrigiella (valesgielat)
+Kriminálafuola giddagasain mat leat sámegiela hálddašanguovllus, čohkkájeaddjiin lea vuoigatvuohta gulahallat gaskaneaset ja lagaš olbmuiguin sámegillii.
+Kriminálafuola guovddášhálddahus lea stivrengulahallamisttis Kriminálafuola oahpahusguovddážiin (KRUSain), mii oahpaha giddagasvirggálaččaid, bidjan stivrengulahallamii sierra ulbmilsuorgin háhkat giddagasskuvlii sámegielalaš aspiránttaid.
+Kriminálafuolas ii leat statistihkka das man ollu sámit dubmehallet.
+Kriminálafuolla danne ferte virgádit sámegielalaš bargiid guđet dovdet sámi kultuvrra.
+Kristin Ytreberg Čiŋaheapmi Den som... maid dáiddár Kristin Ytreberg lea dahkan lea buot seinniin guhkesfeaskáris.
+kristtalašvuođa vuođđun sápmelaččaid oskui.
+kristusčuorvvas 4 se bilaga s: Árpmit min, Hearrá, árpmit min, Hearrá, árpmit min, Hearrá.
+Kristus galgá fas boahtit.
+Kristuskránsa
+Kristuskránsa
+Kristuskránsa
+Kristuskránsa
+Kristus lea bajásčuožžilan.
+Kristus lea gonagas.
+Kristus mearkkaša son guhte lea vuidojuvvon.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Davil: Dan báikki rájes gokko geaidnu gaskal Joesjö ja Varntresk rasttilda riikkaráji, dán geainnu mielde Valenii Famnvatnet bokte, das viidásit dán jávrri mielde ja Famnvasselva mielde Varnvatnet rádjái, das fas Sørdalselva mielde Reevhtse (Røssvatnet) rádjái.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea guohtunguovlu Vapsten čearu váste.
+kuhmunen (a) samernas.
+Kulturárbbi bokte mii duddjot Sámi boahtteáigái.
+kulturárbbis mii dárbbašuvvo doaimmalaččat
+kulturárbi gártá oidnosii Vägverket ožžo bargun
+Kulturdepartemeanta kap. 320 Dábálaš kulturulbmilat, poasta 73 Nationála kulturvisttit bakte lea árvaluvvon juolluduvvot 5 miljovnna ruvdno doarjjan huksenprošektii Davviálbmogiid guovddážis (ovddit Ája Sámi guovddáš) Gáivuonas.
+Kulturdepartemeanta lea geahpedan 4 miljovnna árktalaš eanadollui eanadoallošiehtadusa bokte ja 2 miljovnna boazodoallošiehtadussii.
+Kulturdepartemeantta bušeahtas árvalit juolludit 70,4 miljovnna kruvnno Sámediggái 2012 kulturdoaimmaide. Dat lea 3 miljovnna eanet go 2011.
+Kulturdepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus hábmet, dulkot ja ovddidit giellapolitihkalaš ulbmiliid Norggas.
+Kulturealáhusaid birra
+Kulturealáhus / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Kulturealáhus huksejuvvon gelbbolašvuođa ala
+Kulturealáhus
+Kulturealáhus mas jáhkehahttivuohta ja duohta kultuvra lea guovddážis
+Kulturealáhusoassálastiid eallingeaidnun lea vuovdit iežaset buktagiid márkaniidda ja sii háliidit doaimmahit - dahje doaimmahit dál gánnáhahtti ealáhusa.
+- Kulturealhusat leat riikka gelddoleamos ealáhusat ja dat ealáhusat mat sturrot johtilepmosit, ja mii vuordit ollu ođđa álggahemiid, dadjá sámediggeráđđiSilje Karine Muotka.
+Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+kultur- ja gielladoaimmat
+Kultur- ja girkodepartemeanta áigu bidjat ovdan stuorradiggedieđáhusa girjerájuid birra jagi 2009.
+Kultur- ja girkodepartemeanta lea guhkibuš áiggi juolludan doarjagiid Norgga biibbalsearvái vai jorgala ja ođasmahttá davvisámegielalaš, julevsámegielalaš ja oarjilsámegielalaš biibbalteavsttaid.
+Kultur- ja girkodepartemeanta lea juolludan doarjagiid vuođđudit searvegotti oarjilsámi giellaguvlui jagi 2009.
+Kulturmuittuid ja bieggafámu fylkaoasseplánaiguin
+Kulturmuittut galget ja hálddašuvvojit historjjálaš gáldoávdnasiin.
+Kulturráđđi háleda addit eanet sámiide vejolašvuođa ohcat stipeandda ja danin váldá eret ovdalaš olggusaddingáibádusa.
+Kultuvra, giella ja riikkaidgaskasaš bargu leat deaŧalaš áŋgiruššansuorggit Sámedikkirđi 2013 bušeahta árvalusas. - Sámi ásahusat ja festiválat leat bálggesčuovgit ja kultur-, giella- ja identitehtaovddideami deaŧalaš arenat, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen
+Kultuvra ja modelleren
+Kultuvra ja modelleren-váldooassi addá badjeperspektiivva matematihkkafágas.
+Kultuvra, servodat ja girjjálašvuohta
+Kultuvra, servodat ja girjjálašvuohta-váldooasis lea sáhka kulturáddejumis viiddes mearkkašumis.
+Kultuvrraid deaivvademiid gaskkas dáhpáhuvvet maid rievdadeamit. Sámi mánát ja nuorat ellet dál mánáid- ja nuoraidkultuvrras mii dađistaga eanet
+Kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea diehtit ja árvvus atnit kultuvrralaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámi servodagain ja daid gaskkas.
+Kultuvrralaš referánsarámmat mearridit lohkanipmárdusa, seammás go lohkan ovdánahttá gulahallangálggaid ja kulturipmárdusa.
+Kultuvrralaš skuvlalávkka oktavuođas háliida Oslo gielda eanet oktavuođa báikkálaš sámi kulturbirrasiiguin Oslos.
+kultuvrras, historjjás ja árbevierus.
+Kursapáhkas leat fáttát sámegielas ja sámi kultuvrras, sámi vuoigatvuođat ja muhtun doahpagat ja tearpmat mat sáhttet dearvvasvuođabálvalusa gulahallama álkkásmahttit sámi divššohasaiguin.
+Kymrigiella lea odne buohkaid geatnegas fága guđet vázzet vuođđoskuvlla Walesas.
+Kyoto-protokolla vuosttaš geatnegahtti áigodat 2012 rádjai lea dagahan hui smávva nuoskkidangeahpidemiid.
+Laadth - gieles guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Nuortan: Riikkarájis Holdernis rastá jávrri lulimus luovtta rádjái, das fas Holdersströmmen mielde Torrön jávrái.
+Laadth - gieles lea guohtunguovlu Skæhkere boazoorohaga váste.
+La dehálaš ahte álgoálbmotipmárdus vuhtiiváldojuvvo sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásiin, ja ahte álgoálbmogiidda mearkkašahtti áššit ovddiduvvojit sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásis.
+- Læstadialaš árbevierus lea Luthera uhca katekismusis guovddáš sadji oskkuoahpahusas.
+Læstadiánalaš moriidus ii
+Lága § 5-1 mearkkašumiin de dattetge deattuhuvvo ahte ILO 169 mielde earenoamáš ovddasvástádus dáid beroštumiid nai aktiivvalaččat geasuhit mielde plánaprosessii.
+Lága álgomearrádusain leat njuolggadusat sámi kultuvrra vuhtiiváldima birra (§2) ja ahte láhka galgá geavahuvvot álbmotrievtti álgoálbmogiid ja minoritehtaid njuolggadusaid mielde (§6).
+Lága jelgii ii geasge leat riekti dahkat juoidá seksuálalaččat jus ovttaskas ii hálit.
+Lága jelgii lea vuoimmis ahte:
+Lága mearrádusaide eai leat váldon mielde ahte eará sámi beroštumiiguin ja báikegottiiguin galggašii ráđđádallat go leat doaimmat mat sin njuolgut sidjiide váikkuhit.
+Lága mearrádusat mearkkašit ahte sus guhte háliida geavahit sámegiela bealuštan dihtii iežas ávkki sámegiela hálddašanguovllu kriminálafuola ovdan, lea vuoigatvuohta sámegielalaš bálvalussii.
+Lagamus jagiid vuoruhit erenoamážit dakkár dáluid, mat leat buorebut birrasa ja energiija dáfus, ođasmahttin-, hálddahus- ja girkoministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+- Lagamus mánuid fertet mii buohtastahttit iešguđet ákkaid, ja dát ii leat álkis dahku, ja iige leat proseassa maid galgá geahppadit meannudit, lohká Aasrud.
+Lágas lea maiddái mearrádus mii namuha makkár beroštumiid galget vuhtiiváldojuvvot minerálavalljodagaid hálddašeami oktavuođas (§ 2).
+Lágas lea maiddái sierra mearrádus mas daddjo ahte láhka galgá adnot nu ahte ollašuhttá álbmotrievtti njuolggadusaid álgoálbmogiid ja minoritehtaid birra (§ 6).
+Lágas lohká ahte skuvlla vástu lea geahččat bearrái ahte ii giige givssiduvvo.
+Lagaš ovttasbargu pedagogalašpsykologalaš bálvalusain lea dehálaš.
+Lagasvuođain ja liekkusvuođain sii jeđđejedje.
+Lágat / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Lágat fertejit rievdaduvvot, váldi ja ovddasvástádus ferte čielggaduvvot.
+Lágat ja láhkaásahusat mat erenoamážit gusket oppa sámi álbmogii dahje sámi álbmoga osiide, galget jorgaluvvot sámegillii.
+Lágat mat dákkár doaimmaid regulerejit leat čázádatmuddenláhka, energiijaláhka, čáhceresursaláhka ja minerálaláhka.
+Lágat mearkkašit ahte ii oamiolbmošge leat riekti oažžut diehtit mii dadjo ja dáhpáhuvvá buohcceviesus jus ovttaskas ii hálit ahte sii galget diehtit.
+Lága ulbmil lea earret eará sihkkarastimis sámi kultuvrra vuođu, adnit sámi árbevirolaš máhtu hálddašeamis ja deattuhit sámi kultuvrra luondduvuođu buot doaimmaid mat lága vuođul čađahuvvojit.
+Lágidit gávnnadansajiid ja fierpmádagaid kulturealáhusdoaimmaheddjiide
+• Lágidit nu, ahte bearrašatge sáhttet oahpahallat davvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela.
+• Lágidit nu, ahte buot oahppit guđet dan háliidit, besset oahppat sámegiela
+• Lágidit nu, ahte eanet ja buoret oahpponeavvut leat oahpahusas sámegielas ja sámegillii
+• Lágidit nu, ahte eanet mánát ožžot sámegielalaš mánáidgárdefálaldagaid
+• Lágidit nu, ahte eanet sámegielalaččat sáhttet váldit ovdaskuvlaoahpaheaddji oahpu ja oahpaheaddji oahpu
+• Lágidit nu, ahte leat buorit rápmaeavttut sámegiela oahpahallamii
+• Lágidit nu, ahte mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide lea álki oažžut fálaldagaid oahppat sámegiela
+• Lágidit nu, ahte mánáidgárddiid ja skuvllaid oahpaheaddjit ožžot lasseoahpu ja joatkkaoahpu sámegielas
+• Lágidit nu, ahte mánáidgárddis mánát árrat movttiidahttojuvvojit geavahit sámegiela
+• Lágidit nu, ahte oahpahusas lea vejolaš dahkat erenoamáš áššiid julevsámegiela ja oarjilsámegiela oahpaheamis.
+• Lágidit nu, ahte oahpahus sámegielas ja sámegillii lea buorre
+Lágit olgoskuvlla sámi lagasbirrasis, ovdamearkka dihte lahka sámi árbevirolaš ealáhusaid ja/dahje doaimmaid.
+láhčá diliid nu ahte mis lea ealli ja girjás sámi kultureallin mas lea buorre dássi
+Láhččomis bálvalusa oktavuođas lea Sámedikkis oktiiheivehan ja váikkuheaddji sajádat guovddáš eiseválddiid ektui.
+Láhčin dihtii dili buoremus lági mielde juohkehažžii, de lea deaŧalaš ahte váhnemat addet skuvlii dieđuid máná birra.
+láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskii ovdána oasálašvuođaperspektiiva, mii nanne sámi kultuvrra ja servodaga.
+láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte stáhta eiseválddit ja Sámediggi bohtet ovtta oaivilii, go lea áigomuš ásahit lágaid dahje doaimmaid, mat soitet njuolga váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide.
+• Láhčit dilálašvuođaid nu, ahte šaddet neahttasiiddut main leat diehtojuohkinbálvalusat sámegillii ja sámegielaid birra
+• Láhčit dilálašvuođaid sámegielalaš aviissaid ovddideapmái ja julevsámegielalaš ja oarjilsámegielalaš aviisasiidduid ráhkadeapmái
+• Láhčit dilálašvuođaid sámegielalaš joregiid vuođđudeapmái ja nanusmahttimii
+• Láhčit dilálašvuođaid sámegielalaš TV- ja radiosáddagiidda
+ Láhčit dili dasa ahte lihkostuvvan gielladoaibmabijut bohtet fásta doibmii
+Láhkaárvalusas leat njuolggadusat suomagiela, meänkieli ja sámegiela geavahanvuoigatvuođa birra, go olbmos lea eiseválddiiguin ja duopmostuoluiguin dahkamuš.
+Láhkaásahusa rievdadanárvalus sáddejuvvo gulaskuddamii guoskevaš gulaskuddanásahusaide (dábálaš gulaskuddanáigodat lea 3 mánu)
+Láhkaásahusas maiddái árvaluvvo ahte suohkanat sáhttet válljet čállit sámegielat báikenamma ovddemussii galbbain dain guovlluin mat eai gula sámegiela hálddašanguvlui.
+Láhkaásahusat mat mearridit mo preassadoarjagat galget juhkkojuvvot sámi aviissaide, nuppástuhttojuvvojedje jagi 2008.
+Láhkaásahus bearráigeahččoláhkaásahusa ja biebmoruoktoláhkaásahusa rievdadeami birra mii bođii fápmui miessemánu 1. beaivvi 2012, deattuha dan vuoigatvuođa mii sámegielat mánáin geat orrot hálddašanguovllus lea doalahit iežaset giela fuolahussirdima oktavuođas.
+Láhkaásahus galgá jorgaluvvot oarjilsámegillii.
+Láhkaásahus sámediggeválgga birra
+Láhka cealká ee. ahte lágat ja láhkaásahusat mat erenoamážit gusket oppa sámi álbmogii dahje sámi álbmoga osiide, galget jorgaluvvot sámegillii.
+Láhka duššada lágaid riekti geavahit sámi- ja suomagiela ja meänkieli hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin.
+Láhka gáibida ahte báikenamat čállojit riekta ja ahte čállojit sámegielat čálamearkkaiguin.
+Láhka guoská seamma ládje buohkaid beroškeahttá sohkabealis.
+Láhka ii earut guovlluid mat leat sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde dain guovlluin mat leat olggobealde.
+Láhka konkretisere daid váldoprinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110 nanne.
+Láhka mánáidgárddiid birra (2006) deattuha ahte suohkanis lea ovddasvástádus das ahte mánáidgárdefálaldat mánáide sámi guovllus (sámegiela hálddašanguovllus) lea huksejuvvon sámi giela ja kultuvrra vuođul.
+Láhkamearrádusa mielde galget sámegielat báikenamat álot čállojuvvot ovddemussii galbbain sámegiela hálddašanguovllus.
+Láhkamearrádus čielggasmahttá maid lágain áigu olahit, ja makkár dehálaš servodatdoaimmaid láhka galgá čoavdit.
+Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lasiha hálddahusguovlluid golmma unnitlogugielaide - suomagiella, sámigiella ja meänkieli - gieža gielddas Norrbottena leanas 68 gildii Ruoŧas.
+Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lea fámus ođđajagimánu 1. s beaivvis 2010.
+Lahka ovttasbargu Jåhkåmåhke gielddain Jokkmokk Winter Conference bargguin
+Láhka riikkalaš unniloguid birra
+Láhka riikkalaš unniloguid birra
+Láhka riikkalaš unniloguid birra
+Láhka riikkalaš unniloguid birra - Länsstyrelsen i Stockholm
+Láhka Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra (sámeláhka) bođii fápmui 1989:s ja dan ulbmil lea láhčit diliid nu ahte sámi álbmot Norggas sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, iežas kultuvrra ja servodateallima.
+Láhka sisdoallá maid njuolggadusaid lága geavaheami čuovvuma birra.
+Láhka suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid birra.
+Láhka veaháš gáržžida dálá vejolašvuođa sierralobi bakte spiehkastit plánalága mearrádusain.
+Láhka vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra.
+Láhku / Guhkesvággi (Lakselvdal / Lyngsdal) boazoorohagas lea riekti johttit Dolppi čađa.
+Láhppá diŋggaid dehe dat billohuvvot, daningo ii leat kontrolla dehe diŋggat suoláduvvojit.
+Láhppogo guoppar jus vuoidá vuolledábiid yoghurtain?
+Lahput leat ollisteaddjin jeahkálii, erenoamážit dálvvid go guohtun lea lássašuvvan jiekŋagearddi vuollái.
+• láhttenváttisvuođat • oaidnin- ja gullanváttisvuođat
+lahtut dahket ovtta rupmaša, vaikko leat ge máŋga, nu lea
+Láibi man mii doadjalit lea oasálašvuohta Kristusa rupmašis.
+Láidestusat berrejit addit čielga ovdamearkkaid das mo máhttoulbmiliidda lea vejolaš bidjat čielga sisdoalu buot dásiin, ja ovdamearkkaid buot dásiid gaskasaš ovdánemiin.
+Láidestusat galget hábmejuvvot nu ahte dat buktet oidnosii mo lea vejolaš čađahit bures heivehuvvon oahpahusa.
+Láidestusgihpa šaddá leat dehálaš reaidu bargui mii galgá sihkkarastit ahte sámi mánát ja sin vánhemat vásihit buori sirdáseami dan guovtti ásahusa gaskka.
+Láiggu ii sáhte molsut ovdal jagi geahčen, ja dalle ferte buktit čálalaččat mánu ovdal.
+Láiggu sáhttá šiehttat máksit ovddalgiitii juohke mánus.
+Láigohuvvon lanjaid ferte maid heivehit sihkkarvuođa ja doaibmadárbbuid ektui.
+Láigolaš ferte ieš máksit rájusrahpan (konturahpan) goluid.
+Láigopánta galgá doarjut rihkkoma šiehtadusas, jus láigolaš ii mávsse stohpoláiggu dahje jus mihkkige biliduvvo lanjas.
+Láigopánta ii galgga eambbo go 6 mánusaš stohpoláigu.
+Láigopánta ja reanttut máksojuvvojit láigolážžii go fárre.
+LÁIGOPÁNTA Láigoheaddji sáhttá gáibidit dus mávssu láigopánttas.
+LÁIGU Láigu galgá leat mearreduvvon viissis haddin.
+Langfjellet guovllus leat čuovvovaš rájit: Nuortan dan rájes gokko Dieváideatnu ja Rostoeatnu bohtet oktii, Dieváideanu mielde Høgskardhus rádjái.
+Lanjas eai leat oppanassiige glásat mas sáhtášii geahččat luonddu, leat dušše alla glásat mat addet čuovgga latnjii, ja boktet dovdduid, leaš dal gaskaija beaivváš dahje bihkkaseavdnjat ja guovssahasat livardit.
+Lanjas sáhttet buot sámi reaiddut vurkkoduvvot.
+Lars Oddmund Sandvik
+Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii
+Lasáhus oppalaš studerengelbbolašvuhtii
+Lasáhus sámi dásseárvoorganisašuvnnaide
+Lasiha elfápmosihkkarvuođa
+Lasihit almmolaš fálaldagaid sámegillii geavaheaddjiide servodaga buot joregiin
+Lasihit iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima
+lasihit iežaset barggu bidjat unnitlogobáikenamaid
+Lasihit profešunaliserema sámi kulturealáhusas
+lášmmohallan
+Läsningen kan avslutas enligt följande: b / v: Ná gullo bassi evangelium.
+Läsningen kan inledas med orden: b / v: Bajidehket váimmuideattet Ipmilii ja gullet otná beaivvi evangeliuma.
+Läsningen kan inledas med orden: Mii guldalit Boares testamentta sániid.
+Läsningen kan inledas med orden: Mii guldalit otnáš episttaltevstta.
+Lassánan meahccečuollan ja birasnuoskkideapmi leat dagahan ahte lahput leat unnon meahciin.
+Lassánan oasseáigeorrun ja šaddi guosseealáhus dássádallet muhtin muddui negatiivvalaš veagadatovdáneami.
+LASSÁNAN VÁIHKKUHANFÁPMU Lea dárbu nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu
+Lassedávddat ja riskkat
+lassifáddán daid geatnegahtton váldofáttáin maid Ipmil addá - Mii juogadit plánas leat hábmen.
+Lassin addojuvvojit ollu dieđut ja rávvagat čálalaččat ja telefovnnas.
+Lassin berre gáiddos oahpahusa plána čuovvoleapmái láhččojuvvot buoret vejolašvuođat bargat ovttas riikkarájáid rástá buot golmma sámegielas.
+Lassin daidda osiide mat ovdal leat deattuhuvvon, de ođđa ságastallanfáddán šaddá árvvoštallat maiddái árvosániiguin.
+Lassin dajaldat siskkilda ee. gástta, náitima ja eahkedismállásiid.
+Lassin dasa boahtá vel Sámeálbmotfoandda jahkásaš reantodienas.
+Lassin dasa juolluda Sámediggi doarjaga dávvirvuorkkáide, kulturguovddážiidda ja kulturviesuide, ja doarjagat doaibmabijuide dearvvašvuođasuorggis, main maiddái lea stuora mearkkašupmi háhkamis buoremus rámmaeavttuid sámegilli.
+Lassin dasa mearrádus cealká ahte " dihto skuvllat galget fállat oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, dahje erenoamáš sámefágain mat joatkkaoahpahusas gullet dihto kurssaide dahje dihto joavkkuide.
+Lassin departemeanta áigu ráhkadahttit jietnafiilla davvisámegillii jorgaluvvon rápmaplánas.
+Lassin fágalaš ovdáneapmái ja bargovugiid oahppamii, de galgá oahppi maiddái máhttit ja diehtigoahtit mo son doaibmá earáiguin ovttas.
+Lassin fágalávdegottiide de lea Sámedikkis maiddái bearráigeahččanlávdegoddi ja válgalávdegoddi.
+Lassin galget dieđut juhkkojuvvot aktiivvalaččat sámi aviissaide, Sámi radioi ja eará áigeguovdilis diehtojuohkinkanálaide.
+Lassin galget váldit njálmmálaš eksámena.
+Lassin giellamáhttui dulkabálvalusas ferte leat máhttu sámi kultuvrra ja historjjá birra.
+Lassin lea Bodeaju giddagasas, "Ila fengsel, forvarings- og sikringsanstaltš nammasaš giddagasas ja Ringeriikka giddagasas guđesge okta sámegielalaš bargi.
+Lassin lea riikkaviidosaš sámi statistihkka.
+Lassin máhttit muitalit ođđa dieđuid, de galgá oahppi máhttit jurddašit iešheanalis ja geavahit dán máhtolašvuođa skuvlabargguin, ruovttus ja boahttevaš bargoeallimis.
+Lassin minerálalága álgomearrádusaide de láhka lea hábmejuvvon mineráladoaimma njealji váldodásiid ektui.
+Lassin njálmmálaš máinnasteapmái, sáhttet muhtimat dramatiseret máidnasa.
+Lassin oahpaheaddji dađistaga-árvvoštallamii, sáhttet oahppit árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset Oahppit sáhttet oažžut njálmmálaš árvvoštallama čállinproseassa áiggi, ja čálalaš árvvoštallama gárvves hearvaságas.
+Lassin Sámediggi hálddaša doarjagiid mat leat mánáidgárdefálaldagaid, oahpponeavvuid ja stipeanddaid várás.
+Lassin Sámediggi lea vuođđudan stipeanddaid alit oahpahusa várás, gč. doaibmabidjooasi.
+Lassin vel ásahuvvo vuogádat mii addá vejolašvuođaid dađistaga rievdadit fidnobuohcuvuođalistu, ja dás ožžot bargoeallin oasálaččat dehálaš rolla ođđa bistevaš fidnobuohcuvuođalávdegotti searvama bokte.
+Lassin vel leat arvat unnitlohkogielaid sátnegirjjit olámuttus Wiktionary nammasaš prošeavttas.
+Lassiplána galgá atnit searvegottiin gos leat mánát ja nuorat vai sihkkarastá ahte sámi geahččanbealli vuhtiiváldojuvvo daid rámmaeavttuid ja sisdoalu
+Lassiplána Ipmil addá- Mii juogadit plánii, Norgga girku oskkuoahpahusplána
+ Lassi rámmajuolludeamit stáhtas sámegiela ovddideapmái
+Latnja ferte bures heivet ságastallat vuđolaččat ja muosálaččat.
+LATNJA GALGÁ OROHAHTTI Dát mielddisbuktá galgá leat viissis rohpeállodat, viissis lássasturrodat, galgá leat basadanlatnja ja málestanvejolašvuođat jnv..
+Latnja ja lávvu adno jeavddalaččat.
+Latnja
+Lávdegoddelahtuid ja várrelahtuid doaibmabuhtasa mearridit ráđđehusat ovttasráđiid.
+Lávdegoddi deattuha dasto dehálažžan ahte Norga ovttasbargá ruoŧŧilaš eiseválddiiguin buoridan dihtii oarjilsámiid dili.
+Lávdegoddi evttoha ahte Sámediggi ráhkadišgoahtá sámi dutkandieđáhusa lávkin dan guvlui ahte hábmet ollislaš sámi dutkanpolitihka.
+Lávdegoddi evttoha ásahit prosedyraid mat sáhttet nannet Sámedikki oassálastima Dutkanráđi ođđa prográmmaplánaid plánemii ja ovddideapmái.
+Lávdegoddi evttoha earret eará sierra dohkkehanortnega Sámi allaskuvlla várás plánaid oktavuođas ohcat stáhtusa dieđalaš allaskuvlan, ja viidáseappot álgoálbmotuniversitehtan.
+Lávdegoddi galgá árvalit ortnegiid ja doaibmabijuid mat sáhttet dagahit dan ahte eambbogat oahpašedje ja geavahivčče sámegielaid, ja dieinna lágiin sihkkarastojuvvošedje gielddaide ja eará bálvalusaddiide dakkár bargit geain lea gelbbolašvuohta sámegielain.
+Lávdegoddi galgá árvvoštallat dávgasis čovdosiid maid bokte álkiduhttit dili, ja gielddaid sierra hástalusaid ja dárbbu vuođul.
+Lávdegoddi galgá doaibmat gulahallanásahussan sámi nuoraid ja Sámedikki gaskkas, muhto galgá maiddái leat gulaskuddanásahus ja "bearráigeahččin " sámedikki ektui nuoraidáššiid oktavuođas.
+Lávdegoddi galgá leahkit juohke eanadikkis váldimiin vuostá váidagiid ja oainnuid earet eará vuostáváldimis, diagnosain, dálkkodeamis, mávssuin, jávohisvuođajearaldagain ja dikšudáhkádusas.
+Lávdegoddi galgá nannet sámegiela / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Lávdegoddi galgá nannet sámegiela
+Lávdegoddi ja miellahtut sáhttet áibbas friddja ovddidit oainnuset mediaide ja iežaset árvvoštallama mielde loktet áššiid eará ásahusaide.
+Lávdegoddi lea čađahan servodatekonomalaš golloguorahallama mas sihke gistohávdádanmeanut ja ruhkkohávdádanmeanut leat čielggaduvvon.
+Lávdegoddi lea čielggadan sámi dutkama ja alit oahpu dárbbuid, ulbmiliid ja ovdáneami mihtilmasvuođaid ja ovddidan máŋga konkrehta doaibmabiju.
+Lávdegoddi lea earret eará háhkan dieđuid eará davviriikkain, árvvoštallan stivrendieđuid dárbbuid ja statistihkaid, ja árvalan arvat olu njuolggadusrievdadusaid.
+Lávdegoddi oaivvildii ahte Norgga sámepolitihkka berrešii nannet sápmelaččaid joavkun, ovddidit árvvusatnima olmmošjoavkkuid gaskkas ja čađahit ekonomalaš ja sosiála doaibmabijuid dainna áigumušain ahte heivehit sámi eallinvuogi ođđaáigái ja eanet ovttaiduhttima Norgga servodahkii.
+Lávdegoddi oinnii iežas bargun ahte gávdnat njuolggadusaid ja ulbmila eiseválddiid politihkkii sápmelaččaid ektui mat sáhtte nannet sámi minoritehta ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat (19. s).
+Lávdegoddi sáhttá čađahit dan bearráigeahčču Sámedikki hálddahusas mii sin mielas lea dárbbašlaš.
+Lávdegoddi sáhttá maiddái addit dárkilet mearrádusaid geavaheami birra.
+Lávdegoddi sáhttá maiddái addit dárkilet mearrádusaid geavaheamis.
+Lávdegoddi sáhttá mearridit ahte dákkár doaimmat galget fuolahuvvot riikka ovddasvástideaddji eiseválddi bokte dahje orohaga ja čearu bokte mii lea váldán badjelasas čađahit dákkár doaimma.
+Lávdegoddi sáhttá ovdalgo dohkkeha soahpamuša, addit earáide go šiehtadusosolaččaide vejolašvuođa buktit cealkámuša áššái.
+Lávdegotti ággan lei ahte dakkár guovddášguovlu gávdnui juo.
+Lávdegotti evttohus geigejuvvui 1959:s, ja adnojuvvo minoritehtapolitihkalaš jorggiheapmin.
+Lávdegottiid beavdegirjjit ja mearrádusat galget čállojuvvot dárogillii dahje ruoŧagillii ja dárbbu mielde maiddái sámegillii.
+Lávdegottiid čoahkkimat leat jura ovdalaš dievasčoahkkimiid.
+Lávdegottiid čoahkkin lágiduvvo dábálaččat mánnodagaid ja disdagaid, ja dievasčoahkkin gaskavahkus bearjadahkii.
+Lávdegottiid jođiheddjiin lea geatnegasvuohta jođihit ja bearráigeahččat áššeráhkkaneami.
+Lávdegottiid lahtut galget jođiheaddji čoahkkingohččuma mielde oassálastit lávdegoddečoahkkimiin ja dárbbu mielde veahkehit áššiid ráhkkaneamis.
+Lávdegotti mandáhta lea leamaš geahčadit hávdemeanuid guoskevaš rievttálaš ja ekonomalaš áššiid.
+Lávdegotti mielas galggašii kremašuvdna nuvttá, ja háliida ahte oapmahaččat eai galgga dárbbašit máksit eanet jos olmmoš hávdáduvvo eará gildii go dan gildii gos son ásai.
+Lávdegotti politihkkariin lea jávohisvuođageatnegasvuohta.
+Lávdegottis čohkkehit politihkkarat go dan vuorus virgeolbmát gieđahallet váidagiid.
+Lávdegottis leat čuovvovaš lahtut:
+Lávdegottis leat leamaš:
+Lávejuvvo rávvet guođđit iskosa maŋemustá 15. áhpehisváhku daningo spiehkkaseaddji iskosa dutkan sáhttá leahkit váddásit jus áhpehisvuohta lea ovdánan guhkás.
+Láve leahkit buorre goappešiidda jus geahččaladdá.
+Láve nu ahte olmmoš vuovssada dehe biestá nahkáriid.
+Láve váldit guhkes áiggi ovdalgo seallarievdamat ovdánit goaŧŧočeabetborašdávdan, dábálaččat logis vihttanuppelot jahkái.
+Láve veahkehit muitalit áŧestusas soapmásii gean olis dovdá iežas oadjebassan.
+Lávgadeappot čuovvolit ja gulahallat ásahusaiguin stivranammademiid ja doarjaga bokte
+Lávga oktavuohta buohkaiguin
+Lávlla Oaivi, oalgi, čibbi ja juolgesuorbma sámegilli sáhttá lávlot ja áđđestallat molssašuddi leahtuin, sihke hui jođánit ja hui njozet.
+Lávlla ovdamearkkat sáhttet leat sámi raplávlagat ja juoiganšuoŋat nugomat givssideami, iešluohttámuša ja identitehta birra.
+lávlut álkes sámi sohkalávlaga
+- Lávu jorbes hápmi ovddida oktasašvuođa.
+Lávus leat dábálaččat leamaš fásta sajit bearrašii.
+Lávvardaga geassemánu 8. b..
+Lávvordaga galgá okta sámi oassi parádas čájehuvvot, ja go oaidná dáid reakšuvnnaid mat leat čuožžilan ávvudeame oktavuođas sámiin de čájeha dađibahábut ahte mis lea dehálaš bargu bargat dán oktavuođas ovdal oažžut dievaslaš dohkkehusa olbmuid earálágánvuhtii sámi servodagas, lohká ráđđelahttu Henrik Olsen.
+Lea áibbas čielga dárbu ahte muhtumis lea bajimus ovddasvástádus sámi giellaovddideamis, ja doaibmabijuid oktiiheiveheamis.
+Lea áibbas dárbbašlaš ráhkadit tearpmaid buot servodatsurggiin jus giela galgá sáhttit geavahit dain iešguđetge fágasurggiin.
+Lea áibbas dárbbašlaš sámegiela boahtteáigái ahte sámegielagiid lohku lassána.
+Lea álki jurddašit ahte ii ábut.
+Lea álkimus guldalit eahpedássitvuođaid riššus go raddi lea sáibojuvvon.
+Lea álki šaddat sorjavažžan duhpáhis.
+Lea álkit ohppiide rievdadit ja buoridit teavstta go čállet dihtoriin.
+Lea álkkit álggahit oahpes máidnasiin go amas máidnasiin dalle go oahppit galget máinnastit, buohtastahttit ja ieža čállit máidnasiid.
+Lea álo bargiid ovddasvástádus hálddašit dákkár váttisvuođaid mánáid gárddis.
+Lea álo buorre ságastit dainna geainna lea šaddan áhpeheapmin got háliida dahkat.
+Lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte jus lea leamaš suddjekeahtes anašeapmi.
+lea álo suinna / singuin guhte / guđet gásttašuvvo / gásttašuvvot.
+Lea álo vejolaš buktit váidaleami daidda buohccedikšupolitihkkariidda geain lea politihkalaš vástu eanadikkis ja gielddas.
+Lea ávkkálaš bargat rehkenastimin vuođđudeaddji gálgan ja matematihkain sámegillii, nugomat hivvodaga, hámi, sajádaga ja veardádaddama.
+Lea ávkkálaš iskat čilgehusa dáru-sámi sátnegirjjis dárkkisteames sáni ja sisdoalu ovttavásttolašvuođa.
+Lea bargiid ovddasvástádus veahkehit láhčit stoahkamiid nu ahte stoahkan lea eanemus lági mielde fátmmasteaddji, ja vai negatiivvalaš doaibmanvierut eai ciekka.
+Lea bargojearahallan, ja iige rihpat.
+LEA BERLIINNAS, jođiha bihtánsámegiela ja upmesámegiela duođaštanprošeavtta (Ume and Pite Saami Documentation Project).
+Lea bivddáhas boraspiriide dego birdnii, geatkái ja albasii.
+Lea buorre álggos jorgasit njuolga dan doaktára dehe eará dikšobargoveaga beallái geat leat dahkan dutkamiid ja divššu.
+Lea buorre bivdit čálalaš vástádusa go váidala vai beassá ráfis lohkat vástádusa ja vealtá boasttoipmárdusa.
+Lea buorre dovdat ahte áŧestus ii leat váralaš ja ahte dat manná meaddel veháš áigge geažis.
+- Lea buorre go boahttevaš mánáidgárdeoahpaheaddjit ožžot eanet máhtu dan guovtti stáhtakonstitueren álbmotčeardda birra Norggas, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+Lea buorre go dađistaga bohtet eambbo ohcat lullisámi guovllus, ja lea mearkkašanveara ahte Divttasvuona suohkan lea daid suohkaniid searvvis hálddašanguovllus mat proseanttaid mielde leat ožžon eanemus ohcamiid dohkkehuvvot áigodagas 2008-2010.
+Lea buorre sállet máná vuoiŋŋastit, muhto son ii dárbbat leahkit seaŋggas.
+Lea buorre vuoiŋŋastit daid beivviid abortta maŋŋel.
+ Lea čielga ovddasvástádusjuohku sámegiela barggus dain iešguđetge giellaguovlluin
+lea čilgejuvvon oahpahuslága láhkaásahusas.
+Lea dábálaš ahte buohkat dahje oahppijoavkkut geat čuvvot gáiddusoahpahusa, bohtet oktanis hospiterenoahpahussii.
+Lea dábálaš ahte jurddaša iežas seksuálalaš mieđisvuođa.
+Lea dábálaš ahte njuorat mánáin lea fiskeslágan vuožus čalmmiin, man sivvan lea ahte sis leat baskkit ganjalkanálat go boarrásit mánáin ja ráves olbmuin.
+Lea dábálaš ahte olbmos leat olu jurdagat ja vuordámušat got boahtá leahkit go vuosttaš geardde anaša soapmásiin.
+Lea dábálaš ahte ovttaskas oažžu vara siemagolgosii, gožžii dehe baikii maŋŋil.
+Lea dábálaš ahte rievtti mielde ii vuosttaš geardde dieđe háliidago juhkat muhto dahká dan go earát juhket dehe galggalii.
+Lea dábálaš ahte vuosttas geardde go lea seksa šaddá earálágan dan guovdu mot lea jurddašan.
+Lea dábálaš ahte vuovssadeamit heitet álggos dan sajis go luhčadávddat bistet veháš vel.
+Lea dábálaš unnánaš muttolaš PSA lassánemiin leat eará sivat.
+Lea dárbbašlaš ahte sámegielagat rekrutterejuvvojit iešguđetlágan virggiide, vai giellagelbbolašvuohta sihkkarastojuvvo daidda iešguđetge servodatsurggiide.
+Lea dárbu ahte vealahanáššeolmmái
+Lea dárbu buoridit dihtomielalašvuođa das man dehálaš lea geavahit sámegiela máŋgga oktavuođas.
+Lea dárbu čielgaset ovddasvástádusjuhkui, buoret oktiiheiveheapmái doaibmabijuid dáfus ja buriid reaidduide boahttevaš giellavuoruheami dáfus.
+Lea dárbu nanu Davviriikkalaš ovttasbargui gos sáhttá ságaškuššat ja ovddidit giellapolitihkalaš ja giellafágalaš áššiid.
+Lea dárbu oažžut eambbo máhtu sámegiela gielladili birra danne go das sáhttá leat mearkkašupmi giellaplánemii.
+Lea dárbu ollislaš ja bajit dási giellapolitihkkii das movt nannet ja ovddidit sámegiela iešguđetge servodatsurggiin.
+Lea dárbu ovddidit teknologiija sihke diehtobásaid, GPS, applikašuvnnaid ja eará dakkáriid oktavuođas vai šaddá álkit geavahit sámegiel bustávaid doppe.
+Lea dárbu sihke lasihit ekonomalaš rámmaid, sirdit válddi ja guorahallat lágaid.
+Lea dat namma mii geavahuvvo dávjjimusat.
+Lea deaŧalaš ahte boazodoalus ii lea dakkár dovdu ahte sii leat bággehallan dohkkehit juoidá mainna sii eai sáhte eallit, dadjá Muotka.
+Lea deaŧalaš ahte mis lea dakkár konvenšuvdna mii fuolaha buot beliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buori vugiin, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+- Lea deaŧalaš fuolahit sámi mánáid vuoigatvuođaid giela ja kultuvrra ektui dakkár strategiijain, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen.
+Lea dehálaš addit dieđu oahppái maid vuođul son sáhttá bargat ovdánit fágalaččat.
+Lea dehálaš addit ohppiide dieđu mii muitala maid sii máhttet, ja mainna fertejit eambbo bargat ja movt sii dán sáhttet dahkat buoremus lági mielde.
+Lea dehálaš addit responssa mii veahkeha ohppiid fágalaččat ovdánit.
+Lea dehálaš ahte bargit deattuhit hukset buriid oktavuođaid buot mánáide.
+Lea dehálaš ahte buohkat váldet ovddasvástádusa ja geavahit sámegiela buot oktavuođain.
+Lea dehálaš ahte eahpeformálalaš ságastallamiid sisdoallu váhnemiiguin go earát leat das, lea positiivvalaš ja eanaš lea sáhka máná vásáhusaid ja máhtestuvvama birra, maiddái sosiála máhtestuvva ma birra.
+Lea dehálaš ahte ii geavtte guobbargoddin ávdnasa ila dávjá dehe dušši dihte daningo dat sáhttá dagahit váddáseabbon beassat eret guobbaris dehe dat geardu oanehis áigge geažis fas.
+Lea dehálaš ahte oahpaheaddji deattuha teavsttas dán mii lea positiivvalaš, vai oahppit besset dainna viidáseappot bargat.
+Lea dehálaš ahte oahpaheaddji ovdalgihtii jurddaša makkár fuolkenamahusaid sáhttá geavahit ohppiid ektui.
+Lea dehálaš ahte oahpahus ii leat beare ovttageardán, baicca rievdadallat bargama.
+Lea dehálaš ahte oahppit besset nu ollu go vejolaš hárjehallat njálmmálaččat diimmuin.
+Lea dehálaš ahte oahppit oahpásmuvvet rollaiguin maid galget neaktit ja nu sin oadjudit.
+Lea dehálaš ahte ollesolmmoš áimmahuššá máná guhte lea váivvis go vásiha olggušteami.
+Lea dehálaš ahte resursaolbmuiguin šiehttá ahte sii dušše hupmet sámegiela.
+Lea dehálaš ahte sámi ásahusaid giellagelbbolašvuohta nannejuvvo ja ahte šaddet nanu sámegielat fágabirrasat máŋgga guovllus.
+Lea dehálaš ahte sámi ásahusain leat rámmaeavttut mat dahket ahte sii sáhttet fuolahit dán ovddasvástádusa dohkálaš vugiin.
+Lea dehálaš ahte váhnemat duođai atnet fuola mánáid guovttegielat oahpahusas.
+Lea dehálaš aktiveret mánáid resurssaid.
+Lea dehálaš árrat fuobmát mánáid geain leat psykososiála váttisvuođat.
+Lea dehálaš atnit ovttasdoai bmama stoahkamis čalmmis ja fuomášit mo dát.
+Lea dehálaš beassat dahkat dearvvuođaid, earenomážit eallima loahpas - jápmimis.
+Lea dehálaš čohkket árbevirolaš sániid ja dadjanvugiid ja báikenamaid danne go dát sisttisdollet árbevirolaš máhtu mas ferte váldit vára.
+Lea dehálaš čuožžut siivvuid.
+Lea dehálaš dasa bidjat fuomášumi mii muitalusas lea buorre, nugo ovdamearkka dihte ahte muitalusas lea bajilčála, álgu ja loahppa, ja ahte oahppi doalaha fáttá dahje ahte muitalus lea bures ovttastuvvon / ahte lea rukses árpu muitalusas.
+Lea dehálaš diehtit ahte loktanan PSA-árvu ii leat seamma ášši go ahte lea ovdaráksáborašdávsa.
+Lea dehálaš duođaštit mánáid dovdduid dalán.
+Lea dehálaš fuobmát ahte šaddi ustitvuođat sáhttet leat rašit.
+Lea dehálaš garvit muitaleames ahte nubbi vuoitá ja nubbi vuoittáhallá.
+Lea dehálaš geahččat dárkilit mot mánná veadjá.
+Lea dehálaš giela boahtteáigái ahte sámegiela geavaheapmi lassána dovdomassii buot servodatsurggiin.
+Lea dehálaš kártet giela dili ja árvvu skuvllas, oppalaččat suohkanis ja fylkkas.
+Lea dehálaš movttiidahttit, bagadallat ja doarjut bargguid, dannego sii leat olbmot geat dahket
+- Lea dehálaš nanusmahttit Bargobearráigeahčču vai sidjiide addo vejolašvuohta sihkkarastit duođalaš bargoeallima.
+Lea dehálaš oainnusindahkat sámegiela (ja kultuvrra) dan klássalanjas gos oahppi eanas áiggi lea.
+Lea dehálaš oažžut buot ohppiid mielde ságastallamii.
+Lea dehálaš oažžut buot ohppiid ságastallamii searvat mas lea sáhka muitalusa birra, nu ahte sii leat ráhkkanan ja ovdanbuktán plána ovdal go álget čállit.
+Lea dehálaš šiehtadit resursaolbmuiguin ahte sii galget dušše fal sámegiela hupmat.
+Lea dehálaš smiehttat mai galggašii deavdit Cv-ii.
+Lea dehálaš suddjet sávatmeahttumis anu vuostá ja ahte dat eai kommersialiserejuvvo eaige šatta ávkin sámi servodagaide.
+Lea dehálaš systemáhtalaččat registreret ja čohkket sámi báikenamaid, erenoamážit guovlluin gos sámi báikenammamateriálat leat unnán čohkkejuvvon.
+Lea dehá laš váhnemiidda ahte bargit beroštit sin mánáin ja leat oassálastit ja oadjebasat.
+Lea dehálaš váikkuhit ja nannet Ruošša sámiid vejolašvuođaid seailluheames ja ovdánahttimis iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima.
+Lea duođaštuvvon máilmmi máŋggagielat servodagain ahte ohppiide geain eanetlohkogiella lea vuosttašgiellan, eai oahpa hupmat unnitlohkogiela go dušše ožžot soames diimmu vahkkui unnitlohkogiela oahpahusa.
+Lea eahpečielggas manin guoppar váivvida.
+Lea eaktun ahte oahppit buori muddui máhttet árgabeaivválaš doahpagiid ja ahte leat oahppan lohkosániid ja ortnetloguid.
+Lea erenoamáš dehálaš mánáid giellaovdáneapmái ahte gávdnojit sámegielat fálaldagat media, girjjálašvuođa ja kultuvrra dáfus.
+Lea erenomáš dehálaš
+LEA EROHUS ERETCEALKIMIS JA ÁIGEMEARREDUVVON LÁIGOHEAMIS Mii ávžžuhat eretcealkinláigošiehtadusa.
+Lea erohus leahkit boazodoalli ja boazooamasteaddji Gávdnojit sullii 4 600 boazooamasteaddji, ja dain orrot sullii 85 proseantta Norrbottena leanas.
+Lea gánnáhahtti sáddet ohcama ovdal go barggut almmuhuvvojit.
+Leage fuolalaš giehtabuhtisvuođain
+Leage iešheanalaš ja ále fal sádde báhpáriid earáid mielde.
+Leage minguin Vuoiŋŋainat, min veahkeheaddji ja
+Lea go dát, ahte náittosguoimmit mannaba goabbat sadjái?
+Lea go dievdoolmmoš?
+Lea go dis bassi báiki lahkosis?
+Lea go earru daid vásihuvvon ja sávvan vejolašvuođain sámi gielas buolva- ja guovlorájiid gaskkal?
+Lea go giella njálmmálaš?
+Lea go guoimmuheaddji hearvasáhka?
+Leago guoppar dehe ii rehkke bassat vuolledábiid oktii beaivvis loika čáziin.
+Lea go mihkkege mii galggašii leat earáláhkai skuvllas dahje ruovttus, vai oahppan ja ovdáneapmi buorránivčče?
+- Lea go min searvegoddi ráhkadan resurssaid dahje vásihan juoidá mii sáhttá leat ávkin earáide?
+Lea go mis ollenge vejolašvuohta sámástit?
+Lea go nu ahte bahás olmmoš lea bahá čađat, olles eallináiggi, vai sáhttá go leat veaháš bahá muhtumin, ja muđui šiega ja buorredáhtolaš?
+Lea go oahppi čeahppi árvvusatnit earáid?
+Lea go oahppi juksan šihttojuvvon mihttomeriid?
+Lea go oahppis omd. váttisvuođat fágain, vai ii go son bargga doarvái buoridit bohtosiid?
+Lea go olles Biibbal jorgaluvvon davvisámegillii, julevsámegillii ja máttasámegillii?
+Leago realisttalaš ja áigeguovdilis teaksta?
+Lea govttolaš ahte dat suohkanat mat odne leat mielde sámegiela hálddašanguovllus, galget čuovvut ovtta láhkamearrádusa.
+Lea govttolaš geahčadit oktagaslaš giellavuoigatvuođaid almmolaš bálvalusfálu ektui, ja sámegiela ovdáneapmi ges ferte vuođđuduvvot daidda dárbbuide mat gielas leat dain iešguđetge giellaguovlluin.
+Lea hástaleaddjin ráhkadit oahpahusdahkosa mii fátmmasta olles gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Lea hástalus Sámediggái, suohkaniidda, giellaguovddážiidda, skuvllaide ja eará ásahusaide mat barget sámegielain go váilot doarvái ekonomalaš návccat.
+Lea heivvolaš jus oahppit sáhtaše bargat fáttáin jagi áigodagaid mielde, omd. čakčat, dálvet, giđđat ja jus earenoamáš dálkedilli dáhpáhuvvá goas nu skuvlajagis.
+Lea heivvolaš ovdánahttit veahke han vieruid main bargit dorjot guhtet guoimmiset.
+Leahkit guoibmi dasa gii dahká abortta
+Leahkit lahka ja njávkojuvvot soapmásis dagaha ahte liiki, njuovčča ja baksamat reagerejit ja sáddejit signálaid vuoigŋasiidda ahte dat dovdo somá ja jierástuvvan.
+Lea hui dábálaš ahte doarrun gárrenoaivvis álgá huleštemiin dakkáriin mas ii riidalivččii čielggusin.
+Lea hui deaŧalaš dan mihttomeari ektui ahte buot studeanttat Norggas galget oažžut dárbbašlaš máhtu sápmelaččaid birra álgoálbmogin, ahte mánáidgárdeoahpaheddjiidstudeanttat ožžot sihke eanet máhtu sámi kultuvrra, historjjá ja servodateallima birra ja besset dainna oahpásmuvvat.
+Lea hui dehálaš váldit tableahtaid eastadan dihte infekšuvnnaid.
+Lea hui dehálaš váldit tableahtaid vai ii oaččo infekšuvnna.
+Lea hui eahpedábálaš ahte goaŧŧočeabetborašdávda ovdána nu árrat.
+Lea hui eahpedábálaš ahte iskkus čájeha ahte lea ovddidan borašdávdda.
+Lea hui eahpedábálaš ahte juo ovdánan borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusváldimis, muhto dat dáhpáhuvvá hui hárvvui.
+Lea iešalddis árvu go min giella čalmmustahttojuvvo servodagas.
+- Lea iešvuosttaldeaddjin go rádjerasttildeaddji boazodoallu vuos sihkkarastojuvvo konvenšuvnna bokte, ja de dasto áitojuvvo eará sisabahkkemiid geažil, dadjá Jåma.
+Lea jáhkihahtti ahte olmmoš oažžu guhkit eallima jus ii borggut.
+Lea juohke ovtta ovddasvástádus seailluhit, ovddidit ja sirdit giela boahtte bulvii.
+Lea juste dalle go lea váttis, ahte du válljen ja áŋgiruššan leat dehálepmosat.
+Lea leahkime dan sadjái láhka mii dadjá ahte olmmoš gii lea badjel 15 jagi ii oaččo anašit dehe eará ládje soapmásiin gii lea vuollái 15 jagi.
+Lea leahkime maid erenomáš fáhkkatlaš p-pillar man sáhttá geavtit viđa jándora siste suddjekeahtes anašeami maŋŋel.
+Lea leahkime rádji man olu dárbbaha máksit dearvvašvuođa- ja buohccedivššus.
+- Lea leamašan dehálaš dáhkidit Divvun doaimma ovddasguvlui, ja mun dieđán ahte Sámediggi maiddái lea bargan gávdnamis guhkesáigge čovdosiid prošektii, mii lea doaibman 2004 rájes.
+- Lea leamaš buorre dássi dán jagá ohcamiin, ja mii leat maid ilus go leat nu máŋggas geat seaguhit luođi árbevirolaš dahje ođđaáigásaš hápmái iežaset musihkas, lohká Sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Lea leamaš ja ain lea tabuášši dovddastit ahte veahkaváldi dáhpáhuvvá iežas eallimis ja olbmuid gaskkas geaidda mis lea lagaš oktavuohta.
+Lea lohpi dahkat abortta dárbbatkeahttá čilget geasage, fuolatkeahttá ákkas.
+Lea lohpi leat suhttan, muhto ii leat lohpi časkit.
+lea lullisámi girkoeallin ja identitehta huksen ovdánan bures.
+Lea lunddolaš ahte olmmoš lea leabehin ja vuordináigi orru guhkki.
+Lea lunddolaš ahte Sámedikkis lea bajimus ovddasvástádus gielladoaibmabijuid oktiiheiveheamis ja ovddasvástádusjuogus.
+Lea maid buorre dávjá addit juhkamuša.
+Lea maid buorre jus sihke ruovttus ja ovdaskuvllas molsojuvvo sihkaldagat dávjá.
+Lea maiddái bargiid ovddasvástádus áimmahuššat máná guhte lea dahkan negatiivvalaš dagu, fátmmastit su ja veahkehit su searvat searvevuhtii.
+Lea maiddái buorre jus leat bargan politihkalaččat stivrejuvvon ásahusas.
+Lea maiddái dehálaš ieš vásihit empatiija earáide iešguđet oktavuođain.
+Lea maiddái dehálaš láhččet ja movttiidahttit eanet sápmelaččaid válljet dutkanámmáha ja dutkat iežas servodagas.
+Lea maiddái sáhka heivehit giela ulbmilii ja vuostáiváldái, earret eará earuhettiin formálalaš ja eahpeformálalaš čálalaš giela.
+Lea maiddái váttis váhnemiidda vásihit ahte mánná muhtumin, muhtun áigodagas dahje jámma hárdá, givssida dahje olggušta earáid.
+Lea maiddái vejolaš ásahit iežas sámegielat arenaid, nugomat guovlluid, lanjaid, olbmuid, doaimmaid dahje áigodaga.
+Lea maiddai vejolaš čatnat luonddufága fáddái.
+Lea maiddái vejolaš jienastit reivve bakte dehe sáddet soapmása jienastit du ovddas.
+Lea maid dárbbašlaš ahte giella geavahuvvo máŋgga arenas servodagas.
+Lea maid dárbu dutkat eambbo dán suorggi.
+Lea maid dárbu lagat ovttasbargui giellaguovddážiid ja árbevirolaš ealáhusaid gaskka vai sáhttá ovddidit ja nannet árbevirolaš máhtu ja tearbmageavaheami.
+Lea maid dehálaš deattuhit čohkket árbevirolaš máhtu mii ain gávdno dain guovlluin gos giellaguovddážat doibmet.
+Lea maid leahkime bealljeliekkasmihttár, mii njuolga anus lea buorre.
+Lea maid riekti molsut oainnu goas fal ovdal ieš abortta.
+Lea maid rihkus jus soamis uhkida soapmása, ovdamearkka dihte uhkida veagal dehe juohká govaid neahtas.
+Lea maid stuora váilevašvuohta iešguđetlágan sámegielat fálaldagaid dáfus mánáide ja nuoraide.
+Lea maid vejolaš čállit čoavddasániid dan sadjái go čoahkkáigeasu.
+Lea maid vejolaš gaikut buot huksehusaid, muhto gávdnojit maid máŋga gaskamolssaeavttu.
+Lea maid vejolaš heivehit barggu dainnalágiin ahte váldá viidát sámeguovlluid dovddus báikenamaid dahje sámegiel gávpotnamaid, omd. Čáhcesuolu, Skánit, Bådåddjo, Divtasvuodna, Ájluokta, Aarborte, Snåase.
+Lea mávssolaš addit responssa ohppiide vai sii dihtet maid ja movt galget bargat vai ain ovdánit fáttás.
+Lea mearrideaddji sámegiela boahtteáigái ahte guovttegielat vállje geavahit sámegiela nu olu diliin go vejolaš.
+Lea min iežamet duohken háliidit go dahket buriid, vai diktit go iežamet dahkat baháid maid.
+Lea movttiidahtti leat luonddus ipmilbálvalusas.
+leanas ja Sámediggi ožžot danin ovddasvástádusa
+Leanastivra ja Sámidiggi galgaba juohke jagi árvvoštallat got láhka váldojuvvo vuhtii ja dieđihit dan čálalaččat ráđđehussii.
+Leanastivra maid galgá ovttas Sámidikkiin ovttastuhttit ulbmiliid unnitlogupolitiikkalaš barggus riikka dásis.
+Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi
+Leanastivrra bargogohččumuš
+Leanastivrra bargogohččumuš
+Leanastivrra bargu - Länsstyrelsen i Stockholm
+Leanastivrra bargu
+Leanastivrraid ovddasvástádus Leanastivrraid ovddasvástádus davimus leanain leat čuovvovaččat:
+Leanastivrrat ja Sámediggi leat doarjjaeiseválddit mat gieđahallet áššiid mat leat sisa boahtán ja mearridit áššiin.
+Leanastivvrat ja Sámediggi leat doarjjaeiseválddit.
+Lean čálistan moadde mearkkašumi ravdii.
+- Lean duhtavaš go duodjeorganisašuvdna lea mielas vuoruhit vuovdin- ja vuovdalandoaibmabijuid, dadjá sámediggeráđđi Marianne Balto.
+- Lean hui duhtavaš go lávdegottis lea leama álbmotrievttálaš vuolggasadji ja bidjan vuođđun govda regionála, nationála ja riikkaidgaskasaš perspektiivva sámi dutkamii ja alit ohppui, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+- Lean hui duhtavaš go SÁNAG dál lea formálalaččat dohkkehuvvon našuvnnalaš gealboguovddážin psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárremis.
+- Lean hui ilus go Raavrevijhke tjielte háliida leat mielde ovddideamen lullisámegiela, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Lean jurddašan sin birra geat besse heakkas ja oarbásiid birra juohke beaivvi dáhpáhusa rájes.
+- Lean movtta, go sámegielaid ovddideames ja čalmmustahttimis leat bohtosat.
+Lea oassi riikkaidgaskasaš barggus go geafes nissonolmmoš oažžu ovttasvástádusa luoikat ruđa ja buoridit veagas eallima.
+Lea ollu álkit duođaštit ahte vissis eanan lea gilvojuvvon 90 jagi go duođaštit bivddu, guolásteami ja boazodoalu, dainna go lunddolaš ákkaid dihte eai leat guođđán stuorra luottaid lundui.
+Lea ollu mii dáhpáhuvvá mii ii dáidde leat Ipmila dáhtu mielde.
+Lea olu maid sáhttá dahkat iežas iešdovddu nanostahttimii.
+Lea ovttaskas risttalačča ja girku bargu juohke áigodagas ipmirdit oskku čikŋodaga ja čielggadit dan mearkkašumi.
+Lea ovttaskas suohkana ovddasvástádus láhčit diliid sámegiela oahpahussii ja ovddideapmái, ja nu sáhttá ge šaddat soaittáhat makkár fálaldagat addojuvvojit ovttaskas suohkanis.
+Lea riekti váidalit
+Lea sáhka das ahte ovdánahttit gálgga ipmirdit ja gávdnat oaivila sámegillii čállon teavsttain, ja ieš máhttit hábmet čálalaš teavsttaid sámegillii.
+Lea sáhka golmma jagi prošeavttas, mii álggahuvvui 2010.
+Lea sáhka lassibargiin, mat fuolahit bearráigeahččan- ja sihkkarastindárbbuin Ráđđehuskoartilis ja eará lanjain, maid departemeanttat dál geavahit, ja áibbas dárbbalaš doaibmareaidduid háhkamis ja buhtadeamis.
+• lea sáhka negatiivvalaš, fysalaš dahje psykalaš daguin maid okta dahje eambbosat dahket nuppi olbmo vuostá
+Lea sáhka sihke servodatdiliin, giela ovddasvástádusjuogus ja válddis ja buriin rámmaeavttuin buot dásiin servodagas.
+Lea Sámedikki mihttu ahte eambbo suohkanat gos lea sámi álbmot šaddet giellaresursasuohkanin.
+lea seammalágan go dieđa ja luohtehahtti vásihus
+Lea seksa suddjetkeahttá ja dalle riskere oažžut sohkabealdávddaid, dehe šaddá dehe dahká soapmása áhpeheapmin.
+Lea seksa vaikko ii hálit.
+Lea skuvlii alcces mearridit fállet go sámegielat oahpahusa vai eai iežaset ohppiide.
+Lea somá oaidnit ahte dát beaivi ávvuduvvo iešguđetlágan doaluiguin olu guovlluin miehtá riikka, maiddái guovlluin gos sámivuohta beaivválaččat ii leat nu oidnosis.
+Lea stuora dárbu sámegiel álgooahpahussii rávisolbmuid várás.
+Lea stuora hástalus go váilot duohta vejolašvuođat geavahit ja oahppat sámegiela.
+Lea stuorra erohus čaibmat máná ja čaibmat mánáin
+Leat ain uhccán sálbmat mat leat šaddan, dahje mat speadjalastet sámi máilmmi- ja oskuipmárdusa.
+Leat álggahuvvon olu buorit fálaldagat ja doaibmabijut iešguđetge ovddasteddjiid bealis mat dál barget prošeavttaid vuođul.
+Leat áššit maid sáhttá dahkat ieš vai veadjá buorebut, ja gávdno veahkki jus dárbbaha.
+Leat báikkit maidda liikot, ja báikkit maidda eat liiko.
+leat bajimuččas bidjamin eavttuid sámi dáidaga ja kultuvrra ovddideapmái
+Leat buorremenolaš ja váldit vuhtii gustovaš servvoštallanvugiid lea dehálaš oassi dás.
+leat čuovvovaš prinsihpat:
+Leat dákkár ovdagovat geat movttiidahttet ja hásttuhit geavahit giela, ja seammás buoridit oktasaš dihtomielalašvuođa giellageavaheami birra.
+Leat erenoamážit stuora gávpogat mat dustejit olu sápmelaččaid.
+Leat gal ovdamearkkat ahte dát leat geavahuvvon girkočiŋaheamis.
+leatgo áhpeheapme dehe ožžon máná maŋemus jagi.
+Leatgo aktiiva Amnesty miellahttu?
+Leatgo dálkemearkkat rievdan dálkkádatrievdamiid geažil?
+Leat go dán smiehttan?
+Leatgo dat positiivan dahje negatiivan?
+Leatgo erohusat adjektiivvain daid máidnosiin mat leat jurddašuvvon nieiddaide go dain mat leat bártniide?
+• Leat go fuolalaš oahpahusas?
+Leatgo miellahttu filbmaklubbas dahje govvenklubbas? Goarkŋut váriid dahje buovččalat go?
+• Leat go mis eará dieđut mat nannejit dahje láivudit bohtosiid?
+Leat go oahppit ovttaoaivilis jorgaleapmái?
+Leat go olbmuid dagut dahje jurdagat mat leat bahát?
+Leatgo omd. adjektiivat positiiva, ja sáhttet go dat adnot gaskaoapmin dán oktavuođas?
+• Leat go ráhkkanan skuvlabargui?
+Leatgo realisttalaš ja áigeguovdilis govat?
+Leat go rihkkon muhtun dáin báhkkomiin maŋimuš áiggi?
+Leat gos sis eará evttohusat?
+Leat leahkime golbma seksuálalaš mieđisvuođa: leahkit biseksuálalaš, heteroseksuálalaš dehe homoseksuálalaš.
+Leat leahkime lágat mat dadjet ahte ii oaččo givssiduvvot ovdamearkka dihte skuvllas dehe bargobáikkis.
+Leat leahkime máŋga sierra lágádusa gosa jorgasit váidagiiguin.
+Leat liekkus, fuolalaš ollesolmmožin geat oidnet, duođaštit ja dohkkehit buohkaid, lea dehálaš faktor ovttaskasmáná sosiála oahppamis ovttasdoaimmadettiin eará mánáiguin.
+- Leat maid árvalan, ahte Statsbygg oažžu 20 miljovnna kruvnno sierralágan prošekterendoaimmaide bombafalleheami ja ođđa Ráđđehuskoartila huksema oktavuođas.
+Leat maid árvalan doarjut sámi áviissaid 23,4 miljovnnain kruvnnuin.
+Leat maid árvalan juolludit 15 miljovnna kruvnno Ráđđehuskoartila rávdnjevuogádaga ođasmahttimii.
+Leat maid árvalan juolludit oktiibuot 26,6 miljovnna kruvnno Ráđđehuskoartila ođđa sihkkarastindoaimmaide, ja vel 15 miljovnna kruvnno rávdnjevuogádaga ođasmahttimii.
+Leat maiddái boahtán čálalaš evttohusat dieđáhussii ovttaskas olbmuin, ásahusain ja organisašuvnnain.
+Leat maid dihto trafihkarihkkosat vuolit ráŋggáštuskálain ovdamearkka dihte gárrenvuodjin man dikšunveagas lea riekti almmuhit.
+Leat mihá unnit olbmot geat hupmet julevsámegiela go davvisámegiela.
+Leat olu ja iešguđetlágan ovddasteaddjit mielde sámegillii guoski áššiin.
+Leat olu smávva ovdáneamit jahkásaš Kim ja njealjejahkásaš Anna árgabeaivvis maiguin sáhttiba čevllohallat, ja lea dehálaš duođaštit mánáid iežas, erenoamáš vásáhusaid.
+Leat olu vejolašvuođat, erenoamážit rádjeguovlluin, ávkkástallat oahpaheaddjiresurssaiguin Ruoŧas ja Suomas, ja oktiiheivehit giellabeassečoagganemiid.
+Leat risttalažžan
+Leat sullasašvuođat sámi sálbmalávlumis ja juoigamis.
+Leat suohkanat ja stáhta geat ovddasvástidit láhččomis dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi álbmogii.
+Leat unnán dahje váilot arenat gos sámegiella geavahuvvo, ja leat ráddjejuvvon oahpahusvejolašvuođat.
+Leat váhnemat ja risváhnemat geat dan dahket máná ovddas.
+leat veahkkin searvegottiide gos eai leat dieđut ja gelbbolašvuohta sámi girkoeallimis.
+Leat vuosttažettiin eamiálbmogiid ja gielalaš minoritehtaid vásáhusat eará demokráhtalaš riikkain maid lea álkimus sirdit alcceseamet.
+Lea vássán eanet go guokte jagi dan rájis go Sámediggi dohkkehii Eallinbirasprográmma.
+Lea váttis cummistit soapmása njuolga ovddos daningo njunit álkit nordasit oktii, danin láve dárbbahit vehá állet oaivvi vai olaha.
+Lea váttis hállat ja diehtit dan veahkaválddálašvuođa birra, mii dáhpáhuvvá ruovttuin.
+Lea váttis heaitit borgguheames, vaikko háliidage leahkit friddja das.
+Lea vejolaš čađahit fágaidgaskasaš ovttasbarggu nugomat Luonddufága ja Biebmu ja dearvvašvuođa fágaid gaskkas.
+Lea vejolaš heivehallat bargguid nu ahte eai gáibit seamma ollu, ja sihke hivvodaga ja man guhka ádjána bargguin sáhttá maid heivehit.
+Lea vejolaš lotnolasat bargat ja váldit penšuvnna almmá ahte penšuvnna olggosmáksin unnu.
+Lea vejolaš luoikkahit DVD:id Sámedikki oahpponevvohagas, Guovdageainnus.
+Lea vejolaš oažžut báikkálasjámiheami jus šaddá garra gihppu.
+leavga / beavdeleavga
+Leavgga dohkkehii 13. Davviriikkalaš sámekonferánsa Åres, Ruoŧas, borgemánu 15. b. 1986:s, ja dan lea hábmen sámi dáiddár Astrid Båhl Ivgubađas Romssas.
+Lea vuođđudeaddji olmmošvuoigatvuohta ahte beassá iežas giela hupmat, ja álgoálbmogiin lea sápmelaččain dasa lassin vel riekti suddjet gielaset.
+Lea vuogas álgit árrat ohcat liigebargguid (lávvardat-, oasseáigásaš- ja geassebargguid).
+Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá.
+- Lea vuosttaš geardi go Norga lea čalmmustahttán sámi nissoniid iežas ON- raporteremis, ja dás lea Sámedikki cealkámuš leamaš mearrideaddji dadjamušain.
+Lea vuosttažettiin Jesus mii čájeha midjiide maid Ipmila riika lea.
+Lehkos din ráhkisvuohta duođalaš. Fasttášehket bahá, dollet gitta das mii lea buorre.
+Lehkos nu ahte mii dien vuoiŋŋas hábmet boahttevuođa.
+Lei dárbu oaidnalit ja guldalit muitalusaid Jesusa birra, gullat maid Jesusa eallin ja jápmin ja bajásčuožžileapmi mearkkašii.
+Lei guhkes vázzinmátki, ii ge joavdán seamma beaivvi.
+Lei munnje stuorra dáhpáhus.
+Lei vuosttaš gearddi go sápmelaččat ledje čoahkkanan bargat oktasaš sámi áššiiguin rastá nationálastáhta riikkarájiid.
+Levgen arvedávgeleavggain / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Levgen arvedávgeleavggain
+Lex Maria almmuhus galgá dutkojuvvot sihkkarastin dihte buohccesihkkarvuođa.
+- lihkadit ja olleš rupmaša atnit, speallat iešguđetlágan spealuid, teáhterneaktima ja praktihkalaš barggu
+- lihkadit ja olleš rupmaša atnit, speallat iešguđetlágan spealuid, teáhterneaktima ja praktihkalaš barggu
+Lihkadus Te Kōhanga Reo lea leamaš viehka mávssolaš ovdamearka eará álgoálbmogiidda das mii guoská giela ealáskahttimii.
+Lihkku beivviin, buot sámit!
+- Lihkku beivviin!
+Lihku beaivái.
+Lihttu geatnegahttá nationálastáhtaid čađahit čielga doaibmabijuid seailluhan dihtii regionála- ja unnitlohkogielaid, nu ahte dat bohtet oidnosii sihke politihkas, lágain ja geavadis.
+Lihtu oassi II mearrida arvat dehálaš ulbmiliid ja vuođđojurdagiid stáhtaid geatnegasvuođa birra nannet unnitlohkogielaid gáhttema.
+Liige bustávat mat leat anus daid gielain mat atnet latiinnalaš alfabehta leat:
+Liikká lea NVE válljen hilgut Sámediggeráđi ávžžuhusa ja lea addán konsešuvnna Statnett:ii hukset elrávdnjelinjá.
+Liikot go vaccašit?
+Lijná guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Davil: Rr 246 rájes Sávtsasj bokte njuolga linjjás Heargejávrri (Reinoksvatnet) nuortalulimus luovtta rádjái, dán jávrri mielde jávreoivošii.
+Lijná lea guohtunguovlu Sirges čearu váste.
+Likká lea guohtunguovlu Lávnnjitvuomi (Lainiovuoma) čearu váste.
+Likkás leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Rostojávrris Rr 287, Rostoeanu (Rostaelv) mielde Vuolit Rostojávrái (Litle Rostavatn), dan jávrri mielde ja Rostojoga bokte dasságo jogat mannet oktii Dieváideanuin (Divielva) Rostanes bokte.
+Linnjá guoská maiddái ollu kártejuvvon sámi kulturmuittuide dán guovllus.
+Linnjá huksen boahtá lassin ovdalis sisabahkkemiidda.
+Listaevttohus lohkkojuvvo leat buktojuvvon dalle go dat lea joavdan Sámediggái.
+Livččii dehálaš ahte muhtumis lea bajimus ovddasvástádus lullisámegillii ja ovddasvástádus ovttastahttit gielladoaibmabijuid.
+Livččii hui vahát jus sámegielat rievddaše iešguđetge guvlui, dat sáhttá dagahit gulahallanváttisvuođaid riikkarájiid rastá.
+Livččii vuogas jus sáhtašii beaivválaččat hárjehallat guovtti - golmma vahkkosaš áigodaga.
+Livmoder = goaŧŧu Äggstock = monneráksá Livmoderhals = goaŧŧočeabet Livmodertapp = goaŧŧonjálbmi Slida = viigá, cinni
+LK06-S vástesaš láidestusat hábmejuvvojit seamma láhkai go LK06 vástesaš láidestusat, namalassii ahte dain leat rávvagat doaibmamuščállosiin maid Máhttodepartemeanta lea sádden Oahpahusdirektoráhtii.
+Loabága suohkan Romssa fylkkas lea ohcan beassat sámegiela hálddašanguvlui.
+Loahpaheapmi ja ruoktot vuolgin
+Loahpahehket áinnas čoahkkáigeassi ságastallamiin plenumas.
+Loahpahettiin de ferte leat áigi čoahkkáigeassit ságastallama ja hábmet mihttomeriid boahtte áigodahkii.
+loahpahit humadeami
+Loahpalaš boađus almmuhuvvo earret eará ruovttusiiddus go bismágottit leat dárkkistan visot jienaid.
+Loahpalaš resolušuvdnateavsttas ávžžuhuvvo earret eará stáhtaid álggahit sierra doaibmabijuid maid bokte ovdánahttit ja nannet politihka ja prográmmaid maiguin sihkkarastit álgoálbmotnissoniid searvama almmolaš mearrádusproseassain.
+Loahpas bidjet buot joavkkuid čállosiid ja govaid oktii fáddábargun, dahje buot bidjo seaidneáviisan. Joavkkut ovdanbuktet iežaset barggu.
+Loahpas galget oahppit njálmmálaččat ovdanbidjat gárvves buktaga jovkui ja heaŋgut máinnus- dahje vuovdalanplakáhta seaidnái.
+Loahppa 12 miljovnna leat várrejuvvon iešguđetge prošeavttaide maid Sámediggi álggaha, ja ohccivuđot ortnegiidda.
+Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
+Loahppaárvvoštallama mearrádusat:
+Loahppabarggu sáhttá dahkat go oahppi ja oahpaheaddji fas deaivvadeaba neahtas.
+Loahppabargu Oahpaheaddji sáhttá dárkkistit leatgo bargobihtáin bargan ja barggu árvvoštallat ovdal čuovvovaš logaldallama.
+Loahppabargu Oahpaheaddji sáhttá dárkkistit leatgo bargobihtáin bargan ja barggu árvvoštallat ovdal čuovvovaš logaldallama.
+loahpparohkos
+Loaktimis sáhttá oaidnit mo oahppi doaibmá sosiálalaččat.
+Loga dán birra eambbo Wirkola &Baal dahje Susegg ja eará sullasaš girjjiin.
+Loga eambbo heivvehuvvon oahpahusa birra dás.
+Loga eambbo
+Loga eambbo konfirmašuvnna birra das.
+Loga eambbo
+Loga eambbo su birra
+Loga eanet Árbediehtu prošeavtta birra dás.
+Loga eanet dan birra dáppe:
+Loga eanet dás:
+Loga eanet dás vuollelis makkár diliin Ruoŧa girku sáhttá doarjut du.
+Loga eanet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna árvalusa birra dás.
+Loga eanet gielladomeanaid birra sierra artihkkalis.
+Loga eanet goavdása birra dás: https://no.wikipedia.org/wiki/Bindalstromma
+Loga eanet Gollegiella bálkkašumi birra
+Loga eanet konfirmašuvnna birra
+Loga eanet luonddušláddjivuođalága birra dás.
+Loga eanet Máilmmi dahkkivuoigatvuođaid organisašuvnna / WIPO birra dás.
+Loga eanet Nagoya protokolla birra dás.
+Loga eanet ON biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna birra dás.
+Loga eanet ON dálkkádatkonvenšuvnna (UNFCCC) birra dás.
+Loga eanet Ruoŧa girku sámi doaimmaid birra dás.
+Loga eanet Sámeráđi birra dás.
+Loga eanet UNESCO birra dás.
+Loga fal sámigiela njealjátoasifárttas seamme áiggi go loga doaimmahaga.
+Loga guokte dain olgešbealde.
+logaldallat, ovdanbidjat, jitnosit lohkat ja ráhkadit govvamuitalusa
+Loga nammadanreivve dákko.
+Loga rapporta dás:
+Logát vahku rádjái
+Logát vahku rádjái sáhttá dahkat abortta dálkasiid vehkiin.
+Lögdeå guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Lögdeälvena njálmmi rájes Nordmalingsfjärdenis, joga mielde Klösforsenii, dasto geaidnoráigge Yttre Lemesjö rádjái, das viidásit geainnu mielde Flärke rádjái, das fas Husån mielde dan njálbmái Botten- vikenis, das fas Degerfjärden mielde Nordmalingsfjärden rádjái ja Lögdeälvena njálbmái.
+Lögdeå lea guohtunguovlu Byrkije boazoorohaga váste ja dat sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Logga árvvoštallanvuohkin
+Loggačállin muitalusain Oahppit čállet iežaset dahje earáid biebmoelliid birra ja sámegilli muitalit maid sii leat čállán.
+Logga dahje oassi das berre čállojuvvot sámegillii.
+Logga sáhttá maiddái adnot oktagaslaš loggan.
+Logi báhkkoma
+Loguid bidjat jurddakártta sániide sáhttá leat ávkin go galgá muitit guđe ortnegis jurdagat galget leat muitalusas.
+Loguide gullet sihke olles logut, cuovkkat, desimálalogut ja proseanttat.
+Loguiguin sáhttá kvantifiseret dohkiid ja sturrodagaid.
+Logut čájehit viiddis giellamolsuma vaikko lohkamis eai váldojuvvoše vuhtii olbmot guđet fárrejit Eaŋgalánddas.
+Logut ja algebra praktihkas
+Logut ja algebra praktihkas
+Logut ja algebra
+Logut ja algebra-váldooassi galgá ovdánahttit lohkoáddejumi ja máhtu das mo logut ja lohkogieđahallan doibmet vuogádagain ja minstariin.
+Logut
+Logut
+lohká, čállá, ráhkada listtuid, ráhkada čoahkkáigeasu, govvida jurdagiid, gávdná govaid / govastagaid, tevdne, kárte, geahččá lohkogovaid, iská, ráhkada visuála govadaga / jurddakártta ja tevdne
+Lohkangálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas lea geavahit lohkanstrategiijaid mat leat heivehuvvon dađistaga váttásmuvvi teavsttaid lohkama ulbmilii.
+Lohkangálgga ovdánahttin luonddufágas vuolgá ovdanbukton dieđuid gávdnamis ja geavaheamis álkes teavsttain ja ovdána áddet teavsttaid main leat eanet ahte eanet fágadoahpagat, symbolat, govvosat, tabeallat ja implisihtta dieđut.
+Lohkangálgga ovdánahttin sámegiella nubbingielas nanne maid lohkangálgga oppalaččat.
+Lohkan ja čállin leat buohtalas proseassat oahppamis.
+Lohkan ja čállin leat buohtalas proseassat oahppamis.
+Lohkan ja čállin leat buohtalas proseassat ovttaskas oahppi oahppamis.
+Lohkan ja guldaleapmi lea čoavdda ođđa muosáhusaide, viiddit sátneriggodahkii ja addá buori vuođu iežas teakstačállimii.
+Lohkan luonddufágas fátmmasta kritihkalaččat árvvoštallat mo dieđuid ovdanbuktit ja geavahit ákkastallamiin, ee. máhttit earuhit dieđuid, navdimiid, čuoččuhusaid, hypotesaid ja konklušuvnnaid.
+Lohkan matematihkas mearkkaša rátkit dieđuid, analyseret ja árvvoštallat hámiid ja sisdoalu ja čoahkkáigeassit dieđuid teavsttaid iešguđet elemeanttain.
+Lohkan ovdánahttá kulturipmárdusa ja addá vásáhusaid ja vejolašvuođa ipmirdit iežas ja servodaga.
+Lohkanovdáneapmi matematihkas vuolgá dieđuid gávdnamis ja geavaheamis teavsttain main lea álkes symbolagiella, ja ovdána oaivila gávdnamii kompleaksa fágateavsttain main lea váttes symbolagiella ja doabageavaheapmi ja daid reflekteremii.
+Lohkansajit miehtá seinniid giktalit lohkkiid boahtit.
+Lohkanstrategiijat
+lohkat 100 rádjai, juohkit ja hukset dohkiid 10 rádjai, bidjat oktii ja juohkit logešjoavkkuid gitta 100 rádjai ja juohkit guovttesiffarloguid logežiidda ja ovttežiidda
+lohkat, áddet ja árvvoštallat iešguđetlágan teavsttaid mat leat iešguđet guhkkodagas, ja máŋgga fáttás
+lohkat, áddet ja čállit eaŋgalsgiel sániid ja dadjanvugiid mat gusket iežas dárbbuide ja dovdduide, árgabeaieallimii, astoáigái ja beroštumiide
+lohkat ahkái heivvolaš teavsttaid njuovžilit, ja fáhtet teavsttaid sisdoalu
+lohkat álkis teavsttaid čállon eará sámegielaide
+lohkat, dulkot ja reflekteret vissis meari ođđa teavsttaid sisdoalu, hámi ja ulbmila
+lohkat eaŋgalsgiel alfabehta ja stávet namaid ja ássanbáikenamaid
+lohkat eaŋgalsgiel mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa ja hállat olbmuid ja sisdoalu birra
+lohkat eará kultuvrraid ja eará eamiálbmogiid teavsttaid ja muitalit iežas lohkanmuosáhusaid birra
+lohkat guhkit čáppagirjjálašvuođateavsttaid, mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa- ja áššeprosateavsttaid, ja albmanahttit ipmárdusa ja lohkanmuosáhusaid
+lohkat háhkan dihtii fágamáhtu iežas oahppoprográmmas
+lohkat iešguđet guhkkosaš iešguđetlágan šáŋra teavsttaid, sihke originála ja jorgaluvvon čállosiid
+Lohkat iešguđetlágan šáŋraid teavsttaid iešguđet dásiin ovddida teakstaipmárdusa ja ávkkálaš lohkanstrategiijaid.
+lohkat iešguđetlágan šáŋra teavsttaid ja geavahit muosáhusaid fuomášupmin iežas barggus
+lohkat ja áddet beaivválaš buktagiid váruhanmerkemiid
+lohkat ja áddet iešguđetlágan teavsttaid iešguđet hivvodagas iešguđet gálduin
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet 1965-1995 áigodahkii ja digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii 1965-1995 ja, digaštallat movt áigodaga servodatlaš ja kultuvrralaš dilit oidnojit teavsttain
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet áigodahkii maŋŋil jagi 1995
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet maŋŋá 1995 áigodahkii*
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii
+lohkat ja analyseret vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, sihke čáppagirjjálašvuođa ja áššeprosa šáŋraid, mat gullet ovdal 1965 áigodahkii
+lohkat ja buohtastahttit sámi ja eará eamiálbmogiid girjjálašvuođa
+lohkat ja čállit álkis árgabeaisániid
+- lohkat ja čállit, geahččat filmma, sárgut, bargat bargogirjjiiguin ja govvidit jurddakártta
+- lohkat ja čállit, geahččat filmma, sárgut, bargat bargogirjjiin ja govvidit jurddakártta
+lohkat ja čállit iešguđetlágan šáŋra teavsttaid
+lohkat ja čiekŋudit vuođđotekstii vai bures ipmirda sisdoalu ovdal go jorgališgoahtá
+lohkat ja dovdat oanehis sániid
+lohkat ja hupmat áigeguovdilis teavsttaid birra
+lohkat ja ieš čállit teavsttaid iešguđetlágan šáŋrain, sihke áššeprosa ja čáppagirjjálašvuođa teavsttaid
+lohkat ja ipmirdit diđožiid ja oanehis teavsttaid
+lohkat ja ovdandivvut dihto meari iežasválljen teavsttaid
+lohkat ja ovdandivvut eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas
+lohkat ja ovdandivvut iešguđetlágan fágateavsttain
+lohkat maŋŋálagaid sámi alfabehta ja dadjat sámi jietnadagaid
+lohkat, ságaskuššat ja buohtastahttit boares ja ođđa sámegiel teavsttaid
+lohkat, sajustit ja válddahit posišuvnnaid ruktofierpmádagas, kárttas ja koordináhttavuogádagas, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+lohkat sámegillii 1-100 rádjái ja geavahit loguid gulahallamis
+lohkat sámegillii 1-20 rádjái, ja geavahit loguid gulahallamis
+lohkat teavsttaid ja ságastallat earáiguin dan birra maid lea lohkan
+lohkat teavsttaid ja ságastallat earáiguin dan birra maid lea lohkan
+lohkat teavsttaid mat leat čállon dološ čállinvugiide ja buohtastahttit dálá čállinvugiin
+lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid
+lohkat vissis meari iešguđetlágan teavsttaid, ovdanbuktit jurdagiid, dulkot ja reflekteret sisdoalu, hámi, ulbmila ja temá birra*
+Lohkko givssideapmin jus ii goassege oaččo leahkit mielde dehe soamis viiduda vearru beakkohusaid ovttaskasas.
+Lohkko givssideapmin jus máŋgii hárdojuvvo, uhkiduvvo, šaddá bogostahkan, časkojuvvo dehe loavkiduvvo.
+lohku Sámis ja dan olggobealde rievddada, ovdamearkkadihte fárredallet oallugat muhtin áigái gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide oahppováldima dahje barggu dihte.
+Lohpádus Gásttašeamis lea lohpádus ahte Ipmil čuovvu min olles eallima, vaikko mii livččii dáhpáhuvvat.
+lohpádus ja doaivu Son ii leat jábmiid Ipmil, muhto ealli olbmuid Ipmil, dasgo sutnje leat buohkat eallimin.
+lohpádussanit 2 b / v: Ipmil (mearehis ráhkisvuođastis) ráhkista, lonista ja addá ándagassii.
+Lohpi siskkilda rievtti boccuid hoaitit daidda geat oamastit eanandoallogiddodagaid guovllus.
+Loktanan árvvuide sáhttá leahkit sivvan ovdaráksáborašdávda.
+Loktanan árvvuid sáhttá maid oažžut jus lea ovdaráksávuolšun, ng. kronalaš prostatihtta.
+Loktanan PSA ii vuolgge danin sihkkarit ovdaraksaborašdávddas.
+Lokte gieđa, guldal ratti ja gieđavuoli njulges suorpmaiguin ja gehpes deaddimiin...
+Lonis árpmuinat!
+lonohallat iešguđet funkšuvnnaidovddastemiid gaskka
+Lossesvuohta
+Lotnolas rabasvuohta ja doarjja ovttasbarggus lea dehálaš bargiide.
+lovsägelsens inledning (Sursum Corda) musikserie a, se bilaga b / v: Bajidehket váimmuideattet Ipmilii.
+Lulil: Åanghkejaevrie ja Skardmodalselva mielde riikkarádjái.
+Lulil: Baddjejávrre rájes, čázádaga bajás Sadjemjávrre nuorttamus luktii, das njuolga linjjás allodat 1236:ii Gihtsejiegnas, das njuolga linjjás Noaidejávrri oarjjimus luktii, dán jávrri mielde Lavzejávrái, das fas čázádaga mielde Bovrojávrái, dán jávrri mielde riikkarádjái.
+Lulil: Dán luovtta rájes čázádaga mielde Jitnemenjaevrie rádjái ja das viidásit dan báikái gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji.
+Lulil: Dan namuhuvvon báikki rájes gokko jogat mannet oktii, Gráddasjåhkå mielde dasa gokko dát golgá rastá riikkageainnu 77, das fas dán geaidnoráigge riikkaráji rádjái.
+Lulil: Dán njálmmis njuolga linjjás Neklumpenii (aláš 1014), das njuolga linjjás dan báikái gokko Ekornåa boahtá riikkarádjái.
+Lulil: Devddesjohka Dieváideanu rádjái.
+Lulil: Hávgajoga mielde Dieváideanu rájes bajás Hávgajávrri oivošii, das njuolga linjjás Gorvvejávrri orjješdavimus luovtta rádjái riikkaráji bokte.
+Lulil: Høgskardhus rájes njuolga linjjás Høgskardvatnet rastá dasa gokko Leaddojohka ja Beagasanjohka bohtet oktii.
+Lulil: Jånghkere rájes (aláš 1459) njuolga linjjás Kvepsendalstjønna davimus luktii, viidásit njuolga linjjás Rundbjorvatnet oarjjimus luktii, das fas njuolga linjjás dan báikái riikkarájis gokko Gran ja Ran čearuid gaskasaš rádji álgá (Rr 223).
+Lulil ja nuortan: Riikkaráji mielde Rr 272 (Pålnorøset) rájes Lenesjávrái.
+Lulil ja oarjin: Lenesjávrri mielde, viidásit Álttesjávrri mielde Suttesgáldojoga njálbmái Langbuktas.
+Lulil: Lenesjávrri mielde, dasto Álttesjávrri (Altevatn) mielde Koievasselva njálbmái.
+Lulil: Máhcalagas (aláš 1379) njuolga linjjás jiehki mielde Sealggajávrri lullebeali (aláš 1289) rádjái, das njuolga linjjás várreheŋggo mielde Ákšui, das njuolga linjjás Čunojávrri rastá dán jávrri nuorttamus luktii, dás fas dan báikái gos rádji gaskal Gapná (Gabna) ja Leaváža (Laevas) čearuid boahtá oktii riikkarájiin Rr 263 bokte.
+Lulil: Målselva mielde Øverbygd rájes Vuolit Rostojávrri rádjái, das viidásit Rostoeanu mielde Rostojávrái ja dán jávrri mielde gitta riikkarádjái Rr 287 bokte.
+Lulil: Namuhuvvon luovtta rájes njuolga linjjás Ridoalggičohkkii, aláš 1273, viidásit njuolga linjjás Rr 244:ii Hurreváris.
+Lulil: Njuolga linjjás Skivsjö lulimus luovtta rájes Harrselsfors rádjái.
+Lulil: Nuori rájes sisa Mannfjordenii vuotnabáhtii gokko Storvatnet golgá vutnii, dán čázádaga mielde Storvatnet lulimus luovtta rádjái, luovtta rájes njuolga linjjás Čoadnejávrri davimus luktii, das dán jávrri ja čázádaga mielde viidásit riikkarádjái.
+Lulil: Örnträsket davimus luovttas njuolga linjjás Rusträsket oivošii, das viidásit Rusbäcken mielde Ubmejejeanoe rádjái.
+Lulil: Över-Uman Kåtaviken rájes Rörsundet čađa Krabbfjällnäset lulimus báikái, das njuolga linjjás dan báikái gokko riikkarádji rasttilda Graesiejaevrie (Grasvatnet) davábeal gátti.
+Lulil: Riikkaráji mielde dan báikái gokko rádji gaskal Girjása ja Leaváža čearuid boahtá oktii riikkarájiin Rr 259 bokte.
+Lulil: Sørdalselva mielde Varnvatnet rádjái, das viidásit Famnvasselva mielde Famnvatnet rádjái, das fas Bolvasselva mielde Bolvatnet rádjái, dasto geaidnoráigge Joesjö guvlui dan báikái gokko dat rasttilda riikkaráji.
+Lulil: Torrön mielde badjel Gaunviken ja Gaunan riikkarádjái.
+Lulit bihtánsámegiella (Svaipa).
+Lulit julevsámegiella (Duorbun guovllus Ruoŧas).
+Lulit lullisámegiella, maiddái gohčoduvvon Jämtland (guovlu gaskal Snoasa ja Verdal, Muorahkás Norggas, Jiingevaerie (Hotagen), Offerdal, Njaarke, Gálpe, Skalstugan, Såaka ja Härjedalenis Ruoŧas).
+Lullieluspie. Gielddat mat juo gullet
+- Lulli- ja julevsámegielat leat heajos dilis, ja hoahppu lea álggahit doaibmabijuid maiguin seailluhit ja ovddidit daid gielaid.
+Lullisámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiellat leat dal gielat mat odne eanemusat geavahuvvojit Norggas.
+Lullisámegiella lea leamaš ealáskahttinproseassas, ja dál leat dađistaga eambbo mánát geat ožžot lullisámegiel oahpahusa.
+Lullisámegiella: Ole Henrik Magga
+Lullisámegillii
+Lullisámi álbmot orru bieđgguid ja šaddá olu ovddasteddjiiguin gulahallat sámegiela birra.
+Lullisámi ássanguovlu lea davvin Sáltoduoddara rájes luksa gitta Hedemárkku rádjai.
+Lullisámi giellabeassi lea prošeakta maid Nordlándda fylkkamánni ja Sámeskuvlastivra Ruoŧas leat álggahan.
+Lullisámi giellaguovlu
+Lullisámi guovllus ožžo baicce bapttistat, hellodatustibat ja adventisttat eanet saji.
+Lullisámis leat guokte váldosuopmana.
+Lundui čadnon vuoiŋŋalašvuohta muitala olbmuid lagasvuođa birra lundui.
+Luoddagalbemis daid guovlluin gos leat máŋggagielat báikenamat geavahuvvojit, galgá sámegielat báikenamma čállojuvvot álggus (báikenammalága láhkaásahus, § 7)
+Luođis lea erenoamáš sajádat sámi musihkas.
+Luohkkálatnja lea heivvolaš sadji oahpaheaddjái, oahppái ja váhnemiidda deaivvadit.
+Luohpan Ruoŧa girkus Jos mearridat luohpat Ruoŧa girkus galggat dieđihit dan báikkálaš searvegoddái.
+Luohtán go iežan áhččái ja eadnái?
+Luohti Eatnemen Vuelie ja Fjellheima musihkalaš čehppodat oažžu dál olles máilmmi guldalit - luođi.
+Luohttámuš ja kultuvra leat cuovkanan.
+Luonddudieđa lea ovdánan olbmuid diehtoáŋgirvuođa geažil ja min hálu geažil gávdnat vástádusaid min iežamet eksisteanssa, eallima ja eallinvugiid birra ja min saji birra luonddus ja universsas ja lea nu oassin min kultuvrras.
+Luonddudiehtaga lágat ja teoriijat leat girjás duohtavuođa modeallat, ja dát modeallat rivdet dahje ain ovdánahttojuvvojit ođđa dárkomiid, geahččaladdamiid ja fuomášumiid mielde.
+Luonddudiehtaga, teknologiija ja guoddevaš ovdáneapmi ovttasdoaibman lea guovddážis dán váldooasis.
+Luonddufága galgá leat mielde dán oahpaheamis.
+Luonddufágaoahpahusas ovdanboahtá luonddudieđa sihke buvttan mii čájeha máhtu mii mis dál lea, ja proseassan man vuođđun lea mo luonddudieđalaš máhttu huksejuvvo ja ásahuvvo.
+Luonddufága Olmmoš luonddus Oahpahusa mihtomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Luonddufágas áddejuvvojit vuođđogálggat ná:
+Luonddufága - sámi oahppoplána
+Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.
+Luonddu girjáivuohta
+Luonddušláddjivuođalága mearrádusat galget árvvoštallojuvvot buot mearrádusaid oktavuođas mat sáhttet váikkuhit luonddu šláddjivuođa.
+Luonddušláddjivuohta / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Luonddušláddjivuohta
+Luondu ja máhtolašvuohta maid dat ovddasta nana árvvuid.
+Luondu lea addon olbmui illun ja geavaheapmin dán máilmmis.
+Luondu lea álgoálbmogiid ássama ja birgema ja lea maiddái sin máilmmigovvádusa, oskku, árbevieruid ja oppalaččat sin kultuvrra vuođđun.
+Luondu min birra "muitá " ja muitala dálá áiggis sámi historjjá kulturmuittuid, báikenamaid, máidnasiid ja muitalusaid čađa.
+Luossabivddu regulereme láhkaásahusain (mearas ja eanuin)
+Luvlieluspies ja Deardnas.
+Luvvosa sáhttá maid ieš ráhkadit luvvademiin millilittara- ovtta ruddamihtu- sáltti desilittarii čázi.
+Mađe boarrásat oahppi lea, dađe buorebut máhttá ieš oaidnit mo son doaibmá.
+Mađi árabut álggahit doaibmabijuid, dađi buorebut doibmet dat.
+Mađi árabut eallimis borgguhišgoahtá, dađi stuorit riska lea šaddat sorjavažžan ja vai oažžu vahágiid ja skibasvuođaid borgguheamis.
+Mađi árabut tableahtta váldo dađi unnit riska lea šaddat áhpeheapmin.
+Mađi eanet girjjit leat gávdnamis, dađi eanet lohket sámegillii.
+Mađi eanet oahpaheaddji hupmá, dađi buoret dat lea.
+Mađi eanet praktihkalaš fágaid oahpahus čađahuvvo sámegillii, dađi buoret lea.
+Mađi guhkit vuordá dađi buoret, daningo riskkat unnot vahágiid oažžumii ja alkoholasorjavažžan šaddamii.
+Mađi lagabus 18 jagi lea dasto unnit lea váhnemis dehe eará fuolaheaddjis riekti diehtit ovttaskasa oktavuođain divššuin.
+Magsjuka hos barn - vad kan man göra själv?
+Máhppaárvvoštallan
+Máhtolašvuođat
+Máhttájeaddjit vulge Galileai dan várrái gosa Jesus lei gohččon sin boahtit.
+Máhttájeddjiid bargun šattai joatkit dán dagu ja nu dat lea joatkán gitta min áigái.
+máhttit ákkastallat oaiviliiddas iežas árvvuid vuođul
+Máhttit árvvoštallat iežas giellageavaheami ja iežas oahppandárbbuid ja válljet heivvolaš strategiijaid ja bargovugiid lea ávkkálaš go áigu oahppat ja geavahit eaŋgalsgiela.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Dihtormášiidna sáhttá adnot bargobihtá čálalaš oassái.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Divtte ohppiid atnit interneahta ja iešguđet neahttabáikkis ohcat sámi fuolkevuođanamahusaid.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Divtte ohppiid interneahta fierpmádagas ohcat sámegielat doahpagiid ja sániid biebmoelliide ja borramuššii.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Lea heivvolaš ráhkadit rollagoarttaid ja lohkanstašuvnnaid dihtoriin.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Oahppit ávkkástallet digitála sátnegirjjiid, risten.no, ja statistihka fitnuid oktavuođas, ssb.no.
+Máhttit atnit digitála reaidduid: Ráhkadeames dálkedieđáhusa mii galgá almmuhuvvot internehttii, de oahppit ohppet atnit mp3-čuojanas, báddet ja velánai divvut jiena dihtormášiinnas ja dasto almmuhit jietnafiilla nehttii dan mielde makkár čoavddus sis lea, omd. oahppanvuođđu, blogga, ruovttusiidu.
+máhttit atnit doahpagiid ja máhttit juoigat ja lávlut lávlaga dahje sálmma sámegillii
+máhttit atnit iešguđetlágan adjektiivvaid vai riggodahttá giela
+Máhttit báhkkodit čálalaččat ja njálmmálaččat: Čálalaš ovdanbuktima eat vuordde vuos, muhto sin geat juo máhttet čállit, lea vejolaš movttiidahttit sámegillii čállit doahpagiid lagamus fulkkiid birra.
+máhttit beaivválaš dili sániid
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit lea sámegiella vuosttašgiellanfága ovddasvástádus, álgočállinoahpahusa rájes ja miehtá 13 jagi.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit mearkkaša dás ahte máhttá čállit muhtin fuolkenamahusaid.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit mearkkaša dás ahte oahppit čallet fáktačállosiid mas báikenamat leat mielde.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit čállet fáktadieđuid fáddá birra ja čállet teavsttaid govaide.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit čállet muitalusa ja bidjet deattu oahppanulbmilidda.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: oahppit čállet vuorrosániid rollaspellui.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit hábmejit gažaldagaid.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit jorgalit dárogielat teavsttaid sámegillii ja čállá sámi jorgalusa.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit ovdanbuktet iežaset fuomášumiid, jurdagiid ja oaiviliid čállima bokte.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša máhttit ovdanbuktit jurdagiiddis iešguđetlágan šáŋrain ja ollu teakstahámiid siskkobealde.
+Máhttit čállit eaŋgalsgiela lea máhttit ovdanbuktit ideaid ja oaiviliid áddehahtti láhkai ja ulbmillaččat eaŋgalsgiela čállingiela geavahemiin.
+Máhttit čállit luonddufágas lea geavahit luonddufágalaš teakstašáŋŋeriid sátnádit gažaldagaid ja hypotesaid, čállit plánaid ja čilgehusaid, buohtastahttit ja árvvoštallat dieđuid ja geavahit gálduid ulbmillaččat.
+Máhttit čállit matematihka mielddisbuktá válddahit ja čilget jurddašanvuogi ja bidjat sániid fuomášumiide ja ideaide.
+máhttit čilget doahpagiid, luohtedajahusaid ja lávllateavstta sisdoalu
+máhttit čilget guovttegielatvuođa ja giellaovdáneami
+Máhttit digitála reaidduid geavahit: Oahppit čállet čállinprográmmii ja geavahit digitála govvenapparáhta.
+Máhttit digitála reaidduid geavahit: Oahppit čállet dihtoriin, bidjat digitála govaid / filmma bargobihtáid ektui.
+Máhttit geavahit digitálalaš reaidduid mearkkaša dás čállit fuolkenamahusaid dihtorii ja geavahit digitála reaidduid dán bargui.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid lea dárbbašlaš sámegiella nubbingiellanfágas vai sáhttá hálddašit ođđa teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid mearkkaša dás ahte oahppit geavahit interneahta gávdnat heivvolaš neahttasiidduid, geavahit digitála kárttaid dieđuid ja geavahit dáid dieđuid čállinprográmmas.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid: Oahppit čállet máidnasa dihtorii ja divodit iežaset čállosa maŋŋel go oahpaheaddji ja/dahje mieldeoahppit leat addán čálalaččat dieđu.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid: Oahppit geavahit kritihkalaččat iešguđetlágan elektrovnnalaš gálduid.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid: Oahppit hárjánit geavahit čállinprográmma go čállet muitalusaset.
+Máhttit geavahit digitála reaidduid sámegiella vuosttašgiellanfágas lea dárbbašlaš vai sáhttá hálddašit ođđa teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.
+Máhttit hálddašit ovttasbarggu lea deaŧalaš dasa mo oahppi doaibmá sihke fágalaččat ja sosiálalaččat, sihke skuvllas ja bargoeallimis go dat áigi boahtá.
+máhttit jorgalit fágateavsttaid ja čáppagirjjálaš teavsttaid
+máhttit loahpahit ságastallama
+Máhttit lohkat eaŋgalsgiela lea máhttit duddjot áddejumi iešguđetlágan teavsttaid vuođul.
+Máhttit lohkat: Fáddái go ráhkkana, sáhttá leat áigeguovdilin gávdnat ja lohkat teavstta mii lea heivehuvvon sámegiela 2 ja 3 ohppiidjovkui.
+Máhttit lohkat: Lohkan ja guldaleapmi leat čoavddan ođđa vásáhusaide.
+Máhttit lohkat luonddufágas lea áddet ja geavahit luonddufágalaš doahpagiid, symbolaid, govvosiid ja ákkastallamiid ulbmillaš barggu bokte luonddufágalaš teavsttaiguin.
+Máhttit lohkat matematihka mearkkaša áddet ja geavahit symbolagiela ja ovdanbuktinvugiid hábmet oaiviliid teavsttain árgabeaieallimis ja bargoeallimis ja maiddái matematihkkafágalaš teavsttain.
+Máhttit lohkat mearkkaša dás ahte oahppit lohket báikenamaid kárttain, teavsttain ja registariin.
+Máhttit lohkat mearkkaša dás máhttit fuolkenamahusaid lohkat.
+Máhttit lohkat: Oahppit galget máhttit lohkat sániid, doahpagiid ja olles cealkagiid dan birra maid bargá go leat biebmoeallit ja ávkeeallit ja go málesta.
+Máhttit lohkat: Oahppit geavahit iešguđetlágan lohkanstrategiijaid go lohket fágateavsttaid ja čáppagirjjálaš teavsttaid vai ožžot buori sisdoalloipmárdusa.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket fáddá birra teavsttaid.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket fágateavstta boazodoalu birra girjjiin ja interneahtas, ja lohket sin iežaset teavsttaid Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit gullet ja geavahit doahpagiid skuvllas ja gárddis.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket máinnus- dahje vuovdalanplakáhta.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket teavsttaid, omd. artihkkaliid ja gihppagiid, dálkki- ja siivvu ja dálkemearkkaid birra.
+Máhttit lohkat sámegiela čiekŋudeamis lea oassi praktihkalaš giellagelbbolašvuođas ja mielddisbuktá ahte máhttá lohkat ipmárdusain, guorahallat ja smiehttat ain eanet gáibideaddji teavsttaid.
+Máhttit lohkat sámegiella nubbingiellanfágas lea oassi praktihkalaš giellagelbbolašvuođas ja mielddisbuktá ahte máhttá lohkat ipmárdusain, diđoštit ja reflekteret ain eanet gáibideaddji teavsttaid.
+Máhttit lohkat sámegiella vuosttašgiellanfágas lea ovdánahttit dekodengálggaid ja dađistaga buoridit lohkanipmárdusa.
+Máhttit lohkat: Vuos eat vuordde ahte oahppit galget máhttit lohkat sámegielat fuolkenamahusaid, muhto sii geat juo máhttet lohkat, berre movttiidahttit lohkat eanemus vuođđudeaddji doahpagiid.
+Máhttit njálmmálaččat ja čálalaččat ovdanbuktit sámegiella nubbingiellanfágas lea guovddážis sámegielgelbbolašvuođa ovdánahttimis.
+Má httit njálmmálaččat ovdanbuktit fágas sámegiella vuosttašgiellan lea máhttit guldalit, hupmat ja árvvoštallat ságastallamiid osiid máŋggabealat ságastallandilálašvuođas, ja dan ferte máhttit go galgá gulahallat earáiguin sihke servvoštallamis, bargoeallimis ja almmolaš eallimis.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit mearkkaša dán oahpahuslážus ahte oahppit servet ságastallamii báikenamaid, eanadat- ja čázádatnamahusaid birra.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit mearkkaša dán oktavuođas ipmirdit ja máhttit dadjat fuolkenamahusaid.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Njálmmálaš doaibma lea guovddáš doaibma dán ovdamearkkas, earenoamážiid gulahallamis earáiguin.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Njálmmálaš doaibma lea guovddážis dán ovdamearkkas.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit galget njálmmálaččat ovdanbuktit máidnasa.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit ságastallet teavsttaid birra maid leat jorgaleame, ja árvvoštallet iešguđetlágan čovdosiid.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša máhttit guldalit, hupmat ja árvvoštallat ságastallamiid osiid máŋggabealat ságastallandilálašvuođas.
+Máhttit ovdanbuktit čálalaččat: Dálkedárkumat hábmejuvvojit čálalaččat ja heŋgejuvvojit seaidnái klássalanjas.
+Máhttit ovdanbuktit čálalaččat ja njálmmálaččat: Oahppit galget sániid ja dajahusaid biebmoelliid, ávkeelliid ja sámi biepmuid ja vuođđoávdnasiid birra.
+Máhttit ovdanbuktit čálalaččat: Oahppit čállet čoavddasániid ja referáhta, vuogáidahttet loahppajurdagiid ja čállet ákkaid go digaštallan čađahuvvo.
+Máhttit ovdanbuktit čálalaččat: Oahppit ráhkadit jurddakártta.
+Máhttit ovdanbuktit čálalaččat: Viiddiduvvon sátneriggodat lea buorre vuođđun go ieš galgá ráhkadit teavsttaid.
+máhttit ovdanbuktit dilálašvuođa mielde
+Máhttit ovdanbuktit njálmmálaččat: Dán ovdamearkkas lea njálmmálaš doaibma guovddážis.
+Máhttit ovdanbuktit njálmmálaččat: Njálmmálaš gálga lea dán ovdamearkka guovddáš doaibma.
+Máhttit ovdanbuktit njálmmálaččat: Oahppit ságastallet ulbmila, eavttuid ja ulbmiloláhusa birra ja máinnus- dahje vuovdalanplakáhta birra.
+Máhttit rehkenastit: Bija ohppiid rehkenastit man ollu máksá go lea biebmoealli.
+Máhttit rehkenastit: Divtte ohppiid lohkat galle oarbinačča ja áhkut / ádját leat iežaset bearrašis ja guhtet guoimmiset bearrašiin. Oahppit barget ovttas guokte dahje stuorit joavkun ge.
+Máhttit rehkenastit eaŋgalsgielas lea máhttit relevánta matematihkalaš eaŋgalsgiel doahpagiid iešguđet oktavuođain.
+Máhttit rehkenastit: Go oahppit leat gárddis, sáhttet rehkenastit sullii galle bohcco ain hávil bidjet gárdái, gallii girdnejit ja man ollu miesit leat ain hávil.
+Máhttit rehkenastit: Ii leat dán barggus guovddážis.
+Máhttit rehkenastit luonddufágas lea viežžat, gieđahallat ja ovdanbuktit tállamateriálaid.
+Máhttit rehkenastit: Matemáhtalaš doahpagat leat dárbbašlaččat go galgá ipmirdit loguid, hivvodaga ja hatti go barget máinnus- dahje vuovdalanplakáhtain.
+Máhttit rehkenastit mielddisbuktá dás ahte oahppit geavahit kárta-koordináhtaid go ohcet báikenamaid kárttain.
+Máhttit rehkenastit: Oahpahusdagus deattuha rehkenastinmáhtolašvuođaid, sihke oppalaš ja ealáhuslaš rehkenastima.
+Máhttit rehkenastit: Praktihkalaččat bargamis skuvlla mihtidanstašuvnnas oahppit geardduhit lohkosániid ja mihtidanovttadagaid millimehter ja centimehter.
+Máhttit rehkenastit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša oppalaš doabaovdánahttin, resoneren ja váttisvuođaid čoavdin.
+Máhttit rehkenastit sámegiella nubbingiellanfágas lea ovdánahttit doahpagiid, resonerema ja váttisvuođaid čoavdima.
+Máhttit rehkenastit sámegiella vuosttašgiellanfágas lea oktan giellagelbbolašvuođain vuođđun doabaovdánahttimii, logihkalaš jurddašeapmái ja váttisvuođaid čoavdimii.
+Máhttit rehkenastit vuođđogálgan mearkkaša geavahit symbolagiela, matematihkalaš doahpagiid, vuogádagaid ja iešguđet strategiijaid čuolbmačoavdimii ja suokkardallamiidda main vuolggasadjin leat sihke praktihkalaš árgabeaidilálašvuođat ja matematihkalaš čuolmmat.
+máhttit sániid ráhkadit sámegillii
+Máhttodepartemeanta áigu álššaleappot geahččalit gávdnat eanet ovdaskuvlaoahpaheaddjiid mánáidgárddiide, daid mielde maid sámegielalaš ovdaskuvlaoahpaheaddjiid, gč. doaibmabijuid mat leat St. dieđáhusas nr. 23.
+Máhttodepartemeanta áigu bidjat ruđaid daid bargiid giellamáhtu buorideapmái, guđet leat sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát.
+Máhttodepartemeanta áigu dan váldit árvvoštallamii jahkásaš bušeahttaproseassaid oktavuođas.
+Máhttodepartemeanta áigu lágidit nu, ahte buriid giellaovddideaddji doaibmabijuid (maiddái sierranas giellalávgoprošeavttaid) dieđut ja vásáhusat biddjojuvvojit departemeantta iežas neahttasiidduide, ođasreiven ja eará heivvolaš kanálaid bokte, vai dat dieđut ollet gielddaide ja mánáidgárddiide.
+Máhttodepartemeanta áigu maid jorgalahttit mánáidgárddi sisdoalu ja doaimmaid rápmaplána julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Máhttodepartemeanta áigu ovttasráđiid ásahusaiguin mat fállet oahpuid sámegielas ja sámegillii, geahčadit daid gaskasaš bargo- ja ovddasvástádusjuogu, ja áigu oaččuhit daid ásahusaid gaskaneaset bargat lagabut ovttas, ja maiddái ovttasráđiid eará ásahusaiguin mat leat dakkár guovlluin main olbmuin lea dárbu oahpu oažžut sámegielas.
+Máhttodepartemeanta galgá fuolahit ahte lágat ja vuođđooahppofálaldaga čađaheapmi bissu álbmotrievttálaš rámaid siskkobealde, ja aktiivvalaččat gozihit láhkageavaheamis daid juridihkalaš ja politihkalaš geatnegasvuođaid maid Norga lea váldán badjelasas dohkkehettiinis ILO-soahpamuša nr. 169 ja ON-julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
+Máhttodepartemeanta galgá ráhkadit láidestusávdnasiid giellamovttiidahttima birra vánhemiid várás geain leat mánát kontántadoarjaga agis.
+Máhttodepartemeanta háliida ahte dat galgá čuovvoluvvot sierra dan dáfus ahte das árvvoštallojuvvo boađusjuksan, ja ahte dat buohtastahttojuvvo suomagiela doarjjaortnegiin.
+Máhttodepartemeanta lea álggahan sierra máhttostrategiija, ja dan namma lea Máhttu mánáidgárddis - strategiija mo buoridit máhtu mánáidgárdesuorggis 2007-2010.
+Máhttodepartemeanta lea ráhkadan sierra Strategiija mo gávdnat ovdaskuvlaoahpaheaddjiid mánáidgárdái 2007-2011, mas leat jahkásaš doaibmabidjoplánat.
+Máhttodepartemeanta
+Máhttodepartemeanta mearridan láhkaásahussan 01.07.2013
+Máhttodepartemeanta mearridan láhkaásahussan 21.06.2013
+Máhttodepartemeantta gohččuma mielde Oahpahusdirektoráhta lea ovttasráđiid Finnmárkku fylkkamánniin čađahan kártema das makkár oahpponeavvut dál leat davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, maid lea vejolaš geavahit Máhttoloktema - Sámegiela oktavuođas, ja kártema dasge makkár oahpponeavvut váilot guđege fágii / fáddái ja dássái.
+Máhttodepartemeanttas lea bajimuš ovddasástádus mánáidgárdesuorggis válljodaga buorideamis, ja dan stivremis ja ruhtadeamis.
+• Máhttodepartemeanttas lea ee. ovddasvástádussan ráhkadit lágaid ja mearridit láhkaásahusaid, ráhkadit sámegiela viidodat- ja resursaplánaid ja earáge sierra oahppoplánaid, mearridit fága- ja diibmojuogu, ja leat suorggis bajimuš dieđiheaddji ja čađahit konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
+Máhttoloktema ML06 gelbbolašvuođamihttomearit
+Máhttoloktema oahppoplakáhtas čujuhit ahte skuvla galgá báikkálaš servodahkii láhčit
+Máhttolokten mánáidgárdeoahpaheddjiidstudeanttaid várás lea čuovvoluvvon mánáidgárdeoahpaheddjiidoahpu nationála láhkaásahusa mearkkašumiin, ja viidáseappot dain nationála njuolggadusain mat leat láidesteaddjin dasa mo juohke ásahus dan galgá váldit mielde fágaplánaidasas.
+Máhttovuođđu
+Máhttu almmolaš giellaplánema birra Skandinávia olggobealde
+Máhttu almmolaš sámi giellaplánema birra
+Máhttu dáid áššiid birra ja máhttu kritihkalaččat árvvoštallat dieđuid dán hárrái lea dehálaš vai juohkehaš ieš sáhttá váldit ovddasvástádusa iežas rupmašis ja rumašlaš ja psyhkalaš dearvvašvuođas.
+Máhttu dáin bargguin váldojuvvo mielde viidáset giellaplánemis ja politihkkahábmemis.
+Máhttu das mo rupmaša iešguđet oasit doibmet ovttas lea dehálaš áddet mo eallinvuohki váikkuha rupmašii ja dearvvašvuhtii.
+Máhttu ekovuogádaga biohtalaš ja abiohtalaš fáktoraid birra lea dehálaš áddet luonddu ovttasdoaibmama.
+Máhttu iešguđetge gielladiliid birra
+Máhttu lea čoavdda lotnolas árvvusatnimii ja gierdevašvuhtii, ja máhtu bokte mii hukset šalddiid kultuvrraid gaskii Norggas, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+Máhttu luonddu birra, luonddu ipmárdus ja vásáhusat luonddus sáhttet ovddidit dáhtu suodjalit luondduriggodagaid, gáhttet biologalaš šláddjiivuođa ja leat mielde ovddideamen guoddevaš ovdáneami.
+• Máhttu Norgga sámegielaid birra galgá buoriduvvot ja seailluhuvvot boahtteáigái
+Máhttu sámegielas, sámi kultuvrras ja servodateallimis lohkko bargoánsun.
+Máhtuin iežamet historjjá birra ja jurdagiiguin iežamet boahtteáiggi birra.
+Maid aborta dahkan máksá vuolgá das man guovllus riikkas orru.
+Maid aborta máksá?
+Maid beassat eŋgela Gabriela birra diehtit?
+Maid berren eanet hárjehallat?
+Maid berren lasihit?
+Maid berren rievdadit?
+Maid berre oahppi máhpas rievdadit?
+Maid buori guohtundilálašvuođain dárbbaša boazu geavahit gorutváriid proteinnas dálvvi birgema várás.
+Maid dahkat vai ii oaččo guobbara?
+• Maid dahket du bargoskihpárat go galget ohppiideaset čuovvolit?
+Maiddái dáidda doarjjaortnegiidda bohtet hirbmat olu ohcamat, ja fertejit čavga vuoruhuvvot.
+Maiddái dainge dearvvasvuođaásahusain, mánáidsuodjalusásahusain ja sosiálaásahusain, mat leat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde, muhto mat vuostáiváldet divššohasaid hálddašanguovllu gielddas, leat geatnegasvuođat, gč. sámelága § 3-1.
+Maiddái dás sáhtášii geavahit árvvoštallanskovi.
+Maiddái ferte árvvoštallat man láhkai oahpaheaddji ja váhnemat galget dustet hástalusaid ja mo daid čuovvolit.
+Maiddái gáibida buoret searvedovddu go rollaspealus galggaše seamma báikkis / lávddis, muhto leat iešguđet báikkiin.
+Maiddái gáiddusrusttega teknihkkalaš čoavddus váikkuha ja dat man jođánit rusttet sáhttá sáddet gova ja jiena.
+Maiddái guoskevaš orohagain leat čájehan buorredáhtu.
+Maiddái Hawaii-sulluinge lea dakkár lihkadus mii lea ráhkadan vuogádaga mii sulastahttá dasa mii lea Aotearoas / Ođđa Zealánddas.
+maiddái Kristusiin ge.
+Maiddái lea ávkkálaš geahčadit mo váhnemat sáhttet veahkehit máná ovdánit.
+Maiddái lea dehálaš ahte ii eastat sámi symbolaid ávkkálaš anu.
+Maiddái lea dehálaš ahte oahppit skuvlajagis buvttadit sámegielat "buktagiid" máŋggaid fágain, áinnas fágaidrasttideaddjin ja digitála.
+Maiddái lea dehálaš ahte ovddasvástádus kvalitehtalaččat dárkkistit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi pasieanttaide loktejuvvo alit dássái.
+Maiddái lea dehálaš ovdánahttit sámegiela dutkangiellan.
+Maiddái leat plánejuvvon doaimmat mat loktejit sámi oahpaheddjiid gelbbolašvuođa.
+Maiddái máŋga doaibmabiju rekrutterema várás sámi alit ohppui ja dutkamii leat konkretiserejuvvon.
+Maiddái mearriduvvui áššis (VII/28) dievaslaš ja beaktilis álgoálbmotoassálastima go álggahit ja hálddašat dálá ja ođđa suodjaluvvon guovlluid ovdal jagi 2008.
+Maiddái mediagiellage lea leamaš doarruma guovddážis, omd. lea ásahuvvon sierra kymrigielalaš TV-kanála.
+Maiddái normerema várásge Sámi giellalávdegottis leat giellajoavkkut máin lea giellafágalaš máhttu, maiddái riikkarájáid rastá.
+Maiddái oahppiide ja váhnemiidda lea hui deaŧalaš diehtit mat leat dihto ovdánanmihttomeari oassemihttomearit.
+Maiddái ollesolbmuid oktavuođain ja ovttasdoaibma mis lea stuorra mearkkašupmi mánáidgárddi psyko sosiála birrasii.
+Maiddái pasieantavuoigatvuođalága § 3-5 daddjo ahte pasieanttain lea riekti oažžut dieđuid, mat leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugomat ahkái, rávisvuhtii, vásáhusaide ja kultuvrra- ja gielladuogážii.
+Maiddái pilegrimvádjoleamit leat bivnnuhat máŋgasiid gaskkas.
+Maiddái prentejuvvonge gihppagat leat davvisámegillii ja julevsámegillii, muhto eai nu máŋggaláganat.
+Maiddái rehketdoalut ja vuovdinduođaštusat árvvoštallojuvvojit hui váilevažžan.
+Maiddái Sámedikki giellaiskkadeamitge čájehit ahte buohkanassii sámegiela geavaheapmi lea unni almmolaš etáhtain, muhto sodju lea dasa ahte sámegiella geavahuvvo eambbo gielddalaš doaimmahusain go stáhtalaš ja fylkkagielddalaš doaimmahusain.
+Maiddái skuvllaid gaskkas sáhttet leat erohusat.
+Maiddái St. dieđáhus nr. 23 (2007-2008) Giella hukse šaldiid deattuha dárbbašlažžan ahte sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, leat bargit guđet dovdet sámi giela ja kultuvrra.
+Maiddái Västeråsa ja Göteborga bismágottiin lea sámi girkoeallin áigeguovdil.
+Maid dárbbaša dán fáttá birra gulahallamis?
+Maid dat duođaid máksá, ahte Ipmila riika boahtá eatnamii?
+Maid dat máksá bestojuvvot bahás?
+Maid dát máksá?
+Maid dat mearkkaša, "Náittosdili rihkkut "?
+Maid diehtojuohkin sáhttá sisttisdoallat?
+Maid doahpagat mearkkašit?
+MAID DON GALGGAŠIT JEARRAT?
+• Maid don liikot bargat friddjabottuin?
+Maid fáhkkatlaš p-pillar máksá?
+maid fertejedje bargat máŋggakultuvrralaš gažaldagaiguin.
+MAID GALGGAŠIT VÁSTIDIT?
+maid geavahuvvot dego namat boasttabáikkiide.
+maid guovddážis. Dát buktet oidnosii joavkkuid
+Maid guovtti eará dikšunvugiin, suonjardemiin ja hormonadikšumiin, láve njiedjan PSA-árvu leahkit mearkan ahte dikšun lea doaibman bures.
+Maid hálddašin?
+Maid háliidivččet fárrui ipmilbálvalusa iešguđetge osiide?
+Maid ieš sáhttá dahkat?
+Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán, dan ii olmmoš galgga earuhit.
+- maid juohke bargamuš mihtida
+Maid kondomat mákset?
+Maid lea oahppi váldán mielde? Mii váilu?
+Maid máksá agálaš eallin?
+Maid mearkkaša eanadat-/čázádat-namahus?
+Maid mearkkaša váldit ovddasvástádusa iežas oahppamii?
+maid mon lean gohččon din doallat.
+Maid mun in ipmirdan vástádusain?
+Maid namma mearkkaša?
+Máidnasat
+Máidnasat maid oahppit galget lohkat sáhttet leat iešguđet guhkit ja iešguđet váddásat.
+Máidnojuvvon lehkos don guhte Jesus Kristusa eallima, jápmima ja bajásčuožžileami bokte almmostahtát ráhkisvuođa čiekŋaleamos čiegusvuođaid.
+Máidnojuvvon lehkos don, Hearrán, oabbá Eatnamis, min eatnis,
+Máidnojuvvon lehkos don, Hearrán, viellja Biekkas ja áimmus ja balvvain ja almmis
+Máidnot Hearrá, Skuvlasálbmagirji, Verbum, 1995.
+Maid oahppi ieš oaivvilda?
+Maid oahppi ieš oaivvilda?
+Maid oažžu máksit?
+maid oažžut boarrásiiddivššu suomagillii ja
+Maid PP-bálvalus bargá?
+Maid sáhtán mun vuordit suohkana bealis?
+Maid sáhtát buoridit: Don buori muddui máhtát hábmet ovdamuniid ja hehttehusaid daid fitnuid man birra muitalat.
+Maid sáhtát buoridit: Don sáhtašit vel buoret oainnusindahkat áššái iešguđetge oainnuid ja oaiviliid.
+Maid sáhtát buoridit: Don sáhtát buorebut dárkilahttit gielat go jarahallama galggat bájuhit.
+Maid sáhtát buoridit: Don sáhtát dárkilahttit oaiviliiddát girjábut sátneanu bakte.
+Maid sáhtát buoridit: Don sáhtát sátnebáŋku sániid hárjehallamis dadjat ja muitit ja atnit aktiivvalaččat.
+Maid sáhtát don dahkat illudandihte váhnemiiddát?
+Maid sáhtát don / sáhttibehtet dii bargat doarjut mánáid ustitvuođaid?
+Maid sáhttá oahppi dahkat vai oahppá váttes sániid?
+Maid sáhttet oahppit bargat buoridan dihte hearvasága?
+Maid šattan buoridit?
+Maid sii čađahedje giellabesiin Aotearoas / Ođđa Zealánddas, ii lea prinsihpalaččat mihkkege ođđasiid.
+Maid sisttisdoallá ovdánahttinjuolludus?
+Maid soai lohkaba goabbat guoibmáseaska?
+Maid son dagai?
+Maid son dajai?
+Maid testehahttin máksá?
+Máilbmi ferte ovttasdoaibmat.
+Máilbmi ovdána garra bargguid bokte ja go geađggi bardá geađggi ala.
+Máilmmi álgoálbmogat ellet hui iežálágan, ja dávjá váttis eallineavttuid vuolde.
+Máilmmi álgoálbmogat leat ávžžuhan ON váldočoahkkima presideantta nammadit guokte mielde láhčči máilmmikonferánsii - okta guhte ovddasta lahttostáhtaid ja nubbi mii ovddasta álgoálbmogiid.
+Máilmmi álgoálbmogat leat badjel vihtta proseantta máilmmi ássiin, eanet go 370 miljovnna olbmo, geat ásset eanet go 90 riikkas.
+Máilmmi álgoálbmogat leat guorrasan konferánsii.
+- Máilmmi álgoálbmogiin leat ollu iešguđetlágan gielat ja kultuvrrat, mat leat midjiide riggodahkan.
+Máilmmi álgoálbmotbeaivvi ásahedje 1994, ja borgemánu 9. beaivi válljejuvvui daningo ON máilmmi álgoálbmogiid bargojoavkku čoahkkanii vuosttaš háve dan beaivve 1982.
+Máilmmiárbelistui beassan addá alla árvvu, muhto mielddisbuktá maiddái geatnegasvuođaid.
+Máilmmi dahkkivuoigatvuođa organisašuvdna (WIPO)
+Máilmmikonferánsa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra lágiduvvo čakčamánu 22. ja 23. b. 2014 New Yorkas, jo doppe leat guokte dievasčoahkkinsešuvnna, birrabeavddekonferánssat ja lávdedigaštallan.
+Máilmmikonferánsa dollojuvvo 2014:s.
+Máilmmi luondduvalljodagat leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun.
+máilmmiosiin.
+Máilmmiservodat lea ON bakte deattuhan ahte nanaguoddevaš ovdáneami hástalussan lea geafivuohta, biologalaš šláddjivuođa manaheapmi, birasmirkkuid leavvan ja olbmoráhkaduvvon dálkkádatrievdadeamit.
+Mainna bargá Sámi girkoráđđi?
+Mainna berren eanet bargat?
+Mainna ledjet duđavaš, ja mo galggat buoridit boahtte bargojearahallama?
+Mainna lihkostuvven go galgen válddahallat fitnu?
+Mainna lihkostuvven?
+Máinnašeapmi mo ollesolbmot dorjot mánáid go leat mánáidgárdeárgabeaivvis, huksejit oktavuođaid guhtet guoibmáseaset, doibmet ovttas, stohket ja ožžot ustibiid, lea dehálaš.
+Mainna vugiin dat dahkko vuolgá das man guhkás áhpehisvuohta lea ollen.
+mainna vugiin háliida seksa
+Majoritehtagielat gii oahppá sámegiela, juobe nu ge bures ahte sáhttá čuovvut dábálaš ságastallama, dahká guovttegielagii álkibun válljet sámegiela.
+Makkár áššedieđuid kommišuvdna lea atnán vuođđun go lea mearridan nu movt lea
+Makkáraš vuogi dal jo vállješ, de lea deaŧalaš sihkkarastit ahte ovdánanságastallan duddjo ovttasbarggu oahppi, váhnemiid ja skuvlla gaskii.
+Makkár barggu fertebehtet guovdilastit dál?
+• Makkár bargovugiide liikot?
+Makkár boahtteáigi vuordá sudno?
+Makkár eanan / čázádat dát lea?
+Makkár eavttut mis leat doalvut viidáseappot sámigiela mánáideamet ja mánámánáideamet dahje doarjut sin giela?
+Makkár gálggat leat áigeguovdilat, leat dan dilálašvuođa ja oktavuođa duohken.
+Makkár gažaldagain lei buorre ja dárkilis giella?
+Makkár geavahanvuoigatvuođat guovllus leat
+Makkár mihtuid lean joksan?
+Makkár mokta dus lea odne: Lean buorre mielas odne, ja illudan hui ollu juovllaide!:)
+Makkár mokta dus lea odne: Mu mielas lea veaháš gelddolaš.
+Makkár mokta dus lea odne: Mus lea buorre dilli, loavttán bures áiggi skuvllain ja liikon orrut Rørosas.
+Makkár olbmot leat báikkis?
+makkár riskkat leat lassedávddaide ja siidováikkuhusaide
+- Makkár sámi organisašuvnnaiguin ja/dahje ásahusaiguin sáhttet searvegottit ovttasbargat?
+Makkár sániid leat oahppit oahppan?
+Makkár sániid lea váttis oahppat?
+Makkár seksuálalaš mieđisvuođa atná iežasis leahkit sáhttá rievdat eallima áigge.
+Makkár teavsttaid galgá válljet, makkárat galget lohpádusat leat, gii dahká maid ja goas?
+Makkár váikkuhus lea otná ovdáneami sárgosiin ja suohkanođasteapmi sámi guovlluid ealáhus- ja servvodatovdáneapmái boahtte áiggis.
+MAKKÁR VÁSÁHUSAT LEAT GIELLAEALÁSKAHTTIMIS EARÁ RIIKKAIN
+Makkár veahki olmmoš sáhttá oažžut?
+Makkár višuvnnat leat sámi servodagas mánáidgárddi rolla birra mánáid bajásgeassimis, sin giellaovddideamis ja sámi árvvuid gaskkusteamis ođđa buolvvaide?
+makkár vuogit gávdnojit skibasvuođa dehe vahága eastaleapmái
+makkár vuogit leat dutkamis, divššus ja dálkkodeamis
+Máksá eanemus
+Máksá go ahte ii šat daga maidege boastut?
+Máksá go dát ahte oažžut áibbas buorre máilmmi mas buohkat leat álo šiega guđet guimmiideaset, vai sáhttá go máksit juoidá eará?
+Máksokeahtes dearvvašvuođa - ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
+Máksokeahtes dearvvašvuođa - ja buohccedikšun
+Máksu mii máksojuvvo ovdamearkka dihte doavttergalledeamis lea beare oassi dan duođalaš goluin.
+málesšlájaid ja vuođđoávdnasiid
+mális
+Mállásat leat dehálaččat Juo árrat risttalaš historjjás šadde mállásat dehálaš oassin aktavuođas.
+Mállásat ovdánedje fargga dáhpin mas muittašedje máhttájeddjiid maŋimus mállásiid Jesusiin.
+Mammongráfa áican dihte árrat raddeborašdávdda ja vástideaddji seallaiskkusdutkan goaŧŧonjálmmis, nu gohčoduvvon gynekologalaš dearvvašvuođadárkkisteapmi, sáhttá máksit gitta 200 ruvdnui.
+Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas.
+Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
+Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid.
+Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta.
+Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid.
+Máná eallima vuosttaš jagiid álgooktavuohta gullá váhnemiidda / váhnenovddasteddjiide.
+Mánáidáitariid raporttas man namma lea "Retten til medvirkning for samiske barn og unge" (Sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta leat mielde váikkuheamen), nuorat dovddahit ahte giella lea mearrideaddji dehálaš oadjebas ihčodaga váikkuheaddjin sidjiide - ja ahte hivvomediat menddo unnán gaskkustit fáluid sámi nuoraide.
+Mánáid dagut sáhttet leat einnostahttit
+Mánáide ja nuoraide geat ožžot sámegiel oahpahusa skuvllas almmá makkárge erenoamáš gielalaš doarjaga haga lagasbirrasis, lea giellalávgun áibbas mearrideaddji buori giellaovdáneami dáfus.
+Mánáide sáhttá leat stuorra ávkin vázzit mánáidgárddis gos lea nana kvalitehta, earret eará sosiála gelbbolašvuođa ja ustitvuohtaoktavuođaid dáfus, ja ávki stuorru nannosat gelbbolašvuođain.
+Mánáidgárdái álgin lea stuorra sirdin olu mánáide.
+mánáidgárddi bargiid ja skuvlla oahpaheddjiid.
+Mánáidgárddiid dáfus gielddat galget fállat vánhenolbmuide guđet sihtet dan, dakkár mánáidgárdái saji mas olles doaibma dahje oasit doaimmas čađahuvvojit jogo suomagillii, meängillii dahje sámegillii.
+Mánáidgárddiide, mánáidgárdeeaiggádiidda ja gildii mánáidgárdeeiseváldin lea dehálaš oažžut dieđuid mat sáhttet álššaiduhttit ja movttiidahttit bargat gielain mánáidgárddis vai mánáid giellamáhttu buorrána.
+Mánáidgárddiin ja skuvllain lea dehálaš bargun oahpahit sámegiela mánáide dain dáhpáhusain main vánhemat ieža eai máhte sámegiela, muhto háliidit ahte sin mánát galget šaddat sámegielalažžan.
+Mánáidgárddiin ja skuvllain orro leame mihá stuorát rolla giellaovdáneamis go ovdal.
+Mánáidgárddi ja ruovttu ovttasbargu
+mánáidgárddis, erenoamážit nuoramusat, integrerejuvvojit ja šaddet searvevuođa oassin?
+Mánáidgárddis galget mánát oažžut valjit vejolašvuođaid searastallat ja ovdánahttit iežaset ovttas earáiguin oadjebas birrasis.
+Mánáidgárddi sisdoalu ja bargguid rámmaplána miel de galgá mánáidgárdi fállat mánáide fuolahan ja oahppanbirrasa mii lea mánnái buoremussan.
+Mánáidgárddi sisdoalu ja doaimmaid rápmaplána cealká ahte " (..)
+Mánáidgárddi sisdoalu ja doaimmaid rápmaplána čuovvoleapmin Máhttodepartemeanta lea ráhkadan iešguđetlágan fáddágihppagiid; ja daid gaskkas lea maid fáddágihpa sámi kultuvrra birra mánáidgárddis.
+Mánáidgárddis lea sáhka das ahte mánát dovdet ahte juoga dáhpáhuvvá singuin, ovdamearkka dihtii ahte sis bávččaga go oidnet ahte nuppis lea váivi, dahje go vásihit ahte nubbi loavkašuhttá nuppi.
+Mánáidgárddit berrejit oidnosii buktit sámegiela, sihke iežaset dokumeanttaiguin ja galbbaiguin
+Mánáidgárddit dat leat heivvoleamos joregat go doaibmabijuid ulbmil lea movttiidahttit olbmo jo mánnán oččodit sámegiela.
+Mánáidgárddit ja skuvllat fertejit gávnnahit metodaid mat sihkkarastet ahte dát duođai dahkkojuvvo.
+Mánáidgárddit ja skuvllat galget dalle oahpahit mánáide giela go vánhemat eai nákce dan dahkat vaikko vel sii háliidivčče.
+Mánáidgárddi vuođđoárvvut leat ovdamearkka dihtii searve vuohta, fuolla, mielovddasvástádus, solidari tehta, gierdavašvuohta, árvvusatnin, dásseárvu ja riekti leat eará lágan.
+Mánáidgárdedieđáhusa mihttomearri lea váikkuhit árvvoštallamii ja digaštallamii das mo galgá juksat politihkalaš ulbmiliid buoridan dihtii bajásšaddaneavttuid mánáidgárdefálaldaga bokte.
+Mánáidgárdeeaiggádat fertejit aktiivvalaččat geahččalit háhkat sámegielalaš bargiid go almmuhit mánáidgárdevirggiid.
+Mánáidgárdeeaiggát ferte jođiheaddji lassin guovdi lastit psykososiála birrasa.
+Mánáidgárdeeaiggát sáhttá ohcat stáhtalaš máhttobuoridanruđaid gielddaid bokte.
+Mánáidgárdelága § 2 deattuha ahte mánáidgárdi galgá vuhtii váldit sámi mánáid giela ja kultuvrra: "Sámi mánáidgárddiide lea dakkár eaktu, ahte dain galget leat bargit guđet dovdet sámi giela ja kultuvrra. "
+Mánáidgárdeláhka.
+Mánáidgárdelihkadusa ulbmil lei oahpahit maōri-kultuvrra ja maōri-giela nuoramus mánáide.
+Mánáidgárde mánát leat sosiála oassálastit geat ieža váikkuhit iežaset ja earáid oahppamii ja loaktimii.
+Mánáidgárdemánát riidalit ovdamearkka dihtii duollet dálle duhkorasaid alde, ja sii gevvet riidduid sisa go lea sáhka stoahkama rollaid birra.
+Mánáidgárdi galgá eastadit givssideami, muhto mii lea givssideapmi?
+Mánáidgárdi galgá leat arená gos váhnemat deaivvadit guhtet guoimmiset ja huksejit fierpmádaga.
+Mánáidgárdi galgá leat oadjebas ja hástaleaddji báiki mánáide
+Mánáidgárdi galgá ovddidit positiivvalaš daguid ja bargat dan ovdii ahte nega tiivvalaš ovttasdoaibmanvierut eai ovdánahttojuvvo dahje beasa cieggat.
+Mánáidgárdi galgá sihkkarastit mánáide oadjebas birra sa ja várjalit sin fysalaš dahje psykalaš vahágiin.
+Mánáidgárdi galgá váikkuhit buori mánnávuhtii attedettiin mánáide vejolašvuođa stoahkat vai loavttášedje.
+Mánáidgárdi lea bargan garrasit rekrutteret ohppiid sámegielat luohkáide Ájluovtta vuođđoskuvllas ja viidáseappot sámegiel oahpahussii joatkkaskuvllas.
+Mánáidgárdi lea dehálaš arená eastadit loavkašuhtti láhttema.
+Mánáidgárdi lea dehálaš go mánát galget oahppat sámegiela buori ovttasdoaibmangiellan.
+Mánáidgárdi mii bargá buori psykososiála birrasa ovdii, eastada maiddái veala heami ja givssideami.
+• Mánáidgárdi, skuvla ja ráves olbmuid oahpahus.
+• Mánáid ja nuoraid galgá hástalit kritihkalaččat geahččat girku historjjálaš deaivvadeami sápmelaččaiguin sámi oskkoldat- ja girkohistorjjá vuođul.
+• Mánáid ja nuoraid galgá movttiidahttit atnit sámegiela.
+• Mánáid ja nuoraid galgá movttiidahttit doalahit oktavuođa iežaset ristváhnemiiguin vai sii sáhttet oažžut neavvagiid ja veahki oskku ahtanuššamis, ja dan bokte oahppat ja vásihit makkár ovddasvástádusat ristváhnemiin leat.
+• Mánáid ja nuoraid galgá movttiidahttit gulahallamii ja kultuvralonohallamii searvegotti oskkuoahpahusdoaibmabijuin.
+Mánáid ja nuoraid ossodat (BUP) addá spesialistalaš dearvvasvuođabálvalusaid, masa gullet poliklinalaš fálaldat, jándorfálaldat bearrašiidda ja nuoraide, ja vel oahpahus- ja rávvenfálaldat.
+Mánáidkonvenšuvdna lea inkorporerejuvvon Norgga lágaide ja manná ovdalii go Norgga lágat.
+Mánáidkonvenšuvdna lea nugo SP ja ESK heivehuvvon norgga riektái olmmošvuoigatvuođalága bokte.
+Mánáidkonvenšuvnnas lea sierra artihkal eamiálbmotmánáid birra, artihkal 30; "Mánáin, geat gullet minoritehtii dahje eamiálbmogii, lea vuoigatvuohta ovttas earáiguin iežas joavkkus atnit ávkki iežas kultuvrras, oskkus ja iežas gielas ".
+Mánáid máŋggabealat ovdáneapmi dáhpáhuvvá ovttasdoaimmadettiin earáiguin
+Mánáid mieldeváikkuheapmi lea go diktá mánáid ja
+- Mánáid oahpponeavvuid vuoruhemiin mii háliidit váikkuhit dasa ahte eanet sámi mánát besset geavahit sámi skuvlagirjjiid.
+Mánáid oktavuođat ja ovttasdoaibman
+Mánáid ovdáneamis ja loaktimis mearrida dat ahte buot bargit, dás bagadusas leat sii máinnašuvvon bargin ja ollesolmmožin, veahkehit ja ovttasbarget hábmet mánáidgárddi mas lea nana kvalitehta.
+Mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas ja geavaheapmi iežas unnitloguielas galgá erenoamážit ovddiduvvot.
+Mánáid ovttasdoaibman stoagadettiin
+Mánáidskuvllas boahtá dát oidnosii go oahppi árvvoštallojuvvo árvosániid attekeahttá.
+- Mánáidskuvllas galgá skuvla árvvoštallat dušše árvosániid haga.
+Mánáidskuvllas vedjet jo oahppit leat dan mađe rávvásat ahte sáhttet oassálastit ovdánanságastallama ráhkkaneamis.
+Mánáidsuodjalus galgá vuhtii váldit sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš gullevašvuođa go váldá fuola mánás ja fuolaha eará ruktui.
+Mánáidsuodjalusláhka addá dárkilat njuolggadusaid das makkár áššit galget vuhtiiváldojuvvot go mánná biddjojuvvo sadjásaš ruktui, ásahussii dahje oahpahus- dahje dikšunásahussii.
+Mánáidsuodjalus
+Mánáidvissui danne gustojit sámelága giellanjuolggadusat.
+Mánáid vuođđodárbbut mánáidgárddis leat fuolla, oadjebas vuohta, árvvusatnin ja gullevašvuohta, ja bargiin lea ovddasvástádus bargat dan ovdii ahte gokčat mánáid vuođđodárbbuid.
+Mánáin, geat leat negatiivvalaš dagu dahkan, lea dávjá dárbu jođánit oidnojuvvot ja dohkke huvvot eará dilis mas máhtestuvvet, ovdameark ka dihtii ovttasdoaimma dettiin earáiguin borran beavddi birra dahje mátkkis seamma beaivvi.
+Mánáin ja váhnemiin geat aiddo leat fárren Norgii, leat dieđusge stuorát váttisvuođat áddet buot mii dáhpáhuvvá birrasis go sidjiide geat leat orron dáppe moadde jagi.
+Mánáin lea dárbu fuolalaš ollesolbmuide geat addet sidjiide vejolašvuođa oahpásmuvvat iežaset dovdduide, vai mánát áiggi mielde sáhttet dovdat ja hálddašit dovdduid.
+Mánáin lea dárbu leat mielde movttiidaht ti ovttas doaibmamis vai ovdánit nu bures go vejo laš.
+Mánáin lea dárbu oidno juvvot, gullojuvvot ja duođaštuvvot.
+Mánáin sáhttá leat dárbu ođđa impulssaide stoahkamis
+Máná / oahppi dieđuid seailluhit sierra journálas / máhpas, mii meannuduvvo Diehtobearráigeahču njuolggadusaid vuođul.
+Mánás lea álkit vuoigŋat jus dat oađđá oaivi badjin.
+Mánás lea feber jus temperatuvra iđđes árrat dehe beallediimmu vuoiŋŋasteami maŋŋá lea badjel 38 gráda.
+Mánás lea lohpi leat behtohallan dahje suhttan.
+Mánás lea maid vejolašvuohta dadjat oainnus.
+Mánás sáhttá leahkit bealljenávhllahat várkkahaga.
+Mánás sáhttá leat vuoigatvuohta oažžut veahki riegádeami rájes, ja beroškeahttá lea go mánáidgárddis vai ii
+Mánát áinnas válljejit strategiijaid maid sii oidnet váikkuhanfámolažžan alcceseaset
+Mánát, allot ráhkis dušše sániiguin dahje njuokčamiin, muhto daguiguin ja duohtavuođas.
+Mánát berrejit leat mielde hábmemin dárbbašlaš rájáid ja njuolggadusaid ovttastallamii mánáid gárddis.
+Mánát bidjet sániid iežaset jurda giidda, oaiviliidda ja dovdduide.
+Mánát bivdet ollesolbmuid fuomášumi go stohket.
+Mánát boarráset go guoktenuppelogi jagi galget ieža mieđihit miellahttuvuhtii.
+Mánát bohtet skuvlii iešguđetlágan dárbbuiguin ja vásáhusaiguin.
+Mánát dárbbašit fuollaolbmuid geat máhttet oaidnit ja dulkot sin gulahallansignálaid.
+Mánát dárbbašit láhttenvieruid maid sáhttet geavahit jus givssiduvvojit, hárdojuvvojit dahje olgguštuvvojit.
+Mánát dárbbašit máhtestuvvanstrategiijaid
+Mánát dárbbašit muhtumin ollesolbmuid geat seaguhit iežaset áššiide
+Mánát dárbbašit oassálasti ollesolbmuid
+Mánát dárbbašit ollesolbmuid geat váldet ovddasvástádusa
+Mánát dárbbašit ollesolbmuid iežaset lahka
+Mánát dárbbašit rájáid maid áddejit
+Mánát dárbbašit vásáhusaid hálddašit riidduid
+Mánát fas galget beassat mielde váikkuhit mánáidgárdebeaivvi sisdollui.
+Mánát fuomášit árrat ahte leat hámi dáfus earáláganat, ja ahte láhttejit ja barget iešguđet láhkai.
+Mánát galget máhtestuvvat gálggaid sihke beassat searvat stoahkamii ja bisuhit dan.
+Mánát galget oahppat áimmahuššat iežaset ja guhtet guoimmiset.
+Mánát galget vásihit ilu ja loaktima ovttas eará mánáiguin árgabeaidoaimmain, stoahkamis ja oahppamis mánáidgárddis.
+Mánát geain lea allergiijaváttut čalmmiin eaige dárbbat leahkit ruovttus.
+Mánát geain lea feber ja leat šlieddasat galget bissut ruovttus
+Mánát geain lea feber ja leat váibasat ja šlieddasat galget bissut ruovttus ja vuoiŋŋastit.
+ Mánát geain lea sámegiella nubbegiellan leat doaibmi guovttegielagat
+Mánát geain leat iešguđetlágan eavttut
+Mánát geat eai gulahala bures njálmmálaččat, sáhttet badjelgehččojuvvot ovttas doaibma mis eará mánáiguin.
+Mánát geat leat dahkan juoga sávakeahttá dahje dohkketmeahttu mit, galget vásihit ahte ollesolmmoš ii dubme ii ge hilggo sin, muhto hilgu sin dagu ja seammás dohkkeha sin dovdduid ja čájeha árvvusatnima ja liekkusvuođa.
+Mánát geat muitalit ahte earát hárdet dahje givssidit sin, muitalit ahte dát eandalii dáhpáhuvvá sajiin gos ollesolbmot eai leat.
+Mánát geat stohket, máhttet lotkkodit, viibmat ja suohtastallat okto dahje ovttas earáiguin.
+Mánát geat vásihit váttes dáhpáhusa, galget deaivvadit ollesolbmuin gii lea oadjebas, fátmmasteaddji ja áimmahuššá sin bures.
+Mánát geat vázzet ovdaskuvlla galget leahkit nu virkot ahte sii nagodit oassálastit buot doaimmaide.
+Mánát háliidit áinnas ollesolbmuid mielde stohkosii
+Mánát háliidit váikkuhit iežaset árgabeaivái
+Mánát ja nuorat bovdejuvvojit hutkat govaid dain fáttain.
+mánát ja nuorat, dahje guovlluin gos sápmelaččat orrot bieđgguid.
+Mánát ja nuorat dain čieža álgoálbmotguovlluin bovdejuvvojit sáddet gova iežaset niehkobarttas.
+Mánát ja nuorat dárbbašit sámástit skuvlla maŋŋáge.
+• Mánát ja nuorat galget Apd 2,1-13 vuođul smiehttat Bassi Vuoiŋŋa doaimma birra Ipmila máŋggagielat ja máŋggačearddalaš girkus.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat Áhčči minrohkosa, beavderohkosa ja eahketrohkosa iežaset gillii.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat ahte Jesusa ruossajápmin ja bajásčuožžileapmi lea duogáš ruossamearkka guovddáš sajis sámi kristtalaš árbevierus.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat álgoálbmogiid dili birra máilmmiviidosaš girkus.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat báikegoddái heivehuvvon sámi kristtalaš árbevieruid mat gullet iešguđetge lágán meahcásteapmái.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat dovdat báikegoddái heivehuvvon árbevieruid mat leat eahkedismállásiidda čadnojuvvon.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat dovdat davvisámegiel, julevsámegiel ja lullisámegiel biibbaljorgalanbargguid birra, ja oahppat guovddáš biibbalteavsttaid iežaset sámegillii.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat dovdat iešguđet sámi giellajoavkkuid Norgga girkus, ja ahte sálmmat, liturgiijat ja eará girkolaš teavsttat gávdnojit sihke lullisámegillii, julevsámegillii ja davvisámegillii.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat dovdat Læstadiusa dajaldaga "Almmálaš váhnenš mii lea metafora Ipmilii Sivdnideaddjin ja Beastin, ja dan dajaldaga saji soabadusa ipmárdusas.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat dovdat sápmelaččaid árbevirolaš ja ođđaáigásaš luonddugeavaheami ja luondduvalljodagaid ávkkástallama mii sáhttá sidjiide duddjot vuđoleappot jurddašeami ja ovdošeami olbmo saji birra Ipmila sivdnádusas.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat sámi báhpaid Lars Levi Læstadiusa ja Anders Fjellnera birra.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat sápmelaččaid ipmilbálvalus- ja čoakkalmasárbevieruid, ja oažžut vejolašvuođa oasálastit arenain gos dakkárat leat anus.
+• Mánát ja nuorat galget oahppat váldit Biibbala atnui ja kristtalaš sámegiel girjjiid.
+• Mánát ja nuorat galget oasálastit solidaritehtabargguin main álgoálbmotrievtti prinsihpat leat vuođđun.
+• Mánát ja nuorat galget oažžut oahpu gástta ja ristváhnemiid mearkkašumi birra sámi guovlluin.
+• Mánát ja nuorat galget oažžut vásihusaid rohkadallamis guovddáš rohkosiid sámi árbevierus.
+• Mánát ja nuorat galget oažžut vejolašvuođa oahppat atnit árbevirolaš arenaid oskkuoahpahusas.
+• Mánát ja nuorat galget oažžut vejolašvuođa ovdanbuktit iežaideaset sálmmaid, musihka ja eará kultuvraovdanbuktimiid.
+• Mánát ja nuorat galget oskkuoahpahusa oahppama ja muitalanárbevieruid oktavuođas geavahit reaidduid ja vugiid praktihkalaš bargguin.
+• Mánát ja nuorat galget ožžut vejolašvuođa vásihit báikegoddái heivehuvvon girkomusihkalaš árbevieruid, ja dasalassin oahppat dovdat girkomusihkalaš geavada mii sámi guovlluin lea dál.
+• Mánát ja nuorat galget sámi árbevieruid čuovgasa bokte bargat ipmárdusain: Gii lea Ipmil sivdnideaddjin, ja mii lea olmmoš mii lea eatnamis sivdniduvvon.
+• Mánát ja nuorat galget sámi muitalusaid bokte oahppat sápmelaččaid oainnu birra lundui ja duohtavuođaipmárdussii, ja čatnat daid biibbalmuitalusaide.
+• Mánát ja nuorat galget suokkardit gávdnojit go sámi árbevierut mat gullet girkojagi allabasiide, dás maid Márjjá lohpádusbeaivvi.
+Mánát ja nuorat geavahit ođđa teknologiija hui aktiivvalaččat ja lea stuora viidodat sihke digitála reaidduid ja prográmmagálvvu dáfus.
+Mánát jurddašit ja hállet ovttas árgabeaivásáhusaid birra ja dovdduid ja jurda giid birra mat čatnasit dáidda.
+Mánát leat baicca ožžon vejolašvuođa oahppat julevsámegiela sámi mánáidgárddis, ja oallugat leat dál vuosttaš- dahje nubbegiellaoahppit vuođđo- ja joatkkaskuvllas.
+Mánát leat hearkkibut golggosmassimiidda
+Mánát leat lunddolaččat hearkkit dasa mo ollesolbmot láhttejit singuin ja máinnašit sin.
+Mánát leat oktavuođaohcaleaddjit ja dárkkuhusvuđogat riegádeami rájes.
+Mánát leat sosiála olbmot riegádeamis jo, ja sii gula hallet ollesolbmuiguin ja guhtet guimmiineaset sihke rumašlaš ja gielalaš daguid bokte.
+Mánát mat leat vilostuvvan leat dávjá šlieddasat, váibasat, vehá surolaččat ja ludnjásat vuosttaš beivviid.
+Mánát muitalit ovdameark ka dihtii ahte háliidit áinnas leat mielde pláne min ja árvvoštallamin mánáidgárddi guovddáš doaimmaid, ja sii háliidit váikkuhit iežaset searvamii dán doibmii (Bratterud m.fl.. 2010).
+Mánát ohppet ovttasdoaibmat earáiguin ovttaskasvásáhusaid ja geahččaladdamiid bokte.
+Mánát oidnet, gullet ja fuomášit eanet go dan maid ollesolbmot muhtu min navdet.
+Mánát ovdánahttet empatiija beaivválaš vásáhusaid bokte.
+Mánát ovdánahttet sosiála gelbbolašvuođa vuostta žet tiin beaivválaš, eahpeformálalaš ovttasdoaibma mis earáiguin.
+Mánát ovdánahttet stoahkangelbbolašvuođa
+Mánát ožžot álkit febera ja dat leat erenoamážit vuolššit maid virus lea dagahan, dego nuorvu, gosot ja čottabávččas, mat loktejit goruttemperatuvrra.
+Mánát sáhttet áddestallat modeallaid
+Mánát sáhttet háleštit ovttas das maid navdet olbmuid smiehttat ja dovdat.
+Mánát sáhttet ieža rahčat árvvoštallat mo sii leat earáid mielas, ja dan dahket stoahkamis.
+Mánát sáhttet loaktit smávva stoahkanjoavkkuin
+Mánát sáhttet maiddái geahččalit váldit ovddasvástádusa vieččadettiin earáid ovddas veahki olles olbmuin.
+Mánát sáhttet oažžut vuolšši čalmmiide eará sivaid dihte nai.
+Mánát sáhttet ovdamearkka dihtii jurddašit ahte sii sáhttet dahkat juoidá dilálašvuođas mii lea váttis nubbái.
+Mánát sáhttet searvat stoahkamii iluin ja beroštumiin.
+Mánát váldet posišuvnnaid maiddái stoahkamis.
+Máná vásáhus ferte leat vuolggasadjin dasa makkár lahkaneami ollesolmmoš vállje deaivvadettiin mánáin ja viidásat ovdánanveahkkeheaddji barggus.
+Man birra čállá / hupmá sáddejeaddji?
+Man birra galget oahppit jearahit?
+Man birra háliidit oahppit ságastallat?
+Mandáhta maid Sámediggi ja Ráđđehus leat ráhkadan čájeha, ahte dat bargu maid lávdegoddi galgá čađahit lea deaŧalaš ja dárbbašlaš.
+Man dávjá beaivválaččat sámástat?
+Man dávjá galgá váldit fáhkkatlaš p-pillara?
+Máŋga čuohte jagi leat dutkit ja miššonearat čohkken sámi kulturdávviriid.
+Máŋga čuohtemiljovnna olbmot leat gáddjojuvvon geafivuođas.
+Máŋga dutki leat bovdejuvvon čállit artihkkaliid mat biddjojuvvojit ovdan fágasemináras skábmamánus 2015:
+Máŋga gávpotráđđeossodaga searvvahuvvojit dán bargui.
+Máŋga jagi lea juo leamaš jođus dehálaš bargu ovddidit girku barggu sámegielaid ektui ja sámiid fátmmastit girku oskkus ja eallimis.
+Máŋga mánáidgárddi geavahit sámegiela beaivválaš giellan.
+Máŋga oahppi sáhttet ovttasbargat čállimis wiki dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra beroškeahttá gos oahppit orrot.
+Máŋgasa dušše dálkkasnáluin.
+Máŋga sámi gielat gullet, UNESCO jelgii, daid eanemus uhkiduvvon gielaide máilmmis.
+Máŋga sápmelačča leat hávdáduvvon dán hávdeeatnamii.
+Máŋgasat juhket daningo dat lea buorre dehe vai šaddet gárremiin.
+Máŋgasa veahkeha dat maid ahte čállá váttis dovdduin, dehe mále dehe luovvat eará ládje.
+Máŋgasiid mielas galgá geavahit sámi musihkkaárbevieruid ipmilbálvalusa ávvudeames, go dalle náitojuvvojit kultuvra ja osku nu ahte olmmoš buorebut dovdá gullevašvuođa girkui.
+Máŋga suohkana hálddašanguovllus leat rahčan deavdit iežaset geatnegasvuođaid sámelága giellanjuolggadusaid hárrái danne go váilot olmmošlaš návccat.
+Máŋgga álbmoga historjjálaš leahkima dohkkeheapmi iešguđege riikkarájáid siskkobealde dagaha hástalusaid siskkáldasat doahttalit ja dohkkehit olmmoščearddaid vuolgga, giela, kultuvrra ja eallinvuogi, ja geatnegahttá stáhtaid bajimus ásahusaid aktiivvalaččat ovttasbargat eará stáhtaiguin ollašuhttimis dáid mihttomeriid.
+Máŋggabealalaš ruhtadoallu ja buorre eallinkvaliteahta báikegottis
+ Máŋggabealat giellaarenat sámegiela dáfus
+máŋggabealat ja dilálašvuođa mielde
+Máŋgga dáža mánáidgárddis leat sierranas sámi ossodagat.
+Máŋgga guovlluin olggobealde sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu lea davvisámegiella ain vártnuhis dilis.
+Máŋgga guovllus main sámegiella lea mannan maŋás, lea odne nu ahte gielaid oahpa- heapmi buolvvas bulvii mealgadii lea sirdašuvvan mánáidgárddiide ja vuođđo- ja joatkkaskuvllaide.
+Máŋggain alladási- ja gymnásaskuvllain riikkas gávdnojit skuvlabáhpat ja diakonat mat sáhttet doarjut ohppiid.
+Máŋgga konfliktaráđi rájáid siskkobeallai gullet sámit.
+Máŋggakultuvrrat servodat lea addán midjiide máŋggakultuvrrat skuvlla ja nu maiddái riggásat skuvlabeaivvi.
+Máŋggalágan ealáhusdoaibma
+Máŋgga mánás lea heajut borranlustu go dábálaččat.
+Máŋgga oahppái lea eanet miellagiddevaš ja movttiidahtti čállit digitálalaččat go gieđain čállit báhpirii.
+Máŋgga oktavuođas leat čalmmustahttán sámegiela oahpponeavvuid váilivuođa.
+Máŋgga olbmo dovdet oadjebassan go Ipmilii oskot.
+Máŋgga sajis ii dárbbat máksit maidege jus lea vuollái 20 jagi.
+Máŋgga sámi gielddas lea unnán ealáhuseallin olmmošlogu ektui, ja leat unnán ođđaásaheamit ja gánnáhahttivuohta lea heittot.
+Máŋgga sámi guovllus lea leamaš hástalus ásahit olbmuid gaskkas eaiggátvuođa girkui.
+Máŋgga searvegottit sámi guovlluin leat háliidan áltártávvaliid govaid haga.
+Máŋggat dain addet borasdávdda.
+Máŋggat dievddut háliidit goit čađahit dutkama oažžun dihte čielgasa leago sis ovdaráksáborašdávda.
+Máŋggat juhket daningo sin mielas dat lea buorre ja lea somá.
+Máŋggat mánát dárbbahit maid beassat leahkit ruovttus vuosttaš beaivvi go sis ii leat feber, almmá sii leat geavtán febervuolidan dálkasiid.
+- Maŋimus jagiid lea ohppiid lohku joatkkaskuvllas geain lea sámegiella fágan, lasánan.
+Maŋimuš jagiid leat iragielalaš skuvllat mat oahpahit giellalávgomálle mielde iragiela, lassánan dađistaga.
+Maŋimuš jagiid mii leat dattetge oaidnán ahte muhtun organisašuvnnat ja fitnodagat leat váldán atnui sámegiela, omd. namaide, almmuhusaide, diehtojuohkimii neahtas ja gihppagiin.
+Maŋimuš jagiid sámegiella lea eambbo go ovdal šaddan Norgga kultuvrra oassin.
+Maŋimuš jagi lea bearráigeahčču dávjjibut bearráigeahččan bargodili dakkár ásahusain mat vuvdet ja ostet bargofámu.
+Maŋimuš logiid jagiid leat arvat doaibmabijut álggahuvvon nannen ja ovddidan dihtii sámegielaid servodaga máŋgga suorggis.
+Maŋimuš logiid jagiid leat dattetge rahčan ealáskahttit kultuvrra ja giela máŋgga mearrasámi guovllus ja márkosámi guovlluin.
+Maŋŋá 1888 besse dušše norgalaččat ja ruoŧŧilaččat oastit eatnama Norggas ja norgga stáhtalahttun sáhtte beassat dušše dat olbmot geat máhtte dárogiela.
+Maŋŋágo ledje luovus beassan Stuorrabritánnias 1920-logus ođđa irlándalaš stáhta vuoruhii ealáskahttit iragállálaš giela dehálažžan.
+Maŋŋágo Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkit ásahuvvojedje, rievdaduvvui dat maid sámediggin 1996:s.
+Maŋŋágo sámegiela hálddašanguovlu viiddiduvvui nu, ahte dat dál fátmmasta suohkaniid mat leat oarjilsámi ja julevsámi guovlluin, de ipmirduvvo doaba " sámegiella " siskkildit davvisámegiela, oarjilsámegiela ja julevsámegiela.
+Maŋŋágo Snoasa suohkan ja Divttasvuona suohkan leat váldojuvvon mielde sámegiela hálddašanguvlui, de Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu árvvoštallat galgágo lihtu oassi III gustot maiddái oarjilsámegillii ja julevsámegilliige.
+Maŋŋágo Snoasa suohkan ja Divttasvuona suohkan šadde sámegiela hálddašanguvlui, de leat sámelága giellanjuolggadusat viiddiduvvon gustot maiddái oarjilsámegillii ja julevsámegillii.
+Maŋŋá guorrasii Kulturhistorjjálaš musea, mii juridihkalaččat eaiggáda dán oasi čoahkkádusas, dán mearrádussii.
+Maŋŋá jearahallama Ž Smiehta mo iežat mielas orui mannamin jearahallamis.
+Maŋŋá nuppi máilmmisoađi nohkagoahtá dáruiduhttinpolitihkka.
+Maŋŋá nuppi máilmmisoađi rievddai oaidnu čearddalaš minoritehtaide.
+Maŋŋebárgu / loahppa bargu sáhttá dahkat go oahpaheaddji ja oahppi deaivvadeaba fas neahta bokte.
+Maŋŋel 10. jahkeceahki
+Maŋŋel bargu skuvllas Go oahppit galget čállit govaide, dat sáhttá dahkkot máŋgga ládje.
+Maŋŋel besset oahppit ieža geahččalit bilgádit suinniid.
+Maŋŋel besset oahppit ieža geahččalit.
+Maŋŋel evaluerema álggahii Sámediggi barggu rievdadit juolluduseavttuid ja meroštallat guovttegielatvuođadoarjaga, ja ođđa njuolggadusat guovttegielatvuođadoarjagii mearriduvvojedje 2011:s.
+Maŋŋel go lea váldán tableahta oažžu mannat ruoktot.
+Maŋŋelis leat álgoálbmogat bargan ILO-konvenšuvnnain nr. 169 álgoálbmogiid ja olmmoščearddaid birra iešheanalaš stáhtain, ON julggaštusaid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja 1966 ON julggaštusain siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid dynámalaš ovdánemiin.
+Maŋŋel jearrá oahppi earáin gažaldagaid dan birra maid leat muitalan.
+Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Maŋŋel Jo3 studerenráhkkanahtti oahppoprográmmas galget oahppit leat olahan 1.-7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Maŋŋel kurssa sáhttet studeanttat váldit eksámena Sámi allaskuvllas.
+Maŋŋel lasáhusa oppalaš studeren-gelbbolašvuhtii
+Maŋŋel leat Snoasa ja Loabát suohkanat váldojuvvon mielde hálddašanguvlui, ja Røyrvik boahtá mielde 1.1.2013.
+Maŋŋel sáhttá oažžut unnánaš riskkahis vardima
+Maŋŋel sáhttet buohkat buohtastahttit iežaset jorgalusa girjji jorgalusain.
+Maŋŋil 18. áhpehisvahku galgá leahkit sosiálastivrra lohpi dahkat abortta.
+Maŋŋil 1970-logu dohkkehuvvojit sápmelaččat Norggas minoritehtan veahážiid mielde.
+Maŋŋil digaštallama, sáhttet oahppit čállit čoahkkáigeasu.
+Maŋŋil ferte vuoiŋŋastit vuostáváldimis moadde diimmu.
+Maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea gárvvisin čielggadan guovllu de dat ovddida raportta mas galget leat dieđut:
+Maŋŋil golggotmánu ráđđehusmolsuma de ovddasvástádus sámepolitihka ektui sirdojuvvui Bargo- ja searvadahttindepartemeantas ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii, mas Rigmor Aasrud lea ovddasvástideaddji stáhtaráđđi.
+Maŋŋilgo oahppit leat iežaset árvvoštallan, sáhttá oahpaheaddji mearkkašit dan mainna šaddet ain eanet bargat ovddasguvlui.
+Maŋosgeahčasteapmi
+• Man guhká galggašii ságastallan bistit?
+Man guhká vardá lea gitta olbmos ja vuolgá earet eará das man soarttat abortta lea mannan čađa.
+Manin dárbbaha dutkojuvvot?
+Manin dárbbaha guođđit iskosa?
+Manin dutkan dárbbahuvvo?
+Manin galgá jienastit?
+Manin galgá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
+Manin juhkkojuvvo?
+Manin lea sámegiella dehálaš?
+Manin olmmoš borgguhišgoahtá?
+Manin olmmoš oažžu guoppar váivviid?
+Manin válljejedje juste dan gova / daid govaid?
+Man láhkái?
+Man láhkái smiehtat don jápmima ja hávdádeami birra?
+Man muddui bargit árvvusatnet guhtet guoimmiset ja mánáid boahtá ovdan das mo sii leat ja mo láhttejit nubbi nuppiin.
+Man muddui nákcejit oahppit jorgalit ja heivehit earáid čállin teavsttaid dárogielas sámegillii?
+Mánná dárbbaha eanet čázi go dábálaččat go lea feber.
+Mánná dárbbaha golgosa.
+Manná dávjá badjel vahkus
+Mánná ferte bissut ruovttus jus čalbmi lea sidjon
+Mánná ferte dalle leahkit eret ovdaskuvllas oassái daningo dat njoammu, oassái daningo máná čalmmi ferte bassat máŋgii beaivvis.
+Mánná galgá leahkit ruovttus go vuovssada dehe go das lea luhčadávda.
+Mánná geas lea čalbmevuolši ja leat rukses čalmmit ja veháš durddas vuožus unnánaš nuorvvu oktavuođas ii dárbbat leahkit eret ovdaskuvllas jus muđui veadjá bures.
+Mánná geas lea feber dárbbaha oažžut leahkit ruovttus skuvllas dehe ovdaskuvllas vai beassá vuoiŋŋastit ja virkkosmuvvat.
+Mánná gii ovdal lea searvan buori ovttasdoaibmamii eará mánáiguin, sáhttá mášohuddat, viehkat, rikkeret, bilidit earáid ovddas ja duskkástuvvat ja suhttat.
+Mánná, guhte hárdojuvvo dahje givssiduvvo, ii leat sivalaš dasa, ii ge mánás guhte olgguštuvvo stoahka mis dahje guhte vásiha loavkašuhtti láhttema, leat ovddasvástádus dasa mii geavvá.
+Mánná ii dárbbat leahkit seaŋggas, muhto ii galgga rahčat rumašlaččat.
+Mánnái sáhttá addit dakkára man dat háliida ovdamearkka dihte, yogurtte dehe lákcajieŋa.
+Mánná láve dovdat ieš olugo nagoda leahkit badjin.
+Mánná mii ovttasdoaibmá bures earáiguin, sáhttá sihke heivehit iežas searvevuhtii ja leat oinnolaš oassálastin guhte birgehallá.
+Mannan geasi bovdii Sámediggi eamiálbmogiid Áltái hábmet oktasaš prinsihpalaš vuođu.
+Mánnán mon hállen nugo mánná, mus lei máná miella ja máná jurdagat.
+Mánná oaidná váikkuhusaid, muhto ii dáidde ieš áddet manne ii beasa mielde.
+Mánná sáhttá dán láhkai oažžut veahki ieš dovdat mearkkaid.
+Mánná sáhttá dán ovttasdoaibmamis nannet iežas stoahkangelbbolašvuođa.
+Mánná sáhttá fas mannat mánnájovkui go garra vuolši lea buorránan iige čalmmis leat šat siedja.
+Mánná sáhttá oažžut gaskaboddasaš bealljenávhllahaga nuorvvu oktavuođas.
+Mánná sáhttá ovdamearkka dihtii báhcit stohkosa olggobeallái go ii ádde gulahallama mii lea dan stohkosis.
+Mánná sáhttá stivret ovttasdoaibmama iežas spontána, stoahkalas árvalusaid vuođul ja nu vásihit iežas dáhtu sihke mearridit ja muitalit jurdagiid, fantasiija ja dovdduid.
+Mánnávuođas orrunbáiki.
+Manne don oskkut Jesusii?
+Manne galggai dát dáhpáhuvvat?
+Manne lea ožžon dakkár nama (jus dasa gullá muitalus dahje čilgehus)?
+Manne / manne ii galggašii dan dahkat?
+Manne sáddejeaddji čállá / hupmá?
+Mannot dál ráfis, min Hearrá Jesus Kristusa namas.
+Mannot dál ráfis, min Hearrá Jesus Kristusa namas.
+Mannot Hearrá / Jesus Kristusa / ráfis.
+Mánodávddat leat goruda vuohki čájehit ahte lea sohkabealválmmas.
+Mánodávddat lea vardin goaŧus man nieiddat ožžot oalle dássedit rávásmanagi rájis.
+Man olu áiggi oahpaheaddji vállje juohke oahpahusláhčui, lea sorjavaš earret eará das movt ovttastahttá eará fágaiguin.
+Man sihkkar fáhkkatlaš p-pillar lea?
+Man stuorisin dan galgá ráhkadit, berre heivehuvvot oahppi dárbui.
+Man vuođul Sámediggi ovddida váidalusaset galgá Sámediggi ieš ráhkadit.
+Man vuostáváldimii iskkus guđđojuvvo?
+Māorigiela dilli, mii lea Aotearoa / Ođđa Selándda eamiálbmotgiella, ja kymrigiela dilli Cymrus / Walesas Stuorabritánnias leat ovdamearkkat main sáhttá viežžat oahpa Sápmái.
+Máret áhkku muitala. (DVD)
+"Máret áhkku muitala muitalusa ".
+Márkosámi guovlu lea Mátta-Romssas ja davit Nordlánddas ja gullá davvisámi giellaguvlui.
+Mas adnojuvvo duohtan dat mai Gonagas dajai rabadettiin Sámedikki 1997:s: ahte Norga lea huksejuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda: dážaid ja sápmelaččaid.
+Masa lean čeahppi?
+Masa oažžu doarjja geavahuvvot?
+Mas lea Egil Olli presideantan?
+Mas lea jearaldat?
+mas oskku sáhttá ahtanuššat.
+Matemáhtalaš geometriija lea ovttačilggolaš ja addá vistái dan árvvu ja goargaivuođa maid dat ánssáša.
+Matematihka 2 T ja 2 P oahppoplána
+Matematihka oktasašfága oahppoplána
+Matematihkas áddejuvvojit vuođđogálggat ná:
+Matematihkas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
+Matematihkkafága skuvllas lea mielde ovdánahttimin matematihkkagelbbolašvuođa maid servodat ja ovttaskas olbmot dárbbašit.
+Matematihkkafágii gullet ovttastuvvon teavsttat main leat matematihkalaš ovdanbuktimat, gráfat, diagrámmat, tabeallat, symbolat, hámut ja logalaš jurddašeapmi.
+Matematihkkagelbbolašvuohta lea dehálaš reaidu ovttaskas olbmui, ja fága sáhttá leat vuođđun viidáset oahpu váldimii ja bargoeallimii ja astoáigedoaimmaide oassálastimii.
+Matematihkkagelbbolašvuohta mearkkaša geavahit čuolbmačoavdima ja modellerema analyseret ja nuppástuhttit čuolmma matematihkalaš hápmái, čoavdit dan ja árvvoštallat man gustovaš čoavddus lea.
+Matematihkka ja duddjon sáhttá lágiduvvot fágaidrastideaddjin.
+Matematihkka lea vuođđun stuorra oassái min kulturhistorjjás ja logihkalaš jurddašeami ovdánahttimis.
+Matematihkka oktasašfága 2 T ja 2 P
+MAT GALGET LEAMEN MIELDE?
+Mátkeealáhus adnojuvvo leat sierra ealáhussan, mas sámi kulturelemeanta lea deaŧalaš oassi fitnodaga doaimmas.
+Mátki oktavuođas gallestalle e.e. Sámedikki ja moanaid eará sámi ásahusaid.
+mat leat guorosin (Ándagassii addin, Fásttu ja biehttaleapmi ja Mieldebargit).
+Mat leat iešguđet hálddašandásiid dovdomearkkat?
+Mat ovdanbuktet min buoremus ja deaŧaleamos ideálaid.
+Mátta- ja julevsámegielas lea erenoamáš rašes dilli, ja lea mávssolaš áŋgiruššat erenoamážit daid gielaid ovdii, ođasmahttin-, hálddahus- ja girkoministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+- Máttasámegiella lea rašis dilis.
+Máttasámegiella šattai almmolaš čállingiellan 1978:s.
+Máttasámi báhpabiktasiin maid oidno sámeduoji hápmenárvevieru.
+Máttasámiid guovllu olgoipmilbálvalusain lea dábálaš ahte boaššu šaddá girkoboaššun / koarran ipmilbálvalusa olis.
+mat váldo jus máksá kredihtain dehe oažžu rehkega sáddejuvvot ruoktot.
+Mávssolaš juolludeapmi dahká vejolažžan meannudit váidalusaid govttolaš áiggis.
+Mávssoleamos bargu dahkkojuvvo dattetge báikkálaš servodagain.
+mávssu eret báhcán galledeamis
+mávssuid maid mii mákso beaivái go lea buohcceviesus
+Mávssut olgoriikka riikkavuložiidda
+Meahcceduopmostuollu váldá vuođu Finnmárkokommišuvnna raporttas go ášši meannuda.
+Meahcceduopmostuolu mearrádus sáhttá guoddaluvvon Alimusriektái.
+Meahcceduopmostuolu nammada ráđđehus maŋŋil go lea ráđđádallan Sámedikkiin, ja das lea jođiheaddji ja njeallje bistevaš lahttu ja guokte várrelahttu.
+Mealgadii leat mávssut oalle seammalágánat sierra eanadikkiin.
+Mealhkoe guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Rengen rájes Sørlias Sørličázádaga mielde Lenlingen davimus luovtta rádjái, das riikkageaidnoráigge Lauvsjølia badjel šalddi rádjái Laksjøen ja Sandsjøen muotkki nalde, das viidásit Sandsjøen mielde Gamvollbekkenii, das riikkageainnu mielde Kveeidet rádjái, viidásit Murusjøen dan báikái gokko geaidnu 74 boahtá riikkarádjái, das riikkaráji mielde Rengen rádjái Sørlias.
+Mealhkoe lea guohtunguovlu Jiingevaerie čearu ja guovtti siidaoasi váste geat gullaba Østre Namdála boazoorohahkii.
+Meänkiele hálddahusguovllus leat suohkanat: Badje-Duortnus, Bájil, Gálat, Giron, Jiellevárre ja Haparanda.
+meänkillii ja sámegillii, jus gielddas leat bargit
+mearkkaša ahte oahppit sáhttet oažžut oahpahusa
+Mearkkaš ahte okta oahpahusláhču ii álo govčča olles gelbbolašvuođamihttomeari.
+Mearkkašumiide ovdamearkan
+Mearkkat čoakkalmasain ja ipmilbálvalusain gos sápmelaččat leat čoagganan.
+Mearraareálaid geavaheapmi ja hálddašeapmi - Einar Eythurson ja Camilla Brattland
+Mearrádus ahte okta gielda galgá oažžut gullat ovtta hálddahusguvlui váldo ráđđehusas.
+Mearrádusaide, maid lea vejolaš váidalit, gusto njeallje-vahkkosaš váidináigemearri dan beaivvi rájes go mearrádus lea vuostáiváldojuvvon.
+Mearrádusat bohccuid ruovttoluotta fievrrideami ja badjelduolbmamiid birra
+Mearrádusat guohtuneatnamiid hárrái
+Mearrádusat leat almmolaččat.
+Mearrádus doalahit ráđđehuskvartála čoahkis lea ávžžuhuvvon sihkkarvuođa sivaid geažil.
+Mearrádus ii leat čielggas sámiid ráđđádallanrievtti ektui ja dieđuid vuođul friddja mieđihit iskkadanrievtti, rogganrievtti ja doaibmalobi ohcamušaid vuođul.
+Mearrádus sáddejuvvon maiddái Sámi nammakonsuleantabálvalussii, eará almmolaš ásahusaide mat geavahit nama iežaset bálvalusain, ja maiddái
+Mearrádus sáddejuvvo suohkanii, mii almmuha mearrádusa báikenammalága § 6 njuolggadusaid mielde (oktan váidinvejolašvuođa dieđuin mii lea § 10 mielde).
+Mearrádus suodjala maiddái luonddulihkahallamiid vuostá guovlluin maid álgoálbmogat geavahit árbevirolaš ealáhusbargui.
+Mearraealáhusat / Eal��husat / Sámediggi - Sametinget
+Mearraealáhusat
+mearraguolásteapmái
+Mearrasámi gilit áitojuvvojit go vejolašvuođat guolásteapmái ja meara ávkkástallamis unnot.
+Mearrasámi kultuvrra vuođđun lea riddo- ja vuotnabivdu, sihke áidnaealáhussan, muhto maiddái ovttas eará ealáhusaiguin.
+mearrida maŋŋil go gielda gii háliida searvat lea
+Mearridanásahus gárvvista ášši ja čohkke buot gávdni dieđuid. Ášši sáddejuvvo
+Mearridanásahussii (lága § 5 nuppi ja goalmmát lađđasis mearriduvvo gii guđege báikenama ektui lea mearridanásahus).
+Mearrideaddji lea erenomážit buot dakkár man stuorat lea ahkeearru, jus earru ovdáneamis persovnnaid gaskkan geat leaba anašan lea unni ja jus dat lea leamaš eaktodáhtus.
+Mearrideames hálddašanplánaid álbmotmehciide
+Mearridit áššiin mat gusket konsešuvdnačearuide
+Mearridit bajimus boazologu
+mearridit geahččaladdanáiggi, mii mearkkaša ahte doavttir dehe buohccedikšu ferteba leahkit geahču vuolde gitta golmma jahkái, sihke sierra plána dahkko dan áigái
+Mearridit geavahanrievtti láiguma birra eatnamiin badjebeali gilvvoráji ja boazoguohtuneatnamiin
+Mearri man oažžu oastit galgá leat dárkkuhuvvon bistit 90 beaivái, dat mearkkaša sullii golbma mánu.
+Meassamat galget dattetge leat ráddjejuvvon ja gaskaboddosaččat eai sáhte čađahuvvot nu ahte iskkadeami mielddisbuktá bistevaš vahágiid.
+Measta buot geat leat čađahan iskkusváldima vásihit ahte sii leat dovdan beare unnánaš bákčasa dehe eai oppanassiige bákčasa.
+Measta buot mánát Norggas leat mánáidgárddis ovdal go álget skuvlii, ja olu smávvamánát leat masá beivviid dinguin geat doppe bargabehtet.
+Meattáhusaid ja váilliid mat dáhpáhuvvet divššus ja fuolaheamis galgá doaibma ieš almmuhit Divššu ja fuolaheami dárkkistussii.
+Media, girjjálašvuohta ja gulahallan leat suorggit gos gáibiduvvo sámegiel gelbbolašvuohta jus galgá sáhttit ovdánahttit sámegielat fálaldagaid.
+Mediaid
+Media ja girjjálašvuohta váikkuhit giela, danne lea dehálaš ahte almmuhuvvo sámi girjjálašvuohta mas lea sihke buorre giella ja mii seammás lea heivehuvvon ahkejovkui ja mii movttiidahttá eambbo lohkamii.
+Medias lea dehálaš rolla servodagas, ja nu lea ge das stuora ovddasvástádus sihke čalmmustahttima dáfus, buori giellageavaheami dáfus, ja ahte addojuvvo fálaldat mii lea mielde ovddideame ja nanneme giellageavaheami.
+Medias lea erenoamáš dehálaš rolla gielladábiid álggaheamis.
+Mediat
+Medisiinnalaš árvvoštallama goluid máksá du ruovttueanadiggi, muhto reaissuid don mávssát ieš.
+Medisiinnalaš sivat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit ahte ovttaskas lea allergiijalaš tableahta feargaávdnasii dehe ovttaskasas lea váttis rahpat báhka.
+Megard álgá Sámi- ja minoritehtapolitihkalaš ossodaga jođiheaddjin maŋŋil Petter Drefvelin gii manná ealáhahkii.
+Megard lea ovdal bargan ráđđeaddin Gielda- ja guovlodepartemeanttas ja politihkalaš ráđđeaddin Kristtalaš álbmotbellodaga stuoradiggejoavkkus.
+Mejvankilen lea guohtunguovlu Ildgruben boazoorohaga váste ja sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30. b..
+Menddo unnán leat dohkálaš dulkkat dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusas.
+merkemin.
+meroštallat geavahusa, kredihttakoartta geavaheami, dietnasa, loana ja seastima, bidjat bušeahta ja rehketdoalu rehkenastinárkka geavahemiin ja selvehit meroštallamiid ja ovdanbuktit bohtosiid
+meroštallat jáhkehahttivuođa go lohká buot heivvolaš ja vejolaš bohtosiid tabeallain, systematiseret lohkamiid ruossatabeallaid, venndiagrámmaid ja jáhkehahttivuođamuora vehkiin, ja geavahit addišuvdnacealkaga ja buvttacealkaga
+meroštallat jáhkehahttivuođa go lohká buot heivvolaš ja vejolaš bohtosiid tabeallain, systematiseret lohkamiid ruossatabeallaid, venndiagrámmaid ja jáhkehahttivuođamuora vehkiin, ja geavahit addišuvdnacealkaga ja buvttacealkaga praktihkalaš oktavuođain
+meroštallat jáhkehahttivuođa ordnejuvvon válljosiin ruovttoluottabidjamiin dahje dan haga, ja ordnetkeahtes válljosiin ruovttoluottabidjama haga
+meroštallat ja ságaškuššat guovddášmihtuid ja bieđgoulbmiliid
+meroštallat ja selvehit kumulatiiva ja relatiiva frekveanssa, ovdanbuktit dataid tabeallain ja diagrámmain ja ságaškuššat iešguđet dataovdanbuktimiid ja makkár áddejumiid dat sáhttet addit
+meroštallat nullačuoggá, ekstremálačuoggá, russenčuoggá ja gaskamearálaš stuorrunleavttu, gávnnahit momentána stuorrunleavttu sulliiárvvuid ja dahkat muhtin praktihkalaš dulkomiid dáid beliin
+Meroštallojuvvon lea ahte Norggas gillájit veahkaválddi lagaš oktavuođain gaskal 75 000-150 000 olbmo jahkásaččat.
+Mesklumpen guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Álgá dan báikkis gokko Guevtelejohke (Storälven) boahtá riikkarádjái Ingenmansland bokte, dán joga mielde ja Bjurälven mielde Leipikvattnet rádjái, viidásit Leipikvattnet lulábeale gátti mielde Leipikelvenii, dán eanu mielde Ankarvattnetii, rastá jávrri ja čázádaga mielde Stor-Blåsjönii, d��n jávrri mielde Stora Blåsjön gillái, viidásit geaidnoráigge Östra Vallervattnetii ja das riikkaráji mielde Guevtelejohke (Storälven) rádjái.
+Mesklumpen lea Østre Namdála boazoorohaga ja Frostviken Norra čearu oktasaš guohtunguovlu.
+Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat
+Midjiide lea deaŧalaš ahte veahkaváldi ja seksuálalaš rihkkumat sámi mánáid vuostá ii galgga dohkkehuvvot ii álggage, ja galgá leat mielde go deaŧalaš strategiijat ráhkaduvvojit áššái, dadjá Larsen.
+Midjiide leat maid boahtán árvalusat sierranas birrasiin.
+Midjiide leat muittut lieggasat ja dehálaččat.
+Midjiide livččii lunddolaš atnit árrana Kristus-symbolan.
+Midjiide Norggas lea ášši dan birra ahte sihkkarastit min bargosajiid ja bisuhit huksenreanttu.
+Miehtá min riikka ja Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sápmelaččaid gaskkas ávvuduvvo Sámi álbmotbeaivi iešguđetge láhkai.
+Mielddus 1
+Mielddus 2 Njuolggadusat - Norgga-ruoŧa guohtunlávdegoddi ja Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi Álgomearrádusat
+Mielddus
+Mielddus
+Mielddusin: Gollegiella-árvvoštallanlávdegotti ákkastallan
+Mieldebargit
+mielde dan barggus.
+mielde mii dán plánas ovdanboahtá. Sámi girkoeallin ja girkohistorjá lea sierralágan riikka iešguđet guovlluin.
+Mielkki sáhttá bohčit gieđain dehe pumppuin.
+Miellaguoddobarggu ja konkrehta bargguid bokte ovttas ruovttuin galget mánáidgárdebargit háb met oadjebas, fátmmasteaddji ja árvvosmahtti mánáidgárdebirrasa mii eastada givssideami.
+Miellaguottut mánáide olmmožin bohtet ovdan bargiid rámideaddji ovttasdoaimmas mánáiguin.
+miellahttovuohta čearus
+Miellahttudivat Ruoŧa girku goasttida iežas doaimmaid Ruoŧas ja olgoriikkas miellahttudivadiin, mii maid gohčoduvvo girkodivadin.
+Miessemánu 11. b. 2005 vuolláičáliiga sámi áššiid dalá stáhtaráđđi Erna Solberg ja sámedikki dalá presideanta Sven-Roald Nystø šiehtadusa movt konsultašuvnnat galget doaimmahuvvot stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka.
+Miessemánu 2008 rájis sullii 15 aspirántta leat čađaheamen oahpu Romssa gávpoga ja Čáhcesullo giddagasain, ja dehálaš lea leamaš háhkat sámegielalaš aspiránttaid.
+Miessemánu ja geassemánu 2012 mielde lea Sámediggeráđđi doallan máŋga rabas čoahkkima gos leat boahtán evttohusat dieđáhussii.
+Mihcamáripmilbálvalusas leat sámi gávttehasat girkobalvat.
+Mihtideapmi
+Mihtideapmi mearkkaša buohtastahttit ja dávjá čatnat lohkosturrodaga objektii dahje doahkkái.
+Mihtideapmi
+mihtidit ja buohtastahttit guhkkodagaide ja areálaide gullevaš sturrodagaid standardiserekeahtes ja standárda mihttoovttadagaid vehkiin, válddahit mo ja ságastallat bohtosiid birra
+mihtidit praktihkalaš iskosiin ja hábmet matematihkalaš modeallaid oidnojuvvon dataid vuođul
+Mihttomearit fertejit leat dušše moadde ja konkrehta.
+Mihttomearit galget bidjat oahppái gáibádusaid, muhto maiddái oahpaheaddjái ja váhnemiidda čuovvolit.
+Mihttomearit galget leat oinnolaččat klássalanjas, ja/dahje dat sáhttet leat oassin bargoplánas.
+Mihttomearit galget leat oinnolaččat klássalanjas ja leat oassin bargoplánas.
+Mihttomearit sáhttet maiddái čatnasit bargovugiide ja máhttimii dahje sosiálalaš doaibmamii, nugo máhttit earáiguin ovttastallat.
+Mihttomearri:
+Mihttomearrin lea ahte oahppi galgá máhttit:
+Mihttomearrin lea ahte oahppit galget atnit giela aktiivvalaččat iešguđet gielladilálašvuođain main galget atnit doahpagiid mat čilgejit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu.
+Mihttomearrin lea ahte ohppiin galgá leat doarvái sátneriggodat vai árgabeaivvis birge, mas maiddái sámi árbevirolaš ealáhusat leat oassin.
+Mihttomearrin lea ahte olles diet bargu galgá čađahuvvot ja gárvvistuvvon viđa jagis sisa.
+Mihttu lea oskkuoahpahus mas sámi jietna gullo, ja ahte dat šaddá lunddolaš oassin Norgga girkus.
+Mihttu lea vurket nu olu
+Mihttu oažžut
+Mihttu:
+Mihttu:
+Mii áigut dárkilit árvvoštallat buot árvalusaid maid lávdegoddi lea ovddidan, cealká kulturministtar Thorhild Widvey.
+Mii áigut vuoruhit sámi museaid dannego lea mearehis deaŧalaš ahte min kulturártnat ožžot dan saji maid dat ánssášit ja šaddet buohkaide olámuddui.
+- Mii ain doarjut jurdaga, ja oaivvildit ahte dat lea sihke buorre ja dárbbašlaš.
+- Mii álgit čájehit iežamet doarjaga, ja levgen Finnmárkku Pride oktavuođas oaivvildan mun ahte dat sádde signálaid sámi servodagas.
+Mii átnut dus veahki gávdnat min gohččuma ja fámu oskkus eallit.
+Mii ávvudit leavggaiguin ja álbmotlávlagiin.
+Mii ávvudit riemuin, njálgga biepmuin ja ollu iešguđet lágan doaimmaiguin sámi báikegottiin.
+Mii báhkkomiid leat váddát čuovvut?
+- Mii bargat dál ovttas Biebmobearráigeahčuin nu ahte sáhttá buoridit dienasvejolašvuođaid friija guolásteamis, dadjá ráđđelahttuSilje Karine Muotka.
+Mii bargat dan badjelii ahte oažžut buori geatnegahtti riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat geahpidit dálkkádatgássaluoitimiid.
+Mii beassat doallat gástaipmilbálvalusa go Ipmil addá gástta attáldaga sutnje / sidjiide guhte / guđet odne gásttašuvvo / gásttašuvvojit.
+Mii beassat dovddastit kristtalaš oskomet, ádnut bassi Vuoiŋŋa jođiheami ja
+Mii berrešeimmet buohkat čájehit ahte eat dohkket hiddjádusa ja vealaheami ráhkisvuođa geažil guovtti olbmo gaskka, loahpaha Olsen.
+MII.
+Mii bidjat dattetge ovdan ovdameark kaid dasa mo soames mánáidgárddit válljejit bargat čalmmustahttit sosiála gelbbolašvuođa.
+Mii bivdit guoskevaš oasálaččaid orohagain váldit oktavuođa minguin jos háliidit gulahallat Sámedikkiin ášši birra, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Mii bovdet iežamet ránnjáid, ustibiid ja mielássiid searvat ávvudeapmái.
+Mii čuožžileimmet, savdnjileimmet eret balu ja njuolggočilggiid doarjjuimet demokratiija.
+Mii dahká cummástallama ja ráhkástallama somán?
+Mii dáhpáhuvvá go juhká?
+Mii dáhpáhuvvá jurddašuvvon dilálašvuođas?
+Mii dáhttut juogadit dán beaivvi dinguin ja rohkadallat Ipmila buressivdnádusa
+Mii dárbbašit buohkat suoji, oadjebasvuođa, dohkkejumi ja gullevašvuođa.
+- Mii dárbbašit čielga sámi sáhkaguddiid geat ovdanbuktet dán sáddaga sihke skuvllain, nuoraid birrasiin ja servodatorganisašuvnnain.
+Mii dárbbašit eanet nuoraid ja rávisolbmuid geat doibmet sáŋgárin ja barget hárdima vuostá.
+Mii deaivvadit rátkkagárddis
+Mii deattuhit maiddái ahte boazodoallu lea deaŧalaš árbevirolaš bearašvuđot ealáhus.
+- Mii diehtit ahte maiddái sámi servodagas ii galgga hállat veahkaválddálašvuođaid birra lagaš gaskavuođain.
+Mii diehtit ahte ollu oahppit oahpahuvvojit gáiddusoahpahusa bakte, ja dat sáhttá leat hástaleaddjin.
+Mii diehtit ahte vuođđoskuvlaohppiid lohku geain lea sámegiella vuosttašgiellan lea oalle dásset, muhto ohppiidlohku geain lea sámegiella nubbegiellan njiedjá.
+Mii diehtit dan, muhto mis leat uhccán dieđut dan birra ahte lea go uhcit vai eanet go muđui servodagas, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Mii diehtit ovdamearkka dihte Cymru / Wales guovllus ahte doppe váldet vuhtii dan eret- ja sisafárrema mii dáhpáhuvvá árbevirolaš kymrigielat guovlluin go čađahit giellaplánema.
+Mii diehtit vásáhusaid vuođul Aotearoas / Ođđa Selánddas ahte mánáidgárddit leat leamaš dehálaččat dan buoremuddui lihkostuvvan maorigiela ealáskahttimis.
+Mii doaivut dainna oažžut ođđa máhtu das movt veahkkeapparáhta sáhtášii buoremus vejolaš vuogi mielde veahkehit veahkaválddi gillájeddjiid, cealká ráđđelahttu Henrik Olsen.
+mii doalaha min ja guoddá min ja ovdanbuktá šattuid ja suinniid ja ivdnás liđiid
+Mii doarjut váidudeaddji doaibmabiju vugiid molssaevttolaš energiijabuvttadeapmái, jus dat leat vuoiggalačča álgoálbmogiidda.
+mii doivojuvvo leahkit divššodeami boađusin
+Mii dovddaimet dan ruvsovázzimis ja spáiddarvázzimis.
+Mii duolbmat sin bálgáid.
+Mii eat ávvut okto odne.
+Mii eat dieđe man garrasit dát boahtá midjiide čuohcat.
+- Mii eat galgga man ge láhkai dohkkehit veahkaválddálašvuođa lagaš gaskavuođain ja lea sámediggeráđi mielas deaŧalaš guorahallat mii dat lea mii váikkuha veahkaválddálašvuhtii sámi servodagas.
+- Mii fertet bissut dálá nationála ja EES-rievtti njuolggadusaid siskkobealde, muhto mii háliidat čielgasit čájehit, ahte oktasaččat ávkkálaš suorgi ii galgga jávkat. "
+- Mii fertet buohkat ohcat čovdosiid dán prošektii, mii sáhttá leat mielde buorideamen dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid julevsámi álbmogii.
+Mii fertet bures ráhkkanit dálkkádatváikkuhusaid ektui.
+Mii fertet čájehit ahte dát roassu maiddái buvttii liekkusvuođa ja árvvolašvuođa min riikii.
+Mii fertet fuolahit ahte nu ii šatta.
+Mii fertet ipmirdit ja dohkkehit ahte mii hálddašit morraša iešguhtemet ládje.
+Mii fertet jorgalahttit dan negatiivvalaš ovdáneami sámi guovlluin, dadjá Balto.
+- Mii fertet nannet sámegielaid ja sihkkarastit buriid bálvalusaid sámi álbmoga várás, dadjá Gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner.
+- Mii fertet ođasmahttit njuolggadusaid ja doaibmabijuid vai dat heivešedje min servodahkii, vai daid livččii álkit geavahit ja rabašedje vejolašvuođa dávgaseappot čovdosiidda, dadjá Sanner.
+Mii galgat ádjit sin doppe eret máhtolašvuođa čuovgasiin.
+Mii galgat ballat Ipmilis ja ráhkistit su, amamet badjelgeahččat dahje moaráhuhttit váhnemiiddámet dahje earáid geat leat biddjojuvvon min alibun, muhto vai mii atnit sin gudnis, bálvalit, jeagadit, ráhkistit sin ja atnit sin árvvus.
+Mii galgat ballat Ipmilis ja ráhkistit su, amamet geavahit su nama vuordnumii, noidošeapmái, gielástallamii dahje beahttimii, muhto vai mii čuorvut Ipmilii buot heađisteamet, rohkadallat, máidnut ja giitit.
+Mii galgat ballat Ipmilis ja ráhkistit su eanebut go buot eará ja dorvvastit aivve fal sutnje.
+Mii galgat ballat Ipmilis ja ráhkistit su, vai mii eallit buhtes ja gudnálaš eallima sániiguin ja daguiguin, ja juohkehaš galgá ráhkistit ja gudnejahttit náittosguoimmis.
+Mii galgat bures meannudit luonddu ja hálddašit dan nu ahte buohkat sáhttet eallit luondduláhjiin.
+Mii galgat gierdat unohisvuođaid.
+- Mii galgat ieža sáhttit hálddašit iežamet kulturárbbi.
+Mii galgat láhčit diliid árbevirolaš čájehanhámiide, seammás go mii galgat láhčit sámi ođđaáigásaš dáidaga.
+Mii galgat maiddái jagi 2012 geavahit dehálaš doaimmaide:
+Mii galgat sihke láhčit diliid nu ahte mis lea girjás sámi kultureallin ja seammás galgat mii láhčit ámmátlašvuođa ja kvalitehta.
+Mii galgat vástidit.
+• Mii galggašii leat ovdánanságastallama fáddán?
+Mii geahčadit du boahtima beaivái.
+Mii geasuhuvvot árrana čuvgii ja lieggasii.
+Mii geat dál eallit, eat sáhte Jesusa oaidnit, muhto mii dovdat muitalusa su birra, go lea su birra čállon Biibbalis.
+Mii geavahit Ipmila nama go suinna háleštit rohkosa bokte, Ipmilbálvalusas ja go sutnje lávlut.
+Mii giitit Aslak Mikal Mienna guhte lea váldán oasi govaid addimis prošektii, ja govvabása stock.
+Mii giitit buohkaid geat leat ovdanbuktán oaiviliid, árvvoštallamiid ja earálágán responsa.
+Mii giitit dáiddára Elisabeth Ohlson-Wallin guhte hui fávdnádit lea luoikan govaidis.
+Mii giitit du dan lonástusas man don leat válmmaštan midjiide Jesus Kristusis.
+Mii giitit du du Bárdni Jesus Kristusa ovddas guhte rabai uvsa eallimii, mii ii goassege jáme.
+Mii giitit NN:a ovddas, attáldagat ja ovddasvástádusat ovddas man midjiide čájehat.
+Mii giitit váimmolaččat buohkaid geat leat searvan ráfidoaimmaide.
+Mii goittotge doaivvuimet ahte son livččii Israela lonisteaddji!
+Mii guorrasit Bávlosa neavvagii ahte oskkus Kristusii leat mii buohkat dássásaččat, beroškeahttá čearddalašvuođas,
+Mii guoská eanas dálkasiidda ovttaskas máksá nu gohčoduvvon iežasmávssu juohke geardde go viežžá reseaptas dassážiigo lea ollen 2200 ruvnna rádjái.
+Mii guoská generalas dálkasiidda dat molssaeaktu mii oažžu vuolimus haddi gohčoduvvo áigodaga diŋgan.
+Mii guoská gielddalaš dearvvašvuođa - ja buohccedivššu dego ovdamearkka dihte ruovttobuohccedivššu jorgašuvvo dan medisiinnalaš vástu buohccedivššára beallái, maid gohčoduvvon MAS, gielddas.
+Mii guoská jur dan fáhkkatlaš p-pillarii man váldá sáhttá lohkat báhkkenčilgehusas.
+- Mii háliidat gullat maid olbmot oaivvildat ovdalgo ráđđehus mearrida áigugo bisuhit dálá huksehusaid dahje hukset ođđa, muitala hálddahusministtar Rigmor Aasrud.
+Mii háliidat maiddái eanet searvama bargoeallimis, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+- Mii háliidit ahte eambbogat ohppet sámegiela.
+Mii háliidit diehtit du jurdagiid ja árvalusaid giela ja giellaovddideami birra.
+Mii háliidit diehtit nannejit go prošeaktaruđat sámegiela, lasihit go sámegiela geavaheami ja olaha go doarjjaortnet sámi álbmoga.
+- Mii háliidit leat mielde buorideamen gánnáheami ja ovdáneami ealáhusain main lea árbevirolaš ja iežas buvttaduvvon duodji vuođđun.
+Mii háliidit maid diehtit mo veahkkeásahusat meannudit daid sápmelaččaiguin, geat vásihit veahkaválddálašvuođa ja dan ahte lea go veahkkeásahusas gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras, dadjá Vibeke Larsen.
+Mii iluin rámpot daguidat.
+Mii jáhkkit ahte áššái lea beroštupmi sihke museafágalaš birrasiin Norggas, Davviriikkain ja riikkaidgaskasaččat, ja go čielggadus čájeha movt ja manne dávviriid berre buktit ruovttoluotta, dadjá Vibeke Larsen loahpas.
+Mii juogadit beaivve máilmmiin muđui, riikkain muđui ja giliin muđui.
+Mii juolludat doarjagiid ja stipeanddaid, hálddašan oahpponeavvobuvttadeami, ráhkada oahppoplánaid ja sihkkarastá rámmaeavttuid vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii.
+Mii lea ágga dasa go vástádus ovtta dahje eanet gažaldagaid šaddá ii?
+Mii lea ágga dasa go vástádus ovtta dahje eanet gažaldahkii šaddá juo?
+Mii lea buorre dainna go ipmilbálvalusa ávvuda eará báikkiin go girkus?
+Mii lea buorre: Don dávjá anát giela aktiivvalaččat.
+Mii lea buorre: Don gávdnet relevánta ođđasa.
+Mii lea buorre: Don gávnnat buori ovdamearkkaid dasa movt gielat ja kultuvrrat deaivvadit ja hástaluvvojit Sámis / Sábme / Saepmie, earenoamážit gaskal sápmelaččaid ja dážaid.
+Mii lea buorre: Don muitalit máŋga relevánta fitnuid birra iežat oahpahuslážus.
+Mii lea buorre: Dus lea viiddis sátneriggodat.
+Mii lea dáhpáhuvvan dan rájis go Eallinbiras dohkkehuvvui borgemánus 2009?
+Mii lea dáhpáhuvvan dan rájis go Eallinbiras dohkkehuvvui?
+Mii lea deháleamos sivva dasa ahte áiggut konfirmerejuvvot?
+Mii lea du oaivil?
+Mii lea dutnje bassi báiki?
+Mii lea eanadikki vuolaš ja gielddalaš dikšun sierrana riikka sierra guovlluin.
+Mii lea erenoamáš sámi sálbmalávlumis?
+Mii lea gynekologalaš seallaiskkus?
+Mii lea máná namma?
+Mii lea oktasaš mihttomearri ealáhusšiehtadusain.
+Mii lea sajáiduvvan Kárášjohkii?
+Mii leat bargan daiguin golbma oasseulbmiliiguin máŋgga ládje ja máŋga ulbmiljoavkkuiguin, sihke iežamet vuolggahemiid bokte ja maid geahččalanprošeavtta ruhtadeami bokte j. n. a. Dás vuolil vuosehit dan rukses láiggi mii lea láidestan barggu dássážii.
+Mii leat buohkat beassan oaidnit muhtin sámi sáŋgáriid tv- ráiddu čađa "Jaskes dáistaleapmi " NRKs.
+Mii leat buohkat dan váikkuhusa vuollái šaddan - juohkehaš iežas ládje.
+Mii leat čoagganan doallat ipmilbálvalusa ovttas. dahje b.:
+Mii leat čoahkkanan mieđuštit NN:a ja guođđit su Ipmila gihtii.
+Mii leat čoahkkanan stuora illudeapmái.
+Mii leat čohkken govaid, girjjiid, filmmaid, jienaid, oahpporeaidduid ja digitála resurssaid vai dutnje šadda álkkit leat oahpaheaddjin sámi skuvllas.
+Mii leat dál čoahkkanan dinguin, konfirmánttat, stuora illudeapmái (searvegottis ja ruovttuin).
+- Mii leat doallamin áigeplána girkosoahpamuša čuovvuleamis.
+- Mii leat duhtavaččat Vuotnaguolástuslávdegotti čoahkádusain.
+Mii leat gullan ollu miellagiddevaš muitalusaid visttiid birra.
+Mii leat maid ilus dan buori ovdáneamis mii luođis lea, lohká Olsen.
+Mii leat maid ovttasbargagoahtán Justiisadepartemeanttain lokten dihtii máhtu veahkaválddi birra sámi servodaga lagaš gaskavuođain.
+Mii leat mearrideaddji deattu bidjan dasa maid Sámediggi oaivvilda go leat ođasmahttán válgaortnega, dadjá stáhtaráđđi Andersen.
+Mii leat oaidnán ahte gávdnojit sáŋgárat buot báikegottiin ja máŋgga servodatsuorggis.
+Mii leat ollen guhkás, muhto mátki lea guhki
+Mii leat sápmelaččat, iešguđet láhkai.
+Mii leat stuorra morrašiin váldán vuostá jápmaságaid.
+Mii leat vuostáiváldán du ja don leat midjiide lagabun go min váibmu.
+Mii leat vuot massán min buoremusaid.
+- Mii lea vuoigatvuohta ja vejolašvuohta oažžut dakkár čálgofálaldagaid, man birra eará álgoálbmogat sáhttet dušše niegadit.
+Mii lei dás maid šadden ođđasit oažžut čilgejuvvot?
+Mii leimmet okta álbmot.
+Mii lei ođas dáin giellabesiin, lei dat go sii dáinna lágiin oahpahedje dakkár álgoálbmotgiela mii lei nu vuollegis árvvus ja rašis dilis go jo sáhtii leat.
+Mii lei váttisin?
+Mii lei váttis?
+Mii luohttit dan ala ahte don guhte leat addán eallima fátmmastat min jámidiin ja agálašvuođas.
+Mii maiddái atnit dehálažžan ovdánahttimis stuorit ja stáđđáset fágabirrasiid sámi dutkama ja alit oahpahusa várás, mas áimmahuššet ollislaš sámi geahččanguovllu.
+Mii maiddái illudahttá vel eanet, lea dat go Raavrhvijhke suohkan viimmat lea mielde sámegiela hálddašanguovllus, ja oažžu danne guovttegielatvuođa doarjaga Sámedikkis.
+Mii maŋŋelaš čilget mo dán sáhttá dahkat.
+Mii namuhit dás muhtun ovdamearkkaid.
+Mii oaidnit ahte njuolggadusat leat unnán heivehuvvon otnáš servodahkii, ja dasto váilu gelbbolašvuohta, dadjá Sanner.
+Mii oaidnit dán maid eará dáiddasurggiin.
+Mii oaidnit fas stuorra bargguhis olmmošveagaid Eurohpás.
+- Mii oččodit dakkár dásseárvosaš sámi servodaga gos goappašiin sohkabeliin leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat.
+Mii ohcat ekonomiija- ja hálddahusossodaga hoavdda
+Mii ohcat ekonomiija- ja hálddahusossodaga hoavdda - Sametinget
+Mii ohcat jođiheaddji geas leat návccat ovdánahttit, movttiidahttit ja jođihit bargiidis.
+Mii ohcat olbmo geas lea siviilaekonomaeksámen dehe iežá oahppu mii min mielas heive dán virgái.
+Mii oskut Bassi Vuigŋii,
+Mii oskut Ipmil Áhččái, buotveagalažžii, almmi ja eatnama sivdnideaddjái.
+Mii oskut Jesus Kristusii, Ipmila áidnoriegádan Bárdnái, min Hearrái, guhte sahkanii Bassi Vuoiŋŋas,
+Mii ovttasbargat guovddáš eiseválddiiguin ja juohkit dieđuid ja rávvagiid sámegielat oahpahusa birra.
+Mii rahčat ain oahpahusa ovddas sámegielas ja sámegillii.
+Mii rámidit ja buressivdnidit du Jesus Kristusa, min Hearrámet bokte.
+Mii rápmot oarjenorgga ássiid návccaid hálddašit dákkár duođalaš ja varalaš dilálašvuođaid.
+Mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu galgá šaddat, ja mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu stivrešii min, eallimiiddámetguin, bearrašiiddámetguin, sogaideametguin, searvegottiideametguin, girkuineamet, báhpaideametguin ja jođiheddjiideametguin min giliin, gávpogiin ja riikkain.
+Mii rohkadallat ahte Ipmil addá midjiide searaid vuosttaldit bahá, ahte son buhtista min nu ahte min jurdagat, sánit dahje dagut eai galgga soardit min iežamet, eai ge earáid.
+Mii rohkadallat ahte Ipmila riika galgá boahtit min lusa dáppe eatnamis, ja ahte boahtá buot olbmuide eatnanspáppas.
+Mii rohkadallat dus hálu guldalit ja oahppat ja roahkkatvuođa eallit du dáhtu mielde.
+Mii rohkadallat dus vuoimmi bealuštit buot geahnohemiid ja dahkat servodagamet rabasin ja vuoiggalažžan.
+Mii rohkadallat konfirmánttaid ja sin boahttevuođa ovddas.
+Mii rohkadallat NN:a ja NN:a ja sudno náittoslihtu ovddas.
+Mii rohkadallat ovttas dan rohkosa man (Hearrámet) Jesus Kristus ieš lea min oahpahan:
+Mii rohkadallat vai juohke olmmoš beasašii eallimis mearkkašumi oaidnit ja doaimmaid gávdnat.
+Mii sáhttit dáinna buohkat čevllohallat.
+- Mii sáhttit vásihit Ipmila lagasvuođas lávus, girkolanjas ja luonddus.
+Mii sáhttit vásihit ráhkisvuođa iežá olbmuid ja Ipmila aktavuođain.
+- Mii sámediggeráđis háliidit hástalit sámi servodaga jurddašit minguin ovttas.
+Mii sápmelaččat leat álbmot, vuoigatvuođain ja friijavuođain ieža mearridit iežamet boahtteáiggi.
+Mii sápmelaččat leat eamiálbmot ja minoritehta Norggas, ja sámegiella ja sámi kultuvra dárbbašit ge erenoamáš suodjalusa vai ain sáhttá seailut ja ovdánit.
+Mii sávvat ahte gihpa movttiidahttá váhnemiid ja oahpaheaddjiid, ja duddjo buori ságastallanvuođu ja ovttasbarggu oahppi ektui.
+Mii suhttada, hárdá ja velá hirpmahuhttá.
+Mii teavsttas váikkuha dasa?
+MII.
+Mii váilu čilgehusas?
+Mii "vajáldahttit" dávjá Ipmila, ja bajidit eará dávviriid dahje olbmuid go golahit menddo olu áiggi, searaid ja ruđaid daidda.
+Mii váldit du / dudno / din vuostái ráhkisvuođain ja vuordámušain.
+Mii vásiheimmet dan arábalaš giđas.
+- Mii vásiheimmet sávakeahtes bohtosiid, ja daid mii leat dál čorgen, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Mii viežžat fámu rohkosiin, hearrá eahkedismállásiin ja lávlumiin.
+Mii vuordit maiddái oažžut gova das movt doarjjaoažžu geavaha doarjaga, ja movt ortnet hálddašuvvo.
+Mikael Svonni oažžu Gollegiellabálkkašumi guhkesáigásaš barggustis davvisámegiela buorrin Ruoŧa bealde.
+Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha.
+Min 24 ambassadevrra presenterejuvvo 2013 kaleandaris.
+- Min áigumuš lea ahte dieđáhus ii galgga dušše válddahit ja ságaškuššat makkár rolla ja politihkalaš váldi Sámedikkis galgá leat mánáidgárdeáššiin.
+Min álbmotbeaivi lea oalle ođas, dušše 21 jagi boaris.
+Min birra
+- Min bušeahttadárbbus jagi 2015 várás čujuheimmet earret eará vihtta suorggi mat dárbbašit eanet áŋgiruššama.
+Min doaibma šaddá de čájehit man ollu sudno ovttastahttá dan sadjái go earuha.
+Minerálaáššiin čađaha iežas Sámedikki proseassat njuolga minerálaaktevrraiguin ja vuordá ahte čađahuvvojit šiehtadallamat ovdal go ohcet doaibmalobi.
+Minerálahálddašandirektoráhtta ohcamuša gieđahallama oktavuođas láhčit eananeaiggádii, Sámediggái, suohkaniidda ja dan guovllu orohatstivrii ja guovllustivrii vejolašvuođa oainnuset ovddidit ohcamuššii.
+Minerálahálddašandirektoráhtta ohcamušaid gieđahallama oktavuođas sihke árvvoštallat ja mearkkašahtti ládje deattuhit sámi kultuvrra, boazodoalu, ealáhusdoaimma ja servodateallima beroštumiid.
+Minerálalága § 17 leat earenoamáš njuolggadusat áššemeannudeami birra ja vuhtiiváldimis guoskevaš sámi beroštumiid Finnmárkkus iskkadanrievtti ohcamuša (§17), rogganrievtti (§30), doaibmalobi (§43) ja bággolotnuma (§40) oktavuođas daid minerálaide maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti.
+Minerálalága § 58:s lea sierra njuolggadus mas daddjo ahte departemeanta láhkaásahusa vuođul sáhttá mearridit lasihuvvon eananeaiggátdivada dasa gii áigu roggat minerálaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiin maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti.
+Minerálalága ohcanriekti lea kvalitatiivalaččat gáržžiduvvon ovddeš njuolggadusčállosiid ektui go daddjo ahte ohcan ii galgga dagahit vahágiid.
+Minerálanjuolggadusaid árvalus čilge movt Sámediggi, almmolaš ásahussan, rahppasit sáhttá čađahit oktagaslaš ja njuolga gulahallama minerálafitnodagaiguin das movt sii sáhttet čađahit mineráladoaimma sámi guovlluin go lea láhka mii ii vuhtiiválde sámi beroštumiid álgoálbmogiin.
+Minerálaveahkki geavahuvvo ovttasdoaimmaide minerálafitnodagaiguin geain lea áigumuš čađahit minerála iskkademiid ja doaimmaid sámi guovlluin.
+Min gielat leat áitojuvvon.
+Min historjá, min kulturárbi ja min dáidda ja kultuvra leat midjiide čeavlin.
+Min iežamet beaivvášvuogádat, eatnama sajádat, olggut máilmmiávus ja dutkan ja teknologiija gieđahallojuvvo maiddái.
+Ministtarráđđi galgá dohkkehit eurohpalaš strategalaš háltelinjjáid báikegoddeovdáneapmái olles áigodahkii 2007-2013 EO:a ollislaš vuoruhemiid fuomášemiin.
+Min máilmmiviidosaš oktiigullevašvuohta addá midjiide fámu, ja dán beaivve lea vuogas čalmmustahttit dan, sámediggeráđđi Vibeke Larsen nanne.
+Min soalddáhat leat jagi 2001 rájes doaibman Afghanistanas.
+minuhta, amas šaddat doapmamuš, ja buohkat besset hállat.
+minuhttii.
+Min vuosttaš jurdda ruovttus.
+- Mis ii leat makkárge sivva jáhkkit ahte dilli livččii earálágan sámi servodagas.
+mis lea buohkain oassi seammá láibbis.
+Mis lea buorre jáhkku vuordit ahte dát dávistuvvo buorebut dálá vuođđolágas go 200 jagi dás ovdal.
+Mis lea dakkár álbmotválljen orgána mas leat 49% nissonat ja 51% albmát, cealká presideanta Egil Olli.
+- Mis lea leamaš buorre ovttasbargu Sámedikkiin lávdegotti ásaheami ektui.
+Mis lea leamaš viiddis gulahallan Sámedikkiin ja mii leat joavdan ovttamielalašvuhtii doaibmaplána hárrái ráđđádallamiin.
+Mis leat dasa lassin stuorra ereliiggán golut Ráđđehuskoartila bombafalleheami geažil.
+Mis leat sierra duogáš ja vásáhusat.
+Mišovdna ja ekumenihkka
+Miššuvdna lea danin seammá olu bargu maid searvegoddi dahká rájiidis siskkobealde ja bargu movt doarjut iežá girkuid miehtá máilmmi sin vuođđobargguin muitalit Jesusa birra.
+Miššuvdna Miššuvdna mearkkaša "sátta " ja govvida dan barggu man máhttájeaddjit ožžo muitalit iežáide oskkuset birra.
+Moadde bargi leat oasselastán gurssas "Dialog för naturvård ".
+Moadde beaivvi maŋŋel go lea váldán fáhkkatlaš p-pillara soaitá oažžut vardima muhto eatnasat eai oaččo dan.
+Moadde vahku maŋŋel abortta dahkko ođđafitnan gynekologa dehe jorttamovrra luhtte ođđa áhpehis-vuođateastta dahkamii ja muitalan dihte got veadjá.
+Moadde vahku maŋŋil sáhttá muhtumin šaddat galledit buohcciviesus.
+Moai rohkadalle Ipmila buressivdnádit munno náittoslihtu ja veahkehit daiguin váttisvuođaiguin maid bohtet munno eallimis.
+mo almmis nu maiddái eatnamis.
+Mo atnit geahččalemiid oahppama árvvoštallanbarggus?
+MOATTI BUOLVVA ÁIGGI leat čuđiid mielde gielat jávkan.
+Mo bidjat teavstta govaide?
+Mo čájehit árvvusatnima, vuollegašvuođa ja ráhkesvuođa lundui?
+Mo dáinna áššiin galgá bargat viidáseappot, čielgá maŋŋil go ráđđehus lea čađahan viiddis, rabas proseassa gos iešguđet bealit besset buktit iežaset cealkámušaid.
+Mo dat dáhpáhuvvá?
+Moddii váhkkui lágit oahpahusbottu sámegielat doaimmaiguin ja stohkosiiguin.
+Modelleren lea fága vuođđoproseassa, mas vuolggasadjin lea juoga mii duođaid gávdno.
+Mo doibmet?
+Mo dovdat ahte girku speadjalastá min?
+Mo geavahit našuvnnalaš geahččalemiid oahppama neavvun?
+MO HÁBMET OVTTA CV:A?
+Mo háliidat ahte galgá leat vai don galggat dovdat ahte girku speadjalastá du?
+Mo jus čilge ahte Bassi Vuoigŋa lea dego suovva?
+Mo lea ovdáneapmi leamaš maŋimuš áigodagas?
+Mo livččii doallat ipmilbálvalusaid olgun, nu ahte livččii luonddu lahka ja ipmila lahka oktanaga?
+Molssaeaktu 1: 279 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
+Molssaeaktu 2: 222 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
+Molssaeaktu 2: 278 diimmu, gusto ohppiide geat válljejit vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
+Molssaeaktun sáhttá leat ahte oahpaheaddji muitala oanehis historjjá sámegilli ja iská man ollu oahppit ipmirdit.
+Molssaeaktun sáhttá leat nu ahte son guhte máhttá dadjat ealli nama (bussa, beana dahje heasta jna.), oažžu dan ealli goartta.
+Molssaevttolaččat sáhttet oahppit iežaset barggu árvvoštallat daid árvvoštallaneavttuid mielde mat ovdanbohtet tabeallas vuolábealde, ja atnit seamma graderema go mii atno Eurohpálaš giellapássas (ESP).
+Molssaevttolaš energiijabuvttadeapmi ja dálkkádatustitlaš teknologiija ovdánahttin lea dehálaš.
+Mo Mánáidskuvllas
+Mo manná dinguin?
+Mo mii geavahit symbolaid ja mo mii ovdanbuktit áššiideamet, sáhttit duddjot gullevašvuođadovddu.
+Mon bajidan čalmmiidan váriid guvlui: Gos boahtá munnje veahkki?
+Mon dovddan sávzzaidan, ja mu sávzzat dovdet mu.
+Mon lean buorre báimman.
+Mon lean vuosttamuš ja maŋimuš, dat guhte eallá.
+Mon NN. válddán dál du NN. alccesan áhkkán / boadnjin / ráhkistit du, juogadit iluid ja morrašiid duinna, ja orrut dutnje oskkáldassan dassážiigo jápmin munno earuha.
+Mon NN, válddán dál du NN, mu boadnjin / áhkkán /, ráhkistit du, juogadit iluid ja morrašiid duinna ja orrut dutnje oskkáldassan dassážiigo jápmin munno earuha.
+Mon rámidan du viissisvuođa, don guhte heajuid ja geahnohemiid vuostáiválddát ja biját dávvirat rašes láirelihtiida.
+Mo oahppi doaibmá sosiálaččat, galggašii leat juohke ovdánanságastallama fáddá.
+Mo oahppi orru iežas mielas váldimin ovddasvástádusa iežas oahppamii?
+Mo oažžut sámi boallobeavddi dihtorii:
+Mo PP-bálvalus bargá?
+Morašjoavkkut Morašjoavku lea unna jovkkoš viđain gitta gávcciin oasseváldiin mat gávnnadit juohkit jurdagiiddiset ja dovdduideaset movt lea go manaha lagas oameolbmo.
+Mo reagere Márjá go eŋgel boahtá su lusa?
+Mo son manná dieinna guovttuin?
+Mo son olbmot dál geavahit luonddu?
+Mot aborta dáhpáhuvvá?
+Mot barget suohkanat mat lihkostuvvet?
+Mot dutkan dáhpáhuvvá?
+Mot geavtá fáhkkatlaš p-pillara?
+Mot hakso ja smáhkke muhtto maid ovdamearkka dihte dan sivas maid lea borran mot lea basadan mot biktasat haksojit ja nu viidáseappot.
+Mot iskkus váldojuvvo?
+Mot iskkus váldo rievdá veháš vuostáváldimis vuostáváldimii.
+Mot mammongráfa dovdo?
+Mot olmmoš veadjá maŋŋil?
+Mot sáhttá eastit njoammuma?
+Mot sáhttá eastit njoammuma viiduma?
+Mot váikkuha suohkanođastus sámi guovlluid giela, kultuvrra ja servodateallima ovdáneapmái.
+Mo váhnen váldá oktavuođa PP-bálvalusain?
+Movt barggan?
+Movt berren bargat ovddasguvlui?
+Movt daddjo ja čállojuvvo namma?
+Movt don álggát #sámásmuinna / Artikler / Sámás muinna / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Movt don álggát #sámásmuinna
+Movt galget jearrat?
+Movt geavahusas bidjat listaevttohusa?
+Movt lea guovlu gos lehpet?
+Movt lihkostuvven vuođuštit iežan fidnoválljejumi?
+Movt rollaspeallu čađaha, vuolgá das movt lea organiserejuvvon ja manlágánat rusttegat leat.
+Movt sáddejeaddji čállá / hupmá?
+Movt sáhtán nuppe háve dahkat?
+- Movt sáhttá du searvegoddi addit sámi mánáide ja nuoraide kristtalaš eallindulkoma ja ráhkkanahttit sin birget eallimis vugiin mii vuhtiiváldá sin sámi gullevašvuođa ja identitehta?
+- Movt sáhttá sámi kultuvra leat resursan oskkuoahpahusas du searvegottis?
+- Movt sáhttá "sámiš vuolitfáttaid juohkit ja čilget vuđoleappot doaibmabijuid bokte dakkár vugiiguin mat olahit buot mánáid ja nuoraid searvegottis
+- Movt sáhttá searvegoddi atnit ávkki sámi organisašuvnnaid ja/dahje ásahusaid gelbbolašvuođas?
+Movttiidahte / movttiidahttet boarráseamos mánáidgárdemánáid ákkastit dan maid dadjet go háleštehpet dan birra.
+• Movttiidahttit oahppiid joatkit sámegielain nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas
+movttiidahttit sámi nuoraid searvamis politihkalaš bargguide ja doaimmade.
+ Movttiidahttit váhnemiid válljet sámegiela ruovttugiellan.
+Mu Áhččán viesus leat ollu lanjat.
+Muddenplána dohkkeheamis bidjá gieldaministtar vuođđun ahte ii mihkkege ruvkedoaimmaid galgga álggahuvvot ovdalgo lea juksojuvvon ovttamielalašvuohta boazodoaluin váidudeaddji doaibmabijuid oktavuođas.
+muddui makkár
+Muđui beahtit mii Danica Manilas ja Thomasa Lillehammeris.
+Muđui dávjá dáhpáhuvvá ahte dárogillii čilgestit jus oahppit eai ipmir.
+Muđui fylkkamánni prográmmas leat ollu doaimmat mátta- ja julevsámi guovllu mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, earret eará mánáidgárdedoaimmat, giellaoahpahus ja giellaleairrat.
+Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
+Muđui iskosa lea váttis dulkot.
+Muđui jagis ii galgga guovllus doaimmahuvvot boazodoallu.
+Muđui jagis ii galgga guovllus doaimmahuvvot boazodoallu.
+Muđui politihkalaččat doaimmalaš / árjjalaš.
+Muđui sáhtat bargat gitta 40 dimmu vahkui.
+Muđui sáhttá dáhpáhuvvat ahte sii válljejit dárogiela go fuomášit ahte oahppit eai ipmir.
+Mu fidnoválljejupmi:
+Muhtimat atnet ovdamearkka dihte ahte duive go njoallu dehe anaša soapmásiin dehe soamis earáiguin.
+Muhtimat borgguhit orrun ja dovdan dihte boarráseabbon, dehe iešráđáleabbon.
+Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa (ca 2 sidor)
+Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa
+Muhtimat eai liiko geavtit sáni duohtatmeahttun. Soaitá dovdot ahte dego livččii vealgi, go ii leat duohtatmeahttun.
+Muhtimat geat givssiduvvojit dovdagohtet ahte sis iežanasas lea feaila.
+Muhtimat gohčodit ráhkástallama duivin.
+Muhtimat juhket daningo dovdet iežaset eahpesihkkarin.
+Muhtimat orrot
+Muhtimat ožžot áŧestusa iskosa dehe barguiváldinjearahallama ovdal.
+Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket.
+Muhtimat ožžot áŧestusa moadde háve.
+Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.
+Muhtimat sáhttet leat oahppásat ja earát fas apmasat ohppiide.
+Muhtimat sáhttet lohkat máŋgga eará mieldeoahppi hearvaságaid ja atnit daid veahkkin iežaset čállimis.
+Muhtimiidda lea geahppaseabbu álgit go leat ovttas earáiguin, ja teavstta hábmet searválaga sáhttá addit čállinmovtta.
+Muhtimiid mielas lea oadjebasamus muitalit dušše oahpaheaddjái dahje ovtta eará oahppái.
+Muhtimiin leat sámegielarenat lagasbirrasis, muhto earát eai gula sámegiela earret go oahpahusas.
+Muhtimin dadjo ahte riska oažžut guobbara lassána jus bassá vuolledábiid dávjá ja sáibbuin.
+Muhtimin moraš sáhttá dovdut ila lossadin guoddit akto.
+Muhtimin searvegottit sáhttet maid ruđalaččat doarjut dárbbašedjiid.
+Muhtin áiggiid jagis, ovddemusat miessemearkuma, sarvvesgárddiid ja dálvejohtima oktavuođas, čohkkejit boazoeaiggádat bohccuid stuorit ealuide mat vuojehuvvojit dološ johtingeainnuid mielde.
+Muhtin áššit mat sáhttet dáhpáhuvvat go lea juhkan:
+Muhtin báhpat sáhttet dan dihte gieldit ahte moarsi láidejuvvo áhčistis áltárii.
+Muhtin báikkiin oaguhuvvoje iežaset oskku dihte.
+Muhtin dadjanmálliid ja sátnevádjasiid sáhttá leat váttis jorgalit, omd. "Buoret jođi go oru ".
+Muhtin dálkasiin ii dárbbat máksit iežasmávssu.
+Muhtin dálkasiin sáhttá leahkit ráddjejuvvon doarjjaruhta.
+Muhtin eanadikkiin leat sierra buohcceáššeolbmát, geat muhtumin gohčoduvvojit buohcceovddasteaddjin dehe buohcceofelažžan.
+Muhtin eanadikkit mákset ruovttoluotta galledanmávssu jus lea ferten vuordit dihto áiggi badjel dan sohppojuvvon.
+Muhtin guovlluin leat guohtuneatnamat guhkálagaid ja johtingeainnut leat botkejuvvon ovdamearkka dihte raŧiin ja ruovderaŧiin.
+Muhtin headjabárat háliidit čállit iežaset lohpádusaid, lávlut lávlaga nubbi nubbái dehe dahkat juoidá maid nu persovnnalažžan.
+Muhtin láigoheaddjit badjelgehččet daid njuolggadusaid ja láigohit orronsajiid mat eai doala njuolggadusaid.
+Muhtin láigoheaddjit gáibidit čorget šillju, bearráigeahččat mánáid dahje bargat eara bargguid.
+Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara.
+Muhtin oahppit barget eanaš njálmmálaš bargobihtáiguin, ja earát ges čállet nugo báikenamaid, čilgehusaid ja fakta-čállosiid.
+Muhtin oahppit čállet veahá sámi máinnasteami birra, earát čilgejit dárkilit iešvuođaid mat leat eanemus guovdilat.
+Muhtin oahppit dárbbaši lasi hástalusaid.
+Muhtin oahppit hálddašit ja háliidit čállit guhkes muitalusaid ja sáhttet bargat dainna seammá muitalusain guhká, ja eará oahppit ges soitet de álgit ođđa ja eará bargobihtáiguin.
+Muhtin oahppit hutket máidnasa mii lea sihke sisdoalu ja hámi dáfus hui lahka muhtin máidnasa maid dovdet ovdalaččas dahje maid leat easka lohkan.
+Muhtin oahppit muitalit máŋga máidnasa ja máŋgga eará eamiálbmoga máidnasa ja buohtastahttet eanet máidnasiid.
+Muhtin oahppit sáhttet válljet oktasaš fáttá ja čállit searválaga hearvasága.
+Muhtin ohppiide soaitá geahččalanvuohki leat amas.
+Muhtin sáhttá lohkat hearvaságaid jitnosit earáide geat dušše guldalit.
+Muhtin sámi servodagain lea sámegiella eanetlogu giella, muhto eará sámi servodagain lea sámegiella unnitlogugiella.
+Muhtin skibasvuođain sáhttá váldit máŋga mánu ja muhtumin juobe jagi dasgo oaččui dan dassážiigo fuomáša juoidá.
+Muhtin vuostáváldimiin sáhttá oažžut dan nuvttá.
+Muhto alkohola sáhttá leahkit maid váralaš máŋgga ládje.
+Muhto álo lea vejolašvuohta deaivat soapmása oažžun dihte vástádusa jearaldagaide.
+Muhto áŧestus lea juoga eanet go dát juohke beaivásaš leabohisvuohta. Mii soaitá dárkkuhit hoahpu.
+Muhto beaivvi eai ávvut šat dušše sápmelaččat, earret eará geavahit olu skuvllat ja mánáidgárddit dán beaivvi oahpásmuvvat sámi kultuvrrain.
+muhto beastte min bahás eret.
+muhto beastte min bahás eret.
+Muhto buot dáid giellaservodagaid oktasaš dovdomearka orru leamen dat, ahte ealáskahttinbarggus leat deattuhan giela mánáidgárddiin ja skuvllain.
+Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta.
+Muhto buot vuosttamužžan fertet doaimmaid bokte eastadit daid.
+Muhto dál leat juo vássán golbma beaivvi dan rájes go dát dáhpáhuvai, ja dál soames nissonat geat gullet min searvái, leat suorggahan min.
+Muhto dalle ferte bastit čájehit dan, ovdamearkka dihte reaisoáššebáhpiriiguin.
+Muhto dalle ferte máksit olles golu ieš.
+Muhto dan botta go skotlándda geallagiella lea viehka stuorra deattu vuolde, de giela ealáskahttin bures orru lihkostuvvamin Walesas.
+Muhto dan de gal dahká.
+Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon.
+Muhto dat guoská maid vuđolaš olmmošlaš áššiide, ovdamearkan dasa mii lea riekta ja boastut, ustitvuhtii, ráhkisvuhtii, seksii, mii eallima ulbmil lea.
+Muhto dat ii doala deaivása.
+Muhto dat lihkostuvvá ja mađi nuorabun heaitá borgguheames dađi buoret dat lea.
+Muhto dat orru álo lojit veháš áigge geažis, iige leat váralaš.
+Muhto dat soitet leat bajil sierralágánat ja siskkildit sierra lasseávdnasiid ovdamearkka dihte seailluhanávdnasiid.
+Muhto dattetge leat máŋga vuogi mo sáhttá oažžut sámegielbustávaid mobiillas.
+Muhto dávjá leat maid ipmilbálvalusat iežá vahkkobeivviid.
+Muhto dávjá vásihit mii ahte muitalusat min birra muitaluvvojit earáin go mis alddámet.
+Muhto de dáhpáhuvai juoga.
+Muhto dihto skibasvuođat, dego ovdamearkka dihte hiiva, sáhttá bistit áin golmma mánnui go oaččui dan dassážiigo teasta sihkkarit sáhttá čájehit jus lea skibasvuohta.
+Muhto don sáhtát maid oažžut rabasdivššu gos fal Ruoŧas.
+Muhto duivi sáhttá mearkkašit eará áššiid.
+Muhto duohtavuođas lea dát ášši olbmuid birra.
+Muhto dus lea álo vejolašvuohta galledit man dearvvašvuođaguovddážis fal oppa Ruoŧas.
+Muhto eai buot guovlluin gos sápmelaččat orrot leat ásahuvvon giellaguovddážat.
+Muhto fuomáš ahte maiddái boarrásat mánát sáhttet rahčat muitaleames jurdagiid ja dovdduid birra.
+Muhto galgá addit febervuolidan dálkasiid jus mánná veadjá mearkkašahtti heajuid feberis, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, lea lunjas, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes.
+Muhto giitu lehkos Ipmilii, gii addá midjiide vuoittu Hearrámet Jesus Kristusa bokte!
+Muhto go mánáidgárdemánáin jearrá mo sis lea, de vástidit soapmá sat ahte eai loavtte, dahje ahte hárdojuvvojit dahje givssi duvvojit mánáidgárddis.
+Muhto Hearrá árbmugasvuohta lea agálašvuođas.
+Muhto iešvuođat, hápmi, beroštumit, dehe mot vállje eallit eallimis, ii leat dahkamuš dainna makkár seksuálalaš mieđisvuohta olbmos lea.
+Muhto ii dárbbat rievdadit áššiid dego beroštumiid dehe mii sus lea nalde beare dan dihte ahte earát leat bahágurenat.
+Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit.
+Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit.
+Muhto ii leat dat gii givssiduvvo gii lea dahkan vearrut!
+Muhto ii leat mangelágán cuozza mii gokčá goaŧu.
+Muhto Ipmila dáhttu šaddá go son nanne min ja bisuha min sánis ja oskkus gitta min maŋimuš boddui.
+Muhto ipmilbálvalus lea maid mearka ja duođaštus girku oskkus ja lagasvuođas servvodahkii.
+Muhto jeahkális lea unnán proteiidna.
+Muhto juohke gávnnadeamis olbmuiguin mii oahppat ođđasa iežáid ja iežamet birra.
+Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme.
+Muhto jus čuohpadeapmi dahkkui goaŧŧočeabetborašdávdda dehe seallarievdamiid dihte goaŧŧočeabehis ferte joatkit mannama dárkkisteamis.
+Muhto jus diehtá ahte lea áhpehin ja jurddaša dahkat abortta sáhttá váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin oažžun dihte ráđiid.
+Muhto jus duostá vuosttildit joavkodeattu ja vuordá vuoitá ollu.
+Muhto jus galgá dahkat abortta lea buorre jus soamis sáhttá leahkit doarjjan ovdal ja maŋŋel abortta.
+Muhto jus ii leat ovttaoaivilis álo áhpehis nieida mearrida dahkágo abortta vai ii.
+Muhto jus leat problemat guobbariin ii leat váralaš geahččalit jus rievdaduvvon biebmodábiid sáhttet dagahit ahte šaddá buorebun.
+Muhto jus lihkostuvvá nohkkat bures sáhttá dat unnut.
+Muhto jus mánná goadná ja galbmo, mii lea dábálaš go feber loktana, sáhttá gokčat filttiin ja dahkat nu vuogasin go vejolaš.
+Muhto jus oažžu guobbara sáhttá dat spiiddistit ja sakŋidit unnit jus geavtá bumbol vuolildus buvssaid ja sadjás biktasiid.
+Muhto jus olbmos lea guoppar dehe dávjá oažžu guopparinfekšuvnnaid ja basada ollu sáhttá šaddat buoret jus bassá unnit.
+Muhto jus olmmoš lea skibas ja ohcá buohccebuhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis dikšubargoveahka oažžu guođđit dieđuid mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buohccebuhtadussii.
+Muhto jus ovttaskas atná ahte bávččaga sáhttá oažžut báikkálašjámiheami.
+Muhto jus várka ii noga, dikšumiin gibuváidudan dálkasiin ja oaivi badjugit, ferte mánná dutkojuvvot dearvvasvuođaguovddážis dehe heahtevuostáváldimis guovtti - golmma jándora siste.
+Muhto kristtalaš oskku duohtavuođaid jorgaleamis lea maid sáhka atnit govaid, illustrašuvnnaid ja sátnegovaid sámegielas,
+Muhto lágas dadjo maid ahte ovttaskas ii galgga dubmejuvvot jus lea čielgga ahte ii leat leamaš miige veagalváldin.
+Muhto lea álki jurddašit ahte buozanvuođat eai deaivva su, dehe ahte galgá heaitit ovdalgo šaddá váralažžan.
+Muhto lea dábáleabbo ahte vardá soames eará siva dihte, dego ahte lea gealdagis dehe giktalan.
+Muhto lea dattetge ieš vuosttaldeaddjin ahte dakkár vuogi mii čielgasit addá buoret goikeguollekvalitehta ja buoret dienasvuođu guolásteaddjái, ii leat vejolaš geavahit ođđa buhtisvuođanjuolggadusaid geažil, deattuha Muotka.
+Muhto lea dehálaš muitit ahte galgá dahkan dan mii dovdo vuogas alccesis.
+Muhto lea maid una oassi friddja, čanakeahtes PSA.
+muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. "
+Muhto maiddái Birasgáhttendepartemeanta loahppameannudeapmi galgá čađahuvvot maŋŋil go leat ráđđádallan Sámedikkiin.
+Muhto maid mearkkaša dat ahte jurddašit kontekstuella vugiin, ja boahtá go kultuvrralaš heiveheapmi evangeliuma ja girkolaš árbevieruid gaskkusteami sadjái?
+Muhto menddo ollu olbmot - sihke nuorat ja ollesolbmot - geavahit Ipmila nama go leat soapmásii suhtan.
+Muhto mii eallit odne dán historjjá váikkuhusaiguin.
+Muhto mii eat lihkostuva dáinna jus guoskevaš suohkanat eai leat proseassa árjjalaš eaiggádat.
+Muhto mii eat sáhte vuollánit.
+Muhto - mii fertet maid vuosttaldit.
+muhtomin ain rievdadit vai sáhttet vuhtiiváldit dan ođasmahttima ja ovdánahttima.
+Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
+Muhto min vánheneanan lea albmi, ja doppe mii vuordit vuolás Hearrá Jesus Kristusa beastin.
+Muhto mis lea unnán dokumentašuvdna das movt gielladilli lea dál dáin ealáhusain.
+Muhto mon bisun álo du luhtte, don leat dohppen mu olgeš gieđa.
+Muhto muhtumin dat ii mana badjel, dehe sakŋida ja spiiddista nu olu ahte olmmoš jođánit háliida dahkat juoidá dasa.
+Muhto muhtumin sáhttá dáhpáhuvvat ahte apotehka lea oastán sisa stuora meari áigodaga diŋgga.
+Muhto muitet maiddái ahte dát beaivi lea ollu olbmuid máŋggaid jagiid rahčamušaid boađus daid friijavuođaid ja vuoigatvuođaid ovddas mat mis leat dál.
+Muhto mun lohpidan ahte mii áigut vuosttaldit go dárbbašuvvo.
+MUHTO MUS HAN II LEAT MIHKKIGE MAID BIJAN CV:II! Go olmmoš lea nuorra de ii leat nu ollu bargo- ja oahppovásáhusat maid bidjá CV:ii, danin ollusat čállet dušše bargo ohcama CV haga.
+Muhto ođasmahttin maid vuhtto ságain, lávlluin ja rohkosis.
+Muhto olles Norga lea čuvvon din.
+Muhto olmmoš maid darvána geavaheapmái, šaddá dáhpin borgguhit.
+Muhto sáhttá addit feberavuolidan dálkasa jus mánná veadjá fuomášahtti heajuid febera dihte, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, biehku, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes.
+Muhto Sámedikki oaidnu lea ahte mii eat goassege ovdán dáid váttisvuođaiguin jus eat duostta daid váldit ovdan, dadjá Larsen.
+Muhto sivvan sáhttá leahkit ahte váldá muhtin dálkasa, ovdamearkka dihte antibiotihka, mii goddá daid ávkkálaš baktearaid mat dábálaččat leat vuolledábiin nu ahte guoppar sáhttá álgit.
+Muhto skuvllas lea geatnegasvuohta láhčit dili nu ahte buot váhnemat sáhttet Ovdánanságastallama bovdehus ferte sáddejuvvot ruovttuide buori áiggis.
+Muhto soai eaba dovdán su, dasgo sudno čalmmit ledje dego dahppojuvvon.
+Muhto son ii ballan.
+Muhto stuorámus doarru lea leamaš skuvllas.
+Muhto velá juohke vuoktačalbmi din oaivvis lea lohkkojuvvon.
+Muhto vel davvisámegiellage čilgejuvvo áitojuvvon giellan riikkaidgaskasaš oktavuođain.
+Muhtumat bidjet maiddái sivila dilii.
+Muhtumat fas váibet, heaŋgájit ollesolbmuin ja čirrot eanet go ovdal.
+Muhtumat háliidit sirret girkolaš musihka ii-girkolaš musihkas.
+Muhtumat lasihit vel ahte
+Muhtumat leat nu lihkoš ahte sis leat áhkut ja ádját geaiguin besset juohkit vásáhusaid.
+Muhtumat leat vásihan ahte sii ožžot buhtadusa nuppi ortnegis, ja nuppis eai.
+Muhtumiin guđđojuvvo PSA-iskkus jus leat gožžaráhkováivvit man doavttir eahpida boahtit prostátas, ovdamearkka dihte jus dávjá dárbbaha mannat cissame seamma áigge go cirggas lea headju.
+Muhtumiin sáhttá dovdot ahte eahpelihkostuvai daningo ii lean dakkár go lei vuordán.
+Muhtumin berre dát fáddá geavahuvvot oppalaš dásis danne go ferte vuhtiiváldit ovttaskas ohppiid.
+Muhtumin čuožžilit beroštupmeriiddut mánáid gaskkas stoagadettiin
+Muhtumin dat lassána ja dalle dat sáhttá váivvidit.
+Muhtumin dat lassána ja dalle dat sáhttá váivvidit.
+Muhtumin dat váikkuha eallimii nu olu ahte oažžu heajut iešdovddu ja geahččala garvit dilálašvuođaid gos deaivá daid geat givssidit.
+Muhtumin dat vuolgá das ahte ii dovdda iežas gearggusin, ahte lea ila nuorra dehe dat ii heive ovttaskasa eallimii juste dalle.
+Muhtumindovdat iežas lossesvuođa, surolažžan, leaboheapmin dehe dovdat doaivvuhisvuođa lea lunddolaš oassi eallimis.
+Muhtumin ferte álggos oktavuohta eananeaiggádiin váldot.
+Muhtumin gevto sátni áŧestus go olmmoš dovdá juoga lea váivi.
+Muhtumin gohčoduvvo p-pillar beaivvi-maŋŋel-pillarin.
+Muhtumin lea álkimus addit juhkosa deadjabasttiin ja addit una meriid dávjá.
+Muhtumin lea Ipmilbálvalus maiddái maŋŋágaskabeaivve-.
+Muhtumin leat máŋga seammaárvosaš molssaeavttu dálkasii.
+- Muhtumin mii nuorra sápmelaččat gártat dakkár dillái ahte eat dieđe maid galgat vástidit ja boađus lea ahte mii šaddat olle álbmoga ovddasteaddjin.
+Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta
+Muhtumin oažžu maid antibiotihkatableahta mielde ruoktot vai beassá váldit moadde diimmu maŋŋel dutkama.
+Muhtumin oažžu maid mielde antibiotihkatableahta ruoktot vai sáhttá váldit moadde diimmu maŋŋel.
+Muhtumin olmmoš diehtá manin oažžu áŧestusa.
+Muhtumin olmmoš oažžu ihttomiid cinnebaksamiidda ja buođggaide.
+Muhtumin sáhttá gullat sáni duohtatmeahttun das gii leat anašan.
+Muhtumin sáhttá seallaiskkus leahkit oassi gynekologalaš dutkamis jus leat ovdamearkka dihte vardinheađuštus, muhto dalle soaitá maid leahkit buorre dilálašvuohta guođđit screeneniskosa.
+Muhtumin sáhttet leat sivat manne dušše oahpaheaddji ja váhnemat fertešedje sierranassii ságastallat ovttas. Dan sii ovdagihtii šiehtadit.
+Muhtumin soaitá dovdat iežas duđalažžan dehe bággejuvvon anašit vaikko ii soaitte riekta ieš háliidit dehe ii dovdda iežas válmmasin.
+Muhtumin soaitá du lagamus dárbbahit dieđu du divššus.
+Muhtumin soaitá mánná álkibut oažžut alccesat eará juhkosa.
+Muhtumin soaitá vehá vardit maŋŋel muhto dat ii leat váralaš.
+Muhtumin soitet muhtimat jáhkkit ahte olmmoš lea muhtin ládje sorjavaš makkár seksuálalaš mieđisvuohta olbmoš lea.
+Muhtun áibbas guovddáš giellavuoigatvuođat fertejit guoskat olles riikii.
+Muhtun álgoálbmotjoavkkuide lea ođđaáigásaš searvevuođaid ovdáneapmi leamašan diehttelassan, ja earáide lea servodatrievdan dagahan čoavddekeahtes váttisvuođaid ja leat vásihan ahte eai hálddaš ođđa áiggi.
+Muhtun báikkiin lea oahpahus vahkkubeivviid, juohke vahku dahje juohke nubbi vahku.
+Muhtun báikkit ges leat vahkkoloahpadeaivvadeamit, ja earát ges mannet leirii.
+Muhtun beaivve boahtteáiggis galgá Jesus boahtit ruovttoluotta máilmmi gonagassan.
+Muhtun dáhpáhusain máksojuvvo lassebálká dakkár máhtu geažil.
+Muhtun dáhpáhusain sáhttet maiddái báikkálaš dilálašvuođat lea dakkárat, ahte stuorát skuvla sáhtášii addit buoret fálaldaga sámegielas.
+Muhtun dáiddárat ja dáidagat mat leat Sámediggeviesus:
+Muhtun doaimmat sáhttet ovttaskas ohppiid movttiidahttit oahppat.
+Muhtun doallit eai leat gártadan vieruiduvvan vuoigatvuođa iežaset ođđa guovlluide.
+Muhtun gielddain leat dattetge vuođusealáhusat laskan, nugo Divttasvuonas, Fálesnuoris, Ivggus ja Unjárggas.
+Muhtun girkoviesuin lea dušše ruossa, alit duogážiin.
+Muhtun guovlluin lea skuvla áidna báiki gos sámegiella geavahuvvo.
+Muhtun guovlluin spedjet nu ollu ahte dat áitá boazodoalu ceavzima.
+Muhtun háviid ferte dušše dohkkehit ahte šaddá eambbo diehtojuohkin go ságastallan.
+• Muhtun háviid háliidivččiimet ságastallat dakkár áššiid birra maid mánát
+Muhtun kultuvrrain eai leat hárjánan deaivvadit skuvllain, ja váhnemat dovdet iežaset oahpaheaddji vuollásažžan.
+Muhtun mánáin sáhttet leat erenoamáš váttisvuođat fágaid dáfus, ja earáin gis váttisvuođat doaibmat sosiálalaččat.
+Muhtun mánuid geažis riegáda mánná gii šaddá norgalaš nummir vihtta miljovdna.
+Muhtun mearrádusat leat erenoamážit gielddaid várás, ja muhtumat fas gustojit maiddái stáhtalaš ja guvllolaš eiseválddiide.
+Muhtun mearrádusat leat ráddjejuvvon sámegiela hálddašanguvlui, ja muhtun mearrádusain fas eai leat dakkár geográfalaš ráddjejumit.
+Muhtun oahppit ohppet buoremusat humadettiin, earát ges rumašlihkademiin.
+Muhtun ohppiide dáidá leat váttisin oainnuideaset ovdanbuktit.
+Muhtun ohppiide sáhttá leat doarvái go gávdnet ovtta ákka teavsttas.
+Muhtun ohppiide sáhttá leat hástaleaddjin gávdnamis mii doaimma váldooassi lea.
+Muhtun ohppiide sáhttá leat hástaleaddjin gávdnat mii ášši váldosisdoallun lea ja dan bájuhit njálmmálaččat.
+Muhtun ohppiide sáhttá leat hástaleaddjin go šaddet válljet galget go ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta.
+Muhtun sajiin leat ovddeš olbmuid luottat čielgaseappot ja riggáseappot go eará sajiin.
+Muhtun sámi guovlluin sámegiella lea beaivválaš gulahallangiella.
+Muhtun skuvllain dollet ain ovdánanságastallamiid eahketbeaivve dahje eahkedis, muhto eanet ahte eanet skuvllat geahččalit doallat ságastallamiid beaivet.
+Muhtun suohkanat dáin guovlluin leat mielde sámegiela hálddašanguovllus.
+Muhtun váhnemiid oaivilat dasa ahte geat galggašedje oassálastit ságastallamis:
+Muhtun vánhemat eai dattetge hálddaš sámegiela eaige dan geažil sáhte oahpahit mánáidasaset sámegiela eatnigiellan.
+Muitalehket ahte dagut mat čuhcet earáide, leat dohkketmeahttumat, ja deattuhehket ahte buohkain lea ovddasvástádus dasa ahte buot mánáin lea buorre dilli mánáidgárddis.
+Muital guovddáš doahpagiid nugo eadni, áhčči, viellja, oabbá, áhkku, áddjá, muoŧŧá / goaski / siessá ja eanu / čeahci / eahki ja huma dáid birra ohppiiguin.
+Muital iešguđet árvvuid erohusaid, ja manin iešguđetlágan árvvut na sáhttet ilbmat beroškeahttá oainnu.
+muitalit álkes rehkenastimiid, valuhta ja mihttoovttadagaid birra gulahaladettiin árgabeaidilis
+muitalit, čilget, ráhkkanit logaldallamii, geardduhit, báddet, njálmmálaččat dulkot, jitnosit lohkat, guldalit, muitalit eará oahppái, válddahit, ovdanbuktit, digaštallat ja earáid hástalit
+muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid birra
+muitalit eará eamiálbmogiid luondduriggodatgeavaheami birra
+muitalit eará sámegielaid iešvuođaid birra
+muitalit elliid birra, digaštallat elliid birgejumi birra ja earuhit oaiviliid ja fakta
+muitalit giellaguovlluid birra Sámis
+Muitalit givssideamis
+muitalit gulahallanvugiid birra ja movt gielalaš ja kultuvrralaš girjáivuohta váikkuha gulahallamii
+Muitalit iežaset birra Divtte ohppiid njálmmálaččat muitalit iežaset birra, bearraša birra ja eará lagas fulkkiid.
+muitalit iežas jurdagiid ja oaiviliid deaivvadettiin eaŋgalsgiel girjjálašvuođain ja mánáidkultuvrrain
+muitalit iežas mielamiel girjjiid ja girječálliid birra ja ákkastallat girjeválljemiiddis
+Muitalit iežas seksuálalaš mieđisvuođas
+muitalit juoidá iežas ja earáid birra sámegillii
+muitalit, lávlut, juoigat ja/dahje hupmat iežas ja earáid biebmoelliid ja ávkeelliid birra
+muitalit man guvlui mii lohkat ja čállit ja ságastallat čállinmálliid birra eará sajiin máilmmis
+muitalit mo iežas mielas leat eaŋgalsgiel riimmat, hoahkamat, lávlagat, máidnasat ja muitalusat
+muitalit movt njálmmálaš giella earrána čálalaš gielas
+muitalit muhtun iešvuođaid sámegiela suopmaniin ja sosioleavttain
+Muital ja čilge manin.
+Muital ja ságastala singuin mihttomeriid birra.
+Muital mii lea buorre, ja šiehtat ohppiiguin mainna šaddet eanet bargat.
+Muital oahppái mii sus dađistaga vurdojuvvo, omd. ahte oahppi guovtti vahku geahčen galgá máhttit dihto sániid ja doahpagiid sohkačujuhusaid oktavuođas.
+Muital ohppiide ahte áigumuššan lea atnit bohtosiid oaidnin dihtii man muttus sii leat, nu ahte sáhtát sin veahkehit ovddasguvlui.
+Muital ohppiide makkár sánit ohppiin leat sátnebáŋkkus ja maiddái ođđa sánit mat leat vurkejuvvon vuorkái ođđa tearbmaráhkadanvuogi mielde.
+Muital ohppiide mo galget vástidit iešguđet bargamušaid, maid galget dahkat jus eai ádde muhtin bargamuša, ja man guhkes áigi lea geahččaleapmái.
+Muitalusat Jesusa birra gávdnojit Biibbalis njealji evangeliumas.
+Muitalus maid oahppi lea čállán, sáhttá maid geavahuvvot jus dat deavdá oahppanulbmiliid gáibádusaid.
+Muitot ja giitot das maid don addet NN:a bokte.
+Muittát go máhtajeddjiid namaid?
+Muitte oažžut čálalaš bargošiehtadusa mas bargoáiggit, bálká ja luopmu lea heivehuvvon. Dus lea vuoigatvuohta váldit geasseluomu.
+muittuhussan Ipmila fuolahusa ja ráhkisvuođa attáldaga birra.
+Muitun olles eallimii.
+- Mu mielas dát doaibmabijut leat hui deaŧalaččat, ja lea maid lávki dan guvlui ahte ásahit boahttevaš sámi dearvvašvuođapárkka mii ođđaáiggi teknologiijain sáhttá fállat spesialiserejuvvon dearvvašvuođabálvalusaid iežas báikkálaš guovllu olggobeallái ja Norgga olggobeallái dárbbu mielde, deattuha Olsen.
+- Mu mielas heive bures almmuhit dan juste dál go lea EuroPride ávvudeapmi Oslos.
+- Mu mielas lea boastut ja dohkkemeahttun addit lobi dakkár ruvkedoibmii lea plánejuvvon Nussiris ja Gumppenjunis.
+mu, muhto somá gal maid lei!
+Mun áiggun diehtit eambbo! Don sáhtát lohkat eambbo earenoamášpedagogalaš veahki birra dán báikkis: www.udir.no/tidliginnsats ja www.fug.no.
+Mun áiggun erenoamážit rámidit min unnitlogu álbmogiid ovddasteddjiid barggu maid sii barget árvvusatnima ovddas.
+Mun áinnas galledan boares sámi bassi báikkiid.
+Mun ávžžuhan buohkaid doaibmat digitála ránnjááhkkun.
+Mun bovden eiseválddiid ođđa ságastallamiidda, ja guoibmevuhtii, lasihandihti sámi eallima ja sámi iešmearrideapmái ođđa hámiid.
+Mun danne lean ilus go buorit prošeavttat álggahuvvojit mat ráhkadit eanet ođđa joregiid dáid sámegielaid várás. Nu cealká sámeáššiid stáhtačálli, Raimo Valle.
+Mun dárbbašan veahki ipmirdit dán sáni mearkkašumi:
+Mun dávjá jurddahalan min máttarmáttuid mat bohte dáidda báikkiide.
+Mun dieđán ahte ollugat vásihit dan, ahte eai beasa geavahit iežaset vuoigatvuođa sámástit go sis lea dahkamuš almmolaš hálddahusain ja dearvvasvuođalágádusain - dannego ii oktage sáhte sin bálvalit sámegillii.
+Mun dieđán ahte sámit ollu barggu dahket nannen dihtii sámgiela sihke bearrašiin, báikegottiin, mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas, sámi giella- ja kulturguovddážiin, ja sámi organisašuvnnain ja ásahusain.
+Mun dieđán maid dát sátni mearkkaša:
+Mun dieđán sáni mearkkašumi.
+Mun doaivvun ahte dieđan sáni mearkkašumi.
+Mun doaivvun ahte dovdan dán sáni mearkkašumi:
+- Mun gal ádden ahte muhtumat atnet dán vuoigatmeahttumin, lohká stáhtaráđđi.
+- Mun giittán lávdegotti barggu ovddas.
+- Mun háliidan dadjat ahte sámi kultur- ja valáštallaneallimis lea buorre boahtteáigi go ledje nu ollu ohccit ja buorre kvalitehta.
+- Mun háliidan sávvat lihku proavásii Olav Øygard:ii go lea nammaduvvon ođđa bismanDavvi-Hålogalándda bismagottis, dadjá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
+Mun human dáiddáriid birra.
+Mu niehkun lea dakkár boahtteáigi mas nuorat álkit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela dainna oadjebasvuođain ahte maiddái sámegiella lea ealli giellan máilmmis.
+- Mun illudan vuđolaččat geahčadit daid doaibmabijuid maid raporta evttoha ja vuorddán konstruktiivva gulahallama ja ovttasbarggu ráđđehusain iešguđet doaibmabijuid čuovvoleami ja čađaheami oktavuođas.
+Mun ipmirdan sáni go gulan dahje logan dan
+Mun jáhkán ahte maiddái bohte dalle go ledje giitevaččat, ahte háliidedje muitalit go irgi / moarsi ja váhnemat ledje mieđihan, go mánná lei riegádan, go buohcci lei dearvvasmuvvan ja go luonddus lei valljivuohta.
+Mun lean danin hui duhtavaš go 10 miljovnna ruvnno sturrosaš giellaáŋgiruššandoarjagis lea árvaluvvon ráddjet 4,7 miljovnna ruvnno Divvunprošektii ásahit doaibma- ja ovdánahttinorganisašuvnna, lohka stáhtaráđđi Rigmor Aasrud.
+Mun lean - dan olis go lean Norggas Sámedikki presideanta ja Sámi parlamentáralaš ráđi presideanta - hui rámis go sámiid riikkaidgaskasaš ovddasteaddji dán proseassas lea nammaduvvon doaibmat dán deaŧalaš ja historjjálaš posišuvnnas, dadjá Egil Olli loahpas.
+Mun lean duhtavaš, go Sámediggái sirdet vel 1 miljovnna kruvnno 2012, stáhtaráđđi Rigmor Aasrud dadjala.
+- Mun lean hui duhtavaš dainna, ahte mii leat dál ovddidan proposišuvnna, mas árvalit girkolága rievdadeami ja demokratiijaođastusa árvvoštallama, stáhtaráđđi Aasrud dadjala.
+Mun lean ilus fylkkamánni giellabarggu áŋgiruššama, ja bargamis oažžut sajádagaid gos åarjel- ja julevsámegiella geavahuvvo.
+Mun lean ilus go mii oažžut searvat olbmuid geain lea buorre gelbbolašvuohta ja sierralágan vásihusat dán barggus, dadjá Sanner.
+Mun lean máilmmi čuovggas, cealká Jesus
+Mun lean oadjebas dasa ahte dan mii nagodat.
+- Mun lean rámis dan barggu geažil maid sámi museat čađahit uhccán resurssaiguin.
+Mun máhtán atnit ođđa sánit.
+Mun máhtán čállit muitalusa mas lea bajilčála, álgu, dáhpáhus ja loahppa.
+Mun máhtán čállit stuora ovdabustáva namaide ja mearkkaid ma��ŋel.
+Mun máhtán čállit teavstta govaide mat čájehit suidnen barggu.
+Mun máhtán čállit vuorrodajaldagaid rollaspellui.
+Mun máhtán čilget báikenama maid lean válljen.
+Mun máhtán čilget lea go báikenamma eanadat vai čázádat.
+Mun máhtán čilget maid báikenama iešguđet lađđasat muitalit báikki birra.
+Mun máhtán čilget maid namahus muitala.
+Mun máhtán čilget sáni mearkkašumi
+Mun máhtán geavahit čuoggá ja jearaldatmearkka.
+Mun máhtán govahallat makkár eanadat dahje čázádat lea oaidnit.
+Mun máhtán hupmat árbevirolaš ealáhusa birra mainna leat bargan.
+Mun máhtán hupmat beaivválaš dilálašvuođaid birra.
+Mun máhtán jearrat gážaldagai gámasuidnema birra.
+Mun máhtán muitalit gámasuidnenbarggu birra.
+Mun máhtán muitalit makkár lađđasat / oasit báikenamas leat.
+Mun máhtán muitalit mii lea oktasaš báikkiin main lea seamma eanadatnamahus
+Mun máhtán olles cealkagiid čállit.
+Mun máhtán ovdamearkan muitalit eará báikenamaid mat lunddolaččat gullet oktii dáinna báikenamain.
+Mun máhtán plánet muitalusa go geavahan jurddakárta.
+Mun máhtán ságastallat gámasuinniid birra go geahčan govaid.
+Mun máhtán sániid mat gullet sámegielat lohkan- ja rehkenastinvuohkái.
+Mun máhtán vástidit gámasuidnema birra gžaldagaid.
+Mun máhtán vuorrodajaldagaid ja čađahan rollaspealu njálmmálaš vuorroságastallamin.
+Mun mearkkašan ahte don dávjá válddát atnui ođđa sániid ja dajaldagaid.
+Munnje lea addojuvvonbuot fápmu almmis ja eatnama alde.
+Munnje lei illun searvat geigendáhpáhussii, dadjá várrepresideanta Laila Susanne Vars
+- Mun sávan, ahte mii leat bidjan vuođu dasa, ahte Norgga girku - maiddái máŋggakultuvrralaš ja máŋgga oskku fátmmasteaddji Norggas - sáhttá leat rabas ja ovttaidahtti álbmotgirku, Aasrud dadjala.
+- Mun sávan buori ja ávkkálaš digaštallama dievasčoahkkimis, ja sávan buohkaide bures boahtima guldalit ságastallama, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma loahpas.
+Mun sávan dát bohtá buorrin ja ahte fitnodagaid vuovdin lassána, dadje sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+muosáhit ja dovdat giela luđiid, lávlagiid, sálmmaid, álkis muitalusaid, máidnasiid, govaid, spealuid, tv-prográmmaid ja digitála reaidduid bokte
+muosáhit ja muitalit drámá- ja teáhterčájáhusain
+Museain lea deaŧalaš rolla min oktasaš kulturárbbi hálddašeamis ja danne lea šállošahtti go museat vuoittahallet dáža museaid ektui, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Musihkas lea juoiganbádji okta ovdamearka.
+- Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide?
+Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide?
+Mus lea buorre sátneriggodat.
+Mus lea gáržžes sátneriggodat.
+Mus lea hui stuorra jáhkku dasa ahte gelbbolaš bargit mat ovttas barget ulbmillaččat ja systemáhtalaččat, sáhttet addit mánáide oadjebas, buori ja somás mánnávuođa mánáidgárddi searvevuođas.
+Mus lea ipmárdus ahte muhtimat háliidit vajálduhttit ja čiehkat eret.
+Mus lea ruovttueksámen maid galggan addit sisa.
+Mu veahkki boahtá Hearrás, almmi ja eatnama sivdnideaddjis.
+Naba suovva mii loktana árranis?
+Ná dat dáhpáhuvvá
+Ná dat doaibmá
+nadieđut dárbbahuvvojit go galgá geahččaluvvot galgágo studeanta giddejuvvot allaskuvla
+Ná doaibmá allagolloráhppa
+Ná don bijat kondoma ovdamearkka dihte cihppii dehe dildui:
+NæringsNM:s oidno ahte eanaš sámi gielddain ollislaččat ii leat nu buorre ovdáneapmi.
+Nagodan go ovdanbuktit jurddašeami dan ektui ahte leago dát fidnu relevántan munnje?
+Nagoya protokolla deattuha ahte lea lagas oktavuohta gaskal genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid danin go álgoálbmogat daid oamastit.
+Nagoya protokolla lea dehálaš sámiide danin go dat dohkkeha ja áimmahuššá sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid genehtalaš valljodagaide ja árbedieđuide mat gullet genehtalaš valljodagaide, dás maiddái ahte maiddái álgoálbmogat galget beassat ávkkástallat daid ovdamuniid maid genehtalaš valljodagaid ávkkástallan mielddisbuktá.
+Nagoya protokolla mudde dábuhanvejolašvuođa genehtalaš resurssaide ja dákkár resurssaid ávkkástallama ovdamuniid vuoiggalaš juogadeami.
+Nagoya protokolla sisdoallu ja hápmi lea nu dehálaš sámiid vuoigatvuođaide ahte stáhtat, ovttasráđiid Sámedikkiiguin, fertejit árvvoštallat movt dat sáhttá implementerejuvvot ja láhkavuođđuduvvot dálá lágaid rievdadeames ja mearrideames ođđa lágaid árbedieđuid birra.
+Náitalit lea nubbi nuppis duođain beroštit, ráhkisvuođa attáldaga ja gohččosa dovddiidit ja ovttas ovddidit buorre servodaga.
+Náittosbárran eallit lea luohttámušas ja gaskasaš gudnejahttojumis eallit čuvges ja sevdnjes beivviin.
+* náittoslihtu nannen
+Ná jerret váhnemat.
+Na, juohke sajis.
+Ná láhčá vuođu eallinagi oahppamii.
+Ná lea leamaš guhkká.
+Nállevealahankomitea celkkii earret eará Norgga Ráđđehusa finnmárkkuláhka evttohussii ahte ballá das ahte láhkaevttohus mealgat unnida sámi stivrema ja mearrádusválddi eatnamiid ja luondduriggodagaid ektui Finnmárkku fylkkas.
+Nállu čađamihttu lea moadde millimettara.
+Nálus lea lihtti mii jođánit čuggejuvvo ovdaraksii ja mii dievvá ovdaraksagođđosiin.
+namahit ja válddahit olbmo rupmašis muhtun olgguldas ja siskkáldas osiid doaimmaid
+Namma: Ahki: Gii mun lean: Iešvuohta / luondu: Sohkavuohta / bargoolmmái / bargoveahkki / eará gaskavuohta:
+Namma: Dahton: Ceahkki:
+Namma: Dahton:
+nammadit bearráigeahčči jus stivra váilo
+ Nammadit sámi almmolaš lávdegotti mii čielggada lágaid, válddi, rámmaeavttuid ja
+Namma ja čujuhus
+Namma- ja sohkaspeallu heive maiddái bures boarráset ohppiide geat sáhttet oažžut viiddiduvvon sisdoalu, omd. fitnuid ja astoáiggeberoštumiid birra jna..
+Nammakonsuleantabálvalus
+Nammakonsuleanttain lea ovddasvástádus davvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela guovlluin.
+Nammakonsuleanttain leat fágalaš ovddasvástádus rávvet makkár čállinvugiid galgá evttohit geavahit almmolaš oktavuođas.
+Namma muitala ahte Jesus lea Ipmila bárdni.
+namuhit beivviid, mánuid ja álkes tiibmameriid
+Nana áŋgiruššamat kultuvrras, gielas ja riikkaidgaskasaš barggus
+Nanaguoddevaš ovdáneami ovddas mii sihkkarastá sámiid ja eará álgoálbmogiid kultuvrraid ávnnaslaš vuođu.
+Nana guovttegielat oahpahusmodealla vuođđun vuolgá juo mánáidgárddis.
+nana ja máŋggabealat ealáhusdoaimmat
+Nannejuvvon unnitlogosuodji mii otne guoská
+nannen dihte daid nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ja
+Nannen dihte sátnegovaid de sáhttet oahppit sárgut govaid dahje liibmet govaid mat govvidit sániid.
+Nannen dihtii fágaidrasttideaddji spesialistalaš divššus fálaldaga gárrenmirkkuide darvánan olbmuide, de jahkái 2009 juolluduvvui 375 000 ruvnnu ja jahkái 2010 500 000 ruvnnu Dearvvasvuohta Finnmárku dearvvasvuođafitnodahkii Finnmárkku klinihkkii, vai das lea guvllolaš doaibma sámi álbmoga várás.
+Nannen dihtii vuođđogálggaid visot fágain, de lea ávkkálaš ahte oahpaheaddjijoavku daid cehkiin mat čađahit geahččalemiid, ovttas analyserejit ja digaštallet geahččalemiid bohtosiid.
+Nanne ovttasbarggu
+Nanne ovttasbarggu oktasaččat ávkkálaš organisašuvnnaiguin dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis - regjeringen.no
+Nanne sin juohke beaivve eallit sudno lohpádusaid mielde.
+Nannet boazodoalu ealáhussan ja buoridit árvoháhkama ealáhusas
+• nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámu ja
+Nannet oahpahusa davvi-, julev- ja oarjilsámegielas ja - gillii buot dásiin
+nannet riikkalaš unnitloguid iešmearrideami ja váikkuhanmáŧolašvuođaid
+ Nannet sámegiel tearbmaráhkadanbarggu
+Nannet sámi fálaldaga Oslos.
+Nannet sámigiela vai dávjjibut gullo ja oidno árgabeaivvis
+• Nannet teáhtera, filmma, girjjálašvuođa ja girjegoasttideami sihke davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii
+nanosmahtášedje min beaivet, go idja boahtá ja go bajásčuožžileami iđit čuvggoda.
+nanosmahtášedje min beaivet, go idja boahtá ja go bajásčuožžileami iđit čuvggoda.
+Nanostahte min oskku, lasit min doaivvu ja nanne min ráhkisvuođa. Ámen.
+Nanu eallinbiras
+ Nanu oahpahusmodeallat sámegiel oahpahusas vuosttašgiellan
+Nanu Sámedikkiin lea buoret vejolašvuohta oaččuhit rievdadusaid.
+Ná oidnet váhnemat ahte bargit oidnet, beroštit ja áimmahuššet sin mánáid, ja sáhttá váikkuhit dasa ahte sii luhttet mánáidgárdái.
+Ná olu suohkanat ožžot
+Ná šaddá giella- ja kulturgealbu oassin álbmotoahpus ja lea veahkkin nannemin demokráhtalaš beroštumi ja servodatmiellahttovuođa.
+Ná sáhttá čilget Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš barggu Olles máilbmi.
+Ná sáhttá dilálašvuođa sirdit hupmanstašuvnnas hupmanstašuvdnii, ja ođđa dilit čuožžilit dárbbu mielde.
+Ná sáhttá girku doarjut du
+Ná sáhttá girku doarjut du - Svenska kyrkan - Om oss
+Ná sáhttet mánát ja ollesolbmot ovttas geahčča laddat, hukset ja ásahit málliid mat doibmet áiggi mielde.
+Našovnnalaš oskkuoahpahusplána, Ipmil addá - Mii juogadit, guoská buot gásttašuvvon mánáide ja nuoraide Norgga girkus, maiddái sámi.
+Našovnnalaš oskkuoahpahusplána, Ipmil addá
+Náššuvnnalaš duopmostuolu mearrádus 18. artihkkala goalmmát oasi mielde sáhttá fápmui biddjojuvvot váidi ruovtturiikkas seammá njuolggadusaid mielde go riekteválddálaš duopmu.
+Náššuvnnalaš strategiijat čilgejit čađaheami, ruhtadeami ja ovttasdoaibmama ovttasdoallanpolitihkain, iežá sániiguin EO:a doaibmabidjosiiguin ja foanddaiguin joksandihte guovlluguovdasašpolitihka ulbmiliid.
+Našunálastáhta Norga lea geatnegahttán iežas sihke rievttalaččat ja politihkalaččat suddjet ja ovddidit min giela danin go mii leat eamiálbmot.
+nášuvnnalaš giellapolitihkkii, muhto
+NAŠUVNNALAŠ LÁHKAMEARRÁDUSAT... 6 RIIKKAIDGASKASAŠ KONVENŠUVNNAT JA JULGGAŠTUSAT... 8 SÁMEDIKKI STIVRENDOKUMEANTA GIELA DÁFUS... 9
+Našuvnnalaš láhkamearrádusat
+nášuvnnalaš unnitlogogielaid šaddá molssaeaktun.
+Našuvnnalaš unnitlogugielat galget leat ealligiellan Ruoŧas.
+nášuvnnalaš unnitloguide.
+nášuvnnalaš unnitloguide, nannet sin
+Našuvnnalaš unnitloguid máŧolašvuođat váikkuheapmái ja oassálastimii galgá nannet, earret iežá galget eiseválddit ráđđidit singuin.
+Nášuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja
+Nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuohta
+nášuvnnalaš unnitlogut leat judálaččat, romat,
+Nationála boazodoallopolitihkka lea jagiid mielde rievdadan orohagaid ja čearuid guohtunguovlluid.
+- Nationála boraspirepolitihkka ferte vuhtiiváldit váikkuhusaid konvenšuvdnaguovllu boazodollui goappašiid riikkain, dadjá Jåma.
+NAV čađaha doaimmaidis bokte dađistaga buoret bohtosiid ja bargiid gelbbolašvuohta lea maid buorránan.
+Neahttabáiki addá mánáide ja nuoraide geaid agit leat 10 jagis 20 jahkái, vejolašvuođaid sáddet neahttabáikái iežaset teavsttaid.
+Neahttabáiki lea kristtalaš oskku ja sámi kultuvrra birra.
+Neahttabáikkis leat njeallje giela: lullisámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella ja dárogiella.
+Neahttaportála Ovttas.no lea lunddolaš báiki gosa sáhttá čohkket maiddái giellaguovddážiid materiálaid ja almmuhemiid.
+Neahttasiiddut Interneahtas gávdnat dieđuid iešguđet siidduin.
+neaktit rollaspealu njálmmálaš dialogain
+neaktit rollaspealu
+Neavvagat ja ovdamearkkat bargamis sámegiela nubbingiela oahppoplánain
+NIBR Álttás čađahii 2000:s geavaheaddjiiskkadeami guovttegielat bálvalusaid hárrái sámegiela hálddašanguovllus.
+Nidarosa bismagodderáđđi nammadii maid lullisámi girkoeallin lávdegotti.
+Niegadan dakkár boahtteáiggi birra mas sámi servodat ii adnojuvvo hehttehussan ovdáneapmái, muhto lea lunddolaš oassi min nationála ja dásseárvosaš ovttasleahkimis.
+Nieida gii mearrida
+Nieidan fuobmá dávjjimus ahte sus lea daningo sakŋida ja spiiddista cinneráiggis ja cinnebaksamiin.
+Nieiddaide gávdno maid billár, ng, vagitorium, man doalvu cinnái suorpmaiguin ja vuoiddas man cirgguha una plástacirgganasain.
+Nieiddat geat liikojit nieiddaide sáhttet gohčodit iežaset lesban dehe "flata ".
+Nieiddat sáhttet maid mannat nissonklinihkkii dehe gynekologii.
+Nie ohppet mánát morálalaš ovddasvástádusa.
+Nikotiidna, ávnnas mii lea sállejuvvon duhpáhis ja buktagiin mat veahkehit dan gii háliida heaitit borgguheamis ja nuskomis.
+Nikotiidna lea nu váralaš ahte jus oččolii nikotiinna njealji sigareahtas njuolga varrii jámálii.
+Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus.
+Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat (ca 2 sidor)
+Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat
+Nissonat geat leat badjel 30 ja 35 jagi ja geain leat eará seallarievdamat go geahppasepmosat, rávvejuvvo maid gynekologa dutkamii.
+Nissonat geat ovdal leat dikšojuvvon seallarievdamiid dihte sáhttet dárbbahit seallaiskkusdárkkástusaid maid maŋŋel 60 jagi.
+Nissonkommišuvnnas eai lean nu galle álgoálbmotnissona mielde, ja dušše soapmásis lei vejolašvuohta searvat, ja lei váikkuhanfápmu šiehtadallamiidda.
+Nissonolbmot leat guovddážis dán oktavuođas ja adnojuvvojit dávjá leamen deháleamos árbevieruid- ja giellaguoddit.
+Nisu guhte náitalii reahkain (inuihttalaš máinnas)
+njálmmálaččat atnit doahpagiid jahkodagaid, dáhtoniid, mánuid, jagi, dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja jahkodagaid siivvu birra
+Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Njálmmálaš gáldut - Jearahallat boazodolliid - Jearahallat eará olbmuid geat dovdet ealáhusa
+Njálmmálaš gálggaide gullá sihke máhttit guldalit ja máhttit hupmat ja máhttit árvvoštallat ságastallamiid osiid máŋggabealat ságastallandilálašvuođas.
+Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas mearkkaša geavahit njálmmálaš giela ságastallamiin ja eará njálmmálaš gulahallamis dađistaga deaivileappot ja eanet nyanserejuvvon vugiin.
+Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin luonddufágas lea guldalit ja ságastallat vásáhusaid ja dárkomiid ja máhttit ovdanbuktit ja ságaškuššat eanet ahte eanet kompleaksa fáttáid.
+Njálmmálaš gálggaid ovdáneapmái matematihkas vuolgá matematihka birra ságastallamis ja ovdána kompleaksa fágalaš fáttáid ovdanbuktimii ja ságaškuššamii.
+Njálmmálaš gálggat eaŋgalsgielfágas leat máhttit guldalit, hállat ja ovttasdoaibmat eaŋgalsgiela geavahusa bokte.
+Njálmmálaš gálggat luonddufágas leat guldalit, hállat ja ságastallat čilget, juohkit ja ovdánahttit máhtu luonddufágalaš sisdoaluin mii guoská dárkomiidda ja vásáhusaide.
+Njálmmálaš gálggat matematihkas mearkkašit duddjot matematihkkaáddejumi guldaleami, hállama ja ságastallama bokte.
+Njálmmálaš gulahallan
+Njálmmálaš gulahallan
+Njálmmálaš gulahallan
+Njálmmálaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Njálmmálaš gulahallan
+Njálmmálaš gulahallan váldooasis lea guldaleapmi ja hupman guovddážis.
+Njálmmálaš gulahallan-váldooasis lea sáhka áddet ja geavahit eaŋgalsgiela guldaleami, hállama ja ságastallama bokte, ja geavahit ulbmillaš gulahallanstrategiijaid.
+Njálmmálaš šiehtadallamis sáhttá gevahit buot dáid gielaid.
+Njealji riikkain main leat oalle iežálágan lágat, politihkka ja vuoruheamit.
+Njeallječiegaide 13-18 čállit iešguđet sámegielat báikenamaid.
+Njeallječiegaide 31-36 čállit astoáiggedoaimmaid.
+Njeallječiegaide 37-42 čállit su iešvuođaid.
+Njeallječiegaide 43-48 čállit sámegielat favorihttasániid.
+Njeallječiegaide, 7-12, čállit iešguđet agiid.
+Njeallje davimus fylkkasuohkanat, Finnmárku, Romsa, Nordlánda ja Davvi-Trøndelaga, gullet maiddai hálddašanguvlui.
+Njeallje prinsihpa leat dehálaččat oahppama árvvoštallanbarggus.
+Njeallje vuoruhuvvon suorggi
+Njieljie åålmeg-heamturh.
+Njoammun viidu earet eará go mánná ruvve čalmmiidis ja dasto váldá ájanasaid dehe gitta eará mánáide.
+Njoammunviidun unno maid jus mánná ii stoaga dainna geas lea nuorvu.
+Njunnespreijjet ja njunnegoaikkanasat lea heivehuvvon agi jelgii, mii almmuhuvvo báhkas.
+Njuolggadusaid lea departemeanta dohkkehan.
+Njuolggadusat fátmmastit davvi-, julev- ja lullisámi giellaguovlluid.
+Njuolggadusat mearriduvvo jit ja rutiin nat ásahuvvojit ovttas bargiiguin ja váhnemiiguin.
+Njuolggadus galgá nu áddejuvvot maŋimuš bálvalustiippaid dáfus, ahte ii oktage sáhte gáibidit daid sámegillii dakkár oktavuođain mat leat buohkaid várás, omd. dábálaš ipmilbálvalusas.
+Njuolggadus man mielde árvvoštallat ja deattuhit Finnmárkku sámi kultuvrra beroštumiid lea gustovaš maiddái eananeaiggáda minerálaid bággolonisteami oktavuođas.
+Njuolggodoarjagat sámi kulturbargoarenaide galget váikkuhit:
+Njuolggogeaidnu sámegielaid doaibmaplánii:
+Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána.
+Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána.
+Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi
+Njuolggoválggat
+Njuorat mánát
+Njuoravuopmi lea guohtunguovlu Giellasa (Gielas) boazoorohaga váste.
+Njuorjjonjunni lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun A ja B.
+Njuovvan- ja vuovdingoluid galgá boazoeaiggát máksit.
+NN ja NN.. Mii leat boahtán rohkadallat Ipmila buressivdnádusa dudnuide ja juogadit dudno ilu.
+Noaiddi atne maid gaskaoapmin ipmilfámuid ja olbmo gaskkas.
+Noaiddi doibmii gulai buorádallan, ja sus lei
+Noaidi Áthoš-Ánde girdá gáranasa hámis ja hástá Áigin Lávrra fárrui.
+Nordlándda buohcciviessu dieđiha ahte dulkonbálvalus doaibmá bures.
+Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Hedmárkku ja Hordalándda konfliktaráđiide maid guoská fáddádat.
+Nordlándda fylkkamánni áigu earret eará ovddidit márkosámi nuoraid giellaleairraid ovttasbarggus Ruoŧa beale Čohkkirasain.
+- Nordlándda fylkkamánni dahká ereliiggán mávssolaš barggu mátta- ja julevsámegiela ja - kultuvrra ovdii, ja lea váldán ovddasvástádusa ollu doaimmain, mat leat mielde Sámegiela doaibmaplánas, stáhtaráđđi Rigmor Aasrud cealká.
+Nordlándda fylkkamánni ja Sámeskuvlastivra Ruoŧas leat ovttas ráhkadan prošeaktaplána oarjilsámi giellaleairraid várás.
+- Nordlándda fylkkamánni lea dehálaš oasálaš sámegielaid doaibmaplána åarjel- ja julevsámegiela doaibmabijuid čađaheames.
+Nordlándda fylkkamánni lea ožžon lohpádussii 425 000 ruvnnu lullisámi giellaleairraide mat leat nuoraid várás guđet vázzet 6.-9. luohkáin ja geat oahpahallet lullisámegiela skuvllas.
+Nordlándda Fylkkamannis lea lulli- ja julevsámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus.
+Nordlándda fylkkamánnis lea ovddasvástádus oktiiheivehit åarjel- ja julevsámi giellaoahpahusa, ja bargá aktiivvalaččat nannemis ja seailluheames gielaid.
+Nordlándda fylkkasuohkan, fylkkagirjerádju jođiha neahttabáikki man namm lea www.skrivebua.no.
+Nordlándda fylkkasuohkan jođiha Dearvvasvuođadirektoráhta addin doarjagiin maiddái jearaldatsiiddu man namma lea "Klara Klok ", www.klara-klok.no.
+Nordlándda fylkkasuohkan lea máŋga jagi atnán stuorra ovddasvástádusa almmolaš diehtojuohkimis sámegillii nuoraide.
+Nordlándda fylkkasuohkan
+Nordlánddasge ožžot oahpahusa sámegielas (38 oahppis 23 ohppet davvisámegiela, 11 julevsámegiela ja 4 oarjilsámegiela), ja Oslos fas ledje jagi 2007 golbma oahppi guđet ohppe sámegiela, ja Akershusas okta oahppi.
+Nordlandsforskning ja Norut Alta leat Sámedikki, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta (OHD) ja Máhttodepartemeantta (MD) ovddas čađahan Sámi giellaiskkadeami 2012.
+Nord-Salten avis nammasaš aviissas leat odne julevsámegielalaš siiddut.
+Nordsamisk: HERMANSEN, JAN OLE.:
+Norga bijai ovdan iežas goalmmát raportta njukčamánus 2005.
+Norga ferte ain leat geatnegahtti šiehtadallamiid hoahpuheaddji.
+• Norga ferte buoridit julevsámegielas ja oarjilsámegielas oahpponeavvoráhkadeami ja dáid gielaid oahpaheaddjiid oahpahusa
+• Norga ferte sihkkarastit ahte sosiála- ja dearvvasvuođaásahusat mat leat sámi hálddašanguovllus, fállet bálvalusaid sámegillii
+Norga galgá doarjut ahte vuoigatvuođalaččat dákkár árbedieđuid suodjalanprográmmas galget leat álgoálbmotservodagat dahje báikegottit mat leat ovdánahttán (ja ovdánahttet) árbedieđuid.
+Norga galgá IGC - GRTKF bakte bargat dan badjelii ahte olahat seamma nana suodjaleami go mii Nagoya-protokolla dagaha, dás ahte vejolaš IGC - GRTKF bohtosat ollistit ja viiddidit Nagoya-protokolla daid surggiin maid ii namut dahje lea váilevaš.
+Norga galgá vuostálastit árvalusaid main daddjo ahte stáhta dahje eará váldeorgánat dat galget leat vuoigatvuođalaččat dahje ahte sii galget válljet geat vuoigatvuođalaččat leat.
+Norga lea láidesteaddjin dás.
+Norga lea ratifiseren dán konvenšuvnna, ja nappo lea ge geatnegahtton láhčit almmolaš bálvalusaid sámegillii suohkanlaš, fylkkasuohkanlaš ja eará almmolaš hálddašeamis.
+Norga lea vuolláičállán julggaštusa, ja Sámediggi oaidná dán julggaštusa rievttalaččat geatnegahttin Norgii.
+Norga lei nu lahka, vaikko leimmet oalle guhkkin.
+Norga oaččui vuođđolágas 1814:s ja oalle ollu iehčanasvuođa ja dalle álggahuvvui norgga našuvnna huksen.
+Norga sáhttá doarjut ahte dákkár suodjaleapmi galgá leat rievttálaš geatnegahttin: eaktun lea ahte čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon friddja oktasaš kulturárbbi ektui (public domain).
+Norgesglasset lea ohcanvuđot Norggakárta.
+Norgesglasset ođđa gáhppálat
+Norgga álbmot han čálii historjjá diimmá geasi.
+Norgga Álbmotmusea mearridii 2007:s ahte sámi dávviriid sáhttá doalvut ruovttoluotta Sámedikki hálddašeapmái.
+Norgga bealde gal upmisámegiella lea oalát jávkan.
+Norgga bealde hubmet davvisámegiela vuosttažettiin Finnmárkku ja Romssa fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenáši suohkaniin Nordlánddas. Davvisámegiella juhkkojuvvo njealji váldonsuopmanjoavkkuide.
+Norgga bealde lea bihtánsámi giellaguovlu lea davvin Sáltovuona rájes luksa gitta Ruovatvuona rádjai, ja fátmmasta Báidár, Sálat, Oarjelij-Bájdár, Meløy, Rávda, oasi Bådåddjo ja Fuosku suohkaniin.
+Norgga bealde Sámediggi lea ožžon ovddasvástádusa das ahte jođihit proseassa ja háliida danne gulahallat guoskevaš orohagaiguin sihkkarastin dihtii buoremus proseassa barggus.
+Norgga beale sámediggi lea jođihan barggu.
+- Norgga beale Sámedikkis lea ovddasvástádus jođihit proseassa ja sávvá danne beassat gulahallat guoskevaš orohagaiguin vai bargui sihkkarastojuvvošii buoremus vejolaš proseassa.
+Norgga biibbalsearvái ain juolluduvvojit doarjagat.
+Norgga eiseválddit eai dattetge sáhte sirdit alddiineaset Sámediggái bajimuš ovddasvástádusa sámegielas.
+Norgga eiseválddit regulerejedje maiddái čavga vejolašvuođa bargat eanadoaluin.
+Norgga evttohuslista
+Norgga filbmapolitihkka galgá leat veahkkin seailluheamen ja ovddideamen sámi kultuvrra.
+Norgga girku historjjálaš láhkaođastus - regjeringen.no
+Norgga girku lea dovddastan ahte kristtalašvuođa ovddideapmi Sámis dáhpáhuvai assimileren- ja koloniserenhistorjjá rámma siskkobealde, mas ráđđejeaddjin lei "kristtalašvuohta dárogilliiš.
+Norgga girku oskkuoahpahusođastusa bokte lea sámi oskkuoahpahus ožžon govddit saji ja ovdanáhttinvejolašvuođaid. Ođastus lea addán
+NORGGA GIRKU
+Norgga girku Sámi girkoráđđi lea Girkočoahkkima sámi girkoeallinorgána mii galgá ovddidit, gáhttet ja ovttastahttit Norgga girku sámi girkoeallima.
+Norgga ja Ruoŧa bealde Sámedikkit leat ovttas Ruoŧta Sámiid Riikkaservviin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ožžon bargun Nogga ja Ruođa ráđđehusain bargat viidáseappot Norgga-Ruoŧa boazodoallokonvenšuvnnain.
+Norgga ja Ruoŧa gaskasaš konvenšuvnnas rádjerasttideaddji boazodoalu birra leat mearrádusat das mot boazoguohtun badjel riikkaráji galgá dáhpáhuvvat.
+Norgga kulturindeaksa addá jahkásaš visogova kulturfálaldagain ja kulturdoaimmain Norgga gielddain, regiovnnain ja fylkkain.
+Norgga kulturindeaksa
+Norgga kulturindeavssa prošeaktajođiheaddji lea Bård Kleppe.
+Norgga njealját raporta gárvánii geasset 2008.
+Norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdnabarggu oktavuođas bovde sámediggeráđđi dál guoskevaš ealáhusaktevrraid gulahallamii.
+Norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdnabarggu oktavuođas bovde sámediggeráđđi dál guoskevaš ealáhusaktevrraid gulahallamii.
+Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna / Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna
+Norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna vuolláičállojuvvui 2009:s Norgga ja Ruoŧa gaskka, ja dál plánejit Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat dohkkehit konvenšuvnna lagaš boahtteáiggis.
+Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna bargojoavku geigii njukčamánu 21. b. iežas Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna rievdadusevttohusa Norgga eanandoallo- ja biebmoministarii Sylvi Listhaugii ja Ruoŧa báikegoddeministarii Eskil Erlandssonii.
+Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna vuolláičálle Norga ja Ruoŧŧa vuosttaš geardde jagis 2005, muhto garra duhtameahttunvuođa geažil sápmelaččaid bealis, ii leat konvenšuvdna nannejuvvon.
+Norgga-ruoŧa dárkkistangoddi
+Norgga-ruoŧa dárkkistangotti áššegieđahallan
+Norgga-ruoŧa guohtunlávdegotti áššegieđahallan
+Norgga-ruoŧa guohtunlávdegotti ja Norgga-ruoŧa dárkkistangotti oktasaš mearrádusat
+Norgga sámedikkis lea giellastivra mii lea giellafágalaš áššiin Sámediggeráđi rávvejeaddji orgána.
+Norgga sámiid dilli lea okta fáttáin mii erenoamážit čuvgejuvvo dalle go ON...
+Norgga sáttagottis lea son deattuhan álgoálbmotnissoniid hástalusaid dan oktavuođas ahte bissehit veahkaválddálašvuođa nissoniid vuostá.
+Norggas bihtánsámit leat unna jovkkoš ja bihtánsámi giella ja kultuvra lea lossa deattu vuolde.
+Norgga šiehtadallansáttagotti jođiha Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta ja sáttatgottis leat maiddái ovddasteaddjit Olgoriikkadepartemeantas ja Sámedikkis.
+Norggas julevsámi giellaguovlu lea Nordlándda fylkkas, ja dat ollá máddin Sáltovuonas davás Bálága suohkanii.
+Norggas lea šaddagoahtán dáhpin ahte lea lagas ovttasbargu váhnemiid ja skuvlla gaskka, muhto eará kultuvrrain eai leat skuvllas ja ruovttus lagaš oktavuođat.
+Norggas leat dál guhtta báikki mat leat čállojuvvon UNESCOmáilmmiárbelistii:
+Norggas leat dat M- 711 kártaráiddus, ja Ruoŧas Översiktskartan nammasaš kárttas maid Lantmäteriet almmuha.
+Norggas leat Ipmilbálvalusat dábálaččat sotnabeaivvi dii. 11.00.
+Norggas leat joavdan mealgadii implementeremis CDB artihkkala 8 (j) árbevirolaš máhtu birra luonddušláddjivuođalága čađaheami oktavuođas, vrd. earenoamážit § 8 (máhttovuođđu), muhto maiddái § 1 (ulbmil) atnu ja suodjaleapmi sámi kultuvrii vuođđun ja § 14 (deattuhit sámi beroštumiid) lea relevánta.
+Norggas leat measta 10% nissonolbmuid gaskkas gillán veagalváldima, bealli sis lei vuollel 18 jagi.
+Norggas leat sámegielat suddjejuvvon earret eará ILO-konvenšuvnna 169, Norgga vuođđolága, Báikenammalága, Sámelága giellanjuolggadusaid ja oahpahuslága bakte.
+Norggas ledje garra dálkkit juovllaid ja ođđajagi gaskkas.
+Norggas lihtu oassi III lea fámuiduvvan davvisámegiela várás.
+Norggas oaidnit maid ahte suohkaniin olggobealde sámegiela hálddašanguovllu leat sámi mánáidgárddit mat rekrutterejit ohppiid váldit oahpu sámegielas ja sámegillii.
+Norggas oarjilsámi giellaguovlu ollá davvin Sáltoduoddaris máttás Engerdálii Hedmárkui, ja oarjilsámit orrot bieđgguid unna servodagažiin.
+Norggas Sálttu bihtánsámesearvi lea ásahan vuođđudusa man namma lea Duoddará ráffe.
+Norgga stáhta leat geatnegahtton láhčit diliid nu ahte sápmelaččat sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset.
+Norgga stuorraboanda Ottar guossástallá eaŋgelaš gonagasa 800-logus.
+Norrbottenis - nu gohččoduvvon hálddahusguovllut
+Norut Alta evaluerenraporta evttoha olu doaibmabijuid movt buoridit giellaguovddážiid bargoeavttuid.
+Norut Alta lea OHD ovddas 2012:s kárten sámi perspektiivva suohkansuorggis.
+Norut Alta lea Sámedikki ovddas 2012:s evalueren sámi giellaguovddážiid mat ožžot vuođđodoarjaga Sámedikkis.
+NRK lea sáddegoahtán tv-sáddagiid sámi nuoraide, ja daid sáddagiid namma lea Izu.
+Nu ahte ieš nissonbeaivvi muitalan iluin ahte dál orru leamen govda ovttamielalašvuohta das ahte álgoálbmotnissoniid vuoigatvuohta suodjaluvvot, galgá deattuhuvvot erenoamážit, cealká Vibeke Larsen New Yorkas.
+Nu ahte odne háliidan muitalit didjiide iežamet sáŋgáriid birra.
+Nubbegiella: Giella mii ii leat olbmo vuosttašgiella, muhto maid oahppá dahje lea oahppan dakkár birrasis gos dábálaččat geavahuvvo beaivválaš giellan.
+Nubbegiella sáhttá maid mearkkašit buot gielaid mat eai leat vuosttašgielat, dát mearkkaša sihke nubbegiella ja amasgiella.
+Nubbi áidnalunddot báiki lea Ceavccageađgi Unjárgga gielddas.
+Nubbi árvalus doaibmabidjui lea ohcanvuđot doarjja, man ulbmil lea ráhkadit olgostoahkanhearvvaid mat čájehit máŋggabealatvuođa sámi kultuvrras, lohká Vars.
+Nubbi eará molssaeaktun sáhttá leat ahte gáiddusoahpahusoahppi sáhttá leat tv-fitnodaga bargi guhte galgá muitalit dihto dáhpáhusa sámi árbevirolaš ealáhusas.
+Nubbi galgá dasto geahččalit fáhtet dan maid nubbi geahččala muitalit, ja sámegilli dan čilget.
+Nubbi galgá šiehtadit ođđa luoitingeatnegasvuođaid Kyoto-riikkaide.
+Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui.
+Nubbi lea jus nu gohčoduvvon PSA-árvu lea loktanan.
+Nubbi molssaeaktu lea dieđihit ealáhusaktevrraide ahte ii leat vuođđu ohcat- ja roggat minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti ja ahte Sámediggi danin garrasit vuostálastá dákkár doaimma.
+Nubbi stuorra hástalus lea stuorrudit daid almmolaš bargiid logu geain lea sámegiela máhttu, sihkkarastit sámegielalaččaid vuoigatvuođaid kriminálafuolas, ja sihkkarastit buriid dearvvasvuođa-, fuolla- ja sosiálabálvalusaid ja girkolaš bálvalusaid sámegillii sámegielalaš geavaheaddjiide.
+Nubbi vállje boalu ja muitala nubbái mii bollui lea čállojuvvon.
+Nubbi vejolašvuohta lea árvvoštallat lágidit oahpahusa čoahkkanemiid bokte.
+Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte.
+Nu besset oahppit deaivvadit eará sámegielagiiguin, ja oahppat veaháš árbevirolaš sámi ealáhusaid birra.
+Nu dat boahtá ovdan plána- ja huksenlágas.
+Nu dat dáhpáhuvvá
+Nu dat lea oassin boarráset ohppiid oahpahusas.
+Nu dávjá go dii das juhkabehtet, dahket dan mu muitun.
+Nu dutkan dáhpáhuvvá (ca 2 sidor)
+Nu dutkan dáhpáhuvvá
+Nu galgá ge dieđusge leat.
+Nuge sáhttá šaddat, ahte ráhkaduvvo giehtagirji sámiid ráŋggáštusčađaheamis.
+Nu go Android-telefovnnain, de sáhtát geavahit Hrvatski, kroáhtalaš boallobeavddi, mii lea juo du telefovnnas.
+Nugo čujuhuvvo St. dieđáhusas nr. 28 (2007-2008) Sámepolitihkka, de máŋgga suorggis váilot dieđut das mii duođaid dáhpáhuvvá skuvlla árgabeaivvis.
+Nu go dilli lea dál, de eai nagot guovddáš eiseválddit hábmet ollislaš giellapolitihka sámegiela hárrái.
+Nu gohčoduvvon allagollodiehtovuođus, man stáhtalaš fitnodatsearvi Apotekets Service AB gieđahallá, registrerejuvvot buot oastimat allagollosuoji siste.
+Nugohčoduvvon kontekstualiseren lea sierra suorgi teologiijas. Dan mielde galgá kristtalašvuođa ovddidit báikkálaš birrasis, vai báikkálaš vierut, árbevierut, árvooaidnu ja eallindulkon leat
+nugohčoduvvon sámi suohkaniin, earát fas báikkiin gos dušše leat dáru ásahusat ja dárogielagat stivrrain ja jođiheamis. Sámi mánáide ja nuoraide berre oskkuoahpahusa álggahit
+Nu gohčoduvvon Ultra-jietnasoabbi dolvojuvvo várrogasat veháš mátkki bahtačoallái ja doavttir golaha moadde minuhta ovdaravssa dutkamii.
+Nu gohčoduvvon vuođđosuodji geatnegahttá earret iežá ahte: hálddahuseiseválddit galget dieđihit vuohkkasit riikkalaš unnitloguide sin rivttiid birra dallego lea dárbu,
+Nugomat Izu dahje ođđasit.
+nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet.
+Nugo ovdalaččas namuhuvvon, de fágalaš ja sosiálalaš ovdáneapmi dáhpáhuvvá ovttasdoaibmama ja ovttasbarggu máhtolašvuođa vuođul.
+Nugo ovdalaččas namuhuvvon, de lea dál dábálaš ahte oahppi oassálastá ságastallamis 2. dahje 3. luohká rájes.
+Nugo ovdalge leat dahkan.
+Nugo rumaš lea okta, ja das leat máŋga lahtu, ja buot dat lahtut dahket ovtta rupmaša, vaikko leat ge máŋga, nu lea maiddái Kristusiin ge.
+Nugo rumaš lea okta, ja das leat máŋga lahtu, ja buot dat
+Nugo SP ja maiddái ESK leat heivehuvvon olmmošvuoigatvuođaláhkii norgga rievttis ovdamuniin eará lágaid ovddabealde.
+Nu guhká go ealli olbmot eai muosehuhttán jábmiid dárbbaškeahttá, de besse ráfis vuoiŋŋastit
+Nu guhká go mii ássat dan goađis, mii šuohkkit váivvisteamet.
+Nu guhka go sámi leavga lea beavddi nalde de galget buohkat hupmat sámegiela.
+Nu guhkágo vardá ii galgga anašit, geavtit tampongga dehe vuojadit daningo dalle soaitá oažžut infekšuvnna.
+Nu lea dilli earenoamážiid oahpaheaddjifidnus, oahpponeavvuid ovdánahttimis ja almmolaš hálddahusain ja bálvalusfáluin.
+Nu lea dilli erenoamážit oarjilsámi guovlluin.
+Nu lea earenoamážit máŋgga mearrasámi guovlluin Romssas ja Finnmárkkus ja márkosámi guovlluin Lulli-Romssas ja Davvi Nordlánddas.
+Nu lea fágas guovddáš rolla álbmotoahpas ja váikkuha identitehtii, jurddašanvuohkái ja iešáddejupmái.
+Nu lea maiddái jábmiid bajásčuožžilemiin.
+Nu lea matematihkkagelbbolašvuohta dárbbašlaš go galgá áddet ja sáhttit váikkuhit proseassaid servodagas.
+Nu lea Ráđđehusas bajimus ovddasvástádus das ahte stáhtalaš ja suohkanlaš ásahusat devdet iežaset geatnegasvuođaid ja addet ovttaskas giellageavaheaddjái almmolaš bálvalusaid ja fálaldagaid sámegillii.
+Nu lea sámi filmmaid hárrái, nugo dáru filmmaidge hárrái.
+Nu leat giellaguovddážiid barggut deaŧalaččat sihke mánáide, nuoraide, ollesolbmuide ja vuorrasit sámiide.
+Nu lei dilli maiddái ovdal go Finnmárkoláhka mearriduvvui jagi 2005:s.
+Nu maiddái galgá boazoeaiggát máksit njuovvan- ja vuovdingoluid.
+Nu oahppit sáhttet ávkkástallat háhkan máhtolašvuođa juste nu movt duohta eallimis šaddet.
+Nu oaivadusas leat gávdnamis konkrehta oahppodoaimma rávvagat.
+Nuoraid massin lea maiddái servodatváttisvuohta ja buktá stuorra morraša lagamuččaide, dadjá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
+Nuoraidprográmmaid sádde NRK3, ja dat bistet 20 minuhta.
+nuoraid searvat plánet ja čađahit doaimmaid searvegottis aktiivvalaš oasálastin ja veahkkin.
+Nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla ohppiide ja luohkáide, organisašuvnnaide, ásahusaide ja mediaide fállojuvvo heivehuvvon oahpisteapmi, oktan oanehis logaldallamiiguin Sámedikki, sámepolitihka ja eará guoskevaš fáttáid birra.
+Nuoraidskuvllas leat luohkkáráđđečoahkkimii várrejuvvon sierra diimmut, mat sáhttet geavahuvvot dánlágan ráhkkanemiide.
+Nuoraidskuvllas
+Nuoraidskuvllas ovttaskasbargobihtát ja termiidnaárvosánit addet muhtun muddui dieđu man muddui oahppi hálddaša fága.
+Nuoraidvuostáváldimat lávejit juohkit kondomaid nuvttá dehe vuovdit hálbbibui.
+Nuoraidvuostáváldimis tableahta oažžu nuvttá.
+Nuoramus mánát eai sáhte sániiguin muitalit lea go juoga buorre, váivi dahje váttis, muhto rupmašiin ja nonverbála gulahallansignálaiguin sáhttet čájehit mo sii vásihit árgabeaivvi.
+nuorat áigá juo ožžot vejolašvuođa oahpásnuvvat girkolatnjii ja atnit dan alcceseaset oahpisin.
+Nuorat berrejit diehtojuohkimiin ja dieđuiguin mat leat sidjiide addojuvvon sámegiela oahpahallanvejolašvuođaid birra, movttiiduvvat válljet sámegiela oahpu.
+Nuorat giellageavaheaddjit leat doaŋggit hállat giela ja válljejit danne geavahit skandinávialaš giela.
+nuorat go golbma mánu ja lea feber badjel 38 gráda
+Nuorat, iežas hávváduhttin ja iežas sorbmen lea okta fáttáin mainna Sámediggi erenoamážit áigu áŋgiruššat dán jagi.
+Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan.
+Nuorat oahppit sáhttet oažžut veahki váhnemiin / ovddasteddjiin dahje oahpaheaddjis:
+Nuorra iralaš stáhta almmolaš politihkka lei ahte iragiella galgá ealáskahttojuvvot buot iralaččaid ruovttugiellan riikka miehtá.
+- Nuorra sámi nissonat galget diehtit ahte sii eai dárbbaš gierdat dan ahte sin guoimmit huškot sin ja nuorra sámi albmát galget diehtit ahte ii leat dohkálaš huškumiin čoavdit riidduid, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Nu orru leamen, ahte viehka ollu sámi oahppit heitet oahpahallamis sámegiela go heitet mánáidgárddis ja álget skuvlii, go guđđet mánáidskuvlla ja álget nuoraidskuvlii, ja go guđđet vuođđoskuvlla ja álget joatkkaskuvlii.
+Nuortalašgiela / golttágiela ja bihtánsámegiela várás áŋgiruššan ferte mearkkašit ahte álggahuvvojit báikkálaš ja rádjarasttideaddji giellaprošeavttat maid vuođđun lea dáid gielaid duohtadilli.
+Nuortalašgiela leat árbevirolaččat hupman dan guovllus mii dál lea Mátta-Várjjat gielda Norggas, ja guoskevaš guovlluin Ruoššas ja Suomas.
+Nuortalašgielas / golttágielas lea nannosat giellabiras Suoma bealde rájá go Norgga bealde rájá.
+Nuortalašgiella adnojuvvo jávkan giellan Ruoššas ja leat dušše áibbas moattis geat Norggas hupmet nuortalašgiela.
+Nuortalašgiella / golttágiella lea odne Mátta-Várjjaga gielddas.
+Nuortalašgiella ja bihtánsámegiella leat earaláganat go dat eará sámegielat vuosttažettiin danne go leat hirbmat unnán giellageavaheaddjit dain árbevirolaš guovlluin Norggas.
+Nuortalašgiella juhkkojuvvo guovtti váldosuopmaniidda.
+Nuortalaš ja bihtánsámegielalaš birrasiin leat dovddahan beroštumi ealáskahttit nuortalašgiela ja bihtánsámegiela.
+Nuortalaš ja bihtánsámi giellaguovllut
+Nuortan: Dán báikki rájes riikkaráji mielde Graesiejaevrie rádjái.
+Nuortan ja davil: Gállojávrri rájes čázádaga mielde Lulip Vuolusjávri - Davip Vuolusjávri, maŋemus namuhuvvon jávrri oarjedavimus luovtta rájes njuolga linjjás Lulip Stálojávrri nuortalulimus luktii, viidásit čázádaga mielde Lulip Stálojávri - Stálojohka - Gorttojávri (Korttojärvi) - Duortnosjávri.
+Nuortan ja davil: Harrselsfors rájes geaidnoráigge Sarsjö- liden - Högås - Nyby Ubmejejeanoe rádjái, viidásit dán eatnoráigge Ottonträsk rádjái.
+Nuortan: Maŋemus namuhuvvon báikkis riikkaráji mielde dan báikki rádjái gokko Skardmodalselva rasttilda riikkaráji.
+Nuortan: Njuolga linjjás Tornehamn kapealla rájes Rr 272 (Pålnorøset) rádjái.
+Nuortan: Rastá Virihávrre Tukijåkkå njálbmái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde dan báikái gokko Bávgejohka rasttilda riikkaráji.
+Nuortan: Riikkaráji mielde dan báikki rájes gokko riikkageaidnu 77 rasttilda riikkaráji Rr 235 rádjái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde dan báikkis gokko Leaváža ja Girjása čearuid rádji boahtá oktii riikkarájiin Rr 259 bokte, dan báikái gokko rádji gaskal Gapná ja Leaváža čearuid boahtá oktii riikkarájiin Rr 263 bokte.
+Nuortan: Riikkaráji mielde davás dan báikái gokko riikkarádji boahtá Bovrojávrri davit gáddái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Ekornåa rájes Svaletjahke rádjái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Gorvvejávrris Rostojávrái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Jitnemenjohke rájes Bijjie Raentsere rádjái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Labbasjávrris Leirvatnetii.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Leirvatnet rájes Rr 242A:ii Snøtoppenis.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Rostojávrri rájes Golmmariikka rádjemerkii.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Rr 280 rájes Lenesjávrri rádjái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Skardmodalselva rájes dan báikái gokko geaidnu gaskal Joesjö ja Varntresk rasttilda riikkaráji.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Valddajávrái.
+Nuortan: Riikkaráji mielde Vuelie-Sipmehke rájes dan báikái gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji.
+Nuortan: Riikkaráji Rr 263 rájes davás dan báikái gos ruovdemáđii rasttilda riikkaráji.
+Nuortan: Rusb��cken njálmmis Ubmejejeanos Grundforsdammen rádjái.
+Nuortasámi ássan Suomas lea Čeavetjávrris ja Njellimis Anárjávrri lahka.
+Nuortasámi musea Njávdámis lea álggahan 3-jahkásaš prošeavtta man ulbmil lea ealáskahttit ja nannet nuortalaš giela ja kultuvrra dainna lágiin ahte Norgga, Suoma ja vejolaččat Ruošša nuortalččat / golttát barget ovttas rájáid rastá.
+Nuorvvu vuosttaš beivviid mánná veadjá heajumusat.
+Nu ožžot oahppit vejolašvuođa atnit gelbbolašvuođaset ja gielaset juste nu movt árgabeaivvis duođaid dahkko.
+Nuppádassii, de sámi politihkárat leat 1970-logu rájis bargan ovttas álgoálbmotpolitihkáriiguin máilmmi miehtá.
+Nuppástuhte min Vuoiŋŋat fámuin
+nuppástuhttit praktihkalaš čuolmma ovttamađodahkan, veallan dahje ovttamađodatvuogádahkan, čoavdit matematihkalaš čuolmma sihke digitála reaidduiguin ja daid haga, ovdanbuktit ja ákkastit čovdosa ja árvvoštallat man gustovaš lea ja makkár ráddjehusat das leat
+nuppástuhttit vuosttašpoteanssa ja nuppipoteanssa ovttamađodagaid, vealaid ja ovttamađodatvuogádagaid, ja álkes ovttamađodagaid main leat eksponentiála- ja logaritmafunkšuvnnat, sihke rehkenastimiin ja digitála reaidduiguin
+Nuppástusat mearkkašedje ee. ahte stuorábuš oassi doarjagiin juogaduvvojit nugohčoduvvon "rievddaldeaddji doarjjan " mat aivvestassii leat sámegielalaš aviissaid várás.
+nuppe bealis son fas moaitá dan go sii rohkadallet konkretiserejuvvon ipmilvuođa maid leat bidjan
+Nuppe geahčen beallegierddu lea lávvohápmásaš dievasčoahkkinlatnja sámi álbmotválljen orgána čoahkkimiid várás.
+Nuppi bealde čállojuvvo doaba dárogilli ja nuppi bealde ges sámegillii.
+Nuppi dásis ges váhnemiid nama ja gova.
+Nuppi dásis šiehtadišgoahtit duohta konvenšuvdnaárvalusa birra.
+Nuppi gearddis lea rabas galleriija gos sáhttá oaidnit rabas ráddjejuvvon olgoareála, duoddariid, bibliotehka ja dievasčoahkkinlanja.
+Nuppi vahku rájes ja áigodaga lohppii geardduhit namaid juohke nuppi diimmu.
+Nu šaddet ollesolbmot dehálaš rollamodeallan mánáide.
+Nu sáhttá buorebut jávkadit ohppiin olahusbalu jus ballet hupmamis boastut.
+Nu sáhttet oahppit ovttasbargat ja čađahit oahppandoaimmaid ovttas.
+Nu sii positiivvalaččat vásihit sámivuođa, nugomat sámi biepmuid, muitalusaid ja luđiid.
+- Nu sohpet buorebut oktii jienastuslohkui čálihuvvon olbmuid lohku ja daid jienasteaddjiid lohku mat leat guđege áirasa duogábealde.
+Nu son geardduha sániid mat šaddet vuođđun bargui ovddasguvlui.
+Nu son válddii maiddái geara, giittii ja celkkii: Juhket dás buohkat.
+Oaččo nuvttá giehtabátti, boallomearkka, ja sátnegirjjáža / Sámás muinna / Giella / Sámediggi - Sametinget
+• Oaččuhit áigái buori ja buresdoaibmi sámegielalaš dulkonbálvalusa
+• Oaččuhit áigái sámegillii jorgaluvvon lágaid dohkkehanortnega
+• Oaččuhit áigái sámi dulkkaid dohkkehanortnega
+oaččuhit eanet nuoraid čálihuvvot sámi jienastuslohkui, oaččuhit eanet nuoraid searvat Sámediggeválggaide, ja oaččuhit eanet nuoraid válljejuvvot Sámediggái ja Sámedikki eará stivrraide ja lávdegottiide.
+Oaččut oahpa gielas, boazodoalus, kultuvrras, duojis jna..
+Oaččut ráhkadit gova mas áiggut.
+Oadjebas bargit fátmmasteaddji bargobirrasis váikkuhit birrasa liekkusvuhtii.
+Oadjebas boahtteáigi ii šatta ráfi haga.
+Oadjebas ollesolbmot dagahit loaktima
+Oadjebas rámmat nu ahte eanebut dustet geavahišgoahtit sámegiela ja buoret vejolašvuođat giellaoahppamii leat dehálaš čoavddasánit vai sii álggáše sámástit.
+Oahpa: Beaivi
+Oahpa: Čáhci
+Oahpa: Dolla
+Oahpa: Eana
+Oahpa: Girku
+Oahpaheaddjái lea deaŧalaš geahččalit áddet máná ja váhnemiid kultuvrralaš duogáža.
+Oahpaheaddji addá maid oahppái dieđu dan birra maid oahppi sáhttá bargat vai buorida muitalusa, nugo ovdamearkka dihte čállit eambbo bienaid váldooasis, muitit loahpa dahje geahččat leat go namain stuora álgobustávva ja váilot go eará mearkkat.
+Oahpaheaddji addá ohppiide dálkedieđáhusa ovdamearkka.
+Oahpaheaddji addá ohppiide dieđuid barggadettiin, sihkkarastin dihte ahte sii ipmirdit bargobihtá ulbmila ja movt sii berrejit bargat.
+Oahpaheaddji addá ruovttoluottadieđu movt maid sáhttá buoridit teavstta.
+Oahpaheaddji áiccada ja ságastallá ohppiiguin dalle go sii leat lohkame teavstta masa galget oahpásmuvvat ja dađistaga jorgalit.
+Oahpaheaddji álgá iskát makkár fuolkenamahusaid oahppit máhttet, ja dihtet go buohkat ja máhttet go geavahit rievttes fuolkenamahusaid.
+Oahpaheaddji álggaha fáttá árbevirolaš sámi máidnasa muitalemiin. Oahppit sáhttet maid guldalit báddejuvvon máidnasa.
+Oahpaheaddji árvvoštallá hálddašit go suorggideami bures, maid fertejit eambbo hárjehallat ja movt dán sáhttá / berre bargat.
+Oahpaheaddji árvvoštallá ohppiid njálmmálaččat dahje čálalaččat dađistaga go leat bargame oahppanulbmiliiguin.
+Oahpaheaddji árvvoštallá ohppiid vástádusaid.
+Oahpaheaddji árvvoštallá sihke dálkedieđáhusa ja geahččaleami.
+Oahpaheaddji bagadallá.
+Oahpaheaddji berre addit dieđuid ja mearkkašumiid ohppiide válljejuvvon ášši ja dan áigeguovdilvuođa birra.
+Oahpaheaddji berre čállit oahppoulbmiliid vahkkoplánii dahje áigodatplánii ja muitalit ohppiide ja váhnemiidda buori áiggis ovdalgo álget fáttáin.
+Oahpaheaddji berre maiddái vuosehit ohppiide movt sii metodalaččat berrejit bargat sátnegirjjiin ja sátnelisttuiguin.
+Oahpaheaddji berre ráhkadit vástideaddji ovdanbidjama barggu birra vai oahppit hárjánit buktit gažaldagaid ovdanbidjamii.
+Oahpaheaddji buktá njálmmálaš máhcahatmearkkašumiid barggadettiin.
+- Oahpaheaddji čájeha govvosa dahje juogalágan diŋgga / diŋggaid mat galget muitalusas fárus.
+- Oahpaheaddji čájeha ohppiide gova man mielde sii čállet muitalusa.
+Oahpaheaddji čállá loahpas loahppamearkkašumi.
+Oahpaheaddji čállá muitalusa mii šaddá modeallan dasa movt muitalusa ráhkadit, ja lohká dan ohppiide.
+Oahpaheaddji čállá oahppoulbmiliid nugomat vahkoplánii dahje áigodatplánii ja dieđuid dan birra ohppiide ja váhnemiidda buori áiggis ovdal go dagus álgá.
+Oahpaheaddji čállá omd. távvalii daid adjektiivvaid maid oahppit lea čállán, ja čájeha ahte adjektiivvat sáhttet leat sihke vuođđohámis ja attribuhttan.
+Oahpaheaddji čállá távvalii idéaid, ja oahppit de válljejit dáin evttohusain man birra guhtege áigu čállit.
+Oahpaheaddji čilge
+Oahpaheaddji čilge ahte sámegielas ii leat nu buorre earuhit namahusaid ja dárkilit meroštallat mii lea máinnas ja mii lea muitalus.
+Oahpaheaddji čilge, ja oahppit ságastallet mii dat lea mii lea hearvasága dovdomearka.
+Oahpaheaddji dahje oahppi lohká doahpaga sámegillii, eará oahppit ohcet seainnis dan doahpaga dárogillii, viehkalit dohko ja doaškalit goartta, omd čurotdoškkonin.
+Oahpaheaddji dahje oahppit válljejit fátta hearvasáhkii man oahppit galget čállit.
+Oahpaheaddji dahje oahppi vállje soames ođasášši.
+Oahpaheaddji: Dán fertet buoridit:
+Oahpaheaddji digaštallá deháleamos sániid ja doahpagiid.
+Oahpa-headdji evttoha oahppái báikenama.
+Oahpaheaddji ferte maid gávnnahit gehččet go oahppit sáni hávális ja daid jorgalit njuolga, vai nákcejit go oaidnit ollisvuođa ja heivejit jorgalusa nu ahte teavstta sisdoallu ja áigumuš bohtet čielgasit ovdan.
+Oahpaheaddji ferte ohppiide vástidit ahte leago sin válljen realisttalaš ja čađahahtti ja singuin ságastallat dan birra maid sii galget ráhkadit ja gos gávdnat ávkkálaš dieđuid.
+Oahpaheaddji ferte ovdalgihtii ohcat dieđuid orohaga birra gosa oahppit leat mannamin.
+Oahpaheaddji gávdná dás ovdamearkkaid mo sáhttá láhčit oahpahusa vai ollášuhttá 10. jahkeceahkki gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oahpaheaddji gávdná ovdamearkkaid dasa movt son sáhttá láhčit oahpahusa vai oahppit jokset Jo1 studerenráhkkanahtti oahppoprográmma ja Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmaid gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oahpaheaddji geahččá oahppi iešárvvoštallama ovttas ohppiiguin ja buktá su árvvoštallamiid njálmmálaččat ja/dahje čálalaččat.
+Oahpaheaddji heiveha oahpahusa báikkálaš dilálašvuođaide.
+Oahpaheaddji heiveha ovdanbidjama ohppiid dássái.
+Oahpaheaddji hušku suinniid ja ráhkada bonjaldagaid / čanada.
+• oahpaheaddjiid veahkkeneavvut (láidestagat jna..)
+Oahpaheaddji ja/dahje oahppit ohcet dárogielat teavsttaid maid sáhttet jorgalit.
+Oahpaheaddji ja/dahje oahppit sáhttet ráhkadit nu ollu boaluid go fal háliidit.
+Oahpaheaddji ja oahppit berrejit ovdal dahje oktanis go barget báikenamaiguin maid bargat sámegiela eanadatnamahusaiguin.
+- Oahpaheaddji ja oahppit čuohpadit govaid aviissain ja bláđiin.
+Oahpaheaddji ja oahppit sáhttet árvvoštallat leat go dát eavttut gustovaččat dan bargui maid sii galget bargat, ja heivehit daid iežaset bargui.
+Oahpaheaddji ja oahppit šiehtadit movt ja man ládje gulahallan klássalanjas galgá leat.
+Oahpaheaddji ja resursaolbmot sáhttet ovdalgihtii šiehtadit movt bargat jus diekkár dilli čuožžila.
+Oahpaheaddji ja resursaolbmot sáhttet ovdalgihtii šiehtadit movt diekkár diliid galget hálddašit.
+Oahpaheaddji ja váhnemat / earát sáhttet veahkehit.
+Oahpaheaddji lohká hearvaságaid ja addá ohppiide dieđuid mat ovddidit oahppi oahppama.
+- Oahpaheaddji lohká muitalusa ja oahppit geavahit dán modeallan dahje inspirašuvdnan čállit iežaset muitalusa.
+Oahpaheaddji lohká ođđa sánit ja cealkagiid / dadjanmálliid suidnema birra.
+Oahpaheaddji meroštallá ulbmiliid ja dárbbuid mielde dan áiggi.
+Oahpaheaddji movttiidahttá ohppiid čállit dainna go addá konkrehta evttohusaid dahje diktá ohppiid ságastallama bokte evttohit evttohusaid.
+Oahpaheaddji muitala gos sáhttá gávdnat gámasuinniid.
+Oahpaheaddjin
+Oahpaheaddji oažžu buori vejolašvuođa oahpahit ja diktit oahppi hárjehallat árbevirolaš doahpagiid ja sániid.
+Oahpaheaddji ohcá dárogieldivttaid mat leat jorgaluvvon ja heivehuvvon sámegillii.
+Oahpaheaddji ohcá oanehis, ovttageardánis dárogielteavstta.
+Oahpaheaddji, olles virggis
+- Oahpaheaddji ráddje ovttas ohppiiguin guđe guovllu / guđiiguin guovlluiguin galget bargat.
+Oahpaheaddji rávve gos ja geas fidnejit dieđuid maid leat ohcamin, ovdamearkka dihte neahttačujuhusaide, girjegálduide ja resursaolbmuide boazodoalus.
+Oahpaheaddji šaddá guldaleaddjin, ságastallan- ja / dahje digaštallanguoibmin.
+Oahpaheaddji šaddá ráhkadit bargoneavvaga man mielde oahppit barget.
+Oahpaheaddji šaddá veahkehit rávvet.
+Oahpaheaddji, sadjásašbargiin
+Oahpaheaddji ságastallá ohppiiguin dan birra ahte lea dehálaš dovdat sisdoalu dan teavsttas maid galget jorgalit.
+Oahpaheaddji sáhttá áicat makkár doaimmat doibmet buoremusat ohppiide, ja dan mielde heivehit oahpahusa juohkehažžii.
+Oahpaheaddji sáhttá áinnas ruođuid sisa čállit dárogielat jorgalusa.
+Oahpaheaddji sáhttá diktit oahppi gávdnat ášši mas teaksta lea sihke sámegillii ja dárogillii, vai oahppit geat dárbbašit liige veahki dan sáhttet gávdnat dárogielat teavsttas.
+Oahpaheaddji sáhttá jitnosit lohkat teavstta gámasuinniid birra ohppiide, ja sii de hupmet ovttas sisdoalu, sániid ja doahpagiid birra.
+Oahpaheaddji sáhttá lohkat hearvasága jitnosit, dahje oahppit guldalit jietnabáddemiid.
+Oahpaheaddji sáhttá maiddái addit dieđuid vássán ja boahtti dili birra ohppiidságastallama bakte.
+Oahpaheaddji sáhttá maiddái oassin dađistagaárvvoštallamis ráhkadit ovda- ja loahppageahččalemiid oahppanvuođus.
+Oahpaheaddji sáhttá maiddái sáddet ságastallančállosa masa váhnemiid hástala čállit daid áššiid maid háliidit váldit ovdan.
+Oahpaheaddji sáhttá maiddái searvat vai leat eanet oassálastit.
+Oahpaheaddji sáhttá movttiidahttit oahppit čállit dainna go addá konkrehtalaš ruovttoluottadieđuid das maid sii hálddašit ja mainna berrejit bargat eambbo.
+Oahpaheaddji sáhttá njálmmálaš ovdabuktimis iskat movt oahppit ipmirdit doahpagiid.
+Oahpaheaddji sáhttá ráhkadit gárvves skoviid maid jeavddalaččat atná oahpahusdoaimmain.
+Oahpaheaddji sáhttá sihke oanidit ja guhkidit bargoáiggi evttohuvvon áiggi ektui.
+Oahpaheaddji sáhttá veahkehit buktimis árvalusaid ja jurdagiid.
+Oahpaheaddji sáhttá veahkehit ohppiid ráhkadit sátnebáŋkku earenoamáš fáttáide, nugomat earenoamáš fidnui dahje earenoamáš falástallamii.
+oahpaheaddjit
+Oahpaheaddjit geat leat geahččalan oahppijođiheami, leat vásihan ahte dat lea hui ávkkálaš oahppi ovdáneapmái, muhto dat gis mielddisbuktá ahte ráhkkananbargu guhku sihke oahppái ja oahpaheaddjái.
+Oahpaheaddjit ja skuvllat sáhttet atnit oaivádusa báikkálaš oahppoplánabargui ja konkrehta oahpahusdahkosiin.
+Oahpaheaddji veahkeha ohppiid válljemis sániid maid sii čállet skovvái.
+Oahpaheapmi Jesus oahpahii olbmuid olles eallimisttis.
+Oahpaheddjiide
+Oahpahusa galgá danin heivehit sierra oahppoprográmmaide vai dat livččii ohppiide nu relevánta go vejolaš.
+Oahpahus
+Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Oahpahusa mihttomearrin lea ahte oahppi galgá máhttit
+Oahpahusa mihttomearrin lea ahte oahppi galgá máhttit:
+Oahpahusa oktavuođas lea hástalus oažžut mánáid ja nuoraid njálmmálaččat gulahallat ja doaibmi guovttegielagin.
+• oahpahusa organiseren ja plánen
+Oahpahusásahusain lea autonomiija daid oahppofálaldagaid dáfus maid dat álggahit ja dange dáfus mo daid lágidit.
+Oahpahusásahusat sáhttet ohcat oažžut bissovaš oahpposadjemeriid, ee. sámi ohcciide, namalassii dihto oahpuide.
+Oahpahusas barget sihke suokkardemiin, stoahkamiin, hutkás ja čuolbmačoavdi doaimmaiguin ja gálgahárjehallamiin.
+oahpahusasdieđut dárbbahuvvojit riektemedisiinnalaš dutkamii.
+Oahpahusa ulbmiliin lea ahte oahppit ohppet.
+Oahpahusa vuođđun galget leat sámi vásihusat ja báikkálaš sámi girkoeallin.
+Oahpahusa vuođus galget leat buorit válljodatárvvoštallamat.
+oahpahusboddu
+Oahpahusdaguide ovdamearkkat
+Oahpahusdagus: Dássi 5
+Oahpahusdagus: Dássi 6
+Oahpahusdagus: Dássi 7
+Oahpahusdagus ii álo fátmmas olles gelbbolašvuođamihttomeari.
+Oahpahusdagus ii álot fátmmas olles gelbbolašvuođamihttomeari.
+Oahpahusdirektoráhta áigu čađahit kártema oažžun dihtii buoret duogášdieđuid das, man muddui oahppit ožžot ollašuhttojuvvot iežaset vuoigatvuođaid beassat oahppat sámegiela, ja das mo oahppit ieža árvvoštallet oahpahusa.
+Oahpahusdirektoráhta ja fylkkamánnit gozihit gielddaid geatnegasvuođaid ja oahppiid vuoigatvuođaid oahpahuslága mielde.
+Oahpahusdirektoráhta lea geigen doarjjaortnega árvvoštallama departementii jagi 2008.
+Oahpahusdirektoráhta oažžu doaibman heivehit dakkár fierpmádaga.
+• Oahpahusdirektoráhtas lea ee. ovddasvástádussan dieđihit ja fámuiduhttit Máhttoloktema - Sámegiela bálddalas oahppoplánaid, ráhkadit bagadallamiid dábálaš fágaide, viežžat bearráigeahču raporttaid, hálddašit Sámedikki juolludemiid oahpahussii sámegielas ja sámegillii, ja ovddideaddji doaibmabijuide mat leat stáhtabušeahta olis, ja válmmaštit guovdilis eksámeniid sámegielas vuosttasgiellan ja nubbegiellan.
+Oahpahusdirektoráhtas lea ovddasvástádus ráhkadit láidestusaid ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Oahpahusdirektoráhtta
+Oahpahusdoaimmat
+Oahpahusfálaldat "Mánáidsuodjalus unnitlohkoperspektiivvas " álggahuvvui čakčat 2008.
+Oahpahus galgá addit ohppiide eanet máhtuid sáhttit bargat ja ovddidit sámi ealáhuseallima nugo boazoealáhusa, duoji, biepmu, sámi kultuvrra ja historjjá, entreprenevrravuođa, mohtorvuojánteknihkka, turisma ja sámigiella.
+Oahpahus galgá danne dahkkot eanemus lági mielde relevántan ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.
+Oahpahus galgá danne leat eanemus lági mielde relevánta ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide.
+Oahpahus galgá heivehuvvot buohkaide.
+Oahpahus galgá láhčit dilálašvuođaid fágalaš čiekŋudeapmái ja leat veahkkin ovdánahttit identitehta, ainovdánahttit gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa sámegielas ja movttiidahttit gulahallat ja ovttasbargat rastá giellarájiid Sámis.
+Oahpahus ja bajásšaddan sámegielalaš birrasis addet guđege oahppái buriid vejolašvuođaid ovdánit sámegielas nu ahte dat šaddá lunddolaš geavahusgiellan.
+Oahpahuslága § 4A-1 daddjo ahte rávisolbmuin lea riekti oažžut heivehuvvon vuođđoskuvlaoahpahusa.
+Oahpahuslága § 4A-4 mielde geatnegahttojuvvo suohkan ja fylkkasuohkan láhččet vuođđoskuvlaoahpahusa ja joatkkaoahpahusa rávisolbmuide, ja sii sáhttet ávkkástallat oahppolihtuid, dohkkehuvvon neahttaskuvllaid ja earáid geat fállet vuođđoskuvlaoahpu ja joatkkaoahpu vai ollašuhttet geatnegasvuođaideaset fállamis rávisolbmuide oahpahusa.
+Oahpahuslága § 6-2 mielde lea vuođđoskuvlla ohppiin geat orrot sámi guovllus vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii ja sámegielas.
+Oahpahuslága § 6-3 guoská ohppiide joatkkaskuvllain.
+Oahpahuslága láhkaásahus § 7-1 molssaevttolaš oahpahusvugiid birra, daddjo ahte gáiddusoahpahus lea okta máŋga molssaeavttuin.
+Oahpahuslága láhkaásahusa § 7-1 vuođul, de lea ohppiin vuoigatvuohta oažžut oahpahusa molssaevttolaš vuogi mielde jus skuvlla iežas oahpaheaddjit eai sáhte doaimmahit dán oahpahusa.
+Oahpahuslága paragráfas 6-3 leat mearrádusat sámi joatkkaoahpahusa birra.
+Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt dáidda ovttastahttá vuođđogálggaid ja movt oahpaheaddji heiveha oahpahusa ohppiide ja sin árvvoštallá dađistaga.
+Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt dáidda ovttastahttá vuođđogálggaid ja movt oahpaheaddji heiveha oahpahusa ohppiide ja sin árvvoštallá dađistaga.
+Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt vuođđogálggaid integrere bargui ja movt oahpaheaddji sáhttá heivehit oahpahusa ohppiide ja árvvoštallat sin dađistaga.
+Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt vuođđogálggaid ovttastahttá bargui ja movt oahpaheaddji heiveha oahpahusa ohppiide ja árvvoštallá sin dađistaga.
+Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt vuođđogálggaid ovttastahttit bargui ja movt oahpaheaddji heiveha oahpahusa ohppiide ja movt árvvoštallá sin dađistaga.
+Oahpahusláhču čájeha movt oahppit sáhttet buohtastahttit guovtti eámiálbmoga máinnastanvuogi.
+Oahpahusláhču: Dássi 10
+Oahpahusláhču: Dássi 1
+Oahpahusláhču: Dássi 2
+Oahpahusláhču: Dássi 3
+Oahpahusláhču: Dássi 4
+Oahpahusláhču: Dássi 5
+Oahpahusláhču: Dássi 7
+Oahpahusláhču: Dássi 8
+Oahpahusláhču: Dássi 9
+Oahpahusláhču ii álo govčča olles gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oahpahusláhču ii álot fátmmas olles gelbbolašvuođamihttomeari.
+Oahpahusláhču lea ovdamearkan dasa movt oahppit sáhttet bargat vai ožžot gelbbolašvuođa ja hárjáneami jorgalit ja heivehit eará čálliid teavsttaid dárogielas sámegillii.
+Oahpahusláhču sáhttá heivehuvvot 3. jahkeceahkkái jus dat heive báikkálaš oahppoplána ektui.
+Oahpahusláhka (1998) nanne ovttaskas olbmo vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
+Oahpahusláhka, mánáidgárdeláhka, ja báikenammaláhka bidjet earenoamáš gáibádusaid hálddašanguovllu suohkaniidda:
+Oahpahusláhka.
+Oahpahuslážuide ovdamearkkat
+Oahpahuslážuid ovdamearkkat
+Oahpahuslážuid ovdamearkkat čájehit e.e. movt gelbbolašvuođamihttomeriid sáhttá konkretiseret oahppanulbmilin.
+Oahpahuslážus leat heivvolaš bargovuogit, movt vuođđogálggat integrerejuvvojit ja movt oahpaheaddji oahpahusa heiveha ohppiide ja árvvoštallá sin.
+Oahpahuslážut fertejit heivehuvvot ohppiid gálggaide.
+Oahpahuslážut
+Oahpahus lea nuvttá ja galgá čuovvut gustojeaddji oahppoplánaid.
+Oahpahus lea vásedin dutnje gii áiggut bidjat návccáidat iežat boazodoalu doaimmahahkii.
+Oahpahus mii ovddida positiivvalaš guottuid sámegillii ja mii vuhtiiváldá dan máŋggalágan giella- ja kulturvalljivuođa maid sámi oahppit vásihit, addá ohppiide máŋggagielalaš ja - kultuvrralaš gelbbolašvuođa.
+Oahpahus nanne vuos árbevirolaš máhtuid muhto maid ođđaáigásaš doaimmahatmáhtu.
+Oahpahusoktavuođas geavahuvvon dan giela birra maid vállje váldogiellan.
+Oahpahus / Sámediggi - Sametinget
+Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
+Oahpahus sámegielas galgá leat mielde lahttudit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrii ja servodateallimii, ja kulturipmárdus, gulahallan, oahppahábmen ja identitehtaovdánahttin leat guovddážis oahpaheamis.
+Oahpahus sámegielas nannejuvvui riektin 1967:s ja sámi gymnasa bođii seamma jagi Kárášjohkii.
+Oahpahus Sámiprográmmas galgá leahkit buorrin vuođđun oldet ohppiid joatkit ohpahusaset ja doaimmaideaset ovddemusat sápmelaš kultuvra- ja ealahusgeainnuide.
+Oahpa: Lávvu
+OAHPA!
+Oahpásmahte ohppiide oahppomihttomeriid ja singuin njálmmálaččat dan birra ságastala.
+Oahpa: Soahki
+Oahpat min várjalit du sivdnádusa ja ovddasvástádusain máilmmis fuola atnit.
+Oahpistangiellan leat dárogiella, sámegiella ja eaŋgalsgiella.
+Oahpohis olbmos dollojuvvon ipmilbálvalus sáhttá leat oaiveipmilbálvalus.
+Oahpohis olbmos dollojuvvon ipmilbálvalus
+Oahppamis luđiid, lávlagiid ja sálmmaid de sáhttá atnit CD skearru, interneahta dahje ovttasbargat báikkálaš goarain dahje lávlunjoavkkuin.
+Oahppamis vuorrodajaldagaid sáhttá ávkkástallat dihtora, mp3-čuojanasa, giehtatelefovnna jna..
+Oahppandoaimmaide
+Oahppandoaimmat
+Oahppanlážut
+Oahppan mearkkaša ahte oahppi galgá hukset máhtolašvuođa iešguđet fágas.
+Oahppanulbmil
+Oahppan-ulbmilat
+Oahppanulbmilat
+Oahppanulbmilat
+Oahppanulbmilat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oahppanulbmilit eaktun galgá leat oahpis ja olámuttos ohppiide dalle go álggahit barggu.
+Oahppanvuođu eará atnu
+Oahppanvuođus sáhttá ráhkaduvvot dálkedieđáhus dihto guovllu ovddas.
+Oahppat eaŋgalsgiel riikkaid birra ja dađistaga lassáneaddji eaŋgalsgielgeavaheami birra iešguđet riikkaidgaskasaš oktavuođain addá buori vuođu áddet máilmmi ja eaŋgalsgiela ovdáneami máilmmigiellan.
+oahppat ja máhttit atnit doahpagiid eadni, áhčči, nieida, bárdni, viellja, oabbá ja áhkku ja áddjá sámegillii.
+oahppat sámiid gávcci jahkodagaid birra
+oahppat soames sániid mat gullet sámegielat lohkan- ja rehkenastin- vuohkái
+oahppat soames sániid mat gullet sámegielat lohkan- ja rehkenastinvuohkái
+Oahppi álkidit máhttá hupmat moatti fitnuid birra iežas oahppomannolaga siskkobealde.
+Oahppi árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset Lassin oahpaheaddji dađistaga-árvvoštallamii sáhttet oahppit árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset.
+Oahppi atná giela aktiivvalaččat máŋga ja iešguđetlágan dilálašvuođain.
+Oahppi atná giela muhttomin.
+Oahppi atná giela soames dilálašvuođain.
+Oahppi bájuha ášši ekonomalaččat, dárkilit ja čilgejeaddjin.
+Oahppi bájuha ášši ekonomalaččat, dárkilit ja čilgejeaddjin.
+Oahppi bájuha ášši váldosisdoalu.
+Oahppi bájuha veaháš ášši sisdoalus.
+Oahppi berre čállit sániid ja dajahusaid maid son juo máhttá.
+Oahppi berre maiddái árvvoštallat bargguidis gasku áigodaga, ovdamearkka dihte: Maid máhtán?
+Oahppi buoremusat oahppá go:
+Oahppi bures ovdanbidjá máidnosa njuvžilis ja girjás gielain.
+Oahppi čállá eanas čoavddasániid mat leat áigeguovdilat ja guovddážis.
+Oahppi čállá máŋga guovddáš čoavddasáni.
+Oahppi čállá soames čoavddasáni.
+Oahppi čilge báikenama váldosisdoalu.
+Oahppi čilge makkár vissis báiki lea eanadat-namahusaid vuođul.
+Oahppi čilge manne báikkis lea dákkár namma.
+Oahppi čilge mas báikenamma lea vuolgán.
+Oahppi dađistaga atná hui ollu ođđa sániid ja dajaldagaid.
+Oahppi dahje váhnemat sáhttet gáibidit skuvlla dahkat dárbbašlaš guorahallamiid ja dan láhkai gávnnahit dárbbašago oahppi erenoamáš oahpahusa, ja vejolaččat makkár oahpahusa oahppi dárbbaša.
+Oahppi dávjá atná ođđa sániid ja dajahusaid.
+Oahppi de joatká daiguin osiiguin mat lea buorit muitalusas.
+• Oahppi doallá
+• Oahppi dohkkeha earáid
+Oahppi dovdá báikenama.
+Oahppi dovdá ja máhttá čilget movt muhtun tearpmat leat šaddan.
+Oahppi dovdá sániid mat leat sátnegirjjis.
+• Oahppi ferte beassat oassálastit ovdánanságastallamis,
+Oahppi ferte maiddái gulahallat ja árvvoštallat man gustovaččat čovdosat leat.
+Oahppi ferte oahppat mo su láhttenvuogit ja dagut váikkuhit eará oahppiide ja luohkká- ja skuvlabirrasii.
+Oahppi galgá máhttit buktit ovdamearkkaid dasa movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin.
+Oahppi galgá máhttit
+Oahppi galgá máhttit
+Oahppi galgá máhttit:
+Oahppi galgá máhttit:
+Oahppi galgá máhttit
+Oahppi galgá máhttit:
+Oahppi galgá máhttit - ságastallat earáiguin mii hearvasáhka lea ja mii hearvasága sisdoallu lea - válddahallat hearvasáhka-šáŋŋera dovdomearkkaid - čállit hearvasága - árvvoštallat iežas teavstta ja buoridit dan
+Oahppi galgá máhttit
+Oahppi galgá:
+Oahppi gávdná eará báikenamaid main lea sullasaš namahus.
+Oahppi gávdná eará báikenamaid mat gullet oktii dáinna báikenamain.
+Oahppi geavaha báikenamaid ovdamearkan.
+Oahppi gelbbolašvuohta
+Oahppi guhte lea ožžon eanemus goarttaid, lea vuoitán spealu.
+Oahppi ja oahpaheaddji
+Oahppi ja oahpaheaddji ráhkkaneaba mo dán galggašii buktit ovdan ovdánanságastallamis.
+Oahppi ja oahpaheaddji válljeba bargomálle mii heive ovttaskas oahppái, geahča evttohusaid čađaheami-oasis.
+Oahppi ja váhnemat eai galgga dárbbašit atnit issorassan boahtit ovdánanságastallamii, muhto boahtit dohko buriid vuordámušaiguin.
+Oahppi ja váhnemat
+Oahppi máhttá adnit máŋga gielalaš gaskaomiid ja nu vuohkkasit rievdadallat gielas.
+Oahppi máhttá adnit soames gielalaš gaskaomiid ja riggodahttit gielas veaháš.
+Oahppi máhttá áššálaččat čilget oainnus.
+Oahppi máhttá áššálaččat veaháš dadjat oaiviliiddis birra.
+Oahppi máhttá atnit máŋga adjektiivva iežas oainnuid čilgemis hui dárkilit.
+Oahppi máhttá atnit soames adjektiivvaid vai dárkilit čilge iežas oaiviliid.
+Oahppi máhttá čilget iežas oainnu árvvuidis vuođul ja dan ektui áššálaččat digaštallat.
+Oahppi máhttá čilget iežas oaiviliid árvvuidis vuođul.
+Oahppi máhttá čilget maid namahus muitala báikki birra ja oppalaččat dákkár eanadagaid birra
+Oahppi máhttá čilget makkár lađđasat leat báikenamas.
+Oahppi máhttá čilget movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin.
+Oahppi máhttá čilget movt iešguđetlágan tearpmat leat šaddan.
+Oahppi máhttá čilget namahusa oppalaš dásis, degomat makkár jávri lea.
+Oahppi máhttá dan ávkkástallat ja ráhkadit ođđa tearpmaid.
+Oahppi máhttá dovdát movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin.
+Oahppi máhttá gávdnat ja atnit sániid mat leat sátnegirjjis.
+Oahppi máhttá gávdnat ja atnit soames buori, govalaš gaskaomiid.
+Oahppi máhttá gávdnat ja atnit soames govalaš gaskaomiid.
+Oahppi máhttá hupmat máŋggaid fitnuid ja bargoeallimiid birra e.e. válddahallat, čilget, ságastallat ja jearrat ja vástidit gažaldagaid.
+Oahppi máhttá hupmat muhtun fitnuid ja bargoeallimiid birra iežaset oahppo-mannolagas e.e. muitalit, čilget ja vástidit gažaldagaid.
+Oahppi máhttá moadde adjektiivva adnit go iežas oaiviliid čilge.
+Oahppi máhttá muhtin muddui molssodit sátneanu ja nu riggodahttit gielas.
+Oahppi máhttá:
+Oahppi máhttá
+Oahppi máhttá plánet álkes teavstta
+Oahppi máhttá plánet ja buoridit muitaleaddji teavstta.
+Oahppi máhttá plánet muitaleaddji teavstta.
+Oahppi máhttá sátnegirjjis ohcat relevánta sániid ja daid aktiivvalaččat atnit.
+Oahppi muitala eanadaga dahje čázádaga birra nu ahte čielgasit boahtá ovdan ahte sus lea govva das makkár eatnamis / čázádagas lea sáhka.
+Oahppi muitala leago báikenama eanadat vai čázádat
+Oahppi muitala maid báikenama álgolađas muitala báikki birra.
+Oahppi, oahpaheaddji ja váhnemiid gaskasaš ovdánanságastallamii ferte bures ráhkkanit.
+Oahppi ovdanbidjá máidnosa álkes gielain nu ahte máinnusteapmi ipmirduvvo.
+Oahppi ovdanbidjá máidnosa buori ládje álkes ja bures ipmirdahtti gielain.
+Oahppi ráhkada báikenama birra oanehis čállosa masa bidjá kártta ja gova.
+Oahppiságastallamis, oahpaheaddji ja oahppi gaskasaš ságastallamis, sáhttiba ráhkkanit ovdánanságastallamii.
+Oahppi sáhttá áinnas álggos sárgut muitalusa, ja de easka čállit.
+Oahppi sáhttá gávdnat ja atnit máŋga buori, govalaš gaskaomiid.
+Oahppi sáhttá oahpaheaddjái ovdanbidjat dan fitnu maid lea válljen.
+Oahppi sáhttá válddahit iežas ovdáneami.
+Oahppi soames háve atná ođđa sániid ja dajaldagaid.
+Oahppit ákkastallet iežaset evttohusaid.
+Oahppit árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset Lassin oahpaheaddji dađistaga-árvvoštallamii sáhttet oahppit árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset.
+Oahppit árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset Lassin oahpaheaddji dađistaga- árvvoštallamii sáhttet oahppit árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset.
+Oahppit árvvoštallojit árvosániid haga miehtá vuođđoskuvlla áigodaga.
+Oahppit atnet dan ja hupmet dan beaivvi dálkki birra jus lea vejolaš.
+Oahppit atnet digitála ovdanbidjanprográmma (Open Office Impress, Powerpoint dahje sullasaš ovdanbidjanprográmmaid).
+Oahppit bargat iešheanalaččat Sii čállet dálkedieđáhusa man sáddejit gáiddusoahpahusa oahpaheaddjái.
+Oahppit barget iehčanassii, guovttis ja guovttis dahje joavkkuin.
+Oahppit barget iešheanalaččat Oahppit geardduhit dábálaš ja beaivválaš dálkedoahpagiid. Geahččat sátnelisttuid.
+Oahppit barget iešheanalaččat Sii máŋgii lohket teavstta ja guldalit jietnafiilla mii lea gávdnamis oahppanvuođus.
+Oahppit barget joavkkuin.
+Oahppit barget ođđa doahpagiiguin ja fáttáiguin gálgamis interaktiiva oahppanvuođu bargobihtáid ja guldalandiktáhta.
+Oahppit berrejit atnit adjektiivvaid go čilgejit oainnuset áššái, áinnas eanet ollašuvvin go buorre / heitot.
+Oahppit berrejit leat mielde hábmemis eavttuid buot dásiide.
+Oahppit berrejit oahppat sátnegirjjiid atnit.
+Oahppit berrejit searvat ráhkadit eavttuid.
+Oahppit berrejit skuvlajagis oassálastit gielladeaivvademiide main njálmmálaš sámegielat gulahallan lea guovddážis.
+Oahppit buohtastahttet dárogielat ja sámegielat teavsttaid ja ságastallet giela birra mii lea aviisabajilčállagiin, almmuhusain, máidnosiin, bovdehusain, láhkačállosiin ja plakáhtain.
+Oahppit čálašit jeavddalaččat sámegillii.
+Oahppit čállet dáid dovdomearkkaid vuođul ieža máidnasiid.
+Oahppit čállet fakta-čállosa báikenama birra.
+Oahppit čállet ieža hearvasága.
+- Oahppit čállet muhtin fáttá birra, maid oahpaheaddji diehtá berostahttá oallugiid.
+Oahppit čállet oanehis čoahkkáigeasu hearvaságas ja hupmet ovttas maid sii leat válljen.
+Oahppit čállet sátnelisttuid.
+Oahppit čállet suohttaseamos dahje sámegielat sániid maid dássážii leat oahppan. "
+Oahppit čohkkejit govaid ja sániid iešguđet áigečállagiin ja ráhkadit govvádusa.
+(oahppit čohkkejit, šláddjejit ja čohkkejit dieđuid tabeallaide ja stoalpodiagrámmii ja hupmet čohkkejuvvon dieđuid birra.
+oahppit eará skuvllain ja ustitklássain
+- Oahppit evttohit sánit mat čállojit távvalii, ja mii šaddá dego sátnebáŋkun gos sii besset válljet sániid.
+Oahppit fertejit maŋemus lihtus válljet molssaeavttu 10. jahkeceahki álggus.
+Oahppit fertejit oažžut dieđu dan birra mainna galget bargat, ja movt galget bargat
+Oahppit galget áddet maid galget oahppat ja mii sis vurdojuvvo
+Oahppit galget, aktiivvalaš giellageavaheami bokte beassat vásihit, hutkat ja bargat kreatiivvalaččat ja ovdánahttit iežaset estehtalaš beliid.
+Oahppit galget árvvoštallat maid sii duođai máhttet ja hálddašit ja maid sii leat oahppan.
+Oahppit galget bargat gávdnat ja atnit ođđa sániid máinnus- dahje vuovdalanplakáhttii.
+Oahppit galget čájehit gelbbolašvuođaset go ráhkadit ja nektet rollaspealu mii govvida árbevirolaš ealáhusa árgabeaivválaš dilálašvuođaid.
+oahppit galget dárkut dálkki ja siivvu ain guokte vahku hávis golbmii - njelljii jagis ja hupmat maŋimus beivviid dálkki birra Dat doaibmá sihke geardduheames ja oahppamis ođđa doahpagiid oktavuođas.
+Oahppit galget dovdat gelbbolašvuođamihttomeriid, oahppomihttomeriid ja eavttuid go galgá mihtuid joksat.
+Oahppit galget guhtet guimmiideaset muitalit maid skovvái leat čállán, omd. " beana-vielppis- Čebo- Cugo ".
+Oahppit galget guovttelágan mállása málestit.
+Oahppit galget jurddašit mii sin mielas livččii ávkkálaš oahppat.
+Oahppit galget loggii čállit maid sii leat bargan, maid leat oahppan ja leigo váttis ja manne jus nu lei.
+Oahppit galget lohkat ja guldalit earáid teavsttaid.
+Oahppit galget máhttit dovdat sániid ja dajaldagaid beaivválaš doaimmain ovdamearkka dihte iežas ja bearraša birra.
+Oahppit galget máhttit hupmat iežaset árgabeaidáhpáhusaid birra, nugomat biebmoelliid, ávkeelliid, biepmoráhkadeami, vuođđoávdnasiid, biđisteami ja sámi biepmuid birra.
+Oahppit galget maiddái máhttit:
+Oahppit galget mediain gávdnat áigeguovdilis ođasášši mii guoská Sápmái.
+Oahppit galget njálmmálaččat ovdanbidjat fitnuideaset klássas eará ohppiide ja oahpaheaddjái, ja dát šaddá leat vuođđun ságastallamii klássas ja fágaoahpaheddjiin.
+Oahppit galget njálmmálaččat ovdanbidjat válljejuvvon fitnu.
+Oahppit galget oahppat sámegillii dearvvahit ja galget buorástahttit guhtet guoimmiset ja oahpaheaddji ja dadjat bures.
+Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
+Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 1 čálalaš ja ovtta sámegielas 1 njálmmálaš.
+Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 2 čálalaš ja ovtta sámegielas 2 njálmmálaš.
+Oahppit galget oažžut guokte oppalašárvosáni, ovtta sámegielas 3 čálalaš ja ovtta sámegielas 3 njálmmálaš.
+Oahppit galget oažžut ovtta čálalaš ja ovtta njálmmálaš oppalašárvosáni.
+Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
+Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.
+Oahppit galget sámástit dan rolla ektui maid nektet.
+Oahppit galget sárgut sin mearkkaid ja čállit guđe mearkka guhtege eaiggáda.
+Oahppit galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena.
+Oahppit gávdnet báikenama kárttas, juogo digitála dahje báberhámis.
+Oahppit gávdnet iešguđet šlájaid suinniin govaid interneahtas ja/dahje girjjis mas leat šattuid govat ja čállet daid birra.
+- Oahppit geahčadit govaid govvagirjjiin (govvaráidduid) ja čállet muitalusa daid vuođul.
+Oahppit geahččaladdet ja čállet máinnus- dahje vuovdalanplakáhta dihtorii teakstameannudanprográmmain.
+Oahppit geain lea buorri njálmmálaš sátneriggodat dálkki ja siivvu birra, sáhttet veahkehit earáid geat eai máhte nu ollu go álget fáttáin bargat.
+Oahppit geardduhit soames ortnetloguid Hangman bakte, ja sii geardduhit mánuid interaktiiva sátneruossalasbarggu bakte mii lea gávdnamis oahppanvuođus.
+Oahppit geat čađahit visot 10 dási, sáhttet olahit čálalaš ja njálmmálaš sámegielgelbbolašvuođa, ja sis lea vejolašvuohta joatkit studeret alitoahpus gos sámegiella lea oahpahangiellan.
+Oahppit geat dárbbašit eanet hástaleaddji barggu, sáhttet čállit sátnečilgehusaid sámegillii.
+Oahppit geat eai nákce ieža lohkat hearvasága, sáhttet baicca guldalit lohkkojuvvon hearvasága.
+Oahppit geat rahčet, sáhttet dovdat váttisin jos sin buohtastahttet oahppiiguin geat leat čeahpit.
+Oahppit geavahit diehtomielalaččat sámegiel nama ¨husaid.
+Oahppit gehččet filmma Med sennagress i støvlene.
+Oahppit govvejit báiki, dahje gávdnet dán báikki gova dahje sárgot báikki.
+Oahppit guđet ožžot oahpahusa sámegielas vierisgiela oahppoplána mielde, besset oahpahusas ja árvvoštallamis dárogielas oalgegiellan.
+Oahppit guldalit guhtet guimmiideaset máidnasiid ja addet ruovttoluotta dieđu nuppiide das maid sii mearkkašedje máidnasis: Guđet dovdomearkkat ledje mielde máidnasis, ja guđiid elemeanttaid sii dovdet sámi máinnasteapmin.
+Oahppit guldalit musihka, geahčadit govaid jna..
+Oahppit hárjánit geavahit doahpagiid go humadit ealáhusa olbmuiguin.
+Oahppit humadit gaskaneaset barggadettiin, ja movttiidahttojuvvojit jearahit guhtet guoimmiset barggu birra ja vástidit.
+Oahppit ieža válljejit guđe sámegielain sii háliidit oahpahus.
+Oahppit ja/dahje oahpaheaddji govve dan botta go oahppit barget olgun.
+Oahppit ja oahpaheaddji ságastallet ovttas dan birra maid leat gávnnahan.
+Oahppit jearahallet bealljemearkkaid sániid, omd. mii lea hoaŋka, bihttá / ceahkkes / biehkki, rastá / gaskat / náhppa jna..
+Oahppit jearahallet dán olbmo.
+Oahppit jearahit báikenama birra olbmuin geat dovdet báiki.
+Oahppit jorgalit hearvasága dárogielas sámegillii.
+Oahppit leat dás, lága mielde, definerejuvvon sin mánnán geat sáhttet čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui.
+Oahppit liikojit bargat rievddadeaddji doaimmaiguin mat eai leat nu áddjás bargun.
+Oahppit lohket ášši birra álggos ja dasto čállet čoavddasániid.
+Oahppit lohket dán jávohaga dahje jitnosit ovttas luohkás.
+Oahppit lohket divttaid ja suokkardit dárogieldivtta ja sámegieldivtta sisdoaluid.
+Oahppit lohket fáttá birra girjjiin ja interneahtas.
+Oahppit lohket iežaset divttaid guhtet guimmiidasaset ja ságastallet heivehemiid birra.
+Oahppit lohket jávohaga, ovdamearkka dihte Koseriija- ja dan fuolkehámit: Sátneduddjon ja sátnestoahkan, (I boka Sátneduojit s. 9-13).
+- Oahppit lohket muitalusaid vai ožžot inspirašuvnna, dahje oahpaheaddji lohká jitnosit muitalusa.
+Oahppit lohket sámi máidnasa ja inuihttamáidnasa ja buohtastahttet dáid.
+Oahppit lohket sihke iežaset ja earáid jorgalan teavsttaid.
+Oahppit lohket teavstta fáttá birra, ja humadit gaskaneaset teavstta birra.
+Oahppit lohket teavstta vuđolaččat ja barget iehčaneaset muhtin minuhta dán jorgalit sámegillii.
+Oahppit maiddái tevdnejit.
+Oahppit maid galget dáid doahpagiid geavahit go barget.
+Oahppit máŋggaid skuvllain sáhttet nugomat ovtta áigodaga bloggas čálašit dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra iežaset ruovttubáikkis.
+Oahppit miellagovvádusa vuođul ráhkadit speallanplána ja gávnnahit spellui vuogas nama.
+Oahppit nektet sámegielaga rolla dakkaviđe go dát adno.
+- Oahppit ohcet dieđuid báikenama birra iešguđet gálduin:
+Oahppit ohcet ja čohkkejit girjjiin dieđuid.
+Oahppit ohppet aktiivvalaš oasálastimiin ovdalašáigge, dála áiggi ja boahtteáigge birra.
+Oahppit ovdanbidjet máidnosa ja deattuhit ovttastusa gaskal hámiid, ivnniid ja teavsttaid ja iešguđetlágan čáppačállima.
+- Oahppit ožžot álggu.
+Oahppit ožžot dađistaga bagadallama čálidettiin, ja oahppanulbmilat leat vuolggasadjin bagadeapmái.
+Oahppit ožžot fálaldaga oahpahallat sámegiela eatnigiellan, muhto eai leat ráhkaduvvon sierra oahppoplánat sámi oahppiid várás.
+Oahppit ráhkadit de jurddakártta ieža ja geavahit dan go plánejit muitalusa sisdoalu.
+Oahppit ráhkadit govvaráidduid / video teavsttain.
+Oahppit ráhkadit jurddakártta mas válddahallet buktaga iešguđet vearbbaid ja adjektiivvaid anu bakte.
+Oahppit ráhkadit máinnustan- dahje vuovdalanplakáhta.
+Oahppit ráhkadit oanehis jietnafiilla mas muitalit báikenama birra.
+Oahppit ráhkadit sátnelisttu man atnet jorgalettiin.
+Oahppit ráhkadit skovi man geavahit go buohtastahttet sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid máidnasiiguin.
+Oahppit šaddet ieža ohcat duogášdieđuid vuovdingálvvu birra vai máinnus šaddá nu realisttalaš go vejolaš.
+Oahppit ságastallet dán birra ja muitalit iežaset vásáhusaid ja oaiviliid.
+Oahppit ságastallet dan birra manne lea hástaleaddji bargu jorgalit dárogielas sámegillii.
+Oahppit ságastallet erohusaid birra, árvvoštallet daid ja ákkastallet iežaset oaiviliid.
+Oahppit ságastallet filmmaid sisdoalu birra.
+Oahppit ságastallet maid sii dihtet sámi máinnasteami iešvuođaid birra.
+Oahppit ságastallet makkár dovdomearkkat ja iešvuođat máidnasis leat, ja čállet oktasaš listtu mas namuhit dovdomearkkaid.
+Oahppit sáhttet adnit giehtatelefovnna, mp3-čuojanasa ja báddenrusttega dahje sullásačča ja báddái lohkat sániid ja dajahusaid maid maŋŋil sáhttet guldalit.
+Oahppit sáhttet atnit máŋga birccu oktanaga, adderet birccuid loguid, ja dadjat vástádusa sámegillii.
+Oahppit sáhttet atnit "Sátnebiŋgo" spealu sátneoahppama oktavuođas:
+Oahppit sáhttet atnit vuođđun dihto dilálašvuođa dahje rolla go sii galget mearridit ja čilget oaiviliiddiset, omd. go dihtora atnet skuvlabargguide: Makkár ovdamunit ja hehttehusat leat dihtora atnimis skuvlabargui?
+Oahppit sáhttet bargat joavkkus surggiidemiiguin.
+Oahppit sáhttet čállit dan gillii mii sis lea vuosttašgiellan.
+Oahppit sáhttet čállit dušše sáni ja cealkagiid govaide dahje juo guhkebuš teavstta.
+Oahppit sáhttet čállit seamma girjjiidasaset.
+Oahppit sáhttet čohkkát rieggás ja fárrolaga ráhkadit njálmmálaš muitalusa.
+Oahppit sáhttet čuovvut seamma láhčima go dan mii bajábealde čilgejuvvo.
+Oahppit sáhttet de veahkáhallat nubbi nuppi ja oahppat guhtet guoimmistis.
+Oahppit sáhttet fágaidgaskasaččat ja/dahje prošeavttalaččat bargat sámi fáttáiguin sámegillii.
+Oahppit sáhttet filbmet dahje vuorkut jearahallamiid dihtorii digitála hámis mainna dasto sáhttet viidáset bargat.
+Oahppit sáhttet ieža jođihit digaštallama ja leat čoahkkinjođiheaddjin.
+Oahppit sáhttet jeavddalaččat oanehaččat muitalit ođasáššiin.
+Oahppit sáhttet jietnafiillaid dahje TV-prográmmaid vuođul ieža ráhkadit reportášaid jna..
+Oahppit sáhttet lágidit eará doaluid skuvlajagi mielde.
+Oahppit sáhttet lohkat guhtet guoimmiset hearvaságaid, dahje sáhttet lohkat jitnosit guhtet guimmiidasaset.
+Oahppit sáhttet maid čállit dárogillii divtta ja jorgalit ja heivehit dan sámegillii.
+Oahppit sáhttet maiddái oažžut bargun gávdnat eanet dieđuid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja siivvu birra go lagasbirrasa vuorasolbmuid jearahallamis.
+Oahppit sáhttet maiddái ovttas jurddašit.
+Oahppit sáhttet maiddái ráhkadit iežaset jietnafiillaid mp3-čuojanasain.
+Oahppit sáhttet maiddái vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maiddái vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maiddái vuordáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maid ieža čálistit dovdomearkkaid.
+Oahppit sáhttet maid ohcat eará interneahttasiidduid main lea kárta.
+Oahppit sáhttet maid válljet dárogiela oahpahusgiellan, ja ovttastahttit dán oahpahusain sámegielas.
+Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 1 njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 2 njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet maid vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet oahppat / geardduhit ortnetloguid birra go hupmet, vuosttaš, nuppi, viđát beaivvi mihtidemiid birra jna..
+Oahppit sáhttet oažžut veahki cealkagiid hábmemis.
+Oahppit sáhttet ohcat ođđasiid ja áigeguovdilis dáhpáhusaid válljejuvvon fitnu birra.
+Oahppit sáhttet ollu oahppat nubbi nuppis.
+Oahppit sáhttet ráhkadit iežaset jietnafiillaid jietnačuojahanprográmmain, mat gávdnojit buot dihtomášiinnain.
+Oahppit sáhttet ráhkadit oktasaš gihppaga mas leat buot čállosat báikenamaid birra.
+Oahppit sáhttet válljet guovtti molssaeavttu gaskkas, sámegiella 2 dahje sámegiella 3 mihttomearijoksama 10. jahkeceahkis, Jo3 studerenráhkanahtti oahppoprográmmain ja Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmain.
+Oahppit sáhttet válljet sihke fágagirjjálaš ja čáppagirjjálaš teavsttaid gaskkas.
+Oahppit sáhttet viiddidit sátneriggodagaset váldo muittuhansániid vehkiin.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot čálalaš dahje njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot čálalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš-praktihkalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš-praktihkalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 1 čálalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 2 čálalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 čálalaš eksámenii.
+Oahppit sáhttet vuorbáduvvot sámegiella 3 njálmmálaš eksámenii.
+Oahppit sárgot proseassa ja čállet govaide teavstta.
+Oahppit válljejit ieža geaiddai ja gallásii sii máinnasit máidnaseaset.
+Oahppit válljejit movt sii áigot gieđahallat ja ovdanbuktit sisdoalu.
+Oahppit válljejit ovtta gova dahje vuorbádit / gesset gova mii šaddá muitalusa vuođđun.
+Oahppi, váhnemat ja oahpaheaddji árvvoštallet bohtosiid, ja bidjet fas ovttas ođđa mihttomeriid boahttevaš áigodahkii.
+Oahppi, váhnemat ja skuvla juogadit ovddasvástádusa
+oahppočalmmustahttima juohke golmma váldofáddái.
+Oahppodoaibma
+Oahppodoaimmat
+Oahppodoaimmat mat gullet oahppomihttomeriide leat dan buktaga, rollaspealu vuođđun maid oahppit galget buvttadit.
+Oahppodoaimmat mat leat čadnojuvvon oahppoulbmiliidda dahket dan buktaga vuođu maid oahppit galget buvttadit, namalassii dálkedieđáhusaid.
+Oahppodoaimmat
+Oahppogirjjiid ja oahppoávdnasiid ferte oahppi ieš doallat.
+Oahppolihtut leat dehálaš rávisolbmuidoahpahusarenat.
+Oahppomihttomearit
+Oahppomihttomearit lea lávkin olahit gelbbolašvuođamihtuid.
+Oahppomihttomearit leat lávkin gelbbolašvuođamihttomeriid ollašuhttima guvlui.
+Oahppomihttomearri
+Oahppomihttomearri lea lávkin gelbbolašvuođamihttomeari ollašuhttima guvlui.
+Oahppomihttomearri lea okta lávki gelbbolašvuođamihttomeari ollašuhttima guvlui.
+oahpponeavvuide, mánáidgárddiide ja stipeanddaide - hui dehálaš váikkuhangaskaoapmin vai joksat mihttomeriid mat leat mearriduvvon sámegielaid ovdánahttima várás.
+Oahpponeavvuid ja Sámedikki oahpahussuorggi rolla dáfus, geahča doaibmabidjooasi.
+Oahpponeavvut
+Oahppoplána 2 T lea eanet teorehtalaš, ja oahppoplána 2 P fas lea eanet praktihkalaš.
+Oahppoplána gelbbolašvuođamihttomearit lea juhkkojuvvon logi dássái.
+Oahppoplánaid láhkaásahus §2-3 ja §3-4 mearrida oahpahusa sámiide, sin giela ja servodateallima birra iešguđetge fágasurggiid oktavuođas.
+• oahppoplána ja diibmolohku dárogielas (vuosttasgiellan) daidda oahppiide geain lea sámegiella nubbegiellan
+Oahppoplánas sámegiella vuosttašgiellan leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel vuođđoskuvlla 2., 4., 7., ja 10. jahkecehkiid, maŋŋel Jo1, Jo2 ja Jo3 joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid, ja maŋŋel Jo1 ja Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
+Oahppoplána váldomihttomearrin lea ahte fága sámegiella nubbingiellan okta dárogiela fágain, láhčá ohppiide vuođu šaddat doaibmi guovttegielagiin.
+Oahppoulbmil
+Oahppoulbmil
+Oahppoulbmila iešárvvoštallan Dá lea ovdamearka dasa movt oahppit sáhttet iežas árvvoštallat:
+Oahppoulbmilat
+Oahppoulbmilat duohttandahkkojit iešguđet dilálašvuođain maid oahppit válljejit.
+Oahppoulbmilat leat lávkin gelbbolašvuođamihttomeari ollašuhttimis.
+Oahppoulbmilit oahppit galget dovdat.
+Oahppoulbmil lea lávki gelbbolašvuođamihttomeriid ollašuhttima guvlui.
+Oahppu
+Oahppu:
+Oahppu
+Oahppu
+Oahppu / Utdanning
+• Oaidnit go bohtosiin minstariid dahje sojuid?
+oaidnit movt giellaválljen iešguđet dilálašvuođain sáhttá adnot gaskaoapmin
+Oainnát jienastangoarttas majn válggain sáhtát jienastit.
+Oaivádusas dát gohčoduvvo gielladomeanan.
+Oaivadusas lea sierra oassi ovdáneami birra.
+Oaivadusas leat oahpaheaddjái neavvagat, vuogádatcavgileamit ja ovdamearkkat mat sáhttet leat veahkkin láhčamis dili vai oahppit ohppet sámegiela hupmat.
+Oaivádus čájeha ovdamearkkaid main Njálmmálaš gulahallan ja Dihtomielalašvuohta giela ja kultuvrra birra váldooasit leat vuođđun.
+Oaivádus ii fátmmas buot oahppoplána gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oaivádus lea ráhkaduvvon dainna ulbmiliin ahte galgá sáhttit adnot buot sámi guovlluin.
+Oaivádus oainnusmahttá soames gelbbolašvuođamihttomeriid ja buktá ovdamearkkaid dasa movt sáhttá bargat oahppodoaimmaiguin, heivehuvvon oahpahusain, vuođđudeaddji gálggaiguin, gielladomeanaiguin ja buot logi dásiin árvvoštallan.
+Oaivádus sisttisdoallá obanassiige ollu konkrehta oahppodoaimma ovdamearkkaid.
+Oaiveulbmil CV:an galgá leat čorgat ja álki dieđuid gávdnat.
+Oaivi ja goruda guolgaivnniid namahusaid
+oalle bures
+Oalle bures
+Oallugat háliidit oahppat giela.
+Oallugat ipmirdit giela muhto eai máhte hupmat.
+Oameolbmot sáhttet baicca ráfis válbmet hávdádusa.
+Oanehaččat movt mearkun čađahuvvo
+Oanehaččat oahpahuslážuid váldoosiid birra
+Oanehis čoahkkáigeassu minerálalága guovddáš mearrádusain go galgá hálddašit ja ávkkástallat daid minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti lea:
+Oanehis ovdamearka mii gullá fidnofáddái:
+oarjánsámegiella, lea sakka uhkkiduvvon.
+Oarjedavil: Gaunan rájes riikkaráji mielde Holdernii.
+Oarje-Eurohpasge leat máŋga čearddalaš giela mat leat seamma dilis go sámegiellage Skandinávias, vaikko dát giellajoavkkut eai čilgejuvvo álgoálbmogin.
+Oarjelsámegiella giehtabáddi sturrodat stuoris
+Oarjelsámegiella giehtabáddi sturrodat unni
+- Oarje mearrasámegiella (Álttávuonas ja Návuonas).
+Oarjesámegiella ja nuortasámegiela váldojoavku vel dagahit njeallje vuollásaš giellajoavkkuid: lulli, davvi, nannán ja Guoládaga.
+Oarjilsámegiela dáfus áššedovdi lávdegoddi dadjá ahte dát giella lea erenoamáš hearkkes dilis ja ahte dan giela várás lea dárbu álggahit ájitkeahttá doaibmabijuid amas giella duššat Norggas.
+Oarjilsámegielalaš sálbmagirjji ledje ráhkadeamen jagi 2008.
+Oarjilsámegiella ja julevsámegiella leat rašis dilis ja dárbbašit doaibmabijuid mat leat jure justa erenoamáš dárbbuid várás mat leat dáin servoda- gain.
+Oarjilsámit ja julevsámit leat unnitlogut olles sámi servodagas.
+Oarjin: Andkjelvatnet rájes Fagerbakkelva mielde Siiddasjávrri oivošii, viidásit dán jávrri rastá jávrri lulimus luovtta rádjái.
+Oarjin: Dan rájes gokko Ståhkkåhajåhkå ja Ruovadajåhkå bohtet oktii, Ruovadajåhkå ja Ranelva mielde Messingåga njálbmái dán eanus, Messingåga mielde dasságo Jarfjell- bekken ja Kjerringelva bohtet oktii, das fas njuolga linjjás Giftfjellet rádjái (aláš 1127), das viidásit njuolga linjjás Jånghkere rádjái (aláš 1459).
+Oarjin: Dieváideanu mielde Rostanes rájes bajás Hávgajoga njálbmái maŋemus namuhuvvon eanus.
+Oarjin: Gátterat stašuvnnas Ruoidnačohkkii (aláš 1360) lulimus Ruoidnajávrái, dasto njuolga linjjás Beajojikŋii (aláš 1475), das njuolga linjjás Váhttečohkkii (aláš 1494), das njuolga linjjás Basejávrri davimus luktii, das seamma jávrri lulimus luktii, das njuolga linjjás (Basejieŋa rastá) Leirvatnet nuorttamus luktii, das njuolga linjjás Máhcalaga (Storsteinsfjellet) (aláš 1379) rádjái.
+Oarjin: Innerpollena rájes Divttasvuona mielde Slábávutnii (Sørfjorden), das Baddjejávrre (Øver-Sørfjordvatnet) rádjái.
+Oarjin ja lulil: Finnskardbekken mielde Finnskardtjørna rádjái, das njuolga linjjás Råaktjoenjaevrie (Rotvatn) davimus luovtta rádjái, dán jávrri ja Rotvaselva mielde dan báikái gokko johka rasttilda riikkaráji.
+Oarjin ja lulil: Namuhuvvon luovtta rájes rastá Luvlie Diehpele dasságo Muerhkienjeanoe (Tiplingelva) ja Råtnoenjohke (Simleelva) bohtet oktii, das viidásit njuolga linjjás Råtnoenjaevrie (Råtnan) oarjjimus luovtta rádjái, dán jávrri ja čázádaga mielde gitta riikkarádjái Bijjie Raentseres (Ranseren).
+Oarjin ja lulil: Sørelva mielde Rundtuva buohta, viidásit Kobbelva mielde Njuorjjojávrái (Kobbvatnet), das viidásit Njuorjjojávrri nuortalulimus luktii, das Njuorjjojoga, Guovdelisjávrri ja Vanasjávrri mielde dan báikái gokko Leaváža ja Girjása (Girjas) čearuid rádji boahtá oktii riikkarájiin Rr 259 (Ivarstein) bokte.
+Oarjin: Namuhuvvon koordináhtas njuolga linjjás Steiktuva rádjái (aláš 1058), das fas njuolga linjjás Bessedørelva njálbmái Reevhtses (Røssvatnet), das dán jávrri mielde Sørdalselva rádjái Sørdalenis.
+Oarjin: Namuhuvvon luovtta rájes njuolga linjjás Jitnemenjaevrie lulimus luovtta rádjái, Bijjie.
+Oarjin: Namuhuvvon luovtta rájes njuolga linjjás Såålejaevrie lulimus luovtta rádjái, das viidásit čázádaga mielde Bijjie- Sipmehke (Vestre Sipmeken) rádjái, das fas čázádaga mielde riikkarádjái Vuelie- Sipmehke (Austre Sipmeksjøen) bokte.
+Oarjin: Reevhtse mielde Bjørkåselva njálbmái jávrris, das njuolga linjjás rastá Aalesjaevrie (Elsvatnet) davimus luovtta gitta Åanghkejaevrie (Unkervatnet) davimus luovtta rádjái.
+Oarjin: Riikkaráji mielde Leirvatnet rájes Trolldalen rádjái.
+Oarjin: Riikkaráji mielde Svaletjahke rájes E14 rádjái.
+Oarjin: Sandelva mielde Sandelvvatnet davimus báikái.
+Oarjin: Skievvá ja Frostisena boazoorohagaid orohatráji mielde Sørskjomenii ja gitta Vuotnabáhtii (Skjombotn), das njuolga linjjás Vasstjørnan rádjái Kjårdadalenis, dán jávrrážis Kjårdavatn davimus luktii, das Kjårdavatn lulimus luktii riikkaráji bokte.
+Oarjin: Slábávuodna rájes, Divttavuona (Tysfjorden) mielde ja nuori gaskal Hulløya ja nánnáneatnama.
+Oarjin: Sørdalselva rájes dan namuhuvvon báikkis gokko jogat bohtet oktii Grensevatnan ja Rr 272 rádjái riikkarájis.
+Oarjjás ja lulás: Ravggajåhkå (Sørelva) mielde ja viidásit čázádaga Ruonasvákkis riikkaráji rádjái.
+Oasálaččaid loahpalaš oaivilat iešguđet áššiid hárrái galget leat almmolaččat.
+oasálažžan čiegusvuođastat.
+Oasi das mii digaštallojuvvo doppe lullisámegiela dili birra, sáhttá maid buohtastahttit Norgga beale diliiguin.
+Oasis guorahallet guovddáš osiid fysihkas, kemiijas ja geofágas.
+Oasit maid leat lasihan iešguđetge geatnegahtton váldofáddái, eai boađe Ipmil addá - Mii juogadit plána ulbmiliid sadjái, muhto leat daidda deavddan.
+Oassálastin lea nuvttá ja akkrediteren addojuvvon dađistaga nu guhká go mii nákcet, muhto dainna ráddjejumiin ahte eanemusat njealjis juohke medias ožžot akkrediterema.
+Oassálasti ollesolmmoš váldá duođas dan maid mánná máhtestuvvá, nanne dan ovttas mánáin ja hástala dasto máná nu, ahte doaibmanvejolašvuođat viiddošit ja máhtestuvvanvejolašvuođat lassánivčče.
+ Oassálastit aktiivvalaččat Sámi giellanjuolggadusaid ođasmahttinbarggus
+oassálastit álkis beaivválaš ságastallamis mas geavaha álkis dadjanmálliid nu ahte ipmirda earáid ja ieš ipmirduvvo
+oassálastit eaŋgalsgiel riikkaid mánáidkultuvrrain geavahettiin sániid, govaid, musihka ja lihkadeami
+oassálastit iešguđetlágan doaimmain main sámegiella geavahuvvo ja ráhkadit ja ovdandivvut muitalusaid dan birra
+Oassálastit mákset ieža mátke-, orrun- ja boradangoluid.
+oassálastit ságastallamiin árgabeaivválaš diliid birra
+oassálastit ságastallamiin árgabeaivválaš diliid
+oassálastit ságastallamis geavatlaš bargguid birra skuvllas ja olggobeal skuvlla
+oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra
+oassálastit ságastallamis sámi árbevirolaš ealáhusaid birra
+Oassemihttomearit:
+Oassemihttomearri lea viiddis ja buorre kulturfálaldat sámi álbmoga várás.
+Oassemihttomearrin leat árjjalaš sámi arenat dáidaga- ja kultuvrra gaskkusteapmái, kulturásahusat ja museat main lea nana fágalaš dássi.
+Oassemihttomeriid
+Oassemihttu:
+Oassemihttu:
+OASSEULBMIL 18: Ovdal 2020 leat álgoálbmogiid ja báikegottiid árbedieđut, ođastusas ja vierut mávssolačča biologalaš šláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja seailluheapmái dohkkehuvvon, nationála lágaid ja áššáigullevaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ektui, ja ollásit integrerejuvvon ja reflekterejuvvon konvenšuvnna implementeremis ja álgoálbmogiidda ja báikegottiide láhččojuvvon oassálastin buot áigeguovdilis dásiin.
+Oasseváldiid lohkku sorjasa dasa movt oahpahus organiserejuvvo ja leago vejolašvuohta máŋgasiidda searvat jietna- ja govvakonferánsii, mii mearkkaša máŋga oahppi oahpahit oktanaga.
+oassi bargigoluin
+Oassin áššedieđuin sáhttá kommišuvdna ohcat njálmmálaš dieđuid ja čálalaš dieđuid nugomat dokumeanttaid jna maid sii dárbbašit.
+Oassin dietnasis sáhttet maid leat almmolaš doarjagat dahje eará veahkki.
+Oassin sápmelaččaid iešmearrideamis iežamet giela, iežamet kultuvrra ja servodateallima dáfus galgá Sámedikkis leat duohta váldi giellapolitihkas.
+Oassin šiehtadusas dollojuvvo maiddái juohke beallejagis konsultašuvdnačoahkkin stáhta ráđi, geas lea ovddasvástádus sámi áššiin, ja Sámedikki presideantta gaskka.
+Oavddut
+Oažžugo guobbara borramiin olu sohkkara?
+Oažžugo guobbara liegga ja baskkes biktasiin?
+Oažžu jođihuvvot sihke priváhta ja stáhta eatanama nalde.
+Oažžun dihte čielgasa gosa galgá mannat testet iežas doppe gos orru sáhttá riŋget buohccidikšunrávvahahkii 1177.
+Oažžun dihte čielgasa man áhpehisvahkus lea rehkenasto maŋemus mánnodávddaid vuosttaš beaivvis iige ieš sahkanandilis.
+Oažžundihte introdukšuvnna sierra doarjja- ja buhtadushámiin, sáhtát viežžat áššebáhpuriid mat oppalaččat čilgejit prográmma.
+Oažžun dihtii buori mánáidgárdebirrasa, de lea dehálaš ahte bargit ovttasbarget bures ja váldet oktasaš ovddas vástádusa.
+Oažžun dihtii eanet dieđuid dárbbuid birra, de Máhttodepartemanta ovttasráđiid Bargo- ja searvadahttindepartemeanttain áigu álggahit guorahallanbarggu mainna ulbmil lea oažžut sámi álbmogis logu sis guđet njálmmálaččat máhttet eatnigielaset, muhto guđet eai máhte lohkat ja čállit.
+Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin.
+oažžu sierra suoji alla goluid vuostá dihto dálkasiidda vuollái 16 jahkásaš mánáide.
+Oažžut buoret ulbmil- ja boađusstivrema Sámedikki ohcanvuđot váikkuhangaskaomiide mat leat sámi kultuvrii ja dáidagii
+oažžut vejolašvuođa searvat iešdáhtolaččat
+oažžu vuoládusa nu gohčoduvvon allagolloráhpa jelgii eanaš dálkasiin, p-pillariin ja stomibuktagiin
+Oberstløytnanta Siri Skare duššai ON-kantuvrra falleheamis Mazer-i-Sharif báikkis.
+Oččodit arenaid, fierpmádagaid ja ovttasbargoprošeavttaid mat váikkuhit riikkaidgaskasaččat promoterema ja sámi dáidaga ja kultuvrra gaskkustemiin riikkaidgaskasaš márkanii.
+Ođas 2013:s lea ohcanvuđot ortnet "Dáidda- ja kulturgaskkustanarenat ".
+Ođas 2015:s lea ahte maiddái oasseáiggeoahppit, geain lea sámegiella fágan, sáhttet ohcat stipeandda ja ahte stipeandda máksomearri lassána.
+Ođaslohkki jearrá reportáris guhte vástida.
+Ođasmahttima bakte sáhttet buot oahppit joavkkus bargat seamma fáttáin.
+Ođasmahttin, hálddahus- ja girkodepartemeanta bušeahta kap. 2445 Statsbygg vuolde lea árvaluvvon juolludanrámma mii fátmmasta ruđaid dasa ahte prošekteret ođđa lanjaid Saemien Sijti Snoasas.
+Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta ja Sámediggi geigejit odne nuppi raportta dan birra, mo Sámegielaid doaibmaplána čađahuvvo.
+Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta investerenbušeahtta lea 3,2 miljárdda kruvnno.
+Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttas (OHD) lea ovddasvástádus hálddašit sámelága giellanjuolggadusaid ja ovttastahttit ráđđehusa barggu Eurohpálaš soahpamušain regiovdna- dahje minoritehtagielaid birra.
+Ođasmahttit oahppoplána man Sámediggi lea mearridan
+Ođasmahttojuvvon jorgaleapmi 2003 oktan lassibeavdegirjjiiguin.
+Ođđaáigásaš giellateknologiija dárbbašuvvo, vai sámegielat ceavzzášedje geavahangiellan dálá servodagas.
+Ođđaáigásaš servodagas lea dárbbašlaš máhttit hálddašit iešguđet mediaid ja teavsttaid main leat ollu iešguđetlágan oasit biddjon oktii, nugo čála, jietna ja govva ja seammás oaidnit oktavuođaid giela ja árbemáhtu gaskkas.
+Ođđaáigásaš veahkkeneavvut
+Ođđaáiggi sámegielain lea mealgat moalkasut historjá go maid eanas olbmot doivot, ja eai gula dušše suoma-ugralaš giellajoavkkuide.
+Ođđa báikegoddeprográmma vurdo mielddisbuktit ođđa ráhkadusa eanan- ja meahccedollui EU:as ja dainna lassánan gilvalannávccaid, buoridandihte birrasa ja eallinkvaliteahta báikegottis ja maid ekonomiija diversifierema dihte.
+Ođđa doahpagiid álggaheapmi
+Ođđa duodjeealáhusšiehtadus jagi 2014 várás lea sohppojuvvon.
+Ođđa duodjeealáhusšiehtadus jagi 2014 várás sohppojuvvon
+Ođđa dutkamuš čájeha ahte sámegiela giellajoavku lea measta seamma boaris go germánalaš giellajoavku ja measta duppalit boarrásut go romána giellajoavku.
+Ođđa eiseváldi sáhttá maid váldit iežas álgagiid divššu kvalitehta ja sihkkarvuođa dutkamis ja čuovvumis.
+Ođđa geahččoguovddáža plánat leat rievdan suoidnemánu 22. b. 2011 bilidemiid čuovvumuššan, ja guovddáš galgá dál biddjot ođđa sadjái.
+Ođđa hálddašanortnet lea ILO-álgoálbmotkonvenšuvnna nr 169, artihkkala 15 nr. 1 mielde mii geatnegahttá stáhta sihkkarastit sámi oassálastima sámi guovlluid luondduvalljodagaid geavaheami, hálddašeami ja seailluheami oktavuođas.
+Ođđajagemánu 1 b. rájis 2007 lea ođđa báikegoddeprográmma fámus doarjagiid ja buhtadusaid várás báikegoddái.
+Ođđa jahki lea farga jándor boaris.
+OĐĐA LÁHKÁ NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUID BIRRA
+Ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja
+Ođđa lanjat galget gárvvistuvvot gussiid ja gehččiid várás 2011 geasi.
+Ođđa máksomearit leat ná:
+Ođđa medisiinnalaš árvvoštallan
+Ođđa medisiinnalaš árvvoštallan (ca 1 sida)
+Ođđa penšuvdnaortnet árvaluvvon sámediggeáirasiidda ja báikkálaš álbmotválljejuvvon áirasiidda
+Ođđa sámepolitihkalaš organisašuvnna registreremii gáibiduvvojit unnimusat 200 vuolláičállosa olbmuin geat leat Sámedikki jienastuslogus (gč. § 20 d sámediggeválgga láhkaásahusas).
+Ođđa sámepolitihkka
+Ođđa sániid sáhttá máŋgga ládje oahpahit, nugo ovdamearkka dihte go geavaha govva- ja sátnelotto ja sátnebiŋgo jna..
+Ođđa testameanta lea maid jorgaluvvon julevsámegillii, ja muhtun biibbalteavsttat leat jorgaluvvon oarjilsámegillii.
+Ođđa testameantta evangeliat muitalit juoidá dan birra mo Ipmila plána olbmuid várás lea, ja oahpahus girkus muitala maid juoidá.
+Ođđa testameanttas sáhtát lohkat Jesusa birra.
+Ođđa testamenta duođašta maid Ipmil lea dahkan ja maid son ain doaimmaha maŋŋá go Jesus eatnamii bođii.
+Ođđa válgaortnet maid geahppuda sámedigge ¨válgga lágideami riikka eanaš gielddain / suohkaniin.
+Ođđa válgaortnet mearkkaša:
+Ođđa válgaortnet sámediggeválgii 2009 - regjeringen.no
+Ođđa vejolašvuođat čuovvolit
+Odne bargá ollesmáilmmi viidosaš risttalaš aktavuohta oaččuhit vuoiggalaš máilmmi mas ii leat nealgi, geafivuohta ii ge vealaheapmi.
+Odne (duorastaga) deaivá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka duodjeorganisašuvnnaid ovddasteddjiid digaštaddat hástalusaid ja vásáhusaid dálá duodjedoaibmadoarjjaortnegiin.
+Odne eai leat doarvái olu sámegielat fálaldagat servodagas, ja giellageavaheaddjit vásihit ahte sin vejolašvuohta geavahit sámegiela ráddjejuvvo.
+Odne fállojuvvo sámegielat gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain.
+Odne fállojuvvo sámegielat gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.
+Odne fertet mii dovddastit ahte homofiillaid ja lesbaid vuoigatvuođat eai leat ožžon doarvái fuomášumi sámepolitihkas.
+Odne, guovvamánu 6. b., mii ávvudit iežamet álbmotbeaivvi ovttas Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
+Odne ii leat jáhkehahtti atnit dáid gielaid ealli giellan sierranas servodatsurggiin nugo lea vejolaš dahkat davvisámegiela, oarjilsámegiela ja julevsámegiela dáfus.
+Odne ii leat teknihkalaččat vejolaš sáddet elektruvnnalaš sámegielalaš selvána.
+Odne lea 5000 álgoálbmotjoavkku mearkabeaivi, miehtá oba máilmmi.
+Odne lea 500 'álgoálbmotjoavkku mearkabeaivi, miehtá oba máilmmi.
+Odne lea dušše dan álbmogis mii orru suohkaniin mat leat mielde sámegiela hálddašanguovllus main lea dát vuoigatvuohta, danne go sámelága giellanjuolggadusat gustojit dušše dáidda suohkaniidda.
+Odne lea fylkkamánni váiddaorgána sámelága giellanjuolggadusaid dáfus jus váidda guoská suohkanlaš dahje fylkkasuohkanlaš orgánaide.
+Odne leat iešguđetlágan sámi mánáidgárddit.
+Odne leat unnán sámegiela sátnegirjjit, erenoamážit julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Odne leat unnán systemáhtalaš dutkamat oarjilsámegielas ja julevsámegielas.
+Odne mii ávvudit.
+Odne mii eallit, lihkkat ja leat orrume.
+/ Odne mii muitit ja giitit sin ovddas / Mii muitit ja giitit sin ovddas min searvegottis, geat leat jápmán (ja geaid namat leat), NN ... jage boarisin.
+Odne mii rohkadallat NN:a ja NN:a ovddas, geat galggaba náitalit / geat leaba náitalan.
+Odne mus lea hirbmat buorre dovdu.
+Odne Sámedikkis lea bajimuš ovddasvástádus nannet ja viiddidit girjerádjofálaldagaid sámi álbmogii, ja norgalaš eiseválddiid ovddasvástádus gis lea ollislaš riikkalaš girjerádjopolitihka rámaid siskkobealde sihkkarastit buriid girjerádjofálaldagaid buot álbmotjoavkkuide.
+Odne váilot ollu sámegielalaš dulkkat, sihke davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas.
+Od.prp. nr. 12 dárkkuha ahte riekti oažžut dieđuid mat leat heivehuvvon juohke ovttaskas pasieanta dárbbuide, mearkkaša ahte sámegielat pasieanttaide galgá láhččojuvvot dulka, dahje ahte galget leat sámegielat buohccedivššárat geat dikšot sámegielat pasieanttaid go dat lea dárbbašlaš vai pasieanta oažžu dieđuid nu movt lágas gáibiduvvo.
+o Eatge galgga vajálduhttit; sámi servodaga máškitvuođa álggaheapmi ja ahte árbevirolaš resursaatnu ja ealáhuslotnolasvuohta lea buoremus vuohki iežamet heivehit rievdademiide.
+Ögoninflammation hos barn - vad kan man göra själv?
+Ohcá eaiggádiid ja inform ánttaid
+Ohcamat dáidda ruđaide leat lassánan olu, ja vurdojuvvo ain lassánit.
+Ohcamat meannuduvvojit dađistaga.
+Ohcamiid sáhttá sáddet miehtá jagi, ja dat meannuduvvojit dađistaga go bohtet.
+• Ohcamušat luonddo- ja kulturbirrasiid birra boazodoalloguovllus galget sáddejuvvot Sámediggái.
+• Ohcamušat mat gusket fitnodatdoarjagiidda ja prošeaktadoarjagiidda sámi fitnodagaide galget sáddejuvvot Sámediggái.
+Ohcamušat Sámediggái
+Ohcamušat vuoruhuvvojit dan jelgii got dat veahkehit čađahanstrategiija ulbmiliid joksat.
+Ohcamuš galgá leat Ráđđehusguovddážis maŋemusat cuoŋománu 1. s beaivvi.
+Ohcamuš loahpalaččat mearriduvvot departemeanttas jus Sámediggi dahje eananeaiggát vuosttaldit ohcamuša mieđiheami.
+Ohcamuš mii ovddiduvvo Guohtunlávdegoddái galgá sisttisdoallat čuvgehusaid mat dárbbašuvvojit ášši gieđahallamii.
+Ohcamuš sáhttá hilgojuvvot jus sámi beroštumiid árvvoštallan čájeha ahte ohcamuša berre hilgut.
+Ohcan almmá meassamiid ja vahágiid sáhttá čađahuvvot eananeaiggáda ja geavahanvuoigatvuođalačča mieđiheami haga (§§ 8 ja 9).
+Ohcan
+Ohcanskovi gávdná Sámedikki neahttasiidduin álggus ođđajagimánu 2015 rájes.
+• Ohcanskoviide gullevaš rávvagat, jorgaluvvojit seammás
+Ohcanskovvi gávdno olgešspálttas.
+Ohcanvuđot doarjagat musihkkii, girjjálašvuhtii, govvasárggusráidduide lágádusaide ja kulturdoaibmabijuide galget váikkuhit:
+Ohcci sáhttá dušše čađahit ráddjejuvvon barggu eanangierragis, muhto iskkadanvuoigatvuođa eaiggát sáhttá bovret váimmusčájánasaid ja roggat eatnamii.
+Ohccis lea dattetge dieđihangeatnegasvuohta (§10).
+OHD:s lea koordinerenovddasvástádus plánii.
+Ohpaheaddji sáhttá geavahit Árvvoštallanskovvi: Prošeaktabargu- njálmmálaš ovdanbuktin ja Árvvoštallanskovvi: Guhkesčálus árvvoštaladettiin.
+Ohppiid bargun lea ráhkadit sullásaččaid sámegillii.
+Ohppiide geat dárbbašit veahki, sáhttá ráhkadit gárvves hábmejuvvon ja čállojuvvon gažaldagaid.
+Ohppiide geat ovdalgihtii eai leat oahppan sámegiela, lea dehálaš láhčit diimmuid nu ahte leat geasuheaddjin ja movttiideaddjin.
+Ohppiide šaddá álkibun buoridit dajahusaid dadjama ja árvvoštallat iežaset árjja go sáhttet gullat iežaset vuorrodajaldagaid.
+Ohppiide šaddá álkibun ipmirdit maid oahpaheaddji lea árvvoštallan ja manin sii leat olahan dihto bohtosa.
+Ohppiide sáhttá addit teavsttaid dahje jietnafiilla ruovttubargun.
+Ohppiide sáhttá eavttuid almmuhit eará vuogi bakte go tabealla.
+Ohppiide sáhttá maiddái lágiduvvot bistevaš sámegielat muitalanboddu ja oahpaheaddji dušše hupmá sámegiela ja sáhttá muitalettiin ohppiide vuosehit sániid mearkkašumi govaiguin.
+Ohppiid ferte hástalit kommuniseret matematihka čálalaččat, njálmmálaččat ja digitálalaččat.
+Ohppiid geat bures máhttet bargat, sáhttá hástalit ráhkadit reportáša jearahallamis man sáhttá sáddet juogo TVŠas dahje radios.
+Ohppiid geat bures máhttet sámegiela, sáhttá hástalit lohkat ja muitimit sátnevádjasiid.
+Ohppiid geat leat ovdánahttán buori giela ja doabaáddejumi, sáhttá ávžžuhit jearahallama čađahit almmá atnit giehtačállosa veahkkin.
+Ohppiid oahppaneavttuid sáhttá nannet jus sii:
+Ohppiid sátnebáŋku galgá leat digitála hámis.
+Ohppiin geain lea sámegiella nubbingiellan, eai leat seammalágan eavttut go oahpahallet giela.
+Ohppiin lea danin láhkamearriduvvon, oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámegiela fágas oahpu sihke mánáidskuvllas, nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, beroškeahttá gos riikkas sii orrot.
+Ohppiin lea oktasaš ságastallan hearvasága birra man álggahit vástádusaid vuođul.
+Ohppiin lea vejolaš válljet sihtet go árvvoštallojuvvot ahte leat joksan sámegiella 2 gelbbolašvuođamihttomeriid vai sámegiella 3 gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oidnosii buktit sámegiela albmohahkii
+Oinnolaš giella lea vuođđo veahkkeneavvu giellaoahpahusas, seammás go maiddái addá gillii eambbo stáhtusa.
+- O Ipmila láppis (Agnus Dei) - Eahkedismállásiidjuohkin - Eahkedismállásiidrohkos
+(O) Ipmil. mii leat du ovddas morrašiin ja heđiin buot dainna maid eat ipmir, buot dainna mii rievddai, (dainna mii dovdo vuoigatmeahttumin ja boastut).
+Okta álbmot mii juogada giela, historjjá, kultuvrra ja nieguid min oktasaš boahtteáiggi birra.
+Okta dain deháleamos eavttuin sámegiela boahtteáiggi sihkkarastimis lea ahte gávdnojit olbmot geat geavahit giela.
+Okta deaŧaleamos mihttomearri Sámedikki boazodoallopolitihkas lea lávga bátti bisuheapmi ealáhusdoaimma ja kulturdoaimma gaskka.
+Okta eaktu dán geatnegasvuođa ollašuhttimis lea ahte lea diehtu dán máhtolašvuođas.
+Okta evttohus lea fállat sámi giella- ja kulturkurssaid eará ulbmiljoavkkuide guovllus.
+Okta fáttáin lea buoridit vejolašvuođa ieža buvttadit goikeguoli nu gohčoduvvon rošerejuvvon guolis.
+"Oktagaslaš girkolaš bálvalusat mearkkašit vuos ja ovddimusat oktagaslaš sielu divššu.
+Okta hástalus lea gávdnat doarvái oahppogirječálliid almmá "vieččakeahttá menddo ollu " fágabargiid skuvllain.
+Okta jearrá, ja son sáhttá dušše vástidit juo dahje ii.
+Okta mihtomearri girkodáidagiin lea oainnusindahkat Evangeliuma ja muittuhit risttalašvuođa sisdoalu.
+Okta molssaeaktu lea hukset ráđđehuskvartála nu go dat lei ovdal suoidnemánu 22.
+Okta resursaolmmoš sáhttá boahtit ja muitalit movt suidnet gámasuinniid ja movt daid dikšu.
+oktasaččaide ja galget juolluduvvot maŋŋil ohcama
+Oktasaččain lea álo vuoigatvuohta geavahit
+Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela
+Oktasaččat galget
+Okta Sámedikki mihtuin lea lasihit sámegiel geavaheddjiid logu.
+Okta sámegiela 2 ja 3 hástalusain lea oaččuhit ohppiid doaibmi njálmmálaš sámegielagin.
+Okta sámi 2 ja 3 hástalusain lea oažžut ohppiid aktiivvalaččat sámástit.
+Oktasašávdnasat (eaŋgalas B, Matematiika B, Luondu B, Smávvadoaimmahat B, Turisbma-luondu-kultuvra ja biras, Dieđiheapmi ja hábmen, Sámikultuvra A, Sámikultuvra ja historjá B, Sámigiella, Sámiduodji)
+oktasaš borranáiggit skuvllas
+Oktasaš buvtta čájehuvvo álgoálbmotkonferánssa áiggi: ÁLTÁ 2013. 800 guossi miehtá máilmmi bohtet davás oassálastit konferánssas mas álgoálbmogat ráhkkanit ON máilmmi álgoálbmotkonferánsii.
+Oktasašfága
+Oktasaš govastagat ja doaimmat čohkkejit min beroškeahttá das gos mii orrut.
+Oktasaš guohtun dán guovllus eaktuda ahte boazoorohagas ja čearuin lea ovttasbargošiehtadus konvenšuvnna artihkal 7 olis.
+Oktasaš guohtun dán guovllus eaktuda ahte boazoorohagas ja čearus lea ovttasbargošiehtadus konvenšuvnna artihkal 7 olis.
+Oktasaš guohtun dán guovllus eaktuda ahte boazoorohagas ja čearus lea ovttasbargošiehtadus konvenšuvnna artihkal 7 olis.
+Oktasaš ipmárdusa dihte lea dehálaš čielggadit muhtun doahpagiid mat leat guovddážis dán dieđáhusas.
+oktasaš olbmuide.
+Oktasaš sámi identitehta lea čadnojuvvon oktasaš historjái, kultuvrii, gillii ja árbevirolaš eallinvuohkái.
+- Oktasaš sámi kulturárbi lea rikkis, muhto das lea hui ollu mii lea čihkkojuvvon vuorkkáide ja gealláriidda.
+Oktasaš tearbmaráhkadeapmi ja normeren lea dehálaš go galgá sihkkarastit oktasaš vuođu sámegillii.
+Oktasaš ulbmilin buot giellaguovddážiin lea datte sámegiela čalmmustahttin ja sámegiela nannen ja ovddideapmi.
+Oktasaš vuođđomiellaguoddu das ahte buoh kat prinsihpas háliidit buori nubbái sáhttá leat buorre vuolggasadji.
+Oktasašvuohta bođii ovdan dainna ahte juohkehaš lei mielde hábmemin bottu. Muhtumat málestedje, earát ges lávlo, muhtumat lohke teavsttaid, muhtumat bukte profetiijaid jnv..
+oktasašvuohta teorehtalaš fágain
+Okta sis lei Thomas.
+Okta sivva das go sámegiella ii geavahuvvo hálddašeamis, lea ahte sámegielat bargiin váilu sámi fágaterminologiija ja hárjáneapmi geavahit sámegiela iežaset barggus.
+Okta váikkuhus das go sámelága giellanjuolggadusat rievdaduvvojit gustot miehtá riikka, lea ahte šaddá dárbu ráhkadit differensierejuvvon njuolggadusaid.
+Okta váldokonklušuvnnain raporttas lea ahte gielladoarjagat doibmet vuođđun giellabarggu lassáneapmái.
+Oktavuođadieđut buohccelávdegoddái galget leat doppe gos leat ožžon divššu ja eanadikki iežas webbabáikkiin.
+Oktavuođa geažil sámi kultuvrii leage boazodoallu áidnalunddot ealáhus.
+oktavuođaiguin dikšubargoveagain
+oktavuođaiguin Riikabeaivvi áššeolbmuiguin,
+Oktavuođa váldet Sámediggái maid čállit, mediat ja eará giellageavaheaddjit, omd. terminologiija birra, báikenamaid birra, ja dan birra, mo galggašii nannet ja ovddidit sámegiela sierranas ásahusain.
+Okta vuohki loktet oaivegeaži lea bidjat bolstariid báljá vuollái.
+Okta vuohki movt čađahit dađistagaárvvoštallama / ovddasguvlui dieđuid addimis vuosehuvvo dás vuolábealde:
+Okta vuohki movt čađahit gaskaárvvoštallama ja maid / movt bargat ovddasguvlui čájehit das vuolábealde.
+Oktavuohtadieđut:
+Oktavuohta GCG
+Oktavuohtaolbmot:
+Oktavuohtaolmmoš:
+Oktiibuot 96 dáiddára orrot sámi guovlluin, čájeha Telemarksforsking raporta.
+Oktiibuot dat njeallje válljejuvvon báikki, Ceavccageađgi váldobáikin, leat hui erenoamáš ovdamearkkat ássamii, bivdui ja oskui Árktisas 12000 jagi čađa.
+Oktiibuot leat 18 almmuheami ožžon doarjaga dán jagi.
+Oktiibuot ledje dieđihan 116 gilvaleaddji, ja 48 evttohusa bohte.
+Olahan dihtii dán, de fertejit oahppit beassat bargat sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat.
+olahan lullisámi guovllu seammaládje go davvi- ja julevsámi guovlluid.
+Olav Øygard nammadeapmi čuovvu dan buori árbevieru bismagottis, ja mun lean sihkar ahte son máhtuinis sámi servodaga ja sámegiela birra deavdá bures Per Oskar Kjølåsa saji, dadjá Keskitalo.
+olbmát
+Olbmobárdni
+Olbmo beaivvit leat dego suoidni, olmmoš lea dego gietti lieđđi.
+Olbmo beaivvit leat dego suoidni, olmmoš lea dego gietti lieđđi.
+Olbmo geainna lea dahkan dan sáhttá maid gohčoduvvot duivin.
+Olbmos gii jurddaša dahkat abortta soitet leahkit máŋga jearaldaga ja dalle soaitá leahkit buorre ságastit soapmásiin Abortta oktavuođas fállojuvvo álo doarjja ja veahkki, sihke ovdal ja maŋŋel.
+Olbmos lea álo riekti gieldit jus ii hálit cummástallat dehe ráhkástallat dehe jus juoga ii oro buorre dalle go dahká dan.
+Olbmos lea álot riekti vealtat givssideames.
+Olbmos lea riekti molsut oaivilis goas fal ovdal ieš abortta.
+Olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea heakkaváralaš dehe erenomáš váralaš dávda dehe vahát.
+Olbmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel.
+Olbmot dárbbašit njuolggadusaid jus galget eallit soabalaččat ja ráfálaččat.
+Olbmot leat doloža rájes geavahan ja ovdánahttán matematihka systematiseret vásáhusaid, válddahit ja áddet oktavuođaid luonddus ja servodagas ja suokkardit máilmmi.
+Olbmot leat doloža rájes geavahan ja ovdánahttán matematihka systematiseret vásáhusaid, válddahit ja áddet oktavuođaid luonddus ja servodagas ja suokkardit universsa.
+Olbmot miehtá máilmmi gudnejahtte polasáŋgáriid ja norgga flávdda.
+Olbmot orrot viehka muddui jáhkkimin ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat.
+Olbmuide gullevaš gielladomeanat:
+Olbmuid oktasašvuođadovdu iešguđetge báikkiide leat nannosit čadnon dihto dovdduide ja vásáhusaide jus dáinna báikkiin.
+Ole Mathis Sara Nedrejord lea njuikejeaddji ja lea olahan buriid bohtosiid sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásis.
+Olgeš kolonnii čállet mii lea dábálaš dan árbevierus mainna áigot buohtastahttit.
+Olggobealde hálddašanguovllu lea sápmelaččain vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii jus unnimusat 10 oahppi dan gáibidit, ja nu guhka go sii leat joavkun mas leat 6 oahppi.
+- Olggobealde joavku lea ásahuvvon, mii galgá bidjat johtui ráhkadit sámi "hupmanpáhka ".
+Olggobealde sámediggevistti galgá leavga libardit 15. b. borgemánu, mii lea dehálaš symbola homofiillaid vuoigatvuođa- ja identitehtarahčamis.
+Olggobeale sámegiela hálddašanguovlluid leat unnán skuvllat mat dán leat čađahan e.e. sámegieloahpahusa árbevirolaš lágideami dihte, ja go váilot sámegielat oahpaheaddjit, leat unnán sámegielat fágaoahpponeavvut ja unnán oahppit juohke skuvllas.
+Olgoriikka riikkavuložiin lea riekti fáhkkadikšui Ruoŧas.
+olgoskuvla
+Ollásit devdo-juvvon devdojuvvon vilges ja ránes ruođut = mearrideaddji orgánat.
+Olles álbmoga mihtilmasvuohta ja attáldat čujuhit dan guvlui).
+Olles Áltá-ášši manai ollu roasuid čađa, earret eará lei nealgudeapmi Stuorradikki olggobealde 1979:s ja 1981:s ja stáhtaministara kantuvra váldojuvvui háldui 1981:s.
+Olles beaivvi: Álgoálbmotregiovnnat dollet sierra čoahkkimiid.
+Olles beaivvi: Konferánsaoassálastit bohtet Áltái.
+Olles beaivvi: Ráhkkanahttit Finnmarkshallena.
+Olles Biibbal lea jorgaluvvon 341 gillii.
+Olles bušeahtas maid ráđđehus juolluda unnitlogupolitiikka váras 2014, mii lea 97 miljovnna ruvnnu, juhkko 70 miljovnna ruvnnu stáhtadoarjjan suohkaniidda ja leanadikkiide.
+Olles girku historjjás gásttašeapmi lea leamaš oinnolaš duođaštussan juohke olbmo oktavuhtii Ipmiliin.
+Olles konferánsa sáddejuvvo njuolgga interneahta bokte.
+Olles leavttuin girdiba Muohtagáissáid badjel ja čuovvuba Ceakkoleagi merragáddái.
+Olles máilbmi, Ruoŧa girku doarju báikkálaš girkuid ja organisašuvnnaid Europas, Afrihkás, Asias, Latin-Amerihkás ja Gaskanuorttas ovttasbargguin riikkaidgaskasaš girkolaš fierpmádagain.
+Olles máilbmi, Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu, lea badjel čuođi jagi ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias.
+Ollesolbmot čájehit ahte dohkkehit mánáid prososiála daguid.
+Ollesolbmot čájehit čielgasit sániid ja daguid bokte maid árvvus atnet, ja sii geava hit positiivvalaš rájáid ja njuolgga dusaid mánáid ovttasdoaibma mis.
+Ollesolbmot dárkot mánáid ovttasdoaibmama
+Ollesolbmot dárkot stoahkama ja smihttet das maid vásihit.
+Ollesolbmot fertejit bero��tit ja dohkkehit mánáid vásáhusaid ja dovdduid nugo čájehit daid dalle.
+Ollesolbmot fertejit čájehit ahte sii oidnet mánáid go máhtestuvvet iešguđet sosiála gálggaid stohko sis.
+Ollesolbmot fertejit duođaštit mánáid fuomášumiid ja leat rahpasat erohusaid ektui.
+Ollesolbmot fertejit fuomášit máná gulahallansignálaid, dulkot daid ja álggahit ovttasdoaibmama ja dialoga mánáin su eavttuid vuođul.
+Ollesolbmot fertejit oaidnit ovttaskasmáná, ja sii fertejit leat gierdavaččat buohkai guin.
+Ollesolbmot galget searvat aktiivvalaččat ja doarjut ovdáneami mánáidgárdemánáid árgabeaivvis.
+Ollesolbmot gaskkustit oktasaš, čielga ja áddehahtti rájáid ja njuolgga dusaid mánáide, ja buot bargit čuvvot dáid oskkáldasat beaivválaččat.
+Ollesolbmot geat beroštit ja aktiivvalaččat oassálastet mánáid arenás, ožžot buriid vejolašvuođaid oaidnit ja gullat mii dáhpáhuvvá mánáid ovttasdoaibmamis.
+Ollesolbmot illudit mánáin ovttas máná máhtestuvvama geažil.
+Ollesolbmot leat mánáid ehtalaš rollamodeallat
+Ollesolbmot sáhttet áinnas leat mielde stoahkama álggus mánáid eavttuid vuođul ja dasto geassádit das.
+Ollesolbmot sáhttet eanaš boarráseamos mánáiguin háleštit ja digaštallat das maid ieža oidnet.
+Ollesolbmot sáhttet maiddái neavttašit mánáide.
+Ollesolbmot sáhttet ovdamearkka dihtii sihtat mánáid geat dábálaččat eai ovttastala, searvat oktasaš doibmii dahje stohkosii, ja sáhttet láhčit dili ođđa ustitvuođaide go rievdadit fásta sajiid bivttasheŋgestagas dahje ráiddus go leat mátkkis.
+Ollesolbmot sáhttet singuin háleštit mo sin dilli lea, mainna vejolaččat eai loavtte, dahje mii sin mielas lea váivi dahje váttis mánáidgárddis.
+Ollesolbmot sáhttet veahkehit sin áddet dan mii dáhpáhuvvá, ja bagadit sin dihto diliin.
+Ollesolbmot smihttet das mo ieža vejolaččat sáhttet dahje berrejit buoremusat veahkehit.
+Ollesolbmuid dihtomielalašvuohta iežaset láhttema ektui lea dehálaš go galget leat mánáid ovdagovvan.
+Ollesolbmuid ja mánáid okta vuođain mánáidgárddis ovdánahttet mánát sosiála gelbbolašvuođa maid dárbbašit oppalaččat okta vuo đain eará olbmuiguin.
+Ollesolbmuid ja mánáid ovttasdoaibmama kvalitehtas lea stuorra mearkkašupmi.
+Ollesolmmoš fas lea oaidnán ahte dát mánná lea stivren stoahkama, ja eará mánát leat dolkan dasa ahte muhtun mearrida sin badjel.
+Ollesolmmoš galgá maiddái čájehit ahte sus leat vuordámušat ja jáhkku mánnái.
+Ollesolmmoš geahččala leat ovdalis dáhpáhusa ja veahkehit.
+Ollesolmmoš oažžu buori várdosa stohkosis ja sáhttá ráfis dárkot mánáid ovttasdoaibmama ja dasto vejolaččat veahke hit ulbmillaččat.
+Ollesolmmoš sáhttá álggahit stohko sa sierra, jaskes sajis ovttas mottiin mánáin.
+Ollesolmmoš sáhttá fuomášahttit mánnái makkár váikkuhus dán dagus lea earáide ja mánnái.
+Ollesolmmoš sáhttá maiddái veahkehit máná gulahallat máná jurdagiiguin, oaiviliiguin, sávaldagain ja áigumušaiguin vai mánná šattašii aktiivvalaš oassá lastin stohkosis.
+Ollesolmmoš searvá stoahkamii máná eavttuid vuođul.
+Olles prošeakta máksá 370,2 miljovnna kruvnno.
+Olles Ruoŧŧa earret stuorra gávpogat lea báikkegoddi
+Olles visti galgá addit signálaid sisgovas mii čielgasit lea ráddjejuvvon dan gievrras luonddus, buollašis, muohttagis.
+Ollislaš dálkkasgollu
+Ollislaš giellapolitihkka mielddisbuktá maiddái buori rádjerasttildeaddji ovttasbarggu.
+Ollislaš golut rehkenastojuvvojit leat 427,4 miljovnna kruvnno rámma siskkobealde.
+ollislaš oskkuoahpahusplána, de ferte geahččat oktilasat dan guokte plána Ipmil addá - Mii juogadit ja Sámi oskkuoahpahusplána.
+Ollislaš ulbmil Báikegoddeprográmma doaibmabidjosat ruhtaduvvojit sihke EO:a bokte ja náššuvnnalaččat.
+Ollislaš ulbmil báikegoddeprográmmii lea seamme dego ruoŧa báikegoddepolitihkii, namalassii ovddidit ekonomalaš, ekologalaš ja sosiálalaš bistevaš ovdáneami báikegottis.
+Ollislaš vuoruheapmi rekrutteret sámegielat bargiid ja fállat sámegiel oahpahusa studeanttaide ja fágabargiide šaddá áibbas dárbbašlaš jus galgá nákcet gokčat boahttevaš dárbbuid servodagas.
+- Ollu álgoálbmogiid dulbmet ja oaguhit ja sii dárbbašit min doarjaga ja dohkkeheami.
+- Ollu álgoálbmotnissonat máilmmis vásihit veahkaválddálašvuođa ruovttus ja almmolaš eiseválddiid bealis, ja danne mii háliidit váldit ovdan dán fáttá nissonkommišuvnna čoahkkimis, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Ollu álgoálbmotservodagain eai leat doarvái buorit lágat ja riektevuogádat mat fuolahit nissoniid.
+Ollu áŋgiris olbmot barget váibbakeahttá sámegielaid seailluhemiin ja ovddidemiin.
+Ollu dáhpáhusat ja govastagat čatnasit dán beaivái. Sámediggeráđđi čalmmustahttá beaivvi go lea mielde doaluin miehtá riikka.
+Ollu dain doaimmain sáhttet čađahuvvot buot dásiin.
+Ollu dáin guovlluin giellamolsunproseassa lea ollen viehka guhkás.
+Ollu dakkár organisašuvnnat fállet mávssolaš bálvalusaid, ja stáhtaráđđi Rigmor Aasrud lea jo gulahallagoahtán daiguin. Jurdda lea dahkat soahpamuša, mainna nannejit buori ovttasbarggu bajimuš prinsihpaid.
+Ollu dán barggus čađahuvvo ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Ollugat dáin nissoniin vásihit heaggavára go galget čuoččuhit álgoálbmot- ja nissonvuoigatvuođaid.
+Ollugat vásihit ahte eai beasa searvat ja leat oassin čálgoovdáneamis, ovdamearkka dihte leat čielga paralleallat geafivuođa ja álgoálbmogiid gaskkas.
+Ollugat vásihit maiddái ahte álgoálbmotguovlluid nuoskkideapmi vahágahttá áhpehemiid ja mánáid.
+Ollu gielddain leat dattetge fitnodagat mat leat ahtanuššan 2010:s.
+Ollu gielddat barget ovttasráđiid sámegiela oahpaheamis gáiddosoahpahanneavvuiguin.
+Ollu gielddat ja ásahusat bovdejit Sámedikki doallat diehtojuohkinčoahkkimiid, logaldallamiid ja dakkáraččaid sámegiela birra.
+Ollu giellaprošeavttaide lea Sámediggi deaŧaleamos ruhtadangáldu.
+Ollu hástalusat
+Ollu huksendoaimmat 2012 - regjeringen.no
+Ollu láhppu mearkkaša buhtis áibmu ja buorre biras.
+Ollu luonddufágaoahpahusas sáhttá čađahit sámegillii.
+Ollu neahttabáikkiin olbmot sáhttet blogget, čáhttet ja sáddet jearaldagaid nuppiide ja komeant- taidege sámegillii.
+Ollu nissonolbmuin lea duodji váldoealáhussan ja oalgeealáhussan eará doaimmaide.
+Ollu ortnegat ja doaibmabijut leat álggahuvvon nannen dihtii sámegielaid ovdáneami.
+Ollu sadjásasbargit ožžot bargguid mat eai goassige leat almmuhuvvon.
+Ollu sámi gielddain fárrejit ollu olbmot eret, ja lea stuorát eretfárren go mii bargosajiid ahtanuššama dáfus lea.
+Ollu sámi mánát ožžot álggu rájis jo sámegiela eatnigiellan - ollu sámi mánát maid ožžot guokte eatnigiela, sámegiela ja ovtta eará giela, dávjjimusat dárogiela.
+Ollu servodatfágaoahpahusas sáhttá čađahit sámegillii.
+Olmmoš 1
+Olmmoš 2
+- olmmoš - gaskavuohta earáide spealus - sohkavuohta - bargoolmmái - veahkeheaddjin
+Olmmoš gullá guvlui, ii nubbeládje.
+Olmmoš háliida dahkat juoidá ovttatmanu.
+Olmmoš ii álo dieđe manin oažžu áŧestusa
+Olmmoš ii dárbbat ieš fuolahit man olu ovddas lea oastán.
+Olmmoš ii galgga juhkat viinni dehe váldit gárrenmirkkuid áŧestusa unnideapmái.
+Olmmoš ii sáhte šaddat áhpeheapmin ráhkástallamis.
+Olmmoš ja luondu
+Olmmoš ja luondu-váldooasis lea dan birra ahte olmmoš lea oassin luonddus ja ahte olbmo ovddasvástádus lea áimmahuššat luonddu, sihke dálááiggis ja boahttevaš buolvvaide, sihke indiviida- ja servodatdásis.
+Olmmošlaš návccat
+Olmmoš lea dearvasit sigareahtaid haga, sihke dál ja boahttevaš áigge.
+Olmmoš lea sivdniduvvon eatnamis, ja mis lea erenoamáš bargu eatnama ektui.
+Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte. Una mánážat leat olu hearkkibut golggosmassimiidda go ráves olbmot.
+Olmmoš mearrida ieš háliidago gohčodit iežas bi, hetero dehe homo.
+Olmmoš mearrida ieš
+Olmmoš mearrida ieš
+Olmmoš mearrida ieš oažžugo dearvvasvuođa - ja buohccedikšun guođđit dieđuid makkár skibasvuođat ovttaskasas leat ja makkár divššu lea ožžon.
+Olmmoš sáhttá álgit bivastuvvat, oaivi jorggistit, doarggistit dehe veadjit heajuid, dehe dovdat deattu rattis, nu ahte lea lossat vuoigŋat.
+Olmmoš sáhttá atnit ahte šaddá álkit leahkit eará olbmuiguin, geat maid borgguhit.
+Olmmoš sáhttá badjánit ihkku ja dainnalágiin oažžut nahkáriid gaskaduvvát, dehe oažžut ila unnán nahkáriid.
+Olmmoš sáhttá dahkat muossánan hárjehusaid.
+Olmmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel.
+Olmmoš sáhttá goas fal bivdit váldosa allagollodiehtovuođus dain dieđuin mat leat ovttaskasas alddis ja dain mánáin geaidda lea fuolaheaddji.
+Olmmoš sáhttá leahkit biseksuálalaš, heteroseksuálalaš dehe homoseksuálalaš.
+Olmmoš sáhttá maid oažžut oanehis áŧestusdohppehallama mii manná badjel jođánit.
+Olmmoš sáhttá maid oažžut veahki gávdnat vuogi beassat áŧestusas.
+Olmmoš sáhttá maid oažžut vilges gearddi návleoaivvi birra, ovdanáhki vuollái, dehe nađđii.
+Olmmoš sáhttá oažžut áŧestusa jus lea šaddan veahkaváldot.
+Olmmoš veadjá buorebut jus ii borggut.
+Olu almmolaš ásahusat leat mielde mearrideamen sámegiel áššiid.
+Olu almmolaš bargosajiin dego universitehtain, heahtegádjunbálvalusas, soahteveagas, krimináladivššus ja poliissas lea vejolašvuohta gávnnadit báhpain.
+Olu báikkiin ii leat sámegiella lunddolaš oassi árgabeaivvis, ja gávdnojit unnán arenat gos giella geavahuvvo.
+Olu davvi- ja julevsápmelaččaide ledje læstadiánalaš čoakkalmasat vuoiŋŋalaš čoahkkanansajit, ja doppe lei maid sámegiella ja
+Olu geavaheaddjit ii leat iešalddis mihkkege sihkarvuođaid das ahte giella ovdána ja ceavzá, muhto geavaheddjiid ahkečoahkkádus gal lea dehálaš.
+Olugo dat mákset molsasaddá ja vuolgá das makkár sorttat kondoma vállje ja gos daid oastá.
+Olugo oažžu oastit gearddiinis?
+Olu mánáin lea repertuára maid geavahit árga beaivvis.
+Olu mánát ohppet dárkkodettiin earáid go stohket, ja dása fertejit oažžut áiggi ja saji dahkat.
+Olu nikotiidna ja koffeiidna sáhttá lasidit áŧestusa ja dahkat ahte olmmoš nohkká heajubut.
+Olu norgalaččat oassálastet ráfisuodjalus doaimmaide miehtá máilmmi.
+Olu nuorat leat massimin jáhku boahtteáigái.
+Olu sámi bearrašiin odne ii leat sámegiella ruovttugiellan eai ge dat sáhte oahpahit sámegiela beaivválašgiellan mánáidasaset.
+Olu suohkanat vásihit maid ahte leat unnán olbmot geat váldet oktavuođa sámegillii, mii raportta mielde čájeha ahte sámegiella ii vuos vásihuvvo almmolaš giellan.
+Olu váhnemat háliidit geavahit unnimusat 30 minuhta dánlágan ságastallamiidda.
+Olu vuorrasat máhttet njálmmálaš sámegiela hui bures, sis lea stuora sátneriggodat ja leat doalahan sámi huksejumi gielas.
+Omd. sáhttá mearridit ahte klássalanjas dihto čiehka lea čielga sámegielat domeana.
+o Mii áigut čuovvolit bargama NAČ 2010:10 Heiveheapmi rievdi dálkkádahkii čielggadeami.
+o Mii bargat dan badjelii ahte váidudeaddji doaibmabijut mat álggahuvvojit doahttalit álgoálbmotvuoigatvuođaid nu ahte álgoálbmogat besset searvat mearrideames ja sihkkarastimis luondduvuođu.
+o Mii leat soahpan Birasgáhttendepartemeanttain das makkár fápmudus ja čoahkádus galgá leat almmolaš lávdegottis mii dál čielggada servodaga hearkivuođa ja heiveheami ja váikkuhusaid dálkkádatrievdademiin.
+o Mii leimmet oassin Norgga sáttagottis Københavnas, Cancunas ja Durbanas bealálaččaid čoahkkimiin ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas, sihke politihkalaš ja hálddahuslaš dásis.
+o Mii maiddái ovttasbargat dálkkádatpolitihkalaš strategiijaid Sámi Parlamentáralaš Ráđis, mii rádjerasttildeaddji sámiid ovttasbargoorgána Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámiide.
+o Mis lea lagas gulahallan Norgga Luonddugáhttenlihtuin ja Arvevuovdefoanddain riikkaidgaskasaš dálkkádatbarggu oktavuođas.
+ON álgoálbmogiid bissovaš forum lágiduvvo juohke jagi New York:s.
+ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddji James Anaya lea váldán ovdan sihke álgoálbmotalbmáid ja earáid veahkaválddálašvuođa nissoniid ja nieiddaid vuostá. Dat lea okta dan guovtti hui deaŧalaš áššis mat váikkuhit álgoálbmogiidda go guoská olmmošvuoigatvuođaáššiide.
+ONa mánáidkonvenšuvnna artihkkala 30 mielde unnitlohkui dahje álgoálbmogiidda gullevaš mánáin ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta eallit su joavkku eará olbmuiguin ovttas iežaset kultuvrra mielde, geavahit iežaset giela ja dovddastit iežaset oskku ja eallit dan mielde.
+ON bargá geatnegahtti soahpamušaid ovddas mat galget sihkkarastit ahte buorit maid luondduatnu buktá vuoiggalaččat juhkkojuvvojit.
+ON biologalaš šláddjivuođa kommišuvdna (CBD)
+ON biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna (miessemánu 22. beaivvi 1992) lea ratifiserejuvvon ja fápmuibiddjui Norggas juovlamánu 29. beaivvi 1993.
+ON bissovaš forum ja ON álgoálbmotáššedovdimekanisma leat guktot sávvan buresboahtima dán álgagii.
+ON dálkkádatkonvenšuvdna (UNFCCC) 1992 rájes lea riikkaidgaskasaš dálkkádatovttasbarggu vuođđun.
+ON dálkkádatkonvenšuvdna (UNFCCC)
+ON dálkkádatpanela várre dávjjibut ja garraseabbo garra dálkkiid vuostá mat leat vuordagis.
+ON Eamiálbmotjulggaštus artihkal 13 nanne dan vuoigatvuođa mii mis sápmelaččain lea eamiálbmogin ealáskahttit, geavahit, ovddidit ja sirdit iežamet giela boahtte bulvii.
+ON julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra.
+ON konvenšuvdna juohkelágan nállevealaheami heaittiheami birra 1965 (NVK) lea guovdileamos álbmotrievttálaš instrumeanta vealahanoktavuođas.
+ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra.
+ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra lea váldon mielde Norgga láhkii olmmošvuoigatvuođalága bokte.
+ON konvenšuvnnas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođain, 1966:s leat maiddái artihkkalat main lea mearkkašupmi sámerievttálaš áššečuolmmaide.
+ON konvenšuvnnas mánáid vuoigatvuođaid birra 1989 (MK) leat guokte vuoigatvuođa main erenoamážit namuhuvvojit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid.
+ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái 1966:s (SP) leat ollu deaŧalaš ja guovddáš álbmotrievttálaš sámerievtti norpmat.
+(ON mánáidkonvenšuvdna) Ovttastuvvon našuvnnat mearridan skábmamánu 20. beaivvi 1989.
+ON nállevealahankomitea aiddostahttá erenoamážit ahte dat go álgoálbmogat masset eatnamiid ja luondduriggodagaid "kolonisttaide, gávppálaš servviide ja stáhtalaš fitnodagaide " lea vealaheaddji.
+, ON nállevealahanlávdegoddi, ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddji ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdit cealkámušat ja rávvagat ledje mearrideaddjin dasa go sámiid vuoigatvuođat dohkkehuvvojedje dan dásis go dahkkojedje finnmárkolága mearrideami oktavuođas.
+ON nissonkommišuvnna čoahkkin álgá vuosárgga njukčamánu 4. b. ja bistá guokte vahku.
+ON nissonkommišuvnna olis lea dál vuosttaš gearddi šiehtadallojuvvon sierra álgoálbmotnissonresolušuvdna.
+ON riikkaidgaskasaš konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
+ON váillahedje dieđuid Norggas sámi nissoniid ja sin dearvvašvuođa birra, ja makkár doaibmabijuid Norga ásaha njulgen dihtii dán čielga dearvvašvuohtaerohusa.
+ON váldočoahkkima presideanta, Ambassadevra Nassir Abdulaziz Al-Nassar (Qatar), lea mearridan bivdit Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji John B. Henriksena, ja Mexico ON-ambassadevrra Luis Alfonso de Alba, čađahit konsultašuvnnaid su ovddas ON lahttostáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin ON álgoálbmotmáilmmikonferánssa čađaheami ektui.
+ON váldočoahkkima presideanta lea čuovvolan dán rávvaga dan bokte ahte lea nammadan Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji John B. Henriksena ja Mexico ON-ambassadevrra Luis Alfonso de Alba mielde láhččin ovddabealde šiehtadallamiid.
+ON váldočoahkkin ávžžuhii váldočoahkkima presideantta čađahit konsultašuvnnaid lahttostáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin konferánssa čađaheami birra, maiddái álgoálbmotsearvama birra proseassas.
+ON váldočoahkkin mearridii juovlamánus 2010 doallat álgoálbmotmáilmmikonferánssa 2014:s, dainna áigumušain ahte ovdánahttit álgoálbmotrivttiid ollašuhttima, maiddái ON álgoálbmotjulggaštussii (álgoálbmotjulggaštus) dávistettiin.
+Operašuvnna áigái nohkkaduvvo.
+Oppa eatnan lea dievva su hearvásvuođas.
+Oppalaš árvosáni árvvoštallan
+Oppalašárvosáni árvvoštallan
+Oppalašárvosáni árvvoštallan
+Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 2
+Oppalašárvosáni árvvoštallan - sámegiella 3
+• Oppalaš hábmemis berre oskkuoahpahus addit eanet oahpu sámi eallinvuogi, árvvuid ja duohtavuođaipmárdusa birra, nugo dat ovdanbohtet báikkálaš birrasis ja báikegotti kultuvrras.
+Oppalaš oaidnu ja oktasaš smiehttamuš sáhttá váikku hit eanet ollislaš ja nyanserejuvvon vásá hussii das mii lea vuođđun buori ovttasdoaibmamii mánáin.
+Oppalaš oassi
+ordnet ja sirret dataid, gávdnat ja ságaškuššat mediána, dávjjimuslogu, gaskameari ja variašuvdnagovdodaga, ja ovdanbuktit dataid digitála reaidduiguin ja daid haga, ja ságaškuššat iešguđetlágan dataovdanbuktimiid ja makkár áddejumi dat sáhttet addit
+ordnet teavsttaid bajilčállagiin, álggahusain ja loahpahusain
+Orgána bargiin geaidda addojuvvo virgelohpi lohkat sámegiela oahpahusásahusas, lea vuoigatvuohta oažžut bálkká oahpahusa áiggi.
+organisašuvdnadárkkisteapmi ja rievdadeamit
+Organisašuvdnadoarja organisašuvnnaide geat
+Organisašuvdnadoarjja
+Organisašuvdnadoarjja
+Organisašuvdnadoarjja
+Organisašuvdna lea nu gohčoduvvon specialized agency ON vuogádagas, ja hálddaša oktiibuot 23 riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat gusket vuoinnalaš vuoigatvuođaid iešguđege beliide.
+Organisašuvdna lea ráhkadan reaiddu mainna sáhttá árvvoštallat man gievra dahje hearki dihto giella lea.
+Organisašuvdnastruktuvra DievasčoahkkinDievasčoahkkima jođihangoddiLávdegottitSámedikki váiddalávdegoddiSámediggeráđđiSáNuLSámedikki vuorrasiidráđđi
+Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Organisašuvnnat mat sáhttet oažžut organisašuvdnadoarjaga lea riikaorganisašuvdna dahje riikaberošteaddji organisašuvdna mii
+ORGANISEREN JA VUOĐĐU
+Orgelčuojaheapmi lea hehtten árbevirolaš sámi lávlunvuogi ceavzima.
+Orgelmusihkka galgá nannet sálbmalávluma ja veahkehit searvegotti oktasašlávluma.
+org ja risten.no.
+org.
+Orohagat ja sámečearut geográfalaš lagašvuođain juhkkojuvvojedje joavkun ja ovttas barge hástalusaid ja ovttasbargovejolašvuođaid birra iežaset guovllus.
+Orohat dahje čearru galgá, maŋŋel rátkimiid farggamusat doalvut bohccuid lobálaš guohtunguovlui jus gullevaš áššeosolaččat eai leačča soahpan earaládje gaskaneaset.
+Orohat ja čearru sáhttá dahkat ovttasbargosoahpamuša mii spiehkasta guovlobeavdegirjjis.
+Orros dát suorpmas / orroset dát suorbmasat / mearkan sudno lohpádusas oskkáldasvuođa ja gaskasaš ráhkisvuođa birra.
+Orroset lohpádusat oskkáldasvuođa ja gaskasaš ráhkisvuođa birra, maid leahppi addán goabbat guoibmáseahtte
+orrot sápmelaččat, gávdno báikkálaš gelbbolašvuohta ja vásihusat.
+orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat
+Ortnega berrejit árvvoštallat.
+Ortnegis addojuvvo doarjja maiddái arenaide, fierpmádagaide ja ovttasbargoprošeavttaide mat váikkuhit stuorát riikkaidgaskasaš vuovdaleami ja sámi dáidaga ja sámi dáiddáriid fievrrideami riikkaidgaskasaš márkanii, ja álggahanstipeanda nuorra sámi dáiddáriidda.
+Ortnet addá baicce Sámediggái váikkuhanfámu ja vejolašvuođa guldaluvvot, mii lea ge maiddái šiehtadusa ulbmilin.
+Ortnet
+Ortnet
+Orun dál hybelis skuvlla bealde, Girkonjárggas.
+Osa gielda lea máŋggaid jagiid hábmen vugiid ahte mo bagadit ja árvvoštallat oahppiid.
+* Oskkudovddastus (Credo)
+* Oskkudovddastus
+Oskkueallima ovdanbuktinvugiid sáhttá dahkat liturgiija, musihka ja sálmmaid
+oskkuoahpahusa birra.
+Oskkuoahpahusa geahččalanáiggis (2004-2008) ožžo máŋga searvegotti sámi guovlluin doarjaga
+Oskkuoahpahusas dáhpáhuvvet maid báikkálaš ovdanáhttinbarggut maŋŋil go searvegottit leat ráhkadan ja mearridan iežaset báikkálaš plánaid.
+oskkuoahpahusbargguide mas ledje deattuhan sámivuođa.
+Oskkuoahpahus galgá maid veahkehit sin geat leat gásttašuvvon eallit kristtalalažžan kristtalaš servvolašvuođa rámma siskkobealde.
+Oskkuoahpahus galggašii daiguin deaivvadettiin addit sámi mánáide ja nuoraide veahki dulkot iežaset eallima ja eallimis birget.
+oskkuoahpahusmieldebargiide lea čohkkon ruovttu ja skuvlla ovttasbarggus, berre váldit vuhtii ja dahkat dan áššáiguoskevažžan dan bokte ahte ovdamearkkadihte čállá ja bidjá daid resursabáŋkui (gč. kapihttal 4.2).
+oskkuoahpahus sámi mánáide ja nuoraide lea guovddážis.
+oskkuoahpahussii báikkálaš čatnašumi mas riikkadási mihttomearit leat relevánttat báikkálaš dásis, lea stuora fágalaš hástalus.
+Oskooahpahus lea okta dain váldobargguin Norgga girku.
+Osku čájehuvvo dovddastusas sáni ja dagu bakte ja lea árbi apostalaš áiggis.
+Oskut Ipmilii lea luohttit sutnje.
+Oslo: Cappelen akademisk forlag.
+Oslo: Landbruksforlaget
+Oslos ja Romssa gávpogis leat ollu sámit.
+Oslos leat ollu sápmelaččat ja min ulbmil lea ahte sii galget oažžut nu buori fálaldaga go vejolaš, dadjá sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassenja máhtu ja oahpu gávpotráđđi, Anniken Hauglie.
+Ossodagas lea buorre oktavuohta ja gulahallan eará departemeanttaiguin ja almmolaš eiseválddiiguin iešguđet dásis, earret eará sihkkarastit ahte sámepolitihkalaš ja minoritehtapolitihkalaš ulbmilat váldojuvvojit vuhtii go politihkka ja doaibmabijut hábmejuvvojit ja álggahuvvojit.
+Ossodagas lea maiddái ovddasvástádus Sámedikki ektui ja muđui eará sámi ja minoritehtaid guoskevaš ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.
+Ossodathoavda lea hálddahushoavdda vuollásaš ja lea mielde Sámedikki jođihanjoavkkus.
+Ossodathoavda lea maiddái bargiidhoavda, sihkarvuođahoavda ja IT-heiveheaddji.
+o stipeanda ohppiide geain lea sámegiella nubbingiellan: 5 500,- ruvnno
+o Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella vierisgiellan: 3 000,- ruvnno
+o Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan: 7 500,- ruvnno
+Otná oskubáiki lea girku.
+- Otne, guovvamánu 6. beaivve lea Sámi álbmotbeaivi, ja mun háliidan buot sápmelaččaide sávvat lihku beivviin, cealká stáhtaministtar Jens Stoltenberg.
+Otne leat muohtaskohter ja njealljejuvllat vealtameahttun veahkkeneavvut.
+o Váidudeaddji doaibmabijut galget leat vuoiggalačča.
+Ovda- ja loahppageahččaleapmi
+Ovdal abortta
+Ovdal dan lei máttasámegiella duššefal njálmmálaš giellan.
+Ovdal doalahuvvui diehtu seksualálaš veagalváldima birra dávjá jávvásis.
+Ovdalgihtii berre lihtodit hupmat dihto fáttá dahje čuolbmabeali birra.
+Ovdalgihtii lea oahpaheaddji ohcan reaidduid maid dárbbašit olgodoaimmaide.
+Ovdal go dát sáhttet geavahuvvot ovdamearkka dihte oahppogirjjiin, de dat fertejit sihkkarastojuvvot kvalitehta dáfus.
+Ovdal go dávviriid sáhttá buktit ruovttoluotta, de ferte daid historjá čohkkejuvvot, ja dávvirat fertejit konserverejuvvot, báhkkejuvvot ja fárrehuvvot.
+Ovdal go du mánná oažžu earenoamášpedagogalaš veahki, ferte suohkan dahkat eaŋkilmearrádusa.
+Ovdalgo mearrida galgágo guođđit PSA- iskosa lea buorre váldit čielgasa eanet buriin ja heajos beliin árrat áicojuvvon šattalmasa dikšumis.
+Ovdalgo oahppit bargagohtet, sáhttá oahpaheaddji ovdanbidjat soames dábálaš fitnuid ja soames árbevirolaš sámi ealáhusaid ovdamearkkaid.
+Ovdal go oahppit čálligohtet, de čállá oahpaheaddji távvalii muhtin sániid / doahpagiid teavsttas man oahppit galget lohkat.
+Ovdalgo ohcci lea vejolaš árvvoštallat dán mearrái gullevažžan, de son ferte duođaštit sámi gullevašvuođa sierranas eavttuid mielde.
+Ovdal go válddát oktavuođa PP-bálvalusain, berret háleštit dearvvašvuođastašuvnna / mánáidgárddi / skuvlla bargiiguin dan birra, man ektui leat
+Ovdal iragiella lei leamaš eanetlohkogiella sullos, muhto allaárvosaš eaŋgalasgiella lei njuohkánahttán iragiela, nu ahte šattai dihto guovlluin dušše ruovttugiellan.
+Ovdalis gullet Árjjatluovvi, Jiellevárri, Johkamohkki ja Giron hálddašanguvlui.
+Ovdalis lea son álmmuhan guokte mánáid girjji.
+Ovdal lea dát prinsihppa dulbmojuvvon dáruiduhttinpolitihka bakte.
+Ovdal ledje olbmot nannosit čadnon lundui, muhto mo lea dál?
+Ovdal oahpahusdahkosa sáhttá leat ávkkálaš ja vuogas geardduhit árgabeaivválaš doahpagiid ja loguid.
+Ovdal orro sámit siiddain.
+OVDAL VÁLGABEAIVVI
+Ovdal válgabeaivvi
+Ovdamáhtut
+Ovdamearka 1 Logga
+Ovdamearka 1 Logga Vaikko dát lea iežas árvvoštallan, de sáhttá logga maiddái adnot oahpaheddjiin gulahallamis nu ahte earát eai gula ja/dahje sáhte lohkat árvvoštallama.
+Ovdamearka 2 Oahppit galget ruossut oahppoulbmiliid maid hálddašit.
+Ovdamearka 2 Oahppit ruossuhit daid oahppomihttomeriid maid hálddašit.
+(ovdamearka)
+Ovdamearka
+Ovdamearka čajeha movt oahppit sáhttet bargat vai ohppet sámi báikenamaid lagasguovllus dahje Sámis.
+Ovdamearka dakkár rihkkosis lea goddin, veagalváldin ja roaves illasteapmi.
+Ovdamearka Dálvi
+Ovdamearkadihte lea riekta bidjat Biibbala boššui.
+Ovdamearka eará váralaš ávdnasiin leat ladju, kadmiuma, ammoniáhkka, benzena ja rádioaktiivvalaš poloniuma.
+Ovdamearkan ahte alkohola álbmás vuollagis lea ain gorudis sullii golmmas njelljii diibmui.
+Ovdamearkan leat báktesárgumat Álttás, mat ožžo máilmmiárbestáhtusa 1985:s.
+Ovdamearka rabas spesialistadivššus lea giehtakirurgiija ja smáitečuohpadeamit.
+Ovdamearka Vástádus Sámediggi, ja gullevaš gažaldagat sáhttet leat:
+Ovdamearkka dihte ahte galgá suddjet iežas unnidan dihte riskka oažžut soames sohkabealedávdda.
+Ovdamearkka dihte ahte lea hirbmat nuorra, leat alkohola- dehe gárrenmirkováttisvuođat, lea veagalváldon dehe ogis lea juoga váralaš vahát dehe liitu.
+Ovdamearkka dihte buorresoarttat ovdaráksástuorrun ja vuolši ovdarávssás sáhttet, ng. prostátihtta, dagahit ahte ovdarávssás golgá eanet PSA varrii.
+Ovdamearkka dihte dakkár atnudiŋggat leat boahkuhanávdnasat ja sákkit varrasohkarmihtideapmái.
+Ovdamearkka dihte galgetgo sii riŋget, sáddet reivve dehe galgágo mannat dohko.
+Ovdamearkka dihte girkomeanuin, doaibmaplánemiin ja mearrádusain buktet sámit ovdan dan mii lea dehálaš sámi kultuvrras ja eallinipmárdusas, ja nu oassálastet cegget girku mii duvdá vuoigatvuohta ja lea vuoiggalaš.
+Ovdamearkka dihte go beavdeleavggaža bidjá beavddi nala, de buot dáhpáhuvvá sámegilli.
+Ovdamearkka dihte jietna ja sohkabealli rievdá, sáhttá oažžut nákkiid ja álgá beroštit seksas.
+Ovdamearkka dihte jus ovttaskas lea viežžan dálkasa golmma mánu atnui ferte leat gollan guokte mánu ovdalgo oažžu viežžat reseaptas fas.
+Ovdamearkka dihte klamydia ja gonorrea dihte láve sáhttit testet iežas áramustá vahku maŋŋel go lea leamaš suddjekeahtes seksa.
+Ovdamearkka dihte leat 1-4 dásis Heivehuvvon oahpahusas ovdamearkkat movt oahpahusdagus sáhttá heivehuvvot iešguđet ahkásaččaide danin go ohppiin dávjá lea iešguđetge vuolggadássi fágas beroškeahttá guđe ahkeluohkkái gullet.
+Ovdamearkka dihte leat árbevirolaš ealáhusat leamaš dehálaš giellaarenat gos giella lea leamaš nanus.
+Ovdamearkka dihte máhttet muhtin oahppit geavahit doahpagiid dušše njálmmálaččat, earát ges máhttet sihke njálmmálaččat ja čálalaččat geavahit daid.
+Ovdamearkka dihte ođđa iskosat veardiduvvo boares iskosiiguin ja sierra čuovvumat dahkko.
+Ovdamearkka dihte olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea borašdávda dehe juoga dávda nearvasystemas.
+Ovdamearkka dihte ovttaskas sáhttá ovdal čuohpadeami dadjat bargovehkii ahte sii ožžot muitalit got čuohpadeapmi lea mannan ovdamearkka dihte oamiolbmui ovdalgo ieš lea badjánan.
+Ovdamearkka dihte sáhttá bovdet guossin nuorra sámegielagiid klássii, ja oahppit sáhttet dearvvahit sin ja muitalit iežaset birra sidjiide ja guhtet guimmiidasaset (omd. bovdet sámi ofelaččaid).
+Ovdamearkka dihte sáhttá leat mánná sámi / dáru mánáidgárddis dahje rávis sápmelaš guhte rávisolmmožin lea oahppan sámegiela.
+Ovdamearkka dihte sáhttá oahpaheaddji vuosehit ohppiide soames ovdamearkkaid movt sii álggahit ákkastallat oaiviliiddiset ovddas: Mu mielas ... Álggaálggus mu mielas ... Ášši váldobealli lea ... Viidáset oaivvildan ahte ... Dat mii dán áššis lea buorre, lea ahte ... Dan maid in liiko, lea ahte ... Dat mii lea miellagiddevažžan lea ahte ...
+Ovdamearkka dihte sáhttá ráhkaduvvot hupmanstašuvdna gosa mátkkošteaddjit (turisttat) bohtet.
+Ovdamearkka dihte soaitá leahkit váralaš vuodjit mopedain dehe biillain ja jus lea alkohola gorudis lea dat lágaheapme.
+Ovdamearkka dihte válljenvejolaš geahččaleapmi.
+Ovdamearkka dihtii leat un- nán sámegielalaš teavsttat interneahtas.
+Ovdamearkka dihtii sáhttá mánáide, geain lea seamma eatnigiella, leat buorre go stohket ovttas.
+Ovdamearkka dihtii sáhttá mán ná dárbbašit veahki dulkot stoahkama eará oassálastiid signálaid, áddet mii dáhpáhuvvá ja oažžut ollislaš gova stohkosis.
+Ovdamearkka dihtii sáhttá mánná geas lea eará eatnigiella go dáro giella, duššástuvvat go ii áddejuvvo, ii ge leat eahpedábálaš ahte guovttejahkásaš gii ii máhte bidjat vuos sániid iežas dárbbuide ja sávaldagaide, muhtun áigodagas hušku, hoigá dahje gáská go duššástuvvá dahje suhttá.
+Ovda meark kaid oktasaš ášši lea ahte rávesolbmot bivdet stuorát mánáid smiehttat.
+Ovdamearkkas lea njálmmálaš gulahallan guovddážis.
+Ovdamearkkat álgoálbmotgielaid ealáskahttimis Álgoálbmogiin erenoamážit ruonáeatnanlaččat ja maorit guđet orrot Aotearoas / Ođđa Zealánddas, leat dahkan ollu nanusmahttin dihtii iežaset gielaid, ja Ruonáeatnamis ii báljo leat vejolaš gohčodit inuihttagiela áitojuvvon giellan šat.
+Ovdamearkkat bargguide
+Ovdamearkkat leat eambbo ruhtadeapmi doibmii ja ásahit fásta ruhtadeami giellakurssaide.
+Ovdamearkkat mihttomeriid joksama dovdomearkkaide:
+Ovdamearkkat oaivvi guolgaivdnái: čáhppesnjunni, gabbaoaivi, girjeoaivi, gálbbenjunni, gáidánjunni.
+Ovdamearkkat sániin leat nugo buikosággi, nulpu, nálat, sággi / sággečoarvi, geardočoarvi jna..
+Ovdánahttimis birasstandárddaid mat sihkkarastet sámi ja eará álgoálbmogiid kultuvrraid ávnnaslaš vuođu lea dehálaš vai sihkkarastá nanaguoddevaš ovdáneami.
+Ovdánahttimis Sámi allaskuvla álgoálbmotuniversiteahttan lea oassin dán mannolagas.
+ovdánahttit, geavahit ja digaštallat metodaid mo oaivvis rehkenastit, sulliirehkenastit ja čálalaččat rehkenastit, ja geavahit digitála reaidduid meroštallamiin
+ovdánahttit, geavahit ja ságastallat iešguđetlágan rehkenastinmetodaid máŋggasiffarloguid adderemis ja subtraheremis, sihke oaivvis ja báhpára alde
+ovdánahttit, geavahit ja selvehit iešguđet metodaid oaivvisrehkenastimii, sulliirehkenastimii ja čálalaš rehkenastimii dan njealji rehkenastinšlájas
+ovdánahttit, geavahit ságastallat iešguđetlágan rehkenastinstrategiijaid guovttesiffarloguid addišuvnnas ja subtrakšuvnnas ja árvvoštallat man heivvolaččat vástádusat leat
+ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul
+ovdánahttit ja geavahit iešguđetlágan multiplikašuvdna- ja divišuvdnametodaid, ja geavahit daid praktihkalaš oktavuođain ja geavahit unna multiplikašuvdnatabeallaža go rehkenastá oaivvis ja bargobihtáid čoavdimis
+ovdánahttit ja lasihit barggahusa mearraealáhusain
+Ovdánanmihttomeari galgá sáhttit mihtidit, ja oahppi ja váhnemat fertejit skuvlla váccidettiin diehtit ahte lea go mihttomearri olámuttos.
+Ovdánanmihttomearit
+Ovdánanmihttomearit galget heivehuvvot juohke oahppái.
+Ovdánanságastallama ferte dalle maŋidit eará hávvái.
+Ovdánanságastallama ii galgga heittot áigi ja hoahppu stivret.
+OVDÁNANSÁGASTALLAMA MOLSAŠUVVAN
+Ovdánanságastallama sáhttá ráhkkanahttit ja organiseret máŋggaláhkai.
+Ovdánanságastallamiid váldoášši lea ahte olmmoš ieš galgá leat guovddážis.
+Ovdánanságastallamis ferte de geahčadit maid oahppi hálddaša.
+Ovdánanságastallamis fertejit leat ovttaoaivilis das makkár mihttomeriid galget juksat boahtte áigodagas.
+Ovdánanságastallamis fertejit oahppi ja váhnemat oažžut diehtit man muttus oahppi lea máhtolašvuođa dáfus dihto fága mihttomeriid ja oassemihttomeriid ektui.
+Ovdánanságastallamis galgá boahtit ovdan mo oahppi doaibmá ja mo ovdáneapmi lea oahppi návccaid ektui.
+Ovdánanságastallan galgá leat deaivvadeapmi mas oahppi movttáska bargat juvssahahtti ovdánamihttomeriid olahit.
+Ovdánanságastallan galgá leat ráhkkanahtton deaivvadeapmi skuvlla ja ruovttu gaskka, ja deaivvadeami fáttát fertejit leat mearriduvvon.
+Ovdánanságastallan galggašii leat positiivvalaš dáhpáhus oahppái, oahpaheaddjái ja váhnemiidda ja mas váldoáššin lea oahppi máhttin ja ovdáneapmi.
+Ovdánanságastallan ja unnitlogugielat mánát
+ovdanbidjat máidnosa njálmmálaččat eará ohppiide ja oahpaheaddjái
+ovdanbidjat máidnosa njálmmálaččat eará ohppiide ja oahpaheaddjá Molssaevttolaš vuohki lea ahte oahppit sáhttet buktagii ráhkadit njálmmálaš máinnusteami ja dan geahččalit fáluhit eará ohppiide.
+Ovdanbukten go eará ládje?
+ovdanbuktit áššiset njálmmálaččat earáide
+Ovdanbuktit daid čájáhusaid, artihkkaliid, gávnnademiid j. n. a. hámis
+ovdanbuktit dárkilit ja geavahit girjás ja máŋggabealat sátneriggodaga iešguđetlágan teavsttain
+ovdanbuktit dataid tabeallain ja diagrámmain mat leat ovdanbuktojuvvon digitála reaidduiguin ja daid haga, ja lohkat ja dulkot ovdanbuktimiid ja árvvoštallat man ávkkálaččat dat leat
+ovdanbuktit dilálašvuođa ektui.
+ovdanbuktit drámáin, rollaneavttašemiin ja improviseremiin
+ovdanbuktit drámáin, rollaneavttašemiin ja improviseremiin
+ovdanbuktit iežas hutkás láhkai vieččadettiin inspirašuvnna iešguđetlágan gálduin vižžon eaŋgalsgiel girjjálašvuođas
+ovdanbuktit iežas njuovžilit ja oktilaččat mii lea heivehuvvon ulbmilii ja dilálašvuhtii
+ovdanbuktit iežas nyanserejuvvon ja dárkilis láhkai njuovžilvuođain ja oktilasat ja nu ahte lea heivehuvvon ulbmilii ja dilálašvuhtii
+ovdanbuktit iežas oažžun dihtii veahki áddet ja áddehallat iešguđet dilálašvuođain
+ovdanbuktit iežas reakšuvnnaid eaŋgalsgiel girjjálašvuođa teavsttaide, filmmaide, neahttakultuvrii, govaide ja musihkkii
+ovdanbuktit iežas teavsttaid earáide
+ovdanbuktit ja ákkastallat iežas oaivila iešguđet fáttáid birra
+ovdanbuktit ja ákkastallat iežas oaivila oahpes fáttáin
+ovdanbuktit ja digaštallat eaŋgalsgiel gálduid áigeguovdilis ođđasiid
+ovdanbuktit nu ahte ii beare dávjá ferte ohcat sániid
+ovdanbuktit prográmma mii lea ovttastuvvon iešguđetlágan ovdanbuktinhámiiguin iežas dahje earáid teavsttaid vuođul
+ovdanbuktit teavsttaid
+ovdandivvut čálalaš barggu man vuolggasadji lea girjjálašvuođa čiekŋudeapmi
+ovdandivvut dihto meari sániid ja dajaldagaid mat leat ovttaláganat ja iešguđetláganat iešguđet sámegielain
+ovdandivvut fágaáššiid njálmmálaččat veahkkeneavvuiguin dahje haga
+ovdandivvut fágaáššiid njálmmálaččat veahkkeneavvuiguin dahje haga
+ovdandivvut fágaidrasttideaddji fáttáid birra
+ovdandivvut iežas čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjiid lohkanvásáhusaid ja geavahit dáid vásáhusaid vuođđun iežas čállinbargguide
+ovdandivvut iežas válljen čiekŋudanfáttá bohtosiid
+ovdandivvut ja buohtastahttit vissis meari sámi ja eará kultuvrraid girjjálašvuođas
+ovdandivvut sátnevádjasiid ja gielalaš govahallamiid sámegillii ja buohtastahttit eará gielaiguin, ja ságastallat movt dákkár dajaldagat sáhttet ovddastit iešguđet jurddašanvugiid
+Ovdáneaddjiriikat, álgoálbmogat ja smávit sullostáhtat leat earenoamáš vártnuhis dilis ja adnojuvvojit eanemus áitojuvvon dilis dálkkádatrievdademiid oktavuođas.
+Ovdaneame
+Ovdáneami sárgosat sámi servodagas.
+Ovdáneapmi
+Ovdáneapmi barggus Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnnain
+Ovdaraksa gođusiskkus dehe ovdaraksabiopsa, mearkkaša ahte doavttir váldá olu unna binnáid ovdaraksagođđosis vai sáhttá dutkat dan.
+Ovdaraksa lea dássil, divttis ja vehá elastalaš.
+Ovdaraksa lea raksa mii lea gožžaoari bajit oasi birra gožžarágu vuolde.
+Ovdaravssa doaibman lea válbmet fievrridangolgosa sagahansellii.
+Ovdasánit
+OVDASÁTNI
+Ovdasátni
+ovdaskuvladoibmii ja boarrásiiddikšumii ollásit
+Ovddabealde govas lea fádnušaddu.
+Ovddasguvlui áiggošii Sámediggi dán áššesuorggi čalmmustahttojuvvot riikkaidgaskasaččat.
+Ovddasguvlui lea dehálaš nannet sin váikkuhusa dán forumas.
+ovddasrohkos 1 Ipmil, don guhte leat sivdnidan almmi ja eatnama, mii giitit du buot dan ovddas mii lea eatnama alde.
+ovddasta soames nášuvnnalaš unnitlogu ja gos organisašuvdnalahtut dahje dan báikkálašservviid dahje ossodagaid lahtut leat olbmot geat gullojit nášuvnnalaš unnitlohkui, ja
+Ovddasteaddji galgá hálddašit ruoŧagiela, dárogiela dahje sámegiela.
+Ovddasteaddji sáhttá ovddastit áššeosolačča.
+Ovddasteddjiid ja mánáidgárdebargiid lotnolas ja liekkus gulahallan váikkuha positiivvalaččat dasa mo mánát doibmet ja loktet.
+ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid lassána maid
+ovddasvástádusa das movt ovttastahttit ja oktiiheivehit gielladoaimmaid dain iešguđetge giellaguovlluin
+Ovddasvástádusa formálalaš juohkin ferte mielddisbuktit ahte ásahusat ožžot buriid rámmaeavttuid nu ahte dain lea vejolašvuohta hukset bajás iežaset kapasitehta ja gelbbolašvuođa váldit badjelasaset dán ovddasvástádusa.
+ovddasvástádusa ovtta ruovttosiidui mii guoská
+ovddasvástádus čielgá. Leanastivra Stockholmma
+Ovddasvástádus gaikut lea dan riikkas mas lea leamaš ovddasvástádus daid cegget.
+Ovddasvástádus galggašii juogaduvvot oahppi, skuvlla ja váhnemiid gaskka.
+ovddasvástádus hábmet ulbmiliid dan siskit sámi
+OVDDASVÁSTÁDUS IEŽAT OAHPPAMII (II.)
+ovddasvástádusjuogu sámegiela dáfus.
+ovddasvástádusjuogu sámegiela dáfus
+Ovddasvástádusjuohku dearvvasvuođabálvalusas
+Ovddasvástádusjuohku ja gielladoaibmabijuid oktiiheiveheapmi
+ Ovddasvástádusjuohku ja váldi giellaáššiin
+Ovddasvástádusjuohku ja váldi giellaáššiin
+Ovddasvástádusjuohku sámegiela dáfus
+Ovddasvástádus maiddái sámiidge vástesaš buriid dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaid sihkkarastimis, gullá bajimus dássái.
+ Ovddasvástádus sámegillii
+ovddasvástádussii áimmahuššat sámi oaidninbeliid oskkuoahpahusas.
+Ovddasvástideaddji jođiheaddjit galget fuolahit ahte juohkehaš atná ieš
+Ovddasvástideaddji politihkkár
+Ovddasvástideaddji politihkkár
+Ovddasvástideaddji politihkkár
+Ovddeš áiggiid dahke ge juste dán álbmotlohkamiid olis.
+Ovddeš áiggi olbmot hálle kymrigiela Walesa miehtá, ja ovdalaš go eaŋgalasalbmát bohte Stuorrabritánniai, de kymrigiella geavahuvvui ain viidát guovllus.
+Ovddidan dihtii " giellajoret-prošeavttaid " Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigot ovttasráđiid Sámedikkiin lágidit konferánssa kultur- ja astosuorggi giellajoregiid birra.
+ovddideami ja ealáskahttima váras.
+• Ovddidit buriid sámegielalaš dearvvasvuođabálvalusaid sámi mánáide ja nuoraide
+• Ovddidit dávvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela terminologiijaid, nu ahte dat leat dohkálaččat dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusaide, politiijii ja kriminálafullii ja almmolaš hálddahussii muđuid
+Ovddidit gánnáheami kulturealáhussuorggis
+ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas galgá ovddiduvvot,
+ Ovddidit nanu oahpahusmodeallaid sámegiel oahpahussii vuosttaš- ja nubbegiellan
+ovddidit oktasaš áddejumi sámi servodaga dili ja ovdánahttindárbbu hárrái.
+Ovddidit ovttasbargošiehtadusa Sámedikki ja Sámi dáiddárráđi gaskka (Dáiddáršiehtadus)
+Ovddidit tearpmaid ja giellateknologalaš reaidduid leat dehálaš rámmaeavttut sámegillii.
+Ovddimusas leat gažaldagat vuoigatvuođas oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja gos oahppit sáhttet oažžut dán vuoigatvuođa ollašupmái.
+• ovddit seailluheami nášuvnnalaš unnitlogogielain.
+Ovlevuelie guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Davil: Riikkarájis Graesiejaevries (Grasvatnet), das viidásit koordináhta 33 W 472797 7326613 rádjái Oksfjellhumpen bokte.
+Ovlevuelie lea guohtunguovlu Ubmeje čearu váste.
+ovttaárvosašvuohta, iige seammaláganvuohta.
+Ovtta čearus gávdnojit máŋga boazodoallofitnodaga.
+Ovttadássásaš dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusat eaktudit ahte sámi álbmoga váldet vuostái bargit geain lea máhttu sámegielas ja kultuvrras.
+ovttageardánit kemiijalaččat čájehit biepmuid biepmusávdnasiid ja selvehit dárkomiid
+Ovtta - guovtti beaivvigeažis ferte boahtit fas vuostáváldimii oažžun dihte ođđa dálkasa, juogo tableahttan man njiellá dehe mii bidjo viigái.
+Ovttaláganvuođa ideologiija ráhkada vuođu assimileremii dahje segregeremii ja
+Ovtta ságastallamis sáhttet guovddášfágat nugo sámegiella ja matematihkka leat fáddán, eará háve gis sáhttá deattuhit geavatlaš ja estehtalaš fágaid.
+ Ovttasbargat suohkaniiguin, sámi ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin juohkit
+Ovttasbargat suohkanlaš eiseválddiiguin ja sin neavvuma bakte viiddidit sámegiela hálddašanguovllu
+Ovttasbargguin Sáminuorain.
+Ovttasbarggus ráđđehusain ja guovlulaš bealálaččaiguin bargat hukset kulturealáhusa oktan ođđa ealáhusgeaidnun sámiide
+Ovttasbargoprošeakta Sámedikki ja CBM " Boazu indikáhtorin " gaskkas lea bidjon johtui.
+Ovttasbargošiehtadusa čuovvuleapmi ii leat doaibman nu bures go sáhttá.
+Ovttasbargošiehtadusaid bokte giellaresursasuohkaniiguin galgá Sámediggi ja ovttaskas suohkan oažžut vejolašvuođa álggahit doaibmabijuid dan gielladili vuođul mii ovttaskas suohkanis lea.
+Ovttasbargošiehtadusat fylkkasuohkaniiguin
+Ovttasbargošiehtadusat guovttegielatvuođadoarjagiid geavaheami birra
+Ovttasbargošiehtadusat vuolláičállojuvvojedje guovvamánus 2012.
+- Ovttasbargošiehtadus galgá álkidit leahkit sápmelažžan Oslos.
+Ovttasbargošiehtadus Sámedikki ja fylkkasuohkaniid gaskka. http://www.sametinget.no/Dokumenter
+Ovttasbargošiehtadus sisttisdoallá giellagažaldagaid ja geatnegahttá lotnolasvuhtii ja ovttasbargui ja konkrehta doaibmabijuide suddjen ja nannen dihte sámegiela fylkkain.
+Ovttasbargu eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin
+Ovttasbargu gaskal searvegottiid dahje proavássuohkana dásis, ja lágidit leairra dahje čoahkkanemiid gos
+Ovttasbargu ja vuoigatvuođačielggadeapmi
+Ovttasbargu ja vuoigatvuođačielggadeapmi / Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Ovttasbargu máná ruovttuin galgá doaimma vuođđun
+ovttasbargu NRK-Sámeradioin
+Ovttasbargu sáhttá leat sihke formálalaš ovttasbargošiehtadusaid hámis, dahje eahpeformálalaš dialogačoahkkimiid hámis j.e..
+Ovttasbargu (Samarbeid)
+Ovttasbargu Sámedikki, báikkálaš sámi servviid ja dan guovtti ásahusa gaskka, Duoddara ráffe ja Nuortasámi musea, lea lunddolaš.
+Ovttasbargu Suomain lea eanaš leamaš Sirpmá ja Ohcejoga skuvllain, main lea leamaš oktasaš oahpahus guktii vahkus.
+Ovttas dinguin sii galget vásihit oadjebas fuolahan ja oahppanbirrasa mii seammás hástala sin ovdánit ja guorahallat máilmmi.
+Ovttasdoaibman dáhpáhuvvá fuolladilálaš vuođain, stoahkamis ja oahppandilálašvuođain, nap po buot beaivválaš dilálašvuođain mánáidgárd dis.
+Ovttasdoaibman eará olbmuiguin mearrida máná ovdáneami ja oahppama.
+ovttasdoaibman mánáidgárddis.
+Ovttas Fusa gielddain lea prošeaktajoavku ráhkadan reaiddu mo systemáhtalaččat árvvoštallat árvosániid haga (VUK).
+Ovttaskasain mat váillahit juridihkalaš veahki lea dasa lassin riekti jus gáibidit oažžut čálalaš jorgalusa mearrádusas ja mearrádusákkain suomagillii, meängillii ja sámegillii.
+Ovttaskas bargi ferte leat dihtomielalaš njuolggadusaid ja rutiin naid ektui mat stivrejit beaivvi, ja smiehttat daid birra.
+Ovttaskas giellageavaheaddji, politihkkárat, ásahusat ja almmolaš hálddašeapmi fertejit válljet geavahit sámegiela.
+Ovttaskas giellageavaheaddjis lea stuora ovddasvástádus, muhto Sámediggi áigu maid duvdit eambbo ovddasvástádusa ásahusaide ja politihkkáriidda.
+Ovttaskas ii oaččo oastit vaikko man olu allagollosuoji siste.
+Ovttaskas ilgadis dahku ii rehkenasto givssideapmin.
+Ovttaskas lea soaitán gullan olbmáid sárdnume das, oaidnán filmmaid, lohkan áviissaid dehe gullan eará mii dagaha ahte leat oaivilat mot galgá leahkit.
+Ovttaskas máksá 120 ruvnna juohke geardde, muhto dat máksu ii rehkenasto allagollosuodjái.
+Ovttaskas máná vásáhus aiddo dákkár dáhpáhusain árgabeaivvis lea dehálaš.
+Ovttaskas mearrida ieš
+Ovttaskas oažžu bidjat ratti gearddiinis pláhta vuostá mii siskkilda kaseahta mas lea röntgenfilbma.
+ovttaskas olbmuin lea riekti ságastit ja čállit iežas giela oktavuođain eiseválddiiguin iežaset áššiin gos eiseváldi lea mearrideaddjin,
+ovttaskas olmmoš lea áššáigullevaš dahje
+Ovttaskas sáhttá álgit váldimiin oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, ohppiiddearvvašvuhtii dehe dearvvašvuođaguovddážii.
+Ovttaskas sáhttá oažžut guođđit gođusiskosa ovdaravssas dutkan dihte leago borašdávdaseallat das.
+Ovttaskas sáhttá oažžut veahki kuratoris dehe eará doarjjabargis dan sádjái.
+Ovttaskas sáhttá válljet leahkit čanakeahttá allagollodiehtovuđđui.
+Ovttaskas sáhttá válljet oastit dan divrasit dálkasa mii lea reseaptas, muhto dalle ferte máksit gaskaearu ieš, dat ii gullo allagollosuoji vuollái.
+Ovttaskas soaitá dovdat iežas bággejuvvon vuordit seksain vaikko livččii háliidan dan.
+Ovttaskas soaitá heahpanit go lea šaddan olggobeallái.
+Ovttas mii nannet giela!
+- Ovttas namuhit oahppit nu galle sámi báikenama go fuobmájit, juogo iežaset lagasbirrasis, boazoorohagas dahje eará sámi guovlluin.
+Ovttas.no - Sámi oahpponeavvut neahtas
+Ovttas oahpaheaddjiinis ja váhnemiidisguin sáhttá oahppi bidjat ođđa mihttomeriid olahit.
+Ovttas pedagogain bagada jođiheaddji bargiid, jođiha ovttasbarggu váhnemiiguin ja čuovvola fuolastusdieđuid.
+ Ovttasráđiid ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin ovddidit eambbo dihtomielalašvuođa das
+OVTTASRÁĐIID DIVTTASVUONA SUOHKANIIN Romssa universitehta lágida sámi kulturoahpu lohkama mas čalmmustahttojuvvo julevsámi guovlu.
+ovttasráđiid gullevaš gielddaiguin bálddalastit
+Ovttasráđiid oahpaheaddjiin gávnnaheaba heivvolaš áiggi ja sáddeba persovnnalaš bovdehusa ruoktot.
+Ovttasráđiid oahpaheaddjiin sáhttet gávnnahit heivvolaš fáttáid.
+Ovttas sáhttiba hábmet ođđa mihttomeriid maid oahppi galgá boahtte áigodagas juksat.
+Ovttas sáhttiba háleštit vejolaš čovdosiid ja árvvoštallat daid.
+Ovttas Sámedikkiiguin Suomas ja Ruoŧas lea danin dehálaš ahte Sámediggi Norggas lea dihtomielalaš bargamis ja vuhtiiváldimis oktasaš sámi álgoálbmotbeliid.
+ovttastahttit sániid
+ovttastallamiid ja máhttofievrredeami buolvvaid gaskkas.
+Oza dieđuid sogat birra ovttas áhkuin, ádjáin dahje earáin du lagasbirrasis!
+Oza doarjaga
+Oza doarjaga
+Oza ieš bargosaji danin go dat addá buori gova dus.
+Oza ovdal miessemánu 15 beaivvi!
+Oza rusttegiid, áinnas ovttas mánáiguin, ja bija dáid nu ahte oidnojit ja leat olá muttus.
+ožžot bargun čađahit bijuid mat lasihit máhtuid ja
+Ožžot go ovdamearkka dihtii searalaš ja čeahpeslohkki mánát doarvái hástalusaid skuvllas?
+Ožžot rávvagiid movt sáhttet buoridit bohtosiid ja ovdánit fágalaččat.
+Ožžot ruovttoluotta dieđuid movt sii lihkostuvvet bargguideasetguin.
+Pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka nanne gal sámegielagiid vuoigatvuođa oažžut dieđuid sámegillii, muhto láhka iešalddis ii leat doarvái sihkkarastit ahte sámegielat pasieanttat besset geavahit sámegiela go galget gulahallat dearvvašvuođabálvalusain.
+Pasieantavuoigatvuođalága § 3-5 mii addá pasientii vuoigatvuođa oažžut dieđuid ovttaskas eavttuid vuođul, ja lága § 4-2 mieđihanhámi gáibádusa birra, leat maid áigeguovdilis mearrádusat.
+Passiivvalaš borgguheapmi
+Paulus Utsi čállá divttas ahte dolla lea nugo eallinguoibmi.
+Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (oaniduvvo dávjá PPB dahje PP-bálvalus) lea gieldda dahje fylkagieldda rávvenbálvalus.
+Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (PP-bálvalus)
+Pedagogat lea jođiheaddjái dehálaš veahkit, ja son galgá sáhttit oažžut veahki eará ásahusain jus leaš dárbu.
+Pekka Sammallahti lea Gollegiella árvvoštallanlávdegotti ságajođiheaddji.
+Penšuvdna dinejuvvo go várrejuvvo mearriduvvon proseantaoassi sámediggeáirasa dahje álbmotválljejuvvon áirasa buhtadusas.
+Penšuvdna galgá addojuvvot lassin álbmotoaju ahkepenšuvnna.
+Penšuvnnat muddejuvvojit nugo álbmotoadju.
+Pettersen, Torunn ja Johanne Gaup (2001): Kartlegging og utredning av offentlige samiske informasjonstjenester.
+Phileos lea ustitlaš olbmuidgaskasaš ráhkesvuođa birra dahje ráhkisvuohta du lagamužžii.
+Photostory lea nuvttá ja álkes prográmma atnit, ja dasa lea vejolaš teavstta liibmet go vuos govaid lea dasa bidjan.
+PicLab ja LineCamera sáhttá maid geavahit.
+plakáhta, muito-máhppa, logaldallan
+Plakáhtta lea vuođđun buot gulahallamii dán bargu oktavuođas, ja buot gulahallan dáhpáhuvvá sámegillii.
+Plána eaktuda atnit Norgga girku evangelialaš lutherlaš oahpa vuođđun.
+Plána galgá ráhkaduvvot birrasa, fievrrideami ja huksenbargguid várás (nu gohčoduvvon MTA-plána).
+Plánaid, rutiin naid ja njuolggadusaid ferte dađistaga árvvoštallat ja ođasmahttit dárbbu mielde vai alla kvalit ehta bisuhuvvo.
+Plána- ja finánsalávdegoddi
+Plána- ja huksenlága mielde leat suohkanat geatnegahttojuvvon álggahit aktiivvalaš doaibmabijuid mat sihkkarastet duohta oassálastima mas ulbmilin lea olahit dieđihuvvon mieđiheami guoskevaš sámi beroštumiin ja báikegottiin.
+Plána- ja huksenláhka
+Plána- ja huksenláhka / Sámedikki plánaveahkki / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Plána lea juhkkojuvvon 10 dássái.
+Plána ođasmahttojuvvo jahkásaččat.
+Plána Sámedikki boahttevaš strategalaš bargguin árbedieđuin lea dahkkon
+Plánaveahkki galgá láhčit dili nu ahte buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat plána- ja huksenlága plánaoasi mielde galget sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu.
+Plánaveahkki galgá láhčit dili nu ahte buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat plána- ja huksenlága plánaoasi mielde galget sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu.
+Plánaveahkki galgá láhčit dili nu ahte buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat plána- ja huksenlága plánaoasi mielde galget sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu. Sámediggi lea lága bakte geatnegahtton veahkehit plánema go leat áššit mat čuhcet sámi kultuvrii, ealáhusdoibmii ja servodateallimii (vrd. § 3-2).
+Plánaveahkki sisdoallu lea nu ahte das leat veahkkečuoggát dahje njuolggadusat oktan dievaslaš mearkkašumiiguin.
+Plánejuvvon lea čađahit váikkuhusguorahallama giđđat jagi 2009.
+plánet, čađahit ja árvvoštallat statistihkalaš guorahallamiid
+plánet, čađahit ja ovdandivvut iskkadeami das movt mánát ja nuorat geavahit sámegiela ja movt iešguđet ahkejoavkkut geavahit giela iešguđetládje
+plánet geavahit ja ávkkástallat luondduriggodagaid, ságastallat šlájaid birra mat ávkkástallojuvvojit, bargguid doaimmaheami birra mánnomuttuid ja eará luonddu fenomenaid ektui ja buohtastahttit daid eará sámi servodagaid árbevieruiguin
+plánet, hukset ja iskat álkes huksehusmodeallaid ja govaiguin ja illustrašuvnnaiguin duođaštit proseassa ideas gitta gárvves buktagii
+plánet, hukset ja iskat mekánalaš stohkosiid ja čilget mekánalaš sirdásemiid prinsihpaid
+plánet ja čađahit čállinprošeavtta jurdaga rájes gárvves buvttan ja árvvoštallat iežas teavstta ja iežas čállinovdáneami giella- ja teakstamáhtu vuođul
+plánet ja čađahit geahččaladdamiid duođaštanreakšuvnnaiguin, sirret ávdnasiid seaguhusain ja analyseret amas ávdnasa
+plánet ja čađahit iešguđetlágan iskkademiid mas identifiserejit variábeliid, háhkat ja gieđahallat dieđuid ja čállit raportta mas digaštallá mihtidaneahpesihkarvuođa ja árvvoštallá vejolaš boasttugálduid
+plánet ja čađahit iskkademiid unnimusat ovtta luondduguovllus, registreret dárkomiid ja systematiseret bohtosiid
+plánet ja čohkket dataid dárkomiid, jearahallaniskkademiid ja geahččaladdamiid oktavuođas
+plánet ja lágidit Sámedikki jahkásaš nuoraidkonferánssaid.
+plánet ja searvat luondduriggodagaid ávkkástallamis, muitalit šáljaid birra maid ávkkástallojit ja ságastallat manne ávdnasiid čoaggin dahpahuvva luonddu fenomenaid mielde
+plánet muitaleaddji teavstta
+plánet muitaleaddji teavstta jurddakártta ja sisdoalloráhkadusa vuođul
+plánet, ráhkadit ja iskat ovttageardánis buktagiid mat geavahit elektrihkalaš energiija, ja máinnustit gárvves buktaga
+plánša mas lea alfabehta ja teaksta mii gullá iešguđet fáttáide sáddejuvvo oahppi mielde ruoktot man galget seaidnái darvvihit
+Poliisa, buohcceorganisašuvnnat ja politihkkarat
+Politihkahábmen lávga gulahallamiin dáidda- ja kultureallimiin
+Politihkalaš ášši: 2010 geassemánu mearridii Sámedikki minerálaveahki mii galgá sihkkarastit ahte sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima beroštumit vuhtiiváldojit iskkademiid, Iskkadanroggamiid ja mineráladoaimmaid oktavuođas árbevirolaš sámi guovlluin.
+Politihkalaš ášši:
+Politihkalaš ášši: Norgga ja Ruoŧa gaskasaš konvenšuvnnas rádjerasttideaddji boazodoalu birra leat mearrádusat das mot boazoguohtun badjel riikkaráji galgá dáhpáhuvvat.
+Politihkalaš ášši:
+Politihkalaš ášši: Sámediggi mearridii 2010 plánaveahki.
+politihkalaš dási konsulterendárbbu ja politihkalaš meannudanvuogi. Duođalaš konsultašuvnnaid čađaheapmái ja evttohusaid politihkalaš meannudeapmái galgá várret doarvái áiggi.
+Politihkalaš dásis leat leamaš guokte jahkásaš ovttasbargočoahkkima.
+Politihkalaš linnjá lea vuosttažettiin ahte boazoealáhus lea dehálaš oassi sámi kulturárbbis ja stáhtas lea oppalaš ovddasvástádus ahte boazoealáhus galgá seailluhuvvot oassin dien árbbis.
+Politihkalaš ovddasvástádussuorggit ráđis
+Politihkalaš vuođđu Ráđđehusbellodagaid politihkalaš vuođđu - Soria Moria-julggaštus - almmuha ulbmilin dakkár sámepolitihka čađaheami, mii lea ávkin sámi álbmogii, nu ahte sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis lea sihkkaris boahtteáigi Norggas.
+politihkkarsuorgin jagi 2000 dan oktavuođas go
+Politiijaallaskuvla áigu joatkit barggu man ulbmil lea háhkat eanet vejolaš ohcciid sámiid gaskkas, ja áigu geavahit persovnnalaš oktavuođaid ja čuovvolemiid dain politiijaguovlluin main dat bargu berre dahkkojuvvot.
+Politiijaallaskuvla lea iežas gulahallan- ja rekruhttenstrategiijas čalmmustahttán dakkár olbmuid háhkama geain lea unnitlohkoduogáš, daid gaskkas maiddái olbmuid geain lea sámi duogáš.
+Politiijaallaskuvla lea jagi 1993 rájis bargan árjjalaččat háhkan dihtii politiijaohppui ohcciid geain lea čearddalaš unnitlohkoduogáš, nugo sámiin.
+• Politiijaallaskuvlii beassannjuolggadusat addet vejolašvuođa váldit ohppui joba 20 proseanttage dain guđet ohcet nugohčoduvvon erenoamáš heivvolašvuođa geažil, namalassii go ohcciin leat attáldagat dahje máhtut maid politiijaetáhta dárbbaša.
+Politiijaallaskuvlla Bodeaju ossodat álggahii čakčat jagi 2008 prošeavtta man ulbmil lea oaččuhivččii eanet sámiid ohcat politiijaoahpahussii.
+• Politiijaallaskuvlla Bodeaju ossodat ja Nuorta- ja Oarje-Finnmárkku politiijaguovlu barget ovttasráđiid fidnen dihtii olbmuid politiijaoahpahussii.
+Politiija DGT-vuogádagat eai doaimma doarvái bures.
+Politiija- ja leansmánneetáhtas eai leat vuogit maid vuođul gávnnahit daid bargiid logu geain lea čearddalaš duogáš.
+PORSÁŊGU Sámi giella- ja kulturguovddáš
+Positiiva ovddut adnojuvvojedje dárbbašlažžan dasa ahte juksat ovttalágan vuoigatvuođaid sápmelaččaid ja dážaid gaskkas.
+PPB addá áššedovdi ávžžuhusa.
+PP-bálvalusa áššemeannudeami sáhttá juohkit golmma muddui:
+PP-bálvalusa barggu vuođđun lea oahpahusláhka, ee. dát paragráfat:
+PP-bálvalusa olis galget ee. rávvet ja bagadit mánáidgárddiid ja skuvllaid dan hárrái mo láhčit dilálašvuođaid mánáide / nuoraide, geat dárbbašit heivehuvvon fálaldaga.
+PP-bálvalus bargá ovttas ee. mánáidgárddiiguin ja skuvllaiguin, ja heiveha fálaldaga máná / oahppi eavttuide ja dárbbuide.
+PP-bálvalus galgá veahkehit skuvllaid heivehit oahpahusa ohppiide, geain leat erenoamáš dárbbut.
+PP-bálvalus guorahallá, rávve ja bagada mánáid, nuoraid ja ráves olbmuid hárrái, geaid hástalussan leat
+PP-bálvalus lea jávohisvuođageatnegasvuođa vuollásaš.
+PP-bálvalus sáhttá lágidit doarjjaságastallamiid ohppiin, ja vejolaččat árvvoštallat viidáseappot čujuheami.
+PP-bálvalus sáhttá maid veahkehit ráves olbmuid, geat háliidit vuođđoskuvlaoahpu.
+P-pillariin meidnejuvvo dávjjimusat dan mii rievtti mielde lea lotnolas p-pillar.
+P-pillar lea eastadeaddjiávnnas tableahttahámis nieiddaide.
+Praktihkalaš geavahusas oaidnit ávkki matematihkas reaidofágan.
+praktihkalaš searvama bokte čájehit ja selvehit mo birget luonddus jierpmálaš ja bealuštahtti láhkai
+Prästen kan säga: Gulloset dál dát searvegotti (dát vihtanat) dudno lohpádusaid.
+Prästen kan säga: Vuostáiváldet Hearrá buressivdnádusa.
+Prästen kan säga: Vuostáiváldet Ipmila / Hearrá buressivdnádusa.
+Prästen / Ledaren kan säga: Mii gásttašit dainnago Jesus celkkii:
+Preassadoarjja sámegielalaš aviiissaide, mii juhkkojuvvo Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahta kapihttala 335 poasttas 75, galgá ee. buhttet sámegielalaš aviissaid almmuheami liigegoluid.
+Preassagulahallit Geahča geat dat leat preassagulahallin Sámedikkis ja máilmmiviidosaš koordinerenjoavkkus.
+Preassalatnja Rahppojuvvo sierra preassalatnja mas leat árppohis fierpmádat, bargostašuvnnat ja njuolggosáddagat konferánsaguovddážis.
+prefašuvdna b / v: Duođain lea Musikserie A, se bilaga riekta rámidit du, buotveagalaš Áhčči, bassi Ipmil.
+prentendoaimmahagas tfn.
+presenteret iežas ja muitalit iežas bearraša ja fulkkiid birra
+Presideanta Aili Keskitalo gávnnaha ahte dáinna lágiin leat juolludeamit sámi servodahkii duohtavuođas njiedjan.
+Presideanta Olli dadjá dasto ahte ON váldočoahkkima presideanta, Ambassadevra Nassir Abdulaziz Al-Nassar, mearrádusas bokte čájeha ahte son ja lahttoriikkat árjjalaččat geahččalit sihkkarastit dan ahte álgoálbmotrievtti čađahuvvošedje.
+Presideanta sávvá lihku ođđa bismii
+Presideanta sávvá lihku ođđa bismii / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Prinsihpalaš oassi
+Prinsihpat leat dutkanvuđot ja sáhttet laktojuvvot bargobotta árvvoštallamii, mii
+Privatisttat galget váldit čálalaš eksámena.
+Privatisttat galget váldit čálalaš ja njálmmálaš eksámena.
+Privatisttat galget váldit njálmmálaš-praktihkalaš eksámena.
+Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš ja njálmmálaš eksámena.
+Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
+Privatisttat galget váldit sámegiella 2 dahje sámegiella 3 čálalaš ja njálmmálaš eksámeniid.
+Proavásiid virgádanválddi árvalit bidjat bismágodderáđđái, mii dálá dilis jo virgáda gielddabáhpaid ja eará searvegoddebáhpaid.
+Profiila lea rievdaduvvon das ahte doaibmat passiiva doaibmadoarjjaortnegiid vuođul dasa ahte doaibmat eanet ovdánanvuđot duodjin - lean ilus go dáinna lágiin rievdá, dadjá sámediggeráđđi Marianne Balto.
+Progámmaáigodagas geavahuvvojit oktiibuot 35 miljárda ruvnnu.
+Prográmma áigot ollašuhttit guđa jagis, ja dan olis beavttálmahttet áššemeannudeami čielgasit sihke etáhta, geavaheaddji ja eará oasálaččaid ovdun.
+Prográmma álggii seminárain sámi giela, teknologiija ja ealáskahttima birra Romssa gávpoga girjerájus.
+Prográmma gohčoduvvo Báikegoddeprogámman.
+Prográmma lasseávdnasat: Duodji, entreprenevravuohta, Sámiid historjjá, bistevaš turisma, bivdu ja meahcceealledikšu, sámigiella, luondoofelastin, boazu ja dan luondobiras, boazu ja boazoealáhus praktihkas, sámi biebmu ja luondofievrrut.
+Prográmma lea boahtán ovdalaš biras- ja báikegoddeovdánahttinprográmma (LBU-prográmma) sadjái.
+Prográmma lea nuvttá ja dan lea vejolaš viežžat interneahtas.
+Prográmma:
+Prográmmas deattuhuvvo sámegielaid birra ee. ahte dehálaš lea movttiidahttit olbmuid geavahit sámegiela dutkamis ja dainna lágiin leat mielde huksemin sámegielalaš dieđaárbevieru.
+Proposišuvnnain ja dieđáhusain, maid ovddidit Stuorradiggái, ja main Ráđđehusas lea eará oaivil go Sámedikkis, galget Sámedikki árvvoštallamat ja oaivilat boahtit ovdan.
+Proposišuvnna sáhttá maid oastit Riikabeaivvi
+Proposišuvnnas árvvoštallet maid Norgga girku demokratiijaođastusa.
+Prošeakta álggahuvvo plánaáigodagas, muhto dat lea ain plánejuvvomin, ja loahpalaš hápmi ja ruhtadeapmi eai leat vel čielgan.
+Prošeakta álggahuvvui geassemánus 2012 ja lea jođus guokte jagi.
+Prošeaktabarggu árvvoštallanskovvi
+Prošeakta čađahuvvo dainnalágiin ahte Sámi allaskuvla ovttasbargá giellaguovddážiiguin fállat sámegiel álgooahpahusa rávisolbmuide.
+Prošeakta čađahuvvo ovttasbarggus Nordlándda universitehtain.
+Prošeakta Davvi-Oarje-Ruošša álgoálbmotgielaid giellateknologalaš infrastruktuvra lea okta Davviguovlluid áŋgiruššama olis plánejuvvon prošeavttain.
+Prošeakta erenoamážit deattuha sámegiela oahpahusa oktiiheiveheami.
+Prošeakta galgá válmmastit málliid das mo oktiiheivehit sámegiela oahpahusa 13-jahkásaš skuvlaáigodahkii ja alit oahpahussii, ja álggahit doaibmabijuid main giella- ja kulturmáhttu adnojuvvojit oktiigullevažžan.
+Prošeakta Giela muitalusat / Giela giehto.
+Prošeakta háliida iskkat golbma buolvva sámi giellageavaheddjiid.
+Prošeakta lea bohciidahttán mávssolaš vásáhusa, ja sáhttá lohkat ahte dat lea lihkostuvvan.
+Prošeakta lea čearggus ja mus leat buorit vuordámušat go jáhkán ahte dat sáhttá oaččuhit eanebuid geavahišgoahtit sámegiela. Nu dadjá Valle.
+Prošeakta lea ovttasbargu Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain.
+Prošeakta mii lea ráhkaduvvon ovttasráđiid Ruoŧa Sameskolestyrelseniin, lea rájáidrasttideaddji interreg ¨prošeakta mii fátmmasta oppa lullisámi guovllu.
+Prošeakta namahuvvo Sámedikki ja Romssa fylkkasuohkana ovttasbargansoahpamušas.
+Prošeaktaoktiiheivejeaddji ii máhtáše olu bargat prošeaktajoavkku haga.
+Prošeakta sáhttá duođaštit hui positiiva bohtosiid das man galle rávisolbmo leat čađahan sámi giellaoahpahusa ja galle giellaguovddáža leat leamašan mielde prošeavttas.
+Prošeakta vuođđudii ee. resursajoavkku mas leat 30 politiijavirggálačča geain lea unnitlohkoduogáš, golbmasis sis sámi duogáš, ja joavku bargá aktiivalaččat nuoraiguin dainna ulbmiliin ahte oaččuhivččii eanebuid Politiijaallaskuvlii.
+Proseassa dábálaččat álgá go gielddat, organisašuvnnat dahje oktagasat váldet oktavuođa galbeneiseváldái.
+Proseassat leat hypotesaid hutkan, geahččaladdan, systemáhtalaš dárkomat, ságaškuššamat, kritihkalaš árvvoštallamat, ákkastallan, konklušuvnnaid vuođušteapmi ja gaskkusteapmi.
+Prošeavtta álggaheapmi eaktuda boallobeavdevuogádaga ovddideami dáid gielaide: gielddasámegiella, komi ja njeneca.
+prošeavtta birra
+Prošeavtta galget sámegielalaš julevsámi nuorat jođihit, ja áigumuš prošeavttain lea oččodit áigái formálahis ja interaktiiva jorega julevsámegiela várás.
+Prošeavtta jođiha Suoma Sámediggi.
+Prošeavtta oktavuođas galget automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon ja veaháš ođđaset sámi visttit identifiserejuvvot, registrerejuvvot ja daid dilli galgá árvvoštallojuvvot.
+Prošeavtta ovttasbargit leat Snoasa suohkan ja eará vuođđooahpahussii ja alit oahpahussii gulli oasálaččat.
+Prošeavtta ruhtadit Nordlándda fylkkasuohkan, Sámediggi, STH-foanda ja Bargo- ja searvadahttindepartemeanta.
+Prošeavttas deattuhit erenoamážit máttasámegiela oahpahusa sierra dásiin.
+Prošeavttas guokte diehtooktiibidjama galget buktot ovdan, okta akademalaš dutkama birra ja okta árbevirolaš dieđu birra.
+Prošeavttat leat dáid guovlluid nuoraid várás.
+Prošeavtta ulbmiliin lea ásahit interaktiiva sajádaga gos julevsámi nuorat sáhttet geavahit giela.
+Prošeavtta ulbmiljoavku leat buot oahppit guđet ožžot oahpahusa oarjilsámegielas skuvllain, Norggas 6. luohká rájis 9. luohká rádjai, ja Ruoŧas 5. luohkás 8. luohkkái.
+Prošeavtta ulbmiljoavku leat ovttaskas sámit dan guovddášsámi guovllus báikkálaš servodagain guovddážis ja gosa Jåhkåmåhkke ja Divttasvuotna gullaba.
+Prošeavtta ulbmil lea ahte oasseváldit galget movttiidahttojuvvot formaliseret iežaset sámegiela máhtu, nu ahte sii sáhttet geavahit sámegiela sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.
+Prošeavtta ulbmil lea ásahit uhcimusat golbma fitnodaga ovdal 2016.
+Prošeavtta ulbmil lea movttiidahttit eanebuid oahppat lullisámegiela, viiddidit dán giela geavaheami ja ráhkadit dasa eanet joregiid giela geavaheaddjiid ávkin.
+Prošeavtta ulbmil lea ráhkadit ođđaáigásaš sátnelisttuid, oanehis giellaoahpalaš čilgehusaid, ovddežis vurkejuvvon jietnabáttiin čálihemiid ja čielggadeami dain morfofonologalaš alternašuvnnain mat leat dán guovtti sámegielas.
+Prošeavtta váldoulbmilin lea ovdánahttit metodologiija man mielde duođaštit, seailluhit, suddjet, ja vuorkut árbevirolaš máhtu.
+Prošeavtta váldoulbmil lea čalmmustahttit ja ealáskahttit oarjilsámi giela ja kultuvrra, ja ovddidit guovttegielalašvuođa Snoasas ja Davvi-Trøndelágas.
+Prošektii leat plánejuvvon jahkásaččat guokte giellaleairra golbma jagi ovddas guvlui.
+prosjekt /, mii dál juo gávdno, lea bajilgovva olu
+PSA-árvu sáhttá dárkkistuvvot dábálaš varraiskosiin.
+PSA-árvu sáhttá leat loktanan jus ovttaskasas lea ovdaraksa sturron.
+PSA:i lávejuvvo árvvut badjel 3 mikrográmma littara guovdu rehkenastot lassáneapmin.
+PSA- iskkus ii dahkko rutiinnalaččat dego dábálaš dearvvašvuođakontrolla dievdduide oaidnin dihte leago dain hui árra hámat ovdaráksáborašdávda.
+PSA-iskosa buorit ja heajos bealit
+PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas.
+PSA lea dábálaččat una mearit varasnai, ja jur dat mearri mii mihtiduvvo PSA-iskosa bakte.
+PSA lea oanádus ovdaráksáspesifihkka anti-genas.
+PSA lea varraiskkus mii gullo daidda dutkamiidda man sáhttá dahkat go ovdaráksá dutkojuvvo.
+PSA mihtiduvvo maid ovdaráksáborašdávdda dikšuma áigge.
+Raajnese sáhttá Vilhelmina norra čearru geavahit suoidnemánu 1. b. - borgemánu 31. b..
+Råaksoentjahke guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Davil: Dan báikki rájes gokko Skardmodalselva rasttilda riikkaráji, dán joga mielde Finnskardbekkena njálbmái Skardmo- dalselvas.
+Raanes Sørensen álgá fidnooahppin ámmátlaš baleahtta kompaniijas, Coastal City Ballet.
+Raasten Rastah - máttasámi kulturfestivála lágiduvvo juohke nuppi jagi Rørosas ja lea rájárasttideaddji festivála mas guovddážis leat mánát ja giella.
+Raavrevijhke lea Jåma ruovttusuohkan.
+Raavrevijhke suohkan Davvi-Trøndelagas mearridii 2010 geassemánu ohcat lobi searvat hálddašanguvlui.
+Rabas buohkaide Buohkat leat bures boahtin searvat: nuorat ja boarrásat, oskkolaččat ja dat geat eai oskku.
+Rabas čoahkkimat
+Rabas ja lagaš Girkun mii veahkeha olbmoid geat dárbbašit veahki.
+Ráđđádallamiid vuođul Sámedikkiin departemeanta lea álggahan čielggadanbarggu das mo doarjjaortnet buorebut sáhttá movttiidahttit olbmuid geavahit buot sámegielaid čálalaččat.
+Ráđđádallamiin dákkár lágaid oktavuođas Sámedikkis lea ovddasvástádus fuolahit ahte lágat leat álbmotrievtti rámmaid siskkobealde.
+Ráđđádallamiin vuhttui váilevaš dáhttu čađahit duohta ráđđádallamiid ja gávdnat čovdosiid mat livčče sáhttán adnot vuođđun ovttamielalašvuođa olaheames.
+Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma.
+ráđđehallama, diehtojuohkima ja sullásaš
+Ráđđehusa áŋgiruššan sámegielaiguin galgá maiddái oidnot departemeanttaid iežaset sámegielaid geavaheamis.
+Ráđđehusa barggus ovddidan dihtii sámegielaid Norggas leat čuovvovaš bajimuš ulbmilat:
+Ráđđehus aiddostahtii dasto ahte sámi kultuvrra suodjaleami ulbmil Norggas lea individuála válljen.
+Ráđđehus áigu 2013 s álggahit geahččaladdama nannet golbma fylkkamánniámmáha neavvundoaimmaid NAV-geavaheddjiid ektui.
+Ráđđehus áigu almmuhit eanet dieđuid sámegillii iežas neahttasiidduin, ja almmuhit eanet sámegielalaš dokumeanttaid.
+Ráđđehus áigu buhtadit guokte fidnovihkeortnega áigeguovdilis bargovihkedáhkádusain.
+Ráđđehus áigu dáinna doaibmaplánain bidjat vuođu viiddis ja guhkesáigásaš doaimmaide mat galget ovddidit sámegielaid beroškeahttá surggiid rájáin ja hálddahusdásiin.
+Ráđđehus áigu danin ain bargat aktiivvalaččat riikkaidgaskasaččat dan ovdii, ahte stáhtat ja sin álgoálbmogat gulahallet, Aasrud cealká.
+Ráđđehus áigu danin ain nannet sámegielaid lagaš ovttasbarggus Sámedikkiin, Rigmor Aasrud dadjala.
+Ráđđehus áigu dan lassin johttáhit muhtun doaimmaid, ovdamearkka dihte ovddidit buori kvaliteahta kriteraid ja gáibádusaid, ráhkadit bagadusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid háhkama doaibmafriddjavuođa birra ja guhkit soahpamušáigodagaid daid oktavuođain, main dat lea ulbmillaš.
+Ráđđehus áigu doaibmaplánaáigodaga bidjat dakkár vuođu mas lea vejolaš buorebut áŋgiruššat sámegielaiguin sierranas servodatsurggiin - erenoamážit oahpahallamiin, oahpahusas, almmolaš bálvalus- ja fuollafálaldagain, ja vel geavahit ja oidnosii buktit sámegielaid almmolaš oktavuođain.
+Ráđđehus áigu erenoamážit áŋgiruššat almmuhit eanet dokumeanttaid oarjilsámegillii ja julevsámegillii.
+Ráđđehus áigu fuolahit ahte sámegielalaš neahttasiiddut ođasmahttojuvvojit ja dárkkistuvvojit systemáhtalaččat.
+Ráđđehus áigu kártehit bátnedearvvasvuođalaš dili ja vejolaš sivaid gaskavuođaid, ovdalgo mearriduvvojit eanet doaibmabijut buoridan dihtii sámi álbmoga bátnedearvvasvuođa (Gč. St. dieđáhusa nr. 35. (2006-2007)).
+Ráđđehus áigu ovddidit láhkaárvalusa giđđat 2013.
+Ráđđehus áigu ráhkadahttit diehtojuohkinávdnasiid dearvvasvuođastašuvdna- ja skuvladearvvasvuođabálvalusa várás, namalassii unnitlohkoálbmoga mánáid ja nuoraid bátnedearvvasvuođa birra.
+Ráđđehusa neahttasiidduin www.regjeringen.no lea leamaš vejolaš válljet sámegielalaš teavsttaid jagi 2004 rájis.
+Ráđđehusa politihka bajimuš ulbmil sámegielaid ávkin lea láhčit nu, ahte Norggas lea oadjebas boahtteáigi sámegielaide - davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Ráđđehusa (Regeringens) unnitlogupolitiika
+Ráđđehus árvala, ahte Girkoráđđi nammada boahtteáiggis Norgga girku bismmáid, ja ahte Girkočoahkkin mearrida man láhkai nammadit, jienastit jna. gitta virgádeami rádjai.
+Ráđđehus árvala ahte Sámediggi galgá oažžut 225,655 miljovnna ruvnno Ođasmahttin-, hálddahus, ja girkodepartemeanta bušeahta bakte.
+Ráđđehus árvala danin nannet bušeahta 80 miljovnnain kruvnnuin, mainna sihkkarastet ovdáneami ođđa DGT-infrastruktuvrra barggus, ođđa prográmmadulbosa, buoret sihkkarvuođačovdosiid ja ođđa ráŋggáštusášševuogádaga ovdaprošeavtta.
+Ráđđehus árvala jahkái 2012 lasihit Sámedikki doarjaga 700 000 kruvnnuin máttasámegiela oahpponeavvo- ja tearbmabarggu ovddideapmái.
+Ráđđehus árvala juolludit 2012 oktiibuot 205,75 miljovnna kruvnno, mainna jotket muhtin eará dáluid prošekterema:
+Ráđđehus árvala juolludit 220 miljovnna kruvnno 2012 ođasmahttit NBČ DGT-čovdosiid.
+Ráđđehus árvala juolludit 85 miljovnna kruvnno dearvvašvuođa ásahusa guovddášjournálaide (kjernejournaler) 2012.
+Ráđđehus árvala juolludit oktiibuot 843 miljovnna kruvnnu sámi ulbmiliidda 2012.
+Ráđđehus árvala juolludit ruđa čuovvovaš stuorra prošeavttaide boahtte jagi bušeahtas:
+Ráđđehus árvala lasihit almmolaš háhkamiid váidaluslávdegotti (AHVL, dárogillii KOFA) juolludeami 2 miljovnnain kruvnnuin 2012.
+Ráđđehus árvala máŋga doaibmabiju maiguin galggašii leat álkit oažžut eanebuid váldit sámi oahpaheaddjioahpu, ja ollu dakkárge doaibmabijuid mat movttiidahttet eanebuid váldit sámegiela fágan mii lea oassin sin norgalaš oahpaheddjioahpus.
+Ráđđehusa sámegielaid doaibmaplána 2009-2013 áigodahkii sisttisdoallá olu buriid doaibmabijuid ja lea leamaš ávkkálaš reaidu barggus nannet ja ovddidit sámegiela.
+Ráđđehusa sámegielaid geavaheapmi
+Ráđđehusa sámepolitihka láidesteamit váikkuhit dasa movt girku oskkuoahpahus organiserejuvvo sápmelaččaide.
+Ráđđehusa sámi oaidnisadji suohkanođastusas, stádačálli Anne Karin Olli bokte
+Ráđđehusa strategiijai lea oassin láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra mii fápmuduvvui ođđajagimánu 1 beaivvi 2010.
+Ráđđehusat mearridit ovttasráđiid rehketdoallo- ja rehketdoallodárkkistanvugiid.
+Ráđđehus atná buorrin ahte dakkár filbmaguovddáš vuođđuduvvo, mii sáhttá buoridit ain eambbo sámi filbmabuvttadeami.
+Ráđđehus atná dan lunddolaš čuovvumuššan das, go sámegiella lea ožžon nannosat sajádaga.
+" Ráđđehus atná iežas sámepolitihka deaŧalaš vuođusin ahte Norggas stáhta álgovuolggalaččat vuođđuduvvui guovtti álbmoga - sámiid ja dážaid - eanaguovllu ala, ja ahte goappašiid álbmogis lea seamma vuoigatvuohta ja seamma gáibádus beassat gárgedit iežas kultuvrra ja giela.
+Ráđđehusat nammadit guokte lahtu goabbáge ja nuppis sudnos galgá leat nana máhtolašvuohta boazodoalu birra ja nammaduvvot riikka boazoealáhusa árvalusa mielde ja nuppis galgá leat duopmárgelbbolašvuohta.
+Ráđđehusat sáhttet ovttasráđiid mearridit ahte náššuvnnalaš eiseváldi galgá čállingoddebargguid doaimmahit.
+Ráđđehusa ulbmil lea ahte buot IKT-ovdáneapmi almmolaš suorggis galgá atnit vuođđun unversála hámi vuođđojurdaga.
+Ráđđehusa ulbmil lea fállat álbmogii ovttadássásaš dearvvasvuođa- ja fuollafálaldagaid beroškeahttá olbmo gielalaš ja kultuvrralaš duogážis.
+Ráđđehusa ulbmil lea ovddidit fágalaččat buori mánáidsuodjalusa mas lea máŋggakultuvrralaš máhttu ja máhttu daid guovlluid sámi mánáidsuodjalusa birra, main sámit orrot.
+Ráđđehusa ulbmil lea sihkkarastit ahte buohkain lea vejolašvuohta ja mokta ávkineaset geavahit teknologiija ja ođđa bálvalusaid buorimus lági mielde.
+Ráđđehusa ulbmil unnitlogupolitiikkain lea addit suoji našuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuheapmái ja doarjut historjjálaš unnitlogugielaid vai bissot ealligiellan.
+Ráđđehusa unnitlogopolitihkalaš strategiija
+Ráđđehus bidjá ovdan stuorradiggedieđáhusa giđđat jagi 2009 ovttasdoaibmama birra dearvvasvuođasuorggis.
+Ráđđehus bidjá sierra návccaid bušeahttajagis
+Ráđđehus čuovvula dan láhkai Girkosoahpamuša, mii guoská stáhta ja Norgga girku gaskavuođa boahtteáiggis.
+Ráđđehus dieđiha njuolggadusaid mii eiseválddiid dahje mat eiseválddit ovddasvástidit čuovvuma.
+Ráđđehus doarju danin fylkkamánni gielladoaimmaid jagi 2010 Šs 1,7 milj. ruvnnuin, dadjá ođasmahttin-, hálddahus- ja girkoministtar Rigmor Aasrud.
+Ráđđehus doarju dasa lassin biŧonsámegiela ja nuortalašgiela giella- ja kultuvradoaimmaid.
+Ráđđehus háliida, ahte almmolaš digitála bálvalusaid ovddidit johtileappot ja árvala danin juolludit ollu ruđa DGT-ulbmiliidda ja stáhta DGT-prošeavttaide.
+- Ráđđehus háliida erenoamážit čalmmustahttit, ahte mis leat golbma ovttaárvosaš sámegiela Norggas.
+Ráđđehus háliida láhčit buoret kvaliteahta livnnegii vearroetáhta ođđa oktasaš vuođđodatavuogádaga ovddidemiin (MAG-prošeavttain).
+Ráđđehus háliida nannet ovttasbarggu oktasaččat ávkkálaš (ideála) organisašuvnnaiguin dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis.
+Ráđđehus háliida sihkkarastit, ahte Eidsvolla dállu ovddeštuvvo gárvvisin Vuođđolága ávvudeapmái 2014, ja árvala danin juolludit bargui 120 miljovnna kruvnno 2012.
+Ráđđehus ii dahkan oainnu sámiid ektui čearddalaš minoritehtan, muhto baicce gohčodii sápmelaččat "sámegielat dážan ".
+Ráđđehus ii sáhtte mearridit mo gielddaid ja fylkkagielddaid skuvlastruktuvra galgá leat, go dat lea gielddaid iešstivrema oassi.
+Ráđđehus juolluda 3,5 miljovnna kruvnnu guovttejagi geahččaladdanprošektii man ulbmilin lea dieđuid juohkit NAV-kantuvrraid bálvalusaid, fálaldagaid ja áššemeannudeami birra.
+Ráđđehus jurddaša mearrádusain miehtat ILO 169 artihkal 15 nr. 2 gáibádusaid mas daddjo ahte álgoálbmogiin lea riekti oažžut ávkeárvvu go rogget minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti.
+- Ráđđehuskoartila sihkkarastinbarggut, mat laktásit geahččoguovddážii ja rávdnjevuogádaga ođasmahttimii, leat mávssolaš doaimmat, maid leat guhká plánen.
+Ráđđehuskvartála boahtteáigi - regjeringen.no
+Ráđđehus lasiha doarjaga, mainna nannejit ja ovddidit mátta- ja julevsámegiela, ja juolluda 2 350 000 kruvnno sierralágan doaimmaide, maid Nordlándda fylkkamánni lágida.
+Ráđđehus lea 2011 bušeahtaárvalusastis evttohan lasihit juolludeami sámi gielaide velá 10 miljovnna ruvnnuin Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta bušeahta bakte.
+Ráđđehus lea 2012 bušeahttaárvalusastis evttohan juolludit 5,246 miljovnna kruvnno Divvun-prošektii, 1 miljovnna kruvnno Sámediggái sámi nuoraid diehtojuohkimii ja sámegielaid nannemii ja 9,446 miljovnna kruvnno sámegielaid nannema doarjjaortnegii.
+Ráđđehus lea de mearridan deattuhit ja nanusmahttit áššiidčoavdimiid NAV ásahusas ovdalgo hukset ođđa organisašuvnna vuođu rájis.
+Ráđđehus lea geatnegahtton sihkkarastit ovttaskas olbmo vuoigatvuođa geavahit sámegiela almmolaš hálddašeamis, dieđáhusaid buktit dárogillii ja sámegillii ja sihkkarastit ahte almmolaš dieđut ja skovit gávdnojit sihke dárogillii ja sámegillii.
+Ráđđehus lea láhkaásahusas mearridan ahte lasihuvvon eananeaiggátdivat man galgá máksit Finnmárkkuopmodahkii lea 0,25% gálvojođu árvvus.
+- Ráđđehus lea maŋimuš golbma jagi juolludan oktiibuot 23 miljovnna kruvnno eanet sámegiela ovddideapmái Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahtas.
+Ráđđehus lea mearridan čohkket departemeanttaid lahka ja birra dálá ráđđehuskvartála.
+Ráđđehus lea válmmasteamen dearvvasvuođaođastusa mii oanehaččat daddjon bidjá gielddaide eambbo ovddasvástádusa.
+Ráđđehus maid árvala juolludit 120 000 kruvnnu sámi giellabálkkašupmái Gollegiella.
+Ráđđehus maid árvala rievdadit fidnovihkelágaid ja heivehit daid otná bargoeallimii.
+Ráđđehus mearrida áššis maŋŋilgo suohkan lea ohcan.
+Ráđđehus mearridii danne ráhkadit sámegielaid doaibmaplána.
+Ráđđehus mudde guolleindustriija bargiid gáibádusaid oažžumis beaiveruđa jos permitterejuvvojit gaskaboddosaččat.
+Ráđđehus nanne sámi gielaid áŋgiruššama - regjeringen.no
+Ráđđehus oaivvilda ahte dát dilli lea unohas ja ferte buoriduvvot.
+Ráđđehus oaivvilda ahte lea dehálaš oažžut áigái guovttegielalaš servodagaid gosa lea vejolaš, ja dat lea mielas ain eambbo viiddidit sámi giellalága hálddašanguovllu.
+Ráđđehus oažžu mearridit njuolggadusaid dakkár eaktodáhtolaš searvama birra hálddahusguvlui.
+- Ráđđehus rábmo ahte sii áŋgiruššet museavisttiiguin, ja nu dat lea sakka beahttašuhtti vásihit ahte ii vel vuoruhuvvo Saemien Sijte.
+Ráđđehus (Regeringen) čilgii 2009 ođđa unnitlogupolitiikkalaš strategiija doaibmabijuiguin vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat ain nannejuvvojit.
+ráđđehus sáhttet hábmet obbalaš ulbmiliid dan
+Ráđđehus stáhtabušeahttaevttohusas leat várrejuvvon 2 miljon ruvnnu Sámi Giellagáldui, ja ruđat ođđaásahuvvon sámi giellalávdegotti doibmii.
+Ráđđehus vuoruha digitála bálvalusaid ovddideami - regjeringen.no
+Ráđđejeahkki meara guliid ja almmi lottiid ja buot elliid mat lihkadit eatnama alde!
+Ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen lea duhtavaš go Sámediggi lea dohkkehan dakkár bušeahta mii boahtá sámi servodahkii buorrin boahtteáigái.
+Ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma dadjá ahte Sámediggi áigu geahčadit raportta vuđolaččat, danne go dat šaddá leat deaŧalaš Sámedikki doarjjaortnegiid buoridanbarggus sámegiela várás.
+Ráđđelahttu Henrik Olsen deattuha dasto ahte juohkelágan seksuála ja veahkaválddálaš rihkkun sámi nissonolbmuid ja nieiddaid ektui lea dohkketmeahttun.
+Ráđđelahttu Thomassen čujuha dasa ahte sámi museat lea báhcán ekonomalaš ovdáneamis dáža museaid ektui ja ahte dát juolludeapmi lea mielde njulgemin dán bonjuvuođa, ja dahkamin sámi kulturárbbi olahahttin.
+Ráđđelahttu Vibeke Larsen cealká loahpas ahte álgoálbmotáirrasin okta máilmmi riggáseamos riikkain, mii leat geatnegasat bargat dan ala eará álgoálbmogat ge ožžot ovdánanvejolašvuođaid ja riekteovdáneami, maiddái dásseárvosuorggis.
+Ráddelahttu Vibeke Larsen dadjá ahte Sámediggi áigu ain doarjut sámi museaid deaŧalaš barggu, seammás go sámediggeráđđi bidjá ovdan daid dárbbuid maid museat atnet dárbbašlažžan jus galget sáhttit fuolahit sámi kulturárbbi dohkálaččat.
+Ráđđelahttu Vibeke Larsen lea ON nissonkommišuvnna (CSW) sáttagotti lahttu ja čalmmustahttá nissonbeaivvi New Yorkas.
+Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan.
+Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin.
+Ráđđi doaibmá nášuvnnalaš dásis.
+Ráđđi doaibmá Sámedikki ráđđehussan, ja ovddasvástida beaivválaš politihkalaš doaimma.
+Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora.
+Ráđđi lea Sámedikkiid gaskasaš institušonaliserejuvvon ovttasbargu dakkár áššit mat gusket sápmelaččaide máŋgga stáhtain dahje sápmelaččaide oktan álbmogiin.
+Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá.
+Ráddjejuvvon mearri suohkanat leat váldojuvvon mielde dán guvlui, ja dát suohkanat leat geatnegahtton bálvalit iežas álbmoga sámegillii.
+ráddjet dehe geassit sisa doaktára rievtti čállit dálkasiid.
+Ráđi oaiveulbmil lea doarjut sámi identitehta, kultuvrra ja oassálastima girkus ja servodagas.
+Ráđis lea 15 lahttu main viđas gullet norggabeallái, njealjis ruoŧabeallái, njealjis suomabeallái ja guovttis ruoššabeallái.
+Ráđis leat gávcci miellahtu, mat ovddastit daid golbma stuorimus sámi álbmotjoavkku Norggas: davvisámiid, julevsámiid ja máttasámiid.
+rádjegeassin čearuid gaskkas
+Rádjerasttideaddji boazodoalus leat árbevierut mannet ruovttoluotta áiggis ovdalgo riikkarájit gaskal Norgga ja Ruoŧa mearriduvvojedje.
+Rádjerasttildeaddji bargu láhččojuvvo earenoamážiid nationála ja riikkaidgaskasaš forumiin bakte, nugomat ON.
+Rádjerasttildeaddji ipmárdus ferte leat oassin sámi servodateallimis.
+Ráfáidahttojuvvon boraspiriid geažil gillá boazodoallu jahkásaččat ollu vahágiid.
+Ráfáidahttojuvvon visttiid eaiggádiin lea vuoigatvuohta oažžut rávvagiid doaibmabijuid ja bajásdoallama oktavuođas ja mo čállit ohcamiid ja áššemeannudanrutiinnaid oktavuođas.
+Ráfehuttimat Bohccot leat hearkkit ráfehuhttimiin iežá eanangeavaheaddjiin ja meahciealliin.
+• Ráhkadahttit departemeanttaid neahttasiidduid davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii
+• Ráhkadahttit sátnegirjjiid almmolaš hálddahusa várás davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii
+Ráhkadeames digitála sátnebáŋku ja sátnekártta sii atnet Open Office Writer, Word dahje sullásaš teakstameannudanprográmmaid, ja sii ráhkadit digitála jurddakártta.
+ráhkadit áđaid mat geavahit čuovgga reflekterema, ja ságastallat mo dat doibmet
+ráhkadit áđaid mat sáhttet lihkadit čázi dahje áimmu vehkiin, ja ságastallat mo dat doibmet
+ráhkadit dálkedieđáhusa juohke daid njealji jahkodagaide Dálkedieđáhus almmuhuvvo jietnafiilan skuvlla oahppanlávddis, dahje bloggas dahje skuvlla ruovttusiiddus.
+ráhkadit digitála ovttastuvvon teavstta muhtun planehtaid birra min beaivvášvuogádagas dieđuid háhkama ja gálduid almmuheami bokte
+ráhkadit, digitála reaidduiguin ja daid haga, funkšuvnnaid mat čilgejit numerálalaš oktavuođaid ja praktihkalaš dilálašvuođaid, válddahit ja dulkot daid ja nuppástuhttit iešguđetge funkšuvdnaovddastemiid gaskka, nu go gráfaid, tabeallaid, hámuid ja teavsttaid gaskka
+ráhkadit, dulkot ja selvehit funkšuvnnaid mat čilgejit praktihkalaš čuolmmaid, analyseret empiralaš funkšuvnnaid ja gávnnahit sullii lineára funkšuvnna, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+ráhkadit iežas teavsttaid main viežžá inspirašuvnna eaŋgalsgiel girjjálašvuođas ja mánáidkultuvrras
+ráhkadit ja geavahit sárgosiid ja tevnnegiid hábmet čuolmmaid, čoavdit bargobihtáid ja ovdanbuktit ja ákkastit čovdosiid, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga
+ráhkadit ja suokkardit geometralaš minstariid ja válddahit daid njálmmálaččat
+ráhkadit ja suokkardit geometralaš minstariid sihke digitála reaidduiguin ja daid haga, ja válddahit daid njálmmálaččat
+ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta
+ Ráhkadit mandáhta sámelága giellanjuolggadusaid bearráigeahččo- ja váiddaorgánii
+ráhkadit muitalusaid main ovttastahttá teavstta ja gova ja main geavaha digitála reaidduid
+ráhkadit ođđa tearpmaid gustovaš njuolggadusaid vuođul
+ráhkadit ovdamearkkaid ja simuleremiid iešguđetlágan dáhpáhusain ja selvehit jáhkehahttivuohta-doahpaga
+ráhkadit, válddahit ja ákkastallat geometralaš konstrukšuvnnaid ja govvemiid gierdodahkkiin ja linjálain ja dynámalaš geometriijaprográmmain
+ráhkadus). Searvegottiid báikkálaš oskkuoahpahusplánaid ráhkadeami oktavuođas ávžžuhit danne hábmet mihttomeriid mat addet sámi mánáide ja nuoraide vejolašvuođa
+Ráhkaduvvon lea maid plásttain skoađastuvvon "gulahallankoarttat " mat leat gielalaččat neutrálat, ja maid lea vejolaš geavahit diehtojuohkinbargui.
+Ráhkaduvvon vaikko makkár ávdnasis.
+Ráhkástallan lea sihke somás ja sihkkaris vuohki leahkit soapmása lahka.
+Ráhkástallan sakka ja unnán dehe bivttaskeahttá gohčoduvvo muhtumin roavesráhkástallamin.
+Ráhkástallat lávejit gohčodit go olmmoš cummástallá, cummistallá, salastallá ja njávká soapmása.
+Ráhkástallat sáhttá bivttas nalde, unnán biktasiiguin dehe jur álás.
+Ráhkástallat sáhttá maid sierra rumašguottuin ovdamearkka dihte čuoččut, čohkkut, dehe veallut.
+Ráhkástallat sáhttá máŋgga ládje, ovdamearkka dihte ráfálaččat ja siivvuid dehe garrasit ja giivásiid.
+Ráhkat áinnas eavttuid ovttas ohppiiguin.
+Ráhkat áinnas eavttuid ovttasráđiid ohppiiguin.
+Ráhkat áinnas skovi man oahppit galget váldit mielde ruoktot ja deavdit ovttas váhnemiiguin dahje eará fulkkiiguin.
+Ráhkat bargoplánaid main máhcahatvástádusskovvi ruossunvejolašvuohta lea mielde.
+Ráhkat dialoga juohke dilálašvuhtii.
+Ráhkat goartta juohke ođđa doahpagii.
+Ráhkat goartta mas leat sánit mat gullet oahppoulbmilii čilget movt gielat ja kultuvrrat dálá Sámis / Sábme / Saepmie deaivvadit ja hástaluvvojit, ja movt iežas giella ja kultuvrra ovdána ja rievdá ovttasdoaibmamis eará gielaiguin ja kultuvrraiguin.
+Ráhkat govvadaga mii dili govvida Gos leat mii?
+Ráhkat iešguđet rollaid ohppiide, dahje divtte sin leat mielde válljet ja hábmet rollaid.
+ráhkat mihtidanstašuvnnaid mat mihtidit temperatuvrra, njuoskkadaga, guokte vahkkosaš áigodagas.
+Ráhkat / ráhkadehpet listtu doaibmabijuin maid háliidat / háliidehpet geahččalit.
+Ráhkat spealu speallanplána sárgumis, ja sárggo luotta mii juhkkojuvvo 48 njealječiegagiidda.
+Ráhkat teakstaovdamearkkaid, ja divtte ohppiid ohcat ja dovdat ealli- ja biebmonamahusaid teavsttas ohcanboaluin.
+Ráhkis álgoálbmotovddasteaddjit ja eará guossit. Vuosttažettiin: sávan didjii...
+Ráhkis buohkat.
+Ráhkis dii buohkat,
+Ráhkistehket guhtet guimmiideattet váimmolaččat dego vieljažat, gilvvohallet gudnejahttimis guhtet guimmiideattet.
+Ráhkis ustibat.
+Ráhkisvuođa-šiehtadus mii gierdá buot.
+Ráhkisvuohta addá eallima.
+Ráhkisvuohta lea gierdavaš, ráhkisvuohta lea láđis, ii dat gáđaš ii ge rábmo ii ge čeavlástala.
+Ráhkisvuohta lea nanus nugo jápmin, hálidus garas dego jábmiid áibmu.
+Ráhkisvuohta lea vuođđun ja ulbmilin risttalaš oskui.
+Ráhkkanahte danne ohppiide dasa mii sis lea vuordimis, nu ahte sáhttet dovdat oadjebasvuođa.
+Ráhkkanahte ohppiid dasa ahte sáhttet oažžut bargamušaid maid eai nákce vástidit.
+Ráhkkaneaddji konferánsa dollojuvvo Álttás geassemánus 2013.
+Ráhkkaneami álkidahttin dihtii sáhttá oahpaheaddji sáddet čállosa mas jearrá mo oahppi lea ovdánan maŋimuš áiggi.
+Ráhkkaneamit
+Ráhkkaneamit Máilmmikonferánsii
+Ráhkkaneapmái gáiddusoahpahussii ja bargui gáiddusoahpahusdiimmuid gaskkas adno oahppanvuođđu.
+Ráhkkaneapmi
+Ráhkkaneapmi
+RÁHKKANEAPMI
+Ráhkkaneapmi
+Ráhkkáneapmi
+Ráhkkaneapmi rollaspellui lea seammago mii dábálaš klássalanjas dáhpáhuvvá.
+Ráhkkanit ja čađahit Sámi álbmotbeaivvi doaluid.
+Ráhkkásiiddán, jos Ipmil lea ráhkistan min nu, de mii ge leat geatnegasat ráhkistit guhtet guimmiideamet.
+Ráhkkásiiddán, jos min váibmu ii dubme min, de mis lea roahkkatvuohta Ipmila ovddas.
+Ráidne dikšunbeavddi geavtima maŋŋel ja basa gieđaid ortnegiid ravssamolsuma maŋŋel.
+Ráiggis sáhttá leahkit eahpedássedis foarbma ja ráiggi ravda sáhttá leahkit vehá nárvvas.
+Ráigi stuorru ja fatná rávásmanagis, muhto ii láhppo goassege.
+Rájahis guovlulaš ovttasbargu
+ Rámmajuolludeamit sámegielat bálvalusaide njuolga stáhtas suohkaniidda ja
+rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš
+Rámmaplána deattuha ollesolbmuid miellaguottuid, máhtu ja gálggaid mearkkašumi deaivvadit, áddet ja bajás geassit mánáid, ja das lea sihke dálá ja boahtteáigeperspektiiva.
+Rámmaplánas čuožžu: "Jus mánáid iešdovddu rihkku, de dat sáhttá dagahit berošmeahttunvuođa, givssi deami ja váilevaš empatiijaš.
+Rámmat
+Ramsele lea guohtunguovlu Ildgruben boazoorohaga váste ja dat sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain.
+Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain.
+Raporta biddjo konsulterema vuođđun konkrehta áššiid oktavuođas, ja go konsulterejit sámi servodagaid ovdánahttindárbbuid hárrái sámi áššiid stáhtaráđi ja Sámediggepresideantta nuppi jahkebeallečoahkkimis.
+Raporta čájeha ahte lassáneapmi lea leamaš stuorámus vásáhus- ja doaibmafitnodagain ja beroštusorganisašuvnnain.
+Raporta čájeha, ahte leat bargamin rievttes guvlui, muhto ahte sámegielaid ovddideapmi gáibida eanet ruđalaš ja olmmošlaš návccaid.
+Raporta čájeha ahte sámi stoahkanhearvvat váilot
+Raporta čájeha earret eará ahte stuorra oassi duojáriin geat dál ožžot doaibmadoarjaga, eanet vuvdet viidáseappot dujiid maid sii leat oastán earáin, go árbevirolaš dujiid ja dan maid sii ieža leat duddjon.
+Raporta čujuha viidáseappot ahte rekrutteren sámi alit oahpahussii ja dutkamii álgá árrat - mánáidgárddis, vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.
+Raporta " Langs lange spor - om samisk forskning og høyere utdanning " (Butenschøn-lávdegotti čielggadeapmi), nanne dehálašvuođa ovddidit sámegiela dutkangiellan, ja cealká ahte dutkanásahusat fertejit dovdat ovddasvástádusa ovddidit kursafálaldagaid sámegillii buot dásiin.
+Raporta lea buorre vuođđu bargui mii galggašii buoridit fálaldagaid sámi geavaheaddjiide.
+- Raporta lea deaŧalaš máhttovuođđu Sámedikki bargui kulturdieđáhusain, dadjá ráđđelahttu Marianne Balto.
+Raporta lea dehálaš vuođđu Sámedikki ovttasbargui giellaguovddážiiguin.
+Raporta man namma lea "Samiske tall forteller 1 š, mii komentejuvvui sámi statistihkas jagi 2008, almmuhuvvui čakčamánus jagi 2008.
+Raporta " Næringsutvikling, innovasjon og attraktivitet.
+Raportta gávnnat neahttasiidduin regjeringen.no ja samediggi.no.
+Raporttas Cobo deattuha man dehálaš lea ipmirdit ja dovdat makkár gullevašvuohta álgoálbmogiin lean iežaset eatnamiidda ja guovlluide.
+Raporttas guovttegielalašvuođa birra sámegiela hálddašanguovllu gielddain, maid Gielda- ja guovlodepartemeanta ráhkadahtii jagi 20024, bođii ovdan ahte leat stuorra erohusat hálddašanguovllus ee. gielddaid sámegielalaš bargiid loguid dáfus: Kárášjogas ja Guovdageainnus badjelaš 80% Deanus 48% Unjárggas 40% Gáivuonas 26% ja Porsáŋggus 21%.
+rapporteret dikšoaddái ja dikšunovttadahkii áiccastagaid ja spiehkkasemiid maidda lea reageren.
+Rastesváris leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Davil: Dan báikkis Trolldalenis gokko rádji gaskal Sirges ja Tuorpun čearuid boahtá oktii riikkarájiin, čearuid ráji mielde Vastenjávrre rádjái, das badjel Vuojatsavon gitta Virihávrre rádjái.
+Rátkimat dahje miessemearkumat eai goitge oaččo lágiduvvot jus buori áiggis ii leat dieđihuvvon daidda orohagaide dahje čearuide maidda guoská.
+Rávásmanagi áigge gorut ovdána mánás rávesolmmožin.
+Rávesolbmuid 5-jahkásaš oahpahusprográmma sámegielas
+Rávesolbmuid giellaoahpahus ja alfabehtten
+Rávesolbmuid oahpahusprográmma ulbmiljoavku leat buot sámit guđet eai máhte sámegiela ja orrot bieđgguid viiddis guovllus.
+Rávesolbmuid oahpahussii sámegielas ii leat sierra juolludeapmi.
+Rávesolbmuid vuođđooahpahusa dáfus jurddašuvvo eará láhkai go mánáid ja nuoraid dáfus das mii guoská vuoigatvuhtii oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.
+Ráves olbmuin skuvllas lea geatnegasvuohta geahččat bearrái ahte ii oktat oahppi givssiduvvo dehe uhkiduvvo.
+Ráves sámit ožžot oahphusfálaldaga davvisámegielas, julesámegielas dahje oarjilsámegielas.
+Rávisolbmooahpahusprográmma galgá heivehuvvot báikkálaš dárbbuide.
+Rávisolbmooahpahusprográmma galget leat čuovvovaš bealit:
+Rávisolbmot geat čađahit joatkkaskuvlla oahpahusa galget čuovvut dábálaš oahppoplánaid.
+Rávisolbmuid álgooahpahus ferte heivehuvvot eará ládje go mánáid ja nuoraid oahpahus.
+Rávisolbmuid oahpahus
+Rávisolbmuid oahpahus / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget
+Rávisolbmuidoahpahusprográmma Sámi allaskuvllas lea addán olu rávisolbmuide vejolašvuođa oahppat giela.
+Rávisolbmuid oahppoprográmma "Giellaprográmma " čuovvoleapmi
+Rávisolbmuin geain lea riekti oažžut vuođđoskuvlaoahpahusa lea maiddái riekti oažžut neavvagiid ja rávvagiid kártemis iežaset oahppodárbbuid, ja riekti oažžut oahpahusa mii lea heivehuvvon sin gelbbolašvuhtii ja maiddái ovdáneami.
+R��visolbmuin geain lea vuoigatvuohta oažžut joatkkaoahpahusa, lea maiddái riekti oažžut iežaset reálagelbbolašvuođa árvvoštallojuvvot.
+Rávisolmmoš lohká skovi ohppiide, ja sii sáhttet dađistaga válljet ja ruossut man dásis sii iežaset mielas leat.
+Rávis sápmelaččaide geat eai hálddaš sámegiela galgá láhččojuvvot vejolašvuohta háhkat dárbbašlaš vuođđomáhtu heivvolaš oahpahusa bakte.
+RÁVVAGAT BARGOJEARAHALLAMII Ovdal jearahallama Ž Guorahala nu ollu go vejolaš dan barggu birra, masa leat ohcan ja dan fitnodaga birra mii virgái bidjá.
+Rávva:Váldde gulul - leage lunddolaš - galgá leat somá!
+Rávvejuvvon girjjálašvuohta
+Redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi 1177 Vårdguiden leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
+REDD ja REDD + oanádus geavahuvvo dál čujuhussan dan bargui mas barget trohpalaš vuvddiid suodjalemiin.
+REDD + mearkkaša bisseheames viiddis vuovdenjáskamiid ja vuovddi goarideami.
+refereret sártniid ja logaldallamiid
+Reforpmaáiggi dovddastusčállosat leat neavvaduođaštussan movt osku čilgejuvvui vástádussan áigodaga jearaldagaide.
+Registreren.
+registreret čearu ja njuolggadusaid
+registreret čearu stivrra
+registreret ja válddahit iežas dálkedárkomiid, mihtidit temperatuvrra ja njuoskkádaga ja ovdanbuktit bohtosiid gráfalaččat ja ságastallat dálkemearkkaid ja mearkabeivviid birra
+rehkenastinárka, mii muitala dutnje:
+Rehkenastingálggaid ovdánahttin luonddufágas álgá álkes lohkan- ja klassifiserenmetodaid geavaheami máhttimis ja ovdána máhttit árvvoštallat metodaid, doahpagiid, hámuid ja mihtidanreaidduid válljemiid.
+Rehkenastin luonddufágas lea maiddái máhttit buohtastahttit, árvvoštallat ja ákkastallat meroštallamiid, bohtosiid ja ovdanbuktimiid gustovašvuođa.
+Rehkenastinovdáneapmi matematihkas vuolgá loguid vuođđoáddejumis ja dovdámis ja čuolmma čoavdimis álkes dilálašvuođaid vuođul ja ovdána váttes, kompleaksa čuolmmaid analyseremii ja čoavdimii iešguđet strategiijaid ja metodaid geavahemiin.
+rehkenastit binomalaš ja hypergeometralaš jáhkehahttivuođain ja dovdát ja modelleret dákkár juoguid iešguđet dilálašvuođain
+rehkenastit cuovkkaiguin, divideret cuovkkaid ja álkidahttit cuovkacealkagiid
+rehkenastit duolbadasa vektoriiguin mat leat čállon koordináhtahápmái, meroštallat guhkkodagaid, gaskkaid ja čiegaid vektorrehkenastimiin ja mearridit goas guokte vektora leat paralleallat dahje ortogonálat
+rehkenastit goriin, proseanttain, proseantačuoggáin ja stuorrunfáktoriin
+rehkenastit iešguđetlágan mihttoovttadagaiguin ja mihtidanreaidduiguin, árvvoštallat makkár mihtidanreaiddut leat ávkkálaččat, ja árvvoštallat man eahpesihkkarat mihtideamit leat
+rehkenastit proseanttaiguin ja stuorrunfáktoriiguin, dahkat suksessiiva reantomeroštallamiid ja rehkenastit praktihkalaš bargobihtáid main lea eksponentiála stuorrun
+rehkenastit ruohtascealkagiiguin, poteanssaiguin main leat rationála eksponeanttat ja standárdavuogi logut, bustávvacealkagiiguin, hámuiguin, ruohtocealkagiiguin ja rationála ja kvadráhtalaš cealkagiiguin main leat logut ja bustávat, faktorastit kvadráhtalaš cealkagiid, geavahit kvadráhttacealkagiid ja ráhkadit ollislaš kvadráhta
+rehkenastit standárdahápmásaš poteanssaiguin ja loguiguin main leat positiiva ja negatiiva eksponeanttat, ja geavahit dán praktihkalaš oktavuođain
+Reivejienastanpakeahta " sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás.
+Reiveskuvllat ja interaktiiva oahpahus
+Rekruhttendoaibmabidju berre plánejuvvot ja čađahuvvot dain ásahusain mat fállet oahpu, ja mat buoremusat dovdet daid birrasiid main lea lunddolaš rekruhttet oahppiid.
+Rekruteret nuoraid duodjeealáhussii
+"Rekruttere og Beholde " (2007-2008) nammasaš prošeakta lea Politiijaallaskuvlla ja Politiijadirektoráhta gaskasaš ovttasbargoprošeakta.
+• " Rekruttere og Beholde " nammasaš prošeavttas leat sámi politiijavirggálaččat čuovvolan ja bagadan iežaset guovlluid ohcciid.
+Reportášat
+Reseaptakeahtes dálkasat
+Reseaptakeahtes febervuolidan dálkasat
+Reseaptakeahtes gosohatdálkasat
+Reseaptakeahtes gosotdálkasat eai láve ábuhit.
+Rešeavttakeahtes dálkasat eai gullo dán allagollosuodjái.
+- Resolušuvdnašiehtadallamat loahpahuvvojedje maŋŋebárgga njukčamánu 6. b., ja dál leat stáhtat soahpan resolušuvdnateavstta álgoálbmotnissoniid dili ektui, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Resolušuvnnas ávžžuhuvvo stáhtaid doarjut álgoálbmotnissoniid searvama boahttevaš álgoálbmogiid máilmmikonferánssas, mii galgá dollojuvvot 2014:s.
+Resolušuvnnas deattuhuvvo ahte álgoálbmotnissoniid ferte atnit árvvus, ja ahte sin olmmošvuoigatvuođaid ferte ollásit čađahit.
+- Resolušuvnnas deattuhuvvo dasto man deaŧalaš lea ollásit ollašuhttit álgoálbmotnissoniid ja - nieiddaid vuoigatvuođaid, nugo oahpahusa, ja ovdánahttit máŋggakultuvrralaš lagadeami oahpahusvuogádagas - dainna lágiin ahte álgoálbmotnissoniid erenoamáš mihttomearit ja dárbbut váldojuvvošedje vuhtii, dadjá Larsen.
+Resursaguovllut, luonddušláddjivuohta, kulturmuittut ja kulturduovdagat leat dehálaš oasit das man gohčodit sámi kultuvrra ávnnaslaš kulturvuođu.
+Resursaolbmot sáhtaše maiddái finadit ohppiid guossis skuvllas.
+Resursaolbmuidge lea álkit geavahit oahpahussii go skuvla lea sámi báikegottis.
+ Reviderejuvvon ekonomalaš rámmat, váldi ja lágat mat gusket sámegillii
+RFSU:s maid leat vuostáváldimat gos sáhttá testet iežas sohkabealedávddaid dihte.
+Riegádanbeaivi, beaivi goas son addá ođđa eallima, lea ain olu nissonolbmuid varaleamos beaivi.
+riegádii nieida Marias, givssiduvvui Pontius Pilatusa áiggi, russiinávlejuvvui, jámii ja hávdáduvvui, njiejai jábmiid riikii, bajásčuožžilii jábmiid luhtte goalmmát beaivvi, manai bajás albmái, čohkká Ipmila, buotveagalaš Áhči, olgeš gieđa bealde, boahtá fas doppe dubmet elliid ja jábmiid.
+riegádii nieida Marias, givssiduvvui Pontius Pilatusa áiggi, russiinávlejuvvui, jámii ja hávdáduvvui, njiejai jábmiid riikii, bajásčuožžilii jábmiid luhtte goalmmát beaivvi, manai bajás albmái, čohkká Ipmila, buotveagalaš Áhči, olgeš gieđa bealde, boahtá fas doppe dubmet elliid ja jábmiid.
+Riektevuođđu vuolgá riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaččat čadni konvenšuvnnain, siskkáldas norgalaš rievttis ja sámiid dološ vieruin ja riekteáddejumiin.
+Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela duopmostuoluin
+Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela siskkilda maid daid duopmostuoluid gosa duopmu dahje mearrádus vuoigatvuođaáššis dahje áššis mii oaivvilduvvo vuosttaš oasis váidojuvvo.
+Riekti min iežamet gillii lea árvu mii lea vuođđun olles gielladieđáhussii.
+Riekti ráđđádallamii
+Rievdadala!
+rievdadit ja atnit dáru sániid vai hupman ii bisán
+rievdadit sániid dárus
+Rievdadusdáhtolaš bargit sáhttet váikkuhit buoret kvalitehtii
+Rievdadusohcan masa plána- ja huksenláhka ii guoskka, sáddejuvvo njuolgga Sámediggái meannudeapmái.
+Rievdi dálkkádat dagaha stuora vahágiid.
+Rievttes jorgaleapmi dárogillii lea "samisk / samenes nasjonaldag ".
+Rievtti roggat minerálaid doppe gos stáhta čuoččuha oamastanvuoigatvuođa sáhttá mieđihuvvot ohcamuša vuođul dasa geas lea iskkadanriekti buoremus vuoruhusain ja guhte sáhttá veadjehahttit ahte iskkadanguovllus leat gávdnon rogganveara minerálat (§ 29).
+Riggát albmá bárdni Frans skeŋkii earáide buot, maid oamastii.
+Rihkkus jávohisvuođa geatnegasvuhtii
+Rihpaskuvlaáiggis don oaččut ságastallamiid, humademiid ja ipmilbálvalusaid bakte vejolašvuođa jurddahit gii don leat ja masa don oskkut.
+Rihpaskuvlaáigi loahpahuvvo rihpaskuvlaipmilbálvalusain.
+Rihpaskuvla lea du gásttašeami duođaštussan.
+Rihpaskuvla lea fálaldat dutnje geas lea miella diehtit eanet eallima birra ja gii háliidat oahppat risttalaš oskku birra ja maid dat sáhttá mearkkašit dutnje.
+Rihpaskuvla lea vuohki dán duođaštit juste dutnje.
+Rihpaskuvlla vázzin
+Riikaantikvára lea searvan áicin.
+Riikabeaivi ja
+riikaguovlu- dahje unnitlogogiela birra. Ulbmil
+Riika ovdavázziiguin geat leat ráhkadan historjjálaš luottaid.
+Riikkabeaivi maid mearridii unnitlogupolitiikka birra ja duođaštii riikkas leat vihtta unnitlogu iežaset gielaiguin (visot varieteahtat).
+Riikkaberoštupmi guoskevaččat eatnamiidda mat leat mávssolaččat boazodollui
+Riikkadásis ii leat dáiddárdávjodat lassánan.
+Riikkadásis lea maid stuora erohusat gaskal searvegottiid geain lea máhttu sápmelaččaid
+Riikka gaskamearalaš girkodivat jagi 2011 lea 0,99 proseantta vearuhuvvon sisaboađustat.
+Riikkaidgaskasaččat gohčoduvvo Sámeráđđi NGO organisašuvdnan, non-governmental organization.
+Riikkaidgaskasaččat lea ON 1992 biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna ja ON birasprográmma (UNEP) leamašan mearrideaddjin ja čujuheaddjin máilmmi luondduvalljodagaid anu ja suodjaleami oktavuođas.
+Riikkaidgaskasaččat leat sámegielat suddjejuvvon earret eará davviriikkaid giellajulggaštusa ja European Charter for Regional and Minority Languages bakte.
+Riikkaidgaskasaččat meroštit buot sámegielaid uhkiduvvon, duođaid uhkiduvvon dahje measta jávkan giellan.
+Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu, ja sámiid searvan dan bargui, lea njuolgut váikkuhan sápmelaččaid dillái.
+Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu
+Riikkaidgaskasaš bargu
+Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Riikkaidgaskasaš bargu - Svenska kyrkan - Om oss
+Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja julggaštusat
+Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat
+Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođabargu dagahii ahte álbmotrievttálaš šiehtadusat dohkkehuvvojedje sihke Eurohpás ja ON:s.
+Riikkaidgaskasaš reguleremat das movt stáhtat meannudit ja ovttas doibmet álgoálbmogiiguin lea danin hui dehálaš máilmmi álgoálbmogiidda.
+Riikkalaš unnitlogu suoji nannenbargu lea oassi Ruoŧa barggus fuolahit olmmošlaš vuoigatvuođaid.
+Riska ahte fáhkkatlaš p-pillar ii doaimma, nuppe ládje ahte šaddá áhpeheapmin, lassána mađi guhkit áiggi anašeami maŋŋel váldá pillara.
+Riska lea stuorimus vahku maŋŋel dutkama.
+Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat.
+Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde.
+Riska šaddat áhpeheapmin maŋŋil go lea váldán tableahta lea unni.
+risten.no lea sámegiela sátnevuorká.
+Risttalaš ipmilbálvalus Risttalaš ipmilbálvalus sáhttá dahkot máŋgga ládje muhto meastta álo leat ávvudanlávllut Ipmilii, teakstalohkan biibbalis ja rohkadallan mielde.
+Risttalaš oskkudovddastus Risttalaš girku dovddasta ovtta áidna Ipmila - Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa - gii sivdnida, beastá ja addá heakka.
+Risttalaš osku
+Risttalaš osku - Svenska kyrkan - Om oss
+Roassovahátsuodjalus sáhttá gokčat muhtin oasi fuođđargoluin 35 a § boazoealáhusnjuolggadusa mielde (1993:384) Sámediggi ráhkada njuolggadusaid Sámediggi galgá ráhkadit njuolggadusaid ja láhkaásahusaid čuovvovaččaide
+Rohkadala min ovddas ja nanne min oskomet.
+Rohkadallot dal ovttas Hearrá rohkosa.
+Rohkadallot din ja din oktasaš eallima ovddas.
+Rohkadallot Hearrá rohkosa.
+Rohkadallot Ipmila / Hearrá buressivdnádusa.
+Rohkadallot máná / mánáid ovddas man namma / maid namat leat:
+Rohkadallot
+Rohkadallot.
+Rohkadallot.
+rohkos 2 Hearrá, Ipmileamet. don leat min dorvu buolvvas bulvii.
+rohkos 7 Ipmil, lea ilá váigat ipmirdit man čáppat eallin sáhttá leat ja dievva iluin ja dasto sáhttá nuppástuvvat ja nu bákčasin šaddat.
+Rohkos ja gieđaidbidjan
+Rohkos lea dábáleamos bálggis oskui.
+Rohkos lea dehálaš Oskun lea doaivun ja rahčan.
+Rohkos
+Rohkosreflekšuvdna
+Rollagoarta:
+Rollaspeallu lea okta vugiin ohppiide movt ealáskahttit gielaset.
+Rollaspeallu sáhttá maiddái viiddiduvvot nu ahte šaddá storyline-prošeavtta vuolggasadjin.
+Rollaspealus ii leat " ieš oahppi " guhte hupmá, go dat lea rolla maid neaktá.
+Rollastoagus adnojit sámi figuvrrat ja/dahje biktasat.
+Romána maiddai sáhtát guldalit jietnagirjjis.
+Romani kelderaš
+Romani kelderaš
+Romssa fylkkas ja Finnmárkku fylkkas leat buohkanassii guokte giddagasa.
+Romssa fylkkasuohkan áigu álggahit alfabehttenprošeavtta fylkka rávesolbmuid várás.
+Romssa gávpoga giddagasas lea okta sámegielalaš bargi, ja čieža eará bargi leat dál vázzimin sámegiela kurssa.
+, Romssas skeaŋkan Sámediggeviesu almmolaš rahpama oktavuođas skábmamánus 2001.
+Romssa universitehta lea ožžon riikkalaš ovddasvástádusa sámi dutkamis ja oahpahusas Norggas.
+Romssa universitehtas, Finnmárkku allaskuvllas, Lillehámmera allaskuvllas ja Veterinearaallaskuvllas leat oahpposadjemearit sámi ohcciid várás.
+Romssa universitehtas lea maid sullasaš ovttasbargu muhtun giellaguovddážiiguin.
+Romssa universitehtas leat oahpposadjemearit máŋgga oahpposuorggi ohcciid várás geain lea sámi gullevašvuohta.
+Romssa Universitehtas
+Rošeren buorida goikeguoli goikadeami ja kvalitehta.
+Rr 279 A rájes riikkaráji mielde Lenesjávrri rádjái.
+Ruđat biddjojuvvojit lohkkaduvvon rádjusii (kontui), ja reanttut gullet láigolážžii.
+Ruđat geavahuvvojit golmma sierra prošektii.
+ruhtadanortnegat
+Ruhta galgá geavahuvvot bijuide
+Ruhta mii báhcá njuovvamis ja vuovdimis gullá boazoeaiggádii.
+Rulle kondoma veháš nu ahte oidno man guvlui dan galgá rullet.
+Rumaš, dearvvašvuohta, eallinvuohki ja biebmodoallu leat áššit mat dávjá oidnojit mediain.
+Rumaš ja dearvvašvuohta
+Ruođut main leat viivvat = doaibmaheaddji orgánat.
+Ruonas gittiide son livvuda mu, vuoiŋŋadusa čázi lusa son láide mu.
+Ruonasvágge lea guohtunguovlu Sirges čearu váste ja sáhttá geavahuvvot suoidnemánu 1. b. - čakčamánu 15.b..
+Ruoššabeale sámiide lea láhččojuvvo sadji Sámi parlamentáralaš ráđđái.
+Ruoššabeale sámit Sámit ruoššabealde eai leat vuos ožžon sierra álbmotválljen orgána.
+ Ruošša-giella  Rusina-giella / Rutena
+Ruoŧa bealde hubmet julevsámegiela lulde Bihtáneanu rájes davás Gáidumeanu rádjai Johkamohki ja Váhčir suohkaniin Norrbotten leanas. Julevsámegiella juhkkojuvvo njealji váldosuopmaniidda.
+Ruoŧa bealde lea bihtánsámi guovlu davit Árvvesjávrri ja davit Árjjátluovi rájes gitta Biŧoneanu rádjai Norrbottens leanas.
+Ruoŧa bealde leat áibbas moadde giellaguoddit, ja sii leat ovttas dutkiiguin ja norggabeale giellaáŋggirdeddjiiguin, bargagoahtán giellaseailluhemiin.
+Ruoŧa gaskariikkalaš geatnegasvuođat mearkkaša
+Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide.
+Ruoŧa girku doaibma lea viiddis ja gokčá ollu.
+Ruoŧa girku fállá aktavuođa ja birrasa gos sáhtát gávnnadit iežáiguin ja čiekŋudit oskkustat.
+Ruoŧa girku háliida leat mielde botkeme jávohisvuođa seksualálaš veagalváldimiid birra, duostat duođaštit mii duođas sáhttá dáhpáhuvvat ja dahkat dasa juoidá.
+Ruoŧa girku joatká čielggadit oskkus joatkevaš ságastallamiiguin iežá árbevieruiguin, sárdnidemiin ja ipmilbálvalusain.
+Ruoŧa girku lea demokráhtalaččat huksejuvvon ja dat eaktuda ahte sullii 5,8 miljuvnna jienastanvuoigaduvvon miellahtut beroštit ja váldet ovddasvástádusa.
+Ruoŧa girku lea evangelalaš-lutherlaš girku juhkkojuvvon searvegottiide, kontrávttaide, bismágottiide ja riikkadássái.
+Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.
+Ruoŧa girku lea oassi máilmmi viidosaš girkus ja searvá risttalaš oskkudovddastussii ja golmmaaktalaš Ipmila gudnejahttimii.
+Ruoŧa girku njuolggadusaid ektui risttalaš gásttašeapmi bistá agálaččat.
+Ruoŧa girku olgoriikalávdegoddi mearrida makkár olgoriikasearvegottit gullojit Ruoŧa girkui.
+Ruoŧa girku olgoriikkas Olgoriikagirkui gullojit olgoriikasearvegottit ja iežá olgoriikadoaimmat.
+Ruoŧa Girku ordne juohke jagi sámi rihpaskuvlla ovttasbargguin Ruoŧa girku Sámiráđiin, Härnösanda ja Lulea bismágottiid Sámi refereansajoavkkuin ja Sáminuorain.
+Ruoŧa girku Sámi ráđđi vuođđuduvvui 1996 ja lea njuolga Girkostivrra vuollásaš.
+Ruoŧa girku searvegottit leat vuođđun riikkaidgaskasaš bargui.
+Ruoŧa girkus lea oaiveovddasvástádus doallat hávdádusaid Ruoŧas, earret Stockholma gávpogis ja Tranåsa gielddas.
+Ruoŧa girkus leat measta čieža miljovnna miellahttu.
+Ruoŧa girkus leat sullii 7 miljovnna miellahttu geat háliidit leahkit mielde ja váldit ovddasvástádusa, ovddidit ja hábmet girku boahtteáiggi.
+Ruoŧa girku sosiálalaš bargu gohčoduvvo diakonian.
+Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit dássedit gynekologalaš seallaiskkusváldimii, ng. screening.
+Ruoŧa ráđđehus buvttii 2006:s almmolaš čielggadeami (RÁČ) mii guoskkahii erenoamážit lullisámegiela boahttevaš dili Ruoŧas.
+Ruoŧa riikkaidgaskasaš geatnegahttimat dagahit ahte muhtin unnitlogu rievttit galget čađahuvvot olles riikkas.
+Ruoŧa riikkalaš unnitlogut ja unnitlogugielat
+Ruoŧa riikkalaš unnitlogut - Länsstyrelsen i Stockholm
+Ruoŧa riikkalaš unnitlogut
+Ruoŧa sámediggi lea ráđđehusa gohččosa mielde ráhkadan jagi 2008 giellagiehtagirjji gielddaid ja eiseválddiid várás: www.samediggi.se/4009 Giellagiehtagirjji ulbmil lea oidnosii buktit sámegiela ja buoridit bargiid sámegiela máhtu, muhto maiddái oaččuhit álbmoga eambbo geavahit sámegiela go sis lea dahkamuš eiseválddiiguin.
+Ruoŧa Sámis gávdnojit máŋga sámegiela ja mii háledit čalmmostahttit juohke ovtta.
+Ruoŧas eai gávdno gottit, visot bohccot eaiggáduvvojit priváhtaolbmuin.
+Ruoŧas gávdnojit 51 čearu (eatnandieđalaš guovllut ja ekonomalaš searvvit).
+Ruoŧas gávdnojit 51 čearu mat ovttas gokčet lagabut 40 proseantta Ruoŧa viidodagas.
+Ruoŧas jođihuvvo boazodoallu Norrbottena, Västerbottena ja Jämtlándda leanain ja maid oasiin Dalarna, Västernorrlándda ja Gävleborga leanain.
+Ruoŧas jođihuvvo boazodoallu sullii 900 boazodoallofitnodagain.
+Ruoŧas lea árbevierrun ahte náittosbárra vázzá áltárii ovttas, dego mearkan das ahte nissonolmmoš ieš vállje dievdoolbmo ja dievdoolmmoš ieš vállje nissonolbmo ja ahte soai eaktodáhtolaččat ja dásseárvvolaččat vázziba vihaheapmái.
+Ruoŧas lea hui eahpedábálaš ahte dakkár almmuhusat buktet sivaheami ja duomu cealkima, daningo rihkošláhkaaddimis gáibiduvvo nu gohčoduvvon áigumuš dehe roaves hárehisvuohta vai sáhttá ráŋggáštuvvot.
+Ruoŧas lea hui vuorjjes veagađat iežá eurohpalaš riikkaid ektui.
+Ruoŧas lea maid soahpamuš dihto riikkain olggobealde Europa; Algeria, Australia ja oasseriika Quebec Kanadas, mii mearkkaša dálkkasoavdu guoská dáid riikkaid riikkavuložiidda jus sis lea dárbu dálkasiidda go sii leat Ruoŧas.
+Ruoŧas lea sámiin duođaštangeatnegasvuohta, dan seammas go Norggas lea nuppeládje: eananeaiggádat fertejit duođaštit ahte ii leat leamaš sámi geavaheapmi.
+Ruoŧas leat dušše áibbas moattis geat ain hupmet upmisámegiela ja lea meastá oalát jávkan.
+Ruoŧas mii báinnáhallat earenomážit amerihkálaš kultuvrrain.
+ruoŧa unnilogopolitihkain lea addit suoji
+Ruoŧŧa lea álu leamas máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš.
+Ruoŧŧilaš ráđđehus lea ođđajagemánu 29. b. 2009 geigen Láhkaráđđái ođđa árvaluvvon lága nationála unnitloguid ja unnitlohkogielaid birra.
+Ruovttoluotta máhcahangoluid galgá máksit dat gullevaš orohat dahje čearru mii lea ožžon gohččosa dan dahkat vuosttaš lađđasa vuođul.
+Ruovttosiidu sámegilli - Sametinget
+Ruovttubáikeskuvla Oahppit ožžot veahki ruovttubáikki skuvllas ja ceggejit mihtidanstašuvnna skuvlii.
+Ruovttugiellan iragiela geavahii dušše unna unnitlogoš 1920-logus, muhto symbolan iralaš našuvdnii eiseválddit atne dán giela hui dehálažžan.
+Ruovttusiiddus www.svenskakyrkan.se oainnát gaskaboddosaš bohtosiid bidjojuvvot sisa dađi mielde go jienat rehkenastojuvvojit čoahkkái maŋŋel go leat válgalanjaid dahppan.
+Ruovttusiidu dal sámegillii
+Ruovttusiidu sámegillii
+Ruovttus:
+Rupmaša bearráigehččet eanas dáhpáhusain buohcceviessu, dikšunviessu dehe, lihkohisvuohta oktavuođas, poliisa.
+russiinávlejuvvui, jámii ja
+Sábbáhin son manai synagogii nugo lávii, ja son čuožžilii lohkat.
+Šaddá buorre geargat eksameniiguin ja váldit juovlaluomu!
+šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea
+Sáddahaga dárbu sáhttá leat sierralágan (ca 1 sida)
+Sáddahaga dárbu sáhttá leat sierralágan
+• Šaddan ja bargodilálašvuođat
+Šaddan, mielkebuvttadeapmi miessái ja iežas gorutváriid (buoiddi ja proteiinna) ráhkadeapmi dáhpáhuvvá geasset go guohtumis lea alla kvaliteahtta.
+Šaddá riidduide dehe álgá doarrut.
+Šaddá somá deaivvadit bearrašiin.
+Šaddá váttis huolahit skuvlla dehe barggu.
+Sádde du buorre Vuoiŋŋa
+Sádde du Vuoiŋŋa min váimmuide
+Šaddos du dáhttu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
+Šaddos du dáhttu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
+Šaddos du dáhttu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
+Šaddos du dáhttu,
+sadjin dálá lágaid rievtti geavahit sámegiela,
+Saemien Sijte lea vuordán 9 jagi dainna ahte ráđđehus juolluda ruđaid ođđa vistái Snåasei, ii ge dán jagi dat lean mielde ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohusas.
+ságaškuššat áigeguovdilis luonddufágalaš čuolmmaid maid vuođđun leat praktihkalaš iskkadeamit dahje systematiserejuvvon dieđut iešguđet gálduin
+ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii
+ságaškuššat eallinvugiid ja ovttastallanvugiid Stuorra-Británnias, USA:s, eará eaŋgalsgiel riikkain ja Norggas
+ságaškuššat eaŋgalsgiela ovdáneami máilmmigiellan
+ságaškuššat eaŋgalsgiel filmmaid ja eará kulturovdanbuktimiid iešguđet mediain
+ságaškuššat eaŋgalsgiel riikkaid iešguđetlágan eaŋgalsgiel girjjálašvuođa
+ságaškuššat iešguđetlágan eaŋgalsgiel girjjálašvuođa teavsttaid iešguđet osiin máilmmis
+ságaskuššat ja čilget máŋggagielalašvuođa ja máŋggakultuvrralaš gullevašvuođa
+ságaškuššat ja čoavdit álkes kombinatoralaš čuolmmaid
+ságaskuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
+ságaskuššat man láhkái skuvla, servodat ja bargoeallin sáhtáše doarjut guovttegielalašvuođa
+ságaskuššat mat váikkuhit giellageavaheami áiggi čađa
+ságaškuššat moanaid eaŋgalsgiel riikkaid kultuvrra ja servodatdiliid
+ságaskuššat nuorra olbmuid eallinvuogi, ovttastallanmálliid, eallinoainnuid ja árvvuid dán áiggi Sámis
+ságaskuššat teavsttaid iešguđetlágan diehtojuohkingálduin
+ságaškuššat teavsttaid maid álgoálbmogat leat čállán, ja teavsttaid álgoálbmogiid birra eaŋgalsgiel riikkain
+Ságastallama čoahkkáigeassin ja ođđa ovdánanmihttomearit
+Ságastallama galgá čoahkkáigeassit vai ee. šaddá ovttaoaivilvuohta das maid sii erenoamážit galget deattuhit boahttevaš barggus.
+Ságastallama ráhkkanettiin sáhttá oahpaheaddji ja oahppi šiehtadit goabbá galgá maid váldit ovdan, ja soaitá vel oahppi ieš sáhttit váldit ovddasvástádusa jođihit muhtun ságastallanosiid.
+SÁGASTALLAMA SISDOALLU
+Sága stallamat ja smiehttamušat mánáidgárddi ulbmila birra, nugo dustet mánáid luohttevašvuođain ja árvvusatnimiin, ja vuođđoárvvut nugo searvevuohta, fuolla, gierda vašvuohta, mielovddasvástádus ja solidaritehta, berrejit dáhpáhuvvat jeavddalaččat ja sisttisdoallat ovdamearkkaid mánáidgárde beaivvis.
+Ságastallamat rivdet maiddái go oahppi álgá nuoraidskuvlii.
+Ságastallamis galgá gulahallanoahpaheaddji earret eará muitalit man muttus oahppi lea daid ulbmiliid ektui mat leat oahppoplánas ja mo oahppi bargá beaivválaččat.
+Ságastallamis galget maiddái ovttas gávnnahit mo sin ovttasbargu galgá ain joatkašuvvat.
+Ságastallamis galggašeigga maid ságastit das maid oahppi oaivvilda iežas oahppama hárrái.
+Ságastallamis lea lunddolaš deattuhit iešguđetlágan fáttáid dan mielde man luohkás oahppi lea.
+Ságastallanáiggi leat Horddalánddas Osa gieldda oahpaheaddjit ja váhnemat ráhkadan.
+Ságastallan báhpain dehe diakonain Jápmima ektui mii leat lunddolaččat eahpesihkkarat ja balus.
+Ságastallan ferte joatkkit visot sámiid buori dihte.
+Ságastallanhámádat molsašuvvá jagis nubbái
+Ságastallan sáhttá leat girkus dehe ruovttus headjabára luhtte.
+ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra
+ságastallat báikkálaš sámi báikenamaid ja daid mearkkašumi birra ja buohtastahttit daid dárogiel ja earágiel báikenamaiguin
+ságastallat báikkálaš sámi báikenamaid ja daid mearkkašumiid birra ja buohtastahttit daid dárogiel ja earágiel báikenamaiguin
+ságastallat bargoeallima ja fidnuid birra
+ságastallat beliid birra iešguđet eallinvugiin ja árbevieruin eaŋgalsgiel riikkain ja Norggas
+ságastallat das manne luonddudiehtagis lea dehálaš ráhkadit ja iskat hypotesaid systemáhtalaš dárkomiid ja geahččaladdamiid bokte, ja manne lea dehálaš buohtastahttit bohtosiid
+ságastallat das movt giellageavaheapmi sáhttá doaibmat positiivvalaš ja negatiivvalaš áigumušain
+Ságastallat earáiguin dán fáttá birra
+ságastallat eará kultuvrraid gulahallanvugiid birra
+ságastallat elliid birra ja olbmuid ja elliid gaskavuođaid birra ja olbmo ovddasvástádusa birra čábbát meannudit elliiguin, earret eará sámi máidnasiid ja muitalusaid vuođul
+ságastallat elliid namahusaid birra sámi ealáhusain, nugo boazodoalus, šibitdoalus, guolásteamis ja bivddus
+ságastallat girjjálašvuođas ja geavahit guovddáš doahpagiid
+ságastallat govaid ja govvaráidduid birra, ja ieš muitalit govaiguin
+ságastallat iešguđet áigeguovdilis ja fágalaš fáttáid birra ja gaskkustit daid
+ságastallat iešguđet kultuvrraid gulahallanvugiid birra
+ságastallat iežas eaŋgalsgieloahpahallama birra
+ságastallat iežas ja earáid rupmaša rájáid bidjama, áddejumi ja árvvusatnima birra
+ságastallat iežas vásáhusaid sámi mánáidgirjjálašvuođas ja sámi tv-prográmmain
+ságastallat ja albmanahttit estehtalaš muosáhusaid birra dáidaga ja duoji geahčadeamis
+ságastallat makkár sámegielsániid máhttá ja makkár dilálašvuođain geavaha sámegiela
+ságastallat mánáid árgabeaidilis eaŋgalsgiel riikkain
+ságastallat máŋggagielalašvuođa doahpaga birra ja muitalit makkár ovdamunit leat go lea máŋggagielalaš
+ságastallat mii sátni, cealkka, čuokkis ja gažaldatmearka lea
+ságastallat movt lagasbirrasa sáhttá geavahit sámegielsániid ja dadjanvugiid oahpahallamis
+ságastallat muhtun šaddo- ja eallišlájaid eallingearddi birra ja buohtastahttit daid
+ságastallat oahpes ja áigeguovdilis fáttáid birra
+ságastallat persovnna ja sisdoalu birra sámi máidnasiin ja muitalusain
+ságastallat sámegiela birra ja dan birra goas lea ávkkálaš máhttit sámegiela
+ságastallat sámi dáiddašlájaid sisdoalu ja ovdanbuktinvugiid birra
+ságastallat sámi girjjálašvuođahistorjjá váldoáigodagaid birra ja buohtastahttit davviriikkaid girjjálašvuođa historjjáin
+ságastallat teavstta ja gova birra álkis dajaldagaiguin
+Ságastallet ironiija birra.
+ságastit sierra sámigielat varietehtaid.
+sáhkaguoddi áššáigullevažžii.
+Sáhkavuorru suohkanođasteami birra, Fylkkamánni Finnmárkkus ja Gáivuona suohkana bokte
+Sáhtášii maid geavahit eará lanjaid doallat ovdánanságastallama, omd. joavkolanja dahje skuvlagirjerádjosa.
+Sáhtášii skuvllas bierggastit sámi lanja gos leat sámi stohkosat, girjjit, musihkka, biktasat, duodji ja eará dávvirat, nugomat lávvu latnjačiegas ja lávvu olgun.
+Sáhtát álo maid jearrat.
+• sáhtát gáibidit ahte suohkan iská dárbbaša go du mánná earenoamášpedagogalaš veahki
+Sáhtat gáibidit čálalaš šiehtaduša.
+Sáhtat gávnnahallat giellásiiguin, ja dalle goit ii leat vejolaš oažžut barggu!
+Sáhtát go dán birra čállit, sáddes áinnas gova maid.
+Sáhtát maiddái persuvnna ala jienastit.
+Sáhtát maid ieš sáddet dábálaš reiven vuolláičállon gáibádusa searvegoddái.
+• sáhtát váidalit veahki sisdoalu, čađaheami dahje organiserema
+Sáhttá álo jearrat jurttamovrras ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis dehe liike- ja sohkabealevuostáváldimis jus lea eahpesihkkar.
+Sáhttá álo riŋget buohccedikšunrávvemii oažžun dihte ráđi gosa galgá jorgasit.
+Sáhttá álo riŋget buohccidivššurávahahkii dehe dearvvašvuođaguovddážii jus lea eahpesihkkar, erenomážit jus mánás leat eará váivvit seamma áigge go lea feber.
+Sáhttá álot riŋget buohccedikšorávahahkii oažžun dihte ráđiid.
+Sáhttá bassojuvvot, vuššojuvvot, sáltejuvvot ja goikaduvvot.
+Sáhttá borgguhit duhpáha sigareahttan, sigáran, sigarillan ja čáhcebiipun.
+Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Sáhttá dovdat iežas ovdamearkka dihte leaboheapmin dan áigge go vuordá iskkusvástádusaid.
+Sáhttá dovdat leabohisvuođa iskkusváldima ja iskkusvástádusaid dihte
+Sáhttá dovdot geahppasit nohkkat moadde liige bolstara oaivevuolážiin.
+Sáhttá dovdot oppa gorudis
+Sáhttá dovdot somán guldalit soapmása eará goruda, ovdamearkka dihte sallumiin ja njávkamiin.
+Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
+Sáhttá dovdot vehá unohas
+Sáhttá geahčadit riektačállima, cealkkahuksema, cealkagiid guhkkodaga ja giela njuovžilvuođa.
+Sáhttágo anašit jus lea guoppar?
+Sáhttágo guoppar darvánit?
+Sáhttá go ipmilbálvalusa ávvudit lávus?
+Sáhttá goitge leat veaháš soaittáhat mii lea iskojuvvon - ja mii ii leat iskojuvvon.
+Sáhttágo mánná mannat ovdaskuvlii?
+Sáhttágo šaddat áhpeheapmin dehe oažžut sohkabealedávddaid go ráhkástallá?
+Sáhttá go skuvlla oahpahusa ja veahki heivehit buorebut?
+Sáhttá ivnniin merket olgeš ja gurut kolonnain daid čuoggáid mat leat erenoamážat dán dihto kultuvrra muitalanárbevierus.
+Sáhttá jearrat iežas gielddas dehe eanadikkis geas lea vástu divššus.
+Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin.
+Sáhttá leahkit buorre vuoigŋat njuniin go cummista soapmása.
+Sáhttá leahkit mielde joavkkus mii juo gávdno dehe ásahit ođđa joavkku.
+Sáhttá leahkit nu ahte soamis geainna lea anašan lea testen iežas ja teasta lea vuosehan sus sohkabealedávdda.
+Sáhttá leahkit ruhta earái, daningo lea divrras borgguhit
+Sáhttá leat ahte oahppi lea čeahppi guhkes cealkagiid čállit, čeahppi mearkkaid bidjat nugo čuoggá ja jearaldatmearka ja čállá stuora ovdabustáva mearkkaid maŋŋel.
+Sáhttá leat amas jos ii leat oahpásnuvvan dasa.
+Sáhttá leat ávkkálažžan ovttasbargat Sámedikki giellabargiiguin jus sánit / doahpagat šaddet ráhkaduvvot / heivehuvvot.
+Sáhttá leat dan birra ahte soames čájeha prososiála láhttema, dahje ahte das čielgasit váilu dát sosiála gelbbolašvuohta.
+Sáhttá leat unna lávlunjovkkožis gilážis, rihpaskuvllas dehe ruhtačoaggimis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš doarjja- ja ovdáneamebargui.
+Sáhttá leat váhnemiid dahje áhkuid ja ádjáid riegádanguovlu, dahje eará guovlu gosa oahppi dovdá gullevašvuođa.
+Sáhttá leat váttis jáhkkit ahte Jesus lei Ipmila bárdni.
+Sáhttá leat váttis joksat ulbmila ahte sámegiella galgá leat beaivválašgiella jus gielaid ii leat vejolaš geavahit árgabeaivvis, go deaivvada almmolaš hálddašemiin dahje go gulahallá máilmmiin.
+Sáhttá leat váttis kártet leat go báhppasuohkanis sámi mánát ja nuorat, erenoamážit olggobealde sámi árbevirolaš ássanguovlluid.
+Sáhttá leat vuogas álggahettiin geahčastit mihttomeriid maid mannan deaivvadeamis mearridedje.
+Sáhttá maid almmuhit ovttaskas ámmáthárjeheaddji, jur seamma ládje go ovdal dagai Sosiálastivrii.
+Sáhttá maid álot jorgasit dan ossodaga hoavdda beallái gos lea ožžon divššu, ovdamearkka dihte ortopedavuostáváldima doaibmahoavdda beallái.
+Sáhttá maid cummistit guhtet guoimmi goruda.
+Sáhttá maid dahkat váidaga mii viggá oažžut doaimma doaibmat buorebut.
+Sáhttá maiddái addit árvalusaid ja rávvagiid čálalaččat e-poasta čujuhusaide giele@samediggi.no ja giella@samediggi.no.
+Sáhttá maiddái atnit Eurohpalaš Giellapearpma (ESP) kártenbarggus.
+Sáhttá maiddái jienastit sierra olbmo - merket evttohasa man jienasta.
+Sáhttá maiddái leat ávkkálaš jearahit váhnemiid ovdánanságastallama birra.
+Sáhttá maiddái muhtu min leat váttis mánáide oaidnit siva ja váikkuhusa oktavuođa ovttasdoaimmadettiin earáiguin.
+Sáhttá maiddái rievdadit nu ahte oahppi lea ođaslohkki studios ja oahpaheaddji reportárin.
+Sáhttá maiddái šiehttat dárbbaša go láigolaš máksit osiid elrávnnjis ja lieggasis.
+Sáhttá maiddái váldit ovdan konkrehta áššiid.
+Sáhttá maid ieš riŋget njuolga abortavuostáváldimii ja várret áiggi.
+Sáhttá maid loktet seaŋgga oaivegeaži bidjamiin liige bolstariid báljá vuollái.
+Sáhttá maid mannat dearvvašvuođaguovddážii dehe gynekologa lusa.
+Sáhttá maid namuhit prošeavtta, mas čuvgejit sámegiela geavahusa sosiála mediain, ja mas áigot árvalit mo sámegiela geavaheami daid mediain sáhtášii lasihit.
+Sáhttá maid váldit oktavuođa abortavuostáváldimiin.
+Sáhttá maid váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin.
+Sáhttá maid váldit oktavuođa skuvlakuratoriin dehe nuoraidvuostáváldimiin vai beassá sárdnut dehe oažžut ráđiid ja doarjaga.
+Sáhttá maid válljet ahte ii leat mangelágán sierra seksualalaš mieđisvuohta.
+Sáhttá maid veadjit heajuid jugadettiin ja maŋŋel.
+Sáhttá maid veahkehit jus nohkká vuolildus biktasiidhaga ja jus lea nieida ii geavtte buksasuoji.
+Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi.
+Sáhttá njávkat ja sallut sihke biktasiiguin ja biktasiidhaga.
+Sáhttá oastit stuorit meari go ovtta váldima hávil, muhto dalle ferte máksit olles hatti dan mearis mii manná badjel golmma mánu geavaheami.
+Sáhttá oažžut goaŧŧočeabetborašdávdda vaikko seallaiskosat leat leamaš normálat, muhto dat lea hui eahpedábálaš.
+Sáhttá omd. jearrat:
+Sáhttá omd. viežžat LEX Sápmi-girjjis.
+Sáhttá orrut álkit vuoigŋat ja oađđit go leat moadde liige bolstara oaivve vuolde.
+Sáhttá ovdamearkka dihte muitalit dan oahpaheaddjái, skuvlakuratorii dehe skuvladivššárii.
+Sáhttá ovdameark ka dihtii leat sáhka bidjat rájá jus juoga šaddá menddo hirpmusin dahje unohassan signaliseredettiin ahte son dahje nubbi galgá bisánit, vázzilit ieš eret ja/dahje bivdit veahki ollesolbmuin.
+Sáhttá šaddat riidu jus lea eahpečielggasvuohta njálmmálaš láigošiehtadusain.
+Sáhttá sihke riŋget ja sáddet čálalaš váidalemiid buohccelávdegoddái.
+Sáhttá soabadit doaktáriin goas ja got galgá beassat diehtit iskkusbohtosa.
+Sáhttát áinnas sáddet gova ja dieđuid visttiid birra, dadjá prošeaktajođiheaddji Mia De Coninck.
+Sáhttá vaikko sidjiide addit ovddasvástádusa ráhkadeames unnit oahpahusláhčosa fáttá birra.
+Sáhttá váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin.
+Sáhtte hervvoštallat misiid ruovgamiin.
+Sáhttet čuožžilit riiddut go ovdamearkka dihtii guokte máná háliideaba stoahkat seamma duhkorasain, dahje jus mánnájoavkkut háliidit stoahkat dihto sajis oktanaga.
+sáhttet geavahit suomagiela dahje sámegiela
+Sáhttet leahkit una áššit ja stuora áššit, mat gusket iežas eallima, eará olbmuid, birrasa ja eará.
+Sáhttet leat iešguđet ja mohkkás sivat dasa.
+Sáhttet leat sihke buorit ja fuones vásáhusat.
+Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás.
+Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás.
+Sáhttet maiddái leat máŋga eatnigiela jus lea oahppan máŋga giela oktanis.
+Sáhttin dihte leat aktiivvalaš divššus ja váldit mearrádusaid lea dehálaš ahte mánná nai ipmirda diehtojuohkima.
+sáhttit ceavzit geatnegasvuođaid mat gullet
+Sáhttit maid dovdat geahppáneami jos dat gii lea jápmán lei guhka skibas ja jápmin šattai dego bestojupmin sutnje.
+Saivomuotka lea guohtunguovlu Tromssa boazodoalloguovllu boazoorohagaid váste.
+Sajáiduvvan láhttenvugiid sáhttá leat váttis rievdadit, ja bargu sáhttá gáibidit hirbmadit resurssaid.
+- Sálbma / Máidnun / (Benedicamus) - Buressivdnádus - Vuolggahansánit - Sálbma ja/dahje Loahppamusihkka (Postludium) jus Sálbma i leat Máidnuma oktavuođas
+- Sálbma (Válmmastallan / Offertorium) - Máidnun (Sursum Corda ja Prefašuvdna) - Bassi (Sanctus) - Eahkedismálisrohkos - Hearrá rohkos - Láibbi doadjaleapmi - Hearrá ráfi (Pax)
+Sálla lea guohtunguovlu Tuorpon ja Luokta - Mavas čearuid váste.
+Sálle máná leahkit olgun nu olu go vejolaš, dálvet nai.
+Sallumat ja ráhkástaddamat
+Sálmmaid ja liturgiijaid ođasmahttinbarggus šaddá dehálaš bidjat deattu sámi girkostallanárbevieruide ja sámegillii, musihkkaárbevieruide ja kultuvrii.
+Sálteluvus dehe njunnespraya go njunni lea dievva
+Sálteluvvosa gávdná oastit apotehkas.
+Sálteluvvosa goaikkuheapmái máná njunnái sáhttá geavtit bumbolduhku.
+Samarbeid og sammenheng mellom barnehage og skole ".
+Sámás muinna
+Sámdiggi fállá ovttasráđiid Sámi allaskuvllain sámegiela oahpahusa rávesolbmuide viđajahkásaš oahpahusprográmmain.
+Sámeášši šaddá maiddái eanet álgoálbmotáššin.
+Sámeášši šattai eanet ja eanet eamiálbmotáššin.
+Sámediggái dieđihuvvo ja oažžu maiddái vejolašvuođa ovddidit mearkkašumiid ja árvalusaid Norgga šiehtadallansáttagoddái, ja searvat sáttagotti čoahkkimiidda gávdni hálddahuslaš coavcci mielde.
+Sámediggái ja eananeaiggádii mieđihuvvot váiddavejolašvuohta jus departemeanta mieđiha ohcamuša.
+Sámediggái juolluduvvo de kulturdoaimmaide badjel 38 miljovnna eanet go 2005.
+Sámediggái lea leamaš deaŧalaš ahte sámi vuoigatvuođaeaiggádat leat beassan searvat plánaproseassaide gulahallamiid ja konsultašuvnnaid bokte.
+Sámediggái leat juolludan 12 miljovnna kruvnno eanet 2008 rájes, go das lea mávssolaš rolla sámegielaid nannemis.
+Sámediggái, mas lea dehálaš sajádat sámegiela áŋgiruššanbarggus, sirdojuvvo 3,5 miljovnna ruvdno dan 10 miljovnna ruvnnos mii lea ráddjejuvvon giellaáŋgiruššamii.
+Sámediggedieđáhusain oahpu ja oahpahusa birra.
+Sámediggedieđáhusas oahpahusa ja oahpu birra digaštallojuvvo dárbu čielggadit Sámedikki rolla sámi mánáid ja nuoraid oahppovuoigatvuođa áittardeaddjin, ja Sámedikki rolla bearráigeahččoorgánan sámi oahpahusáššiid dáfus.
+Sámediggedieđáhusas oahpahusa ja oahpu birra namuhuvvo maid dehálašvuohta oažžut fásta ruhtadeami giellalávgguide.
+Sámediggedieđáhus luohpá dálá hálddašanmodeallas ja oaidná baicca daid suohkaniid mat leat mielde dálá hálddašanguovllus ovttasbargoguoibmin sámegiela nannen- ja ovddidanbarggus.
+Sámediggedieđáhus oahpaheami ja oahpahusa birra
+Sámediggedieđáhus sámegiela birra bidjá eavttuid dan bargui.
+Sámediggedieđáhus sámegiela birra čilge ja ságaškuššá makkár rolla ja politihkalaš váldi Sámedikkis galgá leat giellagažaldagain.
+Sámediggedieđáhus sámegiela birra lea boađus proseassas mii Sámedikkis lea.
+Sámediggedieđáhus sámegiela birra lea Sámedikki gaskaoapmi barggus viidáseappot sámegiela nannemis ja ovddideamis, ja danne lea deaŧalaš ahte boađášedje buorit rávvagat bargui dieđáhusain.
+Sámediggepresideanta ja bargo- ja searvadahttinministtar soabaiga jahkebeallásaš ráđđádallančoahkkimis miessemánu 2008, ahte doaibmaplána bargu galgá álggahuvvot dakkaviđe, ja ahte ráđđehusa ja Sámedikki sámegiellabarggut heivehuvvojit oktii.
+Sámediggepresideanta lea válljejuvvon Sámedikki dievasčoahkkima eanetlogus eanetlogu jienaiguin.
+Sámediggeráđđ áigu ovddidit ášši meannudeapmái Sámedikki dievasčoahkkimii njukčamánu álggus dainna evttohusain ahte dohkkehuvvo dat konsultašuvdnaboađus mii lea juksojuvvon Oljo- ja energiijadepartemeanttain.
+- Sámediggeráđđái lea čielga eaktun dat ahte viiddes sisabahkken dás mearkkaša ahte guovddáš eiseválddit boahtteáiggis gáržžidit sakka addimis lobiid eanet noađuheaddji sisabahkkemiidda seamma guovlluin.
+Sámediggeráđđelahtu Thomas Åhren rabai Sámedikki Sámedikki areala ja birasko...
+Sámediggeráđđi áigu árvvoštallat ráhkadit doaibmaplánaid muhtun áŋgiruššansurggiide.
+Sámediggeráđđi áigu eanet oidnosii oažžut dán váttisvuođa oktavuođas guovddáš dearvvašvuođaeiseválddiiguin, loahpaha Ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Sámediggeráđđi áigu joatkit sámi kulturásahusaid nannemiin ja mu illudahttá go mis lea leamaš munni evttohit golbma festivála Sámedikki bušeahtas, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Sámediggeráđđi áigu maid nammadit resursajoavkku ii galgá geahčadit lea go dálá hálddašeapmi heivehuvvon meahcásteddjiid dárbbuide.
+Sámediggeráđđi áigu nannet boahttevaš gulahallama ja ovttasbargama dáid iešguđetlágan ásahusaiguin, ja maiddái ođđa ásahusaiguin.
+Sámediggeráđđi bovde álggahankonferánsii ođđa sámediggedieđáhusa oktavuođas...
+Sámediggeráđđi čuovvola šiehtadusa ja várre 1 miljon ru prosessii ráhkkaneapmái Bååstede máhcahanprošeavtta oktavuođas.
+Sámediggeráđđi doarju nu gohčoduvvon riddogičči ja gáibádusaid ahte gáddengeatnegasvuođat davvin galget árvvusadnojuvvot, nu mo Stuorradiggi álggos evttohii.
+Sámediggeráđđi doarju rahčamuša guolleresurssaid ovddas davvin / Mearraealáhusat / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Sámediggeráđđi doarju rahčamuša guolleresurssaid ovddas davvin
+Sámediggeráđđi evttoha ahte várrejuvvo 1,5 miljon ru prošektii man ulbmilin lea oččodit eanet sámi sisdoalu mediain.
+- Sámediggeráđđi háliida leat servodataktevra mii vuostálastá veahkaválddi nissonolbmuid vuostá.
+Sámediggeráđđi háliida oažžut árvalusaid deaŧalaš fáddán maid Sámediggedieđáhus berre gieđahallat areála ja birrasa oktavuođas.
+Sámediggeráđđi háliida oažžut árvalusaid sámediggedieđáhussii areála ja birrasa birra.
+Sámediggeráđđi háliida váikkuhit ahte bonju sápmelaččat sáhttet eallit rabasvuođas ja čeavláivuođas, lohká Olsen.
+Sámediggeráđđi heiveha dán vuođu bušeahttaevttohussii.
+Sámediggeráđđi Henrik Olsen dadjá ahte son lea hui sakka jierásmuvvan go ohcciid doaimmat fátmmastit nu viidát.
+Sámediggeráđđi Henrik Olsen dadjá ahte stipeandaoažžut leat buohkat buorrin ovdagovvan sámi nuoraide ja leat sin ambassadevrrat go háliidit áŋgiruššat valáštallamiin ja kultuvrrain.
+Sámediggeráđđi Henrik Olsen giitá bargojoavkku barggu ovddas.
+Sámediggeráđđi ii hálit Nussirii doaimma
+Sámediggeráđđi juolluda 228 duhát ruvnno doarjjan prošektii sámi mátkeealáhusat julevsámi guovllus.
+Sámediggeráđđi láhčá govda mielváikkuheapmái ja dieđuid viežžamii dieđáhusbarggus.
+Sámediggeráđđi lea 2013 bušeahtas evttohan ahte Gïeleaernie Røyrviikas ja Omasvuona giellaguovddáš galget oažžut njuolggo doarjaga Sámedikkis 2013 rájes.
+Sámediggeráđđi lea dál ovddidan ášši Sámedikki dievasčoahkkimii, dainna ávžž...
+Sámediggeráđđi lea duhtavaš go mii konsultašuvnnaid bokte sáhttit váikkuhit dasa ahte eanet ja eanet oahput ožžot láhkaásahusa mii fuolaha sámi oainnu oahpuin ja ahte dat boahtá ovdan juohke oahppoásahusa fágain ja prográmmaplánain.
+- Sámediggeráđđi lea garrasit ávžžuhan NVE vuordit konsešuvnna mearridemiin dassážii go Sámedikki dievasčoahkkin lea meannudan ášši, muhto NVE lea ieš okto loahpahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin ja lea dahkan konsešuvdnamearrádusa.
+Sámediggeráđđi lea hábmemin ođđa sámediggedieđáhusa boazodoalu birra. Dieđá...
+- Sámediggeráđđi lea ilus beroštumi ovddas maid ON bijai sámi nissoniid dearvvašvuođadillái.
+Sámediggeráđđi lea juolludan doarjaga Inka AS:ii Kárášjogas ja Manndalen Husflidlag:ii Gáivuonas.
+Sámediggeráđđi lea konsultašuvnnain Oljo- ja energiijadepartemeanttain válljen ahte ii áiggo vuosttaldit ođđa 420 kV fápmolinnjá huksema Báhccavuonas Skáidái, dainna vuordámušain ahte departemeanta dál lea válljen vuoruhit dán sisabahkkema ovddabeallái eará huksemiid seamma guovlluin.
+Sámediggeráđđi lea maiddái váldán signálaid mat leat boahtán giellaguovddážiin ahte dat dárbbašit eanet einnostanvejolaš rámmaid, ja evttoha ahte ásahuvvo ovddidandoarjja daid sámi giellaguovddážiidda mat ožžot doarjaga Sámedikkis.
+Sámediggeráđđi lea mearridan ahte Sámediggi oassálastá Finnmárkku Pride:s.
+Sámediggeráđđi lea mearridan evttohusaid mat bohtet ovdan čielggadusas Bååstede - tilbakeføring av samisk kulturarv, ahte sámi dávviriid mat leat Norgga Álbmotmuseas galgá buktit ruovttoluotta dan guđa museai maid Sámediggi hálddaša.
+Sámediggeráđđi lea nammadan ođđa vuorrasiidráđi.
+- Sámediggeráđđi lea válljen dohkkehit ahte lea duohta dárbu lasihit fápmosihkkarvuođa ja ahte dát linnjá sihkkarasttášii elfámu álbmogii Romssa ja Finnmárkku fylkkain, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
+Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámediggeráđđi ovddida čilgehusa sámegiela birra dievasčoahkkimis cuoŋománus, ja ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma háliida dan oktavuođas oažžut buriid digaštallamiid ja oažžut árvalusaid sámi giellapolitihka birra bargui viidáseappot sámediggedieđáhusain sámegiela birra.
+Sámediggeráđđi ovddida čilgehusa sámegiela birra dievasčoahkkimis gaskavahkku cuoŋománu 18. b. ja dán čilgehusa birra ságastuvvo maŋŋá borrama duorastaga cuoŋománu 19. b..
+Sámediggeráđđi ovddida mearrádusárvalusaid dievasčoahkkimii áššiin mat gusket Sámedikki bušeahta juogadeapmái, árvala doaibmabijuid čuovvovaš jagi stáhtabušehttii, Sámedikki jahkedieđáhusa, Sámedikki doarjjaortnegiid váldonjuolggadusaid ja eará áššiid maid Sámediggeráđi iešheanalis árvvoštallama mielde berrešii ovddidit.
+Sámediggeráđđi ovddidii čilgehusa sámegiela birra áššis 18/12 Sámedikki dievasčoahkkimii.
+Sámediggeráđđi pláne maiddái máŋga gulahallančoahkkima sámi báikegottiiguin ja organisašuvnnaiguin 2016 álggus.
+Sámediggeráđđi
+Sámediggeráđđi Silje Karine Muotkaballá váikkuhusaid birrasa ja boazodoalu boahtteáigái maŋŋágo Gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner dohkkehii muddenplána Nussira ja Gumppenjuni várás Fálesnuori suohkanis Finnmárkkus.
+SámediggeráđđiSilje Karine Muotkaháliida árvvoštallat molssaektosaš doarjjaortnegiid dálá árbevirolaš sámi duoji várás.
+Sámediggeráđđi Vibeke Larsen lea sádden reivve stáhtaráđđái Inga Marthe Thorkildsen čalmmustahttin dihtii sámi mánáid ja nuoraid dárbbuid strategiijas.
+Sámediggeráđđi Vibeke Larsenmoaitá dan go ráđđehus ii háliit digaštallat doaibmabijuid mat eastadivčče veahkaválddi ja seksuálalaš rihkkumiid sámi mánáid ja nuoraid vuostá.
+Sámediggeráđđi Vibeke Larsen oassálastá ON nissonkommišuvdnii New Yorkas.
+- Sámediggeráđđi vuordá dál ahte Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat čuovvolit bargojoavkku evttohusaid.
+Sámediggeráđi 2015 čoahkkinplána
+Sámediggeráđi áigumuššan lea doallat seminára sámegiela birra miessemánus gos maiddái lea vejolašvuohta buktit rávvagiid ja jurdagiid boahtteáiggi giellapolitihka hábmemii.
+Sámediggeráđi dieđáhus sámegiela birra.
+Sámediggeráđi guovttos Silje Karine Muotka ja Ann-Mari Thomassen dadjaba ahte prošeakta lea gelddolaš ja danne juolluda ráđđi 228 duhát ruvnno dán prošektii.
+Sámediggeráđi lahttu Henrik Olsen dadjá ahte prošeakta lea deaŧalaš doaibmabidju boazodolliid bargobirrasa ja sihkarvuođa buorideamis, ja danne doarjut prošeavtta 60 000 ruvnnuin, dadjá Olsen.
+Sámediggeráđi mielas lea buorre ovdáneapmi go dát váttisvuođat čuvgejuvvojit ON vuogádagas, lohká ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+- Sámediggeráđi mielas lea hui deaŧalaš ahte sámi servodat searvvahuvvo bargui boahtteáiggi giellapolitihka ektui ja doaivu ahte dát vejolašvuohta geavahuvvošii.
+Sámediggeráđi miellahtuid nammada presideanta, guhte lea ráđi jođiheaddji.
+Sámediggeráđi oppalaš mihttomearrin lea láhččet vejolašvuođa álgoálbmogiidda vai ieža sáhttet álggahit servodatovdánahttindoaimmaid iežaset guovlluin ja báikegottiin Davviguovlluin, ja nu sihkkarastet vuođu iežaset kultuvrralaš doaimmaide.
+Sámediggeráđi politihkalaš vuođđudusjulggaštus.
+Sámediggeráđi politihkalaš vuođđu lea Sámediggeráđi doaimma duogážin válgaáigodagas.
+Sámediggeráđis ja Sámedikki dievasčoahkkimis lea leamaš viiddis politihkalaš digaštallan.
+Sámediggeválgii searvamii gáibiduvvo ahte lea juogo registrerejuvvon sámepolitihkalaš organisašuvdnan, dahje sáhttá bidjat listta válgabiirres maid leat vuolláičállán olbmot geat leat Sámedikki jienastuslogus.
+Sámediggevisti lea vuosttažettiin dan politihkalaš ja rievttálaš stáhtusa konkrehta govastahkan, mii sápmelaččain lea álbmogin.
+Sámediggevisti ollašuhttá buot govttolaš gáibádusaid ođđaáigásaš parlameantavistái.
+Sámediggevisti / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámediggevistti oahpisteapmi dahkkojuvvo juohke beaivvi dii. 13.00.
+Sámediggi (2011): Ođđa meroštallannjuolggadusat guovttegielatvuođadoarjagiid juolludeapmái (ášši SP 11/11)
+Sámediggi addá maid doarjagiid sámi čáppagirjjálašvuođa almmuheapmái, oahpponeavvobuvttadeapmái ja eará gillii guoski doaimmaide.
+Sámediggi addá ohcanvuđot doarjaga musihkkii, girjjálašvuhtii, govvasárggusráidduide, sámi lágádusaide ja kulturdoaibmabijuide.
+- Sámediggi áigu 2015:s vuoruhit sámi mánáid oahpponeavvuid ja min oktasaš kulturárbbi dainna lágiin ahte láhčit viidáseappot ovddideami sámi museaide, cealká ráđđelahttu Thomassen.
+Sámediggi áigu álggahit prošeavtta kárten dihtii makkár vejolašvuođat leat ráhkadit oarjilsámegielalaš mediafálaldagaid.
+Sámediggi áigu ásahit oahpahusvuogádaga mii addá buot s��mi mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide oahpposajádagaid go sii sáhttet ovdánahttit iežaset máhtolašvuođa, giela ja kultuvrra.
+- Sámediggi áigu boahtteáiggis árjjalaččat bargat dan ala vai álgoálbmotnissonfierpmádat ON nissonkommišuvnnas ásahuvvošii ja nannejuvvošii, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen loahpas.
+Sámediggi áigu boahtte jagi dahkat geahčademiid Romssas ja máttasámi guovllus.
+Sámediggi áigu dán áigodaga árvvoštallat sámi mánáidgárddiid doarjagiid.
+Sámediggi áigu dán áššesuorggi barggu čuovvut ovddasguvlui.
+Sámediggi áigu iežas giellapolitihkas maiddái váldit oahpa giellaplánemis mii dáhpáhuvvá eará máŋggagielat guovlluin.
+Sámediggi áigu maid árvvoštallat dan ahte gáibidit go plánejuvvon doaibmabijut sierralobi.
+Sámediggi áigu nannet sámegiela dáin suohkaniin giellaovddidanruđaid bokte.
+Sámediggi áigu ođasmahttit juolludaneavttuid jagi 2010 bušeahta oktavuođas.
+Sámediggi áigu:
+Sámediggi árvala ahte galgá álggahuvvot sierra dutkanprográmma sámegielaid dutkama várás.
+Sámediggi bargá dan ala ahte álgoálbmogat galget beassat mearridit iežaset ovdáneami ja oažžut vejolašvuođa gozihit iežaset beroštumiid riikkaidgaskasaččat.
+Sámediggi bargá dan ala ahte buohkain livččii vejolašvuohta muosáhit sámi dáidaga ja kultuvrra.
+- Sámediggi bargá dan badjelii ahte mis galgá leat nana ja buotbeallásaš ealáhuseallin.
+Sámediggi bargá dan badjelii ahte olahit riikkaidgaskasaš geatnegahtti soahpamušaid dálkkádatgássaluoitimiid geahpideami birra.
+Sámediggi bargá dan badjelii ahte:
+Sámediggi bargá dan badjelii ahte:
+Sámediggi bargá dán badjelii:
+Sámediggi bargá dan badjelii:
+Sámediggi bargá dan badjelii:
+Sámediggi bargá dan badjelii:
+Sámediggi bargá danin dan badjelii ahte čađahuvvojit duohta ráđđádallamat singuin, ja ahte sii bovdejuvvojit vejolaš šiehtadallamiidda huksenfitnodagaiguin.
+Sámediggi bargá hálddašaneiseváldin kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága mielde.
+Sámediggi bargá lea dál:
+Sámediggi bargá máŋgga ládje joksamis daid mihttomeriid.
+Sámediggi bargá ovttasráđiid fylkkamánniiguin mánáidgárdesuorggis.
+Sámediggi bargá
+Sámediggi bargá sámi boazodoalu ceavzilvuođa nannemiin.
+Sámediggi barggai árjjalaččat resolušuvdnateavsttain.
+Sámediggi, Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ja Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta leat guhtege juolludan ruđalaš veahki dan rájis go Infonuorra vuođđuduvvui jagi 2004.
+Sámediggi bealuštii ahte lea dárbu nannet álgoálbmotnissoniid dili ja váikkuhanfámu nissonkommišuvnnas, ja lea dovddahan stáhtaide ahte lea dárbu nannet álgoálbmotnissoniid vejolašvuođa ja váikkuhanfámu kommišuvnnas.
+Sámediggi berošta das maid, ahte ulbmálaččat rekruhttejuvvojit sámegielalaš dutkit, ja ahte dainna lágiin sámegiella nanusmuvvá dieđagiellan ja oažžu terminologiijaid sierranas fágasurggiide.
+Sámediggi bovde fylkkamánniid, gielddaid, mánáidgárdebirrasiid, váhnemiid, váhnenfierpmádagaid ja lávdegottiid ja eará ásahusaid geaidda dat guoská, searvat árjjalaččat.
+Sámediggi bovdejuvvo maiddái riikkaidgaskasaš proseassaide árbedieđuid birra ja lea oassin Norgga sáttagottis sihke čoahkkinráhkkanemiin ja čoahkkimiin.
+Sámediggi bovdejuvvo searvat bargojovkui.
+Sámediggi buktá cealkámušaid dahje sáhttá ovddit váidalusa suohkanplána areálaoassái ja regulerenplánii.
+Sámediggi čađaha suorggis iežas vuoruhusaid, ja ráhkada ja álggaha doaibmabijuid iežas politihka mielde.
+Sámediggi čujuha dasa ahte ain lea dárbu doarjut dábálaš vuođđodutkama sámegielaid birra, sihke gielladiliid, girjjálašvuođa ja eará fáttáid birra - namalassii davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas. Duoid nuppiid sámegielaid maid lea dárbu nu dutkat.
+Sámediggi čujuha dasa ahte otnáš dilli lea dakkár, ahte politiijaetáhtas ja duopmáriin váilu sámegiela ja kultuvrra máhttu, vaikko dutketge sámi mánáid. Nu lea maid go ráva, bagadus ja čuovvoleapmi fállojuvvojit.
+Sámediggi čujuha NRK áŋgiruššamiidda NRK Skuvla ja NRK Máhttokanála ektui mat sáhttet leat mállen ja ovttasbargooasálaččat ođđa sámi fálaldagaid ovddideamis, dadjá Larsen.
+Sámediggi dáhttu ahte ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela galgá sihkkarastojuvvot ja oaidná dárbbu dárkkistit sihke váiddaortnega ja árvvoštallat dárbbu bearráigeahččoortnegii.
+Sámediggi dáhttu dán doaibmaplána oktavuođas ahte ráđđehus galgá árvvoštallat juolludit merkejuvvon ruđaid giliskuvllaide mat oahpahit sámegiela ja/dahje sámegillii.
+Sámediggi dál bargá:
+Sámediggi danne áigu dán plánaáigodaga vuoruhit sámegiela, mánáid vuoigatvuođaid, guđege oasálaččaid ovttasbarggu, máhttobuorideami ja fierpmádathuksema, pedagogalaš ávdnasiid, rekruhttema ja diehtojuohkima ja rávvema.
+Sámediggi dárbbaša buriid ja aktiivvalaš ovttasbargoguimmiid sámegiela nannema ja ovddideami barggus dain iešguđetge giellaguovlluin, nu go ovdamearkka dihte sámi giellaguovddážiid, mat dahket hui buori barggu lagasbirrasiin.
+Sámediggi definere ealáhusa dán láhkai: Priváhta fitnodagat mat buvttadit ja vuvdet kulturbuktagiid gálvo- dahje bálvalushámis.
+Sámediggi diehtá ahte Ráđđehus dál lea bargame geahčadit sámelága giellanjuolggadusaid ja árvvoštallá boahttevaš hálddašanmodeallaid.
+Sámediggi doallá jahkásaš fierpmádatčoahkkimiid mánáidgárddiid sierranas bargiidjoavkkuide, ee. jođiheaddjiide, giellabargiide ja almmáiolbmuide.
+Sámediggi doarju lávdegotti oainnu ahte sámegielat dutkan ferte leat vuođđun go galgá ovddidit sámegiela fágagiellan, ja ahte fágagiella lea oassin sámegiela huksemis ollislaš, ja nu maiddái servodatguoddi giellan.
+Sámediggi doarju maid lávdegotti oainnu ahte sámegielat dutkan ferte leat vuođus go galgá ovddidit sámegielat fágagiela, ja ahte fágagiella lea mielde sámegiela huksemis dievaslaš, ja nu maiddái servodatguoddi, giellan.
+Sámediggi doarju nationála dálkkádatgássaid váidudandoaibmabiju strategiijaid.
+Sámediggi dohkkehii šiehtadusa geassemánu 1. b. 2005 mii nannejuvvui gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2006.
+Sámediggi eaiggáda máŋggalágan dáidagiid, maid sihke sápmelaš ja norgalaš dáiddárat leat dahkan.
+Sámediggi evttoha ahte ráfáidahttojuvvon Ceavccageađgi Unjárgga gielddas, ovttas goddebivdorusttegiinNoiddiidčearus Báhcavuona gielddas ja Gollevárri Deanu gielddas, ja dasto geađgeáigelokalitehtainRuovdenjunluovttas Unjárgga gielddas, árvvoštallojuvvojit evttohuvvot ovttastuvvon máilmmiárbebáikinUNESCOmáilmmiárbelistii (World Heritage List).
+Sámediggi fállá oppalaš dieđuid konferánssa birra ja addá konkrehtat dieđuid konferánssa geavatlaš čađaheami birra.
+Sámediggi fuolaha ahte bargu kártenlágain joatkašuvvá ja ovdána árbevirolaš sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku.
+Sámediggi galgá boahtteáiggis mearridit ulbmiliid -
+Sámediggi galgá bovdejuvvot searvat dán bargui.
+Sámediggi galgá geahččalit ohcamušaid roassovahátsuodjalusa birra.
+Sámediggi galgá geahččat bearrái ahte máhttu boazoealáhusa birra gávdno servodatplánemis.
+Sámediggi galgá gozihit dáid ruđaid geavaheami, ja gielddat ja fylkkagielddat sáddejit jahkásaččat dieđáhusa ruhtageavaheamis Sámediggái.
+Sámediggi galgá hoaidit hálddašeami mat gusket čearuide, e.e.
+Sámediggi galgá maid sáhttit váldit ovdan áššiid, main Sámediggi hálida dahkat konsultašuvnnaid.
+Sámediggi galgá nannet sámiid politihkalaš sajádaga ja ovddidit sámiid beroštumiid Norggas, bargat dan badjelii ahte sámi álbmot gieđahallojuvvo ovttaárvosaččat ja vuoiggalaččat ja bargat dan badjelii ahte sámit sáhttet seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodagaset.
+Sámediggi galgá váldojuvvot mielde bearráigehččui.
+Sámediggi gávdno addin dihte jiena sámiide.
+Sámediggi gieđahallá Tjernobylbuhtadusaid.
+Sámediggi hálddaša dasa lassin eará gaskaomiid mat maid ovddidit giela, nu go doarjaga oahpponeavvuide, sámi girjjálašvuhtii, oahppostipeanddaid jna..
+Sámediggi hálddaša juo meahcieallibuhtadusaid ovdalačča rájis fuođđovahátnjuolggadusa mielde ja muhtin osiid Sámefoandda ruđain boazoealáhusnjuolggadusa mielde.
+Sámediggi hálddaša maiddái ruđaid doaibmabijuide duodjeealáhusas
+Sámediggi hálddaša prinsihpalaš oainnuid ja beroštumiid mat ovddiduvvojit ja bealuštuvvojit riikkaidgaskasaš dásis.
+Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega girjelágádusaid várás mat eanaš almmuhit girjjiid sámegillii.
+Sámediggi háliida ahte mánáidgárdi sámi mánáid várás galgá leat ovttaiduvvan, geasuheaddji ja hutkkálaš ásahus alla kvalitehtain buot mánáide buoremussan, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars.
+Sámediggi háliida ahte Norga dálkkádatšiehtadallamiin lea njunnošis čuollamin olmmošvuoigatvuođaid beali, ja ahte ILO konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid birra adno vuođđun Norgga posišuvnnain álgoálbmotvuoigatvuođaid ektui.
+- Sámediggi háliida áinnas diehtit mii jurddašuvvo foruma boahtteáiggi barggu birra, go diibmá almmuhuvvui ahte áigo geahčadit vugiid ja vejolašvuođaid movt ođasmahttit foruma, dadjá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.
+Sámediggi háliida bargat eanet eastademiin ja guottuid duddjomiin dán suorggis.
+Sámediggi háliida du oaivila suohkanođastusa birra!
+Sámediggi háliida eambbo fokusa das man dehálaš lea oahppat giela rávisolmmožin.
+Sámediggi háliida golmmajagáš prošeavtta bokte registrerehit sámi visttiid mat leat boarráset go 100 jagi go dat leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon olles Norggas.
+Sámediggi ieš ii doaimmat dutkama, muhto oaidná man dehálaš dutkama máhtolašvuohta sihke olggobealde ja siskkobealde lea sámi servodahkii.
+Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi go lea sáhka mearrideames konsešuvnnaid energiijahuksemiidda ja mineráladoaimmaide.
+Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi luonddušláddjivuođa seailluheames ja geavaheames.
+Sámediggi ii sáhte stivret ovttaskas olbmuid priváhta giellageavaheami, muhto Sámediggi bargá dan ala ahte gávdnojit buorit vejolašvuođat giellaoahppamii ja buorit giellaarenat.
+Sámediggi ipmirda ahte dát dieđáhus evttoha stuora rievdadusaid.
+Sámediggi ja Biebmobearráigeahčču galget boahtte vahkus deaivvadit ja ságastallat daid vejolašvuođaid birra mat ođđa njuolggadusain buhtisvuođa birra leat 2013 rájes.
+Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta olaheigga ovttamielalašvuođa 2006-2007 ođđa plána- ja huksenlága ráđđádallamin.
+Sámediggi ja Dearvvašvuoođa- ja fuolahusdepartemeanta lea konsultašuvnnaid bokte soahpan nannet nationála fálaldaga sápmelaččaide spesialiserejuvvon gárrenfuolahusas ja psykiatriijas.
+Sámediggi ja departemeanttaid gaskasaš sámi áššiid ovttastahttinlávdegoddi galget doallat fásta čoahkkima juohke jahkebeali.
+Sámediggi jáhkká ahte birrasii 800 álgoálbmotovddasteaddji ja áici servet konferánsii Álttás 2013:s.
+Sámediggi ja Norgga álbmotmusea leat dahkat šiehtadusa kulturárbbi ruovttoluotta buktimis sámi museaide.
+Sámediggi ja Oslo gielda áigot maid digaštallat mo oažžut eanet sámi ohppiid lohkat sámegiela 1. giellan.
+Sámediggi ja Oslogielda áigot nannet sámi fálaldaga oaivegávpogis sierra ovttasbargošiehtadusain.
+Sámediggi ja Oslo gielda lea máŋga jagi digaštallan mo nannet ja ovddidit mánáidgárde-, skuvla-, dearvvašvuođa- ja kulturfálaldaga oaivegávpoga sámi álbmogii.
+Sámediggi ja Raavrevijhke tjielte vuolláičállet ovttasbargošiehtadusa guovttegielatvuođa birra.
+Sámediggi ja Sámeráđđi ovttasbarget soames riikkaidgaskasaš áššesurggiin, ja leat goabbatlágan rollat nu ahte nubbi dievasmahttá nuppi.
+Sámediggi ja Sámi allaskuvla leat soahpan ráhkadit ja čađahit rávesolbmuid 5-jahkásaš oahpahusprográmma buot sámi giellaguovlluin.
+Sámediggi ja Sámi Dáiddárráđđi (SDR) leaba 19.08.2004 lihtodan ovttasbargošiehtadusa (Dáiddáršiehtadus).
+Sámediggi joatká 2016:s juolludit giellamovttidahttinstipeandda ohppiide gea...
+Sámediggi joatká ain 2015: juohkit stipeanddaid ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas.
+Sámediggi joatká iežas riikkaidgaskasaš bargguiguin, ja galgá ain leat njunnošis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dohkkeheami barggus.
+Sámediggi juohká dieđuid ja rávvagiid sámegielat oahpahusa birra vuođđoskuvllas.
+Sámediggi juohká dieđuid vánhemiidda das maid sii sáhttet dahkat čoavdin dihtii ášši.
+Sámediggi juohká doarjagiid sámi mánáidgárddiide maid njuolggadusaide lea čállojuvvon ahte mánáidgárdi atná vuođđunis sámi giela ja kultuvrra.
+Sámediggi juohká vihtta 25 000 ruvdnosaš stipeandda, ja dat juhkkojuvvojit ohcamiid vuođul.
+Sámediggi juolluda 60 000 ru Helgelándda sámiid searvái álgoveahkkekurssa čađaheapmái boazodolliide ja earáide geat vánddardit ja barget duoddaris.
+Sámediggi juolluda doarjagiid oahpponeavvuide mat leat heivehuvvon sámi mánáidgárdemánáide.
+Sámediggi juolluda doarjagiid prošeavttaide mat veahkehit oaččuhit áigái mánáid ja nuoraid várás deaivvadansajiid, doaibmabijuid ja dakkár prošeavttaid mat buoridit mánáid bajásšaddanbirrasa, ja mat dainna lágiin mearkkašit ollu sámegiela nannemii ja ealáskahttimii.
+Sámediggi juolluda doarjagiid sámegielalaš girjjálašvuhtii.
+Sámediggi juolluda jahkásaččat guovttegielatvuođadoarjaga suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda mat leat mielde sámegiela hálddašanguovllus.
+Sámediggi juolluda stipeandda oahppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas.
+Sámediggi juolludii dán geasi 240.000 ruvnnu prošeavtta čielggadeapmái.
+Sámediggi jurddaša guovttesuorat hálddašanmodealla.
+Sámediggi lea 2010:s ráddjen oktiibuot 31,3 milj. ruvnno doarjagiidda sámegielat oahpahusa várás.
+Sámediggi lea addán bargun Sámi Allaskuvlii ovdánahttit ja čađahit 5-jagi rávisolbmooahpahusprográmma sámegielas mii galgá leat oassin giellaprográmmas ii-sámegiela hubmi olbmuid várás davvi-, julev- ja lullisámi guovlluin.
+Sámediggi lea álggahan ovddasmanni prošeavtta Divttasvuona suohkanii, ja ulbmil lea ovddidit Áiluovtta skuvlla julevsámegiela oahpponeavvuid ráhkadeami resursaskuvlan.
+Sámediggi lea ásahan lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppa stivrejeaddji prinsihppan mearraealáhusaid áŋgiruššama oktavuođas.
+Sámediggi lea badjel 10 jagi bargan ođđa minerálalágain.
+Sámediggi lea barggus guolástusáššiiguin ja Riddoguolástuslávdegotti meannudeamis ožžon čađahuvvot dakkár rievdadusaid ja lasáhusaid Mearraresursaláhkii, Oassálastinláhkii ja Finnmárkkuláhkii mat nannejit báikkálaš eaiggáduššama ja hálddašeami.
+Sámediggi lea bidjan álgagii divaštallama Divvunprošeavtta boahtteáigásaš jođihanorganisašuvnna birra.
+Sámediggi lea bovden álgoálbmotovddasteddjiid miehtá máilmmi riikkaidgaskasaš ja ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferensii Áltái, Finnmárkui, geassemánu 8. b rájes 12. b. rádjai 2013.
+Sámediggi lea buktán cealkámuša raportii, ja oassálasttii dárkojeaddjin Geneves.
+Sámediggi lea čađahan prošeavtta kártendihte makkár sámi stoahkanhearvvat ja pedagogalaš ávdnasat gávdnojit mánáidgárddiin gos leat sámi mánát, dát boahtá ovdan raporttas mii dál almmuhuvvo.
+Sámediggi lea čađat bargan ožžodeames guolleresurssaid nana báikkálaš hálddašeami.
+Sámediggi lea čállimin dieđáhusa mánáidgárddiid birra main leat sámi mánát.
+Sámediggi lea čielggadan leago vejolaš ráhkadit sámegielaide syntehtalaš jietnadanprográmmaid.
+Sámediggi lea čujuhan dasa ahte fálaldagat fertejit sihkkarastojuvvot dain allaskuvllain main lea sámegiella, beroškeahttá man stuoris dahje unni daid studeanttaid lohku lea, guđet háliidit čađahit oahpu oarjilsámegielas dahje julevsámegielas.
+Sámediggi lea dahkan ovttasbargansoahpamuša Finnmárkku fylkkagielddain, Romssa fylkkasuohkaniin ja Nordlándda fylkkasuohkaniin, ja maiddái ovttasbargansoahpamuša ovttain fylkkasuohkaniin oarjilsámeguovllus.
+Sámediggi lea dál bargamin strategiijain mo eanedit barggolašvuođa sámi kulturealáhusain ja lea earret eará ásahan guokte fitnodatovddidanprográmma Finnmárkui ja Romsii.
+Sámediggi lea dan oaivilis ahte sierra láhka árbedieđuid birra farggamusat ferte mearriduvvot jus Norggas áigot čađahit ja implementeret dáid geatnegasvuođaid.
+Sámediggi lea evalueregoahtán giellaprošeavttaid ohcanvuđot doarjjaortnega.
+Sámediggi lea gearggus váldit dán ovddasvástádusa, muhto gáibida maiddai ahte guovddáš eiseválddit váldet ovddasvástádusa dás.
+Sámediggi lea geassit 2012 fitnan geahččamin 330 vistti "sámi visttiid identifiseren ja registreren " prošeavtta oktavuođas.
+Sámediggi lea guktii ovddidan oainnustis almmolaš čielggademiide, oktii Ráđđehusa gulaskuddanárvalussii ja golbmii Ráđđehusa láhkaárvalussii.
+Sámediggi lea gulahallame gávpotsuohkaniiguin Álttáin, Romssain ja Osloin ovttasbargošiehtadusa birra nannet sámi giela ja kultuvrra.
+Sámediggi lea gulaskuddanásahussan ja máŋgga áššis ráđđádallanbeallin go ráđđádallá Fylkkamánniin, Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttaid lága mielde doaimmaid ja mearrádusaid oktavuođas.
+Sámediggi lea guovddáš hálddahuseiseváldi ja ráđđehusa áššedovdieiseváldi ja das lea ovddasvástádus áššiin mat gusket boazoealáhussii.
+Sámediggi lea hábmen ođđa skoviid boazomearkagieđahallamii.
+- Sámediggi lea iežas cealkámušain deattuhan erohusaid kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođain sámi nissoniidda siskkobealde hálddašanguovllu sihke Sámelágas ja aitto biddjon johtui lágas suohkana dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide, čilge Sámediggeráđđi Larsen.
+Sámediggi lea investeren hui ollu resurssaid dasa ahte nannet vuođđodearvvašvuođafálaldaga julevsámi álbmogii máŋga jagi.
+Sámediggi lea jo čujuhan dasa ahte eai buohkat sámi guovlluin sáhte geahččat NRK3-sáddagiid.
+Sámediggi lea maiddái čuoččuhan dan prinsihpa ahte lagasvuohta luondduresurssaide vuođđuda ávkkástallanvuoigatvuođa historjjálaš árbevieru perspektiivvas.
+Sámediggi lea maid váldán eret vuoruhemiid mat leat leamaš daid maŋemus jagiid, ja árvvoštallat baicca ohcamiid kvalitehta ja báikkálaš dárbbuid ektui.
+Sámediggi lea máŋga jagi ovttasbargan Unjárgga gielddain, ja Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámi parlamentáralaš ráđi vehkiin, oččodit Ceavccageađggi árvvoštallojuvvot nammadeami máilmmiárbelistui.
+Sámediggi lea máŋggaid jagiid bivdán Norgga eiseválddiid ruhtadit máhcaheami.
+Sámediggi lea máŋgga oktavuođas dovddahan vuorjašumi go heahtedieđihanbálvalus funet doaibmá sámi álbmogii ja sámi guovlluide.
+- Sámediggi lea mearridan ođđa ealáhusdieđáhusa 2011:s.
+Sámediggi lea media bokte registreren ahte NVE lea dál addán konsešuvnna Statnett SF:ii hukset ođđa 420 kV elrávdnjelinjá Báhccavuonas Hammerfestii.
+Sámediggi lea mielde nationála barggus ovdánahttimis heivehanstrategiijaid dálkkádatrievdademiide.
+Sámediggi lea mielde Norgga sáttagottis bealálaščoahkkimiin, COP., ON dálkkádatkonvenšuvnna vuolde.
+Sámediggi lea Norgga sámiid álbmotválljen ásahus.
+Sámediggi lea Norgga sáttagotti bakte searvan biologalaš šláddjivuođa konvenšuvnna riikkaidgaskasaš bargui ja lea earret eará váikkuhan dasa ahte stáhtat leat geatnegahttojuvvon - nu guhkas go vejolaš ja heivvolaš vuogi mielde - doahttalit, seailluhit ja ovdánahttit - árbevirolaš máhtu.
+Sámediggi lea olu jagiid addán doarjagiid tearbmaprošeavttaide ja árbevirolaš sániid ja báikenamaid čohkkemii. Mii leat maiddái siskkáldasat bargan sámi tearbmaovddidemiin, ja mis lea olu jagiid leamaš sierra joavku mii bargá báikenamaiguin ja tearpmaiguin.
+Sámediggi lea ovdal čuvgen dárbbu lasihit čáppagirjjálašvuođa, oahpponeavvuid, giellateknologalaš reaidduid buvttadeami, ja oaidná lagas oktavuođa giellaguovddážiid huksemiin.
+Sámediggi lea ovdal ožžon dieđuid das ahte gávdnojit unnán sámi stoahkanhearvvat mánáidgárddiin, ja danin lei sávahahtti kártet sihke dan mii gávdno, ja maiddái makkár dárbbut mánáidgárddiin leat sámi stoahkanhearvvaide.
+Sámediggi lea ovttadássásaš ráđđádallanoasálaš stáhtalaš eiseválddiiguin, ja goappašat bealit leat geatnegasat gávdnat ovttamielalaš čovdosiid.
+Sámediggi lea ovttasráđiid Máhttodepartemeanttain válmmašteamen láidestusgihppaga mii čujuha man guvlui mánáidgárddiid sisdoallu galgá doalvut sámegiela ja sámi kultuvrra.
+Sámediggi lea ožžon ođđa válgaortnega mii galgá doaibmat dán jagi sámediggeválgga rájis mii lea čakčamánus.
+Sámediggi lea ráhkadan ovttasbargošiehtadusa fylkkasuohkaniiguin sámi guovllus.
+Sámediggi lea ráhkadan strategalaš plána sámi mánáidgárddiid várás áigodahkii 2008-2011.
+Sámediggi lea sámiid jietna Ruoŧas.
+Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljen orgána ja lea njunušáššedovdi sámegiela ovddideamis ja nannemis Norggas.
+Sámediggi lea stáhtalaš eiseválddiid guovdilis gulahallanguoibmi das mii guoská politihkkaovddideapmái ja sin guovdu geain lea ovddasvástádussan fállat bálvalusaid sámi álbmogii.
+Sámediggi leat 2010:s árvvoštallan guovttegielatvuođadoarjaga mii juhkkojuvvo suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllus.
+Sámediggi lea váidán Birasgáhttendirektoráhta mearrádusa mii addá Nussir ASA...
+Sámediggi lea vuolggahan jurdaga ahte doallat ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssa 2013:s, ja dieinna lágiin láhčit diliid álgoálbmogiid ráhkkanemiide jagi 2014 máilmmikonferánsii.
+Sámediggi lea vuolláičállán ovttasbargošiehtadusaid buot suohkaniiguin mat leat mielde hálddašanguovllus, guovttegielatvuođadoarjagiid geavaheami birra.
+Sámediggi maid juolluda stipeanddaid joatkkaoahpahussii.
+Sámediggi mearrida báikegodderuđaid (bygdemedel) birra mat leat várrejuvvon boazoealáhussii.
+Sámediggi mearrida sámegiela oahppoplánaid vuođđoskuvlii ja joatkkaskuvlla oahpahussii, ja oahppoplánaid joatkkaoahpahusa erenoamáš sámi fágaide, ja Sámediggi ráhkada maid láhkaásahusaid riikkalaš oahppoplánaid sisdollui § 2-3 ja § 3-4 vuođul, main leat gohččosat das, ahte galgá oahpahuvvot sámi álbmotjoavkku, giela, kultuvrra ja servodateallima birra, gč. oahpahuslága § 6-4.
+Sámediggi mearrida sámegiela oahppoplána, vuođđoskuvlii ja joatkkaskuvlii, ja oahppoplána duodjái, boazodoallofágii ja eará earenoamáš fágaide rávisolbmuid várás, Girko- ja oahpahusdepartemeanta mearriduvvon rámmaid vuođul.
+Sámediggi mearridii 2010 plánaveahki.
+Sámediggi nammada báikenammakonsuleanttaid ja rávve mo sámegielalaš báikenamat galget geavahuvvot ja mo báikenammaláhka galgá hálddašuvvot.
+Sámediggi nammada golbmasa čieža lahtus boazodoallostivrii.
+Sámediggi nammada guoktása guđa lahtus golmma davimus regionála boraspirelávdegoddái Finnmárku / Romsa, Norlánda ja Trøndeláhka.
+Sámediggi nammada ovtta viđa lahtus Hedmárkku boraspirelávdegoddái.
+Sámediggi nammada sámi báikenamaid báikenammakonsuleanttaid.
+Sámediggi njunuščoahkkimis dásseárvvu birra
+Sámediggi, Norgga Álbmotmusea ja Kulturhistorjjálaš musea fertejit ovttas šiehtadallat ruhtadančovdosiid Norgga eiseválddiiguin, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Sámediggi Norggas ii leat dássážii hábmen bajitdási mihttomeriid ollislaš oahpahuspolitihkkii.
+Sámediggi Norggas lea aktiivvalaččat searvan ovttasbargui davviriikkaid Sámedikkiid gaskkas ja ruoššabeale sámiid organisašuvnnaiguin.
+Sámediggi oaidná ahte dáin boahtá ain leat dehálaš rolla sámi giela ja kultuvrra ovddideamis.
+Sámediggi oaidná ahte dákkár árvvoštallan lea dárbbalaš danne go gielladilli ja ássanminsttar leat rievdan, ja go ođđa suohkanat leat váldon mielde hálddašanguvlui.
+Sámediggi oaidná ahte sáhttá šaddat hástaleaddjin muhtun suohkaniidda Norggas bálvalit iežas sámegielat álbmoga sámegillii.
+Sámediggi oaidná ahte seamma orgána sáhttá fuolahit goappašat rollaid, ja evttoha ahte ásahuvvo bearráigeahččo- ja váiddaorgána sámelága giellanjuolggadusaid ektui.
+Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte julevsámi guovllu suohkaniin ja sámi ásahusain lea lagat ovttasbargu.
+Sámediggi oaidná dárbbu ahte suohkanat barget aktiivvalaččat nannet ja ovddidit sámegiela suohkaniin.
+Sámediggi oaidná dárbbu dasa ahte ovddasvástádus oktiiheiveheami ja doaibmabijuid ovttastahttima dáfus dain iešguđetge giellaguovlluin formaliserejuvvo.
+Sámediggi oaidná dárbbu nannet maiddái sin doaimma vai sáhttá bisuhit máŋggabealat kursafálaldagaid ja giellaarenaid.
+Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Davviriikkalaččat Sámi parlamentáralaš ráđi ja Davviriikkalaš sámeministariid bokte vai sámegiella oažžu stuorát saji tv-kanálain, dvd-filmmain ja interneahttasiidduin mat leat ráhkaduvvon mánáid ja nuoraid váste.
+Sámediggi oaidná dattetge dárbbu eambbo ollislaš giellapolitihkkii mii fátmmasta olles servodaga.
+Sámediggi oaidná giellaguovddážiid lunddolaš ovddasteaddjin barggus ahte ásahit ođđa ja ovddidit viidáseappot daid giellaarenaid mat juo gávdnojit sámegiela dáfus.
+Sámediggi oaidná giellaresursasuohkaniid dehálaš ovttasbargoguoibmin barggus nannet sámegiela báikkálaččat.
+Sámediggi oaidná govttolažžan čielggadit Sámedikki ja ráđđehusa ovddasvástádusjuogu sámi giellapolitihka hábmemis.
+Sámediggi oaidná guovttesuorat juogu ovddasvástádusa ja geatnegasvuođaid gaskka.
+Sámediggi oaidná iežas ovddasvástádussan atnit ávvira ja ovddidit dan doaimma maid sámi álbmot vuolggaha, ja leat dán proseassas deaŧaleamos eavttuid biddji.
+Sámediggi oaidná maid dehálažžan ovttasbargat eará sámi ásahusaiguin ja nannet daid nu ahte álggahuvvojit doaibmabijut mat nannejit sámegiela miehtá Sámi.
+Sámediggi oaidná sámegiela oktan min deháleamos árvvuin ja dat guoská olles sámi álbmogii.
+Sámediggi oaidni ahte sámegiella ferte dál vuoruhuvvot eambbo buot servodatsurggiin.
+Sámediggi oaivvilda ahte dehálaš lea oažžut sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa mielde dearvvasvuođa- ja sosiálafágalaš oahpuide, nu ahte buohkat guđet váldet dearvvasvuođa- dahje sosiálafágalaš oahpu, ohppet juoidá sámegielas ja kultuvrras.
+Sámediggi oaivvilda ahte rámmajuolludeamit sámegielat bálvalusaide fertejit mannat njuolga stáhtas suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda.
+Sámediggi oaivvilda ahte sivva lea jáhkkit ahte almmolaš doaimmahusat eai vuorut bargiidasaset sámegiela oahpahusa.
+Sámediggi oassálastá maid álgoálbmotnissoniid fierpmádahkii CSW:s.
+Sámediggi oassálastá Norgga sáttagoddái man Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttinministtar Marthe Thorkildsen jođiha.
+Sámediggi oažžu jahkásaččat ohcamiid sullii duppalit dán supmi ovddas.
+Sámediggi oažžu jahkásaččat raporttaid ja bušeahttadárbbu suohkaniin ja fylkkasuohkaniin.
+Sámediggi oažžu ollu jearaldagaid sámegielalaš báikenamaid geavaheami birra.
+Sámediggi osttii dáid Troanddima Dáiddamuseas 80-jagi ávvudeami oktavuođas guovvamánu 6. b. 1997.
+Sámediggi ovddasvástida diehtovuođu Ren2000 muhto jagis 2007 lea leanastivra Norrbottenis gii hálddaša diehtovuođu.
+Sámediggi ovddasvástida guorahallamiid meahcis guohtunváttisvuođaid geažil.
+Sámediggi ovttasbargá maiddái eará sámi- ja álgoálbmotorganisašuvnnaiguin, ásahusaiguin ja fierpmádagaiguin mat barget rájáid rastá.
+Sámediggi ovttasdoaibma ja ovttasbargá eará sámi ja álgoálbmot organisašuvnnain, ásahusain ja fierpmádagain mat barget rájáid rastá.
+Sámediggi ožžo maid bargun ráhkadit ja váldit
+Sámediggi ruhtada viđa jagi sámegiela rávisolbmuidoahpahusprográmma, man Sámi allaskuvla jođiha.
+Sámediggi Ruoŧas lea ráđđeaddi doaibma Ruoŧa politihkalaš doaimmas.
+Sámediggi šaddá
+Sámediggi sádde evttohusas Riikaantikvárii gii dahká loahpalaš mearrádusa galgá go addojuvvot sierralohpi duohtadit ráfáidahttojuvvon huksehusa vai ii.
+Sámediggi sáddii 2009 giđa raportta ráđđehusa minerálalága árvalusa birra ILO:ii, ON álgoálbmogiid erenoamášdieđiheaddjá ja ON álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanismmai.
+Sámediggi sáhttá maiddái ovddidit váidalusaid konsešuvdnaáššit meannudeapmái mat leat ovddiduvvon čázádatmuddenlága, energiijalága ja čáhceresursalága vuođul, ja Sámediggi sáhttá gáibidit ahte guovlulaš plánat sáddejuvvojit Birasgáhttendepartementii mearrideapmái jus plánat olgguštit dahje eai váldde vuhtii beroštumiid mat leat dehálačča sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii.
+Sámediggi
+Sámediggi sávvá ahte dat livččii ávkin sihke dutnje gii humat juo ovtta dahje eanet sámegielaid ja dutnje gii háliidat oahppat sámegiela.
+Sámediggi sávvá láhkamearrádusaid mat dagahit einnostahtti dili buot bealálaččaide ja vejolašvuođa árbevirolaš ja ođđa ealáhusaide bálddalaga doaibmat ".
+Sámediggi šiehtada jahkásaččat ealáhusšiehtadusa duodjeealáhussii.
+Sámediggi Suoma bealde Suomas ásahuvvui sámeáššiide Sámi parlameanta 1973:s.
+Sámediggi váidá Nussira luoitinlobi
+Sámediggi váldá dán duođas, ja danne galgá ge Sámediggedieđáhus oahpu ja oahpahusa birra ollislaččat guorahallat lágaid ja rámmaid mat regulerejit sámegiel oahpu.
+Sámediggi válddii badjelasas sámi museaid hálddašeami 2002:s.
+Sámediggi várre juohke jagi ruđaid maid sáhttá juogadit sierranas doaibmabijuide mat nannejit ja ovddidit sámegielaid Norggas.
+Sámediggi várre maid ruđaid oanehit prošeavttaide maid Sámediggi ieš álggaha.
+Sámediggi vásiha ahte dat iešguđetge giellaguovllut ohcalit lagat ovttasbarggu Sámedikkiin.
+- Sámediggi vuolggahii dán barggu danin go mii leat oaidnán ahte lea dárbu sihkkarastit ovttaskas olbmuid vuoigatvuođa geavahit sámegiela árgabeaivvis, ovdamearkka dihte mánáidgárddiin, skuvllain, dearvvašvuođa bálvalusaid oktavuođas ja go leat oktavuođas almmolaš hálddahussuorgái oppalaččat.
+Sámediggi vuoruha Davviriikkalaš ovttasbarggu vai tearpmaid sáhttá geavahit riikkarájiid rastá.
+Sámedikki 2015 bušeahtas lea juolluduvvon 450 000 ru prošektii veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas.
+Sámedikki ávžžuhusa vuođul evttohii Norga váldit mielde Álgoálbmotjulggaštusa nissonkommišuvnna loahppadokumentii.
+Sámedikki barggut mat leat sámegiela terminologiijas ja normeremis čađahuvvojit ovttasráđiid Sámi giellalávdegottiin.
+Sámedikki barggut:
+- Sámedikki bargui sámi mánáid vuoigatvuođaiguin, dát lea lávki maŋos guvlui.
+Sámedikki bargun lea:
+Sámedikki bargu sámegielain Sámelágas lea § 3-12 Sámi giellabargguid organiseren, ja dan mielde Sámediggi galgá bargat nu, ahte gáhtte ja ovddida sámegielaid Norggas.
+Sámedikki bassi latnja, dievasčoahkkinlantja mii lea nugo dat galgá ge leat, ráddjejuvvon eret riejas - maiddái visuálalaš.
+Sámedikki bealis leigga seniorráđđeaddi Ingeborg Larsen ja ráđđeaddi Vivi Pedersen mielde.
+Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki boazodoallopolitihka vuođđun lea boazodoalu vuoigatvuođaid suodjaleapmi.
+Sámedikki bušeahta ráddjejuvvon ruhtadili geažil ii leat dássážii leamaš vejolaš juolludit eambbo go 5-600.000 ruvnno guđege giellaguovddážii.
+Sámedikki bušeahtta 2015 dohkkehuvvui dievasčoahkkimis juovlamánu 15. b..
+Sámedikki bušeahtta mearrida gaskaoapmegeavaheami giellaovddideami dáfus.
+Sámedikki čađahanstrategiija Sámedikkis lea čađahanstrategiija dasa got fitnodat- ja prošeaktadoarjagiid, doarjagiid gelbbolašvuođaovdáneapmái ja válljejuvvon birrasii galget juhkojuvvoit vai buoremus váikkuhus joksojuvvo.
+Sámedikki čállingoddi
+Sámedikki čállingottis leat golbma ossodaga ja hálddahushoavdda vuollásaš bargoveahka.
+Sámedikki čielga árvalusat dán doaibmaplána bargui bohtet ovdan doaibmaplána doaibmabidjooasis.
+Sámedikki dáidda- ja kulturbarggu váikkuhangaskaomiid mihttomearrin lea sámi dáiddalaš ja kultuvrralaš muosáhemiid girjáivuohta mat oainnusmahttojuvvojit servodagas.
+Sámedikki deaŧaleamos gaskaoapmi dán barggus leat min ekonomalaš váikkuhangaskaoamit, muhto maiddái dat váikkuhanvejolašvuohta mii mis lea gulahallama, oktavuođa ja ovttasbarggu bokte eará almmolaš eiseválddiiguin.
+Sámedikki deháleamos strategiija viidáset barggus bihtánsámegielain ja nuortalašgielain lea ge danne háhkat dieđuid das maid bihtánsápmelaččat ja nuortalaččat Norggas háliidit vuoruhuvvot giellabarggus.
+Sámedikki dieđáhus areála- ja biraspolitihka birra - Bovdehus sáddet árvalusaid / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki dieđáhus areála- ja biraspolitihka birra - Bovdehus sáddet árvalusaid
+Sámedikki dievasčoahkkinlanjas, auditorias ja buot čoahkkinlanjan leat digitála dulkonrusttegat.
+Sámedikki dievasčoahkkin lea bajimus orgána ja eiseváldi.
+Sámedikki dievasčoahkkin lea mearridan SáNuL:i bistevaš válddi ja organiserema.
+Sámedikki dievasčoahkkin meannuda Norgga ja Ruoŧa gaskasaš boazoguohtonkonvenšuvnna rievdadusevttohusa juovlamánu álggus.
+Sámedikki doaibma guoskkaha juohkelágan riekteáššiid buot servodatsurggiid siskkobealde.
+Sámedikki doarjjaortnegat sámi giela várás nannejit sámi giellabarggu.
+Sámedikki duohta váikkuheapmi giellaáššiin lea dehálaš sámegiela boahtteáigái.
+Sámedikki evttohus ahte sámelága giellanjuolggadusat galget gustot miehtá riikka, bohtet mielddisbuktit váikkuhusaid suohkaniidda mat leat mielde hálddašanguovllus, ja suohkaniid ja fylkkasuohkaniid guovttegielatvuođadoarjagii.
+Sámedikki evttohus, mas vuođđodokumeanta lea eaŋgalasgillii, leage hábmejuvvon UNESCO málle mielde movt fievrridit evttohuslistii.
+Sámedikki galledeapmi / Sámediggevisti / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki galledeapmi
+Sámedikki geatnegasvuohta searvat plánemii mearkkaša maiddái ahte Sámediggi lága mielde sáhttá vuosttaldit areálaplánaid ja loktet guovlulaš plánaid departementii jus leat áššit mat sakka váikkuhit sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimma eaige leat doarvái bures vuhtiiváldon (vrd. §§ 5-4 ja 8-4).
+S ámedikki girjerádju
+Sámedikki hálddahusa bargamušat leat ee. válmmaštit báikenammaáššiid nammakonsuleanttaide ja sidjiide veahkkin ohcat báikenamaide duogášdieđuid.
+Sámedikkiin galgá konsulteret luohttámušain ja dainna ulbmiliin, ahte evttohuvvon doaimma hárrái bohtet ovtta oaivilii.
+Sámedikkiin galgá ráđđádallat buot oahpahusáššiin mat guoskkahit sámi beroštumiide.
+Sámedikki iskkadeapmi jagi 2008 čájeha ahte eai leat stuorra nuppástusat sámegiela geavaheamis ovddeš iskkademiid ektui dain guovlluin main iskkadeamit leat čađahuvvon.
+Sámedikki kantiidna lea rabas olbmuide.
+Sámedikki kulturdieđáhusas leat čuovvovaš ulbmilat ja strategiijat biddjojuvvon sámi kulturealáhusaid várás:
+Sámedikki kultur- ja valáštallanstipeanda galgá movttiidahttit sámi nuoraid bargat musihkain, dáidagiin, kultuvrrain ja valáštallamiin.
+Sámedikki kultur-ja valáštallanstipeanddat / Falástallan / Kultureallin / S��mediggi - Sametinget
+Sámedikki kultur-ja valáštallanstipeanddat
+Sámedikki kulturráđđi háleda movttidahttit sámi čáppagirjjálašvuođa olggosaddima Ruoŧas. Sámedikki kulturráđđi juohká dal vihtta bargostipeandda á 50 000 ruvnnu sámi čálliide.
+Sámedikki lea garrasit vuoruhan bargat gávdnamis čovdosiid mat sihkkarastet mearrasámi guovlluid álbmogii bivdinvuoigatvuođaid.
+Sámedikki leat čuovvovaš lávdegottit:
+Sámedikki mielas dárbbašuvvo dutkanvuođustuvvon máhtolašvuohta go bargat bajásšaddan- ja oahpahuspolitihkain.
+Sámedikki mielas lea dárbu nannet sámi sisdoalu oppalašsáddehagas, ja háliidivččii ge vuolggahit doaibmabijuid ovttasráđiid birrasiiguin mat barget ja sáhttet veahkehit ovddidit ođđa sámi oahpahusfálaldagaid.
+Sámedikki mihttomearri lea ahte ovttasbargošiehtadusat galget leat reaidun buori gulahallamii ja ovttasbargui sámegielain.
+Sámedikki mihttomearri lea ahte sámegiella galgá nannejuvvot ja šaddat oassin norgalaš almmolašvuođas.
+Sámedikki minerálaveahkki
+Sámedikki minerálaveahkki / Sámedikki minerálaveahkki / Energiija ja minerálat / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki musihkkajuolludeamit
+Sámedikki nammabálvalusa bargu báikenamaiguin siskkilda vuos ja ovddimusat rávvemušaid báikenamaid čállimis.
+Sámedikki njuolga dálkkádat ja birasváikkuhus: Plána buktit ovdan birasjođihanvuogádagaid Sámediggái lea váldon ovdan.
+Sámedikki njuolggadusat man mielde árvvoštallat sámi beroštumiid meahci rievdaduvvon anu ektui.
+Sámedikki nuoraidlávdegotti ja vuorrasiidráđi vuordámušat suohkaniidda, SUPU ja vuorrasiidráđi bokte
+Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SáNuL) lea ásahuvvon buoridandihti sámi nuoraid vejolašvuođa váikkuheames Sámedikki politihka.
+Sámedikki Nuoraidpolitihkalaš Lávdegoddi (SNPL) lea konferánssa lágideaddjin, ja háliida čalmmustahttit hástalusaid juohkebeairasismma oktavuođas, mo sáhttá dustet rasismma ja dan váikkuhusaid.
+Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti ovddasta dán jagi Ida Ristiinna Hætta Ophaug.
+Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plánas 2009-20 leat vuoruhuvvon oahpponeavvut oarjilsámegillii, julevsámegillii ja davvisámegillii árvalusaid mielde mat leat boahtán guđege giela guovllu mánáidgárddiin ja skuvllain.
+Sámedikki oaidnu lea ahte buoremus livččii čohkket sámi giellafágalaš barggu ovtta dutkan- ja fága / resursaguovddážii.
+Sámedikki ovddasvástádus Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi čázádatmuddenlága, energiijalága, čáhceresursalága ja minerálalága mielde.
+Sámedikki ovddasvástádus Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi luonddušláddjivuođalága mielde, muhto lea gulaskuddanásahus ja ráđđádallanbealli stáhta birasgáhtteneiseválddiide mearrádusaid ja doaibmabijuid ektui mat sáhttet váikkuhit sámi beroštumiid.
+Sámedikki ovddasvástádus Sámedikkis lea bajitdási ovddasvástádus čađaheames oppalaš čuovvoleami ja bagadallama iežas plánaveahki ektui.
+Sámedikki ovddasvástádus sámi dáidaga ovddideamis lea fuolahit ahte dáiddáriin leat buorit ja einnostan vejolaš rámmaeavttut sin doibmii.
+Sámedikki plánaveahki veahkeha vuogáidahttimis ja čohkkemis dieđuid das makkár sámi kultuvrra beroštumit galget vuhtiiváldojuvvot, mat čuvvot gustovaš ja riikkaidgaskasaš rievtti ja mat leat áigeguovdilat plánemiidda plána- ja huksenlága mielde.
+Sámedikki plánaveahki vuođul sii ovddidit dieđuid mat leat dehálačča ja ávkkálačča plánaeiseválddi plánenbargui.
+Sámedikki plánaveahkki
+Sámedikki plánaveahkki / Sámedikki plánaveahkki / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki presideanta Aili Keskitalo dadjá ahte bargojoavkku evttohus lea buorre gaskaoapmi rájárasttideaddji boazodoalu ovddideapmái Norggas ja Ruoŧas.
+Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lea ilus go giellalávdegotti oasserapor...
+Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lea movtta go dál nammaduvvo almmolaš lávdegoddi čielggadit láhkačohkiid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámegielaid várás.
+Sámedikki presideanta Aili Keskitalo searvá álgoálbmogiid bissovaš forumii New York:s cuoŋománu loahpas.
+Sámedikki presideanta dovddaha, ođđa bismma nammadeami oktavuođas Davvi-Hålogalándda bismagottis, ahte lea ilus go ođđa bisma dovdá bures sámi diliid.
+Sámedikki presideanta Egil Olli bovdii, ON álgoálbmogiid bissovaš foruma sešuvnnas 2011, máilmmi álgoálbmogiid ráhkkanankonferánsii Áltái geassemánus 2013.
+Sámedikki presideanta Egil Olli, gii dál lea maid Sámi parlamentáralaš ráđi presideanta, dadjá ahte lea hui duhtavaš dán nammadeami geažil.
+Sámedikki presideant Aili Keskitalo, guovvamánu 6. b..
+Sámedikki presideantta ja Sámediggeráđi eará lahtuid sártnit, sáhkavuorut ja artihkkalat.
+Sámedikki presideantta ođđajagisárdni
+Sámedikki presideantta ođđajagisárdni / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámedikki prošeaktajođiheaddji Mia De Coninck dadjá ahte sis lei buorre ovttasbargu viessoeaiggádiiguin geahčademiid oktavuođas geassit.
+Sámedikki prošeaktaruđaiguin lea ráhkaduvvon dajaldatsátnegirji Porsáŋggu buohccisiidda bargiid várás.
+Sámedikki rolla ja váldi giellapolitihkas
+Sámedikki sámegiellaiskkadeamit ja sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallan maid čájehit ahte ain leat ollu hástalusat mat fertejit čovdojuvvot ovdalgo sámelága giellanjuolggadusaid mearrádusat leat ollašuhttojuvvvon ollásit.
+Sámedikkis ferte leat duohta váikkuhanváldi buot surggiin mat leat dehálaččat sámi servodahkii.
+Sámedikkis galgá leat guovddáš rolla dán barggus, ja evttoha ahte ásahuvvo sámi almmolaš lávdegoddi (saOU / SáAL) mas leat ráđđehusa ja Sámedikki ovddasteaddjit mielde.
+Sámedikkis galgá leat ovddasvástádus ovddidit sámegiela ja hábmet sámi giellapolitihka Norggas.
+Sámedikkis galgá leat ovddasvástádus ovddidit sámegiela, mii mielddisbuktá ahte Sámedikkis lea ovddasvástádus hábmet sámi giellapolitihka Norggas.
+Sámedikkis ii leat čielga biehttalusvuoigatvuohta go loahpalaš mearrádus sáhttá guoddaluvvon Birasgáhttendepartemeanta mearrideapmái.
+Sámedikkis ii leat formála ovddasvástádus boazodoalus Norggas.
+Sámedikkis ii leat mihkkege formála válddiid bagadit gielddaid / skuvla- ja mánáidgárdeeaiggádiid, muhto sáhttá daid bagadit mánáidgárddi lážáldaga ja skuvlla oahpahusa hárrái.
+Sámedikkis ii leat váldi mearridit plánanjuolggadusaid sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu sihkkarastima várás.
+Sámedikkis lávejit leat dievasčoahkkimat njeljii jagis, dalle čoahkkanit buot guovlluid áirasat ja sis leat sierramállet ivdnás gávttit.
+ Sámedikkis lea bajimus ovddasvástádus sámegiela doaibmabijuid ovddasvástádusjuogus ja
+Sámedikkis lea bajitdási ovddasvástádus oppalaččat čuovvolit ja bagadallat vai buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat mat čuvvot plána- ja huksenlága plánaoasi sihkkarastet sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu.
+Sámedikkis lea dál ovttasbargošiehtadus Romssa suohkaniin, ja Sámediggi lea maid oččodeamen ovttasbargošiehtadusa Álttá suohkaniin.
+Sámedikkis lea gal ráđđádallansoahpamuša bokte vejolašvuohta ráđđádallat áššiin mat gusket sámi álbmogii, muhto dát ii leat doarvái sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi.
+Sámedikkis lea lagaš ovttasbargu máilmmiviidosaš álgoálbmogiid koordinerenjoavkkuin (Indigenous Global Coordinating Group - GCG), mii ásahuvvui 2014 máilmmikonferánssa várás.
+Sámedikkis lea maid ovttasbargu Bargo- ja searvadahttindepartemeant- tain ja Máhttodepartemeanttain " Divvun " nammasaš prošeavtta oktavuođas - mas galget ráhkaduvvot golmma sámegillii divodanprográmmat (geahča doaibmabiju 58).
+Sámedikkis lea mávssolaš rolla sámegielaid nannemis ja ovddideames.
+Sámedikkis lea odne unnán váldi giellaovddidanbarggus servodagas, ja lea unnán váikkuheapmi almmolaš giellaplánemis.
+Sámedikkis lea ovddasvástádus gozihit sámi beroštumiid servodatplánemis.
+ Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddidit sámegiela ja hábmet Norgga sámi giellapolitihka
+Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddidit sámegiela, ja oaidná dárbbu nannet ovttasbarggu ja resurssaid sámegiela ovddidanbarggus iešguđetge dásiin servodagas.
+Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddidit sámegiela
+Sámedikkis lea ovddasvástádus registreret ja registreret eret boazomearkkaid.
+Sámedikkis lea sámediggelága mielde ovddasvástádus gozihit sámi beroštumiid servodatplánema hárrái.
+Sámedikkis lea sátnebáŋku, Risten.no, mii siskkilda muhtun sámi terminologiijaid.
+Sámedikkis leat maid doarjagat ovttaskas mánáid oahpahussii dáža mánáidgárddiin, gč. válddahallama dán doaibmaplána doaibmabidjooasis.
+Sámedikkis leat njeallje bistevaš bargočoahkkima Máhttodepartemeanttain jagis main fáttát lea mánáidgárdi, vuođđooahpahus ja alit oahpahus.
+Sámedikkis leat odne golbma báikenammakonsuleantta guđet rávvejit mo Norggas galget čállit sámegielalaš báikenamaid.
+Sámedikkis leat ohcanvuđot doarjagat kulturbargui, ruđaid sáhttá ohcat sámegielat girjjálašvuhtii, sámi musihkkii, sámegielat govvasárggusráidduide, sámi lágádusaide ja kulturdoaibmabijuide.
+Sámedikkis leat ollu fáttát mat beroštahttet.
+Sámedikkis leat ovttasbargošiehtadusat logi suohkaniin ja njeljiin fylkkasuohkaniin.
+Sámedikkis leat stuorra vuordámušat daidda positiiva váikkuhusaide mat bohte go Ceavccageađgi beassá mielde UNESCO máilmmiárbelistui.
+Sámedikkis leat stuorra vuordámušat dasa maid sámi máilmmiárbebáiki Várjjagis sáhttá mearkkašit, sihke máhttui, áddejupmái, muosáhussii, kulturovdanbuktimii ja ealáhusovddideapmái.
+Sámedikkis Norggas lea bajitdási ovddasvástádus sámi dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka hábmemis ja lea áibbas guovddáš eaktudeaddjin Norgga eiseválddiid ektui go galgat ovdánahttit dásseárvosaš fálaldagaid sámi álbmogii.
+Sámedikkis Norggas leat eará Sámedikkiid ektui mealgat eanet resurssat ja leat nu buoret vejolašvuođat bargat sámiid vuoigatvuođaáššiiguin Davviriikkain.
+Sámedikkis oktilaččat ságastallá suohkaniiguin ja sámi giellaguovddážiiguin čoahkkimiin, seminárain ja konferánssain sámegielaid seailluheami ja ovdánahttima birra.
+Sámedikkis okto ii sáhte lea ovddasvástádus sámegiela ovddideami lágideamis.
+Sámedikki stivrendokumeanta giela dáfus
+Sámedikki ulbmil dán suorgái lea ahte sámi álbmogii maid galgá fállojuvvot dákkár dearvvasvuođabálvalus mii lea ovttadássásaš dainna mii fállojuvvo álbmogii muđuid.
+Sámedikki ulbmil lea lasihit giellageavaheddjiid logu nannen ja ovddidan dihte giela.
+Sámedikki ulbmil lea oaččuhit sámi mánáidgárddiide dakkár jođiheami, mas sámi giella ja kultuvra leat guovddážis.
+Sámedikki váiddalávdegoddi
+Sámedikki váikkuhangaskaomiid mihttomearrin sámi kulturbargoarenaid várás leat sámi ásahusat ja dáidda- ja kulturgaskkustanarenat mat leat guovddáš aktevrrat ja eavttuid biddjit sámi servodat- ja demokratiijaovddideapmái.
+Sámedikki váldobargun kulturpolitihkas lea láhčit diliid sámi dáidda- ja kulturdoaimmaid várás ja dan ovddideami várás.
+Sámedikki váldomihttomearrin barggus sámegielain lea ahte šaddet eanet giellageavaheaddjit ja sámegiela geavaheapmi lassána.
+Sámedikki váldomihttu sámegiela ovddideami oktavuođas lea lasihit giellageavaheddjiid logu ja loktet sámegiela geavaheami.
+- Sámedikki váldoulbmil sámegielaid ovddideami oktavuođas lea lasihit sámegielhálliid logu ja sámegiela geavaheami.
+Sámedikki válgalávdegoddi ávžžuha du váikkuhit ovdáneami - du jietna dahká earu!
+Sámedikki vuolggasadji lea vuoigatvuohta mii buot sámegielagiin lea geavahit iežaset giela.
+Sámedikki vuorrasiidráđđi
+Sámegiela almmolaš geavaheami lassin dárbbašit mii buriid giellaarenaid sámegiela várás.
+Sámegiela árvovuođđu
+- Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken ahte gávdnojit giela geavaheaddjit ja ahte giela lea vejolaš geavahit máŋggalágan oktavuođain.
+Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken ahte giella geavahuvvo ja oidno davviriikkain, ja danne lea davviriikkalaš giellaovttasbargu dehálaš sihkkarastin dihte sámegiela boahtteáiggi.
+Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken man olu guhtege mis geavaha sámegiela lunddolaš gulahallanreaidun nu olu oktavuođain go vejolaš, ja movt servodat láhčá diliid nu ahte dat galgá leat vejolaš.
+Sámegiela čállinmearkkaid ja IKTa dáfus lea maŋimuš jagiid leamaš buorre ovdáneapmi.
+Sámegiela čalmmustahttima hástalusaid ferte árvvoštallat oalle oanehis čálagiellahistorjjá ektui skuvlaoktavuođas, ja maiddái stuora erohusaid ektui daid iešguđetge giellajoavkkuid gaskka.
+Sámegiela čalmmustahttin dáhpáhuvvá čálagiela bokte.
+Sámegiela čalmmustahttin lea sihke mihttu ja reaidu.
+Sámegiela čalmmustahttit almmolašvuođas
+- Sámegiela ceavzimii lea vealtameahttun, ahte dan sáhttá geavahit digitála árgabeaivvis, ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+Sámegiela čiekŋudeamis ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
+Sámegiela čiekŋudeapmi galgá ainovdánahttit ohppiid njálmmálaš ja čálalaš gálggaid, movttiidahttit lohkat ja buvttadit teavsttaid ja geavatlaččat ja hutkkálaččat geavahit giela máŋggagielalaš servodagas.
+Sámegiela čiekŋudeapmi galgá leat njálmmálaš ja čálalaš gulahallama arenan iešguđet mediaid geavahemiin.
+Sámegiela čiekŋudeapmi lea huksejuvvon seamma fágalaš vuođu ja seamma árvovuođu ala go sámegielfága.
+SÁMEGIELA ~ČIEKŊUDEAPMI - OAHPPOPLÁNA
+SÁMEGIELA ČIEKŊUDEA PMI - OAHPPOPLÁNA
+Sámegiela dáfus mánáidgárddiin ja skuvllain áigut goitge deattuhit dehálašvuođa das ahte dat mánát geain lea sámegiella ruovttugiellan, besset ovdánahttit gielaset viidáset mánáidgárddi ja skuvlla bokte.
+Sámegiela dáfus vuosttasgieallan, de fágalaš analysajoavku čujuha dasa ahte mii várra leat juksamin daid oahppiid bajimuš logu guđet sáhttet válljet sámegiela vuosttasgiellan otnáš fálaldagaid ja ortnegiid mielde.
+Sámegiela dievas geavaheapmi gáibida ahte vejolaš lea atnit muhtun čállinmearkkaid mat eai leat girjedárus eaige ođđadárus.
+Sámegiela dilli lea iešguđetlágan guovllus guvlui.
+Sámegiela dilli lea iešguđetlágan, ii dušše gielaid gaskkas, muhto maiddái siskkáldasat gielain.
+Sámegiela dilli olggobealde hálddašanguovllu gal ii leat buorre, ja evalueren konkludere dainna ahte hálddašanguovlu ferte viiddiduvvot.
+Sámegiela dilli rievddada guovllus guvlui.
+Sámegiela doaibmaplána ovddiduvvui diibmá, ja dan čuovvoleapmi jotkojuvvo olles leahtuin, mas earenoamážit áŋgiruššat seailluheames ja ovdánahttimis smávit sámi gielaid, dadjá sámeministtar.
+Sámegielagat leat unnit duhtavaččat dearvvašvuođabálvalusaiguin danne go vásihit váttisvuođaid gulahallamiin.
+ Sámegiela geavaheaddjit
+Sámegiela geavaheaddjit
+sámegiela geavaheaddjit
+Sámegiela geavaheami nannema ja lasiheami dihte lea Sámediggi máŋggaid jagiid almmuhan ruđaid giellaprošeavttaide.
+Sámegiela geavaheamis ja máhtus leat erohusat sierra sámi giellaguovlluid gaskka, ja dasto gielddas gildii.
+Sámegiela geavaheapmi iešguđetge dásiin servodagas ferte lasihuvvot, ja lea mearrideaddji ahte eanet ásahusat váldet ovddasvástádusa lasihit sámegiela geavaheami.
+ Sámegiela geavaheapmi
+sámegiela geavaheapmi
+Sámegiela geavaheddjiidlogu lassáneapmi lea dan duohken ahte lea vejolaš geavahit sámegiela buot servodatsurggiin ja buot oktavuođain.
+Sámegiela hálddašanguovllus galget namat leat maŋŋálaga nu ahte sámegiella lea álggos, ja de dárogiella ja kvenagiella.
+Sámegiela hálddašanguovllus galget sámegiella ja dárogiella leat dássálaga sámelága 3. kapihttala mielde.
+Sámegiela hálddašanguovllus galget sámelága giellanjuolggadusat sihkkarastit rievtti:
+Sámegiela hálddašanguovllus leaba sámegiella ja dárogiella ovttaárvosaš gielat.
+Sámegiela hálddašanguovllus lea buohkain riekti oažžut vástádusa sámegillii go váldet oktavuođa báikkálaš almmolaš ásahusain hálddašanguovllu siskkobealde.
+Sámegiela hálddašanguovllus lea čuovvovaš gáibádusat almmolaš ásahusaide ja doaimmaide:
+Sámegiela hálddašanguovllus lea sámegiella ja dárogiella ovttadássásaš gielat.
+Sámegiela hálddašanguovllus leat dál 9 suohkana: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Deatnu, Porsáŋgu ja Unjárga Finnmárkkus, Gáivuotna ja Loabát Romssas, Divttasvuotna Nordlánddas ja Snoasa DavviTrøndelágas.
+Sámegiela hálddašanguovllus (oahpahuslágas gohčoduvvo "sámi guovlun ") lea buot ohppiin vuoigatvuohta oahpahussii Máhttolokten Sámi mielde, ja sis lea vejolašvuohta válljet sámegiela oahpahusgiellan.
+Sámegiela hálddašanguovlu fátmmasta Kárášjoga, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gielddaid ja Guovdageainnu suohkana Finnmárkkus, Gáivuona suohkana Romssa fylkkas, Divttasvuona suohkana Nordlánddas, ja Snoasa suohkana Davvi-Trøndelágas.
+Sámegiela hupmat máksá gulahallat njálmmálaččat go oassálastá aktiivvalaččat earáiguin máŋgga ja iešguđetlágan arenain.
+Sámegiela hupmat máksá gulahallat njálmmálaččat go oassálastá aktiivvalaččat earáiguin.
+Sámegielaid bearráigeahččo- ja váiddaorgána
+Sámegielaid dilli ovdána.
+Sámegielaid doaibmaplána
+Sámegielaid doaibmaplána ovddiduvvui 2009.
+Sámegielaid doaibmaplánas namuhuvvo maiddái davvi-, mátta- ja julevsámegiela sátnegirji almmolaš hálddašeapmái, mas jorgaladdet teavsttaid sámegielaide.
+Sámegielaid ealáskahttinbarggus lea dat giellabargu maid mánáidgárddit ja skuvllat dahket, erenoamáš dehálaš, gč. kapihttala Makkár vásáhusat leat giellaealáskahttimis eará riikkain.
+Sámegielaid hálddašanguovlu / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Sámegielaid hálddašanguovlu
+Sámegielaid hálddašanguovlu:
+Sámegielaid iskkadeamit
+Sámegielaid nannenbargu gáibida guhkesáigásaš ja bissovaš rahčamušaid servodaga eanaš surggiin, ja dat ferte joatkit guhkit áiggi.
+Sámegielaid oadjebas boahtteáiggi eaktun lea ahte daid árvodássi buorrána ja ahte daid geavaheaddjiide ja eiseválddiide guđege dásis bohtet oidnosii ásahuvvon giellavuoigatvuođat.
+Sámegielaid oadjebas boahtteáigi eaktuda álššalaččat áŋgiruššama julevsámegielain ja oarjilsámegielain, vai dát gielat bissot ealli giellan maiddái boahtteáiggige.
+Sámegielaid oadjebas boahtteáigi eaktuda maid ahte guhtege sápmelaš geahččala nanusmahttit ja buoridit iežas sámegiela máhtu, geavahit sámegiela nu ollu dilálašvuođain go sáhteš, ja oahpahit sámegiela mađe muddui lea vejolaš ođđa buolvvaide.
+Sámegielaid oidnosii buktin lea maid dehálaš nannen dihtii sámiid gielalaš ja kultuvrralaš ihčodaga.
+Sámegielaid ovdáneapmi čállingiellan lea viehka gieskadaš ášši.
+Sámegielaid servodatdili fágalaš analysas Norggas sáhttá leat ávkkálaš geavahit UNESCO vuogi analyseret gielladiliid.
+Sámegielain dás oaivvilduvvo davvi, - lulli ja julevsámegielat.
+Sámegielain gávdnojit maiddái oasit mat gullet Urala, paleo-skandinávialaš, boares indo-eurohpalaš, báltalaš, slávalaš ja germánalaš gielaide.
+Sámegiela ja kultuvrra máhttu lea dehálaš eaktu mánáidsuodjalusbálvalussii, go galgá sáhttit addit sámi mánáide ja sin bearrašiidda dakkár fálaldaga maid sis lea vuoigatvuohta gáibidit.
+Sámegielalaš aviissain lea dehálaš rolla mii guoská sámegielaid seailluheapmái ja bisuheapmái, ee. oahpponeavvun skuvllaide.
+Sámegielalaš bargit almmolaš hálddahusas
+Sámegielalaš bargit leat dehálaččat sihke giddagasain ja friddjafuolas.
+Sámegielalaš / dárogielalaš dulkonbálvalusat eai leat álo fidnemis almmolaš bálvalusdoaimmaide.
+Sámegielalaš galbbat galget leat gielddavisttiid sihke olggobealde ja siskkobealde, ja máŋggagielat geaidnogalbbat váikkuhit dasa ahte sámegiellage lea oidnosis báikkálaš servodagain.
+Sámegielalaš geavaheaddjit berrejit leat diđolaččat interneahta ja dan iešguđetlágan bálvalusaid vejolašvuođaid hárrái, go sáhka lea sámegielaid ovddideamis.
+Sámegielalaš girjjálašvuođas sáhttá dasto vel leat dakkár dehálaš rolla, ahte ovddida buori sámegiela geavaheami, buorida guđege lohkki máhtuid sámegielas, ja lasiha su čatnaseami gillii.
+Sámegielalaš namma galgá álo leat bajimusas (ovddimusas) go galba lea sámegiela hálddašanguovllus.
+• Sámegielalašvuođa vuoigatvuođat galget nannejuvvot ja gulahuvvot
+Sámegiela, meänkieli ja suomagiela hálddašanguovlu galgá viiddiduvvot. Sámegiela hálddašanguovlu viiddiduvvo 13 suohkaniin - mat leat Árvesjávri, Berg, Härjedalen, Likšu, Málát, Suorsa, Storuman, Strömsund, Upmi, Vualčir, Åre, Älvdalen ja Östersund.
+• sámegiela oahpaheami ruhtadeapmi
+Sámegiela oahpaheami várás sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, lea dárbu bargat ovddidemiin ja ráhkadit ovddidanmálliid.
+Sámegiela oahpahusa lágalaš vuođđu leat sámeláhka ja oahpahusláhka.
+Sámegiela oahpahusa plánen ja heiveheapmi lea hástaleaddji oahpaheaddjiide.
+Sámegiela oahpahusa vuoigatvuođa ja geatnegasvuođa diehtojuohkindoaibmabijut Ráhkaduvvon / heivehuvvot galget buoret dieđut vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra mat gullet sámegiela oahpahussii, ja sámegiela oahpponeavvuid birra.
+Sámegiela ovddasvástádus lea goabbatlágan suohkaniidda mat leat siskkobealde dahje olggobealde sámegiela hálddašanguovllu.
+ Sámegiela rámmaeavttut
+Sámegiela rámmaeavttut
+Sámegiela riektačállinreaidu
+Sámegiela sátnegirjjiid kárten ja buorideapmi
+Sámegiela sátnegirjjit
+Sámegielas gávdnojit máŋga sátnegirjji, ja muhtumin ohcat máŋggaid sátnegirjjiin ovdalgo gávdná sáni man ohcá.
+ Sámegielas leat buorit ekonomalaš rámmaeavttut
+Sámegielas leat ovddabealde ollu hástalusat, ja lea deaŧalaš ahte ráhkaduvvojit buorit strategiijat daid sierra dárbbuid mat leat servodagas dustemii, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
+Sámegiela stuorámus hástalusat leat:
+Sámegiela suddjema ja ovddideami barggus lea dehálaš ahte gávdnojit fásta ja einnostahtti fálaldagat gos rávisolbmot ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela.
+Sámegiela suddjemis, nannemis ja ovddideamis leat olu hástalusat maid ii sáhte dušše Sámedikkis čoavdit.
+sámegiela, suomagiela ja meänkiela gieža gielddain
+ Sámegielat álbmogis lea duohta vejolašvuohta geavahit sámegiela go deaivvada almmolaš
+Sámegielat báikenamat maid gili bistevaš orru olbmot dahje gillái gullevaš ealáhusat beaivválaččat geavahit, galget geavahuvvot almmolaš galbbain, kárttain jnv. (§9).
+Sámegielat báikenamat neahtas
+• Sámegielat davvisámegiella, julevsámegiella ja oarjilsámegiella galget ovddiduvvot ja leat ealli gielat maiddái boahtteáiggige
+Sámegielat doaimmat
+Sámegielat, erenoamážit unnibuš gielat, leat ollu váddát dilis go Norgga riikkagiella.
+Sámegiela terminologiijat ráhkaduvvojit sierra prošeaktan, nugo omd. Sámi láhkagiella nammasaš prošeakta mii čađahuvvo Deanu gieldda namas.
+sámegielat girječoakkáldagat
+Sámegielat gullet girku gielaide, muhto geavaheapmi girkomeanuin ja eará doaimmain ferte ovddiduvvot.
+- Sámegielat leat rašis dilis.
+Sámegielat máhttoprográmmaid TV:s sáhtášedje geavahit oahpahusa oktavuođas sámi skuvllas, skuvladoaimmahagas muđui ja rávesolbmuidoahpahusas.
+Sámegielat mánáidgárddit ja buorre giellaoahpahus skuvllas leat dehálaš gaskaoamit go galgá doarjut sámegielat mánáid giellaovdáneami.
+Sámegielat oahpaheaddjit leat juohke áidna skuvlla deháleamos gielladomeanat.
+Sámegielat oahpahus - vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat
+Sámegielat oahppibarggut jna. heŋgejuvvojit seaidnái klássalanjas.
+sámegielat sátneruvttohasat, árvádusat, govvaráiddut
+Sámegiel báikenamat / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Sámegiel báikenamat
+ Sámegiel gelbbolašvuohta buot servodatsurggiin
+Sámegiel- ja dárogielfágas leat ollu oktasašoasit ja danne lea lagas ovttasbargu dan guovtti fága gaskka deaŧalaš.
+sámegiel- ja kulturmáhtus ja digitála oahpponeavvuid ovddidan fágasurggiin sámegillii ja dárogillii.
+Sámegiella čalmmustahttojuvvo unnán ja das lea unnán stáhtus.
+Sámegiella ferte dikšojuvvot buot joregiin main sámit leat ja deaivvadit, ja danne lea dehálaš čalmmustahttit sámegielaid joregiid ja daid geavaheaddjiid deaivvadanbáikkiid.
+Sámegiella ferte leat dakkár giella maid servodat atná árvvus; sámegiel máhttu ferte adnojuvvot dehálaš gelbbolašvuohtan servodagas.
+Sámegiella ferte leat dakkár giella maid sihke ovttaskas olbmot ja ásahusat geavahit aktiivvalaččat.
+Sámegiella gávpogiin
+ Sámegiella geavahuvvo aktiivvalaččat buot servodatsurggiin
+Sámegiella geavahuvvo eanemusat ruovttuin, vuođđoealáhusain ja oahpahussuorggis.
+ Sámegiella geavahuvvo ja lea oidnosis buot arenain servodagas
+Sámegiella gullá suoma
+Sámegiella gullá suoma-ugralaš giellajovkui.
+Sámegiella ja dárogiella eai leat dássálaga hálddašangiellan, ja olu áššemeannudeamis ja plánabarggus čađahuvvo dušše dárogillii.
+Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat Norggas.
+Sámegiella juhkkojuvvo máŋgga gillii, ja dain leat hui iešguđetlágan hástalusat.
+- Sámegiella lea áitojuvvon sakka, ja danne lea deaŧalaš ahte Sámedikki giellaruđat geavahuvvojit buoremus vuogi mielde.
+Sámegiella lea almmolaš giella Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja lea ulbmil ahte sámegiella galgá bisuhuvvot ja ainovdánahttot boahtte buolvvaide.
+Sámegiella lea árbevirolaččat leamaš nanus dáin guovlluin, ja lea beaivválaš giella mii geavahuvvo sihke priváhta ja almmolaš oktavuođain.
+Sámegiella lea čaffat!
+Sámegiella lea dál válljehahtti giella dábáleamos operatiivavuogádagain.
+Sámegiella lea erenoamáš guovdil sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodaga dábálaš ovddideamis.
+Sámegiella lea juoga maid sápmelaččat ieža fertejit hálddašit.
+Sámegiella lea maid oinnolaš báikegottiin ollu eanebut go eará sámi guovlluin.
+Sámegiella lea nannoseabbo dain guovlluin main giella lea leamaš bissánkeahttá gulahallan- ja ovttastallangiellan.
+Sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu.
+Sámegiella lea odne máŋgga láhkai šaddan bođolažžan (priváhtan), nu ahte ii šat leat nu dábálaš dan álo geavahit.
+Sámegiella lea okta min kultuvrra vuođđogeđggiin vaikko buohkat eai máhte giela.
+Sámegiella lea okta sámi servodaga vuođđoelemeanttain ja Sámediggi sápmelaččaid álbmotválljen orgánan ferte leat čielga ovddasteaddji giellapolitihkas ja das ferte leat mihá stuorát váldi giellaáššiin go dál lea.
+Sámegiella lea oluide beaivválaš gulahallan- ja ovttastallangiella dáin guovlluin.
+- Sámegiella lea riikkaid váldogielaid deattu vuolde.
+Sámegiella lea sámi kultuvrra vuođđogeađgi.
+Sámegiella lea vuođđudeaddji árvun.
+Sámegiella lea vuos ja ovddimusat ovdánan giellan njálmmálaččat buolvvas bulvii.
+Sámegiella mánáidgárddiin ja skuvllain gieđahallojuvvo guovtti eará sámediggedieđáhusas, ja danne eat áiggo dás čiekŋudit dáid servodatásahusaid rollii.
+Sámegiella Norggas lea odne oalle iešguđetge lágan servodatlaš dilis.
+Sámegiella nubbingielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
+Sámegiella nubbingiellanfága sáhttá maid geavahuvvot reaidun eará fágaide vai nanne giellaoahpaheami.
+Sámegiella nubbingiellan oahppoplána lea huksejuvvon nu ahte leat gelbbolašvuođamihttomearit mat leat juhkkojuvvon 10 dássái.
+ Sámegiella sirdojuvvo buolvvas bulvii ruovttuin
+Sámegiella vuosttašgielas ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:
+Sámegiella vuosttašgiellanfágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋel vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋel Jo1, Jo2 ja Jo3 joatkkaoahpahusa studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid.
+Sámegielmáhttu ja teakstaipmárdus ovdána guldalettiin, logadettiin ja čálidettiin, ja girjjálašvuohta lea lunddolaš oassi das.
+Sámegieloahpaheaddji ja dutki Mikael Svonni, girječálli Kerttu Vuolab ja nuortalašgiela oahpaheaddji Seija Sivertsen ožžot dán jagáš Gollegiellabálkkašumi
+Sámegieloahpahus gullevaš áigodahkii
+ Sámegiel terminologiija buot servodatsurggiin
+Sámegillii jorgaluvvon
+Sámegillii lea dát ávkkálaš stoagus danin go gažaldagain ja vástádusain lea seamma vearba ja dan sáhttá ohppiiguin hárjehallat:
+Sáme-girku Åankeres
+Sámeidkki presideanta Keskitalo ja Sámediggeráđi eará lahtut leat válljen ja juogadan politihkalaš ovddasvástádussurggiid gaskaneaset.
+Sámekonferánsa bijai dattetge vuođđun ahte sámit lea okta álbmot (našuvdna) ja ahte našuvdnadoahpaga geavaheapmi danne ii eaktut sierra stáhta.
+Sámekonferánssa ruoŧagieljorgalusas geavahuvvui doaba "samernas nationaldagš.
+Sámekonferánssas Åres 1986:s dohkkehuvvui sámi álbmotlávlla.
+Sámelága § 1-5 nanne ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat, ja ahte dat galget leat ovttadássásaččat sámelága goalmmát kapihttala mearrádusaid vuođul.
+Sámelága § 3-12 mielde galgá Sámediggi bargat suddjet ja viidáset ovddidit sámegiela Norggas.
+Sámelága § 3-5 addá viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela go gulahallá dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain.
+Sámelága § 3-5 bakte ožžot sii geat ásset sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde vuoigatvuođa adnit sámegiela go iežaset beroštumiid ovddidit báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusaide, ja lea maiddái riekti oažžut bálvalusaid ja veahki sámegillii.
+Sámelága § 3-5 válddahallá viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis.
+Sámelága § 3-6 addá juohkehažžii vuoigatvuođa oažžut oktagaslaš girkolaš bálvalusaid sámegillii.
+Sámelága § 3-6 addá vuoigatvuođa oažžut oktagaslaš girkolaš bálvalusaid sámegillii Norgga girku searvegottiin mat leat hálddašanguovllus.
+Sámelága § 3-7 guoská báikkálaš dahje regionálalaš orgána bargiid vuoigatvuhtii oažžut oahppovirgelobi bálkkáin háhkat sámegiel máhtu, go orgánas lea dárbu dákkár máhttui.
+Sámelága § 3-8 cealká ahte " juohkehaččas lea vuoigatvuohta oahppat sámegiela ".
+Sámelága § 3-8 čilge vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegielas.
+Sámelaga § 3-8 nanne ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta beassat oahpahallat sámegiela.
+Sámelága giellakapihttala mearrádusat leat unnimusgáibádusat.
+Sámelága giellanjuoggadusaid árvvoštallama čuolbmačohkiid vuođul, ja dan vuođul ahte sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovlu lea viiddiduvvon siskkildit sihke davvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela, de Bargo- ja searvadahttindepartemeanta atná dárbun dárkileappot geahčadit sámelága giellanjuolggadusaid riikkaidgaskasaš mearrádusaid ektui, mat leat álgoálbmogiid ja unnitloguid gielaid birra.
+Sámelága giellanjuolggadusaid § 1-5 cealká ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosáš gielat. Ođđajagimánu 1. beaivvi 2011 rájes leat čuovvovaš
+Sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallan maid Davviriikkaid sámi instituhtta čađahii Kultur- ja girkodepartemeantta ovddas jagi 20075, čájehii ahte eanaš almmolaš orgánat maid sámelága giellanjuolggadusat geatnegahttet, eai dievvasii ollašuhte lága gáibádusaid.
+Sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallan, mii čađahuvvui jagi 2007, buvttii oidnosii ahte eanaš almmolaš orgánat maidda sámelága giellanjuolggadusat gusket, eai ollašuhte lága gáibádusaid dievvasii.
+Sámelága giellanjuolggadusaid eará viehka positiiva váikkuhus lea ahte čađahuvvon lea viiddis ja ođđa vugiid geavaheaddji bargu mii galgá ollašuhttit guovttegielalašvuođa ja sámegielalaš bálvalusaid sihke gielddalaš, fylkkagielddalaš ja stáhtalaš etáhtain.
+Sámelága giellanjuolggadusaid rihkkun ii mielddisbuvtte makkárge váikkuhusaid dasa gii rihkku njuolggadusaid.
+Sámelága giellanjuolggadusat addet riikkaássiide gielalaš vuoigatvuođaid mat doibmet go sis lea dahkamuš almmolaš orgánaiguin.
+Sámelága giellanjuolggadusat addet riikkaolbmuide giellavuoigatvuođaid go sis lea dahkamuš almmolaš orgánaiguin.
+Sámelága giellanjuolggadusat árvvoštallojuvvojedje jagi 2007.
+Sámelága giellanjuolggadusat bohte fápmui 1992:s ja leat čilgejuvvon 3. kapihttalis, sámegiela birra.
+ Sámelága giellanjuolggadusat galget gustot miehtá riikka
+Sámelága giellanjuolggadusat galget sihkkarastit ahte ovttaskas olbmo lágas nannejuvvon vuoigatvuohta geavahit sámegiela go deaivvada almmolašvuođain, devdojuvvo.
+Sámelága giellanjuolggadusat ja hálddašanmodeallat
+Sámelága giellanjuolggadusat ja ortnet sierra hálddašanguovlluin leat dehálaš reaiddut giellanannema barggus.
+Sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:s, ja dat muddejit sámegielaid geavaheddjiid vuoigatvuođaid geavahit sámegiela, dalle go sis lea oktavuohta almmolaš eiseválddiide.
+Sámelága giellanjuolggadusat
+Sámelága giellanjuolggadusat sihkkarastet ovttaskas olbmo vuoigatvuođa geavahit ja oahppat sámegiela dihto geográfalaš guovlluid siskkobealde.
+Sámelágas ii leat dainna lágiin regulerejuvvon sámegielalaš girkostallan.
+Sámeláhka bijai rievttálaš vuođu Sámedikki ásaheapmái.
+Sámeláhka.
+Sámeláhka suodjala daid sámegielalaš olbmuid vuoigatvuođaid guđet leat dubmehallan ráŋggáštussii.
+Sámepolitihkalaš ja giellafágalaš birrasat leat eanaš bargan ovttasráđiid golmmalágan olgoriikkalaš giellaservodagaiguin.
+Sámepolitihkalaš organisašuvdna
+Sámepolitihkka, čujuha Norgga girku sierra ovddasvástádussii sámi girkoeallimis.
+Sámeráđđi lea hui dehálaš ja dohkkehuvvon álgoálbmotaktevra riikkaidgaskasaččat.
+Sámeráđđi Sámeráđđi lea sámiid oktasaš kulturpolitihkalaš ja politihkalaš institušuvdna danin go dat lea Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Rušša Federašuvnna sámiid organisašuvnnaid ovttasbargoásahus.
+Sámeráđis lea alla gelbbolašvuohta ja viiddis riikkaidgaskasaš fierpmádat.
+Sámeservviid doaluin ja čoahkkimiin sáhttá deaivvadit sámegielagiiguin.
+- Sametinget
+Sámi álbmogis Divttasvuonas ja Davit Sálttus lea eahpitkeahttá dárbu dakkár dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide mat fuolahit sámi giela ja kultuvrra ja suohkanat leat geatnegahttojuvvon láhčit dásseárvosaš bálvalusaide go dakkár dárbbut bohciidit, dadjá várrepresideanta Henrik Olsen.
+- Sámi álbmot beaivi - guovvamánu 6. beaivi - lea dehálaš beaivi sápmelaččaide.
+Sámi álbmotbeaivi ja našuvnnalaš dovdomearkkat
+Sámi álbmotbeaivi ja našuvnnalaš dovdomearkkat / Duogáš / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sámi álbmotbeaivi lea ávvuduvvon Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas 1993 rájes.
+Sámi álbmotbeaivi lea čalmmustuvvon daid njealji riikkain gos sápmelaččat orrot jagi 1993 rájes.
+Sámi álbmotbeaivi šattai almmolaš levgenbeaivin Norggas jagi 2004 Šs.
+- Sámi álbmotbeaivvi lea lunddolaš geassit ovdan ráđđehusa sámepolitihka vuolggasaji, namalassii dat ahte sápmelaččain ja dážain lea seamma riekti ovdánahttit gielaset ja kultuvrraset.
+Sámi álbmot ii leat eallán sierra kultuvrralaččat, das lea áiggiid čađa leamaš oktavuohta olbmuiguin
+Sámi álbmotlávlla Sámi álbmotlávlla, Sámi soga lávlla, lea dikta maid Isak Saba čálii, čállojuvvon ja almmuhuvvon aviisii Sagai Muittalægje jagis 1906.
+Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái.
+Sámi álgooahpahus rávisolbmuide
+Sámi allaskuvla lea guovdilis ásahus sámi dutkanmáilmmis, ja das lea ovddeš Davviriikkaid Sámi Instituhtta dutkanossodat.
+Sámi allaskuvla lea maiddái fágalaččat bagadallan giellaguovddáža bargiid.
+Sámi allaskuvla lea ráhkadan oahppoplánaid maid kurssat čuvvot, ja lágida logaldalliid.
+Sámi allaskuvla oažžu ovddasvástádussan prošeavtta geavatlaš čađaheami.
+Sámi allaskuvla, Sámediggi, GG Finnmárku, Finnmárkku allaskuvla ja Finnmárkku fylkkamánni leat álggahan rekruhttenáŋgiruššama oažžun dihtii eanet studeanttaid ohcat saji dan guovtti oahpaheaddjiallaskuvlii.
+Sámi allaskuvlla rektor, Steinar Pedersen, lea dán lávdegotti lahttun.
+Sámi árbemáhttu luonddu birra lea ollislaš jurddašeapmi ja áddejupmi, mas geavatlaš máhttu deattuhuvvo.
+Sámi ásahusat ja politihkkárat leat ovdagovat sámi servodagas ja sis lea stuora váikkuhanváldi.
+Sámi ásahusat leat min deaŧaleamos sámi dáidda- ja kultur- gaskkustanarenat.
+Sámi áššiid stáhtačálli ja Sámediggepresideanta galgaba doallat fásta čoahkkima juohke jahkebeali.
+Sámi áviissaid doarjja lea lassánan badjel 10 miljovnna kruvnno 2005 rájes.
+Sámi báikenamaid geavaheapmi ja čalmmustahttin lea dehálaš giella- ja kulturovddideaddji doaibmabidju.
+Sámi báikenamat maid báikki olbmot geavahit dahje olbmot geain lea ealáhus báikkis, galget dábálaččat geavahuvvot almmolaš galbbaide, kárttaide jna. (§9). Báikenamma vurdojuvvo friddjadáhtus geavahuvvot, namalassii ahte almmolaš orgánat ieža váldet ovddasvástádussaneaset ollašuhttit lága iežaset ovddasvástádussuorggis.
+ Sámi báikenamat registrerejuvvojit ja čalmmustahttojuvvojit
+- Sámi bargojoavkku evttohus lea buorre ja konstruktiiva árvalus Norgga ja Ruoŧa ráđđehusaide, dadjá Keskitalo loahpas.
+Sámi biebmoriemut Lágit biebmoriemuid skuvllas, omd sámi álbmotbeaivvi.
+Sámi biebmu
+sámi biepmut ja iešguđetlágan vuođđoávdnasat
+Sámi boallobeavdi mobiltelefovnnas
+Sámi boazodoallu lea maiddái Trollheimenis mii vuođđuduvvá erenoamáš riektevuđđui.
+Sámi bustávat iešguđetge diehtobásain bohciidahttet hástalusaid earret eará sámi báikenamaid registreremiin.
+Sámi dáiddárat ja earát eai galgga eastaduvvot atnimis sámiid oktasašárbbi ja muittu.
+Sámi dáiddárat ja kulturbargit galget sáhttit oažžut birgejumi iežaset doaimmas.
+Sámi dáiddáršiehtadusas leat ruđat: Dáiddafondii, sámi dáiddárstipendii, doaibmadoarjja dáiddárorganisašuvnnaide ja Sámi dáiddárráđđái, sámi ođđaáiggi dáidaga oastinortnegii ja dáiddaduodjái, fágakonsuleanttaide, čájáhusbuhtadussii ja sámi čáppagirjjálašvuođa oastinortnegii, musihkkii ja luđiide.
+Sámi dásseárvoorganisašuvnnat leat deaŧalaš aktevrrat dán barggus.
+Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš áigu árvvoštallat álggahit prošeavtta kárten dihtii sámi álbmoga bátnedearvvasvuođa.
+Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáža dearvvašvuođa- ja birgenlágiguorahallan duođašta ahte eai leat earenoamáš erohusat somáhtalaš dearvvašvuođas sámi álbmoga ja eará álbmoga gaskkas.
+Sámidiggelágas ja sosiálavirgelágas leat maid dahkkon rievdadusat.
+Sámi divvunprográmma:
+Sámi dološ oskkus lei šamanisttalaš bálvvosvuohki, mas noaidi (šamána) doaimmai oskkoldat jođiheaddjiin.
+Sámi dutkamaiid guovddáš, mii lea Romssa universitehtas, bargá nannen dihtii universitehta buohkanas dutkan- ja oahpahusdoaimmaid mat gusket sámiid ja álgoálbmogiid dilálašvuođaide.
+Sámi ealáhusat leat árbevirolaččat čadnon lundui.
+Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš (SEG) jođihii prošeavtta.
+- Sámi entreprenevraprográmma mii lea ámmátoahppa
+Sámi e-oskooahpahusa lea Sámi girkoráđđi ráhkadan, Norgga girku olis.
+Sámi e-oskooahpahusa ráhkadeami lea ruhtadan Norgga girku oskooahpahus Buot stuorámus.
+sámi figuvrrat ja biktasat
+Sámi filmmat, sámi artisttat ja sámi festiválat váikkuhit ollu dasa ahte beroštupmi sámegielas lassána servodagas.
+Sámi gielaid dilli lea sakka uhkiduvvon.
+Sámi Giellagáldu bargguide gullá terminologiijabargguid ja normerema lassin maiddái giellagáhtten.
+Sámi Giellagáldu čohkke sámegiela áššedovdiid ja bovde giellageavaheddjiid seminárii Sajosii, Anárii golggotmánu 6. beaivve ságastallat, makkár hástalusat leat njealji sámegiela giellagáhttemis, normeremis ja tearbmabarggus.
+Sámi Giellagáldu fállá giellaveahki ja rávve giellageavaheddjiid sámegielaid geavaheapmái guoski áššiin.
+Sámi Giellagáldu lea sámi álbmoga oktasaš ja seammás bajimuš fágalaš áššedovdi ja mearridanorgána sámegielaide guoski gažaldagain.
+Sámi Giellagáldu
+Sámi giellaguddiin lea mávssolaš máhttu sámegiela birra, mainna lea dárbu ávkkástallat sámegiela ovdánahttinbarggus.
+Sámi giellaguovddážat / Artikler / Sámás muinna / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Sámi giellaguovddážat dieđihit jahkásaš raporttaid ja bušeahttadárbbuid bokte ahte lea stuora dárbu eambbo doaibmabijuide mat nannejit sámegiela.
+Sámi giellaguovddážat leat ásahuvvon iešguđetge áigodagaid, ja leat ovdánan iešguđetge ládje dain iešguđetge sámi birrasiin.
+Sámi giellaguovddážat leat hui deaŧalaččat sámegiela nannema ja ovddideami barggus.
+Sámi giellaguovddážat
+Sámi giellaguovddážiin lea hui dehálaš rolla sámegiela ovdánahttimis.
+Sámi giellaguovddážiin lea stuora potensiála viidáset ovddidit sámegiela.
+Sámi giellaguovddáž
+Sámi giellaguovlu leabbá árbevirolaččat Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša rájáid rastá.
+Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte lea beroštupmi oahppat sámegiela.
+Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte leat hui stuora erohusat giellamáhtus, geavahanarenain ja giellaguottuin sihke gielaid gaskkas ja iešguđetge guovlluid gaskkas riikkas.
+Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čujuha ahte ovttasbargu suohkaniid, giellaguovddážiid, eará sámi ásahusaid dahje organisašuvnnaid gaskka lea dehálaš vai sámegiel bargu manašii jođáneappot.
+Sámi giellajoavkkus lea guhkes dahje oanehis čálahistorjá mii vuolgá das guđe gielas lea sáhka.
+Sámi giellajovkui lea dehálaš ahte maiddái čálalaččatge lea vejolaš geavahit sámegiela riekta ja dohkálaččat servodagas.
+S ámi giellakampánja
+Sámi giellalávdegoddi, mii lea Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš, lea almmuhan muhtun terminologiijalisttuid dán neahttasiidui: www.giella.org.
+Sámi giellalávdegotti addin dieđuid mielde leat Norggas hárvves olbmot guđet hálddašit nuortalašgiela / golttágiela eatnigiellan.
+Sámi giellalávdegotti doaibma lea ee. dohkkehit sámegielaide tearpmaid ja normeremiid.
+Sámi giellalávdegottis leat golbma tearbmajoavkku, davvisámegillii, oarjilsámegillii ja julevsámegillii, ja dain leat fágaolbmot guđet bohtet golmma sámedikkis ja guđege sámegiela guovllus.
+ Sámi giellaresursasuohkanat barget aktiivvalaččat ovddidit sámegiela
+Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
+Sámi girjjálašvuođa oastinortnet
+Sámi girjjálašvuođas, sámi teáhteris ja sámi filmmain lea dehálaš rolla dahkat giela oahpisin olbmuide ja buoridit sin diđolašvuođa das.
+Sámi girkodáidda
+Sámi girkoeallima ektui Norgga girku berre atnit eanemus fuola das, ahte sámiid iešáddejupmi ja sámi árbevierut váikkuhit ovdáneapmái.
+Sámi girkomusihkka
+- Sámi girkoráđđi áigu sámi nuoraid háhkat girkolaš bálvalussii.
+Sámi girkoráđđi bargá ráhkadit arenaid gos sáhttá juogadit resurssaid ja vásihemiid sámi oskkuoahpahusbargguin.
+- Sámi girkoráđđi ovdánahttá oahpponeavvuid oskuoahpahussii, ealáskahttá sámi sálbmalávluma, ráhkadahttá sámi liturgiija.
+- Sámi girkoráđđi ovttasbargá miehta máilmmi eamiálbmogiiguin Girku máilmmiráđi bokte.
+Sámi girkoráđđi
+Sámi girkoráđđi
+Sámi girkoráđđi vuođđuduvvui 1992 ' Girkočoahkkimis.
+- Sámi girkoráđi áigu nannet sámi girkoeallima davviriikkaid ja Ruošša riikkarájiid rastá.
+Sámi girkoráđi bargguide gullet buot áššit mat ráđi mielas gusket sámi girkoeallima.
+Sámi girkoráđi miellahtut leat:
+Sámi girkoráđis ja Girkoráđis lea ovddasvástádus prošeavttas man namma lea "Sámi mánáid ja nuoraid doaibmavuđot oskkuoahpahus neahtas ".
+Sámi goavddis sáhtá máhcahuvvot / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Sámi goavddis sáhtá máhcahuvvot
+Sámi guovlluid ealáhusstruktuvran leat ollu vuođđoealáhusat ja industriija.
+Sámi guovlluid gielddain lea Guovdageaidnu dat stuorra dáiddárgielda.
+Sámi guovlluin barget 594 olbmo iešguđet kulturvirggiin.
+Sámi guovlluin lea ain fuones ahtanuššan
+S ámi guovlluin leat ain stuorra hástalusat eretfárremiid ja ođđaásahemiid ektui.
+- Sámi guovlluin leat árvoháhkanvejolašvuođat sámi kultuvrra ja árbevieruid vuođul, muhto dárbu lea stuoris oažžut buriid rámmaeavttuid, dutkama, ođđaásahemiid ja ođđa háhkamiid, dadjá Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto.
+Sámi guovlluin sáhttet skuvllat galbet sámegillii sihke skuvlavistti siskkobealde ja olggobealde.
+Sámi guovllus árbevirolaččat leat leamaš unnán galledanealáhusat.
+Sámi guovllus lea sakka vátnon vuođđoealáhusat.
+Sámi guovllus leat hui unnán bargosajit teknologalaš bálvalusain, mii lea ahtanuššama vuođusealáhus.
+Sámi guovlu Norggas lea gielalaččat juhkkojuvvon golmma oassái, nu ahte lullisámi guovllus báikenamaid čállinnorbma čuovvu lullisámi riektačállima, julevsámi guovllus julevsámi riektačállima ja davvisámi riektačállima ges davvisámi guovllus.
+Sámi guvlui gullet 24 gieldda Davvi-Trøndelágas, Norlánddas, Romssas ja Finnmárkkus.
+Sámi historjá, ja dan ovdahistorjá, lea hábmen dan eanadaga mas mii eallit ja man mii geavahit.
+Sámiid árbevirolaš guovllut lea Guoládatnjárgga rájes davvenuortan gitta Engerdala rádjai Mátta-Norggas ja Idre rádjai Mátta-Ruoŧas.
+Sámiid ja Ruoŧa girku gaskavuođas lea guhkes historjá - geaidnu risttalaš jáhkkui servodatlaš ja girkolaš duolbmama bakte otná girkui mii háliida bargguidis bakte oassálastit vai sámit ožžot saji ja sámekultuvra ja sámegielat oidnojit ja geavahuvvojit.
+Sámiid kultuvrralaš áŋgiruššan, masa šattai ođđa leaktu 1960-logu loahpageahčen, bohciidahtii čielga dárbbu áŋgiruššagoahtit riikkaidgaskasaččat vai kultuvra bisošii ja ovdánivččii.
+Sámi iešguđege guovlluin lea ollu rávisolbmot geat ovddeš dáruiduhttima dihte leat massán eatnigielaset.
+Sámiin eai leat dakkár sierra vuoigatvuođat mat čuozašedje daid vuoigatvuođaide mat dážain muđui leat.
+Sámiin eai leat eanet vuoigatvuođat go dážain ávkkástallat luondduriggodagaiguin, spiehkastahkan lea boazodoallu, mii árbevirolaččat lea doalahuvvon sámiide Norggas.
+Sámiin lea duođaštusgeatnegasvuohta
+Sámiin leat árbejuvvon vuoigatvuođat iežaset árbevirolaš eatnamiidda ja čáziide ja sis lea vuoigatvuohta resurssaide mat leat dáin guovlluin oktasaš ávnnaskeahtes kultuvrra vuođđun.
+Sámiin leat earenoamáš ja mávssolaš vásáhusat mat leat dehálaččat juogadit girku barggus ja teologiijas, maiddái servodagas muđui.
+Sámiin leat sierra vuoigatvuođat; indiviida dásis, sierra álbmogin ja álgoálbmogin.
+Sámi instituhtta evaluerii sámelága giellanjuolggadusaid 2006/07:s.
+Sámi- ja minoritehtapolitihkalaš ossodagas lea ovddasvástádus oktiiordnet ja ovddidit ráđđehusa politihka sámi álbmoga ja našunála unnitloguid guovdu (romálbmoga, romániálbmoga, kvenaid, juvddálaččaid ja vuovdeláttániid).
+Sámi joatkkaskuvlaoahpahus
+Sámi kristtalašvuođaipmárdus ovdanboahtá ja gaskkustuvvo oahpaheami bokte
+Sámi kristtalašvuođa oaidnit earret eará oskkuovdanbuktimiin mat leat
+Sámi kulturásahusaid viidáseappot nannen ja ođđasis organiseren
+Sámi kulturásahusat leat deaŧalaččat sámi almmolašvuođa huksemii, sámi kulturáddejupmi buorideapmái ja huksejit šalddiid kultuvrraid gaskka.
+Sámi kulturbargoarenat
+Sámi kulturdoaimmat dagahit gullevašvuođa, čálggu ja eallindási, ja maiddái kulturvuođustuvvon bargosajiid.
+Sámi kulturgaskkustanásahusaid mat oainnusmahttet sámi kultureallima ja doibmet sámi kultuvrra ovddidanarenan
+S ámi kultur- ja máhttoguoddit
+Sámi kulturviesut, teáhterat, festiválat ja museat leat deaŧalaš arenat sámi dáidaga, kultuvrra ja kulturárbbi oainnusmahttimii, goziheapmái ja ovddideapmái.
+Sámi kultuvra ihtá ain ođđa gehččiide ja guldaleddjiide.
+Sámi kultuvrra sáhttá maiddái dánssa bokte čuvget ja buktit oidnosii.
+SÁMI LÁHKAGIELLA
+Sámi leavga lea buot sápmelaččaid oktasaš leavga, beroškeahttá das guđe riikkas sii orošit.
+Sámi máidnasat ja eamiálbmogiid máidnasat
+Sámi máilmmiárbebáiki Várjjagis
+Sámi máinnasteapmi, luođit, lávlagat ja sálmmat, diiddat ja sátnevádjasat, čáppagirjjálašvuohta, govva, filbma ja teáhter leat oasit kultuvrras mat gaskkustit máhtu ja árvvuid.
+Sámi máinnasteapmi, luođit, lávlagat ja sálmmat, sátnevádjasat, diiddat 1 leat guovddáš oasit.
+Sámi máinnasteapmi, luođit, lávlagat ja sálmmat, sátnevádjasat ja diiddat leat oasit árbevirolaš máhtus.
+Sámi mánáid bearráigeahčču mánáidsuodjalusásahusain galgá čađahuvvot láhkaásahusa vuođul.
+Sámi mánáide mearkkaša ollu ahte sii besset oahpásmuvvat iežaset kultuvrii mánáidgárddis juo, ja eará mánáide lea deaŧalaš oažžut máhtu sámi diliid birra nu árrat go vejolaš.
+Sámi mánáidfilmmat ja mánáid-tv prográmmat.
+Sámi mánáidgárddiid lohku lea maŋimuš jagiid bisson viehka dássidit.
+Sámi mánáidgárdefálaldagat
+Sámi mánáid ja nuoraid dárbbut eai fuolahuvvo
+• Sámi mánáid ja nuoraid sámi identitehta ovdána sihke dan oktavuođa ektui mii sis lea sámi álbmogii ja dan historjái ja kulturárbevieruide, ja deaivvadettiin stuoraservodagain.
+Sámi mánáin guđet leat sámegiela hálddašanguovllus eret, lea vuoigatvuohta sámegielalaš oktavuhtii politiija- ja áššáskuhttineiseváldái.
+Sámi mánáin guđet leat vásihan illásteami, lea vuoigatvuohta ja dohkkehuvvon dárbu oažžut seamma buori veahkkefálaldaga go earáge mánát.
+Sámi mánáin Ruoŧas eai leat dakkár vuoigatvuođat go sámi mánáin Norggas.
+sámi mánát dárbbašit doarjuma vai nagadit seailluhit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset beroškeahttá das gos sii orrot riikkas. "
+Sámi mánát geat lea mánáidsuodjalusa fuolahusas lea riekti hubmát eatnigielaset.
+Sámi mánát guđet leat dáža mánáidgárddiin, sáhttet oažžut fálaldahkan oahpahallat sámegiela.
+Sámi mánát ja nuorat dárbbašit gávdnat giela iežaset oskkuhistorjái mii searvvaha fáttáid ja vásihusaid mat leat čadnojuvvon dasa. Persovnnalaš ovdáneapmi
+Sámi mánát ja nuorat galget ieža leat oasseváldin oskooahpahusas.
+Sámi mánát olggobealde hálddašanguovllu leat definišuvnna mielde sin mánát geain unnimusat nubbi váhnen sáhttá čálihit iežas Sámedikki jienastuslohkui.
+- Sámi museaid sirdin Sámedikki hálddašeapmái ii lea mielddisbuktán seammá nannema go dan mii lea dáhpáhuvvan Norgga eará museain.
+Sámi museain eai leat dál ekonomalaš resurssat, teknihkalaš konserváhtorgelbbolašvuohta ja lanjat gosa vurket dáid dávviriid.
+- Sámi museain ii leat ruhta dávviriid fievrrideapmái ja danne ferte stáhta ovttas regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin sihkkarastit daid geaseheami ruovttoluotta.
+Sámi museain leat uhccán resurssat, smávva ja rašis fágabargogottit, hui dohkkemeahttun lanjat ja eahpedohkkálaš ovdáneapmái ekonomalaš rámmain.
+Sámi museat vuoittahallet dáža museaid ektui.
+Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš - psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen (SÁNAG) sáhttá dál fállat buhcciidbálvalusaidis ja bagadallama buhcciidbálvalusas olles riikii.
+Sámi nissoniin olggobealde sámegiela hálddašanguovllu lea čalbmáičuohci heajut dearvvašvuohta iežaset mielas go nissoniin siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu, Ketil Lennert Hansena dutkama mielde.
+Sámi oahpponeavvodilli ii ollenge leat dohkálaš, muhto oaivádussii leat čohkkejuvvon dieđut gávdni oahpponeavvuid birra.
+Sámi oahpponeavvut neahtas ovttas aktan aktesne
+Sámi oahpponeavvut
+Sámi oahppoplána - Sámi máhttolokten - galgá geavahuvvot suohkana skuvllain (oahpahuslága láhkaásahus, § 1-1)
+Sámi ođđasiid oktavuođas sáhttá ráhkadit gielladomeana.
+Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas joatkkaskuvllas.
+- Sámi oktavuođas šaddá maiddái Bååstede váldigoahtit ovddasvástádusa sámi kulturárbbi hálddašeamis.
+Sámi ornamentihkka heive bures hámi ja geometriija oktavuođas.
+Sámi oskkoldathistorjjá, girkohistorjjá ja girkoeallima birra lea olu diehtu, muhto olu dan dieđus ii leat čohkkejuvvon iige čállojuvvon.
+Sámi oskkuoahpahusa jođihit sihke searvegotti mieldebargit ja váhnemat / váhnenovddasteaddjit, ristváhnemat ja fuolkkit ruovttus ja lagasbirrasis. Searvegottiid ja girku oskkuoahpahusa sáhttá
+Sámi oskkuoahpahusa neahttabáiki www.osko.no
+Sámi oskkuoahpahusa ulbmil lea addit systemáhtalaš ja oktilaš oskkuoahpahusa mii boktá ja nanne kristtalaš oskku sámi mánáin ja nuorain, oahpaha golmmaoktalaš Ipmila dovdat, addá
+Sámi oskkuoahpahusa ulbmil lea ráhkadit systemáhtalaš ja oktilaš oskkuoahpahusa mii boktá ja nanne kristtalaš oskku, oahpaha sámi mánáid ja nuoraid dovdat golmmaoktalaš Ipmila, addá veahki dulkot eallima ja eallimis birget ja doalahit iežaset sámi gullevašvuođa ja identitehta, ja hástala sin beroštit ja oasálastit girkus ja servodateallimis.
+Sámi oskkuoahpahusbargguid eválueren deattuha ahte giella, identitehta ja kultuvra leat guovddáš bealit sámi oskkuoahpahusas ollislaččat, ja dat barggut leat
+Sámi oskkuoahpahus ferte danne láhčit sosiála arenaid
+Sámi oskkuoahpahus galgá doaibmat
+Sámi oskkuoahpahus galggašii dasalassin čalmmustahttit sosiáliserema máŋggabuolvvat vuolggasajis, mas sáhttá láhčit
+Sámi oskkuoahpahus lea eanas dáhpáhuvvan ruovttuin ja čoakkalmasain, ja lea dássásaš searvegottiid oskkuoahpahusain.
+Sámi oskkuoahpahusplána addá veahki mearridit dasa sisdoalu, dat lea sihke reaidu ja lassi ulbmildokumenta.
+Sámi oskkuoahpahusplána addá veahki mearridit dasa sisdoalu. Oskkuoahpahusođastus addá dainna mávssolaš
+Sámi oskkuoahpahusplána lea nappo lassi plána
+Sámi oskkuoahpahusplána lea sihke reaidu ja lassi ulbmildokumenta.
+SÁMI OSKKUOAHPAHUSPLÁNA
+Sámi ovddastumi árvvoštallojuvvo dan ektui makkár mearkkašupmi guovllus lea sámi kultuvrii ja sámi ealáhusdoibmii.
+Sámi ovttasbargu
+Sámi ovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Sámi ovttasbargu
+Sámi parlamentáralaš ráđđi áigu ráhkadahttit árvalusa das mo ođđasis organiseret sámi giellabargguid sámedikkiid ovddasvástádussurggiin.
+Sámi Parlamentáralaš Ráđđi ja Norgga bealde Sámediggi lágidit nuoraidkonferánssa miessemánu 31. b. - geassemánu 2. b. 2013 olggobealde Oslo.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi Sámedikkit Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat ásahan oktasaš ovttasbargoásahusa, Sámi parlamentáralaš ráđi.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) gieđahallá áššiid mat gusket sápmelaččaide riikkarájiid rastá.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea guhká oaidnán dárbbu nannet giellaovttasbarggu vai tearbma- ja normerenbargu šattašii beaktileabbo.
+, Sámi parlamentáralaš ráđi, Barents-ovttasbargu, Arktalaš ovttasbargu, Davviriikkaid ovttasbargu, davveguovlopolitihkka, Interreg ja davvi olli (EU).
+- Sámi parlamentáralaš ráđi bealis bovden sámi organisašuvnnaid ja ásahusaid evttohit evttohasaid dán bálkkašupmái, dadjá presideanta Egil Olli.
+Sámi parlamentáralaš ráđis ii leat sierra čállingoddi mas lea gelbbolašvuohta ja coakci leat aktiivvalaš aktevran riikkaidgaskasaččat.
+Sámi parlamentáralaš ráđi stivra mearrida ieš geat dat galget oažžut bálkkašumi.
+Sámi pasieanttaid vuoigatvuohta geavahit sámegiela hálddašanguovllus lea maid deattuhuvvon ođđa suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahuslágas: 3 - 10.4 lađas: "Suohkanat sámegiela hálddašanguovllus galget fuolahit ahte sámi pasieanttaid dahje geavaheddjiid dárbu heivehuvvon bálvalusaide galgá deattuhuvvot bálvalusa hábmedettiin ".
+Sámi pasieanttain leat vuoigatvuođat nationála lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bakte.
+Sámi perspektiiva lea dehálaš oahpahussii ja oktasaš lážáldahkii, erenoamážit Finnmárkku allaskuvllas.
+Sámiprográmma (allaskuvllaválbmejeaddji) vuođđuduvvon servodatprográmmii.
+Sámi prošeaktaoamasteaddjit ja fitnodagat galget váldit oktavuođa Sámedikkiin.
+Sámi ráđis lea maid iežá dehálaš doaimmat nugo fuolahit ahte eanet diehtu sámiid ja Sámi birra almmuhuvvo ja bargat vai sámiin leat ovddasteaddjit girku mearridanorgánain riikka dásis, bismá- ja searvegottiin.
+Sámiráđi váldoulbmilin lea áimmahuššat sámiid oktasaš beroštumiid, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá ja bargat nu dan badjelii ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin.
+Sámi sálbmalávlun lea dehálaš oassi ipmilbálvalusas.
+Sámis bajásšaddet dálá mánát ja nuorat servodagas masa váikkuhit ja man báidnet árbevirolaš eallinvugiid ja ođđaáigásaš diehtaga ja viiddis teknologiija gávnnadeamit.
+Sámi servodagain lea searvevuohta nanus.
+Sámi servodagas dain leat guhkes árbevierut, ja stuorra vejolašvuođat.
+- Sámi servodagas lea árbevirolaččat leamaš dásseárvu, mas nissonat leat leamaš guovddážis.
+Sámi servodagas lea dasalassin viiddis oktavuohta eará álgoálbmot servodagaiguin eará riikkain ja
+Sámi servodagas leat iešguđetlágan servodathámiid.
+Sámi servodat lea vuos ain huksemin servodagas, ja mii leat vuoruhan ja ain fertet vuoruhit kultuvrra ja giela vuođđoosiid.
+Sámi sisdoallu mánáidgárddiin olggobealde hálddašanguovllu lea mihá heajubut fuolahuvvon.
+sámi sisdoaluin ja oahpahusa sámegielas eanet go
+Samisk er tøft!
+"Samiske tall forteller 1 - komentejuvvon statistihkka jagi 2008 š maid Sámi statistihka fágalaš guorahallanjoavku lea ráhkadan, muitaluvvo ahte sámegiela oahppiid lohku lea njiedjan nubbegiellafágas ja ahte livččii sivva divaštallat erenoamážit nubbegiellafága eavttuid.
+"Samiske tall forteller 1 š - komentejuvvon statistihkka jagi 2008 maid Sámi statistihka fágalaš guorahallanjoavku lea ráhkadan, čájehit ahte daid vuođđoskuvlaoahppiid lohku geain lea sámegiella fágan, duppalastojuvvui dan 17 jagis, mat vásse 1990 rájis 2007 rádjai.
+Samisk-norsk ordbok. Kárášjohka: Davvi Girji o.s..
+Samisk område " lea dan ealáhusanalysa joatkka maid Telemarkforskning lea ovdal dahkan Sámedikki ovddas.
+Sámis lea máŋgga dáfus eahpevárddus gielladilálašvuohta.
+Sámi soga lávlla ja Norgga nášunallávlla, juoiganárbevierru ja luohti
+Sámi soga lávlla ja Norgga nášunallávlla, juoiganárbevierru ja luohti
+Sámi soga lávlla og Norgga nášunalalávlla
+Sámi statistihkas almmuhuvvo juohke nuppi jagi ođasmahttojuvvon hápmi.
+Sámit atnet dološ sámi symbolaid oktasaš opmodahkan, ja lea sámi riekteipmárdusa vuostá addit daidda aktovuoigatvuođa.
+Sámit baicca vásihit stuorit gulahallanváttisvuođaid go vuostáiváldojuvvojit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas go maid dážat vásihit.
+Sámit lea okta álbmot geain leat máŋga giela.
+Sámit leat álgoálbmogat njealji riikkas.
+Sámit leat nomádat ja johtet ovttas bohccuiguin vácci dahje sabehiid nalde.
+Sámit leat okta álbmot vaikko orrot iešguđet riikkas, ja giella čatná sámiid oktii riikarájiid rastá.
+Sámit Ruoŧa girkus
+Sámit Ruoŧa girkus - Svenska kyrkan - Om oss
+sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja
+Sámi veahkkeorganisašuvdna Mama Sara Education Foundation lea veahážiid mielde veahkehan Masai álbmoga oažžut skuvlla ja oahpu, ja čájeha ahte álgoálbmotveahkis álgoálbmogiidda lea ávki.
+Sámi viesu ruhtadeapmi maid digaštallojuvvui čoahkkimis.
+Sámi visttiid fágaovddasvástideaddji:
+Sámi vuođđooaidnu lea ahte sii leat ožžon luonddu dušše luoikkasin ja ahte dan galgá hálddašit nu ahte dat seailluhuvvo boahttevaš bulvii seamma čavddisin go lei go sii dan ožžo.
+Sámi vuoiŋŋalašvuohta galgá veahkehit eallimis birget.
+Sámi vuoiŋŋalašvuohta ja jurddašanvuohki lea dávjá
+SÁNAG lea maid dahkan ovttasbargošiehtadusa Jämtland län:in Ruoŧa bealde nannen dihtii psyhkalaš dearvvašvuo��asuddjema lullisápmelaččaid várás Ruoŧas.
+Sáŋgár lea son guhte dahká dan, vaikko lea váttis.
+Šáŋŋer mii dás deattuhuvvo, lea hearvasáhka.
+Sániid berrejit alfabehta mielde vurkejuvvot.
+sániid goallostit oktii
+sánit ja dajahusat mat leat ávkkálaččat go human:
+Sánit ja dajaldagat
+sánit ja doahpagat maid berren máhttit go human dáid birra:
+SáNuL ásahuvvui bissovaš orgánan jagi 2003 rájes.
+SáNuL lea ožžon friddja rolla ja sáhttá bargat daid áššiiguin mat sin mielas leat dehálačča.
+SáNuL:s leat vihtta fásta lahtu maid Sámediggeráđđi lea nammadan.
+Sápmelaččaid bealis dát vásihuvvo dego guohtunareálain ii leat rievttálaš ja duohta suodjaleapmi.
+Sápmelaččaid eavttut álgoálbmogin Norggas leat
+Sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta iežamet giela, kultuvrra ja eallinvuogi hárrái lea nannejuvvon našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš lágain.
+sápmelaččaid ja dáččaid gaskkas, muhto maiddái sámi servodaga siskkobealde.
+Sápmelaččain galgá leat dárbbašlaš máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat vai sáhttet ovdánahttit sámi servodagaid.
+Sápmelaččain lea álgoálbmotstáhtus Norggas, ja borgemánu 9. beaivi lea sámi leavgabeaivi.
+Sápmelaččain lea guhká leamaš oktavuohta
+Sápmelaččain olggobealde hálddašanguovllu eai leat seamma vuoigatvuođat geavahit sámegiela dahje oažžut bálvalusaid sámegillii go deaivvadit almmolašvuođain.
+Sápmelaččat atnet iežaset oktan álbmogin giellarájiid ja riikkarájiid rastá.
+Sápmelaččat heivehit ja ovdánahttet iežaset almmá kultuvrraset guođđimis.
+Sápmelaččat leat álgoálbmot, ja árbevirolaš ássanguovlluid viidodat leat
+Sápmelaččat leat ávvudan guovvamánu 6. b. álbmotbeaivin 1993 rájes.
+Sápmelaččat leat maiddai eamiálbmogat.
+Sápmelaččat leat viežžan eallinláibbi ja dietnasiid meahccevalljodagaid ávkkástallamis, guolásteamis, eanandoalus ja boazodoalus, mas maiddái leat ožžon vuođđoávdnasiid duodjái ja iešguđetge muohkadanbuktagiid.
+Sápmelaččat orrot ja ellet miehtá riikka, ja leat oassi girjás sámi kultuvrras ja árbevierus.
+Sápmelaččat, suopmelaččat, durdnosleagilaččat, romerat ja judalaččat leat gávdnon riikkas hirbmat guhkes áiggi.
+Sápmi lea daid guovlluid namma gos sápmelaččat orrot, ja dat boahtá sánis sámit, nugo sápmelaččat ieža gohčodit iežaset.
+Sarakka Gaup lea neavttár.
+Sárdni guovvamánu 6. b. / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Sártnis áigu Ipmil juoidá muitalit dutnje.
+Sártnit ja artihkkalat
+Sarváide lea ragat golggotmánus eanemus gáibideaddji áigodat, go stuorra oassi gorutbuiddiin geavahuvvo.
+Sarvvaealliin lea ráddjejuvvon vejolašvuohta ávkkástit fibervalljes šattuid ovda mearkka dihte gusaid ja sávzzaid ektui.
+sátnádit, geahččaladdat ja ságaškuššat uniforbma ja eahpeuniforbma jáhkehahttivuođamodeallaid
+sátnádit iskkahahtti hypotesaid, plánet ja iskat daid ja digaštallat dárkomiid ja bohtosiid raporttas
+sátnádit ja ságaškuššat čuolmmaid mat gusket seksualitehtii, seksuálalaš gessomiidda, sohkabealidentitehtii, rájáid bidjamii ja árvvusatnimii, seksuálalaš njoammudávddaide, prevenšuvdnii ja abortii
+Sátnebáŋkku sáhttá maiddái čatnat daguide, dáhpáhusaide ja vásáhusaide jnv..
+Sátnebáŋkkus berrejit leat sánit mat leat dehálaččat dan fáddái mainna oahppit barget.
+Sátnebáŋku
+Sátnebáŋku sáhttá máŋgga ládje doaibmat.
+Sátnebárra kristtalaš ja sápmelaš lea máŋgasiid mielas vehá váttis.
+Sátnegirjjáš lea erenoamážit nuoraid várás, ja das leat sánit ja dajaldagat maid sáhttá geavahit skuvllas, ruovttus, go lea ovttas ustibiiguin ja go lea luonddus ja feasttas.
+Sátnegirjjáš
+Sátnegirjjážis leat juohkebeaivválaš sánit ja dajaldagat, muhtun ávkkálaš irggástallanvuogit ja cealkagat maiguin sáhttá álgit.
+Sátnegirjjit Interneahtas
+Sátnegirjjit telefovnnas
+Sátnelisttut fáttáid mielde sáhttet ráhkaduvvot ja adnot veahkkin doahpagiid- ja sániid oahppama oktavuođas.
+Sátneovdamearkkat maid sáhttá goarttaide čállit:
+Sátneruvttohasa sáhttá dihtoris ráhkadit.
+Sátni
+Šattuid vuolit biebmokvaliteahtta dálvet ráddje seammas bohcco oppalaš borranvejolašvuođa.
+Sávahahtti ii leat ahte stáhtas galgá leat aktiiva rolla interneahta sisdoalu hárrái.
+Sávaldat galgá leat oidnosii buktit guovttegielalašvuođa oskkuoahpahusa geavadis.
+Sávan, ahte mii maid nagodit meannudit dáid áššiid dan láhkai, ahte bisuhit ovttaoaivilvuođa, mii min čohkke girkopolitihka váldoáššiid hárrái.
+Sávan dat boađášii ávkin didjiide geat háliidehpet oahppa ja geavahit sámegiela.
+Sávan didjiide lihku dáinna bargguin mii lea okta mánáidgárddiid váldobargguin.
+Sávan gihppaga leat ávkin ja addit inspirašuvnna árgabeaivvis.
+Sávvat buori ságastallama
+S: Bassi Vuoiŋŋas ja buot kristtalaččaiguin, mii rohkadallat nugo
+š Borgguheapmi
+Scandinavian keybordsáhttá viežžat Google Play:s.
+š Cummát ja ráhkástallan
+s: Du rámidit, du bálvalit, du daguid ovddas giitit.
+S: Du rámidit, du bálvalit, du daguid ovddas giitit.
+- seaidne- ja láhttespealuid
+Seailluheames álgoálbmogiid eallinvuogi ja kultuvrra mearkkaša biologalaš šláddjivuođa seailluheami, ja nuppe ládje.
+Seailluheames ja ovdánahttimis sámi ealáhusvugiid mearkkaša ahte sihkkarastá sámiid ealáhusvuođu, ja dáhkida sámi kultuvrra ovdáneami ja ealli sámegiela.
+Seallaiskkusváldimat eai atte ollislaš suoji borašdávdda vuostá
+Seallaiskkus váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis, goaŧŧonjálmmis mii luoitá viigái.
+Seallaiskosa guođđin
+Seallaiskosa sáhttá guođđit maid jurttamovrra dehe gynekologa luhtte čađahahttin dihte gynekologalaš dutkama eará siva dihte.
+Seallaiskosa sáhttá muđui leahkit váttis dulkot.
+Seallaiskosat eará dilálašvuođain
+Seallaiskosat váldo goaŧŧonjálmmis čoavjevuođus ja sáhttá árrat čájehit jus leat seallarievdamat mat sáhtáše dagahit goaŧŧočeabetborašdávdda.
+Seallaiskosiid guođđin sáhttá dovdot lossadin.
+Seallarievdamat ja borašdávda
+Seallarievdamat leat iešalddes oalle dábálaččat ovdal 23 jagi, muhto eatnasat jávket ieža nu nuorra nissoniin.
+Seallarievdamiid sivvan sáhttá leahkit vuohččecuocca hearddohuvvan mat bakteriijat leat dagahan dehe gaskaboddosaš virusinfekšuvdna.
+Seamma áigge go olmmoš šaddá leaboheapmin sáhttá váibmu časkit jođáneappot ja garraseappot, vuoigŋan šaddá jođáneabbon ja deahkit geassásit čoahkkái.
+Seamma áigge sáhttá maid dovdot vehá leabohin vuosttas cumma dehe ráhkástallama ovdal.
+Seamma deaŧalaš lea árvosániid lassin maiddái čilget bohtosiid dárkileappot ja bagadit.
+Seamma gažaldaga jerret maid vánhemat geat háliidit bidjat mánáset mánáidgárdái ja dáhttot ahte mánnái das leat fálaldagat mat leat heivehuvvon su gillii ja kultuvrii.
+Seamma guoská atnudiŋggaid mat dárbbahuvvojit stomiijas.
+Seamma guoská jus mánás lea lossat vuoigŋat dehe jus mánás lea gosahat mii vearrána, erenomážit jus dat šárrá.
+Seamma guoská jus mánná lea hearki čuvgii dehe sus leat váddásit nuorvováivvit.
+Seamma guoská máná gean bibmojuvvo bohttaliin.
+Seammá guoská organisašuvnnaide mat leat registrerejuvvon Sámedikkis maŋŋá ovddit sámediggeválgga (gč. § 28 d).
+Seamma gusto daidda rusttegiidda main ii leat šat doaibma rádjerasttildeaddji boazodoalu oktavuođas.
+Seamma kategoriijai gullá bilki deapmi ja ironiija.
+Seamma ládje go lea ovttaskas olbmo duohken válljet beaivválašgiela ruovttus, de lea ovttaskas olbmo ovddasvástádus geavahit sámegiela iešguđetge oktavuođain.
+Seamma ládje go lullisámis, de servodat sakka dárbbaša olbmuid geain lea julevsámegielat gelbbolašvuohta.
+Seammaládje gusto maiddái jus ohcamuš lea ovddiduvvon soapmásis geas ii leat doarvái gullevašvuohta gažaldahkii.
+Seamma ládje ii sáhte normála árvu ollásit guođđit eret ovdaráksáborašdávdda.
+Seammaládje sáhttet buohtastahttit sámi máidnasa eará árbevieru máidnasiin.
+Seammalágan registreren ovdamearkka dihte das galle sámegielaga leat bálvalusásahusain ja man muddui sámegiella geavahuvvo áššemeannudeamis, livččii maid ávkkálaš.
+Seamma láhkai go mii oppa áiggi hábmet iežamet servodaga ja kultuvrra, de mii hábmet iežamet sisdoalu - sápmelaččaid álbmotbeaivvi.
+Seammá lea go hiv ' ain njommon olbmo dehe aids-skihpasa fuolain váldet vuostá eai ge hilggo su.
+Seamma málle sáhttá atnit ráhkadeames rollaspealu eará sámi árbevirolaš ealáhusaide nugomat:
+Seammá málle sáhttá heivehit eará fáttáide go bargá árbevirolaš máhtuin, ovdamearkka dihte guolástemiin ja eanandoaluin.
+Seammá oaidnit girkus dál, báhppa guhte jođiha ipmilbálvalusa čuožžu bajimusas girkolanjas.
+Seamma olbmos sáhttet leat máŋga rolla.
+Seammás álggahit Sámediggi ja leanastivrrat ovdánahttinbarggu go guoská diehtovuođu teknihka ja hálddašeami.
+Seammás čájehit iešguđetlágan evalueremat ja kártemat ahte suohkanat eai ollásit nagot doallat iežaset geatnegasvuođa fállat bálvalusaid guovtti gillii.
+seammás čatnet searvegotti eará bargguide, vai mánát eai sirrejuvvo eret searvegotti searvevuođas. Buot mánát ja nuorat geat oasálastet ollislaš oskkuoahpahusas galget dovdat iežaset
+Seammás ferte boahtit ovdan ahte sus leat čielga vuordámušat dasa ahte bargit láhttejit dohkálaččat.
+Seammás fertejit ekonomalaš resurssat lasihuvvot, nu go juo lea namuhuvvon.
+Seammás galgá luonddufága váikkuhit dasa ahte mánát ja nuorat ovdánahttet máhtu ja guottuid mat čájehit áddejumi luonddu, indiviida, teknologiija, servodaga ja dutkama ovttasdoaibmama birra.
+Seammás gielddain ja fylkkagielddainge lea ovddasvástádus váldit vuhtii sámiid riikkaidgaskasaš geatnegavuođaid vuđul.
+Seammás go visot olbmot gálget sáhttit birget dál, de fertejit máilmmi luonddoriggodagat bistit boahtte buolvvaide.
+Seammás lassánii maiddái ohppiidlohku geain lea sámegiella nubbegiellan, 152 rájes 206 rádjái.
+Seammás lea buohkain persovnnalaš doaibma vejolaš vuođat oktasaš rájáid siskkobealde, ja lea álo dárbu profešonála árvvoštallamii árgabeaivvis.
+Seammás lea dehálaš ahte son vuordá veahá ja árvvoštallá dili nu ahte buorredáhtolaš doarjja ii botke dahje muosehuhte stoh kosa.
+Seammás lea erenoamáš vejolašvuohta beassat gullat njealji sierra sámegiela.
+Seammás lea guovddášbargun oažžumis sámi perspektiivva oassin buot alit oahpahusain Norggas.
+Seammás lea nu, ahte eanet sámegielalaš olbmot jávket go sii guđet bohtet sin sadjái, erenoamážit sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.
+Seammás lea ohcanriekti kvantitatiivalaččat viiddiduvvon danin go dat dál maiddái guoská eananeaiggádan minerálaide.
+Seammás lea ollesolbmuid ovddasvástádus jođánit bissehit daguid mat čuhcet earáide fysalaččat dahje psykalaččat.
+Seammás lea sámegiella unnitlogugiella Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja gielladilli ja sámegiela eavttut eai leat ovttaláganat iešguđet guovlluin Sámis.
+Seammás leat geográfalaš erohusat.
+Seammás lea váidalahtti go stáhtaráđđi Lysbakkenis eai lean konkrehta doaibmabijut addit sámi nissoniidda buoret dearvvašvuohtafálaldaga.
+Seammás muitit mii maid sin geat leat duššan.
+Seammás oahppašuhttit ođđa sámi doahpagiid mat gullet fáddái.
+Seammás šaddá ovttasdoaibman beaktileappot ja mátkkošteamit departemeanttaid gaskka ja Stuoradiggái šaddet oaneheabbo.
+Seammás sáhttá ollesolmmoš bidjat sániid siskkáldas proseassaide ovdal go dahká maidege, vai dili dulkon ja árvvoštallan boahtá čielga sit ovdan mánáide.
+Seammás Sámediggi lea sadji sierra oaiviliidda, demokráhtalaš orgána.
+Seammás sis galgá leat vejolašvuohta lihkostuvvat.
+Seammás válddii Sámediggi badjelasas ovddasvástádusa stáhta doarjagiid juohkimis dáidda museaide.
+Seammás vásiha mánná dalle ahte ollesolmmoš heiveha iežas ja árvvusatná su áigumušaid.
+Searvan Finnmárkku fylkka bieggafámu fylkkaoasseplánabargui
+Searvan Finnmárkku minerálaforumii
+searvat álkes, hárjehallon dialogaide ja spontána ságastallamiidda mat gusket lagašbirrasii ja iežas vásáhusaide
+searvat árgabeaiságastallamiidda mat gusket lagašbirrasii ja iežas vásáhusaide
+searvat ovdanbuktit eaŋgalsgiel riimmaid, hoahkamiid, lávlagiid, oanehis teáhterbihtáid ja muitalusaid
+Searvegoddeovttastupmi Jus searvegoddi gos leat čálihuvvon gullo ovttastupmái de leat maiddái válggat ovttastuvvon girku alimus stivrii.
+Searvegoddeovttastus
+Searvegoddeovttastus mearrida návccaid, gittaopmodaga ja seammásullasaš áššiid birra.
+SEARVEGODDI II LEAT MIELDE
+Searvegoddi Searvegottis gos leat čálihuvvon.
+"Searvegottiin sámegiela ja kultuvrra hálddašanguovllus lea sierra ovddasvástádus láhčit oskkuoahpahusfálaldagaid sámi mánáide ja nuoraideš (gč Ipmil addá - Mii juogadit, Ulbmil ja
+Searvegottis lea ovddasvástádus jođihit bargguid buohkaide mat orrot ja mannet searvegottis.
+Searvegottis lea, ovttas váhnemiiguin / váhnenovddasteddjiiguin ja ristváhnemiiguin, ovddasvástádus gaskkustit oskku eallima ja
+Searvegottit dárbbašit daid dieđuid maid
+Searvegottit galget iežaset oskkuoahpahusplánaid
+Searvegottit gos eai leat resursaolbmot dahje resursabirrasat lahkosiin sáhttet ovdamearkkadihte jearrat ráđi bismagoddekantuvrrain dain bismagottiin geain lea sierra ovddasvástádus addit
+Searvegottit gos leat sámi mánát ja nuorat ožžot dáinna veahki oaidnit mat sáhttet leat guovddáš fáttát báikkálaš oskkuoahpahusas.
+Searvegottit ovttasbarget ovttastumis vuosttažettiin ruđalaš áššiin.
+Searvegottit sámi guovlluin ja dan olggobealde leat oskkuoahpahusođastusas ožžon stuorát ovddasvástádusa ja friddjavuođa láhčit ja jođihit oskkuoahpahusa mas vuostáváldá Kristusa, ja dat kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš árbevierru lea gietkka
+Searvegotti vuođđudeapmi lea organiserejuvvon njealjejahkásaš geahččaleapmin.
+Searvva veahkkin oažžut sámegiela oidnot ja gullot árgabeaivvis ja sosiála mediain, ávžžuha sámediggepresideanta Aili Keskitalo.
+se
+Seija Sivertsen ánssáša Gollegiellabálkkašumi eallinbarggus nuortalaš giela, kultuvrra ja servodaga buorrin.
+Seksa lea juoga man dárbbaha hárjehallat vai šaddá rivttes buorre, seamma go máŋga eará eallimis.
+Seksa vuosttaš geardde
+seksuálalaččat njommodávddaid go leat olgoriikkas.
+Seksuálalaš cuiggodeamit, geažuheamit ja fuomášahttimat nuppi olbmo miela vuostá adno maid veahkaváldimin.
+Seksuálalaš mieđisvuođas ii leat miige vuogis dehe hámis dahkamuš
+Seksuálalaš mieđisvuohta guoskkaha mii sohkabealit lea olbmuin geaidda ráhkástuvvá dehe hipmosa.
+Seksualálaš veahkaváldimin adno juohkelágan seksualálaš givssideapmi ja rohcošeapmi, sihke lágahis dagut ja morálalaš vearrodagut.
+Selektiiva smirezasealli
+selvehit deriverema definišuvnna, geavahit definišuvnna gávnnahit polynomafunkšuvnnaide derivašunnjuolggadusa ja dán njuolggadusa vuođul ságaškuššat funkšuvnnaid
+selvehit energiijagálduid ja energiijaguoddiid ja relevánta boahtteáigge energiijaguoddi erohusa
+selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
+selvehit funkšuvdnadoahpaga ja sáhttit nuppástuhttit iešguđet funkšuvdnaovddastemiid gaskka
+selvehit gielalaš ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja dárogielas
+selvehit guoddevaš ovdáneapmi-doahpaga
+selvehit ja geavahit doahpagiid sorjjasmeahttun ja evttolaš jáhkehahttivuođa, geavahit Bayesa cealkaga guovtti dáhpáhussii ja árvvoštallat ja dulkot bohtosiid
+selvehit juoiganárbevieru ja luođi árvvu ja dili dálá servodagas
+selvehit juoiganárbevieru ja luođi saji, árvvu ja dili ovdal ja dál
+selvehit leaktu- ja akselerašuvdna-doahpagiid, mihtidit sturrodagaid ovttageardánis veahkkeneavvuiguin ja addit ovdamearkkaid dasa mo fápmu lea čadnon akselerašuvdnii
+selvehit lineára stuorrun-doahpaga, čájehit dákkár stuorruma ja geavahit dán praktihkalaš ovdamearkkain, maiddái digitálalaččat
+selvehit máidnasiid variánttaid ja buktit ovdamearkkaid movt kulturlonohallan vuhtto máidnasiin
+selvehit mii váikkuha gulahallama, ja movt dan máhtu sáhttá geavahit go bargá gielain ja teavsttain
+selvehit mo biomássa iešguđet láhkai geavahuvvo energiijagáldun
+selvehit mo diehtu elliid ja lottiid láhttema birra geavahuvvo bivddus, guolásteamis ja boazodoalus ja ságaškuššat čuolmmaid min fuođđoresurssaid ávkkástallama oktavuođas
+selvehit mo johtolatsihkkarastinbiergasat eastadit ja unnidit vahágiid bárttiin ja lihkohisvuođain
+selvehit movt eanetlogugielat leat váikkuhan ja ain váikkuhit sámegillii
+selvehit movt muitalusat, sátnevádjasat, diiddat ja nárrideapmi geavahuvvojit mánáidbajásgeassimis
+selvehit movt ođđa tearpmat šaddet dahje ráhkaduvvojit
+selvehit movt ráhkadit goallossániid ja suorggádusaid ja movt heivehit loatnasániid
+selvehit movt sámegiella rievdá internašunaliseremiin ja eará gielaid váikkuhemiin
+selvehit muhtun energiijagálduid geavaheami ovdal ja dál, ja háhkat dieđuid ja statistihka iešguđet gálduin válddahit energiijageavaheami vejolaš birasváikkuhusaid báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat ja digaštallat daid
+selvehit muhtun kosmehtalaš buktagiid váldoávdnasiid ja ieš ráhkadit dakkár buktaga oktan gálvodieđuiguin
+selvehit muhtun vejolaš váikkuhusaid lassánan šaddoviessobeavttus árktalaš guovlluin ja vuolleguovlluin ja ságaškuššat ovtta áigeguovdilis dálkkádatdoaibmabiju
+selvehit njálmmálaš ja čálalaš giela gaskavuođa
+selvehit rivttiid mat gusket sámegillii
+selvehit sámegiela giellahistorjjá váldoosiid
+selvehit sámegiela girjjálašvuođahistorjjá *
+selvehit sámegiela sajádaga suoma-ugralaš giellajoavkkus
+selvehit sámi giellahistorjjá
+selvehit sámi girjjálašvuođa ja dovddus čálliid birra ovdalaš ja dálá áiggis
+selvehit sámi girjjálašvuođa váldoáigodagaid ja muitalit sámi girječálliid ja sámi girjjálašvuođa klassihkkáriid birra
+selvehit sámi máinnasteami / muitaleami iešvuođaid
+selvehit sámi máinnasteami / muitaleami iešvuođaid
+selvehit sámi máinnasteami
+selvehit sámi mediahistorjjá váldoosiid
+selvehit sámi mediaid
+selvehit sámi organisašuvnnaid ja institušuvnnaid
+selvehit seallajuohkáseami ja genehtalaš variašuvnnaid ja árbbi
+selvehit sinusa, cosinusa ja tangeanssa definišuvnnaid ja trigonometriija vuođul meroštallat sahte golmmačiegahasaid guhkkodagaid, čiegaid ja areála
+selvehit Stuorra-Británnia ja USA ' historjjáid ja geografiijaid váldoiešvuođaid
+selvehit vektoriid geometralaš gova njuollan duolbadasas ja meroštallat vektoriid supmi, differánssa ja skalarbuktaga ja loguid ja vektoriid buktaga
+Seminára dulkojuvvo sámegielain suoma- ja ruoŧagillii.
+Seminára rahpá Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
+Seniordutki Eva Josefsen lea leamaš prošeaktajođiheaddji dán barggus mii lea čađahuvvo ovttas Norut Alta - Áltá dutkiin Áila Márge Varsi Baltoin ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam dutkiin Marit Solstad:in.
+Servodat dárbbaša ollu olbmuid geain lea lullisámegielat gelbbolašvuohta.
+Servodatfága - Sámi oahppoplána gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋel
+servodatfága
+Servodatovdáneapmi gos dađistaga eanebut fárrejit gávpogiidda dagaha ahte ain eanet sápmelaččat fárrejit olggobeallái sámegiela hálddašanguovllu.
+Servodatplánen - Sametinget
+Servodatplánen
+se
+š Fáhkkatlaš p-pillar
+š Givssideapmi
+SGL lea Sámi parlamentáralaš ráđi mearridanorgána mii galgá bargat sámi giellaáššiiguin ja ovddidit sámegiela čálalaččat ja njálmmálaččat.
+š Guoiggus buoret iešdovdui
+S: Hearrá, árpmit min (Kyrie eleison)
+s: Hearrái lehkos giitu ja máidnu.
+Sida ja EO juolludeamit leat iežá dehálaš sisaboađut.
+Siđa ohppiid heaŋgut skovi vuogas ja heivvolaš sadjái ruovttus.
+Sidjiide sáhttá addit luohttámuša ja ovddasvástádusa ovdamearkkadihte ipmilbálvalusain, diakonála bálvalusain ja
+Šiehtadallamat gaskal Ruoŧa, Suoma ja Norgga leat organiserejuvvon guovtti lađđasa málle mielde.
+- Šiehtadallamat main eai leat bohtosat, čovdojuvvojit dakko bokte ahte Boazoguohtunlávdegoddi mearrida guohtunguovlluid, guohtunáiggiid ja boazologu.
+Šiehtadallamat ovddasguvlui lea juohkásan guovtti bargojoavkkuide.
+Šiehtadallamiin Sámediggi doarju Norgga árbedieđuid beaktilis suodjaleami gáibádusaid ja ahte dákkár riikkaidgaskasaš njuolggadusat galget leat rievttálaš čadnin.
+Šiehtadallan sierra álgoálbmotnisson-resolušuvnna
+Šiehtadanbealit leat Sámediggi, Sámiid duodji ja Duojáriid ealáhussearvi.
+Šiehtadusaid bajimus ulbmil lea nannet ja čalmmustahttit sámi kultuvrra, giela ja servodateallima.
+šiehtadusaid Ovdánanmihttomearit fertejit čatnasit dihto fágaide dahje dihto bargobihtáide maid oahppi galgá dahkat.
+Šiehtadusa mihttomearri sáhttá maiddái leat ahte oahpaheaddji ja/dahje váhnemat váruhit mihttomeriid olahit.
+Šiehtadusbealit leaba soahpamušas gávnnahan ahte "lea dárbbašlaš ovdánahttit buori ja girjás sámi kultureallima ja ahte láhččojuvvo vejolašvuohta ávdnet ja gaskkustit sámi girjjálašvuođa, musihka, dánssa ja teáhtera, filmma ja govalaš dáidaga ja dáiddaduoji.
+Šiehtadus čuovvoluvvo jahkásaš čoahkkimiiguin sihke hálddahuslaččat ja politihkalaš dásis.
+Šiehtadus Raavrevijhke suohkaniin vuolláičállojuvvui čoahkkimis gaskal Sámedikki, suohkaniid ja fylkkasuohkaniid ovttasbargošiehtadusaid čuovvoleami oktavuođas.
+Šiehtadus váldá vuođu dain geatnegasvuođain mat suohkaniin / fylkkasuohkaniid leat sámelága giellanjuolggadusaid mielde.
+Šiehtat ahte gulahallan ollásit galgá leat sámegillii.
+Sierra blogga ásahuvvo man bokte buohkat sáhttet almmuhit iežaset oaiviliid ovdal cuoŋománu 1. beaivve: Blogg.regjeringen.no/regjeringskvartalet
+sierra čiehka ja seaidnesadji oahppi dábálaš klássalanjas
+Sierra Dutkan- ja ovddidanossodagas (DjO) lea ovddasvástádus dutkan- ja ovddidanbarggus.
+Sierra eanadikkiin ja gielddain sierra mávssut
+Sierraiešvuohta bohccos lea ahte gorutdoaimmat ja biebmodárbu varierejit stuorrát sierra jahkeáigodagaid.
+Sierra jietnavuostáiváldinbáikkiin
+Sierra jietnavuostáiváldinbáikkit
+Sierralágán doarjagat
+Sierralohpemearrádusas sáhttá lea gáibádus rievdademiid čađaheapmái ja viidodahkii.
+Sierra mearrádusat
+Sierramielalašvuođa berre vuos geahččalit čoavdit šiehtadallamiid bokte ja dasto vejolaš soabadallamiid bokte Boazoguohtunlávdegotti vehkkiin.
+Sierra olbmot liikojit sierra olu cummástallamii ja ráhkástallamii.
+• Sierra sámegielalaš fállu ráhkaduvvo www.nav.no ovdasiidui
+Sierra spiehkastagat mánáide
+Sierra sturrosaš kondomat heivejit sierra buoragit sierra cihpaide ja danin sáhttá leahkit buorre geahččaladdat vai gávdná kondoma masa liiko.
+• Sierra váldosiidu ráhkaduvvo buot sámegielalaš diehtojuohkimii mii lea dás: www.nav.no
+Sierra vuoigatvuođat
+Sigareahtat eai siskkil beare duhpáha, čahkkehuvvon suovas leat sullii 4000 kemiijalaš ávdnasa.
+Sigareahtat leat dábálepmosat.
+Sihke almmuhus Sosiálastivrii ja Sosiálastivrra mearrádus leat almmolaš áššegirjjit maid juohkehaš gii háliida sáhttá lohkat.
+Sihke boazodoallorievtti oamasteddjiin, eará vuoigatvuođaoamasteddjiin ja eiseválddiin lea ovddasvástádus areálaid suodjaleamis.
+Sihke dakkár áššiid mat njuolga gusket sámi álbmogii ja riikkalaš áššiid lea vejolaš lohkat dáin siidduin, eanaš davvisámegillii, muhto maiddái julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Sihke dan barggu ektui mii doaimmahuvvo árbedieđuid ektui Máilmmi dahkkivuoigatvuođa organisašuvnnas (WIPO) ja barggu čuovvoleami oktavuođas stáhtaidgaskasaš lávdegottis Nagoya-protokolla várás mii gullá CBD:i.
+- Sihke ealáhussii ja Biebmobearráigehččui lea deaŧalaš ahte buktagis lea buoremus lági mielde buhtisvuohta ja kvalitehta.
+Sihke guoskevaš gielddat ja Finnmárkku fylkkagielda leat buktán positiivvalaš cealkámušaid prošektii.
+Sihke ILO ja ON erenoamášdieđiheaddji lea bivdán ráđđehusa farggamusat čađahit ráđđádallamiid Sámedikkiin ja soahpat ođđa lága mii vuhtiiváldá sámiid vuoigatvuođaid buot sámi guovlluin.
+Sihke ILO.
+Sihke ivdneválljen, huksenávdnasat ja dáidda sáhttet dán čájehit.
+Sihke katolalaš girku ovdal reformašuvnna, ja ortodoksa girku Ruoššas leat váikkuhan sámi oskui.
+Sihke máhttit geavahit ja árvvoštallat iešguđet veahkkeneavvuid, ja diehtit daid ráddjehusaid birra, leat dehálaš oasit fágas.
+Sihke njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain galgá láhčit vejolašvuođaid sámegiela geavaheapmái.
+Sihke njálmmálaš ja čálalaš váidagat dutkojuvvo
+Sihke nuorvu ja bealljenávhllahat leat dábálaš vuolšeskibasvuođat mánáin.
+Sihke oahpaheaddji ja váhnemat fertejit iežaset geahččalit heivehaddat nu ahte ovttas gávnnahit heivvolaš ságastallanáiggi.
+Sihke olbmot ja ásahusat (mánáidgárdi, skuvla ja earát) sáhttet nama haga gulahallat PPbálvalusain ja jearrat ráđi.
+Sihke ollesolbmuid ja mánáid oktavuođaid ja mánáid gaskasaš oktavuođaid ovddi deamis lea dehálaš ovdánahttit ja sihkkarastit mánáide buori psykososiála mánáidgárdebirrasa.
+Sihke sámekonferánsa (maŋŋá Samiráđđi) ja davviriikkaid sámedikkit geavahit virggálaččat doahpaga "nasjonaldagš.
+Sihke sarváin (varisbohccuin) ja áldduin (njiŋŋelasbohccuin) leat čoarvvit.
+Sihke sisdoalu ja organiserema dáfus sáhttá ovdánanságastallan molsašuvvat ovtta luohkás nubbái.
+Sihke skotlándda geallagiella ja kymrigiella leat keltalaš gielat, muhto dat leat gielladieđalaččat viehka sierraláganat, maiguin hállit eai eisege gulahala gaskaneaset.
+Sihke Statsbygg ja DSS dárbbašit eanet ruđaid earret eará Ráđđehuskoartila geahču sihkkarastimii, gaskaboddasaš lanjaide daid departemeanttaide, maidda dat guoská, ja gaskaboddasaš lanjaid heiveheapmái, stáhtaráđđi Rigmor Aasrud dadjá stáhtabušeahta ovdanbuktima oktavuođas.
+Sihke suohkanat, fylkkasuohkanat ja fylkkamánnit barget veahkkin ja dain leat iešguđetlágan rollat lullisámegiela nannema barggus.
+Sihke váhnemiid / váhnenovddasteddjiid ja mánáid galgá diktit geahččalit oažžut buori oktavuođa girkui, vai
+Sihkkarastá buori rámmaeavttuid sámi mánáidgárddiide, vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii gulahallama bakte guovddáš, guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiiguin ja eará guoskevaš aktevrraiguin
+Sihkkarastá elfápmosihkkarvuođa Davvi-Norggas / Energiija ja minerálat / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Sihkkarastá elfápmosihkkarvuođa Davvi-Norggas
+sihkkarastet buoret beroštumi Eurohpáráđi unnitlogukonvenšuvnnaide ja duođalaš fuolaheami álggahuvvon doaimmain
+Sihkkarastin dihte ahte ii leat šaddan áhpeheapmin lea buorre dahkat áhpehisvuođateastta sullii golmma vahku geažis tableahta váldimis.
+Sihkkarastin dihte sámegiela boahtteáiggi, ferte giella válljejuvvot ja geavahuvvot ruovttugiellan ja sirdojuvvot buolvvas bulvii.
+Sihkkarastin dihtii ahte bargu šaddá systemáhtalažžan dahje guhkes áigásažžan, de lea dehálaš čalmmustahttit barggu mánáidgárddi plánain.
+• Sihkkarastit ahte almmolaš registarat sáhttet geavahit sámi čállinmearkkaid
+• sihkkarastit ahte čuovvot Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut
+Sihkkarastit ahte eatnamat mat dál leat Statskog SF hálddus eai vuvdojuvvo ovdalgo guovllut leat kártejuvvon, ja áimmahuššat sámi kultuvrra vuođu rievdaduvvon areálaanu oktavuođas.
+• Sihkkarastit ahte sámegielalaš teavsttat leat olámuttus interneahtas
+• Sihkkarastit ahte stáhtalaš etáhtat váldet atnui prográmmaid mat geavahit sámi čállinmearkkaid
+sihkkarastit, áimmahuššat ja ovdanáhttit sámegiela ja kultuvrra.
+• Sihkkarastit bearráigeahččanortnegiid sámelága giellanjuolggadusaid čuovvoleami várás
+Sihkkarastit boazodoalu giella- ja kulturguoddin
+Sihkkarastit boazodoalu riektevuođu
+Sihkkarastit boazodollui buriid ja einnostahtti rámmaeavttuid
+ Sihkkarastit buriid rámmaeavttuid giellaresursasuohkaniidda
+sihkkarastit mearrasámi guovlluid álbmogii bivdovuoigatvuođaid
+• Sihkkarastit sámegielalaš dearvvasvuođabálvalusaid boarrásat sámiide
+• Sihkkarastit sámegielalaš olbmuid vuoigatvuođaid kriminálafuolas
+Sihkkareamos lea mihtidit goruttemperatuvrra bađas.
+Sihkkaris suodji áhpehisvuođa vuostá
+Sihkkarstá viidáset váikkuhanfámu
+Sii árvvoštallet maid hálddašit ja maid sáhttet / berrejit bargat joksan dihte buoret gelbbolašvuođa.
+Sii ásset bieđgguid viiddis geográfalaš guovllus.
+Sii atnet ođđa oahppan doahpagiid humadeames ja ráhkadeames dálkedieđáhusa.
+Sii berrejit aktiivvalaččat atnit sátnegirjji vai gávdnet sáni mearkkašumi.
+Sii berrejit čađat hupmat sámegiela.
+Sii berrejit jurddašit dan ektui movt sii buoremusat ohppet sániid, doahpagiid ja fáttá sisdoalu.
+Sii berrejit ráhkkanan ovdalgihtii maid áigot jearrat sis.
+Sii bidjet sániid jurdagiidda ja dovdduide ja vásihit oažžut sáni saji ja muitalit iežaset oaiviliid.
+Sii bohtet diehtit mii lea buorre, ja ožžot neavvagiid movt sáhttet ain bargat máidnasiin.
+Sii bohte váttis jurdagiideasetguin boahtteáiggi hárrái, sii bivde veahki go buozalmasvuohta ja jápmin áite sin.
+Sii čájehit ovdamearkka dihtii mo šiehtadallat das ahte juohkehaš mearrida veahá dahje mo juogadit duhkorasaid.
+Sii čállet čilgehusa jearahallama vuođul.
+Sii čállet jurdagiiddiset ja dovdduideaset ja čállet omd. vearbbaid, substantiivvaid ja adjektiivvaid.
+Sii čállet máinnus- dahje vuovdalanplakáhta.
+Sii čalmmustahttet dan ahte juohkehaččas lea árvu ja maiddái riekti iežas sierra oaiviliidda.
+Siidaisit čohkkái bajimusas.
+Sii dárbbahit virkkosmuvvat vai nagodit ovdaskuvllain ja skuvllain.
+Sii dárkot mánáid áiggi badjel ja oidnet vejolaš rievdamiid sin láhtte mis.
+Sii doibmet sámi čuovgatoardnan sihke báikkálaččat ja guovlulaččat, ja sii leat deaŧalaš gealboásahusat olles servodahkii.
+Siidu lea ollásit dárogillii:: http://www.kartiskolen.no /
+Sii duođaštit mánáid ja nannejit positiivvalaš ovttasdoaibmama sin gaskkas kommenteredettiin ja čalmmustahtedettiin dan.
+Sii eai ge liiko dasa ahte earát gullet go ollesolbmot leat suhttan sidjiide.
+Sii eai leat nu beare gallis ja leat áidna nuortasámi kultuvrra guoddit Norggas.
+Sii fertejit buorebut dovdat ja diehtit iežaset ovddasvástádusa ja geavahit giela mihá eambbo ja eambbo oktavuođain, seammás go sis ferte leat eambbo dihtomielalašvuohta gielladikšuma birra.
+Sii fertejit maid dahkat buot ahte dat ii geardduhuvvo.
+Sii fertejit maid diehtit mii teavstta ulbmil lea.
+Sii fitnet gárdde luhtte, čuvvot maid sii barget, noterejit, sárgot ja govvejit.
+Sii fuolahit das ahte rumaš dolvojuvvo rumašvissui seammás go ii leat dárbu vuos mearridit gisttu oastima birra.
+Sii galget atnit sátnegirjji.
+Sii galget čilget sániiguin juohke mearkka ja geavahehket diehtomiela ¨laččat sámegielnamahusaid.
+Sii galget dárkot máná oktilaččat, ja dalle fertejit leat áicilat.
+Sii galget doarjut ja váldit vuhtii ovttaskasmáná ja dasa lassin ráhkadit oadjebas ja seammás hástaleaddji saji ustitvuođaide ja aktiivvalaš searvamii.
+Sii galget geavahit daid gullevaš doahpagiid go jearahallet.
+Sii galget geavahit dihtomiela ¨laččat sámegielnamahusaid.
+Sii galget maid oahppat báikegoddái heivehuvvon rohkosárbevieruid, ovdamearkkadihte "Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammiiš, "Jesus nammiiš ja russesteami iešguđet eallindilálašvuođain.
+Sii galget mannat olggos lanjas jus galget dárogillii maidege jearrat.
+Sii galget oahppat fitnonamahusaid ja máhttit hupmat fitnu iešvuođa birra.
+Sii galget oažžut positiivvalaš dieđu dan birra maid hálddašit.
+Sii galget ráhkadit skovi man mielde buohtastahttet iešguđet kultuvrraid máidnasiid.
+Sii galget
+Sii galget vásihit, árvvoštallat ja ipmirdit, ja galget máhttit čálalaččat gulahallat earáiguin.
+Sii gávnnadit boarrásiiguin ja buhcciiguin, lágidit morašjoavkkuid ja ságastit ovttaskas olbmuiguin eallima iluid ja váttisvuođaid birra.
+Sii gávnnahit maid sii hálddašit ja mainna ain bargat ovddasguvlui.
+Sii geahččalit háleštit mánáiguin, guldalit sin go muitalit ja deattuhit gávnnahit maid mánná muitala.
+Sii geain lea dakkár vuosteháhku giellamolsumii, oaivvildit ahte guovttegielalašvuohta ii galgga leat gaskaboddosaš dilli, mas olbmot hilgut iežaset eatnigiela eanetlohkogiela dihtii.
+Sii geat leat buvttadan teavstta "Kristuskránsa " - prošektii leat:
+Sii geat leat vuollel 18 jági eai sáhte dahkat láigošiehtadusaid, váhnemat fertejit dahkat dan.
+Sii geat rievdadit máilmmi, leat sii guđet jáhkket ahte máilbmi sáhttá rievdaduvvot.
+Sii geavahit govaid maid oahpaheaddji dahje oahppit leat govven.
+Sii geavahit maid eambbo dárogiela go ovdal.
+Sii guđet bajásšaddet ovttagielalaš sámi ruovttus, ohppet dárogiela skuvllas, ustibiin ja muđuid servodagas.
+Sii guđet háliidit rávesolbmuidoahpahusa, fertejit ieža dieđihit iežaset oahpahusdárbbuid.
+Sii háleštit árvvuid birra maid vuo đul galget doaibmat, ja digaštallet oktasaš miella guottuid maid vuođul galget doaibmat.
+Sii háleštit mánáiguin das main sii beroštit ja addet konkrehta vástádusaid mat leat heivehuvvon mánáid ahkái ja láddamii.
+Sii hárjehallet muitalit dáid máidnasiid ja muitalit nuppi oahppái, jovkui dahje olles luohkkái.
+Sii humadit ealáhusa olbmuiguin.
+Sii isket gaskavuođa gova ja teavstta gaskkas go gehččet gáibidit go soames govat earenoamáš giellaanu.
+Sii jearahallet boazodolliid ja eará resursaolbmuid.
+Sii jearahallet earáid vai ožžot dieđuid, ja ovdanbuktet dieđuid maid sii leat gávdnan báikenamaid birra.
+Sii lahkanišgohte dál dan gillái gosa ledje mannamin, ja son dahkaluttai dego livččii mannamin guhkkeliidda. Muhto soai sártnuheigga su sakka: " Oro munno luhtte!
+Sii lea čájehan midjiide ahte máilmmi sáhttá álo rievdadit buoret guvlui.
+Sii leat álo min mielde.
+Sii leat buorit ovdamearkkat midjiide buohkaide geat beroštat sámegielas, dadjá gieldda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner.
+Sii leat dat guđet čatnet min min servodaga suonaide: Min niegut, min historjá ja min vásáhus das mat mii leat.
+Sii leat empáhtalaččat.
+Sii leat Sámediggái leamašan hui dehálaš ovttasbargoguoimmit.
+Sii leat sámegielagat dan dásis ahte juobe ipmirdit ge dábálaš sámegiel ságastallama.
+Sii leat válljejuvvon stivrii danin go Sámedikki mielas sii bures ja dievaslaččat vuhtiiváldet sámiid beroštumiid.
+Sii lohket bohtosiid ja čállet daid loggii nu dávjá go oahppit ja gáiddusoahpahusa oahpaheaddji dan leat lihtodan.
+Sii lohket guokte maidnasa maid galget buohtastahttit.
+Sii maid, guđet servet prošeavtta oahpaheaddjin, ovdaságadoallin ja movttiidahttin, ožžot vejolašvuođa čiekŋudit iežaset fágaid go dat lea ávkin prošektii.
+Sii manne hávddi lusa odne árrat iđedis, muhto eai gávdnan su rupmaša. Sii bohte
+Sii mearridit makkár gálvvu máinnustan- dahje vuovdalanplakáhtta galgá fállat.
+Sii oidnet ahte sin barggus lea ávki, ja de šaddá suohttaseabbo.
+Sii ovdánahttet earret eará gálgga smiehttat iežaset daguid ja láhttema birra vásáhusaid vuođul.
+Sii ovdanbidjet ášši, ja oahpaheaddji sáhttá leat ođaslohkkin studios.
+Sii ovdanbidjet govvádusa olles jovkui.
+Sii ovdanbuktet joavkku barggu skuvllas sihke guđet guimmiidasaset ja váhnemiidda.
+Sii ovddastit sámi álbmoga stivrras danin go Sámediggi sin lea nammadan.
+sii ovttas earáiguin leat girku searvegoddi.
+Sii ožžot veahá jurddašanáiggi ja de buktet evttohusaid.
+- Sii ráhkadit digitála muitalusa mas geavahit ovdanbuktinprográmma.
+- Sii ráhkadit girjji báberhámis dahje dihtoris ja bidjet govaid ja čállet teavstta daidda.
+- Sii ráhkadit govvaovdanbuktima gos geavahit ovdanbuktinprográmma.
+Sii ráhkadit sátnelisttuid báhpirii ja nehttii.
+Sii ságastallet sániid birra ja heivehemiid birra mat leat dahkkon.
+Sii sáhttet adnit photostory govva- ja jietnaprográmma, sisa lohkat teavstta ja tekstii heivehit govaid ja musihka.
+Sii sáhttet áinnas jearahallat, govvedit ja sárgut dan birra.
+Sii sáhttet atnit ohcanmohtoriid interneahtas, ja sii sáhttet govaid doppe gávdnat.
+Sii sáhttet čájehit mo mánát sáht tet jearrat searvat stohkosii, mo vuoruid mielde stoah kat, mo šiehtadallat rollan ja hálddašit riidduid ulbmillaččat.
+Sii sáhttet dihto dáhpáhusas árvvoštallat man instánsii lea buoremus ovddidit iežas váidalemiid ja maid veahkehit almmuhusa čállimis.
+Sii sáhttet fágalaččat ovttasbargat, ovdamearkka dihte sii sáhttet čállit digitála wiki soames fáttá birra sámegillii.
+Sii sáhttet geahččalit áddet diliid maid birra gullet, ja ákkastit manne olbmot dahket nu mo dahket.
+Sii sáhttet maiddái atnit jurddakártta vuogáidahttimis ákkaid ja árvvuid.
+Sii sáhttet maiddái čállit dálkemearkkaid maid dovdet ja dihtet.
+Sii sáhttet maiddái evttohit ođđa stoahkanfáttáid.
+Sii sáhttet maiddái jearahit nuoraid nu gohčoduvvon leaikasániid birra, dahje sáhttet jearahit omd. áhku dáruiduhttima birra.
+Sii sáhttet maiddái oažžut bargun muitalit maid navdet dáhpáhuvvat viidáseappot muitalusas, ja maid ieža livčče dahkan jus vásihivčče dan.
+Sii sáhttet maid oažžut várkka gaskabealji siedju vuolššis, bealljenávhllahagas.
+Sii sáhttet maid veahkehit olbmo váldit oktavuođa buohcciviesu abortavuostáváldimiin.
+Sii sáhttet nugomat čilget movt biebmu neaktá, máistu ja hakso.
+Sii sáhttet oažžut ovddasvástádusa dálkedieđáhusain bargamis, govvidit dieđuid tabeallain ja stoalpodiagrámmain jnv..
+Sii sáhttet omd. ávkkástallat interneahta.
+Sii sáhttet omd. goikadit sámi hillagáhku, murjet dahje ráhkadit guollemállása dahje biergomállása.
+Sii sáhttet ovdanbidjat gárvves máinnus- dahje vuovdalanplakáhta oahpaheaddjái.
+Sii sáhttet válljet ođasášši mii lea juogo áviissas, áigečállagis, interneahtas, radios, tvŠs dahje eará sajis.
+Sii sáhttet veahkehit ovtta ja guovttejahkásaččaid oahpásmuvvat rollastohkosa elemeanttaide "dahkaluttadettiinš.
+Sii sáhttet veahkehit soabadit ja gávdnat kompromissaid.
+Sii soitet jurddahallat rievdadit iežaset vai eai givssiduvvoše.
+Sii unnán seaguhit gielaid, muhto sis lea heajut čállin- ja lohkanmáhttu.
+Sii válljejit govaid, čállet teavsttaid govaide, bidjet govaid dasa ja lohket teavstta daidda.
+Sii válljejit ieža makkárin plakáhtta galgá leat.
+Sii vásihit ahte eai oaččo searvat stoahkamii, dahje ahte sin dollet searvevuođa olggobealde.
+Sijddas guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Davil: Rr 242 A rájes Snøtoppenis njuolga linjjás Ragoelva njálbmái Storskogvatnetis, das lulábeale gátti mielde Storskogvatnet oivošii, viidásit njuolga linjjás Bassejávrri oarjjimus luovtta rádjái, dán luovttas njuolga linjjás Skardvatnet rádjái, das fas Lappelva mielde Andkjelvatnet rádjái.
+Sijddas ja Rastesvárre lea Duokta (Storskog / Sjunkfjell) boazoorohaga ja Tuorpun čearu oktasaš guohtunguovlu.
+Silbagursii lea seamme gáibádusat ovdagihtii máhtuide dego duodjelinjái nammalassii čađahuvvon sámeskuvla dehe sullásaš máhttu / vásáhus.
+Silje Karine Muotka
+silje.karine.muotka@samediggi.no
+Sin bargun lea:
+Sin birra geat juohke beaivvi ráhkadit ja ođasmahttet.
+Sin gaskkas geat eai máhte veahášge sámegiela, lea beroštupmi veaháš vuollelis, 40% sis árvvoštallet oahppat sámegiela áiggi vuollái.
+Sin gielat ja kultuvrrat leat oasit ruoŧa servodagas ja min oktasaš kulturárbi.
+Sin loaktin lea dan duohken ahte bargit oidnet maid mánát vigget muitalit rumašgielain, guldalit sin ja váldet sin "jienaš vuhtii árgabeaivvis.
+Sin loaktin njoam mu earáide, ja das leat buorit váikkuhusat árgabeaidillái.
+Sin rolla lea erenoamáš dehálaš go galgá ráhkadit arenaid gos sámegiella sáhttá geavahuvvot iešguđetge kursaoktavuođain.
+Sin ulbmil lea ovdánahttit duodjeealáhusa
+Sipmehke guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 3): Davil: Dan báikkis gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji ja čázádaga mielde Jitnemenjaevrie, Bijjie lulimus luovtta rádjái.
+Sipmehke lea guohtunguovlu Frostviken Norra čearu váste.
+s: Ipmilii akto lehkos giitalus.
+s: Ipmil, mii giitit du. dahje s: Ipmil, daga sánát eallin midjiide.
+Sirpmá girkus lea dáiddár Eva-Britt Varsi čiŋadan sárdnestuolu sámi ivnniiguin ja minstariiguin.
+sirret dieđuid joavkkuide ja meroštallat ja ságaškuššat joavkkuide sirrejuvvon datamateriála guovddášmihtuid
+sirret doabbariid ja digaštallat manne doapparsirren lea dehálaš
+Sis 19 oahppis lea oarjilsámegiella vuosttasgiellan.
+Sis 997 oahppis lea davvisámegiella vuosttasgiellan.
+Sisafievrrideames ođđa doahpagiid sáhttá dahkat máŋgga ládje, nugomat seaidnespealu bakte.
+Sisafievrrit ođđa doahpagiid.
+sisdoallá danin bijuid ahte:
+sisdoallá dego ovdal Jiellevári, Haparandda, Girona,
+Sisdoallooassi
+Sisdoallo
+sisdoallu
+Sis-Finnmárkku diggegotti fáldi Finn Arne Selfors (lávdegotti nubbijođiheaddji), Deatnu
+Sis galget leat seamma máŧolašvuođat go iežáin oassálastit servodateallimis.
+Siskkabealde rahpasa sisgovva, ja latnja orru seamma čielggas ja ovttačilggolaš go lávus.
+Sis láve leat njunni dievva dehe sis lea golgi nuorvu ja sáhttet leat erdot ja sis sáhttá leahkit cottabávččas dehe bealljenávllat.
+Sis lea maid iežas jáhkolaš, gielalaš dahje kultuvrralaš gullevašvuohta ja miella doalahit iežaset iešdovddu.
+Sis lea okta juolgi árbevirolaš kultuvrras, nubbi fas ođđaáigásaš máilmmis.
+Sis lea seamma beroštupmi gávdnat buori bargi seamma og don leat fállamin iežat máhttuid.
+Sis lea sierra doarjjapoasta sámegiela doaibmabijuide.
+Sis muitala sullii bealli ahte sii háliidit oahppat eambbo sámegiela.
+Sisriikkalaš dássi
+Sis sáhttá maid leahkit čoavjebávččas ja feber.
+Sis sáhttá maid leahkit vehá gosohat ja muhtumin feber.
+Sivas go eai gávdno eará molssaeavttut.
+Siviilaáittardeaddji meannuda váiddaáššiid NAV ektui, ja bargo- ja čálgosuorggis leat bures láhččojuvvon riektesihkkarvuođaortnegat.
+Sivva manne oarjilsámegiella adnojuvvo bahás áitojuvvon giellan, lea dat go eanaš oarjilsámegielalaš olbmot leat ádjá ja áhku buolvvas.
+Sivvan dasa lea ahte ii giige dárbbat máksit eanet go dárbbašlaš dálkasis jus leat sierra haddát máŋga seamma soarttaga.
+Sivvan dasa lea go Sámediggi háliida hábmet bajimus politihka mánáidgárdesuorgái mii galgá leat láidesteaddjin ja čielggadit prinsihpalaš gažaldagaid sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga ektui.
+Sivvan dasa lea muhtin muddui lassánan vearrogáibádusat ruvnnas Ruoŧa stuorraváldegudneáŋgirvuođa dihte.
+Sivvan dasa sáhttá leahkit allergiijareakšuvdna dehe ahte mánná lea vahágahttán čalmmi dehe ožžon riba čalbmái.
+Skábmamánu 16. b. 2012 dii 10-15 doallá Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna bargojoavku čoahkkima. Čoahkkin dollojuvvo Rica Hotel Victoria nammasaš hoteallas Oslos.
+Skábmamánu 1. b. - 30. b. sáhttá maiddái Frostviken Norra čearru geavahit eatnamiid.
+Skaitelandet / Anttis lea Tromssa boazoguohtunguovllu boazoorohagaid ja Skievvá (Skjomen) boazoorohaga guohtunguovlu.
+Skatteverketiin, ja Vealahanáššeolbmáin áššiin gos
+Skávhla guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1) Davil: Njuorjjonjuni lulábeal rádji riikkarájis Rr 259 bokte Njuorjjojávrái, das čázádaga mielde njálbmái Skievvás, das vuona mielde olggos.
+Skávhlá lea guohtunguovlu Girjása čearu váste.
+Skeaŋkkat ovttaskas olbmuin leat dehálaččat Dán bargui gullo oaččuhit biepmu ja čázi juohkehažžii, báikegoddeovdáneami, teologalaš oahpu, mikroloanaid ja seastima ja maid soabadeami ja aktavuođa oskkuid gaskkas.
+Skeaŋkkat searvegottiin, ovttaskas addiin ja servviin bisuhit buori muddui barggu vuoiggaleappot máilmmi ovdii.
+Skoađas dahje seaidni ráddje ja suodjala buot doaimmaid visttis, seainnit birastahttet ja čohkkejit olbmuid.
+Skovi galget oahppit deavdit ovdalgo álget oahppandoaimmain.
+Skoviid sáhtát maid diŋgot Sámedikki hálddahusas.
+Skovi sáhttá maiddái atnit oahppiságastallama vuođđun dahje ovdánahttinságastallama vuođđun gaskal oahpaheaddji, oahppi ja váhnema / ovddasteaddji.
+Skovi sáhttá maiddái atnit oahppiságastallama vuođđun dahje ovdánahttinságastallan gaskal oahpaheaddji, ohppiid ja váhnemiid / ovddasteddjiid.
+Skovis galget golbma kolonna.
+Skovis oaidnit ahte ipmirdit go oahppit sániid vai dárbbašit go veahki vai ipmirdit daid mearkkašumi.
+Skovis vuolábealde atnit dásiid vuollegis, gaskamuddosaš ja alla mánáidskuvla dássái ja árvosániid nuoraidskuvlii ja joatkkaskuvlii.
+Skovit áirasiidda
+Skovit
+Skovvi galgá leat oahpaheaddji dađistagaárvvoštallama ja oahppi iešárvvoštallama vuolggasadjin.
+Skovvi galgá leat sihke oahpaheaddji oahpahusa várás ja oahppi iešárvvoštallama várás.
+Skovvi mas leat eavttut mihttomeriid ollašuhttit, adno dađistaga árvvoštallamis, dat mearkkaša ahte oahppi dađistaga iežas árvvoštallá.
+Skovvi mii adno hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš almmolaš ásahusa ektui galgá gávdnot sihke sámegillii ja dárogillii (§ 3-2).
+Skovvi, [ovdanbuktin] sáhttá adnot sihke iežas árvvoštallat, guhtet guoimmiset bargguid árvvoštallamii ja oahpaheaddji ruovttoluottadieđiheapmái.
+Skovvi sáhttá maiddái leat oassin juohke áidna oahppi gelbbolašvuođa čálalaš duođašteamis, ovdamearkan jahkebealárvvoštallama duođaštussan juovllaide dahje geassái.
+Skuvlaáiggis ja dan maŋŋil sáhttet oahppit boahtit hupmat singuin visot áššiid birra, oahpus gitta identitehtii ja oskui.
+Skuvlabarggus ávkkástallá fága guovddáš ideaid, hámiid, struktuvrraid ja oktavuođaid.
+Skuvlabarggus ávkkástallá guovddáš ideaid, hámiid, struktuvrraid ja oktavuođaid fágas.
+Skuvladearvvašvuođadivššus ii dárbbat máksit ja boahkuheamit mat fállojuvvojit leat nuvttá.
+Skuvlaeaiggádis geas ii leat oahpaheaddji sámegieloahpahussii, galgá fállat ohppiide sámegielat oahpahusa molssaevttolaš oahpahusvugiid bakte.
+Skuvlaeaiggádis lea bajitdási ovddasvástádus fuolahit ahte ohppiid vuoigatvuohta oažžut sámegilát oahpahusa ollašuhttojuvvo.
+Skuvlaeaiggát sáhttá maid fállat oahpahusa sámegielas vierisgiela oahppoplána mielde.
+Skuvla ferte váldit ovddasvástádusa ja háhkat dulkka váhnemiidda geat dan dárbbašit.
+- Skuvla galgá doallat buori oktavuođa váhnemiiguin.
+Skuvla galgá leat báiki gos oahppá ja loaktá.
+Skuvla galgá ohppiide fuomášuhttit dán vejolašvuođa ja movttiidahttit válljet sámegiel 2 loahppaárvvoštallama.
+Skuvla gehččojuvvo iešguđetláhkai kultuvrras kultuvrii.
+Skuvla ja oahpaheaddji daguhit máhto, kultuvrra ja árvvuid nuppi sohkabuolvvas nubbái.
+- Skuvla lea mearkkašan hirbmat olu máttasámegiela ovddideapmái.
+Skuvla lea okta dain deháleamos servodatásahusain.
+Skuvlamánáin ii leat seamma lahka oktavuohta muhto garra čalbmeinfekšuvnnas sáhttet sii goit dárbbahit leahkit ruovttus jus čalmmit leat erdon.
+Skuvla - skole
+Skuvlii álget iešguđege riikka ja kultuvrra mánát.
+Skuvllaide ja skuvlaeaiggádiidda lea stuorra hástalus plánet ja organiseret oahpahusa dárogielas ja sámegielas, erenoamážit skuvllain mat leat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.
+Skuvllain main leat unnán oahppit juohke klássadásis, sáhttet ráhkadit ođasmahtti plána smávvaskuvladássái, gaskadássái ja nuoraiddássái main fáttát sámegiella 2 ja 3 leat oassin.
+Skuvlla ja ruovttu ovttasbargui leat boahtán ođđa hástalusat.
+Skuvlla lahka sáhttá cegget lávu.
+Skuvlla mihttomearri lea ovttas ruovttuin ovdánahttit oahppiid gelbbolašvuođa máŋgga dáfus, mas olmmoš ieš lea guovddážis.
+Skuvlla oahppit sáhttet ráhkadit málestanbušeahta mii čájeha man ollu vahkus atnet málesteapmái skuvllas ja ruovttus.
+Skuvllas galget oahppit čállit / čilget, sárgut ja čájehit govaid bokte bohccuid čoarvenamahusaid.
+Skuvllas galget oahppit čállit / čilget, sárgut ja čájehit govaid bokte varris ja njiŋŋálas bohccuid sámegielnamahusaid agi mielde.
+Skuvllas galget oahppit čállit, sárgut ja čájehit govaid bokte boazodoallobearrašiid bealljemearkkaid.
+Skuvllas galget oahppit čállit, sárgut ja čájehit govaid bokte bohcco oaivvi ja goruda guolgaivnniid.
+Skuvllas galget oahppit čállit, sárgut ja čájehit govaid bokte movt miessemearkun dáhpáhuvvá das rájes go bohccuid buktet gárdái gitta go luitet daid.
+Skuvllas lea guovdilis rolla dán guovllu sámi oahppiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimii.
+Skuvllas leat máŋga njuolggadus- ja norbmačoakkáldaga maid skuvla háliida ahte oahppi olaha ja doahttala.
+Skuvllas oahppi galgá bargat ovttas earáiguin, sihke guvttiid guvttiid ja joavkkuin.
+Skuvllas sáhttet galbbat jorgaluvvon dárogielas sámegillii.
+Skuvllat ja bargoaddit leat geatnegaccat geahččalit dahkat nu ahte buohkat dovdet iežaset dorvvolažžan.
+Skuvllat sáhttet viiddidit sámegielat digitála oahppanvuođu man sáhttá interaktiivalaččat atnit.
+Slahpenjargga lea guohtunguovlu Unna Čeruža (Sörkaitum) čearu váste.
+Slahpenjarggas leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Dan báikkis gokko riikkarádji rasttilda Bovrojávrri davit gátti, dán jávrri ja čázádaga mielde Lavzejávrri rádjái, viidásit Noaidejávrri rádjái ja dán jávrri oarjjimus luktii, dan luovttas njuolga linjjás allodat 1236:ii Gihtsejiegnas, das njuolga linjjás Sadjemjávrre nuorttamus luktii, dán luovttas jávrri rastá čázádaga mielde Baddjejávrre (Øver-Sørfjordvatnet) rádjái, viidásit Slábávuodna (Sørfjorden) rádjái.
+Šliivvilodjen dálkasiin vuorustis lea eahpesihkkar vuoibmi.
+Šloahta robi divvuma gollorámma lea 117 miljovnna kruvnno.
+Šluvgit gámasuinniid
+- Smávit sámi gielaid dilli lea dramáhtalaš.
+smávva joavkkuin, digaštallet mo dan sáhttibehtet olahit.
+Smávva lohkančuovggat juohke áirasa beavddis čájehit lagašvuođa dan stuorra lanjas.
+Smávva mánát dárbbašit oinnolašvuođa, stáđisvuođa, suddjema ja oadjebasvuođa lagaš okta vuođas earáiguin.
+Smiehta: Gievrras ja geanuhis siidduid, mo leat olmmožin / bargin, smiehta iežat mihttomeriid ja guorahala ovddalgihtii mii lea rivttes bálká (Jeara earain geat leat seammalagan bargguin, dahje gulaskutta fágalihttuin).
+Smiehta maiddái iežat buriid ja bahá siiddui.
+Smiehta vuos dáid:
+s: Mii bajidit váimmuideamet.
+Snakker hun samisk?
+Snåsningen aviisa álggaha geasset 2009 prošeavtta mii mearkkaša ahte oarjilsámegielalaš aviisasiiddut ja eambbo čállosat oarjilsámi dili birra prentejuvvojit.
+Snoasa suohkan lea jagi 2008 rájis leamaš mielde Sámegiela hálddašanguovllus.
+SNPL jođiheaddji vuordá sullii 50 oassálasti gaskal 16 ja 30 jagi Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas konferánsii.
+Soabahallanovddasvástádus go bohccot guhtot bealdoeatnamiin
+soabahallan Sámediggi galgá hoaidit boazomearkagieđahallama, e.e. registreren ja heaittiheapmi boazomearkkain.
+Soahpameahttunvuođat ja daid čoavdin
+Soahpamuša dahke buot Stuorradikki bellodagat 2008.
+Soahti ja heahti leat ovdamearkkat.
+Soai buorástahttiba goabbat guoimmiska, muitaleaba geat soai leaba ja gos boahtiba.
+Soai dajaiga goappat guoibmáseaskka: " Eai go munno váimmut buollán go son sártnui munnuide vádjolettiin ja rabai čállagiid munnuide? "
+Soai orusteigga ja geahčaiga morašlaččat bajás, ja nubbi, gean namma lei Kleopas, vástidii: " Leat go son don áidna vieris Jerusalemis gii it dieđe mii doppe lea dáhpáhuvvan dáid beivviid? "
+Soaitá ahte geainna lea šaddan áhpeheapmin ii leat dat geainna háliida máná.
+Soaitá ahte ii goassige ráfiáiggis leat gonagasbearaš nu lahka leamaš iežas álbmoga go maŋŋil suoidnemánu 22.
+Soaitá atnit ahte dat lea lávva.
+Soaitá ballat ahte šaddá bahábun go muitala.
+Soaitá dahkat juoidá man ii muđui dagalii: hupmá eanet ja eanet olbmuiguin, dánse, njoallu dehe háhká nieiddaid, ja geahččala ođđa áššiid.
+Soaitá dárbbahit hárjehallama ovdalgo lea álki bidjat dan nala ja orro vuogas atnit dan.
+Soaitá dárbbahit hárjehallat bidjat kondoma njuolga ládje.
+Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Soaitá dat geainna lea šaddan áhpeheapmin ii leat dat geainna háliida máná.
+Soaitá dovdat iežas čeavlán dehe ilolažžan ahte ii leat šat duohtatmeahttun.
+Soaitá dovdot balesin muitalit soapmásii ahte lea givssiduvvon.
+Soaitá fállojuvvo ruovttus ja nu geahččala ieš dehe olbmáiguin.
+Soaitá leahkit buorre muitališgoahtit givssideamis soames ráves olbmui geasa luohtiha, ovdamearkka dihte soapmásii veagas, ja dasto váldit veahki dain muitalit dan soapmásii skuvllas.
+Soaitá leahkit unohas momeanta daningo galgá bidjat easka go lea ožžon erošuvnna.
+Soaitá leahkit vel gárremiin beaivvi maŋŋel go lea juhkan.
+Soaitá maid ahte soamis sádde ilgadis sms:aid dehe meilaid, čállá bahágurenis namuhemiid facebookas, bloggas dehe eará sajis neahtas.
+Soaitá maid leahkit nu ahte olmmoš diehtá mas áŧestus vuolgá, muhto goittotge atná ahte dat lea ila garas, ovdamearkka dihte jus oažžu váibmodearpama, illáveaju ja bivastuvvama ovdal geahččaleami dehe tenttaid.
+Soaitá muhtumin nu ahte juste dalle ii beroš dakkáris man rievtti mielde diehtá dehálažžan.
+Soaitá Thomas ja Danica šaddaba ustibat boahtteáiggi Facebook bokte.
+Soames doaimmat čađahuvvojit Norgga ja Ruoŧabeale iešguđet oassálastit ovttasbargama bakte.
+Soames dutkit čuoččuhit ahte maŋimus olmmoš guhte humai áhkkilsámegiela jámii 2003:s, ja eará dutkit ges oaivvildit ahte ain gávdnojit soames olbmot geat hupmet giela ja nu lea áhkkilsámegiela eanemus uhkiduvvon giellan Ruoššas.
+Soames guovddáš bealit plána- ja huksenlágas mat leat dehálačča Sámediggái leat:
+Soames háve sáhttá leat dárbbašlažžan oahppi veahkehit gávdnat miehte- dahje vuostáákkaid áššái.
+Soames mánáide lea ávkkálaš geahččat eará mánáid dahje ovttas ollesolbmuin smiehttat iešguđet strate giijaid birra ovdánahttin dihtii iežas strategiijaid.
+Soames mánáide sáhttá dát mielddisbuktit ahte adopterejit dán gova alddii neaset.
+Soames mánáidgárddit geavahit metoda maid gohčodit mánnáságastallamin dahje mánnáčoahkkimin.
+Soames mánát dadjet ahte sis dávjá ii leat geaiguin stoh ket mánáidgárddis.
+Soames mánát dárbbašit ollesolbmo doarjaga stoahkamis
+Soames mánát eai searvva lunddolaččat stoahkamii, ja muhtumat báhcet stoahkansearvevuođa olggobeallái mánáidgárddis.
+Soames mánát jeavddalaččat olgguštuvvojit dahje badjelgehččojuvvojit stohkosis.
+Soames mánát muitalit iežaset vásihit ahte ollesolbmot eai leat olámuttus go dárbbašit sin.
+Soames mánát rahčet searvat stoahkamii
+Soames mánát vásihit ahte mánáidgárdestoagus, mas leat olu mánát mielde juogo olgun dahje siste, lea ried d jái, kaohtalaš dahje dasa lea váttis beassat mielde.
+Soames oahppit ges sáhttet čállit máŋga muitalusa.
+Soames oahppit sáhttet bidjat váldodeattu bargobihtáid njálmmálaččat ovdanbuktit.
+Soames oahppit soitet dárbbašit veahki cealkagiid hábmet dahje cealkagiid hukset go leat bargame muitalusain.
+Soames oktavuođain šaddá oahpaheaddji heivehit ávdnasiid ja oahpponeavvuid báikkálaš dilálašvuođaide.
+Soames ollesolbmot atnet vuolggasadjin govaid mat čájehit mánáid geat ovttasdoibmet iešguđet láhkai, dahje mánáid mat čájehit iešguđetlágan dovdduid.
+Soames ovddida nammaášši báikenammalága vuođul.
+Soapmásat barget ovdamearkka dihte dušše mottiin doahpagiin lagamus bearraša birra, earát ges barget eanet doahpagiiguin ja fuolkesániiguin oppalaččat.
+Soapmásat dárbbašit dán oktavuođas jođiheaddji doarjaga oadjut iežaset rollas.
+Soapmásat eai dáidde oažžut sáni saji joavkkus gos leat olu mánát, earát fas eai smiehta ahte sáhttet hállat earáiguin váttisvuođaid birra dahje eai hálit hállat daid birra.
+Soapmásat ohppet go gieđaiguin barget, ja earát geahččamis dahje áicamis.
+Soapmásat ollejit bargat máŋggain báikenamain, sihke lagas ja gáidan, ja iešguđet ládje.
+Soapmásiin lea sámi kultuvra maiddái fáddán olles dán vahku.
+Soappi čađamihttu lea sullii 2,5 centimehtera.
+Soappi siste lea Ultra-jietnasáddejeaddji.
+Sohkabealedávddat mat gullojit njoammunsuodjelága vuollái dego ovdamearkka dihte klamydia, gonorrea ja hiv ii goassege mávsse maidege testehahttit beroškeahttá agis ja gos dan dahká.
+SOL váldoulbmilin lea doaimmahit čuvgehus- ja oahppodoaimmaid sápmelaččaid gaskkas.
+Somás vuohki oahppat sámegiela - sámi sátnegirjjáš almmuhuvvon / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Somás vuohki oahppat sámegiela - sámi sátnegirjjáš almmuhuvvon
+Son addá bargiide vejolašvuođa nannet iežaset gelbbolašvuođa ja viidáseappot ovdánahttit iežaset gálggaid.
+Son áhpásmahttá mu sielu.
+Son áigu vuođđudit riikas mas ii leat šat mihkkige bahá.
+Son anii eallima rohkadallamii ja gefiid bálvaleapmái: eallin man vuođđu lei vuollegašvuohta ja gudnebalolašvuohta Ipmila sivdnádussii.
+Son ávžžuha buot berošteddjiid dieđit konferánsii.
+Son berre leat oidnosis ja mielde mánáid beaivválaš bargguin ja vásáhusain nu olu go vejolaš huššás árgabeaivvis.
+Son bođii Jesusa lusa ihkku ja dajai: "Rabbi, mii diehtit ahte don leat oahpaheaddji gii leat boahtán Ipmila luhtte, dasgo ii oktage máhtáše dahkat daid mearkadaguid maid don dagat jos Ipmil ii livčče suinna.
+Son čilgii dovdduidis čáppa divttain ja reivviin.
+Son čujuha viidáseappot dasa ahte vaikke vel sámi servodat lea ollen guhkás, de eat leat vel juksan mihttomeari, eat riikka dásis eat ge riikkaidgaskasaččat.
+Son čujuhii dušše dearvvašvuohtafálaldahkii mii lea juo doaimmas ja ahte lea dárbbašlaš kultuvrralaš ja gielalaš dihtomielalašvuhtii sámi nissoniid ektui.
+Son dadjá ahte okta sivain lassáneapmái kulturealáhusain, lea Sámedikki doarjjaortnegat.
+Son deattuha ahte vaikke vel leat ge leamaš čavga ja garra muddemat máŋggaid jagiid, de leat dat doaimmat maid guolli ja guolástusat vuolggahit, hui deaŧalaččat.
+Son ferte jođánit buoridit bargiid vejolaš negatiivvalaš gulahallanvieruid.
+Son galgá muitalit eará sániiguin go dat mat leat čállojuvvon bollui.
+son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain.
+Son gii oassálastá áššegieđahallamis muhtin áššis lea bealálaš jus: a) son ieš lea osolaš áššái b) son lea náitalan dahje ovttasorru soapmásiin gii lea osolaš áššis dahje lea sogalaš dahje náittusdili bokte sogalaš bajásmanni- ja vulosmanni linjjás, dahje doarrásmanni linjjás gitta vilbeliid / oambeliid rádjái dahje sullasaš lagašvuohta c) sus lea virgeoktavuohta dahje lea juogalágan alebuš- / vuolebušvuođa oktavuohta áššeosolaččain d) leat sierra dilálašvuođat mat mielddisbuktet ahte luohttámuš iešheanalašvuhtii ja bealátkeahtesvuhtii hedjona.
+Son giitá maiddái buot orohagaid ja čearuid mat leat leamaš mielde proseassas.
+Son guhte lea empáhtalaš, nagoda earuhit iežas ja earáid jurdagiid ja dovdduid.
+son guhte ohca iskkadanrievtti, rogganrievtti ja doaibmalobi ohcat dieđuid njuolgut guoskevaš sámi beroštumiid birra.
+Son jearai sudnos: " Man birra doai nu háleštallabeahtti? "
+Son lea doarjjan ja veahkeha máná nu ahte sáhttá hálddašit iešguđet stoahkandilálašvuođaid.
+Son lea lahka namas bokte, ruossamearkka bokte, Áhččámet bokte ja Ipmila sániid bokte.
+Son lea lohpiduvvon gonagas gii galgá beastit.
+Son lea máilmmi čuovggas.
+Son lea oahppamin baleahta Kanadas.
+Son lea odne nammadan almmolaš lávdegotti mii galgá geahčadit gustovaš ortnegiid, doaibmabijuid ja njuolggadusaid mat leat sámegielaid várás Norggas.
+Son lei gullan man váttis lei riddui fievrridit sin, guđet jápme duoddaris. Girku lei rittus, ja dohko lei váttis goastat dalle go eai lean geainnut.
+Son lei sihke Ipmil ja olmmoš oktanaga.
+Son mátkkoštii, mátkkiin oahpahii ja sárdnidii.
+Son muitala sámiid birra gonagassii ja maid ahte bohccot dápmojuvvo ja hoitojuvvo ealuin.
+Son muitalii govvidemiiguin ja humahalai olbmuid maiguin gávnnadii go son háliidit čalmmustahttit Ipmila ráhkisvuođa.
+Son nuppástuhttá min nohkavaš rupmaša ja dahká dan iežas hearvásin dahkkojuvvon rupmaša láhkásažžan dainna fámuin mainna son bidjá buot iežas vuollái.
+Son oaivvilda ahte dárbbašuvvojit njuolggadusat, ortnegat ja doaibmabijut doarjut gielaid geavaheami ja ovddideami.
+Son sáhttá mánás jearrat leat go das čovdosat.
+Son šattai bajás Nasaretas.
+Son šattai ijastit muhtun balssaid láhka jávregáttis.
+Son šattai máilmmiboargár nummir čieža miljárda.
+Son sihkku eret juohke gatnjala sin čalmmiin, ii ge jápmin leat šat, ii ge moraš ii ge bárgun ii ge giksi.
+Soria Moria II cealkámušas almmuhii Ráđđehus ahte árvvoštallagoahtit ásahit čálgoáittardeaddji ortnega gokčat NAV, sosiálabálvalusa ja dearvvašvuođabálvalusa dárbbuid.
+Sosiála barggus Ruoŧa girku doaibmá ovttas servvodaga máŋggaiguin sosiálalaš ásahusaiguin, eará girkuiguin ja oskusearvegottiiguin dehe eaktodáhtolaš servviiguin.
+Sosiála gelbbolašvuođa bargguid ovdamearkkat mánáidgárddis
+Sosiála gelbbolaš vuođas lea sáhka gulahallat ja ovttasdoaibmat bures earáiguin iešguđet dilálašvuođain.
+Sosiála gelbbolašvuohta lea čoavddus loaktit mánáidgárddi searvevuođas
+Sosiála gelbbolašvuohta lea eaktun searvat stoahkamii, ja muhtun mánát eai hálddaš sosiála gálggaid, maid stoagus gáibida, doarvái bures buot dilálašvuođain.
+Sosiála gelbbolašvuohta sisttisdoallá gálggaid mat lunddolaččat heivejit mánáid ovttasdoaibmama ollislašvuhtii, ovdamearkka dihtii iešdovdu, empatiija, prososiála láhtten, iešárvu ja iešstivren.
+Sosiála gelbbolašvuohta
+sosiála, kultuvrralaš ja fágalaš searvevuhtii, lea fátmmasteami jurdaga vuolggasadji go olmmošlaš searveuođaid galgá hukset.
+Sosiálalaš barggus girku maid gávnnada mirkoávnnasgeavaheddjiiguin ja sin oameolbmuiguin doarjuma ja veahkeheami dihte.
+Sosiálalaš ovdáneapmi
+Sosiála
+Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan.
+Sosiálastivra galgá fokuseret sivaid dasa mii lea dáhpáhuvvan, nu gohčoduvvon systemafeailla, ja maid galgá dahkkot vai dat ii gearddo.
+Sosiálastivra gieđahallá daid nu gohčoduvvon Lex Maria - almmuhusaid, dalle dikšun ieš sáhttá almmuhit duođalaš dáhpáhusaid.
+Sosiálastivra lea dearvvašvuođa ja buohccedivššu bearráigeahččaneiseváldi ja dárkkista earet eará doaimmaid ovddidan dihte buohccesihkkarvuođa, eastadan dihte vahágiid ja váldin dihte eret riskkaid divššus.
+Sosiálastivra sáhttá čujuhit kritihka sihke organisašuvdnii ovdamearkka dihte eanadiggái, ja ovttaskasaide dikšunbargoveagas.
+Sosiálastivra sáhttá ilmmuhit dáhpáhusa dehe ovttaskas ámmáthárjeheadji.
+Sosiálastivra sáhttá maid mearridit ahte guođđá ášši buohccelávdegoddái.
+Sosiálastivrra mearrádusa ii sáhte váidit.
+Sosiálastivrra ráđđi vuoigatvuođalaš, sosiálalaš ja medisiinnalaš jearaldagain dárbbaha dieđuid sin
+Sotnabeaivi danin go dát lea Jesusa bajásčuožžilanbeaivi.
+Sotnabeaivvi geassemánu 9. b.
+Sotnabeaivvi váldoipmilbálvalusa vuogi gávnnat Sálbmagirjji loahpas.
+Speallangoarttat Ráhkat speallangoarttaid mas leat biebmoelliid namat ja govat.
+Spealut sáhttet omd. leat govva- ja nammalottot.
+Spealu ulbmilin lea ahte oahppit galget čilget sániid ja doahpagiid anikeahttá váldosáni.
+Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas
+š Seksa vuosttaš geardde
+s: Su namas mii rohkadallat.
+s: Sutnje akto lehkos giitalus.
+Stáhtabušeahtas leat árvalan sihkkarastit Ráđđehuskoartila čuovvovaččat:
+Stáhtabušeahtta beahttašuhttá sakka / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Stáhtabušeahtta beahttašuhttá sakka
+Stáhtadoarjja galgá geavahuvvot ovttasráđiid unnitloguiguin. Lassegoluide unnitlogulága čađaheamis ja ii goluide áššiide maid juo lea geatnegahtton dahkat, ovdamearkka dihte dulkkaid dihte ja dábálaš searvedoarjagiid juohkimiidda.
+Stáhtadoarjja
+Stáhtadoarjja
+Stáhta doarjjaruhta, ng. ekonomalaš doarjja, go dárbbaha dálkasiid ja muhtin eará diŋggaid olmmoš sáhttá dárbbahit jus leat dihto skibasvuođat.
+Stáhtadoarjja
+Stáhta Eanandoallodoaimmahat lea hálddahuseiseváldi báikegoddeprográmmii.
+Stáhta eiseválddiin lea dattetge bajimuš ovddasvástádus diliid láhčimis nu ahte sámi servodagas alddis lea vejolašvuohta hukset viidáseappot servodagas.
+Stáhta eiseválddit galget addit ollislaš dieđuid áigeguovdilis áššiin, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja maiddái relevánta áššiid birra áššemeannudeami buot dásiin.
+Stáhta eiseválddit galget nu árrat go vejolaš dieđihit Sámediggái, go bohciidit áigeguovdilis áššit, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja guđe sámi beroštumiide ja dilálašvuođaide dat soitet guoskat.
+- Stáhta galgá čájehit huksenealáhussii ovdamearkka hukseheaddjin ja opmodathálddašeaddjin, earret eará biras- ja energiijaáššiin, universála hábmemis ja arkitektuvrra oktavuođas.
+Stáhta geaidnolágádusa guovlokontuvrraid vuollásaš báikkálaš kontuvrrain lea ovddasvástádus mearridit galbema riikka- ja fylkkageainnuin, ja gielddain fas lea ovddasvástádus mearridit gielddageainnuid galbema (galbenváldi).
+Stáhta ja Sámediggi galget geahččalit boahtit ovtta oaivilii sihke mandáhta hárrái, ja dan hárrái gii vejolaš guorahallanbarggu galgá čađahit.
+Stáhta kártadoaimmahat mearrida luonddunamaid ja eará namaid mat eai boađe ovdan báikenammalágas dahje láhkaásahusain.
+Stáhtalaš doarjagat filbmabuvttadeapmái leat dehálaš váikkuhangaskaoamit mat sihkkarastet ahte olbmuide fállojuvvojit buorit filmmat sin iežaset gillii, ja filmmat maid vuođđu lea geahčadeaddjiid iežaset kultuvra.
+Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit galget
+Stáhta lea, Norgga lágaid, nationála mihttomeriid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde, geatnegáhttojuvvon sihkkarastit dan ahte sámit sáhttet hálddašit sin iežaset kulturárbbi.
+Stáhta máksá lohkansajiid goluid.
+Stáhtaráđđi Audun Lysbakken vástidii Norgga ovddas.
+Stáhtaráđđi nammadii otne ossodatdirektevrra Bjørn Olav Megard ekspedišuvdnahoavdan Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii.
+Stáhtaráđis ii lean makkárge evttohus erenoamáš doaibmabijuide mat buvttášedje sámi nissoniidda olggobealde hálddašanguovllu buoret dearvvašvuohtafálaldaga.
+Stáhtaráđis ovddidedje odne proposišuvnna, mas árvalit rievdadit girkolága.
+stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlog
+Stáhtas ja Sámedikkis lea geatnegasvuohta ovddidit ášši dárbbašlaš dieđuiguin ja ávdnasiiguin, mat guorahallanbarggus dárbbašuvvojit.
+Stáhtas lea bajemus ovddasvástádus boazoealáhusa seailluheamis.
+Stáhtas lea ovddasvástádus oadjomáksimiin, buohcciviesuin (dearvvasvuođafitnodagain) ja eará spesialistalaš dearvvasvuođabálvalusas masa maiddái gullá psyhkalaš dearvvasvuođasuodjalus ja spesialistalaš gárihanfuolla.
+Stáhta virgáiduvvon suodjaluvvonguovllu hálddašeaddji lea stivrra čállingoddin.
+Stáhtta ja gielddat galget maid muđui ovddidit našuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođaid doalahit ja ovdánahttit kultuvrraset Ruoŧas.
+Standárdenráđđi, mii lea Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeantta (FAD) rávvejeaddji orgána IKT-áššiin, lea meannudan áššin čállinmearkkaid geavaheami almmolaš hálddahusas.
+Statens Kartverk bargá ovdánahttimis ođđa bálvalusaid neahtas, ja dál lea rahppon vejolašvuohta ohcat sámegielat báikenamaid.
+Statistihkas lea eanaš geográfalaš lahkananvuohki, ja deattuha sámi ássamiid Sáltoduoddara davábealde.
+Statistihkka
+Statsbygga stuorámus huksenbargu aiddo dál.
+Statsbygg ja DSS ožžot oktiibuot 250 miljovnna kruvnno stáhtabušeahtas ereliiggán goluid gokčamii:
+Stávvaliiguin bargat
+St. dieđáhusas nr. 23 (2007-2008) Språk bygger broer namahuvvojit doaibmabijut mat gullet ollislaš giellaoahpahuspolitihkkii man vuođđun lea olbmo oppa eallima viidodat ja máŋggagielalašvuođa viidodat.
+St. dieđáhusas nr. 35 (2006-2007), man namma lea "Tilgjengelighet, kompetanse og sosial utjevning, " Framtidas tannhelsetjenester " š " Framtidas tannhelsetjenester " š, kapihttalsis 8.4, lea lohkamassii čuovvolančuoggát mat gusket ee. sámi álbmogii.
+St. dieđ. nr. 28:s (2007-2008) nannejuvvo ahte Sámediggi, sápmelaččaid ovddasteaddji álbmotválljen orgána, lea deháleamos eaktobiddji sámepolitihka dáfus.
+Stevnnegii dahje váidalussii gusto njealljevahkkosaš váidináigemearri dan beaivvi rájes go mearrádus lea vuostáiváldojuvvon.
+Stevnnet dahje váidalus galgá leat ollen diggegoddái dahje Leanariektái Norrbottena leanas ovdal dán áigemeari.
+Stipeanda
+Stipeanda
+Stipeanddas stuorit máksomearri ja eanet oahppit olahusjoavkkus geain lea sámegiella fágan.
+Stipeanddas stuorit máksomearri ja eanet oahppit olahusjoavkkus geain lea sámegiella fágan. / Vuođđoskuvla ja JS / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget
+Stoahkalas mánná sáhttá earuhit stoahkama eará doaimmain ja dulkot stoahkan signálaid.
+Stoahkan lea eallima ja oahppama vuođđovuohki.
+Stoahkan lea humora ja ilu gáldu, ja iešguđet stoahkanvugiid bokte ožžot mánát vejolašvuođa čájehit ja dovdat ahte iežas vásáhusmáilbmi gusto.
+stoahkat ja geahččaladdat gielain riimmaid, hoahkamiid, ritmmaid, jienaid ja sániid geavahemiin
+Stockholma Leanastivra ja Sámidiggi galgaba ovttas atnit fuola got láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra, mii doaibmagođii ođđajagemánu 1. s beaivvi 2010, čađahuvvo.
+Stockholma Leanastivrras (Länsstyrelsen i Stockholm) ja Sámidikkis lea ođđajagimánu 1 b. rájis 2010 oaiveovddasvástádus ovttastit ja iskat got Ruoŧa unnitlogupolitiika čađahuvvo riikkas.
+Stockholm-Mälardalena guovllus.
+Storsund guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Storsund rájes ruovdemáđii mielde Storträskliden - Koler geainnu rádjái, dán geaidnoráigge Lillpiteälven rádjái, dán joga mielde luoddaearu rádjái Lillpite oarjedavábealde, das fas geaidnoráigge Granträsket rádjái, viidásit geaidnoráigge Liden badjel Arvidsträsk rádjái, das viidásit geaidnoráigge Teugerträsk rastá Storsund rádjái.
+Storsund lea Saltfjellet boazoorohaga guohtunguovlu ja sáhttá geavahuvvot golggotmánu 1. b. - cuoŋománu 30.b..
+Strategiija lea Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta, Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta ja Máhttodepartemeanta ráhkadan.
+Strategiijas deattuhuvvo ahte "mánáidgárddiin main leat sámi mánát, dárbbašuvvojit bargit geain lea sámegielalaš máhttu ".
+Strategiijas leat evttohusat vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat nannejuvvojit árgabeaivvis. Evttohusaid olis leat doaibmabijut mat:
+Strategiija:
+Strategiijat:
+Strategiijat:
+struktureret iežas giela iešguđet dárbbuide
+struktureret teavstta áigeortnetvuoru ja fáttá mielde ja ráhkadit oktavuođa gaskkal cealkagiid ja teakstaosiid
+Studeanttat fertejit oažžut vejolašvuođa oahppat sámegiel fágaterminologiija nu ahte sáhttet geavahišgoahtit sámegiela iežaset barggus maŋŋel go gerget oahpuin.
+Studeanttat ožžot eanet sámi kulturmáhtu
+Studeren-ráhkkanahtti oahppoprográmmat
+Stuorábuš sisafárren lea váidudan olmmošlogu njiedjama sámi guovlluin maŋimuš jagiin, muhto dat ii leat doarvái olmmošlogu ja eretfárrema dássidahttimii.
+Stuora dáru-sámi sátnegirjjis sátnái "gå" čállojuvvo vuosttaš sátnin: deavirdit, mii mearkkaša vázzit nu ahte juolggit gessojit.
+Stuoradiggi lea dohkkehan Sámi Oahppolávdegotti (SOL) stáhtadoarjaga vuoigaduvvon oahppolihttun 1976 rávisolbmuidoahpahuslága vuođul.
+Stuoradikkis ja ráđđehusas lea láhkahábmenovddasvástádus mii sihkkarastá ovttaskas sámegielagii vuoigatvuođa geavahit sámegiela, ja Sámedikkis fas lea ovddasvástádus ovddidit sámegiela.
+Stuora gažaldagat
+Stuora guohtonviidodagat Boazoealáhus dárbbaša stuorra guohtunviidodagaid dainna go bohccot vájaldit jagi áigodagaid mielde.
+Stuora hástalus dán guovllus lea váilevaš gelbbolašvuohta sámi giela ja kultuvrra hárrái almmolaš hálddašeamis ja ahte leat olu iešguđetlágan ásahusat maiguin galgá gulahallat.
+Stuora hástalus dán suorggis lea maid dat go almmolaš hálddašeamis váilot olbmot geain lea gelbbolašvuohta lullisámi gielas ja kultuvrras.
+Stuorámus bargu maid Norgga eiseválddit leat dahkan almmolaš sámi giellaplánema dáfus, lea mearridit sámelága giellanjuolggadusaid 1990:s ja ásahit sámegiela hálddašanguovllu 1992 rájes.
+Stuorámus joavku lea Nuorta- ja OarjeFinnmárkkus ja Davvi-Romssas.
+Stuorámus sámegielalaš joavku ferte vuoruhuvvot ovddimussii.
+Stuora oassin sis sávvet goitge ahte sin mánát galget oažžut sámegiel oahpahusa.
+Stuorát muhto hárvvit válgabiirret galget buoridit jienasasteaddjiid logu válgii.
+Stuorimus golut leat mášiinnat ja mohtorboaldámuš.
+Stuorimus oassi manná du báikkálaš searvegoddái.
+Stuorimus oassi vara PSA:s lea čadnon sierra proteiinnaide.
+Stuorimus sisaboahtu boahtá bohccobierggu vuovdimis.
+Stuorit kondomavariašuvnnat gávdnojit bures sorterejuvvon seksagávppiin ja neahtas.
+Stuorit oassi barggus ruhtaduvvo ruđaiguin mat čoggojuvvojit Ruoŧas.
+Stuorrabritánnias leat 1960-logu rájis rahčan ealáskahttit kymrigiela Walesas, ja maŋŋá maiddái geallagiela Skotlánddas.
+Stuorra čázit eai sáhte čáskadit ráhkisvuođa, eanut eai veaje dan heavahit.
+Stuorradiggedieđáhusas nannejuvvo dasto vela ahte sámi gillii ja kultuvrii guoski hástalusat galget ollašuvvat dainna lágiin ahte almmolaš ásahusaid ovddasvástádus ja rolla buoriduvvo sámi geavaheaddjiid várás dakkár guovdilis čálgodoaimmain go dearvvasvuođas, fuolas ja oahpahusas.
+Stuorradiggedieđáhus čujuha maid dasa ahte dat ásahusat mat fállet oahpu sámegielas, fertejit buorebut bargat ovttasráđiid, dasgo dakkár ovttasbarggus leat ollu geavatkeahtes vejolašvuođat.
+Stuorradiggedieđáhus válddahallá dasto universitehtaid ja allaskuvllaid giellafágaid.
+Stuorradiggi fápmudii seammás Sámedikki mearridit láhkaásahusaid leavgga geavaheami birra.
+Stuorradiggi mearridii 2009:s ođđa minerálalága Sámedikki mieđiheami haga, iige mieđiheami daid doaimmaide maid láhkaárvalus galgá muddet.
+Stuorradikki ođđa minerálalága mearrideami ja Sámedikki mearrádusa vuođul ahte eai sáhttán dohkkehit lága ja daid doaimmaid maid láhka mudde, de árvvoštalai Sámediggeráđđi 2009 geassemánu ášši dan láhkai ahte Sámediggái leat guokte molssaevttolaš lahkananvuogi movt dustet minerálaindustriija sávaldagaid sámi guovlluin.
+Stuorra erohusat leat sámi báikegottiin ja sámi guovlluin das mii guoská man ollu sámegiella geavahuvvo beaivválaš ovttasdoaibman- ja gulahallangiellan.
+Stuorra hástalus boazoealáhussii boahtteáiggis leat nuogis guohtuneatnamat ja guohtuma geavahit vai biologalaš máŋggalágánvuohta seailluhuvvo.
+Stuorra hástalus lea gávdnat sámegielalaš mánáidgárdebargiid.
+Stuorra mearkkašupmi lea das go mánáidgárdi ja skuvla barget ovttasráđiid vai sámi mánát sáhttet vásihit bissovašvuođa giellaovdáneamis. Máhttodepartemeanta áigu jorgalahttit davvisámegillii láidestusgihppaga "Fra eldst til yngst.
+Stuorra oassi mánáidgárdebeaivvis lea stoahkan
+Stuorra váttisvuohta ahtanuššamis sámi gielddain lea geasuheapmi ássama dáfus.
+Stuorrijda lea Frostisena boazoorohaga ja Girjása (Girjas) ja Bastte (Baste) čearuid oktasaš guohtunguovlu.
+Styrket rus- og psykiatritilbud / Dearvvašvuohta / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Su bokte, suinna ja sus gullo dutnje, Ipmil Áhčči buotveagalaš, bassi Vuoiŋŋa oktavuođas,
+Su dahje sin háliida Sámei parlamentáralaš ráđđi gudnejahttit Davviriikkalaš sámi dásseárvobálkkašumiin.
+Suhttu lea dávjá dan duohken ahte čuožžilit dilit gos ovttaskasmáná ja earáid beroštumit ja dárbbut leat vuostálagaid.
+Suidnet (Čuohppat suinniid) Olles proseassas lea dehálaš ahte oahpaheaddji geavaha rievttes namahusaid reaidduin, buktagiin ja proseassain.
+Sullasaš guorahallan 2012:s rehketdoallojagi 2010 várás čájehii vástideaddji váilevašvuođaid.
+Sullii 95 čuođi iskosis leat seallarievdamiid haga ja árvvoštallo normálan.
+Sullii bealli sis sihke sámástit, lohket ja čállet sámegillii, ja bealli fas sis máhttet dušše hállat.
+Sullii goalmmát oasis dain geain lea loktanan PSA gávdnojuvvo borašdávda.
+Sullii njealji - guđa vahku geažis lávejit mánnodávddat boahtit.
+Sullii ovttas logi gaskaagát olbmás lea loktanan PSA- árvu.
+sulliirehkenastit dohkiid, lohkat, buohtastahttit loguid ja ovdanbuktit lohkosturrodagaid iešguđetlágan vugiiguin
+sulliirehkenastit ja gávnnahit loguid go rehkenastá oaivvis, geavaha lohkanmateriála ja čálestemiid, sulliirehkenastit loguiguin ja árvvoštallat vástádusaid
+sulliirehkenastit ja meroštallat guhkkodaga, birramihtu, čiegaid, areála, olggoža, voluma, áiggi, leavttu ja iešmássa ja geavahit ja rievdadit mihttoláva
+sulliirehkenastit ja mihtidit guhkkodaga, areála, voluma, mássa, temperatuvrra, áiggi ja čiegaid, ságastallat bohtosiid birra ja árvvoštallat leat go heivvolaččat
+sulliirehkenastit ja mihtidit sturrodagaid guhkkodaga, areála, mássa, voluma, čiegaid ja áiggi dáfus, ja geavahit áigemeari ja áigeinterválla álkis meroštallamiin, digaštallat bohtosiid ja árvvoštallat man heivvolaččat leat
+sulliirehkenastit vástádusaid, rehkenastit praktihkalaš bihtáid, digitála reaidduiguin ja daid haga, ovdanbuktit bohtosiid ja árvvoštallat man jierpmálaččat dat leat
+Su muitalus čállojuvvo ja danin diehtit ahte boazodoallu gávdno.
+Suodjalanguovlohálddašeapmi ja luonddušláddjivuohta - Jan Åge Riseth
+Suodjalus áigu Soahtebálvaluslágádusa bokte jorgalahttit gihppaga man namma lea " Du vejolašvuođat vuosttasgearddesoahtebálvalusas " sámegillii, vai dan sáhttá sáddet buohkaide guđet dan sihtet.
+Suodjaluvvonguovlluid stivrra galget hálddašit suodjaluvvon guovlluid mearriduvvon suodjalannjuolggadusain ja daidda gullevaš Gonagaslaš resolušuvnnas mii ollista suodjalannjuolggadusa, ja luonddušláddjivuođalága mearrádusaid.
+Suodjaluvvon guovlluid stivrraid ásahemiin
+Suodjaluvvon guovlluid stivrrat
+Suodjaluvvon guovlluid stivrrat / Verneplanarbeid / Luonddušláddjivuohta / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Suodjaluvvon guovllu stivrra válljejit suohkanstivrrat, fylkadiggi ja Sámediggi.
+Suodji alla goluid vuostá mii lágas gohčoduvvo beaivválaš gielas allagollosuodji.
+Suodji alla goluid vuostá
+Suodji gokčá min vuođđodárbbuid.
+- Suohkanat ja fylkkasuohkanat leat deaŧalaččat sámegiela ovddidanbarggus.
+Suohkanat ja fylkkasuohkanat mat leat sámegiela hálddašanguovllus mielde leat jahkásaččat ožžon sullii 45 miljovnna ruvnno guovttegielatvuođadoarjaga.
+Suohkanat ja fylkkasuohkanat
+suohkanat mielde sámegiela hálddašanguovllus: Guovdageaidnu, Kárášjohka, Porsáŋgu, Unjárga, Deatnu, Gáivuotna, Loabát, Divtasvuodna ja Snoasa.
+Suohkanat sáddejit searvanlobi ohcama Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii.
+Suohkan dat loahpalaččat mearrida guđe skuvlii dákkár fálaldat galgá sajáiduvvot.
+Suohkan gos orrulohku lea
+Suohkaniid / fylkasuohkaniid vuordámušat ja jurdagat Sámedikki ja giellalávdegotti bargui, Porsáŋggu gieldda ja Snoasa suohkana vuordámušat
+Suohkaniin, fylkkasuohkaniin, fylkkamánniin, direktoráhtain, departemeanttain, Sámedikkis, Ráđđehusas ja Stuoradikkis lea buohkain ovddasvástádus sámegillii guoski barggus.
+suohkaniin lea eareliiggánis geatnegasvuohta fállat unnitlogugielat boarrásiid- ja mánáidfuolaheami jos soamis hálddahusguovllus dan sihtá.
+Suohkaniin lea guovddáš rolla barggus nannet sámegiela buot guovlluin gos sápmelaččat orrot.
+Suohkaniin lea mearridanv��ldi earret eará almmolaš čujuhusaid, čoahkkebáikkiid, gáhtaid ja almmolaš visttiid namaid dáfus.
+Suohkaniin mat leat olggobealde hálddašanguovllu, lea ohppiin dušše vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas oktagaslaš vuođuin.
+Suohkaniin olggobealde hálddašanguovllu leat ráddjejuvvon geatnegasvuođat sámegiel fálaldagaid dáfus.
+Suohkanis lea ovddasvástádus fuolahit ahte mánáidgárdefálaldat sámegielat mánáide huksejuvvo sámi giella ja kultuvrra nala (mánáidgárdeláhka § 8)
+Suohkanlaš areálaplánaiguin
+Suohkanlaš ealáhusfoanddat sáhttet ruhtadit smávit doaibmabijuid ja prošeavttaid.
+Suohkan lea dan oktavuođas álggahan prošeavtta "Gielem Nastedh ".
+Suohkan mearrida ohcan searvanlobi.
+Suohkan mii gullo eanetgo ovtta hálddahusguvlui oažžu 500 000 ruvnnu lassin.
+Suohkanođastus Sámediggi háliida du oaivila suohkanođastusa birra!
+Suohkanođastus - Sámi oaidninsajis, ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen bokte
+Suohkanođastus
+Suohkan sáhttá mearridit fállat sámegielat oahpahusa ovtta dahje máŋgga suohkana skuvllain.
+Suohkanstivra sáhttá mearridit ahte sámegiella ja dárogiella galget leat ovttaárvosaš gielat olles suohkanhálddahusas dahje muhtun osiin (§ 3-9).
+Suoidnemánu 1. beaivvi rájes lea bargoáigi vuoliduvvon fas 40 prosentii jos permitterejuvvo.
+Suoidnemánu 22. beaivve gillájedje ollugat.
+Suoidnemánu 22. beaivve riegádedje maid mánát Norggas.
+Suoidnemánu 22. b. terrordagu čuovvumušat 2012 geavahuvvo 130 miljovnna kruvnno buhtaduslanjaide ja sihkkarastin- ja buoridanbargguid gokčamii suoidnemánu 22. b. terrordagu geažil.
+suokkardallat ja geahččaladdat sániiguin, jienaiguin, riimmaiguin ja hoahkamiiguin
+suokkardallat ovttaláganvuođaid ja erohusaid sámegielas ja eará gielain
+Suokkardeapmi čájeha ahte máŋga fylkkagieldda ja gieldda leat uhcidan iežaset doarjagiid sámi museaide maŋŋágo Sámediggi válddii badjelasas hálddašanovddasvástádusa.
+suokkardit áibmo- ja jietnafenomenaid, válddahit dárkomiid ja evttohit čilgehusaid
+suokkardit, geahččaladdat ja sátnádit logalaš resonerema geavahettiin geometralaš ideaid, ja selvehit geometralaš beliid main lea erenoamáš mearkkašupmi teknologiijas, dáidagis ja arkitektuvrras
+suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra
+Suokkardit ja ovdánahttit gielalaš rollaid repertoara, oahppat ođđa sániid ja doahpagiid dahká ahte oahppi sáhttá ieš sátnádit njálmmálaš teavstta ja albmanahttit iežas oaiviliid ja árvvoštallamiid.
+suokkardit ja válddahit geometralaš minstariid ja lohkominstariid struktuvrraid ja rievdamiid govvosiiguin, sániiguin ja hámuiguin
+suokkardit matematihkalaš modeallaid, buohtastahttit iešguđet modeallaid ja árvvoštallat maid dieđuid modeallat sáhttet addit, ja man gustovaččat leat, ja makkár ráddjehusat dain leat
+suokkardit matematihkalaš modeallaid, buohtastahttit iešguđet modeallaid mat válddahit seamma praktihkalaš dili, ja árvvoštallat makkár dieđuid modeallat sáhttet addit, ja man gustovaččat leat, ja makkár ráddjehusat dain leat
+suokkardit movt teknologiija ja servodatnuppástusat váikkuhit sámegiela ja giela geavahusa ja ságaskuššat árbemáhtu mearkkašumi dálá servodagas
+suomagiela ja sámegiela iežas čálalaš
+Suomagiela, meänkieli ja sámegiela hálddašanguovllu viiddideapmái biddjojuvvojit 50 milj. ruvnnu, mat mannet stáhtadoarjjan áššáigullevaš gielddaide.
+Suoma sámediggi dál bargá ovttasráđiid Norgga sámedikkiin ja Ruoŧa sámedikkiin oažžut áigái ovdaprošeaktaohcama man áššin lea dutkan- ja fága / resursaguovddáš.
+Suoma-, sámigiela ja meänkieli hálddahusguvlui gullojit maid leanadikkit dáin guovlluin: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja maid Västra Götaland-guovllus.
+Suonat sáhttet árpun šaddat ja čoalit fas márfin.
+Šuoŋat lávlagis "Ja vi elsker " šattai oassin viiddis českes jaskesvuođas.
+Suonjardeapmi ja radioaktivitehta
+Suonjardeapmi ja radioaktivitehta
+Suorggideamit ja doahpagat leat dehálaččat dán barggus.
+Suorssá girkus lea ivdnás glássagovva mas sámenisson rukses máttasámi gahpiriin doallá njuoratmáná salas, ja sámenieida davvisámi gahpiriin geahčada olmmošjovkui geat birastahttet Jesusa.
+Suorssá girku
+Sus guhte háliida sámegiela bakte áimmahuššat iežas beroštumiid sihke báikkálaš ja guovlulaš almmolaš dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusaid ektui, lea riekti oažžut bálvaluvvot sámegillii (§ 3-5).
+Sus guhte sámegillii váldá oktavuođa hálddašanguovllu almmolaš ásahusain, lea riekti oažžut vástádusa sámegillii (§ 3-3).
+Sus lea nana háliidus dánsut, ja háliida leat mielde čájeheamen eará sámi nuoraide ahte dánsumii sáhttá maiddái leat sadji sámi kulturgaskkusteamis.
+Sus ledje buorit bohtosat Artic Winter Games gilvvuin ja máŋgga eará meašttirčuoigamiin.
+Sus ledje váhnemat nu mo mis leat.
+Sutnje geigejuvvui profehta Jesaja girji, ja son rabai girjegearu ja gávnnai báikki gosa lea čállojuvvon: Hearrá Vuoigŋa lea mu badjelis,
+sutnje han dat gullá.
+Suu galget geavahit dihtomiela ¨laččat sámegielnamahusaid.
+Svanjggá guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Dan báikkis gokko geaidnu 77 boahtá riikkarádjái, das dán geainnu mielde E6 rádjái, das fas E6 mielde luksa dan báikái gokko E6 rasttilda Nordlandsbána, dan ruovdemáđii mielde dasságo lea Ståhkkåhajåhkå buohta, viidásit dán joga mielde dan báikái gokko rádji gaskal Semisjaur-Njarg ja Svaipa čearuid boahtá riikkarádjái, riikkaráji mielde davás dan báikái gokko geaidnu 77 rasttilda riikkaráji.
+Svonni lea ovddidan davvisámegiela máŋgga ládje ja su giellabarggut leat leamaš earenoamáš dehálaččat davvisámegiela ovddideapmái Ruoŧa bealde.
+Syanvehta, mirkkolaš gása.
+Symbolaanuid oktavuođas eaktuduvvo guovttebealatvuohta.
+Systema doallá čielgasa man olu ovttaskas lea máksán iežasmávssu ja rehkenastá man olu rabáhtta šaddá allagolloráhpa jelgii juohke geardde go oastá.
+Systemáhtalaš ja guhkesáigásaš barggus lea váikkuhus
+Systemáhtalaš máhttohuksen ja dutkan dáin gielain leat dehálaš vuođđu joatkevaš bargui mii galgá nannet ja ovddidit oarjilsámegiela ja julevsámegiela.
+Systemáhtalaš oahpahus iešguđetlágan njálmmálaš doaimmaiguin, lea mielde ovdánahttime njálmmálaš gálggaid.
+Tabealla čájeha mot allagollosuodji addá veháš gerddiinis unnon golu.
+Tabealla sáhttá álkidahttit vuođđoskuvlla várás go joatkkaskuvlla.
+Tabealla sáhttá ráhkadit álkibun vuođđoskuvlii go joatkkaskuvlii.
+Tableahta man váldá sisdoallá gestága hormona (fiskesraksahormona).
+Tabu fáddá
+Taktiila oahppit liikojit
+Taktiila oahppit liikojit
+Teáhterat leat sámegiela geavaheami ja oidnosii buktima joregat.
+Teáhterdáidaga bokte lea son juo gártadan alccesis guhkes ja juohkelágan vásihusaid.
+Teáhter lea áidna fitnolaš ásahus Norggas mas sámegiella lea lávdegiellan.
+Teáhter lea jagi 2006 rájis ožžon bissovaš doarjaga Sámedikki bušeahtas.
+Teaksta berre heivehuvvot ohppiid dássái.
+Teaksta čállojuvvo oahppanvuđđui.
+Teaksta lea guhkkodaga dáfus buorre, ja don hálddašat juohkima bures.
+- Teakstalohkan Boares testamenttas - Sáltarsálbma - Episttallohkan - Sálbma - Evangelium - Hallelujačuorvvas - Sárdni - Oskkudovddastus (Credo) - Sálbma - Ándagisluoitinrohkos, Suttubeastinsánit dahje Lohpádussánit (guđđojuvvojit eret jus dát oassi juo lea leamaš Čoagganeamis dahje biddjo Girku ovddasrohkosii.) - Girku ovddasrohkos (sáhttá sisttisdoallat rohkosa gásttašuvvon, konfirmerejuvvon ja náitalan olbmuid sihke giitalussániid jábmiide). (Ándagisluoitinrohkos, Suttubeastinsánit dahje Lohpádussánit sáhtet biddjot Girku ovddasrohkosii.)
+Teakstalohkan lei oahpis dáhpi synagogas.
+Tearbmaráhkadeami buoremus vuođđu lea go ođđa sániid ráhkadeapmi vuolgá iešguđetge fágasurggiid dárbbuin ja sávaldagain, ovdamearkka dihte go mekanihkkafágalaš ja giellafágalaš máhttu časkojuvvo oktii tearbmaráhkadanbarggus.
+Teasta dárkkista leago HPV tiipa, humant papillonvirus, mii addá riskka goaŧŧočeabetborašdávdii.
+teavstta buvttadeamis válljet heivvolaš šáŋra, váikkuhangaskaomiid ja giellageavaheami
+Teavsttaid, jietna- ja videočuohpaldagaid, ja neahttavuđot oahpahallanreaidduid mat leat sámegillii (ja eará unnitlohkogielaide), šaddá álkit olbmuide olahit.
+Teavsttaid maid oahppit galget jorgalit, sáhttet leat iešguđetláganat váddodaga dáfus vai buot oahppit sáhttet bargat teavsttaiguin maid sii nákcejit jorgalit, ja seammás addet vejolašvuođa veahá ražastit.
+Teknihkalaččat dát válljen buktá dievas čovdosa teakstačállimii buot dain geavahansurggiin main odne eai leat áibbas dohkálaš čovdosat.
+- teknihkalaš dieđut das movt dát sátnevuorká lea ráhkaduvvon.
+ Teknologalaš čovdosat mat leat heivehuvvon sámegiel bustávaide
+Te Kōhanga Reo lea dan geažil viehka dovddus eará álgoálbmogiidda.
+Te Kōhanga Reo lea hirbmat bures lihkostuvvan, ja hui ollu maorimánát leat álggu rájis, namalassii 1980-logu rájis, beassan mánnán leat giellabeassemánáidgárddis.
+Te Kōhanga Reo lea maōrigiella, ja mearkkaša " giellabeassi ".
+Telemarksforskning geavaha geasuhanpyramiida ovdáneami válddahallamis.
+Tema-vahkut čiekŋalit oahpuin veadde-, silba-, gámagoarrun-, herven ja bádjebargguin.
+tempelii.
+temperatuvra lea badjel 41 gráda.
+Temperatuvra sáhttá maid loktanit jus mánná stoahká hui viššalit dehe lihkada sakka.
+Testehahttit eará sohkabealedávddaid dihte sáhttá máksu leahkit sierralágán ja vuolgá das gos orru ja man vuostáváldimii manná.
+Testen iežas sohkabealedávddaid dihte manna jođánit ja eaŋkilit.
+Testet iežas
+Testet iežas
+tevdne, čállá, hábme, dramatisere, ráhkada, hukse, govvida, konstruere, oahpaha earáid, ruossu, ráhkada govvamuitalusa, čájeha, čállá notáhta, guoskkaha, hábme, ráhkada modealla, čuohppá ja liibme
+tevdnet, hukset, suokkardit ja válddahit geometralaš govvosiid ja modeallaid praktihkalaš oktavuođain, dása guoská maiddái teknologiija ja designa
+thomas.ahren@samediggi.no
+Thomas ferte eallit dainna duohtavuođain ahte su riegádanbeaivvi muitojuvvo moraš.
+Thomas ja Danica galgaba goabbat sajis máilmmis rávásmuvvat.
+Tor Berger Jørgensen, Bismmačoahkkima áirras
+Traineeprográmma Buolvas buolvvaj gullo dán prošektii.
+Tromssa universiteahta ođđa teknologiijadállui juolludit 30 miljovnna kruvnno álgoruhtan.
+Tromssa universitehta lea váldán badjelasas sátnegirjji ovddideami, ja oaččui 150 000 kruvnno 2010 davvisámi veršuvnna álggaheapmái.
+Tromssa universitehtas leat ovddidan dihtorjorgalanprográmma betaveršuvnna, masa sáhttá bidjalit davvisámegiel teavstta ja oažžut dan jorgaluvvot dárogillii.
+Trosbekännelsen kan inledas med orden: b / v: Dovddastehkot ovttas girku dovddastusa (mii lea Kristusa máilmmiviidosaš girku oktavuođa mearkan)
+T-variánta lea eanet teorehtalaš, ja P-variánta fas lea eanet praktihkalaš.
+TVL informere apotehka mii molssaeaktu lea áigodaga diŋga ja masa dat galget molsojuvvot.
+TVL mearrida maid guokte molsun researvamolssaeavttu jus áigodaga diŋga nohkká.
+TVL mearrida mat hattit leat vuoimmis maŋŋel go dálkkasfitnodagat leat ohcan hadderievdadeami.
+TVL:s ja FASS:s leat webbáikkit gos sáhttá oaidnit leago dálkkas dorjojuvvon doarjjaruđain dehe ii.
+Udir.no - Artihkkal, čálalaš prošeaktabargu
+Udir.no - Báikenamat
+Udir.no - Bajásgeassinvuogit Sámis, Máidnasat
+Udir.no - Bures boahtin sámegiella vuosttašgiellan, sámegiella 1 oahppoplána bagadusa geavaheaddjin
+Udir.no - Čilgehus oaivadussii
+Udir.no - Diktamuitalus, vuoruhanskovvi, DHO-skovvi
+Udir.no - Doahpagat boazodoalus
+Udir.no - Eaŋgalsgiella oahppoplána
+Udir.no - Fuolkenamahusat
+Udir.no - Gámasuoinnit
+Udir.no - Gielladomeanat
+Udir.no - Hearvasáhka
+Udir.no - Jorgalit / heivehit dárogielas sámegillii
+Udir.no - Luonddufága - sámi oahppoplána
+Udir.no - Matematihka oktasašfága oahppoplána
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 1
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 3
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 4
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 5
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 7
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 8
+Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 9
+Udir.no - Sámi máidnasat ja eamiálbmogiid máidnasat
+Udir.no - Sámi soga lávlla ja Norgga nášunallávlla, juoiganárbevierru ja luohti
+Udir.no - Vuorunahčálus
+Uhkiduvvon giellan meroštit dan giella mas mánáidlohku geat giela hupmet njiedjá, duođaid uhkiduvvon giella go leat measta aivve rávisolbmot geat hupmet giela, ja measta jávkan giellan ges dat giella man dušše áibbas soames vuorasolbmot hupmet.
+Ulbmila sáhttá juksat dan láhkai, ahte áŋgireappot bargat sámegielaid ovdii iešguđet servodatsurggiin, erenoamážit oahpahusas ja oahpposuorggis, almmolaš bálvalusaid ja fuolahusa lágidettiin ja go geavahit čalmmustahttit sámegiela almmolaš oktavuođain.
+- Ulbmil dáinna geahččaladdamiin lea nanusmahttit riektesihkkarvuođa ja buoridit neavvundoaimmaid gielddalaš sosiálabálvalusaid geavaheddjiid ektui, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Ulbmil dainna lea duddjot gaskaneas árvvusatnima ja ipmárdusa mánáid ja nuoraid gaskkas geain lea iešguđetlágan duogáš.
+Ulbmil dákkár páhkain lea nannet sámi mánáid hupmančehppodaga.
+ulbmiliid leat váddásat ceavzit ja unnitloguid dárbbuid eai leat beroštan doarvái.
+Ulbmilin ii leat dahkat buohkaid seammaláganin, muhto dahkat mánáid dihtomielalažžan ja doarjut sin láhttenvugiid, vai ovttasdoaibman earáiguin šattašii njuovžileabbon ja eanet positiivan ja illugáldun.
+Ulbmilin lea ahte measta 4500 sturrosaš sámi dávvirčoahkkádusas fievrriduvvo ruovttoluotta 2000 dávvira sámi museaide.
+Ulbmilin lea ahte ohppiid sátneriggodat galgá buorránit, omd. sátnegirjjis ohcamis sániid.
+Ulbmilin lea čielggadit viidodaga ja sisdoalu daid vuoigatvuođain maid Finnmárkku álbmot lea háhkan dáin eatnamiin oamastusa, vieruiduvvan anu, dahje eará riektevuođu, nugomat vieruiduvvan vuoigatvuođaid vuođul.
+Ulbmilin lea oadjebas ja buorre psykososiála mánáidgárde biras mii hehtte váidalahtti vieruid ovdánahttimis dahje cieggamis.
+Ulbmilin lea oassálastimiin, gudnejahttimiin ja aktasaš solidaritehtain gávnnadit olbmuiguin geat leat váttis eallindilálašvuođain.
+Ulbmilin lea oažžut dakkár konvenšuvnna mii fuolaha buot áššbeliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buori láhkai.
+Ulbmiljoavkun leat ii-sámegielat hubmi olbmot viiddis geográfalaš guovllus ja earenoamážiid dain guovlluin gos dáruiduhttin eanemusat lea čuohcan.
+Ulbmil lea ahte 5-jagi giellaprográmma olis álggahuvvojit doaibmabijut man boađusin lea eanet sámegiela geavaheaddjit.
+Ulbmil lea ahte áiggi mielde galgá leat vejolaš sáddet sámegielalaš selvána elektruvnnalaččat.
+Ulbmil lea ahte jorgalusa sisdoallu / áigumuš lea seamma go vuođđočállosis.
+Ulbmil lea ahte Norggas nu šaddá sámegielaide dorvvolaš vuođđu boahtteáigái.
+Ulbmil lea ahte plána sisdoallu galgá veahkehit áimmahuššat, nannet ja ovddidit
+Ulbmil lea ahte sámegielat galget heivehuvvot áššemeannudanprográmmaide mat leat álbmoga várás.
+Ulbmil lea ahte sámegielat galget ovdánit servodaga nannejeaddji oassin, ja daidda galgá leat sadji ovdánit buot servodaga surggiin.
+Ulbmil lea ahte sámit galget váldit iežaset giela ruovttoluotta ja ahte sámegiela dilli galgá buorránit go eanebut dan hállagohtet.
+Ulbmil lea ee. oažžut buoret vuođu mas čađahit vejolaš nuppástusaid sámegiela oahpahusas, vai dat buorebut duhtada oahppiid oahpahusdárbbuid.
+Ulbmil lea joatkit ovttasbarggu.
+Ulbmil lea juohke jagi váldit vissis logus aspiránttaid guđet máhttet sámegiela.
+Ulbmil lea láhčit buoremus vejolaš bálvalusaid ássiide, ja seammás addit bálvalusaid fálliide stáđđásut rámmaeavttuid.
+Ulbmil lea nannet oarjilsámegielalaš girkoeallima ja oarjilsámegiela.
+Ulbmil lea oaččuhit sámegielalaš fágaolbmuid dán fágasuorgái.
+Ulbmil lea sihkkarastit fálaldaga oažžut sámegiela vuođđooahpahusa sidjiide geain lea vuoigatvuohta dasa sihke davvisámi, julevsámi ja oarjilsámi guovlluin.
+Ulbmil musihkkaalmmuhemiiguin lea ovddidit kvalitehtalaččat buori sámi musihka mii lea olahanmuttus buohkaide.
+Ulbmilolahusa ja gelbbolašvuođamihttomeari ollašuhttin
+Ulbmil Ulbmilin máilmmikonferánssain 2014 álgoálbmogiid birra lea juogadit perspektiivvaid ja buoremus geavada stáhtaid ja regiovnnaid gaskkas go guoská álgoálbmotvuoigatvuođaid čađaheapmái ON julggaštusa vuođul álgoálbmotvuoigatvuođaid birra.
+ulbmil
+Ulbmil
+Ulbmil:
+Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa.
+Ultrajietna addá gova ovdaravssas
+Ultra-jietnabárut dolvojuvvo dihtorii mii muhtá daid govvan maid doavttir vuorustis sáhttá oaidnit govvašearpmas.
+Ultra-jietnagova vehkiin govvašearpmas sáhttá doavttir siktet nálu nu ahte dat deaivá njuolga.
+Ultra-jietnasoabbekanála bakte doavttir doalvu nálu mii gevtojuvvo váldit iskosa ovdaravssas.
+Ultra-jietnasoabbi lea kanálas gosa biopsanállu coggojuvvo.
+Ultra-jietnasoabbi lea sullii 20 centimehtera guhkki, muhto beare bajimus oassi dolvojuvvo sisa moadde centimehtera.
+UMO - nuoraid vuostáváldin neahtas
+UMO suorggit:
+Una mánážiin dárkkuhuvvo dan deavsttas mánáid viđa - guđa jagi rádjái.
+Undersøkelse.
+UNESCO áitojuvvon gielaid rukses listtus davvisámegiella lea luohkkáduvvon áitojuvvon giellan, ja oarjilsámegiella ja julevsámegiella leat fas luohkkáduvvon bahás áitojuvvon giellan.
+UNESCO lea ON oahpahusa, dieđalašvuođa, kultuvrra ja gulahallama organisašuvdna.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus julevsámegiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea anárašgiella šláddjejuvvon duođai uhkiduvvon giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea bihtánsámegiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon dahje measta oalát jávkan giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea davvisámegiella šláddjejuvvon uhkiduvvon giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea lullisámegiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea nuortalašgiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon giellan.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea upmisámegiella hui garrasit uhkiduvvon giellan dahje giella mii measta oalát lea jávkan.
+Universitehta jorgalanprográmmain sáhttá sámegiela geavahit hálddahusgiellan, nu ahte teavsttat leat maiddái olámuttus dárogielagiidda.
+Unna mánáš lea boahtán máilbmái.
+Unnán leat ohccit sámi oahpaheaddjioahpahussii, mas ohppet sámegiela ja sámegillii.
+Unnán nuppástusat leat mannan skuvlajagi ektui.
+Unnán ođđaásaheamit ja innovašuvdna
+Unnán systemáhtalaš dieđut leat ráves álbmoga bátnedearvvasvuođa birra.
+unnilogokonvenšuvdnii.
+unniloguide ja unnilogogielaide.
+unnimusat guktii jagis doallat ráhkkanahtton ja struktuvrralaš ságastallama singuin.
+Unnimus mánát leat erenomáš hearkkit golggosmassimii.
+Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis.
+unnitlogogielaide.
+unnitlogogielaid oidnosii galbbaid bokte ja iežá
+unnitlogopolitihkas cuigon ahte lea dárbu
+unnitlogopolitihkka, unnitlogokonvenšuvnnaid birra
+Unnitlogugiella lea jiddisch.
+Unnitlogugiella lea suomagiella.
+Unnitlogugiellan leat sierra varietehtat romani chibas.
+unnitloguide, o.m.d. lasihit máhtuid vealahanáššiid
+unnitloguid ja dan eurohpalaš julggaštusa
+Unnitlogujoavkkuin lea ovttastupmin sii leat orron Ruoŧas guhkit áiggi ja sin joavkkuin lea lunddolaš oktavuohta olbmuid gaskkas.
+Unnitlogupolitiika suddje ja doarju riikkalaš unnitloguid ja historjjálaš unnitlogugielaid.
+Unnitlogupolitiikkalaš strategiija
+Unnitlogut galget duođain beassat váikkuhit jearaldagain mat gusket sidjiide.
+Unnitlohkogielaidlihtu oassi III siskkilda viidát ja dárkilat njuolggadusaid mat čielgasit geatnegahttet eiseválddiid sierranas surggiin, ee. dakkár surggiin go oahpahusas, riektelágádusas ja almmolaš hálddahusas.
+Unnit meari bohccuid sáhttá spiehkkasemiin njuovvat nuppi riikkas ja vuovdit doppe mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot, jus vissásit lea soameheapmi fievrridit bohccuid ruovtturiikii.
+Unnit olbmot duššet sođiin.
+Ustitvuohta addá oassálastin ja searvevuođadovddu mii fas addá positiivvalaš iešdovddu.
+Ustitvuohta lea dehálaš buotahkásaš mánáide
+Ustitvuohta
+Váccán valáštallansuorggi Muoffies.
+Váddáseamos áigodat lea giđđadálvi ja giđđa go álddut dárbbašit eanet vuimmiid sismiesi šaddama ja njamaheami dihte.
+Vahkku 13: ráđđečoahkkin Guovdageainnus
+Vahkku 17: ráđđečoahkkin Plassjes
+Vahkku 26: ráđđečoahkkin Kárášjogas
+Vahkku 34: ráđđečoahkkin Geassesullos
+Vahkku 42: ráđđečoahkkin Kárášjogas
+Vahkku 43: ráđđečoahkkin Troanddimis
+Vahkku 4: ráđđečoahkkin Kárášjogas
+Vahkku 50: ráđđečoahkkin Oslos
+Vahku 18 maŋŋel oažžu dahkat abortta jus leat erenomáš ákkat abortii.
+Vahku guovtti geažis nuorvu láve mannat badjel iešalddis.
+Vahkut abortta maŋŋel sáhttá vardit sullii nugo livččii mánnodávddat dehe soaitá vehá eanet.
+Váhnemat dadjet obalohkái iežaset duhtavažžan fálaldahkii maid sin mánát ožžot mánáidgárddis.
+Váhnemat dahje earát lávlot sidjiide ja singuin ovttas.
+Váhnemat dárbbašit dieđuid
+Váhnemat ja bargit deaivvadit beaivválaččat
+Váhnemat ja bargit deaivvadit vuosttažettiin máná iešguđet arenás ja iešguđet oktavuođas, ja sis sáhttá leat iešguđetlágan máhttu máná birra.
+Váhnemat ja mánáidgárdi ovttasbarget miellaguoddobarggus ja váldet oktasaš ovddasvástádusa doarjut ja nannet mánáid.
+Váhnemat ja skuvla Sihkkarastin dihtii buori ovttasbarggu, de sáhtášii ovdánanságastallan leat ovdamearkka dihtii váhnenčoahkkimis fáddán.
+Váhnemat leat dehálaš resurssat
+Váhnemat lunddolaččat fuolastuvvet iežaset mánáin
+Váhnemat sáhttet dasto háleštit joavkkuin áigeguovdi lis fáttá dahje dihto čuolmmaid birra mat gullet fáddái.
+Váhnemat sáhttet fuobmát signá laid mánáidgárdeeallima birra ja dasto buktit evttohusaid mat sáhttet váikkuhit birrasa kvali tehtii.
+Váhnemat / váhnenovddasdeaddjit, ristváhnemat ja nuorat leat mávssolaš resurssat.
+váhnemat / váhnenovddasdeaddjit sáhttet addit vai lea vejolaš fátmmastit buohkaid searvegotti doaimmaide.
+Váhnemat / váhnenovddasteaddjit dovdet iežaset mánáid, ja dihtet movt oahpahusa sáhttá buoremusat láhčit.
+Váhnemiid ja bargiid buorit sajáiduvvan oktavuođat álkidahttet ja oadjudit váldit ovdan vejolaš fuolastuvvamiid dahje váttisvuođaid.
+Váhnenkonferánsa lea aiddo dat deaivvadansadji gos dákkár ovttasbarggu sáhttá duddjot máná / oahppi ektui.
+Váhnenkonferánsa lea okta deaŧaleamos sajiin gos máná ektui sáhttá duddjot ovttasbarggu.
+Váhnenságastallamat leat ovttasbargoarená
+Vai álgoálbmogat livčče nu bures ráhkkanan dan čoahkkimii go vejolaš, de Sámediggi bovdii geassemánus 2013 álgoálbmotkonferánsii Álahedjui.
+Vai allagollosuodji lea vuoimmis ferte das gii čállá olggos dálkasa leahkit bargobáiki merkejuvvon reseaptas logahahtti sáhcokodain.
+Vai bargu šaddá suohttaseabbon de sáhttá atnit Photostory prográmma.
+Vai birge bures ovttastaladettiin earáiguin, de lea de há laš máhttit giela.
+Vai birgešeimmet máilmmis gos eaŋgalsgiella geavahuvvo riikkaidgaskasaš gulahallamis, de lea dárbbašlaš hálddašit geavahit eaŋgalsgiela ja diehtit mo giella geavahuvvo iešguđet oktavuođain.
+Vai buorebut ipmirdit, lea giellaatnu praktihkalaš doaimmas dehálaš, ovdamearkka dihte biepmostallama, duddjoma ja lášmmohallama oktavuođas.
+Váidaleamit galget dutkojuvvot bealaškeahtes.
+Váidalit njuolga dikšubargovehkii
+Váidalus Dárkkistangoddái berre sisttisdoallat a) guhte mearrádus váidaluvvo b) dilálašvuođaid maid atná alccesis doarjjan c) duođaštusaid ja d) čuoččuhusaid mat galget gustot
+Váidalus gahččá eret jus lávdegoddi rievdada mearrádusa nu movt váidi bivdá.
+Váidalus galgá leat ollen Guohtunlávdegoddái ovdal dán áigemeari.
+Váidalus galgá sáddejuvvot ášši vuosteosolažžii cealkámuša dihte.
+Vai dat lea vejolaš, de lea dárbu buoridit unnitlohkogiela árvodási nu ollu servodatsurggiin go vejolaš, ja vai unnitlohkogiela lea olbmuide dohkálaš válljet.
+Vai dát
+Váidda mearkkaša maŋideaddji váikkuhusa mearrádusa fápmuiboahtima ektui.
+Váiddaorgánan doaibmá Ođđasisárvvoštallanlávdegoddi, mii dahká loahpalaš mearrádusa, muitala bargojoavkku jođiheaddji Ellinor Marita Jåma.
+Vai doaktáris galgá leahkit juoga masa veardida dallego iskkusvástádusat dulkojuvvojit gevtojuvvo ng. refereansaárvvut.
+Vai eastadit ahte REDD-doaimmat heađuštit álgoálbmogiid birgejumi de lea dehálaš ahte sii besset mielde prosessii ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat doahttaluvvojit.
+Vai galgat olahit dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid de ferte bálvalusas leat sámegielat ja sámi kultuvrralaš máhttu ja gelbbolašvuohta buot dásiin.
+Vai háliidat go rámiidit gean nu eará gillii go dan gillii maid don humat?
+vai juohke beaivve vuostáiváldibehtet bagadusa ja doaivvu.
+Vaikke gálggat fágain bohtet máŋgga láhkai ovdan, de leat bohtosat guoskevaččat buot oahpaheddjiide eai ge dušše oahpaheddjiide dárogielas ja matematihkas.
+Vaikke vel lea ge ná, de oaidná presideanta Keskitalo dattetge ahte Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea lokten sámi giellaáŋgiruššama.
+Vaikko almmolašvuohta ii sáhte stivret ovttaskas olbmo válljejumiid, de lea dehálaš láhčit diliid nu ahte priváhta giellaválljemat leat dakkár válljemat main leat duohta molssaeavttut.
+Vaikko áramus sámi čállagat leat máŋga čuođi jagi boarrásat, de lea sámegiela čálagiela aktiivvalaš geavaheapmi sámegielat álbmoga gaskkas oalle ođđa fenomena mii leavvagođii vuos lohkangiellan maŋŋel oskkolaš teavsttaid almmuheami.
+vaikko bárut šávašedje ja máraidivčče, ja várit doarggistivčče boršu mearas.
+Vaikko beavdegirji addá ge stuora vejolašvuođa stáhtalaš heiveheapmái de dat nanne maiddái álgoálbmogiid vuoigatvuođaid máŋgga suorggis.
+Vaikko gávdnojit našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš mearrádusat, de lea ain stuora lávki giellageavahanvuoigatvuođa ja dan duohta vejolašvuođa gaskka ahte geavahit ja ovddidit giela servodagas.
+Vaikko goas sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat.
+Vaikko ieš oažžu oastit alkohola ii leat lohpi oastit soapmásii gii ii oaččo dan.
+Vaikko ii leat dokumentašuvdna das, de sáhttá jurddašit ahte eará suorggit nu go politiija, riektelágádus ja rihkolašvuođafuolahus maid sáhttet vásihit sullasaš diliid mat bohciidit váilevaš giella- ja kulturmáhtus.
+Váikko jienastat válgalanjas dus ferte leat jienastangoarta mielde.
+Vaikko lea
+Vaikko lea gollán guhkes áigi sáhttá váldit oktavuođa ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimiin oažžun dihte ságastit dovdamušaidis birra.
+Vaikko lea gollan guhkes áigi sáhttá váldit oktavuođa vuostáváldimiin vai beassá sárdnut dovdduidis birra.
+Vaikko lea ožžon antibiotihka eastadan dárkkuhusas olmmoš sáhttá muhtimin oažžut infekšuvnna man baktearat leat dagahan.
+Vaikko leat addán lobi dihto dikšui sáhtát molsut miela.
+Vaikko leat dihto dilálašvuođat go dikšubargoveahka oažžu rihkkut jávohisvuođa gáibádusa leat beare spiehkastahkan.
+Vaikko leat ge seamma ollu nissonolbmot go almmáiolbmot geat vásihit veahkaválddi beallalačča beales, de leat eanaš nissonolbmot geat veagalváldojuvvojit ja nissonolbmot gillájit fasttimus veahkaválddi.
+Vaikko leat ollu váhnemat geat eai ollásit hálddaš sámegiela, de eatnasat máhttet veaháš.
+Vaikko luonddudieđa lea ge juhkkojuvvon máŋgga fágasuorgin nugo biologiija, fysihkka ja kemiija ja geofága, de lea ulbmilin ahte skuvlafága luonddufága sihke teoriijas ja geavatlaččat doaibmá oktan ollislaš fágan.
+Vaikko máná vuovssadeapmi joatkašuvvá galgá joatkit njamahit máná dávjá.
+Vaikko mii dávjá hupmat sámegiela birra dego oktan giellan, de leat Norgga beale sápmelaččain árbečanastagat viđa iešguđetge sámegillii.
+Vaikko mon vádjolivččen jápminsuoivana leagis, de in balaše mange bahás. Dasgo don leat mu mielde.
+Vaikko oallugat máhttet sámegiela dán guovllus, lea goitge dárbu eambbo vuoruhit gielladikšuma ja buoridit dihtomielalašvuođa sámegiela geavaheami birra.
+Vaikko olmmoš lea gomás lea árvvoštallannákca heajut go dábálaččat ja soaitá leat váttis huolahit áššiid nugo galgá.
+Vaikko olut orrot hálddašeamen dárogiela ja sámegiela ovtta bures, de sámegiella goit lea dat giella mainna olmmoš buoremusat dovddaha iežas.
+Vaikko rievtti mielde ii galgga sáhttit oažžut duhpáha jus lea vuollái 18 jagi, álget máŋggat geat leat nuorabut borgguhit.
+Vaikko vel álggahettiin ságastalloge oahppiid nana beliid birra, de ferte maiddái ságastallat daid áššiid birra mat oahppái leat hástalussan.
+Vaikko vel fáttát sáhttet ja galggašedje molsašuvvat ságastallamis ságastallamii, de lea deaŧalaš ahte oahppi ja váhnemat dovdet ahte dat mii sin mielas lea deaŧaleamos, lea maiddái áššin ságastallamis.
+Váikkuha nahkáriidda ja dovdduide
+váikkuhanfápmui daid nášuvnnalaš unnitloguide lea
+váikkuhanfápmui muddejuvvojit nášuvnnalaš lágas
+váikkuhangaskaoamit
+Váikkuhit dasa ahte oahpahusláhka rávisolbmuidoahpahusláhka, priváhtaskuvllaidláhka ja láhkaásahusat mat gusket sámegiela oahpahussii ođasmahttojuvvojit
+Váikkuhit vel buoret ovttasbarggu sámi dáiddáriid ja sámi kulturásahusaid gaskka
+Váikkuhusat eallimii davvin.
+Váikkuhus dáinna molssaeavttuin árvvoštallojuvvui nu ahte ámmátlaš minerálafitnodagat livčče gávnnahan, sihke ehtalaš, politihkalaš ja ekonomalaš gollogáibideaddjin vuoruhit doaimmaid árbevirolaš sámi guovlluin.
+Váikkuhus dáinna molssaeavttuin livččii ahte dat lea konstruktiivalaš áigumuš láhčimis vejolašvuođa ođđa mineráladoaimmaide, vaikko minerálaláhka ii mudde dáid doaimmaid álbmotrievttálaš dohkálaš vuogi mielde.
+Vai kondoma galgá suddjet sohkabealedávddaid ja áhpehisvuođa vuostá lea dehálaš ahte dat lea nalde olles anašeami áigge.
+Vai lea go eambbo?
+Vai lea sihkkar ahte oahpponeavvut jovdet guđege oahppái, de strategiijain lea maiddái dat jurdda ahte oahpponeavvut galget leat nuvttá.
+Vai leat ovttalágan ovdánaneavttut sámegielaide, de lea dárbu geahčadit man muddui ortnegat ja doaibmabijut leat dássážii nannen sihke davvisámegiela, julevsámegiela ja oarjilsámegiela.
+Váilevaš ekonomalaš, hálddahuslaš ja olmmošlaš resurssat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.
+Váilevaš ekonomalaš, olmmošlaš ja hálddahuslaš resurssat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.
+Váilevaš gelbbolašvuohta ii almmatge galggaše leat hehttehussan searvegoddái ráhkadit fálaladagaid sámi mánáide ja nuoraide. Olu searvegottiin gos
+Váilevaš giellagelbbolašvuohta buot servodatsurggiin lea stuorámus hehttehus sámegiela geavaheapmái, oahpaheapmái ja ovddideapmái.
+Váilevaš giellagelbbolašvuohta lea stuora hástalus buot servodatsurggiin.
+Váilevaš máhttu sámi gielas ja kultuvrras ja váilevaš dearvvašvuođa- sosiálaárvu bálvalusain unnida sámi pasieanttaid vejolašvuođa ávkkástallat bálvalusfálaldagaid.
+Váilevaš ruhtadeapmi
+Váilevaš tearpmat mielddisbuktet stuora hástalusaid odne.
+Váilevaš verbála laš gulahallan sáhttá maid dái lea sivvan riidduide.
+Vai mánát leat fuolalaččat ja dahket ehtalaš vuođuštuvvon válljejumiid, de dárbbašit sii vejolašvuođa ovdánahttit máhtolašvuođa ja gálggaid ovttasdoaimmadettiin earáiguin.
+Vai mánná oažžu nuogis čázi lea buorre dávjá geahččalit addit juoidá juhkat.
+vai mii min eallimeamet bokte duohtan dahkat du ráhkisvuođa čiegusvuođa ja válmmaštit du riikka geainnu min gaskkas.
+Váimmu duođalašvuohta ja ohcaleapmi leat dehálaččat rohkosii.
+Váimmu ságastallan Ipmiliin lea dat mii mearkkaša juoidá.
+Vai nanusmuvvá vuođđu oaččuhit olbmuid válljet dakkár fidnooahpu mas sámegielalaš máhttu dárbbašuvvo, de lea dehálaš ahte oahppiin leat sámegielas buorit oahpahallanfálaldagat skuvlaáiggi miehtá.
+Vai oahppit galget buoremuslági mielde beassat ovdánahttit iežaset sámegielgelbbolašvuođa, de lea deaŧalaš ahte ohppiin lea vejolašvuohta geavahit iešguđet giellaarenaid.
+Vai oahppit ovdánahttet sámegielgelbbolašvuođa buoremus lági mielde, de lea deaŧalaš ahte oahppit besset geavahit iešguđetlágan giellaarenaid.
+Vai oažžu dahkat ruovttuabortta ferte leahkit unnimustá 18 jagi ja soames ráves olmmoš ferte leahkit su luhtte.
+vai ožžot nu ollislaš gova go vejolaš máná / oahppi eavttuin ja dárbbuin.
+Vai rávisolbmot sáhttet váldit oasi sámegiela viidáset ovddideamis, de fertejit ieža máhttit giela.
+Vai sámegiela geavaheapmi viidánivččii, de lea dehálaš oaččuhit eanet sámegielalaš teavsttaid ja sámegielalaš girjjálašvuođa eanet joregiidda ja nu maid eanet olbmuid olámuddui.
+Vai sámegielat sáhttet geavahuvvot dađistaga eanet áššiid birra sihke čálalaččat ja njálmmálaččat, de lea dárbu ráhkadahttit terminologiijaid davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Vai sámegiella nanusmuvvá ealli kulturcaggin, de lea dehálaš ahte sámegiella eambbo oidno albmohagas.
+Vai sámi álbmot ieš sáhttá hálddašit kulturpolitihka sámi servodagas, de Sámediggái lea biddjojuvvon sámi teáhtera, girjjálašvuođa, girjelágádusaid ja girjeráju ortnegiid hálddašeapmi.
+Vai sámi gielat galget bissut ealli giellan gáibiduvvojit stuorra bijut.
+Vai sámiid girkoeallin sáhttá leat sajáiduvvan ovttadássásaš oassi girkoeallimis muđuid, de lea ee. dehálaš joatkit girku liturgiijaid heivehallama sámegillii ja sámi musihkkaárbevieruide, ja fertejit maid ráhkaduvvot eanet ávdnasat sámegillii - erenoamážit julevsámi ja oarjilsámi giellaguovlluid várás.
+Vai sámi mánáidgárddit sáhttet addit buori giellaoahpu, de lea eaktu ahte mánáidgárdebargit máhttet sámegiela ja geavahit dan viššalit.
+vai son boktalivččii mis ealli oskku.
+Váivvit bohtet jođánit
+Váivvit lávejit álgit moadde beaivvi maŋŋel go lea njommon mánnái ja bohtet jođánit.
+Váldá dehe billista diŋggaid mat eai leat iežas dehe manná juosat gos ii oaččo leahkit.
+Válddaheames oahppanvugiid
+válddahit áiccuid ja ságastallat daid birra ja geavahit daid dihtomielalaččat doaimmain olgun ja siste
+válddahit boađusviidodaga ja ovdanbuktit jáhkehahttivuođa cuovkan, proseantan ja desimálalohkun
+válddahit buktaga eallingearddi ja digaštallat man muddui buvtta soahpá oktii guoddevaš ovdánemiin
+válddahit deháleamos energiija addi biepmusávdnasiid, daid kemiijalaš dovdomearkkaid ja ákkastit manne dat leat dehálaččat rupmašii
+válddahit ealli- ja šaddoseallaid huksehusa ja čilget fotosyntesa ja seallaheakkadeami váldobeliid
+válddahit eanadathámiid, geavahanguovlluid ja b��ikkiid, suokkardemiin eanadagaid ruovttu ja skuvlla lahka ja atnit sámegiel ja dárogiel namahusaid daidda
+válddahit earenoamášvuođaid iežas suopmanis čállingiela ektui
+válddahit elektrovnnalaš gulahallanvuogádaga, čilget mo dieđut sirdásit sáddejeaddjis vuostáiváldái, ja selvehit positiivvalaš ja negatiivvalaš váikkuhusaid
+válddahit gássaid, njalbbiid ja čoahkkeávdnasiid guovddášiešvuođaid ja muddomolsašuddamiid partihkalmodealla bokte
+válddahit giela ja giellageavaheami, sátneluohkáid ja daid doaimma
+válddahit iešguđetlágan ioniserejeaddji suonjardeami dovdomearkkaid ja addit ovdamearkkaid dasa mo dat ávkkástallojuvvojit teknihkalaš ja medisiinnalaš anus
+válddahit ja árvvoštallat iežas lohkan- ja čállinstrategiijaid
+válddahit ja árvvoštallat iežas ovdáneami sámegiela oahpahallamis
+válddahit ja čađahit speadjalastima, joraheami ja paralleallasirdáseami
+válddahit ja geavahit desimálaloguid sadjeárvovuogádaga, rehkenastit positiiva ja negatiiva olles loguiguin, desimálaloguiguin, cuovkkaiguin ja proseanttain, ja bidjat iešguđet sturrodagaid lohkolinjái
+válddahit ja geavahit sadjeárvovuogádaga olles loguid dáfus, geavahit positiiva ja negatiiva olles loguid, álkes cuovkkaid ja desimálaloguid praktihkalaš oktavuođain, ja máhttit dadjat lohkosturrodaga iešguđet vugiid mielde
+válddahit ja illustreret mo eana, mánnu ja beaivváš lihkadit guđet guimmiideaset ektui, ja muitalit jagiáiggiid, jándora ja mánnomuttuid birra
+válddahit ja reflekteret álgoálbmogiid dili birra eaŋgalsgiel riikkain
+válddahit ja sirret ávdnasiid oinnolaš dovdomearkkaid vuođul
+válddahit konstrukšuvnnaid ja digaštallat manne muhtun konstrukšuvnnat leat stargaseappot ja nannoseappot go earát
+válddahit maid sáhttá dahkat gáhttet luonddu lagašbirrasis, ja ákkastallat fuolalaš láhttema ovdii ja vádjolit fuolalaččat luonddus
+válddahit mii dáhpáhuvvá pubertehta áiggis ja ságastallat iešguđetlágan sohkabealidentitehtaid birra ja iešguđetlágan seksuálalaš gessomiid birra
+válddahit mo muhtun minerálat ja báktešlájat leat šaddan, ja iskat muhtun šlájaid mat leat lagašbirrasis
+válddahit movt giella rievddada dili, áiggi ja báikki mielde
+válddahit muhtun dábálaš báhtteriid ja boalddusseallaid doaibmavuogi ja mo dat geavahuvvojit
+válddahit muhtun nálihuvvan eallijoavkkuid eallinvuogi čohkkedettiin ja systematiseredettiin iešguđet gálduid dieđuid
+válddahit nearvavuogádaga ja hormonavuogádaga ja čilget mo dat stivrejit rupmaša proseassaid
+válddahit oanehaččat ogi šaddama ja mo máná riegádeapmi dáhpáhuvvá
+válddahit olbmorupmaša ahtanuššama sahkaneamis rávisolbmui
+válddahit referánsavuogádaga ja notašuvnna mii geavahuvvo hámuide rehkenastinárkkas, ja geavahit rehkenastinárkka čađahit ja ovdanbuktit meroštallamiid
+válddahit sajusteami ja sirdáseami ruktofierpmádagas, kárttas ja koordináhttavuogádagas, sihke digitála reaidduiguin ja daid haga, ja koordináhtaid vuođul meroštallat gaskkaid mat leat áksáiguin parallealla koordináhttavuogádagas
+válddahit sámegiela ja eará gielaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid ja geavahit grammatihkalaš doahpagiid
+válddahit soames šaddo-, guoppar- ja eallišlájaid dovdomearkkaid ja ordnet daid systemáhtalaččat
+válddahit suolbmudanvuogádaga ja selvehit mo dat doaibmá
+válddahit universsa ja iešguđet teoriijaid dasa mo universa lea ovdánan
+válddahit váibmo- ja geahpesvuogádaga váldobeliid ja makkár doaibma das lea rupmašis
+válddahit váldobeliid das mo olbmorumaš lea huksejuvvon
+válddahit vuođđoávdnasiid ja ovttastusaid iešvuođaid periodavuogádaga geavahemiin
+Váldde aktavuođa iežat searvegottiin vai beasat diehtit makkár vejolašvuođat leat.
+Váldde aktavuođa searvegottiin gos áiggut jienastit jus dárbbašat eanet dieđu.
+Váldde álo mielde iežat kondomaid reaissus.
+Váldde máŋgemušaid CV:as ja ohcamis, ja de válddat fárrui buot sajiide gos hálidivččet bargat.
+Váldde oktavuoa S ámedikkiin
+Váldde oktavuođa Bokenskuvllain eanet dieđuide!
+Váldde oktavuođa Gulahallanossodagain jus dus leat erenoamáš dárbbut.
+Váldde oktavuođa iežat báikkálaš searvegottiin.
+Váldde oktavuođa mánáidgárddiin / skuvllain, dat sáhttet
+Váldde oktavuođa minguin / Sámi vistesuodjalus / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Váldde oktavuođa poliissain jus soamis viiduda govaid dus lobehaga.
+Váldde oktavuođa SáNuL:in supu[a]samediggi.no
+Váldde oktavuođa searvegottiin Buoremus lea jos oameolbmot ieža váldet oktavuođa searvegottiin ja dainna báhpain gean háliidit čađahit hávdádusa.
+Váldde su váldegoddásat.
+Váldde vuođu oahppanulbmiliin.
+Váldde vuolgga saji das maid mánát máhtestuvvet ja doarjjo dáid gálggaid ovdáneami.
+Válddii lagabui 200 jagi dassážiigo álgoálbmogiid ja unnitloguid suodjaleapmi šattai oassin vuođđoláhkii.
+VálddUS daV ViSámEgillii
+VálddUS daV ViSámEgillii
+Váldeávdnasat (ruoŧagiella A + B, eaŋgalas A, matematiika A, esteahtalaš doaibma, valástallan ja dearvvašvuohta A, luondu A, osku A, searvegoddi A.
+Válde oktavuođa
+Váldet áinnas vuolggasaji oktasaš vásáhusain nugo eanadállomátkkis, stállomáidnasis, juŋgelelliid filmmas dahje juostá mas mánát beroštit.
+Váldet mu geassá badjelasadet ja ohppet
+Váldet vuolggasadjin faktaid ja árgabeaimuitalusaid.
+• váldit du searvái ja jearrat dus ovdal mearridit áššiin mat gusket du mánnái
+Váldit historjjá ruovttoluotta
+Váldit mielde nuoraidovddasteddjiid bargojoavkkuide, referánsajovkkuide
+Váldoáŋgiruššansuorggit dieđáhusas leat;
+Váldočoahkkima presideanta lea 05.04.12 beaiváduvvon reivve bokte, lahttoriikkaid ambassadevrraide New York:s, dieđihan lahttoriikkaide ahte son lea bivdán Ambassadevrra Luis Alfonso de Alba, ja John B. Henriksena čađahit dáid konsultašuvnnaid su ovddas.
+Váldočoahkkin Balis 2007:s danin vuolggahii guovtti jagi šiehtadallanproseassa mii galggai nannet áŋgiruššama, ja mii plána mielde galgá loahpahuvvot Københavnas.
+Váldofáddá lea vižžojuvvon meavrresgáris ja lullisámi Anders Fjellner divttas "Beaivvi bártnitš.
+Váldofokus dálkkádatšiehtadallamiin lea soahpat doaibmabijuid maiguin vuostá...
+Váldohástalus lea ahte gávpogiin šaddá sámegiella minoritehtagiella eai ge gávdno árbevirolaš arenat gos sáhttá sámástit.
+Váldohástalus lea láhčit diliid nu ahte dat vuoigatvuođat mat álbmogis leat oahppat ja geavahit sámegiela, ollašuhttojuvvojit.
+Váldomihttomearri:
+Váldooasis guorahallojuvvojit luonddufágalaš oktavuođat ja mo olmmoš lea oahppan ávkkástallat iešguđetlágan fenomenaid ja ávdnasiid.
+Váldooasi sisdoallu lea mo olbmo rumaš lea huksejuvvon, ja mo rumaš rievdá ja váikkuhuvvo áiggi mielde.
+Váldooasis lea sáhka háhkat máhtu eaŋgalsgiela birra máilmmigiellan mas leat olu geavahanguovllut.
+Váldooasis lea sáhka nannet sátneriggodaga ja geavahit idiomáhtalaš struktuvrraid ja grammatihkalaš vugiid hállamis ja ságastallamis.
+Váldooasis lea sáhka plánet, ovdánahttit, ovdanbuktit ja árvvoštallat funkšuvnnalaš buktagiid.
+Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.
+Váldooasit
+Váldooasit
+Váldooassái gullá bargat fágateavsttaiguin, girjjálašvuođa teavsttaiguin ja kultuvrralaš ovdanbuktimiiguin iešguđet median ja ságaškuššat daid.
+Váldooassái gullá bargat iešguđetlágan teavsttaiguin, čálalaš, govva- ja jietnateavsttaiguin.
+Váldooassái gullá guldalit, áddet ja geavahit eaŋgalsgiela iešguđet njálmmálaš gulahallanoktavuođain.
+Váldooassái gullá hárjáneapmi birget luonddus ja sámi ja eará eamiálbmogiid árbemáhtut.
+Váldooassái gullá máhttu sámi giella- ja girjjálašvuođahistorjjá ja sámegielaid ja suopmaniid birra.
+Váldooassái gullá maiddái čállit eaŋgalsgiel teavsttaid iešguđetlágan gulahallanoktavuođain ovddidan dihtii čállinmovtta ja vásáhusa, ja áddet ja háhkat máhtu.
+Váldooassái gullá maid dat makkár doaimmat árvvuin nugo fuolkevuođagullevašvuohta, birgejupmi ja barggu čađa oahppan ledje ja leat dálá áiggis ja ovdalaš áiggis ja movt dát heivehuvvojit ja ainovdánahttojit.
+Váldooassái gullá nannet sátneriggodaga, geavahit riektačállima, idiomáhtalaš struktuvrraid ja grammatihkalaš minstariid čállagis.
+Váldooassi fátmmasta maiddái dan ahte čađahit ja válddahit sajusteami ja sirdima.
+Váldooassi fátmmasta maiddái dan ahte čađahit ja válddahit sajusteami ja sirdima.
+Váldooassi
+Váldooassi
+Váldooassi válddaha fága logalaš struktuvrra ja čájeha fága historjjá ja kultuvrralaš rolla.
+váldoolmmái daid giellaguovddážiidda mat galget
+Váldoosiid bajilgovva:
+Váldorievdadusat ođđa fidnovihkeortnegii leat ovddiduvvon jagi 2012 Dárkkistuvvon Našunálabušeahtas.
+Váldosivva go sámelága giellanjuolggadusat eai áibbas ollašuhttojuvvo, orru leamen dat ahte almmolaš hálddahusa bargiin váilu sámegiela máhttu, ja datge ahte unnán leat álbmogis dakkár olbmot geain lea fidnomáhttu ja sámegiela máhttu, geaid sáhtášedje virgádit.
+Váldosivva orru leamen ahte almmolaš suorggi bargiin váilu sámegiela máhttu.
+Váldosivva orru leamen ahte sámegiela máhttu váilu almmolaš etáhtaid bargiin.
+Váldosuorgái gullet ovdanbuktinhámit nugo girjjit, teáhter, filmmat, aviissat, musihkkavideot ja ođđa digitála ovdanbuktinhámit.
+Váldosuorggi guovddážis lea ipmirdit, árvvoštallat ja smiehttat njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiid ja ieš ráhkadit ja ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid.
+Váldosuorgi giella ja gulahallan galgá ainovdánahttit njálmmálaš ja čálalaš gulahallama, lohkan- ja čállingelbbolašvuođa.
+Váldosuorgi guorahallat giela geavahusas válddaha oktavuođa gaskkal giellavuogádaga ja giellageavahusa.
+Váldoulbmilin lea háhkat nana ja juohkelágan ealáhuseallima báikegottiin mii vuođđuduvvo sámi kultuvrii, lundui, ja birrasii ja mii váldá daid vuhtii, ja dieinna lágiin lea vuođđun ealli báikegottiide gos olbmot háliidit ássat, dadjá Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto.
+Válgabeaivvi don jienastat jienastangoarttas namahuvvon válgalanjas maid oaččut ruktui boastta bakte maŋemusat borgemánu 31. b..
+Válgabeaivvis čakčamánu 18. beaivvi
+Válgabiire 1 Nuortaguovllu válgabiire: 9 - 12 evttohasa (válgabiirres leat 6 mandáhta)
+Válgabiire 3 Davveguovllu válgabiire: 9 - 12 evttohasa (válgabiirres leat 5 mandáhta)
+Válgabiire 4 Gáiseguovllu válgabiire: 9 - 12 evttohasa (válgabiirres leat 6 mandáhta)
+Válgabiire 5 Viesttarmeara válgabiire: 9 - 10 evttohasa (válgabiirres leat 4 mandáhta)
+Válgabiire 6 Åarjel-Saepmie veeljemegievlie: 9 evttohasa (válgabiirres leat 4 mandáhta)
+Válgabiire 7 Lulli-Norgga válgabiire: 9 evttohasa (válgabiirres leat 6 mandáhta)
+Válgabiirret main leat gaskal guokte ja njeallje mandáhta, galget bidjat ovcci evttohasa nama listaevttohussii.
+Válgaboađus
+Válgalanjas
+Válgalávdegoddi meannuda áššiid main Sámedikki dievasčoahkkin galgá válljet ovddasteddjiid ásahusaide sihke siskkobealde ja olggobealde Sámedikki vuogádaga.
+Válga vuosttaš Sámediggái čađahuvvui čakčamánus 1989, ja Gonagaslaš majestehta Gonagas Olav V rabai vuosttáš Sámedikki golggotmánu 9. b. 1989 Kárášjogas.
+vállje báikenama máŋgga molssaeavtti gaskas.
+Vállje buktaga
+Vállje fáttáid maidda oahppit liikojit, dahje divtte sin válljet fáttá.
+Vállje galle olbmo galget searvat rollaspellui, dan mielde galle oahppi leat sámegieldiimmuin.
+Válljehahttivuohtaahki lea 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi.
+Válljejuvvon oarjilsámegielalaš sálmmat leat váldojuvvon mielde "Salmer 1997 š nammasaš girjái.
+Vállje leana olgešspálttas.
+Válljemis doibmii oahppohámi sáhttá maiddái váldit mielde bargoplánii.
+Válljen dearvvašvuođaguovddážii gulloma gohčoduvvo muhtumin listuimerkemin.
+Válljen rabas divššu olles riikkas (ca 2 sidor)
+Válljen rabas divššu olles riikkas
+Vállje omd. gova soames bearrašis ovdamearkan, ja iská maid oahppi áibbas álggus máhttá.
+vállje ovttasráđiid oahpaheaddjin báikenama.
+Vállje soames doaibmabijuid.
+válljet báikenama
+válljet buriid lohkanstrategiijaid iešguđetlágan teavsttaid lohkamii
+válljet heivvolaš mihtidanreaidduid ja čađahit praktihkalaš mihtidemiid beaivválaš eallima ja teknologiija oktavuođas, ja árvvoštallat bohtosiid dárkilvuođa ja mihtidaneahpesihkarvuođa ektui
+válljet heivvolaš mihttoovttadagaid, čilget oktavuođaid ja nuppástuhttit iešguđetge mihttoovttadagaid gaskka, geavahit ja árvvoštallat mihttáriid ja mihtidanmetodaid praktihkalaš mihtideamis, ja ságaškuššat dárkilvuođa ja mihtidaneahpesihkarvuođa
+válljet ja geavahit iešguđet guldalan- ja hállanstrategiijaid mat leat heivehuvvon ulbmilii
+válljet ja geavahit iešguđet lohkan- ja čállinstrategiijaid mat leat heivehuvvon ulbmilii
+vállje
+Válljet leahkit olggobealde
+Válmmasin jorgaluvvon teavstta giela sáhttá maid árvvoštallat.
+vánhemat, ovddasteaddjit, oarbinat, áhkut / ádját ja eará fuolkkit
+Váraleamos ávdnasat leat:
+Vara PK- árvvu ferte geargat divvut, dat mearkkaša ahte varra galgá geargat giellut dego dábálaččat.
+Vara PSA-árvu variere sierra dievdduid gaskka, maid dievdduid gaskkan geain eai leat ovdaráksáváivvit.
+Vardin jávká moatti beaivvi geažis.
+Vare don sidjiide attášit du nana jeđđehusat.
+váris- ja njiŋŋelasboazu
+Várjal don min lahka du.
+várjalit báikenamaid unnitlogogielain ja loktet
+várjal min du riikkas dál ja agálaččat.
+Várjal min, min vánhemiid, oappážiid ja vieljažiid ja ustibiid (...)
+Várjal min ráhkisvuođainat ealidiin ja jápmimis.
+Várjal sin du árpmus ja ráhkisvuođas ja buressivdnit sudno oktasaš eallima.
+Várjjat Siidalea muitalus 12 000 jagi eallinfámolaš bivdima ja guolásteami birra Várjjagis, mo goddebivdu rievddai boazodoallun, ja dan birra go eanadoallu bođii lassiealáhussan, ja olbmui ja luonddu gaskavuođaid birra.
+Várnjárggas ja muotkkis gaskal Várnjárgga ja Deanu leat erenoamáš ollu bázahasat mat duođaštit goddebivddu, sihke bivdorokkit ja vuopmanat.
+Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
+Várra lea olmmošlaš ahte dárbbašit guđet guimmiideamet.
+Varra siemagolgosis, gožžas ja baikkas lea dábálaš dakkár dutkama maŋŋel iige leat makkárge mearka sivas.
+Varra siemagolgosis sáhttá leat guhkit áiggi, muhtimin máŋga vahku.
+Várrelahttu
+Várrepresideanta čilge viidáseappot ahte Sámediggi áigu earret eará bearráigeahččat ahte rekrutterejuvvojit eanet pedagogalaš bargit geain lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras.
+Várrepresideanta Henrik Olsen ipmirda ahte suohkan ii sáhte čađahit prošeavtta okto, ja sávvá ahte buot guoskevaš suohkanat sáhtášedje geatnegahttojuvvot dakkár čovdosii.
+Várrepresideanta Laila Susanne Vars lea duhtavaš go Máhttodepartemeanta lea mearridan ođđa láhkaásahusa mánáidgárdeoahpaheddjiidoahpu rámmaplánaid birra.
+Varris ja njiŋŋálas agi mielde
+Várrogasat ohki ja vuossamátta njammojuvvo olggos viigás.
+Várut ahte oahppit álot ožžot dan iešvuođa man ožžot go vuosttaš geardde jovdet ođđa guvlui.
+Vásáhusat čájehit ahte oahppit ohppet buoremusat go:
+Vásáhusat čájehit ahte sámegiel oahpahus nubbegiellan ii leat doarvái jus galgá joksat guovttegielatvuođa mihtu.
+Vásáhusat čájehit ahte vaikko gávdnojit dát njuolggadusat, de ovttaskas olbmot vásihit njuolggadusrihkkumiid, ja ahte sin oktagaslaš vuoigatvuođat eai doahttaluvvo.
+Vásáhusat duođaštit dattetge ahte gildii lea váttis ollašuhttit giellanjuolggadusaid mearrádusaid, erenoamážit dannego váilot dakkár olbmot guđet hálddašit sámegiela čálalaččat ja njálmmálaččat, ja maid livččii vejolaš virgádit gildii bargin.
+Vásáhusat eará mánáiguin sáhttet addit ođđa ustitvuođaid.
+Vásáhusat gielas maid čalmmustahttojuvvojit
+Vásáhusat lullisámi guovllus čájehit ahte mánát ja nuorat ohppet sámegiela jođáneappot go oassálastet dákkár giellabesiin.
+Vásáhusat lullisámi guovllus čájehit ahte mánát ja nuorat ohppet sámegiela mihá jođáneappot go oassálastet dákkár giellabesiin.
+Vásáhusat sáhttet veahkehit máná nannet iežas stoahkangelbbolašvuođa.
+Vásáhusat smávva joavkun ossoda gaid rastá sáhttet maiddái leat vuolggasadjin ođđa searvevuhtii ja ustitvuođaide.
+Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogopolitihkalaš
+vásihehpet ahte soames fuotnu máná.
+Vásihit máhtestuvvama ovttasdoaimmadettiin earáiguin lea dehálaš oassi árgabeaivvis.
+Vásse 300 jagi ovdal go vuosttaš kristtalaččat besse Ipmilbálvalusa ávvudit sierra girkoviesuin.
+Vásse 300 jagi ovdal go vuosttaš risttalaččat ožžo sierra girkoviesuid.
+Vástádusa oažžu dalle sáddejuvvot njuolga ruoktot laboratorias.
+Vástádusa seallaiskosii oažžu guđa vahku siste.
+Vástádusat leat dehálaččat vai iskosa sáhttá analyseret riekta.
+Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái.
+Vástideaáddji lea gustojeaddji maŋŋel ráđđehusa fápmudeami leanadiggái ja gildii go lea sáhka gielddalaš eiseválddiin.
+Vástideaddji ortnegiid go dat mat lea ásahuvvon Finnmárkkus lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi árvalan maiddái daid guovlluide mat leat olggobealde Finnmárkku.
+Váttis lea dárkilit meroštallat man stuorra lohku lea guđege sámegielas, muhto davvisámegiella lea eahpitkeahttá viidámus sámegiella Norggas.
+v: Dutnje, min Hearrámet ja Sivdnideaddji, mii guođđit NN:a.
+Veadjá dahkat buori jos ollesolbmot deaivvadit oktii jagis mánáid haga.
+Veadjá heajuid ja oažžu áŧestusa maŋŋel go lea juhkan.
+Veadjit heajuid
+Veahádagas hárve lea vejolašvuohta beassat demokráhtalaš searvegottiide.
+veahaš
+Veaháš veahki sáhttá gávdnat dáppe: giella.
+veaháš
+- Veahkaválddálašvuohta lea beaktilis vuohki jienahuhttit ja fámohuhttit nissoniid.
+Veahkaválddálašvuohta nissoniid vuostá
+- Veahkaválddálašvuohta nissoniid vuostá lea maid váttisvuohtan sámi servodagas.
+Veahkaváldi álgoálbmotnissoniid vuostá lea okta máŋgga beliin mii deattuhuvvo resolušuvnnas, ja ávžžuhuvvo ahte stáhtat álggahit doaibmabijuid maiguin dáistalit veahkaválddi vuostá, riikkaid dásis ja báikkálaččat.
+Veahkaváldi lagaš oktavuođain lea duohta servodatváttisvuohta ja dat lea rihkus.
+Veahkaváldi lagaš oktavuođain lea maiddái duohta váttisvuohta dásseárvvu ektui.
+Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá ii leat priváhtaášši.
+Veahkaváldin ja vuovssadeamit
+Veahkehan dihtii mánáid ovdánahttit buori stoahkangelbbolašvuođa, de ferte jit bargit leat das gos mánát stohket.
+veahkehit stáhta geavadis ollášuhttit geatnegasvuođa, mii das álbmotrievtti vuođul lea konsulteret álgoálbmogiin.
+Veahket guhtet guoimmideattet gávdnat sániid maŋimus beivviid dálkki birra.
+Veahket máná gulahallat iežas dovdduiguin ja jurdagiiguin, muitalit iežas sávaldagaid ja dárbbuid birra ja dulkot earáid dovdduid, sávaldagaid ja áigumušaid.
+Veahket min buohkaid addit du ráhkisvuođa ovddosguvlui sidjiide geaiguin mii eallit dahje gávnnadit (skuvllas, barggus ja asttuáiggis).
+veahket min, láđis Hearrá Ipmil.)
+Veahket min leahket vástádussan du bealde sidjiide geat váilot maid mii badjelmearálaččat oamastit.
+Veahket min min morrašiin ja oahpat min doaibmat ealli olbmuid buorrin nu guhká go mis eallin lea.
+Veahket min oskut du lohpádusaide friddja máilmmi birra ja boahtteáiggi birra duinna.
+Veahket min ráhkisvuođa ovddos guvlui maid addit NN:ii / (namma máinnašuvvo) gean / geaid ovddas leat ovddasvástádusa ožžon.
+Veahket sin ándagassii goabbat guoibmáseaskka addit ja divtte sudnuide beaivvis beaivái ilu ja fámu vuostáiváldit du gieđas.
+Veahket sin geain lea stuorimus mearridanváldi (min riikkas) jurddašit sin ala geain lea unnimus váldi mearridit.
+Veahket skihpasiid, oktonasaid ja geat ellet balus.
+veahki kristtalaš geahččanbealis dulkot eallima ja eallimis birget dakkár vugiin mii áimmahuššá sin gullevašvuođa ja identitehta, ja hástala sin beroštit ja oasálastit girko- ja servodateallimis.
+Veahki oažžumii sáhttá váldit aktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, dearvvasvuođaguovddážiin dehe liike- ja sohkabealevuostáváldimiin.
+Veahkkeapparáhta ferte čeahpibut jearrat gillájit go nissonolbmot veahkaválddálaš vearradaguid ja duostat gieđahallat dán rašis fáttá.
+Veahkkebargin, miidnačorgejeaddjin dahje piráhta-bivdin Somalia rittu olggobealde.
+Veahkkedivššár - hjelpepleier
+Veahkki galgá leat heivehuvvon du máná dárbbuide.
+Veahkkin sáhttá atnit sámegielat kártta dahje interneahta.
+Veahkki Sámedikki gulahallanossodat lea olámuttus miehtá konferánssa ja sáhttá veahkehit preassalahtuid.
+Veaiddalis bohccot
+Vealahanáššeolmmái, DO, bargá vealaheami vuostá.
+Vealaheapmi, olggušteapmi ja goksu olbmuin geat gullojit našuvnnalaš unnitloguide galgá vuosttilduvvot.
+Vealahit soapmása seksuálalaš mieđisvuođa dihte lea lágaheapme
+Vealtá dahkamis váhnemiid ja earáid hilbadin ja beahtáhallan.
+Vealtá leahkime sorjavaš ja dovdat biehttalanváivviid dego leahkit duhpáthálot, leahkit jierásmuvvan dehe leabohin.
+Vealtá oažžumis nárvviid ovdal áiggi.
+Vearjju lea Jesus Kristus.
+Vearrivuođat fertejit jávkat Doarjja lea dehálaš, muhto dat ii čoavdde visot váttisvuođaid.
+Vearrivuođat mat bissehit olbmuid eallit árvvolaččat fertejit jávkat.
+Vearroetáhta áigu álkkásmahttit skoviid ja dieđuid fidnema iežas neahttasiidduin.
+Vearroetáhta fuolaha sámegillii jorgaluvvon blankeahtaid ja skoviid vearromáksiide guđet daid sihtet oažžut.
+Vearromáksit sáhttet válljet davvisámegiela go váldet oktavuođa Vearrodiehtojuohkimii, ja sin dalle bidjet sámegielalaš áššemeannudeaddji oktavuhtii.
+Vearrudieđáhusskovis oainnát man stuoris girkodivadat ja hávdádusdivadat lea.
+Veháš áigge geažis maŋŋel go lea váldán ávdnasa sáhttá spiiddistit ja sakŋidit vel eanet, muhto dat láve mannat badjel jođánit.
+Vejolaččat sáhttá ollesolmmoš fállat veahkehit máná stohkosis nu ahte ii mearrit nu olu.
+Vejolaččat sáhttet oahppit ráhkadit tv-reportáša.
+Vejolaš lea váidalit jos mearriduvvon sámegielalaš báikenamma ii galbejuvvo.
+Vejolaš ovttasbarganoasálaččat sámiid vástesaš heivehallamis sáhttet leat Sámediggi ja sámi ásahusat ja gielddat.
+vejolašvuođaid searvat oahpahussii heivvolaš vugiin.
+vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš
+vejolašvuođa ovttasráđđedállat guovllulaš dásis,
+vejolašvuođat oažžut eanet dieđuid Dáhkádusgássas ohcan dihte divššu EES- riikkas dehe Sveitsas.
+Vel buoret ovttasbargu ja buoret fágalaš ovddasvástádusjuohku ásahusaid gaskka
+Vel okta vuohki váidalit
+Viđa jagi áigi oaččui Risten Rauna Magga dán bálkkašumi su barggu ovddas sámi gielain, sámi dearvvašvuođabálvalusain ja barggu ovddas eastadit gárrenmirkogeavaheami.
+Viečča iTunes prográmma.
+Viehka unnán mánát ohppet giela, ja ain hárvvibut leat sii guđet hállet giela.
+Viehka unnán olbmot odne máhttet nuortalašgiela / golttágiela ja bihtánsámegiela Norggas.
+Viesu isit čohkkái beavdegeažis.
+viežžat ávdnasiid ja daid dikšut duddjonávdnasiin ja árvvoštallat váikkuhusaid ceavzilis ovdánahttimii, birrasa ja árvolassáneami ektui
+Viggamuš ii leat oažžut áibbas dárkilis logu dain olbmuin guđet gullet dáidda joavkkuide, muhto guorahallan galgá čájehit váillálaš lohkan- ja čállindáiddu viidodaga, ja árvvoštallat oahpahusdárbbuid.
+Vihahanságastallan Ovdal girkolaš vihaheami lea álut vihahanságastallan gos báhppa ja headjabárra plánejit vihaheami.
+Vihaheapmi
+Vihtta jagi maŋŋel čađahii Torkel Rasmussen iskkadeami davvisámegiela geavaheami birra Norggas ja Suomas, ja son rehkenasttii galle giellageavaheaddji leat.
+Vihtta mánu maŋŋil dárbbašit mii ain diehttit vai áddet.
+Vihtta miljovnna norgalačča háliidit ávvudanjagis giitit, sávvat lihku ja sávvat buot buoremusa Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai.
+vihtta nášuvnnalaš unnitlogut.
+Vihttan gii oassálastá njálmmálaš šiehtadallamis galgá ávžžuhuvvot muitalit duođa ja dahkat duohtavuođadáhkádusa.
+Viidáseappot evttohuvvo ahte giellaguovddážat roahkka sáhtáše boahtit eambbo oidnosii maiddái sámi birrasiid olggobealde.
+Viidáseappot evttohuvvo ahte ovddiduvvo prográmma sámi giellagáhttemii ja sámegiela ođđasis ealáskahttimii mii berre organiserejuvvot lassin Dutkanráđi prográmma sámi dutkamii.
+Viidáseappot evttohuvvo ásahit fierpmádaga sámi dutkama várás ja oktiiordnenforuma alit oahppoásahusaid várás mat ožžot seamma rolla go Universitehta ja allaskuvlaráđđi nationála dásis.
+Viidáseappot ferte lávdegoddi guorahallat rámmaeavttuid, ovddasvástádusdili ja sámegiel doaibmabijuid oktiiheiveheami ja evttohit rievdadusaid.
+Viidáseappot ferte lávdegoddi guorahallat rámmaeavttuid, ovddasvástádusdili ja sámi gielladoaimmaid oktiiheiveheami ja ovddidit rievdadusevttohusaid.
+Viid��seappot galget mánáidgárdeoahpaheaddjit dovdat álgoálbmogiid stáhtusa ja sin vuoigatvuođaid riikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
+Viidáseappot leat guoddevaš ovdáneami eavttut dehálaččat.
+Viidáset barggus nannet ja ovddidit sámegiela ferte deattuhit makkár dárbbut gielas leat jus galgá nannejuvvot ja ovdánit.
+Viidáset čujuhuvvo ILO-konvenšuvdnii nr 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain, ON konvenšuvdnii mánáid vuoigatvuođaid birra ja ON julggaštussii álgoálbmotvuoigatvuođaid birra.
+Viidáset čuovvoleapmi
+Viidáset daddjo ahte biologalaš šláddjivuođa vieruiduvvan geavaheapmi lea kultuvrralaš doaimma ektui mii galgá suodjaluvvon ja movttiidahttojuvvot.
+Viidáset galget oahppit digaštallat fáttá birra.
+Viidáset guoská dat maiddái vuoigatvuođaide mat sámiin juo leat Davviriikkain.
+Viidáset leat bealit gávnnahan ahte lea fuopmášahtti vejolašvuohta atnit kultuvrra vuođđun go ovdánahttit sámi servodaga. Dát fátmmasta buot nugomat máhttu árbevierus filbmii, mátkeealáhusaid, designa ja kulturbuvttadeami ".
+Viidáset mearkkaša iskkadanvuoigatvuohta dárbbašlaš eatnamiid gos sáhttá čađahit iskkadeami ja iskkadandávviriidda dárbbašlaš vuorkunsaji.
+Viidáset sáhtát ohcat luoddanamaid Norggas nu ahte luoddanamma sajádat čájehuvvo kárttas.
+Viidáset sii ovttasbargat Stáhta luonddubearráigeahčuin árbedieđu prošeavttain " Olmmoš ja luondduárbi " man Birasgáhttendepartemeanta ruhtada.
+viidásit fievrredit dieđuid iešguđetlágan gálduin ja mediain
+Viidásut barggus evttohuvvojit danne máŋga molssaeavttu.
+viiddidit beaivválaš sátneriggodaga go oahppá doahpagiid mat govvidit beaivválaš dili ja dán ealáhussii
+viiddidit sátneriggodaga go oahppá doahpagiid mat gullet árgabeaivválaš dillái ja sámi árbevirolaš ealáhussii
+Viiddiduvvon almmolašvuohta galgá praktiserejuvvot.
+- viiddiduvvot geográfalaččat vai guoská eanet
+Viiddis gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuohta sáhttá váikkuhit dasa ahte oahppit buorebut máhttet servvoštallat sihke iežas ja eará kultuvrra olbmuiguin rabasvuođain, gierdilvuođain ja árvvusatnimiin.
+Viiddis ovttasbargu sápmelaččaid gaskkas riikkarájáid rastá
+Viiddis ovttastumis barge min soalddáhat buori barggu, ja leat maŋŋil ožžon olu ánssášeaddji rámi min lihtolaččain.
+Viiddis prošeakta, man gollorámma lea 2 479 miljovnna kruvnno.
+Vilhelmina norra čearru sáhttá maiddái geavahit guovllu eará áiggiid, goboazodoallu doaimmahuvvo lagasrádjeguovllus Ruoŧas.
+Virgeolbmát huolahit ahte váidaleamit čielggaduvvo dehe rivttes instánssa ovttastuvvo.
+Virggálaččat dohkkehuvvon govastat Sámi leavga dohkkehuvvui 2003:s Norggas virggálaččat daid rievdadusaid bokte mat dahkkojuvvojedje Sámelágas ja Lágas levgema birra gieldda almmolaš visttiin.
+Virggit sirdojuvvojedje dohko váldodoaimmahusas mii lea Kárášjogas.
+Virgi
+Visot duođalaš ráhkisvuohta boahtá Ipmilis.
+Visot vuoigatvuođaáššiin ja áššiin mat gullet riektái geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela duopmostuoluin 13 § mielde lea oassebealis dahje oassebeali sadjásaččas gii váillaha juridihkalaš veahki riekti jus gáibiduvvo oažžut duopmomearrádusa ja duopmoákkaid dahje mearrádusa ja mearrádusákkaid čálalaččat jorgaluvvon dán gillii.
+Visti lea hábmejuvvon vuollegis beallegierdun guovtti gearddis gos lea Sámi sierrabibliotehka, resepšuvdna, čoahkkinlanjat ja sullii njealjelogi kantuvrra.
+Vistti leaba tevdnen siviilaarkiteavtta guovttos Stein Halvorsen ja Christian Sundby, geat njukčamánus 1996 vuittiiga arkiteaktagilvvu čuoládagain 69,3˚ DAVVI.
+Visuala oahppit liikojit
+Visuala oahppit
+vuhtiiváldit guovllu sámiid dili, ja čahkket saji báikkálaš árbevieruide ja variašuvnnaide.
+Vulget dan dihte ja dahket buot álbmogiid máhttájeaddjin gásttašettiin sin Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii ja
+Vulget dan dihte ja dahket buot álbmogiid máhttájeaddjin gásttašettiin sin Áhči ja Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa nammii ja oahpahettiin sin doallat buot dan
+Vulget dan dihtii ja dahket buot álbmogiid máhttájeaddjin,
+vuođđobargu go galgá hábmet báikkálaš plána.
+Vuođđogálggat fágas
+Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
+Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
+Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttimin fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
+Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttimin fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.
+Vuođđogálggat lohkamis ja rehkenastimis leat integrerejuvvon buot fágaid gealbomihtuin.
+Vuođđogálggat
+Vuođđojurdda lea ahte jávohisvuođa gáibádus lea buohcci suddjemii.
+Vuođđolága § 110 a geatnegahttá Norgga stáhta láhčit diliid nu ahte sámegiella sáhttá seailut ja ovdánit.
+Vuođđolága ja girkolága rievdadusat eai mielddisbuvtte Norgga girku ja stáhta earráneami.
+Vuođđolágaparagráfa leat ráhkadan daid riikkaidgaskasaš álgoálbmotkonvenšuvnnaid vuođul maid Norga lea dohkkehan. Dat geatnegahttet buot almmolaš eiseválddiid Norggas
+Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta.
+Vuođđoláhka dássida ovttaskasolbmuid, álbmotjoavkkuid ja stáhta beroštumiid.
+Vuođđoláhka ja Sámediggi dáhkidit demokráhtalaš oassálastima ja ahte min friijavuođat ja vuoigatvuođat álbmogin ovdánit dađistaga.
+Vuođđoláhkii ja girkoláhkii árvaluvvon rievdadusat mielddisbuktet, ahte láhka ii šat gáibit, ahte stáhtaráđđi, geas lea ovddasvástádus girkoáššiin, lea Norgga girku miellahttu.
+Vuođđomáhtut Oahppit máhttet sámegielat doahpagiid ja sániid árgabeaibiepmuid birra ja sáhttet hupmat árgabeaibiepmuid birra.
+Vuođđooahppofálaldat sámegielas ja sámegillii
+Vuođđoolmmošvuoigatvuođat galge váldojuvvot mielde láhkii, ja lága giella galgá oažžut dálááiggi hámi.
+Vuođđoráđđi lea vuordde plánemiin.
+Vuođđoruhta suohkanii lea 660 000 ruvnnu jahkásaččat.
+Vuođđoskuvla ja joatkkaskuvllat miehta Norgga leat oahpahuslága § 6-4 geatnegahttojuvvon fállat oahpahusa vai oahppit ohppet sápmelaččaid ja sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra.
+Vuođđoskuvla ja JS / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget
+Vuođđoskuvla
+Vuođđoskuvlla njuolggadusaid § 3-2 dadjá earret eará ná skuvlla ja ruovttu ovttasbarggu birra:
+Vuođđoskuvllas leat olu oktasaš oahpahusmihttomearit, sihke fágalaččat ja sosiálalaččat.
+Vuođđoskuvlla váhnenlávdegoddi almmustahttá Ságastallanáigigihppaga vai dat livččii reaidun buoridit ruovttu ja skuvlla ovttasbarggu.
+Vuođđoskuvlla váhnenlávdegoddi Geassemánnu 2005
+Vuođđudeaddji gálgan nugomat máhttit njálmmálaččat báhkkodit sámegillii, ii leat diehttelassan ohppiide sámegiella nubbingiela fágas.
+Vuođđudeaddji gálggat
+Vuođđudus áigu hukset bihtánsámi guovddáža.
+Vuođđudusa ulbmil lea ovddidit bihtánsámi giela, kultuvrra ja ihčodaga bihtánsámi guovlluide Norgga bealde.
+Vuođđuduvvon sámi teáhteriin lea dehálaš doaibma sámegiela geavaheami dáfus.
+Vuođđun báikegoddeprográmmii leat njeallje vuoruhuvvon suorggi:
+Vuođđun lea ahte ipmilbálvalus galgá čađahuvvot iluin ja giitevašvuođain eallima ja ráhkisvuođa skeaŋkka ovddas headjabárrii ja gussiide.
+Vuođđun min kultuvrii leat min eatnamat.
+Vuođđun strategiijái lea ealáhuspolitihkalaš doaibmaprográmma mii lea válbmejuvvon ovttasráđiid sámi fitnodateallimiin, idealaš organisašuvnnaigun j. n. a. ja dohkkehuvvon dievasčoahkkimis.
+VUOĐĐU
+Vuodjinkoarttat: Vuodjinkoarta luohkká- b Autoriserejuvvon giehtaspábba D-hárjeheaddji Buđaldusat: Aktiiva giehtaspábba doašku IK Drivas, Čuojaha " Go ' foten " joavkkus, liiko jássa musihkkii, meahccástallamii, bivdit, guolástallat ja buokčat
+Vuođu sáhttá váldit oahppanulbmiliin.
+Vuođusealáhussan leat vuođđoealáhusat, industriija ja teknologalaš bálvalusat.
+vuođuštit oainnus áššálaččat
+vuođuštit oainnus iežas árvvuid vuođul
+Vuođustussan dasa lea leamaš ahte guovllus leat ássan "johtti sápmelaččat ", ja johtaleddjiin ii lean makkárge oamastanriekti.
+vuođu systematihkas, buriid gulahallanvugiid, ja dohkkeheaddji lahkoneami, čađahuvvon konsekveanta vugiin. Dan gelbbolašvuođa mii searvegottiid
+Vuođu váldibehtet dovdomearkalisttus.
+Vuogas geavahanguovllut leat earret iežá:
+Vuogasin livččii váhnemiiguin šiehtadit ahte maiddái sii sáhtáše lágidit sámegielat doaimmaid ovttas ohppiiguin, nugomat oktii mánus.
+Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas.
+Vuogit mat váldojuvvojit atnui, sorjájit ee. báikkálaš dilálašvuođain ja guovllu gielladilis.
+Vuohki
+Vuohki mo ollesolmmoš vástida mánnái ja duođašta su, mearrida dan makkárin mánná atná iežas.
+Vuohki
+Vuoigatvođat
+Vuoigatvođat
+Vuoigatvođat
+vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide nášuvnnalaš
+Vuoigatvuođanákkut mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea čielggadan guovllu galget ovddiduvvot sierra duopmostuolu ovdii, gohčoduvvon meahcceduopmostuollun.
+Vuoigatvuođat / Duogáš / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
+Vuoigatvuođat gullet maiddái surggiide nugo giella, oahpahus, dearvvašvuohta ja kulturmuittuid hálddašeapmi.
+Vuoigatvuođat mat galget leat dáhkádussan vai eai eret duvdde ja dagat sápmelaččaid vierisin guovlluide ja sámi kultuvrra ja eallinvuogi ávnnaslaš eavttuide.
+Vuoigatvuođat:
+Vuoigatvuođat
+Vuoigatvuođat:
+Vuoigatvuoðat
+Vuoigatvuohta eatnigillii lea vuođđo olmmošvuoigatvuohta.
+Vuoigatvuohta geavahit sámegiela gusto maiddái go olmmoš gillá servodatráŋggáštusa ja lea searvamin promillaprográmmii.
+Vuoigatvuohta guoská sihke njálmmálaš ja čálalaš gulahallamis.
+Vuoigatvuohta sáhttit geavahit sámegiela go sis lea dahkamuš almmolaš eiseválddiiguin, lea sámiid deháleamos vuoigatvuohta álbmogin.
+- Vuoiggalaš gávppašeapmái?
+Vuoiggalaš gávppašeapmái?
+Vuoiŋŋainis, Bassi,
+Vuoiŋŋalaš vuoigatvuođaid suodjaleapmi lea lága bakte mearriduvvon eanas riikkain.
+Vuoiŋŋasteapmi lea dárbbašlaš
+Vuoitit leat iešguđetge ládje bargan sámegiela ovddas.
+Vuoittahallet resursagiččus
+Vuolábealde aiddostahttojuvvojit oahppoplána 4 dási gelbbolašvuođamihttomearit mat oktiibuot dorjot njálmmálaš gulahallama.
+Vuolábealde leat gielladomeana ovdamearkkat mat nannejit sámi ohppiid giellaoahpahusa.
+Vuolábealde olmmoš- ja hupmanstašuvdnagoartta evttohus, maidda oahppit čállet dieđuid.
+Vuolábeale jorba mávssut gusket almmolaš divššu ja priváhta dikšoaddi geas lea soahpamuš eanadikkiin.
+Vuolemus ráiddus lea sadji ges sárgumiidda dahje govaide ja ádjáid / áhkuid namaide.
+Vuolggahansánit konfirmánttaide
+Vuolggaheapmi
+Vuolggahusgohččun
+vuolggahuvvot ovddosguvlui eallimis, gohččojuvvon orrut Jesus Kristusa máhttájeaddjin
+Vuolimus dásis lea sadji bidjat áhku ja ádjá nama ja gova.
+Vuolit dásis lea sadji sárgumiidda dahje váhnemiid / ovddasteddjiid govvii ja nammii.
+Vuollái 18 jahkásaš mánáide geain lea feber ii galgga geavtit febervuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl.
+Vuollai 18 jahkásaš mánát geain lea feber eai galgga geavtit feberavuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl.
+Vuollái 18 jahkásaš mánnái ii galgga addit gibuváidudan ja febervuolidan dálkasa mas lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl minor, jus doavttir ii leat ávžžuhan dan.
+Vuollái guđa mánnosaš mánáid geain lea feber ii galgga dikšut dálkasiiguin ovdalgo lea leamaš oktavuođain divššuin.
+Vuollái guovttejahkásaš mánnái ii galgga goassege addit gosotdálkasa ovdalgo álggos lea váldán oktavuođa doaktáriin.
+Vuollegis árvvut, mas dat vulget?
+Vuollegis árvvut vuosttildit dan ahte livččii ovdaráksáborašdávda, vaikko beare okta PSA-iskkus ii olles sihkkarvuođain sáhte vuosttildit dan.
+Vuollegis PSA-árvu sáhttá oainnát gevtojuvvot mihttun ahte čuohpadeamis lea leamaš ávki.
+Vuollelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) Gálas ja Duortnos eatnovákkiin sáhttet sámit oažžut konsešuvnna (lobi) boazodoalu birra jagi jođihit.
+Vuolši lea goruda vuohki bealuštit iežas.
+Vuopmanhápmi, mat sáhttet leat geavahuvvon guhkes áiggi ovdahistorjjá áigodagain, čujuha ovddasguvlui áiggis ja miellagiddevaš oktavuođaide gaskal goddebivddu ja boazodoalu.
+Vuordámušát Burenschøn-lávdegotti Árvalusaide
+Vuordde fiberrikkis borramušgálvvuin dasságo mánná lea ollásit dearvvas.
+Vuorraset buolva muitala ahte sis lea buoremuddui buorre sátneriggodat ja máhttet árbevirolaš sámi terminologiija.
+Vuoruheames ja doarjumis skuvlla ja oahpahusa lea danin mearrideaddjin vai sámi servodat galgá ovdánahttojuvvot sápmelaččaid iežaset višuvnnaid, vuoruhemiid ja eavttuid mielde.
+Vuoruheamit mat iešguđet ládje dohkkehit sápmelaččaid álgoálbmogiin ja minoritehtan.
+Vuoruhemiid gaskkas dán ortnegis lea stuorát fokus ođđahutki doaimmaide mat galget váikkuhit sámi ásahusaid ja dáidda- ja kultur-gaskkustanarenaid ovddideami.
+vuoruhit nášuvnnalaš unnitloguid eavttuid ráhkadit
+Vuoruhuvvon suorggit, lassin sámi filmmaid ovdabargui ja buvttadeapmái, leat maiddái mánáid ja nuoraid filmmaid ráhkadeapmi ja sámi filmmaid gaskkusteapmi.
+Vuoruhuvvot berrejit láidestusat sámegillii vuosttasgiellan ja sámegillii nubbegiellan.
+Vuorunahčálus
+Vuos galgá čállojuvvot artihkalčoakkáldat guovdilis fáttáid birra areála- ja biraspolitihkas.
+Vuos lea leamaš guhkes árbevierru bargat ovttas eará suoma-ugralaš giellaservodagaiguin gielladieđalaš suorggis.
+Vuos lei doarru oidnosii buktin dihtii giela (omd. kymrigielalaš báikenamaid oažžuma dihtii geaidnogalbbaide ja kárttaide), dasto vuoigatvuođa dihtii geavahit giela servodaga buot surggiin.
+/ Vuostáiváldde min ja min attáldagaid Jesus Kristusa dihte.
+Vuostáiváldde min lohpádusat mielde ahte it áiggo geange hilgut guhte du ohcá.
+Vuostáiváldde NN:a du fátmái mearehis ráhkisvuođainat.
+Vuostáiváldde su du ráfiinat (+) ja atte sutnje Jesus Kristusa dihte ilolaš bajásčuožžileami.
+vuostáiváldi
+Vuostálastit ekstremismma mearkkaša váldit ovddasvástádusa boahttevuhtii.
+Vuostálastit geafivuođa máilmmis.
+Vuostálválddi Ipmila / Hearrá buressivdnádusa:
+Vuostáváldimiid bargoveagas lea jávohisvuođageatnegasvuohta.
+Vuostáváldin ferte maid oažžut diehtit áiggil jus olbmoš lea vihki váibmouvssohiin, váibmovihki riegádeami rájes dehe uvssotprotesa. Seamma ášši guoská jus lea leamaš bakteriijainfekšuvdna váibmouvssohiin.
+Vuosttamuččat geat osko Jesusii gohčoduvvo risttalažžan Kristusa nama mielde.
+Vuosttáš beaivvi loahpaheapmi.
+Vuosttaš beivviid ja gitta vahku rádjái sáhttet leahkit bákčasat, sullii dego mánnodávddat.
+Vuosttaš dásis geahčadit konvenšuvdnaárvalusa, ja bealit ovddidit oaiviliiddiset juohke kapihttaliidda ja artihkkaliidda.
+Vuosttaš davvisámegiel Ođđa testameanta prentejuvvui 1840 is.
+Vuosttas geardde leat muhtin áššit mat galget leat jurdagis ja muhtin áššiid sáhttá maid hárjehallat.
+Vuosttas giellaleaira lágiduvvui Mittådalenii jagi 2008.
+Vuosttašgiella: Njálmmálaš, vejolaččat maiddái čálalaš, váldogiella.
+Vuosttaš girjjit mat ilbme sámegillii lei 1600-logus. 1600-1700- logus sámegielat girjjit čállojedje seamma bustávaiguin go dárogiella ja ruoŧagiella.
+Vuosttaš golbma báhkkoma čilgejit olbmo oktavuođa Ipmiliin.
+Vuosttaš guđa njeallječiegaide galget čállit sámegielat ovdanamaid ja goargguid.
+Vuosttaš jahki lea vuođđooahppa ja nubbi jahki lea čiekŋaleabbon.
+Vuosttaš lávki buori digaštallamii lea máhttu, čilge Sagka Marie Danielsen, SNPL jođiheaddji.
+Vuosttaš lávki lea oažžut guovlluid fievrriduvvot Norgga máilmmiárbelistaevttohussii (tentatiiva lista).
+Vuosttaš lávki Ovdalaš áiggis olbmot vulge njuolga báhpa lusa go soamis jámii.
+Vuosttaš rádješiehtadusa kodicilla golggotmánu 7. ja 18. beivviid 1751 ii bija, riikkaráji rasttildeamis, eará noađuhemiid rádjerasttildeaddji boazodollui eará go dat mat daddjojit kodicillas.
+Vuosttaš sámegiel báhppa, Anders Porsanger jorgalii sámegillii muhtun osiid Ođđa testamenttas.
+Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
+Vuosttaš vahku galget juohke diimmus njálmmálaččat hárjehallat dadjat klássaohppiid ja skuvlla sámegielat namaid.
+Vuosttažettiin danin go oahpahuspolitihkas lea stuorra mearkkašupmi sámi servodahkii ja servodat- ja gealbohuksemis dál ja ovddasguvlui.
+Vuosttažettiin fertejit mánát oažžut áiggi ieža bissehit dahje rievdadit láhttenvugiid.
+Vuosttažettiin galgá vuos diggeášši vearredahkki vuostá.
+Vuosttažis mii mearkkašit erenoamážit man dehálaččat mánáidgárddit leat leamaš buoremuddui lihkostuvvan māorigiela ealáskahttimis Aotearoas / Ođđa Selánddas.
+vuosttildit vealaheami ja muđui ráfehisvuođa riikkalaš unnitloguid vuostá
+Vuotnaguolástuslávdegoddi galgá nannet vuotnaguolástusaid hálddašeami erenoamáš deattuhemiin sámi geavaheami.
+Vuotnaguolástuslávdegoddi nammaduvvon / Mearraealáhusat / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
+Vuotnaguolástuslávdegoddi nammaduvvon
+Vuotnaguolástuslávdegotti lahtut nammaduvvojit gitta guovtti jahkái háválassii ja sii válljejit jođiheaddji ieža.
+- Vuotnaguolástuslávdegotti lahtut ovddastit bođuid ja oktasaččat buori ja deaŧalaš gelbbolašvuođa guolásteami, hálddašeami ja servodagaid birra.
+Vuovdeguovllus ovdánahttojuvvo eanet fásta boazodoallu, vuovdeboazodoallu.
+Vuovde- julevsámegiella (Váhčiris, Sieres ja Užžás Ruoŧa bealde).
+Vuovdinovddideaddji doaibmabijut (ohcanvuđot)
+Vurdojuvvo ahteVárjjat Siidaboahtá mielde tentatiiva listui dán jagi, ja ahte nammadanproseassa máilmmiárbelistui álggahuvvo fargga.
+Vurrolaga ráhkada juohkehaš ovtta cealkaga.
+Webbaohcan!
+Webbaohcan!
+Wencke Brenna girji Samene i rettssystemet 2005:s buktá ođđa dieđu sámegiela geavaheami birra Finnmárkku riektevuogádagas ja movt sápmelaččat vásihit diliid.
+Wikipedia nammasaš proševttas lea odne vejolaš gávdnat neahttadiehtogirjji máŋgga unnitlohkogillii.
+WIPO / GRTKF / IGC barggu ferte geahččat oktii eará forumiid bargguin ja juo sajáiduvvin riikkaidgaskasaš njuolggadusaiguin, e.e. CBD ja dása gullevaš Nagoya-protokolla ja FAO-soahpamuš šaddogenehtalaš valljodagat biebmu ja eanandoalu várás.
+WIPO oktavuođas šiehtadallet dál stáhtaidgaskasaš lávdegottis lágalaš čadni soahpamušain riikkaidgaskasaš dássái mii guoská dahkkivuoigatvuođaide, genehtalaš valljodagaide, árbedieđuide ja árbevirolaš kulturilbmanemiide (WIPO / GRTKF / IGC).
+www.diggi.no. lea neahttabáiki nuoraide guđet háliidit eambbo oahppat Sámedikki ja sámepolitihka birra. Deháleamos ulbmiljoavku leat nuorat guđet leat jienastanagi birrasiin, ja earátge geat dárbbašit vuođđodieđuid politihkalaš vuogádaga birra.
+www.ealat.org
+www.infonuorra.no lea diehtojuohkinbálvalus sámi nuoraide.
+www.nav.no lea Norgga stuorámus almmolaš neahttabáiki ja váldokanála mii addá dieđuid bargo- ja čálgobálvalusaid birra.
+xcng mii maiddái lea govaid addán.
+YOUTUBE LEA JULEVSÁMEGIELA geahččalanprošeakta mas háliidus lea neahttavideosáddagiiguin ja ollu olbmuid searvamiin ráhkadit eahpeformála ja interaktiiva jorega julevsámegielalaččaid várás.
+Ytreberg lei nubbi dan guoktásis geat giddejuvvon gilvvus masa ledje bovdejuvvon 12 dáiddára Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas vuittiiga.
+Ž Aktiiva / Árjjalaš astoáiggis lea buorre.
+Ž Ále hala fastit boares hoavddaid, bargoskihppáriid ja bargosajiid birra.
+Ž Čuojahat go joavkkus? dahje leatgo mielde spábbačiekčan joavkkus?
+Ž diehtu das geat doibmet luohttámušlávdegoddin
+Ž Eksámeniid, loahppageahččalemiid ja oahppodoagážiid joatkkaskuvlla rájes.
+Ž evttohasain galgá leat ovdanamma, goargu ja riegádanjahki, vejolaččat maiddái virgi ja ássansadji
+Ž evttohasat sáhttet leat dušše ovtta sámediggeválgalisttas
+Ž Finat hivssedis sihkkarvuođadihtii jus vel ii oroge dárbu.
+Ž galget leat unnimusat ovcci evttohasa nama válgabiirres.
+Ž Gallis barget ossodagas gosa ieš leat ohcan barggu?
+Ž Gárvot barggu ektui.
+Ž Geaiguin deaivvadit dán muitalusas?
+Ž Geas sáhttet min áiggis leat sullásaš vásáhusat go Márjjás ja Jovssehis?
+Ž Goas mearredehpet virgái bidjama?
+Ž Goas sáhtat álgit bargui?
+Ž Gudal ja smiehta ovdal go vástidat gážaldagaid.
+Ž It dárbbaš vástidit boahtteáigge áhpehisvuođa plánaid birra, oskkuid birra, dahje seksuála birra.
+Ž Lahttuvuohta klubbain ja servviin. Ž Skuvlla ja astoáigge doaimmaiguin. Ž Buđaldusaid ja erenomáš beroštumiid. Ž Eará čujuhusaid.
+Ž Lea aibbas lunddolaš leat balus, muhto sii geat čohkkájit nuppebealde beavddi leat maiddái dábálaš olbmot.
+Ž Leago fitnodagas siskáldasoahppofálaldagat?
+Ž Leamaš og mánnágeahčin ránnjáid ovddas? Dahje veahkehat go áhkku goaivut muohttaga dálvit?
+Ž leat bajilčálan bellodaga / organisašuvnna namma
+Ž Leatgo leamaš iskkárjođiheaddji dahje vuojadan hárjehalli?
+Ž Leatgo mielde oahppiidráđis? Leatgo leamaš mielde lágideamen OD beaivvi?
+Ž leat unnimusat 40 proseantta ovddastus goappašiin sohkabeliin
+Ž luohttámušolbmo ja várreovddasteaddji namma sin gaskkas geat leat čállán vuollái listaevttohusa
+Ž Maid barggat ástoáiggis?
+Ž Maid beassat Márjjá birra diehtit?
+Ž Maid jáhkát livččii váddáseamos jus váhnen šaddá nuorran?
+Ž Maid mielddisbuktá práktihkkálaččat go álmmuhusas bođii ovdan "ollu mátkošteapmi barggo- oktavuođas "?
+Ž Maid muitala eŋgel Ipmila birra?
+Ž Maid sáhttit dahkat nuoraid ovddas geat šaddet váhnemin?
+Ž Makkár buđaldusat leat dus?
+Ž Makkár vuordámušat lea bálkái?
+Ž Man birra lea dát teaksta?
+Ž Manin lea Márjá fuolas go gullá eŋgela sága?
+Ž Man láhkái deaivvadit odne áhpehis nuoraid?
+ŽMan láhkái galggašeimmet deaivvadit nuorra nieiddaid ja bártniid geat šaddet váhnemin?
+Ž Mat leat du buori ja bahá siiddut?
+Ž Mii fáttáid meannuda teaksta?
+Ž Mii lea du mielas čalbmáičuohcci dán teavsttas?
+Ž Mii lea eŋgela sáhka Márjái?
+Ž Mo ceavzzat hušša/árvvoštallama/áigemearrádusaid?
+Ž Mo govvida bargoaddi / oahpaheaddji / bargoskihpárat du?
+Ž Mo jáhkát lea jus olmmoš šaddá váhnemin nuppelotjahkásažžan?
+Ž Mo jáhkát leat máná vuostá šaddat go ii leat irgi?
+Ž Mo lea bargobiras?
+Ž Mo orru du mielas go nuorat ávžžuhuvvojit váldit abortta?
+Ž Mo sáhttet nuorat geat šaddet váhnemin beassat vásihit ahte Ipmil lea sin fárus, nu mo Ipmil lei Márjjá ja Jovsseha fárus?
+Ž Muitte bargoaddis lea positiiva beroštupmi dutnje!
+Ž namahuvvot ahte lista guoská sámediggeválgii
+Ž oktasaš listtain sáhttá maiddái bidjat dieđuid evttohasa gullevašvuođas
+Ž Ráhkkan jus šattat nuppi bargojearahallamii.
+Ž Sáhtibehtet go muitalit fitnodaga struktuvrra / hámádaga?
+Ž Vearjogeatnegasvuođa duogážiid. Ž Ollásaš- / oasseáigásašbargguid. Ž Kurssaid.
+Ž Vuosttažettin: leat lunddolaš ja duođalaš.