diff --git "a/bitext/fi-smn/train.fi" "b/bitext/fi-smn/train.fi"
new file mode 100644--- /dev/null
+++ "b/bitext/fi-smn/train.fi"
@@ -0,0 +1,8750 @@
+010 839 3106 tai tulevan parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh.
+018 SAAMELAISEN KULTTUURIN TUKEMINEN (erilliset esitykset OKM:lle)
+0-4 luokkalaiset osallistuvat kuvataidekilpailuun, vanhemmat valokuvauskilpailuun.
+050300 1780, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+10.00 Avauspuhe Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja / Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
+10.00 Paneelikeskustelu saamelaisnuorten identiteetistä
+10.15 Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo
+10.30 Eino Koponen: Kielenhuollon periaatteiden sovitteleminen koltankieleen
+10.30 Ei vihapuheelle - liikkeen aktivistit Veeti Nevala ja Seida Sohrabi
+11.00 SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio: Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus Suomessa
+11.10 Johanna Ijäs: Pohjoissaamen kielen yhdyssanat ja niiden kirjoittaminen
+11.50 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamenmusiikin oppilaiden musiikkiesitys auditoriossa
+12 euroa / eläkeläinen tai opiskelija
+13.00 Paneelin yhteenveto ja keskustelua
+13.00 Työryhmät: Suvaitsevaisuus draaman keinoin
+13.30 Petter Morottaja: Miten inarinsaamen kieltä tulee huoltaa?
+14 Lumisalmi Erkki Leo Eläkeläinen, kanttori Hämeenlinna
+15 Morottaja Pentti Antero Eläkeläinen Utsjoki
+16) Sovelletaan CBD-yleissopimuksen 9. osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwé: Kon - ohjeita saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sekä huomioidaan ohjeistus maankäytön ohjaukseen liittyvän lainsäädännön uudistamisessa.
+18 Saijets Janne Tekniikan tohtori, tutkija Tampere
+1900-luvun alussa elänyt Savio tuli tunnetuksi puupiirroksistaan, jotka esittävät perinteisiä saamelaisia aiheita.
+1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.
+1960-luvulla saamenkielinen musiikki alkoi seurata ajan trendejä.
+1960-luvulta lähtien saamenkielinen musiikki alkoi seurata ajan trendejä.
+1 § Arviointikomitea Arviointikomitean tulee työskennellä itsenäisesti.
+1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame
+1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja
+1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää.
+1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää,
+1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää.
+1 § Perustaminen Pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+1. vahvistavat edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman,
+2000-luvun alkuvuosista lähtien eteläisen alueen poronhoitajat ovat tulleet pohjoisosan laidunalueelle joka talvi.
+21 Magga Petra Biret Kasvatustieteen maisteri, kulttuurityöntekijä Sodankylä
+22 Holmberg Aslak Niilonpoika Opettaja Utsjoki
+22) Toteutetaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä laadittu toimintasuunnitelma Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi.
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Poromies Inari
+25 Sanila-Aikio Tiina Puheenjohtaja Inari
+27 Kelahaara Mirka Onerva Sosionomi Rovaniemi
+28 Sujala Antti Tapani Yrittäjä Utsjoki
+29 Magga Ulla-Maarit Opettaja, sairaanhoitaja Enontekiö
+2) Kehitetään opettajien täydennyskoulutusta eliölajituntemuksessa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kysymysten pedagogiikassa.
+2) Kielipalkinnon säännöt
+2 § Palkinnon tarkoitus
+2. ryhtyvät pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat erityisenuhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyvästi toimivia kielipesiä,
+31 Lallukka Carita Insinööri, ympäristötarkastaja Rovaniemi
+3.2.1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen
+3.2.1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen 3.2.2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen 3.2.3 Saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen 3.2.4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa 3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen 3.2.6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen 3.2.7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen
+3.2.2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen
+3.2.3 Saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen
+3.2.4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa
+3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen
+3.2.6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen
+3.2.7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen
+3.3.1 Saamelainen elinkeinopolitiikka
+3.3.1 Saamelainen elinkeinopolitiikka 3.3.2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen 3.3.3 Saamelaislasten ja - nuorten aseman kehittäminen 3.3.4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen 3.3.5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen 3.3.6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen 3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen
+3.3.4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen
+3.3.5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen
+3.3.6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen
+3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen
+34 Juuso Tuomas Aslak Poromies, Higher Executive Officer Enontekiö
+35) Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen kannalta kestävää luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä valtioneuvoston luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan periaatepäätöksen (VILMAT) ja Suomen matkailustrategian 2020 mukaisesti.
+35 Tapiola Nilla Samuli Opettaja Utsjoki
+36 Pekkala Pekka Tapani Eläkeläinen Inari
+37) Vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää alueidenkäytön suunnittelua matkailukeskusten ympärillä esimerkiksi keskittämällä matkailupalveluja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.
+3) Kielipalkinnon taustaa ja voittajat vuodesta 2004 lähtien
+3 § Palkinnonsaaja Kielipalkinto myönnetään yksityisille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi.
+3 § Palkinnon saajan valinta
+3 § Palkinnonsaaja Yksityishenkilöillä tarkoitetaan myös yksityishenkilöistä koostuvia ryhmiä.
+3. toteuttavat lisätoimia varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden,
+4 § Aikataulu Arviointikomitea käsittelee ehdotukset siten, että se voi viimeistään 30 päivänä syyskuuta ilmoittaa kirjalliset perustelut sisältävän päätöksensä Pohjoismaiselle saamelaisasiain virkamieselimelle.
+520 poroa - näyttelyn teemat nousevat nimenomaan saamen kielen erityisyydestä ja sen tärkeästä yhteydestä luontoon.
+5 § Arviointikomitea Kielipalkintoa varten asetetaan arviointikomitea, joka valitsee palkinnonsaajat.
+5 § Kunniakirja / plaketti Pohjoismainen saamelaisasiain virkamieselin vastaa kunniakirjan / plaketin laatimisesta.
+5 § Palkinnon myöntäminen
+5. ryhtyvät toimiin lisätäkseen tietoisuutta Suomen alueellisista ja vähemmistökielistä ja suvaitsevaisuutta niitä kohtaan, sekä kaikkien koulutusasteiden yleisten opetussuunnitelmien että joukkoviestinten avulla.
+600 000 euron valtionavustus jakautui saamelaisten kotiseutualueen kuntien kesken seuraavasti: Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 93 523,50 euroa:
+60-paikkainen ravintola on tärkeä osa kokous-, kongressi- ja kulttuuritapahtumien järjestämistä.
+67) Vähennetään elinkeinotoiminnasta, kuten turvetuotannosta ja kaivostoiminnasta, aiheutuvaa ekosysteemipalvelujen heikentymistä, esim. luonnon ja virkistyskäytön sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti vesistö- ja muita päästöjä, tehostamalla toimialan omia, parhaalla tekniikalla toteutettuja ympäristönsuojelutoimenpiteitä.
+6 § Hallinto Hallinnolla tarkoitetaan arviointikomitean työtä, joka koostuu palkinnosta kuuluttamisesta, ehdokkaiden nimeämisestä ja kirjallisten perustelujen laatimisesta palkinnonsaajan vaalia varten, sekä palkinnonsaajan ja arviointikomitean puheenjohtajan matkakustannuksia palkinnonjakotilaisuuteen.
+6 § Kuulutus Arviointikomitea kuuluttaa sopivalla tavalla Pohjoismaisesta saamen kielen kielipalkinto - Gollegiellasta ja siihen liittyvästä yleisestä ehdotuksenteko-oikeudesta.
+6 § Palkinnon saajan velvollisuudet
+6 Pieski Pentti Ilmari Saamenkielinen tiedottaja Helsinki
+70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävä konsertti tuo yhteen joukon joikaajia ja muusikoita, joiden kanssa Valkeapää teki elämänsä aikana pitkään yhteistyötä.
+78) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa kannustamalla monimuotoisuuden turvaamista ja eri intressien yhteensovittamista.
+79) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto.
+7 §. Palkinnon jakaminen Palkinto jaetaan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteisessä kokouksessa arviointikomitean esittämien kirjallisten perustelujen nojalla.
+7 § Sääntöjen muuttaminen
+7 § Varojen hoito Tilityksen, varojen hoidon ja syntyneiden hallintokulujen tarkastuksen tulee tapahtua hyvää tilintekotapaa noudattaen.
+8:00-8:30 Aamukahvi 8:30-8:40 Seminaarin avaus Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
+8:40-9:00 Saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+84) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut.
+8 Hetta Jouko Iisakki Poromies Sodankylä
+8 § Ohjeiden muuttaminen Pohjoismainen saamelaisasiain virkamieselin voi muuttaa tätä ohjesääntöä.
+8 § Varat Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset myöntävät varat palkintosummaa ja sen hallintoa varten.
+9:00-9:20 Saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaismuseo Siidan johtaja Tarmo Jomppanen
+9:20-9:45 Saamen käsityö ja sen yhteiskunnalliset haasteet Sámi Duodjin puheenjohtaja Rauna Triumf
+9:45-10.05 Saamelainen joikumusiikki joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars
+9 Länsman Asko Tapani Poromies, yrittäjä Utsjoki
+9 § Sääntöjen muuttaminen Näitä sääntöjä, palkintosumma mukaan lukien, voivat muuttaa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Aamupäivä jatkuu katsauksella saamelaisten kielellisiin oikeuksiin ja saamen kielen virtuaali- ja etäopetukseen.
+* Äänentoisto * Äänitysmahdollisuus
+Äänestäjällä on mahdollisuus samalla tavalla kuin yleisissä vaaleissa äänestää varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 4.10.2015 klo 10.00-18.00 vaalipaikoilla siinä saamelaisten kotiseutualueen kunnassa, joka on merkitty vaaliluetteloon hänen kotikunnakseen.
+Äänestysautot tulevat myös vaaleihin ja voimme palvella äänestäjiä entistä paremmin, " vaalilautakunnan puheenjohtaja kertoo.
+Äänioikeutettu voi myös palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 21.9.-2.10.2015 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon: Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Menesjärventie 2 A.
+- Äänityskalusto
+Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
+Äärelä Rauni
+ABC-kirja.
+"ađa" voitti kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun
+Adjágas esiintyi Vancouverin olympialaisten kulttuu-riohjelmassa ja on erittäin suosittu yhtye niin kotimaassaan Norjassa kuin kansainvälisestikin.
+Adjágas yhdistää musiikissaan pohjoissaamelaista joikua ja moderneja musiikillisia sävyjä.
+Afrikassa puhjennut ebola-kriisi on tehnyt asian hyvin ajankohtaiseksi. "
+Áhkujen ja áddjojen (mummojen ja vaarien) maailma oli vaativampi.
+Ahvenanmaan syrjintäasiamies
+Áibmi - äimä, nahkaneula
+Äidinkieleni on pohjoissaame, jonka olen oppinut rinnakkain suomen kielen kanssa.
+Äidinkieleni on saame, suomea opin sitten katsomalla televisiosta Muumeja.
+Äidinkieleni on suomi, ja osaankin koltansaamea vain muutaman lauseen verran, mutta ymmärrän kieltä vähän enemmän kuin puhun.
+Äidinkielen kolmannen luokan oppikirja Gollegiellan 3 on Kaaren Kitin tekemä.
+Äidinkielen oheismateriaali 0-6 luokille
+Äidinkieli on ihmiselle side omaan kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun.
+Äidinkielisten palvelujen tuotanto on kuitenkin lainsäädännössä määritelty kaikkien Suomen kuntien perustehtäväksi.
+äidin puolelta inarinsaamelainen ja äidin kotikylä Nellim on aina ollut tärkeä paikka
+- Aiemmat alkuperäiskansojen ihmisoikeusraportit ovat olleet valtiokohtaisia, joissa monissa on useita alkuperäiskansoja.
+Aiempien saamelaisnuorten taidetapahtumien raportit ovat nähtävissä tästä.
+Aiheeseen liittyvät esitelmät tarjoavat refleksiivisiä saamelaisnäkökulmia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista, terveydenedistämistä että saamelaisten terveydentilaa koskeviin keskeisiin kysymyksenasetteluihin painottaen erityisesti kulttuurista perspektiiviä.
+Aiheina olivat luova askartelu, hopeakäsityöt, kuvankäsittely, saamenpuvun pukeminen, bändisoitto sekä rap-musiikki.
+Aihepiirit ovat nykyaikaisia, mutta kietovat sisälleen vanhan inarinsaamelaisen kulttuurin.
+Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia.
+Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:
+Aikaisemmat sukupolvet ovat luoneet saamelaisille edellytykset pärjätä muuttuvassa yhteiskunnassa.
+Aikaisemmin kaikki sopimusosapuolet eivät ole rahoittaneet kansainvälistä 8 (j) -työryhmää.
+Aikaisemmin tuotetut materiaalit olivat kirjoitustavaltaan vanhentuneita, eikä niitä voitu enää sellaisenaan käyttää opetuksessa.
+Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.
+aikana.
+- Aika on kypsynyt pohjoismaista saamelaissopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiselle.
+aikio-puoskari (at) samediggi.
+Aikuisen tulee tietoisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön, jotta se olisi mahdollisimman monipuolista.
+Aikuisväestö on yksi uuden kielioppikirjan kohderyhmistä.
+Áile haluaisikin saada enemmän varmuutta esiintymiseen.
+Áile joikaa joka päivä töissä
+Áile osallistui The Voice of Finland - kilpailun karsintoihin, mikä oli vähän pelottava kokemus.
+Áile-Risten Holmberg on kasvanut Utsjoella ja opiskellut nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Rovaniemellä.
+Áile-Ristenin työpaikan arjessa pohjoissaamenkieli kuuluu ja saamelaiskulttuuri näkyy.
+Áillohaš toi joikuperinteeseen vaikutteita jazzista ja muista musiikkityyleistä.
+Áillohaš toi joiuin yhteiskunnallisesti hyväksytetyksi ja arvostetuksi taidemuodoksi ja osoitti joikuperinteen joustavuuden ja kehittymisen.
+a. Ilmoitus sisältää majoituksen, matkustuksen ja
+* Ailu Vall e (Utsjoen Kaamasmukasta kotoisin oleva rap-artisti, joka räppää pohjoissaameksi)
+Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa sopimuksen 2 artiklan mukaan mm. käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja - sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja - jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään.
+Aineettoman kulttuuriperinnön
+Aineettoman kulttuuriperinnön piiriin kuuluvat mm.:
+Ainoa ongelma oli vain ajan loppuminen.
+Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten.
+Ainoastaan Utsjoen kunnassa toimii pohjoissaamelainen päiväkoti.
+Ainutlaatuisen oppilaitoksen päätoimipaikka sijaitsee monikulttuurisessa Inarissa.
+Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni.
+Äitini on oikea mestari saamenkäsitöissä ja olen ylpeä että minulla on kotona mahdollisuus oppia niiden tekemistä.
+Äitini puolelta olen Aikion sukua.
+Aivan syyskuun alkupäivinä saapui painosta Inga Guttormin kirjoittama ja Salli Parikan kuvittama Áppes - Min meahci máidnasat - aapinen.
+Ajan saatossa puku on muuttumassa arkipuvusta juhlapuvuksi.
+a. Jokainen esitys tulee ilmoittaa omalla
+a. Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustaja Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä.
+Aktiivisen Inarinsaamen yhdistyksen ja monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena kieli on saanut uusia puhujia ja elvytyshankkeet jatkuvat kaiken aikaa.
+aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi.
+Aku Ankka tulisi mielestäni herättää henkiin.
+Akustisessa kokoonpanossa soi haitari, busuki, konstrabasso, piano ja klarinetti ja laulusolistina toimii Inarista kotoisin oleva Anna Näkkäläjärvi.
+a. Kuva: Saamelaiskäräjät
+Akwé: Kon ohjeet käyttöön Suomessa
+Akwé:Kon ohjeet on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokouksessa.
+Akwé:Kon - ohjeet ovat ensisijaisesti menettelytapa tai prosessi, jonka kautta turvataan saamelaisten vaikutusmahdollisuudet hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja etsitään keinoja, joiden kautta kielteisiä vaikutuksia saamelaiskulttuurille voidaan hillitä.
+Akwé: Kon - ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutustenarviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.
+Akwé:Kon - ohjeiden soveltaminen Suomessa
+Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista on valmistellut Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien perustama yhteinen työryhmä, johon saamelaiskäräjät on nimennyt jäsenet.
+Akwé:Kon ohjeiden suomennos
+Akwé: Kon - ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida.
+Akwé:Kon ohjeita on sovellettu vain Suomessa parhaillaan käynnissä olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
+alatorvinen (at) samediggi.
+Aleksanteri Kenan koulu: Riinamari Mustonen (pohjoissaame)
+Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Riikka Yliriesto (pohjoissaame)
+Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Saku Puotiniemi ja Miikka Ämmälä (pohjoissaame)
+Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Teemu Valle (pohjoissaame)
+Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Tuija Vaarala (pohjoissaame)
+ALKU-hanke tulee käsitellä perustuslakivaliokunnassa.
+ALKU-hankkeen lainsäädännöstä ja hankkeen tuomista muutoksista hallintoon ja valtioapujärjestelmään on järjestettävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut, selvitettävä hankkeiden vaikutukset saamen kieleen ja saamelaisen perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon.
+ALKU-hankkeessa huomioidaan hallitusohjelman tavoite saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon turvaamisesta, ILO 169-sopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta se-kä pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta.
+ALKU-hankkeessa huomioidaan hallitusohjelman tavoite saamelaisen kulttuuriitsehallinnon turvaamisesta, ILO 169-sopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin mahdollistamisesta.
+ALKU-hankkeessa tulee tehdä ehdotukset saamelaisen itsehallinnon kehittämisestä ja selkeästi saamelaisten itsehallinnon piiriin kuuluvien tehtävien siirtämisestä saamelaiskäräjille hallitusohjelman ja perustuslain mukaisesti.
+ALKU-hankkeessa tulee tehdä perusteellinen arvio saamelaisen itsehallinnon tilasta ja suhteesta uudistukseen.
+Alkukevään saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnasta vastasi Johtti Nuorra - hanke, jonka Lapin ELY- keskus rahoitti.
+Alkuperäiskansa-asiat edistyvät ympäristöhallinnossa
+Alkuperäiskansa ei myöskään ole määräävässä asemassa omalla asuinalueellaan.
+Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.
+Alkuperäiskansajulistuksella on merkittävää normatiivista arvoa sen korkean legitimiteettiasteen vuoksi, koska merkittävä enemmistö YK:n yleiskokouksesta hyväksyi julistuksen ja alkuperäiskansayhteisö tukee julistusta.
+Alkuperäiskansajulistuksen tarkoituksena on korjata näitä historiallisia epäkohtia
+Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa 9.
+Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa
+Alkuperäiskansajulistuksen velvoitteisiin viitataan erityisesti asioissa, jotka koskevat syrjimättömyyttä, kulttuurista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.
+Alkuperäiskansajulistus
+Alkuperäiskansajulistus
+Alkuperäiskansajulistus on otettu muutaman maan lainsäädäntöön, mutta suureksi osaksi valtiot ovat pitäneet julistusta vain moraalisesti velvoittavana.
+Alkuperäiskansajulistus on toimeenpantu Suomessa Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä.
+Alkuperäiskansakulttuurien ja - kielien turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä.
+Alkuperäiskansan edustajille tulee antaa riittävät resurssit, jotta he voivat osallistua hankkeen valmisteluun.
+Alkuperäiskansan kielellisiin oikeuksiin kuuluu myös oikeus oman kielen elvyttämiseen, revitalisaatioon.
+Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle.
+Alkuperäiskansan kielten uhanalaisuus edellyttää viranomaisilta positiivista erityiskohtelua, jolla kielten säilyminen ja uusille sukupolville siirtyminen voidaan turvata.
+Alkuperäiskansan on täytynyt säilyttää oikeudellisesta asemastaan huolimatta kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.
+Alkuperäiskansan tulee itse pitää itseään sellaisena.
+Alkuperäiskansaraportoija kehotti Suomea parantamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta, siirtämään tehtäviä saamelaiskäräjille asioissa, jotka koskevat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kulttuuria, kieltä ja maaoikeuksia.
+Alkuperäiskansat eivät myöskään ole halunneet, että terminologian muutos johtaisi biodiversiteettisopimuksen avaamiseen, koska se olisi pitkä prosessi ja voisi johtaa alkuperäiskansojen tosiasiallisen aseman heikennyksiinkin.
+Alkuperäiskansat, jotka elävät luonnosta, ovat ensimmäisiä indikaattoreita luonnon tilasta koska luonnonmullistukset kuten ilmastonmuutos kohdistuvat voimakkaimmin juuri niihin, ja kansojen hyvinvointi on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen ja puhtauteen ", Klemetti Näkkäläjärvi korostaa.
+Alkuperäiskansat kaikkialla maailmassa joutuvat kamppailemaan samojen ongelmien ja haasteiden kanssa kuin mekin.
+Alkuperäiskansat ovat odottaneet yli 20 vuotta että biodiversiteettisopimuksessa tunnustetaan alkuperäiskansat omiksi kansoikseen.
+Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa - termi alkuperäisyhteisön sijasta.
+Alkuperäiskansat ovat veljiämme ja siskojamme, eivätkä kaikki kansat voi edes viettää kansallispäivää.
+Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta.
+Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen, " Pertti Heikkuri linjaa.
+Alkuperäiskansoja saapuu Inariin kolmelta eri mantereelta ja kulttuurien kohtaaminen on ainutlaatuinen festivaalin historiassa.
+Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen ja Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen käytössä.
+Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja järjestetään ensi vuonna elokuun 21.-23. päivinä.
+Alkuperäiskansojen musiikki, taide, käsityö ja esittävät taiteet tulisivat olla kumppanuuden keskiössä " Näkkäläjärvi näkee.
+, alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevistä
+Alkuperäiskansojen osallisuus turvattava pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä
+Alkuperäiskansojen osallisuus turvattava pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä
+Alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevaan biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaan liittyvä Akwé:Kon - ohjeistus on otettu koekäyttöön Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä.
+Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon.
+Alkuteos on Matti Morottajan käsialaa.
+Alla olevassa pohjakuvassa Kokoustila 2=Násti.
+Alla olevasta taulukosta löytyvät
+Allaskuvlassa kuitenkin huomasin, että minuthan on " kasvatettu " saamelaiseksi ja saamelaisella tavalla, huomaamattani.
+Alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70% asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75- vuotiaista 85% asuu saamelaisalueella.
+Allianssin jakaman tunnustuksen perustelut:
+Almmuhanskovvi ilmoittautumislomake 2010 ps
+Aloite lähetetään tiedoksi myös Tasavallan Presidentin kansliaan.
+Aloitetta saamelaiskäräjien nimen muuttamiseksi Länsman perustelee sillä, että nyt voimassa oleva nimi viittaa tuomioistuimeen.
+Aloitin syksyllä 2010 luokanopettajanopinnot Kautokeinossa Sámi Allaskuvlassa (saamelaisessa korkeakoulussa).
+Aloitteen kaikkia kolmea saamen kieltä ja koko maata koskevan elvyttämisohjelman käynnistämiseksi teki saamelaiskäräjät.
+Aloitteet Saamelaiskäräjien nimen muuttamiseksi Saamelaisparlamentiksi ja ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamiseksi presidentiksi lähetetään tarkemmin valmisteltaviksi.
+Aloitustuen määrässä ja myöntämisessä tulee huomioida saamelaisten perustuslaillinen asema ja saamelaisten kotiseutualueen vahva saamelaisporonhoitoperinne.
+Altan vesivoimalan ja padon vastustamisen yhteydessä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, mutta se ei jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön.
+Alueella asuvat saamelaiset vanhemmat pitävät selvityksen mukaan saamen kielen ja kulttuurin siirtymistä lapsille tärkeänä ja toivovat päivähoitoa saameksi.
+Alueella on yhteensä noin 20 000 potentiaalista asiakasta, jotka tarvitsevat saamenkielisiä erikoislääkärien palveluja.
+Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (Finlex)
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva sopimus
+Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevia erityistoimia ei katsota laajemmin käytettyjä kieliä puhuvan väestön syrjinnäksi, jos näiden toimien tavoitteena on edistää tasa-arvoa kyseistä kieltä käyttävien ja muun väestön välillä tai asianmukaisesti huomioida näiden kielien erityisasema.
+Alueen vallitsevina luontotyyppeinä ovat tunturipaljakka ja - koivikko sekä jängät eli suot.
+Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.
+Aluehallinnon uudistamishankkeessa on kuitenkin valmisteltu saamen kielen, saamelaisopetuk-sen ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustuksia koskevia hallinnollisia muutoksia, jotka tulevat toteutuessaan merkittävästi joko heikentämään jo aikaansaatua saamelaisten itsehallintoa tai estämään saamelaisten itsehallinnon kehittämistä.
+Aluehallinnon uudistamishankkeessa on kuitenkin valmisteltu saamen kielen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustuksia koskevia hallinnollisia muutoksia, jotka tulevat toteutuessaan merkittävästi joko heikentämään jo aikaansaatua saamelaisten itsehallintoa tai estämään saamelaisten itsehallinnon kehittämistä.
+Aluehallintaviranomaisten on neuvoteltava ja laadittava yhteistyössä saamelaisten ko-tiseutualuetta ja saamelaiskulttuuria koskevat strategia-asiakirjat.
+Aluehallintaviranomaisten on neuvoteltava ja laadittava yhteistyössä saamelaisten kotiseutualuetta ja saamelaiskulttuuria koskevat strategia-asiakirjat.
+Aluehallintavirastoille luodaan saamenkielinen palveluyksikkö saamelaisten kotiseu-tualueelle.
+Aluehallintavirastoille luodaan saamenkielinen palveluyksikkö saamelaisten kotiseutualueelle.
+Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma.
+Aluetapahtumiin ei ole esikarsintaa, vaan niihin voi osallistua ilmoittautumalla.
+Aluksi materiaalityöstä vastasi Lapin lääninhallitus, jossa työskenteli vuodesta 1976 alkaen erityinen saamelaiskoulutuksen suunnittelija.
+Alun perin olen kotoisin Ivalosta, mutta viimeiset kolme vuotta olen asunut Etelä-Suomessa, ensin vuoden Helsingissä, ja nyt reilut kaksi vuotta Imatralla.
+Alun perin olen kotoisin Kaamasesta, mutta niiltä ajoilta en muista oikeastaan mitään, kun olin niin pieni vielä silloin.
+Amas amas amasmuvvat (Jottei outo tulisi oudommaksi)
+Amerikan jumalat nähtiin vuoden 2010 keväällä myös Inarin Siida-museossa ja Hangon Rintamamuseossa.
+Amerik - oppikirjan ja opiskeluvihon on kääntänyt inarinsaameksi Ilmari Mattus.
+Ammatti- ja resurssikeskuksella on myös ylin vastuu kielenkäyttäjille suunnatuista saamenkielisistä kielipalveluista.
+Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja paikannimistöpalvelu.
+Ammattimaisesti poronhoitoa harjoittavien keski-ikä on jatkuvasti nousussa (nykyisin noin 47 vuotta) ja samalla poronhoitajien kokonaismäärä on laskussa.
+Amocia on kutsuttu inarinsaamen lähettilääksi, mutta itse hän painottaa, että on vain yksi tekijä muiden kielen eteen työskentelevien joukossa.
+Amocin itsensä mielestä saamelaisen musiikin määritteeksi riittää, että tekijä on saamelainen.
+Amocin ja räpin kautta myös lapset kiinnostuvat kielen puhumisesta.
+Amoc käyttää teksteissään paljon vertauksia eikä tee perinteistä iskulinjaräppiä.
+Amoc keikalla Taiga Festivalilla 2015 Tankavaarassa.
+Amoc kokee musiikin tekemisen ja kirjoittamisen lähtökohtaisesti terapiatyönä.
+Amoc on alkanut keikkailla nyt myös bändin kanssa, mikä tuo uuden mielenkiintoisen lisän live-meininkiin.
+* Amoc (saamelaisen rapin isä)
+Anarâškielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.
+Anarâš pivtâstem - niminen Ella Sarren kirja esittelee ja opastaa inarinsaamelaiseen puvustoon, malleihin ja työmenetelmiin omalla kielellä.
+Anaya myös korostaa, että alkuperäiskansajulistus kokoaa ne ihmisoikeudet, joita alkuperäiskansoilla olisi tullut olla osana ihmiskuntaa.
+Anayan mukaan julistus ilmentää globaalia konsensusta alkuperäiskansaoikeuksien sisällöstä ja velvoitetta edistää ihmisoikeuksia YK:n sopimusten mukaisesti.
+Anders Fjellner syntyi taivasalla Ruotsin Härjedalenissa syyskuun 18. päivänä vuonna 1795 saamelaiseen perheeseen.
+Animaatiofilmit ovat olleet koulujen käytössä jo aiemmin kokeilupainoksina.
+a. Nimikilpailulla haetaan saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen
+a) Nimikilpailulla haetaan saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen - kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, - saamelaista omaleimaisuutta, - laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen - arkkitehtuurista muotokieltä.
+Anna-Liisa Väyrynen
+Anna Lumisalmi ja Tauno Ljetoff
+Ánnamaret Ensemble.
+Annamme tarkemmat ilmoittautumisohjeet lähempänä sen ajankohtaa.
+Anna Näkkäläjärvestä vs. kulttuurisihteeri
+Anna Näkkäläjärvi on julkaissut keväällä 2011 cd:n nimeltä "Bealljecinat / Earrings ".
+Anne-Maret Labba - varajäsen Sammeli Salonen
+- Anne-Maria Magga tästä
+Annukka Hirvasvuopio-Laiti on kotoisin Vuotson alueelta ja asuu nykyään perheineen Utsjoella.
+Annukka Hirvasvuopio-Laiti pitää myös luentoja saamelaisesta musiikista ja kulttuurista suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi.
+Annukka on saamelaista etno / maailmanmusiikkia esittävän Vilddas-yhtyeen solisti.
+Annukka on työskennellyt laulamisen ohella mm. musiikinopettajana, luennoitsijana, näyttelijänä ja Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskuksen projektivastaavana.
+- Ante Aikio tästä
+Ante-pojan isä rakentaa joka talvi lumiteatteria Skábmagovat-elokuvafestivaalia varten.
+Antonio on onnistunut ymmärtämään saamelaiskulttuurin ytimen täydellisesti, tullessani näyttelytilaan minusta tuntui aivan kuin olisin saapunut kotiin ", kertoi Kåven liikuttuneena näyttelyn läpi kuljettuaan.
+Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta.
+Apulaistuottaja
+Arka lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea puhumisessa.
+Arkeologit ovat aiemmin tulkinneet peuraluulöydösten kertoneen pyyntikulttuurista, mutta uusimman tutkimustuloksen valossa ne voivat kertoa myös poronhoitokulttuurista.
+Arkeologit ovat löytäneet saamelaisten kotiseutualueelta useita näihin päiviin asti säilyneitä pyyntikuoppia.
+- arkiston ja kirjaston ylläpito,
+Arkisto on osa Suomen Kansallisarkistoa.
+Arkkitehtuurikilpailun ehdotukset nähtävillä Siidassa Inarissa
+Arkkitehtuurikilpailun ehdotukset valittu toiselle kierrokselle
+- arkkitehtuurista muotokieltä.
+Arktisen meriluonnon turvaaminen on hyvin ratkaisevaa monille arktiselle alkuperäiskansalle ja suojelua on kehitettävä yhä edelleen.
+Artikla 10 (c) edellyttää, että Suomi suojelee ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.
+Artikla 10 (c) suojelee kulttuuristen tapojen mukaista luonnonkäyttöä.
+Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä.
+Artikla 10 (c) suojelee tavanomaista luonnonkäyttöä, jota harjoitetaan kulttuuristen tapojen mukaisesti kestävällä tavalla.
+Artikla 14 käsittelee maahan ja veteen liittyviä oikeuksia.
+Artikla 3: Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus.
+Artikla 6 edellyttää valtion ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka voivat joutua syrjinnän tai vihamielisyyden kohteeksi mm. etnisen alkuperän ja kielen perusteella.
+Artikla 8 edellyttää että vähemmistökielisille on saatavissa omakielistä koulutusta esi-, perus-, toisen asteen ja korkeakouluopetuksessa sekä varmistamaan alueellisten kielten tai vähemmistökielten taustalla olevan historian ja kulttuurin opetuksen.
+Artikla 8 (j) ja perinteisen tiedon suoja liittyy myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittämiseen.
+Artikla 8 (j):n toimeenpanon tausta Suomessa
+Artikla 8 (j):n toimeenpano Suomessa jatkuu
+artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportin esittämät toimenpitee
+Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportissa esitetään maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön kehittämistä " taustoittaa Näkkäläjärvi.
+Artikla 8 (j) - työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa artikla 8 (j) -työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi.
+Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportti
+Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportti.
+Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportti www.samediggi.fi/art8j
+Artikla edellyttää valtioiden huolehtivan siitä, ettei olemassa olevat tai uudet hallinnolliset rajat muodosta estettä vähemmistökielen edistämiselle.
+Artikla koskee Suomessa saamelaisia.
+Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.
+Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.
+Artiklan mukaan alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.
+Artiklan mukaan rotusyrjinnäksi ei ole katsottava sellaisia erityisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksen on turvata näiden ryhmien ja yksilöiden yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
+Artikla on keskeinen osa biodiversiteettisopimusta ja kaikilla valtioilla on vastuu alkuperäiskansojen perinteisen tiedon turvaamisesta.
+Artiklassa 9 sopimusosapuolet kannustavat valtioiden rajat ylittävää paikallis- ja alueyhteistyötä ja tarvittaessa valmistelevat ja toteuttavat yhteisiä maisemaohjelmia.
+Artikla suojaa Suomessa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.
+Artikla turvaa saamelaisten oikeuden nauttia yhdessä ryhmänsä kanssa omasta kulttuuristaan.
+Artikla velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa.
+Artiklojen 9 ja 10 mukaan vähemmistökieltä tulee voida käyttää oikeus-, hallinto- ja viranomaisasioinnissa.
+Arto Pohjanrinne, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Saamelaiskäräjät.
+- arvioida saamen kielten tilannetta ja sen parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta ja
+Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea.
+Arvioinnin toteuttamisen osalta tulisi yksikkökohtaisessa suunnitelmassa määritellä miten tietoa kerätään, ketkä arvioivat, milloin ja miten.
+- arviointia siitä, miten toiminnan organisointi ja järjestäminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
+Arviointikomitea huolehtii ehdokkaiden nimeämistä, arviointia ja palkinnonsaajan vaalia koskevista käytännön toimenpiteistä.
+Arviointikomitealla tulee olla perusteellista asiantuntemusta saamen kielestä ja sen parissa tehtävästä työstä sekä saamelaisesta kulttuurista ja yhteiskuntaelämästä.
+Arviointikomitea nimeää puheenjohtajan.
+Arviointikomitean jäsenten tulee olla riippumattomia ja puolueettomia tehtävässään.
+Arviointikomitean tulee pyrkiä siihen, että useimmat kieliryhmät ovat edustettuina ehdokkaita nimettäessä.
+Arviointikomitea on päätösvaltainen, kun kolme jäsentä on kokouksessa läsnä.
+Arviointikomiteassa on yhteensä viisi jäsentä.
+Arviointikomitea valitsee kielipalkinnon voittajan.
+Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa.
+Arviointi sisältää mm..
+Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta.
+Arviolta 75-90% kaikista saamea puhuvista henkilöistä käyttää pohjoissaamea.
+Arvion mukaan laki koskee ainakin osittain myös em. tahoja.
+Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävämme.
+Arvoisat saamelaiset, hyvät ystävät, hyvää kansallispäivää vielä kerran!
+Arvoisat saamelaiset, hyvä yleisö.
+arvokkaaksi
+Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia.
+Asetuksen mukaisesti vaaditaan myös saamen kielen taitoa.
+a) seuraa ja arvioi romani- ja saamelaislasten oikeuksien huomioon ottamista kansallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa;
+Asiaa käsitellään 24.8.2011 pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa.
+Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään.
+Asiaa on valmisteltu opetusministeriön rahoittamana projektina noin vuoden ajan.
+Asiaa vauhditti Sajoksessa sijaitseva aitojen saamen käsitöiden myymälän Duodji Shopin toimitusjohtaja Aune Mustan kannustus kehittää toisenlaista tuotekonseptia käsitöiden ympärille, sanoo Sajoksen markkinointipäällikkö Marja Männistö.
+Asiakasneuvojaa
+Asiakasneuvojan tehtävänä on hoitaa Sajoksen infopistettä, huolehtia kokoustilavarauksista, kulunvalvonnasta sekä kokous- ja tapahtumajärjestelyistä ja lisäksi esitellä Sajosta rakennuksena.
+Asiakas voi soittaa henkilön puhelinliittymään joko suoraan kyseisen henkilön suoravalintanumerolla 010 839 + nelinumeroinen alanumero tai matkapuhelinnumerolla.
+Asiakas voi soittaa henkilön puhelinliittymään joko suoraan kyseisen henkilön suoravalintanumerolla 010 839 + nelinumeroinen alanumero tai matkapuhelinnumerolla.
+Asiakirjan mukaan kirkkopäivät järjestetään vahvassa yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten kesken.
+Asiakkaat saavat valita eri käsityövaihtoehdoista mieleisensä ja tehdä käsityön itselleen matkamuistoksi.
+Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla.
+Asialistalla on myös tiedotusasioita sekä varajäsenen nimeäminen saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon.
+Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009.
+Asiantuntija Elina Helander-Renvall (Lapin yliopiston arktinen keskus)
+Asiantuntijajäsenet:
+Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15-17-vuotiaita.
+Asiantuntijatyöryhmän esittämän sopimusluonnoksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, luoda edellytykset saamen kielen, kulttuurin ja saamelaiselinkeinojen kehittymiselle siten, että valtion rajat estävät saamelaisten yhteistyötä mahdollisimman vähän.
+Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. "
+Asian valmistelijana on toiminut Anne Länsman.
+Asia on kuitenkin päinvastainen.
+Asiassa ei tarvita lisää selvityksiä, vaan poliittista tahtoa " Näkkäläjärvi tähdensi.
+Asiasta päätti Nellimissä keskiviikkona 24. kesäkuuta kokoontunut saamelaiskäräjien täysistunto.
+Aslak Holmberg - varajäsen Martta Alajärvi
+Assimilaatiossa pahinta on Niillaksen mukaan kuitenkin se, että alkuperäiskansojen perinteiset arvot vaihtuvat länsimaisiin arvoihin.
+Asuinympäristössä, jossa saamen kieltä kuulee vain harvoin, omakielisten uutisten ja muiden saamenkielisten ohjelmien tärkeys korostuu.
+(a) suullinen perinne ja ilmaisu, mukaan lukien kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä;
+Auditorio Dolla on lämpiön välittömässä läheisyydessä.
+Auditorio Dolla on muunneltavissa PERUS-, SEMINAARI- tai MINImuotoon riippuen tilaisuuden luonteesta.
+Auditorio Dolla soveltuu konsertti- ja kongressisaliksi.
+Auditorio Dollassa kongressia tai seminaaria pitävät varaavat usein lämpiötilaa seminaaripuhujien taukotilaksi.
+Auditorio Dollassa on nouseva katsomo ja simultaanitulkkausmahdollisuus viidelle kielelle.
+* Auditorion takana sijaitseva Monitoimisali Dollagáddi on vuokrattavissa esimerkiksi ruokailuihin tai ryhmätyötilaksi.
+* Auditoriossa anniskeluoikeudet.
+* Aulaan isojen ikkunoiden eteen sijoitetaan etukäteistilauksesta pöytäryhmiä esimerkiksi ruokailuja varten.
+Aula soveltuu myös pienimuotoisiin messuihin ja konsertteihin, cocktailtilaisuuksiin ja laulu-iltoihin.
+Aulassa on Sajoksen asiakaspalvelupiste.
+Aulasta on käynti Duodjin Shop - myymälään, kokoustiloihin, ravintola Lyemeen, saamelaiskirjastoon sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelutiloihin.
+Aune Kuuvan valmistamat satuhahmot seikkailevat luonnossa, hahmot on ikuistaOuti Pieskin suurissa, silkille maalatuissa teoksissa on paljon valoa ja saamelaisen käsityön tuntua. nut valokuvaaja Martti Rikkonen.
+Aune Musta, toimitusjohtaja, Duodji Shop, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Auri Aholan Tanssiteatteri-työpajassa pääsee kokeilemaan modernia tanssia, balettia, teatteri-ilmaisua sekä näiden yhdistämistä.
+ Auri Ahola on tanssitaiteilija, joka on tanssinut Suomen Kansallisbaletissa vuodesta 2004 esiintyen yli 60 teoksessa Suomessa ja ulkomailla.
+autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.
+Auto kiertelee kylissä ja kouluissa valtakuntien rajojen yli.
+Avajaispäivä alkoi kutsuvieraille tarkoitetulla tilaisuudella.
+Avajaistilaisuuden jälkeen iltaa jatkettiin konsertilla Sajoksen auditoriossa.
+Avajaistilaisuudessa kuultiin myös norjansaamelaisen Elin Kåvenin musiikkiesitys, joka latasi yleisön shamaanirummullaan luonnonläheiseen tunnelmaan ennen laskeutumista näyttelysalin arktiseen saamelaisympäristöön."Mitä ihmettä?
+Avajaistilaisuus keräsi noin 700 hengen ennätysyleisön.
+a) varmistaa, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu kaikkiin saamelaisia koskeviin poliitikkoihin ja ohjelmiin,
+Avauspuhe Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen
+Avoimella verhojen kuvion suunnittelukilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen korkealaatuinen ja kaunis, talon tunnelmaan ja ilmapiiriin sopiva uniikki paneeliverhokangaskuvio (printtikuvio), joka luo talon sisätiloille omaleimaisuutta ja tunnistettavuutta.
+Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi.
+a. Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla.
+AV-teknikkoa tarvitaan mm. tulkkauskokouksissa sekä musiikki- ja teatteriesityksissä.
+AV-TEKNIKOT; Varattavissa ääni- ja / tai valoteknikot.
+Avustajan tehtävänä on avustaa Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa erilaisissa kulttuurituottamisen tehtävissä.
+Avustajan tehtävänä on avustaa Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa erilaisissa kulttuurituottamisen tehtävissä.
+Avustuksia myönnettiin seuraavasti:
+Avustuksia myönnettiin seuraavasti:
+Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille lokakuun loppuun mennessä.
+Avustushakemukset on toimitettava kulttuurilautakunnalle viimeistään 30. marraskuuta 2008 mennessä osoitteella; Saamelaiskäräjät, Kulttuurilautakunta, PL 41, 99981 UTSJOKI.
+Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse.
+Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.
+Avustusta on myönnetty esim.
+Baletin lisäksi siskokset harrastavat jazz-tanssia, modernia tanssia ja taitavat myös monia muita tanssilajeja, kuten hip hoppia, karakteria ja flamencoa.
+Bändimme nimi on SomBy, joka tulee 1800-luvun kartasta, jossa lukee Vuotson kohdalla Sombio-by.
+Bändin kanssa Amoc esiintyy muun muassa Riddu Riđđu - alkuperäiskansafestivaaleilla 2015 Pohjois-Norjassa.
+Beaivvi áhkubat - ryhmän esitys (kuvassa) on musiikkiteatteria ja siinä näyttelevät Sunna Valkeapää, Anniina Kitti, Gabriela Satokangas, Rauna Saijets, Maria Saijets, Inger-Elle Suoninen, Mari Guttorm ja Sunna Nousuniemi.
+b) Ehdotuksissa on huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen.
+(b) esittävät taiteet;
+b) hyväksyy konkreettisia toimenpiteitä tavoitteenaan lisätä saamelaisnaisten edustusta poliittisessa ja julkisessa elämässä sekä saamelaisyhteisössä että koko yhteiskunnassa,
+Biittien suhteen hänellä on globaali maku, Mikkal ei ole yrittänyt tuoda esimerkiksi soitinmaailman kautta saamelaisuutta biitteihin.
+Binna Bánna lasten radio
+Biodiversiteetin suurin uhka on köyhyys, " ministeri Abud kertoi tiedotustilaisuudessa 15.10.2014 Meksikon ympäristönsuojelutavoitteista.
+Biodiversiteetin tilan parantamiseksi on Suomessa laadittu kansallisia biodiversiteettistrategioita.
+Biodiversiteettisopimuksella on kaksi pöytäkirjaa: Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja ja Nagoyan pöytäkirja geenivaroista.
+Biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokous on hyväksynyt vapaaehtoiset
+Biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j)
+Biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa.
+biodiversiteettisopimuksen
+Biodiversiteettisopimuksen hallintosihteeri Braulio Ferreira de Souza Dias kertomassa biodiversiteetin suojelun merkityksestä
+Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous päätti jatkaa kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän mandaattia ja asetti työryhmälle uusia tehtäviä.
+Biodiversiteettisopimuksen ratifioineiden valtioiden 12 osapuolikokous on 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa.
+Biodiversiteettisopimuksen suoja kehittyy
+Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.
+Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa koskevia päätöksiä ja suosituksia annetaan kahden vuoden välein pidettävissä osapuolikokouksissa.
+Biodiversiteettisopimus
+Biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä (nk.
+Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa.
+Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. Valtioneuvosto hyväksyi
+Biodiversiteettitoimintaohjelma
+Biodiversiteettityöryhmässä on toimeenpanon tueksi laadittu viranomaisia ja sidosryhmiä velvoittava
+Biologian jaksoissa opit metsän eliölajeja sekä saat tietoa siitä, miten metsän ravintoketjut synty-vät.
+Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saannista ja
+Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on
+* Blueray-soitin
+Bluppe - kirjat on kirjoittanut alunperin Inga Borg.
+Bohccostallit - ryhmälle kiitosta Oulussa
+b) Palkintolautakunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sihteeri ja avustaja.
+Breakin perusteiden lisäksi tutustutaan myös akrobaattisempiin liikkeisiin ja tehdään tanssillisia sarjoja.
+Briceñon taiteellista lahjakkuutta kiiteltiin vuolaasti.
+Briceño on tullut tunnetuksi maailman alkuperäiskansoja ja heidän kulttuurisia erityispiirteitään sekä luontosuhdettaan tallentavilla kuvasarjoillaan, joista kuuluisin Amerikan jumalat on edustanut Venezuelaa Venetsian Biennaalissa ja kiertänyt maailmaa YK:n suojeluksessa.
+Briceño vieraili Suomessa Caracasin edustuston tukemana ja ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kutsumana kulttuurivieraana.
+b. sisältää työpajoihin ilmoittautumisen
+Budjetti on nollabudjetti eli menoja on yhtä paljon kuin tuloja.
+Budjettivuoden tuloiksi ja valtionavustuksiksi on arvioitu kokonaisuudessaan 6,615 miljoonaa euroa.
+b) varmistaa, että romani- ja saamelaislapsilla, myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvilla saamelaislapsilla, on oikeus kulttuurisensitiivisiin koulutus- ja terveydenhuoltopalveluihin omalla kielellään;
+Byrokratiaa tulisi vähentää ja kilpailutussäännöistä tulisi olla mahdollisuus poiketa, jotta saadaan esimerkiksi erityislääkäripalveluita tarjoava hoitobussi ja Saamelaisen Terveyssiidan palvelut toimimaan Suomen saamelaisille.
+CD-kirjan tekemisessä voi hyödyntää kaikkia tekniikan hienouksia.
+CD:t ja DVD:t on äänitetty YLE Sámi radion studiossa Inarissa.
+c) Lautakunnan apuna toimii 4-jäseninen työvaliokunta.
+c. Lautakunta voi valita keskuudestaan työvaliokunnan.
+c. Nimiehdotukset on perusteltava.
+c) Nimiehdotukset on perusteltava.
+Čoarvi - sarvi
+COP 12-kokouksen pääteema oli biodiversiteetti ja kestävä kehitys.
+COP 12 kokouksen päätökset artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi
+c) ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen että saamelaisnaisille tarjotaan asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, mukaan lukien äitiyshuolto ja
+(c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet;
+c) tiivistää yhteistyötään Ruotsin ja Norjan hallitusten kanssa muun muassa asioissa, jotka koskevat koulujen opetussuunnitelmia, opettajien koulutusta, opettajien materiaalin tuottamista ja mediasisällön tuottamista saamelaislapsia varten;
+Dialogia on käyty ulkosuhdekomissaari Catherine Ashtonin kanssa hänen Suomen vierailunsa yhteydessä vuonna 2011.
+Digitaalinen oppimateriaalituotanto
+Diidalámpá eli Taikalamppu on valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto.
+Diidalámpá on taikalamppu - mutta mikä on Skáhppu?
+Diplomaattimuodossa: 15 henkilölle
+Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.
+Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon.
+Dj Stuorraguoika
+(d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt;
+Dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa on runollinen tutkielma kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crottet 'n elämänmittaisesta ystävyydestä.
+Dokumenttielokuvan tarkoituksena on avata poromiehen arkea niille, joilla ei siihen ole mahdollisuutta.
+* Dokumenttikamera * Videoneuvotteludekki
+Dokumentti käsittelee poromiehen näkökulmasta kaikkea sitä mitä luonnossa tapahtuu.
+Dolla on pohjossaamea ja tarkoittaa tulta.
+d) ottaa huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 11 (2009) alkuperäiskansojen lapsista ja heidän yleissopimuksen mukaisista oikeuksistaan (CRC. / C / GC/11); ja
+Duodji jäsennetään yleensä pehmeisiin ja koviin materiaaleihin.
+Duodjikirpputori ja duodjimarkkinat Sajoksessa 12.-13. joulukuuta 2014
+Duodjikirpputori järjestetään perjantaina 12.12. klo 12-17 Tule kirpputorille tekemään löytöjä!
+Duodjikirpputorin aikana Sajoksessa esiintyy vuotsolainen Tiina Aikio säestäjänsä Tony Brandtbergin kanssa klo 14.00.
+Duodjimarkkinat lauantaina 13.12. klo 10-17 Lauantaina on vuorossa markkinapäivä ja myyjiä kokoontuu Sajoksen aulaan ympäri saamenmaata.
+Duodjin taitajat ovat oppineet hyödyntämään esimerkiksi porosta ja puusta lähes kaikki niiden osat.
+Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan.
+Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan.
+Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
+Duon ensimmäinen levy
+d) varmistaa, että kotiväkivallan uhreina olevilla saamelaisnaisilla on pääsy turvakoteihin ja palveluihin, jotka vastaavat heidän tarpeitaan
+ECRI kannustaa Suomen viranomaisia jatkamaan toimintaansa saamen kielten elvyttämiseksi ja suosittaa, että tätä varten koulutetaan riittävä määrä opettajia.
+ECRI kannustaa Suomen viranomaisia seuraamaan saamen kielilain ja saamelaisten äidinkielistä opetusta koskevan oikeuden toteutumista.
+ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät lisätoimiin sen varmistamiseksi, että saamen kieliä opetetaan sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella.
+ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin ja tämän vähemmistön merkityksen käsittelemiseksi kouluopetuksessa hyödyntäen ECRI:n yleistä politiikkaa koskevaa suositusta n:o 10, joka koskee rasismin ja rotusyrjinnän vastustamista koulussa ja koulun avulla.
+ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin ja tämän vähemmistön merkityksen käsittelemiseksi kouluopetuksessa ja pyrkivät lisäämään tietoisuutta saamelaiskansasta enemmistön keskuudessa mm. tietoa lisäävin kampanjoin.
+ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset varaavat riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit näihin pyrkimyksiin.
+Edelläkävijän rooli tuo myös vastuuta ja työtä on vielä paljon edessä saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi Suomessa ", puheenjohtaja tuumii.
+Edellä mainittu selvitys liitteineen on luettavissa osoitteessa
+Edellinen lisäpainos ilmestyi helmikuussa ja myytiin pian loppuun.
+Edellinen, vuodesta 2006 vuoteen 2016 voimassa ollut strategia oli uudistettava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten ja EU:n päätösten johdosta.
+Edellisten lisäksi ilmestyi uusintapainos aiemmin loppuunmyydystä
+edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito.
+- Edistää biodiversiteettistrategian ja - toimintaohjelman 8j:tä koskevien tavoitteiden toteutumista
+Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon - ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät.
+Edistetään uuden tietoteknologian avulla lajintuntemusta ja kestävän kehityksen kasvatusta (ml. saamelaisopetuksessa ja sen oppimateriaalituotannossa luonnon monimuotoisuutta koskevaa perinteistä tietoa sekä sen suojelua ja arvostusta).
+- Editointilaitteisto
+Eduksi luetaan muiden kielien taito.
+Edunvalvonnassa edistetään Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja keskeisten ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elinten suositusten toteutumista saamelaiskäräjien toimintaohjelman mukaisesti.
+Edunvalvontaa koskevat tavoitteet käsittelevät ILO 169-sopimuksen ratifiointia, osallistumista hallitusneuvotteluihin, saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanoa ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymistä.
+Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pyytänyt saamelaiskäräjiltä 4.3.2015 lausuntoa hallituksen esityksestä saamelaiskäräjälaiksi (HE.
+Eduskunnan puhemies sekä saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja varapuheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto.
+Eduskunnan puhemies vieraili saamelaiskäräjillä
+Eduskunnan tekemä muutos oli hätiköity ja saamelaiskäräjät esitti vielä hallintovaliokunnan kuulemisen yhteydessäkin, että ennen kuin kaivoslakia ryhdytään muuttamaan, odotetaan KHO:n linjausta kaivoslain toimeenpanosta.
+Eduskunta hyväksyi toukokuussa kaivoslain 169 § mukaisen muutoksen, jonka mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan tai kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista taikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaa koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. "
+Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä syksyllä.
+Eduskunta on saamelaiskäräjien tärkeä yhteistyökumppani ja on tärkeää, että pääsemme vaihtamaan ajatuksia ja kertomaan saamelaiskäräjien toiminnasta ja tavoitteista " puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Edustajaehdokkaita kirjastoapurahalautakuntaan
+Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 3. päivänä 2007 klo.16.00.
+Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys.
+Ehdokkaiden esittäminen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäseniksi 2016-2017
+Ehdotukset ja lisätiedot:
+Ehdotukset perusteluineen tulee lähettää alla olevaan sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen perjantaihin 17. joulukuuta 2010 kello 16 mennessä.
+Ehdotukset perusteluineen tulee lähettää Saamelaiskäräjien nuorisosihteerille 11.1.2016 mennessä.
+Ehdotukset perusteluineen voi lähettää sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Ehdotuksissa, joiden tekijät olivat sekä suomalaisia että ulkomaalaisia, oli palkintolautakunnan mukaan lähestytty kulttuurikeskuksen arkkitehtonista ratkaisua ilahduttavan monin eri tavoin.
+Ehdotuksissa on huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen.
+Ehdotus eduskunnan ja saamelaiskäräjien yhteisen ratifiointityöryhmän perustamisesta on todella harkitsemisen arvoinen.
+Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 30. toukokuuta 2014 osoitteeseen:
+Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 3. syyskuuta 2012 osoitteeseen:
+Ehdotus Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseksi pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi valmistui näitä valtioita ja saamelaiskäräjiä edustaneen asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena vuonna 2005.
+Ehdotusta voi perustella myös suomen kielellä.
+Ehdotus toimenpideohjelmaksi lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.
+Ehkä minä toteutan kylän toiveen.
+Eihän saamelaisuus näy useimmilla arjessa mutta kun saamelaisia kokoontuu yhteen suurek
+Eikä se ole pelkkää työtä vaan elintapa.
+Ei myyntiin!
+Ei pidä olla leuhka, muttei ole väärin olla ylpeä siitä, mitä on ja mihin kuuluu.
+Ei se muuten kai näykään.
+Ei siinä mitään, hyvä ja vapaa ammatti.
+Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja.
+Elektroniseen taustaan on yhdistetty mm. trumpettia ja eri perkussioita jazz- sekä etnoviboin.
+Eli Ilo 169-sopimuksen ratifiointi ei tarkoita sitä, että saamelaisten oikeusaseman kehittyminen pysähtyisi tai että kaikki oikeudet olisivat nyt ratkaistu.
+Eli kaikki merkkilinjan merkit muistuttavat toisiaan.
+Elimelle on turvattava riittävät toiminta- ja asiantuntijaresurssit.
+Elimen toiminnan perustana tulisi olla YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista (alkuperäiskansajulistus).
+Elimen tulisi toimia yhteistyössä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin ja biodiversiteettisopimuksen WG8J-työryhmän kanssa.
+Elimessä tulee olla edustettuina kattavasti alkuperäiskansojen edustuksellisia elimiä ja järjestöjä, jotka edustavat alkuperäiskansoja huomioiden maantieteellinen kattavuus.
+Elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Veikko Feodoroff (henkilökohtainen varajäsenen Heini Wesslin) ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Kustula (Niko Kustula).
+Elinkeino- ja oikeuslautakunta Elinkeino- ja oikeuslautakunta valmistelee ehdotukset, aloitteet ja lausunnot sekä muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisten elinkeinoja, saamelaisten kotiseutualueen ympäristöä ja saamelaisten oikeuksia.
+Elinkeino- ja oikeuslautakunta
+Elinkeinomme ovat kehittyneet yhdessä luonnon ja eläinten kanssa ja sopeutuneet tänne arktisiin oloihin, luovat edellytykset rikkaalle saamen kielelle, tukevat saamelaisen yhteisöjärjestelmän säilymistä ja ovat osa saamelaista elämäntapaa.
+Elinkeinorakenteen muuttuminen, saamen kielen vaihtuminen suomen kieleen, saamelaiselinkeinojen heikko kannattavuus ja saamelaisten muutto pois saamelaisten kotiseutualueelta uhkaavat saamelaisten ja saamelaiskulttuurin kotiseutualueen elinvoimaisuutta.
+Elinkeinot ovat olleet hyvin luonnonmukaisia ja kaikki raaka-aineet saatiin luonnosta.
+Elinkeinot
+eli valtioiden välisessä komiteassa henkisestä omaisuudesta, geenivaroista, perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä.
+Ella Holm Bulla ja Anarâškielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.
+Ella Sarre, joka on oppinut saamen käsitöiden teon äidiltään perinteisellä tavalla, on tehnyt kaikenlaisia saamen käsitöitä sekä toiminut kurssien opettajana.
+Elli-Marja Hetta - varajäsen Laura-Maija Niittyvuopio
+Elo joudutaan usein kokoamaan, jotta naapurit voivat vetää mastanneet poronsa pois.
+Elokuva ja dokumentti
+Elokuvan tekemiseen tarvittavaa koulutusta tarjoaa Saamelaislasten media-kirjeitä maailman lapsille - projekti, joka järjestää saamelaisalueen lapsille ja nuorille vähintään 6 koulutustilaisuutta vuosina 2008-2009.
+Elokuva oli Oscar-ehdokkaana.
+Elokuva oli Oscarehdokkaana.
+Elokuvassa kietoutuvat yhteen Kaisan kertomat legendat ja kolttasaamelaisten kohtalon hetket toisen maailmansodan muuttaessa maailmaa.
+Elokuvataiteesta ja dokumenteista on tullut keino kertoa saamelaiskulttuurista ja sen perinteistä sekä kuvat valtakulttuurien toimien vaikutuksista saamelaiskulttuuriin ja yksittäisiin saamelaissukuihin.
+ELOKUVA: Tapahtumaan voidaan lähettää vuosina 2006-2009 tehtyjä lyhytelokuvia, joissa suurin osa tekijöistä on nuoria tai lapsia.
+Elokuvia ei kilpailuteta, vaan Vuotsossa pidetään MINIFESTIVAALI.
+Elokuvissa esiintyvien lasten ja nuorten vanhemmilta tulee pyytää kirjalliset luvat elokuvien esittämistä varten julkisesti Vuotsossa.
+Elokuvissa tulee käyttää saamen kieltä.
+Elsa Laula oli jo aikaisemmin vaikuttanut aktiivisesti saamelaisen yhdistystoiminnan alkamiseen.
+Elsa Laula Renberg - saamelaisyhteistyön äiti
+Elsa Laula Renberg vaikutti aktiivisesti saamelaisyhdistysten syntymiseen myös Norjassa, jossa perustettiin viisi saamelaisyhdistystä vuosina 1906-08, nekin Ruotsin tapaan eteläsaamelaisilla alueilla.
+Elvyttämisohjelman tavoitteena on kehittää ja ylläpitää saamen kieltä, palauttaa saamen kieli sen menettäneille saamelaisille sekä tehdä kielestä saamelaisyhteisöä kannatteleva kieli.
+Elvyttämisohjelman tulee sisältää ehdotuksia, jotka koskevat saamen kielten tutkimusta ja kielenhuoltoa, saamen kielen opetusta ja saamenkielistä koulutusta, saamenkielisen kulttuurin tukemista, saamenkielistä päivähoitoa ja kielipesätoimintaa sekä muita sellaisia yhteiskuntaelämän osa-alueita, joilla vahvistetaan saamelaisten oikeutta tosiasiallisesti vaalia ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan valtakunnallisesti.
+Emme ole kuitenkaan immuuneja.
+Emme voi unohtaa Venäjän saamelaisia, jotka joutuvat kamppailemaan oman kielensä, kulttuurinsa ja elämänmuotonsa puolesta ilman valtion tukea.
+EMRIP esittelee raportin YK:n ihmisoikeusneuvoston 13 istunnossa 30. syyskuuta 2015.
+Enhän minä itse edes tiedä, mitä elämältä haluan.
+Eniten saamelaisia on Norjassa.
+Enkelien suuri saatto koostuu kahdeksasta enkeliaiheisesta ikonista, jotka on maalannut vihantilainen Elli Tiittanen Veikko Tiittasen valmistamille pohjille.
+" En näe mitään estettä sille, että miksei saamelaiskäräjät voisi varata keskuksesta toimistotilat kahdelle henkilölle.
+Ennen isän kuolemaa ajatus pohjoiseen jäämisestä ja porotöiden jatkamisesta tuntui vielä kaukaiselta.
+Ennen joikaaminen kuului arkipäivään, ja lähes jokaiselle laitettiin oma joiku.
+Ennenkaikkea tuella taataan saamelaisporonhoitomallin jatkuvuus.
+Ennen konferenssia kunkin maan saamelaiskäräjät piti oman täysistuntonsa Jokkmokkissa.
+Ennen kun aloitin opiskeluni Sámij åhpadusguovdásjissa, opiskelin Sollefteåssa, joka sijaitsee Ruotsin keskiosassa.
+Ennen oli hyvät jäkäliköt.
+Ennen syystöitä porosaamelaisen työhön kuuluvat marjojen poimiminen, kenkäheinien leikkaaminen, kalastaminen ja jäkälien kokoaminen.
+Ennen vanhaan laitettiin joiku oikeastaan kaikille, mutta ei enää nykyään.
+Ennen yleisen oppivelvollisuuskoulun aikaa kansanopetuksesta vastasi kirkko ja saamenkielinen kirjallisuus sai alkunsa kirkollisista teksteistä.
+Ennen YLE Sámi radion tuottamia Binna Bánna-ohjelmia Norjan yleisradioyhtiö NRK:n tuottamat saamenkieliset lastenohjelmat kuuluivat myös Suomessa.
+Enontekiölle valmistellaan tuulivoimayleiskaavassa, jossa säädellään tuulivoimaan soveltuvat alueet sekä ne alueet, jonne tuulivoima ei sovellu.
+Enontekiön erälukio: Emma Eira (pohjoissaame), Mira Kärki (pohjoissaame) ja Lars-Aslak Tornensis (pohjoissaame)
+Enontekiön erälukio: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Kiia Näkkälä (pohjoissaame)
+Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.
+Enontekiön ja Sodankylän nuoret lähtevät valtakunnalliseen tanssitapahtumaan
+Enontekiön kunnan kouluissa saamen kielen ja saamenkielistä opetusta annetaan yhteensä 61 oppilaalle.
+Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 81 504,40 euroa:
+Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen ja kunnassa saamenkielinen väestö on pienenä vähemmistönä.
+, Enontekiön kunta, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Saamelaismusiikkikeskus, Saamelainen lastenkulttuurikeskus ja Skábma elokuvakeskus.
+Enontekiön lukio: Anne-Maret Labba (pohjoissaame) ja Niko Näkkäläjärvi (pohjoissaame)
+Enontekiön lukio: Rosa-Máren Magga (pohjoissaame) ja Mareena Keskitalo (pohjoissaame)
+- Enontekiön yläkoulun Gollegielagat - ryhmän esitys Gollegiella - sámegiella?!?
+Ensimmäinen artikla 8 (j) -työryhmä on kuultuaan perinteisen tiedon haltijoita tehnyt yleiset määritelmät saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, tapaoikeudesta ja tavanomaisesta luonnonkäytöstä.
+Ensimmäinen koltansaamen koulukielioppi julkistettiin Sevettijärvellä lauantaina 29.8. vietettyjen juhlien yhteydessä.
+Ensimmäinen oheistapahtuma käsitteli Euroopan Vihreän vyöhykkeen yhteistyötä ja ympäristönsuojelun merkitystä rauhassa.
+Ensimmäinen pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarinen foorumi pidettiin Brysselissä vuonna 2009.
+Ensimmäinen pohjoissaamenkielinen kaunokirjallinen teos oli ruotsinsaamelaisen Johan Turin kirjoittama ja kuvittama kirja vuodelta 1910 Muitalus sámiid birra, joka on kertomus porosaamelaisten elämästä.
+Ensimmäinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa 24. helmikuuta vuonna 2005.
+Ensimmäinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa 24. helmikuuta vuonna 2005.
+Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 1917 Norjan Trondheimissa.
+ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
+Ensimmäisenä omaa lippua saamelaisille ehdotti taiteilija Synnøve Persen, joka myös suunnitteli oman lippuehdotuksensa.
+Ensimmäisenä saamelaisena valtiopäivämiehenä Norjan Suurkäräjillä vuosina 1907-1912 hän edusti Ruijan työväenpuoluetta.
+Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Heikki Paltto Inarista.
+Ensimmäisen joikunsa hän teki 3-vuotiaana ja peruskouluaikoina erityisesti musiikinopettaja Niilo Rasmus innosti musiikin pariin.
+Ensimmäisen palkinnon eli 40 000 euroa voitti ehdotus nimimerkillä " ađa " (suom. ydin), jonka tekijät ovat arkkitehti SAFA Janne Laukka, arkkit.
+Ensimmäiset kirjalliset maininnat Tenon kalastuskulttuurista ovat myöhäiskeskiajalta.
+Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm..
+Ensimmäiset saamelaisten kirjoittamat kaunokirjalliset teokset ilmestyivät 1910-luvulla.
+Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.
+Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.
+Ensimmäiset saamenkieliset käännökset WSOY:n Matikka-sarjasta julkaistiin vuonna 2011.
+Ensimmäisiä saamelaisia kuvataitelijoita olivat kirjailija Juhan Turi sekä norjansaamelainen John Savio.
+Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien kokonaisvaltainen kehittäminen.
+Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien kokonaisvaltainen kehittäminen.
+Ensimmäistä kertaa saamelaisten parlamentaarinen elin pitää kokousta Euroopan parlamentissa.
+Ensi vuonna valtakunnallisena teemana on musiikki, ja suunnitelmissa on järjestää Saamelaisnuorten taidetapahtuma suurempana kuin koskaan uudessa kulttuurikeskus Sajoksessa.
+En usko, että olisimme voineet päästä parempaan neuvottelutulokseen.
+Epätäydellisestä palamisesta aiheutuvat pienhiukkaset kuten musta hiili ja noki ovat odotettua merkittävämmässä roolissa maapallon lämpenemisessä.
+Epätietoisuutta oli mm. siitä mitä saamen kieltä alueella puhutaan, minkä saamen kielen palvelua alueella tarvitaan tai mitä saamen kieltä virastoissa olevat työntekijät puhuvat.
+(e) perinteiset käsityöläistaidot.
+erikoisruokavalioiden tarpeet
+Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen ", saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi.
+* Erilaisia äänitysmikrofoneja
+Erilaisia käsitöitä erilaiseen tarpeeseen
+Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen.
+Erillinen työryhmä valmistelee
+ERILLISTILAUKSESTA / LISÄMAKSUSTA:
+Eri maiden palvelujärjestelmiin ja lainsäädäntöön on tutustuttava käytännön pulmien ratkaisemiseksi sekä jatkuva viranomaisten välinen yhteydenpito ja tiedonkulku palvelunkäyttäjille on varmistettava.
+Eri saamelaiskulttuureilla on ollut erilaiset pääravinnonlähteensæ ja asumismallinsa, mihin vaikuttivat ympäristö, luonnon resurssipohja sekä kulttuurin tavat ja perinteet.
+Eri saamelaisryhmien välillä on eroavaisuuksia kummien määrässä ja tehtävissä.
+Erittäin huolestuttavaa on, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset jäävät kokonaan oman kielen ja omakielisen perusopetuksen ulkopuolelle (alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70% asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Suomessa).
+Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa
+Erityisenä haasteena onkin se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon.
+Erityisenä saamelaisena lajina on KIRJA, jonka luokka tai ryhmä tekee yhdessä.
+Erityisenä tavoitteena on turvata EU:n InterregSápmi - rahoitusohjelman säilyminen omana ohjelmanaan, sen rahoituksen turvaaminen ja ohjelman hallinnon ja byrokratian keventäminen.
+Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta " Näkkäläjärvi kertoi.
+Erityisen suuri saamenkielentaitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla.
+Erityisen tärkeää on, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus opiskella kotiseudullaan ja saada opetusta omalla äidinkielellään.
+Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen " Heikkuri ja Tapiola painottavat. "
+Erityisesti Inarissa asuva Merja Aletta Ranttila on tunnettu shamanismia ja mytologiaa käsittelevistä maalauksistaan.
+Erityisesti karhuja ja susia on paljon. "
+Erityisesti kehitysmaiden kotitalouksiin ja teollisuudelle on valmistettava oma rahoitusjärjestelmä, jonka kautta järjestetään huokeat suodattimet niiden käyttöön.
+Erityisesti koululaitoksen tulo johti saamen kielen aseman heikkenemiseen.
+Erityisesti meidän tulee pohtia sitä, miten alkuperäiskansojen osallisuus voidaan parhaiten turvata pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä.
+Erityisesti olisi järjestettävä aiempaa enemmän rahoitusta saamelaiskäräjien itsenäisesti yksilöimille, kehittämille ja toteuttamille hakkeille ja aloitteille.
+- Erityisesti on kiitettävä oikeusministeriötä ja Lapin kansanedustajia.
+Erityisesti syystalvella, joka on vilkasta porojen erottelu-aikaa.
+Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä.
+Erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä lasten oppimisvaikeuksien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa.
+Erityisraportoija Anaya kertoi, että hänen pyrkimyksenään on tarkastella saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista alkuperäiskansan näkökulmasta.
+Erityisraportoija Anaya totesi, että on hyvin tavallista, että alkuperäiskansa on jakaantunut useamman valtion alueelle.
+Erityisraportoija suorittelee, että Pohjoismaat ja erityisesti Ruotsi tekisivät tarvittavat uudistukset, joilla varmistetaan saamelaiskäräjien - saamelaiskansojen ylimpänä edustuselimenä - aiempaa suurempi itsenäisyys suhteessa valtion laitoksiin ja viranomaisiin.
+Erityisraportoija suosittelee, että Pohjoismaat ja saamelaiskäräjät tehostavat yhteisiä ponnistelujaan saamelaiskielten elvyttämiseksi ja vahvistavat saamelaiskielten ja - kulttuurin koulutusohjelmia.
+Erityisraportoija suosittelee, että Pohjoismaat jatkavat ja tehostavat ponnistelujaan saamelaiskansojen itsemääräämisoikeuden sekä aiempaa aidompien vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseksi heitä koskevan päätöksenteon osalta.
+Erityistä huomiota kiinnitetään yksikön melutasoon.
+Erityisvieraana avajaisissa oli Suomen Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja, kielitieteilijä Irja Seurujärvi-Kari.
+Eri vaihtoehtojen kustannukset ja taloudelliset vaikutukset tulisi laskea ja laskentaperusteet tulisi olla julkisesti arvioitavissa, jotta eri järjestämisvaihtoehtoja voi todellisuudessa arvioida.
+Erkki Gauriloff (koltansaame)
+Erkki Lumisalmi edustajaksi Kolttakulttuurisäätiöön
+Erkki Lumisalmi nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi perustettavaan Kolttakulttuurisäätiöön.
+Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Kieliturvasihteeri
+Erona käsityömyymälöiden ja Sajoksen työpajojen välillä on se, että Sajoksessa matkailija pääsee itse osallistumaan käsityön valmistamaan ja oppii ymmärtämään sen arvon.
+erotus = erotetaan elämään jäävät ja teurastettavat porot
+Erotusten jälkeen alkaa porojen paimentaminen.
+Esiintyjälämpiö, backstage, soveltuu pääasiassa esiintyjien lämpiötilaksi.
+ESIINTYJÄLÄMPIÖ (lämpiö ja maskeeraustila)
+Esiintymis- ja monitoimitiloja käytetään Saamelaiskäräjien järjestämään kulttuuritoimintaan ja tapahtumiin, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetustiloina sekä kokouksiin, kongresseihin ja juhliin.
+Esiintymislämpiö soveltuu myös ryhmätyötilaksi pienimuotoisiin kokouksiin.
+Esiintymislava on n. 8 metriä leveä, 4 metriä syvä ja korkeus hieman alle metrin.
+Esimerkiksi, jos saamenkieliset palvelut saadaan luokitelluksi tällaisiksi palveluiksi, niitä ei tarvitsisi kilpailuttaa.
+Esimerkiksi Kanadassa, kun hylkeennahan kauppa on EU:n kiellon johdosta pienentynyt, metsästäjien tulotaso on heikentynyt ja moni on joutunut lopettamaan elinkeinon.
+Esimerkiksi Kanadassa, kun hylkeennahan kauppa on EU:n kiellon johdosta pienentynyt, metsästäjien tulotaso on heikentynyt ja moni on joutunut lopettamaan elinkeinon.
+Esimerkiksi kolttasaamelaisessa perinteessä kummin kuollessa kummipojan tehtävä on tehdä risti haudalle ja kantaa se sinne.
+Esimerkiksi lasten joiut ovat variaatioita vanhempien joiuista, jotka ovat puolestaan variaatioita heidän omien vanhempien joiuista.
+Esimerkiksi lukiossa opetus järjestettiin etäopetuksena television kautta, ja sitä oli vaikea seurata, kun yhteys takkusi koko ajan.
+Esimerkiksi pahkasta valmistettavat kuksat ja muut käyttöastiat on koverrettu pahkan omia kasvusyitä seuraillen.
+Esimerkiksi pohjoissaamessa; Dappasii gappasii duike
+Esimerkiksi pohjoissaamessa; Lei oktii áhkku (aikamuodot), Beahká viessu (relatiivilause), Meahcci eallit (verbien persoonamuodot), Okta guolli vuodjá (verbien taivutus)
+Esineiden mallit ja koristelutyylit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aikaisemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.
+Esineiden mallit, värit ja koristelutyypit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aiemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.
+Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista.
+Esiopetus on osa varhaiskasvatusta.
+Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti.
+Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa.
+Esiselvityshankkeen kokonaisbudjetti on 45 385€ ja päärahoittajat ovat Interreg IV A Pohjoinenn, Troms fylkeskommune, Länsstyrelsen Norrbotten ja Norjan saamelaiskäräjät.
+Esitimme, että kolttakulttuurikeskuksen käynnistämiselle löydetään pikaisesti rahoitus.
+Esitimme ministerille että neuvotteluvaltuuskunnan tueksi nimetään saamelaiskulttuurin, Tenon erityisolosuhteiden ja kalastusoikeuksia tunteva asiantuntija, joka selvittäisi valtiosopimusehdotuksen vaikutuksia Tenonsaamelaisille " hallituksen jäsen Ilmari Tapiola kertoi.
+Esitteitä voi tilata Saamelaiskäräjien Inarin toimipisteestä.
+Esittelemme kokouksen tulokset kansalliselle artikla 8 (j) -työryhmälle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
+Esittelemme tässä saamelaisia taiteilijoita, jotka ovat varattavissa juhlistamaan tilaisuuttanne.
+Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa
+Esittelijän tehtävänä on hoitaa hallintopäällikölle kuuluvia päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten huolehtia saamelaiskäräjien hallituksen ja yleiskokouksen valmistelusta hallintopäällikön hoitaessa osa-aikaisesti Saamelaiskulttuurikeskuksen projektipäällikön tehtäviä.
+Esityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa määräytyisi suoraan väestötietojärjestelmän tietoihin perustuvan saamenkielisen väestöosuuden perusteella.
+Esityksen mukaan Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle.
+Esityksen ohjasi Anna-Reetta Niemelä.
+Esityksen ohjasi Maarit K. Pieski.
+Esityksen ohjasivat Anne-Mari Kukkonen ja Berit-Ellen Juuso.
+Esityksen oli ohjannut Riina Lindberg ja siinä tanssivat Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski.
+Esityksen oli ohjannut Rosa Pietikäinen ja siinä tanssivat Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
+Esityksen on ohjannut Victoria Kahn.
+Esityksen saamelaiskäräjien kokousten streamauksesta on tehnyt saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. "
+- Esityksen tarkoituksena on näyttää vastahakoisuutta luonnon pilaamista vastaan.
+Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää.
+Esityksessä oli tekemisen meininki ja siinä näkyi saamelainen kulttuuri.
+Esitykset edustavat pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliä.
+Esitykset ovat rockia, laulua, joikua, rappia ja instrumentaalimusiikkia.
+Esityksiä tukee laaja saamelaisyhteisö sekä kolttien kyläkokous.
+Esitys Beaivvi bártni soagŋomátki käsittelee päivän pojan kosiomatkaa. Esityksen on ohjannut Petra Biret Magga.
+Esitys johtaisi saamelaisten kotiseutualueen osalta palvelujen keskittymiseen, etäisyyksien kasvamiseen ja mahdollisesti myös saamen kielisten palvelujen heikkenemiseen.
+Esityslista kieliversioineen jaetaan kokouksessa kaikille paikalla olijoille.
+Esitys ohjelmaksi valmistuu kuluvan vuoden lopussa.
+Esitys on opetustyötä ja tapahtuu kouluajalla.
+Esitystä kiiteltiin hyvästä rytmistä, sulavista liikkeistä ja maagisesta tunnelmasta.
+Esitysten ilmoittaminen
+Esteettisyys on perinteisessä käsityössä palvellut käytäntöä.
+Eteläisellä alueella kasvaa myös kangasmetsää ja vanhoja aarniometsiä.
+Eteläsaameksi:
+Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle.
+Etelä-Suomessa on edelleenkin saamelaisperäisiä paikannimiä muistuttamassa alueen muinaisesta nautinnasta.
+Et kahta samanlaista päivää näe. "
+Etninen saamelaisuus kehittyi, kun saamen kieli syntyi suomalais-saamelaisen kieliyhteyden hajotessa noin 2000 eKr.
+Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä (1 artikla).
+Etukannen kuvat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.
+Eturivissä Inga Helander, Heli Huovinen ja Aslak Satokangas.
+EU-Komissio hyväksyi Pohjoinen-ohjelman
+EU- maat muodostivat yhteisen kannan koordinaatiokokouksissaan.
+EU:n tulee systemaattisesti tavata ja kuulla sekä neuvoteltava saamelaiskäräjien ja SPN:n asioista, jotka vaikuttavat saamelaisiin saadakseen erityisesti alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon vapana, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen.
+EU- puheenjohtajamaa Liettua kertoi kokoukselle EU:n puheenvuorossa erityisesti siitä, miten artikla 8 (j):tä oli toimeenpantu Suomessa.
+euroa / kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan
+Euroopan ihmisoikeussopimus
+Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tulkinnut sopimuksen 14 artiklaa.
+Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari
+Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
+Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea parantamaan saamelaisten oikeuksia
+Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks vieraili Suomessa 11-13.6.2012.
+Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on itsenäinen Euroopan Neuvoston alainen instituutio.
+Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun raportti
+Euroopan Neuvoston ministerikomitea
+Euroopan neuvostoon kuuluu 47 valtiota, joista 28 Euroopan unionin jäsenmaata.
+Euroopan neuvosto on poliittinen ja ihmisoikeusjärjestö.
+Euroopan Neuvosto, saamelaiskäräjät ja ulkoasianministeriö järjestävät seminaarin " Saamelaiset - kansa, kulttuuri ja kielet ja Euroopan Neuvosto " saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 28.11.2014.
+Euroopan neuvostosta
+Euroopan parlamentti teki 20.1.2011 päätöksen EU:n kestävästä politiikasta pohjoisessa.
+Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio
+Euroopan Unioni muodostaa yhteisen kannan kokouspäätöksiin ja puheenjohtajamaa neuvottelee jäsenmaiden puolesta keskistetysti kokouspäätöksistä.
+Euroopan Unionin komissio on 20.11.2008 hyväksynyt tiedonannon Euroopan unioni ja arktinen alue.
+Euroopan Unionin yhteinen kanta sovitaan yhteisissä koordinaatiokokouksissa.
+Euroopan Unioni on sitoutunut arktisessa tiedonannossaan dialogiin alkuperäiskansojen kanssa.
+Eurooppa-jakson jälkeen tutustutaan maailman ja erityisesti Afrikan kasvillisuuteen ja eläimistöön.
+Europarlamentaarikko Nils Torvalds on kutsunut Suomen Saamelaiskäräjät pitämään kokouksen Brysseliin ja tutustumaan EU:n toimintaan.
+Evankelis-luterilainen kirkko
+Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen saamelaisten edustajaksi nimettiin Ulla-Maarit Magga, jonka ensimmäiseksi varamieheksi Pekka Pekkala ja toiseksi varamieheksi Väinö Guttorm.
+eväsporo = poro, joka otetaan ruoaksi
+event, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Festivaalia on järjestetty vuodesta 2004 lähtien ja sen ajankohtana on aiemmin ollut toukokuun loppu.
+Festivaalin alkuperäiskansavieras Veronika Usholik Gubernator yhtyeineen saapuu Inariin Siperiasta, Tsukotkan niemimaalta, jonka lisäksi tapahtumassa päästään nauttimaan suomalais-senegalilaisen Sila Fato- kokoonpanon mukaansatempaavasta esityksestä.
+Festivaalin ohjelmarunko säilyy ennallaan.
+Festivaali on vakiinnuttanut asemansa tärkeimpänä saamelaismusiikkia esittelevänä tapahtumana Suomessa.
+fi
+Fiktiivinen video nuorista saamelaisnaisista laavulla, jossa tulen sijasta onkin tietokone, kännykkä, sohva ja mikrouuni.
+fi Lisätietoja: Hannu Kangasniemi, hannu.
+Filmissä tutustutaan Eliakseen sekä hänen lapsenlapseensa Hennaan ja heidän suhteeseensa leuddiin.
+Finnmarkenin alueella saamelaisyhdistysten perustaminen oli vilkasta 1910-luvulla.
+fi-sivustolta, se löytyy kuitenkin Mielenterveystalo.
+fi-sivuston omahoito-oppaita selaamalla.
+fi tai
+fi tai ritva.
+fi-verkkopalvelu on erinomainen.
+fi) yhdessä nuorisosihteeri Inka Nuorgamin (inka.
+fi) yhdessä nuorisosihteeri Niina Siltalan (niina.
+fi-yhteistyöhankkeelle saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+fi-yhteistyöhankkeen pohjoissaamenkielinen verkkojulkaisu.
+fi-yhteistyöhankkeen verkkojulkaisu Omahoito-opas ja sen käyttäminen eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja.
+fi-yhteistyöhankkeen verkkopalvelu sisältää masennuksen omahoito-ohjelman pohjoissaamen kielellä.
+Fjellnerin alkuperäiskieli oli eteläsaame, josta runo on käännetty pohjoissaameksi (Harald Gaski), inarinsaameksi (Ilmari Mattus) ja englanniksi (Tr.
+Fjellnerin maine innokkaana ja uppoutuvana kuuntelijana ja loistavana tarinankertojana ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että monet saamelaiskulttuurin tutkijat ovatkin päätyneet pitämään runoa paitsi perinteikkäänä joikurunona, myös kirjailijan taidonnäytteenä.
+Fjellner kertoi kuulleensa muistiin merkitsemänsä joikurunot eri puolilta Saamenmaata.
+Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.
+Fjellner toimi pappisvihkimyksensä jälkeen aluksi kiertävänä saarnaajana Jukkasjärvellä ja Karesuvannossa.
+* Fläppitaulu
+* Flyygeli konsertteja varten
+Folkloren mukaan saamelaiset alkoivat pyytää peuroja ja paimentaa niitä sen jälkeen poroina.
+Foorumi esitti, että sosiaali- ja terveyskumppanuuteen otettaisiin uusi osio, joka koskee perinteisten elinkeinojen turvaamista ja kehittämistä. "
+Foorumi esitti, että sosiaali- ja terveyskumppanuuteen otettaisiin uusi osio, joka koskee perinteisten elinkeinojen turvaamista ja kehittämistä. "
+Foorumi korosti, että alkuperäiskansojen aktiivinen osallistuminen kulttuurikumppanuuteen on erityisen tärkeää. "
+Foorumi lähetti vahvan viestin pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhön osallistuville valtioille.
+Foorumin julkilausumassa vaadittiin valtioita yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa laatimaan malli, miten alkuperäiskansojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä " kertoo Näkkäläjärvi, joka oli SPN:n ja ainoana alkuperäiskansojen edustajana valmistelemassa foorumin julkilausumaa.
+Foorumin julkilausumassa vaadittiin valtioita yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa laatimaan malli, miten alkuperäiskansojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan pohjoisen ulottuvuuden yhteistyössä " kertoo Näkkäläjärvi, joka oli SPN:n ja ainoana alkuperäiskansojen edustajana valmistelemassa foorumin julkilausumaa.
+Foorumissa saamelaista parlamentaarista neuvostoa (SPN) edusti Suomen saamelaiskäräjien ja SPN:n puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Foorumi vaati julkilausumassaan, että pohjoisen ulottuvuuden ja alkuperäiskansojen välistä yhteistyötä tulee lisätä ja syventää.
+Fossekallen kuoro on Neidenistä saapuva acappella kuoro, joka koostuu lähes kolmestäkymmenestä suomalaisesta, norjalaisesta ja venäläisestä innokkaasta kuoroharrastajasta.
+Gákti - puku
+Galddá z at-ryhmässä on laulamisen ja joikaamisen lisäksi muun muassa tehty saamenkäsitöitä, heitetty suopunkia ja käyty paljon retkillä.
+geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jaosta hyväksyttiin vuonna 2010 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa.
+Giela geainnut 2 on jatkoa vuonna 2012 julkaistulle samannimiselle ensimmäisen kurssin oppikirjalle.
+Giellag áldu-hanke rahoittaa yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun (Saamen Kielikaltio) toiminnan.
+Giellagáldu-jatkohanketta rahoittavat EU:n Interreg V Pohjoinen - ohjelman Sápmi-osa-alue, Lapin liitto, Tromssan lääni sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät.
+Giellagáldu - jatkoprojektia rahoittavat EU:n Interreg V Pohjoinen - ohjelman S ápmi-osa-alue, Lapin liitto, Tromssan lääni sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät.
+Giellagáldu - jatkoprojektin aloitusseminaari on avoin kaikille.
+Giellagáldun tehtävänä on muun muassa kielenhuolto, kielen edistäminen, terminologiatyö, kielen normittaminen ja neuvonta saamen kieleen liittyvissä kysymyksissä.
+Giellag áldu on Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteistyöhanke, joka toimii Saamelaiskäräjien parlamentaarisen yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston, alaisuudessa.
+Gii du áššiin mearrida?
+Gistát - kintaat
+Globaalina aikana kun maailmassa on suuria kansainvaelluksia, niin kulttuurinen jatkuvuus ja tietoisuus itsestään ja omista juuristaan on suuri rikkaus.
+Globalisaatio, ilmastonmuutos ja arktisen alueen valta- ja sotilaspolitiikka tuovat saamelaisille aivan uudenlaisen toimintaympäristön.
+Globalisaation ja teollistuneen maailman tuomat uhat uhkaavat horjuttavat ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa myös saamelaisten kotiseutualueella.
+Goikkehat - karvakengät
+Gollegiella - palkinto on perustettu vuonna 2004.
+Gollegiella - pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kuudennen kerran syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Helsingissä.
+Gollegiella - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2012
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014
+Gollegiella - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto
+Golli - kulta
+Gösta Knutsson, teksti
+Graafinen suunnittelu Studio Borga.
+Grönlannin tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja
+Guksi - kuksa, juomakauha
+Gustafssonin mielestä kielenelvytystoimenpiteiden toteuttamisessa ei niinkään ole kysymys rahasta.
+Gustafsson piti tärkeänä saamen kielen opetuksen järjestämistä koko maassa.
+guttorm (at) samediggi.
+Guttorm on hoitanut avoinna ollutta virkaa Heikki J. Hyvärisen eläkkeelle siirtymisen jälkeen viime syksystä lähtien.
+Guttorm toi puheessaan esille, että "Suomen saamelaiskäräjät pitää Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutettua Akwé: Kon - prosessia tärkeänä saamelaisten oikeusaseman toteutumisen kannalta."
+Guttorm voitti äänestyksessä oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppasen äänin 11-9.
+Haastattelutilanteessa tulisi käyttää tarvittaessa apuna saamen kielen ammattilaisia.
+Haasteena on, että kaikissa saamen kielissä ei ole mahdollisuutta kielitutkintoihin.
+Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä.
+Haasteet
+Haasteita tehtävässä on paljon, etenkin kun elämme murrosvaihetta uusien valmisteilla olevien ja hyväksymistä odottavien uudistusten johdosta.
+Haetaan rahoitusta EU:n rakennerahasto-ohjelmilta toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
+hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.
+Hakemukseen tulee liittää kopio opintorekisteriotteesta.
+Hakemuksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hakemuksessa tulee selvittää ne erityiset lisäkustannukset, joiden kattamiseksi avustusta haetaan.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ma 4.5.2015 klo 16 mennessä Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen osoitteelle Sajos, 99870 Inari tai sajos (at) samediggi.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 13.12.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.11.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen info@samediggi.fi.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.11.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.5.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 16.4.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh.
+Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.10.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hakemukset tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.5.2015 klo 16. mennessä osoitteella Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, 99870 Inari.
+Hakemuksia ei palauteta.
+Hakemusmenettelyssä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001).
+Hakemusmenettelyssä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001).
+Hakemus on mahdollista lähettää myös sähköisesti osoitteeseen info (at) samediggi. fi. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
+Hakemus on mahdollista lähettää myös sähköisesti osoitteeseen info (at) samediggi. fi.
+Hakijoilta pyydetään erityisiä perusteluja stipendin saamiseksi.
+Hakulomakkeet tästä
+Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh.
+Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh.
+Hakulomakkeita ja lisätietoja saa vs. kulttuurisihteeriltä puh.
+Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yleisen toimiston yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä.
+Hallinto- ja opetustilat ryhmittyvät omille alueilleen, kuitenkin niin, että toimistotilojen aputilojen yhteiskäyttö on helppoa ja luontevaa.
+Hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjien valitukset.
+Hallintopäällikkö Juha Guttorm piti avajaispuheensa.
+- hallintopäällikkö Juha Guttorm
+hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh.
+Hallintopäällikkö toimii yleisen toimiston esimiehenä.
+Hallintopäällikön määräaikainen virka haettavana
+Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa.
+Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa.
+Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen.
+Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen.
+Hallituksen esityksellä on saamelaiskäräjien antama tietoon perustuva ennakkosuostumus.
+Hallituksen esitys Ilo 169-sopimuksen ratifioimisesta annettaneen eduskunnalle marraskuun alussa.
+Hallituksen iltakoulussa sovittiin, että työtä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi jatketaan oikeusministeriön johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä.
+Hallituksen jäseniksi valittiin Nilla Tapiola Utsjoelta, Pentti Pieski Helsingistä, Petra Magga-Vars Vuotsosta ja Magreta Sara Inarista.
+Hallituksen kokouksen päätöksiä
+Hallitus antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriössä valmistellusta ahmakantojen hoitosuunnitelmasta.
+Hallitus antoi
+Hallitus esitti yleiskokoukselle, että se myöntää eron Veikko Porsangerille tämän pyynnöstä sosiaali- ja terveyslautakunnan, kulttuurilautakunnan sekä elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsenyydestä ja että yleiskokous valitsee Porsangerin tilalle sosiaali- ja terveyslautakuntaan uuden puheenjohtajan, kulttuurilautakuntaan uuden varapuheenjohtajan sekä elinkeino- ja oikeuslautakuntaan uuden varajäsenen.
+Hallitus hyväksyi esityksen Kelalle toimitettavaksi koskien saamenkielisten kuntoutuskurssien järjestämistä vuonna 2016.
+Hallitus hyväksyi kaksi lausuntoa Enontekiön kunnalle.
+Hallitus hyväksyi lausunnon koskien eräitä porojen ja luontaiselinkeinojen rahoitusta koskevia asetuksia maa- ja metsätalousministeriölle toimitettavaksi.
+Hallitus hyväksyi lausunnon sanomalehdistön tuen jakamisesta vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaksi.
+Hallitus hyväksyi lausunnon sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaiksi.
+Hallitus hyväksyi lausunnon Yleisradion kertomuksesta vuodelta 2013.
+Hallitus hyväksyi myös saamelaiskäräjien tilinpäätöksen vuodelta 2008.
+Hallitus hyväksyi vastauksen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanosta.
+Hallitus käsitteli myös lausuntoa Suomen määräaikaisraporttiluonnosta rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta.
+Hallitus keskusteli tulevaan hallitusohjelman tehtävistä esityksistä lautakuntien valmisteleman asiakirjan pohjalta.
+Hallitus keskusteli Yle Sápmin tilanteesta ja päätti pyytää Yleisradiolta saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvottelua.
+Hallitus laatii vaalikauden aikana ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman.
+Hallitusneuvos Mirja Kurkinen Suomen oikeusministeriöstä kertoi konferenssille, että saamen kieliä koskevan elvytysohjelman käynnistämistä valmistellaan parhaillaan ministeriöissä ja asiasta pitäisi tulla päätös vielä kevään aikana.
+Hallitus nimesi edustajaksi saamelaiskäräjien puheenjohtajan.
+Hallitus nimesi edustajaksi Utsjoen kunnan Karigasniemi-Utsjoki moottorikelkkareitin talousvaikutusten arvioinnin ohjausryhmään Urpo Vuolabin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen Jorma Harlinin.
+Hallitus nimesi Käsivarren erämaa-alueen ja Saanan alueen Akwe: Kon ryhmään Per-Oula Juuson, Lars-Jona Valkeapään, Anne-Maret Labban, Tuomas Aslak Juuson ja Per Ande Labban.
+Hallitus nimesi Kestävän kaivostoiminnan ydinryhmään varsinaiseksi jäseneksi saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja jäsenien avustajaksi lakimiessihteerin.
+Hallitus nimesi Klemetti Näkkäläjärven tilalle uusia edustajia seuraaviin työryhmiin: - aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmään Petra Magga-Varsin, - Barentsin Euroarktisen neuvoston (BEAC) alkuperäiskansojen työryhmään Tiina Sanila-Aikion ja varajäseneksi Anna Morottajan.
+Hallitus nimesi saamelaisalueen koulutuskeskuksen Čuojat Juoigga Livđuu LeuŠdde!
+Hallitus nimesi saamelaiskäräjien edustajaksi Suomen Maailman muisti - komiteaan Pauliina Feodoroffin ja hänen varajäsenekseen saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin.
+Hallitus nimesi saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisten asiakirjojen seurantaryhmään hallituksen edustajaksi Heikki Palton.
+Hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan kansallispäivän juhlaa.
+Hallitusohjelma Internetissä.
+Hallitusohjelman jälkeen on käynyt selväksi että niin Suomen kuin koko Euroopankin taloustilanne on heikkenemässä entisestään.
+Hallitusohjelman linjaukset toteutuessaan parantavat saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä ja turvaavat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä.
+Hallitusohjelman tavoite tukee pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja " näkee puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
+Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi ensimmäistä kertaa.
+Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi.
+Hallitusohjelmassa on linjattu myös Metsähallituslain asemaa.
+Hallitusohjelmassa sitoudutaan kehittämään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja sen toimintaedellytyksiä. "
+Hallitusohjelmassa sitoudutaan myös huolehtimaan alempiasteisen tieverkon kunnosta maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla.
+Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma, sen resursointi ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi.
+Hallitusohjelmassa sitoudutaan uudistamaan kansallinen biodiversiteettistrategia, kestävän kehityksen ohjelma ja toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma.
+Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan porotalouden kehittämistä ja joustavoittamaan porotalouden vahingonkorvausjärjestelmää.
+Hallitusohjelmassa tuetaan niin saamen kieltä, perinteistä tietoa, kielenelvytysohjelmaa ja kehitetään saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ", kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui myös saamelaiskäräjien edustajana hallitusneuvotteluihin.
+Hallitusohjelmassa tuetaan niin saamen kieltä, perinteistä tietoa, kielenelvytysohjelmaa ja kehitetään saamelaista kulttuuriitsehallintoa ", kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui myös saamelaiskäräjien edustajana hallitusneuvotteluihin.
+Hallitusohjelma tulee tuomaan lisää mahdollisuuksia saamelaiskäräjille ja kirjausten toteutuminen edellyttää vahvaa saamelaiskäräjien panosta " Näkkäläjärvi näkee.
+Hallitus on myös vastauksessaan ministeriölle paheksunut alkuperäiskansaoikeuksien kehittymisen hitautta ja pyytänyt valtioneuvostolta yhteiskokousta saamelaiskäräjien hallituksen, pääministerin ja asiaa koskevien avainministereiden kanssa.
+Hallitus päätti esittää työ- ja elinkeinoministeriölle että Interreg Pohjoinen 2014-2020-ohjelman Sápmin hallintokomiteaan varsinaisiksi jäseniksi Heikki Palttoa, Nilla Tapiolaa ja Anna Morottajaa sekä varajäseniksi Anna Näkkäläjärvi-Länsmania, Ulla Maggaa, Veikko Feodoroffia.
+Hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät osallistuu Suomen valtuuskunnan mukana alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin 14. istuntoon New Yorkissa sillä edellytyksellä, että Saamelaiskäräjien edustajalla on mahdollisuus puheenvuoroon, jossa tuodaan esille saamelaisasioiden tilanne Suomessa.
+Hallitus päätti, että Saamelaiskäräjien taloudellisen tilanteen vuoksi saamelaiskäräjät ei pysty kattamaan edustajansa osallistumiskuluja.
+Hallitus päätti lähettää vastauksen ulkoasianministeriön lisäksi alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismille ja saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle.
+Hallitus päätti sitoutua
+Hallitus päätti vastaanottaa saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden 1.6.2015 alkaen.
+Hallitus painotti, että on välttämätöntä, että saamelaiskäräjälakiin esitettyjä saamelaiskäräjien vaaleja koskeva säännöksiä noudatetaan syksyn 2015 vaaleissa.
+Hallitus pani tyytyväisyydellä merkille myös toimintakertomuksesta ilmenevän toiminnan kasvun.
+Hallituspuolueet ovat hyväksyneet selityksen ja hallituksen esityksen perustelut.
+Hallitus sitoutuu kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi. "
+Hallitus sitoutuu myös kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma, sen resursointi ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi.
+Hallitus
+Hallitusten ja saamelaisten edustajilla on mahdollisuus olla mukana ihmisoikeusneuvoston kokouksessa, joka on julkinen, kertoi Anaya.
+Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta.
+Halonen Terhi
+Haltta Tauno
+Haluaisin, että olisin saanut saamen äidinkielenä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin aion opetella kielen hyvin ja siirtää sen omille lapsilleni äidinkielenä.
+Haluaisin muuttaa ulkomaille heti kun olen saanut opintoni päätökseen.
+Haluaisin oppia pohjoissaamen kielen että voisin puhua sitä omille lapsilleni.
+Haluamme tällä tasolla EU:n ainoana alkuperäiskansana tuoda esille meidän ja muiden valtakulttuurien puristuksessa elävien kansojen ja ryhmien tarpeita, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
+Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ", jatkaa Egil Olli.
+Haluankin kiittää teitä, hyvät opettajat ja kasvattajat, tekemästänne arvokkaasta työstä.
+Halutessaan voi ehdottaa myös asiantuntijajäseniä, mutta ehdotuksen käräjien hallitukselle heidän valinnastaan tekee ensisijaisesti valittu nuorisoneuvosto.
+Hälyttävää koltansaamen tilanteen kannalta on se, että nuorempi sukupolvi ei ole oppinut kolttasaamea äidinkielenään.
+Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen valmistelu kestää ainakin tämän vuoden ja tarvittaessa työtä jatketaan ensi vuonna.
+Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmassa testataan Akwé:Kon - ohjeistusta
+Hän ei muista, milloin merkkasi ensimmäistä kertaa, mutta kertoo sen tapahtuneen jo hyvin varhain.
+Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa.
+Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.
+Hänen isosiskonsa Suvi taas ei ymmärrä mikä kaupungissa kiehtoo.
+Hänen kanssaan voit tutustua Saamenmaan luontoon ja eläimiin.
+Hänen lisäkseen konsertissa esiintyy monia muita, kuten Ibbá Lauhamaa, Powerdancers, Mikkel Rasmus Logje, Anna-Reetta Niemelä, Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Issát Sámmol Hætta.
+Hänen sanansa kokouksen avauspuheenvuorossa nostavat hyvin esille vuoden 1917 kokouksen tarkoituksen:
+Hänen suunnittelemassaan lipussa leiskuvat kirkas punainen, sininen, keltainen ja vihreä.
+Hänen tarpeitaan ajatellen on rakennettu Sajoksen työpajakonsepti.
+Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä.
+Hänen toimipaikkansa on Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa Inarin Riutulassa.
+Hän itse toimii työryhmän pu-heenjohtajana.
+Hän käänsi keräämiään ja kirjaamiaan saamenkielisiä tekstejä niin, että myös muilla kuin saamenkielisillä oli mahdollisuus tutustua niihin.
+Hankeaika on 6 kuukautta ja hankkeen määräaikaiseksi projektipäälliköksi palkattiin hum.
+- hanke ja Utsjoella toimiva saamelaisyhdistys Sámi Siida järjestivät kesällä 2012 lasten leirin Tenon rannalla lähellä Sirman kylää. Kuvissa
+Hankekoordinaattorin toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Inarin kirkonkylässä.
+Hankekoordinaattori vastaa hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.
+Hanke oli PaKaste 2 - Pohjoisen alueen Kaste- osahanketta.
+Hanke on ensimmäinen saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien yhdessä toteuttama hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja kuntien palvelutuotantoyksiköissä huomioiden asiakkaiden osallisuus.
+Hanke onkin hyvin erikoinen, koska siinä yritetään ottaa käyttöön kummankin maan koulun parhaat puolet.
+Hanke on ollut osa Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisohjelmaa.
+Hanke on saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyötä ja sen rahoittaa Opetushallitus.
+Hän kertoo, että Norjan ja Suomen lasten välillä tuntuu kulttuuriero, mutta se ei mitenkään ole haitaksi opetukselle.
+Hän kertoo kuuntelevansa radiota ennemminkin saamen kielen takia eikä niinkään uutisten takia.
+Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa.
+Hanketta johtaa vuonna 2007 inarinsaamen kielessä (ainoana ja ensimmäisenä maailmassa) tohtoriksi väitellyt Marja-Liisa Olthuis.
+Hanketta rahoittavat opetushallitus ja Oulun yliopisto.
+Hanketta valmistellutta työryhmää on johtanut saamelaiskäräjien nuorin jäsen Tuomas Aslak Juuso.
+Hanke tuo uutta tietoa saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisten elinkeinorakenteesta.
+Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimii erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja jäseninä ylitarkastaja Maria Biskop opetus- ja kulttuuriministeriöstä, johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä, hallitussihteeri Hanna Kiiskinen sosiaali- ja terveysministeriöstä, projektipäällikkö Petra Magga-Vars saamelaiskäräjiltä sekä sivistystoimentarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta.
+Hän kiinnostui erityisesti sanoilla leikkimisestä ja teknisestä räpistä, kaikesta siitä mitä riimeillä voi saada aikaan.
+Hankkeella on myös positiivisia vaikutuksia alueen työllisyydelle, elinvoimaisuudelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
+Hankkeelle on myönnetty 5 milj. euron EU-rahoitus.
+Hankkeen aikana Giellagáldu todettiin hyvin tarpeelliseksi ja tehokkaaksi, josta tulisi luoda pysyvä elin.
+Hankkeen aikana Sámi Giellagáldu ja Saamelaiskäräjät vahvistavat ja kehittävät yhdessä saamen kieliä siten, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan
+Hankkeen aikana Sámi Giellagáldu jatkaa saamen kieliyhteistyön kehittämistä, koordinointia ja vahvistamista.
+Hankkeen aikana Sámi Giellagáldun toimielimiin lisätty kielineuvosto aloittaa toimintansa ja jo aiemmin perustetut etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaokset jatkavat toimintaansa.
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee
+Hankkeen kehittämistyön tuotoksena tehtiin oppaat saamelaiseen vanhus- ja varhaiskasvatustyöhön.
+Hankkeen keskeinen tavoite onkin varmistaa Sámi Giellagáldun pysyvä toiminta hankkimalla pysyvä rahoitus ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnalle.
+Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 170 927 €, josta Suomen saamelaiskäräjien osuus on 238 000 euroa (7,5% Suomen saamelaiskäräjien rahoitusosuuden muodostaa oikeusministeriön saamelaiskäräjille vuosittain myöntämä valtionavustus yhteiseen kieliyhteistyöhön.
+Hankkeen ohjausryhmän jäsen Irja Seurujärvi-Kari totesi olevansa kiitollinen kielenelvytyksen toimenpideohjelmaehdotuksen valmistumisesta.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n aluekehitysrahaston Interreg IV A Nord-ohjelma.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Pohjoinen - ohjelma.
+Hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö, joka myönsi hankkeelle maatilatalouden kehittämisrahastosta, luontaiselinkeinojen ja porotalouden kehittämistoimintaa koskeviin tutkimuksiin varatusta määrärahasta avustusta.
+Hankkeen pedagogisena johtajana toimii FT Marja-Liisa Olthuis ja asiantuntijaopettajana tutkija / sivistystoimen johtaja Laura Arola.
+Hankkeen pohjalta on luotu pysyvä malli saamen kieliyhteistyön järjestämiseksi SPN:ssä ja saamelaiskäräjien toiminnassa.
+Hankkeen tarkoituksena on käynnistää Interreg-rahoitteinen hanke Giellagáldu, jotta Sámi Giellagáldun toiminta voitaisiin käynnistää uudelleen ja jonka aikana resurssi- ja ammattikeskuksen pysyvä rahoitus saataisiin varmistettua.
+Hankkeen tarkoituksena on selvittää, millä aloilla on nyt ja tulevaisuudessa työpaikkoja saamelaisten kotiseutualueella, millä aloilla on tarvetta saamenkielisille työntekijöille sekä minkälaisia töitä voi tehdä täysin etänä.
+hankkeen taustaa ja kilpailun säännöt
+Hankkeen taustaa ja kilpailun säännöt sekä nimiehdotukset.
+Hankkeen tavoitteena on asettaa Saamelaiskäräjille nuorisolautakunta ja nuorisoasiainsihteeri.
+Hankkeen tavoitteena on kehittää myös uusia saamelaisteemaisia tapahtumia, koska tapahtumilla on positiivinen vaikutus alueen elinkeinotoimintaan ja elinoloihin.
+Hankkeen tavoitteena on saamelaisnuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
+Hankkeen tavoitteena on selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä ottaa käyttöön perinteisten saamelaiselinkeinojen tilaa ja kehitystä kuvaava indikaattori.
+Hankkeen tavoitteet
+Hankkeen toinen jakso on laajentanut yhteistyötä ja lapsilla on kaksi yhteistä koulupäivää viikossa.
+Hankkeen toteuttajana ja osarahoittajana toimii Saamelaiskäräjät.
+Hankkeen toteuttamista suunnittelee Saamelaiskäräjien nimeämä 6-henkinen nuorista koostuva työryhmä.
+Hankkeen toteutumista tulee seurata yhdessä alkuperäiskansan edustajien kanssa.
+Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös kehitettäessä saamelaiselinkeinoja koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa pohjatietona saamelaiselinkeinojen tilasta ja kehitystarpeista.
+Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Inarin kunta, Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä 15 alueen matkailuyrittäjää.
+Hankkeen yhtenä kehittämisen tavoitteena on ollut saamelaisen päivähoidon kehittäminen.
+Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito.
+Hankkeeseen nimetään ohjausryhmä, ja asiantuntijatiiminä toimivat saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri sekä Posken saamelaisyksikön suunnittelija.
+Hankkeeseen osallistutaan sillä ehdolla, että siihen myönnetään EU Interreg rahoitusta tai muusta rahoituslähteestä.
+Hankkeeseen valitaan koordinaattori, joka sijoitetaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikköön, saamelaiskäräjien yhteyteen.
+Hankkeessa kannustetaan kulttuuri- ja luontomatkailusta kiinnostuneita henkilöitä ryhtymään yrittäjiksi ja palvelujen tuottajiksi Sajoksen tuleville asiakasryhmille.
+Hankkeessa kehitetään saamenkielistä palvelutarjontaa ja saamen kielen ja kulttuurin huomioivia toiminta-käytäntöjä sekä vahvistetaan henkilöstön osaamista.
+Hankkeessa kehitettiin ja juurrutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimintamalleja, joiden sisältönä olivat saamelainen vanhus- ja varhaiskasvatustyö.
+Hankkeessa kehitettiin saamen kieliyhteistyötä, kielenhuoltoa ja terminologiatyötä.
+Hankkeessa on mukana lähes 40 saamen kielellä työskentelevää varhaiskasvattajaa, opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa henkilöä.
+Hankkeessa pyritään myös hyödyntämään Norjan ja Ruotsin saamelaisalueilla tehtyä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä Tenojokilaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen kokemuksia rajat ylittävästä palveluyhteistyöstä ja - menetelmistä.
+Hankkeessa toimii lisäksi projektityöntekijä.
+Hankkeessa tulee kirjata alkuperäiskansan näkemykset ja huolenaiheet ja niitä tulee kohdella oikeudenmukaisesti.
+Hankkeessa työskentelisi 12 henkilöä.
+Hän kuitenkin sanoo pärjäävänsä yhä saamen kielellä, mutta sanavarasto ei ole enää niin laaja.
+Hän lähtee seuraamaan isoisänsä, suuren pororuhtinaan, jalanjälkiä.
+Hän laulaa ja joikaa joka päivä myös työssään lastenhoitajana saamenkielisessä päiväkodissa Rovaniemellä.
+Hän muistelee kulkeneensa metsässä paljon Alakorvan Joukon kanssa.
+Hän myös korosti nuorten taiteilijoiden merkitystä, jotka tekevät yhteiskunnallista ja yhteisöllistä taidetta modernin teknologian avulla, levittävät tietoa saamelaisista aivan uudella tavalla ja pystyvät purkamaan valtakulttuurin luomia stereotypioita saamelaisista.
+Hän naurahtaa vähän, kun ennen oli ettossa 5-6 miestä ja nykyään siellä ruukaa olla 16 miestäkin. "
+Hänninen Heidi
+Hannu Kangasniemi ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalityöntekijät
+Hän oli alkujaan Ruotsin saamelainen, joka avioiduttuaan ja muutettuaan Norjaan tunnettiin sukunimellä Laula Renberg.
+Hän oli Finnmarkin Nessebystä (Unjárga / Uuniemi) kotoisin ollut opettaja ja ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies.
+Hän oli koulussa kuitenkin vuoden loppuun saakka - ei tohtinut keskenkään heittää.
+Hän oli vuonna 1904 Ruotsissa perustetun ensimmäisen saamelaisyhdistyksen, Wilhelminan-Åselen saamelaisyhdistyksen, puheenjohtaja.
+Hän on esittänyt musiikkia laidasta laitaan, klassisesta heviin, mutta läheisimmäksi musiikkityylikseen hän nimeää kansanmusiikkiin pohjaavan musiikin ja laulutyylit.
+Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi.
+Hän on koonnut elämän varrella kerätyt mallit ja työmenetelmät inarinsaamenkieliseksi kirjaksi.
+Hän on muusikko, runoilija, näyttelijä ja televisiojuontaja.
+Hän on myös arvostettu breakdance-tuomari ja - opettaja.
+Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen.
+Hän on pitänyt yk-sityisnäyttelyitä pohjoismaissa ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyt-telyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
+Hän on tanssinut klassisen baletin merkkiteoksissa sekä kansainvälisten huippukoreografien teoksissa.
+Hän on toiminut teatteri- ja tanssitaiteen parissa vuodesta 2003 ja esiintynyt useissa teatteri- ja tanssiteoksissa Suomessa ja ulkomailla.
+Hän painotti avajaispuheessaan erityisesti saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksia Suomen saamelaiskäräjillä.
+Hän painotti myös saamelaisen nuorisoneuvoston merkitystä ja ainutlaatuisuutta saamelaiskäräjien työssä.
+Hän sanoi odottavansa saamelaiskäräjien tulevalta toiminnalta ennen muuta yhteyttä saamelaisten arkeen ja aktiivista toimintaa uhanalaisen saamelaisen kulttuurin, saamen kielten ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi.
+Hän sanoo, että nykyään tokkakunnittain paimentaminen ei kuitenkaan ole Lapin paliskunnan alueella mahdollista muun muassa jäkälätilanteen takia. "
+Hän sanookin tuntevansa keveyttä ja vapautta, kun ei ole niin suuressa vastuussa yhtyeessä.
+Hän sanoo laidunmaiden olevan hyvässä kunnossa ja jäkälätilanteen olevan kohtuullisen hyvä.
+Hän sanoo tulevaisuuden olevan siltäkin kannalta hyvä, että kun suurempi ikäpolvi lähtee, niin paliskuntaan jää vähemmän poronhoitajia ja nuoret pärjäävät täten paremmin.
+Hän suositteli saamelaisille parlamentaarikoille tiivistä yhteistyötä pohjoismaisen saamelaissopimuksen voimaan saattamiseksi.
+Hän totesi Vanhasen toisen hallituksen toimiajasta kuluneen jo yli puolet, eikä hallitus ole edistänyt alkuperäiskansaoikeuksia kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu.
+Hän tuumaa, että laitumien kanssa pitää olla tarkkana ja täytyy pitää huoli ettei poroluku nouse liikaa.
+Hän tuumii, että Suomessakin olisi jo aika tehdä päätös kun se on ollut vireillä jo niin kauan.
+Hän ylläpitää saamen kielen taitoaan kuuntelemalla saamen radiota.
+Häpeilyä on viime vuosisadan aikana nähty ihan tarpeeksi.
+Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon.
+Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.
+Harald Soneson, kuvat
+harjoittelemaan saamelaisten rikasta sukusanastoa.
+Harjoittelupaikat ovat saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa, saamen kielen toimistossa ja koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
+Harjoitteluun kuuluvista työtehtävistä, tarkemmasta ajasta ja kestosta sovitaan erikseen.
+Harjoituskirjan avulla kertaaminen on helppoa.
+Harrastan erityisesti laulamista ja satunnaisesti myös tanssimista, sulkapalloa ja kirjoittamista, sekä matkustelen mielelläni - niin paljon kuin opiskelijabudjetti sallii.
+Harrastan kaikkea mahdollista luovaa kuten esimerkiksi maalaamista, runoilua ja valokuvaamista.
+Harrastan ulkoilua, lukemista ja jonkun verran käsitöitä.
+Harri Nurminen saamen suvun laulu Sámi soga lávlla on saamelaisten virallinen
+Haukiputaan lukio: Heija Länsman (pohjoissaame)
+Haukiputaan lukio: Olá-Mihkku Länsman (pohjoissaame)
+Haukiputaan yläkoulu: Máren-Elle Länsman (pohjoissaame)
+Haukiputaan yläkoulu: Ola Mihkku Länsman (pohjoissaame)
+• havainnoidaan päivittäin säätä ja eri luonnonilmiöitä
+Havainnointi auttaa kasvattajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet ja yksilölliset piirteet.
+Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä.
+Heidän julkaisemansa selvitys Itä-Inarin saamenkielisistä paikannimistä on erityisen tärkeä koltan- ja inarinsaamen kielten kulttuurisen luontoon liittyvän tiedon säilymiselle.
+Heikki Nikula säestää myös muita saamelaisartisteja.
+- Heikki Paltto tästä
+Heikki Paltto (varalla Yrjö Musta)
+Heikomman kielitaidon omaavat menettävät joko kielensä kokonaan tai kieli jää kehittymättä, koska revitalisaation mahdollistava kielen kirjallinen haltuunotto ei ole mahdollista.
+Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä.
+Heistä noin kolmannes asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia.
+Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia.
+Heistä yli puolet (54.9% asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+He keikkailevat toisinaan myös kvartetilla, johon Niillaksen ja Roopen lisäksi kuuluvat Teho Majamäki ja Linda Fredriksson.
+He kuulevat myös, että jotkut ovat alkaneet rakentaa atomilaitteita ja vielä pahempia asioita.
+Helanderin kolmas teos ŠTunturissaŠ on sijoitettu Sajoksen pääoven yläpuolella olevan ikkunan eteen ja se kuvaa tuulen tuivertamia yksinäisiä tunturikoivuja.
+Heli Aikio ja Heikki Nikula
+ Heli Aikio pitää inarinsaamenkielistä saamelainen sukupeli - työpajaa.
+Helin säestäjänä toimii mm. niin ikään inarinsaamelainen Heikki Nikula.
+Helmikuun loppuun mennessä ilmoittautumisia on tullut jo 280, mutta kun viimeiset ilmoittautumiset saapuvat, on luku varmaan jo yli 300.
+Helsingin seudulla saamen kielen opetuksessa on yhteensä 10 perusopetuksen oppilasta.
+Helsingin yliopiston saamen tutkimus
+Helsingissä 28.10. pidetyssä kokouksessa esiteltiin saamelaiskäräjien toimintaa koulutuspolitiikan alueella ja oppimateriaalin valmistajana.
+Helsinki.
+He molemmat ovat hyvin innoissaan...
+Henkilön äidinkieleksi luetteloon merkitään tällöin suomen kieli.
+• Henkilöstö huomioi paremmin saamelaisen ikääntyneen tarpeet ja asiakas saa mahdollisuuden vaikuttaa omaan hoitoonsa kotipalvelussa, palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa.
+Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset.
+Henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseksi on tärkeää huomioida henkilöstön koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksaminen.
+• Henkilöstö saa käytännön tietoa siitä, miten saamelainen ikääntynyt ihminen voi säilyttää ja ylläpitää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään.
+Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä.
+Henkilötietoja käsitellään vain nimikilpailun yhteydessä, eikä niitä luovuteta edelleen.
+Henkilöt on jaoteltu teoksessa asuinpaikan, ikäryhmän ja äidinkielen mukaan.
+Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea.
+He omaksuvat kaksi- tai jopa kolme kieltä syntymästään lähtien.
+He suunnittelevat ja toteuttavat esimerkiksi: äänitys- ja miksauspalvelua, tapahtumatekniikka, live-äänentoistopalvelut, esittelyvideot / tuote-esittelyt, TV-ja radiomainokset, musiikkivideot ja formaattien muokkaukset.
+Hetan koulu 10-15-vuotiaat, ohjaajat Inga-Máret Gaup-Juuso ja Anne-Maria Kukkonen
+Hetan peruskoulu: Marianne Ketola (pohjoissaame), Morten Labba (pohjoissaame), Juhan-Tuomma Mäkitalo (pohjoissaame), Nils-Matti Näkkäläjärvi (pohjoissaame) ja Nea-Maria Valkepää (pohjoissaame)
+Hetan peruskoulu: Niki Kumpulainen (pohjoissaame), Anni-Sofia Löf (pohjoissaame) ja Fiia Kimmel (pohjoissaame)
+Hetan peruskoulu: Paulus Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Marielle Labba (pohjoissaame), Jouna Näkkälä (pohjoissaame) ja Saija Alamattila (pohjoissaame)
+Hetan yläkoulu: Berit-Anne Juuso (pohjoissaame), Mira Kärki (pohjoissaame) ja Emma Eira (pohjoissaame)
+Hetan yläkoulu: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Iina-Marja Juuso (pohjoissaame)
+Hetasta ja Utsjoelta kuljetukseen ilmoittautuminen Riitalle: riitta.
+Hetasta ja Utsjoelta kuljetukseen ilmoittautuminen Riitalle: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Hetta: Enontekiön kunnantalo, Ounastie 165
+Hetta Jouko, vpj.
+Hetta Martti
+Hieman harmitellen Veikko kertoo oman saamen kielen taitonsa heikentyneen ja monien sanojen unohtuneen kun ei ole käyttänyt kieltä.
+Hildá elää musiikille
+Hildá haluaa perehtyä enemmän musiikkiin ja alkaa tulevaisuudessa musiikinopettajaksi.
+Hildá kuvailee kokemusta tohinantäyteiseksi ja hienoksi.
+Hildá Länsman on utsjokinen nuori nainen, joka nousi ihmisten tietoisuuteen erityisesti Uuden Musiikin Kilpailun kautta keväällä 2015.
+Hildá on ollut musiikin kanssa tekemisissä pienestä asti ja kasvanut joikuperinteeseen.
+Hildá on Soljun lisäksi mukana inarilaisessa Out Of The Woods - yhtyeessä.
+Hildá on vasta aloittelemassa muusikon uraansa ja on avoin eri mahdollisuuksille.
+Hildá osallistui kilpailuun tunnetun saamelaisartistin äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsmanin kanssa.
+Hiljattain valmistuneessa runokirjassani tämä on kuitenkin ollut yksi pyrkimyksistäni.
+Hilkka Kukkonen
+Hillan ja Jennan áhkku tekee pyydystetystä metsosta kaikenlaista.
+Hinnat sisältävät 22% arvonlisäveron.
+Hirviä ja peuroja pyydettiin pyyntikuopilla, ajopyynnillä ja aitauksilla.
+"Hirvi��räppiä" inarinsaameksi
+Historia
+Historioitsija Kyösti Julku on määrittänyt lapin ja lannan rajan rajapyykit.
+Hopeaa käytetään vyön koristeissa ja riskuissa, mutta myös juoma-astioissa, sormuksissa, korvakoruissa ja kaulaketjuissa.
+Hotelli Inarin Kultahovin kulttuurisensitiivinen toiminta-ajatus.
+, http://www.visitinari.fi / Majoitusvaraukset, ohjelmapalvelut, kuljetukset, opastukset, kokoustilat, välinevuokraus.
+huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
+* Huoltosisäänkäynti (oven leveys 2,2 m) suoraan pääsalin näyttämölle.
+* Huoltosisäänkäynti suoraan auditorion näyttämölle.
+HUOM!
+Huomioikaa, että teidän tulee tehdä kaksi (2) eri ilmoitusta:
+Huonosti tehtynä sopimus tukahduttaa ja sulattaa kulttuurimme, hyvin tehtynä se vahvistaa ja suojaa kulttuuriamme.
+Hyvää uutta vuotta!
+Hyvä esimerkki uusista malleista on maiden hallitusten ja kolmen valtion saamelaiskäräjien yhteistyönä valmistelema ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.
+Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.
+Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta.
+Hyväksytty saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa 14.04.2010
+Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkuessa, keskusteluissa ja ajattelussa ovat välttämättömiä hyvän elämänhallinnan kannalta.
+Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa.
+Hyvin toimiva identiteetti edellyttää, että ihminen voi tuntea, että hänellä on samat juuret ja alkuperä kuin muilla saman alkuperän omaavilla ihmisillä.
+Ideat lauluihin ja joikuihin kumpuavat Hildálla vaikka minkälaisissa tilanteissa, kuten vaikkapa luonnossa kulkiessa, autolla ajaessa tai kirjaa lukiessa.
+- Idea työpajoille on herännyt asiakkaiden kasvavasta mielenkiinnosta saamelaiskulttuuria ja perinteitä kohtaan.
+Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan.
+IdentiteettiKulttuuri-identiteettimme vahvistuu vuorovaikutuksessa oman ryhmämme kanssa
+Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
+Ihanteellisinta olisi se, että toiminta tulisi tavallaan näkymättömäksi ja näin ollen lastenkulttuuri nousisi arvoonsa ja kuuluisi kaikkien toimijoiden rutiineihin.
+, ihmetteli Suomen ja Norjan rajalta Karasjoelta kotoisin oleva Kåven nähdessään tuttuja kasvoja saamelaismosaiikissa. "
+Ihminen punnitsee identiteettiään niin omassa yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin.
+Ihmisen kasvun ja kehityksen tavoitteena on monipuolinen persoonallisuus ja laajaalainen osaaminen.
+Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
+Ihmisoikeuskomitea on KP-sopimuksen 27 artiklan tulkinnan osalta katsonut, että säännöksessä tarkoitettua kieltämistä voi olla esimerkiksi sellainen maan tai luonnonvarojen kilpaileva käyttö, joka estää alkuperäiskansojen elinkeinojen menestymisen alueella.
+Ihmisoikeuskomitea on vahvistanut, että sopimuksen 1 artikla koskee myös alkuperäiskansoja.
+Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kerran vaalikaudessa annettava selonteko eduskunnalle, jossa käsitellään ihmisoikeuksien nykyistä tilaa Suomessa ja määritetään painopisteitä valtion kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle.
+Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista.
+Ihmisoikeuspoliittisessa toimintaohjelmassa tullaan käsittelemään myös saamelaisten oikeuksia.
+Ihmisoikeussopimuksessa turvatut oikeudet kuuluvat siis kaikille, myös ulkomaalaisille riippumatta esimerkiksi siitä, ovatko he jonkin muun Euroopan neuvoston jäsenvaltion kansalaisia.
+Ihmisoikeussopimuksia tulee huomioida Suomessa uudistettaessa lainsäädäntöä, oikeuskäytännössä sekä erityisesti perustuslakivaliokunnan kannanotoissa.
+Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat kansainväliset asiantuntijaelimet.
+- ihmisoikeusvaltuuskuntaan Anne Nuorgamin ja varajäseneksi Heikki Palton.
+Ihmisoikeusvaltuutettu huomauttaa, että Suomen valmistelut ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioimiseksi ovat kestäneet jo yli 20 vuotta.
+Ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea ratifioimaan ILO:n sopimuksen nro 169 ja tunnustamaan saamelaisten maankäyttöoikeudet ja oikeuden harjoittaa perinteistä poronhoitoa.
+Ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea selkiyttämään saamelaisten oikeutta maahan.
+Ihmisoikeusvaltuutettu korostaa, että ratifiointiprosessia ei tule pitää nollasumapelinä, jossa vain toinen osapuoli voittaa, vaan myös valtaväestön maankäyttöoikeudet ja oikeus harjoittaa elinkeinoja tulee ottaa huomioon.
+Ihmisoikeusvaltuutettu on antanut tänään vierailun johdosta tekemänsä raporttinsa suosituksineen Suomen valtiolle.
+" Ihmisoikeusvaltuutetun raportti on tärkeä viesti Suomelle parantaa saamelaisten oikeuksia.
+Ihmisyyteen kuuluu myös sovinnollisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja luonnon kanssa.
+III Konkreettiset kielikylpymenetelmät saamelaisopetuksessa 3 op
+II varapuheenjohtaja Heikki Palton ja nuorisoneuvoston edustajan Minna Lehtolan.
+II varapuheenjohtaja Heikki Paltto
+Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma
+Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman tuottajana.
+Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma: www.ijahisidja.fi
+Ijahis idja - festivaaliorganisaatio on iloinen saadessaan vastaanottaa näin merkittävän saamelaisyhtyeen tapahtumaan ja että heidän musiikkiaan kuullaan viimein Suomen saamelaisalueella, vs. kulttuurisihteeri Anna Näkkäläjärvi hehkuttaa.
+Ijahis idja järjestetään elokuussa yhdettätoista kertaa
+Ijahis Idja musiikkifestivaali elokuussa 2009
+Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry.
+Ijahis idjan päätapahtuma on lauantaina 23.8. järjestettävä Ijahis ija - konsertti, jossa kuullaan Adjágasin musiikin lisäksi alkuperäiskansavieraiden esityksiä, perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkilajien esittäjiä sekä saamelaista räppiä Amocilta ja Ailu Vallelta ja paljon muuta saamelaismusiikkia.
+Ijahis idja on ainut saamelaismusiikkifestivaali koko Suomessa ja siitä on hiljalleen muodostunut yksi merkittävimmistä Pohjois-Lapin kesätapahtumista.
+Ijahis idja on Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma.
+Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa
+Ijahis idjassa kuoro esittää mm. kolttasaamelaista leuŠddia omintakeisella otteellaan.
+Ijahis idja - tapahtuman järjestävät yhteistyössä Saamelaiskäräjät, Anára Sámisearvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Giellagas-instituutti ja Inarin seurakunta.
+I Johdanto / Varhainen täydellinen kielikylpy Suomessa / Kielikylpy ja lapsen kielellinen kehitys 1 op
+I Kielenkääntäjä - Irma Laiti, toimipaikka Inari
+Ilkka Heikkinen (ympäristöministeriö)
+Illalla on kulttuuripitoista ohjelmaa Sajoksen auditoriossa.
+Illan esiintyjinä Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen sekä Inga Juuso, Johan Anders Bær ja Niko Valkeapää.
+Illan monipuolisimmasta konsertista vastaa Tuupa Houseband useine artisteineen.
+Illan yllätys kuultiin, kun Áillo š esitti tilaisuutta varten valmistamansa Petteri Laitin joiun.
+Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ".
+Ilman lisäresursseja saamelaiskäräjien toimintaan, saamen kielen ja kulttuurin suojaan, perinteisen tiedon ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseen saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteita ei voida riittävästi toteuttaa eikä luoda saamelaisille parempaa asemaa tulevaisuuteen nähden.
+Ilman Sámi Duodji- järjestön arvokasta työtä saamelaisen käsityön asema olisi entistä uhanalaisempi ja käsityöperinteen hyväksikäyttö olisi nykyistä suurempaa.
+Ilman teidän arvokasta työtänne saamen kielen tulevaisuus olisi nykyistä synkempi.
+Ilmari ja Tauno, Hannikainen, Radio-ork.
+Ilmari Mattus, johtaja
+Ilmaston lämmitessä uusia kasvi- ja eläinlajeja tulee pohjoiseen.
+Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja biodiversiteetin heikkeneminen ovat välittömästi hoidettavia asioita.
+Ilmastonmuutoksen vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet on tehtävä siten, että niillä ei ole kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansojen terveyteen ja elinmahdollisuuksiin.
+Ilmastonmuutoksen varautumissuunnitelmassa ja sopeutumisen resursoinnissa on huomioitava saamen kielten asema ja turvattava saamen kielten säilyminen.
+Ilmastonmuutos, globalisaatio ja taloudellinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan tuovat myös suuria haasteita.
+Ilmastonmuutos, kaivoshankkeet, talousjärjestelmä, byrokratia ja lainsäädännön puutteet voivat olla liian monelle saamelaisnuorelle liikaa ja he joutuvat valitsemaan muun kuin suvun perinteisen elinkeinon.
+Ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tulee olemaan tärkeä osa saamelaiskäräjien toimintakauden työtä.
+Ilmastonmuutos, sen tuomat kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurin harjoittamisedellytyksiin, uudet tulokaslajit ja luonnonresurssien laajamittaisen hyödyntämisen kiihtyminen arktisella alueella uhkaavat saamelaiskulttuurin ja arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuutta.
+Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan porojen intensiivinen laidunnus hidastaa lumen sulamista keväisin hidastaen samalla ilmaston lämpiämistä.
+Ilmoitamme lopullisen jaon
+Ilmoita oma ehdokkaasi!
+Ilmoittautua voi myös tästä
+Ilmoittautuminen konferenssiin päättyy perjantaina 2. lokakuuta.
+Ilmoittautuminen on sitova.
+Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkanut
+Ilmoittautuminen saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi
+Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi
+Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on alkanut
+Ilmoittautuminen teatterikilpailuun päättyy 2.3. ja elokuvafestivaaliin 13.3.
+Ilmoittautuminen Vuotsossa maaliskuun 26. päivänä järjestettävään Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on alkanut.
+ilmoittautumisajan jälkeen.
+Ilmoittautumiset ja julisteet tulee toimittaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon maaliskuun 5. päivään mennessä.
+Ilmoittautumiset ja lisätietoa:
+Ilmoittautumiset Saamelaisnuorten taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 2.3.2012.
+Ilmoittautumiset taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 6.3.2015.
+Ilmoittautumisia on kaksi ja kumpaakin varten on oma lomakkeensa Webropol-ohjelmassa, joihin
+Ilmoittautumisia on tullut kaikista saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja Rovaniemeltä.
+Ilmoittautumisia on tullut sekä keskiviikkona 28.03. järjestettävään suopunkiviestiin ja suopunginheittokilpailuun, että torstaiseen musiikkikatselmukseen.
+Ilmoittautumislomake
+Ilmoittautumislomakkeessa on tarkat kysymykset ja kohdat joihin tulee vastata.
+Ilmoittautumislomakkeet on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaisiksi, mutta mikäli ilmenee ongelmia niiden kanssa, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä Unna-Maari Pulskaan.
+Ilmoittautuneita on tällä hetkellä jo yli 350, mutta kun viimeisetkin ilmoittautumiset saapuvat, osallistujien määrä noussee yli neljän sadan.
+ILO 169-sopimuksen ratifioiminen
+Ilo-169 sopimuksen ratifioinnin tärkeys korostuu nuorten keskuudessa, sillä se koskettaa jokaista saamelaisnuorta koko loppuelämän.
+ILO 169-sopimuksen ratifiointi on paras mahdollisuus turvata saamelaisten kotiseutualueen luonnon ja ihmisen tasapainon säilyminen myös tuleville sukupolville ja turvata saamelaiskulttuurin säilyminen.
+ILO 169-sopimus on hyvin tärkeä myös kolttasaamelaisille ja kolttien kyläkokous on ollut mukana sopimuksen ratifiointiprosessissa ja kolttasaamelaisten oikeudet on tunnustettu selityksessä.
+Ilo-169-sopimus on ratifioitu Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä vuoteen 2015 mennessä ja saamelaisten oikeudet maahan ja veteen on ratkaistu.
+ILO:n asiantuntijakomitea
+Ilon yleissopimus nro 111
+ILO:n yleissopimus nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä
+ILO-sopimuksen mukaan opetusohjelmia ja koulutusmahdollisuuksia tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansan kanssa.
+Ilta jatkuu nuorisotila Mondella klo 20.00 järjestettävällä saameksi rokkaavan SomByn konsertilla.
+Iltapäivä jatkuu saamelaisnuorten oikeuksia käsittelevällä osiolla.
+Inariin rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskuksen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2012.
+Inariin tulevat ne yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat tilaisuudeltaan enemmän kuin massaturismikohdetta eli aitoa saamelaiskulttuuria ja ainutlaatuista luontoa toimivien palveluiden kera ", sanoo hankkeen vetäjäksi valittu inarilainen, syntyperältään kolttasaamelainen Marja Männistö.
+Inarilainen harrastajateatteri Ivaloiset esittää Aimo Vuorisen käsikirjoittaman näytelmän Votkaturistit Sajoksen Dolla-Salissa torstaina 2.2.2012 klo 19.
+Inarilaisen Tytti Bräysyn ehdotus "Eloa ikkunassa " ja rovaniemeläisen Anna-Leena Pyylammen ehdotus" Riskuna " on valittu voittajiksi saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ikkunaverhojen kuvion suunnittelukilpailussa.
+Inarilaista osaamista edustavat Aune Kuuva, Merja Aletta Ranttila ja Pekka Hermanni Kyrö.
+Inarin- ja koltansaamenkielisten lähetysten osuus on kuitenkin huomattavasti pohjoissaamenkielisiä lähetyksiä pienempää.
+Inarin- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien määrää lisätään merkittävästi.
+Inarin- ja koltansaamen kielten opetuksen tueksi on ilmestynyt kummallakin kielellä yhteensä neljä erilaista julistetta.
+Inarin- ja pohjoissaamenkielistä perusopetusta varten on ilmestynyt uusia oppimateriaaleja.
+Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettavaan saamelaiskulttuurikeskukseen tulee toimitilat Saamelaiskäräjille, saamelaiskulttuuriin liittyvälle monipuoliselle toiminnalle sekä saamelaiselle opetus- ja tutkimustoiminnalle.
+Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Inarin kirkonkylään rakennettava saamelaiskulttuurikeskus Sajos tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvaan saamelaiskulttuurikeskukseen rakennetaan tilat saamelaishallinnolle (saamelaiskäräjille), erilaisille kulttuuri-, opetus- ja tutkimustoiminnoille sekä lisäksi nykyaikaisia kokous- ja monitoimitiloja auditorioineen.
+Inarin kirkonkylässä sijaitsevat Saamelaiskäräjien lisäksi Siida (Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus), Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Yleisradion saamelaisyksikkö (Sámi Radio).
+Inarin koulu: Saara Seipiharju (inarinsaame)
+Inarin koulu: Sara Keränen (pohjoissaame), Katariina Saijets (pohjoissaame)
+Inarin kunnan edustajana on sivistysjohtaja Katriina Morottaja (varalla Laila Aikio), Enontekiön kunnan edustajana opettaja Berit-Ellen Juuso (varalla Oula-Matti Palojärvi), Utsjoen kunnan edustajana kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Katekeetta (varalla Arja Alaraudanjoki) ja Sodankylän kunnan edustajana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava (varalla Risto Varis).
+Inarin kunnan kouluissa saamen kielen ja saamenkielisessä opetuksessa on yhteensä 262 oppilasta, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 22.
+Inarin kunnan saamelaisopetuksen oppilasmäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien.
+Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 247 859,25 euroa:
+Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 232 120 euroa:
+Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on vastannut hankkeen hallinnoinnista.
+Inarin kunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaa.
+Inarin kylällä sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos vastaa nykyajan kulttuurimatkailijan, ns. modernin humanistin haasteeseen päästä itse osallistumaan elämyksen tuottamiseen, olemaan keskellä elämystä.
+Inarin kylällä sijaitsevassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa toteutetaan jo toista kesää perinteisten ja vähän modernienkin saamen käsitöiden työpajoja tänä kesänä.
+- Inarin pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 27 000 €
+Inarinsaame
+Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä.
+Inarinsaame, biologia ja maantieto
+Inarinsaame: Jari Linjama
+Inarinsaame, käsityöt
+Inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame kuuluvat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, mutta Yle Sápmia kannustetaan lisäämään inarinsaamenkielistä ja koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.
+Inarinsaameksi Amoc alkoi räpätä ensin kokeilumielessä, mutta koska se on hänen äidinkielensä, niin se oli myös luonnollista.
+Inarinsaameksi:
+inarinsaameksi: Ilmari Mattus
+Inarinsaameksi rappäävä Amoc
+Inarinsaamelainen kieli ja kulttuuri ovat vakavasti uhattuina.
+(Inarinsaamelainen pukeutuminen)
+Inarinsaamelaisen Ella Sarren oppikirja inarinsaamelaisesta puvustosta julkistetaan maanantaina 17. joulukuuta Sajoksessa.
+Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi.
+Inarinsaamelaiset
+Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä.
+Inarinsaamelaiset - Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti
+Inarinsaamelaiset oat myös pitäneet ja pitävät edelleenkin poroja.
+Inarinsaamelaiset ovat kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä.
+Inarinsaamelaiset ovat sopeutuneet hyvin nyky-yhteiskuntaan.
+Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.
+Inarinsaamelaisilla on ollut kalastuksen, metsästyksen ja myöhemmin myös karjanpitoa varten yhdestä kolmeen kausiluonteisesti asuttua paikkaa.
+Inarinsaamelaisilla perheen muodostaa useimmiten ydinperhe.
+Inarin saamelaiskirkossa klo 15 alkava ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus on piispanmessu.
+Inarin saamelaisten kirkkopäivien ohjelmistoon kuuluu kirkollisten tilaisuuksien ja konserttien lisäksi myös laadukas taide- ja käsityönäyttely, johon on kutsuttu saamelaisia taiteilijoita ja käsityön tekijöitä Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.
+Inarinsaamelaisten muuttoasutuskierto keskittyi Inarijärven vesistön läheisyyteen.
+Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö.
+Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe.
+Inarinsaamelaisten talvipaikka oli usein sisämaan metsissä, jotka olivat suojaisia ja alueella oli polttopuita ja porolaitumia.
+Inarinsaamelaisuus merkitsee minulle kielen puhumisen lisäksi sitä, että voin käyttää inarinsaamenpukua, jota pidän useissa eri tilaisuuksissa sekä myös esiintyessäni.
+Inarinsaame, maantieto
+Inarinsaame, matematiikka
+Inarinsaamen aapinen sai työkirjan
+Inarinsaamen aapisia on syntynyt harvakseltaan: ensimmäinen inarinsaamen aapinen oli kirkkoherra Edvard Wilhem Borgin toimittama Anar sämi kiela aapis kirje, joka painettiin Oulussa vuonna 1857.
+Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia.
+Inarinsaamen kääntäjän toimipaikka sijaitsee Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa Inarissa.
+Inarinsaamen kääntäjän viransijainen Saammal Morottaja
+Inarinsaamen kääntäjän virka
+Inarinsaamen kääntäjät ja tulkit Koltansaamen kääntäjät ja tulkit Pohjoissaamen kielen kääntäjät ja tulkit Saame-Englanti-Norja-Ruotsi-Venäjä kääntäjät ja tulkit
+Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta.
+Inarinsaamenkielen käyttö ja kehittäminen siinä samalla on hienoa bonusta.
+Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300.
+Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 20 vuotta sitten.
+Inarinsaamenkielen yhdistys (Anarâškielâ Servi) on julkaissut Anarâš-lehteä vuodesta 1987.
+Inarinsaamenkielen yhdistys vät myös Norjassa ilmestyvät pohjoissaamenkieliset lehdet.
+Inarinsaamenkielinen 0-1-luokkien oppilaista koostuva ryhmä sai palkinnon taidokkaista inarinsaamenkielisistä animaatioelokuvista.
+Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000 - luvun alussa.
+Inarinsaamenkielinen syyslukukauden oppikirja Lohosierâ 1 on julkaistu vuonna 2011.
+Inarinsaamenkielinen syyslukukauden oppikirja Lohosierâ 1 on julkaistu vuonna 2011.
+Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan
+Inarinsaamen kieli on saamenkielistä ainoa jota puhutaan vain Suomessa ja jota on perinteisesti puhuttu vain Inarin kunnan alueella.
+Inarinsaamen kielipesä II.
+Inarinsaamen kielipesä III.
+Inarinsaamenkielisen aapisen kirjoittaja sekä pohjoissaamenkielisen aapisen käsikirjoittaja, kuvittaja ja taittaja ovat paikalla kertomassa aapisesta ja sen valmistelutyöstä.
+Inarinsaamenkielisen opetuksen oppilasmäärä on edellisen vuoden tasolla (15), koltansaamenkielinen opetus on muuttunut aineopetukseksi (-5) ja pohjoissaamenkielisen opetuksen oppilasmäärä laskenut kuudella.
+Inarinsaamenkielisiä virsiä ja hengellisiä lauluja (Anarâšlavluuh) julkaistiin tupla-CD:n verran.
+Inarinsaamenkielisten julisteiden tekstit ovat Tanja Kyrön käsialaa.
+Inarinsaamen kirjakielen asema on vahvistunut ja elpynyt viimeisten vuosien aikana kielipesätoiminnan avulla.
+Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992.
+Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan
+Inarinsaame on näkynyt elämässäni koko elämäni ajan niin kielen takia kuin harrastuksen ja työni kautta.
+Inarinsaame on vähemmistökieli, joka oli pitkään uhanalainen sen puhujien vähyyden takia.
+- inarinsaame
+Inarinsaame, uskonto
+Inarinsaame vieraana kielenä
+Inarin seudulla kesäkuussa 2009 ja maaliskuussa 2010 vierailleen Briceñon mielenkiinnon saamelaiskulttuurissa herätti etenkin saamen kieli, sen sanaston rikkaus sekä kielen uhanalainen asema.
+Inarin tapahtumaa ovat järjestämässä myös Inarin koulu, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja paikallinen saamelaisyhdistys Anára Sámi searvi.
+Inarin yläkoulu: Gabriela Satokangas (pohjoissaame) ja Tytti Kuusisto (koltansaame)
+Inarin yläkoulu: Jussa Seurujärvi (inarinsaame), Piäkká Moilanen (inarinsaame), Ylva Hakovirta (inarinsaame), Irina Saijets (pohjois- ja koltansaame) ja Nina Nuorgam (pohjoissaame)
+Inarin yläkoulu: Mari Guttorm (pohjoissaame) ja Sunna Nousuniemi (pohjoissaame)
+Inarin yläkoulun ŠBeaivvi áhkubatŠ edustaa saamelaisnuoria Lappeenrannassa
+Inarin yläkoulun teatteriryhmä Beaivvi áhkubat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri - tapahtumaan Lappeenrantaan toukokuussa.
+Inarin yläkoulu: Sakke Kaitsalo (pohjoissaame)
+Inarissa 25.2.2015 pidetyssä saame ¨laisten rajayhteistyöseminaarissa, jonka järjestivät Pohjois-Suomen Kaste-ohjelma, Saamelaiskäräjät ja sosiaali- ja terveysministeriö, käsiteltiin saamenkielisten palveluiden laatua ja saatavuutta.
+Inarissa 25.2.2015 pidetyssä saamelaisten rajayhteistyöseminaarissa, jonka järjestivät Pohjois-Suomen Kaste-ohjelma, Saamelaiskäräjät ja sosiaali- ja terveysministeriö, käsiteltiin saamenkielisten palveluiden laatua ja saatavuutta.
+Inarissa elokuussa järjestettävän alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idjan koko ohjelma on julkistettu.
+Inarissa on aina tehty saamen käsitöitä ja hyödynnetty niitä matkailullisesti, mistä esimerkkeinä ovat monet käsityögalleriat ja - myymälät sekä työpajat.
+Inarissa Sajoksessa maaliskuun lopussa järjestettävään Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on tulossa ennätysmäärä osallistujia.
+Inarissa sijaitseva saamelaismuseo Siida, jossa olen monet kesät työskennellyt, välittää osaltaan tietoa inarinsaamelaisuudesta ja kielestä.
+Inarista / Helsingistä Pirita Näkkäläjärvi
+Indikaattorien tavoitteena on selvittää artikla 8 (j):n suojeleman perinteisen tiedon tilaa.
+Indikaattorin luominen on osa biodiversiteettisopimuksen 8 (j) - artiklan täytäntöönpanoa.
+Indikaattorin tarkoituksena on siis kuvata luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa, jota biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j) suojelee.
+Indikaattorit on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (CO10) viime vuonna.
+info@samediggi.fi, joka auttaa opiskelijoita, vanhempia ja koulutuksen järjestäjiä opetuksen ai
+Ingá, Ánne ja Niiles pääsevät ripille ja pukevat saamenpuvut päälleen.
+Inga Mukku, vanhustyön koordinaattori, PaKaste 2, Rovaniemi.
+Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruotsin saamelaiskäräjät Suomen saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät
+Innokkaimmat pitkämatkalaiset yöpyivät Utsjoen koululla voidakseen osallistua työpajoihin heti aamulla ennen tanssikilpailun alkamista.
+Innostuin siitä ristiriidasta, mikä vallitsi kasvien kauneuden ja monimuotoisuuden sekä ihmisen luokittelu- ja lokerointitarpeen välillä.
+Internetlähetykseen ei tässä vaiheessa saada tulkkausta ei kielten välillä.
+Internetsivuilta löytyvät tällä hetkellä perustiedot Saamelaiskäräjistä ja sen toiminnasta.
+Internetsivuston uudistyön tarkoituksena oli teknisten ominaisuuksien ja ulkoasun uudistuksen lisäksi uudistaa myös sisältö vastaaman nykypäivän tarpeita.
+Internettehtävien teko harjaannuttaa tiedon hakuun verkossa.
+Interreg IV A Pohjoinen ohjelman hallintoviranomaisena tällä ohjelmakaudella toimii Norrbottenin lääninhallitus.
+Interreg IV A Pohjoinen on EU-ohjelma, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä ohjelmakaudella 2007-2013.
+Interreg Sápmi-ohjemalla rahoitetaan saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä ja saamelaiskulttuuria tukevia hankkeita.
+iodiversiteettistrategian ja sitä tukevan toimintaohjelman avulla
+IPBES-paneeli on hallitusten välinen riippumaton elin, jonka tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.
+, Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-hanke ja Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät
+Irmeli Moilanen, projektikoordinaattori, SaKaste-hanke
+Isak Mikal (Mikkel) syntyi Per Sabbasenin ja Britha Aikion seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimmaksi lapseksi.
+Isäni äiti oli kolttasaamelainen.
+Isäni kuoli tapaturmaisesti elokuussa 2009.
+Isäni on poromies, elämme porotaloudesta.
+Isän tokan paimennukseen tarvittiin jatkaja, eivätkä muut ammatit käyneet mielessäkään.
+isäpöytäkirja nro 3 käsittelee saamelaisten oikeuksia.
+Islannin tasa-arvokeskuksen johtaja
+Isoäidin kertomusten sekä Ánnán ja Saammâlin keskustelujen kautta voi oppia inarinsaamea mielenkiintoisella tavalla.
+Isoäiti eli ákku asuu Pakšvuonon rannalla, jossa Ánná käy usein.
+Isoin ikkunoin varustettu, valoisa aulatila on käytettävissä esimerkiksi taidenäyttelyihin ja kongressien sekä tapahtumien taukotilana.
+Isovanhemmat olivat läsnä jokaisessa arkipäivässä ja koko suku osallistui lasten kasvattamiseen, näin ollen sukulaiset tulivat tutuiksi ja yhteisöllisyys oli kantava voima.
+Istuinpaikkoja yhteensä 310 henkilölle.
+Itäisiä piirteitä on nähtävissä mm. pukeutumisessa, juhla- ja tapaperinteessä ja ruokaperinteessä.
+Itämerensuomalaisista kielistä suurimpia ovat suomi ja viro.
+Itselleni se tuo mieleen saamelaisen kansanperinteen maahiset jotka elävät maan alla samanlaista elämää kuin me ihmiset, mutta nurinpäin.
+Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia.
+Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu.
+Itse olen oppinut kaksi kieltä ja kaksi kulttuuria rinnakkain, virallisen saamelaismääritelmän mukaan olen puoleksi suomalainen ja puoleksi saamelainen.
+Itse olen oppinut pohjoissaamen äidinkielenä, lukenut sitä koulussa äidinkielenä ja kirjoittanut sen myös ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä.
+Ivaloisten Votkaturistit Sajoksessa
+Ivalon alakoulun
+Ivalon lukio: Anna-Katariina Feodoroff (koltansaame), Aaro-Juhana Fofonoff (koltansaame), Petteri Feodoroff (koltansaame), Mira Rauhala (pohjoissaame), Nora Pieski (pohjoissaame), Janrik Magga (pohjoissaame) ja Rauna Saijets (pohjoissaame)
+Ivalon lukio: Gabriela Satokangas (pohjoissaame), Matias West (pohjoissaame) ja Sunna Kokkonen (pohjoissaame)
+Ivalon lukio: Milla Moilanen (inarinsaame), Arla Magga (pohjoissaame) ja Essi Ranttila (pohjoissaame)
+Ivalon lukio: Niina Aikio (inarinsaame) ja Ninjaana Näkkäläjärvi (pohjoissaame)
+Ivalon lukio: Pekka Moilanen (inarinsaame), Elle Kokkonen (pohjoissaame), Leevi Olli (pohjoissaame), Niklas Rasmus (pohjoissaame), Eljas Niskanen (inarinsaame)
+Ivalon lukio: Ville-Riiko Fofonoff (koltansaame), Mari Guttorm (pohjoissaame) ja Sunna Nousuniemi (pohjoissaame)
+- Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 15 621,30 €
+- Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 16 100 €
+Ivalon yläaste, 10-15-vuotiaat, ohjaaja Katri Kittilä
+Ivalon yläaste: Áilu Arianaick (pohjoissaame)
+Ivalon yläaste: Jolanda Magga (pohjoissaame)
+Ivalon yläkoulu: Ante Taskinen (inarinsaame) ja Anne Olli (pohjoissaame)
+Ivalon yläkoulu: Leevi Olli (pohjoissaame)
+Ivalon yläkoulu: Sara Nuorgam (pohjoissaame)
+Ivalossa asuimme osan aikaa vuodesta äitini työn vuoksi ja siellä minä, siskoni ja veljeni olemme myös käyneet peruskoulun ja kirjoittaneet ylioppilaiksi.
+Ivalosta Nellimiin johtava tie tulisi peruskorjata pikimmiten.
+I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari korosti puheessaan kielenelvytysseminaarissa 13.9.2011 sitä, että saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu Suomessa perustuslain tarkoittamalla tavalla.
+I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toteaa.
+IV Saamen kielikylvyllä aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi 1 op
+ja aapisen syyslukukauden työkirjasta
+Ja aina kun tapahtuu jotain suurempaa, pakkaan lapintakin laukkuun, sillä eihän sitä tavallista tummaa pukua ole koskaan tullut hankittua!
+Jaakko Gauriloff
+ja elin elämäni 16 ensimmäistä vuotta Utsjoella, suomineidon päälaella, kunnes muutin Tampereelle opiskelun merkeissä.
+Jaetaan kouluihin ja kirjastoihin.
+Ja haluan ehdottomasti päästä vaikuttamaan asioihin, siksi olen myös todella kiinnostunut politiikasta.
+Jakamatta jäänet avustukset aiotaan jakaa maaliskuun aikana ja silloin tehtävistä päätöksistä tiedotetaan kokouksen jälkeen.
+ja laitt.
+Jäljelle jääneen vapaa-ajan vietän kotikulmilla sekä Ruotsissa ja Norjassa, saamelaisnuorten tapahtumia kun riittää.
+ja ma. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Janakkalan lukio: Heini Kaartokallio (pohjoissaame)
+ja nimesi ydinryhmään puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven ja varalle Heikki Palton.
+ja olen kotoisin Lemmenjoelta Inarin kunnasta.
+ja olisi investoitava asianmukaisiin koulutustoimiin, joilla varmistetaan, että saamelaiset saavat nykyistä paremmin saamenkielisiä julkisia palveluja;
+Järjestäjällä on myös oikeus muuttaa tai olla käyttämättä nimeä.
+Järjestäjät: Oulun Hiippakunta, Kirkkohallitus, Inarin seurakunta, Saamelaiskäräjät, Giellagas-Instituutti ja SámiSoster ry.
+Järjestelmä ei vielä erota eri saamen kieliä.
+• järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella
+• järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa
+Jäsenet ja varajäsenet ovat valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita saamelaisnuoria. Muista Saamelaiskäräjien lautakunnista poiketen nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.
+Jäsenet:
+Jäseniä yhdistyksellä on noin 300.
+Jäsenten tulee olla 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria.
+Jäsenten tulee olla 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria.
+ja siihen kuuluvan työkirjan.
+ja syntynyt pian 25 vuotta sitten kuopuksena inarinsaamelaiseen perheeseen, johon itseni lisäksi kuuluu isä, äiti sekä isosisko ja - veli.
+Ja tavoitteena on pelastaa Stáinnak, mutta Ruttopoliisi ja Jurratruolla (Jyrinäpaholainen) eivät tykkää siitä.
+Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä.
+Jatkotyöskentelystä sopiminen.
+ja viidesluokkalaiset uuden uskonnon oppikirjan
+jelmat alkoivat näkyä Suomessa syksyllä 2007.
+ Jimi Kettunen on breakdancen Euroopan mestari, Pohjoismaiden mestari ja moninkertainen Suomen mestari.
+Jimi Kettusen breakdance-työpajassa pääsee tutustumaan katutanssikulttuuriin ja breakdancen perusliikkeisiin.
+Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana.
+Johan Kitti
+Johanna Alatorvinen, markkinointipäällikkö, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Johanna Alatorvinen
+Johanna Ruotsalainen,
+Johanneksen evankeliumi (Evvan Evaŋğélium) Erkki Lumisalmen lukemana julkaistiin kolmena CD-levynä.
+Johan Turi on teoksessaan v. 1910 Kertomuksia saamelaisista (Muitalus sámiid birra) kuvannut saamelaisten kansaperinnettä ja erityisesti porosaamelaisten folklorea.
+John Weinstock).
+Johtaja Jari Rajanen ja ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi esittelivät kokoukselle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ajankohtaisia asioita, mm. varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamista, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja saamen kielen elvyttämisohjelman etenemistä valtioneuvoston käsittelyyn.
+Johtaja Jorma Kauppinen esitteli kokoukselle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista ja uudistuksen aikataulua.
+Johtti Nuorra - hanke työllisti luovan nuoren ohjaajan, joka kiersi saamelaisalueen kouluissa ohjaamassa nuoria.
+Johtti Nuorran työpajojen sisällöt liittyivät saamelaisnuorten taidetapahtumaan valmistautumiseen.
+Joidenkin mielestä olen ikään kuin hylännyt juureni, paennut pois.
+Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: " Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.
+Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: " Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.
+Joikatessa pääsee tilaan, jolloin ei tarvitse ajatella mitään.
+Joikua kuulee käytännössä vain Yle Sápmin ohjelmissa muutamia valtakunnallisia konsertteja tai ohjelmataltiointeja lukuun ottamatta.
+Joikujen aiheet kumpuavat yhteisön merkkihenkilöistä, historiallisista tapahtumista, poronhoidosta, luonnonympäristöstä ja eläimistä.
+Joiku
+Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia.
+Joiku on Hildálle tärkeä kanava tunteiden, ympäristön ja oman taustan kuvaamiseen.
+Joiku on iloa.
+Joiku on lyhentänyt pitkiä pimeitä talviöitä,
+Joiku on muistamiskeino, yhteisilo ja tapa osoittaa rakkautta.
+Joiku on poron nuotti
+Joiku on puolestaan erilainen.
+Joiku on saanut sointunsa lintujen, jokien ja tuulten äänistä
+Joikuperinne elää niin perinteisessä joikumusiikissa kuten myös modernissa populaarimusiikissa.
+Joikuperinne on kuitenkin edelleen uhanalainen.
+Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.
+Joiku säilyttää ihmisen nuorena.
+Joiku sai yleisön osoittamaan suosiota seisaaltaan.
+Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa.
+Joiku ulottuu pitemmälle kuin sanat, lähentää ja yhdistää suvut, ystävykset ja ihmissukupolvet.
+Joillakin alueilla bioenergian keruu uhkaa alkuperäiskansojen elinoloja.
+Joillakin alueilla kannatetaan aitauksissa ja vasat merkitään saman tien.
+Joillekin voidaan myös antaa kannustuspalkintoja!
+Joissakin kotiseutualueen paliskunnassa poroja ruokitaan talvisin tai heinää käytetään paimennuksessa apuna.
+Joissakin viranomaisissa hakijan oma ilmoitus saamen kielen taidosta on ollut riittävä.
+Joistakin julistuksen osa-alueista kuten syrjimättömyys, kulttuurin koskemattomuus, omaisuus ja itsemääräämisoikeus on tulossa osa kansainvälisen tavanomaisen oikeuden normia.
+Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen.
+Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä.
+Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut.
+Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata.
+Joiut ilmentävät sosiaalista järjestelmää ja kulttuurista jatkuvuutta.
+Joiut ovat osana arjen rutiineja ja sosiaalisia tilanteita.
+Joka aamu ensimmäinen kieli, jota puhun, on saame.
+Jokainen kasvi oli tarkan tieteellisesti luokiteltu omaan ryhmäänsä.
+Jokainen kunta vastaa saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä järjestämällä työntekijöilleen mahdollisuudet osallistua koulutustilaisuuksiin, työseminaareihin ja kehittämistiimien toimintaan.
+Jokainen lapsi on yksilöllinen oppija.
+Jokainen saamelainen vanhempi, joka opettaa perinteitä ja perinteisiä elinkeinoja lapsilleen, päättää puhua saamea lapselleen, pistää lapsensa kielipesään tai opettelee kadottamansa saamen kielen, tekee kulttuuriteon ja on omalta osaltaan turvaamassa saamen kielen ja kansan tulevaisuutta.
+Jokainen voi osallistua yhdellä kuvalla.
+Jokaisella alueella on oma tapansa tehdä saamen käsityötä.
+Jokaisella kalastusta harjoittavalla saamelaissuvulla on perinteiset kalapaikkansa, tiettyjen sukujen nautinnassa on omia järviä, lahtia tai jokien osia.
+Jokaisella on mahdollisuus tarkistaa itseään koskevat vaaliluetteloon merkityt tiedot suoraan vaalilautakunnan toimistosta puh.
+Jokaisella saamelaiskäräjillä tulee toimia ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava virkamies ja asiantuntijalautakunta joka käsittelee näitä kysymyksiä.
+Jokaisella suvulla on oma merkkilinja.
+Jokaisen henkilön vieressä on pieni " kasviolappu " josta käy ilmi muun muassa ko. henkilön asuinpaikka ja äidinkieli.
+Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä.
+• Jokaisen luvun kohdalla on saamelaisten kotiseutualueella tehtävää vanhustyötä koskevaa tietoa ja ohjeita.
+Jokaisen luvun lopussa on tiivistelmä ja tehtäviä.
+Jokaisen oppilaan tulisi saada koulussa hyvät mahdollisuudet saamen kielen taitojensa kehittämiseen ja omaan kulttuuriinsa kasvamiseen.
+Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen.
+Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille.
+Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai häntä koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta viimeistään huhtikuun 10. päivänä ennen kello 16.00.
+Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai häntä koskeva merkintä vaaliluettelossa on virheellinen, voi kirjallisesti vaatia oikaisua vaalilautakunnalta viimeistään huhtikuun 11. päivänä ennen kello 16.00.
+Joka tapauksessa hän haluaa tehdä tulevaisuudessa levyjä, ja tuoda saamelaismusiikkia näkyviin laajemmalle maailmaan.
+Joka tapauksessa kuvasin nämä 30 henkilöä, ja prosentuaalisesti heidän osuutensa vastaavat tämän edellä mainitun tilaston faktoja.
+Jokkmokin julkilausuma 2005 löytyy täältä.
+Jokkmokissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein.
+Jokkmokkissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen yhteinen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein.
+jomppanen (at) samediggi.
+jonka ohjaajina toimivat Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen.
+jonka toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarin kirkonkylässä.
+Joonas Sippola, sosiaaliohjaaja, Enontekiö Mirja Laiti, avohoidon johtaja, Inari Anitta Kaisanlahti, vanhustyön johtaja, Sodankylä Heidi Eriksen, johtava terveyskeskuslääkäri, Utsjoki Keskustelua
+Jos et voi kuunnella Sámi radion lähetyksiä, ohjelmat ovat kuultavissa viikon ajan internet-osoitteessa:
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+- Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon - ohjeiden
+Jos jo syntyessäsi vanhempasi kertovat sinulle, että olet saamelainen, kasvaa saamelaisuuden merkitys sinulle iän myötä ja vanhetessa arvostat sitä enemmän.
+Jos käännettävä teksti on tavanomaista vaikeampi, käännöspalkkio voidaan periä enintään 50%:lla korotettuna samoin kuin kiireellisen työn käännöspalkkiota voidaan korottaa enintään 50%:lla.
+Jos kehitysmaiden luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään, sillä on globaali vaikutus maailman luontoon, talouteen, ihmisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen.
+Joskus täytyy mennä kauemmas nähdäkseen.
+Jos olet kiinnostunut harjoittelusta, lähetä vapaamuotoinen hakemus liitteineen (CV ja opintorekisteriote) 12.4.2013 mennessä osoitteeseen: Saamelaiskäräjät / hallintosihteeri, Sajos, 99870 Inari.
+Jos on huono laiduntilanne, porot liikkuvat tavallista enemmän.
+Jos saamelaiskäräjät olisi ratifioinnin hylännyt, mahdollisuus olisi voitu menettää sukupolviksi.
+Jos saamen kielet häviävät, häviää samalla korvaamaton osa kulttuurista ja luontoon liittyvää perinteistä tietoa, sillä kieli, kulttuuri ja luonto kuuluvat läheisesti yhteen.
+, jossa käsiteltiin saamen kielen asemaa ja käyttöä palveluissa.
+, jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä.
+, jossa tärkeitä kysymyksiä olivat ihmisten suhteet, rehellisyys ja anteeksianto.
+Jos sitä muilla on ollut, esimerkiksi karhunpeijaisriitteihin liittyvänä, se on kristinuskon myötä hävinnyt.
+Jostain syystä en kuitenkaan ikinä puhunut saamea isälleni, enkä oikeastaan muillekaan.
+Jos tarve vaatii, voidaan lakiin sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä esittää otettaviksi tarpeelliset siirtymäsäännökset vuoden 2015 vaaleissa sovellettavista vaaliluetteloon hakeutumista ja vaaliluettelon vahvistamista koskevista määräajoista ja muista mahdollisista vaalien toimittamiseen liittyvistä seikoista. "
+Jos useampi osallistuja on ehdottanut samaa nimeä, palkinto jaetaan heidän kesken.
+Jotta jokainen lapsi voisi löytää oman tavan ja sen myötä ilon oppia, panostetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisuuteen myös oppimisen suhteen.
+Jotta saamelaiset voivat säilyä, on ajatuksen saamelaisista yhtenä kansana säilyttävä eikä tule luoda muureja eri saamelaisryhmien välille.
+Jotta valtiot toimeenpanisivat alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita, on välttämätöntä, että valtioille luodaan kansainvälistä painetta täyttää velvoitteensa.
+Joudumme kestämään edelleenkin syrjintää, epäluuloa, vihapuhetta ja pilkkaa.
+Joudumme kuitenkin kohtaamaan edelleen yhä uudempia haasteita.
+Jouni Moshnikoffia (19402012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi.
+Juhannuspäivä Yleinen juhlapäivä.
+Juhlaa voi seurata myös live stream lähetyksenä osoitteessa:
+Juhlaa voi seurata myös live stream lähetyksenä osoitteessa: www.sogku.fi/live.
+Juhla keräsi Sajoksen auditorion täyteen yleisöä, juhlaa oli saapunut seuraamaan kaikkialta saamelaisalueelta n. 350 henkeä.
+Juhlallisuudet alkavat tiistaina 3.4. klo 15-16 Inarin saamelaiskirkossa järjestettävällä ekumeenisella jumalanpalveluksella ja jatkuvat klo 20-22 Sajoksessa järjestettävällä kulttuuri-illalla.
+Juhlallisuuksia järjestetään silloin eri puolilla Saamenmaata.
+Juhla on saamelaisilta saamelaisille.
+Juhlassa esiintyivät myös Aila duo, Ánnámáret Ensemble ja Hildá Länsman yhdessä Erkki Feodoroffin, Nicholas ja Kevin Francettin kanssa.
+Juhlat jatkuvat Sajoksessa kaikille avoimena kulttuuri-iltana klo 20.00.
+Juhlat jatkuvat seuraavana päivänä Sajoksessa, jolloin ovet ovat auki klo 11-17 ja ohjelmaa järjestetään koko päivän ajan.
+Juhlaväelle järjestetään kahvitarjoilu klo 19-20.
+• juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu
+Julistaa yksimielisesti seuraavaa:
+Julisteet on tarkoitettu opetuksen tueksi kielipesiin, päivähoitopaikkoihin ja saamenkielisiin luokkiin.
+Julisteet sisältävät kuvat ja nimitykset arkivaatteista ja asusteista, henkseleistä saunatakkeihin.
+Julisteiden lisäksi huhtikuussa ilmestyi myös uudistettu painos Elna Maggan ja Päivikki Nillukka-Rauhalan kirjoittamasta ja Merja Aletta Ranttilan kuvittamasta 2. luokan pohjoissaamen äidinkielen oppikirjasta Giellaleaika.
+Julisteista kootaan näyttely tapahtumapaikalle.
+Julistuksen artiklassa 4 todetaan, että kulttuurisen moninaisuuden puolustaminen on eettisesti välttämätöntä ja erottamaton osa ihmisarvon kunnioittamista.
+Julistuksen johdanto-osassa nimenomaan todetaan, että alkuperäiskansat ovat kohdanneet historian aikana epäoikeudenmukaisuutta, mikä on estänyt heitä turvaamasta ja kehittämästä omaa kulttuuriaan ja heikentänyt heidän oikeuksiaan.
+Julistuksen keskeiset artiklat koskevat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta, oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin, valtioiden vastuuta alkuperäiskansakulttuurinen turvaamisessa, alkuperäiskansojen oikeutta luonnonvaroihin sekä julistus kieltää kaikenlaisen alkuperäiskansojen sulauttamispyrkimykset.
+Julistuksen toimeenpanoa seuraa ja edistää YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaraportoija.
+Julistuksen toimeenpanoa seurataan myös alkuperäiskansojen pysyvän foorumin vuosittaisissa kokouksissa.
+Julistuksen toteuttamissuunnitelman kohdassa 14 Unescon jäsenvaltiot sitoutuvat ryhtymään toimiin erityisesti alkuperäiskansojen perinteisen tietämyksen kunnioittamiseksi ja säilyttämiseksi, sen arvon tunnustamiseksi varsinkin ympäristönsuojelussa ja luonnonvarojen hallinnoinnissa, sekä nykyaikaisen tieteen ja paikallisen tietämyksen hyödyntämisessä toisiaan täydentävästi.
+Julistukset
+Julistus edellyttää, että valtiot ja alkuperäiskansat omien instituutioidensa kautta tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat vilpittömin mielin saadakseen alkuperäiskansojen ennakkosuostumuksen sellaisissa hallinnollisissa ja lainsäädännöllisissä asioissa, jotka vaikuttavat alkuperäiskansoihin.
+Julistus ei käsittele erikseen alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeuksia, mutta takaa kaikille kansaryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet sekä ja tasa-arvoiset mahdollisuudet elää oman kulttuurinsa mukaisesti ilman syrjintää ja mielivaltaa.
+Julistus kokoaa elementtejä olemassa olevista kansainvälisistä sopimuksista.
+Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja.
+Julistus myös pohjautuu useisiin valtioiden ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka ovat valtioita laillisesti velvoittavia.
+Julistus on ennen kaikkea Suomea moraalisesti velvoittava.
+Julistus painottaa muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiseksi.
+Julistusta pidetään tärkeänä vain kansainvälisissä alkuperäiskansakokouksissa.
+- Julistusten toteutuminen on vahvasti sidoksissa saamelaiskäräjien resursseihin ja valtioiden tahtoon edistää saamelaisten oikeuksia.
+Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden.
+Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa alkuperäiskansojen omia näkemyksiään.
+Julkaisija:
+(julkaistu esittäjän luvalla)
+(julkaistu esittäjien luvalla)
+(julkaistu esittäjien luvalla)
+Julkaisuvapaa heti
+Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
+Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella.
+Juuret kaivetaan maasta heti roudan sulettua ja niitä voidaan kaivaa siihen asti kun taas syksyl-lä maa jäätyy ja tulee routa.
+Juuria käytetään erityisesti inarin- ja koltansaamen käsityöperinteessä tarve-esineiden valmistukseen ja koristeluun.
+juuriSta ValmiStettu kannellinen juurikori, leipäVati ja Sokerikko
+Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajana juuri alkaneen vaalikauden ajan.
+käännös: Iisak Mattus
+käännös: Ilmari Mattus
+käännös: Matti Morottaja
+käännös: Tanja Kyrö
+kaansaamisessa.
+Kaara on pui-nen ruoka-astia.
+- Kaaresuvannon koulun Buoidagat - ryhmän esitys Gos boagán, gos liidni?
+kaarre = aitaus, jossa poroja käsitellään
+Kädentaidot, musiikki, kerto-musperinne, taide ja ilmaisuTekeminen ja luovuuden kokeminen vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta
+Kahtena viimeisempänä vuonna kulttuurimääräraha on ollut 176 000 euroa.
+Kahvitarjoilun johdosta pyydämme ilmoittautumaan seminaariin 29.11.2010 mennessä osoitteeseen
+Kahvitauko, ravintola Lyeme, Sajos
+Kahwanaken mohawkeja (Kanien: keha 'ka) edustanut Charles Patton antoi kokoukselle perinteisen mohawk-siunauksen ja lauloi ystävyyden laulun
+Kaiken kaikkiaan olen todella ylpeä saamelaisuudestani, enkä häpeile sitä.
+Kaikilla hallintoalueella koulua käyvillä oppilailla on oikeus saada sekä saamen kielen että saamenkielistä opetusta.
+Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.
+Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasa-arvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja.
+Kaikille yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten kasvaminen aktiiviseen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen ja siten saamen kielten aktiivisten käyttäjien määrän kasvaminen.
+kaikissa itseään koskevissa asioissa
+Kaikissa lähetyksissä pyritään käyttämään useampaa kameraa, jotta kokousten ja tapahtumien seuraamisesta tulisi mielekkäämpää.
+Kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varmistaa lapsen yhdenvertainen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
+Kaikista saamenpuhujista arviolta 75-90% puhuu pohjoissaamea (dávvisámegiella).
+Kaikkein ratkaisevinta on oman kulttuurin, kielen, perinteiden ja arvojen säilyttäminen, ylläpitäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville.
+Kaikkein uhanalaisimmassa asemassa olevan koltansaamen elvyttämiseksi työryhmä esittää erityistoimenpiteitä, jotta kielen käyttö ja oppiminen lisääntyisivät.
+Kaikkein uhatuimmassa asemassa ovat Suomessa puhutut inarin- ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut luulajan- ja eteläsaame.
+Kaikkia toimintoja ei voida sijoittaa Inariin, vaan pienet ja perinteiset kolttakylät on pidettävä elinvoimaisina.
+Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä.
+Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti.
+Kaikki hallintoalueella toimivat koulut noudattavat saamelaista opetussuunnitelmaa (Sámi oahppoplána), joka on rinnakkainen kansalliselle (norjalaiselle) opetussuunnitelmalle.
+Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
+Kaikki kirjat ovat saatavilla Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja Sámi duodjin myymälästä.
+Kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä ovat tutkimusten ja kansainvälisten luokitusten mukaan uhanalaisia kieliä, jotka tarvitsevat erityistä tukea siirtyäkseen aktiivisina käyttökielinä uusille sukupolville.
+Kaikki maailman valtiot ovat käytännössä hyväksyneet sen. Vaikka julistus ei olekaan valtiosopimus, sillä on juridista velvoittavuutta koska sen pohjalta on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi.
+Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus
+Kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista käsittelevä yleissopimu
+Kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista käsittelevä yleissopimus
+Kaikki ovat tervetulleita avoimeen illanviettoon Inarin Kultahoviin maanantaina 29.08. klo 19 alkaen.
+Kaikki saamelaisalueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä.
+Kaikki saamelaiset eivät saa elantoaan poronhoidosta, mutta sen yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen suurta.
+Kaikki saamelaiset, jotka ovat lähteneet opettajiksi ja päivähoitotyöntekijöiksi luovat saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.
+Kaikki saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ovat saatavissa myös koulutus- ja oppimateriaalitoi
+Kaikki saamen kielet kuuluvat kansainvälisten luokitusten mukaan (mm. www.unesco.org gt; endangered languages) maailman uhanalaisten kielten joukkoon, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisten kielten joukkoon.
+Kaikki saamen kielet kuuluvat uhanalaisten kielten joukkoon.
+Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.
+Kaikki saamen kielet ovat Unescon luokittelun mukaan uhattuja.
+Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät inarin- ja koltansaame.
+Kaikki tiedot hävitetään kilpailun päätyttyä.
+Kaikki toimet artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. "
+Kaikki tuntevat omat ja muiden alueet ja pysyvät omilla nautinta-alueillaan.
+Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.
+Kaisa Gauriloff on elokuvan ohjaajan isoäidinäiti.
+Kaisa Tapiola-Länsman
+Kaisa Tapiola-Länsman
+Kaisu Nikula, hotellin johtaja.
+Kaivoslaki on saamelaiskäräjillekin uusi asia ja meillä meni oma aikamme selvittää mitä kaivoslain toimeenpano todellisuudessa edellyttää ja ennen kuin saimme luotua asiassa toimivat yhteistyömallit paliskuntien, saamelaiselinkeinon harjoittajien ja siitojen kanssa.
+Kaivoslaki on tuonut uusia velvoitteita ja ne on otettava todesta.
+Kaksikon kilpailukappaleen nimi oli Hold Your Colours ja siinä kuului myös joikua.
+Kaksi muuta Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat inarin- ja koltansaame (anarâškielâ, sääŠmkiõll).
+Kaksiosainen teos sai alkunsa utsjokelaisen isäni koulussa 1950-luvulla keräämistä Lapin kasveista.
+Kaksipäiväinen Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 25.- 26.3. 2015 Utsjokisuun koululla.
+Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon.
+Kaksi tiedonannoista käsittelee erityisesti saamen kieliä ja Norjan saamelaispolitiikka, kertoi Valle.
+Kaksi uutta pohjoissaamenkielistä matematiikan kirjaa ilmestyi
+Kalan-, linnun- ja pienriistan nahkoja käytetään pienkäsitöiden valmistuksessa.
+Kalastajat: Ilmari ja Raine Tapiola
+Kalastus ei ole yksistään kannattava elinkeino, vaan kalastukseen liittyy usein poronhoitoa tai matkailupalveluja.
+Kalastus
+Kalastus:
+Kalastus on ollut ja on edelleenkin tärkeä osa saamelaisten kulttuuria ja merkittävä elinkeino.
+Kalastus on tärkeä osa saamelaiskulttuuria erityisesti Utsjoella ja Inarissa.
+Kalastusperinnettä uhkaa saamelaisten poismuutto pois kotiseutualueelta ja kalastuksen heikko kannattavuus.
+Kalastusperinteessä on tärkeä yhteisöllinen ulottuvuutensa sekä kalastuksen oma saamenkielinen terminologiansa.
+Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja.
+Kalevalaseura ja Saamelaisarkisto järjestävät Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa kaikille avoimen seminaarin Missä on Saamenmaa?
+* Kalusteet: kokouspöydät ja kokoustuolit 15 henkilölle, minikeittiövarustus (keraaminen liesi, vesipiste, astianpesukone, jääkaappi).
+kand.
+kangasniemi (at) samediggi.
+kän matkan tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta, jolloin saamelainen maailmankuva voitiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen.
+kannatetaan = porot synnyttävät ihmisen valvonnassa
+kannen kuva Laila Aikio
+Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia.
+Kansainoikeudellisesti alkuperäiskansoilla on erityiset oikeudet.
+Kansainvälinen artikla 8 (j) -työryhmä esitti mm. sui generis (ainutlaatuisen) - järjestelemän luomista tilanteissa, joissa perinteistä tietoa omaava kansa asuu usean eri valtion alueella.
+Kansainvälinen artikla 8 (j) -työryhmä on valmistellut toimintasuunnitelman luonnon monimuotoisuuden tavanomaisesta kestävästä käytöstä.
+Kansainvälinen artikla 8 (j) -työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8 (j):tä koskeviksi päätöksiksi.
+Kansainvälinen päätöksenteko
+Kansainvälinen saamelaisseminaari seurattavissa Internetissä
+Kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän kokouspäätöksistä osa jäi ratkaistavaksi kokonaisuudessa COP:iin ilman työryhmän suositusta.
+Kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän työssä on keskusteltu useasti biodiversiteettiin liittyvän perinteisen tiedon palauttamisesta takaisin alkuperäiskansayhteisöille.
+Kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan erityistoimenpiteet voivat olla perusteltuja kyseisessä tilanteessa edellyttäen, että ne ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuihin hyväksyttäviin päämääriin nähden.
+- kansainvälisen kehityksen seuranta.
+Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa Saamelaiskäräjät haluaisi Suomen painottavan ihmisoikeuspolitiikassaan erityisesti alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja - aseman kehittämistä.
+Kansainvälisesti menestynyt Adjágas pääesiintyjäksi Ijahis idjaan
+Kansainvälisesti menestynyt saamelaisyhtye Adjágas saapuu elokuussa Inarissa järjestettävän Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman pääesiintyjäksi.
+Kansainväliset artikla 8 (j) -työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti.
+Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat valtiosopimuksia.
+Kansainväliset sopimukset
+kansainvälisistä sopimuksista
+Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavat ihmisoikeuselimet ovat usein kiinnittäneet ratkaisuissansa huomiota julistuksen velvoitteisiin.
+Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus
+kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
+Kansallinen artikla 8 (j) -työryhmä on aloittanut toimet indikaattorien käyttöön ottamiseksi.
+Kansallinen artikla 8 (j) -työryhmä on tehnyt kattavan esityksen uuden biodiversiteettistrategian saamelaiskulttuuria koskeviksi toimenpiteiksi.
+Kansallinen biodiversiteettistrategia ja - toimintaohjelma
+kansallisella kestävän kehityksen strategialla ja yhteiskuntasitoumuksell
+Kansallisella tasolla tulee laatia ilmastolakeja, joiden avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä ja turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ilmastonmuutoksessa.
+Kansallisella vähemmistöön kuuluvalla henkilöllä on myös oikeus käyttää omakielisiä nimiään (11 artikla).
+Kansallisen artikla 8 (j) - työryhmän ehdotusten toteuttaminen 8.
+Kansallisen artikla 8 (j) - työryhmän ehdotusten toteuttaminen
+Kansallisen kestävän kehityksen strategian osana on oma saamelainen kestävän kehityksen strategia.
+Kansallisen lainsäädännön lisäksi saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä
+Kansallislaulua lauletaan kaikkialla siellä, missä vietetään saamelaisten juhlaa.
+Kansallislaulun melodia hyväksyttiin Saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä 1992.
+Kansallispäivän juhla keräsi Sajoksen auditorion täyteen yleisöä
+Kansallispäivän juhlissa esiintyi eturivin saamelaisartisteja ympäri saamelaisaluetta.
+Kansallispäivä on saamelaiskäräjille ja saamelaisille todella tärkeä juhla, mutta valitettavasti taloudellinen tilanteemme on estänyt juhlien järjestämisen tätä useammin.
+Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917.
+Kansallista toimeenpanoa ja tulevaisuutta ajatellen on ehdottoman tärkeää, että mahdollisimman moni saamelaiskäräjien edustaja kansallisesta 8 (j) -työryhmästä perehtyy artikla 8 (j):hin ja siihen liittyvään kansanväliseen päätöksentekoon ", Näkkäläjärvi painottaa.
+Kansallisten toimijoiden (ministeriö, Kela ja Valvira) on tuettava ja edistettävä rajayhteistyötä.
+Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva yleissopimus
+Kansanedustaja Pekka Haavisto ja saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Kansanjuhlassa on kahvitarjoilu.
+Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja - varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia.
+Kappaleet syntyvät, kun Niillas kokeilee kitaralla ja sävelet löytävät paikkansa.
+Karesuvannon koulu, 10-15-vuotiaat, ohjaajat Ulla Magga ja Taina Syväjärvi
+Karigasniemen koulu: Christer Rasmus (pohjoissaame)
+Karigasniemen koulu: Jere Pieski (pohjoissaame)
+Karigasniemen koulu: Laura Pieski (pohjoissaame)
+Karigasniemen koulu: Matias West (pohjoissaame) ja Nora Pieski (pohjoissaame)
+Karigasniemen koulu: Niiles West (pohjoissaame)
+- Karigasniemen koulun saamen luokkien (1-6) Áilegas nuorat - ryhmän esitys Bihcabáhcatmeahcis, jossa tärkeäksi teemaksi nousi luonnon saastuttaminen.
+Karigasniemen koulu: Pinja Pieski (pohjoissaame)
+• karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua
+Kartassa kuvataan keskeisimmät maankäyttömuodot valtion hallinnassa olevilla maa- ja vesialueilla.
+Karttaan merkityt kielten väliset rajat viittaavat kielten perinteisiin käyttöalueisiin.
+Kartta: saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö Metsähallituksen hallinnassa olevilla maa-alueilla
+Kartta: Saamelaisten kotiseutualue
+Karvanpoiston, parkkiliemessä käsittelyn, puhtaaksi kaapimisen ja pehmeäksi muokkaamisen jälkeen saadaan muokattua parkkinahkaa, jota kutsutaan sisnaksi.
+Käsikirjoittaja Inga Guttorm on luokanopettaja, joka on työskennellyt vuosia saamenkielisen alkuopetuksen parissa Utsjoella.
+Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitoja arkielämän hyödyllisinä taitoina.
+Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.
+Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä.
+Käsitöiden teon lomassa käsityöohjaaja kertoo saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan.
+Käsitöiden teon lomassa käsityöohjaajat kertovat myös saamen käsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan.
+Käsityö elää luonnonkierron mukaan ja materiaalit kerätään ja käsitellään tiettyyn aikaan vuodesta.
+Käsityöläiset: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti
+Käsityön raaka-aineet kerätään luonnosta kestävällä tavalla.
+Käsityö on nykyisin sekä tarveaineiden ja vaatteiden valmistusta mutta myös taidekäsityötä.
+Käsityö on sekä taidetta että elinkeinomuoto.
+Käsityö on väline, jonka kautta opetetaan kulttuuria, sen arvoja, filosofiaa, ajattelumaailmaa.
+Käsityö on yhä tärkeä saamelainen kulttuuritekijä ja elinkeino.
+Käsityöpajan ohjaajan työhön kuuluu opastaa asiakkaita saamenkäsitöiden teossa ja kertoa saamenkäsitöiden historiasta ja perinteistä sekä omista käsityötavoistaan.
+Käsityöpajan ohjaajan työpaikka sijaitsee Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
+Käsityöpajassa asiakkaat saavat valita eri käsityövaihtoehdoista mieleisensä ja tehdä käsityön ohjaajan avustamana itselleen matkamuistoksi.
+Käsityöpajat ovat osa Sajoksen kulttuurillisen sisällöntuotannon kehittämistä.
+Käsityöpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan.
+Käsityöpajat toteutetaan Sajoksen valoisassa pääaulassa maksua vastaan.
+Käsityöpajat toteutetaan yhteistyössä Sajoksessa sijaitsevan saamen käsitöiden kaupan, Duodji Shopin kanssa.
+Käsityöpajojen tarkoitus on lisätä saamen käsitöiden tunnettavuutta ja levittää sitä kautta tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+Käsityöperinne on vuorovaikutusta luonnon kanssa sekä materiaalin hankinnassa että käsitöiden koristeluissa.
+Käsityösanoja pohjoissaameksi:
+Käsityötaito siirtyy sukupolvelta toiselle sosiaalisessa kanssakäymisessä.
+Käsityöt ovat käyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen.
+"KåŠllmuõrâž" - teos on julkaistu alunperin vuonna 1990 venäjänkielisenä painoksena.
+kasvanut poronhoitajaperheessä Rovaniemellä
+Kasvattajan havainnoi myös lasten mielenkiinnon kohteita voidakseen suunnitella toimintaansa lapsilähtöisemmäksi jättäen tilaa lapsen omille ehdotuksille.
+Kasvattajan on hyvä pohtia omia toimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista.
+Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa henkilöstö, vanhemmat ja lapsen huolenpitoon osallistuvat henkilöt tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
+Kasvatuskumppanuus vanhempien ja suvun kanssa
+Kasvatus on sidoksissa kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen.
+Kasvatus on tietoista, ei sattumanvaraista.
+Kasvatustoiminnassa lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä kehitetään monipuolisesti.
+Kasveja käytetään kankaiden värjäämiseen ja kenkäheiniä kerätään jalkojen pitämiseksi lämpiminä nutukkaissa.
+Kasvit oli kuivattu ja kiinnitetty nimilapuin varustettuna herbaarioon eli kasvioon.
+Kasvoin siihen, enkä voisi kuvitella elämääni ilman saamelaisuutta.
+Kasvoin Utsjoella täysi-ikäiseksi asti.
+Kasvuympäristön ja päivittäisten toimintojen tulisi antaa lapselle mahdollisuus monipuoliseen luonnossa liikkumiseen.
+- kasvuympäristön kuvaus - saamen kielen oppimisen tavoitteet ja välineet
+Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti.
+Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu suojelemaan perinteistä tietoa.
+Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti 6.
+Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti
+Kati Eriksen
+Katrillia opetetaan Inarin kouluissa ja Sevettijärvellä ja Nellimissä on omat katrilliryhmänsä.
+Katrillitanssi on kulkeutunut Venäjän kulttuuripiirien kautta kolttasaamelaisille.
+Katri Santtila (opetus- ja kulttuuriministeriö)
+Katselmukseen osallistui yli 1100 nuorta ja lasta 126 ryhmässä, joista Ivalon alakoulun kolme tyttöä ja neljä poikaa olivat nuorimmat.
+Katso ja opettele ääntämään!
+Katso lyhytvideo Anni-Saarasta ja saamenpuvusta!
+Katso lyhytvideo citysaamelaisesta Helgasta jonka sisko tulee käymään kylässä!
+Katso lyhytvideo Inarinsaamenkielen tilasta!
+Katso lyhytvideo jäniksestä!
+Katso lyhytvideo juurilleen palaavasta nuoresta poromiehestä!
+Katso lyhytvideo kaikesta siitä, mitä metsosta voi tehdä!
+Katso lyhytvideo koltansaamen kielen tilanteesta!
+Katso lyhytvideo kolttasaamelaisesta lakista!
+Katso lyhytvideo kolttasaamelaisten perinteisestä laulutavasta!
+Katso lyhytvideo lumiteatterista!
+Katso lyhytvideo nuorista saamelaisnaisista laavulla!
+Katso lyhytvideo Pilvistä joka aloittaa saamelaisen kulttuurin opinnot!
+Katso lyhytvideo pohjoissaamen kielen aakkosista!
+Katso lyhytvideo saamelaisten parlamentista, Saamelaiskäräjistä!
+Katso lyhytvideo saamenpuvun pukemisesta!
+Katso lyhytvideo Tenon lohipadosta!
+Katso lyhytvideo yheispohjoismaisesta kirjastoautosta!
+* Katsomo: kiinteät istuinpaikat 190 henkilölle (9 istuinriviä) ja 5 paikkaa luennnoitsijoille
+* Katsomo: kiinteät istuinpaikat nousevassa katsomossa 190 henkilölle (9 istuinriviä), jolloin saadaan suurin mahdollinen näyttämötila
+* Katsomo: kiinteät istuinpaikat nousevassa katsomossa 190 henkilölle (9 istuinriviä) + tasalattialla 116 irtotuolia (4 tuoliriviä) ja 4 paikkaa luennoitsijoille.
+* Katsomo: Kiinteät istuinpaikat nousevassa katsomossa 190 henkilölle + tasalattialla irtotuoleja 234 henkilölle + 6 paikkaa luennoitsijoille.
+* Katsomo: kiinteät istuinpaikat nousevassa katsomossa 254 henkilölle (12 istuinriviä) ja 6 paikkaa luennoitsijoille.
+* Katsomo: kiinteät istuinpaikat nousevassa katsomossa 254 henkilölle istuinpaikka (12 istuinriviä).
+Katsomo perusmuodossaan, monitoimisali näyttämönä.
+Katso ohjeet ruokailuihin ilmoittautumisesta.
+Katso pohjapiirros (pdf).
+Katso Sajoksen sijainti.
+• katsotaan ikääntyneiden ihmisten kanssa vanhoja kuvia ja " muistellaan " tapahtumia
+Katso tästä.
+Kauden yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet
+Kauniisti, koristellut puukot, naaput (poron lypsykauha), kuksat (juomakauha) ja hopea-astiat ovat monille koriste-esineitä, joita ei raskita käyttää niin kuin niiden kantamalleja on vuosituhansien ajan käytetty.
+Kauniita ja koristeltuja esineitä ei tehty taiteen vuoksi, vaan kauneus ja käytännöllisyys kuuluivat aina yhteen.
+Kaupungissa voi toisinaan olla vaikeaa ylläpitää saamelaiskulttuuria ja kielitaitoa, kun saamen kieltä ei välttämättä kuule missään.
+Kaupungistuminen on vaikuttanut kaikkiin saamelaisyhteisöihin ja sekä Norjan että Ruotsin pääkaupunkiseuduilla kuten Suomessakin on iso saamelaisyhteisö.
+Kävi miten kävi, saamelaisuus tulee aina olemaan iso osa identiteettiäni, asuinpa sitten Ivalossa tai Pariisissa.:)
+• käydään poroerotuksissa, vasanmerkityksessä
+Käyn Enontekiöllä lukion ensimmäistä vuotta.
+Käynnissä oleva aluehallinnon uudistus, avatessaan useita valtion hallintotehtäviä koskevia säädöksiä ja siirtäes-sään tehtäviä viranomaiselta toiselle antaa mahdollisuuden saamelaisten itsehallinnon turvaamiseen ja edelleen kehittämiseen vuosien 1993-1995 lainvalmistelussa todettujen periaat-teiden ja tavoitteiden mukaisesti.
+Käynnissä oleva aluehallinnon uudistus, avatessaan useita valtion hallintotehtäviä koskevia säädöksiä ja siirtäessään tehtäviä viranomaiselta toiselle antaa mahdollisuuden saamelaisten itsehallinnon turvaamiseen ja edelleen kehittämiseen vuosien 1993-1995 lainvalmistelussa todettujen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
+käynnistyy helmikuussa 2015
+Käyntiosoite on Arkadiankatu 3.
+Käytän asusteissani saamenkäsitöitä ja haluan että minut tunnistetaan saamelaiseksi.
+Käytännön esimerkkejä elinkeinojen ja toimeentulon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa: Poronhoito:
+Käytännön esimerkkejä käsityöperinteestä varhaiskasvatuksessa:
+Käytännön esimerkkejä kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi: Kielen äännerakenne: Lorujen ja laululeikkien avulla lapsi tutustuu saamen kielen äänteisiin ja sääntöihin, miten erilaisia äänteitä voi yhdistellä.
+Käytännön esimerkkejä luontoyhteyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
+Käytännön esimerkkejä monikulttuurisuuden arvostamiseksi ja kulttuuritajun kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa:
+Käytännön esimerkkejä perinteisen tiedon välittämisestä, taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa:
+Käytännön esimerkkejä saamelaisista leikeistä:
+Käytännön esimerkkejä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
+käytännön järjestelyt: siiri.
+Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 - vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti.
+Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että koko Pohjois-Suomi kuuluisi Oulusta johdettuun erityisvastuualueeseen.
+Käytännössä koko saamelaisten kotiseutualue on ollut ja on edelleen porojen laidunnuksessa.
+Käytännössä saamelaisten kotiseutualue kuuluisi tässä mallissa Rovaniemeltä johdettuun sosiaali- ja terveysalueeseen.
+Käytännössä se tarkoittaa, että Utsjokisuun alakoulun oppilaat menevät kerran viikossa kouluun Sirmaan ja toisena päivänä Sirman oppilaat tulevat kouluun Utsjoelle.
+Käytännössä se tarkoittaa oppimateriaalivarojen hallinnointia ja jakamista, materiaalityön seurantaa ja pedagogista ohjausta.
+Käytännössä se tarkoittaa perusopetuksen oppilaalle oikeutta saada opetuksestaan vähintään puolet saamen kielellä.
+Käytäntö perustuu Jumalan profeetta Moosekselle antamiin ohjeisiin valmistaa papistolle erityiset puvut pyhien palvelusten toimittamista varten.
+Käytössä on myös 4 kpl headset-mikrofoneja ja muutama langaton mikrofoni (esim.
+• kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa
+Kehitetään opetuksen saamelaista sisältöä.
+• kehittää kielellistä tietoisuuttaan
+• kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan
+Kehittäjäasiantuntijatiimien työskentelyn tuotoksina tehtiin Saamelaisen vanhustyön työkalupakki, www.kuati.fi - saamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön materiaalipankkisivusto ja Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas.
+Kehittämisen haasteena ovat saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana luodun kehittämisverkoston ylläpitäminen, yhteistyöedellytysten turvaaminen sekä henkilöstön ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kehittämistyössä.
+Kehittämishankkeessa on tehty ensimmäinen saamelaisalueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä, henkilöstön, vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa.
+Kehittämispäivän aikana keskustelemme saamenkielisen oppimateriaalituotannon nykytilanteesta ja tulevaisuuden visioista.
+Kehittämispäivä on avoin kaikille oppimateriaalityöstä kiinnostuneille.
+Kehittämispäivien ja vanhustyön kehittäjä-asiantuntijatiimityöskentelyn pohjalta hankkeessa laaditaan Saamelainen vanhustyön työkalupakki, joka sisältää suosituksia ja toimintamalleja saamenkielisen ikääntyneen väestön parissa työskenteleville.
+Kehittämistyön toimintamalli ja tehtävät ovat olleet tekijöilleen antoisa prosessi.
+Kehittämistyöprosessin aikana saamelaisten työntekijöiden oma ammatti-identiteetti vahvistui ja keskinäinen asiantuntijaverkosto laajeni ja tiivistyi.
+Kehittämistyöstä on vastannut Inarin kunnan päivähoidon johtaja.
+Kehittämistyötä tehtiin prosessiluontoisesti ja saamelaiskulttuurin lähtökohdista.
+kehitysmaiden biodiversiteettitoimenpiteiden rahoittaminen ja tuen jakautuminen on ollut haasteellinen keskustelunaihe.
+Keitä ovat saamelaiset musiikin tekijät, kuvataiteilijat, kirjailijat, elokuvan tekijät?
+Kelkat ja mönkijät pitää vaihtaa välillä ja se on kallista.
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus.
+Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+kenkäheinä = karvakengässä käytettävä heinä
+Kenkäheinästä saa lämpimät, kuivat ja hyväntuoksuiset ŠsukatŠ kengän sisälle.
+Keraamisten lusikoiden muotokieli tulee perinteisestä saamelaisesta luulusikasta.
+Keraamisten lusikoiden muotokieli tulee perinteisestä saamelaisesta luulusikasta. "
+Keräily on kuulunut saamelaisten ravinnonhankintaan kautta historian.
+• kerätään syksyllä marjoja
+• kerrotaan lapselle monivivahteisia ja - merkityksellisiä tarinoita
+kertojan käyttöön).
+Kertoman mukaan hän oli niin lyhyt, että saarnastuolissakin oli seisottava jakkaran päällä.
+Kertomukseen on liitetty sen pohjana olevan selvityksen yksityiskohtaiset toimenpide ehdotukset, joilla saamelaisten kielellisiä oikeuksia voitaisiin parantaa ja kehittää.
+Kertomuksen taustaa Saamen kielilain (1086/2003) 29 §:n mukaisesti Saamen kielen toimisto yhdessä saamelaiskäräjien asettaman kielineuvoston kanssa antaa vaalikausittain Saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä.
+Kertomukset ja tarinat liittyvät usein paikkoihin, tapahtumiin, ihmisiin, koiriin, poroihin, erilaisiin töihin sekä luonnonilmiöihin.
+Kertomus tulee antaa viimeistään vuoden 2016 alussa.
+Kertomusvuonna saamelaiskäräjillä oli käynnissä 7 eri projektia, joista saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne - hanke päättyi vuonna 2013.
+Kesäisin kuljen merkityksissä ja olen ollut nyt myös mönkijällä kokoamistyössä mukana parina kesänä.
+Kesäkuussa 2015 järjestetty konsertti Nuorgamin Alakönkään törmällä oli Áilen mielestä lämminhenkinen ja erilainen musiikkitapahtuma.
+Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.
+Kesällä 2007 valmistuin Kautokeinon saamelaisesta korkeakoulusta, jossa suoritin kolmen vuoden journalistilinjan bachelorin ja lisäksi saamen kielen approbaturin.
+Kesän hyttysparvien ja talven 30 asteen pakkasten keskellä zoomaillut Briceño vaikuttui erityisesti siitä, kuinka saamen kielestä löytyy 520 poroa, 187 lunta tai jäätä ja 144 maisemaa tarkoittavaa sanaa. "
+Kesän tullessa Ilmari ja hänen poikansa Raine pystyttävät Tenojokeen perinteisen lohipadon.
+Kesäpaikat sijaitsivat luonnollisesti järvien eli hyvien kalavesien varrella.
+Keskeinen kysymys ovat erityistoimenpiteet, joita saamelaisten taloudellisten ja kulttuuristen alkuperäiskansaoikeuksien varmistaminen edellyttää.
+Keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana, kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla niin, että lapsi kiinnittyy omaan kulttuuriinsa ja kokee saamelaisuuden luonnollisena.
+Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Keskeisistä viranomaisista kyselyyn jättivät vastaamatta mm..
+Keskelle Inarin kirkonkylää, Juutuanjoen rantaan ja Inarijärven tuntumaan nousevan saamelaiskulttuurikeskuksen perustuksiin muurattiin metallilieriö, joka sisälsi mm. peruskirjan (neljä eri kieliversiota; suomenkielinen, inarinsaamenkielinen, koltansaamenkielinen ja pohjoissaamenkielinen), käytössä olevan kolikkosarjan, Inarissa ilmestyvät uusimmat paikallislehdet (Inarilainen, Ávvir, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat) ja perinteisiä saamelaisia, Sámi Duodji - tuotemerkillä varustettuja käsitöitä.
+Keskiajalta lähtien eri valtioita alkoi muodostua saamelaisten asuttamille asuinalueille ja valtioiden kiinnostus kohdistui pikkuhiljaa myös pohjoista ja sen resursseja kohtaan.
+Keskitalvella joillakin alueilla poromiehet pyytävät riekkoja paimentamisen ohella, jos laiduntilanne on niin hyvä, etta jää aikaa pyytämiselle.
+Keskiviikkoiltana kello 18 alkaen on avajaistilaisuus, jota ennen lapsille ja nuorille on tarjolla teatterityöpajoja.
+Keskiviikkona 28. päivä on luvassa ulkotapahtuma Sajoksen pihapiirissä.
+Keskiviikkona 4.4.2012 kello 11-17 järjestetään koko kansan juhla, jolloin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ovet ovat avoinna ja tapahtumia koko päivän ajan.
+Keskiviikkona 7.4. järjestetään erityinen kulttuuri-ilta, joka pitää sisällään pohjoissaamenkielisen teatteriesityksen Wiljamissa sekä SomByn konsertin Mondella.
+Keskiviikkona tarjoamme päivällisen 14-16 sekä torstaina aamiaisen ja lounaan.
+Keskukseen on tarkoitus sijoittaa kolttien kyläkokouksen tehtäviä, saamelaiskäräjien koltansaameen liittyviä toimintoja, kolttakulttuurisäätiön toimitiloja, kokoustiloja, koltansaamenkielisiä palveluja ja koltansaamen kielikeskus ", kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoi.
+" Keskuksella on selkeästi kolttayhteisön tuki.
+Keskuksen suunnittelu on jo pitkällä.
+Keskuksen tavoitteena on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen sekä saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Keskuksen tehtäviä olisivat mm. tutkimus, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus, nimistöpalvelu, paikannimistö ja tiedotustoiminta saamen kieliammatillisissa kysymyksissä.
+Keskuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat Saamelaiskäräjien sihteeristön hallintotilat.
+Keskuksessa työskentelee määrä-aikaisesti yksi työntekijä.
+Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.
+Keskus on tärkeä kaikille koltta-alueella asuville kolttasaamelaisille.
+Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueiden kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei tällä hetkellä ole mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa katsomista, mm. saamelaismääritelmässä ja maaoikeuskysymyksissä.
+Keskustelua aiheutti myös artikla 8 (j) -työryhmän rahoitus.
+Keskustelua ja kysymyksiä
+Keskustelua
+Keskustelua.
+Keskustelun ohjaajana Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät
+Kestävän kaivostoiminnan verkoston päätavoitteena on kehittää kestävämmän kaivostoiminnan edellytyksiä Suomessa, ei parantaa kaivosten yleisiä toimintaedellytyksiä.
+Kestävän kaivostoiminnan verkoston ydinryhmän tehtävänä on mm. kehittää
+kestävän kaivostoiminnan verkoston yhteistyösitoumukseen
+Kestävän kaivostoiminnan verkosto on Sitran hanke.
+Keväällä 2008 teimme levytyssopimuksen Tuupa Records - levy-yhtiön kanssa ja saman kevään toukokuussa meiltä ilmestyi EP-levy Cáhppes Lasttat, jolla on viisi meidän itse tekemäämme kappaletta.
+Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta.
+Keväällä 2012 valittiin uusi nuorisoneuvosto.
+Keväällä poromiehet joutuvat asumaan kämpissä kuukausia ja vartioimaan omaa tokkaansa, sillä kovan hankikelin aikana porot voivat kulkea kauas omasta tokastaan ja mastata toiseen tokkaan.
+Keväällä suolataan lihat kesää varten ja kuivatetaan ne ulkona tuulessa ja auringossa.
+Kevään päivä-matka " Johtin meara gáttai " / " Jutaaminen meren rantaan " järjestetään kesäkuun alussa alle kouluikäisille.
+KHO linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella
+KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa ja kumosi Tukesin päätöksen lainvastaisena hyväksyen lopullisesti saamelaiskäräjien valituksen Roin hallinto-oikeuteen.
+Kielâkyeimi 1, tekstit
+Kielâkyeimi sisältää lukioasteen inarinsaamen vieraan kielen kurssien 1-2 opetuskokonaisuudet.
+Kieleen liittyvien oikeuksien toteutuminen myös pääkaupunkiseudulla on siten tärkeää.
+Kielellinen jaottelu on vaikeampi asia: Saamelaiskäräjien mukaan tilastoja on pidettävä vain suuntaa antavina, koska alle 18-vuotiaiden äidinkielen ilmoittaminen on satunnaista ja äänioikeusikäisistäkin monet jättävät ilmoittamatta äidinkielensä.
+Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle.
+Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa.
+Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa 14.
+Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa
+Kielen avulla ihminen tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja myös kommunikoi ympäristön kanssa.
+kielenkääntäjä Anneli Länsman
+Kielenkääntäjän toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä Inarissa ja virka on perustettu inarinsaamen käännöstehtäviä varten.
+Kielenkääntäjän toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä Inarissa ja virka on perustettu inarinsaamen käännöstehtäviä varten.
+Kielenkääntäjät auttavat tarvittaessa viranomaisten kanssa asioinnissa tarvittavien saamenkielisten asiakirjojen kääntämisessä.
+Kielenkääntäjien lisäksi kielitoimistossa työskentelee saamen kieliturvasihteeri ja saamen kieliasiainsihteeri, jotka vastaavat mm. kielipoliittisten asioiden valmistelusta ja hoitavat pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön liittyviä asioita.
+Kielen kommunikaatioarvoa nyky-yhteiskunnassa on parannettu pari vuosikymmentä sitten käynnistyneellä kielenhuolto- ja terminologiatyöllä, jolla pyritään mm. juurruttamaan uudissanat kieleen sen omaan rakenteen mukaisina.
+Kielen lauserakenne: Lapsen tietoisuutta siitä miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi voidaan edistää erilaisilla loruilla.
+Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein.
+Kielen opetuksen asema koulutyössä on heikko ja tätä opetusta saa vain murto-osa kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista ja - nuorista.
+Kielen puhujien määrä vähenee eikä uusia kielen käyttäjiä tule.
+kielen tarkistus: Matti Morottaja
+kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi.
+kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+kieliasun tarkistuksen jälkeen.
+KieliEdistämme suullisen perimä-tiedon ja kielten siirtymistä sukupolvelta toiselle
+Kieli- ja koulutus- ja oppimateriaalitoimistot sijaitsevat Inarin kirkonkylän keskustassa, osoitteessa Lehtolantie 1.
+Kielijaostot antavat suosituksia saamen kielten käyttöön liittyvistä asioista, kuten normituksesta ja uudesta terminologiasta.
+Kieli kehittyy vain sitä kuulemalla ja käyttämällä.
+Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta myös kouluopetuksessa.
+Kielikylpymenetelmän tunteminen ja soveltaminen saamelaisopetukseen tukee myös saamea äidinkielenään puhuville annettavaa saamenkielistä opetusta.
+Kielikylpyopetuksen edistäminen saamelaisopetuksessa on ajankohtaista monesta syystä.
+Kielikylpyopetuksen laajeneminen perusopetukseen mahdollistaa varhaiskasvatuksessa aikaan saadun saamen kielten elvyttämisen jatkumisen oppivelvollisuuskoulussa.
+Kielikylpyopetuksen laajentaminen kuuluu mm..
+Kielikylpyopetuksen tavoitteena on vahvistaa kielellisesti eri lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä ja tuottaa aktiivista ja toiminnallista kaksikieli-syyttä.
+Kielikylpyopetuksen tavoitteena on vahvistaa kielellisesti eri lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä ja tuottaa aktiivista ja toiminnallista kaksikielisyyttä.
+Kielikysymyksiä voi lähettää myös sähköpostiosoitteeseen info (at) giellagaldu.com tai soittaa suoraan Sámi Giellagáldun kielityöntekijöille.
+Kielikysymys saamelaisopetuksessa sisältää kielen säilymisen tavoitteen: omakielisen opetuksen mahdollistamisen saamea äidinkielenään puhuville ja kielen opettamisen kieltä osaamattomille tai sitä heikommin puhuville.
+- kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista tiedottaminen.
+Kielilisä ja jakoperusteet
+Kielilisä maksetaan yleisen valtionosuuden suuruuden mukaan, jolloin se ei vastaa saamenkielisten osuutta kunnan väkiluvusta.
+Kielilisän maksamisessa ei myöskään oteta huomioon sitä, että Inarin kunta on nelikielinen kunta: kunnassa käytetään suomen lisäksi inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, jolloin saamenkielistä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat.
+Kielilisä on tarkoitettu kaksikielisyydestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.
+Kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain kertomuksen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja edistymisestä.
+Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa.
+Kieli on elpynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti kielipesätoiminnan ansiosta, jonka laittoi Mikkalin isä Matti Morottaja taannoin käyntiin.
+Kieli on kuitenkin niin valtava osa kulttuuria ja minä jään paitsi siitä osasta.
+Kieli on tärkeä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa, se on vuorovaikutuksen väline ja avain kaikkeen oppimiseen.
+Kieliopin tarkoituksena on vakiinnuttaa kirjoitettua koltansaamea ja antaa kouluille väline kirjakielen sääntöjen oppimiseen.
+Kielioppikirjan ovat laatineet Satu ja Jouni Moshnikoff ja Eino Koponen.
+Kielipalkinnon tavoite
+Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Kielipalkinto myönnetään nyt kuudetta kertaa syksyllä 2014 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuosittaisessa kokouksessa Helsingissä.
+Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi.
+Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi.
+Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi ja säilymiseksi.
+Kielipalkinto voi tarkoittaa työsuorituksia, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Kielipesän ansiosta kielen katoaminen on pysähtynyt ja alkanut elpyä.
+Kielipesän käynnistyminen on lähimpänä Rovaniemen kaupungissa.
+Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm. saamelaisten kielipesätoiminnan ohjaaminen, koordinointi ja kehittäminen saamelaisalueella ja sen ulkopuolella sekä kielipesien henkilöstöhallinto.
+Kielipesä on alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään saamen kielellä.
+Kielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille koko ajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan.
+Kielipesä on kielelliselle vähemmistölle tai alkuperäiskansalle tarkoitettua toimintaa, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään kyseessä olevan kansan kielellä, vaikka osallistujat eivät osaisi sitä lainkaan.
+Kielipesässä käytetään kielikylpymenetelmää.
+Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edes alussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä.
+Kielipesätoiminta ja koltankielinen kouluopetus ovat kuitenkin jonkin verran lisänneet kielen käyttöä suomen kielen rinnalla.
+Kielipesätoiminta katkesi 2000-luvulla ja aloitettiin kunnallisena päivähoitona uudelleen syksyllä 2008 Ivalossa.
+Kielipesätoiminta on laajenemassa saamelaisten kotiseutualueelta muille alueille.
+Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisten kielten elvyttämispyrkimyksissä.
+Kielipesät, saamenkielinen päivähoito ja saamen kielinen perusopetus ovat avain saamen kansan tulevaisuuteen.
+Kielipesiä on toiminnassa jo yhteensä yhdeksän, joista kolme inarinsaamenkielistä, kaksi koltansaamenkielistä ja neljä pohjoissaamenkielistä.
+Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä.
+Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä.
+Kieliseminaarilla huomioidaan saamelaiskäräjien kolmivuotisen rajat ylittävän kieliyhteistyöprojektin alkamista.
+Kieliteko - palkinnolla saamen kielineuvosto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Mielenterveystalo.
+Kieliteko-palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta ja merkittävästä työstä Suomessa.
+Kielitoimiston tehtävänä on mm. seurata ja toteuttaa saamen kielilaissa säädettyjä saamelaisten kielellisiä oikeuksia.
+kielityöntekijää
+Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen.
+Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen.
+Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
+Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö.
+Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö.
+Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II.
+Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II mukaan (peruspalkka 2 110,20 euroa / kk).
+Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II mukaan (peruspalkka 2 110,20 euroa / kk).
+Kielityöntekijät antavat ohjeita ja neuvoja saamen kielten käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja valmistelevat oman kielensä asioita kielijaostojen päätettäväksi.
+Kielityöntekijöitä hankkeessa työskentelisi etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja pohjoissaamessa.
+Kielivähemmistöihin kuuluvien pienten erityisryhmien tarvitsemien palvelujen varmistamiseksi palveluja voidaan määritellä EU-säännösten mukaisiksi velvoitepalveluiksi (SGEI).
+Kieltä opettelevien lasten kanssa tunteiden esille tuomisessa käytetään apuna kuvia, liikkeitä, ääniä, eleitä ja kerrotaan samalla millaiset käsitteet niihin kuuluvat.
+Kielten säilyminen edellyttää myös sen yhteisön jäsenten tietoisuuden heräämistä, joka näkyy perheen kielen valinnassa.
+Kielten välistä ymmärtämistä ovat edesauttaneet niiden väliset kontaktit ja käyttö samoilla alueilla.
+Kiinnostus arktisiin luonnonresursseihin tuo tarpeen myös uusille infrastruktuuriratkaisulle, jotka voivat uhata saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.
+Kiireellisin asiakokonaisuus koski saamelaiskäräjien osallistumista Giellagáldu- hankkeeseen.
+kii, silloin puhdistaminen on helpompaa ja " luonto auttaa " puhdistamistyössä.
+Kiista Nellimin alueen käytöstä on vahingoittanut Suomen kansainvälistä mainetta ja herättänyt keskustelua Yhdistyneiden Kansakuntien eri elimissä.
+Kiitos ajastanne ja avustanne selvityksen toteuttamiseksi.
+Kiitos teille, saamelaiset vanhemmat, isovanhemmat ja esivanhemmat jättämästänne perinnöstä!
+Kilpailijoille annetaan ehdotuskohtaiset jatkosuunnitteluohjeet siitä, kuinka töitä tulisi jatkokehittää.
+Kilpailuaika on kaksi kuukautta.
+Kilpailuajan jälkeen saapuneita ehdotuksia ei huomioida.
+Kilpailua koskeva ilmoitus julkaistaan seuraavissa lehdissä; Ávvir, Lapin Kansa, Enontekiön Sanomat, Inarilainen ja Sompio.
+Kilpailua koskevat mahdolliset kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse saamelaiskulttuurikeskushankkeen projektipäällikkö Juha Guttormille osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kilpailua koskeviin mahdollisiin kysymyksiin vastaa saamelaiskulttuurikeskushankkeen projektipäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Kilpailuehdotukset arvostellaan nimettöminä.
+Kilpailun 1. vaihe, joka käytiin idealuonteisena kilpailuna kulttuurikeskuksen arkkitehtonisen ja toiminnallisen konseptin löytämiseksi, päättyi 30.6. 2008, ja siihen tuli kaikkiaan 58 ehdotusta.
+Kilpailun ehdotukset on toimitettu nimimerkeillä, joten tässä vaiheessa jatkoon valittujen tekijöiden nimet eivät ole tiedossa.
+Kilpailun järjestäjällä on kuitenkin niin halutessaan oikeus olla valitsematta voittajaksi mitään ehdotusta.
+Kilpailun järjestäjänä toimii Saamelaiskäräjät.
+Kilpailun järjestäjä saa kaikki oikeudet kolmeen ensimmäiseksi sijoittuneeseen ehdotukseen.
+Kilpailun järjestäjä saa kaikki oikeudet voittaneeseen ehdotukseen.
+Kilpailun kuudesta parhaasta työstä on näyttelyssä esillä myös kolmiulotteiset pienoismallit.
+Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustajat Senaattikiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä.
+Kilpailun sääntöjen mukaan palkintolautakunta saattoi valita kaksi (2) kuviolle asetetut vaatimukset parhaiten täyttävää ehdotusta lunastettavaksi.
+Kilpailun voittaja edusti Suomea Euroviisuissa ja Solju saavutti UMK:ssa neljännen sijan.
+Kilpailuohjelma liiteasiakirjat ovat 15.4.2008 lähtien saatavissa seuraavista osoitteista:
+Kilpailu on avoin kaikille Suomen, Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille, kulloinkin voimassa olevien sopimusten ja lakien mukaisesti.
+Kilpailu on kaikille avoin.
+Kilpailussa jaetaan palkintoina ja lunastuksina yhteensä 100 000 €seuraavasti:
+Kilpailutöiden esittely
+Kilpailuun osallistutaan joko postitse lähettämällä nimiehdotus ja osallistujan yhteystiedot osoitteeseen Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari tai tuomalla nimiehdotus henkilökohtaisesti taikka asiamiehen välityksellä edellä mainittuun osoitteeseen.
+Kilpailuun osallistutaan postitse lähettämällä nimiehdotus ja osallistujan yhteystiedot osoitteeseen Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.
+Kilpailuun voi osallistua useammalla kuin yhdellä ehdotuksella ja ne voi lähettää samassa kirjekuoressa.
+Kilpisjärven koulu: Ingasofia Kalttopää (pohjoissaame)
+Kioton protokollassa päästöjen leikkaamisen vertailukohdaksi on annettu vuosi 1990.
+Kirjaan liittyvät myös aiemmin julkaistut työkirjat 5- ja 6 - luokille.
+Kirjallisuuden kehittymistä vaikeuttavat pienet markkinat erityisesti inarin- ja koltansaamenkielisessä kaunokirjallisuudessa.
+Kirjallisuudesta tuli keino kuvat yhteiskunnan epäkohtia ja suomalaistamisprosessin vaikutuksia saamelaisiin.
+kiRjallisuus
+Kirjallisuus
+Kirjan aiheina on arkipäiväisiä tilanteita ja niihin liittyvää keskeistä sanastoa, mutta myös kielioppia, jotta pääset alusta lähtien tutustumaan kielen rakenteeseen.
+Kirjan koon ja sivumäärän voi päättä�� itse.
+Kirjan kuvittaja Salli Parikka (Wahlberg), on kuvittanut useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja (www.salliparikka.com).
+Kirjan on laatinut kolmen hengen työryhmä, jossa kielentaitajaa on edustanut Jouni Moshnikoff, opetusalaa Satu Moshnikoff ja kielitiedettä Eino Koponen.
+Kirjan on määrä ilmestyä vuoden 2016 aikana.
+Kirja noudattaa lukion äidinkielen valtakunnallista opetussuunnitelmaa.
+Kirjan ovat kirjoittaneet Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga ja Elen Anne Sara.
+Kirjan taitosta vastaa Minna Saastamoinen.
+Kirjan teema on vapaa, mutta aiheen tulee jotenkin liittyä Saamenmaahan tai saamelaisyhteisöön.
+Kirjan tekstit ja tehtävät ovat aapissarjan käsikirjoittaja Inga Guttormin (Oahptii Iŋgá) käsialaa.
+Kirjan toivotaan myös auttavan aikuisväestöä oman äidinkielen kirjallisessa hallinnassa ja toimivan apuna niille, jotka haluavat oppia oman kielensä takaisin tai oppia koltansaamea uutena kielenä.
+Kirjan voi tehdä myös yksin jos haluaa.
+Kirja olisi tarkoitus saada julkaistua ensi vuoden puolella.
+Kirja on saatavissa Duodji shopista Sajoksesta ja saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, info (at) samediggi.
+Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta Inarista.
+Kirja on saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta Sajoksesta Inarista.
+Kirja on tarkoitettu äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen toisen kurssin opetukseen.
+Kirja pohjautuu saamelaiseen tarinaperinteeseen ja saamenkieliseen kirjallisuuteen.
+Kirja sisältää opastuksen inarinsaamelaisen puvuston valmistamiseen.
+Kirjasta otettiin uusintapainos yli 100 vuotta myöhemmin vuonna 1983.
+- kirjasta. Uudet kirjat on ruotsin kielestä kääntänyt Hannu Kangasniemi.
+• kirjastossa ja museossa vierailut
+Kirjat tulee toimittaa Saamelaiskäräjille Inariin viimeistään viikolla 12, ennen pääsiäis-tä!
+• kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken
+Kirjekuoreen merkitään tunnus " Nimikilpailu ".
+Kirjoissa korostuu saamen kielen rikkaus, joka nähdään tärkeänä koko kulttuuriperinteen ymmärtämiseksi.
+Kirjoitan pohjoissaameksi, äidinkielelläni.
+• kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.)
+Kirjoitustapa on kehitetty nykyiseen muotoonsa Sevettijärven koulussa.
+Kirkkoniemessä järjestettiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) täysistunto.
+Kirkkopäivien ohjelma sisältää jumalanpalveluksia, seminaareja, konsertteja, elokuvia sekä muun muassa omaa toimintaa nuorille.
+Kirkkopäivien päätoimikunta kokoontui 6.-7. elokuuta Inarissa.
+Kirkkopäivien valmisteluun liittyen periaatetoimikunta sai valmiiksi " Inarin sopimukseksi " nimetyn asiakirjan, jossa määritellään kirkkopäivien järjestelyn periaatteet.
+Kirkkopäiville odotetaan noin 1500 kävijää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisista.
+Kirkkopäivistä toivotaan muodostuvan saamelaisten ekumeeninen ja kansainvälinen kirkollinen juhla ja kohtauspaikka.
+Kirkko tekee saamelaistyössä pohjoismaista yhteistyötä ja järjestää joka neljäs vuosi ekumeeniset saamelaiset kirkkopäivät (Sámi girkobeaivvit).
+Kirkkotekstiilejä edustavat myös Lapin ortodoksisen seurakunnan jumalanpalveluspuvut.
+Kirkolla on kautta historian ollut suuri merkitys saamelaisille ja saamen kielen käytölle.
+Kirkolliset toimitukset kuten kaste, vihkiminen ja hautaus voidaan toimittaa inarin- ja pohjoissaamen kielillä.
+Kirkolliskokous perusti keväällä 2008 saamelaistyön sihteerin viran, jonka sijoituspaikkana on Oulun hiippakunnan tuomiokapituli.
+Kirkon virallisia kirjoja, kuten jumalanpalveluskirjaa ja toimitusten kirjaa, ryhdyttiin kääntämään saamenkielelle 1990-luvulla ja ne valmistuivat 2002.
+Kirpputorilla myös kimppapöytä, johon voi tuoda myyntiin yksittäisiä tavaroita, jos omaan pöytään ei löydy tarpeeksi myytävää.
+Kirsti Palton esikoisromaani Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) oli FinAurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) voitti Pohjoismaiden neuvoslandia-ehdokkaana vuonna 1986.
+Kirsti Palton esikoisromaani Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 1986.
+Kiuruveden lukio: Henri Ruotsalainen (inarinsaame)
+Klemetti Näkkäläjärven puhe EN ihmisoikeusvaltuutetulle 12.6.2012
+Klemetti Näkkäläjärven puhe puhemies Eero Heinäluomalle
+Klemetti Näkkäläjärven puhe valtioneuvoston iltakoulussa 12.12.2012
+Klemetti Näkkäläjärvi jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana
+Klemetti Näkkäläjärvi
+Klemetti Näkkäläjärvi
+Klemetti Näkkäläjärvi
+Klemetti Näkkäläjärvi (varalla Ulla Magga)
+klo 10.45 - 11.45 Saamelaisen muistisairaan hoito, Heidi Eriksen, Utsjoen johtava terveyskeskuslääkäri.
+klo 12.30 - 13.30 Ikäihmisen kohtaaminen lääkärin työssä Enontekiöllä, Taina Korhonen, Enontekiön terveyskeskuslääkäri.
+klo 13.45 - 14.00 Saamenkielisten kotipalvelutyöntekijöiden kokemuksia: Arjen tilanteita kotipalvelutyössä.
+klo 15.15 - 16.00 Kehittämispäivien yhteenveto ja saamelaisen muistisairaan hoitopolun kehittämiskohteiden määrittely.
+Klo 19-21 on hengellisen musiikin konsertti, jossa esiintyjinä ovat Wimme, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Giellavealggut, Rauni Mannermaa ja Tiina Sanila-Aikio sekä Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+klo 8.00 - Kulttuurikeskus Sajoksen esittely halukkaille
+klo 9.45 - 10.45 Etenevät muistisairaudet saamelaisväestössä, Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Itä-Suomen yliopisto.
+(KM. Koulun maatieto Amerikka) on peruskoulun yläluokille tarkoitettu maantiedon oppimateriaali.
+Knut Johnsen Karasjoen erikoislääkärikeskuksesta toi esiin, että ennen nykyistä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin välistä lähete- ja maksusitoumusmenettelyä heillä kävi Suomesta enemmän saamenkielisiä potilaita, kun järjestelmä oli yksinkertaisempi.
+Kodin, menneisyyden ja tulevaisuuden lisäksi saamelaisuus merkitsee Niillakselle tietynlaista taistelua.
+kohtausten välillä, mutta jos kuvia on todella paljon (ja ne pitää ajastaa tarkkoihin kohtiin), tulee koululta löytyä henkilö joka kuvat tulee ajamaan.
+Kohti tulevaa
+Kohtuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat ihmisyyden perustan.
+Koivustakin kelpaavat käsitöihin paitsi puuaines, myös parkki, tuohi ja juuret.
+Kokoelmassaan Guttorm kehitti myös pohjoissaamen kirjallista kieltä.
+Koko maassa saamen kielen tai saamenkielistä perusopetusta saa yhteensä 542 oppilasta.
+Kokonaisbudjetista noin 39 MEUR tulee EU-Komissiolta.
+Kokonaisoppilasmäärä on kasvanut edellisestä lukuvuodesta yhteensä 59.
+Kokonaisuudistuksen on oltava voimassa ja hyväksytty kun vuonna 2015 valittava saamelaiskäräjät aloittaa toimintansa.
+Kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä elämässä pärjäämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa.
+Koko sarjan on määrä valmistua pohjoissaamen kielellä tulevaan kevätlukukauteen mennessä.
+Koko sarja tullaan julkaisemaan inarin- ja pohjoissaamen kielillä.
+Koko sarja tullaan julkaisemaan inarinsaamen kielellä.
+- koko sosiaalialan verkostomaisia, moniammatillisia ja monitoimijaisia palvelumuotoja, työmenetelmiä, konsultaatiota sekä niihin liittyvää kokeilutoimintaa
+Koko Suomen itäraja kuuluu Vihreään vyöhykkeeseen ja saamelaiskäräjät osallistuu myös Vihreän vyöhykkeen yhteistyöhön.
+Kokoukseen osallistui edustajat Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä.
+Kokoukseen osallistui kaikki saamelaiskäräjien kansallisen 8 (j) -työryhmän jäsenet. "
+Kokoukseen osallistui laaja joukko sopimuksen ratifioineiden valtioiden edustajia, tarkkailijoita sekä alkuperäiskansojen edustajia
+Kokoukseen osallistui lisäksi saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan jäseniä.
+Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista.
+Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota.
+Kokoukseen osallistuvat käyttävät pöydälle sijoitettuja langattomia kokouslaitteita, joissa on mikrofonin ja kaiuttimen lisäksi mm. äänestys- ja tulkkausominaisuudet.
+Kokoukselle kerrottiin kansallisesta biodiversiteettistrategiasta sekä perustetusta kansallisesta 8 (j) -työryhmästä, jonka puheenjohtajana toimii saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Kokouksen aineisto on pyydettävissä saatavissa koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.
+Kokouksen alussa saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tekee katsauksen omaan ja hallituksen toimintaan edellisen yleiskokouksen jälkeisistä tapahtumista.
+Kokouksen asialistalla oli kahden poronhoitoa koskevan lausunnon hyväksyminen.
+Kokouksen asialistalla oli kokemuksien kertominen artikla 8 (j) - työryhmästä ja erityisesti siitä, miten alkuperäiskansat ovat osallistuneet biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon.
+Kokouksen asialistalla oli virkavalintoja sekä lausuntoja.
+Kokouksen asialistalla on puheenjohtajien katsaus, saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2014, selvitykset saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan, saamelaisen kulttuurimäärärahan ja saamelaisen sosiaali- ja terveysmäärärahan käytöstä sekä eron myöntäminen Ilmari Tapiolalle ja uuden jäsenen nimeäminen sosiaali- ja terveyslautakuntaan.
+" Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita.
+Kokouksen asialistalla on saamelaiskäräjien toiminta-talousarvion hyväksyminen vuodelle 2015.
+Kokouksen esityslista liitteineen lähetetään viimeistään 10 päivää ennen kokousta.
+Kokouksen kaikki päätökset löytyvät
+Kokouksen perusteella on selvää, että niin Suomen, kuin kaikkien maidenkin, tulee terävöittää perinteisen tiedon suojelua ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa, " puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi.
+Kokouksen puheenvuorot simultaanitulkataan edellä mainittujen kielten välillä siten, että yleensä yksi tulkki hallitsee yhtä kieliparia (kuten suomi-pohjoissaame) ja toinen toista kieliparia (kuten suomi-inarinsaame).
+Kokouksen yhtenä seurauksena Ruotsin Östersundissa järjestettiin jo seuraavana vuonna (1918) valtakunnallinen saamelaiskokous, jonka keskeisiksi asioiksi nousivat koulukysymykset.
+Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia.
+Kokouksessaan 12 p. marraskuuta 2008 ministerit ja saamelaiskäräjien presidentit olivat yksimielisiä siitä että jatketaan pohjoismaista saamelaissopimusta koskeva työ.
+Kokouksessa hyväksyttiin kaksi uutta aavaa arktista merialuetta meriluonnoltaan arvokkaiksi alueiksi.
+Kokouksessa käsiteltiin myös biodiversiteetin tilaa.
+Kokouksessa käsiteltiin YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta.
+Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi.
+Kokouksessa päätettiin käydä syvällinen dialogi teemasta " alueellisen yhteyden haasteet ja mahdollisuudet jaetun perinteisen tiedon suojelussa perinteisen tiedon vahvistamiseksi ja sopimuksen kolmen tavoitteen saavuttamiseksi harmoniassa luonnon kanssa. "
+Kokouksessa sovittiin että saamelaiskäräjät tiivistävät yhteistyötä artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi.
+Kokouksessa tehtiin esitys uudeksi artikla 8 (j):n toimeenpanon monivuotiseksi työohjelmaksi.
+Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10 (c):n liittämiseksi artikla 8 (j) -työryhmän työhön.
+Kokoukset ja tapahtumat suoratoistetaan (streamataan) lähtökohtaisesti salissa käytetyllä kielellä, mutta myös kahden äänilähteen suoratoistaminen on teknisesti mahdollista.
+Kokouksissa Euroopan Unionin jäsenmaat pyrkivät neuvottelemana yhteisen kannan koordinaatiokokouksissa, joihin myös saamelaiskäräjät osallistui. "
+Kokouksissa pääsee tuomaan esille Suomen saamelaisten näkemyksiä, vaikuttamaan päätöksentekoon, saa uusia ideoita perinteisen tiedon suojan parantamiseksi sekä vaihtamaan ajatuksia maailman eri alkuperäiskansojen kesken, " puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Kokous alkaa Sajoksessa kello 10.
+KOKOUSAVUSTAJA: Saatavana myös kokousavustajia.
+Kokous esittää, että artikla 10 (c):n toimeenpanemiseksi laaditaan ohjeistus ja että kansalliset biodversiteettistrategiat tukevat kestävää tavanomaista luonnonkäyttöä.
+Kokous esittääkin, että lähitulevaisuudessa järjestetään laaja kokous valmistelemaan vapaaehtoisia ohjeita perinteisen tiedon palauttamiseksi.
+Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. "
+Kokoushuone Násti (isompi)
+Kokous hyväksyi saamelaiskäräjien lausuntoja ja valitsi edustajia erilaisiin työryhmiin Klemetti Näkkäläjärven tilalle.
+Kokous hyväksyy SPN:n toimintasuunnitelman, joka laaditaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
+Kokouskutsu
+Kokous-, neuvottelu-, kirjasto- ja mediatilat tulevat palvelemaan huomattavasti suurempaa käyttäjämäärää.
+Kokous-, neuvottelu-, kirjasto- ja mediatilat tulevat palvelemaan huomattavasti suurempaa käyttäjämäärää.
+Kokous nimesi jäsenet Saamelaiskäräjien omiin toimielimiin ja edustajansa muihin toimielimiin.
+Kokousohjelmat kehitetään niin, että toiminta hyödyttää mahdollisimman laajasti koko saamelaisaluetta.
+Kokous on vuonna 1992 pidetyn kestävän kehityksen konferenssin seurantakokous.
+Kokouspäätökset
+Kokous päätti esittää osapuolille, että ne ottaisivat osaksi kansallisia biodiversiteettistrategioita tavanomaisen luonnonkäytön suojelun. "
+Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA) - päämajassa.
+Kokoussali 1.
+Kokousta pidetään pohjoismaisen saamelaisyhteistyön alkuna.
+Kokoustarjoilut etukäteistilauksesta.
+* Kokoustarjoilut l ue lisää.
+Kokousta voi myös seurata kokoussalissa.
+Kokousta voi seurata
+Kokousta voi seurata myös kokoussalissa.
+- kokousten käytännön järjestelyt.
+Kokousten päätyttyä saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat biodiversiteettimuseoon (Biodome), joka kuvaa Kanadan eri luontotyyppejä ja niiden eläimistöä.
+Kokoustila 1+2 yhdistettynä = Silbanásti.
+Kokoustila 1=Silba.
+Kokoustilaan saatavilla ruokailupalveluja etukäteistilauksesta.
+Kokoustila Nástin suuresta lasiseinästä on upea näkymä Juutuanjoelle ja Inarijärvelle.
+Kokoustila Násti on yhdistettävissä pienempään, 10 hengen kokoustila Silbaan, jolloin saadaan tilaa 25 henkilölle (50 m2).
+Kokoustila Násti (pohjakuvassa Kokoustila 2, isompi tila) soveltuu ryhmätyötilaksi tai pienten kokousten tarpeisiin.
+Kokoustila Násti sijaitsee keskuksen ensimmäisessä kerroksessa, kokousaulan yhteydessä.
+Kokoustilassa anniskeluoikeudet.
+Kokous valmisteli asioita yleiskokoukselle ja valitsi edustajia erilaisiin työryhmiin.
+koko vaalikaudeksi.
+Kolmas, COP9- kokouksessa hyväksytty indikaattori kielellisestä moninaisuudesta on jo käytössä.
+Kolmas pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarinen foorumi järjestetään Venäjällä vuonna 2013.
+Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Kirkkoniemellä 10.11.2011.
+Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi vuonna 2011 vaati julistuksessaan mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista, riittäviä resursseja saamelaiskäräjille ja saamen kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tukemiseen, oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä kiirehti Ilo-sopimuksen ratifiointia.
+Kolme harjoittelupaikkaa haettavana Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa Inarissa
+kolme lautapeli-työpajaa.
+Kolme niistä käsittelee yksinomaan koulu- ja opetusasioita.
+Kolmen maan saamelaiskäräjät toteavat, ettei yhdessäkään saamelaisten asumassa maassa ole järjestelmiä, jotka ottaisivat saamelaiskäräjät mukaan budjetointi- tai rahoitustyöhön saamelaistarpeita varten tai toteuttamaan saamelaiskäräjien omaa asioiden tärkeysjärjestystä.
+Kolmen maan saamelaiskäräjillä on edustajat kansallisissa neuvotteluvaltuuskunnissa.
+* Kolme sohvaryhmää ja sohvapöydät
+Kolme uutta inarinsaamenkielistä oppikirjaa ilmestyi
+Kolmikerroksinen, 4800 bruttoneliömetrin laajuinen Sajos tulee olemaan saamelaisten hallinnon, kulttuurin ja osaamisen keskus sekä monipuolinen ja uudenaikainen kongressi- ja tapahtumatalo.
+Koltankielen kielipesätoiminnan tuloksena on odotettavissa uusia ekaluokkalaisia koltankielen opetukseen syksyllä 2011.
+Koltansaamea kuultiin Jaakko Gauriloffin sekä Anna Lumisalmen ja Tauno Ljetoffin esittäminä.
+- koltansaame
+Koltansaamea on perinteisesti käytetty Kuolan niemimaan länsiosissa, josta sitä äidinkielenään puhuneita kolttasaamelaisia asutettiin Suomeen viime sotien jälkeen.
+Koltansaamea opetetaan peruskoulussa ja se on opetuskielenä pienelle oppilasryhmälle.
+Koltansaamen aapistyö käynnistetty
+Koltansaamen kääntäjä - Merja Fofonoff
+Koltansaamen käsityöperinnettä, juurikäsitöitä
+Koltansaamen kielellä julkaistiin yhteensä 20 kirkkolaulua sisältävä CD-levy.
+Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen.
+Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja
+Koltansaamenkielinen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993.
+- Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 27 034,50 €
+- Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 33 262,50 €
+- Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 16 050 €
+- Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 23 500,50 €
+Koltansaamenkielinen tarinakirja ilmestyi
+Koltansaamenkieliset sivut julkaistaan toukokuun aikana kun tekniset esteet on saatu poistettua.
+Koltansaamen kieltä voi opiskella peruskoulussa, mutta äidinkielenään kolttasaamen kieltä puhuvia lapsia ja nuoria on enää harvassa.
+Koltansaamen koulukielioppi esittelee asiat lyhyiden sääntöjen ja runsaiden esimerkkien avulla.
+Koltansaamen koulukielioppi ilmestyi
+Koltansaamen perinteinen alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin.
+Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia.
+Koltansaamen puhujien määrää on yli 350.
+Koltansaamen tunneista on kuitenkin ollut sen verran hyötyä, että uskoakseni osaksi niiden ansiosta minun on ollut helpompi oppia venäjää, jota meidän koulussa opiskellaan pakollisina kieliopintoina ainakin muutaman kurssin verran.
+Koltansaame on ollut pelkästään puhuttu kieli vuoteen 1972 saakka, jolloin ilmestyivät ensimmäinen aapinen Aabbâs säämas ja Koltansaamen opas, jossa esiteltiin kielen ortografia eli kirjoitustapa.
+Koltansaame puolestaan toimii yhdyssiteenä Suomen ja Venäjän kolttasaamelaisten välillä.
+Koltansaame: Riikka Ljetoff ja Anna Lumisalmi
+Koltansaamessa ja venäjässä kun on jonkun verran todella samantapaisia sanoja, ja joitain kirjaimia.
+Koltansaame
+Koltat ovat tanssineet Venäjän kautta tullutta katrillia.
+Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta.
+Koltta-asiat ovat lain mukaan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
+Kolttakulttuurikeskuksen tavoitteena on elvyttää, ylläpitää ja kehittää kolttasaamelaista kulttuuria ja koltan saamen kieltä Suomessa.
+" Kolttakulttuurikeskuksen tavoitteena on luoda luonteva koltansaamenkielinen asiointi- ja työskentely-ympäristö kolttasaamelaiskulttuurin ydinalueelle.
+Kolttakulttuurikeskushanke etenee
+Kolttakulttuurikeskushankkeella on saamelaiskäräjien täysi tuki ", puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Kolttakulttuurikeskusta esiteltiin samana päivä myös ulkoministeri Erkki Tuomiojalle Sajoksessa.
+Kolttakulttuurikeskus tarvitsee rahoituksen keskuksen rakentamiseen, toiminnan kehittämiselle ja ylläpidolle.
+Kolttakulttuurikeskusta suunnitellaan rahoitettavaksi eri ministeriöiden, Euroopan aluekehityskehitysrahaston ja muiden mahdollisten rahoituslähteiden tuella.
+Kolttakulttuurikeskusta valmistelee kolttakulttuurisäätiö, jonka työhön osallistuvat useat keskeiset sidosryhmät.
+Kolttakulttuurin oma erikoisuutensa on Näätämön Kolttakoskessa harrastettu käpälänuottaus.
+Kolttakulttuurisäätiön hallituksen kokous pidettiin Inarissa 21.1.
+Kolttakulttuurisäätiö on hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta keskuksen toteuttamista varten.
+Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista.
+Kolttalaulu
+" Kolttaraanua " on ennen aikaan käytetty kolttasaamelaisessa perheessä villapeittona.
+Kolttaraanun aloitus pirta-nauhasta on erikoinen; loimilangat kudotaan pirtanauhaan johon muodostuu kolttaraanulle ominainen ruutukuvio.
+Kolttasaamelainen katrillitanssi on neljän parin muodostama, johon kuuluu neljä miestä ja neljä naista.
+Kolttasaamelaisessa kulttuurissa ortodoksisuus toimii tärkeänä sosiaalistumisen muotona.
+Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella.
+Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta.
+Kolttasaamelaiset
+Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset sukualueensa Petsamossa.
+Kolttasaamelaiset ovat lisäksi harjoittaneet pienimuotoista poronhoitoa.
+Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja.
+Kolttasaamelaiset - Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti
+Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan nykyisin Suomessa noin 700 henkeä.
+Kolttasaamelaisilla on neljä erilaista lakkimallia, joilla on erityinen merkitys.
+Kolttasaamelaisilla on omat edustukselliset elimensä.
+Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta.
+Kolttasaamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää erityistoimia, " Tiina Sanila-Aikio kertoi.
+Kolttasaamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää pikaisia toimia ", Haltta korosti.
+Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta.
+Kolttasaamelaisten nuorten oma blogi tässä
+Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leuŠdd.
+Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaisten kansallispukua.
+Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta.
+Kolttasaamelaisyhteisön yhteisö- ja elinkeinojärjestelmästä on parhaiten säilynyt tietoja Suonikylän kolttasaamelaisyhteisöstä.
+(komissaarin tehtävänä on edistää tietämystä ja kunnioitusta ihmisoikeuksia kohtaan Euroopan neuvoston jäsenmaissa)
+(komissio on Euroopan Neuvoston alainen elin, jonka tehtävänä on toimia rasismia, etnistä syrjintää, muukalaisvihaa ja suvaitsemattomuutta vastaan ihmisoikeuksien edistämisen hengessä.)
+Komitea antaa suosituksensa sopimuksen toimeenpanemiseksi ministerineuvostolle.
+Komitea antaa suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi.
+Komitea kehottaa sopimusvaltiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että metsänhakkuut ja muu toiminta, joita yksityiset tällä hetkellä harjoittavat saamelaisten kotiseutualueella, eivät rajoita saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa, eivätkä heidän taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksiensa käyttöä.
+Komitea myös pyytää Suomea osoittamaan miten laajasti se on ottanut huomioon saamelaisten maahan perustuvat elinkeinot ja elämäntavan toimeenpannessaan erilaisia projekteja ja erilaisia toimenpiteitä saamelaiskäräjien kanssa varmistaakseen saamelaisten pääsyn perinteisiin elinkeinoihin ja millä keinoin nämä tavoitteet on saavutettu.
+Komitean tehtävänä on valmistella sopimusteksti kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi.
+Komitea pyytää Suomea tiedottamaan saamelaisten ammatillisesta koulutuksesta ja miten se on edistänyt saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista.
+Komitea suosittaa, että osapuoli
+Komitea suosittelee, että kun sopimusvaltio määrittelee, kenellä on äänioikeus saamelais- käräjien vaaleissa, se antaa asianmukaisen painoarvon saamelaisten itsemääräämisoikeudelle, joka liittyy heidän asemaansa Suomessa, heidän oikeudelleen määrätä omasta jäsenyydestään ja oikeudelleen siihen, ettei heitä pakkosulauteta.
+Komitea suosittelee, että sopimusvaltio:
+Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ottaa tässä yhteydessä huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 169, jonka sopimusvaltio on sitoutunut ratifioimaan.
+Komitea suosittelee, että sopimusvaltio saamelaiskäräjistä annettua lakia uudistaessaan lisää saamelaiskäräjien päätösvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvissä asioissa, mukaan lukien oikeudet, jotka liittyvät maan ja luonnonvarojen käyttöön saamelaisten perinteisesti asuttamilla alueilla.
+kone- ja tuotantotekniikan opiskelija
+Konferenssi hyväksyi Jokkmokkin julistuksen, jonka mukaan yhteinen konferenssi oli historiallinen merkkipaalu saamelaispoliittisessa työssä.
+Konferenssiin osallistui saamelaisnuoria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, yhteensä noin 70.
+Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien jäsenet sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat.
+Konferenssiin osallistuivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten edustajat.
+Konferenssi kokoaa yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet.
+Konferenssi muistutti siitä, että saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa.
+Konferenssin aiheena oli saamelaisten perinteisen asuinalueiden luonnonvarojen hyödyntäminen ja pohjoismainen saamelaissopimus.
+Konferenssin aiheena on suvaitsevaisuus sekä saamelaisnuorten identiteetti.
+Konferenssin aikana kuullaankin ajatuksia herättäviä puheenvuoroja.
+Konferenssin iltaohjelmana on saamelaismusiikkia.
+Konferenssin järjestäjänä toimi 2000-luvun alussa perustettu saamelainen parlamentaarinen neuvosto, joka on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin.
+Konferenssin julistuksessa käsitellään saamelaisten yhteistyön kehittämistä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kehotetaan valtioita ratifioimaan ILO-169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista.
+Konferenssin mukaan määritelmän siitä, keitä pidetään saamelaisina, tulee perustua saamelaisten omaan ja yhteiseen käsitykseen asiasta.
+Konferenssin ohjelma koostui pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista kuten saamen kieliyhteistyöstä, saamelaisnuorten pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen yhteistyöprojektin tuloksista.
+Konferenssin ohjelma
+Konferenssin päätösasiakirja kokonaisuudessaan seuraavassa:
+Konferenssin päätteeksi hyväksyttiin saamelaisparlamentaarikkojen yhteinen Kirkkoniemen julistus.
+Konferenssin päätteeksi tehdään loppulauselma.
+Konferenssin saapuu avaamaan kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.
+Konferenssin teemana on Nuori!
+Konferenssin teemoina olivat perinteinen tieto ja arktiset asiat.
+Konferenssin teemoina ovat perinteinen tieto ja arktisiin asiat.
+Konferenssin toinen päivä on tarkoitettu saamelaisnuorille.
+Konferenssin viimeisenä päivänä pidettiin myös ensimmäinen yhteispohjoismainen saamelaiskäräjien nuorisoelinten kokous.
+Konferenssin yhteydessä olleessa SPN:n kokouksessa tuo lautakunta päätettiinkin perustaa.
+Konferenssi pidetään Kirkkoniemen Thon hotellissa.
+Konfrenssi järjestetään kahden vuoden välein, vuoronperään Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
+Kongresseihin, koulutuksiin, luentoihin ja tilaisuuksiin, joissa tarvitaan runsaasti istumapaikkoja yleisölle.
+Konkreettiset toimenpiteet:
+Konsertin taiteellisena johtajana toimii säveltäjä ja muusikko Seppo Paroni Paakkunainen.
+Konsertissa esiintyvät Ulla Pirttijärvi-Länsman Ulda-yhtyeineen sekä Tiina Aikio ja Annukka Hirvasvuopio-Laiti, joita säestää Heikki Nikula.
+Konsertissa kuullaan lisäksi saamelaisjoikaajien uutta sukupolvea.
+Konsertissa kuullaan perinteistä ja modernia joikua sekä muuta saamelaismusiikkia.
+Konsertissa muistellaan Valkeapään elämäntyötä ja uraa.
+Konsertissa on väliaika, jolloin ravintola Galla palvelee konsertin kuulijoita.
+- Konsertti on Adjágasin ensimmäinen Suomessa.
+Konsertti on kaikille avoin ja ilmainen.
+Konsertti on musiikin ja visuaalisuuden vaikuttava kokonaisuus.
+Koordinaattorin toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Inarin kirkonkylässä.
+Koreografia oli monipuolinen ja erityisesti tanssijoiden asuista esityksen lopussa syntynyt Saamen lippu sai kiitosta.
+Koristekuviot kaiverretaan yleensä puukon kärjellä ja värjätään lepänkuorinesteellä tai tuhkalla.
+Korkalovaaran peruskoulu, Rovaniemi: Saana Vieltojärvi (pohjoissaame)
+Korkealaatuista saamelaismusiikkia, joka on tätä päivää.
+Korkeatasoinen äänitysstudio soveltuu vaativaan musiikin äänittämiseen.
+Korkeatasoinen videostudio soveltuu monikamerajärjestelmän käyttöön ja muunkin videomateriaalin kuvaamiseen.
+Korostaa, että me saamelaiset olemme yksi kansa, koska meillä on yhteinen historia, kulttuuri, kieli ja maa-alueet, ja että valtakunnanrajat eivät saa rikkoa yhtenäisyyttämme;
+Korostaa, että valtioilla on vastuu YK:n alkuperäiskansajulistuksen voimaansaattamisesta, ja osoittaa samalla, että saamelaisparlamentaarikoilla ja saamelaiskäräjillä on vastuu huolehtia siitä, että alkuperäiskansajulistuksen säännöksiä käytetään ja noudatetaan,
+Korostamme myös, miten tärkeää on viedä neuvotteluja aktiivisesti eteenpäin, jotta ilmoitetusta viiden vuoden aikataulusta voidaan pitää kiinni.
+Korostamme tänään kolmen Pohjoismaan neuvotteluvaltuuskunnille suunnatussa yhteisessä kirjoituksessamme, miten tärkeää on ratifioida sopimusteksti, jolla turvataan saamelaisten ihmisoikeudet.
+Korvamerkki ilmoittaa omistajuuden ja suvun, johon poron omistaja kuuluu.
+Korvauksen tulee kattaa myös tulevien sukupolvien oikeusmenetykset.
+Koska Sajoksen kokoustekniikka mahdollistaa helposti vain yhden äänilähteen (saliääni) ajamisen suoratoistoon, tulevien Saamelaiskäräjien kokouksien lähetyksissä näytetään kokoussali ja siellä puhutut kielet ilman tulkkausta.
+Kotialueellani ei ole kovin montaa, jotka puhuvat saamenkieltä julkisesti.
+Kotiin lähdössä
+Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tekee myös saamen kielenhuoltotyötä
+Kotiseutualueella kieli on alueellisen vähemmistökielen asemassa ja kotiseutualueen ulkopuolella maahanmuuttajakielen asemassa.
+Kotiseutualueella on 13 paliskuntaa ja noin 1250 poronomistajaa, mikä on noin 27% koko Suomen poronomistajista.
+Kotiseutu- alueella
+Kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta.
+Kotiseutualueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytykseksi tai erityiseksi ansioksi.
+kotiseutualueen kuntien tekemät sopimukset saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2011.
+Kotiseutualueen ulkopuolella asuu korkeakoulutettua saamelaisväestöä, joilla on paljon annettavaa saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiselle jos saamelaiskäräjät osaa yhdistää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat yhdessä turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.
+Kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten- ja nuorten tilanne muistuttaa heidän isovanhempiensa lapsuuden tilannetta.
+Kotiseutualueen ulkopuolella, jossa suurin osa saamelaislapsista ja - nuorista asuu, tilanne on hälyttävä eikä kielen opetusta järjestetä juuri lainkaan.
+Kotiseutu- alueen ulkopuolella
+Kotiseutualuetta koskeva rahoitussäännös opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa turvaa koulutuksen järjestäjille valtionavustuksen, joka vastaa noin 100-prosenttisesti tästä opetuksesta aiheutuvia opettajien palkkausmenoja.
+Kotisivuille on lisätty uutta tietoa
+kotoisin Inarista, opiskelee Vaasassa ja työskentelee Helsingissä.
+kotoisin Sevettijärveltä
+Kotona kuulemaani ja oppimaani kieltä opiskelin lisää koulussa ja opiskelu on jatkunut tähän päivään asti, koska uusia inarinsaamenkielisiä sanoja kehitetään jatkuvasti.
+Kotonamme on kuitenkin aina puhuttu ŠkotikielenäŠ pohjoissaamea, joten olen osannut kielen niin pitkään kuin vain muistan.
+Kotonani ei ole koskaan oikeastaan puhuttu saamea ja en sitä itsekään osaa.
+Koulujen ja esitysten ilmoittautuminen tapahtumaan tapahtuu tänä vuonna internetissä Webropol - sovelluksen kautta.
+Koulujen käytössä ovat kaikki Norjan ja Suomen puolella valmistetut saamenkieliset oppimateriaalit ja kaikki muutkin parhaat resurssit on otettu käyttöön.
+Koulujen tarvitsee huolehtia iltapalatarvikkeet mukaanne keskiviikkoillaksi.
+Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ".
+Koulujen yhteistyö on helpotanut tätäkin puutetta.
+Koulukirjoissa saamelaisyhteisön nykypäivää ei käsitellä ja saamelaisiin liittyvät, koulunkin ylläpitämät, mielikuvat tulevat usein topeliaanisen ajan kuvauksista ja ajalta, jolloin sekä suomalainen että saamelainen yhteisö elivät vielä esimodernia aikaa.
+Koulukotiasumisesta saamen kielen opetukseen
+Koululla on tässä erityisen tärkeä asema.
+Koulun biologia ja maantieto 5 - kirjassa seikkailu alkaa niityn eliöiden opiskelulla.
+Koulun biologia ja maantieto - kirjasarja vie lukijansa seikkailulle maailman ihmisten, eläinten ja kasvien pariin.
+Koulun osallistuminen tapahtumaan
+Koulun ympäristötieto 3-oppikirja julkaistiin pohjoissaamenkielisenä käännöksenä (Birasdiehtu 3), jonka on tehnyt Jouni Antti Vest (Jovnna-Ánde Vest).
+Koulussa ei ollut uumajansaamen opettajaa, joten emme voineet opiskella omaa kieltämme.
+Koulut haluavatkin laajentaa yhteistyötä, joka on säilyttänyt saamen kieltä ja kulttuuria ja laajentanut lasten näköaloja.
+Koulutukseen on ilmoittautunut noin 40 saamen kielen ja saamenkielisten ryhmien opettajaa perusopetuksesta, lukiosta ja varhaiskasvatuksesta.
+Koulutukseen osallistuvat saavat perustavat tiedot kielikylpyopetuksen teoriasta, käytännön toteutuksesta, kokemuksista ja oppimistuloksista ja siitä miten tämä tieto on sovellettavissa saamelaisopetukseen.
+Koulutukseen osallistuvat saavat suorituksistaan 6 opintopistettä.
+Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat.
+Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat.
+- koulutuksen lainsäädännön, hallinnon, rahoituskehityksen, arvioinnin, opetussuunnitelmanormien ja saamelaisopetuksen kehityksen seuranta,
+Koulutuksen ohessa rakensin perheellemme, johon kuuluvat avovaimoni Marika ja hänen tyttärensä Milja, talon Keväjärvelle.
+Koulutuksen pääteemana on kielikylpymenetelmän soveltaminen saamelaisopetukseen.
+- koulutuksen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan käynnistyä alkavan marraskuun puolivälissä.
+Koulutuksen rahoittaa Opetushallitus.
+Koulutuksen sisältö:
+Koulutuksen suorittaneet saavat kuusi (6) opintopistettä, jotka on mahdollista lukea hyväksi omissa yliopisto-opinnoissa.
+Koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille mahdollisuus saamen kielen elvyttämiseen koulutyössä, tarjota heille työskentelyareena ja välineitä kielikylpyopetuksen kehittämiseen käytännön koulutyössä.
+Koulutuksen tavoitteena on löytää vastauksia mm. kysymykseen: Miten siirrämme / opetamme kieltä mahdollisimman tehokkaasti kielellisesti heterogeeniselle oppilasryhmälle?
+Koulutuksen tavoitteena on luoda tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisätä opetushenkilöstön tietoa lainsäädännön suomista saamelaisopetuksen mahdollisuuksista käytännössä.
+Koulutus esillä alkuperäiskansafoorumin oheistapahtumassa
+Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa
+Koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista kielikylpymetodin soveltamiseksi Suomessa annettavaan saamelaisopetukseen.
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalta voi hakea avustusta saamenkielisiä oppimateriaaliprojekteja varten.
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jan Saijets (henkilökohtainen varajäsen Outi Länsman) ja varapuheenjohtajaksi Ulla-Maarit Magga (Berit-Ellen Juuso) sekä muiksi jäseniksi Tauno Lietoff (Seija Sivertsen), Iiris Mäenpää (Teija Linnanmäki), Eila Tapiola (Ara Aikio), Elli-Marja Hetta (Ailu Näkkäläjärvi) ja Samuel Valkeapää (Maarit Pajuranta).
+- koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (koulutuspoliittiset ja yleiset koulutusasiat),
+- koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (oppimateriaaliasiat),
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakuntaan kuuluvat vuosina 2012-2015 seuraavat jäsenet:
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta on saamelaiskäräjien koulutuspoliittisten esitysten, aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen valmistelija ja saamenkielisen oppimateriaalin suunnittelusta, valmistamisesta ja jakelusta vastaava elin.
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ottaa vastaan ehdotuksia, joita voi tehdä sähköpostitse lokakuun 25. päivään saakka.
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto / Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat / Škovlim-já oppâmateriaaltoimâttah / Škooultõs- da vuäŠpstemaaunâskoontâr / Office on Education and Instruction Material
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto valmistelee ja toimeenpanee lautakunnan käsittelemät asiat.
+Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset:
+Koulutus järjestetään kokonaan lähiopetuksena, yhteensä neljänä kahden päivän koulutustilaisuutena.
+Koulutus- ja tutkimusyhteistyö ulottuu saamelaisalueen valtioiden lisäksi erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen maailmaan.
+Koulutus käynnis-tyy Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa helmikuussa 2015.
+Koulutus käynnistyy Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa helmikuussa 2015.
+Koulutuskeskuksessa on jo vuosien ajan kehitetty verkkopedagogiikkaa ja teknisiä valmiuksia ja se pystyisi antamaan saamen kielen verkko-opetusta myös kotiseutualueen ulkopuolelle, mikäli sillä olisi tätä koskeva koulutuksen järjestämislupa ja varoja verkko-opettajien palkkaamiseen.
+Koulutus mahdollistaa eri alueilla ja eri-ikäisten lasten kanssa työskentelevien opettajien tiedon ja kokemusten jakamisen.
+Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille.
+Koulutus on helpottanut äidinkieleltään saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta.
+Koulutus on kuuden (6) akateemisen opintopisteen laajuinen.
+Koulutuspäivät rakentuvat teorialuennoista ja ohjatuista työpajatyöskentelypäivistä.
+Koulutussihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Koulutussihteeri
+Koulutussihteeri toimii koulutus- ja oppimateriaalitoimiston esimiehenä ja koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari kertoi mm., että saamelaiskäräjät seuraa opetusta valmistamalla vuosittain saamelaisopetuksen tilastoja, julkaisee mahdollisuuksien mukaan opetusraportteja, järjestää vuosittain Nuori Kulttuuri - tapahtumaan liittyvän saamelaisnuorten taidetapahtuman ja julkaisee saamelaiskulttuurista tiedottavaa materiaalia kouluja varten (Oktavuohta - nettilehti).
+Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, saamelaiskäräjät ulla.
+Koulutusta ei kuitenkaan ole järjestetty kaikissa saamelaisalueen kouluissa ja sen taso on ollut vaihteleva.
+Koulutusten tavoitteena on luoda tiiviimmät tiedonvaihdon käytännöt ja lisätä opetushenkilöstön tietoa lainsäädännön suomista saamelaisopetuksen mahdollisuuksista käytännössä.
+Kouluun on tarkoitus ensi vuonna mennä, matkailun pariin.
+Koutokeinon pääsiäisfestivaali
+KP-sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.
+KP-sopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea.
+KP-sopimus
+- Kriittinen keskustelu on myös tärkeää, samoin kuin monenlaisten mielipiteiden esittäminen ja hyväksyminen.
+Kristen Anne Ruotsala, Petra Ikonen ja Sofia Kallionlähde.
+Kristiina Aikio on vuotsolainen saamelaisartisti.
+Kristiina on harrastanut laulamista 25 vuotta, josta joikaamista 8 vuotta.
+Kristine Gaup-Grønmo Saamelaisen hoidon ja hoivan kehittämiskeskuksesta, Karasjoelta kertoi, että saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi on vielä paljon tekemätöntä työtä.
+Kristinusko ei suhtaudu enää kielteisesti joikuun ja joikua on myös kuulunut kirkoissa.
+Kristinusko piti joikua hyvin pitkään paheellisena ja sitä on myös halveksittu valtakulttuurin taholta.
+KSBR urakoi myös kulttuurikeskuksen pohjatyöt.
+ks. kulttuuriavustusten jako 2009
+Kts. kuva 2, jossa kuva on heijastettu taustaseinän alaosaan.
+Kuäydessäni saamelaiskäsityökoulua, minulla ei ollut saamelaisia opettajia, vaan minun täytyi usein soittaa äidille kotiin ja kysyä mitä ja miten pitää jokin tehdä.
+Kudonnassa käytetään työvälineenä poronluusta valmistettua naskalia.
+Kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä saamenkielistä päivähoitoa ei ole.
+• kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja
+- Kuka asioistasi päättää?
+Kuka voi saada palkinnon?
+Kuka voi saada palkinnon?
+Kuljetukset järjestetään eri puolilta saamelaisaluetta.
+Kuljetusten kustantaminen kotiseutualueen ulkopuolelta riippuu opetusministeriöltä saatavan valtionavustuksen määrästä.
+Kulttuuriamme ei voi mitätöidä eikä väheksyä sen johdosta, että asumme taloissa tai ajamme autolla.
+Kulttuuriamme on yritetty ryöstää ja omia.
+Kulttuuria on myös saamelainen elämäntapa.
+- kulttuuriarvojen toteutuminen käytännön toiminnaksi vuotuiskierron mukaan
+Kulttuuriavustusten hakeminen 2009
+Kulttuuri-illan juontaa Ánne Kirste Aikio ja juhlan avaussanat lausuu rehtori Liisa Holmberg.
+Kulttuuri-illan musiikista vastasi mm..
+Kulttuuri-illan ohjelmassa esiintyvät näyttelijä Irene Länsman, inarinsaamenkielinen lauluyhtye Koškepuško, inarinsaamen kielellä laulava Heli Aikio ja kolttasaamelaista leuddia esittävä saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
+Kulttuuri-illan yleisön toivotaan olevan paikalla klo 19.45.
+Kulttuuri-illassa oli myös saamelaista teatteria.
+Kulttuuri-illassa Tiina Sanila-Aikio, Liisa Holmberg ja Juha Guttorm kukittivat kulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaa Matti Morottajaa sekä verhokilpailun voittajia Tytti Bräysyä sekä Anna-Leena Pyylampea.
+Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen tavoitteena on suojella ja edistää kulttuurien moninaisuutta (1 artikla).
+Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus
+Kulttuuri-ilmaus
+Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti siitä, että maailmassa kuolee yksi kieli kahden viikon välein.
+Kulttuurikeskuksen bruttoala eli kokonaispinta-ala on 4 670 neliömetriä.
+Kulttuurikeskuksen kaksi pääkäyttäjää ovat saamelaisten itsehallinnollinen edustuselin Saamelaiskäräjät ja valtion oppilaitoksena toimiva Saamelaisalueen koulutuskeskus.
+Kulttuurikeskuksen rakennuttaa ja omistaa Senaatti-kiinteistöt ja sen bruttopinta-ala on noin 4 800 m².
+Kulttuurikeskuksen rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt, joka järjestää rakennuksen suunnittelusta yleisen arkkitehtuurikilpailun.
+Kulttuurikeskuksen rakentaminen alkaa keväällä 2010 ja sen tulisi valmistua vuoden 2012 alkuun mennessä.
+Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan.
+Kulttuurikeskuksen varsinainen suunnittelu aloitetaan tammikuussa 2009 ja rakennustöihin päästään keväällä 2010.
+Kulttuurikeskuksesta Saamelaiskäräjät sai käyttöönsä tilaa 1095 m2.
+Kulttuurikeskus on ensisijaisesti tarkoitettu saamelaisten omaa käyttöä varten.
+Kulttuurikeskus on samanaikaisesti sekä saamelaisten parlamenttitalo että kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymä ja myös tapahtumatalo erilaisine kokouksineen, musiikki-, elokuva- ja teatteriesityksineen.
+Kulttuurikeskus parantaa myös olennaisesti mahdollisuuksia levittää tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+Kulttuurikeskus parantaa myös olennaisesti mahdollisuuksia levittää tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+Kulttuurikeskus tarjoaa koulutetuille saamelaisnuorille uusia työmahdollisuuksia, kokoaa yhteen eri alojen saamelaisia osaajia ja toimii saamelaisyhteisön suunnannäyttäjänä, jossa eri alojen saamelaiset osaajat kehittävät saamelaista yhteiskuntaa perinteisten arvojen, tietämyksen ja osaamisen perustalta.
+Kulttuurikysymys saamelaisopetuksessa viittaa opetuksen rooliin kielen, kulttuurin ja perinteisen tiedon ja taitojen siirtäjänä nuoremmille sukupolville.
+Kulttuurilautakunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä toimii kulttuurisihteeri.
+Kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Aslak Holmberg (henkilökohtainen varajäsen Máret Inga Länsman), varapuheenjohtajaksi Tanja Sanila (Jouni S. Laiti) sekä muiksi jäseniksi Pauliina Feodoroff (Sisko Länsman), Timo Portti (Neeta Jääskö), Maarit Magga (Matti Palojärvi), Birit-Anni Magga (Jouko Hetta) ja Mika Aikio (Susanna Näkkäläjärvi).
+Kulttuurilautakunnan tehtävänä on päättää valtionavustuksen (saamelainen kulttuurimääräraha) jakamisesta sekä seurata ja valvoa myönnettyjen avustusten käyttöä.
+Kulttuurilautakunta
+Kulttuurilautakunta laatii saamelaiskäräjien toimintaohjelman perustalta vuodesta 2013 lähtien vuosittaiset tavoitteet saamelaiselle kulttuurimäärärahalle.
+Kulttuurilautakunta on saamelaiskäräjien hallituksen alainen toimielin, joka valmistelee saamelaiskäräjien esitykset, aloitukset sekä lausunnot, jotka koskevat saamelaisten henkistä kulttuuria.
+Kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan, että säästää em. määrärahasta myöhemmin jaettavaksi 74 500,00 euroa.
+Kulttuurimääräraha 2013 pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen
+Kulttuurimaisema
+Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin.
+Kulttuurin säilymiseksi on tärkeää huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista.
+Kulttuurin suojeleminen edellyttää myös, että vähemmistöyhteisöjen edustajat saavat tehokkaasti osallistua heihin vaikuttavaan päätöksentekoon.
+Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen - kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena.
+Kulttuurintutkimuksen näkökulmasta Saamenmaa on paikkana monimerkityksinen ja muuttuva käsite, jota voi tarkastella useasta näkökulmasta.
+Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä.
+Kulttuurisihteeri
+Kulttuurisihteerin päätehtävänä on toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+- kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä,
+- kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä,
+Kulttuuristen erojen korostaminen aiheuttaa sen, että ihminen välttää toisesta kulttuurista tulevia asioita kokien ne vaaraksi omalle kulttuurilleen.
+Kulttuuri
+Kulttuurituottaja
+Kulttuurityön merkittäville rahoittajille kerrottiin Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan toiminnasta sekä saamelaisesta kulttuurityön kentästä.
+- kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä
+Kuluneet kymmenen vuotta olemme muutenkin eläneet suurta muutosta, kun saamelaisen ei enää tarvitse hävetä itseään, vaan päinvastoin saamelaisuudella jopa ylpeillään.
+Kuluvana lukuvuonna myös saamen kielen aineopetusta saavien oppilaiden määrä on kasvanut 18.
+Kuluvan vuoden joulukuun alussa julkistetun Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun ehdotukset ovat esillä yleisön tutustumista varten Siidan Rampissa Inarin kirkonkylässä 6.1.2009 asti.
+Kummallakin alueella on omat poronhoitomallinsa, laidunalueet, vasanmerkityskaarteet ja paliskunnan etelä- ja pohjoisosan poroluvut luetaan erikseen.
+Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita.
+Kumppanuus edellyttää myös sitä, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa toistensa kasvatusnäkemyksistä ja - tavoista.
+Kun biodiversiteettisopimusta aikoinaan valmisteltiin, yksi ehdotus oli käyttää Ilo 169-sopimuksen mukaista terminologiaa eli alkuperäis- ja heimokansoja, mutta sille ei löytynyt kannatusta.
+Kun ihmisellä on selkeä minäkuva, hän tietää mihin joukkoon hän kuuluu ja sitoutuu.
+- Kun ihmiset kokevat taidetta, niin heille on tärkeää löytää itsensä sieltä laulun tai runon sisältä.
+Kun inarinsaamen kielipesätoiminnan tuloksena syntyi inarinsaamenkielisiä luokkia, oli välttämätöntä tuottaa myös materiaalia äidinkielen alkuopetusta varten.
+Kun kieltä ei opeteta koulussa, sen puhujat jäävät luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään.
+kun kudonnassa käytettävä naskali.
+Kun lumi on satanut maahan ja vesistöt jäätyneet, porot kootaan kaarteisiin erotuksia varten.
+Kun matkustin ensimmäisen kerran Lappiin, maiseman monotonisuus yllätti minut.
+Kun monet tuskailevat, mitä laittaa päälleen tilaisuuksiin, minulla tätä ongelmaa ei juurikaan ole ollut, koska voin käyttää saamenpukuani monissa eri tilaisuuksissa.
+Kun muutin Ouluun, en puhunut kokonaiseen vuoteen kenellekään saamea.
+Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta.
+Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomen kielen ohella harkitsemassaan laajuudessa saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä.
+Kunnan asukasmäärä, puolueiden politiikka ja saamelaisten suhteellinen osuus kunnan äänioikeutetuista vaikuttavat siihen, miten monta saamelaista ehdokasta valitaan kunnanvaltuustoon ja millaiset toimintamahdollisuudet heillä on.
+Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen.
+Kunnat näkevät useimmiten saamen kielilain toteutumisen resurssikysymyksenä, unohtaen etteivät ne ole käyttäneet kaikkia saamen kielilainsäädännön suomia mahdollisuuksia hyväkseen.
+Kunniamaininnan ja stipendin saanut Giehtaruohttasa mánát (Käsivarren lapset) - ryhmän (kuva alla) oli ohjannut Karesuvannon koulun opettaja Taina Syväjärvi.
+Kunniamaininnan ja stipendin sai myös karigasniemeläisten nuorten Gangstajunkkát hiphop-ryhmä (kuva alla) esityksellään Trift Shop.
+Kun päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevien prosentuaalinen määrä vähennetään kokonaisprosenttimäärästä, laskee saamenkielistä asiakaspalvelua antavien määrä 9,5%:iin.
+Kun saamelaiskulttuurikeskuksesta on määrä tulla kotoisa, viihtyisä, helposti lähestyttävissä oleva ja puoleensa vetävä saamelaisten ja muidenkin ryhmien kohtaamis- ja tapaamispaikka ja kun keskus rakennetaan keskelle inarinsaamelaisten perinteistä ja nykyistäkin asuinaluetta, ansaitsee saamelaiskulttuurikeskus nimekseen Sajos mitä parhaiten.
+Kun suomiräp nousi 90-luvun lopulla suosioon, Mikkalkin innostui siitä, koska se oli tavallaan helppo musiikkimuoto.
+Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10.
+Kuntien ja valtion yksiköiden on paneuduttava saamen kielilain toteuttamiseen.
+Kuntien on valvottava saamen kielilain § 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan.
+Kuntien puheenvuorot.
+Kuntien valtionosuuslain (1147/96) 12 §:n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat kielilisänä euromäärän, joka on 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perusosasta.
+Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin.
+Kuoreen tulee merkitä viite " Saamelaiskulttuurikeskuksen ravintola ".
+Kuorokonsertin jälkeen tapahtuma jatkuu Sajoksen pihamaalla ulkoilmafestivaalina, jossa Mari Boinen lisäksi esiintyvät mm. karasjokilainen Felgen Orkester soittaen leppoisaa pohjoissaamenkielistä, joiulla höystettyä poprokkia.
+Kurssin pääpaino on tekstien rakenteissa ja merkityksissä.
+Kustannus- ja laajuuslaskelmat laatii ISS Proko.
+Kustannusosakeyhtiö Otavan oppimateriaalituotannosta kertoo kustannuspäällikkö Mervi Korhonen Helsingistä.
+Kustantajat:
+Kutakin lakkia saa käyttää vain tiettyyn siviilisäätyyn kuuluva henkilö.
+Kuten tiedämme on ollut jonkin verran erimielisyyttä neuvottelusuunnitelmasta, erityisesti Norjassa, mutta kun me nyt tiedämme, että Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja niiden maiden hallitusten välillä vallitsee yksimielisyyttä, niin aloittaminen ei saa olla Norjasta kiinni.
+Kutsumme kaikki saamelaistoimijat pohtimaan tulevaisuuden painopisteitä ja kehittämään apurahojen kohdentamista yhteisölle tärkeisiin hankkeisiin.
+Kutsunäyttelyyn osallistuvat seuraavat taiteilijat Ruotsista, Norjasta ja Suomesta: Britta Marakatt-Labba, Rannveig Persen, Aune Kuuva, Merja Aletta Ranttila, Pekka Hermanni Kyrö ja Outi Pieski.
+Kutsu saamelaisnuorten konferenssiin
+Kutsussa tulee esittää millaisia asioita esitetään kokouksessa käsiteltävän.
+• kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä
+• kutsutaan paikallisia saamelaistaiteilijoita vierailemaan, vieraillaan taide- ja kulttuuritapahtumissa
+Kuulemme Kustannusosakeyhtiö Otavan kustannuspäällikkö Mervi Korhosen puheenvuoron digitaalisesta oppimateriaalituotannosta ja puheenvuoroja saamelaiskäräjien omasta oppimateriaalityöstä.
+kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä.
+Kuunnelkaa nuoria, antakaa heille vaikutusmahdollisuus!
+• kuunnellaan ja opetellaan paikallista perinnemusiikkia musiikin taitajien kanssa
+Kuunnellessaan hän muistelee kieltä ja mieleen palautuu kadonneita sanoja.
+Kuuntele ja laula koltansaameksi
+Kuuntele ja laula pohjoissaameksi
+(Kuva Anni Näkkäläjärvi)
+Kuva ja runokilpailuun, jossa teemana on " Nils-Aslak Valkeapään syntymästä 70 vuotta ", on tullut osallistumisia kaikista näistä yhdestätoista koulusta.
+Kuva: Johanna Alatorvinen
+Kuva: Johanna Alatorvinen.
+Kuva: Klemetti Näkkäläjärvi
+Kuvamateriaalia ja arkkitehtuurikilpailun pöytäkirja on nähtävissä myös Saamelaiskäräjien kotisivuilla www.samediggi.fi
+Kuvamateriaalia osoitteessa:
+Kuvan Monitoimisali on käytössä erillisvarauksesta.
+Kuva: Petra Biret Magga-Vars kerho- ja vapaa-ajantoi-
+Kuva: Pia Ruotsala
+Kuva: Pirita Näkkäläjärvi
+Kuva: Pirita Näkkäläjärvi.
+Kuva: Saamelaiskäräjät
+Kuva: saamelaiskäräjät
+Kuva: saamelaiskäräjät.
+Kuva: saamelaiskäräjät
+Kuva: Saamelaiskäräjät
+Kuva: Saamelaiskäräjät.
+Kuva: Saamelaiskäräjien kokous
+Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio
+Kuva: Saamelaisparlamentaarikot Rovaniemellä 2008
+Kuva: Sára Márjá Magga.
+Kuvassa Binna Bánnan toimittaja Irene Länsman työssään.
+Kuvassa ensimmäinen Nuorisoneuvosto.
+Kuvassa esiintymässä Irene Länsman ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
+Kuvassa kenkäheinävieran tekoa ja kurkistus valmiista.
+Kuvassa Petra Biret Magga ja Anna Näkkäläjärvi pitämässä lasten musiikkityöpajaa.
+Kuvassa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.
+Kuvassa: Saamen kielipesän ohjaaja Katja Magga, Mitro Hetta ja Johanna Kumpula Vuotson saamen kielipesäkerhossa.
+Kuvassa Sámi Giellagáldun työntekijöitä, ohjausryhmän jäseniä ja Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien johtajia.
+Kuvassa SomBy Inarissa keväällä 2008 levyn julkistamiskeikan jälkeen.
+Kuvassa Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto, hankejohtaja Anne-Maria Magga ja Norjan saamelaiskäräjien ja SPN:n puheenjohtaja Egil Olli.
+Kuvassa Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari.
+Kuvassa Utsjoen koululaiset menossa Sirman koululle opettajansa Nilla Tapiolan kanssa.
+Kuvassa vasemmalta ma. Hallintopäällikkö Pia Ruotsala, hallituksne jäsen Anna Morottaja, II varapuheenjohtaja Heikki Paltto, I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, hallituksen jäsen Ilmari Tapiola ja ma. Lakimiessihteeri Kalle Varis
+Kuvassa vasemmalta oikealle: B. O. D-Corp Banca - pankin sijoitusosaston johtaja Pedro Rendón Oropeza, valokuvaaja Antonio Briceño, pankin yritysvastuuosaston varapuheenjohtaja Milagro González, suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari, pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.
+Kuvassa vasemmalta oikealle Johannes Koskinen, Marjo Timonen, Seppo Tiitinen, Eero Heinäluoma, Jari Leppä, Pirkko Mattila, Kimmo Sasi, Markus Lohi, Mauri Pekkarinen, Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto.
+Kuvassa vasemmalta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, neuvotteleva virkamies Eija Lumme, neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ja luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Cop-12 kokouksen salissa hyväksymässä artikla 8 (j):tä koskevia päätöksiä.
+Kuvassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija, professori James Anaya Rovaniemellä.
+Kuvassa yksityiskohta Outi Pieskin maalauksesta.
+Kuvasta puuttuvat Anne Olli sekä ohjaajat Marjaana Aikio ja Teija Sonkkila.
+Kuvataide ammentaa inspiraationsa nykyisinkin niin kalliopiirroksista, shamanismista, luonnosta kuin käsityöperinteestäkin.
+Kuvataide
+Kuvataide on yksi ilmaisumuoto, joka kehittää lapsen mielikuvitusta ja rohkeutta itseilmaisussa.
+Kuvat: Alexis Escamez
+Kuva Tanja Sanila.
+Kuva: Tiina Aikio
+kuvat: Jukka Lemmetty
+Kuvat Mika Saijets.
+Kuvat Sametinget, Karasjok
+Kuvat: Sára Márjá Magga.
+, kuvat Terhi Tuovinen.
+kuvat: Timo Lagerkrans
+Kuva: Tuupa Records / Jussi Isokoski ja Nillas Holmberg tekivät uuden levyn toukokuussa 2013.
+Kuvat voivat olla piirustuksia, valokuvia, tekstiä tai videota.
+Kuvaus poronhoidossa elävien ihmisten vuotuisista töistä
+Kuvia Sajoksen vihkiäisistä ja Saamelaiskäräjien avajaisista sekä kulttuuri-illasta 3.4.2012.
+Kuvia voidaan tarvittaessa vaihtaa esim.
+Kuvissa Suomen saamelaiskäräjien jäsenet Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman sekä varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi.
+Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos.
+Kuvitus
+kuvitus Merja Aletta Ranttila,
+Kyllähän Ivalo on kaunis ja mukava paikka, mutta on ollut todella ihana päästä tuulettumaan kaupungin uusiin tuuliin.
+• Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja varhaiskasvatusyksikön tarpeiden mukaan
+Kyselylomake sulkeutuu perjantaina 26.2.2016, joten vastaattehan kyselyyn ennen sitä.
+Kyselylomakkeen vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.
+Kyselylomakkeet ovat saamen kielillä ja suomeksi.
+Kyselylomakkeet ovat suunnattu kunnan ja kuntayhtymien, valtion ja julkisten hallinnonalojen ja saamelaistahojen henkilöstöille.
+Kyselyn tarkoituksena on selvittää saamen kielen käyttöä viranomaispalveluissa, työntekijöiden saamen kielen taitoa ja saamenkielisten palvelujen laajuutta.
+Kysely on suunnattu niille viranomaisille ja viranomaisten työntekijöille, joihin saamen kielilakia sovelletaan.
+Kysyimme Petralta saamelaislasten kulttuurista:
+- kysytään raportissa.
+- laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen
+Lääninhallitus nimittää johtokuntaan yhteensä kahdeksan jäsentä.
+- laatia ehdotus kokonaisvaltaiseksi ja pitkäjänteiseksi saamen kielen elvyttämisohjelmaksi.
+laatua ja sisällöllistä toteuttamista sekä edistää palvelujen yhdenvertaista toteutumista.
+laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat
+Lähdemme siitä, että Saamelaiskäräjien edellytykset osallistua neuvotteluihin turvataan kyseisten valtioiden toimesta.
+Lähes kaikki muu saamenkielinen palvelu tapahtuu edelleen tulkkipalveluiden ja asiakirjakäännösten kautta.
+Lähetä ehdotuksesi ja siihen liittyvät kirjalliset perustelut, pituudeltaan enintään 1-2 sivua, viimeistään toukokuun 30. päivä 2014.
+Lähetyksen pituus on 30 minuuttia ja Binna Bánna toimitetaan kolmella saamen kielellä.
+Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä.
+Lähetykset julkisista Saamelaiskäräjien kokouksista ovat seurattavissa internetistä osoitteesta
+Lähetykset julkisista saamelaiskäräjien kokouksista ovat seurattavissa internetistä suorana.
+Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee PohjoisNorjassa.
+Lähiopetusta yhteensä 60 h opiskelijan itsenäistä työtä 102 h 24 h teoriaopetusta 36 h ryhmäohjausta 102 h opiskelijan itsenäistä työtä (aktiivista työpajatyöskentelyä / kirjallisuutta ja / tai essee ja / tai oppimistehtävä)
+Lähteitä ja linkkejä:
+Laidunkiertoalueiden aitaaminen onnistui hyvin ja jäkälä on päässyt kasvamaan. "
+laidunmaa = maa, josta poro ottaa ravinnon
+Laillisen instrumentin valmistelu on kestänyt pitkään.
+Lain 24 §:ään sisältyy yleissäännös, jonka mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että saamen kielilain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.
+Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
+Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
+Lain mukaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä.
+Lain mukaan saamen kieltä on mahdollista käyttää näiden kuntien alueella hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa.
+Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä.
+Lainsäädännön edellyttämät päätökset vaaliluettelon vahvistamisessa tehdään kulloinkin voimassa olevan lain ja määräaikojen mukaisesti.
+Lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet eivät heikennä saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten oikeuksia.
+Lain siirtymä-ajat voivat johtaa siihen, että vaaliluettelon täydentämisen oikaisuvaatimuskäsittely tapahtuu hyvin nopealla aikataululla.
+Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
+Lakeihin on otettu nk. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja.
+Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen
+Lakien säätämisen tavoitteena oli mm. vahvistaa kansallisten vähemmistöjen ja niiden kielten asemaa ja mahdollistaa se, että Ruotsi saattoi ratifioida Euroopan neuvoston 1990-luvulla voimaan tulleet kaksi vähemmistösopimusta.
+Laki koskee kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
+Laki lasten päivähoidosta
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä käräjien hallinnossa.
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä saamelaiskäräjien hallinnossa.
+Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Lakimiessihteerin valinnan lisäksi kokous päätti kuluvan vaalikauden toimintaohjelmasta, taloussuunnitelmista ja hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen.
+Laki vahvistaa ruotsin kielen asemaa maan pääkielenä.
+Lämpiöaulassa on minikeittiö, jossa on jääkaappi, vesipiste sekä mikroaaltouuni.
+Lämpiöön on saatavissa ravintolapalveluja.
+Lämpiötilassa on pöytäryhmä 6 henkilölle, sohva ja tv sekä suihku ja wc.
+Lämpiötiloihin kuuluvat lämpiötila, meikkaushuone ja lämpiöaula.
+Länsisaamelainen tyyli joikata on ilmaisultaan voimakkaampaa ja äänenkäyttö vaihtelee nopeammin kuin itäsaamelaisessa joikaustyylissä.
+lansman (a) samediggi.
+Länsman Asko
+Länsman Asko
+Länsman Sisko
+Läpimurto koettiin 1970-luvun alussa, jolloin teoksia alkoi ilmestyä runsaammin.
+Läpimurtonsa Skum, ennen kaikkea teoksellaan Same sita - samebyn (1938).
+- Lapin aluehallintovirasto on vahvistanut 16.2.2011 Saamelaiskäräjien ja saamelaisten
+Lapin Aluehallintovirastossa on vahvistettavana Näkkälän paliskunnan kokouksen tekemä päätös jakaa paliskunta eteläiseen ja pohjoiseen osaan.
+Lapin ammattiopisto, Rovaniemi: Leena Fofonoff (koltansaame)
+Lapin AVI on pyytänyt asiasta lausuntoa saamelaiskäräjien lisäksi eri viranomaisilta ja järjestöiltä.
+Lapin ja Lannan raja, joka kulki nykyistä saamelaisten kotiseutualuetta etelämpänä.
+Lapin lääninhallitus 1994
+Lapin lääninhallitus 1996
+Lapin liitto myönsi Saamelaiskäräjille EU-aluekehitysrahastosta rahoitusta puolitoistavuotiseen markkinointihankkeeseen.
+Lapin luonnonmaisemat ja saamelaismusiikki näyttäytyivät venezuelalaisille eksoottisina ja maagisina, " jonain mitä he eivät olleet nähneet ja kuulleet koskaan aiemmin ".
+Lapin maakuntaohjelma on uudistettu Lapin liitossa Lappi-sopimuksessa.
+Lapinpuku on minulle lähinnä juhlapuku, jota käytän erityisesti perhe- tai sukujuhlissa, mutta myös muissakin tilaisuuksissa, joissa edustan saamelaisia.
+Lapin ympäristökeskus, korkein hallinto-oikeus, ympäristöministeriö, Sodankylän kunnan esimiehet ja saamensradio.
+Lapissa kylät ja kaupungit ovat niin pieniä, että mahdollisuus uusien ihmisten tapaamiseen on todella rajallinen - ja minä olen aina nauttinut uusien ihmisten tapaamisesta sekä siitä, että ympärillä on myös paljon tuntemattomia ihmisiä ja vielä tutkimattomia mahdollisuuksia ja paikkoja.
+Lapissa on mukavaa käydä aina välillä, mutta jostain syystä olen aina tuntenut oloni paljon kotoisammaksi isommissa kaupungeissa.
+Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on
+Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma.
+Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja
+Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja
+Lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava
+lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen tarkistamiseen.
+Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta
+Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia
+Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä.
+Lapsella on oikeus saada maksuttomasti
+Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta
+Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
+Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä
+Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja
+Lapselle ei suoraan kerrota, kuinka jokin asia pitää tehdä vaan lasta ohjataan hyväksi havaittuun toimintatapaan antamalla hänelle vihjeitä.
+Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa.
+Lapselle ominaiset toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen, joiden kautta lapsi voi vahvistaa hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään.
+Lapselle tulee kasvatuksen ja opetuksen avulla antaa mahdollisuus omaksua myös saamelainen kulttuuriperintö.
+Lapsen annetaan omaksua kieltä omaan tahtiinsa.
+• lapsen havainto- ja arviointikyvyn kehittäminen luomalla erilaisia tilanteita, jossa lapsi saa kokeilla ja kehittää taitojaan, osaamistaan, tunteitaan
+Lapsen identiteetin määrittäjinä toimivat lapselle tärkeät ihmiset.
+Lapsen kanssa keskustellessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, mutta ei harhauduta sivuseikkoihin.
+Lapsen kasvatukseen osallistuvien tulisi tietoisesti ohjata lapsen kulttuurista tietoisuutta.
+Lapsen kasvun ja kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi tiivis yhteistyö neuvoloiden, koulujen ja varhaiskasvatuspalveluiden välillä on tärkeää.
+Lapsen kasvuympäristö tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöiltään sellainen, että se edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista.
+Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy kielellä leikkiessä, loruillessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa.
+Lapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielen oppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti.
+Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista.
+Lapsen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden kehittämiseksi asiat opetetaan kokonaisuuksina ja pyritään tuomaan esille kaikki siihen liittyvät yhteydet.
+Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle.
+Lapsen oikeuksien komitea
+Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota turvaamaan lapsille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään sekä oikeuden suojeluun ja huolenpitoon.
+Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa.
+Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma.
+Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet:
+Lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet.
+Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää.
+- lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi
+Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa.
+Lapset oppivat tuntemaan toisensa jo päiväkodissa.
+Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan.
+Lapset ovat tehneet myös keppiporot, joilla on leikitty poroerotusta.
+Lapset pääsivät käymään kotonaan vain harvoin ja yhteys saamenkieliseen ympäristöön heikkeni.
+- Lapset tykkäävät hirveästi laulaa ja ovat niin taitavia, Áile kertoo ylpeänä.
+Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut.
+Lapsia ohjattiin samalla, kun aikuisilla oli omat työnsä.
+Lapsia voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto 22.
+Lapsien synnyttyä, joiku on annettu kuin ristimänimen muodossa ensin yksinkertaisena melodiana (tovdna) myöhemmin henkilöjoiuksi rikastettuna.
+Lapsilla oli aluksi ennakkoluuloja yhteisiä koulupäiviä kohtaan, mutta ne ovat jo hävinneet.
+Lapsilla oli enemmän mielikuvitusta leikkiä koska mitään valmista ei ollut eikä mitään uutta kaivattu esimerkiksi lelujen suhteen.
+Lapsilla on yhteisiä tunteja matematiikassa, saamen kielessä, musiikissa, liikunnassa, yhteiskuntatiedossa ja luontoaineissa.
+Lapsille ja nuorille mielekkäitä kokemuksia, harrastuksia tukevaa toimintaa niin poismuuttokaan ei ole niin todennäköistä tulevaisuudessa!
+Lapsille ja nuorille pilkka ja rasismi ovat erityisen vahingollisia.
+Lapsille järjestetään mm. laskettelua ja poroajelua.
+Lapsi omaksuu varhaiskasvatuksessa saamelaisia kulttuuriarvoja.
+Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen.
+Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä.
+Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään.
+Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa.
+Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla.
+Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä osa-alueilla.
+Lapsuuskodissani Väylässä kuulin joka päivä inarinsaamen kieltä, jota poromies-kalastajaisäni puhui niin samassa pihapiirissä asuneiden edesmenneiden isovanhempieni kuin sukulaistenikin kanssa.
+Lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt Sevetintien varrella pienessä kylässä nimeltään Väylä, jossa vanhempani edelleen asuvat.
+Laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle noki mustaa pinnan.
+Lasta ei saa kiduttaa.
+Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä.
+Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia.
+Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta
+Lasten Binna Bánna - radio-ohjelma kuultiin ensimmäisen kerran toukokuun 8. päivänä 2002.
+Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua.
+Lasten kanssa työskenneltäessä on erittäin tärkeää systemaattisesti käyttää saamen kieltä valtakielen vahvasta asemasta huolimatta.
+Lasten kanssa voi päivittäin harjoitella kieltä yhdessä mm. laulujen, laululeikkien ja lorujen avulla.
+Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli.
+Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan.
+Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavat työntekijöille omat lisähaasteensa.
+Lasten korvamerkit ovat variaatioita vanhempien, yleensä jo edesmenneiden sukulaisten merkeistä.
+Lastenkulttuurikeskuksen toimintaa suunnittelee, johtaa ja käytännössä toteuttaa päätoiminen toiminnanohjaaja, joka on palvelussuhteessa saamelaiskäräjiin.
+Lasten ohjelma:
+Lasten ohjelma:
+Lasten oikeuksien yleissopimus
+Lasten päivähoidosta annettu laki (875/1981) velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä (11 §).
+Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista.
+Lasten Raamattu on julkaistu pohjoissaame n ja inar insaamen kielillä.
+- lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa
+Lataa kysely
+Lauantai-illan klubi-ilta järjestetään perjantai- illan tapaan hotelli Kultahovilla, jossa musiikista vastaa DJ Oula.
+Lauantain 17. lokakuuta järjestettävään saamelaisnuorten konferenssiin voivat osallistua 20 ensimmäistä ilmoittautunutta saamelaisnuorta.
+Lauantaina festivaalin ohjelma alkaa Sajoksen auditoriossa Fossekallen- kuoron konsertilla.
+Lauantaina on vuorossa markkinapäivä ja myyjiä kokoontuu Sajoksen aulaan ympäri saamenmaata.
+Lauantaina perehdytään myös useisiin opettajien saamenkielistä opetusta varten kehittämiin työmenetelmiin ja oppimateriaaleihin. Tällaisia ovat mm. enontekiöläisen
+Laulaessa on Niillaksen mukaan erilainen tunne kuin joikatessa.
+Laulun on säveltänyt norjalainen Arne Sørlie.
+Laura-Maija Niittyvuopio
+Lausuminen onnistuu aika hyvin, jos luen saamea ääneen paperilta.
+Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti.
+lausunnon
+Lausunnossaan saamelaiskäräjät kiinnitti erityisesti huomiota saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, saamen kielilain toteutumiseen, saamelaiskoulutuksen saatavuuteen, saamelaisten maaoikeuksiin sekä Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteisiin.
+Lausunnossaan Saamelaiskäräjät toistaa POLURA-työryhmälle esittämänsä esityksen paimennustuesta, joka tulee turvata POLURAsta riippumattomalla erityisrahoituksella.
+Lausunnossa on huomioitu saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteinen lausunto ahmakantojen hoitosuunnitelmasta.
+Lausunnossa saamelaiskäräjät pani merkille myönteisen kehityksen Yle Sápmin toiminnassa.
+Lausuntoja, esityksiä ja aloitteita tehtiin noin kolmannes enemmän kuin edellisvuosina.
+Lausunto koski kolmea eri asetusluonnosta; valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, valtioneuvoston asetus eräiden porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukien hakuajan alkamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta.
+Lausuntopyynnön mukaan mietinnön perusteella laaditaan ministeriön virkamiestyönä ehdotus hallituksen esitykseksi kalastuslaiksi noin vuoden kuluessa.
+Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta.
+Lautakunnan esittelijöinä toimivat koulutussihteeri (koulutuspoliittiset asiat), oppimateriaalisihteeri (oppimateriaaliasiat) ja oppimateriaalisuunnittelija (Saamelaisnuorten taidetapahtuma).
+Lautakunnan jäseniksi valittiin Jouko Hetta (Inga-Briitta Magga), Jouni Aikio (Inka Musta), Anne Länsman-Magga (Aslak Nils Thomas Juuso), Antti Sujala (Inga Länsman) ja Elen Anne Sara (Asko Länsman).
+Lautakunnan käsittelemät asiat valmistelee ja toimeenpanee koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.
+Lautakunnan käsittelemät asioita valmistelevat ja toimeenpanevat sosiaali- ja terveyssihteeri ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija.
+Lautakunnan tehtävänä on edistää saamelaisoppilaiden oikeuksia oman kielen ja omakieliseen opetukseen sekä saamelaisopetuksen asemaa Suomen koulujärjestelmässä.
+Lautakunnan tehtävänä on edistää saamelaisten oikeuksia ja asemaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä.
+Lautakunnan tulee laatia vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle selvitys saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä ja laatia ehdotus valtion budjettiin vuosittaisesta saamelaisesta kulttuurimäärärahasta.
+Lautakunnassa Suomen saamelaiskäräjiä edustaa II varapuheenjohtaja Heikki Paltto
+Lautakunnat hoitavat omaan toimialaansa liittyvää tiedotusta.
+Lautakunnat Saamelaiskäräjien kokous asettaa vaalikaudekseen neljä lautakuntaa, saamen kielineuvoston sekä vaalilautakunnan, jonka toimikausi on muita lautakuntia lyhyempi.
+Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa valmistellen omaan toimialaansa kuuluvia asioita ja tehden päätöksiä omaan alaansa kuuluvien varojen jakamisesta ja käyttämisestä.
+Lautakunta hylkäsi yhden (1) kilpailuehdotuksen, koska se oli toimitettu lautakunnalle kilpailun sääntöjen vastaisesti.
+Lautakunta jakaa kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia.
+Lautakunta ja sen työvaliokunta voivat tarvittaessa käyttää työssään asiantuntijoita.
+Lautakunta laatii vuosittain selvityksen Saamelaiskäräjien kokoukselle saamelaisten erityisoikeuksien toteutumisesta ja heitä koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemisestä.
+Lautakunta on nimennyt keskuudestaan 4-jäsenisen työvaliokunnan arvioimaan saapuneita nimiehdotuksia sekä valmistelemaan palkintolautakunnalle esityksen kilpailun voittajaehdokkaista.
+Lautakunta päättää tapahtuman päivämäärän seuraavassa kokouksessaan lokakuun lopussa.
+Lautakunta päättää valtion talousarviossa (pääluokka 29, opetusministeriö) saamenkielisen oppimateriaalin ja saamelaisopetuksen kehittämiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä.
+Lautakunta päättää valtion talousarviossa (pääluokka 33, sosiaali- ja terveysministeriö) saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä.
+Lautakunta totesi ilolla, että stipendihakemuksia tuli paljon, eri alueilta ja monilta koulutusaloilta.
+Lautakunta totesi ilolla, että stipendihakemuksia tuli paljon, eri alueilta, monilta koulutusaloilta ja kolmesta maasta.
+Lautakunta vastaa ja huolehtii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle määrättyjen saamelaisväestön palvelutarpeiden huomioimista edellyttävien tarpeellisten tehtävien hoitamisesta.
+Lautakunta vastaa lisäksi Saamelaisnuorten taidetapahtumasta (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus), joka on vuosittain yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa järjestettävä lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikatselmus.
+Lautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla saamelaiskäräjien varsinaisia jäseniä.
+Lautakuntien tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Lautakuntien tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä sekä hyvää asiantuntemusta toimialallaan.
+Lautasten pinta heijastaa todellisuutta nurinpäin.
+Lava- ja vaatesuunnittelun on tehnyt Sara Kander, valosuunnittelun Bernt Morten Bongo.
+Lavalle voi tuoda omia lavasteita, mutta toivomme että niiden rakentaminen / sijoittelu / purku tapahtuvat sutjakkaasti.
+Lavan etulaita tulee olemaan samoilla kohdin kuin kuvan 1 laatikko.
+Lehti on nykyaikainen ja käsittelee nuoriin liittyviä ajankohtaisia aiheita.
+• leikitään saamelaisia leikkejä, laululeikkejä, valmistetaan saamelaisia leikkikaluja
+Leikit sovitetaan vuodenaikoihin ja ne usein kuvastavatkin aikuisten työhön liittyviä toimia.
+Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa.
+Leikki-iässä on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumusten välttäminen.
+Leikki on luovuuden perusta.
+Lelut ovat puusta valmistettuja vasoja, joille voi tehdä korvamerkit ja korvat voidaan vaihtaa taas peurakorviksi uusia leikkejä varten. "
+Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville.
+Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville.
+Leppää, koivua ja pajua käytetään nahan parkituksessa.
+Leuddata voi mitä vain ja missä vain.
+Leudd eli kolttalaulu on perinteinen kolttasaamelainen laulutapa.
+LeuŠddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana.
+LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku.
+LeuŠdd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa.
+Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön.
+Liikunnassa Niilo ei ole huomannut eroja lasten kesken vaan kaikki osallistuvat samalla tavoin.
+Liikunta- ja leikkitilanteissa lapsi saa luontevasti harjoitella sosiaalisia taitoja.
+Liite 1 yhteenvetotaulukko
+Liite 2: Taustamateriaali:tapaoikeusselvitys
+Liite 4 Muistio Akwé: Kon ohjeiden suhteesta Yva-lainsäädäntöön
+Liite 5: Muistio Akwé: Kon ohjeiden soveltamisesta maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa
+Liite 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset
+Liite 7 Hankesuunnitelma saamenkielisten paikannimien keräämis- ja tallentamishankkeeksi
+Liite 8 Taustamateriaali, Perinteisen tiedon suojelu saamelaisten kotiseutualueella
+Liitosta syntyvät Päivän pojat, joista saamelaiset polveutuvat.
+Liitteet: Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun ohjelma ja kilpailun arvostelupöytäkirja sekä viimeisimmät luonnoskuvat ja - piirustukset arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ađa - nimisestä ehdotuksesta
+Liitteet: Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun ohjelma ja kilpailun arvostelupöytäkirja sekä viimeisimmät luonnoskuvat ja - piirustukset arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ađa - nimisestä ehdotuksesta.
+Liitteisiin voi tutustua Saamelaiskäräjien kotisivuilla tai käräjien päätoimistossa Inarin Riutulassa, osoite Angelintie 696.
+Liittymisasiakirja on otettu osaksi nk. Lissabonin sopimusta.
+liittymisestä, muuttamisesta, valvonnasta, siitä raportoimisesta ja sopimuksen muusta voimassaolosta.
+liittyvistä yksityiskohdista ilmoittautumisajan loppumisen jälkeen.
+Linjaukset ovat saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon kannalta todella hyviä.
+Linjaus on tärkeä ja tukee erityisesti Nellimin tien perusparannusta, koska tie on tärkeä kolttasaamelaisten elinkeinoille " sanoo Näkkäläjärvi.
+Linkit ilmoittautumislomakkeisiin:
+Linkkejä:
+Linkkejä:
+Lippu hyväksyttiin saamelaisten viralliseksi symboliksi saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa Åressa 15. elokuuta 1986.
+Lippu ja Saamen suvun laulu hyväksyttiin Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa 1986.
+Lipunmyynti alkaa Sajoksen infossa tuntia ennen konsertin alkua.
+Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta.
+Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta.
+Liput ovelta:
+Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja.
+Lisää.
+Lisää tietoa biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):stä
+Lisäkiitosta saatiin persoonallisesta paulojen käytöstä esityksen asusteina.
+* Lisäkokoustilat (Monitoimisali, Parlamenttisali, 2 x neuvottelutilaa)
+Lisäksi artikla 14 perusteluin otettiin saamelaisille hyvin tärkeä maininta saamelaisesta siitajärjestelmästä saamelaisten perinteisenä kulttuurisena ja elinkeinollisena instituutiona.
+Lisäksi ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskansaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi enemmistön piirissä esim. tälle väestölle suunnatuin tietoa lisäävin kampanjoin.
+Lisäksi edellytetään että joka maan saamelaiskäräjät saavat rahoituksen ja kieliammattilaisia hanketta varten.
+Lisäksi edustajat kävivät tutustumassa Veikkauksen, Taiteen edistämiskeskuksen, Koneensäätiön ja Suomen kulttuurirahaston toimintaan.
+Lisäksi Eriksen nosti esille tarpeen saada ajankohtaista tutkimustietoa saamelaisten terveysongelmista.
+Lisäksi hallitus nimesi Utsjoen kunnan Áilegas giellasiida- hankkeen ohjausryhmään varsinaiseksi jäseneksi Anna Morottajan ja hänen varajäsenekseen Tiina Sanila-Aikion.
+Lisäksi hallitus päätti esittää saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valitsee työjärjestyksen 3 §:n ja 5 §:n mukaisesti saamelaiskäräjien varsinaisista jäsenistä päätoimisen puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan ja / tai uuden hallituksen jäsenen.
+Lisäksi hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät jatkaa työtä ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja tavoitteena on saada kirjaus sopimuksen ratifioimisesta seuraavaan hallitusohjelmaan.
+Lisäksi hallitus valmistelee kunnallishallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta.
+- Lisäksi haluamme kehittää ja elävöittää Sajosta kohtaamis- ja tapaamispaikkana sekä tarjota nuorille saamelaisille käsityöntekijöille työtä omalta kotiseudultaan.
+Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ".
+Lisäksi hän mainitsee tokkakunnittain tapahtuvan paimennuksen poisjäämisen yhdeksi suurimmaksi muutokseksi Lapin paliskunnan alueella.
+Lisäksi hän on työskennellyt suomalaisten huippuryhmien kuten Tero Saarinen Companyn ja Compania Kaari & Roni Martinin kanssa.
+Lisäksi hän toimii esittelijänä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä Saamelaiskäräjien toimielimissä.
+Lisäksi hän vastaa talouden seurannasta ja raportoinnista sekä loppuraportin laatimisesta.
+Lisäksi ilmestyivät uusintapainokset inarinsaamenkielisestä käsityökirjasta
+Lisäksi järjestetään tanssityöpajoja, joiden kautta valmistaudutaan jo ensivuoden tanssiteemaan.
+Lisäksi johtokunnassa on koulun henkilökunnan, opettajien ja opiskelijoiden edustus.
+Lisäksi käytetään tinaa, kultaa ja hopeaa.
+Lisäksi kesällä 2015 ilmestyy Amocin toinen albumi, joka kulkee työnimellä Faabelit.
+Lisäksi keskukseen tulee tiloja Inarin kunnan kirjastotoimelle, saamelaisyhdistyksille ja Lapin lääninhallitukselle.
+Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola.
+Lisäksi keskuksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+Lisäksi keskus vahvistaisi saamen kielten välistä viestintää ja yhteistyötä.
+Lisäksi kirjailija, toimittaja ja elokuvantekijä Ima-Aikio Arianaick lausuu konsertin aikana runojaan, joita värittää herkkä valokuvaesitys.
+Lisäksi kirpputorilta voit löytää duodjimateriaaleja, esimerkiksi kankaita, lankoja, silkkipohjia, nahkoja yms.
+Lisäksi kokoukset ovat mahdollisuus verkostoitua ja ajatuksia voi vaihtaa laajemminkin luonnonsuojelusta ja kaikille yhteisen luonnon tilasta sekä alkuperäiskansojen ja saamelaisten oikeuksista ", Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri painottavat.
+Lisäksi komitea kehottaa sopimusvaltiota - neuvotellen asiasta tiiviisti kaikkien osapuolten kanssa, saamelaiskäräjät mukaan lukien - löytämään asianmukaisen ratkaisun kysymykseen maanomistuksesta ja - käytöstä saamelaisten kotiseutualueella sekä ratifioimaan pikaisesti itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen N:o 169.
+Lisäksi komitea kehottaa sopimusvaltiota - neuvotellen asiasta tiiviisti kaikkien osapuolten kanssa, saamelaiskäräjät mukaan lukien - löytämään asianmukaisen ratkaisun kysymykseen maanomistuksesta ja - käytöstä saamelaisten kotiseutualueella sekä ratifioimaan pikaisesti itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen N:o 169.
+Lisäksi komitea suosittelee, että sopimusvaltio jouduttaa opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottaman, saamen kielen edistämiseksi ja suojelemiseksi tarkoitetun elvytysohjelman toteuttamista, myös joukkoviestimissä, koulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kulttuurin alalla.
+Lisäksi komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy asianmukaisiin toimiin suojellakseen saamelaisten perinteistä poronhoitoelinkeinoa.
+Lisäksi konferenssissa keskustellaan saamelaisnuorten kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista saamelaisyhteiskunnassa ja nyky-Suomessa.
+Lisäksi kotiseutualueella on mahdollista lukea saamea äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa.
+Lisäksi kouluissa, erityisesti pohjoisessa, on myös muita oppilaita, jotka haluaisivat oppia saamen kieltä.
+Lisäksi koulutuskeskuksessa on yleissivistäviä linjoja ja aikuiskoulutusta.
+Lisäksi lakimiessihteeri toimii Saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.
+Lisäksi laki velvoittaa hallintoalueen kunnat järjestämään saamenkielistä esiopetusta ja vanhusten huoltoa sitä haluaville.
+Lisäksi LSPH:n ja Helse Finnmarkin välinen sopimus tulisi laajentaa koskemaan perusterveydenhuoltoa.
+Lisäksi monet kokevat itsensä kaksikielisiksi.
+Lisäksi mukaan on ilmoittautunut yliopisto-opiskelijoita.
+Lisäksi mukana on
+Lisäksi nähtävillä on Päivi Ruottisen valmistamia kirkkotekstiilejä ja Elli ja Veikko Tiittasen ikoneita.
+Lisäksi neuvostoon valitaan viisi pysyvää asiantuntijaa.
+Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.
+Lisäksi neuvosto valmistelee Saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.
+Lisäksi niistä voi ostaa saamelaista kirjallisuutta ja musiikkia.
+Lisäksi nuoret pääsevät kilpailemaan suopunginheitossa Sajoksen ympäristössä, jossa järjestetään myös vanhan ajan mäystinsuksilla hiihdettävä suopunkiviesti.
+Lisäksi nuorisoneuvostoon nimetään yhteensä viisi 15-17 - vuotiasta asiantuntijaa.
+Lisäksi nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan viisi pysyvää asiantuntijajäsentä, joiden tulee olla valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita.
+Lisäksi nuorisoneuvostossa ovat edustettuna yhtä lailla kaupunkisaamelaisnuoret ja poroelinkeinoa harjoittavat nuoret saamelaiset.
+Lisäksi ohjelmassa on saamelaismusiikin konsertteja, lastenohjelmaa, perinteistä joikua, inarinsaamelaista livđeä, kolttasaamelaista leuŠddia, kolttakatrillia, saamelaismusiikkiin keskittyvät klubi-illat sekä koko illan jatkuvat saamelaisen käsityön markkinat.
+Lisäksi olen freelancannut Kiirunassa SVT:n uutisreportterina ja myös galdu.
+Lisäksi olen saanut saamen kielen opetusta peruskoulussa.
+Lisäksi on tila, johon työpaikkakohtaisia käytäntöjä voi täydentää.
+Lisäksi opiskeluvihkossa on päättelytehtäviä, joiden tekeminen edellyttää tavallista enemmän oivallusta.
+Lisäksi opiskeluvihossa on päättelytehtäviä ja internet-tehtäviä.
+Lisäksi osapuolia kannustettiin tukemaan vapaaehtoisesti nk. kehitysmaiden luonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita.
+Lisäksi palkinto antaa uskottavuutta ja näkyvyyttä, joka edesauttaa saamaan ajatuksillemme, lausunnoillemme ja kaikelle tekemisellemme suurempaa painoarvoa.
+Lisäksi perusopetuslaki edellyttää, että saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamenkielisen oppilaan opetus annetaan pääosin saamen kielellä.
+Lisäksi pyrittiin kaventamaan alueellisia eroja luomalla saamenkielisiä ja - kulttuuriin pohjautuvia hyviä työmenetelmiä ja toimintamalleja.
+Lisäksi raportissa tehdään ehdotuksia opetustilanteen kehittämiseksi.
+Lisäksi saamelaisalueen kunnille maksetaan kaksikielisyyslisää, minkä yhtenä perusteena on kunnan asukasluku.
+Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.
+Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.
+Lisäksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous päätti suosittaa eri maan Saamelaiskäräjiä osallistua pohjoismaisen saamenkielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen kokeiluhankkeeseen.
+Lisäksi saamelaiskäräjät avustaa mahdollisuuksiensa mukaan vanhempia, viranomaisia ja koulutuksen järjestäjiä saamelaisopetukseen liittyvissä asioissa ja jakaa vuosittain stipendejä saamen kielen oppilaille.
+Lisäksi saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat City-Sámit ry:n, Veikkauksen, Taiteen edistämiskeskuksen, Koneensäätiön ja Suomen kulttuurirahaston toimintaan.
+lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon.
+Lisäksi saamelaiskäräjien kokous on asettanut seuraavat tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi:
+Lisäksi saamelaiskäräjillä oli kertaluonteisia sidosryhmä- ja edustustapaamisia 65 kertaa.
+Lisäksi saamelaismusiikkikeskus tukee myös uuden saamelaismusiikin opetusta ja järjestää opettajain koulutusta saamelaismusiikista.
+Lisäksi säännökset koskevat kirkollisia palveluita ja opetusta.
+Lisäksi samassa artiklassa nimenomaisesti määrätään, että syrjintänä ei pidetä sellaisia erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sellaisten henkilöiden tarpeiden turvaamiseksi, jotka tarvitsevat erityistä apua tai tukea esimerkiksi kulttuurisen asemansa perusteella.
+Lisäksi Sámi Giellagáldu jakaa tietoa saamen kielistä ja saamen kieliin liittyvistä asioista.
+Lisäksi selvityksestä ilmenee, että saamen kielilain 2 §:n viranomaisluettelo on osittain vanhahtavaan muotoon laadittu ja on omiaan välittämään virheellistä tai ainakin harhaanjohtavaa viestiä lain soveltamisvelvollisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
+Lisäksi se soveltuu hyvin kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön.
+Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tuoda esille koulujen osaamista ja kulttuuriharrastusta.
+Lisäksi siinä on erinäisiä tiedotteita sekä hoito- ja käyttösuunnitelmia kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä: pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielellä.
+Lisäksi sukujuuret ja yksityisten ihmisten yhteydet kulkevat luontevasti valtakuntien rajojen yli.
+Lisäksi Suomen ja Norjan saamelaiskäräjillä on muutama hankkeen tehtäviä hoitava hallintotyöntekijä.
+Lisäksi suurin osa Lapin paliskunnasta on Urho Kekkosen kansallispuiston sisällä, mikä on yhdenlainen pelastus ja metsät säästyvät hakkuilta.
+Lisäksi tapahtumaan odotetaan yleisöä, joten osallistujamäärä kohonnee tänäkin vuonna lähes neljäänsataan.
+Lisäksi tapahtumassa esiintyy inarilainen Aila-duo, joka voitti vuoden 2014 Sámi Grand Prix-laulukilpailun inarinsaamenkielisellä Naharij kandâ - kappaleellaan.
+Lisäksi tapahtumassa näytetään saamenkielisiä lyhytelokuvia.
+Lisäksi tarkastellaan pohjoismaista saamelaissopimusta ja arvioidaan edellisen parlamentaarikkojen konferenssin tuloksia.
+Lisäksi tarkasteltiin pohjoismaista saamelaissopimusta ja arvioitiin edellisten parlamentaarikkojen konferenssien julistusten tuloksia.
+Lisäksi tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja luoda uusia yhteyksiä myös muihin alkuperäiskansoihin.
+Lisäksi tässä kansiossa on kuvia Sajoksen avajaisiin liittyvästä Kansanjuhlasta / Avoimista ovista, joka pidettiin 4.4.2012.
+Lisäksi tehdään oppilaitosyhteistyötä saamenkielistä ja kulttuurin opetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamiseksi.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Lisäksi tuen kautta taataan poronhoitajien tasapuolinen kohtelu.
+Lisäksi työryhmä ehdottaa saamenkielisten radio-, tv- ja internet-sisältöjen tarjonnan lisäämistä huomattavasti, saamen kielenhuollon, tallentamisen ja tutkimuksen kehittämistä sekä saamelaistaiteen ja kulttuurin tuen lisäämistä.
+Lisäksi työryhmän toiminnassa on mukana opetusministeriön nimeämä asiantuntijajäsen.
+Lisäksi Utsjoen tapahtuman saamelaisteemana on teatterityöpajoja.
+Lisäksi vaatimuksena oli, että nimi ei saa olla käytössä vastaavanlaisessa saamelaisessa rakennuksessa.
+Lisäksi valtioiden tulisi harkita yhdessä saamelaiskäräjien kanssa määrättyjen alueiden rajaamista siten, että saamelaiskäräjät toimisivat niiden puitteissa ensisijaisena tai yksinomaisena päätöksentekijöinä etenkin saamelaisia koskevissa kysymyksissä, myös saamelaisten maa-alueisiin, kieliin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin liittyvissä asioissa.
+Lisäksi valtioiden tulisi pyrkiä vahvistamaan saamelaiskielten käyttöä tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten kanssa asioitaessa ja parantaa edelleen julkisten palvelujen saatavuutta saamelaiskielillä.
+Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi.
+Lisäksi yleisö pääsee tutustumaan erilaisiin ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käytettäviin sakraaliesineisiin.
+Lisäksi yllätysvieraina "Ailun väärtejä ". Konsertin järjestävät yhteistyössä Maailman musiikin keskus / Etnosoi!
+LISÄMAKSUSTA / ERILLISTILAUKSESTA
+LISÄMAKSUSTA / TILAUKSESTA
+Lisäosan käyttöä ei esityksessä olla edellytetty käytettävän saamenkielisten palveluiden saatavuuden turvaamista edistäviin tarkoituksiin.
+Lisäpöytäkirjan 1 mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.
+Lisärahoitus mahdollistaa toiminnan jatkumisen normaaliin tapaan loppuvuoden ajan.
+• lisätään lapsen ekologista luonnontietämystä saamelaisen ikääntyneen ihmisen opastuksella, mistä mitäkin luonnonmateriaalia voi ottaa ja minkä verran, liikutaan meluamatta, jälkiä jättämättä, ei katkota oksia tai käännellä kiviä, ei roskata
+Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta.
+- Lisätä yleistä tietoisuutta artikla 8 (j):stä, sen velvoitteista ja toimeenpanosta
+Lisätietoa Euroopan neuvostosta
+Lisätietoa ja ilmoittautumiset:
+Lisätietoa: Juha Guttorm, hallintopäällikkö, Saamelaiskäräjät, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoa kokouksesta ja sen päätöksistä (englanniksi):
+Lisätietoa:
+Lisätietoa Saamelaiskäräjistä.
+Lisätietoa tästä ja tästä.
+Lisätietoa: www.interregnord.com ja www.lapinliitto.fi
+Lisätietoja 6.7.2009 klo 16.00 saakka projektityöntekijä Marja-Riitta Lukkarilta Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja aiheesta tulee kouluille myöhemmin.
+Lisätietoja antaa Anni Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto, puh.
+Lisätietoja antaa hallitusneuvos Mirja Kurkinen, puh 09-1606 7621 (Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.).
+Lisätietoja antaa I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio 040-7252585, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Niina Siltala, puh.
+Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh.
+Lisätietoja antaa Saamelaiskulttuurikeskuksen markkinointihankkeen projektipäällikkö Marja Männistö, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja antaa saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Lisätietoja hallintopäällikkö Juha Guttomilta.
+Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
+Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tästä.
+Lisätietoja konsertista:
+Lisätietoja
+Lisätietoja
+Lisätietoja:
+Lisätietoja: 
+Lisätietoja
+Lisätietoja:
+Lisätietoja:
+Lisätietoja määräaikaisuudesta antaa puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh.
+Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +
+Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi +
+Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puh: +358505242109 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi
+Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät, puh.
+Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja: Riitta Orti-Berg, riitta.
+Lisätietoja: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh: 0505242109, e-mail: klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi
+Lisätietoja Saamelaiskulttuurikeskuksesta:
+Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta löydät täältä.
+Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta sähköpostilla osoitteesta
+Lisätietoja saamelaisnuorten taidetapahtumasta tästä.
+Lisätietoja saa Rauna Rahkolta
+Lisätietoja saatte halutessanne allekirjoittaneelta.
+Lisätietoja saatte halutessanne nuorisosihteeriltä.
+Lisätietoja seminaarista:
+Lisätietoja seminaarista:
+Lisätietoja Siidasta, puh.
+Lisätietoja sijaisuudesta antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja sijaisuudesta antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja Suomen puolella Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi klemetti.
+Lisätietoja taidetapahtumasta ilmoitetaan syksyllä.
+Lisätietoja taidetapahtumasta tästä.
+Lisätietoja tapahtumasta antaa Hannu Kangasniemi (hannu.
+Lisätietoja tästä.
+Lisätietoja tästä.
+Lisätietoja tästä.
+Lisätietoja tästä
+Lisätietoja tästä.
+Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja tilaisuudesta antaa saamelaiskäräjien keilaturvasihteeri Siiri Jomppanen saamen kieliteko-palkinnon osalta (siiri.jomppanen@samediggi.fi, +38 (0) 10 839 3111) sekä koko seminaarin osalta puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +358 505242109).
+Lisätietoja: toiminnanohjaaja Petra B. Magga-Vars puh.
+Lisätietoja työstä antaa elokuvakeskuksen vs. suunnittelija Tarja Porsanger tel.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh.
+Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh.
+Lisätietoja työstä antaa kieliasiainsihteeri Anne-Maria Magga puh.
+Lisätietoja työstä antaa kieliasiainsihteeri Annessa www.samediggi.fi. Maria Magga puh.
+Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Lisätietoja työstä antaa lakimiessihteeri Aimo Guttorm, puh.
+Lisätietoja työstä antaa ma. hallintopäällikkö Pia Ruotsala puh.
+Lisätietoja työstä antaa ma. markkinointipäällikkö Johanna Alatorvinen, johanna.
+Lisätietoja työstä antaa musiikkikeskuksen suunnittelija Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, puh.
+Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, puh.
+Lisätietoja työstä antaa projektipäällikkö Marko Marjomaa puh.
+Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja ma. kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi.
+Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja ma.
+Lisätietoja työstä antavat kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja työstä saa ma hallintopäällikkö Pia Ruotsalalta puh.
+Lisätietoja työstä saa sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsalalta puh.
+Lisätietoja virasta antaa hallintosihteeri Anneli Länsman, puh.
+Lisätietoja virasta antaa kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puh.
+Lisätietoja virasta antaa saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen puh.
+Lisätietoja virasta antaa toimistosihteeri Hilkka Kukkonen, puh.
+Lisätietoja virasta antaa vs. saamen kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh.
+Lisätietoja vs. kulttuurisihteeri Anna Näkkäläjärveltä, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisätietoja: www.ijahisidja.fi.
+Lisätietoja: www.samediggi.fi > Julkaisut > Oppimateriaalit
+Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. "
+Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. "
+Lisäystä on yhteensä 33 oppilasta edelliseen kouluvuoteen verrattuna.
+Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä.
+Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin.
+Lohenkalastus on edelleenkin Tenonlaakson saamelaisen kulttuurin keskeinen tekijä.
+Lohkoleaika- nimiset oppikirjat on käännetty WSOY:n Matikka-nimisestä sarjasta.
+Lohosierâ- nimiset matematiikan oppikirjat on käännetty Sanoma Pron Matikka-nimisestä sarjasta.
+Lokan koulu, Sodankylä: Makreta Pyhäjärvi (pohjoissaame)
+Lomake lähetettiin vaalilautakunnan ilmoituskorttien mukana kaikille Suomessa, Norjassa sekä Ruotsissa asuville Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa oleville henkilöille.
+Lomakkeet ja ohjeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta.
+Lomakkeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteessa www.samediggi.fi
+Lomakkeita voi myös tulostaa www.samediggi.fi.
+Lopetin yläasteella kulkemasta erotusaidallakin.
+Loppuasiakirja merkittiin kokouksessa tiedoksi. "
+Loppuasiakirjassa valtiot vahvistavat sitoutuneisuutensa YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoon.
+Loppupuheenvuoron pitää Saamelaiskäräjien nuorin jäsen Tuomas Aslak Juuso.
+Loppuraportti: Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa (suomeksi, pohjoissaameksi ja englanniksi)
+Loppuraportti huomioidaan Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman valmistelussa.
+Lopullisen ehdotuksen valtioneuvostolle laatii opetus- ja kulttuuriministeriö neuvoteltuaan ensin asiasta saamelaiskäräjien kanssa.
+Loput saamelaisista asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644).
+* Los Selibatos (bändi ilman kompromissejä ja missejä)
+Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta.
+Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta.
+Lounas, omakustanteinen
+löydätte linkit tiedotteen lopusta.
+Lue erityisraportoija James Anayan puhe 15.4. pidetyn konferenssin avauksessa tästä: OPENING STATEMENT OF THE SPECIAL RAPPORTEUR JAMES ANAYA 15042010
+Lue Irja Seurujärvi-Karin puhe kokonaisuudessaan tästä. Statement by Irja Seurujärvi-Kari on Saami language, Culture and Youth 15.4.2010
+Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaa konferensissa 10.11.2011: Perinteisen tiedon suojelun haasteet
+Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssien julistusten toteutuminen
+Lue koko tiedote.
+Lue koko tiedote tästä: Saamelaisen taiteen näyttely Inarissa kirkkopäivien ajan.
+Lue lisää tästä.
+luennolla, joka käsittelee inarinsaamen kieltä kielikylpylasten opetuskielenä.
+luento, joka perustuu Guttormin työssään kehittämiin saamen kielen oppimisen ja opettamisen menetelmiin ja työssä saatuihin kokemuksiin. Työmenetelmiä ja kokemuksia käsittelevät luennoissaan myös saamenkielisen luokan opettajana Utsjoella toimiva
+Lue puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven avauspuheenvuoro saamen ja maorin kielten elvyttämisseminaarissa Helsingissä 13.09 kokonaisuudessaan tästä.
+Luettelo vuodelle 2011 myönnetyillä budjettivaroilla julkaistuista oppimateriaaleista löytyy tästä.
+lukenut pohjoissaamea Kautokeinossa.
+Lukioiden yhteenlaskettu saamen kielen opiskelijamäärä on 71.
+Lukiokurssien suorittamismahdollisuutta voi kysyä myös saamelaisten kotiseutualueen kuntien lukioista, joilla on virtuaaliopiskelijoita vuosittain.
+Lukion äidinkielen opetuksessa painotetaan saamen kielen ja - kulttuurin lisäksi kirjallisuutta ja sen tulkintaa.
+Lukiossa aloin oppilaskunnan hallituksen toimintaan ja minut valittiin Inarin nuorisovaltuuston jäseneksi.
+Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa saamenkielinen opetus on myös mahdollista.
+Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja - televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria.
+Lukukappaleiden lopussa on kuhunkin kertomukseen sopivia lauluja, jotka tuovat vaihtelua oppitunneille.
+• luodaan oma lipunnostokäytäntö liputuspäiviä varten ja tunnetaan saamelaisten lipun symboliikka
+• luodaan tilanteita, jossa lapsi pääsee arvioimaan kulttuuristen erojen välisiä yhteyksiä (ei eroja) ja keskustellaan niistä
+• luodaan tilanteita, jossa lapsi pohtii omia kulttuurisia kokemuksiaan
+Luohti, leuŠdd, livđe tai kolttasaamelainen itkuperinne voi olla henkilön tuntomerkki, salaisten tarinoiden kertoja, yhteyden rakentaja, huvittaja, rakkauden tunnustaja, pilkkaaja, luonnon ja eläinten kuvailija, lasten kasvattaja tai väline toisen ihmisen muistamiseen ja suremiseen.
+Luokkamuodossa: 15 henkilölle
+luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi.
+Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti.
+• luonnonääniä muistuttavat sanaharjoitukset.
+Luonnonkäyttö
+Luonnonkäyttö on erilaista eri saamelaiselinkeinoissa.
+Luonnonkäyttö riippuu myös maantieteellisistä ja luonnon olosuhteista.
+- Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti perustuslakiin sisältyviä kansalaisten maanomistus- ja hallintaoikeuksia sekä jokamiehenoikeuksia kunnioittaen sekä jokaisen kansalaisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä noudattaen ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa
+Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä.
+Luonnon monimuotoisuus on saamelaisten kotiseutualueella rikasta, mutta se kuten subarktinen luonto, on myös haavoittuvaa.
+Luonnonresurssien hyödyntäminen, kuten öljyn poraus, erityisesti Venäjällä on uhannut monien alkuperäiskansojen toimeentuloa ja kulttuurin jatkuvuutta.
+Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään.
+Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa.
+Luonnonvarojen hyödyntämisen saamelaisalueilla mahdollistavien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten mekanismien tulisi olla soveltuvien kansainvälisten normien mukaisia, myös silloin, kun ne koskevat näiden toimien vaikutusten kohteena olevien alkuperäisyhteisöjen asianmukaista kuulemista sekä vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumusta, vaikutusten lieventämiseksi tarvittavia toimia, korvauksia ja hyötyjen jakamista.
+Luonnosta saadaan ideoita, innostusta ja ainekset leikkikaluihin.
+Luontaiselinkeinojen osuus liikevaihdolla ja työvoimaosuudella mitattuna ei ole kovin suuri, mutta niiden kulttuurinen merkitys on tärkeä.
+Luonto, ihminen ja kulttuuri ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.
+Luonto on osa kulttuuria ja ihmisyyttä.
+LuontoyhteysKunnioitamme elämää, luontoa ja sen resursseja
+Luontoyhteys
+- Luontoyhteys - Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo
+Luovaselo eli koiraat porot pysyttelevät kantama-ajan erillään ja niitä on suuri työ paimentaa.
+Lupa säätiön perustamiseen saatiin lokakuussa 2008.
+Luu- ja sarvitöiden materiaalina käytetään poron sarviluuta, muita luuston osia ja lehmän ja hirven sarvia.
+Luulajan- ja eteläsaamea puhutaan Norjan ja Ruotsin alueilla.
+Luulajansaame
+Luusta ja sarvesta valmistetaan lusikoita, tiuhtoja (nauhapirta), laukun leukoja, neulakoteloita, veitsen kahvoja - nykyisin myös koruja.
+Luvassa on hauska ja värikäs saamelaisnuorten juhla, kun lapinpukuiset saamelaisnuoret ilmestyvät Rovaniemen katukuvaan!
+Luvassa on värikäs saamelaisnuorten kulttuuri- ja taideharrastusten juhla!
+Lyhyen olemassaolon aikana on ehtinyt tapahtua paljon
+Lyhyt animaatioelokuva pienen pojan kokemuksista, elämästä ja kuolemasta.
+Lyhytelokuva on taidetapahtuman teemana nyt ensimmäistä kertaa.
+Lyriikoista löytyy metaforia, jotka viittaavat yhteiskunnallisiin ongelmiin globaalilla tasolla.
+Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Aletta Lakkala (pohjoissaame)
+Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Inga Maaret Aikioniemi (pohjoissaame)
+Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Laura Pieski (pohjoissaame)
+Maahanmuuttajien kielet ovat usein suuria maailmankieliä, kuten espanja, englanti, punjabi tai arabia.
+Maahisweb - Saamelaismuseo Siidan lastensivusto
+Maailmanlaajuisena haasteena on se, että ilmastonmuutos voidaan ratkaista vain yhteistyön kautta ja ottamalla käyttöön parhaat olemassa olevat tiedot - saamelainen perinteinen tieto on hyvin tärkeä myös osana tämän haasteen ratkaisua.
+Maailmanpolitiikan ja ilmastonmuutoksen johdosta tietämyksemme luonnosta, ilmastosta ja perinteiset elinkeinomme voivat nousta suureen arvoon ja tarpeeseen niin tutkimuksille kuin koko yhteiskunnallekin.
+Maailmassa, jossa keskimääräin yksi kieli kuolee viikossa, saamelaiskulttuuri ja sen säilyminen ovat globaalisti suorastaan ihme.
+Maa- ja metsätalousministeri Koskinen tapasi saamelaiskäräjien hallituksen
+Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnöstä.
+- maakunnallista sosiaalisten vaikutusten arviointia ja hyvinvointistrategista työtä
+Maakuntaohjelma ohjaa maakunnan aluekehitystä ja asettaa tavoitetilan maakunnan kehitykselle.
+" Maalausten lähtökohtana on suhteeni lähiympäristön maisemaan, eri maisemankoh-tien historiaan, tarinoihin ja omiin kokemuksiin niissä.
+Maalausten reunoja koristaa riessamat, saamenpuvun huivin hapsut.
+Maan hallitus on antanut viimeisten kahden vuoden aikana viisi tiedonantoa suurkäräjille.
+Maantieteellisesti Pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa Luoteis-Venäjän, Itämeren ja arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alue.
+Maantieteellisesti Pohjoisen ulottuvuuden alue kattaa LuoteisVenäjän, Itämeren ja arktiset alueet, mukaan lukien Barentsin alue.
+Maapallon luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää kaikilta toimia ", puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.
+Määräaikainen projektipäällikkö
+Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 2-3 kuukauden ajaksi alkaen 1.6.2015.
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 4.6. - 31.8.2012 väliseksi ajaksi saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin.
+määräaikaiseen virkasuhteeseen.
+Määräaikaisraportoinnista vastaa Suomessa ulkoasianministeriö, joka kuulee eri ministeriöitä, viranomaisia, saamelaiskäräjiä ja kansalaisjärjestöjä raportin laatimista varten.
+määräaikaista projektipäällikköä
+määräaikaista projektisihteeriä
+määräaikaista projektisihteeriä
+Määräaikaisuus oli kuitenkin lyhyt ja tehtävä vaativa, mikä rajoitti mahdollisesti hakijoiden määrää " Näkkäläjärvi kertoi.
+Määräajan jälkeen saapuneita ehdotuksia ei huomioida.
+Määrärahan myöntämiselle laaditaan vaalikausittainen suunnitelma.
+Määritelmät
+Maatalous:
+Maatalous tuli saamelaisten kotiseutualueelle 1700-luvulla ja erityisesti Utsjoen ja Inarin alueella osaksi kalastus- ja pyyntikulttuuria.
+magga (at) samediggi.
+Magga Ulla-Maarit, II varapuheenjohtaja
+magga-vars (at) samediggi.
+Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi.
+Mahdolliset viranomaiset, joille saamen kielilain rikkomisesta voi kannella, ovat eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, lääninhallitus, poliisi ja vähemmistövaltuutettu.
+mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan.
+Mahdollistetaan kokoaikaisten saamen kielen opettajan virkojen perustamisen myös kotiseutualueen ulkopuolelle.
+Mahdollisuuksista saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen säädetään perusopetus- ja lukiolaeissa, opetus- ja kulttuuriministeriön määräyksissä ja opetussuunnitelman perusteissa.
+ Maiju Saijets pitää pohjoissaamenkielistä saamelainen sukupeli - työpajaa.
+Maikkulan koulu, Oulu: Ante Veijola (pohjoissaame)
+Maikkulan koulu, Oulu: Bikka Veijola (pohjoissaame)
+Mainittujen ryhmien lisäksi katselmuksessa esiintyivät Muzehat ja The Kids Karigasniemeltä, Geishat, Nauhattaret ja Systema Utsjoelta sekä SkäŠmm Sevettijärveltä.
+Mainitut hallintotehtävät kuuluvat selkeästi saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koske-van itsehallinnon piiriin ja ne tulee joko siirtää valtakunnalliselta viranomaiselta suoraan saamelaisten itsehallintoelimelle, saamelaiskäräjille, tai säilyttää (sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustus) saamelaiskäräjien tehtävinä.
+Mainitut hallintotehtävät kuuluvat selkeästi saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon piiriin ja ne tulee joko siirtää valtakunnalliselta viranomaiselta suoraan saamelaisten itsehallintoelimelle, saamelaiskäräjille, tai säilyttää (sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustus) saamelaiskäräjien tehtävinä.
+Maisemayleissopimuksen 5 artiklassa kukin sopimuspuoli sitoutuu mm. tunnustamaan lainsäädännössään maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi, laatimaan ja toteuttamaan erityistoimenpiteiden avulla maisemansuojeluun, - hoitoon ja - suunnitteluun tähtäävää maisemapolitiikkaa sekä sisällyttämään maisemanäkökohdat alue- ja kaupunkisuunnittelupolitiikkaansa sekä kulttuuri-, ympäristö-, maatalous-, sosiaali- ja talouspolitiikkaansa ja muihin toimintaohjelmiin.
+Maisemayleissopimus
+Ma. Kielenkääntäjä- Kirsti Guttorm, toimipaikka Utsjoki
+Maksuttoman ja kaikille avoimen tilaisuuden järjestää Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta.
+MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä.
+Maorien kielipesä ja muut elvyttämishankkeet ovat niittäneet kaikkialla maailmalla suurta mainetta hyvillä tuloksillaan.
+Maorin kieli sai virallisen aseman ennen saamen kieltä vuonna 1987.
+Marian päivän ajankohta kalenterissa vaihtelee ja päivää voidaan juhlia eri maiden Marian päivän mukaan.
+Marian päivä Saamelaisten perinteinen juhlapäivä.
+Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan kulttuuri-illassa 3.4.
+Marja Helanderin kaksiosainen teos on sijoitettu Sajoksen saamelaiskirjastoon.
+Marja K. Partapuoli
+Marja-Liisa Olthuis
+Marja Vaarama (THL.), Elina Uusitalo (Valvira) Eine Heikkinen (Valvira) Kutsu ja ohjelma
+Marjoja voidaan kerätä myös myyntiin.
+Markkinoiden aikana klo 13.00 esiintyy folk-rockia pohjoissaameksi laulava Ravggon.
+Markkinoiden aikana Ravintola Lyemessä on tarjolla markkinaruokailu pienempään ja isompaan nälkään.
+Markkinointipäällikkö huolehtii Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista ja myynnistä, tapahtumien järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista sekä palveluyksikön esimiestehtävistä.
+Markkinointitoimenpiteet pohjautuvat elävään ja aitoon saamelaiskulttuuriin.
+Markkinointitoimenpiteinä ovat mm. yritysmatkailuun liittyvät messut, aktiivinen myynti, tutustumismatkojen järjestäminen sekä sosiaalinen media.
+Marko Marjomaa, projektipäällikkö
+Marraskuussa 2011 järjestetyn Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston konferenssin yhteydessä oli nuorten miniseminaari.
+Martti Rikkonen
+mastata = toisen porotokan yhtyminen toisten poroeloon
+matematiikan opetuksen apuvälineeksi kehittämä Gárddastallan - peli ja inarinsaamen kielen aikuisopetuksessa paljon käytetty kielimestari-oppipoika-menetelmä.
+Materiaalit ovat maksuttomia kouluille.
+Matkailija voi tehdä oman aikataulunsa puitteissa tina- tai helmirannerenkaan, poronsarvikaulanauhan, tiuhtanauhan, kangaspuilla kudotun kaulahuivin ja poronahkaisen pussukan eli sisnapussin ja erilaisia poronluu- ja - sarvitöitä.
+Matkalle lähdettäessä esim.
+Matkat kohdistuvat Altavuonon ja Porsangerinvuonon rannoille, Norjan puolelle.
+Matkoista tiedotetaan tarkemmin.
+Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Simo Veistola ja Sanna Jortikka; saameksi: Ilmari Mattus, piirrokset: Jorma Happonen
+Matti Morottaja ja
+Matti Morottajan käsikirjoitustyön tuloksena julkaistaan nyt digitaalipainoksena Muu aabis, čohčâ-kirja.
+Matti Morottajan kirjoittama ja unkarilaisen Daniel Gelencsérin kuvittama Muu aabis, čohčâ - syysaapinen on tarkoitettu 1. luokan syyslukukauden inarinsaamen äidinkielen oppikirjaksi.
+Matti tapaa mm..
+Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea.
+Medialle on varattu mahdollisuus esittää kysymyksiä tekijöille ja kustantajalle.
+Median ja musiikin opetustilat ovat paitsi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen myös esim.
+Meidän alkuperäiskansojen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee laatia esityksiä siitä, miten julistuksessa olevia tärkeitä asioita voidaan toimeenpanna.
+Meidän on oltava ylpeitä, että kaiken teknologian myötä emme ole edelleenkään luopuneet omaleimaisesta kulttuuristamme.
+Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.
+- Meid��n tulee antaa kaikki tukemme Venäjän saamelaisille, jotta he voivat kehittää oman edustuksellisen organisaationsa Venäjälle ja tulla täysimääräisesti mukaan SPN:n toimintaan, toteaa Näkkäläjärvi.
+- Meidän tulee myös antaa nuorille esimerkki yhteistyöstä ja toistemme kunnioittamisesta.
+Meikkaushuoneessa on kuusi meikkauspaikkaa, suihku ja wc sekä pukukaapit.
+Meillä ei kotona puhuta saamea, mutta ymmärretään jonkun verran.
+Meilläkin on paljon parannettavaa.
+Meillä on osaavia, kielitaitoisia ja koulutettuja saamelaisnuoria maailmalla ja täällä kotiseutualueella.
+Meillä on poroja kotona aina joskus.
+Meillä on tapamme olla saamelaisia, mutta ei ole olemassa vain yhtä tapaa olla sitä.
+Meillä pitäisi löytyä täällä työpaikkoja, jotta opiskelujen perässä lähteneet nuoret voisivat palata opiskelujen jälkeen kotiseudulle.
+Me kolme lasta kävimme inarinsaamenkielisen päiväkodin ja opimme kielen siellä, sillä isäni ei ole oppinut saamenkieltä.
+Meksiko haluaa järjestää seuraavan osapuolikokouksen, koska Meksikon luonnon monimuotoisuus on hyvin rikas.
+Meksiko markkinoi näyttävästi seuraavaa COP 13 - osapuolikokousta. "
+Meksiko on sitoutunut kestävään kehitykseen ja biodiversiteetin suojeluun.
+melainen joiku, luohti.
+Me lapset olemme pienestä asti kulkeneet poroerotuksissa mukana ja keväällä auttaneet paimennustöissä.
+Meneillään olevissa neuvotteluissa pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiseksi painotetaan, että saamelaiskysymys ylittää valtioiden rajat, ja neuvotteluissa saatetaan korostaa myönteisiä käytäntöjä ja mahdollisuuksia yhdenmukaistettuun lähestymistapaan.
+Menettelytapa myös tuo avoi
+Menettelytapasäännöksen tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen kulttuurisen- ja intellektuaalisen perinnön kunnioittaminen alkuperäiskansoja koskevissa hankkeissa.
+Me nuoret kohtaamme päivittäin hyvin erilaisia reaktioita laidasta laitaan, paljolti pohjautuen etnisyyteemme.
+Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa.
+Merien suojelu erityisesti arktisella alueella on ratkaisevaa mutta hyvin haasteellista ilmastonmuutoksesta, merijään sulamisesta ja kansainvälispoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta johtuen.
+Merja Aletta Ranttilan uusissa kuvissa nähdään enkeleitä.
+"Merkillepantavaa on, että alkuperäiskansoja ei juurikaan ole edustettuina valtioiden delegaatioissa.
+Merkin juridinen haltija on Saamelaisneuvosto ja sitä hallinnoivat eri maiden saamelaiskäsityöjärjestöt, Suomessa Sámi Duodji ry..
+Merkittävimpiä yhteisen arkipäivän rakentajia ovat saamenkielinen radio ja TV, joiden seuraamismahdollisuudet ovat laajentuneet internetin myötä kaikkialle.
+Merkittävin oppimateriaalityötä tekevä ryhmä ovat saamenkieliset opettajat.
+Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista.
+Merkityksen jälkeen porojen annetaan olla rauhassa tunturissa syksyyn asti.
+Merkitysaika kestää noin kuukauden.
+Merkitysten lomassa kalastetaan ja seurustellaan toisten kanssa, koska kaikki ovat kerääntyneet samaan kotakylään.
+Merkkaamaan hän oppi seuraamalla miten muut merkkaavat ja isän neuvoilla. "
+Merkki tuli perinteiseen tapaan suvussa kulkeneesta merkistä.
+Metsähallituksella on käynnissä pitkäjänteinen prosessi saamenkielisten palvelujen kehittämiseksi.
+Metsähallituksen hallintomalli uudistus tarjoaa mahdollisuuden ratkaista saamelaisten maaoikeudet.
+Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien neuvottelema yhteisesitys PEFC - metsäsertifiointikriteeriksi saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulee ehkäisemään uusia ristiriitoja alueiden maankäytöstä.
+- Metsähallituksen Lapin neuvottelukuntaan Yrjö Mustan ja varajäseneksi Jouko Hetan.
+Metsähallituksen uudistaminen tarjoaa myös mahdollisuuden löytää innovatiivisia ratkaisuja esillä oleviin kysymyksiin.
+Metsähallitus haluaa ottaa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset mahdollisimman hyvin huomioon.
+Metsähallitus on toiminut esimerkillisesti saamelaiskulttuurin perinnetiedon säilymisen hyväksi saamenkielisten paikannimien keräämis- ja julkaisutoiminnallaan.
+Metsähallitus on toiminut kaiken kaikkiaan esimerkillisesti saamen kielilain toteuttamiseksi, ja saamelaiskäräjät toivoo, että palkinnon myötä Metsähallitus pyrkii parantamaan entisestään erityi-sesti inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluitaan tekemällä niistä osan Metsähallituksen luontaista toimintaa.
+Metsähallitus on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa luonut pysyvän mallin Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden maankäytön suunnittelussa.
+Metsähallitus, paliskunnat ja luontojärjestöt ovat sopineet kyseisillä alueilla tärkeiden poronhoitoalueiden ja luontokohteiden rauhoittamisesta 20 vuodeksi.
+Metsähallitus tullaan säilyttämään kokonaisuutena. "
+Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden sovelta-‐ misen Hammastunturin erämaa- ‐ alueen hoito-‐ ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäi-‐ senä maailmassa.
+Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden soveltamisen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäisenä maailmassa. "
+Metsässä kun oppii kulkemaan, ja reitit mistä kuljetetaan porot.
+Metsästäjillä on käytössä ns. riekonkaarteita ansapolkuina, joissa metsästäjät tekevät omille nautinta-alueilleen omat riekonansojen jononsa ja rykelmänsä.
+Metsästys ei ole yksistään kannattava elinkeino.
+Miehet puolestaan ovat muovanneet esineitä kovasta luusta, sarvesta, puusta ja metallista.
+Mielenterveystalo.
+Mielestäni eduskunnan päätös oli hätiköity ottaen huomioon KHO:n päätöksen ", sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
+Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä.
+Mielipidekirjoitus: Suomen, Ruotsin ja Norjan on turvattava saamelaisten oikeudet
+Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä.
+Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli.
+- Mihin tarvitaan tukea?
+Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää myös, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen.
+Mikäli hakemus tehdään saamen kielilain 18 §:n perusteella, hakemuksessa tulee selvittää myös, että hakija on mainitussa lainkohdassa tarkoitettu yksityinen.
+Mikäli haluat olla mukana Sajoksen Kulttuuriohjelmapankissa, ota yhteys Sajokseen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Mikäli hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansalle, hankkeesta vastaavan ja alkuperäiskansojen edustajien tulee sopia lieventävistä toimenpiteistä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.
+Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen.
+Mikäli neuvoston esitys hyväksytään, valitaan neuvostoon tulevalle kaudelle esitetyn mukaisesti 7 varsinaista jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
+Mikäli puheenvuoro pidetään kokoussalissa esimerkiksi inarinsaameksi, kuuntelee pohjoissaamen tulkki inarinsaamen tulkin suomenkielisen tulkkauksen ja kääntää puheenvuoron sen pohjalta pohjoissaameksi.
+Mikäli taas neuvoston esitystä ei hyväksytä, valitaan jäseniksi viisi 18-25 vuotiasta nuorta, kuten tähänkin asti.
+Mikäli teillä herää kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä tapahtuman suunnittelijaan Unna-Maari Pulskaan.
+Mikäli tiloissa ei käytetä mikrofoneja, eivät tulkit kuule mitään, eikä tulkkaus näin ollen onnistu.
+Mikäli toiminnalle ei myönnetä riittävää valtionavustusta, tehtävä voidaan toteuttaa osa-aikaisena.
+Mikäli ympäristöministeriö kattaa saamelaiskäräjien edustajan kulut, saamelaiskäräjät esittää edustajakseen ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsalaa.
+Mikä on aito saamelainen käsityö?
+Mikä on Diidalámpá?
+Mikä on parasta ja tärkeintä lastenkulttuurityössä?
+Mikä on saamen kielen asema koulussa, mediassa, kirkossa, yhteiskunnassa, kodeissa, ihmisten mielissä?
+Mikä on Skáhppu?
+Mika Saijets, hallintotyöntekijä
+Mikkalin musiikkirintamalle kuuluu tällä hetkellä hyvää.
+* Mikseri ja prosessointi
+Miksi saamen puvun käytöstä puhutaan niin paljon?
+Milla kolmas vasemmalta.
+Mini-filmifestivaalissa esitetään nuorten viimeisten kahden vuoden aikana valmistamia saamenkielisiä lyhytfilmejä.
+Ministerineuvosto antaa komitean suositusten pohjalta suositukset jäsenvaltioille sopimuksen toimeenpanemiseksi.
+Ministeriö ja saamelaiskäräjät myös toimivat tavoitteen saavuttamiseksi.
+Ministeriö nimeää lautakuntaan yhteensä seitsemän jäsentä ja heille varajäsenet.
+Ministeriö on asettanut saamen kielen elvyttämisohjelmaa laativan ohjausryhmän ja työryhmän.
+Ministeriö pyysi saamelaiskäräjiä nimeämään neuvottelukuntaan uuden edustajan edesmenneen rehtori Lassi Valkeapään tilalle.
+Ministeriryhmän perustaminen korostaa myös sitä, että valtioneuvosto pitää saamelaiskirjausten toteutumista ensiarvoisen tärkeänä " Näkkäläjärvi painottaa.
+Ministerit ja saamelaiskäräjien presidentit hyväksyvät yksimielisesti pohjoismaisen saamelaisen kielipalkinnon - Gollegiella - sääntömuutoksen, joka on tämän pöytäkirjan liitteenä.
+Ministerit: saamen kielten turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke
+Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.
+Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. "
+Minkälaisia terveisiä lähettäisit lasten kulttuuriasioista päättäville aikuisille?
+Minkälaista työtä se on?
+Minna Lehtola, varapuheenjohtaja - varajäsen Anna-Katariina Feodoroff
+Minua kiinnostaa liikkua kuvataiteen ja duodjin rajapinnoilla, " kertoo Outi Pieski maalauksistaan.
+Minua kiinnostaa paljon saamelaisuus ja sen kulttuurit.
+- Minulla ei ole taka-ajatuksena vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, sanoo Mikkal.
+Minulla oli ilo tavata ihmisoikeusvaltuutettu ja keskustella hänen kanssaan avoimesti hyvin lämminhenkisessä tilaisuudessa Suomen saamelaisten asemasta ja saamelaisten aseman ja lainsäädännön kehittämistarpeista.
+Minulla on kaksi äidinkieltä: pohjoissaame ja suomi.
+Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa.
+Minulla on Suomen passi, joka on hyvää valuuttaa kun kiertää maailmalla, koska suomalaisia arvostetaan.
+" Minulle oli tärkeintä, että saamelaiskäräjät teki ratkaisunsa suurella äänten enemmistöllä ja saamelaiskäräjät näytti voimansa ja halunsa edistää saamelaisten oikeuksia.
+Minulle saamelaisuus merkitsee omia syvimpiä juuria ja kaikkea sitä mitä olen.
+Minulle saamelaisuus merkitsee paljon.
+Minulle saamen kielien ja saamelaiskulttuurien säilyminen ei ole ihme.
+M inulle tärkeä esikuvallinen henkilö on ollut isänäiti Jovsset Biret.
+Minun saamelaisuuteeni kuuluvat perhe, suku, kieli, porot ja muut luontaiselinkeinot sekä pukeutuminen saamenpukuun.
+Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja.
+Missä on Saamenmaa?
+Mistä muualta uusia kielen puhujia voisi tulla kuin koulun vieraan kielen opetuksesta?
+Mitä haasteita digitaalinen oppimateriaalituotanto ja opetussuunnitelmien uudistaminen tuovat saamenkieliselle oppimateriaalituotannolle?
+Mitä kaikkea käsite Šsaamelainen musiikkiŠ pitää sisällään?
+- Mitä lähdetään kehittämään?
+- Mitä muistisairaan arki on ja miten sitä voidaan tukea?
+Mitä nuoret ajattelevat elämästään ja saamelaisuudestaan?
+Mitä omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvää saamelaislapsille on tarjolla?
+Mitä on suunnitteilla?
+Mitä ovat ja mitä tekevät saamelaiskäräjät?
+Mitä se tekee?
+Miten ja missä saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvät oikeudet on turvattu?
+Miten nykyisten saamelaislasten elämä, maailma ja leikit eroavat áhkujen ja áddjojen lapsuuden maailmasta?
+Miten opas toimii arjen käytännöissä?
+Miten pieni saamen kansa selviää valtakulttuurin paineessa?
+Miten saamelaislasten kulttuuri eroaa suomalaislasten kulttuurista?
+Miten saamen kieli ja kulttuuri huomioidaan laitos- ja asumispalveluissa?
+- Miten toimin, kun asiakkaana on saamelainen ikäihminen?
+Miten ystäväni voivat olla täällä Caracasissa, toisella puolen maailmaa? "
+Mitkä ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet saamelaisnäkökulmasta?
+Mitkä ovat työkielesi lastenkulttuurikeskus-hankkeessa ja Unna Junnássa?
+Moderni saamelaismusiikki
+moilanen (at) samediggi.
+Molemmat ryhmät saivat tapahtumassa kunniamaininnan.
+Molemmat saavat ehdotuksestaan 500 euron suuruisen palkinnon.
+Monen saamelaisen lastenkirjan pohjana on yhteys arkimaailman ja näkymättömän maailman välillä.
+Monet lapset menettivät saamen kielen taidon koulukodeissa.
+Monet lelut tulevat kulttuurin ulkopuolelta ja sillä tavoin opastavat lasten leikkiä kauemmaksi läheisistä aiheista.
+Monet ovat jo pitkään toteuttaneet kielikylvyn periaatteita opetuksessaan, vaikka opetusta ei ole määritelty virallisesti kielikylvyksi opetussuunnitelmassa.
+Monet ovat sanoneet, että näytän saamelaiselta, joskus jopa ennen kuin ovat tienneet minun olevan saamelainen.
+Monet saamelaiset eivät voi edelleenkään käyttää ihmisoikeuksiaan.
+Monet saamelaiset kohtaavat ennakkoluuloja ja rasismia, ja Pohjoismaiden saamelaisilla on yhteisiä kokemuksia kolonisaatiosta ja syrjinnästä, jotka ovat valtioiden harjoittaman politiikan seurausta.
+Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä.
+Monet saamelaisnuoret palaavat kotiseudulle koulutuksen jälkeen ja yhdistävät oppimaansa perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, tuottavat uutta tietoa saamelaisyhteisölle, uusia kulttuurinsisäisiä tutkimustuloksia, kouluttavat uutta saamelaissukupolvea ja luovat saamelaiskulttuurille jatkuvuutta.
+Monet sukupolvet ovat omaksuneet kielen kirjoitustavan, mutta aikuisväestön äidinkielen luku- ja kirjoitustaito kaipaavat vielä kohennusta.
+Monet tunnetut saamelaistaiteilijat ovat saaneet ensimmäiset esiintymiskokemuksesa juuri tästä tapahtumasta.
+Moniammatillinen yhteistyö
+Monia varsin myöhään ulkoisten kauppasuhteiden vaikutuksesta omaksuttuja materiaaleja on kuitenkin totuttu pitämään perinteisinä, niin tuttuja esimerkiksi verka, silkki ja hopea saamelaisessa käsityössä ovat.
+- Monikameratarkkaamojärjestelmä
+Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan.
+Monikulttuurisuuden säilymisen edellytyksenä on, että kulttuurien erilaisuuksien välillä on positiivinen yhteys.
+Monikulttuurisuuskasvatus sisältää positiivisen ja aktiivisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, erilaisuuden kunnioittamisen sekä sellaisten taitojen ja tietojen oppimisen, jotka ovat edellytyksenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa menestymiselle.
+MonikulttuurisuusKunnioitamme ihmisen oikeutta olla erilainen
+Monikulttuurisuus
+Monilla voi olla tilanne, ettei ole enää mahdollista oppia vanhemmilta tai isovanhemmilta käsitöitä, eivätkä perinteiset tiedot ja taidot näin ollen enää siirrykään sukupolvelta toiselle.
+Monille lähtöni Tampereelle, n.1100 kilometrin päähän kotoa, on ollut kysymysmerkki.
+Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa.
+Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli.
+Monipuoliset tilat palvelevat erilaista toimintaa
+Moni saamelainen harjoittaa poronhoidon yhteydessä pienimuotoista matkailu- tai jalostustoimintaa.
+Monivuotinen työohjelma ohjaa biodiversiteettisopimuksen sihteeristön ja sopimusosapuolten toimintaa.
+Moottorikelkat tulivat käyttöön lumimaan ajaksi ja moottoripyöriä käytettiin kesätokan haussa sekä syysettossa eli porojen kokoamisessa.
+Moottorikelkka ei ole muuttanut poronhoitoa - poroja paimennetaan edelleen tunturissa ja metsissä.
+Morottaja Anna
+Morottaja Anna
+Morottaja saa voittoehdotuksestaan 1 000 euron suuruisen palkinnon.
+Mosaiikissa saamelaiset nähdään sekä perinteisissä että arkisissa asusteissaan.
+Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen.
+Muiden alueille ei perinteisesti mennä.
+Muiden lakiuudistustarpeiden yhtenäinen käsittely edellyttää eri ministeriöiden tiivistä yhteistyötä.
+Muistan aina kuinka se oli hieman outoa kun oma äiti opetti ja antoi kotiläksyjä.
+Muista, toisen turhake on toisen aarre ja retro on nyt muotia!
+Muistattehan toimia niin, että saamelaislastenkin kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat.
+• muistetaan saamelaisia merkkipäiviä
+• muistetaan sukulaisten syntymäpäiviä
+Muistoja on paljon ja aina sattui jotain erikoista.
+Muistuttaa valtioita joiden alueella saamelaisia asuu siitä, että yhä on olemassa paljon kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, joita ei ole kyllin hyvin toteutettu, ja että valtioiden tulee panna etusijalle velvoitteiden toteuttamistyö,
+Muitakin näyttelyitä ja esittelyitä on tulossa - tiedotamme niistä myöhemmin!
+Muita kuluja on 21% sisältäen mm. hallintokulut.
+Muita nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin.
+Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia.
+Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leuŠdd, joista kumpikin on vaarassa hävitä.
+Muita talon käyttäjiä ovat Inarin kunnan kirjastotoimi, Sámi Duodji ry (saamelaiskäsityöntekijöiden yhdistys), SámiSoster ry (saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys), Lapin lääninhallitus sekä perustettavat Saamelaisarkisto ja ravintola.
+Muita tulevaisuuden suunnitelmia on muun muassa järjestää esimerkiksi kolttanuorille tapaamisia ja aktivoida heitä järjestäytymään.
+mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin 11.
+Mukana ohjelmassa tulee olemaan sekä saamelaista että muiden alkuperäiskansojen musiikkia.
+Mukana olivat myös varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Ulla-Maarit Magga sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.
+Mukana on jo aiemmin nimetyt yhdeksän Venäjän aluevesien arvokasta aluetta. "
+Mukana on myös Itämeri-osio, joka tutustuttaa Itämeren erityispiirteisiin ja lajistoon.
+Mukana yhteistyössä ovat myös Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) ja Vaasan yliopisto.
+Murmanskin alueen saamelaisparlamentti on hakenut pysyvää jäsenyyttä SPN:ssä.
+Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille.
+Musiikin lisäksi Inarissa voi osallistua suopunkiviestiin sekä suopunginheittokilpailuun.
+Musiikkiesitys Anna Lumisalmi ja Tauno Ljetoff
+Musiikkiesitys Jaakko Gauriloff
+Musiikkihan ei muutenkaan tunne rajoja ja saamelaismuusikot seuraavat länsimaailman oppeja, mutta soitinten käytössä on eroja.
+• musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut
+Musiikkikatselmuksesta tuomaristo valitsee saamelaisnuorten edustajat kansalliseen Sounds - tapahtumaan Turkuun.
+Musiikkikilpailun säännöt
+Musiikkikilpailuun on ilmoittautunut yhteensä 19 ryhmää, joissa edustettuina ovat sekä inarin-, koltan-, että pohjoissaamen kielet ja yhteensä 140 nuorta.
+Musiikki kokoaa saamelaisnuoret Rovaniemelle
+Musiikki: Pentti Kusmin, käännös: Birit Vuolab
+Musiikkivastaavana hän musisoi lasten kanssa paljon ja opettaa samoja lauluja, jotka ovat jääneet mieleen omasta lapsuudesta.
+Musta pinta imee auringonsäteilyä tehokkaammin ja täten lumi ja jää sulavat nopeammin.
+Musta valittiin puheenjohtajaksi ja Torikka varapuheenjohtajaksi yhteistyöelimen järjestäytymiskokouksessa Helsingissä 28.10.
+Mutta eipä siitä haittaakaan ole, siellähän saa olla ja oppia. "
+Mutta emme ole luopuneet kulttuuristamme, perinteistämme, kielestä emmekä identiteetistämme.
+Mutta kun menen YK:n kokoukseen New Yorkiin ja minulta kysytään kuka olen, kerron olevani saamelainen - ellei minua sitten tunnisteta jo vaatteista.
+Mutta tätä ei pidä sanoa itsetyytyväisin mielin, toteaa europarlamentaarikko Torvalds.
+M utta teoksen kokonaisuus on sattumanvaraisen soljuva ja siten ajan haasteeseen sopivan muodon löytävä.
+Mutta yhdessä voimme selvitä näistä uhista.
+Muualla kuin kouluilla yöpyjien kustannuksista vastaa jokainen ryhmä itse.
+Muualla maassa oikeudet ovat rajatummat.
+Muulla poronhoitoalueella poronhoitajien tulotasoa nostavat heinä- ja peltokorvaukset.
+Muulla tavoin toimitetut ehdotukset hylätään.
+Muun muassa yhteispohjoismaisten perusterveydenhuollossa käytettävien lähetteiden ja maksusitoumusten käytäntöjä pitäisi selkeyttää ja yksinkertaistaa.
+MUUTA HUOMIOITAVAA:
+Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan.
+Muut asiat siirrettiin tuleviin kokouksiin.
+Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole ollut.
+Muut elinkeinot
+Muuten Amocia ei saarnaaminen kiinnosta eikä hän halua ottaa kantaa politiikkaan.
+- Muuten dialogi on jäänyt vähäiseksi, Näkkäläjärvi kertoo.
+Muutenkin se sukupolvi on sitkeämpää ja vahvempaa lajia.
+Muutenkin syksyllä poromiehet valmistautuvat talveen huoltamalla moottorikelkkojaan ja muita poronhoidossa tarvittavia työvälineitään.
+Muuten saamelaiskäräjien puheenjohtaja
+Muuten saamelaisuus näkyy arjessani siinä, että suuri osa ajastani kuluu porojen kanssa.
+Muutoin saamelaisalueella toimivien valtion yksiköiden ja saamelaisalueen kuntien saamenkieliset palvelut toteutuvat pääosin tulkkipalvelujen ja käännösten kautta.
+Muutoin saamelaisuus näkyy Amocin musiikissa tekijän saamelaisuuden lisäksi tekstien saamenkielisyytenä.
+Muutoksen jälkeen asiantuntijajäseniä valittaisiin enintään viisi.
+Muutos on merkittävä kun otetaan huomioon kuinka pieni saamen kieltä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden ryhmän suhteellinen osuus on kuntien ja valtion henkilöstöstä.
+Muutosten myötä Saamelaiskäräjien asiakaspalvelu ja henkilöiden tavoitettavuus paranevat.
+Muut päätavoitteet eivät budjettivuoden aikana edenneet saamelaiskäräjistä riippumattomista syistä.
+Muut palvelut
+Muuttaessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle saamelaiset menettävät lainsäädännöllisen oikeutensa liikkua ja käyttää luontoa tietyillä alueilla menettäen yhteyden perinteisiin sukualueisiin.
+Muuttaessaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle saamelaiset menettävät lainsäädännöllisen oikeutensa liikkua ja käyttää luontoa tietyillä alueilla menettäen yhteyden perinteisiin sukualueisiin.
+muutta suunnitteluun, Paltto toteaa.
+Muuttoasutuskierto säilyi joillakin inarinsaamelaisilla perheillä aina 1950-luvulle asti.
+Muuttoa tuettiin sosiaalisin ja taloudellisin helpotuksin.
+Muut toimipaikat ovat Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiön Hetassa.
+Muutto pois saamelaisalueelta merkitsi tietenkin suurta muutosta elämääni.
+Muut valitut vaalilautakunnan jäsenet ovat Juha Magga Enontekiöltä (varajäsen Nils Henrik Valkeapää), Maria Sofia Aikio Utsjoelta (varajäsen Vieno Länsman), Marjaana Aikio Inarista (varajäsen Oula Valkeapää) ja Ilmari Laiti Inarista (varajäsen Marja Männistö).
+Muut varhaiskasvatuksessa huomioitavat lait ja yleiset linjaukset: yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
+Myllytullin koulu, Oulu: Linda Akujärvi (pohjoissaame) ja Anton Valle (pohjoissaame)
+Myllytullin koulu: Sunna Karjalainen (pohjoissaame)
+Myöhemmin kirjaan valmistuu kevätosa ja harjoituskirja.
+Myöhemmin palailin hiljalleen myös poronhoitoon.
+Myöhemmin saamelaiskäräjät aikoo järjestää kaivoslain soveltamisesta yhteiskokouksen, johon kutustaan paliskuntien, viranomaisten, kolttien kyläkokouksen ja Tukesin edustajia linjaamaan kaivoslain soveltamisesta ja sidosryhmien yhteistyöstä. "
+, myöntää merkin saamen käsityölle, josta voi tunnistaa aidon saamen käsityön.
+Myönteisenä kehityksenä pidetään viranomaisten saamenkielisen tiedotustoiminnan lisääntymistä, mm. useiden yhteisöjen internet-sivustojen julkaisemista myös saamen kielellä.
+Myös äidinkielisten kielellinen tausta on usein heterogeeninen.
+Myös alkuperäiskansojen oikeudet on tuotu esille julistuksessa.
+Myös arviointikomitealla on ehdotuksenteko-oikeus.
+Myös Enontekiöltä ja Utsjoelta annetaan etäopetusta muualle maahan.
+Myös helistimiä tiedetään käytetyn.
+Myös helistimiä tiedetään käytetyn.
+Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä.
+Myös järjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla saamenkielisten palvelujen tuotantoon.
+Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa.
+Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa.
+Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa.
+Myös kalastajasaamelaisilla oli liikkuva elämäntapa.
+Myös Katekismus on käännetty inarin- ja pohjoissaamen kielille.
+Myös kirjailija, taiteilija ja poronhoitaja, Ruotsin Jällivaarasta kotoisin oleva Nils Nilsson Skum kuvasi saamelaista luonnonympäristöä ja poronhoitoa.
+Myös koltansaamen kieltä on elvytetty monin tavoin.
+Myös koulussa inarinsaamenkielellä annetun opetuksen määrä on vuosittain lisääntynyt huomattavasti juuri kielipesä toiminnan ansioista.
+Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja.
+Myös läpinäkyville akryylilevyille painetut kaksi- ja kolmikerroksiset lunta ja poroja kuvaavat teokset ihastuttivat katsojia.
+Myös lapset ovat tervetulleita markkinoille!
+Myös muilla alkuperäiskansoilla on samanlaisia haasteita oman kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
+Myös ne jotka ovat jo jättäneet tämän maailman
+Myös neuvolan tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea vanhempia heidän kotikasvatuksessaan.
+Myös nykyaikana käsitöiden perinteet ovat luonnonmateriaaleissa, käsityöt tehdään vanhan perinteen mukaan soveltaen uusiin työmenetelmiin ja uuteen käyttöön alueittain.
+Myös Rovaniemeltä ja Oulusta tulee osallistujia.
+Myös saamenkielisen päivähoidon tarpeen vaihtelu sekä pienet lapsimäärät kylittäin ovat vaikuttaneet ryhmäperhepäivähoitomuodon yleistymiseen.
+Myös Tasavallan Presidentti ja vähemmistövaltuutettu ovat tukeneet saamen kielen elvytysohjelman käynnistämistä.
+Myös Venäjän saamelaiset osallistuvat neuvoston työhön.
+Myös Venäjän valtio hyväksyi oheiset muotoilut.
+Myös verottaja kiinnostui pohjoisesta Saamenmaasta.
+Nagoyan pöytäkirja
+Nagoyan pöytäkirja on tärkeä alkuperäiskansoille.
+Nähdään Hetassa!
+Nähdään Inarissa!
+Náhppi - naappu, poron lypsykauha
+Näiden ääni on mahdollista saada myös tulkeille ja siten kaiken sisällön kääntäminen onnistuu.
+Näiden lisäksi kulttuurilautakunta voi myöntää erityisestä syystä, ilman hakemusta, kulttuuripalkinnon.
+Näiden lisäksi rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis-, kokous- ja monitoimitilat sekä ravintola.
+Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa.
+Näiden päästöjen leikkaaminen tuo nopeita ja myönteisiä tuloksia.
+Näiden sanojen takana olevia käsitteitä haluan saamelaisena kunnioittaa; sukupolvien yhteenkuuluvaa virtaa, saamelaisia vahvoja naisia ja rakasta saamenmaata.
+Näiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tulee olla valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita.
+Näillä toimenpiteillä pyritään luomaan saamelaisnuorille mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon sekä vahvistaa heidän saamelaista kulttuuritaustaansa ja identiteettiään.
+Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Näin osallistut saamenkielisten oppimateriaalien kehittämiseen niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat saamen kielen ja saamenkielistä opetusta eri koulutusasteilla.
+Näin turvattaisiin saamelaisväestölle paremmin omaa kieltä ja kulttuuria huomioivat palvelut.
+Näin voitaisiin halvasti ja tehokkaasti hillitä pienhiukkaspäästöjä maailmanlaajuisesti.
+Naiset ovat tavallisesti tehneet pehmeitä töitä, joihin luetaan poronnahan, kudonnaisten ja tekstiilien työstäminen.
+Naisilla ja miehillä pitää olla samat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoelimien toimintaan ja heidän tulee olla mukana vaikuttamassa vastaiseen yhteistyöhön yhteiskunnan kaikilla aloilla.
+Näistä asioista saamelaislapsi rakentaa saamelaisen identiteettinsä.
+Näistä kulttuureista on jäljellä muutamia runonpätkiä ja sanontoja.
+Näistä tuhoista suurimman osan pohjoisessa aiheuttaa ahma.
+Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea
+Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit.
+Näitä sääntöjä voidaan muuttaa saamelaiskäräjien hallituksessa.
+Näkemykset ovat perustuneet verotusluetteloin.
+Näkkäläjärven mielestä tulevalla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimikaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota Venäjän saamelaisten aseman tukemiseen, jotta Venäjän saamelaisten asema paranisi.
+nakkalajarvi (at) samediggi. fi
+nakkalajarvi (at) samediggi.
+Näkkäläjärvi harmittelee sitä, että kaikkea saamelainen parlamentaarinen neuvoston toimintaa on vaikeuttanut resurssipula.
+Näkkäläjärvi ilmoitti kiitospuheessaan, ettei aio pyrkiä saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi enää seuraavalla vaalikaudella.
+Näkkäläjärvi iloitsee siitä, että saamelaisten perinteinen tieto ja sen suojelu ovat nousseet viime aikoina vahvasi esille saamelaisessa yhteisössä.
+Näkkäläjärvi Janne
+Näkkäläjärvi jatkaa.
+Näkkäläjärvi kertoo.
+Näkkäläjärvi korosti puheessaan että ILO sopimuksen ratifioinnin valmistelu on aloitettava välittömästi, jotta ratifiointi ehtii eduskunnan käsittelyyn.
+Näkkäläjärvi painotti myös perinteistä tietoa, perinteisten elinkeinojen ja neuvotteluvaiheessa olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen merkitystä.
+Näkkäläjärvi työskentelee kuukauden ajan tutkijana Oulun yliopistossa viimeistellen kulttuuriantropologian alaan kuuluva väitöskirjaa.
+Näkkäläjärvi valittiin puheenjohtajaksi äänin 12-9.
+Näkkälä Jouni
+Näkkälän paliskunta on jaettu sisäisesti koko paliskunnan olemassaoloajan kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen osaan.
+Näkyvin muisto saamelaisesta šamanistisesta uskonnosta on noitarumpu, joita on kuvitettu mm. jumalsymboleilla.
+Nämä alueet toimivat monien saamelaisväestöä erityisesti koskevien lakien pääasiallisena soveltamisalueena ja niillä on merkitystä saamelaisten kielellisten, kulttuuristen ja opetuksellisten oikeuksien toteutumiselle.
+Nämä asiantuntijajäsenet osallistuvat kaikkiin tulevan neuvoston kokouksiin.
+Nämä kaikki väitteet ovat vääriä.
+Nämä kunnat ovat perinteisesti pohjoissaamen kielen alueita.
+Nämä periaatteet on valtioiden tunnustettava ja toteutettava myös talousarvion laatimisessa ja saamelaiskohteiden rahoittamisessa.
+Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa.
+Nämä säännöt, jotka saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat vahvistaneet kirjallisesti marraskuussa 2011, korvaavat 22 päivänä marraskuuta 2010 vahvistetut säännöt.
+Nämä säännöt on tehty samansisältöisinä pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi sekä suomeksi.
+Nämä tilaisuudet ovat avoimia kaikille.
+Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta.
+Napapiirin yläaste: Juho Lakkala (pohjoissaame)
+Napapiirin yläaste: Katja Anttonen (pohjoissaame), Eero Anttila (pohjoissaame) ja Jussa Rahko (pohjoissaame)
+Násti on pohjoissaamea ja tarkoittaa tähteä.
+* Nauhoitus- ja simultaanitulkkausmahdollisuus viidelle kielelle (viisi kiinteää tulkkauskoppia)
+* Nauhoitus- ja simultaanitulkkausmahdollisuus viidelle kielelle (viisi kiinteää tulkkauskoppia);
+• näytellään jokin saamelainen tarina, katsotaan saamelaisia elokuvia
+Näytelmä on dramaattinen - mikä sekä pelästyttää että viihdyttää, sanoo Marry Ailonieida Somby.
+Näyttely ja avajaistilaisuus ovat saaneet runsaasti huomiota paikallisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa.
+Näyttely kestää vain kolme päivää, joten kannattaa kiiruhtaa Inariin kirkkopäivien aikana 12. - 14.6., jos haluaa tutustua näihin töihin.
+Näyttely koostuu lähes sadasta eri valokuvasta koottuna viiteen eri kuvaryhmään.
+Näyttelyn avaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, ja piispa Samuel Salmi siunaa näyttelyn.
+Näyttelyn esillepano on tavanomaisesta poikkeava; yleisön hämmästystä herätti etenkin 40 saamelaisen potretista koostuva ja korkealle seinälle levittyvä valokuvamosaiikki.
+Näyttely nostaa hienosti esiin luonnon, kulttuurin ja kielen välisen yhteyden tärkeyden saamelaisille ", arvioi Seurujärvi-Kari ylistäen näyttelyä myös suurena kunnianosoituksena pienelle saamelaiskansalle.
+Näyttelyn viimeisen teoksen videomainen revontuliprojektio ja taustalla soiva joiku saivat yleisön haltioitumaan.
+Näyttely on avoinna Inarin alakoululla perjantaista 12.6. lähtien sunnuntaihin 14.6. asti.
+Näyttely toteutettiin yhteistyössä Briceñon, Suomen Caracasin edustuston ja B. O. D. - Corp Bancan kulttuurikeskuksen kesken ja useiden yrityssponsorien tuella.
+Ne ajetaan kaarteeseen, jossa kukin poronomistaja heittää vasansa kiinni suopungilla ja merkitsee sen omaan merkkiinsa.
+Ne eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämäntapaa.
+Neeta Jääskö, inarinsaame
+Ne, jotka ovat joskus olleet kauan pois kotoa ilman perhettä ja palanneet sitten kotiin, voivat samastua minuun, kun minulta kysytään, mitä saamelaisuus minulle on.
+Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät yhteistä kansallispäivää (Sámiid álbmotbeaivi) helmikuun 6. päivänä.
+Neljän valtion alueelle jakaantuva saamelaisyhteisö elää aktiivista muutoksen ja eteenpäin menon aikaa, jossa uutta rakennetaan vauhdilla perinteisen elämänmuodon rinnalle ja perustalle.
+Neljäs saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Uumajassa 20.2.2014.
+Neljä uutta pohjoissaamenkielistä matematiikan kirjaa ilmestyi
+Nellimin metsäkiistojen sopiminen
+Ne muodostavat ornamenttimaisen pinnan kurotellen kohti taivaita, vapautuen määrittelyn ja luokittelun ikeestä.
+Ne muodostavat ornamenttimaisen pinnan kurotetellen kohti taivaita, vapautuen määrittelyn ja luokittelun ikeestä ", kuten taiteilija itse kuvailee teostaan.
+Ne ovat kelkkoja ja moottoreita tärkeämmät taidot ja ominaisuudet.
+Ne ovat osa kulttuurista saamelaista perintöä, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois.
+Ne ovat painautuneet mieleeni jo lapsuuden hiihtoreissuilla, isäni synnyinsijoilla Utsjoella.
+Ne ratifioidaan Suomessa säätämällä sopimuksen määräykset sisältävä asetus.
+Nerokkaalla valokuvauksellaan ja innovatiivisia tekniikoita käyttäen Briceño tarjoaa yleisölle sekä visuaalisen että kielellisen tulkinnan saamelaiskulttuurista.
+Ne selventävät valtion ja alkuperäiskansojen velvoitteita ja luovat kriteeristöä siitä, miten valtion ja alkuperäiskansojen yhteistyön tulee tapahtua " Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri korostavat.
+Ne tekevät arvokasta työtä koko saamen kansan tulevaisuuden turvaamiseksi.
+Netissä ei tietääkseni ole vielä saamelaislapsille kovinkaan runsasta tarjontaa.
+Nettilehden tehtävänä on antaa ajanmukaista tietoa saamelaisyhteisöstä ja saamelaisväestöstä tämän päivän suomalaisessa ja pohjoismaisessa yhteiskunnassa.
+Nettilehti täydentyy ja muuttuu ajan mukana - jo nyt sen kautta löytyy paljon tietoa ja linkkejä useiden saamelaisyhteisöjen sivustoille.
+- nettisanakirja
+Ne tuotetaan yhteistyönä Suomen Yle Sámi Radion, Norjan NRK Sámi Radion ja Ruotsin SVT Sápmin kanssa.
+Neuvoa-antava komitea on julkaissut kolme temaattista yleiskommenttia sopimusvaltioiden määräaikaisraportteihin ja komitean havaintoihin pohjautuen.
+Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja käsittelee asioita, jotka koskevat saamelaisia alkuperäiskansana Parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät hakee MÄÄRÄAIKAISTA ESITTELIJÄÄ Työ alkaa 1.6.2015 ja kestää aluksi 31.12.2015 saakka.
+Neuvosto edustaa saamelaisia kansainvälisissä yhteyksissä ja käsittelee asioita, jotka koskevat saamelaisia alkuperäiskansana Parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtävien ja muita siihen liittyvien kansainvälisten asioiden hoitamista varten Saamelaiskäräjät hakee
+Neuvosto katsoo pakkoteurastusten olevan vakavasti ristiriidassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27. artiklan kanssa.
+Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla käräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella.
+Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla käräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella.
+Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla Saamelaiskäräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella.
+Neuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta.
+Neuvoston ylin kokous, saamelaiskonferenssi, kokoontuu joka neljäs vuosi.
+Neuvostoon tullaan valitsemaan viisi varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet.
+Neuvostoon valitaan viisi varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet.
+Neuvotteluissa nousi esille myös Suomen ja Norjan Tenojokisopimuksen uudistaminen. "
+Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat.
+Neuvottelu- ja kokoustilat sijoitetaan kokouskeskukseen.
+Neuvottelujen viimeisessä vaiheessa selitykseen johdanto-osaan lisättiin teksti, jossa Suomen valtio tunnustaa, että saamelaisilla on omia kulttuurisia, oikeudellisia ja historiallisia käsityksiä saamelaisten kotiseutualueen muotoutumisesta, nautinnasta, alueen omistuksesta ja hallinnasta.
+Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää saamelaisten kirkollista työtä ja tukea saamelaistyön sihteerin työtä asiantuntijaelimenä.
+Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään vuonna 2015.
+Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken, " Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
+Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.
+Ne vaikuttivat suuresti poronhoitoon ja sen kehittymiseen nykyiseen muotoonsa.
+Ne vanhat reitit, mistä on helppo kuljettaa.
+Ne voidaan ratkaista saamelaiskäräjälain, Metsähallituksen hallintomallin ja maankäyttöä koskevan lainsäädännön uudistamistyön yhteydessä, puheenjohtaja kertoi.
+Nihkolas Valkeapää, pj.
+Niidenkin opetus Suomen kouluissa on tärkeää, mutta vain harvat niistä ovat kotimaissaan uhanalaisessa asemassa kuten saamen kielet pohjoismaisissa kotivaltioissaan.
+Niiden lisäksi muita toimijoita ovat Saamelaiskirjasto (Inarin kunnan kirjastotoimi), Saamelaisarkisto (Arkistolaitos), Sámi Duodji ry.
+Niiden taustalla on periaate lasten ja nuorten oikeudesta omaan etniseen identiteettiin ja kulttuuriseen jatkuvuuteen.
+Niiden valmistuksessa hyödynnetään raaka-aineiden kaikkia osia.
+Niiden voittamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa, koulutus- ja aluepoliittisia toimenpiteitä ja taloudellista panostusta.
+Niila Rahko, puheenjohtaja - varajäsen Mikkel Näkkäläjärvi
+Niillas ei jää odottelemaan inspiraatiota vaan istahtaa alas ja alkaa kirjoittaa.
+Niillas heijastaa taiteellaan saamelaisnuorten ja saamelaisten tilannetta.
+Niillas Holmberg - bluesilla assimilaatiota vastaan!
+Niillas Holmberg on monipuolinen saamelaistaiteilija Utsjoelta.
+Niillas näkee taiteen tehtävän tunteiden ja ajatusten herättäjänä sekä näkökulmien tuojana.
+Niillas on mukana myös 22-Pistepirkosta tutun Asko Keräsen YLVA-projektissa joikaajana.
+Niillas on tehnyt klassisen musiikin säveltäjän, multi-instrumentalisti Roope Mäenpään kanssa kaksi levyä.
+Niin hoidon, kasvatuksen kuin oppimisenkin päämääränä on auttaa lasta tekemään ja ajattelemaan itse sekä ottamaan vastuuta.
+Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis / hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta.
+Niinpä palkintolautakunta päätti esittää työvaliokunnan esityksen mukaisesti, että Saamelaiskäräjät järjestää uuden, palkintolautakunnan hyväksymien sääntöjen mukaisen nimikilpailun 18.1.2010 - 17.3.2010.
+Niistä olen selvinnyt, kun isä on kirjoittanut minulle valmiiksi kaiken, mitä on pitänyt lukea.
+Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella.
+Niitä molempia puhuu äidinkielenään arviolta noin 300 henkeä.
+Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
+Niitä tehdään koivun varsi- tai pajun juuripahkoista.
+Niko Valkeapää
+Nilla Tapiola edustajaksi porotalous- ja luontaiselinkeinojen neuvottelukuntaan
+Nillukka Merja
+Nils-Aslak Valkeapään runoeepos Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) voitti Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.
+Nils-Aslak Valkeapään runoeepos ton kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.
+Nimelle asetettavat vaatimukset
+Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa.
+Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa.
+Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön.
+Nimiehdotuksen lähettäneiden kaikki henkilötiedot hävitetään kilpailun päätyttyä.
+Nimiehdotuksen sisältävään suljettuun kirjekuoreen merkitään tunnus "Nimikilpailu ".
+Nimiehdotuksen tulee olla saamenkielinen, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielinen.
+Nimiehdotuksissa oli huomioitava nimen kirjoitusasu ja lausuminen.
+Nimi ei saa olla käytössä vastaavanlaisessa saamelaisessa rakennuksessa.
+Nimi herättää vahvoja mielikuvia käsityöntekijästä, taiteilijasta, mestarista, opettajasta, kielen ja kulttuurin siirtäjästä. "
+Nimikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009, jolloin määräajassa saapuneita ja palkintolautakunnan kokouksessa 10.12.2009 käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi hyväksymiä nimiehdotuksia oli yhteensä 69 kappaletta.
+Nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle lyhyttä, ytimekästä, mieleenpainuvaa ja erottuvaa saamenkielistä nimeä, joka ilmentää kulttuurikeskuksen kulttuurista tarkoitusperää ja merkitystä, saamelaista omaleimaisuutta, laajaa ja monipuolista toimintaa sekä sen arkkitehtuurista muotokieltä.
+Nimikilpailun palkintolautakunnan jäsenet ja asiantuntijat
+Nimikilpailun säännöt:
+Nimi on helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa.
+Nimi on myös erottuva, neutraali ja tuoreenoloinen, joka ei synnytä harhaanjohtavia assosiaatioita ja jota eivät rasita liian monet käyttöyhteydet.
+Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana.
+Noin 70% saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Noin puolet taidetapahtumaan osallistuneista nuorista osallistui taidetapahtumatyöpajoihin ja avajaistilaisuuteen, jotka järjestettiin jo keskiviikkona 25.3.
+Norjalaiset seminaarivieraat toivat puheenvuoroissaan esille suunnitteilla olevan Saamelainen Knut Johnsen Kuva: Terhi Tuovinen
+Norjalaiset seminaarivieraat toivat puheenvuoroissaan esille suunnitteilla olevan Saamelainen Terveyssiida / Sámiid Dearvvasvuohta-siida - hankkeen Finnmarkissa.
+Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelimistä se taas poikkeaa oman erillisen rahoituksensa ja päätoimisen nuorisosihteerinsä myötä.
+Norjan ja Suomen kouluilla on eroavaisuuksia.
+Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi.
+Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat perustaneet pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon - Gollegiella-palkinnon. Suomennettuna palkinnon nimi on " kultakieli ".
+Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa.
+Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen tavoitteena on luoda saamelaisten oikeusasemaa koskeva yhdenmukainen pohjoismainen sääntely.
+Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä Norjan Saamelaiskäräjät (Sámediggi / Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1987.
+Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli sanoo olevansa hyvin ilahtunut siitä, että neuvottelut pääsevät nyt käyntiin. "
+Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja
+Norjan Saamelaiskäräjien tervehdyksen tilaisuuteen toivat Silje Karina Muotka ja Henrik Olsen, joiden jälkeen saamenkäsityön yhdistys Sámi Duodji ry:stä Petra Magga-Vars ja Aune Musta onnittelivat Laitia puheenvuorollaan.
+Norjan saamelaisten edustuksellinen elin,
+Norjan tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu
+Norjan työ- ja integraatioministeri Dag Terje Andersen ei yllättäen voinut osallistua kokoukseen lentomatkaan liittyneiden ongelmien takia.
+Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista.
+Norjassa ja Ruotsissa saamenpukua käyttävät vain saamelaiset.
+Norjassa on onnistuttu luomaan malleja, joita kannattaa hyödyntää myös Suomessa.
+Norjassa
+Norjassa vastaava valtakunnallinen saamelaiskokous järjestettiin Tenon kunnassa vuonna 1919.
+Norja, Suomi ja Ruotsi ovat tässä poikkeus.
+Normaalitilanteissa Sajoksen teknikot voivat huolehtia kuvien ja äänien ajamisesta.
+• nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää
+Nostimme esille myös tarpeen uudistaa poronhoitolakia vastaamaan Suomen perustuslakia ja kansainvälisiä velvoitteita.
+Noudatamme aina kulloinkin voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sen määrä-aikoja.
+Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa.
+Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa.
+Nuoret eivät enää opi luonnollisesti saamelaisesta kalastusperinteestä ja kalastusperinne, siihen liittyvä tietämys ja terminologia on vaarassa kadota.
+Nuoret osallistuvat perjantaina 16. lokakuuta järjestettävään kaikille avoimeen tilaisuuteen sekä lauantaina 17. lokakuuta järjestettäviin työpajoihin.
+Nuoret ovat heränneet arvostamaan taustaansa ja löytäneet raamit etnisyyteensä.
+Nuoret taitelijamme, jotka tekevät yhteiskunnallista ja yhteisöllistä taidetta modernin teknologian avulla, levittävät tietoa saamelaisista aivan uudella tavalla ja pystyvät purkamaan valtakulttuurin luomia stereotypioita saamelaisista.
+nuorgam (at) samediggi.
+Nuorgamin kaksi ryhmää Njuorggán sekä Áron ja Juuso eivät valitettavasti voineetkaan esiintyä, vaikka olivat ilmoittautuneet.
+Nuoria tulee tapahtumaan lähes kaikista saamelaisalueen kouluista.
+Nuori - Kuka asioistasi päättää? Saamelaiskäräjien 16.-17. lokakuuta Saariselällä järjestämä konferenssi saamelaisnuorista kokoaa yhteen nuoria, päättäjiä ja eri alojen toimijoita keskustelemaan saamelaisnuorten tilanteesta.
+Nuori Kulttuuri
+Nuori Kulttuuri - tapahtuman saamelaiskiintiö on tänä vuonna 1 esitys, jonka pituus voi olla 15-60 min.
+Nuorille duojáreille eli saamenkäsityöntekijöille näytön paikka
+Nuorille ilmestyy saamenkielinen nuortenlehti Š-bláddi.
+Nuorisolautakunnan perustaminen vahvistaa saamelaisnuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja sitä kautta oikeuksien edistämiseen, joilla suojella ja kehittää omaa kulttuuriperintöään.
+Nuorisolautakunta kokoontuu SPN:n yleiskokouksen yhteydessä.
+Nuorisoneuvosto asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
+Nuorisoneuvosto edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin.
+Nuorisoneuvosto Facebookissa
+Nuorisoneuvosto koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kolmesta muusta jäsenestä sekä heidän varajäsenistään ja viidestä pysyvästä asiantuntijajäsenestä.
+Nuorisoneuvostolla on paljon tavoitteita tuleville vuosille. Tärkeimpiä tavoitteita on käydä saamelaisalueen kouluilla kertomassa saamelaiskäräjistä ja nuorisoneuvostosta sekä aloittaa Ofelaš-toiminta.
+Nuorisoneuvostolle Nuori toimija - tunnustus
+Nuorisoneuvostolle on myös erittäin tärkeää aloittaa ja jatkaa yhteistyötä Suomessa, Norjassa, Venäjällä ja Ruotsissa toimivien saamelaisjärjestöjen kanssa.
+Nuorisoneuvoston blogi
+Nuorisoneuvoston ensimmäinen suurempi tapahtuma oli järjestää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN.)
+Nuorisoneuvoston esiprojektin työryhmä tekee yhdessä nuorisosihteerin kanssa saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.
+Nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä toimii nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman
+Nuorisoneuvoston myötä saamelaisnuorille on annettu loistava kanava vaikuttaa omiin asioihinsa.
+- Nuorisoneuvoston perustaminen saamelaiskäräjille toi meille suuren vastuun, totesi Haltta.
+Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Niila Rahko on tunnustuksesta iloinen:
+Nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.
+Nuorisoneuvoston tavoitteisiin kuuluu myös järjestää vuosittain isompi tapahtuma koko Suomen saamelaisnuorille.
+Nuorisoneuvoston toiminnan alkumetreillä keskityttiin tavoitteiden, linjausten ja tehtävien suunnitteluun.
+Nuorisoneuvoston tulee edustaa Suomen saamelaisten alueellisia ja kielellisiä ryhmiä.
+Nuorisoneuvosto
+Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan huomioimaan, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä.
+Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saa-melaisaluetta sekä eri kieliryhmiä.
+Nuorisoneuvosto on hyvä ponnahduslauta saamelaispolitiikkaan ja miksei myös kunnallispolitiikkaankin.
+Nuorisoneuvostoon, jonka toimikausi on muista lautakunnista poiketen kaksi vuotta (2016-2017), valittiin Jussa Seurujärvi Inarista (henkilökohtainen varajäsen Sunna Aikio), Laura Pieski Karigasniemeltä (Niki Rasmus), Anni-Sofia Löf Hetasta (Anne-Maret Labba), Risten Mustonen Sodankylästä (Jouni Hetta), Juhan-Tuomma Magga Enontekiöltä (Elli-Marja Hetta), Niila Rahko Oulusta (Jussa Rahko) ja Maria Mäkinen Jyväskylästä (Leena Fofonoff).
+Nuorisoneuvosto on käynyt tutustumassa Euroopan Neuvostoon Brysselissä ja YK:hon New Yorkissa.
+Nuorisoneuvostoon kuuluu nykyisin viisi varsinaista 18-25 vuotiasta jäsentä sekä jokaisen jäsenen henkilökohtainen varajäsen ja lisäksi viisi 15-17 vuotiasta asiantuntijajäsentä.
+Nuorisoneuvosto on myös osallistunut ja osallistuu vuosittain Ijahis Idja-alkuperäiskansojen musiikkifestivaaliin, Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaaliin ja erilaisiin seminaareihin, konferensseihin ja foorumeihin, mm..
+Nuorisoneuvosto on saanut erillisrahoituksen Oahppoofelaš-hankkeen toteuttamiseksi.
+Nuorisoneuvostoon sopivia 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja mahdollisesti myös asiantuntijajäseneksi sopivia 15-17-vuotiaita nuoria voi ehdottaa nuorisosihteeri Niina Siltalalle.
+Nuorisoneuvosto on tehnyt Saamelaiskäräjille esityksen neuvoston jäsenmäärän kasvattamiseksi seitsemään ja jäseniä koskevan ikärajoituksen muuttamiseksi 18-28 vuoteen.
+Nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet.
+Nuorisoneuvosto on yksi Saamelaiskäräjien lautakunnista, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä.
+Nuorisoneuvosto
+Nuorisoneuvostossa tutustuu saamelaiskäräjien toimintaan, rakenteeseen ja tavoitteisiin sekä oppii kokouskäytäntöjä ja alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten, oikeuksista ja kansainvälisistä vaikutusmahdollisuuksista.
+Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.
+Nuorisoneuvosto tekee Saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee Saamelaiskäräjien kokous.
+Nuorisoneuvosto tulee toimimaan saamelaiskäräjillä asiantuntija- ja yhteistyöelimenä ja nuorten edunvalvojana.
+Nuorisoneuvosto tulee työskentelemään nuorisopoliittisten asioiden parissa ja toimii saamelaisnuorten yhteisenä äänenä, niin kansainvälisesti kuin saamelaisalueilla.
+Nuorisoneuvosto tutustumassa Euroopan neuvostoon.
+Nuorisoneuvosto valmistelee ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja.
+Nuorisosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 a §:ssä.
+Nuorisosihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön yleisessä toimistossa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Nuorisosihteerin virka
+Nuorisosihteeri
+Nuori toimija - tunnustukset jaetaan Nuorisotyön tulevaisuusfoorumissa Helsingissä 22.10.2014.
+Nuori toimija - tunnustus on tarkoitettu kiitokseksi ja kannustukseksi nuorille toimijoille ja heidän hankkeilleen sekä omalla toiminnallaan nuorten asemaa ja heidän toimintaansa edistäneille aikuisille.
+Nuorra!
+• nuottausleikit
+Nykyään Lapin paliskunnan kaikki porot ovat samoilla laitumilla yhtä tokkakuntaa lukuun ottamatta.
+Nykyään saamelaiset juhlivat yhteistä kansallispäiväänsä yhtä aikaa.
+Nykyään saamelaisia asuu paljon kaupungeissa ja Áilen mielestä saamen kielen tilanne voisi olla Rovaniemellä parempikin.
+Nykyään taidot ovat jo hieman ruosteessa, mutta halu ylläpitää kielitaitoa on vahva.
+Nykyaikaan sovitettuna saamelaiskulttuurikeskus ansaitsee palkintolautakunnan mielestä sajos - nimityksen korkeatasoisen arkkitehtuurinsa sekä laadukkaan ja monipuolisen toiminnan sisältönsä vuoksi.
+Nykyinen henkilöstö (määräaikaisia)
+Nykyinen henkilöstö
+Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun.
+Nykyinen petomäärä poronhoitoalueella on vaikeuttanut ja muuttanut poromiehen arkea, koska pedon tappamien porojen määrä on noussut rähähdysmäisesti viimeisten kahden vuoden aikana.
+Nykyisellään tie on mutkainen, huonokuntoinen ja pääosiltaan päällystämätöntä hiekkatietä.
+Nykyisen pitkän nimen tilalle tulisi keksiä lyhyt ja ytimekäs, toimintaa kuvaava nimi.
+Nykyiset Suomen kolttasaamelaiset koostuvat Petsamon alueen kolmen siidan, Suonikylän, Petsamon ja Paatsjoen kolttasaamelaisista.
+Nykyisin ainoa saamen kielinen sanomalehti on Norjassa ilmestyvä Avvir, joka ilmestyy kaksi kertaa viikossa.
+Nykyisin harrastan salibandya.
+Nykyisin joikuesitystä voidaan tahdittaa muinaisella shamaanien käyttämällä noitarummulla.
+Nykyisin kaunokirjallisuutta käännetään valtakielten ja saamen kielten välillä.
+Nykyisin koltansaamea äidinkielenään puhuvia arvioidaan olevan noin 300.
+Nykyisin kuvataiteella kuvataan yhä enemmän määrin saamelaisten kokemia yhteiskunnallisia epäkohtia ja suomalaistamispolitiikan vaikutuksia saamelaisyhteisöön.
+Nykyisin metsästetään erityisesti hirviä sekä riekkoja.
+Nykyisin perinteisistä elinkeinoista porotalous on merkittävä toimeentulonlähde pääasiassa Sevettijärven alueella.
+Nykyisin saamen radio, Yle Sápmi, on edelleen tärkein saamenkielinen tiedotusväline Suomen saamelaisille.
+Nykyisin sámi duodji on usein taidekäsityötä ja siitä on tullut monille elinkeino tai elinkeinon osa.
+Nykyisin sen osaajia on myös Venäjän puolella.
+Nykyisin yhteisöllisyys on suuri haaste, sillä alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70% asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Nykymaailma on monimutkaisempaa ja koneellistettua.
+Nykypäivänä monet nuoret pyrkivät vahvistamaan kieltänsä, mutta selkeästi tarvitsemme enemmän.
+Nykypäivän poronhoitoa harjoittaessa on oikeastaan pakko tehdä jotakin muuta poronhoidon ohella.
+Nykypäivän taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen.
+Nykysaamelasismusiikki ammentaa vahvasti perinteisestä joiusta ja ilmentäen uusia ilmaisuntapoja ja saamelaiskulttuurin kehittymistä.
+• nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää
+Nyt alkuperäiskansojen oikeudet on huomioitu kattavasti julkilausumassa ja sen kumppanuusohjelmissa.
+Nyt ensimmäistä kertaa juhlaa on mahdollista seurata myös internetissä.
+Nyt Hildá opiskelee Sámi Allaskuvlassa (saamelaisessa korkeakoulussa) Norjan Kautokeinossa luokanopettajaksi.
+Nyt julkaistu Omahoito-opas on ensimmäinen Mielenterveystalo.
+Nyt julkistettava arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe käydään idealuonteisena kilpailuna kulttuurikeskuksen arkkitehtonisen ja toiminnallisen konseptin löytämiseksi.
+Nyt kaivosviranomaisen toiminta on aiheuttanut ylimääräistä vaivaa luvan hakijalle, saamelaiskäräjille, viranomaisille ja paliskunnille.
+Nyt käynnissä on OVTTAS!
+Nyt neuvottelut sopimuksen hyväksymiseksi alkavat Ruotsin, Suomen ja Norjan valtioiden ja saamelaiskäräjien yhteistyönä vuodesta 2011 lähtien.
+" Nyt olemme saaneet tärkeitä asioita foorumin julkilausumaan ja meidän tulee huolehtia siitä, että ne myös huomioidaan pohjoisen ulottuvuuden eri kumppanuuksissa ja yhteistyössä.
+Nyt on kuitenkin aika jättää päivänpolitiikka vähemmälle ja keskittyä juhlimaan kansallispäivää, saamen kansan historiaa, yhtenäisyyttä ja tulevaisuutta.
+Nyt on mieli niin levoton että haluaisin mahdollisimman paljon ulkomaille, varmaan hetkeksi asumaankin, mutta haluaisin kuitenkin muuttaa vielä joskus takaisin kotikulmille Inariin.
+Nyt opiskelen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, Toivoniemessä porotalousyrittäjäksi ja vuorojaksoina Ivalon lukiossa.
+Nyt opiskeluni on kuitenkin jäänyt pois, kun täällä Oulussa on todella vaikeaa saada opetusta. Ja etäopiskelu ei oikein innosta ja tehtävien valmiiksi aikaan saaminen on hankalaa.
+Nyt saamme streamauksella tavoitettua myös Inarin ulkopuolella ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia ja kokousten seuraaminen helpottuu.
+Nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, yhä useampi tekee tai valitsee samoin.
+Nyt vanhat mallit, työmenetelmät ja käsityökieli on tallennettu oppikirjaksi.
+Oahppoofelaš-hankkeen kyselylomake
+o Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään ja sen toimintaa ulotetaan myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle.
+o Edistetään arvolisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9% saamelaiskäräjien edunvalvonnassa.
+o Edistetään polttoaineveron palauttamista perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajille
+o Edistetään SPN:n saamelaisyliopistohanketta, jotta saamelaisnuoret voivat saada korkeakokoilutusta saamelaisten kotiseutualueella.
+o Edunvalvonnassa ja saamelaiskäräjien omassa toiminnassa luodaan edellytykset koko saamelaisväestön laadukkaille, saamenkielisille ja saamelaiskulttuurinmukaisille sosiaali- ja terveyspalveluille.
+o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti perinteisten saamen kielenkäyttöympäristöjen säilyttämiseen ja tukemiseen.
+o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti saamelaisia koskevien lainsäädännön kehittämishankkeisiin vaikuttamiseen ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden parantamiseen saamelaiskulttuurinmukaisesti.
+o Edunvalvontaa Euroopan Unioniin kehitetään ja parannetaan.
+Ofelaksien tehtävänä on suunnitella ja valmistaa saamelaisista kertovat Ofelaš-materiaalit koulukäyntejä varten sekä vierailla Lapin alueen kouluilla kertomassa saamelaisista valmistuneiden materiaalien mukaisesti.
+Ofelaksien tehtävänä on suunnitella ja valmistaa saamelaisista kertovat Ofelaš-materiaalit koulukäyntejä varten sekä vierailla Lapin alueen kouluilla kertomassa saamelaisista valmistuneiden materiaalien mukaisesti.
+Ofelaš-toiminnassa saamelaisnuoret käyvät Suomen kouluissa kertomassa saamelaisista, heidän historiasta, kulttuurista ja kielistä.
+Ofelaš-toimintaa pidetään hyvin tärkeänä, jotta vääristyneet mielikuvat ja stereotypiat väistyisivät valtaväestön mielistä.
+Oheismateriaalit ovat inarinsaamenkielisiä lasten filmejä ja uskonnollisia lauluja, koltansaamenkielisiä kirkkolauluja ja evankeliumitekstejä sekä pohjoissaamenkielisiä tarinoita, äänikirja ja virsiä.
+Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.
+Oheistapahtumia Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä saamelaista musiikkia, kirjoja ja käsitöitä.
+Ohessa liitetiedostona valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös omassa aluetapahtumassamme.
+Ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Ohjaaja: Ritva Savela.
+Ohjaus / kuvaus / leikkaus: Eeva Nykänen
+Ohjaus / kuvaus / leikkaus: Kirsti Länsman
+Ohjaus / leikkaus: Anne Kirste Aikio, kuvaus: Tero Titoff, Anne Kirste Aikio
+Ohjaus / leikkaus: Anneli Lappalainen, kuvaus: Kauko Mustonen, Anneli Lappalainen
+Ohjaus / leikkaus: Ima Aikio-Arianaick, kuvaus: Antti Kyrö
+Ohjaus / leikkaus / kuvaus: Marja Suojoki-Gauriloff, kuvaus: Anni Ahlakorpi, Onneli Halonen
+Ohjaus: Päivi Magga, kuvaus / leikkaus: Kauko Mustonen
+Ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi nimettiin vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.
+Ohjaus: Suvi West, kuvaus: Juha Säkkinen, leikkaus: Anja Ahola
+Ohjeet edellyttävät, että hankkeiden ja suunnitelmien laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin.
+"Ohjeet lähtevät siitä, että alkuperäiskansan edustajat otetaan mukaan suunnitteluun aivan alusta lähtien, ei vasta sitten kun työ on jo pitkällä.
+Ohjeet on tarkoitettu huomioitavaksi alkuperäiskansojen, kuten Suomen saamelaisten, kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa, jotka saattavat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, - elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.
+Ohjeet on valmisteltu valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyönä.
+Ohjeiden mukaan hankkeen valmisteluun tulee osallistua alkuperäiskansan edustajia ja työssä on huomioitava tasa-arvo ja eri sukupolvien tarpeet.
+Ohjeiden soveltamisesta on valmistunut
+- Ohjeiden testaaminen Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelmatyössä on Metsähallitukselle
+Ohjeistus tulisi seuraavan kansainvälisen 8 (j) -työryhmän valmisteltavaksi ja edelleen 13 osapuolikokouksen hyväksyttäväksi. "
+Ohjeita toimeenpanemalla voidaan kehittää alkuperäiskansojen toimintavalmiuksia.
+• Ohjekirjasen avulla työyhteisöön tuleva työntekijä voidaan helposti perehdyttää.
+Ohjelmaa ja ruokailupalveluja saatavilla myös isoille ryhmille.
+Ohjelmaan kuului vieraileminen mm. opetus- ja kulttuuriministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä liikenne- ja viestintäministeriössä.
+Ohjelma löytyy osoitteesta: www.samediggi.fi
+Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.
+Ohjelman kesto viidestä minuutista tuntiin, riippuen ryhmän tilaisuuden luonteesta.
+Ohjelman laatimista varten palkataan työntekijä.
+Ohjelman tavoitteena on valtakunnan rajojen ylittävän yhteistyön kautta tukea taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta ohjelma-alueella.
+Ohjelma
+Ohjelma:
+Ohjelma on jälleen monipuolinen ja se nostaa esille erityisesti koltta- ja inarinsaamelaista musiikki- ja tanssiperinnettä.
+Ohjelma on laadittu suomeksi ja saameksi.
+Ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä hankkeita neljällä eri prioriteettialueella, joista SáFá - esiselvityshanke kuuluu osa-ohjelmaan 4.
+Ohjelma sisälsi luentoja, ryhmätyöskentelyä ja paneeliskeskustelun.
+Ohjelmassa oli aluksi hengellistä ohjelmaa sekä ajankohtaisia uutisia.
+Ohjelmassa on kaksi maantieteellistä osa-aluetta; Pohjoinen ja Sápmi ja sen kokonaisbudjetti on noin 76 MEUR sisältäen Ruotsin, Suomen ja Norjan rahoituksen.
+Ohjelmassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja sekä päivän päätteeksi hengellisen musiikin konsertti.
+Ohjelmassa on mm. mäystinsuksilla hiihdettävä suopunkiviesti, sekä suopunginheittokilpailu.
+Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja seurustelua.
+Ohjelmassa soitetaan paljon saamenkielistä lastenmusiikkia.
+Ohjelmassa tullaan panostamaan neljään toimintalinjaan: Tutkimus ja innovaatiot, Yrittäjyys, Kulttuuri ja ympäristö sekä Yhteiset työmarkkinat.
+Ohjelma valmistuu vuoden 2013 aikana o Saamelaiskäräjien rahoittamat palvelut ja toiminnot järjestetään saamelaiskulttuurin mukaisesti huomioiden saamelaiset arvot ja tukien eri sukupolvien välistä vuorovaikusta ja saamelaiskulttuurin perinteitä.
+Oikaisumenettelyohjeet saa vaalilautakunnan toimistosta tai ne voi tulostaa www.samediggi.fi Inarissa 2.3.2015 Vaalilautakunta
+Oikaisumenettelyohjeet saa vaalilautakunnan toimistosta tai ne voi tulostaa www.samediggi.fi
+Oikaisuvaatimukset on käsiteltävä niiden luonteesta johtuen hyvin nopeasti, jottei hakijoiden oikeusturva vaarannu.
+Oikeudellinen suoja ei kuitenkaan toteudu riittävästi koska saamelaiskulttuurin suojasta eli ole määrätty perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavassa lainsäädännössä.
+Oikeuksien tunnustaminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole ulottunut maanomistus- eikä poronhoito-oikeuksiin, vaikka YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO:n sopimus nro 169 selvästi antavat oikeuksia näillä alueilla.
+Oikeusministeriö kerää näkemyksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta
+Oikeusministeriö kerää näkemyksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
+Oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien yhteisenä tavoitteena on, että vuonna 2015 pidettävissä saamelaiskäräjävaaleissa noudatetaan uutta saamelaiskäräjälakia ja sen vaaleja koskevia säännöksiä.
+Oikeusministeriön mukaan hallituksen esitys annetaan eduskuntaan mahdollisimman pian.
+Oikeusministeriön postiosoite on PL 25, 00023 Valtioneuvosto, ja käyntiosoite Eteläesplanadi 10.
+Oikeusministeriö on lähestynyt saamelaiskäräjiä kirjeellä, joka koskee yleisen ratkaisun aikaansaamista saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi eri hallinnonaloilla ja lainsäädännössä.
+oikeus saada erityistä suojelua ja tukea.
+Oikeus saamen kielen oppimiseen koulussa kuuluu opetuslain mukaan jokaiselle saamelaisoppilaalle asuinpaikasta riippumatta.
+Oikeus vaalia, käyttää ja kehittää omaa kieltään on yksi perustavanlaatuinen ihmisoikeus.
+Oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan myös, kun valtiot ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta kieltäytyvät kohtelemasta eri tavoin ihmisiä, jotka ovat merkityksellisellä tavalla erilaisessa tilanteessa.
+o Kalastuslain kokonaisuudistuksessa turvataan saamelaisten ikimuistoiset nautintaoikeuden koko saamelaisten kotiseutualueella, saamelaisen kalastusperinteen ja - kulttuurin säilyminen sekä saamelaisten erityisperusteisten kalastusoikeuksien säilyminen.
+o Käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke.
+o Kehitetään ja edistetään olosuhteita, jotka tukevat saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittamista edunvalvonnalla ja kehittämistoiminnalla.
+o Kehitetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa kieltä elvyttävän toiminnan opetusta ja erityispedagogiikkaa.
+o Kielineuvoston alaisuuteen luodaan määräraha, jolla tuetaan aikuisen saamelaisväestön suullisen ja / tai kirjallisen saamen kielen taidon hankintaa.
+o Kieltä elvyttävää kielipesätoimintaa järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Oktavuohta-nettilehti avaa yhteyksiä kouluihin
+o Laaditaan saamelaiskäräjien taide- ja käsityöpoliittinen ohjelma vuoden 2012 aikana kuullen saamelaistaiteilijoita ja käsityöntekijöitä.
+Olemme kautta historian kuulleet, että saamelaiset kuolevat sukupuuttoon ja sulautuvat suomalaisiin.
+Olemme nyt tilanteessa, jossa saamelaisten kielet, kulttuurit ja elinkeinot ovat katoamassa.
+Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen kantoja kokoukseen jo kauan ennen varsinaista kokousta ja tuoneet esityksiämme mm..
+Olemme saaneet kuulla kulttuurin ulkopuolisilta tahoilta että emme enää elä saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti, poronhoito on mullistunut moottorikelkan ja mönkijän käyttöön oton johdosta eikä saamelaisia erota valtakulttuurista enää mikään.
+Olemme saaneet kuulla saamen kielen kuolevan, joikuperinteen katoavan ja saamelaisten sulautuvan suomalaiskulttuuriin.
+Olemme saaneet rikkaan kielen, luonnossa liikkumisen taidon, perinteiset elinkeinot, käsityöperinteen ja luontosuhteen - nämä ovat edelleen tosi tärkeitä taitoja.
+Olemme saaneet vahvan kulttuuriperinnön, saamelaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden.
+Olemme selvinneet näistä yhdessä ja meitä edeltävien sukupolvien kovalla työllä ja periksiantamattomuudella.
+Olen 18-vuotias saamelainen nuori, kotoisin Lemmenjoen Äivihjärveltä.
+Olen 19-vuotias ja kotoisin Vuotsosta, joka on Suomen eteläisin saamelaiskylä.
+Olen 19-vuotias saamelaisnuori ja syntyisin Utsjoelta, Tenojokilaaksosta.
+Olen 27-vuotias nuori mies Ivalosta.
+Olen aina haaveillut oman yrityksen perustamisestakin, se voisi ehkä olla kahvila, tai sitten enemmän matkailuun liittyvä ohjelmapalveluyritys.
+Olen erittäin tyytyväinen kun julkilausumassa vaadittiin, että uusiutuvien energiamuotojen ja luonnonresurssien hyödyntäminen ei saa uhata alkuperäiskansojen oikeuksia.
+Olen huomannut, että aina kun ihmisille mainitsee olevansa saamelainen, he ovat todella positiivisesti yllättyneitä ja kiinnostuneita, ja haluavat kuulla asiasta lisää.
+Olen hyvin tyytyväinen forumin julkilausumaan ja SPN teki paljon työtä julkilausuman eteen.
+Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen saamelaiskäräjillä oli aito vaikutusmahdollisuus EU:n esityksiin ja EU myös vei esityksiämme eteenpäin " Nilla Tapiola kertoi.
+- Olen iloinen, että elvyttämisohjelman laatiminen etenee, totesi Näkkäläjärvi ja kiitteli myös sitä, että valtioneuvosto on sitoutunut hallitusohjelmassa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen ja resursointiin.
+Olen iloinen, että osaan saamen kielen ja voin käyttää sitä vapaasti aina kun haluan.
+Olen iloinen, että saamelaisnuoret ovat olleet aktiivisia.
+Olen iloinen, että saamme yhteispohjoismaisen yhteistyön käyntiin 8 (j) -asioissa.
+" Olen iloinen, että yleiskokous tuki Ilo 169-sopimuksen ratifiointia.
+" Olen iloinen siitä, että valtuutettu on ottanut keskustelustamme ja saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huomioita ja suosituksia raporttiinsa.
+Olen itse uumajansaamelainen, mutta olen opiskellut eteläsaamea ensimmäiseltä luokalta lähtien Tärnabyn saamelaiskoulussa.
+Olenkin tehnyt viimeiset viisi vuotta satunnaisesti koltansaamenkielisiä ortodoksisia hartausohjelmia YLE Saamenradiolle isäni (kanttori ja Saamelaiskäräjien jäsen Erkki Lumisalmen) kanssa.
+Olen kohta kaksikymppinen inarilaisnuori, asunut täällä koko ikäni ja vielä toistaiseksi ainakin hetken, ei ole juuri kiirettä pois.
+Olen koko nuoruuteni harrastanut kaikenlaista liikuntaa ja ollut kilpahiihtäjä 22-vuotiaaksi asti.
+Olen kotoisin Ivalosta, jossa asuin 17 pitkää vuotta.
+Olen laulanut ja joikannut muiden vuotsolaisten tyttöjen kanssa, mutta enää en suutani aukaise, vaan keskityn soittamiseen.
+Olen muutaman kerran aloittanut kouluaikoinani saamen tunnit, mutta kielen oppiminen ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
+Olen myös mieltänyt itseni enemmän saamelaiseksi kuin suomalaiseksi.
+Olen myös ollut mukana laulamassa kuorossa kolme kertaa Helsingissä järjestetyissä koltansaamenkielisissä jumalanpalveluksissa.
+Olennainen osa uskontoa oli uhrilahjojen antaminen seidoille, seidat, joissa uskottiin jumalien asuvan.
+Olen ollut onnekas, kun isä puhui perheessä saamea ja siitä tuli toinen äidinkielemme.
+Olen ollut pohjoissaamenkielisessä päiväkodissa Inarissa ja käynyt saamenkielisen peruskoulun ala-asteen Menesjärvellä ja yläasteen Inarissa.
+Olen opiskellut pohjoissaamea huikeat 11 vuotta, ala-asteelta lukioon ja silti en osaa.
+Olen syntymästäni asti asunut saamelaisalueen ulkopuolella.
+Olen syntynyt ja asunut koko ikäni Ivalossa.
+Olen syntynyt kaksikieliseen perheeseen.
+Olen syntynyt kuusihenkiseen perheeseen toiseksi vanhimmaksi lapseksi.
+Olen syntynyt poronhoitaja- ja kalastajaperheeseen, joten saamelaisuus näkyy myös siitä, miten harjoitamme poronhoitoa ja hyödynnämme poron eri materiaaleja sekä minkälaista ruokaa syömme.
+Olen tästä hyvin ylpeä.
+Olen todella iloinen, että Nils Torvalds on kutsunut meidät Brysseliin ja hän on ensimmäisenä europarlamentaarikkona todella edistämässä dialogia EU:n ja alkuperäiskansojen kesken.
+Olen tyytyväinen, että työmme tuotti tulosta ", puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo.
+" Olen tyytyväinen saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään toimintaohjelmaan.
+Olen varma siitä, että saamelaisyhteisön ja saamelaiskäräjien tukema saamelaismääritelmä astuu voimaan ennen vaaleja ja saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaiskäräjien vaaliluetteloon uuden määritelmän nojalla ", saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
+Olen ylpeä juuristani ja esivanhemmistani ja minulle on tärkeä siirtää tulevaisuudessa omille lapsillenikin se sama rikas kulttuuriperinne, mikä minulle ja sisaruksillenikin on siirretty.
+Olin aivan varma, etten ole tarpeeksi saamelainen Allaskuvlaan.
+olisi jatkettava saamelaiskäräjien kanssa neuvotellen määrätietoisia toimia, joilla pyritään riittävän rahoituksen ja saamen kielten elvytysohjelman tehokkaan täytäntöönpanon avulla estämään saamen kieliä katoamasta julkisesta elämästä nykyistä enempää,
+olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin etenkin korkea-asteen koulutuksen, ammattikoulutuksen ja asianomaisten palvelukseenottokäytäntöjen muuttamisen osalta, jotta saataisiin lisätyksi kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden määrää virallisilla työmarkkinoilla, valtionhallinto mukaan lukien
+olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, joilla varmistetaan, että kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä koskevia erilaisia kuulemisjärjestelmiä ja - menettelyjä täydennetään ja järjestetään uudelleen selkeiden viestintäkanavien tarjoamiseksi, ja olisi parannettava vähemmistöjen, myös lukumääräisesti pienimpien vähemmistöjen, edustajien mahdollisuuksia vaikuttaa tosiasiallisesti päätöksentekoprosessiin;
+Olisi todella hienoa osata kieltä paremminkin ja minua harmittaa, että sitä ei puhuttu meillä kotona, kun olin pieni.
+Olkaamme iloisia siitä, mitä meillä on ja muistakaamme koko alkuperäiskansayhteisöä ja yhteistä perintöämme.
+ollut myös pitkään lasten kanssa kotona
+o Luodaan edellytykset kolttakulttuurikeskuksen perustamiselle Sevettijärvelle yhteistyössä kolttien kyläkokouksen kanssa ja tuetaan keskuksen toimintaa ja vaikuttavuutta luomalla saamelaiskäräjien omia toimintoja keskuksen yhteyteen.
+o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle.
+o Luodaan edellytykset sille, että saamelaisnuoret
+o Luodaan edellytyksiä saamenkielisten aineen- ja luokanopettajien koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja muuntokoulutuksen lisäämiselle.
+Omahoito-opas saavuttaa verkkojulkaisuna saamenkielisen väestön niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolella.
+Omakielisen tiedottajan palkkaaminen saamelaisten kotiseutualueelle on parantanut entisestään sen saamenkielisiä palveluja: Metsähallitus toimii täten esikuvana myös muille viranomaistahoille.
+Oman kantani sille, että päätin varovaisesti suositella yleiskokoukselle sopimuksen ratifiointia perustui viimeisessä vaiheessa saatuihin lisäyksiin selitykseen ja hallituksen esityksen perusteluihin, jotka antavat hyvän pohjan sopimuksen toimeenpanolle.
+Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle.
+Oman taustan merkitys ja hoitotyön laatu korostuvat.
+Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne.
+Omien oppilaiden lisäksi Inarin kunnan opettajat antavat etäopetusta yhteensä kahdeksalle lukiolaiselle.
+On aivan eri asia tehdä työtä yhteistyössä keskustellen kuin pyytää kommentteja jo kerran kirjoitettuun versioon ", korostaa oheistapahtumassa puhunut erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallituksen luontopalveluista. "
+on antanut voimaa kun mieli on alakuloinen ja työ raskasta.
+on astunut Suomessa voimaan vuonna 2007.
+On ehdottoman tärkeää, että selityksessä Suomen valtio tunnustaa, että Suomi jatkaa työtä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteuttamiseksi sekä yleissopimuksen määräysten ja velvoitteiden täysimääräiseksi täytäntöön panemiseksi kehittämällä lainsäädäntöä ja hallintoa yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien kanssa. "
+On hankala eritellä, mitä saamelaisuus elämässäni merkitsee.
+On hyvä, että biodiversiteettisopimuksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota terveyden ja luonnon väliseen yhteyteen.
+On hyvin tärkeää, että selityksessä Suomen valtio sitoutuu toimeenpanemaan Ilo 169-sopimuksen velvoitteet täysmääräisesti " II varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi.
+on kansainvälisten ihmisoikeuksien perusta.
+on luonut perustan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksille.
+On minulle toki tärkeää myös saamelaisuus itsessään.
+On muistettava, että moni nuori edelleen haluaa harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan kaikista uhista huolimatta.
+On myös aina mahdollista, että muutan aivan toiseen maahan.
+On myös tärkeä tietää etukäteen, mikäli esityksessä on esim.
+On oletettavissa että saamelaisilla on ollut shamanistiseen muinaisuskoon ja pyyntiin liittyvä tanssiperinne, mutta siitä ei ole jäänyt jäljelle tietoja saamelaisen kansanperinteeseen eikä kirjallisuuteen.
+on ollut kaverina laajoilla erämailla,
+on saamelainen muusikko ja Tampereen yliopistosta valmistunut musiikintutkija / etnomusikologi (FM).
+on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
+On selvää, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta ja EU:n ja muiden teollistuneiden valtioiden taloudellista tukea kehitysmaille.
+On selvää, että valtuutettu odottaa että Suomi tarkistaa poronhoitoa koskevaa lainsäädäntöä " Näkkäläjärvi kertoi.
+On siis hyvin todennäköistä, että saamelaiskäräjät joutuu asettamaan uuden vaalilautakunnan toimeenpanemaan vaalit uuden lainsäädännön nojalla ja saamelaiskäräjien tulee valmistautua käsittelemään asiaa hyvinkin pikaisesti, riippuen eduskuntakäsittelyn etenemisestä " vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi kertoo.
+on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen yhteistyöelin, jossa on 21 jäsentä.
+On tärkeää, että alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan horisontaalisesti " kertoo Näkkäläjärvi tyytyväisenä.
+On tärkeää että asia saatiin sovittua neuvotteluilla.
+On tärkeää, että kansainvälisissä kokouksissa eri maiden saamelaisille löytyy aikaa yhteispalavereille ja - pohdinnoille.
+On tärkeää että sekä perinteistä tietoa että tavanomaista kestävää luonnonkäyttöä tuetaan.
+On tärkeää, että työ ei pysähdy tähän ja työryhmän esittämiä toimenpiteitä aletaan toteuttaa ", Näkkäläjärvi sanoo.
+" On tärkeää että valtioneuvosto antoi vahvan tuen Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessin jatkamiselle ja hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamiselle.
+On tärkeää keskustelussa antaa aikaa lapsen omille ajatuksille ja kertomuksille.
+On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen.
+On tärkeää saada saamelaisnuoret kerättyä yhteen, edes kerran vuodessa.
+On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa.
+"On tärkeää tutustua myös muiden alkuperäiskansojen kieltä ja kulttuuria tukevaan toimintaan.
+on tehnyt nuorempana rap-musiikkia suomeksi ja pohjoissaameksi taiteilijanimellä Aziz
+On todella hienoa, että nuorisoneuvoston työ on saanut kansallista tunnustusta ja olen palkinnosta ylpeä.
+On todella tärkeää, että alkuperäiskansat ovat edustettuina järjestöjen kautta osapuolikokouksessa, mutta on kuitenkin hyvin valitettavaa, että heidän edustajiaan ei oteta osaksi valtioiden delegaatioita.
+On toisinaan ahdistavaa, kun tietää että ihmiset odottavat minun jäävän Utsjoelle puhumaan saamea, menevän naimisiin jonkun ihastuttavan saamelaismiehen kanssa ja synnyttävän saamelaisia lapsia.
+o Nuorisoneuvoston alaisuuteen perustetaan Ofelaš-hanke, jolle taataan riittävät resurssit saamelaisella nuorisomäärärahalla.
+On valitettavaa että valitusprosessi on kestänyt näin kauan.
+" On valitettavaa että virkaan oli vain yksi hakija.
+" On välttämätöntä, että keskuksen rakentamiselle ja toiminnan ylläpitämiselle löydetään pikaisesti pysyvä rahoitus.
+On välttämätöntä, että tuomitsemme kaikenlaisen syrjinnän ja vihan.
+On vielä valitettavan paljon ryhmiä joilla ei ole edes niitä oikeuksia mitä Suomen saamelaisille on suotu.
+) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö.
+Oona Länsman ja Elen Anne Sara, pohjoissaame
+Oona Länsman, pohjoissaame
+Opaskirja julkaistaan saamen ja suomen kielillä.
+Opaskirja julkaistaan saamen- ja suomen kielillä.
+opastaa tietotekniikan käyttöön ja uudenlaisiin työmenetelmiin opetuksessa.
+o Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut.
+• opetellaan erilaisten maastojen nimityksiä ja erityispiirteitä
+• opetellaan kalojen nimityksiä, erilaisia pyyntimenetelmiä ja kalan käsittelyä
+• opetellaan käyttämään luonnon materiaaleja eri vuodenaikoina
+• opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; väinönputki, suolaheinä
+• opetellaan puukon ja leukun käyttöä
+• opetellaan sukulaisnimityksiä laatimalla oma sukukartta
+• opetellaan suopungin käyttöä, poromerkkejä, poron nimityksiä, leikitään poroleikkejä
+• opetellaan takkaporon sitomista ja tutustutaan poron lypsyyn
+• opetellaan tekemään riekkoansoja
+• opetellaan tunnistamaan lintuja ja metsäneläimiä sekä niiden jälkiä
+• opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella
+• opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamista
+Opettajina käytetään perinteenkantajia, jotka taitavat joikuperinteen.
+Opetuksen aikaansaaminen on vaikeaa, koska saamen kielen opetus on kotiseutualueen ulkopuolisille kouluille, rehtoreille ja opetusviranomaisille uusi ja tuntematon asia.
+- Opetuksen järjestäminen edellyttää kuitenkin vanhemmilta erityistä aktiivisuutta ja jopa opetuksen järjestämiseen osallistumista.
+Opetuksen painoalueita ovat saamelainen kulttuuri, erityisesti joiku ja käsityöt, elinkeinot, elämäntapa ja paikallinen luonto.
+Opetushallitus on mahdollistanut uudistuksen avoimen kommentointimahdollisuuden kotisivuillaan.
+Opetushallitus on myöntänyt saamelaiskäräjille valtionavustusta opetustoimen henkilöstökoulutusta varten vuosille 2014-2015.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa kuluvan kevään aikana selvitystyön saamen kielen etäopetuksen mahdollistamisesta.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa saamen kielen elvytysohjelmaa suunnittelevan työryhmän tehtäviksi:
+Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Saamelaiskäräjille valtionavustusta saamelaisen elokuvan tukemiseksi.
+Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti esityksensä saamen kielten elvytysohjelmaksi maaliskuussa 2012.
+Opetus- ja kulttuuriministeriön, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueenkuntien rahoittama Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintavuosi 2011 jatkuu työpajojen, teemapäivien, tapahtumien ja retkien merkeissä.
+Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 asettama työryhmä luovutti ehdotuksensa saamen kielen elvyttämisohjelmaksi opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2.3.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt saamelaiskäräjille erityisrahoituksen saamelaiskulttuurin edistämiseen vuonna 2011.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt aloittaa saamen kielen elvyttämisohjelman suunnittelun.
+Opetus- ja kulttuuriministeriö viittaa 24. syyskuuta tekemässään päätöksessä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön (PeVM 1/2010 vp - K 1/2009 vp), jossa valiokunta edellytti hallituksen ryhtyvän tehostettuihin toimiin saamen kielen elvyttämiseksi.
+Opetusministeri Gustafsson piti saamen kielen suurina tulevaisuuden haasteina elinkeinorakenteen muuttumista, kielenvaihdoskehitystä ja poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta.
+Opetusministerille luovutetut muistiot voi avata tästä:
+Opetusministeriön tulisi asettaa pikaisesti työryhmä, jonka tehtävänä olisi valmistella saamelaisopetuksen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.
+Opetusministeriö on nimennyt edustajakseen ylitarkastaja Anna Mikanderin (varaedustajana ylitarkastaja Seija Rasku).
+Opetusministeriö rahoittaa kuitenkin saamelaisnuorten taidetapahtuman myös tänä keväänä.
+Opetusministeriö valitsee jäsenet (kulttuurikeskukset) Taikalamppu-kaudelle hakemusten perusteella.
+Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenä vain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja.
+- opetussuunnitelman perusteiden uudistus
+- Opetussuunnitelmatehtävien lisäksi saamelaiskäräjien tehtäviin kuuluu saamenkielisen oppimateriaalin tukijärjestelmän hallinto ja kehittäminen, kertoi Valle.
+Opetustahallitusta edustaa kehitysjohtaja Jorma Kauppinen (varaedustajana opetusneuvos Leena Nissilä) ja Lapin lääninhallitusta sivistystystoimentarkastaja Elisa Suutala (varalla sivistystystoimentarkastaja Kari Torikka).
+Opetusta järjestetään sekä lähiopetuksena että virtuaalisesti.
+Opetusta koskevissa säännöksissä kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia kohdellaan maahanmuuttajiin verrattavana ryhmänä, josta työryhmän raportti antaa joitakin konkreettisia esimerkkejä.
+Opetusta on mahdollista saada enintään 2,5 viikkotuntia ja se on perusopetusta täydentävää oman äidinkielen tai kotikielen opetusta, jonka tunnit pidetään yleensä muun koulupäivän jälkeen tai koulupäivän viimeisinä tunteina.
+Opetustoimen henkilöstökoulutus järjestetään neljänä kahden päivän lähiopetusjaksona Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Opetustoimen henkilöstökoulutus järjestetään neljänä kahden päivän lähiopetusjaksona Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa niin, että ensimmäinen kokoontuminen on 14.-15.11.2014, toinen ja kolmas kokoontuminen keväällä 2015 ja viimeinen lähiopetustapaaminen on syksyllä 2015.
+Opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka selvitti kokoukselle saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamelaisopetukseen saaman rahoituksen kehittymistä.
+Opetus tulisi sisältää myös tietoa saamelaisten perinteisistä hoitomuodoista.
+opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
+Opintojaksot ja niiden sisällöt ovat saatavissa saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin nettisivuilta: www.samediggi.fi ja www.oulu.fi/giellagasinstituutti /
+Opiskelee inarinsaamen ja kulttuurin koulutusohjelmassa SAKK:ssa
+opiskelee insinööriksi palopäällystön koulutusohjelmassa
+Opiskelen ahkerasti toista vuotta Utsjoen saamelaislukiossa.
+Opiskelen nyt toista vuotta matkailua ammattikorkeakoulussa ja valmistun parin vuoden päästä restonomiksi.
+Opiskelijat oppivat kirjoittamaan monenlaisia tekstejä ja vähitellen myös uusia tapoja ja näkökulmia tekstien analysointiin ja tulkintaan.
+Opiskelun aloittaminen Jokkmokkissa vaikutti minuun siten, että kehityin siellä huomattavasti erityisesti käsityön saralla, sillä siellä oli saamelaisia opettajia.
+Opiskeluvihkon avulla sovelletaan ja syvennetään opittuja tietoja.
+Opiskeluvihko ohjaa käytännön maantieteellisten taitojen, kartan käytön, tilastojen, diagrammien ja ajankohtaismateriaalin ymmärtämiseen ja soveltamiseen.
+Opiskeluvihossa on pari- ja ryhmätyötehtäviä sekä vihkotyötehtäviä, jotka edellyttävät erilaisten tietolähteiden käyttöä.
+o Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
+o Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin esitetään paimennustukea saamelaisen poronhoitomallin tukemiseksi ja säilyttämiseksi sekä petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
+• Oppaaseen kirjataan päiväkodin / kielipesän toiminta
+Oppikirja käsittelee Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa ja se on käännetty suomenkielisestä Koulun maantieto - sarjasta.
+Oppikirja käsittelee selkeästi kahta maanosaa, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa.
+Oppikirjan kunkin luvun lopussa on tiivistelmä ja tehtäviä.
+Oppikirjasarja julkaistaan myös inarinsaamen kielellä.
+Oppikirjoja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: anni.
+(Oppilaan uusi testamentti)
+Oppilasennusteet osoittavat kuitenkin, että saamenkielinen opetus tulee lähivuosina lisääntymään saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistaessa asemaansa.
+Oppilasmäärä on kasvanut edellisestä kouluvuodesta 10.
+Oppilasmäärä on pienentynyt edellisestä kouluvuodesta 15 oppilaalla.
+Oppimateriaaleja valmistetaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä.
+Oppimateriaaleja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva.
+Oppimateriaalimääräraha sisältyy valtion talousarviossa opetusministeriön pääluokkaan ja siellä opetushallituksen toimintamenoihin.
+- oppimateriaalinäyttelyn ja - varaston ylläpito.
+Oppimateriaalin jakelun periaatteet
+Oppimateriaalin projektityöntekijät
+Oppimateriaalin projektityöntekijät:
+- oppimateriaalin suunnittelu-, toimitus- ja tiedotustyö,
+- oppimateriaalin tiedotustyö, varastointi ja jakelu,
+- oppimateriaalin valmistukseen liittyvä yhteydenpito kouluihin ja opetuksen hallintoon,
+- oppimateriaalin valmistukseen liittyvä yhteydenpito kouluihin ja pohjoismainen yhteistyö,
+- oppimateriaali on käännetty saamenkielelle WSOY:n sarjasta Matikka.
+Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi esitteli kokoukselle saamen kielten oppimateriaalitilannetta ja ilmaisi tyytyväisyytensä tulevan vuoden valtion talousarvioesitykseen sisältyvästä 110.000 euron lisäyksestä saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen.
+Oppimateriaalisihteeri
+Oppimateriaalityöhön kuuluu mm. käsikirjoittamista, kääntämistä, kielen tarkistusta, kuvitustöitä, taittamista, ohjelmointia jne.
+Oppimateriaalityö luo edellytyksiä saamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja saamenkieliselle opetukselle eri kouluasteilla.
+Oppimateriaalityön periaatteet
+- oppimateriaalityön suunnittelu, ohjaus, valvonta ja toimitustyö,
+- oppimateriaalivarojen käytön seuranta,
+Oppiminen, leikki ja liikkuminen
+Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia.
+org-nettisivujen päivittäjänä.
+orti-berg (at) samediggi.
+o Saamelaiselle kieltä elvyttävälle kielipesä- ja kerhotoiminnalle laaditaan yhtenäiset kriteerit ja kielipesäsuunnitelmat saamelaiskäräjien johdolla.
+o Saamelaisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitettua määrärahaa korotetaan saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti.
+o Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen pysyvä rahoitus varmistetaan hankeaikana ja toiminnasta tulee vakinaista.
+o Saamelaisesta lastenkulttuurikeskuksesta MÁNNU:sta luodaan osa saamelaiskäräjien pysyvää toimintaa ja toiminnalle on riittävät resurssit.
+o Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistamisen yhteydessä uudistetaan vaalijärjestelmä saamelaiskäräjien tekemien ehdotusten pohjalta parlamentaariseksi.
+o Saamelaiskäräjät edistää Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti ja vaikuttaen maisemayleissopimusyhteistyöhön.
+o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.
+o Saamelaiskäräjät edistää ja luo omalta osaltaan edellytykset sille, että Suomi ratifioi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen mahdollisimman pian o Tuetaan saa-melaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa o Saamelaisessa kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurinmukaisen lasten- ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palvelujen määrä ja saatavuus kasvaa.
+o Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.
+o Saamelaiskäräjät laatii saamelaisen sukupolviohjelman saamelaiskäräjien eri lautakuntien yhteistyöllä, jossa käsitellään eri sukupolvien erityiskysymyksiä ja tarpeita, erityisesti saamelaislasten-, nuorten ja iäkkäiden.
+o Saamelaiskäräjät luo edellytyksiä varsinaisessa toiminnassaan ja järjestää projektitoiminnassaan kurssi- ja kerhomuotoista toimintaa, jolla mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten mahdollisuudet tutustua muihin saamelaislapsiin ja - nuoriin ja saamelaisten kotiseutualueeseen sekä kehittää osaamistaan liittyen perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, kulttuuri-ilmauksiin ja perinteiseen tietoon.
+o Saamelaiskäräjät osallistuu aktiivisesti ja vaikuttavasti uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi laaditun toimintasuunnitelman toteuttamiseen, seurantaan ja uhanalaisten luontotyyppien tilan arviointiin saamelaisten kotiseutualueella.
+o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti ilmastonmuutospäätöksentekoon ja ilmastonmuutoksen sopeutumispoliitikkojen laadintaan ja toteuttamiseen.
+o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallisen kestävän kehityksen strategian ja yhteiskuntasitoumuksen valmisteluun.
+o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon.
+o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista.
+o Saamelaiskäräjät palvelee saamelaisia tasa-arvoisesti kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä.
+o Saamelaiskäräjät perustaa ns. saamelainen kansalaisaloitteen, eli luo-daan saamelaisille mahdollisuus aloitteen tekemiseen saamelaiskäräjien kokoukselle mahdollisimman helhelposti.
+o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi.
+o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä.
+o Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä kolttien kyläkokouksen, perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaiselinkeinojärjestöjen ja saamelaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi ja kuulee sidosryhmiä oman toimintansa kehittämiseksi.
+o Saamelaiskäräjät tukee saamelaiskulttuuri Sajoksen saamelaiskulttuuripalvelujen kehittymistä ja järjestää saamelaisia kulttuuripalveluita myös muissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja kotiseutualueen ulkopuolella.
+o Saamelaiskäräjien edunvalvonta on avointa, asiantuntevaa, tehokasta, tuloksellista ja vaikuttavaa.
+o Saamelaiskäräjien elinkeinopoliittista toimintaa parannetaan perustamalla uusia virkoja ja osallistumalla aktiivisesti saamelaiselinkeinojen kehittämiseen edunvalvonnalla, luomalla kehittämishankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä perinteisten saamelaisten elinkeinonharjoittajien kanssa.
+o Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallintoa kehitetään tehokkaaksi huomioiden lainsäädännön ja uusien henkilöstö- ja taloushallintokäytänteiden kehittyminen.
+o Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2013 alussa ja ne valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa
+o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston alaisuuteen on perustettu saamelainen nuorisomääräraha.
+o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet turvataan ja nuorisoneuvoston toimintaa ja tunnettavuutta kehitetään saamelaisnuorten aseman asiantuntijaelimeksi.
+o Saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään siten, että saamelaiskäräjillä on toimipaikat kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.
+o Saamelaiskäräjien työjärjestys uudistetaan saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistamisen yhteydessä tehokkaaksi, demokraattiseksi ja parlamentaariseksi huomioiden lainsäädännön ja hallinnon käytänteiden kehittymisen.
+o Saamelaiskäräjien vaalien ajankohtaa muutetaan siten, että vaalit käydään samaan aikaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjävaalien kanssa.
+o Saamelaiskäräjillä on riittävät resurssit toimia ja saamelaiskulttuuri Sajos palvelee saamelaisia kaikkien saamelaisten avoimena kulttuurikeskuksena ja saamelaisten parlamenttitalona.
+o Saamelaiskäräjille luodaan ns. puskurirahasto, jotta saamelaiskäräjät voi hakea rahoitusta EU-projektien käynnistämiseen.
+o Saamelaiskäräjille luodaan virka, jonka tehtäviin kuuluu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeusaseman ja saamenkielisten palvelujen ja osallistumisen edistäminen, yhteydenpito saamelaisyhdistysten kanssa ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+o Saamelaiskäräjille perustetaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan alaisuuteen valtion rahoituksella saamelainen elinkeinorahasto, jolla tuetaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) ja niihin liittyvien uusien saamelaiskulttuurinmukaisten elinkeinomuotojen kehittymistä, kuten pienimuotoisen ekologisen matkailun ja perinteisten elinkeinojen tuotteiden jalostamista.
+o Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus, joka palvelee ja avustaa koulutuksen järjestäjiä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kehittämisessä.
+o Saamelaiskäräjille perustetaan tiedottajan virka.
+o Saamelaislasten- ja nuorten tarpeet huomioidaan saamelaiskäräjien kaikessa toiminnassa.
+o Saamelaismusiikkikeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään.
+o Saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjauksessa noudatetaan täysmääräisesti biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon - ohjeita.
+o Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten yhteyttä saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaiskulttuurin ja sen harjoittamiseen tuetaan.
+o Saamen kielen ja saamenkielistä perusopetusta varten valmistetaan saamelaisen kulttuurin huomioon ottavat Saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka avulla opetuksen sisältöjä ja tuntijakoja yhtenäistetään ja suunnitelmallinen kielen elvyttäminen opetuksen avulla tehdään mahdolliseksi.
+o Saamen kielen toimistoa kehitetään saamen kielen huollon ja kielipolitiikan asiantuntijaelimeksi.
+o Saamen kielilaki toteutuu täysmääräisesti ja saamelaiskäräjät valvoo tehokkaasti ja vaikuttavasti kielilain toteutumista.
+o Saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varattua määrärahaa nostetaan taloussuunnitelman mukaisesti. o Uudistetaan saamelaisen kulttuurimäärärahan hakuprosessia tehokkaammaksi.
+o Saamenkielistä ja saamelaiskulttuurinmukaista
+o Saamen kielten nykytilaa koskeva selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2013.
+Osa jäi Neuvostoliiton alueelle.
+o Sajoksen aseman vahvistaminen, kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen saamelaisten vireänä ja omaehtoisena toimintakeskuksena sekä elävänä ja monipuolisena tapahtumatalona.
+o Sajoksen johtamis- ja markkinointi- sekä sen vakituisten Kuva: Anni Näkkäläjärvi toimijoiden välisen yhteistoimintamallin suunnittelu ja sovitun mallin toimeenpano ja kehittäminen ja yhteistoimintamallin toiminta- ja henkilöstöresurssien turvaaminen.
+Osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita yhteiseen toimintaan.
+Osallistujia on tänä vuonna saamelaisalueen lisäksi myös Rovaniemeltä ja Helsingistä.
+Osallistujia toivotaan ympäri Suomea ja heille kustannetaan yöpymiset ja ruokailu.
+Osallistujia tuli yhteensä yli 15 eri koululta saamelaisalueelta ja sen ulkopuolelta.
+Osallistujille tarjotaan yöpaikka mahdollisuuksien mukaan paikallisissa majoituspaikoissa.
+Osallistujille varataan yöpymismahdollisuus Inarin kirkonkylässä.
+Osallistujilta edellytetään oikeutta harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan.
+Osallistumiseni hiihdon saamenmestaruuskisoihin 12-vuotiaana teki minulle mahdolliseksi ymmärtää jo silloin, että saamelaiset asuvat neljässä eri maassa.
+Osallistumisesta tilaisuuteen voi ilmoittaa sähköpostitse tai puhelimitse Irmeli Moilaselle (irmeli.
+osallisuuden kehittäminen
+Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta.
+Osana tätä päätöstä on ollut myös opiskelupaikan ja ammatinvalinta.
+Osa nuorista sai opastusta sarjakuvatyöhön kuvataiteilija Sunna Kitin johdolla.
+Osa nuorista sai oppitunnin saamenkielisen räpmusiikin saloihin muusikko Ailu Vallen opastamana.
+Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena.
+Osa pohjoissaamenkielisistä materiaaleista on uudistamisen tarpeessa ja myös perusmateriaaleja puuttuu edelleen.
+Osapuolikokoukseen ja sen oheistapahtumiin osallistui yhteensä noin 20 000 henkilöä ympäri maailmaa 194 eri maasta.
+Osapuolikokoukselle artikla 8 (j):tä koskevia asioita valmistelee kansainvälinen työryhmä,
+Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous.
+Osapuolikokouksessa eniten keskusteluja ja neuvotteluja vaativa asiakokonaisuus koski biodiversiteettisopimuksen rahoitusta ja valtioiden rahoitusosuutta eri sopimusinstrumenteissa. Nk.
+Osapuolikokouksessa on keskusteltu laajasti myös biodiversiteetin ja terveyden välisestä yhteydestä.
+Osapuolikokouksessa tehtiin päätöksiä myöhään yöhön kylmästä säästä huolimatt
+Osapuolikokous arvioi, että vuosittain luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen käytetään maailmanlaajuisesti 1,3 miljardia dollaria (n. 1,07 miljardia euroa). "
+Osapuolikokous on esittänyt, että valtiot ottaisivat ohjeet osaksi ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta.
+" Osapuolikokous on tärkeä tapahtuma, koska alkuperäiskansoilla on aito mahdollisuus vaikuttaa.
+Osapuolikokous päätti ottaa kaikissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä jatkossa käyttöön termin alkuperäiskansa ja paikallisyhteisöt alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta.
+Osapuolikokous päätti pitää voimassa vuoden 2012 sovitun rahoituspäätöksensä ja kaksinkertaistavaa kehitysmaille osoitetun kansainvälisen luonnon monimuotoisuuden rahoituksen vuoteen 2015 mennessä.
+Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa.
+Osa saamenkielisestä opetuksesta on käytännössä ollut kielikylpyopetusta kautta vuosikymmenten, vaikka sitä ei virallisesti olekaan sellaiseksi määritelty.
+osat, ruokailu
+o Seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa otetaan käyttöön sähköinen äänestäminen, kiertävä äänestysauto saamelaisten kotiseutualueella sekä ennakkoäänestys postin avulla koko maassa.
+Osiossa käsitellään mm. kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan toimeenpanoa sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean (ECRI) työtä.
+Osiossa on visio vuoteen 2040 sekä saamelaiskulttuurisopimus.
+Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.
+osoitteella:
+o SPN edistää ja seuraa toiminnassaan Kirkkoniemen kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen julistuksen toteutumista o SPN:n edistää ja seuraa YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan saamelaisväestön tilaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käsitelleiden raporttien suositusten toteutumista.
+o SPN:llä pysyvä sihteeristö ja oma budjetti vuoteen 2015 mennessä.
+o SPN:lle on delegoitu julkisen vallan tehtäviä pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa.
+o SPN:n alaisuudessa toimii nuorisolautakunta sekä tarvittava määrä muita lautakuntia SPN:n tehtävien tehokasta hoitamista varten.
+Osuutta tulee maksaa Inarin kunnalle korotettuna, koska kunnan on palveltava kolmella eri saamen kielellä ja Utsjoen kunnalle korotettuna suuren palvelutarpeen vuoksi.
+o Tarjotaan aktiivisesti saamelaisnuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään saamelaiskäräjillä ja suorittaa opintoihin sisältyvä harjoittelu saamelaiskäräjillä.
+ottaen huomioon hallituksen aikomus ratifioida ILOn yleissopimus nro 169 olisi ryhdyttävä pikaisiin toimiin, joilla käynnistetään pysähtyneet neuvottelut saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuksista ja aloitetaan uudelleen rakentava vuoropuhelu saamelaiskäräjien kanssa, jotta asiaan liittyvä oikeudellinen epävarmuus saadaan ratkaistuksi;
+o Tuetaan edunvalvonnassa Saamelaismuseo Siidan kehittymistä, resursointia ja tehtävien siirtämistä Museovirastolta Siidalle.
+o Tuetaan ja luodaan edellytyksiä saamelaiskulttuurinmukaiseen perinteisten elinkeinojen o ammatilliseen opetukseen ja tuetaan erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittymistä.
+o Tuetaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä raja-alueyhteistyöllä.
+Oulun hiippakunnan tuomiokapituli perusti saamelaistyön neuvottelukunnan vuonna 2008.
+Oulun katselmukseen osallistuivat myös Ivalon lukion Villasat - ryhmä tanssillaan Doaivut ja vuoimmehuvvat (Toivoa ja lannistua).
+Oulunsalon yläkoulu: Natalia Länsman (pohjoissaame)
+Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen korkeasta opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa
+Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä.
+Oulun yliopiston Giellagas-instituutti vastaa opetuksesta.
+Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen.
+Oulussa toimii saamenkielinen varhaiskasvatuskerho, jossa on mukana 5 lasta.
+Outi Länsman
+Outi Pieski ja Marja Helander ovat läsnä tilaisuudessa.
+Outi Portti (inarinsaame)
+Out Of The Woods tekee rock ja blues - vaikutteista musiikkia, kun taas Solju on poppia.
+o Utsjoen saamelaislukion säilymistä tuetaan ja luodaan edellytykset saamelaislukion toiminnan kehittymiselle.
+o Vaikutetaan aktiivisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen.
+o Valmistaudutaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien järjestämiseen.
+Ovet avautuvat jälleen klo 19.
+OVTTAS!
+o Yhteistyötä tehdään evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kanssa saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.
+Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset:
+Pääasiassa sen vuoksi saamelaisten kielelliset oikeudet eivät käytännössä toteutuneet läheskään siinä laajuudessa kuin lainsäätäjä oli lakia säätäessään tarkoittanut.
+paadar (at) samediggi.
+Päähenkilöt: Anni-Saara ja Aslak Paltto
+Päähenkilöt: Ante ja Oula Heatta
+Päähenkilöt: Päivi Laivamaa, Sisko Länsman, Nuorgamin ala-asteen oppilaat.
+Päähenkilöt: Seija Sivertsen, Heini Wesslin, Sevettijärven koulun oppilaat
+Pääkäsityöperinteet Suomessa ovat koltan-, inarin- ja pohjoissaamen käsityöt.
+- Päällimmäinen tarkoitus on tehdä viihdetaidetta itselle ja kavereille, ja jos muutkin ihmiset haluavat kuunnella, niin se on vain hyvä asia.
+Pääministeri Jyrki Katainen oli kutsunut saamelaiskäräjät hallituksen iltakouluun kuultavaksi hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta.
+Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytykset.
+Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat toteutuneet täysmääräisesti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä yhteistyöllä.
+Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu uudistamaan kansallista biodiversiteettistrategiaa, kestävän kehityksen ohjelmaa ja toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelmaa.
+Pääosin porot syövät edelleenkin luonnonlaitumilla.
+Pääsali muodostuu Auditorio Dollasta ja sen takana olevasta, siirtoseinällä erotettavasta Monitoimisali Dollagáddista.
+Pääsali on muunneltavissa MAKSI- ja SHOW - muotoihin käyttäjän tarpeiden mukaan.
+Pääsali on Sajoksen suurin yhtenäinen kokoontumistila.
+* Pääsalissa anniskeluoikeudet.
+Pääsali (yhdistetty)
+Päästessään sieltä hän tuli jatkamaan porohommia, ja sillä tiellä hän on pysynyt näihin päiviin saakka.
+Päätavoitteena on saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen.
+Päätavoitteista saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittiset ohjelmat on hyväksytty ja artikla 8 (j):n toimeenpano on tehostunut.
+Päätavoitteita toimeenpantiin pääosin saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan myönnetyllä määrärahalla.
+Pääteemana on musiikki valtakunnallisen SOUNDS - teeman mukaisesti.
+Pääteemana on tanssi, ja lisäksi järjestetään erilaisia työpajoja.
+Päätöksen esittelijän ottamisesta teki Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaisesti 9.1.2009.
+Päätöksen myötä siirrämme katseemme menneisyydestä tulevaisuuteen ja annamme tuleville saamelaissukupolville ja saamelaiskäräjille nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia ja ylläpitää omaa kulttuuriaan.
+Päätöksen symbolinen merkitys on suuri.
+Päätöksessä korostetaan, että perinteinen tieto ja tavanomainen luonnonkäyttö ovat kiinteä osa ekosysteemilähestymistapaa.
+Päätöksestä ei voi valittaa.
+Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
+Päätöksistä pidetään pöytäkirjaa.
+Päätös alkaa poromieheksi ei ole koskaan kaduttanut häntä ja hän kehaisee poromiehen ammatin kuuluvan ammateista parhaimpiin.
+Päätösasiakirja
+Päätös ei muuta osapuolien velvoitteita eikä muuta sopimustekstiä.
+Päätös luo myös jatkuvuutta ja korostaa kansainvälisen yhteyden sitoutuneisuutta alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseen ", saamelaiskäräjien delegaatit Näkkäläjärvi, Tapiola ja Heikkuri iloitsevat kuin yhdestä suusta.
+Päätös oli tärkeä Suomelle ja selkiyttää tilannetta.
+" Päätös on historiallinen.
+Päätös on ollut varmasti monelle saamelaiskäräjäjäsenelle vaikea ja myös minullekin.
+Päätös osoittaa että neuvotteluilla voidaan yhteen sovittaa saamelaisen poronhoidon ja metsätalouden intressejä samalla alueella.
+Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimuksen pöytäkirjojen osapuolet käsittelevät myös asiaa ja päättävät, ottavatko terminologian käyttöön.
+Päätös tarkoittaa myös sitä, että biodiversiteettisopimus kehittyy.
+Padon pystyttäminen on työlästä hommaa.
+Paikalla oli runsaasti politiikan, kulttuurialan ja yrityselämän vaikuttajia sekä diplomaattikuntaa.
+Paikalla oli saamelaisnuoria opettajineen, huoltajineen ja yleisöineen reilut 400 henkeä.
+Paikalla ovat myös valtion taideteostoimikunnan varapuheenjohtaja Veli Granö sekä Sajoksen ikkunaverhojen suunnittelijat Tytti Bräysy ja Anna-Leena Pyylampi.
+Paikalliset saamelaisyhdistykset ovat muodostuneet kaupunkisaamelaisyhteisöjen kohtaamispaikaksi ja keinoksi tukea saamelaiskulttuurin ja kielen säilymistä kaupunkioloissa.
+Paikallisia saamelaisyhteisöjä tulee valmistaa kohtaamaan haasteita, jotka johtuvat heidän alueidensa luonnonvarojen hyväksikäytöstä.
+Paikallisten ihmisten kalavarastona kutsuttu Juutuanjoki, erämainen Inarijärvi, taruhohtoinen Otsamotunturi sekä monipuolinen Inarin retkeilyalue antavat puitteet Suomen saamelaiskulttuurin keskuksena tunnetulle Inarille.
+Paikallisten kulttuuritoimijoiden olisi hyvä huomioida toiminnassaan myös varhaiskasvatuksen tarpeet.
+Paikannimet kertovat mm. alueen käytöstä, historiasta, uskonnosta, tapahtumista ja elinkeinoista.
+pailakka = kuohittu poro
+Paimenet ja perheet elivät liikkuvaa eli nomadistista (jutavaa) elämäntapaa.
+paimentaminen = porojen valvominen
+Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja.
+Päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevät muodostavat 36% siitä joukosta jotka voivat antaa saameksi asiakaspalvelua saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja valtion viranomaisissa, mutta koska heidän asiakaspalvelunsa on suunnattu tietylle tarkoin rajatulle joukolle, ei heitä voida laske kokonaisprosenttiin.
+Päivähoidossa lapsen osallisuudessa on kyse yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta.
+Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikköä huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä.
+Päivä koostuu saamenopiskelijoille tarkoitetuista musiikkityöpajoista sekä kaikille avoimesta ja ilmaisesta Ijahis ija násttážat-konsertista.
+Päiväkotiin voi järjestää kaikkea toimintaa mielikuvitusta käyttäen ja saamelaiskulttuurista ammentaen.
+Päivän aikana lisäksi järjestettävä paneelikeskustelu avaa mahdollisuuden ajatuksia herättävälle keskustellulle.
+Päivän aikana Sajoksen käyttäjäorganisaatiot esittelevät toimintaansa.
+Päivän ohjelma ja ruokailut ovat yleisölle maksuttomia.
+Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.
+Päivien teema on Saamelaiset kirkkopäivät - yhteys Jumalaan ja toisiimme.
+Päivi Lundvall (Lapin Ely-keskus)
+Päivittäinen havainnointi antaa arvokasta tietoa vanhemmille.
+Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö
+Päivittäisissä arjen tehtävissä lapsi oppii vastuuseen ja tavoitteellisuuteen.
+Päivittäisissä toiminnoissa toteutetaan tässä suunnitelmassa mainittuja kulttuurisisältöjä ja arvoja niin, että lapsi voi kokea kielensä ja kulttuurinsa luonnollisena osana omaa elämäänsä.
+Pajassa valmistetaan perinteisistä materiaaleista heijastin.
+Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa
+Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
+Paliskunnan alueella paimentaa useampia siitoja.
+Paliskunnan haasteina hän pitää laidunmaiden kunnossa pitoa.
+Paliskunnan jakaminen edellyttää esteaidan rakentamista.
+Paliskunnan päätöksiä ei ole kunnioitettu ja laidunaluerikkomuksia on jatkettu ainakin kymmenen vuoden ajan.
+Paliskunnan pohjoisessa osassa poronhoitoa harjoitetaan saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti siidajärjestelmään pohjautuen ja poronhoidolla on alueen saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä ylläpitävä ja tukeva merkitys.
+Paliskunta ei ole poronhoidollisesti yhtenäinen vaan jakautunut kahteen erilliseen osaan.
+Palkinnon luovuttaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.
+Palkinnon luovutustilaisuuden isäntämaa kutsuu koolle ensimmäisen kokouksen ja vastaa sihteeristötehtävistä.
+Palkinnon nimi on Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto - Gollegiella.
+Palkinnon nimi on Saamen kieliteko palkinto
+Palkinnon on perustanut Suomen saamelaiskäräjät.
+Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit, ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston kokouksessa.
+Palkinnon saajalla on oikeus hyödyntää palkintoa ja sen perusteluja omassa viestinnässään.
+Palkinnon saajan valinta tulee perustella kirjallisesti saamen kielellä ja suomeksi.
+Palkinnon saajat ovat Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga.
+Palkinnonsaaja vastaa itse mahdollisesta verosta.
+Palkinnon saivat norjalainen, pohjoissaamen kielen opettaja ja oppikirjojen tekijä Maret Sárá ja Norjassa asuva ruotsalainen, eteläsaamen kielen opettaja ja oppikirjojen tekijä Laila Mattsson Magga.
+- palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä Suomessa.
+Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kieleen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa.
+Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa.
+Palkinnosta tulee ensi sijassa ilmoittaa esimerkiksi hallitusten ja saamelaiskäräjien verkkosivuilla ja lehdistötiedotteena.
+Palkinnot a) Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla.
+Palkinnot
+Palkintoa ei voi myöntää samalle taholle toistuvasti ilman erityisperusteluja.
+Palkinto antaa lisämerkitystä työlle jota teemme.
+Palkinto jaetaan joka toinen vuosi voittajalle Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja / tai Norjasta.
+Palkinto jaetaan joka toinen vuosi vuodesta 2004 alkaen.
+Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi.
+Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004.
+palkintolautakunnan jäsenet; professori, arkkitehti SAFA Juhani Pallasmaa ja arkkitehti SAFA Anssi Lassila
+(palkintolautakunnan kokoonpano tiedotteen liitteenä)
+Palkintolautakunnan mielestä nimiehdotuksista Sajos täyttää parhaiten kilpailun säännöissä nimelle asetetut vaatimukset.
+palkintolautakunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakka ja palkintolautakunnan jäsen Juha Guttorm
+palkintolautakunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakka
+Palkintolautakunnan sihteerinä toimii arkkitehti Katriina Jauhola-Seitsalo ISS Proko Oy:stä.
+Palkintolautakunnassa inarinsaamen asiantuntijana toimineen Ilmari Mattuksen selvityksen mukaan sajos - nimityksen saa vain sellainen luonnonpaikka, joka täyttää pitempiaikaiselle asentopaikalle asetetut korkeat vaatimukset; sen lähellä tulee olla polttopuita ja vettä, ja paikan pitää olla muutenkin miellyttävä, sopiva ja suojainen, jonne mielellään tulee ja asettuu pitemmäksikin aikaa.
+Palkintolautakunta a) Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustaja Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä.
+Palkintolautakunta jätti avaamatta kuusi myöhässä saapunutta tai muuten sääntöjen vastaisesti toimitettua ehdotuskuorta.
+Palkintolautakunta kokoontui Ivalossa 13.1.2010 käsittelemään nimikilpailuun valitun työvaliokunnan esitystä nimiehdotuksista sekä uusista, tarkistetuista kilpailusäännöistä.
+Palkintolautakunta päätti samalla suositella, että kuvioehdotusta " Eloa ikkunassa " käytettäisiin Sajoksen 1. kerroksen ikkunoissa ja ehdotusta " Riskuna " 2. ja 3. kerroksen ikkunoissa.
+Palkintolautakunta
+Palkintolautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin.
+Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellään jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisesti.
+Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille.
+Palkinto myönnetään joka toinen vuosi saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
+Palkinto myönnetään joka toinen vuosi saamen kielineuvoston päättämänä ajankohtana.
+Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.
+Palkinto on käsityö, koivun pahkasta valmistettu kaara ja sen on valmistanut duojár, lehtori ilmari laiti Inarista.
+Palkinto on käsityö, pystykangaspuilla valmistettu perinteinen kolttaraanu.
+Palkintosumman suuruun on 15 000 euroa, joka myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille, yhteisöille, organisaatioille tai laitoksille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi.
+Palkintosumma tarkistetaan joka kuudes vuosi Pohjoismaisen saamelaisasiain virkamieselimen aloitteesta.
+Palkintosumma voidaan jakaa usean palkinnonsaajan kesken.
+Palkinto vaihtuu vuosittain ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä.
+Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.
+Palkinto voidaan jakaa useiden voittajien kesken.
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Palkka määräytyy yliopiston tukeman harjoittelupalkan ja saamelaiskäräjien palkkajärjestelmän mukaan.
+Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaan ollen enimmillään vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V / II.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III. / II mukaan (peruspalkka 2 887,03 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3266,47 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 458,77 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / III mukaisesti (peruspalkka 1545,10 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / I mukaan, peruspalkka 1 639,98 euroa / kk.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / V mukaan, peruspalkka 1398,87 euroa / kk.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1796,98 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1822,14 euroa / kk).
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / IV mukaan, peruspalkka 1994,55 euroa / kk.
+Paltto Heikki I varapj.
+Paltto Heikki, I varapuheenjohtaja
+Paltto, joka valittiin toiseksi varapuheenjohtajaksi, istui saamelaiskäräjien hallituksessa jo edellisellä vaalikaudella.
+Palvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia.
+Paneelikeskustelussa olivat paikalla Suomen Keskustan Simo Rundgren, Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen Johanna Ojala-Niemelä, Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen Astrid Thors, Kansallisen Kokoomuksen Heikki Autto ja Vihreän Liiton Outi Alanko-Kahiluoto.
+Paneelissa erityisesti ajankohtaisena asiana nousi ILO 169-sopimus, ja siihen esille tulleet kaksi erilaista kantaa saamelaisnuorten omiin kysymyksiin.
+Panelisteina:
+Paras keino siihen olisi saada kaikkien tulevien virkojen ja toimien kelpoisuudeksi, tai ainakin ansioksi saamen kielen taito.
+Parasta on se että ihmiset innostuvat ja haluavat olla mukana lasten ja nuorten kulttuurin tukemisessa ja toimintojen tuottamisessa.
+- Paremminkin tämä on poliittisen ja kulttuuritahdon kysymys, hän totesi.
+Parhaiten saamenkieliset palvelut toteutuvat kuntien sivistystoimissa.
+Parlamentaarikkojen konferenssi kiirehtii pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO-sopimusta
+Parlamentaarinen foorumi esittää alkuperäiskansojen oikeuksien huomioimista pohjoisen ulottuvuuden työssä. "
+Parlamentaarinen foorumi esittää alkuperäiskansojen oikeuksien huomioimista pohjoisen ulottuvuuden työssä. "
+Parlamentaarinen neuvosto edellyttää nyt, että alkaville neuvotteluille tulisi asettaa pitävä ja hyväksyttävä aikataulu.
+Parlamentaarinen neuvosto kokoontui Rovaniemellä 14.4.
+Parlamentaarinen neuvosto korostaa julkilausumassaan sitä, että tullessaan hyväksytyksi saamelaissopimus on kuitenkin epätäydellinen niin kauan kun Venäjän saamelaiset ovat sen ulkopuolella.
+Parlamentaarinen neuvosto
+Parlamentaarinen neuvosto tukee Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä oman edustuksellisen elimen perustamiseksi ja kehottaa myös Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia tukemaan Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä.
+Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun.
+Parlamenttisali Solju, 1 krs.
+Parlamenttisali Solju Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari
+Parlamenttisali Soljussa on 60 paikkaa perusmuodossa, joista 23 paikkaa sijaitsee pyöreässä parlamenttipöydässä.
+Parlamentti vetoaa Suomeen ja Ruotsiin, jotta ne ratifioisivat ILO 169-sopimuksen.
+Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen.
+, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH.)
+Pauli Saijets
+• Pedagogisen johtamisen työvälineenä.
+Pedagogisen
+- pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä
+Pedersen Bär kirjoitti kertomuksia omasta elämästään 1800-luvun lopulla ollessaan vankilassa tuomittuna n. k. Koutokeinon kapinan jälkeen.
+Pekka Aikio johtaa saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa
+Pekka Hermanni Kyrön maalauksissa on jo tutuksi tullutta murtomaarealismia, maaluksia lumisilta kairoilta.
+Pekkala Pekka
+Pekka Pekkala
+Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on myös ilmestynyt uusi painos.
+(Pekka Töpöhäntä saa ystävän)
+Pelastaessaan Stainnakin Sininen ja Punainen serkku tapaavat sekä hyviä että pahoja hahmoja.
+Pelkästään suvaitsevaisuuteen pyrkivä monikulttuurisuus ei takaa kulttuurillista eikä yksilöiden välistä tasa-arvoa.
+Pelkonamme on nimenomaan se, että saamen kielten terminologia ja sanavarasto kehittyvät kussakin maassa eri suuntiin, eivätkä saman kielen puhujat enää ymmärrä toisiaan, totesi Paltto.
+Pentti Valle (varalla Tauno Haltta)
+Perheemme elinkeino on poronhoito ja isäni oli arvostettu ja taitava poromies.
+Perheessä vallitseva kieli vaikuttaa myös identiteetin kehittymiseen.
+Periaatepäätöksessä käsitellään saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden ja saamelaisten perinteisen tiedon tilaa ja tulevaisuutta.
+Periaatepäätöksessä on huomioitu biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi sekä EU:n päätökset biodiversiteetin suojelemiseksi.
+Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia.
+Periaatepäätös ohjaa biodiversiteettistrategian toimeenpanoa Suomessa.
+Perinnemusiikin elvyttämiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus kuulla ja tavata musiikin taitajia.
+Perinteet, käsityöt, arvot, elinkeinot kuten poronhoito ja joiku sen kaikkine variaatioineen eri saamen kielissä pitävät yllä yhteyttä menneisiin sukupolviin ja luovat yhteyttä tuleviin sukupolviin.
+Perinteiden elvyttäminen on tärkeää saamelaisten itsemääräämisoikeuden, saamelaisyhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurin omaehtoisen sopeutumisen (nyky-yhteiskunnan haasteisiin) ja saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
+Perinteinen inarinsaamelainen elämänmuoto käsitti tyypillisimmillään luontaistalouteen perustuvan talonpidon, jossa toimeentulo muodostui kalastuksesta, poronhoidosta, karjanhoidosta ja maanviljelystä ja metsästyksestä.
+Perinteinen joiku on alkujaan ollut saamelaisten riitteihin sidonnainen ja luonnonkansoille tyypillinen ilmaisumuoto henkimaailman ja reaalimaailman ilmentymä.
+Perinteinen kolttaraanu kudotaan pystykangaspuilla ja se valmistetaan lampaan villasta värttinällä kehrätyistä villalangoista.
+Perinteinen musiikki on edelleen saamelaisille tärkeä identiteetin symboli ja yhteen kokoava voima.
+Perinteinen saamelaismusiikki
+Perinteinen tieto
+Perinteinen tieto ja taidot ovat edelleen tärkein osa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja ja käsitöitä.
+Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa.
+Perinteisen elinkeinon rinnalla olen myös kokenut tärkeäksi valmistua opettajaksi saamelaisalueelle ja antaa siten oma työpanokseni saamelaislasten- ja nuorten hyväksi.
+Perinteisen musiikin rinnalle on elpynyt perinnemusiikki uudessa muodossa.
+• Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut.
+Perinteisen tiedon palauttaminen on tärkeää monelle alkuperäiskansalle.
+Perinteisen tiedon suoja kehittyy
+Perinteisesti riekkoja pyydettiin sen verran kun sitä tarvittiin muun ravinnon lisänä ja myös myyntiä varten huolehtien kuitenkin siitä, että kanta pysyi kestävänä.
+Perinteisesti saamelaisperheissä vanhemmilla ja lapsilla muodostui läheinen suhde yhteisten päivittäisten askareiden lomassa.
+Perinteisesti taidetta on piirretty poronnahkoihin, nykyisin taidetta tehdään hyvin monille ja monella eri materiaalilla.
+Perinteiset elinkeinot ja käsityöt ovat ehkä suuremmassa vaarassa kadota tai muuttua lähitulevaisuudessa.
+Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo
+Perinteiset elinkeinot ovat tukijalkamme ei vain niiden tuoman taloudellisen tuloksen, ravinnon tai esineistön johdosta.
+Perinteiset elinkeinot Yhteys elämän-, luonnon- ja vuoden kiertokulkuun säilyy perinteisten elinkeinojen kautta
+Perinteiset poroleikit ovat saaneet taas uuden, mielenkiintoisen muotonsa!
+Perinteiset pyyntivälineet ovat jäämässä pois käytöstä myös uuden tekniikan myötä.
+Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin vahvuus.
+Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin ydintä ja tukevat perinteisten saamen kielen käyttöympäristöjen säilymistä.
+Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas.
+Perinteisiä saamelaisia symboleja ei saa sallia käytettävän ilman saamelaisten myöntymistä, ja niitä tulee käyttää vain saamelaisten itsensä hyväksymiin tarkoituksiin.
+Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä.
+Perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastuksesta ja poronhoidosta saavat monet yhä toimeentulonsa.
+Perinteistä joiusta, livđestä ja leuŠddista päässään puolestaan nauttimaan Petra Magga-Varsin, Matti Morottajan, Tiina Sanila-Aikion sekä Johan Anders Baerin esittämänä " Järvituulet " - konsertissa.
+Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä.
+Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä.
+Perinteisten elinkeinojen heikko kannattavuus ja elinkeinojen harjoittamisedellytysten heikkeneminen on johtanut joissakin alkuperäiskansayhteisöissä vakaviin ongelmiin.
+Perinteisten elinkeinojen heikko kannattavuus ja elinkeinojen harjoittamisedellytysten heikkeneminen on johtanut joissakin alkuperäiskansayhteisöissä vakaviin ongelmiin.
+Perinteisten tietojen ja taitojen oppiminen ei siirry enää perheessä luonnostaan lapsille.
+Perintötieto on tärkeä osa saamelaiskulttuuria ja - identiteettiä.
+Perjantai 7.2.2014 Parlamenttisali Solju, tulkkaus kaikille Suomessa puhutuille saamenkielille
+Perjantaina 11. päivänä lähdetään kotimatkalle.
+Perjantaina 16. lokakuuta järjestettävä konferenssi-tapahtuma on kaikille osallistujille avoin ja maksuton.
+Perjantaina julkistettiin Kataisen I hallituksen hallitusohjelma.
+Perjantain klubi-ilta järjestetään hotelli Kultahovilla, jossa musiikista vastaavat DJ Oula sekä inarinsaameksi räppäävä Amoc.
+Persenin kolmiväristä lippua ehdittiin käyttää mm..
+Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola seuraamassa osapuolikokousta
+Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konferenssikeskuksessa.
+Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä.
+Peruskouluaikana hiihto ja yleisurheilu olivat mieleisiä.
+Peruskouluaikoina perustimme kylän tyttöjen kanssa bändin.
+peruskoulun alkuvuosista lähtien.
+Peruskoulun inarinsaamenkielen alkuopetuksen oppikirja, joka soveltuu parhaiten yläasteelle.
+Peruskouluni olen käynyt Kaamasessa (1-3lk) ja Inarissa (4-9lk) sekä lukion Ivalossa.
+Peruskoulun jälkeen olin lyhyen aikaa töissä Helsingissä, jonka jälkeen palasin takaisin kotiseudulleni.
+Peruskoulun yläluokkien inarinsaamenkielistä opetusta varten on ilmestynyt uusi maantiedon oppikirja ja opiskeluvihko, Amerik ja Amerik Oppâmvihko.
+PERUSMUOTO 260 henkilölle
+Perusopetuksen pohjoissaamenkieliset kolmasluokkalaiset saavat käyttöönsä uudistetun äidinkielen oppikirjan
+Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:
+Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa tehdyt muutokset oppiaineiden nivelkohtien muutoksista ja myös meneillään oleva perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus lisäävät materiaalien uudistamistarvetta.
+Perusopetuksen uuteen matematiikan oppikirjasarjaan on ilmestynyt kaksi uutta pohjoissaamenkielistä oppikirjaa.
+Perusopetuksen uuteen matematiikan oppikirjasarjaan on ilmestynyt neljä uutta pohjoissaamenkielistä oppikirjaa.
+Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskeva toiminnallinen ja rahoituslainsäädäntö turvaavat saamelaisopetuksen järjestämisen ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä jatyökokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä sekä työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja kokemuslisät.
+Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Perustehtävien lisäksi on pari- ja ryhmätyötehtäviä, joita tehdään joko luontoretkellä tai luokassa.
+Perusteluina voivat olla mm. opinnäytetyön valmistamiseen liittyvät erityiset menot tai kotipaikkakunnan ja opiskelupaikkakunnan pitkästä välimatkasta aiheutuvat matkustuskustannukset.
+Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdet-tiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.
+Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdettiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.
+Perustuslain perusoikeussäännöksissä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus, lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman arkensa ja kehitystasonsa kannalta tärkeisiin asioihin sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.
+Perustuslain säännökset yhdistettyinä saamelaisten itsehallintoelimen, saamelaiskäräjien, perustamiseen merkitsivät alkua ja poliittis-hallinnollisten raamien luomista jatkossa tapahtuvalle saamelaisten itsehallinnon sisällölliselle kehittämiselle.
+Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja niitä koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella.
+Perustuslakivaliokunnan harkitsemilla muutoksilla saamelaiskäräjälakiin ei ole saamelaisten tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta.
+Perustuslakivaliokunnan ohje ei ole toteutunut.
+Perustuslakivaliokunta on linjannut, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin tulee ottaa ns. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja kaivoslain ja vesilain esimerkin mukaisesti.
+Petotilanne on yksi asia, jota hän pitää uhkana. "
+Petra Biret Magga tekee Saamelaiskäräjillä lastenkulttuurityötä.
+Petra Magga-Vars kertoi.
+Petteri Laitin juhlanäyttelyn avajaisia juhlistettiin konsertilla Sajoksessa
+Petteri Laitin juhlanäyttely on esillä Sajoksen monitoimisalissa 30.9.2015 saakka.
+Petter Morottaja, inarinsaame
+Peukaloisen retket - animaatiosarjasta julkaistiin yhteensä 22 inarinsaamen kielelle käännettyä osaa (Pelgi Nijlâs määđhih 31-52).
+Peuran ja turkiseläinten pyynti sekä kalastus olivat tuottoisia elinkeinoja, joiden tuotteilla käytiin kauppaa aina Keski-Eurooppaan saakka.
+peura = poro, jolla ei ole merkkiä korvassa
+Pianonsoittoa olen harrastanut pikkutytöstä asti ja kuljin peruskouluaikoina Sodankylässä 100 kilometrin päässä pianonsoittotunneilla.
+Pia Ruotsala
+Pia Ruotsala on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri.
+Pia Ruotsala
+- Pidämme arvossa avoimmuutta ja arvostamme toisiamme.
+Pidän erityisen tärkeänä sitä, että valtuutettu kehotti Suomen valtiota harkitsemaan vakavasti saamelaiskäräjien tekemää esitystä perustaa Suomen eduskunnan ja Saamelaiskäräjien edustajien yhteinen työryhmä valmistelemaan Ilo-sopimuksen ratifiointia.
+Pidän gáktia mieluummin kuin tummaa pukua, sillä gákti on mukavampi, komeampi ja ennen kaikkea se kertoo mistä sukuni tulee ja mitä olen.
+- Pidän lisärahoitusta ennen kaikkea tunnustuksena saamelaiskäräjille hyvin tehdystä työstä.
+Pidän tätä todella hyvänä ja rakentavana asiana ", Klemetti Näkkäläjärvi linjaa.
+• pidetään säännöllisiä " tarinapäiviä " ikääntyneiden ihmisten kanssa
+Pienempiä riistaeläimiä pyydettiin lisäksi turkiksien vuoksi.
+Pienhiukkaspäästöillä on myös merkittäviä terveysvaikutuksia aiheuttaen ennenaikaisia kuolemia globaalisti.
+Pienhiukkaspäästöjä ei toistaiseksi rajoiteta erityisesti, vaan rajoitukset koskevat ainoastaan yleisesti pienhiukkaspäästöjä.
+Pienikin porojen häirintä aiheuttaa silloin suurta vahinkoa ja lisää työtä.
+Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita.
+Pieniltä kouluilta enintään 2 esitystä, isoilta enintään 3 esitystä.
+Pienimuotoista poronhoitoa on saatettu harjoittaa jo vuosituhansia.
+Pieni puukko on hyvä apu juurien halkai
+Pienryhmissä on enemmän aikaa käsitellä lapsen omia kokemuksia, tunteita tai vain tarinoida.
+Pientä kehitettävää toki löytyy aina ", hän arvelee.
+Pienten koulujen vaikeutena on usein, että niistä puuttuu aineenopettajia.
+Pienten lasten kanssa tärkeintä on kokemuksellisuus ja asioiden käsittely kuvien ja tekemisen kautta.
+Pieskin taide pitää sisällään maalauksia, kollaseja ja tilateoksia, joita usein on työstetty saamenkäsityötekniikoilla.
+Pieskin teokset on sijoitettu Sajoksen parlamenttisali Soljuun ja Helanderin teokset Sajoksen saamelaiskirjastoon ja pääoven yläpuolelle.
+Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. vuonna 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, lisäksi hänen töitään on useissa jul-kisissa ja yksityisissä kokoelmissa.
+Pietari Seppänen
+Pihamaalla on runsaasti pysäköintitilaa kokous- ja tapahtuma-asiakkaiden käyttöön.
+Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia.
+piirrokset: Jorma Happonen ja Sirkku Pitkänen
+piirrokset Jorma Happonen, saameksi Ilmari Mattus
+piirrokset Jorma Happonen, saameksi Ilmari Mattus
+piirrokset: Jorma Happonen
+piirrokset Riitta Ahonen
+Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva.
+Pikkuveli näkee kun isoveli vetää elämänsä ensimmäisen kalansa rannalle.
+Pilvi aloittaa yliopistossa
+Pinta, jolle kuvat heijastetaan, ei ole täysin suora, vaan kulmikas.
+Pirjo Seurujärvi (Metsähallitus)
+Pirtanauha kiinnitetään raanupuiden yläpuuhun, jossa on reiät raanun aloituksen kiinnittämistä varten.
+Pitäisi olla sellaisia koulutuspaikkoja ammatteihin, joita täällä tarvitaan ja joilla täällä pärjää.
+Pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä saamen kielen säilymiselle, joka taas näkyy siinä, että peruskouluun on tullut vuosittain saamenkielisiä oppilaita, jotka opiskelevat saamenkieltä tai saamenkielellä.
+Pitkien välimatkojen takia saamelaisopetuksen henkilöstön tapaamisia on ollut vaikea järjestää yli kuntarajojen.
+pohjakuva oikealla.
+pohjakuva.
+• Pohjana lapsikohtaiselle vasulle
+• Pohjana yksiköiden lapsiryhmien vasulle*
+Pohjankartanon koulu, Oulu: Inka Ryhänen (pohjoissaame)
+Pohjanrinne Arto
+Pohjoinen 2014- 2020 on ensimmäinen pohjoismaisista Interreg-ohjelmista jonka EU-Komissio on hyväksynyt.
+Poh-joinen luonto tulee esiin monissa hänen teoksissaan.
+Pohjoinen ulottuvuus (PU) on yhteistyötä neljän tasa-arvoisen kumppanin: Euroopan Unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä.
+Pohjoinen ulottuvuus (PU) on yhteistyötä neljän tasa-arvoisen kumppanin: Euroopan Unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä.
+Pohjoisella ulottuvuudella on neljä kumppanuutta: ympäristö-, sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja logistiikka- sekä kulttuurikumppanuus.
+Pohjoisella ulottuvuudella on neljä kumppanuutta: ympäristö-, sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja logistiikka- sekä kulttuurikumppanuus.
+Pohjoisen ulottuvuuden uusin kumppanuus on kulttuurikumppanuus.
+Pohjoisessa maisemaa luonnehtivat laajat tunturiylängöt ja etelämpänä laajat vesistöt ja metsät.
+Pohjoismaat alkoivat hallinnoida saamenmaata osana omia alueitaan, uudisasutuksen ja yhteiskunnallisen haltuunoton avulla.
+- Pohjoismaiden saamelaiset ovat esimerkki maailman muille alkuperäiskansoille kehittäessään uusia malleja alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi.
+Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista.
+Pohjoismaiden tulee pyrkiä pitämään poronhoitoalueiden petoeläinpopulaatiot paliskuntien sietämillä tasoilla, ja petoeläinten aiheuttamat vahingot tulee korvata poronhoitajille täysimääräisesti.
+Pohjoismaiden tulisi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin ne voivat tehokkaasti toteuttaa itsehallinnollisia tehtäviään.
+Pohjoismaiden tulisi saamelaiskäräjien kanssa neuvotellen koordinoida toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia saamelaisiin.
+Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi Turussa 24.8.2011
+Pohjoismainen saamelainen kielipalkinto - Gollegiella
+Pohjoismainen saamelaissopimus esillä ministerikokouksessa Helsingissä
+Pohjoismainen saamelaissopimus etenee
+Pohjoismainen saamelaissopimus - jatkotyöskentely
+Pohjoismainen saamelaissopimus noudattaa mahdollisimman pitkälti asiantuntijatyöryhmän antamaa ehdotusta.
+Pohjoismainen saamelaissopimus
+Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan viidennen kerran syksyllä 2012 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Oslossa.
+Pohjoismainen saamen kielilautakunta, Suomen saamelaiskäräjät ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ovat rahoittaneet hankkeen.
+Pohjoismainen saamen kielipalkinto ŠGollegiellaŠ jaetaan nyt kuudennen kerran.
+Pohjoismainen Sámi giellagáldu (Saamen kielikaltio) - hanke yhdistää hajanaista saamen kieliyhteistyötä.
+- pohjoismainen yhteistyö.
+- Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelukuntaan Juha Karhun.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen 3.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi on tärkeä askel eteenpäin.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena on mm. yhtenäistää saamelaisten oikeusasemaa valtioissaan ja lujittaa saamelaisten mahdollisuuksia toimia valtioiden rajojen yli ja säilyä yhtenä kansana.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta.
+Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevaa prosessia päätettiin kuitenkin jatkaa Norjan puheenjohtajuuskaudella 2009 selvittämällä, millä tavoin mahdolliset sopimusneuvottelut tulisi käytännössä toteuttaa.
+Pohjoisosan poronhoitajat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksia ja paliskunta on tehnyt päätöksiä, jossa se on edellyttänyt eteläisen alueen poronhoitajia viemään poronsa omille laidunalueilleen.
+Pohjoissaamea käytetään perinteisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla.
+Pohjoissaamea käyttää 70-80% sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15% saamenkielisistä saamelaisista.
+Pohjoissaamea puhuu 70-80% sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15% saamenkielisistä saamelaisista.
+Pohjoissaameksi musisoivat Wimme Saari, Ánnamáret Ensemble, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, rap-muusikko Áilu Valle ja Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Pohjoissaameksi:
+Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista.
+Pohjoissaamelainen perinnemusiikki, joiku, on lähellä hänen sydäntään.
+Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet.
+Pohjoissaamelaisilla ja kolttasaamelaisilla perhe on perinteisesti muodostunut useammasta sukupolvesta.
+Pohjoissaame: Markus Laiti
+Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla.
+Pohjoissaamenkielellä on ilmestynyt 500 sanaa sisältävä omaan kulttuuriin perustuva kuvasanakirja Oahpa sániid.
+Pohjoissaamen kielen aakkoset eroavat jonkin verran suomen kielen kirjaimistosta.
+Pohjoissaamenkielen ja - kieliseen opetukseen on ilmestynyt omaan kulttuuriin perustuva kuvasanakirja Oahpa sániid, jonka inarin- ja koltansaamenkieleen ja kulttuuriin perustuvat kirjat Oopâ saanijd ja Mattu saaŠnid on julkaistu jo aiemmin.
+Pohjoissaamen kielen ja pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja
+Pohjoissaamen kielessä isoa jokea, äitiä ja maata kuvaavat sanat ovat lähellä toisiaan.
+- Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueella 26 022,00 €
+- Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueella 32 332,50 €
+Pohjoissaamenkielinen Lohkoleaika - niminen käännös sarjasta on jo koulujen käytössä.
+Pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Násti, Ivalo. Inarinsaamenkielinen kielipesä Kielâpiervâl, Inari.
+Pohjoissaamenkielinen Uuden Testamentin käännös julkaistiin vuonna 1998.
+Pohjoissaamenkielinen Vanhan Testamentin käännöstyö alkoi vuonna 1998 ja työ jatkuu edelleen.
+Pohjoissaamenkielinen virsikirja ilmestyi vuonna 1993.
+Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa.
+Pohjoissaamenkieliseen opetukseen ilmestyi viisi uutta oheislukemistoa ja yksi uusintapainos
+Pohjoissaamenkielisen aapisen Min meahci máidnasat kirjoittaja on Inga Guttorm / Oahptii Iŋgá ja kuvittaja Salli Parikka.
+Pohjoissaamenkielisen aapisen ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ kevätkauden työkirja on ilmestynyt.
+Pohjoissaamenkielisen aapisen toinen työkirja ilmestyi
+Pohjoissaamenkielisen kirjan sanaston on tehnyt Kaisa Tapiola-Länsman ja kuvat Sirpa Mänty.
+Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään.
+pohjoissaamenkielisestä äidinkielen oppikirjasta
+Pohjoissaamenkielisestä sarjasta puuttuvat enää 5-6 luokkien kevätkirjat, joiden on määrä ilmestyä ennen ensi kevätlukukautta.
+Pohjoissaamenkielisiä virsiä julkaistiin Hetan virsilauluryhmän (Helena Valkeapää, Anni-Marja Valkeapää, Ilmari Laiti, Wimme Saari, Marie Kvärnmo-Valkeapää ja Niko Valkeapää) esittäminä viisi CD-levyllistä, Utsjoen virsilauluryhmän (Janne Aikio, Maria Aikio, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Jenna Rasmus ja Niilo Rasmus) esittämänä yksi CD ja Annukka Hirvasvuopio-Laitin ja Janne Aikion esittämänä yksi CD.
+Pohjoissaamen osalta tilanne on parempi, mutta ei hyvä sekään.
+Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978.
+Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin.
+Pohjoissaamesta kääntäneet
+pohjoissaamesta kääntäneet:
+Pohjoissaamesta kääntänyt Henna Lehtola, kielentarkistus Ilmari Mattus.
+Pohjoissaame
+- pohjoissaame
+Pohjois-Skandinavian saamelaisväestö polveutunee ensimmäisistä Jäämeren rannikon väestöistä ja kantasaamea puhuvasta väestöstä.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää:
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske)
+Poikkeaman suuruutta vuosissa ei rajoiteta.
+Poikkeuksellisesti vain vuoden toiminut ensimmäinen nuorisoneuvosto teki ehdotuksen uudelleen nimettävästä nuorisoneuvostosta.
+Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle 13.
+Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle
+Pojat voivat kokea luonnossa toimimisen mielekkäämmäksi kuin sisätiloissa työskentelyn.
+Poliittinen ja hallinnollinen rajayhteistyö parantaisi saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta.
+Poliittiseen toimintaan ja kokouksiin on varattu 11% varsinaisen toiminnan budjetista.
+Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.
+Politiikkaa on puhuttu paljon ja se nousee vielä keskiöön.
+politiikka-asiat: klemetti.
+Porin Aikuislukio: Saana Lappalainen (pohjoissaame)
+poroista. Kaarteessa lapset oppivat tuntemaan merkit ja samalla omat poronsa ulkonäöstä, heittämällä suopungilla poronvasoja kiinni ja merkitsemällä niitä.
+Poroja kaarteessa
+Poroja laidunnetaan eri kesä- ja talvialueilla, lisäksi keväällä on oma laidunalue vasomista varten ja syksyllä porojen rykimisalue.
+Porojen on tulkittu tullee kesytetyksi tunturipeurasta ja poronhoito sekä metsästys olisi johtanut tunturipeuran sukupuuttoon.
+Porojen paimennus kestää toukokuulle asti.
+Poro kuten erilaiset peuralajit ovat kuuluneet saamelaisten kotiseutualueen luontoon kautta historian.
+Poromiehet valvovat kesällä öisin ja nukkuvat päivisin.
+Poronhoidolla on poronhoitokulttuurissa eläville saamelaisille suuri kulttuurinen merkitys, sillä poronhoitoon liittyy lihantuotannon lisäksi koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnon ekologinen käyttö ja saamelaiset käsityöt.
+Poronhoidon tulevaisuutta uhkaa elinkeinon heikko kannattavuus, saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta, ilmastonmuutos sekä kasvava petomäärä.
+Poronhoidon tuloista noin 14 prosenttia muodostuu valtiollisista ja EU-tuista.
+Poronhoidon vaikutuksesta luontoon on puhuttu hyvin paljon ja on väitetty, että saamelaisten kotiseutualueella olisi ylilaidunnusta.
+Poronhoidon vuotuistapahtumiin, kesäisiin vasanmerkityksiin ja talvisiin poroerotuksiin, osallistuu yleensä koko suku.
+Poronhoidossa eri alueiden riittävyys on välttämätöntä.
+Poronhoidossa joiulla on karkotettu petoja ja luotu suhdetta paimennettavan eläimen ja ihmisen välille.
+Poronhoitoa on pystytty harjoittamaan menestyksekkäästi kummallakin alueella ja paliskunta on pystynyt toimimaan hallinnollisesti yhdessä, koska paliskunnan sisäistä laidunrajaa ja paliskunnan päätöksiä on kunnioitettu.
+Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa.
+Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.
+Poronhoitolain 7 § mukaan paliskunnan tehtävänä on mm. huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi.
+Poronhoitolain uudistuksessa tulee pohtia myös keinoja joiden avulla saamelaisnaisten mahdollisuudet harjoittaa poroelinkeinoa turvataan.
+Poronhoitolaissa on tunnustettava saamelainen siidajohtoinen poronhoidon järjestämismalli.
+Poronhoito on näkyvin osa saamelaiskulttuuria.
+Poronhoito
+Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen.
+Poronhoito ylläpitää saamen kieltä ja luo luonnollisia saamen kielen käyttöympäristöjä.
+Poron koipi- ja kallonahoista valmistetaan lämpimiä, talviaikana käytettäviä karvakenkiä ja kintaita.
+pororaidolla ahkiossa tai sanissa, raanuun oli hyvä kääriä lämpimään vaikkapa pienet lapset.
+Porosaamelaisella on sitten poronhoitotöistä vapaata aina merkitykseen asti.
+Porosaamelaisilla asutuskuva noudatti porojen luontaisia kulkureittejä merenrannikon kesä-alueilta aina suojaisille metsäalueille ja tuntureille.
+Porosta käytetään nahkoja, sarvia, luita ja jänteitä.
+Porot alkavat kerääntyä perinteisille kantama-alueilleen toukokuun alkupuolella.
+Porot estävät laidunnuksellaan myös pajukoitumisen ja ylläpitävät varpukasvillisuutta sekä lannoittavat arktisen alueen luontoa.
+Porot merkitään omalla korvamerkillään.
+Porot nousevat kesällä räkän ajamina tunturiin ja kerääntyvät suuriin tokkiin.
+Porotöiden lisäksi harrastuksiini on aina kuulunut urheilu.
+Porot ovat minulle tärkeitä, koska ne liittävät minut esivanhempiini ja myös saamelaisuuteen.
+Porot siirrettiin seuraavaan paikkaan umpiseen kaivamaan ", Veikko muistelee ja jatkaa: "Porohan oli tottunut olemaan tietyllä alueella, eikä se sieltä tutulta alueelta halunnut mihinkään lähteä.
+Porotulot eivät pelkästään riitä niitten ylläpitoon. "
+Porovuosi alkaa vasan syntymästä
+porsanger (at) samediggi.
+Positiivista on myös nykyistä hieman paremmat hankintaavustukset moottorikelkkojen ja mönkijöiden hankintaan sekä porotilojen peruskorjaukseen.
+Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa.
+Poske on Lapin yliopiston, Saamelaiskäräjien, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun muodostama sopimuspohjainen organisaatio, jota ohjaa ja johtaa neuvottelukunta.
+Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä.
+Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 5.10.2015 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä.
+Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. "
+Pöytäkirjan artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 käsittelevät erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia.
+Pöytäkirjan mukaan alkuperäiskansojen hallussa olevaa geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan käyttää vain alkuperäisansan ennakkosuostumuksella tai hyväksynnällä ja sitä saatavat hyödyt on jaettava oikeudenmukaisesti.
+Pöytäkirja on osa EU:n perussopimusta eli nk. Lissabonin sopimusta.
+Pöytäkirja
+Pöytäkirja tunnustaa, että Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden.
+- professori Juhani Pallasmaa, arkkitehti SAFA
+Projektia johtaa Suomen Saamelaiskäräjät.
+Projektia varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista projektisihteeriä.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä
+Projektia varten Suomen Saamelaiskäräjät hakee
+Projektin tavoitteena on edistää saamen kieltä, saamelaista kulttuuria ja omaleimaisuutta, antaa mahdollisuus oppia asioita molemmista maista ja myös niiden kieliä, opettaa oppilaita pitämään arvossa lähiympäristöä molemmin puolin Tenoa.
+Projektipäällikkö johtaa projektia sekä vastaa projektin toteuttamisesta ja koordinoinnista.
+Projektipäällikkö johtaa yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanketta, Sámi Giellagáldua, sekä vastaa projektin toteuttamisesta ja koordinoinnista.
+Projektipäällikölle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
+Projektipäällikön toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarin kirkonkylässä ja hän on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin.
+Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen.
+Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä projektin kirjanpitotehtävistä huolehtiminen.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / I mukaan (peruspalkka 1711,31euroa/kk).
+Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V / II mukaan (peruspalkka 2110,20 euroa / kk).
+Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII.
+Projektityöntekijän tehtävänä on inarinsaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tarkistaminen ja käännösten valmistaminen.
+Projektityöntekijän tehtävänä on koltansaamenkielisen oppimateriaalin suunnittelu, laatiminen, kielen tarkistaminen ja käännösten valmistaminen.
+Projektityöntekijän tehtävänä on tehdä edellä mainittu selvitys.
+Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm..
+Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+projektityöntekijä
+Prosentuaalinen osuus
+Prosessien mallintamisen merkitys vanhustyössä.
+Prosessi kiihdyttää lämpenemistä erityisesti arktisella alueella.
+Puhdistetut juuret kuivataan ja säilytetään kuivas-sa ja varjoisassa paikassa esimerkiksi aitassa pienissä kerissä.
+Puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio toivoo, että edelliselle vaalikaudelle tyypillinen kahtia jakautuminen ei tulisi vaivaamaan nyt alkaneen vaalikauden työtä.
+puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Puheenjohtajaksi uudelle vaalikaudelle valittu Klemetti Näkkäläjärvi painotti kiitospuheessaan saamelaisväestön kuulemista saamelaiskäräjien työssä.
+Puheenjohtaja Näkkäläjärvi käsitteli puheessaan Ilo 169-sopimuksen ratifiointia, saamen kielten elvyttämisohjelman toimeenpanoa ja saamelaiskäräjien resursointia. "
+Puheenjohtaja Näkkäläjärvi käsitteli puheessaan laajasti Suomen kansainvälisiä velvoitteita, ILO 169-sopimuksen ratifiointia, Metsähallituslain uudistamista sekä saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintöä.
+puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo tyytyväisenä.
+Puheenjohtaja Näkkäläjärvi kiitti lahjasta ja vakuutti että taulu sijoitetaan arvopaikalle Sajokseen.
+Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. "
+Puheenjohtajana toimi Utsjoen kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaaja.
+Puheenjohtajan sijaisena toimii saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari.
+Puheenjohtajisto ei pitänyt tarpeellisena viran julistamista uudelleen auki.
+Puheenjohtajisto halusi myös kiittää oikeusministeri Henrikssonia arvokkaasta työstään saamelaisten hyväksi kuluneen vaalikauden aikana.
+Puheenjohtajisto neuvotteli viimeiseen asti saadakseen saamelaisille mahdollisimman hyvän neuvottelutuloksen.
+Puheenjohtajuus kestää 16 kuukautta.
+Puheenjohtajuus on parhaillaan Ruotsin saamelaiskäräjillä.
+Puheenjohtajuus siirtyi Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille Kirkkoniemessä marraskuun 9. päivänä.
+Puheenvuorot saamelaisnuorten vaikutusmahdollisuuksista sekä tilanteesta pitävät Lars Miguel Utsi Kansainvälisestä Barentsin sihteeristöstä sekä Anne Kirste Aikio Suomen saamelaisnuorten järjestöstä.
+Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse.
+Puhemiehen delegaatiossa olivat mukana perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä sekä talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen sekä eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja tieto- ja viestintäsihteeri Marjo Timonen.
+Puhemiehen seurueen matkan järjestelyistä vastasi Lapin liitto ja mukana olivat myös Lapin liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi, maakuntajohtaja Mika Riipi ja yhteysjohtaja Maiju Hyry.
+Puhemies Eero Heinäluoma antoi eduskunnan lahjan saamelaiskäräjille.
+Puhemies oli halunnut kuulla saamelaiskäräjien näkemyksiä erityisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnista.
+* Puhujapönttö
+puh.
+Puhun saamea, ja vaikka se ei ole äidinkieleni, se on minulle tärkeä kieli saamelaisuuteni vuoksi.
+Pukeminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa, vaan tarkkaa työtä, johon tarvitaan apua.
+Pukujen mallit ja koristelu seuraavat saamen kielirajoja.
+Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
+Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin.
+puolestaan kertoo opinnäytetyöhönsä perustuen saamelaislasten vanhempien pohjoissaamen kielen tilanteesta Enontekiöllä ja Inarissa.
+Puolueettomuuden turvaamiseksi osallistujan yhteystiedot eli nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite liitetään ehdotukseen erillisessä, suljetussa kirjekuoressa, joka avataan arvostelun päätyttyä ja kilpailun lopputuloksen selvittyä.
+Puolueettomuuden turvaamiseksi osallistujan yhteystiedot eli nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite liitetään nimiehdotukseen erillisessä, suljetussa kirjekuoressa.
+Pupân kota on piilossa Sinijärven rannassa jossakin Saamenmaan tunturien keskellä.
+Puppâ on pieni olento, jota ihminen ei voi nähdä - ellei lue tätä kirjaa!
+Puukäsitöitä tehdään katajasta ja pahkoista.
+Puusta valmistetaan myös suksia, rekiä, veneitä, ahkioita ja kiisoja (arkku).
+Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
+Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata henkilö on kotoisin, jopa siviilisäädyn ja suvun.
+Pyrimmekin tuomaan valtaväestön tietoon enemmän saamelaisuudesta ofelaštyön kautta.
+Pyrimme kuitenkin järjestämään kaikille mahdollisimman mukavat oltavat!
+Pyrin laajentamaan ajatusta maiseman katsomisesta sen kokemiseen, kokonaisvaltaisuuteen, johon kuuluvat myös maisemaan liittyvät myytit ja tarinat.
+Pyrin opiskelemaan Oulun lääketieteelliseen, sillä lääkärin ammatti on ollut haaveeni yläasteelta asti.
+- Pyrin tällä vaalikaudella edistämään saamelaisasioita niin hyvin kuin mahdollista, jonka jälkeen jätän tehtävän nuoremmille.
+• pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eri
+Pysyvää rahoitusta saamen kieliyhteistyön kehittämiseksi ei kuitenkaan löytynyt hankkeen aikana.
+Pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi on luotu saamelaiskäräjien ja Suomen valtion yhteistyöllä.
+Pysyvät asiantuntijajäsenet ovat valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita saamelaisnuoria.
+Pyydämme toimittamaan etukäteen käsikirjoitukset, joissa on ilmoitettu toiveet äänistä, valoista, lavasteista ja kaikesta muustakin.
+• pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla
+• pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla
+• pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla
+• pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla
+Pyynti eli metsästys on ollut pitkään osana muita saamelaisia elinkeinoja.
+Pyyntö ehdokkaan nimeämiseksi saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon
+Raanun lopetukseen palmikoidaan kolttaraanulle ominaiset - riekonjalka " - palmikoinnit.
+Raanun perinteisiä värejä ovat valkoinen, musta ja punainen.
+• radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio
+Rahoituksen ei tule perustua harkinnanvaraisuuteen ja rahoitus on turvattava tukiehdot täyttäville hakijoille.
+Rahoituksesta vastaa Norja, Suomi ja Ruotsi, toistuvasti mainitussa järjestyksessä.
+Rahoitusta ei ole myönnetty.
+ Raija Lehtola pitää koltansaamenkielistä saamelainen sukupeli - työpajaa.
+Rajaa ei saanut ylittää.
+Raja ei kuitenkaan säilynyt voimassa kovin pitkään, vaan Kustaa Vaasan 1600-luvulla (1673 ja 1695) antamat asutusplakaatit lopettivat rajan ja aloittivat uudisasutuksen saamelaisten asuma-alueille.
+Raja perustui lapinkylien ja suomalaisten pitäjien rajoihin.
+Rajasulut Suomen ja Norjan välillä vuonna 1852 sekä Ruotsin ja Suomen välillä vuonna 1889 lopettivat perinteisen jutamisen Suomessa ja aiheuttivat suuria asuinmuutoksia saamelaisalueella.
+Rajaton kehitys - Sápmi.
+Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken.
+Rajojen myötä myös uudisasutus voimistui 1800-luvulla ja valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.
+Rajojenväliset yhteistyökuviot laajentavat lasten ja nuorten maailmankuvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
+• rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim. pienoismallit): laavu, korvakota, turvekota, erilaiset aitat
+• rakennetaan yksikköön kierrätysmateriaaleista jokin kuva (lehdistä leikeltyjä kuvia, paperia, värien käyttöä)
+Rakennuksen keskeisiä tiloja tulevat olemaan monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yleisötilat: esiintymis- ja monitoimitilat, kirjasto ja ravintola.
+Rakennuksen valmistuttua siellä työskentelee 64 henkilöä.
+Rakennusalalle menin töihin 18-vuotiaana ja huomasin pitäväni alasta.
+Rakennushanke ja arkkitehtuurikilpailu: tilapäällikkö Tanja Rytkönen-Romppanen, Senaatti-kiinteistöt, puh.
+Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 11,5 miljoonaa euroa.
+Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5 miljoonaa euroa.
+Rakennusurakka alkaa lokakuun alussa 2010 ja kestää marraskuuhun 2011 saakka.
+Rakentamisen energiatehokkuutta on parannettava rakennussäännöksillä ja avustuksilla.
+räkkä = hyönteiset, jotka ajavat porot laumoihin
+Rankinen antaa rauhallisen päiväunituokion päivähoidon nuorimmille tai mukavan leikkipaikan.
+Rankinen on perinteinen suoja sääskiä vastaan mutta myös ylimääräinen tila.
+Rannveig Persen Norjan Karasjoelta esittelee valokuvia ja digitaalisia kollaaseja.
+Raportin mukaan saamelaisten perinteisellä tiedolla ja perinteisellä luonnonkäytöllä on ratkaiseva merkitys etenkin pohjoisen luonnon monimuo-‐ toisuudelle.
+Raportin mukaan saamelaisten perinteisellä tiedolla ja perinteisellä luonnonkäytöllä on ratkaiseva merkitys etenkin pohjoisen luonnon monimuotoisuudelle.
+Raportissaan Anaya kiinnitti huomiota mm. saamelaisten itsehallinnon kehittämistarpeisiin ja suositteli Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen.
+Raportoija antaa yleisiä suosituksia alkuperäiskansojen oikeuksien kehittämiseksi sekä selvittää alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista kunkin valtion alueella.
+- Raportointia varten järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen tulee yleensä lisää kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia.
+Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeen-‐ panoa Suomessa.
+Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeenpanoa Suomessa.
+Raportti käsitellään komitean 53. istunnossa Genevessä marraskuussa 2014.
+" Raportti saamelaisten ihmisoikeuksista on ainutlaatuinen tehtävä "
+Raportti: saamelaisten perinteisen tiedon suojelu vaatii toimia
+Raportti: saamelaisten perinteisen tiedon suojelu vaatii toimia
+Raportti tulee sisältämään johtopäätöksiä ja suosituksia, jotka perustuvat Pohjoismaiden omaa alkuperäiskansaansa koskeviin velvoitteisiin.
+- Raportti tulee tiedoksi valtioiden hallituksille, saamelaisille ja julkisuuteen ja se esitellään YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
+Räppäri Amoc alias Mikkâl Antti Morottaja tekee musiikkia inarinsaamen kielellä.
+Raskaan räpin lisäksi Amocin tuotannosta löytyy myös tunteisiin vetoavia kappaleita.
+Ratifioimattomat ja valmisteilla olevat sopimukset
+ratifiointia Suomessa sekä seuraa biodiversiteettistrategian ja - toimintaohjelman artikla 8 (j):tä koskevien asioiden toteutumista.
+Ratifiointia valmistelevan työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi vuoden 2014 puolivälissä.
+ratifiointi edellyttää poliittista tahtoa ja hyvää yhteistyötä Suomen valtion ja saamelaiskäräjien väillä.
+ratifioitiin Suomessa vuonna 1998.
+Rauha ja sovinnollisuus
+- Rauha ja sovinnollisuus
+Rauna Paadar-Leivo tarinoi juhlassa lapsuuden ja nuoruuden muistoista, lisäksi juhlassa esitettiin Ima Aikio-Arianaickin musiikkivideot Unna guoláš čierru, Buoidda jorrá borrá, Stálu čiegát.
+Ravintola Galla, kulttuurikeskus Sajos
+Ravintolassa on täydet anniskeluoikeudet.
+Ravintolatoiminnasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä 15.4.2014 mennessä.
+Ravintola vuokrattavana
+Ravintolayrittäjän toivotaan käynnistävän toimintansa 1.5.2014 lähtien tai sopimuksen mukaan.
+Realismi laajenee henkilö-kohtaisuuden ja ajattomuuden tuntemukseen.
+Rehtori Yrjö Musta ja opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka johtavat saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä.
+Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja.
+Rekisterissä tulisi käydä ilmi se, että haluaako asiakas suullisia ja kirjallisia palveluja saamen kielellä.
+Resurssien turvaaminen onkin toimikauden yksi suurimmista haasteista kansainvälisestä talouskriisistä johtuen.
+Retkiä ym. voidaan järjestää yhteistyössä lapsen perheen, suvun ja resurssihenkilöstön kanssa, mutta myös näissä tilanteissa tulee toiminnasta vastaavan henkilöstön selvittää vastuu- ja turvallisuuskysymykset vanhempien kanssa etukäteen.
+Riekkokannan vaihtelut ovat vaikeuttaneet riekkojen pyyntiä.
+Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä.
+Rio +20 kokouksen loppuasiakirja käsittelee erityisesti vihreää taloutta, köyhyyden vähentämistä ja kestävän kehityksen periaatteita.
+Rion julistus edellyttää valtioiden tukevan alkuperäiskansojen identiteettiä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, perinteistä tietoa ja tapoja.
+Rion julistus myös tunnustaa YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkityksen ja sen, että julistus tulee huomioida kestävän kehityksen strategioiden toimeenpanossa.
+Rion julistus painottaa, että kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää alkuperäiskansojen aktiivista ja vaikuttavaa osallistumista kestävän kehityksen edistämiseksi kaikilla tasoilla.
+ri on pyöreä.
+Rio the Janeirossa vuonna 2012 pidetty kestävän kehityksen konferenssi hyväksyi loppujulistuksen "
+Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja Sàmi Soster ry Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-hanke ja Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät
+Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja Sàmi Soster ry.
+RKP:n edustaja Thors oli yllättynyt muiden paikalla olleiden hallituspuolueiden (Kok, SDP) kielteisestä kannasta, koska tämän hallituskauden hallitusohjelmassa on tarkoitus ratifioida kyseinen sopimus.
+RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169 sopimuksen ratifiointia.
+RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifiointia.
+Rockia ja teatteria
+• rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä
+Rotusyrjintäkomitea
+Rotusyrjintäsopimus
+Rovaniemellä 15.-16.4. järjestetyt tilaisuudet olivat osa saamelaisten, valtioiden ja erityisraportoijan välistä vuoropuhelua, joka tulee jatkumaan tilaisuuksien jälkeen.
+Rovaniemellä järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa.
+Rovaniemellä tiistaina 28.10 pidetty saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssi hyväksyi päätösasiakirjan, jossa se mm. korostaa valtioiden vastuuta alkuperäiskansaansa koskevien kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden toteuttamisessa.
+Rovaniemeltä mukaan on ilmoittautunut kolme ryhmää / esiintyjää.
+Rovaniemen kaupungin alueella saamen kielen opetusta saa yhteensä 12 perusopetuksen oppilasta ja kuusi lukiolaista.
+Rovaniemen loppulausuma 2008 löytyy täältä.
+Ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta.
+Ruokailu on sosiaalisten taitojen harjoittelua, jossa lapsi oppii hyviä käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamaan ruokaa.
+Ruokakulttuuri:
+Ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä.
+ruotsala (at) samediggi.
+Ruotsala on hoitanut menestyksekkäästi hallintopäällikön määräaikaisuutta ", Näkkäläjärvi kertoi.
+Ruotsia kokouksessa edusti maatalousministeri Eskil Erlandsson.
+Ruotsin Kiirunasta vieraaksi tulee Giron Sámi Teáhter esityksellään " Ovtta guovvamánoija " (Yhtenä helmikuun yönä).
+Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.
+Ruotsin Saamelaiskäräjät liittyi neuvostoon huhtikuussa 2002.
+Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla.
+Ruotsin saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto.
+Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga sanoo, että on hyvin ilahduttavaa että kolme Saamelaiskäräjää osallistuvat tasa-arvoisina osapuolina neuvotteluissa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.
+Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä Ruotsin Saamelaiskäräjät (Sámediggi / Sametinget) perustettiin omalla laillaan vuonna 1992.
+Ruotsin Sopperosta osallistuu Britta Marakatt-Labba, jolta nähdään tauluja ja kirkkotekstiilejä.
+Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen.
+Ruotsin syrjintävaltuutettu
+Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaame, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea.
+Ruotsissa
+Ryhmäläisistä 1/3 voi poiketa ikäsarjasta.
+Ryhmän ohjaaja, opettaja Bigga-Helena Magga kertoi saaneensa idean tanssiin jakutialaiselta Sykkys - tanssiryhmältä, joka esiintyi Inarissa Ijahis idja - musiikkitapahtumassa elokuussa 2010.
+Ryhmän värikäs ja taidokkaasti puvustettu ryhmä koostuu 8.-9. luokkia käyvistä nuorista.
+Ryhmän viisi tyttöä olivat itse tehneet koreografian tanssi- ja draamaopettaja Teija Sonkkilan avustuksella, joka myös toimi ryhmän ohjaajana.
+Ryhmäperhepäivähoitomuoto on painottunut pääasialliseksi toimintamuodoksi perustuen pitkiin etäisyyksiin sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen.
+Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on ansiokkaasti toteuttanut toiminnassaan saamelaisten kielellisiä oikeuksia ja edistänyt saamen kielen asemaa ja sen säilymistä.
+Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen säilymiseksi.
+Ryhmäperhepäiväkoti Miessi on toiminut Enontekiöllä 10 vuotta ja sinä aikana Miessi on hoitanut vuosien varrella lähes 40 saamelaislasta.
+Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta.
+Ryhmä valittiin saamelaisnuorten edustajaksi valtakunnalliseen tapahtumaan Vuotsossa 26.3. järjestetyssä saamelaisnuorten taidetapahtumassa.
+Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.
+Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäohjaajia.
+saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on saamelaiskäräjistä annetun asetuksen (1727/1995) mukaisesti tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan inarinsaamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995) ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Tehtävän menetyksellistä hoitamista
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).
+Saadun rahoituksen vaikuttavuutta saamenkielisiin palveluihin on pystyttävä myös selvittämään ja rahoituksen käyttöä on seurattava aktiivisesti budjettitalouden kautta.
+• saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee sen
+Saamea puhuu alle puolet saamelaisista.
+Saamea puhuvien henkilöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja.
+saameksi: Ilmari Mattus
+Saamelainen elämäntapa ja arvot eivät ole kadonneet, vaan niistä voi tunnistaa merkkejä nykyisinkin.
+Saamelainen identiteetti on vahva.
+Saamelainen itsemääräämisoikeus KP-sopimus, 1 artikla 1.
+Saamelainen joikuperinne oli vaarassa kadota.
+Saamelainen joikuperinne on palanut entistä vahvempana.
+Saamelainen kalastusperinne on vaarassa kadota.
+Saamelainen käsityö, duodji on osa saamelaisten luonnon ja kulttuurin välistä suhdetta ja saamelaista elämäntapaa.
+Saamelainen käsityöesine on pohjimmiltaan funktionaalinen, käytännön tarpeisiin tehty.
+Saamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria.
+Saamelainen kertomus on usein pala jotain muistoa, muistelma jostakin todellisesta tapahtumasta tai toisesta kertomuksesta.
+Saamelainen korkeakoulu / Sámi allaskuvla Norjan Koutokeinossa
+Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §).
+saamelainen kulttuurimaisema saamelaisten kestävän kehityksen ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus yhteisöllisyys saamelaisten perinteiden ylläpitäminen ja perinteisen tiedon elvyttäminen ja turvaaminen
+Saamelainen kulttuuriperintö on tältä osin ilman lainsäädännön turvaa.
+Saamelainen lapsuus ja kasvatus
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus ei ole fyysinen tila eikä rakennus, vaan toiminta, joka pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monta lasta ja nuorta saamelaisalueella.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu järjestää lapsille käsityö- ja askartelupajan klo 10.00-12.00.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus on toiminut jo vuodesta 2004 ja on aika järjestää nimikilpailu lapsille ja nuorille.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus tukee lapsen leikkikulttuuria ja lisää tällä tavoin myös lapsen luonnollisia saamen kielen käyttötilanteita.
+Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnon-käytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa.
+Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa.
+Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto
+Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti.
+Saamelainen luontoon liittyvä kulttuuriperintö elääkin tarinoissa, joiuissa ja paikannimissä.
+Saamelainen maailmankuva hahmottuu ja elää arkipäivän töiden keskellä.
+Saamelainen media käsittelee oman yhteisön tapahtumia ja muutosta päivittäin - luoden samalla yhteistä arkipäivää valtakuntien rajojen yli.
+Saamelainen muotoilu puolestaan on parhaimmillaan puisissa käyttöesineissä kuten kuksissa, naapuissa, pulloissa ja koriste-esineissä.
+Saamelainen musiikki, joiku, erityisesti luohti, livđe sekä leudd, saamenkieli ja kertomaperinne, perinteiset elinkeinot, yhteisöllisyys, käsityö, taide ja luontosuhde ovat saamelaiskulttuurin ydintä, kulttuurin vahvuutta.
+Saamelainen musiikki perinteisessä muodossaan on alkanut kadota ja sen esittäminen ja harjoittaminen on vähentynyt.
+Saamelainen musiikki
+Saamelainen musiikki, tanssi, kertomusperinne, taide ja kirjallisuus
+Saamelainen ornamentiikka on runsaimmillaan ja kauneimmillaan juuri sarvi- ja luutöissä.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto järjestää kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto järjesti kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin Kirkkoniemessä 10. marraskuuta 2011.
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto, joka on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin, päätti kieliyhteistyön uudelleen organisoimisesta ja laajan kieliyhteistyöhankkeen käynnistämisestä vuonna 2008.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten lopettavan Nellimin poronhoitajien ja heidän perheittensä mahdollisuuden harjoittaa saamelaista kulttuuriaan.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto katsoo pakkoteurastusten olevan selvä osoitus siitä, miten Suomen poronhoitolaki ei ota huomioon saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä, jossa poroja hoidetaan siidoittain tai tokkakunnittain pienemmissä yksiköissä kuin nykylain määrittelemä paliskunta.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto kehottaa Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiä sitoutumaan edistämään toimia kestävän kehityksen mukaisesti energiahyödyntämisen tehostamiseksi ja ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjen hillitsemiseksi.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kokouksessaan 14.4.2010 päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on perustettu 2000-luvun alussa ja se toimii Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelimenä.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten parlamentaarinen yhteistyöelin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on erittäin tyytyväinen YK:n ihmisoikeuskomissioon, kun se painottaa päätöksissään ja toiminnassaan painottaa ilmastonmuutoksen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien yhteyttä sekä ottaa selkeästi huomioon alkuperäiskansojen haavoittuvan tilanteen ilmastonmuutoksen suhteen.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.8.2015 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun jatkohankkeen, joka päättyy 31.5.2018.
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloitti 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) on aloittanut 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto tuki vetoomuksessaan Kalevi, Eero ja Veijo Paadarin sekä Kalevi Alatorvisen perheineen tekemään yksilövalitusta ihmisoikeusneuvostolle ja vaati valituksen pikaista käsittelyä ihmisoikeusneuvostossa.
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto vaatii Nellimin pakkoteurastusten pysäyttämistä
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vaati vetoomuksessaan 23.9.2011 välitöntä toimenpidekieltoa YK:n ihmisoikeusneuvostolta Nellimin siidan eli tokkakunnan porojen pakkoteurastusten estämiseksi.
+Saamelainen Pilvi haluaa tutustua paremmin juuriinsa ja lähtee opiskelemaan Oulun yliopistoon saamelaista kultuuria.
+Saamelainen poromiesperhe Armi ja Timo Palonoja Joikukotsamosta Saariselältä järjestävät monipuolisia kulttuuri- ja luonto-ohjelmia matkailijoille.
+Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin.
+Saamelainen taide elää kukoistuskauttaan.
+Saamelainen tietämys sisältää tiedon elämässä pärjäämisestä.
+Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessi on ollut osa laajaa saamelaisalueen yhteistä kehittämistyötä.
+Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma täydentää valtakunnallista ohjausta.
+Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, jotka ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus.
+Saamelainen yhteiskuntamuoto korvattiin pohjoismaisella hallintojärjestelmällä.
+Saamelainen yhteiskunta oli hyvin organisoitunut: perusyksikkö oli perheistä tai suvuista koostuva siida, lapinkylä, jolla oli oma alueensa.
+saamelainen yhteistyö alkaa
+Saamelainen yhteistyö alkaa
+Saamelaisaiheinen valokuvanäyttely Venezuelassa
+Saamelaisalueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä.
+Saamelaisalueella erityisesti inarin- ja kolttasaamelaiset asuvat hajallaan.
+Saamelaisalueella järjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
+Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja.
+Saamelaisalueella työskentelevistä kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5% kykenee antamaan asiakaspalvelua saameksi.
+Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm..
+Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnan nimittää Lapin lääninhallitus, joka on pyytänyt saamelaiskäräjiltä esityksiä saamelaisten edustajiksi johtokunnassa.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kevätjuhlaa vietettiin keskiviikkona kesäkuun kolmantena päivänä.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Sajoksen vastuuhenkilö on rehtori Liisa Holmberg.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa inarinsaamen kielen opettajana toimiva
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen.
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet:
+Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuu merkonomeja, datanomeja, ravintolan kokkeja, matkailupalvelun tuottajia, artisaaneja, porotalousyrittäjiä, poronhoitajia ja lähihoitajia.
+Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää vuosittain koko lukuvuoden mittaisen lähikoulutuksen inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielissä, www.sogsakk.fi.
+Saamelaisalueen koulutuskeskus on Saamelaiskäräjien ohella talon toinen pääkäyttäjä.
+Saamelaisalueen koulutuskeskus on toisen asteen oppilaitos, joka järjestää monialaista ammatillista koulutusta suomeksi ja saameksi sekä edistää saamelaiskulttuuria koko saamelaisalueella.
+Saamelaisalueen koulutuskeskus
+Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan.
+Saamelaisalueen kunnista Sodankylä saa suurimman lisän, vaikka siellä asuu vähiten saamelaisia ja käytännössä Sodankylän kunta on vähiten järjestänyt saamenkielisiä palveluja alueellaan.
+Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava.
+Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen / tulkkauspalvelujen tuottajana.
+Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa.
+Saamelaisalueen ulkopuolelta osallistujia oli Helsingistä ja Rovaniemeltä.
+Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään.
+Saamelaisalueet jaettiin vähitellen myös rajajärjestelyin nykyaikaisten valtioiden rajoja määriteltäessä.
+Saamelaisalueilla toimia ei tule toteuttaa ilman kyseisten alueiden saamelaisten etukäteen ilmaisemaa myöntymistä.
+Saamelaisaluetta viedään kansainvälisten kongressiasiakkaiden tietoisuuteen monipuolisena ja sisällöltään erilaisena kokouskohteena. "
+Saamelaisarkiston tehtävänä on
+Saamelaisarkisto
+Saamelaisarkisto toimii saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Saamelaisasiat tulevat olemaan esillä hallitusohjelman toimeenpanossa laajemminkin.
+Saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä pyydetään valmistelemaan vuoden 2012 palkinnon jakamista.
+Saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien presidenttien kokous Tukholmassa 22 p. marraskuuta 2010
+Saamelaisasioista vastaavien Suomen, Norjan ja Ruotsin ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuosittainen kokous pidettiin Helsingissä 12. marraskuuta oikeusministeri Tuija Braxin johdolla.
+Saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä tehdään myös maiden hallitusten ja paikallisten viranomaisten tasolla.
+Saamelaisedustajat SAKKin johtokuntaan
+Saamelaiseen käsityöhön kuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa ja verkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla.
+Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt.
+Saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon valittiin Anne Nuorgam (henkilökohtainen varajäsen Antti Sujala), Tuomas Aslak Juuso (Magreta Sara), Aslak Holmberg (Petra Magga-Vars), Pentti Pieski (Janne Saijets) ja Neeta Jääskö (Veikko Feodoroff).
+Saamelaiselinkeinoista ainoastaan poronhoito ja käsityöt ovat yksistään kannattavia elinkeinoja.
+Saamelaiselinkeinojen suojan turvaaminen lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa on saamelaiskulttuurin ja kielen säilymisen edellytys.
+Saamelaiselinkeinot
+Saamelaisella lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja.
+Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys.
+Saamelaisella varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli niin lasten saamen kielen ja saamelaisen identiteetin vahvistamisessa kuin myös saamelaisten säilymisenä omana kansanryhmänään.
+Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa.
+Saamelaiselle identiteetille, saamen kansan yhtenäisyydelle ja myös saamelaisten asemalle Suomessa on vaarallista, jos saamelaisia pidetään keskenään riitelevänä kansana.
+Saamelaiselle käsityölle on ominaista, että materiaalien muokkaamista tärkeämpää on ollut materiaalien ominaisuuksiin mukautuminen.
+Saamelaiselle kertomusperinteelle on luonteenomaista kielellisen ilmaisun rikkaus, sanallinen runsaus ja ilmaisujen moninaisuus.
+Saamelaiselokuvan " uusi aalto " 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven.
+Saamelaiselokuvien on määrä olla mukana vuoden 2015 Berliinin elokuvajuhlilla
+Saamelaisena oleminen on suuri osa identiteettiäni.
+Saamelaisena teemana järjestetään teatterityöpajoja, joilla suunnataan jo vuoden 2016 tapahtumaan.
+Saamelaisen elokuvan aika alkoi vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš).
+• Saamelaisen ikääntyneen ja omaisten vaikutusmahdollisuudet hoitoon paranevat.
+Saamelaisen käsityön tunnuksena on tänään yhteispohjoismainen Sámi Duodji-merkki, joka on tae aidosta saamelaiskäsityöstä.
+Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia.
+Saamelaisen kulttuurin säilyminen edellyttää nykyisinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville.
+Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava
+Saamelaisen kuvataiteen kultakauden aloitti Nils Aslak Valkeapää saamen kansan mytologioista ja luontosuhteesta kertovilla tauluillaan.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on mm. lisätä saamelaislasten ja - nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan ja antaa heille mahdollisuuksia omaksua kulttuurinsa perinnetietoja ja - taitoja sekä vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskus - hankkeen toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars on palannut työhönsä ja vastaa hankkeen koordinoimisesta ja toiminnasta toukokuusta alkaen.
+Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön.
+Saamelaisen musiikki - ja kertomaperinteen kautta lapsi saa tietoa saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista.
+Saamelaisen näkemyksen mukaan kohtuus on ihmisiksi elämistä.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen nuortenlautakunta tulee koostumaan Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten nimeämistä jäsenistä, mutta myös Venäjän saamelaisnuorten järjestöä pyydetään nimeämään edustajat lautakuntaan.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen saamelaiskäräjiä edustavat Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittinen strategia
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja saamelaiskäräjien tulisikin tehostaa työtään perinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston johto siirtyi Suomelta Norjalle
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoukseen kutsusta huolehtii Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yleinen hallitus ja kutsu esityslistoineen lähetetään vähintään 2 viikkoa ennen kokousta.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisestä neuvottelujen alkaessa.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous keskusteli ja käsitteli mm. nuorisopoliittisista asioista, kieliyhteistyöstä, saamelaisalueen petoeläinvahingoista ja saamelaisten kansallisten tunnusten lautakunnan toiminnasta.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous nimesi uudet jäsenet kolmen Pohjoismaan ja Venäjän saamelaisten yhteiseen saamen kielilautakuntaan.
+Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtajana toimiva Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Egil Olli painotti puheessaan hankkeen tärkeimmän tehtävän olevan yhteisen kielen säilyttäminen ja kehittäminen.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamien tietojen perusteella Ivalon paliskunnan tarkoituksena on maanantaina 26.9.2011 aloittaa pakkoteurastukset.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät valmistelee rahoitushakemuksen Giellagáldun jatkoprojektiksi.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston suosituksesta Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät käynnistivät vuoden 2011 alussa Interreg - rahoitteisen SáFá - esiselvityshankkeen yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen perustamiseksi.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistunto 9. marraskuuta
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta 15.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteinen hallitus vastaa konferenssin valmistelemisesta ja järjestämisestä.
+Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1970-luvulla kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin " Vuoi Biret-Máret, vuoi ".
+Saamelaisen pyyntikulttuurissa riekkoja pyydetään ansoilla.
+Saamelaisen sanankäytön perinne on vahva.
+Saamelaisen taiteen ja käsityön näyttely kirkkopäiville
+SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT 23-24.5.2012, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari
+Saamelaisen vanhustyön kolmansien kehittämispäivien teemana ovat: Ihmisarvoinen vanhuus, Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta?
+SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS - Miten toimimme arjen käytännöissä?
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön parissa työskentelevä saamenkielinen henkilöstö toimi tiimityöskentelyn aikana kehittäjäasiantuntijoina.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkaminen edellyttää säännönmukaisia verkostotapaamisia.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen päämääränä on ihminen, joka on itsenäinen, vastuullinen, sosiaalinen, luonteeltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jolla on omaa tahdonvoimaa ja arviointikykyä ja joka pärjää uudenaikaisessa yhteiskunnassa.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus.
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen
+Saamelaisessa kasvatuksessa arvostetaan hyvän havainnointi- ja arviointikyvyn lisäksi vahvaa itsetuntoa ja identiteettiä, laaja-alaista osaamista, sopeutuvuutta, sosiaalisuutta ja kohtuullisuutta.
+Saamelaisessa kasvatuksessa painotettiin sosiaalista huomiokykyä, toisten huomioon ottamista sekä työn ja leikin kautta oppimista.
+Saamelaisessa kulttuurissa kansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä on huomattava yhteisöllinen merkitys.
+Saamelaisessa musiikkiperinteessä ei käytetä juurikaan instrumentteja.
+Saamelaisessa opetuksessa tarvitaan omaa keskinäistä asiantuntijaverkostoa, jossa on mahdollista vahvistaa kulttuurisia työmenetelmiä sekä omaa ammatti-identiteettiä.
+Saamelaisessa poronhoidossa merkit annetaan sukumerkkijärjestelmän mukaan.
+Saamelaisessa yhteisössä perinteisesti suvulla ja yhteisöllä on lapsen kasvatusoikeus ja - vastuu.
+Saamelaisesta kasvatusperinteestä on vielä heijasteita nykypäivän kasvatuksessa.
+Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta jaetaan vuosittain hakemuksesta avustuksia saamelaistaiteen ja - kulttuurin eri aloille sekä saamelaisjärjestöille.
+- Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ei saa muodostua vain keskustelukerho, vaan tarvitsemme sitoutumista, yhteisen sihteeristön ja saamelaiskäräjien hallinnoille säännöllisen yhteistyön parlamentaarisen neuvoston päätösten toimeenpanemiseksi ja myös kokousten valmistelua varten, huomauttaa Näkkäläjärvi.
+Saamelaisesta rinnakkaisteemasta tiedotetaan myöhemmin.
+Saamelaisesta tanssiperinteestä on säilynyt vain kolttasaamelaisten katrilli, joka on saanut vaikutteita venäläisestä tanssiperinteestä.
+Saamelaiset artistit:
+Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella ja elävät monien kulttuurien vaikutusten alaisuudessa.
+Saamelaiset eivät ole merkinneet saamen kieltä ilmoittamisella äidinkielekseen, koska ei ole mitään vaikutusta viranomaisasiointiin tai siihen, minkä kielistä palvelua kyseinen henkilö saa.
+Saamelaiset elivät siitä, minkä luonto vuosittain kasvatti heidän hyödynnettäväkseen eri vuodenaikoina.
+Saamelaiset ja koko kansainvälinen yhteisö odottavat Suomen vihdoinkin täyttävän kansainväliset velvoitteensa. "
+Saamelaiset kirkkopäivät Inarissa vuonna 2009
+Saamelaiset kirkkopäivät järjestää Oulun hiippakunta yhdessä Suomen saamelaiskäräjien sekä Ruotsin ja Norjan saamelaisten kirkkoneuvostojen kanssa.
+Saamelaiset kirkossa - seminaari Sajoksessa
+Saamelaiset leikit perustuvat pääosin luontoon ja elinkeinoihin.
+Saamelaiset myivät turkiksia aina Keski-Eurooppaan asti jo hyvin varhain.
+Saamelaiset osallistuvat foorumiin SPN:n ja arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kautta.
+Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon.
+Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti.
+Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa.
+Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista.
+Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti.
+Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
+Saamelaiset ovat harjoittaneet varhaishistorian aikana pyyntiä, keräilyä, kalastusta ja poronhoitoa.
+Saamelaiset ovat hyvin vahvoja.
+Saamelaiset ovat kokeneet historiansa aikana suuri mullistuksia, sotia, syrjintää, kielten kadottamispyrkimyksiä, pakkomuuttoja sodan ja tekoaltaiden rakentamisen seurauksena, valtapoliittisia tavoitteita sulauttaa saamelaiset ja pyrkimyksiä hajottaa saamelaisten yhtenäisyyttä.
+Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11.000 asukkaasta.
+Saamelaiset ovat monien sukupolvien ajan eläneet luonnossa ja luonnosta, ja heillä on erityistä osaamista luonnon suojelemisessa ja käyttämisessä.
+Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.
+Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen yli 10 000 vuotta sitten.
+Saamelaiset ovat olleet pääasiassa pyyntiväestöä, jonka elämänmuoto perustui monitalouteen.
+Saamelaiset ovat pyytäneet ravinnoksi peuraa, hirveä sekä maalintuja.
+Saamelaiset ovat sitkeitä kuin tunturikoivu, joka kestää tuulen, pakkasen, kuumuuden, paineen ja on murtumaton.
+Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella.
+Saamelaiset palvoivat luonnonhaltijoita, kuten miespuolisia tuulimiestä, (Biegga-almmái, Bieggagállis), ukkosenjumalaa (Dierpmis - Äijjih- Àddja) sekä naispuoleisia sekä äitiyden jumalatarta Sáráhkaa ja metsästyksen jumalatarta Juoksáhkkáa.
+Saamelaiset pyrkivät kasvatuksella kehittämään näitä ominaisuuksia.
+Saamelaiset saattoivat maksaa veroa jopa kaikille lähialueen valtioille, koska valtioiden rajat eivät olleet pohjoisessa selvät.
+Saamelaiset saavat Inariin oman kulttuurikeskuksen, jonka tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan, kieltään ja yhteiskuntaelämäänsä, hoitaa ja kehittää kielellistä ja kulttuurista itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Saamelaiset Suomessa
+Saamelaiset taiteilijat luovat kaiken aikaa perinteisiä materiaaleja, muoto- ja koristelutapoja soveltavia uusia malleja, koruja, asusteita ja käyttöesineitä.
+Saamelaiset taitelijat ovat tuoneet saamelaiskulttuurin perinteitä ja yhteiskunnallisuutta osaksi uutta modernia taidetta, joka ei elä vain gallerioissa, vaan arkipäivässä, internetissä ja sosiaalisessa mediassakin.
+Saamelaiset tarvitsevat vahvaa järjestökenttää ja järjestöaktiivit ansaitsevat suuren kiitoksen tekemästään työstä.
+Saamelaiset tekevät tänä päivänä laajaa yhteistyötä yli valtiorajojen. Myös eri maissa asuvien saamelaisten keskinäinen yhteenkuuluvuudentunne on nykyään vahva.
+Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle.
+Saamelaiset toimivat aktiivisesti valtakuntien rajojen yli ja osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön maailman muiden alkuperäiskansojen joukossa.
+Saamelaiset tulevat pärjäämään aina, mikäli löydämme voimaa toinen toisistamme ja pidämme kiinni saamen kansan yhteisöllisyydestä, saamelaisesta identiteetistä ja kulttuuriperinnöstä.
+Saamelaiset vanhemmat ja paikalliset kouluviranomaiset ovat muutamilla paikkakunnilla yrittäneet kehittää opetustilannetta, mutta se on nykysäännösten pohjalta mahdotonta, todetaan raportissa.
+Saamelaiset vanhemmat ovat pyytäneet usein Saamelaiskäräjiltä apua tilanteeseen ja uskoneet sen itsehallintoelimenä voivan vaikuttaa opetuksen järjestämiseen.
+Saamelaiset - yksi kansa neljässä valtiossa
+Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
+Saamelaisia koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset ja muut kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet
+Saamelaisia on kouluttautunut tutkijoiksi, opettajiksi, päättäjiksi ja johtajiksi.
+Saamelaisia on Suomessa saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätyn tilaston mukaan n. 10 000.
+Saamelaisia on todella vähän.
+Saamelaisia tulee kuulla ja heidän tulee päästä osallistumaan päätösprosesseihin asioissa, jotka vaikuttavat saamelaisiin suoraan, ja valtioiden pitää hakea saamelaisten vapaa ja etukäteen ilmaistu myöntyminen kaikkiin niihin toimiin, jotka koskevat saamelaisia.
+Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku.
+Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.
+Saamelaisilla kansana on YK:n vuoden 1966 itsemääräämisoikeutta koskevan sopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan oikeus päättää poliittisista oloistaan, edistää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystään sekä hallita omia luonnonvarojaan ja - esiintymiään, eikä heiltä missään oloissa saa ottaa pois heidän toimeentulolleen tärkeitä resursseja.
+Saamelaisilla käsityöntekijöillä on Pohjoismaissa omat järjestönsä, jotka hoitavat mm. myynti- ja näyttelytoimintaa.
+Saamelaisilla on mahdollisuus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja asettua ehdolle.
+Saamelaisilla on nykyään 11 yhteistä saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää.
+Saamelaisilla on oikeus käyttää kieltään ja tulla ymmärretyksi omalla kielellään.
+Saamelaisilla on oikeus säilyttää, suojella ja kehittää omaa kulttuuriperintöään, perintötietojaan ja kulttuuri-ilmaisumuotoja niihin kuuluvinen tekijänoikeuksineen.
+Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.
+Saamelaisilla on omat, perinteiset sukujen käytössä olevat keräilyalueensa, joista kerätään hillaa, puolukkaa ja mustikkaa.
+Saamelaisilla on perinteisesti ollut useampia kaaroja eri ruokalajien säilyttämiselle tai tarjolle asettamiselle.
+Saamelaisilla on Suomen perustuslain mukaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
+saamelaisilla on vahva osaaminen perinteisten elinkeinojen harjoittamisesta ja perinteiset elinkeinot ovat säilyttäneet perinteisen harjoittamismallinsa nykypäivään asti kaikista yhteiskunnallisista muutospaineista huolimatta.
+Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan ja suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan.
+Saamelaisille luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelu ja kansainvälinen perinteiseen tietoon liittyvä päätöksenteko on todella tärkeää.
+Saamelaisille oma kulttuurikeskus Inariin
+" Saamelaisille on hyvin tärkeä, että selityksessä sitoudutaan kehittämään alkuperäiskansaoikeuksia.
+Saamelaisille on luonteenomaista hakea kokemuksia muista kulttuureista, etsiä yhteyksiä eroavaisuuksiin ja sovittaa yhteen kulttuuriset ristiriitaisuudet elämänhallinnan ja pärjäämisen parantamiseksi.
+Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä.
+Saamelaisille rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista ja jatkuvaa.
+Saamelaisille tärkeä sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
+Saamelaisille tärkeimmät toimenpiteet:
+Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi voida opiskella saamelaisten kotiseutualueella.
+saamelaisista lainsäädännössä
+Saamelaisista on kerättyä tilastotietoa hyvin vähän 1990-luvulle ja 2000-luvulle tultaessa eikä olemassa olevaa tietoa perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien määrästä Suomessa ole.
+Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne.
+Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus.
+Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus.
+Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet
+Saamelaiskäräjäkauden päätavoitteet
+Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet
+Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.
+Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen 4.
+Saamelaiskäräjälain ja - asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen
+Saamelaiskäräjälain uudistus astunee voimaan vuoden 2014 lopussa tai 2015 alussa.
+Saamelaiskäräjälain uudistus etenee
+Saamelaiskäräjälain uudistus
+Saamelaiskäräjälaki ja - asetus on uudistettu saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti ja kehittämällä saamelaisten itsemääräämisoikeutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
+Saamelaiskäräjät 2011
+Saamelaiskäräjät aikovat yhdessä valtioiden kanssa vastata Suomen, Norjan ja Ruotsin lapsiasiavaltuutettujen yhteispohjoismaisen raportin haasteisiin.
+Saamelaiskäräjät aloittaa valmistautumisen saamelaiskäräjälain tuomiin uudistuksiin. "
+Saamelaiskäräjät aloittaa valmistautumisensa eduskuntavaaleihin ja tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin valmistelemalla kannanottoja ja taustamuistioita puolueiden ja hallitusneuvottelijoiden käyttöön.
+Saamelaiskäräjät antaa perustuslakivaliokunnalle työrauhan.
+Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille.
+Saamelaiskäräjät antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriöllä luonnoksesta susikannan hoitosuunnitelmaksi.
+Saamelaiskäräjät antoi stipendin neljälle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneelle ahkeralle saamen kielen opiskelijalle.
+Saamelaiskäräjät antoi vuonna 2013 198 erilaista lausuntoa tai kirjelmää.
+Saamelaiskäräjät arvioi suunnitelmien suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön, kansainvälisiin velvoitteisiin sekä valtionhallinnossa valmisteltaviin uudistuksiin perusteellisesti.
+Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä.
+Saamelaiskäräjät asetti ehdolle seuraavat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä edustavat henkilöt: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.
+Saamelaiskäräjät asetti kahdeksan päätavoitetta budjettivuodelle 2015.
+Saamelaiskäräjät edistää parlamentaarikkojen julistusten toteutumista pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa
+Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Saamelaiskäräjät edistävät julistusten toteutumista pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa, jatkaa Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita.
+Saamelaiskäräjät ei hyväksy sosiaali- ja terveysministeriön esitystä ja edellyttää, että esitys valmistellaan uudelleen siten, että esityksen vaikutukset, rahoitus, harva asutus ja saamelaisten kielelliset oikeudet tulevat huomioon otetuksi palvelurakenteen kehittämisessä.
+Saamelaiskäräjät ei kannata esitystä reviiripohjaiseksi ahmavahinkojen korvauskäytännöksi.
+Saamelaiskäräjät esittää asetukseen muutosta, joka mahdollistaa virkojen vakinaistamisen.
+Saamelaiskäräjät esittää että kantojen säätelyssä ja hoidossa tehdään yhteistyötä Norjan, Ruotsin ja Venäjän valtioiden sekä saamelaiskäräjien kanssa.
+Saamelaiskäräjät esittää, että saamelaisten kotiseutualueelle varataan 420 000 euron vuotuinen paimennustuki.
+Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettu määräraha turvataan lainsäädännöllä ja avustustasoa nostetaan merkittävästi nykyisestä.
+Saamelaiskäräjät esittää, että Suomi ratifioi UNESCO:n sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta pikaisesti ja käsittelee asiaa ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa.
+Saamelaiskäräjät esittää, että valtioneuvostossa ryhdytään pikaisesti valmistelemaan poronhoitolain kokonaisuudistusta jossa huomioidaan saamelaisporonhoidon kansainvälisoikeudellinen ja perustuslaillinen suoja.
+saamelaiskäräjät esittää, että Yle Sápmin itsenäisyyttä lisättäisiin ja sille annettaisiin Svenska Yleen verrattava asema ja toiminnalle annetaan riittävät resurssit.
+Saamelaiskäräjät esittää johtokuntaan kuusi jäsentä.
+Saamelaiskäräjät esittääkin, että POLURA olisi korjattava tai valmisteltava täysin uudelleen huomioiden perustuslakivaliokunnan ohjeet ja saamelaiskulttuurin suojan.
+Saamelaiskäräjät esittää lausunnossaan lukuisia tarkennuksia ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon.
+Saamelaiskäräjät esittää lisäksi, että ahmakantaa ei kasvateta ja haittaeläinten poiston tulisi tapahtua viranomaisten toimesta.
+Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle saamelaisedustusta ministeriön alaisuudessa toimivaan kirjastoapurahalautakuntaan.
+Saamelaiskäräjät esittää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (Sámi oahpahusguovddáš) johtokuntaan seuraavaksi neljän vuoden toimikaudeksi seuraavia jäseniä ja varajäseniä (suluissa): Petra Magga (Pekka Aikio), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio), Berit-Ellen Juuso (Maarit Magga), Veikko Guttorm (Sisko Länsman), Heli Aikio (Aslak Paltto), Antti Katekeetta (Kati Eriksen).
+Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen käymistä ilmisoikeuspoliittisesta selonteosta.
+Saamelaiskäräjät esittää useita tarkennuksia hoitosuunnitelmaan.
+Saamelaiskäräjät esittää yhteisen suurpetokomission perustamista Suomen, Venäjän, Norjan, Ruotsin sekä kunkin maan saamelaiskäräjien kesken suunnittelemaan suurpetokantojen hoitoa ja suojelua.
+Saamelaiskäräjät esitteli ministerille saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymää lausuntoa saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksestä sekä ajankohtaisia kehittämishankkeita.
+Saamelaiskäräjät esitti kannanotossaan ratkaisumalleja, miten kielelliset oikeudet voidaan turvata.
+Saamelaiskäräjät esitti lausunnossaan, että
+Saamelaiskäräjät esitttää, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa otetaan selkä kanta siihen, miten ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa edetään ja millaisella aikataululla, koska jo edellisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 asetettiin tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus ja tavoite jäi toteutumatta.
+Saamelaiskäräjät etsii ravintolayrittäjää Sajokseen
+Saamelaiskäräjät hakee inarinsaamen kielenkääntäjän viransijaista
+Saamelaiskäräjät hakee inarinsaamen kielenkääntäjän viransijaista
+Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista esittelijää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristötehtäviin
+Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista esittelijää
+Saamelaiskäräjät hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta kielipesä- ja kielikylpykerhotoimintaa varten.
+Saamelaiskäräjät hakee PUHEENJOHTAJAN AVUSTAJAA
+Saamelaiskäräjät hakee
+Saamelaiskäräjät hakee
+Saamelaiskäräjät hakee varhaiskasvatusmateriaalin suunnittelijoita
+Saamelaiskäräjät hakee yhteispohjoismaisen saamenkielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen inarinsaamen kielityöntekijää, koltansaamen kielityöntekijää ja pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 1.1.2013-31.5.2014.
+Saamelaiskäräjät hallinnoi hanketta.
+Saamelaiskäräjät haluaa korostaa hankkeen tärkeyttä
+Saamelaiskäräjät haluaa perustaa inarin- ja koltansaamen kielen kääntäjän virat
+Saamelaiskäräjät haluaa vakinaistaa vuonna 2008 työnsä aloittaneiden inarin- ja koltansaamen kielten kääntäjien virat.
+Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat.
+• Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.
+Saamelaiskäräjät hyväksyy budjettivuonna sukupolviohjelman ja järjestää saamelaisten yhteisöllisyyttä tukevan saamelaiskulttuurinmukaisen saamelaisten kansallispäivän juhlan 6.2.2015 Inarissa ja juhla myös streamataan.
+Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan.
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön Saamen kielen toimistossa Inarin toimipisteessä on haettavana
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön Saamen kielen toimistossa Inarissa on haettavana
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi hallintopäällikön viran
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi Inarinsaamen kielenkääntäjän viran
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi koltansaamenkielisen oppimateriaalin projektityöntekijän
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi koulutussihteerin viransijaisuuden
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kulttuurisihteerin viransijaisuuden
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lastenkulttuurikeskuksen
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi saamelaismusiikkikeskuksen määräaikaisen suunnittelijan sijaisuuden
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
+Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi toimistosihteerin viran
+Saamelaiskäräjät ilmoitti että vastusta kumpaakin hanketta.
+Saamelaiskäräjät ilmoitti olevansa valmis yhteistyöhön kunnan kanssa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa ja saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamiseksi Enontekiön kunnassa.
+Saamelaiskäräjät iloitsevat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen etenemisestä
+Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat pohjoissaamen kielipesän tarvetta
+Saamelaiskäräjät ja Giellagas - instituutti käynnistävät kielikylpyopetuksen koulutushankkeen
+Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksia saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon ja saamelaisiin kulttuuripalveluihin 2,234 miljoonaa euroa.
+Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille.
+Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille.
+Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä kannustukseksi tanssiharrastuksen jatkamiseen.
+Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä korkea-asteen opiskelijoille
+Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä korkea-asteen opiskelijolle
+Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä saamen kielen oppilaille
+Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat päätyneet neuvotteluissaan, että erillinen työryhmä valmistelee Akwé:Kon - ohjeiden soveltamista Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
+Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät marraskuun puolivä-lissä saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun koulutushankkeen ŠSaamen kielikylpy koulussa - miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessaŠ.
+Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun kuuden opintopisteen laajuisen koulutushankkeen.
+Saamelaiskäräjät järjestää aiempien vuosien tapaan linja-autokuljetukset tapahtumaan ja takaisin sekä yöpymiset Rovaniemellä.
+Saamelaiskäräjät järjestää avoimen nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Saamelaiskäräjät järjestää bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta ja Vuotsosta Inariin sekä takaisin.
+Saamelaiskäräjät järjestää entiseen tapaan osallistujien matkat, majoitukset ja osan ruokailusta.
+Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa.
+Saamelaiskäräjät järjestää konferenssin saamelaisnuorista
+Saamelaiskäräjät järjestää syyskuussa Helsingissä seminaarin saamen ja maorikielten elvytyksestä.
+Saamelaiskäräjät järjestää tapahtumaan kuljetukset entiseen tapaan eri puolilta saamelaisaluetta.
+Saamelaiskäräjät järjestää tapahtumaan kuljetukset entiseen tapaan eri puolilta saamelaisaluetta.
+Saamelaiskäräjät järjestää uusien inarin- ja pohjoissaamenkielisten aapisten julkistamistilaisuuden Inarissa Siidan auditoriossa tiistaina 07.09.2010 klo 12.00.
+Saamelaiskäräjät järjestää yhteistyössä Inarin seurakunnan kanssa bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta, Vuotsosta, Sevettijärveltä ja Angelista Inariin sekä takaisin.
+Saamelaiskäräjät järjestävät uuden nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Saamelaiskäräjät ja saamen kielineuvosto toivovat Saamen kieliteko - palkinnon kannustavan Yle Sápmia jatkamaan ja entisestään parantamaan saamen kielten eteen tekemäänsä hyvää työtä.
+Saamelaiskäräjät ja sisäasiainministeriön YES-projekti.
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi markkinointipäällikön viran
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi saamen kielen toimiston vakinaisen
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi
+Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä, jotka on tarkoitettu saamen kielen ja / tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille korkea-asteen koulutuksessa.
+Saamelaiskäräjät julistaa saamelaisen kulttuurimäärärahan haettavaksi
+Saamelaiskäräjät julistaa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2015 (saamelainen kulttuurimääräraha) myönnettävät avustukset haettaviksi.
+Saamelaiskäräjät julistaa stipendejä haettavaksi
+Saamelaiskäräjät julistaa tästä määrärahasta myönnettävät avustukset haettaviksi.
+Saamelaiskäräjät julkaisee kaksi uutta saamen kielen aapista
+Saamelaiskäräjät julkaisi kirjan pohjoismaisen saamen kielilautakunnan myöntämällä erillisrahoituksella.
+Saamelaiskäräjät julkaisi koulujen alkaessa 16 saamenkielistä oheismateriaalia (yhteensä 23 CD-ja DVD-levyä) ja yhden uuden oppikirjan.
+Saamelaiskäräjät julkaisi näköispainoksen Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta teoksesta.
+Saamelaiskäräjät julkistaa kaikki valiokunnalle antamansa lausunnot kotisivuillaan kun perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen.
+Saamelaiskäräjät kannustavat valtioita kansallisiin ratkaisuihin ILO 169 sopimuksen hengessä ja kehottavat Suomea ja Ruotsia ratifioimaan kyseisen sopimuksen.
+Saamelaiskäräjät kannustavat valtioita kansallisiin ratkaisuihin ILO 169 sopimuksen hengessä ja kehottavat Suomea ja Ruotsia ratifioimaan sopimuksen.
+Saamelaiskäräjät kannustavat valtioita yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa aloittamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanon selvittämisen valtioiden välistä yhteistyötä koskevissa ratkaisuissa.
+Saamelaiskäräjät käsitteli saamen kielilain toimeenpanoa rekrytoinneissa ja kielitaidon selvittämistä rekrytointitilanteissa kun palkataan työntekijöitä, joiden tehtävänä on toimia saamenkielisissä asiakaspalvelu-, hoito- tai opetustehtävissä.
+Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa ja myös Euroopan Unionissa.
+Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan saamelaisen kulttuuriperinnön tilaa ja osallistumismahdollisuuksia julkiseen elämään.
+Saamelaiskäräjät käy aktiivista dialogia EU:n kanssa saamelaisia koskevista asioista pyrkien vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon yhteistyössä SPN:n kanssa.
+Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa.
+Saamelaiskäräjät kehittää kotisivujaan
+Saamelaiskäräjät kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin tiedottamista.
+Saamelaiskäräjät kehottavat kyseisiä valtioita luomaan saamelaisalueelle korkea-asteen koulutusta tarjoava ympäristö, jotta saamelaisnuorilla on mahdollisuus tulla saamen kielen asiantuntijoiksi.
+Saamelaiskäräjät kertoi saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän esitysten olevan jo nyt kompromisseja eikä niitä tule heikentää lain jatkovalmistelun yhteydessä.
+Saamelaiskäräjät keskustelee vierailunsa aikana erityisesti saamelaisten kielellisistä, kulttuurisista ja elinkeinollisista oikeuksista EU:ssa.
+Saamelaiskäräjät kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että saamelaisten kuntien on täytettävä saamen kielilain velvoitteet riippumatta kunnan saamenkielisen väestön määrästä.
+Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota myös siihen, että Enontekiön kunta ei ole täyttänyt lakisääteistä velvollisuuttaan laatia yhdenvertaisuussuunnitelma ja esittää kunnan tehostavan saamen kielilain toimeenpanoa.
+Saamelaiskäräjät kiirehtii alkuperäiskansaoikeuksien kehittämistä
+Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia taidetapahtuman järjestämiseen eri tavoin osallistuneita onnistuneesta tapahtumasta!
+Saamelaiskäräjät kiittää sekä Paadarin veljeksiä että Metsähallitusta valmiudesta neuvotteluihin ja halusta sopia kiistassa.
+Saamelaiskäräjät kilpailuttaa Saamelaiskulttuurikeskukseen tulevan ravintolan vuokrasopimuksen.
+Saamelaiskäräjät kokoontui vaalikauden ensimmäiseen kokoukseensa Inarin Sajoksessa 23.-24.2.
+Saamelaiskäräjät korostavat, että pohjoismaisella saamelaissopimuksella on suuri merkitys saamelaiselle yhteiskuntakehitykselle, ja toteavat samalla huolestuneina, että toiminta pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksi ei ole edennyt saamelaisministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien välisen sopimuksen mukaisesti, vrt. marraskuun 14. päivänä 2007 päivätty pöytäkirja.
+Saamelaiskäräjät korosti, että eduskunnalla on historiallinen mahdollisuus ratkaista tilanne ja hyväksyä hallituksen esitykset ja jäädä Suomen historiaan perus- ja ihmisoikeusmyönteisenä eduskuntana.
+Saamelaiskäräjät / koulutus- ja oppimateriaalilautakunta
+Saamelaiskäräjät / koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
+Saamelaiskäräjät / Kulttuurilautakunta,
+Saamelaiskäräjät kunnioittaa valtioneuvoston kanssa saavutettua yhteisymmärrystä saamelaiskäräjälaiksi ja edellyttää tämän yhteisymmärryksen kunnioittamista myös eduskunnassa.
+Saamelaiskäräjät kutsuu lämpimästi saamelaisia, saamelaisyhdistyksiä ja saamelaiskulttuurista kiinnostuneita Leville saamelaiskulttuurin suojelua Suomessa käsittelevään seminaariin.
+Saamelaiskäräjät laati lain toteutumisesta vuonna 2007 perusselvityksen Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004 - 2007.
+Saamelaiskäräjät lausui valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
+Saamelaiskäräjät maksaa järjestämänsä majoituksen.
+Saamelaiskäräjät myönsi tukea saamelaiselokuvalle
+Saamelaiskäräjät myönsi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin korkea-asteen opiskelijoille.
+Saamelaiskäräjät myönsi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin korkea-asteen opiskelijoille.
+Saamelaiskäräjät myös edellyttää, että selonteossa otetaan tavoitteeksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen.
+Saamelaiskäräjät myös osallistuu ihmisoikeuksia käsittelevien kansainvälisten sopimusten laadintaan.
+Saamelaiskäräjät näkeekin POLURA ehdotuksen olevan selvästi saamelaisväestöä ja saamelaisporonhoitokulttuuria syrjivää suhteessa eteläiseen poronhoitoon.
+Saamelaiskäräjät neuvottelee opetussuunnitelmista opetusministeriön (Kunnskapsdepartement) kanssa, joka hyväksyy ne.
+Saamelaiskäräjät neuvotteli kertomusvuonna saamelaiskäräjälain § 9 mukaisia neuvotteluja ministeriöiden kanssa 3 kertaa ja muiden viranomaisten kanssa 4 kertaa.
+Saamelaiskäräjät nosti esille myös tarpeen digitoida Yle Sápmin arkisto ja saattaa se saamelaisyhteisön käyttöön elävän arkiston ja virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla.
+Saamelaiskäräjät odottaa nyt opetusministeriöltä lopullista päätöstä pysyvän rahoituksen saamisesta valtion talousarviosta.
+Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari 15.4.
+Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari Rovaniemellä.
+Saamelaiskäräjät on aloittanut tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on luoda saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa koskeva indikaattori.
+Saamelaiskäräjät on alustavasti sitoutunut vuokraamaan yhden työhuoneen keskuksesta.
+Saamelaiskäräjät on antanut kirjallisen lausunnon.
+Saamelaiskäräjät on asettanut kuusi strategista valintaa saamelaiskulttuurin kehittämiseksi maakuntaohjelman toimikautena 2014-2017.
+Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta.
+Saamelaiskäräjät on edellisellä ja tällä vaalikaudella pitänyt tärkeänä, että kansallispäivää juhlitaan saamelaiskulttuurinmukaisesti ja että eri puolilla asuville saamelaisille annetaan mahdollisuus osallistua juhlallisuuksiin.
+Saamelaiskäräjät on esittänyt, että eri arkistoissa olevaa tietoa saamelaisista digitoitaisiin.
+Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes soveltaisi Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöstä lupakäytännössään siihen asti, kun KHO:sta saataisiin asiassa linjaus.
+Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että esityksen vaikutuksia ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu eikä selvitetty.
+Saamelaiskäräjät on hyvin tyytymätön lakitekstiin ja sen sisältämiin asiavirheisiin ja tekstistä välittyvään asenteellisuuteen saamelaisporonhoitoa kohtaan.
+Saamelaiskäräjät on hyvin tyytymätön siihen tapaan miten POLURA-lainsäädäntöä on valmisteltu.
+" Saamelaiskäräjät on iloinen että ministeri halusi tavata saamelaiskäräjien hallituksen ja keskustella ajankohtaisista saamelaisasioista.
+Saamelaiskäräjät on järjestänyt viimeksi vuonna 2010 kansallispäiväjuhlan.
+Saamelaiskäräjät on jättänyt patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen Sajoksen rekisteröimiseksi tavaramerkkinä, jolloin nimi saa yksinoikeudellisen käyttösuojan.
+Saamelaiskäräjät on julkaissut yhteensä kahdeksan uutta materiaalia vuoden 2014 ensimmäisten viikkojen aikana.
+Saamelaiskäräjät on käsitellyt lausunnossaan Näkkälän paliskunnan päätöstä ja sen vaikutuksia saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien, saamelaiskulttuurin, saamelaisten kollektiivisten oikeuksia ja saamelaisten oikeusaseman näkökulmasta.
+Saamelaiskäräjät on käynnistämässä SaKaste - saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne - hanketta.
+Saamelaiskäräjät on kulttuurikeskuksen päävuokralainen, joka edelleen vuokraa tiloja muille toimijoille.
+Saamelaiskäräjät on kuullut lausunnon valmistelussa Näkkälän paliskunnan poronomistajia ja huomioinut paliskunnan osakkaiden antamat lausunnot Lapin AVI:lle loppusyksystä 2014 järjestetyssä osakkaiden kirjallisessa kuulemisessa.
+Saamelaiskäräjät on maaliskuussa 2015 lähettänyt hankkeen kyselylomakkeen koskien saamen kielten käyttöä sekä perinteisiä elinkeinoja.
+Saamelaiskäräjät on myöntänyt saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille.
+Saamelaiskäräjät on myös huomioinut KHO:n vuonna 2014 tekemän päätöksen Mäntyjärven paliskunnan jakamisesta ja yhdistämisestä kahteen naapuripaliskuntaan.
+Saamelaiskäräjät on neuvotellut syyskuun lopusta lähtien hallituksen esitysluonnoksesta alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Ilo 169-sopimuksen ratifioimisesta oikeus- ja maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa.
+Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintaohjelman valmisteluun.
+Saamelaiskäräjät on perustanut saamen kieliteko-palkinnon, jonka tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamelaiskäräjät on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta käytettäväksi saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalipankin valmiiksi saattamiseen.
+Saamelaiskäräjät on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalipankin tekemiseen.
+Saamelaiskäräjät on saanut vuonna 2012 ensimmäisen esityksen alueen saamelaisilta paliskunnan jakamiseksi.
+Saamelaiskäräjät on saanut yhteydenottoja saamelaisilta että viranhakijoiden kielitaitoa ei välttämättä tarkisteta eivätkä kaikki saamenkielisiin tehtäviin valitut henkilöt osaa riittävästi saamea, jotta voisivat palvella saameksi.
+Saamelaiskäräjät on selvittänyt kielipesien avaamismahdollisuuksia myös muissa kaupungeissa.
+Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein, edustuksellinen poliittis-itsehallinnollinen elin, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
+Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein päätöksentekoelin.
+Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja se edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita.
+Saamelaiskäräjät on tehnyt ja tekee edelleen lujasti töitä näiden strategioiden ja ohjelmien valmistelemiseksi ja toimeenpanemiseksi " Näkkäläjärvi kertoo.
+Saamelaiskäräjät on tehnyt laajan selvityksen saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006.
+"Saamelaiskäräjät on tehnyt pitkäjänteisesti työtä saamelaisnuorten aseman edistämiseksi ja tämä on todella hieno tunnustus saamelaisnuorille ja saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolle.
+Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa.
+Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamen kielilain toteutumiseen Suomessa.
+Saamelaiskäräjät on uudistanut toimintakertomuksen laatimistapaa.
+Saamelaiskäräjät on valmis yhteistyöhön kaivoslain velvoitteiden täyttämiseksi ", puheenjohtaja Näkkäläjärvi linjaa.
+Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin.
+Saamelaiskäräjät osallistui strategian valmisteluun vaikuttamalla hallitusneuvotteluihin, artikla 8 (j) -työryhmässä, biodiversiteettityöryhmässä, antamalla lausuntoja ja neuvottelemalla strategiasta viranomaisten kanssa.
+Saamelaiskäräjät osallistuu kaivos- ja vesilain mukaiseen vaikutustenarviointiin tehokkaasti, vaikuttavasti ja asiantuntevasti kuullen alueen saamelaisia.
+• Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon.
+• Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista.
+Saamelaiskäräjät osallistuu työryhmän kokouksiin osana Suomen valtion delegaatiota ja Suomi puolestaan osana Euroopan Unionin delegaatiota.
+Saamelaiskäräjät otti lausunnossaan huomioon Näkkälän paliskunnan tekemän lainvoimaisen päätöksen, Lapin AVI:n toimivallan, Suomen kansalliset ja kansainväliset velvoitteet saamelaisia kohtaan ja poronhoitolaissa paliskunnalle säädetyt tehtävät ja totesi, että Näkkälän paliskunnan tekemä päätös suojaa saamelaisten perustuslaillista kulttuurimuotoa ja on Suomen perustuslain mukaisten kansallisten ja Suomen ihmisoikeuksien mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukainen.
+Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen.
+Saamelaiskäräjät päätti antaa kannanoton eduskunnan apulaisoikeusesimiehelle sekä päivähoidon järjestäjille äidinkieleltään saamenkielisten saamelaislasten kielellisistä oikeuksista päivähoidossa.
+Saamelaiskäräjät päätti esittää saamelaisten kotiseutualueen kunnille ja viranomaisille että ne selvittäisivät haastattelutilanteessa hakijan suullisen saamen kielen taidon saamenkielisiin tehtäviin hakeutuvien hakijoiden osalta.
+Saamelaiskäräjät päätti järjestää 6.2.2015 saamelaisten kansallispäivänjuhlan.
+Saamelaiskäräjät pahoittelee tästä mahdollisesti aiheutuvaa mielipahaa.
+Saamelaiskäräjät painotti, että Suomella on hyvät mahdollisuudet edistää alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa, mikäli eduskunta hyväksyy saamelaiskäräjien hallituksen esitykset saamelaiskäräjälaiksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi esitysten mukaisina.
+Saamelaiskäräjät palkkaa kesätyöntekijöitä oppimateriaalitehtäviin
+Saamelaiskäräjät palkkaa kesätyöntekijöitä oppimateriaalitehtäviin.
+Saamelaiskäräjät perustaa nuorisoneuvoston
+Saamelaiskäräjät perustaa yhteyteensä nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran.
+Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla.
+Saamelaiskäräjät pitää asetusten nopeaa voimaansaattamista ensiarvoisen tärkeänä.
+Saamelaiskäräjät pitää esitystä ongelmallisena saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien sekä kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta.
+Saamelaiskäräjät pitää hyvin suurena puutteena sitä, että lain yhteydessä ei ole pohdittu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen kehittämistä.
+Saamelaiskäräjät pitäisi hyvin tärkeänä että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja EMRIP tutkisivat erityisesti Venäjän alkuperäiskansojen tilannetta.
+Saamelaiskäräjät piti suunnitelmia hyvin puutteellisina ja lainsäädännön vastaisina.
+Saamelaiskäräjät pitivät yhteisen kokouksen artikla 8 (j):n toimeenpanosta kussakin valtiossa.
+Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa.
+Saamelaiskäräjät pyrki inarin-, koltan- ja pohjoissaamen sekä suomen kielen tulkkauksen saamiseksi suoratoistolähetykseen mitä pikimmiten tekniikan sekä taloudellisen tilanteen sen mahdollistaessa.
+Saamelaiskäräjät pyytää, että EMRIP kiinnittää huomiota EU:n rooliin alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan velvoitteiden toimeenpanossa.
+Saamelaiskäräjät pyytää Kelaa selvittämään voidaanko saamenkieliset kuntoutuskurssit järjestää ilman hankintalain edellyttämää kilpailutusta EU säännösten mukaisina velvoitepalveluina ja että voidaanko ne hankkia ostopalveluina Norjasta.
+Saamelaiskäräjät pyytää neuvotteluja kaivoslain soveltamisesta Tukesia ohjaavan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä erikseen Tukesin kanssa.
+Saamelaiskäräjät pyytää täyttämään kyselylomakkeen ja palauttamaan sen lomakkeen mukana tulleella vastauskuorella.
+Saamelaiskäräjät pyytää valtioneuvostolta yhteiskokousta alkuperäiskansaoikeuksien kehittämiseksi.
+Saamelaiskäräjät raportoi ministeriöille ja suoraan ihmisoikeuksia valvoville elimille saamelaisten oikeuksista ja kanslianvälisten sopimusten toimeenpanosta.
+, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, YLE Sápmi, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste ja Hotelli Kultahovi.
+, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Yle Sápmi, Lapin taidetoimikunta, Hotelli Kultahovi sekä Sajoksen ravintola.
+Saamelaiskäräjät / saamelaismusiikkikeskus
+Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta
+Saamelaiskäräjät saa valtioneuvoston 21.10. sopimasta kolmannesta lisäbudjetista 50.000 euron lisärahoituksen toimintaansa.
+Saamelaiskäräjät sai kansainvälistä tunnustusta
+Saamelaiskäräjät sai lauantaina 23.11. arvovaltaisia vieraita kun eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma delegaatioineen vieraili tutustumassa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, ILO 169-sopimukseen ja ajankohtaisiin saamelaisasioihin.
+, Saamelaiskäräjät
+Saamelaiskäräjät
+Saamelaiskäräjät
+Saamelaiskäräjät seuraa ja raportoi saamelaisopetuksen kokonaisuudesta Suomessa.
+Saamelaiskäräjät seuraa lain soveltamista ja antaa suosituksia kielilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä tekee aloitteita havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi.
+Saamelaiskäräjät siirsi kolttakulttuurikeskusta koskevan asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen, koska vuokran neliöhinta ei ollut kokouksen käytettävissä.
+Saamelaiskäräjät tapasi Suomen hallituksen
+Saamelaiskäräjät tarjoaa ainutlaatuisen työympäristön ja mahdollisuuden edistää saamelaisten asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti.
+Saamelaiskäräjät tarjoaa kolmea harjoittelupaikkaa inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen taitoisille yliopisto-opiskelijoille.
+Saamelaiskäräjät tarkasteli paliskunnan päätöstä siten, miten paliskunnan tekemä päätös turvaa saamelaisten perustuslailliset ja kansainvälisissä sopimuksissa takaamat oikeudet.
+Saamelaiskäräjät tekee kaikkensa, että saamelaiskäräjälaki voidaan hyväksyä kuluvalla eduskuntakaudella saamelaisten tietoon perustuvalla ennakkosuostumuksella.
+Saamelaiskäräjät tekee tiehallinnolle aloitteen Nellimin tien peruskorjaamisesta
+Saamelaiskäräjät tekee tiehallinnolle aloitteen Nellimin tien peruskorjauksesta.
+Saamelaiskäräjät tekee vuosittain opetushallituksen kanssa oppimateriaalityötä koskevan tulossopimuksen ja raportoi sille materiaalityön tuloksista.
+Saamelaiskäräjät tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja ajankohtaisista saamelaisten oikeuksiin liittyvistä asioista kotisivuilla, mediassa ja sosiaalisessa mediassa saameksi ja suomeksi.
+Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille hyvissä ajoin tapahtuman järjestelyistä ja ilmoittautumisaikataulusta.
+Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille tarkemmin järjestelyistä hyvissä ajoin.
+Saamelaiskäräjät tiedottaa saamelaiskäräjälaista
+Saamelaiskäräjät tiedottaa
+Saamelaiskäräjät toivoo, että esityksistä ei muodostuisi puoluepoliittisia kysymyksiä, vaan esityksille löytyisi laaja tuki yli puoluerajojen ja eduskunta näyttäisi suomalaisen demokratian voiman ja kyvyn tehdä perus- ja ihmisoikeusmyönteisiä päätöksiä.
+Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualu-eella luovuttaisiin.
+Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualueella luovuttaisiin.
+Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Enontekiön kuntaa parantamaan saamen kielen aseman edistämistä kunnan kaikilla osa-alueilla ja myös muita viranomaisia parantamaan saamenkielisiä palveluja.
+Saamelaiskäräjät toivoo palkinnon kannustavan Metsähallitusta jatkamaan saamen kielen aseman edistämistä yhteiskunnassa ja kannustamaan osaltaan myös muita viranomaisia parantamaan omia saamenkielisiä palveluitaan.
+Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki tervetulleiksi seuraamaan Saamelaiskäräjien kokouksia Sajokseen.
+Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!
+Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!
+Saamelaiskäräjät toteaa, että POLURAssa ehdotettu nuorten porotaloudenharjoittajan aloitustuki on todettu toimivaksi järjestelmäksi ja erityisen tarpeelliseksi saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamelaiskäräjät toteavat, että itsemäärämisoikeus, oikeus asettaa asioita omaan tärkeysjärjestykseen ja neuvotteluoikeus asioissa, joilla on suora merkitys saamelaisille alkuperäiskansana, ovat keskeisiä kansainvälisiä oikeuksia.
+Saamelaiskäräjät totesi edelleen, että ympäristökasvatus on saamelaisille ja saamelaiskulttuurille hyvin tärkeä.
+Saamelaiskäräjät totesi, että suurin ongelma alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on valtioiden halu olla sitoutumatta julistukseen pitäen sitä vain moraalisesti velvoittavana.
+Saamelaiskäräjät totesi lausunnossaan että Suomella on hyvät edellytykset ratifioida sopimus ja kiirehti ratifiointiprosessin aloittamista.
+Saamelaiskäräjät totesi vastauksessaan, että valtiollisessa vaaleissa saamelaisten on todella vaikeaa ja melkein mahdotonta saada saamelaista edustajaa kansanedustajaksi tai europarlamenttiin ilman merkittävää taloudellista tukea ja valtakunnan tason tunnettavuutta eikä siten, että henkilön saamelaisuus tuotaisiin esille vaalikamppailussa avoimesti.
+Saamelaiskäräjät tukee Ilo 169-sopimuksen ratifiointia
+Saamelaiskäräjät tukee myös yksityistä oppimateriaalin valmistusta.
+Saamelaiskäräjät tukee Näkkälän paliskunnan päätöstä ja esittää, että AVI vahvistaa paliskunnan jakamisen ja paliskuntien rajat Näkkälän paliskunnan päätöksen mukaisesti.
+Saamelaiskäräjät tukee saamelaiselokuvien tuottamista yhteensä 93 500 eurolla.
+Saamelaiskäräjät turvaa kaikessa toiminnassan saamen kielen, kulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta saamelaiskulttuurinmukaisesti ja huolehtii saamelaisten elinmahdollisuuksien parantamisesta tasapuolisesti koko saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamelaiskäräjät tutustuu myös Suomen pysyvän edustuston toimintaan Brysselissä ja tapaa EU- neuvoston ihmisoikeustyöryhmän edustajia.
+Saamelaiskäräjät vaati lausunnossaan että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia on kuultava erikseen hoitosuunnitelmasta.
+Saamelaiskäräjät vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen
+Saamelaiskäräjät valmistelee Suomen valtion rahoituksella kansalliseen strategiaan liitettävän, viranomaisia velvoittavan, saamelaisen kestävän kehityksen strategian.
+Saamelaiskäräjät vetoaa kansanedustajiin
+Saamelaiskäräjät vieraili Brysselissä
+Saamelaiskäräjät viittasi lausunnossaan myös KHO:n ratkaisuun Mäntyjärven paliskunnan rajojen vahvistamisessa, jossa KHO antaa ratkaisevan painoarvon paliskunnan omalle päätökselle.
+Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5).
+Saamelaiskäräjät voi palkata määräaikaisia kokopäiväisiä työntekijöitä oppimateriaalin käsikirjoitus- ja muihin tehtäviin.
+Saamelaiskäräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja.
+Saamelaiskäräjät, ympäristöministeriö ja Metsähallitus järjestivät 17.10 oheistapahtuman biodiversiteettisopimuksen 11 osapuolikokouksessa Hyderabadissa, Intiassa.
+Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä saamelaiskäräjien puheenjohtaja.
+Saamelaiskäräjiä edusti oheistapahtumassa lakimiessihteeri Aimo Guttorm.
+Saamelaiskäräjiä edustivat puheenjohtajat Egil Olli Norjasta, Lars-Anders Baer Ruotsista ja Klemetti Näkkäläjärvi ja Irja Seurujärvi-Kari Suomesta.
+Saamelaiskäräjiä ja Metsähallitusta kiitettiin urauurtavasta työstä Akwé: Kon - ohjeiden soveltamiseksi.
+Saamelaiskäräjien 16. lokakuuta järjestämässä saamelaisnuorten konferenssissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja.
+Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla.
+Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla.
+Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi.
+Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.
+Saamelaiskäräjien aloite saamelaiselinkeinojen tilaa selvittävän selvityksen laatimisesta
+Saamelaiskäräjien aloitteesta Suomessa valmistellaan parhaillaan esitystä saamen kielten elvyttämisohjelmaksi.
+Saamelaiskäräjien delegaatio pääsi seuraamaan kanien ' kéha- kielen aikuispopetusta keha 'ka- kansan jäsenille.
+Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.
+Saamelaiskäräjien edustajana kolttakulttuurisäätiön hallituksessa on kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta. "
+Saamelaiskäräjien edustajat esittelivät saamelaiskulttuurin ja saamen kielten tilannetta Studia Generaliassa tiistaina 5. toukokuuta.
+Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän kahdeksanteen kokoukseen Montrealissa.
+Saamelaiskäräjien edustajat painottivat, että ILO 169-sopimuksen ratifiointi edellyttää erityisoikeuksia saamelaisen poronhoidon harjoittamiselle.
+Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Helsingissä ministeriöiden virkamiehiä ja kulttuurityön rahoittajia
+Saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat City-Sámit ry:n toimintaan sekä yhdistyksen järjestämään kielipesätoimintaan vierailemalla kielipesä Mánnun tiloissa Pasilassa.
+Saamelaiskäräjien edustajat yhteistyöelimessä ovat opettaja Rauni Äärelä (varalla Liisa Holmberg) ja erityisopettaja Nea Porsanger-Rintala (varalla Merja Nillukka).
+Saamelaiskäräjien edustajilla on puheoikeus sopimusneuvotteluissa sekä oikeus jättää näkemyksensä pöytäkirjaan.
+Saamelaiskäräjien edustajina mukana ovat myös utsjokelainen lääkäri, saamelaiskäräjien jäsen Heidi Eriksen ja poroisäntä J. Antti Magga Enontekiöltä.
+, saamelaiskäräjien edustajista eri
+Saamelaiskäräjien ehdoton kanta on se, että saamelaiskäräjälailla on oltava saamelaisten tietoon perustuva ennakkosuostumus.
+Saamelaiskäräjien elokuvakeskus hakee projektityöntekijää
+Saamelaiskäräjien ensimmäinen koulutusraportti julkistettiin Helsingissä 13.11. saamelaiskäräjien, vähemmistövaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun yhdessä järjestämässä seminaarissa.
+Saamelaiskäräjien erillisprojektien tulot ja menot ovat 391 000 euroa.
+Saamelaiskäräjien esittämä määrärahantarve saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli vuodelle 2011 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.
+Saamelaiskäräjien esittämä määrärahantarve saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli vuodelle 2014 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.
+Saamelaiskäräjien esitteitä
+Saamelaiskäräjien hallinnoima SaKaste - Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis-rakenne - hanke järjestää kolmannet saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät.
+Saamelaiskäräjien hallinnon ja oman toiminnan kärkitavoitteiksi asetettiin saamelaiskäräjien työjärjestyksen uudistaminen ja henkilöstöhallinnon kehittäminen.
+Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm toteaa, että idean taustalla on myös pyrkimys kehittää Sajoksen kulttuurillista sisällöntuotantoa uusilla toimintatavoilla, lisätä saamen käsityön tunnettavuutta ja sitä kautta levittää laajemminkin tietoa saamelaisista alkuperäiskansana sekä lisätä saamen käsitöiden myyntiä ja parantaa saamelaiskäsityöntekijöiden toimeentuloedellytyksiä.
+Saamelaiskäräjien hallitukseen valittiin äänestysten jälkeen seuraavat jäsenet:
+Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä
+Saamelaiskäräjien hallituksen vuoden ensimmäinen kokous
+Saamelaiskäräjien hallitus antoi 17-sivuisen lausunnon Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta hallituksen esityksestä porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaista (myöh.
+Saamelaiskäräjien hallitus antoi 17-sivuisen lausunnon Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta hallituksen esityksestä porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaista (POLURA) kokouksessaan 28.5.2009.
+Saamelaiskäräjien hallitus antoi 21.11. lausuntonsa valmistelussa olevaan valtioneuvoston kielilainsäädäntöä koskevaan kertomukseen.
+Saamelaiskäräjien hallitus ei ole tyytyväinen POLURA esitykseen
+Saamelaiskäräjien hallitus esittää yleiskokoukselle, että se merkitsee tiedoksi sovintosopimuksen Juha Guttormin kanssa.
+Saamelaiskäräjien hallitus esitti yleiskokoukselle, että se myöntää eron Klemetti Näkkäläjärvelle saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävästä, hallituksen jäsenyydestä ja kaikista luottamustehtävistä.
+Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessaan saamelaiskulttuuriosion.
+Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee kokouksessaan 28.1 tilatarvetta kolttakulttuurikeskuksessa.
+Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui käsittelemään kiireellisiä asioita saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen yhteydessä.
+Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi kokouksessaan 27.8.2009 ilolla merkille Metsähallituksen ja Paadarin veljeksien sopimuksen porojen laidunalueiden rauhoittamiselta metsätaloudelta 20 vuodeksi ja kaikkien valituksien perumisen kaikissa oikeusasteissa.
+Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi kokouksessaan 27.8.2009 ilolla tiedoksi Metsähallituksen ja Paadarin veljeksien sopimuksen porojen laidunalueiden rauhoittamiselta metsätaloudelta 20 vuodeksi ja kaikkien valituksien perumisen kaikissa oikeusasteissa.
+Saamelaiskäräjien hallitus merkitsi tiedoksi Saamelaiskäräjien työhyvinvointikyselyn tuloksen ja antoi työhyvinvointia koskevien kehittämistoimenpiteiden valmistelun henkilöstöpoliittisten asiakirjojen toteutumisen seurantaryhmän tehtäväksi.
+Saamelaiskäräjien hallitus nimesi edustajat Enontekiön kunnan tuulivoimayleiskaavan Akwé: Kon - työryhmään.
+Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi Utsjoen kunnan saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen kehittämisen esiselvityshankkeen ohjausryhmään Anu Maggan.
+Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt toiminta-talousarvion esitettäväksi yleiskokoukselle kokouksessaan 12.12.2014.
+Saamelaiskäräjien hallitus on ilmoittanut ministeriölle tyytymättömyytensä siihen, ettei ILO 169-sopimuksen ratifiointia ole mainittu valtion ensisijaisena tavoitteena.
+Saamelaiskäräjien hallitus on nimennyt työryhmän ja sitä on täydennetty paliskuntien edustajilla.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle ja ympäristöministeriölle että se täydentäisi ympäristökasvatuksen ja - tietoisuuden kehittämisen työryhmää saamelaiskäräjien edustajalla.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti lähettää vetoomuksen kaikille Suomen kansanedustajille, jotta eduskunta hyväksyisi Hallituksen esitykset saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi hallituksen esityksen mukaisesti vielä tällä eduskuntakaudella.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti lisäksi myöntää palkatonta virkavapautta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvelle 25.4.2014 - 26.5.2014.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti osallistua Giellagáldu-hankkeseen ja lähettää rahoitushakemuksen Lapin Liittoon ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Nord ohjelmaan.
+Saamelaiskäräjien hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen puhelinkokouksena 12.1.2015.
+Saamelaiskäräjien hallitus teki periaatepäätöksen osallistumisesta uuden hankerahoituksen hakemiseen Sámi Giellagáldulle Interreg Pohjoinen 2014-2020 ohjelmasta ja päätti toimia hankerahoituksen hakijana.
+Saamelaiskäräjien hallitus totesi lausunnossaan että väestötietojärjestelmään saamen kielen äidinkielekseen on ilmoittanut vuoden 2012 lopussa 1903 henkilöä.
+Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallinnon kehittäminen yleiskokouksen päätösten mukaisesti ja alkuvuoden haasteet edellyttävät, että meillä on saamelaiskäräjien tehtävät, hallinnon ja viran pätevyysvaatimukset täyttävä hallintopäällikkö toimeenpanemassa saamelaiskäräjien päätöksiä ja kehittämässä saamelaiskäräjien toimintaa.
+Saamelaiskäräjien henkilöstön uudet puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi > Yhteystiedot
+Saamelaiskäräjien henkilöstön uudet puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi > Yhteystiedot
+saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi.
+Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Irja-Seurujärvi-Kari irja.
+Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio esitteli kokoukselle YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan.
+Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoivat erityisesti saamelaisporonhoidon tilanteesta ja roolista saamelaiskulttuurissa.
+Saamelaiskäräjien ja Giellagas-instituutin järjestämän saamelaisopetuksen henkilöstökoulutuksen ensimmäinen lähiopetusjakso siirretään pidettäväksi helmikuussa 2015.
+Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Inarissa 22.4.2015 Saamelaiskäräjät
+Saamelaiskäräjien ja parlamentaarisen neuvoston toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien järjestämät tapahtumat ja sellaiset tapahtumat, joissa saamelaiskäräjät on osajärjestäjänä, järjestetään saamelaiskulttuurin ja saamelaisten arvojen mukaisesti tukien saamelaisten yhteisöllisyyttä ja luoden saamelaisille luonnollisia kohtaamispaikkoja.
+Saamelaiskäräjien jäsenten on mahdollista käyttää kokouksissa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen sekä suomen kieltä.
+Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus.
+Saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten yhteistyöelin saamelainen parlamentaarinen neuvosto on sopinut, että saamelaiset neuvottelevat yhtenä kansana neuvotteluissa ja että saamelaisten yhteiset kannat sovitaan SPN:ssä.
+Saamelaiskäräjien julkaisema teos on näköispainos Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta teoksesta.
+Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit löytyvät tästä.
+Saamelaiskäräjien julkaisemat oppimateriaalit ovat saatavissa Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista, yhdistyksen
+Saamelaiskäräjien kanta on, että saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säännöksiä on sovellettava kuluvan vuoden saamelaiskäräjävaaleissa.
+" Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan hallituksen esitystä ei ole tarvetta käsitellä muissa valiokunnissa kuin perustuslakivaliokunnassa.
+Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan poronhoidolliset syyt edellyttävät paliskunnan jakamista paliskunnan päätöksen edellyttämällä tavalla.
+Saamelaiskäräjien keskeiset ehdotukset:
+Saamelaiskäräjien kokouksen päätöksiä
+Saamelaiskäräjien kokouksessa voi käyttää inarin-, koltan- ja pohjoissaamea sekä suomea.
+Saamelaiskäräjien kokous asetti myös kaksi yhteistyöelintä, toisen koulutusasioita ja toisen sosiaali- ja terveysasioita varten.
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toimeenpano on alkanut.
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi lisäksi valtioneuvostolle kertomuksen saamelaisasioiden kehittymisestä Suomessa vuonna 2015 sekä perusti yleisen toimiston alaisuudessa toimivaan palveluyksikköön päätoimisen markkinointipäällikön viran 1.3.2016 lukien.
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi päätavoitteet yksimielisesti, lukuun ottamatta kohtaa 3., joka hyväksyttiin äänin 11-3.
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi talousarvion vuodelle 2015
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi toimintaohjelman saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15
+Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi vuoden 2015 talousarvion.
+Saamelaiskäräjien kokous kesti maanantaina keskiyöhön saakka.
+Saamelaiskäräjien kokous nimesi saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varajäseneksi eroa pyytäneen Anna-Katariina Feodoroffin tilalle Leena Fofonoffin.
+Saamelaiskäräjien kokous päättää pääsääntöisesti saamelaiskäräjien antamista lausunnoista, esityksistä ja muista kannanotoista.
+Saamelaiskäräjien kokous päätti keskiviikkona 20.6.2012 antaa asiassa seuraavan lausunnon:
+Saamelaiskäräjien kokous päätti nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran perustamisesta kokouksessaan Hetassa torstaina 11.3.
+Saamelaiskäräjien kokous
+Saamelaiskäräjien kokous seurattavissa internetissä
+Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkaus ja suoratoisto
+Saamelaiskäräjien kokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen.
+Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi.
+Saamelaiskäräjien kokous valmistautui saamelaiskäräjälain voimaantuloon.
+Saamelaiskäräjien kokous voi perustaa tarpeen mukaan muitakin virkoja.
+Saamelaiskäräjien kotisivuilla on raportti vuoden 2013 tapahtumasta.
+Saamelaiskäräjien kotisivuille avattu nettilehti OKTAVUOHTA on tarkoitettu erityisesti Suomen koulujen käyttöön: avaamaan ikkunoita ja tiedon hankinnan kanavia saamelaisyhteisön parempaan ja ajanmukaisempaan tuntemiseen.
+Saamelaiskäräjien kotisivuilleen avaama nettilehti OKTAVUOHTA on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen koulujen käyttöön: avaamaan ikkunoita ja tiedon hankinnan kanavia saamelaisyhteisön parempaan ja ajanmukaisempaan tuntemiseen.
+Saamelaiskäräjien kotisivuille luodaan tietopaketti saamelaisten oikeuksista saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella.
+Saamelaiskäräjien kotisivuja kehitetään vuorovaikutteisemmaksi ja lähestyttävämmiksi saamen kielellä ja suomeksi.
+Saamelaiskäräjien kotisivut neljällä kielellä
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hyväksyy oppimateriaalityötä koskevat tuotantosuunnitelmat ja periaatteet.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti taidetapahtuman päivämäärästä ja saamelaisesta teemasta kokouksessaan 17.6.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta suunnittelee ja rahoittaa saamenkielistä oppimateriaalia.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta tutustui uuteen urheiluhalliin ja päätti tapahtuman järjestämisestä Sodankylässä kokouksessaan 23. syyskuuta.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto aloittaa parhaillaan taidetapahtuman järjestelyitä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto järjestää saamenkielisen oppimateriaalityö kehittämispäivän 17.9.2014 klo 9.00 - 16.00 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen parlamenttisali Soljussa Inarissa.
+Saamelaiskärä-jien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto koordinoi koulutuksen ja toimii valtionapua hallinnoivana organisaationa.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto koordinoi koulutuksen ja toimii valtionapua hallinnoivana organisaationa.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta pitäisi työryhmän mielestä kehittää saamelaisopetuksen kokonaisuudesta vastuuta kantava, sitä seuraava, opetuksesta raportoiva ja säännöllisesti opetusministeriön kanssa neuvotteleva keskus.
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto / vs.
+Saamelaiskäräjien koulutusraportti nro 1
+Saamelaiskäräjien kulttuuriavustukset 2009
+Saamelaiskäräjien kulttuuriavustukset 2010
+Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2015
+Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta vastaanotti hakemuksia 106 kpl yhteensä 789 888,30 euron edestä.
+Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta vastaanotti hakemuksia 13 kpl yhteensä 93 059 euron edestä.
+Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta vastaanotti hakemuksia 86 kpl yhteensä 701 073,00 euron edestä.
+Saamelaiskäräjien lakimiessihteeri on juridis-hallinnollinen virkamies, jonka tehtäviin kuuluu mm. valmistella saamelaisten oikeusasemaa koskevia asioita kuten lausuntoja, esityksiä, kannanottoja, muistioita ja joskus jopa säädösehdotuksia.
+Saamelaiskäräjien lausunto ILO sopimuksen nro 169 ratifiointiedellytyksistä
+Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.samediggi.fi - lausunnot 2009.
+Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009-osiosta.
+Saamelaiskäräjien lausunto Näkkälän paliskunnan jaosta Lapin AVI:ille
+Saamelaiskäräjien linjauksen mukaan kaikki Suomessa puhutut saamen kielet sekä suomen kieli tulee ottaa huomioon tasapuolisesti järjestettäessä kokouksia tai muita tapahtumia.
+Saamelaiskäräjien mahdollisuudet vaikuttaa oman kansansa opetukseen ovat kuitenkin minimaaliset eikä saamelaisille perustuslaissa turvattua kulttuuri-itsehallintoa ole toteutettu koulutuksen alueella.
+Saamelaiskäräjien matkapuhelinnumeroihin soitettujen puhelujen hinta on asiakkaan käyttämän operaattorin matkapuhelinhinnoittelun mukainen.
+Saamelaiskäräjien menoista kiinteitä (henkilöstö- ja toimitilakulut) on 85%.
+Saamelaiskäräjien muistio puhemies Eero Heinäluomalle
+Saamelaiskäräjien muistio valtioneuvoston iltakouluun
+Saamelaiskäräjien musiikkikeskus hakee projektityöntekijää
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa tulisi seurata säännöllisesti.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan EU:n tulee kehittää toimintaansa alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi myös sisäpolitiikassa.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kansanvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tulisi keskittyä myös arktisiin alkuperäiskansoihin, koska Suomi on sitoutunut Arktisen Neuvoston työhön.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nykyinen määräraha ei riitä turvamaan saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja eivätkä saamelaisten ihmisoikeudet toteudu resurssien vähyydestä johtuen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuslain ja saamen kielilain edellyttämällä tavalla.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella monen eri valtion alueella elävien susien suojelu tulisi järjestää valtioiden ja saamelaiskäräjien välisellä yhteistyöllä ja yhteisellä hoitosuunnitelmalla.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen kansainväliset velvoitteet ja biodiversiteettistrategian ja - toimintaohjelman toimeenpano edellyttävät, että saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja saamelaisen ympäristökasvatuksen tarpeet huomioidaan työryhmän työssä.
+Saamelaiskäräjien näkökulmasta esitys POLURA:ksi ei edusta hyvää lainvalmistelutapaa.
+Saamelaiskäräjien nettisivut löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien neuvottelijoina olivat saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
+Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto hakee KAHTA NUORTA OFELAŠTA
+Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto hakee määräaikaista projektityöntekijää
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry järjestivät Helsingissä seminaarin saamelaisnuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto jatkaa kahden määräaikaisen ofelaksen hakuaikaa 14.11.2014 saakka.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto jatkaa kahden määräaikaisen ofelaksen hakuaikaa
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on myös erittäin uniikki asema, sillä sen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien yleiskokouksessa.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston 15-25-vuotiaat jäsenet valmistelevat ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio kertoi puheenvuorossaan nuorten mahdollisuuksista ja haasteista vaikuttaa omiin asioihinsa. "
+"Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajana olen iloinen ja onnellinen palkinnosta.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tehtävänä on kehittää, edustaa ja valvoa saamelaisten nuorten oikeuksia, niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolella.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston työn haasteet korostuvat yhteiskunnassamme, jossa saamelaisnuoren täytyy selittää kulttuurinsa ja taustansa.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aloittanut tänä vuonna Ofelaš-toiminnan.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on vielä hyvin nuori nuorisoelin, jonka toiminta alue on laaja.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toteuttaa Oahppoofelaš-hankkeen yhteydessä Suomen saamelaisalueen tulevaisuuden työllisyysnäkymiä kartoittavan selvityksen.
+Saamelaiskäräjien oman toiminnan ja edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elimien suosituksien toteutumisen edistäminen.
+Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa myönteistä on inarin- ja koltansaamenkielisten kielenkääntäjien palkkaamismahdollisuus saamen kielen toimistoon vuonna 2008.
+Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä.
+Saamelaiskäräjien oppimateriaalityö, käytännön kokemuksia materiaalityöstä
+Saamelaiskäräjien osalta huolenaiheena on se, miten metsähallituksen hallintomallin uudistus tulee vaikuttamaan saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen väliseen yhteistyöhön tulevaisuudessa. "
+Saamelaiskäräjien päätoiminen puheenjohtaja on Klemetti Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ilmoitti tyytyväisenä, että saamelaiskäräjillä on hyvä edustus työryhmässä.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi jää kuukauden virkavapaalle 11.5.-10.6.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui työryhmän kokoukseen jo kolmatta kertaa, piti kokousta tärkeänä. "
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (Juvvá Lemet) pitää lisärahoitusta erinomaisena asiana.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kiitti työryhmää onnistuneesta työstä ja toivoi saamen kielen elvytystoimenpiteiden etenevän ja saavan myös rahoituksen.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi mainitsee kuluneen puheenjohtajakauden ja saamelaisten yhteistyön merkittävimmäksi edistysaskeleeksi erityisesti pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen alkamisen.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee saamelaisten tulevaisuuden valoisana: " Saamen kansan tulevaisuus ei ole epävarmaa niin kauan, kun säilytämme kulttuurimme arvot, perinteet ja yhteisöllisyytemme.
+, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on tyytyväinen Suomen saamelaiskäräjien saamaan tunnustukseen. "
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan työnimikkeen muuttaminen ŠpresidentiksiŠ lisäisi saamelaiskäräjien arvostusta ja kuvaisi puheenjohtajan todellista asemaa kansaa edustavan elimen puheenjohtajana.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja sekä hankkeen vastuullinen johtaja
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja Petteri Laiti.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, Saamelaiskäräjien jäsen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta, ma. hallintopäällikkö Pia Ruotsala ja vs. kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg vierailivat Helsingissä 5.-7.5.2015 tapaamassa eri ministeriöiden virkamiehiä.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina.
+Saamelaiskäräjien puheen piti Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, käyttäjän puheen piti projektipäällikkö Juha Guttorm ja rakennuttajan puheen piti Senaatti-kiinteistöjen johtaja Jukka Liede.
+" Saamelaiskäräjien puolesta olen iloinen, että puhemies ja valiokuntien puheenjohtajat ovat halunneet tutustua saamelaiskäräjien toimintaan ja ajankohtaisiin saamelaisasioihin.
+Saamelaiskäräjien Saamelainen lastenkulttuurikeskus on ottanut sydämen asiakseen saamelaislasten leikkiympäristöjen saamelaistamisen lelujen suhteen.
+Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus hakee avustajaa
+Saamelaiskäräjien Saamelaismusiikkikeskus hakee
+Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee kielityöntekijää
+Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee
+Saamelaiskäräjien Saamen kielen toimisto toteuttaa webropol- kyselyn saamen kielilain soveltamisesta vuosina 2012-2014.
+Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä 2011.
+Saamelaiskäräjien sihteeristö jakaantuu yleistoimistoon, saamen kielen-, sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon.
+Saamelaiskäräjien sihteeristö koostuu kolmesta toimistosta
+Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimipaikka sijaitsee Inarissa.
+Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:
+Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:
+Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:
+Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:
+Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat opiskelijat:
+Saamelaiskäräjien talous on ollut kireällä jo useamman kuukauden ajan ja menot on jouduttu pienentämään minimiin.
+Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
+Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että lain eduskuntakäsittely olisi nopea, lakiin ei tulisi muita muutoksia kuin mahdollisesti siirtymäsäännösten osalta ja luonnollisesti tuomme tämän toiveen esiin perustuslakivaliokunnalle. "
+Saamelaiskäräjien tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi
+Saamelaiskäräjien täysmääräinen ja vaikuttava osallistuminen sekä Tenon saamelaisten kalastusperinne ja kalastusoikeudet turvataan Tenojoen kalastussopimussopimusneuvotteluissa.
+Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
+Saamelaiskäräjien tehtävänä on seurata saamen kielilain mukaan saamen kielilain toimeenpanoa ja tehdä esityksiä epäkohtien korjaamiseksi.
+Saamelaiskäräjien tekemät esitykset maankäytön oh-jausjärjestelmän uudistamiseksi kirjautuivat myös hallitusohjelmaan.
+Saamelaiskäräjien tekemät esitykset maankäytön ohjausjärjestelmän uudistamiseksi kirjautuivat myös hallitusohjelmaan.
+Saamelaiskäräjien tervehdyksen konferenssille lausuu Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi.
+Saamelaiskäräjien tietojen mukaan Metsähallitus on ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailman mittakaavassa.
+Saamelaiskäräjien tilintarkastajat ovat tilintarkastuskertomuksessaan todenneet saamelaiskäräjien taloutta ja hallintoa hoidetun laillisesti ja päätösten mukaisesti.
+Saamelaiskäräjien toimikauden 2012-2015 tavoitteena on turvata saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuus koko maassa, valvoa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista ja parantaa saamelaisten lainsäädännöllistä asemaa.
+Saamelaiskäräjien toiminnan arvot
+Saamelaiskäräjien toiminnan arvot vahva saamelainen identiteetti saamen kielten elinvoimaisuus saamelainen kulttuuri ja kulttuuriperintö perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus saamelainen luontoyhteys
+Saamelaiskäräjien toiminnan suurena haasteena onkin turvata saamelaiskulttuurin ytimen säilyminen ja kehittyminen omaehtoisesti globalisoituvassa maailmassa.
+Saamelaiskäräjien toiminnan tavoitteena on olla saamelaisten tukena ja apuna turvaamassa saamelaisten perusoikeuksien toteutumista.
+Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoittee
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja alkuperäiskansojen elokuvatapahtumaan osoitteessa: www.skabmagovat.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa:
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi /
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
+Saamelaiskäräjien toimintaohjelman ja taloussuunnitelman 2012-15 rakenne
+Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa.
+Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot.
+Saamelaiskäräjien tuleekin tuottaa tietoa ymmärrettävästi ja helposti saamelaisten oikeuksista niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.
+Saamelaiskäräjien tulee pystyä osallistumaan tasa-arvoisesti ilmastonmuutosta koskeviin päätöksentekoprosesseihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
+Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille.
+Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa.
+Saamelaiskäräjien tulee valmistautua useisiin valiokuntakuulemisiin ja tehdä tehokasta edunvalvontaa, jotta sopimuksen ratifioimiselle olisi eduskunnan laaja tuki " varapuheenjohtajat Sanila-Aikio ja Paltto pohtivat jo tulevia haasteita.
+Saamelaiskäräjien tulisi perustaa vuoden kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen.
+Saamelaiskäräjien tuottamaa esitemateriaalia.
+Saamelaiskäräjien työjärjestyksen § 7 mukaan puheenjohtaja valitsee määräaikaisen hallintopäällikön kuultuaan varapuheenjohtajia.
+Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan avustuksia myönnetään varsinaisena kulttuuriavustuksena kuten projektiavustus, työskentely- tai muu avustus ja julkaisutuki sekä saamelaisjärjestöjen toiminta- ja projektiavustuksina.
+Saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätään tilastoa saamelaisten määrästä kotiseutualueen kunnissa, kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla.
+Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012-2015 avajaiset ja Sajoksen vihkiäisjuhlallisuudet järjestetään huhtikuun 3.-4. päivinä Inarissa.
+" Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan kokoonpanoa ja valitsemisperusteita esitetään muutettavaksi uudessa laissa.
+Saamelaiskäräjien vaalilautakunta tiedottaa saamelaisille saamelaiskäräjien kotisivuilla ja tiedotusvälineissä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta ja mahdollisista muutoksista, mitä saamelaiskäräjälain uudistus tuo. "
+Saamelaiskäräjien valtionavustus sisältyy valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan.
+Saamelaiskäräjien vanhin jäsen, kolttasaamelainen Tauno Haltta avasi saamelaiskäräjien vaalikauden ensimmäisen täysistunnon.
+Saamelaiskäräjien varaedustajana ryhmässä on aiemmin toiminut Pentti Pieski, joka on pyytänyt uuden varaedustajan nimeämistä sen jälkeen kun hän on siirtynyt metsähallituksen työntekijäksi.
+Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi valtioneuvostolle saamelaisporonhoidon erityispiirteistä ja tukitarpeista.
+Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa.
+Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan menoista 47% on henkilöstökuluja.
+Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan rahoituksesta 78% tulee oikeusministeriöstä, 4,8% opetus- ja kulttuuriministeriöstä, 15% on oikeusministeriön vuokra-avustusta ja 2,2% on oman toiminnan tuloja.
+Saamelaiskäräjien viestintää ja julkisuuskuvaa parannetaan ja lisätään saamelaiskäräjien toiminnan tunnettavuutta saamelaisten ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa.
+Saamelaiskäräjien virkamiehet ja korvausta saavat luottamushenkilöt ovat saamelaisten tavattavissa helposti ja yhteydenottoja varten on mahdollisuus pyytää soittoaikaa virkamiehiltä, jotta yhteydenotosta ei tule saamelaisille kuluja.
+Saamelaiskäräjien vuoden 2013 toimintakertomuksessa on käsitelty laajasti saamelaiskäräjien omaa toimintaa ja budjettivuodelle ja vaalikaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
+Saamelaiskäräjien vuoden ensimmäinen kokous on seurattavissa internetissä osoitteessa:
+Saamelaiskäräjien vuotsolainen jäsen Pekka Aikio valittiin seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi.
+Saamelaiskäräjien webropol-kysely saamen kielilain toteutumisesta
+Saamelaiskäräjien ydintehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii nuorisoneuvosto.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii Saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuurikeskusverkostoa ja sitä kautta myös valtakunnallisen Taikalamppu - verkoston jäsen.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU, joka on osa Lapin lastenkulttuurikeskusverkostoa ja sitä kautta myös valtakunnallisen Taikalamppu - verkoston jäsen.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viran.
+Saamelaiskäräjien yleinen toimisto on muuttanut toisiin tiloihin Inarin Riutulaan (Vasatokan kiinteistö).
+Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa haettavana olleen esittelijän (Kati Eriksen) sijaiseksi on otettu oikeustieteen kandidaatti Sanna Guttorm.
+Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa haettavana olleen kulttuurisihteerin viransijaiseksi on otettu musiikin maisteri Anna Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymässä talousarvio- toimintasuunnitelmassa kuluvalle vuodelle yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu rahoituksen hakeminen Sámi Giellagáldulle ja toiminnan kehittäminen pysyväksi.
+Saamelaiskäräjien yleiskokouksen mukaan aluehallinnon kehittämishanke sivuuttaa kokonaan saamelaisille perustuslaissa ja saamelaiskäräjälaissa turvatun omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon.
+Saamelaiskäräjien yleiskokous lausui ALKU-hankkeesta
+Saamelaiskäräjien yleiskokous on kokouksessaan 10.3.2009 lausunut aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke).
+Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjiin ja voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvostoon www.samediggi.fi/nuorat.
+Saamelaiskäräjiin ja voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvostoon www.samediggi.fi/nuorat.
+Saamelaiskäräjiin voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Saamelaiskäräjillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten saamelaista aineellista kulttuuriperintöä suojellaan, ylläpidetään, tallennetaan ja näytetään.
+- Saamelaiskäräjillä ja saamelaisyhteisössä on suuret odotukset kielenelvytysohjelmasta.
+Saamelaiskäräjillä oli yhteensä 83 edustajaa eri työryhmässä.
+Saamelaiskäräjillä on käynnissä lastenkulttuurikeskus-projekti.
+Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella.
+Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista.
+Saamelaiskäräjillä on saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, työskentelee saamen kielen aseman parantamiseksi sekä osallistuu erinäisiin terminologiaprojekteihin.
+Saamelaiskäräjillä on sivutoimipisteet myös Enontekiön ja Utsjoen kirkonkylissä.
+Saamelaiskäräjillä on velvollisuus toimia siten, ettei ketään syrjitä sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai etnisyyden takia.
+Saamelaiskäräjillä saamen kieleen liittyvistä asioista vastaa saamen kielineuvosto.
+Saamelaiskäräjille keskeisintä hallituksen esityksessä on saamelaismääritelmä sekä yhteistoimintavelvoite ja saamelaisten alkuperäiskansa-aseman turvaaminen ja kehittäminen ja edellyttää niiden hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisesti.
+Saamelaiskäräjille laissa säädetty itsehallinto koskee kotiseutualuetta, joka on nykyisin myös saamen kielilain pääasiallinen soveltamisalue.
+Saamelaiskäräjille on järjestetty tutustuminen Euroopan Unionin ja komission toimintaan ja tapaaminen talouskomissaari Olli Rehnin kanssa.
+Saamelaiskäräjille on siirrettävä saamelaisten kotiseutualueen maakunta-ohjelman laadinta sekä koulutuksen, luonnonvarojen, ympäristön ja liikenteen ennakointi- ja suunnittelutehtävät.
+Saamelaiskäräjille on siirrettävä saamelaisten kotiseutualueen maakunta-ohjelman laadinta sekä koulutuksen, luonnonvarojen, ympäristön ja liikenteen ennakointi- ja suunnittelutehtävät.
+Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit kaivoslain toimeenpanoa varten.
+Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen.
+Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen.
+Saamelaiskäräjille tulee antaa suurempi määräysvalta oman alueensa hallintaan ja ohjaukseen, koska se antaa parhaimmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin.
+Saamelaiskäräjille varoja lisäbudjetista
+Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa.
+Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, muut.1279/02) 27 §:n mukaisesti ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
+Saamelaiskäräjistä Saamelaisparlamentiksi?
+saamelaiskäsityö - DuoDji on muo
+Saamelaiskasvatusta kuvasi erityisesti epäsuora kasvatus.
+Saamelaiskielet puolestaan jaetaan länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin.
+Saamelaiskulttuuri elää ja sopeutuu yhteiskunnan tuomiin muutoksiin.
+Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys.
+Saamelaiskulttuuri ja saamelaiset ovat sopeutuneet ja kehittyneet.
+Saamelaiskulttuuri ja saamen kielet eivät säily, ellei kieltä puhuta tai saamen kansan perinteitä ja tapoja pidetä yllä.
+Saamelaiskulttuuri joutuu yhä edelleen kohtaamaan suuria haasteita.
+Saamelaiskulttuurikeskukseen tehdään tilat saamelaiskulttuuriin liittyvälle toiminnalle, Saamelaiskäräjien hallinnolliselle toiminnalle sekä saamelaiselle opetus- ja tutkimustoiminnalle.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailu herätti kiinnostusta - 58 ehdotuksesta 6 valittiin kilpailun toiselle kierrokselle.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen ensimmäiseen kerrokseen tuli oppilaitoksen media- ja kieliopetustilat, virtuaalikoulu sekä huipputekniikalla varustettu musiikki- ja elokuvastudio.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen esittely
+Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun 1. vaihe toteutettiin loka-marraskuussa 2009.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailu
+Saamelaiskulttuurikeskuksen pääkäyttäjiä ja - toimijoita ovat saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät ja sen vastuulla on kulttuurikeskuksen yleistilojen käytön koordinointi ja edelleen vuokraus muille toimijoille.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät, joka vuokraa edelleen tiloja muille käyttäjille.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoittamiseen on Lapin lääninhallitus myöntänyt 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelusta järjestetään yleinen kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehittymistä.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen toiminta: hallintopäällikkö Juha Guttorm, puh.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen toinen päävuokralainen on Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK).
+Saamelaiskulttuurikeskuksen uusi nimikilpailu
+Saamelaiskulttuurikeskuksessa tarjotaan aidossa saamelaisessa kulttuuri- ja osaamisympäristössä korkeatasoisia kokous-, näyttely- ja koulutustiloja uudenaikaisine av-tuotantovälineineen sekä järjestää tapahtumia kulttuuria kunnioittaen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja verkostoitumalla sekä kan-sallisesti että kansainvälisesti.
+Saamelaiskulttuurikeskuksesta tulee Suomen saamelaisten itsehallinnon sekä elävän ja kehittyvän kulttuurin symboli.
+Saamelaiskulttuurikeskus on ensisijaisesti tarkoitettu saamelaisten omaa käyttöä varten.
+Saamelaiskulttuurikeskus on päätetty rakentaa Juutuanjoen rannalle Inarin kirkonkylään, jota pidetään Suomen saamelaisten hallinnollisena ja kulttuurisena keskuspaikkana.
+Saamelaiskulttuurikeskus on siten samanaikaisesti sekä Suomen saamelaisten parlamenttitalo että kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymä ja myös tapahtumatalo erilaisine kokouksineen, musiikki-, elokuva- ja teatteriesityksineen.
+Saamelaiskulttuurikeskus on siten samanaikaisesti sekä Suomen saamelaisten parlamenttitalo että kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymä ja myös tapahtumatalo erilaisine kokouksineen, musiikki-, elokuva- ja teatteriesityksineen.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA JA LAITOSHUOLTAJAA määräaikaisiin ja kokoaikaisiin virkasuhteisiin 28.12.2011 lukien.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee Sajokseen
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen palveluyksikkö, joka hoitaa Sajoksen palvelumyyntiä ja kulttuurikeskuksen tukipalveluita, teki tappiota -8 448,68 euroa.
+Saamelaiskulttuurikeskus SAJOKSEN peruskivi muurattiin Inarissa rakennuksen työmaalla torstaina 10.6.2010.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen peruskivi muurattiin
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakennusurakan toteuttajaksi Senaatti-kiinteistöt on valinnut Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n (KSBR).
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen valmistumisen kynnyksellä Inarin kirkonkylää ja Sajosta on alettu markkinoida myös kansainvälisenä kongressi- ja tapahtumakohteena.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vihkiäiset ja Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012-2015 juhlalliset avajaiset järjestetään tiistaina 3.4.2012.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa avattiin näyttelytilat saamelaisille taiteilijoille ja ensimmäisen näyttelyn avajaisia vietettiin torstaina 25.6.2015, kun Petteri Laitin juhlanäyttely avattiin yleisölle.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestetään maailman tunnetuimpiin saamelaistaiteilijoihin lukeutuvan Nils-Aslak Valkeapään juhlakonsertti 9.11.2013.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos antaa tämän vuoden tapahtumalle upeat puitteet.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Pohjois-Lapin suurin kongressi- ja tapahtumatalo.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee Juutuajoen rannalla, keskellä Inarin kýlää.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee keskeisellä paikalla Inarin kirkonkylässä Juutuanjoen rannalla.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos sijaitsee Saamenmaan sydämessä, Inarin kylässä.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos soveltuu erinomaisesti kansainvälisiin kokouksiin ja kongresseihin.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu käyttöön tammikuussa 2012 Inarin kirkonkylään, luon-noltaan ainutlaatuisen Inarijärven rannalle.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajos: www.sajos.fi
+Saamelaiskulttuurikeskus
+Saamelaiskulttuurikeskus tulee monine osatoimintoineen lisäämään alueen vetovoimaisuutta ja hillitsemään osaltaan saamelaisnuorten halukkuutta muuttaa pois omalta kotiseudultaan.
+Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan kansallisesti ja kansainvälisestikin kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka.
+Saamelaiskulttuurin heikentämisen suojan ulottaminen vesilain mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin
+Saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja vesilain mukaisesti on otettu kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin vuoteen 2015 mennessä.
+Saamelaiskulttuurin heikentämisen
+Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen 10.
+Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen
+Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen suoja toteutuu elinkeinoja ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa.
+Saamelaiskulttuurin ja saamen kielen / kielten säilyminen edellyttävät, että saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava kunnille myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista.
+Saamelaiskulttuurin liikkuva elämäntapa ei ole jättänyt maisemaan juurikaan pysyviä muinaismuistoja.
+Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä "
+Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä "
+Saamelaiskulttuurin tarpeita tuetaan näillä linjauksilla kokonaisvaltaisesti.
+Saamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää lisää resursseja.
+Saamelaiskulttuurin varsinainen " renessanssi " alkoi 1960-luvun lopulla.
+Saamelaiskulttuuri on luontosidonnan kulttuuri.
+Saamelaiskulttuuri on säilynyt omaleimaisena ja ainutlaatuisena alkuperäiskansakulttuurina sulauttamispyrkimyksistä huolimatta.
+Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).
+Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).
+Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).
+Saamelaislapsen kulttuuriin kuuluu kiinteästi suku sekä kielellinen ja kulttuurillinen ympäristö.
+Saamelaislapset ovat monikulttuurisia, heitä asuu myös kaupungeissa ja siellä saamelaiskulttuuriin kasvaminen ei ole niin itsestäänselvää.
+Saamelaislapsilla- ja nuorilla on oikeus puhua ja oppia omaa kieltään, harjoittaa omaa kulttuuriaan ja kehittää omaa identiteettiään.
+Saamelaislapsilla ja - nuorilla on oikeus saada täysimääräistä terveys- ja sosiaalipalvelua, joka pohjautuu heidän omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, ja tuki- ja avustustoimia kehitettäessä tulee ottaa huomioon heidän etninen, kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen taustansa.
+Saamelaislapsille opetetaan enemmän luontoon kuulumista pienestä pitäen.
+Saamelaislapsille perhe on koko suku.
+Saamelaislapsi on päättelykykyinen ja avoin oppimaan itse, tekemään käsillään.
+Saamelaislasten leikkiympäristöjä saamelaistetaan
+Saamelaismääritelmä on muutettu vastaamaan saamelaiskäräjien kantaa.
+Saamelaismuseo on edelleen toiminnassa ja se on yksi Suomen suosituimmista museoista, ks.
+Saamelaismuseosäätiö pyysi keväällä patentti- ja rekisterihallitukselta lupaa Kolttakulttuurisäätiön perustamiseen.
+Saamelaismuseo Siidan kotisivut www.siida.fi
+Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. "
+saamelaismusiikin aikuiskoulutushankkeen ohjausryhmään Anna Morottajan ja varajäseneksi Oula Guttormin.
+Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu ' ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella.
+Saamelaismusiikkikeskuksen keskeisimpiä toimintoja on joikuopetuksen järjestäminen saamelaisalueen kouluihin.
+saamelaismusiikkikeskuksen määräaikaisen suunnittelijan sijaisuuden
+Saamelaismusiikkikeskuksen projektityöntekijän
+Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija toimii myös mm..
+Saamelaismusiikkikeskuksen toimintaa rahoittaa Opetusministeriö.
+Saamelaismusiikkikeskus järjestää Sajosissa konsertteja ja muita musiikkiin liittyviä tapahtumia.
+Saamelaismusiikkikeskus on keskeisessä roolissa tapahtuman järjestämisessä.
+Saamelaismusiikkikeskus on Saamelaiskäräjien alainen keskus, joka edistää monin tavoin saamelaismusiikin eri osa-alueita.
+Saamelaismusiikkikeskus on Saamelaiskulttuurikeskus Sajosin aktiivinen toimija.
+Saamelaismusiikkikeskus
+Saamelaismusiikkikeskus tukee perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkityylien (luohti, leuddŠ ja livđe) säilymistä ja edelleen kehittymistä, järjestää elävän ja kehittyvän saamelaismusiikin opetusta, tarjoaa puitteet saamelaisen musiikin tuotantoon, kehittää saamelaista musiikkiosaamista, kohottaa saamelaismusiikin imagoa ja sitä kautta lisää kiinnostusta saamelaiseen musiikkiin.
+Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa.
+Saamelaisnaisilla ja - miehillä tulee olla samanlaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kaikilla yhteiskunta-aloilla.
+Saamelaisneuvoston Suomen jaosto
+Saamelaisnuoret elävät Niillaksen mukaan kahden kulttuurin välissä repeytymisen vaarassa.
+Saamelaisnuoret haluavat päästä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin siirtämään omaa kulttuuriaan sukupolvelta toiselle turvaten saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.
+Saamelaisnuoret ja kieliyhteistyö esillä
+Saamelaisnuoret joutuvat kohtaamaan hyvin paljon haasteita modernissa yhteiskunnassa ja nuorisoneuvosto on todella tarpeellinen, jotta nuorten ääni, huolenaiheet ja esitykset tulevat kuulluksi.
+Saamelaisnuoret Ruotsista, Norjasta ja Suomesta keskustelevat saamelaisnuorten mahdollisuuksista harjoittaa perinteistä elämäntapaa, pienempien saamen kieli- ja kulttuuriryhmien tilannetta ja saamelaiskulttuurin ylläpitämistä kaupungeissa sekä saamelaisten seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
+Saamelaisnuoret valistivat päättäjiä
+Saamelaisnuoria edustanut Bohccostallit - ryhmä sai kiitosta ja kunniamaininnan Oulussa valtakunnallisessa
+Saamelaisnuoria koskevassa tutkimuksessa todetaan, että saamelainen identiteetti voi ilmentyä eri tasoilla: 5.
+Saamelaisnuoria valtakunnallisessa Sounds 2012 - tapahtumassa edustaneet bändit, inarilainen The Slap ja utsjokelainen Hilbes, saivat kiitosta esityksistään ja osaamisestaan.
+Saamelaisnuorista yli 65% asuu saamelaisalueen ulkopuolella, eikä kaupungeissa ole luonnollista tapaa säilyttää kieltä tai kulttuuria. Yhteisillä tapaamisilla muiden saamelaisnuorten kanssa pyritäänkin vahvistamaan nuorten identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
+Saamelaisnuorten bändit menestyivät Turun tapahtumassa
+Saamelaisnuorten edustajiksi valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Porvooseen valittiin utsjokelainen Villat - ryhmä ja ivalolainen Čagaldahttit - ryhmä.
+Saamelaisnuorten konferenssin ohjelma
+Saamelaisnuorten konferenssissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja
+Saamelaisnuorten musiikki saapuu Rovaniemelle
+Saamelaisnuorten näkemyksien lisäksi seminaariin oli kutsuttu kaikkien eduskunnassa istuvien puolueiden edustajat paneelikeskusteluun, jossa puolueet saivat vastata puolueensa linjan mukaisesti saamelaisia ja etenkin saamelaisnuoria koskettaviin kysymyksiin.
+Saamelaisnuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet paranevat.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 järjestetään Rovaniemellä kaksipäiväisenä tapahtumana maaliskuussa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 Rovaniemellä
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylän kirkonkylän uudessa urheiluhallissa torstaina maaliskuun 27. päivänä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylän kirkonkylässä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylässä
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ennätysmäärä osallistujia
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on ilmoittautunut 24 musiikin esittäjää tai ryhmää.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on tullut hyvin ilmoittautumisia.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on vielä muutama viikko.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma elää jo viidettä vuosikymmentään ja siitä on vuosikymmenten myötä muodostunut tärkeä areena monille nuorille taiteen harrastajille.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja filmifestivaali Vuotsossa 26.3.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään juuri valmistuneessa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa maaliskuun lopussa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Sodankylässä 27.3.2014
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna kaksipäiväisenä Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 28.-29.3.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Utsjokisuun koululla maaliskuun viimeisenä päivänä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Sodankylän kirkonkylässä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokosi maaliskuun viimeisenä päivänä Utsjoen kirkonkylän koululle yli 350 lasta ja nuorta ohjaajineen saamelaisalueen kouluista.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma kutsuu jälleen!
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri tapahtumaan, jota ei järjestetä tänä vuonna.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma lähestyy
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2016 teknisiä tietoja Sajoksen suhteen
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjesti saamelaiskäräjät yhteistyössä Utsjokisuun koulun kanssa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman juliste, jonka on suunnittellut kolttasaamelainen taideopiskelija Tanja Sanila Tapahtuman yleinen ohjelma ja esiintymisjärjestys
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman kielinä Utsjoella toimivat kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman teemana on tänä vuonna musiikki eri lajeissaan.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat zumbafitness ohjaaja Bigga Aikio (kuvassa, katso video) Koutokeinosta ja tanssinopettaja Merja Leinonen Sodankylästä.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on jokavuotinen, vuorovuosin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa järjestettävä tapahtuma.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa Nuori Kulttuuri- tapahtumaa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa valtakunnallista Nuori kulttuuri - tapahtumaa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on tänä vuonna kaksipäiväinen, jolla juhlistetaan samalla uuden Sajoksen valmistumista.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on valtakunnalliseen Nuori kulttuuri-tapahtumaketjuun kuuluva saamenkielinen aluetapahtuma, jonka pääjärjestäjänä on saamelaiskäräjät.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma pidetään Enontekiön Hetassa 27.3.2008.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma Rovaniemellä huhtikuussa
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) kokoaa yli 300 saamelaisnuorta Rovaniemelle 7.-8. huhtikuuta.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 2015 musiikkia ja teatterityöpajoja
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa nähdään nykytanssia, katutanssia ja etnisiä tansseja.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa palkittiin myös seuraavat teatteriesitykset:
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa tanssia ja työpajoja
+Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvulta lähtien.
+Saamelaisnuorten vaikuttamisen suuri askel otettiin vuonna 2011, kun saamelaiskäräjillä päätettiin perustaa nuorisoneuvosto.
+Saamelaisopettajien osaamisen tukeminen ja saamelaisten kasvatusarvojen mukaisten pedagogisten ratkaisujen ja didaktisten toimintamallien kehittäminen opetuksessa on ajankohtainen ja tarpeellinen tehtävä.
+Saamelaisopettajilla on paljon kokemuksia heterogeenisen oppilasryhmän opettamisesta.
+Saamelaisopetukseen liittyvät lainsäädännölliset ja rahoituksen puutteet ovat johtamassa saamen kieltä osaavien ihmisten määrän nopeaan vähenemiseen ja erityisesti virallisten saamelaisalueiden ulkopuolella asuvien saamelaisten kielen ja identiteetin vaihtumiseen.
+Saamelaisopetuksen henkilöstökoulutukseen voi ilmoittautua sähköpostitse tai puhelimitse Irmeli Moilaselle (irmeli.
+Saamelaisopetuksen henkilöstökoulutuksen opintojaksot ja niiden sisällöt sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan syyskuussa 2014.
+Saamelaisopetuksen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on lähestyä saamelaisopetusta kielenelvytyksen näkökulmasta ja siitä lähtökohdasta, että saamen kielet tarvitsevat uusia puhujia.
+Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpykoulutus käynnistyy
+Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia käsittelevä koulutushanke käynnistyy perjantaina 27.2.
+Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia koskeva koulutus käynnistyy perjantaina 27.2.
+Saamelaisopetuksen henkilöstö saa tietoa ja taitoja kielikylpyopetuksessa käytettävistä opetusmenetelmistä ja siitä, miten menetelmät ovat sovellettavissa saamelaisopetukseen.
+Saamelaisopetuksen koulutushankkeen aloitus siirtyy helmikuuhun 2015
+Saamelaisopetuksen nykytilanne enteilee paluuta kansakoulun aikaan, jolloin saamen kielellä ei ollut asemaa opetuksessa ja saamelaisten kielenvaihdos eteni nopeasti.
+Saamelaisopetuksen oppilasmäärä kasvaa
+Saamelaisopetuksen oppilastilastot ovat löydettävissä
+Saamelaisopetuksen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa mm. opettajien ammattitaidon kehittämistä siten, että he saavat entistä paremmat valmiudet ottaa opetuksessa huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti heterogeenisen oppilasryhmän.
+Saamelaisopetuksen pedagoginen kehittäminen tarkoittaa mm. opettajien ammattitaidon kehittämistä siten, että he voivat entistä paremmin ottaa opetuksessa huomioon kielellisesti ja kulttuurisesti heterogeenisen oppilasryhmän.
+Saamelaispapin virkapaikka on Inarin seurakunnassa, mutta hänen työkenttänään on koko saamelaisten kotiseutualue.
+Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäinen yhteinen konferenssi järjestettiin Jokkmokkissa 24.2.2005.
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi oli historiallinen tapahtuma.
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi
+Saamelaisparlamentaarikkojen toinen konferenssi, joka koostuu Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajista ja johon osallistuu Venäjän puolen saamelaisten edustajia, kokoontuneena Rovaniemelle lokakuun 28 p:nä 2008:
+Saamelaisparlamentaarikkojen toinen konferenssi Rovaniemellä lokakuun 28. päivänä 2008
+Saamelaisparlamentaarikot kokoontuvat Kirkkoniemessä
+Saamelaisparlamentaarikot koolla Uumajassa.
+Saamelaisparlamentit ja kansalaisjärjestöt, saamenkielinen kirjallisuus, musiikki, teatteri, elokuva ja monet muut alat luovat uutta saamelaisuutta ja käsittelevät kukin tavallaan muutoksen kipeitä kohtia: kielen uhanalaisuutta ja kielen muuttumista, väestön poismuuttoa perinteisiltä alueilta, perinteisten elinkeinojen ahdinkoa, pulaa saamenkielen taitoisista ammatti-ihmisistä ja monia muita.
+Saamelaisparlamentit ja parlamentaarinen yhteistyö luovat uuden ajan saamelaista politiikkaa, neuvotellen aktiivisesti maiden hallitusten ja viranomaisten kanssa.
+Saamelaisperinteeseen vahvasti kuulunut joikausperinne alkoi jäädä pois Veikon aikana.
+Saamelaispoliittisen teesin mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvat " saamelaiset ovat yksi kansa, jonka yhtenäisyyttä valtioiden rajat eivät saa rikkoa ".
+Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.
+Saamelais-suomalais-saamelaista sanakirjaa on kysytty paljon edellisen painoksen loputtua.
+Saamelaistaiteilijoiden Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan ja esitellään tiistai-iltana 3.4. klo 20 alkavassa saamelaisen kulttuurin illassa.
+Saamelaista kulttuuriperintöä hyödynnetään poliittisesti ja taloudellisesti epäeettisesti ilman, että saamelaisyhteisö voisi siihen puuttua.
+- saamelaista omaleimaisuutta,
+- saamelaista omaleimaisuutta,
+Saamelaista opettajakoulutusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon saamelaisopetuksen erityistarpeet, saamelaiskulttuurinmukaisuus, saamelaisten perinteinen tieto sekä kaksikielisyys- ja kaksikulttuurisuuspedagogiikka.
+Saamelaista poronhoitoa harjoitetaan ns. talvisiidoissa, jotka ovat muutaman poroperheen muodostamia sukulaisuuteen perustuvia paimennusyksiköitä.
+Saamelaista taidetta, käsityötä, ikoneja ja kirkkotekstiilejä esittelevä näyttely avataan Inariin Saamelaisten kirkkopäivien ajaksi.
+Saamelaisteatteri Beaivváš esiintyy Sajoksessa
+Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa.
+Saamelaisten artistien musiikki- ja muut kulttuuriesitykset soveltuvat erinomaisesti kongressien tai koulutustilaisuuksien tervetulo-ohjelmiksi, pääjuhlien ohjelmanumeroiksi tai kokonaisiksi konserteiksi.
+Saamelaisten asema ja oikeudet omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon tulevat heikkenemään ja saamelaisten oman itsehallinnon kehittäminen pysähtymään, jopa taantumaan ALKU-hankkeen toteutuessa.
+Saamelaisten asema, kansainväliset sopimukset ja arvot
+Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995.
+Saamelaisten asema
+Saamelaisten asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle.
+- Saamelaisten demokraattisesti valittu elin toimii myös esimerkkinä Euroopassa.
+Saamelaisten edustuksellisten elinten kannalta on tärkeää olla mukana päätöksenteon keskiössä, muuten menetämme vaikuttamismahdollisuuden ", Näkkäläjärvi ja Tapiola korostavat.
+Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä.
+Saamelaisten erityissuhde luontoon sisältää sekä velvollisuuden että vastuun ympäristön riittävästä huomioonottamisesta sekä perintötiedon välittämisestä tuleville sukupolville.
+Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.
+Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.
+Saamelaisten harjoittamista elinkeinomuodoista on säilynyt tietoja saamelaisessa kansaperinteessä ja arkeologinen tutkimus on tuonut uutta tietoa muinaisista saamelaisyhteisöistä.
+Saamelaisten hyvinvoinnin ja
+Saamelaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään vahvistamalla omakielisten ja kulttuurin perustuvien, laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa sekä turvaamalla osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja riittävä rahoitustaso.
+Saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Posken tehtäväkentässä.
+- Saamelaisten ihmisoikeuksia käsittelevän raportin laatiminen on ainutlaatuinen tehtävä.
+Saamelaisten ihmisoikeuksia käsittelevä raportti on ensimmäinen, joka tulee käsittelemään yhtä kansaa neljän valtion alueella, totesi YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya Rovaniemellä.
+Saamelaisten itsehallintoa heikentävät ja sen kehittämistä estävät kolme uudistukseen sisälty-vää ehdotusta ovat:
+Saamelaisten itsehallintoa heikentävät ja sen kehittämistä estävät kolme uudistukseen sisältyvää ehdotusta ovat:
+saamelaisten itsehallintoelin.
+Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät.
+Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti 5.
+Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti
+Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perinteisen saamelaiselinkeinojen, saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen, maan- ja veden tai maankäytön ohjauksessa ja hallinnossa.
+Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu tyydyttävällä tavalla.
+Saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu täysmääräisesti Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti saamelaisten elinkeinojen, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisopetuksen ohjauksessa, saamelaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnissa ja kulttuuriilmausten turvaamisessa, saamenkielisten palvelujen rahoituksessa ja saamelaiskäräjien toiminnassa vuoteen 2015 mennessä.
+Saamelaisten itse tulee saamelaiskäräjien kautta hoitaa kieltään.
+Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa ovat talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi.
+Saamelaisten kannalta Metsähallituksen lundui.
+" Saamelaisten kannalta seuraavan syvällisen dialogin aihe on mitä mainioin, koska saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella.
+Saamelaisten kannalta valtuutetun kehotus siitä, että Ilo-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä tulee tunnustaa saamelaisten oikeus harjoittaa poronhoitoa perinteiseen tapaan on todella tärkeä, koska nykyisin suomalainen poronhoitolainsäädäntö pyrkii yhdenmukaistamaan saamelaista poronhoitoa.
+Saamelaisten kansallispäivä Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaiskokous, jonne oli kokoontunut sekä pohjois- että eteläsaamelaisia.
+Saamelaisten kansallispäivänä Inarissa oli tarjolla monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille ja päivä huipentui Saamelaiskäräjien järjestämään iltajuhlaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa.
+Saamelaisten kansallispäivän juhlia voi seurata live stream lähetyksenä
+Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004.
+Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš tulee Sajokseen sunnuntaina 26. helmikuuta.
+Saamelaisten käsityöntekijöiden ammattijärjestö,
+Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä tuotteitaan.
+Saamelaisten kielelliset ihmisoikeudet eivät toteudu riittävästi.
+Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat koko maassa asuinpaikasta riippumatta.
+Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
+Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu
+Saamelaisten kielellisistä oikeuksista on säädetty saamen kielilaissa (1086/03).
+Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi on valtion talousarviossa ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen perustui tuossa laissa lähinnä kääntämiseen ja tulkkaukseen.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii tiedottamista saamen kielilaista, viranomaisilta riittävää saamen kielentaitoa sekä taloudellisia resursseja saamenkielisen toiminnan jatkuvaan tukemiseen.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.
+Saamelaisten kotiseutualueella asuvilla ja siellä koulua käyvillä lapsilla ja nuorilla on myös muualla asuvia paremmat mahdollisuudet saada opetusta omassa kielessään ja omalla kielellään.
+Saamelaisten kotiseutualueella ei ole mahdollisuutta saada saamenkielistä palvelua diakoniatyön ja kasvatustyön alueilla, koska ei ole saamen kielen taitoisia työntekijöitä.
+Saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamelaista päivähoitoa ja kielipesätoimintaa pääasiassa ryhmäperhepäivähoitona.
+Saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen, asuu 3.459 saamelaista.
+Saamelaisten kotiseutualueella on hyvin rikas saamenkielinen paikannimistönsä.
+Saamelaisten kotiseutualueella on lokakuun 2009 tietojen mukaan saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä yhteensä 104 lasta, joista saamenkielisessä päivähoidossa 71 lasta ja kielipesätoiminnassa 33 lasta.
+Saamelaisten kotiseutualueella on oma kriteeristönsä, joka on sovittu yhteistyössä Metsähallituksen, kolttien kyläkokouksen ja saamelaiskäräjien kanssa.
+Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä esiopetusta järjestetään perusopetuksen yhteydessä.
+Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten.
+Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion tai kuntien virastoissa tai toimipisteissä asioidessaan saamelaisella on aina lain mukainen oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai saamen kieltä.
+Saamelaisten kotiseutualueella tilanne heikkenee pienenevien ikäluokkien ja poismuuton takia.
+Saamelaisten kotiseutualueella toimivilla saamelaisyhdistyksillä on tärkeä rooli saamelaisessa yhteiskunnassa.
+Saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevilla alueilla harjoitetaan metsätaloutta lähinnä Lapin paliskunnan ja Inarin kunnan alueilla.
+Saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä.
+Saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.
+Saamelaisten kotiseutualueelta osallistujia tuli lähes jokaisesta koulusta.
+Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen 12.
+Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen
+Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus on turvattu ja saamelaisnuoret pääsevät perinteisten elinkeinojen pariin.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat erityisen valtionavustuksen saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämiseen.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat saamelaiskäräjien kautta vuosittain valtionavustusta saamenkielisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisen väestön osuuden perusteella
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9.2007-31.12.2009.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa koulu on velvollinen järjestämään saamen kieltä osaavien oppilaiden perusopetuksen pääosin saamen kielellä.
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnista Utsjoella oli muutamia saamenkielisiä tiedotteita ja lomakkeita sivuillansa Muiden saamelaisten kotiseutualueen kuntien verkkosivuilla ei ole saamenkielisiä tiedotteita.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset:
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosa maksetaan kiinteänä, samansuuruisena palvelutarveperusteisena lisänä saamenkielisten palvelujen turvaamiseksi kaikille saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien sivistystoimenjohtajat Laila Palkinen (Enontekiö), Ilkka Korhonen (Inari), Risto Varis (Sodankylä), Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelujohtaja Heikki Ervast ja Ivalon yläkoulun rehtori Riikka Saijets esittelivät kokoukselle kotikuntiensa saamelaisopetuksen tilannetta ja kehittämistarpeita.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on mahdollista saada saamen kielen opetusta, mutta opetuksen järjestäminen edellyttää erityistä aktiivisuutta!
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella oppilasmäärä on suurin Oulun seudulla, jossa kielen aineopetusta annetaan yhteensä 15 perusopetuksen oppilaalle ja 13 lukiolaiselle.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen / liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen / liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista.
+Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen / liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan.
+Saamelaisten kotiseutualueen lisäksi on tärkeää kohdistaa kieltä tukevia toimenpiteitä myös maan muihin osiin, joissa suurin osa saamelaisista nykyisin asuu.
+Saamelaisten kotiseutualueen maa- ja vesialueiden pinta-ala on yhteensä yli kolme miljoonaa hehtaaria.
+Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat hyväksyneet kriteeristön.
+Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen vaatii välittömästi erityisiä toimenpiteitä valtiovallalta ja Saamelaiskäräjiltä.
+Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta.
+Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet / oppaat saameksi.
+Saamelaisten kotiseutualueen väestö ei riitä muodostamaan perustason aluetta.
+Saamelaisten kotiseutualueen väestömäärä on laskenut tänä aikana 13%.
+Saamelaisten kotiseutualueen viranomaiset ovat saamen kielilain 12-16 §:n mukaan velvoitettuja toimittamaan asiakirjat saameksi ja järjestämään asiakaspalvelutilanteisiin tulkkauksen, mikäli saamenkielinen henkilö näin tahtoo.
+Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa on edelleen vain vähän sellaisia työntekijöitä, jotka kykenevät palvelemaan asiakkaita saamen kielellä.
+Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille.
+Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat kokonaisuudessaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat ja Sodankylän kunnasta sen pohjoisosa (Vuotson kylän seutu eli Lapin paliskunnan alue).
+Saamelaisten kotiseutualueesta 91% on valtion hallinnassa ja noin 80% on eri tavoin suojeltua.
+Saamelaisten kotiseutualue ja nyky-yhteiskunnan haasteet tarvitsevat yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa ja lapsia ja nuoria, joille voidaan siirtää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria.
+Saamelaisten kotiseutualue kuuluu erityiseen poronhoitoalueeseen, jossa poroilla on vapaa laidunnusoikeus.
+Saamelaisten kotiseutu www.sogsakk.fi ja lisäksi saamen kielen kurssien järjestämistä eossa www.elukio.fi.
+Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen puheenjohtajaksi nimettiin Jan Saijets, varapuheenjohtajaksi Iiris Mäenpää ja jäseneksi Seija Sivertsen.
+- saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen sihteeri ja esittelijä,
+Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin asetettu
+Saamelaisten kulttuuriarvojen välittäminen
+Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 550 000 euroa
+Saamelaisten kulttuuriperinnön suojeluun tarvitaan yhteisiä periaatteita
+Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot.
+Saamelaisten liputuspäivät
+Saamelaisten lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut noin 569:lla, lisäystä on tapahtunut nimenomaan saamelaisalueen ulkopuolella.
+Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on luonteeltaan käytän-‐ nönläheistä ja ilmenee erityisesti saamen kielessä, ympäristösuhteessa ja elinkeinoissa.
+Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on luonteeltaan käytännönläheistä ja ilmenee erityisesti saamen kielessä, ympäristösuhteessa ja elinkeinoissa.
+Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin.
+Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on vaarassa heikentyä yhteiskunnallisten muutosten seurauksena.
+Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto
+Saamelaisten luontosuhdetta ilmentää hyvin se, että maisemaan on jäänyt hyvin vähän jälkiä muinaisista saamelaiskulttuureista arkeologien tutkittavaksi.
+Saamelaisten mahdollisuudet ylläpitää omia poliittisia instituutioitaan ja osallistua saamelaisyhteiskuntaan ovat hyvät.
+Saamelaisten mahdollisuutta osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja julkiseen elämään heikentää saamelaisvastainen kirjoittelu.
+Saamelaisten muinaisuskonto perustui muiden pohjoisten uskontojen tapaan luonnonpalvontaan ja uskonto oli šamanistinen.
+Saamelaisten muistissa on edelleen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ja jonka vaikutukset saamelaisyhteisöihin ja saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on tunnistettavissa edelleenkin.
+Saamelaisten muut edustukselliset elimet
+Saamelaisten oikeudellinen asema on perustuslaissa vahva.
+Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla.
+Saamelaisten oikeudet eivät toteudu vielä kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla, kuten kansainväliset ihmisoikeuksien toteutumista valvovat elimet ovat huomauttaneet.
+Saamelaisten oikeuksia käsittelevät ihmisoikeuselinten uusimmat suositukset
+Saamelaisten oikeusasema muodostuu kuitenkin usean eri lain ja kansainvälisen sopimuksen nojalla ja oikeuksien kokonaissuojan hahmottaminen on vaikeaa.
+Saamelaisten pääsy perinteisiin elinkeinoihin
+Saamelaisten palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä Posken PaKaste 2 - hankkeen ja saamelaisjärjestöjen kanssa kulttuurisensitiivisten asiakastyö- ja ryhmätyömenetelmien kehittämisessä.
+Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestää koulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä.
+Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa.
+Saamelaisten palvelujen kehittämistyössä on noussut esiin resurssien puute, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja toiminnan kehittämistä.
+Saamelaisten papin tehtävänä on palvella saamelaisten kotiseutualueen seurakuntia ja tarjota saamenkielisiä kirkollisia palveluita.
+Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssi koostui Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien jäsenistä, Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajista, tarkkailijoista ja saamelaisasioita käsittelevistä viranomaisista ja poliitikoista.
+Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto nimeää neljä jäsentä joka neljäs vuosi ja palkinnon antava maa yhden jäsenen joka toinen vuosi.
+Saamelaisten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta järjestämällä avointa kerho- ja leikkitoimintaa sekä osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja.
+Saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö perustuu saamelaiseen arvomaailmaan, sosiaaliseen järjestelmään ja tapaoikeuteen.
+Saamelaisten perinteinen tietämys liittyy keskeisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.
+Saamelaisten perinteiseen tietoon liittyvää arkistomateriaalia on niin Suomen arkistolaitoksissa kuin ulkomaillakin runsaasti.
+Saa-‐ melaisten perinteiset elinkeinot eli poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle.
+Saamelaisten perinteiset elinkeinot eli poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle.
+Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat näitä välineitä työssään, mutta niitä tulisi kehittää vähäpäästöisemmisiksi ja erityisesti mönkijöitä tulisi kehittää turvallisemmiksi ja luontoon vähemmän jälkiä jättäviksi.
+Saamelaisten perintötieto myötävaikuttaa itsestään vahvaan kestävään kehitykseen.
+Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä.
+Saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata.
+Saamelaisten pitää saada täysi korvaus joko maina tai muilla tavoin käypä korvaus.
+Saamelaisten piti valita pysyvästi asuinmaansa ja valita perinteisten sukualueidensa välillä.
+Saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta aiheuttaa suuren haasteen saamenkielisille palveluille ja opetukselle, saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuudelle sekä saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.
+Saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta vähenee ja saamelaisten paluumuutto saamelaisten kotiseutualueelle lisääntyy.
+Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaankin heränneen juuri tuolloin.
+Saamelaisten sosiaali- ja terveysasiain yhteistyöelimen puheenjohtajaksi nimettiin Nihkolas Valkeapää, varapuheenjohtajaksi Varpu Falck ja jäseneksi Veikko Feodoroff.
+Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluhankkeen päätösseminaari Inarissa
+Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyisivät parhaiten rajayhteistyönä
+Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyisivät parhaiten rajayhteistyönä
+Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio.
+Saamelaisten tarpeista lähtevät palvelut edistävät saamelaisten yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä sekä hyvinvointia, vähentävät syrjäytymistä ja kaventavat terveyseroja.
+Saamelaisten tietoisuus omista oikeuksistaan alkuperäiskansana on vahvistunut.
+• saamelaisten tietojen ja taitojen opettaminen perinteentaitajien opastuksella
+Saamelaisten tosiasiallinen suoja muodostuu kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön takaamista oikeuksista.
+Saamelaisten tulee pystyä yhdessä etsimään keinot saamelaisten oikeuksien ja kulttuurin kehittämiseksi omien saamelaisten kulttuuristen perinteiden mukaisesti, eikä hakea mallia valtakulttuurin toimintamalleista eikä hajottamalla saamen kansan yhtenäisyyttä.
+Saamelaisten tulevaisuuden visiona on, että saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamen kieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville.
+Saamelaisten yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvitaan vastuunottoa valtio- ja aluetasolla, rajayhteistyötä sekä yhteistä saamelaista sosiaali- ja terveydenhoidon koulutusta.
+Saamelaisten yhteisöjärjestelmän perusta on siida eli lapinkylä, joka on elinkeinon harjoittamisen yksikkö sekä yhteisöllinen ja alueellinen hallintayksikkö.
+Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni.
+Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni.
+Saamelaistyön sihteerin virka on kokonaiskirkon virka, jonka tehtävänä on saamelaisten kirkollisen työn ja erilaisten hankkeiden koordinointi sekä Barentsin alueen saamelaisten kirkollisten yhteyksien hoitaminen.
+Saamelaisuus ei näy nykyisin kovinkaan paljon arkielämässäni, mutta olen hyvin ylpeä juuristani.
+Saamelaisuus ei ole näkynyt perheemme arjessa, mutta iän myötä minua on alkanut asia kiinnostamaan ja sen vuoksi lähdinkin mukaan saamelaisten asioita hoitamaan.
+Saamelaisuus merkitsee elämistä luonnossa, porojen kanssa, kalastamista, kuulumista omaan joukkoon.
+Saamelaisuus minusta on hieno asia ja mielestäni kaikkien saamelaisten pitäisi rohkeasti näyttää olevansa saamelaisia.
+Saamelaisuus näkyy elämässäni lähinnä saamen kielellä käydyissä keskusteluissa ja juhlapukeutumisessa.
+Saamelaisuus on aina ollut hyvin vahvana perheemme arjessa vaikka saamea on voinut puhua vain kotona, serkkujen kanssa ja áhkulassa.
+Saamelaisuus on minulle tärkeää enkä haluaisi kuulua mihinkään muuhun kulttuuriin.
+Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita.
+Saamelaisuus on osa minua.
+Saamelaisuus, porot ja Lappi ovat minulle tärkeitä.
+Saamelaisuus voi olla rock, saamelaisuus voi olla kaikkea mahtavaa, meidän nuorten pitää vain uskaltaa olla saamelaisia ja tehdä sitä mitä haluamme.
+Saamelaisväestön edustajien lisäksi johtokunnassa tulee olla vähintään yksi kuntien edustaja.
+- saamelaisväestön ja viranomaisten neuvonta ja opastaminen saamen kielilain käyttämisestä ja soveltamisesta
+Saamelaisväestöstä yli puolet asuu suomenkielisessä ympäristössä eri puolilla Suomea saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Saamelaisyhteiskunta on monipuolistunut.
+Saamelaisyhteisö alkoi järjestäytyä ja 1900-luvun puoliväliin mennessä Suomessa toimi saamelaisyhdistyksiä.
+Saamelaisyhteisö joutui erityisesti 1500-luvulta lähtien ulkoisten mullistusten kouriin.
+Saamelaisyhteisön aktiivinen toiminta johti saamelaisvaltuuskunnan perustamiseen 1970-luvulla.
+Saamelaisyhteisön järjestäytyminen ja saamelaisyhteistyö johtivat saamelaiskulttuurin aseman paranemiseen, saamen kielen aseman kehittymiseen ja lainsäädännön kehittymiseen.
+Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa, jolle on tyypillistä ollut etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys.
+Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.
+Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on PohjoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.
+Saamelaisyksikön tavoitteena on keskeisesti saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon ja saamelaisen sosiaalityön kehittäminen sekä sosiaalipalvelujen sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen siten, että palvelujen taso ja saatavuus voidaan turvata saamelaisväestölle.
+Saamelaisyksikön toimintalueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset sekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa.
+Saamen hallintoalueet
+Saamen hallintoalueet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on lainsäädännöllä määritelty erityiset hallintoalueet, joita voi pitää myös saamelaisen kulttuurin ydinalueina (katso kartta).
+Saamen ja norjan kielet ovat tasavertaisia kieliä Norjassa.
+Saamen kansan tulevaisuus ei ole epävarmaa niin kauan, kun säilytämme kulttuurimme arvot, perinteet ja yhteisöllisyytemme.
+Saamen käsityö jakaantuu ns. pehmeisiin ja koviin käsitöihin.
+Saamenkäsityöksi kutsutaan käsin tehtyjä käyttöesineitä, kuten vaatteet, työvälineet, pyyntivälineet ja koristeet.
+Saamen käsityön harjoittajista ei ole olemassa myöskään tilastoja.
+Saamen käsityön korkeaa koulutusta Sámi allaskuvlassa
+Saamen käsityön koulutusta Inarissa
+Saamen käsityön koulutusta Jokkmokissa
+saamen käsityön opetuksen menetelmät, Peltovuoman koululla luokanopettajana toimivan
+Saamen käsityöperinteestä erityisesti inarin- ja koltansaamen perinteet ovat uhanalaisia.
+Saamen kieleen liittyvistä asioista saamelaiskäräjillä vastaa saamen kielineuvosto.
+Saamen kielellä ei ole koulussa sille kuuluvaa alkuperäiskansan kielen asemaa, totesi Seurujärvi-Kari.
+Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä.
+Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.
+Saamen kielellisistä oikeuksista linjataan hallitusohjelmassa laajemminkin.
+- Saamen kielen asema suomalaisessa koulussa on kaksijakoinen.
+Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen
+- Saamen kielen elvyttämiseksi laadittu toimenpideohjelma tullaan viemään valtioneuvoston päätettäväksi.
+Saamen kielen elvyttämiseksi työryhmä ehdottaa muun muassa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista ja laajentamista.
+Saamen kielen elvytysohjelmaa suunnitteleva työryhmä kokoontuu Inarissa 29.-30.08 ja kutsuu kaikki kielen tulevaisuudesta ja elvyttämisestä kiinnostuneet keskustelemaan, kertomaan omista kokemuksistaan, kuulemaan muiden kokemuksia ja tekemään ehdotuksia kielenelvytysohjelmaa suunnittelevalle työryhmälle.
+Saamen kielen elvytysohjelmalle suuri tarve
+Saamen kielen elvytysohjelman suunnittelu alkaa
+Saamen kielen erityispiirteet hämmästyttivät monia: " En voi uskoa, että saamenkielessä on porolle 520 eri sanaa, kun en itse tunne kuin kaksi: poro ja Petteri ", yleisön parista todettiin.
+Saamen kielen hallintoalueella omaan kieleen ja kulttuuriin liittyvät opetukselliset oikeudet ovat muuta maata laajemmat.
+Saamen kielen hallintoalueeseen kuuluivat aluksi Kiirunan (Giron / Kiruna), Jellivaaran (Váhčir / Gällivare), Jokkmokin (Johkamohkki / Jokkmokk) ja Arjeplogin (Árjjatluovvi) kunnat.
+Saamen kielen hallintoalueeseen liitettiin siihen jo aiemmin kuuluneiden neljän kunnan lisäksi Arvidsjaurin (Árvesjávri), Bergin, Härjedalenin, Lyckselen (Likšu), Malån (Málat), Sorselen (Suorsil), Storumanin, Strömsundin, Umeån (Ubmi), Vilhelminan (Vualčere), Åren, Älvdalenin, Östersundin (Stáre) ja Krokomin kunnat.
+Saamen kielen hallintoalue on saamen kielisäännösten soveltamisen pääalue myös Norjassa.
+Saamen kielen hallintoalue on siten ensisijaisesti saamen kielisäännösten soveltamisen pääalue.
+Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen.
+Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Suomessa
+Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen
+Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen
+Saamen kielen ja saamenkielisessä opetuksessa ja sen tilanteessa on paljon puutteita myös kotiseutualueella, mutta kotiseutualueen ulkopuolella tilanne on hälyttävä.
+- Saamen kielen ja saamen opetusasioiden edistäminen hallituspolitiikassa merkitsee uusien urien avaamista.
+Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.
+Saamen kielen käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan.
+Saamen kielen kielenhuolto- ja neuvontatehtäviä on Suomessa hoitanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnan gielaid dutkan guovddáš) vuoden 2011 loppuun saakka.
+Saamen kielen kirjakielen kehittyessä ja saamelaisyhteisön kulttuurisen heräämisen myötä saamelaiskirjallisuus alkoi kehittyä 1970-luvun alusta lähtien.
+Saamen kielen lukiokursseja on mahdollista suorittaa myös virtuaalisesti.
+Saamen kielen opettamis- ja elvyttämisvastuuta on jaettava kodin, varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen kesken.
+Saamen kielen opetuksessa saamen virallisten hallintoalueiden ulkopuolella on hätätila Suomessa ja Ruotsissa.
+Saamen kielen opetus ja sen kehittäminen tulisi työryhmän mielestä mahdollistaa laajentamalla nykyisin saamelaisten kotiseutualuetta koskeva saamelaisopetuksen rahoitus koko maahan.
+Saamen kielen opetusta annetaan äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineina kaikissa kolmessa saamen kielessä.
+Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteet
+Saamen kielen puhujat ovat nykyisin lähes poikkeuksetta kaksi- tai jopa kolmikielisiä, eikä väestökirjoihin voi ilmoittaa äidinkielekseen kuin yhden kielen.
+Saamen kielen puhuminen kiellettiin monissa yhteyksissä.
+Saamen kielen sanakirja- ja terminologiaportaali risten.no
+Saamen kielen taitoisista henkilöistä on puutetta hallinnossa, julkisissa palveluissa ja opetuksessa.
+Saamenkielen-taitoisten rekrytoinnilla - asettamalla saamen kielen taito viranhoidon edellytykseksi tai ansioksi - voidaan parantaa luontevalla tavalla omakielisiä palveluja.
+Saamen kielen taito katsotaan hakijalle eduksi.
+Saamen kielen toimisto muutetaan kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.
+Saamen kielen toimiston antamasta käännöksestä peritään palkkiota suomesta saameksi taikka päinvastoin 65 euroa sivulta 2000 merkkiä, ei sisällä välimerkkejä.
+Saamen kielen toimiston antamista muista kielellisistä palveista ja tulkkauspalveluista peritään tuntiveloitus, joka on 50 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta.
+saamen kielen toimiston palvelujen maksullisuudesta
+Saamen kielen toimiston työntekijät
+Saamenkielen toimistoon perustetaan kolme uutta kääntäjän virkaa, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielille.
+Saamen kielen toimisto
+Saamen kielen toimistossa työskentelee jo aiemmin palkattuja pohjoissaamen kielenkääntäjiä, joista kolme valmistaa käännöksiä pelkästään Utsjoen kunnan tarpeisiin.
+Saamen kielen toimisto yhdessä saamen kielineuvoston kanssa valvoo ja edistää saamelaisten saamen kielilaissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteutumista.
+Saamen kielessä on hyvin tarkka ja runsas poronhoitoon ja luontoon liittyvä terminologia.
+Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä.
+Saamen kielet ja Saamelaiskäräjät
+Saamen kielet muodostavat paikoittain murrejatkumon, eli jotkut läheisten saamen kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan.
+Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä.
+Saamen kielet
+Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, näistä kolmea puhutaan Suomessa saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamen kielien pääuhka on sitä ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri.
+Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä
+Saamen kieli ja kulttuuri eivät säily ilman saamelaisia opettajia ja päivähoitohenkilökuntaa.
+Saamen kieli ja kulttuuri oli hyvin uhanalainen 1900-luvun puolivälissä.
+• Saamen kieli ja kulttuuri tulevat näkyviksi hoitotyössä.
+Saamen kieli ja sen sisältämä luokittelujärjestelmä kantaa saamelaisten kulttuuria ja sen perinteitä sukupolvelta toiselle.
+Saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevä koulutus tukee sekä äidinkielisten että muille kuin äidin-kielisille annettavaa saamenkielistä opetusta.
+Saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevä koulutus tukee sekä äidinkielisten että muille kuin äidinkielisille annettavaa saamenkielistä opetusta.
+Saamen kielikylpy koulussa - miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa 6 op (162 h)
+Saamen kielikylpykoulutuksessa haetaan käytännön opetusmenetelmiä
+Saamen kielikylpyopetuksella tarkoitetaan sitä saamenkielistä opetusta, jossa saame ei ole lasten ensiksi opittu äidinkieli ja jonka tavoitteena on vahvistaa kielellisesti heikommista lähtökohdista tulevien lasten saamen kieltä.
+Saamen kielikylpyopetusta kehittävä koulutushanke jatkuu marraskuun 6.-7. päivinä käytännönläheisillä teemoilla.
+Saamen kielilain 28 §:n mukaan jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan saamen kielilain noudattamista.
+Saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät siirretään saamelaiskäräjien hallin-taan.
+Saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät siirretään saamelaiskäräjien hallintaan.
+Saamen kielilain 31 §:ssä tarkoitetut avustukset haettavana
+Saamen kielilain 9 §:n mukaan viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.
+Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamen kielilain mukaan saamelaiskäräjien on annettava vaalikausittain kertomus saamen kielilain toimeenpanosta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kehityksestä.
+Saamen kielilain mukaan viranomaisen on osoitettava palvelevansa saamenkielellä, joten saamenkielisten palvelujen kysyntä vaatii aina myös palvelujen tarjontaa saamenkielellä ja vastuu saamen kielilain noudattamisesta on viranomaisella.
+Saamen kielilain perusteella on eduskunnan oikeusasiamiehelle tullut kolme kantelua koskien saamenkielisten lomakkeiden puuttumista ja tilannetta jossa tulkkaus oli järjestetty saameksi, mutta asiaankuuluvia kirjallisia dokumentteja ei ollut käännetty saameksi ja saamenkielisen pöytäkirjan oikeellisuutta.
+Saamen kielilain rahoitusta koskevaa pykälää (31 §) olisi muutettava siten, että lakisääteisiä kunnan peruspalveluja tuottavat muut tahot ja kuntayhtymät, joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa siitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaisen valtionavustuksen piiriin.
+Saamen kielilain toteutumiseen osoitettu määräraha Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten eduskunta on valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myöntänyt määrärahan saamenkielisten sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamista varten maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta kunnille.
+Saamen kielilain toteutumisen arviointi on aloitettu.
+- saamen kielilain toteutumisen valvonta ja seuranta
+Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan.
+- saamen kielilaissa tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisen siirtäminen oikeusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon piiriin) ja
+- saamen kielilaissa tarkoitettujen valtionavustusten myöntämisen siirtäminen oikeusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon piiriin) ja
+Saamen kielilaki (1086/03) tuli voimaan vuoden 2004 alussa ja sen tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
+Saamen kielilakia 1086/2003 on noudatettava ALKU-hankkeen valmistelussa ja hankkeen toteutuksessa.
+Saamen kielilakia on muutettava (pykälä § 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, myös Saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin (§ 31).
+Saamen kielilaki edellyttää viranomaista järjestämään tulkkausta ja lisäksi kielilain 18 §:n mukaan viranomaisen on varmistettava toimintoja siirrettäessä kunnan ulkopuolisten elimien tuotettavaksi, että tehtävää hoidettaessa annetaan riittävää saamen kielilain mukaista palvelua.
+Saamen kielilaki ei ole lisännyt merkittävästi viranomaisten saamen kielen taitoa.
+Saamen kielilakiin sisältyvät viranomaisten velvoitteet osoittaa palvelevansa saamen kielellä ja edistää saamenkielen käyttöä, ovat jääneet epäselviksi joillekin viranomaisille.
+Saamen kielilakiin suhtautuminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien valvonta
+Saamen kielilaki koskee myös kirkkoa ja erityisesti Oulun hiippakuntaa.
+Saamen kielilaki on ollut voimassa neljä vuotta ja sen toimivuutta ei ole testattu kattavasti oikeusjärjestelmän kautta.
+Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu.
+Saamen kielilautakunnan jäseniksi kaudelle 2010-2011 nimettiin seuraavat henkilöt:
+Saamen kielillä annettavan esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa.
+Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.
+Saamenkielinen asiointi viranomaisissa edelleen kankeaa -
+Saamen kielinen kirjallisperinne on nuorta.
+- Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna 25 575 €
+- Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna SámiSoster ry:ltä 19 209,00 €
+- Saamenkielinen kylätyöntekijä Nellim-Keväjärvi alueelle 15 975 €
+- Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Hilla-Puolukka 31 650 €
+- Saamenkielinen lähihoitaja vanhustenhuoltoon 38 025 €
+Saamenkielinen Omahoito-opas antaa opastusta oman voinnin tukemiseksi ja oppaseen voi tutustua omaan tahtiin paikasta riippumatta.
+Saamen kielinen opetus aloitettiin peruskouluissa ja ensimmäinen saamen kielilaki hyväksyttiin vuonna 1992.
+Saamenkielinen opetus sai alkunsa Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä.
+Saamenkielinen oppimateriaalituotanto uusien haasteiden edessä
+Saamenkielinen oppimateriaalityö
+Saamenkielinen päivähoito ja kielipesätoiminta kuuluvat saamelaisalueen kunnissa sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnon alaisuuteen.
+Saamenkielinen päivähoito tai kielipesä voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö.
+Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille.
+Saamenkielinen raamattu löytyy osoitteesta www.bibeln.fi
+- Saamenkielinen terveydenhoitaja, Enontekiön kunnan avohoito 39 150 €
+Saamenkielinen uskonnollinen kirjallisuus
+Saamen kielineuvosto myöntää joka toinen vuosi Kieliteko-palkinnon.
+- saamen kielineuvoston esittelijä ja sihteeri sekä päätösten toimeenpanijana tehtäviinsä kuuluvissa asioissa
+Saamen kielineuvoston keskuudesta saamelaiskäräjät valitsee edustajansa myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa toimivaan saamen kielilautakuntaan.
+Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 18.11.2010 päättänyt myöntää yksimielisesti vuoden 2010 saamen kieliteko - palkinnon Metsähallitukselle seuraavin perustein:
+Saamen kielineuvosto on osoittanut vuoden 2015
+Saamen kielineuvosto pitää tärkeänä, että se on saatavilla myös saamen kielillä.
+Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa.
+Saamen kielineuvosto toivoo Kieliteko-palkinnon innoittavan palkinnonsaajaa laajentamaan pohjoissaamenkielistä tarjontaansa sekä toimittavan verkkomateriaalia mahdollisuuksien mukaan myös inarinsaameksi ja koltansaameksi.
+Saamen kieli on koulun kieli samalla kun siitä rakennetaan myös tieteen, julkisten palveluiden, hallinnon ja lainsäädännön kieltä.
+Saamen kieli on otettu vuonna 2002 EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.
+Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli.
+Saamen kieli on säilynyt parhaiten poronhoitajien keskuudessa, koska he ovat aina tarvinneet moninaisia ilmaisuja viittaamaan erityisesti luontoon selvitäkseen kovissa arktisissa olosuhteissa.
+Saamen kieli sai silloin säädetyn uuden lain myötä virallisen aseman vuoden 2000 alusta alkaen.
+Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992 saamelaisten kielilain myötä.
+Saamen kieli
+- saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osoitettavien valtionavustusten siirtäminen opetusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon tehtäväksi) (kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa),
+- saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osoitettavien valtionavustusten siirtäminen opetusministeriöstä aluehallintovirastoon (eikä saamelaisten oman itsehallinnon tehtäväksi) (kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa),
+Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla.
+Saamenkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen simultaanisen monikielisyyden ja kielellisen identiteetin tukemisessa niin, että lapsi saavuttaa kouluun mennessä hyvän kielitaidon osallistuakseen saamenkieliseen opetukseen.
+Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina.
+Saamenkielisen opetuksen osuus on vuosien mittaan kasvanut selvästi.
+Saamenkielisen opetuksen suhteellinen osuus on suurin Utsjoella.
+Saamenkielisen oppimateriaalityön kehittämispäivä 17.9.2014
+Saamenkielisen oppimateriaalityön kehittämispäivä
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Karesuvannossa ostopalveluna Ruotsin Karesuandon saamenkielisestä päiväkodista 5 987,50 €
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Ruotsin Karesuvannossa ostopalveluna 8 520,71 €
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 45 675 €
+Saamenkielisen sanastotyön ja uudissanojen kehittämisen mahdollisuuksia vahvistetaan, erityisesti kieliteknologian avulla.
+Saamenkielisen työntekijän harteille on asetettu liian suuri taakka.
+Saamenkielisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana lisääntynyt Inarin ja Utsjoen kunnissa ja vähentynyt Enontekiön kunnassa.
+Saamenkieliset esityslistat pyritään lisäämään kotisivuille sen mukaan kuin esityslistojen käännökset valmistuvat.
+Saamenkieliset käännökset on tehnyt Anu Katekeetta.
+Saamenkieliset kirkkokäsikirjat löytyvät osoitteesta www.sakasti.f i
+Saamenkieliset lapset tavoitetaan vain saamenkielellä!
+Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.
+Saamenkieliset palvelut verkossa
+Saamenkieliset tv-uutiset, Ođđasat, alkoivat vuoden 2002 alussa.
+Saamenkielisiä ja kaksikielisiä messuja toimitetaan Inarin ja Utsjoen alueilla.
+Saamenkielisiä palveluita järjestetään eniten sivistystoimessa eli perusopetuksessa, lasten päivähoi-dossa ja esiopetuksessa.
+Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja päivähoitoon 600 000 €
+Saamenkielisillä lapsilla olisi lain mukaan oikeus päivähoitoon saamen kielellä koko maan alueella.
+Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.
+Saamenkielisistä palveluista ei ole tehty luontevaa käytännössä ja saamenkielisiä palveluja järjestetään ainoastaan mikäli niitä osataan vaatia.
+Saamenkielisistä työntekijöistä on puutetta.
+- saamen kielissä ja kulttuureissa
+Saamenkielistä julkaisutoimintaa tuetaan 23 000 eurolla ja valtakuntien rajat ylittävää saamelaista kulttuuriyhteistyötä yhteensä 35 000,00 eurolla.
+Saamenkielistä opetusta järjestetään inarin- ja pohjoissaamen kielillä saamelaisten kotiseutualueella.
+Saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä sen sijaan on laskenut 11 oppilaalla.
+Saamenkielistä perusopetusta annetaan kolmelle oppilaalle.
+Saamenkielistä perusopetusta on annettu Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen.
+Saamenkielistä varhaiskasvatusta järjestetään saamenkielisissä päiväkodeissa tai päiväkotiryhmissä ja saamen kieliä elvyttävissä kielipesissä.
+Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen suurimpana haasteena ovat asenteet sekä saamenkielinen henkilöstö- ja resurssipula.
+Saamenkielisten oppimateriaalien valmistaminen aloitettiin saamenkielisen alkuopetuksen käynnistyessä 1970 - luvun puolivälissä.
+Saamenkielisten palvelujen laajuus
+Saamenkielisten palvelujen resursoinnilla ei ole ollut laajaa vaikuttavuutta saamenkielisten palvelujen kehittymiselle Suomessa.
+Saamenkielisten palvelujen saaminen kirkollisten toimitusten, kuten hautajaisten, kasteen ja vihkimisen yhteydessä on mahdollista Saamelaisten kotiseutualueella, joka on saamelaisten papille kuuluvaa aluetta.
+Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa.
+Saamenkielisten peruspalvelujen tuotannosta vastaavat ensisijaisesti saamelaisalueen kunnat.
+- saamenkielisten sosiaalialan palvelujen kehittämistä.
+- saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi osoitettavan valtionavustuksen siirtäminen pois saamelaisten itsehallinnolta osoitettavaksi suoraan kunnille.
+Saamenkielisten työntekijöiden asemaa ja työtilannetta tulee parantaa.
+Saamenkielisten verkkojulkaisujen tuottamisessa on olennaista, että julkaisu on helposti löydettävissä.
+Saamen kieliteko - palkinnolla annetaan tunnustusta Suomen saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
+Saamen kieliteko- palkinnon myöntää saamen kielineuvosto.
+Saamen kieliteko - palkinnon myötä Enontekiön kunnan vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä ja kehittämisestä kasvaa.
+Saamen kieliteko - palkinnon myötä Metsähallituksen vastuu saamenkielisten palvelujen edistämisestä kasvaa, ja soisimme sen tulevassa toiminnassaan jatkavan esimerkillistä toimintaansa saamenkielisten palvelujen edelleen kehittämiseksi.
+Saamen kieliteko - palkinnon peruStelut
+Saamen kieliteko-palkinnon saajan on valinnut saamen kielineuvosto.
+Saamen kieliteko - palkinnon säännöt
+Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamen kieliteko - palkinto myönnetään Enontekiön kunnan ryhmäperhepäiväkoti Miessille seuraavin perustein:
+Saamen kieliteko-palkinto on ainutlaatuinen palkinto maailmassa.
+Saamen kieliteko - palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sami Duodji ry..
+Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta.
+Saamen kieliteko
+Saamen kieltä ja opetusta tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti
+Saamen kieltä osaavien viranomaisten vähäisestä määrästä voidaan päätellä myös saamenkielisten palvelujen laajuus.
+Saamen kielten asema on uhanalainen vaikka saamen kielten tilanne on joiltakin osin viime vuosina parantunut.
+Saamen kielten elvyttämisohjelman laatiminen on saamelaiskäräjien tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä tavoitteista, totesi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi saamen ja maorin kielten elvyttämistä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.
+Saamen kielten elvyttämisohjelman toimenpiteet on aloitettu ja resursoitu.
+Saamen kielten elvyttämisohjelma saamelaiskäräjien vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita
+Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen 7.
+Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen
+Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpano, saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen ja yhteispohjoismaisen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi voivat tuoda saamelaiskäräjille koltansaameen ja kolttasaamelaiskulttuuriin liittyviä uusia virkoja ", Näkkäläjärvi kertoo.
+Saamenkielten kielenhuolto, normitus ja termityö
+Saamen kielten nykytilaa ja elvyttämistä pohtineen työryhmän mukaan kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä - pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame - ovat uhanalaisia.
+Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke, joka sisältyy hallitusohjelmaan.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että saamenkielisistä palveluista tehdään luonnollinen, näkyvä ja kiinteä osa viranomaistoimintaa, palveluita ja rekrytointia.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaamiselle on tärkeää, että saamelaislapset saavat saamenkielistä päivähoitoa ja lisäksi päivähoito perustuu saamelaiskulttuurin arvoille.
+Saamen lippua voi käyttää epävirallisesti myös erilaisissa juhlatilaisuuksissa.
+Saamen lippuun hengen puhaltanut Anders Fjellnerin runo Beaivvi bárdni on myyttinen sankarirunoelma.
+Saamen lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen ympyrä kuuta.
+Saamenmaa voi olla kielessä, joiussa, duodjissa, muistoissa, kuvitelmissa, taideteoksissa tai ihmisissä kaukana maantieteellisestä Saamenmaasta.
+Saamen opetus kotiseutualueen ulkopuolella
+Saamen pukua ja saamen käsityötä laajemminkin on väärinkäytetty matkailussa ja saamen käsityötä muistuttavia kopioita myydään matkamuistioina.
+Saamen puku on alkuperältään kansanpuku, eikä sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut.
+Saamen puku on muuttunut aikojen saatossa ja pukua voidaan edelleen varioida.
+saamenpuku on saamelaisten kansal lisista
+Saamenpuku on saamelaisten kansallispuku ja saamelaisen etnisiteetin tunnus.
+Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.
+Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.
+Saamen suvun laulu on käännetty kuudelle saamen kielelle ja myös suomeksi, jonka käännöksen on tehnyt Otto Manninen.
+Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten kansallislaulu.
+Saamen suvun laulu - Sámi soga lávlla
+Saamen suvun laulu yhteislauluna
+Saameräpin isä Amoc räppää uhanalaisella inarinsaamella, jonka puhujia on nykyään arviolta 350-450.
+Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine.
+" Saamme Hammastunturin erämaa- ‐ alueen hoito-‐ ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvok-‐ kaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon -‐ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa ", iloitsee työryhmän puheen-‐ johtaja Näkkäläjärvi.
+Saamme Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvokkaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon - ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa ", iloitsee työryhmän puheenjohtaja Näkkäläjärvi.
+Sää ' mtee ' vuä ' sslaid / Saarnelaiskäräjien jäsenille
+Säännösten aiheuttamat esteet ja solmut tulee purkaa ja saattaa saamelaisopetuksen asema ja mahdollisuudet Šnormaaliin tilanteeseenŠ, jossa kielen opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset kielitaustat: osa saamelaisoppilaista puhuu saamea äidinkielenään, osalle se on heikommin hallittu toinen kieli ja osalla ei ole lainkaan kielitaitoa.
+Säännöt hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 25.5.2010. Muut.
+Säännöt
+Saataisiin se tokka aitaan vähemmälläkin miesmäärällä.
+Saatavilla mm. rummutusretkiä Joikun Kodalla ja porosafareita Saariselän maisemissa.
+Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kolttasaamelaista kulttuuria sekä ylläpitää ja ohjata Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttakult-tuurikeskusta.
+Saat tietää, miten ihmiset Aasiassa ja Australiassa elävät sekä tutustut näiden maanosien eläin- ja kasvilajeihin.
+Saatuaan kesyimmät peurat kiinni niitä käytettiin houkutuseläiminä ja tällä tavoin kasvatettiin porolaumoja ja alkoivat elää niiden kanssa ympäri vuoden ja jutaa samalla tavoin kuin saamelaiset nykyisin tekevät.
+Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986.
+Saban vaikuttaessa Norjassa elettiin vielä virallisen norjalaistamispolitiikan aikaa, jolloin saamen kieli ja saamelainen kulttuuri pyrittiin kitkemään pois.
+Saba tuli valituksi valtiopäiville, sillä hän onnistui viemään eteenpäin saamelaisten oikeuksia koskevaa ohjelmaa, jossa korostettiin muun muassa saamenkielisten jumalanpalvelusten ja Raamattujen tärkeyttä sekä vaadittiin yhtäläisiä maanosto-oikeuksia.
+Saba tunnetaan erityisesti saamelaisten kansallislaulun sanoittajana, mutta hän oli myös opettaja ja poliitikko.
+Säestys: Matti Kurkela, urut
+Säestys: Tapani Kauppinen, piano
+SáFá - esiselvityshankkeen ma. projektipäällikkö Hanna Mattila Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+SáFá - esiselvityshankkeen tarkoituksena on selvittää kielikeskuksen perustamis- ja rahoitusedellytykset.
+sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Sain paikan Tampereen ilmaisutaidon erityislukiosta, jossa tarkoituksenani on ollut kehittää musiikin, kirjallisuuden ja näyttelemisen taitojani, jotta voisin mahdollisimman hyvin pitää yllä ja edistää kulttuuriani.
+Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä.
+Sajokseen esiintymään voi tilata myös inarinsaamelaisen Heli Aikion, joka laulaa inarinsaamenkielisiä lauluja ja LIVĐEä.
+Sajoksen auditorion äänentoistojärjestelmä kykenee toistamaan musiikkia, äänimaisemia ja vaikkapa tehosteita näytelmien aikana.
+Sajoksen aula on kulttuurikeskuksen sydän.
+Sajoksen aula.
+Sajoksen ikkunaverhojen kuvion suunnittelukilpailu ratkaistu
+Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa
+Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa
+Sajoksen kesän aukioloajat:
+Sajoksen Kokous- ja tapahtumapalvelut järjestää ryhmänne saamelaishenkisen kulttuuriohjelman tai - ohjelmiston.
+Sajoksen Kokous- ja tapahtumapalvelut järjestää saamen kielten tulkit.
+Sajoksen kulttuuri-illan juontaja Anne-Kirste Aikio.
+Sajoksen laajakangas mahdollistaa esitysten seuraamisen koko salissa.
+Sajoksen markkinointihanke alkoi
+Sajoksen nykyaikainen tekniikka mahdollistaa laadukkaan suoratoiston lähettämisen mistä tahansa talon ympäristöstä.
+Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen LAITOSHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen
+Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+Sajoksen Pääsali soveltuu kongresseihin, konsertteihin ja teatteriesityksiin.
+Sajoksen palveluyksikön budjetti on 1,267 miljoonaa euroa.
+Sajoksen parlamenttisali Soljussa on käytössä kahdenlaisia tulkkaus- ja kokouslaitteita.
+Sajoksen ravintola Lyeme palvelee ulkoilmatapahtumien aikana festariravintolana.
+Sajoksen tilojen lisäksi on varattavissa muutaman minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevan Saamelaismuseo Siidan auditorio.
+Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi
+Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi.
+Sajoksen toiminta on alussa, joten toiminnan innovatiiviseen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet.
+Sajoksen toimitilahuoltaja huolehtii vahtimestaripalveluihin, infopisteen hoitamiseen, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvista tehtävistä sekä tarvittaessa siivouksesta.
+Sajoksen vihkiäisiä ja Saamelaiskäräjien vaalikauden avajaisia vietetään huhtikuun alussa
+Sajoksessa asiakas voi tehdä kesän aikana oman aikataulunsa puitteissa tina- tai helmirannerenkaan, tiuhtanauhan, verasta tehdyn kantopussin tai laukun ja poronahkaisen pussukan eli sisnapussin.
+Sajoksessa järjestetään kolmatta kesää saamenkäsitöiden työpajoja.
+Sajoksessa järjestettiin kertomusvuoden aikana 40 yleisötapahtumaa.
+Sajoksessa nähdään Marry Áilonieida Sombyn käsikirjoitukseen perustuva koko perheen näytelmä Stáinnak.
+Sajoksessa on kokoontumistilaa jopa 500 henkilön tapahtumille.
+Sajoksessa on yhteensä yhdeksän tulkkauskoppia - neljä parlamenttisali Soljussa ja viisi auditorio Dollassa.
+Sajoksessa
+Sajoksesta tulee samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimi.
+Sajos hakee laitoshuoltajan sijaista
+Sajos hakee saamenkäsityöpajan ohjaajaa
+Sajos on inarinsaamea ja se tarkoittaa vanhastaan tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa ollaan tulilla pitempikin aika.
+Sajos on myös vanhastaan ollut saamelaisten sosiaalinen areena, jossa he ovat kohdanneet, keskustelleet ajankohtaisista ja tulevistakin asioista ja jopa sopineet niistä sekä lisäksi tehneet yhdessä arkipäiväisiä asioita.
+Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva.
+Sajos on siten hyväksi havaittu paikka tukikohdan pystyttämiselle.
+Sajos palkkaa nuoria, vastavalmistuneita saamenkäsitöiden ammattilaisia, duojáreita, tarjoamaan erityisesti matkailijoille elämyksiä saamenkäsitöiden tekemisessä.
+Sajos saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi
+Sajos tarjoaa upeat puitteet Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnalle.
+Sajos toimii Suomen saamelaisten parlamenttitalona, kulttuuri-, koulutus- ja osaamiskeskittymänä sekä tapahtumatalona.
+Sajos tulee olemaan saamelaisiin perinteisiin pohjautuva kulttuuri-, hallinto-, koulutus- ja osaamiskeskittymä sekä monimuotoinen tapahtumatalo.
+SaKaste-hanke
+SaKaste- hankkeen aikana parannettiin saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta.
+SaKaste - hankkeen tavoitteena on parantaa saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta edistäen saamelaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä osallisuutta.
+SaKaste-hankkeessa kehitetään ja juurrutetaan toimintamenetelmiä saamelaisvanhusten parissa tehtävään kotihoitotyöhön, luodaan ja otetaan käyttöön inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatuksen materiaalipankki sekä lisätään saamelaisalueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista saamen kielessä ja kulttuurissa.
+SaKaste on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste - PaKaste II - hankkeen osahanke.
+SaKaste on saamelaisten kotiseutualueella käynnistyvä saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke.
+SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne-hanke toteutettiin vuosina 2011 -2013.
+SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne - hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari järjestetään Inarissa 20. syyskuuta.
+SaKaste - Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne
+SaKaste - Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
+SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke.
+Sakot käytettäisiin kehitysmaiden päästöttömien energiatuotantomuotojen kehittämiseen.
+Saliin ei tule varsinaisia lavasteita vaan tarkoituksena on heijastaa lavan taakse ja sivuille kuvia.
+Sali oli telttarakenteinen ja alkusyksyn pakkasten johdosta kokoustila oli melkoisen kylmä ja arktinen kokousvaatetus oli tarpeen.
+Salissa yhteen sulautuvat Nils-Aslak Valkeapään joiut, valokuvat sekä hänen runonsa.
+Samaan aikaan ns. saamen kielilain (Lag om rätt att använda samiska hos förvaltningsmyndigheter och domstolar) kanssa säädettiin myös laki suomen ja meän kielen käyttämisestä viranomaisissa ja tuomioistuimissa.
+Samalla he kehittivät äidinkielistä ilmaisuaan.
+Samalla hyväksyttiin myös toinen kansallinen symboli: Sámi soga lávlla / Saamen suvun laulu.
+Samalla lautakunta pahoitteli sitä, että stipendeinä jaettavaa rahaa oli vähän.
+Samalla mieleeni nousivat saamelaisten historia ja yritykset luokitella saamelaisia alempaan rotuun kuuluviksi.
+Samalla on mahdollisuus keskustella saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista.
+Samalla pohditaan, miten ihminen on sopeutunut elämään eri puolilla maapalloa ja miten ihmisten toimet ovat vaikuttaneet maapallon luontoon.
+Samalla tulisi varmistaa, että uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi tehtävillä toimenpiteillä, kuten tuulipuistojen rakentamisella, ei itsessään ole haitallista vaikutusta saamelaisten elinkeinoihin.
+Samalla vierailu antaa saamelaisille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n tasolla.
+Saman kokouksen hyväksymä talousarvio vuodelle 2014 edellyttää saamelaiskäräjien taloushallinnon kehittämistä vastaamaan uutta budjetointikäytäntöä.
+Sama pätee myös äänimaailmaan.
+Samassa ohjelmassa saamelaiskäräjät on sitoutunut lisäämään kuntakeskuksien ulkopuolisten alueiden elinvoimaisuutta.
+Samekki - taidekäsityömyymälä Inarissa
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Rovaniemellä nuorisotila Mondella keskellä kaupunkia huhtikuun 7.-8. päivinä.
+Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista ja yhdistyksen
+Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista, yhdistyksen
+Sámi duodjin eli saamelaisen käsityön juuret ovat syvällä historiassa.
+Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin.
+Sámi Duodji ry järjestää yhteistyössä saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kanssa duodji- eli saamenkäsitöiden kirpputorin ja markkinat Inarissa Sajoksessa 12.12-13.12.2014.
+Sámi Duodji ry:n jäseneksi pääsevät vain taitavat käsityöntekijät.
+Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. "
+Sámi Duodji ry tuo näyttelyyn joukon aktiivisia käsityöntekijöitä, jotka antavat käsityönäytöksiä.
+Sámi Duodji ry tuo näyttelyyn saamelaisia käsitöitä ja järjestää työnäytöksiä.
+Sámi duodji - saamelainen käsityö
+Sámi duodji verkkokauppa Suomessa
+- Sámi Giellagáldu ei siten ole yhteen fyysiseen paikkaan sijoitettu keskus vaan kieliyhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä.
+Sámi Giellagáldu jatkaa toimintaansa myös saamen kansan kieliasioiden korkeimpana yhteisenä päättävänä toimielimenä.
+Sámi Giellagáldu kokoaa saamenkielen asiantuntijoita ja kutsuu kielenkäyttäjiä seminaariin Sajosiin, Inariin lokakuun 6. päivänä keskustelemaan neljän eri saamenkielen kielenhuoltoon, normitukseen ja terminologiatyöhön liittyvistä haasteista.
+Sámi Giellagáldulla on myös FB-sivu www.facebook.com/SamiGiellagaldu, jonka kautta voi esittää saamen kielten käyttöön liittyviä kysymyksiä.
+Sámi Giellagáldun kotisivulta http://www.giella.org / löytyy tarkempaa tietoa Sámi Giellagáldusta ja ajankohtaista tietoa ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnasta, uutta terminologiaa ja normituksia.
+Sámi Giellagáldun kotisivulta www.giella.org löytyy tarkempaa tietoa Sámi Giellagáldusta ja ajankohtaista tietoa ammatti- ja resurssikeskuksen toiminnasta, uutta terminologiaa ja normituksia.
+Sámi Gie llagáldun tavoitteena on säilyttää ja edistää saamen kieliin liittyvää kulttuuriperintöä ja toimia ammatillisena asiantuntijaelimenä.
+Sámi Giellagáldun tehtävät
+Sámi Giellagáldun työhön kuuluu terminologiatyön ja normituksen ohella myös kielenhuolto.
+Sámi Giellagáldun työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
+Sámi Giellagáldu on saamelaisten yhteinen ja samalla ylin asiantuntija- ja päätöselin saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.
+Sámi Giellagáldu tarjoaa kielellistä apua ja neuvoo kielenkäyttäjiä saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa.
+Samii Litton aikaansaannoksiin voidaan lisäksi lukea Saamelaisten kristillisen kansanopiston (Sámii kristtalaš nuoraidskuvla) perustaminen Inariin vuonna 1952 (-1993) ja Saamelaismuseon (Sámi musea) avaaminen kävijöille Inarissa vuonna 1962.
+Sámij åhpadusguovdásjiin meno on antanut minulle paljon, sillä olen oppinut paljon perinteisistä käsitöistä.
+Sämikielâ 1, Inarinsaame vieraana kielenä
+Sámi Parlamenta / Saamelaisvaltuuskunta oli vuonna 1996 toimintansa aloittaneen uuden edustuksellisen elimen, Saamelaiskäräjien, edeltäjä.
+Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon.
+Sámi Siida - yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa.
+, SámiSoster ry ja Lapin aluehallintovirasto.
+Sammallahden sanakirjan uusi painos ilmestyi
+Samoin joudutaan käymään naapureiden elossa vetämässä omia poroja.
+Samoin pakkoteurastukset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain omaisuuden suojaa määrittelevän 15 §:n kanssa.
+Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, gáktissa.
+Sana siita on etymologisesti suhteessa sanaan sieidi, joka tarkoittaa palvonnan kohteena olevaa kiveä tai kalliota.
+Sanat eivät ole yhtä oleellisia.
+Sanat suomeksi
+sanila-aikio (at) samediggi.
+Sanila-Aikio, joka valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, on saamelaiskäräjäedustajana ensimmäistä kauttaan.
+Sanila-Aikio Tiina, Puheenjohtaja
+Sanila-Aikio Tiina, Puheenjohtaja
+Sanojen rakentuminen: Lapsen tietoisuutta sanojen muodoista ja sanojen rakentumisesta voidaan edistää erilaisilla harjoituksilla;
+Sanomalehti Nuorttanáste julkaisi pian hänen kuolemansa jälkeen muistokirjoituksen, jonka mukaan saamelaiset olivat menettäneet tärkeän edustajansa, joka jätti jälkeensä sukupolvien ajan elävän perinnön.
+Sápmelaš oli Suomen ensimmäinen saamenkielinen aikakausilehti.
+Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana.
+Sarjaan kuuluvat aapisen lisäksi erilliset työkirjat syys- ja kevätlukukausia varten.
+Sarjassa on aiemmin julkaistu kuudennen luokan oppikirja ja työkirja.
+Sarren kirja esittelee inarinsaamelaisen puvuston ja käsityöperinnettä omalla kielellä.
+Satu- ja tarinaperinne välittyvät ennen kaikkea lastenkirjallisuudessa.
+Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992.
+Säveltäjä ja muusikko Roger Ludvigsen on tehnyt näytelmän musiikin.
+• savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa
+Se avaisi tien opetuksen vakinaistamiselle, kehittämiselle ja sen aseman nostamiselle.
+Se edistää saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, seuraa saamelaisten koulutusasioiden kehitystä, toimii asiantuntijana ja voi lisäksi tehdä esityksiä ja antaa asiantuntijalausuntoja saamelaisten koulutuskysymyksissä.
+Se, että saamelaiset ovat edustettuina valtioiden delegaatiossa kertoo valtioiden sitoutuneisuudesta alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseen ja osallisuuden turvaamiseen.
+Se huolehtii laissa tarkoitettujen käännösten toimittamisesta eri viranomaisille ja laitoksille, avustaa viranomaisia ja laitoksia saamen kielen taitoisten tulkkien hankkimisessa sekä muissa saamen kielilaissa tarkoitetuissa tehtävissä sekä seuraa saamen kielilaissa säädettyjen tavoitteiden toteutumista ja tehden tarvittaessa aloitteita saamen kielen käytön edistämiseksi.
+Seidat olivat erikoisia luonnonkohteita.
+Seidat ovat mahdollisesti toimineet myös siitojen välisinä rajapyykkeinä.
+Seidoille uhrattiin kalaa, lihaa, luita sekä myöhemmin myös rahaa ja muita arvoesineitä.
+Se johti vuonna 1917 ensimmäiseen etelä- ja pohjoissaamelaisten yhteiseen saamelaiskokoukseen Norjan Trondheimissa.
+Se joikukulttuuri vain jäi pois. "
+Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen).
+sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista valvovien elimien uusimmista
+sekä taide- ja kulttuurielämään.
+Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia.
+Se korosti saamelaisten oikeuksia luonnonvaroihin ja kieleen ja päätti yhteissaamelaisen Saamelaisneuvoston perustamisesta.
+Se korosti saamelaisten oikeuksia luonnonvaroihin ja kieleen ja päätti yhteissaamelaisen Saamelaisneuvoston perustamisesta.
+Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet ovat saamelainen elinkeinopolitiikka, saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen, saamelaislasten ja - nuorten aseman kehittäminen, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen, saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen, saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen.
+Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet
+sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta.
+Sellaista tilannetta ei voi tulla, että vaaliluetteloon otettaisiin henkilöitä samanaikaisesti nykyisen saamelaismääritelmän ja uudistettavan saamelaismääritelmän nojalla, " vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi kertoo.
+Selostetun päätarkoituksensa ohella kulttuurikeskus tarjoaa laajojen, uudenaikaisten ja tasokkaiden yhteiskäyttötilojen (kokous-, auditorio-, monitoimi- ja esiintymistilat sekä studiotilat) ansiosta erinomaiset mahdollisuudet järjestää ainutlaatuisessa ympäristössä monenlaisia kokouksia, konferensseja ja tapahtumia.
+selvittää luennossaan kysymystä ŠMikä saamen kielen oppimisessa on vaikeaa? Š Aihetta käsittelee myös Enontekiöllä saamen kielen lehtorina työskentelevä
+selvittää saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen toteutumista ja edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Selvityksen kohderyhminä olivat saamen kielilain 2 §:ssä mainitut viranomaiset, joihin saamen kielilakia sovelletaan.
+Selvityksen perusteella nämä periaatteet eivät toteudu suomalaisessa yhteiskunnassa selvästikään saamen kielilain tarkoittamalla tavalla.
+Selvityksessä kartoitetaan myös millä aloilla on tarvetta saamenkielisille työntekijöille sekä minkälaisia töitä voi tehdä täysin etänä.
+Selvityksessä on arvioitu saamen kielilain sitovuutta edellä mainittuihin viranomaistahoihin ja julkisia palveluja tuottaviin yhteisöihin ja yksityisiin nähden, jotka olivat ilmoittaneet, että saamen kielilaki ei koske heidän toimialaa.
+Selvityksestä ja kyselylomakkeesta antaa lisätietoja saamen kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen, puhelin 010 839 3111.
+Selvityksestä laaditaan raportti.
+Selvityksestä saadun tiedon perusteella saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden virkamiehistä ja työntekijöistä saamea äidinkielenään puhuu kaiken kaikkiaan 7% kaikista työntekijöistä.
+selvitys) ja joka on kertomuksen liitteenä.
+Selvitys on kiireellinen, jotta Suomi voi ottaa käyttöön indikaattorit ja toimeenpanna kansainvälisiä velvoitteitaan.
+Selvitys saamen kielilain toteutumisesta pohjautuu laajaan lomakekyselyyn, jossa 169 taholta kysyttiin mm. tietoja saamenkielisten palvelujen laajuudesta, saamen kielen taidosta ja käytöstä sekä saamen kielen edellytyksistä työtehtävissä.
+Selvitys tehdään sähköisen kyselylomakkeen vastausten ja haastattelujen perusteella ja niiden pohjalta laaditaan nuorille suunnattu Oahppoofelaš-vihko.
+Se merkitsee maailman köyhtymistä ja yksipuolistumista ja maailman alkuperäiskansojen kieliin varastoituneen arvokkaan kulttuuritiedon katoamista, totesi Arhinmäki.
+Se merkitsi saamelaispolitiikan, omakielisten tiedotusvälineiden, kirjallisuuden, teatterin, koulutuksen ja tutkimuksen nousua ja monien omista lähtökohdista rakennettujen instituutioiden alkua.
+Seminaaria voi myöhemmin seurata myös pohjoissaamenkielisenä ja suomenkielisenä tallenteena.
+Seminaaria voi myöhemmin seurata myös pohjoissaamenkielisenä ja suomenkielisenä tallenteena.
+Seminaariin on vapaa pääsy ja se suomenkielinen.
+Seminaariin osallistuu noin 90 vierasta Euroopan neuvoston eri elimistä, viranomaisia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, saamelaispolitiikkoja Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä sekä saamelaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita.
+Seminaariin pitää ilmoittautua 7.9. menneessä.
+Seminaari järjestettiin yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten kanssa.
+Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista.
+SEMINAARIMUOTO 310 henkilölle
+Seminaarin aamupäivä käytetään hakumenettelyn sekä kulttuurimäärärahan teknisten ohjeiden parissa sekä kuullaan eri rahoituslähteistä ja iltapäivällä aloitamme alustuksella Saamelaiskäräjien "taide-, käsityö ja kulttuuripoliittisesta" - ohjelmaluonnoksesta.
+Seminaarin aamupäivä käytetään hakumenettelyn sekä kulttuurimäärärahan teknisten ohjeiden parissa sekä kuullaan eri rahoituslähteistä ja iltapäivällä aloitamme alustuksella Saamelaiskäräjien "taide-, käsityö ja kulttuuripoliittisesta" - ohjelmaluonnoksesta.
+Seminaarin aamupäivän ohjelmassa teemoina ovat Euroopan Neuvoston sopimukset ja sopimusten täytäntöönpanon valvonta.
+Seminaarin aikana kuullaan perinteistä ja modernia saamelaismusiikkia ja seminaariyleisöllä on mahdollisuus tutustua perinteiseen saamen käsityöhön.
+Seminaarin avaa Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
+Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. "
+Seminaarin avasi Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Seminaarin iltapäiväohjelma alkaa kello 14.15 pyöreän pöydän keskustelulla saamelaisnaisten roolista muuttuvassa yhteiskunnassa.
+Seminaarin lopputulemana todettiin, että on tarpeen perustaa työryhmä, joka voisi valmistella esityksen Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjille ja viedä asia sieltä edelleen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta saamelaiselle ministerityöryhmälle ja valtiolle.
+Seminaarin ohjelmaan kuuluvat lounaat ja päivälliset tarjoillaan Sajoksen ravintolan Gallassa.
+Seminaarin ohjelma.
+Seminaarin päätarkoitus oli käsitellä saamelaisnuorten tilannetta ja toivetta pohjoismaisesta nuorten lautakunnasta.
+Seminaarin päätteeksi julkistetaan Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan myöntämä kulttuuripalkinto.
+Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisista, edistää suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuutta sekä lisätä tietoisuutta Euroopan neuvostosta ja sen elimistä.
+Seminaarin tarkoitus on antaa kuva saamelaiskulttuurin eri osa-alueista ja yhteiskunnallisista haasteista.
+Seminaarin teema jatkuu Sajoksessa klo 19.00 Saamelaismusiikkikeskuksen ja Kalevalaseuran järjestämässä konsertissa.
+Seminaarin yhtenä tarkoituksena on tiedottaa saamelaiskäräjien tavoitteista ja toimenpiteistä säilyttää ja kehittää saamen kieltä sekä ylläpitää sen elinvoimaisuutta.
+Seminaarin yhteydessä luovutetaan ensimmäinen Saamen kieliteko-palkinto.
+Seminaari on ainutlaatuinen ja antaa viranomaisille, valvontaelimille ja saamelaistoimijoille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja jakaa hyviä kokemuksia ja käytänteitä ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.
+Seminaari on Euroopan Neuvosto pilottihanke, jossa lisätään Euroopan neuvoston eri valvontaelinten yhteistyötä yhden teeman, tässä tapauksessa saamelaisia koskevien asioiden käsittelyssä.
+Seminaari on kaikille avoin.
+Seminaari on maksuton ja avoin kaikille.
+Seminaari päättyy pyöreän pöydän keskusteluun saamelaisista mediassa.
+Seminaari pidetään Eduskunnan Pikkuparlamentissa.
+Seminaarissa eri alojen tutkijat pohtivat paikan käsitettä Saamenmaa esimerkkinään.
+Seminaarissa julkistetaan Kalevalaseuran 91. vuosikirja Saamenmaa - Kulttuuritieteellisiä näkökulmia (SKS).
+Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.
+Seminaarissa kuullaan myös saamen kielten kuten inarinsaamen elvyttämishankkeista ja niiden tuloksista.
+Seminaarissa nuoret saamelaiset toivat esille saamelaiskulttuuriin liittyviä haasteita, mutta kuitenkin jokaisen nuoren puheessa oli toivoa tulevaisuudesta!
+Seminaarissa puheenvuoron esittävät mm. saamelaiskäräjien edustaja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentista, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ohjelmapäällikkö Leena Meriläinen Pohjois-Suomen Kaste-hankkeesta, rehtori Liisa Holmberg Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, sosiaalineuvos, toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga Sámi Soster ry:stä ja avopalvelun johtaja Mirja Laiti Inarin kunnasta.
+Seminaarissa saamelaisnuoret toivat esille heille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita.
+Seminaarissa Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painotti YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen merkitystä koko saamelaiskulttuurin- ja kielen edistämisessä ja yhdeksi keskeiseksi asiaksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. "
+Seminaari streamataan englanniksi osoitteessa
+Seminaari streamataan englanniksi osoitteessa sogku.
+Seminaari tukee opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää saamen kielen elvyttämisohjelman suunnittelua.
+Seminaari tulkataan pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja suomeksi.
+Seminaari tulkataan saamen kielistä suomen- ja ruotsin kielille.
+Se, miten nämä arvokkaat merialueet suojellaan, jää ratkaistavaksi tulevaisuudessa ", Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola näkevä.
+Se motivoi lukemaan ihan kaikilla kielillä.
+Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on rakentaa saamelaiskulttuuria ilmentävä arkkitehtonisesti laadukas rakennus.
+Senaatti-kiinteistöjen toiminnan mukaisesti rakennukselle on asetettu tiukat ympäristö- ja elinkaaritavoitteet ja se suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa.
+- Senaatti-kiinteistöt järjestää suunnittelusta yleisen arkkitehtuurikilpailun
+Senaatti-kiinteistöt järjesti arkkitehtuurikilpailun Inarin kirkonkylään Juutuanjoen varteen rakennettavasta Saamelaiskulttuurikeskuksesta.
+Senaatti-kiinteistöt:
+Senaatti-kiinteistöt / Saamelaiskäräjät
+Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi.
+Sen avulla saamelaisille tarjottavat erikoissairaanhoito-, mielenterveys- ja ikääntyneiden palvelut on tarkoitus yhdistää kokonaisuudeksi, joka huomioi myös kulttuurilliset erityispiirteet mm. saamelaisen vuodenkierron hoitosuunnitelmaa tehtäessä.
+Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa.
+Sen merkitys korostuu jo pelkästään sillä että tiedämme, että työtämme arvostetaan ja se huomataan myös valtakunnallisella tasolla.
+Sen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielisen henkilöstön ja palvelun määrässä.
+Sen ohella tunnetaan 3-5-sormifádnobiipa, joka tehtiin väinön putken (Angelica archangelica) versosta.
+Sen ohella tunnetaan 3-5-sormireikäinen pilli, fádnobiipa, joka tehtiin väinönputken versosta.
+Sen pääjärjestäjänä toimii saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto, jonka lisäksi paikallisilla kouluilla ja saamelaisyhdistyksillä on merkittävä rooli järjestelyissä.
+Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa.
+Sen sijaan jos kuulet 20-vuotiaana olevasi saamelainen, etkä ole sitä koskaan aikaisemmin kuullut etkä tiennyt, sinun on paljon vaikeampi oppia ymmärtämään ja sisäistämään, mitä on olla saamelainen.
+Sen takia saamelaisten kehittämä malli alueellisesta alkuperäiskansasopimuksesta voi toimia hyvänä esimerkkinä muille samanlaisessa tilanteessa eläville alkuperäiskansoille.
+Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua itsehallintoa omaa kulttuuria ja kieltä koskevissa asioissa.
+Sen tehtävänä on käsitellä biodiversiteettisopimukseen kuuluvaa artiklaa, joka koskee alkuperäiskansan perinnetiedon soveltamista.
+Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää.
+Sen toivotaan soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön.
+Sen tulee myös toimia yhteistyössä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Arktisen Neuvoston kanssa.
+Sen tunnusomaisia piirteitä ovat mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi, säestyksettömyys, täytesanojen käyttö sekä joiun kiinteä suhde muuhun kulttuuriin.
+Sen työtä jatkoi Saamelaiskäräjät vuodesta 1996.
+Sen välityksellä leviävät mm. monet moderniin yhteiskuntaan ja elämään liittyvät uudet sanat ja ilmaisut.
+Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä.
+Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin.
+Se on ainoa perinteinen saamelaiselinkeino, joka on yksistään kannattava.
+Se on ideamaailma, joka heijastaa ihmisessä olevaa täydellisyyden haavetta ja toivoa paremmasta.
+Se on identiteetti, minuus ja koko persoona, kuin myös elämäntapa.
+Se on kunnianosoitus käsityöperinteelle, mikä on yksi tärkeistä saamelaiskulttuurin ylläpitäjistä.
+Se on noin kymmenesosa koko Suomen pinta-alasta.
+Se on osa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut (PaKaste 2) - hanketta, jota rahoittaa STM:n hallinnoima Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma (KASTE).
+Se on palkannut ensimmäisenä viranomaisena Suomessa, saamelaiskäräjät mukaan lukien, saamenkielisen tiedottajan.
+Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli.
+Se on pohjoissaamelaisten perinteistä musiikkia ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä.
+Se on säilyttänyt asemansa tärkeänä saamelaislasten ja - nuorten sekä heidän opettajiensa kohtauspaikkana.
+Se on sellainen oikeus ja velvoite.
+Se on tunne, jota on vaikea kuvailla.
+Se on yksi asia mikä on muuttunut.
+Se pohjautuu laajempaan, Klemetti Näkkäläjärven saamelaiskäräjille laatimaan selvitykseen, " Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006 " (jälj.
+Se poikkeaa kuntien nuorisolautakunnista siten, että nuorisoneuvoston toiminta-alue on koko Suomi.
+Se seikka että neuvottelujen tulee päättyä viiden vuoden sisällä, merkitsee myös, että Ruotsi tänä aikana voi ilmoittaa aikovansa vahvistaa ja turvata saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen ja maiden ja vesien ja luonnonvarojen hallintaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti.
+Se sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Tärnabystä.
+Se sisältää näkemyksiä tulevaisuuteen sekä muutaman henkilökohtaisemman kappaleen.
+Se tarkoittaa, että saamelaisten omaan kieleen liittyvät oikeudet, kuten oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa asioidessa ja virallisen elimen kokouksissa tai oikeus saada palvelua saamen kielellä, on voimassa tällä alueella laajempana kuin muualla maassa.
+Se tekee saamelaisten opetukseen liittyvää alueellista, kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä.
+set toivotaan sähköisessä muodossa.
+Se tuotti hyvän tuloksen, " puheenjohtaja Näkkäläjärvi iloitsi.
+Seura alkoi vuonna 1934 julkaista saamenkielistä Sabmelaš - lehteä ja vaikutti yhdessä Samii Litton kanssa ensimmäisen saamelaisasiain komitean asettamiseen Suomessa vuonna 1949.
+Seuraamme lain eduskuntakäsittelyä ja niiden vaikutuksia.
+Seuraa myös saamelaiskäräjien kotisivuja www.samediggi.fi.
+Seuraa nettisivuja!
+Seuraa nettisivuja.
+Seuraa nettiuutisia
+Seuraava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP 13 päätettiin järjestää Meksikossa Los Cabosin kaupungissa marraskuussa 2016.
+Seuraava kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän kokous pidetään 2015. " Osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat sitä, että kansainvälisellä artikla 8 (j) -työryhmällä on tulevaisuudessa paljon tehtäviä.
+Seuraavaksi painosta odotetaan näköispainosta Girjegiisá Oy:n alunperin vuonna 1993 julkaisemasta Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta pohjoissaamen sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji).
+Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. "
+Seuraava osapuolikokous pidetään ensi syksynä Etelä-Koreassa.
+Seuraava saamelaiskäräjien hallituksen kokous järjestetään helmikuussa.
+Seuraava saamelaiskäräjien hallitus pidetään maaliskuun alussa.
+Seuraavassa ensimmäisiä säkeitä Fjellnerin pitkästä runoelmasta, joka kertoo Päivän pojan kosiomatkasta jättiläisten maailmaan.
+Seurannan tulisi olla valtiokohtaista ja seurannassa tulisi kuulla myös valtion alueella asuvia alkuperäiskansoja.
+Seurantaryhmän on asettanut ympäristöministeriö.
+• seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja sen vaikutuksia eläimissä ja kasveissa
+seurujarvi-kari (at) helsinki.
+Seurujärvi-Kari kuvasi saamelaisopetuksen tilannetta kriittiseksi.
+Seurujärvi-Kari muistutti YK:n erityisraportoija James Anayan raportointimatkaan liittyvässä konferenssissa, että esityksiä saamen kielten erityiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisen elvytysohjelman käynnistämiseksi on tehty useaan kertaan eikä aikaa ole enää tuhlattavana.
+Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle oppimateriaalituotannon vuotuiset ja pitemmän aikavälin suunnitelmat ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja opetushallitukselle selvityksen oppimateriaalitilanteesta ja valtionavustuksen käytöstä.
+Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle pitemmän aikavälin suunnitelman saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja Lapin lääninhallitukselle selvityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä.
+Se vastaa saamenkielisen oppimateriaalin suunnittelusta, valmistelusta ja jakelusta, saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyistä, julkaisee saamelaisopetuksen tilastoja ja ylläpitää yhteyttä saamelaisopetusta järjestäviin kuntiin ja kouluihin sekä opetuksen hallintoon.
+Sevettijärveltä kotoisin oleva kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto Inarin Lemmenjoelta valittiin yksimielisesti saamelaiskäräjien varapuheenjohtajiksi vaalikaudelle 2012-2015.
+Sevettijärven ala-asteen oppilaat esiintyivät avajaisjuhlakansalle.
+Sevettijärven koulu, 10-15-vuotiaat, ohjaaja Erkka Antila ja Seija Sivertsen
+Sevettijärven koulu: Anna-Katariina Feodoroff (koltansaame)
+Sevettijärven koulu: Hannele Fofonoff (koltansaame)
+Sevettijärven koulu: Juuso Fofonoff (koltansaame)
+Sevettijärven koulu: Ville-Riiko Kalevi Fofonoff (koltansaame)
+Se voi olla perinteinen paperikirja, tai tietokoneella valmistettu CD-kirja, joka esitetään Taide-tapahtumassa.
+SHOW-muoto 190 - 254 henkilölle Konsertteihin, show-esityksiin, teatteriesityksiin tai tilaisuuksiin, joissa tarvitaan erityisen suurta näyttämöä.
+Showtanssiryhmä Eanodaga powerdancers ja modernia kansantanssia esittävä Jutatokka Sodankylästä edustavat saamelaisnuoria Tampereella kesäkuussa järjestettävässä valtakunnallisessa
+Sidosryhmäyhteistyötä eri viranomaisten kanssa jatketaan ja kehitetään.
+Siellä muisteltiin Veijon elämää ja esitettiin hänen lauluja.
+Siellä opiskelin saamelaiskäsitöiden muotoilua ja Alpine linea.
+Siellä pidetään myös Inger-Mari Aikio-Arianaickin ohjaaman "Amoc - Vuosmuš " - dokumenttifilmin ensi-ilta.
+Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on nyt noin 60% kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli yli 70%.
+Sieltä olisi voinut halutessaan jatkaa opintoja ja valmistua johonkin ammattiin.
+Sieltä voi ladata saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Sihteeri Sanna-Kaisa Juvonen (Metsähallitus)
+Sihteeristö
+Sihteeristön alustavassa esityksessä julkilausumaksi ei ollut aluksi sanakaan alkuperäiskansojen oikeuksista.
+Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on.
+Siidan tilaisuus on avoin kaikille aapisista kiinnostuneille.
+Siida on avoinna Tapaninpäivänä ja uudenvuodenaattona ja uudenvuodenpäivänä sekä loppiaisena.
+Siida sijaitsee 200 metrin päässä Sajoksesta.
+Siidassa jatkuneessa juhlatilaisuudessa juhlapuheen piti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Hannes Manninen.
+Siidoilla oli rajat ja siitojen rajat olivat myöhemmin perustana kun saamelaisten asuinalueille perustettiin kuntia.
+Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian.
+Siihen kuuluvat myös äänenkäyttö, asut ja lavansuunnittelu.
+Siihen sisältyy sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, erityisesti vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin.
+Siihen tulivat alusta alkaen kuulumaan seuraavat Finnmarkin ja Tromssan läänin kunnat: Kaarasjoki (Kárášjohka / Karasjok), Koutokeino (Guovdageaidnu / Kautokeino), Uuniemi (Unjárga / Nesseby), Porsanki (Porsáŋgu / Porsanger), Teno (Deatnu / Tana) ja Kaivuono (Gáivuotna / Kåfjord).
+Siinä ei ole onnistuttu.
+Siinä päivän poika matkustaa jättiläisten maahan, rakastuu siellä jättiläisen tyttäreen ja lopulta nai tämän.
+Siinä tunnustetaan saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että saamelaisten oikeudet menevät näiden kolmen maan kansallisten etujen edelle.
+Siinä työssä saa kaivaa omia tunteita ja ajatuksia ja luoda jotain omaa ihmisten kuultavaksi.
+Siiri Miettusen ja Ritva Torikan kouluradiolle vuonna 1989 valmistama pohjoissaamenkielinen tarinasarja Lodderáidalas julkaistiin kahtena CD-levynä. Sarjaan on saatavissa myös tehtäväkirjanen.
+Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit.
+Siita ohjaa poronhoidon harjoittamista omalla nautinta-alueellaan.
+Siitä on löydettävissä hyödyllistä tietoa Metsähallituksen palveluista ja toiminnasta.
+Siitä on määrä tulla Suomen saamelaisten itsehallinnon sekä elävän ja kehittyvän saamelaiskulttuurin symboli, jonka keskeisenä toiminnallisena tarkoituksena on sekä vaalia perinteistä kulttuuria että kehittää ja uudistaa saamelaista yhteiskuntaelämää.
+Siitojen luonnonolosuhteet voivat poiketa niin paljon toisistaan, että keskimääräinen teurastusprosentti kaikille paliskunnan osakkailla voi olla epäedullinen yksittäiselle siidalle - kuten Nellimin tapauksessa on käynyt.
+Siitojen nautinta-alueiden rajat eivät ole staattisia, vaan ne voivat muuttua laidunolosuhteiden mukaan ja eri siidat voivat myös yhdistyä toisiinsa.
+Sijainti ja varaaminen
+si joukoksi perinteet pukkaavat esiin jokaisesta pienestäkin kolosta.
+Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti.
+Siksi yhdessä oleminen on heille helppoa ja heidän mielestään on hauskaa, että yhteistyö jatkuu myös koulussa.
+Silba - hopea
+Silläkin on vaikutuksensa, että saamelaiset näkyvät kokouspaikoilla.
+Sillä muistetaan ensimmäistä pohjois- ja eteläsaamelaisten kokousta Trondheimissa, Norjassa.
+Sillä oli sääntöjen mukaan myös oikeus hylätä kaikki ehdotukset tai lunastaa vain yksi työ.
+Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä.
+Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä.
+Silloin olin ainoa pohjoissaamen äidinkielenä kirjoittanut.
+Silloin on myös helpompi improvisoida kuin laulaessa.
+Silloin poromiehilla jää kesä vapaaksi, mutta laajojen aitausten alueella maa kuluu voimakkaasti ja kaventaa porojen muutenkin niukkoja laidunmaita.
+Silloin tein päätöksen, että aion palata opiskelujeni jälkeen pohjoiseen pysyvästi ja jatkaa perheemme elämäntapaa.
+Silloin tokassa käytiin lähes joka päivä ja porot olivat kesympiä.
+Silloin tokka käännetään aina sellaiselle alueelle, jossa on hyvä laidunmaa.
+Silloin Unna Junnánkin merkitys kasvaa.
+siltala (at) samediggi.
+Silti sen merkitys oli suuri: pohja tulevalle työlle oli luotu, ja saamelaisten yhteinen esiintyminen huomattiin.
+Silti sen tulee myös näyttää kauniilta ja miellyttää kättä.
+Sininen ja Punainen serkku, Stáinnakin parhaimmat ystävät, aikovat auttaa häntä, mikä ei ole niin helppoa.
+Sirman lapset eivät ole niin harjaantuneita käyttämään soittimia, kuten kitaraa.
+Sirman lapset pääsevät uimaan Utsjoen uimahallissa, jollaista ei ole Sirmassa.
+Sirmassa puolestaan on erityisen hyvä koulupiha ja jalkapallokenttä.
+sisältää esityksen tiedot, osallistujat, kesto, erikoistarpeet
+Sisältöä lisätään sivuille koko ajan, uuden materiaalin lisäksi sivuille on tarkoitus laittaa myös aiempien vuosien raportteja, lausuntoja jne.
+Sisarukset viettävät päivän pääkaupungissa rennoin ottein.
+Siskoni, veljeni!
+Siskosten työpajoissa pääsee tutustumaan baletin alkeisiin, sekä jazziin ja modernin tanssin maailmaan.
+Sisna on kestävää ja kauniin väristä, ja siitä tehdään esimerkiksi laukkuja, suola- ja kahvipusseja, kenkiä, tossuja ja nykyisin mm. kännykkäkoteloita.
+Sitä ei voi tehdä, vaan joikaaja on tavallaan väylä joiun esille tulemisessa.
+Sitä ennen olivat suomalaiset Lapin ystävät perustaneet Lapin Sivistysseuran (Sámi Cuvgehussearvi) vuonna 1932 Helsingissä.
+Siten esimerkiksi saamenkielinen rippikoulu ei toteudu Suomessa.
+Siten valtio voi turvata saamelaisten kielten, kulttuurien ja elinkeinojen säilymisen ja kehityksen kansainoikeuden mukaisesti.
+Sitten jos en teekään niin, olen jotenkin huono ihminen.
+Sitten jossain vaiheessa aloimme soittaa saamenkielistä musiikkia ja kokoonpanon muokkauduttua esittämästämme musiikista tuli saamenkielistä rockia.
+Sivistystoimenarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta, joka edusti konferenssissa Suomen opetusministeriötä, totesi, että saamen kielen opetus myös kotiseutualueeen ulkopuolella on mahdollista.
+Sivistystoimen osalta saamenkielellä annettavan perus-ja lukioopetuksen kustannukset korvataan täysmääräisesti saamelaisalueen kunnille.
+Sivuilla on myös saamenkielinen, kaikille avoin Shoutbox-keskustelupalsta, joka on tärkeä nuorten kielenkäyttöareena.
+sivuilta.
+Sivulla tiedotetaan myös Sámi Giellagáldun toiminnasta.
+Sivusto lapsille - Cugu
+Sivuston kautta löytyy myös tietoja saamelaisten asemasta ja toiminnasta maailman alkuperäiskansojen yhteisössä ja kansainvälisissä yhteyksissä kuten YK:ssa.
+Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin lastenpäivän järjestelyt ja mediakasvatusmateriaalin kokoaminen.
+Skáhppu löytyy pohjoisen kirjastoista ja se voi toimia virikkeenä oppitunneilla tai helpottaa vanhempia löytämään kerralla jo useamman mielenkiintoisen lapsille tarkoitetun virikkeen tai kirjan.
+Skáhppuun kurkistamalla voi löytää myös suopungin ja ohjeet miten suopunkia heitetään.
+Skáhppuun on koottu lapsille tarkoitettua materiaalia saamenkielisestä kirjallisuus- ja musiikkituotannosta.
+Škoovlâ biologia, Sisčääsih (alkup.
+Sodankyläläinen Jutatokka - ryhmä (kuva alla) esitti kilpailussa tanssin nimeltään Boazu (poro).
+Sodankylän kunnan kouluissa pääpaino on saamen kielen aineopetuksessa, jota saa yhteensä 99 oppilasta.
+Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 38 025 euroa:
+Sodankylän lukio: Elli-Marja Hetta (pohjoissaame), Miira Suomi (pohjoissaame) ja Roosa Nuorgam (pohjoissaame)
+Sodankylän lukio: Juho Yliriesto (pohjoissaame)
+Sodankylän lukio: Riinamari Mustonen (pohjoissaame) ja Anni-Saara Aikio (pohjoissaame)
+Sodankylän tapahtumaan liittyneen kuvakilpailun palkinnot jaetaan koulujen kevätjuhlissa.
+Sodankylän tapahtumaan osallistui yhteensä yli 400 henkeä ja kilpailuun osallistui 12 tanssiryhmää.
+Sodankylän tapahtuma on yksipäiväinen, mutta pyrimme järjestämään koulumajoituksen halukkaille pitkämatkalaisille.
+Sodankylän Vuotsosta Petra Magga-Vars.
+Sodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa.
+* Soittimia
+soittimia tai muita erityistarpeita.
+Solinum Oy / Janne Mikkola: sivuston tekninen toteutus
+Solju on tekemässä levyä ja kappaleet ovat enimmäkseen saameksi.
+SomBy on niittänyt mainetta Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa.
+* SomBy (saamenkielistä rock-musiikkia soittava yhtye)
+SomBy starttaa Rovaniemen tapahtumassa debyyttialbuminsa Álas eana (alaston maa) julkistamiskiertueelle.
+Sompio on ollut suuri alue ja sisältänyt monia kyliä, joista osa jäi Lokan tekoaltaan alle.
+Sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle ihmiselle sopimuksessa turvatut oikeudet ja vapaudet.
+Sopimuksen 14 §:n mukaan kielletään syrjintä.
+Sopimuksen 17 artiklan mukaan valtioiden on taattava että lapset saavat tietoa monista eri lähteistä Valtioiden tulee rohkaista tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota tai alkuperäiskansalasten kielellisiin tarpeisiin.
+Sopimuksen 1 artikla kieltää rotuun, ihonväriin, syntyperään tai etnisyyteen perustuvan syrjinnän.
+Sopimuksen 1 artikla takaa kaikille kansoille itsemääräämisoikeuden, jonka nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.
+Sopimuksen 29 artiklan mukaan lasten opetuksen tulee perustua mm. ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamisen kehittämiseen ja kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja kohtaan.
+Sopimuksen 2 artikla kieltää lasten syrjinnän heidän mm. kielen ja syntyperän perusteella.
+Sopimuksen 2 artiklan mukaan valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin rotusyrjinnän poistamiseksi ja kieltämään rotuvihaan yllyttämisen (artikla 4).
+Sopimuksen 30 artikla on samansisältöinen kuin KP-sopimuksen 27 artikla.
+Sopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan.
+Sopimuksen artikla 10 (c) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan ja kannustamaan biologisten resurssien tavanomaista käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.
+Sopimuksen artikla 10 takaa saamelaisille oikeuden käyttää saamen kieltä yksityisesti ja julkisesti, suullisesti ja kirjallisesti sekä oppia omaa kieltään (artikla 14).
+Sopimuksen artikla 15 takaa jokaiselle oikeuden osallistua kulttuurielämään, nauttia sen eduista sekä nauttia tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineellisille eduille suodusta suojasta.
+Sopimuksen artikla 15 takaa jokaiselle oikeuden osallistua kulttuurielämään, nauttia sen eduista sekä nauttia tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineellisille eduille suodusta suojasta.
+Sopimuksen artikla 1 on samanlainen KP-sopimuksen 1 artiklan kanssa taaten kansoille itsemääräämisoikeuden.
+Sopimuksen artikla 8 (j) suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Sopimuksen artikla 8 (j) velvoittaa Suomea kunnioittamaan, suojelemaan ja ylläpitämään saamelaisten biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää tietämystä sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.
+Sopimuksen artiklan 2 mukaan pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi
+Sopimuksen artiklan 5 mukaan erityisiä suojelu- ja auttamistoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä ILO:n sopimusten tai suositusten johdosta, ei ole pidettävä syrjintänä.
+Sopimuksen keskeisimmät artiklat 14 ja 15 käsittelevät alkuperäiskansojen oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin.
+Sopimuksen lappcodisillenissä vuonna 1751 Ruotsi-Suomi ja Tanska-Norja takasivat mm. saamelaisille oikeuden ylittää rajat porolaumoineen ja kalastustarkoituksessa.
+sopimuksen määräämät oikeudet.
+Sopimuksen mukaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuasuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu.
+Sopimuksen mukaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen edellyttää kaikkien kulttuurien, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden ja alkuperäiskansojen kulttuurien yhdenvertaisuuden ja kunnioittamisen tunnustamista (2 artikla).
+Sopimuksen mukaan myös yksityishenkilöt voivat valittaa ihmisoikeuskomitealle KP-sopimuksen rikkomuksista.
+Sopimuksen näkyvin vaikutus on ollut Eurooppalaisen maisemapalkinnon myöntäminen.
+Sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea.
+Sopimuksen osapuolten tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi omalla alueellaan ja tunnistaa ja määritellä alueellaan esiintyvän aineettoman kulttuuriperinnön eri elementit yhteistyössä sidosryhmien kanssa (11 artikla).
+Sopimuksen ovat ratifioineet pohjoismaista Norja ja Tanska.
+Sopimuksen ratifioimisessa oli kyse arvoista, saamelaisten historiasta, saamelaiskulttuurin perinteistä ja ennen kaikkea saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta.
+Sopimuksen ratifioinnin ehdot eivät olleet saamelaisten kannalta toivotunlaiset, mutta tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus.
+Sopimuksen ratifioinnin ympärillä on turhia pelkoja eikä sen ratifiointi estäisi millään tavoin muun väestön elämistä ja elinkeinojen harjoittamista saamelaisten kotiseutualueella " Näkkäläjärvi korosti.
+Sopimuksen ratifiointi ei ole kuitenkaan vielä edennyt.
+Sopimuksen ratifiointi on ollut Suomen ihmisoikeuspoliittisen tavoitteena pitkään.
+Sopimuksen ratifiointi on saamelaiskäräjien vaalikauden kärkitavoite.
+Sopimuksen ratifiointi otettiin ensimmäisen kerran tavoitteeksi pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan.
+Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät sitä.
+Sopimuksen tavoitteena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä ja varmistaa asianomaisten yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kulttuuriperinnön kunnioittaminen (artikla 1).
+Sopimuksen tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan.
+Sopimuksen toimeenpanoa ei valvo ihmisoikeussopimuksista poiketen erityinen komitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijakomitea, joka antaa suosituksensa Euroopan Neuvoston ministerikomitealle.
+Sopimuksen toimeenpanoa seuraa asiantuntijoista koostuva neuvoa-antavatakomitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa seurataan maaraportein.
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo asiantuntijakomitea ja ministerikomitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo hallitusten välinen aineettoman kulttuuriperinnön suojelukomitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo rotusyrjintäkomitea.
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (
+Sopimuksen toimeenpanoa valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (TSS-komitea).
+Sopimuksen toimeenpanon seuraamiseksi ja sopimuksen kehittämiseksi sopimuksen ratifioineet valtiot (osapuolet) pitävät kahden vuoden välein osapuolikokouksia.
+Sopimuksen toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
+Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin, joka ratkaisee yksilövalituksia.
+Sopimuksen toteutumista varten tulee perustaa YK:n alaisuuteen kansainvälinen elin, jonka yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansaelin, joka valvoo sopimuksen toteutumista ja sen vaikutuksia alkuperäiskansoihin.
+Sopimuksen valmisteluvaiheessa oli kuitenkin yksiselitteisesti selvä, että artikla 8 (j) koskee alkuperäis- ja heimokansoja, vaikkei tekstiä sellaisenaan tullutkaan sopimukseen.
+Sopimuksen viidennessä artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat edistämään olosuhteita, jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä oleelliset perustekijät: heidän uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuuriperintönsä.
+Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä.
+Sopimuksessa olisi määräyksiä muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, yhteistyöstä saamelaiskäräjien ja valtioiden välillä, saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä elinkeinojen harjoittamisesta.
+Sopimuksessa painotetaan lapsen edun näkökulmaa kaikissa lasta koskevissa toiminnoissa.
+Sopimus edellyttää saamelaisten oikeuksien ratkaisemista maahan, veteen ja luonnonvaroihin.
+Sopimus ei sisällä erityisesti alkuperäiskansanaisia koskevia määräyksiä, mutta sopimuksen toimeenpanoa valvova komitea on suosituksissaan kiinnittänyt erityisesti huomiota alkuperäiskansanaisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaelämään ja saada tasa-arvoista palvelua ja kohtelua.
+Sopimus käsittelee kansallisten vähemmistöjen kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.
+Sopimus käsittelee syrjinnän kieltoa työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.
+Sopimus kieltää mm..
+Sopimus kieltää naisten syrjinnän ja velvoittaa edistämään naisten tasa-arvon toteutumista.
+Sopimus koskee alle 18-vuotiata.
+Sopimusluonnoksen luovuttamisen jälkeen vuonna 2005 pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen loppui valtioiden välisessä yhteistyössä moneksi vuodeksi.
+Sopimusluonnos kokoaa keskeisiä velvoitteita muista kansainvälisistä sopimuksista ja julistuksista kuten ILO 169-sopimuksesta ja alkuperäiskansajulistuksesta.
+Sopimus mahdollistaisi saamelaiskulttuurin kehittämisen kolmen valtion alueella saamelaiskulttuurin lähtökohdista helpottaen sopeutumista ilmastonmuutokseen ja turvaisi saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisen.
+Sopimusneuvottelut jatkuvat vielä alkaneen vaalikauden ajan.
+Sopimus olisi historiallinen ja sen hyväksyminen tarkoittaisi maailman ensimmäisen valtiosopimuksen syntyä, minkä tarkoituksena on parantaa usean valtion alueella asuvan alkuperäiskansan, saamelaisten, asemaa.
+Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa.
+Sopimusosapuolet myös ottavat huomioon, että Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.
+Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.
+Sopimusosapuolten tulee ryhtyä toimiin kulttuuri-ilmauksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi (6 artikla).
+Sopimus
+Sopimusta on täydennetty ja muutettu lisäpöytäkirjoilla.
+Sopimusten toimeenpanoa valvovat elimet voivat myös vierailla Suomessa ja kuulla eri sidosryhmiä raporttejaan varten.
+Sopimus tunnustaa että alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli aineettoman kulttuuriperinnön tuottamisessa, suojelemisessa, ylläpitämisessä ja uudelleenluomisessa ja siten myös kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden edistämisessä.
+Sopimusvaltion tulisi edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista vahvistamalla saamelaisten edustuksellisten instituutioiden, kuten saamelaiskäräjien, päätöksentekovaltaa.
+Sopimusvaltion tulisi lisätä ponnistelujaan lainsäädäntömuutosten tekemiseksi saamelaisten oikeuksien täysimittaiseksi takaamiseksi heidän perinteisillä alueillaan varmistamalla, että saamelaisyhteisöjen oikeutta vapaaseen, ennalta tapahtuvaan ja informoituun osallistumiseen heitä koskeviin poliittisiin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin noudatetaan.
+Sopimusvaltion tulisi myös ryhtyä asianmukaisiin toimiin edistääkseen, siinä laajuudessa kuin on mahdollista, kaikkien saamelaislasten oikeutta saada opetusta omalla kielellään sopimusvaltion alueella.
+- sosiaalialan käytännön työn, koulutusjärjestelmien yhteistyötä sekä perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta
+Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön kielen ja kulttuurin osaamista varten tulisi Suomessa olla samanlainen osaamiskeskus kuin Norjassa on tällä hetkellä.
+Sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista.
+Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Nihkolas Valkeapää (henkilökohtainen varajäsen Ulla-Maarit Magga), varapuheenjohtajaksi Veikko Feodoroff (Sinikka Mäkinen) sekä muiksi jäseniksi Heidi Eriksen (Pentti Morottaja), Leena Niittyvuopio-Jämsä (Antti Katekeetta), Mira Hirvasvuopio (Jouni Ilmari Jomppanen), Pekka Pekkala (Joanna Tervonen) ja Varpu Falck (Airi Portti).
+Sosiaali- ja terveyslautakuntaan kuuluvat vuosina 2012-2015 seuraavat jäsenet:
+Sosiaali- ja terveyslautakunta on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyspoliittisten esitysten, aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen valmistelija.
+Sosiaali- ja terveyslautakunta
+Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen - painoalueelta.
+Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että päivähoidon ja lastenneuvolan välillä on yhteisesti sovitut yhteistyö- ja tiedonvaihtomenettelyt.
+sosiaali- ja terveyssihteeri
+Sosiaali- ja terveyssihteeri
+Sosiaalinen huomiokyky ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä sosiaalisuuteen kasvamisessa.
+Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä kiteytti sosiaali- ja terveyspalveluiden rajayhteistyön tilanteen: Mitä enemmän rajat ylittäviä esteitä pyritään poistamaan, sitä enemmän niitä löytyy.
+soveltaminen voidaan ottaa osaksi muiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa ja myös luonnonvarasuunnitelmien laadintaa, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi pohtii.
+Soveltuu seminaareihin, joissa ei ole tarvetta suurelle näyttämölle.
+Soveltuu tilaisuuksiin, joissa tarvitaan keskikokoista näyttämöä ja katsomoa.
+Sovintosopimuksen ehtojen mukaan osapuolet vastaavat itse omista oikeudenkäyntikuluistaan ja Juha Guttorm peruuttaa tekemänsä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle irtisanomisestaan.
+ŠOvttasŠ on pohjoissaamea ja tarkoittaa ŠyhdessäŠ.
+* Spire (saamenkielistä pop-rokkia)
+SPN edellyttää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa lisätä pienhiukkaspäästöjä ja vaatii, että pienhiukkaspäästöjä tulee hillitä tehokkailla suodattimilla.
+SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat.
+SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat.
+SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus ratifioidaan pikaisesti asiantuntijatyöryhmän esittämän esityksen mukaisesti.
+SPN edustaa Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisia pohjoismaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
+SPN esittää, että valtiolliset tutkimuslaitokset yhdessä yritysten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edustajien kanssa aloittaisivat tällaisen kehitystyön pikaisesti.
+SPN esittää, että vertailukohtana olisivat valtioiden keskimääräiset päästöt vuosina 1990-2000.
+SPN haluaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen artiklaan 10 (c), joka määrää, että sopimusosapuolien tulee suojella ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.
+SPN huolehtii ja johtaa saamelaisten kansainvälisestä edustamisesta.
+SPN kannattaa erityisesti aurinkoenergian hyödyntämisen lisäämistä.
+SPN korostaa, että saamelaisyhteisö sopeutuu ilmastomuutokseen parhaiten niin, että haavoittuvuutta vähennetään ja samalla edistetään Saamen maan ihmisten, eläinten ja luonnon kantokyvyn säilymistä.
+SPN näkee, että artikla velvoittaa valtioita kunnioittamaan saamelaisten perinteistä luonnonkäyttöä.
+SPN näkee, että ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee noudattaa YK:n biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):tä ja huomioida saamelaisten perinteinen tieto, käytännöt ja innovaatiot ja saamelaisten vaikutusmahdollisuudet myös kansainvälisissä elimissä kyseisen artiklan nojalla.
+SPN näkee, että ilmastonmuutostutkimusta on lisättävä ja tutkimuksessa on keskityttävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja haittojen minimoimiseen arktisten alkuperäiskansojen asumaalueilla.
+SPN näkee, että kansainvälisessä alkuperäiskansapolitiikassa tulee keskittyä erityisesti ilmastonmuutokseen haittojen vähentämiseen alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansojen vaikutusvallan turvaamiseen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa.
+SPN näkee, että päästöjen määrää tulee hillitä uusiutuvia energiantuotantomuotoja kehittämällä ja saamalla ne suuren yleisön käyttöön edullisilla hinnoilla.
+SPN näkee, että Suomen ja Ruotsin valtioiden tulee ratifioida ILO 169-sopimus ja valtioiden tulee ottaa YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista osaksi kansallista lainsäädäntöään.
+SPN näkee, että vain yhden vuoden päästöjen asettaminen vertailukohdaksi kohtelee eri valtioita epätasa-arvoisesti ja mahdollistaa tilanteen, jossa käytännössä joidenkin valtioiden ei tarvitse tehdä lainkaan päästövähennyksiä.
+SPN näkee ilmastonmuutoksen laajemmassa yhteydessä: jatkuva ympäristökuormitus ja lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntäminen tekevät sopeutumisesta vaikeaa ja sama pätee myös saamelaiselinkeinojen ja elämänmuodon / toimeentulon sopeutumisen suhteessa muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin.
+SPN neuvottelee yhtenä rintamana pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi.
+SPN:n näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen yhteydessä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat monella lailla alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin, ja siksi alkuperäiskansojen äänen tulee kuulua myös kansainvälilisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa.
+SPN:n päätavoitteita on pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen, SPN:n toiminnan kehittäminen ja saamelaisten oikeusaseman parantaminen.
+SPN:n toimintaa ohjaavat vuonna 1997 sovittu yhteistyösopimus ja vuonna 2003 hyväksytty työjärjestys.
+SPN:n toimintaa ohjaa vuosittain vähintään kerran järjestettävä täysistunto.
+SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee kuulua neuvostoon.
+SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee osallistua jäseninä SPN:n hallituksen toimintaan.
+SPN on päättänyt, että Giellagáldulle haetaan jatkorahoitusta Interreg-varoista ja tämän hankkeen aikana luodaan pysyvä malli ja rahoitus saamen kieliyhteistyölle.
+SPN on päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan SPN:ssä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa.
+SPN on perustanut myös petoasioiden lautakunnan.
+SPN on perustanut yhteyteensä nuorisolautakunnan, johon tulevat edustajat kunkin maan saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoista / - lautakunnista.
+SPN piti edellisen kerran kokouksensa Uumajassa syksyllä 2013.
+SPN pyytää valtioita edistämään kokouksessa tämän tehtävän toteutumista.
+SPN sitoutuu laatimaan ilmastopoliittisen ohjelman.
+SPN vaatii, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta yli 1,5 celsiusasteen.
+SPN vaatii, että Meksikossa joulukuussa 2010 pidettävissä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskevan puiteyleissopimuksen seuraavassa osapuolikokouksessa, COP16ilmastoneuvotteluissa on sovittava laillisesti sitovista päästövähennyksistä ja sopimuksen rikkomisen sanktiojärjestelmästä.
+SPN vaatii, että päästöjä on leikattava merkittävästi.
+SPN vastustaa ydinvoiman lisäämistä.
+SPN vetoaa, että moottorikelkkojen ja mönkijöiden energiatehokkuutta parannetaan pikaisesti.
+SPR tulee toimia edistääkseen uudistuvien energiamuotojen käyttöä.
+ŠSaamelaisparlamenttiŠ-nimitys kuvaisi Länsmanin mukaan enemmän saamelaiskäräjien tehtäviä ja asemaa.
+ŠSaamen kielilakiŠ turvaa oikeuden saamen kielen käyttöön viranomaisissa, oikeuslaitoksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
+Stáinnak joutuu vahingossa ihmisten ja eläinten maailmaan ja alkaa laiduntaa väärässä paikassa ja väärään aikaan.
+Stáinnak-näytelmässä ovat mukana maahiset ja staalot sekä valkoinen maahisten onnenporo Stáinnak.
+Stáinnak on maahisten poro, joka tulee vahingossa laiduntamaan ihmisten maailmaan.
+Stáinnak tapaa Ruttopoliisin (Rohttupolitiija), joka laittaa Stáinnakin putkaan.
+Stipendeistä päätti Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta kokouksessaan 17.12.2015.
+Stipendeistä päätti saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta kokouksessaan 27.10.2013.
+Stipendejä jaettiin yhteensä seitsemälle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja 19:lle perusopetuksen päättäneelle oppilaalle.
+Stipendiä haki yhteensä 12 opiskelijaa.
+Stipendiä haki yhteensä 18 opiskelijaa.
+Stipendi annettiin yhteensä 13:lle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle ja 18:lle perusopetuksen päättäneelle.
+Stipendi annettiin yhteensä kuudelle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle, 13:lle perusopetuksen päättäneelle ja kolmelle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneelle.
+Stipendit jaettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pääurakoitsijana toimineen Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n lahjoittamista ja saamelaiskäräjien omista varoista.
+Stipendit saivat Karigasniemen Sápmi salmiak - ryhmä sekä 8-vuotias soolotanssija Biret-Inga Pieski, Enontekiön lukion Oarjánnieiddat, Vuotson koulun Vuohču Ritmajoavkku, Ivalon lukion ryhmä Villasat sekä Ivalon alakoulun ryhmä Bohccostallit.
+Strategian uudistamisen valmistelut aloitettiin jo vuonna 2010.
+Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.
+Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saa-men, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.
+Streamaus lisää toivottavasti tietoa saamelaiskäräjien toiminnasta laajemminkin " puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kommentoi päätöstä.
+- Streaming-järjestelmä
+Strömstadin rajasopimuksen rajajärjestelyissä vuonna 1751 vedettiin Ruotsi-Suomen ja Tanska-Norjan rajat myöhempään muotoonsa.
+Stubbin hallituksen ohjelmaan.
+Studio Borga / Minna Saastamoinen: grafiikka
+Studio sijaitsee Sajoksen ensimmäisessä kerroksessa, pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen media- ja kieliopiskelutilojen yhteydessä.
+Studiotiloihin kuuluu studio, live-editointitila sekä muita editointitiloja.
+Studiotiloista vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskus, mutta keskuksen ulkopuoliset varaukset tulevat keskitetysti Sajoksen Kongressi- ja tapahtumapalveluiden kautta.
+Studiotiloista vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskus, mutta keskuksen ulkopuoliset varaukset tulevat Sajoksen Kongressi- ja tapahtumapalvelujen kautta.
+Suhteellisen ison osan vapaa-ajastani vie myös tutortoiminta, missä olen ollut mukana tämän vuoden, ja vuodenvaihteessa minusta tulee mitä todennäköisimmin meidän koulun matkailun yksikön uusi päätutor.
+Sujala Antti
+Sukulaisemme ja ystävämme Norjassa voivat joutua lopettamaan poronhoidon ja luopumaan elämäntavastaan, mikäli Norjan valtion pakkoteurastuspäätökset toteutuvat.
+Sukulaisuussuhteiden korostaminen ja lapsen mukaan ottaminen erilaisiin askareisiin edistävät lapsen sosiaalisuutta.
+- Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys
+Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys
+sun alussa, mutta sen jälkeen juurien halkaiseminen tehdään käsin.
+Sunna Valkeapää (pohjoissaame)
+Sunnuntaina 5.2. klo 11 alkaen Piispanmessu Inarin kirkossa.
+Suojametsäalueeseen kuuluvat Enontekiön ja Utsjoen kuntien alueet sekä alueita Inarin kunnasta.
+Suojametsäalue on lainsäädännöllä säädetty alue, jossa metsää tulee hoitaa ja käyttää siten, ettei se aiheuta metsärajan alenemista.
+Suojelusopimus määrittää kulttuuri-ilmaisut yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luovuuden tuloksena syntyneiksi ilmaisuiksi, joilla on kulttuurinen sisältö (4 artikla).
+Suomalaisia kouluja ja muita tiedonhaluisia palveleva uusi internetsivusto avattiin joulukuun alussa.
+Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaan lastentarhanopettajiksi.
+Suomalaistamisprosessi jätti syvän jäljen saamelaisyhteiskuntaan johtaen saamen kielten uhanalaistumiseen.
+Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui pääväestöön eteläisessä Suomessa.
+Suomeen sopivia työkaluja vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan mahdollistamiseksi.
+Suomeen tarvitaan pikaisesti saamen kielten elvytysohjelma, joka olisi nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi.
+Suomeen tarvittaisiin kiireellisesti saamen kielen elvyttämisohjelmaa, kuten saamelaiskäräjät on esittänyt.
+Suomella ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemasta tai edes elinkeinon harjoittajien määrästä.
+Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on erityinen vastuu saamen kielen säilymisestä ja edistämisestä elävänä kielenä myös saamelaisalueiden ulkopuolella.
+Suomella on edelleen hyvät edellytykset ratifioida sopimus. "
+Suomella on nyt erinomaiset mahdollisuudet ratifioida ILO-sopimus.
+Suomen 5 maaraportti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa (englanniksi)
+Suomen delegaatio artikla 8 (j) -työryhmän kokouksessa: Klemetti Näkkäläjärvi, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola
+Suomen EU:n liittymissopimuksen pöytäkirja nro 3 saamelaisista
+Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla.
+- Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden projektin valtuuskuntaan Tiina Sanila-Aikion ja varajäseneksi Ulla-Maarit Maggan.
+Suomen ja Ecuadorin pysyvät edustustot, Ecuadorin kulttuuriperintöministeriö sekä Suomen saamelaiskäräjät järjestivät yhdessä YK:n alkuperäiskansafoorumin 10. istunnon oheistapahtuman, jonka teemoina olivat alkuperäiskansojen koulutus ja oikeus osallistua päätöksentekoon.
+Suomen ja Norjan rajalla, Tenon varressa kulkee kirjastoauto.
+Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteissä tulee alkuperäiskansojen osalta keskittyä itsemääräämisoikeuden lisäämisen lisäksi myös keinojen löytämiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja pyrkiä säilyttämään alkuperäiskansakieliä ja - kulttuureja.
+Suomenkielinen esityslista on ladattavissa myös Saamelaiskäräjien kotisivuilta.
+Suomen kolme saamen kieltä
+Suomen lainsäädännössä
+Suomen lainsäädäntö
+Suomen Lapissa, Norjan Finnmarkissa ja Ruotsin Norrbottenissa rajakuntien koordinoitu verkostoituminen toisi huomattavaa parannusta palvelujen laatuun.
+" Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2013-2020, luonnon puolesta - ihmisen hyväksi " (nk. Biodiversiteettistrategia).
+Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi.
+Suomennos on yksi maailman en-‐ simmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä.
+Suomennos on yksi maailman ensimmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä.
+Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry myönsi nuorisotyön viikolla 29.9. - 5.10. seitsemäntoista Nuori toimija - tunnustusta toimijoille ja hankkeille eri puolilla Suomea.
+Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin varapuheenjohtaja
+Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL.
+Suomen perustuslaki on tunnustanut saamelaisten aseman Suomen alkuperäiskansana ja taannut heille erityiset kulttuuriset ja kielelliset oikeudet.
+Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kylät.
+Suomen puolella toimiva Sámi duodji-yhdistys järjestää näyttelyitä ja neuvontaa sekä välittää aitoja saamen käsitöitä myyntiin.
+Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojelevat saamelaiskulttuuria, mutta sopimuksia valvovien elinten suositukset jäävät pääosin toteuttamatta Suomessa.
+Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten vastuulla on turvata saamelaisten oikeudet, jotka johtuvat heidän asemastaan alkuperäiskansana.
+Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät kannustavat valtioita yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistämään pohjoismaisen saamelaissopimuksen voimaansaattamista.
+Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien pitkään suunnittelema uusi kieliyhteistyö käynnistyi vuoden alussa.
+Suomen, Ruotsin ja Norjan välisestä pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja.
+Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Sámiráddi / Samerådet / Saami council) päätti käynnistää lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla.
+Suomen saamelaisalueella ensimmäinen merkittävä saamenkielinen kaunokirjallinen teos oli outakoskelaisen opettajan Hans-Aslak Guttormin kokoelmateos Koccam spalli (Herännyt tuulispää 1941).
+Suomen saamelaiset vodaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin.
+Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon, Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku.
+Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää SÁFÁ2-projektiin.
+Suomen saamelaiskäräjät on hakenut rahoitusta saamelaiselinkeinojen tilanteen selvittämiseksi Suomessa.
+Suomen saamelaiskäräjät on hankkeessa päähankekumppani ja hankekumppaneina on Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät.
+Suomen saamelaiskäräjät on yrittänyt kehittää yhteistyötä asiassa jo aiemminkin, mutta aika ei ollut silloin siihen vielä valmis.
+Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota.
+Suomen saamelaiskäräjät sai helmikuun puolivälissä puuttuvia tietoja yhteistyökumppaneilta rahoitushakemukseen.
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. "
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa.
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat keskustelleet Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajien kanssa saamelaisille tärkeiden asioiden edistämisestä kokouspäätöksiin. "
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Nilla Tapiola ovat tyytyväisiä kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän seitsemännen kokouksen tuloksiin. "
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat SPN:ssä
+Suomen saamelaiskäräjien edustajina lautakunnassa on nuorisoneuvoston puheenjohtaja Nilla Rahko ja jäsen Anne-Máret Labba.
+Suomen saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä Suomen Saamelaiskäräjät (Sámediggi), perustettiin omalla laillaan vuonna 1995.
+Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on toiminut Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta.
+Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja - kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia.
+Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja - kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia.
+Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja
+Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto totesi kieliyhteistyön aloitusseminaarissa olevansa iloinen siitä, että Suomen saamelaiskäräjät on saanut tehtäväkseen johtaa kaikkien aikojen suurinta valtakuntien rajat ylittävää kielihanketta.
+Suomen saamelaiskäräjien yhdeksän jäsentä jätti erillisen lausuman luonnonvarojen hyväksikäyttöä saamelaisten perinteisillä asuinalueilla käsittelevän julistuksen artiklaan 4.
+Suomen saamelaiskäräjillä on kolme edustajaa valtioneuvoston nimittämässä neuvotteluvaltuuskunnassa.
+Suomen saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuvat kansallisen artikla 8 (j) -työryhmän puheenjohtaja, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslaitakunnan puheenjohtaja Nilla Tapiola ja saamelaiskäräjien jäsen Pertti Heikkuri.
+Suomen saamelaiskäräjiltä konferenssiin osallistui 16 parlamentaarikkoa.
+Suomen saamelaisten keskusjärjestö ry
+Suomen saamelaisten yhdistystoiminta alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, kun Samii Litto - Saamelaisten yhdistys perustettiin evakkomatkalla Alavieskassa.
+Suomen saamelaisten yhteinen käsityöyhdistys Sápmelaš Duodjárat ry perustettiin vuonna 1975, nykyisin yhdistyksen nimi on Sámi Duodji ry..
+Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Suomen Sámi Grand Prix osakilpailun voittaja 2014, joikaaja Petra Magga-Vars
+Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta.
+Suomen tasa-arvovaltuutettu
+Suomen täydennys biodiversiteettisopimuksen toteutumista käsittelevään tiedonantoon (29.11.2001)
+Suomen tulee raportoida elimille säännöllisesti sopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja siitä, miten se on ottanut huomioon kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa valvovien elimien suositukset.
+- Suomen tulee täyttää kansainväliset ja hallitusohjelmaan kirjatut velvoitteensa saamen kansaa ja saamen kieltä kohtaan.
+Suomen tulisi tehostaa toimiaan saamelaisten maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien oikeuksien selvittämiseksi ja turvaamiseksi juridisessa mielessä.
+Suomen tulisi tukea saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia myös Euroopan Unionissa.
+Suomen vähemmistövaltuutettu
+Suomen valtiolla on vastuu alkuperäiskansansa kielestä, eikä saamea saa asettaa samaan asemaan maahanmuuttajien kielten kanssa.
+Suomen valtion tulee ratkaista saamelaisten maa- ja vesioikeudet viimeistään osana pohjoismaista saamelaissopimusta, siis viiden vuoden kuluessa.
+Suomen valtion tulisi turvata saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia ja tehostamaan toimia saame kielten elvyttämiseksi.
+Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen.
+Suomen valtio on WIPO:n jäsen.
+Suomen vastauksiin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kokouksessa käsiteltävistä asioista, Näkkäläjärvi kertoi ".
+Suomen yliopistoista kolmessa on mahdollista opiskella saamen kieltä:
+Suomen ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyö on ollut asiassa hyvä ja Suomi on tehnyt kovasti töitä terminologian muuttamiseksi.
+Suomessa artikla 10 (c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.
+Suomessa artikla 10 (c):n suojelemaa luonnonkäyttöä on saamelaisten perinteisten elinkeinojen kestävä luonnonkäyttö.
+Suomessa artikla 10 (c):n toimeenpano on jäänyt huomioitta ja tulemme esittämään, että uudistettavassa Suomen biodiversiteettistrategiassa käsitellään saamelaisten kestävän luonnonkäytön turvaamista ", Näkkäläjärvi kertoo.
+Suomessa artikla tulee kyseeseen erityisesti saamelaisen perinteisen laidunkiertojärjestelmän turvaamisessa ", Paltto kertoi.
+Suomessa ei järjestetä saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta.
+Suomessa ei toimi saamenkielistä kirjallisuutta kustantavaa kustantamoa.
+Suomessa hyvän pohjan rajat ylittävälle yhteistoiminnalle antaa mm. tuleva Sote-järjestämislaki sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen välinen sopimus rajayhteistyöstä ensihoidossa sekä Lapin sairaanhoitopiirin ja Helse Finnmarkin sopimus erikoissairaanhoidon palveluista.
+Suomessa joiun arvostus alkoi kasvaa myös suomalaisten keskuudessa saamelaisten suuren taiteilijan Nils Aslak Valkeapään (Á illohaš) taiteen myötä.
+Suomessa kestävää kehitystä on edistetty mm..
+Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta.
+Suomessa lasten oikeuksien toteutumista seuraa ja edistää lapsiasiavaltuutettu.
+Suomessa myös valtaväestö on käyttänyt pukuja tai niiden jäljitelmiä mm. matkailurekvisiittana, mikä on hämärtänyt puvun sidettä saamelaiseen identiteettiin.
+Suomessa oh-‐ jeet koskevat sellaisia saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia hankkeita, jotka voivat vai-‐ kuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin.
+Suomessa ohjeet koskevat sellaisia saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia hankkeita, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin.
+Suomessa oikeusministeriö on selvittänyt vuonna 2012 sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista lähettämällä asiasta lausuntopyynnön ministeriöille ja saamelaiskäräjille.
+Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku.
+Suomessa on kolme joikuperinnettä: pohjoissaamelainen luohti, inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leuŠdd.
+Suomessa on myös erilaisia yhdistyksiä ja ryhmittymiä, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksia ja erilaisissa medioissa on paljon saamelaisvastaista kirjoittelua.
+Suomessa on saamelaisperheitä, joissa lapsen ensikielenä on saamen kieli, joka on samalla myös molempien vanhempien äidinkieli ja perheen kotikieli.
+Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa.
+Suomessa osapuolikokouksen päätökset tarkoittavat lisää työtä biodiversiteettityöryhmälle sekä kansalliselle artikla (8j) -työryhmälle, jonka tulevaisuutta ja jatkoa käsitellään tänä syksynä " Näkkäläjärvi painottaa.
+Suomessa perustuslain toteutumista lainsäädäntöhankkeissa valvoo perustuslakivaliokunta.
+Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä.
+Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.
+Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
+Suomessa puhutaan kolmea saamea
+Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia.
+Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
+Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaame ja koltansaamea.
+Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan erittäin uhanalaisiksi kieliksi.
+Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin.
+Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat varsin pieniä, mutta erityisesti inarinsaame ja koltansaame edellyttävät kiireellisiä ja pitkäjänteisiä tukitoimia selvitäkseen.
+Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.
+Suomessa saamelaisparlamentti aloitti toimintansa Saamelaisvaltuuskuntana vuonna 1973.
+Suomessa saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on asia, joka ei saa huomiota mediassa.
+Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälain kolmannessa pykälässä (3 §) ja sen pääperusteena on saamen kieli.
+Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä.
+Suomessa sopimuksen alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjä käsittelevät artiklat koskevat saamelaisia.
+Suomessa sopimuksen artikla 8 (j) koskee siis saamelaisia, ja artiklan tulee näin ollen suojella saamelaista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, joka ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa.
+Suomessa sopimuksen toimeenpano alkuperäiskansojen osalta on keskittynyt artikla 8 (j):hin ja onkin tärkeä paneutua Suomessa erityisesti artiklojen 8 (j) ja 10 (c) yhtymäkohtiin ja tehostaa tavanomaisen luonnonkäytön suojelua " Pertti Heikkuri kertoo.
+Suomessa sopimusta on toimeenpantu mm. luonnonsuojelulaissa.
+Suomessa tulisi aloittaa keskustelu ja selvitystyö miten arkistomateriaalia saataisiin parhaiten, esimerkiksi digitoiden, saamelaisten ulottuviin esimerkiksi saamelaisarkistoon tai saamelaismuseo Siidaan ", saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi.
+Suomessa tulisi käynnistää kokonaisvaltainen saamen kielen elvytysohjelma ja aloittaa saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen.
+Suomessa työskentelisivät projektipäällikkö, projektisihteeri ja kielityöntekijät pohjois-, inarin- ja koltansaamessa.
+Suomessa Ympäristöministeriö asetti 18.6.2009 ensimmäisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän saamelaiskäräjien puheenjohtajan esityksestä.
+Suomesta pohjoissaamea edustaa Vesa Guttorm (varajäsen Petra Biret Magga-Vars), inarinsaamea Petter Morottaja (Ilmari Mattus) ja koltansaamea Erkki Lumisalmi (Jouni Moshnikoff).
+Suomi allekirjoitti pöytäkirjan vuonna 2011 ja
+Suomi ei myöskään tehnyt artikla 8 (j):hin liittyvissä asioissa kokouspäätöksiä, joista valtiolla ja saamelaiskäräjillä ei ollut yhteistä näkemystä.
+Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia.
+Suomi ei voi enää piiloutua kansallisen ratkaisun hakemisen taakse.
+Suomi hyväksyi julistuksen ilman varaumia.
+Suomi järjesti kaksi oheistapahtumaa osapuolikokouksen yhteydessä, joissa nousivat esille myös alkuperäiskansojen oikeudet.
+Suomi liittyi lasten oikeuksien
+Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut julistuksen toimeenpanoon.
+Suomi on ensimmäinen valtio, joka on soveltanut vuonna 2004 biodiversiteettisopimuksen 7 osapuolikokouksessa hyväksyttyjä ohjeita.
+Suomi on mielestäni vahvasti sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen sekä sen eri artikloihin ja tämä tulisi huomioida ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. "
+Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. "
+Suomi on ratifioinut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla se sitoutunut saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen.
+Suomi on ratifioinut sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan yksilövalituksista ja se
+Suomi on ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (
+Suomi on ratifioinut useita alkuperäiskansojen oikeuksia tukevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus), biodiversiteettisopimuksen, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (vähemmistöpuiteyleissopimus), lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (lapsen oikeuksien sopimus), Euroopan Neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kulttuuriilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen (kulttuuriilmauksien suojelusopimus) ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimuksen (maisemayleissopimus), mutta saamelaisten kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen asema ei ole siltikään riittävän turvattu.
+Suomi on sitoutunut raportin suositusten toimeenpanoon.
+Suomi osallistui kokoukseen osana Euroopan Unionin delegaatiota.
+Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. V
+Suomi sitoutuu myös arvioimaan yhdessä yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien kanssa sopimuksen toimeenpanoa.
+Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä.
+Suonikyläläiset sijoitettiin Sevettijärven alueelle, petsamonkyläläiset Tsarmijärven-Nellimin seudulle sekä paatsjokiset Keväjärven-Mustolan alueelle.
+Suonikylän kolttasaamelaisilla oli yhteinen talvikylä, josta eri suvut hajaantuivat perinteisille sukualueilleen kalastusta ja pyyntiä varten.
+Suopungilla pystyi helposti heittämään kiinni poroja.
+• suopunki- ja poroerotusleikit
+Suoraa internetlähetystä kokouksesta voi seurata osoitteesta http://sogku.fi/live.
+Suoraa internetlähetystä kokouksesta voi seurata osoitteesta
+Suoratoistettuja Saamelaiskäräjien kokouksia on ollut kolme.
+Suoratoistettujen lähetysten julkaisu jälkikatseltavaksi on mahdollista, mutta siitä tulee sopia kulloisenkin tapahtuman järjestäjän kanssa erikseen.
+Suoratoiston tavoitteena on muun muassa helpottaa kokousten seuraamista, tavoittaa Inarin kirkonkylän ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia sekä lisätä tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta.
+Suosituin pajoista oli hopeatyöpaja.
+suosituksista Suomelle
+• susi- ja poroleikit, karhunpyyntileikit
+Suunnitellut uudet virat (nimikkeet alustavia)
+Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa.
+Suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvyttämisohjelman laatiminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen auttaisi palauttamaan saamen kielen sen menettäneille saamelaisille sekä tekemään saamen kielistä saamelaisyhteiskuntaa kannattelevan voimavaran.
+Suunnittelija, Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma
+Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Suunnittelijan tehtävät on määritelty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm. varhaiskasvatusmateriaalin suunnittelu, laatiminen, käännösten valmistaminen, kielen tarkistaminen sekä materiaalin kokoaminen materiaalipankkiin.
+Suunnittelijan tehtäviin kuuluu musiikkikeskuksen toiminnan suunnittelu, toteuttaminen sekä kehittäminen.
+Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Suunnittelijan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Suunnittelija, Saamelaismusiikkikeskus
+Suunnittelukilpailu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 ja kilpailussa jätettiin yhteensä 31 ehdotusta, joista palkintolautakuntana toiminut Sajoksen käyttäjäorganisaatioista koostuva yhteistoimintaelin arkkitehtitoimiston edustajalla vahvistettuna hyväksyi arvosteltavaksi 30 ehdotusta.
+Suunnittelun runkona käytetään saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa, joka kuvastaa saamelaisten maailmankuvaa.
+Suurena haasteena on, miten biodiversiteetin suojelu otetaan osaksi YK:n kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen tavoitteita.
+Suurimmat uhat saamelaiselle kulttuuriperinnölle on sen hyväksikäyttö, lainsäädännön kehittymättömyys ja perinteisten elinkeinojen heikko asema.
+Suurin asia muutossa oli kuitenkin se, että aloin ymmärtää paremmin, mitä saamelaisuus minulle merkitsee.
+Suurin joikutapahtuma on vuosittain Norjan Kautokeinossa pääsiäisen aikaan järjestettävä Sámi Grand Prix-kilpailu, jossa valitaan vuoden parhaat joikuesitykset.
+Suurin kielimuodoista on pohjoissaame (davvisámegiella), jota käytetään sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella.
+Suurin kohderyhmistä oli saamelaisten kotiseutualueen kuntien työntekijät.
+Suurin ongelma julistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on tahdon puute.
+Suurin osa alkuperäiskansoista on edustettuina kansalaisjärjestöjen ja verkostojen avulla.
+Suurin osa heistä asuu Norjan puolella.
+Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, saamenkielisestä tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaistusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.
+Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.
+Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saa-melaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli.
+Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saamelaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli.
+Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
+Suuri osa materiaaleista on saatu ja saadaan edelleen oman asuinalueen luonnosta.
+Suuri osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.
+Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa uudenaikaisista elinkeinoista ja ammateista.
+Suuri osa saamelaiskäräjien tämän vaalikauden keskeisistä tavoitteista kirjautui hallitusohjelmaan. "
+Suuri tutkijajoukko kirjoittikin näin jo 1900-luvun alussa.
+Suurlähettiläs Mikko Pyhälä kiitti puheessaan näyttelyn yhteistyökumppaneita ja totesi alkuperäiskansojen oikeuksien ajamisen olevan tärkeä osa-alue Suomen kehityspolitiikassa.
+Suvi Juntunen
+Suvi West & Saamelaisalueen koulutuskeskus / Sámi oahpahusguovddáš, medialinja: lyhytvideot
+SVT Sápmi - lasten TV
+Syinä lisäruokintaan ovat olleet mm. laidunalueiden pirstoutuminen, metsänhakkuu ja muut kilpailevat maankäyttömuodot, jotka ovat vähentäneet laidunten määrää.
+Syksyisin ja talvisin puolestaan on erotuksia ja lihahommia.
+Syksyllä 2013 Yleisradio aloitti omien saamenkielisten tv-uutisten lähettämisen valtakunnan verkossa.
+Syksyn porotyöt aloitetaan syyskuussa.
+Synnyit melkein hillasuolle, äitini tapaa vitsailla sukulaisille minusta.
+Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.
+Syvällisen dialogin tarkoitus on selvittää eri valtioiden ja alkuperäiskansojen hyviä käytäntöjä asiassa ja valmistella päätöksiä tilanteen mahdolliseksi parantamiseksi " Nilla Tapiola selvittää.
+Syynä oli elinkeinojen erilaistumisesta johtuva kulttuurin muutos.
+Syyskuusta 2007 käynnissä olleen internetsivujen uudistustyön tuloksena Saamelaiskäräjien kotisivut ovat 2.5.2008 lähtien neljällä kielellä: suomeksi, pohjoissaameksi, inarin saameksi ja englanniksi.
+Täällä Inarissa Inarinsaamen kielen yhdistys ja Saami Nuett ovat tehneet arvokasta työtä pienempien saamen kielten elvyttämiseksi, opettamiseksi ja kehittämiseksi.
+Tähän erikoisnäyttelyyn on kaikilla vapaa pääsy.
+Tahdonkin kiittää saamelaiskäräjiä heidän tekemästään pitkäjänteisestä työstä saamelaisnuorten aseman parantamiseksi.
+Tahdon myös kiittää aikaisempia nuoria toimijoita jotka ovat olleet rakentamassa nuorisoneuvostoamme ja luomassa ilmapiiriä jossa on mukava toimia.
+Tahtoisin saada tämän saman tunteen ja vapauden myös jälkipolville, asuivat he saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.
+Taidekasvatuksella pyritään lapsen persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen.
+Taidetapahtuma alkaa työpajojen merkeissä jo yhdeksältä, mutta varsinainen tanssiohjelma alkaa kello 12 Utsjokisuun koulun juhlasalissa.
+Taidetapahtuma haluttiin järjestää Rovaniemellä, koska kaupungissa asuu huomattavan paljon saamelaisnuoria, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet taidetapahtumaan ja vain harvat ovat saaneet saamen kielen opetusta koulussa.
+Taidetapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa saamelaisalueen ulkopuolella.
+Taidetapahtuma kokosi Utsjokisuun koulun salin ääriään myöten täyteen torstaina 26.3.
+Taidetapahtuman muut järjestäjät ovat: Johtti Sápmelaččat ry.
+Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii Anni Näkkäläjärvi (anni.
+Taidetapahtuman valtakunnallisena teemana on tanssi.
+Taidetapahtuma oli erittäin onnistunut.
+Taidetapahtuma oli saamelaisnuorten ja opettajien taidonnäyte
+Taidetapahtuma on kaksipäiväinen.
+Taidetapahtumassa palkittiin myös Sevettijärven koulun filmiryhmä, joka on valmistanut lyhytelokuvan koltansaamenkielisestä Idols-kilpailusta.
+Taidetapahtumassa stipendein palkittiin seuraavat ryhmät:
+Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustaja Lappeenrannassa toukokuussa järjestettävään valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri-tapahtumaan.
+Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES - tapahtumaan, joka pidetään Oulussa 20.-22.5.2011.
+Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri SOUNDS - tapahtumaan, joka pidetään Turussa 25.-27.05.2012.
+Taidetapahtuma tukee siten sekä nuorten taideharrastuksia että saamen kielen käyttöä.
+Taideteokset esittelee valtion taideteostoimikunnan varapuheenjohtaja Veli Granö.
+Taideteokset S aamelaiskulttuurikeskus S ajoksessa Valtion taidekokoelma / Valtion taideteostoimikunnan tilausteokset
+tai halventavalla tavalla.
+tai postiosoitteeseen: Saamelaiskäräjät / Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto, Sajos, 99870 Inari.
+tai puhelimitse numerosta
+Tai täytä kulttuurituottajalomake.
+Taiteella on vapautensa ja kautta historian taide on ollut keino tuoda yhteiskunnan epäkohtia ja kulttuurin perinteitä esille päättäjille.
+Taiteella voi muuttaa maailmaa.
+, Taiteen edistämiskeskus / Lapin aluetoimipiste ja Saamelaiskäräjät / Saamelaismusiikkikeskus.
+Taiteen keinoin saamelaisuutta voi käsitellä monipuolisesti.
+Taiteeseen kuuluu usein politiikka ja myös Niillas koettaa vaikuttaa yhteiskuntaan taiteellaan.
+Taiteilija Marja Helanderin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä.
+Taiteilija Outi Pieskin teoksia käsittelevä lehdistötiedote tässä.
+Taiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski kertovat Sajoksessa esillä olevista töistään.
+taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua.
+Taittaja Minna Saastamoinen on saamenkielentaitoisena palvellut oppikirjakustantajia myös Norjassa.
+Tällä hetkellä (2011) opiskelen Lapin yliopistossa luokanopettajaksi ensimmäistä vuotta.
+Tällä hetkellä asun Jokkmokkissa, jossa opiskelen Sámij åhpadusguovdásjissa (saamelaisten koulutuskeskus), keskittyen nahkaan ja tekstiileihin.
+Tällä hetkellä asun Kautokeinossa, jossa käyn saamenkielistä korkeakoulua, Sámi allaskuvlaa, ja tähtään saamenkieliseksi luokanopettajaksi.
+Tällä hetkellä kolttanuorilla ei ole minkäänlaista järjestöä eikä järjestettyä toimintaa, ja nuorisoneuvosto näkeekin tärkeäksi elvyttää kolttansaamea ja kulttuuria kolttanuorten yhteen saamisen kautta.
+Tällä hetkellä myös asun Lemmenjoella, vanhempieni luona.
+Tällä hetkellä olet tekemässä itselleni koulukäyttöön sisnalaukkua.
+Tällä hetkellä on valmisteilla pohjoismainen saamelaissopimus rajat ylittävästä yhteistyöstä.
+Tällä hetkellä toimin Suomen saamelaisnuorten hallituksen varapuheenjohtajana ja tänä vuonna toimintansa aloittaneen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtajana.
+Tällä hoitohenkilöstön sitoutumisella omaan työhönsä sekä vahvalla saamenkielen- ja kulttuurin monipuolisella ja joustavalla osaamisella on toteutettu kaikkien saamelaislasten kielellisiä oikeuksia, myös niiden saamelaislasten, joiden saamen kielentaito on ollut heikompi.
+Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta.
+Tällaisia loruja ovat mm pohjoissaamessa:
+Tällaisia ovat mm. lasten päivähoito- ja vanhuspalvelut.
+Tällaisia ovat mm..
+Tällaista tietoisuuden lisäämistä tulisi edistää muun muassa perus- ja keskiasteen koulujen sekä yliopistojen opetusohjelmissa.
+Tällä kertaa Ante haluaa olla mukana rakennustöissä.
+Tällä opetustoimen henkilöstökoulutushankkeella on mahdollisuus korvata määrärahan puitteissa myös osallistujien matkakustannuksia.
+Tällä opetustoimen henkilöstökoulutushankkeella on mahdollisuus korvata määrärahan puitteissa myös osallistujien matkakustannuksia.
+Tällä seminaarilla saamelaiskäräjät haluaa myös haastaa ja kannustaa eri tahoja työskentelemään saamen kielen vahvistamiseksi.
+Tällöin asialistalla on mm. saamelaiskäräjien talousarvio-toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2015.
+Tällöin lopputulos ei ole täysin realistinen joten kuvien ei tarvitse olla niin tarkkoja.
+Tällöin porot luetaan ja erotetaan teurasporot.
+Taloasuminen ja palkkatyö ovat toki muuttaneet kulttuurin aineellista perustaa, muttei sydämiämme eikä ajatuksiamme.
+Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012.
+Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus
+Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea
+Talouskriisi ei Näkkäläjärven mielestä saa heikentää kaikkein heikommassa asemassa olevien, Euroopan ainoan alkuperäiskansan eli saamelaisten, asemaa entisestään.
+Talviaikana sääolosuhteet vaikuttavat poromiehen työmäärään.
+Talvikylässä kokoontui kolttasaamelaisten kyläkokous, joka päätti alueiden käytöstä ja yhteisöllisistä asioista.
+Talvikylässä perheet harjoittivat yhdessä pyyntiä ja kalastusta.
+Talvisin mestaruuskisoja järjestetään hiihdossa ja suopunginheitossa, kesällä suopunginheiton lisäksi myös juoksussa.
+Tämä antaa hyvät valmiudet kehittää toimintaa ja jatkaa tuloksellista edunvalvontaa.
+- Tämä antaa paikallisille ihmisille mahdollisuuden tulla kuulluksi.
+Tämä edellyttää ihmiseltä hyviä monikulttuurisia piirteitä sekä monen maan kansalaistaitojen osaamista.
+Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia.
+Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kotiseutualueen ulkopuolella.
+Tämä helpottaisi myös neuvotteluja saamelaisedustajien kanssa, joilla on oltava merkittävä rooli ratifiointiprosessissa.
+Tämä johtuu osaltaan siitä, että Kela on ostanut vuodesta 2013 lähtien saamenkieliset kuntoutuspalvelut mm..
+Tämä luokittelu perustuu Tilastokeskuksen ja Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan vuoden 2011 tilastoon.
+Tämä malli sisältää myös perheille suunnatut palvelut.
+Tämä näennäinen yhdenmukaisuus oli kuitenkin vain seurausta minun katseeni rajallisuudesta erottaa tuon ympäristön yksityiskohtia ", Briceño muistelee.
+Tämän johdosta kokous päätti muuttaa saamelaiskäräjien työjärjestyksen 56 § siten, että nykyisen 10 päivän sijasta kokouksen esityslista tulisi lähettää käräjäjäsenille viimeistään 7 päivää ennen kokousta.
+Tämän kertomuksen pohjana olevasta selvityksestä ilmenee, että joissakin kunnissa ja valtion viranomaisissa ei ole täsmällisiä tietoja eri saamen kielien eroista.
+Tämän kirjan tarkoitus on polkaista inarinsaamen opiskelusi käyntiin!
+Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.
+Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan.
+Tämän rahoituksen kohteena on myös saamelainen lastenkulttuurikeskus ja vuoden budjetti kasvaa 15 000 eurolla.
+Tämän vaalikauden aikana on tapahtunut paljon ja vielä tämän vuoden aikana odotetaan suuria uudistuksia saamelaisten oikeusasemaan.
+Tämän vuoksi palkintolautakunta päätti tammikuussa 2010 julistaa uuden nimikilpailun, jonka määräaika päättyi 17.3.2010.
+Tämän vuotisen Kieliteko-palkinnon on valmistanut kolttasaamelainen Aune Mettäpuro Sevettijärveltä.
+Tämä nyt annettava kertomus on ensimmäinen saamen kielilain toteutumisesta annettava kertomus.
+Tämä ohjesääntö, joka on vahvistettu kirjallisessa menettelyssä 29.2.2008, korvaa 1 päivänä heinäkuuta 2004 vahvistetun ohjesäännön.
+Tämä oikeus jatkui vuoden 1852 rajasulkuun asti.
+- Tämä on historiallinen tilaisuus.
+Tämä on hyvin tärkeä esitys.
+Tämä on hyvin tärkeä päätös.
+Tämä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin kuten alkoholismiin ja jopa itsemurhiin " Näkkäläjärvi taustoittaa.
+Tämä on johtanut sosiaalisiin ongelmiin kuten alkoholismiin ja jopa itsemurhiin " Näkkäläjärvi taustoittaa.
+Tämä on ohjaajan lapsuudenmuisto kalansaaliista ja miten hän yritti tappaa kalan kuten oli nähnyt isänsä tappavan kaloja.
+Tämä on positiivista!
+Tämä on saamelaiskäräjien ensimmäinen tällä vaalikaudella järjestämä kansallispäiväjuhla ja jääden myös viimeiseksi koska vaalikautemme loppuu tähän vuoteen.
+Tämä on todella tärkeä linjaus.
+" Tämä on uusi alku Suomen valtion ja saamelaiskäräjien välisissä suhteissa ja myös uusi alku saamelaiskäräjille.
+Tämä päätettiin Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja kyseisten maiden saamelaiskäräjien presidenttien yhteiskokouksessa tänään 22.11.2010 Tukholmassa.
+Tämä perinne on miltei kadonnut Suomen saamelaisten keskuudessa.
+Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen ja EU:n kantoihin seuraavassa COP:issa ja sen valmisteluissa "; Näkkäläjärvi painottaa.
+Tämä tarkoittaa sitä, että YK:n alkuperäiskansajulistuksesta on muodostumassa yhä velvoittavampi asiakirja kansainvälispoliittisesti ja myös juridisestikin " Tiina Sanila-Aikio taustoittaa.
+Tämä tavoite voidaan jossain määrin saavuttaa aiempaa tehokkaammilla kuulemismenettelyillä, joilla varmistetaan, että saamelaisiin välittömästi vaikuttavia päätöksiä ei tehdä ilman heidän vapaaehtoista ja tietoon perustuvaa etukäteissuostumustaan.
+Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan.
+Tämä toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä myös EU- komissiolle siitä, että sen tulee ottaa dialogi alkuperäiskansojen kanssa vakavasti.
+Tämä tukisi myös biodiversiteetin suojelua.
+Tämä työ on nyt valmistunut ja neuvottelumenettely löytyy liitteestä.
+Tämä velvoittaa saamen kielet näkymään myös esimerkiksi kirkollisissa ilmoituksissa.
+Tämä vuonna osallistuu lapsia ja nuoria ympäri saamelaisaluetta, yhteensä 11 eri koulusta.
+Tämä yhteistyö on aivan erityistä saamelaisalueella ja myös Norjan ja Suomen välillä.
+Tämä ylläpitää ennakkoluuloja ja mahdollistaa kulttuurista syrjintää.
+tammela (at) samediggi.
+Tampereella ollessani tuntuu jatkuvasti siltä, kuin olisin kotoisin toisesta ulottuvuudesta, jonne voi hädän tullen aina paeta, ja mikäs sen parempi tunne!
+Tamperelainen Matti tulee Saamenmaahan ja haluaa tutustua Saamelaiskäräjien toimintaan.
+Tänä aikana kotiseutualueen ulkopuolella asuva saamelaisväestön määrä on kasvanut 165%.
+Tänään päättyi toinen pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarinen foorumi. Foorumissa saamelaista parlamentaarista neuvostoa (SPN) edusti Suomen saamelaiskäräjien ja SPN:n puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Tänään perinnettä ylläpitävät Sevettijärven ja Nellimin tanssiryhmät.
+Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella.
+Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa.
+Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350.
+Tänä päivänä saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.
+Tänä päivänä saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.
+Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia.
+Tänä päivänä saamen kieli kuuluu luonnollisena osana kirkon toimintaan.
+Tänä vuonna päiväkodeille hankitaan uudet lelut, jotka on suunniteltu ja valmistettu Jokkmokissa, Ruotsissa.
+Tänä vuonna Saamelaisnuorten taidetapahtuman löytää myös facebookista:
+Tänä vuonna työpajojen aiheena on tanssi, mitä kautta virittäydytään jo tulevan vuoden valtakunnalliseen tanssiteemaan.
+Tanskan ihmisoikeusinstituutin tasa-arvo-osaston johtaja
+Tanssiesitykset pääsivät alkamaan kun paikallisten nuorten bändi Moivvas oli esiintynyt.
+Tanssikatselmuksen lisäksi Utsjoella järjestettiin pitkin päivää erilaisia työpajoja, joiden järjestämisestä vastasi Saamelaiskäräjien hallinnoima ja Anne Kirste Aikion vetämä Johtti Nuorra - projekti.
+Tanssikatselmuksen tuomareina toimivat Tiina Sanila-Aikio Inarista, Solgryn Bär Taanasta sekä Anna Näkkäläjärvi Utsjoelta.
+Tanssikilpailussa palkittiin lisäksi Käsivarren nuorten vapaan tanssin ryhmä ja karigasniemeläinen hiphop - ryhmä Gangstajuŋkkat.
+Tanssikilpailuun on ilmoittautunut 14 ryhmää, joissa on yhteensä 99 tanssijaa.
+Tanssi kuvasi tuomareiden mielestä hyvin poroa sen ollessa yksin ja tokassa.
+Tanssilajeina ovat Nuori kulttuuri - sääntöjen mukaisesti nykytanssi, katutanssit (show, street, break yms), etniset tanssit, baletti tai jazz- / showtanssi.
+* Tanssimatto näyttämölle
+Tanssin idea sai alkunsa jakutialaisen Sykkys - tanssiryhmän esityksestä Ijahis Idja - tapahtumassa Inarissa 2010.
+Tanssi on parien välistä vuoropuhelua, jota säestää hanurimusiikki tai leudd.
+- tanssiryhmä lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen MOVES - tanssitapahtumaan, joka järjestetään 20. - 22. toukokuuta Oulussa.
+Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
+Tapaamisessa keskusteltiin Saamelaiskäräjien ajankohtaisista asioista sekä lakihankkeista, mm. saamen kielilain tarkistamisesta.
+• tapaamiset muualla asuvien saamelaisten kanssa
+Tapaamisten tarkoituksena oli tuoda esille valtion talousarviossa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varatun määrärahan merkitystä saamelaiselle kulttuurille.
+Tapahtuma alkaa keskiviikkona 7. huhtikuuta Nivavaaran ala-asteen koululla klo 18.30 Kiirunan saamelaisteatterin esityksellä Ovtta guovvamánoija (Yhtenä helmikuun yönä).
+Tapahtuma alkaa perjantaina 15.8 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa perinteeksi muodostuneella lasten - ja nuortenpäivällä.
+Tapahtumaan järjestetään kuljetukset kaikista kotiseutualueen kunnista.
+Tapahtumaan järjestetään linja-auto kuljetukset kaikkialta saamelaisalueelta.
+- tapahtumaan ja sen pääjärjestäjänä toimii saamelaiskäräjät.
+Tapahtumaan odotetaan osallistujia kaikista saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja myös muualta.
+Tapahtumaan on ilmoittautunut 22 musiikin esittäjää tai ryhmää, joissa on yhteensä 150 kilpailuun osallistujaa.
+Tapahtumaan on ilmoittautunut yhteensä noin 330 lasta ja nuorta eri puolilta saamelaisaluetta.
+Tapahtumaan perinteisesti kuuluvasta saamelaiseen kulttuuriin liittyvästä lajista ei ole vielä tehty päätöksiä.
+Tapahtumaan valitaan saamelaisnuorten edustajat, mikäli ryhmä ohjaajineen on halukas osallistumaan tapahtumaan kesälomien jo alettua.
+Tapahtumaa on mahdollista seurata lauantain osalta Saamelaiskoulutuskeskuksen toteuttaman livestream-nettilähetyksen kautta.
+Tapahtumaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
+Tapahtuma järjestetään saamelaiskäräjien ja Sodankylän kunnan yhteistyönä.
+Tapahtuma keräsi Sajokseen vajaan 200 ihmistä.
+Tapahtuma kuuluu valtakunnalliseen
+Tapahtuman aikana voi myös tutustua saamelaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja käsitöihin.
+Tapahtuman järjestäjä katsoo kaikki elokuvat ja pidättää oikeuden päättää mitkä filmit esitetään.
+Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus ja Rovaniemen kaupunki.
+Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry..
+Tapahtuman juontajina toimivat koltansaamenkielinen Anna-Katariina Feodoroff, inarinsaamenkielinen Martta Alajärvi ja pohjoissaamenkielinen Tuomo Laiti.
+Tapahtuman pääesiintyjä on maailman tunnetuimmaksi saamelaiseksi kutsuttu Mari Boine yhtyeineen.
+Tapahtuman pääteemana oli valtakunnallisen Nuori Kulttuuri - tapahtuman mukaisesti tanssi.
+Tapahtuman pääteemana ollut musiikki soi Utsjokisuun koulun salissa joikuna, lauluna ja räppinä, joita säestivät useat nuorten omat bändit.
+Tapahtuman pääteemana on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri - teeman mukaisesti tanssi.
+Tapahtuman puheenjohtajana oli kansanedustaja Pekka Haavisto.
+Tapahtuman saamelaisena teemana tänä vuonna on saamenkielinen lyhytelokuva ja valtakunnallisena teemana teatteri.
+Tapahtuman teemana on musiikki.
+Tapahtuman teemoina ovat teatteri ja lyhytelokuva.
+Tapahtuman tekniikasta vastasi Tuupa Records Jussi Isokosken johdolla.
+Tapahtuman tuomareina toimivat koltansaamenkielinen Anna Lumisalmi, inarinsaamenkielinen Heli Aikio ja pohjoissaamenkielinen Ailu Valle.
+Tapahtuman tuomareina toimivat näyttelijä-toimittaja Irene Länsman ja ilmaisutaidon opiskelija Heli Huovinen.
+Tapahtuman valtakunnallisena pääteemana on musiikki eri lajeissaan.
+Tapahtuman valtakunnallisesta teemasta, tanssista, tarkempia tietoja löytyy sivustolta http://sottiisimoves.fi/saannot_sa /.
+Tapahtuman valtakunnallisesta teemasta tarkempia tietoja löytyy sivustolta http://sottiisimoves.fi/sottiisi /.
+Tapahtuman yhtenä tarkoituksena on myös kannustaa saamen kielen opiskeluun.
+Tapahtuma on ainoa jokavuotinen saamenkielinen nuorisotapahtuma Suomessa.
+Tapahtuma on avoin myös kotiseutualueen ulkopuolelta tuleville.
+Tapahtuma on ulkona revontuliteatterissa.
+Tapahtumapaikkana tulee olemaan Sodankylän uusi urheiluhalli kirkonkylän keskustassa.
+- tapahtumassa. Saamelaisnuorten edustajat valittiin Sodankylässä järjestetyssä saamelaisnuorten taidetapahtumassa.
+Tapahtumassa tarjotaan osallistujille kouluateria.
+Tapaoikeus
+tapiola (at) samediggi.
+Tapiola Nilla, pj.
+Tapiola Nilla
+Tapiolan varajäsenenä toimii jo aiemmin tehtävään nimetty Ristenrauna Magga.
+Tarinankerronta ja suullinen kertomaperinne on ollut tärkeä osa saamelaista kulttuuria ja tiedonsiirtoa sukupolvelta toiselle ja luonut pohjan saamenkielisen kirjallisuuden synnylle.
+• tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot
+Tarjouksia ei vastaanoteta sähköisesti.
+Tarjouspyynnön tai varauksen voitte tehdä tällä lomakkeella.
+Tarkastelun piiriin kuuluvat mm. toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö.
+tärkeää. Merkittävä ero aikaisempaan suunnittelutyöhön on se, että arviointia tehdään koko suunnitelmaprosessin ajan, kun aiemmin arvioitiin valmiin suunnitelman vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, aluepäällikkö Elina Stolt kertoo.
+Tärkeä osa käsityötaitoa on saamen kielinen käsityöterminologia.
+Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen.
+Tärkeimpänä tavoitteena on luoda pysyvät neuvottelumahdollisuudet EU:n kanssa ja saada saamelaiskysymykset huomioitua paremmin EU:n politiikassa.
+Tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen saamelaislasten kielen ja kulttuurin tukeminen saamelaisten kotiseutualueella.
+Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt.
+Tärkein saaliskala, lohi, on ollut kautta aikojen Tenon saamelaisille tärkein saaliskala sekä myös maksuväline.
+- Tärkeintä kielen elvyttämisen onnistumiselle on positiivinen ilmapiiri, yleinen tahtotila ja yhteinen visio, totesi Seurujärvi-Kari.
+Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty.
+Tarkemmat ohjeet ja tapahtuman säännöt toimitetaan kouluille hyvissä ajoin.
+Tarkemmat osallistumisohjeet lähetetään myöhemmin.
+Tarkemmat tiedot kuljetuksista, majoituksesta ja ruokailuista toimitetaan kouluille.
+Tarkemmat tiedot teatteriteemaan liittyvistä lajeista löytyvät tästä linkistä.
+tarkemmat tiedot työpajoista niiden sisällöstä.
+Tarkempia tietoja ilmoittautumisesta tästä:
+Tarkennetaan kuvaa metsäisten luontotyyppien uhanalaisuudesta.
+Tarkista tietosi ja taitosi - osassa voi arvioida omaa osaamistaan ja kerrata oppikirjan sisältöä.
+Tarkista tietosi ja taitosi - osiossa arvioidaan omaa osaamista ja kerrataan jakson sisältöä.
+Tarkoituksena on herätellä saamelaisnuoria osallistumaan itseään koskevien asioiden edistämiseen.
+Tarkoitus Kielipalkinnon tarkoituksena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen, kehittämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+- tarve digitaalisen materiaalin valmistamiseen
+- Tarvitaan pikaisia neuvotteluja osapuolten välillä tilanteen korjaamiseksi, vähemmistövaltuutettu painottaa.
+Tarvitessasi saamen kielen kääntäjää tai tulkkia löydät heidän yhteystiedot alla olevasta linkistä.
+Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla asiantuntijan lausunto.
+Tarvittavat tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu.
+Tasa-arvo ja ihmisyysOlemme tasa-arvoisia kohtaamisissa, päätöksenteossa ja töissä
+Tasa-arvovaltuutettu Fäärsaaret
+Tasavallan Presidentti ja rouva Jenni Haukio saapuvat Sajoksen saliin.
+Tasavallan Presidentti Niinistö ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi kättelevät.
+Tasavertaisen ja turvallisen kontaktin luomiseksi työntekijä voi asettua fyysisesti lasten tasolle lattialle.
+Tasokas kielen opetus mahdollistetaan koko maassa.
+taso: sopii hyvin lukukirjaksi ala-asteelle sekä vieraan kielen opiskeluun
+Tässä kokouksessa jakamatta jäivät mm. yksittäisten taiteilijoiden ja työryhmien hakemat työskentelyapurahat ja projektiavustukset sekä jotkin yhdistysten hakemat projektiavustuket.
+Tässä oppikirjassa on biologiaa, maantietoa ja terveystietoa.
+Tässä otetaan huomioon muun muassa veteen, terveyteen, elinkeinoihin ja hyvinvointiin liittyvät ekosysteemipalvelut sekä saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana.
+Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatus ymmärretään varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaisesti sisällöllisenä terminä.
+Tästä johtuen elokuvia katsellaan Vuotson tapahtumassa mini-festivaalina, eikä kilpailuna.
+Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja kehittää toimintaa yhä edelleen saamelaisnuorten aseman kehittämiseksi saamelaisyhteiskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. "
+Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille.
+Tästä syystä olenkin halunnut jatkaa esi-isieni perintöä, porohoitoa ja opiskella poromiehen ammattiin.
+Tästä todellisuudesta suomalainen koulu tietää kuitenkin hyvin vähän.
+Tätä aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, yhteisöt ja ryhmät luovat jatkuvasti uudelleen suhteessa ympäristöönsä, vuorovaikutuksessa luonnon ja oman historiansa kanssa, ja se tuo heille tunteen identiteetistä ja jatkuvuudesta, edistäen siten kulttuurisen moninaisuuden ja inhimillisen luovuuden kunnioitusta.
+Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi.
+Tätä itsehallintoa toteuttaa Saamelaiskäräjät.
+Tätä korkeamman lämpötilan nousun vaikutukset olisivat vaikeasti ennakoitavissa ja ilmeisesti vaarantaisivat arktisten alkuperäiskansojen kulttuurien elinmahdollisuudet arktisilla alueilla.
+Tätä nykyä näen inarinsaamen kielen tulevaisuuden valoisana juurikin vuonna 1997 perustetun inarinsaamen kielen kielipesän ansiosta sekä myös sen, että kieltä opetetaan myös aikuisille ihmisille, jotka välttämättä eivät ole juuriltaan inarinsaamelaisia.
+Tätä nykyä tieni on vienyt minut asustelemaan Ivaloon, jossa myös molemmat sisarukseni asuvat.
+Tätä on vaikea ymmärtää.
+Täten se on aikoinaan osaltaan mahdollistanut saamelaisen poronhoidon ja asutuksen leviämisen tunturiylängöille.
+Taulukko: Saamelaisten määrän kehitys Suomessa
+Taustalla on saamen kielten kehitys ja lisääntynyt kirjallinen käyttö, mikä on kasvattanut kielen huollon, kehittämisen, tutkimuksen sekä normittamistyön tarvetta kaikissa saamen kielissä.
+Tavanomaisen luonnonkäytön suojelu on tärkeää myös perinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Tavoitellakseen hyvää elämänhallintaa ihminen pyrkii päämäärätietoisesti elämään hallitusti ja kohtuullisesti.
+Tavoitteenamme on pysyvän mallin aikaansaaminen kielen elvyttämistä ja suojaamista varten, totesi Näkkäläjärvi.
+Tavoitteenani on suorittaa tutkinnot näissä oppilaitoksissa.
+Tavoitteena on edistää saamelaisopetuksen henkilöstön pedagogisia ja ainehallinnallisia taitoja sekä kehittää uusia saamen kielen ja kulttuurin huomioivia pedagogisia käytäntöjä, joilla parannetaan oppimisen laatua ja oppimistuloksia sekä edistetään saamen kielen ja kulttuurin revitalisaatiota.
+Tavoitteena on, että saamelaiskäräjillä olisi toimipisteet kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö pääsee koulutuksen aikana aidosti verkostoitumaan, oppimaan uutta, sekä jakamaan osaamistaan.
+Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmasta vielä kuluvan vuoden aikana.
+Tavoitteena on kehittää SPN:n toimintaa suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin sekä parantaa Venäjän saamelaisten mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön.
+Tavoitteena on laatia selvitys yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti / resurssikeskuksen perustamiseksi ja laatia Interreg - jatkorahoitushakemus keskuksen kokeiluhanketta varten.
+Tavoitteena on myös tuoda esille positiivista mallia Uudessa Seelannissa asuvan alkuperäiskansan, maorien kielen elvyttämis- ja voimistamistoimenpiteistä.
+Tavoitteena on saada aapinen jo näiden uusien ekaluokkalaisten käyttöön.
+Tavoitteena on saada esitys laillisen / laillisten instrumenttien luomiseksi komitean toimikauden 2014/2015 aikana.
+Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti.
+Tavoitteena on sekä saamelaisopetuksessa toimivien opettajien verkostoituminen että teoreettisen tiedon, opettajien oman kokemuksen ja hiljaisen tiedon yhdistäminen.
+tavoitteena saamelaiskäräjien itsenäisen päätöksentekovallan kasvattaminen.
+Tavoitteena saamenkielisen muistisairaan hoitoketjun mallintaminen
+Tavoitteet: Saamelaisopetuksen henkilöstön kielikylpyopetuksen pedagogisten ja ainehallinnallisten taitojen lisääminen, joiden avulla voidaan kehittää uusia saamen kielen ja kulttuurin huomioivia pedagogisia käytäntöjä.
+Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö saa perustavat tiedot lapsen kielellisestä kehityksestä, kielikylvystä opetusmenetelmänä, käsitteistä, teoreettisesta viitekehyksestä, käytännön toteutuksesta, kokemuksista ja oppimistuloksista.
+Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö vahvistaa osaamistaan saamelaisen kulttuurin ja kielen välittäjänä.
+ Teatris 2016 on tarkoitettu teatteria harrastaville Suomessa asuville nuorille.
+ Teatris aluetapahtumia järjestetään eri puolella Suomea.
+ Teatris on esittävän taiteen tapahtuma, missä esitys / näytelmä voi koostua puheteatterista, tanssia ja / tai musiikkia sisältävästä teatterista sekä esimerkiksi teatteriklovneriasta.
+ Teatris tapahtumat on tarkoitettu nuorten ryhmille.
+Teatterimuodossa: 20 henkilölle
+Teatteri on laaja taiteen alue, johon kuuluu monenlaista teatteria kuten musiikki-, tanssi ja puheteatteri.
+Teatteri rakennetaan jäästä ja lumesta.
+Teatterissa tarvitaan monenlaisia taitoja!
+Teatteriteema tarkoittaa sitä, että myös nukketeatteri on mahdollista!
+TEATTERI: Vuotson teatteritapahtumassa ei ole ikäsarjoja, vaan 4 sarjaa lajeittain valtakunnallisen tapahtuman säännöillä: 1. puheteatteri 2. musiikkiteatteri 3. improvisaatio
+- teemana musiikki rockista joikuun
+Teemana musiikki Tapahtuman teemana on musiikki.
+Teemana musiikki
+Teemana on musiikki, jonka lajien - klassinen musiikki, kansanmusiikki ja rytmimusiikki - alle mahtuu musiikin koko kirjo orkesterimusiikista hiphopiin.
+Teemoihin hän toisinaan löytää inspiraation saamelaisesta mytologiasta.
+Teen myös saamenkäsitöitä aina kun niille löydän aikaa.
+Tee tarjouspyyntö.
+• tehdään helmitöitä
+• tehdään nukeille saamelaisia asusteita
+• tehdään omasta yksiköstä joiku / leuŠdd / livđe, harjoitellaan äänen käyttöä ja esiintymistä
+• tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä
+• tehdään risuista poroja ja pieniä erotusaitoja sisä- ja ulkokäyttöön
+• tehdään taidekäsitöitä (mielikuvituksen käyttö, uuden idean luominen)
+• tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja
+• tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta / palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut)
+Tehdään yhteistyötä myös elämänkatsomuksellisten järjestöjen kanssa.
+• tehdään yksikön yhdestä huoneesta " yhteisöhuone ", jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia
+Tehokkainta olisi siirtää ohjelman hallinnointi suoraan saamelaiskäräjille.
+Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan huomioon ilman uutta hakemusta.
+Tehtävää aiemmin hakeneet otetaan huomioon ilman uutta hakemusta.
+Tehtävään kuuluu suunnitella kielikeskuksen strategioita ja organisaatiota sekä saattaa keskuksen toiminta pysyväksi.
+Tehtävään kuuluu suunnitella kielikeskuksen strategioita ja organisaatiota sekä saattaa keskuksen toiminta pysyväksi.
+Tehtävään valittavalta odotetaan harjoittelurahan saamista yliopistolta.
+Tehtävän hoitamisessa tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, markkinointihenkisyyttä, organisointi- ja johtamiskykyä sekä paineenhallintaa.
+Tehtävänkuvaan kuuluu sihteeri- ja kokousjärjestelyjen lisäksi yhteydenpito eri maiden saamelaiskäräjiin ja Venäjän saamelaisjärjestöihin sekä asianesittelytehtävät.
+Tehtävänkuvaan kuuluu tavanomaisten avustajan töiden lisäksi vaativia valmistelutehtäviä.
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn ja hyvää saamen ja suomen kielen taitoa.
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta sekä hyvää englannin kielen taitoa.
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyvää saamen, suomen, norjan / ruotsin taitoa sekä tyydyttävää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa kyky työskennellä itsenäisesti sekä erinomainen suomen kielen kirjallinen taito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä sosiaalihuollon tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, markkinointialan ja saamelaiskulttuurin hyvä tuntemus sekä hyvä englannin kielen taito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hallinnollisten tehtävien ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisen kulttuurielämän ja hallintotoiminnan tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisen kulttuurielämän ja hallintotoiminnan tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä saamelaisten koulutusasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielen sekä englanninkielen taito.
+Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus sekä saamenkielentaito.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöit��).
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat kokemus selvitysten ja tutkimusten tekemisestä, saamen kielen taito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat saamen kielen taito, saamelaiskulttuurin tuntemus ja - koulutus, hyvät vuorovaikutus- ja esiintymistaidot, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti ja yhdessä toisen ofelaksen kanssa.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus hanke- ja kehittämistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kyky innovatiiviseen työotteeseen.
+tehtävän.
+tehtävän.
+Tehtävässä edellytetään myös pohjoismaisen saamelaishallinnon ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja - toimijoiden asiantuntemusta.
+Tehtävät ja toiminta
+Tehtävät liittyvät muun muassa saamen kielilakiin ja muihin saamen kielen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
+tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät.
+teilija Astrid Båhlin suunnittelema.
+Tekemällä oppii. "
+Tekijä on uudistanut kirjaa lähinnä tekstien osalta.
+Tekijät voivat itse päättää, mitä haluavat tuoda esille omasta kou lustaan, ympäristöstään tai saamelaisuudestaan.
+Teknikot avustavat myös peruskokoustekniikassa.
+Teksti: Elna Magga
+Teksti ja kuvat Inga Borg
+Teksti ja kuvat: Milla Elmiina Pulska
+Teksti ja kuvat: Milla Elmiina Pulska
+Teksti ja metsäkuva: Milla Elmiina Pulska
+Teksti: Johanna Kivimäki
+Tekstillisesti uusi levy on tarinallinen.
+(Teksti Matleena Fofonoff)
+Television lisäksi ohjelmat ovat nähtävissä internetin kautta ja ne tuotetaan yhteistyönä Suomen
+Televisiossa, radiossa, kirjoissa, lehdissä, netissä?
+Televisiosta tulevia saamenkielisiä uutisia hän seuraa toisinaan.
+Tenon kalastusperinteisiin kuuluvat nykyisin kielletyt poikkipato, tuulastus ja kullenuottaus sekä vielä käytössä olevat potku- ja mertapato, verkkopyynti seisovalla verkolla, nuottaus, kulkuttaminen eli ajoverkolla kalastus, ja vapa- ja viehekalastus.
+Tenon kunta
+Tenon saamelainen kielikeskus, Deanu giellagáddi
+Teoksen elementit toistavat täydellistä ympyrää, kirkas pisara on täydellinen hetki ajassa.
+Teoksen ensimmäinen osa koostuu 30:stä nykypäivän saamelaisia kuvaavasta valokuvasta, jotka on kuvattu eri puolilla Suomea.
+Teoksen kaikki osat on toteutettu käsityönä ja siinä näkyy osaavien käsityöammattilaisten kädenjälki.
+Teoksen osat ovat muodoltaan lautasia ja niistä roikkuvat pisarat lusikoita.
+Teoksen toinen osa on iso valokuva, jossa on tunturimaiseman päälle kuvattu näitä herbaarion kasveja.
+Teoksen toinen osa on iso valokuva, jossa tunturimaiseman päälle on kuvattu herbaarion kasveja. "
+Teoksen uuden kuvituksen on tehnyt Merja Aletta Ranttila.
+Teoksessa on myös yksityiskohtia joiden muotokieli tulee saamelaisesta perinteisestä vauvalle tehdystä lelusta, helistimestä.
+Teokset kuvaavat saamelaisia ja heitä ympäröiviä arktisia luonnonolosuhteita - tunturi-, metsä- ja järvimaisemaa, lunta, poroja ja revontulia - jotka luovat omat haasteensa saamelaisten arjelle, mutta tarjoavat myös erityisen kulttuurisen ja kielellisen inspiraation lähteen tälle Euroopan Unionin ainoalle alkuperäiskansalle.
+Teoksissani usein näkyvät perinteiset saamenkäsityön elementit luovat yhteyden henkilöihin, jot-ka elävät tai ovat eläneet maalauksessa kuvatussa paikassa.
+Teollistuneen maailman elintason ylläpitäminen ja uuden teknologian kehitys ovat tuoneet suuren kiinnostuksen myös saamelaisten kotiseutualueen kaivosmineraaleihin.
+Teollistuneilla mailla on myös suuri vastuu luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta globaalisti.
+Teos koostuu lukuisista kullatuista ja valkokullatuista teräslautasista, jotka muodostavat monitasoisen sädehtivän virran salin seinälle ja puhujapönttöön.
+Teos on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2015.
+Teos on hyvä lisä kouluissa ja aikuisoppilaitoksissa annettavaan koltansaamen kielen opetukseen.
+Teos on kunnianosoitus hänenlaisilleen vahvoille saamelaisille naisille.
+Teosta tehdessäni olen pohtinut sukupolvien virtaa ajassa sekä yhteenkuuluvuutta, jossa virta ruokkii jokaista meistä ", kertoo taiteilija.
+Teosta tehdessäni olen pohtinut sukupolvien virtaa ajassa sekä yhteenkuuluvuutta jossa virta ruokkii jokaista meistä.
+ Teosten vähimmäispituus on 15 minuuttia ja enimmäispituus 60 minuuttia.
+Teräsrenkaasta roikkuville poron koparaluille on kaiverrettu kasvot ja tehty tinalanka- ja helmikirjailut verkavaatteet.
+Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia.
+Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä.
+Terminologian muuttamisesta on neuvoteltu pitkään EU:n sisällä ja osapuolikokouksessa.
+Tervehdys taidetapahtumaan tulijat,
+Tervetuloa Inariin!
+Tervetuloa juhlistamaan saamelaisten kansallispäivää!
+Tervetuloa juhlistamaan saamelaisten kansallispäivää!
+Tervetuloa juhlistamaan Sajosta ja Saamelaiskäräjiä!
+Tervetuloa kielenelvytysiltaan!
+TERVETULOA MUKAAN!
+Tervetuloa!
+Tervetuloa!
+Tervetuloa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestämään saamelaisnuorten konferenssiin saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen Inariin 6.-7.2.2014.
+Tervetuloa Saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun tulosten julkistamistilaisuuteen, joka pidetään Saamelaismuseo Siidan auditoriossa, Inarissa torstaina 4.12.2008 klo 15.
+Tervetuloa Saamelaisten kansallispäivän juhlaan Inariin 6.2.2010!
+Tervetuloa Saamelaisten kansallispäivän juhlaan Inariin 6.2.2015!
+Tervetuloa!
+Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!
+Tervetuloa tutustumaan uuteen kirjaan Sajokseen maanantaina 17.12. klo 16, jolloin kirja julkaistaan ja kirjan tekijä on paikalla esittelemässä kirjaa.
+Terveyssiida / Sámiid Dearvvasvuohta-siida - hankkeen Finnmarkissa.
+Teurastukset toteutuessaan lopettaisivat Nellimin saamelaisten poronhoitajien poronhoitoelinkeinon ja perheiden pääasiallisen toimeentulon, tuhoaisi poronhoitajien ja heidän perheidensä lähes koko poroelon ja lopettaisi Nellimin inarinsaamelaisen poronhoidon kokonaan.
+The Slap ja Hilbes valittiin Inarissa maaliskuun lopussa järjestetyssä Saamelaisnuorten taidetapahtumassa saamelaisnuorten edustajiksi valtakunnalliseen tapahtumaan.
+The Slap soittaa Wimmassa
+Thlimmenos-tapauksessa vuonna 2000 tuomioistuin on ratkaissut että 14 artiklan mukaista oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan, kun valtiot kohtelevat eri tavalla samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta.
+Tiedän sen nyt, että olen saamelainen. Ja siksi luenkin opettajaksi, jotta voin siirtää kieltä mahdollisimman monelle.
+Tiedonannossa Euroopan Unioni sitoutuu jatkuvaan dialogiin arktisten alkuperäiskansojen kanssa.
+Tiedonannossa todetaan myös, että EU:n tulisi pohtia miten alkuperäiskansojen osallisuus järjestetään osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.
+Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä.
+Tiedossa on värikäs, iloinen ja kulttuuripitoinen juhlapäivä!
+Tiedotamme keskiviikkona 4.4. järjestettävän Avointen ovien Kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta myöhemmin nettisivuillamme.
+Tiedotamme majoitukseen, matkustamiseen ja ohjelmaan liittyvistä asioista ilmoittautumisajan jälkeen.
+Tiedotamme tapahtumaan ja työpajoihin
+Tiedotamme tilaisuuden tarkemmasta ohjelmasta myöhemmin nettisivuillamme.
+TIEDOTE Julkaisuvapaa heti
+Tiedote ma. hallintopäällikön valinnasta
+Tiedote saamelaiskäräjien järjestämästä oheistapahtumasta 8 (j) -kokouksessa
+Tiedote Sajoksen kokous- ja suoratoistotekniikasta sekä Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkauksesta ja suoratoistosta
+tiedote sisältää paljon tapahtumaan liittyviä asioita, joten toivon että luette sen huolella.
+Tiedottamista suunnataan myös sidosryhmille.
+Tiedot tulevat myös nettiin, seuraa www.samediggi.fi.
+• tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella
+Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä.
+Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä.
+Tietysti se merkitsee minulle enemmänkin kuin vain kieltä ja vaatteita.
+Tiina Aikio esiintyy Sajoksessa yhdessä säestäjänsä kanssa tai suuremmissa kokoonpanoissa sopimuksen mukaan.
+Tiina Aikio on julkaissut useita levyjä, mm..
+Tiina Aikio-Sanila ja Merja Fofonoff, koltansaame
+Tiina Sanila-Aikio esiintymässä Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlassa.
+Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto saamelaiskäräjien varapuheenjohtajiksi
+Tiina Sanila-Aikio ja Pirjo Lotvonen ovat laatineet koltansaamenkielisten julisteiden tekstit.
+Tiina Sanila-Aikio jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana vaalikauden 2016-2019.
+Tiina Sanila-Aikio on valmistellut käsikirjoitusta ja työ valmistunee loppuvuodesta.
+Tiina Sanila-Aikio (varalla Pertti Heikkuri)
+* Tiina Sanila Band (kolttasaamenkielistä rockia)
+Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
+Tiittasten pariskunnan lahjoittamat ikonit tullaan ripustamaan Nellimin ortodoksikirkon sisätorniin. Valokuvaaja Topi Ikäläisen valokuvanäyttely Pohjoiset pyhäköt kertoo hiippakuntamme historiasta ja tästä päivästä, idän ortodoksisen kirkon rikkaasta perinnöstä hiippakunnan alueella.
+• tiivis vuorovaikutus oman saamelaisyhteisön jäsenten kanssa; vuotuiskiertoon liittyvät, työt, retket, vierailut ja yhteiset säännölliset tapahtumat
+Tilaisuuden avasi B. O. D-Corp Banca - pankin kulttuurikeskuksen tiloissa Venezuelan tärkeimpiin yrityselämän vaikuttajiin kuuluva pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín.
+Tilaisuuden avaus ja tulokahvit
+Tilaisuuden juhlamusiikista vastasi Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Tilaisuuden juhlapuhujana oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen.
+Tilaisuuden ohjelma
+Tilaisuuden päätös
+Tilaisuudessa esitellään, keskustellaan ja suunnitellaan saamelaiskäräjien oppimateriaalityötä.
+Tilaisuudessa esitellään uudet inarinsaamen- ja pohjoissaamenkieliset aapiset.
+Tilaisuudessa esiteltiin Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista Suomessa Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
+Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.
+Tilaisuudessa keskusteltiin myös kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin sekä arktisen alueen haasteista.
+Tilaisuudessa kuullaan puheenvuoroja eri näkökulmista.
+Tilaisuudessa oli läsnä Venezuelan parlamentin alkuperäiskansojen valiokunnan edustajia, joukossa alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansallisen liikkeen johtaja Noeli Pocatierra.
+Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
+Tilaisuudessa on yllätysohjelmaa ja lisäksi tilaisuudessa voi vapaasti esittää musiikki- tai muuta kulttuuriohjelmaa.
+Tilaisuudessa tarjottiin rouva Pia Sovio-Pyhälän valmistelemia makupaloja Suomesta, muun muassa porosalamia ja graavilohta ruisleivän kera.
+Tilaisuus oli molemminpuolisesti onnistunut ja olimme yhtä mieltä siitä, että saamelaisasioissa on mahdollista päästä eteenpäin rakentavasti ja hyvässä yhteishengessä.
+" Tilaisuus oli oikein lämminhenkinen ja meillä oli erinomainen keskustelu puhemiehen ja valiokuntien puheenjohtajien kanssa.
+Tilaisuus on historiallinen.
+Tilaisuus on tarkoitettu saamelaisnuorille, päättäjille, Saamelaiskäräjien jäsenille, viranomaisille, järjestöjen edustajille, tutkijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.
+Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös streaming - lähetyksenä nettiosoitteesta sogku.
+Tilaisuutta voi seurata reaaliajassa stream-lähetyksenä internetin kautta tai tulla paikan päälle (edellyttää ilmoittautumista!).
+TILA- ja PALVELUVARAUKSET SAJOKSEN MYYNTIPALVELUSTA: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Tilanne on meille haasteellinen.
+Tilanne on nyt niin kriittinen, että poromiehet vaativat ahman täysrauhoituksen lopettamista, jotta suurilta vahingoilta vältyttäisiin.
+- Tilanteessa, jossa jo 70% saamelaislapsista ja - nuorista asuu muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, tarvitaan uusia toimia erityisesti oman kielen opetuksen saamiseen.
+Tilanteissa, joissa esimerkiksi viitataan suoraan sopimustekstiin, voidaan käyttää edelleen termiä alkuperäis- ja paikallisyhteisö.
+Tilanteissa, joissa kasvattajalla herää huoli lapsesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia.
+Tilaukset on tehtävä etukäteen.
+Tilavaraukset ja markkinointi
+Tilavuokraus
+Tilinpäätös oli lopulta, ankarien säästötoimien ja tehokkaan toiminnan ansiosta noin 12.000 euroa ylijäämäinen.
+Tilintarkastajaksi toimikaudelle 2016 - 2019 valittiin Risto Hyvönen ja varamieheksi Tiina Mikkonen-Brännkärr.
+Tilitys tulee tehdä Pohjoismaiselle saamelaisasian virkamieselimelle.
+Tiloissa käytetään kokouslaitteiden lisäksi tarvittaessa myös langattomia mikrofoneja ja muitakin äänilähteitä, kuten tietokoneen Skype-yhteyttä tai videoneuvottelulaitteistoa.
+Tiloja voidaan myös vuokrata talon ulkopuolisille toimijoille.
+Timo Tolvi (maa- ja metsätalousministeriö)
+Tinalangan teon, nauhapunonnan ja tekstiilityön saamelaiset ovat omaksuneet osittain muilta kansoilta.
+Tiörv!
+Todellista muutosta kuntien ja valtion yksiköiden saamen kielen taitoisten henkilöiden määrässä ei ole tapahtunut.
+Todetaan, että myös erikseen nimitetty kielipalkinnon arviointilautakunta on yksimielisesti nimennyt vuoden 2010 palkinnonsaajat ja on jättänyt kirjallisen perustelun.
+Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädän-‐ nön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa.
+Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa.
+Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa.
+- toimialaan liittyvien saamelaisia koskevien asioiden käsittelyn seuranta eri viranomaisissa
+toimii poronhoitajana Vätsärin paliskunnassa.
+toimii saamenkulttuurin läänintaiteilijana
+Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle.
+Toimikauden lähtökohdat
+Toimikauden päätavotteiden toteutuminen tukee vahvasti toimikauden yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumista.
+Toimikunta hahmotteli päivien seminaarien aiheiksi muun muassa saamelaisten kirkollisen elämän pohtimisen nyt ja tulevaisuudessa, saamelaisen kontekstuaalisen teologian sekä Venäjän saamelaisten historiaan ja tilanteeseen tutustumisen.
+Toimi näin: Jos haluat saamen kielen opetusta, esitä pyyntösi oman koulun rehtorille.
+Toiminnallinen kasvatus vahvistaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä.
+Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja.
+Toiminnan arviointi
+Toiminnanohjaajan jäädessä virkavapaalle Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
+Toiminnanohjaaja
+Toimintaa jatkettiin vuodesta 1997 alkaen kunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien EU-hankkeiden turvin.
+Toimintaa kehitetään siten, että saamelaiset voivat lähestyä yhä helpommin saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjät on läsnä saamelaisten arjess saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, sen ulkopuolellakin ja sosiaalisessa mediassa.
+Toimintaa lisätään ja kehitetään saamelaisten kotiseutualueella ja ulotetaan keskuksen toimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle.
+Toiminta-alueena ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnat.
+toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Toimintamme ei olisi mahdollista ilman saamelaiskäräjien tukea tämän hetkisessä mittakaavassa.
+Toimintaohjelma käsittelee laajemmin kuin varsinainen strategia saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa.
+Toimintaohjelman tavotteiden toteutumista seurataan vuosittain saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.
+Toimintaohjelman toteuttaminen edellyttää uusia taloudellisia resursseja ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittämistä ja tehostamista.
+Toimintaohjelman toteuttamisesta vastaavat kaikki saamelaiskäräjien elimet ja henkilöstö omalla toimialallaan.
+Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä.
+Toimintaohjelma sisältää saamelaiskäräjien päätavoitteet sekä yksityiskohtaiset yhteiset ja sektorikohtaiset tavoitteet saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15.
+Toimintaohjelmassa on asetettu toimenpiteille aikataulut ja vastuutahot.
+Toimintaohjelmassa on useita saamelaisia koskevia tavoitteita.
+Toiminta saamelaisnuorten etuja ja oikeuksia ajavissa yhdistyksissä on tuntunut oikealta ja koen sen erittäin tärkeäksi.
+Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle.
+Toimintasuunnitelmassa käsitellään sopimuksen artiklojen 8 (j) ja 10 (c) yhtymäkohtia.
+Toiminta
+Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen.
+Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat varhaiskasvatustoiminnan toteutuksen jatkuvaan arviointiin, sen mukaisen toiminnan kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen.
+toiminut usealla paikkakunnalla eri pelastusalan tehtävissä
+Toimipaikat
+Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+- toimiston esimies
+- toimiston esimies,
+Toimiston vakinaiset työntekijät:
+Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä avustaa projektin kirjanpitotehtävissä.
+Toimistosihteerin tehtävinä on mm. asiakirja- ja taloushallintoon liittyvät tehtävät.
+Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 29 §:ssä.
+Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä.
+Toimistosihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Toimistosihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Toimistosihteeri
+Toimisto valmistelee ja toimeenpanee myös saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokousten asiat ja osallistuu saamelaisen opetushallinnon pohjoismaiseen yhteistyöhön.
+Toimitilahuoltaja Pauli Saijets
+Toimitilahuoltaja
+Toimitilahuolto / Vahtimestari
+Toimitiloissa on mahdollisuus myös erilaisten saamelaisten käsitöiden tekemiseen.
+Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle.
+Toimit juontajana myös TV lapsille suunnatussa Unna Junná - ohjelmassa.
+Toimittaessaan jumalanpalveluksia, rukoushetkiä, mysteerioita tai muita toimituksia papisto käyttää erityisiä jumalanpalveluspukuja.
+Toimittajat:
+- Toimivan etäyhteyksiä käyttävän opetuksen hyödyntäminen on tärkeää siellä missä saamen kielen lähiopetukseen ei ole mahdollisuuksia, totesi Gustafsson.
+" Toimme esille sen, että saamelaiskulttuuria tulisi suojella erityislaeissa, kuten poronhoito-, kalastus- ja metsästyslaeissa.
+Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut.
+Toinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Rovaniemellä lokakuun 29. päivänä vuonna 2008.
+Toinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Rovaniemellä lokakuun 29. päivänä vuonna 2008.
+Toinen saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestettiin Rovaniemellä 28.10.2008.
+Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä.
+Toisaalta esimerkiksi hopeaesineissä saamelainen kulttuuri säilyttää edelleen sellaisia vanhoja itä- ja keskieurooppalaisia perinteitä, jotka ovat lähtöalueiltaan jo kauan sitten kadonneet.
+Toisaalta on tapahtunut hyviäkin asioita.
+Toisaalta sopimus myös määrää kulttuurimme tulevaisuuden.
+Toiseen kilpailuvaiheeseen kutsutuille maksetaan kullekin yhtä suuri osuus yhteensä 75 000 euron summasta.
+Toiseen vaiheeseen kutsutaan 3-7 kehityskelpoisinta ehdotusta.
+Toiselle tarpeettomaksi käynyt gákti, eli saamenpuku, joutilas risku, korvakorut tai mikä tahansa muu käsityö voi olla aarre sinulle.
+Toisena tärkeänä tavoitteena on valmistautuminen esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöön ottamiseen saamelaisopetuksessa.
+Toisena tärkeänä tavoitteena on valmistautuminen esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöönottamiseen saamelaisopetuksessa.
+Toisena toimintavuotenaan Sajoksessa kävi n. 12 000 kokous- ja tapahtuma-asiakasta.
+Toisessa vaiheessa kehitetään erityisesti ehdotuksen toiminnallisia ja taloudellisia ominaisuuksia.
+Toisesta kädestä kiskoo länsimainen ja toisesta saamelaiskulttuuri.
+Toisiinsa limittyen nämä osatoiminnot tukevat toisiaan sisältöineen ja tiloineen.
+Toisiinsa limittyen nämä osatoiminnot tukevat toisiaan sisältöineen ja tiloineen.
+Toisinaan hän käsittelee henkilökohtaisia tunteita ja kokemuksia.
+Töissä radiolla käytän suurimman osan ajasta saamea.
+Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen sekä sosiaaliset taidot ja leikki ovat keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa.
+Toisten nautinta-alueille ei mennä pyytämään riekkoja.
+Toivoimme että valtioneuvostossa tehtäisiin pikaisesti ratkaisuja ILO 169-sopimuksen.
+Toivomme, että uusi sivusto palvelee saamelaisten lisäksi myös mediaa, viranomaisia ja muita sidosryhmiä aiempaa paremmin, sanoo Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm.
+Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta.
+Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta.
+Toivomme kuitenkin esiintyjien käyttävän ääntään reippaasti!
+Toivomme myös petopolitiikan kehittämistä EU:n tasolla siten, että sekä petojen suojelu ja saamelaisporonhoidon harjoittaminen olisivat tasapainossa ja elinkeinon harjoittamisen suoja on turvattu, puheenjohtaja Näkkäläjärvi toteaa.
+- Toivomme vierailulta paljon.
+- Toivon, että hanke kykenisi vahvistamaan ja edistämään kaikkia puhuttuja saamen kieliä ja lisäämään yhteistyötä valtakuntien rajojen yli.
+Toivon, että päätöksen myötä yhteistyö Tukesin kanssa kehittyisi sellaiseksi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.
+Toivon, että valtio myöntää pikaisesti rahoituksen selvityksen laatimiselle " Nilla Tapiola vetoaa.
+Toivon, että valtuutetun viesti otetaan harkintaan valtioneuvostossa kun se keskustelee tänä syksynä Ilo-sopimuksen ratifioinnista ", puheenjohtaja kertoi.
+Toivonkin, että voimme jatkaa keskustelua ja ajatuksenvaihtoa lisää myöhemmin ", Näkkäläjärvi kertoi.
+Toivon myös, että voisin tulevaisuudessa yhdistää saamen kielen myös työhöni.
+- Toivon todella, että yhteistyöilmapiiri saamelaiskäräjillä vahvistuu, toteaa Sanila-Aikio.
+Toivotamme kaikille mielikuvituksellista valmistautumista teatterin maailmaan!
+Toivotamme kaikki tervetulleiksi Saamelaisnuorten taidetapahtumaan torstaina 31.3.2011!
+Toivottavasti julkilausuma huomioidaan Venäjän energiapolitiikassa. "
+Toivottavasti julkilausuma huomioidaan Venäjän energiapolitiikassa. "
+- Toivottavasti me saamelaiskäräjillä pystymme esittämään oman näkemyksemme näistä asioista niin selvästi ja perustellusti, että Suomi viimein ratifioi sopimuksen.
+Toivo Westin kirjoittamasta 5-6 luokkien äidinkielen oppikirjasta ilmestyi nyt toinen painos.
+Tokkaa kuitenkin kierrettiin suksin, ja jos näytti siltä, että joku on karkaamassa, niin sitten käytiin kääntämässä hiihtäen takaisin tokkaan.
+tokka = porolauma, jossa on eri omistajien poroja
+Torstaina järjestettävän musiikkikatselmuksen paikkana on noin 400 hengen Dolla-auditorio, jossa käytettävissä on laadukas tekniikka valoineen ja tehosteineen.
+Torstain päätapahtuma alkaa klo 10.
+toteudu, koska saamelaisten
+Toteutustapa: Lähiopetus, ohjattu työpajatyöskentely ja oppimistehtävät.
+Toteutustapa: Lähiopetus, ohjattu työpajatyöskentely ja oppimistehtävät.
+Toteutustapa: Lähiopetus, työpajatyöskentely ja oppimistehtävät.
+Touko-kesäkuun vaihteessa pidetään porokokoukset ja poromiehet kunnostavat talvikamppeensa ja laittavat ne syksyyn asti säilöön.
+Toukokuun loppuun mennessä suurin osa vasoista on syntynyt.
+Toukokuun puoliväliin asti esillä oleva näyttely on toteutettu Briceñon kahden Lapin valokuvausmatkan tuloksena.
+traditional cultural practices that are compatible with conservation or sustainable use requirements; SPN on huolissaan siitä, että valtiot eivät ole saavuttaneet tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vuoteen 2010 mennessä.
+TSS-komitea on antanut edelliset suosituksen Suomelle vuonna 2007. Vuonna 2007 komitea on suosittanut Suomelle, että Suomi toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että metsänhakkuut ja muu toiminta, joita yksityiset tällä hetkellä harjoittavat saamelaisten kotiseutualueella, eivät rajoita saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa, eivätkä heidän taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksiensa käyttöä.
+TSS-sopimuksen 1 artikla takaa kansoille itsemääräämisoikeuden.
+TSS-sopimuksen suoja kehittyy
+TSS-sopimus
+TSS-sopimus
+Tuen laskennan perusteena on kohtuullisuus ja yhdenvertaisuus.
+Tuen määrä perustuu saamelaisalueen paliskuntien toteutuneeseen kirjanpitoon poronhoitovuodelta 2007-2008.
+Tuen rahoitus on loppunut toistuvasti kesken eikä kaikille halukkaille ja tukiehdot täyttäville hakijoille ole voitu myöntää rahoitusta.
+Tuen tarkoitus on korvata paimennuksesta aiheutuneet ylimääräiset polttoaine- ja kalustokulut.
+Tuen tarve voi syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään.
+Tuetaan saamen kielen käytön lisääntymistä.
+tuhatkunta puhujaa. Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen.
+Tuiskut ja pakkaset eivät ole leikkejä haitanneet ja töihinkin on osallistuttu leikin varjolla.
+tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
+Tukes ei ole näin tehnyt.
+Tukes ja luvanhakija valittivat päätöksistä KHO:on.
+Tukijuurta liikuttamalla saadaan työlle haluttu muoto.
+Tukijuu
+Tule kirpputorille tekemään löytöjä!
+Tule kuuntelemaan, jakamaan mielipiteesi, kokemuksesi ja visiosi saamenkielisistä oppimateriaaleista.
+Tulemme käsittelemään asiaa SPN:n hallituksen seuraavassa kokouksessa huhtikuussa ja toivottavasti saamme silloin valmistelutyön hyvin alkuun ", Näkkäläjärvi kertoo.
+Tulen Ruotsista eteläsaamen alueelta pienestä kylästä nimeltä Hemavan.
+Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella.
+Tulevaisuudessa saamelaisuuteni näkyy samoin arkipäivän askareissa kuin nykyisinkin: kielessä, sanomisissani ja ideologiassa.
+Tulevaisuudessa toivoisin että harrastuksistani tulisi ammattini vaikka oman yrityksen kautta.
+Tulevaisuudestani toivon, että meillä jatkossakin olisi hyvät elämisen edellytykset täällä pohjoisessa.
+Tulevaisuus on näin nuorella iällä vielä todella avoinna.
+Tulevaisuutemme on valoisa.
+Tulevana kesänä Sajoksessa toteutetaan perinteisten ja vähän modernienkin saamenkäsitöiden työpajoja, joissa perinteistä kiinnostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöitä matkamuistokseen.
+Tulevan neuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta.
+Tulevan toiminnan suunnittelua varten Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat saamelaisperheiden halukkuutta osallistua pohjoissaamenkieliseen kielipesätoimintaan Enontekiön kunnan alueella.
+Tulkkauksen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus, mutta on tullut esille, esim. kunnan ostopalveluissa saamenkielistä palvelua saadaan, mikäli asiakas itse järjestää itsellensä tulkkauksen.
+Tulleiden ohjeiden mukaan valtakunnalliseen tapahtumaan on mahdollista lähettää yksi saamelaisnuorten edustaja (esimerkiksi ryhmä).
+Tulojen kasvu selittyy pääasiassa saamelaiskäräjien vaaleilla ja niiden erillisrahoituksesta.
+Tunnen lähteneeni, jotta voin tulla isompana takaisin, jotta auttava käteni olisi isompi.
+Tunnetuin seita on Inarin kunnassa sijaitseva Ukonsaari.
+tunnuksista näkyvin.
+Tunturikoivun erityisominaisuus on sen palaminen myös tuoreena tai jäisenä.
+Tunturissa asutaan pääasiassa kodassa tai laavussa, joka antaa lapsille hyvän ja oikean kuvan saamelaisesta elämänmuodosta.
+Tunturissa - valoteokseen olen halunnut siirtää tunturikoivujen muotoa, tuoda kappaleen erämaata Inarin kylille.
+tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville arkistolaitoksen verkkopalvelujen kautta.
+Tuollaiset tulkinnat ovat vain yksi keino mitätöidä kulttuurimme.
+Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta.
+Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.
+Tuolloin saamelaiset asuttivat alueitaan yksin.
+Tuomarit kiittivät Eanodaga powerdancers - ryhmää hyvin valmistellusta esityksestä (alempi kuva), joka sai yleisön mukaan.
+Tuomas Juuso on kasvanut Lahdessa, mutta teini-ikäisenä hän muuttaa takaisin isänsä kotiseudulle käsivarren Lappiin.
+Tuomas Maggan (Guhtur-Niillas Tuomis) pohjoissaameksi CD:lle lukemat osat koutokeinolaisen Anders Pedersen Bärin (Máiza-Bier Ánde) kirjasta sopivat sekä äidinkielen, historian että uskonnon opetuksen oheismateriaaliksi.
+Tuomas menee porokouluun ja ottaa hoitaakseen isävainaansa porot.
+Tuomiokapitulin suunnitelmissa on Kirkkokäsikirjan kääntäminen inarinsaamen kielelle.
+Tuore raportti vaatii Suomea terästäytymään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liit-‐ tyvän perinteisen tiedon turvaamisessa.
+Tuo runo on tyyliltään, mitaltaan ja sisällöltään niin taidokas, ettei sen uskota olevan puhtaasti suullista kansanperinnettä.
+Tuotannossa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus.
+Tuotanto: Saamelaisalueen koulutuskeskus 2004
+Tuotanto: Saamelaisalueen koulutuskeskus 2006
+Tuotanto: Saamelaisalueen koulutuskeskus 2007
+Tuotanto: Saamelaisalueen koulutuskeskus 2008
+Tuotanto: Saamelaisalueen koulutuskeskus 2008
+Tuotantotuen myöntämisestä päätti saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta kokouksessaan 25.6.2014.
+Tuotantotukea saivat:
+Tuottaja
+Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki.
+Tuotteet ovat ainutlaatuisia sekä valmistustavaltaan että muotoilultaan.
+Turi halusi omien sanojensa mukaan kertoa viranomaisille millainen on saamelaisten elämä ja olosuhteet, jotta viranomaiset tulisivat niistä tietoisiksi.
+Turi kuvaa kirjassaan hyvin tarkasti saamelaisten elämää, historiaa ja saamelaisten kansanperinnettä.
+Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset.
+Turvallisuussuunnitelma
+Tutkija / sivistystoimenjohtaja Laura Arola, Giellagas-instituutti / Utsjoen kunta laura.
+Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että saamelaiset ovat kesyttäneet historian saatossa useita eri peuralajeja.
+Tutkimus julkistettiin ja saamen kielen ja saamelaisopetuksen tilanteesta keskusteltiin vähemmistövaltuutetun, saamelaiskäräjien ja lapsiasiavaltuutetun yhdessä järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.11.
+Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao. alkuperäiskansan kanssa.
+Tutustu kyseisessä äänityksessä tehtyyn studiomusiikkivideoon.
+Tutustu Saamelaisarkiston kotisivuihin.
+• tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin
+• tutustutaan isovanhempien elämän eri vaiheisiin
+• tutustutaan lasten kummeihin ja kaimoihin
+• tutustutaan muiden alueiden musiikkiperinteeseen
+• tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen
+• tutustutaan saamelaiseen paikannimistöön
+• tutustutaan saamelaisiin runoihin ja kirjallisuuteen, kerätään perinnetietoa mm. haastattelemalla
+• tutustutaan saamelaistaiteeseen ja symboleihin: Nils-Aslak Valkeapää: värien käyttö, symboliikka Kerttu Vuolab: leikkelytekniikat, kollaasit Merja Aletta Ranttila: Prinsessakuvat Brita Marakatt-Labba: kirjomistekniikka, tarinat
+• tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön
+• tutustutaan saamelaisten pyhiin paikkoihin
+• tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasveja
+• tutustutaan taiteen keinoin saamelaisiin väreihin, pukuihin, luontoon eri vuodenaikoineen
+Tuulen tuivertamat, yksinäiset tunturikoivut ovat minun henkistä kotimaisemaani.
+Tuulivoima ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaisten perinteisille elinkeinoille kuten saamelaisporonhoidolle.
+Tuupa haluaa kehittää ja tukea saamenkieltä ja kulttuuria, siksi he tuottavat ja julkaisevat pääsääntöisesti saamenkielistä musiikkia, mutta poikkeuksia tietenkin on!
+Tuupa Records Oy:n värikkääseen ohjelmatoimistoon kuuluu loistavia artisteja ja taiteilijoita.
+Tuupa Records Oy on koko Suomessa toimiva monipuolinen AV-alan yritys.
+Tuupa Records Oy - saamenkielistä musiikkia kymmenen vuoden kokemuksella
+tuus on
+Tuvalainen kurkkulaulaja Igor Koshkendei esiintyi saamelaislapsille elokussa 2011 Inarissa.
+Tykkään hullutella ja pidän aina hauskaa, oli tilanne mikä tahansa.
+Tykkään mm. kirjoitella kaikennäköisiä tekstejä ja kutoa.
+Työ antaa mahdollisuuden tutustua saamelaisiin ympäri saamelaisaluetta.
+Työ edellyttää jonkin verran matkustamista saamelaisalueen kunnissa.
+Työelämä, poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ja kielenvaihto ovat vaikuttaneet saamelaisten keskuudessa joiun kuuluvuuteen ja käyttöön.
+Työkalupakin avulla
+• Työkalupakista saa helposti ja nopeasti käsityksen siitä, mitä saamelaisen vanhustyö työpaikalla tarkoittaa.
+Työ kestää 1 - 3 kuukautta, työn alkamisesta sovitaan erikseen.
+Työkirjan on tehnyt Matti Morottaja, Kuobža-Saammâl Matti, ja sen on kuvittanut Daniel Gelencsér.
+Työkirja sisältää aapisen sisältöön pohjautuvia hauskoja ja värikkäitä äidinkielen taitoa kehittäviä tehtäviä yhteensä 126 sivua.
+Työkirjassa sovelletaan ja syvennetään opittua.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat toimitilahuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä työkokemus alan tehtävistä uudenaikaisissa julkisissa tiloissa, hyvät vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus ja joustavuus sekä työtehtävien kannalta riittävä saamen, englannin ja ruotsin kielen taito.
+Työntekijällä on ammatillinen vastuu käynnistää ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta.
+Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen.
+Työntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
+Työntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Työntekijät:
+• Työntekijöiden perehdytyksen ja vuorovaikutuksen työvälineenä.
+Työntekijöiden välisen osaamisen vaihto edistää myös oman työn kehittämistä.
+Työ on ainutlaatuista ja tällä pyritään turvaamaan perinteisten saamelaisten vokaalimusiikkityylien säilyminen ja edelleen kehittyminen.
+Työ on sijaisuus.
+Työpaja liittyy Kuati-nimiseen saamenkieliseen varhaiskasvatuksen oppimateriaalipankki-hankkeeseen.
+Työpaja liittyy Kuati-nimiseen saamenkieliseen varhaiskasvatuksen oppimateriaalipankki-hankkeeseen.
+Työpajassa harjoitellaan paritanssin vientiä ja seurannan alkeita.
+Työpajassa päästään uunituoreen lautapelin avulla harjoittelemaan saamelaisten rikasta sukusanastoa.
+Työpajassa päästään uunituoreen lautapelin avulla
+Työpajat järjestetään keskiviikkona 30.3. eri paikoissa.
+Työpajatyöskentelyn tehtävänä on käsitellä miten tämä tieto on sovellettavissa saamelaisopetukseen.
+Työpajatyöskentelypäivien aikana tuotetaan kirjallista materiaalia, jonka pohjalta julkaistaan hankkeen loppu-tuotoksena saamelaisopetuksen idea- ja opaskirja.
+Työpajatyöskentelypäivien aikana tuotetaan kirjallista materiaalia, jonka pohjalta julkaistaan hankkeen lopputuotoksena saamelaisopetuksen idea- ja opaskirja.
+Työpajoissa perinteistä kiinnostuneet matkailijat pääsevät itse tekemään saamen käsitöitä matkamuistokseen ja samalla oppimaan saa men käsitöiden historiasta ja perinteistä.
+Työpajoja on rajallinen määrä, joten kehotammekin ilmoittautumaan työpajoihin mahdollisimman nopeasti!
+Työpajoja on yhteensä kahdeksan, joista kukin voi valita kaksi, joihin osallistuu.
+Työpajojen aiheina ovat luova askartelu, hopeakäsityöt, kuvankäsittely, musiikki ja saamenpuku.
+Työpajojen pääteemana oli vuoden 2016 tapahtumaa ennakoiva teatteri.
+Työryhmään nimettiin seuraavat edustajat: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba, ja Anni-Helena Ruotsala.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon -‐ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maan-‐ käyttö-‐ ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon - ohjeet.
+Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon -‐ohjeet.
+Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentami-‐ seen, tutkimiseen ja elvyttämiseen.
+Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen.
+Työryhmä esittää, että saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauk-‐ sessa sovelletaan biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -‐ohjeita kansallisen lainsäädännön puitteissa.
+Työryhmä esittää, että saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sovelletaan biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon - ohjeita kansallisen lainsäädännön puitteissa.
+Työryhmä esittää mm. että kielipesätoiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan, saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa, koltansaamen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, saamenkielistä radio-, televisio- ja internetsisältöjä lisätään huomattavasti ja saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään nykyisestä.
+Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä pe-‐ rinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä
+Työryhmä käsitteli myös uusien perinteisen tiedon tilaa kuvaavien indikaattorien sisältöä ja kehotti valtioita ottamaan indikaattorit pikaisesti täyttöön.
+Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle perjantaina 2. maaliskuuta.
+Työryhmän ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi löytyy tästä.
+työryhmän esityksestä. Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin.
+Työryhmän jäsenet ovat perinteisen tiedon haltijoita ja työryhmässä on edustettuina eri ikäryhmät ja sukupuolet sekä alueen paliskuntien poroisännät.
+Työryhmän kokoonpano:
+Työryhmän mielestä saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja kielen opetuksen saattaminen luonnolliseksi osaksi koulutyötä ympäri maan, tulee aloittaa pikaisesti.
+Työryhmän muistio
+Työryhmän mukaan on myös kehitettävä saamen kielen opetusta koko maassa sekä lisättävä saamen kieltä osaavan pätevän varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön määrää.
+Työryhmän mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää useita toimenpiteitä.
+Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella.
+Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).
+Työryhmän puheenjohtaja Heikki Paltto uskoo tämän olevan hyvä tapa asioiden suunnittelussa.
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoisuuspolitiikalle. "
+Työryhmän puheenjohtajana on toiminut saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
+Työryhmän puheenjohtajana toimii Heikki Paltto ja muita jäseniä ovat Juhani Länsman, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West ja Inga-Briitta Magga sekä poroisännät: Jouni Lukkari (Hammastunturi), Harri Hirvasvuopio (Lapin paliskunta), Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sallivaara).
+Työryhmän puheenjohtajana toimi saamelaiskäräjien jäsen Petra Magga ja jäseninä kieliasiainsihteeri Ellen Näkkäläjärvi, virtuaaliopetuksen koordinaattori Eeva-Liisa Rasmus ja luokanopettaja Rauna Rahko.
+Työryhmän raportin on kirjoittanut saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.
+Työryhmän sihteereinä toimivat opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta, koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari saamelaiskäräjiltä sekä tutkija Kaarina Vuolab-Lohi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
+Työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Liinu Törvi, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh.
+Työryhmän tarkoituksena on laatia esitykset Akwé: Kon - ohjeiden toimeenpanosta maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain toimeenpanossa.
+Työryhmän tehtävänä on mm.:
+Työryhmän tehtävänä on mm. tunnistaa ympäristökasvatuksen kehittämistarpeita ja tehdä esityksiä niistä.
+Työryhmän tehtävänä on työohjelman toteuttaminen sekä seuraavan biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen artikla 8 (j):tä koskevien päätösten valmistelu.
+Työryhmän toiminta
+Työryhmän tulee ottaa huomioon saamen kielten tilanne ja kehitysnäkymät myös muissa Pohjoismaissa.
+Työryhmän tuli valmistella toimia, jotka pohjautuvat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilyttämiseen liittyvään artikla 8j-työohjelmaan. Työryhmä toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän alaisuudessa.
+Työryhmän työhön osallistuu valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajia.
+Työryhmän työtä ohjaa COP:in hyväksymä monivuotinen työohjelma artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi.
+Työryhmän työtä ohjaa osapuolikokouksen hyväksymä artikla 8 (j):n monivuotinen työohjelma.
+Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé: Kon ohjeet.
+Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé:Kon ohjeet.
+Työryhmä on valmistellut ja valmistelee edelleen biodiversiteettisopimuksen kokouksiin Suomen kantoja, jotka liittyvät artikla 8 (j) -artiklaan.
+Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan.
+Työryhmä piti keskeisinä haasteina riittävän saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja päivähoidon turvaamista, eri alojen pätevien ja kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyyttä sekä saamelaisten poismuuttoa kotiseutualueeltaan, mikä on merkinnyt saamen kielten luonnollisten käyttöympäristöjen vähentymistä.
+Työryhmä teetti työnsä aikana selvityksen Akwé: Kon - ohjeiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta.
+Työryhmä teki loppuraportissaan 28 toimenpide-ehdotusta ja 11 suositusta.
+Työryhmä toimii biodiversiteettityöryhmän alaisuudessa ja raportoi sille toiminnastaan.
+Työryhmä valmistelee Saamelaiskäräjille esityksen nuorisolautakunnan rakenteesta, valinnasta sekä toiminnan sisällöstä.
+työryhmissä
+- Työskentelemme sen eteen, että ymmärrämme toisiamme valtioiden rajojen ylitse myös tulevaisuudessa, totesi Olli.
+Työskentelyssä näkyy luonnon ja kulttuurin vahva yhteys.
+Työssä on muistettava koko ajan kohderyhmä ja sen ajattelumaailma ja kulttuuritausta.
+Työstäessä juuret notkistetaan kuumassa vedessä ja kude halkaistaan.
+Työtapa on ollut mielekäs kaikille osapuolille, ja toimi todella hyvin. "
+Työ tukee päätyötäni, koska kohderyhmä on sama, vain keino tavoittaa saamelaislapset on toinen.
+Työ viimeistellään parkkivedessä värjäten ja lopuksi voidellaan öljyllä.
+Tytöt ovat usein aktiivisempia sisätiloissa.
+Tyttöjen opettaja Marjaana Aikio oli ommellut hienot ja värikkäät esiintymisasut.
+Uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelmassa on sitouduttu selvittämään mahdollisuuksia uudistaa poronhoitolakia, sen toimeenpanoa sekä poronhoidon tukimuotoja siten, että niillä voitaisiin parantaa uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien tilaa ja toteuttaa samalla biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevia velvoitteita (artiklat 8 j ja 10 c).
+Uhanalaistumiskehitys jatkuu, jollei saamelaisten kielellisiä oikeuksia voida turvata niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.
+* Ulda (pohjoissaamenkielistä joikuetnoa!)
+Ulkoalue
+Ulkoasianministeriö maksaa ainakin yhden saamelaiskäräjien edustajan matkakulut.
+Ulkoasianministeriö on käännättänyt YK:n julistuksen alkuperäiskansoja koskevista oikeuksista suomen kielelle ja saamenkielinen käännös on työn alla.
+Ulkoasianministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä näkemyksiä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisestä ja turvaamisesta ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön turvaamisessa sekä osallistumisesta poliittiseen ja julkiseen elämään.
+ulkoasu: Hannu Tikkanen
+Ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori.
+Ulla Aikio-Puoskari (vastaava toimittaja)
+Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus
+Unescon Maailman muisti - ohjelma (Memory of the World) on vuodesta 1992 koonnut rekistereihinsä tärkeimpiä asiakirja- ja kirjastoaarteita.
+Unescon sopimukset
+Unna Junnálla on oma erityisleimansa muiden ohjelmien joukossa.
+Unna Junná on saamenkielinen lastenohjelma, jonka tekeminen on tärkeää lasten kielen tukemisen kannalta.
+Unna-Maari Pulska.
+UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues).
+uosikirjapäätöksen
+Urpo Vuolab varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään
+Useamman äänilähteen suoratoistossa on kuitenkin omia haasteita, eikä vastaavanlaista palvelua maailmalla juurikaan ole käytössä.
+Useamman vuoden työskenneltyäni päätin kouluttautua kirvesmieheksi.
+Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä.
+Usein ne lapset, joilla saamen kieli ei ole vielä kovin vahva, puhuvat keskenään mielellään suomea.
+Useissa kouluissa on järjestetty mediakoulutusta, jonka tuloksena nuoret ovat päässeet valmistamaan elokuvia.
+Useissa vastauksissa tuli esille saamenkielisten palvelujen kysynnän puute.
+Uskon, että ILO-sopimuksen ratifiointi luo edellytykset sille, että saamelaislapset ja nuoret saavat kasvaa rauhassa ilman vihapuhetta ja syrjintää, puhua saamen kieltä ja harjoittaa saamelaiselinkeinoja nykyistä paremmassa maailmassa " puheenjohtaja Näkkäläjärvi taustoittaa.
+Uskon, että saamelaisilla on paljon annettavaa dialogiin.
+Uskon, että sopimuksen ratifiointi vahvistaa kolttien kyläkokouksen asemaa. "
+Uskon, että tulevaisuudessa saamelaisuus on saamelaisille tärkeämpi kuin kymmenen vuotta sitten.
+Uskon, että tulevaisuus näyttää hyvältä siltä kannalta, että saamenkielen vahvistamiseen saadaan paljon resursseja.
+Uskon ja toivon, että inarinsaamen arvostus on kasvanut ja että useimmat myös tiedostavat nykyään Suomessa puhuttavan kolmea eri saamen kieltä, joista yksi on inarinsaame.
+Uskon ja toivon, että pystymme vahvistamaan saamenkieltä entistä enemmän tulevaisuudessa.
+Uskon keskuksen lisäävän kolttasaamelaiskulttuurin tunnettavuutta ja arvostusta ", Haltta kertoi.
+Uskonnon oppikirja Násti 5 ja siihen liittyvä samanniminen työkirja ovat käännöksiä Kustannusyhtiö Otavan julkaisemasta Tähti - nimisestä oppikirjasta ja työkirjasta.
+Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saame ja suomi ovat lähes samanarvoisessa asemassa.
+Utsjoella kalastuksen merkitys on olut erityisen suuri.
+Utsjoella lapset saavat enemmän tuntumaa soittimiin.
+Utsjoella maaliskuun 25.-26. päivinä järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli jälleen saamelaisnuorten ja - opettajien värikäs taidonnäyte.
+Utsjoella on mm. musiikin opettaja ja Sirmassa puolestaan norjan kielen opettaja.
+Utsjoella on uimahalli ja korkeatasoinen musiikkiluokka.
+Utsjoelle ilmoittautui 13 ryhmää sekä yksi soolotanssija, ja yhteensä lavalle tanssi lähes sata nuorta.
+Utsjoelle takaisin tultaessa työ saamenkielisessä päiväkodissa elvytti kuitenkin nopeasti saamen kieleni.
+Utsjoen äskettäin valittu kunnanjohtaja Matti Korkala toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen.
+Utsjoen ja Sirman koulut aloittivat laajemman yhteistyön 1990‐luvun alussa ja se on laajentunut erityisesti 2000‐luvulla.
+Utsjoen ja Tenon kunnilla on myös päiväkotiyhteistyötä.
+Utsjoen ja Tenon kuntien kouluyhteistyöllä on jo pitkä historia.
+Utsjoen kunnan edustaja Heidi Eriksen totesi, että saamelaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa 30 vuotta jäljessä verrattuna Norjan tilanteeseen.
+Utsjoen kunnan kouluissa saamen kielen ja saamenkielistä opetusta annetaan yhteensä 124 oppilaalle, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 16.
+Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 211 881,35 euroa:
+Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 236 331,50 euroa:
+Utsjoen kunnan viranomaisille annettavista saamen kielilain (1086/03) mukaisista käännöksistä ei peritä maksua.
+Utsjoen kunta, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saa puolestaan pienimmän lisän.
+Utsjoen kunta
+Utsjoen saamelainen Helga tykkää asua Helsingissä.
+Utsjoen saamelaislukio: Onni Länsman (pohjoissaame) ja Rauna-Maaria Näkkäläjärvi (pohjoissaame)
+Utsjoen saamelaislukio: Oula Järvensivu (pohjoissaame) ja Hilda Länsman (pohjoissaame)
+Utsjoen saamelaislukio: Piret Järvensivu (pohjoissaame)
+Utsjoen saamelaislukio: Sunná Länsman (pohjoissaame)
+Utsjoen saamelaislukio: Tommi Länsman (pohjoissaame)
+Utsjoen seurakunta on lainannut Inarin näyttelyä varten Päivi Ruottisen valmistamia kirkkotekstiilejä, jotka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Porkka ky.
+Utsjoen tapahtumassa järjestetään lisäksi erilaisia työpajoja.
+Utsjokelainen Nilla Tapiola nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maa- ja metsätalousministeriön asettamaan porotalous- ja luontaiselinkeinotutkimuksen neuvottelukuntaan maaliskuuhun 2010 asti.
+Utsjokelainen oikeustieteen kandidaatti / varatuomari Aimo Guttorm valittiin Saamelaiskäräjien avoinna olleeseen lakimiessihteerin vakituiseen virkaan.
+Utsjoki on kuitenkin pieni paikkakunta, joten jotkut ryhmät joutuvat tyytymään koulumajoitukseen.
+Utsjoki: Saamelaiskäräjien toimisto, Kunnantalo, Luossatie 1 a
+Utsjokisuun ja Sirman koulujen yhteistyö on hyvä esimerkki muillekin kouluille ja päiväkodeille!
+Utsjokisuun koulu: Hánsa Korpi (pohjoissaame)
+Utsjokisuun koulun opettaja Nilla Tapiola kertoo, että hankkeen ensimmäinen jakso olikin enemmän tutustumista ja kouluilla oli vain lyhyen aikavälin suunnitelmia.
+Utsjokisuun koulu: Piibe Aikio (pohjoissaame)
+Utsjokisuun koulu: Piret Järvensivu (pohjoissaame)
+Utsjokisuun koulu Tenojoen Suomen puoleisella rannalla ja Sirman koulu Tenon Norjan puoleisella rannalla ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä.
+Utsjokisuun koulu: Tuomo Laiti (pohjoissaame)
+Uudella levyllä on Mikkalin itsensä mukaan ensimmäiseen täyspitkään Amok-kaččâm - levyyn verrattuna mustan huumorin lisäksi enemmän pilkettä.
+Uudelleen nimeämisen syynä oli, että nuorisoneuvoston toimikaudet kulkevat käsi kädessä saamelaiskäräjien ja muiden lautakuntien toimikausien kanssa.
+Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta.
+Uudemmat kulttuuriilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta
+Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta.
+Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttavat saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden säilymistä ja antavat nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen.
+uuden kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella.
+Uuden kielilain myötä saamelaisten tuli voida asioida saamen kielellä itseään tai omaa etuaan koskevissa asiassa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.
+Uuden kilpailun säännöt sekä ensimmäiseen nimikilpailuun saapuneet hyväksytyt ehdotukset löytyvät Saamelaiskulttuurikeskuksen kotisivuilta www.samediggi.fi/skk 18.1.2010.
+Uuden lain mukaan oikaisuvaatimukset vaaliluettelon täydentämisestä tehtäisiin saamelaiskäräjien kokoukselle (26 §).
+- Uuden opetuslain tullessa voimaan vuonna 1999 saamelaiskäräjien vaikutusvalta lisääntyi ja vastuu mm. saamelaisoppilaita koskevien opetussuunnitelmien valmistamisesta siirtyi saamelaiskäräjille.
+- uudenteknologian laajalalaista käyttöönottoa sosiaalialalla
+Uuden terminologian kehittäminen ja opettaminen niin lapsille, nuorille kuin aikuisväestöllekin on tärkeää ja siihen tulee panostaa, jotta saamen kieli säilyy kielenä, jota voi käyttää kaikissa eri yhteiskunnan toiminnoissa eikä kieli jää vain perinteisten elinkeinojen, sosiaalisen elämän ja arkipäivän kieleksi.
+Uudessa kilpailussa otetaan huomioon ilman eri vaatimusta palkintolautakunnan 10.12.2009 hylkäämät ehdotukset.
+Uudet indikaattorit ovat tärkeitä, jotta voimme selvittää perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön tilaa.
+Uudet ja aiemmin julkaistut saamenkieliset oppimateriaalit ovat saatavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta Inarista.
+Uudet kielityöntekijät tapasivat ensimmäistä kertaa Sajoksen parlamenttisali Soljussa järjestetyssä hankkeen avajaistilaisuudessa.
+Uudet oppikirjat ovat kevätlukukauden oppilaankirjoja luokille 1-4.
+Uudet työntekijät tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Sajoksessa 20. helmikuuta.
+Uudet työntekijät työskentelevät saamelaiskäräjien sihteeristöissä, kertoi Magga.
+Uudisasutuksen aikaan nykyisen Suomen ja Norjan pohjoisosat luettiin Tornion ja Kemin Lappeihin.
+Uudisasutuksen myötä eteläiset saamelaisryhmät sulautuivat suomalaiskulttuuriin.
+Uudisasutuksen myötä maatalous tuli myös saamelaisten kotiseutualueelle.
+Uudisasutuksen myötä saamelaisia alettiin käännyttää kristinuskoon ja tämä johti saamen kielen aseman heikentymiseen sekä saamelaisen muinaisuskon katoamiseen.
+Uudisasutuksen myötä valtio, kirkko ja matkailijat kiinnostuivat saamelaisten kotiseutualueesta.
+Uudisasutuksen voimistuessa 1800-luvulla valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.
+Uudisasutus alkaa
+Uudistuksessa kuullaan henkilöstöä, " saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo.
+Uumajan konferenssi hyväksyi julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksest a sekä saamelaisten perinteisten asuinalueiden luonnonvarojen hyväksikäyttöä käsittelevän julistuksen.
+Uumajansaame on erittäin pieni ja uhanalainen kieli ja sen puhujia ei ole montaa.
+Uusia ja aiemmin julkaistuja oppimateriaaleja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.
+Uusia oppikirjoja ilmestyi
+Uusia oppimateriaaleja inarin- ja koltansaamen opetukseen
+Uusia oppimateriaaleja inarin- ja pohjoissaamenkieliseen opetukseen
+Uusia oppimateriaaleja koulun alkuun
+Uusia oppimateriaaleja saamenkieliseen opetukseen
+Uusi asia sidotaan kokemusten kautta aiemmin opittuihin.
+Uusien perusteiden ja tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016.
+Uusien sivujen teknisestä toteutuksesta vastasi Solinum Oy ja ulkoasusta mainostoimisto Studio Borga.
+Uusi hallitusohjelma tukee saamelaiskulttuuria
+Uusi kielilautakunta toimii vuoden 2011 loppuun saakka ja se edustaa yhteensä seitsemää saamen kieltä.
+Uusi laki korvaa aiemmin voimassa olleet vähemmistökielilait.
+Uusi levv on monimuotoinen ja sieltä löytyy jopa yksi metallibiisi.
+Uusimman DNA-tutkimuksen mukaan Fennoskandian nykinen poro ei ole tunturipeurasta kesytetty laji vaan täysin oma lajinsa.
+Uusimpien tutkimustuloksien mukaan porot voivat laidunnuksellaan ehkäistä tulokaslajien tuloa arktiselle alueelle.
+Uusin arkeologis-biologinen tutkimus ei tue tätä näkemystä.
+Uusi oppikirja lukion pohjoissaamen äidinkieleen ilmestyi
+Uusi painos Pekka Sammallahden saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on ilmestynyt.
+Uusi saamelaiskäräjälaki edellyttää saamelaiskäräjien työjärjestyksen tarkistamista ja osa muutoksista on tehtävä kiireellisesti vaaleja koskevien säännöksien johdosta.
+Uusi saamelaismusiikki
+Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä.
+Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen edellyttää myös bioenergian käytön lisäämistä, mikä voi lisätä pienhiukkaspäästöjä ilman asianmukaisia suodattamia.
+Vaadimme politiikkaa, jonka lähtökohtana ovat saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ja joka poikkeaa nykyisistä syrjivistä rakenteista.
+Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 7.9.2015 alkaen.
+Vaalikaudella saamelaiskäräjät pyrkii luomaan uusia virkoja saamelaiskäräjille saamenkielisiin palveluihin, saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksien edistämiseen, ympäristö- ja kaivoslakiasioiden esittelyyn saamelaiskäräjillä sekä perustamaan saamelaisen elinkeinorahaston, jolla tuettaisiin saamelaiselinkeinoja ja perinteisen tiedon säilymistä perinteisissä saamelaiselinkeinoissa.
+Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy
+Vaalilautakunnalta voi tarvittaessa pyytää uusia lomakkeita ottamalla yhteyttä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Vaalilautakunnan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Vaalilautakunta huolehtii myös saamelaisten oikeusturvasta vaalien järjestämisen yhteydessä.
+Vaalilautakunta päättää määräaisen virkasuhteen jatkosta.
+Vaalilautakunta tiedottaa
+Vaalilautakunta tiedottaa
+Vaalilautakunta
+Vaaliluettelo nähtävillä
+Vaaliluettelon ja oikaisuvaatimusmenettely voivat edellyttää hallitukselta ja yleiskokoukselta ylimääräisiä kokouksia ja kokousten nopeaa koolle kutsumista.
+Vaaliluettelosta ei voi myöntää tietoja kuin saamelaiskäräjien hallituksen luvalla tilastointi- ja tutkimustarkoitukseen.
+Vaalipäivän äänestys järjestetään:
+vaalit@samediggi.fi taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna
+, vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8 (j) - asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
+Väestön vanhetessa tulee pohtia myös äidinkieleltään saamelaisten vanhusten tilannetta.
+, Väestörekisterikeskus, Itella, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Senaattikiinteistöt sekä Ilmatieteen laitos ilmoittivat, ettei saamen kielilaki koske heidän toimialaansa.
+Väestörekisteritietojärjestelmään voi ilmoittaa äidinkielekseen saamen kielen.
+Väestötietojärjestelmään on voinut vasta vuonna 2013 merkitä mitä saamen kieltä henkilö puhuu äidinkielenään.
+Vähemmistöasemassa oleville on tärkeää oman äidinkielen oppimisen lisäksi sen säilyminen.
+Vähemmistönä olevien saamen kielten huomioiminen Metsähallituksen julkaisutoiminnassa on esimerkillistä.
+Vähemmistöpuitesopimuksen temaattiset kommentaarit
+Vähemmistöpuitesopimus
+Vähemmistövaltuutettu: " Suomeen tarvitaan saamen kielen elvytysohjelma "
+Vähemmistövaltuutetun 13.11. julkaistun selvityksen mukaan palvelut toteutuvat kuitenkin puutteellisesti.
+Vähemmistövaltuutetun mukaan saamen kieleen liittyvät toimenpiteet ovat nykyisellään lyhytjänteisiä eivätkä riitä kielten tulevaisuuden turvaamiseksi.
+Vahva itsetunto, selkeä minäkuva ja vahva identiteetti auttavat lasta toimimaan omien edellytystensä ja taitojensa mukaan sekä itselleen luontevalla tavalla.
+• vahva suhde kieliryhmän jäseniin
+Vahvat sukulaisuus- ja perhesuhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisöön sitoutumista.
+vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
+• vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan
+Vahvistettu ehdokasluettelo
+Vahvistettu saamelaiskäräjävaalien 2015 ehdokasluettelo on alla ja se löytyy lisäksi pdf-formaatissa dokumenttipankista, linkki: Vahvistettu ehdokasluettelo.
+" Vaikka hallituspuolueet ovat sopimuksen ratifioinnista yksimielisiä, saamelaiskäräjien työ sopimuksen ratifioimiseksi ei pääty tähän.
+Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia. "
+Vaikka muiden oikeudet saamelaisten kotiseutualueella tulee huomioida, ei tämä ole valtuutetun mukaan nollasummapeliä.
+Vaikka ohjaus ei ole kovin yksityiskohtaista, lapsen turvallisuudentunnetta ei horjuteta.
+Vaikka olenkin ylpeä saamelaisista juuristani ja siitä, mistä olen lähtöisin, en kuitenkaan usko koskaan muuttavani takaisin Lappiin, en ainakaan ennen eläkeikää.
+Vaikka Omahoito-ohjelmaan ei ole suoraa linkkiä Mielenterveystalo.
+Vaikka poronhoidossa käytetään nykyisin mönkijöitä ja moottorikelkkoja apuna, poron, luonnon ja ilmaston tunteminen on hyvin tärkeä osa poronhoitajien ammattitaitoa.
+Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen.
+Vaikka saamen kieliä on jonkin verran pystytty elvyttämään, tarvitsevat ne paljon erinäisiä tukitoimenpiteitä säilyäkseen sukupolvelta toiselle.
+Vaikka työryhmä on perustettu väliaikaiseksi, se on käytännössä kiinteä osa koko sopimusta.
+Vaikutuksia saamelaiskulttuuriin arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan
+Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä tuetaan nuorten omaehtoista toimintaa ja vahvistetaan nuorten osallisuutta saamelaisen itsehallinnon toteuttamisessa.
+Vain noin vajaa puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään.
+Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä.
+Välimatkat ovat pitkiä, mutta parempi jutaa eteenpäin kuin olla paikoillaan.
+Valinnan tekee aluetapahtuman ammattilaisista koostuva raati.
+Valinnat ovat: elinvoimaiset perinteiset elinkeinot ja perinteinen tieto, TäŠlvvsijdd - elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus, palvelurakenne toimivaksi, saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku, kieli ja kulttuurinen rikkaus sekä lasten ja nuorten Sápmi.
+välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
+Valiokunnan kannanoton saamelaisten oikeusasemasta linjaavat lainsäädännön valmistelua.
+Valiokunnan mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä uhanalaisten inarinsaamen ja koltansaamen säilymisen turvaamiseen.
+Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa.
+Valittavat ryhmät edustavat oman alueensa nuorta teatteria.
+Välittömimmässä häviämisvaarassa ovat koltansaame ja inarinsaame.
+Valitukset tehdään TSS-komitealle (1 artikla).
+Valitukset tehdään TSS-komitealle (1 artikla).
+Valituksia valmisteli meillä tiimi, johon kuuluivat ma. esittelijä Inga-Briitta Magga, lakimiessihteeri Aimo Guttorm ja allekirjoittanut.
+Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt tai yksityishenkilöiden ryhmät, jotka väittävät kyseisen sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksiaan, (2 artikla).
+Valitun nuorisoneuvoston jäsenet valitsevat viisi 15-17-vuotiasta asiantuntijajäsentä.
+Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme.
+Vallen mukaan saamelaisia koskeva koulutuspolitiikka on sovitettu vastaamaan ILO-sopimuksen vaatimuksia.
+Valmista toimintamallia ei ollut, joten omat haasteensa tarjosi se, että nuorisoneuvosto sai itse määritellä toiminnalleen toimintatavat, tavoitteet, tehtävät ja linjaukset.
+- Valmistella Suomen kantoja kansainvälisiin biodiversiteettisopimuksen kokouksiin artikla 8 (j):hin liittyen
+• valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä
+• valmistetaan ruokaa päivittäin
+- Valmistettavan ihmisoikeusraportin tavoitteena on edistää alkuperäiskansan oikeuksien ja tilanteen positiivista kehittymistä.
+Valmistumisen jälkeen muutan pois Imatralta, ehkä Helsinkiin, ehkä johonkin toiseen kaupunkiin.
+Valmistumisen jälkeen olen enimmäkseen työskennellyt YLE saameradiolla Inarissa saamenkielisten tv-uutisten toimittajana.
+valmistunut teolliseksi muotoilijaksi Lapin yliopistosta
+Valoa hohtavana teos luo mielleyhtymiä myös virtaavaan jokeen ja ehkäpä jopa revontuliin.
+Valokuvaaja Antonio Briceñolla on kerrottavanaan pieni tarina jokaisesta kuvaamastaan 40 saamelaisesta.
+Valokuvaaja yhteistyökumppanien ympäröimänä.
+Valokuva Anni Näkkäläjärvi.
+Valokuva Minna Rantala
+Valtakantama on toukokuun 18. päivänä.
+Valtakunnallinen tanssitapahtuma SottiisiMoves pidetään Tampereella 11.-15.6.
+Valtakunnallinen teema on TANSSI.
+ Valtakunnalliseen Teatris - tapahtumaan valitaan osallistujat aluetapahtumista.
+Valtakunnallisen Nuori kulttuuri-tapahtuman teemana on teatteri ja tapahtuma järjestetään Lappeenrannassa 22.-24.5.2009, lisätietoja www.nuorikulttuuri.fi.
+Valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös saamelaisnuorten taidetapahtumassa, löytyvät tästä linkistä http://nuorikulttuuri.fi/sounds /.
+Valtakunnallisesti tämän mahdollisuuden kehittyminen on turvattava taloudellisesti pysyvillä ratkaisuilla ja resursseilla. "
+Valtakunnallista Nuori Kulttuuri - tapahtumaa ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, joten Saamelaisnuorten taidetapahtuma on oma itsenäinen tapahtumansa.
+Valtakunnansyytäjänvirasto, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO.)
+Valtaosa pienhiukkasista kulkeutuu ilmavirtausten mukana arktiselle alueelle Aasiasta.
+Valtaosa saamelaisopetuksesta annetaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, jotka saavat tähän opetukseen erityisen korvamerkityn valtionavustuksen.
+Valtaosa saamen kieltä perusopetuksessa ja lukiossa oppivista saa kuitenkin opetusta vieraan kielen oppiaineena.
+Valtaväestöjen otteen vahvistuessa ja omien elinolojen kaventuessa ymmärrettiin kansallisen yhteistyön merkitys.
+Valtioiden ja alkuperäiskansojen tulisi Akwé: Kon - ohjeita toimeenpanemalla luoda pysyvä alkuperäiskansan hyväksymä järjestelmällinen menettely sosiaalisten, ympäristö- ja kulttuuristen näkökohtien sisällyttämiseksi suunnitteluun ja päätöksentekoon.
+Valtioiden ja saamelaiskäräjien tulee yhdessä perustaa lapsille ja nuorille kokoontumispaikkoja kuten järjestö- ja nettikokoontumispaikkoja myös ylitse valtakunnanrajojen.
+Valtioiden ja saamelaiskäräjien tulisi yhteistoimin kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi saamelaiskansoista mediassa ja suuren yleisön keskuudessa.
+Valtioiden, jotka eivät täyttäisi päästövelvoitteitaan, tulisi maksaa merkittäviä sakkoja vuosittain.
+Valtioiden, kuntien, työnantajien, esimiesten ja työntekijöiden taholta tarvitaan si
+Valtioiden, kuntien, työnantajien, esimiesten ja työntekijöiden taholta tarvitaan sitoutumista ja vastuuta nähdä saamelaisten todelliset kulttuuriin ja kieleen perustuvat palvelutarpeet.
+Valtioiden määräaikaisraporttien lisäksi elimet vastaanottavat alkuperäiskansoilta ja kansalaisjärjestöjä lausuntoja ja näkemyksiä sopimusten toimeenpanosta.
+Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
+Valtioiden on luotava edellytykset sille, että saamelaiskulttuuri voi säilyä, mutta jokainen saamelainen tekee lopulta itse valinnan siitä säilyykö saamelaiskulttuuri ja millaisena se säilyy tulevaisuudessa.
+Valtioiden pitää palauttaa hyväksikäyttämänsä alueet sen jälkeen kun niiden käyttö on päättynyt.
+Valtioiden pitää toteuttaa kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa saamenkielen suhteen.
+Valtioiden tulee antaa pysyvä rahoitus näiden tehtävien hoitoon.
+Valtioiden tulee myös varmistaa, että valtiossa on vähemmistökielisiä joukkoviestimiä (artikla 11).
+Valtioiden tulee poistaa rajayhteistyön esteitä järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluja saamelaisille ja niitä järjestettäessä tulee huomioida kielen lisäksi myös saamelaisten sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet.
+Valtioiden tulee toteuttaa ne oikeudet, jotka lapsilla ja nuorilla on kansallisen oikeuden ja kansainvälisten oikeusstandardien mukaan.
+Valtioiden tulee tunnistaa ja hyväksyä saamelaisten omistus- ja käyttöoikeudet omiin maihinsa.
+Valtioiden tulee tunnustaa saamelaisten oikeus osaan hyödyntämisarvosta mineraaleja tai muita rikkauksia maan alta otettaessa tai oikeus muihin resursseihin, joita valtiot omistelevat saamelaisten asumilla tai muuten käyttämillä alueilla.
+Valtioiden tulee turvata saamelaisten ihmisoikeuksien toteutuminen myös ilmastonmuutoksessa.
+Valtioiden tulee yhdessä saamelaisten kanssa toteuttaa tehokkaita toimia näiden oikeuksien tunnustamiseksi ja suojaamiseksi.
+Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.
+Valtioiden tulisi kehittää sopivat menettelytavat yhteydenpitoon saamelaiskäräjien kanssa tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
+Valtioiden tulisi myös lisätä saamentaitoisten opettajien saatavuutta ja lukumäärää.
+valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
+Valtiolle tulisi voida antaa suosituksia tehostaa julistuksen toimeenpanoa.
+Valtionavustuksen korottamiselle on todellinen tarve, koska materiaalipula on suuri erityisesti koltan- ja inarinsaamen kielten osalta.
+Valtionavustuksen piiriin tulee saattaa koko saamelaisopetus riippumatta opetusta järjestävän koulun sijaintipaikkakunnasta.
+Valtionavustuksen piiriin tulee saattaa koko saamelaisopetus riippumatta opetusta järjestävän koulun sijaintipaikkakunnasta.
+Valtionavustukset
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Valtioneuvosto antaa selonteon Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009.
+Valtioneuvosto asetti selonteossaan Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (2009) tavoitteeksi saamen kielen elvyttämisohjelman laatimisen.
+Valtioneuvosto hyväksyy syksyllä periaatepäätöksen kansalliseksi biodiversiteettistrategiaksi vuoteen 2012. " Saamelaiskäräjät odottaa biodiversiteettistrategialta ja erityisesti sen toimeenpanolta paljon.
+- Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota pohjoisen luonnon haavoittuvuuteen, seurantatarpeisiin ja uhkatekijöiden ennakointiin sekä suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisesti maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja hallintoa selkiyttämällä sekä yhteistyössä arktisen alueen ja Barentsin euroarktisen alueen valtioiden kanssa kehittäen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla
+Valtioneuvosto määrää saamelaiskäräjien jäseniksi (21) ja varajäseniksi (4) saamelaiskäräjävaaleissa eniten ääniä saaneet henkilöt, kuitenkin niin, että jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) tulee vähintään kolme jäsentä ja kustakin kunnasta yksi varajäsen.
+Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on artikla 8 (j):tä ja saamelaisia koskevia merkittäviä toimenpiteitä ja tavoitteita:
+Valtioneuvoston tiedote
+Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uuden tuntijaon vuonna 2012.
+- Valtioneuvosto toteuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8 (j):n toimeenpanossa.
+Valtion olisi joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä.
+Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista.
+Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi.
+Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta.
+Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen
+Valtion talousarviossa on ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella.
+Valtion talousarviossa osoitetaan saamen kielilain 31§:n mukaan määräraha valtionavustukseen saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille sekä saamen kielilain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille (mm. kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset) saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
+Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin.
+Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä ja liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.
+Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä on esitetty 205 000 euroa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan.
+Valtiosihteeri Raimo Valle: jokaisella oikeus oppia saamen kieltä koulussa
+Valtiosihteeri Raimo Vallen puhe luettavissa kokonaisuudessaan tästä Stáhtačálli Raimo Valle Helssegis 13.11.2008 ja Statssekretær Raimo Valle 13.11.2008 Helsingfors.
+Valtiosihteeri Raimo Valle selvitti Norjan hallituksen saamelaispoliittisia linjauksia ja ILO-sopimuksen vaikutuksia saamelaisopetukseen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa 13.11.
+Valtiosopimusneuvottelut Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kanssa sopimuksen viimeistelemiseksi ja hyväksymiseksi aloitettiin vuonna 2011.
+Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset:
+Valtiot ja saamelaiskäräjät valmiita saamelaissopimusneuvotteluihin
+Valtio vallan tulee osoittaa varat riittävien saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saamelaisten kotiseutualueella.
+- Valtiovalta pyrkii huolehtimaan kielenelvyttämisen taloudelliset edellytykset vaikeasta ajasta huolimatta, vakuuttivat opetusministeri Jukka Gustafsson ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki työryhmän ehdotuksesta saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi.
+Valtiovarain- sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä keskustelun aiheena oli Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan huoli ns. saamelaisen kulttuurimäärärahan riittämättömyydestä.
+Valtuutettu antaa vierailustaan raportin suosituksineen valtion ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.
+Valtuutettu käsittelee raportissaan Suomen saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, Suomen kansainvälisiä velvoitteita, saamelaisten oikeuksia, pohjoismaista saamelaissopimusta sekä saamelaismääritelmää.
+Valtuutettu kehottaa Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista.
+Valtuutettu oli hyvin perillä Suomen saamelaisten tilanteesta ja hän halusi aidosti edistää saamelaisten asemaa Suomessa ". puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Valtuutettu tapasi vierailunsa aikana Suomen valtion johtoa, eri ministeriöiden edustajia ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven.
+Valtuutettu tekee vierailuja Euroopan neuvoston jäsenmaihin selvittääkseen valtion ihmisoikeustilannetta.
+" Valtuutettu vaati Suomea takaaman saamelaisten edustuksen Ilo-sopimuksen ratifiointiprosessissa.
+Valtuutetun tehtävänä on edistää tietoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa.
+Vanha asioidenhoitomenetelmä toimii nykyäänkin; kolttien asioita hoitavat kolttien luottamusmies ja kolttaneuvosto.
+Vanhakantaisen tutkimuksen mukaan saamelaiset olisivat harjoittaneet pienimuotoista poronhoitoa, jossa poroja olisi pidetty peuranpyynnissä houkutintarkoituksessa pitkään, mutta laajamittaista paimentolaista poronhoitoa vasta 1600-luvulta lähtien.
+Vanhan kansanperinteen mukaan, korussa roikkuvat kullatut laukkaset suojelevat käyttäjäänsä karkoittamalla pahaa välkkeellään ja helinällään.
+Vanha saamelainen tarina jäniksestä, joka ei viitsinyt rakentaa itsellensä pesää
+Vanhat vaatimet osaavat kulkea itsestään, mutta poromiehet joutuvat osittain kääntämään elon syrjiä.
+• vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
+Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa.
+vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
+• vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvät monipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen,
+Vanhinta perinnettä sámi duodjissa edustavat sarvi-, luu-, puu- ja nahkatyöt.
+Vanhoja kolttasaamelaisia kertomuksia sisältävä teos "KåŠllmuõrâž" on ilmestynyt omakielisenä, koltansaamenkielisenä painoksena.
+Vapaa-aikani vietän pääasiassa luonnon helmassa kelkkaillen, veneillen ja kalastaen.
+Vapaa-ajalla Áile urheilee sekä harrastaa musiikkia.
+Vapaaehtoiset Akwé: Kon - ohjeet on Suomessa tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinneista vastaaville viranomaisille, lainsäätäjille, arviointien tekijöille, YVA - hankkeista vastaaville, kaavoittajille, Metsähallitukselle, lupaviranomaisille, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle sekä saamelaisyhteisöille.
+Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004.
+Vapaaehtoiset ohjeet on nimetty niiden kokonaisvaltaisen luonteen korostamiseksi mohawkin kielen ilmaisulla Akvé:Kon, joka tarkoittaa kaikkea luomakunnassa.
+" Vapaaehtoiset ohjeistukset artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi ovat osoittautuneet Suomessa hyödylliseksi.
+Vapaaehtoisten Akwé: Kon - ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen.
+Vapaamuotoinen hakemus työkokemus- ja opiskelutodistuksin lähetetään Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalle helmikuun 29. päivään 2016 klo 16 mennessä.
+Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan perjantaihin 20.11.2015 klo 16 mennessä osoitteeseen Saamelaiskäräjät / koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, SAJOS, 99870 Inari.
+Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan perjantaihin 7.11.2014 klo 16 mennessä osoitteeseen Saamelaiskäräjät / koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, SAJOS, 99870 Inari.
+Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
+Vapaata keskustelua oppimateriaalityöstä
+Varajäsenet:
+Varajäsenet:
+Varajäsenet:
+Varattavissa vain koulujen kesälomien aikana.
+Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä.
+Varhaishistoria
+Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys myös lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
+Varhaiskasvatuksen arvopohjaa linjaavat monet kansainväliset sopimukset.
+Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminen
+Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminta käynnistettiin aluksi kartoittamalla saamelaisalueen varhaiskasvatusyksiköiden tilanne ja haastattelemalla henkilöstöä.
+Varhaiskasvatuksen materiaalityöhön haetaan kolmea suunnittelijaa.
+Varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja johtamisesta vastaavilla tahoilla on myös keskeinen rooli kehittämistyön etenemisessä.
+Varhaiskasvatuksen ohjaus
+Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä.
+Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen on perustyön osana tehtävää työtä.
+Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia.
+Varhaiskasvatuksen toimintaa ja suunnitelmia laadittaessa turvataan vanhempien ja lasten vaikuttamismahdollisuudet päivähoidon kehittämiseen ja arviointiin.
+Varhaiskasvatuksen toteuttaminen
+- varhaiskasvatuksen, vanhempien ja suvun kasvatusyhteistyön arviointia
+Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssä jaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin.
+Varhaiskasvatuksessa kielikylpymenetelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen alle kouluikäisille tarkoitettu inarinsaamen kielipesä käynnistyi.
+Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen.
+Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta.
+Varhaiskasvatuksessa lapsi
+Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kehittää ja vahvistaa saamen kieltä monipuolisten kielenkäyttötilanteiden kautta.
+Varhaiskasvatuksessa päivä on täynnä tilanteita, joissa lapsi oppii toiminnan kautta.
+Varhaiskasvatuksessa tasa-arvoa ja ihmisyyttä voidaan edistää erilaisilla ystävä - keskusteluilla ja roolileikeillä, joissa harjoitellaan omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomista.
+Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisella, alueellisella, rajat ylittävällä ja alkuperäiskansatasolla.
+Varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää luontoa vahvistamaan poikien itseluottamusta myös heille vieraammassa ympäristössä.
+Varhaiskasvatuksesta vastaavalla henkilöstöllä tulisi olla riittävä saamen kielen ja kulttuurin tuntemus sekä tietoa monikielisyyskasvatuksesta.
+Varhaiskasvatushenkilöstön edustajat kaikista kieliryhmistä ja saamelaisalueen kunnista osallistuivat kehittämistyöryhmän toimintaan.
+Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville.
+Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuneet vaativammiksi.
+Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista
+Varhaiskasvatus määritellään lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
+Varhaiskasvatus, neuvola, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
+Varhaiskasvatusohjaajan tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminen saamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa.
+Varhaiskasvatusohjauksesta vastaava henkilöstö varmistaa, että saamelaisten varhaiskasvatusyksiköiden toiminta tukee saamelaislapsen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä.
+Varhaiskasvatuspalvelujen arviointia toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa, suvun, henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa.
+Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuus
+* varhaiskasvatussuunnitelma
+Varhaiskasvatussuunnitelma esitetään otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa.
+Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista.
+VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT SOPIMUKSET JA LAIT
+Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu
+Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös eri saamelaisyksiköiden kesken sekä omassa kunnassa että koko saamelaisalueella.
+Varhaiskasvatustoiminta pohjautuu seuraaville kulttuuriarvoille, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa:
+Varhaiskasvatus tukee kotien kasvatusta ja valmentaa uusia sukupolvia toimimaan uudenaikaisessa saamelaisyhteisössä.
+Varhaiskasvatusyksiköiden tulee voida pitää vuosittain kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat yhdessä pohtia miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuisivat parhaiten arjen kasvatuskäytännöissä.
+Varhaiskasvatusyksiköiden yhteydenpito yli rajojen saamelaisten päiväkotien kanssa vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurien tuntemusta.
+Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään säännöllisiä suunnittelukokouksia perheiden kanssa.
+Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit).
+Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma, joka pohjautuu saamelaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja saamelaiseen vuotuiskiertoon.
+Varjoteatterityöpajaa ohjasi kielipesäohjaaja ja muusikko Heli Aikio ja muita teatterityöpajoja elokuvaohjaaja Pauliina Feodoroff, muusikko-näyttelijä Sverre Porsanger, näyttelijä-toimittaja Heli Huovinen ja lasten TV-ohjelma Unna Junnásta tunnettu näyttelijä Irene Länsman.
+Varsinainen suunnittelu aloitetaan tammikuussa 2009 ja rakennustöihin päästään keväällä 2010.
+Varsinaiseen toimintaan kuuluu oikeusministeriön yleisen valtionavustuksen käyttö, saamen kieliyhteistyö, nuorisoneuvoston toiminta, saamelaisnuorten taidetapahtuma ja pohjoismainen saamelaissopimus.
+Varsinaista hakuaikaa ei ole, mutta avustusta haetaan yleensä marras-tammikuussa, jolloin seuraavan vuoden tuotantosuunnitelmaa valmistellaan.
+Vasanmerkitys aloitetaan juhannuksen aikoihin, jolloin koko perhe muuttaa tunturiin asumaan.
+Vasan nahasta valmistetaan mm. lakkeja ja raavaan poron nahasta poronnahkaturkkeja eli peskejä.
+Vasat " käyvät hyvin korvamerkkien tekojen harjoitteluun, puukon käytön opettelemiseen ja suopunginheittoharjoituksiin.
+Vasat merkitaan öisin, sillä silloin vasa seuraa parhaiten emoaan.
+Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leuŠdd-perinteen mestareita, on kuvannut leuŠddia sanomalla: " LeuŠdd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet. "
+Vastaehdokkaana oli kolttasaamelainen Tiina Sanila-Aikio.
+Vastaukset kysymyksiin lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen 21.10.2009 mennessä.
+Vastauksia näihin kysymyksiin voi etsiä Oktavuohta-sivustolta, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta www.samediggi.fi.
+Vastauksissa kuvastuu selkeästi ajattelu, jonka mukaan lakia noudatetaan vasta kun joku asiasta huomauttaa.
+Vastausaikaa on syyskuun loppuun saakka.
+Vastaus päätettiin lähettää tiedoksi myös SPN:lle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja mm. eri ministeriöille.
+Vastausprosentti on näin ollen noin 16%.
+Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet.
+Veikkoa puolestaan on sanottu Itäpuolen Keisariksi.
+Veikko kävi koulua kuitenkin vuoden verran Inarissa saamelaisten kristillisessä kansanopistossa, jossa opeteltiin kirjoittamaan ja lukemaan saamenkieltä.
+Veikko kertoo, että ettotöissä ei joikua kuulunut ollenkaan, mutta erotuksissa sitäkin enemmän.
+Veikko kertoo, että heillä oli kotikielenä suomi ja saame.
+Veikko kertoo porohommien olleen hänellä verissä, ja että hänelle oli jo pikkupoikana selvää, että hänestä tulee poromies.
+Veikko kertoo poronhoidon kokeneen muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä ja mainitsee niistä yhtenä suurimmista moottoriajoneuvojen tulon.
+Veikko kertoo saaneensa oman merkin heti synnyttyään, kuten tapana on ollut.
+Veikko Magga on vuotsolainen poromies, Vuotson seudulla eläneen kuuluisan Itäpuolen Keisarinnan eli Ponkun Inkan jälkeläisiä.
+Veikko miettii hetken ja lausahtaa sitten omat terveisensä nuorille poromiehille: " Vähitellen sitä oppii, ei sitä ole paljon neuvomista.
+Veikko muistaa entisaikaan saamen kielen vielä kuuluneen lähes kaikkialla, mutta silloinkin melko harvoin.
+Veikko muistelee omia menneitä vuosiaan ja sinne liittyviä tapahtumia.
+Veikko näkee Lapin paliskunnan tulevaisuuden valoisana.
+Veikko sanoo todenneensa samantien, ettei koulu ole hänen paikkansa.
+Veikko tuumaa, että tällä hetkellä Lapin paliskunnan poronhoito ei kaipaa sen suurempia muutoksia.
+Veikolla on tapana seurata myös saamelaispolitiikkaa ja hän on seurannut jälleen ajankohtaiseksi tulleen ILO 169-sopimuksen edistymistä ja sanoo, että Norjassa on hyvä tilanne, kun siellä sopimus on jo ratifioitu.
+Veikon merkki tuli hänen isänsä merkkiä vähän muuttaen.
+Veljekset ovat Tenon rannalla.
+Veljet, mekin torjukaamme sitkeästi sortajamme!
+Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea.
+Venäjältä kildininsaamea edustaa Nina Afanasjeva (Nadesha Zolutuhina), turjansaamea Nina Mironova (A. F. Zaharov) ja koltansaamea Zoja Nosova (Irina Tychuk).
+Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan.
+Venäjän saamelaiset täysimääräisenä jäsenenä mukaan toimintaan
+Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä.
+Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.
+Venäläiset kirjaimet opinkin hämmästyksekseni vain parissa tunnissa.
+Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa avattiin keskiviikkona 30. maaliskuuta 2011 venezuelalaisen valokuvaaja Antonio Briceñon tuorein näyttely, saamelaisaiheinen 520 poroa.
+Verhoja tarvitaan etupäässä toimistotilojen ikkunoissa.
+Verhokuvion tai - kuvioiden tulee myös ilmentää Sajoksen tarkoitusta, sen toiminnan luonnetta ja saamelaista omaleimaisuutta.
+Verkkojulkaisuna Omahoito-opas tavoittaa paremmin erityisesti saamenkielisen nuoremman väestön, joka on tottunut asioimaan verkossa ja käyttämään sähköisiä palveluja.
+Verkko-opettajia tarvittaisiin kaikkiin kolmeen Suomessa puhuttuun ja kouluissa opetettuun saamen kieleen, inarin-, koltan- ja pohjoissaameen.
+Verkkotiedottaminen on tärkeä osa nykypäivänä tapahtuvaa tiedottamista.
+Verkkotiedottaminen saamenkielellä on sattumanvaraista.
+Verkossa toimiminen ja oppaiden ja esitteiden julkaiseminen verkossa ovat nykyaikaisia palvelumuotoja, joita tulee entisestään lisätä olemassa olevien palvelumuotojen lisäksi.
+Verratessaan entistä ja nykyistä poronhoitoa hän kertoo, että tokkakunnittain paimentaminen oli siinä mielessä parempi, että omaa tokkaa pystyi hallitsemaan tarkemmin eivätkä pedot päässeet tappamaan helposti.
+Vertauskuvallisesti ilmaistuna kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri muodostaa Sajosta ympäröivän maiseman kun taas keskuksen toimijat ja niiden tehtävät ilmentävät ihmisiä ja heidän toimintaansa, jota Sajosissa harjoitetaan.
+Vesilintujen munittaminen eli munien kerääminen uista, on ollut tärkeä ravinnonlisä, ja tapa on säilynyt pienimuotoisena harrastuksena aivan näihin päiviin asti.
+Vesivoiman lisääminen ei saa uhata luontoarvoja eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille.
+/ VHS-yhdistelmäsoitin
+Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin.
+Vielä 1930-luvulla Inarinjärven hautausmaalta oli kaivettu saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin tutkimuksiin (kallot on sittemmin palautettu).
+Vielä ehtii ilmoittautua myyjäksi kirpputorille tai markkinoille!
+Vieraan kielen opetus ei tutkimusten mukaan tuota toiminnallista kaksikielisyyttä, johon kielikylpyopetuksella yleens�� päästään.
+• vieraillaan vanhusten kerhoissa ja vanhainkodissa
+Vierailun Lapin järjestelyitä koordinoivat Siida-museo ja Saamelaiskäräjät.
+Vihko tarjoaa nuorille tietoa, jonka avulla nuori voi halutessaan lähteä kouluttautumaan alalle, jolle voi todennäköisesti työllistyä nyt ja tulevaisuudessa saamelaisten kotiseutualueella.
+Vihreä vyöhyke kulkee Euroopan halki Jäämereltä Välimerelle.
+Viime aikoina ratkaisua saamelaisten oikeuksien kehittämiseen on haettu joissakin piireissä esittämällä eri saamelaisryhmille omia lakeja tai asettamalla eri saamelaisryhmien oikeudet ja perinteet vastakkaisiksi toisilleen.
+Viimeinen hetki
+Viimeinen suurempi projektini päättyi keväällä 2008: silloin organisoin saamelaisten osallistumisen Arctic Winter Games 2008 tapahtumaan Yellowknifeen, olin Saamen joukkueen Chef de Mission.
+Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä.
+Viime syksynä se toi eurooppalaisten vähemmistöryhmien laulukilpailusta Liet internationaalista voiton Saameen.
+Viime vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhlineeseen festivaaliin sekä sen oheistapahtumiin osallistui kahden päivän aikana yhteensä ennätykselliset 2800 kävijää.
+Viime vuonna lastenkulttuurikeskus hankki saamelaisalueen kuntien saamenkielisille päiväkodeille komsiot ja saamen pehmoeläimet.
+Viime vuosikymmeninä se on lähentynyt taidekäsityötä.
+Viime vuosina Inarin kirkonkylässä koulunsa aloittaneiden inarinsaamenkielisten oppilaiden ryhmä on ollut suurempi kuin pohjoissaamenkielinen opetusryhmä.
+* Vilddas (pitkän uran tehnyt etno-poppoo)
+Villat-ryhmä lähtee valtakunnalliseen tapahtumaan esityksellään Dan man oainnát, jonka ohjaajana toimii Niilo
+Virallinen lausuntokierros uusista perusteista järjestetään syksyllä 2014.
+virallinen saamelaisten kotiseutualue (sámiid ruovttuguovlu) määriteltiin jo 1970 - luvulla.
+Viralliset määrittelyt saamelaisuudesta ovat kyllä löydettävissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien nettisivuilta, mutta kuten niistä näkee, määritellään saamelaisuus joka maassakin hieman eri tavoin.
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus.
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä.
+Viranomainen ei yleensä pysty järjestämään saamenkielistä puhelinpalvelua.
+Viranomaisen eivät käytä riittävästi saamen kielilain rahoitusmahdollisuuksia, mikä heikentää saamenkielistä asiakaspalvelua.
+Viranomaisen on huolehdittava oikeuksien toteutumisesta käytännössä.
+Viranomaisen tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito.
+Viranomaiset eivät ole lisänneet työntekijöidensä saamen kielen taitoa ja saamenkielistä palvelua
+Viranomaiset ovat saamen kielilain vastaisesti siirtäneet tämän vastuun asiakkailleen.
+Viranomaispalvelut on julkaistu kovin usein kirjallisina; Metsähallitus tarjoaa tällaisten asiakaspalveluiden lisäksi myös saamenkielistä palvelua.
+Viranomaisten ilmoitusten, kuulutusten, tiedotteiden ja opasteiden tulee saamelaisten kotiseutualueella olla myös saamenkielisinä.
+Viranomaisten saamen kielen taito
+viransijaisuuden, joka alkaa mahdollisimman pian ja kestää 30.9.2013 asti, mahdollisesti pidempäänkin.
+Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvä ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito.
+Viransijaisuuden menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä hyvä ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito.
+Viransijaisuutta määräaikaan mennessä haki Anna Näkkäläjärven lisäksi neljä muuta.
+Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Virkaa haki seitsemän henkilöä.
+Virkaa haki yhteensä neljä henkilöä, joista yksi vetäytyi kilvasta ennen valintaa.
+Virkavapauden myönsi saamelaiskäräjien hallitus kokouksessaan 30.4.
+Virkojen toimenkuvat on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Virret esittää inarinsaamen virsilauluryhmä (Ilmari Mattus, Heli Aikio, Ilmari Aikio, Onni Aikio, Unto Aikio, Rauni Mannermaa ja Lyyli Vehmasaho) ja muut hengelliset laulut Rauni Mannermaa.
+Virret ovat olleet koulujen käytössä aiemmin kokeiluversioina.
+Voidaan liputtaa eri maiden juhannuspäivän mukaan.
+Voimaantulo
+Voimassaolevat mahdollisuudet koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.
+- Voimme iloita siitä, että saamelaissopimusta koskevat neuvottelut alkavat ja asia etenee, totesi Norjan saamelaiskäräjien varapresidentti Laila Susanne Vars saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä 14.4.
+Voimmekin vain ylpeästi kiittää ja kumartaa.
+Voin puhua saamen kieltä päivittäin kotona ja jutellessani kavereiden kanssa.
+Voisinhan minä itseni tänne kuvitella.
+Voit lisäksi ottaa yhteyttä saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon
+Voit osallistua verkkokyselyyn otakantaa. fi- sivuilla: https://uusi.otakantaa.fi/fi/hankkeet/1 /
+Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla.
+Voittajaksi valitaan parhaiten nimelle asetetut vaatimukset täyttävä ehdotus.
+Voittajan puheenvuoro
+Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl.
+Voitte ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18-25-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15-17-vuotiaita nuoria.
+Voitte ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18-28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15-17-vuotiaita nuoria.
+Voitte olla häneen yhteydessä kaikessa tapahtumaan liittyvissä asioissa.
+vs. kieliasiansihteeri Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Vuodelle 2013 oli asetettu kuusi päätavoitetta: saamelaiskäräjälain uudistus, ILO 169-sopimuksen ratifioiminen, pohjoismainen saamelaissopimus, saamen kielten elvytysohjelman ja biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeenpano, pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten edistäminen sekä saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisten ohjelmien hyväksyminen.
+Vuoden 1917 historiallisen kokouksen koollekutsujana oli naisjärjestö Brurskanken samisk kvindeforening, jonka johdossa toimi aktiivinen vaikuttaja Elsa Laula (1877-1931).
+Vuoden 1992 kokous oli hyvin merkittävä, koska silloin hyväksyttiin mm. biodiversiteettisopimus, ilmastonsuojelusopimus sekä kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 21).
+Vuoden 2000 selvityksen tuloksiin verrattuna ei saamenkielisen asiakaspalvelun saatavuus viranomaisasioinnissa ole juurikaan parantunut uuden kielilain myötä.
+Vuoden 2006 alusta saamen kielen hallintoalue laajeni Tysfjordin (Divttasvuotna) kuntaan, joka on luulajan saamen keskus.
+Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70% alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Vuoden 2009 pääteemana on teatteri, ja saamelaisena lajina silloin tulee olemaan elokuva.
+Vuoden 2010 teemana yhteenkuuluvuus
+Vuoden 2012 ensimmäiset saamenkieliset oppimateriaalit ovat ilmestyneet.
+Vuoden 2012 loppuun mennessä äidinkielekseen saamen oli väestötietojärjestelmään ilmoittanut 1900 henkilöä.
+Vuoden 2014 Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyvät klubi-illat.
+Vuoden 2015 Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Utsjoella maaliskuun 25.- 26. päivinä.
+Vuoden 2016 Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarin Sajoksessa teemanaan teatteri.
+Vuoden ensimmäiset uudet oppimateriaalit ilmestyivät
+Vuoden Kieliteko-palkinto on kolttaraanu
+Vuoden teemana on tanssi ja saamelaisena teemana on eläinkuva.
+Vuoden viimeinen saamelaiskäräjien kokous pidettäneen joulukuussa.
+Vuoden viimeinen saamelaiskäräjien varsinainen kokous järjestetään joulukuun loppupuolella.
+Vuokrakulut ovat 21% talousarviosta.
+Vuokralaisen kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus ja vuokra-aika alkaa 1. tammikuuta 2012.
+Vuonna 1904 Finnmarkissa perustettu sanomalehti Sagai Muittaleagje (Uutisten kertoja) jää historiaan ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban (Sápp-Issát) saamisessa Norjan Suurkäräjille kahdeksi istuntokaudeksi (1906-1912).
+Vuonna 1948 hyväksytty YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
+Vuonna 1990 ilmestyi inarinsaameksi pohjoissaamesta käännetty Aabis 2-kevätaapinen.
+Vuonna 1994 voimaan tulleeseen kirkkolakiin kirjoitettiin tätä koskeva säännös.
+Vuonna 2000 saamen kielellä pystyi palvelemaan 11,9% kunnan ja valtion viranomaisista ja vuonna 2006 saamen kielellä asiakaspalvelua kykeni antamaan 14,8% kunnan ja valtion viranomaisista.
+Vuonna 2004 voimaan tulleen saamen kielilain säännösten toteuttaminen edellyttää uusien kielen puhujien kasvamista.
+Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden saamen kielilain tarkoituksena oli tehdä saamenkielinen viranomaisissa asiointi luonnolliseksi ja vähentää vähitellen hankalaksi koettua tulkkausta.
+Vuonna 2004 voimaan tulleen uudistetun saamen kielilain pääasiallisena tarkoituksena oli tuoda parannusta saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja vahvistaa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua perustuslaillista (731/1999, 17.3 §) oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
+Vuonna 2006 uudistetulla säädöksellä saamelaisalueen seurakunnat määriteltiin selkeästi kaksikielisiksi seurakunniksi.
+Vuonna 2007 hyväksytty alkuperäiskansoja koskeva julistus (United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples) on Suomen valtiota velvoittava asiakirja.
+Vuonna 2007 hyväksytty YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus osoittaa moraalisena asiakirjana myös suuntaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kehittymiselle tulevaisuudessa.
+Vuonna 2007 perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaiskäräjien edustus lainvalmistelussa on varmistettava alusta alkaen ja valtioneuvoston on ryhdyttävä kokonaisuudistukseen, jossa saamelaisten kulttuurinen ja oikeudellinen erityisasema otetaan asianmukaisesti huomioon.
+Vuonna 2008 on kielen elvyttämiseksi aloitettu Ivalossa kielipesätoiminta.
+Vuonna 2008 siihen liittyi myös Snåsa (Snåasa), jota voi pitää yhtenä eteläsaamen kielen perinteisistä alueista.
+Vuonna 2009 Ruotsissa astui voimaan myös uusi yleinen kielilaki.
+Vuonna 2010 hallintoalueeseen liittyi Lavangenin (Loabát) kunta sekä Røyrvikin (Raarvihke) kunta Snåsan pohjoispuolelta, Pohjois-Trøndelagin läänistä eteläsaamen alueelta.
+Vuonna 2013 päättyneen SaKaste- hankkeen tuotokset ovat nyt kaikkien käytettävissä netissä.
+Vuonna 2014 alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja järjestetään sille vakiintuneena ajankohtana elokuun puolessa välissä Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Vuonna 2015 Kieliteko-palkinto on osoitettu Mielenterveystalo.
+Vuonna 2015 puheenjohtajuusvuorossa on Suomen saamelaiskäräjät.
+Vuosi
+Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (" Kaamoksen kuvia ") on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.
+Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.
+Vuosittain toistuva taidetapahtuma antaa tärkeitä esiintymiskokemuksia ja mikä tärkeintä, omakielisen yleisön.
+Vuosituhansien aikana kertynyt tieto luonnosta, poroista, kaloista ja muista eläimistä on tuonut meille edellytykset selvitä yhteiskunnallisista mullistuksista.
+Vuotsolainen Petra Biret Magga nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän seurantaryhmään.
+Vuotsolainen poromies
+Vuotson koulu: Anni Aikio (pohjoissaame)
+Vuotson koulu: Jouni Hetta (pohjoissaame)
+Vuotson koulu: Juuso Hetta (pohjoissaame)
+Vuotson koulu: Salla Rouvinen (pohjoissaame)
+Vuotson koulu: Sunna Nikodemus (pohjoissaame)
+Vuotson tapahtumassa esitysten suositeltu kesto: 5-20 minuuttia.
+Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset.
+, Wallin kirjoitti
+, Wallin kirjoitti.
+WIPO:n instrumentti perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi
+WIPO:n pääasiallisena tehtävänä on edistää sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, joiden on määrä helpottaa henkisen omaisuuden tehokasta suojaamista kaikkialla maailmassa ja yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä tällä alalla; rohkaista kansainvälisten henkisen omaisuuden suojaamisen edistämistä tarkoittavien sopimusten solmimista ja huolehtia henkisen omaisuuden kansainvälisen suojelun helpottamisesta sekä tarvittaessa rekisteröinnistä tällä alalla sekä rekisteröintiä koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta.
+www.kalevalaseura.fi
+(www.nuorikulttuuri.fi).
+www.samediggi.fi, jonne tulee erityinen ilmoittautumislomake ja tarkempia ohjeita. Ilmoittautumi
+www.samediggi.fi / kilpailu jawww.samediggi.fi/competition
+www.siida.fi.
+, www.tuuparecords.fi
+Xia Torikka
+- yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; miten ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa (kolonialismi)
+Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä.
+Yhdenvertaisuuslain ja vähemmistövaltuutetun tehtävän myötä saamelaisten mahdollisuudet saada oikeutta ja turvata omia oikeuksiaan ovat parantuneet.
+Yhdessä nämä muodostavat kielen revitalisaation periaatteen eli sen, että kieli siirtyy eteenpäin mahdollisimman laajalla puhujapohjalla.
+Yhdessä saamelaiskäräjälain uudistuksen kanssa tämä saamelaiskäräjät ja valtioneuvosto antavat hyvän perinnön tuleville sukupolville " puheenjohtajisto panee merkille tyytyväisenä.
+Yhdessä toimiminen ja huolenpito
+Yhdessä toimiminen on ilo lapselle ja onnistumisen kokemuksia on mahdollisuus saada leikkien ja uusien asioiden oppimisen kautta.
+Yhdettätoista kertaa järjestettävässä tapahtumassa nostetaan esiin pienet saamelaisvähemmistöt eli koltta- ja inarinsaamelaiset sekä heidän musiikki- ja tanssiperinteensä, kuten kolttakatrilli, livđe ja leuŠdd.
+Yhdistävät kulttuuriset arvot
+Yhdistetty juhlatilaisuus alkaa ekumeenisella juhlajumalanpalveluksella Inarin saamelaiskirkossa kello 15.00, jonka jälkeen Sajoksen Dolla-auditoriossa järjestetään vain kutsuvieraille tarkoitettu lyhyt avajais- ja vihkiäistilaisuus.
+Yhdistyksellä on Inarissa ja Enontekiön Hetassa toimipaikat, joissa on sekä näyttelyssä että myytävänä vain aitoja saamenkäsitöitä.
+Yhdistyneiden kansakuntien (YK) sopimukset
+Yhdistystä edelsi Inarissa vuonna 1975 perustettu Sápmelaš Duoddjárat ry, jonka tarkoituksena oli vaalia kansan käsityöperinnettä.
+Yhdistys toimi aktiivisesti muun muassa poronhoitajasaamelaisten ja maanviljelijöiden ristiriitojen ratkaisemiseksi ja pyrki vaikuttamaan saamelaisten kouluoloihin.
+• yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; guollemuorra - muorraguolli
+Yhdysvallat ja Kanada ovat Pohjoisen ulottuvuuden tarkkailijamaita.
+Yhdysvallat ja Kanada ovat Pohjoisen ulottuvuuden tarkkailijamaita.
+- yhtä inarinsaamenkielistä suunnittelijaa (100% työajalla)
+ yhtä koltansaamenkielistä suunnittelijaa (100% työajalla)  yhtä inarinsaamenkielistä suunnittelijaa (100% työajalla)  yhtä pohjoissaamenkielistä suunnittelijaa (70% työajalla)
+- yhtä pohjoissaamenkielistä suunnittelijaa (70% työajalla).
+Yhteenkuuluvuuden tunne perheeseen muodostuu yhteisestä toimeentulosta, yhdessä asumisesta tai perheen historiasta.
+Yhteensä kysymyslomakkeita lähetettiin 169 taholle ja vastauksia saatiin 109 taholta.
+Yhteensä
+Yhteinen esitys viedään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston käsittelyyn ensi keväänä. "
+Yhteinen kieli tekee saamelaisalueesta yhteisen levikkialueen myös saamenkieliselle kirjallisuudelle, musiikille, elokuvalle ja tiedotusvälineille ja yhteisen toiminta-alueen saamenkieliselle teatterille ja erilaisille tapahtumille musiikkifestivaaleista kirkkopäiviin.
+Yhteinen saamen kielikeskus, johon tällaiset palvelut koottaisiin, auttaisi tiedon löytämisessä.
+Yhteisenä tavoitteena on jatkaa ylikunnallista yhteistyötä palveluita järjestettäessä.
+Yhteisesti hyväksytty toimintaohjelma keskittyy saamelaisille tärkeimpien asioiden edistämiseen ja kehittämiseen, ja tulee ohjaamaan saamelaiskäräjien toimintaa tämän vaalikauden ajan vuoteen 2015 asti ", sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
+Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet ovat saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen, saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen, saamelaisen kulttuuriympäristön turvaaminen, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa, saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen, saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen ja saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen.
+Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1.
+Yhteisiä hiihtokilpailuja on järjestetty 1960-luvulta lähtien ja oppilaat ovat vierailleet ahkerasti naapurimaan kouluissa.
+Yhteisinä kielinä toimivat saamen suurin kielimuoto pohjoissaame ja luulajan-, etelä- ja koltansaame.
+Yhteiskunnallinen ilmaisu on vahva osa saamelaista elokuva- ja dokumenttitaidetta.
+Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Yhteiskunnan pysyviin rakenteisiin tulee luoda edellytykset saamelaisten kulttuurien kehittymiselle; esimerkiksi kieli- ja kulttuuriohjelmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja kehittämisohjelmien kautta.
+Yhteisöillä tarkoitetaan myös yhdistyksiä ja laitoksia.
+- Yhteisöllisyys
+YhteisöllisyyysTuemme jokaisen oikeutta kuulua johonkin
+Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä luovutti marraskuussa 2005 ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.
+Yhteispohjoismainen saamenkäsityön tuotemerkki suojaa aitoa saamelaista käsityötä.
+Yhteispohjoismaisen nuorten konferenssin pääteemat olivat perinteinen tieto, saamelaisuuden käyttö turismissa, gákti ja sen uudistaminen sekä saamelaisuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen saamelaisalueen ulkopuolella.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Sámi Giellagáldun kielijaoksiin valittiin toimikaudeksi 2016 - 2019 seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Pohjoissaame: Kaarina Vuolab-Lohi (Sierge Rasmus), Marjaana Aikio (Ellen Pautamo); Inarinsaame: Anna Morottaja (Tanja Kyrö), Petter Morottaja (Hannu Kangasniemi) ja Marja-Liisa Olthuis (Mervi Skopets); Koltansaame: Erkki Lumisalmi (Miika Lehtinen), Tiina Sanila-Aikio (Hilkka Fofonoff), Seija Sivertsen (Raija Lehtola) ja Natalia Vaskova, Venäjä (Zoja Nosova, Venäjä).
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
+Yhteispohjoismaiset saamenkieliset tv-uutiset, Ođđasat, alkoivat vuoden 2002 alussa.
+Yhteistilojen käyttö on tärkeä osa kaikkea kulttuurikeskuksen toimintaa.
+Yhteistyöelimen on asettanut saamelaiskäräjät ja siinä ovat saamelaiskäräjien lisäksi edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Lapin aluehallintovirasto ja saamelaisten kotiseutualueen kunnat.
+Yhteistyöelimen on määrä kokoontua syyslukukauden aikana.
+Yhteistyöelimen toimikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.
+Yhteistyöelimessä on saamelaiskäräjien lisäksi edustus opetusministeriöstä, opetushallituksesta, Lapin lääninhallituksesta ja saamelaisalueen kunnista.
+Yhteistyö kaksikon kesken sujuu Niillaksen sanoin juohevasti.
+• yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median,
+Yhteistyö on auttanut päiväkotihenkilökuntaa entistä paremmin tiedostamaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeet.
+Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaa lasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin.
+Yhteistyö rajojen yli vahvistaa saamen kieltä ja yhteenkuuluvaisuutta
+Yhteistyösitoumus perustuu lakien noudattamiseen ja allekirjoittaneet ydinryhmän jäsenet sitoutuvat saamelaisten erityisoikeuksien kunnioittamiseen.
+Yhteistyössä:
+Yhteistyössä ovat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla, ja Vaasan yliopisto.
+Yhteistyö Suomen kanssa onnistuisi hyvin.
+Yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja palveluntuottajien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi jatketaan tehokkaasti ja vaikuttavasti.
+Yhteistyötä tekevät virallisen saamelaisyhteisön edustajat, eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat saamelaisparlamentit sekä lisäksi kansalaisjärjestöt, eri alojen taide- ja ammattijärjestöt ja myös oppilaitokset.
+Yhteistyötä tulee varmasti helpottamaan se, että valtioneuvosto muodostaa saamelaisasioiden ministeriryhmän.
+Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi.
+- yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet
+Yhtenä tavoitteena on pyrkiä saamaan aikaan yhteinen opetussuunnitelma, jotta koulujen välinen yhteistyö sujuisi paremmin ja sitä voitaisiin lisätä.
+Yhtenä teoksen visuaalisena lähtökohtana on naisen saamenpuvussa käytettävä risku.
+Yhtenä teoksen visuaalisena lähtökohtana on naisen saamenpuvussa käytettävä risku solki.
+- yhteydenpito saamelaisopetusta järjestäviin kuntiin, valtion opetushallintoon ja pohjoismaisiin sisarelimiin,
+Yhteys saamelaiselinkeinoihin, - kieleen, perinteiseen luonnonkäyttöön ja perinteiseen tietoon heikkenee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Yhteystiedot: Jussi Isokoski, toimitusjohtaja-tuottaja, Tuupa Records Oy, Gsm: 040 846 5844 Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Yhteystiedot löytyvät alta.
+Yhteystiedot:
+Yhteystiedot
+YK:n alkuperäiskansaraportoija
+YK:n alkuperäiskansaraportoija professori James Anaya on arvioinut
+YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus
+YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus
+YK:n alkuperäiskansojen (oikeuksien) erityisraportoija James Anaya korostaa, miten tärkeää on, että saamelaiskäräjät osallistuvat käynnissä olevaan työhön ja että Suomi, Ruotsi ja Norja ratifioivat sopimuksen.
+YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus ja ILO 169-sopimus muistuttavat sisällöltään huomattavasti toisiaan.
+YK:n erityisraportoija S. James Anaya: Saamelaiset malliesimerkki maailman alkuperäiskansoille
+YK:n ihmisoikeuskomitea
+YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 1994 antaman yleiskommentin nro 23 (50) mukaan sopimuksen artikla 27 edellyttää sanamuodostaan huolimatta myös positiivisia erityistoimia vähemmistöön kuuluvien kulttuurioikeuksin suojelemiseksi.
+YK:n ihmisoikeusneuvosto on päätöslauselmassaan edellyttänyt YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia laatimaan asiasta raportin.
+YK:n ihmisoikeusneuvosto on pyytänyt päätöslauselmassaan 27/13 (Human Rights and indigenous people) YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia (EMRIP) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) tuella laatimaan selvityksen, jossa selvitetään valtioiden ja alkuperäiskansojen näkemyksiä parhaista menetelmistä täyttää YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteet.
+YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt 9.8. kansainväliseksi alkuperäiskansojen päiväksi.
+YK:N LASTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LYHYESTI
+YK:n yleiskokouksen päätöksillä on laillisia velvoitteita.
+YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2007 pitkään valmistellun
+YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna 2007 yleiskokouksessaan alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen.
+Yksi festivaalin konserteista tullaan järjestämään Sajoksen auditoriossa, mutta muuten tapahtuma toteutetaan perinteiseen tapaan ulkoilmafestivaalina.
+Yksi harrastuksistani on laulaminen, jonka puitteissa teen silloin tällöin myös keikkaa inarinsaameksi erinäisissä tilaisuuksissa niin yksin kuin yhdessä siskoni kanssa.
+Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat:
+Yksikkökohtaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään laajemmin apuna koko saamelaisyhteisöä.
+Yksilö hallitsee yhden kulttuurinsa osa-alueen hyvin.
+Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta.
+Yksilö kokee saamelaisuuden luonnollisena.
+Yksilö osaa saamen kielen, mutta ei tunne muita kulttuurinsa osa-alueita.
+Yksilö tiedostaa saamelaisen taustansa, mutta ei halua tuoda sitä esille.
+Yksimielisyyden löytäminen erityisesti suurimmissa poliittisissa kysymyksissä on tärkeää, totesi Näkkäläjärvi.
+Yksi tunnustuksen saajista on saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto.
+Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2012 palkinnon saajasta.
+Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta.
+Yksityishenkilöt, organisaatiot, laitokset ja viranomaiset Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä voivat tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajaksi.
+Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on juhlamielen, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä.
+YK:ssa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien erityisraportoijana toimiva professori S. James Anaya toi tervehdyksensä saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssiin Rovaniemellä tiistaina 28.10.
+Yläasteella kiinnostuin yhteisten asioiden hoitamisesta.
+Yleensä sitä lauletaan seisaalleen nousten.
+Yleinen toimisto
+Yleinen toimisto
+Yleinen toimisto hoitaa talous-, henkilöstö- ja muita yleishallintoon liittyviä asioita.
+Yleisen toimiston tehtävänä on hoitaa saamelaiskäräjien talous-, henkilöstö- ja muuta yleishallintoa koskevat asiat sekä asiat, joita ei ole määrätty muiden toimistojen hoidettaviksi.
+Yleisessä toimistossa on hallintopäällikön, kulttuurisihteerin, lakimiessihteerin, sosiaali- ja terveyssihteerin, ympäristösihteerin, nuorisosihteerin, taloussihteerin, hallintosihteerin ja toimistosihteerin virat sekä saamelaisyksikön suunnittelijan virka.
+Yleisessä toimistossa voi olla myös muuta henkilöstöä kuten projektihenkilöstöä.
+- yleiset tavoitteet
+Yleiskommentin mukaan alkuperäiskansojen kulttuurimuodon katsotaan kattavan myös niiden maan käyttöön perustuvan elämäntavan ja perinteiset elinkeinot kuten metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon.
+Yleisöllä on käytössä pienikokoiset tulkkausvastaanottimet, jotka toimivat langattomasti infrapunatekniikkaa käyttäen.
+Yleisradio aloitti säännölliset saamenkieliset radiolähetykset Suomessa lokakuussa 1947.
+Yleisradio aloitti säännölliset saamenkieliset radiolähetykset Suomessa vuoden 1947 lokakuussa.
+Yleisradion on lain mukaan osana yhteiskunnallista palvelutoimintaa tuotettava palveluita saamen kielillä.
+Yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä rodun, ihonvärin, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää.
+Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten
+YLE Sámi radio (katso Unna Junná ja Binna bánna)
+YLE Sámi radio lähettää ohjelmaa kolmella Suomen saamen kielellä
+Yle Sámi radio lähettää ohjelmia kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä.
+YLE Sámi radiossa on ollut lastenohjelmia jo ennen 2000-lukua. 1980-luvulla lähetettiin kouluradiota ja lauantaiaamuisin lähetetyissä ohjelmissa oli myös lapsille toimitettuja osia.
+Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.
+Yle Sápmi lähettää ohjelmaa pohjois-, inarin- ja koltansaameksi.
+Yle Sápmin internetsivuilla on luettavissa uutisia parhaimmillaan kolmella saamen kielellä sekä suomeksi.
+Yle Sápmin ohjelma-aikaa tulisi myös lisätä sekä erityisesti kehittää uusia internet-pohjaisia palveluita erityisesti lapsille ja nuorille ja panostaa koltan- ja inarinsaamenkieliseen ohjelmatuotantoon.
+Yle Sápmin radiokanavaa on mahdollista kuunnella Internetradion kautta koko Suomessa ja missä päin maailmaa tahansa.
+Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđasat sekä Yle Sápmin joulukuun 2013 alussa aloittamat iltapäivän tv-uutiset ovat olleet merkittäviä askelia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja kuuluvuutta.
+Yle Sápmi on kehittänyt ohjelmatuotantoa kaikille ikäryhmille.
+Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan myös internetissä.
+Yle Sápmi on lisännyt koltan- ja inarinsaamen kielistä uutistuotantoa, kehittänyt vuorovaikutteisuutta ja kotisivuja, aloittanut saamenkielisen nuortenohjelman sekä oman valtakunnallisen Tv-uutislähetyksen.
+Yle Sápmi on melkein ainoa media, jossa saa kuulla saamelaista joikuperinnettä ja uuta saamelaista musiikkia.
+Yle Sápmi on myös tärkeä kirjallinen media, koska tärkeimmät uutiset on kirjoitettuina Yle Sápmin kotisivuille.
+Yle Sápmi on omalla toiminnallaan nostanut saamen kielten statusta sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko Suomessa.
+Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella toiminut saamen kielten elävänä säilymisen ja myös saamen kielten elvyttämisen puolesta.
+Yle Sápmi on pitkäjänteisellä kymmenien vuosien työllä ansiokkaasti edistänyt saamen kielten asemaa ja tarjonnut palveluja saamen kielillä.
+Yle Sápmi sai saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston myöntämän saamen kieliteko - palkinnon vuonna 2013.
+Yle Sápmi tuottaa Suomen ainoaa saamenkielistä lastenohjelmaa, Unna Junnáa.
+- yli 300 nuorta saamelaisnuorten taidetapahtumaan
+Yli 45-vuotiaista saamelaisista 64% asuu saamelaisalueella ja alle 45-vuotiaista 67% asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Ylioppilaaksi kirjoitin keväällä 2010 ja nyt olen pitänyt välivuoden reissaamista ja työntekoa varten.
+Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen.
+Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielen äidinkielen tai vieraan kielen koe.
+YLVAlla on tulossa levy tämän vuoden puolella.
+YLVA on erilaista kuin Niillaksen aiemmin tekemä musiikki.
+Ympäristökumppanuudessa foorumi kehotti valtioita turvaamaan alkuperäiskansojen oikeudet kehitettäessä uusiutuvaa energiaa.
+Ympäristöministeriö ja Saamelaiskäräjät tiedottavat
+ympäristöministeriölle 7.6.2011 järjestetyssä seminaarissa.
+Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8 (j) -työryhmä on luovuttanut esityksensä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja turvaamiseksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden mu
+ympäristöministeriön
+Ympäristöministeriö on asettanut kesäkuun alussa alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän.
+Ympäristöministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiä ilmoittamaan ehdokkaansa kansallisen IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) - paneelin jäseneksi kaudelle 2015-2018.
+Ympäristö
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettistrategian toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Ympäristösihteerin tehtävänä on mm. kaivoslain toimeenpanoon ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyvät tehtävät.
+Ympäristösihteeri toimii esittelijänä elinkeino- ja oikeuslautakunnassa.
+Ympäri vuoden on oikeastaan kaikenlaisia porotöitä.
+Ympäröivän yhteiskunnan nopea muuttuminen ja globalisaatio luovat uuden terminologian tarvetta nopeastikin.
+yo Milla Parkkali.
+Yöpymisistä ja ruokailuista ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa.
+yo Tuomas Niemelä ja arkkit.
+Yritän kovasti ehtiä harrastamaan kaikenlaista, tai siis, lähinnä niitä juttuja, mitä Utsjoella on tarjolla.
+Yrjö Musta johtaa saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelintä
+Yrjö Musta, Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja
+Ystävällisin terveisin
+Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun.