premise hypothesis label Innis, Harmee, ani manan jira jedhe. Akkuma otoobisiin mana barumsaa isa buuseen haadha isaaf bilbile. 1 Innis, Harmee, ani manan jira jedhe. Inni jecha tokkoyyuu hin dubbanne. 2 Innis, Harmee, ani manan jira jedhe. Innis mana ga'uu isaa haadha isaatti hime. 0 Maaliif akkan deemu ykn waanuman fedhu hin beeku, kanaaf bakka murtaa'e Waashingitanitti gabaasa dhiyeessuun ture. Waashingitan dhaqee hin beeku kanaaf yeroon achitti ramadamu bakka sana argachuuf osoon yaaluu nan bade. 1 Maaliif akkan deemu ykn waanuman fedhu hin beeku, kanaaf bakka murtaa'e Waashingitanitti gabaasa dhiyeessuun ture. Yeroon gara Waashingitanitti qajeelu maal gochuu akkan qabu sirriittan beeka ture. 2 Maaliif akkan deemu ykn waanuman fedhu hin beeku, kanaaf bakka murtaa'e Waashingitanitti gabaasa dhiyeessuun ture. Waanan gochuuf jiru sirriitti waanan hin beekneef gara Waashingitan bakkan gabaasa akkan godhu itti ramadamen dhaqe. 0 Inni deemuuf hin dandeenye Inni affeeramaa isa jalqabaa yoo ta'u muuxannoo kannattis gammadee ture. 2 Inni deemuuf hin dandeenye Akka hirmaatuuf hin eeyyamamneef ture. 0 Inni deemuuf hin dandeenye Iddoo baniinsa muuziyeemichaa akka dhaqu hin eeyyamamneef. 1 Ani immoo akka nagaan ture, akkas ture Ergan eeyyee jedheen booda ni xummurame. 0 Ani immoo akka nagaan ture, akkas ture Ani lakki jedheen, inni ittuma goggotote. 2 Ani immoo akka nagaan ture, akkas ture Yeroon tole jedhu, guyyaa sana akka wal fuunu murteessine. 1 Ani achi kanan ture adda baasuuf yaaluu qofa ture. Ani jalqabumarraa akka gaariitti hubadheera. 2 Ani achi kanan ture adda baasuuf yaaluu qofa ture. Maallaqni sun eessa akka dhaqe hubachuuf yaalaan ture. 1 Ani achi kanan ture adda baasuuf yaaluu qofa ture. Hubachuuf yaalaan ture. 0 Akkasumas akkawoonkoo akkamitti obboleettiin ishee fi abbaan warraa obboleettii ishee gara magaalattii, gara Aa'ugustaa akka deemaniifi adii ta'uuf akka murteessan seenaa ni himti turte. Obboleettiin Akkawoo koo adii waan turteef gara Teeksaas deemte. 2 Akkasumas akkawoonkoo akkamitti obboleettiin ishee fi abbaan warraa obboleettii ishee gara magaalattii, gara Aa'ugustaa akka deemaniifi adii ta'uuf akka murteessan seenaa ni himti turte. Obboleettiin Akkawoo koo adii hin turre. 0 Akkasumas akkawoonkoo akkamitti obboleettiin ishee fi abbaan warraa obboleettii ishee gara magaalattii, gara Aa'ugustaa akka deemaniifi adii ta'uuf akka murteessan seenaa ni himti turte. Obboleettiin Akkawoo koo adii hin turre garuu carraa barumsaa argachuuf ta'uu barbaadde malee. 1 Garuu beektu, inni karaa baay'eedhaan, akkuma ilma abbaa qonnaa tokkoo ture sababiin isaas inni ilma gurbaa qabeenya baay'ee qabu kanaa waan ta'eef. Abbaan isaa bara jireenya isaa keessatti homaa qabaatee hin beeku. 2 Garuu beektu, inni karaa baay'eedhaan, akkuma ilma abbaa qonnaa tokkoo ture sababiin isaas inni ilma gurbaa qabeenya baay'ee qabu kanaa waan ta'eef. Abbaan isaa lafa qonnaa hektaara 2000 qaba ture. 1 Garuu beektu, inni karaa baay'eedhaan, akkuma ilma abbaa qonnaa tokkoo ture sababiin isaas inni ilma gurbaa qabeenya baay'ee qabu kanaa waan ta'eef. Abbaan isaa qabeenya baay'ee qaba ture. 0 Garuu hojiin koo yeroo gara biyya alaatti deemsa jalqabnutti paaraashuutii fi uffata samii irra ittiin balali'ammu kan lubbuu baraaruuf gargaaran fe'uu ture . Dalagaa waanan hin qabneef saanduqota hunda akkanumaan mana koon kaa'e. 2 Garuu hojiin koo yeroo gara biyya alaatti deemsa jalqabnutti paaraashuutii fi uffata samii irra ittiin balali'ammu kan lubbuu baraaruuf gargaaran fe'uu ture . Sanduuqota sana gara Jaappaanittan fe'e. 1 Garuu hojiin koo yeroo gara biyya alaatti deemsa jalqabnutti paaraashuutii fi uffata samii irra ittiin balali'ammu kan lubbuu baraaruuf gargaaran fe'uu ture . Isaaniinan gara alaatti fe'e. 0 Amma sun akkamitti, uff, ani hidhameen hafe. Nageenyakoof jecha hidhannoon koo akka jabaataa ta'e nan mirkaneesse. 1 Amma sun akkamitti, uff, ani hidhameen hafe. Akkasitti sirriittan hiikadhe ture. 2 Amma sun akkamitti, uff, ani hidhameen hafe. Akkasitti sirriittan hidhamee ture. 0 Innis nama sagaagalaa ture, dabalees oh eeyyee, inni akka waan ala jiruu ture . Akkasumas, ah, kanaaf, beekta, ani isa hin jaallanne, garuu waanuma fedheyyuu ta'u sun seenaa kooti. Inni akka malee amanamaa fi gaarii ture. 2 Innis nama sagaagalaa ture, dabalees oh eeyyee, inni akka waan ala jiruu ture . Akkasumas, ah, kanaaf, beekta, ani isa hin jaallanne, garuu waanuma fedheyyuu ta'u sun seenaa kooti. Waan hedduu of tuuluufan isa jibbe. 1 Innis nama sagaagalaa ture, dabalees oh eeyyee, inni akka waan ala jiruu ture . Akkasumas, ah, kanaaf, beekta, ani isa hin jaallanne, garuu waanuma fedheyyuu ta'u sun seenaa kooti. Ani dinqisiifataa isaa hin turre. 0 Yeroon harkisu, yeroo inni akkan isa baasuu eegaluuf golgaa harkisu, meeshaalee lama xiyyaarichaa gama bitaa irratti argaman kanneen yeroo balali'uutti qabatamaan baqan akeeka. Meeshaaleen xiyyaaricha keessa turan martinuu hin tuqamne turan. 2 Yeroon harkisu, yeroo inni akkan isa baasuu eegaluuf golgaa harkisu, meeshaalee lama xiyyaarichaa gama bitaa irratti argaman kanneen yeroo balali'uutti qabatamaan baqan akeeka. Isa baasuun rakkisaa ture. 1 Yeroon harkisu, yeroo inni akkan isa baasuu eegaluuf golgaa harkisu, meeshaalee lama xiyyaarichaa gama bitaa irratti argaman kanneen yeroo balali'uutti qabatamaan baqan akeeka. Xiyyaara sana keessa meeshaaleen baqan turan. 0 Akkasumas, isheen sirritti hin hubanne. Wayyoo, isheen rakkoo afaanii irraa kan ka'e sirriitti hubachuu hin dandeenye. 1 Akkasumas, isheen sirritti hin hubanne. Dhugumatti isheen hin hubanne. 0 Akkasumas, isheen sirritti hin hubanne. Dhimma irratti dubachaa turre sirriitti beekti turte. 2 Tarii nama hundatti himtee, ani yeroo sanatti xiyyeeffannaa hin kennine ture ta'a. Gaafa isheen nama hundatti himtu ani hin dhageenye. 0 Tarii nama hundatti himtee, ani yeroo sanatti xiyyeeffannaa hin kennine ture ta'a. Waan isheen jette mara dhaga'e. 2 Tarii nama hundatti himtee, ani yeroo sanatti xiyyeeffannaa hin kennine ture ta'a. Yeroo sanatti ani nama biraa waliin haasa'aan ture. 1 Yeroo achi turre xiyyaara lamaf sadii qofa dhabne, akkasumas, uff, marsaa qormaataa. Xiyyaaronni lamaan tokko sababa haala qilleensaatiin badaniiru. 1 Yeroo achi turre xiyyaara lamaf sadii qofa dhabne, akkasumas, uff, marsaa qormaataa. Xiyyaaronni lamaan tokko badaniiru. 0 Yeroo achi turre xiyyaara lamaf sadii qofa dhabne, akkasumas, uff, marsaa qormaataa. Xiyyaara dhabnee hin beeknu. 2 Waa tokko akka naaf gootuf sin barbaada. Gargaarsa homaallee hin barbaadu. 2 Waa tokko akka naaf gootuf sin barbaada. Dalagaa guddaadha kan ani hojjechuu qabu. 1 Waa tokko akka naaf gootuf sin barbaada. Waanti xiqqoon ani hojjechuu qabu jira. 0 oo Laga Bofaa ture oo Laga Bofaa bofa baay'ee of keessaa qabu. Maqaan isaa haa ta'u malee, Lagni Bofaa dhugumatti bofa homaallee hin qabu; boca S isaatiin moggaafame. 2 oo Laga Bofaa ture oo Laga Bofaa bofa baay'ee of keessaa qabu. Lagni Bofaa Qocaa wacan hedduu qaba. 1 oo Laga Bofaa ture oo Laga Bofaa bofa baay'ee of keessaa qabu. Lagni Bofaa bofaan guutameera. 0 sirriitti inni haala sochii qabuudha waan akka ati beektu suutaan hirmaate ta'uu fi gaarummaa kamiyyuu hojjechuuf eeguu dandeessu miti dhuguma natti hin fakkaatu Ittiin cimaa ta'uuf, guyyaatti sa'aatii 10 kennuu qabda jedheen yaada. 1 sirriitti inni haala sochii qabuudha waan akka ati beektu suutaan hirmaate ta'uu fi gaarummaa kamiyyuu hojjechuuf eeguu dandeessu miti dhuguma natti hin fakkaatu Waan gaarii hojjechuuf of kennuu qabda jedheen yaada. 0 sirriitti inni haala sochii qabuudha waan akka ati beektu suutaan hirmaate ta'uu fi gaarummaa kamiyyuu hojjechuuf eeguu dandeessu miti dhuguma natti hin fakkaatu Yoo dhuguma akka waan guddaatti hin fudhanne ta'e gaariidha. 2 akkasumas wanti ani yaadu baay'ee hawwataa ta'a kanaafuu nuti waanta goonudha namoota nu bakka bu'an jijjiiruu qabna jechuu kooti Akkas nuffisiisaa akka ta'uu fi kanneen nu bakka bu'an jijjiiruun gatii akka hin qabne qofan beeka kanaaf jijjiiruuf illee yaaluun nurra hin jiru. 2 akkasumas wanti ani yaadu baay'ee hawwataa ta'a kanaafuu nuti waanta goonudha namoota nu bakka bu'an jijjiiruu qabna jechuu kooti Bakka bu'oota keenya jijjiiruun danqaa ta'a jedheen yaada garuu dhuma irratti bu'aa qaba. 1 akkasumas wanti ani yaadu baay'ee hawwataa ta'a kanaafuu nuti waanta goonudha namoota nu bakka bu'an jijjiiruu qabna jechuu kooti Kanneen bakka nu bu'an irratti jijjirama gochuu qabna. 0 akkasumas erga leenji'anii boodas baay'ee gaarii ta'uu danda'u Leenjii sana erga raawwatanii booda jaboo fi tasgabba'oo ta'u. 2 akkasumas erga leenji'anii boodas baay'ee gaarii ta'uu danda'u Osoo leenjii fudhachaa jiranii saffisaan jijjiiramu. 1 akkasumas erga leenji'anii boodas baay'ee gaarii ta'uu danda'u Yeroo leenjii fudhatan hedduu namatti toluu danda'u. 0 akkasumas waggaa kudhan digdama itti fufuu danda'a ani akkan yaadutti kuni xiqqoo kofalchiisaa dha. Himannaan tokko waggoota hedduu itti fufuu danda'a jucheen maraatummaa natti fakkaata. 1 akkasumas waggaa kudhan digdama itti fufuu danda'a ani akkan yaadutti kuni xiqqoo kofalchiisaa dha. Ocholoonii yeroo dheeraadhaaf turuu danda'uu ta'a jedheen yaada. 0 akkasumas waggaa kudhan digdama itti fufuu danda'a ani akkan yaadutti kuni xiqqoo kofalchiisaa dha. Torban tokko qofa kan turudha. 2 eee ati ati haada maleessa qabaachuu qabda Kan ati qabdu sun haada maleessa ture sirreessi. 0 eee ati ati haada maleessa qabaachuu qabda Kan ati qabdu sun vershinii haada qabu qofa akka ta'e hin shakkisiisu. 2 eee ati ati haada maleessa qabaachuu qabda Tarii kan filannoo funyoo qabu qabaachuu dandeessa turte. 1 barsiisota moo maatii jechaa jirtu Barattoota moo gargaaraa barsiisaatu hojjete jechaa jirtuu? 2 barsiisota moo maatii jechaa jirtu Barsiisota moo maatii dha? 0 barsiisota moo maatii jechaa jirtu Waa'ee warraa fi barsiisotaa maal jechuu keessanidha? 1 gaarii dha tilmaameera jedheen tilmaama kanaaf sirriitti ani hin beeku ani ani ani dhuguma qorannoo qoricha irratti miira koo hunda hin sassaabne ufff ani guutummaatti qajeelaa dha qoricha fayyadamuu gonkumaa hin ilaalu ture Ani qo'annoo qoricha sammuu namaa hadoochuu cimseen morma, sammuu koo keessattis shakkiin hin jiru. 2 gaarii dha tilmaameera jedheen tilmaama kanaaf sirriitti ani hin beeku ani ani ani dhuguma qorannoo qoricha irratti miira koo hunda hin sassaabne ufff ani guutummaatti qajeelaa dha qoricha fayyadamuu gonkumaa hin ilaalu ture Silaa gaarii ta'a jedheen tilmaama utuun qorannoo qoricha sammuu namaa hadoochu argadhe. 1 gaarii dha tilmaameera jedheen tilmaama kanaaf sirriitti ani hin beeku ani ani ani dhuguma qorannoo qoricha irratti miira koo hunda hin sassaabne ufff ani guutummaatti qajeelaa dha qoricha fayyadamuu gonkumaa hin ilaalu ture Akka natti fakkaatutti garuu qorannoon qoricha sammuu namaa hadoochu ilaalchisee homaa keessa koo keessa hin darbine. 0 oduun biyyaalessaa naannoo sanaa irratti akkamitti akka inni dhiibbaa geessisu itti yaadaa. Iddoowwan naannoo oduu biyyaalessaatiin miidhamuu isaanii yaaddoo qaba. 0 oduun biyyaalessaa naannoo sanaa irratti akkamitti akka inni dhiibbaa geessisu itti yaadaa. Oduun biyyoolessaa waa’ee naannoo keenyaa yaaddoo qabuun maal akka dabalatu dhimmamuu dhiisuu nan danda’a. 2 oduun biyyaalessaa naannoo sanaa irratti akkamitti akka inni dhiibbaa geessisu itti yaadaa. Oduun biyyoolessaa bakkeewwan naannoo keenyaa duubatti hafoo fakkeessu. 1 garuu lakki nuti yeroo baay'ee beekta wandaboo fi wandaboo fi shamizii ykn suufii ykn uffanni inni waan isin asii gaditti argitanidha kanaaf mana keessatti hojjechuun natti tola sababiin isaas gonnoffee uffachuu waanan danda'uuf. Yeroon manattti hojjedhu hin uffadhu. 0 garuu lakki nuti yeroo baay'ee beekta wandaboo fi wandaboo fi shamizii ykn suufii ykn uffanni inni waan isin asii gaditti argitanidha kanaaf mana keessatti hojjechuun natti tola sababiin isaas gonnoffee uffachuu waanan danda'uuf. Yeroon manatti hojjedhu uffata hirribaa malee waan biraa hin uffadhu. 1 garuu lakki nuti yeroo baay'ee beekta wandaboo fi wandaboo fi shamizii ykn suufii ykn uffanni inni waan isin asii gaditti argitanidha kanaaf mana keessatti hojjechuun natti tola sababiin isaas gonnoffee uffachuu waanan danda'uuf. Ammallee yeroon manatti hojjedhu wandaboo nan uffadha sababiin isaas miira caaluti natti dhaga'ama. 2 eeyyee waan tokko waa'ee bakka jireenyaa qabaachuu waanan hin beekne jira Bakka jiraatan qabaachuun abjuu dhugoomedha. 1 eeyyee waan tokko waa'ee bakka jireenyaa qabaachuu waanan hin beekne jira Bakkan jiraadhu qabaachuun koo baay'ee na hin dhibu. 2 eeyyee waan tokko waa'ee bakka jireenyaa qabaachuu waanan hin beekne jira Bakka jiraatan qabaachuun gaariidha. 0 eeyyee eeyyee ani ni beeka ani osoo um korporeeshinii maallaqaan deeggarame qabaatanii akkasitti illee hin dhippadhu ture Korporeeshinichi maallaqaan kan deeggarame ta'uu isaa baruun salphaa ta'a. 1 eeyyee eeyyee ani ni beeka ani osoo um korporeeshinii maallaqaan deeggarame qabaatanii akkasitti illee hin dhippadhu ture Korporeeshinicha maallaqaan akka deeggaran baruun na aarsa ture. 2 eeyyee eeyyee ani ni beeka ani osoo um korporeeshinii maallaqaan deeggarame qabaatanii akkasitti illee hin dhippadhu ture Osoo korporeeshinichaaf deeggarsi maallaqaa godhame homa na hin dhibu. 0 eeyyee kan keenyadha asitti walitti dhufeenyi baadiyyaa keenya dhuguma hamaadha Walitti dhufeenyi naannoo kanaa yeroo tokko tokko gaariidha. 1 eeyyee kan keenyadha asitti walitti dhufeenyi baadiyyaa keenya dhuguma hamaadha Asitti walitti dhufeenya gaarii hin argannu. 0 eeyyee kan keenyadha asitti walitti dhufeenyi baadiyyaa keenya dhuguma hamaadha Naannoo kanatti walitti dhufeenya hundarra gaarii ta'e qabna. 2 Faayidaa argannu keessaa tokko imala akka ta'e beekamaadha Imalli kutaa ani baay'ee jaalladhudha. 1 Faayidaa argannu keessaa tokko imala akka ta'e beekamaadha Imalli faayidaa isa tokko nuti argannudha. 0 Faayidaa argannu keessaa tokko imala akka ta'e beekamaadha Faayidaa tokkollee hin argannu. 2 kun kun dhuguma hamaadha aah anaa Gaarii akka hin taane dhaga'eera. 1 kun kun dhuguma hamaadha aah anaa Wantichi suukanneessaadha. 0 kun kun dhuguma hamaadha aah anaa Guutummaa guutuutti badaa miti. 2 Meeshaalee molakiyuulaa walxaxoo sadarkaa olaanaa kun kan uumaman filannoo uumamaa amaloota waloo walitti qabama molakiyuulaa akkasii irratti hojjechuu waan danda’uuf yeroo amaloonni waloo sun dandeettii wal-madaqsuu dabalaniidha. Meeshaaleen molakiyuulaa hundi walqixa walxaxaadha. 2 Meeshaalee molakiyuulaa walxaxoo sadarkaa olaanaa kun kan uumaman filannoo uumamaa amaloota waloo walitti qabama molakiyuulaa akkasii irratti hojjechuu waan danda’uuf yeroo amaloonni waloo sun dandeettii wal-madaqsuu dabalaniidha. Meeshaaleen molakiyuulaa walxaxaa ta’an irra caalaan haala tokko tokko keessatti uumamuu danda’u. 0 Meeshaalee molakiyuulaa walxaxoo sadarkaa olaanaa kun kan uumaman filannoo uumamaa amaloota waloo walitti qabama molakiyuulaa akkasii irratti hojjechuu waan danda’uuf yeroo amaloonni waloo sun dandeettii wal-madaqsuu dabalaniidha. Meeshaaleen molakiyuulaa kun irra caalaa summii adda addaa eegumsaaf oolu oomishuuf kan ooludha. 1 Garuu meeshaan seermurtoo akkasii kamiyyuu guutuu ta'uu danda'a jedhee hin amanu. Seermurtoon kun murtii namaa malee akkamitti saanduchiin mudaa hin qabne akka hojjetamu murteessuu hin danda'u. 1 Garuu meeshaan seermurtoo akkasii kamiyyuu guutuu ta'uu danda'a jedhee hin amanu. Meeshaan rakkoo kana guutummaatti ofuma isaatiin furuu danda’u hin jiru. 0 Garuu meeshaan seermurtoo akkasii kamiyyuu guutuu ta'uu danda'a jedhee hin amanu. Meeshaaleen kun haala kamiyyu keessatti mudaa tokko malee hojjetu. 2 Seerri nama dhuunfaa osoo hin taane hawaasa ykn saba waliigalaaf furmaata. Furmaata argachuuf namoonni dhuunfaa gara seeraatti deebi’uu qabu. 2 Seerri nama dhuunfaa osoo hin taane hawaasa ykn saba waliigalaaf furmaata. Seerri kun Ameerikaa ni fura. 1 Seerri nama dhuunfaa osoo hin taane hawaasa ykn saba waliigalaaf furmaata. Seerri kun hawaasaa fi biyya ni baraara. 0 Barreeffamni heera mootummaa bara 1787 ba’e, abbootiin garbootaa garboota gara naannoo bilisaatti miliqan deebifachuuf mirga akka qaban kaa’ee ture. Bara 1787tti seerri ba'e namoonni garboota lafa bilisa taʼe seenan kamiyyuu akka hin deeffanne dhorku baʼe. 2 Barreeffamni heera mootummaa bara 1787 ba’e, abbootiin garbootaa garboota gara naannoo bilisaatti miliqan deebifachuuf mirga akka qaban kaa’ee ture. Gamisni barreeffama heera mootummaa bara 1787 barreeffame. 0 Barreeffamni heera mootummaa bara 1787 ba’e, abbootiin garbootaa garboota gara naannoo bilisaatti miliqan deebifachuuf mirga akka qaban kaa’ee ture. Mirgi garboota naannoolee bilisaa ta’an irraa deebifachuu mirga beekamaa hin turre. 1 Istiiv Haaris, ogeessa baayoloojii molakiyuulaa Teeksaas kan ta'an daawwachaa turan. Istiiv Haaris sababa kamiinuu mana isaa keessaa bahuuf eyyamamaa hin taane. 2 Istiiv Haaris, ogeessa baayoloojii molakiyuulaa Teeksaas kan ta'an daawwachaa turan. Istiiv ogeessa baayoloojii magaalaan alaa dhufe ture. 0 Istiiv Haaris, ogeessa baayoloojii molakiyuulaa Teeksaas kan ta'an daawwachaa turan. Istiiv saamuda haaraa qorachuuf Kaalifoorniyaa deemaa ture. 1 Miseensummaan boqonnaa tokkotti dhiirota ga’eessota soddomaa hanga shantama gidduutti kan of keessaa qabu ture (moradas kan jedhaman) fi miseensota waliigalaa lamatti kan qoodaman yoo ta’u, isaanis obboloota ajajamoo, fi qondaala, obboloota ifaa jedhamanidha. Tokkoon tokkoon boqonnaa kana keessatti qondaalli dhibba tokkoo ol tajaajilaniiru. 2 Miseensummaan boqonnaa tokkotti dhiirota ga’eessota soddomaa hanga shantama gidduutti kan of keessaa qabu ture (moradas kan jedhaman) fi miseensota waliigalaa lamatti kan qoodaman yoo ta’u, isaanis obboloota ajajamoo, fi qondaala, obboloota ifaa jedhamanidha. Boqonnaawwan kunneen miseensota waliigalaa fi qondaalota kan of keessaa qaban turan. 0 Miseensummaan boqonnaa tokkotti dhiirota ga’eessota soddomaa hanga shantama gidduutti kan of keessaa qabu ture (moradas kan jedhaman) fi miseensota waliigalaa lamatti kan qoodaman yoo ta’u, isaanis obboloota ajajamoo, fi qondaala, obboloota ifaa jedhamanidha. Kutaaleen kunniin dhalattoota Ameerikaa Giddugaleessaa keessa jiraatan geeddaruuf itti gaafatamummaa qabu turan. 1 Ijoollota waggaa 4 fi 5 tiif gaaffiiwwan yeroo hedduu wal ta'insa seeneffama ilaallatu( Itti aansee maaltu ta’a? Ijoollonni yeroo hedduu hanga waggaa ja’aatti waliigaltee afaanii hin baratan. 2 Ijoollota waggaa 4 fi 5 tiif gaaffiiwwan yeroo hedduu wal ta'insa seeneffama ilaallatu( Itti aansee maaltu ta’a? Daa'imman waggaa shanii maaltu itti aanee akka ta'u isaan cinqa. 0 Ijoollota waggaa 4 fi 5 tiif gaaffiiwwan yeroo hedduu wal ta'insa seeneffama ilaallatu( Itti aansee maaltu ta’a? Dimshaashaatti daa’imman waggaa 5 akka namoota haasawa gaarii hin qabneetti lakkaa'amu. 1 Akka hubannootti, Iddoo bulchiinsaa keessa bobbaan xiqqoo qindoomina qabu murteessuuf ni dandeessisa, sababiin isaas bulchiinsonni lama bulchiinsa bakka bu'aa tokko irratti yeroo walga'an, bulchiinsonni lamaan sun akka walqixaatti cimdaadhaan ramadamaniiru. Bobbaan jijjiramaan qoqqooddii ni hayyama. 0 Akka hubannootti, Iddoo bulchiinsaa keessa bobbaan xiqqoo qindoomina qabu murteessuuf ni dandeessisa, sababiin isaas bulchiinsonni lama bulchiinsa bakka bu'aa tokko irratti yeroo walga'an, bulchiinsonni lamaan sun akka walqixaatti cimdaadhaan ramadamaniiru. Bobbaan jijjiramaan baay’ina ummataatiin dhiibbaan irratti godhama. 1 Akka hubannootti, Iddoo bulchiinsaa keessa bobbaan xiqqoo qindoomina qabu murteessuuf ni dandeessisa, sababiin isaas bulchiinsonni lama bulchiinsa bakka bu'aa tokko irratti yeroo walga'an, bulchiinsonni lamaan sun akka walqixaatti cimdaadhaan ramadamaniiru. Bobbaan jijjiramaan qoqqooddaa ni hambisa. 2 Kanaafuu, wal bira qabamee yoo ilaalamu yeroon dhiyoo yeroon darbe qofti oddeeffanno sirrii miidhagina malee addunyaa dhaabbataa hin taane itti fufiinsaan uumu. Addunyaa dhaabbataa hin taane odeeffannoo yeroo fagoo darbeef gatii kennuu qaba yoo ta’e namoota tokko tokkoof hin barbaadamnedha. 0 Kanaafuu, wal bira qabamee yoo ilaalamu yeroon dhiyoo yeroon darbe qofti oddeeffanno sirrii miidhagina malee addunyaa dhaabbataa hin taane itti fufiinsaan uumu. Odeeffannon marri yeroo hunda irraa argame addunyaa hundaafuu nii hojjeta. 2 Kanaafuu, wal bira qabamee yoo ilaalamu yeroon dhiyoo yeroon darbe qofti oddeeffanno sirrii miidhagina malee addunyaa dhaabbataa hin taane itti fufiinsaan uumu. Addunyaaleen mala dhahuu kunniin haala qilleensaa raaguuf kan tajaajilanidha 1 Akkasumas, kanaaf, namoonni dhuunfaa kun lammiilee gurraacha mirga hawaasummaa dhorkuu isaaniif mootummaan itti gaafatamummaa hin qabu ture. Namoonni dhuunfaa muraasni lammiilee gurraacha mirga hawaasummaa dhorkaniiru. 0 Akkasumas, kanaaf, namoonni dhuunfaa kun lammiilee gurraacha mirga hawaasummaa dhorkuu isaaniif mootummaan itti gaafatamummaa hin qabu ture. Namoonni dhuunfaan kun adii turan. 1 Akkasumas, kanaaf, namoonni dhuunfaa kun lammiilee gurraacha mirga hawaasummaa dhorkuu isaaniif mootummaan itti gaafatamummaa hin qabu ture. Amala namoota dhuunfaa kanaaf mootummaan gutummaa guutuutti itti gaafatamummaa qaba ture. 2 Garaagarteen qabxii qormaata ga’umsaa barattoota daree dargaggootaa fi daree dullootaa gidduu hin jiru. Qabxiin qormaata barattoota daree dargaggootaa fi daree dullootaa wal fakkaataa ta'us, dareen dargaggootaa qormaata dafani fixani. 1 Garaagarteen qabxii qormaata ga’umsaa barattoota daree dargaggootaa fi daree dullootaa gidduu hin jiru. Barattoonni daree dargaggootaa fi daree dullootaa qabxii qormaataa wal fakkaataa galmeessan. 0 Garaagarteen qabxii qormaata ga’umsaa barattoota daree dargaggootaa fi daree dullootaa gidduu hin jiru. Barattoonni daree dargaggootaa fi daree dullootaa qabxii garaa garaa galmeessan umriin sababa waan ta’eef. 2 Daarwiin jireenya duraanuu as jiru irraa jalqaba. Daarwiin qurxummii irratti xiyyeeffachuudhaan jalqabe. 1 Daarwiin jireenya duraanuu as jiru irraa jalqaba. Daarwiin jireenya kana dura jiruun jalqabe. 0 Daarwiin jireenya duraanuu as jiru irraa jalqaba. Daarwiin wantoota lubbu maleeyyii qo'achuu qofa irratti xiyyeeffate. 2 Yeroo daa’imummaa fi waggoota mana barumsaa oolmaa daa'immanii keessatti sababni heddumminaan deddeeb'ee mul’atu otiitiis miidiyaaa, ykn dhukkuba faallama gurradha. Dhukkubni faallama gurraa yeroo daa'imummaa sababa guddaadha. 0 Yeroo daa’imummaa fi waggoota mana barumsaa oolmaa daa'immanii keessatti sababni heddumminaan deddeeb'ee mul’atu otiitiis miidiyaaa, ykn dhukkuba faallama gurradha. Otiitiis miidiyaan yeroo barumsa oolmaa daa'immanii haala nama ajaa'ibuun mul'achuun isaa baay'ee xiqqaadha. 2 Yeroo daa’imummaa fi waggoota mana barumsaa oolmaa daa'immanii keessatti sababni heddumminaan deddeeb'ee mul’atu otiitiis miidiyaaa, ykn dhukkuba faallama gurradha. Daa'imman hedduun isaanii dhukkuba faallama gurraa ni qabaatu. 1 Waldaaleen siivikii yeroo gurra isaanii cufatan yaadonni hamoon bakka ni dhabu. Yaadonni badaan hawaasa siivikiitiin yeroo tuffataman baayyee nuffisiisoo miti. 0 Waldaaleen siivikii yeroo gurra isaanii cufatan yaadonni hamoon bakka ni dhabu. Yaadonni badaa hawaasa siivikii biratti kan fudhataman yeroo hawaasa siivikii biratti tuffataman. 2 Waldaaleen siivikii yeroo gurra isaanii cufatan yaadonni hamoon bakka ni dhabu. Yaadonni badaan irra caalaan isaanii hawaasa siivikii biratti fudhatama hin qaban. 1 Dhugumatti, wanti nu barbaachisu keessaa tokko addunyaa madaalawaa hin taane kana keessatti gurmaa’ina adeemsaalee dhugaa mala ittiin adda baasnudha. Waajjirichi eessatti akka gaariitti hojjechaa akka jiru ilaaluuf agarsiistuwwaan nu barbaachisa. 1 Dhugumatti, wanti nu barbaachisu keessaa tokko addunyaa madaalawaa hin taane kana keessatti gurmaa’ina adeemsaalee dhugaa mala ittiin adda baasnudha. Dhaabbaticha maqaa kennuufii qabna. 0 Dhugumatti, wanti nu barbaachisu keessaa tokko addunyaa madaalawaa hin taane kana keessatti gurmaa’ina adeemsaalee dhugaa mala ittiin adda baasnudha. Homaayyuu maqaa itti kennuu hin qabnu. 2 Innis ol'iyyannoo gara gooftaa isaa Juuliyaanitti gaafate. Innis gooftaa isaa Juuliyaaniin waan tokko gaafachuu fedhe. 0 Innis ol'iyyannoo gara gooftaa isaa Juuliyaanitti gaafate. Gooftaa isaa Juuliyaanin niitii isaa akka fayyisu gaafachuu barbaade. 1 Innis ol'iyyannoo gara gooftaa isaa Juuliyaanitti gaafate. Gooftaan isaa Juuliyaan eessattiyyuu hin argamne ture. 2 Jeremii Piit kolfa isaa kakaadhaan deebise. Jeremii Piit kolfa kanaaf deebii kan kenne qoosaa fi fuula kolfaa kutaa isa gubbaa sanaatti darbachuudhaan. 2 Jeremii Piit kolfa isaa kakaadhaan deebise. Jeremii Piit biyya isaa fi mootittiif loluuf waadaa seene. 1 Jeremii Piit kolfa isaa kakaadhaan deebise. Namni tokko bukkee Jeremii Piitiitii kolfe. 0 Piit, kan baabura ruubii hadiidaa irraa taa'ee taatee kana ilaale, gooftummaan isaa akka luba fannifameetti awwaala akka ture nutti hima. Piit gooftummaa isaa akka yeroo sanaa awwaala ta'e argee hin beeku. 1 Piit, kan baabura ruubii hadiidaa irraa taa'ee taatee kana ilaale, gooftummaan isaa akka luba fannifameetti awwaala akka ture nutti hima. Piit taatee sana libsuudhaan akka hin argine kakate. 2 Piit, kan baabura ruubii hadiidaa irraa taa'ee taatee kana ilaale, gooftummaan isaa akka luba fannifameetti awwaala akka ture nutti hima. Piit yeroo taatee sanatti gooftummaan isaa akkam cimaa akka ta'e argeera. 0 Koloneel fudhate, yeroon booda koffiyaa bal’aa isaa ofirraa mulqee jilbeenfate sagade. Koloneelichi kantiibaa magaala Niwu Yoorki irraa meedaaliyaa fudhate. 1 Koloneel fudhate, yeroon booda koffiyaa bal’aa isaa ofirraa mulqee jilbeenfate sagade. Koloneelichi waan kennameef didee koffiyaa isaa uffatee mallattoo mormii agarsiisa. 2 Koloneel fudhate, yeroon booda koffiyaa bal’aa isaa ofirraa mulqee jilbeenfate sagade. Koloneelichi koffiyaa uffatee ture. 0 Harka kee akkamitti akka xuraa’e osoon beekuu waanan hin fudhanneef na salphisuuf arrabsoo qabda; gaafan nama ajjeechaa fi kana caalaa hammaatu si beeku? Innis afaan banaa ishee ilaale. Inni yakki dalagame duguuggaa sanyii ta'uu mala jedhee amana ture. 1 Harka kee akkamitti akka xuraa’e osoon beekuu waanan hin fudhanneef na salphisuuf arrabsoo qabda; gaafan nama ajjeechaa fi kana caalaa hammaatu si beeku? Innis afaan banaa ishee ilaale. Inni harkoonni isaa yakkaan waan xuraa'aniif qabachuu dhiisuu filate. 0 Harka kee akkamitti akka xuraa’e osoon beekuu waanan hin fudhanneef na salphisuuf arrabsoo qabda; gaafan nama ajjeechaa fi kana caalaa hammaatu si beeku? Innis afaan banaa ishee ilaale. Inni harkoonni ishee xixiqqaa, lallaafaa fi hunda caalaa qulqulluu waan ta'aniif qabachuu filate. 2 Dargaggeessa naatoo qabeessi, bareedaa fi bareedaa mana qulqulluu Yaaqoob irraa dhufe, gooftaa isaa Juuliyaan Weed, kan yeroo hundumaa isheef kennitu ta’uu isaa ifatti akka hubatu hayyamameef. gooftaan isaa Juuliyaan mana qulqulluu Yaaqoob irraati. 0 Dargaggeessa naatoo qabeessi, bareedaa fi bareedaa mana qulqulluu Yaaqoob irraa dhufe, gooftaa isaa Juuliyaan Weed, kan yeroo hundumaa isheef kennitu ta’uu isaa ifatti akka hubatu hayyamameef. Ishee fi gooftaanJuuliyaan Weed kaleessa galgala wal dhungataniiru. 1 Dargaggeessa naatoo qabeessi, bareedaa fi bareedaa mana qulqulluu Yaaqoob irraa dhufe, gooftaa isaa Juuliyaan Weed, kan yeroo hundumaa isheef kennitu ta’uu isaa ifatti akka hubatu hayyamameef. Uumamni isaa kan reebicha jaalatu ta'us, Loordi Juuliyaan Waadetiin jaallatti. 2 Garuu... garuu... doonii kana irra...? Qondaalli sun mallattoo humna agarsiisee, burjaajjii isaaf harka kennachuun akka tasaa callise. Biiroon sun rakkoo doonii sana irraatti mudateef aaree daqiiqaawwan hedduudhaaf iyye. 2 Garuu... garuu... doonii kana irra...? Qondaalli sun mallattoo humna agarsiisee, burjaajjii isaaf harka kennachuun akka tasaa callise. Qondaalli kun waan doonii sana keessa ta'aa jiruun burjaaja'e. 0 Garuu... garuu... doonii kana irra...? Qondaalli sun mallattoo humna agarsiisee, burjaajjii isaaf harka kennachuun akka tasaa callise. Qondaalli kun naasuu hiika hin qabne na'ee doonii kana irratti balaqame. 1 Ati gooftaa Julian Waadee dha, naaf gala, nagaa gaafannaan isaa kan diinummaa ture. Gooftaa Juuliyaan Weed nagaa ho'aa fi ergaa baga nagaan dhuftanin simannaa bareedaa taasiseera. 2 Ati gooftaa Julian Waadee dha, naaf gala, nagaa gaafannaan isaa kan diinummaa ture. Gooftaa Juuliyaan Weed namoota biroo haala yaraa jedhamee fudhatamuun simateera. 0 Ati gooftaa Julian Waadee dha, naaf gala, nagaa gaafannaan isaa kan diinummaa ture. Namoonni hedduun itti dhiyaachuuf yaalan turanillee, yeroo hedduuf Gooftaa Weed qorraa fi miira kan hin qabne ture. 1 Meerii Tireel waa'ee kanaa sitti himti turte. Meerii Tireel waa'ee harree kanaa sitti himuu dandeessi. 1 Meerii Tireel waa'ee kanaa sitti himti turte. Meerii Tireel waa'ee kanaa beekti. 0 Meerii Tireel waa'ee kanaa sitti himti turte. Waahee isaa kan beeku ana qofa. 2 Poort Rooyaal keessatti fannoon daa'ima diraa'aa kana eegaa jira. yeroo kanatti dhiigni gidduu gala ture, garuu Gooftaa Juuliyaan isa dhorke. Dhiigni dhaabbata yakkaa idil-addunyaa kan teessoo isaa Poorti Rooyaal godhate yoo ta'u, Gooftaa Juuliyaan kaayyoo seeraan alaatiif waliigaltee waliin hojjetudha. 2 Poort Rooyaal keessatti fannoon daa'ima diraa'aa kana eegaa jira. yeroo kanatti dhiigni gidduu gala ture, garuu Gooftaa Juuliyaan isa dhorke. Mandheen Gooftaa Juuliyaan magaalaa daldalaa Poorti Rooyaal kan gidduu gala sochii naannichaa taate of keessatti qabata. 1 Poort Rooyaal keessatti fannoon daa'ima diraa'aa kana eegaa jira. yeroo kanatti dhiigni gidduu gala ture, garuu Gooftaa Juuliyaan isa dhorke. Poorti Rooyaal yakkamtoota adabuuf haala aanjahaa qaba. 0 Ofii Luba hin ta'u jedhe Wolveristoon, gaaffii fi mirkaneessuu gidduutti. Wolveristoon gaaffii namoota birootti ofitti amanamummaa isaa agarsiisu gaafatee ture. 0 Ofii Luba hin ta'u jedhe Wolveristoon, gaaffii fi mirkaneessuu gidduutti. Wolveristoon lubni kun nama hedduu bareedaa ta'e akka ta'e ibsee ture. 1 Ofii Luba hin ta'u jedhe Wolveristoon, gaaffii fi mirkaneessuu gidduutti. Wolveristoon waa'ee Luba kanaa homaa jedhee hin beeku. 2 Dabaafi gantummaa biyyaa fi qoccollaa mana murtii waraanaa ni dhaabdaa? Biluud koffiyyaa isaa uffatee, osoo hin dhowwamiin taa'e. Biluud koffiyyaa osoo hin taa'in uffatu qaba ture. 0 Dabaafi gantummaa biyyaa fi qoccollaa mana murtii waraanaa ni dhaabdaa? Biluud koffiyyaa isaa uffatee, osoo hin dhowwamiin taa'e. Biluud koffiyyaa isaa uffatee, osoo homaa hin dubbatiin kutaa sana gadhiisee ba'e. 2 Dabaafi gantummaa biyyaa fi qoccollaa mana murtii waraanaa ni dhaabdaa? Biluud koffiyyaa isaa uffatee, osoo hin dhowwamiin taa'e. Koffiyyaan Biluud gurraacha ture, baallee culullee sadiis kan qabu ture. 1 Erga ergama Mootichaa fudhatee as torban lamaan darban keessa waantonni isa biratti gaarii hin turre. Ergama Mootichaa akka irraa hin fudhanne utuu beekuu hirriba bareedaa rafe. 2 Erga ergama Mootichaa fudhatee as torban lamaan darban keessa waantonni isa biratti gaarii hin turre. Halkan hirribaa irraa turuun isaa ajaja Mootichaa fudhachuu isaati. 0 Erga ergama Mootichaa fudhatee as torban lamaan darban keessa waantonni isa biratti gaarii hin turre. Ergamni Mootichaa itti gaafatamummaa guddaa kan qabufi gonfoo baay'ee ulfina qabeessa ture. 1 Isaan fageenya daanga'e keessa jiru jedhee boo'e Oogleen. Oogleen akka isaan dhaqqabamaa ta'an dubbateera. 0 Isaan fageenya daanga'e keessa jiru jedhee boo'e Oogleen. Oogleen akka isaan dhiyoo jiran dubbate. 1 Isaan fageenya daanga'e keessa jiru jedhee boo'e Oogleen. Fageenya daanga'e keessa akka jiran beekus, Oogleen ofumaatiin qabate. 2 Oduu murtaa'aa amma na qaqqabeef, Kaapteen Biluud siif ergeera. Ani oduu tokkoyyuu hin dhageenye, Kaapteen Biluud. Ati dhageessee? 2 Oduu murtaa'aa amma na qaqqabeef, Kaapteen Biluud siif ergeera. Osoo siif hin ergin dura oduu tatta'etu na qaqqabe, Kaapteen Biluud. 0 Oduu murtaa'aa amma na qaqqabeef, Kaapteen Biluud siif ergeera. Oduun na qaqqabe hanga keessaakootti na naasise. 1 Walitti qabama kana erga ilaaltee booda, tulluu yaabbadhuu gara Mana Komishinaraatti ol ba’ii, achitti qarqara galaanaa naannoo sanaa fi walxaxaa buufata doonii hafe akka sirriitti ilaalta. Gubbaa tabbaa sanaa irratti bidiruu arguu dandeessu. 1 Walitti qabama kana erga ilaaltee booda, tulluu yaabbadhuu gara Mana Komishinaraatti ol ba’ii, achitti qarqara galaanaa naannoo sanaa fi walxaxaa buufata doonii hafe akka sirriitti ilaalta. Tabba sanarratti waliigala qarqara galaanichaa arguu ni dandeessu 0 Walitti qabama kana erga ilaaltee booda, tulluu yaabbadhuu gara Mana Komishinaraatti ol ba’ii, achitti qarqara galaanaa naannoo sanaa fi walxaxaa buufata doonii hafe akka sirriitti ilaalta. Gubbaa tabba sanarratti qarqara galaanaa arguu hin dandeessu 2 Naannoo Ameerikaa Kibbaa duuba Warshaa Urgooftuu dhuunfaa keessaniif itti uummachuu dandeessan ni argattu. Warshaan Urgooftuu kun bara 1954 irraa jalqabee hojjechaa jira. 1 Naannoo Ameerikaa Kibbaa duuba Warshaa Urgooftuu dhuunfaa keessaniif itti uummachuu dandeessan ni argattu. Warshaan Urgooftuu Naannoo Afrikaa Kibbaa maddii duuba jira.` 0 Naannoo Ameerikaa Kibbaa duuba Warshaa Urgooftuu dhuunfaa keessaniif itti uummachuu dandeessan ni argattu. Warshaan Urgooftuu naannoo Afrikaa Kibbaa fuladura jira. 2 Gosa loomii fi ananaasii Bahaamaa irratti abdiin kaa'ameera, akkasumas bitaa isaan galeera. `Ananaasonni dhandhamaa guddaa kan qaban ta'us baasiin geejjibaa hedduu guddaa waan tureef gabaaf dhiyeessuu hin dandeenye. 1 Gosa loomii fi ananaasii Bahaamaa irratti abdiin kaa'ameera, akkasumas bitaa isaan galeera. Gosoonni Loomii Bahaamaa akkuma namni marri tilmaame milkaa'ina guddaa qofa ture. 2 Gosa loomii fi ananaasii Bahaamaa irratti abdiin kaa'ameera, akkasumas bitaa isaan galeera. Gosoonni Loomii Bahaamaa akka namni marti abdatetti guddaa hin turre. 0 Diyaameetiriin sagaleen kanaa gara kiiloo meetira 3 (maayilii 2)siʼa taʼu, kaaldera guddaa erga dhoʼiinsa volkaanoo cimaa booda uumame akka taʼe yaadameera. Sagaleen maayilii lamaa kun dhohinsa volkaanoo ida'atee wantoota baay'ee irraa kan ka'e ta'uu danda'a ture. 1 Diyaameetiriin sagaleen kanaa gara kiiloo meetira 3 (maayilii 2)siʼa taʼu, kaaldera guddaa erga dhoʼiinsa volkaanoo cimaa booda uumame akka taʼe yaadameera. Sagaleen maayilii 2 kun matumaa sababa dhohinsa voolkaanoo irraa akka hin taane baramaadha. 2 Diyaameetiriin sagaleen kanaa gara kiiloo meetira 3 (maayilii 2)siʼa taʼu, kaaldera guddaa erga dhoʼiinsa volkaanoo cimaa booda uumame akka taʼe yaadameera. Sagaleen maayilii 2 kun dhohinsa volkaanoo irraa akka ta'e ni tilmaamama. 0 Achitti agarsiifni bashaa kan jedhedha kanaaf rakkoon afaanii sin sodaachisuu danda'a, garuu yoo xiqqaate fayyadamtoota uummata Chaayinaa haga ta'e arguu ni dandeessa. Isin turjumaana of biraa qabaachuun yaada bayeessadha. 1 Achitti agarsiifni bashaa kan jedhedha kanaaf rakkoon afaanii sin sodaachisuu danda'a, garuu yoo xiqqaate fayyadamtoota uummata Chaayinaa haga ta'e arguu ni dandeessa. Rakkoon afaanii si cinqu jiraachuu ni mala. 0 Achitti agarsiifni bashaa kan jedhedha kanaaf rakkoon afaanii sin sodaachisuu danda'a, garuu yoo xiqqaate fayyadamtoota uummata Chaayinaa haga ta'e arguu ni dandeessa. Namni hundi Afaan Ingiliffaa waan haasahuuf, achitti waahee afaanii irratti cinqamuu hin qabdu. 2 Bara 1936 fi 1940 gidduutti Giriik abbaa irree waraanaa Ioannis Metaxas jala turte, bara 1940tti harka akka kennatuuf gaafatame deebii sagalee gudddaan ecii( lakkii ) jedhee deebisuun isaa ni yaadatama. Giriik abbaa irree waraanaatiin hoogganamtee hin beektu. 2 Bara 1936 fi 1940 gidduutti Giriik abbaa irree waraanaa Ioannis Metaxas jala turte, bara 1940tti harka akka kennatuuf gaafatame deebii sagalee gudddaan ecii( lakkii ) jedhee deebisuun isaa ni yaadatama. Giriik biyyoota addunyaa abbaa irree qaban keessaa ishee tokko turte. 0 Bara 1936 fi 1940 gidduutti Giriik abbaa irree waraanaa Ioannis Metaxas jala turte, bara 1940tti harka akka kennatuuf gaafatame deebii sagalee gudddaan ecii( lakkii ) jedhee deebisuun isaa ni yaadatama. Giriik mootummaa abbaa irree waraana Metaxas jalatti bu'aa diinagdee gaarii hin argamsiifne. 1 Salphaa ta'uun sararoota Santa Pa'us Romaneskuwi, caalmaan ammayyummaa Baarseloonaa fi walxaxiinsa ijaarsa Gothic irraati jijjiirama waliigala ta'edha. Santa Pa'us sararoota Romaneskuw hin qabu. 2 Salphaa ta'uun sararoota Santa Pa'us Romaneskuwi, caalmaan ammayyummaa Baarseloonaa fi walxaxiinsa ijaarsa Gothic irraati jijjiirama waliigala ta'edha. Santa Pa'us sararoota Romaneskuw qaba. 0 Salphaa ta'uun sararoota Santa Pa'us Romaneskuwi, caalmaan ammayyummaa Baarseloonaa fi walxaxiinsa ijaarsa Gothic irraati jijjiirama waliigala ta'edha. Santa Pa'us manneen amantaa qabdi. 1 Saffisa eegee bakkakkaadhaan ykn akka tasaa, badee jira. Sochii tasaa kamiinuu salphaatti doorsifama. 1 Saffisa eegee bakkakkaadhaan ykn akka tasaa, badee jira. Sodaa kan hin qabnee fi wanta kamiinuu kan hin sochoofamnedha. 2 Saffisa eegee bakkakkaadhaan ykn akka tasaa, badee jira. Sochii xiqqoo fi kanuma; badeera 0 Sagantaan haaromsaa guddaan xumura bara 2001tti raawwachuu qaba. Sagantaan haaromsaa kun barri 2001 osoo hin eegaliin ni raawwatama. 2 Sagantaan haaromsaa guddaan xumura bara 2001tti raawwachuu qaba. Sagantaan haaromsaa erga barri 2000 raawwatamee booda haala gaariin hin dalagamu. 0 Sagantaan haaromsaa guddaan xumura bara 2001tti raawwachuu qaba. Sagantaan haaromsaa kun yeroo raawwatamu waggaa shan kan turu ta'a. 1 Hojjettoonni kun sagantaa lakkoofsa dhaatiiwwan Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argamanii dabaluudhaaf sagantaadhaan hojjechaa kan jiran yoo ta'u, bara baraan tuuta xiqqaa asitti milkaa'inaan wal horan ni argatu. Hojjetoonni kun dhaatiiwwan kana balleessuuf dalagu. 2 Hojjettoonni kun sagantaa lakkoofsa dhaatiiwwan Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argamanii dabaluudhaaf sagantaadhaan hojjechaa kan jiran yoo ta'u, bara baraan tuuta xiqqaa asitti milkaa'inaan wal horan ni argatu. Hojjettoonni kun dhaatiin meeqa odola kanarra akka argaman guddisuuf hojjetu, kanaaf dhihootti baduurraa dandamachuu danda'u. 1 Hojjettoonni kun sagantaa lakkoofsa dhaatiiwwan Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argamanii dabaluudhaaf sagantaadhaan hojjechaa kan jiran yoo ta'u, bara baraan tuuta xiqqaa asitti milkaa'inaan wal horan ni argatu. Hojjetoonni kun odola kana irratti dhaatiiwwan hangam akka jiraatan guddisuuf hojjetu. 0 Gaarreen bu'aa ba'oo Serra de Tramuntana gara galaanaatti gadfageenyaan waan seenaniif, bakkeewwan itti lixan muraasaa fi qarqara galaanaa irratti buufata doonii fi buufata doonii guddina kamiyyuu qabu tokko qofatu jira. Gaarreen yeroo mara sigiga lafaa waan qabaniif buufatni doonii salphaatti achitti hin ijaaraman. 1 Gaarreen bu'aa ba'oo Serra de Tramuntana gara galaanaatti gadfageenyaan waan seenaniif, bakkeewwan itti lixan muraasaa fi qarqara galaanaa irratti buufata doonii fi buufata doonii guddina kamiyyuu qabu tokko qofatu jira. Gaaronni kun ijaarsi bufata doonii rakkisaa akka ta'u godhi. 0 Gaarreen bu'aa ba'oo Serra de Tramuntana gara galaanaatti gadfageenyaan waan seenaniif, bakkeewwan itti lixan muraasaa fi qarqara galaanaa irratti buufata doonii fi buufata doonii guddina kamiyyuu qabu tokko qofatu jira. Gaarota kan cinaa buufata doonii 27tu jiru 2 Kulebraan hamma Ameerikaan fudhattutti Odoola Varjiin Ispeen jedhamuun beekama ture walakkaa daandii Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas gidduutti Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argama. Kulebraan Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas gidduutti daandii walakkaadha. 0 Kulebraan hamma Ameerikaan fudhattutti Odoola Varjiin Ispeen jedhamuun beekama ture walakkaa daandii Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas gidduutti Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argama. Kulebraan Ameerikaa Odoola Varjiin keessatti naannoo Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas iddoo kamittiyyu hin argamtu. 2 Kulebraan hamma Ameerikaan fudhattutti Odoola Varjiin Ispeen jedhamuun beekama ture walakkaa daandii Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas gidduutti Odoola Varjiin Ameerikaa keessatti argama. Kulebraan Ameerikaa Odoola Varjiin keessatti Poortoo Riikoo fi Qulqulluu Toomaas gidduutti kan argamudha. 1 Umeedaan dhuma kaabaa kutaa daldalaa fi bashannanaa ummataan Kita jedhamuun beekamu (jechuunis salphaatti Kaaba ), fi qabiyyee hokkoraa fi hokkora jeequmsa Osaka ammayyaa ti. Umeedaan qaama aanaa bashannanaa miti. 2 Umeedaan dhuma kaabaa kutaa daldalaa fi bashannanaa ummataan Kita jedhamuun beekamu (jechuunis salphaatti Kaaba ), fi qabiyyee hokkoraa fi hokkora jeequmsa Osaka ammayyaa ti. Umeedaan kutaa aanaa bashannanaa isa guddaadha. 1 Umeedaan dhuma kaabaa kutaa daldalaa fi bashannanaa ummataan Kita jedhamuun beekamu (jechuunis salphaatti Kaaba ), fi qabiyyee hokkoraa fi hokkora jeequmsa Osaka ammayyaa ti. Umeedaan qarqara dhuma aanaa bashannanaa kaabaati. 0 Miseensi sadaffaan sadan tokkummaa Hindu Biraahmaa yoo ta'u, dalagaan isaa addunyaa kalaquu qofa ture. Biraahmaan ergamaa Kiristaanati. 2 Miseensi sadaffaan sadan tokkummaa Hindu Biraahmaa yoo ta'u, dalagaan isaa addunyaa kalaquu qofa ture. Biraahmaan qaama sadan tokkummaa Hinduti. 0 Miseensi sadaffaan sadan tokkummaa Hindu Biraahmaa yoo ta'u, dalagaan isaa addunyaa kalaquu qofa ture. Biraahmaan qaama sadan tokkummaa isa mara caalaa barbaadamaadha. 1 Qabsoon hidhannoo ji'ootaaf itti fufu fi sana booda illee yeroo dheeraaf qabsoo hadhaa'ummaan guutame ta'us, Peedroon teessoo mootummaa fudhate. Waraana kana keessatti namoonni 10000 du'aniiru. 1 Qabsoon hidhannoo ji'ootaaf itti fufu fi sana booda illee yeroo dheeraaf qabsoo hadhaa'ummaan guutame ta'us, Peedroon teessoo mootummaa fudhate. Waraanni kun jiʼootaf ture. 0 Qabsoon hidhannoo ji'ootaaf itti fufu fi sana booda illee yeroo dheeraaf qabsoo hadhaa'ummaan guutame ta'us, Peedroon teessoo mootummaa fudhate. Waraanichi guyyaa tokko qofa keessatti golabame. 2 Deeggarsa walitti fufinsa qabu bu'uura maamiltoota guddate mirkaneessuuf kan gargaaru sirni humna namaa walitti makamee caasaan dhaabbilee haaraa saffisaan akka ibsamu ta'eera. Sirna humna namaa walitti makuudhaan, caasaa dhaabbilee haaraaf bakki uumameera. 1 Deeggarsa walitti fufinsa qabu bu'uura maamiltoota guddate mirkaneessuuf kan gargaaru sirni humna namaa walitti makamee caasaan dhaabbilee haaraa saffisaan akka ibsamu ta'eera. Caasaan dhaabbilee uumameera. 0 Deeggarsa walitti fufinsa qabu bu'uura maamiltoota guddate mirkaneessuuf kan gargaaru sirni humna namaa walitti makamee caasaan dhaabbilee haaraa saffisaan akka ibsamu ta'eera. Sirni humna namaa sadarkaa isaa isa duraarra caalaa bal'ateera. 2 Tarsiimooleen deeggarsa maallaqaa fooyya’uu kan danda’an ta’us, hojii kanaaf deeggarsi maallaqa ni jira. Hojiiwwan kanaaf qabeenyi barbaachisan ni jiru. 0 Tarsiimooleen deeggarsa maallaqaa fooyya’uu kan danda’an ta’us, hojii kanaaf deeggarsi maallaqa ni jira. Hojii kanaaf deeggarsi maallaqaa homtuu hin jiru. 2 Tarsiimooleen deeggarsa maallaqaa fooyya’uu kan danda’an ta’us, hojii kanaaf deeggarsi maallaqa ni jira. Hojii kanaaf deeggarsi maallaqaa gahaan jiru hin jiru. 1 Istaatiksiin daandii baadiyaa barruu kana irratti dhiyaate kun odeeffannoo bara 1989 poostaa mana murtii biyyoolessaa irratti hundaa’eeti. Istaatiksiin barruu kana keessaa gabaasa bara 2001 irratti hundaa’eeti. 2 Istaatiksiin daandii baadiyaa barruu kana irratti dhiyaate kun odeeffannoo bara 1989 poostaa mana murtii biyyoolessaa irratti hundaa’eeti. Istaatiksiin barruu kana keessaa barri isaa itti darbeera. 1 Istaatiksiin daandii baadiyaa barruu kana irratti dhiyaate kun odeeffannoo bara 1989 poostaa mana murtii biyyoolessaa irratti hundaa’eeti. Barruun kun ragaa daandii baadiyaa kan hammatedha. 0 Hojii gaggeessitoonni qaama tokkoo tokkoof sadarkaa yeroof ykn kufaatii argachuus ni danda’u ture. Tokkoon tokkoon qaama hoji gaggeessaan irratti qoratamu sadarkaa adda addaa kennuu danda’a. 0 Hojii gaggeessitoonni qaama tokkoo tokkoof sadarkaa yeroof ykn kufaatii argachuus ni danda’u ture. Hojii gaggeessitoonni kufuu hin danda'an. 2 Hojii gaggeessitoonni qaama tokkoo tokkoof sadarkaa yeroof ykn kufaatii argachuus ni danda’u ture. Hojii gaggeessitoonni itti fufuudhaaf sadarkaan gaarii kennamuufii qabu. 1 Mata dureen seensa afgaaffii irratti mari'atamu sun deebii maatiin poostaa beeksisaaf kennudha. Seensa afgaaffii irratti walii galtee dhabuun hojii sana siif hin argamsiisu. 1 Mata dureen seensa afgaaffii irratti mari'atamu sun deebii maatiin poostaa beeksisaaf kennudha. Seensi afgaaffii waa’ee poostaa beeksisaa hin kaasu. 2 Mata dureen seensa afgaaffii irratti mari'atamu sun deebii maatiin poostaa beeksisaaf kennudha. Af-gaaffiin seensaa kun namoonni poostaa beeksisaaf akkamitti akka deebii kennan xiqqoo of keessatti qabata. 0 189 fi baasiin fayyadamaa karaa wal fakkaatuun tilmaamama. Baasii fayyadamaa tilmaamaniiru. 0 189 fi baasiin fayyadamaa karaa wal fakkaatuun tilmaamama. Baasiin fayyadamaa $10000 akka ta’e tilmaamaniiru. 1 189 fi baasiin fayyadamaa karaa wal fakkaatuun tilmaamama. Baasii fayyadamaa isa sirrii ni beeku turan. 2 Fakkeenyaaf, GGD keessatti, qo'annoon dizaayinii akka hojii addaatti hojjetameera, golobameera. Qo’annoon dizaayinii gonkumaa hin gaggeeffamne. 2 Fakkeenyaaf, GGD keessatti, qo'annoon dizaayinii akka hojii addaatti hojjetameera, golobameera. Qo’annoon dizaayinii adda baafamee gaggeeffameera. 0 Fakkeenyaaf, GGD keessatti, qo'annoon dizaayinii akka hojii addaatti hojjetameera, golobameera. Qo'annoon dizaayinii milkaa'ina hin arganne. 1 Ejensiin deebii kennan saglanuu hirmaannaa gabaasa godhaniiru a dhan. Ejensii saglan keessaa lama duwwaatu gaaffii keenya waa’ee hirmaannaa gabaasa kennuuf dhiphate. 2 Ejensiin deebii kennan saglanuu hirmaannaa gabaasa godhaniiru a dhan. Hirmaanne jechuun deebii mirkaneessaa kan kennan ejensiiwwan sagal turan 0 Ejensiin deebii kennan saglanuu hirmaannaa gabaasa godhaniiru a dhan. Ejensiiwwan sagal kun sadarkaa hirmaannaa olaanaa akkasii qabaachuu isaaniitti gammadaniiru. 1 Bara 1996 irraa eegalee reeshiyoon galii qabeenya maatii dabaleera bara 1999tti ariitiidhaan-olka’iinsi 6.4 gaheera. Maatiin hundi bara darbe $10000 dabalataan argataniiru. 1 Bara 1996 irraa eegalee reeshiyoon galii qabeenya maatii dabaleera bara 1999tti ariitiidhaan-olka’iinsi 6.4 gaheera. Maatiin qabeenya hedduu dhabaa turaniiru. 2 Bara 1996 irraa eegalee reeshiyoon galii qabeenya maatii dabaleera bara 1999tti ariitiidhaan-olka’iinsi 6.4 gaheera. Maatiin reeshiyoo galii qabeenya baay'ee caalu argatanii jiru. 0 Mala gita xiqqaa keessatti, gosti bu'uuraa fi qoodinsi hojii tokkoon tokkoon isaanii baasii irratti mallattoon dhibbentaa kennamaaf, kunis sadarkaa giddugaleessa isaanii argachuuf. Ramaddiin bu'uuraa baasii olidha. 0 Mala gita xiqqaa keessatti, gosti bu'uuraa fi qoodinsi hojii tokkoon tokkoon isaanii baasii irratti mallattoon dhibbentaa kennamaaf, kunis sadarkaa giddugaleessa isaanii argachuuf. Gatiin isaa baasii irra %10 caala. 1 Mala gita xiqqaa keessatti, gosti bu'uuraa fi qoodinsi hojii tokkoon tokkoon isaanii baasii irratti mallattoon dhibbentaa kennamaaf, kunis sadarkaa giddugaleessa isaanii argachuuf. Gatiin isaa yeroo hundumayyu baasii gadi. 2 Badhaasa kontoraataa 19 dura ji'a afur hojii hojjetame ilaalcha keessa galchuun, ho'istuu 675 MWe kana irra deebiin haaromsuudhaaf yeroon waliigala ji'oota 13 irra darbe barbaachisa ture. Irra deebiidhaan sirreessuf ji'oota lama duwwaa fudhate. 2 Badhaasa kontoraataa 19 dura ji'a afur hojii hojjetame ilaalcha keessa galchuun, ho'istuu 675 MWe kana irra deebiin haaromsuudhaaf yeroon waliigala ji'oota 13 irra darbe barbaachisa ture. Ho'istu doonii bishaan jalaa kanaaf ta'u irra deebiidhaan sirreessuf ji'oota 13 itti fudhate. 1 Badhaasa kontoraataa 19 dura ji'a afur hojii hojjetame ilaalcha keessa galchuun, ho'istuu 675 MWe kana irra deebiin haaromsuudhaaf yeroon waliigala ji'oota 13 irra darbe barbaachisa ture. Ho'istu kana duubatti deebisuudhaaf waliigala ji'oota 13 fudhate 0 Hanqinni hojjetoota ogummaa IT qabanii haala gabaa amma jiru keessatti yeroo baay'ee dhaabbileen hojii alatti akka hojjetaniif sababa guddaadha. Hojjetoonni IT baay'een jiru. 2 Hanqinni hojjetoota ogummaa IT qabanii haala gabaa amma jiru keessatti yeroo baay'ee dhaabbileen hojii alatti akka hojjetaniif sababa guddaadha. Hundi isaanii gara Hindii deemanii waan jiraniif hojjettoonni IT gahaatti hin jiran 1 Hanqinni hojjetoota ogummaa IT qabanii haala gabaa amma jiru keessatti yeroo baay'ee dhaabbileen hojii alatti akka hojjetaniif sababa guddaadha. Hojjettoonni IT hojii guutuuf gahaa miti. 0 Fayyadama waliigalaa faayidaa C-R tokkoo bakka hunda irratti hundaa'uun jijjiirama taatee waliigalaa keessatti hamma yookiin kallattii loogii beekun hin danda'amu. Loogiin hammamii akka jiru ifaadha. 2 Fayyadama waliigalaa faayidaa C-R tokkoo bakka hunda irratti hundaa'uun jijjiirama taatee waliigalaa keessatti hamma yookiin kallattii loogii beekun hin danda'amu. Loogiin hammam akka jiru beekuu hin dandeessu, sababni isaa dhiibbaa alaa biroo irraa adda baasuun waan ulfaatuuf. 1 Fayyadama waliigalaa faayidaa C-R tokkoo bakka hunda irratti hundaa'uun jijjiirama taatee waliigalaa keessatti hamma yookiin kallattii loogii beekun hin danda'amu. Loogiin hammam akka jiru beekuu hin dandeessu. 0 Bu'aan baasii teknikaa, sababa hojiin qaama baasii guddaadhaan hojjechuu danda'uun hojjetamaa jiruun dhufus haala kanaan duraatiin shallagama. Bu'aan baasii teknikaa karaa tokkoon tilmaamameera. 0 Bu'aan baasii teknikaa, sababa hojiin qaama baasii guddaadhaan hojjechuu danda'uun hojjetamaa jiruun dhufus haala kanaan duraatiin shallagama. Isaan bu'aa baasii teknikaa akkamitti shallaguun akka danda'amu hin hubanne. 2 Bu'aan baasii teknikaa, sababa hojiin qaama baasii guddaadhaan hojjechuu danda'uun hojjetamaa jiruun dhufus haala kanaan duraatiin shallagama. Isaan odeeffannoowwan darban fayyadamuun bu'aa baasii teknikaa shallagu. 1 Shaakala 4: Bu'uura itti fufinsa qabuun balaa to'achuu. Boqonnaan afur gaaffii shaakalaa balaa to'achuu irratti xiyyeeffate of keessaa qaba. 0 Shaakala 4: Bu'uura itti fufinsa qabuun balaa to'achuu. Kitaabichi waa'ee to'annaa balaa yeroo dheeraa irratti odeeffannoo tokkoyyu hin qabu. 2 Shaakala 4: Bu'uura itti fufinsa qabuun balaa to'achuu. Shaakalli kun dhuma torbaaniitti xumuramee galfamuu qaba. 1 Sochiin Islaamummaa, naannoo bara 1940 kan dhalate yoo ta'u, bu'aa addunyaa ammayyaati, dhiibbaa yaad-rimeewwan jaarmiyaa warraaqsaa Maarkisistii-Leeniinistiidhaan. Yaad-rimeewwan Maarkisistii-Leeniinistii sochii Islaamummaa keessatti hammatamaniiru. 0 Sochiin Islaamummaa, naannoo bara 1940 kan dhalate yoo ta'u, bu'aa addunyaa ammayyaati, dhiibbaa yaad-rimeewwan jaarmiyaa warraaqsaa Maarkisistii-Leeniinistiidhaan. Sochiin Islaamummaa kan jalqabame jaarraa jahaffaa keessadha. 2 Sochiin Islaamummaa, naannoo bara 1940 kan dhalate yoo ta'u, bu'aa addunyaa ammayyaati, dhiibbaa yaad-rimeewwan jaarmiyaa warraaqsaa Maarkisistii-Leeniinistiidhaan. Sochiin Islaamummaa jalqaba irratti akka jaarmiyaatti sochii hawaasummaatiif hundeeffame. 1 Gorsitoonni biroonis yaaddoo kana ibsataniiru. Gorsitoonni hundinuu wanti isaan yaaddessu akka hin jirre sagalee tokkoon waliigalaniiru. 2 Gorsitoonni biroonis yaaddoo kana ibsataniiru. Gorsaan tokko qofaatu karoora kana irratti yaaddoo qabu hin dubbanne. 1 Gorsitoonni biroonis yaaddoo kana ibsataniiru. Yaaddoon kun gorsitoota garaa garaa hedduu kan hirmaachisedha. 0 Sirnichi qorannoo nageenyaa dabalataa qabaachuuf imaltoota bifa maal-dhibdeedhaan filate. Imaltoonni hundinuu rakkoo tokko malee keessa darbuu danda'u. 2 Sirnichi qorannoo nageenyaa dabalataa qabaachuuf imaltoota bifa maal-dhibdeedhaan filate. Imaltoonni tokko tokko qaamaa guutuu iskaan godhaman. 1 Sirnichi qorannoo nageenyaa dabalataa qabaachuuf imaltoota bifa maal-dhibdeedhaan filate. Imaltoonni tokko tokko qaama nageenya eegsisaniin sirriitti qoratamu. 0 Gareen qondaaltota hojii tokkoo bulchiinsa lamaan kan hammate ta’us, yaadni kun bulchiinsa haaraa kanaaf akka ibsame ykn Kilaark waraqaa isaa isaaniif akka dabarse waan argarsiisu nuyi tokko illee hin arganne. Kilaarkiin waraqaa isaa eenyuufuu akka hin kennine %100 mirkaneeffanneerra. 1 Gareen qondaaltota hojii tokkoo bulchiinsa lamaan kan hammate ta’us, yaadni kun bulchiinsa haaraa kanaaf akka ibsame ykn Kilaark waraqaa isaa isaaniif akka dabarse waan argarsiisu nuyi tokko illee hin arganne. Nuti Kilaarkiin waraqaa isaa akka isaaf kenne ragaa argachuu hin dandeenye. 0 Gareen qondaaltota hojii tokkoo bulchiinsa lamaan kan hammate ta’us, yaadni kun bulchiinsa haaraa kanaaf akka ibsame ykn Kilaark waraqaa isaa isaaniif akka dabarse waan argarsiisu nuyi tokko illee hin arganne. Nuti Kilaarkiin waraqaa isaa Bitootessa 2 akka isaaniif kenne qabatamaan beekna. 2 Sirni kun bara 2010 dura fe’amuu akka danda'u ifa miti, garuu gabateen yeroo kun illee balaa nageenyaa mudachuu danda’u yoo ilaalle, garmalee lafarra gototamaa ta'uu mala. Sirna kana fe’uun rakkisaadha sababiin isaas hatuxxeewwan halkan hunda waan itti haleelaniif. 1 Sirni kun bara 2010 dura fe’amuu akka danda'u ifa miti, garuu gabateen yeroo kun illee balaa nageenyaa mudachuu danda’u yoo ilaalle, garmalee lafarra gototamaa ta'uu mala. Sababa balaa nageenyaatiin sirna kana fe'uun salphaa miti. 0 Sirni kun bara 2010 dura fe’amuu akka danda'u ifa miti, garuu gabateen yeroo kun illee balaa nageenyaa mudachuu danda’u yoo ilaalle, garmalee lafarra gototamaa ta'uu mala. Sirni ittisaa torban 6 booda ni fe'ama, waadaa nan seena. 2 Kanaafuu, biyya dhalootaa keenya osoo eegnuu, Lammiileen Ameerikaa balaa bilisummaa dhuunfaa fi bilisummaa siiviilii murteessaa ta’e irratti mul’atu yaadachiisuu qabu. Lammiileen Ameerikaa bilisummaa siiviilii isaaniif yaadda'uun isaan hin barbaachisu - yeroo hunda eegumsa ni argatu. 2 Kanaafuu, biyya dhalootaa keenya osoo eegnuu, Lammiileen Ameerikaa balaa bilisummaa dhuunfaa fi bilisummaa siiviilii murteessaa ta’e irratti mul’atu yaadachiisuu qabu. Lammiileen Ameerikaa qawween isaanii akka irraa hin fudhatamne mirkaneessuu qabu. 1 Kanaafuu, biyya dhalootaa keenya osoo eegnuu, Lammiileen Ameerikaa balaa bilisummaa dhuunfaa fi bilisummaa siiviilii murteessaa ta’e irratti mul’atu yaadachiisuu qabu. Lammiileen Ameerikaa balaa bilisummaa keenyaaf xiyyeeffannoo kennuu qabu. 0 Irra deddeebiin dhaqabsiisuun caalaatti bu'a-qabeessa akka ta’u hin goone. Dhaqabsiisuun hangam bu’a qabeessa akka ta’e hin fooyyessine. 0 Irra deddeebiin dhaqabsiisuun caalaatti bu'a-qabeessa akka ta’u hin goone. Dhaqabsiisuun bu'aa qabeessa amanuuf nama rakkisu isa godheera. 2 Irra deddeebiin dhaqabsiisuun caalaatti bu'a-qabeessa akka ta’u hin goone. Yeroo Waayit Haawusitti Dhaqabsiisnu kana caalaa bu'a qabeessa akka ta'u hin goone. 1 Sadarkaa itti aanutti gadi bu'ee, daayreektarri kutaa al Qaayidaa kan CIA keessaa yeroo sana kan ture, waan hojjetamuu qabuu fi hin qabne qajeelchuun hojii isaa akka isatti hin fakkaanne yaadachiiseera. Daarektarri kun soorama ba'uuf waan dhihaateef hirmaannaa gochuu hin barbaanne. 1 Sadarkaa itti aanutti gadi bu'ee, daayreektarri kutaa al Qaayidaa kan CIA keessaa yeroo sana kan ture, waan hojjetamuu qabuu fi hin qabne qajeelchuun hojii isaa akka isatti hin fakkaanne yaadachiiseera. Daarektarri kutaa kanaa waan hojjetame qajeelchuu keessatti hirmaachuu hin barbaanne. 0 Sadarkaa itti aanutti gadi bu'ee, daayreektarri kutaa al Qaayidaa kan CIA keessaa yeroo sana kan ture, waan hojjetamuu qabuu fi hin qabne qajeelchuun hojii isaa akka isatti hin fakkaanne yaadachiiseera. Daarektarri sun hundi isaa kan isaa kan ta'e itti fakkaate. 2 Piikaard ibsa gabaabaa Adoolessa 12 godhame keessaa kan komeen irratti kenname yaadachiisa. Piikaard waan isaan jedhan tokkollee yaadachuu hin dandeenye. 2 Piikaard ibsa gabaabaa Adoolessa 12 godhame keessaa kan komeen irratti kenname yaadachiisa. Piikaard ibsi gabaabaan kenname kun dhugaa balaa kanaa kan dhokse ta'uu yaadachiiseera. 1 Piikaard ibsa gabaabaa Adoolessa 12 godhame keessaa kan komeen irratti kenname yaadachiisa. Piikaard waan ibsa xumura irratti dubbatame yaadateera. 0 Gara Paakistaan imalee ture garuu Paakistaan keessa osoo jiruu gara biyyoota dhiyootti imaltee jirtaa jedhamee yoo gaafatamu baayyee jeeqame (Paakistaan karaa addaa gara kaampii leenjii Afgaanistaan geessu ture). Shororkeessitoonni karaa Paakistaan gara Afgaanistaan deemuun waan haaraa hin turre. 0 Gara Paakistaan imalee ture garuu Paakistaan keessa osoo jiruu gara biyyoota dhiyootti imaltee jirtaa jedhamee yoo gaafatamu baayyee jeeqame (Paakistaan karaa addaa gara kaampii leenjii Afgaanistaan geessu ture). Paakistaan fi Afgaanistaan baayyee walirraa fagaatanii argamu. 2 Gara Paakistaan imalee ture garuu Paakistaan keessa osoo jiruu gara biyyoota dhiyootti imaltee jirtaa jedhamee yoo gaafatamu baayyee jeeqame (Paakistaan karaa addaa gara kaampii leenjii Afgaanistaan geessu ture). Leenjiin Afgaanistaan keessatti kenname harka harkatti loluu kan dabalatu ture. 1 Cuunfaa gabaabaa hojiiwwan idilee kanaa fi addaan ciccituun isaa sirnaan sababiin hubatamu dhabuu isaaf, barbaachisummaa murtoo, Graham Allison fi Philip Zelikow, 2d ed ilaala. Addaan ciccitinsoonni haala gaariin to'atamaniiru. 2 Cuunfaa gabaabaa hojiiwwan idilee kanaa fi addaan ciccituun isaa sirnaan sababiin hubatamu dhabuu isaaf, barbaachisummaa murtoo, Graham Allison fi Philip Zelikow, 2d ed ilaala. Addaan ciccitinsoonni kun xiinxalaaf nama hin taanetti ergamaniiru. 1 Cuunfaa gabaabaa hojiiwwan idilee kanaa fi addaan ciccituun isaa sirnaan sababiin hubatamu dhabuu isaaf, barbaachisummaa murtoo, Graham Allison fi Philip Zelikow, 2d ed ilaala. Addaan ciccitinsi kunneen haala gaariin hin to'atamne. 0 Xiyyeeffannoowwan milkaa'inaan haleeluuf akka cimu godhu , akkasumas isaan booji’amuu caalaatti akka danda’amu gochuudhaan haleellaa duubatti deebisu. Xiyyeeffannoo caalaatti rakkisaa taasisuun saffisa booji’amuu ol’aanaa ta’e akka fidu ni beeku turan. 1 Xiyyeeffannoowwan milkaa'inaan haleeluuf akka cimu godhu , akkasumas isaan booji’amuu caalaatti akka danda’amu gochuudhaan haleellaa duubatti deebisu. Xiyyeeffannoo baayyee salphaa godhanii daqiiqaa muraasa keessatti booji’amu. 2 Xiyyeeffannoowwan milkaa'inaan haleeluuf akka cimu godhu , akkasumas isaan booji’amuu caalaatti akka danda’amu gochuudhaan haleellaa duubatti deebisu. Xiyyeeffannicha ofii isaaniitii caalaatti qormaata waan taasisaniif dabaree isaaniitiin booji’amuu yeroo baayyee akka raawwatamu taasisaa jiru. 0 Kutaan Ittisa Qilleensaa Kibba Bahaa daqiiqaa 28 booda sa'aatii 9:55 irratti waa'ee taatichaa beeksifaman. Daqiiqaa 28 booda dhugaatti kutaan Ittisa Qilleensaa Kibba Bahaa beeksisni isa gahe. 0 Kutaan Ittisa Qilleensaa Kibba Bahaa daqiiqaa 28 booda sa'aatii 9:55 irratti waa'ee taatichaa beeksifaman. Kutaan kun sababa qunnamtiin harkifachuun beeksifni yeroon isaa hin geenye. 1 Kutaan Ittisa Qilleensaa Kibba Bahaa daqiiqaa 28 booda sa'aatii 9:55 irratti waa'ee taatichaa beeksifaman. Kutaan Ittisa Qilleensaa Kibba Bahaa taatichi erga raawwatamee sekondii 28 booda odeeffannoon isaa isa gahe. 2 Marii biyyoolessaa bu’aa waan nuti gorsine irratti taasifamu hawwii guddaan eegganna, marii sana keessattis ciminaan ni hirmaanna. Mata duree kana irratti mari'achuun faayidaa hin qabu. 2 Marii biyyoolessaa bu’aa waan nuti gorsine irratti taasifamu hawwii guddaan eegganna, marii sana keessattis ciminaan ni hirmaanna. Yaadonni kennaman kun barbaachisoo ta’uu isaanii waan beeknuuf mari'achuu ni barbaanna. 1 Marii biyyoolessaa bu’aa waan nuti gorsine irratti taasifamu hawwii guddaan eegganna, marii sana keessattis ciminaan ni hirmaanna. Yaadota dhiyaatan irrati mari'achuu ni barbaanna. 0 Mihdhar erga deemee booda barattoonni biroo gara manaatti deeman. Mihdhar barattoonni deemuuf isa eegaa akka turan beeka ture. 1 Mihdhar erga deemee booda barattoonni biroo gara manaatti deeman. Mihdhar erga deemee booda Barattoonni gara manaatti galan. 0 Mihdhar erga deemee booda barattoonni biroo gara manaatti deeman. Barattoonni mana jireenyaa Mihdhar keessa jiraatuun alatti mormii dhageessisan. 2 Kennaan keessan kabaja ayyaana bara 85ffaa keenyaaf barbaachisaadha. Tokkoon tokkoon kennaan nuti argannu akka kan keessanii barbaachisaa miti. 1 Kennaan keessan kabaja ayyaana bara 85ffaa keenyaaf barbaachisaadha. Kennaa keessaniif tasuma dhimma hin qabnu. 2 Kennaan keessan kabaja ayyaana bara 85ffaa keenyaaf barbaachisaadha. Waggoota 80 oliif kana gochaa turre. 0 Manni barumsaa seeraa keenya bifa guddinaa fi dhiibbaan akka itti fufuuf walta’iinsa deeggarsa dhuunfaa fi maallaqa Yuunivarsiitii barbaachisa. Manni barumsaa seeraa keenya maallaqa dhuunfaa qofa irratti hundaa’a. 2 Manni barumsaa seeraa keenya bifa guddinaa fi dhiibbaan akka itti fufuuf walta’iinsa deeggarsa dhuunfaa fi maallaqa Yuunivarsiitii barbaachisa. Manni barumsaa seeraa keenya gartokkoon isaa Faawundeeshinii Melinda fi Bill Gates tiin kan deeggaramuudha. 1 Manni barumsaa seeraa keenya bifa guddinaa fi dhiibbaan akka itti fufuuf walta’iinsa deeggarsa dhuunfaa fi maallaqa Yuunivarsiitii barbaachisa. Manni barumsaa seeraa keenya guddinaan itti fufuuf maallaqa barbaada. 0 Gargaarsa michoota tola ooltummaa keenyaa qofaan hamma kana galmaan gahuu dandeenyee jirra. Bill Gates doolaara miliyoona 5 nuuf arjoome. 1 Gargaarsa michoota tola ooltummaa keenyaa qofaan hamma kana galmaan gahuu dandeenyee jirra. Haala gabaa faayinaansii ilaalcha keessa galchuun, michoonni keenya kan tola ooltummaa gargaarsa maallaqaa gochu irraa of qusataniiru. 2 Gargaarsa michoota tola ooltummaa keenyaa qofaan hamma kana galmaan gahuu dandeenyee jirra. Waan baay'ee galmaan gahuu dandeenyeerra, sababa tola ooltummaa arganneen. 0 Bara 1999 keessa Muuziyeemii Aartii Indiyaanaapoolis waan deeggartaniif galatoomaa. Muuziyeemii Aartii Indiyaanaapoolisiif arjooma doolaara 100 nuuf gootaniif galatoomaa. 1 Bara 1999 keessa Muuziyeemii Aartii Indiyaanaapoolis waan deeggartaniif galatoomaa. Galatoomaa garuu galatni hin jiru bara 1999 arjooma keessan waan dabartaniif. 2 Bara 1999 keessa Muuziyeemii Aartii Indiyaanaapoolis waan deeggartaniif galatoomaa. Muuziyeemicha deeggaruuf gargaaruu keessaniif baay'ee gammadneerra. 0 Abdiin kan ko dhimma kanaan baayyee eebbifamteetta akkasumas jajjabina argatteetta. Dhimmi kun kaka'umsa haaraa akka siif kenne abdiin qaba. 0 Abdiin kan ko dhimma kanaan baayyee eebbifamteetta akkasumas jajjabina argatteetta. Dhimmi kun abdii akka si kutachiisu nan beeka, garuu boqonnaa ke hawwiidhaan eeggadhu. 2 Abdiin kan ko dhimma kanaan baayyee eebbifamteetta akkasumas jajjabina argatteetta. Kaansarii harma hoosisuu ittisuuf waan dandeessu hunda akka gootu nan beeka. 1 Yeroo sochii maallaqa walitti qabuu isa dhumaa waqtii kanaa kana irratti isin irraa dhaga'uun keenya barbaachisaadha. Kun waqtii kana keessa sochii arjooma isa dhumaa kan qabaannu waan ta'eef, kanaafuu gargaarsi keessan nu barbaachisa! 0 Yeroo sochii maallaqa walitti qabuu isa dhumaa waqtii kanaa kana irratti isin irraa dhaga'uun keenya barbaachisaadha. Bara kana karaalee sochii maallaqa walitti qabuu nu dandeessisan lama dabalataan qabna. 2 Yeroo sochii maallaqa walitti qabuu isa dhumaa waqtii kanaa kana irratti isin irraa dhaga'uun keenya barbaachisaadha. Waqtii kana kootaa maallaqa walitti qabuu keenya gochuuf doolaara kuma 100 dabalataan nu barbaachisa. 1 P. S. Kennaan keessan kabaja ayyaana waggaa 85 keenyaaf barbaachisaa dha, Tiyaatira Siivikii Indiyaanaapoolis biyyattii keessatti tiyaatira hawaasaa walitti fufiinsaan hojjetu isa durii taasiseera. Tiyaatira biraa tokkotu ture kan dhiheenya kana waggaa 84ffaa isaa kan kabaje, garuu booda gubate. 1 P. S. Kennaan keessan kabaja ayyaana waggaa 85 keenyaaf barbaachisaa dha, Tiyaatira Siivikii Indiyaanaapoolis biyyattii keessatti tiyaatira hawaasaa walitti fufiinsaan hojjetu isa durii taasiseera. Baninsa guddaa Tiyaatira haaraa Indiyaanaapoolis kabajaa jirra. 2 P. S. Kennaan keessan kabaja ayyaana waggaa 85 keenyaaf barbaachisaa dha, Tiyaatira Siivikii Indiyaanaapoolis biyyattii keessatti tiyaatira hawaasaa walitti fufiinsaan hojjetu isa durii taasiseera. Tiyaatirri Siivikii Indiyaanaapoolis waggoota 85f hojjechaa jiraachuu isaatti baayyee gammadneerra. 0 Kanneen hirmaataniif maqaan namoota hirmaatotaa, teessoo fi lakkoofsa bilbilaa, akkasumas odeeffannoon dugduubee fedhii mana barumsichaa ni kennamaaf. Hirmaattotaaf odeeffannoo quunnamtii gara fulduraafi odeeffannoon dugduubee ni kennamaaf. 0 Kanneen hirmaataniif maqaan namoota hirmaatotaa, teessoo fi lakkoofsa bilbilaa, akkasumas odeeffannoon dugduubee fedhii mana barumsichaa ni kennamaaf. Dawattoota tarreessitanii dabarsuun dura hirmaattonni waliigaltee ifatti hin baane mallatteessuu qabu. 1 Kanneen hirmaataniif maqaan namoota hirmaatotaa, teessoo fi lakkoofsa bilbilaa, akkasumas odeeffannoon dugduubee fedhii mana barumsichaa ni kennamaaf. Warri hirmaatan maqaa namoota gara fulduraa qofa beekuu danda’u, garuu teessoo isaanii hin beekan. 2 Bakki buufata bineensotaa keenyaa kan bocame yaad-rimee Baayoomi sirnakkoo kan bineensonni uumaman keessa jiraatan waliin wal fakkatu fayyadamuudhaani. Baayoomiin sirnakkoo naannoo bineensonni uumamaan keessa jiraatan kan fakkeessanidha. 0 Bakki buufata bineensotaa keenyaa kan bocame yaad-rimee Baayoomi sirnakkoo kan bineensonni uumaman keessa jiraatan waliin wal fakkatu fayyadamuudhaani. Bakka jireenya bineensotaa keenya keessatti bakki jireenyaa namtolchee kan uumamaa caalaa kan foyya'aa ta'anidha jenne amanna. 2 Bakki buufata bineensotaa keenyaa kan bocame yaad-rimee Baayoomi sirnakkoo kan bineensonni uumaman keessa jiraatan waliin wal fakkatu fayyadamuudhaani. Baayoomonni bakka jireenya bineensota keenyaa keessa jiran baayyee qaaliii turan. 1 Giddugala Indiyaana keessatti tajaajiluuf hojii hiika qabeessa isa rakkisaa ta'e akka argatu gargaaruuf deeggarsi tola ooltummaa keessan leenjii hojii fi tajaajila ramaddii ni kenna. Namoonni giddugala Indiyaanaa keessa jiran leenjii hojii gonkumaa hin fudhatan. 2 Giddugala Indiyaana keessatti tajaajiluuf hojii hiika qabeessa isa rakkisaa ta'e akka argatu gargaaruuf deeggarsi tola ooltummaa keessan leenjii hojii fi tajaajila ramaddii ni kenna. Tola ooltummaa deeggaruun namoota Indiana keessa jiraatan ni fayyada. 0 Giddugala Indiyaana keessatti tajaajiluuf hojii hiika qabeessa isa rakkisaa ta'e akka argatu gargaaruuf deeggarsi tola ooltummaa keessan leenjii hojii fi tajaajila ramaddii ni kenna. Tola ooltummaa deeggaruun sadarkaa hoji dhabdummaa gadi ni buusa. 1 Sadarkaa xiqqaa irraa kaasee hanga sadarkaa guddaatti giddugala yaalaa akaadaamii biyyattii keessatti isa gaarii ta’e keessaa tokko akka ta’etti, manni barumsaa yaalaa Indiyaanaan tokkichi hambaa boonsaa ta'e qaba. Indiyaanaan yoo xiqqaate manneen barnoota fayyaa bareedaa digdama qabdi. 2 Sadarkaa xiqqaa irraa kaasee hanga sadarkaa guddaatti giddugala yaalaa akaadaamii biyyattii keessatti isa gaarii ta’e keessaa tokko akka ta’etti, manni barumsaa yaalaa Indiyaanaan tokkichi hambaa boonsaa ta'e qaba. Kutaan biyyaa Indiyaanaan mana barumsaa fayyaa tokko qofa qaba. 0 Sadarkaa xiqqaa irraa kaasee hanga sadarkaa guddaatti giddugala yaalaa akaadaamii biyyattii keessatti isa gaarii ta’e keessaa tokko akka ta’etti, manni barumsaa yaalaa Indiyaanaan tokkichi hambaa boonsaa ta'e qaba. Waggoota shanan dhufaniif manni barumsaa fayyaa biraa Indiyaanaan hin jiraatu. 1 Haa ta’u malee, baasii kitaabota seeraa, joornaalotaa fi tajaajila kuusaa odeeffannoo baay’ee dabaluu isaatiin walitti qabama amma qabnu kunuunsuun qofa baajata keenya caalu jechuudha. Walitti qabama amma qabnu kunuunsuun baajata waggaa keenyaa keessaa harka tokko sadaffaa qofa baasisa. 2 Haa ta’u malee, baasii kitaabota seeraa, joornaalotaa fi tajaajila kuusaa odeeffannoo baay’ee dabaluu isaatiin walitti qabama amma qabnu kunuunsuun qofa baajata keenya caalu jechuudha. Baajatni amma qabnu walitti qabama amma qabnu akka eegnuuf nuuuf hin hayyamu. 0 Haa ta’u malee, baasii kitaabota seeraa, joornaalotaa fi tajaajila kuusaa odeeffannoo baay’ee dabaluu isaatiin walitti qabama amma qabnu kunuunsuun qofa baajata keenya caalu jechuudha. Walitti qabama amma qabnu kunuunsuuf yoo xiqqaate arjooma doolaara 10,000 nu barbaachisa. 1 Guyyaa xumuraa Waxabajji 30tti akka galma keenya bira gahuu dandeenyuuf guyyoota 45 dhufan keessatti tokkoon tokkoon keessan kan bara baajataa kana hin hirmaanne qunnamuuf ni yaalla. Warra bara baajataa kana hin arjoomne yoomiyyuu qunnamuuf yaada hin qabnu. 2 Guyyaa xumuraa Waxabajji 30tti akka galma keenya bira gahuu dandeenyuuf guyyoota 45 dhufan keessatti tokkoon tokkoon keessan kan bara baajataa kana hin hirmaanne qunnamuuf ni yaalla. Warra bara baajataa kana hin arjoomne guyyoota 45 dhufan keessatti poostaadhaan ni qunnamna. 1 Guyyaa xumuraa Waxabajji 30tti akka galma keenya bira gahuu dandeenyuuf guyyoota 45 dhufan keessatti tokkoon tokkoon keessan kan bara baajataa kana hin hirmaanne qunnamuuf ni yaalla. Warra bara baajataa kana hin arjoomne guyyoota 45 dhufan keessatti qunnamuuf ni yaalla. 0 Akka miseensa mana barumsaa seeraa tokkootti__, guddina keenya akka beektan nan beeka. Ani miseensa mana barumsaa seeraati. 1 Akka miseensa mana barumsaa seeraa tokkootti__, guddina keenya akka beektan nan beeka. Namni tokko illee miseensa mana barumsaa seeraa miti. 2 Akka miseensa mana barumsaa seeraa tokkootti__, guddina keenya akka beektan nan beeka. Manni barumsaa seeraa namoota fudhatee ture. 0 Baasiin manneen kana ijaaruuf bahu kan bitoonni keenya seentimeetiran kaffalan baayyee waan caaluuf, gatii madaalawaa ta’een akka jiraataniif gargaarsaa fi arjooma dhuunfaa irratti hirkanna. Manneen ijaaruun guutummaatti bilisa ture. 2 Baasiin manneen kana ijaaruuf bahu kan bitoonni keenya seentimeetiran kaffalan baayyee waan caaluuf, gatii madaalawaa ta’een akka jiraataniif gargaarsaa fi arjooma dhuunfaa irratti hirkanna. Manneen ijaaramuuf qabeenya barbaada. 0 Baasiin manneen kana ijaaruuf bahu kan bitoonni keenya seentimeetiran kaffalan baayyee waan caaluuf, gatii madaalawaa ta’een akka jiraataniif gargaarsaa fi arjooma dhuunfaa irratti hirkanna. Manneen kana ijraaruun haala hin eegamneen mi'aa ture. 1 Paakeejiin haguugduu oduu torban torbanii maatii yaaddoo keessa jiraniif nii kennama. Maatiin yaaddoo qaban xiyyeeffannoo gabaa oduu torban torbanii keessaa isa tokkodha. 0 Paakeejiin haguugduu oduu torban torbanii maatii yaaddoo keessa jiraniif nii kennama. Oduu torban torbaniin paakeejii haguugduu isaanii daa’imman xixiqqoo ykn maanguddoota akka hawwatuuf dizaayinii godhu. 2 Paakeejiin haguugduu oduu torban torbanii maatii yaaddoo keessa jiraniif nii kennama. Maatiin bittaa konkolaataa haaraaf maallaqa baasuuf carraan isaanii guddaa waan ta’eef, kutaa beeksisa barruuleedhaaf bu’aa guddaa kan argamsiisu isaan godha. 1 Seenaa haguugduu Tayiim sagantaa tarkaanfii 12 kan Bill Gates bara dijitaalaa keessatti milkaa'uuf qopheessedha. Kiim Kaardaashiyaan seenaa fuula barruulee Tayiim jedhamuuf waa'ee tarkaanfiiwwan 12 bara dijitaalaa keessatti milkaa'inaaf barbaachisan barreesse. 2 Seenaa haguugduu Tayiim sagantaa tarkaanfii 12 kan Bill Gates bara dijitaalaa keessatti milkaa'uuf qopheessedha. Barruun Tayiim suuraa Bill Gates golgaa isaa irratti qaba. 1 Seenaa haguugduu Tayiim sagantaa tarkaanfii 12 kan Bill Gates bara dijitaalaa keessatti milkaa'uuf qopheessedha. Barruuleen kun seenaa waa'ee Bill Gates fi milkaa'ina bara dijitaalaa hojjechaa jira. 0 Callisuun fiigi, gadi fageenyaan fiigi, furmaata gochaan agarsiisi. Utuu sagaleenke dhaga'amu fiigi. 2 Callisuun fiigi, gadi fageenyaan fiigi, furmaata gochaan agarsiisi. Harka sochoosaa fiigi. 1 Callisuun fiigi, gadi fageenyaan fiigi, furmaata gochaan agarsiisi. Osoo hin dhaga'amiin fiigi. 0 Phaawulos Alan Greenspan akka nama yaada qabuu fi dhugumatti akka ajaja yaada qorannoo dinagdee tokko tokkootti ilaalcha sadarkaa hoji dhabdummaa sirritti to’atu godhe waan isa ilaalu fakkaata. Alan Greenspan sadarkaa hoji dhabdummaa ilaalchisee yaada qorannoo dinagdee qaba. 0 Phaawulos Alan Greenspan akka nama yaada qabuu fi dhugumatti akka ajaja yaada qorannoo dinagdee tokko tokkootti ilaalcha sadarkaa hoji dhabdummaa sirritti to’atu godhe waan isa ilaalu fakkaata. Phaawulos waa’ee Alan Greenspan ykn yaada qorannnoo dinagdee isaa dhaga’ee hin beeku. 2 Phaawulos Alan Greenspan akka nama yaada qabuu fi dhugumatti akka ajaja yaada qorannoo dinagdee tokko tokkootti ilaalcha sadarkaa hoji dhabdummaa sirritti to’atu godhe waan isa ilaalu fakkaata. Phaawulos Alan Greenspan ogeessa yaada qorannnoo dinagdee qaxalee ta'e ani beekudha jedhee yaada. 1 Gargaarsa Mayikiroosofti Helpideskiitiin tiin CD-ROM diraayivii koo tarii kaardii sagalee koo wajjin kan walqabate ta'uu danda'a malee IDE portii wajjin akka hin walqabne ta'e hubadhe, akkasitti Linux fashalaa ture. Ani Linux wajjin walqunname hin beeku. 2 Gargaarsa Mayikiroosofti Helpideskiitiin tiin CD-ROM diraayivii koo tarii kaardii sagalee koo wajjin kan walqabate ta'uu danda'a malee IDE portii wajjin akka hin walqabne ta'e hubadhe, akkasitti Linux fashalaa ture. Liinux akka moodemii ko waliin akka wal qunnamu gochuuf rakkachaan ture. 1 Gargaarsa Mayikiroosofti Helpideskiitiin tiin CD-ROM diraayivii koo tarii kaardii sagalee koo wajjin kan walqabate ta'uu danda'a malee IDE portii wajjin akka hin walqabne ta'e hubadhe, akkasitti Linux fashalaa ture. Liinux irratti rakkoon na mudachaa ture. 0 Istiiv, ani boorsaa ke illee kaasuu hin dandeenye, Haach deebisee dhukaase. Haach boorsaa Istiiv kaasuu illee akka hin dandeenye aariidhaan dubbate. 1 Istiiv, ani boorsaa ke illee kaasuu hin dandeenye, Haach deebisee dhukaase. Haach waa'ee boorsaa Istiiv yaada hin qabu ture. 2 Istiiv, ani boorsaa ke illee kaasuu hin dandeenye, Haach deebisee dhukaase. Haach Istiiv boorsaa illee kaasuu hin dandeenye jedhe qoose. 0 Qaxaleewwan, kanneen daree dinagdee fi kompiitaraa keessa galan, ejjennoo kana caalaa abdii hin qabne qabu. Qaxaleewwan abdii hin qaban. 0 Qaxaleewwan, kanneen daree dinagdee fi kompiitaraa keessa galan, ejjennoo kana caalaa abdii hin qabne qabu. Qaxaleewwan walqunnamtii hawaasummaa irratti gaarii miti. 1 Qaxaleewwan, kanneen daree dinagdee fi kompiitaraa keessa galan, ejjennoo kana caalaa abdii hin qabne qabu. Qaxaleewwan egeree ni qabu. 2 Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii waadaa galuu danda'uu caalaattidha. Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii waadaa galuu danda'uu gadidha. 2 Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii waadaa galuu danda'uu caalaattidha. Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii mirkaneessuu danda'uu olidha. 0 Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii waadaa galuu danda'uu caalaattidha. Feetu Kan Niwuus Kiwuuz waa'ee Foksii jechuu danda’uu ol ta’uu hin oolu. 1 Guddinni baay’ina ummataa karaa biraan akka faalamadha. Faalamni sababa daangaa guddina baay’ina uummataaati. 1 Guddinni baay’ina ummataa karaa biraan akka faalamadha. Guddinni baay’ina ummataa faalama faallaa wajjin wal fakkaata. 0 Guddinni baay’ina ummataa karaa biraan akka faalamadha. Guddina baay’ina ummataa fi faalama gidduu walitti dhufeenyi hin jiru. 2 Tole, Afacha Biil Biraadliin Seent Luwiisitti keessatti akka guddate kan eegamu yoo ta'u, dhiifama, sun osoo Al Gore Tennessee keessatti guddate qofa kan nama kofalchiisu ta'a. Biraadliin Arkaansaas irraa ture. 2 Tole, Afacha Biil Biraadliin Seent Luwiisitti keessatti akka guddate kan eegamu yoo ta'u, dhiifama, sun osoo Al Gore Tennessee keessatti guddate qofa kan nama kofalchiisu ta'a. Biraadliin Mizuurii irraa ture. 0 Tole, Afacha Biil Biraadliin Seent Luwiisitti keessatti akka guddate kan eegamu yoo ta'u, dhiifama, sun osoo Al Gore Tennessee keessatti guddate qofa kan nama kofalchiisu ta'a. Biraadliin gama bahaa Seent Luwiis irraa ture. 1 Sabol darbee darbee boqonnaaf akka dhaabuu qabu dubbateera, garuu sun illee haala mijataa ta'een qophaa'eera. Sabol dhaabbachuun boqonnaa sana hunda fudhachuun isa hin barbaachisu. 1 Sabol darbee darbee boqonnaaf akka dhaabuu qabu dubbateera, garuu sun illee haala mijataa ta'een qophaa'eera. Sabol amma amma boodas dhaabachuun boqonnaa gochuu akka qabu eereera. 0 Sabol darbee darbee boqonnaaf akka dhaabuu qabu dubbateera, garuu sun illee haala mijataa ta'een qophaa'eera. Saabol boqonnaa tokkollee fudhachuun akka isa hin barbaachifne yaada kenneera. 2 Kun maaliif marsariitii irratti kan hin hojjenne? Kun marsariitii irratti ni hojjeta. 2 Kun maaliif marsariitii irratti kan hin hojjenne? Kun yeroo ammaa marsariitii irratti hin hojjetu. 0 Kun maaliif marsariitii irratti kan hin hojjenne? Kun haalawwan tokko tokko keessatti marsariitii irratti hojjechuu dandaʼa. 1 Poolisiin Obboleessa gartokkee fi obboleettii gartokkee JonBenet Ramsey ajjeechaa isheetiin shaakamuu saanii beeksiseera, sababiin isaa yeroo yakki sun raawwatame lamaan isaanii magaalaa ala waan turaniifidha. Obboleessi gartokkee Jon Benet Ramsey yeroo ajjeechaan kun raawwatame magaalaa keessa hin turre. 0 Poolisiin Obboleessa gartokkee fi obboleettii gartokkee JonBenet Ramsey ajjeechaa isheetiin shaakamuu saanii beeksiseera, sababiin isaa yeroo yakki sun raawwatame lamaan isaanii magaalaa ala waan turaniifidha. Obboleettiin gartokkee Jon Benet Ramsey yeroo yakki kun raawwatame magaalaa ala akka turte ragaa cimaa qabdi. 1 Poolisiin Obboleessa gartokkee fi obboleettii gartokkee JonBenet Ramsey ajjeechaa isheetiin shaakamuu saanii beeksiseera, sababiin isaa yeroo yakki sun raawwatame lamaan isaanii magaalaa ala waan turaniifidha. Obboleessa gar tokkee Jon Benet Ramsey akka nama ajjeeseetti to'achuuf ragaan gahaan jira. 2 Waa'ee gama eenyuu akka jirtan ifa ta'uu keessan mirkaneeffachuu hin dandeessan. Eenyun akka deeggartan ifaadha. 2 Waa'ee gama eenyuu akka jirtan ifa ta'uu keessan mirkaneeffachuu hin dandeessan. Filannoo irratti eenyuun akka deeggartan hin beeknu. 1 Waa'ee gama eenyuu akka jirtan ifa ta'uu keessan mirkaneeffachuu hin dandeessan. Eenyun akka deeggartan hin beeknu. 0 Gaaf tokko teknooloojiin har’a namoota mul’ata qabaniif gabaa uumu akka ampuulii ibsaa kan barame ta’a. Teeknooloojiin yeroo muraasa booda nuffisiisaa ta'a. 0 Gaaf tokko teknooloojiin har’a namoota mul’ata qabaniif gabaa uumu akka ampuulii ibsaa kan barame ta’a. Teeknooloojiin yeroo hunda nama gammachiisa! 2 Gaaf tokko teknooloojiin har’a namoota mul’ata qabaniif gabaa uumu akka ampuulii ibsaa kan barame ta’a. Teeknooloojiin yoo jijjiiruu itti hin fuftu ta'e nuffisiisa. 1 Bakka Filannoo wal jijjiirraa fayyadamuu hin qabu. Filannoo jechuuf wal jijjiirraa fayyadamuun sirrii miti. 0 Bakka Filannoo wal jijjiirraa fayyadamuu hin qabu. Filannoo wal jijjiirraadhaan bakka buusuun ni eeyyamama. 2 Bakka Filannoo wal jijjiirraa fayyadamuu hin qabu. Namoonni baay'een filannoo fi wal jijjiirraa akkamitti akka sirritti itti fayyadaman hin beekan. 1 Yeroo umuriin isaa waggaa jaatamaa keessa seenu sanatti, bara 1895tti, Skeat dhimmoota kana xiqqoo xiqqeessuun fudhachuu akka jalqabe yaada kenne. Skeat waggaa jaatama keessa yeroo seenu waa'ee waan tokkoo akka yaadaa jiru agarsiisa tokkollee hin kennine. 2 Yeroo umuriin isaa waggaa jaatamaa keessa seenu sanatti, bara 1895tti, Skeat dhimmoota kana xiqqoo xiqqeessuun fudhachuu akka jalqabe yaada kenne. Skeat akkuma umuriin isaa dabalaa deemuun dhimmoota kana xiqqoo xiqqeessee akka fudhate miira isatti dhagahame dhiise. 0 Yeroo umuriin isaa waggaa jaatamaa keessa seenu sanatti, bara 1895tti, Skeat dhimmoota kana xiqqoo xiqqeessuun fudhachuu akka jalqabe yaada kenne. Skeat akkuma umuriin isaa dabalaa deemuun wantoota adda addaatiif dhimmamuu jalqabe. 1 .., garuu yeroo lammataa mudannoon hiriyyoota laman kana gidduutti qabameera. Gama kamiin akka filatu hin beeku, hiriyyoota isaa lamaan gidduutti. 1 .., garuu yeroo lammataa mudannoon hiriyyoota laman kana gidduutti qabameera. Wal arguu tokko qofa qaba, kunis hiriyyaa kan isaa kan hirmaachisudha. 2 .., garuu yeroo lammataa mudannoon hiriyyoota laman kana gidduutti qabameera. Yeroo lammataaf wal arguun kun namoota sadii kan of keessaa qabudha. 0 Kam caalaa jaallatta, herrega moo saayinsii? Herregaaf moo saayinsiif filannoo qabda? 0 Kam caalaa jaallatta, herrega moo saayinsii? Maal caalaa jibbita, afaan ingiliffaa moo falaasama? 2 Kam caalaa jaallatta, herrega moo saayinsii? Herregaa fi saayinsii malee wantoota biroo jaallachuu dandeessa. 1 Yeroo fi teeknooloojii fooyya'aa yoo kennameef bilbiloonni raadiyoo hin taane hundi bilbila sararaa jedhamee maqaa itti moggaafamuu danda'u. Bilbiloonni raadiyoo hin taane hundi isaanii akka bilbila sararaa ta'anii ni xumuramu. 0 Yeroo fi teeknooloojii fooyya'aa yoo kennameef bilbiloonni raadiyoo hin taane hundi bilbila sararaa jedhamee maqaa itti moggaafamuu danda'u. Bilbiloonni teeknooloojiin ni fooyya'u. 1 Yeroo fi teeknooloojii fooyya'aa yoo kennameef bilbiloonni raadiyoo hin taane hundi bilbila sararaa jedhamee maqaa itti moggaafamuu danda'u. Bilbiloonni sararaa bilbila raadiyoo hin taane caalaa bu'uuraa dha. 2 Boqonnaan inni dhumaa beekamaadha barreeffama kana bakka biraatti hin dhiyeessine jenne tilmaamna. Barreeffama kana eenyufuu akka hin dhiheessinetti fudhanna. 0 Boqonnaan inni dhumaa beekamaadha barreeffama kana bakka biraatti hin dhiyeessine jenne tilmaamna. Barreeffama kana kanaan dura gaazexoota shan irratti maxxansitee akka turte ni hubanna. 2 Boqonnaan inni dhumaa beekamaadha barreeffama kana bakka biraatti hin dhiyeessine jenne tilmaamna. Barreeffama kana kan itti dhiheessitan nu qofa ta’uu keenya fudhachuudhaan unka akka mallatteessitan barbaanna. 1 Obboleessa gaarii -- ibsi itti fayyadama ammaa kan barame kun Juuliyaas Qeesaar keessatti argama (iv. Juuliyaas Qeesaar keessatti jechi obboleessa gaarii jedhu hojiirra oolera. 0 Obboleessa gaarii -- ibsi itti fayyadama ammaa kan barame kun Juuliyaas Qeesaar keessatti argama (iv. Jechi obboleessa gaarii jedhu Jaarraa 20ffaa irraa eegalee qofa hojiirra oole ture. 2 Obboleessa gaarii -- ibsi itti fayyadama ammaa kan barame kun Juuliyaas Qeesaar keessatti argama (iv. Jechi obboleessa gaarii jedhu obboleessa haadha manaa argisiisuuf gargaara. 1 Yoo akkas ta’e, maxxansi kun jechoota, hiikaafi caqasoota kanaan dura hin maxxanfamne fuula 55 waan of keessaa qabuuf akka bitatan kakaafamuu danda’u. Kitaabni kun jechoota haaraa kanaan dura hin maxxanfamne hedduu qaba. 0 Yoo akkas ta’e, maxxansi kun jechoota, hiikaafi caqasoota kanaan dura hin maxxanfamne fuula 55 waan of keessaa qabuuf akka bitatan kakaafamuu danda’u. Maxxansi kun maxxansa duraa wajjin tokko. 2 Yoo akkas ta’e, maxxansi kun jechoota, hiikaafi caqasoota kanaan dura hin maxxanfamne fuula 55 waan of keessaa qabuuf akka bitatan kakaafamuu danda’u. Maxxansi kun waggaa jalqabaa isaa keessatti kooppiiwwan kuma dhibba shan ol gurgurameera. 1 Ilaalcha isaatiin hamma tokko sodaanne, garuu nyaanne--si'aayina malee, garuu hidhii keenya isa olii jabaataa ta'een, aannan haadholii keenyaan jechuudha. Namoonni hundinuu gammachuudhaan nyaata isaanii nyaachuun nyaata ayyaanaa jaallatan akka isaan yaadachiisu yaada kennaniiru. 2 Ilaalcha isaatiin hamma tokko sodaanne, garuu nyaanne--si'aayina malee, garuu hidhii keenya isa olii jabaataa ta'een, aannan haadholii keenyaan jechuudha. Keessummeessitoota keenya mufachiisuu waan hin barbaanneef waan nu dura kaa'ame nyaachuuf dirqamni nutti dhaga'ame. 1 Ilaalcha isaatiin hamma tokko sodaanne, garuu nyaanne--si'aayina malee, garuu hidhii keenya isa olii jabaataa ta'een, aannan haadholii keenyaan jechuudha. Bifti isaa nutti kan hin tolle ta'us, waan nuuf kenname fedhii malee nyaanne. 0 Dargaggoonni umriin isaanii meeqa? Dargaggoonni umriin isaanii meeqa akka ta'e sirriitti nan beeka. 2 Dargaggoonni umriin isaanii meeqa? Dargaggoonni garee namoonni tokko tokko umurii isaaniitiin ramaduuf rakkataniidha. 0 Dargaggoonni umriin isaanii meeqa? Dargaggoonni hundi isaanii umriin isaanii waggaa digdamii shan gadi. 1 Kana malees, yaad-rimeen yeroo isaanii sararaan osoo hin taane geengoo waan ta’eef, darbiinsa yeroo mallatteessuun akka taateewwan waqtii deebi’uu isaanii kabajuutti barbaachisaa miti. Yaad-rimeen yeroo isaanii sararaawaa waan ta’eef, taateewwan waqtii sanaa gara bakka turanitti deebi’uun irra caalaa barbaachisaadha. 2 Kana malees, yaad-rimeen yeroo isaanii sararaan osoo hin taane geengoo waan ta’eef, darbiinsa yeroo mallatteessuun akka taateewwan waqtii deebi’uu isaanii kabajuutti barbaachisaa miti. Yeroo akka geengootti waan ilaalaniif, taateewwan waqtii deebi’uun isaaniif caalaatti barbaachisaadha. 0 Kana malees, yaad-rimeen yeroo isaanii sararaan osoo hin taane geengoo waan ta’eef, darbiinsa yeroo mallatteessuun akka taateewwan waqtii deebi’uu isaanii kabajuutti barbaachisaa miti. Yeroon naannawaadha jedhanii waan amananiif taateewwan waqtii kabaju. 1 Fakkeenyaaf, tokko tokko meeshaa itti fayyadaman ykn dirree taphichi irratti taphatamu irraa addatti kan baafame kan biraa qabu. Ispoortiin hundi maqaa meeshaa ispoortii kana keessatti fayyadamu tokkoon moggaafame. 2 Fakkeenyaaf, tokko tokko meeshaa itti fayyadaman ykn dirree taphichi irratti taphatamu irraa addatti kan baafame kan biraa qabu. Taphoonni tokko tokko maqaa meeshaalee ykn dirree taphaatiin hin moggaafaman. 0 Fakkeenyaaf, tokko tokko meeshaa itti fayyadaman ykn dirree taphichi irratti taphatamu irraa addatti kan baafame kan biraa qabu. Yeroo baayyee kun kan ta’u ispoortiin tokko meeshaalee ispoortii biroo irraa jiran fayyadamuun yeroo uumamudha. 1 Qormaata ilaalchisee yeroo ammaa jecha bifa xixiqqoo lamatti walitti aansuun muramuu danda’u barbaadaan jira. Jechoota sadii kanneen bifa xixiqqoo lamatti walitti aansuun muramuu danda’an argadheera. 2 Qormaata ilaalchisee yeroo ammaa jecha bifa xixiqqoo lamatti walitti aansuun muramuu danda’u barbaadaan jira. Jecha bifa xixiqqoo lamatti walitti aansuun muramuu danda’u argachuuf yeroo salphaa hin arganne. 0 Qormaata ilaalchisee yeroo ammaa jecha bifa xixiqqoo lamatti walitti aansuun muramuu danda’u barbaadaan jira. Bara darbe daree seensaa waanan fudhadheef, fedhii afaanii qabaadheera. 1 Garuu of kennuu irratti ibsaan kun gamaaggama keessatti kan hafe yoo ta’u, dubbisaan kan duraanii caalaa ogummaa akka hin qabaanne taasiseera. Kitaabni kun haadha barreessaa kanaaf kan kenname ture. 1 Garuu of kennuu irratti ibsaan kun gamaaggama keessatti kan hafe yoo ta’u, dubbisaan kan duraanii caalaa ogummaa akka hin qabaanne taasiseera. Gamaaggamni kun odeeffannoo dubbisaan tokko beekuu qabu hunda kan hammate ture. 2 Garuu of kennuu irratti ibsaan kun gamaaggama keessatti kan hafe yoo ta’u, dubbisaan kan duraanii caalaa ogummaa akka hin qabaanne taasiseera. Gamaaggamni kun odeeffannoowwan barbaachisoo taʼan tokko tokko of kennuu irraa hin hammatu. 0 Waggoota xumuraa jaarraa 19ffaa keessatti jecha kana ilaalchisee mariin baay’een godhameera. Dhuma irrattis jechi kun dhaabbata safuu qaban keessatti fudhatama akka hin qabne murtaa’e. 1 Waggoota xumuraa jaarraa 19ffaa keessatti jecha kana ilaalchisee mariin baay’een godhameera. Jechi kun waggoota hedduu dura mata duree falmii ture. 0 Waggoota xumuraa jaarraa 19ffaa keessatti jecha kana ilaalchisee mariin baay’een godhameera. Jechi kun dhuma jaarraa 19ffaa dura gatamee dagatamees ture. 2